Luther
sanoi, että jos haluat löytää Kristuksen, on ensin löydettävä Hänen
seurakuntansa.
VIRSI 299
1.
Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa.
2.
En lepoa mä löytänyt,
en muusta mistään tyyntynyt,
ennen kuin löysin aartehen,
ystävän, Herran Jeesuksen.
3.
Muu vaivoissa ei lohduta,
ei auta kuolon tuskissa,
ei päästä alta murheitten
kuin läsnäolo Jeesuksen.
4.
Valmisti kuuliaisuuden,
aukaisi oven autuuden
Jumala meille Pojassaan,
kun antoi hänet kuolemaan.
5.
Ainoa anteeksantamus,
ainoa synnin sovitus
ja ainoa tie armohon
Jeesuksen risti yksin on.
6.
On ainut neuvo huonolle,
on ainut turva heikolle
ja ainut meillä puolustus
Jeesuksen esirukous.
7.
Maailman viettelyksistä,
kiusauksista, synneistä
ainoa ompi pelastus
Jeesuksen suuri rakkaus.
8.
Ainoa tosi viisaus
ja ainoa vanhurskaus,
ainoa puhdas pyhitys
on Vapahtajan yhteys.
9.
Muut kuollessa ei rauhaa saa,
ei kestä Herran kunniaa,
ei pysy eessä Jumalan
kuin seuraajat vain Karitsan.
Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa.
2.
En lepoa mä löytänyt,
en muusta mistään tyyntynyt,
ennen kuin löysin aartehen,
ystävän, Herran Jeesuksen.
3.
Muu vaivoissa ei lohduta,
ei auta kuolon tuskissa,
ei päästä alta murheitten
kuin läsnäolo Jeesuksen.
4.
Valmisti kuuliaisuuden,
aukaisi oven autuuden
Jumala meille Pojassaan,
kun antoi hänet kuolemaan.
5.
Ainoa anteeksantamus,
ainoa synnin sovitus
ja ainoa tie armohon
Jeesuksen risti yksin on.
6.
On ainut neuvo huonolle,
on ainut turva heikolle
ja ainut meillä puolustus
Jeesuksen esirukous.
7.
Maailman viettelyksistä,
kiusauksista, synneistä
ainoa ompi pelastus
Jeesuksen suuri rakkaus.
8.
Ainoa tosi viisaus
ja ainoa vanhurskaus,
ainoa puhdas pyhitys
on Vapahtajan yhteys.
9.
Muut kuollessa ei rauhaa saa,
ei kestä Herran kunniaa,
ei pysy eessä Jumalan
kuin seuraajat vain Karitsan.
Lars T. Nyberg 1745.
Poimintoja
Bibliasta 1776, muutama sana muutettu nykysuomeksi.
Jumalan valtakunta lähestyy Kristuksen
ruumiin jäsenien, uskovien, Jumalan elävän seurakunnan kautta. Uskovien
yhteydessä syömme Jumalan sanaa, lihaa (verrattu myös elämän leipään) ja juomme
verta (verrattu myös elävään veteen), evankeliumin ydintä, synninpäästöä, Pyhän
Hengen kautta matkaystävien suusta.
Room. 10:8 Vaan
mitä hän sanoo? Se sana on juuri sinun tykönäsi, nimittäin sinun suussasi
ja sydämessäsi. Tämä on se sana uskosta, jota me saarnaamme.
Kun
synti tulee väliin, niin elämän neste, veri, ei virtaa jäsenestä jäseneen ja
pääse puhdistamaan. Kun yhteys katkeaa päähän Kristukseen ja Hänen ruumiiseensa
seurakuntaansa, niin tulee hengellinen kuolema pois elävästä uskosta.
Joh. 15:5 Minä olen viinipuu, te olette oksat: joka
minussa pysyy ja minä hänessä, hän kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua ette voi mitään tehdä.
1. Kor. 12:27 Mutta te olette Kristuksen ruumis ja jäsenet, jokainen osansa
jälkeen.
