11.11.2018

ISÄ - AJALLINEN JA TAIVAALLINEN



Isäni Abner (= isän valo) raamattu kädessä. Kutsu vuonna 1997 taivaan kotiin 87-vuotiaana.

HYVÄÄ ISÄINPÄIVÄÄ!


Myös isämme uskoivat ennen 
ja kylvivät leikkasivat.
Me saarnaamme aikojen mennen 
kuin isämme saarnasivat. 
On täyttynyt aika, sen soi Jumala, 
on lähellä Kristuksen valtakunta 
Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen 
ja suostukaa armahdukseen.
 (Virsi 178, Göran Widmark 1945) 


Kaikki, kaikk’ ylös yhtenä miehenä nyt 
Suomen onnea valvomaan! 
Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa
isänmaahan ja maailmaan. 
(Kansalaislaulu, J. H. Erkko, 1883)

 

ISÄ


Poimintoja Bibliasta 1776, muutama sana muutettu nykysuomen kielelle.

1. Moos. 2:24  Sen tähden pitää miehen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja tulevat yhdeksi lihaksi.
1. Moos. 17:4  Katso, Minä olen, ja minun liittoni on sinun kanssasi, ja sinä tulet paljon kansan isäksi.
1. Moos. 17:5  Sen tähden ei sinua pidä enää kutsuttaman Abram (korkea isä, kunniallinen isä); mutta Aabrahamin (paljon joukon isä) pitää oleman sinun nimesi: sillä minä olen tehnyt sinun paljon kansan isäksi.
1. Moos. 26:24  Niin Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: minä olen sinun isäsi Aabrahamin Jumala: älä pelkää, sillä minä olen kanssasi, ja siunaan sinun, ja annan lisääntyä sinun siemenesi, minun palvelijani Aabrahamin tähden.
2. Moos. 20:12  Sinun pitää kunnioittaman isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit maan päällä, jonka Herra sinun Jumalasi antaa sinulle.
2. Moos. 34:7  Joka pitää laupiuden tuhanteen polveen, ja ottaa pois vääryyden, ylitsekäymisen ja synnin: jonka edessä ei yksikään ole viaton, joka etsii isäin vääryyden ja lasten ja lastenlasten päälle, hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen.
5. Moos. 5:16  Sinun pitää kunnioittaman isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra sinun Jumalasi on sinun käskenyt, että kauan eläisit, ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalasi sinulle antaa.
5. Moos. 27:16  Kirottu olkoon, joka isänsä eli äitinsä ylenkatsoo, ja kaikki kansa sanokoon: aamen.
Esra 10:11  Niin tunnustakaa nyt se Herralle isienne Jumalalle, ja tehkää sitä, kuin hänelle kelpaa, ja erottakaa teitänne maan kansoista ja muukalaisista vaimoista.
Neh. 9:16  Mutta he ja meidän isämme tulivat ylpeiksi ja kovakorvaisiksi, ettei he totelleet sinun käskyjäsi.
Ps. 22:4  Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
Ps. 49:19  Niin he menevät isiensä perästä, ja ei saa nähdä ikinä valkeutta.
Ps. 78:3  Jotka me kuulleet olemme ja tiedämme, ja meidän isämme meille jutelleet ovat,
Ps. 78:5  Hän sääsi todistuksen Jaakobissa, ja antoi lain Israelissa, jonka hän käski meidän isiemme opettaa lapsillensa,
Ps. 78:8  Ja ei olisi niin kuin heidän isänsä, vastahakoinen ja kankea suku, joka ei vahvistanut sydäntänsä, ja heidän henkensä ei riippunut uskollisesti Jumalassa;
Ps. 89:26  Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
Ps. 103:13  Niin kuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
Sananl. 1:8  Poikani kuule isäsi kuritusta, ja älä hylkää äitisi käskyä!
Sananl. 3:12  Sillä, jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, ja on hänelle otollinen niin kuin poika isällensä.
Sananl. 4:1  Kuulkaa, lapseni, isänne kuritusta, ja ottakaa vaari, oppiaksenne ja viisaammaksi tullaksenne.
Sananl. 6:20  Poikani, pidä isäsi käskyt, ja älä hylkää äitisi lakia.
Sananl. 10:1  Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
Sananl. 13:1  Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
Sananl. 15:5  Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
Sananl. 15:20  Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
Sananl. 17:6  Vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
Sananl. 19:13  Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niin kuin alinomainen pisaroitseminen. Tyhmä poika on isänsä riesa, nalkuttava vaimo kuin vuotava katto. Raamattu 1992
Sananl. 19:26  Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeämätön ja kirottu lapsi.
Sananl. 20:20  Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkeässä pimeydessä.
Sananl. 23:22  Kuule isääsi, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäsi ylen, kuin hän vanhaksi tulee.
Sananl. 23:24  Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
Sananl. 23:25  Anna isäsi ja äitisi iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
Sananl. 28:24  Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.
Sananl. 30:11  On niitä, jotka kiroilevat isäänsä ja ei siunaa äitiänsä.
Jes. 9:6  (9:5) Sillä meille on lapsi syntynyt, ja poika on meille annettu, jonka hartioilla herraus on; ja hänen nimensä kutsutaan Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan päämies:
Jes. 38:5  Mene ja sano Hiskialle: näin sanoo Herra sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja nähnyt sinun kyyneleesi; katso, minä lisään vielä nyt sinun päiviisi viisitoistakymmentä vuotta,
Jes. 38:19  Vaan ainoastansa elävät kiittävät sinua, niin kuin minäkin nyt teen; isän pitää lapsillensa sinun totuuttasi ilmoittaman.
Jes. 45:10  Voi sitä, joka isälle sanoo: miksi minun olet siittänyt? ja vaimolle: miksi minun synnytit?
Jes. 51:2  Katsokaat Aabrahamia teidän isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti; sillä minä kutsuin hänen, kuin hän oli vielä yksinäinen, siunasin ja enensin hänen.
Jes. 64:8  Mutta nyt Herra, sinä olet meidän Isämme; me olemme savi, sinä olet meidän valajamme, ja me olemme kaikki sinun käsialaasi.
Jer. 3:4  Ja kuitenkin sinä siitä ajasta huudat minua: minun Isäni, - minun nuoruuteni johdattaja.
Jer. 3:19  Ja minä sanon: kuinka minä olen monta lasta antava sinulle, ja sen hyvän maan ja ihanaisen perinnön, pakanojen joukon. Ja minä sanon: sinä olet kutsuva minun Isäksesi, etkä luovu minusta.
Jer. 3:25  Meidän täytyy maata häpeässämme, ja meidän ylenkatseemme peittää meidät; sillä me teimme syntiä Herraa meidän Jumalaamme vastaan, sekä me että meidän isämme, meidän hamasta nuoruudestamme niin tähän päivään asti, ja emme totelleet Herran meidän Jumalamme ääntä.
Jer. 6:21  Sen tähden sanoo Herra näin: katso, minä annan tälle kansalle lankeemuksen: siihen pitää sekä isät että lapset kaikki itsensä loukkaaman, ja kylän miehet pitää hukkuman toinen toisensa kanssa.
Jer. 7:18  Lapset kantavat puita, ja isät tekevät valkeaa, ja vaimot tekevät taikinaa uhrataksensa leipiä taivaan kuningattarelle, ja antaaksensa juomauhria vieraille jumalille, että he minua vihoittaisivat.
Jer. 7:26  Mutta ei he tahtoneet kuulla eikä korviansa kallistaa; vaan olivat niskurit, ja tekivät pahemmin kuin heidän isänsä.
Jer. 14:20  Herra, me tunnemme jumalattoman menomme, ja isiemme pahat teot; sillä me olemme syntiä tehneet sinua vastaan.
Jer. 31:9  Heidän pitää itkien ja rukoillen tuleman, niin minä heitä johdatan. Minä tahdon heitä johdattaa vesiojain reunalla tasaista tietä, ettei he loukkaisi itseänsä; sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.
Jer. 31:32  En senkaltaista kuin entinen liitto oli, jonka minä heidän isiensä kanssa tein, kun minä heidän käteensä rupesin, heitä Egyptin maalta johdattaakseni; jota liittoa ei he pitäneet, ja minä vallitsin heitä, sanoo Herra.
Jer. 35:8  Ja me olemme kuuliaiset meidän isämme Jonadabin Rekabin pojan äänelle kaikissa, mitä hän on meille käskenyt, niin ettemme viinaa juo kaikkena meidän elinaikanamme, me ja meidän emäntämme, poikamme ja tyttäremme.
Jer. 35:10  Vaan asumme majoissa, ja olemme kuuliaiset, ja teemme kaikki niin kuin meidän isämme Jonadab on meille käskenyt.
Jer. 35:14  Jonadabin Rekabin pojan sanat, jotka hän oli käskenyt lapsillensa, ettei heidän pitänyt viinaa juoman, ettei he tähän päivään asti juo viinaa, että he isänsä käskyille kuuliaiset olisivat. Mutta minä olen antanut aikaisin teille sanoa, kuitenkin ette kuule minua.
Jer. 35:16  Jonadabin Rekabin pojan lapset ovat pitäneet isänsä käskyn, jonka hän heille oli käskenyt; mutta tämä kansa ei kuule minua.
Valit. 5:3  Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niin kuin lesket.
Hes. 2:3  Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, minä lähetän sinun Israelin lasten tykö, jotka minusta luopuneet ovat, jotka isiensä kanssa hamaan tähän päivään asti ovat minua vastaan rikkoneet.
Hes. 18:4  Sillä katso, kaikki sielut ovat minun, isän sielu on niin minun kuin pojankin sielu; se sielu, joka syntiä tekee, sen pitää kuoleman.
Hes. 18:17  Ei vaivaisille tee vääryyttä, ei ota korkoa eikä voittoa, mutta pitää minun oikeuteni, ja elää minun säätyjeni jälkeen: ei hänen pidä kuoleman isiensä pahan teon tähden, vaan totisesti elämän.
