Veikko J.
Pyhtilä, 21.4.2019
Murheesta pääsiäisen iloon irti eksytyksistä ja syntien orjuudesta!
 |
| Kananpojat |
Poimintoja Biblia 1776 vuoden käännöksestä, muutama sana muutettu nykysuomeksi.
Matt. 23:37 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat
ja kivillä surmaat ne, jotka sinun tykösi lähetetyt ovat! Kuinka usein minä
tahdoin koota sinun lapsesi, niin kuin kana
kokoaa poikansa siipiensä alle? Ja ette tahtoneet.
Kyllä uskoa on paljon maan päällä, mutta oikeaa Pyhän
Hengen lahjana saatua uskoa on vähän ja vastaanottavaista uskoakin on vähän. Ensimmäisen
ihmisen luomisesta asti ja Aabrahamin siemenessä on elävä usko tullut
katkeamattomana ketjuna maan ääriin saakka. Aina pitää olla elävä Jumalan sanan
siemen, että oikea kasvu lähtee. On oltava aikaisemmin uskoneita, joilla on
Pyhä Henki, joiden kautta voi saada synnit anteeksi. Näin se vesi, jonka Jeesus
antaa, tulee sen veden lähteeksi, että voi muillekin jakaa sitä elävää vettä. Oikeasta uskosta on tullut valtavasti
eriseuroja ja vääriä hengellisyyksiä monien ihmeidenkin kautta. He saavat
tulenkin lankeamaan taivaasta, ihmiset palavassa hurmahengessä kokevat
herätystä ja muka uudestisyntymistä. On todella väkeviä eksytysten henkiä ja
raamatun sanat, kun ei koko raamattu ole tulkitsemassa ja todellinen Pyhä Henki,
tukevat jopa kirjaimellisesti lause sieltä ja toinen täältä vääriä käsityksiä.
Väärissä hengellisyyksissä kirjaimellisesti laitetaan kädet sairaan päälle,
ajetaan muka pahoja henkiä pois ja rukoillaan ja tapahtuu ruumiillisen parantumisen
ihme, mutta syntejä ei siinä saa anteeksi, vaikka ihminen ottaa vastaan muka Jeesuksen
ja hänen sanansa, toisenlaisen tai matkitun samoin sanoin saarnatun
evankeliumin kuin mitä se on Jumalan valtakunnan saarnassa. Ihmiset, jotka
eivät rakasta totuutta ja suostuvat tällaisiin valheopettajiin ja vietteleviin
henkiin, joutuvat niiden valtaan ja vahvasti uskovat väärin, heille tärkeää on
ajallinen parantuminen ja menestys. Kun ei ota jo lapsena rakkautta totuuteen,
niin saa sellaisen väkevän eksytyksen hengen, että valheen uskoo. ”Pahoja
henkiä, noituuden henkiä, kuolleiden uskojen vainajahenkiä” on tänäkin päivänä
ja on ollut kaikkina aikoina, alkuseurakunnankin aikana: Karismaattiset henget,
omavanhurskauden henget, farisealaisuuden henget, filosofioiden henget,
eriseuran henget, lihan vapauden ja maailman rakkauden henget, tekopyhyyden
henget jne. Tarvitaan voimallinen kirkas Pyhän Hengen voima ja hengen erottamisen
lahjat, että näitä ”pahoja henkiä” voidaan ajaa pois ihmisistä, että ihmiset
saavat todellisen oikean parannuksen armon ja ihmisestä tulee uusi luomus, hän saa
uuden osan, joka ei tee syntiä, mutta vanhassa turmeltuneessa osassa asuu
synti, eikä se tee parannusta. Vasta ylösnousemusruumis on synnitön.
Luuk. 18:8 Minä sanon teille: hän auttaa heitä
pian. Kuitenkin, kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan
päältä?
Luuk. 13:23-24 Niin sanoi yksi hänelle: Herra, vähäkö
niitä on, jotka autuaaksi tulevat? Ja hän sanoi heille: Pyytäkää ahtaasta
portista mennä sisälle, sillä monta on, sanon minä teille, jotka pyytävät mennä
sisälle, ja ei taida.
Jer. 3:14 Kääntykäät, te vastahakoiset
lapset, sanoo Herra; sillä minä kihlaan teidät itselleni, ja otan teidät yhden
kaupungista ja kaksi koko sukukunnasta, ja tahdon teidät viedä Siioniin.
Ap. t. 3:25 Te olette profeettojen ja sen
liiton lapset, jonka Jumala meidän isiemme kanssa teki, sanoen Aabrahamille: ja
sinun siemenessäsi pitää kaikki kansat maan päällä siunattaman.
Gal. 3:16 Lupaukset ovat tosin Aabrahamille
ja hänen siemenellensä annetut; ei hän sano: ja siemenille, niin kuin monesta,
vaan niin kuin yhdestä: ja sinun siemenessäsi, joka on Kristus.
5. Moos. 30:1 Ja pitää tapahtuman, kuin kaikki
nämä tulevat sinun päällesi, siunaus eli kirous, jotka minä panin sinun
eteesi, ja sinä rupeat ne panemaan sydämeesi, kaikkein pakanain keskellä,
kuhunka Herra sinun Jumalasi sinun on ajanut;
Ps. 129:8 Eikä yksikään ohitsekäypä sano:
olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran
nimeen.
Ap. t. 4:12 Ja ei yhdessäkään toisessa ole
autuutta; sillä ei myös ole muuta nimeä taivaan alla ihmisille annettu, jossa
meidän pitää autuaaksi tuleman.
Matt. 24:31 Ja hän lähettää enkelinsä suurella pasuunan
äänellä, ja he kokoavat hänen valittunsa neljästä tuulesta, yhdestä
taivasten äärestä niin toiseen.
Mark. 13:27 Ja silloin hän lähettää enkelinsä,
ja kokoaa valittunsa neljästä tuulesta, hamasta maan äärestä niin
taivaan ääreen asti.
1. Aik. 16:13 Te Israelin hänen palvelijansa
siemen, te Jaakobin hänen valittunsa lapset!
Ps. 105:6 Te Aabrahamin hänen palvelijansa
siemen, te Jaakobin hänen valittunsa lapset.
Jer. 42:2 Ja sanoivat profeetta Jeremialle:
annas meidän rukouksemme tulla kuulluksi sinun edessäsi, ja rukoile meidän
edestämme Herraa Jumalaasi kaikista
näistä jätetyistä; sillä meitä on harvat monesta jääneet, niin kuin
sinä itse meidät näet silmilläsi:
Matt. 7:14 Ja se portti on ahdas, ja tie kaita,
joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät.
Matt. 22:14 Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat
ovat valitut.