Hepr. 10:19-25 Että
siis meillä, rakkaat veljet, on vapaus mennä pyhään, Jesuksen veren kautta, jonka hän meille on valmistanut uudeksi ja
eläväksi tieksi, esiripun kautta, se on: hänen
lihansa kautta. Ja meillä on
yksi suuri Pappi, Jumalan huoneen haltija; Niin käykäämme Hänen tykönsä
totisella sydämellä, täydellä uskolla, priiskotetut meidän sydämissämme, ja
päästetyt pahasta omastatunnosta. Ja pestyt ruumiin puolesta puhtaalla vedellä,
ja pitäkäämme horjumaton toivon tunnustus: sillä se on uskollinen, joka ne
lupasi. Ja ottakaamme vaari toinen toisistamme, että me ahkeroimme rakkaudesta ja hyvistä töistä, ei antaen ylen yhteistä seurakuntaa,
niin kuin muutamien tapa on, vaan neuvokaa
teitänne keskenänne, ja sitä enemmin kuin te näette sen päivän lähestyvän.
Kol. 3:16
Asukoon Jumalan sana runsaasti
teissä, kaikella viisaudella. Opettakaa ja neuvokaa teitänne keskenänne
psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten armon kautta
Herralle teidän sydämissänne.
Joh. 1:14 Ja Sana
tuli lihaksi ja asui meidän seassamme, (ja me näimme hänen kunniansa
niin kuin ainoan Pojan kunnian Isästä,) täynnä armoa ja totuutta.
Joh. 6:51 Minä olen elävä leipä, joka taivaasta tuli
alas: se joka tästä leivästä syö, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun
lihani, jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä.
Joh. 6:54 Joka
syö minun lihani ja juo minun
vereni, hänellä on iankaikkinen elämä, ja minä olen herättävä hänen
viimeisenä päivänä.
Joh. 6:55 sillä
minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hän on minussa ja minä hänessä. Tässä ei tarkoiteta ehtoollista, vaan
Pyhässä Hengessä saarnattua Jumalan sanaa ja Jeesuksen nimessä ja veressä
saarnattua evankeliumia, jonka ihminen ottaa vastaan omalle kohdalleen uskoen.
Ehtoollinen on sitten uskon vahvistukseksi.
Matt. 6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan
valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, ja niin kaikki nämä teille annetaan.
Mark. 1:15 Ja sanoi: aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta
on lähestynyt: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.
Matt. 13:44 Taas on taivaan valtakunta tavaran
vertainen, joka on peltoon kätketty, jonka ihminen löysi, ja kätki sen: ja ilon tähden, mikä hänellä siitä oli,
meni hän pois ja myi kaikki mitä hänellä oli ja osti sen pellon.
1. Kor. 3:9 Sillä me olemme Jumalan apulaiset: te
olette Jumalan pelto ja Jumalan
rakennus.
Ps. 118:15 Ilon ja autuuden ääni on vanhurskasten
majoissa: Herran oikea käsi saa voiton.
(evankeliumin käsivarsi)
Jes. 35:10 Herran lunastetut palaavat ja tulevat sen
kautta riemulla Siioniin, ja iankaikkinen ilo on oleva heidän päänsä päällä. Ilon ja riemun he käsittävät, ja murhe
ja huokaus pitää pakeneman.
1. Joh. 1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin
kuin hänkin valkeudessa on, niin meillä on osallisuus keskenämme,
ja Jesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä. (Jumalan sanan valkeus ja tulla valkeuteen
tekoinensa)
Ap. t. 2:42 Ja he pysyivät alati apostolien opissa ja
osallisuudessa, ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.
1 Niin neuvon minä teitä, rakkaat veljet, Jumalan
sydämellisen laupiuden kautta, että te antaisitte teidän ruumiinne eläväksi,
pyhäksi ja Jumalalle otolliseksi uhriksi, joka on teidän toimellinen
jumalanpalveluksenne.
2 Ja älkää sovittako teitänne tämän maailman muodon
jälkeen, vaan muuttakaat teitänne teidän mielenne uudistuksen kautta, että te
koettelisitte, mikä Jumalan hyvä, otollinen ja täydellinen tahto olisi.
3 Sillä minä sanon siitä armosta, joka minulle annettu on,
jokaiselle, joka teidän seassanne on, ettei yksikään itsestänsä enempää pitäisi
kuin hänen tulee pitää; vaan pitäkään kohtuullisesti itsestänsä sen jälkeen kuin
Jumala on kullekin uskon mitan jakanut.
4 Sillä niin kuin meillä on yhdessä ruumiissa monta
jäsentä, mutta ei kaikilla jäsenillä ole yhtäläinen työ,
5 Niin mekin olemme
monta yksi ruumis Kristuksessa, mutta keskenämme olemme me toinen toisemme
jäsenet.