Hes. 18:20  Sillä se sielu, joka syntiä tekee, sen pitää kuoleman; ei pojan pidä kantaman isänsä syntiä, eikä isän pojan syntiä; mutta vanhurskaan vanhurskaus pitää hänen itse päällänsä oleman, ja väärän pahuus pitää hänen päällänsä oleman.
Hes. 20:24  Ettei he pitäneet minun oikeuksiani, ja katsoivat minun säätyni ylen, ja turmelivat minun sapattini, ja katselivat isiensä epäjumalia.
Hes. 20:27  Sen tähden puhu, sinä ihmisen poika, Israelin huoneelle, ja sano heille: näin sanoo Herra, Herra: teidän isänne ovat vielä enemmin minua pilkanneet, hyvällä ehdolla minua vastaan rikkoessansa.
Hes. 20:30  Sen tähden sano Israelin huoneelle: näin sanoo Herra, Herra: te saastutatte itsenne teidän isienne menoissa, ja teette huorin heidän kauhistustensa kanssa;
Hes. 22:7  Isänsä ja äitinsä he katsovat ylen sinussa: muukalaisille he väkivaltaa ja vääryyttä tekevät; orpoja ja leskiä he sortavat sinussa.
Dan. 2:23  Minä kiitän ja ylistän sinua minun isieni Jumala, että minulle viisautta ja väkevyyttä lainaat, ja nyt minulle ilmoittanut olet, jota me sinulta rukoilimme; sinä olet meille kuninkaan asian ilmoittanut.
Dan. 5:11  Sinun valtakunnassasi on mies, jolla on pyhien jumalain henki, sillä sinun isäsi aikana löydettiin hänessä valistus, toimi ja viisaus, niin kuin jumalten viisaus on; ja sinun isäsi Nebukadneessar pani hänen tähtientutkijain, viisasten, Kaldealaisten ja tietäjien päälle. Niin teki kuningas, sinun isäsi.
Dan. 9:8  Ja Herra; meidän ja meidän kuninkaamme, meidän päämiehemme ja meidän isämme täytyy hävetä, että me olemme syntiä tehneet sinua vastaan.
Dan. 9:16  Ah Herra! Kaiken sinun vanhurskautesi tähden kääntyköön nyt sinun vihasi ja hirmuisuutesi pois sinun kaupungistas Jerusalemista ja sinun pyhästä vuorestasi! Sillä meidän syntimme tähden ja meidän isiemme pahain tekojen tähden häväistään Jerusalem ja sinun kansasi kaikkein seassa, jotka meidän ympärillämme ovat.
Dan. 11:37  Isiensä Jumalaa ei hän tottele, eikä vaimoin rakkautta. Eli ei yhdestäkään Jumalasta lukua pidä, sillä kaikkia vastaan hän itsensä korottaa.
Dan. 11:38  Mutta jumalaansa Maosimia hän palvelee paikallansa, sitä jumalaa, josta ei hänen isänsä mitään tietäneet, pitää hänen kunnioittaman kullalla, hopealla, kalliilla kivillä ja kauniilla kaluilla.
Joel 1:2  Kuulkaa tätä vanhimmat, ja ottakaa korviinne kaikki maan asuvaiset; onko tämä teidän eli teidän isienne aikana tapahtunut.
Aam. 2:4  Näin sanoo Herra: kolmen ja neljän Juudan vian tähden en tahdo minä säästää, että he katsovat Herran lain ylen, ja ei pitäneet hänen säätyjänsä, ja antavat itseänsä valheella vietellä, jota heidän isänsä ovat seuranneet.
Aam. 2:7  He tallaavat vaivaisen maan tomuun, ja estävät raadollisia joka paikassa; poika ja isä makaa yhden vaimon kanssa, jolla he minun pyhän nimeni häpäisevät.
Miika 7:6  Sillä poika katsoo ylen isänsä, tytär karkaa äitiänsä vastaan, ja miniä anoppiansa vastaan; ja ihmisen viholliset ovat hänen oma perheensä.
Sak. 1:4  Älkää olko niin kuin teidän isänne, joille entiset profeetat saarnasivat, sanoen: näin sanoo Herra Seebaot: palatkaa teidän pahoista teistänne ja teidän häijystä menostanne; mutta ei he kuulleet, eikä totelleet minua, sanoo Herra.
Sak. 1:5  Kussa nyt ovat teidän isänne? ja vieläkö profeetat elävät?
Sak. 8:14  Sillä näin sanoo Herra Seebaot: niin kuin minä ajattelin teitä kadottaa, kuin teidän isänne minun vihoittivat, sanoo Herra Seebaot, ja en sitä katunut,
Mal. 2:10  Eikö meillä kaikilla ole yksi Isä? eikö yksi Jumala meitä luonut ole? Miksi me katsomme ylen toinen toisemme, ja rikomme sen liiton, joka meidän isiemme kanssa tehty oli?
Mal. 3:7  Te olette hamasta teidän isienne ajasta alati poikenneet pois minun säädyistäni, ja ette ole niitä pitäneet; niin kääntykää nyt minun tyköni, niin minä tahdon myös kääntyä teidän tykönne, sanoo Herra Seebaot. Niin te sanotte: missä meidän pitää itseämme kääntämän?
Mal. 4:6  Hän on kääntävä isäin sydämet lasten tykö, ja lasten sydämet isiensä tykö, etten minä tulisi ja löisi maahan kirouksella.
Matt. 3:9  Ja älkää ajatelko itsellenne sanoa: Aabraham on meidän isämme. Millä minä sanon teille: Jumala voi näistä kivistä Aabrahamille lapset herättää.
Matt. 4:22  Niin he kohta jättivät venheen ja isänsä, ja seurasivat häntä.
Matt. 5:16  Näin valistakoon teidän valkeutenne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät työnne, ja kunnioittaisivat teidän Isäänne, joka on taivaissa.
Matt. 5:45  Että te olisitte teidän Isänne pojat, joka on taivaissa; sillä hän sallii aurinkonsa koittaa niin pahain ylitse kuin hyvienkin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.
Matt. 5:48  Olkaa siis te täydelliset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.
Matt. 6:1  Kavahtakaa, ettette anna almujanne ihmisten edessä, että te heiltä nähtäisiin: niin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.
Matt. 6:4  Että almusi olisi salaisuudessa, ja Isäsi, joka salaisuudessa näkee, maksaisi sinulle julkisesti.
Matt. 6:6  Vaan kuin sinä rukoilet, niin mene kammioosi, ja sulje ovesi, ja rukoile Isääsi, joka on salaisuudessa: ja Isäsi, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
Matt. 6:8  Sen tähden älkää olko heidän kaltaisensa; sillä Isänne tietää kyllä, mitä tarvitsette, ennen kuin te häneltä rukoilettekaan.
Matt. 6:9  Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Matt. 6:14  Sillä jos te anteeksi annatte ihmisille heidän rikoksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi.
Matt. 6:15  Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidän rikoksiansa, niin ei myös teidän Isänne anteeksi anna teidän rikoksianne.
Matt. 6:18  Ette ihmisiltä nähtäisi paastoavan, mutta Isältäsi, joka on salaisuudessa: ja Isäsi, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
Matt. 6:26  Katsokaa taivaan lintuja, ei he kylvä eikä niitä, ei myös kokoa riiheen, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii heidät. Ettekö te paljoa enempi ole kuin he?
Matt. 6:32  Sillä kaikkia näitä pakanat etsivät; sillä teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkia näitä tarvitsevan.
Matt. 7:11  Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, kuinka paljoa enempi teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa niille hyviä, jotka häneltä anovat?
Matt. 7:21  Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa.
Matt. 8:21  Toinen hänen opetuslapsistansa sanoi hänelle: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.
Matt. 10:20  Sillä ette te ole, jotka puhutte, vaan teidän Isänne Henki, joka teissä puhuu.
Matt. 10:21  Mutta veli antaa ylen veljensä kuolemaan, ja isä pojan, ja lapset karkaavat vanhempia vastaan, ja antavat tappaa heitä,
Matt. 10:29  Eikö kaksi varpusta yhteen ropoon myydä? ja yksi heistä ei putoa maan päälle ilman teidän Isäänne;
Matt. 10:32  Sen tähden jokainen, joka minun tunnustaa ihmisten edessä, sen tunnustan myös minä Isäni edessä, joka on taivaissa.
Matt. 10:33  Mutta joka minun kieltää ihmisten edessä, hänen minä myös kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
Matt. 10:35  Sillä minä tulin ihmistä isäänsä vastaan riitaiseksi tekemään, ja tytärtä äitiänsä vastaan ja miniää anoppiansa vastaan.
Matt. 10:37  Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias; joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias.
Matt. 11:25  Sillä ajalla vastasi Jeesus ja sanoi: minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet kätkenyt nämä viisailta ja toimellisilta, ja olet ne ilmoittanut pienille.
Matt. 11:26  Tosin Isä, sillä niin oli sinun hyvä tahtosi.
Matt. 11:27  Kaikki ovat minulle annetut minun Isältäni, ja ei kenkään tunne Poikaa, mutta Isä; eikä Isää tunne yksikään, mutta Poika, ja kenelle ikänä Poika tahtoo sen ilmoittaa.
Matt. 12:50  Sillä jokainen, joka tekee Isäni tahdon, joka on taivaissa, hän on minun veljeni, ja sisareni, ja äitini.
Matt. 13:43  Silloin pitää vanhurskaat kiiltämän niin kuin aurinko isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!
Matt. 13:54  Ja kuin hän tuli isänsä maalle, opetti hän heitä heidän synagoogassansa, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: kusta tällä on tämä viisaus ja nämä väkevät työt?
Matt. 13:57  Ja he pahenivat hänessä. Niin sanoi Jeesus heille: ei profeettaa kussakaan halvempana pidetä kuin isänsä maalla ja kotonansa.
Matt. 15:4  Sillä Jumala käski, sanoen: kunnioita isääsi ja äitiäsi: ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.