1. Piet. 3:20 Jotka ei muinoin uskoneet, kuin
Jumala kerran Nooan aikana odotti ja kärsiväinen oli, kuin arkki valmistettiin,
jossa harvat se on: kahdeksan sielua veden kautta päästetyksi tulivat.
1 Kiittäkää
Herraa, ja saarnatkaa hänen nimeänsä, julistakaa hänen töitänsä kansain
seassa!
2 Veisatkaa
hänelle, soittakaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Ylistäkää
hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkoon, jotka etsivät Herraa!
4 Kysykää
Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa!
5 Muistakaa
hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen
sanojansa.
6 Te
Abrahamin hänen palvelijansa siemen, te Jaakobin hänen valittunsa lapset.
7 Hänpä on
Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
8 Hän
muistaa liittonsa iankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle
sukukunnalle,
9 Jonka hän
teki Aabrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
10 Ja pani
sen Jaakobille säädyksi ja Israelille iankaikkiseksi liitoksi,
11 Ja sanoi:
sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
12 Koska
heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
13 Ja
vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
14 Ei hän
sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän
tähtensä.
15 Älkää
ruvetko minun voideltuihini, ja älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.
16 Ja hän
kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
17 Hän
lähetti miehen heidän eteensä: Joosef myytiin orjaksi.
18 He ahdistivat
hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
19 Siihen asti,
että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
20 Niin
lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
21 Ja asetti
hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
22
Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
23 Ja Israel
meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
24 Ja hän
antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän
vihollisensa.
25 Hän
käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelijoitansa
viekkaudella painamaan alas.
26 Hän
lähetti palvelijansa Mooseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
27 Ne
tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
28 Hän antoi
pimeyden tulla, ja sen pimensi; ja ei olleet he hänen sanoillensa
kuulemattomat.
29 Hän
muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
30 Heidän
maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
31 Hän
sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
32 Hän antoi
rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
33 Ja löi
heidän viinapuunsa ja viikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
34 Hän
sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
35 Ja ne
söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
36 Ja hän
löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimmäiset kaikesta heidän voimastansa,
37 Ja vei
heitä hopealla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään
sairas.
38 Egypti
iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän
päällensä.
39 Hän
levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
40 He
anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Hän avasi
kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
42 Sillä hän
muisti pyhän sanansa, jonka hän palvelijallensa Aabrahamille puhunut oli,
43 Ja vei
kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
44 Ja antoi heille
pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat isellensä.
45 Että he
pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
1 Mutta
ensimmäisenä päivänä viikossa tuli Maria Magdalena varhain, kuin vielä pimeä
oli, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudalta.
2 Niin hän
juoksi ja tuli Simon Pietarin tykö ja sen opetuslapsen tykö, jota Jeesus
rakasti, ja sanoi heille: he ovat Herran ottaneet pois haudasta, ja emme tiedä,
kuhunka he hänen panivat.
3 Niin
Pietari meni ulos ja toinen opetuslapsi, ja tulivat haudalle.
4 Mutta he
juoksivat kahden ynnä, ja toinen opetuslapsi juoksi edellä nopeammin kuin
Pietari, ja tuli ensin haudalle.
5 Ja kun hän
kumartui, näki hän liinaiset pantuna, mutta ei hän kuitenkaan mennyt sisälle.
6 Niin Simon
Pietari tuli seuraten häntä, ja meni hautaan ja näki käärinliinat pantuna.
7 Ja
hikiliinan, joka hänen päänsä päällä oli ollut, ei käärinliinan kanssa, vaan
erinänsä käärittynä yhteen paikkaan.
8 Niin meni
myös toinen opetuslapsi sisälle, joka ensin haudalle tullut oli, ja näki sen ja
uskoi.
9 Sillä ei
he vielä Raamattua ymmärtäneet, että hän oli nouseva kuolleista.
10 Niin ne
opetuslapset menivät taas yhteen.
11 Mutta
Maria seisoi ulkona haudan edessä ja itki. Ja kuin hän niin itki, kumarsi hän
itsensä hautaan.
12 Ja näki
kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, yhden pään puolessa ja toisen
jalkain puolessa, siinä missä Jeesuksen ruumis pantu oli.
13 Ne
sanoivat hänelle: vaimo, mitä itket? Hän sanoi heille: he ovat minun Herrani
ottaneet pois, ja en tiedä, kuhunka he hänen ovat panneet.
14 Ja kuin
hän nämä sanonut oli, käänsi hän itsensä taaksepäin, ja näki Jeesuksen seisovan,
eikä tietänyt, että se oli Jeesus.
15 Sanoi
Jeesus hänelle: vaimo, mitä itket? ketä etsit? Mutta hän luuli sen yrttitarhan
haltiaksi, ja sanoi hänelle: Herra, jos sinä hänen kannoit pois, niin sano
minulle, kuhunka hänen panit, ja minä tahdon hänen ottaa.
16 Jeesus
sanoi hänelle: Maria! niin hän käänsi itsensä ja sanoi hänelle: Rabboni, se on:
Mestari.
17 Jeesus
sanoi hänelle: älä minuun rupea; sillä en minä ole vielä mennyt ylös minun
Isäni tykö, vaan mene minun veljieni tykö ja sano heille: minä menen ylös minun
Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne
tykö.
18 Maria
Magdalena tuli ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran, ja että
hän näitä hänelle sanoi.
19 Kuin siis
sen sapatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset
kokoontuneet olivat juutalaisten pelon tähden, tuli Jeesus ja seisoi heidän
keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
20 Ja kuin
hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset
ihastuivat, että he näkivät Herran.
21 Ja Jeesus taas sanoi heille: rauha olkoon
teille! niin kuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22 Ja kuin hän
nämä sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaa Pyhä Henki:
23 Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne
anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
24 Mutta
Toomas, yksi kahdestatoista, joka kaksoseksi kutsutaan, ei ollut heidän
kanssansa, kuin Jeesus tuli.
25 Niin muut
opetuslapset sanoivat hänelle: me näimme Herran. Mutta hän sanoi heille: ellen
minä näe hänen käsissänsä naulan reikää, ja pistä sormeani naulain sijaan, ja
pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko.
26 Ja
kahdeksan päivän perästä olivat opetuslapset taas sisällä, ja Toomas heidän
kanssansa. Niin Jeesus tuli, kuin ovet suljetut olivat, ja seisoi heidän
keskellänsä, ja sanoi: rauha olkoon teille!
27 Sitten
sanoi hän Tuomaalle: pistä sormesi tänne, ja katso minun käsiäni, ja ojenna
tänne kätesi, ja pistä minun kylkeeni, ja älä ole epäuskoinen, vaan uskovainen.
28 Toomas
vastasi ja sanoi hänelle: minun Herrani ja minun Jumalani!
29 Jeesus
sanoi hänelle: että näit minun, Toomas, niin sinä uskoit: autuaat ovat ne,
jotka ei näe, ja kuitenkin uskovat.
