Isäni Abner (= isän valo) raamattu kädessä. Kutsu vuonna 1997 taivaan kotiin 87-vuotiaana.
HYVÄÄ ISÄINPÄIVÄÄ!
Myös isämme uskoivat ennen
ja kylvivät leikkasivat.
Me saarnaamme aikojen mennen
kuin isämme saarnasivat.
On täyttynyt aika, sen soi Jumala,
on lähellä Kristuksen valtakunta
Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen
ja suostukaa armahdukseen.
(Virsi 178, Göran Widmark 1945)
Kaikki, kaikk’ ylös yhtenä miehenä nyt
Suomen onnea valvomaan!
Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa
isänmaahan ja maailmaan.
(Kansalaislaulu, J. H. Erkko, 1883)
ISÄ
Poimintoja Bibliasta 1776, muutama sana muutettu
nykysuomen kielelle.
1. Moos. 2:24 Sen tähden pitää miehen luopuman isästänsä
ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja tulevat yhdeksi lihaksi.
1. Moos. 17:4 Katso, Minä olen, ja minun liittoni
on sinun kanssasi, ja sinä tulet paljon kansan isäksi.
1. Moos. 17:5 Sen tähden ei sinua pidä enää
kutsuttaman Abram (korkea isä, kunniallinen
isä); mutta Aabrahamin (paljon joukon
isä) pitää oleman sinun nimesi: sillä minä olen tehnyt sinun paljon kansan isäksi.
1. Moos. 26:24 Niin Herra ilmestyi hänelle sinä
yönä ja sanoi: minä olen sinun isäsi Aabrahamin Jumala: älä pelkää,
sillä minä olen kanssasi, ja siunaan sinun, ja annan lisääntyä sinun siemenesi,
minun palvelijani Aabrahamin tähden.
2. Moos. 20:12 Sinun pitää kunnioittaman isääsi
ja äitiäsi, että kauan eläisit maan päällä, jonka Herra sinun Jumalasi antaa
sinulle.
2. Moos. 34:7 Joka pitää laupiuden tuhanteen
polveen, ja ottaa pois vääryyden, ylitsekäymisen ja synnin: jonka edessä ei
yksikään ole viaton, joka etsii isäin vääryyden ja lasten ja
lastenlasten päälle, hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen.
5. Moos. 5:16 Sinun pitää kunnioittaman isääsi
ja äitiäsi, niin kuin Herra sinun Jumalasi on sinun käskenyt, että kauan
eläisit, ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalasi sinulle antaa.
5. Moos. 27:16 Kirottu olkoon, joka isänsä
eli äitinsä ylenkatsoo, ja kaikki kansa sanokoon: aamen.
Esra 10:11 Niin tunnustakaa nyt se Herralle isienne
Jumalalle, ja tehkää sitä, kuin hänelle kelpaa, ja erottakaa teitänne maan
kansoista ja muukalaisista vaimoista.
Neh. 9:16 Mutta he ja meidän isämme
tulivat ylpeiksi ja kovakorvaisiksi, ettei he totelleet sinun käskyjäsi.
Ps. 22:4 Meidän isämme toivoivat
sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
Ps. 49:19 Niin he menevät isiensä
perästä, ja ei saa nähdä ikinä valkeutta.
Ps. 78:3 Jotka me kuulleet olemme ja
tiedämme, ja meidän isämme meille jutelleet ovat,
Ps. 78:5 Hän sääsi todistuksen Jaakobissa,
ja antoi lain Israelissa, jonka hän käski meidän isiemme opettaa lapsillensa,
Ps. 78:8 Ja ei olisi niin kuin heidän isänsä,
vastahakoinen ja kankea suku, joka ei vahvistanut sydäntänsä, ja heidän
henkensä ei riippunut uskollisesti Jumalassa;
Ps. 89:26 Näin hänen pitää minun kutsuman:
sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
Ps. 103:13 Niin kuin isä armahtaa
lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
Sananl. 1:8 Poikani kuule isäsi
kuritusta, ja älä hylkää äitisi käskyä!
Sananl. 3:12 Sillä, jota Herra rakastaa, sitä
hän rankaisee, ja on hänelle otollinen niin kuin poika isällensä.
Sananl. 4:1 Kuulkaa, lapseni, isänne
kuritusta, ja ottakaa vaari, oppiaksenne ja viisaammaksi tullaksenne.
Sananl. 6:20 Poikani, pidä isäsi käskyt,
ja älä hylkää äitisi lakia.
Sananl. 10:1 Viisas poika on isänsä ilo,
mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
Sananl. 13:1 Viisas poika ottaa isänsä
kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
Sananl. 15:5 Tyhmä laittaa isänsä
kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
Sananl. 15:20 Viisas poika iloittaa isänsä,
ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
Sananl. 17:6 Vanhain kruunu ovat lasten lapset,
ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
Sananl. 19:13 Hullu poika on isänsä murhe,
ja riitainen vaimo on niin kuin alinomainen pisaroitseminen. Tyhmä poika on isänsä riesa, nalkuttava vaimo kuin vuotava
katto. Raamattu 1992
Sananl. 19:26 Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa
ulos äitinsä, hän on häpeämätön ja kirottu lapsi.
Sananl. 20:20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee,
hänen kynttilänsä pitää sammuman synkeässä pimeydessä.
Sananl. 23:22 Kuule isääsi, joka sinun
siittänyt on, ja älä katso äitiäsi ylen, kuin hän vanhaksi tulee.
Sananl. 23:24 Vanhurskaan isä suuresti
riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
Sananl. 23:25 Anna isäsi ja äitisi iloita;
ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
Sananl. 28:24 Joka ottaa isältänsä ja
äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.
Sananl. 30:11 On niitä, jotka kiroilevat isäänsä
ja ei siunaa äitiänsä.
Jes. 9:6 (9:5)
Sillä meille on lapsi syntynyt, ja poika on meille annettu, jonka hartioilla
herraus on; ja hänen nimensä kutsutaan Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä
Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan päämies:
Jes. 38:5 Mene ja sano Hiskialle: näin sanoo
Herra sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja
nähnyt sinun kyyneleesi; katso, minä lisään vielä nyt sinun päiviisi
viisitoistakymmentä vuotta,
Jes. 38:19 Vaan ainoastansa elävät kiittävät
sinua, niin kuin minäkin nyt teen; isän pitää lapsillensa sinun totuuttasi
ilmoittaman.
Jes. 45:10 Voi sitä, joka isälle sanoo:
miksi minun olet siittänyt? ja vaimolle: miksi minun synnytit?
Jes. 51:2 Katsokaat Aabrahamia teidän isäänne,
ja Saaraa, joka teidät synnytti; sillä minä kutsuin hänen, kuin hän oli vielä
yksinäinen, siunasin ja enensin hänen.
Jes. 64:8 Mutta nyt Herra, sinä olet meidän Isämme;
me olemme savi, sinä olet meidän valajamme, ja me olemme kaikki sinun käsialaasi.
Jer. 3:4 Ja kuitenkin sinä siitä ajasta
huudat minua: minun Isäni, - minun nuoruuteni johdattaja.
Jer. 3:19 Ja minä sanon: kuinka minä olen
monta lasta antava sinulle, ja sen hyvän maan ja ihanaisen perinnön, pakanojen
joukon. Ja minä sanon: sinä olet kutsuva minun Isäksesi, etkä luovu
minusta.
Jer. 3:25 Meidän täytyy maata häpeässämme, ja
meidän ylenkatseemme peittää meidät; sillä me teimme syntiä Herraa meidän
Jumalaamme vastaan, sekä me että meidän isämme, meidän hamasta
nuoruudestamme niin tähän päivään asti, ja emme totelleet Herran meidän
Jumalamme ääntä.
Jer. 6:21 Sen tähden sanoo Herra näin: katso,
minä annan tälle kansalle lankeemuksen: siihen pitää sekä isät että
lapset kaikki itsensä loukkaaman, ja kylän miehet pitää hukkuman toinen toisensa
kanssa.
Jer. 7:18 Lapset kantavat puita, ja isät
tekevät valkeaa, ja vaimot tekevät taikinaa uhrataksensa leipiä taivaan
kuningattarelle, ja antaaksensa juomauhria vieraille jumalille, että he minua
vihoittaisivat.
Jer. 7:26 Mutta ei he tahtoneet kuulla eikä
korviansa kallistaa; vaan olivat niskurit, ja tekivät pahemmin kuin heidän isänsä.
Jer. 14:20 Herra, me tunnemme jumalattoman
menomme, ja isiemme pahat teot; sillä me olemme syntiä tehneet sinua
vastaan.
Jer. 31:9 Heidän pitää itkien ja rukoillen
tuleman, niin minä heitä johdatan. Minä tahdon heitä johdattaa vesiojain
reunalla tasaista tietä, ettei he loukkaisi itseänsä; sillä minä olen Israelin isä,
ja Efraim on minun esikoiseni.
Jer. 31:32 En senkaltaista kuin entinen liitto
oli, jonka minä heidän isiensä kanssa tein, kun minä heidän käteensä
rupesin, heitä Egyptin maalta johdattaakseni; jota liittoa ei he pitäneet, ja
minä vallitsin heitä, sanoo Herra.
Jer. 35:8 Ja me olemme kuuliaiset meidän isämme
Jonadabin Rekabin pojan äänelle kaikissa, mitä hän on meille käskenyt, niin
ettemme viinaa juo kaikkena meidän elinaikanamme, me ja meidän emäntämme,
poikamme ja tyttäremme.
Jer. 35:10 Vaan asumme majoissa, ja olemme
kuuliaiset, ja teemme kaikki niin kuin meidän isämme Jonadab on meille
käskenyt.
Jer. 35:14 Jonadabin Rekabin pojan sanat,
jotka hän oli käskenyt lapsillensa, ettei heidän pitänyt viinaa juoman, ettei
he tähän päivään asti juo viinaa, että he isänsä käskyille kuuliaiset
olisivat. Mutta minä olen antanut aikaisin teille sanoa, kuitenkin ette kuule
minua.
Jer. 35:16 Jonadabin Rekabin pojan lapset ovat
pitäneet isänsä käskyn, jonka hän heille oli käskenyt; mutta tämä kansa
ei kuule minua.
Valit. 5:3 Me olemme orvot ilman isää,
ja äitimme ovat niin kuin lesket.
Hes. 2:3 Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen
lapsi, minä lähetän sinun Israelin lasten tykö, jotka minusta luopuneet ovat,
jotka isiensä kanssa hamaan tähän päivään asti ovat minua vastaan
rikkoneet.
Hes. 18:4 Sillä katso, kaikki sielut ovat
minun, isän sielu on niin minun kuin pojankin sielu; se sielu, joka
syntiä tekee, sen pitää kuoleman.
Hes. 18:17 Ei vaivaisille tee vääryyttä, ei
ota korkoa eikä voittoa, mutta pitää minun oikeuteni, ja elää minun säätyjeni
jälkeen: ei hänen pidä kuoleman isiensä pahan teon tähden, vaan totisesti
elämän.
