 |
Kivet virrassa |
Niin ajalliset kuin hengellisetkin sodat ja riidat ovat syntien seurausta. Jos kaikki ihmiset kaikkialla tekisivät parannuksen oikeaan Pyhän Hengen vaikuttamaan uskoon, olisi ihmisillä sekä sielun rauha että keskinäinen rauha. Ei väkivoimin, pakolla, vaan Herran hengellä.
Moni ajallinen sota on tullut vallanpitäjien ja osan kansakuntaakin halusta olla suuri ja mahtava, ja muiden alistaminen ei ole kestävää kehitystä. Väkivoimin pidetty valta ei ole kestävää eikä kansa voi hyvin sellaisten vallanpitäjien hallitsemina. Tosin esivalta ei turhaan miekkaa kanna oikeissa asioissa ja toisaalta joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Historia opettaa: Moni diktaattori ja autoritaarinen hallinto on kukistunut ennen pitkää. Vallanpitäjillä on vastuu viimeisellä tuomiolla teoistaan ja niillä, jotka kannattavat vääryyttä, epäoikeudenmukaisuutta ja lakeja vastoin Jumalan tahtoa. Valheella on lyhyet jäljet, Jumalan edessä kaikki ovat julki ja paljaat tekoinensa ja tekemättä jättämisinänsä.
Poimintoja Bibliasta 1776
Ps. 4:8
( 4:9) Minä makaan ja lepään juuri rauhassa;
sillä sinä Herra yksinäs autat minua turvassa asumaan.
Ps. 6:6
( 6:7) Minä olen niin väsynyt huokauksista:
minä uitan vuoteeni yli yötä, ja kastan leposiani kyynelilläni.
Ps. 7:4
( 7:5) Jos minä pahalla kostanut olen
niille, jotka minun kanssani rauhassa elivät; vaan minä olen niitä
pelastanut, jotka ilman syytä minua vihasivat;
Ps. 12:2
Jokainen puhuu lähimmäisensä kanssa valhetta: he liehakoitsevat ja opettavat eripuraisuutta
sydämistä.
Ps. 18:34
Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
Ps. 18:39
Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne,
jotka nousevat minua vastaan.
Ps. 18:43
Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain
pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Ps. 29:11
Herra antaa kansallensa väkevyyden: Herra siunaa kansaansa rauhalla.
Ps. 34:14
Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.
Ps. 35:1
Davidin Psalmi. Riitele, Herra, riitaveljeini kanssa: sodi vihollisiani
vastaan.
Ps. 35:27
Iloitkaan ja riemuitkaan, jotka minun vanhurskauttani rakastavat, ja sanokaan
aina: Herra olkoon suuresti kiitetty, joka suo palveliallensa rauhan.
Ps. 37:11
Mutta siviät perivät maan, ja iloitsevat suuressa rauhassa.
Ps. 38:3
Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa
minun luissani, minun synteini tähden.
Ps. 55:9
Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan
kaupungissa.
Ps. 55:18
Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja
saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.
Ps. 55:20
He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen
liittonsa.
Ps. 55:21
Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä:
heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.
Ps. 56:1
Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin
Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa.(56:2)
Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka
päivä he sotivat ja ahdistavat minua.
Ps. 56:2
Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii
ylpiästi minua vastaan.
Ps. 60:1
Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, kultaisesta seppeleen kukkaisesta
opettamaan, (60:2) Kuin hän oli sotinut
Syrialaisten kanssa Mesopotamiasta, ja Zoban Syrialaisten kanssa; kuin Joab
palasi, ja löi Suolalaaksossa kaksitoistakymmentä tuhatta Edomilaista. (60:3) Jumala, sinä joka olet meitä lykännyt pois,
hajoittanut meitä ja ollut vihainen, palaja taas meidän tykömme.
Ps. 66:7
Hän hallitsee voimansa kautta ijankaikkisesti, hänen silmänsä katselevat
kansoja: eripuraiset ei pidä voiman korottaa itseänsä, Sela!
Ps. 68:30
Nuhtele ruovon petoa, härkäin laumaa kansain vasikkain kanssa, jotka kumartaen
tuovat hopeakankeja: hajoittanut on hän kansat, jotka mielellänsä sotivat.
Ps. 72:3
Vuoret tuokaan rauhan kansalle, ja kukulat vanhurskauden.
Ps. 72:7
Hänen aikanansa vanhurskas kukoistaa, ja on suuri rauha siihen asti,
ettei kuuta enää olekaan.
Ps. 78:9
Niinkuin Ephraimin lapset, sota-aseilla varustetut joutsimiehet,
pakenivat sodan ajalla.
Ps. 80:6
Sinä olet meidät pannut riidaksi läsnäasuvaisillemme; ja meidän
vihollisemme pilkkaavat meitä.
Ps. 81:7
Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin
sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden
tykönä, Sela!
Ps. 85:8
Jospa minä kuulisin, mitä Herra Jumala puhuu, että hän rauhan lupasi
kansallensa ja pyhillensä, ettei he hulluuteen joutuisi.
Ps. 85:10
Että laupius ja totuus keskenänsä kohtaisivat: vanhurskaus ja rauha
toinen toisellensa suuta antaisivat;
Ps. 95:11
Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.
Ps. 106:32
Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin
heidän tähtensä;
Ps. 109:3
Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua
vastaan ilman syytä.
Ps. 116:7
Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi
sinulle.
Ps. 119:165
Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä
loukkaa.
Ps. 120:6
Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa
vihaavat.
Ps. 120:7
Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.
Ps. 122:6
Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua
rakastavat!
Ps. 122:7
Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!
Ps. 122:8
Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!
Ps. 125:5
Mutta jotka poikkeevat vääriin teihinsä, niitä Herra ajaa pois pahantekiäin
kanssa; mutta rauha olkoon Israelille!
Ps. 128:6
Ja saat nähdä lastes lapset: rauha olkoon Israelille!
Ps. 132:8
Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
Ps. 132:14
Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se
minulle kelpaa.
Ps. 140:2
Jotka pahaa ajattelevat sydämissänsä, ja joka päivä sotaan hankitsevat.
Ps. 144:1
Davidin Psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan,
ja sormeni tappelemaan,
Ps. 147:14
Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
Sananl. 3:2
Sillä ne saatavat sinulle pitkän ijän, hyvät vuodet ja rauhan.
Sananl. 3:17
Hänen tiensä ovat iloiset, ja kaikki hänen askeleensa rauha.
Sananl. 6:14
Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat
matkaan.
Sananl. 6:19
Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan
veljesten välille.
Sananl. 10:12
Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
Sananl. 12:20
Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa
neuvovat, niillä on ilo.
Sananl. 13:10
Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen
toimelliseksi.
Sananl. 13:13
Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa
vaeltaa.
Sananl. 15:16
Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
Sananl. 15:18
Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
Sananl. 16:7
Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen
vihamiehensä rauhaan.
Sananl. 16:28
Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
Sananl. 17:1
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
Sananl. 17:9
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian
ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
Sananl. 17:14
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta
ennenkuin sinä siihen sekaannut.
Sananl. 18:1
Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin
asioihin.
Sananl. 18:18
Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
Sananl. 18:19
Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita
pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
Sananl. 19:13
Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen
pisaroitseminen.
Sananl. 20:3
Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät,
ovat kaikki tyhmät.
Sananl. 21:9
Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä
huoneessa.
Sananl. 21:19
Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon
kanssa.
Sananl. 22:10
Aja pilkkaaja pois,niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa.
Sananl. 24:15
Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
Sananl. 25:24
Parempi on istus katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä
huoneessa.
Sananl. 26:20
Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat
lakkaavat.
Sananl. 26:21
Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa
metelin.
Sananl. 27:15
Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät
oikein yhteen verrataan.
Sananl. 28:25
Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu.
Sananl. 29:9
Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli
iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
Sananl. 29:22
Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
Sananl. 30:33
Joka rieskaa kirnuu, hän tekee voita: ja jokaa nenää pusertaa, hän vaatii ulos
veren: ja joka vihaa kehoittaa, hän vaatii riitaan.
Saarn. 2:23
Vaan kivun, mielikarvauden ja murheen kaikkena elinaikanansa, niin ettei hänen
sydämensä saa yölläkään lepoa: se on myös turhuus.
Saarn. 3:8
Aika rakastaa, ja aika vihata; sodan aika, ja rauhan aika.
Saarn. 6:5
Joka ei ole aurinkoa nähnyt eikä tuntenut, sillä on parempi lepo kuin
tällä.
Saarn. 6:10
Mikäs on, vaikka joku korkiasti ylistetty on? niin hän kuitenkin tiedetään
ihmiseksi, ja ei hän taida voimallisemman kanssa riidellä;
Saarn. 9:11
Minä käänsin itseni ja katsoin, kuinka auringon alla käymän pitäis? ettei auta
juosta, ehkä joku nopsa olis, eikä auta sotimaan, vaikka joku väkevä
olis: ei auta elatukseen, ehkä joku taitava olis, ei myös rikkauteen auta
toimellisuus, ei myös auta otollisuuteen, että joku taitava on; mutta se on
kaikki ajassa ja onnessa.
Saarn. 9:18
Sillä viisaus on parempi kuin sota-aseet; vaan yksi syntinen turmelee
paljon hyvää.
Laul. l. 3:8
He pitävät kaikki miekkaa ja ovat soveliaat sotaa; jokaisella on hänen
miekkansa vyöllänsä pelvon tähden yöllä.
Laul. l. 3:9
Kuningas Salomo antoi tehdä itsellänsä lepokammion Libanonin puista:
Laul. l. 4:4
Sinun kaulas on niinkuin Davidin torni, joka on rakennettu vahvalla muurilla,
jossa tuhannen kilpeä riippuu, ja kaikkinaiset väkeväin sota-aseet.
Laul. l. 8:10
Minä olen muuri, ja minun rintani ovat niinkuin tornit; siitä minä olen hänen
silmäinsä edessä niinkuin rauhan löytäjä.
Jes. 2:4
Ja hän tuomitsee pakanain seassa, ja rankaisee monta kansaa. Silloin heidän
pitää miekkansa vannaksi tekemän, ja keihäänsä vikahteeksi; sillä ei yhdenkään
kansan pidä toista kansaa vastaan miekkaa nostaman, eikä silleen tottuman sotimaan.
Jes. 3:8
Sillä Jerusalem kaatuu, ja Juuda käy ylösalaisin; että heidän kielensä ja
tekonsa on Herraa vastaan, niin että he hänen majesteettinsa silmiä vastoin sotivat.
Jes. 7:1
Sitte tapahtui Ahaksen Jotamin pojan, Ussian pojan, Juudan kuninkaan aikana,
että Retsin Syrian kuningas, ja Peka Remalian poika, Israelin kuningas,
vaelsivat Jerusalemiin, sotimaan sitä vastaan; mutta ei he taitaneet
sitä voittaa.
Jes. 8:9
Kokoontukaat kansat, ja paetkaat kuitenkin; kuulkaat kaikki, jotka olette
kaukaisissa maakunnissa: hankkikaat sotaan ja paetkaat kuitenkin,
hankkikaat ja paetkaat kuitenkin.
Jes. 9:5
(9:4) Sillä kaikki sota ja meteli, ja
veriset vaatteet pitää poltettaman ja tulella kulutettaman.
Jes. 9:6
(9:5) Sillä meille on lapsi syntynyt, ja
poika on meille annettu, jonka hartioilla herraus on; ja hänen nimensä
kutsutaan Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Ijankaikkinen Isä, Rauhan
päämies:
Jes. 9:7
(9:6) Että hänen herrautensa pitää suureksi
tuleman, ja ei rauhalla loppua, Davidin istuimelle ja hänen valtakunnallensa,
valmistamaan sitä ja vahvistamaan tuomiolla ja vanhurskaudella: hamasta nyt
niin ijankaikkiseen on Herran Jumalan Zebaotin kiivaus tämän tekevä.