30 Niin teki
myös Jeesus monta muuta merkkiä opetuslastensa nähden, jotka ei tässä kirjassa
ole kirjoitetut.
31 Mutta nämä ovat kirjoitetut, että te
uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että te saisitte elämän
uskon kautta hänen nimeensä.
1 Mutta kuin
he kansalle puhuivat, niin papit ja templin esimies ja Saddukealaiset tulivat
sinne,
2 Ja
närkästyivät, että he kansaa opettivat ja ilmoittivat Jeesuksen kautta
ylösnousemisen kuolleista,
3 Ja
heittivät kätensä heidän päällensä ja panivat heidät huomeneksi kiinni; sillä
jo oli ehtoo.
4 Mutta
monta niistä, jotka sanan kuulivat, uskoivat ja miesten luku tuli lähes
viisituhatta.
5 Mutta toisena
päivänä tapahtui, että heidän ylimmäisensä ja vanhimpansa kokoontuivat ja
kirjanoppineet Jerusalemissa,
6 Ja Hannas
ylimmäinen pappi, ja Kaifas, ja Johannes, ja Aleksander, ja niin monta kuin
ylimmäisten pappien suvusta oli,
7 Ja
asettivat heidät keskellensä ja kysyivät heiltä: millä voimalla taikka kenenkä
nimeen te olette tämän tehneet?
8 Niin
Pietari, täynnä Pyhää Henkeä, sanoi heille: te kansan ylimmäiset ja Israelin
vanhimmat!
9 Jos me
tänään tuomitaan sen hyvän työn edestä sille sairaalle miehelle, jonka kautta
hän parannettu on,
10 Niin
olkoon teille ja kaikelle Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen
Nasarealaisen nimeen, jonka te ristiinnaulitsitte, jonka Jumala kuolleista
herätti, sen kautta tämä seisoo teidän edessänne terveenä.
11 Hän on se
kivi, joka teiltä rakentajilta hyljätty on, joka on nurkkakiveksi tullut.
12 Ja ei
yhdessäkään toisessa ole autuutta; sillä ei myös ole muuta nimeä taivaan alla
ihmisille annettu, jossa meidän pitää autuaaksi tuleman.
13 Mutta
kuin he näkivät Pietarin ja Johanneksen puheen rohkeuden, sillä he ymmärsivät
heidät oppimattomiksi ja kirjantaitamattomiksi miehiksi, ihmettelivät he ja
tunsivat heidät, että he Jeesuksen kanssa olleet olivat.
14 Mutta
kuin he näkivät sen ihmisen seisovan heidän kanssansa, joka parannettu oli, ei
he taitaneet mitään sitä vastaan puhua.
15 Mutta he
käskivät heitä ulos raadista mennä pois, ja pitivät neuvoa keskenänsä,
16 Sanoen:
mitä me näille miehille teemme? Sillä julkinen merkki on heidän kauttansa
tehty, joka kaikille Jerusalemin asuvaisille tiettävä on, ja emme taida
kieltää.
17 Mutta
ettei se enempi kansan keskelle hajoisi, niin haastakaamme heitä kovin, ettei
he tästedes yhdellekään ihmiselle tästä nimestä puhuisi.
18 Ja he
kutsuivat heidät ja kaiketi kielsivät heitä puhumasta ja opettamasta Jeesuksen
nimeen.
19 Mutta
Pietari ja Johannes vastasivat heitä ja sanoivat: tuomitkaa itse, jos se on
oikea Jumalan edessä, että me teitä enemmän kuulemme kuin Jumalaa.
20 Sillä
emme taida niitä puhumatta olla, joita me nähneet ja kuulleet olemme.
21 Mutta he
uhkasivat heitä, ja antoivat heidän mennä, ja ei löytäneet mitään, josta he
olisivat heitä vaivanneet, kansan tähden; sillä kaikki kiittivät Jumalaa sen
edestä, mikä tapahtunut oli.
22 Sillä se
ihminen oli ylitse neljänkymmenen ajastajan vanha, jossa tämä parantamisen
tunnusmerkki tehty oli.
23 Mutta
kuin he päästetyt olivat, tulivat he omiensa tykö ja ilmoittivat, mitä pappien
päämiehet ja vanhimmat heille sanoneet olivat.
24 Kuin he
sen kuulivat, korottivat he yksimielisesti äänensä Jumalan tykö ja sanoivat:
Herra, sinä olet Jumala, joka taivaan ja maan ja meren, ja kaikki, mitä niissä
on, tehnyt olet,
25 Joka Daavidin
sinun palvelijasi suun kautta puhunut olet: miksi pakanat kiukuitsevat ja
kansat turhaa aikovat?
26 Vaan
kuninkaat yhteen menevät ja päämiehet kokoavat itseänsä Herraa vastaan ja hänen
Kristustansa vastaan?
27 Sillä he
ovat tosin kokoontuneet sinun pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä
voitelit, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja Israelin kansan kanssa,
28 Tekemään
mitä sinun kätesi ja neuvosi ennen aikonut oli, että tapahtuman pitäisi.
29 Ja nyt
Herra, katso heidän uhkaustansa ja anna sinun palvelijasi kaikella
uskalluksella sinun sanaasi puhua.
30 Ja ojenna
kätesi parantamaan, ja että merkit ja ihmeet sinun pyhän Poikasi Jeesuksen
nimen kautta tehtäisiin.
31 Ja kuin
he rukoilleet olivat, liikkui se paikka, jossa he koossa olivat, ja he
täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa uskalluksella.
32 Ja niiden
paljoudessa, jotka uskoivat, oli yksi sydän ja yksi sielu, ei myös kenkään
heistä sanonut mitään omaksensa, mitä hänellä oli, vaan kaikki olivat heillä
yhteiset.
33 Ja
apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemisesta, ja
suuri armo oli kaikkein heidän päällänsä.
34 Ja ei
myös ollut yhtään tarvitsevaa heissä; sillä niin monta, joilla pellot eli
huoneet olivat, ne myivät ja toivat myytyjen hinnan,
35 Ja
panivat apostolien jalkain eteen: ja jokaiselle jaettiin niin kuin kukin
tarvitsi.
36 Mutta Jooses,
joka liialta nimeltä apostoleilta kutsutaan Barnabas (se on niin paljo sanottu
kuin lohdutuksen poika) leeviläinen, Kypristä sukuisin,
37 Hänellä
oli pelto, sen hän myi, ja toi hinnan ja pani apostolien jalkojen eteen.
Matt. 24:32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kuin sen
oksa on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte suven läsnä olevan: Niin
myös te, kuin te näette nämä kaikki, tietäkää, että se on läsnä, oven edessä.
Väärän vanhurskauden viikunapuu rehevöityy,
laajenee.