Hes. 18:20 Sillä se sielu, joka syntiä tekee,
sen pitää kuoleman; ei pojan pidä kantaman isänsä syntiä, eikä isän
pojan syntiä; mutta vanhurskaan vanhurskaus pitää hänen itse päällänsä oleman,
ja väärän pahuus pitää hänen päällänsä oleman.
Hes. 20:24 Ettei he pitäneet minun oikeuksiani,
ja katsoivat minun säätyni ylen, ja turmelivat minun sapattini, ja katselivat isiensä
epäjumalia.
Hes. 20:27 Sen tähden puhu, sinä ihmisen
poika, Israelin huoneelle, ja sano heille: näin sanoo Herra, Herra: teidän isänne
ovat vielä enemmin minua pilkanneet, hyvällä ehdolla minua vastaan rikkoessansa.
Hes. 20:30 Sen tähden sano Israelin huoneelle:
näin sanoo Herra, Herra: te saastutatte itsenne teidän isienne menoissa,
ja teette huorin heidän kauhistustensa kanssa;
Hes. 22:7 Isänsä ja äitinsä he
katsovat ylen sinussa: muukalaisille he väkivaltaa ja vääryyttä tekevät; orpoja
ja leskiä he sortavat sinussa.
Dan. 2:23 Minä kiitän ja ylistän sinua minun isieni
Jumala, että minulle viisautta ja väkevyyttä lainaat, ja nyt minulle
ilmoittanut olet, jota me sinulta rukoilimme; sinä olet meille kuninkaan asian
ilmoittanut.
Dan. 5:11 Sinun valtakunnassasi on mies,
jolla on pyhien jumalain henki, sillä sinun isäsi aikana löydettiin
hänessä valistus, toimi ja viisaus, niin kuin jumalten viisaus on; ja sinun isäsi
Nebukadneessar pani hänen tähtientutkijain, viisasten, Kaldealaisten ja tietäjien
päälle. Niin teki kuningas, sinun isäsi.
Dan. 9:8 Ja Herra; meidän ja meidän
kuninkaamme, meidän päämiehemme ja meidän isämme täytyy hävetä, että me
olemme syntiä tehneet sinua vastaan.
Dan. 9:16 Ah Herra! Kaiken sinun
vanhurskautesi tähden kääntyköön nyt sinun vihasi ja hirmuisuutesi pois sinun
kaupungistas Jerusalemista ja sinun pyhästä vuorestasi! Sillä meidän syntimme
tähden ja meidän isiemme pahain tekojen tähden häväistään Jerusalem ja
sinun kansasi kaikkein seassa, jotka meidän ympärillämme ovat.
Dan. 11:37 Isiensä Jumalaa ei hän
tottele, eikä vaimoin rakkautta. Eli ei yhdestäkään Jumalasta lukua pidä, sillä
kaikkia vastaan hän itsensä korottaa.
Dan. 11:38 Mutta jumalaansa Maosimia hän
palvelee paikallansa, sitä jumalaa, josta ei hänen isänsä mitään
tietäneet, pitää hänen kunnioittaman kullalla, hopealla, kalliilla kivillä ja
kauniilla kaluilla.
Joel 1:2 Kuulkaa tätä vanhimmat, ja ottakaa
korviinne kaikki maan asuvaiset; onko tämä teidän eli teidän isienne
aikana tapahtunut.
Aam. 2:4 Näin sanoo Herra: kolmen ja neljän
Juudan vian tähden en tahdo minä säästää, että he katsovat Herran lain ylen, ja
ei pitäneet hänen säätyjänsä, ja antavat itseänsä valheella vietellä, jota
heidän isänsä ovat seuranneet.
Aam. 2:7 He tallaavat vaivaisen maan tomuun,
ja estävät raadollisia joka paikassa; poika ja isä makaa yhden vaimon
kanssa, jolla he minun pyhän nimeni häpäisevät.
Miika 7:6 Sillä poika katsoo ylen isänsä,
tytär karkaa äitiänsä vastaan, ja miniä anoppiansa vastaan; ja ihmisen
viholliset ovat hänen oma perheensä.
Sak. 1:4 Älkää olko niin kuin teidän isänne,
joille entiset profeetat saarnasivat, sanoen: näin sanoo Herra Seebaot:
palatkaa teidän pahoista teistänne ja teidän häijystä menostanne; mutta ei he
kuulleet, eikä totelleet minua, sanoo Herra.
Sak. 1:5 Kussa nyt ovat teidän isänne?
ja vieläkö profeetat elävät?
Sak. 8:14 Sillä näin sanoo Herra Seebaot:
niin kuin minä ajattelin teitä kadottaa, kuin teidän isänne minun
vihoittivat, sanoo Herra Seebaot, ja en sitä katunut,
Mal. 2:10 Eikö meillä kaikilla ole yksi Isä?
eikö yksi Jumala meitä luonut ole? Miksi me katsomme ylen toinen toisemme, ja
rikomme sen liiton, joka meidän isiemme kanssa tehty oli?
Mal. 3:7 Te olette hamasta teidän isienne
ajasta alati poikenneet pois minun säädyistäni, ja ette ole niitä pitäneet;
niin kääntykää nyt minun tyköni, niin minä tahdon myös kääntyä teidän tykönne,
sanoo Herra Seebaot. Niin te sanotte: missä meidän pitää itseämme kääntämän?
Mal. 4:6 Hän on kääntävä isäin
sydämet lasten tykö, ja lasten sydämet isiensä tykö, etten minä tulisi
ja löisi maahan kirouksella.
Matt. 3:9 Ja älkää ajatelko itsellenne sanoa:
Aabraham on meidän isämme. Millä minä sanon teille: Jumala voi näistä
kivistä Aabrahamille lapset herättää.
Matt. 4:22 Niin he kohta jättivät venheen ja isänsä,
ja seurasivat häntä.
Matt. 5:16 Näin valistakoon teidän valkeutenne
ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät työnne, ja kunnioittaisivat
teidän Isäänne, joka on taivaissa.
Matt. 5:45 Että te olisitte teidän Isänne
pojat, joka on taivaissa; sillä hän sallii aurinkonsa koittaa niin pahain
ylitse kuin hyvienkin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.
Matt. 5:48 Olkaa siis te täydelliset, niin kuin
teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.
Matt. 6:1 Kavahtakaa, ettette anna almujanne
ihmisten edessä, että te heiltä nähtäisiin: niin ette saa palkkaa Isältänne,
joka on taivaissa.
Matt. 6:4 Että almusi olisi salaisuudessa, ja
Isäsi, joka salaisuudessa näkee, maksaisi sinulle julkisesti.
Matt. 6:6 Vaan kuin sinä rukoilet, niin mene
kammioosi, ja sulje ovesi, ja rukoile Isääsi, joka on salaisuudessa: ja Isäsi,
joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
Matt. 6:8 Sen tähden älkää olko heidän
kaltaisensa; sillä Isänne tietää kyllä, mitä tarvitsette, ennen kuin te
häneltä rukoilettekaan.
Matt. 6:9 Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä
meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Matt. 6:14 Sillä jos te anteeksi annatte
ihmisille heidän rikoksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa
teille anteeksi.
Matt. 6:15 Vaan jollette anteeksi anna ihmisille
heidän rikoksiansa, niin ei myös teidän Isänne anteeksi anna teidän
rikoksianne.
Matt. 6:18 Ette ihmisiltä nähtäisi paastoavan,
mutta Isältäsi, joka on salaisuudessa: ja Isäsi, joka
salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
Matt. 6:26 Katsokaa taivaan lintuja, ei he
kylvä eikä niitä, ei myös kokoa riiheen, ja teidän taivaallinen Isänne
ruokkii heidät. Ettekö te paljoa enempi ole kuin he?
Matt. 6:32 Sillä kaikkia näitä pakanat
etsivät; sillä teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkia
näitä tarvitsevan.
Matt. 7:11 Jos siis te, jotka pahat olette,
taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, kuinka paljoa enempi teidän Isänne,
joka on taivaissa, antaa niille hyviä, jotka häneltä anovat?
Matt. 7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle:
Herra, Herra! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni
tahdon, joka on taivaissa.
Matt. 8:21 Toinen hänen opetuslapsistansa
sanoi hänelle: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.
Matt. 10:20 Sillä ette te ole, jotka puhutte,
vaan teidän Isänne Henki, joka teissä puhuu.
Matt. 10:21 Mutta veli antaa ylen veljensä
kuolemaan, ja isä pojan, ja lapset karkaavat vanhempia vastaan, ja
antavat tappaa heitä,
Matt. 10:29 Eikö kaksi varpusta yhteen ropoon
myydä? ja yksi heistä ei putoa maan päälle ilman teidän Isäänne;
Matt. 10:32 Sen tähden jokainen, joka minun
tunnustaa ihmisten edessä, sen tunnustan myös minä Isäni edessä, joka on
taivaissa.
Matt. 10:33 Mutta joka minun kieltää ihmisten
edessä, hänen minä myös kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
Matt. 10:35 Sillä minä tulin ihmistä isäänsä
vastaan riitaiseksi tekemään, ja tytärtä äitiänsä vastaan ja miniää anoppiansa
vastaan.
Matt. 10:37 Joka rakastaa isäänsä taikka
äitiänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias; joka rakastaa poikaansa
taikka tytärtänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias.
Matt. 11:25 Sillä ajalla vastasi Jeesus ja
sanoi: minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet kätkenyt
nämä viisailta ja toimellisilta, ja olet ne ilmoittanut pienille.
Matt. 11:26 Tosin Isä, sillä niin oli
sinun hyvä tahtosi.
Matt. 11:27 Kaikki ovat minulle annetut minun Isältäni,
ja ei kenkään tunne Poikaa, mutta Isä; eikä Isää tunne yksikään,
mutta Poika, ja kenelle ikänä Poika tahtoo sen ilmoittaa.
Matt. 12:50 Sillä jokainen, joka tekee Isäni
tahdon, joka on taivaissa, hän on minun veljeni, ja sisareni, ja äitini.
Matt. 13:43 Silloin pitää vanhurskaat kiiltämän
niin kuin aurinko isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!
Matt. 13:54 Ja kuin hän tuli isänsä
maalle, opetti hän heitä heidän synagoogassansa, niin että he hämmästyivät ja
sanoivat: kusta tällä on tämä viisaus ja nämä väkevät työt?
Matt. 13:57 Ja he pahenivat hänessä. Niin sanoi
Jeesus heille: ei profeettaa kussakaan halvempana pidetä kuin isänsä
maalla ja kotonansa.
Matt. 15:4 Sillä Jumala käski, sanoen:
kunnioita isääsi ja äitiäsi: ja joka kiroilee isää eli äitiä,
hänen pitää kuolemalla kuoleman.
Matt. 15:5 Mutta te sanotte: jokainen sanokoon
isälle taikka äidille: se on uhrattu, jolla sinua piti minulta
autettaman: ja ei ensinkään kunnioittaisi isäänsä eikä äitiänsä.
