
Kätten päällepanemisen kautta saivat synnit anteeksi Pyhän Hengen (Vihtori Storckin maalaus)

HAKEMISTO
Poimintoja Bibliasta 1776
Ja Jumala siunasi
heitä, ja sanoi: olkaat hedelmälliset ja lisääntykäät, ja täyttäkäät meren
vedet, ja linnut lisääntyköön veden päällä.
Ja Jumala siunasi
heitä, ja Jumala sanoi heille: kasvakaat ja lisääntykäät ja täyttäkäät maata,
ja tehkäät se teillenne alamaiseksi; ja vallitkaat kalat meressä, ja taivaan
linnut, ja kaikki eläimet, jotka maalla liikkuvat.
Ja Jumala siunasi
seitsemännen päivän ja pyhitti sen; että hän lepäsi hänessä kaikista
teoistansa, jotka Jumala loi ja (täydellisesti) teki.
Mieheksi ja
vaimoksi loi hän heidät ja siunasi heitä, ja kutsui heidän nimensä
ihminen, sinä päivänä jona he luotiin.
Ja Jumala siunasi
Noan ja hänen poikansa, ja sanoi heille: olkaat hedelmälliset, lisääntykäät ja
täyttäkäät maata.
Ja minä teen
sinun suureksi kansaksi, ja siunaan sinun, ja teen sinulle suuren nimen,
ja sinä olet siunaus.
Minä siunaan
niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroon niitä, jotka sinua kiroovat. Ja
sinussa pitää kaikki sukukunnat maan päällä siunatuiksi tuleman.
Ja siunasi
häntä, ja sanoi: siunattu ole sinä Abram sille kaikkein korkeimmalle
Jumalalle, jonka taivas ja maa oma on.
Sillä minä siunaan
häntä, ja annan myös hänestä sinulle pojan; sillä minä siunaan hänen ,
ja hän on tuleva kansoiksi, ja kansain kuninkaat tulevat hänestä.
Ismaelista
olen minä myös sinun rukoukses kuullut, katso, minä olen siunannut
häntä, ja teen hänen hedelmälliseksi, ja lisään hänen sangen suuresti:
kaksitoistakymmentä ruhtinasta pitää hänen siittämän, ja minä teen hänen
suureksi kansaksi.
Että Abraham
tulee suureksi ja väkeväksi kansaksi, ja kaikki kansat maan päällä pitää
hänessä siunatuksi tuleman.
Niin minä
suuresti siunaan sinun, ja runsaasti lisään sinun siemenes niinkuin
taivaan tähdet, ja niinkuin sannan meren reunalla. Ja sinun siemenes on perivä
vihollistensa portit.
Ja sinun
siemenessäs pitää kaikki kansat maan päällä siunatuksi tuleman, ettäs
minun äänelleni kuuliainen olit.
Ja Abraham
oli vanha ja joutunut ijälliseksi: ja Herra oli siunannut hänen
kaikissa.
Ja sanoi: tule
sisälle, sinä Herran siunattu, mitäs seisot ulkona? minä olen huoneen
valmistanut, ja sian kameleille.
Ja Herra on
runsaasti siunannut minun herrani, ja hän on suureksi tullut, ja on
antanut hänelle lampaita ja karjaa, hopiaa ja kultaa, palvelioita ja piikoja,
kameleja ja aaseja.
Ja he siunasivat
Rebekkaa ja sanoivat hänelle: sinä olet meidän sisaremme, lisäänny tuhannen
tuhanteen; ja sinun siemenes omistakoon vihamiestensä portit.
Ja Abrahamin
kuoleman jälkeen siunasi Jumala hänen poikansa Isaakin: Ja Isaak asui
sen elävän, joka minun näkee, kaivon tykönä.
Ole
muukalainen tällä maalla, ja minä olen sinun kanssas, ja siunaan sinua:
sillä sinulle ja sinun siemenelles minä annan kaikki nämät maat, ja vahvistan
sen valan, jonka minä Abrahamille sinun isälles vannonut olen.
Ja enennän
sinun siemenes niinkuin taivaan tähdet: ja annan sinun siemenelles kaikki nämät
maat: Ja sinun siemenes kautta pitää kaikki kansat maan päällä siunatuksi
tuleman:
Ja Isaak
kylvi sillä maalla, ja sai sinä vuonna satakertaisesti: sillä Herra siunasi
hänen.
Niin Herra
ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: minä olen sinun isäs Abrahamin Jumala: älä
pelkää, sillä minä olen kanssas, ja siunaan sinun, ja annan lisääntyä
sinun siemenes, minun palveliani Abrahamin tähden.
Ettes tekisi
meille mitään vahinkoa, niinkuin emme mekään ole sinuun ryhtyneet, ja niinkuin
emme myös tehneet sinulle muuta kuin hyvää, ja laskimme sinun rauhassa
menemään. Sinä olet nyt Herran siunattu.
Ja tee
minulle himoruokaa, senkaltaista jota minä rakastan, ja tuo syödäkseni: että
minun sieluni siunais sinua, ennenkuin minä kuolen.
Tuo minulle
metsänotus, ja tee minulle himoruokaa syödäkseni; että siunaisin sinua
Herran edessä, ennen kuin minä kuolen.
Ja vie se
isälles hänen syödäksensä; että hän siunais sinua, ennen kuin hän
kuolee.
Mitämaks,
isäni sivelee minua, ja luulee minun häntä pettävän: ja minä saatan päälleni
kirouksen, ja en siunausta.
Jakob sanoi
isällensä: minä olen Esau sinun esikoises; minä olen niin tehnyt kuin sinä
minulle käskit: nouse siis, istu, ja syö minun saalistani, että sinun sielus siunaisi
minua.
Ja ei
tuntenut häntä: sillä hänen kätensä olivat niinkuin Esaun veljensä kädet,
karvaiset: ja niin hän siunasi häntä.
Niin hän
sanoi: tuo siis tänne syödäkseni minun poikani saalista, että minun sieluni siunaisi
sinua: niin hän toi sen hänelle, ja hän söi, toi myös hänelle viinaa, ja hän
joi.
Ja hän astui
liki, ja suuta antoi hänen. Niin hän tunsi hänen vaatteensa hajun, ja siunasi
häntä, ja sanoi: katso, minun poikani haju, on niinkuin kedon haju, jonka Herra
siunannut on.
Kansat
palvelkoon sinua, ja sukukunnat kumartakoon sinua. Ole sinun veljeis herra, ja
sinun äitis lapset langetkoon sinun jalkais juureen: kirottu olkoon se, joka
sinua kiroo, ja siunattu olkoon se, joka sinua siunaa.
Koska Isaak
oli päättänyt siunauksensa Jakobille, ja Jakob siitä siihen oli lähtenyt
isänsä Isaakin tyköä; niin Esau hänen veljensä tuli pyydyksiltänsä.