6 Ja meillä ovat moninaiset lahjat siitä armosta, kuin
meille annettu on. Jos jollakin on profetia, niin olkoon uskon kanssa yhteinen.
7 Jos jollakin on joku virka, niin pitäköön virastansa
vaarin. Jos joku opettaa, niin ottakoon opetuksestansa vaarin.
8 Jos joku neuvoo, niin pitäköön neuvostansa vaarin. Jos
joku antaa, niin antakoon yksinkertaisuudessa. Jos joku hallitsee, niin
pitäköön siitä murheen. Jos joku armahtaa, niin tehköön sen ilolla,
9 Olkoon rakkaus vilpitön. Vihatkaa pahaa ja riippukaa
kiinni hyvässä.
10 Veljellinen rakkaus olkoon sydämellinen teidän
keskenänne. Ennättäköön toinen toisensa kunniaa tekemässä.
11 Älkää olko hitaat töissänne. Olkaa palavat hengessä.
Palvelkaa Herraa.
12 Olkaa toivossa iloiset, kärsivälliset murheessa. Olkaa
alati rukouksissa.
13 Jakakaa omanne pyhäin tarpeeksi. Ottakaa mielellänne
huoneeseen.
14 Siunatkaa vainollisianne: siunatkaa ja älkää sadatelko.
15 Iloitkaa iloisten kanssa, ja itkekää itkeväisten kanssa.
16 Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää itsestänne paljon
pitäkö, vaan pitäkää teitänne nöyräin kaltaisena. Älkäät itseänne ylen viisaina
pitäkö.
17 Älkää kellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä,
mikä kunniallinen on kaikkein ihmisten edessä.
18 Jos mahdollinen on, niin paljo kuin teissä on, niin
pitäkää rauha kaikkein ihmisten kanssa.
19 Älkäät itse kostako, minun rakkaani, vaan antakaa
(Jumalan) vihan sijaa saada. Sillä kirjoitettu on: minun on kosto, minä tahdon
kostaa, sanoo Herra.
20 Sen tähden, jos vihollisesi isoaa, niin syötä häntä, ja
jos hän janoaa, niin juota häntä; sillä koska tämän teet, niin sinä tuliset
hiilet hänen päänsä päälle kokoat.
21 Älä anna itseäsi voitettaa pahalta, vaan voita sinä paha
hyvällä.
1 Niin minä vangittu Herrassa neuvon teitä, että te siinä
kutsumisessa, johon te kutsutut olette, niin vaeltaisitte kuin sopii,
2 Kaikella nöyryydellä, siveydellä ja pitkämielisyydellä,
ja kärsikää toinen toistanne rakkaudessa.
3
Ahkeroikaa myös pitämään hengen yhteyttä rauhan siteen kautta:
4 Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin tekin
olette teidän kutsumisessanne yhdenkaltaiseen toivoon kutsutut,
5 Yksi
Herra, yksi usko, yksi kaste,
6 Yksi
Jumala ja kaikkein Isä, joka kaikkein päällä on, ja kaikkein kautta, ja teissä
kaikissa.
7
Mutta jokaiselle meille on armo annettu Kristuksen lahjan mitan jälkeen.
8 Sen tähden hän sanoo: hän on astunut ylös korkeuteen, ja
on vankeuden vangiksi vienyt, ja ihmisille lahjoja antanut.
9 Mutta se, että hän astui ylös, ei ole mikään muu kuin
että hän ennen tänne astui alas, alimmaisiin maan paikkoihin.
10 Joka on astunut alas, hän on se, joka kaikkein taivasten
päälle astui ylös, että hän kaikki täyttäisi,
11 Ja hän on pannut muutamat apostoleiksi, muutamat
profeetoiksi, muutamat evankelistoiksi, muutamat paimeniksi ja opettajiksi.
12 Pyhäin täydellisyyteen, palveluksen työhön ja Kristuksen
ruumiin rakennukseen,
13 Siihen asti kuin me kaikki tulemme uskon ja Jumalan
Pojan tuntemisen yhteydessä täydeksi mieheksi, Kristuksen täydellisen varren
mitan jälkeen:
14
Ettemme silleen lapset olisi, jotka horjuisimme ja kaikkinaisilta opetuksen
tuulilta vieteltäisiin, ihmisten koiruuden ja kavaluuden kautta, jolla he meitä
käyvät ympäri, saadaksensa pettää;
15
Mutta olkaamme toimelliset rakkaudessa ja kasvakaamme kaikissa, hänessä, joka
pää on, Kristus,
16
Josta koko ruumis on koottu ja yhteen liitetty, kaiken yhdistyksen kautta, joka
siihen lisääntyy, sen vaikutuksen ja määrän jälkeen, joka kullakin jäsenellä
on, siitä kasvaa ruumis omaksi rakennukseksensa rakkaudessa.
