 |
| Raamattu suomeksi konekääntäjällä American King James Bible:sta |
HAKEMISTO
Tekoäly käyttää malleina opillisesti vääriäkin käännöksiä, vaikka se paljon kääntää tyydyttävästikin. Yleensä tekoälyn tuottamiin tuloksiin ei voi sokeasti luottaa, niitä joutuu arvioimaan mikä on kohdallaan, mitkä vinoutuneet. Ehdottoman tarkka käännös on vaikea eri kielten välillä. On opiskeltava käytettävää kieltä, että voi tarkistaa konekielikääntäjien tuotoksen, ne ovat kyllä apuna, mutta eivät täysin korvaa ihmistä kielenkääntämisessäkään. Olen yhteen huomaamaani kohtaan tehnyt korjauksen ja laittanut sen 1776 Biblian käännöksen mukaan.
Parannuksen ensimmäinen kohta on synnintunto ja rukouskaan ei ole vielä vastaus, vaan että ihminen ylennettäisiin, hän tarvitsee saada kuulla, vastaanottaa ja uskoa omalle kohdalleen Jumalan seurakunnasta Pyhän Hengen valtuuksin synninpäästön evankeliumi, vasta silloin hän on vanhurskas. Elävän uskon lahjan vastaanottanut saa Pyhän Hengen, mikä avaa uskonymmärryksen ja ymmärtämään raamattuakin oikein ja silloin ei halua yhtyä vääriin tulkintoihin ja ristiriidassa muiden raamatunkohtien kanssa oleviin käännöskohtiin raamatussa.
Luuk. 18:14
Biblia 1776
Minä sanon teille: tämä meni kotiansa hurskaampana kuin toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Raamattu 1933/38
Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."
Raamattu 1992
"Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei.* Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan." [Voidaan kääntää myös: "hän lähti kotiinsa hurskaampana kuin tuo toinen."][Matt. 21:31 | Matt. 23:12+]
Konekäännös American King James veriosta
Luukas 18:14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaana, ei se toinen. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
American King James version
Luke 18:14 I tell you, this man went down to his house justified rather than the other: for every one that exalts himself shall be abased; and he that humbles himself shall be exalted.
Raamattu suomeksi konekääntäjällä American King James Bible:sta
Veikko J. Pyhtilä, 15.3.2026
Saat hakukentän tietokoneella Ctrl-f-painikkeilla ja älypuhelimella Etsi sivulta tms.
1. Mooseksen kirja 1:1 Alussa Jumala loi taivaan ja maan.
Genesis 1:1 In the beginning God created the heaven and the earth.
1. Mooseksen kirja 1:2 Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
Genesis 1:2 And the earth was without form, and void; and darkness was on the face of the deep. And the Spirit of God moved on the face of the waters.
1. Mooseksen kirja 1:3 Ja Jumala sanoi: Tulkoon valo! Ja valo tuli.
Genesis 1:3 And God said, Let there be light: and there was light.
1. Mooseksen kirja 1:4 Ja Jumala näki valon, ja se oli hyvä; ja Jumala erotti valon pimeydestä.
Genesis 1:4 And God saw the light, that it was good: and God divided the light from the darkness.
1. Mooseksen kirja 1:5 Ja Jumala kutsui valoa päiväksi ja pimeyttä yöksi. Ja tuli ilta ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.
Genesis 1:5 And God called the light Day, and the darkness he called Night. And the evening and the morning were the first day.
1. Mooseksen kirja 1:6 Ja Jumala sanoi: Tulkoon taivaanvahvuus vetten keskelle erottamaan vedet toisistaan.
Genesis 1:6 And God said, Let there be a firmament in the middle of the waters, and let it divide the waters from the waters.
1. Mooseksen kirja 1:7 Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden yläpuolella. Ja niin tapahtui.
Genesis 1:7 And God made the firmament, and divided the waters which were under the firmament from the waters which were above the firmament: and it was so.
1. Mooseksen kirja 1:8 Ja Jumala kutsui taivaanvahvuutta taivaaksi. Ja tuli ilta ja tuli aamu, toinen päivä.
Genesis 1:8 And God called the firmament Heaven. And the evening and the morning were the second day.
1. Mooseksen kirja 1:9 Ja Jumala sanoi: Kokoontukoot taivaan alla olevat vedet yhteen paikkaan, niin että kuiva maa tulee näkyviin. Ja niin tapahtui.
Genesis 1:9 And God said, Let the waters under the heaven be gathered together to one place, and let the dry land appear: and it was so.
1. Mooseksen kirja 1:10 Ja Jumala kutsui kuivaa maata maaksi, ja vetten kokoontumisen hän kutsui meriksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Genesis 1:10 And God called the dry land Earth; and the gathering together of the waters called he Seas: and God saw that it was good.
1. Mooseksen kirja 1:11 Ja Jumala sanoi: Kasvakoon maa ruohoa, siementä tekeviä ruohoja ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on. Ja niin tapahtui.
Genesis 1:11 And God said, Let the earth bring forth grass, the herb yielding seed, and the fruit tree yielding fruit after his kind, whose seed is in itself, on the earth: and it was so.
1. Mooseksen kirja 1:12 Ja maa tuotti ruohoa ja siementä tekeviä kasveja lajiensa mukaan, ja puita, jotka tekivät hedelmää, jossa niiden siemen oli lajiensa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Genesis 1:12 And the earth brought forth grass, and herb yielding seed after his kind, and the tree yielding fruit, whose seed was in itself, after his kind: and God saw that it was good.
1. Mooseksen kirja 1:13 Ja tuli ilta ja tuli aamu, kolmas päivä.
Genesis 1:13 And the evening and the morning were the third day.
1. Mooseksen kirja 1:14 Ja Jumala sanoi: Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,
Genesis 1:14 And God said, Let there be lights in the firmament of the heaven to divide the day from the night; and let them be for signs, and for seasons, and for days, and years:
1. Mooseksen kirja 1:15 Ja olkoot ne valoina taivaanvahvuudessa, valaisemassa maan päälle. Ja niin tapahtui.
Genesis 1:15 And let them be for lights in the firmament of the heaven to give light on the earth: and it was so.
1. Mooseksen kirja 1:16 Ja Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä; ja hän teki tähdet.
Genesis 1:16 And God made two great lights; the greater light to rule the day, and the lesser light to rule the night: he made the stars also.
1. Mooseksen kirja 1:17 Ja Jumala asetti ne taivaanvahvuuteen valaisemaan maan päälle,
Genesis 1:17 And God set them in the firmament of the heaven to give light on the earth,
1. Mooseksen kirja 1:18 Ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
Genesis 1:18 And to rule over the day and over the night, and to divide the light from the darkness: and God saw that it was good.
1. Mooseksen kirja 1:19 Ja tuli ilta ja tuli aamu, neljäs päivä.
Genesis 1:19 And the evening and the morning were the fourth day.
1. Mooseksen kirja 1:20 Ja Jumala sanoi: Kulistukoot vedet elävää luontokappaleita, ja lentäkööt linnut maan yllä taivaanvahvuuden alla.
Genesis 1:20 And God said, Let the waters bring forth abundantly the moving creature that has life, and fowl that may fly above the earth in the open firmament of heaven.
1. Mooseksen kirja 1:21 Ja Jumala loi suuret valaat ja kaikkinaiset liikkuvat elävät olennot, joita vedet vilisevät runsaasti, lajiensa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut lajiensa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvää.
Genesis 1:21 And God created great whales, and every living creature that moves, which the waters brought forth abundantly, after their kind, and every winged fowl after his kind: and God saw that it was good.
1. Mooseksen kirja 1:22 Ja Jumala siunasi ne sanoen: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä.
Genesis 1:22 And God blessed them, saying, Be fruitful, and multiply, and fill the waters in the seas, and let fowl multiply in the earth.
1. Mooseksen kirja 1:23 Ja tuli ilta ja tuli aamu, viides päivä.
Genesis 1:23 And the evening and the morning were the fifth day.
1. Mooseksen kirja 1:24 Ja Jumala sanoi: Tuottakoon maa elävät olennot lajiensa mukaan, karjaeläimet, pikkueläimet ja metsäeläimet lajiensa mukaan. Ja niin tapahtui.
Genesis 1:24 And God said, Let the earth bring forth the living creature after his kind, cattle, and creeping thing, and beast of the earth after his kind: and it was so.
1. Mooseksen kirja 1:25 Ja Jumala teki metsän eläimet lajiensa mukaan ja karjaeläimet lajiensa mukaan ja kaikki maan pikkueläimet lajiensa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvää.
Genesis 1:25 And God made the beast of the earth after his kind, and cattle after their kind, and every thing that creeps on the earth after his kind: and God saw that it was good.
1. Mooseksen kirja 1:26 Ja Jumala sanoi: Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kaloja ja taivaan lintuja ja karjaeläimiä ja koko maata ja kaikkia maassa liikkuvia pikkueläimiä.
Genesis 1:26 And God said, Let us make man in our image, after our likeness: and let them have dominion over the fish of the sea, and over the fowl of the air, and over the cattle, and over all the earth, and over every creeping thing that creeps on the earth.
1. Mooseksen kirja 1:27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
Genesis 1:27 So God created man in his own image, in the image of God created he him; male and female created he them.
1. Mooseksen kirja 1:28 Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kaloja ja taivaan lintuja ja kaikkia maan päällä liikkuvia eläviä olentoja.
Genesis 1:28 And God blessed them, and God said to them, Be fruitful, and multiply, and replenish the earth, and subdue it: and have dominion over the fish of the sea, and over the fowl of the air, and over every living thing that moves on the earth.
1. Mooseksen kirja 1:29 Ja Jumala sanoi: Katso, minä annan teille kaikki siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; ne olkoot teille ravinnoksi.
Genesis 1:29 And God said, Behold, I have given you every herb bearing seed, which is on the face of all the earth, and every tree, in the which is the fruit of a tree yielding seed; to you it shall be for meat.
1. Mooseksen kirja 1:30 Ja kaikille metsän eläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille maassa liikkuville pikkueläimille, joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset vihreät kasvit ravinnoksi. Ja niin tapahtui.
Genesis 1:30 And to every beast of the earth, and to every fowl of the air, and to every thing that creeps on the earth, wherein there is life, I have given every green herb for meat: and it was so.
1. Mooseksen kirja 1:31 Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän oli tehnyt, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ilta ja tuli aamu, kuudes päivä.
Genesis 1:31 And God saw every thing that he had made, and, behold, it was very good. And the evening and the morning were the sixth day.
1. Mooseksen kirja 2:1 Näin tulivat valmiiksi taivaat ja maa ja kaikki niiden joukot.
Genesis 2:1 Thus the heavens and the earth were finished, and all the host of them.
1. Mooseksen kirja 2:2 Ja seitsemäntenä päivänä Jumala oli saanut päätökseen työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja hän lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstään, jonka hän oli tehnyt.
Genesis 2:2 And on the seventh day God ended his work which he had made; and he rested on the seventh day from all his work which he had made.
1. Mooseksen kirja 2:3 Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään, jonka Jumala oli tehnyt.
Genesis 2:3 And God blessed the seventh day, and sanctified it: because that in it he had rested from all his work which God created and made.
1. Mooseksen kirja 2:4 Tämä on kertomus taivaan ja maan luomisesta, sinä päivänä, jona Herra Jumala teki maan ja taivaan,
Genesis 2:4 These are the generations of the heavens and of the earth when they were created, in the day that the LORD God made the earth and the heavens,
1. Mooseksen kirja 2:5 Eikä kaikki kedon kasvit olleet vielä maassa, eikä kaikki kedon heinät olleet vielä nousseet esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sataa maan päälle, eikä ollut ihmistä viljelemässä maata.
Genesis 2:5 And every plant of the field before it was in the earth, and every herb of the field before it grew: for the LORD God had not caused it to rain on the earth, and there was not a man to till the ground.
1. Mooseksen kirja 2:6 Mutta maasta nousi usva ja kasteli koko maan pinnan.
Genesis 2:6 But there went up a mist from the earth, and watered the whole face of the ground.
1. Mooseksen kirja 2:7 Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen; ja ihmisestä tuli elävä sielu.
Genesis 2:7 And the LORD God formed man of the dust of the ground, and breathed into his nostrils the breath of life; and man became a living soul.
1. Mooseksen kirja 2:8 Ja Herra Jumala istutti puutarhan Eedeniin itään, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka hän oli tehnyt.
Genesis 2:8 And the LORD God planted a garden eastward in Eden; and there he put the man whom he had formed.
1. Mooseksen kirja 2:9 Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, jotka olivat ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle puutarhaa sekä hyvän ja pahan tiedon puun.
Genesis 2:9 And out of the ground made the LORD God to grow every tree that is pleasant to the sight, and good for food; the tree of life also in the middle of the garden, and the tree of knowledge of good and evil.
1. Mooseksen kirja 2:10 Ja Eedenistä lähti joki kastelemaan puutarhaa; ja sieltä se jakautui neljäksi haaraksi.
Genesis 2:10 And a river went out of Eden to water the garden; and from there it was parted, and became into four heads.
1. Mooseksen kirja 2:11 Ensimmäisen nimi on Pison; se kiertää koko Havilan maan, jossa on kultaa;
Genesis 2:11 The name of the first is Pison: that is it which compasses the whole land of Havilah, where there is gold;
1. Mooseksen kirja 2:12 Ja tuon maan kulta on hyvää: siellä on bdelliumia ja onyksikiveä.
Genesis 2:12 And the gold of that land is good: there is bdellium and the onyx stone.
1. Mooseksen kirja 2:13 Ja toisen joen nimi on Gihon; se virtaa koko Etiopian maan ympäri.
Genesis 2:13 And the name of the second river is Gihon: the same is it that compasses the whole land of Ethiopia.
1. Mooseksen kirja 2:14 Kolmannen joen nimi on Hiddekel, se virtaa Assyriasta itään. Neljäs joki on Eufrat.
Genesis 2:14 And the name of the third river is Hiddekel: that is it which goes toward the east of Assyria. And the fourth river is Euphrates.
1. Mooseksen kirja 2:15 Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä.
Genesis 2:15 And the LORD God took the man, and put him into the garden of Eden to dress it and to keep it.
1. Mooseksen kirja 2:16 Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: Syö vapaasti kaikista puutarhan puista,
Genesis 2:16 And the LORD God commanded the man, saying, Of every tree of the garden you may freely eat:
1. Mooseksen kirja 2:17 Mutta hyvän ja pahan tiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, sinä kuolet.
Genesis 2:17 But of the tree of the knowledge of good and evil, you shall not eat of it: for in the day that you eat thereof you shall surely die.
1. Mooseksen kirja 2:18 Ja Herra Jumala sanoi: Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä; minä teen hänelle avun, joka on hänen kaltaisensa.
Genesis 2:18 And the LORD God said, It is not good that the man should be alone; I will make him an help meet for him.
1. Mooseksen kirja 2:19 Ja Herra Jumala muovasi maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne Aadamin luo nähdäkseen, millä nimellä hän ne nimittäisi. Ja minkä nimen Aadam antoi kullekin elävälle olennolle, se oli sen nimi.
Genesis 2:19 And out of the ground the LORD God formed every beast of the field, and every fowl of the air; and brought them to Adam to see what he would call them: and whatever Adam called every living creature, that was the name thereof.
1. Mooseksen kirja 2:20 Ja Aadam antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille, mutta Aadamille ei löytynyt apulaista, joka olisi sopinut hänelle.
Genesis 2:20 And Adam gave names to all cattle, and to the fowl of the air, and to every beast of the field; but for Adam there was not found an help meet for him.
1. Mooseksen kirja 2:21 Ja Herra Jumala vaivutti Aadamin raskaaseen uneen, ja hän nukkui. Ja hän otti yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.
Genesis 2:21 And the LORD God caused a deep sleep to fall on Adam, and he slept: and he took one of his ribs, and closed up the flesh instead thereof;
1. Mooseksen kirja 2:22 Ja siitä kylkiluusta, jonka Herra Jumala oli ottanut miehestä, hän teki naisen ja toi hänet miehen luo.
Genesis 2:22 And the rib, which the LORD God had taken from man, made he a woman, and brought her to the man.
1. Mooseksen kirja 2:23 Ja Aadam sanoi: Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; häntä kutsutaan naiseksi, sillä hänet otettiin miehestä.
Genesis 2:23 And Adam said, This is now bone of my bones, and flesh of my flesh: she shall be called Woman, because she was taken out of Man.
1. Mooseksen kirja 2:24 Sentähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.
Genesis 2:24 Therefore shall a man leave his father and his mother, and shall join to his wife: and they shall be one flesh.
1. Mooseksen kirja 2:25 Ja he olivat molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa, eivätkä hävenneet.
Genesis 2:25 And they were both naked, the man and his wife, and were not ashamed.
1. Mooseksen kirja 3:1 Käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt. Ja hän sanoi naiselle: Onko Jumala sanonut: 'Älkää syökö kaikista puutarhan puista'?
Genesis 3:1 Now the serpent was more subtle than any beast of the field which the LORD God had made. And he said to the woman, Yes, has God said, You shall not eat of every tree of the garden?
1. Mooseksen kirja 3:2 Ja nainen sanoi käärmeelle: Me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä,
Genesis 3:2 And the woman said to the serpent, We may eat of the fruit of the trees of the garden:
1. Mooseksen kirja 3:3 Mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä puutarhaa, Jumala on sanonut: Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.
Genesis 3:3 But of the fruit of the tree which is in the middle of the garden, God has said, You shall not eat of it, neither shall you touch it, lest you die.
1. Mooseksen kirja 3:4 Ja käärme sanoi naiselle: Ette suinkaan kuole.
Genesis 3:4 And the serpent said to the woman, You shall not surely die:
1. Mooseksen kirja 3:5 Sillä Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, teidän silmänne avautuvat ja te tulette olemaan kuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan.
Genesis 3:5 For God does know that in the day you eat thereof, then your eyes shall be opened, and you shall be as gods, knowing good and evil.
1. Mooseksen kirja 3:6 Ja kun nainen näki, että puusta oli hyvää syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä, hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja hänkin söi.
Genesis 3:6 And when the woman saw that the tree was good for food, and that it was pleasant to the eyes, and a tree to be desired to make one wise, she took of the fruit thereof, and did eat, and gave also to her husband with her; and he did eat.
1. Mooseksen kirja 3:7 Ja heidän molempien silmät aukenivat, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja tekivät itselleen esiliinat.
Genesis 3:7 And the eyes of them both were opened, and they knew that they were naked; and they sewed fig leaves together, and made themselves aprons.
1. Mooseksen kirja 3:8 Ja he kuulivat Herran Jumalan äänen kävelevän puutarhassa viileässä päivän viileydessä; ja Aadam ja hänen vaimonsa kätkeytyivät Herran Jumalan kasvoin edestä puutarhan puiden sekaan.
Genesis 3:8 And they heard the voice of the LORD God walking in the garden in the cool of the day: and Adam and his wife hid themselves from the presence of the LORD God among the trees of the garden.
1. Mooseksen kirja 3:9 Ja Herra Jumala huusi Aadamia ja sanoi hänelle: Missä olet?
Genesis 3:9 And the LORD God called to Adam, and said to him, Where are you?
1. Mooseksen kirja 3:10 Ja hän sanoi: Minä kuulin sinun äänesi puutarhassa ja pelkäsin, sillä olen alasti; ja minä kätkin itseni.
Genesis 3:10 And he said, I heard your voice in the garden, and I was afraid, because I was naked; and I hid myself.
1. Mooseksen kirja 3:11 Ja hän sanoi: Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?
Genesis 3:11 And he said, Who told you that you were naked? Have you eaten of the tree, whereof I commanded you that you should not eat?
1. Mooseksen kirja 3:12 Ja mies sanoi: Nainen, jonka annoit minulle olemaan, hän antoi minulle puusta, ja minä söin.
Genesis 3:12 And the man said, The woman whom you gave to be with me, she gave me of the tree, and I did eat.
1. Mooseksen kirja 3:13 Ja Herra Jumala sanoi naiselle: Mitä olet tehnyt? Nainen vastasi: Käärme petti minut, ja minä söin.
Genesis 3:13 And the LORD God said to the woman, What is this that you have done? And the woman said, The serpent beguiled me, and I did eat.
1. Mooseksen kirja 3:14 Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: Koska tämän teit, olet kirottu kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa; vatsallasi sinun on kuljettava ja tomua syötävä kaikkina elinpäivinäsi.
Genesis 3:14 And the LORD God said to the serpent, Because you have done this, you are cursed above all cattle, and above every beast of the field; on your belly shall you go, and dust shall you eat all the days of your life:
1. Mooseksen kirja 3:15 Ja minä panen vihollisuuden sinun ja naisen välille, sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä rikki hänen kantapäänsä.
Genesis 3:15 And I will put enmity between you and the woman, and between your seed and her seed; it shall bruise your head, and you shall bruise his heel.
1. Mooseksen kirja 3:16 Naiselle hän sanoi: Minä teen sinulle paljon tuskaa ja raskautta; kivulla sinä synnytät lapsia, ja mieheesi sinä himoitset, ja hän on sinua hallitseva.
Genesis 3:16 To the woman he said, I will greatly multiply your sorrow and your conception; in sorrow you shall bring forth children; and your desire shall be to your husband, and he shall rule over you.
1. Mooseksen kirja 3:17 Ja Aadamille hän sanoi: Koska kuulit vaimosi ääntä ja söit puusta, josta minä sinua kielsin sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi; sinun on siitä syötävä kaikkina elinpäivinäsi,
Genesis 3:17 And to Adam he said, Because you have listened to the voice of your wife, and have eaten of the tree, of which I commanded you, saying, You shall not eat of it: cursed is the ground for your sake; in sorrow shall you eat of it all the days of your life;
1. Mooseksen kirja 3:18 Se kasvattaa sinulle orjantappuroita ja ohdakkeita, ja sinun on syötävä kedon ruohoja;
Genesis 3:18 Thorns also and thistles shall it bring forth to you; and you shall eat the herb of the field;
1. Mooseksen kirja 3:19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes maaksi jälleen tulet; siitä sinä olet otettu; sillä maasta sinä olet, ja maaksi sinä jälleen tulet.
Genesis 3:19 In the sweat of your face shall you eat bread, till you return to the ground; for out of it were you taken: for dust you are, and to dust shall you return.
1. Mooseksen kirja 3:20 Ja Aadam antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien elävien äiti.
Genesis 3:20 And Adam called his wife’s name Eve; because she was the mother of all living.
1. Mooseksen kirja 3:21 Herra Jumala teki myös Aadamille ja hänen vaimolleen nahasta puvut ja puki heidät niihin.
Genesis 3:21 To Adam also and to his wife did the LORD God make coats of skins, and clothed them.
1. Mooseksen kirja 3:22 Ja Herra Jumala sanoi: Katso, ihminen on tullut niinkuin yksi meistä, tietämään hyvän ja pahan. Mutta ettei hän nyt ojentaisi kättään ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi ikuisesti,
Genesis 3:22 And the LORD God said, Behold, the man is become as one of us, to know good and evil: and now, lest he put forth his hand, and take also of the tree of life, and eat, and live for ever:
1. Mooseksen kirja 3:23 Niin Herra Jumala lähetti hänet pois Eedenin puutarhasta viljelemään maata, josta hänet oli otettu.
Genesis 3:23 Therefore the LORD God sent him forth from the garden of Eden, to till the ground from from where he was taken.
1. Mooseksen kirja 3:24 Niin hän ajoi miehen ulos ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja joka suuntaan kääntyvän, liekehtivän miekan vartioimaan elämän puun tietä.
Genesis 3:24 So he drove out the man; and he placed at the east of the garden of Eden Cherubim, and a flaming sword which turned every way, to keep the way of the tree of life.
1. Mooseksen kirja 4:1 Ja Aadam yhtyi vaimoonsa Eevaan, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin ja sanoi: Minä olen saanut miehen Herralta.
Genesis 4:1 And Adam knew Eve his wife; and she conceived, and bore Cain, and said, I have gotten a man from the LORD.
1. Mooseksen kirja 4:2 Ja hän synnytti vielä hänen veljensä Abelin. Ja Abelista tuli lammaspaimen, mutta Kainista tuli maanviljelijä.
Genesis 4:2 And she again bore his brother Abel. And Abel was a keeper of sheep, but Cain was a tiller of the ground.
1. Mooseksen kirja 4:3 Ja ajan kuluttua tapahtui, että Kain toi maan antimista uhrilahjan Herralle.
Genesis 4:3 And in process of time it came to pass, that Cain brought of the fruit of the ground an offering to the LORD.
1. Mooseksen kirja 4:4 Ja Abelkin uhrasi lampaidensa esikoisia ja niiden rasvoja. Ja Herra katsoi Abelin ja hänen uhrilahjansa puoleen.
Genesis 4:4 And Abel, he also brought of the firstborn of his flock and of the fat thereof. And the LORD had respect to Abel and to his offering:
1. Mooseksen kirja 4:5 Mutta Kainiin ja hänen uhriinsa hän ei katsonut. Niin Kain vihastui kovin, ja hänen hahmonsa synkkeni.
Genesis 4:5 But to Cain and to his offering he had not respect. And Cain was very wroth, and his countenance fell.
1. Mooseksen kirja 4:6 Ja Herra sanoi Kainille: Miksi olet vihastunut? Miksi sinun hahmosi synkkenee?
Genesis 4:6 And the LORD said to Cain, Why are you wroth? and why is your countenance fallen?
1. Mooseksen kirja 4:7 Jos teet hyvin, etkö tule otolliseksi? Ja jos et tee hyvin, synti väijyy oven edessä. Ja hänen himonsa on oleva sinun puoleesi, ja sinä tulet hallitsemaan häntä.
Genesis 4:7 If you do well, shall you not be accepted? and if you do not well, sin lies at the door. And to you shall be his desire, and you shall rule over him.
1. Mooseksen kirja 4:8 Ja Kain puhui veljensä Aabelin kanssa; ja heidän ollessaan pellolla Kain karkasi veljeään Aabelia vastaan ja tappoi hänet.
Genesis 4:8 And Cain talked with Abel his brother: and it came to pass, when they were in the field, that Cain rose up against Abel his brother, and slew him.
1. Mooseksen kirja 4:9 Ja Herra sanoi Kainille: Missä on veljesi Aabel? Hän vastasi: En tiedä; olenko minä veljeni vartija?
Genesis 4:9 And the LORD said to Cain, Where is Abel your brother? And he said, I know not: Am I my brother’s keeper?
1. Mooseksen kirja 4:10 Ja hän sanoi: Mitä olet tehnyt? Veljesi veren ääni huutaa minulle maasta.
Genesis 4:10 And he said, What have you done? the voice of your brother’s blood cries to me from the ground.
1. Mooseksen kirja 4:11 Ja nyt olet kirottu maan päältä, joka avasi suunsa ottaakseen veljesi veren sinun kädestäsi;
Genesis 4:11 And now are you cursed from the earth, which has opened her mouth to receive your brother’s blood from your hand;
1. Mooseksen kirja 4:12 Kun viljelet maata, se ei enää anna sinulle voimaansa; pakolainen ja kulkuri olet sinä maan päällä.
Genesis 4:12 When you till the ground, it shall not from now on yield to you her strength; a fugitive and a vagabond shall you be in the earth.
1. Mooseksen kirja 4:13 Ja Kain sanoi Herralle: Rangaisuuteni on suurempi kuin jaksan kantaa.
Genesis 4:13 And Cain said to the LORD, My punishment is greater than I can bear.
1. Mooseksen kirja 4:14 Katso, sinä olet ajanut minut tänä päivänä pois maan päältä, ja minä piiloudun sinun kasvojesi edestä, ja minä olen pakolainen ja kulkuri maan päällä, ja jokainen, joka minut löytää, surmaa minut.
Genesis 4:14 Behold, you have driven me out this day from the face of the earth; and from your face shall I be hid; and I shall be a fugitive and a vagabond in the earth; and it shall come to pass, that every one that finds me shall slay me.
1. Mooseksen kirja 4:15 Ja Herra sanoi hänelle: Sentähden, sille, joka surmaa Kainin, kostetaan seitsenkertaisesti. Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaisi, tappaisi häntä.
Genesis 4:15 And the LORD said to him, Therefore whoever slays Cain, vengeance shall be taken on him sevenfold. And the LORD set a mark on Cain, lest any finding him should kill him.
1. Mooseksen kirja 4:16 Ja Kain lähti Herran kasvojen edestä ja asettui Nodin maahan, Eedenin itäpuolelle.
Genesis 4:16 And Cain went out from the presence of the LORD, and dwelled in the land of Nod, on the east of Eden.
1. Mooseksen kirja 4:17 Ja Kain yhtyi vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Hanokin. Ja Kain rakensi kaupungin ja antoi kaupungille nimen poikansa mukaan Hanok.
Genesis 4:17 And Cain knew his wife; and she conceived, and bore Enoch: and he built a city, and called the name of the city, after the name of his son, Enoch.
1. Mooseksen kirja 4:18 Ja Hanokille syntyi Irad; Iradille syntyi Mehujael; Mehujaelille syntyi Metusael; Metusaelille syntyi Lemek.
Genesis 4:18 And to Enoch was born Irad: and Irad begat Mehujael: and Mehujael begat Methusael: and Methusael begat Lamech.
1. Mooseksen kirja 4:19 Ja Lemek otti itselleen kaksi vaimoa: toisen nimi oli Ada ja toisen nimi Silla.
Genesis 4:19 And Lamech took to him two wives: the name of the one was Adah, and the name of the other Zillah.
1. Mooseksen kirja 4:20 Ja Aada synnytti Jabalin; hänestä tuli teltoissa asuvien ja karjankasvattajien isä.
Genesis 4:20 And Adah bore Jabal: he was the father of such as dwell in tents, and of such as have cattle.
1. Mooseksen kirja 4:21 Ja hänen veljensä nimi oli Jubal; hänestä tuli kaikkien harppua ja urkua soittavien isä.
Genesis 4:21 And his brother’s name was Jubal: he was the father of all such as handle the harp and organ.
1. Mooseksen kirja 4:22 Ja Silla synnytti myös Tubal-Kainin, kaikkien messinki- ja rautataiteilijoiden opettajan; ja Tubal-Kainin sisar oli Naama.
Genesis 4:22 And Zillah, she also bore Tubalcain, an instructor of every artificer in brass and iron: and the sister of Tubalcain was Naamah.
1. Mooseksen kirja 4:23 Ja Lemek sanoi vaimoilleen: Ada ja Silla, kuulkaa minun ääneni, te Lemekin vaimot, ottakaa huomioon minun puheeni! Sillä minä olen surmannut miehen itselleni haavoittuvani ja nuoren miehen itselleni kipeäksi.
Genesis 4:23 And Lamech said to his wives, Adah and Zillah, Hear my voice; you wives of Lamech, listen to my speech: for I have slain a man to my wounding, and a young man to my hurt.
1. Mooseksen kirja 4:24 Jos Kain kostetaan seitsenkertaisesti, niin Lemek seitsemänkymmentäseitsemänkertaisesti.
Genesis 4:24 If Cain shall be avenged sevenfold, truly Lamech seventy and sevenfold.
1. Mooseksen kirja 4:25 Ja Aadam yhtyi taas vaimoonsa, ja tämä synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Seet: Sillä Jumala on antanut minulle toisen jälkeläisen Aabelin sijaan, jonka Kain surmasi.
Genesis 4:25 And Adam knew his wife again; and she bore a son, and called his name Seth: For God, said she, has appointed me another seed instead of Abel, whom Cain slew.
1. Mooseksen kirja 4:26 Ja Setillekin syntyi poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos; silloin ruvettiin huutamaan avuksi Herran nimeä.
Genesis 4:26 And to Seth, to him also there was born a son; and he called his name Enos: then began men to call on the name of the LORD.
1. Mooseksen kirja 5:1 Tämä on kertomus Aadamin suvusta. Sinä päivänä, jona Jumala loi ihmisen, hän teki hänet Jumalan kaltaiseksi.
Genesis 5:1 This is the book of the generations of Adam. In the day that God created man, in the likeness of God made he him;
1. Mooseksen kirja 5:2 Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi; ja hän siunasi heidät ja antoi heille nimen Adam sinä päivänä, jona heidät luotiin.
Genesis 5:2 Male and female created he them; and blessed them, and called their name Adam, in the day when they were created.
1. Mooseksen kirja 5:3 Ja Aadam eli sata kolmekymmentä vuotta, ja hänelle syntyi poika, joka oli hänen kaltaisensa ja kuvansa mukainen, ja hän antoi hänelle nimen Set.
Genesis 5:3 And Adam lived an hundred and thirty years, and begat a son in his own likeness, and after his image; and called his name Seth:
1. Mooseksen kirja 5:4 Ja Aadamin elinpäivät Setin syntymän jälkeen olivat kahdeksansataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 5:4 And the days of Adam after he had begotten Seth were eight hundred years: and he begat sons and daughters:
1. Mooseksen kirja 5:5 Ja Aadamin koko elinaika oli yhdeksänsataa kolmekymmentä vuotta; sitten hän kuoli.
Genesis 5:5 And all the days that Adam lived were nine hundred and thirty years: and he died.
1. Mooseksen kirja 5:6 Ja Set eli sata viisi vuotta, ja hänelle syntyi Enos.
Genesis 5:6 And Seth lived an hundred and five years, and begat Enos:
1. Mooseksen kirja 5:7 Ja Set eli Enoksen syntymän jälkeen kahdeksansataa seitsemän vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 5:7 And Seth lived after he begat Enos eight hundred and seven years, and begat sons and daughters:
1. Mooseksen kirja 5:8 Setin koko elinaika oli yhdeksänsataa kaksitoista vuotta; sitten hän kuoli.
Genesis 5:8 And all the days of Seth were nine hundred and twelve years: and he died.
1. Mooseksen kirja 5:9 Ja Enos eli yhdeksänkymmentä vuotta, ja hänelle syntyi Keenan.
Genesis 5:9 And Enos lived ninety years, and begat Cainan:
1. Mooseksen kirja 5:10 Ja Enos eli Keenanin syntymän jälkeen kahdeksansataa viisitoista vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 5:10 And Enos lived after he begat Cainan eight hundred and fifteen years, and begat sons and daughters:
1. Mooseksen kirja 5:11 Ja Enoksen koko elinaika oli yhdeksänsataa viisi vuotta; sitten hän kuoli.
Genesis 5:11 And all the days of Enos were nine hundred and five years: and he died.
1. Mooseksen kirja 5:12 Ja Keenan eli seitsemänkymmentä vuotta, ja hänelle syntyi Mahalalel.
Genesis 5:12 And Cainan lived seventy years and begat Mahalaleel:
1. Mooseksen kirja 5:13 Ja Keenan eli Mahalalelin syntymän jälkeen kahdeksansataa neljäkymmentä vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 5:13 And Cainan lived after he begat Mahalaleel eight hundred and forty years, and begat sons and daughters:
1. Mooseksen kirja 5:14 Ja Kainanin koko elinaika oli yhdeksänsataa kymmenen vuotta; sitten hän kuoli.
Genesis 5:14 And all the days of Cainan were nine hundred and ten years: and he died.
1. Mooseksen kirja 5:15 Ja Mahalalel eli kuusikymmentäviisi vuotta, ja hänelle syntyi Jered.
Genesis 5:15 And Mahalaleel lived sixty and five years, and begat Jared:
1. Mooseksen kirja 5:16 Ja Mahalalel eli Jeredin syntymän jälkeen kahdeksansataa kolmekymmentä vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 5:16 And Mahalaleel lived after he begat Jared eight hundred and thirty years, and begat sons and daughters:
1. Mooseksen kirja 5:17 Ja Mahalalelin koko elinaika oli kahdeksansataa yhdeksänkymmentä viisi vuotta; sitten hän kuoli.
Genesis 5:17 And all the days of Mahalaleel were eight hundred ninety and five years: and he died.
1. Mooseksen kirja 5:18 Ja Jered eli sata kuusikymmentä kaksi vuotta, ja hänelle syntyi Hanok.
Genesis 5:18 And Jared lived an hundred sixty and two years, and he begat Enoch:
1. Mooseksen kirja 5:19 Ja Jered eli Hanokin syntymän jälkeen kahdeksansataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 5:19 And Jared lived after he begat Enoch eight hundred years, and begat sons and daughters:
1. Mooseksen kirja 5:20 Ja Jeredin koko elinaika oli yhdeksänsataa kuusikymmentä kaksi vuotta; sitten hän kuoli.
Genesis 5:20 And all the days of Jared were nine hundred sixty and two years: and he died.
1. Mooseksen kirja 5:21 Ja Hanok eli kuusikymmentäviisi vuotta, ja hänelle syntyi Metusalah.
Genesis 5:21 And Enoch lived sixty and five years, and begat Methuselah:
1. Mooseksen kirja 5:22 Ja Hanok vaelsi Jumalan yhteydessä Metusalahin syntymän jälkeen kolmesataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 5:22 And Enoch walked with God after he begat Methuselah three hundred years, and begat sons and daughters:
1. Mooseksen kirja 5:23 Ja Hanokin koko elinaika oli kolmesataa kuusikymmentä viisi vuotta.
Genesis 5:23 And all the days of Enoch were three hundred sixty and five years:
1. Mooseksen kirja 5:24 Ja Hanok vaelsi Jumalan yhteydessä, eikä häntä enää ollut, sillä Jumala otti hänet pois.
Genesis 5:24 And Enoch walked with God: and he was not; for God took him.
1. Mooseksen kirja 5:25 Ja Metusalah eli sata kahdeksankymmentä seitsemän vuotta, ja hänelle syntyi Lamek.
Genesis 5:25 And Methuselah lived an hundred eighty and seven years, and begat Lamech.
1. Mooseksen kirja 5:26 Ja Metusalah eli Lemekin syntymän jälkeen seitsemänsataakahdeksankymmentäkaksi vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 5:26 And Methuselah lived after he begat Lamech seven hundred eighty and two years, and begat sons and daughters:
1. Mooseksen kirja 5:27 Ja Metusalahin koko elinaika oli yhdeksänsataa kuusikymmentä yhdeksän vuotta; sitten hän kuoli.
Genesis 5:27 And all the days of Methuselah were nine hundred sixty and nine years: and he died.
1. Mooseksen kirja 5:28 Ja Lemek eli sata kahdeksankymmentä kaksi vuotta, ja hänelle syntyi poika.
Genesis 5:28 And Lamech lived an hundred eighty and two years, and begat a son:
1. Mooseksen kirja 5:29 Ja hän antoi hänelle nimen Nooa, sanoen: Tämä lohduttaa meitä työssämme ja kättemme vaivannäössä maan tähden, jonka Herra on kironnut.
Genesis 5:29 And he called his name Noah, saying, This same shall comfort us concerning our work and toil of our hands, because of the ground which the LORD has cursed.
1. Mooseksen kirja 5:30 Ja Lemek eli Nooan syntymän jälkeen viisisataa yhdeksänkymmentä viisi vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 5:30 And Lamech lived after he begat Noah five hundred ninety and five years, and begat sons and daughters:
1. Mooseksen kirja 5:31 Ja Lemekin koko elinaika oli seitsemänsataa seitsemänkymmentä seitsemän vuotta; sitten hän kuoli.
Genesis 5:31 And all the days of Lamech were seven hundred seventy and seven years: and he died.
1. Mooseksen kirja 5:32 Nooa oli viidensadan vuoden vanha, ja Nooalle syntyivät Seem, Haam ja Jaafet.
Genesis 5:32 And Noah was five hundred years old: and Noah begat Shem, Ham, and Japheth.
1. Mooseksen kirja 6:1 Ja kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä,
Genesis 6:1 And it came to pass, when men began to multiply on the face of the earth, and daughters were born to them,
1. Mooseksen kirja 6:2 Että Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he itselleen mieluisiksi valitsivat.
Genesis 6:2 That the sons of God saw the daughters of men that they were fair; and they took them wives of all which they chose.
1. Mooseksen kirja 6:3 Ja Herra sanoi: Ei minun Henkeni ole iankaikkisesti kiistelevä ihmisen kanssa, sillä hän on lihaa; hänen päivänsä olkoot kuitenkin sata kaksikymmentä vuotta.
Genesis 6:3 And the LORD said, My spirit shall not always strive with man, for that he also is flesh: yet his days shall be an hundred and twenty years.
1. Mooseksen kirja 6:4 Maan päällä oli noina päivinä jättiläisiä; ja myös sen jälkeen, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia, näistä tuli muinoin kuuluisia mahtavia miehiä.
Genesis 6:4 There were giants in the earth in those days; and also after that, when the sons of God came in to the daughters of men, and they bore children to them, the same became mighty men which were of old, men of renown.
1. Mooseksen kirja 6:5 Ja Jumala näki, että ihmisen pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki hänen sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat joka päivä ainoastaan pahat.
Genesis 6:5 And God saw that the wickedness of man was great in the earth, and that every imagination of the thoughts of his heart was only evil continually.
1. Mooseksen kirja 6:6 Ja Herra katui, että oli tehnyt ihmisen maan päälle, ja se murheellista hänen sydämessään.
Genesis 6:6 And it repented the LORD that he had made man on the earth, and it grieved him at his heart.
1. Mooseksen kirja 6:7 Ja Herra sanoi: Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka olen luonut, sekä ihmiset että eläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut, sillä minä kadun, että olen ne tehnyt.
Genesis 6:7 And the LORD said, I will destroy man whom I have created from the face of the earth; both man, and beast, and the creeping thing, and the fowls of the air; for it repents me that I have made them.
1. Mooseksen kirja 6:8 Mutta Nooa löysi armon Herran silmien edessä.
Genesis 6:8 But Noah found grace in the eyes of the LORD.
1. Mooseksen kirja 6:9 Tämä on kertomus Nooan suvusta: Nooa oli sukupolvensa joukossa hurskas ja nuhteeton mies, ja Nooa vaelsi Jumalan yhteydessä.
Genesis 6:9 These are the generations of Noah: Noah was a just man and perfect in his generations, and Noah walked with God.
1. Mooseksen kirja 6:10 Ja Nooalle syntyi kolme poikaa, Seem, Ham ja Jaafet.
Genesis 6:10 And Noah begat three sons, Shem, Ham, and Japheth.
1. Mooseksen kirja 6:11 Maa oli myös turmeltunut Jumalan edessä, ja maa oli täynnä väkivaltaa.
Genesis 6:11 The earth also was corrupt before God, and the earth was filled with violence.
1. Mooseksen kirja 6:12 Ja Jumala katsoi maata, ja katso, se oli turmeltunut; sillä kaikki liha oli turmellut tiensä maan päällä.
Genesis 6:12 And God looked on the earth, and, behold, it was corrupt; for all flesh had corrupted his way on the earth.
1. Mooseksen kirja 6:13 Ja Jumala sanoi Nooalle: Minun eteeni on tullut kaiken lihan loppu, sillä maa on heidän tähtensä täynnä väkivaltaa; ja katso, minä hävitän heidät ynnä maan kanssa.
Genesis 6:13 And God said to Noah, The end of all flesh is come before me; for the earth is filled with violence through them; and, behold, I will destroy them with the earth.
1. Mooseksen kirja 6:14 Tee itsellesi arkki gofer-puusta; tee arkkiin kammiot ja täytä se pihkalla sisältä ja ulkoa.
Genesis 6:14 Make you an ark of gopher wood; rooms shall you make in the ark, and shall pitch it within and without with pitch.
1. Mooseksen kirja 6:15 Ja näin sinun on se tehtävä: Arkin pituus olkoon kolmesataa kyynärää, leveys viisikymmentä kyynärää ja korkeus kolmekymmentä kyynärää.
Genesis 6:15 And this is the fashion which you shall make it of: The length of the ark shall be three hundred cubits, the breadth of it fifty cubits, and the height of it thirty cubits.
1. Mooseksen kirja 6:16 Tee arkkiin ikkuna, ja yläosa on kyynärän mittainen. Arkin ovi on sijoitettava sen sivuun; tee siihen alempi, toinen ja kolmas kerros.
Genesis 6:16 A window shall you make to the ark, and in a cubit shall you finish it above; and the door of the ark shall you set in the side thereof; with lower, second, and third stories shall you make it.
1. Mooseksen kirja 6:17 Ja katso, minä annan tulvan tulla maan päälle tuhoamaan taivaan alta kaiken lihan, jossa on elämän henki; ja kaikki, mikä maan päällä on, kuolee.
Genesis 6:17 And, behold, I, even I, do bring a flood of waters on the earth, to destroy all flesh, wherein is the breath of life, from under heaven; and every thing that is in the earth shall die.
1. Mooseksen kirja 6:18 Mutta sinun kanssasi minä teen liittoni; ja sinä menet arkkiin, sinä ja sinun poikasi ja vaimosi ja poikiesi vaimot sinun kanssasi.
Genesis 6:18 But with you will I establish my covenant; and you shall come into the ark, you, and your sons, and your wife, and your sons’ wives with you.
1. Mooseksen kirja 6:19 Ja kaikkia eläviä olentoja, kaikkea lihaa, sinun on vietävä arkkiin kaksi kutakin lajia, että ne pysyisivät hengissä kanssasi; ne olkoot koiras ja naaras.
Genesis 6:19 And of every living thing of all flesh, two of every sort shall you bring into the ark, to keep them alive with you; they shall be male and female.
1. Mooseksen kirja 6:20 Lintuja lajiensa mukaan, karjaeläimiä lajiensa mukaan ja kaikkia maan pikkueläimiä lajiensa mukaan, kaksi kutakin lajia tulkoon luoksesi, jotta ne pysyisivät hengissä.
Genesis 6:20 Of fowls after their kind, and of cattle after their kind, of every creeping thing of the earth after his kind, two of every sort shall come to you, to keep them alive.
1. Mooseksen kirja 6:21 Ja ota mukaasi kaikkea syötävää ruokaa ja kerää se luoksesi; se olkoon sinulle ja heille ravinnoksi.
Genesis 6:21 And take you to you of all food that is eaten, and you shall gather it to you; and it shall be for food for you, and for them.
1. Mooseksen kirja 6:22 Näin Nooa teki; aivan niin kuin Jumala oli hänelle käskenyt, niin hän teki.
Genesis 6:22 Thus did Noah; according to all that God commanded him, so did he.
1. Mooseksen kirja 7:1 Ja Herra sanoi Nooalle: Mene sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen nähnyt vanhurskaaksi edessäni tässä sukupolvessa.
Genesis 7:1 And the LORD said to Noah, Come you and all your house into the ark; for you have I seen righteous before me in this generation.
1. Mooseksen kirja 7:2 Kaikista puhtaista eläimistä ota luoksesi seitsemän, koiras ja naaras; ja kaikista epäpuhtaista eläimistä kaksi, koiras ja naaras.
Genesis 7:2 Of every clean beast you shall take to you by sevens, the male and his female: and of beasts that are not clean by two, the male and his female.
1. Mooseksen kirja 7:3 myös taivaan lintuja seitsemän kappaletta, koiraita ja naaraita, jotta siemen pysyisi elossa koko maan päällä.
Genesis 7:3 Of fowls also of the air by sevens, the male and the female; to keep seed alive on the face of all the earth.
1. Mooseksen kirja 7:4 Sillä vielä seitsemän päivää, niin minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä; ja kaikki elävät olennot, jotka olen tehnyt, minä hävitän maan päältä.
Genesis 7:4 For yet seven days, and I will cause it to rain on the earth forty days and forty nights; and every living substance that I have made will I destroy from off the face of the earth.
1. Mooseksen kirja 7:5 Ja Nooa teki kaiken niin kuin Herra oli häntä käskenyt.
Genesis 7:5 And Noah did according to all that the LORD commanded him.
1. Mooseksen kirja 7:6 Ja Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, kun vedenpaisumus tuli maan päälle.
Genesis 7:6 And Noah was six hundred years old when the flood of waters was on the earth.
1. Mooseksen kirja 7:7 Ja Nooa meni poikiensa ja vaimonsa ja poikiensa vaimojen kanssa arkkiin vedenpaisumusta paetakseen.
Genesis 7:7 And Noah went in, and his sons, and his wife, and his sons’ wives with him, into the ark, because of the waters of the flood.
1. Mooseksen kirja 7:8 Puhtaista eläimistä ja likaisista eläimistä ja linnuista ja kaikista maan päällä liikkuvista pikkueläimistä,
Genesis 7:8 Of clean beasts, and of beasts that are not clean, and of fowls, and of every thing that creeps on the earth,
1. Mooseksen kirja 7:9 Nooan luo meni arkkiin kaksittain, koiras ja naaras, niin kuin Jumala oli Nooalle käskyn antanut.
Genesis 7:9 There went in two and two to Noah into the ark, the male and the female, as God had commanded Noah.
1. Mooseksen kirja 7:10 Ja seitsemän päivän kuluttua vedenpaisumus oli maan päällä.
Genesis 7:10 And it came to pass after seven days, that the waters of the flood were on the earth.
1. Mooseksen kirja 7:11 Nooan kuudensadan vuoden elinaikana, toisen kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet ja taivaan ikkunat aukenivat.
Genesis 7:11 In the six hundredth year of Noah’s life, in the second month, the seventeenth day of the month, the same day were all the fountains of the great deep broken up, and the windows of heaven were opened.
1. Mooseksen kirja 7:12 Ja maan päällä satoi neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.
Genesis 7:12 And the rain was on the earth forty days and forty nights.
1. Mooseksen kirja 7:13 Juuri samana päivänä menivät arkkiin Nooa ja Seem, Haam ja Jaafet, Nooan pojat, ja Nooan vaimo ja hänen kolme poikiensa vaimoa heidän kanssaan.
Genesis 7:13 In the selfsame day entered Noah, and Shem, and Ham, and Japheth, the sons of Noah, and Noah’s wife, and the three wives of his sons with them, into the ark;
1. Mooseksen kirja 7:14 He ja kaikki pedot lajiensa mukaan ja kaikki karjaeläimet lajiensa mukaan ja kaikki maan päällä liikkuvat pikkueläimet lajiensa mukaan ja kaikki linnut lajiensa mukaan, kaikki linnut lajiensa mukaan.
Genesis 7:14 They, and every beast after his kind, and all the cattle after their kind, and every creeping thing that creeps on the earth after his kind, and every fowl after his kind, every bird of every sort.
1. Mooseksen kirja 7:15 Ja ne menivät Nooan luo arkkiin, kaksittain kaikkea lihaa, jossa oli elämän henki.
Genesis 7:15 And they went in to Noah into the ark, two and two of all flesh, wherein is the breath of life.
1. Mooseksen kirja 7:16 Ja ne, jotka menivät sisään, olivat koiras ja naaras kaikesta lihasta, niin kuin Jumala oli häntä käskenyt; ja Herra sulki hänen sisälleen.
Genesis 7:16 And they that went in, went in male and female of all flesh, as God had commanded him: and the LORD shut him in.
1. Mooseksen kirja 7:17 Ja vedenpaisumus kesti maan päällä neljäkymmentä päivää, ja vedet paisuivat ja kantoivat arkkia, ja se kohosi maanpinnan yläpuolelle.
Genesis 7:17 And the flood was forty days on the earth; and the waters increased, and bore up the ark, and it was lift up above the earth.
1. Mooseksen kirja 7:18 Ja vedet voimistuivat ja paisuivat suuresti maan päällä, ja arkki kulki vetten päällä.
Genesis 7:18 And the waters prevailed, and were increased greatly on the earth; and the ark went on the face of the waters.
1. Mooseksen kirja 7:19 Ja vedet paisuivat maan päällä kovin, ja kaikki korkeat kukkulat, jotka olivat koko taivaan alla, peittyivät niihin.
Genesis 7:19 And the waters prevailed exceedingly on the earth; and all the high hills, that were under the whole heaven, were covered.
1. Mooseksen kirja 7:20 Vedet nousivat viisitoista kyynärää ylemmäs, ja vuoret peittyivät niiden alle.
Genesis 7:20 Fifteen cubits upward did the waters prevail; and the mountains were covered.
1. Mooseksen kirja 7:21 Ja kaikki liha, joka maan päällä liikkui, kuoli, sekä linnut että karjaeläimet ja pedot ja kaikki maassa liikkuvat pikkueläimet, ja kaikki ihmiset.
Genesis 7:21 And all flesh died that moved on the earth, both of fowl, and of cattle, and of beast, and of every creeping thing that creeps on the earth, and every man:
1. Mooseksen kirja 7:22 Kaikki, joiden sieraimissa oli elämän henki, kaikki kuivalla maalla elävät, kuolivat.
Genesis 7:22 All in whose nostrils was the breath of life, of all that was in the dry land, died.
1. Mooseksen kirja 7:23 Ja kaikki elävä olento, joka maan päällä oli, tuhoutui, sekä ihmiset että karjaeläimet, pikkueläimet ja taivaan linnut; ja ne tuhoutuivat maan päältä; ja ainoastaan Nooa jäi eloon ja ne, jotka olivat hänen kanssaan
Genesis 7:23 And every living substance was destroyed which was on the face of the ground, both man, and cattle, and the creeping things, and the fowl of the heaven; and they were destroyed from the earth: and Noah only remained alive, and they that were with him in t
1. Mooseksen kirja 7:24 Ja vedet vallitsivat maan päällä sata viisikymmentä päivää.
Genesis 7:24 And the waters prevailed on the earth an hundred and fifty days.
1. Mooseksen kirja 8:1 Ja Jumala muisti Nooaa ja kaikkia eläviä olentoja ja kaikkia karjaeläimiä, jotka olivat hänen kanssaan arkissa. Ja Jumala nosti tuulen puhaltamaan maan yli, ja vedet asettuivat.
Genesis 8:1 And God remembered Noah, and every living thing, and all the cattle that was with him in the ark: and God made a wind to pass over the earth, and the waters assuaged;
1. Mooseksen kirja 8:2 Syvyyden lähteet ja taivaan ikkunat sulkeutuivat, ja sade taivaasta pysähtyi;
Genesis 8:2 The fountains also of the deep and the windows of heaven were stopped, and the rain from heaven was restrained;
1. Mooseksen kirja 8:3 Ja vedet palasivat maan päältä jatkuvasti, ja sadanviidenkymmenen päivän kuluttua vedet laskivat.
Genesis 8:3 And the waters returned from off the earth continually: and after the end of the hundred and fifty days the waters were abated.
1. Mooseksen kirja 8:4 Ja arkki pysähtyi seitsemäntenä kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, Araratin vuorille.
Genesis 8:4 And the ark rested in the seventh month, on the seventeenth day of the month, on the mountains of Ararat.
1. Mooseksen kirja 8:5 Ja vedet vähenivät jatkuvasti kymmenenteen kuukauteen asti; kymmenennen kuukauden ensimmäisenä päivänä näkyivät vuorten huiput.
Genesis 8:5 And the waters decreased continually until the tenth month: in the tenth month, on the first day of the month, were the tops of the mountains seen.
1. Mooseksen kirja 8:6 Neljänkymmenen päivän kuluttua Nooa avasi arkin ikkunan, jonka hän oli tehnyt.
Genesis 8:6 And it came to pass at the end of forty days, that Noah opened the window of the ark which he had made:
1. Mooseksen kirja 8:7 Ja hän lähetti lentoon kaarnen, joka lensi edestakaisin, kunnes vedet kuivuivat maan päältä.
Genesis 8:7 And he sent forth a raven, which went forth to and fro, until the waters were dried up from off the earth.
1. Mooseksen kirja 8:8 Ja hän lähetti luotansa kyyhkysen lentoon nähdäkseen, olivatko vedet laskeneet maan pinnalta;
Genesis 8:8 Also he sent forth a dove from him, to see if the waters were abated from off the face of the ground;
1. Mooseksen kirja 8:9 Mutta kyyhky ei löytänyt lepopaikkaa jalkapohjilleen, ja se palasi hänen luokseen arkkiin, sillä vedet peittivät vielä koko maan. Niin hän ojensi kätensä, otti sen ja veti sen luokseen arkkiin.
Genesis 8:9 But the dove found no rest for the sole of her foot, and she returned to him into the ark, for the waters were on the face of the whole earth: then he put forth his hand, and took her, and pulled her in to him into the ark.
1. Mooseksen kirja 8:10 Ja hän viipyi vielä toiset seitsemän päivää; ja taas hän laski kyyhkysen arkista lentoon;
Genesis 8:10 And he stayed yet other seven days; and again he sent forth the dove out of the ark;
1. Mooseksen kirja 8:11 Ja kyyhkynen tuli hänen luokseen illalla, ja katso, sen suussa oli öljypuun lehti, joka oli tepitty; niin Nooa ymmärsi, että vedet olivat laskeneet maan päältä.
Genesis 8:11 And the dove came in to him in the evening; and, see, in her mouth was an olive leaf plucked off: so Noah knew that the waters were abated from off the earth.
1. Mooseksen kirja 8:12 Ja hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja päästi sitten kyyhkysen lentoon, eikä se enää palannut hänen luokseen.
Genesis 8:12 And he stayed yet other seven days; and sent forth the dove; which returned not again to him any more.
1. Mooseksen kirja 8:13 Ja kuudentenasadan ensimmäisenä vuonna, ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, vedet olivat kuivuneet maan päältä. Niin Nooa poisti arkin katon ja katsoi, ja katso, maan pinta oli kuiva.
Genesis 8:13 And it came to pass in the six hundredth and first year, in the first month, the first day of the month, the waters were dried up from off the earth: and Noah removed the covering of the ark, and looked, and, behold, the face of the ground was dry.
1. Mooseksen kirja 8:14 Ja toisena kuukautena, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, maa oli kuiva.
Genesis 8:14 And in the second month, on the seven and twentieth day of the month, was the earth dried.
1. Mooseksen kirja 8:15 Ja Jumala puhui Nooalle sanoen:
Genesis 8:15 And God spoke to Noah, saying,
1. Mooseksen kirja 8:16 Lähde arkista, sinä ja vaimosi ja poikasi ja poikiesi vaimot sinun kanssasi.
Genesis 8:16 Go forth of the ark, you, and your wife, and your sons, and your sons’ wives with you.
1. Mooseksen kirja 8:17 Vie mukanasi ulos kaikki elävä olento, kaikki liha, sekä linnut että karjaeläimet ja kaikki maan päällä liikkuvat pikkueläimet, että ne lisääntyisivät maan päällä, olisivat hedelmällisiä ja lisääntyisivät maan päällä.
Genesis 8:17 Bring forth with you every living thing that is with you, of all flesh, both of fowl, and of cattle, and of every creeping thing that creeps on the earth; that they may breed abundantly in the earth, and be fruitful, and multiply on the earth.
1. Mooseksen kirja 8:18 Ja Nooa lähti ulos ja hänen poikansa, ja hänen vaimonsa, ja hänen poikiensa vaimot hänen kanssaan.
Genesis 8:18 And Noah went forth, and his sons, and his wife, and his sons’ wives with him:
1. Mooseksen kirja 8:19 Kaikki pedot, kaikki pikkueläimet ja kaikki linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat pikkueläimet lähtivät arkista lajiensa mukaan.
Genesis 8:19 Every beast, every creeping thing, and every fowl, and whatever creeps on the earth, after their kinds, went forth out of the ark.
1. Mooseksen kirja 8:20 Ja Nooa rakensi alttarin Herralle ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla.
Genesis 8:20 And Noah built an altar to the LORD; and took of every clean beast, and of every clean fowl, and offered burnt offerings on the altar.
1. Mooseksen kirja 8:21 Ja Herra tunsi suloisen tuoksun; ja Herra sanoi sydämessään: Minä en enää kiroa maata ihmisen tähden, sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta asti; enkä minä enää lyö kaikkea elävää, niin kuin olen tehnyt.
Genesis 8:21 And the LORD smelled a sweet smell; and the LORD said in his heart, I will not again curse the ground any more for man’s sake; for the imagination of man’s heart is evil from his youth; neither will I again smite any more every thing living, as I have don
1. Mooseksen kirja 8:22 Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä niitto, kylmyys ja helle, kesä ja talvi, päivä ja yö.
Genesis 8:22 While the earth remains, seedtime and harvest, and cold and heat, and summer and winter, and day and night shall not cease.
1. Mooseksen kirja 9:1 Ja Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.
Genesis 9:1 And God blessed Noah and his sons, and said to them, Be fruitful, and multiply, and replenish the earth.
1. Mooseksen kirja 9:2 Ja teidän pelkonne ja kauhunne teidän edessänne pitää oleman kaikki maan eläimet ja kaikki taivaan linnut, kaikki, jotka maassa liikkuvat, ja kaikki meren kalat; teidän käsiinne ne annetaan.
Genesis 9:2 And the fear of you and the dread of you shall be on every beast of the earth, and on every fowl of the air, on all that moves on the earth, and on all the fishes of the sea; into your hand are they delivered.
1. Mooseksen kirja 9:3 Kaikki liikkuva ja elävä olento olkoon teille ravinnoksi; niin kuin vihreät ruohot, olen antanut teille kaiken.
Genesis 9:3 Every moving thing that lives shall be meat for you; even as the green herb have I given you all things.
1. Mooseksen kirja 9:4 Mutta lihaa, jossa sen sielu, eli sen veri, on, teidän ei tule syödä.
Genesis 9:4 But flesh with the life thereof, which is the blood thereof, shall you not eat.
1. Mooseksen kirja 9:5 Ja varmasti minä vaadin teidän henkenne veren; jokaisen eläimen kädestä minä sen vaadin, ja jokaisen ihmisen kädestä; jokaisen ihmisen veljen kädestä minä vaadin ihmisen hengen.
Genesis 9:5 And surely your blood of your lives will I require; at the hand of every beast will I require it, and at the hand of man; at the hand of every man’s brother will I require the life of man.
1. Mooseksen kirja 9:6 Joka vuodattaa ihmisen veren, sen veret on ihminen vuodattava; sillä Jumala teki ihmisen kuvakseen.
Genesis 9:6 Whoever sheds man’s blood, by man shall his blood be shed: for in the image of God made he man.
1. Mooseksen kirja 9:7 Ja te olkaa hedelmälliset ja lisääntykää, tuottakaa satoa maan päällä ja lisääntykää siinä.
Genesis 9:7 And you, be you fruitful, and multiply; bring forth abundantly in the earth, and multiply therein.
1. Mooseksen kirja 9:8 Ja Jumala puhui Nooalle ja hänen pojilleen, jotka olivat hänen kanssaan, sanoen:
Genesis 9:8 And God spoke to Noah, and to his sons with him, saying,
1. Mooseksen kirja 9:9 Ja katso, minä teen liittoni sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa;
Genesis 9:9 And I, behold, I establish my covenant with you, and with your seed after you;
1. Mooseksen kirja 9:10 Ja jokaisen elävän olennon kanssa, joka on kanssasi, lintujen, karjaeläinten ja kaikkien maan eläinten kanssa, jotka ovat kanssasi, kaikkien niiden kanssa, jotka lähtevät arkista, kaikkien maan eläinten kanssa.
Genesis 9:10 And with every living creature that is with you, of the fowl, of the cattle, and of every beast of the earth with you; from all that go out of the ark, to every beast of the earth.
1. Mooseksen kirja 9:11 Ja minä teen liittoni teidän kanssanne, eikä kaikkea lihaa enää tuhota vedenpaisumuksen vesillä, eikä vedenpaisumus enää tule tuhoamaan maata.
Genesis 9:11 And I will establish my covenant with you, neither shall all flesh be cut off any more by the waters of a flood; neither shall there any more be a flood to destroy the earth.
1. Mooseksen kirja 9:12 Ja Jumala sanoi: Tämä on sen liiton merkki, jonka minä teen itseni ja teidän ja kaikkien elävien olentojen välillä, jotka ovat teidän kanssanne, ikuisiksi ajoiksi:
Genesis 9:12 And God said, This is the token of the covenant which I make between me and you and every living creature that is with you, for perpetual generations:
1. Mooseksen kirja 9:13 Minä asetan kaareni pilviin, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä.
Genesis 9:13 I do set my bow in the cloud, and it shall be for a token of a covenant between me and the earth.
1. Mooseksen kirja 9:14 Ja kun minä kokoan pilven maan ylle, niin kaari näkyy pilvessä.
Genesis 9:14 And it shall come to pass, when I bring a cloud over the earth, that the bow shall be seen in the cloud:
1. Mooseksen kirja 9:15 Ja minä muistan liittoni, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan, välillä; eivätkä vedet enää paisu tulvaksi tuhoamaan kaikkea lihaa.
Genesis 9:15 And I will remember my covenant, which is between me and you and every living creature of all flesh; and the waters shall no more become a flood to destroy all flesh.
1. Mooseksen kirja 9:16 Ja kaari on oleva pilvessä, ja minä katson sitä muistaakseni iankaikkisen liiton Jumalan ja kaikkien maan päällä elävien olentojen, kaiken lihan, välillä.
Genesis 9:16 And the bow shall be in the cloud; and I will look on it, that I may remember the everlasting covenant between God and every living creature of all flesh that is on the earth.
1. Mooseksen kirja 9:17 Ja Jumala sanoi Nooalle: Tämä on liiton merkki, jonka minä olen tehnyt itseni ja kaiken maan päällä olevan lihan välillä.
Genesis 9:17 And God said to Noah, This is the token of the covenant, which I have established between me and all flesh that is on the earth.
1. Mooseksen kirja 9:18 Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Ham ja Jaafet; ja Ham on Kanaanin isä.
Genesis 9:18 And the sons of Noah, that went forth of the ark, were Shem, and Ham, and Japheth: and Ham is the father of Canaan.
1. Mooseksen kirja 9:19 Nämä olivat Nooan kolme poikaa, ja heistä peittyi koko maa.
Genesis 9:19 These are the three sons of Noah: and of them was the whole earth covered.
1. Mooseksen kirja 9:20 Ja Nooa rupesi maanviljelijäksi ja istutti viinitarhan.
Genesis 9:20 And Noah began to be an farmer, and he planted a vineyard:
1. Mooseksen kirja 9:21 Ja hän joi viiniä ja oli juovuksissa; ja hän oli alastomana telttaansa.
Genesis 9:21 And he drank of the wine, and was drunken; and he was uncovered within his tent.
1. Mooseksen kirja 9:22 Ja Haam, Kanaanin isä, näki isänsä alastomuuden ja kertoi siitä ulkona oleville kahdelle veljelleen.
Genesis 9:22 And Ham, the father of Canaan, saw the nakedness of his father, and told his two brothers without.
1. Mooseksen kirja 9:23 Ja Seem ja Jaafet ottivat vaatteen ja panivat sen molemmille hartioilleen ja menivät selälleen ja peittivät isänsä alastomuuden; ja heidän kasvonsa olivat selälleen käännettyinä, eivätkä he nähneet isänsä alastomuutta.
Genesis 9:23 And Shem and Japheth took a garment, and laid it on both their shoulders, and went backward, and covered the nakedness of their father; and their faces were backward, and they saw not their father’s nakedness.
1. Mooseksen kirja 9:24 Ja Nooa heräsi juopumuksestaan ja tiesi, mitä hänen nuorempi poikansa oli hänelle tehnyt.
Genesis 9:24 And Noah awoke from his wine, and knew what his younger son had done to him.
1. Mooseksen kirja 9:25 Ja hän sanoi: Kirottu olkoon Kanaan! Olkoon hän veljiensä orjien orja.
Genesis 9:25 And he said, Cursed be Canaan; a servant of servants shall he be to his brothers.
1. Mooseksen kirja 9:26 Ja hän sanoi: Kiitetty olkoon Herra, Seemin Jumala, ja Kanaan olkoon hänen orjansa.
Genesis 9:26 And he said, Blessed be the LORD God of Shem; and Canaan shall be his servant.
1. Mooseksen kirja 9:27 Jumala levittäköön Jaafetin, ja hän asukoon Seemin teltoissa, ja Kanaan olisi hänen orjansa.
Genesis 9:27 God shall enlarge Japheth, and he shall dwell in the tents of Shem; and Canaan shall be his servant.
1. Mooseksen kirja 9:28 Ja Nooa eli vedenpaisumuksen jälkeen kolmesataa viisikymmentä vuotta.
Genesis 9:28 And Noah lived after the flood three hundred and fifty years.
1. Mooseksen kirja 9:29 Ja Nooan koko elinaika oli yhdeksänsataa viisikymmentä vuotta; sitten hän kuoli.
Genesis 9:29 And all the days of Noah were nine hundred and fifty years: and he died.
1. Mooseksen kirja 10:1 Tämä on kertomus Nooan poikien, Seemin, Hamin ja Jaafetin, sukukunnista; heille syntyi poikia vedenpaisumuksen jälkeen.
Genesis 10:1 Now these are the generations of the sons of Noah, Shem, Ham, and Japheth: and to them were sons born after the flood.
1. Mooseksen kirja 10:2 Jaafetin pojat olivat Gomer, Magog, Madai, Jaavan, Tubal, Mesek ja Tiras.
Genesis 10:2 The sons of Japheth; Gomer, and Magog, and Madai, and Javan, and Tubal, and Meshech, and Tiras.
1. Mooseksen kirja 10:3 Ja Gomerin pojat olivat Askenas, Riifat ja Toogarma.
Genesis 10:3 And the sons of Gomer; Ashkenaz, and Riphath, and Togarmah.
1. Mooseksen kirja 10:4 Ja Jaavanin pojat olivat Elisa, Tarsis, Kittim ja Dodanim.
Genesis 10:4 And the sons of Javan; Elishah, and Tarshish, Kittim, and Dodanim.
1. Mooseksen kirja 10:5 Näiden kautta jakaantuivat pakanoiden saaret maihinsa, kukin kielensä mukaan, sukujensa mukaan, kansojensa mukaan.
Genesis 10:5 By these were the isles of the Gentiles divided in their lands; every one after his tongue, after their families, in their nations.
1. Mooseksen kirja 10:6 Ja Haamin pojat olivat Kuus, Misraim, Put ja Kanaan.
Genesis 10:6 And the sons of Ham; Cush, and Mizraim, and Phut, and Canaan.
1. Mooseksen kirja 10:7 Ja Kuusin pojat olivat Seba, Havila, Sabta, Raema ja Sabteka; ja Raeman pojat olivat Seba ja Dedan.
Genesis 10:7 And the sons of Cush; Seba, and Havilah, and Sabtah, and Raamah, and Sabtechah: and the sons of Raamah; Sheba, and Dedan.
1. Mooseksen kirja 10:8 Ja Kuusille syntyi Nimrod; hänestä tuli maan päällä mahtava.
Genesis 10:8 And Cush begat Nimrod: he began to be a mighty one in the earth.
1. Mooseksen kirja 10:9 Hän oli mahtava metsästäjä Herran edessä; sentähden sanotaan: Niin mahtava metsästäjä Herran edessä kuin Nimrod.
Genesis 10:9 He was a mighty hunter before the LORD: why it is said, Even as Nimrod the mighty hunter before the LORD.
1. Mooseksen kirja 10:10 Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel, Erek, Akkad ja Kalne Sinearin maassa.
Genesis 10:10 And the beginning of his kingdom was Babel, and Erech, and Accad, and Calneh, in the land of Shinar.
1. Mooseksen kirja 10:11 Siitä maasta lähti Assur ja rakensi Niniven, Rehobotin kaupungin ja Kelahin,
Genesis 10:11 Out of that land went forth Asshur, and built Nineveh, and the city Rehoboth, and Calah,
1. Mooseksen kirja 10:12 Ja Resen Niiniven ja Kelahin välillä: se on suuri kaupunki.
Genesis 10:12 And Resen between Nineveh and Calah: the same is a great city.
1. Mooseksen kirja 10:13 Misraimille syntyivät Ludim, Anamim, Lehabim ja Naftuhim,
Genesis 10:13 And Mizraim begat Ludim, and Anamim, and Lehabim, and Naphtuhim,
1. Mooseksen kirja 10:14 Patrosimin ja Kasluhin, joista filistealaiset polveutuvat, ja Kaftorimin.
Genesis 10:14 And Pathrusim, and Casluhim, (out of whom came Philistim,) and Caphtorim.
1. Mooseksen kirja 10:15 Ja Kanaanille syntyi Sidon, hänen esikoisensa, ja Heet,
Genesis 10:15 And Canaan begat Sidon his first born, and Heth,
1. Mooseksen kirja 10:16 Ja jebusilaiset, amorilaiset ja girgasilaiset,
Genesis 10:16 And the Jebusite, and the Amorite, and the Girgasite,
1. Mooseksen kirja 10:17 Ja hivviläiset, arkilaiset ja siiniläiset,
Genesis 10:17 And the Hivite, and the Arkite, and the Sinite,
1. Mooseksen kirja 10:18 Ja arvadilaiset, semarilaiset ja hamatilaiset; ja sen jälkeen kanaanilaisten suvut hajaantuivat.
Genesis 10:18 And the Arvadite, and the Zemarite, and the Hamathite: and afterward were the families of the Canaanites spread abroad.
1. Mooseksen kirja 10:19 Ja kanaanilaisten raja kulki Sidonista Gerariin mentäessä aina Gassaan asti; Sodomaan, Gomorraan, Admaan ja Seboimiin mentäessä aina Lesaan asti.
Genesis 10:19 And the border of the Canaanites was from Sidon, as you come to Gerar, to Gaza; as you go, to Sodom, and Gomorrah, and Admah, and Zeboim, even to Lasha.
1. Mooseksen kirja 10:20 Nämä olivat Haamin pojat sukujensa, kieltensä, maittensa ja kansojensa mukaan.
Genesis 10:20 These are the sons of Ham, after their families, after their tongues, in their countries, and in their nations.
1. Mooseksen kirja 10:21 Myös Seemille, Eeberin kaikkien lasten isälle, vanhemman Jaafetin veljelle, syntyi lapsia.
Genesis 10:21 To Shem also, the father of all the children of Eber, the brother of Japheth the elder, even to him were children born.
1. Mooseksen kirja 10:22 Seemin lapset olivat Elam, Assur, Arpaksad, Lud ja Aram.
Genesis 10:22 The children of Shem; Elam, and Asshur, and Arphaxad, and Lud, and Aram.
1. Mooseksen kirja 10:23 Ja Aramin lapset olivat Us, Huul, Geter ja Mas.
Genesis 10:23 And the children of Aram; Uz, and Hul, and Gether, and Mash.
1. Mooseksen kirja 10:24 Ja Arpaksadille syntyi Sala; ja Salalle syntyi Eber.
Genesis 10:24 And Arphaxad begat Salah; and Salah begat Eber.
1. Mooseksen kirja 10:25 Ja Eeberille syntyi kaksi poikaa: toisen nimi oli Peleg, sillä hänen päivinään jaettiin maa; ja hänen veljensä nimi oli Joktan.
Genesis 10:25 And to Eber were born two sons: the name of one was Peleg; for in his days was the earth divided; and his brother’s name was Joktan.
1. Mooseksen kirja 10:26 Ja Joktanille syntyi Almodad, Selef, Hasarmavet ja Jerah,
Genesis 10:26 And Joktan begat Almodad, and Sheleph, and Hazarmaveth, and Jerah,
1. Mooseksen kirja 10:27 Ja Hadoram, Usal ja Dikla,
Genesis 10:27 And Hadoram, and Uzal, and Diklah,
1. Mooseksen kirja 10:28 Ja Obal, ja Abimael, ja Seba,
Genesis 10:28 And Obal, and Abimael, and Sheba,
1. Mooseksen kirja 10:29 Oofir, Havila ja Jobab: kaikki nämä olivat Joktanin poikia.
Genesis 10:29 And Ophir, and Havilah, and Jobab: all these were the sons of Joktan.
1. Mooseksen kirja 10:30 Ja heidän asuinpaikkansa oli Mesasta, Sefariin päin, itäiselle vuorelle mentäessä.
Genesis 10:30 And their dwelling was from Mesha, as you go to Sephar a mount of the east.
1. Mooseksen kirja 10:31 Nämä olivat Seemin pojat sukujensa, kieltensä, maittensa ja kansojensa mukaan.
Genesis 10:31 These are the sons of Shem, after their families, after their tongues, in their lands, after their nations.
1. Mooseksen kirja 10:32 Nämä olivat Nooan poikien suvut sukupolviensa ja kansojensa mukaan; ja näistä kansat jakautuivat maan päälle vedenpaisumuksen jälkeen.
Genesis 10:32 These are the families of the sons of Noah, after their generations, in their nations: and by these were the nations divided in the earth after the flood.
1. Mooseksen kirja 11:1 Ja koko maa oli yksikielinen ja yksipuheinen.
Genesis 11:1 And the whole earth was of one language, and of one speech.
1. Mooseksen kirja 11:2 Ja tapahtui, että kun he matkustivat idästä, he löysivät tasangon Sinearin maasta ja asettuivat sinne asumaan.
Genesis 11:2 And it came to pass, as they journeyed from the east, that they found a plain in the land of Shinar; and they dwelled there.
1. Mooseksen kirja 11:3 Ja he sanoivat toisilleen: Tulkaa, tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne perusteellisesti. Ja heillä oli tiilet kivenä ja maamassa laastina.
Genesis 11:3 And they said one to another, Go to, let us make brick, and burn them thoroughly. And they had brick for stone, and slime had they for mortar.
1. Mooseksen kirja 11:4 Ja he sanoivat: Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli koko maan.
Genesis 11:4 And they said, Go to, let us build us a city and a tower, whose top may reach to heaven; and let us make us a name, lest we be scattered abroad on the face of the whole earth.
1. Mooseksen kirja 11:5 Ja Herra laskeutui katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmisten lapset olivat rakentaneet.
Genesis 11:5 And the LORD came down to see the city and the tower, which the children of men built.
1. Mooseksen kirja 11:6 Ja Herra sanoi: Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli; ja tätä he ovat alkaneet tehdä, eikä mikään ole heille estettävissä, mitä he ovat ajatelleet tehdä.
Genesis 11:6 And the LORD said, Behold, the people is one, and they have all one language; and this they begin to do: and now nothing will be restrained from them, which they have imagined to do.
1. Mooseksen kirja 11:7 Menkäämme, laskeutukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta.
Genesis 11:7 Go to, let us go down, and there confound their language, that they may not understand one another’s speech.
1. Mooseksen kirja 11:8 Niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maan päälle, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia.
Genesis 11:8 So the LORD scattered them abroad from there on the face of all the earth: and they left off to build the city.
1. Mooseksen kirja 11:9 Sen tähden sen nimi on Baabel, sillä Herra sekoitti siellä koko maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät kaikkialle maailmaan.
Genesis 11:9 Therefore is the name of it called Babel; because the LORD did there confound the language of all the earth: and from there did the LORD scatter them abroad on the face of all the earth.
1. Mooseksen kirja 11:10 Tämä on kertomus Seemin suvusta. Seem oli sadan vuoden vanha, ja hänelle syntyi Arpaksad kaksi vuotta vedenpaisumuksen jälkeen.
Genesis 11:10 These are the generations of Shem: Shem was an hundred years old, and begat Arphaxad two years after the flood:
1. Mooseksen kirja 11:11 Ja Seem eli Arpaksadin syntymän jälkeen viisisataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 11:11 And Shem lived after he begat Arphaxad five hundred years, and begat sons and daughters.
1. Mooseksen kirja 11:12 Arpaksad eli viidenkolmattakymmentä vuotta, ja hänelle syntyi Selah.
Genesis 11:12 And Arphaxad lived five and thirty years, and begat Salah:
1. Mooseksen kirja 11:13 Ja Arpaksad eli Salahin syntymän jälkeen neljäsataa kolme vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 11:13 And Arphaxad lived after he begat Salah four hundred and three years, and begat sons and daughters.
1. Mooseksen kirja 11:14 Ja Selah eli kolmekymmentä vuotta, ja hänelle syntyi Eeber.
Genesis 11:14 And Salah lived thirty years, and begat Eber:
1. Mooseksen kirja 11:15 Ja Selah eli Eeberin syntymän jälkeen neljäsataa kolme vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 11:15 And Salah lived after he begat Eber four hundred and three years, and begat sons and daughters.
1. Mooseksen kirja 11:16 Eeber eli neljäneljäkymmentä vuotta, ja hänelle syntyi Peleg.
Genesis 11:16 And Eber lived four and thirty years, and begat Peleg:
1. Mooseksen kirja 11:17 Ja Eeber eli Pelegin syntymän jälkeen neljäsataa kolmekymmentä vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 11:17 And Eber lived after he begat Peleg four hundred and thirty years, and begat sons and daughters.
1. Mooseksen kirja 11:18 Peleg eli kolmekymmentä vuotta, ja hänelle syntyi Reu.
Genesis 11:18 And Peleg lived thirty years, and begat Reu:
1. Mooseksen kirja 11:19 Ja Peleg eli Reun syntymän jälkeen kaksisataa yhdeksän vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 11:19 And Peleg lived after he begat Reu two hundred and nine years, and begat sons and daughters.
1. Mooseksen kirja 11:20 Reu eli kahdenkolmattakymmenen vuoden vanhana, ja hänelle syntyi Serug.
Genesis 11:20 And Reu lived two and thirty years, and begat Serug:
1. Mooseksen kirja 11:21 Ja Reu eli Serugin syntymän jälkeen kaksisataa seitsemän vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 11:21 And Reu lived after he begat Serug two hundred and seven years, and begat sons and daughters.
1. Mooseksen kirja 11:22 Serug eli kolmekymmentä vuotta, ja hänelle syntyi Nahor.
Genesis 11:22 And Serug lived thirty years, and begat Nahor:
1. Mooseksen kirja 11:23 Ja Serug eli Naahorin syntymän jälkeen kaksisataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 11:23 And Serug lived after he begat Nahor two hundred years, and begat sons and daughters.
1. Mooseksen kirja 11:24 Naahor eli kaksikymmentä yhdeksän vuotta, ja hänelle syntyi Terah.
Genesis 11:24 And Nahor lived nine and twenty years, and begat Terah:
1. Mooseksen kirja 11:25 Ja Nahor eli Terahin syntymän jälkeen sata yhdeksäntoista vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
Genesis 11:25 And Nahor lived after he begat Terah an hundred and nineteen years, and begat sons and daughters.
1. Mooseksen kirja 11:26 Ja Terah eli seitsemänkymmentä vuotta, ja hänelle syntyivät Abramin, Naahorin ja Haranin.
Genesis 11:26 And Terah lived seventy years, and begat Abram, Nahor, and Haran.
1. Mooseksen kirja 11:27 Nämä ovat Terahin sukupolvet: Terahille syntyivät Abram, Nahor ja Haran, ja Haranille syntyi Loot.
Genesis 11:27 Now these are the generations of Terah: Terah begat Abram, Nahor, and Haran; and Haran begat Lot.
1. Mooseksen kirja 11:28 Ja Haran kuoli ennen isäänsä Terahia synnyinmaassaan, Kaldean Uurissa.
Genesis 11:28 And Haran died before his father Terah in the land of his nativity, in Ur of the Chaldees.
1. Mooseksen kirja 11:29 Ja Abram ja Nahor ottivat itselleen vaimot: Abramin vaimon nimi oli Sarai; ja Nahorin vaimon nimi oli Milka, Haranin tytär, Milkan isän ja Jiskan isän.
Genesis 11:29 And Abram and Nahor took them wives: the name of Abram’s wife was Sarai; and the name of Nahor’s wife, Milcah, the daughter of Haran, the father of Milcah, and the father of Iscah.
1. Mooseksen kirja 11:30 Mutta Sarai oli hedelmätön; hänellä ei ollut lasta.
Genesis 11:30 But Sarai was barren; she had no child.
1. Mooseksen kirja 11:31 Ja Terah otti poikansa Abramin ja poikansa pojan Lootin, Haranin pojan, ja miniänsä Sarain, poikansa Abramin vaimon, ja he lähtivät heidän kanssaan Kaldean Uurista Kanaanin maahan; ja he tulivat Harraniin ja asettuivat sinne.
Genesis 11:31 And Terah took Abram his son, and Lot the son of Haran his son’s son, and Sarai his daughter in law, his son Abram’s wife; and they went forth with them from Ur of the Chaldees, to go into the land of Canaan; and they came to Haran, and dwelled there.
1. Mooseksen kirja 11:32 Ja Terahin päivät olivat kaksisataa viisi vuotta; ja Terah kuoli Harranissa.
Genesis 11:32 And the days of Terah were two hundred and five years: and Terah died in Haran.
1. Mooseksen kirja 12:1 Herra sanoi Abramille: Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
Genesis 12:1 Now the LORD had said to Abram, Get you out of your country, and from your kindred, and from your father’s house, to a land that I will show you:
1. Mooseksen kirja 12:2 Ja minä teen sinusta suuren kansan, ja minä siunaan sinua, ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet oleva siunaus.
Genesis 12:2 And I will make of you a great nation, and I will bless you, and make your name great; and you shall be a blessing:
1. Mooseksen kirja 12:3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat; ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat.
Genesis 12:3 And I will bless them that bless you, and curse him that curses you: and in you shall all families of the earth be blessed.
1. Mooseksen kirja 12:4 Niin Abram lähti, niin kuin Herra oli hänelle sanonut, ja Loot meni hänen kanssaan. Ja Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen lähtiessään Haranista.
Genesis 12:4 So Abram departed, as the LORD had spoken to him; and Lot went with him: and Abram was seventy and five years old when he departed out of Haran.
1. Mooseksen kirja 12:5 Ja Abram otti vaimonsa Sarain ja veljensä pojan Lootin ja kaiken heidän omaisuutensa, jonka he olivat koonneet, ja ne sielut, jotka he olivat saaneet Harranissa; ja he lähtivät menemään Kanaanin maahan; ja he tulivat Kanaanin maahan.
Genesis 12:5 And Abram took Sarai his wife, and Lot his brother’s son, and all their substance that they had gathered, and the souls that they had gotten in Haran; and they went forth to go into the land of Canaan; and into the land of Canaan they came.
1. Mooseksen kirja 12:6 Ja Abram kulki maan halki Sikemin paikkaan, Mooren tasangolle. Ja kanaanilaiset olivat silloin maassa.
Genesis 12:6 And Abram passed through the land to the place of Sichem, to the plain of Moreh. And the Canaanite was then in the land.
1. Mooseksen kirja 12:7 Ja Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan. Ja hän rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle.
Genesis 12:7 And the LORD appeared to Abram, and said, To your seed will I give this land: and there built he an altar to the LORD, who appeared to him.
1. Mooseksen kirja 12:8 Ja sieltä hän siirtyi vuorelle, joka on itään päin Betelistä, ja pystytti telttansa, niin että Betel oli lännessä ja Ai idässä. Ja hän rakensi sinne alttarin Herralle ja huusi avuksi Herran nimeä.
Genesis 12:8 And he removed from there to a mountain on the east of Bethel, and pitched his tent, having Bethel on the west, and Hai on the east: and there he built an altar to the LORD, and called on the name of the LORD.
1. Mooseksen kirja 12:9 Ja Abram lähti liikkeelle, yhä edeten etelään päin.
Genesis 12:9 And Abram journeyed, going on still toward the south.
1. Mooseksen kirja 12:10 Ja maahan tuli nälänhätä, ja Abram meni alas Egyptiin asuakseen siellä muukalaisena, sillä nälänhätä oli maassa kova.
Genesis 12:10 And there was a famine in the land: and Abram went down into Egypt to sojourn there; for the famine was grievous in the land.
1. Mooseksen kirja 12:11 Ja kun hän lähestyi Egyptiä, sanoi hän vaimolleen Saraille: Katso, minä tiedän, että sinä olet kaunis nainen.