Matt. 15:13 Mutta hän vastasi ja sanoi:
jokainen istutus, jota ei minun taivaallinen Isäni ole istuttanut, pitää
juurinensa revittämän ylös.
Matt. 16:17 Ja Jeesus vastaten sanoi hänelle:
autuas olet sinä, Simon Joonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä
sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.
Matt. 16:27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä
kunniassa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin töittensä jälkeen.
Matt. 18:10 Katsokaa, ettette katso ylen
yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä
taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa.
Matt. 18:14 Niin ei ole myös teidän Isänne
tahto, joka on taivaissa, että joku näistä pienimmistä hukkuisi.
Matt. 18:19 Taas sanon minä teille: missä ikänä
asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää
saaman minun Isältäni, joka on taivaissa.
Matt. 18:35 Niin myös minun taivaallinen Isäni
tekee teille, jollette kukin veljellensä teidän sydämistänne anna anteeksi
heidän rikoksiansa.
Matt. 19:5 Ja sanoi: sen tähden pitää ihmisen
luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne
kaksi tulevat yhdeksi lihaksi:
Matt. 19:19 Kunnioita isääsi ja äitiäsi:
ja sinun pitää rakastaman lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Matt. 19:29 Ja jokainen, joka luopui huoneista,
taikka veljistä, taikka sisarista, taikka isästä, taikka äidistä, taikka
emännästä, taikka lapsista, taikka pellosta, minun nimeni tähden, hänen pitää
satakertaisesti saaman, ja iankaikkisen elämän perimän.
Matt. 20:23 Ja hän sanoi heille: minun kalkkini
tosin te juotte ja sillä kasteella, jolla minä kastetaan, te kastetaan; mutta
istua minun oikealla kädelläni, taikka vasemmalla, ei ole minun antamisellani,
vaan joille se on valmistettu minun Isältäni.
Matt. 21:31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä
tahdon? He sanoivat hänelle: ensimmäinen. Sanoi Jeesus heille: totisesti sanon
minä teille: Puplikaanit ja portot käyvät teidän edellänne Jumalan
valtakuntaan.
Matt. 23:9 Ja älkää ketäkään kutsuko isäksenne
maan päällä; sillä yksi on Isänne, joka on taivaissa.
Matt. 23:30 Ja sanotte: jos me olisimme olleet
meidän isiemme aikoina, emme olisi olleet osalliset heidän kanssansa profeettojen
veressä.
Matt. 23:32 Niin tekin täyttäkää teidän isienne
määrä.
Matt. 24:36 Vaan siitä päivästä ja hetkestä ei
tiedä kenkään, ei taivaan enkelitkään, vaan minun Isäni yksinänsä.
Matt. 25:34 Silloin sanoo kuningas niille,
jotka hänen oikealla puolellansa ovat: tulkaa, minun Isäni siunatut,
omistakaa se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.
Matt. 26:29 Mutta minä sanon teille: en
suinkaan minä silleen juo tästä viinapuun hedelmästä, siihen päivään asti kuin
minä juon teidän kanssanne sen uuden minun Isäni valtakunnassa.
Matt. 26:39 Ja hän meni vähän taaemmaksi,
lankesi kasvoillensa, rukoillen ja sanoen: minun Isäni! jos mahdollinen
on, niin menkään pois minulta tämä kalkki: ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon,
mutta niin kuin sinä.
Matt. 26:42 Taas meni hän toisen kerran ja
rukoili, sanoen: minun Isäni! ellei tämä kalkki taida mennä pois
minulta, muutoin jos en minä sitä juo, niin tapahtukoon sinun tahtosi.
Matt. 26:53 Taikka luuletko, etten minä voisi
vielä rukoilla minun Isääni, lähettämään minulle enemmän kuin 12 leegiota
enkeleitä?
Matt. 28:19 Menkää siis ja opettakaa kaikkea
kansaa, ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
Mark. 1:20 Ja hän kutsui kohta heitä. Ja he
jättivät isänsä Sebedeuksen venheeseen palkollisten kanssa, ja
seurasivat häntä.
Mark. 5:40 Ja he nauroivat häntä. Mutta kuin
hän oli kaikki ajanut ulos, otti hän lapsen isän ja äidin kanssansa ja
ne, jotka hänen kanssansa olivat, ja meni sisälle, kussa lapsi makasi,
Mark. 6:1 Ja hän läksi sieltä ja meni isänsä
maalle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
Mark. 6:4 Mutta Jeesus sanoi heille: ei profeetta
muualla ole katsottu ylen kuin isänsä maalla ja lankojensa seassa ja
kotonansa.
Mark. 7:10 Sillä Mooses sanoi: kunnioita isääsi
ja äitiäsi! ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.
Mark. 7:11 Mutta te sanotte: jos ihminen sanoo
isälle taikka äidille: korban, (se on uhrattu) jolla sinua piti minulta
autettaman.
Mark. 7:12 Ja ette salli hänen mitään tehdä isällensä
taikka äidillensä.
Mark. 8:38 Sillä joka häpeää minua ja minun
sanojani tässä huorintekijässä ja syntisessä suvussa, sitä myös pitää Ihmisen
Pojan häpeämän, koska hän tulee Isänsä kunniassa pyhien enkelien kanssa.
Mark. 9:21 Ja hän kysyi hänen isältänsä:
kuinka paljon aikaa sitten on kuin tämä on hänelle tullut? Hän sanoi:
lapsuudesta;
Mark. 9:24 Ja kohta pojan isä huusi
itkien ja sanoi: Herra, minä uskon, auta minun epäuskoani.
Mark. 10:7 Sen tähden pitää ihmisen eriämän isästänsä
ja äidistänsä, ja pitää vaimoonsa yhdistymän.
Mark. 10:19 Kyllä käskyt tiedät: ei sinun pidä
huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä
väärää todistusta sanoman: ei sinun pidä pettämän: kunnioita isääsi ja
äitiäsi.
Mark. 10:29-30 Mutta Jeesus vastasi ja sanoi:
totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen, taikka veljet
eli sisaret, taikka isän eli äidin, taikka vaimon eli lapset, taikka
pellot, minun ja evankeliumin tähden, ellei hän saa jälleen satakertaisesti nyt
tällä ajalla huoneita ja veljiä, ja sisaria, isiä ja äitejä, ja lapsia, ja peltoja
vastoinkäymisillä, ja tulevaisessa maailmassa iankaikkisen elämän.
Mark. 11:10 Hyvästi siunattu olkoon Davidin
meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hoosianna korkeudessa!
Mark. 11:25 Ja kuin te seisotte ja rukoilette,
niin anteeksi antakaa, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän
Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikoksenne.
Mark. 11:26 Mutta jos ette anteeksi anna, ei
myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne.
Mark. 13:12 Niin on veli antava ylen veljensä
kuolemaan, ja isä pojan; ja lapset nousevat vanhempia vastaan, ja
antavat tappaa heitä.
Mark. 13:32 Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei
tiedä kenkään, ei enkelitkään, jotka ovat taivaassa, ei Poikakaan, vaan Isä.
Mark. 14:36 Ja sanoi: Abba minun Isäni!
kaikki ovat sinulle mahdolliset: ota pois minulta tämä kalkki, ei kuitenkaan
niin kuin minä tahdon, mutta niin kuin sinä.
Luuk. 1:17 Ja hän käy edellä hänen edessänsä
Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäen isien sydämet lasten tykö ja
tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun
kansan.
Luuk. 1:32 Sen pitää oleman suuren ja pitää
kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä
istuimen,
Luuk. 1:59 Ja tapahtui kahdeksantena päivänä,
että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä
nimeltä Sakarias.
Luuk. 1:62 Niin he viittasivat hänen isällensä,
miksi hän tahtoi hänen nimittää.
Luuk. 1:67-80 Ja Sakarias ja hänen isänsä
täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen: Kiitetty olkoon Herra, Israelin
Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa, ja on meille korottanut
autuuden sarven, Daavidin palvelijansa huoneessa. Niin kuin hän on muinoin
puhunut pyhien profeettojensa suun kautta, vapahtaaksensa meitä meidän
vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat: Osoittaaksensa
laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa. Ja sitä valaa,
jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme,
meille antaaksensa: Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä
pelkäämättä palvelisimme, Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena
meidän elinaikanamme. Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen profeetaksi;
sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä, Ja
antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidän syntiensä anteeksi
saamiseksi, Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on
etsinyt koitto ylhäältä, Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa
istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle. Mutta lapsi kasvoi ja
vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti
Israelin kansan eteen tuleman.
Luuk. 2:48 Ja kuin he hänen näkivät, niin he
hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Poikani, miksi meille näin teit?
katso, sinun isäsi ja minä olemme murehtien etsineet sinua.
Luuk. 2:49 Ja hän sanoi heille: mitäs te minua
etsitte? ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, jotka minun Isäni
ovat?
Luuk. 3:8 Tehkäät siis soveliaat parannuksen
hedelmät ja älkää ruvetko sanomaan itsellänne: Aabraham on meidän isämme;
sillä minä sanon teille, että Jumala taitaa näistä kivistä herättää Aabrahamille
lapset.
Luuk. 4:23 Ja hän sanoi heille: sanokaa
kaiketi minulle tämä sananlasku: parantaja, paranna itsesi; ne mitkä me
kuulimme tapahtuneen Kapernaumissa, tee myös tässä isäsi maalla!
Luuk. 4:24 Mutta hän sanoi: totisesti sanon
minä teille: ei yksikään profeetta ole isänsä maalla otollinen.
Luuk. 6:23 Iloitkaa sinä päivänä ja riemuitkaa,
sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; niin tekivät myös heidän isänsä
profeetoille.
Luuk. 6:26 Voi teitä, kuin kaikki ihmiset
teitä kiittävät! sillä niin tekivät myös heidän isänsä väärille profeetoille.
Luuk. 6:36 Olkaa sen tähden laupiaat, niin kuin
teidän Isännekin laupias on.
Luuk. 8:51 Mutta kuin hän huoneeseen tuli
sisälle; niin ei hän sallinut ketään tulla sisälle, vaan Pietarin ja Jakobin ja
Johanneksen, ja sen lapsen isän ja äidin.
Luuk. 9:26 Sillä kuka ikänä minua häpeää ja
minun sanojani, sitä Ihmisen Pojan pitää häpeämän, kuin hän ole tuleva hänen ja
Isän ja pyhien enkelien kunniassa.
Luuk. 9:42 Ja kuin hän vielä tulossa oli,
repeli häntä perkele ja muserteli; mutta Jeesus nuhteli rietasta henkeä, ja
paransi pojan, ja antoi hänen jälleen isällensä.
Luuk. 9:59 Mutta hän sanoi toiselle: seuraa
minua! niin se sanoi: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.
