![]() |
Jumalan sanan valo tähtenä johdattaa |
PARANNUSSAARNA
Poimintoja Bibliasta 1776
Luuk. 24:47 Ja
saarnattaman hänen nimeensä
parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten
Jerusalemista.
Joh. 20:31 Mutta
nämät ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jesus on
Kristus, Jumalan Poika, ja että te saisitte elämän uskon kautta
hänen nimeensä.
JUMALA VETÄÄ, VAIKUTTAA, TUNNUSTELEE, KUTSUU, VALITSEE
Joh. 6:44 Ei
taida kenkään minun tyköni tulla, ellei Isä, joka minun lähetti,
vedä häntä,
ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä.
Joh. 6:29 Jeesus
vastasi ja sanoi heille: se on Jumalan työ,
että te uskotte sen
päälle, jonka hän lähetti.
Matt. 20:16 Niin
viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. Sillä
monta ovat kutsutut, mutta harvat valitut.
Ilm. 17:14 Nämä
sotivat Karitsan kanssa, ja Karitsa on heidät voittava; sillä hän
on herrain Herra, ja kuningasten Kuningas: ja ne, jotka hänen
kanssansa ovat, kutsutut ja valitut ja
uskolliset.
Luuk. 14:18 Ja
he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään:
ensimmäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää
menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
Luuk. 14:19 Ja
toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä
koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.
ETSINTÄ
Room. 9:30Mitäs me siis sanomme? (Me sanomme:) pakanat, jotka ei ole vanhurskautta etsineet, ovat saaneet vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka uskosta on:
Room. 10:20
Mutta Jesaias on rohkia ja sanoo: minä olen niiltä löydetty, jotka ei minua etsineet, ja olen niille ilmaantunut, jotka ei minua kysyneet.
1. Piet. 1:10
Jota autuutta prophetat ovat etsineet ja tutkineet, jotka teille tulevaista armoa ennustaneet ovat;
Ps. 27:8 Minun
sydämeni sanoo sinulle tämän sinun sanas: etsikäät
minun kasvojani! sentähden minä etsin, Herra, sinun kasvojas.
Jes. 1:17 Oppikaat
tekemään hyvää, ja etsikäät
oikeutta, auttakaat alaspainettua, saattakat orvoille oikeus, ja
auttakaat lesken asiaa.
Jes. 34:16 Etsikäät
nyt Herran kirjaa ja lukekaat: ei yhtään näistä pidä puuttuman,
ei pidä näistä kaivattaman yhtä eli toista; sillä hän on se,
joka minun suuni kautta käskee, ja hänen henkensä tuo sen kokoon.
Jes. 45:19 En
minä ole salaa puhunut, pimiässä paikassa maan päällä, enkä
ole Jakobin siemenelle sanonut: etsikäät
minua hukkaan; sillä minä olen Herra, joka vanhurskaudesta puhun,
ja ilmoitan oikeutta.
Jer. 5:1 Käykäät
Jerusalemin katuja ympäri, katsokaat, koetelkaat ja etsikäät
hänen kaduillansa, löydättekö jonkun, joka oikein tekee ja kysyy
totuutta; niin minä olen hänelle armollinen.
Aam. 5:6 Etsikäät
Herraa, niin te saatte elää, ettei tuli Josephin huoneeseen
sytytettäisi, ja kuluttais, ja ei olisi sammuttajaa Betelissä.
Aam. 5:14 Etsikäät
hyvää, ja älkäät pahaa, että te eläisitte; niin Herra Jumala
Zebaot on teidän kanssanne, niinkuin te kerskaattekin.
Sef. 2:3 Etsikäät
Herraa, kaikkia siviät maassa, te jotka hänen oikeutensa pidätte;
etsikäät
vanhurskautta, etsikäät
nöyryyttä, että te Herran vihan päivänä varjelluksi tulisitte.
Matt. 6:33 VAAN
ETSIKÄÄT ENSIN
JUMALAN VALTAKUNTAA JA HÄNEN VANHURSKAUTTANSA, JA NIIN KAIKKI NÄMÄT
TEILLE ANNETAAN.
Matt. 7:7 ANOKAAT,
NIIN TEILLE ANNETAAN: ETSIKÄÄT,
NIIN TE LÖYDÄTTE: KOLKUTTAKAAT, NIIN TEILLE AVATAAN.
Luuk. 11:9 Ja
minä myös sanon teille: anokaat, niin teille annetaan: etsikäät,
niin te löydätte: kolkuttakaat niin teille avataan.
Kol. 3:1 Jos
te siis Kristuksen kanssa olette nousseet ylös, niin etsikäät
niitä, jotka ylhäällä ovat, kussa Kristus istuu Jumalan oikialla
kädellä.
PARANNUS
1. Kun. 8:47 Ja
he tekisivät sydämestänsä parannuksen
siinä maassa, jossa he vankina ovat, ja he palajaisivat sinua
rukoilemaan vankeutensa maalla, sanoen: me rikoimme ja teimme pahoin,
ja olimme jumalattomat;
2. Kun. 12:12 Ja
muuraajille, ja kivenhakkaajille, ja niille, jotka hirsiä ja
vuoltuja kiviä ostivat, parantaaksensa mitä rauvennut oli Herran
huoneessa ja kaikkiin, mitkä he huoneessa löysivät parannusta
tarvitsevan.
2. Kun. 22:6 Sepille,
rakentajille, muuraajille ja niille, jotka hirsiä ja vuoltuja kiviä
ostaman pitää, huoneen parannukseksi;
2. Aik. 6:37 Ja
he tekevät sydämestänsä parannuksen
siinä maassa, jossa he vankina ovat, ja he kääntyvät, ja
rukoilevat sinua vankeutensa maalla ja sanovat: me olemme rikkoneet,
väärin tehneet ja olleet jumalattomat;
2. Aik. 24:5 Ja
hän kokosi papit ja Leviläiset ja sanoi heille: menkäät ulos
Juudan kaupunkeihin ja kootkaat rahaa kaikelta Israelilta, vuosi
vuodelta, teidän Jumalanne huoneen parannukseksi,
ja kiiruhtakaat tekemään sitä; mutta Leviläiset ei kiiruhtaneet.
2. Aik. 24:13 Ja
työmiehet tekivät työtä, niin että parannustyö
menestyi heidän kättensä kautta; ja he saivat Jumalan huoneen
kokonansa valmiiksi ja hyvin rakennetuksi.
2. Aik. 36:16 Mutta
he pilkkasivat Jumalan lähetyssanoja, ja katsoivat hänen sanansa
ylön, ja häpäisivät hänen prophetaitansa, siihenasti että
Herran viha kasvoi hänen kansansa päälle, niin ettei heillä enää
parannusta ollut.
Sananl. 6:15 Sentähden
tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan
rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta
ole.
Jes. 58:8 Silloin
sinun valkeutes puhkee paistamaan niinkuin aamurusko, ja sinun
parannukses on
nopiasti kasvava; ja sinun vanhurskautes vaeltaa sinun edelläs. ja
Herran kunnia on sinun korjaava.
Jer. 46:11 Mene
ylös Gileadiin ja tuo voidetta, sinä neitsy, Egyptin tytär; mutta
se on turha, ettäs paljon parannusta
etsit, et sinä kuitenkaan tule terveeksi.
Matt. 3:11 Minä
tosin kastan teitä vedellä parannukseen;
mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on väkevämpi minua, jonka
kenkiä en minä ole kelvollinen kantamaan, hän kastaa teitä
Pyhällä Hengellä ja tulella.
Matt. 4:17 Siitä
ajasta rupesi Jesus saarnaamaan ja sanomaan: tehtäät parannus;
sillä taivaan valtakunta lähestyi.
Matt. 9:13 Mutta
menkäät ja oppikaat, mikä se on: laupiutta minä tahdon, enkä
uhria; sillä en minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä
parannukseen.
Matt. 11:21 Voi
sinuas Koratsin, voi sinus Betsaida! Jos senkaltaiset väkevät työt
olisivät tehdyt Tyrossa ja Sidonissa kuin teissä tehdyt ovat, niin
he olisivat aikaa säkissä ja tuhassa tehneet parannuksen.
Matt. 21:32 Sillä
Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä
uskoneet: mutta Publikanit ja portot uskoivat hänen. Mutta te, jotka
sen näitte, ette sittenkään parannusta
tehneet, että te häntä olisitte uskoneet.
Mark. 1:15 Ja
sanoi: aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta on lähestynyt:
tehkäät parannus ja
uskokaat evankeliumi.
Mark. 2:17 Ja
kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän heille: ei terveet tarvitse
parantajaa, vaan sairaat: en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita,
vaan syntisiä parannukseen.