Matt. 24:24 Sillä väärät Kristukset ja väärät
profeetat nousevat, ja tekevät suuria ihmeitä ja merkkejä: niin että
myös, jos taitaisi tapahtua, valitutkin eksytettäisiin.
Ilm. 13:13 Ja tekee suuria ihmeitä,
niin että hän saattaa tulenkin putoamaan taivaasta alas maan päälle, ihmisten
edestä;
Ilm. 16:14 Sillä he ovat perkeleiden henget,
jotka ihmeitä tekevät ja menevät maan ja koko maanpiirin kuningasten
tykö, kokoomaan heitä sotaan suurena kaikkivaltiaan Jumalan päivänä.
Ilm. 19:20 Ja peto otettiin kiinni, ja hänen
kanssansa väärä profeetta, joka ihmeitä hänen edessänsä teki, joilla hän
niitä vietteli, jotka pedon merkin ottivat, ja jotka hänen kuvaansa kumarsivat:
nämä kaksi ovat elävältä tuliseen järveen heitetyt, joka tulikivestä paloi.
1 Ja Jeesus
meni ulos ja läksi pois temppelistä, ja hänen opetuslapsensa tulivat
osoittamaan hänelle temppelin rakennuksia.
2 Niin sanoi
Jeesus heille: ettekö te kaikkia näitä näe? Totisesti sanon minä teille: ei
pidä tässä jätettämän kiveä kiven päälle, joka ei maahan jaoteta.
3 Mutta kuin
hän istui Öljymäellä, menivät opetuslapset hänen tykönsä erinänsä ja sanoivat:
sano meille: koska tämä tapahtuu, ja mikä sinun tulemisesi ja maailman lopun
merkki ollee?
4 Ja Jeesus
vastasi ja sanoi heille: katsokaat, ettei kenkään teitä viettele.
5 Sillä
monta tulevat minun nimeeni, sanoen: minä olen Kristus! ja viettelevät monta.
6 Niin te
saatte kuulla sotia ja sanomia sodista. Katsokaa, ettette peljästy; sillä
kaikki nämä pitää tapahtuman, mutta ei vielä ole loppu.
7 Sillä
kansan pitää kansaa vastaan nouseman ja valtakunnan valtakuntaa vastaan, ja
tulee ruttotauti ja nälkä ja maanjäristys moneen paikkaan.
8 Mutta
kaikki nämä ovat murheiden alku.
9 Silloin he
ylenantavat teitä vaivaan ja tappavat teidät, ja te tulette vihattavaksi
kaikilta pakanoilta minun nimeni tähden.
10 Ja
silloin monta pahenevat, ja keskenänsä pettävät toinen toisensa, ja vihaavat
toinen toistansa keskenänsä.
11 Ja monta
väärää profeettaa nousevat ja viettelevät monta.
12 Ja että
vääryys saa vallan, niin rakkaus monessa kylmenee.
13 Mutta
joka vahvana pysyy loppuun asti, se tulee autuaaksi.
14 Ja tämä
valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, kaikille
pakanoille todistukseksi; ja silloin tulee loppu.
15 Kuin te
siis näette hävityksen kauhistuksen, josta sanottu on Daniel profeetan kautta,
seisovan pyhässä siassa; (joka tämän lukee, hän ymmärtäköön!)
16 Silloin
ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoon vuorille.
17 Ja joka
katon päällä on, älköön astuko alas ottamaan jotakin huoneestansa.
18 Ja joka
pellolla on, älköön palatko vaatteitansa ottamaan.
19 Voi raskaita
ja imettäväisiä niinä päivinä!
20 Mutta
rukoilkaat, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina;
21 Sillä
silloin pitää suuren vaivan oleman, jonka kaltaista ei ole ollut maailman
alusta niin tähän asti, ei myös tule.
22 Ja ellei
ne päivät olisi lyhennetyt, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta
valittujen tähden pitää ne päivät lyhennettämän.
23 Silloin
jos joku teille sanoisi: katso, tässä on Kristus taikka siellä! älkää uskoko.
24 Sillä
väärät Kristukset ja väärät profeetat nousevat, ja tekevät suuria ihmeitä ja
merkkejä: niin että myös, jos taitaisi tapahtua, valitutkin eksytettäisiin.
25 Katso,
minä olen teille sen ennen sanonut.
26 Jos he
siis teille sanovat: katso, hän on korvessa! niin älkää menkö ulos; katso, hän
on kammiossa! älkää uskoko.
27 Sillä
niin kuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös
Ihmisen Pojan tulemus.
28 Sillä
kussa raato on, siihen kotkat kokoontuvat.
29 Mutta
kohta sen ajan vaivan jälkeen aurinko pimenee, ja kuu ei anna valoansa, ja
tähden putoavat taivaasta, ja taivaan voimat pitää liikutettaman.
30 Ja
silloin näkyy Ihmisen Pojan merkki taivaassa, ja silloin kaikki sukukunnat
maassa parkuvat ja saavat nähdä Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissä suurella
voimalla ja kunnialla.
31 Ja hän
lähettää enkelinsä suurella pasuunan äänellä, ja he kokoavat hänen valittunsa
neljästä tuulesta, yhdestä taivasten äärestä niin toiseen.
32 Mutta
oppikaa viikunapuusta vertaus: kuin sen oksa on tuore ja lehdet puhkeavat, niin
te tiedätte suven läsnä olevan:
33 Niin myös
te, kuin te näette nämä kaikki, tietäkää, että se on läsnä, oven edessä.
34 Totisesti
sanon minä teille: ei suinkaan tämän sukukunnan pidä hukkuman ennen kuin kaikki
nämä tapahtuvat.
35 Taivas ja
maa pitää hukkuman, mutta minun sanani ei pidä suinkaan hukkaantuman.
36 Vaan
siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei taivaan enkelitkään, vaan minun
Isäni yksinänsä.
37 Mutta
niin kuin Nooan ajat olivat, niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.
38 Sillä
niin kuin he niinä päivinä vedenpaisumisen edellä olivat, söivät ja joivat,
naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Nooa arkkiin sisälle meni,
39 Ja ei
tietäneet ennen kuin vedenpaisumus tuli, ja otti pois kaikki: niin pitää myös
Ihmisen Pojan tulemus oleman.
40 Silloin
on kaksi kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
41 Kaksi
jauhavat myllyssä: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
42 Valvokaa
siis; sillä ette tiedä, millä hetkellä teidän Herranne on tuleva.
43 Mutta se
tietäkäät: jos perheenisäntä tietäis, millä hetkellä varas on tuleva, kaiketi
hän valvoisi, eikä sallisi kaivaa huonettansa.
44 Sen tähden
olkaa te myös valmiit; sillä millä hetkellä ette luulekaan, tulee Ihmisen
Poika.
45 Kuka siis
on uskollinen ja toimellinen palvelija, jonka Herra pani perheensä päälle,
antamaan heille ruokaa ajallansa?
