![]() |
Auta minua! |
HAKEMISTO
Poimintoja Bibliasta 1776
2. Moos. 22:25 Koska sinä lainaat
minun kansalleni rahaa, köyhälle kuin sinun tykönäs on, ei sinun pidä
oleman häntä vastaan niinkuin kasvon ottaja, eli korkoa hänen päällensä
paneman.
2. Moos. 23:3 Ei sinun pidä
kaunisteleman köyhää, hänen asiassansa.
2. Moos. 23:6 Ei sinun pidä
kääntelemän sinun köyhäs oikeutta hänen asiassansa.
2. Moos. 23:11 Vaan seitsemäntenä
vuonna pitää sinun sen levolle jättämän, että köyhät sinun kansastas
siitä syödä saisivat. Ja mitä jää, sen metsän pedot syökään. Niin pitää myös
sinun tekemän viinamäkes ja öljymäkes kanssa.
2. Moos. 30:15 Varallisen ei pidä
siihen lisäämän, ja köyhän ei pidä vähentämän puolesta siklistä, koska
he antavat Herralle ylennysuhrin teidän sieluinne sovinnoksi.
3. Moos. 14:21 Jos hän on köyhä
eikä ole hänellä varaa, niin ottakaan karitsan vikauhrinsa edestä häälytykseksi,
sovittaakseen häntä, ja yhden kymmeneksen sämpyläjauhoja, sekoitetun öljyllä,
ruokauhriksi, ja login öljyä,
3. Moos. 19:15 Ei teidän pidä
vääryyttä tekemän tuomiossa, ei armaitseman köyhää, eikä kunnioitseman
voimallista, mutta tuomitseman lähimmäises oikein.
3. Moos. 25:25 Jos sinun veljes köyhtyy,
ja myy sinulle omaisuudestansa, ja hänen lähimmäinen lankonsa tulee hänen
tykönsä, ja tahtoo lunastaa, niin pitää hänen lunastaman sen, minkä hänen
veljensä myynyt on.
3. Moos. 25:35 Jos veljes köyhtyy
ja tulee voimattomaksi tykönäs, niin sinun pitää pitämän hänen ylös, niinkuin
muukalaisen, taikka huonekuntaisen, että hän eläis sinun kanssas.
3. Moos. 25:39 Jos veljes köyhtyy
sinun tykönäs, ja myy itsensä sinulle, niin ei sinun pidä häntä pitämän
niinkuin orjaa.
3. Moos. 25:47 Jos muukalainen
eli huonekuntainen hyötyy sinun tykönäs, ja sinun veljes köyhtyy hänen
tykönänsä, niin että hän myy itsensä muukalaiselle, joka huonekuntainen sinun
tykönäs on, eli jollekulle muukalaisen suvusta,
3. Moos. 27:8 Ja jos hän on ylen köyhä
senkaltaiseen arvioon, niin pitää hänen menemän papin eteen, ja papin pitää
arvaaman hänen. Sen jälkeen, kuin se, joka lupauksen tehnyt on, voi matkaan
saada, pitää papin hänen arvaaman.
5. Moos. 15:7 Jos joku veljistäs
on joutunut köyhäksi jossakussa kaupungissa sinun maallas, jonka Herra
sinun Jumalas sinulle antaa, niin ei pidä sinun koventaman sydäntäs eikä käsiäs
köyhältä veljeltäs sulkeman;
5. Moos. 15:9 Ota vaari, ettei
sinun sydämees tulisi Belialin ajatus, ettäs sanoisit: nyt tulee pian seitsemäs
vuosi, joka on vapaavuosi, ja sinä armottomasti katsot sinun köyhän
veljes puoleen, etkä mitäkään annan hänelle: niin hän huutaa sinun ylitses
Herran tykö, ja se tulee sinulle synniksi.
5. Moos. 15:11 Sillä ei köyhät
pidä puuttuman maalta, sentähden käsken minä sinua ja sanon: avaa aina kätes
veljelles, joka tarvitseva ja köyhä on sinun maallas.
5. Moos. 24:12 Vaan jos hän köyhä
on, älä mene levätä hänen pantillansa,
5. Moos. 24:14 Älä tee vääryyttä köyhälle
ja tarvitsevalle päivämiehelle, joko hän olis sinun veljistäs, eli
muukalaisista, joka on sinun maallas sinun porteissas.
Tuom. 6:6 Niin Israel peräti köyhtyi
Midianilaisten tähden. Silloin huusivat Israelin lapset Herran tykö.
1. Sam. 2:7 Herra tekee köyhäksi
ja rikkaaksi, hän alentaa ja ylentää.
1. Sam. 2:8 Hän nostaa tomusta köyhän
ja ylentää vaivaisen loasta, istuttaaksensa häntä päämiesten sekaan ja
antaaksensa hänen kunnian istuimen periä; sillä maan perustukset ovat Herran,
ja maan piirin on hän asettanut niiden päälle.
1. Sam. 17:25 Ja kaikki Israelin
miehet sanoivat: ettekö te nähneet sitä miestä, joka on tullut? Hän on tullut
pilkkaamaan Israelia. Ja pitää tapahtuman, että joka sen miehen lyö, sen
kuningas tekee aivan rikkaaksi, ja antaa myös tyttärensä hänelle, ja
tekee hänen isänsä huoneen vapaaksi Israelissa.
1. Sam. 18:23 Ja Saulin palveliat
puhuivat ne sanat Davidin korvissa; mutta David sanoi: luuletteko te sen
vähäksi, tulla kuninkaan vävyksi? Ja minä olen köyhä ja halpa mies.
1. Sam. 25:2 Ja yksi mies asui
Maonissa, jolla myös oli tekemistä Karmelissa, ja se mies oli sangen rikas,
ja hänellä oli kolmetuhatta lammasta ja tuhannen vuohta; ja hän keritsi
lampaitansa Karmelissa.
2. Sam. 12:1 Ja Herra lähetti
Natanin Davidin tykö. Kuin hän tuli hänen tykönsä, sanoi hän hänelle: kaksi
miestä oli yhdessä kaupungissa, toinen rikas ja toinen köyhä.