Ja hän myös
valmisti himoruan, ja vei isällensä, ja sanoi hänelle: nouskaan minun isäni, ja
syökään poikansa saalista, että sinun sielus siunaisi minua.
Niin Isaak
vapisi hämmästyksestä sangen kovin, ja sanoi: kuka? kussasta siis se metsämies
on, joka minulle sen toi? ja minä söin kaikista, ennen kuin sinä tulit ja minä siunasin
hänen: hänen pitää myös siunatun oleman.
Koska Esau
kuuli isänsä puheen, huusi hän suurella äänellä, ja hänen mielensä tuli sangen
karvaaksi: ja hän sanoi isällensä: siunaa myös minuakin, minun isäni.
Niin hän
sanoi: sinun veljes on tullut kavaluudella, ja vienyt pois siunauksen
sinulta.
Niin hän
sanoi: eiköstä hän myös oikein kutsuta Jakob? sillä hän jo kahdesti minun on
polkenut, minun esikoisuuteni hän sai, ja katso, nyt hän vei pois minun siunaukseni
minulta: ja hän sanoi: etkös yhtäkään siunausta minun varakseni pitänyt?
Ja Esau
sanoi isällensä: yksiköstä siunaus sinulla vaivoin onkin, minun isäni? siunaa
myös minuakin, minun isäni: ja Esau korotti äänensä ja itki.
Ja Esau vihastui
Jakobin päälle siunauksen tähden, jolla hänen isänsä hänen siunannut
oli; ja sanoi sydämessänsä: minun isäni murhepäivät lähestyvät: ja minä tapan
veljeni Jakobin.
Niin Isaak
kutsui poikansa Jakobin ja siunasi häntä, käski ja sanoi hänelle: älä
ota emäntää Kanaanin tyttäristä.
Ja Jumala
kaikkivaltias siunatkoon sinua, ja tehköön sinun hedelmälliseksi ja
enätköön sinun, ettäs tulisit (suureksi) kansain joukoksi.
Antakoon
myös sinulle Abrahamin siunauksen, sinulle ja sinun siemenelles sinun
kanssas: periäkses sitä maata, jossas muukalainen olet, jonka Jumala
Abrahamille antanut on.
Koska Esau
näki, että Isaak oli siunannut Jakobin, ja lähettänyt hänen
Mesopotamiaan ottamaan sieltä itsellensä emäntää: ja että hän, sittekuin hän
hänen siunannut oli, käski häntä ja sanoi: ei sinun pidä ottaman emäntää
Kanaanin tyttäristä.
Ja sinun
siemenes pitää oleman niinkuin maan tomu, ja sinun pitää leviämän länteen ja
itään, pohjaan ja etelään päin. Ja sinussa pitää kaikki sukukunnat maan päällä siunatuksi
tuleman, ja sinun siemenessäs.
Ja Laban
sanoi hänelle: anna minun löytää armo sinun edessäs, minä ymmärrän, että Herra
on siunannut minun sinun tähtes.
Sinulla oli
vähä ennenkuin minä tulin, mutta nyt se on paljoksi kasvanut, ja Herra on siunannut
sinun, minun jalkajuonteni kautta. Koska minä siis oman huoneeni parasta
katson?
Mutta
aamulla varhain nousi Laban, ja suuta antoi poikainsa ja tytärtensä, ja siunasi
heitä, ja meni matkaansa, ja palasi kotiansa.
Ja hän
sanoi: päästä minua, sillä aamurusko nousee. Mutta hän vastasi: en minä päästä
sinua, jolles siunaa minua.
Ja Jakob
kysyi häneltä, ja sanoi: sanos nyt sinun nimes. Mutta hän sanoi: miksis minun
nimeäni kysyt? Ja hän siunasi häntä siinä paikassa.
Ota siis se siunaus,
jonka minä olen tuonut sinulle: sillä Jumala on sen minulle antanut, ja minulla
on kyllä kaikkinaista. Niin hän vaati häntä ottamaan.
Ja Jumala
ilmestyi taas Jakobille, sitte kuin hän oli tullut Mesopotamiasta ja siunasi
häntä.
Ja siitä
ajasta kuin hän oli hänen pannut huoneensa ja kaiken tavaransa päälle, siunasi
Herra sen Egyptiläisen huoneen Josephin tähden, ja Herran siunaus oli
kaikissa niissä, jotka hänellä kotona ja kedolla olivat.
Ja Joseph
toi isänsä, Jakobin, sisälle, ja asetti hänen Pharaon eteen. Ja Jakob siunasi
Pharaota.
Ja Jakob siunasi
Pharaota, ja läksi hänen tyköänsä.
Ja Jakob
sanoi Josephille: Jumala kaikkivaltias näkyi minulle Lutsissa Kanaanin maalla;
ja siunasi minua.
Ja Joseph
vastasi isäänsä: ne ovat minun poikani, jotka Jumala on minulle täällä antanut.
Ja hän sanoi: tuos heitä minun tyköni siunatakseni heitä.
Ja hän siunasi
Josephia, ja sanoi: Jumala, jonka kasvoin edessä minun isäni Abraham ja Isaak
vaeltaneet ovat, Jumala, joka minun kainnut on minun elinaikanani tähän päivään
asti.
Enkeli, joka
minun pelastanut on kaikesta pahasta, siunatkoon näitä nuorukaisia, että
he nimitettäisiin minun ja minun isäini, Abrahamin, ja Isaakin nimellä, ja
kasvaisivat aivan paljoksi maan päällä.
Niin hän siunasi
heitä sinä päivänä, sanoen: joka tahtoo jonkun siunata Israelissa, niin
sanokaan näin: Jumala tehköön sinun niinkuin Ephraimin ja Manassen. Ja niin
asetti hän Ephraimin Manassen edelle.
Sinun isäs
Jumalalta on hän sinulle avun tuottava, ja ynnä kaikkivaltiaan kanssa on hän
sinua siunaava taivaan siunauksella ylhäältä, ja syvyyden siunauksella
alhaalta, niin myös nisäin ja kohtuin siunauksella.
Sinun isäs siunaukset
minun isäini siunausten sivussa, ulottuvat voimallisesti niihin
kalliimpihin asti maailman kukkuloilla; jotka tulevat Josephin pään päälle, ja
Natsirein pään laelle, hänen veljeinsä keskellä.
Nämät kaikki
ovat kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa. Ja tämä on se kuin heidän isänsä
heille puhui siunatessansa heitä: itsekutakin, niinkuin kunkin siunaus
oli, siunasi hän heitä.
Ottakaat
myös myötänne teidän lampaanne ja teidän karjanne, niinkuin te sanoneet olette,
menkäät matkaanne; ja siunatkaat myös minua.
Sillä
kuutena päivänä on Herra, taivaan ja maan ja meren tehnyt, ja kaikki mitä
niissä ovat, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä. Sentähden siunasi Herra
sabbatin päivän, ja pyhitti sen.