Genesis 12:11 And it came to pass, when he was come near to enter into Egypt, that he said to Sarai his wife, Behold now, I know that you are a fair woman to look on:
1. Mooseksen kirja 12:12 Sentähden, kun egyptiläiset näkevät sinut, he sanovat: 'Tämä on hänen vaimonsa', ja tappavat minut, mutta antavat sinun elää.
Genesis 12:12 Therefore it shall come to pass, when the Egyptians shall see you, that they shall say, This is his wife: and they will kill me, but they will save you alive.
1. Mooseksen kirja 12:13 Sano siis, että olet minun sisareni, että minun kävisi hyvin sinun tähtesi ja sieluni saisi elää sinun ansiostasi.
Genesis 12:13 Say, I pray you, you are my sister: that it may be well with me for your sake; and my soul shall live because of you.
1. Mooseksen kirja 12:14 Ja kun Abram tuli Egyptiin, egyptiläiset näkivät naisen hyvin kauniiksi.
Genesis 12:14 And it came to pass, that, when Abram was come into Egypt, the Egyptians beheld the woman that she was very fair.
1. Mooseksen kirja 12:15 Ja faraon ruhtinaat näkivät hänet ja ylistivät häntä faraon edessä; ja nainen vietiin faraon hoviin.
Genesis 12:15 The princes also of Pharaoh saw her, and commended her before Pharaoh: and the woman was taken into Pharaoh’s house.
1. Mooseksen kirja 12:16 Ja hän kohteli Abramia hyvin hänen tähtensä; ja hänellä oli lampaita, raavoja, aaseja, palvelijoita ja palvelijattaria, aasintammoja ja kameleja.
Genesis 12:16 And he entreated Abram well for her sake: and he had sheep, and oxen, and he asses, and menservants, and maidservants, and she asses, and camels.
1. Mooseksen kirja 12:17 Ja Herra rankaisi faaraota ja hänen huonettaan suurilla vitsauksilla Sarain, Abramin vaimon, tähden.
Genesis 12:17 And the LORD plagued Pharaoh and his house with great plagues because of Sarai Abram’s wife.
1. Mooseksen kirja 12:18 Niin farao kutsui Abramin luokseen ja sanoi: Mitä olet minulle tehnyt? Miksi et kertonut minulle, että hän on sinun vaimosi?
Genesis 12:18 And Pharaoh called Abram and said, What is this that you have done to me? why did you not tell me that she was your wife?
1. Mooseksen kirja 12:19 Miksi sanoit: 'Hän on minun sisareni', niin että olisin voinut ottaa hänet itselleni vaimoksi? Katso, tässä on vaimosi, ota hänet ja mene matkaasi.
Genesis 12:19 Why said you, She is my sister? so I might have taken her to me to wife: now therefore behold your wife, take her, and go your way.
1. Mooseksen kirja 12:20 Ja farao antoi hänestä käskyn miehilleen, ja he lähettivät hänet pois, hänet ja hänen vaimonsa ja kaiken, mitä hänellä oli.
Genesis 12:20 And Pharaoh commanded his men concerning him: and they sent him away, and his wife, and all that he had.
1. Mooseksen kirja 13:1 Ja Abram lähti Egyptistä ylös etelään, hän ja hänen vaimonsa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja Loot hänen kanssaan.
Genesis 13:1 And Abram went up out of Egypt, he, and his wife, and all that he had, and Lot with him, into the south.
1. Mooseksen kirja 13:2 Ja Abram oli hyvin rikas karjasta, hopeasta ja kullasta.
Genesis 13:2 And Abram was very rich in cattle, in silver, and in gold.
1. Mooseksen kirja 13:3 Ja hän jatkoi matkojaan etelästä aina Beeteliin asti, siihen paikkaan, jossa hänen telttansa oli ensin ollut, Beetelin ja Ain välillä;
Genesis 13:3 And he went on his journeys from the south even to Bethel, to the place where his tent had been at the beginning, between Bethel and Hai;
1. Mooseksen kirja 13:4 Siihen paikkaan, jossa alttari oli, jonka hän oli sinne ensin rakentanut; ja siellä Abram huusi avuksi Herran nimeä.
Genesis 13:4 To the place of the altar, which he had make there at the first: and there Abram called on the name of the LORD.
1. Mooseksen kirja 13:5 Myös Lootilla, joka meni Abramin kanssa, oli pikkukarjaa, karjaa ja telttoja.
Genesis 13:5 And Lot also, which went with Abram, had flocks, and herds, and tents.
1. Mooseksen kirja 13:6 Eikä maa kyennyt heitä kantamaan, niin että he olisivat voineet asua yhdessä; sillä heidän omaisuutensa oli suuri, eivätkä he voineet asua yhdessä.
Genesis 13:6 And the land was not able to bear them, that they might dwell together: for their substance was great, so that they could not dwell together.
1. Mooseksen kirja 13:7 Ja Abramin karjan paimenten ja Lootin karjan paimenten välillä syntyi riita; ja kanaanilaiset ja perissiläiset asuivat silloin maassa.
Genesis 13:7 And there was a strife between the herdsmen of Abram’s cattle and the herdsmen of Lot’s cattle: and the Canaanite and the Perizzite dwelled then in the land.
1. Mooseksen kirja 13:8 Ja Abram sanoi Lootille: Älköön olko riitaa meidän välillämme, minun ja sinun, älköönkä minun ja sinun paimentesi välillä; sillä me olemme veljiä.
Genesis 13:8 And Abram said to Lot, Let there be no strife, I pray you, between me and you, and between my herdsmen and your herdsmen; for we be brothers.
1. Mooseksen kirja 13:9 Eikö koko maa ole edessäsi? Erota minusta! Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle, tahi jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle.
Genesis 13:9 Is not the whole land before you? separate yourself, I pray you, from me: if you will take the left hand, then I will go to the right; or if you depart to the right hand, then I will go to the left.
1. Mooseksen kirja 13:10 Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin tasangon olevan runsasvetinen joka puolelta. Ennen kuin Herra tuhosi Sodoman ja Gomorran, se oli Sooariin asti niin kuin Herran puutarha, kuin Egyptin maa.
Genesis 13:10 And Lot lifted up his eyes, and beheld all the plain of Jordan, that it was well watered every where, before the LORD destroyed Sodom and Gomorrah, even as the garden of the LORD, like the land of Egypt, as you come to Zoar.
1. Mooseksen kirja 13:11 Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin tasangon; ja Loot siirtyi itään; ja he erosivat toisistaan.
Genesis 13:11 Then Lot chose him all the plain of Jordan; and Lot journeyed east: and they separated themselves the one from the other.
1. Mooseksen kirja 13:12 Abram asui Kanaanin maassa, ja Loot asui tasangon kaupungeissa ja pystytti telttansa Sodomaan päin.
Genesis 13:12 Abram dwelled in the land of Canaan, and Lot dwelled in the cities of the plain, and pitched his tent toward Sodom.
1. Mooseksen kirja 13:13 Mutta Sodoman miehet olivat äärimmäisen jumalattomia ja syntisiä Herran edessä.
Genesis 13:13 But the men of Sodom were wicked and sinners before the LORD exceedingly.
1. Mooseksen kirja 13:14 Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut: Nosta nyt silmäsi ja katso siitä paikasta, jossa olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen.
Genesis 13:14 And the LORD said to Abram, after that Lot was separated from him, Lift up now your eyes, and look from the place where you are northward, and southward, and eastward, and westward:
1. Mooseksen kirja 13:15 Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.
Genesis 13:15 For all the land which you see, to you will I give it, and to your seed for ever.
1. Mooseksen kirja 13:16 Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun maan tomun kaltaiseksi; jos ihminen voi lukea maan tomun, niin sinunkin jälkeläisesi voidaan lukea.
Genesis 13:16 And I will make your seed as the dust of the earth: so that if a man can number the dust of the earth, then shall your seed also be numbered.
1. Mooseksen kirja 13:17 Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin, sillä minä annan sen sinulle.
Genesis 13:17 Arise, walk through the land in the length of it and in the breadth of it; for I will give it to you.
1. Mooseksen kirja 13:18 Niin Abram siirsi telttansa ja tuli ja asettui Mamren tasangolle, joka on Hebronissa, ja rakensi sinne alttarin Herralle.
Genesis 13:18 Then Abram removed his tent, and came and dwelled in the plain of Mamre, which is in Hebron, and built there an altar to the LORD.
1. Mooseksen kirja 14:1 Ja tapahtui Sinearin kuninkaan Amrafelin, Ellasarin kuninkaan Arjokin, Elamin kuninkaan Kedorlaomerin ja kansojen kuninkaan Tidelin päivinä,
Genesis 14:1 And it came to pass in the days of Amraphel king of Shinar, Arioch king of Ellasar, Chedorlaomer king of Elam, and Tidal king of nations;
1. Mooseksen kirja 14:2 Että nämä sotivat Sodoman kuningasta Beraa, Gomorran kuningasta Birsaa, Adman kuningasta Sinabia, Seboimin kuningasta Semeberiä ja Belan, se on Sooarin, kuningasta vastaan.
Genesis 14:2 That these made war with Bera king of Sodom, and with Birsha king of Gomorrah, Shinab king of Admah, and Shemeber king of Zeboiim, and the king of Bela, which is Zoar.
1. Mooseksen kirja 14:3 Kaikki nämä yhdistyivät Siddimin laaksossa, joka on Suolameri.
Genesis 14:3 All these were joined together in the vale of Siddim, which is the salt sea.
1. Mooseksen kirja 14:4 Kaksitoista vuotta he palvelivat Kedorlaomeria, ja kolmantenatoista vuonna he kapinoivat.
Genesis 14:4 Twelve years they served Chedorlaomer, and in the thirteenth year they rebelled.
1. Mooseksen kirja 14:5 Neljäntenätoista vuonna tulivat Kedorlaomer ja ne kuninkaat, jotka olivat hänen kanssaan, ja löivät refalaiset Astarot-Karnaimissa, susilaiset Hamissa ja eemiläiset Kirjataimin seudulla,
Genesis 14:5 And in the fourteenth year came Chedorlaomer, and the kings that were with him, and smote the Rephaims in Ashteroth Karnaim, and the Zuzims in Ham, and the Emins in Shaveh Kiriathaim,
1. Mooseksen kirja 14:6 ja hoorilaiset Seirin vuorella aina Elparaniin asti, joka on erämaan laidalla.
Genesis 14:6 And the Horites in their mount Seir, to Elparan, which is by the wilderness.
1. Mooseksen kirja 14:7 Ja he palasivat ja tulivat En-Mispatiin, se on Kadesiin, ja löivät koko amalekilaisten maan ja myös amorilaiset, jotka asuivat Hasesontamarin seudulla.
Genesis 14:7 And they returned, and came to Enmishpat, which is Kadesh, and smote all the country of the Amalekites, and also the Amorites, that dwelled in Hazezontamar.
1. Mooseksen kirja 14:8 Niin lähtivät liikkeelle Sodoman kuningas, Gomorran kuningas, Adman kuningas, Seboimin kuningas ja Belan, eli Sooarin, kuningas, ja he ryhtyivät taisteluun heitä vastaan Siddimin laaksossa.
Genesis 14:8 And there went out the king of Sodom, and the king of Gomorrah, and the king of Admah, and the king of Zeboiim, and the king of Bela (the same is Zoar;) and they joined battle with them in the vale of Siddim;
1. Mooseksen kirja 14:9 Kedorlaomerin, Elamin kuninkaan, ja Tidelin, kansojen kuninkaan, ja Amrafelin, Sinearin kuninkaan, ja Arjokin, Ellasarin kuninkaan, kanssa; neljä kuningasta viiden kanssa.
Genesis 14:9 With Chedorlaomer the king of Elam, and with Tidal king of nations, and Amraphel king of Shinar, and Arioch king of Ellasar; four kings with five.
1. Mooseksen kirja 14:10 Ja Siddimin laakso oli täynnä likakuoppia; ja Sodoman ja Gomorran kuninkaat pakenivat ja kaatuivat niihin; ja ne, jotka jäivät jäljelle, pakenivat vuorille.
Genesis 14:10 And the vale of Siddim was full of slime pits; and the kings of Sodom and Gomorrah fled, and fell there; and they that remained fled to the mountain.
1. Mooseksen kirja 14:11 Ja he ottivat kaikki Sodoman ja Gomorran tavarat ja kaikki heidän muonavaransa ja menivät matkaansa.
Genesis 14:11 And they took all the goods of Sodom and Gomorrah, and all their victuals, and went their way.
1. Mooseksen kirja 14:12 Ja he ottivat mukaansa Lootin, Abramin veljenpojan, joka asui Sodomassa, ja hänen tavaransa ja lähtivät matkaan.
Genesis 14:12 And they took Lot, Abram’s brother’s son, who dwelled in Sodom, and his goods, and departed.
1. Mooseksen kirja 14:13 Ja eräs pakolainen tuli ja kertoi asian Abramille, hebrealaiselle; sillä hän asui amorilaisen Mamren, Eskolin ja Anerin veljen, tasangolla; ja nämä olivat Abramin liittolaisia.
Genesis 14:13 And there came one that had escaped, and told Abram the Hebrew; for he dwelled in the plain of Mamre the Amorite, brother of Eshcol, and brother of Aner: and these were confederate with Abram.
1. Mooseksen kirja 14:14 Ja kun Abram kuuli, että hänen veljensä oli viety vangiksi, hän aseisti kotona syntyneet palvelijansa, kolmesataa kahdeksantoista, ja ajoi heitä takaa Daniin asti.
Genesis 14:14 And when Abram heard that his brother was taken captive, he armed his trained servants, born in his own house, three hundred and eighteen, and pursued them to Dan.
1. Mooseksen kirja 14:15 Ja hän jakoi itsensä heitä vastaan yöllä, hän ja hänen palvelijansa, ja löi heidät ja ajoi heitä takaa aina Hoobaan asti, joka on Damaskoksen vasemmalla puolella.
Genesis 14:15 And he divided himself against them, he and his servants, by night, and smote them, and pursued them to Hobah, which is on the left hand of Damascus.
1. Mooseksen kirja 14:16 Ja hän toi takaisin kaiken tavaran, ja toi takaisin myös veljensä Lootin ja hänen tavaransa, sekä naiset ja kansan.
Genesis 14:16 And he brought back all the goods, and also brought again his brother Lot, and his goods, and the women also, and the people.
1. Mooseksen kirja 14:17 Ja Sodoman kuningas lähti häntä vastaan, hänen palattuaan Kedorlaomerin ja hänen kanssaan olleiden kuninkaiden voittamisesta, Saaven laaksoon, joka on Kuninkaan laakso.
Genesis 14:17 And the king of Sodom went out to meet him after his return from the slaughter of Chedorlaomer, and of the kings that were with him, at the valley of Shaveh, which is the king’s dale.
1. Mooseksen kirja 14:18 Ja Melkisedek, Salemin kuningas, toi leipää ja viiniä; ja hän oli Korkeimman Jumalan pappi.
Genesis 14:18 And Melchizedek king of Salem brought forth bread and wine: and he was the priest of the most high God.
1. Mooseksen kirja 14:19 Ja hän siunasi hänet ja sanoi: Siunattu olkoon Abram Korkeimman Jumalan, taivaan ja maan luojan, toimesta!
Genesis 14:19 And he blessed him, and said, Blessed be Abram of the most high God, possessor of heaven and earth:
1. Mooseksen kirja 14:20 Ja kiitetty olkoon Korkein Jumala, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi! Ja hän antoi hänelle kymmenykset kaikesta.
Genesis 14:20 And blessed be the most high God, which has delivered your enemies into your hand. And he gave him tithes of all.
1. Mooseksen kirja 14:21 Ja Sodoman kuningas sanoi Abramille: Anna minulle väki, ja tavarat pidä itselläsi.
Genesis 14:21 And the king of Sodom said to Abram, Give me the persons, and take the goods to yourself.
1. Mooseksen kirja 14:22 Ja Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: Minä kohotan käteni Herran, Korkeimman Jumalan, taivaan ja maan luojan, puoleen,
Genesis 14:22 And Abram said to the king of Sodom, I have lift up my hand to the LORD, the most high God, the possessor of heaven and earth,
1. Mooseksen kirja 14:23 En ota langanpätkääkään enkä kengännauhaa enkä mitään, mikä on sinun, ettet sanoisi: 'Minä olen tehnyt Abramin rikkaaksi'.
Genesis 14:23 That I will not take from a thread even to a shoelatchet, and that I will not take any thing that is yours, lest you should say, I have made Abram rich:
1. Mooseksen kirja 14:24 Paitsi sen, mitä nuoret miehet ovat syöneet, ja niiden miesten osuuden, jotka minun kanssani kulkivat: Anerin, Eskolin ja Mamren; ottakoon omansa.
Genesis 14:24 Save only that which the young men have eaten, and the portion of the men which went with me, Aner, Eshcol, and Mamre; let them take their portion.
1. Mooseksen kirja 15:1 Näiden tapausten jälkeen tuli Herran sana Abramille näyssä: Älä pelkää, Abram! Minä olen sinun kilpesi, ja sinun palkkasi on hyvin suuri.
Genesis 15:1 After these things the word of the LORD came to Abram in a vision, saying, Fear not, Abram: I am your shield, and your exceeding great reward.
1. Mooseksen kirja 15:2 Ja Abram sanoi: Herra Jumala, mitä sinä minulle annat? Minähän olen lapseton ja taloni haltija on damaskolainen Elieser.
Genesis 15:2 And Abram said, LORD God, what will you give me, seeing I go childless, and the steward of my house is this Eliezer of Damascus?
1. Mooseksen kirja 15:3 Ja Abram sanoi: Katso, et ole antanut minulle jälkeläistä; ja yksi minun talossani syntyneistä on minun perilliseni.
Genesis 15:3 And Abram said, Behold, to me you have given no seed: and, see, one born in my house is my heir.
1. Mooseksen kirja 15:4 Ja katso, hänelle tuli tämä Herran sana: Tämä ei ole sinun perillinen, vaan se, joka lähtee sinun omasta ruumiistasi, on sinun perillinen.
Genesis 15:4 And, behold, the word of the LORD came to him, saying, This shall not be your heir; but he that shall come forth out of your own bowels shall be your heir.
1. Mooseksen kirja 15:5 Ja hän vei hänet ulos ja sanoi: Katso taivaalle ja laske tähdet, jos ne taidat lukea. Hän sanoi hänelle: Niin paljon on sinun jälkeläisiäsi oleva.
Genesis 15:5 And he brought him forth abroad, and said, Look now toward heaven, and tell the stars, if you be able to number them: and he said to him, So shall your seed be.
1. Mooseksen kirja 15:6 Ja hän uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.
Genesis 15:6 And he believed in the LORD; and he counted it to him for righteousness.
1. Mooseksen kirja 15:7 Ja hän sanoi hänelle: Minä olen Herra, joka toin sinut Kaldean Uurista antaakseni sinulle tämän maan perinnöksi.
Genesis 15:7 And he said to him, I am the LORD that brought you out of Ur of the Chaldees, to give you this land to inherit it.
1. Mooseksen kirja 15:8 Ja hän sanoi: Herra Jumala, mistä minä tiedän, että minä sen perin?
Genesis 15:8 And he said, LORD God, whereby shall I know that I shall inherit it?
1. Mooseksen kirja 15:9 Ja hän sanoi hänelle: Ota minulle kolmivuotias hieho, kolmivuotias vuohi, kolmivuotias pässi, metsäkyyhky ja nuori kyyhkynen.
Genesis 15:9 And he said to him, Take me an heifer of three years old, and a she goat of three years old, and a ram of three years old, and a turtledove, and a young pigeon.
1. Mooseksen kirja 15:10 Ja hän otti kaikki nämä ja jakoi ne keskeltä ja asetti palat toisiaan vasten; mutta lintuja hän ei jakanut.
Genesis 15:10 And he took to him all these, and divided them in the middle, and laid each piece one against another: but the birds divided he not.
1. Mooseksen kirja 15:11 Ja kun linnut laskeutuivat raatojen päälle, Abram ajoi ne pois.
Genesis 15:11 And when the fowls came down on the carcasses, Abram drove them away.
1. Mooseksen kirja 15:12 Ja auringon laskiessa Abramin valtasi raskas uni, ja katso, hänen ylleen lankesi kauhistus ja suuri pimeys.
Genesis 15:12 And when the sun was going down, a deep sleep fell on Abram; and, see, an horror of great darkness fell on him.
1. Mooseksen kirja 15:13 Ja hän sanoi Abramille: Tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi joutuvat olemaan muukalaisia maassa, joka ei ole heidän, ja he palvelevat heitä, ja he sortavat heitä neljäsataa vuotta,
Genesis 15:13 And he said to Abram, Know of a surety that your seed shall be a stranger in a land that is not theirs, and shall serve them; and they shall afflict them four hundred years;
1. Mooseksen kirja 15:14 Ja sen kansankin, jota he palvelevat, minä tuomitsen; ja sen jälkeen he lähtevät sieltä suuren omaisuuden kanssa.
Genesis 15:14 And also that nation, whom they shall serve, will I judge: and afterward shall they come out with great substance.
1. Mooseksen kirja 15:15 Ja sinä menet rauhassa isiesi luo; sinut haudataan hyvässä vanhassa iässä.
Genesis 15:15 And you shall go to your fathers in peace; you shall be buried in a good old age.
1. Mooseksen kirja 15:16 Mutta neljännessä polvessa he tulevat tänne jälleen, sillä amorilaisten pahat teot eivät ole vielä täynnä.
Genesis 15:16 But in the fourth generation they shall come here again: for the iniquity of the Amorites is not yet full.
1. Mooseksen kirja 15:17 Ja kun aurinko oli laskenut ja tuli pimeää, niin katso, savuava pätsi ja palava lamppu kulki noiden kappaleiden välistä.
Genesis 15:17 And it came to pass, that, when the sun went down, and it was dark, behold a smoking furnace, and a burning lamp that passed between those pieces.
1. Mooseksen kirja 15:18 Sinä päivänä Herra teki liiton Abramin kanssa sanoen: Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan Egyptin virrasta aina suureen virtaan, Eufrat-virtaan, asti.
Genesis 15:18 In the same day the LORD made a covenant with Abram, saying, To your seed have I given this land, from the river of Egypt to the great river, the river Euphrates:
1. Mooseksen kirja 15:19 Keniläiset, kenissiläiset ja kadmonilaiset,
Genesis 15:19 The Kenites, and the Kenizzites, and the Kadmonites,
1. Mooseksen kirja 15:20 Ja heettiläiset, perissiläiset ja refalaiset,
Genesis 15:20 And the Hittites, and the Perizzites, and the Rephaims,
1. Mooseksen kirja 15:21 Ja amorilaiset, ja kanaanilaiset, ja girgasilaiset, ja jebusilaiset.
Genesis 15:21 And the Amorites, and the Canaanites, and the Girgashites, and the Jebusites.
1. Mooseksen kirja 16:1 Mutta Sarain Abramin vaimo ei synnyttänyt hänelle lapsia; ja hänellä oli egyptiläinen palvelijatar, jonka nimi oli Haagar.
Genesis 16:1 Now Sarai Abram’s wife bore him no children: and she had an handmaid, an Egyptian, whose name was Hagar.
1. Mooseksen kirja 16:2 Ja Sarai sanoi Abramille: Katso, Herra on estänyt minua synnyttämästä. Mene siis minun palvelijattareni luo, ehkä minä saan lapsia hänen kauttaan. Ja Abram kuuli Sarain ääntä.
Genesis 16:2 And Sarai said to Abram, Behold now, the LORD has restrained me from bearing: I pray you, go in to my maid; it may be that I may obtain children by her. And Abram listened to the voice of Sarai.
1. Mooseksen kirja 16:3 Ja Sarai, Abramin vaimo, otti egyptiläisen orjattarensa Haagarin, sitten kuin Abram oli asunut kymmenen vuotta Kanaanin maassa, ja antoi hänet miehelleen Abramille vaimoksi.
Genesis 16:3 And Sarai Abram’s wife took Hagar her maid the Egyptian, after Abram had dwelled ten years in the land of Canaan, and gave her to her husband Abram to be his wife.
1. Mooseksen kirja 16:4 Ja hän meni Hagarin luo, ja tämä tuli raskaaksi; ja kun Haagar huomasi olevansa raskaana, halveksi hän emäntäänsä.
Genesis 16:4 And he went in to Hagar, and she conceived: and when she saw that she had conceived, her mistress was despised in her eyes.
1. Mooseksen kirja 16:5 Ja Sarai sanoi Abramille: Minun vääryyteni olkoon sinulle! Minä annoin orjattareni sinun syliisi, mutta kun hän huomasi olevansa raskaana, hän halveksi minua. Herra olkoon tuomari minun ja sinun välilläsi.
Genesis 16:5 And Sarai said to Abram, My wrong be on you: I have given my maid into your bosom; and when she saw that she had conceived, I was despised in her eyes: the LORD judge between me and you.
1. Mooseksen kirja 16:6 Mutta Abram sanoi Saraille: Katso, piikasi on sinun käsissäsi, tee hänelle, mitä tahdot. Ja kun Sarai kohteli häntä ankarasti, hän pakeni hänen luotaan.
Genesis 16:6 But Abram said to Sarai, Behold, your maid is in your hand; do to her as it pleases you. And when Sarai dealt hardly with her, she fled from her face.
1. Mooseksen kirja 16:7 Ja Herran enkeli löysi hänet vesilähteen luota erämaasta, lähteeltä Surin tien varrelta.
Genesis 16:7 And the angel of the LORD found her by a fountain of water in the wilderness, by the fountain in the way to Shur.
1. Mooseksen kirja 16:8 Ja hän sanoi: Haagar, Sarain palvelijatar, mistä tulet? Ja minne aiot mennä? Hän vastasi: Minä pakenen emäntäni Sarain kasvoja.
Genesis 16:8 And he said, Hagar, Sarai’s maid, from where came you? and where will you go? And she said, I flee from the face of my mistress Sarai.
1. Mooseksen kirja 16:9 Ja Herran enkeli sanoi hänelle: Palaja emäntäsi luo ja alistu hänen kätensä alle.
Genesis 16:9 And the angel of the LORD said to her, Return to your mistress, and submit yourself under her hands.
1. Mooseksen kirja 16:10 Ja Herran enkeli sanoi hänelle: Minä teen sinun jälkeläisesi ylenpalttisesti lukuisaksi, niin ettei heitä voida lukea heidän paljoutensa tähden.
Genesis 16:10 And the angel of the LORD said to her, I will multiply your seed exceedingly, that it shall not be numbered for multitude.
1. Mooseksen kirja 16:11 Ja Herran enkeli sanoi hänelle: Katso, sinä olet raskaana ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Ismael, sillä Herra on kuullut sinun ahdistuksesi.
Genesis 16:11 And the angel of the LORD said to her, Behold, you are with child and shall bear a son, and shall call his name Ishmael; because the LORD has heard your affliction.
1. Mooseksen kirja 16:12 Ja hänestä tulee villimies; hänen kätensä on kaikkia vastaan ja kaikkien käsi häntä vastaan; ja hän asuu kaikkien veljiensä keskellä.
Genesis 16:12 And he will be a wild man; his hand will be against every man, and every man’s hand against him; and he shall dwell in the presence of all his brothers.
1. Mooseksen kirja 16:13 Ja hän kutsui Herraa, joka oli hänelle puhunut, nimeltä: Sinä, Jumala, näet minut. Sillä hän sanoi: Olenko minäkin nähnyt häntä, joka minut näkee?
Genesis 16:13 And she called the name of the LORD that spoke to her, You God see me: for she said, Have I also here looked after him that sees me?
1. Mooseksen kirja 16:14 Sentähden kaivoa kutsuttiin nimellä Beerlahairoi; katso, se on Kadesin ja Beredin välillä.
Genesis 16:14 Why the well was called Beerlahairoi; behold, it is between Kadesh and Bered.
1. Mooseksen kirja 16:15 Ja Haagar synnytti Abramille pojan; ja Abram antoi pojallensa, jonka Haagar oli synnyttänyt, nimen Ismael.
Genesis 16:15 And Hagar bore Abram a son: and Abram called his son’s name, which Hagar bore, Ishmael.
1. Mooseksen kirja 16:16 Ja Abram oli kahdeksankymmenenkuuden vuoden vanha, kun Haagar synnytti Abramille Ismaelin.
Genesis 16:16 And Abram was fourscore and six years old, when Hagar bore Ishmael to Abram.
1. Mooseksen kirja 17:1 Ja kun Abram oli yhdeksänkymmenenyhdeksän vuoden vanha, Herra ilmestyi Abramille ja sanoi hänelle: Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton.
Genesis 17:1 And when Abram was ninety years old and nine, the LORD appeared to Abram, and said to him, I am the Almighty God; walk before me, and be you perfect.
1. Mooseksen kirja 17:2 Ja minä teen liittoni sinun ja minun välillesi ja teen sinut ylenpalttisesti lisääntyväksi.
Genesis 17:2 And I will make my covenant between me and you, and will multiply you exceedingly.
1. Mooseksen kirja 17:3 Ja Abram lankesi kasvoilleen, ja Jumala puhui hänen kanssaan sanoen:
Genesis 17:3 And Abram fell on his face: and God talked with him, saying,
1. Mooseksen kirja 17:4 Mitä minuun tulee, katso, minun liittoni on sinun kanssasi, ja sinusta tulee monien kansojen isä.
Genesis 17:4 As for me, behold, my covenant is with you, and you shall be a father of many nations.
1. Mooseksen kirja 17:5 Älköön sinun nimeäsi enää kutsuttako Abramiksi, vaan nimesi olkoon Aabraham, sillä minä olen tehnyt sinusta monien kansojen isän.
Genesis 17:5 Neither shall your name any more be called Abram, but your name shall be Abraham; for a father of many nations have I made you.
1. Mooseksen kirja 17:6 Ja minä teen sinut sangen hedelmälliseksi, ja teen sinusta kansoja, ja sinusta polveutuu kuninkaita.
Genesis 17:6 And I will make you exceeding fruitful, and I will make nations of you, and kings shall come out of you.
1. Mooseksen kirja 17:7 Ja minä teen liittoni sinun ja jälkeläistesi välille, heidän sukupolvestaan, iankaikkiseksi liitoksi, ollakseni sinulle ja jälkeläisillesi Jumala.
Genesis 17:7 And I will establish my covenant between me and you and your seed after you in their generations for an everlasting covenant, to be a God to you, and to your seed after you.
1. Mooseksen kirja 17:8 Ja minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi sen maan, jossa sinä olet muukalainen, koko Kanaanin maan, ikuiseksi perintöosaksi; ja minä olen heidän Jumalansa.
Genesis 17:8 And I will give to you, and to your seed after you, the land wherein you are a stranger, all the land of Canaan, for an everlasting possession; and I will be their God.
1. Mooseksen kirja 17:9 Ja Jumala sanoi Abrahamille: Sinun on pidettävä minun liittoni, sinä ja sinun jälkeläisesi sukupolvesta sukupolveen.
Genesis 17:9 And God said to Abraham, You shall keep my covenant therefore, you, and your seed after you in their generations.
1. Mooseksen kirja 17:10 Tämä on minun liittoni sinun ja sinun ja sinun jälkeläistesi välillä, joka teidän on pidettävä: Jokainen miespuolinen lapsi teidän keskuudessanne on ympärileikattava.
Genesis 17:10 This is my covenant, which you shall keep, between me and you and your seed after you; Every man child among you shall be circumcised.
1. Mooseksen kirja 17:11 Ja ympärileikkaa esinahkasi liha, ja se olkoon merkkinä liitosta minun ja sinun välilläsi.
Genesis 17:11 And you shall circumcise the flesh of your foreskin; and it shall be a token of the covenant between me and you.
1. Mooseksen kirja 17:12 Ja ympärileikattakoon teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanha, jokainen poikalapsi sukupolvessanne, sekä kotona syntynyt että rahalla ostettu muukalaiselta, joka ei ole teidän jälkeläisiänne.
Genesis 17:12 And he that is eight days old shall be circumcised among you, every man child in your generations, he that is born in the house, or bought with money of any stranger, which is not of your seed.
1. Mooseksen kirja 17:13 Se, joka on syntynyt sinun kodissasi, ja se, joka on ostettu sinun rahoillasi, on ympärileikattava; ja minun liittoni on oleva teidän lihassanne iankaikkinen liitto.
Genesis 17:13 He that is born in your house, and he that is bought with your money, must needs be circumcised: and my covenant shall be in your flesh for an everlasting covenant.
1. Mooseksen kirja 17:14 Ja ympärileikkaamaton miespuolinen poika, jonka esinahan lihaa ei ole ympärileikattu, se sielu hävitettäköön kansastansa; hän on rikkonut minun liittoni.
Genesis 17:14 And the uncircumcised man child whose flesh of his foreskin is not circumcised, that soul shall be cut off from his people; he has broken my covenant.
1. Mooseksen kirja 17:15 Ja Jumala sanoi Abrahamille: Älä kutsu vaimoasi Saraita nimeltä Sarai, vaan hänen nimensä olkoon Saara.
Genesis 17:15 And God said to Abraham, As for Sarai your wife, you shall not call her name Sarai, but Sarah shall her name be.
1. Mooseksen kirja 17:16 Ja minä siunaan hänet ja annan sinulle hänestä pojan. Niin, minä siunaan hänet, ja hänestä tulee kansojen äiti, kansain kuninkaita polveutuvat hänestä.
Genesis 17:16 And I will bless her, and give you a son also of her: yes, I will bless her, and she shall be a mother of nations; kings of people shall be of her.
1. Mooseksen kirja 17:17 Niin Abraham lankesi kasvoilleen ja nauroi ja sanoi sydämessään: Syntyykö satavuotiaalle lapsi? Ja synnyttääkö yhdeksänkymmenenvuotias Saara?
Genesis 17:17 Then Abraham fell on his face, and laughed, and said in his heart, Shall a child be born to him that is an hundred years old? and shall Sarah, that is ninety years old, bear?
1. Mooseksen kirja 17:18 Ja Abraham sanoi Jumalalle: Oi, jospa Ismael eläisi sinun edessäsi!
Genesis 17:18 And Abraham said to God, O that Ishmael might live before you!
1. Mooseksen kirja 17:19 Ja Jumala sanoi: Saara, vaimosi, synnyttää sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Iisak. Minä teen liittoni hänen kanssaan iankaikkiseksi liitoksi ja hänen jälkeläistensä kanssa hänen jälkeensä.
Genesis 17:19 And God said, Sarah your wife shall bear you a son indeed; and you shall call his name Isaac: and I will establish my covenant with him for an everlasting covenant, and with his seed after him.
1. Mooseksen kirja 17:20 Ja mitä Ismaeliin tulee, minä olen kuullut sinua. Katso, minä olen siunannut hänet ja teen hänet hedelmälliseksi ja lisään hänen lukunsa ylen runsaasti; hänestä on tuleva kaksitoista ruhtinasta, ja minä teen hänestä suuren kansan.
Genesis 17:20 And as for Ishmael, I have heard you: Behold, I have blessed him, and will make him fruitful, and will multiply him exceedingly; twelve princes shall he beget, and I will make him a great nation.
1. Mooseksen kirja 17:21 Mutta liittoni minä teen Iisakin kanssa, jonka Saara synnyttää sinulle tähän aikaan tulevana vuonna.
Genesis 17:21 But my covenant will I establish with Isaac, which Sarah shall bear to you at this set time in the next year.
1. Mooseksen kirja 17:22 Ja hän lakkasi puhumasta hänen kanssaan, ja Jumala nousi ylös Abrahamin luota.
Genesis 17:22 And he left off talking with him, and God went up from Abraham.
1. Mooseksen kirja 17:23 Ja Abraham otti poikansa Ismaelin ja kaikki talossa syntyneet ja kaikki, jotka hänen rahoillaan oli ostettu, kaikki Abrahamin suvun miespuoliset miehet, ja ympärileikkasi heidän esinahkansa lihan sinä samana päivänä, niin kuin Jumala oli hänelle sanonut.
Genesis 17:23 And Abraham took Ishmael his son, and all that were born in his house, and all that were bought with his money, every male among the men of Abraham’s house; and circumcised the flesh of their foreskin in the selfsame day, as God had said to him.
1. Mooseksen kirja 17:24 Ja Abraham oli yhdeksänkymmenenyhdeksän vuoden vanha, kun hänen esinahkansa liha ympärileikattiin.
Genesis 17:24 And Abraham was ninety years old and nine, when he was circumcised in the flesh of his foreskin.
1. Mooseksen kirja 17:25 Ja hänen poikansa Ismael oli kolmentoista vuoden ikäinen, kun hänen esinahkansa liha ympärileikattiin.
Genesis 17:25 And Ishmael his son was thirteen years old, when he was circumcised in the flesh of his foreskin.
1. Mooseksen kirja 17:26 Samana päivänä ympärileikattiin Abraham ja hänen poikansa Ismael.
Genesis 17:26 In the selfsame day was Abraham circumcised, and Ishmael his son.
1. Mooseksen kirja 17:27 Ja kaikki hänen talossaan syntyneet ja muukalaisilta rahalla ostetut miehet ympärileikattiin hänen kanssaan.
Genesis 17:27 And all the men of his house, born in the house, and bought with money of the stranger, were circumcised with him.
1. Mooseksen kirja 18:1 Ja Herra ilmestyi hänelle Mamren tasangoilla, ja hän istui teltan ovella päivän kuumimmalla hetkellä;
Genesis 18:1 And the LORD appeared to him in the plains of Mamre: and he sat in the tent door in the heat of the day;
1. Mooseksen kirja 18:2 Ja hän nosti silmänsä ja katsoi, ja katso, kolme miestä seisoi hänen edessään. Ja kun hän näki heidät, juoksi hän heitä vastaan teltan ovelta ja kumartui maahan.
Genesis 18:2 And he lift up his eyes and looked, and, see, three men stood by him: and when he saw them, he ran to meet them from the tent door, and bowed himself toward the ground,
1. Mooseksen kirja 18:3 Ja sanoi: Herrani, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin älä mene palvelijasi ohi.
Genesis 18:3 And said, My LORD, if now I have found favor in your sight, pass not away, I pray you, from your servant:
1. Mooseksen kirja 18:4 Haettakoon vähän vettä, pestäksenne jalkanne, ja lepääkää puun alla.
Genesis 18:4 Let a little water, I pray you, be fetched, and wash your feet, and rest yourselves under the tree:
1. Mooseksen kirja 18:5 Minä tuon teille palan leipää ja lohduttan teidän sydämiänne; sen jälkeen teidän on mentävä pois, sillä sitä varten te olette tulleet palvelijanne luo. He sanoivat: Tee niin kuin sanoit.
Genesis 18:5 And I will fetch a morsel of bread, and comfort you your hearts; after that you shall pass on: for therefore are you come to your servant. And they said, So do, as you have said.
1. Mooseksen kirja 18:6 Ja Abraham kiiruhti telttaan Saaran luo ja sanoi: Valmista nopeasti kolme mittaa lestyjä jauhoja, sotke ne ja leivo kakkuja liedellä.
Genesis 18:6 And Abraham hastened into the tent to Sarah, and said, Make ready quickly three measures of fine meal, knead it, and make cakes on the hearth.
1. Mooseksen kirja 18:7 Ja Abraham juoksi karjaan, otti nuoren ja kauniin vasikan ja antoi sen palvelijalle, ja tämä kiiruhti sen valmistamaan.
Genesis 18:7 And Abraham ran to the herd, and fetched a calf tender and good, and gave it to a young man; and he hurried to dress it.
1. Mooseksen kirja 18:8 Ja hän otti voita ja maitoa ja vasikan, jonka hän oli valmistanut, ja pani ne heidän eteensä; ja hän seisoi heidän vieressään puun alla, ja he söivät.
Genesis 18:8 And he took butter, and milk, and the calf which he had dressed, and set it before them; and he stood by them under the tree, and they did eat.
1. Mooseksen kirja 18:9 Ja he kysyivät häneltä: Missä on Saara, vaimosi? Hän vastasi: Katso, teltassa.
Genesis 18:9 And they said to him, Where is Sarah your wife? And he said, Behold, in the tent.
1. Mooseksen kirja 18:10 Ja hän sanoi: Minä palaan luoksesi elämäni aikana, ja katso, vaimollasi Saaralla on oleva poika. Ja Saara kuuli sen teltan ovella, joka oli hänen takanaan.
Genesis 18:10 And he said, I will certainly return to you according to the time of life; and, see, Sarah your wife shall have a son. And Sarah heard it in the tent door, which was behind him.
1. Mooseksen kirja 18:11 Abraham ja Saara olivat vanhoja ja ikääntyneitä, eikä Saara enää elänyt naisten tavan mukaan.
Genesis 18:11 Now Abraham and Sarah were old and well stricken in age; and it ceased to be with Sarah after the manner of women.
1. Mooseksen kirja 18:12 Niin Saara nauroi itsekseen ja sanoi: Vanhettuna minulla on vielä iloa, kun herranikin on vanha?
Genesis 18:12 Therefore Sarah laughed within herself, saying, After I am waxed old shall I have pleasure, my lord being old also?
1. Mooseksen kirja 18:13 Ja Herra sanoi Abrahamille: Miksi Saara nauroi ja sanoi: 'Synnytänkö minä varmasti lapsen, joka olen vanha?'
Genesis 18:13 And the LORD said to Abraham, Why did Sarah laugh, saying, Shall I of a surety bear a child, which am old?
1. Mooseksen kirja 18:14 Onko Herralle mikään mahdotonta? Määräaikana minä palaan luoksesi, elämäni aikana, ja Saaralla on silloin poika.
Genesis 18:14 Is any thing too hard for the LORD? At the time appointed I will return to you, according to the time of life, and Sarah shall have a son.
1. Mooseksen kirja 18:15 Niin Saara kielsi sanoen: En minä nauranut, sillä hän pelkäsi. Hän sanoi: En, vaan sinähän nauroit.
Genesis 18:15 Then Sarah denied, saying, I laughed not; for she was afraid. And he said, No; but you did laugh.
1. Mooseksen kirja 18:16 Ja miehet nousivat sieltä ja katsoivat Sodomaan päin; ja Abraham meni heidän kanssaan saattaakseen heitä matkaan.
Genesis 18:16 And the men rose up from there, and looked toward Sodom: and Abraham went with them to bring them on the way.
1. Mooseksen kirja 18:17 Ja Herra sanoi: Salaisinko minä Abrahamilta sen, mitä teen?
Genesis 18:17 And the LORD said, Shall I hide from Abraham that thing which I do;
1. Mooseksen kirja 18:18 Koska Abrahamista varmasti tulee suuri ja mahtava kansa, ja kaikki maan kansat tulevat hänessä siunatuiksi?
Genesis 18:18 Seeing that Abraham shall surely become a great and mighty nation, and all the nations of the earth shall be blessed in him?
1. Mooseksen kirja 18:19 Sillä minä tiedän hänet, että hän käskee lapsiaan ja perhettään hänen jälkeensä noudattamaan Herran tietä, tekemään oikeuden ja oikeuden, että Herra antaisi Abrahamille sen, mitä hän on hänestä luvannut.
Genesis 18:19 For I know him, that he will command his children and his household after him, and they shall keep the way of the LORD, to do justice and judgment; that the LORD may bring on Abraham that which he has spoken of him.
1. Mooseksen kirja 18:20 Ja Herra sanoi: Koska Sodoman ja Gomorran valitus on suuri ja heidän syntinsä hyvin raskaat,
Genesis 18:20 And the LORD said, Because the cry of Sodom and Gomorrah is great, and because their sin is very grievous;
1. Mooseksen kirja 18:21 Minä menen nyt alas ja katson, ovatko he tehneet kaiken sen huudon mukaan, joka minun eteeni on tullut; ja jos eivät, niin minä saan tietää.
Genesis 18:21 I will go down now, and see whether they have done altogether according to the cry of it, which is come to me; and if not, I will know.
1. Mooseksen kirja 18:22 Ja miehet käänsivät kasvonsa sieltä pois ja menivät Sodomaan päin; mutta Abraham seisoi vielä Herran edessä.
Genesis 18:22 And the men turned their faces from there, and went toward Sodom: but Abraham stood yet before the LORD.
1. Mooseksen kirja 18:23 Ja Abraham lähestyi ja sanoi: Aiotko tuhota vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?
Genesis 18:23 And Abraham drew near, and said, Will you also destroy the righteous with the wicked?
1. Mooseksen kirja 18:24 Ehkä kaupungissa on viisikymmentä vanhurskasta? Aiotko tuhota sen paikan etkä säästä sitä niiden viidenkymmenen vanhurskaan tähden, jotka siellä ovat?
Genesis 18:24 Peradventure there be fifty righteous within the city: will you also destroy and not spare the place for the fifty righteous that are therein?
1. Mooseksen kirja 18:25 Pois se sinusta, että tekisit näin, että surmaisit vanhurskaan jumalattoman kanssa, ja että vanhurskaan kävisi niin kuin jumalattoman. Pois se sinusta! Eikö koko maan tuomari tekisi oikeutta?
Genesis 18:25 That be far from you to do after this manner, to slay the righteous with the wicked: and that the righteous should be as the wicked, that be far from you: Shall not the Judge of all the earth do right?
1. Mooseksen kirja 18:26 Ja Herra sanoi: Jos minä löydän Sodomasta viisikymmentä vanhurskasta, niin minä säästän koko paikan heidän tähtensä.
Genesis 18:26 And the LORD said, If I find in Sodom fifty righteous within the city, then I will spare all the place for their sakes.
1. Mooseksen kirja 18:27 Abraham vastasi ja sanoi: Katso, minä olen rohjennut puhua Herralle, vaikka olen vain tomua ja tuhkaa.
Genesis 18:27 And Abraham answered and said, Behold now, I have taken on me to speak to the LORD, which am but dust and ashes:
1. Mooseksen kirja 18:28 Ehkä viidestäkymmenestä vanhurskaasta puuttuu viisi? Hävitättekö koko kaupungin niiden viiden takia? Hän sanoi: Jos löydän sieltä neljäkymmentäviisi, en hävitä sitä.
Genesis 18:28 Peradventure there shall lack five of the fifty righteous: will you destroy all the city for lack of five? And he said, If I find there forty and five, I will not destroy it.
1. Mooseksen kirja 18:29 Ja hän puhui hänelle vielä kerran ja sanoi: Ehkä siellä löytyy neljäkymmentä. Mutta hän sanoi: Neljänkymmenen tähden en tee sitä.
Genesis 18:29 And he spoke to him yet again, and said, Peradventure there shall be forty found there. And he said, I will not do it for forty’s sake.
1. Mooseksen kirja 18:30 Ja hän sanoi hänelle: Älköön Herra vihastuko, jos minä puhun. Ehkä siellä löytyy kolmekymmentä. Mutta hän sanoi: En tee sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä.
Genesis 18:30 And he said to him, Oh let not the LORD be angry, and I will speak: Peradventure there shall thirty be found there. And he said, I will not do it, if I find thirty there.
1. Mooseksen kirja 18:31 Ja hän sanoi: Katso, minä olen rohjennut puhua Herralle. Ehkä siellä löytyy kaksikymmentä. Mutta hän sanoi: En hävitä sitä kahdenkymmenen tähden.
Genesis 18:31 And he said, Behold now, I have taken on me to speak to the LORD: Peradventure there shall be twenty found there. And he said, I will not destroy it for twenty’s sake.
1. Mooseksen kirja 18:32 Ja hän sanoi: Älköön Herra vihastuko, jos minä vielä tämän kerran puhun. Ehkä siellä löytyy kymmenen. Ja hän sanoi: En hävitä sitä kymmenen tähden.
Genesis 18:32 And he said, Oh let not the LORD be angry, and I will speak yet but this once: Peradventure ten shall be found there. And he said, I will not destroy it for ten’s sake.
1. Mooseksen kirja 18:33 Ja Herra meni tiehensä, heti kun hän oli lakannut puhumasta Abrahamin kanssa, ja Abraham palasi kotiinsa.
Genesis 18:33 And the LORD went his way, as soon as he had left communing with Abraham: and Abraham returned to his place.
1. Mooseksen kirja 19:1 Ja illalla tuli kaksi enkeliä Sodomaan, ja Loot istui Sodoman portissa. Ja nähdessään heidät Loot nousi heitä vastaan ja kumartui kasvoilleen maahan.
Genesis 19:1 And there came two angels to Sodom at even; and Lot sat in the gate of Sodom: and Lot seeing them rose up to meet them; and he bowed himself with his face toward the ground;
1. Mooseksen kirja 19:2 Ja hän sanoi: Katsokaa nyt, herrani, poikkeakaa palvelijanne taloon ja jääkää yöksi ja peskää jalkanne, ja nouskaa sitten varhain ja menkää matkaanne. He sanoivat: Ei, vaan me jäämme kadulle yöksi.
Genesis 19:2 And he said, Behold now, my lords, turn in, I pray you, into your servant’s house, and tarry all night, and wash your feet, and you shall rise up early, and go on your ways. And they said, No; but we will abide in the street all night.
1. Mooseksen kirja 19:3 Ja hän tunsi heidän kimppuunsa kovin, ja he poikkesivat hänen luokseen ja menivät hänen taloonsa; ja hän valmisti heille pidot ja leipoi happamatonta leipää, ja he söivät.
Genesis 19:3 And he pressed on them greatly; and they turned in to him, and entered into his house; and he made them a feast, and did bake unleavened bread, and they did eat.
1. Mooseksen kirja 19:4 Mutta ennen kuin he olivat laskeutuneet levolle, kaupungin miehet, Sodoman miehet, sekä vanhat että nuoret, kaikki kansa joka puolelta, piirittivät talon.
Genesis 19:4 But before they lay down, the men of the city, even the men of Sodom, compassed the house round, both old and young, all the people from every quarter:
1. Mooseksen kirja 19:5 Ja he huusivat Lootia ja sanoivat hänelle: Missä ovat ne miehet, jotka tulivat luoksesi tänä yönä? Tuo heidät ulos meille, että me tuntisimme heidät.
Genesis 19:5 And they called to Lot, and said to him, Where are the men which came in to you this night? bring them out to us, that we may know them.
1. Mooseksen kirja 19:6 Ja Loot meni ulos heidän luokseen ovelle ja sulki oven perässään,
Genesis 19:6 And Lot went out at the door to them, and shut the door after him,
1. Mooseksen kirja 19:7 Ja sanoi: Älkää, veljet, tehkö niin pahoin.
Genesis 19:7 And said, I pray you, brothers, do not so wickedly.
1. Mooseksen kirja 19:8 Katso, minulla on kaksi tytärtä, jotka eivät ole miehestä tienneet; tuonpa heidät teille ulos ja teen heille, niinkuin te tahdon. Mutta näille miehille älkää tehkö mitään, sillä sentähden he tulivat minun kattoni varjoon.
Genesis 19:8 Behold now, I have two daughters which have not known man; let me, I pray you, bring them out to you, and do you to them as is good in your eyes: only to these men do nothing; for therefore came they under the shadow of my roof.
1. Mooseksen kirja 19:9 Ja he sanoivat: Pysykää poissa. Ja he sanoivat taas: Tämä yksi mies on tullut tänne muukalaisena asumaan, ja hänestä täytyy tulla tuomari. Nyt me teemme teille pahemmin kuin heille. Ja he ahdistivat sitä miestä, nimittäin Lootia, ja melkein murtautuivat oveen.
Genesis 19:9 And they said, Stand back. And they said again, This one fellow came in to sojourn, and he will needs be a judge: now will we deal worse with you, than with them. And they pressed sore on the man, even Lot, and came near to break the door.
1. Mooseksen kirja 19:10 Mutta miehet ojensivat kätensä ja vetivät Lootin luokseen taloon ja sulkivat oven.
Genesis 19:10 But the men put forth their hand, and pulled Lot into the house to them, and shut to the door.
1. Mooseksen kirja 19:11 Ja he sokaisivat talon ovella olevat miehet, pienet ja suuret, niin että he väsyivät löytämään oven.
Genesis 19:11 And they smote the men that were at the door of the house with blindness, both small and great: so that they wearied themselves to find the door.
1. Mooseksen kirja 19:12 Ja miehet sanoivat Lootille: Onko sinulla täällä ketään muuta? Tuo vävysi, poikasi ja tyttäresi ja kaikki, mitä sinulla on kaupungissa, pois tästä paikasta.
Genesis 19:12 And the men said to Lot, Have you here any besides? son in law, and your sons, and your daughters, and whatever you have in the city, bring them out of this place:
1. Mooseksen kirja 19:13 Sillä me hävitämme tämän paikan, koska heidän huutonsa on käynyt suureksi Herran edessä; ja Herra on lähettänyt meidät hävittämään sen.
Genesis 19:13 For we will destroy this place, because the cry of them is waxen great before the face of the LORD; and the LORD has sent us to destroy it.
1. Mooseksen kirja 19:14 Niin Loot meni ulos ja puhui vävyilleen, jotka olivat ottaneet hänen tyttärensä vaimoiksi, ja sanoi: Nouskaa ja menkää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin. Mutta vävyilleen hän oli kuin pilkkaaja.
Genesis 19:14 And Lot went out, and spoke to his sons in law, which married his daughters, and said, Up, get you out of this place; for the LORD will destroy this city. But he seemed as one that mocked to his sons in law.
1. Mooseksen kirja 19:15 Ja kun aamu koitti, enkelit kiirehtivät Lootia sanoen: Nouse, ota vaimosi ja kaksi tytärtäsi, jotka ovat täällä, ettet tuhoutuisi kaupungin syntivelan tähden.
Genesis 19:15 And when the morning arose, then the angels hastened Lot, saying, Arise, take your wife, and your two daughters, which are here; lest you be consumed in the iniquity of the city.
1. Mooseksen kirja 19:16 Ja hänen viipyillessään miehet tarttuivat hänen käteensä ja hänen vaimonsa käteen ja hänen kahden tyttärensä käteen; sillä Herra oli hänelle armollinen. Ja he veivät hänet ulos ja jättivät hänet kaupungin ulkopuolelle.
Genesis 19:16 And while he lingered, the men laid hold on his hand, and on the hand of his wife, and on the hand of his two daughters; the LORD being merciful to him: and they brought him forth, and set him without the city.
1. Mooseksen kirja 19:17 Ja kun he olivat vieneet heidät ulos, sanoi hän: Pakene henkesi edestä, älä katso taaksesi äläkä pysähdy koko tasangolle; pakene vuorille, ettette tuhoutuisi.
Genesis 19:17 And it came to pass, when they had brought them forth abroad, that he said, Escape for your life; look not behind you, neither stay you in all the plain; escape to the mountain, lest you be consumed.
1. Mooseksen kirja 19:18 Ja Loot sanoi heille: Ei niin, Herrani!
Genesis 19:18 And Lot said to them, Oh, not so, my LORD:
1. Mooseksen kirja 19:19 Katso, palvelijasi on löytänyt armon sinun silmiesi edessä, ja sinä olet tehnyt suureksi laupeutesi, jota olet minulle osoittanut pelastamalla minut henkeen. Enkä minä voi paeta vuorelle, ettei jokin onnettomuus minua kohtaisi ja minä kuolisin.
Genesis 19:19 Behold now, your servant has found grace in your sight, and you have magnified your mercy, which you have showed to me in saving my life; and I cannot escape to the mountain, lest some evil take me, and I die:
1. Mooseksen kirja 19:20 Katso, tämä kaupunki on lähellä, paettavaksi, ja se on pieni. Oi, anna minun paeta sinne (eikö se ole pieni?), että sieluni eläisi.
Genesis 19:20 Behold now, this city is near to flee to, and it is a little one: Oh, let me escape thither, (is it not a little one?) and my soul shall live.
1. Mooseksen kirja 19:21 Ja hän sanoi hänelle: Katso, minä olen ottanut sinut kuulluksi tässäkin asiassa, enkä hävitä tätä kaupunkia, josta olet puhunut.
Genesis 19:21 And he said to him, See, I have accepted you concerning this thing also, that I will not overthrow this city, for the which you have spoken.
1. Mooseksen kirja 19:22 Kiirehdi, pakene sinne, sillä en voi tehdä mitään, ennen kuin olet sinne saapunut. Sentähden kaupungin nimeksi annettiin Soar.
Genesis 19:22 Haste you, escape thither; for I cannot do anything till you be come thither. Therefore the name of the city was called Zoar.
1. Mooseksen kirja 19:23 Aurinko oli noussut maan päälle, kun Loot meni Sooariin.
Genesis 19:23 The sun was risen on the earth when Lot entered into Zoar.
1. Mooseksen kirja 19:24 Silloin Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran luota taivaasta;
Genesis 19:24 Then the LORD rained on Sodom and on Gomorrah brimstone and fire from the LORD out of heaven;
1. Mooseksen kirja 19:25 Ja hän hävitti nuo kaupungit ja koko tasangon ja kaikki kaupunkien asukkaat ja maan kasvillisuuden.
Genesis 19:25 And he overthrew those cities, and all the plain, and all the inhabitants of the cities, and that which grew on the ground.
1. Mooseksen kirja 19:26 Mutta hänen vaimonsa katsoi taakseen ja muuttui suolapatsaaksi.
Genesis 19:26 But his wife looked back from behind him, and she became a pillar of salt.
1. Mooseksen kirja 19:27 Ja Abraham nousi varhain aamulla ja meni paikkaan, jossa hän oli seisonut Herran edessä.
Genesis 19:27 And Abraham got up early in the morning to the place where he stood before the LORD:
1. Mooseksen kirja 19:28 Ja hän katsoi Sodomaan ja Gomorraan ja koko tasangolle päin ja näki, ja katso, maan savu nousi kuin pätsin savu.
Genesis 19:28 And he looked toward Sodom and Gomorrah, and toward all the land of the plain, and beheld, and, see, the smoke of the country went up as the smoke of a furnace.
1. Mooseksen kirja 19:29 Ja kun Jumala tuhosi tasangon kaupungit, Jumala muisti Abrahamin ja lähetti Lootin pois hävityksen keskeltä, kun hän oli hävittänyt ne kaupungit, joissa Loot asui.
Genesis 19:29 And it came to pass, when God destroyed the cities of the plain, that God remembered Abraham, and sent Lot out of the middle of the overthrow, when he overthrew the cities in the which Lot dwelled.
1. Mooseksen kirja 19:30 Ja Loot nousi Sooarista ja asettui vuorelle kahden tyttärensä kanssa, sillä hän pelkäsi asua Sooarissa; ja hän asui luolassa, hän ja hänen kaksi tytärtään.
Genesis 19:30 And Lot went up out of Zoar, and dwelled in the mountain, and his two daughters with him; for he feared to dwell in Zoar: and he dwelled in a cave, he and his two daughters.
1. Mooseksen kirja 19:31 Ja vanhempi sanoi nuoremmalle: Isämme on vanha, eikä maan päällä ole ketään miestä, joka tulisi meidän luoksemme kaiken maan tavan mukaan.
Genesis 19:31 And the firstborn said to the younger, Our father is old, and there is not a man in the earth to come in to us after the manner of all the earth:
1. Mooseksen kirja 19:32 Tulkaa, juotetaan isällemme viiniä ja maataan hänen kanssaan, että saisimme isältämme jälkeläisiä.
Genesis 19:32 Come, let us make our father drink wine, and we will lie with him, that we may preserve seed of our father.
1. Mooseksen kirja 19:33 Ja he juottivat isälleen viiniä sinä yönä; ja vanhempi meni sisään ja makasi isänsä kanssa; eikä tämä huomannut, milloin hän makasi eikä milloin hän nousi.
Genesis 19:33 And they made their father drink wine that night: and the firstborn went in, and lay with her father; and he perceived not when she lay down, nor when she arose.
1. Mooseksen kirja 19:34 Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: Katso, minä makasin viime yönä isäni kanssa; juottakaamme hänen kanssaan viiniä tänäkin yönä; mene sinä sisään ja makaa hänen kanssaan, että saisimme isältämme jälkeläisiä.
Genesis 19:34 And it came to pass on the morrow, that the firstborn said to the younger, Behold, I lay last night with my father: let us make him drink wine this night also; and go you in, and lie with him, that we may preserve seed of our father.
1. Mooseksen kirja 19:35 Ja he juottivat sinäkin yönä viiniä isälleen; ja nuorempi nousi ja makasi hänen kanssaan; eikä tämä huomannut, milloin tyttö makasi eikä milloin hän nousi.
Genesis 19:35 And they made their father drink wine that night also: and the younger arose, and lay with him; and he perceived not when she lay down, nor when she arose.
1. Mooseksen kirja 19:36 Näin Lootin molemmat tyttäret tulivat raskaaksi isästään.
Genesis 19:36 Thus were both the daughters of Lot with child by their father.
1. Mooseksen kirja 19:37 Ja esikoinen synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Moab; hänestä polveutuvat mooabilaiset aina tähän päivään asti.
Genesis 19:37 And the first born bore a son, and called his name Moab: the same is the father of the Moabites to this day.
1. Mooseksen kirja 19:38 Ja nuorempi synnytti myös pojan ja antoi hänelle nimen Benammi; hänestä polveutuvat ammonilaiset aina tähän päivään asti.
Genesis 19:38 And the younger, she also bore a son, and called his name Benammi: the same is the father of the children of Ammon to this day.
1. Mooseksen kirja 20:1 Ja Abraham siirtyi sieltä Etelämaahan ja asettui Kadešin ja Surin välille ja oli muukalaisena Gerarissa.
Genesis 20:1 And Abraham journeyed from there toward the south country, and dwelled between Kadesh and Shur, and sojourned in Gerar.
1. Mooseksen kirja 20:2 Ja Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: Hän on minun sisareni. Niin Abimelek, Gerarin kuningas, lähetti ja antoi Saaran hakea.
Genesis 20:2 And Abraham said of Sarah his wife, She is my sister: and Abimelech king of Gerar sent, and took Sarah.
1. Mooseksen kirja 20:3 Mutta Jumala tuli Abimelekin luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: Katso, sinä kuolet sen naisen tähden, jonka olet ottanut; sillä hän on toisen miehen vaimo.
Genesis 20:3 But God came to Abimelech in a dream by night, and said to him, Behold, you are but a dead man, for the woman which you have taken; for she is a man’s wife.
1. Mooseksen kirja 20:4 Mutta Abimelek ei ollut tullut hänen lähelleen, ja hän sanoi: Herra, surmaatko sinä myös vanhurskaan kansan?
Genesis 20:4 But Abimelech had not come near her: and he said, LORD, will you slay also a righteous nation?
1. Mooseksen kirja 20:5 Eikö hän sanonut minulle: 'Hän on minun sisareni?' Ja hän itse sanoi: 'Hän on minun veljeni'. Olen tehnyt tämän sydämeni vilpittömyydessä ja kätteni viattomuudessa.
Genesis 20:5 Said he not to me, She is my sister? and she, even she herself said, He is my brother: in the integrity of my heart and innocence of my hands have I done this.
1. Mooseksen kirja 20:6 Ja Jumala sanoi hänelle unessa: Niin, minä tiedän, että teit tämän sydämesi vilpittömyydessä; sillä minäkin estin sinua tekemästä syntiä minua vastaan; sentähden minä en sallinut sinun koskea häneen.
Genesis 20:6 And God said to him in a dream, Yes, I know that you did this in the integrity of your heart; for I also withheld you from sinning against me: therefore suffered I you not to touch her.
1. Mooseksen kirja 20:7 Anna nyt miehelle takaisin hänen vaimonsa, sillä hän on profeetta, ja hän rukoilee sinun puolestasi, ja sinä saat elää. Mutta jos et anna häntä takaisin, niin tiedä, että sinä kuolet, sinä ja kaikki omaisesi.
Genesis 20:7 Now therefore restore the man his wife; for he is a prophet, and he shall pray for you, and you shall live: and if you restore her not, know you that you shall surely die, you, and all that are yours.
1. Mooseksen kirja 20:8 Niin Abimelek nousi varhain aamulla ja kutsui kaikki palvelijansa ja kertoi heille kaiken tämän; ja miehet pelkäsivät kovasti.
Genesis 20:8 Therefore Abimelech rose early in the morning, and called all his servants, and told all these things in their ears: and the men were sore afraid.
1. Mooseksen kirja 20:9 Niin Abimelek kutsui Abrahamin ja sanoi hänelle: Mitä olet meille tehnyt? Ja millä minä olen sinua rikkonut? Sillä olet saattanut minut ja valtakuntani näin suureen syntiin? Olet tehnyt minulle tekoja, joita ei pitäisi tehdä.
Genesis 20:9 Then Abimelech called Abraham, and said to him, What have you done to us? and what have I offended you, that you have brought on me and on my kingdom a great sin? you have done deeds to me that ought not to be done.
1. Mooseksen kirja 20:10 Ja Abimelek sanoi Abrahamille: Mitä sinä näit, että tämän teit?
Genesis 20:10 And Abimelech said to Abraham, What saw you, that you have done this thing?
1. Mooseksen kirja 20:11 Ja Abraham sanoi: Minä ajattelin: 'Ei tässä paikassa ole Jumalan pelkoa, ja he tappavat minut vaimoni tähden.'
Genesis 20:11 And Abraham said, Because I thought, Surely the fear of God is not in this place; and they will slay me for my wife’s sake.
1. Mooseksen kirja 20:12 Ja kuitenkin hän on minun sisareni; hän on isäni tytär, mutta ei äitini tytär; ja hänestä tuli minun vaimoni.
Genesis 20:12 And yet indeed she is my sister; she is the daughter of my father, but not the daughter of my mother; and she became my wife.
1. Mooseksen kirja 20:13 Ja kun Jumala saattoi minut harhailemaan isäni kodista, sanoin minä hänelle: Osoita minulle tämä ystävällisyytesi: Joka paikassa, minne tulemme, sano minusta: 'Hän on veljeni'.
Genesis 20:13 And it came to pass, when God caused me to wander from my father’s house, that I said to her, This is your kindness which you shall show to me; at every place where we shall come, say of me, He is my brother.
1. Mooseksen kirja 20:14 Ja Abimelek otti lampaita ja nautakarjaa, palvelijoita ja palvelijattaria ja antoi ne Abrahamille ja antoi hänelle takaisin hänen vaimonsa Saaran.
Genesis 20:14 And Abimelech took sheep, and oxen, and menservants, and womenservants, and gave them to Abraham, and restored him Sarah his wife.
1. Mooseksen kirja 20:15 Ja Abimelek sanoi: Katso, minun maani on avoinna edessäsi; asu, missä sinulle otollinen olo on.
Genesis 20:15 And Abimelech said, Behold, my land is before you: dwell where it pleases you.
1. Mooseksen kirja 20:16 Ja Saaralle hän sanoi: Katso, minä olen antanut veljellesi tuhat hopearahaa. Katso, hän on oleva sinulle silmien peitteenä, kaikille, jotka ovat sinun kanssasi, ja kaikille muillekin. Näin Saara sai nuhteen.
Genesis 20:16 And to Sarah he said, Behold, I have given your brother a thousand pieces of silver: behold, he is to you a covering of the eyes, to all that are with you, and with all other: thus she was reproved.
1. Mooseksen kirja 20:17 Niin Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin, hänen vaimonsa ja hänen palvelijattarensa, ja he saivat lapsia.
Genesis 20:17 So Abraham prayed to God: and God healed Abimelech, and his wife, and his maidservants; and they bore children.
1. Mooseksen kirja 20:18 Sillä Herra oli sulkenut pisteellisesti kaikkien Abimelekin suvun kohdut Saaran, Abrahamin vaimon, tähden.
Genesis 20:18 For the LORD had fast closed up all the wombs of the house of Abimelech, because of Sarah Abraham’s wife.
1. Mooseksen kirja 21:1 Ja Herra piti Saarasta huolen, niin kuin oli sanonut, ja Herra teki Saaralle, niin kuin oli sanonut.
Genesis 21:1 And the LORD visited Sarah as he had said, and the LORD did to Sarah as he had spoken.
1. Mooseksen kirja 21:2 Sillä Saara tuli raskaaksi ja synnytti Abrahamille pojan hänen vanhalla iällään, sinä aikana, josta Jumala oli hänelle sanonut.
Genesis 21:2 For Sarah conceived, and bore Abraham a son in his old age, at the set time of which God had spoken to him.
1. Mooseksen kirja 21:3 Ja Abraham antoi poikansa, jonka Saara oli hänelle synnyttänyt, nimen Iisak.
Genesis 21:3 And Abraham called the name of his son that was born to him, whom Sarah bore to him, Isaac.
1. Mooseksen kirja 21:4 Ja Abraham ympärileikkasi poikansa Iisakin, tämän ollessa kahdeksan päivän vanha, niin kuin Jumala oli häntä käskenyt.
Genesis 21:4 And Abraham circumcised his son Isaac being eight days old, as God had commanded him.
1. Mooseksen kirja 21:5 Ja Abraham oli sadan vuoden vanha, kun hänen poikansa Iisak syntyi hänelle.
Genesis 21:5 And Abraham was an hundred years old, when his son Isaac was born to him.
1. Mooseksen kirja 21:6 Ja Saara sanoi: Jumala on saanut minut nauramaan, niin että kaikki, jotka kuulevat, nauravat kanssani.
Genesis 21:6 And Sarah said, God has made me to laugh, so that all that hear will laugh with me.
1. Mooseksen kirja 21:7 Ja hän sanoi: Kuka olisi sanonut Abrahamille: 'Saaran pitäisi imettää lapsia?' Sillä minä olen synnyttänyt hänelle pojan hänen vanhalla iällään.
Genesis 21:7 And she said, Who would have said to Abraham, that Sarah should have given children suck? for I have born him a son in his old age.
1. Mooseksen kirja 21:8 Ja lapsi kasvoi, ja hänet vieroitettiin. Ja Abraham laittoi suuret pidot sinä päivänä, jona Iisak vieroitettiin.
Genesis 21:8 And the child grew, and was weaned: and Abraham made a great feast the same day that Isaac was weaned.
1. Mooseksen kirja 21:9 Ja Saara näki egyptiläisen Haagarin pojan, jonka tämä oli Abrahamille synnyttänyt, pilkkaavan.
Genesis 21:9 And Sarah saw the son of Hagar the Egyptian, which she had born to Abraham, mocking.
1. Mooseksen kirja 21:10 Sentähden hän sanoi Abrahamille: Aja pois tämä orjatar ja hänen poikansa, sillä tämän orjattaren poika ei ole perivä minun poikani, ei Iisakin, kanssa.
Genesis 21:10 Why she said to Abraham, Cast out this female slave and her son: for the son of this female slave shall not be heir with my son, even with Isaac.
1. Mooseksen kirja 21:11 Ja asia oli Abrahamille hyvin ikävä hänen poikansa tähden.
Genesis 21:11 And the thing was very grievous in Abraham’s sight because of his son.
1. Mooseksen kirja 21:12 Ja Jumala sanoi Abrahamille: Älköön se olko paha sinulle pojan ja orjattaresi tähden; kaikessa, mitä Saara sinulle sanoo, kuuntele häntä, sillä Iisakista sinulle annetaan jälkeläiset.
Genesis 21:12 And God said to Abraham, Let it not be grievous in your sight because of the lad, and because of your female slave; in all that Sarah has said to you, listen to her voice; for in Isaac shall your seed be called.
1. Mooseksen kirja 21:13 Ja myös orjattaresi pojasta minä teen kansan, koska hän on sinun jälkeläisesi.
Genesis 21:13 And also of the son of the female slave will I make a nation, because he is your seed.
1. Mooseksen kirja 21:14 Ja Abraham nousi varhain aamulla, otti leivän ja vesileilin ja antoi ne Haagarille, pani ne hänen olalleen, ja lapsen, ja päästi hänet menemään; ja Haagar lähti ja harhaili Beerseban erämaassa.
Genesis 21:14 And Abraham rose up early in the morning, and took bread, and a bottle of water, and gave it to Hagar, putting it on her shoulder, and the child, and sent her away: and she departed, and wandered in the wilderness of Beersheba.
1. Mooseksen kirja 21:15 Ja vesi loppui leilistä, ja hän heitti lapsen yhden pensaan alle.
Genesis 21:15 And the water was spent in the bottle, and she cast the child under one of the shrubs.
1. Mooseksen kirja 21:16 Niin hän meni ja istui hänen eteensä, hyvän matkan päähän, kuin jousenlaukauksen päähän; sillä hän sanoi: Älköön minun nähtäkö lapsen kuolemaa. Niin hän istui hänen eteensä, korotti äänensä ja itki.
Genesis 21:16 And she went, and sat her down over against him a good way off, as it were a bow shot: for she said, Let me not see the death of the child. And she sat over against him, and lift up her voice, and wept.
1. Mooseksen kirja 21:17 Ja Jumala kuuli pojan äänen, ja Jumalan enkeli huusi Haagarille taivaasta ja sanoi hänelle: Mikä sinua vaivaa, Haagar? Älä pelkää, sillä Jumala on kuullut pojan äänen siellä, missä hän on.
Genesis 21:17 And God heard the voice of the lad; and the angel of God called to Hagar out of heaven, and said to her, What ails you, Hagar? fear not; for God has heard the voice of the lad where he is.
1. Mooseksen kirja 21:18 Nouse, nosta poika ja pidä häntä kädessäsi, sillä minä teen hänestä suuren kansan.
Genesis 21:18 Arise, lift up the lad, and hold him in your hand; for I will make him a great nation.
1. Mooseksen kirja 21:19 Ja Jumala avasi hänen silmänsä, ja hän näki vesikaivon; ja hän meni ja täytti leilin vedellä ja antoi pojan juoda.
Genesis 21:19 And God opened her eyes, and she saw a well of water; and she went, and filled the bottle with water, and gave the lad drink.
1. Mooseksen kirja 21:20 Ja Jumala oli pojan kanssa; ja hän kasvoi ja asui erämaassa, ja hänestä tuli jousimies.
Genesis 21:20 And God was with the lad; and he grew, and dwelled in the wilderness, and became an archer.
1. Mooseksen kirja 21:21 Ja hän asui Paranin erämaassa, ja hänen äitinsä otti hänelle vaimon Egyptin maasta.
Genesis 21:21 And he dwelled in the wilderness of Paran: and his mother took him a wife out of the land of Egypt.
1. Mooseksen kirja 21:22 Siihen aikaan Abimelek ja hänen sotapäällikkönsä Piikol puhuivat Abrahamille sanoen: Jumala on sinun kanssasi kaikessa, mitä teet,
Genesis 21:22 And it came to pass at that time, that Abimelech and Phichol the chief captain of his host spoke to Abraham, saying, God is with you in all that you do:
1. Mooseksen kirja 21:23 Vanno nyt minulle tässä Jumalan kautta, ettet ole petollinen minulle etkä pojalleni etkä poikani pojalle; vaan tee sinä minulle ja tälle maalle, jossa olet muukalaisena asunut, niin kuin minä olen sinulle tehnyt.
Genesis 21:23 Now therefore swear to me here by God that you will not deal falsely with me, nor with my son, nor with my son’s son: but according to the kindness that I have done to you, you shall do to me, and to the land wherein you have sojourned.
1. Mooseksen kirja 21:24 Ja Abraham sanoi: Minä vannon.
Genesis 21:24 And Abraham said, I will swear.
1. Mooseksen kirja 21:25 Ja Abraham nuhteli Abimelekia vesikaivon tähden, jonka Abimelekin palvelijat olivat väkivalloin vallanneet.
Genesis 21:25 And Abraham reproved Abimelech because of a well of water, which Abimelech’s servants had violently taken away.
1. Mooseksen kirja 21:26 Abimelek sanoi: En tiedä, kuka tämän teki. Et sinä ole minulle kertonut, enkä ole siitä kuullut ennen kuin tänään.
Genesis 21:26 And Abimelech said, I know not who has done this thing; neither did you tell me, neither yet heard I of it, but to day.
1. Mooseksen kirja 21:27 Ja Abraham otti lampaita ja nautakarjaa ja antoi ne Abimelekille; ja he tekivät liiton keskenään.
Genesis 21:27 And Abraham took sheep and oxen, and gave them to Abimelech; and both of them made a covenant.
1. Mooseksen kirja 21:28 Ja Abraham asetti seitsemän uuhikaritsaa laumasta erilleen.
Genesis 21:28 And Abraham set seven ewe lambs of the flock by themselves.
1. Mooseksen kirja 21:29 Ja Abimelek sanoi Abrahamille: Mitä tarkoittavat nämä seitsemän karitsaa, jotka olet asettanut erilleen?
Genesis 21:29 And Abimelech said to Abraham, What mean these seven ewe lambs which you have set by themselves?
1. Mooseksen kirja 21:30 Ja hän sanoi: Nämä seitsemän karitsaa sinun pitää ottamaan minun kädestäni, että ne olisivat minulle todistukseksi siitä, että minä olen tämän kaivon kaivanut.
Genesis 21:30 And he said, For these seven ewe lambs shall you take of my hand, that they may be a witness to me, that I have dig this well.
1. Mooseksen kirja 21:31 Sentähden hän kutsui sitä paikkaa Beersebaksi, koska siellä he molemmat vannoivat valan.
Genesis 21:31 Why he called that place Beersheba; because there they swore both of them.
1. Mooseksen kirja 21:32 Näin he tekivät liiton Beersebassa; silloin Abimelek nousi ja hänen sotapäällikkönsä Piikol palasi filistealaisten maahan.
Genesis 21:32 Thus they made a covenant at Beersheba: then Abimelech rose up, and Phichol the chief captain of his host, and they returned into the land of the Philistines.
1. Mooseksen kirja 21:33 Ja Abraham istutti lehdon Beersebaan ja huusi siellä avuksi Herran, iankaikkisen Jumalan, nimeä.
Genesis 21:33 And Abraham planted a grove in Beersheba, and called there on the name of the LORD, the everlasting God.
1. Mooseksen kirja 21:34 Ja Abraham oleskeli muukalaisena filistealaisten maassa monta päivää.
Genesis 21:34 And Abraham sojourned in the Philistines’ land many days.
1. Mooseksen kirja 22:1 Ja näiden tapausten jälkeen Jumala kiusasi Abrahamia ja sanoi hänelle: Abraham! Hän vastasi: Katso, tässä minä olen.
Genesis 22:1 And it came to pass after these things, that God did tempt Abraham, and said to him, Abraham: and he said, Behold, here I am.
1. Mooseksen kirja 22:2 Ja hän sanoi: Ota nyt ainokainen poikasi Iisak, jota rakastat, ja mene Morian maahan; ja uhraa hänet siellä polttouhriksi yhdellä niistä vuorista, jotka minä sinulle osoitan.
Genesis 22:2 And he said, Take now your son, your only son Isaac, whom you love, and get you into the land of Moriah; and offer him there for a burnt offering on one of the mountains which I will tell you of.
1. Mooseksen kirja 22:3 Ja Abraham nousi varhain aamulla ja satuloi aasinsa ja otti mukaansa kaksi palvelijaansa ja poikansa Iisakin ja halkaisi puut polttouhria varten. Sitten hän nousi ja meni siihen paikkaan, jonka Jumala oli hänelle sanonut.
Genesis 22:3 And Abraham rose up early in the morning, and saddled his ass, and took two of his young men with him, and Isaac his son, and split the wood for the burnt offering, and rose up, and went to the place of which God had told him.
1. Mooseksen kirja 22:4 Kolmantena päivänä Abraham nosti silmänsä ja näki paikan kaukaa.
Genesis 22:4 Then on the third day Abraham lifted up his eyes, and saw the place afar off.
1. Mooseksen kirja 22:5 Ja Abraham sanoi palvelijoilleen: Jääkää tähän aasin kanssa, ja minä ja poika menemme tuonne ja kumarramme ja tulemme sitten takaisin teidän luoksenne.
Genesis 22:5 And Abraham said to his young men, Abide you here with the ass; and I and the lad will go yonder and worship, and come again to you.
1. Mooseksen kirja 22:6 Ja Abraham otti polttouhripuut ja pani ne poikansa Iisakin selkään; ja hän otti käteensä tulen ja veitsen; ja he kulkivat molemmat yhdessä.
Genesis 22:6 And Abraham took the wood of the burnt offering, and laid it on Isaac his son; and he took the fire in his hand, and a knife; and they went both of them together.
1. Mooseksen kirja 22:7 Ja Iisak puhui isälleen Abrahamille ja sanoi: Isäni! Hän vastasi: Tässä minä olen, poikani. Hän sanoi: Katso, tässä on tuli ja puut, mutta missä on polttouhrikaritsa?
Genesis 22:7 And Isaac spoke to Abraham his father, and said, My father: and he said, Here am I, my son. And he said, Behold the fire and the wood: but where is the lamb for a burnt offering?
1. Mooseksen kirja 22:8 Ja Abraham sanoi: Poikani, Jumala kyllä katsoo itselleen lampaan polttouhriksi. Niin he menivät molemmat yhdessä.
Genesis 22:8 And Abraham said, My son, God will provide himself a lamb for a burnt offering: so they went both of them together.
1. Mooseksen kirja 22:9 Ja he tulivat siihen paikkaan, jonka Jumala oli hänelle sanonut; ja Abraham rakensi sinne alttarin ja latoi puut, ja sitoi poikansa Iisakin, ja laski hänet alttarille puiden päälle.
Genesis 22:9 And they came to the place which God had told him of; and Abraham built an altar there, and laid the wood in order, and bound Isaac his son, and laid him on the altar on the wood.
1. Mooseksen kirja 22:10 Ja Abraham ojensi kätensä ja otti veitsen teurastaakseen poikansa.
Genesis 22:10 And Abraham stretched forth his hand, and took the knife to slay his son.
1. Mooseksen kirja 22:11 Ja Herran enkeli huusi hänelle taivaasta ja sanoi: Abraham, Abraham! Hän vastasi: Tässä minä olen.
Genesis 22:11 And the angel of the LORD called to him out of heaven, and said, Abraham, Abraham: and he said, Here am I.
1. Mooseksen kirja 22:12 Ja hän sanoi: Älä satuta kättäsi poikaan äläkä tee hänelle mitään; sillä nyt tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, koska et ole kieltänyt minulta ainokaista poikaasi.
Genesis 22:12 And he said, Lay not your hand on the lad, neither do you any thing to him: for now I know that you fear God, seeing you have not withheld your son, your only son from me.
1. Mooseksen kirja 22:13 Ja Abraham nosti silmänsä ja näki, ja katso, hänen takanaan oli pässi sarvistaan takertunut pensaikkoon. Ja Abraham meni ja otti pässin ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta.
Genesis 22:13 And Abraham lifted up his eyes, and looked, and behold behind him a ram caught in a thicket by his horns: and Abraham went and took the ram, and offered him up for a burnt offering in the stead of his son.
1. Mooseksen kirja 22:14 Ja Abraham antoi sille paikalle nimen Jehovajire; niin kuin tänäkin päivänä sanotaan: Herran vuorella se nähdään.
Genesis 22:14 And Abraham called the name of that place Jehovahjireh: as it is said to this day, In the mount of the LORD it shall be seen.
1. Mooseksen kirja 22:15 Ja Herran enkeli huusi Abrahamille taivaasta toistamiseen,
Genesis 22:15 And the angel of the LORD called to Abraham out of heaven the second time,
1. Mooseksen kirja 22:16 Ja sanoi: Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra, koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi,
Genesis 22:16 And said, By myself have I sworn, said the LORD, for because you have done this thing, and have not withheld your son, your only son:
1. Mooseksen kirja 22:17 Että minä siunaten siunaan sinua ja teen sinun jälkeläisesi lukuisiksi kuin taivaan tähdet ja kuin hiekka meren rannalla; ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit,
Genesis 22:17 That in blessing I will bless you, and in multiplying I will multiply your seed as the stars of the heaven, and as the sand which is on the sea shore; and your seed shall possess the gate of his enemies;
1. Mooseksen kirja 22:18 Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan kansakunnat, koska olit kuuliainen minun äänelleni.
Genesis 22:18 And in your seed shall all the nations of the earth be blessed; because you have obeyed my voice.
1. Mooseksen kirja 22:19 Niin Abraham palasi nuorten miestensä luo, ja he nousivat ja menivät yhdessä Beersebaan; ja Abraham jäi Beersebaan.
Genesis 22:19 So Abraham returned to his young men, and they rose up and went together to Beersheba; and Abraham dwelled at Beersheba.
1. Mooseksen kirja 22:20 Näiden tapausten jälkeen Abrahamille ilmoitettiin: Katso, Milka on myös synnyttänyt lapsia veljellesi Naahorille,
Genesis 22:20 And it came to pass after these things, that it was told Abraham, saying, Behold, Milcah, she has also born children to your brother Nahor;
1. Mooseksen kirja 22:21 Hus, hänen esikoisensa, ja Bus, hänen veljensä, ja Kemuel, Aramin isä,
Genesis 22:21 Huz his firstborn, and Buz his brother, and Kemuel the father of Aram,
1. Mooseksen kirja 22:22 Kesed, Haso, Pildas, Jidlap ja Betuel.
Genesis 22:22 And Chesed, and Hazo, and Pildash, and Jidlaph, and Bethuel.
1. Mooseksen kirja 22:23 Ja Betuel siitti Rebekan; nämä kahdeksan synnytti Milka Naahorille, Abrahamin veljelle.
Genesis 22:23 And Bethuel begat Rebekah: these eight Milcah did bear to Nahor, Abraham’s brother.
1. Mooseksen kirja 22:24 Ja hänen sivuvaimonsa, jonka nimi oli Reuma, synnytti myös Tebahin, Gahamin, Tahahan ja Maakan.
Genesis 22:24 And his concubine, whose name was Reumah, she bore also Tebah, and Gaham, and Thahash, and Maachah.
1. Mooseksen kirja 23:1 Ja Saara oli sata kaksikymmentä seitsemän vuotta vanha. Nämä olivat Saaran elinvuodet.
Genesis 23:1 And Sarah was an hundred and seven and twenty years old: these were the years of the life of Sarah.
1. Mooseksen kirja 23:2 Ja Saara kuoli Kirjat-Arbassa, se on Hebronissa Kanaanin maassa; ja Abraham tuli suremaan Saaraa ja itkemään häntä.
Genesis 23:2 And Sarah died in Kirjatharba; the same is Hebron in the land of Canaan: and Abraham came to mourn for Sarah, and to weep for her.
1. Mooseksen kirja 23:3 Ja Abraham nousi kuolleensa luota ja puhui heettiläisille sanoen:
Genesis 23:3 And Abraham stood up from before his dead, and spoke to the sons of Heth, saying,
1. Mooseksen kirja 23:4 Minä olen muukalainen ja vieras teidän luonanne: antakaa minulle perintöhauta luonanne, että haudaisin vainajani pois näkyvistäni.
Genesis 23:4 I am a stranger and a sojourner with you: give me a possession of a burial plot with you, that I may bury my dead out of my sight.
1. Mooseksen kirja 23:5 Ja heetiläiset vastasivat Abrahamille sanoen hänelle:
Genesis 23:5 And the children of Heth answered Abraham, saying to him,
1. Mooseksen kirja 23:6 Kuule meitä, herrani! Sinä olet mahtava ruhtinas meidän keskellämme. Hautaa vainajasi parhaaseen hautaamme. Kukaan meistä ei kiellä sinulta hautaansa, ettet sinä itse haudaisi vainajaasi.
Genesis 23:6 Hear us, my lord: you are a mighty prince among us: in the choice of our sepulchers bury your dead; none of us shall withhold from you his sepulcher, but that you may bury your dead.
1. Mooseksen kirja 23:7 Ja Abraham nousi ja kumarsi maan kansaa, heettiläisiä.
Genesis 23:7 And Abraham stood up, and bowed himself to the people of the land, even to the children of Heth.