46 Autuas on
se palvelija, jonka Herra löytää niin tehneeksi, kuin hän tulee.
47 Totisesti
sanon minä teille: hän panee hänen kaiken hyvyytensä päälle.
48 Mutta jos
paha palvelija sanoo sydämessänsä: minun Herrani viipyy tulemasta;
49 Ja rupeaa
pieksämään leipäveljiänsä, niin myös syömään ja juomaan juomarien kanssa:
50 Niin sen
palvelijan Herra tulee sinä päivänä, jona ei hän luulekaan, ja sillä hetkellä,
jolla ei hän tiedä.
51 Ja hän
erottaa hänen, ja antaa hänelle osan ulkokullattuin kanssa: siellä pitää oleman
itku ja hammasten kiristys.
1 Ja kuin
hän meni ulos temppelistä, sanoi yksi hänen opetuslapsistansa: Mestari! katso,
minkä kaltaiset kivet ja minkä kaltaiset rakennukset ovat nämä.
2 Ja Jeesus
vastaten sanoi hänelle: näetkös nämä suuret rakennukset? Ei näistä jätetä kiveä
kiven päälle, jota ei maahan jaoteta.
3 Ja kuin
hän istui Öljymäellä, temppelin kohdalla, kysyivät häneltä erinänsä Pietari ja
Jakob, ja Johannes ja Andreas:
4 Sano
meille, koska nämä tapahtuvat? Ja mikä merkki on, koska nämä kaikki päätetään?
5 Niin
Jeesus, vastaten heitä, rupesi sanomaan: katsokaat, ettei joku teitä petä.
6 Sillä
monta tulevat minun nimeeni, sanoen: minä olen, ja pettävät monta.
7 Mutta kuin
te kuulette sotia ja sotain sanomia, niin älkää hämmästykö; sillä ne pitää
tapahtuman; vaan ei vielä loppu ole.
8 Sillä
kansa pitää nouseman kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja
maanjäristykset pitää oleman jokaisessa paikassa, ja tulee nälkä ja metelit.
9 Nämä ovat
murheitten alut. Mutta kavahtakaa itse teitänne; sillä he antavat ylen teidät
raastupiin ja synagoogiin. Ja te pieksetään ja johdatetaan päämiesten ja
kuningasten eteen minun tähteni, heille todistukseksi.
10 Ja ennen
pitää saarnattaman evankeliumi kaikessa kansassa.
11 Kuin he
niin teitä vievät ja antavat ylen, niin älkää edellä murehtiko, mitä teidän
puhuman pitää, älkää myös ennen ajatelko: vaan mitä teille sillä hetkellä
annetaan, se puhukaat; sillä ette te ole, jotka puhutte, vaan Pyhä Henki.
12 Niin on
veli antava ylen veljensä kuolemaan, ja isä pojan; ja lapset nousevat vanhempia
vastaan, ja antavat tappaa heitä.
13 Ja
tulette vihattavaksi kaikilta minun nimeni tähden; vaan joka vahvana pysyy
loppuun asti, se tulee autuaaksi.
14 Mutta
kuin te saatte nähdä hävityksen kauhistuksen, josta Daniel profeetan kautta
sanottu on, seisovan kussa ei pitäisi: (joka sen lukee, hän ymmärtäköön;)
silloin, jotka Juudeassa ovat, ne paetkoon vuorille.
15 Ja joka
katon päällä on, älköön astuko alas huoneeseen, ja älköön menkö sisälle jotakin
ottamaan huoneestansa.
16 Ja joka
pellolla on, älköön palatko takaisin ottamaan vaatettansa.
17 Voi
raskaita vaimoja ja imettäväisiä niinä päivinä!
18 Mutta
rukoilkaa, ettei pakonne tapahtuisi talvella.
19 Sillä
niinä aikoina pitää oleman senkaltainen vaiva, jonka kaltaista ei ole ollut
luomisen alusta, kuin Jumala luonut on, niin tähän asti, eikä tuleman pidä.
20 Ja ellei
Herra olisi lyhentänyt niitä päiviä, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi;
mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, lyhensi hän ne päivät.
21 Ja
silloin, jos joku sanoo teille: katso, tässä on Kristus, taikka: katso, siellä;
niin älkää uskoko.
22 Sillä
väärät Kristukset ja väärät profeetat nousevat, ja merkkejä ja ihmeitä tekevät,
pettääksensä, jos mahdollinen olisi, valituitakin.
23 Mutta te
kavahtakaa: katso, minä olen teille kaikki ennen sanonut.
24 Mutta
niinä päivinä, sen vaivan jälkeen, pitää auringon pimenemän ja kuu ei anna
valoansa.
25 Ja
taivaan tähdet pitää putoaman, ja taivasten voimat pitää liikutettaman.
26 Ja
silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla
ja kunnialla.
27 Ja
silloin hän lähettää enkelinsä, ja kokoaa valittunsa neljästä tuulesta, hamasta
maan äärestä niin taivaan ääreen asti.
28 Mutta viikunapuusta
oppikaa vertaus: kuin sen oksa on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte,
että suvi on läsnä.
29 Niin myös
te, kuin te nämä näette tapahtuvan, niin tietäkäät, että se on läsnä oven
edessä.
30 Totisesti
sanon minä teille: ei suinkaan tämän sukukunnan pidä hukkuman ennen kuin kaikki
nämä tapahtuvat.
31 Taivas ja maa pitää hukkuman; mutta minun
sanani ei pidä suinkaan hukkuman.
32 Mutta
siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei enkelitkään, jotka ovat
taivaassa, ei Poikakaan, vaan Isä.
33
Kavahtakaat, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, koska se aika tulee.
34 Niin kuin
ihminen, joka muille maille vaelsi, jätti huoneensa ja antoi palvelijoittensa
haltuun, ja kullekin hänen askareensa, ja käski ovenvartijoiden valvoa;
35 Niin
valvokaa siis: (sillä ette tiedä, koska huoneen Herra tuleva on, ehtoona,
taikka puoliyönä, eli kukon laulaessa, eli aamulla:)
36 Ettei hän
äkisti tullessansa löytäisi teitä makaamasta.
37 Mutta
mitä minä teille sanoin, sen minä kaikille sanon: valvokaat!
1 Ja minä
taas nostin silmäni ja näin: ja katso, siellä olivat neljät rattaat, jotka
lähtivät kahden vuoren välistä; ja ne vuoret olivat vaskiset vuoret.
2 Ensimmäisten
ratasten edessä olivat ruskeat oriit, ja toisten ratasten edessä mustat oriit;
3 Mutta
kolmansien ratasten edessä valkeat oriit, ja neljänsien ratasten edessä
kirjavat, väkevät oriit.