Tee alttari
maasta minulle, jonka päälle sinun pitää polttouhris ja kiitosuhris, sinun
lampaas ja karjas uhraaman: mihinkä paikkaan ikänänsä minä säädän minun nimeni
muiston, sinne minä tulen sinun tykös, ja siunaan sinua.
Mutta Herraa
teidän Jumalaanne pitää teidän palveleman, niin hän siunaa sinun leipäs
ja sinun vetes: ja minä otan sinulta pois kaikki sairaudet.
Moses sanoi:
pyhittäkäät tänäpänä teidän kätenne Herralle, itsekukin pojassansa ja
veljessänsä, että hän tänäpänä antais teille siunauksen.
Ja Moses
näki kaiken tämän rakennuksen, että he olivat tehneet sen, niinkuin Herra oli
käskenyt; ja Moses siunasi heitä.
Ja Aaron
nosti kätensä kansan puoleen, ja siunasi heitä: ja sittekuin hän
rikosuhrin, polttouhrin ja kiitosuhrin tehnyt oli, meni hän alas.
Niin Moses
ja Aaron menivät seurakunnan majaan, ja koska he jälleen sieltä läksivät, siunasivat
he kansan. Niin Herran kunnia ilmestyi kaiken kansan edessä:
Niin minä
käsken minun siunaukseni tulla kuudentena vuotena teidän ylitsenne, niin
että sen pitää tekemän teille kolmen vuoden tulon.
Puhu
Aaronille ja hänen pojillensa, ja sano: näin pitää teidän siunaaman
Israelin lapsia, ja sanoman heille:
Herra siunatkoon
sinua, ja varjelkoon sinua.
Ja heidän
pitää paneman minun nimeni Israelin lasten päälle, ja minä tahdon siunata
heitä.
Tule siis
nyt ja kiroo minulle tämä kansa; sillä se on minua väkevämpi, että minä löisin
häntä, ja hänen maaltani karkottaisin ulos; sillä minä tiedän, ketä sinä siunaat,
se on siunattu, ja jota sinä kiroot, se on kirottu.
Mutta Jumala
sanoi Bileamille: älä mene heidän kanssansa, äläkä kiroo kansaa, sillä se on siunattu.
Niin sanoi
Balak Bileamille: mitäs minun teet? Minä tuotin sinun kiroilemaan vihollisiani,
ja katso, sinä täydellisesti siunaat heitä.
Katso, siunauksen
olen minä saanut: hän myös siunasi, ja en minä taida sitä muuttaa.
Niin sanoi
Balak Bileamille: ellet ollenkaan tahdo kirota heitä, niin älä suinkaan siunaakaan
heitä.
Koska Bileam
näki kelpaavan Herralle, hän siunasi Israelia, ei mennyt hän pois,
niinkuin ennen, etsimään ilmoitusta, vaan käänsi kasvonsa korpeen päin.
Hän pani
maata niinkuin tarkka jalopeura, ja niinkuin syömäri jalopeura: kuka tohtii
herättää häntä? Siunattu olkoon se, joka sinua siunaa, kirottu
olkoon se, joka sinua kiroo.
Silloin
Balakin viha julmistui Bileamia vastaan, ja löi käsiänsä yhteen, ja sanoi
hänelle: minä kutsuin sinua kiroomaan vihollisiani, ja katso, sinä jo kolmasti
täydellisesti siunasit heitä.
Herra teidän
isäinne Jumala lisätköön teitä vielä monta tuhatta kertaa enempi, ja siunatkoon
teitä, niinkuin hän teille sanonut on.
Sillä Herra
sinun Jumalas on siunannut sinun, kaikissa sinun kättes töissä, hän
tietää sinun matkustukses tässä suuressa korvessa. Jo neljäkymmentä ajastaikaa
on Herra sinun Jumalas ollut sinun kanssas, niin ettei sinulta mitäkään ole
puuttunut.
Ja rakastaa
sinua, ja siunaa sinun, ja ennentää sinun, ja siunaa sinun
ruumiis hedelmän , ja sinun maas hedelmän, sinun jyväs, viinas ja öljys, sikiät
karjastas, ja laumat lampaistas, siinä maassa, jonka hän sinun isilles vannoi
sinulle antaaksensa.
Sinun pitää
oleman siunatun kaikista kansoista. Ei yksikään hedelmätöin pidä sinun
seassas oleman, eikä karjas seassa.
Katso, minä
asetan tänäpänä teidän eteenne, sekä siunauksen että kirouksen.
Siunauksen, jos te kuuliaiset olette Herran
teidän Jumalanne käskylle, jonka minä tänäpänä teille käsken.
Koska Herra
sinun Jumalas johdattaa sinun siihen maahan, johonkas tulet omistamaan sitä;
niin anna siunaus sanottaa Grisimin vuorella, ja kirous Ebalin vuorella.
Ja siellä
teidän pitää syömän Herran teidän Jumalanne edessä, ja iloitseman kaikissa,
mitä te ja teidän huoneenne kannatte edes, joilla Herra sinun Jumalas sinun on siunannut.
Kuitenkin
teurasta ja syö lihaa kaiken sinun sielus himon jälkeen, Herran sinun Jumalas siunauksen
jälkeen, jonka hän sinulle on antanut, kaikissa sinun porteissas: sekä
saastainen että puhdas siitä syökään, niinkuin metsävuohen ja peuran lihaa.
Mutta jos
tie on sinulle ylen pitkä, niin ettet sinä taida sitä viedä sinne, että se
paikka on kaukana sinusta, jonka Herra sinun Jumalas on valinnut, että hänen
nimensä siellä asuis; koska Herra sinun Jumalas on siunannut sinun,
Niin pitää
Leviläisen tuleman, jolla ei yhtään osaa eli perimystä ole sinun kanssas, ja
muukalainen, ja orpo, ja leski, jotka sinun porteissas ovat, ja heidän pitää
syömän ja ravittaman, että Herra sinun Jumalas sinua siunais kaikissa
sinun kättes töissä, jotka sinä teet.
Ja ei pidä
yksikään kerjääjä teidän seassanne oleman; sillä Herra on siunaava sinua
sillä maalla, jonka Herra sinun Jumalas sinulle perimiseksi antaa,
omistettavakses.
Niin Herra
sinun Jumalas on siunaava sinua, niinkuin hän sinulle on sanonut, niin
että sinä lainaat monelle kansalle, mutta ei sinun pidä lainaksi ottaman: sinun
pitää hallitseman paljo kansaa, mutta sinun ei pidä kenenkään vallitseman.
Sinun pitää
antaman hänelle hyvällä mielellä, ja sinun sydämes ei pidä paheksuman, koskas
hänelle annat; sillä sentähden on Herra sinun Jumalas siunaava sinua
kaikissa sinun töissäs, ja sinun kättes teoissa.
Vaan sinun
pitää hänelle mieluisesti lahjoittaman lampaistas ja riihestäs ja
viinakuurnastas, niin että sinä annat hänelle sitä, jolla Herra sinun Jumalas
sinunkin on siunannut.