Jes. 11:10
Ja tapahtuu sinä päivänä, että Isain juurta, joka seisoo kansan lippuna, pitää
pakanain etsimän; ja hänen leponsa on kunniallinen oleva.
Jes. 13:4
Siellä on suuren joukon huuto vuorilla, niinkuin paljon kansan huuto, niinkuin
humaus pakanain kootusta valtakunnasta: Herra Zebaot varustaa joukon sotaan,
Jes. 14:7
Nyt on kuitenkin koko maailmalla lepo, ja on alallansa ja riemuitsee
ilossa.
Jes. 19:2
Ja minä yllytän Egyptiläiset toinen toisensa päälle, niin että yhden pitää sotimaan
toista vastaan, yhden ystävän toista vastaan, yhden kaupungin toista vastaan,
ja yhden valtakunnan toista vastaan.
Jes. 20:1
Sinä vuonna, kuin Tartan tuli Asdodiin, jonka Assyrian kuningas Sargon oli
lähettänyt, ja soti Asdodia vastaan ja voitti sen:
Jes. 21:4
Minun sydämeni vapisee, kauhistus on minun peljättänyt; sentähden ei ole
minulla ollut suloisella yöllä yhtään lepoa.
Jes. 21:15
Sillä he pakenevat miekkaa, paljasta miekkaa, jännitettyä jousta ja isoa sotaa.
Jes. 23:12
Ja sanoi: ei sinun pidä enään iloitseman, sinä häväisty neitsy Zidonin tytär:
nouse ja mene matkaas Kittimiin, ei sinulla pidä sielläkään lepoa
oleman.
Jes. 26:3
Sinä pidät aina rauhan, vahvan lupaukses jälkeen; sillä sinuun
turvataan.
Jes. 26:12
Mutta sinä, Herra, saatat meille rauhan; sillä kaikki, mitä me
toimitamme, olet sinä meille antanut.
Jes. 27:4
En ole minä vihainen. Voi jos minä saisin sotia ohdakkeiden ja
orjantappurain kanssa! niin minä menisin heidän tykönsä, ja polttaisin heidät
kaikki tyynni.
Jes. 27:5
Hän on minua tallella pitävä, ja toimittava minulle rauhan; rauhan
on hän vielä sitte minulle saattava.
Jes. 28:12
Niin saadaan lepo, näin virvoitetaan väsyneet, niin ollaan alallansa; ja
ei kuitenkaan tahdota kuulla (tätä saarnaa).
Jes. 29:7
Mutta niinkuin yön näkö unessa, niin pitää kaikkein pakanain joukko oleman,
jotka sotivat Arielia vastaan, kaiken joukkonsa ja saartonsa kanssa, ja
niitä, jotka häntä ahdistavat.
Jes. 29:8
Sillä niinkuin isoovainen on unessa syövinänsä, mutta herättyänsä on hänen
sielunsa vielä tyhjä; ja niinkuin janoova on unessa juovinansa, mutta
herättyänsä on hän voimatoin ja janoissansa: juuri niin pitää myös kaikkein
pakanain joukko oleman, jotka sotivat Zionin vuorta vastaan.
Jes. 30:32
Sillä vitsan pitää kyllä sattuman ja koskeman, kuin Herra sen vie heidän
ylitsensä rummuilla ja kanteleilla, ja joka paikassa sotii heitä
vastaan.
Jes. 31:4
Sillä näin sanoo Herra minulle: niinkuin jalopeura ja nuori jalopeura kiljuu
saaliinsa päällä, kuin paimenten joukko on kokoontunut sitä vastaan, ei
peljästy heidän huudostansa, eikä hämmästy vaikka heitä monta on: juuri niin on
Herra Zebaot menevä alas sotimaan Zionin vuorella ja sen korkeudella.
Jes. 32:17
Ja vanhurskauden työ on rauha, ja vanhurskauden hyödytys ijankaikkinen
hiljaisuus ja lepo.
Jes. 32:18
Niin että minun kansani on asuva rauhan huoneessa, turvallisissa
majoissa ja jalossa levossa.
Jes. 33:7
Katso, heidän sanansaattajansa huutavat ulkona: rauhan enkelit itkevät
haikiasti.
Jes. 36:5
Minä taidan arvata, ettäs luulet itselläs vielä olevan neuvoa ja voimaa sotiakses;
keneen sinä siis luotat, ettäs olet minusta luopunut?
Jes. 37:8
Mutta kuin Rabsake palasi, löysi hän Assyrian kuninkaan sotimasta LIbnaa
vastaan; sillä hän oli kuullut hänen matkustaneen Lakiksesta.
Jes. 37:9
Sillä sanoma tuli Tirhakasta Etiopian kuninkaasta, sanoen: hän on lähtenyt sotimaan
sinua vastaan. Kuin hän tämän kuuli, lähetti hän sanan Hiskialle, ja käski
hänelle sanoa:
Jes. 39:8
Ja Hiskia sanoi Jesaialle: Herran sana on hyvä, jonka sinä puhunut olet. Ja
sanoi: olkoon kuitenkin rauha ja uskollisuus minun päivinäni.
Jes. 40:2
Puhukaat suloisesti Jerusalemin kanssa, ja saarnatkaat hänelle, että hänen sotimisensa
on täytetty; sillä hänen rikoksensa on annettu anteeksi, että hän on saanut
kaksinkertaisesti Herran kädestä, kaikkein synteinsä tähden.
Jes. 41:3
Ja hän ajoi heitä takaa, ja pääsi rauhassa sitä tietä, jota ei hänen
jalkansa ennen käyneet.
Jes. 41:12
Niin että sinun pitää kysymän heitä, ja ei löytämän. Ne miehet, jotka sinun
kanssas riitelevät, pitää tuleman niinkuin ei mitään, ja ne miehet, jotka sotivat
sinua vastaan, pitää saaman loppunsa.
Jes. 45:7
Minä joka teen valkeuden ja luon pimeyden, minä joka annan rauhan ja
luon pahan; minä olen Herra, joka kaikki nämät teen.
Jes. 48:18
O jospa sinä pitäisit minun käskyistäni vaarin! niin sinun rauhas olis
niinkuin virta, ja vanhurskautes niinkuin meren aalto.
Jes. 48:22
Mutta jumalattomalla, sanoo Herra, ei ole rauhaa.
Jes. 49:25
Sillä näin sanoo Herra: nyt pitää vangit väkevältä otettaman pois, ja tuimain
saalis irralle pääsemän; ja minä tahdon riidellä sinun riitaveljeis
kanssa, ja varjella sinun lapsias.
Jes. 50:8
Se on läsnä, joka minun vanhurskauttaa; kuka tahtoo riidellä minun
kanssani? Seisokaamme ynnä; kellä on oikeus minua vastaan, se tulkoon tänne
minun tyköni.
Jes. 51:22
Näin sanoo Herra, sinun Herras ja sinun Jumalas, joka kansansa edestä sotii:
katso, minä otan kompastuskalkin sinun kädestäs, ja minun vihani kalkin rahkan;
ei sinun pidä sitä enään juoman.
Jes. 52:7
O kuinka suloiset ovat evankeliumin saarnaajain jalat vuorilla, jotka rauhaa
julistavat, jotka hyvää saarnaavat, autuuden ilmoittavat, jotka Zionille
sanovat: sinun Jumalas on kuningas.
Jes. 53:5
Vaan hän on haavoitettu meidän pahain tekoimme tähden, ja meidän synteimme
tähden on hän hosuttu. Rangaistus on hänen päällänsä, että meillä rauha
olis, ja hänen haavainsa kautta olemme me parannetut.
Jes. 54:10
Sillä vuoret pitää välttämän ja kukkulat lankeeman; mutta minun armoni ei pidä
sinusta poikkeeman, ja minun rauhani liitto ei pidä lankeeman pois,
sanoo Herra sinun armahtajas.
Jes. 54:13
Ja kaikki sinun lapses pitää oleman opetetut Herralta, ja suuri rauha
sinun lapsilles.
Jes. 55:12
Sillä ilossa teidän pitää lähtemän ja rauhassa saatettaman; vuoret ja
kukkulat pitää teidän edessänne kiitosta veisaaman, ja kaikki puut kedolla
käsillänsä yhteen lyömän.
Jes. 57:2
Ja jotka toimellisesti vaeltaneet ovat, tulevat rauhaan, ja lepäävät
kammioissansa.
Jes. 57:16
Sillä en minä ijäti tahdo riidellä, enkä vihastua ijankaikkisesti; vaan
minun kasvoistani on henki lähtevä, ja minä teen hengen.
Jes. 57:19
Minä olen luonut huulten hedelmän: rauhan, rauhan sekä
kaukaisille että läheisille, sanoo Herra, ja olen heitä parantanut.
Jes. 57:21
Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.
Jes. 58:4
Katso, te paastotte toraksi ja riidaksi, pieksätte rusikalla
jumalattomasti. Älkäät paastotko niinkuin te nyt teette, että teidän parkunne
kuuluu korkeuteen.
Jes. 59:8
Ei he tunne rauhan teitä, eikä ole oikeutta heidän käymisissänsä; heidän
polkunsa ovat karsaat: joka niitä käy, ei hänellä ole ikänä rauhaa.
Jes. 60:17
Minä tahdon saattaa kultaa vasken siaan, ja hopiaa raudan siaan, ja vaskea
puiden siaan ja rantaa kivien sijaan ja tahdon tehdä vaivas rauhaksi, ja
työs vanhurskaudeksi.
Jes. 63:10
Mutta he olivat vastahakoiset, ja vihoittivat hänen Pyhän Henkensä; sentähden
hän muuttui heidän viholliseksensa, ja soti heitä vastaan.
Jes. 63:14
Niinkuin karjan, joka kedolle menee, saatti Herran Henki heidät lepoon,
niin sinä myös kansas johdatit, tehdäkses itselles ijankaikkista nimeä.
Jes. 66:1
Näin sanoo Herra: taivas on minun istuimeni, ja maa minun jalkaini astinlauta.
Mikä siis on se huone, jonka te minulle rakennatte, eli mikä on minun leposiani?
Jes. 66:12
Sillä näin sanoo Herra: katso minä levitän hänen tykönänsä rauhan
niinkuin virran, ja pakanain kunnian niinkuin vuotavan ojan, jota te saatte
imeä; ja teitä pitää sylissä kannettaman, ja polvien päällä ihanteleman.
Jer. 1:19
Ja he sotivat sinua vastaan, ei kuitenkaan heidän pidä sinua voittaman;
sillä minä olen sinun tykönäs, sanoo Herra, vapahtamassa sinua.
Jer. 2:29
Miksi te tahdotte vielä riidellä minun kanssani? Te olette kaikki
minusta luopuneet, sanoo Herra.
Jer. 4:10
Mutta minä sanoin: voi! Herra, Herra, sinä olet antanut tämän kansan ja
Jerusalemin suuresti pettää itsensä, sanoen: Teillä on oleva rauha; ja
kuitenkin miekka hamaan sieluun asti lähestyy.
Jer. 4:19
Kuinka on minun sydämeni kipiä, minun sydämeni tykyttää ruumiissani, ja ei ole lepoa;
sillä minun sieluni kuulee vaskitorven äänen ja sodan huudon.
Jer. 6:4
(Ja sanoo:) pyhittäkäät sota häntä vastaan, nouskaat ja käykäämme
puolipäivänä ylös; voi meitä! sillä ehtoo joutuu ja varjo tulee suureksi.