Luuk. 10:21 Sillä hetkellä riemuitsi Jeesus
hengessä ja sanoi: minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että
nämä salasit viisailta ja toimellisilta, ja olet ne ilmoittanut pienille:
tosin, Isä, niin oli sinun hyvä tahtosi.
Luuk. 10:22 Kaikki ovat minulle annetut Isältäni:
ja ei tiedä kenkään, kuka on Poika, vaan Isä: ja kuka on Isä,
vaan Poika ja kelle Poika tahtoo ilmoittaa.
Luuk. 10:35 Ja toisena päivänä matkusti hän, ja
otti kaksi penninkiä ja antoi isännälle, ja sanoi hänelle: korjaa häntä,
ja jos sinä enemmän kulutat, niin minä palatessani maksan sinulle.
Luuk. 11:2 Niin hän sanoi heille: kuin te
rukoilette, niin sanokaat: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty
olkoon sinun nimesi. Lähestyköön sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi
niin maassa, kuin taivaassa.
Luuk. 11:11 Kuka teistä on isä, jolta
poika anoo leipää, antaako hän hänelle kiven? eli jos hän anoo kalaa, antaako hän
kalan edestä hänelle käärmeen?
Luuk. 11:13 Jos siis te, jotka pahat olette,
taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, paljoa enemmin teidän taivaallinen
Isänne antaa Pyhän Hengen sitä anovaisille.
Luuk. 11:47 Voi teitä, että te rakennatte profeettain
hautoja, mutta teidän isänne tappoivat ne.
Luuk. 11:48 Niin te tosin todistatte ja
suostutte teidän isienne töihin; sillä he tappoivat ne, mutta te
rakennatte niiden haudat.
Luuk. 12:29-30 Sen tähden, älkää etsikö, mitä
teidän syömän eli juoman pitää, ja älkää surulliset olko. Sillä näitä kaikkia
pakanat maailmassa pyytävät; mutta teidän Isänne tietää, että te näitä
tarvitsette.
Luuk. 12:32 Älä pelkää, piskuinen lauma; sillä
teidän Isällänne on hyvä tahto antaa teille valtakunnan.
Luuk. 12:53 Isä erotetaan poikaansa
vastaan ja poika isää vastaan, äiti tytärtä vastaan ja tytär äitiä
vastaan, anoppi miniäänsä vastaan, miniä anoppiansa vastaan.
Luuk. 14:26 Jos joku tulee minun tyköni, ja ei
vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja
sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun
opetuslapseni.
Luuk. 15:12 Ja nuorempi heistä sanoi isällensä:
isä, anna minulle osa tavarasta, joka minulle tulee. Ja hän jakoi heille
tavaran.
Luuk. 15:17 Mutta kuin hän mielensä malttoi,
sanoi hän: kuinka monella minun isäni palkollisella on kyllä leipää, ja
minä kuolen nälkään!
Luuk. 15:18 Minä nousen ja käyn minun isäni
tykö ja sanon hänelle: isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja
sinun edessäsi,
Luuk. 15:20 Ja hän nousi ja tuli isänsä
tykö. Mutta kuin hän vielä taaempana oli, näki hänen isänsä hänen, ja
armahti hänen päällensä, ja juosten lankesi hänen kaulaansa, ja suuta antoi
hänen.
Luuk. 15:21 Mutta poika sanoi hänelle: isä,
minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäsi, ja en ole
mahdollinen tästedes sinun pojaksesi kutsuttaa.
Luuk. 15:22 Niin sanoi isä palvelijoillensa:
tuokaa tänne ne parhaat vaatteet, ja pukekaa hänen yllensä, ja antakaa sormus
hänen käteensä, ja kengät hänen jalkoihinsa,
Luuk. 15:27 Niin se sanoi hänelle: sinun veljes
tuli, ja isäsi antoi tappaa syötetyn vasikan, että hän sai hänen terveenä
jälleen.
Luuk. 15:28 Niin hän vihastui eikä tahtonut
mennä sisälle; hänen isänsä meni siis ulos, ja neuvoi häntä.
Luuk. 15:29 Mutta hän vastasi ja sanoi isällensä:
katso, niin monta vuotta minä palvelen sinua, ja en ole koskaan sinun käskyjäsi
käynyt ylitse, ja et sinä ole minulle vohlaakaan antanut, riemuitakseni ystävieni
kanssa.
Luuk. 16:24 Ja hän huusi, sanoen: isä
Abraham, armahda minun päälleni ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää
veteen, että hän jäähdyttäisi minun kieleni; sillä minä kovin vaivataan tässä
liekissä.
Luuk. 16:27 Niin hän sanoi: minä rukoilen siis
sinua, isä, että lähetät hänen minun isäni kotoon;
Luuk. 16:30 Mutta hän sanoi: ei, isä Aabraham:
vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he parannuksen tekisivät.
Luuk. 18:20 Käskysanat sinä tiedät: ei sinun
pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun
pidä väärää todistusta sanoman: kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Luuk. 22:29-30 Ja minä säädin teille, niin kuin
minun Isäni sääsi minulle, valtakunnan: Että teidän pitää syömän ja
juoman minun pöydälläni minun valtakunnassani, ja istuman istuimilla, ja
tuomitseman kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.
Luuk. 22:42 Sanoen: Isä, jos sinä tahdot,
niin ota pois minulta tämä kalkki, kuitenkin ei minun tahtoni, mutta sinun
olkoon.
Luuk. 23:34 Niin sanoi Jeesus: Isä, anna
heille anteeksi, sillä ei he tiedä, mitä he tekevät. Ja he jakoivat hänen
vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.
Luuk. 23:46 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja
sanoi: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni. Ja kuin hän sen oli
sanonut, antoi hän henkensä.
Luuk. 24:49 Ja katso, minä lähetän minun Isäni
lupauksen teidän päällenne. Mutta te olkaa Jerusalemissa siihen asti kuin te
puetetaan voimalla korkeudesta.
Joh. 1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän
seassamme, ja me näimme hänen kunniansa niin kuin ainoan Pojan kunnian Isästä,
täynnä armoa ja totuutta.
Joh. 1:18 Ei ole kenkään koskaan Jumalaa nähnyt:
ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, hän ilmoitti meille.
Joh. 2:16 Ja sanoi niille, jotka kyyhkysiä
myivät: viekää nämä täältä pois ja älkää tehkö minun Isäni huonetta
kauppahuoneeksi.
Joh. 3:35 Isä rakastaa Poikaa, ja
antoi kaikki hänen käteensä.
Joh. 4:12 Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme
Jaakob, joka meille tämän kaivon antoi? ja hän joi itse siitä, ja hänen
lapsensa, ja hänen karjansa.
Joh. 4:20 Meidän isämme ovat tällä
vuorella kumartaneet ja rukoilleet, ja te sanotte: Jerusalemissa on se sija,
jossa pitää rukoiltaman.
Joh. 4:21 Jeesus sanoi hänelle: vaimo, usko
minua: se aika tulee, ettette tällä vuorella eikä Jerusalemissa Isää
rukoile.
Joh. 4:23 Mutta hetki tulee, ja jo nyt on,
että totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä Isä
tahtoo myös senkaltaisia, jotka häntä rukoilevat.
Joh. 4:44 Sillä Jeesus todisti itse, ettei
profeetta maksa isänsä maalla mitään.
Joh. 4:53 Niin isä ymmärsi sen siksi
hetkeksi, jolla Jeesus sanoi hänelle: sinun poikasi elää. Ja hän uskoi ja koko
hänen huoneensa.
Joh. 5:17 Niin Jeesus vastasi heitä: minun isäni
tekee työtä hamaan tähän asti, ja minä myös teen työtä.
Joh. 5:18 Sen tähden etsivät juutalaiset
häntä vielä enemmin tappaaksensa, ettei hän ainoastaan sapattia rikkonut, mutta
myös sanoi Jumalan isäksensä, ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.
Joh. 5:19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille:
totisesti, totisesti sanon minä teille: ei taida Poika itsestänsä mitään tehdä,
ellei hän näe Isän tekevän; sillä mitä ikänä hän tekee, sitä myös Poika
niin tekee.
Joh. 5:20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja
osoittaa hänelle kaikki, mitä hän itse tekee, ja hän on vielä suurempia töitä
hänelle osoittava, kuin nämä ovat, että teidän pitää ihmettelemän.
Joh. 5:21 Sillä niin kuin Isä herättää
ja virvoittaa kuolleita, niin myös Poika virvoittaa, joita hän tahtoo.
Joh. 5:22 Sillä ei Isä ketään
tuomitse, vaan antoi kaiken tuomion Pojalle:
Joh. 5:23 Että kaikki Poikaa
kunnioittaisivat, niin kuin he Isää kunnioittavat. Joka ei Poikaa
kunnioita, ei se kunnioita Isää, joka hänen lähetti.
Joh. 5:26 Sillä niin kuin Isällä on
elämä itsessänsä, niin antoi hän myös elämän Pojalle itsessänsä olemaan,
Joh. 5:30 En minä itsestäni taida mitään
tehdä: niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen, ja minun tuomioni on oikea;
sillä en minä etsi minun tahtoani, vaan Isän tahtoa, joka minun lähetti.
Joh. 5:36 Mutta minulla on suurempi todistus
kuin Johanneksen; sillä ne työt, jotka Isä antoi minulle täyttääkseni,
ne työt, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä minun lähetti,
Joh. 5:37 Ja Isä, joka minun lähetti,
hän todistaa minusta. Ette ole koskaan hänen ääntänsä kuulleet eli hänen muotoansa
nähneet,
Joh. 5:43 Minä tulin Isäni nimeen, ja
ette minua ota vastaan; jos joku tulee omalla nimellänsä, niin te sen otatte
vastaan.
Joh. 5:45 Älkäät luulko, että minä kannan Isän
edessä teidän päällenne: se on, joka teidän päällenne kantaa, Mooses, johonka
te turvaatte.
Joh. 6:27 Älkää tehkö sitä ruokaa, joka on
katoavainen, vaan sitä ruokaa, joka pysyy iankaikkiseen elämään, jonka Ihmisen
Poika teille antava on; sillä Isä Jumala on sen vahvistanut.
Joh. 6:31 Meidän isämme söivät mannaa
korvessa, niin kuin kirjoitettu on: hän antoi heille leipää taivaasta
syödäksensä.
Joh. 6:32 Niin Jeesus sanoi heille:
totisesti, totisesti sanon minä teille: ei Mooses sitä leipää antanut teille
taivaasta; mutta minun Isäni antaa totisen leivän taivaasta.
Joh. 6:37 Kaikki, mitä minun Isäni
antaa minulle, se tulee minun tyköni: ja joka minun tyköni tulee, sitä en minä
heitä ulos.
Joh. 6:39 Mutta se on Isän tahto, joka
minun lähetti, ettei minun pidä yhtäkään niistä kaikista kadottaman, jotka hän
minulle antoi, mutta olen ne herättävä viimeisenä päivänä.
Joh. 6:42 Ja sanoivat: eikö tämä ole Jeesus,
Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sanoo: minä
olen tullut taivaasta alas.