Luuk. 3:3 Ja
hän tuli kaikkiin maan paikkoihin Jordanin ympäri ja saarnasi
parannuksen kastetta
syntein anteeksi antamiseksi,
Luuk. 3:8 Tehkäät
siis soveliaat parannuksen
hedelmät ja älkäät ruvetko sanomaan itsellänne: Abraham on
meidän isämme; sillä minä sanon teille, että Jumala taitaa
näistä kivistä herättää Abrahamille lapset.
Luuk. 9:11 Kuin
kansa sen ymmärsi, seurasivat he häntä, ja hän otti heitä
vastaan, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta, ja jotka parannusta
tarvitsivat, teki hän terveeksi.
Luuk. 10:13 Voi
sinua Koratsin! voi sinua Betsaida! sillä jos Tyrossa ja Sidonissa
olisivat senkaltaiset voimalliset työt tehdyt kuin teidän tykönänne
ovat tehdyt, niin he olisivat jo aikaa säkissä ja tuhassa istuneet
ja parannuksen
tehneet.
Luuk. 11:32 Niniven
miehet pitää tuleman tuomiolle tämän sukukunnan kanssa, ja sen
kadottaman; sillä he tekivät parannuksen
Jonan saarnasta, ja katso tässä on enempi kuin Jona.
Luuk. 15:7 Minä
sanon teille: niin pitää ilo oleman taivaassa yhdestä syntisestä,
joka itsensä parantaa, enemmin kuin yhdeksästäkymmenestä ja
yhdeksästä hurskaasta, jotka ei parannusta
tarvitse.
Luuk. 16:30 Mutta
hän sanoi: ei, isä Abraham: vaan jos joku kuolleista menis heidän
tykönsä, niin he parannuksen
tekisivät.
Luuk. 24:47 Ja
saarnattaman hänen nimeensä parannusta
ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten
Jerusalemista.
Ap. t. 2:38 Vaan
Pietari sanoi heille: tehkäät parannus,
ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen,
syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Ap. t. 3:19 Niin
tehkäät parannus ja
palatkaat, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, kuin
virvoittamisen ajat tulevat Herran kasvoin edestä,
Ap. t. 5:31 Sen
on Jumala korottanut oikialle kädellensä Päämieheksi ja
Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta
ja syntein anteeksi antamusta.
Ap. t. 8:22 Sentähden
tee parannus sinun
pahuudestas, ja rukoile Jumalaa, että sydämes ajatukset sinulle
anteeksi annettaisiin.
Ap. t. 13:24 Niinkuin
Johannes saarnasi hänen tulemisensa edellä kaikelle Israelin
kansalle parannuksen
kastetta.
Ap. t. 17:30 Nämät
eksytyksen ajat on tosin Jumala sallinut, ja ilmoittaa nyt kaikille
ihmisille joka paikassa, että he parannuksen
tekisivät.
Ap. t. 19:4 Niin
sanoi Paavali: Johannes tosin kasti parannuksen
kasteella, sanoen kansalle, että heidän piti uskoman sen päälle,
joka hänen jälkeensä tuleva oli, se on, Kristuksen Jesuksen
päälle.
Ap. t. 26:20 Vaan
ilmoitin ensin niille, jotka Damaskussa ja Jerusalemissa ovat ja
kaikessa Juudan maakunnassa, ja myös pakanoille, että he
parannuksen tekisivät,
ja kääntyisivät Jumalan puoleen, ja tekisivät parannuksen
kelvollisia töitä.
Room. 2:4 Eli
katsotkos ylön hänen hyvyytensä, kärsiväisyytensä ja
pitkämielisyytensä rikkauden, ettet tiedä, että Jumalan hyvyys
vetää sinua parannukseen?
Room. 14:19 Sentähden
noudattakaamme niitä, mitkä rauhaan sopivat, ja sitä, mikä
keskenämme parannukseksi
tulee.
1. Kor. 10:23 Kaikki
tosin ovat minulle luvalliset, vaan ei kaikki ole tarpeelliset.
Kaikki ovat minulle luvalliset, mutta ei kaikki tapahdu
parannukseksi.
1. Kor. 11:17 Mutta
kuin minä tätä teille ilmoitan, en minä teitä kiitä, ettette
kokoon tule parannukseksi,
vaan pahennukseksi.
1. Kor. 14:3 Mutta
joka propheteeraa, se puhuu ihmisille parannukseksi
ja neuvoksi ja lohdutukseksi.
1. Kor. 14:5 Mutta
minä tahtoisin, että te kaikki kielillä puhuisitte, mutta paljoa
enemmin, että te propheteeraisitte; sillä se, joka propheteeraa, on
suurempi kuin se, joka kielillä puhuu, paitsi sitä jos hän sen
selittää, että seurakunta sais siitä parannuksen.
1. Kor. 14:12 Niin
tekin, koska te ahkerasti hengellisiä lahjoja etsitte, niin
ahkeroitkaaat seurakunnan parannukseksi,
että teillä kyllä olis.
1. Kor. 14:26 Kuinkas
se on, rakkaat veljet? Koska te kokoon tulette, niin kullakin teistä
on psalmi, hänellä on opetus, hänellä on kieli, hänellä on
ilmoitus, hänellä on selitys: ne tapahtukoon kaikki parannukseksi.
2. Kor. 7:9 Nyt
minä iloitsen, en siitä, että te murheissa olitte, vaan että te
olitte murheissa parannukseksi;
sillä te olitte murheelliset Jumalan mielen jälkeen, ettei teillä
meistä missään vahinkoa olis.
2. Kor. 10:8 Sillä
jos minä vielä enemmän kerskaisin meidän vallastamme, jonka Herra
meille antanut on teidän parannukseksenne,
ja ei kadotukseksenne, enpä minä häpeäisi,
2. Kor. 12:19 Luuletteko
taas, että me vastaamme edestämme teidän edessänne? Me puhumme
Kristuksessa, Jumalan edessä; mutta kaikki nämät, rakkaat veljet,
teidän parannukseksenne;
Ef. 4:29 Älköön
yksikään rietas puhe teidän suustanne lähtekö, vaan mitä
sovelias on parannuksen
tarpeeksi, että se kelvollinen kuulla olis.
1. Tim. 1:4 Eikä
juttuja tottelisi ja polvilukuja, joilla ei loppua ole, jotka enemmin
tutkimiset matkaan saattavat kuin parannuksen
Jumalan tykö, joka on uskossa.
2. Tim. 2:25 Hiljaisuudessa
nuhtelevaisen vastahakoisia; jos Jumala heille joskus antais
parannuksen totuutta
ymmärtämään,
Hepr. 6:1 Sentähden
antakaamme Kristuksen opin alun sillänsä olla, ja ruvetkaamme
niihin, jotka täydellisyyteen saattavat: ei vasta-uudesta perustusta
laskein parannukseen
kuolevaisista töistä ja uskoon Jumalan päälle,
Hepr. 6:6 Jos
he lankeevat pois, että he vasta-uudesta parannukseen
uudistettaisiin, jotka toistamiseen itsellensä Jumalan Pojan
ristiinnaulitsevat ja pilkkana pitävät.
Hepr. 12:17 Sillä
te tiedätte, että kuin hän sitte tahtoi periä siunausta, tuli hän
hyljätyksi; sillä ei hän löytänyt yhtään parannuksen
siaa, vaikka hän sitä kyyneleillä etsi.
2. Piet. 3:9 Ei
Herra viivytä lupaustansa, (niinkuin muutamat sen viipyvän
luulevat,) vaan hän on meidän kanssamme kärsiväinen, ja ei tahdo,
että jonkun pitäis hukkuman, vaan että jokainen itsensä
parannukseen kääntäis.
Ilm. 2:5 Muista
siis, kusta lankesit pois, ja tee parannus,
ja tee niitä ensimäisiä töitä; vaan jos ei, niin minä tulen
sinulle pian ja syöksen kynttiläjalkas pois sialtansa, ellet sinä
tee parannusta.
Ilm. 2:16 Tee
parannus; vaan jos ei,
niin minä tulen sinulle pian, ja tappelen heidän kanssansa minun
suuni miekalla.
Ilm. 2:22 Katso,
minä panen hänen vuoteesen ja ne, jotka hänen kanssansa huorin
tekevät, suureen vaivaan, ellei he tee parannusta
töistänsä.
Ilm. 3:3 Niin
ajattele siis, kuinka sinä saanut ja kuullut olet, ja pidä se, ja
tee parannus. Ellet
sinä siis valvo, niin minä tulen sinun päälles niinkuin varas, ja
et sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päälles tulen.