17 Niin minä nyt sanon ja todistan Herrassa, ettette
silleen vaella niin kuin muut pakanat vaeltavat mielensä tyhmyydessä,
18 Joiden ymmärrys pimitetty on ja ovat vieraantuneet siitä
elämästä, joka Jumalasta on, tyhmyyden kautta, joka heissä on, ja heidän
sydämensä kovuuden kautta,
19 Jotka, sitten kuin he olivat paatuneet, antoivat ylen
itseänsä haureuteen ja tekivät kaikkinaista saastaisuutta ylenpalttisessa
himossa.
20 Mutta ette niin Kristusta ole oppineet.
21 Jos te muutoin hänestä kuulleet olette ja hänessä
opetetut olette, niin kuin totuus Jesuksessa on,
22
Niin pankaa pois vanha ihminen, jonka kanssa te ennen vaelsitte, joka himoin
kautta eksyksissä itsensä turmelee;
23
Mutta uudistakaa teitänne teidän mielenne hengessä,
24 Ja
pukekaa päällenne uusi ihminen, joka Jumalan jälkeen luotu on, totisessa
vanhurskaudessa ja pyhyydessä.
25 Sen tähden pankaat pois valhe, ja puhukaan jokainen
lähimmäisensä kanssa totuutta; sillä me olemme jäsenet keskenämme.
26 Vihastukaa ja älkää syntiä tehkö, älkää antako auringon
laskea ylitse teidän vihanne,
27 Älkää antako laittajalle sijaa.
28 Joka varastanut on, älköön silleen varastako, vaan
paremmin tehköön työtä ja toimittakoon käsillänsä jotakin hyvää, että hänellä
olisi tarvitsevalle jakamista.
29 Älköön yksikään rietas puhe teidän suustanne lähtekö,
vaan mitä sovelias on parannuksen tarpeeksi, että se kelvollinen kuulla olisi.
30 Ja älkää Jumalan Pyhää Henkeä murheelliseksi saattako,
jossa te lunastuksen päivään asti kiinnitetyt olette.
31 Kaikki haikeus, ja närkästys, ja viha, ja huuto, ja
sadatus olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden kanssa.
32 Mutta olkaa keskenänne ystävälliset ja laupiaat, ja
anteeksi antakaa toinen toisellenne niin kuin Jumala teillekin Kristuksen
kautta anteeksi antanut on.
1
Mutta hengellisistä lahjoista, rakkaat veljet, en minä tahdo teiltä salata.
2 Te tiedätte, että te olette pakanat olleet ja käyneet
mykkäin epäjumalain tykö, niin kuin te viedyt olitte.
3 Sen tähden teen minä teille tiettäväksi, ettei yksikään,
joka Jumalan Hengen kautta puhuu, Jesusta kiroile: ja ei yksikään taida Jesusta
kutsua Herraksi, vaan Pyhän Hengen kautta.
4
Lahjat ovat moninaiset, mutta yksi on Henki;
5 Ja
virat ovat moninaiset, mutta yksi on Herra.
6 Ja voimat ovat moninaiset, mutta yksi on Jumala, joka
kaikki kaikissa vaikuttaa.
7 Mutta jokaiselle annetaan Hengen ilmoitus hyödytykseksi.
8 Sillä yhdelle annetaan Hengen kautta puhua viisaudesta,
toiselle puhua tiedosta, sen yhden Hengen kautta:
9 Mutta toiselle usko siitä yhdestä Hengestä: toiselle
lahjat terveeksi tehdä siinä yhdessä Hengessä:
10 Toiselle voimallisia töitä tehdä, toiselle ennustus,
toiselle henget erottaa, toiselle moninaiset kielet, toiselle moninaisten
kielten selitys.
11 Mutta nämä kaikki se yksi Henki vaikuttaa, jakaen
kullekin omansa niin kuin hän tahtoo.
12
Sillä niin kuin ruumis on yksi, ja hänellä on monta jäsentä, mutta kaikki
ruumiin jäsenet, ehkä heitä on usea, ovat kuitenkin yksi ruumis; niin on myös
Kristus.