Ja älä
työlääksi lue sitä sinulles, ettäs hänen tyköäs vapaaksi päästät; sillä hän on
palvellut sinua, niinkuin kaksinkertainen palkollinen, kuusi vuotta: niin Herra
sinun Jumalas siunaa sinua kaikissa niissä mitä sinä teet.
Ja pidä
viikkojuhla Herralle sinun Jumalalles, ettäs annat sinun hyväntahtoiset lahjas
sinun kädestäs, senjälkeen kuin Herra sinun Jumalas sinulle siunannut
on.
Seitsemän
päivää pidä juhlaa Herralle sinun Jumalalles, siinä paikassa jonka Herra
valitseva on; sillä Herra sinun Jumalas siunaa sinua kaikissa, kuin sinä
sisälle kokoat, kaikessa sinun kättes työssä; sentähden iloitse.
Itsekukin
kätensä lahjan jälkeen, Herran sinun Jumalas siunauksen jälkeen, jonka
hän sinulle antanut on.
Mutta Herra
sinun Jumalas ei kuullut Bileamia, vaan Herra sinun Jumalas muutti sinulle
kirouksen siunaukseksi; sillä Herra sinun Jumalas rakasti sinua.
Muukalaiselta
ota korko, mutta älä veljeltäs, että Herra sinun Jumalas siunais sinua
kaikessa aivoituksessas siinä maassa, johonkas tulet omistamaan sitä.
Vaan anna
hänen panttinsa kaiketikin jälleen ennen auringon laskemata, että hän makais
vaatteissansa ja siunais sinua: ja se luetaan sinulle vanhurskaudeksi
Herran sinun Jumalas edessä.
Kuin
pellostas elon leikkaat, ja lyhde sinulta sinne unohtuu, älä palaja sitä
ottamaan, vaan olkoon se muukalaisen, orvon ja lesken oma, että Herra sinun
Jumalas siunaisi sinua kaikissa sinun kättes töissä.
Katsahda
tänne pyhästä asumasiastas taivaasta, ja siunaa sinun kansaas Israelia
ja maata, jonka sinä meille antanut olet, niinkuin sinä vannoit isillemme,
maata, joka rieskaa ja hunajaa vuotaa.
Nämät
seisokaan Gerisimin vuorella, ja siunatkaan kansaa, kuin olette käyneet
Jordanin ylitse: Simeon, Levi, Juuda, Isaskar, Joseph ja BenJamin.
Ja kaikki
nämät siunaukset tulevat sinun päälles, saavuttavat sinun, ettäs Herran
sinun Jumalas äänelle kuuliainen olit.
Siunattu olet sinä kaupungissa, siunattu
pellolla.
Siunattu on ruumiis hedelmä, ja maas
hedelmä, ja karjas hedelmä, eläintes hedelmä, ja lammaslaumas hedelmät.
Siunattu on koris ja tähtees.
Siunattu olet sinä käydessäs sisälle, ja siunattu
käydessäs ulos.
Herra käskee
siunauksen olla sinun kanssas sinun riihessäs ja kaikissa mitä sinä
aiot, ja siunaa sinun siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle
antaa.
Herra avaa
sinulle hyvän tavaransa, taivaan, antaaksensa maalles sateen ajallansa ja siunataksensa
kaikki sinun käsialas; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta et sinä
keneltäkään lainaksi ota.
Ja
tapahtuisi, kuin hän kuulee nämät kirouksen sanat, että hän siunaa
itsiänsä sydämestänsä, ja sanoo: rauha on minulla oleva, ehkä minä vaellan
sydämeni ajatuksen jälkeen, sentähden että juopuneet janoovain kanssa
hukutetaan.
Ja pitää
tapahtuman, kuin kaikki nämät tulevat sinun päälles, siunaus eli kirous,
jotka minä panin sinun etees, ja sinä rupeet ne panemaan sydämees, kaikkein
pakanain keskellä, kuhunka Herra sinun Jumalas sinun on ajanut;
Siinä kuin
minä tänäpänä käsken, ettäs rakastat Herraa sinun Jumalaas, ja vaellat hänen
teissänsä, ja pidät hänen käskynsä, säätynsä ja oikeutensa; ettäs saisit elää
ja enettäisiin, ja Herra sinun Jumalas siunais sinua siinä maassa,
kuhunkas menet, sitä omistamaan.
Minä otan
tänäpänä taivaan ja maan todistajaksi teistä, että minä panin teidän eteenne
elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen; niin valitse elämä, että sinä
ja sinun siemenes eläisit,
Ja tämä on siunaus,
jolla Moses Jumalan mies siunasi Israelin lapsia ennen kuolemaansa,
Tämä on
Juudalle siunaus: ja hän sanoi: kuule Herra Juudan ääntä, ja johdata
häntä kansansa tykö; ja hänen kätensä sotii puolestansa, sinä olet apu vastoin
hänen vihollisiansa.
Siunaa Herra hänen voimansa ja anna hänen
kättensä työ sinulle kelvata; riko heidän lanteensa, jotka karkaavat häntä
vastaan ja häntä vihaavat, niin ettei he voisi ojentaa heitänsä.
Ja hän sanoi
Josephille: hänen maansa olkoon siunattu Herralta, parhaista taivaan
hedelmistä, kasteesta, ja syvyydestä, joka makaa alla.
Ja hän sanoi
Gadille: siunattu olkoon se, joka levittää Gadin, hän asuu niinkuin
hotka jalopeura, ja ryöstää sekä käsivarren että päänlaen.
Ja
Naphtalille sanoi hän: Naphtalilla on yltäkyllä, mitä hänen mielensä tekee, ja
hän täytetään Herran siunauksella, lännen ja etelän pitää hänen
omistaman.
Ja Asserille
sanoi hän: Asser olkoon siunattu pojissa, hän olkoon veljillensä
otollinen, ja kastakaan jalkansa öljyyn.
Ja koko
Israel vanhimpainsa, päämiestensä ja tuomareinsa kanssa seisoivat molemmilla
puolilla arkkia pappein Leviläisten edessä, jotka kantoivat Herran
liitonarkkia, niin muukalaiset kuin kotonakin syntyneet, puoli heitä Grisimin
vuoren kohdalla ja toinen puoli Ebalin vuoren kohdalla, niinkuin Moses Herran
palvelia käskenyt oli ensisti siunaamaan Israelin kansaa.
Sitte
kuulutti hän kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, kaiken sen
jälkeen kuin kirjoitettu on lakikirjassa.
Ja Josua siunasi
häntä ja antoi Kalebille Jephunnen pojalle Hebronin perimiseksi.
Ja hän
sanoi: anna minulle siunaus, sillä sinä olet antanut minulle kuivan maan
, anna minulle myös vesilähteitä; niin antoi hän hänelle lähteitä sekä ylhäältä
että alhaalta.