Jer. 6:14
Ja lohduttavat kansaani hänen viheliäisyydessänsä, sitä halpana pitämään, ja
sanovat: rauha, rauha; ja ei rauhaa olekaan.
Jer. 6:25
Älkään kenkään lähtekö pellolle, ja älköön kenkään tielle menkö; sillä joka
paikassa on rauhattomuus vihollisen miekan tähden.
Jer. 8:11
Ja rohkaisevat minun kansani tytärtä onnettomuudessansa, sitä turhana pitämään,
ja sanovat: rauha, rauha, ja rauhaa ei olekaan.
Jer. 8:15
Odota rauhaa ja terveyden aikaa, ehkei mitään hyvää ole käsissä, ja että
te parannettaisiin, ehkei muuta ole kuin hämmästys.
Jer. 12:5
Jos ne, jotka jalkaisin käyvät, väsyttävät teidät, kuinka siis silloin käy,
kuin sinun täytyy hevosmiesten kanssa juosta? Ja jos sinä etsit niissä
maakunnissa suruttomuutta, joissa rauha on, mitä sinulle on tapahtuva
sen ylpiän Jordanin tykönä?
Jer. 12:12
Sillä hävittäjät tulevat kaikille kukkuloille korvessa, ja Herran miekka
kuluttaa yhdestä maan äärestä niin toiseen, ja ei yhdelläkään lihalla pidä rauhaa
oleman.
Jer. 14:13
Niin minä sanoin: oi Herra, Herra, katso, prophetat sanovat heille: ei teidän
pidä miekkaa näkemän, eikä saaman kallista aikaa, mutta minä annan teille hyvän
rauhan tässä paikassa.
Jer. 14:19
Oletkos Juudan peräti hyljännyt, eli ilvottaako sielus Zionia? miksi sinä olet
niin meitä lyönyt, ettei kenkään parantaa taida? Me toivoimme rauhaa,
mutta ei tule mitään hyvää: parantamisen aikaa, ja katso, tässä on vielä nyt
enempi vahinkoa.
Jer. 15:5
Sillä kuka tahtoo sinua armahtaa, Jerusalem? kuka sinua surkuttelee? kuka pitää
menemän ja saattaman rauhaa sinulle?
Jer. 15:20
Sillä minä teen sinut vahvaksi vaskiseksi muuriksi tätä kansaa vastaan, ja he sotivat
sinua vastaan, vaan ei heidän pidä sinua voittaman; sillä minä olen sinun
tykönäs auttamassa sinua ja vapahtamassa sinua, sanoo Herra;
Jer. 16:5
Sillä näin sanoo Herra: ei sinun pidä menemän murhehuoneesen, eikä menemän
itkemään eli surkuttelemaan heitä; sillä minä olen ottanut pois minun rauhani
tältä kansalta, sanoo Herra, ja minun armoni ja laupiuteni;
Jer. 21:2
Kysy Herralta meidän puolestamme; sillä Nebukadnetsar Babelin kuningas sotii
meitä vastaan: jos Herra tahtoo meille tehdä kaikkein ihmettensä jälkeen, että
hän menis pois meidän tyköämme.
Jer. 21:4
Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: katso, minä tahdon kääntää ne sota-aseet
takaperin, jotka teidän käsissänne ovat, joilla te soditte Babelin kuningasta
vastaan ja Kaldealaisia vastaan, jotka teidän muurinne piirittäneet ovat
ympäri, ja tahdon heitä koota keskelle kaupunkia kokoon.
Jer. 23:17
He sanovat köykäisesti niille, jotka minua pilkkaavat: Herra on sen sanonut:
teillä pitää rauha oleman; ja kaikille niille, jotka vaeltavat sydämensä
ajatusten jälkeen, sanovat he: ei yksikään onnettomuus tule teidän päällenne.
Jer. 28:8
Ne prophetat, jotka minun edelläni ja sinun edelläs vanhasta olleet ovat, he
ovat ennustaneet monta maakuntaa ja suuria valtakuntia vastaan sotaa,
onnettomuutta ja ruttoa.
Jer. 28:9
Mutta kuin propheta ennustaa rauhaa, niin tunnetaan, kuin hänen sanansa
täytetyksi tulee, että Herra hänen totisesti on lähettänyt.
Jer. 29:11
Sillä minä kyllä tiedän, mitkä teistä minun ajatukseni ovat, sanoo Herra: rauhan
ja ei murheen ajatukset; että minä olen antava teille sen lopun, jonka te
toivotte.
Jer. 30:5
Sillä näin sanoo Herra: me kuulemme pelvon äänen, siellä on sula pelko ja ei
yhtään rauhaa.
Jer. 30:10
Sentähden älä pelkää palveliani Jakob, sanoo Herra, ja Israel älä hämmästy!
sillä katso, minä tahdon auttaa sinua kaukaa, ja sinun siementäs vankiutensa
maasta, niin että Jakobin pitää tuleman jällensä, elämän rauhassa ja
oleman hyvässä levossa, ja ei kenenkään pidä häntä peljättämän.
Jer. 31:2
Näin sanoo Herra: se kansa, joka miekalta jäi, on armon korvessa löytänyt
siinä, että minä ahkeroitsin saattaa Israelin lepoon.
Jer. 32:24
Katso, tämä kaupunki on piiritetty, niin että se pitää voitettaman, ja kaupunki
annettaman Kaldealaisten käsiin, jotka sotivat sitä vastaan miekalla,
nälällä ja rutolla; ja niinkuin sinä olet sanonut, niin nyt tapahtuu, sen sinä
näet.
Jer. 32:29
Ja kaldealaisten, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, pitää tänne
tuleman, ja sytyttävät tämän kaupungin tuleen ja polttavat sen niine taloineen,
ja tähän kaupunkiin tulen sytyttämän, ja polttaman sen huoneinensa, kussa he
Baalille kattoin pällä suitsuttaneet, ja muille jumalille juomauhreja uhranneet
ovat, minua vihoittaaksensa.
Jer. 33:5
Ja niistä, jotka tänne ovat tulleet sotimaan Kaldealaisia vastaan, että
he täyttäisivät ne ihmisten ruumiilla, jotka minä minun vihassani ja
julmuudessani lyövä olen; sillä minä olen kätkenyt minun kasvoni tämän
kaupungin edestä, kaiken heidän pahuutensa tähden:
Jer. 33:6
Katso, minä tahdon sitoa heidän haavansa ja tehdä heidät terveeksi, ja tahdon
kuulla heidän rukouksensa rauhasta ja uskollisuudesta;
Jer. 33:9
Ja se on oleva minulle ilonimeksi, ylistykseksi ja kunniaksi kaikkein pakanain
seassa maan päällä, kuin he saavat kuulla kaiken sen hyvän, minkä minä heille
teen; ja heidän pitää peljästymän ja hämmästymän kaikkea sitä hyvää ja kaikkea
sitä rauhaa, jonka minä heille antaa tahdon.
Jer. 34:5
Sinun pitää kuoleman rauhassa, ja niinkuin sinun isilles, jotka sinun
edelläs ovat kuninkaat olleet, on poltettu , niin pitää myös sinulle
poltettaman, ja sinua pitää itkettämän: voi herra! sillä minä olen sen sanonut,
sanoo Herra.
Jer. 34:22
Katso, minä käsken heitä, sanoo Herra, ja annan taas tulla tämän kaupungin
eteen, ja heidän pitää sotiman sitä vastaan, ja voittaman sen, ja
tulella polttaman, ja minä hävitän Juudan kaupungit, niin ettei kenkään niissä
pidä enään asuman.
Jer. 37:8
Ja Kaldealaisten pitää palajaman ja sotiman tätä kaupunkia vastaan, ja
voittaman sen, ja polttaman sen tulella.
Jer. 41:12
Ottivat he kaiken kansan tykönsä, ja läksivät Ismaelia Netanjan poikaa vastaan sotaan,
ja saavuttivat hänen Gibeonissa suuren veden tykönä.
Jer. 42:11
Te saatte olla kyllä Babelin kuninkaalta rauhassa, jota te pelkäätte; ei
teidän pidä häntä pelkäämän, sanoo Herra; sillä minä tahdon olla teidän
tykönänne, niin että minä autan ja vapahdan teitä hänen kädestänsä.
Jer. 43:12
Ja minä sytytän tulen epäjumalain huoneisiin Egyptissä, niin että hän polttaa
ja vie heidät pois; ja hänen pitää puettaman itsensä Egyptin maahan, niinkuin
paimen puettaa itsensä hameesensa, ja pitää menemän sieltä matkaansa rauhassa.
Jer. 45:3
Sinä sanoit: voi nyt minua! kuinka on Herra vaivaa minun kivulleni lisännyt;
minä huokaan minuni väsyksiin, ja en löydä lepoa.
Jer. 46:3
Valmistakaat kilpi ja keihäs, ja lähtekäät sotaan.
Jer. 46:27
Mutta sinä minun palveliani Jakob, älä mitään pelkää, ja sinä Israel, älä
mitään epäile; sillä katso, minä autan sinua kaukaa, ja sinun siemenes
vankiutensa maasta, niin että Jakobin pitää tuleman jälleen, ja oleman rauhassa
ja levossa, ja ei pidä kenenkään häntä peljättämän.
Jer. 48:45
Jotka taposta pakenevat, pitää etsimän turvaa Hesbonissa; mutta tulen pitää käymän
Hesbonista ja liekin Sihonista, joka Moabin paikat ja sotivaisen kansan
nielemän pitää.
Jer. 49:2
Sentähden katso, aika tulee, sanoo Herra, että minä annan kuulla sotariekunan
Ammonin lasten Rabbatin ylitse, että sen pitää yhdessä koossa autiona oleman,
ja kylinensä tulella poltettaman; mutta Israelin pitää omistaman heidät, joilta
he ovat omistetut olleet, sanoo Herra.
Jer. 49:14
Minä olen kuullut sanoman Herralta, että sanansaattaja on lähetetty pakanoille:
kootkaat teitänne ja tulkaat tänne häntä vastaan, ja sotikaat.
Jer. 49:23
Damaskua vastaan: Hematissa ja Arpadissa on surkia meno; he epäilevät, sillä he
kuulevat pahoja sanomia; asuvaiset meren tykönä ovat hämmästyksissä, niin ettei
heillä ole lepoa.
Jer. 51:20
Sinä olet minun vasarani, minun sota-aseeni: ja minä lyön kauttas
pakanat ja hävitän valtakunnat.
Jer. 51:30
Babelin sankarit ei pidä uskaltaman mennä sotaan, vaan linnoissa
pysymän, heidän väkevyytensä on pois, ja ovat tulleet niinkuin vaimot; hänen asumisensa
ovat sytytetyt, ja hänen telkensä taitetut rikki.
Jer. 51:59
Tämän on se sana, jonka propheta Jeremia käski Serajalle Nerijan pojalle, Mahsejan
pojan, kuin hän Zedekian, Juudan kuninkaan kanssa meni Babeliin hänen
valtakuntansa neljäntenä vuotena. Ja Seraja oli rauhallinen ruhtinas.
Valit. 1:3
Juuda on vangittu raadollisuudessa ja raskaassa orjuudessa; hän asuu pakanain
seassa, ja ei löydä lepoa; kaikki hänen vihollisensa pahasti menevät
hänen kanssansa.
Valit. 1:7
Jerusalem muistaa tällä ajalla, kuinka raadollinen ja hyljätty hän on, ja
kuinka paljo hyvää hänellä vanhaan aikaan ollut on, että hänen kansansa
vihollisen kädessä on, ja ei kenkään heitä auta; hänen vihollisensa näkevät
hänen, ja nauravat hänen lepoansa.