1. Mooseksen kirja 23:8 Ja hän puhui heidän kanssaan sanoen: Jos teidän mielenne on, että minä hautaan vainajani pois silmieni edestä, niin kuulkaa minua ja rukoilkaa minun puolestani Efronia, Sooharin poikaa,
Genesis 23:8 And he communed with them, saying, If it be your mind that I should bury my dead out of my sight; hear me, and entreat for me to Ephron the son of Zohar,
1. Mooseksen kirja 23:9 Että hän antaisi minulle Makpelan luolan, joka hänellä on ja on hänen vainionsa laidalla; niin paljon kuin se on arvoista, hän antakoon sen minulle perintöhaudaksi teidän keskuudessanne.
Genesis 23:9 That he may give me the cave of Machpelah, which he has, which is in the end of his field; for as much money as it is worth he shall give it me for a possession of a burial plot among you.
1. Mooseksen kirja 23:10 Ja Efron asui heettiläisten keskellä. Ja heettiläinen Efron vastasi Abrahamille heettiläisten kuullen, kaikkien niiden, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista, sanoen:
Genesis 23:10 And Ephron dwelled among the children of Heth: and Ephron the Hittite answered Abraham in the audience of the children of Heth, even of all that went in at the gate of his city, saying,
1. Mooseksen kirja 23:11 Ei, herrani, kuule minua. Pellon minä annan sinulle, ja luolan, joka siinä on, minä annan sen sinulle; kansani lasten nähden minä annan sen sinulle; haudatkaa vainajanne.
Genesis 23:11 No, my lord, hear me: the field give I you, and the cave that is therein, I give it you; in the presence of the sons of my people give I it you: bury your dead.
1. Mooseksen kirja 23:12 Ja Abraham kumartui maan kansan edessä.
Genesis 23:12 And Abraham bowed down himself before the people of the land.
1. Mooseksen kirja 23:13 Ja hän puhui Efronille maan kansan kuullen sanoen: Mutta jos sinä sen annat, niin kuule minua! Minä annan sinulle rahaa pellosta; ota se minulta, ja minä hautaan vainajani sinne.
Genesis 23:13 And he spoke to Ephron in the audience of the people of the land, saying, But if you will give it, I pray you, hear me: I will give you money for the field; take it of me, and I will bury my dead there.
1. Mooseksen kirja 23:14 Ja Efron vastasi Abrahamille sanoen hänelle:
Genesis 23:14 And Ephron answered Abraham, saying to him,
1. Mooseksen kirja 23:15 Herrani, kuuntele minua: maa on neljänsadan hopeasekelin arvoinen; mitä se minun ja sinun väliini kuuluu? Haudatkaa siis vainajanne.
Genesis 23:15 My lord, listen to me: the land is worth four hundred shekels of silver; what is that between me and you? bury therefore your dead.
1. Mooseksen kirja 23:16 Ja Abraham kuuli Efronia, ja Abraham punnitsi Efronille hopean, jonka tämä oli maininnut heettiläisten kuullen, neljäsataa sekeliä hopeaa, käypää rahaa kauppiaiden luona.
Genesis 23:16 And Abraham listened to Ephron; and Abraham weighed to Ephron the silver, which he had named in the audience of the sons of Heth, four hundred shekels of silver, current money with the merchant.
1. Mooseksen kirja 23:17 Ja Efronin vainio, joka oli Makpelassa, Mamren itään, sekä vainio että siinä oleva luola ja kaikki puut, jotka kasvoivat vainiolla ja kaikkialla sen ympärillä, vahvistettiin.
Genesis 23:17 And the field of Ephron which was in Machpelah, which was before Mamre, the field, and the cave which was therein, and all the trees that were in the field, that were in all the borders round about, were made sure
1. Mooseksen kirja 23:18 Abrahamille perintöosaksi heettiläisten nähden, kaikkien niiden edessä, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista.
Genesis 23:18 To Abraham for a possession in the presence of the children of Heth, before all that went in at the gate of his city.
1. Mooseksen kirja 23:19 Ja tämän jälkeen Abraham hautasi vaimonsa Saaran Makpelan vainion luolaan, joka on Mamren kohdalla; se on Hebron Kanaanin maassa.
Genesis 23:19 And after this, Abraham buried Sarah his wife in the cave of the field of Machpelah before Mamre: the same is Hebron in the land of Canaan.
1. Mooseksen kirja 23:20 Ja vainio ja siinä oleva luola annettiin Abrahamin perintöhaudaksi Heetin poikien toimesta.
Genesis 23:20 And the field, and the cave that is therein, were made sure to Abraham for a possession of a burial plot by the sons of Heth.
1. Mooseksen kirja 24:1 Ja Abraham oli vanha ja ikääntynyt, ja Herra oli siunannut Abrahamia kaikessa.
Genesis 24:1 And Abraham was old, and well stricken in age: and the LORD had blessed Abraham in all things.
1. Mooseksen kirja 24:2 Niin Abraham sanoi talonsa vanhimmalle palvelijalle, joka hallitsi kaikkea, mitä hänellä oli: Pane kätesi minun kupeeni alle,
Genesis 24:2 And Abraham said to his oldest servant of his house, that ruled over all that he had, Put, I pray you, your hand under my thigh:
1. Mooseksen kirja 24:3 Ja minä vannotan sinua Herran, taivaan Jumalan ja maan Jumalan, kautta, ettet ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden keskuudessa minä asun,
Genesis 24:3 And I will make you swear by the LORD, the God of heaven, and the God of the earth, that you shall not take a wife to my son of the daughters of the Canaanites, among whom I dwell:
1. Mooseksen kirja 24:4 Vaan sinä menet minun maahani ja sukuni luo ja otat sieltä vaimon pojalleni Iisakille.
Genesis 24:4 But you shall go to my country, and to my kindred, and take a wife to my son Isaac.
1. Mooseksen kirja 24:5 Ja palvelija sanoi hänelle: Ehkä nainen ei suostu seuraamaan minua tähän maahan; pitääkö minun tuoda poikasi takaisin siihen maahan, josta tulit?
Genesis 24:5 And the servant said to him, Peradventure the woman will not be willing to follow me to this land: must I needs bring your son again to the land from from where you came?
1. Mooseksen kirja 24:6 Ja Abraham sanoi hänelle: Varo, ettet vie poikaani sinne takaisin.
Genesis 24:6 And Abraham said to him, Beware you that you bring not my son thither again.
1. Mooseksen kirja 24:7 Herra, taivaan Jumala, joka otti minut pois isäni kodista ja sukumaastani, ja joka puhui minulle ja vannoi minulle sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan'; hän lähettää enkelinsä sinun edelläsi, ja sinä otat pojalleni vaimon
Genesis 24:7 The LORD God of heaven, which took me from my father’s house, and from the land of my kindred, and which spoke to me, and that swore to me, saying, To your seed will I give this land; he shall send his angel before you, and you shall take a wife to my son
1. Mooseksen kirja 24:8 Ja jos nainen ei suostu seuraamaan sinua, olet vapaa tästä valastani: älä ainoastaan tuo poikaani sinne takaisin.
Genesis 24:8 And if the woman will not be willing to follow you, then you shall be clear from this my oath: only bring not my son thither again.
1. Mooseksen kirja 24:9 Ja palvelija pani kätensä isäntänsä Abrahamin kupeen alle ja vannoi hänelle tämän asian.
Genesis 24:9 And the servant put his hand under the thigh of Abraham his master, and swore to him concerning that matter.
1. Mooseksen kirja 24:10 Niin palvelija otti kymmenen kamelia isäntänsä kameleista ja lähti matkaan, sillä kaikki hänen isäntänsä tavara oli hänen hallussaan. Niin hän nousi ja meni Mesopotamiaan Naahorin kaupunkiin.
Genesis 24:10 And the servant took ten camels of the camels of his master, and departed; for all the goods of his master were in his hand: and he arose, and went to Mesopotamia, to the city of Nahor.
1. Mooseksen kirja 24:11 Ja hän antoi kameliensa polvistua kaupungin ulkopuolella vesikaivon ääreen illansuussa, aikana jolloin naiset menivät vettä ammentamaan.
Genesis 24:11 And he made his camels to kneel down without the city by a well of water at the time of the evening, even the time that women go out to draw water.
1. Mooseksen kirja 24:12 Ja hän sanoi: Herra, minun isäntäni Abrahamin Jumala, suo minulle menestystä tänä päivänä ja tee laupeus isännälleni Abrahamille.
Genesis 24:12 And he said O LORD God of my master Abraham, I pray you, send me good speed this day, and show kindness to my master Abraham.
1. Mooseksen kirja 24:13 Katso, minä seison tässä vesikaivon ääressä, ja kaupungin miesten tyttäret tulevat ammentamaan vettä.
Genesis 24:13 Behold, I stand here by the well of water; and the daughters of the men of the city come out to draw water:
1. Mooseksen kirja 24:14 Ja tapahtukoon, että se piika, jolle minä sanon: 'Laske alas ruukkusi juodakseni', ja hän vastaa: 'Juo, minä juotan myös kameliasi', olkoon se, jonka olet määrännyt palvelijallesi Iisakille, ja
Genesis 24:14 And let it come to pass, that the damsel to whom I shall say, Let down your pitcher, I pray you, that I may drink; and she shall say, Drink, and I will give your camels drink also: let the same be she that you have appointed for your servant Isaac; and th
1. Mooseksen kirja 24:15 Ja ennen kuin hän oli lakannut puhumasta, katso, ulos tuli Rebekka, joka oli Betuelin, Milkan, Abrahamin veljen Naahorin vaimon, pojan, synnyttäjä, ruukku olallaan.
Genesis 24:15 And it came to pass, before he had done speaking, that, behold, Rebekah came out, who was born to Bethuel, son of Milcah, the wife of Nahor, Abraham’s brother, with her pitcher on her shoulder.
1. Mooseksen kirja 24:16 Ja piika oli hyvin kaunis näöltään, neitsyt, eikä kukaan mies ollut häntä tuntenut; ja hän meni alas kaivolle ja täytti astiansa ja nousi ylös.
Genesis 24:16 And the damsel was very fair to look on, a virgin, neither had any man known her: and she went down to the well, and filled her pitcher, and came up.
1. Mooseksen kirja 24:17 Niin palvelija juoksi häntä vastaan ja sanoi: Anna minun juoda vähän vettä ruukustasi.
Genesis 24:17 And the servant ran to meet her, and said, Let me, I pray you, drink a little water of your pitcher.
1. Mooseksen kirja 24:18 Ja hän sanoi: Juo, herrani. Ja hän laski kiireesti ruukkunsa kädelleen ja antoi hänen juoda.
Genesis 24:18 And she said, Drink, my lord: and she hurried, and let down her pitcher on her hand, and gave him drink.
1. Mooseksen kirja 24:19 Ja annettuaan hänen juoda hän sanoi: Minä ammennan vettä myös sinun kameleillesi, kunnes ne ovat juoneet kyllikseen.
Genesis 24:19 And when she had done giving him drink, she said, I will draw water for your camels also, until they have done drinking.
1. Mooseksen kirja 24:20 Ja hän tyhjensi kiireesti vesiastiansa kaukaloon ja juoksi taas kaivolle ammentamaan vettä ja ammensi kaikille hänen kameleilleen.
Genesis 24:20 And she hurried, and emptied her pitcher into the trough, and ran again to the well to draw water, and drew for all his camels.
1. Mooseksen kirja 24:21 Ja mies, joka häntä ihmetteli, pysyi vaiti ja kysyi, oliko Herra tehnyt hänen matkansa onnistuneeksi vai ei.
Genesis 24:21 And the man wondering at her held his peace, to wit whether the LORD had made his journey prosperous or not.
1. Mooseksen kirja 24:22 Ja kun kamelit olivat juoneet, mies otti kultaisen korvarenkaan, joka painoi puoli sekeliä kultaa, ja kaksi rannerengasta hänen käsiinsä, jotka painoivat kymmenen sekeliä kultaa.
Genesis 24:22 And it came to pass, as the camels had done drinking, that the man took a golden earring of half a shekel weight, and two bracelets for her hands of ten shekels weight of gold;
1. Mooseksen kirja 24:23 Ja hän sanoi: Kenen tytär sinä olet? Sano minulle, onko isäsi talossa tilaa yöpyä?
Genesis 24:23 And said, Whose daughter are you? tell me, I pray you: is there room in your father’s house for us to lodge in?
1. Mooseksen kirja 24:24 Ja hän sanoi hänelle: Minä olen Betuelin, Milkan pojan, tytär, jonka hän synnytti Nahorille.
Genesis 24:24 And she said to him, I am the daughter of Bethuel the son of Milcah, which she bore to Nahor.
1. Mooseksen kirja 24:25 Hän sanoi vielä hänelle: Meillä on kylliksi sekä olkia että rehua, ja yösijaakin.
Genesis 24:25 She said moreover to him, We have both straw and provender enough, and room to lodge in.
1. Mooseksen kirja 24:26 Ja mies kumartui ja rukoili Herraa.
Genesis 24:26 And the man bowed down his head, and worshipped the LORD.
1. Mooseksen kirja 24:27 Ja hän sanoi: Kiitetty olkoon Herra, minun isäntäni Abrahamin Jumala, joka ei ole jättänyt armoaan ja totuuttaan isännälleni. Herra johdatti minut matkalla isäntäni veljien taloon.
Genesis 24:27 And he said, Blessed be the LORD God of my master Abraham, who has not left destitute my master of his mercy and his truth: I being in the way, the LORD led me to the house of my master’s brothers.
1. Mooseksen kirja 24:28 Ja piika juoksi ja kertoi heille äitinsä talosta, mitä oli tapahtunut.
Genesis 24:28 And the damsel ran, and told them of her mother’s house these things.
1. Mooseksen kirja 24:29 Ja Rebekalla oli veli, jonka nimi oli Laban; ja Laban juoksi miehen luo kaivolle.
Genesis 24:29 And Rebekah had a brother, and his name was Laban: and Laban ran out to the man, to the well.
1. Mooseksen kirja 24:30 Ja kun hän näki korvarenkaan ja rannekorut sisarensa käsissä ja kuuli sisarensa Rebekan sanat sanovan: Näin mies puhui minulle, niin hän meni miehen luo; ja katso, tämä seisoi kamelien luona kaivolla.
Genesis 24:30 And it came to pass, when he saw the earring and bracelets on his sister’s hands, and when he heard the words of Rebekah his sister, saying, Thus spoke the man to me; that he came to the man; and, behold, he stood by the camels at the well.
1. Mooseksen kirja 24:31 Ja hän sanoi: Tule sisään, sinä Herran siunattu; miksi seisot ulkona? Sillä minä olen valmistanut talon ja paikan kameleille.
Genesis 24:31 And he said, Come in, you blessed of the LORD; why stand you without? for I have prepared the house, and room for the camels.
1. Mooseksen kirja 24:32 Ja mies tuli taloon; ja hän riisui kamelinsa ja antoi olkia ja rehua kameleille sekä vettä hänen jalkojensa pesemiseksi ja niiden miesten jalkojen pesemiseksi, jotka olivat hänen kanssaan.
Genesis 24:32 And the man came into the house: and he ungirded his camels, and gave straw and provender for the camels, and water to wash his feet, and the men’s feet that were with him.
1. Mooseksen kirja 24:33 Ja hänen eteensä pantiin ruokaa syötäväksi; mutta hän sanoi: En syö, ennen kuin olen kertonut asiani. Ja hän sanoi: Puhu.
Genesis 24:33 And there was set meat before him to eat: but he said, I will not eat, until I have told my errand. And he said, Speak on.
1. Mooseksen kirja 24:34 Ja hän sanoi: Minä olen Abrahamin palvelija.
Genesis 24:34 And he said, I am Abraham’s servant.
1. Mooseksen kirja 24:35 Ja Herra on siunannut minun isäntääni suuresti, ja hän on tullut mahtavaksi; ja hän on antanut hänelle pikkukarjaa ja raavaskarjaa, hopeaa ja kultaa, palvelijoita ja palvelijattaria, kameleita ja aaseja.
Genesis 24:35 And the LORD has blessed my master greatly; and he is become great: and he has given him flocks, and herds, and silver, and gold, and menservants, and maidservants, and camels, and asses.
1. Mooseksen kirja 24:36 Ja Saara, minun isäntäni vaimo, synnytti vanhana ollessaan isännälleni pojan, ja hänelle hän on antanut kaiken, mitä hänellä on.
Genesis 24:36 And Sarah my master’s wife bore a son to my master when she was old: and to him has he given all that he has.
1. Mooseksen kirja 24:37 Ja isäntäni vannotti minua sanoen: 'Älä ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden maassa minä asun',
Genesis 24:37 And my master made me swear, saying, You shall not take a wife to my son of the daughters of the Canaanites, in whose land I dwell:
1. Mooseksen kirja 24:38 Vaan sinä menet minun isäni kotiin ja sukuni luo ja otat sieltä pojalleni vaimon.
Genesis 24:38 But you shall go to my father’s house, and to my kindred, and take a wife to my son.
1. Mooseksen kirja 24:39 Ja minä sanoin isännälleni: 'Ehkäpä nainen ei seuraa minua.'
Genesis 24:39 And I said to my master, Peradventure the woman will not follow me.
1. Mooseksen kirja 24:40 Ja hän sanoi minulle: Herra, jonka edessä minä vaellan, lähettää enkelinsä sinun kanssasi ja tekee tiesi menestyksekkääksi; niin saat ottaa pojalleni vaimon minun suvustani ja isäni huoneesta.
Genesis 24:40 And he said to me, The LORD, before whom I walk, will send his angel with you, and prosper your way; and you shall take a wife for my son of my kindred, and of my father’s house:
1. Mooseksen kirja 24:41 Silloin olet vapaa tästä valastani, kun tulet sukulaisteni luo; ja jos he eivät sinulle anna sitä, olet vapaa valastani.
Genesis 24:41 Then shall you be clear from this my oath, when you come to my kindred; and if they give not you one, you shall be clear from my oath.
1. Mooseksen kirja 24:42 Ja minä tulin tänä päivänä kaivolle ja sanoin: Herra, minun isäntäni Abrahamin Jumala, jos sinä nyt teet matkani menestyksekkääksi, jota minä vaellan!
Genesis 24:42 And I came this day to the well, and said, O LORD God of my master Abraham, if now you do prosper my way which I go:
1. Mooseksen kirja 24:43 Katso, minä seison vesikaivon ääressä. Ja kun neitsyt tulee ammentamaan vettä ja minä sanon hänelle: 'Anna minulle vähän vettä ruukustasi juotavaksi',
Genesis 24:43 Behold, I stand by the well of water; and it shall come to pass, that when the virgin comes forth to draw water, and I say to her, Give me, I pray you, a little water of your pitcher to drink;
1. Mooseksen kirja 24:44 Ja hän sanoo minulle: Juo sinä, ja minä ammennan myös kameleillesi; olkoon hän se nainen, jonka Herra on määrännyt minun isäntäni pojalle.
Genesis 24:44 And she say to me, Both drink you, and I will also draw for your camels: let the same be the woman whom the LORD has appointed out for my master’s son.
1. Mooseksen kirja 24:45 Ennen kuin olin lakannut puhumasta sydämessäni, katso, Rebekka tuli ulos kannu olallaan; ja hän meni alas kaivolle ja ammensi vettä. Ja minä sanoin hänelle: Anna minun juoda.
Genesis 24:45 And before I had done speaking in my heart, behold, Rebekah came forth with her pitcher on her shoulder; and she went down to the well, and drew water: and I said to her, Let me drink, I pray you.
1. Mooseksen kirja 24:46 Ja hän laski nopeasti vesiastian alas olaltaan ja sanoi: Juo, minä juotan myös kameliasi. Niin minä join, ja hän juotti myös kamelit.
Genesis 24:46 And she made haste, and let down her pitcher from her shoulder, and said, Drink, and I will give your camels drink also: so I drank, and she made the camels drink also.
1. Mooseksen kirja 24:47 Ja minä kysyin häneltä ja sanoin: Kenen tytär sinä olet? Hän vastasi: Olen Betuelin, Nahorin pojan, tytär, jonka Milka hänelle synnytti. Niin minä panin korvarenkaan hänen kasvoihinsa ja rannerenkaat hänen käsiinsä.
Genesis 24:47 And I asked her, and said, Whose daughter are you? And she said, the daughter of Bethuel, Nahor’s son, whom Milcah bore to him: and I put the earring on her face, and the bracelets on her hands.
1. Mooseksen kirja 24:48 Ja minä kumarruin ja rukoilin Herraa ja kiitin Herraa, minun isäntäni Abrahamin Jumalaa, joka oli johdattanut minut oikealle tielle viemään isäntäni veljen tyttären hänen pojalleen.
Genesis 24:48 And I bowed down my head, and worshipped the LORD, and blessed the LORD God of my master Abraham, which had led me in the right way to take my master’s brother’s daughter to his son.
1. Mooseksen kirja 24:49 Ja nyt, jos tahdotte kohdella isäntääni ystävällisesti ja uskollisesti, niin ilmoittakaa minulle; ja ellette, niin ilmoittakaa minulle, jotta voisin kääntyä oikealle tai vasemmalle.
Genesis 24:49 And now if you will deal kindly and truly with my master, tell me: and if not, tell me; that I may turn to the right hand, or to the left.
1. Mooseksen kirja 24:50 Laban ja Betuel vastasivat ja sanoivat: Herralta tämä on lähtöisin; emme voi puhua sinulle pahaa emmekä hyvää.
Genesis 24:50 Then Laban and Bethuel answered and said, The thing proceeds from the LORD: we cannot speak to you bad or good.
1. Mooseksen kirja 24:51 Katso, Rebekka on edessäsi, ota hänet ja mene, ja hänestä tulkoon isäntäsi pojan vaimo, niin kuin Herra on sanonut.
Genesis 24:51 Behold, Rebekah is before you, take her, and go, and let her be your master’s son’s wife, as the LORD has spoken.
1. Mooseksen kirja 24:52 Ja kun Abrahamin palvelija kuuli heidän sanansa, hän kumartui maahan ja rukoili Herraa.
Genesis 24:52 And it came to pass, that, when Abraham’s servant heard their words, he worshipped the LORD, bowing himself to the earth.
1. Mooseksen kirja 24:53 Ja palvelija otti esiin hopea- ja kultakaluja ja vaatteita ja antoi ne Rebekalle; ja hän antoi myös hänen veljelleen ja hänen äidilleen kallisarvoisia esineitä.
Genesis 24:53 And the servant brought forth jewels of silver, and jewels of gold, and raiment, and gave them to Rebekah: he gave also to her brother and to her mother precious things.
1. Mooseksen kirja 24:54 Ja he söivät ja joivat, hän ja ne miehet, jotka olivat hänen kanssaan, ja yövyivät; ja he nousivat aamulla, ja hän sanoi: Päästäkää minut menemään herrani luo.
Genesis 24:54 And they did eat and drink, he and the men that were with him, and tarried all night; and they rose up in the morning, and he said, Send me away to my master.
1. Mooseksen kirja 24:55 Ja hänen veljensä ja äitinsä sanoivat: Anna tytön viipyä luonamme vielä jokunen päivä, edes kymmenen päivää; sitten hän lähtee.
Genesis 24:55 And her brother and her mother said, Let the damsel abide with us a few days, at the least ten; after that she shall go.
1. Mooseksen kirja 24:56 Ja hän sanoi heille: Älkää estäkö minua, sillä Herra on antanut minun tieni onnistua; päästäkää minut menemään herrani luo.
Genesis 24:56 And he said to them, Hinder me not, seeing the LORD has prospered my way; send me away that I may go to my master.
1. Mooseksen kirja 24:57 Ja he sanoivat: Kutsumme piian ja kysymme hänen suustaan.
Genesis 24:57 And they said, We will call the damsel, and inquire at her mouth.
1. Mooseksen kirja 24:58 Ja he kutsuivat Rebekan ja sanoivat hänelle: Tahdotko lähteä tämän miehen kanssa? Hän vastasi: Minä menen.
Genesis 24:58 And they called Rebekah, and said to her, Will you go with this man? And she said, I will go.
1. Mooseksen kirja 24:59 Ja he lähettivät pois sisarensa Rebekan ja hänen imettäjänsä ja Abrahamin palvelijan ja hänen miehensä.
Genesis 24:59 And they sent away Rebekah their sister, and her nurse, and Abraham’s servant, and his men.
1. Mooseksen kirja 24:60 Ja he siunasivat Rebekan ja sanoivat hänelle: Sinä olet meidän sisaremme, tule tuhansien ja kymmenen miljoonan äidiksi, ja jälkeläisesi valloittakoot vihamiestensä portit.
Genesis 24:60 And they blessed Rebekah, and said to her, You are our sister, be you the mother of thousands of millions, and let your seed possess the gate of those which hate them.
1. Mooseksen kirja 24:61 Niin Rebekka nousi palvelijoineen ja ratsastivat kamelien selkään ja seurasivat miestä; ja palvelija otti Rebekan mukaansa ja meni matkaansa.
Genesis 24:61 And Rebekah arose, and her damsels, and they rode on the camels, and followed the man: and the servant took Rebekah, and went his way.
1. Mooseksen kirja 24:62 Ja Iisak tuli Lahai-Roin kaivon tieltä, sillä hän asui Etelämaassa.
Genesis 24:62 And Isaac came from the way of the well Lahairoi; for he dwelled in the south country.
1. Mooseksen kirja 24:63 Ja ehtoopuolella Iisak meni ulos mietiskelemään pellolle. Ja hän nosti silmänsä ja näki, että kamelit tulivat.
Genesis 24:63 And Isaac went out to meditate in the field at the eventide: and he lifted up his eyes, and saw, and, behold, the camels were coming.
1. Mooseksen kirja 24:64 Ja Rebekka nosti silmänsä ja näki Iisakin. Niin hän laskeutui kamelin selästä.
Genesis 24:64 And Rebekah lifted up her eyes, and when she saw Isaac, she lighted off the camel.
1. Mooseksen kirja 24:65 Sillä hän oli sanonut palvelijalle: Kuka mies tuo on, joka kävelee pellolla meitä vastaan? Palvelija oli vastannut: Se on minun isäntäni. Niin hän otti hunnun ja verhoutui sillä.
Genesis 24:65 For she had said to the servant, What man is this that walks in the field to meet us? And the servant had said, It is my master: therefore she took a veil, and covered herself.
1. Mooseksen kirja 24:66 Ja palvelija kertoi Iisakille kaikki, mitä hän oli tehnyt.
Genesis 24:66 And the servant told Isaac all things that he had done.
1. Mooseksen kirja 24:67 Ja Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran telttaan ja otti hänet luokseen, ja hänestä tuli hänen vaimonsa; ja hän rakasti häntä; ja Iisak sai lohtua äitinsä kuoleman jälkeen.
Genesis 24:67 And Isaac brought her into his mother Sarah’s tent, and took Rebekah, and she became his wife; and he loved her: and Isaac was comforted after his mother’s death.
1. Mooseksen kirja 25:1 Sitten Abraham otti jälleen vaimon, ja hänen nimensä oli Ketura.
Genesis 25:1 Then again Abraham took a wife, and her name was Keturah.
1. Mooseksen kirja 25:2 Ja hän synnytti hänelle Simranin, Joksanin, Medanin, Midianin, Jisbakin ja Suuahin.
Genesis 25:2 And she bore him Zimran, and Jokshan, and Medan, and Midian, and Ishbak, and Shuah.
1. Mooseksen kirja 25:3 Joksan siitti Seban ja Dedanin. Dedanin pojat olivat Assurim, Letusim ja Leummim.
Genesis 25:3 And Jokshan begat Sheba, and Dedan. And the sons of Dedan were Asshurim, and Letushim, and Leummim.
1. Mooseksen kirja 25:4 Midianin pojat olivat Eefa, Eefer, Hanok, Abida ja Eldaa. Kaikki nämä olivat Keturan poikia.
Genesis 25:4 And the sons of Midian; Ephah, and Epher, and Hanoch, and Abidah, and Eldaah. All these were the children of Keturah.
1. Mooseksen kirja 25:5 Ja Abraham antoi kaiken omaisuutensa Iisakille.
Genesis 25:5 And Abraham gave all that he had to Isaac.
1. Mooseksen kirja 25:6 Mutta Abrahamin sivuvaimojen pojille Abraham antoi lahjoja ja lähetti heidät vielä eläessään pois poikansa Iisakin luota itään, itäiseen maahan.
Genesis 25:6 But to the sons of the concubines, which Abraham had, Abraham gave gifts, and sent them away from Isaac his son, while he yet lived, eastward, to the east country.
1. Mooseksen kirja 25:7 Ja tämä on Abrahamin elinvuosien luku, joka hän eli: sata kuusikymmentä viisi vuotta.
Genesis 25:7 And these are the days of the years of Abraham’s life which he lived, an hundred three score and fifteen years.
1. Mooseksen kirja 25:8 Sitten Abraham kuoli hyvällä iällä, vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena, ja hänet koottiin isiensä tykö.
Genesis 25:8 Then Abraham gave up the ghost, and died in a good old age, an old man, and full of years; and was gathered to his people.
1. Mooseksen kirja 25:9 Ja hänen poikansa Iisak ja Ismael hautasivat hänet Makpelan luolaan, heettiläisen Efronin, Sooharin pojan, vainiolle, joka on Mamren itään päin;
Genesis 25:9 And his sons Isaac and Ishmael buried him in the cave of Machpelah, in the field of Ephron the son of Zohar the Hittite, which is before Mamre;
1. Mooseksen kirja 25:10 Vainio, jonka Abraham osti heettiläisiltä; sinne haudattiin Abraham ja hänen vaimonsa Saara.
Genesis 25:10 The field which Abraham purchased of the sons of Heth: there was Abraham buried, and Sarah his wife.
1. Mooseksen kirja 25:11 Ja Abrahamin kuoleman jälkeen Jumala siunasi hänen poikaansa Iisakia, ja Iisak asui Lahairoin kaivon luona.
Genesis 25:11 And it came to pass after the death of Abraham, that God blessed his son Isaac; and Isaac dwelled by the well Lahairoi.
1. Mooseksen kirja 25:12 Nämä ovat kertomus Ismaelin, Abrahamin pojan, suvusta, jonka egyptiläinen Haagar, Saaran palvelijatar, synnytti Abrahamille:
Genesis 25:12 Now these are the generations of Ishmael, Abraham’s son, whom Hagar the Egyptian, Sarah’s handmaid, bore to Abraham:
1. Mooseksen kirja 25:13 Ja nämä ovat Ismaelin poikien nimet, heidän nimiensä ja polveutumisensa mukaan: Ismaelin esikoinen Nebajot, Kedar, Adbeel ja Mibsam,
Genesis 25:13 And these are the names of the sons of Ishmael, by their names, according to their generations: the firstborn of Ishmael, Nebajoth; and Kedar, and Adbeel, and Mibsam,
1. Mooseksen kirja 25:14 Ja Misma, ja Duma, ja Massa,
Genesis 25:14 And Mishma, and Dumah, and Massa,
1. Mooseksen kirja 25:15 Hadar ja Tema, Jetur, Nafis ja Kedema:
Genesis 25:15 Hadar, and Tema, Jetur, Naphish, and Kedemah:
1. Mooseksen kirja 25:16 Nämä ovat Ismaelin pojat, ja nämä ovat heidän nimensä, heidän kaupunkeihinsa ja linnoihinsa; kaksitoista ruhtinasta kansojensa mukaan.
Genesis 25:16 These are the sons of Ishmael, and these are their names, by their towns, and by their castles; twelve princes according to their nations.
1. Mooseksen kirja 25:17 Ja tämä on Ismaelin elinvuosien luku, sata kolmekymmentä seitsemän vuotta; ja hän antoi henkensä ja kuoli, ja hänet koottiin isiensä tykö.
Genesis 25:17 And these are the years of the life of Ishmael, an hundred and thirty and seven years: and he gave up the ghost and died; and was gathered to his people.
1. Mooseksen kirja 25:18 Ja he asuivat Havilasta Suriin asti, joka on Egyptin itäpuolella, Assyriaan mentäessä; ja hän kuoli kaikkien veljiensä silmien edessä.
Genesis 25:18 And they dwelled from Havilah to Shur, that is before Egypt, as you go toward Assyria: and he died in the presence of all his brothers.
1. Mooseksen kirja 25:19 Ja nämä ovat kertomus Iisakin, Abrahamin pojan, suvusta: Abrahamille syntyi Iisak.
Genesis 25:19 And these are the generations of Isaac, Abraham’s son: Abraham begat Isaac:
1. Mooseksen kirja 25:20 Ja Iisak oli neljänkymmenen vuoden vanha, kun hän otti vaimokseen Rebekan, joka oli Betuelin Syrialaisen tyttären Mesoppariasta ja Labanin Syrialaisen sisaren.
Genesis 25:20 And Isaac was forty years old when he took Rebekah to wife, the daughter of Bethuel the Syrian of Padanaram, the sister to Laban the Syrian.
1. Mooseksen kirja 25:21 Ja Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, koska tämä oli hedelmätön. Ja Herra kuuli hänen rukouksensa, ja hänen vaimonsa Rebekka tuli raskaaksi.
Genesis 25:21 And Isaac entreated the LORD for his wife, because she was barren: and the LORD was entreated of him, and Rebekah his wife conceived.
1. Mooseksen kirja 25:22 Ja lapset kamppailivat keskenään hänen kohduissaan, ja hän sanoi: Jos niin on, miksi minulle näin tapahtuu? Ja hän meni kysymään neuvoa Herralta.
Genesis 25:22 And the children struggled together within her; and she said, If it be so, why am I thus? And she went to inquire of the LORD.
1. Mooseksen kirja 25:23 Ja Herra sanoi hänelle: Kaksi kansaa on sinun kohdussasi, ja kaksi kansaa eroaa sinun ruumiistasi; toinen kansa on oleva toista kansaa väkevämpi, ja vanhempi on palveleva nuorempaa.
Genesis 25:23 And the LORD said to her, Two nations are in your womb, and two manner of people shall be separated from your bowels; and the one people shall be stronger than the other people; and the elder shall serve the younger.
1. Mooseksen kirja 25:24 Ja kun hänen synnyttämispäivänsä olivat täyttyneet, katso, hänen kohdussaan oli kaksoset.
Genesis 25:24 And when her days to be delivered were fulfilled, behold, there were twins in her womb.
1. Mooseksen kirja 25:25 Ja ensimmäinen tuli ulos, punainen kauttaaltaan kuin karvainen vaate; ja he antoivat hänelle nimen Esau.
Genesis 25:25 And the first came out red, all over like an hairy garment; and they called his name Esau.
1. Mooseksen kirja 25:26 Sen jälkeen tuli ulos hänen veljensä, ja hänen kätensä tarttui Esaun kantapäähän; ja hänen nimensä annettiin Jaakob; ja Iisak oli kuudenkymmenen vuoden vanha, kun hän synnytti heidät.
Genesis 25:26 And after that came his brother out, and his hand took hold on Esau’s heel; and his name was called Jacob: and Isaac was three score years old when she bore them.
1. Mooseksen kirja 25:27 Ja pojat kasvoivat, ja Esau oli taitava metsästäjä, pellon mies, mutta Jaakob oli vaatimaton mies, joka asui teltoissa.
Genesis 25:27 And the boys grew: and Esau was a cunning hunter, a man of the field; and Jacob was a plain man, dwelling in tents.
1. Mooseksen kirja 25:28 Ja Iisak rakasti Esauta, sillä tämä söi hänen riistaa; mutta Rebekka rakasti Jaakobia.
Genesis 25:28 And Isaac loved Esau, because he did eat of his venison: but Rebekah loved Jacob.
1. Mooseksen kirja 25:29 Ja Jaakob keitti keiton, ja Esau palasi pellolta uupuneena.
Genesis 25:29 And Jacob sod pottage: and Esau came from the field, and he was faint:
1. Mooseksen kirja 25:30 Ja Esau sanoi Jaakobille: Ruokki minulle tuota ruskeaa keittoa, sillä minä olen väsynyt. Siitä annettiin hänelle nimi Edom.
Genesis 25:30 And Esau said to Jacob, Feed me, I pray you, with that same red pottage; for I am faint: therefore was his name called Edom.
1. Mooseksen kirja 25:31 Ja Jaakob sanoi: Myy minulle tänä päivänä esikoisoikeutesi.
Genesis 25:31 And Jacob said, Sell me this day your birthright.
1. Mooseksen kirja 25:32 Ja Esau sanoi: Katso, minä olen kuolemaisillani; mitä hyötyä minulle siitä on esikoisuudesta?
Genesis 25:32 And Esau said, Behold, I am at the point to die: and what profit shall this birthright do to me?
1. Mooseksen kirja 25:33 Ja Jaakob sanoi: Vanno minulle tänä päivänä. Ja hän vannoi hänelle, ja niin hän myi esikoisoikeutensa Jaakobille.
Genesis 25:33 And Jacob said, Swear to me this day; and he swore to him: and he sold his birthright to Jacob.
1. Mooseksen kirja 25:34 Niin Jaakob antoi Esaulle leipää ja linssikeittoa, ja tämä söi ja joi, nousi ja meni tiehensä; näin Esau halveksi esikoisoikeuttaan.
Genesis 25:34 Then Jacob gave Esau bread and pottage of lentils; and he did eat and drink, and rose up, and went his way: thus Esau despised his birthright.
1. Mooseksen kirja 26:1 Ja maahan tuli nälänhätä, toisenlainen kuin se ensimmäinen nälänhätä, joka oli ollut Abrahamin päivinä. Niin Iisak meni Abimelekin, filistealaisten kuninkaan, luo Gerariin.
Genesis 26:1 And there was a famine in the land, beside the first famine that was in the days of Abraham. And Isaac went to Abimelech king of the Philistines to Gerar.
1. Mooseksen kirja 26:2 Ja Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: Älä mene Egyptiin; asu siinä maassa, jonka minä sinulle sanon.
Genesis 26:2 And the LORD appeared to him, and said, Go not down into Egypt; dwell in the land which I shall tell you of:
1. Mooseksen kirja 26:3 Oleskele muukalainen tässä maassa, ja minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua, sillä sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä maat ja täytän valan, jonka vannoin isällesi Abrahamille;
Genesis 26:3 Sojourn in this land, and I will be with you, and will bless you; for to you, and to your seed, I will give all these countries, and I will perform the oath which I swore to Abraham your father;
1. Mooseksen kirja 26:4 Ja minä teen sinun jälkeläisesi paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan sinun jälkeläisillesi kaikki nämä maat; ja sinun jälkeläisissäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan kansat;
Genesis 26:4 And I will make your seed to multiply as the stars of heaven, and will give to your seed all these countries; and in your seed shall all the nations of the earth be blessed;
1. Mooseksen kirja 26:5 Koska Abraham totteli minun ääntäni ja piti minun säädökseni, käskyni, säädökseni ja lakini.
Genesis 26:5 Because that Abraham obeyed my voice, and kept my charge, my commandments, my statutes, and my laws.
1. Mooseksen kirja 26:6 Ja Iisak asui Gerarissa.
Genesis 26:6 And Isaac dwelled in Gerar:
1. Mooseksen kirja 26:7 Ja paikkakunnan miehet kysyivät häneltä hänen vaimostaan, ja hän sanoi: Hän on minun sisareni. Sillä hän pelkäsi sanoa: Hän on minun vaimoni, etteivät paikkakunnan miehet tappaisi minua Rebekan takia, koska tämä oli ihanan näköinen.
Genesis 26:7 And the men of the place asked him of his wife; and he said, She is my sister: for he feared to say, She is my wife; lest, said he, the men of the place should kill me for Rebekah; because she was fair to look on.
1. Mooseksen kirja 26:8 Ja kun hän oli ollut siellä jonkin aikaa, Abimelek, filistealaisten kuningas, katsoi ulos ikkunasta ja näki Iisakin leikkivän vaimonsa Rebekan kanssa.
Genesis 26:8 And it came to pass, when he had been there a long time, that Abimelech king of the Philistines looked out at a window, and saw, and, behold, Isaac was sporting with Rebekah his wife.
1. Mooseksen kirja 26:9 Niin Abimelek kutsui Iisakin ja sanoi: Hän on totisesti sinun vaimosi! Kuinka olet sanonut: 'Hän on minun sisareni'? Iisak vastasi hänelle: Minähän ajattelin, etten kuolisi hänen tähtensä.
Genesis 26:9 And Abimelech called Isaac, and said, Behold, of a surety she is your wife; and how said you, She is my sister? And Isaac said to him, Because I said, Lest I die for her.
1. Mooseksen kirja 26:10 Ja Abimelek sanoi: Mitä olet meille tehnyt? Joku kansasta olisi voinut helposti maata vaimosi kanssa, ja sinä olisit saattanut meidät vikapääksi.
Genesis 26:10 And Abimelech said, What is this you have done to us? one of the people might lightly have lien with your wife, and you should have brought guiltiness on us.
1. Mooseksen kirja 26:11 Ja Abimelek antoi käskyn kaikelle kansalleen sanoen: Joka koskee tähän mieheen tai hänen vaimoonsa, se rangaistakoon kuolemalla.
Genesis 26:11 And Abimelech charged all his people, saying, He that touches this man or his wife shall surely be put to death.
1. Mooseksen kirja 26:12 Niin Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, ja Herra siunasi häntä.
Genesis 26:12 Then Isaac sowed in that land, and received in the same year an hundred times: and the LORD blessed him.
1. Mooseksen kirja 26:13 Ja mies tuli mahtavaksi, ja hän menestyi ja kasvoi, kunnes hänestä tuli sangen mahtava.
Genesis 26:13 And the man waxed great, and went forward, and grew until he became very great:
1. Mooseksen kirja 26:14 Sillä hänellä oli lampaita ja karjaa ja paljon palvelijoita; ja filistealaiset kadehtivat häntä.
Genesis 26:14 For he had possession of flocks, and possession of herds, and great store of servants: and the Philistines envied him.
1. Mooseksen kirja 26:15 Kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä palvelijat olivat kaivaneet hänen isänsä Abrahamin päivinä, filistealaiset olivat tukkineet ja täyttäneet ne maalla.
Genesis 26:15 For all the wells which his father’s servants had dig in the days of Abraham his father, the Philistines had stopped them, and filled them with earth.
1. Mooseksen kirja 26:16 Ja Abimelek sanoi Iisakille: Mene pois meidän luotamme, sillä sinä olet paljon mahtavampi meitä.
Genesis 26:16 And Abimelech said to Isaac, Go from us; for you are much mightier than we.
1. Mooseksen kirja 26:17 Ja Iisak lähti sieltä ja pystytti telttansa Gerarin laaksoon ja asui siellä.
Genesis 26:17 And Isaac departed there, and pitched his tent in the valley of Gerar, and dwelled there.
1. Mooseksen kirja 26:18 Ja Iisak kaivoi uudelleen ne vesikaivot, jotka olivat kaivetut hänen isänsä Abrahamin päivinä, sillä filistealaiset olivat ne Abrahamin kuoltua tukkineet; ja hän antoi niille nimet niillä nimillä, joilla hänen isänsä oli ne nimennyt.
Genesis 26:18 And Isaac dig again the wells of water, which they had dig in the days of Abraham his father; for the Philistines had stopped them after the death of Abraham: and he called their names after the names by which his father had called them.
1. Mooseksen kirja 26:19 Ja Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä lähteisen kaivon.
Genesis 26:19 And Isaac’s servants dig in the valley, and found there a well of springing water.
1. Mooseksen kirja 26:20 Ja Gerarin paimenet riitelivät Iisakin paimenten kanssa sanoen: Vesi on meidän. Niin hän antoi kaivolle nimen Esek, koska he riitelivät hänen kanssaan.
Genesis 26:20 And the herdsmen of Gerar did strive with Isaac’s herdsmen, saying, The water is ours: and he called the name of the well Esek; because they strove with him.
1. Mooseksen kirja 26:21 Ja he kaivoivat toisen kaivon ja riitelivät siitäkin; ja hän antoi sille nimen Sitna.
Genesis 26:21 And they dig another well, and strove for that also: and he called the name of it Sitnah.
1. Mooseksen kirja 26:22 Ja hän siirtyi sieltä ja kaivoi toisen kaivon, mutta siitä he eivät riidelleet; ja hän antoi sille nimen Rehobot, ja sanoi: Nyt Herra on tehnyt meille tilaa, ja me olemme hedelmällisiä tässä maassa.
Genesis 26:22 And he removed from there, and dig another well; and for that they strove not: and he called the name of it Rehoboth; and he said, For now the LORD has made room for us, and we shall be fruitful in the land.
1. Mooseksen kirja 26:23 Ja sieltä hän meni ylös Beersebaan.
Genesis 26:23 And he went up from there to Beersheba.
1. Mooseksen kirja 26:24 Ja Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: Minä olen sinun isäsi Abrahamin Jumala; älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua ja teen jälkeläisesi lukuisiksi palvelijani Abrahamin tähden.
Genesis 26:24 And the LORD appeared to him the same night, and said, I am the God of Abraham your father: fear not, for I am with you, and will bless you, and multiply your seed for my servant Abraham’s sake.
1. Mooseksen kirja 26:25 Ja hän rakensi sinne alttarin ja huusi avuksi Herran nimeä ja pystytti sinne telttansa; ja Iisakin palvelijat kaivoivat sinne kaivon.
Genesis 26:25 And he built an altar there, and called on the name of the LORD, and pitched his tent there: and there Isaac’s servants dig a well.
1. Mooseksen kirja 26:26 Sitten Abimelek meni hänen luokseen Gerarista yhdessä Ahussatin, yhden hänen ystävistään, ja Piikolin, hänen sotajoukkojensa päällikkö, kanssa.
Genesis 26:26 Then Abimelech went to him from Gerar, and Ahuzzath one of his friends, and Phichol the chief captain of his army.
1. Mooseksen kirja 26:27 Niin Iisak sanoi heille: Miksi te tulette minun luokseni? Tehän vihaatte minua ja olette minut ajaneet pois luotanne.
Genesis 26:27 And Isaac said to them, Why come you to me, seeing you hate me, and have sent me away from you?
1. Mooseksen kirja 26:28 Ja he sanoivat: Me näimme selvästi, että Herra oli sinun kanssasi. Niin me sanoimme: 'Olkoon nyt vala meidän välillämme, meidän ja sinun välilläsi, ja tehkäämme liitto sinun kanssasi.'
Genesis 26:28 And they said, We saw certainly that the LORD was with you: and we said, Let there be now an oath between us, even between us and you, and let us make a covenant with you;
1. Mooseksen kirja 26:29 Ettet tee meille mitään pahaa, niinkuin emme mekään ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinulle vain hyvää ja päästäneet sinut rauhassa menemään. Sinä olet nyt Herran siunattu.
Genesis 26:29 That you will do us no hurt, as we have not touched you, and as we have done to you nothing but good, and have sent you away in peace: you are now the blessed of the LORD.
1. Mooseksen kirja 26:30 Ja hän teki heille pidot, ja he söivät ja joivat.
Genesis 26:30 And he made them a feast, and they did eat and drink.
1. Mooseksen kirja 26:31 Ja he nousivat varhain aamulla ja vannoivat toisilleen valan; ja Iisak päästi heidät menemään, ja he lähtivät hänen luotaan rauhassa.
Genesis 26:31 And they rose up betimes in the morning, and swore one to another: and Isaac sent them away, and they departed from him in peace.
1. Mooseksen kirja 26:32 Ja samana päivänä Iisakin palvelijat tulivat ja ilmoittivat hänelle kaivosta, jonka he olivat kaivaneet, ja sanoivat hänelle: Me löysimme vettä.
Genesis 26:32 And it came to pass the same day, that Isaac’s servants came, and told him concerning the well which they had dig, and said to him, We have found water.
1. Mooseksen kirja 26:33 Ja hän antoi sille nimen Seba; sentähden on kaupungin nimi vielä tänäkin päivänä Beerseba.
Genesis 26:33 And he called it Shebah: therefore the name of the city is Beersheba to this day.
1. Mooseksen kirja 26:34 Ja Esau oli neljänkymmenen vuoden vanha, kun hän otti vaimoikseen Juditin, heettiläisen Beerin tyttären, ja Baasematin, heettiläisen Elonin tyttären.
Genesis 26:34 And Esau was forty years old when he took to wife Judith the daughter of Beeri the Hittite, and Bashemath the daughter of Elon the Hittite:
1. Mooseksen kirja 26:35 jotka olivat Iisakille ja Rebekalle mielen murheeksi.
Genesis 26:35 Which were a grief of mind to Isaac and to Rebekah.
1. Mooseksen kirja 27:1 Ja kun Iisak oli vanha ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet, niin ettei hän enää nähnyt, kutsui hän luokseen vanhimman poikansa Esaun ja sanoi hänelle: Poikani! Tämä vastasi hänelle: Katso, tässä minä olen.
Genesis 27:1 And it came to pass, that when Isaac was old, and his eyes were dim, so that he could not see, he called Esau his oldest son, and said to him, My son: and he said to him, Behold, here am I.
1. Mooseksen kirja 27:2 Ja hän sanoi: Katso, minä olen vanha, enkä tiedä kuolinpäivääni.
Genesis 27:2 And he said, Behold now, I am old, I know not the day of my death:
1. Mooseksen kirja 27:3 Ottakaa nyt aseenne, viinesi ja jousenne ja menkää pellolle ja ottakaa minulle riistaa;
Genesis 27:3 Now therefore take, I pray you, your weapons, your quiver and your bow, and go out to the field, and take me some venison;
1. Mooseksen kirja 27:4 Ja tee minulle herkullista ruokaa, sellaista jota rakastan, ja tuo se minulle syödäkseni; että sieluni siunaisi sinut ennen kuin kuolen.
Genesis 27:4 And make me savoury meat, such as I love, and bring it to me, that I may eat; that my soul may bless you before I die.
1. Mooseksen kirja 27:5 Ja Rebekka kuuli, kuinka Iisak puhui pojalleen Esaulle, ja Esau meni pellolle metsästämään riistaa ja tuomaan sitä.
Genesis 27:5 And Rebekah heard when Isaac spoke to Esau his son. And Esau went to the field to hunt for venison, and to bring it.
1. Mooseksen kirja 27:6 Ja Rebekka puhui pojalleen Jaakobille sanoen: Katso, minä kuulin isäsi puhuvan veljellesi Esaulle ja sanovan:
Genesis 27:6 And Rebekah spoke to Jacob her son, saying, Behold, I heard your father speak to Esau your brother, saying,
1. Mooseksen kirja 27:7 Tuo minulle riistaa ja tee minulle herkkuruoka, syödäkseni ja siunatakseni sinut Herran edessä ennen kuolemaani.
Genesis 27:7 Bring me venison, and make me savoury meat, that I may eat, and bless you before the LORD before my death.
1. Mooseksen kirja 27:8 Niin, poikani, tottele minun ääntäni, niin kuin minä käsken sinun tehdä.
Genesis 27:8 Now therefore, my son, obey my voice according to that which I command you.
1. Mooseksen kirja 27:9 Mene nyt laumaan ja tuo minulle sieltä kaksi hyvää vuohenvohlaa, niin teen niistä isällesi herkullista ruokaa, sellaista kuin hän rakastaa.
Genesis 27:9 Go now to the flock, and fetch me from there two good kids of the goats; and I will make them savoury meat for your father, such as he loves:
1. Mooseksen kirja 27:10 Ja sinun on vietävä se isällesi, että hän syököön ja siunaisi sinut ennen kuolemaansa.
Genesis 27:10 And you shall bring it to your father, that he may eat, and that he may bless you before his death.
1. Mooseksen kirja 27:11 Ja Jaakob sanoi äidilleen Rebekalle: Katso, veljeni Esau on karvainen mies, ja minä olen sileäihoinen.
Genesis 27:11 And Jacob said to Rebekah his mother, Behold, Esau my brother is a hairy man, and I am a smooth man:
1. Mooseksen kirja 27:12 Isäni kenties tunnustelee minua, ja hänestä minusta tulee petturi, ja silloin saan osakseni kirouksen enkä siunausta.
Genesis 27:12 My father peradventure will feel me, and I shall seem to him as a deceiver; and I shall bring a curse on me, and not a blessing.
1. Mooseksen kirja 27:13 Ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Tuleeko kirouksesi minun päälleni, poikani; tottele ainoastaan minun ääntäni ja mene hakemaan ne minulle.
Genesis 27:13 And his mother said to him, On me be your curse, my son: only obey my voice, and go fetch me them.
1. Mooseksen kirja 27:14 Niin hän meni ja haki ne ja toi ne äidilleen; ja hänen äitinsä valmisti herkkuruuan, sellaista, jota hänen isänsä rakasti.
Genesis 27:14 And he went, and fetched, and brought them to his mother: and his mother made savoury meat, such as his father loved.
1. Mooseksen kirja 27:15 Ja Rebekka otti vanhimman poikansa Esaun parhaat vaatteet, jotka olivat hänen luonaan talossa, ja puki ne nuoremman poikansa Jaakobin ylle.
Genesis 27:15 And Rebekah took goodly raiment of her oldest son Esau, which were with her in the house, and put them on Jacob her younger son:
1. Mooseksen kirja 27:16 Ja hän pani vuohien nahat hänen käsiinsä ja sileään kaulaansa.
Genesis 27:16 And she put the skins of the kids of the goats on his hands, and on the smooth of his neck:
1. Mooseksen kirja 27:17 Ja hän antoi herkkuruuan ja leivonnaisen, jonka hän oli valmistanut, poikansa Jaakobin käteen.
Genesis 27:17 And she gave the savoury meat and the bread, which she had prepared, into the hand of her son Jacob.
1. Mooseksen kirja 27:18 Ja hän tuli isänsä luo ja sanoi: Isäni. Hän vastasi: Tässä minä olen; kuka sinä olet, poikani?
Genesis 27:18 And he came to his father, and said, My father: and he said, Here am I; who are you, my son?
1. Mooseksen kirja 27:19 Ja Jaakob sanoi isälleen: Minä olen Esau, esikoisesi. Olen tehnyt niin kuin käskit. Nouse, istu ja syö riistaani, että sielusi siunaisi minut.
Genesis 27:19 And Jacob said to his father, I am Esau your first born; I have done according as you bade me: arise, I pray you, sit and eat of my venison, that your soul may bless me.
1. Mooseksen kirja 27:20 Niin Iisak sanoi pojalleen: Kuinka löysit sen niin pian, poikani? Hän vastasi: Herra, sinun Jumalasi, toi sen minulle.
Genesis 27:20 And Isaac said to his son, How is it that you have found it so quickly, my son? And he said, Because the LORD your God brought it to me.
1. Mooseksen kirja 27:21 Ja Iisak sanoi Jaakobille: Tule lähemmäs, poikani, että voisin tunnustella sinua, oletko sinä poikani Esau vai et.
Genesis 27:21 And Isaac said to Jacob, Come near, I pray you, that I may feel you, my son, whether you be my very son Esau or not.
1. Mooseksen kirja 27:22 Ja Jaakob meni isänsä Iisakin luo, ja tämä tunnusteli häntä ja sanoi: Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet.
Genesis 27:22 And Jacob went near to Isaac his father; and he felt him, and said, The voice is Jacob’s voice, but the hands are the hands of Esau.
1. Mooseksen kirja 27:23 Eikä hän erottanut häntä, sillä hänen kätensä olivat karvaiset, niinkuin hänen veljensä Esaun kädet; ja hän siunasi hänet.
Genesis 27:23 And he discerned him not, because his hands were hairy, as his brother Esau’s hands: so he blessed him.
1. Mooseksen kirja 27:24 Ja hän sanoi: Oletko sinä minun poikani Esau? Hän vastasi: Olen.
Genesis 27:24 And he said, Are you my very son Esau? And he said, I am.
1. Mooseksen kirja 27:25 Ja hän sanoi: Tuo se minulle, syötäväksi poikani riistaa, että sieluni siunaisi sinut. Ja hän toi sen hänelle, ja hän söi; ja hän toi hänelle viiniä, ja hän joi.
Genesis 27:25 And he said, Bring it near to me, and I will eat of my son’s venison, that my soul may bless you. And he brought it near to him, and he did eat: and he brought him wine and he drank.
1. Mooseksen kirja 27:26 Ja hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: Tule tänne ja suudele minua, poikani.
Genesis 27:26 And his father Isaac said to him, Come near now, and kiss me, my son.
1. Mooseksen kirja 27:27 Ja hän meni lähelle ja suuteli häntä, ja hän tunsi hänen vaatteidensa hajun ja siunasi hänet sanoen: Katso, poikani tuoksu on kuin pellon tuoksu, jonka Herra on siunannut.
Genesis 27:27 And he came near, and kissed him: and he smelled the smell of his raiment, and blessed him, and said, See, the smell of my son is as the smell of a field which the LORD has blessed:
1. Mooseksen kirja 27:28 Jumala antakoon sinulle sen tähden taivaan kastetta ja maan lihavuutta, yltäkylläisesti viljaa ja viiniä.
Genesis 27:28 Therefore God give you of the dew of heaven, and the fatness of the earth, and plenty of corn and wine:
1. Mooseksen kirja 27:29 Kansat palvelkoot sinua, ja kansakunnat kumartakoot sinua. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottu olkoon jokainen, joka sinua kiroaa, ja siunattu olkoon se, joka sinua siunaa.
Genesis 27:29 Let people serve you, and nations bow down to you: be lord over your brothers, and let your mother’s sons bow down to you: cursed be every one that curses you, and blessed be he that blesses you.
1. Mooseksen kirja 27:30 Ja kun Iisak oli siunannut Jaakobin ja Jaakob oli tuskin lähtenyt isänsä Iisakin luota, palasi hänen veljensä Esau metsästämästä.
Genesis 27:30 And it came to pass, as soon as Isaac had made an end of blessing Jacob, and Jacob was yet scarce gone out from the presence of Isaac his father, that Esau his brother came in from his hunting.
1. Mooseksen kirja 27:31 Ja hänkin oli tehnyt herkkuruuan ja vei sen isälleen ja sanoi isälleen: Nouse, isäni, ja syö poikansa riistaa, että sielusi siunaisi minut.
Genesis 27:31 And he also had made savoury meat, and brought it to his father, and said to his father, Let my father arise, and eat of his son’s venison, that your soul may bless me.
1. Mooseksen kirja 27:32 Ja hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: Kuka sinä olet? Hän vastasi: Minä olen sinun poikasi, esikoisesi Esau.
Genesis 27:32 And Isaac his father said to him, Who are you? And he said, I am your son, your firstborn Esau.
1. Mooseksen kirja 27:33 Ja Iisak vapisi kovin ja sanoi: Kuka? Missä on se, joka otti riistan ja toi sen minulle? Minä söin kaikkea ennen sinun tuloasi ja siunasin hänet. Niin, hän on oleva siunattu.
Genesis 27:33 And Isaac trembled very exceedingly, and said, Who? where is he that has taken venison, and brought it me, and I have eaten of all before you came, and have blessed him? yes, and he shall be blessed.
1. Mooseksen kirja 27:34 Ja kun Esau kuuli isänsä sanat, hän puhkesi valittamaan suurella ja katkeralla äänellä ja sanoi isälleen: Siunaa minutkin, oi isäni!
Genesis 27:34 And when Esau heard the words of his father, he cried with a great and exceeding bitter cry, and said to his father, Bless me, even me also, O my father.
1. Mooseksen kirja 27:35 Ja hän sanoi: Veljesi tuli kavaluudella ja vei sinulta siunauksen.
Genesis 27:35 And he said, Your brother came with subtlety, and has taken away your blessing.
1. Mooseksen kirja 27:36 Ja hän sanoi: Eikö hänen nimensä ole oikein Jaakob? Sillä hän on pettänyt minut jo kahdesti: hän on ottanut minulta esikoisoikeuden, ja katso, nyt hän on ottanut minulta siunauksen. Ja hän sanoi: Etkö ole säästänyt minulle siunausta?
Genesis 27:36 And he said, Is not he rightly named Jacob? for he has supplanted me these two times: he took away my birthright; and, behold, now he has taken away my blessing. And he said, Have you not reserved a blessing for me?
1. Mooseksen kirja 27:37 Niin Iisak vastasi ja sanoi Esaulle: Katso, minä olen tehnyt hänestä sinun herrasi ja antanut kaikki hänen veljensä hänelle palvelijoiksi; ja olen elättänyt häntä jyvillä ja viinillä. Mitä minun nyt pitäisi tehdä sinulle, poikani?
Genesis 27:37 And Isaac answered and said to Esau, Behold, I have made him your lord, and all his brothers have I given to him for servants; and with corn and wine have I sustained him: and what shall I do now to you, my son?
1. Mooseksen kirja 27:38 Ja Esau sanoi isälleen: Onko sinulla vain yksi siunaus, isäni? Siunaa minutkin, oi isäni. Ja Esau korotti äänensä ja itki.
Genesis 27:38 And Esau said to his father, Have you but one blessing, my father? bless me, even me also, O my father. And Esau lifted up his voice, and wept.
1. Mooseksen kirja 27:39 Ja hänen isänsä Iisak vastasi ja sanoi hänelle: Katso, sinun asuinsijasi on oleva maan lihavuus ja ylhäältä tuleva taivaan kaste;
Genesis 27:39 And Isaac his father answered and said to him, Behold, your dwelling shall be the fatness of the earth, and of the dew of heaven from above;
1. Mooseksen kirja 27:40 Ja miekkasi varassa sinä elät ja palvelet veljeäsi; ja kun sinä saat vallan, sinä murskaat hänen ikeensä kaulastasi.
Genesis 27:40 And by your sword shall you live, and shall serve your brother; and it shall come to pass when you shall have the dominion, that you shall break his yoke from off your neck.
1. Mooseksen kirja 27:41 Ja Esau vihasi Jaakobia sen siunauksen tähden, jolla hänen isänsä oli hänet siunannut; ja Esau sanoi sydämessään: Isäni surupäivät ovat lähellä; silloin minä surmaan veljeni Jaakobin.
Genesis 27:41 And Esau hated Jacob because of the blessing with which his father blessed him: and Esau said in his heart, The days of mourning for my father are at hand; then will I slay my brother Jacob.
1. Mooseksen kirja 27:42 Ja Rebekalle kerrottiin hänen vanhemman poikansa Esaun sanat. Niin hän lähetti kutsumaan nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle: Katso, veljesi Esau lohduttaa itseään sillä, että aikoo tappaa sinut.
Genesis 27:42 And these words of Esau her elder son were told to Rebekah: and she sent and called Jacob her younger son, and said to him, Behold, your brother Esau, as touching you, does comfort himself, purposing to kill you.
1. Mooseksen kirja 27:43 Niin, poikani, tottele minua, nouse ja pakene veljeni Labanin luo Harraniin.
Genesis 27:43 Now therefore, my son, obey my voice; arise, flee you to Laban my brother to Haran;
1. Mooseksen kirja 27:44 Ja viivy hänen luonaan muutamia päiviä, kunnes veljesi viha asettuu;
Genesis 27:44 And tarry with him a few days, until your brother’s fury turn away;
1. Mooseksen kirja 27:45 Kunnes veljesi viha lakkaa sinusta ja hän unohtaa, mitä olet hänelle tehnyt, niin minä lähetän ja noudan sinut sieltä. Miksi minun pitäisi menettää teidät molemmat yhtenä päivänä?
Genesis 27:45 Until your brother’s anger turn away from you, and he forget that which you have done to him: then I will send, and fetch you from there: why should I be deprived also of you both in one day?
1. Mooseksen kirja 27:46 Ja Rebekka sanoi Iisakille: Minä olen kyllästynyt elämääni Heetin tyttärien takia. Jos Jaakob ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tämän maan tyttäristä, mitä hyötyä minulle siitä on?
Genesis 27:46 And Rebekah said to Isaac, I am weary of my life because of the daughters of Heth: if Jacob take a wife of the daughters of Heth, such as these which are of the daughters of the land, what good shall my life do me?
1. Mooseksen kirja 28:1 Niin Iisak kutsui Jaakobin, siunasi hänet ja käski häntä sanoen: Älä ota vaimoa Kanaanin tyttäristä.
Genesis 28:1 And Isaac called Jacob, and blessed him, and charged him, and said to him, You shall not take a wife of the daughters of Canaan.
1. Mooseksen kirja 28:2 Nouse ja mene Mesopotamiaan, äitisi isän Betuelin taloon, ja ota sieltä itsellesi vaimo enosi Labanin tyttäristä.
Genesis 28:2 Arise, go to Padanaram, to the house of Bethuel your mother’s father; and take you a wife from there of the daughers of Laban your mother’s brother.
1. Mooseksen kirja 28:3 Ja Kaikkivaltias Jumala siunatkoon teitä, tehköön teidät hedelmällisiksi ja lisääntyköön, että teistä tulisi suuri joukko;
Genesis 28:3 And God Almighty bless you, and make you fruitful, and multiply you, that you may be a multitude of people;
1. Mooseksen kirja 28:4 Ja antakoon sinulle Abrahamin siunauksen, sinulle ja sinun jälkeläisillesi, että saisit periä sen maan, jossa olet muukalainen ja jonka Jumala antoi Abrahamille.
Genesis 28:4 And give you the blessing of Abraham, to you, and to your seed with you; that you may inherit the land wherein you are a stranger, which God gave to Abraham.
1. Mooseksen kirja 28:5 Ja Iisak lähetti Jaakobin matkalle, ja tämä meni Mesopotamiaan Labanin luo, joka oli syyrialaisen Betuelin poika ja Rebekan, Jaakobin ja Esaun äidin, veli.
Genesis 28:5 And Isaac sent away Jacob: and he went to Padanaram to Laban, son of Bethuel the Syrian, the brother of Rebekah, Jacob’s and Esau’s mother.
1. Mooseksen kirja 28:6 Kun Esau näki, että Iisak oli siunannut Jaakobin ja lähettänyt hänet Mesopotamiaan ottamaan sieltä hänelle vaimon, ja että hän siunatessaan oli antanut hänelle käskyn sanoen: Älä ota vaimoa Kanaanin tyttäristä,
Genesis 28:6 When Esau saw that Isaac had blessed Jacob, and sent him away to Padanaram, to take him a wife from there; and that as he blessed him he gave him a charge, saying, You shall not take a wife of the daughers of Canaan;
1. Mooseksen kirja 28:7 Ja että Jaakob totteli isäänsä ja äitiään ja meni Mesopotamiaan;
Genesis 28:7 And that Jacob obeyed his father and his mother, and was gone to Padanaram;
1. Mooseksen kirja 28:8 Ja Esau näki, etteivät Kanaanin tyttäret olleet mieluisia hänen isälleen Iisakille,
Genesis 28:8 And Esau seeing that the daughters of Canaan pleased not Isaac his father;
1. Mooseksen kirja 28:9 Sitten Esau meni Ismaelin luo ja otti Mahalatin, Abrahamin pojan Ismaelin tyttären, Nebajotin sisaren, vaimokseen entisten vaimojensa ohella.
Genesis 28:9 Then went Esau to Ishmael, and took to the wives which he had Mahalath the daughter of Ishmael Abraham’s son, the sister of Nebajoth, to be his wife.
1. Mooseksen kirja 28:10 Ja Jaakob lähti Beersebasta ja kulki Haraniin päin.
Genesis 28:10 And Jacob went out from Beersheba, and went toward Haran.
1. Mooseksen kirja 28:11 Ja hän osui erääseen paikkaan ja viipyi siellä koko yön, koska aurinko oli laskenut; ja hän otti sen paikan kiviä ja pani ne päänalusekseen ja kävi siihen paikkaan levolle.
Genesis 28:11 And he lighted on a certain place, and tarried there all night, because the sun was set; and he took of the stones of that place, and put them for his pillows, and lay down in that place to sleep.
1. Mooseksen kirja 28:12 Ja hän näki unta, ja katso, maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen; ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas.
Genesis 28:12 And he dreamed, and behold a ladder set up on the earth, and the top of it reached to heaven: and behold the angels of God ascending and descending on it.
1. Mooseksen kirja 28:13 Ja katso, Herra seisoi sen yläpuolella ja sanoi: Minä olen Herra, sinun isäsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Sen maan, jolla sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.
Genesis 28:13 And, behold, the LORD stood above it, and said, I am the LORD God of Abraham your father, and the God of Isaac: the land where on you lie, to you will I give it, and to your seed;
1. Mooseksen kirja 28:14 Ja sinun jälkeläisesi ovat lukuisat kuin maan tomu, ja sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään; ja sinussa ja sinun jälkeläisissäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat.
Genesis 28:14 And your seed shall be as the dust of the earth, and you shall spread abroad to the west, and to the east, and to the north, and to the south: and in you and in your seed shall all the families of the earth be blessed.
1. Mooseksen kirja 28:15 Ja katso, minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä menetkin, ja tuon sinut takaisin tähän maahan; sillä minä en jätä sinua, ennen kuin olen tehnyt sen, minkä olen sinulle puhunut.
Genesis 28:15 And, behold, I am with you, and will keep you in all places where you go, and will bring you again into this land; for I will not leave you, until I have done that which I have spoken to you of.
1. Mooseksen kirja 28:16 Jaakob heräsi unestaan ja sanoi: Herra on varmasti tässä paikassa, enkä minä tiennyt sitä.
Genesis 28:16 And Jacob awaked out of his sleep, and he said, Surely the LORD is in this place; and I knew it not.
1. Mooseksen kirja 28:17 Ja hän pelästyi ja sanoi: Kuinka peljättävä tämä paikka onkaan! Tämä ei ole mikään muu kuin Jumalan huone ja tämä on taivaan portti.
Genesis 28:17 And he was afraid, and said, How dreadful is this place! this is none other but the house of God, and this is the gate of heaven.
1. Mooseksen kirja 28:18 Ja Jaakob nousi varhain aamulla, otti kiven, jonka hän oli pannut päänalusekseen, nosti sen pystyyn patsaaksi ja vuodatti öljyä sen päälle.
Genesis 28:18 And Jacob rose up early in the morning, and took the stone that he had put for his pillows, and set it up for a pillar, and poured oil on the top of it.
1. Mooseksen kirja 28:19 Ja hän antoi sille paikalle nimen Beetel; mutta ennen oli sen kaupungin nimi Luus.
Genesis 28:19 And he called the name of that place Bethel: but the name of that city was called Luz at the first.
1. Mooseksen kirja 28:20 Ja Jaakob teki lupauksen sanoen: Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minut tällä tiellä, jota kuljen, ja antaa minulle leipää syödäkseni ja vaatteita päälleni pukeakseni,
Genesis 28:20 And Jacob vowed a vow, saying, If God will be with me, and will keep me in this way that I go, and will give me bread to eat, and raiment to put on,
1. Mooseksen kirja 28:21 niin että palaan rauhassa isäni kotiin; silloin Herra on minun Jumalani.
Genesis 28:21 So that I come again to my father’s house in peace; then shall the LORD be my God:
1. Mooseksen kirja 28:22 Ja tämä kivi, jonka olen patsaaksi pystyttänyt, on oleva Jumalan huone; ja kaikesta, mitä sinä minulle annat, minä annan sinulle kymmenykset.
Genesis 28:22 And this stone, which I have set for a pillar, shall be God’s house: and of all that you shall give me I will surely give the tenth to you.
1. Mooseksen kirja 29:1 Sitten Jaakob lähti matkalle ja tuli idän asukkaiden maahan.
Genesis 29:1 Then Jacob went on his journey, and came into the land of the people of the east.
1. Mooseksen kirja 29:2 Ja hän katsoi, ja katso, pellolla oli kaivo, ja katso, sen ääressä makasi kolme lammaslaumaa; sillä siitä kaivosta juotettiin laumoja; ja suuri kivi oli kaivon suulla.
Genesis 29:2 And he looked, and behold a well in the field, and, see, there were three flocks of sheep lying by it; for out of that well they watered the flocks: and a great stone was on the well’s mouth.
1. Mooseksen kirja 29:3 Ja sinne koottiin kaikki laumat; ja he vierittivät kiven kaivon suulta ja juottivat lampaat, ja panivat kiven takaisin paikalleen kaivon suulle.
Genesis 29:3 And thither were all the flocks gathered: and they rolled the stone from the well’s mouth, and watered the sheep, and put the stone again on the well’s mouth in his place.
1. Mooseksen kirja 29:4 Jaakob sanoi heille: Veljeni, mistä te olette? He vastasivat: Me olemme Harranista.
Genesis 29:4 And Jacob said to them, My brothers, from where be you? And they said, Of Haran are we.
1. Mooseksen kirja 29:5 Ja hän sanoi heille: Tunnetteko Labanin, Naahorin pojan? He vastasivat: Me tunnemme hänet.
Genesis 29:5 And he said to them, Know you Laban the son of Nahor? And they said, We know him.
1. Mooseksen kirja 29:6 Ja hän kysyi heiltä: Onko hän kunnossa? He vastasivat: Hyvin; ja katso, Raakel, hänen tyttärensä, tulee lammasten kanssa.
Genesis 29:6 And he said to them, Is he well? And they said, He is well: and, behold, Rachel his daughter comes with the sheep.
1. Mooseksen kirja 29:7 Ja hän sanoi: Katso, päivä on vielä pitkä, eikä ole aika koota karjaa. Juottakaa lampaat ja menkää sitten ruokkimaan niitä.
Genesis 29:7 And he said, See, it is yet high day, neither is it time that the cattle should be gathered together: water you the sheep, and go and feed them.
1. Mooseksen kirja 29:8 He sanoivat: Emme voi, ennen kuin kaikki laumat on koottu yhteen ja kivi vieritetty kaivon suulta; sitten juotamme lampaat.
Genesis 29:8 And they said, We cannot, until all the flocks be gathered together, and till they roll the stone from the well’s mouth; then we water the sheep.
1. Mooseksen kirja 29:9 Ja hänen vielä heidän kanssaan puhuessaan tuli Raakel isänsä lammasten kanssa, sillä hän oli niitä paimentanut.
Genesis 29:9 And while he yet spoke with them, Rachel came with her father’s sheep; for she kept them.
1. Mooseksen kirja 29:10 Ja kun Jaakob näki Raakelin, enon veljen Labanin tyttären, ja enon veljen Labanin lampaat, niin Jaakob meni lähemmäksi ja vieritti kiven kaivon suulta ja juotti enon veljen Labanin lampaat.
Genesis 29:10 And it came to pass, when Jacob saw Rachel the daughter of Laban his mother’s brother, and the sheep of Laban his mother’s brother, that Jacob went near, and rolled the stone from the well’s mouth, and watered the flock of Laban his mother’s brother.
1. Mooseksen kirja 29:11 Ja Jaakob suuteli Raakelia, korotti äänensä ja itki.
Genesis 29:11 And Jacob kissed Rachel, and lifted up his voice, and wept.
1. Mooseksen kirja 29:12 Ja Jaakob kertoi Raakelille, että hän oli hänen isänsä veli ja että hän oli Rebekan poika; ja Raakel juoksi kertomaan isälleen.
Genesis 29:12 And Jacob told Rachel that he was her father’s brother, and that he was Rebekah’s son: and she ran and told her father.
1. Mooseksen kirja 29:13 Ja kun Laban kuuli sanoman sisarensa pojasta Jaakobista, juoksi hän tätä vastaan, syleili ja suuteli häntä ja vei hänet kotiinsa. Ja hän kertoi Labanille kaikki nämä asiat.
Genesis 29:13 And it came to pass, when Laban heard the tidings of Jacob his sister’s son, that he ran to meet him, and embraced him, and kissed him, and brought him to his house. And he told Laban all these things.
1. Mooseksen kirja 29:14 Ja Laban sanoi hänelle: Sinä olet varmasti minun luutani ja lihaani. Ja hän viipyi hänen luonaan kuukauden ajan.
Genesis 29:14 And Laban said to him, Surely you are my bone and my flesh. And he stayed with him the space of a month.
1. Mooseksen kirja 29:15 Ja Laban sanoi Jaakobille: Oletko veljeni, palveletko minua ilmaiseksi? Sano minulle, mikä on palkkasi?
Genesis 29:15 And Laban said to Jacob, Because you are my brother, should you therefore serve me for nothing? tell me, what shall your wages be?
1. Mooseksen kirja 29:16 Ja Labanilla oli kaksi tytärtä: vanhemman nimi oli Lea ja nuoremman nimi oli Raakel.
Genesis 29:16 And Laban had two daughters: the name of the elder was Leah, and the name of the younger was Rachel.
1. Mooseksen kirja 29:17 Lealla oli helläsilmäisyys, mutta Raakel oli kaunis ja sirokasvuinen.
Genesis 29:17 Leah was tender eyed; but Rachel was beautiful and well favored.
1. Mooseksen kirja 29:18 Jaakob rakasti Raakelia ja sanoi: Minä palvelen sinua seitsemän vuotta nuoremman tyttäresi Raakelin vuoksi.
Genesis 29:18 And Jacob loved Rachel; and said, I will serve you seven years for Rachel your younger daughter.
1. Mooseksen kirja 29:19 Laban sanoi: Parempi on, että annan hänet sinulle, kuin että annan hänet jollekin toiselle miehelle; jää minun luokseni.
Genesis 29:19 And Laban said, It is better that I give her to you, than that I should give her to another man: abide with me.
1. Mooseksen kirja 29:20 Jaakob palveli seitsemän vuotta saadakseen Raakelin; ja ne tuntuivat hänestä vain muutamilta päiviltä, niin paljon hän rakasti Raakelia.
Genesis 29:20 And Jacob served seven years for Rachel; and they seemed to him but a few days, for the love he had to her.
1. Mooseksen kirja 29:21 Ja Jaakob sanoi Labanille: Anna minulle vaimoni, sillä päiväni ovat päättyneet, mennäkseni hänen luokseen.
Genesis 29:21 And Jacob said to Laban, Give me my wife, for my days are fulfilled, that I may go in to her.
1. Mooseksen kirja 29:22 Ja Laban kokosi kaikki paikkakunnan miehet ja laittoi pidot.
Genesis 29:22 And Laban gathered together all the men of the place, and made a feast.
1. Mooseksen kirja 29:23 Ja illalla hän otti tyttärensä Lean ja toi hänet hänen luokseen, ja hän meni hänen luokseen.
Genesis 29:23 And it came to pass in the evening, that he took Leah his daughter, and brought her to him; and he went in to her.
1. Mooseksen kirja 29:24 Ja Laban antoi orjattarensa Silpalle tyttärelleen Lealle orjattareksi.
Genesis 29:24 And Laban gave to his daughter Leah Zilpah his maid for an handmaid.
1. Mooseksen kirja 29:25 Ja aamulla, katso, se oli Lea. Ja hän sanoi Labanille: Mitä olet minulle tehnyt? Enkö minä palvellut sinua Raakelin takia? Miksi sitten petit minut?
Genesis 29:25 And it came to pass, that in the morning, behold, it was Leah: and he said to Laban, What is this you have done to me? did not I serve with you for Rachel? why then have you beguiled me?
1. Mooseksen kirja 29:26 Ja Laban sanoi: Meidän maassamme ei ole tapana antaa nuorempaa ennen vanhempaa.
Genesis 29:26 And Laban said, It must not be so done in our country, to give the younger before the firstborn.
1. Mooseksen kirja 29:27 Täytä hänen viikkonsa, niin me annamme sinulle tämänkin palveluksesta, jota palvelet kanssani vielä seitsemän vuotta.
Genesis 29:27 Fulfill her week, and we will give you this also for the service which you shall serve with me yet seven other years.
1. Mooseksen kirja 29:28 Ja Jaakob teki niin ja vietti vaimon viikkonsa loppuun. Ja hän antoi hänelle myös tyttärensä Raakelin vaimoksi.
Genesis 29:28 And Jacob did so, and fulfilled her week: and he gave him Rachel his daughter to wife also.
1. Mooseksen kirja 29:29 Ja Laban antoi orjattarensa Bilhan tyttärelleen Raakelille orjattareksi.
Genesis 29:29 And Laban gave to Rachel his daughter Bilhah his handmaid to be her maid.
1. Mooseksen kirja 29:30 Ja hän yhtyi myös Raakeliin, ja hän rakasti Raakelia enemmän kuin Leaa, ja palveli hänen kanssaan vielä toiset seitsemän vuotta.
Genesis 29:30 And he went in also to Rachel, and he loved also Rachel more than Leah, and served with him yet seven other years.
1. Mooseksen kirja 29:31 Ja kun Herra näki, että Leaa vihattiin, hän avasi hänen kohtunsa; mutta Raakel oli hedelmätön.
Genesis 29:31 And when the LORD saw that Leah was hated, he opened her womb: but Rachel was barren.
1. Mooseksen kirja 29:32 Ja Lea tuli raskaaksi ja synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Ruuben; sillä hän sanoi: Herra on katsonut minun kurjuuteni puoleen; nyt mieheni rakastaa minua.
Genesis 29:32 And Leah conceived, and bore a son, and she called his name Reuben: for she said, Surely the LORD has looked on my affliction; now therefore my husband will love me.
1. Mooseksen kirja 29:33 Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: Herra on kuullut, että minua vihataan, ja siksi hän on antanut minulle myös tämän. Ja hän antoi hänelle nimen Simeon.
Genesis 29:33 And she conceived again, and bore a son; and said, Because the LORD has heard I was hated, he has therefore given me this son also: and she called his name Simeon.
1. Mooseksen kirja 29:34 Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: Nyt mieheni liittyy minuun, sillä olen synnyttänyt hänelle kolme poikaa. Sentähden hänelle annettiin nimeksi Leevi.
Genesis 29:34 And she conceived again, and bore a son; and said, Now this time will my husband be joined to me, because I have born him three sons: therefore was his name called Levi.
1. Mooseksen kirja 29:35 Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan, ja hän sanoi: Nyt minä ylistän Herraa. Sentähden hän antoi hänelle nimen Juuda ja lakkasi synnyttämästä.
Genesis 29:35 And she conceived again, and bore a son: and she said, Now will I praise the LORD: therefore she called his name Judah; and left bearing.
1. Mooseksen kirja 30:1 Ja kun Raakel näki, ettei hän synnyttänyt Jaakobille lapsia, kadehti Raakel sisartaan ja sanoi Jaakobille: Hanki minulle lapsia, muuten minä kuolen.
Genesis 30:1 And when Rachel saw that she bore Jacob no children, Rachel envied her sister; and said to Jacob, Give me children, or else I die.
1. Mooseksen kirja 30:2 Ja Jaakobin viha syttyi Raakelia kohtaan, ja hän sanoi: Olenko minä Jumalan sijassa, joka on kieltänyt sinulta kohdun hedelmän?
Genesis 30:2 And Jacob’s anger was kindled against Rachel: and he said, Am I in God’s stead, who has withheld from you the fruit of the womb?
1. Mooseksen kirja 30:3 Ja hän sanoi: Katso, tässä on pidottareni Bilha; mene hänen luokseen, että hän synnyttäisi minun sylissäni, että minäkin saisin lapsia hänestä.
Genesis 30:3 And she said, Behold my maid Bilhah, go in to her; and she shall bear on my knees, that I may also have children by her.
1. Mooseksen kirja 30:4 Ja hän antoi hänelle orjattarensa Bilhan vaimoksi, ja Jaakob yhtyi häneen.
Genesis 30:4 And she gave him Bilhah her handmaid to wife: and Jacob went in to her.
1. Mooseksen kirja 30:5 Ja Bilha tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille pojan.
Genesis 30:5 And Bilhah conceived, and bore Jacob a son.
1. Mooseksen kirja 30:6 Ja Raakel sanoi: Jumala on tuominnut minut ja kuullut minun ääneni ja antanut minulle pojan. Sentähden hän antoi hänelle nimen Daan.
Genesis 30:6 And Rachel said, God has judged me, and has also heard my voice, and has given me a son: therefore called she his name Dan.
1. Mooseksen kirja 30:7 Ja Bilha, Raakelin orjatar, tuli jälleen raskaaksi ja synnytti Jaakobille toisen pojan.
Genesis 30:7 And Bilhah Rachel’s maid conceived again, and bore Jacob a second son.
1. Mooseksen kirja 30:8 Ja Raakel sanoi: Minä olen kamppaillut suuria kamppailuja sisareni kanssa ja olen voittanut. Ja hän antoi hänelle nimen Naftali.
Genesis 30:8 And Rachel said, With great wrestlings have I wrestled with my sister, and I have prevailed: and she called his name Naphtali.
1. Mooseksen kirja 30:9 Kun Lea näki lakanneensa synnyttämästä, hän otti orjattarensa Silpan ja antoi hänet Jaakobille vaimoksi.
Genesis 30:9 When Leah saw that she had left bearing, she took Zilpah her maid, and gave her Jacob to wife.
1. Mooseksen kirja 30:10 Ja Silpa, Lean orjatar, synnytti Jaakobille pojan.
Genesis 30:10 And Zilpah Leah’s maid bore Jacob a son.
1. Mooseksen kirja 30:11 Ja Lea sanoi: Lauma tulee. Ja hän antoi hänelle nimen Gaad.
Genesis 30:11 And Leah said, A troop comes: and she called his name Gad.
1. Mooseksen kirja 30:12 Ja Silpa, Lean palvelijatar, synnytti Jaakobille toisen pojan.
Genesis 30:12 And Zilpah Leah’s maid bore Jacob a second son.
1. Mooseksen kirja 30:13 Ja Lea sanoi: Onnellinen olen minä, sillä tyttäret ylistävät minua autuaaksi. Ja hän antoi hänelle nimen Asser.
Genesis 30:13 And Leah said, Happy am I, for the daughters will call me blessed: and she called his name Asher.
1. Mooseksen kirja 30:14 Ja Ruuben meni vehnänleikkuuaikana ja löysi pellolta lemmenmarjoja ja toi ne äidilleen Lealle. Niin Raakel sanoi Lealle: Anna minulle poikasi lemmenmarjoja.
Genesis 30:14 And Reuben went in the days of wheat harvest, and found mandrakes in the field, and brought them to his mother Leah. Then Rachel said to Leah, Give me, I pray you, of your son’s mandrakes.
1. Mooseksen kirja 30:15 Ja hän sanoi hänelle: Eikö ole vähäistä, että olet ottanut minun mieheni? Ottaisitko siis pois myös poikani lemmenmarjat? Raakel sanoi: Niin hän makaa kanssasi tänä yönä poikiesi lemmenmarjojen takia.
Genesis 30:15 And she said to her, Is it a small matter that you have taken my husband? and would you take away my son’s mandrakes also? And Rachel said, Therefore he shall lie with you to night for your son’s mandrakes.
1. Mooseksen kirja 30:16 Jaakob tuli illalla pellolta, ja Lea meni häntä vastaan ja sanoi: Sinun täytyy tulla minun luokseni, sillä olenhan minä sinut poikani lemmenmarjoilla palkannut. Ja hän makasi hänen kanssaan sinä yönä.
Genesis 30:16 And Jacob came out of the field in the evening, and Leah went out to meet him, and said, You must come in to me; for surely I have hired you with my son’s mandrakes. And he lay with her that night.
1. Mooseksen kirja 30:17 Ja Jumala kuuli Leaa, ja Lea tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille viidennen pojan.
Genesis 30:17 And God listened to Leah, and she conceived, and bore Jacob the fifth son.
1. Mooseksen kirja 30:18 Ja Lea sanoi: Jumala on antanut minulle palkkani, koska annoin orjattareni miehelleni. Ja hän antoi hänelle nimen Isaskar.