2. Sam. 12:2 Rikkaalla oli
aivan paljo lampaita ja karjaa;
2. Sam. 12:3 Mutta köyhällä
ei ollut mitään muuta kuin yksi vähä karitsa, jonka hän ostanut oli, ja
elättänyt, ja kasvattanut suureksi, ja ravitsi sen tykönänsä lastensa kanssa;
joka myös söi hänen leipänsä palasta, ja joi hänen juoma-astiastansa, ja makasi
hänen sylissänsä, ja se oli hänelle niinkuin tytär.
2. Sam. 12:4 Mutta kuin rikkaalle
miehelle tuli vieras, ei raskinut hän ottaa omista lampaistansa ja karjastansa,
valmistaaksensa vieraalle, joka hänen tykönsä tullut oli; mutta otti köyhän
miehen lampaan ja valmisti vieraalle, joka hänen tykönsä tullut oli.
1. Kun. 3:11 Ja Herra sanoi
hänelle: ettäs tätä anoit, ja et anonut sinulles pitkää ikää, etkä anonut
sinulles rikkautta, ja et anonut vihamiestes sieluja, vaan anoit
sinulles tietoa ymmärtää oikeutta;
1. Kun. 3:13 Ja myös sitä mitä et
sinä anonut, olen minä antanut sinulle: rikkautta ja kunniaa, niin ettei
yhdenkään pidä sinun vertaises oleman kuningasten seassa kaikkena sinun
elinaikanas.
1. Kun. 10:1 Ja rikkaan Arabian
kuningatar oli kuullut Salomon sanoman Herran nimestä, ja tuli koettelemaan
häntä tapauksilla.
1. Kun. 10:4 Koska rikkaan
Arabian kuningatar näki kaiken Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut
oli,
1. Kun. 10:10 Ja hän antoi
kuninkaalle kaksikymmentä toistasataa sentneriä kultaa ja sangen paljon jaloja
yrttejä ja kalliita kiviä. Ei tullut sinne sitte niin paljo kalliita yrttejä,
kuin rikkaan Arabian kuningatar kuningas Salomolle antoi;
1. Kun. 10:13 Ja kuningas Salomo
antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikki, mitä hän pyysi ja anoi
häneltä, paitsi mitä hän hänelle itse antoi. Ja hän palasi ja meni
palvelioinensa omalle maallensa.
1. Kun. 10:23 Ja näin kuningas
Salomo on tullut suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä, rikkaudessa
ja viisaudessa.
1. Aik. 29:12 Rikkaus ja
kunnia ovat sinun edessäs, ja sinä hallitset kaikki kappaleet, ja sinun
kädessäs on väki ja voima: sinun kädessäs on kaikki suureksi ja väkeväksi
tehdä.
1. Aik. 29:28 Ja hän kuoli
hyvällä ijällä, ravittuna elämästä, rikkaudesta ja kunniasta; ja hänen
poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
2. Aik. 1:11 Niin sanoi Jumala
Salomolle: että se on sinun mielessäs, ja et anonut rikkautta, tavaraa
eli kunniaa, eli vihamiestes sieluja, etkä anonut pitkää ikää, vaan anoit
taitoa ja ymmärrystä, tuomitakses minun kansaani, joiden kuninkaaksi minä olen
sinun pannut;
2. Aik. 1:12 Niin olkoon sinulle
taito ja ymmärrys annettu: vielä sitte annan minä sinulle rikkautta, ja
tavaraa ja kunniaa, niin ettei sinun vertaistas kuningasten seassa ennen sinua
ole ollut, eikä myös sinun jälkees tule.
2. Aik. 9:1 Ja rikkaan
Arabian kuningatar kuuli Salomosta sanoman, ja tuli sangen suuren joukon kanssa
Jerusalemiin, ja kamelein kanssa, jotka kantoivat yrttejä ja paljon kultaa, ja
kalliita kiviä, koettelemaan Salomoa tapauksilla. Ja kuin hän tuli Salomon
tykö, puhui hän hänen kanssansa kaikki, mitä hän sydämessänsä aikonut oli.
2. Aik. 9:3 Ja kuin rikkaan
Arabian kuningatar näki Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut oli,
2. Aik. 9:9 Ja hän antoi
kuninkaalle sata ja kaksikymmentä leiviskää kultaa ja ylen paljon yrttejä ja
kalliita kiviä. Ja ei senkaltaisia yrttejä ollut, kuin ne olivat, jotka rikkaan
Arabian kuningatar antoi kuningas Salomolle.
2. Aik. 9:12 Ja kuningas Salomo
antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikkia, mitä hän pyysi ja anoi,
paitsi sitä, mitä hän kuninkaalle tuonut oli. Ja hän palasi ja matkusti omalle
maallensa palvelioinensa.
2. Aik. 9:22 Ja kuningas Salomo
tuli suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä rikkaudessa ja
viisaudessa.
2. Aik. 17:5 Sentähden vahvisti
Herra hänelle valtakunnan, ja kaikki Juuda antoi Josaphatille lahjoja; ja
hänellä oli rikkautta ja kunniaa yltäkyllä.
2. Aik. 18:1 Ja Josaphatilla oli
suuri rikkaus ja kunnia; ja hän teki nuoteutta Ahabin kanssa.
2. Aik. 32:27 Ja Jehiskialla oli rikkautta
ja kunniaa sangen paljo; sillä hän teki itsellensä suuret tavarat hopiasta,
kullasta ja kalliista kivistä, jaloista yrteistä, kilvistä ja kaikkinaisista
kalliista kaluista,
2. Aik. 32:29 Ja rakensi
itsellensä kaupungeita, ja hänellä oli karjaa, lampaita ja härkiä kyllä; sillä
Jumala antoi hänelle sangen paljon rikkautta.
Est. 1:4 Näyttäin heille valtakuntansa
kunnian rikkaudet ja herrautensa kalliit kaunistukset monta päivää, sata
ja kahdeksankymmentä päivää.
Est. 5:11 Ja Haman luetteli heille rikkautensa
kunnian, ja lastensa paljouden, ja kaikki, kuinka kuningas oli hänen tehnyt
niin suureksi, ja että hän oli korotettu kuninkaan päämiesten ja palveliain
ylitse.
Job 1:15 Niin he tulivat rikkaasta
Arabiasta ja ottivat ne, ja löivät palveliat miekan terällä; ja minä ainoastaan
yksin pääsin sanomaan sinulle.
Job 5:15 Ja hän auttaa köyhää miekasta,
ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.