Silloin
puhuivat Josephin lapset Josualle ja sanoivat: miksi et minulle enempää
antanut, kuin yhden arvan ja osan, perinnöksi, ja minä olen kuitenkin suuri
kansa, niinkuin Herra on minun tähän asti siunannut?
Niin Josua siunasi
heitä ja antoi heidän mennä, ja he menivät majoillensa.
Manassen
puolelle sukukunnalle on Moses antanut Basanissa ja toiselle puolelle antoi
Josua heidän veljeinsä keskellä tällä puolella Jordania länteen päin. Ja kuin
Josua antoi heidän käydä majoillensa ja siunasi heitä,
Mutta en
minä tahtonut kuulla Bileamia; ja hän siunaten siunasi teitä, ja
minä vapahdin teitä hänen käsistänsä.
Hän sanoi
hänelle: anna minulle siunaus; sillä sinä annoit minulle kuivan maan ,
anna myös minulle vesinen maa. Niin antoi Kaleb hänelle vesiset maat ylhäältä
ja alhaalta.
Siunattu olkoon Jael vaimoin seassa, Heberin
Keniläisen emäntä, siunattu olkoon hän majoissansa vaimoin seassa.
Ja vaimo
synnyti pojan ja kutsui hänen Simson; ja lapsi kasvoi, ja Herra siunasi
häntä.
Hän sanoi
äidillensä: ne tuhannen ja sata hopiapenninkiä, jotka sinulta otettiin, joiden
tähden sinä kirosit ja puhuit minun korvaini kuullen: katso, ne ovat minun
tykönäni, minä ne otin. Silloin sanoi hänen äitinsä: siunattu olet sinä,
minun poikani, Herralle.
Ja katso,
Boas tuli Betlehemistä ja sanoi elonleikkaajille: Herra olkoon teidän
kanssanne. Ja he sanoivat hänelle: Herra siunatkoon sinua.
Silloin
sanoi hänen anoppinsa hänelle: kussas olet poiminut tänäpänä, ja kussas olet
työtä tehnyt? Siunattu olkoon se, joka sinun tuntenut on! Ja hän ilmoitti
anopillensa, kenenkä tykönä hän työtä teki, sanoen: se mies, jonka tykönä minä
tänäpänä työtä tein, kutsutaan Boas.
Noomi sanoi
miniällensä: hän olkoon siunattu Herralta, joka ei ole ollut armotoin
enemmin eläviä kuin kuolleitakaan vastaan. Ja Noomi sanoi hänelle: tämä mies on
meidän lähimmäisemme ja on meidän perillisemme.
Hän sanoi: siunattu
ole sinä Herrassa, minun tyttäreni: sinä olet parantanut ensimäisen armotyön
sillä viimeisellä, ettes ole seurannut nuorukaisia, köyhiä eli rikkaita.
Ja Eli siunasi
Elkanan ja hänen emäntänsä ja sanoi: Herra antakoon sinulle siemenen tästä
vaimosta sen rukouksen tähden, jonka hän on rukoillut Herralta; ja he menivät
siallensa.
Kuin tulette
kaupunkiin, niin te löydätte hänen, ennenkuin hän menee korkeudelle
atrioitsemaan; sillä ei kansa ennen syö, kuin hän siunaa uhrin, sitte ne
syövät jotka kutsutut ovat: menkäät siis sinne, sillä juuri nyt te hänen
löydätte.
Kuin hän oli
päättänyt polttouhrin, katso, Samuel tuli; niin Saul meni häntä vastaan siunaamaan
häntä.
Kuin Samuel
tuli Saulin tykö, sanoi Saul hänelle: siunattu ole sinä Herralta; minä
olen täyttänyt Herran sanan.
Ja Saul
sanoi: olkaat te siunatut Herrassa, että te armahditte minun päälleni.
Mutta yksi
palvelioista ilmoitti Abigailille, Nabalin emännälle, sanoen: katso, David on
lähettänyt sanansaattajat korvesta siunaamaan isäntäämme, mutta hän
tiuskui heitä.
Tämä on se siunaus,
jonka sinun piikas minun herralleni tuonut on, annettaa palvelioille, jotka
herrani kanssa vaeltavat.
Ja siunattu
olkoon sinun toimellinen puhees, ja siunattu olet sinä, joka minun
tänäpänä estit verta vuodattamasta ja kostamasta omalla kädelläni.
Saul sanoi
Davidille: siunattu ole sinä, poikani David: sinä teet ja toimitat, sinä
taidat ja voit. Niin David meni matkaansa, ja Saul palasi kotiansa.
Ja David
tuli Ziglagiin ja lähetti saaliista ylimmäisille Juudasta, jotka hänen
ystävänsä olivat, ja sanoi: katso, tässä on teille siunaus Herran
vihollisten saaliista:
Lähetti hän
heille sanan ja antoi sanoa heille: siunatut olette te Herralta, että te
tämän laupiuden teitte Saulille teidän herrallenne ja olette haudanneet hänen.
Ja Herran
arkki viipyi kolme kuukautta ObedEdomin Gatilaisen huoneessa, ja Herra siunasi
hänen ja kaiken hänen huoneensa.
Ja se oli
sanottu kuningas Davidille, että Herra oli siunannut ObedEdomin huoneen
ja kaiken mitä hänellä oli, Jumalan arkin tähden. Niin meni David ja toi
Jumalan arkin ObedEdomin huoneesta Davidin kaupunkiin ilolla.
Ja kuin
David oli uhrannut polttouhria ja kiitosuhria, siunasi hän kansan Herran
Zebaotin nimeen,
Ja kuin
David palasi siunaamaan huonettansa, meni Mikal, Saulin tytär ulos häntä
vastaan ja sanoi: kuinka jalo on ollut Israelin kuningas tänäpänä, joka on
itsensä paljastanut palveliainsa piikain edessä, niinkuin irstaat ihmiset
paljastavat itsensä!
Niin rupee
nyt siunaamaan palvelias huonetta, että se olis ijankaikkisesti sinun
edessäs; sillä sinä Herra, Herra, olet sen puhunut, niin siunattakoon
sinun siunauksellas palvelias huone ijankaikkisesti.
Lähetti hän
poikansa Joramin kuningas Davidin tykö, tervehtimään häntä ystävällisesti ja siunaamaan
häntä, että hän soti HadadEserin kanssa ja löi hänen; sillä Toi soti
HadadEserin kanssa; ja hänen kädessänsä olivat hopiaiset, kultaiset ja vaskiset
astiat.
Mutta
kuningas sanoi Absalomille: ei niin, poikani, älkäämme kaikki menkö, ettemme
tekisi sinulle vaivaa. Ja vaikka hän suuresti rukoili häntä, ei hän kuitenkaan
tahtonut mennä, vaan siunasi häntä.
Kuin kaikki
kansa ja kuningas olivat menneet Jordinin ylitse, antoi kuningas Barsillain
suuta ja siunasi häntä, ja hän palasi kotiansa.