Ilm. 3:19 Joita
minä rakastan, niitä minä myös nuhtelen ja kuritan; niin ole siis
ahkera ja tee parannus.
Ilm. 9:20 Ja
muut ihmiset, jotka ei näillä vitsauksilla ole tapetut, ei heidän
kättensä töistä parannusta
tehneet: ettei he olisi perkeleitä kumartaneet ja kultaisia, ja
hopiaisia, ja vaskisia, ja kivisiä ja puisia epäjumalia, jotka ei
nähdä taida, eikä kuulla, ei myös käydä.
Ilm. 9:21 Ja
ei tehneet parannusta
murhistansa, eikä velhoudestansa, eikä huoruudestansa, ei myös
varkaudestansa.
Ilm. 16:9 Ja
ihmiset tulivat palavaksi suuresta helteestä, ja pilkkasivat Jumalan
nimeä, jolla niiden vitsausten päälle valta oli, ja ei tehneet
parannusta antaaksensa
hänelle kunniaa.
Ilm. 16:11 Ja
pilkkasivat taivaan Jumalaa kipuinsa ja haavainsa tähden, ja ei
tehneet parannusta
töistänsä.
ARMO
1. Moos. 18:3 Ja
sanoi: Herra, jos minä olen armon
löytänyt sinun edessäs, niin älä mene palvelias ohitse.
1. Moos. 19:19 Katso,
sinun palvelias on löytänyt armon
sinun edessäs, sinä olet tehnyt sinun laupeutes suureksi, jonkas
minulle osotit, pelastaakses minun sieluani: en taida minä pelastaa
minuani vuorella, ettei minulle jotakuta pahaa tapahtuisi, ja
kuolisin.
1. Moos. 32:10 Minä
olen mahdotoin kaikkeen siihen armoon,
ja kaikkeen siihen totuuteen, jonka sinä teit palvelialles. Sillä
koska minä tämän Jordanin ylitse menin, ei minulla muuta ollut
kuin minun sauvani; mutta nyt minulla on kaksi joukkoa.
1. Moos. 39:4 Niin
että hän löysi armon
hänen edessänsä, ja tuli hänen palveliaksensa: ja hän asetti
hänen huoneensa ylitse, ja kaikki mitä hänellä oli, antoi hän
hänen käteensä.
1. Moos. 42:21 Mutta
he sanoivat toinen toisellensa: me olemme totisesti vianalaiset
meidän veljemme tähden; sillä me näimme hänen sielunsa
ahdistuksen, koska hän meiltä armoa
rukoili, ja emme kuulleet häntä; sentähden on tämä ahdistus
meidän päällemme tullut.
2. Moos. 3:21 Ja
minä annan armon
tälle kansalle Egyptiläisten edessä, että koska te lähdette, ei
teidän pidä tyhjin käsin lähtemän.
2. Moos. 25:17 Sinun
pitää myös tekemän armoistuimen,
puhtaasta kullasta, puolikolmatta kyynärää pitkän, ja puolitoista
kyynärää leviän.
2. Moos. 25:21 Ja
sinun pitää asettaman armo-istuimen
arkin päälle, ja paneman arkkiin sen todistuksen, jonka minä
sinulle annan.
2. Moos. 25:22 Ja
siinä minä sinulle olen saapuvilla, ja puhuttelen sinua
armo-istuimelta,
kahden Kerubimin väliltä, jotka ovat todistuksen arkin päällä,
kaikista mitä minä sinun käsken sanoa Israelin lapsille.
2. Moos. 30:6 Ja
asettaman se esiripun eteen, joka on todistusarkin edessä;
armo-istuimen edessä,
joka on todistuksen päällä, siellä minä tulen sinun tykös.
2. Moos. 33:12 Ja
Moses sanoi Herralle: katso, sinä sanot minulle: johdata tämä
kansa, ja et sinä ilmoittanut, kenenkä sinä lähetät minun
kanssani; ja kuitenkin sinä sanoit minulle: minä tunnen sinun
nimeltäs, ja sinä olet myös armon
löytänyt minun edessäni.
2. Moos. 33:13 Nyt
siis, jos minä muutoin olen armon
löytänyt sinun edessäs, niin osota nyt minulle sinun ties, että
minä sinut tuntisin ja löytäisin armon
sinun edessäs: ja katso kuitenkin, että tämä väki on sinun
kansas.
2. Moos. 33:16 Ja
mistä se tässä tietää saadaan, että minä ja sinun kansas
olemme löytäneet armon
sinun edessäs? Eikö, koskas vaellat meidän kanssamme? että me
eroitettaisiin, minä ja sinun kansas, kaikista kansoista, jotka ovat
maan piirin päällä.
2. Moos. 34:6 Ja
Herra vaelsi hänen kasvoinsa edessä, ja huusi: Herra, Herra Jumala
(on) laupias ja armollinen,
ja pitkämielinen, suuresta armosta
ja totuudesta;
2. Moos. 34:9 Ja
sanoi: Herra, jos minä olen löytänyt armon
sinun edessäs, niin käykään siis Herra meidän kanssamme: sillä
tämä on niskuri kansa; että olisit meidän vääryydellemme ja
synnillemme armollinen,
ja omistaisit meitä sinulles perimiseksi.
3. Moos. 16:14 Ja
ottaman mullin verta, priiskottaaksensa sormellansa armo-istuimen
puoleen, etiselle puolelle itään päin: seitsemän kertaa pitää
hänen näin sormellansa armo-istuimen
edessä verta priiskottaman.
3. Moos. 16:15 Sitte
pitää hänen teurastaman kansan rikosuhrin kauriin ja kantaman
hänen verestänsä esiripun sisälliselle puolelle, ja pitää
tekemän sen veren kanssa, niinkuin hän teki mullin veren kanssa, ja
priiskottaman sitä armo-istuimen
päälle, ja armo-istuimen
edessä,
3. Moos. 19:22 Ja
papin pitää sovittaman hänen vikauhrinsa oinaalla Herran edessä
siitä rikoksesta, jolla hän on rikkonut; niin hänelle (Jumalalta)
armo tapahtuu hänen
rikoksestansa, jolla hän rikkonut on.
4. Moos. 7:89 Ja
koska Moses meni seurakunnan majaan, että häntä siellä
puhuteltaisiin, niin kuuli hän äänen puhuvan kanssansa
armoistuimelta, joka
oli todistuksen arkin päällä, kahden Kerubimin vaiheella, ja
sieltä puhuteltiin häntä.
4. Moos. 14:19 Niin
ole armollinen tämän
kansan rikokselle, sinun suuresta laupiudestas, niinkuin sinä tälle
kansalle annoit anteeksi hamasta Egyptistä tähän asti.
5. Moos. 4:31 Sillä
Herra sinun Jumalas on armollinen
Jumala: ei hän sinua hylkää, eikä kadota sinua, ja ei hän unhota
sinun isäis liittoa, jonka hän heille vannonut on.
5. Moos. 29:20 Ei
Herra ole hänelle armollinen,
sillä silloin tulee suuri Herran viha ja kiivaus sen miehen päälle,
ja kaikki nämät kiroukset, jotka tässä kirjassa ovat kirjoitetut,
joutuvat hänen päällensä; ja Herra pyyhkii pois hänen nimensä
taivaan alta.
1. Kun. 8:30 Ja
kuulisit sinun palvelias ja kansas Israelin hartaan rukouksen, jonka
he tässä paikassa rukoilevat: ja sinä kuulisit sen siellä, kussas
asut taivaissa, ja koskas sen kuulet, olisit armollinen.
1. Kun. 8:36 Ettäs
kuulisit heitä taivaissa, ja olisit sinun palvelias ja kansas
Israelin synnille armollinen,
että osoitat heille sen hyvän tien, jota heidän vaeltaman pitää;
ja annat sataa sinun maas päälle, jonka kansalles perimiseksi
antanut olet.
1. Kun. 8:39 Ettäs
silloin kuulisit taivaissa, siitä siasta, kussas asut, ja olisit
armollinen ja tekisit
sen niin, ettäs annat itsekullekin niinkuin hän vaeltanut on, niin
kuin sinä hänen sydämensä tunnet; sillä sinä ainoastaan tunnet
kaikkein ihmisten lasten sydämet.
2. Kun. 13:23 Mutta
Herra teki armon
heidän kanssansa, ja armahti heidän päällensä, ja käänsi
itsensä heidän puoleensa, liittonsa tähden Abrahamin, Isaakin ja
Jakobin kanssa, ja ei tahtonut kadottaa heitä, eikä heittänyt
heitä pois kasvoinsa edestä tähän asti.