Valit. 3:17
Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
Valit. 5:5
kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan
meille lepoa annettu.
Hes. 7:14
Soittakaat vaskitorveen, ja valmistakaat kaikki; ei kuitenkaan yksikään sotaan
ole lähtevä; sillä minun vihani tulee kaiken hänen kansansa päälle.
Hes. 7:25
Hävittäjä tulee; niin pitää heidän rauhaa etsimän, ja ei se pidä oleman
heillä.
Hes. 13:10
Sentähden, tosin sentähden, että he viettelevät minun kansani, sanoen: rauha,
ja ei siellä ole rauhaa; tämä (kansa) rakentaa seinän; mutta he sivuvat
sen sekoittamattomalla kalkilla.
Hes. 13:16
Nämät ovat Israelin prophetat, jotka Jerusalemille ennustavat ja näkevät
hänelle rauhan näkyjä; ja ei siellä rauhaa ole, sanoo Herra.
Hes. 16:49
Katso, se oli sinun sisares, Sodoman synti: ylpeys, ja kaikissa yltäkylläisyys,
ja hyvä rauha, joka hänellä ja hänen tyttärillänsä oli: mutta köyhiä ja
tarvitsevia ei he auttaneet;
Hes. 21:22
Niin pitää arpa lankeeman hänen oikialle puolellensa Jerusalemia päin, ja hän
antaa sinne viedä sota-aseita, ja läven (muuriin) avata, murhaamaan,
suurella äänellä huutamaan, panemaan sota-aseita porttien eteen,
tekemään saartoa ja rakentamaan multaseiniä.
Hes. 26:9
Hänen pitää sota-aseilla sinun muuris maahan sysäämän, ja miekoillansa
kukistaman sinun tornis.
Hes. 32:27
Ja ei heidän pidä makaaman sankarien kanssa, jotka ympärileikkaamattomista
kaatuneet ovat, jotka sota-aseinensa menivät alas helvettiin, ja panivat
miekkansa päänsä alle, ja heidän pahantekonsa oli heidän luissansa, sillä he
olivat voimallisten pelko koko maailmassa.
Hes. 34:14
Ja heitä parhaalle laitumelle viedä, ja heidän majansa pitää korkeilla Israelin
vuorilla seisoman; siinä heidän pitää levollisessa varjossa makaaman, ja
heillä pitää oleman lihava laidun Israelin vuorilla.
Hes. 34:25
Ja minä tahdon rauhan liiton heidän kanssansa tehdä, ja kaikki pahat
eläimet maalta ajaa pois, että he surutoinna korvessa asuisivat ja metsissä
makaisivat.
Hes. 37:26
Ja minä teen heidän kanssansa rauhan liiton, sen pitää heille
ijankaikkisen liiton oleman; ja holhon heitä, ja enennän heitä, ja minun pyhäni
pitää oleman heidän seassansa ijankaikkisesti.
Hes. 39:9
Ja Israelin kaupunkien asuvaisten pitää lähtemän ulos, ja tekemän valkian, ja
polttaman sota-aseet, kaikellaiset kilvet, nuolet, seipäät ja kanget;
jotka kestävät palaa seitsemän ajastaikaa.
Hes. 39:10
Niin ettei tarvita hakea puita kedolta, eli pidä metsästä hakattaman; sillä he
polttavat sota-aseita; ja pitää ryöstämän niitä, joilta he ovat
ryöstetyt, ja raateleman niitä, joilta he olivat raadellut, sanoo Herra, Herra.
Hes. 44:24
Ja kuin riita tulee heidän eteensä, niin heidän pitää seisoman ja
tuomitseman ja puhuman minun lakini ja säätyni jälkeen, ja pitämän minun
käskyni, ja kaikki minun pyhäpäiväni ja sabbatini pyhittämän.
Hes. 47:19
Mutta raja lounaaseen päin on Tamarista aina Kadekssen riitaveteen
saakka, ja virtaan asti suuren meren tykönä; sen pitää oleman rajan lounaasen
päin.
Hes. 48:28
Mutta likin Gadia on lounaan raja, Temanin, Tamarista niin Kadeksen riitaveteen
saakka, niin ojaan asti, joka isoon mereen juoksee.
Dan. 4:1
(3:31) Kuningas Nebukadnetsar kaikille
kansoille, sukukunnille ja kielille, jotka asuvat kaikessa maassa: Teille
olkoon paljon rauhaa!
Dan. 4:27
(4:24) Sentähden, herra kuningas, kelvatkoon
sinulle minun neuvoni, ja päästä itses synnistäs vanhurskaudella, ja vapaaksi
sinun pahoista töistäs laupiudella vaivaisia kohtaan, niin hän sinun rauhas
pitentää.
Dan. 6:25
Silloin antoi kuningas Darius kirjoittaa kaikille kansoille, sukukunnille ja
kielille, jotka asuvat kaikessa maassa: Teille olkoon paljon rauhaa!
Dan. 7:21
Ja minä näin sen sarven sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät.
Dan. 10:19
Ja sanoi: Älä pelkää, sinä otollinen mies, rauha olkoon sinulle!
Vahvista sinus ja rohkaise sinus! Ja kuin hän minun kanssani puhui, vahvistuin
minä ja sanoin: Puhu minun herrani, sillä sinä olet minun vahvistanut.
Dan. 10:20
Ja hän sanoi: Tiedätkös, minkä tähden minä olen tullut sinun tykös? Nyt minä
jälleen menen sotimaan Persian päämiehen kanssa. Mutta kuin minä menen
pois, katso, niin tulee Grekan maan päämies.
Dan. 11:11
Silloin julmistuu etelän kuningas ja menee ulos ja sotii pohjan
kuningasta vastaan ja kokoo niin suuren joukon, että toinen joukko hänen
käsiinsä annetaan.
Dan. 11:17
Ja kääntää kasvonsa tullaksensa kaiken valtakuntansa voimalla. Mutta hän sopii
hänen kanssansa ja antaa tyttärensä hänelle emännäksi, että hän hänen
hävittäis. Mutta ei se menesty hänelle, eikä siitä mitään tule.
Hoos. 2:2
Riidelkäät teidän äitinne kanssa, riidelkäät, sillä ei hän ole
minun emäntäni, enkä minä ole hänen miehensä, että hän heittäis pois
haureutensa kasvoistansa ja huoruutensa rinnoistansa:
Hoos. 2:11
Ja minä lakkautan kaiken hänen ilonsa, juhlansa, uuden kuunsa, lepopäivänsä
ja kaikki hänen pyhäpäivänsä.
Hoos. 10:9
Israel, sinä olet syntiä tehnyt hamasta Gibean ajasta; siihen myös he ovat
jääneet; mutta senkaltainen sota, mikä pahoja ihmisiä vastaan Gibeassa
tapahtui, ei pidä heitä käsittämän.
Hoos. 12:2
(12:3) On myös Herralla riita Juudan
kanssa, etsiä Jakobia hänen menonsa jälkeen, ja kostaa hänelle hänen ansionsa
jälkeen.
Joel 2:5
He hyppäävät ylhäällä vuorten kukkuloilla niinkuin rattaat kitisevät, niinkuin
liekki korsissa kihisis; niinkuin väkevä kansa, joka sotaan on hankittu.
Joel 2:8
Ei estä kenkään kumppaniansa, vaan kukin matkustaa asetuksessansa; ja kuin he sota-aseiden
välistä tunkevat sisälle, niin ei heitä haavoiteta.
Joel 3:2
Tahdon minä koota kaikki pakanat, ja viedä heitä alas Josaphatin laaksoon; ja
tahdon siellä heidän kanssansa riidellä, minun kansani ja minun
perimiseni Israelin tähden, jonka he pakanain sekaan hajoittivat, ja jakoivat
minun maani itsellensä,
Ob. 1:1
Tämä on Obadjan näky. Näin sanoo Herra, Herra Edomista: me olemme Herralta
sanoman kuulleet, että sanansaattaja on pakanain sekaan lähetetty: nouskaat, ja
käykäämme häntä vastaan sotaan!
Miika 3:5
Näin sanoo Herra niistä prophetaista, jotka minun kansaani viettelevät: he
saarnaavat rauhaa, kuin heille syötävää annetaan; mutta kuin ei heidän
suuhunsa mitää anneta, saarnaavat he sodan tulevan.
Miika 4:3
Ja hän on tuomitseva paljon kansan seassa, ja rankaiseva väkevät pakanat
kaukaisissa maakunnissa; silloin pitää heidän miekkansa vannaiksi tekemän ja
keihäänsä viikahteiksi. Ei yhdenkään kansan pidä toista kansaa vastaan miekkaa
nostaman, eikä enään tottuman sotimaan.
Miika 5:5
(5:4) Me saamme myös rauhan
Assurilta, joka nyt meidän maallemme tullut on, ja meidän huoneemme tallannut
on; sillä häntä vastaan pitää seitsemän paimenta ja kahdeksan päämiestä
herätettämän.
Miika 6:2
Kuulkaat, te vuoret, Herran riitaa, ja te väkevät maan perustukset;
sillä Herralla on riita kansansa kanssa, ja Israelin kanssa tahtoo hän
kamppailla.
Nah. 1:12
Näin sanoo Herra: vaikka he ovat rauhassa, ja heitä on tosin monta,
kuitenkin heidän pitää maahan hakatuksi tuleman ja menemän pois; sillä minä
olen sinua nöyryyttänyt, mutta en tahdo kuitenkaan enempää vaivata.
Nah. 1:15
Katso, suloisten saarnaajain jalat ovat vuorilla, niiden jotka rauhaa
julistavat; pidä sinun juhlapäiväs, Juuda, ja maksa lupaukses; sillä ei se
jumalatoin pidä enään tuleman sinun päälles, joka on kokonaan hävitetty.
Hab. 1:3
Miksis minulle vaivaa ja työtä osoitat? miksis minun annat nähdä ryövyyttä ja
väkivaltaa minun ympärilläni? riita ja tora saa vallan.
Hab. 3:16
Että minä sen kuulen, niin minun sydämeni murehtii, minun huuleni värisevät
huudosta; märkä on mennyt minun luihini, minä olen murheellinen minussani;
jospa minä saisin levätä vaivani ajallla, kuin me menemme sen kansan tykö, joka
sotii meitä vastaan.
Hagg. 2:9
Tämän jälkimäisen huoneen kunnia on suurempi oleva kuin ensimäisen, sanoo Herra
Zebaot; ja minä tahdon antaa rauhan tälle paikalle, sanoo Herra Zebaot.
Sak. 6:13
Ja Herran templin on hän rakentava, ja hänen pitää kunnian kantaman, istuman ja
hallitseman istuimellansa, ja oleman papin istuimellansa, ja heillä pitää
molemmilla rauha oleman.
Sak. 7:7
Eikö tämä se ole, jota Herra antoi entisten prophetain saarnata, kuin vielä
Jerusalemissa asuttiin, ja oli lepo kaupungeissa ympärillä, kuin
asuttiin sekä etelään päin että laaksoissa?
Sak. 8:10
Sillä ennen näitä päiviä olivat ihmisten työt turhat, ei juhtain työ myös
mitään ollut; eikä ollut niillä rauhaa vihollisilta, jotka menivät ulos
ja sisälle; vaan minä sallin kaikki ihmiset mennä, jokaisen lähimmäistänsä
vastaan.