Niin sanoi
David Gibeonilaisille, mitä minun pitää teille tekemän? ja millä minun pitää
sen sovittaman, että te siunaisitte Herran perikuntaa?
Ja kuninkaan
palveliat ovat myös menneet siunaamaan herraamme kuningas Davidia,
sanoen: antakoon sinun Jumalas Salomolle paremman nimen kuin sinun nimes on, ja
tehköön hänen istuimensa suuremmaksi kuin sinun istuimes on! Ja kuningas
rukoili vuoteessansa.
Ja kuningas
Salomo on siunattu, ja Davidin istuin on vahvistettu Herran edessä
ijankaikkisesti.
Ja kuningas
käänsi kasvonsa ja siunasi koko Israelin joukon. Ja koko Israelin joukko
seisoi.
Ja seisoi ja
siunasi koko Israelin joukon, korotetulla äänellä, ja sanoi:
Ja
kahdeksantena päivänä päästi hän kansan menemään, ja he siunasivat
kuningasta, ja vaelsivat majoillensa, iloiten ja riemuiten kaikesta siitä
hyvyydestä, minkä Herra palveliallensa Davidille ja kansallensa Israelille
tehnyt oli.
Ja hän
palasi Jumalan miehen tykö kaiken joukkonsa kanssa; ja kuin hän oli tullut
sisälle, seisoi hän hänen edessänsä ja sanoi: katso, nyt minä tiedän, ettei
yhtäkään Jumalaa ole kaikessa maassa, vaan Israelissa: ota siis nyt tämä siunaus
sinun palvelialtas.
Ja Jagbets
rukoili Israelin Jumalaa ja sanoi: jos sinä minua hyvin siunaisit ja
levittäisit minun maani rajat, ja sinun kätes olis minun kanssani, ja
asettaisit sitä pahaa, ettei se minua vaivaisi. Ja Jumala antoi tapahtua
niinkuin hän rukoili.
Ja Jumalan
arkki viipyi Obededomin tykönä hänen huoneessansa kolme kuukautta. Ja Herra siunasi
Obededomin huoneen ja kaikki mitä hänellä oli.
Ja kuin
David oli täyttänyt polttouhrit ja kiitosuhrit, siunasi hän kansaa
Herran nimeen,
Ja näin
matkusti kaikki kansa kukin kotiansa; David myös palasi siunaamaan
huonettansa.
Niin rupee
nyt siunaamaan palvelias huonetta, että se pysyis ijankaikkisesti sinun
edessäs; sillä sinä Herra olet siunannut sen, niin olkoon se siunattu
ijankaikkisesti!
Lähetti hän
poikansa Hadoramin kuningas Davidin tykö, tervehtimään häntä ystävällisesti ja siunaamaan
häntä, että hän Hadareserin kanssa sotinut ja hänen lyönyt oli; sillä Togulla
oli sota Hadareserin kanssa: niin myös kaikellaisia kultaisia, hopiaisia ja
vaskisia asioita (lähetti hän).
Amramin
lapset: Aaron ja Moses. Mutta Aaron eroitettiin, koska oli pyhitetty kaikkein
pyhimmälle, hän ja hänen poikansa ijankaikkisesti, kantamaan suitsutusta Herran
edessä, ja palvelemaan häntä, ja siunaamaan hänen nimeensä
ijankaikkisesti.
Kuudes
Ammiel, seitsemäs Isaskar, kahdeksas Pegultai; sillä Jumala oli siunannut
hänen.
Ja kuningas
käänsi kasvonsa ja siunasi koko Israelin joukkoa; ja kaikki Israelin
joukko seisoi.
Ja papit ja
Leviläiset nousivat ja siunasivat kansaa, ja heidän äänensä kuultiin, ja
heidän rukouksensa tuli hänen pyhään asumiseensa taivaasen.
Ja Asaria,
ylimmäinen pappi Zadokin huoneesta, puhui hänelle, sanoen: siitä ajasta, kuin
he rupesivat ylennystä tuomaan Herran huoneesen, olemme me syöneet ja tulleet
ravituiksi, ja tässä on vielä paljo tähteinä; sillä Herra on siunannut
kansaansa, sentähden on tämä paljous jäänyt.
Ja
Leviläiset Jesua, Bani, Kadmiel, Hasabnea, Serebia, Hodia, Sebania ja Petahia
sanoivat: nouskaat, kiittäkäät Herraa teidän Jumalaanne ijankaikkisesta
ijankaikkiseen! Ja sinun kunnias nimi kiitetään, joka on korotettu ylitse
kaiken siunauksen ja kiitoksen.
Ja kansa siunasi
kaikkia niitä miehiä, jotka mielistyivät asumaan Jerusalemissa.
Sillä ei he
tulleet Israelin lapsia vastaan leivällä ja vedellä, vaan palkkasivat Bileamin
heitä vastaan, kiroomaan heitä; mutta meidän Jumalamme käänsi kirouksen siunaukseksi.
Etkös ole
piirittänyt häntä, hänen huonettansa ja kaikkia mitä hänellä on ympäri? sinä
olet siunannut hänen käsialansa, ja hänen tavaransa on levitetty maassa.
Ja hänen
emäntänsä sanoi hänelle: Vieläkös pysyt vakuudessas? siunaa Jumalaa ja
kuole.
Niiden siunaus,
jotka katoomallansa olivat, tuli minun päälleni; ja minä ilahutin leskein sydämen.
Jos ei hänen
lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani
lämmitettiin;
Ja Herra siunasi
Jobia sitte enempi kuin ennen, että hän sai neljätoistakymmentä tuhatta
lammasta, ja kuusituhatta kamelia, ja tuhannen paria härkiä ja tuhannen aasia.
( 3:9) Herran
tykönä apu löydetään: sinun kansas päällä on sinun siunaukses, Sela!
( 5:13) Sillä sinä
Herra siunaat vanhurskaita: sinä kaunistat heitä armollas niinkuin
kilvellä.
Sillä
jumalatoin itse kerskaa omaa mielivaltaansa: ahne siunailee itsiänsä, ja
vihoittaa Herran.
Sillä sinä
ennätät hänen hyvällä siunauksella: sinä panet kultaisen kruunun hänen
päähänsä.
Sillä sinä
asetat hänen siunaukseksi ijankaikkisesti: sinä ilahutat hänen kasvois
edessä ilolla.
Se saa siunauksen
Herralta, ja vanhurskauden autuutensa Jumalalta.
Auta kansaas
ja siunaa perimistäs, ja ravitse heitä ja korota heitä ijankaikkisesti.
Herra antaa
kansallensa väkevyyden: Herra siunaa kansaansa rauhalla.
Sillä hänen siunattunsa
perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.
Hän on aina
laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.
Sinä olet
kaikkein kaunein ihmisten lasten seassa: armo on vuodatettu sinun huulissas;
sentähden siunaa Jumala sinua ijankaikkisesti.