4 Ja minä
vastasin ja sanoin enkelille, joka minun kanssani puhui: minun herrani, mitä
nämä ovat?
5 Ja enkeli
vastasi ja sanoi minulle: ne ovat neljä tuulta taivaan alla, jotka tulevat ulos,
astumaan kaiken maan hallitsijan eteen.
6 Jossa ne
mustat oriit, ne menivät pohjaa päin, ja valkeat noudattivat niitä; mutta
kirjavat menivät etelää päin.
7 Ja ne
väkevät läksivät ja menivät ympäriinsä, niin että he kaikki maat vaelsivat. Ja
hän sanoi: menkää ja vaeltakaa maata ympäri; ja he vaelsivat maan lävitse.
8 Ja hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi:
katso, ne, jotka pohjaan menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan maalla.
9 Ja Herran
sana tapahtui minulle ja sanoi:
10 Ota vangeilta, Heldailta ja Tobialta ja
Jedajalta, ja tule jälleen sinä päivänä, ja mene Josian Zephanjan pojan
huoneeseen, jotka Baabelista tulleet ovat.
11 Mutta ota
hopeaa ja kultaa, ja tee kruunuja, ja pane Joosuan Jotsadakin pojan, ylimmäisen
papin päähän,
12 Ja sano
hänelle: näin sanoo Herra Seebaot: katso, yksi mies on, jonka nimi on Vesa;
sillä hänen allansa pitää kasvaman, ja hän on rakentava Herran temppelin.
13 Ja Herran
temppelin on hän rakentava, ja hänen pitää kunnian kantaman, istuman ja
hallitseman istuimellansa, ja oleman papin istuimellansa, ja heillä pitää
molemmilla rauha oleman.
14 Ja ne
kruunut pitää oleman Helemin, Tobian, Jedajan ja Henin, Zephanjan pojan,
muistoksi Herran templissä.
15 Heidän pitää kaukaa tuleman ja rakentaman
Herran temppelin, ja teidän pitää ymmärtämän Herran Seebaotin lähettäneen minun
teidän tykönne. Tämä pitää tapahtuman, jos te muutoin Herran teidän Jumalanne
äänelle hyvin kuuliaiset olette.
Matt. 24:14 Ja tämä valtakunnan evankeliumi
pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, kaikille pakanoille
todistukseksi; ja silloin tulee loppu.
Luuk. 24:47 Ja saarnattaman hänen
nimeensä parannusta ja syntien anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten
Jerusalemista.
1 Niin
tapahtui, kuin Apollos oli Korinttossa, että Paavali matkusti lävitse
ylimaakuntain, ja tuli Efesoon, ja löysi muutamia opetuslapsia,
2 Ja sanoi
heille: oletteko te saaneet Pyhän Hengen, sitten kuin te uskoitte? He sanoivat
hänelle: emme ensinkään ole kuulleet, josko Pyhää Henkeä lieneekään.
3 Ja hän
sanoi heille: millä te olette kastetut? He sanoivat: Johanneksen kasteella.
4 Niin sanoi
Paavali: Johannes tosin kasti parannuksen kasteella, sanoen kansalle, että
heidän piti uskoman sen päälle, joka hänen jälkeensä tuleva oli, se on,
Kristuksen Jeesuksen päälle.
5 Niin ne,
jotka sen kuulivat, kastettiin Herran Jeesuksen nimeen.
6 Ja kuin
Paavali pani kätensä heidän päällensä, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, ja he
puhuivat kielillä ja ennustivat.
7 Ja kaikki
ne miehet olivat lähes kaksitoistakymmentä.
8 Niin hän
meni synagogaan ja saarnasi rohkeasti kolme kuukautta, opetti ja neuvoi heitä
Jumalan valtakunnasta.
9 Mutta kuin
muutamat heistä paatuivat ja ei uskoneet, vaan panettelivat Herran tietä
yhteiselle kansalle, meni hän pois heidän tyköänsä, ja eroitti opetuslapset, ja
puhui joka päivä yhden miehen koulussa, joka kutsuttiin Tyrannukseksi.
10 Ja sitä
tehtiin kaksi ajastaikaa, niin että kaikki ne, jota Aasiassa asuivat, saivat
kuulla Herran Jeesuksen sanan, sekä juutalaiset että kreikkalaiset.
11 Ja Jumala
teki Paavalin kätten kautta ei vähiä voimallisia töitä,
12 Niin että
hikiliinat ja esiliinat hänen iholtansa sairasten päälle tuotiin, ja taudit
luopuivat heistä, ja pahat henget heistä läksivät ulos.
13 Niin
muutamat juutalaiset, jotka olivat lumoojat, vaelsivat ympäri, ja kiusasivat
mainita Herran Jeesuksen nimeä niiden päälle, joilla pahat henget olivat, ja
sanoivat: me vannotamme teitä Jeesuksen puolesta, jota Paavali saarnaa.
14 Ja
muutamat niiden seassa, jotka tätä tekivät, olivat Skevan, juutalaisten
ylimmäisen papin, seitsemän poikaa.
15 Mutta
paha henki vastasi ja sanoi: Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän,
mutta mitkä te olette?
16 Ja
ihminen, jossa paha henki oli, karkasi heidän päällensä, ja voitti heidät ja
paiskasi heidät allensa, niin, että he alasti ja haavoitettuna pääsivät siitä
huoneesta ulos pakenemaan.
17 Ja tämä
tuli tiettäväksi sekä kaikille juutalaisille että kreikkalaisille, jotka Efesossa
asuivat, ja pelko tuli kaikkein päälle ja Herran Jeesuksen nimi suuresti
ylistettiin.
18 Ja tuli
myös monta niistä, jotka uskoivat, tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.
19 Ja monta
niistä, jotka hempeitä juonia harjoitelleet olivat, toivat kirjat ja polttivat
kaikkein nähden. Ja kuin niiden hinnat laskettu oli, niin löydettiin
viisikymmentä tuhatta hopeapenninkiä.
20 Niin
voimallisesti kasvoi Herran sana ja vahvistui.
21 Kuin nämä
toimitetut olivat, aikoi Paavali hengessä Makedonian ja Akajan lävitse vaeltaa
Jerusalemiin, sanoen: sitten kuin minä siellä ollut olen, täytyy minun myös
Roomiin mennä.
22 Niin hän
lähetti Makedoniaan kaksi niistä, jotka häntä palvelivat, Timoteuksen ja
Erastuksen, mutta itse hän jäi hetkeksi aikaa Asiaan.
23 Mutta
sillä ajalla nousi ei vähin kapina siitä tiestä.
24 Sillä hopeaseppä,
Demetrius nimeltä, teki hopeaisia Diana-temppeliä, josta niille, jotka sitä
ammattia pitivät, oli ei vähin voitto.