Matt. 15:5  Mutta te sanotte: jokainen sanokoon isälle taikka äidille: se on uhrattu, jolla sinua piti minulta autettaman: ja ei ensinkään kunnioittaisi isäänsä eikä äitiänsä.
Matt. 15:13  Mutta hän vastasi ja sanoi: jokainen istutus, jota ei minun taivaallinen Isäni ole istuttanut, pitää juurinensa revittämän ylös.
Matt. 16:17  Ja Jeesus vastaten sanoi hänelle: autuas olet sinä, Simon Joonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.
Matt. 16:27  Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kunniassa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin töittensä jälkeen.
Matt. 18:10  Katsokaa, ettette katso ylen yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa.
Matt. 18:14  Niin ei ole myös teidän Isänne tahto, joka on taivaissa, että joku näistä pienimmistä hukkuisi.
Matt. 18:19  Taas sanon minä teille: missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka on taivaissa.
Matt. 18:35  Niin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, jollette kukin veljellensä teidän sydämistänne anna anteeksi heidän rikoksiansa.
Matt. 19:5  Ja sanoi: sen tähden pitää ihmisen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi:
Matt. 19:19  Kunnioita isääsi ja äitiäsi: ja sinun pitää rakastaman lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Matt. 19:29  Ja jokainen, joka luopui huoneista, taikka veljistä, taikka sisarista, taikka isästä, taikka äidistä, taikka emännästä, taikka lapsista, taikka pellosta, minun nimeni tähden, hänen pitää satakertaisesti saaman, ja iankaikkisen elämän perimän.
Matt. 20:23  Ja hän sanoi heille: minun kalkkini tosin te juotte ja sillä kasteella, jolla minä kastetaan, te kastetaan; mutta istua minun oikealla kädelläni, taikka vasemmalla, ei ole minun antamisellani, vaan joille se on valmistettu minun Isältäni.
Matt. 21:31  Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? He sanoivat hänelle: ensimmäinen. Sanoi Jeesus heille: totisesti sanon minä teille: Puplikaanit ja portot käyvät teidän edellänne Jumalan valtakuntaan.
Matt. 23:9  Ja älkää ketäkään kutsuko isäksenne maan päällä; sillä yksi on Isänne, joka on taivaissa.
Matt. 23:30  Ja sanotte: jos me olisimme olleet meidän isiemme aikoina, emme olisi olleet osalliset heidän kanssansa profeettojen veressä.
Matt. 23:32  Niin tekin täyttäkää teidän isienne määrä.
Matt. 24:36  Vaan siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei taivaan enkelitkään, vaan minun Isäni yksinänsä.
Matt. 25:34  Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikealla puolellansa ovat: tulkaa, minun Isäni siunatut, omistakaa se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.
Matt. 26:29  Mutta minä sanon teille: en suinkaan minä silleen juo tästä viinapuun hedelmästä, siihen päivään asti kuin minä juon teidän kanssanne sen uuden minun Isäni valtakunnassa.
Matt. 26:39  Ja hän meni vähän taaemmaksi, lankesi kasvoillensa, rukoillen ja sanoen: minun Isäni! jos mahdollinen on, niin menkään pois minulta tämä kalkki: ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, mutta niin kuin sinä.
Matt. 26:42  Taas meni hän toisen kerran ja rukoili, sanoen: minun Isäni! ellei tämä kalkki taida mennä pois minulta, muutoin jos en minä sitä juo, niin tapahtukoon sinun tahtosi.
Matt. 26:53  Taikka luuletko, etten minä voisi vielä rukoilla minun Isääni, lähettämään minulle enemmän kuin 12 leegiota enkeleitä?
Matt. 28:19  Menkää siis ja opettakaa kaikkea kansaa, ja kastakaa heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
Mark. 1:20  Ja hän kutsui kohta heitä. Ja he jättivät isänsä Sebedeuksen venheeseen palkollisten kanssa, ja seurasivat häntä.
Mark. 5:40  Ja he nauroivat häntä. Mutta kuin hän oli kaikki ajanut ulos, otti hän lapsen isän ja äidin kanssansa ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, ja meni sisälle, kussa lapsi makasi,
Mark. 6:1  Ja hän läksi sieltä ja meni isänsä maalle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
Mark. 6:4  Mutta Jeesus sanoi heille: ei profeetta muualla ole katsottu ylen kuin isänsä maalla ja lankojensa seassa ja kotonansa.
Mark. 7:10  Sillä Mooses sanoi: kunnioita isääsi ja äitiäsi! ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.
Mark. 7:11  Mutta te sanotte: jos ihminen sanoo isälle taikka äidille: korban, (se on uhrattu) jolla sinua piti minulta autettaman.
Mark. 7:12  Ja ette salli hänen mitään tehdä isällensä taikka äidillensä.
Mark. 8:38  Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä huorintekijässä ja syntisessä suvussa, sitä myös pitää Ihmisen Pojan häpeämän, koska hän tulee Isänsä kunniassa pyhien enkelien kanssa.
Mark. 9:21  Ja hän kysyi hänen isältänsä: kuinka paljon aikaa sitten on kuin tämä on hänelle tullut? Hän sanoi: lapsuudesta;
Mark. 9:24  Ja kohta pojan isä huusi itkien ja sanoi: Herra, minä uskon, auta minun epäuskoani.
Mark. 10:7  Sen tähden pitää ihmisen eriämän isästänsä ja äidistänsä, ja pitää vaimoonsa yhdistymän.
Mark. 10:19  Kyllä käskyt tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: ei sinun pidä pettämän: kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Mark. 10:29-30  Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen, taikka veljet eli sisaret, taikka isän eli äidin, taikka vaimon eli lapset, taikka pellot, minun ja evankeliumin tähden, ellei hän saa jälleen satakertaisesti nyt tällä ajalla huoneita ja veljiä, ja sisaria, isiä ja äitejä, ja lapsia, ja peltoja vastoinkäymisillä, ja tulevaisessa maailmassa iankaikkisen elämän.
Mark. 11:10  Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hoosianna korkeudessa!
Mark. 11:25  Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaa, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikoksenne.
Mark. 11:26  Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne.
Mark. 13:12  Niin on veli antava ylen veljensä kuolemaan, ja isä pojan; ja lapset nousevat vanhempia vastaan, ja antavat tappaa heitä.
Mark. 13:32  Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei enkelitkään, jotka ovat taivaassa, ei Poikakaan, vaan Isä.
Mark. 14:36  Ja sanoi: Abba minun Isäni! kaikki ovat sinulle mahdolliset: ota pois minulta tämä kalkki, ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, mutta niin kuin sinä.
Luuk. 1:17  Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäen isien sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan.
Luuk. 1:32  Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen,
Luuk. 1:59  Ja tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä nimeltä Sakarias.
Luuk. 1:62  Niin he viittasivat hänen isällensä, miksi hän tahtoi hänen nimittää.
Luuk. 1:67-80  Ja Sakarias ja hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen: Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa, ja on meille korottanut autuuden sarven, Daavidin palvelijansa huoneessa. Niin kuin hän on muinoin puhunut pyhien profeettojensa suun kautta, vapahtaaksensa meitä meidän vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat: Osoittaaksensa laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa. Ja sitä valaa, jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme, meille antaaksensa: Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä pelkäämättä palvelisimme, Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena meidän elinaikanamme. Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen profeetaksi; sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä, Ja antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidän syntiensä anteeksi saamiseksi, Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä, Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle. Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman.
Luuk. 2:48  Ja kuin he hänen näkivät, niin he hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Poikani, miksi meille näin teit? katso, sinun isäsi ja minä olemme murehtien etsineet sinua.
Luuk. 2:49  Ja hän sanoi heille: mitäs te minua etsitte? ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, jotka minun Isäni ovat?
Luuk. 3:8  Tehkäät siis soveliaat parannuksen hedelmät ja älkää ruvetko sanomaan itsellänne: Aabraham on meidän isämme; sillä minä sanon teille, että Jumala taitaa näistä kivistä herättää Aabrahamille lapset.
Luuk. 4:23  Ja hän sanoi heille: sanokaa kaiketi minulle tämä sananlasku: parantaja, paranna itsesi; ne mitkä me kuulimme tapahtuneen Kapernaumissa, tee myös tässä isäsi maalla!
Luuk. 4:24  Mutta hän sanoi: totisesti sanon minä teille: ei yksikään profeetta ole isänsä maalla otollinen.
Luuk. 6:23  Iloitkaa sinä päivänä ja riemuitkaa, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; niin tekivät myös heidän isänsä profeetoille.
Luuk. 6:26  Voi teitä, kuin kaikki ihmiset teitä kiittävät! sillä niin tekivät myös heidän isänsä väärille profeetoille.
Luuk. 6:36  Olkaa sen tähden laupiaat, niin kuin teidän Isännekin laupias on.
Luuk. 8:51  Mutta kuin hän huoneeseen tuli sisälle; niin ei hän sallinut ketään tulla sisälle, vaan Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, ja sen lapsen isän ja äidin.
Luuk. 9:26  Sillä kuka ikänä minua häpeää ja minun sanojani, sitä Ihmisen Pojan pitää häpeämän, kuin hän ole tuleva hänen ja Isän ja pyhien enkelien kunniassa.
Luuk. 9:42  Ja kuin hän vielä tulossa oli, repeli häntä perkele ja muserteli; mutta Jeesus nuhteli rietasta henkeä, ja paransi pojan, ja antoi hänen jälleen isällensä.
Luuk. 9:59  Mutta hän sanoi toiselle: seuraa minua! niin se sanoi: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.
Luuk. 10:21  Sillä hetkellä riemuitsi Jeesus hengessä ja sanoi: minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että nämä salasit viisailta ja toimellisilta, ja olet ne ilmoittanut pienille: tosin, Isä, niin oli sinun hyvä tahtosi.
Luuk. 10:22  Kaikki ovat minulle annetut Isältäni: ja ei tiedä kenkään, kuka on Poika, vaan Isä: ja kuka on Isä, vaan Poika ja kelle Poika tahtoo ilmoittaa.