2. Aik. 30:9 Sillä
jos te käännytte Herran tykö, niin veljenne ja lapsenne saavat
armon niiden edessä,
jotka heitä vankina pitävät, että he tulevat tähän maahan
jälleen; sillä Herra teidän Jumalanne on armollinen
ja laupias, ja ei käännä kasvojansa pois teistä, jos te käännytte
hänen tykönsä.
Esra 9:8 Mutta
nyt vähällä ajan rahdulla on meille armo
tapahtunut Herralta meidän Jumalaltamme, että vielä on muutamia
meistä jäljellä ja päässeitä, että hän antoi vielä vaarnan
meille pyhään siaansa, että meidän Jumalamme valistais silmämme
ja antais meille vähän virvoituksen orjuudessamme.
Neh. 9:17 Ja
eipä he tahtoneet kuullakaan, ja ei he ajatelleet niitä ihmeitä,
jotka sinä teit heidän kanssansa; vaan he tulivat uppiniskaisiksi
ja asettivat päämiehen palataksensa takaperin orjuuteensa,
vastahakoisuudessansa; mutta sinä Jumala olet anteeksiantaja,
armollinen, laupias ja
pitkämielinen, sangen suuri laupiudesta, ja et sinä heitä
hyljännyt.
Ps. 4:1 Davidin
Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla. (
4:2) Rukoillessani kuule minua,
vanhurskauteni Jumala, joka minua lohdutat ahdistuksessani: ole
minulle armollinen, ja
kuule rukoukseni.
Ps. 5:12 (
5:13) Sillä sinä Herra siunaat
vanhurskaita: sinä kaunistat heitä armollas
niinkuin kilvellä.
Ps. 6:2 (
6:3) Herra, ole minulle armollinen,
sillä minä olen heikko: paranna Herra minua, sillä minun luuni
ovat peljästyneet.
Ps. 9:13 Herra
ole minulle armollinen,
katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka
ylennät minun surman porteista;
Ps. 13:6 Mutta
minä turvaan sinun armoos:
minun sydämeni riemuitsee, ettäs niin mielelläs autat: minä
veisaan Herralle, että hän minulle niin hyvästi tekee.
Ps. 25:16 Käännä
sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen;
sillä minä olen yksinäinen ja raadollinen.
Ps. 31:9 Herra,
ole minulle armollinen,
sillä minä ahdistetaan; minun kasvoni ovat muuttuneet murheesta,
niin myös minun sieluni ja vatsani.
Ps. 41:4 Minä
sanoin: Herra, ole minulle armollinen,
paranna minun sieluni; sillä minä tein syntiä sinua vastaan.
Ps. 43:1 Tuomitse
minua, Jumala, ja ratkaise minun asiani armotointa
kansaa vastaan, ja päästä minua kavaloista ja vääristä
ihmisistä.
Ps. 45:2 Sinä
olet kaikkein kaunein ihmisten lasten seassa: armo
on vuodatettu sinun huulissas; sentähden siunaa Jumala sinua
ijankaikkisesti.
Ps. 51:1 Davidin
Psalmi, edelläveisaajalle, (51:2)
Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban
tykönä käynyt oli. (51:3)
Jumala, ole minulle armollinen
sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes
tähden.
Ps. 57:3 Hän
lähettää taivaasta, ja varjelee minua, ja antaa ne häpiään
tulla, jotka minua tahtovat niellä ylös, Sela! lähettäköön
Jumala armonsa ja
totuutensa.
Ps. 59:17 Sinä
olet minun väkevyyteni, sinulle minä kiitosta veisaan; sillä sinä
Jumala olet minun varjelukseni ja minun armollinen
Jumalani.
Ps. 67:1 Psalmi
ja veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla. (67:2)
Jumala olkoon meille armollinen,
ja siunatkoon meitä! hän valistakoon kasvonsa aina meidän
päällemme, Sela!
Ps. 78:38 Mutta
hän oli armollinen,
ja antoi pahat teot anteeksi, ja ei hukuttanut heitä; ja hän käänsi
pois usein vihansa, ettei hän laskenut kaikkea vihaansa menemään.
Ps. 84:11 Sillä
Herra Jumala on aurinko ja kilpi: Herra antaa armon
ja kunnian: ei hän anna hurskailta mitään hyvää puuttua.
Ps. 86:5 Sillä
sinä, Herra, olet hyvä ja armollinen,
sangen laupias kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.
Ps. 86:15 Mutta
sinä, Herra Jumala, olet armollinen
ja laupias, kärsiväinen ja sangen hyvä ja vakaa.
Ps. 86:16 Käännä
itses minuun päin, ole minulle armollinen;
vahvista palveliaas sinun voimallas, ja auta piikas poikaa.
Ps. 89:1 Etanin
sen Esrahilaisen opetus. (89:2)
Minä veisaan Herran armoja
ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
Ps. 89:17 Sillä
sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos
kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
Ps. 89:24 Mutta
minun totuuteni ja armoni
pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun
nimeeni nostettaman ylös.
Ps. 89:28 Minä
pidän hänelle armoni
tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva
oleman.
Ps. 90:14 Täytä
meitä pian armoillas,
niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena meidän elinaikanamme.
Ps. 98:3 Hän
muistaa armonsa ja
totuutensa Israelin huoneelle: kaikki maailman ääret näkevät
meidän Jumalamme autuuden.
Ps. 103:11 Sillä
niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa
lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.
Ps. 103:17 Mutta
Herran armo pysyy
ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle,
ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,
Ps. 106:4 Herra,
muista minua armos
perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun
autuudellas,
Ps. 109:21 Mutta
sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä
sinun armos on hyvä,
pelasta minua.
Ps. 115:1 Ei
meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun
armos ja totuutes
tähden.
Ps. 117:2 Sillä
hänen armonsa on
voimallinen meidän päällemme, ja Herran totuus ijankaikkisesti.
Halleluja!
Ps. 119:58 Minä
rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle
armollinen sinun sanas
jälkeen.
Ps. 119:132 Käännä
sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen,
niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs
rakastavat.
Ps. 123:3 Ole
meille armollinen,
Herra, ole meille armollinen!
sillä me olemme sangen täytetyt ylönkatseesta;
Ps. 138:2 Minä
tahdon kumartaen rukoilla sinun pyhän templis puoleen, ja kiittää
sinun nimeäs, sinun armos
ja totuutes tähden; sillä sinä teit nimes ja sanas suureksi
kaikkein ylitse.
Ps. 143:8 Suo
minun varhain kuulla sinun armojas,
sillä sinuun minä toivon: ilmoita minulle tie, jota minä käyn;
sillä minä ylennän sieluni sinun tykös.
Sananl. 3:3 Armo
ja totuus ei sinua pidä hylkäämän: ripusta ne kaulaas, ja
kirjoita sydämes tauluun,
Sananl. 16:15 Kuin
kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa
on niinkuin hiljainen sade.
Jes. 10:25 Sillä
aivan vähän ajan perästä pitää armottomuus
ja minun vihani täytettämän heidän kadotukseksensa.
Jes. 16:5 Mutta
istuin valmistetaan armosta
yhdelle istua, totuudessa, Davidin majassa, tuomita ja etsiä
oikeutta, ja pikaisesti toimittaa vanhurskautta.
Jes. 26:10 Mutta
ehkä jumalattomille armoja
tarittaisiin, niin ei he opi kuitenkaan vanhurskautta, vaan tekevät
ainoastaan pahaa oikeuden maalla; sillä ei he näe Herran kunniaa.
Jes. 27:11 Hänen
oksansa pitää murtuman kuivuuden tähden, niin että vaimot niillä
valkeata tekevät; sillä se on ymmärtämätöin kansa, sentähden
ei myös se, joka heidät tehnyt on, armahda heitä, ja joka heidät
luonut on, ei ole heille armollinen.
Jes. 30:18 Sentähden
Herra odottaa, että hän olis teille armoinen,
ja sentähden on hän noussut teitä armahtamaan; sillä Herra on
oikeuden Jumala. Autuaat ovat kaikki, jotka häntä odottavat.
Jes. 33:2 Herra,
ole meille armollinen;
sillä me odotamme sinua: ole heidän käsivartensa varhain, niin
myös meidän autuutemme murheen ajalla.
Jes. 54:8 Minä
olen vihassani vähäksi silmänräpäykseksi kasvoni kätkenyt
sinulta; mutta minä tahdon armahtaa sinua ijankaikkisessa armossa,
sanoo Herra, sinun lunastajas.
Jes. 54:10 Sillä
vuoret pitää välttämän ja kukkulat lankeeman; mutta minun armoni
ei pidä sinusta poikkeeman, ja minun rauhani liitto ei pidä
lankeeman pois, sanoo Herra sinun armahtajas.