Joh. 6:44 Ei taida kenkään minun tyköni
tulla, ellei Isä, joka minun lähetti, vedä häntä, ja minä herätän hänen
viimeisenä päivänä.
Joh. 6:45 Se on profeetoissa kirjoitettu:
heidän pitää kaikki Jumalalta opetetuksi tuleman. Sen tähden jokainen, joka sen
on Isältä kuullut ja oppinut, hän tulee minun tyköni.
Joh. 6:46 Ei niin, että joku on Isän
nähnyt, vaan joka on Jumalasta, se on Isän nähnyt.
Joh. 6:49 Teidän isänne söivät mannaa
korvessa ja kuolivat.
Joh. 6:57 Niin kuin elävä Isä minun
lähetti ja minä elän Isäni tähden, niin myös se, joka minua syö, hän
elää minun tähteni.
Joh. 6:58 Tämä on se leipä, joka taivaasta
tuli alas: ei niin kuin teidän isänne söivät mannaa ja kuolivat: Joka
tätä leipää syö, hän saa elää iankaikkisesti.
Joh. 6:65 Ja hän sanoi: sen tähden sanoin
minä teille: ei taida kenkään tulla minun tyköni, ellei se ole annettu hänelle
minun Isältäni.
Joh. 8:16 Ja vaikka minä tuomitsisin, niin
minun tuomioni on tosi; sillä en minä ole yksinäni, vaan minä ja Isä,
joka minun lähetti.
Joh. 8:18 Minä olen se, joka itsestäni
todistan, ja Isä, joka minun lähetti, todistaa myös minusta.
Joh. 8:19 Niin he sanoivat hänelle: kussa Isäsi
on? Jeesus vastasi: ette tunne minua ettekä minun Isääni: jos te
tuntisitte minun, niin te tuntisitte myös minun Isäni.
Joh. 8:27 Mutta ei he ymmärtäneet, että hän
puhui heille Isästä.
Joh. 8:28 Sanoi siis Jeesus heille: kuin te
olette Ihmisen Pojan ylentäneet, niin te ymmärrätte, että minä se olen, ja
etten minä tee itsestäni mitään, vaan niin kuin Isä on minun opettanut,
niitä minä puhun.
Joh. 8:29 Ja se, joka minun lähetti, on minun
kanssani. Ei Isä jättänyt minua yksinäni, sillä minä teen aina niitä,
mitkä hänelle kelvolliset ovat.
Joh. 8:38 Minä puhun, mitä minä olen isäni
tykönä nähnyt, ja te teette, mitä te olette nähneet teidän isänne
tykönä.
Joh. 8:39 He vastasivat ja sanoivat hänelle:
Aabraham on meidän isämme. Jeesus sanoi heille: jos te olisitte Aabrahamin
lapset: niin te tekisitte Aabrahamin töitä.
Joh. 8:41 Te teette teidän isänne
tekoja. Niin he sanoivat hänelle: emme ole äpärinä syntyneet: meillä on yksi Isä,
Jumala.
Joh. 8:42 Jeesus sanoi heille: jos Jumala
olisi teidän Isänne, niin te tosin rakastaisitte minua; sillä minä läksin
ja tulin Jumalasta, en minä itsestäni tullut, vaan hän lähetti minun.
Joh. 8:44 Te olette isästä
perkeleestä, ja teidän isänne himoja te tahdotte tehdä. Hän on ollut
murhaaja alusta, ja ei pysynyt totuudessa; sillä ei totuus ole hänessä. Kuin
hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omastansa; sillä hän on valehtelija ja
valheen isä.
Joh. 8:49 Jeesus vastasi: ei minulla ole perkele,
vaan minä kunnioitan minun Isääni, ja te häpäisette minua.
Joh. 8:53 Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme
Aabraham, joka kuollut on? ja profeetat ovat kuolleet: miksi sinä itsesi teet?
Joh. 8:54 Jeesus vastasi: jos minä itseäni
kunnioitan, niin ei minun kunniani ole mitään: minun Isäni on se, joka
kunnioittaa minua, jonka te teidän Jumalaksenne sanotte.
Joh. 8:56 Aabraham teidän isänne iloitsi,
nähdäksensä minun päiväni; hän näki sen, ja ihastui.
Joh. 10:15 Niin kuin Isä minun tuntee,
ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.
Joh. 10:17 Sen tähden Isä minua
rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.
Joh. 10:18 Ei ota kenkään sitä minulta, vaan
minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä
taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.
Joh. 10:25 Jeesus vastasi heitä: minä olen sen
teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen,
todistavat minusta.
Joh. 10:29 Minun isäni, joka ne minulle
antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni
kädestä.
Joh. 10:30 Minä ja Isä olemme yhtä.
Joh. 10:32 Jeesus vastasi heitä: minä osoitin
teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis
minun kivitätte?
Joh. 10:36 Ja te sanotte hänelle, jonka Isä
on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin:
minä olen Jumalan Poika.
Joh. 10:37 Ellen minä tee minun Isäni
töitä, niin älkää minua uskoko.
Joh. 10:38 Mutta jos minä niitä teen, ja jos
ette minua usko, niin uskokaa ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän
olevan minussa ja minun hänessä.
Joh. 11:41 Ja he ottivat kiven pois sialtansa,
johon kuollut pantu oli. Niin Jeesus nosti silmänsä ylös ja sanoi: Isä,
minä kiitän sinua, että minua kuulit.
Joh. 12:26 Jos joku minua palvelee, hän
seuratkoon minua: ja kussa minä olen, siellä pitää myös minun palvelijani
oleman: ja jos joku minua palvelee, häntä on Isä kunnioittava.
Joh. 12:27 Nyt on minun sieluni suuresti
murheissansa, ja mitä minun pitää sanoman? Isä, vapahda minun tästä
hetkestä: kuitenkin olen minä sen tähden tähän hetkeen tullut.
Joh. 12:28 Isä, kirkasta sinun nimesi.
Niin ääni tuli taivaasta ja sanoi: minä olen sen kirkastanut, ja tahdon vielä
nyt kirkastaa.
Joh. 12:49 Sillä en minä ole itsestäni
puhunut; vaan Isä, joka minun lähetti, hän on minulle käskyn antanut,
mitä minun tekemän ja puhuman pitää.
Joh. 12:50 Ja minä tiedän, että hänen käskynsä
on iankaikkinen elämä. Sen tähden mitä minä puhun, sen minä puhun, niin kuin Isä
on minulle sanonut.
Joh. 13:1 Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kuin Jeesus
tiesi hetkensä tulleeksi, että hänen piti tästä maailmasta Isän tykö
menemän, niin kuin hän oli rakastanut omiansa, jotka olivat maailmassa, niin
hän loppuun asti rakasti heitä.
Joh. 13:3 Tiesi Jeesus Isän kaikki
hänen käsiinsä antaneen, ja että hän oli Jumalasta lähtenyt ulos ja oli Jumalan
tykö menevä:
Joh. 14:2 Minun Isäni huoneessa on
monta asuinsijaa; jos ei niin olisi, niin minä sanoisin teille: minä menen
valmistamaan teille sijaa.
Joh. 14:6 Jeesus sanoi hänelle: minä olen
tie, totuus ja elämä. Ei kenkään tule Isän tykö, vaan minun kauttani.
Joh. 14:7 Jos te tuntisitte minun, niin te
tosin myös tuntisitte Isäni; ja nyt te tunnette hänen, ja te näette
hänen.
Joh. 14:8 Filippus sanoi hänelle: Herra,
osoita meille Isä, niin me tyydymme.
Joh. 14:9 Jeesus sanoi hänelle: minä olen
niin kauan aikaa teidän tykönänne, ja et sinä minua tunne? Filippus, joka näki
minun, hän näki myös Isän: kuinka siis sinä sanot: osoita minulle Isä?
Joh. 14:10 Etkös usko minun olevan Isässä
ja Isän minussa? Ne sanat, jotka minä teille puhun, en minä itsestäni
puhu: mutta Isä, joka minussa on, hän tekee työt.
Joh. 14:11 Uskokaa minua, että minä olen Isässä
ja Isä on minussa; mutta jos ei, niin töiden tähden uskokaa minua.
Joh. 14:12 Totisesti, totisesti sanon minä
teille: joka uskoo minun päälleni, ne työt, joita minä teen, hän on myös
tekevä, ja suurempia, kuin ne ovat, on hän tekevä; sillä minä menen Isäni
tykö.
Joh. 14:13 Ja mitä ikänä te anotte minun
nimeeni, sen minä teen: että Isä kunnioitettaisiin Pojan kautta.
Joh. 14:16 Ja minä olen rukoileva Isää,
ja hän antaa teille toisen Lohduttajan, että hän teidän kanssanne olisi iankaikkisesti:
Joh. 14:20 Sinä päivänä pitää teidän
ymmärtämän, että minä olen Isässä, ja te minussa ja minä teissä.
Joh. 14:21 Jolla minun käskyni ovat ja ne
kätkevät, se rakastaa minua: mutta joka minua rakastaa, hän rakastetaan minun Isältäni,
ja minä tahdon häntä rakastaa, ja ilmoitan itseni hänelle.
Joh. 14:23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:
joka minua rakastaa, se pitää minun sanani; ja minun Isäni rakastaa
häntä, ja me tulemme hänen tykönsä, ja asumme hänen tykönänsä.
Joh. 14:24 Joka ei minua rakasta, ei se minun
sanojani kätke: ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän,
joka minun lähetti.
Joh. 14:26 Mutta Lohduttaja, Pyhä Henki, jonka
Isä on lähettävä minun nimeeni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa
teille kaikki, mitä minä teille sanonut olen.
Joh. 14:28 Te kuulitte minun sanovan: minä
menen pois ja tulen jälleen teidän tykönne. Jos te minua rakastaisitte, niin te
tosin iloitsisitte, että minä sanoin: minä menen Isän tykö; sillä Isä
on suurempi minua.
Joh. 14:31 Mutta että maailma ymmärtäisi minun
Isää rakastavan, ja niin kuin Isä minulle käski, niin minä myös
teen. Nouskaa, lähtekäämme täältä!
Joh. 15:1 Minä olen totinen viinipuu, ja
minun Isäni on peltomies:
Joh. 15:8 Siinä minun Isäni
kunnioitetaan, että te paljon hedelmää kantaisitte, ja tulette minun opetuslapsikseni.
Joh. 15:9 Niin kuin Isä rakasti minua,
niin minä myös rakastin teitä: pysykää minun rakkaudessani.
Joh. 15:10 Jos te minun käskyni pidätte, niin
te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä pidän Isäni käskyn ja
pysyn hänen rakkaudessansa.
Joh. 15:15 En minä tästedes sano teitä
palvelijoiksi; sillä ei palvelija tiedä, mitä hänen herransa tekee; mutta minä
kutsun teitä ystäviksi, sillä kaikki, mitä minä Isältäni kuulin, ne minä
teille ilmoitin.