Luuk. 10:35  Ja toisena päivänä matkusti hän, ja otti kaksi penninkiä ja antoi isännälle, ja sanoi hänelle: korjaa häntä, ja jos sinä enemmän kulutat, niin minä palatessani maksan sinulle.
Luuk. 11:2  Niin hän sanoi heille: kuin te rukoilette, niin sanokaat: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Lähestyköön sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi niin maassa, kuin taivaassa.
Luuk. 11:11  Kuka teistä on isä, jolta poika anoo leipää, antaako hän hänelle kiven? eli jos hän anoo kalaa, antaako hän kalan edestä hänelle käärmeen?
Luuk. 11:13  Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, paljoa enemmin teidän taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen sitä anovaisille.
Luuk. 11:47  Voi teitä, että te rakennatte profeettain hautoja, mutta teidän isänne tappoivat ne.
Luuk. 11:48  Niin te tosin todistatte ja suostutte teidän isienne töihin; sillä he tappoivat ne, mutta te rakennatte niiden haudat.
Luuk. 12:29-30  Sen tähden, älkää etsikö, mitä teidän syömän eli juoman pitää, ja älkää surulliset olko. Sillä näitä kaikkia pakanat maailmassa pyytävät; mutta teidän Isänne tietää, että te näitä tarvitsette.
Luuk. 12:32  Älä pelkää, piskuinen lauma; sillä teidän Isällänne on hyvä tahto antaa teille valtakunnan.
Luuk. 12:53  Isä erotetaan poikaansa vastaan ja poika isää vastaan, äiti tytärtä vastaan ja tytär äitiä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan, miniä anoppiansa vastaan.
Luuk. 14:26  Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.
Luuk. 15:12  Ja nuorempi heistä sanoi isällensä: isä, anna minulle osa tavarasta, joka minulle tulee. Ja hän jakoi heille tavaran.
Luuk. 15:17  Mutta kuin hän mielensä malttoi, sanoi hän: kuinka monella minun isäni palkollisella on kyllä leipää, ja minä kuolen nälkään!
Luuk. 15:18  Minä nousen ja käyn minun isäni tykö ja sanon hänelle: isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäsi,
Luuk. 15:20  Ja hän nousi ja tuli isänsä tykö. Mutta kuin hän vielä taaempana oli, näki hänen isänsä hänen, ja armahti hänen päällensä, ja juosten lankesi hänen kaulaansa, ja suuta antoi hänen.
Luuk. 15:21  Mutta poika sanoi hänelle: isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäsi, ja en ole mahdollinen tästedes sinun pojaksesi kutsuttaa.
Luuk. 15:22  Niin sanoi isä palvelijoillensa: tuokaa tänne ne parhaat vaatteet, ja pukekaa hänen yllensä, ja antakaa sormus hänen käteensä, ja kengät hänen jalkoihinsa,
Luuk. 15:27  Niin se sanoi hänelle: sinun veljes tuli, ja isäsi antoi tappaa syötetyn vasikan, että hän sai hänen terveenä jälleen.
Luuk. 15:28  Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; hänen isänsä meni siis ulos, ja neuvoi häntä.
Luuk. 15:29  Mutta hän vastasi ja sanoi isällensä: katso, niin monta vuotta minä palvelen sinua, ja en ole koskaan sinun käskyjäsi käynyt ylitse, ja et sinä ole minulle vohlaakaan antanut, riemuitakseni ystävieni kanssa.
Luuk. 16:24  Ja hän huusi, sanoen: isä Abraham, armahda minun päälleni ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen, että hän jäähdyttäisi minun kieleni; sillä minä kovin vaivataan tässä liekissä.
Luuk. 16:27  Niin hän sanoi: minä rukoilen siis sinua, isä, että lähetät hänen minun isäni kotoon;
Luuk. 16:30  Mutta hän sanoi: ei, isä Aabraham: vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he parannuksen tekisivät.
Luuk. 18:20  Käskysanat sinä tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Luuk. 22:29-30  Ja minä säädin teille, niin kuin minun Isäni sääsi minulle, valtakunnan: Että teidän pitää syömän ja juoman minun pöydälläni minun valtakunnassani, ja istuman istuimilla, ja tuomitseman kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.
Luuk. 22:42  Sanoen: Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki, kuitenkin ei minun tahtoni, mutta sinun olkoon.
Luuk. 23:34  Niin sanoi Jeesus: Isä, anna heille anteeksi, sillä ei he tiedä, mitä he tekevät. Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.
Luuk. 23:46  Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni. Ja kuin hän sen oli sanonut, antoi hän henkensä.
Luuk. 24:49  Ja katso, minä lähetän minun Isäni lupauksen teidän päällenne. Mutta te olkaa Jerusalemissa siihen asti kuin te puetetaan voimalla korkeudesta.
Joh. 1:14  Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän seassamme, ja me näimme hänen kunniansa niin kuin ainoan Pojan kunnian Isästä, täynnä armoa ja totuutta.
Joh. 1:18  Ei ole kenkään koskaan Jumalaa nähnyt: ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, hän ilmoitti meille.
Joh. 2:16  Ja sanoi niille, jotka kyyhkysiä myivät: viekää nämä täältä pois ja älkää tehkö minun Isäni huonetta kauppahuoneeksi.
Joh. 3:35  Isä rakastaa Poikaa, ja antoi kaikki hänen käteensä.
Joh. 4:12  Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka meille tämän kaivon antoi? ja hän joi itse siitä, ja hänen lapsensa, ja hänen karjansa.
Joh. 4:20  Meidän isämme ovat tällä vuorella kumartaneet ja rukoilleet, ja te sanotte: Jerusalemissa on se sija, jossa pitää rukoiltaman.
Joh. 4:21  Jeesus sanoi hänelle: vaimo, usko minua: se aika tulee, ettette tällä vuorella eikä Jerusalemissa Isää rukoile.
Joh. 4:23  Mutta hetki tulee, ja jo nyt on, että totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä Isä tahtoo myös senkaltaisia, jotka häntä rukoilevat.
Joh. 4:44  Sillä Jeesus todisti itse, ettei profeetta maksa isänsä maalla mitään.
Joh. 4:53  Niin isä ymmärsi sen siksi hetkeksi, jolla Jeesus sanoi hänelle: sinun poikasi elää. Ja hän uskoi ja koko hänen huoneensa.
Joh. 5:17  Niin Jeesus vastasi heitä: minun isäni tekee työtä hamaan tähän asti, ja minä myös teen työtä.
Joh. 5:18  Sen tähden etsivät juutalaiset häntä vielä enemmin tappaaksensa, ettei hän ainoastaan sapattia rikkonut, mutta myös sanoi Jumalan isäksensä, ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.
Joh. 5:19  Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei taida Poika itsestänsä mitään tehdä, ellei hän näe Isän tekevän; sillä mitä ikänä hän tekee, sitä myös Poika niin tekee.
Joh. 5:20  Sillä Isä rakastaa Poikaa ja osoittaa hänelle kaikki, mitä hän itse tekee, ja hän on vielä suurempia töitä hänelle osoittava, kuin nämä ovat, että teidän pitää ihmettelemän.
Joh. 5:21  Sillä niin kuin Isä herättää ja virvoittaa kuolleita, niin myös Poika virvoittaa, joita hän tahtoo.
Joh. 5:22  Sillä ei Isä ketään tuomitse, vaan antoi kaiken tuomion Pojalle:
Joh. 5:23  Että kaikki Poikaa kunnioittaisivat, niin kuin he Isää kunnioittavat. Joka ei Poikaa kunnioita, ei se kunnioita Isää, joka hänen lähetti.
Joh. 5:26  Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessänsä, niin antoi hän myös elämän Pojalle itsessänsä olemaan,
Joh. 5:30  En minä itsestäni taida mitään tehdä: niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen, ja minun tuomioni on oikea; sillä en minä etsi minun tahtoani, vaan Isän tahtoa, joka minun lähetti.
Joh. 5:36  Mutta minulla on suurempi todistus kuin Johanneksen; sillä ne työt, jotka Isä antoi minulle täyttääkseni, ne työt, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä minun lähetti,
Joh. 5:37  Ja Isä, joka minun lähetti, hän todistaa minusta. Ette ole koskaan hänen ääntänsä kuulleet eli hänen muotoansa nähneet,
Joh. 5:43  Minä tulin Isäni nimeen, ja ette minua ota vastaan; jos joku tulee omalla nimellänsä, niin te sen otatte vastaan.
Joh. 5:45  Älkäät luulko, että minä kannan Isän edessä teidän päällenne: se on, joka teidän päällenne kantaa, Mooses, johonka te turvaatte.
Joh. 6:27  Älkää tehkö sitä ruokaa, joka on katoavainen, vaan sitä ruokaa, joka pysyy iankaikkiseen elämään, jonka Ihmisen Poika teille antava on; sillä Isä Jumala on sen vahvistanut.
Joh. 6:31  Meidän isämme söivät mannaa korvessa, niin kuin kirjoitettu on: hän antoi heille leipää taivaasta syödäksensä.
Joh. 6:32  Niin Jeesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei Mooses sitä leipää antanut teille taivaasta; mutta minun Isäni antaa totisen leivän taivaasta.
Joh. 6:37  Kaikki, mitä minun Isäni antaa minulle, se tulee minun tyköni: ja joka minun tyköni tulee, sitä en minä heitä ulos.
Joh. 6:39  Mutta se on Isän tahto, joka minun lähetti, ettei minun pidä yhtäkään niistä kaikista kadottaman, jotka hän minulle antoi, mutta olen ne herättävä viimeisenä päivänä.
Joh. 6:42  Ja sanoivat: eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sanoo: minä olen tullut taivaasta alas.
Joh. 6:44  Ei taida kenkään minun tyköni tulla, ellei Isä, joka minun lähetti, vedä häntä, ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä.
Joh. 6:45  Se on profeetoissa kirjoitettu: heidän pitää kaikki Jumalalta opetetuksi tuleman. Sen tähden jokainen, joka sen on Isältä kuullut ja oppinut, hän tulee minun tyköni.