Job 5:16 Ja hän on köyhän
turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.
Job 6:19 He katsoivat Temanin tietä, rikkaan
Arabian polkuja he toivoivat.
Job 6:27 Te karkaatte köyhän
orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.
Job 15:29 Ei hänen pidä rikastuman,
eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.
Job 20:19 Sillä hän on polkenut ja
hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole
rakentanut.
Job 21:23 Tämä kuolee vauraana ja
terveenä, rikkaana ja onnellisena.
Job 24:4 Köyhäin täytyy tiellä
paeta heitä, ja siviät maan päällä lymyttävät itsensä.
Job 24:9 He repivät orvot nisistä, ja
panttaavat köyhän.
Job 24:14 Murhaaja nousee varhain ja
tappaa köyhän ja tarvitsevan, ja on yöllä niinkuin varas.
Job 27:19 Rikas kuolee, vaan ei
koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.
Job 29:12 Sillä minä autin köyhää,
joka huusi, ja orpoa, jolla ei auttajaa ollut.
Job 29:16 Minä olin köyhäin
isä, ja jonka asiaa en minä ymmärtänyt, sen minä visusti tutkin.
Job 30:3 Ne jotka nälän ja tuskan
tähden pakenivat erinänsä korpeen, äsken turmeltuneet ja köyhtyneet,
Job 30:25 Minä itkin kovana aikana, ja
minun sieluni armahti köyhää.
Job 31:19 Jos minä olen nähnyt jonkun
hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän
peittämättä;
Job 34:19 Joka ei kuitenkaan katso
ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä;
sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
Job 36:6 Jumalatointa ei hän varjele,
vaan auttaa köyhää oikeuteen.
Job 36:15 Mutta vaivaista auttaa hän
vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
Ps. 9:9 Ja Herra on köyhän
turva: hän on turva hädän aikana.
Ps. 9:12 Sillä se joka kostaa
verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.
Ps. 9:18 Sillä ei hän köyhää
peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.
Ps. 10:2 Ylpeydessänsä jumalatoin
vainoo köyhää: käsitettäköön he heidän juonissansa, joita he
ajattelevat.
Ps. 10:8 Hän istuu ja väijyy
kartanoissa, murhataksensa salaa viatointa; hänen silmänsä palaa köyhän
puoleen.
Ps. 10:10 Hän paiskaa ja polkee alas,
ja sysää köyhän väkivallalla maahan.
Ps. 10:12 Nouse, Herra! Jumala, ylennä
kätes ja älä köyhää unohda.
Ps. 10:14 Katso siis; sillä sinä näet
tuskat ja surut, se on sinun käsissäs: sinuun köyhä itsensä luottaa, ja
sinä olet orpolasten holhoja.
Ps. 10:17 Köyhäin halauksen
sinä, Herra, kuulet: heidän sydämensä sinä vahvistat, että sinun korvas siitä
ottaa vaarin;
Ps. 12:5 Että köyhät hävitetään
ja vaivaiset huokaavat, niin minä nyt nousen, sanoo Herra: minä saatan avun,
että rohkiasti pitää opetettaman.
Ps. 14:6 Te häpäisette köyhän
neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa.
Ps. 22:24 Sillä ei hän hyljännyt eikä
katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä
pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.
Ps. 35:10 Kaikki minun luuni sanokaan:
Herra, kuka on sinun vertaises? sinä joka päästät nöyrän väkevämmän käsistä,
raadollisen ja köyhän raatelialtansa.
Ps. 37:14 Jumalattomat vetävät
miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää,
ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.
Ps. 40:17 Minä olen köyhä ja
vaivainen, mutta Herra pitää minusta murheen: sinä olet minun auttajani ja
vapahtajani: minun Jumalani, älä viivy.
Ps. 41:1 Davidin Psalmi,
edelläveisaajalle. (41:2) Autuas on, joka köyhää
holhoo: häntä Herra auttaa pahana päivänä.
Ps. 45:12 Tyron tytär lahjoinensa, rikkaat
kansan seassa sinua imartelevat.
Ps. 49:2 Sekä yhteinen kansa että
herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
Ps. 49:6 Jotka luottavat tavaroihinsa,
ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
Ps. 49:16 Älä sitä tottele, koska joku
rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
Ps. 52:7 Katso, tämä on se mies, joka
ei pitänyt Jumalaa turvanansa, vaan uskalsi suureen rikkauteensa: hän on
vahvistunut pahuudessansa.
Ps. 62:10 Älkäät luottako vääryyteen
ja väkivaltaan; älkäät turvatko niihin, mitkä ei mitään ole; jos rikkaudet
teidän tykönne lankeevat, niin älkäät panko sydäntänne niiden päälle.
Ps. 65:9 Sinä etsiskelet maan ja
liotat sen ja teet sen ylen rikkaaksi: Jumalan virta on vettä täynnä:
sinä kasvatat heidän jyvänsä, ettäs näin maan valmistat.
Ps. 70:5 Mutta minä olen raadollinen
ja köyhä, riennä, Jumala, minun tyköni; sillä sinä olet minun auttajani
ja pelastajani, Herra, älä viivyttele.
Ps. 72:4 Hänen pitää raadollisen
kansan oikeudessa pitämän, ja köyhäin lapsia auttaman ja särkemän
pilkkaajat.
Ps. 72:10 Kuninkaat meren tyköä ja
luodoista pitää lahjoja kantaman: kuninkaat rikkaasta Arabiasta ja
Sebasta pitää annot tuoman.
Ps. 72:12 Sillä hän vapahtaa
huutavaisen köyhän, ja raadollisen, jolla ei ole auttajaa.
Ps. 72:13 Hän on armollinen
vaivaiselle ja köyhälle, ja köyhäin sielua hän auttaa.
Ps. 72:15 Ja hän elää ja hänelle pitää
annettaman kultaa rikkaasta Arabiasta, ja häntä alati kumartaen
rukoiltaman, joka päivä pitää häntä kiitettämän.
Ps. 73:12 Katso, ne ovat jumalattomat:
he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
Ps. 74:19 Älä siis anna pedolle
mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.
Ps. 74:21 Älä anna köyhän mennä
pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.
Ps. 82:3 Tehkää oikeus köyhälle
ja orvolle, ja auttakaat raadolliset ja vaivaiset oikeudelle.