Joh. 15:16 Ette minua valinneet, vaan minä
valitsin teidät, ja sääsin teidät, että te menisitte hedelmää tekemään ja
teidän hedelmänne pysyisi: että mitä te anotte Isältä minun nimeeni, sen
hän antaa teille.
Joh. 15:23 Joka minua vihaa, hän vihaa myös
minun Isääni.
Joh. 15:24 Ellen minä olisi niitä töitä heidän
seassansa tehnyt, joita ei kenkään muu ole tehnyt, niin ei heillä olisi syntiä;
mutta nyt he näkivät, ja vihasivat sekä minua että minun Isääni.
Joh. 15:26 Mutta kuin Lohduttaja tulee, jonka
minä teille Isältä lähetän, totuuden Henki, joka Isästä käy ulos,
se on minusta todistava.
Joh. 16:3 Ja näitä he tekevät teille, ettei
he tunne Isää eikä minua.
Joh. 16:10 Mutta vanhurskauden tähden, että
minä menen Isäni tykö, ja ettette minua silleen näe;
Joh. 16:15 Kaikki, mitä Isällä on, ne
ovat minun; sen tähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja ilmoittaa
teille.
Joh. 16:16 Vähän ajan perästä ja ette näe
minua, ja taas vähän ajan perästä te näette minun; sillä minä menen Isäni
tykö.
Joh. 16:17 Niin muutamat hänen opetuslapsistansa
puhuivat keskenänsä: mikä se on, kuin hän sanoo meille: vähän ajan perästä ja
ette näe minua, ja taas vähän ajan perästä ja te näette minun, ja: minä menen Isän
tykö?
Joh. 16:23 Ja sinä päivänä ette mitään kysy
minulta. Totisesti, totisesti sanon minä teille: mitä ikänä te anotte Isältä
minun nimeeni, niin hän antaa teille.
Joh. 16:25 Näitä olen minä teille puhunut
tapauksissa; mutta aika tulee, etten minä silleen puhu teille tapauksissa, vaan
ilmoitan julkisesti teille minun Isästäni.
Joh. 16:26 Sinä päivänä pitää teidän
rukoileman minun nimeeni. Ja en minä sano teille, että minä rukoilen Isää
teidän tähtenne;
Joh. 16:27 Sillä Isä rakastaa itse
teitä, että te minua rakastitte ja uskoitte minun Jumalasta lähteneen.
Joh. 16:28 Minä läksin Isästä ja tulin
maailmaan: taas minä jätän maailman ja menen Isän tykö.
Joh. 16:32 Katso, aika tulee, ja nyt tuli,
että te jokainen hajotetaan omillensa, ja minun te yksinäni jätätte. En minä
kuitenkaan yksinäni ole, sillä Isä on minun kanssani.
Joh. 17:1 Näitä puhui Jeesus, ja nosti
silmänsä taivasta päin ja sanoi: Isä, hetki tuli, kirkasta sinun Poikasi,
että sinun Poikasi kirkastaisi myös sinun!
Joh. 17:5 Ja nyt Isä, kirkasta sinä
minua itse tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla sinun tykönäsi oli ennen kuin
tämä maailma olikaan.
Joh. 17:11 En minä silleen ole maailmassa,
mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä! kätke
niitä, jotka sinä minulle annoit, sinun nimesi tähden, että he olisivat yksi niin
kuin mekin!
Joh. 17:21 Että he kaikki yhtä olisivat, niin
kuin sinä Isä minussa olet ja minä sinussa, että hekin meissä niin yhtä
olisivat: että maailma uskoisi sinun minua lähettäneeksi.
Joh. 17:24 Isä, minä tahdon, että kussa
minä olen, siellä nekin olisivat minun kanssani, jotka sinä minulle antanut
olet: että he minun kunniani näkisivät, jonka minulle annoit; sillä sinä rakastit
minua ennen kuin maailman perustus laskettu oli.
Joh. 17:25 Vanhurskas Isä! ei maailma
sinua tuntenut, mutta minä tunsin sinun, ja nämä ymmärsivät, että sinä minun
lähetit.
Joh. 18:11 Niin Jeesus sanoi Pietarille: pistä
miekkasi tuppeen: eikö minun pidä juoman sitä kalkkia, jonka Isä minulle
antoi?
Joh. 20:17 Jeesus sanoi hänelle: älä minuun
rupea; sillä en minä ole vielä mennyt ylös minun Isäni tykö, vaan mene
minun veljieni tykö ja sano heille: minä menen ylös minun Isäni tykö ja
teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.
Joh. 20:21 Ja Jeesus taas sanoi heille: rauha
olkoon teille! niin kuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän
teidät.
Ap. t. 1:4 Ja kuin hän heidät oli koonnut,
kielsi hän heitä lähtemästä Jerusalemista, vaan että he Isän lupausta odottaisivat,
josta te olette (sanoi hän) kuulleet minulta.
Ap. t. 1:7 Mutta hän sanoi heille: ei teidän
tule tietää aikaa eikä hetkeä, jotka Isä on omaan voimaansa pannut.
Ap. t. 2:33 Hän on siis Jumalan oikealle
kädelle korotettu ja on Isältä saanut lupauksen Pyhästä Hengestä: hän on
tämän vuodattanut, kuin te nyt näette ja kuulette.
Ap. t. 3:13 Aabrahamin ja Isaakin ja Jakobin
Jumala, meidän isiemme Jumala, on Poikansa Jesuksen kirkastanut, jonka
te annoitte ylen ja kielsitte Pilatuksen edessä, kuin hän tuomitsi, että hän
piti päästettämän.
Ap. t. 3:25 Te olette profeettojen ja sen
liiton lapset, jonka Jumala meidän isiemme kanssa teki, sanoen Aabrahamille:
ja sinun siemenessäsi pitää kaikki kansat maan päällä siunattaman.
Ap. t. 5:30 Meidän isiemme Jumala
herätti Jesuksen, jonka te tapoitte ja ripustitte puuhun.
Ap. t. 7:2 Vaan hän sanoi: miehet, rakkaat
veljet ja isät, kuulkaa: kunnian Jumala ilmestyi Aabrahamille meidän isällemme,
kuin hän oli Mesopotamiassa, ennen kuin hän Haranissa asui,
Ap. t. 7:4 Silloin hän läksi Kaldeasta, ja
asui Haranissa. Ja kuin hänen isänsä kuollut oli, toi hän hänen sieltä
tähän maahan, jossa te nyt asutte.
Ap. t. 7:11 Mutta nälkä tuli kaikkeen Egyptiin
ja Kanaanin maahan, ja suuri tuska; ja ei meidän isämme löytäneet
ravintoa.
Ap. t. 7:12 Mutta kuin Jaakob kuuli Egyptissä
jyviä olevan, lähetti hän sinne meidän isämme ensimmäisen kerran.
Ap. t. 7:14 Niin Joosef lähetti ja antoi tuoda isänsä
Jaakobin ja kaiken hänen sukunsa, 75 sielua.
Ap. t. 7:15 Ja Jaakob meni alas Egyptiin, ja
hän kuoli, niin myös meidän isämme.
Ap. t. 7:19 Tämä meidän sukuamme kavalasti
juonitteli, ja meni pahasti meidän isiemme kanssa, niin että heidän piti
nuoret lapsensa heittämän pois, ettei he olisi saaneet elää.
Ap. t. 7:20 Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän
oli Jumalalle otollinen, ja elätettiin kolme kuukautta isänsä huoneessa.
Ap. t. 7:32 Minä olen sinun isäisi
Jumala, Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jaakobin Jumala. Niin Mooses
vapisi eikä tohtinut sinne katsoa.
Ap. t. 7:38 Tämä oli seurakunnassa enkelin
kanssa korvessa, joka puhui hänen kanssansa Siinain vuorella, ja meidän isiemme
kanssa. Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa,
Ap. t. 7:39 Jota ei meidän isämme
totelleet, vaan sysäsivät pois sen tyköänsä, ja palasivat sydämessänsä
Egyptiin,
Ap. t. 7:45 Jonka myös meidän isämme
vastaan ottivat, ja veivät Joosuan kanssa siihen maahan, jossa pakanat asuivat,
jotka Jumala hävitti meidän isiemme kasvoin edestä, hamaan Davidin aikaan
asti,
Ap. t. 7:51 Te niskurit ja
ympärileikkaamattomat sydämestä ja korvista! te olette aina Pyhää Henkeä
vastaan, niin kuin teidän isänne, niin myös tekin.
Ap. t. 7:52 Ketä profeetoista ei teidän isänne
vainonneet? Ja he tappoivat ne, jotka vanhurskaan tulemista ennustivat, jonka
pettäjät ja murhaajat te nyt olitte,
Ap. t. 13:17 Tämän kansan, Israelin, Jumala valitsi
meidän isämme, ja korotti tämän kansan, muukalaisena ollessa Egyptin
maalla, ja toi heidät sieltä ulos korkealla käsivarrella,
Ap. t. 13:36 Sillä Daavid, kuin hän ajallansa
oli Jumalan tahtoa palvellut, nukkui, ja pantiin isiensä tykö, ja näki
turmeluksen.
Ap. t. 15:10 Miksi te siis nyt kiusaatte
Jumalaa, että te tahdotte opetuslasten kaulaan panna sen ikeen, jota ei meidän isämme
emmekä me voineet kantaa?
Ap. t. 16:1 Niin hän tuli Derbeen ja Lystraan.
Ja katso, siellä oli yksi opetuslapsi, Timoteus nimeltä, uskovaisen juutalaisvaimon
poika, mutta isä oli kreikkalainen.
Ap. t. 16:3 Tätä tahtoi Paavali kanssansa
vaeltamaan, otti ja ympärileikkasi hänen juutalaisten tähden, jotka niissä
paikoissa olivat; sillä he tiesivät kaikki, että hänen isänsä oli kreikkalainen.
Ap. t. 22:1 Miehet, rakkaat veljet ja isät!
kuulkaa minun puolustustani, jonka minä teille sanon.
Ap. t. 22:14 Niin hän sanoi: meidän isiemme
Jumala on sinun valmistanut, että sinun pitää tunteman hänen tahtonsa, ja
näkemän vanhurskaan, ja kuuleman ääntä hänen suustansa.
Ap. t. 24:14 Mutta sen minä sinulle tunnustan,
että minä tämän tien kautta, jonka he eriseuraksi kutsuvat, niin palvelen minun
isieni Jumalaa, että minä uskon kaikki, mitkä laissa ja profeetoissa
kirjoitetut ovat,
Ap. t. 28:8 Niin tapahtui, että Publiuksen isä
sairasti vilutautia ja vatsankipua, jonka tykö Paavali meni, rukoili ja pani
kätensä hänen päällensä, ja paransi hänen.