Kuitenkin he
neuvoa pitävät, kukistaaksensa häntä korkeudestansa; he rakastavat valhetta:
suullansa he siunaavat, ja sydämessänsä kiroilevat, Sela!
Sinä juotat
hänen vakonsa ja kastat hänen kyntönsä: sateella sinä ne pehmität, ja siunaat
hänen laihonsa.
Psalmi ja
veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla. (67:2)
Jumala olkoon meille armollinen, ja siunatkoon meitä! hän valistakoon
kasvonsa aina meidän päällemme, Sela!
Maa antaa
hedelmänsä; siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.
Siunatkoon meitä Jumala, ja kaikki maailma
peljätköön häntä.
Hänen
nimensä pysyy ijankaikkisesti: niinkauvan kuin aurinko on, ulottuu hänen
nimensä jälkeentulevaisille; ja he tulevat siunatuksi hänen kauttansa:
kaikki pakanat ylistävät häntä.
Jotka käyvät
itkun laakson lävitse, ja tekevät siellä kaivoja; ja opettajat monella siunauksella
kaunistetaan.
Ja hän siunasi
heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
Ja hän
tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta,
sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.
Koska he
sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin
tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan.
Hänen
siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi
tuleman.
Herra
muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa
Aaronin huoneen.
Hän siunaa
ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.
Herra siunatkoon
teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.
Te olette
Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.
Siunattu olkoon se,joka tulee Herran nimeen!
me siunaamme teitä Herran huoneesta.
Katsos, näin
se mies siunataan, joka Herraa pelkää.
Herra siunaa
sinua Zionista, ettäs näet Jerusalemin onnen kaikkena elinaikanas,
Eikä
yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme
teitä Herran nimeen.
Minä hyvästi
siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
Niinkuin
Hermonin kaste, joka tulee alas Zionin vuorelle; sillä siellä lupaa Herra siunauksen
ja elämän alati ja ijankaikkisesti.
Herra siunatkoon
sinua Zionista, joka taivaan ja maan tehnyt on.
Sillä hän
vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
Jumalattoman
huoneessa on Herran kirous; muttavanhurskaan maja siunataan.
Sinun kaivos
olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta
jumalattoman suun peittää vääryys.
Vanhurskaan
muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
Herran siunaus
tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
Vanhurskasten
siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta
kukistetaan.
Sielu, joka siunaa,
tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.
Joka jyvät
salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.
Perintö,
johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.
Laupiaat
silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle.
Mutta jotka
rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän
päällensä.
Joka
lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan
hänelle kiroukseksi.
Uskollinen
mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole
viaton.
On niitä,
jotka kiroilevat isäänsä ja ei siunaa äitiänsä.
Silloin
Israel pitää itse kolmantena oleman, Assyrialaisten ja Egyptiläisten kanssa,
sen siunauksen kautta, joka on oleva keskellä maata.
Sillä Herra
Zebaot on siunaava heitä ja sanova: siunattu olkoon Egypti minun
kansani, ja Assur minun käsialani, ja Israel minun perimiseni!
Voi siunas
hävittäjä! luuletkos, ettei sinun pidä hävitetyksi tuleman? ja sinuas
ylönkatsoja! luuletkos, ettei sinua ylönkatsota? Koska sinä olet täyttänyt
hävitykses, niin sinun myös pitää tuleman hävitetyksi; koska sinä olet
täyttänyt ylönkatsees, niin sinua pitää jälleen katsottaman ylön.
Sillä minä
tahdon vuodattaa vedet janoovaisen päälle, ja virrat kuivan päälle; minä tahdon
vuodattaa henkeni sinun siemenes päälle, ja siunaukseni
jälkeentulevaistes päälle.
Katsokaat
Abrahamia teidän isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti; sillä minä kutsuin
hänen, kuin hän oli vielä yksinäinen, siunasin ja enensin hänen.
Ja heidän
siemenensä pitää pakanain seassa tunnettaman, ja heidän jälkeentulevaisensa
kansain seassa; että jokainen, joka heidät näkee, pitää heidät tunteman, että
he ovat siunattu siemen Herralta.
Näin sanoo
Herra: niinkuin viina löytään viinamarjoissa, ja sanotaan: älä sitä hävitä,
sillä siinä on siunaus: juuri niin tahdon minä minun palveliani tähden
tehdä, etten minä sitä kaikkea hävitä.
Että joka
itsensä siunaa maan päällä, hän siunaa itsensä totisessa
Jumalassa, ja joka vannoo maan päällä, se vannoo totisen Jumalan kautta; sillä
entiset ahdistukset ovat unhotetut, ja ovat minun silmistäni peitetyt.
Ei heidän
pidä hukkaan työtä tekemän, eikä turmeluksessa synnyttämän; sillä he ovat
Herran siunattuin siemen, ja heidän jälkeentulevaisensa heidän
kanssansa.
Silloin sinä
olet vannova: niin totta kuin Herra elää, totuudessa oikeudessa ja
vanhurskaudessa: ja pakanat siunataan hänessä, ja he kerskaavat hänestä.
Mutta se
mies on siunattu, joka luottaa Herraan; ja Herra on hänen turvansa.
Kirottu
olkoon se päivä, jona minä syntynyt olen; älköön se päivä olko siunattu,
jona minun äitini on minun synnyttänyt.
Näin sanoo
Herra Zebaot, Israelin Jumala: Vielä täm sana sanotaan Juudan maassa ja hänen
kaupungeissansa, kun minä heidän vankiutensa kääntävä olen: Herra siunatkoon
sinua, sinä vanhurskauden asumus, sinä pyhä vuori.
Ja henki
otti minun ylös, ja minä kuulin jälissäni suuren humauksen äänen (sanovan): siunattu
olkoon Herran kunnia hänen siassansa!
Ja tahdon
heidät ja kaikki minun kukkulani siunata; ja annan heille sataa oikialla
ajalla, joka on armon sade oleva,
Ja kaikki
ensimmäinen hedelmä ja esikoiset kaikista teidän ylennysuhreistanne pitää
pappein oleman. Teidän pitää myös antaman papeille esikoiset teidän
taikinastanne, että siunaus olis sinun huoneessas.
Kukaties hän
kääntyy ja katuu, ja jättää jälkeensä siunauksen, ruokauhrin ja
juomauhrin Herralle teidän Jumalallenne.
Sillä
siemenet ovat vielä salvossa, ja ei vielä mitään kasva, ei viinapuu, fikunapuu,
granatipuu, eikä öljypuu; mutta tämän päivän perästä tahdon minä antaa siunauksen.
Ja pitää
tapahtuman, että teitä, jotka Juudan ja Israelin huoneesta olette olleet kirous
pakanain seassa, tahdon minä lunastaa, että teidän pitää siunauksen
oleman. Niin älkäät siis peljätkö, mutta vahvistakaat kätenne.