Sak. 8:12
Vaan heidän pitää rauhan siemen oleman: viinapuu pitää hedelmänsä
antaman, ja maa kasvunsa, taivas pitää kasteensa antaman, ja jääneet minun
kansastani pitää nämät kaikki omistaman.
Sak. 8:16
Mutta tämä on se, minkä teidän tekemän pitää: jokainen puhukaan totuutta
lähimmäisensä kanssa; tuomitkaat oikein ja saattakaat rauha teidän
portteihinne.
Sak. 8:19
Näin sanoo Herra Zebaot: neljännen, viidennen, seitsemännen ja kymmenennen
kuukauden paastot pitää kääntymän Juudan huoneelle iloksi ja riemuksi ja
ihanaiseksi vuoden juhlaksi. Rakastakaat ainoasti totuutta ja rauhaa.
Sak. 10:3
Minun vihani on julmistunut paimenten päälle, ja minä tahdon kauriit etsiä;
sillä Herran Zebaot on etsivä laumansa, Juudan huoneen, ja valmistaa heitä
niinkuin hankituita sotahevosia.
Sak. 10:5
Ja heidän pitää kuitenkin oleman niinkuin sankarit, jotka loan tallaavat
kaduilla sodassa, ja pitää sotiman, sillä Herra on heidän kanssansa,
että ratsasmiehet häpiään tulevat.
Sak. 14:2
Sillä minä olen kokoova kaikkinaiset pakanat sotaan Jerusalemia vastaan,
ja kaupunki voitetaan, huoneet ryöstetään ja vaimot raiskataan. Puoli osaa
kaupunkia viedään vangiksi, ja jääneitä kansasta ei ajeta ulos kaupungista.
Sak. 14:3
Mutta Herra on lähtevä sotimaan pakanoita vastaan, niinkuin hän on
tottunut sodan ajalla sotimaan.
Sak. 14:12
Ja tämä on rangaistus oleva, jolla Herra kaikkia kansoja on rankaiseva, jotka
ovat sotineet Jerusalemia vastaan: heidän lihansa pitää raukeaman
jaloillansa seisoissansa, ja heidän silmänsä pitää lävissänsä vaipuman, ja
heidän kielensä suussansa raukeaman.
Sak. 14:14
Sillä Juuda on myös Jerusalemissa sotiva; ja sen ympärille kootaan
kaikkein pakanain tavarat, kultaa, hopiaa ja sangen paljo vaatteita.
Mal. 2:5
Sillä minun liittoni oli hänen kanssansa elämään ja rauhaan, ja minä
annoin ne pelvoksi hänelle, pelkäämään minua, ja minun nimeäni hämmästymään.
Mal. 2:6
Totuuden laki oli hänen suussansa, ja ei löydetty mitään pahaa hänen
huulissansa; hän vaelsi rauhallisesti ja toimellisesti minun edessäni,
ja käänsi monta pois synnistä.
Matt. 5:9
Autuaat ovat rauhan tekiät; sillä ne pitää Jumalan pojiksi kutsuttaman.
Matt. 5:24
Niin jätä sinne lahjas alttarin eteen, ja mene ensin sopimaan veljes
kanssa, ja tule sitte lahjas uhraamaan.
Matt. 5:25
Sovi nopiasti riitaveljes kanssa, koskas vielä hänen kanssansa
tiellä olet, ettei riitaveljes anna sinua joskus tuomarille, ja tuomari
antaa sinun palvelialle, ja sinä heitetään torniin.
Matt. 10:12
Mutta kuin te huoneeseen sisälle menette, niin tervehtikäät sitä (ja sanokaat: rauha
olkoon tälle huoneelle!)
Matt. 10:13
Ja jos huone on mahdollinen, niin tulkaan teidän rauhanne hänelle;
jollei hän ole mahdollinen, niin teidän rauhanne teille palajaa.
Matt. 10:34
Älkäät luulko, että minä olen tullut rauhaa lähettämään maan päälle: en
ole minä tullut rauhaa, vaan miekkaa lähettämään.
Matt. 10:35
Sillä minä tulin ihmistä isäänsä vastaan riitaiseksi tekemään, ja
tytärtä äitiänsä vastaan ja miniää anoppiansa vastaan.
Matt. 11:12
Mutta hamasta Johannes Kastajan päivistä, niin tähän asti, kärsii taivaan
valtakunta väkivaltaa, ja väkevät repivät sen itsellensä.
Matt. 11:29
Ottakaat minun ikeeni teidän päällenne, ja oppikaat minusta, että minä olen
siviä ja nöyrä sydämestä: ja te löydätte levon teidän sieluillenne;
Matt. 12:4
Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja söi näkyleivät, joita ei hänen sopinut
syödä, eikä niidenkään, jotka hänen kanssansa olivat, mutta ainoastaan pappein?
Matt. 12:19
Ei hän riitele eikä huuda, eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä
kujilla.
Matt. 12:43
Mutta kuin rietas henki on lähtenyt ihmisestä, niin hän vaeltaa lävitse kuivia
paikkoja, etsein lepoa, ja ei löydä.
Matt. 18:19
Taas sanon minä teille: missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan
päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka on
taivaissa.
Matt. 19:6
Niin ei he ole enään kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti,
ei pidä ihmisen sitä eroittaman.
Matt. 20:2
Ja kuin hän oli sopinut työmiesten kanssa päiväpenningistä, lähetti hän
heidät viinamäkeensä.
Matt. 20:13
Niin hän vastasi ja sanoi yhdelle heistä: ystäväni, en tee minä sinulle
vääryyttä; etkös sopinut minun kanssani määrätystä penningistä?
Matt. 24:6
Niin te saatte kuulla sotia ja sanomia sodista. Katsokaat, ettette
peljästy; sillä kaikki nämät pitää tapahtuman, mutta ei vielä ole loppu.
Mark. 5:34
Mutta hän sanoi hänelle: tyttäreni, sinun uskosi paransi sinun; mene rauhaan
ja ole terve vitsauksestas.
Mark. 9:50
Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, millä te sen höystätte?
Pitäkäät itse teissänne suola, ja rauha teidän keskenänne.
Mark. 10:9
Mitä siis Jumala on yhteen sovittanut, ei ihmisen pidä sitä eroittaman.
Mark. 13:7
Mutta kuin te kuulette sotia ja sotain sanomia, niin älkäät
hämmästykö; sillä ne pitää tapahtuman; vaan ei vielä loppu ole.
Mark. 14:6
Niin Jesus sanoi: sallikaat hänen olla rauhassa! miksi te häntä
vaivaatte? Hän teki hyvän työn minun kohtaani.
Luuk. 1:79
Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan
meidän jalkamme rauhan tielle.
Luuk. 2:14
Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä
tahto!
Luuk. 2:29
Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään, sanas jälkeen;
Luuk. 6:4
Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja otti näkyleivät, ja söi, ja antoi myös
niille, jotka hänen kanssaan olivat; joita ei muiden kuin pappein syödä sopinut.
Luuk. 7:50
Niin hän sanoi vaimolle: sinun uskos on sinun vapaaksi tehnyt: mene rauhaan.
Luuk. 8:48
Mutta hän sanoi hänelle: ole hyvässä turvassa, tyttäreni, sinun uskos on sinua
auttanut: mene rauhaan!
Luuk. 10:5
Mutta kuhunka huoneesen te menette sisälle, niin sanokaat ensisti: rauha
olkoon tälle huoneelle!
Luuk. 10:6
Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne jää hänen
päällensä; mutta jos ei, niin se palajaa teille.
Luuk. 11:21
Kuin väkevä haarniskoitu kotonsa varjelee, niin hänen omansa ovat rauhassa.
Luuk. 11:22
Mutta kuin häntä väkevämpi tulee ja voittaa hänen, niin hän ottaa pois kaikki
hänen sota-aseensa, joihin hän turvasi, ja jakaa hänen saaliinsa,
Luuk. 11:24
Kuin rietas henki lähtee ihmisestä, niin hän vaeltaa karkeita paikkoja, ja
etsii lepoa; ja kuin ei hän löydä, niin hän sanoo: minä palajan minun
huoneeseni, josta minä läksin.
Luuk. 12:51
Luuletteko, että minä tulin rauhaa lähettämään maan päälle? En, sanon
minä teille, vaan eripuraisuutta.
Luuk. 12:58
Sillä kuin sinä menet riitaveljes kanssa esivallan eteen, niin pyydä
tiellä hänestä päästä; ettei hän sinua tuomarin eteen vetäisi, ja tuomari
antais sinua ylön pyövelille, ja pyöveli heittäis sinun torniin.
Luuk. 14:31
Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan;
eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen,
joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?
Luuk. 14:32
Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee
rauhaa.
Luuk. 18:3
Niin oli myös yksi leski siinä kaupungissa, joka tuli hänen tykönsä, sanoen:
auta minua riitaveljeltäni.
Luuk. 19:38
Sanoen: siunattu olkoon se, joka tulee, kuningas Herran nimeen! rauha
taivaassa ja kunnia korkeuksissa!
Luuk. 19:42
Ja sanoi: jos sinäkin tietäisit, niin sinä ajattelisit tosin tällä sinun
ajallas, mitä sinun rauhaas sopis. Mutta nyt ovat ne kätketyt
sinun silmäis edestä.
Luuk. 20:22
Sopikko meidän antaa keisarille veroa, taikka ei?
Luuk. 21:9
Mutta kuin te kuulette sotia ja kapinoita, niin älkäät peljästykö; sillä
nämät pitää ensin tapahtuman, vaan ei kohta loppu ole.
Luuk. 22:24
Mutta heidän välillänsä tuli myös riita, kuka heistä näkyis suurin
olevan.
Luuk. 24:36
Mutta kuin he näitä puhuivat, seisoi itse Jesus heidän keskellänsä ja sanoi
heille: rauha olkoon teille!
Joh. 6:15
Kuin Jesus ymmärsi, että he tahtoivat tulla ja väkivallalla tehdä hänen
kuninkaaksi, meni hän pois taas vuorelle yksinänsä.
Joh. 6:52
Niin Juudalaiset riitelivät keskenänsä, sanoen: kuinka tämä taitaa antaa
lihansa meille syödä?
Joh. 7:43
Niin nousi riita kansan seassa hänen tähtensä.
Joh. 9:16
Niin muutamat Pharisealaisista sanoivat: ei se ihminen ole Jumalasta, ettei hän
pidä sabbatia. Muut sanoivat: kuinka taitaa joku syntinen ihminen senkaltaisia
ihmeitä tehdä? Ja riita oli heillä keskenänsä.
Joh. 10:19
Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.
Joh. 14:27
Rauhan minä jätän teille, minun rauhani minä annan teille: en
minä anna teille niinkuin maailma antaa. Älkään teidän sydämenne murheellinen
olko, älkään myös peljätkö.
Joh. 16:33
Näitä olen minä teille puhunut, että teillä minussa rauha olis.
Maailmassa on teillä tuska; mutta olkaat hyvässä turvassa, minä voitin
maailman.
Joh. 18:3
Kuin siis Juudas oli joukon kanssansa ottanut ja palveliat ylimmäisiltä
papeilta ja Pharisealaisilta, tuli hän sinne lyhdyillä, tulisoitoilla ja sota-aseilla.
Joh. 18:36
Jesus vastasi: ei minun valtakuntani ole tästä maailmasta. Jos minun
valtakuntani olis tästä maailmasta, niin tosin minun palveliani olisivat sotineet,
etten minä olisi tullut annetuksi ylön Juudalaisille; mutta ei minun
valtakuntakuntani ole täältä.