Ps. 82:4 Pelastakaat ylönkatsottua ja köyhää,
ja päästäkäät häntä jumalattoman kädestä.
Ps. 86:1 Davidin rukous. Kallista,
Herra, korvas ja kuule minua; sillä minä olen raadollinen ja köyhä.
Ps. 107:41 Ja hän varjeli köyhää
raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
Ps. 109:10 Käykään hänen lapsensa
kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä.
Ps. 109:16 Ettei hänellä ensinkään
laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista
tappaaksensa.
Ps. 109:22 Sillä minä olen köyhä
ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa.
Ps. 109:31 Sillä hän seisoo köyhän
oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat.
Ps. 112:3 Rikkaus ja runsaus on
hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.
Ps. 113:7 Joka köyhän tomusta
ylentää, ja vaivaisen loasta korottaa,
Ps. 119:14 Minä iloitsen sinun
todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
Ps. 123:4 Sangen täynnä on meidän
sielumme rikasten pilkkaa ja ylpeiden ylönkatsetta.
Ps. 140:12 Sillä minä tiedän, että
Herra raadollisen asian ja köyhän oikeuden toimittaa.
Sananl. 3:16 Pitkä ikä on hänen
oikialla kädellänsä, rikkaus ja kunnia hänen vasemmallansa.
Sananl. 6:11 Niin köyhyys
äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu
mies.
Sananl. 8:18 Rikkaus ja kunnia
on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
Sananl. 10:4 Petollinen käsi tekee köyhäksi,
mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
Sananl. 10:15 Rikkaan tavara on
hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
Sananl. 10:22 Herran siunaus tekee rikkaaksi
ilman vaivaa.
Sananl. 11:16 Vaimo, joka otollinen
on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.
Sananl. 11:25 Sielu, joka siunaa,
tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.
Sananl. 11:28 Joka rikkauteensa
luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.
Sananl. 13:7 Moni on köyhä
suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
Sananl. 13:8 Rikkaudellansa
taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule
kuritusta.
Sananl. 13:11 Rikkaus vähenee
tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
Sananl. 13:18 Joka kurituksen hylkää,
hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee
kunniaan.
Sananl. 13:23 Paljo ruokaa on köyhän
kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
Sananl. 14:20 Köyhää vihaavat
hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
Sananl. 14:23 Jossa työtä tehdään,
siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
Sananl. 14:24 Viisasten rikkaus
on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
Sananl. 14:31 Joka köyhälle tekee
väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se
kunnioittaa Jumalaa.
Sananl. 17:5 Joka köyhää
syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei
pääse rankaisematta.
Sananl. 18:11 Rikkaan tavara on
hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
Sananl. 18:23 Köyhä mies puhuu
nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
Sananl. 19:1 Köyhä joka
siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
Sananl. 19:4 Tavara tekee monta
ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
Sananl. 19:7 Köyhää vihaavat
kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka
sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
Sananl. 19:17 Jöka köyhää
armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava
on.
Sananl. 19:22 Ihmiselle kelpaa hänen
laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
Sananl. 20:13 Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi:
avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.
Sananl. 21:5 Ahkeran miehen
aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
Sananl. 21:13 Joka tukitsee korvansa köyhän
huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Sananl. 21:17 Joka hekumaa rakastaa,
se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Sananl. 22:1 Hyvä sanoma on kalliimpi
kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta.
Sananl. 22:2 Rikas ja köyhä
tulevat toinen toistansa vastaan: ja Herra on ne kaikki tehnyt.
Sananl. 22:4 Nöyryyden ja Herran
pelvon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
Sananl. 22:7 Rikas vallitsee
köyhiä, ja joka lainaksi ottaa, hän on lainaajan orja.
Sananl. 22:9 Laupiaat silmät
siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle.
Sananl. 22:16 Joka köyhälle
tekee vääryyttä enentääksensä tavaraansa, hänen pitää itse rikkaalle
antaman, ja tosin köyhäksi tuleman.
Sananl. 22:22 Älä ryöstä köyhää,
vaikka hän köyhä on, ja älä solvaise vaivaista portissa.
Sananl. 23:21 Sillä juomarit ja
syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
Sananl. 24:34 Mutta köyhyytes
pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu
mies.
Sananl. 28:6 Parempi on köyhä
joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.
Sananl. 28:8 Joka tavaransa enentää
korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi.
Sananl. 28:11 Rikas luulee
itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen.
Sananl. 28:15 Jumalatoin päämies, joka
köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.
Sananl. 28:19 Joka peltonsa viljelee,
hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.
Sananl. 28:20 Uskollinen mies runsaasti
siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton.
Sananl. 28:22 Joka äkisti rikkautta
pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.
Sananl. 29:7 Vanhurskas tuntee köyhän
asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
Sananl. 29:13 Köyhä ja rikas
kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
Sananl. 30:8 Väärä oppi ja valhe
olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna;
vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta.
Sananl. 30:9 Etten minä, jos minä ylen
ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä
ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan.
Sananl. 30:14 Ja ovat, joilla on
miekka hammasten siassa, ja veitset heidän syömähampainansa, ja syövät
vaivaiset maan päältä, ja köyhät ihmisten seasta.
Sananl. 31:5 Ettei he joisi, ja
oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
Sananl. 31:9 Avaa suus, ja tuomitse
oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
Saarn. 4:8 Joka on yksinäinen ilman
toista, ja ei ole hänellä lasta, eli veljeä, ja ei ole kuitenkaan loppua hänen
työllänsä, eikä hänen silmänsä täytetä ikänä rikkaudesta. Kenenkä
hyväksi minä työtä teen, ja en tee sielulleni hyvää? Se on myös turhuus ja paha
suru.
Saarn. 4:13 Köyhä ja viisas
lapsi on parempi vanhaa kuningasta, joka tyhmä on ja ei taida ottaa neuvoa.
Saarn. 4:14 Vankeudesta tullaa
kuninkaalliseen valtaan, ja se, joka kuninkaalliseen valtaan syntynyt on, köyhtyy.
Saarn. 5:8 Jos sinä näet köyhän
vääryyttä kärsimässä, ja oikeuden ja vanhurskauden tulevan pois maasta, älä
ihmettele sitä; sillä yksi on ylimmäisempi, joka korkiasta vaarin ottaa, ja
korkiammat ovat niiden molempain ylitse.