Ellette sitä
kuule, ja ellette pane sydämeenne, että te niin antaisitte minun nimelleni
kunnian, sanoo Herra Zebaot, niin minä lähetän teidän sekaanne kirouksen, ja
kiroon teidän siunauksianne; jopa minä olen myös niitä kironnut, ettette
sitä tahtoneet panna sydämeenne.
Mutta
tuokaat täydelliset kymmenykset minun aittaani, että minun huoneessani ruokaa
olis; ja niin koetelkaat minua, sanoo Herra Zebaot, ellen minä myös avaa teille
taivaan akkunia, ja vuodata sieltä runsaasti siunausta.
Mutta minä
sanon teille: rakastakaat vihollisianne; siunatkaat niitä, jotka teitä
sadattavat; tehkäät niille hyvin, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaat niiden
edestä, jotka teitä vainoovat ja vahingoittavat,
Silloin
sanoo kuningas niille, jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun
Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu
maailman alusta.
Ja hän otti
heitä syliinsä, ja pani kätensä heidän päällensä, ja siunasi heitä.
Ja jotka
edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu
olkoon se, joka tulee Herran nimeen!
Hyvästi siunattu
olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna
korkeudessa!
Mutta hän
oli ääneti, eikä mitään vastannut. Taas ylimmäinen pappi kysyi häneltä ja sanoi
hänelle: oletkos sinä Kristus, sen siunatun Poika?
Ja enkeli
tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas:
siunattu sinä vaimoin seassa!
Ja hän huusi
suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu
on sinun kohtus hedelmä!
Simeon siunasi
heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi
ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:
Siunatkaat niitä, jotka teitä kiroilevat:
rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vahingoittavat.
Niin hän
otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, ja katsoi taivaasen ja siunasi
niitä, ja mursi ja antoi opetuslapsille panna kansan eteen.
Katso,
teidän huoneenne jätetään teille kylmille. Totisesti sanon minä teille: ei
teidän pidä minua näkemän, siihenasti kuin se aika tulee, jona te sanotte: siunattu
olkoon se, joka tulee Herran nimeen!
Sanoen: siunattu
olkoon se, joka tulee, kuningas Herran nimeen! rauha taivaassa ja kunnia
korkeuksissa!
Niin hän vei
heidät ulos hamaan Betaniaan, ja nosti kätensä ja siunasi heitä.
Ja tapahtui,
kuin hän heitä siunannut oli, erkani hän heistä ja meni ylös taivaasen.
Ottivat he
palmu-oksia, menivät häntä vastaan ja huusivat: Hosianna! siunattu on
se, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!
Te olette
prophetain ja sen liiton lapset, jonka Jumala meidän isäimme kanssa teki,
sanoen Abrahamille: ja sinun siemenessäs pitää kaikki kansat maan päällä siunattaman.
Teille on
Jumala ensin Poikansa Jesuksen herättänyt ja on hänen lähettänyt teitä siunaamaan,
että te kukin teidän pahuudestanne palajaisitte.
Jotka
Jumalan totuuden ovat valheeksi muuttaneet ja ovat kunnioittaneet ja palvelleet
enemmän luontokappaletta kuin Luojaa, joka on siunattu ijankaikkisesti,
amen!
Siunatkaat vainollisianne: siunatkaat
ja älkäät sadatelko.
Mutta minä
tiedän, kuin minä teidän tykönne tulen, että minä tulen Kristuksen evankeliumin
täydellisellä siunauksella.
Se siunattu
kalkki, jota me siunaamme, eikö se ole Kristuksen veren osallisuus? Se
leipä, jonka me murramme, eikö se ole Kristuksen ruumiin osallisuus?
Mutta koska
sinä hengessä siunaat, kuinkas se, joka oppimattoman siassa on, pitää
sinun kiitoksees amen sanoman? sillä ei hän ymmärrä, mitäs sanot.
Mutta sen
minä sanon: joka tiiviisti kylvää, sen pitää myös tiiviisti niittämän, joka siunauksessa
kylvää, sen pitää myös siunauksessa niittämän,
Mutta
Raamattu oli sitä jo ennen katsonut, että Jumala pakanatkin uskon kautta
vanhurskaaksi tekee; sentähden hän edellä ilmoitti Abrahamille: sinussa (sanoo
hän) kaikki pakanat pitää siunatut oleman.
Niin tulevat
kaikki ne, jotka uskosta ovat, siunatuksi uskovaisen Abrahamin kanssa.
Että
Abrahamin siunaus pitäis pakanain ylitse Jesuksessa Kristuksessa
tuleman, ja me niin saisimme uskon kautta sen luvatun Hengen.
Kiitetty
olkoon Jumala ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen Isä, joka meitä on siunannut
kaikkinaisella hengellisellä siunauksella taivaallisissa Kristuksen
kautta.
Sillä maa,
joka sateen sisällensä särpää, joka usein sen päälle tulee, ja kasvaa
tarpeellisia ruohoja niille, jotka sitä viljelevät, se saa siunauksen
Jumalalta.
Sanoen:
totisesti tahdon minä siunaten siunata sinua ja enentäen enentää
sinua.
Sillä tämä
Melkisedek oli Salemin kuningas, kaikkein korkeimman Jumalan pappi, joka
Abrahamia vastaan meni, kuin hän palasi kuningasten taposta, ja siunasi
häntä,
Mutta se,
jonka sukua ei heidän seassansa lueta, otti Abrahamilta kymmenykset ja siunasi
häntä, jolla lupaukset olivat.
Mutta ei
yksikään sitä kiellä, että vähempi siunataan siltä, joka enempi on.
Uskon kautta
siunasi Isaak tulevaisista asioista Jakobia ja Esauta.
Uskon kautta
siunasi Jakob kuollessansa molemmat Josephin pojat, rukoili ja nojasi
sauvansa pään päälle.
Sillä te
tiedätte, että kuin hän sitte tahtoi periä siunausta, tuli hän
hyljätyksi; sillä ei hän löytänyt yhtään parannuksen siaa, vaikka hän sitä
kyyneleillä etsi.
Ei kostain
pahaa pahalla, eikä kirouksella kirousta, vaan paremmin siunatkaat,
tietäen, että te olette kutsutut siunausta perimään.
Ja kuin ne
eläimet antoivat kiitoksen ja kunnian ja siunauksen sille, joka
istuimella istui, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
Ja sanoivat
suurella äänellä: Karitsa, joka tapettu on, on mahdollinen ottamaan voiman, ja
rikkauden, ja viisauden, ja kunnian, ja kiitoksen, ja siunauksen.
Ja kaikki
luontokappaleet, jotka taivaassa ovat, ja maan päällä, ja maan alla, ja
meressä, ja kaikki, jotka niissä ovat, kuulin minä sille sanovan, joka
istuimella istui, ja Karitsalle: siunaus ja kunnia, ja ylistys ja voima,
ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
Sanoen: amen! Siunaus, ja ylistys, ja viisaus, ja kiitos, ja kunnia, ja voima, ja väkevyys olkoon meidän Jumalallemme ijankaikkisesta ijankaikkiseen. Amen!