Joh. 20:19
Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa
opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja
seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
Joh. 20:21
Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun
lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
Joh. 20:26
Ja kahdeksan päivän perästä olivat opetuslapset taas sisällä, ja Toomas heidän
kanssansa. Niin Jesus tuli, kuin ovet suljetut olivat, ja seisoi heidän
keskellänsä, ja sanoi: rauha olkoon teille!
Ap. t. 5:39
Vaan jos se on Jumalalta, niin ette voi sitä tyhjäksi tehdä, ettette myös löydettäisi
sotineen jumalaa vastaan.
Ap. t. 6:9
Niin nousivat muutamat Libertinein synagogasta, ja Kyreniläisten, ja
Aleksandrialaisten, ja jotka Kilikiasta ja Asiasta olivat, ja riitelivät
Stephanin kanssa.
Ap. t. 7:26
Ja hän tuli toisena päivänä heidän tykönsä, jotka keskenänsä riitelivät,
ja sovitti heitä, sanoen: rakkaat miehet, te olette veljekset: miksi te
toinen toisellenne vääryyttä teette?
Ap. t. 7:49
Taivas on minun istuimeni ja maa jalkaini astinlauta. Minkä huoneen te siis
tahdotte minulle rakentaa, sanoo Herra, eli kuka on minun leposiani?
Ap. t. 9:31
Ja niin seurakunnilla oli rauha kaikessa Juudeassa, ja Galileassa, ja
Samariassa, ja enenivät vaeltain Herran pelvossa, ja täytettiin Pyhän Hengen
lohdutuksella.
Ap. t. 10:36
Sen sanan, jonka Jumala Israelin lapsille lähetti ja julisti rauhan
Jesuksen Kristuksen kautta, joka kaikkein Herra on,
Ap. t. 11:2
Ja kuin Pietari tuli ylös Jerusalemiin, riitelivät ne hänen kanssansa,
jotka ympärileikkauksesta olivat,
Ap. t. 12:20
Ja Herodes oli vihoissansa Tyron ja Sidonin asuvaisille; mutta he tulivat
yksimielisesti hänen tykönsä ja lepyttivät kuninkaan kamaripalvelian
Blastuksen, ja anoivat rauhaa; sillä heidän maakuntansa sai kuninkaan
maasta elatuksensa.
Ap. t. 15:33
Ja kuin he siellä hetken aikaa viipyivät, lähetettiin he veljiltä jälleen rauhassa
apostolien tykö.
Ap. t. 15:39
Ja he riitelivät niin kovin keskenänsä, että he toinen toisestansa
erkanivat. Ja Barnabas otti Markuksen kanssansa ja purjehti Kypriin.
Ap. t. 16:36
Niin tornin vartia ilmoitti nämät sanat Paavalille, sanoen: esivalta on
käskenyt päästää teidät: menkäät siis nyt ulos rauhassa.
Ap. t. 17:18
Ja muutamat Epikurilaiset ja Stoalaiset philosophit riitelivät hänen
kanssansa, ja muutamat sanoivat: mitä tämä lipilaari tahtoo sanoa? Mutta muut
sanoivat: hän näkyy tahtovan outoja jumalia ilmoittaa: että hän saarnasi heille
evankeliumia Jesuksesta ja ylösnousemisen kuolleista.
Ap. t. 19:39
Mutta jos teillä on riita muista asioista, niin ratkaistakoon asia
laillisessa kokouksessa.
Ap. t. 23:7
Ja kuin hän sen sanonut oli, tuli riita Pharisealaisten ja Saddukealaisten
välille, ja joukko erkani.
Ap. t. 23:9
Niin tuli suuri huuto, ja kirjanoppineet Pharisealaisten lahkosta nousivat,
kilvoittelivat ja sanoivat: emme mitään pahaa löydä tässä miehessä: jos henki
taikka enkeli on hänelle puhunut, niin emme mahda Jumalaa vastaan sotia.
Ap. t. 24:3
Me elämme hyvässä rauhassa sinun kauttas, ja ne asiat, jotka tässä
kansassa oikein ja hyvin tehnyt ovat sinun toimellas, voimallinen Feliks, me
aina ja joka paikassa hyväksi otamme kaikella kiitoksella.
Ap. t. 24:23
Ja käski sadanpäämiehen kätkeä Paavalin, ja antoi hänen saada levon, ja
ettei yhtäkään hänen omistansa kiellettäisi häntä palvelemasta taikka käymästä
hänen tykönänsä.
Ap. t. 28:25
Mutta kuin he tulivat riitaisiksi keskenänsä, menivät he matkaansa, että
Paavali oli yhden sanan sanonut: Pyhä Henki on oikein meidän isillemme Jesaias
prophetan kautta puhunut,
Ap. t. 28:29
Ja kuin hän näitä puhunut oli, läksivät Juudalaiset pois ja riitelivät
paljo keskenänsä.
Room. 1:7
Kaikille, jotka Roomissa ovat, Jumalan rakkaille ja kutsutuille pyhille: armo
olkoon teidän kanssanne, ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta
Jesukselta Kristukselta!
Room. 1:29
Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta:
täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahan suomuutta:
Room. 1:31
Tomppelit, liiton rikkojat, haluttomat, sovittamattomat, armottomat.
Room. 2:8
Mutta niille, jotka riitaiset ovat, eikä kuule totuutta, vaan kuulevat
vääryyttä, on tuleva närkästys ja viha.
Room. 2:10
Mutta ylistys, kunnia ja rauha jokaiselle, joka hyvää tekee, ensisti
Juudalaiselle, niin myös Grekiläiselle.
Room. 5:1
Että me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha
Jumalan kanssa meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta,
Room. 5:10
Sillä jos me Jumalan kanssa olimme sovitetut hänen Poikansa kuoleman
kautta, kuin me vielä hänen vihollisensa olimme, paljoa ennemmin me autuaiksi
tulemme hänen elämänsä kautta, että me sovitetut olemme.
Room. 5:11
Mutta ei ainoasti siitä, vaan me kerskaamme myös Jumalasta, meidän Herran
Jesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovinnon saaneet.
Room. 6:13
Ja älkäät antako teidän jäseniänne vääryyden sota-aseiksi synnille,
mutta antakaat teitänne Jumalalle, niinkuin kuolleista eläviksi tulleet, ja
teidän jäsenenne Jumalalle vanhurskauden sota-aseiksi.
Room. 7:23
Mutta minä näen toisen lain minun jäsenissäni, joka sotii minun mieleni
lakia vastaan ja ottaa minun vangiksi synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
Room. 8:6
Sillä lihan halu on kuolema, ja hengen halu on elämä ja rauha.
Room. 9:20
Ja tosin, oi ihminen, kuka sinä olet, joka Jumalaa vastaan riitelet?
Sanooko työ tekiällensä: miksis minut tainkaltaiseksi tehnyt olet?
Room. 10:15
Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi
kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka
hyvää julistavat.
Room. 11:15
Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailman sovinto, mitäs heidän
korjaamisensa muuta on kuin elämä kuolleista?
Room. 12:2
Ja älkäät sovittako teitänne tämän maailman muodon jälkeen, vaan
muuttakaat teitänne teidän mielenne uudistuksen kautta, että te koettelisitte,
mikä Jumalan hyvä, otollinen ja täydellinen tahto olis.
Room. 12:18
Jos mahdollinen on, niin paljo kuin teissä on, niin pitäkäät rauha
kaikkein ihmisten kanssa.
Room. 13:12
Yö on kulunut ja päivä on tullut; sentähden hyljätkäämme pimeyden työt ja
pukekaamme meitämme valkeuden sota-aseilla.
Room. 14:1
Heikkouskoista korjatkaat, ei kamppausten riidoissa.
Room. 14:16
Sentähden sovittakaat niin, ettei teidän hyvyyttänne laitettaisi.
Room. 14:17
Sillä ei Jumalan valtakunta ole ruoka ja juoma, mutta vanhurskaus, ja rauha,
ja ilo Pyhässä Hengessä.
Room. 14:19
Sentähden noudattakaamme niitä, mitkä rauhaan sopivat, ja sitä,
mikä keskenämme parannukseksi tulee.
Room. 15:13
Mutta toivon Jumala täyttäköön teitä kaikella riemulla ja rauhalla
uskossa, että teillä Pyhän Hengen voiman kautta yltäkylläinen toivo olis.
Room. 15:33
Mutta rauhan Jumala olkoon teidän kaikkein kanssanne! Amen.
Room. 16:17
Mutta minä neuvon teitä, rakkaat veljet, että te kavahtaisitte eripuraisuuden
ja pahennuksen matkaan saattajia sitä oppia vastaan, jonka te oppineet olette:
ja välttäkäät niitä.
Room. 16:20
Mutta rauhan Jumala on tallaava saatanan pian teidän jalkainne alle.
Meidän Herran Jesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne! Amen.
1. Kor. 1:3
Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän isältämme, ja Herralta
Jesukselta Kristukselta.
1. Kor. 1:10
Mutta minä neuvon teitä, rakkaat veljet, meidän Herran Jesuksen Kristuksen
nimen kautta, että te kaikki yhdenkaltaisen puheen pitäisitte, ja ettei teidän
seassanne eriseuroja olisi, vaan olkaat sovitetut yhdessä mielessä ja
yhdessä neuvossa.
1. Kor. 1:11
Sillä minun korvilleni on tullut teistä, rakkaat veljet, Kloen perheen kautta,
että riidat ovat teillä keskenänne.
1. Kor. 3:3
Sillä te olette vielä lihalliset, sillä niinkauvan kuin teidän seassanne kateus
ja riita ja eripuraisuus on, ettekö te ole lihalliset ja vaella
ihmisten tavan jälkeen?
1. Kor. 6:1
Miksi joku teistä, jolla on toisen kanssa jotakin asiaa, rohkenee riidellä
vääräin ja ei pyhäin edestä?
1. Kor. 6:6
Vaan veli riitelee veljensä kanssa, ja sittenkin uskottoman edessä.
1. Kor. 7:11
Mutta jos hän eriää, niin olkoon naimatta taikka sopikaan miehensä
kanssa, ja älköön mies hyljätkö vaimoansa.
1. Kor. 7:15
Mutta jos uskotoin itsensä eroittaa, niin olkoot eroitetut. Eipä veli taikka sisar
ole sidottu orjuuteen senmuotoisissa menoissa; mutta rauhassa on Jumala
meitä kutsunut.
1. Kor. 9:7
Kuka sotii koskaan omalla kulutuksellansa? Kuka istuttaa viinatarhan ja
ei syö sen hedelmästä? Eli kuka karjaa kaitsee ja ei syö karjan rieskasta?
1. Kor. 11:16
Mutta jos joku näkyy riitainen olevan, ei meillä eikä Jumalan
seurakunnilla se tapa ole.
1. Kor. 11:18
Sillä ensin, kuin te seurakuntaan tulette, niin minä kuulen eripuraisuudet
olevan seassanne; jonka minä myös puolittain uskon.
1. Kor. 12:25
Ettei eripuraisuutta ruumiissa olisi; vaan kaikki jäsenet pitää toinen
toisestansa surun pitämän.
1. Kor. 13:5
Ei hän käytä itsiänsä sopimattomasti, ei omaansa etsi, ei hän vihaan
syty, ei hän pahaa ajattele,
1. Kor. 14:8
Ja jos vaskitorvi antaa ymmärtämättömän äänen itsestänsä, kuka tietää sotaan
hankita?
1. Kor. 14:33
Sillä ei Jumala ole sekaseuraisuuden, vaan rauhan Jumala, niinkuin
kaikissa pyhäin seurakunnissa.
1. Kor. 15:32
Jos minä olen ihmisten tavalla Ephesossa petoin kanssa sotinut, mitä se
minua auttaa, ellei kuolleet nouse ylös? Syökäämme ja juokaamme; sillä huomenna
me kuolemme.