Saarn. 5:10 Joka rahaa rakastaa, ei
hän ikänä rahaan suutu; ja joka rikkautta rakastaa, ei hänelle pidä
siitä hyödytystä oleman: se on myös turhuus.
Saarn. 5:11 Sillä kussa paljo rikkautta
on, siinä on myös paljo syöpiä. Mitä hyödytystä siis isännällä siitä on, mutta
että hän ainoasti sen näkee silmillänsä?
Saarn. 5:12 Joka työtä tekee, hänen on
uni makia, joko hän vähän eli paljon syönyt on; vaan rikkaan
ylönpalttisuus ei salli hänen maata.
Saarn. 5:13 Se on paha vaiva, jonka
minä näin auringon alla, että rikkaudet tallelle pannaan hänelle
vahingoksi, jonka se oma on.
Saarn. 5:14 Sillä rikkaudet
hukkuvat suuressa viheliäisyydessä; ja jos hän on siittänyt pojan, niin ei sen
käsiin jää mitään.
Saarn. 5:19 Ja jolle ihmiselle Jumala
antaa rikkautta, tavaraa ja voimaa, että hän siitä söis ja nautitsis
osaksensa, ja olis iloinen työssänsä; se on Jumalan lahja.
Saarn. 6:2 Jolle Jumala on antanut rikkautta,
tavaraa ja kunniaa, ja ei häneltä mitään puutu kaikista, mitä hän himoitsee, ja
ei Jumala anna hänelle kuitenkaan sitä voimaa, että hän sitä nautita taitaa,
mutta toinen ne nautitsee; se on turhuus ja paha vaiva.
Saarn. 6:8 Sillä mikä viisaalla on
enempi etu kuin tyhmälläkään? mikä hyödytys on toimellisella köyhällä,
että hän eläväin edessä itsensä käyttää taitaa?
Saarn. 9:11 Minä käänsin itseni ja
katsoin, kuinka auringon alla käymän pitäis? ettei auta juosta, ehkä joku nopsa
olis, eikä auta sotimaan, vaikka joku väkevä olis: ei auta elatukseen, ehkä
joku taitava olis, ei myös rikkauteen auta toimellisuus, ei myös auta
otollisuuteen, että joku taitava on; mutta se on kaikki ajassa ja onnessa.
Saarn. 9:15 Ja siinä löydettiin köyhä
viisas mies, joka taisi viisaudellaan auttaa kaupunkia; ja ei yksikään ihminen
muistanut sitä köyhää miestä.
Saarn. 9:16 Silloin sanoin minä:
viisaus on parempi kuin väkevyys, vaikka köyhän viisaus katsottiin ylön,
eikä kuultu hänen sanaansa.
Saarn. 10:6 Että tyhmä istuu suuressa
kunniassa, ja rikkaat alempana istuvat.
Saarn. 10:20 Älä kiroile kuningasta
sydämessäs, ja älä kiroile rikasta makauskammiossas; sillä linnut
taivaan alla vievät sinun äänes, ja joilla siivet ovat, ilmoittavat sinun
sanas.
Jes. 2:7 Heidän maansa on täynnä
hopiaa ja kultaa, ja heidän rikkaudellansa ei ole loppua; heidän maansa
on täynnä hevosia, ja heidän rattaillansa ei ole loppua.
Jes. 3:14 Herra tulee tuomiolle
kansansa vanhimpain kanssa ja pääruhtinasten kanssa; sillä te olette turmelleet
viinamäen, ja köyhäin ryöstö on teidän huoneessanne.
Jes. 3:15 Miksi tallaatte kansaani, ja
runtelette köyhää? sanoo Herra, Herra Zebaot.
Jes. 5:14 Sitä varten on helvetti
sielunsa lavialta avannut, ja hänen kitansa on ammollansa ilman määrää, mennä
sinne alas sekä heidän kunniallisensa että yhteisen kansansa, sekä heidän rikkaansa
että riemullisensa;
Jes. 10:2 Että he vääntelisivät köyhän
asian, ja tekisivät väkivaltaa raadolliselle oikeudessa, minun kansassani; niin
että lesket ovat heidän saaliinsa, ja orpoja he raatelevat.
Jes. 14:30 Sillä tarvitsevaisten esikoiset
pitää korjaaman itsiänsä, ja köyhät suruttomasti lepäämän; mutta sinun
juures tapan minä nälällä, ja suretan sinun jäänees.
Jes. 25:4 Sillä sinä olet heikkoin
väkevyys ja köyhäin vahvuus heidän vaivoissansa: myrskyssä turva, varjo
helteessä, kuin tyrannit julmistuvat niinkuin raju-ilma seinää vastoin.
Jes. 26:6 Että hän jaloilla poljetaan,
vaivaisten jaloilla ja köyhäin kantapäillä.
Jes. 29:19 Ja raadolliset saavat ilon
Herrasta; ja köyhät ihmisten seassa riemuitsevat Israelin Pyhässä,
Jes. 32:7 Sillä ahneen hallitus ei ole
muu kuin vahinko; sillä hän löytää kavaluuden hävittääksensä raadollisia
väärillä sanoilla, silloinkin kun köyhä oikeuttansa puhuu.
Jes. 41:17 Raadolliset ja köyhät
etsivät vettä; ja ei ole; heidän kielensä kuivettuu janosta; mutta minä, Herra,
tahdon heitä kuulla, minä Israelin Jumala en tahdo heitä hyljätä.
Jes. 53:9 Hänen hautansa aiottiin
jumalattomain sekaan, rikkaan tykö tuli hän kuitenkin kuoltuansa. Ei hän
kellenkään vääryyttä tehnyt, eikä petosta ollut hänen suussansa.
Jer. 5:28 He kiiltävät lihavuudesta;
he säkevät pahan asian, ja ei pidä oikeutta: ei he holho orpoa hänen asiassansa,
ja ei he auta köyhää oikeuteen.
Jer. 6:20 Mitä minä lukua pidän
pyhästä savusta, joka rikkaasta Arabiasta tulee, eli hyvästä kanelista,
joka kaukaiselta maalta tulee? Teidän polttouhrinne ei ole minulle otollinen
eikä teidän uhrinne kelpaa minulle.