13
Sillä me olemme myös yhdessä Hengessä kaikki yhdeksi ruumiiksi kastetut, sekä
juutalaiset että kreikkalaiset, sekä orjat että vapaat, ja kaikki me olemme
yhteen Henkeen juotetut.
14
Sillä ei ruumis ole yksi jäsen, vaan usea.
15 Jos jalka sanoisi: en minä ole käsi, sen tähden en minä
ole ruumiista: eikö hän sen vuoksi ole ruumiista?
16 Ja jos korva sanoisi: en minä ole silmä, sen tähden en
minä ole ruumiista: eikö hän sen vuoksi ruumiista ole?
17 Jos koko ruumis silmänä olisi, kussa siis kuulo? Jos se
kaikki kuulona, kussa siis haisto?
18 Mutta nyt on Jumala pannut jäsenet erinänsä itse kunkin
ruumiissa niin kuin hän on tahtonut.
19 Vai jos kaikki olisivat yksi jäsen, kussa sitten ruumis
olisi?
20 Mutta nyt on monta jäsentä, vaan yksi ruumis.
21 Mutta ei silmä taida kädelle sanoa: en minä sinua
tarvitse, eli taas pää jaloille: en minä teitä tarvitse.
22 Vaan paljoa enemmin ne ruumiin jäsenet, jotka
heikommaksi näkyvät, ovat tarpeelliset.
23 Ja jotka me luulemme häpeällisemmäksi ruumiissa, niiden
päälle me enimmän kunnian panemme; ja jotka häijymmäksi näkyvät, niillä on enin
kaunistusta:
24 Sillä jotka meissä kauniit ovat, ei ne mitään tarvitse;
mutta Jumala on ruumiin kokoon liittänyt ja sille puuttuvaiselle enemmän
kunnian antanut,
25 Ettei eripuraisuutta ruumiissa olisi; vaan kaikki
jäsenet pitää toinen toisestansa surun pitämän.
26 Ja jos yksi jäsen kärsii jotakin, niin kaikki muut
jäsenet kanssa kärsivät, ja jos yksi jäsen kunniassa pidetään, niin kaikki
jäsenet myös riemuitsevat.
27 Mutta te olette Kristuksen ruumis ja jäsenet, jokainen
osansa jälkeen.
28 Ja Jumala on pannut seurakuntaan ensin apostolit, sitten
profeetat, sen jälkeen opettajat, sitten
voimalliset työt, jälleen parantamisen lahjat, avut, hallitukset,
moninaiset kielet.
29 Ovatko kaikki apostolit? Ovatko kaikki profeetat? Ovatko
kaikki opettajat? Onko kaikilla voimalliset työt?
30 Onko kaikilla parantamisen lahjat? Puhuvatko kaikki
moninaisilla kielillä? Taitavatko kaikki selittää?
31 Mutta noudattakaa te parhaita lahjoja. Ja vielä minä
teille korkeamman tien osoitan.
1 Sen tähden minä Paavali, Jeesuksen Kristuksen vanki,
teidän pakanoiden tähden;
2 Jos te muuten kuulleet olette Jumalan armon
huoneenhallituksesta, joka minulle teidän puoleenne annettu on,
3 Että minulle on tämä salaisuus ilmoituksen kautta
tiettäväksi tehty, niin kuin minä jo ennen lyhykäisesti kirjoitin,
4 Josta te lukien taidatte minun ymmärrykseni Kristuksen
salaisuudessa tuntea,
5 Joka ei ole entisiin aikoihin niin ihmisten lapsille
tiettäväksi tehty, kuin se nyt hänen pyhille apostoleillensa ja profeetoillensa
Hengen kautta ilmoitettu on:
6
Nimittäin, että pakanat pitää kanssaperilliset ja yksi ruumis oleman ja
osalliset hänen lupauksestansa Kristuksessa, evankeliumin kautta,
7 Jonka palvelijaksi minä tullut olen Jumalan armon lahjan
kautta, joka hänen voimansa vaikutuksesta minulle annettu on.