Joh. 6:46  Ei niin, että joku on Isän nähnyt, vaan joka on Jumalasta, se on Isän nähnyt.
Joh. 6:49  Teidän isänne söivät mannaa korvessa ja kuolivat.
Joh. 6:57  Niin kuin elävä Isä minun lähetti ja minä elän Isäni tähden, niin myös se, joka minua syö, hän elää minun tähteni.
Joh. 6:58  Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas: ei niin kuin teidän isänne söivät mannaa ja kuolivat: Joka tätä leipää syö, hän saa elää iankaikkisesti.
Joh. 6:65  Ja hän sanoi: sen tähden sanoin minä teille: ei taida kenkään tulla minun tyköni, ellei se ole annettu hänelle minun Isältäni.
Joh. 8:16  Ja vaikka minä tuomitsisin, niin minun tuomioni on tosi; sillä en minä ole yksinäni, vaan minä ja Isä, joka minun lähetti.
Joh. 8:18  Minä olen se, joka itsestäni todistan, ja Isä, joka minun lähetti, todistaa myös minusta.
Joh. 8:19  Niin he sanoivat hänelle: kussa Isäsi on? Jeesus vastasi: ette tunne minua ettekä minun Isääni: jos te tuntisitte minun, niin te tuntisitte myös minun Isäni.
Joh. 8:27  Mutta ei he ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä.
Joh. 8:28  Sanoi siis Jeesus heille: kuin te olette Ihmisen Pojan ylentäneet, niin te ymmärrätte, että minä se olen, ja etten minä tee itsestäni mitään, vaan niin kuin Isä on minun opettanut, niitä minä puhun.
Joh. 8:29  Ja se, joka minun lähetti, on minun kanssani. Ei Isä jättänyt minua yksinäni, sillä minä teen aina niitä, mitkä hänelle kelvolliset ovat.
Joh. 8:38  Minä puhun, mitä minä olen isäni tykönä nähnyt, ja te teette, mitä te olette nähneet teidän isänne tykönä.
Joh. 8:39  He vastasivat ja sanoivat hänelle: Aabraham on meidän isämme. Jeesus sanoi heille: jos te olisitte Aabrahamin lapset: niin te tekisitte Aabrahamin töitä.
Joh. 8:41  Te teette teidän isänne tekoja. Niin he sanoivat hänelle: emme ole äpärinä syntyneet: meillä on yksi Isä, Jumala.
Joh. 8:42  Jeesus sanoi heille: jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te tosin rakastaisitte minua; sillä minä läksin ja tulin Jumalasta, en minä itsestäni tullut, vaan hän lähetti minun.
Joh. 8:44  Te olette isästä perkeleestä, ja teidän isänne himoja te tahdotte tehdä. Hän on ollut murhaaja alusta, ja ei pysynyt totuudessa; sillä ei totuus ole hänessä. Kuin hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omastansa; sillä hän on valehtelija ja valheen isä.
Joh. 8:49  Jeesus vastasi: ei minulla ole perkele, vaan minä kunnioitan minun Isääni, ja te häpäisette minua.
Joh. 8:53  Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Aabraham, joka kuollut on? ja profeetat ovat kuolleet: miksi sinä itsesi teet?
Joh. 8:54  Jeesus vastasi: jos minä itseäni kunnioitan, niin ei minun kunniani ole mitään: minun Isäni on se, joka kunnioittaa minua, jonka te teidän Jumalaksenne sanotte.
Joh. 8:56  Aabraham teidän isänne iloitsi, nähdäksensä minun päiväni; hän näki sen, ja ihastui.
Joh. 10:15  Niin kuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.
Joh. 10:17  Sen tähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.
Joh. 10:18  Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.
Joh. 10:25  Jeesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.
Joh. 10:29  Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.
Joh. 10:30  Minä ja Isä olemme yhtä.
Joh. 10:32  Jeesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?
Joh. 10:36  Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.
Joh. 10:37  Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkää minua uskoko.
Joh. 10:38  Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaa ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.
Joh. 11:41  Ja he ottivat kiven pois sialtansa, johon kuollut pantu oli. Niin Jeesus nosti silmänsä ylös ja sanoi: Isä, minä kiitän sinua, että minua kuulit.
Joh. 12:26  Jos joku minua palvelee, hän seuratkoon minua: ja kussa minä olen, siellä pitää myös minun palvelijani oleman: ja jos joku minua palvelee, häntä on Isä kunnioittava.
Joh. 12:27  Nyt on minun sieluni suuresti murheissansa, ja mitä minun pitää sanoman? Isä, vapahda minun tästä hetkestä: kuitenkin olen minä sen tähden tähän hetkeen tullut.
Joh. 12:28  Isä, kirkasta sinun nimesi. Niin ääni tuli taivaasta ja sanoi: minä olen sen kirkastanut, ja tahdon vielä nyt kirkastaa.
Joh. 12:49  Sillä en minä ole itsestäni puhunut; vaan Isä, joka minun lähetti, hän on minulle käskyn antanut, mitä minun tekemän ja puhuman pitää.
Joh. 12:50  Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sen tähden mitä minä puhun, sen minä puhun, niin kuin Isä on minulle sanonut.
Joh. 13:1  Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kuin Jeesus tiesi hetkensä tulleeksi, että hänen piti tästä maailmasta Isän tykö menemän, niin kuin hän oli rakastanut omiansa, jotka olivat maailmassa, niin hän loppuun asti rakasti heitä.
Joh. 13:3  Tiesi Jeesus Isän kaikki hänen käsiinsä antaneen, ja että hän oli Jumalasta lähtenyt ulos ja oli Jumalan tykö menevä:
Joh. 14:2  Minun Isäni huoneessa on monta asuinsijaa; jos ei niin olisi, niin minä sanoisin teille: minä menen valmistamaan teille sijaa.
Joh. 14:6  Jeesus sanoi hänelle: minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kenkään tule Isän tykö, vaan minun kauttani.
Joh. 14:7  Jos te tuntisitte minun, niin te tosin myös tuntisitte Isäni; ja nyt te tunnette hänen, ja te näette hänen.
Joh. 14:8  Filippus sanoi hänelle: Herra, osoita meille Isä, niin me tyydymme.
Joh. 14:9  Jeesus sanoi hänelle: minä olen niin kauan aikaa teidän tykönänne, ja et sinä minua tunne? Filippus, joka näki minun, hän näki myös Isän: kuinka siis sinä sanot: osoita minulle Isä?
Joh. 14:10  Etkös usko minun olevan Isässä ja Isän minussa? Ne sanat, jotka minä teille puhun, en minä itsestäni puhu: mutta Isä, joka minussa on, hän tekee työt.
Joh. 14:11  Uskokaa minua, että minä olen Isässä ja Isä on minussa; mutta jos ei, niin töiden tähden uskokaa minua.
Joh. 14:12  Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, ne työt, joita minä teen, hän on myös tekevä, ja suurempia, kuin ne ovat, on hän tekevä; sillä minä menen Isäni tykö.
Joh. 14:13  Ja mitä ikänä te anotte minun nimeeni, sen minä teen: että Isä kunnioitettaisiin Pojan kautta.
Joh. 14:16  Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Lohduttajan, että hän teidän kanssanne olisi iankaikkisesti:
Joh. 14:20  Sinä päivänä pitää teidän ymmärtämän, että minä olen Isässä, ja te minussa ja minä teissä.
Joh. 14:21  Jolla minun käskyni ovat ja ne kätkevät, se rakastaa minua: mutta joka minua rakastaa, hän rakastetaan minun Isältäni, ja minä tahdon häntä rakastaa, ja ilmoitan itseni hänelle.
Joh. 14:23  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: joka minua rakastaa, se pitää minun sanani; ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä, ja asumme hänen tykönänsä.
Joh. 14:24  Joka ei minua rakasta, ei se minun sanojani kätke: ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka minun lähetti.
Joh. 14:26  Mutta Lohduttaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimeeni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teille kaikki, mitä minä teille sanonut olen.
Joh. 14:28  Te kuulitte minun sanovan: minä menen pois ja tulen jälleen teidän tykönne. Jos te minua rakastaisitte, niin te tosin iloitsisitte, että minä sanoin: minä menen Isän tykö; sillä Isä on suurempi minua.
Joh. 14:31  Mutta että maailma ymmärtäisi minun Isää rakastavan, ja niin kuin Isä minulle käski, niin minä myös teen. Nouskaa, lähtekäämme täältä!
Joh. 15:1  Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on peltomies:
Joh. 15:8  Siinä minun Isäni kunnioitetaan, että te paljon hedelmää kantaisitte, ja tulette minun opetuslapsikseni.
Joh. 15:9  Niin kuin Isä rakasti minua, niin minä myös rakastin teitä: pysykää minun rakkaudessani.
Joh. 15:10  Jos te minun käskyni pidätte, niin te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä pidän Isäni käskyn ja pysyn hänen rakkaudessansa.
Joh. 15:15  En minä tästedes sano teitä palvelijoiksi; sillä ei palvelija tiedä, mitä hänen herransa tekee; mutta minä kutsun teitä ystäviksi, sillä kaikki, mitä minä Isältäni kuulin, ne minä teille ilmoitin.
Joh. 15:16  Ette minua valinneet, vaan minä valitsin teidät, ja sääsin teidät, että te menisitte hedelmää tekemään ja teidän hedelmänne pysyisi: että mitä te anotte Isältä minun nimeeni, sen hän antaa teille.
Joh. 15:23  Joka minua vihaa, hän vihaa myös minun Isääni.
Joh. 15:24  Ellen minä olisi niitä töitä heidän seassansa tehnyt, joita ei kenkään muu ole tehnyt, niin ei heillä olisi syntiä; mutta nyt he näkivät, ja vihasivat sekä minua että minun Isääni.
Joh. 15:26  Mutta kuin Lohduttaja tulee, jonka minä teille Isältä lähetän, totuuden Henki, joka Isästä käy ulos, se on minusta todistava.