Jer. 9:23 Näin sanoo Herra: älkään viisas
kerskatko viisaudestansa, älkään väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älkään myös rikas
kerskatko rikkaudestansa;
Jer. 20:13 Veisatkaat Herralle,
kiittäkäät Herraa, joka auttaa köyhän henkeä pahain käsistä.
Hän autti
vaivaista ja köyhää oikeuteen, ja se menestyi hänelle hyvin. Eikö se ole
tuta minua? sanoo Herra.
Mutta
muutamat köyhästä väestä, joilla ei mitään ollut, antoi Nebusaradan,
huovinhaltia, jäädä Juudan maalle, ja antoi heille viinamäkiä ja peltoja sinä
päivänä.
Mutta köyhän
väen ja muun kansan, joka oli vielä jäänyt kaupunkiin, ja ne, jotka olivat
itsensä antaneet Babelin kuninkaan alle, ja jääneet kansasta, vei Nebusaradan,
huovinhaltia, vangittuna pois.
Ja
Nebusaradan, huovinhaltia, antoi monikahdat köyhästä maan väestä jäädä
viinamäkien ja peltoin rakentajiksi.
Maan kansa
tekee väkivaltaa, ja he ryöstävät ryövyydellä ja sortavat köyhän ja
raadollisen, ja tekevät muukalaiselle väkivaltaa ja vääryyttä.
Mutta
Tarsiksen laivat olivat ylimmäiset sinun kaupassas; niin sinä olet peräti rikkaaksi
ja jaloksi tullut keskellä merta.
Rikas Arabia, Dedan, ja meren
kauppamiehet, ja kaikki voimalliset, jotka siellä ovat, pitää sinun sanoman:
oletkos ollenkin tullut ryöstämään, ja koonnut joukkos perin raatelemaan,
ottaakses pois hopian ja kullan ja kootakses karjaa ja tavaraa, ja suurta
saalista saadakses?
Ja nyt minä
ilmoitan sinulle totuuden: Katso, kolme kuningasta pitää vielä Persiassa
oleman, vaan neljäs saa enemmän rikkautta, kuin kaikki muut. Ja koska
hän rikkaudessansa väkeväksi tulee, nostaa hän kaikki Grekan valtakuntaa
vastaan.
(12:9) Ja Ephraim
sanoo: Minä olen rikas, minulla on kyllä; ei yhdessäkään minun työssäni
löydetä pahatekoa, joka synti olis.
Ja tahdon
myydä jälleen teidän poikanne ja tyttärenne Juudan lasten kautta; ne pitää
heidät rikkaasen Arabiaan, kaukaisen maan kansalle myymän; sillä Herra
on sen puhunut.
Näin sanoo
Herra: kolmen ja neljän Israelin vian tähden en minä tahdo säästää, että he
vanhurskaat rahaan ja köyhät kenkäpariin myyneet ovat.
Sentähden,
että te köyhää sorratte, ja otatte häneltä suuret kuormat jyviä, ei pidä
teidän niissä huoneissa asuman, jotka te vuojonkivistä rakentaneet olette; te
olette istuttaneet kauniit viinamäet, vaan ei teidän pidä niistä viinaa juoman.
Kuulkaat
tätä te, jotka köyhää sorratte, ja vaivaisia maakunnassa hävitätte,
Että me
saisimme köyhät rahallamme haltuumme ja hätäytyneet kenkäparilla, ja
myisimme akanat jyväin edestä?
Niin Herra
antoi suuren tuulen tulla merelle, ja suuri ilma nousi merellä, niin että
haaksi luultiin rikkaantuvan.
Joiden
kautta hänen rikkaansa paljon vääryyttä tekevät, ja hänen asuvaisensa
valhettelevat; ja pettäväinen kieli on heidän suussansa.
Jospa sinä
vielä kiroisit pään valtikkaa kylinensä! jotka tulevat niinkuin tuulispää minua
hajoittamaan, ja iloitsevat niinkuin he olisivat köyhän syöneet
salaisesti.
Minä tahdon
sinusta antaa jäädä köyhän ja halvan kansan; heidän pitää Herran nimeen
turvaaman.
Iloitse,
sinä Zionin tytär, suuresti, ja riemuitse, sinä Jerusalemin tytär! Katso, sinun
kuninkaas tulee sinulle, vanhurskas, ja auttaja, köyhä, ja ajaa aasilla
ja aasin tamman varsalla.
Sillä heidän
omistajansa teurastavat niitä, ja ei luule siitä syntiä olevan; myyvät niitä,
ja sanovat: kiitetty olkoon Herra, että minä olen rikastunut; ja ei
heidän paimenensa heitä säästä.
Ja jos Edom
sanois: me olemme köyhtyneet, mutta me tahdomme autiot jälleen rakentaa;
niin sanoo Herra Zebaot näin: jos he rakentavat, niin minä tahdon maahan
kukistaa; ja ne pitää kutsuttaman jumalattomuuden rajaksi ja siksi kansaksi,
jolle Herra on vihainen ijankaikkisesti.
Mutta
orjantappurain sekaan kylvetty on se, joka sanan kuulee; ja tämän mailman suru
ja rikkauden petos tukahuttaa sanan, ja hän tulee hedelmättömäksi.
Mutta Jesus
sanoi opetuslapsillensa: totisesti sanon minä teille: rikas tulee
työläästi taivaan valtakuntaan.
Ja taas
sanon minä teille: huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan
tulla Jumalan valtakuntaan.
Mutta kuin
ehtoo tuli, tuli yksi rikas mies Arimatiasta, jonka nimi oli Joseph,
joka myös itse oli Jesuksen opetuslapsi.
Ja tämän
maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja
tukahuttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi.
Huokiampi on
kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan
sisälle tulla.
Ja kuin
Jesus istui uhri-arkun kohdalla ja katseli, kuinka kansa pani rahaa
uhri-arkkuun, ja monta rikasta pani paljon,
Niin tuli köyhä
leski, ja pani kaksi ropoa, se on kuusinainen.
Niin hän
kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi heille: Totisesti sanon minä teille:
tämä köyhä leski pani enemmän uhri-arkkuun kuin kaikki ne, jotka siihen
panivat.
Sillä he
ovat kaikki panneet siitä, mitä heille liiaksi oli; mutta tämä köyhyydestänsä
pani kaiken, mitä hänellä oli, kaiken tavaransa.