25 Ne hän
kutsui kokoon, ja jotka senkaltaista työtä tekivät, ja sanoi: miehet, te
tiedätte, että meillä on tästä työstä jalo voitto,
26 Ja te
näette ja kuulette, ettei ainoastaan Efesossa, mutta lähes kaikessa Asiassa on
tämä Paavali uskottanut ja kääntänyt pois paljon kansaa, sanoen, ettei ne ole
jumalat, joita ihmisten käsillä tehdään,
27 Niin ei
ainoastaan vaara ole, että tämä meidän elatuksemme häpeään joutuisi, vaan myös
että suuren naisjumalan Dianan temppeliä ei minäkään pidettäisi ja hänen korkea
kunniansa hukkuisi, jota koko Asia ja kaikki maailma palvelee.
28 Mutta
kuin he nämä kuulivat, tulivat he täyteen vihaa ja huusivat, sanoen: suuri on efesiläisten
Diana!
29 Ja kaikki
kaupunki tuli meteliä täyteen, ja he karkasivat yksimielisesti katselupaikkaan,
ja ottivat kiinni Gajuksen ja Aristarkuksen, jotka olivat Makedoniasta Paavalin
matkakumppanit.
30 Mutta
kuin Paavali tahtoi kansan sekaan mennä, niin ei opetuslapset häntä laskeneet.
31 Ja
muutamat päämiehet Asiasta, jotka hänen ystävänsä olivat, lähettivät hänen
tykönsä ja rukoilivat, ettei hänen pitänyt katselupaikkaan itseänsä antaman.
32 Ja
muutamat muuta huusivat, niin että joukko oli peräti sekaseuraisin, ja enin osa
ei tietänyt, minkä tähden he olivat tulleet kokoon.
33 Niin
väkijoukosta vedettiin edes Aleksanteri, jonka juutalaiset eteen syöksivät. Ja
Aleksanteri viittasi kädellänsä, ja tahtoi edestänsä vastata kansan edessä.
34 Kuin he
siis ymmärsivät, että hän juutalainen oli, huusivat he kaikki yhteen suuhun,
lähes kaksi hetkeä, ja sanoivat: suuri on efesiläisten Diana!
35 Mutta
kuin kansleri oli hillinnyt kansan, sanoi hän: Efeson miehet! kuka on se ihminen,
joka ei tiedä, että Efeson kaupunki palvelee suurta Dianaa ja taivaista
pudonnutta kuvaa?
36 Koska ei
siis taideta sanoa sitä vastaan, niin asettakaa teitänne ja älkää mitään
tyhmiä tehkö.
37 Sillä te
olette nämä miehet vetäneet edes, jotka ei ole kirkon varkaita eikä teidän
jumalanne pilkkaajia.
38 Jos siis
Demetriuksella ja niillä, jotka hänen kanssansa työkumppanit ovat, on jonkun
kanssa asiaa, niin pidetään laki ja oikeus; ovat myös maanvanhimmat: kantakaan
toinen toisensa päälle.
39 Mutta jos
teillä on riita muista asioista, niin ratkaistakoon asia laillisessa
kokouksessa.
40 Sillä
vaara on, että me nuhteeseen tulemme tämänpäiväisen kapinan tähden, koska ei
yhtään syytä ole, josta me taitaisimme tämän metelin tähden tilin tehdä.
41 (19:40) Ja kuin hän nämä sanonut oli, laski hän
kansan menemään.
1. Kor. 12:10 Toiselle voimallisia töitä tehdä,
toiselle ennustus, toiselle henget erottaa, toiselle moninaiset kielet,
toiselle moninaisten kielten selitys.
1. Kor. 14:26 Kuinkas se on, rakkaat veljet?
Koska te kokoon tulette, niin kullakin teistä on psalmi, hänellä on opetus,
hänellä on kieli, hänellä on ilmoitus, hänellä on selitys: ne
tapahtukoon kaikki parannukseksi.
Ps. 87:6 Herra antaa saarnata kirjoituksessa
kaikkinaisilla kielillä, että myös muutamat heistä siellä syntyvät,
Sela!
Ps. 150:4 Kiittäkää häntä harpuilla ja
tanssilla: kiittäkää häntä harpun kielillä ja huiluilla!
Mark. 16:17 Mutta nämä ovat ne merkit, jotka
niitä seuraavat, jotka uskovat: minun nimeni kautta pitää heidän perkeleet
ajaman ulos, uusilla kielillä puhuman,
Ap. t. 2:4 Ja he täytettiin kaikki Pyhällä
Hengellä ja rupesivat puhumaan muilla kielillä, sen jälkeen kuin Henki
antoi heidän puhua.
Ap. t. 10:46 Sillä he kuulivat heidän kielillä
puhuvan ja Jumalaa ylistävän. Niin vastasi Pietari:
Ap. t. 19:6 Ja kuin Paavali pani kätensä heidän
päällensä, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, ja he puhuivat kielillä ja
ennustivat.
1. Kor. 12:30 Onko kaikilla parantamisen lahjat?
Puhuvatko kaikki moninaisilla kielillä? Taitavatko kaikki selittää?
1. Kor. 13:1 Jos minä ihmisten ja enkelein kielillä
puhuisin, ja ei minulla olisi rakkautta, niin minä olisin kuin helisevä vaski
tai kilisevä kulkuinen.
1. Kor. 14:2 Sillä joka kielillä puhuu,
ei hän ihmisille puhu, vaan Jumalalle; sillä ei kenkään kuule, vaan hän puhuu
salaisuudet hengessä.
1. Kor. 14:4 Joka kielillä puhuu, hän
parantaa itsensä; mutta joka profeteeraa, hän seurakunnan parantaa.
1. Kor. 14:5 Mutta minä tahtoisin, että te
kaikki kielillä puhuisitte, mutta paljoa enemmin, että te profeteeraisitte;
sillä se, joka profeteeraa, on suurempi kuin se, joka kielillä puhuu,
paitsi sitä jos hän sen selittää, että seurakunta saisi siitä parannuksen.
1. Kor. 14:6 Vaan nyt, rakkaat veljeni! jos minä
tulen teidän tykönne kielillä puhuen, mitä minä olisin teille
hyödyllinen, ellen minä puhuisi teille eli ilmoituksen kautta, eli tiedon
kautta, eli profetian kautta, taikka opin kautta?
1. Kor. 14:9 Niin myös te, jos te kielillä
puhutte ja ette puhu selkeästi; kuinka se ymmärretään, mitä puhuttu on? Sillä
te puhutte tuuleen.
1. Kor. 14:13 Sen tähden, joka kielillä
puhuu, se rukoilkaan, että hän sen taitaisi myös selittää.
1. Kor. 14:14 Sillä jos minä kielillä rukoilen,
niin minun henkeni rukoilee, mutta minun mieleni on hedelmätöin.