Jes. 55:3 KALLISTAKAAT
KORVANNE JA TULKAAT MINUN TYKÖNI, KUULKAAT, NIIN TEIDÄN SIELUNNE
SAA ELÄÄ; JA MINÄ TEEN TEIDÄN KANSSANNE IJANKAIKKISEN LIITON,
LUJAT DAVIDIN ARMOT.
Jes. 60:10 Muukalaisten
lapset pitää sinun muuris rakentaman, ja heidän kuninkaansa pitää
sinua palveleman; sillä vihassani löin minä sinua, ja armoissani
minä armahdan sinua.
Jes. 63:9 Kaikessa
heidän ahdistuksessansa oli hänellä ahdistus, ja enkeli, joka
hänen edessänsä on, autti heitä; rakkautensa ja armonsa
tähden hän lunasti heitä, ja otti heitä ylös, ja kantoi heitä
aina vanhasta tähän asti.
Jer. 5:1 Käykäät
Jerusalemin katuja ympäri, katsokaat, koetelkaat ja etsikäät hänen
kaduillansa, löydättekö jonkun, joka oikein tekee ja kysyy
totuutta; niin minä olen hänelle armollinen.
Jer. 5:7 Kuinka
siis minun pitää sinulle oleman armollinen?
että lapses hylkäävät minun ja vannovat sen kautta, joka ei
Jumala olekaan; ja nyt, että minä olen heitä ravinnut, tekevät he
huorin ja kokoontuvat porton huoneesen joukkoinensa.
Jer. 6:23 Jolla
on joutset ja kilvet, hän on julma ja armotoin;
heidän äänensä pauhaa niinkuin meri; he ajavat hevosilla, he ovat
niinkuin varustettu sotaväki sinua vastaan, sinä tytär Zion.
Jer. 16:5 Sillä
näin sanoo Herra: ei sinun pidä menemän murhehuoneesen, eikä
menemän itkemään eli surkuttelemaan heitä; sillä minä olen
ottanut pois minun rauhani tältä kansalta, sanoo Herra, ja minun
armoni ja laupiuteni;
Jer. 16:13 Sentähden
minä tahdon ajaa teidät pois tästä maasta siihen maahan, josta
ette te eikä teidän isänne mitään tiedä, siellä saatte te
palvella muita jumalia yli päivää ja yötä, ja en minä tahdo
siellä armoa näyttää
teille.
Jer. 21:7 Ja
sitte, sanoo Herra, tahdon minä antaa Zedekian, Juudan kuninkaan,
palvelioinensa ja kansoinensa, jotka tähän kaupunkiin rutolta,
miekalta ja nälältä jääneet ovat, Nebukadnetsarin, Babelin
kuninkaan, käsiin, ja heidän vihollistensa käsiin, ja niiden
käsiin, jotka seisovat heidän henkensä perään, että hänen
pitää lyömän heitä miekan terällä, ettei siinä yhtään
säästetä, eikä armoa
eli laupiutta pidä oleman.
Jer. 24:5 Näin
sanoo Herra Israelin Jumala; niinkuin nämät fikunat ovat hyvät,
niin minä tahdon myös armollisesti
korjata Juudan vankeja, jotka minä tästä kaupungista olen
lähettänyt Kaldean maalle hyväksi;
Jer. 24:6 Ja
tahdon armollisesti
katsoa heidän puoleensa, ja tuoda heitä tähän maahan jälleen, ja
rakentaa heitä ja en tahdo lyödä maahan, minä tahdon heitä
istuttaa ja en repiä ylös,
Jer. 29:10 Sillä
näin sanoo Herra: kuin Babelissa seitsemänkymmentä vuotta ovat
kuluneet, niin minä tahdon etsiä teitä, ja herättää armollisen
sanani teidän päällenne, niin että minä tahdon antaa teidän
tulla tähän paikkaan jällensä.
Jer. 30:14 Kaikki
sinun rakastajas unhottavat sinun, ja ei kysy sinua; sillä minä
olen lyönyt sinua, niinkuin vihollista armottomalla
kurituksella, suurten pahaintekois tähden ja raskasten synteis
tähden.
Jer. 31:2 Näin
sanoo Herra: se kansa, joka miekalta jäi, on armon
korvessa löytänyt siinä, että minä ahkeroitsin saattaa Israelin
lepoon.
Jer. 31:3 Herra
ilmestyy minulle kaukaa: minä olen ijankaikkisella rakkaudella sinua
rakastanut, sentähden olen minä vetänyt sinua puoleeni sulasta
armosta.
Jer. 33:14 Katso,
aika tulee, sanoo Herra, että minä tahdon sen armollisen
sanan herättää, jonka minä olen Israelin huoneelle puhunut, ja
Juudan huoneelle:
Jer. 50:20 Niinä
päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, pitää Israelin pahateko
etsittämän, ja ei löyttämän, ja Juudan synti, ja ei pidä
löyttämän; sillä minä olen armollinen
niille, jotka minä jätän.
Valit. 2:2 Herra
on armottomasti
kadottanut kaikki Jakobin asumiset; hän on hirmuisuudessansa Juudan
tyttären linnan särkenyt, ja lyönyt heitä maahan; hän on
hyljännyt hänen valtakuntansa ja päämiehensä.
Valit. 2:17 Sen
on Herra tehnyt, kuin hän oli ajatellut, hän on täyttänyt
sanansa, jonka hän aikaa ennen käskenyt oli; hän on armottomasti
hukuttanut, ja on ilahuttanut vihollisen sinusta, ja sinun
vainollistes vallan korottanut.
Valit. 2:21 Kaduilla
maassa makasivat nuoret ja vanhat; minun neitseeni ja nuorukaiseni
ovat miekan kautta langenneet; sinä olet tappanut vihapäivänäs,
sinä olet armottomasti
teurastanut.
Valit. 4:3 Lohikärmeet
taritsevat nisiä pojillensa ja imettävät heitä; mutta minun
kansani tyttären täytyy armotoinna
olla, niinkuin yökkö korvessa.
Hes. 34:26 Ja
tahdon heidät ja kaikki minun kukkulani siunata; ja annan heille
sataa oikialla ajalla, joka on armon
sade oleva,
Dan. 2:18 Että
he taivaan Jumalalta armoa
rukoilisivat sen salaisen asian tähden, ettei Daniel kumppaninensa
ynnä muiden viisasten kanssa Babelissa hukkuisi.
Dan. 9:4 Ja
rukoilin Herraa minun Jumalaani, tunnustin ja sanoin: Herra, sinä
suuri ja hirmuinen Jumala, joka liiton ja armon
pidät niille, jotka sinua rakastavat ja sinun käskys pitävät.
Dan. 9:17 Ja
nyt meidän Jumalamme, kuule palvelias rukous ja anomus, ja katso
armollisesti sinun
pyhäs puoleen, joka kukistettu on, Herran tähden.
Dan. 9:19 Oi
Herra, kuule. Oi Herra, ole armollinen.
Oi Herra, ota vaari ja tee se ja älä viivy itse tähtes, minun
Jumalani! Sillä sinun kaupunkis ja sinun kansas on sinun nimelläs
nimitetty.
Hoos. 2:1 Sanokaat
teidän veljillenne: He ovat minun kansani, ja teidän sisarillenne:
He ovat armossa.
Hoos. 2:19 Minä
kihlaan sinun itselleni ijankaikkisesti; ja minä kihlaan sinun
itselleni vanhurskaudessa, tuomiossa, armossa
ja laupiudessa.
Hoos. 14:3 (14:4)
Ei Assur meitä auta, emme myös tahdo enään astua orhitten päälle,
emmekä sano enään meidän käsialallemme: Te olette meidän
jumalamme; sillä sinun tykönäs löytää orpo armon.
Joel 2:13 Leikatkaat
teidän sydämenne, ja älkäät teidän vaatteitannne, ja palatkaat
Herran teidän Jumalanne tykö; sillä hän on armollinen
ja laupias, pitkämielinen ja suuresta hyvyydestä, ja katuu
rangaistusta.
Aam. 5:15 Vihatkaat
pahaa, ja rakastakaat hyvää, toimittakaat oikeus porteissa: niin
Herra Jumala Zebaot on armollinen
Josephin jääneille.
Aam. 7:2 Kuin
ne niin tahtoivat kaiken tulon syödä maalta, sanoin minä: voi
Herra, Herra, ole armollinen!
kuka tahtoo Jakobin taas auttaa? sillä hän on aivan vähä.