Genesis 30:18 And Leah said, God has given me my hire, because I have given my maiden to my husband: and she called his name Issachar.
1. Mooseksen kirja 30:19 Ja Lea tuli jälleen raskaaksi ja synnytti Jaakobille kuudennen pojan.
Genesis 30:19 And Leah conceived again, and bore Jacob the sixth son.
1. Mooseksen kirja 30:20 Ja Lea sanoi: Jumala on antanut minulle hyvät myötäjäiset; nyt mieheni asuu minun luonani, sillä olen synnyttänyt hänelle kuusi poikaa. Ja hän antoi hänelle nimen Sebulon.
Genesis 30:20 And Leah said, God has endued me with a good dowry; now will my husband dwell with me, because I have born him six sons: and she called his name Zebulun.
1. Mooseksen kirja 30:21 Ja sen jälkeen hän synnytti tyttären ja antoi hänelle nimen Diina.
Genesis 30:21 And afterwards she bore a daughter, and called her name Dinah.
1. Mooseksen kirja 30:22 Ja Jumala muisti Raakelin, ja Jumala kuuli häntä ja avasi hänen kohtunsa.
Genesis 30:22 And God remembered Rachel, and God listened to her, and opened her womb.
1. Mooseksen kirja 30:23 Ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: Jumala on ottanut pois minun häpeäni.
Genesis 30:23 And she conceived, and bore a son; and said, God has taken away my reproach:
1. Mooseksen kirja 30:24 Ja hän antoi hänelle nimen Joosef ja sanoi: Herra antakoon minulle vielä yhden pojan.
Genesis 30:24 And she called his name Joseph; and said, The LORD shall add to me another son.
1. Mooseksen kirja 30:25 Ja kun Raakel oli synnyttänyt Joosefin, sanoi Jaakob Labanille: Päästä minut menemään kotiini ja omaan maahani.
Genesis 30:25 And it came to pass, when Rachel had born Joseph, that Jacob said to Laban, Send me away, that I may go to my own place, and to my country.
1. Mooseksen kirja 30:26 Anna minulle vaimoni ja lapseni, joiden vuoksi olen sinua palvellut, ja anna minun mennä; sillä sinä tiedät, kuinka paljon olen sinua palvellut.
Genesis 30:26 Give me my wives and my children, for whom I have served you, and let me go: for you know my service which I have done you.
1. Mooseksen kirja 30:27 Ja Laban sanoi hänelle: Jos olen saanut armon sinun silmissäsi, niin viivy vielä; sillä olen kokenut, että Herra on siunannut minua sinun tähtesi.
Genesis 30:27 And Laban said to him, I pray you, if I have found favor in your eyes, tarry: for I have learned by experience that the LORD has blessed me for your sake.
1. Mooseksen kirja 30:28 Ja hän sanoi: Määrää minulle palkkasi, niin minä annan sen.
Genesis 30:28 And he said, Appoint me your wages, and I will give it.
1. Mooseksen kirja 30:29 Ja hän sanoi hänelle: Sinä tiedät, kuinka minä olen sinua palvellut ja kuinka karjasi on minun hoidossani ollut.
Genesis 30:29 And he said to him, You know how I have served you, and how your cattle was with me.
1. Mooseksen kirja 30:30 Sillä vähän sinulla oli ennen minun tuloani, ja nyt se on lisääntynyt paljoudeksi; ja Herra on siunannut sinua minun tuloni jälkeen. Ja milloin minä nyt saan pitää huolta myös omasta talostani?
Genesis 30:30 For it was little which you had before I came, and it is now increased to a multitude; and the LORD has blessed you since my coming: and now when shall I provide for my own house also?
1. Mooseksen kirja 30:31 Ja hän sanoi: Mitä minä sinulle annan? Jaakob sanoi: Älä anna minulle mitään. Jos teet tämän minulle, niin minä taas kaitsen ja varjelen sinun lampaitasi.
Genesis 30:31 And he said, What shall I give you? And Jacob said, You shall not give me any thing: if you will do this thing for me, I will again feed and keep your flock.
1. Mooseksen kirja 30:32 Minä käyn tänään läpi kaiken lampaasi ja erotan sieltä kaikki täplikkäät ja kirjavat naudat sekä kaikki ruskeat lampaat ja täplikkäät ja kirjavat vuohet; ja niistä olkoon minun palkkani.
Genesis 30:32 I will pass through all your flock to day, removing from there all the speckled and spotted cattle, and all the brown cattle among the sheep, and the spotted and speckled among the goats: and of such shall be my hire.
1. Mooseksen kirja 30:33 Niin minun vanhurskauteni vastaa minulle tulevaisuudessa, kun palkkani tulee teidän eteenne: jokainen vuohien joukossa, joka ei ole täplikäs tai kirjava, ja lampaiden joukossa, joka ei ole ruskea, luetaan minun varastamikseni.
Genesis 30:33 So shall my righteousness answer for me in time to come, when it shall come for my hire before your face: every one that is not speckled and spotted among the goats, and brown among the sheep, that shall be counted stolen with me.
1. Mooseksen kirja 30:34 Ja Laban sanoi: Katso, jospa se olisi sinun sanasi mukaan!
Genesis 30:34 And Laban said, Behold, I would it might be according to your word.
1. Mooseksen kirja 30:35 Ja sinä päivänä hän erotti juovikkaat ja kirjavat vuohet ja kaikki täplikkäät ja kirjavat vuohet ja kaikki, joissa oli jotakin valkoista, sekä kaikki ruskeat lampaiden joukossa ja antoi ne poikiensa käsiin.
Genesis 30:35 And he removed that day the he goats that were ringstraked and spotted, and all the she goats that were speckled and spotted, and every one that had some white in it, and all the brown among the sheep, and gave them into the hand of his sons.
1. Mooseksen kirja 30:36 Ja hän asetti kolmen päivän matkan itsensä ja Jaakobin välille; ja Jaakob kaitsei Labanin muita lampaita.
Genesis 30:36 And he set three days’ journey between himself and Jacob: and Jacob fed the rest of Laban’s flocks.
1. Mooseksen kirja 30:37 Ja Jaakob otti itselleen vihreitä poppelin, pähkinäpuun ja kastanjan oksia ja kuori niihin valkoiset juovat, niin että oksien valkoisuus näkyi.
Genesis 30:37 And Jacob took him rods of green poplar, and of the hazel and chesnut tree; and pilled white strakes in them, and made the white appear which was in the rods.
1. Mooseksen kirja 30:38 Ja hän pani kuorimansa oksat lampaiden eteen vesikouruihin, juottokaukaloihin, kun lampaat tulivat juomaan, jotta ne tiinehtisivät tullessaan juomaan.
Genesis 30:38 And he set the rods which he had pilled before the flocks in the gutters in the watering troughs when the flocks came to drink, that they should conceive when they came to drink.
1. Mooseksen kirja 30:39 Ja lampaat tiinehtivät sauvojen edessä ja kantoivat juovikkaita, pilkullisia ja kirjavia karjaa.
Genesis 30:39 And the flocks conceived before the rods, and brought forth cattle ringstraked, speckled, and spotted.
1. Mooseksen kirja 30:40 Ja Jaakob erotti karitsat ja käänsi laumojen päät juovikkaita ja kaikkia mustia päin Labanin laumassa; ja hän erotti omat laumansa erilleen eikä pannut niitä Labanin karjan sekaan.
Genesis 30:40 And Jacob did separate the lambs, and set the faces of the flocks toward the ringstraked, and all the brown in the flock of Laban; and he put his own flocks by themselves, and put them not to Laban’s cattle.
1. Mooseksen kirja 30:41 Ja aina kun vahvemmat naudat tiinehtivät, Jaakob pani oksat karjan silmien eteen kouruihin, jotta ne tiinehtisivät oksain keskellä.
Genesis 30:41 And it came to pass, whenever the stronger cattle did conceive, that Jacob laid the rods before the eyes of the cattle in the gutters, that they might conceive among the rods.
1. Mooseksen kirja 30:42 Mutta kun karja oli heikko, hän ei pannut sitä sisään; niin heikot joutuivat Labanin ja vahvemmat Jaakobin.
Genesis 30:42 But when the cattle were feeble, he put them not in: so the feebler were Laban’s, and the stronger Jacob’s.
1. Mooseksen kirja 30:43 Ja mies rikastui tavattomasti, ja hänellä oli paljon karjaa, palvelijattaria, palvelijoita, kameleja ja aaseja.
Genesis 30:43 And the man increased exceedingly, and had much cattle, and maidservants, and menservants, and camels, and asses.
1. Mooseksen kirja 31:1 Ja hän kuuli Labanin poikien sanat, jotka sanoivat: Jaakob on ottanut kaiken, mikä oli isiemme omaa, ja siitä, mikä oli isiemme omaa, hän on hankkinut kaiken tämän kunnian.
Genesis 31:1 And he heard the words of Laban’s sons, saying, Jacob has taken away all that was our father’s; and of that which was our father’s has he gotten all this glory.
1. Mooseksen kirja 31:2 Ja Jaakob näki Labanin kasvot, ja katso, ne eivät olleet häntä kohtaan niin kuin ennen.
Genesis 31:2 And Jacob beheld the countenance of Laban, and, behold, it was not toward him as before.
1. Mooseksen kirja 31:3 Ja Herra sanoi Jaakobille: Palaja isiesi maahan ja sukujesi luo, niin minä olen sinun kanssasi.
Genesis 31:3 And the LORD said to Jacob, Return to the land of your fathers, and to your kindred; and I will be with you.
1. Mooseksen kirja 31:4 Niin Jaakob lähetti kutsumaan Raakelin ja Lean kedolle laumansa luo,
Genesis 31:4 And Jacob sent and called Rachel and Leah to the field to his flock,
1. Mooseksen kirja 31:5 Ja sanoi heille: Minä näen isänne kasvoista, ettei se ole minua kohtaan niin kuin ennen; mutta isäni Jumala on ollut minun kanssani.
Genesis 31:5 And said to them, I see your father’s countenance, that it is not toward me as before; but the God of my father has been with me.
1. Mooseksen kirja 31:6 Ja tiedäthän, että olen palvellut isääsi kaikella voimallani.
Genesis 31:6 And you know that with all my power I have served your father.
1. Mooseksen kirja 31:7 Ja isänne on pettänyt minua ja muuttanut palkkaani kymmenen kertaa; mutta Jumala ei sallinut hänen tehdä minulle pahaa.
Genesis 31:7 And your father has deceived me, and changed my wages ten times; but God suffered him not to hurt me.
1. Mooseksen kirja 31:8 Jos hän sanoi näin: 'Täplälliset olkoot sinun palkkasi', niin kaikki karja kantoi täplikkäitä; ja jos hän sanoi näin: 'Juoviseläimet olkoot sinun palkkasi', niin kaikki karja kantoi juovikkaita.
Genesis 31:8 If he said thus, The speckled shall be your wages; then all the cattle bore speckled: and if he said thus, The ringstraked shall be your hire; then bore all the cattle ringstraked.
1. Mooseksen kirja 31:9 Näin Jumala on ottanut isänne karjan ja antanut sen minulle.
Genesis 31:9 Thus God has taken away the cattle of your father, and given them to me.
1. Mooseksen kirja 31:10 Ja tapahtui, kun karja tiinehti, että nostin silmäni ja näin unessa, ja katso, pässit, jotka hyppäsivät karjaa, olivat juovikkaita, täplikkäitä ja kirjavia.
Genesis 31:10 And it came to pass at the time that the cattle conceived, that I lifted up my eyes, and saw in a dream, and, behold, the rams which leaped on the cattle were ringstraked, speckled, and spotted.
1. Mooseksen kirja 31:11 Ja Jumalan enkeli puhui minulle unessa sanoen: Jaakob. Minä sanoin: Tässä minä olen.
Genesis 31:11 And the angel of God spoke to me in a dream, saying, Jacob: And I said, Here am I.
1. Mooseksen kirja 31:12 Ja hän sanoi: Nostakaa silmänne ja katsokaa, kaikki pässit, jotka hyppäävät karjaa, ovat juovikkaita, pilkullisia ja kirjavia; sillä minä olen nähnyt kaiken, mitä Laban sinulle tekee.
Genesis 31:12 And he said, Lift up now your eyes, and see, all the rams which leap on the cattle are ringstraked, speckled, and spotted: for I have seen all that Laban does to you.
1. Mooseksen kirja 31:13 Minä olen Beetelin Jumala, jossa sinä voitelit patsaan ja jossa sinä minulle lupauksen vannoit. Nouse nyt, mene pois tästä maasta ja palaa sukujesi maahan.
Genesis 31:13 I am the God of Bethel, where you anointed the pillar, and where you vowed a vow to me: now arise, get you out from this land, and return to the land of your kindred.
1. Mooseksen kirja 31:14 Ja Raakel ja Lea vastasivat ja sanoivat hänelle: Onko meillä enää osaa tai perintöosaa isämme talossa?
Genesis 31:14 And Rachel and Leah answered and said to him, Is there yet any portion or inheritance for us in our father’s house?
1. Mooseksen kirja 31:15 Eikö hän pidä meitä vieraina, sillä hän on myynyt meidät ja syönyt rahamme?
Genesis 31:15 Are we not counted of him strangers? for he has sold us, and has quite devoured also our money.
1. Mooseksen kirja 31:16 Sillä kaikki rikkaudet, jotka Jumala on ottanut isältämme, ovat meidän ja lastemme; tee siis niin kuin Jumala on sinulle sanonut.
Genesis 31:16 For all the riches which God has taken from our father, that is ours, and our children’s: now then, whatever God has said to you, do.
1. Mooseksen kirja 31:17 Niin Jaakob nousi ja nosti poikansa ja vaimonsa kamelien selkään;
Genesis 31:17 Then Jacob rose up, and set his sons and his wives on camels;
1. Mooseksen kirja 31:18 Ja hän vei pois kaikki karjansa ja kaiken tavaransa, jonka hän oli koonnut, karjansa, jonka hän oli koonnut Mesopotamiassa, mennäkseen isänsä Iisakin luo Kanaanin maahan.
Genesis 31:18 And he carried away all his cattle, and all his goods which he had gotten, the cattle of his getting, which he had gotten in Padanaram, for to go to Isaac his father in the land of Canaan.
1. Mooseksen kirja 31:19 Ja Laban meni keritsemään lampaitaan; ja Raakel oli varastanut isiensä epäjumalat.
Genesis 31:19 And Laban went to shear his sheep: and Rachel had stolen the images that were her father’s.
1. Mooseksen kirja 31:20 Jaakob livahti tietämättään Labanin, syyrialaisen, luo, sillä tämä ei kertonut hänelle pakenevansa.
Genesis 31:20 And Jacob stole away unawares to Laban the Syrian, in that he told him not that he fled.
1. Mooseksen kirja 31:21 Niin hän pakeni kaikkine joukkoineen, nousi ja kulki virran yli ja käänsi kasvonsa Gileadin vuoristoa kohti.
Genesis 31:21 So he fled with all that he had; and he rose up, and passed over the river, and set his face toward the mount Gilead.
1. Mooseksen kirja 31:22 Ja kolmantena päivänä Labanille ilmoitettiin, että Jaakob oli paennut.
Genesis 31:22 And it was told Laban on the third day that Jacob was fled.
1. Mooseksen kirja 31:23 Ja hän otti veljensä mukaansa ja ajoi häntä takaa seitsemän päivän matkan; ja he saavuttivat hänet Gileadin vuorella.
Genesis 31:23 And he took his brothers with him, and pursued after him seven days’ journey; and they overtook him in the mount Gilead.
1. Mooseksen kirja 31:24 Ja Jumala tuli Labanin, syyrialaisen, luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: Varo, ettet puhu Jaakobille hyvää etkä pahaa.
Genesis 31:24 And God came to Laban the Syrian in a dream by night, and said to him, Take heed that you speak not to Jacob either good or bad.
1. Mooseksen kirja 31:25 Sitten Laban saavutti Jaakobin. Jaakob oli pystyttänyt telttansa vuorelle, ja Laban oli veljiensä kanssa leiriytynyt Gileadin vuorelle.
Genesis 31:25 Then Laban overtook Jacob. Now Jacob had pitched his tent in the mount: and Laban with his brothers pitched in the mount of Gilead.
1. Mooseksen kirja 31:26 Ja Laban sanoi Jaakobille: Mitä olet tehnyt, kun olet varastanut minut ja vienyt pois tyttäreni kuin miekalla otetut vangit?
Genesis 31:26 And Laban said to Jacob, What have you done, that you have stolen away unawares to me, and carried away my daughters, as captives taken with the sword?
1. Mooseksen kirja 31:27 Miksi pakenit salaa ja varastat minut etkä ilmoittanut minulle, että olisin voinut lähettää sinut pois ilolla, lauluilla, tamburin ja harpun säestyksellä?
Genesis 31:27 Why did you flee away secretly, and steal away from me; and did not tell me, that I might have sent you away with mirth, and with songs, with tabret, and with harp?
1. Mooseksen kirja 31:28 Ettekö te ole antaneet minun suudella poikiani ja tyttäriäni? Te olette nyt tyhmästi tehneet niin.
Genesis 31:28 And have not suffered me to kiss my sons and my daughters? you have now done foolishly in so doing.
1. Mooseksen kirja 31:29 Minulla on valta tehdä teille pahaa, mutta teidän isänne Jumala puhui minulle viime yönä sanoen: 'Varo, ettet puhu Jaakobille hyvää etkä pahaa.'
Genesis 31:29 It is in the power of my hand to do you hurt: but the God of your father spoke to me last night, saying, Take you heed that you speak not to Jacob either good or bad.
1. Mooseksen kirja 31:30 Ja nyt, vaikka sinun olisi pakko olla poissa, koska kaipasit kovasti isäsi taloa, miksi olet varastanut jumalani?
Genesis 31:30 And now, though you would needs be gone, because you sore longed after your father’s house, yet why have you stolen my gods?
1. Mooseksen kirja 31:31 Jaakob vastasi ja sanoi Labanille: Minä pelkäsin, sillä ajattelin: 'Ehkäpä väkisin otat minulta tyttäresi'.
Genesis 31:31 And Jacob answered and said to Laban, Because I was afraid: for I said, Peradventure you would take by force your daughters from me.
1. Mooseksen kirja 31:32 Kenen luota löydät jumalasi, älköön hän eläkö. Ennen kuin veljemme tietävät sinun, mikä sinulla on minun luonani, ota se mukaasi. Sillä Jaakob ei tiennyt, että Raakel oli ne varastanut.
Genesis 31:32 With whomsoever you find your gods, let him not live: before our brothers discern you what is your with me, and take it to you. For Jacob knew not that Rachel had stolen them.
1. Mooseksen kirja 31:33 Ja Laban meni Jaakobin telttaan ja Leean telttaan ja molempien palvelijattarien telttaan, mutta ei löytänyt niitä. Niin hän meni ulos Leean teltasta ja meni Raakelin telttaan.
Genesis 31:33 And Laban went into Jacob’s tent, and into Leah’s tent, and into the two maidservants’ tents; but he found them not. Then went he out of Leah’s tent, and entered into Rachel’s tent.
1. Mooseksen kirja 31:34 Ja Raakel oli ottanut patsaat, pannut ne kamelin satulaan ja istunut niiden päälle. Ja Laban penkoi koko teltan, mutta ei löytänyt niitä.
Genesis 31:34 Now Rachel had taken the images, and put them in the camel’s furniture, and sat on them. And Laban searched all the tent, but found them not.
1. Mooseksen kirja 31:35 Ja hän sanoi isälleen: Älköön herrani pahastuko, etten voi nousta edessäsi, sillä minun on noudatettava naisten tapaa. Ja hän etsi, mutta ei löytänyt kuvia.
Genesis 31:35 And she said to her father, Let it not displease my lord that I cannot rise up before you; for the custom of women is on me. And he searched but found not the images.
1. Mooseksen kirja 31:36 Jaakob vihastui ja riiteli Labanin kanssa. Jaakob vastasi ja sanoi Labanille: Mikä on minun rikkomukseni? Mikä on minun syntini, että olet niin kiivaasti minua ajanut takaa?
Genesis 31:36 And Jacob was wroth, and strived with Laban: and Jacob answered and said to Laban, What is my trespass? what is my sin, that you have so hotly pursued after me?
1. Mooseksen kirja 31:37 Olet tutkinut kaikki minun tavarani, ja mitä olet löytänyt kaikista talosi tavaroista? Pane ne tähän minun veljieni ja veljiesi eteen, että he voisivat ratkaista meidän välillämme.
Genesis 31:37 Whereas you have searched all my stuff, what have you found of all your household stuff? set it here before my brothers and your brothers, that they may judge between us both.
1. Mooseksen kirja 31:38 Nämä kaksikymmentä vuotta minä olen ollut sinun luonasi; sinun lampaasi ja vuohesi eivät ole luopuneet, enkä ole syönyt pässejä laumastasi.
Genesis 31:38 This twenty years have I been with you; your ewes and your she goats have not cast their young, and the rams of your flock have I not eaten.
1. Mooseksen kirja 31:39 Eläinten raatelemaa en sinulle tuonut; minä kannoin sen vahingot; minun kädestäni sinä sen vaatit, olipa se päivällä tai yöllä varastettu.
Genesis 31:39 That which was torn of beasts I brought not to you; I bore the loss of it; of my hand did you require it, whether stolen by day, or stolen by night.
1. Mooseksen kirja 31:40 Näin minä olin; päivällä kuivuus minut nielaisi ja yöllä pakkanen, ja uni katosi silmistäni.
Genesis 31:40 Thus I was; in the day the drought consumed me, and the frost by night; and my sleep departed from my eyes.
1. Mooseksen kirja 31:41 Näin minä olen ollut kaksikymmentä vuotta sinun talossasi; neljätoista vuotta olen palvellut sinua kahden tyttäresi vuoksi ja kuusi vuotta karjasi vuoksi; ja kymmenen kertaa sinä olet muuttanut minun palkkaani.
Genesis 31:41 Thus have I been twenty years in your house; I served you fourteen years for your two daughters, and six years for your cattle: and you have changed my wages ten times.
1. Mooseksen kirja 31:42 Ellei isäni Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin pelko, olisi ollut minun kanssani, olisit nyt lähettänyt minut tyhjin käsin pois. Jumala on nähnyt minun kurjuuteni ja kätteni vaivannäön ja nuhtellut sinua viime yönä.
Genesis 31:42 Except the God of my father, the God of Abraham, and the fear of Isaac, had been with me, surely you had sent me away now empty. God has seen my affliction and the labor of my hands, and rebuked you last night.
1. Mooseksen kirja 31:43 Ja Laban vastasi ja sanoi Jaakobille: Nämä tyttäret ovat minun tyttäriäni, ja nämä lapset ovat minun lapsiani, ja nämä karjat ovat minun karjaani, ja kaikki, mitä näet, on minun. Mitä minä tänä päivänä voin tehdä näille tyttärilleni tai heidän lapsilleen, jotka heillä on?
Genesis 31:43 And Laban answered and said to Jacob, These daughters are my daughters, and these children are my children, and these cattle are my cattle, and all that you see is mine: and what can I do this day to these my daughters, or to their children which they hav
1. Mooseksen kirja 31:44 Tule siis nyt, tehkäämme liitto, minä ja sinä, ja olkoon se todistajana meidän välillämme, minun ja sinun.
Genesis 31:44 Now therefore come you, let us make a covenant, I and you; and let it be for a witness between me and you.
1. Mooseksen kirja 31:45 Ja Jaakob otti kiven ja pystytti sen patsaaksi.
Genesis 31:45 And Jacob took a stone, and set it up for a pillar.
1. Mooseksen kirja 31:46 Ja Jaakob sanoi veljilleen: Kerätkää kiviä. He ottivat kiviä ja tekivät roukkion ja söivät siinä roukkion päällä.
Genesis 31:46 And Jacob said to his brothers, Gather stones; and they took stones, and made an heap: and they did eat there on the heap.
1. Mooseksen kirja 31:47 Ja Laban kutsui sitä Jegar-Sahadutaksi, mutta Jaakob kutsui sitä Galediksi.
Genesis 31:47 And Laban called it Jegarsahadutha: but Jacob called it Galeed.
1. Mooseksen kirja 31:48 Ja Laban sanoi: Tämä roukkio on todistajana meidän välillämme tänä päivänä, minun ja sinun. Siitä on sen nimi Galed.
Genesis 31:48 And Laban said, This heap is a witness between me and you this day. Therefore was the name of it called Galeed;
1. Mooseksen kirja 31:49 Ja Mispa, sillä hän sanoi: Herra olkoon vartija minun ja sinun välillämme, kun olemme poissa toistemme luota.
Genesis 31:49 And Mizpah; for he said, The LORD watch between me and you, when we are absent one from another.
1. Mooseksen kirja 31:50 Jos sinä kohtelet minun tyttäriäni väkivaltaisesti tai otat muita vaimoja tyttärieni lisäksi, niin ei kukaan ole meidän kanssamme; katso, Jumala on todistaja minun ja sinun välilläsi.
Genesis 31:50 If you shall afflict my daughters, or if you shall take other wives beside my daughters, no man is with us; see, God is witness between me and you.
1. Mooseksen kirja 31:51 Ja Laban sanoi Jaakobille: Katso, tämä roukkio ja tämä patsas, jonka olen pystyttänyt minun ja sinun välillesi.
Genesis 31:51 And Laban said to Jacob, Behold this heap, and behold this pillar, which I have cast between me and you:
1. Mooseksen kirja 31:52 Tämä roukkio olkoon todistaja, ja tämä patsas olkoon todistaja, etten minä kulje tämän roukkion yli sinun luoksesi, etkä sinäkään kulje tämän roukkion ja tämän patsaan yli minun luokseni pahuuteen.
Genesis 31:52 This heap be witness, and this pillar be witness, that I will not pass over this heap to you, and that you shall not pass over this heap and this pillar to me, for harm.
1. Mooseksen kirja 31:53 Abrahamin Jumala ja Naahorin Jumala, heidän isiensä Jumala, olkoon tuomari meidän välillämme. Ja Jaakob vannoi isänsä Iisakin pelon kautta.
Genesis 31:53 The God of Abraham, and the God of Nahor, the God of their father, judge between us. And Jacob swore by the fear of his father Isaac.
1. Mooseksen kirja 31:54 Sitten Jaakob uhrasi vuorella uhrin ja kutsui veljensä syömään leipää; ja he söivät leipää ja viettivät yön vuorella.
Genesis 31:54 Then Jacob offered sacrifice on the mount, and called his brothers to eat bread: and they did eat bread, and tarried all night in the mount.
1. Mooseksen kirja 31:55 Ja varhain aamulla Laban nousi ja suuteli poikiansa ja tyttäriään ja siunasi heidät; sitten Laban lähti ja palasi kotiinsa.
Genesis 31:55 And early in the morning Laban rose up, and kissed his sons and his daughters, and blessed them: and Laban departed, and returned to his place.
1. Mooseksen kirja 32:1 Ja Jaakob jatkoi matkaansa, ja Jumalan enkelit kohtasivat hänet.
Genesis 32:1 And Jacob went on his way, and the angels of God met him.
1. Mooseksen kirja 32:2 Ja kun Jaakob näki heidät, sanoi hän: Tämä on Jumalan joukko. Ja hän antoi sille paikalle nimen Mahanaim.
Genesis 32:2 And when Jacob saw them, he said, This is God’s host: and he called the name of that place Mahanaim.
1. Mooseksen kirja 32:3 Ja Jaakob lähetti sanansaattajia edellään veljensä Esaun luo Seirin maahan, Edomin seudulle.
Genesis 32:3 And Jacob sent messengers before him to Esau his brother to the land of Seir, the country of Edom.
1. Mooseksen kirja 32:4 Ja hän käski heitä sanoen: Näin teidän on sanottava herralleni Esaulle: Näin sanoi palvelijanne Jaakob: 'Minä olen asunut Labanin luona ja viipynyt siellä tähän asti.'
Genesis 32:4 And he commanded them, saying, Thus shall you speak to my lord Esau; Your servant Jacob said thus, I have sojourned with Laban, and stayed there until now:
1. Mooseksen kirja 32:5 Minulla on härkiä, aaseja, pikkukarjaa, palvelijoita ja palvelijattaria, ja olen lähettänyt ilmoittamaan herralleni, että saisin armon sinun silmiesi edessä.
Genesis 32:5 And I have oxen, and asses, flocks, and menservants, and womenservants: and I have sent to tell my lord, that I may find grace in your sight.
1. Mooseksen kirja 32:6 Ja sanansaattajat palasivat Jaakobin luo ja sanoivat: Me tulimme veljesi Esaun luo, ja hänkin tulee sinua vastaan, ja neljäsataa miestä hänen kanssaan.
Genesis 32:6 And the messengers returned to Jacob, saying, We came to your brother Esau, and also he comes to meet you, and four hundred men with him.
1. Mooseksen kirja 32:7 Silloin Jaakob pelästyi suuresti ja joutui ahdistukseen; ja hän jakoi kansan, joka oli hänen kanssaan, sekä lampaat, raavaskarjan ja kamelit kahteen joukkoon;
Genesis 32:7 Then Jacob was greatly afraid and distressed: and he divided the people that was with him, and the flocks, and herds, and the camels, into two bands;
1. Mooseksen kirja 32:8 Ja hän sanoi: Jos Esau hyökkää toisen joukon kimppuun ja lyö sen, niin toinen joukko, joka jää jäljelle, pääsee pakoon.
Genesis 32:8 And said, If Esau come to the one company, and smite it, then the other company which is left shall escape.
1. Mooseksen kirja 32:9 Ja Jaakob sanoi: Isäni Abrahamin Jumala ja isäni Iisakin Jumala, Herra, joka sanoit minulle: 'Palaja maahasi ja sukujesi luo, niin minä teen sinulle hyvää'!
Genesis 32:9 And Jacob said, O God of my father Abraham, and God of my father Isaac, the LORD which said to me, Return to your country, and to your kindred, and I will deal well with you:
1. Mooseksen kirja 32:10 Minä en ole arvoinen vähäisimpäänkään kaikesta siitä armosta ja kaikesta uskollisuudesta, jonka olet osoittanut palvelijallesi; sillä sauva kädessäni minä kuljin tämän Jordanin yli; ja nyt minusta on tullut kaksi joukkoa.
Genesis 32:10 I am not worthy of the least of all the mercies, and of all the truth, which you have showed to your servant; for with my staff I passed over this Jordan; and now I am become two bands.
1. Mooseksen kirja 32:11 Pelasta minut veljeni Eesaun kädestä, sillä minä pelkään, että hän tulee ja lyö minut ja äidin lapsineen.
Genesis 32:11 Deliver me, I pray you, from the hand of my brother, from the hand of Esau: for I fear him, lest he will come and smite me, and the mother with the children.
1. Mooseksen kirja 32:12 Ja sinä sanoit: Minä teen sinulle hyvää ja teen jälkeläisesi paljoksi kuin meren hiekka, jota ei voida laskea sen paljouden vuoksi.
Genesis 32:12 And you said, I will surely do you good, and make your seed as the sand of the sea, which cannot be numbered for multitude.
1. Mooseksen kirja 32:13 Ja hän yöpyi siellä sinä yönä ja otti siitä, mitä hänelle tuli, lahjan veljelleen Esaulle.
Genesis 32:13 And he lodged there that same night; and took of that which came to his hand a present for Esau his brother;
1. Mooseksen kirja 32:14 Kaksisataa vuohta ja kaksikymmentä vuohipukkia, kaksisataa uuhta ja kaksikymmentä pässiä,
Genesis 32:14 Two hundred she goats, and twenty he goats, two hundred ewes, and twenty rams,
1. Mooseksen kirja 32:15 Kolmekymmentä lypsykamelia varsoineen, neljäkymmentä lehmää ja kymmenen härkää, kaksikymmentä aasintammaa ja kymmenen aasia.
Genesis 32:15 Thirty milk camels with their colts, forty cows, and ten bulls, twenty she asses, and ten foals.
1. Mooseksen kirja 32:16 Ja hän antoi ne palvelijoittensa käsiin, jokaisen lauman erikseen, ja sanoi palvelijoilleen: Kulkekaa minun edelläni ja jättäkää väli lauman ja lauman välille.
Genesis 32:16 And he delivered them into the hand of his servants, every drove by themselves; and said to his servants, Pass over before me, and put a space between drove and drove.
1. Mooseksen kirja 32:17 Ja hän käski etummaista sanoen: Kun veljeni Esau kohtaa sinut ja kysyy sinulta: 'Kenen sinä olet? Minne sinä menet? Ja kenen ovat nämä, jotka kulkevat sinun edelläsi?'
Genesis 32:17 And he commanded the foremost, saying, When Esau my brother meets you, and asks you, saying, Whose are you? and where go you? and whose are these before you?
1. Mooseksen kirja 32:18 Niin sinun on sanottava: 'He ovat sinun palvelijasi Jaakobin; tämä on lahja, joka lähetetään herralleni Esaulle; ja katso, hänkin tulee meidän perässämme.'
Genesis 32:18 Then you shall say, They be your servant Jacob’s; it is a present sent to my lord Esau: and, behold, also he is behind us.
1. Mooseksen kirja 32:19 Ja näin hän käski toista ja kolmatta ja kaikkia, jotka laumoja ajoivat, sanoen: Näin teidän on puhuttava Esaulle, kun kohtaatte hänet.
Genesis 32:19 And so commanded he the second, and the third, and all that followed the droves, saying, On this manner shall you speak to Esau, when you find him.
1. Mooseksen kirja 32:20 Ja sanokaa vielä: Katso, palvelijanne Jaakob tulee meidän perässämme. Sillä hän sanoi: Minä lepytän hänet lahjalla, joka kulkee edelläni, ja sen jälkeen minä saan nähdä hänen kasvonsa; ehkä hän ottaa minut vastaan.
Genesis 32:20 And say you moreover, Behold, your servant Jacob is behind us. For he said, I will appease him with the present that goes before me, and afterward I will see his face; peradventure he will accept of me.
1. Mooseksen kirja 32:21 Niin lahjat kulkivat hänen edellään, ja hän itse yöksi leirin luona.
Genesis 32:21 So went the present over before him: and himself lodged that night in the company.
1. Mooseksen kirja 32:22 Ja hän nousi sinä yönä ja otti mukaansa kaksi vaimoaan ja kaksi palvelijattartaan ja yksitoista poikaansa ja kulki Jabbokin yli.
Genesis 32:22 And he rose up that night, and took his two wives, and his two womenservants, and his eleven sons, and passed over the ford Jabbok.
1. Mooseksen kirja 32:23 Ja hän otti heidät ja lähetti heidät puron yli, ja lähetti myös kaiken, mitä hänellä oli.
Genesis 32:23 And he took them, and sent them over the brook, and sent over that he had.
1. Mooseksen kirja 32:24 Ja Jaakob jäi yksin, ja muuan mies paini hänen kanssaan päivänkoittoon asti.
Genesis 32:24 And Jacob was left alone; and there wrestled a man with him until the breaking of the day.
1. Mooseksen kirja 32:25 Ja kun hän huomasi, ettei hän häntä voittanut, iski hän hänen reisiluunsa; ja Jaakobin reisiluun nivel oli irti hänen painiessaan hänen kanssaan.
Genesis 32:25 And when he saw that he prevailed not against him, he touched the hollow of his thigh; and the hollow of Jacob’s thigh was out of joint, as he wrestled with him.
1. Mooseksen kirja 32:26 Ja hän sanoi: Päästä minut menemään, sillä päivä valjestaa. Ja hän sanoi: En päästä sinua menemään, ellet siunaa minua.
Genesis 32:26 And he said, Let me go, for the day breaks. And he said, I will not let you go, except you bless me.
1. Mooseksen kirja 32:27 Ja hän sanoi hänelle: Mikä sinun nimesi on? Hän vastasi: Jaakob.
Genesis 32:27 And he said to him, What is your name? And he said, Jacob.
1. Mooseksen kirja 32:28 Ja hän sanoi: Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel; sillä sinä olet ruhtinas, jolla olet voittanut Jumalan ja ihmisten kanssa, ja olet voittanut.
Genesis 32:28 And he said, Your name shall be called no more Jacob, but Israel: for as a prince have you power with God and with men, and have prevailed.
1. Mooseksen kirja 32:29 Jaakob kysyi häneltä ja sanoi: Kerro minulle nimesi. Hän vastasi: Miksi kysyt minun nimeäni? Ja hän siunasi hänet siinä.
Genesis 32:29 And Jacob asked him, and said, Tell me, I pray you, your name. And he said, Why is it that you do ask after my name? And he blessed him there.
1. Mooseksen kirja 32:30 Ja Jaakob antoi sille paikalle nimen Penuel, sillä minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin ja silti olen pelastunut henkeni.
Genesis 32:30 And Jacob called the name of the place Peniel: for I have seen God face to face, and my life is preserved.
1. Mooseksen kirja 32:31 Ja kun hän kulki Penuelin yli, aurinko nousi hänen ylleen, ja hän jarrutti reitelleen.
Genesis 32:31 And as he passed over Penuel the sun rose on him, and he halted on his thigh.
1. Mooseksen kirja 32:32 Sentähden israelilaiset eivät syö reisiluun jännettä, joka on kutistunut, vielä tänäkään päivänä; sillä hän iski Jaakobin reisiluun jänteeseen, joka oli kutistunut.
Genesis 32:32 Therefore the children of Israel eat not of the sinew which shrank, which is on the hollow of the thigh, to this day: because he touched the hollow of Jacob’s thigh in the sinew that shrank.
1. Mooseksen kirja 33:1 Niin Jaakob nosti silmänsä ja katsoi, ja katso, Esau tuli, ja hänen kanssaan neljäsataa miestä. Ja hän jakoi lapset Lealle, Raakelille ja kahdelle orjattarelle.
Genesis 33:1 And Jacob lifted up his eyes, and looked, and, behold, Esau came, and with him four hundred men. And he divided the children to Leah, and to Rachel, and to the two handmaids.
1. Mooseksen kirja 33:2 Ja hän asetti palvelijattaret ja heidän lapsensa eturiviin, Lean ja hänen lapsensa heidän jälkeensä ja Raakelin ja Joosefin viimeisiksi.
Genesis 33:2 And he put the handmaids and their children foremost, and Leah and her children after, and Rachel and Joseph last.
1. Mooseksen kirja 33:3 Ja hän kulki heidän edellään ja kumartui maahan seitsemän kertaa, kunnes hän tuli veljensä luo.
Genesis 33:3 And he passed over before them, and bowed himself to the ground seven times, until he came near to his brother.
1. Mooseksen kirja 33:4 Ja Esau juoksi häntä vastaan, syleili häntä, lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä; ja he itkivät.
Genesis 33:4 And Esau ran to meet him, and embraced him, and fell on his neck, and kissed him: and they wept.
1. Mooseksen kirja 33:5 Ja hän nosti silmänsä ja näki naiset ja lapset ja kysyi: Keitä ovat nuo sinun kanssasi? Hän vastasi: Lapset, jotka Jumala on armollisesti antanut palvelijallesi.
Genesis 33:5 And he lifted up his eyes, and saw the women and the children; and said, Who are those with you? And he said, The children which God has graciously given your servant.
1. Mooseksen kirja 33:6 Silloin palvelijattaret tulivat lähemmäs, he ja heidän lapsensa, ja he kumarsivat.
Genesis 33:6 Then the handmaidens came near, they and their children, and they bowed themselves.
1. Mooseksen kirja 33:7 Ja Leakin lastensa kanssa lähestyi ja kumarsivat; ja heidän jälkeensä lähestyivät Joosef ja Raakel, ja he kumarsivat.
Genesis 33:7 And Leah also with her children came near, and bowed themselves: and after came Joseph near and Rachel, and they bowed themselves.
1. Mooseksen kirja 33:8 Ja hän sanoi: Mitä tarkoitat kaikella tällä laumalla, jonka kohtasin? Ja hän sanoi: Nämä ovat, että löytäisivät armon herrani silmien edessä.
Genesis 33:8 And he said, What mean you by all this drove which I met? And he said, These are to find grace in the sight of my lord.
1. Mooseksen kirja 33:9 Ja Esau sanoi: Minulla on kyllin, veljeni; pidä omasi.
Genesis 33:9 And Esau said, I have enough, my brother; keep that you have to yourself.
1. Mooseksen kirja 33:10 Jaakob sanoi: Ei, vaan jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin ota vastaan lahjani kädestäni; sillä sentähden olen nähnyt sinun kasvosi, ikään kuin olisin nähnyt Jumalan kasvot, ja sinä olet ollut minuun mieltynyt.
Genesis 33:10 And Jacob said, No, I pray you, if now I have found grace in your sight, then receive my present at my hand: for therefore I have seen your face, as though I had seen the face of God, and you were pleased with me.
1. Mooseksen kirja 33:11 Ota siis vastaan siunaus, joka sinulle tuotiin, sillä Jumala on tehnyt minulle hyvää ja minulla on kyllin. Hän pyysi häntä pyytämällä, ja hän otti sen vastaan.
Genesis 33:11 Take, I pray you, my blessing that is brought to you; because God has dealt graciously with me, and because I have enough. And he urged him, and he took it.
1. Mooseksen kirja 33:12 Ja hän sanoi: Lähdetäänpä matkaan ja mennään, ja minä kuljen sinun edelläsi.
Genesis 33:12 And he said, Let us take our journey, and let us go, and I will go before you.
1. Mooseksen kirja 33:13 Ja hän sanoi hänelle: Herrani tietää, että lapset ovat heikkoja ja että minulla on lampaita ja karjaa imettävine vuohineen; jos miehet ajavat niitä kiivaasti yhtenä päivänä, kaikki lampaat kuolevat.
Genesis 33:13 And he said to him, My lord knows that the children are tender, and the flocks and herds with young are with me: and if men should overdrive them one day, all the flock will die.
1. Mooseksen kirja 33:14 Antaa herrani kulkea palvelijansa edellä, ja minä kuljetan hiljaa eteenpäin, sen mukaan kuin edelläni kulkeva karja ja lapset jaksavat, kunnes pääsen herrani luo Seiriin.
Genesis 33:14 Let my lord, I pray you, pass over before his servant: and I will lead on softly, according as the cattle that goes before me and the children be able to endure, until I come to my lord to Seir.
1. Mooseksen kirja 33:15 Ja Esau sanoi: Anna minun jättää sinulle osan kansastani. Hän vastasi: Mitä se sitten on? Saakoon minun armo herrani silmien edessä.
Genesis 33:15 And Esau said, Let me now leave with you some of the folk that are with me. And he said, What needs it? let me find grace in the sight of my lord.
1. Mooseksen kirja 33:16 Niin Esau palasi sinä päivänä Seiriin päin.
Genesis 33:16 So Esau returned that day on his way to Seir.
1. Mooseksen kirja 33:17 Ja Jaakob matkusti Sukkotiin ja rakensi itselleen talon ja teki karjalleen lehtimajoja; siitä syystä paikan nimi on Sukkot.
Genesis 33:17 And Jacob journeyed to Succoth, and built him an house, and made booths for his cattle: therefore the name of the place is called Succoth.
1. Mooseksen kirja 33:18 Ja Jaakob tuli Salemiin, Sikemin kaupunkiin, joka on Kanaanin maassa, tullessaan Mesopotamiasta, ja pystytti telttansa kaupungin eteen.
Genesis 33:18 And Jacob came to Shalem, a city of Shechem, which is in the land of Canaan, when he came from Padanaram; and pitched his tent before the city.
1. Mooseksen kirja 33:19 Ja hän osti peltopalan, johon hän oli pystyttänyt telttansa, Hamorin, Sikemin isän, lapsilta sadalla hopearahalla.
Genesis 33:19 And he bought a parcel of a field, where he had spread his tent, at the hand of the children of Hamor, Shechem’s father, for an hundred pieces of money.
1. Mooseksen kirja 33:20 Ja hän pystytti sinne alttarin ja antoi sille nimen Elohe Israel.
Genesis 33:20 And he erected there an altar, and called it EleloheIsrael.
1. Mooseksen kirja 34:1 Ja Diina, Leean tytär, jonka hän oli synnyttänyt Jaakobille, meni katsomaan sen maan tyttäriä.
Genesis 34:1 And Dinah the daughter of Leah, which she bore to Jacob, went out to see the daughters of the land.
1. Mooseksen kirja 34:2 Ja kun Sikem, maan ruhtinaan hivviläisen Hamorin poika, näki hänet, otti hänet luokseen ja makasi hänen kanssaan ja saastutti hänet.
Genesis 34:2 And when Shechem the son of Hamor the Hivite, prince of the country, saw her, he took her, and lay with her, and defiled her.
1. Mooseksen kirja 34:3 Ja hänen sielunsa liittyi Diinaan, Jaakobin tyttäreen, ja hän rakasti piikaa ja puhui piialle ystävällisesti.
Genesis 34:3 And his soul joined to Dinah the daughter of Jacob, and he loved the damsel, and spoke kindly to the damsel.
1. Mooseksen kirja 34:4 Ja Sikem puhui isälleen Hamorille sanoen: Hanki minulle tämä piika vaimoksi.
Genesis 34:4 And Shechem spoke to his father Hamor, saying, Get me this damsel to wife.
1. Mooseksen kirja 34:5 Jaakob kuuli, että hän oli raiskannut hänen tyttärensä Dinan; sillä hänen poikansa olivat hänen karjansa kanssa pellolla; ja Jaakob oli vaiti, kunnes he palasivat.
Genesis 34:5 And Jacob heard that he had defiled Dinah his daughter: now his sons were with his cattle in the field: and Jacob held his peace until they were come.
1. Mooseksen kirja 34:6 Ja Sikemin isä Hamor meni Jaakobin luo puhumaan hänen kanssaan.
Genesis 34:6 And Hamor the father of Shechem went out to Jacob to commune with him.
1. Mooseksen kirja 34:7 Ja Jaakobin pojat tulivat pellolta, kun he sen kuulivat; ja miehet pahoittivat mielensä ja vihastuivat kovin, koska hän oli tehnyt tyhmyyden Israelissa maatessaan Jaakobin tyttären kanssa; sitä ei olisi pitänyt tehdä.
Genesis 34:7 And the sons of Jacob came out of the field when they heard it: and the men were grieved, and they were very wroth, because he had worked folly in Israel in lying with Jacob’s daughter: which thing ought not to be done.
1. Mooseksen kirja 34:8 Ja Hamor puhui heidän kanssaan sanoen: Poikani Sikemin sielu halajaa tytärtänne; antakaa hänet hänelle vaimoksi.
Genesis 34:8 And Hamor communed with them, saying, The soul of my son Shechem longs for your daughter: I pray you give her him to wife.
1. Mooseksen kirja 34:9 Ja menkää meidän kanssamme avioliittoon, antakaa tyttärenne meille ja ottakaa meidän tyttäremme teille.
Genesis 34:9 And make you marriages with us, and give your daughters to us, and take our daughters to you.
1. Mooseksen kirja 34:10 Ja te saatte asua meidän luonamme, ja maa on oleva teidän edessänne; asukaa siellä ja tehkää siellä kauppaa ja hankkikaa siellä omaisuuttanne.
Genesis 34:10 And you shall dwell with us: and the land shall be before you; dwell and trade you therein, and get you possessions therein.
1. Mooseksen kirja 34:11 Ja Sikem sanoi hänen isälleen ja veljilleen: Antakaa minun löytää armo silmienne edessä, ja mitä te minulta vaaditte, sen minä annan.
Genesis 34:11 And Shechem said to her father and to her brothers, Let me find grace in your eyes, and what you shall say to me I will give.
1. Mooseksen kirja 34:12 Älä pyydä minulta niin paljon myötäjäisiä ja lahjoja, niin annan niin kuin sanot; mutta anna minulle neito vaimoksi.
Genesis 34:12 Ask me never so much dowry and gift, and I will give according as you shall say to me: but give me the damsel to wife.
1. Mooseksen kirja 34:13 Jaakobin pojat vastasivat petollisesti Sikemille ja hänen isälleen Hamorille ja sanoivat: Koska hän oli raiskannut heidän sisarensa Dinan.
Genesis 34:13 And the sons of Jacob answered Shechem and Hamor his father deceitfully, and said, because he had defiled Dinah their sister:
1. Mooseksen kirja 34:14 Ja he sanoivat heille: Emme voi tehdä tätä, että antaisimme sisaremme ympärileikkaamattomalle miehelle, sillä se olisi meille häpeäksi.
Genesis 34:14 And they said to them, We cannot do this thing, to give our sister to one that is uncircumcised; for that were a reproach to us:
1. Mooseksen kirja 34:15 Mutta tässä me suostumme teille, jos te olette meidän kaltaisiamme, että jokainen mies teistä ympärileikataan;
Genesis 34:15 But in this will we consent to you: If you will be as we be, that every male of you be circumcised;
1. Mooseksen kirja 34:16 Silloin me annamme omat tyttäremme teille ja otamme teidän tyttärenne itsellemme ja asumme teidän luonanne ja tulemme yhdeksi kansaksi.
Genesis 34:16 Then will we give our daughters to you, and we will take your daughters to us, and we will dwell with you, and we will become one people.
1. Mooseksen kirja 34:17 Mutta jos ette kuuntele meitä ettekä ympärileikkauta teitänne, otamme tyttäremme ja lähdemme pois.
Genesis 34:17 But if you will not listen to us, to be circumcised; then will we take our daughter, and we will be gone.
1. Mooseksen kirja 34:18 Ja heidän sanansa miellyttivät Hamoria ja Sikemia, Hamorin poikaa.
Genesis 34:18 And their words pleased Hamor, and Shechem Hamor’s son.
1. Mooseksen kirja 34:19 Eikä nuorukainen viivytellyt sitä tekemästä, sillä hän oli mieltynyt Jaakobin tyttäreen; ja hän oli arvostetumpi kuin koko hänen isänsä huone.
Genesis 34:19 And the young man deferred not to do the thing, because he had delight in Jacob’s daughter: and he was more honorable than all the house of his father.
1. Mooseksen kirja 34:20 Ja Hamor ja hänen poikansa Sikem tulivat kaupunkinsa portille ja puhuivat kaupunkinsa miesten kanssa sanoen:
Genesis 34:20 And Hamor and Shechem his son came to the gate of their city, and communed with the men of their city, saying,
1. Mooseksen kirja 34:21 Nämä miehet ovat rauhallisia kanssamme; asukoot siis maassa ja käykööt siellä kauppaa, sillä katso, maa on heille kyllin suuri; ottakaamme heidän tyttäriään vaimoiksi ja antakaamme omia tyttäriämme heille.
Genesis 34:21 These men are peaceable with us; therefore let them dwell in the land, and trade therein; for the land, behold, it is large enough for them; let us take their daughters to us for wives, and let us give them our daughters.
1. Mooseksen kirja 34:22 Vain tällä tavoin miehet suostuvat asumaan meidän kanssamme ja olemaan yksi kansa, jos jokainen miespuoli keskuudessamme ympärileikataan, niin kuin he ovat ympärileikattuja.
Genesis 34:22 Only herein will the men consent to us for to dwell with us, to be one people, if every male among us be circumcised, as they are circumcised.
1. Mooseksen kirja 34:23 Eivätkö heidän karjansa ja tavaransa ja kaikki heidän eläimensä ole meidän omaamme? Suostukaamme vain niihin, niin he asuvat meidän keskuudessamme.
Genesis 34:23 Shall not their cattle and their substance and every beast of theirs be our’s? only let us consent to them, and they will dwell with us.
1. Mooseksen kirja 34:24 Ja kaikki, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista, tottelivat Hamoria ja hänen poikaansa Sikemiä; ja jokainen miespuolinen, kaikki, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista, ympärileikattiin.
Genesis 34:24 And to Hamor and to Shechem his son listened all that went out of the gate of his city; and every male was circumcised, all that went out of the gate of his city.
1. Mooseksen kirja 34:25 Ja kolmantena päivänä, kun he olivat kipeät, kaksi Jaakobin poikaa, Simeon ja Leevi, Diinan veljet, ottivat kukin miekkansa ja hyökkäsivät rohkeasti kaupunkiin ja tappoivat kaikki miespuoliset.
Genesis 34:25 And it came to pass on the third day, when they were sore, that two of the sons of Jacob, Simeon and Levi, Dinah’s brothers, took each man his sword, and came on the city boldly, and slew all the males.
1. Mooseksen kirja 34:26 Ja he surmasivat Hamorin ja hänen poikansa Sikemin miekan terällä ja ottivat Dinan Sikemin talosta ja menivät ulos.
Genesis 34:26 And they slew Hamor and Shechem his son with the edge of the sword, and took Dinah out of Shechem’s house, and went out.
1. Mooseksen kirja 34:27 Jaakobin pojat hyökkäsivät surmattujen kimppuun ja ryöstivät kaupungin, koska he olivat häpäisseet heidän sisarensa.
Genesis 34:27 The sons of Jacob came on the slain, and spoiled the city, because they had defiled their sister.
1. Mooseksen kirja 34:28 He ottivat heidän lampaansa, härkänsä ja aasinsa, ja kaiken, mitä oli kaupungissa ja mitä oli pellolla,
Genesis 34:28 They took their sheep, and their oxen, and their asses, and that which was in the city, and that which was in the field,
1. Mooseksen kirja 34:29 Ja kaiken heidän rikkautensa, kaikki heidän lapsensa ja vaimonsa he ottivat vangiksi ja ryöstivät kaiken, mitä talossa oli.
Genesis 34:29 And all their wealth, and all their little ones, and their wives took they captive, and spoiled even all that was in the house.
1. Mooseksen kirja 34:30 Ja Jaakob sanoi Simeonille ja Leeville: Te olette saattaneet minut onnettomuuteen, tehden minut viheliäiseksi maan asukkaiden, kanaanilaisten ja perissiläisten, keskuudessa. Koska minulla on vähän joukkoa, he kokoontuvat minua vastaan ja tappavat minut, ja minä...
Genesis 34:30 And Jacob said to Simeon and Levi, You have troubled me to make me to stink among the inhabitants of the land, among the Canaanites and the Perizzites: and I being few in number, they shall gather themselves together against me, and slay me; and I shall b
1. Mooseksen kirja 34:31 Ja he sanoivat: Pitäisikö hänen kohdella sisartamme niin kuin porttoa?
Genesis 34:31 And they said, Should he deal with our sister as with an harlot?
1. Mooseksen kirja 35:1 Ja Jumala sanoi Jaakobille: Nouse, mene Beeteliin ja asetu sinne; ja rakenna sinne alttari Jumalalle, joka ilmestyi sinulle, kun pakenit veljeäsi Eesauta.
Genesis 35:1 And God said to Jacob, Arise, go up to Bethel, and dwell there: and make there an altar to God, that appeared to you when you fled from the face of Esau your brother.
1. Mooseksen kirja 35:2 Niin Jaakob sanoi perheelleen ja kaikille, jotka olivat hänen kanssaan: Poistakaa keskuudestanne vieraat jumalat, puhdistautukaa ja vaihtakaa vaatteenne.
Genesis 35:2 Then Jacob said to his household, and to all that were with him, Put away the strange gods that are among you, and be clean, and change your garments:
1. Mooseksen kirja 35:3 Nouskaamme ja menkäämme ylös Beeteliin, ja minä rakennan sinne alttarin Jumalalle, joka kuuli minua ahdinkoni päivänä ja oli minun kanssani tiellä, jota kuljin.
Genesis 35:3 And let us arise, and go up to Bethel; and I will make there an altar to God, who answered me in the day of my distress, and was with me in the way which I went.
1. Mooseksen kirja 35:4 Ja he antoivat Jaakobille kaikki vieraat jumalat, jotka olivat heidän käsissään, ja kaikki korvarenkaansa, jotka olivat heidän korvissaan; ja Jaakob kätki ne tammen alle, joka oli Sikemin luona.
Genesis 35:4 And they gave to Jacob all the strange gods which were in their hand, and all their earrings which were in their ears; and Jacob hid them under the oak which was by Shechem.
1. Mooseksen kirja 35:5 Ja he lähtivät liikkeelle, ja Jumalan kauhu valtasi heidän ympärillään olevat kaupungit, eivätkä he ajaneet takaa Jaakobin poikia.
Genesis 35:5 And they journeyed: and the terror of God was on the cities that were round about them, and they did not pursue after the sons of Jacob.
1. Mooseksen kirja 35:6 Niin Jaakob tuli Luusiin, joka on Kanaanin maassa, se on Beeteliin, hän ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan.
Genesis 35:6 So Jacob came to Luz, which is in the land of Canaan, that is, Bethel, he and all the people that were with him.
1. Mooseksen kirja 35:7 Ja hän rakensi sinne alttarin ja antoi paikalle nimen ElBethel, koska Jumala ilmestyi hänelle siellä, kun hän pakeni veljeään.
Genesis 35:7 And he built there an altar, and called the place Elbethel: because there God appeared to him, when he fled from the face of his brother.
1. Mooseksen kirja 35:8 Mutta Debora, Rebekan imettäjä, kuoli, ja hänet haudattiin Beetelin alapuolelle tammen alle, ja sille annettiin nimi Allonbachut.
Genesis 35:8 But Deborah Rebekah’s nurse died, and she was buried beneath Bethel under an oak: and the name of it was called Allonbachuth.
1. Mooseksen kirja 35:9 Ja Jumala ilmestyi taas Jaakobille, kun hän tuli Mesoppatiasta, ja siunasi hänet.
Genesis 35:9 And God appeared to Jacob again, when he came out of Padanaram, and blessed him.
1. Mooseksen kirja 35:10 Ja Jumala sanoi hänelle: Sinun nimesi on Jaakob; älköön sinua enää kutsuttako Jaakobiksi, vaan nimesi olkoon Israel. Ja hän antoi hänelle nimen Israel.
Genesis 35:10 And God said to him, Your name is Jacob: your name shall not be called any more Jacob, but Israel shall be your name: and he called his name Israel.
1. Mooseksen kirja 35:11 Ja Jumala sanoi hänelle: Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; ole hedelmällinen ja lisäänty! Kansa, kansojen joukko, on sinusta polveutuva, ja kuninkaita on polveutuva sinun kupeistasi.
Genesis 35:11 And God said to him, I am God Almighty: be fruitful and multiply; a nation and a company of nations shall be of you, and kings shall come out of your loins;
1. Mooseksen kirja 35:12 Ja sen maan, jonka minä annoin Abrahamille ja Iisakille, minä annan sinulle, ja sinun jälkeläisillesi minä annan sen maan.
Genesis 35:12 And the land which I gave Abraham and Isaac, to you I will give it, and to your seed after you will I give the land.
1. Mooseksen kirja 35:13 Ja Jumala nousi hänen luota siitä paikasta, jossa hän oli puhunut hänen kanssaan.
Genesis 35:13 And God went up from him in the place where he talked with him.
1. Mooseksen kirja 35:14 Ja Jaakob pystytti patsaan siihen paikkaan, jossa hän oli puhunut hänen kanssaan, kivipatsaan, ja vuodatti sen päälle juomauhrin ja kaatoi sen päälle öljyä.
Genesis 35:14 And Jacob set up a pillar in the place where he talked with him, even a pillar of stone: and he poured a drink offering thereon, and he poured oil thereon.
1. Mooseksen kirja 35:15 Ja Jaakob antoi sille paikalle, jossa Jumala oli puhunut hänen kanssaan, nimen Beetel.
Genesis 35:15 And Jacob called the name of the place where God spoke with him, Bethel.
1. Mooseksen kirja 35:16 Ja he lähtivät liikkeelle Beetelistä, ja Efrataan oli vain lyhyt matka. Ja Raakel synnytti, ja hänen synnytystuskansa oli kova.
Genesis 35:16 And they journeyed from Bethel; and there was but a little way to come to Ephrath: and Rachel travailed, and she had hard labor.
1. Mooseksen kirja 35:17 Ja kun hänen synnytystuskansa oli kova, kätilö sanoi hänelle: Älä pelkää, sillä tämäkin on sinulle saatava poika.
Genesis 35:17 And it came to pass, when she was in hard labor, that the midwife said to her, Fear not; you shall have this son also.
1. Mooseksen kirja 35:18 Ja kun hänen sielunsa oli kuolemaisillaan, hän antoi hänelle nimen Benoni; mutta hänen isänsä antoi hänelle nimen Benjamin.
Genesis 35:18 And it came to pass, as her soul was in departing, (for she died) that she called his name Benoni: but his father called him Benjamin.
1. Mooseksen kirja 35:19 Ja Raakel kuoli, ja hänet haudattiin Efrataan, se on Betlehemiin, vievän tien varteen.
Genesis 35:19 And Rachel died, and was buried in the way to Ephrath, which is Bethlehem.
1. Mooseksen kirja 35:20 Ja Jaakob pystytti hänen haudalleen patsaan; se on Raakelin hautapatsas vielä tänäkin päivänä.
Genesis 35:20 And Jacob set a pillar on her grave: that is the pillar of Rachel’s grave to this day.
1. Mooseksen kirja 35:21 Ja Israel lähti liikkeelle ja levitti telttansa Edarin tornin tuolle puolelle.
Genesis 35:21 And Israel journeyed, and spread his tent beyond the tower of Edar.
1. Mooseksen kirja 35:22 Ja kun Israel asui siinä maassa, meni Ruuben ja makasi isänsä sivuvaimon Bilhan kanssa; ja Israel kuuli sen. Jaakobin poikia oli kaksitoista.
Genesis 35:22 And it came to pass, when Israel dwelled in that land, that Reuben went and lay with Bilhah his father’s concubine: and Israel heard it. Now the sons of Jacob were twelve:
1. Mooseksen kirja 35:23 Lean pojat olivat Ruuben, Jaakobin esikoinen, Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar ja Sebulon.
Genesis 35:23 The sons of Leah; Reuben, Jacob’s firstborn, and Simeon, and Levi, and Judah, and Issachar, and Zebulun:
1. Mooseksen kirja 35:24 Raakelin pojat olivat Joosef ja Benjamin.
Genesis 35:24 The sons of Rachel; Joseph, and Benjamin:
1. Mooseksen kirja 35:25 Ja Bilhan, Raakelin palvelijattaren, pojat olivat Dan ja Naftali.
Genesis 35:25 And the sons of Bilhah, Rachel’s handmaid; Dan, and Naphtali:
1. Mooseksen kirja 35:26 Ja Silpan, Leean palvelijattaren, pojat olivat Gaad ja Asser. Nämä olivat Jaakobin pojat, jotka syntyivät hänelle Mesopotamiassa.
Genesis 35:26 And the sons of Zilpah, Leah’s handmaid: Gad, and Asher: these are the sons of Jacob, which were born to him in Padanaram.
1. Mooseksen kirja 35:27 Ja Jaakob tuli isänsä Iisakin luo Mamreen, Arban kaupunkiin, se on Hebroniin, jossa Abraham ja Iisak olivat muukalaisia.
Genesis 35:27 And Jacob came to Isaac his father to Mamre, to the city of Arbah, which is Hebron, where Abraham and Isaac sojourned.
1. Mooseksen kirja 35:28 Ja Iisakin elinpäivät olivat sata kahdeksankymmentä vuotta.
Genesis 35:28 And the days of Isaac were an hundred and fourscore years.
1. Mooseksen kirja 35:29 Ja Iisak vaipui henkensä ja kuoli, ja hänet otettiin isiensä tykö vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena. Ja hänen poikansa Esau ja Jaakob hautasivat hänet.
Genesis 35:29 And Isaac gave up the ghost, and died, and was gathered to his people, being old and full of days: and his sons Esau and Jacob buried him.
1. Mooseksen kirja 36:1 Nämä ovat Esaun, eli Edomin, sukukunnat.
Genesis 36:1 Now these are the generations of Esau, who is Edom.
1. Mooseksen kirja 36:2 Esau otti vaimoikseen Kanaanin tyttäriä, Adan, heettiläisen Elonin tyttären, ja Oholibaman, Anan tyttären, hivviläisen Sibeonin tyttären,
Genesis 36:2 Esau took his wives of the daughters of Canaan; Adah the daughter of Elon the Hittite, and Aholibamah the daughter of Anah the daughter of Zibeon the Hivite;
1. Mooseksen kirja 36:3 Ja Baasemat, Ismaelin tytär, Nebajotin sisar.
Genesis 36:3 And Bashemath Ishmael’s daughter, sister of Nebajoth.
1. Mooseksen kirja 36:4 Ja Ada synnytti Esaulle Elifasin, ja Baasemat synnytti Reguelin.
Genesis 36:4 And Adah bore to Esau Eliphaz; and Bashemath bore Reuel;
1. Mooseksen kirja 36:5 Ja Oholibama synnytti Jeuksen, Jalamin ja Koorahin. Nämä ovat Esaun pojat, jotka syntyivät hänelle Kanaanin maassa.
Genesis 36:5 And Aholibamah bore Jeush, and Jaalam, and Korah: these are the sons of Esau, which were born to him in the land of Canaan.
1. Mooseksen kirja 36:6 Ja Esau otti vaimonsa, poikansa ja tyttärensä ja kaikki taloutensa asukkaat, karjansa ja kaikki juhtansa ja kaiken omaisuutensa, jonka hän oli koonnut Kanaanin maassa, ja lähti pois maalle veljensä Jaakobin luota.
Genesis 36:6 And Esau took his wives, and his sons, and his daughters, and all the persons of his house, and his cattle, and all his beasts, and all his substance, which he had got in the land of Canaan; and went into the country from the face of his brother Jacob.
1. Mooseksen kirja 36:7 Sillä heidän rikkautensa oli suurempi kuin heidän yhdessä asumiseen, eikä maa, jossa he olivat muukalaisia, voinut heitä elättää heidän karjansa tähden.
Genesis 36:7 For their riches were more than that they might dwell together; and the land wherein they were strangers could not bear them because of their cattle.
1. Mooseksen kirja 36:8 Niin Esau asui Seirin vuorella: Esau on Edom.
Genesis 36:8 Thus dwelled Esau in mount Seir: Esau is Edom.
1. Mooseksen kirja 36:9 Ja nämä ovat kertomus Esaun, edomilaisten isän, suvusta Seirin vuoristossa:
Genesis 36:9 And these are the generations of Esau the father of the Edomites in mount Seir:
1. Mooseksen kirja 36:10 Nämä ovat Esaun poikien nimet: Elifas, Esaun vaimon Adan poika, ja Reuel, Esaun vaimon Baasematin poika.
Genesis 36:10 These are the names of Esau’s sons; Eliphaz the son of Adah the wife of Esau, Reuel the son of Bashemath the wife of Esau.
1. Mooseksen kirja 36:11 Ja Elifasin pojat olivat Teman, Omar, Sefo, Gaetam ja Kenas.
Genesis 36:11 And the sons of Eliphaz were Teman, Omar, Zepho, and Gatam, and Kenaz.
1. Mooseksen kirja 36:12 Ja Timna oli Elifasin, Esaun pojan, sivuvaimo, ja hän synnytti Elifasille Amalekin. Nämä olivat Adan, Esaun vaimon, lapset.
Genesis 36:12 And Timna was concubine to Eliphaz Esau’s son; and she bore to Eliphaz Amalek: these were the sons of Adah Esau’s wife.
1. Mooseksen kirja 36:13 Ja nämä olivat Reguelin pojat: Nahat, Serah, Samma ja Missa; nämä olivat Baasematin, Esaun vaimon, pojat.
Genesis 36:13 And these are the sons of Reuel; Nahath, and Zerah, Shammah, and Mizzah: these were the sons of Bashemath Esau’s wife.
1. Mooseksen kirja 36:14 Ja nämä olivat Oholibaman, Sibeonin pojan Anan tyttären, Esaun vaimon, pojat; ja hän synnytti Esaulle Jeuksen, Jalamin ja Koorahin.
Genesis 36:14 And these were the sons of Aholibamah, the daughter of Anah the daughter of Zibeon, Esau’s wife: and she bore to Esau Jeush, and Jaalam, and Korah.
1. Mooseksen kirja 36:15 Nämä olivat Esaun poikien ruhtinaat: Elifasin, Esaun esikoisen, pojat: ruhtinas Teman, ruhtinas Omar, ruhtinas Sefo, ruhtinas Kenas,
Genesis 36:15 These were dukes of the sons of Esau: the sons of Eliphaz the firstborn son of Esau; duke Teman, duke Omar, duke Zepho, duke Kenaz,
1. Mooseksen kirja 36:16 Ruhtinas Korah, ruhtinas Gaetam ja ruhtinas Amalek: nämä olivat ne ruhtinaat, jotka polveutuivat Elifaasta Edomin maassa; nämä olivat Adan poikia.
Genesis 36:16 Duke Korah, duke Gatam, and duke Amalek: these are the dukes that came of Eliphaz in the land of Edom; these were the sons of Adah.
1. Mooseksen kirja 36:17 Ja nämä olivat Reuelin, Esaun pojan, pojat: ruhtinas Nahat, ruhtinas Serah, ruhtinas Samma, ruhtinas Missa. Nämä olivat ne ruhtinaat, jotka polveutuivat Reguelista Edomin maassa; nämä olivat Basmatin, Esaun vaimon, pojat.
Genesis 36:17 And these are the sons of Reuel Esau’s son; duke Nahath, duke Zerah, duke Shammah, duke Mizzah: these are the dukes that came of Reuel in the land of Edom; these are the sons of Bashemath Esau’s wife.
1. Mooseksen kirja 36:18 Ja nämä olivat Esaun vaimon Oholibaman pojat: ruhtinas Jeus, ruhtinas Jaalam, ruhtinas Koorah. Nämä olivat Esaun vaimon Oholibaman, Anan tyttären, polveutuvat ruhtinaat.
Genesis 36:18 And these are the sons of Aholibamah Esau’s wife; duke Jeush, duke Jaalam, duke Korah: these were the dukes that came of Aholibamah the daughter of Anah, Esau’s wife.
1. Mooseksen kirja 36:19 Nämä ovat Esaun, eli Edomin, pojat, ja nämä ovat heidän ruhtinansa.
Genesis 36:19 These are the sons of Esau, who is Edom, and these are their dukes.
1. Mooseksen kirja 36:20 Nämä olivat horilaisen Seirin pojat, jotka asuivat sillä maalla: Lotan, Soobal, Sibeon ja Ana,
Genesis 36:20 These are the sons of Seir the Horite, who inhabited the land; Lotan, and Shobal, and Zibeon, and Anah,
1. Mooseksen kirja 36:21 Dison, Eser ja Disan: nämä ovat horilaisten, Seirin lasten, ruhtinaat Edomin maassa.
Genesis 36:21 And Dishon, and Ezer, and Dishan: these are the dukes of the Horites, the children of Seir in the land of Edom.
1. Mooseksen kirja 36:22 Ja Lotanin lapset olivat Hori ja Hemam; ja Lotanin sisar oli Timna.
Genesis 36:22 And the children of Lotan were Hori and Hemam; and Lotan’s sister was Timna.
1. Mooseksen kirja 36:23 Ja Soobalin lapset olivat nämä: Alvan, Manahat, Ebal, Sefo ja Onam.
Genesis 36:23 And the children of Shobal were these; Alvan, and Manahath, and Ebal, Shepho, and Onam.
1. Mooseksen kirja 36:24 Ja nämä olivat Sibeonin lapset: Aja ja Ana. Tämä Ana löysi muulit erämaasta, paimentaessaan isänsä Sibeonin aaseja.
Genesis 36:24 And these are the children of Zibeon; both Ajah, and Anah: this was that Anah that found the mules in the wilderness, as he fed the asses of Zibeon his father.
1. Mooseksen kirja 36:25 Ja Anan lapset olivat nämä: Dison ja Oholibama, Anan tytär.
Genesis 36:25 And the children of Anah were these; Dishon, and Aholibamah the daughter of Anah.
1. Mooseksen kirja 36:26 Ja nämä olivat Disonin lapset: Hemdan, Esban, Jitran ja Keran.
Genesis 36:26 And these are the children of Dishon; Hemdan, and Eshban, and Ithran, and Cheran.
1. Mooseksen kirja 36:27 Eserin lapset olivat nämä: Bilhan, Saavan ja Akan.
Genesis 36:27 The children of Ezer are these; Bilhan, and Zaavan, and Akan.
1. Mooseksen kirja 36:28 Disanin lapset ovat nämä: Us ja Aran.
Genesis 36:28 The children of Dishan are these; Uz, and Aran.
1. Mooseksen kirja 36:29 Nämä ovat horilaisten ruhtinaat; herttua Lotan, herttua Shobal, herttua Sibeon, ruhtinas Ana,
Genesis 36:29 These are the dukes that came of the Horites; duke Lotan, duke Shobal, duke Zibeon, duke Anah,
1. Mooseksen kirja 36:30 Ruhtinas Dison, ruhtinas Eser, ruhtinas Disan. Nämä olivat Horin suvun ruhtinaat, heidän ruhtinaidensa joukossa Seirin maassa.
Genesis 36:30 Duke Dishon, duke Ezer, duke Dishan: these are the dukes that came of Hori, among their dukes in the land of Seir.
1. Mooseksen kirja 36:31 Ja nämä olivat ne kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin maassa, ennen kuin yksikään kuningas hallitsi israelilaisia.
Genesis 36:31 And these are the kings that reigned in the land of Edom, before there reigned any king over the children of Israel.
1. Mooseksen kirja 36:32 Ja Bela, Beorin poika, hallitsi Edomia, ja hänen kaupunkinsa nimi oli Dinhaba.
Genesis 36:32 And Bela the son of Beor reigned in Edom: and the name of his city was Dinhabah.
1. Mooseksen kirja 36:33 Ja Bela kuoli, ja Jobab, Serahin poika Bosrasta, hallitsi hänen sijaansa.
Genesis 36:33 And Bela died, and Jobab the son of Zerah of Bozrah reigned in his stead.
1. Mooseksen kirja 36:34 Ja Jobab kuoli, ja Husam Temanin maasta tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
Genesis 36:34 And Jobab died, and Husham of the land of Temani reigned in his stead.
1. Mooseksen kirja 36:35 Ja Husam kuoli, ja Hadad, Bedadin poika, tuli kuninkaaksi hänen sijaansa, joka löi Midianin Mooabin maalla; ja hänen kaupunkinsa nimi oli Avit.
Genesis 36:35 And Husham died, and Hadad the son of Bedad, who smote Midian in the field of Moab, reigned in his stead: and the name of his city was Avith.
1. Mooseksen kirja 36:36 Ja Hadad kuoli, ja Samla Masrekasta hallitsi hänen sijaansa.
Genesis 36:36 And Hadad died, and Samlah of Masrekah reigned in his stead.
1. Mooseksen kirja 36:37 Ja Samla kuoli, ja Saul Rehobotista, virran varrelta, tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
Genesis 36:37 And Samlah died, and Saul of Rehoboth by the river reigned in his stead.
1. Mooseksen kirja 36:38 Ja Saul kuoli, ja Baal-Haanan, Akborin poika, hallitsi hänen sijaansa.
Genesis 36:38 And Saul died, and Baalhanan the son of Achbor reigned in his stead.
1. Mooseksen kirja 36:39 Ja Baal-Haanan, Akborin poika, kuoli, ja Hadar hallitsi hänen sijaansa; ja hänen kaupunkinsa nimi oli Pau; ja hänen vaimonsa nimi oli Mehetabel, Matredin tytär, joka oli Mee-Sahabin tytär.
Genesis 36:39 And Baalhanan the son of Achbor died, and Hadar reigned in his stead: and the name of his city was Pau; and his wife’s name was Mehetabel, the daughter of Matred, the daughter of Mezahab.
1. Mooseksen kirja 36:40 Ja nämä olivat Esaun suvun ruhtinaiden nimet heidän sukujensa, asuinpaikkojensa ja nimiensä mukaan: ruhtinas Timna, ruhtinas Alva, ruhtinas Jetet,
Genesis 36:40 And these are the names of the dukes that came of Esau, according to their families, after their places, by their names; duke Timnah, duke Alvah, duke Jetheth,
1. Mooseksen kirja 36:41 Herttua Aholibama, herttua Elah, herttua Pinon,
Genesis 36:41 Duke Aholibamah, duke Elah, duke Pinon,
1. Mooseksen kirja 36:42 Herttua Kenaz, herttua Teman, herttua Mibzar,
Genesis 36:42 Duke Kenaz, duke Teman, duke Mibzar,
1. Mooseksen kirja 36:43 Ruhtinas Magdiel, ruhtinas Iram. Nämä olivat Edomin ruhtinaat heidän asuinpaikkojensa mukaan heidän perintömaallaan. Hän on Esau, edomilaisten isä.
Genesis 36:43 Duke Magdiel, duke Iram: these be the dukes of Edom, according to their habitations in the land of their possession: he is Esau the father of the Edomites.
1. Mooseksen kirja 37:1 Ja Jaakob asui siinä maassa, jossa hänen isänsä oli muukalainen, Kanaanin maassa.
Genesis 37:1 And Jacob dwelled in the land wherein his father was a stranger, in the land of Canaan.
1. Mooseksen kirja 37:2 Nämä ovat Jaakobin sukupolvet. Joosef oli seitsemäntoistavuotias ja paimensi veljiensä kanssa lampaita; nuorukainen oli Bilhan ja Silpan, isänsä vaimojen, poikien luona. Ja Joosef kertoi isälleen heidän pahat puheensa.
Genesis 37:2 These are the generations of Jacob. Joseph, being seventeen years old, was feeding the flock with his brothers; and the lad was with the sons of Bilhah, and with the sons of Zilpah, his father’s wives: and Joseph brought to his father their evil report.
1. Mooseksen kirja 37:3 Mutta Israel rakasti Joosefia enemmän kuin kaikkia muita lapsiaan, koska tämä oli syntynyt hänen vanhalla iällään; ja hän teki hänelle monikirjavan viitan.
Genesis 37:3 Now Israel loved Joseph more than all his children, because he was the son of his old age: and he made him a coat of many colors.
1. Mooseksen kirja 37:4 Ja kun hänen veljensä näkivät, että heidän isänsä rakasti häntä enemmän kuin kaikkia hänen veljiään, he vihasivat häntä eivätkä voineet puhua hänelle ystävällisellä tavalla.
Genesis 37:4 And when his brothers saw that their father loved him more than all his brothers, they hated him, and could not speak peaceably to him.
1. Mooseksen kirja 37:5 Ja Joosef näki unen ja kertoi sen veljilleen; ja he vihasivat häntä vielä enemmän.
Genesis 37:5 And Joseph dreamed a dream, and he told it his brothers: and they hated him yet the more.
1. Mooseksen kirja 37:6 Ja hän sanoi heille: Kuulkaa siis tätä unta, jonka minä näin.
Genesis 37:6 And he said to them, Hear, I pray you, this dream which I have dreamed:
1. Mooseksen kirja 37:7 Sillä katso, me olimme sitomassa lyhteitä pellolla, ja minun lyhteeni nousi ja seisoi pystyssä; ja teidän lyhteenne seisoivat ympärillä ja kumarsivat minun lyhteeni.
Genesis 37:7 For, behold, we were binding sheaves in the field, and, see, my sheaf arose, and also stood upright; and, behold, your sheaves stood round about, and made obeisance to my sheaf.
1. Mooseksen kirja 37:8 Ja hänen veljensä sanoivat hänelle: Sinäkö tulisit meidän kuninkaaksemme, vai aiotko sinä todella hallita meitä? Ja he vihasivat häntä vielä enemmän hänen uniensa ja sanojensa tähden.
Genesis 37:8 And his brothers said to him, Shall you indeed reign over us? or shall you indeed have dominion over us? And they hated him yet the more for his dreams, and for his words.
1. Mooseksen kirja 37:9 Ja hän näki vielä yhden unen ja kertoi sen veljilleen sanoen: Katso, minä näin vielä yhden unen; ja katso, aurinko ja kuu ja yksitoista tähteä kumarsivat minua.
Genesis 37:9 And he dreamed yet another dream, and told it his brothers, and said, Behold, I have dreamed a dream more; and, behold, the sun and the moon and the eleven stars made obeisance to me.
1. Mooseksen kirja 37:10 Ja hän kertoi sen isälleen ja veljilleen, ja hänen isänsä nuhteli häntä ja sanoi hänelle: Mikä uni tämä on, jonka olet nähnyt? Pitäisikö minun, äitisi ja veljesi tulla kumartamaan sinua maahan?
Genesis 37:10 And he told it to his father, and to his brothers: and his father rebuked him, and said to him, What is this dream that you have dreamed? Shall I and your mother and your brothers indeed come to bow down ourselves to you to the earth?
1. Mooseksen kirja 37:11 Ja hänen veljensä kadehtivat häntä, mutta hänen isänsä otti sanan huomioon.
Genesis 37:11 And his brothers envied him; but his father observed the saying.
1. Mooseksen kirja 37:12 Ja hänen veljensä menivät kaitsemaan isänsä lampaita Sikemiin.
Genesis 37:12 And his brothers went to feed their father’s flock in Shechem.
1. Mooseksen kirja 37:13 Ja Israel sanoi Joosefille: Eivätkö veljesi paimenna Sikemissä lampaita? Tule, minä lähetän sinut heidän luokseen. Hän sanoi hänelle: Tässä minä olen.
Genesis 37:13 And Israel said to Joseph, Do not your brothers feed the flock in Shechem? come, and I will send you to them. And he said to him, Here am I.
1. Mooseksen kirja 37:14 Ja hän sanoi hänelle: Mene katsomaan, voivatko veljesi ja karja hyvin, ja kerro minulle sitten. Niin hän lähetti hänet Hebronin laaksosta, ja hän tuli Sikemiin.
Genesis 37:14 And he said to him, Go, I pray you, see whether it be well with your brothers, and well with the flocks; and bring me word again. So he sent him out of the vale of Hebron, and he came to Shechem.
1. Mooseksen kirja 37:15 Ja muuan mies löysi hänet, ja katso, hän harhaili pellolla. Ja mies kysyi häneltä sanoen: Mitä etsit?
Genesis 37:15 And a certain man found him, and, behold, he was wandering in the field: and the man asked him, saying, What seek you?
1. Mooseksen kirja 37:16 Ja hän sanoi: Etsin veljiäni; kerro minulle, missä he paimentavat laumojaan.
Genesis 37:16 And he said, I seek my brothers: tell me, I pray you, where they feed their flocks.
1. Mooseksen kirja 37:17 Mies sanoi: He ovat lähteneet täältä, sillä minä kuulin heidän sanovan: 'Menkäämme Dotaniin'. Niin Joosef lähti veljiensä perään ja löysi heidät Dotanista.
Genesis 37:17 And the man said, They are departed hence; for I heard them say, Let us go to Dothan. And Joseph went after his brothers, and found them in Dothan.
1. Mooseksen kirja 37:18 Ja kun he näkivät hänet kaukaa, ennen kuin hän oli tullut heidän lähelleen, he neuvottelivat häntä vastaan tappaakseen hänet.
Genesis 37:18 And when they saw him afar off, even before he came near to them, they conspired against him to slay him.
1. Mooseksen kirja 37:19 Ja he sanoivat toisilleen: Katso, tuo unennäkijä tulee.
Genesis 37:19 And they said one to another, Behold, this dreamer comes.
1. Mooseksen kirja 37:20 Tulkaa siis, tappakaamme hänet ja heittäkäämme hänet johonkin kuoppaan ja sanokaamme: 'Joku paha peto on hänet syönyt'. Sitten näemme, mitä hänen unilleen tapahtuu.
Genesis 37:20 Come now therefore, and let us slay him, and cast him into some pit, and we will say, Some evil beast has devoured him: and we shall see what will become of his dreams.
1. Mooseksen kirja 37:21 Ja Ruuben kuuli sen ja pelasti hänet heidän käsistään ja sanoi: Älkäämme tappako häntä.
Genesis 37:21 And Reuben heard it, and he delivered him out of their hands; and said, Let us not kill him.
1. Mooseksen kirja 37:22 Ja Ruuben sanoi heille: Älkää vuodattako verta, vaan heittäkää hänet tähän kuoppaan, joka on erämaassa, älkääkä satuttako kättään häneen, että hän pelastaisi hänet heidän käsistään ja antaisi hänet takaisin isälleen.
Genesis 37:22 And Reuben said to them, Shed no blood, but cast him into this pit that is in the wilderness, and lay no hand on him; that he might rid him out of their hands, to deliver him to his father again.
1. Mooseksen kirja 37:23 Ja kun Joosef tuli veljiensä luo, riisuivat he Joosefilta hänen ihokkaansa, hänen kirjavan ihokkaansa, joka hänellä oli yllään,
Genesis 37:23 And it came to pass, when Joseph was come to his brothers, that they stripped Joseph out of his coat, his coat of many colors that was on him;
1. Mooseksen kirja 37:24 Ja he ottivat hänet ja heittivät hänet kuoppaan; ja kuoppa oli tyhjä, eikä siinä ollut vettä.
Genesis 37:24 And they took him, and cast him into a pit: and the pit was empty, there was no water in it.
1. Mooseksen kirja 37:25 Ja he istuivat syömään leipää. Ja he nostivat silmänsä ja näkivät, ja katso, ismaelilaisten joukko tuli Gileadista. Heidän kamelinsa kantoivat hajusteita, balsamia ja mirhaa, ja he olivat menossa viemään niitä alas Egyptiin.
Genesis 37:25 And they sat down to eat bread: and they lifted up their eyes and looked, and, behold, a company of Ishmeelites came from Gilead with their camels bearing spices and balm and myrrh, going to carry it down to Egypt.
1. Mooseksen kirja 37:26 Niin Juuda sanoi veljilleen: Mitä hyötyä siitä on, jos surmaamme veljemme ja kätkemme hänen verensä?
Genesis 37:26 And Judah said to his brothers, What profit is it if we slay our brother, and conceal his blood?
1. Mooseksen kirja 37:27 Tulkaa, myykäämme hänet ismaelilaisille, älköönkä kätemme sattuko häneen, sillä hän on veljemme ja meidän lihaamme. Ja hänen veljensä olivat tyytyväisiä.
Genesis 37:27 Come, and let us sell him to the Ishmeelites, and let not our hand be on him; for he is our brother and our flesh. And his brothers were content.
1. Mooseksen kirja 37:28 Silloin midianilaisten kauppiaiden ohikulkijat vetivät Joosefin ylös kaivosta ja nostivat sen. Ja he myivät Joosefin ismaelilaisille kahdestakymmenestä hopearahasta. Nämä veivät Joosefin Egyptiin.
Genesis 37:28 Then there passed by Midianites merchants; and they drew and lifted up Joseph out of the pit, and sold Joseph to the Ishmeelites for twenty pieces of silver: and they brought Joseph into Egypt.
1. Mooseksen kirja 37:29 Ja Ruuben palasi kuopalle, ja katso, Joosefia ei ollut kuopassa; ja hän repäisi vaatteensa.
Genesis 37:29 And Reuben returned to the pit; and, behold, Joseph was not in the pit; and he rent his clothes.
1. Mooseksen kirja 37:30 Ja hän palasi veljiensä luo ja sanoi: Lasta ei ole enää; minne minä menen?
Genesis 37:30 And he returned to his brothers, and said, The child is not; and I, where shall I go?
1. Mooseksen kirja 37:31 Ja he ottivat Joosefin viitan ja teurastivat vuohenvohlan ja kastoivat viitan vereen;
Genesis 37:31 And they took Joseph’s coat, and killed a kid of the goats, and dipped the coat in the blood;
1. Mooseksen kirja 37:32 Ja he lähettivät sen monikirjavan ihokkaan ja toivat sen isälleen ja sanoivat: Tämän me olemme löytäneet; tietäkää nyt, onko se poikanne ihokas vai ei.