1. Kor. 16:11
Älkään häntä kenkään katsoko ylön, mutta saattakaat häntä rauhassa minun
tyköni tulemaan; sillä minä odotan häntä veljien kanssa.
2. Kor. 1:2
Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta
Jesukselta Kristukselta!
2. Kor. 2:12
Mutta kuin minä tulin Troadaan Kristuksen evankeliumia saarnaamaan, ja minulle
avattiin ovi Herrassa, niin ei minulla ollut yhtään lepoa hengessäni,
etten minä Titusta minun veljeäni löytänyt.
2. Kor. 5:18
Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut
Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata.
2. Kor. 5:19
Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei
lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt.
2. Kor. 5:20
Niin olemme me Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neuvoo meidän
kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte.
2. Kor. 6:7
Totuuden sanassa, Jumalan väessä vanhurskauden sota-aseiden kautta
oikialla ja vasemmalla puolella,
2. Kor. 6:15
Ja mikä sovinto on Kristuksella belialin kanssa? taikka mikä osa on
uskovaisella uskottoman kanssa?
2. Kor. 7:5
Sillä kuin me Makedoniaan tulimme, ei meidän lihallamme ollut yhtään lepoa,
vaan kaikissa paikoissa olimme me vaivatut, ulkona sota, sisällä pelko.
2. Kor. 8:7
Mutta niinkuin te olette kaikissa rikkaat, uskossa ja sanassa, ja taidossa ja
kaikkinaisessa ahkeruudessa, ja teidän rakkaudessanne meidän kohtaamme, (niin sovittakaat
siis), että te myös tässä armossa rikkaat olisitte.
2. Kor. 9:8
Mutta Jumala on väkevä niin sovittamaan, että kaikkinainen armo teidän
seassanne ylönpalttiseksi tulis, että teillä kaikissa aina yltäkyllä olis, ja
olisitte rikkaat kaikkiin hyviin töihin;
2. Kor. 10:4
Sillä meidän sota-aseemme ei ole lihalliset, vaan väkevät Jumalan edessä
kukistamaan varjeluksia.
2. Kor. 12:20
Sillä minä pelkään, etten minä tultuani teitä löydä senkaltaisena kuin minä
tahdon, ja te myös löydätte minun, ei niinkuin te tahtoisitte: ettei siellä riidat,
kateudet, vihat, torat, panetukset, parjaukset, paisumiset ja kapinat olisi:
2. Kor. 13:11
Viimein, rakkaat veljet, iloitkaat, olkaat täydelliset, lohduttakaat teitänne,
olkaat yksimieliset, olkaat rauhalliset, niin rakkauden ja rauhan
Jumala on teidän kanssanne.
Gal. 1:3
Armo olkoon teille ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän Herralta
Jesukselta Kristukselta!
Gal. 2:9
Ja kuin he tunsivat sen armon, joka minulle annettu oli, niin Jakob ja Kephas ja
Johannes, jotka patsaina pidettiin, antoivat minulle ja Barnabaalle kättä ja sopivat
niin meidän kanssamme, että meidän pakanain seassa ja heidän ympärileikkauksen
seassa saarnaaman piti,
Gal. 5:20
Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus,
eriseura,
Gal. 5:22
Mutta Hengen hedelmä on: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys,
hyvyys, usko, hiljaisuus, puhtaus.
Gal. 6:16
Ja niin monta, jotka tämän ojennusnuoran jälkeen vaeltavat, heidän päällänsä
olkoon rauha ja laupius, ja Jumalan Israelin päällä!
Ef. 1:2
Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta
Jesukselta Kristukselta!
Ef. 2:14
Sillä hän on meidän rauhamme, joka molemmista on yhden tehnyt ja
vaihe-aidan särkenyt,
Ef. 2:15
Että hän lihansa kautta vihan otti pois, nimittäin lain, joka käskyihin
päätetty oli; että hän kahdesta yhden uuden ihmisen lois itsessänsä, ja tekis rauhan,
Ef. 2:16
Ja että hän ne molemmat Jumalan kanssa yhdessä ruumiissa ristin kautta sovittais,
ja on vihan itse kauttansa kuolettanut,
Ef. 2:17
Ja on tullut evankeliumin kautta rauhaa ilmoittamaan teille, jotka
taampana olitte, ja niille, jotka läsnä olivat.
Ef. 4:3
Ahkeroitkaat myös pitämään hengen yhteyttä rauhan siteen kautta:
Ef. 6:11
Pukekaat päällenne kaikki Jumalan sota-aseet, että te perkeleen kavalia
päällekarkaamisia voisitte seisoa vastaan.
Ef. 6:12
Sillä ei meillä ole sota verta ja lihaa vastaan, vaan pääruhtinaita ja
valtoja vastaan, maailman herroja vastaan, jotka tämän maailman pimeydessä
vallitsevat, pahoja henkiä vastaan taivaan alla .
Ef. 6:13
Sentähden ottakaat kaikki Jumalan sota-aseet, että te voisitte pahana
päivänä seisoa vastaan ja kaikissa asioissa pysyväiset olisitte.
Ef. 6:15
Ja jalat valmiiksi kengitetyt, saarnaamaan rauhan evankeliumia.
Ef. 6:23
Rauha olkoon veljille, ja rakkaus uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja
Herralta Jesukselta Kristukselta!
Fil. 1:2
Armo olkoon ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jesukselta
Kristukselta!
Fil. 1:15
Muutamat tosin saarnaavat Kristusta kateudesta ja riidasta, mutta
muutamat hyvästä tahdosta.
Fil. 1:16
Ne ilmoittavat Kristusta eripuraisuudesta, ei puhtaalla sydämellä, vaan
luulevat niin lisäävänsä minun siteihini murhetta.
Fil. 2:3
Älkäät tehkö mitään riidan eli turhan kunnian kautta, vaan nöyryydessä
pitäin toinen toisensa parempana kuin itsensä.
Fil. 2:25
Vaan minä olen nähnyt tarpeelliseksi teidän tykönne lähettää veljeä Epaphroditusta,
joka minun virkaveljeni ja sotakumppanini ja teidän myös apostolinne on,
joka minua myös tarpeessani autti;
Fil. 4:7
Ja Jumalan rauha, joka ylitse kaiken ymmärryksen käy, varjelkoon teidän
sydämenne ja teidän taitonne Kristuksessa Jesuksessa.
Fil. 4:9
Mitä te myös opitte, ja saitte, ja kuulitte, ja nähneet olette minussa, se
tehkäät, niin rauhan Jumala on teidän kanssanne.
Kol. 1:2
Niille, jotka ovat Kolossissa, pyhille ja uskollisille veljille Kristuksessa:
armo olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän isältämme ja Herralta
Jesukselta Kristukselta!
Kol. 1:20
Ja kaikki olisivat hänen kauttansa hänen itse kanssansa sovitetut, sekä
ne jotka maassa että ne jotka taivaissa ovat; sillä hän teki verensä kautta
ristin päällä rauhan, itse kauttansa.
Kol. 1:21
Ja te olitte muinen oudot ja viholliset ymmärryksen puolesta, pahoissa töissä;
mutta nyt hän on teidät sovittanut,
Kol. 3:15
Ja Jumalan rauha hallitkoon teidän sydämissänne, johonka te myös
kutsutut olette yhteen ruumiiseen, ja olkaat kiitolliset.
1. Tess. 1:1
Paavali ja Silvanus ja Timoteus Tessalonikan seurakunnalle, Isässä Jumalassa ja
Herrassa Jesuksessa Kristuksessa: armo olkoon teille ja rauha Jumalalta
meidän Isältämme, ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
1. Tess. 4:11
Ja pyytäkäät olla levolliset ja ottakaat vaari omista askareistanne,
tehden työtä käsillänne, niinkuin me käskeneet olemme,
1. Tess. 5:3
Sillä kuin he sanovat: nyt on rauha ja ei mitään hätää, silloin kadotus
lankee äkisti heidän päällensä, niinkuin raskaan vaimon kipu, ja ei he suinkaan
saa paeta.
1. Tess. 5:13
Pitäkäät heitä sitä rakkaampana heidän tekonsa tähden. Olkaat rauhalliset
keskenänne.
1. Tess. 5:23
Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teitä kokonansa, että koko teidän henkenne
ja sielunne ja ruumiinne meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa
nuhteetoinna pidettäisiin.
2. Tess. 1:2
Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta
Jesukselta Kristukselta!
2. Tess. 1:7
Mutta teille, jotka vaivataan, antaa levon meidän kanssamme, kuin Herra
Jesus taivaasta ilmaantuu, voimansa enkelien kanssa.
2. Tess. 3:16
Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan aina kaikella
tavalla! Herra olkoon teidän kanssanne!
1. Tim. 1:2
Timoteukselle, minun vakaalle pojalleni uskossa, armo, laupius ja rauha
Jumalalta, meidän Isältämme, ja meidän Herralta Jesukselta Kristukselta!
1. Tim. 2:2
Kuningasten ja kaiken esivallan edestä, että me rauhassa ja levossa
eläisimme, kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa;
1. Tim. 3:3
Ei juomarin, ei tappelian, ei ilkiän voiton pyytäjän, vaan armeliaan, ei riitaisen
eikä ahneen,
1. Tim. 6:4
Hän on paisunut ja ei taida mitään, vaan on sairas kysymyksissä ja sanain
kilvoituksissa, joista kateus, riita, häväistys ja pahat luulot tulevat,
1. Tim. 6:20
Oi Timoteus! kätke se, mikä sinulle uskottu on, ja vältä turhia ja kelvottomia
juttuja ja niitä riitoja, jotka väärin kerskatusta taidosta tulevat,
2. Tim. 1:2
Minun rakkaalle pojalleni Timoteukselle armo, laupius ja rauha Isältä
Jumalalta ja Jesukselta Kristukselta meidän Herraltamme!
2. Tim. 2:14
Näitä neuvo ja todista Herran edessä, ettei he sanoista riitelisi, joka
ei mihinkään kelpaa, vaan ainoastaan luovuttamaan niitä jotka kuulevat.
2. Tim. 2:22
Nuoruuden himot vältä; mutta noudata vanhurskautta, uskoa, rakkautta ja rauhaa
kaikkein niiden kanssa, jotka puhtaasta sydämestä Herraa rukoilevat.
2. Tim. 2:23
Hullut ja turhat kysymykset hylkää, tietäen, että ne ainoastaan riidat
synnyttävät.
2. Tim. 2:24
Mutta ei Herran palvelian tule riitaisen olla, vaan siviän jokaista
kohtaan, opettavaisen, pahoja kärsiväisen.
2. Tim. 3:3
Haluttomat, sopimattomat, laittajat, irtaalliset, kiukkuiset, kateet,
2. Tim. 4:2
Saarnaa sanaa, pidä päälle sekä hyvällä että sopimattomalla ajalla,
rankaise, nuhtele, neuvo kaikella siveydellä ja opetuksella;
Tit. 1:4
Titukselle, toimelliselle pojalleni, meidän molempain uskomme jälkeen: armo,
laupius, rauha Isältä Jumalalta ja meidän Vapahtajaltamme, Herralta
Jesukselta Kristukselta!
Tit. 3:2
Ettei he ketään pilkkaisi, eikä riitaiset olisi, vaan sopivaiset,
osoittain kaikille ihmisille siveyttä.
Tit. 3:9
Mutta hulluja tutkimisia, polvilukuja, riitoja ja kilvoituksia laista
vältä; sillä ne ovat turhat ja kelvottomat.