Joona 4:2 Rukoili
Herraa ja sanoi: voi Herra! sepä se on, minkä minä sanoin, kuin
minä olin vielä maassani, sentähden minä tahdoin myös Tarsikseen
paeta; sillä minä tiedän, että sinä Jumala olet armollinen,
laupias, pitkämielinen, suuresta hyvyydestä ja kadut pahaa.
Miika 2:10 Sentähden
nouskaat ja menkäät pois; sillä ette saa tässä olla;
saastaisuutensa tähden pitää heidän armottomasti
häviämän.
Miika 7:20 Sinä
pidät Jakobille uskollisuuden, ja Abrahamille sen armon,
jonka muinen meidän isillemme vannonut olet.
Sak. 12:10 Mutta
Davidin huoneelle ja Jerusalemin asuvaisille tahdon minä vuodattaa
armon ja rukouksen
hengen; sillä heidän pitää katsoman minun puoleeni, jonka he
lävitse pistäneet ovat; ja pitää valittaman, niinkuin joku
valittaa ainokaista poikaansa, ja heidän pitää häntä murehtiman,
niinkuin joku itkis esikoistansa.
Luuk. 1:28 Ja
enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu!
Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa!
Luuk. 2:40 Mutta
lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja täytettiin viisaudella, ja
Jumalan armo oli hänen
kanssansa.
Luuk. 4:22 Ja
kaikki antoivat hänelle todistuksen ja ihmettelivät niitä armon
sanoja, jotka hänen suustansa läksivät ulos, ja he sanoivat: eikö
tämä ole Josephin poika?
Joh. 1:14 Ja
Sana tuli lihaksi ja asui meidän seassamme, (ja me näimme hänen
kunniansa niinkuin ainoan Pojan kunnian Isästä,) täynnä armoa
ja totuutta.
Joh. 1:17 Sillä
laki on Moseksen kautta annettu: armo
ja totuus on Jesuksen Kristuksen kautta tullut.
Ap. t. 4:33 Ja
apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jesuksen
ylösnousemisesta, ja suuri armo
oli kaikkein heidän päällänsä.
Ap. t. 7:10 Ja
pelasti hänen kaikista tuskistansa, ja antoi hänelle armon
ja viisauden Pharaon, Egyptin kuninkaan, kasvoin edessä, ja hän
pani hänen Egyptin valtamieheksi ja kaiken huoneensa päälle.
Ap. t. 7:46 Joka
löysi armon Jumalan
tykönä, ja anoi, että hän olis majan löytänyt Jakobin
Jumalalle.
Ap. t. 11:23 Kuin
hän sinne tuli ja näki Jumalan armon,
ihastui hän, ja neuvoi kaikkia vahvalla sydämellä Herrassa
pysymään;
Ap. t. 13:34 Mutta
siitä, että hän hänen kuolleista herätti, eikä silleen tule
turmelukseen, sanoi hän näin: minä tahdon teille antaa ne lujat
Davidin armot.
Ap. t. 13:43 Ja
kuin synagogan joukko erkani, seurasi monta Juudalaista ja myös
monta jumalista uutta Juudalaista Paavalia ja Barnabasta, jotka
heille puhuivat, ja heitä neuvoivat Jumalan armossa
pysymään.
Ap. t. 14:3 Niin
he olivat siellä kauvan aikaa ja puhuivat rohkiasti Herrassa, joka
antoi todistuksen armonsa
sanoihin, ja antoi merkit ja ihmeet heidän kättensä kautta
tapahtua.
Ap. t. 14:26 Ja
purjehtivat sieltä Antiokiaan, jossa he olivat Jumalan armon
haltuun annetut, siihen työhön, jonka he toimittaneet olivat.
Ap. t. 15:11 Vaan
me uskomme Herran Jesuksen Kristuksen armon
kautta autuaaksi tulevamme niinkuin hekin.
Ap. t. 18:27 Mutta
kuin hän tahtoi mennä Akajaan, kirjoittivat veljet ja neuvoivat
opetuslapsia häntä korjaamaan. Ja kuin hän sinne tuli, autti hän
paljon niitä, jotka uskoivat armon
kautta.
Ap. t. 20:24 Mutta
en minä siitä lukua pidä, enkä tottele paljon hengestäni: että
minä juoksuni päättäisin ilolla ja sen viran, jonka minä olen
Herralta Jesukselta saanut, todistaakseni evankeliumia Jumalan
armosta.
Ap. t. 20:32 Ja
nyt, rakkaat veljet, minä annan teidät Jumalan ja hänen armonsa
sanan haltuun, joka väkevä on teitä rakentamaan ja antamaan teille
perinnön kaikkein pyhitettyin seassa.
Room. 1:5 Jonka
kautta me olemme armon
ja apostolin viran saaneet, uskon kuuliaisuudeksi, kaikkein pakanain
seassa, hänen nimensä päälle,
Room. 1:7 Kaikille,
jotka Roomissa ovat, Jumalan rakkaille ja kutsutuille pyhille: armo
olkoon teidän kanssanne, ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja
Herralta Jesukselta Kristukselta!
Room. 3:24 HE
TULEVAT ILMAN ANSIOTANSA VANHURSKAAKSI, HÄNEN ARMOSTANSA,
SEN LUNASTUKSEN KAUTTA, JOKA ON JESUKSESSA KRISTUKSESSA,
Room. 3:25 JONKA
JUMALA ON ARMONISTUIMEKSI
ASETTANUT, USKON KAUTTA HÄNEN VERESSÄNSÄ, OSOITTAAKSENSA SITÄ
VANHURSKAUTTA, JOKA HÄNEN EDESSÄNSÄ KELPAA, EDELLÄKÄYVÄISTEN
SYNTEIN ANTEEKSI ANTAMISEN KAUTTA,
Room. 4:16 Sentähden
tulee se uskosta, että sen pitää armosta
oleman: että se lupaus pitää vahva oleman kaikelle siemenelle, ei
sille ainoastaan, joka lain alla on, mutta myös sille, joka
Abrahamin uskosta on, joka on meidän kaikkein isämme,
Room. 5:2 Jonka
kautta myös meillä oli tykökäymys uskossa tähän armoon,
jossa me seisomme ja kerskaamme Jumalan kunnian toivosta.
Room. 5:15 Mutta
ei niin lahjan kanssa ole kuin synnin; sillä jos monta ovat sen
yhden synnin tähden kuolleet, niin on paljoa enemmin Jumalan armo
ja lahja sen yhden ihmisen Jesuksen Kristuksen armossa
monen päälle runsaasti tullut.
Room. 5:17 Sillä
jos kuolema on yhden synnin tähden vallinnut sen yhden kautta,
paljoa enemmin ne, jotka saavat armon
ja vanhurskauden lahjan yltäkylläisyyden, pitää vallitsemassa
elämässä yhden Jesuksen Kristuksen kautta.
Room. 5:20 MUTTA
LAKI ON MYÖS TÄHÄN TULLUT, ETTÄ SYNTI SUUREMMAKSI TUTTAISIIN;
MUTTA KUSSA SYNTI ON SUUREKSI TUTTU, SIINÄ ON ARMO
YLÖNPALTTISEKSI TUTTU:
Room. 5:21 Että
niinkuin synti on vallinnut kuolemaan, niin myös armo
on vallitseva vanhurskauden kautta ijankaikkiseen elämään,
Jesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta.
Room. 6:1 Mitäs
siis meidän pitää sanoman? Pitääkö meidän vielä synnissä
oleman, että armo
suuremmaksi tulis?
Room. 9:11 Sillä
ennen kuin lapset syntyivätkään ja kuin ei he vielä hyvää eikä
pahaa tehneet olleet, että Jumalan aivoitus pitäis valitsemisen
jälkeen seisovainen oleman, ei töiden tähden, vaan kutsujan
armosta,
Room. 11:6 Mutta
jos se armosta on,
niin ei se ole enään töistä, sillä ei armo
muutoin armo
olisikaan. Mutta jos se on töistä, niin ei se silleen armo
ole; muutoin ei työ enään ole työ.
Room. 12:3 Sillä
minä sanon siitä armosta,
joka minulle annettu on, jokaiselle, joka teidän seassanne on, ettei
yksikään itsestänsä enempää pitäisi kuin hänen tulee pitää;
vaan pitäkään kohtuullisesti itsestänsä sen jälkeen kuin Jumala
on kullekin uskon mitan jakanut.
Room. 12:6 Ja
meillä ovat moninaiset lahjat siitä armosta,
kuin meille annettu on. Jos jollakin on prophetia, niin olkoon uskon
kanssa yhteinen.
Room. 15:15 Minä
olen kuitenkin puolittain rohkiasti teidän tykönne, rakkaat veljet,
kirjoittanut, niinkuin muistuttain teille sen armon
puolesta, joka minulle Jumalalta on annettu.