Ap. t. 28:17 Niin tapahtui kolmen päivän
jälkeen, että Paavali kutsui kokoon ylimmäiset juutalaisista. Ja kuin he
tulivat kokoon, sanoi hän heille: miehet, veljet, vaikka en minä ole mitään
tehnyt kansaa eli isien säätyjä vastaan, kuitenkin olen minä sidottuna
annettu Jerusalemista Roomalaisten käsiin,
Room. 1:7 Kaikille, jotka Roomissa ovat, Jumalan
rakkaille ja kutsutuille pyhille: armo olkoon teidän kanssanne, ja rauha
Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
Room. 4:1 Mitäs me siis sanomme meidän isämme
Aabrahamin lihan puolesta löytäneen?
Room. 4:11 Ja hän sai ympärileikkauksen merkin
vahvistukseksi, että hän oli uskon kautta vanhurskaaksi tehty, joka hänellä
esinahassa oli, että hänen piti oleman kaikkein uskovaisten isä
esinahassa, että se niillekin vanhurskaudeksi luettaisiin,
Room. 4:12 Ja hän tulisi myös
ympärileikkauksen isäksi, ei ainoastaan niiden, jotka ympärileikatuista
syntyneet ovat, mutta myös niiden, jotka sen uskon jälkiä vaeltavat, joka
meidän isän Aabrahamin esinahassa oli.
Room. 4:16 Sen tähden tulee se uskosta, että
sen pitää armosta oleman: että se lupaus pitää vahva oleman kaikelle
siemenelle, ei sille ainoastaan, joka lain alla on, mutta myös sille, joka Aabrahamin
uskosta on, joka on meidän kaikkein isämme,
Room. 4:17 Niin kuin kirjoitettu on: minä
asetin sinun monen pakanan isäksi Jumalan edessä, jonka hän uskonut on,
joka kuolleet eläväksi tekee ja kutsuu ne, jotka ei ole, niin kuin ne olisivat.
Room. 4:18 Ja hän uskoo sen toivon, jossa ei
toivoa ollut, että hänen piti oleman monen pakanan isän, sen jälkeen
kuin hänelle sanottu oli: niin pitää sinun siemenesi oleman.
Room. 6:4 Niin me olemme siis hänen kanssansa
haudatut kasteen kautta kuolemaan: että niin kuin Kristus on kuolleista Isän
kunnian kautta herätetty, niin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Room. 8:15 Sillä ette ole saaneet orjuuden
henkeä, että teidän vielä pitäisi pelkäämän, mutta te olette saaneet valittujen
lasten hengen, jossa me huudamme: Abba, rakas Isä.
Room. 9:5 Joiden myös isät ovat,
joista Kristus lihan puolesta syntynyt on, joka on Jumala ylitse kaikkein
ylistetty iankaikkisesti, aamen!
Room. 9:10 Mutta ei se ainoastaan, mutta myös
Rebekka siitti yhdestä Iisakista meidän isästämme.
Room. 11:28 Evankeliumin puolesta tosin ovat he
viholliset teidän tähtenne; mutta valitsemisen puolesta rakastetaan heitä isien
tähden.
Room. 14:4 Kuka sinä olet, joka toisen palvelijaa
tuomitse? Omalle isännällensä hän seisoo eli lankeaa. Mutta hän
taidetaan ojentaa ylös; sillä Jumala on voimallinen häntä ojentamaan.
Room. 15:6 Että te yksimielisesti yhdestä
suusta kiittäisitte Jumalaa ja meidän Herran Jeesuksen Kristuksen Isää.
1. Kor. 1:3 Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta,
meidän isältämme, ja Herralta Jesukselta Kristukselta.
1. Kor. 4:15 Sillä ehkä teillä olisi
kymmenentuhatta opettajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää;
sillä minä olen teitä Kristuksessa Jeesuksessa siittänyt evankeliumin kautta.
1. Kor. 5:1 Täydellisesti kuuluu teidän
seassanne huoruus, ja senkaltainen huoruus, josta ei pakanatkaan sanoa tiedä,
niin että joku isänsä emäntää pitää.
1. Kor. 8:6 Niin on kuitenkin meillä yksi
Jumala, Isä, josta kaikki ovat, ja me hänessä, ja yksi Herra Jeesus
Kristus, jonka kautta kaikki ovat, ja me hänen kauttansa.
1. Kor. 10:1-4 Mutta en minä tahdo sitä teiltä,
rakkaat veljet, salata, että meidän isämme ovat kaikki pilven alla olleet
ja kaikki meren lävitse vaeltaneet, Ja kaikki Moosekseen kastetut pilvessä ja
meressä. Ja ovat kaikki yhtäläistä hengellistä ruokaa syöneet. Ja kaikki
yhtäläistä hengellistä juomaa juoneet; sillä he joivat siitä hengellisestä
kalliosta, joka heitä seurasi; mutta se kallio oli Kristus.
1. Kor. 15:24 Sitten on loppu, koska hän antaa
valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, ja panee pois kaiken herrauden ja
kaiken vallan ja voiman.
2. Kor. 1:2 Armo olkoon teille ja rauha
Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
2. Kor. 1:3 Kiitetty olkoon Jumala ja meidän
Herran Jesuksen Kristuksen Isä, laupiuden Isä, ja kaiken
lohdutuksen Jumala!
2. Kor. 6:18 Ja olen teidän Isänne, ja
teidän pitää oleman minun poikani ja tyttäreni, sanoo kaikkivaltias Herra.
2. Kor. 11:31 Jumala ja meidän Herran Jesuksen
Kristuksen Isä, joka olkoon ylistetty iankaikkisesti! tietää, etten minä
valehtele.
Gal. 1:1 Paavali, apostoli, ei ihmisiltä
eikä ihmisten kautta, vaan Jesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan,
joka hänen kuolleista herättänyt on,
Gal. 1:3 Armo olkoon teille ja rauha Isältä
Jumalalta ja meidän Herralta Jesukselta Kristukselta!
Gal. 1:4 Joka itsensä meidän syntiemme
edestä antanut on, että hän meitä vapahtaisi tästä nykyisestä pahasta
maailmasta, Jumalan ja meidän Isämme tahdon jälkeen,
Gal. 1:14 Ja menestyin juutalaisten menoissa,
ylitse monen minun vertaiseni minun suvussani, ja olin ylen kiivas isien
säätyjen tähden.
Gal. 4:2 Vaan hän on esimiesten ja haltiain
hallussa, isältä määrättyyn aikaan asti.
Gal. 4:6 Mutta että te olette lapset,
lähetti Jumala Poikansa Hengen teidän sydämiinne, joka huutaa: Abba, rakas Isä!
Ef. 1:2 Armo olkoon teille ja rauha
Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
Ef. 1:3 Kiitetty olkoon Jumala ja meidän
Herran Jesuksen Kristuksen Isä, joka meitä on siunannut kaikkinaisella
hengellisellä siunauksella taivaallisissa Kristuksen kautta.
Ef. 1:17 Että meidän Herran Jesuksen
Kristuksen Jumala, kunnian Isä, antaisi teille viisauden ja ilmoituksen
hengen hänen tuntemiseensa,
Ef. 2:18 Sillä hänen kauttansa me molemmin
yhdessä hengessä saamme Isää lähestyä.
Ef. 3:14 Sen tähden kumarran minä polveni
meidän Herran Jeesuksen Kristuksen Isän puoleen,
Ef. 3:15 Joka kaikkein oikea Isä on,
jotka taivaissa ja maassa lapsiksi kutsutaan,
Ef. 4:6 Yksi Jumala ja kaikkein Isä,
joka kaikkein päällä on, ja kaikkein kautta, ja teissä kaikissa.
Ef. 5:20 Kiittäen aina Jumalaa ja Isää,
jokaisen edestä, meidän Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen.
Ef. 5:31 Sen tähden pitää ihmisen antaman ylen
isänsä ja äitinsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne kaksi tulevat
yhdeksi lihaksi.
Ef. 6:2 Kunnioita isääsi ja äitiäsi,
joka on ensimmäinen käsky, jolla lupaus on,
Ef. 6:4 Ja te isät, älkää yllyttäkö
lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä kurituksessa ja Herran nuhteessa.
Ef. 6:5 Palvelijat, olkaa kuuliaiset teidän
ruumiillisille isännillenne, pelolla ja vavistuksella, teidän sydämenne
yksinkertaisuudessa, niin kuin Kristukselle,
Ef. 6:9 Ja te isännät, tehkää myös niin
heitä kohtaan, ja pankaa pois uhkaukset, tietäen, että teidän Herranne on myös
taivaissa, jonka edessä ei ole ihmisen muodon katsomusta.
Ef. 6:23 Rauha olkoon veljille, ja rakkaus
uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Fil. 1:2 Armo olkoon ja rauha Jumalalta, meidän
Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Fil. 2:11 Ja kaikki kielet pitää tunnustaman,
että Jeesus Kristus on Herra, Isän Jumalan kunniaksi.
Fil. 2:22 Mutta te tiedätte hänen
koettelemuksensa; sillä niin kuin lapsi isänsä kanssa on, niin on hän
minun kanssani evankeliumissa palvellut.
Fil. 4:20 Mutta Jumalalle ja meidän Isällemme
olkoon kunnia iankaikkisesta iankaikkiseen, aamen!
Kol. 1:2 Niille, jotka ovat Kolossissa,
pyhille ja uskollisille veljille Kristuksessa: armo olkoon teille ja rauha
Jumalalta meidän isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Kol. 1:3 Me kiitämme Jumalaa ja meidän
Herran Jeesuksen Kristuksen Isää, ja rukoilemme aina teidän edestänne,
Kol. 1:12 Ja kiittäkäät Isää, joka
meitä soveliaaksi tehnyt on pyhien perimisen osallisuuteen valkeudessa,
Kol. 1:19 Sillä niin kelpasi Isälle,
että hänessä kokonainen täydellisyys asuisi,
Kol. 2:2 Että heidän sydämensä saisivat
lohdutuksen ja liitetyksi tulisivat rakkaudessa kaikkeen rikkauteen,
täydellisessä ymmärryksessä Jumalan ja Isän ja Kristuksen salaisuuden
tuntemiseen,
Kol. 3:17 Ja kaikki, mitä te teette puheella
eli työllä, niin tehkäät kaikki Herran Jesuksen nimeen, ja kiittäkäät Jumalaa
ja Isää hänen kauttansa.
Kol. 3:21 Isät, älkää kehoittako
teidän lapsianne vihaan, ettei he araksi tulisi.
Kol. 3:22 Palvelijat, olkaat kuuliaiset
kaikissa teidän ruumiillisille isännillenne, ei silmäin edessä
palvellen, niin kuin ne, jotka ihmisten mieltä noutavat, vaan sydämen yksinkertaisuudessa
ja Jumalan pelossa,
Kol. 4:1 Isännät, se mikä oikeus ja
kohtuus on, osoittakaa palvelijoille, tietäen, että teilläkin on Herra taivaissa.
1. Tess. 1:1 Paavali ja Silvanus ja Timoteus
Tessalonikan seurakunnalle, Isässä Jumalassa ja Herrassa Jeesuksessa
Kristuksessa: armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältämme, ja
Herralta Jeesukselta Kristukselta!