Joh. 16:3  Ja näitä he tekevät teille, ettei he tunne Isää eikä minua.
Joh. 16:10  Mutta vanhurskauden tähden, että minä menen Isäni tykö, ja ettette minua silleen näe;
Joh. 16:15  Kaikki, mitä Isällä on, ne ovat minun; sen tähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja ilmoittaa teille.
Joh. 16:16  Vähän ajan perästä ja ette näe minua, ja taas vähän ajan perästä te näette minun; sillä minä menen Isäni tykö.
Joh. 16:17  Niin muutamat hänen opetuslapsistansa puhuivat keskenänsä: mikä se on, kuin hän sanoo meille: vähän ajan perästä ja ette näe minua, ja taas vähän ajan perästä ja te näette minun, ja: minä menen Isän tykö?
Joh. 16:23  Ja sinä päivänä ette mitään kysy minulta. Totisesti, totisesti sanon minä teille: mitä ikänä te anotte Isältä minun nimeeni, niin hän antaa teille.
Joh. 16:25  Näitä olen minä teille puhunut tapauksissa; mutta aika tulee, etten minä silleen puhu teille tapauksissa, vaan ilmoitan julkisesti teille minun Isästäni.
Joh. 16:26  Sinä päivänä pitää teidän rukoileman minun nimeeni. Ja en minä sano teille, että minä rukoilen Isää teidän tähtenne;
Joh. 16:27  Sillä Isä rakastaa itse teitä, että te minua rakastitte ja uskoitte minun Jumalasta lähteneen.
Joh. 16:28  Minä läksin Isästä ja tulin maailmaan: taas minä jätän maailman ja menen Isän tykö.
Joh. 16:32  Katso, aika tulee, ja nyt tuli, että te jokainen hajotetaan omillensa, ja minun te yksinäni jätätte. En minä kuitenkaan yksinäni ole, sillä Isä on minun kanssani.
Joh. 17:1  Näitä puhui Jeesus, ja nosti silmänsä taivasta päin ja sanoi: Isä, hetki tuli, kirkasta sinun Poikasi, että sinun Poikasi kirkastaisi myös sinun!
Joh. 17:5  Ja nyt Isä, kirkasta sinä minua itse tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla sinun tykönäsi oli ennen kuin tämä maailma olikaan.
Joh. 17:11  En minä silleen ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä! kätke niitä, jotka sinä minulle annoit, sinun nimesi tähden, että he olisivat yksi niin kuin mekin!
Joh. 17:21  Että he kaikki yhtä olisivat, niin kuin sinä Isä minussa olet ja minä sinussa, että hekin meissä niin yhtä olisivat: että maailma uskoisi sinun minua lähettäneeksi.
Joh. 17:24  Isä, minä tahdon, että kussa minä olen, siellä nekin olisivat minun kanssani, jotka sinä minulle antanut olet: että he minun kunniani näkisivät, jonka minulle annoit; sillä sinä rakastit minua ennen kuin maailman perustus laskettu oli.
Joh. 17:25  Vanhurskas Isä! ei maailma sinua tuntenut, mutta minä tunsin sinun, ja nämä ymmärsivät, että sinä minun lähetit.
Joh. 18:11  Niin Jeesus sanoi Pietarille: pistä miekkasi tuppeen: eikö minun pidä juoman sitä kalkkia, jonka Isä minulle antoi?
Joh. 20:17  Jeesus sanoi hänelle: älä minuun rupea; sillä en minä ole vielä mennyt ylös minun Isäni tykö, vaan mene minun veljieni tykö ja sano heille: minä menen ylös minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.
Joh. 20:21  Ja Jeesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niin kuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Ap. t. 1:4  Ja kuin hän heidät oli koonnut, kielsi hän heitä lähtemästä Jerusalemista, vaan että he Isän lupausta odottaisivat, josta te olette (sanoi hän) kuulleet minulta.
Ap. t. 1:7  Mutta hän sanoi heille: ei teidän tule tietää aikaa eikä hetkeä, jotka Isä on omaan voimaansa pannut.
Ap. t. 2:33  Hän on siis Jumalan oikealle kädelle korotettu ja on Isältä saanut lupauksen Pyhästä Hengestä: hän on tämän vuodattanut, kuin te nyt näette ja kuulette.
Ap. t. 3:13  Aabrahamin ja Isaakin ja Jakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on Poikansa Jesuksen kirkastanut, jonka te annoitte ylen ja kielsitte Pilatuksen edessä, kuin hän tuomitsi, että hän piti päästettämän.
Ap. t. 3:25  Te olette profeettojen ja sen liiton lapset, jonka Jumala meidän isiemme kanssa teki, sanoen Aabrahamille: ja sinun siemenessäsi pitää kaikki kansat maan päällä siunattaman.
Ap. t. 5:30  Meidän isiemme Jumala herätti Jesuksen, jonka te tapoitte ja ripustitte puuhun.
Ap. t. 7:2  Vaan hän sanoi: miehet, rakkaat veljet ja isät, kuulkaa: kunnian Jumala ilmestyi Aabrahamille meidän isällemme, kuin hän oli Mesopotamiassa, ennen kuin hän Haranissa asui,
Ap. t. 7:4  Silloin hän läksi Kaldeasta, ja asui Haranissa. Ja kuin hänen isänsä kuollut oli, toi hän hänen sieltä tähän maahan, jossa te nyt asutte.
Ap. t. 7:11  Mutta nälkä tuli kaikkeen Egyptiin ja Kanaanin maahan, ja suuri tuska; ja ei meidän isämme löytäneet ravintoa.
Ap. t. 7:12  Mutta kuin Jaakob kuuli Egyptissä jyviä olevan, lähetti hän sinne meidän isämme ensimmäisen kerran.
Ap. t. 7:14  Niin Joosef lähetti ja antoi tuoda isänsä Jaakobin ja kaiken hänen sukunsa, 75 sielua.
Ap. t. 7:15  Ja Jaakob meni alas Egyptiin, ja hän kuoli, niin myös meidän isämme.
Ap. t. 7:19  Tämä meidän sukuamme kavalasti juonitteli, ja meni pahasti meidän isiemme kanssa, niin että heidän piti nuoret lapsensa heittämän pois, ettei he olisi saaneet elää.
Ap. t. 7:20  Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle otollinen, ja elätettiin kolme kuukautta isänsä huoneessa.
Ap. t. 7:32  Minä olen sinun isäisi Jumala, Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jaakobin Jumala. Niin Mooses vapisi eikä tohtinut sinne katsoa.
Ap. t. 7:38  Tämä oli seurakunnassa enkelin kanssa korvessa, joka puhui hänen kanssansa Siinain vuorella, ja meidän isiemme kanssa. Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa,
Ap. t. 7:39  Jota ei meidän isämme totelleet, vaan sysäsivät pois sen tyköänsä, ja palasivat sydämessänsä Egyptiin,
Ap. t. 7:45  Jonka myös meidän isämme vastaan ottivat, ja veivät Joosuan kanssa siihen maahan, jossa pakanat asuivat, jotka Jumala hävitti meidän isiemme kasvoin edestä, hamaan Davidin aikaan asti,
Ap. t. 7:51  Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämestä ja korvista! te olette aina Pyhää Henkeä vastaan, niin kuin teidän isänne, niin myös tekin.
Ap. t. 7:52  Ketä profeetoista ei teidän isänne vainonneet? Ja he tappoivat ne, jotka vanhurskaan tulemista ennustivat, jonka pettäjät ja murhaajat te nyt olitte,
Ap. t. 13:17  Tämän kansan, Israelin, Jumala valitsi meidän isämme, ja korotti tämän kansan, muukalaisena ollessa Egyptin maalla, ja toi heidät sieltä ulos korkealla käsivarrella,
Ap. t. 13:36  Sillä Daavid, kuin hän ajallansa oli Jumalan tahtoa palvellut, nukkui, ja pantiin isiensä tykö, ja näki turmeluksen.
Ap. t. 15:10  Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa, että te tahdotte opetuslasten kaulaan panna sen ikeen, jota ei meidän isämme emmekä me voineet kantaa?
Ap. t. 16:1  Niin hän tuli Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli yksi opetuslapsi, Timoteus nimeltä, uskovaisen juutalaisvaimon poika, mutta isä oli kreikkalainen.
Ap. t. 16:3  Tätä tahtoi Paavali kanssansa vaeltamaan, otti ja ympärileikkasi hänen juutalaisten tähden, jotka niissä paikoissa olivat; sillä he tiesivät kaikki, että hänen isänsä oli kreikkalainen.
Ap. t. 22:1  Miehet, rakkaat veljet ja isät! kuulkaa minun puolustustani, jonka minä teille sanon.
Ap. t. 22:14  Niin hän sanoi: meidän isiemme Jumala on sinun valmistanut, että sinun pitää tunteman hänen tahtonsa, ja näkemän vanhurskaan, ja kuuleman ääntä hänen suustansa.
Ap. t. 24:14  Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä tämän tien kautta, jonka he eriseuraksi kutsuvat, niin palvelen minun isieni Jumalaa, että minä uskon kaikki, mitkä laissa ja profeetoissa kirjoitetut ovat,
Ap. t. 28:8  Niin tapahtui, että Publiuksen isä sairasti vilutautia ja vatsankipua, jonka tykö Paavali meni, rukoili ja pani kätensä hänen päällensä, ja paransi hänen.
Ap. t. 28:17  Niin tapahtui kolmen päivän jälkeen, että Paavali kutsui kokoon ylimmäiset juutalaisista. Ja kuin he tulivat kokoon, sanoi hän heille: miehet, veljet, vaikka en minä ole mitään tehnyt kansaa eli isien säätyjä vastaan, kuitenkin olen minä sidottuna annettu Jerusalemista Roomalaisten käsiin,
Room. 1:7  Kaikille, jotka Roomissa ovat, Jumalan rakkaille ja kutsutuille pyhille: armo olkoon teidän kanssanne, ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
Room. 4:1  Mitäs me siis sanomme meidän isämme Aabrahamin lihan puolesta löytäneen?