Room. 16:20 Mutta
rauhan Jumala on tallaava saatanan pian teidän jalkainne alle.
Meidän Herran Jesuksen Kristuksen armo
olkoon teidän kanssanne! Amen.
1. Kor. 1:3 Armo
olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän isältämme, ja Herralta
Jesukselta Kristukselta.
1. Kor. 1:4 Minä
kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne, sen Jumalan armon
edestä, joka teille Jesuksessa Kristuksessa annettu on:
1. Kor. 3:10 Sen
Jumalan armon jälkeen,
joka minulle annettu on, olen minä perustuksen laskenut, niinkuin
taitava rakentaja, vaan toinen sen päälle rakentaa; mutta katsokaan
jokainen, kuinka hän sen päälle rakentaa.
1. Kor. 15:10 Mutta
Jumalan armosta minä
olen se, mikä minä olen, ja hänen armonsa
minun kohtaani ei ole tyhjä ollut, vaan minä olen enemmän työtä
tehnyt kuin muut kaikki; mutta en kuitenkaan minä, vaan Jumalan
armo, joka minussa on.
2. Kor. 1:2 Armo
olkoon teille ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta
Jesukselta Kristukselta!
2. Kor. 1:12 Sillä
se on meidän kerskauksemme, nimittäin meidän omantuntomme
todistus, että me yksinkertaisuudessa ja Jumalan vakuudessa, ei
lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armossa
olemme maailmassa vaeltaneet, mutta enimmästi teidän tykönänne.
2. Kor. 4:1 SENTÄHDEN,
ETTÄ MEILLÄ SENKALTAINEN VIRKA ON, SEN JÄLKEEN KUIN ARMO
MEIDÄN KOHTAAMME TAPAHTUNUT ON, NIIN EMME SUUTU,
2. Kor. 4:15 Sillä
kaikki teidän tähtenne tapahtuu, että se ylönpalttinen armo
monen kiitoksen kautta runsaasti Jumalan ylistykseksi tulis.
2. Kor. 8:1 Mutta
minä teen teille tiettäväksi, rakkaat veljet, Jumalan armon,
joka Makedonian seurakuntiin annettu on;
2. Kor. 8:7 Mutta
niinkuin te olette kaikissa rikkaat, uskossa ja sanassa, ja taidossa
ja kaikkinaisessa ahkeruudessa, ja teidän rakkaudessanne meidän
kohtaamme, (niin sovittakaat siis), että te myös tässä armossa
rikkaat olisitte.
2. Kor. 8:9 Sillä
te tiedätte meidän Herran Jesuksen Kristuksen armon,
että hän rikkaana ollessansa tuli kuitenkin teidän tähtenne
köyhäksi, että te hänen köyhyytensä kautta rikkaaksi tulisitte.
2. Kor. 8:19 (Mutta
ei se ainoasti, vaan hän on myös säätty seurakunnilta meidän
matkakumppaniksemme tämän armon
kanssa, joka meidän kauttamme Herran kunniaksi toimitetaan, ja
teidän hyvän tahtonne koettelemiseksi,)
2. Kor. 9:8 Mutta
Jumala on väkevä niin sovittamaan, että kaikkinainen armo
teidän seassanne ylönpalttiseksi tulis, että teillä kaikissa aina
yltäkyllä olis, ja olisitte rikkaat kaikkiin hyviin töihin;
2. Kor. 9:14 Ja
heidän rukouksissansa teidän edestänne, jotka teitä ikävöitsevät,
sen ylönpalttisen Jumalan armon
tähden, joka teissä on.
2. Kor. 12:9 Ja
hän sanoi minulle: tyydy minun armooni;
sillä minun voimani on heikoissa väkevä. Sentähden minä
mielelläni kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima minussa
asuis.
2. Kor. 13:14 (13:13)
Meidän Herran Jesuksen Kristuksen armo
ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkein teidän
kanssanne! Amen.
Gal. 1:6 Minä
ihmettelen, että te niin pian annatte teitänne kääntää pois
siitä, joka teitä Kristuksen armoon
kutsunut on, toiseen evankeliumiin,
Gal. 1:15 Mutta
koska Jumala tahtoi, joka minun oli eroittanut äitini kohdusta, ja
armonsa kautta kutsui,
Gal. 2:9 Ja
kuin he tunsivat sen armon,
joka minulle annettu oli, niin Jakob ja Kephas ja Johannes, jotka
patsaina pidettiin, antoivat minulle ja Barnabaalle kättä ja
sopivat niin meidän kanssamme, että meidän pakanain seassa ja
heidän ympärileikkauksen seassa saarnaaman piti,
Gal. 2:21 En
minä hylkää Jumalan armoa;
sillä jos vanhurskaus tulee laista, niin on Kristus hukkaan kuollut.
Gal. 5:4 TE
OLETTE KRISTUKSEN KADOTTANEET, JOTKA LAIN TÖILLÄ TAHDOTTE
VANHURSKAIKSI TULLA, JA OLETTE ARMOSTA
LUOPUNEET.
Gal. 6:18 Meidän
Herran Jesuksen Kristuksen armo
olkoon teidän henkenne kanssa, rakkaat veljet, amen!
Ef. 1:6 Kunniallisen
armonsa kiitokseksi,
jonka kautta hän on meitä otolliseksi tehnyt siinä rakkaassa,
Ef. 1:7 JOSSA
MEILLÄ ON LUNASTUS HÄNEN VERENSÄ KAUTTA, NIMITTÄIN SYNTEIN
ANTEEKSI-ANTAMUS, HÄNEN ARMONSA
RIKKAUDEN JÄLKEEN,
Ef. 2:5 Ja
kuin me vielä synnissä kuolleet olimme, on hän meitä Kristuksen
kanssa eläväksi tehnyt; (sillä armosta
olette te autuaiksi tulleet:)
Ef. 2:7 Että
hän tulevaisilla ajoilla ylönpalttisen armonsa
rikkauden hyvyydestänsä meidän kohtaamme Kristuksessa Jesuksessa
osoittais.
Ef. 2:8 SILLÄ
ARMOSTA TE OLETTE
AUTUAIKSI TULLEET, USKON KAUTTA, JA ETTE ITSE TEISSÄNNE: JUMALAN
LAHJA SE ON:
Ef. 3:2 Jos
te muutoin kuulleet olette Jumalan armon
huoneenhallituksesta, joka minulle teidän puoleenne annettu on,
Ef. 3:7 Jonka
palveliaksi minä tullut olen Jumalan armon
lahjan kautta, joka hänen voimansa vaikutuksesta minulle annettu on.
Ef. 3:8 Minulle,
joka kaikkein vähin pyhäin seassa olen, on tämä armo
annettu, että minä pakanain seassa tutkimattoman Kristuksen
rikkauden julistaisin,
Ef. 6:24 Armo
olkoon kaikkein kanssa, jotka meidän Herraa Jesusta Kristusta
lakkaamatta rakastavat, amen!
Fil. 1:7 Niinkuin
minulle on myös kohtuullinen teistä kaikista niin ajatella,
sentähden, että minä teidät sydämessäni pidän, sekä minun
kahleissani, että evankeliumin edesvastauksessa ja vahvistuksessa,
te kaikki, jotka minun kanssani armosta
osalliset olette.
Kol. 1:6 Joka
teidän tykönne tullut on, niinkuin myös kaikkeen maailmaan, ja
hedelmän kantaa, niinkuin teissäkin hamasta siitä päivästä,
jona te sen kuulleet olette ja Jumalan armon
totuudessa tunsitte;
Kol. 3:16 Asukaan
Jumalan sana runsaasti teissä, kaikella viisaudella. Opettakaat ja
neuvokaat teitänne keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja
hengellisillä lauluilla, veisaten armon
kautta Herralle teidän sydämissänne.
2. Tess. 1:12 Että
meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimi teissä ylistettäisiin, ja
te taas hänessä, meidän Jumalan ja Herran Jesuksen Kristuksen
armon kautta.
2. Tess. 2:16 Mutta
itse meidän Herra Jesus Kristus, ja Jumala ja meidän Isämme, joka
meitä rakasti ja antoi meille ijankaikkisen lohdutuksen ja hyvän
toivon armon kautta,
1. Tim. 1:2 Timoteukselle,
minun vakaalle pojalleni uskossa, armo,
laupius ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja meidän Herralta
Jesukselta Kristukselta!
1. Tim. 1:14 Mutta
meidän Herramme armo
oli sitä runsaampi, uskon ja rakkauden kanssa, joka Kristuksessa
Jesuksessa on.