Genesis 37:32 And they sent the coat of many colors, and they brought it to their father; and said, This have we found: know now whether it be your son’s coat or no.
1. Mooseksen kirja 37:33 Ja hän tiesi sen ja sanoi: Tämä on poikani viitta; paha peto on hänet syönyt; Joosef on varmasti revitty kappaleiksi.
Genesis 37:33 And he knew it, and said, It is my son’s coat; an evil beast has devoured him; Joseph is without doubt rent in pieces.
1. Mooseksen kirja 37:34 Ja Jaakob repäisi vaatteensa ja pani säkin lanteilleen ja suri poikaansa pitkät päivät.
Genesis 37:34 And Jacob rent his clothes, and put sackcloth on his loins, and mourned for his son many days.
1. Mooseksen kirja 37:35 Ja kaikki hänen poikansa ja kaikki hänen tyttärensä nousivat lohduttamaan häntä, mutta hän ei huolinut lohdutuksesta, vaan sanoi: Minä menen murehtien alas tuonelaan poikani luo. Niin hänen isänsä itki häntä.
Genesis 37:35 And all his sons and all his daughters rose up to comfort him; but he refused to be comforted; and he said, For I will go down into the grave to my son mourning. Thus his father wept for him.
1. Mooseksen kirja 37:36 Ja midianilaiset myivät hänet Egyptiin Potifarille, faraon hoviherralle ja henkivartiokunnan päällikölle.
Genesis 37:36 And the Midianites sold him into Egypt to Potiphar, an officer of Pharaoh’s, and captain of the guard.
1. Mooseksen kirja 38:1 Ja siihen aikaan Juuda lähti veljiensä luota ja poikkesi erään adullamilaisen miehen luo, jonka nimi oli Hiira.
Genesis 38:1 And it came to pass at that time, that Judah went down from his brothers, and turned in to a certain Adullamite, whose name was Hirah.
1. Mooseksen kirja 38:2 Ja Juuda näki siellä erään kanaanilaisen miehen tyttären, jonka nimi oli Suuah; ja hän otti hänet ja meni hänen luokseen.
Genesis 38:2 And Judah saw there a daughter of a certain Canaanite, whose name was Shuah; and he took her, and went in to her.
1. Mooseksen kirja 38:3 Ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan, ja hän antoi hänelle nimen Er.
Genesis 38:3 And she conceived, and bore a son; and he called his name Er.
1. Mooseksen kirja 38:4 Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Onan.
Genesis 38:4 And she conceived again, and bore a son; and she called his name Onan.
1. Mooseksen kirja 38:5 Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Seela; ja hän oli Kesibissä, kun hän synnytti pojan.
Genesis 38:5 And she yet again conceived, and bore a son; and called his name Shelah: and he was at Chezib, when she bore him.
1. Mooseksen kirja 38:6 Ja Juuda otti esikoiselleen Erille vaimon, jonka nimi oli Tamar.
Genesis 38:6 And Judah took a wife for Er his firstborn, whose name was Tamar.
1. Mooseksen kirja 38:7 Ja Er, Juudan esikoinen, oli paha Herran silmissä, ja Herra surmasi hänet.
Genesis 38:7 And Er, Judah’s firstborn, was wicked in the sight of the LORD; and the LORD slew him.
1. Mooseksen kirja 38:8 Ja Juuda sanoi Onanille: Mene veljesi vaimon luo ja ota hänet naiksesi ja herätä veljellesi jälkeläisiä.
Genesis 38:8 And Judah said to Onan, Go in to your brother’s wife, and marry her, and raise up seed to your brother.
1. Mooseksen kirja 38:9 Ja Onan tiesi, ettei siemen tulisi olemaan hänen; ja kun hän meni veljensä vaimon luo, hän pudotti sen maahan, jottei antaisi siementä veljelleen.
Genesis 38:9 And Onan knew that the seed should not be his; and it came to pass, when he went in to his brother’s wife, that he spilled it on the ground, lest that he should give seed to his brother.
1. Mooseksen kirja 38:10 Ja se, mitä hän teki, ei miellyttänyt Herraa; sentähden hän surmasi hänetkin.
Genesis 38:10 And the thing which he did displeased the LORD: why he slew him also.
1. Mooseksen kirja 38:11 Niin Juuda sanoi miniälleen Tamarille: Asu leskenä isäsi talossa, kunnes poikani Seela on täysikasvuinen. Sillä hän ajatteli: Ettei tämäkin kuolisi, niinkuin hänen veljensä kuolivat. Niin Tamar meni ja asui isänsä talossa.
Genesis 38:11 Then said Judah to Tamar his daughter in law, Remain a widow at your father’s house, till Shelah my son be grown: for he said, Lest peradventure he die also, as his brothers did. And Tamar went and dwelled in her father’s house.
1. Mooseksen kirja 38:12 Ja jonkin ajan kuluttua kuoli Suuan tytär, Juudan vaimo; ja Juuda sai lohtua ja meni lampaidensa keritsijöiden luo Timnaan, hän ja hänen ystävänsä Hira, adullamilainen.
Genesis 38:12 And in process of time the daughter of Shuah Judah’s wife died; and Judah was comforted, and went up to his sheep shearers to Timnath, he and his friend Hirah the Adullamite.
1. Mooseksen kirja 38:13 Ja Tamarille ilmoitettiin: Katso, appesi menee Timnaan keritsemään lampaitaan.
Genesis 38:13 And it was told Tamar, saying, Behold your father in law goes up to Timnath to shear his sheep.
1. Mooseksen kirja 38:14 Ja hän riisui leskenvaatteensa yltaan, peitti itsensä hunnulla ja kääriytyi siihen ja istui avoimelle paikalle Timnaan vievän tien varrelle; sillä hän näki, että Seela oli kasvanut aikuiseksi, eikä häntä annettu hänelle vaimoksi.
Genesis 38:14 And she put her widow’s garments off from her, and covered her with a veil, and wrapped herself, and sat in an open place, which is by the way to Timnath; for she saw that Shelah was grown, and she was not given to him to wife.
1. Mooseksen kirja 38:15 Kun Juuda näki hänet, hän luuli häntä portoksi, koska tämä oli peittänyt kasvonsa.
Genesis 38:15 When Judah saw her, he thought her to be an harlot; because she had covered her face.
1. Mooseksen kirja 38:16 Ja hän poikkesi hänen puoleensa tietä ja sanoi: Salli minun tulla luoksesi, sillä hän ei tiennyt, että hän oli hänen miniänsä. Niin tämä sanoi: Mitä annat minulle, jos tulisit luokseni?
Genesis 38:16 And he turned to her by the way, and said, Go to, I pray you, let me come in to you; (for he knew not that she was his daughter in law.) And she said, What will you give me, that you may come in to me?
1. Mooseksen kirja 38:17 Ja hän sanoi: Minä lähetän sinulle vohlan laumastani. Nainen sanoi: Annatko minulle pantin, kunnes lähetät sen?
Genesis 38:17 And he said, I will send you a kid from the flock. And she said, Will you give me a pledge, till you send it?
1. Mooseksen kirja 38:18 Ja hän sanoi: Mitä panttia minä sinulle annan? Hän vastasi: Sinettisormuksesi ja rannerenkaasi ja sauvasi, joka on kädessäsi. Ja hän antoi ne hänelle ja yhtyi häneen, ja hän tuli hänestä raskaaksi.
Genesis 38:18 And he said, What pledge shall I give you? And she said, Your signet, and your bracelets, and your staff that is in your hand. And he gave it her, and came in to her, and she conceived by him.
1. Mooseksen kirja 38:19 Ja hän nousi ja meni pois, riisui huntunsa ja puki ylleen leskeyden vaatteet.
Genesis 38:19 And she arose, and went away, and laid by her veil from her, and put on the garments of her widowhood.
1. Mooseksen kirja 38:20 Ja Juuda lähetti vohlan ystävänsä, adullamilaisen, mukana ottamaan pantin naiselta, mutta tämä ei löytänyt tätä.
Genesis 38:20 And Judah sent the kid by the hand of his friend the Adullamite, to receive his pledge from the woman’s hand: but he found her not.
1. Mooseksen kirja 38:21 Niin hän kysyi sen paikkakunnan miehiltä sanoen: Missä on se portto, joka seisoi julkisesti tien vieressä? He sanoivat: Tässä paikassa ei ole ollut porttoa.
Genesis 38:21 Then he asked the men of that place, saying, Where is the harlot, that was openly by the way side? And they said, There was no harlot in this place.
1. Mooseksen kirja 38:22 Ja hän palasi Juudan luo ja sanoi: En löydä häntä; ja paikkakunnan miehet sanoivat myös, ettei tässä paikassa ollut porttoa.
Genesis 38:22 And he returned to Judah, and said, I cannot find her; and also the men of the place said, that there was no harlot in this place.
1. Mooseksen kirja 38:23 Ja Juuda sanoi: Viekööt sen itselleen, ettemme joutuisi häpeään. Katso, minä lähetin tämän vohlan, ja sinä et ole löytänyt häntä.
Genesis 38:23 And Judah said, Let her take it to her, lest we be shamed: behold, I sent this kid, and you have not found her.
1. Mooseksen kirja 38:24 Ja noin kolmen kuukauden kuluttua ilmoitettiin Juudalle: Sinun miniäsi Tamar on harjoittanut haureutta, ja katso, hän on myös raskaana haureudesta. Niin Juuda sanoi: Viekää hänet ulos, ja polttakaa hänet.
Genesis 38:24 And it came to pass about three months after, that it was told Judah, saying, Tamar your daughter in law has played the harlot; and also, behold, she is with child by prostitution. And Judah said, Bring her forth, and let her be burnt.
1. Mooseksen kirja 38:25 Kun hänet tuotiin ulos, hän lähetti sanan appelleen ja sanoi: Minä tulen raskaaksi siitä miehestä, jonka nämä ovat. Hän sanoi: Tunne siis, kenen ovat nämä sinettirenkaat, rannerenkaat ja sauva.
Genesis 38:25 When she was brought forth, she sent to her father in law, saying, By the man, whose these are, am I with child: and she said, Discern, I pray you, whose are these, the signet, and bracelets, and staff.
1. Mooseksen kirja 38:26 Ja Juuda tunsi heidät ja sanoi: Hän on ollut minua vanhurskaampi, koska en antanut häntä pojalleni Seelalle. Eikä tämä enää tuntenut häntä.
Genesis 38:26 And Judah acknowledged them, and said, She has been more righteous than I; because that I gave her not to Shelah my son. And he knew her again no more.
1. Mooseksen kirja 38:27 Ja hänen synnytysaikansa aikana, katso, hänen kohdussaan oli kaksoset.
Genesis 38:27 And it came to pass in the time of her travail, that, behold, twins were in her womb.
1. Mooseksen kirja 38:28 Ja synnytyksen aikaan toinen ojensi kätensä. Kätilö otti helakanpunaisen langan ja sitoi sen hänen käteensä sanoen: Tämä tuli ulos ensin.
Genesis 38:28 And it came to pass, when she travailed, that the one put out his hand: and the midwife took and bound on his hand a scarlet thread, saying, This came out first.
1. Mooseksen kirja 38:29 Ja kun hän veti kätensä takaisin, katso, hänen veljensä tuli ulos. Ja nainen sanoi: Mistä olet revennyt? Tämä repeämä on sinun päälläsi. Sentähden hänelle annettiin nimeksi Peres.
Genesis 38:29 And it came to pass, as he drew back his hand, that, behold, his brother came out: and she said, How have you broken forth? this breach be on you: therefore his name was called Pharez.
1. Mooseksen kirja 38:30 Ja sen jälkeen tuli ulos hänen veljensä, jonka kädessä oli helakanpunainen lanka; ja hänen nimensä oli Sera.
Genesis 38:30 And afterward came out his brother, that had the scarlet thread on his hand: and his name was called Zarah.
1. Mooseksen kirja 39:1 Ja Joosef vietiin alas Egyptiin, ja Potifar, egyptiläinen faraon hoviherra, henkivartijain päällikkö, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet.
Genesis 39:1 And Joseph was brought down to Egypt; and Potiphar, an officer of Pharaoh, captain of the guard, an Egyptian, bought him of the hands of the Ishmeelites, which had brought him down thither.
1. Mooseksen kirja 39:2 Ja Herra oli Joosefin kanssa, ja hän oli menestyvä mies; ja hän asui egyptiläisen isäntänsä talossa.
Genesis 39:2 And the LORD was with Joseph, and he was a prosperous man; and he was in the house of his master the Egyptian.
1. Mooseksen kirja 39:3 Ja hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssaan ja että Herra antoi kaiken, mitä hän teki, menestyä hänen kädessään.
Genesis 39:3 And his master saw that the LORD was with him, and that the LORD made all that he did to prosper in his hand.
1. Mooseksen kirja 39:4 Ja Joosef löysi armon hänen silmiensä edessä, ja hän palveli häntä; ja hän asetti hänet talonsa hoitajaksi, ja kaikki, mitä hänellä oli, hän antoi hänen käteensä.
Genesis 39:4 And Joseph found grace in his sight, and he served him: and he made him overseer over his house, and all that he had he put into his hand.
1. Mooseksen kirja 39:5 Ja siitä ajasta lähtien, kun hän oli asettanut hänet talonsa ja kaiken omaisuutensa valvojaksi, Herra siunasi egyptiläisen taloa Joosefin tähden; ja Herran siunaus oli kaiken päällä, mitä hänellä oli talossa ja pellolla.
Genesis 39:5 And it came to pass from the time that he had made him overseer in his house, and over all that he had, that the LORD blessed the Egyptian’s house for Joseph’s sake; and the blessing of the LORD was on all that he had in the house, and in the field.
1. Mooseksen kirja 39:6 Ja hän jätti kaiken, mitä hänellä oli, Joosefin haltuun, eikä hän tiennyt mistään, paitsi leivästä, jota hän söi. Ja Joosef oli komea ja kauniin näköinen.
Genesis 39:6 And he left all that he had in Joseph’s hand; and he knew not ought he had, save the bread which he did eat. And Joseph was a goodly person, and well favored.
1. Mooseksen kirja 39:7 Ja näiden tapausten jälkeen tapahtui, että hänen isäntänsä vaimo käänsi silmänsä Joosefin puoleen ja sanoi: Makaa minun kanssani.
Genesis 39:7 And it came to pass after these things, that his master’s wife cast her eyes on Joseph; and she said, Lie with me.
1. Mooseksen kirja 39:8 Mutta hän kieltäytyi ja sanoi isäntänsä vaimolle: Katso, isäntäni ei tiedä, mitä minulla on talossa, ja hän on antanut kaiken, mitä hänellä on, minun käteeni.
Genesis 39:8 But he refused, and said to his master’s wife, Behold, my master wotteth not what is with me in the house, and he has committed all that he has to my hand;
1. Mooseksen kirja 39:9 Ei ole tässä talossa ketään minua suurempaa, eikä hän ole minulta mitään kieltänyt paitsi sinut, koska olet hänen vaimonsa. Kuinka siis voisin tehdä näin suuren pahuuden ja syntiä Jumalaa vastaan?
Genesis 39:9 There is none greater in this house than I; neither has he kept back any thing from me but you, because you are his wife: how then can I do this great wickedness, and sin against God?
1. Mooseksen kirja 39:10 Ja tapahtui, että koska hän joka päivä näin puhui Joosefille, tämä ei kuunnellut häntä eikä maannut hänen kanssaan eikä ollut hänen kanssaan.
Genesis 39:10 And it came to pass, as she spoke to Joseph day by day, that he listened not to her, to lie by her, or to be with her.
1. Mooseksen kirja 39:11 Ja tapahtui noin tähän aikaan, että Joosef meni taloon hoitamaan asioitaan, eikä siellä ollut ketään talon miehistä sisällä.
Genesis 39:11 And it came to pass about this time, that Joseph went into the house to do his business; and there was none of the men of the house there within.
1. Mooseksen kirja 39:12 Ja hän tarttui häntä vaatteesta sanoen: Makaa minun kanssani. Mutta mies jätti vaatteensa hänen käteensä, pakeni ja meni ulos.
Genesis 39:12 And she caught him by his garment, saying, Lie with me: and he left his garment in her hand, and fled, and got him out.
1. Mooseksen kirja 39:13 Ja kun hän näki, että mies oli jättänyt vaatteensa hänen käteensä ja paennut ulos,
Genesis 39:13 And it came to pass, when she saw that he had left his garment in her hand, and was fled forth,
1. Mooseksen kirja 39:14 Niin hän kutsui talonsa miehet ja puhui heille sanoen: Katsokaa, hän on tuonut meille hebrealaisen miehen pilkkaamaan meitä; hän tuli luokseni maatakseen kanssani, ja minä huusin suurella äänellä.
Genesis 39:14 That she called to the men of her house, and spoke to them, saying, See, he has brought in an Hebrew to us to mock us; he came in to me to lie with me, and I cried with a loud voice:
1. Mooseksen kirja 39:15 Ja kun hän kuuli minun korottavan ääneni ja huutavan, jätti hän vaatteensa minun luokseni, pakeni ja meni ulos.
Genesis 39:15 And it came to pass, when he heard that I lifted up my voice and cried, that he left his garment with me, and fled, and got him out.
1. Mooseksen kirja 39:16 Ja hän pani hänen vaatteensa viereensä, kunnes hänen isäntänsä tuli kotiin.
Genesis 39:16 And she laid up his garment by her, until his lord came home.
1. Mooseksen kirja 39:17 Ja hän puhui hänelle näin sanoen: Se hebrealainen palvelija, jonka olet meille tuonut, tuli minun luokseni pilkkaamaan minua.
Genesis 39:17 And she spoke to him according to these words, saying, The Hebrew servant, which you have brought to us, came in to me to mock me:
1. Mooseksen kirja 39:18 Ja kun minä korotin ääneni ja huusin, jätti hän vaatteensa minun luokseni ja pakeni ulos.
Genesis 39:18 And it came to pass, as I lifted up my voice and cried, that he left his garment with me, and fled out.
1. Mooseksen kirja 39:19 Ja kun hänen isäntänsä kuuli vaimonsa sanat, jotka tämä oli hänelle puhunut ja sanonut: Näin sinun palvelijasi teki minulle, syttyi hänen vihansa.
Genesis 39:19 And it came to pass, when his master heard the words of his wife, which she spoke to him, saying, After this manner did your servant to me; that his wrath was kindled.
1. Mooseksen kirja 39:20 Ja Joosefin isäntä otti hänet ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vangit pidettiin; ja hän oli siellä vankilassa.
Genesis 39:20 And Joseph’s master took him, and put him into the prison, a place where the king’s prisoners were bound: and he was there in the prison.
1. Mooseksen kirja 39:21 Mutta Herra oli Joosefin kanssa ja osoitti hänelle laupeutta ja antoi hänen päästä vankilan vartijan suosioon.
Genesis 39:21 But the LORD was with Joseph, and showed him mercy, and gave him favor in the sight of the keeper of the prison.
1. Mooseksen kirja 39:22 Ja vankilan hoitaja uskoi Joosefin haltuun kaikki vankilassa olevat vangit, ja mitä he siellä tekivät, sen hän teki.
Genesis 39:22 And the keeper of the prison committed to Joseph’s hand all the prisoners that were in the prison; and whatever they did there, he was the doer of it.
1. Mooseksen kirja 39:23 Vankilan vartija ei katsonut mihinkään, mikä oli hänen käsissään, sillä Herra oli hänen kanssaan, ja mitä hän teki, sen Herra antoi menestyä.
Genesis 39:23 The keeper of the prison looked not to any thing that was under his hand; because the LORD was with him, and that which he did, the LORD made it to prosper.
1. Mooseksen kirja 40:1 Ja näiden tapausten jälkeen tapahtui, että Egyptin kuninkaan juomanlaskija ja hänen leipurinsa olivat rikkoneet herraansa, Egyptin kuningasta, vastaan.
Genesis 40:1 And it came to pass after these things, that the butler of the king of Egypt and his baker had offended their lord the king of Egypt.
1. Mooseksen kirja 40:2 Ja farao vihastui kahteen hoviherraansa, ylimmäiseen juomanlaskijaan ja ylimmäiseen leipuriin.
Genesis 40:2 And Pharaoh was wroth against two of his officers, against the chief of the butlers, and against the chief of the bakers.
1. Mooseksen kirja 40:3 Ja hän pani heidät vankilaan henkivartijain päällikön taloon, vankilaan, paikkaan, jossa Joosef oli sidottu.
Genesis 40:3 And he put them in ward in the house of the captain of the guard, into the prison, the place where Joseph was bound.
1. Mooseksen kirja 40:4 Ja henkivartioväen päällikkö antoi heidän haltuunsa Joosefin, ja tämä palveli heitä; ja he olivat vankeudessa kokonaisen ajan.
Genesis 40:4 And the captain of the guard charged Joseph with them, and he served them: and they continued a season in ward.
1. Mooseksen kirja 40:5 Ja he molemmat näkivät unen, kukin unensa yhtenä yönä, kukin unensa tulkinnan mukaan, Egyptin kuninkaan juomanlaskija ja leipuri, jotka olivat sidottuina vankilassa.
Genesis 40:5 And they dreamed a dream both of them, each man his dream in one night, each man according to the interpretation of his dream, the butler and the baker of the king of Egypt, which were bound in the prison.
1. Mooseksen kirja 40:6 Ja Joosef tuli heidän luokseen aamulla ja näki heidät, ja katso, he olivat murheellisia.
Genesis 40:6 And Joseph came in to them in the morning, and looked on them, and, behold, they were sad.
1. Mooseksen kirja 40:7 Ja hän kysyi faraon hoviherroilta, jotka olivat hänen kanssaan hänen herransa talon vankilassa, sanoen: Miksi te näytätte tänään noin surullisilta?
Genesis 40:7 And he asked Pharaoh’s officers that were with him in the ward of his lord’s house, saying, Why look you so sadly to day?
1. Mooseksen kirja 40:8 Ja he sanoivat hänelle: Me olemme nähneet unta, eikä sillä ole selittäjää. Niin Joosef sanoi heille: Eivätkö selitykset kuulu Jumalalle? Kertokaa ne minulle.
Genesis 40:8 And they said to him, We have dreamed a dream, and there is no interpreter of it. And Joseph said to them, Do not interpretations belong to God? tell me them, I pray you.
1. Mooseksen kirja 40:9 Ja ylimmäinen juomanlaskija kertoi unensa Joosefille ja sanoi hänelle: Näin unta, että edessäni oli viinipuu;
Genesis 40:9 And the chief butler told his dream to Joseph, and said to him, In my dream, behold, a vine was before me;
1. Mooseksen kirja 40:10 Ja viinipuussa oli kolme oksaa; ja se oli kuin silmuun puhkeaisi, ja sen kukat puhkesivat, ja sen rypäleet kantoivat kypsiä rypäleitä.
Genesis 40:10 And in the vine were three branches: and it was as though it budded, and her blossoms shot forth; and the clusters thereof brought forth ripe grapes:
1. Mooseksen kirja 40:11 Ja faraon malja oli minun kädessäni; ja minä otin rypäleet ja puristin ne faraon maljaan ja annoin maljan faraon käteen.
Genesis 40:11 And Pharaoh’s cup was in my hand: and I took the grapes, and pressed them into Pharaoh’s cup, and I gave the cup into Pharaoh’s hand.
1. Mooseksen kirja 40:12 Ja Joosef sanoi hänelle: Tämä on sen selitys: Kolme oksaa merkitsee kolmea päivää.
Genesis 40:12 And Joseph said to him, This is the interpretation of it: The three branches are three days:
1. Mooseksen kirja 40:13 Kolmen päivän kuluttua farao korottaa sinun pääsi ja asettaa sinut takaisin virkaasi, ja sinä annat faraon maljan hänen käteensä niin kuin ennenkin, kun olit hänen juomanlaskijanaan.
Genesis 40:13 Yet within three days shall Pharaoh lift up your head, and restore you to your place: and you shall deliver Pharaoh’s cup into his hand, after the former manner when you were his butler.
1. Mooseksen kirja 40:14 Mutta muista minua, kun sinun käy hyvin, ja tee minulle laupeus, mainitse minusta faraolle ja vie minut pois tästä talosta.
Genesis 40:14 But think on me when it shall be well with you, and show kindness, I pray you, to me, and make mention of me to Pharaoh, and bring me out of this house:
1. Mooseksen kirja 40:15 Sillä minut on varastettu heprealaisten maasta, enkä ole täälläkään tehnyt mitään, minkä vuoksi he panisivat minut tähän vankikuoppaan.
Genesis 40:15 For indeed I was stolen away out of the land of the Hebrews: and here also have I done nothing that they should put me into the dungeon.
1. Mooseksen kirja 40:16 Kun ylileipuri näki, että selitys oli hyvä, hän sanoi Joosefille: Minäkin näin unta, ja katso, minulla oli pääni päällä kolme valkoista koria.
Genesis 40:16 When the chief baker saw that the interpretation was good, he said to Joseph, I also was in my dream, and, behold, I had three white baskets on my head:
1. Mooseksen kirja 40:17 Ja ylimmäisessä korissa oli kaikenlaisia leivonnaisia faraolle, ja linnut söivät ne korista minun pääni päältä.
Genesis 40:17 And in the uppermost basket there was of all manner of bakemeats for Pharaoh; and the birds did eat them out of the basket on my head.
1. Mooseksen kirja 40:18 Ja Joosef vastasi ja sanoi: Tämä on sen selitys: Kolme koria merkitsee kolmea päivää.
Genesis 40:18 And Joseph answered and said, This is the interpretation thereof: The three baskets are three days:
1. Mooseksen kirja 40:19 Kolmen päivän kuluttua farao korottaa sinun pääsi ja ripustaa sinut puuhun, ja linnut syövät sinun lihasi.
Genesis 40:19 Yet within three days shall Pharaoh lift up your head from off you, and shall hang you on a tree; and the birds shall eat your flesh from off you.
1. Mooseksen kirja 40:20 Ja kolmantena päivänä, joka oli faraon syntymäpäivä, hän laittoi pidot kaikille palvelijoilleen; ja hän korotti palvelijoidensa joukosta ylimmäisen juomanlaskijan ja ylimmäisen leipurin pään.
Genesis 40:20 And it came to pass the third day, which was Pharaoh’s birthday, that he made a feast to all his servants: and he lifted up the head of the chief butler and of the chief baker among his servants.
1. Mooseksen kirja 40:21 Ja hän palautti ylimmäisen juomanlaskijan virkaansa, ja tämä antoi maljan faraon käteen.
Genesis 40:21 And he restored the chief butler to his butlership again; and he gave the cup into Pharaoh’s hand:
1. Mooseksen kirja 40:22 Mutta ylileipurin hän hirtti, niin kuin Joosef oli heille selittänyt.
Genesis 40:22 But he hanged the chief baker: as Joseph had interpreted to them.
1. Mooseksen kirja 40:23 Ylimmäinen juomanlaskija ei kuitenkaan muistanut Joosefia, vaan unohti hänet.
Genesis 40:23 Yet did not the chief butler remember Joseph, but forgot him.
1. Mooseksen kirja 41:1 Kahden vuoden kuluttua farao näki unta, ja katso, hän seisoi virran rannalla.
Genesis 41:1 And it came to pass at the end of two full years, that Pharaoh dreamed: and, behold, he stood by the river.
1. Mooseksen kirja 41:2 Ja katso, virrasta nousi seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää, ja ne laidunsivat niityllä.
Genesis 41:2 And, behold, there came up out of the river seven well favored cows and fat; and they fed in a meadow.
1. Mooseksen kirja 41:3 Ja katso, virrasta nousi niiden jälkeen seitsemän muuta lehmää, rumia ja laihoja, ja ne asettuivat muiden lehmien viereen virran reunalle.
Genesis 41:3 And, behold, seven other cows came up after them out of the river, ill favored and skinney; and stood by the other cows on the brink of the river.
1. Mooseksen kirja 41:4 Ja nuo rumat ja laihat lehmät söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää. Niin farao heräsi.
Genesis 41:4 And the ill favored and skinney cows did eat up the seven well favored and fat cows. So Pharaoh awoke.
1. Mooseksen kirja 41:5 Ja hän nukkui ja näki toisen kerran unta: ja katso, seitsemän tähkäpäätä nousi samaan varteen, paksuja ja hyviä.
Genesis 41:5 And he slept and dreamed the second time: and, behold, seven ears of corn came up on one stalk, rank and good.
1. Mooseksen kirja 41:6 Ja katso, niiden jälkeen kasvoi seitsemän ohutta ja itätuulen polttamaa tähkäpäätä.
Genesis 41:6 And, behold, seven thin ears and blasted with the east wind sprung up after them.
1. Mooseksen kirja 41:7 Ja ne seitsemän laihaa tähkäpäätä söivät ne seitsemän paksua ja täyttä tähkäpäätä. Ja farao heräsi, ja katso, se oli ollut unta.
Genesis 41:7 And the seven thin ears devoured the seven rank and full ears. And Pharaoh awoke, and, behold, it was a dream.
1. Mooseksen kirja 41:8 Ja aamulla hänen henkensä levottomaksi tuli, ja hän lähetti kutsumaan kaikki Egyptin tietäjät ja kaikki viisaat. Ja farao kertoi heille unensa, mutta ei ollut ketään, joka kykenisi sen faraolle selittämään.
Genesis 41:8 And it came to pass in the morning that his spirit was troubled; and he sent and called for all the magicians of Egypt, and all the wise men thereof: and Pharaoh told them his dream; but there was none that could interpret them to Pharaoh.
1. Mooseksen kirja 41:9 Silloin puhui ylimmäinen juomanlaskija faraolle sanoen: Minä muistan tänä päivänä pahat puoleni.
Genesis 41:9 Then spoke the chief butler to Pharaoh, saying, I do remember my faults this day:
1. Mooseksen kirja 41:10 Farao vihastui palvelijoihinsa ja pani minut vankilaan vartiovartiohuoneeseen, minut ja ylileipurin.
Genesis 41:10 Pharaoh was wroth with his servants, and put me in ward in the captain of the guard’s house, both me and the chief baker:
1. Mooseksen kirja 41:11 Ja me näimme unta yhtenä yönä, minä ja hän; me näimme unta kumpikin unensa tulkinnan mukaan.
Genesis 41:11 And we dreamed a dream in one night, I and he; we dreamed each man according to the interpretation of his dream.
1. Mooseksen kirja 41:12 Ja siellä oli meidän kanssamme nuori mies, hebrealainen, henkivartiopäällikön palvelija; ja me kerroimme hänelle, ja hän selitti meille unemme; kullekin miehelle hänen unensa mukaan hän selitti.
Genesis 41:12 And there was there with us a young man, an Hebrew, servant to the captain of the guard; and we told him, and he interpreted to us our dreams; to each man according to his dream he did interpret.
1. Mooseksen kirja 41:13 Ja tapahtui, niin kuin hän meille selitti, niin tapahtui: minut hän asetti virkaani takaisin, mutta hänet hän hirtti.
Genesis 41:13 And it came to pass, as he interpreted to us, so it was; me he restored to my office, and him he hanged.
1. Mooseksen kirja 41:14 Niin farao lähetti kutsumaan Joosefin, ja he tuotiin hänet kiireesti vankikuoresta. Ja hän ajoi partansa, vaihtoi vaatteensa ja tuli faraon luo.
Genesis 41:14 Then Pharaoh sent and called Joseph, and they brought him hastily out of the dungeon: and he shaved himself, and changed his raiment, and came in to Pharaoh.
1. Mooseksen kirja 41:15 Ja farao sanoi Joosefille: Minä näin unta, eikä kukaan osaa sitä selittää. Ja olen kuullut sinusta sanottavan, että sinä osaat ymmärtää unen ja selittää sen.
Genesis 41:15 And Pharaoh said to Joseph, I have dreamed a dream, and there is none that can interpret it: and I have heard say of you, that you can understand a dream to interpret it.
1. Mooseksen kirja 41:16 Ja Joosef vastasi faraolle sanoen: En minä sitä tee; Jumala antaa faraolle rauhan vastauksen.
Genesis 41:16 And Joseph answered Pharaoh, saying, It is not in me: God shall give Pharaoh an answer of peace.
1. Mooseksen kirja 41:17 Ja farao sanoi Joosefille: Näin unta, että minä seisoin virran rannalla.
Genesis 41:17 And Pharaoh said to Joseph, In my dream, behold, I stood on the bank of the river:
1. Mooseksen kirja 41:18 Ja katso, virrasta nousi seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, ja ne laidunsivat niityllä.
Genesis 41:18 And, behold, there came up out of the river seven cows, fat and well favored; and they fed in a meadow:
1. Mooseksen kirja 41:19 Ja katso, niiden jälkeen nousi seitsemän muuta lehmää, kurjia, rumia ja laihoja, niin rumia, etten ole koskaan nähnyt sen kaltaisia koko Egyptin maassa.
Genesis 41:19 And, behold, seven other cows came up after them, poor and very ill favored and skinney, such as I never saw in all the land of Egypt for badness:
1. Mooseksen kirja 41:20 Ja laihat ja rumat lehmät söivät ne seitsemän ensimmäistä lihavaa lehmää.
Genesis 41:20 And the lean and the ill favored cows did eat up the first seven fat cows:
1. Mooseksen kirja 41:21 Ja kun ne olivat ne syöneet, ei voitu tietää, että ne olivat ne syöneet; vaan ne olivat yhä rumannäköiset, kuten alussakin. Niin minä heräsin.
Genesis 41:21 And when they had eaten them up, it could not be known that they had eaten them; but they were still ill favored, as at the beginning. So I awoke.
1. Mooseksen kirja 41:22 Ja minä näin unessani, ja katso, seitsemän tähkäpäätä kasvoi yhdestä varresta, täynnä ja kaunista.
Genesis 41:22 And I saw in my dream, and, behold, seven ears came up in one stalk, full and good:
1. Mooseksen kirja 41:23 Ja katso, niiden jälkeen kasvoi seitsemän kuihtunutta, ohutta ja itätuulen polttamaa tähkäpäätä.
Genesis 41:23 And, behold, seven ears, withered, thin, and blasted with the east wind, sprung up after them:
1. Mooseksen kirja 41:24 Ja ne ohuet tähkäpäät söivät ne seitsemän kaunista tähkäpäätä. Minä kerroin tämän velhoille, mutta ei ollut ketään, joka olisi kyennyt sitä minulle selittämään.
Genesis 41:24 And the thin ears devoured the seven good ears: and I told this to the magicians; but there was none that could declare it to me.
1. Mooseksen kirja 41:25 Ja Joosef sanoi faraolle: Faraon uni on yksi ja sama: Jumala on näyttänyt faraolle, mitä hän on tekevä.
Genesis 41:25 And Joseph said to Pharaoh, The dream of Pharaoh is one: God has showed Pharaoh what he is about to do.
1. Mooseksen kirja 41:26 Seitsemän kaunista lehmää merkitsevät seitsemää vuotta, ja seitsemän kaunista tähkää merkitsevät seitsemää vuotta: uni on yksi ja sama.
Genesis 41:26 The seven good cows are seven years; and the seven good ears are seven years: the dream is one.
1. Mooseksen kirja 41:27 Ja ne seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka nousivat niiden jälkeen, ovat seitsemän vuotta; ja ne seitsemän tyhjää, itätuulen polttamaa tähkää ovat seitsemän nälkävuotta.
Genesis 41:27 And the seven thin and ill favored cows that came up after them are seven years; and the seven empty ears blasted with the east wind shall be seven years of famine.
1. Mooseksen kirja 41:28 Tämä on se asia, jonka minä olen puhunut faraolle: Mitä Jumala aikoo tehdä, hän näyttää faraolle.
Genesis 41:28 This is the thing which I have spoken to Pharaoh: What God is about to do he shows to Pharaoh.
1. Mooseksen kirja 41:29 Katso, seitsemän vuotta tulee olemaan suuri yltäkylläisyys koko Egyptin maassa.
Genesis 41:29 Behold, there come seven years of great plenty throughout all the land of Egypt:
1. Mooseksen kirja 41:30 Ja niiden jälkeen tulee seitsemän nälkävuotta, ja kaikki yltäkylläisyys unohtuu Egyptin maassa, ja nälkä kuluttaa maan.
Genesis 41:30 And there shall arise after them seven years of famine; and all the plenty shall be forgotten in the land of Egypt; and the famine shall consume the land;
1. Mooseksen kirja 41:31 Eikä sitä yltäkylläisyyttä tunneta maassa tuon seuraavan nälänhädän takia, sillä se on oleva hyvin ankara.
Genesis 41:31 And the plenty shall not be known in the land by reason of that famine following; for it shall be very grievous.
1. Mooseksen kirja 41:32 Ja sentähden uni toistui faraolle kahdesti, koska Jumala on asian määrännyt ja Jumala on sen pian toteuttava.
Genesis 41:32 And for that the dream was doubled to Pharaoh twice; it is because the thing is established by God, and God will shortly bring it to pass.
1. Mooseksen kirja 41:33 Valitkoon siis farao ymmärtäväisen ja viisaan miehen ja asettakoon hänet Egyptin maan hoitajaksi.
Genesis 41:33 Now therefore let Pharaoh look out a man discreet and wise, and set him over the land of Egypt.
1. Mooseksen kirja 41:34 Tehköön farao näin ja asettakoon virkamiehiä maan ylle ja ottakoon viidennen osan Egyptin maasta seitsemänä runsasvuotena.
Genesis 41:34 Let Pharaoh do this, and let him appoint officers over the land, and take up the fifth part of the land of Egypt in the seven plenteous years.
1. Mooseksen kirja 41:35 Ja kootkoot kaikki tulevien hyvinä vuosina sato ja varastoikoot viljaa faraon haltuun ja säilyttäkööt elintarvikkeita kaupungeissa.
Genesis 41:35 And let them gather all the food of those good years that come, and lay up corn under the hand of Pharaoh, and let them keep food in the cities.
1. Mooseksen kirja 41:36 Ja se ruoka on oleva maan varastona seitsemän nälkävuoden varalta, jotka tulevat Egyptin maahan, ettei maa tuhoutuisi nälänhädän aikana.
Genesis 41:36 And that food shall be for store to the land against the seven years of famine, which shall be in the land of Egypt; that the land perish not through the famine.
1. Mooseksen kirja 41:37 Ja se oli faraon ja kaikkien hänen palvelijoidensa silmissä hyväksi.
Genesis 41:37 And the thing was good in the eyes of Pharaoh, and in the eyes of all his servants.
1. Mooseksen kirja 41:38 Ja farao sanoi palvelijoilleen: Voimmeko löytää jonkun tämän kaltaisen miehen, jossa Jumalan Henki asuu?
Genesis 41:38 And Pharaoh said to his servants, Can we find such a one as this is, a man in whom the Spirit of God is?
1. Mooseksen kirja 41:39 Ja farao sanoi Joosefille: Koska Jumala on sinulle kaiken tämän ilmoittanut, ei ole ketään niin ymmärtäväistä ja viisasta kuin sinä.
Genesis 41:39 And Pharaoh said to Joseph, For as much as God has showed you all this, there is none so discreet and wise as you are:
1. Mooseksen kirja 41:40 Sinä olet minun taloni haltija, ja sinun sanasi mukaan kaikkea minun kansaani hallittakoon. Vain valtaistuimella minä olen sinua suurempi.
Genesis 41:40 You shall be over my house, and according to your word shall all my people be ruled: only in the throne will I be greater than you.
1. Mooseksen kirja 41:41 Ja farao sanoi Joosefille: Katso, minä olen asettanut sinut koko Egyptin maan päälle.
Genesis 41:41 And Pharaoh said to Joseph, See, I have set you over all the land of Egypt.
1. Mooseksen kirja 41:42 Ja farao otti sormuksensa kädestään ja pani sen Joosefin käteen, puki hänet hienoihin pellavavaatteisiin ja ripusti kultakäädyt hänen kaulaansa.
Genesis 41:42 And Pharaoh took off his ring from his hand, and put it on Joseph’s hand, and arrayed him in clothing of fine linen, and put a gold chain about his neck;
1. Mooseksen kirja 41:43 Ja hän pani hänet ajamaan toisilla vaunuillaan, jotka hänellä oli, ja he huusivat hänen edellään: Polvistukaa! Ja hän teki hänestä koko Egyptin maan hallitsijan.
Genesis 41:43 And he made him to ride in the second chariot which he had; and they cried before him, Bow the knee: and he made him ruler over all the land of Egypt.
1. Mooseksen kirja 41:44 Ja farao sanoi Joosefille: Minä olen farao, ja ilman sinua älköön kukaan nostako kättään tai jalkaansa koko Egyptin maassa.
Genesis 41:44 And Pharaoh said to Joseph, I am Pharaoh, and without you shall no man lift up his hand or foot in all the land of Egypt.
1. Mooseksen kirja 41:45 Ja farao antoi Joosefille nimen Safnat-Paneah ja antoi hänelle vaimoksi Asenatin, Onin papin Poti-Feran tyttären. Ja Joosef vaelsi koko Egyptin maan halki.
Genesis 41:45 And Pharaoh called Joseph’s name Zaphnathpaaneah; and he gave him to wife Asenath the daughter of Potipherah priest of On. And Joseph went out over all the land of Egypt.
1. Mooseksen kirja 41:46 Ja Joosef oli kolmenkymmenen vuoden vanha seisoessaan faraon, Egyptin kuninkaan, edessä. Ja Joosef lähti faraon luota ja kierteli koko Egyptin maan.
Genesis 41:46 And Joseph was thirty years old when he stood before Pharaoh king of Egypt. And Joseph went out from the presence of Pharaoh, and went throughout all the land of Egypt.
1. Mooseksen kirja 41:47 Ja seitsemänä runsasvuotena maa tuotti satoa kourallisen verran.
Genesis 41:47 And in the seven plenteous years the earth brought forth by handfuls.
1. Mooseksen kirja 41:48 Ja hän kokosi kaiken seitsemän vuoden elon, jotka olivat Egyptin maassa, ja varastoi elon kaupunkeihin; ja jokaisen kaupungin ympärillä olevan pellon elon hän varastoi niihin.
Genesis 41:48 And he gathered up all the food of the seven years, which were in the land of Egypt, and laid up the food in the cities: the food of the field, which was round about every city, laid he up in the same.
1. Mooseksen kirja 41:49 Ja Joosef kokosi jyviä niinkuin meren hiekkaa, hyvin paljon, siihen asti kunnes hän lakkasi laskemasta, sillä sitä ei ollut mahdollista mitata.
Genesis 41:49 And Joseph gathered corn as the sand of the sea, very much, until he left numbering; for it was without number.
1. Mooseksen kirja 41:50 Ja Joosefille syntyi ennen nälkävuosien tuloa kaksi poikaa, jotka hänelle synnytti Asenat, Onin papin Poti-Feran tytär.
Genesis 41:50 And to Joseph were born two sons before the years of famine came, which Asenath the daughter of Potipherah priest of On bore to him.
1. Mooseksen kirja 41:51 Ja Joosef antoi esikoiselle nimen Manasse: Sillä Jumala, hän sanoi, on saanut minut unhottamaan kaikki vaivannäköni ja koko isäni kodin.
Genesis 41:51 And Joseph called the name of the firstborn Manasseh: For God, said he, has made me forget all my toil, and all my father’s house.
1. Mooseksen kirja 41:52 Ja toiselle hän antoi nimen Efraim, sanoen: Jumala on tehnyt minut hedelmälliseksi kurjuuteni maassa.
Genesis 41:52 And the name of the second called he Ephraim: For God has caused me to be fruitful in the land of my affliction.
1. Mooseksen kirja 41:53 Ja seitsemän yltäkylläisyyden vuotta, jotka olivat Egyptin maassa, olivat päättyneet.
Genesis 41:53 And the seven years of plenty, that was in the land of Egypt, were ended.
1. Mooseksen kirja 41:54 Ja seitsemän nälkävuotta alkoi tulla, niin kuin Joosef oli sanonut; ja nälkä oli kaikissa maissa, mutta koko Egyptin maassa oli leipää.
Genesis 41:54 And the seven years of dearth began to come, according as Joseph had said: and the dearth was in all lands; but in all the land of Egypt there was bread.
1. Mooseksen kirja 41:55 Ja kun koko Egyptin maa oli nälkäkuoleman partaalla, kansa huusi faraolta leipää. Ja farao sanoi kaikille egyptiläisille: Menkää Joosefin luo; tehkää niin kuin hän teille sanoi.
Genesis 41:55 And when all the land of Egypt was famished, the people cried to Pharaoh for bread: and Pharaoh said to all the Egyptians, Go to Joseph; what he said to you, do.
1. Mooseksen kirja 41:56 Ja nälänhätä vaivasi koko maata; ja Joosef avasi kaikki varastot ja myi egyptiläisille; ja nälänhätä paheni Egyptin maassa.
Genesis 41:56 And the famine was over all the face of the earth: and Joseph opened all the storehouses, and sold to the Egyptians; and the famine waxed sore in the land of Egypt.
1. Mooseksen kirja 41:57 Ja kaikista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo ostamaan viljaa, sillä nälänhätä oli niin kova kaikissa maissa.
Genesis 41:57 And all countries came into Egypt to Joseph for to buy corn; because that the famine was so sore in all lands.
1. Mooseksen kirja 42:1 Kun Jaakob näki, että Egyptissä oli viljaa, hän sanoi pojilleen: Miksi te katsotte toisiinne?
Genesis 42:1 Now when Jacob saw that there was corn in Egypt, Jacob said to his sons, Why do you look one on another?
1. Mooseksen kirja 42:2 Ja hän sanoi: Katso, minä olen kuullut, että Egyptissä on viljaa. Menkää sinne alas ja ostakaa meille sieltä, että eläisimme emmekä kuolisi.
Genesis 42:2 And he said, Behold, I have heard that there is corn in Egypt: get you down thither, and buy for us from there; that we may live, and not die.
1. Mooseksen kirja 42:3 Ja kymmenen Joosefin veljeä meni alas ostamaan viljaa Egyptistä.
Genesis 42:3 And Joseph’s ten brothers went down to buy corn in Egypt.
1. Mooseksen kirja 42:4 Mutta Benjaminia, Joosefin veljeä, Jaakob ei lähettänyt veljiensä mukana, sillä hän ajatteli: Ettei hänelle ehkä tapahtuisi jotain onnettomuutta.
Genesis 42:4 But Benjamin, Joseph’s brother, Jacob sent not with his brothers; for he said, Lest peradventure mischief befall him.
1. Mooseksen kirja 42:5 Ja israelilaiset tulivat ostamaan viljaa muiden tulleiden joukossa, sillä nälänhätä oli Kanaanin maassa.
Genesis 42:5 And the sons of Israel came to buy corn among those that came: for the famine was in the land of Canaan.
1. Mooseksen kirja 42:6 Ja Joosef oli maan käskynhaltija, ja hän myi viljaa kaikelle maan kansalle; ja Joosefin veljet tulivat ja kumartuivat kasvoilleen maahan hänen edessään.
Genesis 42:6 And Joseph was the governor over the land, and he it was that sold to all the people of the land: and Joseph’s brothers came, and bowed down themselves before him with their faces to the earth.
1. Mooseksen kirja 42:7 Ja Joosef näki veljensä ja tunsi heidät, mutta tekeytyi heille vieraaksi ja puhui heille ankarasti. Hän kysyi heiltä: Mistä te tulette? He vastasivat: Kanaaninmaasta ostamaan elintarpeita.
Genesis 42:7 And Joseph saw his brothers, and he knew them, but made himself strange to them, and spoke roughly to them; and he said to them, From where come you? And they said, From the land of Canaan to buy food.
1. Mooseksen kirja 42:8 Ja Joosef tunsi veljensä, mutta he eivät tunteneet häntä.
Genesis 42:8 And Joseph knew his brothers, but they knew not him.
1. Mooseksen kirja 42:9 Niin Joosef muisti unet, jotka hän oli heistä nähnyt, ja sanoi heille: Te olette vakoojia; te olette tulleet katsomaan maan autiutta.
Genesis 42:9 And Joseph remembered the dreams which he dreamed of them, and said to them, You are spies; to see the nakedness of the land you are come.
1. Mooseksen kirja 42:10 Ja he sanoivat hänelle: Ei, herrani, palvelijasi ovat tulleet ostamaan ruokaa.
Genesis 42:10 And they said to him, No, my lord, but to buy food are your servants come.
1. Mooseksen kirja 42:11 Me olemme kaikki saman miehen poikia; me olemme rehellisiä miehiä, palvelijasi eivät ole vakoojia.
Genesis 42:11 We are all one man’s sons; we are true men, your servants are no spies.
1. Mooseksen kirja 42:12 Ja hän sanoi heille: Ei, vaan te olette tulleet katsomaan maan autiutta.
Genesis 42:12 And he said to them, No, but to see the nakedness of the land you are come.
1. Mooseksen kirja 42:13 Ja he sanoivat: Palvelijoitasi on kaksitoista veljestä, saman miehen poikia Kanaanin maasta; ja katso, nuorin on tänä päivänä isämme luona, ja yhtä ei ole enää.
Genesis 42:13 And they said, Your servants are twelve brothers, the sons of one man in the land of Canaan; and, behold, the youngest is this day with our father, and one is not.
1. Mooseksen kirja 42:14 Ja Joosef sanoi heille: Juuri niin minä teille puhuin sanoen: 'Te olette vakoojia'.
Genesis 42:14 And Joseph said to them, That is it that I spoke to you, saying, You are spies:
1. Mooseksen kirja 42:15 Näin teidät koetellaan: Faraon eläessä te ette pääse täältä pois, ellei nuorin veljenne tule tänne.
Genesis 42:15 Hereby you shall be proved: By the life of Pharaoh you shall not go forth hence, except your youngest brother come here.
1. Mooseksen kirja 42:16 Lähettäkää yksi teistä hakemaan veljenne, ja teitä pidetään vankilassa, että sananne koeteltaisiin, onko teissä mitään totta. Muussa tapauksessa te olette, niin totta kuin farao elää, vakoojia.
Genesis 42:16 Send one of you, and let him fetch your brother, and you shall be kept in prison, that your words may be proved, whether there be any truth in you: or else by the life of Pharaoh surely you are spies.
1. Mooseksen kirja 42:17 Ja hän pani heidät kaikki yhteen vankilaan kolmeksi päiväksi.
Genesis 42:17 And he put them all together into ward three days.
1. Mooseksen kirja 42:18 Ja Joosef sanoi heille kolmantena päivänä: Tehkää näin, niin saatte elää; sillä minä pelkään Jumalaa.
Genesis 42:18 And Joseph said to them the third day, This do, and live; for I fear God:
1. Mooseksen kirja 42:19 Jos olette rehellisiä miehiä, niin pitäköön yksi veljistänne sidottuna vankilaanne. Menkää te ja viekää viljaa talojenne nälänhätään.
Genesis 42:19 If you be true men, let one of your brothers be bound in the house of your prison: go you, carry corn for the famine of your houses:
1. Mooseksen kirja 42:20 Mutta tuokaa nuorin veljenne minun luokseni, niin teidän sananne osoittautuvat todellisiksi, ettekä te kuole. Ja he tekivät niin.
Genesis 42:20 But bring your youngest brother to me; so shall your words be verified, and you shall not die. And they did so.
1. Mooseksen kirja 42:21 Ja he sanoivat toisilleen: Me olemme todella syyllisiä veljemme tähden, sillä me näimme hänen sielunsa tuskan, kun hän etsi meitä, emmekä kuulleet; sentähden on tämä ahdinko meille tullut.
Genesis 42:21 And they said one to another, We are truly guilty concerning our brother, in that we saw the anguish of his soul, when he sought us, and we would not hear; therefore is this distress come on us.
1. Mooseksen kirja 42:22 Ruuben vastasi heille sanoen: Enkö minä puhunut teille sanoen: 'Älkää tehkö syntiä nuorta vastaan'? Ja te ette kuulleet? Sentähden katso, hänenkin verensä vaaditaan.
Genesis 42:22 And Reuben answered them, saying, Spoke I not to you, saying, Do not sin against the child; and you would not hear? therefore, behold, also his blood is required.
1. Mooseksen kirja 42:23 Eivätkä he tienneet, että Joosef ymmärsi heitä, sillä hän puhui heille tulkin kautta.
Genesis 42:23 And they knew not that Joseph understood them; for he spoke to them by an interpreter.
1. Mooseksen kirja 42:24 Ja hän käänsi itsensä heistä pois ja itki; sitten hän palasi heidän luokseen ja puhui heidän kanssaan; ja hän otti heiltä Simeonin ja sitoi hänet heidän silmiensä edessä.
Genesis 42:24 And he turned himself about from them, and wept; and returned to them again, and communed with them, and took from them Simeon, and bound him before their eyes.
1. Mooseksen kirja 42:25 Niin Joosef käski täyttää heidän säkkinsä viljalla ja panna jokaisen rahat takaisin hänen säkkiinsä sekä antaa heille evästä matkaa varten; ja näin hän teki heille.
Genesis 42:25 Then Joseph commanded to fill their sacks with corn, and to restore every man’s money into his sack, and to give them provision for the way: and thus did he to them.
1. Mooseksen kirja 42:26 Ja he kuormasivat viljan aasiensa selkään ja lähtivät sinne.
Genesis 42:26 And they laded their asses with the corn, and departed there.
1. Mooseksen kirja 42:27 Ja kun yksi heistä avasi säkkinsä antaakseen aasillensa ruokaa majatalossa, hän huomasi rahansa; sillä katso, se oli hänen säkkinsä suussa.
Genesis 42:27 And as one of them opened his sack to give his ass provender in the inn, he espied his money; for, behold, it was in his sack’s mouth.
1. Mooseksen kirja 42:28 Ja hän sanoi veljilleen: Rahani on annettu takaisin, ja katso, se on jo säkissäni. Niin heidän sydämensä peittyi, ja he pelkäsivät ja sanoivat toisilleen: Mitä Jumala on meille tehnyt?
Genesis 42:28 And he said to his brothers, My money is restored; and, see, it is even in my sack: and their heart failed them, and they were afraid, saying one to another, What is this that God has done to us?
1. Mooseksen kirja 42:29 Ja he tulivat isänsä Jaakobin luo Kanaanin maahan ja kertoivat hänelle kaiken, mitä heille oli tapahtunut, sanoen:
Genesis 42:29 And they came to Jacob their father to the land of Canaan, and told him all that befell to them; saying,
1. Mooseksen kirja 42:30 Mies, joka on maan herra, puhui meille tylysti ja luuli meitä maan vakoojiksi.
Genesis 42:30 The man, who is the lord of the land, spoke roughly to us, and took us for spies of the country.
1. Mooseksen kirja 42:31 Ja me sanoimme hänelle: Me olemme rehellisiä miehiä, emme ole vakoojia.
Genesis 42:31 And we said to him, We are true men; we are no spies:
1. Mooseksen kirja 42:32 Meitä on kaksitoista veljestä, isämme poikia; yksi ei ole enää, ja nuorin on tänä päivänä isämme luona Kanaanin maassa.
Genesis 42:32 We be twelve brothers, sons of our father; one is not, and the youngest is this day with our father in the land of Canaan.
1. Mooseksen kirja 42:33 Ja mies, maan valtias, sanoi meille: Tästä minä tiedän, että te olette rehellisiä miehiä: jättäkää yksi veljistänne tänne minun luokseni, ja ottakaa ruokaa perheittenne nälänhätään ja menkää pois.
Genesis 42:33 And the man, the lord of the country, said to us, Hereby shall I know that you are true men; leave one of your brothers here with me, and take food for the famine of your households, and be gone:
1. Mooseksen kirja 42:34 Ja tuokaa nuorin veljenne minun luokseni. Silloin tiedän, ettette ole vakoojia, vaan rehellisiä miehiä. Silloin minä annan teille veljenne, ja te saatte käydä kauppaa maassa.
Genesis 42:34 And bring your youngest brother to me: then shall I know that you are no spies, but that you are true men: so will I deliver you your brother, and you shall traffic in the land.
1. Mooseksen kirja 42:35 Ja kun he tyhjensivät säkkinsä, katso, jokaisen rahakukkarot olivat hänen säkissään; ja kun sekä he että heidän isänsä näkivät rahakukkarot, he pelästyivät.
Genesis 42:35 And it came to pass as they emptied their sacks, that, behold, every man’s bundle of money was in his sack: and when both they and their father saw the bundles of money, they were afraid.
1. Mooseksen kirja 42:36 Ja heidän isänsä Jaakob sanoi heille: Te olette riistäneet minulta lapset. Joosefia ei ole, Simeonia ei ole, ja Benjaminin te aiotte viedä pois. Kaikki tämä on minua vastaan.
Genesis 42:36 And Jacob their father said to them, Me have you bereaved of my children: Joseph is not, and Simeon is not, and you will take Benjamin away: all these things are against me.
1. Mooseksen kirja 42:37 Ja Ruuben puhui isälleen sanoen: Surmaa minun kaksi poikaani, jos en tuo häntä sinulle takaisin. Anna hänet minun käsiini, niin minä tuon hänet sinulle takaisin.
Genesis 42:37 And Reuben spoke to his father, saying, Slay my two sons, if I bring him not to you: deliver him into my hand, and I will bring him to you again.
1. Mooseksen kirja 42:38 Ja hän sanoi: Poikani ei saa mennä alas teidän kanssanne, sillä hänen veljensä on kuollut, ja hän on yksin jäljellä. Jos hänelle tapahtuu onnettomuus matkalla, jota te kuljette, niin te saatatte minun harmaat hiukseni murheella alas tuonelaan.
Genesis 42:38 And he said, My son shall not go down with you; for his brother is dead, and he is left alone: if mischief befall him by the way in the which you go, then shall you bring down my gray hairs with sorrow to the grave.
1. Mooseksen kirja 43:1 Ja nälänhätä oli kova maassa.
Genesis 43:1 And the famine was sore in the land.
1. Mooseksen kirja 43:2 Ja kun he olivat syöneet loppuun viljan, jonka he olivat tuoneet Egyptistä, sanoi heidän isänsä heille: Menkää takaisin ja ostakaa meille vähän elintarpeita.
Genesis 43:2 And it came to pass, when they had eaten up the corn which they had brought out of Egypt, their father said to them, Go again, buy us a little food.
1. Mooseksen kirja 43:3 Ja Juuda puhui hänelle sanoen: Mies vannoi meille vakavasti sanoen: 'Ette saa nähdä minun kasvojani, ellei veljenne ole teidän kanssanne.'
Genesis 43:3 And Judah spoke to him, saying, The man did solemnly protest to us, saying, You shall not see my face, except your brother be with you.
1. Mooseksen kirja 43:4 Jos lähetät veljemme mukaamme, menemme alas ja ostamme sinulle ruokaa.
Genesis 43:4 If you will send our brother with us, we will go down and buy you food:
1. Mooseksen kirja 43:5 Mutta ellette lähetä häntä, emme lähde, sillä se mies sanoi meille: 'Ette saa nähdä minun kasvojani, ellei veljenne ole teidän kanssanne.'
Genesis 43:5 But if you will not send him, we will not go down: for the man said to us, You shall not see my face, except your brother be with you.
1. Mooseksen kirja 43:6 Ja Israel sanoi: Miksi teit minulle niin pahasti, että kerroit miehelle, onko sinulla vielä veli?
Genesis 43:6 And Israel said, Why dealt you so ill with me, as to tell the man whether you had yet a brother?
1. Mooseksen kirja 43:7 Ja he sanoivat: Mies kysyi meiltä suoraan, mitä me olemme ja mitä suvussamme olemme, sanoen: 'Eläkö isänne vielä? Onko teillä toinen veli?' Ja me vastasimme hänelle näin: 'Voimmeko varmasti tietää, että hän sanoisi: 'Tuokaa veljenne tänne'?
Genesis 43:7 And they said, The man asked us straightly of our state, and of our kindred, saying, Is your father yet alive? have you another brother? and we told him according to the tenor of these words: could we certainly know that he would say, Bring your brother d
1. Mooseksen kirja 43:8 Niin Juuda sanoi isälleen Israelille: Lähetä nuorukainen minun kanssani, niin me nousemme ja menemme liikkeelle, että eläisimme emmekä kuolisi, sekä me että sinä ja lapsemme.
Genesis 43:8 And Judah said to Israel his father, Send the lad with me, and we will arise and go; that we may live, and not die, both we, and you, and also our little ones.
1. Mooseksen kirja 43:9 Minä olen hänen takaajansa; minun kädestäni sinä vaadit hänet. Jos en tuo häntä sinulle ja aseta häntä eteesi, niin minä kannan syyn ikuisesti.
Genesis 43:9 I will be surety for him; of my hand shall you require him: if I bring him not to you, and set him before you, then let me bear the blame for ever:
1. Mooseksen kirja 43:10 Sillä ellemme olisi viipyneet, olisimme varmasti nyt palanneet tämän toisen kerran.
Genesis 43:10 For except we had lingered, surely now we had returned this second time.
1. Mooseksen kirja 43:11 Ja heidän isänsä Israel sanoi heille: Jos niin täytyy tapahtua, tehkää näin: ottakaa maan parhaista hedelmistä astioihinne ja viekää miehelle lahjaksi: vähän balsamia ja vähän hunajaa, yrttejä ja mirhaa, pähkinöitä ja manteleita.
Genesis 43:11 And their father Israel said to them, If it must be so now, do this; take of the best fruits in the land in your vessels, and carry down the man a present, a little balm, and a little honey, spices, and myrrh, nuts, and almonds:
1. Mooseksen kirja 43:12 Ja ottakaa kaksinkertainen määrä rahaa mukaanne; ja se raha, joka tuotiin takaisin säkkienne suussa, viekää takaisin mukananne; ehkä se oli erehdys.
Genesis 43:12 And take double money in your hand; and the money that was brought again in the mouth of your sacks, carry it again in your hand; peradventure it was an oversight:
1. Mooseksen kirja 43:13 Ota myös veljesi ja nouse ja mene takaisin sen miehen luo.
Genesis 43:13 Take also your brother, and arise, go again to the man:
1. Mooseksen kirja 43:14 Ja Jumala, Kaikkivaltias, suokoon teille armon sen miehen edessä, että hän lähettäisi pois toisen veljenne ja Benjaminin. Jos minä jään lapsistani paitsi, niin olen lapseton.
Genesis 43:14 And God Almighty give you mercy before the man, that he may send away your other brother, and Benjamin. If I be bereaved of my children, I am bereaved.
1. Mooseksen kirja 43:15 Ja miehet ottivat lahjan ja ottivat käteensä kaksinkertaisen määrän rahaa sekä Benjaminin; ja he nousivat ja menivät alas Egyptiin ja seisoivat Joosefin edessä.
Genesis 43:15 And the men took that present, and they took double money in their hand and Benjamin; and rose up, and went down to Egypt, and stood before Joseph.
1. Mooseksen kirja 43:16 Ja kun Joosef näki Benjaminin heidän kanssaan, sanoi hän taloutensa päällikölle: Tuo nämä miehet kotiin ja teurasta ja valmista, sillä nämä miehet syövät minun kanssani päivällistä.
Genesis 43:16 And when Joseph saw Benjamin with them, he said to the ruler of his house, Bring these men home, and slay, and make ready; for these men shall dine with me at noon.
1. Mooseksen kirja 43:17 Ja mies teki niin kuin Joosef oli käskenyt, ja mies vei miehet Joosefin taloon.
Genesis 43:17 And the man did as Joseph bade; and the man brought the men into Joseph’s house.
1. Mooseksen kirja 43:18 Ja miehet pelkäsivät, koska heidät vietiin Joosefin taloon, ja he sanoivat: Meidät on tuotu tänne sen rahan tähden, joka ensi kerralla palautettiin säkeissämme; että hän löytäisi meille syytä, hyökkäisi meidän kimppuumme ja ottaisi meidät orjiksi,
Genesis 43:18 And the men were afraid, because they were brought into Joseph’s house; and they said, Because of the money that was returned in our sacks at the first time are we brought in; that he may seek occasion against us, and fall on us, and take us for slaves, a
1. Mooseksen kirja 43:19 Ja he tulivat Joosefin talonhoitajan luo ja puhuivat hänen kanssaan talon oven luona,
Genesis 43:19 And they came near to the steward of Joseph’s house, and they communed with him at the door of the house,
1. Mooseksen kirja 43:20 Ja sanoi: Oi herra, me todellakin tulimme tänne ensi kerralla ostamaan ruokaa:
Genesis 43:20 And said, O sir, we came indeed down at the first time to buy food:
1. Mooseksen kirja 43:21 Ja kun tulimme majataloon, avasimme säkkimme, ja katso, jokaisen raha oli säkin suussa, meidän rahamme täydessä painossa; ja olemme tuoneet sen takaisin mukanamme.
Genesis 43:21 And it came to pass, when we came to the inn, that we opened our sacks, and, behold, every man’s money was in the mouth of his sack, our money in full weight: and we have brought it again in our hand.
1. Mooseksen kirja 43:22 Ja muuta rahaa olemme tuoneet mukanamme ostaaksemme ruokaa: emme tiedä, kuka pani rahamme säkkeihimme.
Genesis 43:22 And other money have we brought down in our hands to buy food: we cannot tell who put our money in our sacks.
1. Mooseksen kirja 43:23 Ja hän sanoi: Rauha olkoon teille, älkää pelätkö! Teidän Jumalanne ja teidän isänne Jumala on antanut teille aarteen säkkeihinne. Minä sain teidän rahanne. Ja hän vei Simeonin ulos heidän luokseen.
Genesis 43:23 And he said, Peace be to you, fear not: your God, and the God of your father, has given you treasure in your sacks: I had your money. And he brought Simeon out to them.
1. Mooseksen kirja 43:24 Ja mies vei miehet Joosefin taloon ja antoi heille vettä, ja he pesivät heidän jalkansa; ja hän antoi heidän aaseilleen ruokaa.
Genesis 43:24 And the man brought the men into Joseph’s house, and gave them water, and they washed their feet; and he gave their asses provender.
1. Mooseksen kirja 43:25 Ja he valmistivat lahjat Joosefin tuloa varten keskipäivällä, sillä he olivat kuulleet, että heidän oli tarkoitus syödä siellä.
Genesis 43:25 And they made ready the present against Joseph came at noon: for they heard that they should eat bread there.
1. Mooseksen kirja 43:26 Ja kun Joosef tuli kotiin, he toivat hänelle taloon lahjan, joka oli heidän käsissään, ja kumarsivat häntä maahan.
Genesis 43:26 And when Joseph came home, they brought him the present which was in their hand into the house, and bowed themselves to him to the earth.
1. Mooseksen kirja 43:27 Ja hän kysyi heiltä heidän vointiaan ja sanoi: Voiko isänne, vanha mies, josta puhuitte, hyvin? Onko hän vielä elossa?
Genesis 43:27 And he asked them of their welfare, and said, Is your father well, the old man of whom you spoke? Is he yet alive?
1. Mooseksen kirja 43:28 He vastasivat: Palvelijamme, meidän isämme, voi hyvin, hän on vielä elossa. He kumartuivat ja osoittivat kunnioitusta.
Genesis 43:28 And they answered, Your servant our father is in good health, he is yet alive. And they bowed down their heads, and made obeisance.
1. Mooseksen kirja 43:29 Ja hän nosti silmänsä ja näki veljensä Benjaminin, äitinsä pojan, ja sanoi: Onko tämä teidän nuorempi veljenne, josta puhuitte minulle? Ja hän sanoi: Jumala olkoon sinulle armollinen, poikani.
Genesis 43:29 And he lifted up his eyes, and saw his brother Benjamin, his mother’s son, and said, Is this your younger brother, of whom you spoke to me? And he said, God be gracious to you, my son.
1. Mooseksen kirja 43:30 Ja Joosef kiiruhti, sillä hänen sydämensä särkyi veljensä perään, ja hän etsi paikkaa itkeäkseen; ja hän meni kammioonsa ja itki siellä.
Genesis 43:30 And Joseph made haste; for his bowels did yearn on his brother: and he sought where to weep; and he entered into his chamber, and wept there.
1. Mooseksen kirja 43:31 Ja hän pesi kasvonsa, meni ulos ja pidätti itsensä ja sanoi: Tarjoakaa leipää.
Genesis 43:31 And he washed his face, and went out, and refrained himself, and said, Set on bread.
1. Mooseksen kirja 43:32 Ja he söivät erikseen hänelle ja erikseen heille ja erikseen egyptiläisille, jotka söivät hänen kanssaan, sillä egyptiläiset eivät saaneet syödä leipää hebrealaisten kanssa; se on egyptiläisille kauhistus.
Genesis 43:32 And they set on for him by himself, and for them by themselves, and for the Egyptians, which did eat with him, by themselves: because the Egyptians might not eat bread with the Hebrews; for that is an abomination to the Egyptians.
1. Mooseksen kirja 43:33 Ja he istuivat hänen edessään, esikoinen esikoisuutensa mukaan ja nuorin nuoruutensa mukaan; ja miehet ihmettelivät toinen toistaan.
Genesis 43:33 And they sat before him, the firstborn according to his birthright, and the youngest according to his youth: and the men marveled one at another.
1. Mooseksen kirja 43:34 Ja hän otti ja lähetti heille ruokaa edeltäpäin, mutta Benjaminin ruoka oli viisi kertaa suurempi kuin muiden. Ja he joivat ja pitivät iloa hänen kanssaan.
Genesis 43:34 And he took and sent messes to them from before him: but Benjamin’s mess was five times so much as any of theirs. And they drank, and were merry with him.
1. Mooseksen kirja 44:1 Ja hän käski taloutensa haltijaa sanoen: Täytä miesten säkit ruoalla, niin paljon kuin he jaksavat kantaa, ja pane kunkin raha hänen säkkinsä suuhun.
Genesis 44:1 And he commanded the steward of his house, saying, Fill the men’s sacks with food, as much as they can carry, and put every man’s money in his sack’s mouth.
1. Mooseksen kirja 44:2 Ja pani minun maljani, tuon hopeisen maljan, nuorimman säkin suuhun, ja hänen viljarahansa. Ja hän teki niin kuin Joosef oli sanonut.
Genesis 44:2 And put my cup, the silver cup, in the sack’s mouth of the youngest, and his corn money. And he did according to the word that Joseph had spoken.
1. Mooseksen kirja 44:3 Heti aamun valjettua miehet lähetettiin matkaan, heidät ja heidän aasinsa.
Genesis 44:3 As soon as the morning was light, the men were sent away, they and their asses.
1. Mooseksen kirja 44:4 Ja kun he olivat lähteneet kaupungista eivätkä vielä olleet kaukana, Joosef sanoi taloudenhoitajalleen: Nouse ja aja miehiä takaa; ja kun saavutat heidät, sano heille: 'Miksi olette palkinneet hyvän pahalla?'
Genesis 44:4 And when they were gone out of the city, and not yet far off, Joseph said to his steward, Up, follow after the men; and when you do overtake them, say to them, Why have you rewarded evil for good?
1. Mooseksen kirja 44:5 Eikö tämä ole se, josta herrani juo ja josta hän ennustelee? Te olette tehneet väärin niin tehdessänne.
Genesis 44:5 Is not this it in which my lord drinks, and whereby indeed he divines? you have done evil in so doing.
1. Mooseksen kirja 44:6 Ja hän saavutti heidät ja puhui heille samat sanat.
Genesis 44:6 And he overtook them, and he spoke to them these same words.
1. Mooseksen kirja 44:7 Ja he sanoivat hänelle: Miksi herrani sanoi näin? Jumala varjelkoon, että palvelijasi tekisivät niin.
Genesis 44:7 And they said to him, Why said my lord these words? God forbid that your servants should do according to this thing:
1. Mooseksen kirja 44:8 Katso, rahat, jotka löysimme säkkiemme suista, me toimme takaisin sinulle Kanaaninmaasta; kuinka siis varastaisimme hopeaa tai kultaa herrasi talosta?
Genesis 44:8 Behold, the money, which we found in our sacks’ mouths, we brought again to you out of the land of Canaan: how then should we steal out of your lord’s house silver or gold?
1. Mooseksen kirja 44:9 Keneltä tahansa palvelijoistasi se löydetään, hän kuolkoon, ja meistäkin tulee herrani orjia.
Genesis 44:9 With whomsoever of your servants it be found, both let him die, and we also will be my lord’s slaves.
1. Mooseksen kirja 44:10 Ja hän sanoi: Olkoon nyt teidän sanojenne mukaan. Se, jolta se löydetään, olkoon minun palvelijani, ja te olette vapaat.
Genesis 44:10 And he said, Now also let it be according to your words: he with whom it is found shall be my servant; and you shall be blameless.
1. Mooseksen kirja 44:11 Sitten he laskivat nopeasti säkkinsä maahan ja avasivat säkkinsä.
Genesis 44:11 Then they speedily took down every man his sack to the ground, and opened every man his sack.
1. Mooseksen kirja 44:12 Ja hän etsi, alkaen vanhimmasta ja jatkaen nuorimpaan; ja malja löytyi Benjaminin säkistä.
Genesis 44:12 And he searched, and began at the oldest, and left at the youngest: and the cup was found in Benjamin’s sack.
1. Mooseksen kirja 44:13 Sitten he repäisivät vaatteensa, jokainen pani kuormansa aasiinsa ja palasivat kaupunkiin.
Genesis 44:13 Then they rent their clothes, and laded every man his ass, and returned to the city.
1. Mooseksen kirja 44:14 Ja Juuda ja hänen veljensä tulivat Joosefin taloon, sillä hän oli vielä siellä; ja he lankesivat maahan hänen eteensä.
Genesis 44:14 And Judah and his brothers came to Joseph’s house; for he was yet there: and they fell before him on the ground.
1. Mooseksen kirja 44:15 Ja Joosef sanoi heille: Mitä te olette tehneet? Ettekö tiedä, että minun kaltaiseni mies osaa arvata?
Genesis 44:15 And Joseph said to them, What deed is this that you have done? know you not that such a man as I can certainly divine?
1. Mooseksen kirja 44:16 Ja Juuda sanoi: Mitä meidän pitäisi sanoa herralleni? Mitä meidän pitäisi puhua? Tai miten me voisimme puolustaa itseämme? Jumala on paljastanut palvelijoidesi rikoksen. Katso, me olemme herrani palvelijoita, sekä me että se, jolta malja löydettiin.
Genesis 44:16 And Judah said, What shall we say to my lord? what shall we speak? or how shall we clear ourselves? God has found out the iniquity of your servants: behold, we are my lord’s servants, both we, and he also with whom the cup is found.
1. Mooseksen kirja 44:17 Ja hän sanoi: Jumala varjelkoon minua tekemästä niin! Mutta se mies, jonka kädestä malja löydetään, olkoon minun palvelijani; mutta te menkää rauhassa isänne luo.
Genesis 44:17 And he said, God forbid that I should do so: but the man in whose hand the cup is found, he shall be my servant; and as for you, get you up in peace to your father.
1. Mooseksen kirja 44:18 Niin Juuda lähestyi häntä ja sanoi: Oi herrani, salli palvelijasi puhua sananen herrani korvissa älköönkä vihasi syttykö palvelijaasi kohtaan, sillä sinä olet niin kuin farao.
Genesis 44:18 Then Judah came near to him, and said, Oh my lord, let your servant, I pray you, speak a word in my lord’s ears, and let not your anger burn against your servant: for you are even as Pharaoh.
1. Mooseksen kirja 44:19 Herrani kysyi palvelijoiltaan sanoen: Onko teillä isää tai veljeä?
Genesis 44:19 My lord asked his servants, saying, Have you a father, or a brother?
1. Mooseksen kirja 44:20 Ja me sanoimme herralleni: 'Meillä on isä, vanha mies, ja hänen vanhalla iällään syntynyt pieni lapsi; ja hänen veljensä on kuollut, ja hän on yksin jäänyt äidistään, ja hänen isänsä rakastaa häntä.'
Genesis 44:20 And we said to my lord, We have a father, an old man, and a child of his old age, a little one; and his brother is dead, and he alone is left of his mother, and his father loves him.
1. Mooseksen kirja 44:21 Ja sinä sanoit palvelijoillesi: 'Tuokaa hänet minun luokseni, että voisin nähdä hänet.'
Genesis 44:21 And you said to your servants, Bring him down to me, that I may set my eyes on him.
1. Mooseksen kirja 44:22 Ja me sanoimme herralleni: 'Nuora ei voi jättää isäänsä; sillä jos hän jättäisi isänsä, tämä kuolisi.'
Genesis 44:22 And we said to my lord, The lad cannot leave his father: for if he should leave his father, his father would die.
1. Mooseksen kirja 44:23 Ja sinä sanoit palvelijoillesi: 'Ellei nuorin veljenne tule alas teidän kanssanne, ette enää saa nähdä minun kasvojani.'
Genesis 44:23 And you said to your servants, Except your youngest brother come down with you, you shall see my face no more.
1. Mooseksen kirja 44:24 Ja kun me tulimme palvelijasi, minun isäni, luo, me kerroimme hänelle herrani sanat.
Genesis 44:24 And it came to pass when we came up to your servant my father, we told him the words of my lord.
1. Mooseksen kirja 44:25 Ja isämme sanoi: Menkää takaisin ja ostakaa meille vähän ruokaa.
Genesis 44:25 And our father said, Go again, and buy us a little food.
1. Mooseksen kirja 44:26 Ja me sanoimme: Emme voi mennä alas; jos nuorin veljemme on meidän kanssamme, niin me menemme alas; sillä emme saa nähdä sen miehen kasvoja, ellei nuorin veljemme ole meidän kanssamme.
Genesis 44:26 And we said, We cannot go down: if our youngest brother be with us, then will we go down: for we may not see the man’s face, except our youngest brother be with us.
1. Mooseksen kirja 44:27 Ja palvelijasi, minun isäni, sanoi meille: 'Te tiedätte, että vaimoni synnytti minulle kaksi poikaa.'
Genesis 44:27 And your servant my father said to us, You know that my wife bore me two sons:
1. Mooseksen kirja 44:28 Ja toinen lähti minun luotani, ja minä sanoin: Voi hänet olla revitty kappaleiksi, enkä ole nähnyt häntä siitä lähtien.
Genesis 44:28 And the one went out from me, and I said, Surely he is torn in pieces; and I saw him not since:
1. Mooseksen kirja 44:29 Ja jos te otatte tämänkin minulta pois ja hänelle tapahtuu onnettomuus, niin te saatatte minun harmaat hiukseni murheella alas hautaan.
Genesis 44:29 And if you take this also from me, and mischief befall him, you shall bring down my gray hairs with sorrow to the grave.
1. Mooseksen kirja 44:30 Jos minä nyt tulen palvelijasi, isäni, luo, eikä poika ole kanssamme, koska hänen henkensä on sidottu poikien elämään,
Genesis 44:30 Now therefore when I come to your servant my father, and the lad be not with us; seeing that his life is bound up in the lad’s life;
1. Mooseksen kirja 44:31 Ja kun hän näkee, ettei nuorukainen ole meidän kanssamme, hän kuolee; ja sinun palvelijasi syöksevät palvelijasi, meidän isämme, harmaat hiukset murheella hautaan.
Genesis 44:31 It shall come to pass, when he sees that the lad is not with us, that he will die: and your servants shall bring down the gray hairs of your servant our father with sorrow to the grave.
1. Mooseksen kirja 44:32 Sillä palvelijasi on tullut takaajaksi pojalle isälleni, sanoen: 'Jos en tuo häntä sinulle, olen syyllinen isälleni ikuisesti.'
Genesis 44:32 For your servant became surety for the lad to my father, saying, If I bring him not to you, then I shall bear the blame to my father for ever.
1. Mooseksen kirja 44:33 Anna siis palvelijasi jäädä nuorukaisen sijaan herrani orjaksi, ja nuorukainen menköön veljiensä kanssa.
Genesis 44:33 Now therefore, I pray you, let your servant abide instead of the lad a slave to my lord; and let the lad go up with his brothers.
1. Mooseksen kirja 44:34 Sillä kuinka minä voisin mennä isäni luo, ellei poika olisi minun kanssani? Etten minä ehkä näkisi sen onnettomuuden, joka isääni kohtaa.
Genesis 44:34 For how shall I go up to my father, and the lad be not with me? lest peradventure I see the evil that shall come on my father.
1. Mooseksen kirja 45:1 Niin Joosef ei voinut pidätellä itseään kaikkien niiden edessä, jotka seisoivat hänen ympärillään, ja hän huusi: Lähtekää kaikki ulos minun luotani! Eikä ketään jäänyt hänen luokseen, kun Joosef teki itsensä tunnetuksi veljilleen.
Genesis 45:1 Then Joseph could not refrain himself before all them that stood by him; and he cried, Cause every man to go out from me. And there stood no man with him, while Joseph made himself known to his brothers.
1. Mooseksen kirja 45:2 Ja hän itki ääneen, ja egyptiläiset ja faraon hovi kuulivat sen.
Genesis 45:2 And he wept aloud: and the Egyptians and the house of Pharaoh heard.
1. Mooseksen kirja 45:3 Ja Joosef sanoi veljilleen: Minä olen Joosef; elääkö isäni vielä? Eivätkä hänen veljensä kyenneet vastaamaan hänelle, sillä he pelkäsivät häntä.
Genesis 45:3 And Joseph said to his brothers, I am Joseph; does my father yet live? And his brothers could not answer him; for they were troubled at his presence.
1. Mooseksen kirja 45:4 Niin Joosef sanoi veljilleen: Tulkaa lähemmäs minua. Ja he tulivat. Ja hän sanoi: Minä olen Joosef, teidän veljenne, jonka myitte Egyptiin.
Genesis 45:4 And Joseph said to his brothers, Come near to me, I pray you. And they came near. And he said, I am Joseph your brother, whom you sold into Egypt.
1. Mooseksen kirja 45:5 Älkää siis nyt pahoitko mieltänne älkääkä olko vihaisia siitä, että myitte minut tänne; sillä Jumala lähetti minut teidän edellänne varjellakseen teitä hengissä.
Genesis 45:5 Now therefore be not grieved, nor angry with yourselves, that you sold me here: for God did send me before you to preserve life.
1. Mooseksen kirja 45:6 Jo kaksi vuotta on nälänhätä ollut maassa, ja vielä on viisi vuotta, jolloin ei ole kypsymistä eikä elonkorjuuta.
Genesis 45:6 For these two years has the famine been in the land: and yet there are five years, in the which there shall neither be ripening nor harvest.
1. Mooseksen kirja 45:7 Ja Jumala lähetti minut teidän edellänne antamaan teille jälkeläisiä maan päälle ja pelastamaan teidät suuren pelastuksen kautta.
Genesis 45:7 And God sent me before you to preserve you a posterity in the earth, and to save your lives by a great deliverance.
1. Mooseksen kirja 45:8 Ette siis te lähettäneet minua tänne, vaan Jumala, ja hän on tehnyt minusta faraon isän ja koko hänen talonsa herran ja hallitsijan koko Egyptin maassa.
Genesis 45:8 So now it was not you that sent me here, but God: and he has made me a father to Pharaoh, and lord of all his house, and a ruler throughout all the land of Egypt.
1. Mooseksen kirja 45:9 Mene kiireesti isäni luo ja sano hänelle: Näin sanoo poikasi Joosef: Jumala on asettanut minut koko Egyptin herraksi. Tule alas minun luokseni, älä viivyttele.
Genesis 45:9 Haste you, and go up to my father, and say to him, Thus said your son Joseph, God has made me lord of all Egypt: come down to me, tarry not:
1. Mooseksen kirja 45:10 Ja sinä olet asuva Gosenin maassa ja oleva lähellä minua, sinä ja sinun lapsesi ja lastesi lapset, sinun lampaasi ja karjasi ja kaikki, mitä sinulla on.
Genesis 45:10 And you shall dwell in the land of Goshen, and you shall be near to me, you, and your children, and your children’s children, and your flocks, and your herds, and all that you have:
1. Mooseksen kirja 45:11 Ja siellä minä sinua elätän, sillä vielä on viisi nälkävuotta, ettet sinä, perheesi ja kaikki, mitä sinulla on, köyhtyisi.
Genesis 45:11 And there will I nourish you; for yet there are five years of famine; lest you, and your household, and all that you have, come to poverty.
1. Mooseksen kirja 45:12 Ja katso, teidän silmänne näkevät, ja veljeni Benjaminin silmät, että minun suuni puhuu teille.
Genesis 45:12 And, behold, your eyes see, and the eyes of my brother Benjamin, that it is my mouth that speaks to you.
1. Mooseksen kirja 45:13 Ja teidän on kerrottava isälleni kaikesta kunniastani Egyptissä ja kaikesta, mitä olette nähneet, ja teidän on kiiruhdettava ja tuotava isäni tänne.
Genesis 45:13 And you shall tell my father of all my glory in Egypt, and of all that you have seen; and you shall haste and bring down my father here.
1. Mooseksen kirja 45:14 Ja hän lankesi veljensä Benjaminin kaulaan ja itki; ja Benjamin itki hänen kaulassaan.
Genesis 45:14 And he fell on his brother Benjamin’s neck, and wept; and Benjamin wept on his neck.
1. Mooseksen kirja 45:15 Ja hän suuteli kaikkia veljiään ja itki heidän päällänsä; ja sen jälkeen hänen veljensä puhuivat hänen kanssaan.
Genesis 45:15 Moreover he kissed all his brothers, and wept on them: and after that his brothers talked with him.
1. Mooseksen kirja 45:16 Ja sanoma siitä levisi faraon hoviin, että Joosefin veljet olivat tulleet. Se miellytti faraota ja hänen palvelijoitaan.
Genesis 45:16 And the fame thereof was heard in Pharaoh’s house, saying, Joseph’s brothers are come: and it pleased Pharaoh well, and his servants.
1. Mooseksen kirja 45:17 Ja farao sanoi Joosefille: Sano veljillesi näin: Tehkää näin: Kuormittakaa juhtanne ja menkää, menkää Kanaanin maahan,
Genesis 45:17 And Pharaoh said to Joseph, Say to your brothers, This do you; lade your beasts, and go, get you to the land of Canaan;
1. Mooseksen kirja 45:18 Ja ottakaa isänne ja perheenne ja tulkaa minun luokseni, niin minä annan teille Egyptin maan parhaat puolet, ja te saatte syödä maan rasvaa.
Genesis 45:18 And take your father and your households, and come to me: and I will give you the good of the land of Egypt, and you shall eat the fat of the land.
1. Mooseksen kirja 45:19 Nyt teille on käsky: tehkää näin: ottakaa itsellenne vaunut Egyptin maasta lastenne ja vaimojenne varten ja tuokaa isänne ja tulkaa.
Genesis 45:19 Now you are commanded, this do you; take you wagons out of the land of Egypt for your little ones, and for your wives, and bring your father, and come.
1. Mooseksen kirja 45:20 Äläkä välitä tavaroistasi, sillä koko Egyptin maan hyvyydet ovat sinun.
Genesis 45:20 Also regard not your stuff; for the good of all the land of Egypt is yours.
1. Mooseksen kirja 45:21 Ja israelilaiset tekivät niin; ja Joosef antoi heille vaunuja faraon käskyn mukaan ja antoi heille evästä matkaa varten.
Genesis 45:21 And the children of Israel did so: and Joseph gave them wagons, according to the commandment of Pharaoh, and gave them provision for the way.
1. Mooseksen kirja 45:22 Hän antoi heille kaikille miehelle juhlavaatteet, mutta Benjaminille hän antoi kolmesataa hopearahaa ja viisi juhlavaatetta.