Filem. 1:3
Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta
Jesukselta Kristukselta!
Hepr. 2:10
Sillä se sopi hänen, jonka tähden kaikki ovat ja jonka kautta kaikki
ovat, joka paljon lapsia kunniaan saattaa, että hän heidän autuutensa
Pääruhtinaan kärsimisen kautta täydelliseksi tekis.
Hepr. 2:17
Josta hänen kaiketi piti veljiensä kaltainen oleman, että hän armollinen ja
uskollinen ylimmäinen Pappi Jumalan edessä olis, sovittamaan kansan
syntejä.
Hepr. 3:11
Niin että minä vannoin minun vihassani: ei heidän pidä minun lepooni
tuleman.
Hepr. 3:18
Mutta keille hän vannoi, ettei heidän pitänyt hänen lepoonsa tuleman?
eikö uskomattomille?
Hepr. 4:1
Niin peljätkäämme siis, ettemme joskus hänen lepoonsa tulemisen lupausta
hylkäisi, ja ettei kenkään meistä takaperin jäisi;
Hepr. 4:3
Sillä me, jotka uskoimme, tulemme lepoon, niinkuin hän sanoi: niinkuin
minä vannoin minun vihassani: ei heidän pidä minun lepooni tuleman; ja
tosin, koska työt maailman alusta täytetyt olivat.
Ja taas
tässä: ei heidän pidä minun lepooni tuleman.
Sillä jos
Josua olis heidät lepoon saattanut, niin ei hän olisi toisesta päivästä
puhunut.
Sentähden on
Jumalan kansalle yksi lepo vielä tarjona.
Sillä joka
hänen lepoonsa jo tullut on, se lepää töistänsä, niinkuin Jumalakin
lepää töistänsä.
Niin
ahkeroitkaamme siis siihen lepoon tulla, ettei joku samaan epäuskon
esikuvaan lankeaisi.
Sillä
ihmiset tosin vannovat sen kautta, joka suurempi on kuin he, ja se on kaiken
heidän riitansa loppu, jos se valalla vahvistetaan.
Jolle myös
Abraham jakoi kymmenykset kaikista. Ensin hän tulkitaan vanhurskauden
kuninkaaksi, vaan sen jälkeen Salemin kuninkaaksi, se on: rauhan
kuningas,
Uskon kautta
ei portto Rahab hukkunut uskomattomain kanssa, koska vakoojat rauhallisesti
huoneeseensa korjasi.
Mutta koska
kaikkinainen rangaistus käsissä on, niin ei se näy meille iloksi, vaan murheeksi;
mutta sitte antaa hän rauhallisen vanhurskauden hedelmän niille, jotka
siinä harjoitetut ovat.
Noudattakaat
rauhaa kaikkein kanssa ja pyhyyttä, paitsi jota ei yksikään saa Herraa
nähdä,
Mutta rauhan
Jumala, joka on kuolleista jälleen tuottanut suuren lammaspaimenen,
ijankaikkisen Testamentin veren kautta, meidän Herran Jesuksen,
Mutta te
olette häväisseet köyhän. Eikö rikkaat ole väkivaltaiset teitä polkemaan
ja vetämään teitä oikeuden eteen?
Jos joku
teistä heille sanois: menkäät rauhassa, lämmittäkäät ja ravitkaat
teitänne; ja ette kuitenkaan anna heille mitään ruumiin tarvetta: mitä se heitä
auttais?
Mutta kieltä
ei taida yksikään ihminen asettaa, sitä levotointa pahuutta,
kuolettavaista myrkkyä täynnänsä.
Mutta jos
teillä on katkera kiivaus ja riita sydämessänne, niin älkäät kerskatko
ja älkäät valehdelko totuutta vastaan;
Sillä kussa
kiivaus ja riita on, siellä on myös sekaseuraisuus ja kaikki paha meno.
Mutta se
viisaus, joka ylhäältä on, se on ensisti tosin puhdas, sitte rauhallinen,
siviä, uskova, täynnä laupiutta ja hyviä hedelmiä, eriseuratoin ja
ulkokullatoin.
Mutta
vanhurskauden hedelmä rauhassa kylvetään niille, jotka rauhan
pitävät.
Kusta sodat
ja tappelukset tulevat teidän seassanne? Eikö siitä, (nimittäin) teidän
himoistanne, jotka teidän jäsenissänne sotivat?
Isän Jumalan
aivoituksen jälkeen Hengen pyhittämisen kautta, kuuliaisuuteen ja Jesuksen
Kristuksen veren priiskottamiseen: armo ja rauha lisääntyköön teille!
Rakkaat
veljet! minä neuvon teitä, niinkuin outoja ja muukalaisia: välttäkäät
lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan,
Hän
välttäkään pahaa ja tehkään hyvää, etsikään rauhaa ja noudattamaan sitä.
Tervehtikäät
toinen toistanne rakkauden suun-annolla. Rauha olkoon teille kaikille,
jotka Kristuksessa Jesuksessa olette, amen!
Armo ja rauha
lisääntyköön teille, Jumalan ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen tuntemisen
kautta!
Että hänen
jumalallinen voimansa meille kaikkinaiset (jotka elämään ja jumaliseen menoon sopivat)
on lahjoittanut hänen tuntemisensa kautta, joka meitä kunniaan ja avuun
kutsunut on,
Sentähden,
minun rakkaani, että te näitä odotatte, niin ahkeroitkaat, että te hänen
edessänsä puhtaiksi ja nuhteettomiksi rauhassa löydettäisiin;
Ja hän on sovinto
meidän synteimme edestä, ei ainoastaan meidän, vaan myös kaiken maailman
edestä.
Siinä on
rakkaus, ei että me rakastimme Jumalaa, vaan että hän rakasti meitä ja lähetti
Poikansa sovinnoksi meidän synteimme edestä.
Armo,
laupius, rauha Isältä Jumalalta ja Herralta Jesukselta Kristukselta,
Isän Pojalta, totuudessa ja rakkaudessa olkoon teidän kanssanne!
Mutta minä
toivon sinun pian näkeväni, ja läsnä ollessani me saamme toinen toistamme
puhutella. (1:15) Rauha olkoon
sinulle! Ystävät tervehtivät sinua. Tervehdi ystäviä, kutakin nimeltänsä.
Laupius ja rauha
ja rakkaus lisääntyköön teille!
Mutta
Mikael, ylimmäinen enkeli, kuin hän perkeleen kanssa riiteli ja
kamppaili Moseksen ruumiista, ei rohjennut sanoa sen pilkan tuomiota, vaan
sanoi: Herra sinua rangaiskoon!
Johannes
seitsemälle Asian seurakunnalle: armo olkoon teille ja rauha siltä, joka
on, joka oli, ja joka tuleva on, ja seitsemältä hengeltä, jotka hänen
istuimensa edessä ovat,
Ja niillä
neljällä eläimellä oli kullakin kuusi siipeä ympärillä, ja he olivat sisältä
silmiä täynnänsä; ja ei heillä ollut lepoa päivällä eikä yöllä, ja
sanoivat: pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala kaikkivaltias, joka oli, ja joka on,
ja joka tuleva on.
Ja ruskia
orhi meni ulos; ja sille, joka sen päällä istui, annettiin rauha maasta
ottaa pois, että heidän piti keskenänsä toinen toisensa tappaman; ja hänelle
oli suuri miekka annettu.
Ja
metsäsirkat ovat orhitten kaltaiset, jotka sotaan valmistetut ovat, ja
heidän päässänsä niinkuin kruunut, kullan muotoiset, ja heidän kasvonsa
niinihmisten kasvot.
Ja heillä
oli pantsari niinkuin rautapantsarit; ja heidän siipiensä havina niinkuin
ratasten kituma, kussa monta hevosta sotaan juoksee.
Ja koska he
todistuksensa lopettaneet ovat, niin peto, joka astui ylös syvyydestä, on
heidän kanssansa sotiva, ja heitä voittava ja tappava heidät.
Ja (suuri) sota
tapahtui taivaassa: Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikärmeen
kanssa, ja lohikärme soti ja hänen enkelinsä.
Ja lohikärme
vihastui vaimon päälle, ja meni sotimaan muiden kanssa hänen
siemenestänsä, jotka Jumalan käskyt kätkevät ja Jesuksen Kristuksen todistuksen
pitävät.
Ja
kumarsivat lohikärmettä, joka pedolle voiman antoi. Ja he kumarsivat petoa ja
sanoivat: kuka on tämän pedon kaltainen? kuka voi sotia häntä vastaan?
Ja hänelle
annettiin suu puhua suuria asioita ja pilkkoja, ja hänelle annettiin valta
pitää sotaa kaksiviidettä kuukautta.
Ja hänen
sallittiin sotia pyhäin kanssa ja voittaa heitä. Ja hänelle annettiin
valta kaikkein sukukuntain päälle, ja kansain, ja kielten, ja pakanain.
Ja heidän
vaivansa savu astuu ylös ijankaikkisesta ijankaikkiseen, ja ei heillä ole lepoa
päivällä eikä yöllä, jotka petoa ja hänen kuvaansa kumartavat, ja jos joku on
hänen nimensä merkin ottanut.
Sillä he
ovat perkeleiden henget, jotka ihmeitä tekevät ja menevät maan ja koko
maanpiirin kuningasten tykö, kokoomaan heitä sotaan suurena
kaikkivaltiaan Jumalan päivänä.
Nämät sotivat
Karitsan kanssa, ja Karitsa on heidät voittava; sillä hän on herrain' Herra, ja
kuningasten Kuningas: ja ne, jotka hänen kanssansa ovat, kutsutut ja valitut ja
uskolliset.
Ja minä näin
taivaan avatuksi, ja katso, valkia orhi, ja se, joka sen päällä istui,
kutsuttiin uskolliseksi ja totiseksi, ja vanhurskaudella hän tuomitsee ja sotii.
Ja hän menee
ulos pakanoita viettelemään, jotka neljällä maankulmalla ovat, Gog ja Magog,
että hän heitä sotaan kokoais, joidenka luku on niinkuin meren santa.
Efesolaiskirje
6
10 Viimein,
rakkaat veljeni, olkaat väkevät Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
11 Pukekaat
päällenne kaikki Jumalan sota-aseet, että te perkeleen kavalia
päällekarkaamisia voisitte seisoa vastaan.
12 Sillä ei
meillä ole sota verta ja lihaa vastaan, vaan pääruhtinaita ja valtoja vastaan,
maailman herroja vastaan, jotka tämän maailman pimeydessä vallitsevat, pahoja
henkiä vastaan taivaan alla .
13 Sentähden
ottakaat kaikki Jumalan sota-aseet, että te voisitte pahana päivänä seisoa
vastaan ja kaikissa asioissa pysyväiset olisitte.
14 Niin
seisokaat vyötetyt kupeista totuudella, ja vanhurskauden rintaraudalla
puetetut,
15 Ja jalat
valmiiksi kengitetyt, saarnaamaan rauhan evankeliumia.
16 Mutta
kaikissa ottakaat uskon kilpi, jolla te voitte sammuttaa kaikki ruman
tuliset nuolet.
17 Ja
ottakaat päähänne autuuden rautalakki, ja hengen miekka, joka on Jumalan
sana,
18 Ja rukoilkaat
joka aika kaikella rukoilemisella ja anomisella hengessä, ja siinä valvokaat
kaikella ahkeruudella ja rukouksella kaikkein pyhäin tähden,
19 Ja
minunkin tähteni, että minulle puhetta annettaisiin avoimella suulla
rohkiasti puhuakseni, ja niin tiettäväksi tekisin evankeliumin salaisuuden.