Isoovat
täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi.
Mutta se
mikä orjantappuroihin lankesi, ovat ne, jotka kuulevat, ja menevät pois, ja
tukahutetaan surusta, rikkaudesta ja elämän hekumasta, eikä kanna
hedelmää.
Niin hän
sanoi heille vertauksen, sanoen: yhden rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.
Niin on myös
se, joka itsellensä tavaraa kokoo, ja ei ole rikas Jumalassa.
Mutta hän
sanoi myöskin opetuslapsillensa: oli rikas mies, jolla oli
huoneenhaltia, ja hänen edessänsä kannettiin hänen päällensä, että hän oli
hukuttanut hänen hyvyytensä.
Oli yksi rikas
mies, joka vaatetti itsensä purpuralla ja kalliilla liinavaatteilla, ja eli
joka päivä ilossa herkullisesti.
Ja pyysi
ravittaa niistä muruista, jotka rikkaan pöydältä putosivat; mutta koirat
myös tulivat ja nuolivat hänen paisumansa.
Niin
tapahtui, että kerjääjä kuoli ja vietiin enkeleiltä Abrahamin helmaan: niin
kuoli myös rikas ja haudattiin.
Vaan kuin
hän sen kuuli, tuli hän murheelliseksi; sillä hän oli sangen rikas.
Mutta kuin
Jesus näki hänen murheissansa olevan, sanoi hän: kuinka työläästi rikkaat
tulevat Jumalan valtakuntaan;
Sillä
huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla
Jumalan valtakuntaan.
Ja katso,
yksi mies oli nimeltä Zakeus, joka oli Publikanien päämies ja hän oli rikas,
Mutta kuin
hän katsoi, näki hän rikkaat panevan lahjojansa uhri-arkkkuun.
Hän näki
myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.
Ja sanoi:
totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin nämät
kaikki.
Sillä kaikki
nämät panivat siitä, mitä heillä liiaksi oli, Jumalan uhriski, vaan tämä pani köyhyydestänsä
kaiken tavaransa, mikä hänellä oli.
Eli
katsotkos ylön hänen hyvyytensä, kärsiväisyytensä ja pitkämielisyytensä rikkauden,
ettet tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?
Ja että hän
tiettäväksi tekis kunniansa rikkauden laupiutensa astioille, jotka hän
kunniaan on valmistanut,
Ei ole
yhtään eroitusta Juudalaisen ja Grekiläisen välillä; sillä yksi on kaikkein
Herra, rikas kaikkein kohtaan, jotka häntä rukoilevat.
Mutta jos
heidän lankeemisensa on maailman rikkaus ja heidän vähennöksensä on
pakanain rikkaus; kuinka paljoa enemmin heidän täydellisyytensä?
Oi sitä
Jumalan rikkauden, ja viisauden, ja tunnon syvyyttä! kuinka
tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!
Että te
olette kaikissa rikkaaksi tehdyt hänessä, kaikessa opissa ja kaikessa
tuntemisessa.
Jo te olette
ravitut, jo te olette rikastuneet, ilman meitä te vallitsette: ja oi
jospa te tosin vallitsisitte, että mekin teidän kanssanne vallitsisimme!
Mutta ei
ruoka meitä saata otolliseksi Jumalan edessä; jos me syömme, emme siitä rikkaammaksi
tule; ellemme taas syö, emmepä me sentähden köyhemmäksi tule.
Ja jos minä
kaiken tavarani kuluttaisin köyhäin ravinnoksi, ja jos minä antaisin
ruumiini poltettaa, ja ei olisi minulla rakkautta, niin ei se olisi minulle
mitään hyödyllinen.
Niinkuin
murheelliset ja kuitenkin aina iloiset, niinkuin köyhät, mutta kuitenkin
monta rikkaaksi tekeväiset, niinkuin ne, joilla ei mitään ole ja joiden
kuitenkin kaikki omat ovat.
Sillä heidän
ilonsa oli ylönpalttinen, kuin heitä monen vaivan kautta koeteltiin, ja vaikka
he sangen köyhät olivat, ovat he kuitenkin runsaasti kaikessa
yksinkertaisuudessa antaneet.
Mutta
niinkuin te olette kaikissa rikkaat, uskossa ja sanassa, ja taidossa ja
kaikkinaisessa ahkeruudessa, ja teidän rakkaudessanne meidän kohtaamme, (niin
sovittakaat siis), että te myös tässä armossa rikkaat olisitte.
Sillä te
tiedätte meidän Herran Jesuksen Kristuksen armon, että hän rikkaana
ollessansa tuli kuitenkin teidän tähtenne köyhäksi, että te hänen köyhyytensä
kautta rikkaaksi tulisitte.
Ei niin
luullen, että muilla pitää oleman huojennus ja teillä ahdistus, vaan että se
tasan olis, niin palvelkaan teidän rikkautenne heidän köyhyyttänsä
tällä ajalla,
Että myös
heidän rikkautensa teidän puuttumistanne palvelis, että tasan tapahtuis,
Karttain
sitä, ettei kenkään meitä panettelisi senkaltaisen rikkaan avun
puolesta, joka meidän kauttamme toimitetaan.
Mutta Jumala
on väkevä niin sovittamaan, että kaikkinainen armo teidän seassanne
ylönpalttiseksi tulis, että teillä kaikissa aina yltäkyllä olis, ja olisitte rikkaat
kaikkiin hyviin töihin;
Että te
kaikissa rikkaaksi tulisitte, kaikella yksinkertaisuudella, joka meidän
kauttamme Jumalalle kiitoksen vaikuttaa.
Jossa meillä
on lunastus hänen verensä kautta, nimittäin syntein anteeksi-antamus, hänen
armonsa rikkauden jälkeen,
Ja valaisis
teidän ymmärryksenne silmät, että te tietäisitte, minkä hänen kutsumisensa
toivo on ja mikä hänen kunniansa perimisen rikkaus on hänen pyhissänsä,
Mutta
Jumala, joka rikas on laupiudesta, suuren rakkautensa tähden, jolla hän
on meitä rakastanut,
Että hän
tulevaisilla ajoilla ylönpalttisen armonsa rikkauden hyvyydestänsä
meidän kohtaamme Kristuksessa Jesuksessa osoittais.