1. Tess. 1:3 Ja lakkaamatta muistamme teidän
tekojanne uskossa, ja teidän töitänne rakkaudessa, ja teidän
kärsivällisyyttänne toivossa, joka on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
päälle Jumalan ja meidän Isämme edessä.
1. Tess. 2:11 Niin kuin te tiedätte, kuinka me
jokaista teitä niin kuin isä lapsiansa olemme neuvoneet ja lohduttaneet,
1. Tess. 3:11 Mutta itse Jumala ja meidän Isämme,
ja meidän Herra Jeesus Kristus saattakoon meidän tiemme teidän tykönne.
1. Tess. 3:13 Että hän teidän laittamattomat
sydämenne vahvistaisi pyhyydessä, Jumalan ja meidän Isämme edessä meidän
Herran Jeesuksen Kristuksen tulemisessa, kaikkein hänen pyhiensä kanssa.
2. Tess. 1:1 Paavali ja Silvanus ja Timoteus
Tessalonikan seurakunnalle Jumalassa, meidän Isässämme, ja Herrassa
Jesuksessa Kristuksessa:
2. Tess. 1:2 Armo olkoon teille ja rauha
Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
2. Tess. 2:16 Mutta itse meidän Herra Jeesus
Kristus, ja Jumala ja meidän Isämme, joka meitä rakasti ja antoi meille
iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän toivon armon kautta,
1. Tim. 1:2 Timoteukselle, minun vakaalle
pojalleni uskossa, armo, laupius ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme,
ja meidän Herralta Jeesukselta Kristukselta!
1. Tim. 1:9 Tietäen sen, ettei vanhurskaalle
ole laki pantu, vaan väärille ja tottelemattomille, jumalattomille ja
syntisille, pakanallisille ja kelvottomille, isänsä tappajille ja
äitinsä tappajille, miehentappajille,
1. Tim. 5:1 Älä vanhaa kovin nuhtele, vaan
neuvo häntä niin kuin isää, nuoria niin kuin veljiä,
1. Tim. 6:2 Mutta joilla uskolliset isännät
ovat, niin älköön niitä katsoko ylen, että he veljekset ovat; vaan olkoon sitä
kuuliaisemmat, että he uskolliset ovat ja rakkaat, jotka hyvästä työstä
osalliset ovat. Näitä opeta ja neuvo.
2. Tim. 1:2 Minun rakkaalle pojalleni
Timoteukselle armo, laupius ja rauha Isältä Jumalalta ja Jeesukselta
Kristukselta meidän Herraltamme!
Tit. 1:4 Tiitukselle, toimelliselle
pojalleni, meidän molempien uskomme jälkeen: armo, laupius, rauha Isältä
Jumalalta ja meidän Vapahtajaltamme, Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Tit. 2:9 Neuvo palvelijoita isännillensä
alamaiset olemaan, ja kaikissa kelvolliseksi, ei vastaan sanojat,
Filem. 1:3 Armo olkoon teille ja rauha
Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Hepr. 1:5 Sillä kenelle hän on koskaan
enkeleistä sanonut: sinä olet minun Poikani, tänään minä sinun synnytin! ja
taas: minä olen hänen Isänsä ja hän on minun Poikani!
Hepr. 3:9 Kussa teidän isänne minua
kiusasivat: he koettelivat minua, ja näkivät minun työni neljäkymmentä
ajastaikaa.
Hepr. 7:3 Ilman isää, ilman äitiä,
ilman sukua, ja ei hänellä ole päiväin alkua eikä elämän loppua; mutta hän on
Jumalan Poikaan verrattu ja pysyy pappina iankaikkisesti.
Hepr. 7:10 Sillä hän oli vielä isiensä
kupeissa, kuin Melkisedek häntä vastaan meni.
Hepr. 11:14 Sillä ne, jotka näitä sanovat, he
osoittavat, että he isänmaata etsivät.
Hepr. 12:7 Jos te kurituksen kärsitte, niin
Jumala taritsee itsensä teille niin kuin lapsillensa; sillä kuka on se poika,
jota ei isä kurita?
Hepr. 12:9 Ja kuin meillä ovat lihalliset isät
olleet kurittajana, niin me olemme niitä kavahtaneet: eikö meidän siis paljoa
enemmin pidä hengelliselle Isälle alamaiset oleman, että me eläisimme?
Jaak. 1:17 Kaikkinainen hyvä anto ja
kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuden Isältä, jonka
tykönä ei ole muutosta eikä valkeuden ja pimeyden vaihtumista.
Jaak. 1:27 Se on Isälle ja Jumalalle
puhdas ja saastaton jumalanpalvelus: oppia orpoja ja leskiä heidän
murheessansa, ja itsensä saastatonna maailmassa pitää.
Jaak. 2:21 Eikö Aabraham, meidän isämme,
töiden kautta vanhurskautetuksi osoitettu, kuin hän poikansa Isaakin alttarille
uhrasi?
Jaak. 3:9 Sen kautta me kiitämme Jumalaa ja Isää,
ja sen kautta me myös kiroilemme ihmisiä, jotka Jumalan kuvan jälkeen luodut
ovat.
1. Piet. 1:2 Isän Jumalan aivoituksen
jälkeen Hengen pyhittämisen kautta, kuuliaisuuteen ja Jeesuksen Kristuksen
veren priiskottamiseen: armo ja rauha lisääntyköön teille!
1. Piet. 1:3 Kiitetty olkoon Jumala ja meidän
Herran Jesuksen Kristuksen Isä, joka meitä suuresta laupiudestansa on
synnyttänyt jälleen elävään toivoon, Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta
kuolleista,
1. Piet. 1:17 Ja jos te rukoilette sitä Isää,
joka tuomitsee kunkin töidensä jälkeen ilman ihmisten muodon katsomista, niin
katsokaa, että te teidän viipymisenne ajan pelossa vaeltaisitte,
1. Piet. 1:18 Tietäen, ettette ole katoavaisella
hopealla eli kullalla lunastetut teidän turhasta menostanne, jonka te isien
säädystä saitte,
1. Piet. 2:18 Te palvelijat! olkaa alamaiset
kaikella pelolla teidän isännillenne, ei ainoastaan hyville ja siveille,
vaan myös tuimille.
2. Piet. 1:17 Kuin hän Isältä Jumalalta
sai kunnian ja ylistyksen, äänen kautta, joka hänelle näin siltä suurelta
kunnialta tapahtui: tämä on minun rakas Poikani, johon minä mielistyin.
2. Piet. 3:4 Ja sanovat: kussa on lupaus hänen
tulemisestansa? Sillä siitä päivästä, kuin isät ovat nukkuneet, pysyvät
kaikki niin kuin ne luonnon alusta olleet ovat.
1. Joh. 1:2 Ja elämä on ilmestynyt, ja me olemme
nähneet, ja todistamme ja ilmoitamme teille sen elämän, joka iankaikkinen on,
joka oli Isän tykönä, ja on meille ilmestynyt.
1. Joh. 1:3 Mitä me nähneet ja kuulleet olemme,
sen me teille ilmoitamme, että teilläkin meidän kanssamme osallisuus olisi ja
meidän osallisuutemme on Isän ja hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen
kanssa.
1. Joh. 2:1 Minun lapsukaiseni! näitä minä
teille kirjoitan, ettette syntiä tekisi. Ja jos joku syntiä tekee, niin meillä
on edesvastaaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka vanhurskas on,
1. Joh. 2:13 Minä kirjoitan teille, isät;
sillä te tunsitte hänen, joka alusta on. Minä kirjoitan teille nuorukaiset,
sillä te voititte pahan. Minä kirjoitan teille, lapsukaiseni; sillä te tunsitte
Isän.
1. Joh. 2:14 Minä kirjoitin teille, isät;
sillä te tunsitte sen, joka alusta on. Minä kirjoitin teille, nuorukaiset;
sillä te olette väkevät, ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette pahan
voittaneet.
1. Joh. 2:15 Älkää maailmaa rakastako eli mitään
mitä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, ei hänessä ole Isän
rakkaus.
1. Joh. 2:16 Sillä kaikki, mitä maailmassa on,
lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus, ei se ole Isästä, vaan se
on maailmasta.
1. Joh. 2:22 Kuka on valehtelija, vaan se, joka
kieltää Jeesuksen olevan Kristuksen? Se on antikristus, joka kieltää Isän
ja Pojan.
1. Joh. 2:23 Jokainen, joka kieltää Pojan, ei
hänellä Isääkään ole.
1. Joh. 2:24 Mitä te siis alusta kuulitte, se
teissä pysyköön: jos se teissä pysyy, minkä te alusta kuulitte, niin te myös
Pojassa ja Isässä pysytte.
1. Joh. 3:1 Katsokaa, minkä kaltaisen rakkauden
Isä on meille osoittanut, että me Jumalan lapsiksi nimitetään. Sen tähden
ei maailma teitä tunne; sillä ei hän häntäkään tunne.
1. Joh. 4:14 Ja me näimme ja todistamme, että Isä
on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
1. Joh. 5:7 Sillä kolme ovat, jotka todistavat
taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:
2. Joh. 1:3 Armo, laupius, rauha Isältä
Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, totuudessa
ja rakkaudessa olkoon teidän kanssanne!
2. Joh. 1:4 Minä olen suuresti ihastunut, että
minä löysin sinun lapsistasi niitä, jotka totuudessa vaeltavat, niin kuin me
käskyn Isältä saaneet olemme.
2. Joh. 1:9 Jokainen, joka harhailee ja ei pysy
Kristuksen opissa, ei hänellä ole Jumalaa: joka pysyy Kristuksen opissa,
hänellä on sekä Isä että Poika.
Juud. 1:1 Juudas, Jesuksen Kristuksen palvelija,
mutta Jaakobin veli, niille kutsutuille, jotka Isässä Jumalassa
pyhitetyt ovat ja Jeesuksessa Kristuksessa vapahdetut:
Ilm. 1:6 Ja teki meidät kuninkaiksi ja
papeiksi Jumalan ja Isänsä edessä: hänelle olkoon kunnia ja valta iankaikkisesta
iankaikkiseen, aamen!
Ilm. 2:27 Ja hänen pitää heitä rautaisella
vitsalla hallitseman ja niin kuin savenvalajan astioita heitä särkemän, niin
kuin minäkin Isältäni sain;
Ilm. 3:5 Joka voittaa, se pitää valkeilla
vaatteilla puetettaman, ja en minä pyyhi hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja
minä tahdon tunnustaa hänen nimensä minun Isäni edessä ja hänen enkeliensä
edessä.
Ilm. 3:21 Joka voittaa, sen minä annan istua
minun kanssani minun istuimellani, niin kuin minäkin voitin ja olen minun isäni
kanssa hänen istuimellansa istunut.
Ilm. 14:1 Ja minä näin, ja katso, Karitsa
seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssansa 144 000, joilla oli hänen Isänsä
nimi kirjoitettu heidän otsissansa.