1. Tim. 6:21 Josta
muutamat paljon pitävät, ja uskosta eksyneet ovat. Armo
olkoon sinun kanssas, amen!
2. Tim. 1:9 Joka
meitä on autuaaksi tehnyt ja pyhällä kutsumisella kutsunut, ei
meidän töidemme perästä, vaan aivoituksensa ja armonsa
jälkeen, joka meille Kristuksessa Jesuksessa ennen ijankaikkisia
aikoja annettu on,
Tit. 3:7 Että
me hänen armonsa
kautta vanhurskaiksi tulisimme ja ijankaikkisen elämän perillisiksi
toivon jälkeen.
Tit. 3:15 Sinua
tervehtivät kaikki, jotka minun kanssani ovat. Tervehdi niitä,
jotka meitä uskossa rakastavat. Armo
olkoon teidän kaikkein kanssanne, amen!
Hepr. 2:9 Vaan
Jesuksen, joka vähäksi hetkeksi enkelitten suhteen alennettu oli,
näemme me kuoleman kärsimisen kautta kaunistetuksi kunnialla ja
ylistyksellä, että hänen piti Jumalan armosta
kaikkein edestä kuolemaa maistaman.
Hepr. 2:17 Josta
hänen kaiketi piti veljiensä kaltainen oleman, että hän
armollinen ja
uskollinen ylimmäinen Pappi Jumalan edessä olis, sovittamaan kansan
syntejä.
Hepr. 4:16 SENTÄHDEN
KÄYKÄÄMME EDES USKALLUKSELLA ARMOISTUIMEN
TYKÖ, ETTÄ ME LAUPIUDEN SAISIMME JA LÖYTÄISIMME SILLOIN ARMON,
KUIN ME APUA TARVITSEMME.
Hepr. 9:5 Mutta
sen päällä olivat kunnian Kerubimit, jotka armo-istuimen
varjosivat; joista ei nyt ole erinomattain sanomista.
Hepr. 10:28 Jos
joku Moseksen lain rikkoo, hänen pitää ilman armoa
kuoleman kahden taikka kolmen todistajan kautta.
Hepr. 10:29 Kuinka
paljoa enemmän rangaistuksen te luulette sen ansainneen, joka
Jumalan Pojan jaloilla tallaa ja Testamentin veren saastuttaa, jonka
kautta hän pyhitetty on, ja armon
Henkeä pilkkaa?
Hepr. 12:15 Ja
ottakaat vaari, ettei joku Jumalan armosta
tulisi pois, ettei joskus kasvaisi joku karvas juuri jotakuta
vastahakoisuutta tekemään ja monta sen kautta tulisi saastutetuksi;
Hepr. 12:28 Sentähden
saamme me sen valtakunnan, joka ei järistä taida, meillä on armo,
jonka kautta me Jumalaa palvelemme, hänen mielensä nouteeksi,
siveydellä ja pelvolla
Hepr. 13:9 ÄLKÄÄT
ANTAKO VIETELLÄ TEITÄNNE MONINAISILLA JA MUUKALAISILLA OPETUKSILLA;
SILLÄ SE ON HYVÄ, ETTÄ SYDÄN VAHVISTUU ARMOLLA
JA EI RUALLA, JOISTA EI NE MITÄÄN HYÖTYNEET, JOTKA NIISSÄ
VAELSIVAT.
Jaak. 2:13 Sillä
armotoin tuomio pitää
hänen päällensä tuleman, joka ei laupiutta tehnyt; ja laupius
kehuu tuomiota vastaan.
Jaak. 4:6 Ja
antaa runsaasti armon;
sentähden hän sanoo: Jumala seisoo ylpeitä vastaan, mutta nöyrille
antaa hän armon.
Jaak. 5:11 Katso,
me sanomme ne autuaiksi, jotka kärsineet ovat. Jobin
kärsivällisyyden te olette kuulleet ja Herran lopun te nähneet
olette; sillä Herra on sangen laupias ja armollinen.
1. Piet. 1:2 ISÄN
JUMALAN AIVOITUKSEN JÄLKEEN HENGEN PYHITTÄMISEN KAUTTA,
KUULIAISUUTEEN JA JESUKSEN KRISTUKSEN VEREN PRIISKOTTAMISEEN: ARMO
JA RAUHA LISÄÄNTYKÖÖN TEILLE!
1. Piet. 1:10 Jota
autuutta prophetat ovat etsineet ja tutkineet, jotka teille
tulevaista armoa
ennustaneet ovat;
1. Piet. 1:13 Sentähden
vyöttäkäät mielenne kupeet, olkaa raittiit, pankaat täydellinen
toivonne siihen armoon,
joka teille Jesuksen Kristuksen ilmestyksen kautta taritaan,
1. Piet. 2:10 Jotka
ette muinen kansa olleet, mutta nyt olette Jumalan kansa: jotka ette
muinen armossa olleet,
mutta nyt te armossa
olette.
1. Piet. 2:19 Sillä
se on armo, jos joku
omantuntonsa tähden Jumalan tykö vaivaa kärsii, ja syyttömästi
kärsii.
1. Piet. 2:20 Sillä
mikä kiitos se on, jos te pahain tekoinne tähden piestään, ja te
kärsitte? Mutta kuin te hyvin teette ja kuitenkin vaivataan, ja te
sen kärsitte, niin se on armo
Jumalan edessä.
1. Piet. 3:7 Te,
miehet, myös asukaat heidän kanssansa taidolla ja antakaat
vaimolliselle niinkuin heikommalle astialle hänen kunniansa,
niinkuin myös elämän armon
kanssaperillisille, ettei teidän rukouksenne estetyiksi tulisi.
1. Piet. 4:10 JA
PALVELKAAT TOINEN TOISTANNE, JOKAINEN SILLÄ LAHJALLA, MINKÄ HÄN
SAANUT ON, NIINKUIN HYVÄT JUMALAN MONINAISEN ARMON
HUONEENHALTIAt.
1. Piet. 5:5 Niin
myös te nuoret, olkaat vanhoille alamaiset ja olkaat kaikki toinen
toisellenne alamaiset, ja pitäkäät teitänne kiintiästi
nöyryyteen; sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän
antaa armon.
1. Piet. 5:10 MUTTA
JUMALA, JOLTA KAIKKI ARMO
TULEE, JOKA MEITÄ ON KUTSUNUT IJANKAIKKISEEN KUNNIAANSA KRISTUKSESSA
JESUKSESSA, TEITÄ, JOTKA VÄHÄN AIKAA KÄRSITTE, VALMISTAA,
VAHVISTAA, TUKEE, PERUSTAA,
1. Piet. 5:12 Silvanuksen,
teidän uskollisen veljenne kanssa (niinkuin minä luulen) olen minä
teidän tykönne harvoilla sanoilla kirjoittanut, neuvoen ja
tunnustain, että tämä on se oikia Jumalan armo,
jossa te olette.
2. Piet. 1:2 Armo
ja rauha lisääntyköön teille, Jumalan ja meidän Herran Jesuksen
Kristuksen tuntemisen kautta!
2. Piet. 3:18 Vaan
kasvakaat meidän Herramme ja Vapahtajan Jesuksen Kristuksen armossa
ja tuntemisessa: jolle olkoon kunnia sekä nyt että ijankaikkiseen
aikaan, amen!
2. Joh. 1:3 Armo,
laupius, rauha Isältä Jumalalta ja Herralta Jesukselta
Kristukselta, Isän Pojalta, totuudessa ja rakkaudessa olkoon teidän
kanssanne!
Juud. 1:4 Sillä
muutamat ihmiset ovat luikahtaneet sisälle, jo muinen kirjoitetut
tähän tuomioon, jumalattomat, jotka meidän Jumalan armon
vetävät haureuteen ja kieltävät Jumalan, joka ainoa hallitsia on,
ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen.
Ilm. 1:4 Johannes
seitsemälle Asian seurakunnalle: armo
olkoon teille ja rauha siltä, joka on, joka oli, ja joka tuleva on,
ja seitsemältä hengeltä, jotka hänen istuimensa edessä ovat,
ETSIKKOAIKOJEN SIIRTYMINEN ETELÄSTÄ POHJOISEEN
Sak. 6:6 Jossa
ne mustat orhiit, ne menivät pohjaa
päin, ja valkiat noudattivat niitä; mutta kirjavat menivät etelää
päin.
Sak. 6:8 Ja
hän kutsui minua, puhutteli minua ja sanoi: katso, ne jotka pohjaan
menevät, antavat minun henkeni levätä pohjan
maalla.
Luuk. 13:29 Ja
heidän pitää tuleman idästä ja lännestä, pohjoisesta
ja etelästä, ja Jumalan valtakunnassa istuman.