1. Kor. 14:19 Mutta seurakunnassa tahdon minä
paremmin viisi sanaa puhua minun mielestäni, muita neuvoakseni, ennen kuin
kymmenentuhatta sanaa kielillä.
1. Kor. 14:21 Laissa on kirjoitettu: minä tahdon
puhua tälle kansalle toisilla kielillä ja toisilla huulilla, ja ei he
sittenkään minua kuule, sanoo Herra.
1. Kor. 14:23 Sen tähden jos koko seurakunta
yhteen paikkaan kokoontuisi ja kaikki puhuisivat kielillä ja sinne
tulisivat oppimattomat taikka uskottomat; eikö he teitä mielipuoleksi sanoisi?
1. Kor. 14:27 Jos joku kielillä puhuu, se
puhukaan itse toisena, taikka ensinnäkin itse kolmantena, ja vuorottain, ja
yksi sen selittäkään.
1. Kor. 14:39 Sen tähden rakkaat veljet, ahkeroikaa
profeteerata ja älkää kieltäkö kielillä puhumasta.
Matt. 12:45 Silloin hän menee ja ottaa
kanssansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja ne
sisälle menevät ja asuvat siellä, ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmaksi
kuin ensimmäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.
Luuk. 7:21 Sillä hetkellä paransi hän monta
taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja antoi monelle
sokealle näön.
Luuk. 8:2 Ja muutamat vaimot, jotka olivat
parannetut pahoista hengistä ja taudeista, nimittäin: Maria, joka
kutsuttiin Magdalena, josta seitsemän perkelettä oli lähtenyt ulos,
Luuk. 11:13 Jos siis te, jotka pahat
olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, paljoa enemmin teidän
taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen sitä anovaisille.
Luuk. 11:26 Silloin hän menee ja ottaa
kanssansa seitsemän muuta häntä pahempaa henkeä, ja kuin he sinne
tulevat, asuvat he siellä: ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi
kuin ensimmäiset.
Ap. t. 16:18 Ja sitä hän teki monta päivää.
Mutta Paavali otti sen pahaksi, käänsi itsensä ja sanoi sille hengelle:
minä käsken sinun Jeesuksen Kristuksen nimeen hänestä mennä ulos; ja hän läksi
ulos sillä hetkellä.
Ap. t. 19:12 Niin että hikiliinat ja esiliinat
hänen iholtansa sairasten päälle tuotiin, ja taudit luopuivat heistä, ja pahat
henget heistä läksivät ulos.
Ap. t. 19:13 Niin muutamat juutalaiset, jotka
olivat lumoojat, vaelsivat ympäri, ja kiusasivat mainita Herran Jeesuksen nimeä
niiden päälle, joilla pahat henget olivat, ja sanoivat: me
vannotamme teitä Jeesuksen puolesta, jota Paavali saarnaa.
Ap. t. 19:15 Mutta paha henki
vastasi ja sanoi: Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta mitkä te
olette?
Ap. t. 19:16 Ja ihminen, jossa paha henki
oli, karkasi heidän päällensä, ja voitti heidät ja paiskasi heidät allensa,
niin, että he alasti ja haavoitettuna pääsivät siitä huoneesta ulos pakenemaan.
Ef. 6:12 Sillä ei meillä ole sota verta ja
lihaa vastaan, vaan pääruhtinaita ja valtoja vastaan, maailman herroja vastaan,
jotka tämän maailman pimeydessä vallitsevat, pahoja henkiä vastaan
taivaan alla.
Hepr. 9:22 Ja lähes kaikki verellä lain
jälkeen puhdistetaan, ja paitsi veren vuodatusta ei yhtään
anteeksiantamusta tapahdu.
Hepr. 12:24 Ja uuden Testamentin välimiehen
Jeesuksen tykö, ja priiskotusveren tykö, joka parempia puhuu kuin Abelin (veri).
Joka
järjen ja hurmahengen avulla tulkitsee, voi tulkita kirjaimellisesti
nykypäivinä, mutta Pyhä Henki avaa tästä hengelliset merkitykset. Väärät
opettajat, jotka tekevät ihmeitä saavat tukea raamatusta, kuten paholainenkin
sai, kun Jeesusta kiusasi. Alkuseurakunnan aikana ja kun Jeesus oli ihmisenä
maan päällä, tapahtui kirjaimellisesti edellä mainittuja ihmeitä, että ihmiset
uskoisivat, että Jeesus on Jumalan poika. Suurin ihme on, että saa synnit
anteeksi. Vaikka väärissä hengellisyyksissä parannetaan sairaita, ei kuitenkin
he voi antaa syntejä anteeksi, ne eivät lähde, sielu ei saa todellista rauhaa.
Väkevän paatumuksen rauhan voi ihminen saada. Moni ihme väärissä
hengellisyyksissä ja vaikka ei ole mitään hengellisyyttä, voi perustua
hypnoosiin, suggestioon tai todellista parantumista ei tapahdukaan. On ”noituutta
ja salatiedettä”, joilla voidaan tehdä joitakin ihmeitä. Egyptin noidatkin
pystyivät tekemään. Kuolleitakin on yritetty herättää, mutta eivät ole
onnistuneet. Mutta Jumalan seurakunnassa voidaan herättää hengellisesti kuolleita.
Mark. 16:17-18 Mutta nämä ovat ne merkit,
jotka niitä seuraavat, jotka uskovat: minun nimeni kautta pitää heidän perkeleet
ajaman ulos, uusilla kielillä puhuman, käärmeet ajaman pois, ja jos he jotakin
myrkkyä juovat, niin ei heille mitään vahingoita; sairasten päälle pitää heidän
kätensä paneman, ja ne paranevat.
Parantaa
syntisairaudesta, antaa synnit anteeksi. Ajaa väärät opit, järjen, oman
vanhurskauden ja väärien hengellisyyksien eksytykset pois ihmisestä, se mitä
Jumala ei ole istuttanut, ottaa juurineen pois. Parannuksen armon saaneelle
tulee suuhun uusi puheenparsi, kiitollisuus tulee tilalle ja halu kertoa
tapahtuneesta muillekin Pyhän Hengen vaikuttamalla rakkaudella. Voidaan puhua
kielikuvinkin ja vertauksinkin. Kiittää Pyhän Hengen vaikutuksesta, lyödä käsiä
yhteen ja hyppiä ” Herra Jeesus ole kiitetty”.
Jos joudumme olemaan maailmassa ja kuulemaan pahaa, se myrkky ei
vahingoita, kun emme tahallamme mene sellaiseen, jossa synnin myrkkyä tulee.
Ollaan
keskinäisessä yhteydessä seuroissa ja kylässä, että saisimme voimaa ja
säilyisimme hengellisesti elävinä ja terveinä tulisimme herätetyiksi ja parannetuiksi,
jos olemme syntien kautta kuolleet ja sairastuneet.