8 Minulle, joka kaikkein vähin pyhäin seassa olen, on tämä
armo annettu, että minä pakanain seassa tutkimattoman Kristuksen rikkauden
julistaisin,
9 Ja jokaiselle valkeuteen saattaisin, mikä osallisuus
siinä salaisuudessa on, joka iankaikkisesti on salattu ollut Jumalassa, joka
kaikki Jesuksen Kristuksen kautta luonut on:
10 Että nyt hallitsijoille ja esivalloille taivaallisissa Jumalan moninainen viisaus
seurakunnan kautta tiettäväksi tulisi,
11 Sen iankaikkisen aivoituksen jälkeen, jonka hän
Kristuksessa Jesuksessa meidän Herrassamme osoittanut on,
12 Jonka kautta meillä on uskallus ja luokse käyminen
kaikella rohkeudella, uskon kautta hänen päällensä.
13 Sen tähden minä rukoilen, ettette minun vaivojeni tähden
väsyisi, joita minä teidän edestänne kärsin, joka teidän kunnianne on.
14 Sen
tähden kumarran minä polveni meidän Herran Jesuksen Kristuksen Isän puoleen,
15
Joka kaikkein oikea Isä on, jotka taivaissa ja maassa lapsiksi kutsutaan,
16
Että hän antaisi teille voimaa kunniansa rikkauden jälkeen, että te hänen Henkensä
kautta väkeväksi tulisitte sisällisessä ihmisessä;
17 Ja
että Kristus asuisi uskon kautta teidän sydämissänne;
18
Että te olisitte rakkauden kautta juurtuneet ja perustetut; että te selkeästi
käsittäisitte kaikkein pyhäin kanssa, mikä leveys ja pituus, ja syvyys ja
korkeus olisi,
19 Ja
Kristuksen rakkauden tuntisitte, joka kaiken tuntemisen ylitse käy; että te
olisitte kaikella Jumalan täydellisyydellä täytetyt.
20
Mutta hänelle, joka kaikki ylenpalttisesti voi tehdä, kaiken senkin ylitse,
kuin me rukoilemme taikka ymmärrämme, sen voiman jälkeen, joka meissä
vaikuttaa,
21
Hänelle olkoon kunnia seurakunnassa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, kaikkiin
aikoihin iankaikkisesta niin iankaikkiseen, aamen!
Kristuksen ja Hänen seurakuntansa välinen rakkaus, ystävyys
Laul. l. 1:13
Ystäväni on minun mirhamkimppuni, joka minun rinnoillani riippuu.
Laul. l. 1:14
Minun ystäväni on minulle Kyprin viinamarjan rypäle, Engeddin
viinimäessä.
Laul. l. 1:16
Katso, ystäväni, sinä olet ihana ja suloinen, ja meidän vuoteemme myös
viheriöitsee.
Laul. l. 2:3
Niin kuin omenapuu metsäpuiden seassa, niin on ystäväni poikain seassa:
minä istun hänen varjossansa, jota minä anon, ja hänen hedelmänsä on minun
suussani makea.
Ilm. 22:2
Keskellä hänen katuansa ja molemmilla puolilla virtaa seisoi elämän puu,
joka kantoi kaksitoistakymmeniset hedelmät, ja antoi hedelmänsä kunakin
kuukautena, ja puun lehdet
pakanain terveydeksi.
Laul. l. 2:8
Tämä on ystäväni ääni, katso, hän tulee: hän hyppää vuorilla ja karkaa
kukkuloille.
Laul. l. 2:9
Ystäväni on metsävuohen eli nuoren peuran kaltainen: katso, hän seisoo
seinän takana, ja katsoo akkunasta sisälle, ja kurkistelee häkin lävitse.
Laul. l. 2:10
Ystäväni vastaa ja sanoo minulle: nouse armaani, ihanaiseni, ja tule.
Joh. 10:27
Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he
seuraavat minua:
Laul. l. 2:16
Ystäväni on minun, ja minä hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä,
Laul. l. 2:17
Siihen asti että päivä jäähtyy ja varjot kulkevat pois. Palaja, ole niin kuin
metsävuohi, ystäväni, eli niin kuin nuori peura Erotusvuorilla.
Laul. l. 4:16
Nouse pohjatuuli, ja tule lounatuuli ja puhalla yrttitarhani lävitse, että sen
yrtit vuotaisivat. Ystäväni tulkoon kryytimaahansa, ja syököön hänen
kalliita hedelmiänsä.
Laul. l. 5:1
Minä tulin, sisareni, rakas morsiameni, yrttitarhaani, ja olen mirhamini ja
yrttini leikannut ylös. Minä olen syönyt mesileipäni hunajan kanssa: minä olen
juonut viinini minun maitoni kanssa: syökää armaani, ja juokaa ystäväni,
ja juopukaa.