Room. 4:11  Ja hän sai ympärileikkauksen merkin vahvistukseksi, että hän oli uskon kautta vanhurskaaksi tehty, joka hänellä esinahassa oli, että hänen piti oleman kaikkein uskovaisten isä esinahassa, että se niillekin vanhurskaudeksi luettaisiin,
Room. 4:12  Ja hän tulisi myös ympärileikkauksen isäksi, ei ainoastaan niiden, jotka ympärileikatuista syntyneet ovat, mutta myös niiden, jotka sen uskon jälkiä vaeltavat, joka meidän isän Aabrahamin esinahassa oli.
Room. 4:16  Sen tähden tulee se uskosta, että sen pitää armosta oleman: että se lupaus pitää vahva oleman kaikelle siemenelle, ei sille ainoastaan, joka lain alla on, mutta myös sille, joka Aabrahamin uskosta on, joka on meidän kaikkein isämme,
Room. 4:17  Niin kuin kirjoitettu on: minä asetin sinun monen pakanan isäksi Jumalan edessä, jonka hän uskonut on, joka kuolleet eläväksi tekee ja kutsuu ne, jotka ei ole, niin kuin ne olisivat.
Room. 4:18  Ja hän uskoo sen toivon, jossa ei toivoa ollut, että hänen piti oleman monen pakanan isän, sen jälkeen kuin hänelle sanottu oli: niin pitää sinun siemenesi oleman.
Room. 6:4  Niin me olemme siis hänen kanssansa haudatut kasteen kautta kuolemaan: että niin kuin Kristus on kuolleista Isän kunnian kautta herätetty, niin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Room. 8:15  Sillä ette ole saaneet orjuuden henkeä, että teidän vielä pitäisi pelkäämän, mutta te olette saaneet valittujen lasten hengen, jossa me huudamme: Abba, rakas Isä.
Room. 9:5  Joiden myös isät ovat, joista Kristus lihan puolesta syntynyt on, joka on Jumala ylitse kaikkein ylistetty iankaikkisesti, aamen!
Room. 9:10  Mutta ei se ainoastaan, mutta myös Rebekka siitti yhdestä Iisakista meidän isästämme.
Room. 11:28  Evankeliumin puolesta tosin ovat he viholliset teidän tähtenne; mutta valitsemisen puolesta rakastetaan heitä isien tähden.
Room. 14:4  Kuka sinä olet, joka toisen palvelijaa tuomitse? Omalle isännällensä hän seisoo eli lankeaa. Mutta hän taidetaan ojentaa ylös; sillä Jumala on voimallinen häntä ojentamaan.
Room. 15:6  Että te yksimielisesti yhdestä suusta kiittäisitte Jumalaa ja meidän Herran Jeesuksen Kristuksen Isää.
1. Kor. 1:3  Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän isältämme, ja Herralta Jesukselta Kristukselta.
1. Kor. 4:15  Sillä ehkä teillä olisi kymmenentuhatta opettajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä olen teitä Kristuksessa Jeesuksessa siittänyt evankeliumin kautta.
1. Kor. 5:1  Täydellisesti kuuluu teidän seassanne huoruus, ja senkaltainen huoruus, josta ei pakanatkaan sanoa tiedä, niin että joku isänsä emäntää pitää.
1. Kor. 8:6  Niin on kuitenkin meillä yksi Jumala, Isä, josta kaikki ovat, ja me hänessä, ja yksi Herra Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki ovat, ja me hänen kauttansa.
1. Kor. 10:1-4  Mutta en minä tahdo sitä teiltä, rakkaat veljet, salata, että meidän isämme ovat kaikki pilven alla olleet ja kaikki meren lävitse vaeltaneet, Ja kaikki Moosekseen kastetut pilvessä ja meressä. Ja ovat kaikki yhtäläistä hengellistä ruokaa syöneet. Ja kaikki yhtäläistä hengellistä juomaa juoneet; sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; mutta se kallio oli Kristus.
1. Kor. 15:24  Sitten on loppu, koska hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, ja panee pois kaiken herrauden ja kaiken vallan ja voiman.
2. Kor. 1:2  Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
2. Kor. 1:3  Kiitetty olkoon Jumala ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen Isä, laupiuden Isä, ja kaiken lohdutuksen Jumala!
2. Kor. 6:18  Ja olen teidän Isänne, ja teidän pitää oleman minun poikani ja tyttäreni, sanoo kaikkivaltias Herra.
2. Kor. 11:31  Jumala ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen Isä, joka olkoon ylistetty iankaikkisesti! tietää, etten minä valehtele.
Gal. 1:1  Paavali, apostoli, ei ihmisiltä eikä ihmisten kautta, vaan Jesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan, joka hänen kuolleista herättänyt on,
Gal. 1:3  Armo olkoon teille ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän Herralta Jesukselta Kristukselta!
Gal. 1:4  Joka itsensä meidän syntiemme edestä antanut on, että hän meitä vapahtaisi tästä nykyisestä pahasta maailmasta, Jumalan ja meidän Isämme tahdon jälkeen,
Gal. 1:14  Ja menestyin juutalaisten menoissa, ylitse monen minun vertaiseni minun suvussani, ja olin ylen kiivas isien säätyjen tähden.
Gal. 4:2  Vaan hän on esimiesten ja haltiain hallussa, isältä määrättyyn aikaan asti.
Gal. 4:6  Mutta että te olette lapset, lähetti Jumala Poikansa Hengen teidän sydämiinne, joka huutaa: Abba, rakas Isä!
Ef. 1:2  Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
Ef. 1:3  Kiitetty olkoon Jumala ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen Isä, joka meitä on siunannut kaikkinaisella hengellisellä siunauksella taivaallisissa Kristuksen kautta.
Ef. 1:17  Että meidän Herran Jesuksen Kristuksen Jumala, kunnian Isä, antaisi teille viisauden ja ilmoituksen hengen hänen tuntemiseensa,
Ef. 2:18  Sillä hänen kauttansa me molemmin yhdessä hengessä saamme Isää lähestyä.
Ef. 3:14  Sen tähden kumarran minä polveni meidän Herran Jeesuksen Kristuksen Isän puoleen,
Ef. 3:15  Joka kaikkein oikea Isä on, jotka taivaissa ja maassa lapsiksi kutsutaan,
Ef. 4:6  Yksi Jumala ja kaikkein Isä, joka kaikkein päällä on, ja kaikkein kautta, ja teissä kaikissa.
Ef. 5:20  Kiittäen aina Jumalaa ja Isää, jokaisen edestä, meidän Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen.
Ef. 5:31  Sen tähden pitää ihmisen antaman ylen isänsä ja äitinsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.
Ef. 6:2  Kunnioita isääsi ja äitiäsi, joka on ensimmäinen käsky, jolla lupaus on,
Ef. 6:4  Ja te isät, älkää yllyttäkö lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä kurituksessa ja Herran nuhteessa.
Ef. 6:5  Palvelijat, olkaa kuuliaiset teidän ruumiillisille isännillenne, pelolla ja vavistuksella, teidän sydämenne yksinkertaisuudessa, niin kuin Kristukselle,
Ef. 6:9  Ja te isännät, tehkää myös niin heitä kohtaan, ja pankaa pois uhkaukset, tietäen, että teidän Herranne on myös taivaissa, jonka edessä ei ole ihmisen muodon katsomusta.
Ef. 6:23  Rauha olkoon veljille, ja rakkaus uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Fil. 1:2  Armo olkoon ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Fil. 2:11  Ja kaikki kielet pitää tunnustaman, että Jeesus Kristus on Herra, Isän Jumalan kunniaksi.
Fil. 2:22  Mutta te tiedätte hänen koettelemuksensa; sillä niin kuin lapsi isänsä kanssa on, niin on hän minun kanssani evankeliumissa palvellut.
Fil. 4:20  Mutta Jumalalle ja meidän Isällemme olkoon kunnia iankaikkisesta iankaikkiseen, aamen!
Kol. 1:2  Niille, jotka ovat Kolossissa, pyhille ja uskollisille veljille Kristuksessa: armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Kol. 1:3  Me kiitämme Jumalaa ja meidän Herran Jeesuksen Kristuksen Isää, ja rukoilemme aina teidän edestänne,
Kol. 1:12  Ja kiittäkäät Isää, joka meitä soveliaaksi tehnyt on pyhien perimisen osallisuuteen valkeudessa,
Kol. 1:19  Sillä niin kelpasi Isälle, että hänessä kokonainen täydellisyys asuisi,
Kol. 2:2  Että heidän sydämensä saisivat lohdutuksen ja liitetyksi tulisivat rakkaudessa kaikkeen rikkauteen, täydellisessä ymmärryksessä Jumalan ja Isän ja Kristuksen salaisuuden tuntemiseen,
Kol. 3:17  Ja kaikki, mitä te teette puheella eli työllä, niin tehkäät kaikki Herran Jesuksen nimeen, ja kiittäkäät Jumalaa ja Isää hänen kauttansa.
Kol. 3:21  Isät, älkää kehoittako teidän lapsianne vihaan, ettei he araksi tulisi.
Kol. 3:22  Palvelijat, olkaat kuuliaiset kaikissa teidän ruumiillisille isännillenne, ei silmäin edessä palvellen, niin kuin ne, jotka ihmisten mieltä noutavat, vaan sydämen yksinkertaisuudessa ja Jumalan pelossa,
Kol. 4:1  Isännät, se mikä oikeus ja kohtuus on, osoittakaa palvelijoille, tietäen, että teilläkin on Herra taivaissa.
1. Tess. 1:1  Paavali ja Silvanus ja Timoteus Tessalonikan seurakunnalle, Isässä Jumalassa ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa: armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
1. Tess. 1:3  Ja lakkaamatta muistamme teidän tekojanne uskossa, ja teidän töitänne rakkaudessa, ja teidän kärsivällisyyttänne toivossa, joka on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päälle Jumalan ja meidän Isämme edessä.