Genesis 45:22 To all of them he gave each man changes of raiment; but to Benjamin he gave three hundred pieces of silver, and five changes of raiment.
1. Mooseksen kirja 45:23 Ja isälleen hän lähetti näin: kymmenen aasia, lastattuina Egyptin hyvyydellä, ja kymmenen aasintammaa, lastattuina viljalla, leivällä ja muulla lihalla isälleen matkaa varten.
Genesis 45:23 And to his father he sent after this manner; ten asses laden with the good things of Egypt, and ten she asses laden with corn and bread and meat for his father by the way.
1. Mooseksen kirja 45:24 Niin hän lähetti veljensä menemään, ja he lähtivät matkaan. Hän sanoi heille: Katsokaa, ettette eksy matkalla.
Genesis 45:24 So he sent his brothers away, and they departed: and he said to them, See that you fall not out by the way.
1. Mooseksen kirja 45:25 Ja he lähtivät Egyptistä ja tulivat Kanaanin maahan isänsä Jaakobin luo,
Genesis 45:25 And they went up out of Egypt, and came into the land of Canaan to Jacob their father,
1. Mooseksen kirja 45:26 Ja he ilmoittivat hänelle, sanoen: Joosef elää vielä, ja hän on koko Egyptin maan hallitsija. Niin Jaakobin sydän peittyi, sillä hän ei uskonut heitä.
Genesis 45:26 And told him, saying, Joseph is yet alive, and he is governor over all the land of Egypt. And Jacob’s heart fainted, for he believed them not.
1. Mooseksen kirja 45:27 Ja he kertoivat hänelle kaikki Joosefin sanat, jotka hän oli heille sanonut. Ja kun hän näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt häntä tuomaan, virkosi heidän isänsä Jaakobin henki.
Genesis 45:27 And they told him all the words of Joseph, which he had said to them: and when he saw the wagons which Joseph had sent to carry him, the spirit of Jacob their father revived:
1. Mooseksen kirja 45:28 Ja Israel sanoi: Riittää jo. Poikani Joosef elää vielä. Minä menen katsomaan häntä ennen kuin kuolen.
Genesis 45:28 And Israel said, It is enough; Joseph my son is yet alive: I will go and see him before I die.
1. Mooseksen kirja 46:1 Ja Israel lähti matkalle kaiken omaisuutensa kanssa ja tuli Beersebaan ja uhrasi teurasuhreja isänsä Iisakin Jumalalle.
Genesis 46:1 And Israel took his journey with all that he had, and came to Beersheba, and offered sacrifices to the God of his father Isaac.
1. Mooseksen kirja 46:2 Ja Jumala puhui Israelille yöllisissä näyissä ja sanoi: Jaakob, Jaakob! Ja hän sanoi: Tässä minä olen.
Genesis 46:2 And God spoke to Israel in the visions of the night, and said, Jacob, Jacob. And he said, Here am I.
1. Mooseksen kirja 46:3 Ja hän sanoi: Minä olen Jumala, sinun isäsi Jumala; älä pelkää mennä Egyptiin, sillä minä teen sinusta siellä suuren kansan.
Genesis 46:3 And he said, I am God, the God of your father: fear not to go down into Egypt; for I will there make of you a great nation:
1. Mooseksen kirja 46:4 Minä menen sinun kanssasi alas Egyptiin, ja minä tuon sinut varmasti takaisin. Ja Joosef panee kätensä silmillesi.
Genesis 46:4 I will go down with you into Egypt; and I will also surely bring you up again: and Joseph shall put his hand on your eyes.
1. Mooseksen kirja 46:5 Ja Jaakob nousi Beersebasta, ja Israelin pojat kuljettivat isänsä Jaakobin, lapsensa ja vaimonsa niillä vaunuilla, jotka farao oli lähettänyt häntä noutamaan.
Genesis 46:5 And Jacob rose up from Beersheba: and the sons of Israel carried Jacob their father, and their little ones, and their wives, in the wagons which Pharaoh had sent to carry him.
1. Mooseksen kirja 46:6 Ja he ottivat karjansa ja tavaransa, jotka he olivat hankkineet Kanaanin maassa, ja tulivat Egyptiin, Jaakob ja kaikki hänen jälkeläisensä hänen kanssaan.
Genesis 46:6 And they took their cattle, and their goods, which they had gotten in the land of Canaan, and came into Egypt, Jacob, and all his seed with him:
1. Mooseksen kirja 46:7 Hän vei mukanaan poikansa ja poikansa, tyttärensä ja poikansa, tyttärensä ja kaikki jälkeläisensä Egyptiin.
Genesis 46:7 His sons, and his sons’ sons with him, his daughters, and his sons’ daughters, and all his seed brought he with him into Egypt.
1. Mooseksen kirja 46:8 Ja nämä ovat niiden Israelin lasten nimet, jotka tulivat Egyptiin: Jaakob ja hänen poikansa: Ruuben, Jaakobin esikoinen.
Genesis 46:8 And these are the names of the children of Israel, which came into Egypt, Jacob and his sons: Reuben, Jacob’s firstborn.
1. Mooseksen kirja 46:9 Ja Ruubenin pojat olivat Hanok, Fallu, Hesron ja Karmi.
Genesis 46:9 And the sons of Reuben; Hanoch, and Phallu, and Hezron, and Carmi.
1. Mooseksen kirja 46:10 Ja Simeonin pojat olivat Jemuel, Jamin, Ohad, Jaakin, Soohar ja Saul, kanaanilaisen naisen poika.
Genesis 46:10 And the sons of Simeon; Jemuel, and Jamin, and Ohad, and Jachin, and Zohar, and Shaul the son of a Canaanitish woman.
1. Mooseksen kirja 46:11 Ja Leevin pojat olivat Gerson, Kehat ja Merari.
Genesis 46:11 And the sons of Levi; Gershon, Kohath, and Merari.
1. Mooseksen kirja 46:12 Juudan pojat olivat Er, Onan, Seela, Peres ja Serah; mutta Er ja Onan kuolivat Kanaanin maassa. Peresin pojat olivat Hesron ja Hamul.
Genesis 46:12 And the sons of Judah; Er, and Onan, and Shelah, and Pharez, and Zarah: but Er and Onan died in the land of Canaan. And the sons of Pharez were Hezron and Hamul.
1. Mooseksen kirja 46:13 Ja Isaskarin pojat olivat Tola, Puva, Job ja Simron.
Genesis 46:13 And the sons of Issachar; Tola, and Phuvah, and Job, and Shimron.
1. Mooseksen kirja 46:14 Ja Sebulonin pojat olivat Sered, Elon ja Jahleel.
Genesis 46:14 And the sons of Zebulun; Sered, and Elon, and Jahleel.
1. Mooseksen kirja 46:15 Nämä olivat Lean pojat, jotka hän synnytti Jaakobille Mesopotamiassa, sekä hänen tyttärensä Dinan. Hänen poikiaan ja tyttäriään oli yhteensä kolmekymmentäkolme henkeä.
Genesis 46:15 These be the sons of Leah, which she bore to Jacob in Padanaram, with his daughter Dinah: all the souls of his sons and his daughters were thirty and three.
1. Mooseksen kirja 46:16 Ja Gadin pojat olivat Sifjon, Haggi, Suni, Esbon, Eri, Arodi ja Areli.
Genesis 46:16 And the sons of Gad; Ziphion, and Haggi, Shuni, and Ezbon, Eri, and Arodi, and Areli.
1. Mooseksen kirja 46:17 Asserin pojat olivat Jimna, Jisua, Jisui, Beria ja heidän sisarensa Serah; ja Berian pojat olivat Heber ja Malkiel.
Genesis 46:17 And the sons of Asher; Jimnah, and Ishuah, and Isui, and Beriah, and Serah their sister: and the sons of Beriah; Heber, and Malchiel.
1. Mooseksen kirja 46:18 Nämä olivat Silpan pojat, jonka Laban antoi tyttärelleen Lealle, ja Lea synnytti heidät Jaakobille, kuusitoista henkeä.
Genesis 46:18 These are the sons of Zilpah, whom Laban gave to Leah his daughter, and these she bore to Jacob, even sixteen souls.
1. Mooseksen kirja 46:19 Raakelin, Jaakobin vaimon, pojat olivat Joosef ja Benjamin.
Genesis 46:19 The sons of Rachel Jacob’s wife; Joseph, and Benjamin.
1. Mooseksen kirja 46:20 Ja Joosefille syntyivät Egyptin maassa Manasse ja Efraim, jotka hänelle synnytti Asenat, Onin papin Poti-Feran tytär.
Genesis 46:20 And to Joseph in the land of Egypt were born Manasseh and Ephraim, which Asenath the daughter of Potipherah priest of On bore to him.
1. Mooseksen kirja 46:21 Benjaminin pojat olivat Bela, Beker, Asbel, Gera, Naaman, Ehi, Ros, Muppim, Huppim ja Ard.
Genesis 46:21 And the sons of Benjamin were Belah, and Becher, and Ashbel, Gera, and Naaman, Ehi, and Rosh, Muppim, and Huppim, and Ard.
1. Mooseksen kirja 46:22 Nämä olivat Raakelin pojat, jotka syntyivät Jaakobille; kaikkiaan heitä oli neljätoista.
Genesis 46:22 These are the sons of Rachel, which were born to Jacob: all the souls were fourteen.
1. Mooseksen kirja 46:23 Ja Danin pojat olivat Husim.
Genesis 46:23 And the sons of Dan; Hushim.
1. Mooseksen kirja 46:24 Ja Naftalin pojat olivat Jahseel, Guni, Jeeser ja Sillem.
Genesis 46:24 And the sons of Naphtali; Jahzeel, and Guni, and Jezer, and Shillem.
1. Mooseksen kirja 46:25 Nämä olivat Bilhan pojat, jotka Laban antoi tyttärelleen Raakelille, ja tämä synnytti heidät Jaakobille; kaikkiaan seitsemän henkeä.
Genesis 46:25 These are the sons of Bilhah, which Laban gave to Rachel his daughter, and she bore these to Jacob: all the souls were seven.
1. Mooseksen kirja 46:26 Kaikkia sieluja, jotka tulivat Jaakobin kanssa Egyptiin, jotka olivat lähteneet hänen kupeistaan, paitsi Jaakobin poikien vaimoja, oli yhteensä kuusikymmentä kuusi sielua.
Genesis 46:26 All the souls that came with Jacob into Egypt, which came out of his loins, besides Jacob’s sons’ wives, all the souls were three score and six;
1. Mooseksen kirja 46:27 Ja Joosefin poikia, jotka syntyivät hänelle Egyptissä, oli kaksi sielua; kaikkiaan Jaakobin suvusta, jotka tulivat Egyptiin, oli kuusikymmentä sielua.
Genesis 46:27 And the sons of Joseph, which were born him in Egypt, were two souls: all the souls of the house of Jacob, which came into Egypt, were three score and ten.
1. Mooseksen kirja 46:28 Ja hän lähetti Juudan edellään Joosefin luo, että tämä osoittaisi hänelle kasvonsa Goseniin; ja he tulivat Gosenin maahan.
Genesis 46:28 And he sent Judah before him to Joseph, to direct his face to Goshen; and they came into the land of Goshen.
1. Mooseksen kirja 46:29 Niin Joosef valjasti vaununsa ja meni isäänsä Israelia vastaan Goseniin ja näyttäytyi hänelle; ja hän lankesi hänen kaulaansa ja itki hänen kaulassaan kauan.
Genesis 46:29 And Joseph made ready his chariot, and went up to meet Israel his father, to Goshen, and presented himself to him; and he fell on his neck, and wept on his neck a good while.
1. Mooseksen kirja 46:30 Ja Israel sanoi Joosefille: Nyt minä kuolen, koska olen nähnyt sinun kasvosi, koska sinä olet vielä elossa.
Genesis 46:30 And Israel said to Joseph, Now let me die, since I have seen your face, because you are yet alive.
1. Mooseksen kirja 46:31 Niin Joosef sanoi veljilleen ja isänsä perheelle: Minä menen ylös ja ilmoitan faraolle ja sanon hänelle: 'Veljeni ja isäni perhe, jotka olivat Kanaanin maassa, ovat tulleet minun luokseni.'
Genesis 46:31 And Joseph said to his brothers, and to his father’s house, I will go up, and show Pharaoh, and say to him, My brothers, and my father’s house, which were in the land of Canaan, are come to me;
1. Mooseksen kirja 46:32 Ja nuo miehet ovat paimenia, sillä heidän ammattinsa on ollut karjan paimentaminen; ja he ovat tuoneet mukanaan lampaansa ja karjansa ja kaiken, mitä heillä on.
Genesis 46:32 And the men are shepherds, for their trade has been to feed cattle; and they have brought their flocks, and their herds, and all that they have.
1. Mooseksen kirja 46:33 Ja kun farao kutsuu teidät ja kysyy: 'Mikä on teidän ammattinne?'
Genesis 46:33 And it shall come to pass, when Pharaoh shall call you, and shall say, What is your occupation?
1. Mooseksen kirja 46:34 niin sano: 'Sinun palvelijasi ovat harjoittaneet karjanhoitoa nuoruudestamme tähän päivään asti, sekä me että isämme, jotta saisit asua Gosenin maassa; sillä kaikki paimenet ovat egyptiläisille inhottavia.'
Genesis 46:34 That you shall say, Your servants’ trade has been about cattle from our youth even until now, both we, and also our fathers: that you may dwell in the land of Goshen; for every shepherd is an abomination to the Egyptians.
1. Mooseksen kirja 47:1 Niin Joosef tuli ja ilmoitti faraolle ja sanoi: Minun isäni ja veljeni ovat tulleet Kanaanin maasta pikkukarjoineen, raavaineen ja kaikkine omaisuuksineen, ja katso, he ovat Gosenin maassa.
Genesis 47:1 Then Joseph came and told Pharaoh, and said, My father and my brothers, and their flocks, and their herds, and all that they have, are come out of the land of Canaan; and, behold, they are in the land of Goshen.
1. Mooseksen kirja 47:2 Ja hän otti mukaansa viisi miestä veljistään ja esitteli heidät faraolle.
Genesis 47:2 And he took some of his brothers, even five men, and presented them to Pharaoh.
1. Mooseksen kirja 47:3 Ja farao kysyi hänen veljiltänsä: Mikä teidän ammattinne on? He sanoivat faraolle: Meidän palvelijanne ovat paimenia, niin myös isämme.
Genesis 47:3 And Pharaoh said to his brothers, What is your occupation? And they said to Pharaoh, Your servants are shepherds, both we, and also our fathers.
1. Mooseksen kirja 47:4 He sanoivat vielä faraolle: Olemme tulleet asumaan maassa muukalaisena, sillä palvelijoillasi ei ole laidunta karjalleen, koska kova nälänhätä on Kanaanin maassa. Anna siis palvelijoidesi asua Gosenin maassa.
Genesis 47:4 They said morever to Pharaoh, For to sojourn in the land are we come; for your servants have no pasture for their flocks; for the famine is sore in the land of Canaan: now therefore, we pray you, let your servants dwell in the land of Goshen.
1. Mooseksen kirja 47:5 Ja farao puhui Joosefille sanoen: Isäsi ja veljesi ovat tulleet sinun luoksesi.
Genesis 47:5 And Pharaoh spoke to Joseph, saying, Your father and your brothers are come to you:
1. Mooseksen kirja 47:6 Egyptin maa on edessäsi; asettakaa isänne ja veljenne asumaan maan parhaaseen osaan, asukoot he Gosenin maassa; ja jos tunnette heidän joukossaan kelvollisia miehiä, niin asettakaa heidät minun karjani hallitsijoiksi.
Genesis 47:6 The land of Egypt is before you; in the best of the land make your father and brothers to dwell; in the land of Goshen let them dwell: and if you know any men of activity among them, then make them rulers over my cattle.
1. Mooseksen kirja 47:7 Niin Joosef toi isänsä Jaakobin sisään ja asetti hänet faraon eteen; ja Jaakob siunasi faraon.
Genesis 47:7 And Joseph brought in Jacob his father, and set him before Pharaoh: and Jacob blessed Pharaoh.
1. Mooseksen kirja 47:8 Ja farao sanoi Jaakobille: Kuinka vanha sinä olet?
Genesis 47:8 And Pharaoh said to Jacob, How old are you?
1. Mooseksen kirja 47:9 Ja Jaakob sanoi faraolle: Minun vaellusaikani on sata kolmekymmentä vuotta. Vähäiset ja pahat ovat olleet minun elinaikani, eivätkä ne ole saavuttaneet isäini elinvuosien määrää heidän vaelluksensa aikana.
Genesis 47:9 And Jacob said to Pharaoh, The days of the years of my pilgrimage are an hundred and thirty years: few and evil have the days of the years of my life been, and have not attained to the days of the years of the life of my fathers in the days of their pilgr
1. Mooseksen kirja 47:10 Ja Jaakob siunasi faaraon ja lähti faaraon luota.
Genesis 47:10 And Jacob blessed Pharaoh, and went out from before Pharaoh.
1. Mooseksen kirja 47:11 Ja Joosef sijoitti isänsä ja veljensä ja antoi heille perintöosan Egyptin maahan, maan parhaaseen osaan, Ramseksen maahan, niin kuin farao oli käskenyt.
Genesis 47:11 And Joseph placed his father and his brothers, and gave them a possession in the land of Egypt, in the best of the land, in the land of Rameses, as Pharaoh had commanded.
1. Mooseksen kirja 47:12 Ja Joosef elätti isäänsä ja veljiään ja koko isänsä perhekuntaa leivällä, heidän perheidensä mukaan.
Genesis 47:12 And Joseph nourished his father, and his brothers, and all his father’s household, with bread, according to their families.
1. Mooseksen kirja 47:13 Eikä koko maassa ollut leipää, sillä nälänhätä oli kovin kova, niin että Egyptin maa ja koko Kanaanin maa olivat nääntyneet nälänhädän vuoksi.
Genesis 47:13 And there was no bread in all the land; for the famine was very sore, so that the land of Egypt and all the land of Canaan fainted by reason of the famine.
1. Mooseksen kirja 47:14 Ja Joosef kokosi kaiken rahan, mitä Egyptin maasta ja Kanaanin maasta löytyi, sillä viljalla, jota he ostivat, ja Joosef vei rahat faraon hoviin.
Genesis 47:14 And Joseph gathered up all the money that was found in the land of Egypt, and in the land of Canaan, for the corn which they bought: and Joseph brought the money into Pharaoh’s house.
1. Mooseksen kirja 47:15 Kun raha loppui Egyptin maasta ja Kanaanin maasta, tulivat kaikki egyptiläiset Joosefin luo ja sanoivat: Anna meille leipää! Miksi meidän pitäisi kuolla sinun edessäsi, kun raha on loppunut.
Genesis 47:15 And when money failed in the land of Egypt, and in the land of Canaan, all the Egyptians came to Joseph, and said, Give us bread: for why should we die in your presence? for the money fails.
1. Mooseksen kirja 47:16 Ja Joosef sanoi: Antakaa karjanne, niin minä annan teille karjanne vastineeksi, jos raha loppuu.
Genesis 47:16 And Joseph said, Give your cattle; and I will give you for your cattle, if money fail.
1. Mooseksen kirja 47:17 Ja he toivat karjansa Joosefille, ja Joosef antoi heille leipää hevosten, lampaiden, raavaskarjan ja aasien vastineeksi; ja hän elätti heitä leivällä kaikesta heidän karjastaan sinä vuonna.
Genesis 47:17 And they brought their cattle to Joseph: and Joseph gave them bread in exchange for horses, and for the flocks, and for the cattle of the herds, and for the asses: and he fed them with bread for all their cattle for that year.
1. Mooseksen kirja 47:18 Kun se vuosi oli kulunut, he tulivat hänen luokseen toisena vuonna ja sanoivat hänelle: Emme salaa herraltamme, että rahamme on loppunut. Myös karjalaumamme ovat herrallani; ei ole herrallemme mitään jäljellä paitsi ruumiimme ja peltomme.
Genesis 47:18 When that year was ended, they came to him the second year, and said to him, We will not hide it from my lord, how that our money is spent; my lord also has our herds of cattle; there is not ought left in the sight of my lord, but our bodies, and our land
1. Mooseksen kirja 47:19 Miksi meidän pitäisi kuolla sinun silmiesi edessä, sekä me että meidän maamme? Osta meidät ja meidän maamme leipää vastaan, niin me ja meidän maamme olemme faraon palvelijoita. Anna meille myös siementä, että eläisimme emmekä kuolisi, ettei maa tulisi autioksi.
Genesis 47:19 Why shall we die before your eyes, both we and our land? buy us and our land for bread, and we and our land will be servants to Pharaoh: and give us seed, that we may live, and not die, that the land be not desolate.
1. Mooseksen kirja 47:20 Ja Joosef osti koko Egyptin maan faraolle; sillä egyptiläiset myivät jokainen peltonsa, koska nälänhätä ahdisti heitä; ja niin maa joutui faraolle.
Genesis 47:20 And Joseph bought all the land of Egypt for Pharaoh; for the Egyptians sold every man his field, because the famine prevailed over them: so the land became Pharaoh’s.
1. Mooseksen kirja 47:21 Ja hän siirsi kansan kaupunkeihin Egyptin rajojen toisesta päästä sen toiseen päähän.
Genesis 47:21 And as for the people, he removed them to cities from one end of the borders of Egypt even to the other end thereof.
1. Mooseksen kirja 47:22 Ainoastaan pappien maata hän ei ostanut, sillä papeilla oli faraolta määrätty osa, ja he söivät faraon heille antaman osuuden; sentähden he eivät myyneet maataan.
Genesis 47:22 Only the land of the priests bought he not; for the priests had a portion assigned them of Pharaoh, and did eat their portion which Pharaoh gave them: why they sold not their lands.
1. Mooseksen kirja 47:23 Niin Joosef sanoi kansalle: Katso, minä olen tänä päivänä ostanut teidät ja teidän maanne faraolle. Tässä on teille siementä, kylväkää maa.
Genesis 47:23 Then Joseph said to the people, Behold, I have bought you this day and your land for Pharaoh: see, here is seed for you, and you shall sow the land.
1. Mooseksen kirja 47:24 Ja sadosta sinun on annettava viides osa faraolle, mutta neljä osaa pitää oleman sinulle pellon siemeneksi ja ravinnoksi itsellesi ja perhekuntanne jäsenille ja ruoaksi lapsillenne.
Genesis 47:24 And it shall come to pass in the increase, that you shall give the fifth part to Pharaoh, and four parts shall be your own, for seed of the field, and for your food, and for them of your households, and for food for your little ones.
1. Mooseksen kirja 47:25 Ja he sanoivat: Sinä olet pelastanut meidän henkemme; anna meidän löytää armo herrani silmien edessä, niin me tahdomme olla faraon palvelijoita.
Genesis 47:25 And they said, You have saved our lives: let us find grace in the sight of my lord, and we will be Pharaoh’s servants.
1. Mooseksen kirja 47:26 Ja Joosef teki siitä laiksi Egyptin maassa, joka on voimassa tähän päivään asti, että faraolle tuli viides osa maasta, paitsi ainoastaan pappien maa, joka ei tullut faraolle.
Genesis 47:26 And Joseph made it a law over the land of Egypt to this day, that Pharaoh should have the fifth part, except the land of the priests only, which became not Pharaoh’s.
1. Mooseksen kirja 47:27 Ja Israel asui Egyptin maassa, Gosenin maassa, ja heillä oli siellä perintöä, ja he kasvoivat ja lisääntyivät suuresti.
Genesis 47:27 And Israel dwelled in the land of Egypt, in the country of Goshen; and they had possessions therein, and grew, and multiplied exceedingly.
1. Mooseksen kirja 47:28 Ja Jaakob eli Egyptin maassa seitsemäntoista vuotta; ja koko Jaakobin ikä oli sata neljäkymmentä seitsemän vuotta.
Genesis 47:28 And Jacob lived in the land of Egypt seventeen years: so the whole age of Jacob was an hundred forty and seven years.
1. Mooseksen kirja 47:29 Ja lähestyi aika, jolloin Israelin oli kuoltava. Niin hän kutsui poikansa Joosefin ja sanoi hänelle: Jos olen saanut armon sinun silmissäsi, niin pane kätesi minun kupeeni alle ja tee minulle laupeus ja uskollisuus. Älä haudaa minua Egyptiin.
Genesis 47:29 And the time drew near that Israel must die: and he called his son Joseph, and said to him, If now I have found grace in your sight, put, I pray you, your hand under my thigh, and deal kindly and truly with me; bury me not, I pray you, in Egypt:
1. Mooseksen kirja 47:30 Mutta minä makaan isieni luona, ja sinä viet minut pois Egyptistä ja haudaat minut heidän hautapaikkaansa. Hän sanoi: Teen niin kuin olet sanonut.
Genesis 47:30 But I will lie with my fathers, and you shall carry me out of Egypt, and bury me in their burial plot. And he said, I will do as you have said.
1. Mooseksen kirja 47:31 Ja hän sanoi: Vanno minulle. Ja hän vannoi hänelle. Ja Israel kumartui vuoteensa päätyyn.
Genesis 47:31 And he said, Swear to me. And he swore to him. And Israel bowed himself on the bed’s head.
1. Mooseksen kirja 48:1 Ja näiden tapausten jälkeen ilmoitettiin Joosefille: Katso, isäsi on sairas. Ja hän otti mukaansa kaksi poikaansa, Manassen ja Efraimin.
Genesis 48:1 And it came to pass after these things, that one told Joseph, Behold, your father is sick: and he took with him his two sons, Manasseh and Ephraim.
1. Mooseksen kirja 48:2 Ja Jaakobille ilmoitettiin ja sanottiin: Katso, poikasi Joosef tulee sinun luoksesi. Niin Israel kokosi voimansa ja istui vuoteelle.
Genesis 48:2 And one told Jacob, and said, Behold, your son Joseph comes to you: and Israel strengthened himself, and sat on the bed.
1. Mooseksen kirja 48:3 Ja Jaakob sanoi Joosefille: Jumala, Kaikkivaltias, ilmestyi minulle Luusissa Kanaanin maassa ja siunasi minut,
Genesis 48:3 And Jacob said to Joseph, God Almighty appeared to me at Luz in the land of Canaan, and blessed me,
1. Mooseksen kirja 48:4 Ja sanoi minulle: Katso, minä teen sinut hedelmälliseksi ja annan sinun lisääntyä, ja teen sinusta paljon kansoja; ja minä annan tämän maan sinun jälkeesi ikuiseksi perintöosaksi.
Genesis 48:4 And said to me, Behold, I will make you fruitful, and multiply you, and I will make of you a multitude of people; and will give this land to your seed after you for an everlasting possession.
1. Mooseksen kirja 48:5 Ja nyt kaksi poikaasi, jotka syntyivät sinulle Egyptin maassa ennen kuin minä tulin luoksesi Egyptiin, ovat minun omani, Efraim ja Manasse; he ovat minun omani niin kuin Ruuben ja Simeon.
Genesis 48:5 And now your two sons, Ephraim and Manasseh, which were born to you in the land of Egypt before I came to you into Egypt, are mine; as Reuben and Simeon, they shall be mine.
1. Mooseksen kirja 48:6 Ja jälkeläisesi, jotka sinulle syntyvät heidän jälkeensä, ovat sinun, ja heidät kutsutaan heidän veljiensä nimien mukaan heidän perintöosassaan.
Genesis 48:6 And your issue, which you beget after them, shall be yours, and shall be called after the name of their brothers in their inheritance.
1. Mooseksen kirja 48:7 Ja kun minä tulin Padanista, kuoli Raakel minun luonani Kanaanin maassa matkalla, kun vielä oli lyhyt matka Efrataan; ja minä hautasin hänet sinne Efratan tielle; se on Betlehem.
Genesis 48:7 And as for me, when I came from Padan, Rachel died by me in the land of Canaan in the way, when yet there was but a little way to come to Ephrath: and I buried her there in the way of Ephrath; the same is Bethlehem.
1. Mooseksen kirja 48:8 Ja Israel näki Joosefin pojat ja sanoi: Keitä nämä ovat?
Genesis 48:8 And Israel beheld Joseph’s sons, and said, Who are these?
1. Mooseksen kirja 48:9 Ja Joosef sanoi isälleen: He ovat minun poikani, jotka Jumala on minulle tässä paikassa antanut. Hän sanoi: Tuo heidät minun luokseni, niin minä siunaan heidät.
Genesis 48:9 And Joseph said to his father, They are my sons, whom God has given me in this place. And he said, Bring them, I pray you, to me, and I will bless them.
1. Mooseksen kirja 48:10 Mutta Israelin silmät olivat vanhuuden tähden hämärtyneet, niin ettei hän nähnyt. Niin hän toi heidät hänen luokseen, ja hän suuteli heitä ja syleili heitä.
Genesis 48:10 Now the eyes of Israel were dim for age, so that he could not see. And he brought them near to him; and he kissed them, and embraced them.
1. Mooseksen kirja 48:11 Ja Israel sanoi Joosefille: En olisi uskonut näkeväni sinun kasvojasi; ja katso, Jumala on näyttänyt minulle myös sinun jälkeläisesi.
Genesis 48:11 And Israel said to Joseph, I had not thought to see your face: and, see, God has showed me also your seed.
1. Mooseksen kirja 48:12 Ja Joosef otti ne pois hänen polviensa välistä, ja hän kumartui kasvoilleen maahan.
Genesis 48:12 And Joseph brought them out from between his knees, and he bowed himself with his face to the earth.
1. Mooseksen kirja 48:13 Ja Joosef otti heidät molemmat, Efraimin oikeaan käteensä, Israelin vasempaan käteen, ja Manassen vasempaan käteensä, Israelin oikeaan käteen, ja toi heidät hänen luokseen.
Genesis 48:13 And Joseph took them both, Ephraim in his right hand toward Israel’s left hand, and Manasseh in his left hand toward Israel’s right hand, and brought them near to him.
1. Mooseksen kirja 48:14 Ja Israel ojensi oikean kätensä ja laski sen Efraimin pään päälle, joka oli nuorempi, ja vasemman kätensä Manassen pään päälle, ohjaten käsiään tietoisesti; sillä Manasse oli esikoinen.
Genesis 48:14 And Israel stretched out his right hand, and laid it on Ephraim’s head, who was the younger, and his left hand on Manasseh’s head, guiding his hands wittingly; for Manasseh was the firstborn.
1. Mooseksen kirja 48:15 Ja hän siunasi Joosefin ja sanoi: Jumala, jonka edessä minun isäni Abraham ja Iisak vaelsivat, Jumala, joka minua ruokki kaiken elämäni, aina tähän päivään asti,
Genesis 48:15 And he blessed Joseph, and said, God, before whom my fathers Abraham and Isaac did walk, the God which fed me all my life long to this day,
1. Mooseksen kirja 48:16 Enkeli, joka minut kaikesta pahasta lunasti, siunatkoon näitä poikia; ja heidät nimettäköön minun nimeni ja isieni Abrahamin ja Iisakin nimi; ja he lisääntykööt maan päällä.
Genesis 48:16 The Angel which redeemed me from all evil, bless the lads; and let my name be named on them, and the name of my fathers Abraham and Isaac; and let them grow into a multitude in the middle of the earth.
1. Mooseksen kirja 48:17 Ja kun Joosef näki, että hänen isänsä pani oikean kätensä Efraimin pään päälle, se oli hänelle paha asia; ja hän nosti isänsä käden siirtääkseen sen Efraimin päästä Manassen pään päälle.
Genesis 48:17 And when Joseph saw that his father laid his right hand on the head of Ephraim, it displeased him: and he held up his father’s hand, to remove it from Ephraim’s head to Manasseh’s head.
1. Mooseksen kirja 48:18 Niin Joosef sanoi isälleen: Ei niin, isäni, sillä tämä on esikoinen; pane oikea kätesi hänen päänsä päälle.
Genesis 48:18 And Joseph said to his father, Not so, my father: for this is the firstborn; put your right hand on his head.
1. Mooseksen kirja 48:19 Mutta hänen isänsä kieltäytyi ja sanoi: Tiedän kyllä, poikani, tiedän kyllä. Hänestäkin on tuleva kansa, hänestäkin on tuleva suuri; mutta hänen nuorempi veljensä on tuleva häntä suuremmaksi, ja hänen jälkeläisistään tulee kansojen paljous.
Genesis 48:19 And his father refused, and said, I know it, my son, I know it: he also shall become a people, and he also shall be great: but truly his younger brother shall be greater than he, and his seed shall become a multitude of nations.
1. Mooseksen kirja 48:20 Ja hän siunasi heidät sinä päivänä sanoen: Sinussa Israel siunaa, sanoen: 'Jumala tehköön sinut Efraimin ja Manassen kaltaiseksi'. Ja hän asetti Efraimin Manassen edelle.
Genesis 48:20 And he blessed them that day, saying, In you shall Israel bless, saying, God make you as Ephraim and as Manasseh: and he set Ephraim before Manasseh.
1. Mooseksen kirja 48:21 Ja Israel sanoi Joosefille: Katso, minä kuolen, mutta Jumala on teidän kanssanne ja vie teidät takaisin isienne maahan.
Genesis 48:21 And Israel said to Joseph, Behold, I die: but God shall be with you, and bring you again to the land of your fathers.
1. Mooseksen kirja 48:22 Lisäksi olen antanut sinulle yhden osan veljiesi lisäksi, sen osan, jonka otin amorilaisten kädestä miekallani ja jousellani.
Genesis 48:22 Moreover I have given to you one portion above your brothers, which I took out of the hand of the Amorite with my sword and with my bow.
1. Mooseksen kirja 49:1 Ja Jaakob kutsui poikansa ja sanoi: Kokoontukaa, niin minä ilmoitan teille, mitä teille tapahtuu viimeisinä päivinä.
Genesis 49:1 And Jacob called to his sons, and said, Gather yourselves together, that I may tell you that which shall befall you in the last days.
1. Mooseksen kirja 49:2 Kokoontukaa ja kuulkaa, te Jaakobin pojat, ja kuunnelkaa isäänne Israelia.
Genesis 49:2 Gather yourselves together, and hear, you sons of Jacob; and listen to Israel your father.
1. Mooseksen kirja 49:3 Ruuben, sinä olet minun esikoiseni, minun voimani ja voimani alku, arvokkuuden ja voiman erinomaisuus.
Genesis 49:3 Reuben, you are my firstborn, my might, and the beginning of my strength, the excellency of dignity, and the excellency of power:
1. Mooseksen kirja 49:4 Epävakaana kuin vesi, et sinä menesty, sillä sinä nousit isäsi vuoteeseen, mutta hän saastutti sen itsellesi.
Genesis 49:4 Unstable as water, you shall not excel; because you went up to your father’s bed; then defiled you it: he went up to my couch.
1. Mooseksen kirja 49:5 Simeon ja Leevi ovat veljeksiä; heidän asuinsijoissaan on julmuuden välikappaleita.
Genesis 49:5 Simeon and Levi are brothers; instruments of cruelty are in their habitations.
1. Mooseksen kirja 49:6 Oi sieluni, älä tule heidän salaliittoonsa; älä, kunniani, yhdy heidän kokoontumiseensa; sillä vihassaan he surmasivat miehen ja omapäisyydessään he kaatavat muurin.
Genesis 49:6 O my soul, come not you into their secret; to their assembly, my honor, be not you united: for in their anger they slew a man, and in their self-will they dig down a wall.
1. Mooseksen kirja 49:7 Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se oli armoton, ja heidän kiivautensa, sillä se oli julma. Minä jaan heidät Jaakobissa ja hajotan heidät Israeliin.
Genesis 49:7 Cursed be their anger, for it was fierce; and their wrath, for it was cruel: I will divide them in Jacob, and scatter them in Israel.
1. Mooseksen kirja 49:8 Juuda, sinua veljesi ylistävät; sinun kätesi on vihollistesi niskassa, isiesi lapset kumartuvat sinun edessäsi.
Genesis 49:8 Judah, you are he whom your brothers shall praise: your hand shall be in the neck of your enemies; your father’s children shall bow down before you.
1. Mooseksen kirja 49:9 Juuda on leijonan pentu: saaliilta sinä, poikani, olet noussut ylös. Hän on kumarassa, hän on lepäillyt kuin leijona, kuin vanha leijona; kuka herättää hänet?
Genesis 49:9 Judah is a lion’s whelp: from the prey, my son, you are gone up: he stooped down, he couched as a lion, and as an old lion; who shall rouse him up?
1. Mooseksen kirja 49:10 Ei valtikka siirry pois Juudalta eikä lainsäätäjä hänen jalkojensa välistä, ennen kuin Siilo tulee; ja hänen luokseen kokoontuu kansa.
Genesis 49:10 The scepter shall not depart from Judah, nor a lawgiver from between his feet, until Shiloh come; and to him shall the gathering of the people be.
1. Mooseksen kirja 49:11 Hän sitoi varsansa viinipuuhun ja aasinsa varsan parhaaseen viinipuuhun; hän pesi vaatteensa viinissä ja pukunsa rypäleiden veressä.
Genesis 49:11 Binding his foal to the vine, and his ass’s colt to the choice vine; he washed his garments in wine, and his clothes in the blood of grapes:
1. Mooseksen kirja 49:12 Hänen silmänsä ovat viinistä punaiset ja hampaat maidosta valkoiset.
Genesis 49:12 His eyes shall be red with wine, and his teeth white with milk.
1. Mooseksen kirja 49:13 Sebulon asuu meren rannalla, hänestä tulee laivojen satama, ja hänen rajansa ulottuu Siidoniin.
Genesis 49:13 Zebulun shall dwell at the haven of the sea; and he shall be for an haven of ships; and his border shall be to Zidon.
1. Mooseksen kirja 49:14 Isaskar on väkevä aasi, joka makaa kahden taakan välissä:
Genesis 49:14 Issachar is a strong ass couching down between two burdens:
1. Mooseksen kirja 49:15 Ja hän näki, että lepo oli hyvä ja maa ihana, ja hän taipui kantamaan ja ryhtyi veronkantajaksi.
Genesis 49:15 And he saw that rest was good, and the land that it was pleasant; and bowed his shoulder to bear, and became a servant to tribute.
1. Mooseksen kirja 49:16 Dan on tuomitseva kansaansa, niin kuin yksi Israelin sukukunnista.
Genesis 49:16 Dan shall judge his people, as one of the tribes of Israel.
1. Mooseksen kirja 49:17 Daan on käärme tien vieressä, kyykäärme polulla, joka puree hevosen kantapäitä, niin että ratsastaja kaatuu taaksepäin.
Genesis 49:17 Dan shall be a serpent by the way, an adder in the path, that bites the horse heels, so that his rider shall fall backward.
1. Mooseksen kirja 49:18 Minä olen odottanut sinun pelastustasi, oi Herra.
Genesis 49:18 I have waited for your salvation, O LORD.
1. Mooseksen kirja 49:19 Gad, joukko voittaa hänet, mutta hän voittaa viimein.
Genesis 49:19 Gad, a troop shall overcome him: but he shall overcome at the last.
1. Mooseksen kirja 49:20 Asserista tulee hänen leipänsä lihavaa, ja hän tuottaa kuninkaallisia herkkuja.
Genesis 49:20 Out of Asher his bread shall be fat, and he shall yield royal dainties.
1. Mooseksen kirja 49:21 Naftali on irti päästetty peura: hän lausuu kauniita sanoja.
Genesis 49:21 Naphtali is a hind let loose: he gives goodly words.
1. Mooseksen kirja 49:22 Joosef on hedelmällinen oksa, hedelmällinen oksa kaivon vieressä, jonka oksat ulottuvat muurin yli.
Genesis 49:22 Joseph is a fruitful bough, even a fruitful bough by a well; whose branches run over the wall:
1. Mooseksen kirja 49:23 Jousimiehet ovat häntä tuskallisesti murehduttaneet, ampuneet häntä ja vihanneet häntä:
Genesis 49:23 The archers have sorely grieved him, and shot at him, and hated him:
1. Mooseksen kirja 49:24 Mutta hänen jousensa pysyi lujana, ja hänen käsivartensa vahvistuivat Jaakobin Väkevän Jumalan käsien kautta; (sieltä on paimen, Israelin kallio).
Genesis 49:24 But his bow stayed in strength, and the arms of his hands were made strong by the hands of the mighty God of Jacob; (from there is the shepherd, the stone of Israel:)
1. Mooseksen kirja 49:25 Isäsi Jumalan avulla, joka sinua auttaa, ja Kaikkivaltiaan avulla, joka sinua siunaa siunauksilla ylhäältä taivaasta, siunauksilla syvyyksistä alhaalta, siunauksilla rinnoilta ja kohdusta.
Genesis 49:25 Even by the God of your father, who shall help you; and by the Almighty, who shall bless you with blessings of heaven above, blessings of the deep that lies under, blessings of the breasts, and of the womb:
1. Mooseksen kirja 49:26 Isäsi siunaukset ovat olleet korkeammat kuin minun isieni siunaukset, ikuisten kukkuloiden ääriin asti. Ne tulkoot Joosefin pään päälle, hänen päälaelleen, joka oli veljistään erillään.
Genesis 49:26 The blessings of your father have prevailed above the blessings of my progenitors to the utmost bound of the everlasting hills: they shall be on the head of Joseph, and on the crown of the head of him that was separate from his brothers.
1. Mooseksen kirja 49:27 Benjamin raatelee kuin susi: aamulla hän syö saaliin ja yöllä hän jakaa saaliin.
Genesis 49:27 Benjamin shall shred as a wolf: in the morning he shall devour the prey, and at night he shall divide the spoil.
1. Mooseksen kirja 49:28 Nämä kaikki ovat Israelin kaksitoista sukukuntaa. Ja näin heidän isänsä puhui heille ja siunasi heidät; hän siunasi heidät jokaisen siunauksensa mukaan.
Genesis 49:28 All these are the twelve tribes of Israel: and this is it that their father spoke to them, and blessed them; every one according to his blessing he blessed them.
1. Mooseksen kirja 49:29 Ja hän käski heitä ja sanoi heille: Minut otetaan kansani tykö; haudatkaa minut isäini viereen siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla,
Genesis 49:29 And he charged them, and said to them, I am to be gathered to my people: bury me with my fathers in the cave that is in the field of Ephron the Hittite,
1. Mooseksen kirja 49:30 Luolassa, joka on Makpelan vainiolla, Mamren kohdalla Kanaanin maassa, jonka vainion Abraham osti heettiläiseltä Efronilta perintöhaudaksi.
Genesis 49:30 In the cave that is in the field of Machpelah, which is before Mamre, in the land of Canaan, which Abraham bought with the field of Ephron the Hittite for a possession of a burial plot.
1. Mooseksen kirja 49:31 Sinne he hautasivat Abrahamin ja hänen vaimonsa Saaran, sinne he hautasivat Iisakin ja hänen vaimonsa Rebekan, ja sinne minä hautasin Lean.
Genesis 49:31 There they buried Abraham and Sarah his wife; there they buried Isaac and Rebekah his wife; and there I buried Leah.
1. Mooseksen kirja 49:32 Vainio ja siinä oleva luola ostettiin heettiläisiltä.
Genesis 49:32 The purchase of the field and of the cave that is therein was from the children of Heth.
1. Mooseksen kirja 49:33 Ja kun Jaakob oli antanut pojilleen käskyt, hän nousi vuoteeseen, kuoli ja tuli kootuksi heimonsa tykö.
Genesis 49:33 And when Jacob had made an end of commanding his sons, he gathered up his feet into the bed, and yielded up the ghost, and was gathered to his people.
1. Mooseksen kirja 50:1 Ja Joosef lankesi isänsä kasvoille, itki hänen päällänsä ja suuteli häntä.
Genesis 50:1 And Joseph fell on his father’s face, and wept on him, and kissed him.
1. Mooseksen kirja 50:2 Ja Joosef käski palvelijoitaan, lääkäreitä, balsamoimaan hänen isänsä; ja lääkärit balsamoivat Israelin.
Genesis 50:2 And Joseph commanded his servants the physicians to embalm his father: and the physicians embalmed Israel.
1. Mooseksen kirja 50:3 Ja hänelle kului neljäkymmentä päivää, sillä niin kuluvat ne päivät, jotka palsamoitavat. Ja egyptiläiset surevat häntä kuusikymmentä päivää.
Genesis 50:3 And forty days were fulfilled for him; for so are fulfilled the days of those which are embalmed: and the Egyptians mourned for him three score and ten days.
1. Mooseksen kirja 50:4 Ja kun surupäivät olivat ohi, puhui Joosef faraon hoviväelle sanoen: Jos olen saanut armon silmissänne, niin puhukaa faraolle näin:
Genesis 50:4 And when the days of his mourning were past, Joseph spoke to the house of Pharaoh, saying, If now I have found grace in your eyes, speak, I pray you, in the ears of Pharaoh, saying,
1. Mooseksen kirja 50:5 Isäni vannotti minua sanoen: 'Katso, minä kuolen. Hautaa minut hautaani, jonka olen itselleni kaivanut Kanaanin maassa.' Anna siis minun nyt mennä hautaamaan isäni, ja sitten minä palaan takaisin.
Genesis 50:5 My father made me swear, saying, See, I die: in my grave which I have dig for me in the land of Canaan, there shall you bury me. Now therefore let me go up, I pray you, and bury my father, and I will come again.
1. Mooseksen kirja 50:6 Ja farao sanoi: Mene ja hautaa isäsi, niin kuin hän sinua vannotti.
Genesis 50:6 And Pharaoh said, Go up, and bury your father, according as he made you swear.
1. Mooseksen kirja 50:7 Ja Joosef meni hautaamaan isäänsä, ja hänen kanssaan menivät kaikki faraon palvelijat, hänen talonsa vanhimmat ja kaikki Egyptin maan vanhimmat,
Genesis 50:7 And Joseph went up to bury his father: and with him went up all the servants of Pharaoh, the elders of his house, and all the elders of the land of Egypt,
1. Mooseksen kirja 50:8 Ja koko Joosefin perhe, ja hänen veljensä, ja hänen isänsä perhe: ainoastaan heidän lapsensa, lampaansa ja karjansa he jättivät Gosenin maahan.
Genesis 50:8 And all the house of Joseph, and his brothers, and his father’s house: only their little ones, and their flocks, and their herds, they left in the land of Goshen.
1. Mooseksen kirja 50:9 Ja hänen kanssaan meni ylös sekä vaunuja että ratsumiehiä, ja se oli sangen suuri joukko.
Genesis 50:9 And there went up with him both chariots and horsemen: and it was a very great company.
1. Mooseksen kirja 50:10 Ja he tulivat Atadin puimatantereelle, joka on Jordanin tuolla puolella, ja siellä he valittivat suurella ja hyvin katkeralla valitusvirrellä; ja hän piti isänsä muistolle surujuhlan seitsemän päivää.
Genesis 50:10 And they came to the threshing floor of Atad, which is beyond Jordan, and there they mourned with a great and very sore lamentation: and he made a mourning for his father seven days.
1. Mooseksen kirja 50:11 Ja kun maan asukkaat, kanaanilaiset, näkivät surujuhlan Gooren-Atadin puimurin luona, he sanoivat: Tämä on egyptiläisille kova surujuhla; sentähden se paikka sai nimekseen Abelmisraim, se on Jordanin tuolla puolella.
Genesis 50:11 And when the inhabitants of the land, the Canaanites, saw the mourning in the floor of Atad, they said, This is a grievous mourning to the Egyptians: why the name of it was called Abelmizraim, which is beyond Jordan.
1. Mooseksen kirja 50:12 Ja hänen poikansa tekivät hänelle, niin kuin hän oli heille käskenyt:
Genesis 50:12 And his sons did to him according as he commanded them:
1. Mooseksen kirja 50:13 Sillä hänen poikansa veivät hänet Kanaanin maahan ja hautasivat hänet Makpelan vainion luolaan, jonka Abraham oli ostanut vainion mukana perintöhaudaksi heettiläiseltä Efronilta, Mamren itäpuolelta.
Genesis 50:13 For his sons carried him into the land of Canaan, and buried him in the cave of the field of Machpelah, which Abraham bought with the field for a possession of a burial plot of Ephron the Hittite, before Mamre.
1. Mooseksen kirja 50:14 Ja Joosef palasi Egyptiin, hän ja hänen veljensä ja kaikki, jotka olivat menneet hänen kanssaan hautaamaan hänen isäänsä, sen jälkeen kun hän oli haudannut hänen isänsä.
Genesis 50:14 And Joseph returned into Egypt, he, and his brothers, and all that went up with him to bury his father, after he had buried his father.
1. Mooseksen kirja 50:15 Ja kun Joosefin veljet näkivät isänsä kuolleen, he sanoivat: Ehkä Joosef alkaa vihata meitä ja kostaa meille kaiken pahan, mitä me hänelle teimme.
Genesis 50:15 And when Joseph’s brothers saw that their father was dead, they said, Joseph will peradventure hate us, and will certainly requite us all the evil which we did to him.
1. Mooseksen kirja 50:16 Ja he lähettivät sanansaattajan Joosefin luo ja käskivät sanoa: Isäsi käski ennen kuolemaansa näin:
Genesis 50:16 And they sent a messenger to Joseph, saying, Your father did command before he died, saying,
1. Mooseksen kirja 50:17 Niin sanokaa Joosefille: 'Anna anteeksi veljienne rikos ja synti, sillä he tekivät teille pahaa. Anna siis anteeksi isänne Jumalan palvelijoiden rikos.' Ja Joosef itki, kun he puhuivat hänelle.
Genesis 50:17 So shall you say to Joseph, Forgive, I pray you now, the trespass of your brothers, and their sin; for they did to you evil: and now, we pray you, forgive the trespass of the servants of the God of your father. And Joseph wept when they spoke to him.
1. Mooseksen kirja 50:18 Niin menivät myös hänen veljensä ja lankesivat hänen eteensä ja sanoivat: Katso, me olemme sinun palvelijoitasi.
Genesis 50:18 And his brothers also went and fell down before his face; and they said, Behold, we be your servants.
1. Mooseksen kirja 50:19 Ja Joosef sanoi heille: Älkää pelätkö; olenko minä Jumalan sijassa?
Genesis 50:19 And Joseph said to them, Fear not: for am I in the place of God?
1. Mooseksen kirja 50:20 Mutta te ajattelitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on kääntänyt sen hyväksi, että hän voisi tehdä niin kuin tänä päivänä tapahtuu ja pelastaa paljon ihmisiä hengissä.
Genesis 50:20 But as for you, you thought evil against me; but God meant it to good, to bring to pass, as it is this day, to save much people alive.
1. Mooseksen kirja 50:21 Älkää siis pelätkö; minä ravitsen teidät ja teidän lapsenne. Hän lohdutti heitä ja puhui heille lempeästi.
Genesis 50:21 Now therefore fear you not: I will nourish you, and your little ones. And he comforted them, and spoke kindly to them.
1. Mooseksen kirja 50:22 Ja Joosef asui Egyptissä, hän ja hänen isänsä perhe; ja Joosef eli sata kymmenen vuotta.
Genesis 50:22 And Joseph dwelled in Egypt, he, and his father’s house: and Joseph lived an hundred and ten years.
1. Mooseksen kirja 50:23 Ja Joosef näki Efraimin lapset kolmannessa polvessa; myös Maakirin, Manassen pojan, lapset kasvoivat Joosefin polvilla.
Genesis 50:23 And Joseph saw Ephraim’s children of the third generation: the children also of Machir the son of Manasseh were brought up on Joseph’s knees.
1. Mooseksen kirja 50:24 Ja Joosef sanoi veljilleen: Minä kuolen; mutta Jumala pitää huolen teistä ja johdattaa teidät tästä maasta siihen maahan, jonka hän valalla vannoen on luvannut Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
Genesis 50:24 And Joseph said to his brothers, I die: and God will surely visit you, and bring you out of this land to the land which he swore to Abraham, to Isaac, and to Jacob.
1. Mooseksen kirja 50:25 Ja Joosef vannotti israelilaisten edessä valan sanoen: Jumala pitää huolen teistä, ja teidän on vietävä minun luuni täältä pois.
Genesis 50:25 And Joseph took an oath of the children of Israel, saying, God will surely visit you, and you shall carry up my bones from hence.
1. Mooseksen kirja 50:26 Niin Joosef kuoli sadan kymmenen vuoden ikäisenä, ja he balsamoivat hänet ja panivat arkkuun Egyptissä.
Genesis 50:26 So Joseph died, being an hundred and ten years old: and they embalmed him, and he was put in a coffin in Egypt.
2. Mooseksen kirja 1:1 Nämä ovat niiden israelilaisten nimet, jotka tulivat Egyptiin; jokainen mies perheineen tuli Jaakobin kanssa.
Exodus 1:1 Now these are the names of the children of Israel, which came into Egypt; every man and his household came with Jacob.
2. Mooseksen kirja 1:2 Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda,
Exodus 1:2 Reuben, Simeon, Levi, and Judah,
2. Mooseksen kirja 1:3 Isaskar, Sebulon ja Benjamin,
Exodus 1:3 Issachar, Zebulun, and Benjamin,
2. Mooseksen kirja 1:4 Dan ja Naftali, Gad ja Asser.
Exodus 1:4 Dan, and Naphtali, Gad, and Asher.
2. Mooseksen kirja 1:5 Ja Jaakobin kupeista lähteneitä sieluja oli kaikkiaan seitsemänkymmentä sielua; sillä Joosef oli jo Egyptissä.
Exodus 1:5 And all the souls that came out of the loins of Jacob were seventy souls: for Joseph was in Egypt already.
2. Mooseksen kirja 1:6 Ja Joosef kuoli, ja kaikki hänen veljensä, ja koko se sukupolvi.
Exodus 1:6 And Joseph died, and all his brothers, and all that generation.
2. Mooseksen kirja 1:7 Ja Israelin lapset olivat hedelmälliset ja lisääntyivät runsaasti ja lisääntyivät ja voimistuivat ylen paljon, ja maa oli heitä täynnä.
Exodus 1:7 And the children of Israel were fruitful, and increased abundantly, and multiplied, and waxed exceeding mighty; and the land was filled with them.
2. Mooseksen kirja 1:8 Egyptiin nousi nyt uusi kuningas, joka ei Joosefista mitään tiennyt.
Exodus 1:8 Now there arose up a new king over Egypt, which knew not Joseph.
2. Mooseksen kirja 1:9 Ja hän sanoi kansalleen: Katso, israelilaisten kansa on meitä suurempi ja mahtavampi.
Exodus 1:9 And he said to his people, Behold, the people of the children of Israel are more and mightier than we:
2. Mooseksen kirja 1:10 Tulkaa, kohdelkaamme heitä viisaasti, etteivät he lisääntyisi ja sodan syttyessä liittyisi vihollisiimme ja sotisi meitä vastaan ja lähtisi pois maasta.
Exodus 1:10 Come on, let us deal wisely with them; lest they multiply, and it come to pass, that, when there falls out any war, they join also to our enemies, and fight against us, and so get them up out of the land.
2. Mooseksen kirja 1:11 Niin he asettivat heidän päälleen työntekijöitä rasittamaan heitä heidän taakoillaan. Ja he rakensivat faraolle aarrekaupunkeja, Pitomin ja Raamseksen.
Exodus 1:11 Therefore they did set over them taskmasters to afflict them with their burdens. And they built for Pharaoh treasure cities, Pithom and Raamses.
2. Mooseksen kirja 1:12 Mutta mitä enemmän he heitä sorsivat, sitä enemmän he lisääntyivät ja kasvoivat, ja he surivat israelilaisten tähden.
Exodus 1:12 But the more they afflicted them, the more they multiplied and grew. And they were grieved because of the children of Israel.
2. Mooseksen kirja 1:13 Ja egyptiläiset pakottivat israelilaiset ankarasti palvelemaan,
Exodus 1:13 And the Egyptians made the children of Israel to serve with rigor:
2. Mooseksen kirja 1:14 Ja he tekivät heidän elämänsä katkeraksi kovalla laastin ja tiilen työllä ja kaikenlaisella pellon työllä; kaikki heidän työnsä, jota he heille tekivät, oli ankaraa.
Exodus 1:14 And they made their lives bitter with hard bondage, in mortar, and in brick, and in all manner of service in the field: all their service, wherein they made them serve, was with rigor.
2. Mooseksen kirja 1:15 Ja Egyptin kuningas puhui heprealaisille kätilöille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Puua:
Exodus 1:15 And the king of Egypt spoke to the Hebrew midwives, of which the name of the one was Shiphrah, and the name of the other Puah:
2. Mooseksen kirja 1:16 Ja hän sanoi: Kun toimitat kätilön tehtävän heprealaisille naisille ja näet heidät jakkaroilla, niin jos se on poika, niin surmaa hänet; mutta jos se on tytär, niin hän saa elää.
Exodus 1:16 And he said, When you do the office of a midwife to the Hebrew women, and see them on the stools; if it be a son, then you shall kill him: but if it be a daughter, then she shall live.
2. Mooseksen kirja 1:17 Mutta kätilöt pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet niin kuin Egyptin kuningas oli käskenyt, vaan antoivat poikalasten elää.
Exodus 1:17 But the midwives feared God, and did not as the king of Egypt commanded them, but saved the men children alive.
2. Mooseksen kirja 1:18 Ja Egyptin kuningas kutsui kätilöt ja sanoi heille: Miksi te olette tehneet näin ja jättäneet poikalapset henkiin?
Exodus 1:18 And the king of Egypt called for the midwives, and said to them, Why have you done this thing, and have saved the men children alive?
2. Mooseksen kirja 1:19 Kätilöt sanoivat faraolle: Hebrealaiset naiset eivät ole niin kuin egyptiläiset naiset, sillä he ovat eloisia ja synnyttävät jo ennen kuin kätilöt tulevat heidän luokseen.
Exodus 1:19 And the midwives said to Pharaoh, Because the Hebrew women are not as the Egyptian women; for they are lively, and are delivered ere the midwives come in to them.
2. Mooseksen kirja 1:20 Sen tähden Jumala kohteli kätilöitä hyvin, ja kansa lisääntyi ja tuli hyvin mahtavaksi.
Exodus 1:20 Therefore God dealt well with the midwives: and the people multiplied, and waxed very mighty.
2. Mooseksen kirja 1:21 Ja koska kätilöt pelkäsivät Jumalaa, hän teki heille taloja.
Exodus 1:21 And it came to pass, because the midwives feared God, that he made them houses.
2. Mooseksen kirja 1:22 Ja farao käski kaikkea kansaansa sanoen: Jokainen poika, joka syntyy, heittäkää virtaan, mutta jokainen tytär jättäkää henkiin.
Exodus 1:22 And Pharaoh charged all his people, saying, Every son that is born you shall cast into the river, and every daughter you shall save alive.
2. Mooseksen kirja 2:1 Ja muuan Leevin suvusta oleva mies meni ja otti vaimokseen Leevin tyttären.
Exodus 2:1 And there went a man of the house of Levi, and took to wife a daughter of Levi.
2. Mooseksen kirja 2:2 Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan; ja nähtyään, että lapsi oli ihana, hän salasi häntä kolme kuukautta.
Exodus 2:2 And the woman conceived, and bore a son: and when she saw him that he was a goodly child, she hid him three months.
2. Mooseksen kirja 2:3 Ja kun hän ei enää voinut häntä piilottaa, otti hän hänelle kaislikosta tehdyn arkun, siveli sen pihkalla ja liejulla ja pani lapsen siihen ja laski sen kivilaattojen sekaan virran reunalle.
Exodus 2:3 And when she could not longer hide him, she took for him an ark of bulrushes, and daubed it with slime and with pitch, and put the child therein; and she laid it in the flags by the river’s brink.
2. Mooseksen kirja 2:4 Ja hänen sisarensa seisoi taampana nähdäkseen, mitä hänelle tehtäisiin.
Exodus 2:4 And his sister stood afar off, to wit what would be done to him.
2. Mooseksen kirja 2:5 Ja faraon tytär tuli alas peseytymään joelle, ja hänen palvelijattarensa kävelivät joen varrella; ja kun hän näki arkin liuskekivien joukossa, lähetti hän palvelijattarensa noutamaan sen.
Exodus 2:5 And the daughter of Pharaoh came down to wash herself at the river; and her maidens walked along by the river’s side; and when she saw the ark among the flags, she sent her maid to fetch it.
2. Mooseksen kirja 2:6 Ja kun hän avasi sen, hän näki lapsen; ja katso, lapsi itki. Ja hänen tuli häntä sääli ja hän sanoi: Tämä on yksi heprealaislapsista.
Exodus 2:6 And when she had opened it, she saw the child: and, behold, the babe wept. And she had compassion on him, and said, This is one of the Hebrews’ children.
2. Mooseksen kirja 2:7 Niin hänen sisarensa sanoi faraon tyttärelle: Menenkö kutsumaan sinulle hebrealaisen imettäjän imettämään lasta?
Exodus 2:7 Then said his sister to Pharaoh’s daughter, Shall I go and call to you a nurse of the Hebrew women, that she may nurse the child for you?
2. Mooseksen kirja 2:8 Ja faraon tytär sanoi hänelle: Mene. Niin piika meni ja kutsui lapsen äidin.
Exodus 2:8 And Pharaoh’s daughter said to her, Go. And the maid went and called the child’s mother.
2. Mooseksen kirja 2:9 Ja faraon tytär sanoi hänelle: Vie tämä lapsi pois ja imetä se minulle, niin minä annan sinulle palkkasi. Ja naiset ottivat lapsen ja imettivät sen.
Exodus 2:9 And Pharaoh’s daughter said to her, Take this child away, and nurse it for me, and I will give you your wages. And the women took the child, and nursed it.
2. Mooseksen kirja 2:10 Ja lapsi kasvoi, ja hän toi hänet faraon tyttärelle, ja hänestä tuli hänen poikansa. Ja hän antoi hänelle nimen Mooses, sanoen: Minä otin hänet vedestä.
Exodus 2:10 And the child grew, and she brought him to Pharaoh’s daughter, and he became her son. And she called his name Moses: and she said, Because I drew him out of the water.
2. Mooseksen kirja 2:11 Ja niinä päivinä, kun Mooses oli kasvanut aikuiseksi, hän meni veljiensä luo ja katsoi heidän taakkojaan. Ja hän näki egyptiläisen lyövän hebrealaista, yhtä hänen veljistään.
Exodus 2:11 And it came to pass in those days, when Moses was grown, that he went out to his brothers, and looked on their burdens: and he spied an Egyptian smiting an Hebrew, one of his brothers.
2. Mooseksen kirja 2:12 Ja hän katseli ympäri ja ympäri, ja kun hän näki, ettei siellä ollut ketään, tappoi hän egyptiläisen ja kätki hänet hiekkaan.
Exodus 2:12 And he looked this way and that way, and when he saw that there was no man, he slew the Egyptian, and hid him in the sand.
2. Mooseksen kirja 2:13 Ja kun hän toisena päivänä lähti ulos, katso, kaksi hebrealaista miestä riiteli keskenään. Ja hän sanoi väärintekijälle: Miksi lyöt lähimmäistäsi?
Exodus 2:13 And when he went out the second day, behold, two men of the Hebrews strove together: and he said to him that did the wrong, Why smite you your fellow?
2. Mooseksen kirja 2:14 Ja hän sanoi: Kuka sinut on tehnyt meidän päämieheksemme ja tuomariksi? Aiotko tappaa minutkin, niinkuin tapoit egyptiläisen? Niin Mooses pelkäsi ja sanoi: Tämä on varmasti tullut tunnetuksi.
Exodus 2:14 And he said, Who made you a prince and a judge over us? intend you to kill me, as you killed the Egyptian? And Moses feared, and said, Surely this thing is known.
2. Mooseksen kirja 2:15 Kun farao kuuli tämän, hän etsi keinoa tappaa Mooses. Mutta Mooses pakeni faraota ja asettui asumaan Midianin maahan ja istui kaivon viereen.
Exodus 2:15 Now when Pharaoh heard this thing, he sought to slay Moses. But Moses fled from the face of Pharaoh, and dwelled in the land of Midian: and he sat down by a well.
2. Mooseksen kirja 2:16 Midianin papilla oli seitsemän tytärtä; ja he tulivat ja ammensivat vettä ja täyttivät kaukalot juottaakseen isänsä lampaita.
Exodus 2:16 Now the priest of Midian had seven daughters: and they came and drew water, and filled the troughs to water their father’s flock.
2. Mooseksen kirja 2:17 Ja paimenet tulivat ja ajoivat heidät pois; mutta Mooses nousi ja auttoi heitä ja juotti heidän lampaansa.
Exodus 2:17 And the shepherds came and drove them away: but Moses stood up and helped them, and watered their flock.
2. Mooseksen kirja 2:18 Ja kun he tulivat isänsä Reguelin luo, tämä sanoi: Kuinka te tänään näin pian tulitte?
Exodus 2:18 And when they came to Reuel their father, he said, How is it that you are come so soon to day?
2. Mooseksen kirja 2:19 He vastasivat: Egyptiläinen mies pelasti meidät paimenten käsistä ja ammensi meille vettä ja juotti lampaat.
Exodus 2:19 And they said, An Egyptian delivered us out of the hand of the shepherds, and also drew water enough for us, and watered the flock.
2. Mooseksen kirja 2:20 Ja hän sanoi tyttärilleen: Missä hän on? Miksi te jätitte miehen? Kutsukaa hänet syömään.
Exodus 2:20 And he said to his daughters, And where is he? why is it that you have left the man? call him, that he may eat bread.
2. Mooseksen kirja 2:21 Ja Mooses suostui asumaan miehen luona, ja tämä antoi Moosekselle tyttärensä Sipporan.
Exodus 2:21 And Moses was content to dwell with the man: and he gave Moses Zipporah his daughter.
2. Mooseksen kirja 2:22 Ja hän synnytti hänelle pojan, ja hän antoi hänelle nimen Gersom; sillä hän sanoi: Minä olen ollut muukalainen vieraalla maalla.
Exodus 2:22 And she bore him a son, and he called his name Gershom: for he said, I have been a stranger in a strange land.
2. Mooseksen kirja 2:23 Ja ajan kuluttua kuoli Egyptin kuningas; ja israelilaiset huokailivat orjuuden tähden ja itkivät, ja heidän huutonsa nousi Jumalan luo orjuuden tähden.
Exodus 2:23 And it came to pass in process of time, that the king of Egypt died: and the children of Israel sighed by reason of the bondage, and they cried, and their cry came up to God by reason of the bondage.
2. Mooseksen kirja 2:24 Ja Jumala kuuli heidän valituksensa, ja Jumala muisti liittonsa Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.
Exodus 2:24 And God heard their groaning, and God remembered his covenant with Abraham, with Isaac, and with Jacob.
2. Mooseksen kirja 2:25 Ja Jumala katsoi israelilaisten puoleen, ja Jumala piti heistä huolta.
Exodus 2:25 And God looked on the children of Israel, and God had respect to them.
2. Mooseksen kirja 3:1 Ja Mooses kaitsei appensa Jetron, Midianin papin, lampaita; ja hän johdatti lampaat erämaan taakse ja tuli Jumalan vuoren juurelle, Hoorebille.
Exodus 3:1 Now Moses kept the flock of Jethro his father in law, the priest of Midian: and he led the flock to the backside of the desert, and came to the mountain of God, even to Horeb.
2. Mooseksen kirja 3:2 Ja Herran enkeli ilmestyi hänelle tulen liekissä pensaan keskeltä; ja hän katsoi, ja katso, pensas paloi tulessa, eikä pensas kulunut loppuun.
Exodus 3:2 And the angel of the LORD appeared to him in a flame of fire out of the middle of a bush: and he looked, and, behold, the bush burned with fire, and the bush was not consumed.
2. Mooseksen kirja 3:3 Ja Mooses sanoi: Minä käännyn nyt sivuun ja katson tätä suurta näkyä, miksi pensas ei ole palanut.
Exodus 3:3 And Moses said, I will now turn aside, and see this great sight, why the bush is not burnt.
2. Mooseksen kirja 3:4 Ja kun Herra näki hänen poikivan katsomaan, huusi Jumala häntä pensaasta ja sanoi: Mooses, Mooses! Hän vastasi: Tässä minä olen.
Exodus 3:4 And when the LORD saw that he turned aside to see, God called to him out of the middle of the bush, and said, Moses, Moses. And he said, Here am I.
2. Mooseksen kirja 3:5 Ja hän sanoi: Älä tule tänne lähelle; riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.
Exodus 3:5 And he said, Draw not near here: put off your shoes from off your feet, for the place where on you stand is holy ground.
2. Mooseksen kirja 3:6 Ja hän sanoi vielä: Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.
Exodus 3:6 Moreover he said, I am the God of your father, the God of Abraham, the God of Isaac, and the God of Jacob. And Moses hid his face; for he was afraid to look on God.
2. Mooseksen kirja 3:7 Ja Herra sanoi: Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huutonsa sortajainsa tähden; sillä minä tiedän heidän tuskansa;
Exodus 3:7 And the LORD said, I have surely seen the affliction of my people which are in Egypt, and have heard their cry by reason of their taskmasters; for I know their sorrows;
2. Mooseksen kirja 3:8 Ja minä olen tullut alas vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja tuomaan heidät siitä maasta hyvään ja laveaan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten ja periksiläisten asuinsijalle.
Exodus 3:8 And I am come down to deliver them out of the hand of the Egyptians, and to bring them up out of that land to a good land and a large, to a land flowing with milk and honey; to the place of the Canaanites, and the Hittites, and the Amorites, and the Periz
2. Mooseksen kirja 3:9 Ja nyt, katso, israelilaisten huuto on tullut minun eteeni, ja minä olen nähnyt sen sorron, jolla egyptiläiset heitä sortavat.
Exodus 3:9 Now therefore, behold, the cry of the children of Israel is come to me: and I have also seen the oppression with which the Egyptians oppress them.
2. Mooseksen kirja 3:10 Tule siis, minä lähetän sinut faraon luo, että johdattaisit minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.
Exodus 3:10 Come now therefore, and I will send you to Pharaoh, that you may bring forth my people the children of Israel out of Egypt.
2. Mooseksen kirja 3:11 Ja Mooses sanoi Jumalalle: Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?
Exodus 3:11 And Moses said to God, Who am I, that I should go to Pharaoh, and that I should bring forth the children of Israel out of Egypt?
2. Mooseksen kirja 3:12 Ja hän sanoi: Minä olen sinun kanssasi, ja tämä olkoon sinulle merkkinä siitä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptistä, te palvelette Jumalaa tällä vuorella.
Exodus 3:12 And he said, Certainly I will be with you; and this shall be a token to you, that I have sent you: When you have brought forth the people out of Egypt, you shall serve God on this mountain.
2. Mooseksen kirja 3:13 Ja Mooses sanoi Jumalalle: Katso, kun minä tulen israelilaisten luo ja sanon heille: 'Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne', ja he kysyvät minulta: 'Mikä hänen nimensä on?' mitä minun pitäisi heille sanoa?
Exodus 3:13 And Moses said to God, Behold, when I come to the children of Israel, and shall say to them, The God of your fathers has sent me to you; and they shall say to me, What is his name? what shall I say to them?
2. Mooseksen kirja 3:14 Ja Jumala sanoi Moosekselle: MINÄ OLEN SE, JOKA OLEN. Ja hän sanoi: Näin sinun on sanottava israelilaisille: 'MINÄ OLEN' lähetti minut teidän luoksenne.
Exodus 3:14 And God said to Moses, I AM THAT I AM: and he said, Thus shall you say to the children of Israel, I AM has sent me to you.
2. Mooseksen kirja 3:15 Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: Näin sinun on sanottava israelilaisille: Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne. Tämä on minun nimeni ikuisesti, ja näin minua muistetaan sukupolvesta sukupolveen.
Exodus 3:15 And God said moreover to Moses, Thus shall you say to the children of Israel, the LORD God of your fathers, the God of Abraham, the God of Isaac, and the God of Jacob, has sent me to you: this is my name for ever, and this is my memorial to all generation
2. Mooseksen kirja 3:16 Mene ja kokoa Israelin vanhimmat ja sano heille: Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, ilmestyi minulle ja sanoi: 'Minä olen katsonut teidän puoleenne ja nähnyt, mitä teille on tehty Egyptissä.'
Exodus 3:16 Go, and gather the elders of Israel together, and say to them, The LORD God of your fathers, the God of Abraham, of Isaac, and of Jacob, appeared to me, saying, I have surely visited you, and seen that which is done to you in Egypt:
2. Mooseksen kirja 3:17 Ja minä olen sanonut: Minä vien teidät Egyptin kurjuudesta kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.
Exodus 3:17 And I have said, I will bring you up out of the affliction of Egypt to the land of the Canaanites, and the Hittites, and the Amorites, and the Perizzites, and the Hivites, and the Jebusites, to a land flowing with milk and honey.
2. Mooseksen kirja 3:18 Ja he kuulevat sinun ääntäsi. Ja sinä ja Israelin vanhimmat tulette Egyptin kuninkaan luo ja sanotte hänelle: 'Herra, heprealaisten Jumala, on kohdannut meidät. Anna meidän nyt mennä kolmen päivän matka erämaahan,
Exodus 3:18 And they shall listen to your voice: and you shall come, you and the elders of Israel, to the king of Egypt, and you shall say to him, The LORD God of the Hebrews has met with us: and now let us go, we beseech you, three days’ journey into the wilderness,
2. Mooseksen kirja 3:19 Ja olen varma, ettei Egyptin kuningas päästä teitä menemään, ei, ei väkevän käden voimalla.
Exodus 3:19 And I am sure that the king of Egypt will not let you go, no, not by a mighty hand.
2. Mooseksen kirja 3:20 Minä ojennan käteni ja lyön Egyptiä kaikilla ihmeteoillani, joita teen sen keskellä; sen jälkeen hän päästää teidät menemään.
Exodus 3:20 And I will stretch out my hand, and smite Egypt with all my wonders which I will do in the middle thereof: and after that he will let you go.
2. Mooseksen kirja 3:21 Ja minä annan tälle kansalle suosion egyptiläisten silmissä, ja kun te lähdette, ette lähde tyhjin käsin.
Exodus 3:21 And I will give this people favor in the sight of the Egyptians: and it shall come to pass, that, when you go, you shall not go empty.
2. Mooseksen kirja 3:22 Mutta jokainen nainen lainatkoon naapuriltaan ja talossaan asuvalta hopea- ja kultakaluja sekä vaatteita; pue ne poikiesi ja tyttäriesi ylle ja ryöstä egyptiläisiltä.
Exodus 3:22 But every woman shall borrow of her neighbor, and of her that sojournes in her house, jewels of silver, and jewels of gold, and raiment: and you shall put them on your sons, and on your daughters; and you shall spoil the Egyptians.
2. Mooseksen kirja 4:1 Mooses vastasi ja sanoi: Mutta katso, he eivät usko minua eivätkä kuuntele minun ääntäni, sillä he sanovat: 'Herra ei ole sinulle ilmestynyt'.
Exodus 4:1 And Moses answered and said, But, behold, they will not believe me, nor listen to my voice: for they will say, The LORD has not appeared to you.
2. Mooseksen kirja 4:2 Ja Herra sanoi hänelle: Mikä sinulla on kädessäsi? Hän vastasi: Sauva.
Exodus 4:2 And the LORD said to him, What is that in your hand? And he said, A rod.
2. Mooseksen kirja 4:3 Ja hän sanoi: Heitä se maahan. Ja hän heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi, ja Mooses pakeni sitä.
Exodus 4:3 And he said, Cast it on the ground. And he cast it on the ground, and it became a serpent; and Moses fled from before it.
2. Mooseksen kirja 4:4 Ja Herra sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi ja tartu sitä pyrstöstä. Niin hän ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se muuttui sauvaksi hänen kädessään.
Exodus 4:4 And the LORD said to Moses, Put forth your hand, and take it by the tail. And he put forth his hand, and caught it, and it became a rod in his hand:
2. Mooseksen kirja 4:5 jotta he uskoisivat, että Herra, heidän isiensä Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt sinulle.
Exodus 4:5 That they may believe that the LORD God of their fathers, the God of Abraham, the God of Isaac, and the God of Jacob, has appeared to you.
2. Mooseksen kirja 4:6 Ja Herra sanoi hänelle vielä: Pistä nyt kätesi poveesi. Ja hän pisti kätensä poveensa; ja kun hän veti sen ulos, katso, hänen kätensä oli spitaalista kuin lumi.
Exodus 4:6 And the LORD said furthermore to him, Put now your hand into your bosom. And he put his hand into his bosom: and when he took it out, behold, his hand was leprous as snow.
2. Mooseksen kirja 4:7 Ja hän sanoi: Pistä kätesi takaisin poveesi. Ja hän pisti kätensä takaisin poveensa ja veti sen ulos povestaan, ja katso, se oli jälleen muuttunut niin kuin hänen muutkin lihansa.
Exodus 4:7 And he said, Put your hand into your bosom again. And he put his hand into his bosom again; and plucked it out of his bosom, and, behold, it was turned again as his other flesh.
2. Mooseksen kirja 4:8 Ja jos he eivät usko sinua eivätkä kuuntele ensimmäisen merkin ääntä, he uskovat viimeisen merkin äänen.
Exodus 4:8 And it shall come to pass, if they will not believe you, neither listen to the voice of the first sign, that they will believe the voice of the latter sign.
2. Mooseksen kirja 4:9 Ja jos he eivät usko näitäkään kahta tunnustekoa eivätkä kuuntele sinun ääntäsi, niin ota vettä virrasta ja kaada se kuivalle maalle; ja vesi, jonka otat virrasta, muuttuu vereksi kuivalla maalla.
Exodus 4:9 And it shall come to pass, if they will not believe also these two signs, neither listen to your voice, that you shall take of the water of the river, and pour it on the dry land: and the water which you take out of the river shall become blood on the dry
2. Mooseksen kirja 4:10 Ja Mooses sanoi Herralle: Oi Herrani, minä en ole ollut puhetaitoinen, enkä ole puhunut ennen enkä senkään jälkeen, kun sinä puhuit palvelijallesi; minulla on hidas puhe ja kankea kieli.
Exodus 4:10 And Moses said to the LORD, O my LORD, I am not eloquent, neither heretofore, nor since you have spoken to your servant: but I am slow of speech, and of a slow tongue.
2. Mooseksen kirja 4:11 Ja Herra sanoi hänelle: Kuka on tehnyt ihmiselle suun? Kuka tekee mykän tai kuuron tai näkevän tai sokean? Enkö minä, Herra?
Exodus 4:11 And the LORD said to him, Who has made man’s mouth? or who makes the dumb, or deaf, or the seeing, or the blind? have not I the LORD?
2. Mooseksen kirja 4:12 Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on sanottava.
Exodus 4:12 Now therefore go, and I will be with your mouth, and teach you what you shall say.
2. Mooseksen kirja 4:13 Ja hän sanoi: Oi Herrani, lähetä se, jonka lähetät.
Exodus 4:13 And he said, O my LORD, send, I pray you, by the hand of him whom you will send.
2. Mooseksen kirja 4:14 Niin Herran viha syttyi Moosesta kohtaan, ja hän sanoi: Eikö leeviläinen Aaron ole sinun veljesi? Minä tiedän, että hän osaa puhua hyvin. Ja katso, hän tuleekin sinua vastaan, ja kun hän näkee sinut, hän iloitsee sydämessään.
Exodus 4:14 And the anger of the LORD was kindled against Moses, and he said, Is not Aaron the Levite your brother? I know that he can speak well. And also, behold, he comes forth to meet you: and when he sees you, he will be glad in his heart.
2. Mooseksen kirja 4:15 Ja sinä puhut hänelle ja panet sanat hänen suuhunsa, ja minä olen sinun suusi ja hänen suunsa kanssa ja opetan sinulle, mitä sinun on tehtävä.
Exodus 4:15 And you shall speak to him, and put words in his mouth: and I will be with your mouth, and with his mouth, and will teach you what you shall do.
2. Mooseksen kirja 4:16 Ja hän on oleva sinun puhemiehenäsi kansalle; ja hän on oleva sinulle suun sijana, ja sinä olet oleva hänelle Jumalan sijana.
Exodus 4:16 And he shall be your spokesman to the people: and he shall be, even he shall be to you instead of a mouth, and you shall be to him instead of God.
2. Mooseksen kirja 4:17 Ja ota tämä sauva käteesi, jolla teet ihmeitä.
Exodus 4:17 And you shall take this rod in your hand, with which you shall do signs.
2. Mooseksen kirja 4:18 Niin Mooses meni ja palasi appensa Jetron luo ja sanoi hänelle: Anna minun mennä takaisin veljieni luo Egyptiin ja katsoa, ovatko he vielä elossa. Jetro sanoi Moosekselle: Mene rauhassa.
Exodus 4:18 And Moses went and returned to Jethro his father in law, and said to him, Let me go, I pray you, and return to my brothers which are in Egypt, and see whether they be yet alive. And Jethro said to Moses, Go in peace.
2. Mooseksen kirja 4:19 Ja Herra sanoi Moosekselle Midianissa: Mene ja palaja Egyptiin, sillä kaikki ne miehet, jotka väijyivät sinun henkeäsi, ovat kuolleet.
Exodus 4:19 And the LORD said to Moses in Midian, Go, return into Egypt: for all the men are dead which sought your life.
2. Mooseksen kirja 4:20 Ja Mooses otti vaimonsa ja poikansa ja pani heidät aasin selkään ja palasi Egyptin maahan; ja Mooses otti Jumalan sauvan käteensä.
Exodus 4:20 And Moses took his wife and his sons, and set them on an ass, and he returned to the land of Egypt: and Moses took the rod of God in his hand.
2. Mooseksen kirja 4:21 Ja Herra sanoi Moosekselle: Kun palaat Egyptiin, niin katso, että teet faraon edessä kaikki ne ihmeet, jotka minä olen pannut sinun käteesi; mutta minä paadutan hänen sydämensä, niin ettei hän päästä kansaa.
Exodus 4:21 And the LORD said to Moses, When you go to return into Egypt, see that you do all those wonders before Pharaoh, which I have put in your hand: but I will harden his heart, that he shall not let the people go.
2. Mooseksen kirja 4:22 Ja sinun on sanottava faraolle: Näin sanoo Herra: Israel on minun poikani, minun esikoiseni.
Exodus 4:22 And you shall say to Pharaoh, Thus said the LORD, Israel is my son, even my firstborn:
2. Mooseksen kirja 4:23 Ja minä sanon sinulle: Päästä minun poikani menemään, että hän palvelisi minua; mutta jos kieltäydyt päästämästä häntä, niin katso, minä tapan poikasi, esikoisesi.
Exodus 4:23 And I say to you, Let my son go, that he may serve me: and if you refuse to let him go, behold, I will slay your son, even your firstborn.
2. Mooseksen kirja 4:24 Ja tapahtui matkalla majatalossa, että Herra kohtasi hänet ja etsi häntä tappaakseen.
Exodus 4:24 And it came to pass by the way in the inn, that the LORD met him, and sought to kill him.
2. Mooseksen kirja 4:25 Silloin Sippora otti terävän kiven, leikkasi pois poikansa esinahan ja heitti sen hänen jalkoihinsa sanoen: Sinä olet minulle verinen aviomies.
Exodus 4:25 Then Zipporah took a sharp stone, and cut off the foreskin of her son, and cast it at his feet, and said, Surely a bloody husband are you to me.
2. Mooseksen kirja 4:26 Niin hän päästi hänet menemään. Silloin nainen sanoi: Verinen aviomies sinä olet ympärileikkauksen tähden.
Exodus 4:26 So he let him go: then she said, A bloody husband you are, because of the circumcision.
2. Mooseksen kirja 4:27 Ja Herra sanoi Aaronille: Mene erämaahan Moosesta vastaan. Niin hän meni ja kohtasi hänet Jumalan vuorella ja suuteli häntä.
Exodus 4:27 And the LORD said to Aaron, Go into the wilderness to meet Moses. And he went, and met him in the mount of God, and kissed him.
2. Mooseksen kirja 4:28 Ja Mooses kertoi Aaronille kaikki Herran sanat, joka oli hänet lähettänyt, ja kaikki ne tunnusteot, jotka hän oli käskenyt hänen tehdä.
Exodus 4:28 And Moses told Aaron all the words of the LORD who had sent him, and all the signs which he had commanded him.
2. Mooseksen kirja 4:29 Niin Mooses ja Aaron menivät ja kokosivat kaikki Israelin lasten vanhimmat.
Exodus 4:29 And Moses and Aaron went and gathered together all the elders of the children of Israel:
2. Mooseksen kirja 4:30 Ja Aaron puhui kaikki ne sanat, jotka Herra oli puhunut Moosekselle, ja teki ihmeet kansan nähden.
Exodus 4:30 And Aaron spoke all the words which the LORD had spoken to Moses, and did the signs in the sight of the people.
2. Mooseksen kirja 4:31 Ja kansa uskoi; ja kun he kuulivat, että Herra oli pitänyt huolta israelilaisista ja katsonut heidän kurjuuttaan, niin he kumartuivat ja rukoilivat.
Exodus 4:31 And the people believed: and when they heard that the LORD had visited the children of Israel, and that he had looked on their affliction, then they bowed their heads and worshipped.
2. Mooseksen kirja 5:1 Sen jälkeen Mooses ja Aaron menivät sisään ja sanoivat faraolle: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Päästä minun kansani menemään, että he pitäisivät minulle juhlan erämaassa.'
Exodus 5:1 And afterward Moses and Aaron went in, and told Pharaoh, Thus said the LORD God of Israel, Let my people go, that they may hold a feast to me in the wilderness.
2. Mooseksen kirja 5:2 Ja farao sanoi: Kuka on Herra, että minun pitäisi totella hänen ääntään ja päästää Israel? Minä en tunne Herraa enkä minä päästä Israelia.
Exodus 5:2 And Pharaoh said, Who is the LORD, that I should obey his voice to let Israel go? I know not the LORD, neither will I let Israel go.
2. Mooseksen kirja 5:3 Ja he sanoivat: Heprealaisten Jumala on kohdannut meitä. Anna meidän mennä kolmen päivän matka erämaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme, ettei hän rankaisisi meitä rutolla tai miekalla.
Exodus 5:3 And they said, The God of the Hebrews has met with us: let us go, we pray you, three days’ journey into the desert, and sacrifice to the LORD our God; lest he fall on us with pestilence, or with the sword.
2. Mooseksen kirja 5:4 Ja Egyptin kuningas sanoi heille: Miksi te, Mooses ja Aaron, annatte kansan lopettaa töitään? Menkää teidän velvollisuuksienne pariin.
Exodus 5:4 And the king of Egypt said to them, Why do you, Moses and Aaron, let the people from their works? get you to your burdens.
2. Mooseksen kirja 5:5 Ja farao sanoi: Katso, maan kansa on nyt paljon, ja te annatte heille lepuuttaa heidän taakkojaan.
Exodus 5:5 And Pharaoh said, Behold, the people of the land now are many, and you make them rest from their burdens.
2. Mooseksen kirja 5:6 Ja farao käski sinä päivänä kansan työntekijöitä ja päällysmiehiä sanoen:
Exodus 5:6 And Pharaoh commanded the same day the taskmasters of the people, and their officers, saying,
2. Mooseksen kirja 5:7 Älkää enää antako kansalle olkia tiilien tekoon niin kuin ennen; menkööt he itse ja kootkoot itselleen olkia.
Exodus 5:7 You shall no more give the people straw to make brick, as heretofore: let them go and gather straw for themselves.