Ef. 5:18
Ja älkää juopuko viinistä, josta paha meno tulee, vaan olkaa
täytetyt Pyhällä Hengellä.
Laul. l. 5:2
Minä makaan, ja minun sydämeni valvoo; se on ystäväni ääni, joka
kolkuttaa. Avaa minun eteeni, sisareni, armaani, kyyhkyläiseni, ihanaiseni;
sillä minun pääni on täynnä kastetta, ja minun palmikkoni täynnä yön pisaroita.
Ilm. 3:20
Katso, minä seison ovessa ja kolkutan: jos joku minun ääneni kuulee ja avaa oven, sen tykö minä tahdon
mennä sisälle, ja pitää ehtoollista hänen kanssansa ja hän minun kanssani.
Laul. l. 5:4
Mutta minun ystäväni pisti kätensä lävestä, ja minun sisällykseni
vapisivat siitä.
Laul. l. 5:8
Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, jos te löydätte minun ystäväni,
niin ilmoittakaat hänelle, että minä olen sairas rakkaudesta.
Laul. l. 5:9
Millainen on sinun ystäväsi muiden ystävien suhteen, sinä
kaikkein ihanaisin vaimoin seassa? Minkä kaltainen on sinun ystäväsi
muiden ystävien suhteen, että meitä olet niin vannottanut?
Laul. l. 5:10
Minun ystäväni on valkea ja punainen, kaunistettu kymmenentuhannen
seassa.
Laul. l. 5:16
Hänen suunsa on suloinen, ja hän itse kokonansa ihanainen. Senkaltainen on
minun ystäväni, minun rakkaani on senkaltainen, te Jerusalemin tyttäret.
Laul. l. 6:1
Kuhunka ystäväsi on mennyt, oi sinä kaikkein kaunein vaimoin seassa!
kuhunka ystäväsi on kääntänyt itsensä? Me etsimme häntä sinun kanssasi.
Laul. l. 6:2
Minun ystäväni on mennyt kryytimaahansa, yrttisarkoihinsa, että hän
siellä kryytimaassa kaitsisi laumaansa, ja hakisi ruusuja.
Laul. l. 6:3
Minun ystäväni on minun ja minä olen hänen, joka kaitsee kukkasten
keskellä.
Laul. l. 7:9
Ja sinun suusi niin kuin paras viini, joka huokeasti menee ystävääni, ja
saattaa uneliasten huulet puhumaan.
Laul. l. 7:10
Minun ystäväni on minun, ja hän himoitsee minua.
Laul. l. 7:11
Tule, ystäväni, käykäämme tästä kedolle, ja viipykäämme maakylissä.
Laul. l. 7:13
Kukkaset antavat hajunsa, ja meidän ovemme edessä ovat kaikkinaiset hyvät
hedelmät: minun ystäväni, minä olen sinulle tallelle pannut sekä uudet
että vanhat.
Laul. l. 8:5
Kuka on se, joka korvesta tulee, ja nojaa ystävänsä päälle? Omenapuun
alla minä sinua herätän, jossa sinun äitisi sinun synnyttänyt on, jossa hän
sinun siitti, joka sinun synnytti.
Laul. l. 8:14
Pakene, ystäväni, ja ole metsävuohen kaltainen, eli nuoren peuran
yrttivuorilla.
Ps. 48:2
Siionin vuori on kauniilla paikalla, koko maan ilo, pohjan puolella,
suuren kuninkaan kaupunki.
Ps. 48:11
Riemuitkoon Siionin vuori, ja Juudan tyttäret iloitkoon sinun oikeuttesi
tähden.
Matt. 5:14-15
Te olette maailman valkeus. Ei sitä kaupunkia taideta peittää, joka vuorella
on. Eikä kynttilää sytytetä ja panna vakan alle, vaan kynttiläjalkaan,
valaisemaan kaikkia, jotka huoneessa ovat.
Hepr. 12:22
Vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö, ja elävän Jumalan kaupungin,
taivaallisen Jerusalemin, ja monen tuhannen enkelien joukon tykö,
Miika 4:1
Mutta viimeisinä päivinä pitää sen vuoren, jolla Herran huone on,
vahvistuman, ja oleman korkeimman kaikkia muita vuoria, ja korotettaman
kukkulain ylitse; ja kansat pitää sinne juokseman.