1. Tess. 2:11  Niin kuin te tiedätte, kuinka me jokaista teitä niin kuin isä lapsiansa olemme neuvoneet ja lohduttaneet,
1. Tess. 3:11  Mutta itse Jumala ja meidän Isämme, ja meidän Herra Jeesus Kristus saattakoon meidän tiemme teidän tykönne.
1. Tess. 3:13  Että hän teidän laittamattomat sydämenne vahvistaisi pyhyydessä, Jumalan ja meidän Isämme edessä meidän Herran Jeesuksen Kristuksen tulemisessa, kaikkein hänen pyhiensä kanssa.
2. Tess. 1:1  Paavali ja Silvanus ja Timoteus Tessalonikan seurakunnalle Jumalassa, meidän Isässämme, ja Herrassa Jesuksessa Kristuksessa:
2. Tess. 1:2  Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
2. Tess. 2:16  Mutta itse meidän Herra Jeesus Kristus, ja Jumala ja meidän Isämme, joka meitä rakasti ja antoi meille iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän toivon armon kautta,
1. Tim. 1:2  Timoteukselle, minun vakaalle pojalleni uskossa, armo, laupius ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja meidän Herralta Jeesukselta Kristukselta!
1. Tim. 1:9  Tietäen sen, ettei vanhurskaalle ole laki pantu, vaan väärille ja tottelemattomille, jumalattomille ja syntisille, pakanallisille ja kelvottomille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, miehentappajille,
1. Tim. 5:1  Älä vanhaa kovin nuhtele, vaan neuvo häntä niin kuin isää, nuoria niin kuin veljiä,
1. Tim. 6:2  Mutta joilla uskolliset isännät ovat, niin älköön niitä katsoko ylen, että he veljekset ovat; vaan olkoon sitä kuuliaisemmat, että he uskolliset ovat ja rakkaat, jotka hyvästä työstä osalliset ovat. Näitä opeta ja neuvo.
2. Tim. 1:2  Minun rakkaalle pojalleni Timoteukselle armo, laupius ja rauha Isältä Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta meidän Herraltamme!
Tit. 1:4  Tiitukselle, toimelliselle pojalleni, meidän molempien uskomme jälkeen: armo, laupius, rauha Isältä Jumalalta ja meidän Vapahtajaltamme, Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Tit. 2:9  Neuvo palvelijoita isännillensä alamaiset olemaan, ja kaikissa kelvolliseksi, ei vastaan sanojat,
Filem. 1:3  Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Hepr. 1:5  Sillä kenelle hän on koskaan enkeleistä sanonut: sinä olet minun Poikani, tänään minä sinun synnytin! ja taas: minä olen hänen Isänsä ja hän on minun Poikani!
Hepr. 3:9  Kussa teidän isänne minua kiusasivat: he koettelivat minua, ja näkivät minun työni neljäkymmentä ajastaikaa.
Hepr. 7:3  Ilman isää, ilman äitiä, ilman sukua, ja ei hänellä ole päiväin alkua eikä elämän loppua; mutta hän on Jumalan Poikaan verrattu ja pysyy pappina iankaikkisesti.
Hepr. 7:10  Sillä hän oli vielä isiensä kupeissa, kuin Melkisedek häntä vastaan meni.
Hepr. 11:14  Sillä ne, jotka näitä sanovat, he osoittavat, että he isänmaata etsivät.
Hepr. 12:7  Jos te kurituksen kärsitte, niin Jumala taritsee itsensä teille niin kuin lapsillensa; sillä kuka on se poika, jota ei isä kurita?
Hepr. 12:9  Ja kuin meillä ovat lihalliset isät olleet kurittajana, niin me olemme niitä kavahtaneet: eikö meidän siis paljoa enemmin pidä hengelliselle Isälle alamaiset oleman, että me eläisimme?
Jaak. 1:17  Kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuden Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta eikä valkeuden ja pimeyden vaihtumista.
Jaak. 1:27  Se on Isälle ja Jumalalle puhdas ja saastaton jumalanpalvelus: oppia orpoja ja leskiä heidän murheessansa, ja itsensä saastatonna maailmassa pitää.
Jaak. 2:21  Eikö Aabraham, meidän isämme, töiden kautta vanhurskautetuksi osoitettu, kuin hän poikansa Isaakin alttarille uhrasi?
Jaak. 3:9  Sen kautta me kiitämme Jumalaa ja Isää, ja sen kautta me myös kiroilemme ihmisiä, jotka Jumalan kuvan jälkeen luodut ovat.
1. Piet. 1:2  Isän Jumalan aivoituksen jälkeen Hengen pyhittämisen kautta, kuuliaisuuteen ja Jeesuksen Kristuksen veren priiskottamiseen: armo ja rauha lisääntyköön teille!
1. Piet. 1:3  Kiitetty olkoon Jumala ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen Isä, joka meitä suuresta laupiudestansa on synnyttänyt jälleen elävään toivoon, Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta kuolleista,
1. Piet. 1:17  Ja jos te rukoilette sitä Isää, joka tuomitsee kunkin töidensä jälkeen ilman ihmisten muodon katsomista, niin katsokaa, että te teidän viipymisenne ajan pelossa vaeltaisitte,
1. Piet. 1:18  Tietäen, ettette ole katoavaisella hopealla eli kullalla lunastetut teidän turhasta menostanne, jonka te isien säädystä saitte,
1. Piet. 2:18  Te palvelijat! olkaa alamaiset kaikella pelolla teidän isännillenne, ei ainoastaan hyville ja siveille, vaan myös tuimille.
2. Piet. 1:17  Kuin hän Isältä Jumalalta sai kunnian ja ylistyksen, äänen kautta, joka hänelle näin siltä suurelta kunnialta tapahtui: tämä on minun rakas Poikani, johon minä mielistyin.
2. Piet. 3:4  Ja sanovat: kussa on lupaus hänen tulemisestansa? Sillä siitä päivästä, kuin isät ovat nukkuneet, pysyvät kaikki niin kuin ne luonnon alusta olleet ovat.
1. Joh. 1:2  Ja elämä on ilmestynyt, ja me olemme nähneet, ja todistamme ja ilmoitamme teille sen elämän, joka iankaikkinen on, joka oli Isän tykönä, ja on meille ilmestynyt.
1. Joh. 1:3  Mitä me nähneet ja kuulleet olemme, sen me teille ilmoitamme, että teilläkin meidän kanssamme osallisuus olisi ja meidän osallisuutemme on Isän ja hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kanssa.
1. Joh. 2:1  Minun lapsukaiseni! näitä minä teille kirjoitan, ettette syntiä tekisi. Ja jos joku syntiä tekee, niin meillä on edesvastaaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka vanhurskas on,
1. Joh. 2:13  Minä kirjoitan teille, isät; sillä te tunsitte hänen, joka alusta on. Minä kirjoitan teille nuorukaiset, sillä te voititte pahan. Minä kirjoitan teille, lapsukaiseni; sillä te tunsitte Isän.
1. Joh. 2:14  Minä kirjoitin teille, isät; sillä te tunsitte sen, joka alusta on. Minä kirjoitin teille, nuorukaiset; sillä te olette väkevät, ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette pahan voittaneet.
1. Joh. 2:15  Älkää maailmaa rakastako eli mitään mitä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, ei hänessä ole Isän rakkaus.
1. Joh. 2:16  Sillä kaikki, mitä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus, ei se ole Isästä, vaan se on maailmasta.
1. Joh. 2:22  Kuka on valehtelija, vaan se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristuksen? Se on antikristus, joka kieltää Isän ja Pojan.
1. Joh. 2:23  Jokainen, joka kieltää Pojan, ei hänellä Isääkään ole.
1. Joh. 2:24  Mitä te siis alusta kuulitte, se teissä pysyköön: jos se teissä pysyy, minkä te alusta kuulitte, niin te myös Pojassa ja Isässä pysytte.
1. Joh. 3:1  Katsokaa, minkä kaltaisen rakkauden Isä on meille osoittanut, että me Jumalan lapsiksi nimitetään. Sen tähden ei maailma teitä tunne; sillä ei hän häntäkään tunne.
1. Joh. 4:14  Ja me näimme ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
1. Joh. 5:7  Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:
2. Joh. 1:3  Armo, laupius, rauha Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, totuudessa ja rakkaudessa olkoon teidän kanssanne!
2. Joh. 1:4  Minä olen suuresti ihastunut, että minä löysin sinun lapsistasi niitä, jotka totuudessa vaeltavat, niin kuin me käskyn Isältä saaneet olemme.
2. Joh. 1:9  Jokainen, joka harhailee ja ei pysy Kristuksen opissa, ei hänellä ole Jumalaa: joka pysyy Kristuksen opissa, hänellä on sekä Isä että Poika.
Juud. 1:1  Juudas, Jesuksen Kristuksen palvelija, mutta Jaakobin veli, niille kutsutuille, jotka Isässä Jumalassa pyhitetyt ovat ja Jeesuksessa Kristuksessa vapahdetut:
Ilm. 1:6  Ja teki meidät kuninkaiksi ja papeiksi Jumalan ja Isänsä edessä: hänelle olkoon kunnia ja valta iankaikkisesta iankaikkiseen, aamen!
Ilm. 2:27  Ja hänen pitää heitä rautaisella vitsalla hallitseman ja niin kuin savenvalajan astioita heitä särkemän, niin kuin minäkin Isältäni sain;
Ilm. 3:5  Joka voittaa, se pitää valkeilla vaatteilla puetettaman, ja en minä pyyhi hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä tahdon tunnustaa hänen nimensä minun Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.
Ilm. 3:21  Joka voittaa, sen minä annan istua minun kanssani minun istuimellani, niin kuin minäkin voitin ja olen minun isäni kanssa hänen istuimellansa istunut.
Ilm. 14:1  Ja minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssansa 144 000, joilla oli hänen Isänsä nimi kirjoitettu heidän otsissansa.