2. Mooseksen kirja 5:8 Ja sinun on pantava heille päälle se tiilien luku, jonka he tähän asti tekivät, äläkä vähennä siitä mitään, sillä he ovat laiskoja; sentähden he huutavat sanoen: 'Mennään uhraamaan Jumalallemme.'
Exodus 5:8 And the tale of the bricks, which they did make heretofore, you shall lay on them; you shall not diminish ought thereof: for they be idle; therefore they cry, saying, Let us go and sacrifice to our God.
2. Mooseksen kirja 5:9 Pantakoon miehille enemmän työtä, että he sen parissa näkisivät vaivaa, älköönkä he välittäkö tyhjistä puheista.
Exodus 5:9 Let there more work be laid on the men, that they may labor therein; and let them not regard vain words.
2. Mooseksen kirja 5:10 Niin kansan työnjohtajat ja heidän päällysmiehensä menivät ulos ja puhuivat kansalle sanoen: Näin sanoo farao: 'Minä en anna teille olkia.'
Exodus 5:10 And the taskmasters of the people went out, and their officers, and they spoke to the people, saying, Thus said Pharaoh, I will not give you straw.
2. Mooseksen kirja 5:11 Mene sinä ja hae olkia mistä löydät, mutta työstäsi ei tule mitään.
Exodus 5:11 Go you, get you straw where you can find it: yet not ought of your work shall be diminished.
2. Mooseksen kirja 5:12 Niin kansa hajosi kaikkialle Egyptin maahan keräämään sänkeä olkien sijaan.
Exodus 5:12 So the people were scattered abroad throughout all the land of Egypt to gather stubble instead of straw.
2. Mooseksen kirja 5:13 Ja teettäjät kiirehtivät heitä sanoen: Tehkää työnne, päivittäiset velvollisuutenne, niin kuin silloin, kun olkia oli.
Exodus 5:13 And the taskmasters hurried them, saying, Fulfill your works, your daily tasks, as when there was straw.
2. Mooseksen kirja 5:14 Ja israelilaisten virkamiehet, jotka faraon työnjohtajat olivat asettaneet heidän ylleen, piestiin ja heiltä kysyttiin: Miksi ette ole suorittaneet tiilien valmistusmääräystänne eilen ettekä tänään niin kuin ennenkin?
Exodus 5:14 And the officers of the children of Israel, which Pharaoh’s taskmasters had set over them, were beaten, and demanded, Why have you not fulfilled your task in making brick both yesterday and to day, as heretofore?
2. Mooseksen kirja 5:15 Niin israelilaisten päällysmiehet tulivat ja huusivat faraolle sanoen: Miksi teet näin palvelijoillesi?
Exodus 5:15 Then the officers of the children of Israel came and cried to Pharaoh, saying, Why deal you thus with your servants?
2. Mooseksen kirja 5:16 Palvelijoillesi ei anneta olkia, ja he sanovat meille: 'Tehkää tiilet'. Ja katso, palvelijoitasi piestään, mutta vika on omassa kansassasi.
Exodus 5:16 There is no straw given to your servants, and they say to us, Make brick: and, behold, your servants are beaten; but the fault is in your own people.
2. Mooseksen kirja 5:17 Mutta hän sanoi: Te olette laiskoja, te olette laiskoja; sentähden te sanotte: 'Mennään uhraamaan Herralle'.
Exodus 5:17 But he said, You are idle, you are idle: therefore you say, Let us go and do sacrifice to the LORD.
2. Mooseksen kirja 5:18 Mene siis nyt ja tee työtä, sillä olkia teille ei anneta, mutta tiilien lukumäärän teidän on maksettava.
Exodus 5:18 Go therefore now, and work; for there shall no straw be given you, yet shall you deliver the tale of bricks.
2. Mooseksen kirja 5:19 Ja Israelin lasten päällysmiehet näkivät olevansa ahdingossa, sen jälkeen kun oli sanottu: Älkää vähentäkö päivittäisestä tiilimäärästänne mitään.
Exodus 5:19 And the officers of the children of Israel did see that they were in evil case, after it was said, You shall not minish ought from your bricks of your daily task.
2. Mooseksen kirja 5:20 Ja he kohtasivat Mooseksen ja Aaronin, jotka seisoivat tiellä heidän tullessaan faraon luota.
Exodus 5:20 And they met Moses and Aaron, who stood in the way, as they came forth from Pharaoh:
2. Mooseksen kirja 5:21 Ja he sanoivat heille: Herra katsokoon teitä ja tuomitkoon teidät, koska te olette tehneet meidän hajumme inhottavaksi faraon ja hänen palvelijoittensa silmissä, pannessanne miekan heidän käteensä surmatakseen meidät.
Exodus 5:21 And they said to them, The LORD look on you, and judge; because you have made our smell to be abhorred in the eyes of Pharaoh, and in the eyes of his servants, to put a sword in their hand to slay us.
2. Mooseksen kirja 5:22 Niin Mooses palasi Herran luo ja sanoi: Herra, miksi olet tehnyt niin pahaa tälle kansalle? Miksi lähetit minut?
Exodus 5:22 And Moses returned to the LORD, and said, LORD, why have you so evil entreated this people? why is it that you have sent me?
2. Mooseksen kirja 5:23 Sillä siitä lähtien, kun minä menin faraon luo puhumaan sinun nimessäsi, hän on tehnyt pahaa tälle kansalle, etkä sinä ole lainkaan pelastanut kansaasi.
Exodus 5:23 For since I came to Pharaoh to speak in your name, he has done evil to this people; neither have you delivered your people at all.
2. Mooseksen kirja 6:1 Silloin Herra sanoi Moosekselle: Nyt sinä saat nähdä, mitä minä teen faraolle; sillä väkevällä kädellä hän päästää heidät menemään, väkevällä kädellä hän ajaa heidät pois maastaan.
Exodus 6:1 Then the LORD said to Moses, Now shall you see what I will do to Pharaoh: for with a strong hand shall he let them go, and with a strong hand shall he drive them out of his land.
2. Mooseksen kirja 6:2 Ja Jumala puhui Moosekselle ja sanoi hänelle: Minä olen Herra:
Exodus 6:2 And God spoke to Moses, and said to him, I am the LORD:
2. Mooseksen kirja 6:3 Ja minä ilmestyin Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille nimellä Jumala Kaikkivaltias, mutta nimelläni JEHOVA en ollut heille tunnettu.
Exodus 6:3 And I appeared to Abraham, to Isaac, and to Jacob, by the name of God Almighty, but by my name JEHOVAH was I not known to them.
2. Mooseksen kirja 6:4 Ja minä olen myös tehnyt liittoni heidän kanssaan, antaakseni heille Kanaanin maan, heidän vaellusmaansa, jossa he olivat muukalaisia.
Exodus 6:4 And I have also established my covenant with them, to give them the land of Canaan, the land of their pilgrimage, wherein they were strangers.
2. Mooseksen kirja 6:5 Minä olen kuullut myös israelilaisten voihkimisen, kun egyptiläiset pitävät heitä orjuudessa, ja olen muistanut liittoni.
Exodus 6:5 And I have also heard the groaning of the children of Israel, whom the Egyptians keep in bondage; and I have remembered my covenant.
2. Mooseksen kirja 6:6 Miksi te sanotte israelilaisille: 'Minä olen Herra, ja minä vien teidät pois egyptiläisten sorron alta, minä vapautan teidät heidän orjuudestaan ja lunastan teidät ojennetulla käsivarrella ja suurilla oikeuksilla'?
Exodus 6:6 Why say to the children of Israel, I am the LORD, and I will bring you out from under the burdens of the Egyptians, and I will rid you out of their bondage, and I will redeem you with a stretched out arm, and with great judgments:
2. Mooseksen kirja 6:7 Ja minä otan teidät kansakseni ja olen teidän Jumalanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vien teidät pois egyptiläisten sorron alta.
Exodus 6:7 And I will take you to me for a people, and I will be to you a God: and you shall know that I am the LORD your God, which brings you out from under the burdens of the Egyptians.
2. Mooseksen kirja 6:8 Ja minä vien teidät siihen maahan, jonka minä vannoen olen luvannut antaa Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille; ja minä annan sen teille perintöosaksi. Minä olen Herra.
Exodus 6:8 And I will bring you in to the land, concerning the which I did swear to give it to Abraham, to Isaac, and to Jacob; and I will give it you for an heritage: I am the LORD.
2. Mooseksen kirja 6:9 Ja näin Mooses puhui israelilaisille, mutta he eivät totelleet Moosesta tuskan ja julman orjuuden tähden.
Exodus 6:9 And Moses spoke so to the children of Israel: but they listened not to Moses for anguish of spirit, and for cruel bondage.
2. Mooseksen kirja 6:10 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 6:10 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 6:11 Mene sisään ja puhu faraolle, Egyptin kuninkaalle, että hän päästäisi israelilaiset lähtemään maastaan.
Exodus 6:11 Go in, speak to Pharaoh king of Egypt, that he let the children of Israel go out of his land.
2. Mooseksen kirja 6:12 Ja Mooses puhui Herran edessä sanoen: Katso, israelilaiset eivät ole kuunnelleet minua; kuinka sitten farao kuulisi minua, jolla on ympärileikkaamattomat huulet?
Exodus 6:12 And Moses spoke before the LORD, saying, Behold, the children of Israel have not listened to me; how then shall Pharaoh hear me, who am of uncircumcised lips?
2. Mooseksen kirja 6:13 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille ja antoi heille käskyn israelilaisten ja faraon, Egyptin kuninkaan, viemiseksi israelilaisten pois Egyptin maasta.
Exodus 6:13 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, and gave them a charge to the children of Israel, and to Pharaoh king of Egypt, to bring the children of Israel out of the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 6:14 Nämä olivat heidän perhekuntien päämiehet: Ruubenin, Israelin esikoisen, pojat olivat Hanok, Pallu, Hesron ja Karmi; nämä olivat Ruubenin suvut.
Exodus 6:14 These be the heads of their fathers’ houses: The sons of Reuben the firstborn of Israel; Hanoch, and Pallu, Hezron, and Carmi: these be the families of Reuben.
2. Mooseksen kirja 6:15 Ja Simeonin pojat olivat Jemuel, Jamin, Ohad, Jaakin, Soohar ja Saul, kanaanilaisen naisen poika: nämä ovat Simeonin suvut.
Exodus 6:15 And the sons of Simeon; Jemuel, and Jamin, and Ohad, and Jachin, and Zohar, and Shaul the son of a Canaanitish woman: these are the families of Simeon.
2. Mooseksen kirja 6:16 Ja nämä olivat Leevin poikien nimet heidän polveutumisensa mukaan: Gerson, Kehat ja Merari. Ja Leevin elinvuodet olivat sata kolmekymmentä seitsemän vuotta.
Exodus 6:16 And these are the names of the sons of Levi according to their generations; Gershon, and Kohath, and Merari: and the years of the life of Levi were an hundred thirty and seven years.
2. Mooseksen kirja 6:17 Gersonin pojat olivat Libni ja Simi suvuittain.
Exodus 6:17 The sons of Gershon; Libni, and Shimi, according to their families.
2. Mooseksen kirja 6:18 Ja Kehatin pojat olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel; ja Kehatin elinvuodet olivat sata kolmekymmentä kolme vuotta.
Exodus 6:18 And the sons of Kohath; Amram, and Izhar, and Hebron, and Uzziel: and the years of the life of Kohath were an hundred thirty and three years.
2. Mooseksen kirja 6:19 Ja Merarin pojat olivat Mahali ja Musi. Nämä olivat Leevin suvut heidän polveutumisensa mukaan.
Exodus 6:19 And the sons of Merari; Mahali and Mushi: these are the families of Levi according to their generations.
2. Mooseksen kirja 6:20 Ja Amram otti isänsä sisaren Jookebedin vaimokseen, ja tämä synnytti hänelle Aaronin ja Mooseksen. Ja Amramin elinvuodet olivat sata kolmekymmentä seitsemän vuotta.
Exodus 6:20 And Amram took him Jochebed his father’s sister to wife; and she bore him Aaron and Moses: and the years of the life of Amram were an hundred and thirty and seven years.
2. Mooseksen kirja 6:21 Ja Jisharin pojat olivat Korah, Nefeg ja Sikri.
Exodus 6:21 And the sons of Izhar; Korah, and Nepheg, and Zichri.
2. Mooseksen kirja 6:22 Ja Ussielin pojat olivat Misael, Elsafan ja Sitri.
Exodus 6:22 And the sons of Uzziel; Mishael, and Elzaphan, and Zithri.
2. Mooseksen kirja 6:23 Ja Aaron otti itselleen vaimoksi Eliseban, Amminadabin tyttären, Naasonin sisaren, ja tämä synnytti hänelle Nadabin, Abihun, Eleasarin ja Itamarin.
Exodus 6:23 And Aaron took him Elisheba, daughter of Amminadab, sister of Naashon, to wife; and she bore him Nadab, and Abihu, Eleazar, and Ithamar.
2. Mooseksen kirja 6:24 Ja Koorahin pojat olivat Assir, Elkana ja Abiasaf. Nämä olivat koorahilaisten suvut.
Exodus 6:24 And the sons of Korah; Assir, and Elkanah, and Abiasaph: these are the families of the Korhites.
2. Mooseksen kirja 6:25 Ja Eleasar, Aaronin poika, otti itselleen vaimoksi Putielin tyttäristä, ja tämä synnytti hänelle Pinehasin. Nämä ovat leeviläisten isäin päämiehet heidän sukujensa mukaan.
Exodus 6:25 And Eleazar Aaron’s son took him one of the daughters of Putiel to wife; and she bore him Phinehas: these are the heads of the fathers of the Levites according to their families.
2. Mooseksen kirja 6:26 Nämä ovat Aaron ja Mooses, joille Herra sanoi: Viekää israelilaiset pois Egyptin maasta joukkoinensa.
Exodus 6:26 These are that Aaron and Moses, to whom the LORD said, Bring out the children of Israel from the land of Egypt according to their armies.
2. Mooseksen kirja 6:27 Nämä olivat ne, jotka puhuivat faraolle, Egyptin kuninkaalle, että he veisivät israelilaiset pois Egyptistä: nämä ovat Mooses ja Aaron.
Exodus 6:27 These are they which spoke to Pharaoh king of Egypt, to bring out the children of Israel from Egypt: these are that Moses and Aaron.
2. Mooseksen kirja 6:28 Ja sinä päivänä, jona Herra puhui Moosekselle Egyptin maassa,
Exodus 6:28 And it came to pass on the day when the LORD spoke to Moses in the land of Egypt,
2. Mooseksen kirja 6:29 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: Minä olen Herra; puhu faraolle, Egyptin kuninkaalle, kaikki, mitä minä sinulle sanon.
Exodus 6:29 That the LORD spoke to Moses, saying, I am the LORD: speak you to Pharaoh king of Egypt all that I say to you.
2. Mooseksen kirja 6:30 Ja Mooses sanoi Herran edessä: Katso, minä olen huuliltani ympärileikkaamaton, kuinka farao minua kuulisi?
Exodus 6:30 And Moses said before the LORD, Behold, I am of uncircumcised lips, and how shall Pharaoh listen to me?
2. Mooseksen kirja 7:1 Ja Herra sanoi Moosekselle: Katso, minä olen tehnyt sinusta jumalan faraolle, ja veljesi Aaron on oleva sinun profeettasi.
Exodus 7:1 And the LORD said to Moses, See, I have made you a god to Pharaoh: and Aaron your brother shall be your prophet.
2. Mooseksen kirja 7:2 Sinä puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua; ja veljesi Aaron puhukoon faraolle, että hän päästäisi israelilaiset pois maastaan.
Exodus 7:2 You shall speak all that I command you: and Aaron your brother shall speak to Pharaoh, that he send the children of Israel out of his land.
2. Mooseksen kirja 7:3 Ja minä paadutan faraon sydämen ja teen paljon tunnustekojani ja ihmeitäni Egyptin maassa.
Exodus 7:3 And I will harden Pharaoh’s heart, and multiply my signs and my wonders in the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 7:4 Mutta farao ei kuuntele teitä, niin että minä lasken käteni Egyptin kimppuun ja veän pois armeijani ja kansani, israelilaiset, Egyptin maasta suurilla rangaistuksilla.
Exodus 7:4 But Pharaoh shall not listen to you, that I may lay my hand on Egypt, and bring forth my armies, and my people the children of Israel, out of the land of Egypt by great judgments.
2. Mooseksen kirja 7:5 Ja egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä ojennan käteni Egyptin yli ja vien israelilaiset pois heidän keskeltään.
Exodus 7:5 And the Egyptians shall know that I am the LORD, when I stretch forth my hand on Egypt, and bring out the children of Israel from among them.
2. Mooseksen kirja 7:6 Ja Mooses ja Aaron tekivät niin kuin Herra oli heille käskenyt; niin he tekivät.
Exodus 7:6 And Moses and Aaron did as the LORD commanded them, so did they.
2. Mooseksen kirja 7:7 Ja Mooses oli kahdeksankymmenen vuoden vanha ja Aaron kahdeksankymmenen kolmen vuoden vanha, kun he puhuivat faraon kanssa.
Exodus 7:7 And Moses was fourscore years old, and Aaron fourscore and three years old, when they spoke to Pharaoh.
2. Mooseksen kirja 7:8 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Exodus 7:8 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, saying,
2. Mooseksen kirja 7:9 Kun farao puhuu teille sanoen: 'Tehkää ihme', niin sano Aaronille: 'Ota sauvasi ja heitä se faraon eteen, niin se muuttuu käärmeeksi'.
Exodus 7:9 When Pharaoh shall speak to you, saying, Show a miracle for you: then you shall say to Aaron, Take your rod, and cast it before Pharaoh, and it shall become a serpent.
2. Mooseksen kirja 7:10 Ja Mooses ja Aaron menivät faraon luo, ja he tekivät niin kuin Herra oli käskenyt. Ja Aaron heitti sauvansa faraon ja hänen palvelijoidensa eteen, ja se muuttui käärmeeksi.
Exodus 7:10 And Moses and Aaron went in to Pharaoh, and they did so as the LORD had commanded: and Aaron cast down his rod before Pharaoh, and before his servants, and it became a serpent.
2. Mooseksen kirja 7:11 Silloin farao kutsui luokseen viisaat miehet ja velhot; ja Egyptin velhot tekivät samoin noiduillansa.
Exodus 7:11 Then Pharaoh also called the wise men and the sorcerers: now the magicians of Egypt, they also did in like manner with their enchantments.
2. Mooseksen kirja 7:12 Sillä he heittivät kukin sauvansa, ja ne muuttuivat käärmeiksi; mutta Aaronin sauva nielaisi heidän sauvansa.
Exodus 7:12 For they cast down every man his rod, and they became serpents: but Aaron’s rod swallowed up their rods.
2. Mooseksen kirja 7:13 Ja hän paadutti faraon sydämen, niin ettei tämä kuunnellut heitä, niinkuin Herra oli sanonut.
Exodus 7:13 And he hardened Pharaoh’s heart, that he listened not to them; as the LORD had said.
2. Mooseksen kirja 7:14 Ja Herra sanoi Moosekselle: Faraon sydän on paatunut, hän kieltäytyy päästämästä kansaa.
Exodus 7:14 And the LORD said to Moses, Pharaoh’s heart is hardened, he refuses to let the people go.
2. Mooseksen kirja 7:15 Mene huomenna faraon luo; katso, hän menee veden luo; ja sinä seiso virran reunalla hänen tuloaan vastaan; ja ota käteesi sauva, joka oli muuttunut käärmeeksi.
Exodus 7:15 Get you to Pharaoh in the morning; see, he goes out to the water; and you shall stand by the river’s brink against he come; and the rod which was turned to a serpent shall you take in your hand.
2. Mooseksen kirja 7:16 Ja sinä sanot hänelle: 'Herra, heprealaisten Jumala, on lähettänyt minut sinun luoksesi sanomaan: 'Päästä minun kansani menemään, että he palvelisivat minua erämaassa'. Mutta katso, tähän asti sinä et ole kuullut.
Exodus 7:16 And you shall say to him, The LORD God of the Hebrews has sent me to you, saying, Let my people go, that they may serve me in the wilderness: and, behold, till now you would not hear.
2. Mooseksen kirja 7:17 Näin sanoo Herra: Tästä te tiedätte, että minä olen Herra: Katso, minä lyön kädessäni olevalla sauvalla virran vesiä, ja ne muuttuvat vereksi.
Exodus 7:17 Thus said the LORD, In this you shall know that I am the LORD: behold, I will smite with the rod that is in my hand on the waters which are in the river, and they shall be turned to blood.
2. Mooseksen kirja 7:18 Ja kalat, jotka virrassa ovat, kuolevat, ja virta alkaa haista, ja egyptiläiset inhoavat juoda virran vettä.
Exodus 7:18 And the fish that is in the river shall die, and the river shall stink; and the Egyptians shall loathe to drink of the water of the river.
2. Mooseksen kirja 7:19 Ja Herra puhui Moosekselle: Sano Aaronille: 'Ota sauvasi ja ojenna kätesi Egyptin vetten yli, sen virtojen, jokien ja lammikoiden ja kaikkien sen vesilammikoiden yli, niin ne muuttuvat vereksi, ja niiden läpi tulee verta.
Exodus 7:19 And the LORD spoke to Moses, Say to Aaron, Take your rod, and stretch out your hand on the waters of Egypt, on their streams, on their rivers, and on their ponds, and on all their pools of water, that they may become blood; and that there may be blood thr
2. Mooseksen kirja 7:20 Ja Mooses ja Aaron tekivät niin kuin Herra oli käskenyt; ja hän nosti sauvan ja löi virrassa olevia vesiä faraon ja hänen palvelijoittensa edessä; ja kaikki virrassa olevat vedet muuttuivat vereksi.
Exodus 7:20 And Moses and Aaron did so, as the LORD commanded; and he lifted up the rod, and smote the waters that were in the river, in the sight of Pharaoh, and in the sight of his servants; and all the waters that were in the river were turned to blood.
2. Mooseksen kirja 7:21 Ja kalat virrassa kuolivat, ja virta alkoi haista, eivätkä egyptiläiset voineet juoda virran vettä; ja verta oli kaikkialla Egyptin maassa.
Exodus 7:21 And the fish that was in the river died; and the river stank, and the Egyptians could not drink of the water of the river; and there was blood throughout all the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 7:22 Ja Egyptin tietäjät tekivät niin noituudellaan; mutta faraon sydän paatui, eikä hän kuunnellut heitä, niinkuin Herra oli sanonut.
Exodus 7:22 And the magicians of Egypt did so with their enchantments: and Pharaoh’s heart was hardened, neither did he listen to them; as the LORD had said.
2. Mooseksen kirja 7:23 Niin farao kääntyi ja meni kotiinsa, eikä hän tähänkään ryhtynyt.
Exodus 7:23 And Pharaoh turned and went into his house, neither did he set his heart to this also.
2. Mooseksen kirja 7:24 Ja kaikki egyptiläiset kaivoivat virran ympäriltä vettä juodakseen, sillä he eivät voineet juoda virran vettä.
Exodus 7:24 And all the Egyptians dig round about the river for water to drink; for they could not drink of the water of the river.
2. Mooseksen kirja 7:25 Ja seitsemän päivää oli kulunut sen jälkeen, kun Herra oli lyönyt jokea.
Exodus 7:25 And seven days were fulfilled, after that the LORD had smitten the river.
2. Mooseksen kirja 8:1 Ja Herra puhui Moosekselle: Mene faraon luo ja sano hänelle: Näin sanoo Herra: Päästä minun kansani menemään, että he palvelisivat minua.
Exodus 8:1 And the LORD spoke to Moses, Go to Pharaoh, and say to him, Thus said the LORD, Let my people go, that they may serve me.
2. Mooseksen kirja 8:2 Ja jos kieltäydyt päästämästä heitä menemään, katso, minä lyön koko maasi sammakoilla.
Exodus 8:2 And if you refuse to let them go, behold, I will smite all your borders with frogs:
2. Mooseksen kirja 8:3 Ja virta on tuova runsaasti sammakoita, jotka nousevat ylös ja tulevat sinun taloosi, makuuhuoneeseesi, vuoteeseesi, palvelijasi taloon, kansasi päälle, uuneihisi ja taikinakaukaloihisi.
Exodus 8:3 And the river shall bring forth frogs abundantly, which shall go up and come into your house, and into your bedchamber, and on your bed, and into the house of your servants, and on your people, and into your ovens, and into your kneading troughs:
2. Mooseksen kirja 8:4 Ja sammakot nousevat sekä sinun että kansasi ja kaikkien palvelijasi päälle.
Exodus 8:4 And the frogs shall come up both on you, and on your people, and on all your servants.
2. Mooseksen kirja 8:5 Ja Herra puhui Moosekselle: Sano Aaronille: 'Ojenna kätesi sauvoineen purojen, virtojen ja lammikoiden yli ja nosta sammakoita Egyptin maahan.'
Exodus 8:5 And the LORD spoke to Moses, Say to Aaron, Stretch forth your hand with your rod over the streams, over the rivers, and over the ponds, and cause frogs to come up on the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 8:6 Ja Aaron ojensi kätensä Egyptin vetten yli, ja sammakot nousivat ja peittivät Egyptin maan.
Exodus 8:6 And Aaron stretched out his hand over the waters of Egypt; and the frogs came up, and covered the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 8:7 Ja tietäjät tekivät niin taioillaan ja nostivat sammakoita Egyptin maahan.
Exodus 8:7 And the magicians did so with their enchantments, and brought up frogs on the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 8:8 Niin farao kutsui Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: Rukoilkaa Herraa, että hän ottaisi pois sammakot minulta ja kansaltani, niin minä päästän kansan uhraamaan Herralle.
Exodus 8:8 Then Pharaoh called for Moses and Aaron, and said, Entreat the LORD, that he may take away the frogs from me, and from my people; and I will let the people go, that they may do sacrifice to the LORD.
2. Mooseksen kirja 8:9 Ja Mooses sanoi faraolle: Ole minulle kunnia! Milloin minun täytyy rukoilla sinun, palvelijasi ja kansasi puolesta, että hävittäisin sammakot luotasi ja taloistasi, niin että ne jäävät ainoastaan virtaan?
Exodus 8:9 And Moses said to Pharaoh, Glory over me: when shall I entreat for you, and for your servants, and for your people, to destroy the frogs from you and your houses, that they may remain in the river only?
2. Mooseksen kirja 8:10 Ja hän sanoi: Huomenna. Ja hän sanoi: Tapahtukoon niin kuin sanoit, tietääksesi, ettei kukaan ole Herran, meidän Jumalamme, vertainen.
Exodus 8:10 And he said, To morrow. And he said, Be it according to your word: that you may know that there is none like to the LORD our God.
2. Mooseksen kirja 8:11 Ja sammakot katoavat sinusta ja taloistasi, palvelijoistasi ja kansastasi; ne jäävät ainoastaan virtaan.
Exodus 8:11 And the frogs shall depart from you, and from your houses, and from your servants, and from your people; they shall remain in the river only.
2. Mooseksen kirja 8:12 Ja Mooses ja Aaron lähtivät faraon luota, ja Mooses huusi Herran puoleen sammakoiden tähden, jotka hän oli pannut faraon ylle.
Exodus 8:12 And Moses and Aaron went out from Pharaoh: and Moses cried to the LORD because of the frogs which he had brought against Pharaoh.
2. Mooseksen kirja 8:13 Ja Herra teki Mooseksen sanan mukaan; ja sammakot kuolivat taloista, kylistä ja pelloilta.
Exodus 8:13 And the LORD did according to the word of Moses; and the frogs died out of the houses, out of the villages, and out of the fields.
2. Mooseksen kirja 8:14 Ja he kokosivat ne kasoihin, ja maa haisi.
Exodus 8:14 And they gathered them together on heaps: and the land stank.
2. Mooseksen kirja 8:15 Mutta kun farao näki, että hengähdystauko oli tullut, hän paadutti sydämensä eikä kuunnellut heitä, niin kuin Herra oli sanonut.
Exodus 8:15 But when Pharaoh saw that there was respite, he hardened his heart, and listened not to them; as the LORD had said.
2. Mooseksen kirja 8:16 Ja Herra sanoi Moosekselle: Sano Aaronille: 'Ojenna sauvasi ja lyö maan tomua, niin siitä tulee täitä koko Egyptin maahan'.
Exodus 8:16 And the LORD said to Moses, Say to Aaron, Stretch out your rod, and smite the dust of the land, that it may become lice throughout all the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 8:17 Ja he tekivät niin; sillä Aaron ojensi kätensä sauvoineen ja löi maan tomua, ja siitä tuli täitä ihmisiin ja karjaan; kaikki maan tomu muuttui täiksi koko Egyptin maassa.
Exodus 8:17 And they did so; for Aaron stretched out his hand with his rod, and smote the dust of the earth, and it became lice in man, and in beast; all the dust of the land became lice throughout all the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 8:18 Ja tietäjät tekivät niin taioillaan saadakseen täitä esiin, mutta eivät kyenneet; ja täitä tuli ihmisiin ja eläimiin.
Exodus 8:18 And the magicians did so with their enchantments to bring forth lice, but they could not: so there were lice on man, and on beast.
2. Mooseksen kirja 8:19 Niin tietäjät sanoivat faraolle: Tämä on Jumalan sormi. Mutta faraon sydän paatui, eikä hän kuunnellut heitä, niinkuin Herra oli sanonut.
Exodus 8:19 Then the magicians said to Pharaoh, This is the finger of God: and Pharaoh’s heart was hardened, and he listened not to them; as the LORD had said.
2. Mooseksen kirja 8:20 Ja Herra sanoi Moosekselle: Nouse varhain aamulla ja seiso faraon edessä; katso, hän tulee veden luo; ja sano hänelle: Näin sanoo Herra: Päästä minun kansani menemään, että he palvelisivat minua.
Exodus 8:20 And the LORD said to Moses, Rise up early in the morning, and stand before Pharaoh; see, he comes forth to the water; and say to him, Thus said the LORD, Let my people go, that they may serve me.
2. Mooseksen kirja 8:21 Muuten, jos et päästä kansaani menemään, katso, minä lähetän parvia kärpäsiä sinun, palvelijasi ja kansasi kimppuun ja taloihinne. Ja egyptiläisten talot tulevat täyteen kärpäsiä ja myös maa, jossa ne ovat.
Exodus 8:21 Else, if you will not let my people go, behold, I will send swarms of flies on you, and on your servants, and on your people, and into your houses: and the houses of the Egyptians shall be full of swarms of flies, and also the ground where on they are.
2. Mooseksen kirja 8:22 Ja sinä päivänä minä erotan Gosenin maan, jossa kansani asuu, niin ettei siellä ole kärpäsparvia; että tietäisit, että minä olen Herra maan keskellä.
Exodus 8:22 And I will sever in that day the land of Goshen, in which my people dwell, that no swarms of flies shall be there; to the end you may know that I am the LORD in the middle of the earth.
2. Mooseksen kirja 8:23 Ja minä teen eron kansani ja sinun kansasi välille: huomenna tämä merkki tapahtuu.
Exodus 8:23 And I will put a division between my people and your people: to morrow shall this sign be.
2. Mooseksen kirja 8:24 Ja Herra teki niin; ja parvi kärpäsiä tuli faraon taloon ja hänen palvelijoittensa taloihin ja koko Egyptin maahan; ja maa turmeltui kärpäsparvien tähden.
Exodus 8:24 And the LORD did so; and there came a grievous swarm of flies into the house of Pharaoh, and into his servants’ houses, and into all the land of Egypt: the land was corrupted by reason of the swarm of flies.
2. Mooseksen kirja 8:25 Ja farao kutsui Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: Menkää ja uhratkaa Jumalallenne tässä maassa.
Exodus 8:25 And Pharaoh called for Moses and for Aaron, and said, Go you, sacrifice to your God in the land.
2. Mooseksen kirja 8:26 Ja Mooses sanoi: Ei ole soveliasta niin tehdä, sillä me uhraamme Herralle, Jumalallemme, egyptiläisten kauhistuksen. Katso, uhraammeko egyptiläisten kauhistuksen heidän silmiensä edessä, eivätkö he kivittäisi meitä?
Exodus 8:26 And Moses said, It is not meet so to do; for we shall sacrifice the abomination of the Egyptians to the LORD our God: see, shall we sacrifice the abomination of the Egyptians before their eyes, and will they not stone us?
2. Mooseksen kirja 8:27 Me menemme kolmen päivän matkan erämaahan ja uhraamme Herralle, Jumalallemme, niin kuin hän meille käskee.
Exodus 8:27 We will go three days’ journey into the wilderness, and sacrifice to the LORD our God, as he shall command us.
2. Mooseksen kirja 8:28 Ja farao sanoi: Minä päästän teidät uhraamaan Herralle, Jumalallenne, erämaassa; älkää vain menkö kovin kauas; rukoilkaa minun puolestani.
Exodus 8:28 And Pharaoh said, I will let you go, that you may sacrifice to the LORD your God in the wilderness; only you shall not go very far away: entreat for me.
2. Mooseksen kirja 8:29 Ja Mooses sanoi: Katso, minä lähden sinun luotasi ja rukoilen Herraa, että kärpäsparvet poistuisivat faraolta, hänen palvelijoiltaan ja hänen kansaltaan huomenna. Mutta älköön farao enää pettäkö, kun hän ei päästä kansaa uhrille.
Exodus 8:29 And Moses said, Behold, I go out from you, and I will entreat the LORD that the swarms of flies may depart from Pharaoh, from his servants, and from his people, to morrow: but let not Pharaoh deal deceitfully any more in not letting the people go to sacri
2. Mooseksen kirja 8:30 Ja Mooses lähti faraon luota ja rukoili Herraa.
Exodus 8:30 And Moses went out from Pharaoh, and entreated the LORD.
2. Mooseksen kirja 8:31 Ja Herra teki Mooseksen sanan mukaan ja poisti paarmoparvet faraolta, hänen palvelijoiltaan ja hänen kansaltaan, niin ettei yhtäkään jäänyt jäljelle.
Exodus 8:31 And the LORD did according to the word of Moses; and he removed the swarms of flies from Pharaoh, from his servants, and from his people; there remained not one.
2. Mooseksen kirja 8:32 Ja farao paadutti sydämensä tälläkin kertaa, eikä hän päästänyt kansaa.
Exodus 8:32 And Pharaoh hardened his heart at this time also, neither would he let the people go.
2. Mooseksen kirja 9:1 Silloin Herra sanoi Moosekselle: Mene faraon luo ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: Päästä minun kansani menemään, että he palvelisivat minua.
Exodus 9:1 Then the LORD said to Moses, Go in to Pharaoh, and tell him, Thus said the LORD God of the Hebrews, Let my people go, that they may serve me.
2. Mooseksen kirja 9:2 Sillä jos kieltäydyt päästämästä heitä menemään ja pidättelet heitä vielä,
Exodus 9:2 For if you refuse to let them go, and will hold them still,
2. Mooseksen kirja 9:3 Katso, Herran käsi on teidän karjanne päällä, joka on pellolla, hevosten, aasien, kamelien, härkien ja lampaiden päällä; tulee olemaan hyvin ankara rutto.
Exodus 9:3 Behold, the hand of the LORD is on your cattle which is in the field, on the horses, on the asses, on the camels, on the oxen, and on the sheep: there shall be a very grievous murrain.
2. Mooseksen kirja 9:4 Ja Herra tekee eron Israelin karjan ja Egyptin karjan välillä, eikä mikään kuole kaikesta, mitä Israelin lapset ovat.
Exodus 9:4 And the LORD shall sever between the cattle of Israel and the cattle of Egypt: and there shall nothing die of all that is the children’s of Israel.
2. Mooseksen kirja 9:5 Ja Herra asetti määräajan sanoen: Huomenna Herra tekee tämän maassa.
Exodus 9:5 And the LORD appointed a set time, saying, To morrow the LORD shall do this thing in the land.
2. Mooseksen kirja 9:6 Ja Herra teki niin seuraavana päivänä, ja kaikki Egyptin karja kuoli; mutta Israelin lasten karjasta ei kuollut yhtäkään.
Exodus 9:6 And the LORD did that thing on the morrow, and all the cattle of Egypt died: but of the cattle of the children of Israel died not one.
2. Mooseksen kirja 9:7 Ja farao lähetti tiedustelijan, ja katso, ei yksikään israelilaisten karjasta kuollut. Ja faraon sydän paatui, eikä hän päästänyt kansaa menemään.
Exodus 9:7 And Pharaoh sent, and, behold, there was not one of the cattle of the Israelites dead. And the heart of Pharaoh was hardened, and he did not let the people go.
2. Mooseksen kirja 9:8 Ja Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: Ottakaa kourallinenne pätsin nokea, ja Mooses viskatkoon sen taivasta kohti faraon silmien edessä.
Exodus 9:8 And the LORD said to Moses and to Aaron, Take to you handfuls of ashes of the furnace, and let Moses sprinkle it toward the heaven in the sight of Pharaoh.
2. Mooseksen kirja 9:9 Ja siitä tulee tomua koko Egyptin maassa, ja siitä tulee paise, joka puhkeaa rakkoineen ihmisiin ja karjaan koko Egyptin maassa.
Exodus 9:9 And it shall become small dust in all the land of Egypt, and shall be a boil breaking forth with blains on man, and on beast, throughout all the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 9:10 Ja he ottivat pätsin nokea ja astuivat faraon eteen; ja Mooses ripotti sitä taivasta kohti; ja siitä tuli paise, joka puhkesi rakkoineen ihmisiin ja karjaan.
Exodus 9:10 And they took ashes of the furnace, and stood before Pharaoh; and Moses sprinkled it up toward heaven; and it became a boil breaking forth with blains on man, and on beast.
2. Mooseksen kirja 9:11 Eivätkä tietäjät voineet seistä Mooseksen edessä paiseiden tähden, sillä paise oli tietäjissä ja kaikissa egyptiläisissä.
Exodus 9:11 And the magicians could not stand before Moses because of the boils; for the boil was on the magicians, and on all the Egyptians.
2. Mooseksen kirja 9:12 Ja Herra paadutti faraon sydämen, eikä hän kuunnellut heitä, niinkuin Herra oli Moosekselle sanonut.
Exodus 9:12 And the LORD hardened the heart of Pharaoh, and he listened not to them; as the LORD had spoken to Moses.
2. Mooseksen kirja 9:13 Ja Herra sanoi Moosekselle: Nouse varhain aamulla ja seiso faraon edessä ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: Päästä minun kansani menemään, että he palvelisivat minua.
Exodus 9:13 And the LORD said to Moses, Rise up early in the morning, and stand before Pharaoh, and say to him, Thus said the LORD God of the Hebrews, Let my people go, that they may serve me.
2. Mooseksen kirja 9:14 Sillä minä lähetän tänä aikana kaikki vitsaukseni sinun sydämeesi, sinun palvelijoihisi ja kansaasi, tietääksesi, ettei koko maan päällä ole ketään minun vertaistani.
Exodus 9:14 For I will at this time send all my plagues on your heart, and on your servants, and on your people; that you may know that there is none like me in all the earth.
2. Mooseksen kirja 9:15 Sillä nyt minä ojennan käteni ja lyön sinua ja kansaasi rutolla, ja teidät hävitetään maan päältä.
Exodus 9:15 For now I will stretch out my hand, that I may smite you and your people with pestilence; and you shall be cut off from the earth.
2. Mooseksen kirja 9:16 Ja juuri tätä varten minä olen sinut nostanut, osoittaakseni sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaikkialla maassa.
Exodus 9:16 And in very deed for this cause have I raised you up, for to show in you my power; and that my name may be declared throughout all the earth.
2. Mooseksen kirja 9:17 Vieläkö korotat itsesi minun kansaani vastaan, etkä päästä heitä menemään?
Exodus 9:17 As yet exalt you yourself against my people, that you will not let them go?
2. Mooseksen kirja 9:18 Katso, huomenna tähän aikaan minä annan sataa hyvin ankaraa rakeita, jollaista ei ole Egyptissä nähty sen perustamisesta tähän päivään asti.
Exodus 9:18 Behold, to morrow about this time I will cause it to rain a very grievous hail, such as has not been in Egypt since the foundation thereof even until now.
2. Mooseksen kirja 9:19 Lähetä siis nyt kokoamaan karjasi ja kaikki, mitä sinulla on pellolla; sillä jokaisen pellolla olevan ihmisen ja eläimen päälle, jota ei saada kotiin, osuu rakeita, ja he kuolevat.
Exodus 9:19 Send therefore now, and gather your cattle, and all that you have in the field; for on every man and beast which shall be found in the field, and shall not be brought home, the hail shall come down on them, and they shall die.
2. Mooseksen kirja 9:20 Se faraon palvelijoista, joka pelkäsi Herran sanaa, pakotti palvelijansa ja karjansa taloihin.
Exodus 9:20 He that feared the word of the LORD among the servants of Pharaoh made his servants and his cattle flee into the houses:
2. Mooseksen kirja 9:21 Ja joka ei välittänyt Herran sanasta, jätti palvelijansa ja karjansa pellolle.
Exodus 9:21 And he that regarded not the word of the LORD left his servants and his cattle in the field.
2. Mooseksen kirja 9:22 Ja Herra sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi taivasta kohti, niin rakeita sataa koko Egyptin maahan, ihmisten, karjan ja kaikkien kedon kasvien päälle, kaikkialla Egyptin maassa.
Exodus 9:22 And the LORD said to Moses, Stretch forth your hand toward heaven, that there may be hail in all the land of Egypt, on man, and on beast, and on every herb of the field, throughout the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 9:23 Ja Mooses ojensi sauvansa taivasta kohti, ja Herra antoi jylinän ja rakeita, ja tuli levisi maan yli, ja Herra antoi rakeiden sataa Egyptin maahan.
Exodus 9:23 And Moses stretched forth his rod toward heaven: and the LORD sent thunder and hail, and the fire ran along on the ground; and the LORD rained hail on the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 9:24 Niin satoi rakeita, ja rakeiden seassa oli tulta, hyvin ankaraa, jollaista ei ole ollut Egyptin maassa siitä lähtien, kun se oli perustettu.
Exodus 9:24 So there was hail, and fire mingled with the hail, very grievous, such as there was none like it in all the land of Egypt since it became a nation.
2. Mooseksen kirja 9:25 Ja rakeet löivät koko Egyptin maassa kaiken, mitä pellolla oli, sekä ihmiset että eläimet; ja rakeet löivät kaikki kedon kasvit ja murskasivat kaikki kedon puut.
Exodus 9:25 And the hail smote throughout all the land of Egypt all that was in the field, both man and beast; and the hail smote every herb of the field, and broke every tree of the field.
2. Mooseksen kirja 9:26 Ainoastaan Gosenin maassa, jossa israelilaiset olivat, ei satanut rakeita.
Exodus 9:26 Only in the land of Goshen, where the children of Israel were, was there no hail.
2. Mooseksen kirja 9:27 Niin farao lähetti kutsumaan Mooseksen ja Aaronin ja sanoi heille: Minä olen tehnyt syntiä tällä kertaa. Herra on vanhurskas, mutta minä ja minun kansani olemme jumalattomat.
Exodus 9:27 And Pharaoh sent, and called for Moses and Aaron, and said to them, I have sinned this time: the LORD is righteous, and I and my people are wicked.
2. Mooseksen kirja 9:28 Rukoilkaa Herraa, ettei enää tulisi voimakasta ukkosenjylinää ja rakeita, niin minä päästän teidät menemään, ettekä te enää pysy siellä.
Exodus 9:28 Entreat the LORD (for it is enough) that there be no more mighty thunder and hail; and I will let you go, and you shall stay no longer.
2. Mooseksen kirja 9:29 Ja Mooses sanoi hänelle: Kun olen lähtenyt kaupungista, ojennan käteni Herran puoleen, niin jylinä lakkaa eikä rakeita enää sada, että tietäisit, että maa on Herran.
Exodus 9:29 And Moses said to him, As soon as I am gone out of the city, I will spread abroad my hands to the LORD; and the thunder shall cease, neither shall there be any more hail; that you may know how that the earth is the LORD’s.
2. Mooseksen kirja 9:30 Mutta sinä ja palvelijasi ette vielä silloin pelkää Herraa Jumalaa.
Exodus 9:30 But as for you and your servants, I know that you will not yet fear the LORD God.
2. Mooseksen kirja 9:31 Ja pellava ja ohra lyötiin, sillä ohra oli tähkäpäässä ja pellava kukassa.
Exodus 9:31 And the flax and the barley was smitten: for the barley was in the ear, and the flax was in bloom.
2. Mooseksen kirja 9:32 Mutta vehnää ja ruista ei lyöty, sillä ne eivät olleet vielä kasvaneet täysiksi.
Exodus 9:32 But the wheat and the rye were not smitten: for they were not grown up.
2. Mooseksen kirja 9:33 Ja Mooses lähti kaupungista faraon luota ja ojensi kätensä Herran puoleen; ja jylinät ja rakeet lakkasivat, eikä sade enää vuodattanut maan päälle.
Exodus 9:33 And Moses went out of the city from Pharaoh, and spread abroad his hands to the LORD: and the thunders and hail ceased, and the rain was not poured on the earth.
2. Mooseksen kirja 9:34 Ja kun farao näki, että sade, rakeet ja ukkosenjylinä olivat lakanneet, hän teki yhä enemmän syntiä ja paadutti sydämensä, hän ja hänen palvelijansa.
Exodus 9:34 And when Pharaoh saw that the rain and the hail and the thunders were ceased, he sinned yet more, and hardened his heart, he and his servants.
2. Mooseksen kirja 9:35 Ja faraon sydän paatui, eikä hän päästänyt israelilaisia, niinkuin Herra oli Mooseksen kautta puhunut.
Exodus 9:35 And the heart of Pharaoh was hardened, neither would he let the children of Israel go; as the LORD had spoken by Moses.
2. Mooseksen kirja 10:1 Ja Herra sanoi Moosekselle: Mene faraon luo, sillä minä olen paaduttanut hänen sydämensä ja hänen palvelijoittensa sydämet, tehdäkseni nämä tunnusteot hänen edessään:
Exodus 10:1 And the LORD said to Moses, Go in to Pharaoh: for I have hardened his heart, and the heart of his servants, that I might show these my signs before him:
2. Mooseksen kirja 10:2 Ja että sinä kertoisit poikiesi ja poikasi poikien kuullen, mitä minä olen tehnyt Egyptissä ja mitkä ihmeteot olen tehnyt heidän keskellään; että tietäisit, että minä olen Herra.
Exodus 10:2 And that you may tell in the ears of your son, and of your son’s son, what things I have worked in Egypt, and my signs which I have done among them; that you may know how that I am the LORD.
2. Mooseksen kirja 10:3 Niin Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja sanoivat hänelle: Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: Kuinka kauan kieltäydyt nöyrtymästä minun edessäni? Päästä minun kansani palvelemaan minua.
Exodus 10:3 And Moses and Aaron came in to Pharaoh, and said to him, Thus said the LORD God of the Hebrews, How long will you refuse to humble yourself before me? let my people go, that they may serve me.
2. Mooseksen kirja 10:4 Muuten, jos kieltäydyt päästämästä kansaani, niin katso, minä tuon huomenna heinäsirkat sinun alueellesi.
Exodus 10:4 Else, if you refuse to let my people go, behold, to morrow will I bring the locusts into your coast:
2. Mooseksen kirja 10:5 Ja ne peittävät maan pinnan, niin ettei maata voi nähdä, ja ne syövät tähteet siitä, mikä teille rakeista on jäänyt jäljelle, ja ne syövät jokaisen puun, joka teille kasvaa pellolla.
Exodus 10:5 And they shall cover the face of the earth, that one cannot be able to see the earth: and they shall eat the residue of that which is escaped, which remains to you from the hail, and shall eat every tree which grows for you out of the field:
2. Mooseksen kirja 10:6 Ja ne täyttävät sinun talosi ja kaikkien palvelijoidesi talot ja kaikkien egyptiläisten talot, joita eivät sinun isäsi eivätkä isäsi ole nähneet siitä päivästä, jona he olivat maan päällä, tähän päivään asti. Ja hän kääntyi ja
Exodus 10:6 And they shall fill your houses, and the houses of all your servants, and the houses of all the Egyptians; which neither your fathers, nor your fathers’ fathers have seen, since the day that they were on the earth to this day. And he turned himself, and w
2. Mooseksen kirja 10:7 Ja faraon palvelijat sanoivat hänelle: Kuinka kauan tämä mies on oleva meille ansaksi? Päästä miehet menemään, että he palvelisivat Herraa, Jumalaansa. Etkö vieläkään tiedä, että Egypti tuhoutuu?
Exodus 10:7 And Pharaoh’s servants said to him, How long shall this man be a snare to us? let the men go, that they may serve the LORD their God: know you not yet that Egypt is destroyed?
2. Mooseksen kirja 10:8 Niin Mooses ja Aaron tuotiin takaisin faraon luo, ja hän sanoi heille: Menkää ja palvelkaa Herraa, Jumalaanne; mutta ketkä menevät?
Exodus 10:8 And Moses and Aaron were brought again to Pharaoh: and he said to them, Go, serve the LORD your God: but who are they that shall go?
2. Mooseksen kirja 10:9 Ja Mooses sanoi: Me menemme nuoret ja vanhat, poikamme ja tyttäremme, lampaamme ja karjamme, sillä meidän on vietettävä juhlaa Herran kunniaksi.
Exodus 10:9 And Moses said, We will go with our young and with our old, with our sons and with our daughters, with our flocks and with our herds will we go; for we must hold a feast to the LORD.
2. Mooseksen kirja 10:10 Ja hän sanoi heille: Herra olkoon teidän kanssanne, niin minä päästän teidät ja teidän lapsenne menemään. Pitäkää silmänne auki, sillä onnettomuus on teidän edessänne.
Exodus 10:10 And he said to them, Let the LORD be so with you, as I will let you go, and your little ones: look to it; for evil is before you.
2. Mooseksen kirja 10:11 Ei niin. Menkää nyt te miehet ja palvelkaa Herraa, sillä sitä te halusitte. Ja heidät ajettiin pois faraon luota.
Exodus 10:11 Not so: go now you that are men, and serve the LORD; for that you did desire. And they were driven out from Pharaoh’s presence.
2. Mooseksen kirja 10:12 Ja Herra sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi Egyptin maan yli heinäsirkkaat, että ne tulisivat Egyptin maahan ja syöisivät kaikki maan kasvit, kaiken, mitä rakeet ovat jättäneet jäljelle.
Exodus 10:12 And the LORD said to Moses, Stretch out your hand over the land of Egypt for the locusts, that they may come up on the land of Egypt, and eat every herb of the land, even all that the hail has left.
2. Mooseksen kirja 10:13 Ja Mooses ojensi sauvansa Egyptin maan yli, ja Herra antoi itätuulen puhaltaa maan yli koko sen päivän ja koko sen yön; ja aamun tultua itätuuli toi mukanaan heinäsirkat.
Exodus 10:13 And Moses stretched forth his rod over the land of Egypt, and the LORD brought an east wind on the land all that day, and all that night; and when it was morning, the east wind brought the locusts.
2. Mooseksen kirja 10:14 Ja heinäsirkat lensivät yli koko Egyptin maan ja laskeutuivat koko Egyptin alueelle; ne olivat hyvin ankarat; ei ollut ennen heitä senkaltaisia heinäsirkkoja, eikä heidän jälkeensä tule senkaltaisia.
Exodus 10:14 And the locust went up over all the land of Egypt, and rested in all the coasts of Egypt: very grievous were they; before them there were no such locusts as they, neither after them shall be such.
2. Mooseksen kirja 10:15 Sillä ne peittivät koko maan pinnan, niin että maa pimeni; ja ne söivät kaikki maan kasvit ja kaikki puiden hedelmät, jotka rakeet olivat jättäneet jäljelle; eikä mitään vihreää jäänyt jäljelle puihin eikä kedon kasviksiin
Exodus 10:15 For they covered the face of the whole earth, so that the land was darkened; and they did eat every herb of the land, and all the fruit of the trees which the hail had left: and there remained not any green thing in the trees, or in the herbs of the field
2. Mooseksen kirja 10:16 Niin farao kutsui kiiruhtaisesti Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: Minä olen tehnyt syntiä Herraa, teidän Jumalaanne, ja teitä vastaan.
Exodus 10:16 Then Pharaoh called for Moses and Aaron in haste; and he said, I have sinned against the LORD your God, and against you.
2. Mooseksen kirja 10:17 Antakaa nyt anteeksi syntini vielä tämän kerran ja rukoilkaa Herraa, Jumalaanne, että hän ottaisi minulta pois tämän kuoleman.
Exodus 10:17 Now therefore forgive, I pray you, my sin only this once, and entreat the LORD your God, that he may take away from me this death only.
2. Mooseksen kirja 10:18 Ja hän lähti faraon luota ja rukoili Herraa.
Exodus 10:18 And he went out from Pharaoh, and entreated the LORD.
2. Mooseksen kirja 10:19 Ja Herra käänsi suuren, voimakkaan länsituulen, joka vei heinäsirkat pois ja heitti ne Kaislamereen; ei yhtäkään heinäsirkkaa jäänyt koko Egyptin alueelle.
Exodus 10:19 And the LORD turned a mighty strong west wind, which took away the locusts, and cast them into the Red sea; there remained not one locust in all the coasts of Egypt.
2. Mooseksen kirja 10:20 Mutta Herra paadutti faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia.
Exodus 10:20 But the LORD hardened Pharaoh’s heart, so that he would not let the children of Israel go.
2. Mooseksen kirja 10:21 Ja Herra sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi taivasta kohti, niin Egyptin maahan laskeutuu pimeys, pimeys, johon voi käsin koskea.
Exodus 10:21 And the LORD said to Moses, Stretch out your hand toward heaven, that there may be darkness over the land of Egypt, even darkness which may be felt.
2. Mooseksen kirja 10:22 Ja Mooses ojensi kätensä taivasta kohti, ja koko Egyptin maahan laskeutui synkkä pimeys kolmeksi päiväksi.
Exodus 10:22 And Moses stretched forth his hand toward heaven; and there was a thick darkness in all the land of Egypt three days:
2. Mooseksen kirja 10:23 He eivät nähneet toisiaan eivätkä nousseet paikaltaan kolmeen päivään; mutta kaikilla israelilaisilla oli valo asunnoissaan.
Exodus 10:23 They saw not one another, neither rose any from his place for three days: but all the children of Israel had light in their dwellings.
2. Mooseksen kirja 10:24 Ja farao kutsui Mooseksen ja sanoi: Menkää ja palvelkaa Herraa; ainoastaan lampaanne ja karjanne pysykööt täällä; myös lapsenne menkööt teidän kanssanne.
Exodus 10:24 And Pharaoh called to Moses, and said, Go you, serve the LORD; only let your flocks and your herds be stayed: let your little ones also go with you.
2. Mooseksen kirja 10:25 Ja Mooses sanoi: Sinun on annettava meille myös teurasuhrit ja polttouhrit, uhrataksemme Herralle, Jumalallemme.
Exodus 10:25 And Moses said, You must give us also sacrifices and burnt offerings, that we may sacrifice to the LORD our God.
2. Mooseksen kirja 10:26 Myös karjamme tulee meidän kanssamme, eikä kaviota jätetä jäljelle, sillä sitä meidän on otettava palvellaksemme Herraa, meidän Jumalaamme, emmekä tiedä, millä meidän on palveltava Herraa, ennen kuin tulemme sinne.
Exodus 10:26 Our cattle also shall go with us; there shall not an hoof be left behind; for thereof must we take to serve the LORD our God; and we know not with what we must serve the LORD, until we come thither.
2. Mooseksen kirja 10:27 Mutta Herra paadutti faraon sydämen, eikä hän päästänyt heitä.
Exodus 10:27 But the LORD hardened Pharaoh’s heart, and he would not let them go.
2. Mooseksen kirja 10:28 Ja farao sanoi hänelle: Mene pois minun luotani. Varo itseäsi, älä enää näe minun kasvojani, sillä sinä päivänä, kun näet minun kasvoni, sinä kuolet.
Exodus 10:28 And Pharaoh said to him, Get you from me, take heed to yourself, see my face no more; for in that day you see my face you shall die.
2. Mooseksen kirja 10:29 Ja Mooses sanoi: Hyvin sinä puhuit; en minä enää näe sinun kasvojasi.
Exodus 10:29 And Moses said, You have spoken well, I will see your face again no more.
2. Mooseksen kirja 11:1 Ja Herra sanoi Moosekselle: Vielä yhden vitsauksen minä annan tulla faraolle ja Egyptille; sen jälkeen hän päästää teidät täältä; kun hän päästää teidät, hän ajaa teidät täältä kokonaan pois.
Exodus 11:1 And the LORD said to Moses, Yet will I bring one plague more on Pharaoh, and on Egypt; afterwards he will let you go hence: when he shall let you go, he shall surely thrust you out hence altogether.
2. Mooseksen kirja 11:2 Puhu nyt kansan kuullen, ja jokainen mies lainaksi lähimmäiseltänsä ja jokainen nainen lähimmäiseltään hopea- ja kultakaluja.
Exodus 11:2 Speak now in the ears of the people, and let every man borrow of his neighbor, and every woman of her neighbor, jewels of silver and jewels of gold.
2. Mooseksen kirja 11:3 Ja Herra antoi kansan päästä egyptiläisten suosioon. Ja Mooses oli hyvin mahtava mies Egyptin maassa, faraon palvelijoiden ja kansan silmissä.
Exodus 11:3 And the LORD gave the people favor in the sight of the Egyptians. Moreover the man Moses was very great in the land of Egypt, in the sight of Pharaoh’s servants, and in the sight of the people.
2. Mooseksen kirja 11:4 Ja Mooses sanoi: Näin sanoo Herra: Keskiyön aikana minä menen Egyptin keskelle.
Exodus 11:4 And Moses said, Thus said the LORD, About midnight will I go out into the middle of Egypt:
2. Mooseksen kirja 11:5 Ja kaikki Egyptin maan esikoiset kuolevat, valtaistuimellaan istuvan faraon esikoisesta käsikivin takana olevan palvelijattaren esikoiseen asti; ja kaikki karjan esikoiset.
Exodus 11:5 And all the firstborn in the land of Egypt shall die, from the first born of Pharaoh that sits on his throne, even to the firstborn of the maidservant that is behind the mill; and all the firstborn of beasts.
2. Mooseksen kirja 11:6 Ja koko Egyptin maassa on oleva suuri valitus, jonka kaltaista ei ole ollut eikä tule enää olemaan.
Exodus 11:6 And there shall be a great cry throughout all the land of Egypt, such as there was none like it, nor shall be like it any more.
2. Mooseksen kirja 11:7 Mutta israelilaisia vastaan ei koirakaan saa liiskata kieltään, ei ihmistä eikä eläintä, että tietäisitte, että Herra tekee eron egyptiläisten ja israelilaisten välillä.
Exodus 11:7 But against any of the children of Israel shall not a dog move his tongue, against man or beast: that you may know how that the LORD does put a difference between the Egyptians and Israel.
2. Mooseksen kirja 11:8 Ja kaikki nämä sinun palvelijasi tulevat alas minun luokseni ja kumartavat minua sanoen: 'Mene ulos, sinä ja kaikki kansa, joka sinua seuraa; sen jälkeen minä menen ulos.' Ja hän lähti faraon luota suuressa vihassa.
Exodus 11:8 And all these your servants shall come down to me, and bow down themselves to me, saying, Get you out, and all the people that follow you: and after that I will go out. And he went out from Pharaoh in a great anger.
2. Mooseksen kirja 11:9 Ja Herra sanoi Moosekselle: Farao ei kuuntele teitä, jotta minun ihmetekojani tapahtuisi paljon Egyptin maassa.
Exodus 11:9 And the LORD said to Moses, Pharaoh shall not listen to you; that my wonders may be multiplied in the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 11:10 Ja Mooses ja Aaron tekivät kaikki nämä ihmeet faraon edessä; mutta Herra paadutti faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia maastaan.
Exodus 11:10 And Moses and Aaron did all these wonders before Pharaoh: and the LORD hardened Pharaoh’s heart, so that he would not let the children of Israel go out of his land.
2. Mooseksen kirja 12:1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen:
Exodus 12:1 And the LORD spoke to Moses and Aaron in the land of Egypt saying,
2. Mooseksen kirja 12:2 Tämä kuukausi olkoon teille kuukausien alku, se olkoon teille vuoden ensimmäinen kuukausi.
Exodus 12:2 This month shall be to you the beginning of months: it shall be the first month of the year to you.
2. Mooseksen kirja 12:3 Puhu koko Israelin seurakunnalle ja sano: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin itselleen karitsan perhekunnalta, karitsan perhekuntaa kohden.
1821
2. Mooseksen kirja 12:4
Ja jos perhe on liian pieni karitsaalle, ottakoon se naapurinsa kanssa sielujen lukumäärän mukaan; kukin laskekoon karitsan syömänsä määrän mukaan.
1822
2. Mooseksen kirja 12:5
Karitsan tulee olla virheetön, vuoden vanha uros; ota se lampaista tai vuohista.
1823
2. Mooseksen kirja 12:6
Ja sinun on säilytettävä se kuukauden neljänteentoista päivään asti, ja koko Israelin seurakunnan on teurastettava se illalla.
1824
2. Mooseksen kirja 12:7
Ja he ottakoot verta ja sivelkööt sillä talojen molemmat sivupiilat ja ylimmän ovenpielen, ja syökööt sen niissä.
1825
2. Mooseksen kirja 12:8
Ja he syökööt lihan sinä yönä, tulella paistettuna ja happamattoman leivän kera; ja karvaiden yrttien kanssa he syökööt sen.
1826
2. Mooseksen kirja 12:9
Älä syö sitä raakana äläkä vedessä keitettynä, vaan paista tulessa; pää jalkoineen ja sisälmyksineen.
1827
2. Mooseksen kirja 12:10
Äläkä jätä siitä mitään jäljelle aamuun asti, ja se, mikä siitä jää jäljelle aamuun asti, polta tulessa.
1828
2. Mooseksen kirja 12:11
Ja näin teidän on se syötävä: kupeet vyötettyinä, kengät jalassa ja sauva kädessä; ja syökää se nopeasti; se on Herran pääsiäinen.
1829
2. Mooseksen kirja 12:12
Sillä minä kuljen tänä yönä Egyptin maan läpi ja surmaan kaikki Egyptin maan esikoiset, sekä ihmiset että eläimet; ja minä panen täytäntöön tuomion kaikkia Egyptin jumalia vastaan. Minä olen Herra.
1830
2. Mooseksen kirja 12:13
Ja veri on oleva teille merkkinä taloissa, joissa olette. Kun minä näen veren, minä menen teidän ohitsenne, eikä vitsaus kohtaa teitä tuhoamaan, kun minä lyön Egyptin maata.
1831
2. Mooseksen kirja 12:14
Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana sukupolvesta sukupolveen; viettäkää sitä juhlana ikuisena säädöksenä.
1832
2. Mooseksen kirja 12:15
Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä teidän on poistettava hapanleipä taloistanne; sillä jokainen, joka syö hapanleipää ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään, se sielu hävitettäköön Israelista.
1833
2. Mooseksen kirja 12:16
Ja ensimmäisenä päivänä on pyhä kokous, ja seitsemäntenä päivänä on teillä pyhä kokous; silloin älköön mitään työtä tehtäkö, paitsi sitä, mitä jokaisen on syötävä, se ainoastaan teidän tehtävinänne.
1834
2. Mooseksen kirja 12:17
Ja teidän on pidettävä happamattoman leivän juhla, sillä juuri tänä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta; sentähden teidän on pidettävä tämä päivä ikuisena säädöksenä sukupolvesta sukupolveen.
1835
2. Mooseksen kirja 12:18
Ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä ehtoolla teidän on syötävä happamatonta leipää, kuukauden kahdennenkymmenennen ensimmäisen päivän iltaan asti.
1836
2. Mooseksen kirja 12:19
Seitsemänä päivänä älköön teidän taloissanne olko hapanta leipää, sillä jokainen, joka hapanta syö, hävitettäköön Israelin seurakunnasta, olkoonpa hän muukalainen tai maassa syntynyt.
1837
2. Mooseksen kirja 12:20
Teidän ei pidä syödä mitään hapanta; kaikissa asuinsijoissanne teidän on syötävä happamatonta leipää.
1838
2. Mooseksen kirja 12:21
Niin Mooses kutsui koolle kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: Menkää ja ottakaa itsellenne karitsa suvuittain ja teurastakaa pääsiäislammas.
1839
2. Mooseksen kirja 12:22
Ja ota kimppu iisoppia ja kasta se vereen, joka on maljassa, ja sivele ovenpäällistä ja molempia pihtipieliä maljassa olevalla verellä; älköön kukaan teistä menkö talonsa ovesta ulos aamuun asti.
1840
2. Mooseksen kirja 12:23
Sillä Herra kulkee rankaisemaan egyptiläisiä; ja kun Herra näkee veren ovenpäällisessä ja molemmissa pihtipielissä, niin hän ohittaa oven eikä salli tuhoojan tulla taloihinne rankaisemaan teitä.
1841
2. Mooseksen kirja 12:24
Ja pidä tämä ikuisena säädöksenä itsellesi ja pojillesi.
1842
2. Mooseksen kirja 12:25
Ja kun tulet siihen maahan, jonka Herra antaa sinulle, niin kuin hän on luvannut, niin pidä tämä palvelus.
1843
2. Mooseksen kirja 12:26
Ja kun lapsenne sanovat teille: 'Mitä teillä on tämä palvelus?'
1844
2. Mooseksen kirja 12:27
niin sano: 'Se on Herran pääsiäisuhri, joka kulki israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä ja pelasti meidän talomme'. Ja kansa kumartui ja rukoili.
1845
2. Mooseksen kirja 12:28
Ja israelilaiset menivät ja tekivät niin kuin Herra oli Moosekselle ja Aaronille käskyn antanut; niin he tekivät.
1846
2. Mooseksen kirja 12:29
Ja keskiyöllä Herra löi kaikki Egyptin maan esikoiset, valtaistuimellaan istuvan faraon esikoisesta vankikuopassa olevan vangin esikoiseen, ynnä kaikki karjan esikoiset.
1847
2. Mooseksen kirja 12:30
Ja farao nousi yöllä, hän ja kaikki hänen palvelijansa ja kaikki egyptiläiset, ja suuri valitus kuului Egyptissä, sillä ei ollut taloa, jossa ei olisi ollut yhtäkään kuollutta.
1848
2. Mooseksen kirja 12:31
Ja hän kutsui yöllä Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: Nouskaa ja menkää pois minun kansani keskeltä, sekä te että israelilaiset, ja menkää ja palvelkaa Herraa, niinkuin olette sanoneet.
1849
2. Mooseksen kirja 12:32
Ottakaa myös lampaanne ja karjanne, niin kuin olette sanoneet, ja menkää; ja siunatkaa myös minua.
1850
2. Mooseksen kirja 12:33
Ja egyptiläiset vaativat kansaa päästääkseen heidät pois maasta pikemmin, sillä he sanoivat: Me kuolemme kaikki.
1851
2. Mooseksen kirja 12:34
Ja kansa otti taikinansa ennen kuin se oli hapantunut, taikinakaukalot käärittyinä heidän vaatteisiinsa hartioillaan.
1852
2. Mooseksen kirja 12:35
Ja israelilaiset tekivät Mooseksen sanan mukaan ja lainasivat egyptiläisiltä hopea- ja kultakaluja sekä vaatteita.
1853
2. Mooseksen kirja 12:36
Ja Herra antoi kansan päästä egyptiläisten suosioon, niin että he lainasivat heille heidän tarpeensa mukaan, ja he ryöstivät egyptiläisiltä.
1854
2. Mooseksen kirja 12:37
Ja israelilaiset matkustivat Ramseksesta Sukkotiin, noin kuusisataatuhatta jalkamiestä, miehiä lasten lisäksi.
1855
2. Mooseksen kirja 12:38
Ja heidän kanssaan meni ylös myös paljon sekalaista kansaa; sekä lampaita ja raavaita, jopa hyvin paljon nautakarjaa.
1856
2. Mooseksen kirja 12:39
Ja he leipoivat happamattomia kakkuja siitä taikinasta, jonka he olivat tuoneet Egyptistä, sillä se ei ollut hapanta; koska heidät oli karkotettu Egyptistä, eivätkä he voineet viipyä, eivätkä he olleet valmistaneet itselleen evästä.
1857
2. Mooseksen kirja 12:40
Israelin lasten muukalaisena Egyptissä oli neljäsataa kolmekymmentä vuotta.
1858
2. Mooseksen kirja 12:41
Ja niiden neljänsadankolmenkymmenen vuoden kuluttua, juuri samana päivänä, kaikki Herran joukot lähtivät Egyptin maasta.
1859
2. Mooseksen kirja 12:42
Se on Herran yö, joka on vietettävä heidän pois Egyptin maasta; tämä on Herran yö, joka on vietettävä kaikille israelilaisille heidän sukupolvesta sukupolveen.
1860
2. Mooseksen kirja 12:43
Ja Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: Tämä on pääsiäissäädös: Yksikään muukalainen ei saa sitä syödä.
Exodus 12:3 Speak you to all the congregation of Israel, saying, In the tenth day of this month they shall take to them every man a lamb, according to the house of their fathers, a lamb for an house:
2. Mooseksen kirja 12:44 Mutta jokainen rahalla ostettu orja saa syödä sitä, kun olet ympärileikannut hänet.
Exodus 12:44 But every man’s servant that is bought for money, when you have circumcised him, then shall he eat thereof.
2. Mooseksen kirja 12:45 Muukalainen ja palkkalainen eivät saa sitä syödä.
Exodus 12:45 A foreigner and an hired servant shall not eat thereof.
2. Mooseksen kirja 12:46 Se syötäköön yhdessä talossa; älkää viekö sen lihaa ulos talosta älkääkä rikkoko siitä luuta.
Exodus 12:46 In one house shall it be eaten; you shall not carry forth ought of the flesh abroad out of the house; neither shall you break a bone thereof.
2. Mooseksen kirja 12:47 Koko Israelin seurakunta pitäköön sitä.
Exodus 12:47 All the congregation of Israel shall keep it.
2. Mooseksen kirja 12:48 Ja kun muukalainen asettuu luoksesi ja viettää pääsiäistä Herran kunniaksi, ympärileikatkoon kaikki hänen miehensä, ja sitten hän lähestyköön ja viettäköön sitä; ja hänen olkoon kuin maassa syntynyt; sillä yksikään ympärileikkaamaton ei saa sitä syödä.
Exodus 12:48 And when a stranger shall sojourn with you, and will keep the passover to the LORD, let all his males be circumcised, and then let him come near and keep it; and he shall be as one that is born in the land: for no uncircumcised person shall eat thereof.
2. Mooseksen kirja 12:49 Sama laki olkoon kotona syntyneellä ja muukalaisella, joka asuu teidän keskuudessanne.
Exodus 12:49 One law shall be to him that is home born, and to the stranger that sojournes among you.
2. Mooseksen kirja 12:50 Näin tekivät kaikki israelilaiset; niin kuin Herra oli Moosekselle ja Aaronille käskyn antanut, niin he tekivät.
Exodus 12:50 Thus did all the children of Israel; as the LORD commanded Moses and Aaron, so did they.
2. Mooseksen kirja 12:51 Ja juuri samana päivänä Herra vei israelilaiset joukkoineen pois Egyptin maasta.
Exodus 12:51 And it came to pass the selfsame day, that the LORD did bring the children of Israel out of the land of Egypt by their armies.
2. Mooseksen kirja 13:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 13:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 13:2 Pyhitä minulle jokainen esikoinen, jokainen, joka avaa kohdun israelilaisten keskuudessa, sekä ihmisistä että karjasta; se on minun.
Exodus 13:2 Sanctify to me all the firstborn, whatever opens the womb among the children of Israel, both of man and of beast: it is mine.
2. Mooseksen kirja 13:3 Ja Mooses sanoi kansalle: Muistakaa tämä päivä, jona te lähditte Egyptistä, orjuuden pesästä; sillä Herra vei teidät pois tästä paikasta väkevällä kädellä; älkää syökö hapanta leipää.
Exodus 13:3 And Moses said to the people, Remember this day, in which you came out from Egypt, out of the house of bondage; for by strength of hand the LORD brought you out from this place: there shall no leavened bread be eaten.
2. Mooseksen kirja 13:4 Tänä päivänä sinä tulit ulos Abib-kuussa.
Exodus 13:4 This day came you out in the month Abib.
2. Mooseksen kirja 13:5 Ja kun Herra vie sinut kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, jonka hän valalla vannoen lupasi sinun isillesi antaa sinulle, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, niin pidä tämä
Exodus 13:5 And it shall be when the LORD shall bring you into the land of the Canaanites, and the Hittites, and the Amorites, and the Hivites, and the Jebusites, which he swore to your fathers to give you, a land flowing with milk and honey, that you shall keep this
2. Mooseksen kirja 13:6 Seitsemän päivää syö happamatonta leipää, ja seitsemäntenä päivänä on Herran juhla.
Exodus 13:6 Seven days you shall eat unleavened bread, and in the seventh day shall be a feast to the LORD.
2. Mooseksen kirja 13:7 Seitsemän päivää syötäköön happamatonta leipää, älköönkä hapanta leipää nähtäkö luonasi älköönkä hapatetta nähtäkö missään sinun alueellasi.
Exodus 13:7 Unleavened bread shall be eaten seven days; and there shall no leavened bread be seen with you, neither shall there be leaven seen with you in all your quarters.
2. Mooseksen kirja 13:8 Ja sinä päivänä sinun on kerrottava pojallesi: 'Tämä tapahtuu sen tähden, mitä Herra teki minulle, kun lähdin Egyptistä.'
Exodus 13:8 And you shall show your son in that day, saying, This is done because of that which the LORD did to me when I came forth out of Egypt.
2. Mooseksen kirja 13:9 Ja se olkoon sinulle merkkinä kädessäsi ja muistona otsallasi, että Herran laki olisi sinun suussasi; sillä väkevällä kädellä Herra vei sinut pois Egyptistä.
Exodus 13:9 And it shall be for a sign to you on your hand, and for a memorial between your eyes, that the LORD’s law may be in your mouth: for with a strong hand has the LORD brought you out of Egypt.
2. Mooseksen kirja 13:10 Noudata siis tätä säädöstä määräaikanaan vuodesta vuoteen.
Exodus 13:10 You shall therefore keep this ordinance in his season from year to year.
2. Mooseksen kirja 13:11 Ja kun Herra vie sinut kanaanilaisten maahan, niin kuin hän vannoi sinulle ja sinun isillesi, ja antaa sen sinulle,
Exodus 13:11 And it shall be when the LORD shall bring you into the land of the Canaanites, as he swore to you and to your fathers, and shall give it you,
2. Mooseksen kirja 13:12 Että sinun on erotettava Herralle kaikki, mikä avaa äidinkohdun, ja jokainen esikoinen karjastasi; koiraat olkoot Herran.
Exodus 13:12 That you shall set apart to the LORD all that opens the matrix, and every firstling that comes of a beast which you have; the males shall be the LORD’s.
2. Mooseksen kirja 13:13 Ja jokainen aasin esikoinen lunasta karitsalla; mutta jos et lunasta sitä, niin taita siltä niska; ja jokainen ihmisten esikoinen lastesi joukossa on lunastettava.
Exodus 13:13 And every firstling of an ass you shall redeem with a lamb; and if you will not redeem it, then you shall break his neck: and all the firstborn of man among your children shall you redeem.
2. Mooseksen kirja 13:14 Ja kun poikasi vastaisuudessa kysyy sinulta: 'Mitä tämä on?', niin vastaa hänelle: 'Väkevällä kädellä Herra vei meidät pois Egyptistä, orjuuden pesästä.'
Exodus 13:14 And it shall be when your son asks you in time to come, saying, What is this? that you shall say to him, By strength of hand the LORD brought us out from Egypt, from the house of bondage:
2. Mooseksen kirja 13:15 Ja kun farao tuskin päästää meitä menemään, Herra surmasi kaikki Egyptin maan esikoiset, sekä ihmisten esikoiset että eläinten esikoiset. Sentähden minä uhraan Herralle kaikki, jotka avaavat kohdun, urokset, mutta kaikki...
Exodus 13:15 And it came to pass, when Pharaoh would hardly let us go, that the LORD slew all the firstborn in the land of Egypt, both the firstborn of man, and the firstborn of beast: therefore I sacrifice to the LORD all that opens the matrix, being males; but all t
2. Mooseksen kirja 13:16 Ja se olkoon merkkinä sinun kädessäsi ja otsanauhana sinun otsasi välissä, sillä Herra vei meidät väkevällä kädellä pois Egyptistä.
Exodus 13:16 And it shall be for a token on your hand, and for frontlets between your eyes: for by strength of hand the LORD brought us forth out of Egypt.
2. Mooseksen kirja 13:17 Ja kun farao oli päästänyt kansan menemään, Jumala ei johdattanut heitä filistealaisten maan tietä, vaikka se oli lyhin; sillä Jumala sanoi: Ettei kansa ehkä katuisi nähdessään sodan ja palaisi Egyptiin,
Exodus 13:17 And it came to pass, when Pharaoh had let the people go, that God led them not through the way of the land of the Philistines, although that was near; for God said, Lest peradventure the people repent when they see war, and they return to Egypt:
2. Mooseksen kirja 13:18 Mutta Jumala johdatti kansan ympäri, Punaisenmeren erämaan tietä, ja israelilaiset lähtivät valjastettuina Egyptin maasta.
Exodus 13:18 But God led the people about, through the way of the wilderness of the Red sea: and the children of Israel went up harnessed out of the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 13:19 Ja Mooses otti Joosefin luut mukaansa, sillä hän oli vannottanut israelilaisille sanoen: Jumala pitää huolen teistä, ja teidän on vietävä minun luuni täältä mukananne.
Exodus 13:19 And Moses took the bones of Joseph with him: for he had straightly sworn the children of Israel, saying, God will surely visit you; and you shall carry up my bones away hence with you.
2. Mooseksen kirja 13:20 Ja he lähtivät Sukkotista ja leiriytyivät Etamiin, erämaan reunalle.
Exodus 13:20 And they took their journey from Succoth, and encamped in Etham, in the edge of the wilderness.
2. Mooseksen kirja 13:21 Ja Herra kulki heidän edellään päivällä pilvipatsaassa johdattaakseen heitä tietä, ja yöllä tulipatsaassa valaistakseen heitä, niin että he kulkisivat päivällä ja yöllä.
Exodus 13:21 And the LORD went before them by day in a pillar of a cloud, to lead them the way; and by night in a pillar of fire, to give them light; to go by day and night:
2. Mooseksen kirja 13:22 Hän ei ottanut pois pilvenpatsasta päivällä eikä tulenpatsasta yöllä kansan edestä.
Exodus 13:22 He took not away the pillar of the cloud by day, nor the pillar of fire by night, from before the people.
2. Mooseksen kirja 14:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 14:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 14:2 Sano israelilaisille, että he kääntyisivät ja leiriytyisivät Pi-Hahirotin edustalle, Migdolin ja meren välille, Baal-Sefonin kohdalle; sen eteen teidän on leiriydyttävä meren rannalle.
Exodus 14:2 Speak to the children of Israel, that they turn and encamp before Pihahiroth, between Migdol and the sea, over against Baalzephon: before it shall you encamp by the sea.
2. Mooseksen kirja 14:3 Sillä farao sanoo israelilaisista: He ovat eksyneet maahan, erämaa on heidät saartanut.
Exodus 14:3 For Pharaoh will say of the children of Israel, They are entangled in the land, the wilderness has shut them in.
2. Mooseksen kirja 14:4 Minä paadutan faraon sydämen, niin että hän ajaa heitä takaa; ja minä osoitan kunniani faraon ja koko hänen joukkonsa kautta, jotta egyptiläiset tulisivat tietämään, että minä olen Herra. Ja he tekivät niin.
Exodus 14:4 And I will harden Pharaoh’s heart, that he shall follow after them; and I will be honored on Pharaoh, and on all his host; that the Egyptians may know that I am the LORD. And they did so.
2. Mooseksen kirja 14:5 Ja Egyptin kuninkaalle ilmoitettiin, että kansa oli paennut. Silloin faraon ja hänen palvelijainsa sydän kääntyi kansaa vastaan, ja he sanoivat: Miksi me olemme tämän tehneet, että olemme päästäneet Israelin palvelemasta meitä?
Exodus 14:5 And it was told the king of Egypt that the people fled: and the heart of Pharaoh and of his servants was turned against the people, and they said, Why have we done this, that we have let Israel go from serving us?
2. Mooseksen kirja 14:6 Ja hän valjasti vaununsa ja otti väkensä mukaansa.
Exodus 14:6 And he made ready his chariot, and took his people with him:
2. Mooseksen kirja 14:7 Ja hän otti kuusisataa valittua vaunua ja kaikki Egyptin vaunut ja päälliköt niihin kaikkiin.
Exodus 14:7 And he took six hundred chosen chariots, and all the chariots of Egypt, and captains over every one of them.
2. Mooseksen kirja 14:8 Ja Herra paadutti faraon, Egyptin kuninkaan, sydämen, niin että hän ajoi takaa israelilaisia; ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ylimielisesti.
Exodus 14:8 And the LORD hardened the heart of Pharaoh king of Egypt, and he pursued after the children of Israel: and the children of Israel went out with an high hand.
2. Mooseksen kirja 14:9 Mutta egyptiläiset ajoivat heitä takaa, kaikki faraon hevoset, vaunut, ratsumiehet ja hänen armeijansa, ja saavuttivat heidät leiriytyneinä meren rannalle, Pi-Hahirotin luo, Baal-Sefonin edustalle.
Exodus 14:9 But the Egyptians pursued after them, all the horses and chariots of Pharaoh, and his horsemen, and his army, and overtook them encamping by the sea, beside Pihahiroth, before Baalzephon.
2. Mooseksen kirja 14:10 Ja kun farao lähestyi, nostivat israelilaiset silmänsä, ja katso, egyptiläiset tulivat heidän perässään; ja he pelästyivät suuresti; ja israelilaiset huusivat Herran puoleen.
Exodus 14:10 And when Pharaoh drew near, the children of Israel lifted up their eyes, and, behold, the Egyptians marched after them; and they were sore afraid: and the children of Israel cried out to the LORD.
2. Mooseksen kirja 14:11 Ja he sanoivat Moosekselle: Eikö Egyptissä ollut hautoja, kun toit meidät tänne erämaahan kuolemaan? Miksi teit meille näin, kun veit meidät pois Egyptistä?
Exodus 14:11 And they said to Moses, Because there were no graves in Egypt, have you taken us away to die in the wilderness? why have you dealt thus with us, to carry us forth out of Egypt?
2. Mooseksen kirja 14:12 Eikö tämä ole se sana, jonka me teille sanoimme Egyptissä: 'Antakaa meidän olla, että palvelisimme egyptiläisiä'? Sillä parempi olisi meille palvella egyptiläisiä kuin kuolla erämaassa.
Exodus 14:12 Is not this the word that we did tell you in Egypt, saying, Let us alone, that we may serve the Egyptians? For it had been better for us to serve the Egyptians, than that we should die in the wilderness.
2. Mooseksen kirja 14:13 Ja Mooses sanoi kansalle: Älkää pelätkö, pysykää paikoillanne ja katsokaa, minkä pelastuksen Herra teille tänä päivänä antaa. Sillä niitä egyptiläisiä, joita te tänään näitte, ette enää ikinä näe.
Exodus 14:13 And Moses said to the people, Fear you not, stand still, and see the salvation of the LORD, which he will show to you to day: for the Egyptians whom you have seen to day, you shall see them again no more for ever.
2. Mooseksen kirja 14:14 Herra sotii teidän puolestanne, ja te pysytte hiljaa.
Exodus 14:14 The LORD shall fight for you, and you shall hold your peace.
2. Mooseksen kirja 14:15 Ja Herra sanoi Moosekselle: Miksi huudat minulle? Sano israelilaisille, että he lähtisivät liikkeelle.
Exodus 14:15 And the LORD said to Moses, Why cry you to me? speak to the children of Israel, that they go forward:
2. Mooseksen kirja 14:16 Mutta nosta sauvasi ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se, niin israelilaiset voivat kulkea kuivaa myöten meren poikki.
Exodus 14:16 But lift you up your rod, and stretch out your hand over the sea, and divide it: and the children of Israel shall go on dry ground through the middle of the sea.
2. Mooseksen kirja 14:17 Ja katso, minä paadutan egyptiläisten sydämet, ja he seuraavat heitä. Minä osoitan kunniani faraon ja koko hänen sotajoukonsa, hänen vaunujensa ja ratsumiestensä kautta.
Exodus 14:17 And I, behold, I will harden the hearts of the Egyptians, and they shall follow them: and I will get me honor on Pharaoh, and on all his host, on his chariots, and on his horsemen.
2. Mooseksen kirja 14:18 Ja egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun olen tehnyt kunniani faraon, hänen vaunujensa ja ratsumiestensä kautta.
Exodus 14:18 And the Egyptians shall know that I am the LORD, when I have gotten me honor on Pharaoh, on his chariots, and on his horsemen.
2. Mooseksen kirja 14:19 Ja Jumalan enkeli, joka oli kulkenut Israelin leirin edellä, siirtyi pois ja meni heidän taakseen; ja pilvenpatsas lähti heidän edestään ja seisoi heidän takanaan.
Exodus 14:19 And the angel of God, which went before the camp of Israel, removed and went behind them; and the pillar of the cloud went from before their face, and stood behind them:
2. Mooseksen kirja 14:20 Ja se tuli egyptiläisten leirin ja Israelin leirin välille; ja se oli heille pilvi ja pimeys, mutta näille se valaisi yöllä, niin ettei toinen voinut lähestyä toista koko yönä.
Exodus 14:20 And it came between the camp of the Egyptians and the camp of Israel; and it was a cloud and darkness to them, but it gave light by night to these: so that the one came not near the other all the night.
2. Mooseksen kirja 14:21 Ja Mooses ojensi kätensä meren yli, ja Herra pani meren väistymään voimakkaalla itätuulella, jota se puhalsi koko yön, ja teki meren kuivaksi maaksi, ja vedet jakautuivat.
Exodus 14:21 And Moses stretched out his hand over the sea; and the LORD caused the sea to go back by a strong east wind all that night, and made the sea dry land, and the waters were divided.
2. Mooseksen kirja 14:22 Ja israelilaiset kulkivat meren keskelle kuivaa myöten, ja vedet olivat heille muurina heidän oikealla ja vasemmalla puolellaan.
Exodus 14:22 And the children of Israel went into the middle of the sea on the dry ground: and the waters were a wall to them on their right hand, and on their left.
2. Mooseksen kirja 14:23 Ja egyptiläiset ajoivat heitä takaa ja menivät heidän perässään keskelle merta, kaikki faraon hevoset, hänen vaununsa ja ratsumiehensä.
Exodus 14:23 And the Egyptians pursued, and went in after them to the middle of the sea, even all Pharaoh’s horses, his chariots, and his horsemen.