Minulle,
joka kaikkein vähin pyhäin seassa olen, on tämä armo annettu, että minä
pakanain seassa tutkimattoman Kristuksen rikkauden julistaisin,
Että hän
antais teille voimaa kunniansa rikkauden jälkeen, että te hänen Henkensä
kautta väkeväksi tulisitte sisällisessä ihmisessä;
Minä taidan
nöyrä olla ja taidan myös korkia olla, minä olen aina ja kaikissa harjoitettu,
taidan ravittu olla ja isota, hyötyä ja köyhtyä.
Mutta minun
Jumalani on teille antava, rikkaudestansa kaikki teidän tarpeenne,
kunniassa, Jesuksen Kristuksen kautta.
Joille
Jumala tahtoi sen julistaa, mikä tämän salaisuuden kunniallinen rikkaus
pakanain seassa on, joka on Kristus teissä, kunnian toivo,
Että heidän
sydämensä saisivat lohdutuksen ja liitetyksi tulisivat rakkaudessa kaikkeen rikkauteen,
täydellisessä ymmärryksessä Jumalan ja Isän ja Kristuksen salaisuuden
tuntemiseen,
Mutta ne,
jotka rikastua tahtovat, lankeevat kiusaukseen ja paulaan ja moniin
tyhmiin ja vahingollisiin himoihin, jotka ihmiset vahinkoon ja kadotukseen
upottavat.
Käske niitä,
jotka rikkaat tässä maailmassa ovat, ettei he ylpeilisi eikä panisi
toivoansa katoovaisen rikkauden, vaan elävän Jumalan päälle, joka meille
antaa nautitaksemme runsaasti kaikkinaista:
Että he
tekisivät hyvää ja hyvissä töissä rikastuisivat, antaisivat hyvällä
mielellä, olisivat avulliset,
Ja luki
suuremmaksi rikkaudeksi Kristuksen pilkan, kuin Egyptin tavarat; sillä
hän katsoi palkan maksoa.
Ovat
kivitetyt, rikki hakatut, lävitse pistetyt, miekalla surmatut, vaeltaneet
ympäri lammasten ja vuohten nahoissa, ovat olleet köyhät, ahdistetut,
vaivatut.
Ja taas,
joka rikas on, (se kehukaan) alentamisestansa; sillä niinkuin ruohon
kukoistus pitää hänen katooman pois.
Sillä
aurinko nousi helteen kanssa ja kuivasi ruohon, ja sen kukkanen varisi, ja
hänen kauneutensa katosi; niin myös rikkaan pitää teissänsä lakastuman.
Sillä jos
teidän seurakuntaanne tulis joku mies, kantain kultasormusta, ja kiiltävällä
vaatteella puetettu; ja tulis myös köyhä ryysyllä,
Ja te
katsoisitte sitä, joka kiiltävissä vaatteissa on, ja sanoisitte hänelle: istu
tässä hyvästi; ja sille köyhälle sanoisitte: seiso sinä siellä, taikka
istu tässä minun jaloissani:
Kuulkaat,
rakkaat veljeni: eikö Jumala ole tämän maailman köyhiä valinnut, jotka uskossa rikkaat
ja valtakunnan perilliset ovat, jonka hän lupasi niille, jotka häntä
rakastavat?
Mutta te
olette häväisseet köyhän. Eikö rikkaat ole väkivaltaiset teitä
polkemaan ja vetämään teitä oikeuden eteen?
Nyt hyvin,
te rikkaat! itkekäät ja ulvokaat teidän viheliäisyyttänne, joka teidän
päällenne tuleva on.
Teidän rikkautenne
ovat mädänneet, teidän vaatteenne ovat koidellut.
Teidän
kultanne ja hopianne ovat ruostuneet, ja niiden ruoste pitää oleman teille
todistukseksi, ja pitää syömän teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette rikkauden
koonneet teillenne viimeisinä päivinä.
Minä tiedän
sinun tekos ja vaivas ja köyhyytes, (mutta sinä olet rikas,) ja
niiden pilkan, jotka itsensä Juudalaisiksi sanovat ja ei olekaan, vaan ovat
saatanan joukko.
Ettäs sanot:
minä olen rikas, minä olen rikastunut ja en minä mitään tarvitse;
ja et tiedä, ettäs viheliäinen ja raadollinen olet, köyhä, sokia ja
alastoin.
Minä neuvon
sinua minulta ostamaan kultaa tulella selitettyä, ettäs rikastuisit, ja
valkiat vaatteet, joillas sinus pukisit, ettei sinun alastomuutes häpy näkyisi,
ja voitele silmäs silmäin voiteella, ettäs näkisit.
Ja sanoivat
suurella äänellä: Karitsa, joka tapettu on, on mahdollinen ottamaan voiman, ja rikkauden,
ja viisauden, ja kunnian, ja kiitoksen, ja siunauksen.
Ja kuninkaat
maan päällä, ja ylimäiset, ja rikkaat, ja päämiehet, ja väkevät, ja
kaikki orjat, ja kaikki vapaat kätkivät itsensä luoliin ja vuorten rotkoihin,
Ja se
saattaa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja
palveliat, ottamaan merkin oikiaan käteensä taikka otsiinsa;
Sillä hänen
huoruutensa vihan viinasta ovat kaikki pakanat juoneet, ja maan kuninkaat hänen
kanssansa huorin tehneet, ja kauppamiehet maan päällä ovat rikastuneet
hänen herkkuinsa voimasta.
Näiden
kaluin kauppamiehet, jotka hänestä rikastuneet ovat, pitää taampana
seisoman hänen vaivansa pelvon tähden, itkemän ja murehtiman.
Ja sanoman:
voi, voi suurta kaupunkia! joka puetettu oli kalliilla liinalla ja purpuralla,
ja tulipunaisella, ja kullalla yltäkullattu, ja kalliilla kivillä, ja
päärlyillä; yhdellä hetkellä ovat senkaltaiset rikkaudet hävitetyt.
Ja he
heittivät multaa päittensä päälle, huusivat, itkivät ja murehtivat, sanoen:
voi, voi suurta kaupunkia! jossa kaikki rikastuneet ovat, joilla laivat
meressä olivat, hänen kalliista kaluistansa; yhdellä hetkellä on hän hävitetty.