2. Mooseksen kirja 14:24 Ja aamuvartion aikana Herra katsoi egyptiläisten joukkoon tulen ja pilven patsaasta ja saattoi egyptiläisten joukon pelkoon,
Exodus 14:24 And it came to pass, that in the morning watch the LORD looked to the host of the Egyptians through the pillar of fire and of the cloud, and troubled the host of the Egyptians,
2. Mooseksen kirja 14:25 Ja he ottivat pois heidän vaunujensa pyörät, niin että ne ajettiin raskaasti. Niin egyptiläiset sanoivat: Pakenekaamme Israelia, sillä Herra sotii heidän puolestansa egyptiläisiä vastaan.
Exodus 14:25 And took off their chariot wheels, that they drove them heavily: so that the Egyptians said, Let us flee from the face of Israel; for the LORD fights for them against the Egyptians.
2. Mooseksen kirja 14:26 Ja Herra sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi meren yli, niin vedet palaavat egyptiläisten, heidän vaunujensa ja ratsumiestensä päälle.
Exodus 14:26 And the LORD said to Moses, Stretch out your hand over the sea, that the waters may come again on the Egyptians, on their chariots, and on their horsemen.
2. Mooseksen kirja 14:27 Ja Mooses ojensi kätensä meren yli, ja aamunkoitteessa meri palasi entiseen voimaansa; ja egyptiläiset pakenivat sitä vastaan; ja Herra syöksi egyptiläiset keskelle merta.
Exodus 14:27 And Moses stretched forth his hand over the sea, and the sea returned to his strength when the morning appeared; and the Egyptians fled against it; and the LORD overthrew the Egyptians in the middle of the sea.
2. Mooseksen kirja 14:28 Ja vedet palasivat ja peittivät vaunut ja ratsumiehet ja koko faraon sotajoukon, joka oli tullut mereen heidän jälkeensä; ei yhtäkään heistä jäänyt jäljelle.
Exodus 14:28 And the waters returned, and covered the chariots, and the horsemen, and all the host of Pharaoh that came into the sea after them; there remained not so much as one of them.
2. Mooseksen kirja 14:29 Mutta israelilaiset kulkivat kuivaa maata pitkin meren poikki, ja vedet olivat heille muurina heidän oikealla ja vasemmalla puolellaan.
Exodus 14:29 But the children of Israel walked on dry land in the middle of the sea; and the waters were a wall to them on their right hand, and on their left.
2. Mooseksen kirja 14:30 Näin Herra pelasti Israelin sinä päivänä egyptiläisten käsistä, ja Israel näki egyptiläiset kuolleina meren rannalla.
Exodus 14:30 Thus the LORD saved Israel that day out of the hand of the Egyptians; and Israel saw the Egyptians dead on the sea shore.
2. Mooseksen kirja 14:31 Ja Israel näki sen suuren teon, jonka Herra teki egyptiläisille; ja kansa pelkäsi Herraa ja uskoi Herraan ja hänen palvelijaansa Moosekseen.
Exodus 14:31 And Israel saw that great work which the LORD did on the Egyptians: and the people feared the LORD, and believed the LORD, and his servant Moses.
2. Mooseksen kirja 15:1 Silloin Mooses ja israelilaiset veisasivat Herralle tämän virren ja sanoivat: Minä veisaan Herralle, sillä hän on jalomielinen; hevosen ja ratsastajan hän on mereen heittänyt.
Exodus 15:1 Then sang Moses and the children of Israel this song to the LORD, and spoke, saying, I will sing to the LORD, for he has triumphed gloriously: the horse and his rider has he thrown into the sea.
2. Mooseksen kirja 15:2 Herra on minun voimani ja virsi, ja hänestä tuli minun pelastukseni; hän on minun Jumalani, ja minä teen hänelle asuinsijan; hän on isäni Jumala, ja minä ylistän häntä.
Exodus 15:2 The LORD is my strength and song, and he is become my salvation: he is my God, and I will prepare him an habitation; my father’s God, and I will exalt him.
2. Mooseksen kirja 15:3 Herra on soturi: Herra on hänen nimensä.
Exodus 15:3 The LORD is a man of war: the LORD is his name.
2. Mooseksen kirja 15:4 Faaraon vaunut ja hänen sotaväkensä hän mereen heitti, hänen valitut sotapäällikönsä hukkuivat Punaiseen mereen.
Exodus 15:4 Pharaoh’s chariots and his host has he cast into the sea: his chosen captains also are drowned in the Red sea.
2. Mooseksen kirja 15:5 Syvyydet peittivät heidät: he vajosivat pohjaan kuin kivi.
Exodus 15:5 The depths have covered them: they sank into the bottom as a stone.
2. Mooseksen kirja 15:6 Herra, sinun oikea kätesi on tullut voimassaan kunniakkaaksi; Herra, sinun oikea kätesi on murskannut vihollisen.
Exodus 15:6 Your right hand, O LORD, is become glorious in power: your right hand, O LORD, has dashed in pieces the enemy.
2. Mooseksen kirja 15:7 Ja sinun suuruudessasi sinä kukistit ne, jotka nousivat sinua vastaan. Sinä lähetit vihasi, ja se kulutti heidät kuin oljenkorret.
Exodus 15:7 And in the greatness of your excellency you have overthrown them that rose up against you: you sent forth your wrath, which consumed them as stubble.
2. Mooseksen kirja 15:8 Ja sinun sieraimesi puuskaus keräsi vedet, virrat seisoivat pystyssä kuin roukkiot, ja syvyydet jähmettyivät meren sydämeen.
Exodus 15:8 And with the blast of your nostrils the waters were gathered together, the floods stood upright as an heap, and the depths were congealed in the heart of the sea.
2. Mooseksen kirja 15:9 Vihollinen sanoi: Minä ajan takaa, minä saavutan, minä jaan saaliin; himoni tyydyttyy heissä; minä paljastan miekkani, minun käteni tuhoaa heidät.
Exodus 15:9 The enemy said, I will pursue, I will overtake, I will divide the spoil; my lust shall be satisfied on them; I will draw my sword, my hand shall destroy them.
2. Mooseksen kirja 15:10 Sinä puhalsit tuulellasi, ja meri peitti heidät; he upposivat kuin lyijy mahtaviin vesiin.
Exodus 15:10 You did blow with your wind, the sea covered them: they sank as lead in the mighty waters.
2. Mooseksen kirja 15:11 Kuka on sinun vertaisesi, Herra, jumalten joukossa? Kuka on sinun vertaisesi, pyhyydessä jalo, ylistyksessä pelottava, ihmeitä tekevä?
Exodus 15:11 Who is like to you, O LORD, among the gods? who is like you, glorious in holiness, fearful in praises, doing wonders?
2. Mooseksen kirja 15:12 Ojensit oikean kätesi, ja maa nielaisi heidät.
Exodus 15:12 You stretched out your right hand, the earth swallowed them.
2. Mooseksen kirja 15:13 Sinä olet armossasi johdattanut kansan, jonka olet lunastanut, sinä olet ohjannut heidät voimassasi pyhään asuinsijaasi.
Exodus 15:13 You in your mercy have led forth the people which you have redeemed: you have guided them in your strength to your holy habitation.
2. Mooseksen kirja 15:14 Kansa kuulee sen ja pelkää; murhe valtaa Palestiinan asukkaat.
Exodus 15:14 The people shall hear, and be afraid: sorrow shall take hold on the inhabitants of Palestina.
2. Mooseksen kirja 15:15 Silloin Edomin ruhtinaat hämmästyvät, Mooabin sankarit valtaa vapina, kaikki Kanaanin asukkaat vapisevat.
Exodus 15:15 Then the dukes of Edom shall be amazed; the mighty men of Moab, trembling shall take hold on them; all the inhabitants of Canaan shall melt away.
2. Mooseksen kirja 15:16 Pelko ja kauhu valtaavat heidät, sinun käsivartesi suuruuden tähden he vaikenevat kuin kivi, kunnes sinun kansasi, Herra, kulkee ohi, kunnes se kansa kulkee ohi, jonka sinä olet ostanut.
Exodus 15:16 Fear and dread shall fall on them; by the greatness of your arm they shall be as still as a stone; till your people pass over, O LORD, till the people pass over, which you have purchased.
2. Mooseksen kirja 15:17 Sinä tuot heidät sisään ja istutat heidät perintövuorelle, siihen paikkaan, Herra, jonka olet tehnyt itsellesi asuinsijaksi, pyhäkköön, Herra, jonka sinun kätesi ovat perustaneet.
Exodus 15:17 You shall bring them in, and plant them in the mountain of your inheritance, in the place, O LORD, which you have made for you to dwell in, in the Sanctuary, O LORD, which your hands have established.
2. Mooseksen kirja 15:18 Herra on hallitseva aina ja iankaikkisesti.
Exodus 15:18 The LORD shall reign for ever and ever.
2. Mooseksen kirja 15:19 Sillä faraon hevonen meni mereen vaunuineen ja ratsumiehineen, ja Herra toi meren vedet takaisin heidän päälleen; mutta israelilaiset kulkivat kuivaa maata pitkin meren läpi.
Exodus 15:19 For the horse of Pharaoh went in with his chariots and with his horsemen into the sea, and the LORD brought again the waters of the sea on them; but the children of Israel went on dry land in the middle of the sea.
2. Mooseksen kirja 15:20 Ja naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä tamburiinin, ja kaikki naiset lähtivät hänen perässään tamburiineilla ja tanssien.
Exodus 15:20 And Miriam the prophetess, the sister of Aaron, took a tambourine in her hand; and all the women went out after her with tambourines and with dances.
2. Mooseksen kirja 15:21 Ja Mirjam vastasi heille: Laulakaa Herralle, sillä hän on tehnyt suuren voiton; hevosen ja ratsastajan hän on mereen heittänyt.
Exodus 15:21 And Miriam answered them, Sing you to the LORD, for he has triumphed gloriously; the horse and his rider has he thrown into the sea.
2. Mooseksen kirja 15:22 Niin Mooses johdatti israelilaiset Punaiseltamereltä, ja he menivät Surin erämaahan; ja he kulkivat kolme päivää erämaassa, mutta eivät löytäneet vettä.
Exodus 15:22 So Moses brought Israel from the Red sea, and they went out into the wilderness of Shur; and they went three days in the wilderness, and found no water.
2. Mooseksen kirja 15:23 Ja kun he tulivat Maraan, he eivät voineet juoda Maran vettä, sillä se oli karvasta; sentähden sille annettiin nimi Mara.
Exodus 15:23 And when they came to Marah, they could not drink of the waters of Marah, for they were bitter: therefore the name of it was called Marah.
2. Mooseksen kirja 15:24 Ja kansa napisi Moosesta vastaan sanoen: Mitä me juomme?
Exodus 15:24 And the people murmured against Moses, saying, What shall we drink?
2. Mooseksen kirja 15:25 Ja hän huusi Herran puoleen, ja Herra näytti hänelle puun, jonka hän heitti veteen, ja vesi muuttui makeaksi. Siinä hän antoi heille säädöksen ja oikeuden, ja siinä hän koetteli heitä,
Exodus 15:25 And he cried to the LORD; and the LORD showed him a tree, which when he had cast into the waters, the waters were made sweet: there he made for them a statute and an ordinance, and there he proved them,
2. Mooseksen kirja 15:26 Ja sanoi: Jos sinä kuuntelet tarkoin Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja teet sitä, mikä on oikein hänen silmissään, otat vaarin hänen käskyistään ja noudatat kaikkia hänen säädöksiään, niin minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään näistä taudeista, jotka minä olen sinun kärsittäväksesi tuottanut.
Exodus 15:26 And said, If you will diligently listen to the voice of the LORD your God, and will do that which is right in his sight, and will give ear to his commandments, and keep all his statutes, I will put none of these diseases on you, which I have brought on th
2. Mooseksen kirja 15:27 Ja he tulivat Elimiin, jossa oli kaksitoista vesilähdettä ja kuusikymmentä palmua; ja he leiriytyivät sinne veden ääreen.
Exodus 15:27 And they came to Elim, where were twelve wells of water, and three score and ten palm trees: and they encamped there by the waters.
2. Mooseksen kirja 16:1 Ja he lähtivät liikkeelle Elimistä, ja koko Israelin lasten seurakunta tuli Siinin erämaahan, joka on Elimin ja Siinain välillä, toisen kuukauden viidentenätoista päivänä sen jälkeen, kun he olivat lähteneet Egyptin maasta.
Exodus 16:1 And they took their journey from Elim, and all the congregation of the children of Israel came to the wilderness of Sin, which is between Elim and Sinai, on the fifteenth day of the second month after their departing out of the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 16:2 Ja koko Israelin lasten seurakunta nurisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa:
Exodus 16:2 And the whole congregation of the children of Israel murmured against Moses and Aaron in the wilderness:
2. Mooseksen kirja 16:3 Ja israelilaiset sanoivat heille: Jospa olisimme kuolleet Herran käden kautta Egyptin maassa, kun istuimme lihapatojen ääressä ja söimme leipää yltäkyllä! Te olette tuoneet meidät tähän erämaahan tappamaan kaikki nämä,
Exodus 16:3 And the children of Israel said to them, Would to God we had died by the hand of the LORD in the land of Egypt, when we sat by the flesh pots, and when we did eat bread to the full; for you have brought us forth into this wilderness, to kill this whole as
2. Mooseksen kirja 16:4 Silloin Herra sanoi Moosekselle: Katso, minä annan sataa teille leipää taivaasta, ja kansan on mentävä ulos ja kerättävä joka päivä tietty määrä, että minä koettelisin heitä, vaeltavatko he minun laissani vai eivät.
Exodus 16:4 Then said the LORD to Moses, Behold, I will rain bread from heaven for you; and the people shall go out and gather a certain rate every day, that I may prove them, whether they will walk in my law, or no.
2. Mooseksen kirja 16:5 Ja kuudentena päivänä he valmistavat sen, mitä he tuovat, ja sitä on oleva kaksi kertaa niin paljon kuin he päivittäin keräävät.
Exodus 16:5 And it shall come to pass, that on the sixth day they shall prepare that which they bring in; and it shall be twice as much as they gather daily.
2. Mooseksen kirja 16:6 Ja Mooses ja Aaron sanoivat kaikille israelilaisille: Tänä ehtoona te tulette tietämään, että Herra on vienyt teidät pois Egyptin maasta.
Exodus 16:6 And Moses and Aaron said to all the children of Israel, At even, then you shall know that the LORD has brought you out from the land of Egypt:
2. Mooseksen kirja 16:7 Ja huomenna te näette Herran kirkkauden, sillä hän on kuullut teidän nurinanne Herraa vastaan. Mitä me olemme, että te nuritte meitä vastaan?
Exodus 16:7 And in the morning, then you shall see the glory of the LORD; for that he hears your murmurings against the LORD: and what are we, that you murmur against us?
2. Mooseksen kirja 16:8 Ja Mooses sanoi: Näin tapahtuu, kun Herra antaa teille ehtoolla lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yltäkyllä, sillä Herra kuulee teidän nurinanne, jolla te nurinatte häntä vastaan. Mitä me olemme? Teidän nurinanne ei ole meitä vastaan, vaan
Exodus 16:8 And Moses said, This shall be, when the LORD shall give you in the evening flesh to eat, and in the morning bread to the full; for that the LORD hears your murmurings which you murmur against him: and what are we? your murmurings are not against us, but a
2. Mooseksen kirja 16:9 Ja Mooses puhui Aaronille: Sano koko Israelin lasten seurakunnalle: 'Astukaa Herran eteen, sillä hän on kuullut teidän napinanne.'
Exodus 16:9 And Moses spoke to Aaron, Say to all the congregation of the children of Israel, Come near before the LORD: for he has heard your murmurings.
2. Mooseksen kirja 16:10 Ja kun Aaron puhui koko israelilaisten seurakunnalle, he kääntyivät erämaahan päin, ja katso, Herran kirkkaus näkyi pilvessä.
Exodus 16:10 And it came to pass, as Aaron spoke to the whole congregation of the children of Israel, that they looked toward the wilderness, and, behold, the glory of the LORD appeared in the cloud.
2. Mooseksen kirja 16:11 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 16:11 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 16:12 Minä olen kuullut israelilaisten nurinat; puhu heille ja sano: Illalla te syötte lihaa, ja aamulla teillä on leipää ravinnoksi; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Exodus 16:12 I have heard the murmurings of the children of Israel: speak to them, saying, At even you shall eat flesh, and in the morning you shall be filled with bread; and you shall know that I am the LORD your God.
2. Mooseksen kirja 16:13 Ja illan tullen viiriäiset nousivat ja peittivät leirin, ja aamulla kaste laskeutui leirin ympärille.
Exodus 16:13 And it came to pass, that at even the quails came up, and covered the camp: and in the morning the dew lay round about the host.
2. Mooseksen kirja 16:14 Ja kun kaste oli hälvennyt, katso, erämaan pinnalla oli pieni, pyöreä olento, yhtä pieni kuin maan huurre.
Exodus 16:14 And when the dew that lay was gone up, behold, on the face of the wilderness there lay a small round thing, as small as the hoar frost on the ground.
2. Mooseksen kirja 16:15 Ja kun israelilaiset näkivät sen, he sanoivat toisilleen: Se on mannaa, sillä he eivät tienneet, mitä se oli. Ja Mooses sanoi heille: Tämä on leipä, jonka Herra on antanut teille syötäväksi.
Exodus 16:15 And when the children of Israel saw it, they said one to another, It is manna: for they knew not what it was. And Moses said to them, This is the bread which the LORD has given you to eat.
2. Mooseksen kirja 16:16 Näin on Herra käskenyt: Kootkaa sitä jokainen syömisen arvoisen määrän, gomer jokaista kohden, henkilukunne mukaan; ottakaa sitä jokainen niille, jotka ovat hänen teltoissaan.
Exodus 16:16 This is the thing which the LORD has commanded, Gather of it every man according to his eating, an omer for every man, according to the number of your persons; take you every man for them which are in his tents.
2. Mooseksen kirja 16:17 Ja israelilaiset tekivät niin ja keräsivät, jotkut enemmän, jotkut vähemmän.
Exodus 16:17 And the children of Israel did so, and gathered, some more, some less.
2. Mooseksen kirja 16:18 Ja kun he mittasivat sen gomerilla, ei sillä, joka oli koonnut paljon, ollut liikaa, eikä sillä, joka oli koonnut vähän, ollut puutetta; he kokosivat kukin sen mukaan, mitä hän söi.
Exodus 16:18 And when they did mete it with an omer, he that gathered much had nothing over, and he that gathered little had no lack; they gathered every man according to his eating.
2. Mooseksen kirja 16:19 Ja Mooses sanoi: Älköön kukaan jättäkö sitä aamuun asti.
Exodus 16:19 And Moses said, Let no man leave of it till the morning.
2. Mooseksen kirja 16:20 Mutta he eivät totelleet Moosesta, vaan jotkut heistä jättivät sitä jäljelle aamuun asti, ja siihen kasvoi matoja ja se haisi. Ja Mooses vihastui heihin.
Exodus 16:20 Notwithstanding they listened not to Moses; but some of them left of it until the morning, and it bred worms, and stank: and Moses was wroth with them.
2. Mooseksen kirja 16:21 Ja he keräsivät sitä joka aamu, jokainen sen mukaan kuin hän söi; ja kun aurinko paistoi kuumimmin, se suli.
Exodus 16:21 And they gathered it every morning, every man according to his eating: and when the sun waxed hot, it melted.
2. Mooseksen kirja 16:22 Ja kuudentena päivänä he kokosivat leipää kaksi kertaa niin paljon, kaksi gomeria kutakin miestä kohden; ja kaikki seurakunnan päämiehet tulivat ja ilmoittivat sen Moosekselle.
Exodus 16:22 And it came to pass, that on the sixth day they gathered twice as much bread, two omers for one man: and all the rulers of the congregation came and told Moses.
2. Mooseksen kirja 16:23 Ja hän sanoi heille: Näin on Herra sanonut: Huomenna on lepopäivä, Herran pyhä sapatti. Paistakaa, mitä tänään leivotte, ja keittäkää, mitä keittätte, ja pankaa tähteeksi se, mikä on tähteeksi, säilytettäväksi aamuun asti.
Exodus 16:23 And he said to them, This is that which the LORD has said, To morrow is the rest of the holy sabbath to the LORD: bake that which you will bake to day, and seethe that you will seethe; and that which remains over lay up for you to be kept until the mornin
2. Mooseksen kirja 16:24 Ja he panivat sen talteen aamuun asti, niin kuin Mooses oli käskenyt; eikä se haissut eikä siihen tullut matoa.
Exodus 16:24 And they laid it up till the morning, as Moses bade: and it did not stink, neither was there any worm therein.
2. Mooseksen kirja 16:25 Ja Mooses sanoi: Syökää se tänä päivänä, sillä tänään on Herran sapatti; tänään ette löydä sitä pellolta.
Exodus 16:25 And Moses said, Eat that to day; for to day is a sabbath to the LORD: to day you shall not find it in the field.
2. Mooseksen kirja 16:26 Kuutena päivänä sinun on sitä kerättävä, mutta seitsemäntenä päivänä, joka on sapatti, sitä ei ole.
Exodus 16:26 Six days you shall gather it; but on the seventh day, which is the sabbath, in it there shall be none.
2. Mooseksen kirja 16:27 Ja seitsemäntenä päivänä jotkut kansasta menivät ulos kokoamaan, mutta he eivät löytäneet mitään.
Exodus 16:27 And it came to pass, that there went out some of the people on the seventh day for to gather, and they found none.
2. Mooseksen kirja 16:28 Ja Herra sanoi Moosekselle: Kuinka kauan te kieltäydytte noudattamasta minun käskyjäni ja lakejani?
Exodus 16:28 And the LORD said to Moses, How long refuse you to keep my commandments and my laws?
2. Mooseksen kirja 16:29 Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin, sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän; pysykää kukin paikallanne, älköönkä kukaan lähtekö paikaltaan seitsemäntenä päivänä.
Exodus 16:29 See, for that the LORD has given you the sabbath, therefore he gives you on the sixth day the bread of two days; abide you every man in his place, let no man go out of his place on the seventh day.
2. Mooseksen kirja 16:30 Niin kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä.
Exodus 16:30 So the people rested on the seventh day.
2. Mooseksen kirja 16:31 Ja Israelin heimo antoi sille nimen Manna; ja se oli valkoista korianterin siemenen kaltaista, ja sen maku oli kuin hunajalla tehdyt leivät.
Exodus 16:31 And the house of Israel called the name thereof Manna: and it was like coriander seed, white; and the taste of it was like wafers made with honey.
2. Mooseksen kirja 16:32 Ja Mooses sanoi: Näin Herra käskee: Täyttäkää sitä gomer, säilytettäväksi sukupolvelle sukupolvelle, että he näkisivät leivän, jolla minä ruokin teitä erämaassa, kun toin teidät pois Egyptin maasta.
Exodus 16:32 And Moses said, This is the thing which the LORD commands, Fill an omer of it to be kept for your generations; that they may see the bread with which I have fed you in the wilderness, when I brought you forth from the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 16:33 Ja Mooses sanoi Aaronille: Ota ruukku ja pane siihen gomer täysi mannaa ja aseta se Herran eteen säilytettäväksi sukupolvellenne.
Exodus 16:33 And Moses said to Aaron, Take a pot, and put an omer full of manna therein, and lay it up before the LORD, to be kept for your generations.
2. Mooseksen kirja 16:34 Niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut, niin Aaron asetti sen lain eteen säilytettäväksi.
Exodus 16:34 As the LORD commanded Moses, so Aaron laid it up before the Testimony, to be kept.
2. Mooseksen kirja 16:35 Ja israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, kunnes he tulivat asuttuun maahan; he söivät mannaa, kunnes he tulivat Kanaanin maan rajoille.
Exodus 16:35 And the children of Israel did eat manna forty years, until they came to a land inhabited; they did eat manna, until they came to the borders of the land of Canaan.
2. Mooseksen kirja 16:36 Omer on kymmenesosa eefaa.
Exodus 16:36 Now an omer is the tenth part of an ephah.
2. Mooseksen kirja 17:1 Ja koko Israelin lasten seurakunta lähti Siinin erämaasta matkoillensa Herran käskyn mukaan ja leiriytyi Refidimiin; eikä siellä ollut vettä kansalle juotavaksi.
Exodus 17:1 And all the congregation of the children of Israel journeyed from the wilderness of Sin, after their journeys, according to the commandment of the LORD, and pitched in Rephidim: and there was no water for the people to drink.
2. Mooseksen kirja 17:2 Miksi kansa riiteli Mooseksen kanssa ja sanoi: Antakaa meille vettä juodaksemme? Mooses sanoi heille: Miksi riitelette minun kanssani? Miksi kiusaatte Herraa?
Exodus 17:2 Why the people did chide with Moses, and said, Give us water that we may drink. And Moses said to them, Why chide you with me? why do you tempt the LORD?
2. Mooseksen kirja 17:3 Ja kansa janoi siellä vettä, ja kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: Miksi olet tuonut meidät Egyptistä kuolemaan janoon, meidät ja lapsemme ja karjamme?
Exodus 17:3 And the people thirsted there for water; and the people murmured against Moses, and said, Why is this that you have brought us up out of Egypt, to kill us and our children and our cattle with thirst?
2. Mooseksen kirja 17:4 Ja Mooses huusi Herran puoleen sanoen: Mitä minun pitää tekemän tälle kansalle? He ovat vähällä kivittää minut.
Exodus 17:4 And Moses cried to the LORD, saying, What shall I do to this people? they be almost ready to stone me.
2. Mooseksen kirja 17:5 Ja Herra sanoi Moosekselle: Mene kansan edellä ja ota mukaasi Israelin vanhimpia; ja ota käteesi sauvasi, jolla löit Niiliä, ja mene.
Exodus 17:5 And the LORD said to Moses, Go on before the people, and take with you of the elders of Israel; and your rod, with which you smote the river, take in your hand, and go.
2. Mooseksen kirja 17:6 Katso, minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Hoorebilla; lyö kalliota, ja siitä on kumpuava vettä, niin että kansa voi juoda. Ja Mooses teki niin Israelin vanhinten nähden.
Exodus 17:6 Behold, I will stand before you there on the rock in Horeb; and you shall smite the rock, and there shall come water out of it, that the people may drink. And Moses did so in the sight of the elders of Israel.
2. Mooseksen kirja 17:7 Ja hän antoi sille paikalle nimen Massa ja Meriba, koska israelilaiset riitelivät ja kiusasivat Herraa sanoen: Onko Herra meidän keskellämme vai ei?
Exodus 17:7 And he called the name of the place Massah, and Meribah, because of the chiding of the children of Israel, and because they tempted the LORD, saying, Is the LORD among us, or not?
2. Mooseksen kirja 17:8 Sitten tuli Amalek ja taisteli Israelia vastaan Refidimissä.
Exodus 17:8 Then came Amalek, and fought with Israel in Rephidim.
2. Mooseksen kirja 17:9 Ja Mooses sanoi Joosualle: Valitse meille miehiä ja mene ulos taistelemaan Amalekia vastaan. Huomenna minä seison kukkulan huipulla Jumalan sauva kädessäni.
Exodus 17:9 And Moses said to Joshua, Choose us out men, and go out, fight with Amalek: to morrow I will stand on the top of the hill with the rod of God in my hand.
2. Mooseksen kirja 17:10 Niin Joosua teki, niin kuin Mooses oli hänelle sanonut, ja taisteli Amalekia vastaan; ja Mooses, Aaron ja Huur nousivat kukkulan huipulle.
Exodus 17:10 So Joshua did as Moses had said to him, and fought with Amalek: and Moses, Aaron, and Hur went up to the top of the hill.
2. Mooseksen kirja 17:11 Ja tapahtui, että kun Mooses piti kätensä ylhäällä, Israel voitti; ja kun hän laski kätensä, Amalek voitti.
Exodus 17:11 And it came to pass, when Moses held up his hand, that Israel prevailed: and when he let down his hand, Amalek prevailed.
2. Mooseksen kirja 17:12 Mutta Mooseksen kädet olivat raskaat; ja he ottivat kiven ja panivat sen hänen allensa, ja hän istui sen päälle; ja Aaron ja Hur tukivat hänen käsiään, toinen toisella ja toinen toisella puolella; ja hänen kätensä pysyivät paikoillaan auringonlaskuun asti.
Exodus 17:12 But Moses hands were heavy; and they took a stone, and put it under him, and he sat thereon; and Aaron and Hur stayed up his hands, the one on the one side, and the other on the other side; and his hands were steady until the going down of the sun.
2. Mooseksen kirja 17:13 Ja Joosua löi Amalekin ja hänen kansansa miekan terällä häpeään.
Exodus 17:13 And Joshua discomfited Amalek and his people with the edge of the sword.
2. Mooseksen kirja 17:14 Ja Herra sanoi Moosekselle: Kirjoita tämä muistoksi kirjaan ja opettele se Joosuan kuullen, sillä minä pyyhin pois Amalekin muiston taivaan alta.
Exodus 17:14 And the LORD said to Moses, Write this for a memorial in a book, and rehearse it in the ears of Joshua: for I will utterly put out the remembrance of Amalek from under heaven.
2. Mooseksen kirja 17:15 Ja Mooses rakensi alttarin ja antoi sille nimen Jehova, Herra.
Exodus 17:15 And Moses built an altar, and called the name of it Jehovahnissi:
2. Mooseksen kirja 17:16 Sillä hän sanoi: Koska Herra on vannonut, että Herralla on sota Amalekia vastaan polvesta polveen.
Exodus 17:16 For he said, Because the LORD has sworn that the LORD will have war with Amalek from generation to generation.
2. Mooseksen kirja 18:1 Kun Midianin pappi Jetro, Mooseksen appi, kuuli kaikesta, mitä Jumala oli tehnyt Moosekselle ja kansalleen Israelille ja että Herra oli johdattanut Israelin pois Egyptistä,
Exodus 18:1 When Jethro, the priest of Midian, Moses’ father in law, heard of all that God had done for Moses, and for Israel his people, and that the LORD had brought Israel out of Egypt;
2. Mooseksen kirja 18:2 Silloin Jetro, Mooseksen appi, otti Sipporan, Mooseksen vaimon, jonka tämä oli lähettänyt takaisin,
Exodus 18:2 Then Jethro, Moses’ father in law, took Zipporah, Moses’ wife, after he had sent her back,
2. Mooseksen kirja 18:3 ja hänen kaksi poikaansa, joista toisen nimi oli Gersom, sillä hän sanoi: Minä olen ollut muukalainen vieraalla maalla,
Exodus 18:3 And her two sons; of which the name of the one was Gershom; for he said, I have been an alien in a strange land:
2. Mooseksen kirja 18:4 Ja toisen nimi oli Elieser, sillä hän sanoi: Isäni Jumala oli minun apuni ja pelasti minut faraon miekasta.
Exodus 18:4 And the name of the other was Eliezer; for the God of my father, said he, was my help, and delivered me from the sword of Pharaoh:
2. Mooseksen kirja 18:5 Ja Jetro, Mooseksen appi, tuli poikiensa ja vaimonsa kanssa Mooseksen luo erämaahan, jossa hän oli leiriytynyt Jumalan vuoren juurelle.
Exodus 18:5 And Jethro, Moses’ father in law, came with his sons and his wife to Moses into the wilderness, where he encamped at the mount of God:
2. Mooseksen kirja 18:6 Ja hän sanoi Moosekselle: Minä, sinun appesi Jetro, olen tullut sinun luoksesi, vaimosi ja hänen kaksi poikaansa hänen kanssaan.
Exodus 18:6 And he said to Moses, I your father in law Jethro am come to you, and your wife, and her two sons with her.
2. Mooseksen kirja 18:7 Ja Mooses meni ulos appeaan vastaan, kumarsi ja suuteli häntä; ja he kysyivät toisiltaan vointiaan, ja sitten he tulivat telttaan.
Exodus 18:7 And Moses went out to meet his father in law, and did obeisance, and kissed him; and they asked each other of their welfare; and they came into the tent.
2. Mooseksen kirja 18:8 Ja Mooses kertoi apelleen kaiken, mitä Herra oli tehnyt faraolle ja egyptiläisille Israelin tähden, ja kaiken sen vaivan, joka heitä oli kohdannut matkalla, ja kuinka Herra oli heidät pelastanut.
Exodus 18:8 And Moses told his father in law all that the LORD had done to Pharaoh and to the Egyptians for Israel’s sake, and all the travail that had come on them by the way, and how the LORD delivered them.
2. Mooseksen kirja 18:9 Ja Jetro iloitsi kaikesta siitä hyvyydestä, jonka Herra oli tehnyt Israelille, pelastamalla heidät egyptiläisten käsistä.
Exodus 18:9 And Jethro rejoiced for all the goodness which the LORD had done to Israel, whom he had delivered out of the hand of the Egyptians.
2. Mooseksen kirja 18:10 Ja Jetro sanoi: Kiitetty olkoon Herra, joka on pelastanut teidät egyptiläisten ja faraon käsistä, joka on pelastanut kansan egyptiläisten kädestä.
Exodus 18:10 And Jethro said, Blessed be the LORD, who has delivered you out of the hand of the Egyptians, and out of the hand of Pharaoh, who has delivered the people from under the hand of the Egyptians.
2. Mooseksen kirja 18:11 Nyt minä tiedän, että Herra on suurempi kaikkia jumalia, sillä siinä, missä he ylpeästi toimivat, hän oli heitä ylempi.
Exodus 18:11 Now I know that the LORD is greater than all gods: for in the thing wherein they dealt proudly he was above them.
2. Mooseksen kirja 18:12 Ja Jetro, Mooseksen appi, otti polttouhrin ja muita uhreja Jumalalle; ja Aaron ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat syömään leipää Mooseksen apen kanssa Jumalan edessä.
Exodus 18:12 And Jethro, Moses’ father in law, took a burnt offering and sacrifices for God: and Aaron came, and all the elders of Israel, to eat bread with Moses’ father in law before God.
2. Mooseksen kirja 18:13 Seuraavana päivänä Moses istui tuomitsemaan kansaa, ja kansa seisoi Mooseksen ympärillä aamusta iltaan asti.
Exodus 18:13 And it came to pass on the morrow, that Moses sat to judge the people: and the people stood by Moses from the morning to the evening.
2. Mooseksen kirja 18:14 Ja kun Mooseksen appi näki kaiken, mitä hän teki kansalle, hän sanoi: Mitä sinä teet kansalle? Miksi sinä istut yksin, ja kaikki kansa seisoo ympärilläsi aamusta iltaan?
Exodus 18:14 And when Moses’ father in law saw all that he did to the people, he said, What is this thing that you do to the people? why sit you yourself alone, and all the people stand by you from morning to even?
2. Mooseksen kirja 18:15 Ja Mooses sanoi apellensa: Kansa tulee minun luokseni kysymään neuvoa Jumalalta.
Exodus 18:15 And Moses said to his father in law, Because the people come to me to inquire of God:
2. Mooseksen kirja 18:16 Kun heillä on asiaansa, he tulevat minun luokseni; ja minä tuomitsen heidän välillään ja ilmoitan heille Jumalan säädökset ja lait.
Exodus 18:16 When they have a matter, they come to me; and I judge between one and another, and I do make them know the statutes of God, and his laws.
2. Mooseksen kirja 18:17 Ja Mooseksen appi sanoi hänelle: Se, mitä teet, ei ole hyvä.
Exodus 18:17 And Moses’ father in law said to him, The thing that you do is not good.
2. Mooseksen kirja 18:18 Sinä uuvut varmasti, sekä sinä että tämä kansa, joka on kanssasi, sillä tämä on sinulle liian raskas asia, etkä voi sitä yksin suorittaa.
Exodus 18:18 You will surely wear away, both you, and this people that is with you: for this thing is too heavy for you; you are not able to perform it yourself alone.
2. Mooseksen kirja 18:19 Kuule nyt minun ääntäni, minä annan sinulle neuvon, ja Jumala on sinun kanssasi. Ole sinä kansan puolella Jumalan puolella, että voisit saattaa asiat Jumalan eteen.
Exodus 18:19 Listen now to my voice, I will give you counsel, and God shall be with you: Be you for the people to God-ward, that you may bring the causes to God:
2. Mooseksen kirja 18:20 Ja sinun on opetettava heille säädökset ja lait ja osoitettava heille tie, jota heidän on vaellettava, ja työ, joka heidän on tehtävä.
Exodus 18:20 And you shall teach them ordinances and laws, and shall show them the way wherein they must walk, and the work that they must do.
2. Mooseksen kirja 18:21 Ja sinun on valittava koko kansasta kelvollisia miehiä, jotka pelkäävät Jumalaa, ovat totuudenmukaisia ja vihaavat ahneutta, ja aseta heidät heidän päälleen tuhansien, satojen, viidenkymmenten ja kymmenen hallitsijoiksi.
Exodus 18:21 Moreover you shall provide out of all the people able men, such as fear God, men of truth, hating covetousness; and place such over them, to be rulers of thousands, and rulers of hundreds, rulers of fifties, and rulers of tens:
2. Mooseksen kirja 18:22 Ja heidän on tuomittava kansaa kaikkina aikoina. Kaikki suuret asiat he tuokoot sinun eteesi, mutta kaikki pienet asiat he ratkaiskoot. Näin sinun on helpompi, ja he kantavat taakan kanssasi.
Exodus 18:22 And let them judge the people at all seasons: and it shall be, that every great matter they shall bring to you, but every small matter they shall judge: so shall it be easier for yourself, and they shall bear the burden with you.
2. Mooseksen kirja 18:23 Jos teet näin ja Jumala käskee sinua niin tekemään, niin sinä pystyt kestämään, ja kaikki tämä kansa pääsee myös menemään kotiinsa rauhassa.
Exodus 18:23 If you shall do this thing, and God command you so, then you shall be able to endure, and all this people shall also go to their place in peace.
2. Mooseksen kirja 18:24 Niin Mooses kuuli appensa ääntä ja teki kaiken, mitä tämä oli sanonut.
Exodus 18:24 So Moses listened to the voice of his father in law, and did all that he had said.
2. Mooseksen kirja 18:25 Ja Mooses valitsi kyvykkäitä miehiä koko Israelista ja teki heistä kansan päämiehiä, tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämiehiä.
Exodus 18:25 And Moses chose able men out of all Israel, and made them heads over the people, rulers of thousands, rulers of hundreds, rulers of fifties, and rulers of tens.
2. Mooseksen kirja 18:26 Ja he tuomitsivat kansaa kaikkina aikoina: vaikeat asiat he toivat Mooseksen eteen, mutta kaikki pienet asiat he ratkaisivat itse.
Exodus 18:26 And they judged the people at all seasons: the hard causes they brought to Moses, but every small matter they judged themselves.
2. Mooseksen kirja 18:27 Ja Mooses päästi appensa menemään, ja tämä meni omaan maahansa.
Exodus 18:27 And Moses let his father in law depart; and he went his way into his own land.
2. Mooseksen kirja 19:1 Kolmantena kuukautena, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, juuri sinä päivänä he tulivat Siinain erämaahan.
Exodus 19:1 In the third month, when the children of Israel were gone forth out of the land of Egypt, the same day came they into the wilderness of Sinai.
2. Mooseksen kirja 19:2 Sillä he olivat lähteneet Refidimistä ja tulleet Siinain erämaahan ja leiriytyneet erämaahan; ja siellä Israel leiriytyi vuoren juurelle.
Exodus 19:2 For they were departed from Rephidim, and were come to the desert of Sinai, and had pitched in the wilderness; and there Israel camped before the mount.
2. Mooseksen kirja 19:3 Ja Mooses nousi Jumalan luo, ja Herra huusi häntä vuorelta sanoen: Näin sinun on sanottava Jaakobin heimolle ja ilmoitettava israelilaisille:
Exodus 19:3 And Moses went up to God, and the LORD called to him out of the mountain, saying, Thus shall you say to the house of Jacob, and tell the children of Israel;
2. Mooseksen kirja 19:4 Te olette nähneet, mitä minä tein egyptiläisille, kuinka minä kannoin teitä kotkan siivillä ja toin teidät luokseni.
Exodus 19:4 You have seen what I did to the Egyptians, and how I bore you on eagles’ wings, and brought you to myself.
2. Mooseksen kirja 19:5 Jos te siis kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te tulette olemaan minulle omaisuutta kaikkien kansojen joukossa, sillä koko maa on minun.
Exodus 19:5 Now therefore, if you will obey my voice indeed, and keep my covenant, then you shall be a peculiar treasure to me above all people: for all the earth is mine:
2. Mooseksen kirja 19:6 Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa. Nämä ovat ne sanat, jotka sinun on puhuttava israelilaisille.
Exodus 19:6 And you shall be to me a kingdom of priests, and an holy nation. These are the words which you shall speak to the children of Israel.
2. Mooseksen kirja 19:7 Niin Mooses tuli ja kutsui kokoon kansan vanhimmat ja pani heidän eteensä kaikki ne sanat, jotka Herra oli hänen käskenyt puhua.
Exodus 19:7 And Moses came and called for the elders of the people, and laid before their faces all these words which the LORD commanded him.
2. Mooseksen kirja 19:8 Ja kaikki kansa vastasi yhdessä ja sanoi: Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme. Ja Mooses palautti kansan sanat Herralle.
Exodus 19:8 And all the people answered together, and said, All that the LORD has spoken we will do. And Moses returned the words of the people to the LORD.
2. Mooseksen kirja 19:9 Ja Herra sanoi Moosekselle: Katso, minä tulen sinun luoksesi paksussa pilvessä, että kansa kuulisi, kun minä puhun sinun kanssasi, ja uskoisi sinuun ikuisesti. Ja Mooses kertoi kansan sanat Herralle.
Exodus 19:9 And the LORD said to Moses, See, I come to you in a thick cloud, that the people may hear when I speak with you, and believe you for ever. And Moses told the words of the people to the LORD.
2. Mooseksen kirja 19:10 Ja Herra sanoi Moosekselle: Mene kansan luo ja pyhitä heidät tänään ja huomenna, ja peskööt he vaatteensa,
Exodus 19:10 And the LORD said to Moses, Go to the people, and sanctify them to day and to morrow, and let them wash their clothes,
2. Mooseksen kirja 19:11 Ja olkaa valmiina kolmantena päivänä, sillä kolmantena päivänä Herra laskeutuu kaiken kansan nähden Siinainvuorelle.
Exodus 19:11 And be ready against the third day: for the third day the LORD will come down in the sight of all the people on mount Sinai.
2. Mooseksen kirja 19:12 Ja sinun on asetettava raja kansalle ympärilläsi sanoen: 'Varokaa, ettette nouse vuorelle älkääkä koskeko sen reunaan; jokainen, joka koskee vuoreen, on totisesti kuolemalla rangaistava.'
Exodus 19:12 And you shall set bounds to the people round about, saying, Take heed to yourselves, that you go not up into the mount, or touch the border of it: whoever touches the mount shall be surely put to death:
2. Mooseksen kirja 19:13 Älköön kukaan käsi sitä koskeko, vaan hänet kivitettäköön tai ammuttakoon lävitse; olkoon se eläin tai ihminen, se ei jää eloon. Kun pitkä pasuuna soi, heidän on tultava vuorelle.
Exodus 19:13 There shall not an hand touch it, but he shall surely be stoned, or shot through; whether it be beast or man, it shall not live: when the trumpet sounds long, they shall come up to the mount.
2. Mooseksen kirja 19:14 Ja Mooses astui alas vuorelta kansan luo ja pyhitti kansan, ja he pesivät vaatteensa.
Exodus 19:14 And Moses went down from the mount to the people, and sanctified the people; and they washed their clothes.
2. Mooseksen kirja 19:15 Ja hän sanoi kansalle: Olkaa valmiit kolmantena päivänä: älkää tulko vaimojenne kimppuun.
Exodus 19:15 And he said to the people, Be ready against the third day: come not at your wives.
2. Mooseksen kirja 19:16 Kolmantena päivänä, aamun koittaessa, alkoi jylinää ja salamointia, ja vuoren ylle laskeutui paksu pilvi, ja pasuunan ääni kuului ylen kovana, niin että kaikki leirissä oleva kansa vapisi.
Exodus 19:16 And it came to pass on the third day in the morning, that there were thunders and lightning, and a thick cloud on the mount, and the voice of the trumpet exceeding loud; so that all the people that was in the camp trembled.
2. Mooseksen kirja 19:17 Ja Mooses vei kansan leiristä ulos Jumalaa vastaan, ja he seisoivat vuoren juurella.
Exodus 19:17 And Moses brought forth the people out of the camp to meet with God; and they stood at the nether part of the mount.
2. Mooseksen kirja 19:18 Ja koko Siinainvuori oli savun peitossa, sillä Herra laskeutui sille tulessa; ja sen savu nousi kuin pätsin savu, ja koko vuori järisi suuresti.
Exodus 19:18 And mount Sinai was altogether on a smoke, because the LORD descended on it in fire: and the smoke thereof ascended as the smoke of a furnace, and the whole mount quaked greatly.
2. Mooseksen kirja 19:19 Ja kun pasuunan ääni pitkäksi ja voimistui voimistumistaan, Mooses puhui, ja Jumala vastasi hänelle äänellä.
Exodus 19:19 And when the voice of the trumpet sounded long, and waxed louder and louder, Moses spoke, and God answered him by a voice.
2. Mooseksen kirja 19:20 Ja Herra laskeutui Siinainvuorelle, vuoren huipulle; ja Herra kutsui Mooseksen vuoren huipulle, ja Mooses nousi sinne.
Exodus 19:20 And the LORD came down on mount Sinai, on the top of the mount: and the LORD called Moses up to the top of the mount; and Moses went up.
2. Mooseksen kirja 19:21 Ja Herra sanoi Moosekselle: Mene alas ja varoita kansaa, etteivät he murtautuisi Herran luo katsomaan häntä, sillä silloin monet heistä hukkuisivat.
Exodus 19:21 And the LORD said to Moses, Go down, charge the people, lest they break through to the LORD to gaze, and many of them perish.
2. Mooseksen kirja 19:22 Ja papitkin, jotka lähestyvät Herraa, pyhittäkööt itsensä, ettei Herra heitä tuhoaisi.
Exodus 19:22 And let the priests also, which come near to the LORD, sanctify themselves, lest the LORD break forth on them.
2. Mooseksen kirja 19:23 Ja Mooses sanoi Herralle: Kansa ei voi nousta Siinain vuorelle, sillä sinä käskit meitä sanoen: 'Merkitse raja vuoren ympärille ja pyhitä se'.
Exodus 19:23 And Moses said to the LORD, The people cannot come up to mount Sinai: for you charged us, saying, Set bounds about the mount, and sanctify it.
2. Mooseksen kirja 19:24 Ja Herra sanoi hänelle: Mene alas ja tule ylös, sinä ja Aaron sinun kanssasi. Mutta papit ja kansa älkööt murtautuko ylös Herran luo, ettei hän heitä tuhoaisi.
Exodus 19:24 And the LORD said to him, Away, get you down, and you shall come up, you, and Aaron with you: but let not the priests and the people break through to come up to the LORD, lest he break forth on them.
2. Mooseksen kirja 19:25 Niin Mooses meni alas kansan luo ja puhui heille.
Exodus 19:25 So Moses went down to the people, and spoke to them.
2. Mooseksen kirja 20:1 Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat sanoen:
Exodus 20:1 And God spoke all these words, saying,
2. Mooseksen kirja 20:2 Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
Exodus 20:2 I am the LORD your God, which have brought you out of the land of Egypt, out of the house of bondage.
2. Mooseksen kirja 20:3 Sinulla ei saa olla muita jumalia minun rinnallani.
Exodus 20:3 You shall have no other gods before me.
2. Mooseksen kirja 20:4 Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa mistään, mikä on ylhäällä taivaassa, äläkä alhaalla maan päällä äläkä maan alla vesissä.
Exodus 20:4 You shall not make to you any graven image, or any likeness of any thing that is in heaven above, or that is in the earth beneath, or that is in the water under the earth.
2. Mooseksen kirja 20:5 Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat.
Exodus 20:5 You shall not bow down yourself to them, nor serve them: for I the LORD your God am a jealous God, visiting the iniquity of the fathers on the children to the third and fourth generation of them that hate me;
2. Mooseksen kirja 20:6 Ja osoitan armoa tuhansille niille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
Exodus 20:6 And showing mercy to thousands of them that love me, and keep my commandments.
2. Mooseksen kirja 20:7 Älä käytä Herran, Jumalasi, nimeä turhaan, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää hänen nimeään turhaan.
Exodus 20:7 You shall not take the name of the LORD your God in vain; for the LORD will not hold him guiltless that takes his name in vain.
2. Mooseksen kirja 20:8 Muista pitää lepopäivä pyhänä.
Exodus 20:8 Remember the sabbath day, to keep it holy.
2. Mooseksen kirja 20:9 Kuusi päivää sinun pitää työtä tekemän ja kaikki työsi hoitaman:
Exodus 20:9 Six days shall you labor, and do all your work:
2. Mooseksen kirja 20:10 Mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä tee mitään askareita, älä sinä äläkä poikasi äläkä tyttäresi, palvelijasi äläkä palvelijattaresi äläkä juhtasi äläkä muukalainen, joka on porttiesi sisäpuolella.
Exodus 20:10 But the seventh day is the sabbath of the LORD your God: in it you shall not do any work, you, nor your son, nor your daughter, your manservant, nor your maidservant, nor your cattle, nor your stranger that is within your gates:
2. Mooseksen kirja 20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
Exodus 20:11 For in six days the LORD made heaven and earth, the sea, and all that in them is, and rested the seventh day: why the LORD blessed the sabbath day, and hallowed it.
2. Mooseksen kirja 20:12 Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Exodus 20:12 Honor your father and your mother: that your days may be long on the land which the LORD your God gives you.
2. Mooseksen kirja 20:13 Et saa tappaa.
Exodus 20:13 You shall not kill.
2. Mooseksen kirja 20:14 Älä tee aviorikosta.
Exodus 20:14 You shall not commit adultery.
2. Mooseksen kirja 20:15 Älä varasta.
Exodus 20:15 You shall not steal.
2. Mooseksen kirja 20:16 Älä todista väärällä todistuksella lähimmäistäsi vastaan.
Exodus 20:16 You shall not bear false witness against your neighbor.
2. Mooseksen kirja 20:17 Älä himoitse lähimmäisesi taloa, äläkä himoitse lähimmäisesi vaimoa, älä palvelijaa, älä palvelijatarta, älä härkää, älä aasi, äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.
Exodus 20:17 You shall not covet your neighbor’s house, you shall not covet your neighbor’s wife, nor his manservant, nor his maidservant, nor his ox, nor his ass, nor any thing that is your neighbor’s.
2. Mooseksen kirja 20:18 Ja kaikki kansa näki jylinän, salamoinnin, pasuunan jylinän ja vuoren savuavan. Kun kansa sen näki, he lähtivät liikkeelle ja seisoivat taampana.
Exodus 20:18 And all the people saw the thunder, and the lightning, and the noise of the trumpet, and the mountain smoking: and when the people saw it, they removed, and stood afar off.
2. Mooseksen kirja 20:19 Ja he sanoivat Moosekselle: Puhu sinä meidän kanssamme, niin me kuulemme; mutta älköön Jumala puhuko meidän kanssamme, ettemme kuolisi.
Exodus 20:19 And they said to Moses, Speak you with us, and we will hear: but let not God speak with us, lest we die.
2. Mooseksen kirja 20:20 Ja Mooses sanoi kansalle: Älkää pelätkö, sillä Jumala on tullut koettelemaan teitä, että hänen pelkonsa olisi teidän edessänne, ettette syntiä tekisi.
Exodus 20:20 And Moses said to the people, Fear not: for God is come to prove you, and that his fear may be before your faces, that you sin not.
2. Mooseksen kirja 20:21 Ja kansa seisoi taampana, ja Mooses lähestyi synkkää pimeyttä, jossa Jumala oli.
Exodus 20:21 And the people stood afar off, and Moses drew near to the thick darkness where God was.
2. Mooseksen kirja 20:22 Ja Herra sanoi Moosekselle: Näin sinun on sanottava israelilaisille: 'Te olette nähneet, että minä olen puhunut teidän kanssanne taivaasta.'
Exodus 20:22 And the LORD said to Moses, Thus you shall say to the children of Israel, You have seen that I have talked with you from heaven.
2. Mooseksen kirja 20:23 Älä tee minun rinnalleni hopeisia jumalia äläkä tee itsellesi kultaisia jumalia.
Exodus 20:23 You shall not make with me gods of silver, neither shall you make to you gods of gold.
2. Mooseksen kirja 20:24 Tee minulle maasta alttari ja uhraa sillä polttouhrisi ja yhteysuhrisi, lampaasi ja härkäsi. Kaikissa paikoissa, joissa minä nimeni muistan, minä tulen sinun luoksesi ja siunaan sinua.
Exodus 20:24 An altar of earth you shall make to me, and shall sacrifice thereon your burnt offerings, and your peace offerings, your sheep, and your oxen: in all places where I record my name I will come to you, and I will bless you.
2. Mooseksen kirja 20:25 Ja jos sinä teet minulle kivialttarin, älä rakenna sitä hakatusta kivestä, sillä jos kosket siihen työkalullasi, olet sen saastuttanut.
Exodus 20:25 And if you will make me an altar of stone, you shall not build it of hewn stone: for if you lift up your tool on it, you have polluted it.
2. Mooseksen kirja 20:26 Äläkä mene portaita pitkin minun alttarilleni, ettei alastomuuttasi siellä paljasteta.
Exodus 20:26 Neither shall you go up by steps to my altar, that your nakedness be not discovered thereon.
2. Mooseksen kirja 21:1 Nämä ovat ne tuomiot, jotka sinun on asetettava heidän eteensä.
Exodus 21:1 Now these are the judgments which you shall set before them.
2. Mooseksen kirja 21:2 Jos ostat heprealaisen orjan, hänen on palveltava kuusi vuotta, ja seitsemäntenä hän pääsee vapaaksi ilmaiseksi.
Exodus 21:2 If you buy an Hebrew servant, six years he shall serve: and in the seventh he shall go out free for nothing.
2. Mooseksen kirja 21:3 Jos hän on tullut yksin, hän saa mennä yksin; jos hän on naimisissa, hänen vaimonsa saa mennä hänen kanssaan.
Exodus 21:3 If he came in by himself, he shall go out by himself: if he were married, then his wife shall go out with him.
2. Mooseksen kirja 21:4 Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon, ja tämä on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, vaimo lapsineen olkoon hänen isäntiensä, ja hän menköön pois yksinään.
Exodus 21:4 If his master have given him a wife, and she have born him sons or daughters; the wife and her children shall be her master’s, and he shall go out by himself.
2. Mooseksen kirja 21:5 Ja jos palvelija sanoo suoraan: 'Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani', en minä tahdo mennä vapaaksi,
Exodus 21:5 And if the servant shall plainly say, I love my master, my wife, and my children; I will not go out free:
2. Mooseksen kirja 21:6 Silloin hänen isäntänsä vieköön hänet tuomareiden eteen; hän vieköön hänet myös oven tai ovenpielen luo; ja hänen isäntänsä lävistäköön hänen korvansa naskalilla; ja hän palvelkoon häntä ikuisesti.
Exodus 21:6 Then his master shall bring him to the judges; he shall also bring him to the door, or to the door post; and his master shall bore his ear through with an awl; and he shall serve him for ever.
2. Mooseksen kirja 21:7 Ja jos mies myy tyttärensä orjattareksi, tämä ei saa lähteä niin kuin miesorjat.
Exodus 21:7 And if a man sell his daughter to be a maidservant, she shall not go out as the menservants do.
2. Mooseksen kirja 21:8 Jos hän ei miellytä isäntäänsä, joka on kihlannut hänet itselleen, tämä lunaskoon hänet. Myydä häntä vieraalle kansalle hänellä ei ole valtaa, koska hän on kohdellut häntä petollisesti.
Exodus 21:8 If she please not her master, who has betrothed her to himself, then shall he let her be redeemed: to sell her to a strange nation he shall have no power, seeing he has dealt deceitfully with her.
2. Mooseksen kirja 21:9 Ja jos hän on kihlannut hänet pojalleen, hänen tulee kohdella häntä tyttärien tavoin.
Exodus 21:9 And if he have betrothed her to his son, he shall deal with her after the manner of daughters.
2. Mooseksen kirja 21:10 Jos hän ottaa itselleen toisen vaimon, älköön tämän ruoka, vaatteet ja aviovelvollisuudet vähennettäkö.
Exodus 21:10 If he take him another wife; her food, her raiment, and her duty of marriage, shall he not diminish.
2. Mooseksen kirja 21:11 Ja jos hän ei tee hänelle näitä kolmea, niin hän pääsee vapaaksi ilman rahaa.
Exodus 21:11 And if he do not these three to her, then shall she go out free without money.
2. Mooseksen kirja 21:12 Joka lyö ihmistä niin, että tämä kuolee, se rangaistakoon totisesti kuolemalla.
Exodus 21:12 He that smites a man, so that he die, shall be surely put to death.
2. Mooseksen kirja 21:13 Ja jos mies ei väijy, vaan Jumala antaa hänet hänen käsiinsä, niin minä määrään teille paikan, johon hän voi paeta.
Exodus 21:13 And if a man lie not in wait, but God deliver him into his hand; then I will appoint you a place where he shall flee.
2. Mooseksen kirja 21:14 Mutta jos joku hyökkää röyhkeästi lähimmäisensä kimppuun surmatakseen hänet kavaluudella, ota hänet pois minun alttariltani, että hän kuolisi.
Exodus 21:14 But if a man come presumptuously on his neighbor, to slay him with guile; you shall take him from my altar, that he may die.
2. Mooseksen kirja 21:15 Ja joka lyö isäänsä tai äitiään, se rangaistakoon kuolemalla.
Exodus 21:15 And he that smites his father, or his mother, shall be surely put to death.
2. Mooseksen kirja 21:16 Ja joka varastaa ihmisen ja myy hänet, tai jos hänet tavataan hänen käsistään, hänet rangaistaan varmasti kuolemalla.
Exodus 21:16 And he that steals a man, and sells him, or if he be found in his hand, he shall surely be put to death.
2. Mooseksen kirja 21:17 Ja joka isäänsä tai äitiään kiroaa, se rangaistakoon kuolemalla.
Exodus 21:17 And he that curses his father, or his mother, shall surely be put to death.
2. Mooseksen kirja 21:18 Ja jos miehet riitelevät keskenään ja toinen lyö toista kivellä tai nyrkillä, eikä tämä kuole, vaan pysyy vuoteessaan,
Exodus 21:18 And if men strive together, and one smite another with a stone, or with his fist, and he die not, but keeps his bed:
2. Mooseksen kirja 21:19 Jos hän nousee ylös ja kävelee sauvansa varassa, niin lyöjä on viaton; hän ainoastaan korvaa hänen ajanhukan ja huolehtii hänen täydellisestä paranemisestaan.
Exodus 21:19 If he rise again, and walk abroad on his staff, then shall he that smote him be quit: only he shall pay for the loss of his time, and shall cause him to be thoroughly healed.
2. Mooseksen kirja 21:20 Ja jos joku lyö palvelijaansa tai palvelijattartaan kepillä, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, häntä rangaistaan varmasti.
Exodus 21:20 And if a man smite his servant, or his maid, with a rod, and he die under his hand; he shall be surely punished.
2. Mooseksen kirja 21:21 Mutta jos hän jatkaa vielä päivän tai kaksi, häntä ei rangaista, sillä hän on hänen omaisuutensa.
Exodus 21:21 Notwithstanding, if he continue a day or two, he shall not be punished: for he is his money.
2. Mooseksen kirja 21:22 Jos miehet riitelevät ja vahingoittavat raskaana olevaa naista, niin että hänen hedelmänsä loppuu, eikä kuitenkaan tapahdu vahinkoa, miestä rangaistaan varmasti sen mukaan, mitä naisen mies hänelle määrää, ja hänen on maksettava tuomarin päätöksellä.
Exodus 21:22 If men strive, and hurt a woman with child, so that her fruit depart from her, and yet no mischief follow: he shall be surely punished, according as the woman’s husband will lay on him; and he shall pay as the judges determine.
2. Mooseksen kirja 21:23 Ja jos tapahtuu vahinkoa, niin annat hengen hengestä,
Exodus 21:23 And if any mischief follow, then you shall give life for life,
2. Mooseksen kirja 21:24 Silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,
Exodus 21:24 Eye for eye, tooth for tooth, hand for hand, foot for foot,
2. Mooseksen kirja 21:25 Polttava polttavasta, haava haavasta, raita raidasta.
Exodus 21:25 Burning for burning, wound for wound, stripe for stripe.
2. Mooseksen kirja 21:26 Ja jos joku lyö palvelijaansa tai palvelijattarensa silmään, niin että se turmeltuu, hänen on päästävä hänet menemään hänen silmänsä tähden.
Exodus 21:26 And if a man smite the eye of his servant, or the eye of his maid, that it perish; he shall let him go free for his eye’s sake.
2. Mooseksen kirja 21:27 Ja jos hän lyö palvelijaltaan tai palvelijattarelta hampaan irti, hänen on päästävä hänet vapaaksi hampaiden tähden.
Exodus 21:27 And if he smite out his manservant’s tooth, or his maidservant’s tooth; he shall let him go free for his tooth’s sake.
2. Mooseksen kirja 21:28 Jos härkä puskee miehen tai naisen kuolemaan, niin härkä kivitettäköön, eikä sen lihaa saa syödä; mutta härän omistaja olkoon vapaa syyllisyydestä.
Exodus 21:28 If an ox gore a man or a woman, that they die: then the ox shall be surely stoned, and his flesh shall not be eaten; but the owner of the ox shall be quit.
2. Mooseksen kirja 21:29 Mutta jos härkä ennenkin on törmännyt sarvellaan ja siitä on todistettu sen omistajalle, eikä tämä ole pitänyt sitä sisällä, vaan se on tappanut miehen tai naisen, niin härkä kivitettäköön, ja myös sen omistaja on surmattava.
Exodus 21:29 But if the ox were wont to push with his horn in time past, and it has been testified to his owner, and he has not kept him in, but that he has killed a man or a woman; the ox shall be stoned, and his owner also shall be put to death.
2. Mooseksen kirja 21:30 Jos hänelle määrätään rahasumma, hänen on annettava henkensä lunnaiksi se, mikä hänelle määrätään.
Exodus 21:30 If there be laid on him a sum of money, then he shall give for the ransom of his life whatever is laid on him.
2. Mooseksen kirja 21:31 Olipa hän sitten puskenut pojan tai tyttären, hänelle tehdään tämän tuomion mukaan.
Exodus 21:31 Whether he have gored a son, or have gored a daughter, according to this judgment shall it be done to him.
2. Mooseksen kirja 21:32 Jos härkä työntää palvelijan tai palvelijattaren, hänen on annettava heidän isännälleen kolmekymmentä hopeasekeliä, ja härkä on kivitettävä.
Exodus 21:32 If the ox shall push a manservant or a maidservant; he shall give to their master thirty shekels of silver, and the ox shall be stoned.
2. Mooseksen kirja 21:33 Ja jos joku avaa kuopan tai kaivaa kuopan eikä peitä sitä, ja härkä tai aasi putoaa siihen,
Exodus 21:33 And if a man shall open a pit, or if a man shall dig a pit, and not cover it, and an ox or an ass fall therein;
2. Mooseksen kirja 21:34 Kuopan omistajan on korvattava se ja annettava rahat kuopan omistajalle, ja kuollut eläin on oleva hänen.
Exodus 21:34 The owner of the pit shall make it good, and give money to the owner of them; and the dead beast shall be his.
2. Mooseksen kirja 21:35 Ja jos jonkun härkä vahingoittaa toista, niin että tämä kuolee, niin heidän on myytävä elävä härkä ja jaettava sen hinta; ja myös kuollut härkä on jaettava.
Exodus 21:35 And if one man’s ox hurt another’s, that he die; then they shall sell the live ox, and divide the money of it; and the dead ox also they shall divide.
2. Mooseksen kirja 21:36 Tai jos tiedetään, että härkä on ennenkin puskenut, eikä sen omistaja ole sitä pitänyt sisällä, niin hänen on maksettava härkä härjästä, ja kuollut on oleva hänen omansa.
Exodus 21:36 Or if it be known that the ox has used to push in time past, and his owner has not kept him in; he shall surely pay ox for ox; and the dead shall be his own.
2. Mooseksen kirja 22:1 Jos joku varastaa härän tai lampaan ja teurastaa tai myy sen, hänen tulee antaa viisi härkää yhdestä härästä ja neljä lammasta yhdestä lampaasta.
Exodus 22:1 If a man shall steal an ox, or a sheep, and kill it, or sell it; he shall restore five oxen for an ox, and four sheep for a sheep.
2. Mooseksen kirja 22:2 Jos varas tavataan murtautumasta sisään ja lyödään kuolemalla, hänen verivelkaansa ei vuodateta.
Exodus 22:2 If a thief be found breaking up, and be smitten that he die, there shall no blood be shed for him.
2. Mooseksen kirja 22:3 Jos aurinko nousee hänen ylitseen, on hänen vuodatettava veri, sillä hänen on korvattava kaikki vahingot; jos hänellä ei ole mitään, hänet myydään varkaudestaan.
Exodus 22:3 If the sun be risen on him, there shall be blood shed for him; for he should make full restitution; if he have nothing, then he shall be sold for his theft.
2. Mooseksen kirja 22:4 Jos varastettu eläin, olipa se härkä tai aasi tai lammas, löydetään elävänä hänen kädestään, hänen on korvattava kaksinkertaisesti.
Exodus 22:4 If the theft be certainly found in his hand alive, whether it be ox, or ass, or sheep; he shall restore double.
2. Mooseksen kirja 22:5 Jos mies syöttää pellon tai viinitarhan ja panee sinne karjansa ja laitumelle toisen pellolla, niin hänen on korvattava vahingot oman peltonsa ja oman viinitarhansa parhaasta viljasta.
Exodus 22:5 If a man shall cause a field or vineyard to be eaten, and shall put in his beast, and shall feed in another man’s field; of the best of his own field, and of the best of his own vineyard, shall he make restitution.
2. Mooseksen kirja 22:6 Jos tuli syttyy ja tarttuu orjantappuraan, niin että se kuluttaa viljakasat tai viljan tai pellon, niin tulen sytyttäjä on varmasti korvattava vahingot.
Exodus 22:6 If fire break out, and catch in thorns, so that the stacks of corn, or the standing corn, or the field, be consumed therewith; he that kindled the fire shall surely make restitution.
2. Mooseksen kirja 22:7 Jos joku antaa lähimmäiselleen rahaa tai muuta säilytettävää ja se varastetaan hänen talostaan, niin jos varas löydetään, hänen on maksettava kaksinkertaisesti.
Exodus 22:7 If a man shall deliver to his neighbor money or stuff to keep, and it be stolen out of the man’s house; if the thief be found, let him pay double.
2. Mooseksen kirja 22:8 Jos varasta ei löydetä, talon isäntä tuodaan tuomareiden eteen, että nähdään, onko hän kahlannut lähimmäisensä tavaroihin.
Exodus 22:8 If the thief be not found, then the master of the house shall be brought to the judges, to see whether he have put his hand to his neighbor’s goods.
2. Mooseksen kirja 22:9 Kaikenlaisista rikkomuksista, olipa kyse härästä, aasista, lampaista, vaatteista tai mistä tahansa kadonneesta esineestä, jonka toinen väittää olevan hänen omaansa, molempien osapuolten asia tulee tuomareiden eteen; ja kenet tuomarit tuomitsevat, sen on maksettava.
Exodus 22:9 For all manner of trespass, whether it be for ox, for ass, for sheep, for raiment, or for any manner of lost thing which another challenges to be his, the cause of both parties shall come before the judges; and whom the judges shall condemn, he shall pay
2. Mooseksen kirja 22:10 Jos joku antaa lähimmäiselleen aasin tai härän tai lampaan tai minkä tahansa eläimen säilytettäväksi ja se kuolee tai vahingoittuu tai ajetaan pois kenenkään näkemättä,
Exodus 22:10 If a man deliver to his neighbor an ass, or an ox, or a sheep, or any beast, to keep; and it die, or be hurt, or driven away, no man seeing it:
2. Mooseksen kirja 22:11 Silloin heidän molempien välillä on Herran vala, ettei hän ole koskenut lähimmäisensä tavaraan; sen omistajan on otettava se vastaan eikä korvattava sitä.
Exodus 22:11 Then shall an oath of the LORD be between them both, that he has not put his hand to his neighbor’s goods; and the owner of it shall accept thereof, and he shall not make it good.
2. Mooseksen kirja 22:12 Ja jos se varastetaan häneltä, hänen on korvattava sen omistajalle.
Exodus 22:12 And if it be stolen from him, he shall make restitution to the owner thereof.
2. Mooseksen kirja 22:13 Jos se on revitty kappaleiksi, niin tuokoon se todistajaksi, eikä hänen tarvitse korvata revittyä.
Exodus 22:13 If it be torn in pieces, then let him bring it for witness, and he shall not make good that which was torn.
2. Mooseksen kirja 22:14 Ja jos joku lainaa jotakin lähimmäiseltään ja se vahingoittuu tai kuolee, eikä sen omistaja ole sen mukana, niin hänen on korvattava se.
Exodus 22:14 And if a man borrow ought of his neighbor, and it be hurt, or die, the owner thereof being not with it, he shall surely make it good.
2. Mooseksen kirja 22:15 Mutta jos sen omistaja on sen mukana, ei hänen tarvitse korvata sitä; jos se on vuokrattu, hän on sen palkaksi saanut.
Exodus 22:15 But if the owner thereof be with it, he shall not make it good: if it be an hired thing, it came for his hire.
2. Mooseksen kirja 22:16 Ja jos mies viekoittelee neiton, joka ei ole kihloissa, ja makaa hänen kanssaan, hänen on ehdottomasti annettava hänet vaimokseen.
Exodus 22:16 And if a man entice a maid that is not betrothed, and lie with her, he shall surely endow her to be his wife.
2. Mooseksen kirja 22:17 Jos hänen isänsä kieltäytyy antamasta häntä hänelle, hänen on maksettava neitsyiden myötäjäisosuuden mukainen summa.
Exodus 22:17 If her father utterly refuse to give her to him, he shall pay money according to the dowry of virgins.
2. Mooseksen kirja 22:18 Et saa antaa noidan elää.
Exodus 22:18 You shall not suffer a witch to live.
2. Mooseksen kirja 22:19 Joka makaa eläimen kanssa, se rangaistakoon kuolemalla.
Exodus 22:19 Whoever lies with a beast shall surely be put to death.
2. Mooseksen kirja 22:20 Joka uhraa muille jumalille kuin ainoastaan Herralle, hänet tuhottakoon kokonaan.
Exodus 22:20 He that sacrifices to any god, save to the LORD only, he shall be utterly destroyed.
2. Mooseksen kirja 22:21 Älä sorra äläkä ahdistele muukalaista, sillä te itse olitte muukalaisia Egyptin maassa.
Exodus 22:21 You shall neither vex a stranger, nor oppress him: for you were strangers in the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 22:22 Älä sorra leskeä tai isätöntä lasta.
Exodus 22:22 You shall not afflict any widow, or fatherless child.
2. Mooseksen kirja 22:23 Jos sinä heitä jollain tavalla ahdistat ja he huutavat minua avuksi, minä kuulen heidän huutonsa;
Exodus 22:23 If you afflict them in any wise, and they cry at all to me, I will surely hear their cry;
2. Mooseksen kirja 22:24 Ja minun vihani syttyy, ja minä tapan teidät miekalla; ja vaimonne tulevat leskiksi ja lapsenne isättömiksi.
Exodus 22:24 And my wrath shall wax hot, and I will kill you with the sword; and your wives shall be widows, and your children fatherless.
2. Mooseksen kirja 22:25 Jos lainaat rahaa jollekulle minun kansastani olevalle köyhälle, älä ole hänelle koronkiskoja äläkä peri häneltä korkoa.
Exodus 22:25 If you lend money to any of my people that is poor by you, you shall not be to him as an usurer, neither shall you lay on him usury.
2. Mooseksen kirja 22:26 Jos otat lähimmäisesi vaatteet pantiksi, anna ne hänelle takaisin auringonlaskuun mennessä.
Exodus 22:26 If you at all take your neighbor’s raiment to pledge, you shall deliver it to him by that the sun goes down:
2. Mooseksen kirja 22:27 Sillä se on hänen ainoa peitteensä, hänen ihonsa peittävä vaatteensa. Missä hän nukkuu? Ja kun hän huutaa minulle, minä kuulen; sillä minä olen armollinen.
Exodus 22:27 For that is his covering only, it is his raiment for his skin: wherein shall he sleep? and it shall come to pass, when he cries to me, that I will hear; for I am gracious.
2. Mooseksen kirja 22:28 Älä herjaa jumalia äläkä kiroa kansasi hallitsijaa.
Exodus 22:28 You shall not revile the gods, nor curse the ruler of your people.
2. Mooseksen kirja 22:29 Älä viivyttele uhraamalla ensimmäisiä kypsistä hedelmistäsi ja juomistasi; anna minulle poikiesi esikoinen.
Exodus 22:29 You shall not delay to offer the first of your ripe fruits, and of your liquors: the firstborn of your sons shall you give to me.
2. Mooseksen kirja 22:30 Samoin sinun on tehtävä härkäsi ja lampaasi kanssa: seitsemän päivää se olkoon emänsä luona, kahdeksantena päivänä sinun on annettava se minulle.
Exodus 22:30 Likewise shall you do with your oxen, and with your sheep: seven days it shall be with his dam; on the eighth day you shall give it me.
2. Mooseksen kirja 22:31 Ja teidän tulee olla minulle pyhiä miehiä: älkää syökö mitään kedolla raadeltua lihaa; heittäkää se koirille.
Exodus 22:31 And you shall be holy men to me: neither shall you eat any flesh that is torn of beasts in the field; you shall cast it to the dogs.
2. Mooseksen kirja 23:1 Älä levitä väärää huhua, äläkä ryhdy jumalattoman puolelle ollaksesi väärä todistaja.
Exodus 23:1 You shall not raise a false report: put not your hand with the wicked to be an unrighteous witness.
2. Mooseksen kirja 23:2 Älä seuraa joukkoa tekemään pahaa, äläkä puhu riitaa, joka voi johtaa monien seuraamiseen vääristääksesi oikeutta.
Exodus 23:2 You shall not follow a multitude to do evil; neither shall you speak in a cause to decline after many to wrest judgment:
2. Mooseksen kirja 23:3 Äläkä sinä saa puolustaa köyhää hänen asiassaan.
Exodus 23:3 Neither shall you countenance a poor man in his cause.
2. Mooseksen kirja 23:4 Jos tapaat vihollisesi härän tai aasin eksyvän, sinun on tuotava se hänelle takaisin.
Exodus 23:4 If you meet your enemy’s ox or his ass going astray, you shall surely bring it back to him again.
2. Mooseksen kirja 23:5 Jos näet vihaajasi aasin makaavan taakan alla etkä auta häntä, niin auta häntä varmasti.
Exodus 23:5 If you see the ass of him that hates you lying under his burden, and would forbear to help him, you shall surely help with him.
2. Mooseksen kirja 23:6 Älä vääristele köyhäsi oikeutta hänen asiassaan.
Exodus 23:6 You shall not wrest the judgment of your poor in his cause.
2. Mooseksen kirja 23:7 Pysy kaukana valheen puhumisesta, äläkä surmaa sinua viatonta ja vanhurskasta, sillä minä en julista jumalatonta oikeutetuksi.
Exodus 23:7 Keep you far from a false matter; and the innocent and righteous slay you not: for I will not justify the wicked.
2. Mooseksen kirja 23:8 Äläkä ota lahjaa vastaan, sillä lahja sokaisee viisaat ja vääristää vanhurskasten sanat.
Exodus 23:8 And you shall take no gift: for the gift blinds the wise, and perverts the words of the righteous.
2. Mooseksen kirja 23:9 Älä myöskään sorra muukalaista, sillä te tunnette muukalaisen sydämen, koska olitte itsekin muukalaisia Egyptin maassa.
Exodus 23:9 Also you shall not oppress a stranger: for you know the heart of a stranger, seeing you were strangers in the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 23:10 Ja kuusi vuotta kylvä maasi ja korjaa sen hedelmät.
Exodus 23:10 And six years you shall sow your land, and shall gather in the fruits thereof:
2. Mooseksen kirja 23:11 Mutta seitsemäntenä vuonna anna sen levätä ja pysyä paikoillaan, että kansasi köyhät saisivat syödä, ja mitä heiltä jää jäljelle, syökööt metsän eläimet. Samoin sinun on tehtävä viinitarhasi ja öljytarhasi.
Exodus 23:11 But the seventh year you shall let it rest and lie still; that the poor of your people may eat: and what they leave the beasts of the field shall eat. In like manner you shall deal with your vineyard, and with your olive grove.
2. Mooseksen kirja 23:12 Kuusi päivää tee työtäsi, ja seitsemäntenä päivänä lepää, että härkäsi ja aasisi lepäisivät ja palvelijattaresi poika ja muukalainen saisivat virkistyä.
Exodus 23:12 Six days you shall do your work, and on the seventh day you shall rest: that your ox and your ass may rest, and the son of your handmaid, and the stranger, may be refreshed.
2. Mooseksen kirja 23:13 Ja kaikessa, mitä minä olen teille sanonut, olkaa tarkkoja älkääkä mainitko muiden jumalien nimiä, älkääkä antako kuulla sitä suustanne.
Exodus 23:13 And in all things that I have said to you be circumspect: and make no mention of the name of other gods, neither let it be heard out of your mouth.
2. Mooseksen kirja 23:14 Kolme kertaa vuodessa vietä minulle juhlaa.
Exodus 23:14 Three times you shall keep a feast to me in the year.
2. Mooseksen kirja 23:15 Vietä happamattoman leivän juhlaa: (Syö happamatonta leipää seitsemän päivää, niin kuin minä olen sinua käskenyt, Abib-kuun määräaikana, sillä sinä päivänä sinä lähdit Egyptistä; eikä kukaan saa tulla minun eteeni tyhjin käsin.)
Exodus 23:15 You shall keep the feast of unleavened bread: (you shall eat unleavened bread seven days, as I commanded you, in the time appointed of the month Abib; for in it you came out from Egypt: and none shall appear before me empty:)
2. Mooseksen kirja 23:16 Ja elonkorjuun juhla, uutisten korjaaminen työstäsi, jonka olet kylvänyt peltoon, ja sadonkorjuun juhla, joka on vuoden lopussa, kun olet kerännyt työsi sadon pellolta.
Exodus 23:16 And the feast of harvest, the first fruits of your labors, which you have sown in the field: and the feast of ingathering, which is in the end of the year, when you have gathered in your labors out of the field.
2. Mooseksen kirja 23:17 Kolme kertaa vuodessa kaikkien miespuolistenne tulee ilmestyä Herran Jumalan eteen.
Exodus 23:17 Three items in the year all your males shall appear before the LORD God.
2. Mooseksen kirja 23:18 Älä uhraa teurasuhrini verta happaman leivän kanssa, äläkä teurasuhrini rasvaa saa jäädä aamuun asti.
Exodus 23:18 You shall not offer the blood of my sacrifice with leavened bread; neither shall the fat of my sacrifice remain until the morning.
2. Mooseksen kirja 23:19 Tuo maasi ensi hedelmän ensimmäiset Herran, Jumalasi, temppeliin. Älä keitä vohlaa äitinsä maidossa.
Exodus 23:19 The first of the first fruits of your land you shall bring into the house of the LORD your God. You shall not seethe a kid in his mother’s milk.
2. Mooseksen kirja 23:20 Katso, minä lähetän enkelin sinun edellesi varjelemaan sinua tiellä ja johdattamaan sinut siihen paikkaan, jonka olen valmistanut.
Exodus 23:20 Behold, I send an Angel before you, to keep you in the way, and to bring you into the place which I have prepared.
2. Mooseksen kirja 23:21 Varo häntä ja tottele hänen ääntään, äläkä ärsytä häntä, sillä hän ei anna anteeksi teidän rikkomuksianne, sillä minun nimeni on hänessä.
Exodus 23:21 Beware of him, and obey his voice, provoke him not; for he will not pardon your transgressions: for my name is in him.
2. Mooseksen kirja 23:22 Mutta jos sinä tottelet hänen ääntään ja teet kaiken, mitä minä käsken, niin minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajiesi vastustaja.
Exodus 23:22 But if you shall indeed obey his voice, and do all that I speak; then I will be an enemy to your enemies, and an adversary to your adversaries.
2. Mooseksen kirja 23:23 Sillä minun enkelini käy sinun edelläsi ja johdattaa sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten luo, ja minä hävitän heidät.
Exodus 23:23 For my Angel shall go before you, and bring you in to the Amorites, and the Hittites, and the Perizzites, and the Canaanites, the Hivites, and the Jebusites: and I will cut them off.
2. Mooseksen kirja 23:24 Älä kumarra heidän jumaliaan, älä palvele niitä äläkä tee heidän tekojensa mukaan, vaan kukista ne kokonaan ja murskaa heidän kuvansa.
Exodus 23:24 You shall not bow down to their gods, nor serve them, nor do after their works: but you shall utterly overthrow them, and quite break down their images.
2. Mooseksen kirja 23:25 Ja sinä palvele Herraa, Jumalaasi, niin hän siunaa sinun leipäsi ja vetesi; ja minä otan sairaudet pois sinun keskeltäsi.
Exodus 23:25 And you shall serve the LORD your God, and he shall bless your bread, and your water; and I will take sickness away from the middle of you.
2. Mooseksen kirja 23:26 Ei mikään ole sikiävä eikä hedelmätön sinun maassasi; minä täytän sinun päiviesi luvun.
Exodus 23:26 There shall nothing cast their young, nor be barren, in your land: the number of your days I will fulfill.
2. Mooseksen kirja 23:27 Minä lähetän pelkoni sinun edelläsi ja tuhoan kaikki kansat, joiden luo tulet, ja minä käännän kaikki vihollisesi sinusta pois.
Exodus 23:27 I will send my fear before you, and will destroy all the people to whom you shall come, and I will make all your enemies turn their backs to you.
2. Mooseksen kirja 23:28 Ja minä lähetän herhiläisiä teidän edellänne, ja ne ajavat pois hivviläiset, kanaanilaiset ja heettiläiset teidän tieltänne.
Exodus 23:28 And I will send hornets before you, which shall drive out the Hivite, the Canaanite, and the Hittite, from before you.
2. Mooseksen kirja 23:29 En aja heitä pois sinun tieltäsi yhdessä vuodessa, ettei maa tulisi autioksi ja metsän eläimet lisääntyisi sinua vastaan.
Exodus 23:29 I will not drive them out from before you in one year; lest the land become desolate, and the beast of the field multiply against you.
2. Mooseksen kirja 23:30 Vähitellen minä ajan heidät pois sinun tieltäsi, kunnes olet lisääntynyt ja otat maan omaksesi.
Exodus 23:30 By little and little I will drive them out from before you, until you be increased, and inherit the land.
2. Mooseksen kirja 23:31 Ja minä asetan sinun rajasi Kaislamerestä filistealaisten mereen ja erämaasta aina Virtaan asti; sillä minä annan maan asukkaat teidän käsiinne, ja te ajatte heidät pois tieltänne.
Exodus 23:31 And I will set your bounds from the Red sea even to the sea of the Philistines, and from the desert to the river: for I will deliver the inhabitants of the land into your hand; and you shall drive them out before you.
2. Mooseksen kirja 23:32 Älä tee liittoa heidän äläkä heidän jumaliensa kanssa.
Exodus 23:32 You shall make no covenant with them, nor with their gods.
2. Mooseksen kirja 23:33 He eivät saa asua sinun maassasi, etteivät saa sinua tekemään syntiä minua vastaan; sillä jos palvelet heidän jumaliaan, se on sinulle paulaksi.
Exodus 23:33 They shall not dwell in your land, lest they make you sin against me: for if you serve their gods, it will surely be a snare to you.
2. Mooseksen kirja 24:1 Ja hän sanoi Moosekselle: Nouskaa Herran luo, sinä ja Aaron, Nadab ja Abihu ja seitsemänkymmentä Israelin vanhinta, ja kumartakaa häntä taampana.
Exodus 24:1 And he said to Moses, Come up to the LORD, you, and Aaron, Nadab, and Abihu, and seventy of the elders of Israel; and worship you afar off.
2. Mooseksen kirja 24:2 Ja Mooses yksin lähestyköön Herraa; mutta he älkööt lähestykö, eikä kansa saa mennä ylös hänen kanssaan.
Exodus 24:2 And Moses alone shall come near the LORD: but they shall not come near; neither shall the people go up with him.
2. Mooseksen kirja 24:3 Ja Mooses tuli ja kertoi kansalle kaikki Herran sanat ja kaikki hänen oikeutensa. Ja koko kansa vastasi yhteen ääneen ja sanoi: Kaikki ne sanat, jotka Herra on puhunut, me teemme.
Exodus 24:3 And Moses came and told the people all the words of the LORD, and all the judgments: and all the people answered with one voice, and said, All the words which the LORD has said will we do.
2. Mooseksen kirja 24:4 Ja Mooses kirjoitti kaikki Herran sanat, ja varhain aamulla hän rakensi alttarin kukkulan juurelle ja kaksitoista patsasta, Israelin kahdentoista sukukunnan mukaan.
Exodus 24:4 And Moses wrote all the words of the LORD, and rose up early in the morning, and built an altar under the hill, and twelve pillars, according to the twelve tribes of Israel.
2. Mooseksen kirja 24:5 Ja hän lähetti israelilaisten joukosta nuoria miehiä uhraamaan polttouhreja ja teurastamaan härkiä yhteysuhreina Herralle.
Exodus 24:5 And he sent young men of the children of Israel, which offered burnt offerings, and sacrificed peace offerings of oxen to the LORD.
2. Mooseksen kirja 24:6 Ja Mooses otti puolet verestä ja pani sen maljoihin; ja puolet verestä hän pirskotti alttarille.
Exodus 24:6 And Moses took half of the blood, and put it in basins; and half of the blood he sprinkled on the altar.
2. Mooseksen kirja 24:7 Ja hän otti liiton kirjan ja luki sen kansan kuullen. Ja he sanoivat: Kaiken, mitä Herra on sanonut, me teemme ja tottelemme.
Exodus 24:7 And he took the book of the covenant, and read in the audience of the people: and they said, All that the LORD has said will we do, and be obedient.
2. Mooseksen kirja 24:8 Ja Mooses otti veren ja pirskotti sitä kansan päälle ja sanoi: Katso, tämä on liiton veri, jonka Herra on tehnyt teidän kanssanne kaikkien näiden sanojen perusteella.
Exodus 24:8 And Moses took the blood, and sprinkled it on the people, and said, Behold the blood of the covenant, which the LORD has made with you concerning all these words.
2. Mooseksen kirja 24:9 Niin nousivat Mooses, Aaron, Nadab ja Abihu sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta.
Exodus 24:9 Then went up Moses, and Aaron, Nadab, and Abihu, and seventy of the elders of Israel:
2. Mooseksen kirja 24:10 Ja he näkivät Israelin Jumalan; ja hänen jalkojensa alla oli ikään kuin safiirikivestä tehty työ, ikään kuin taivaankappale kirkkaimmassa valossaan.
Exodus 24:10 And they saw the God of Israel: and there was under his feet as it were a paved work of a sapphire stone, and as it were the body of heaven in his clearness.
2. Mooseksen kirja 24:11 Eikä hän ojentanut kättään israelilaisten ylimysten ylle; hekin näkivät Jumalan, söivät ja joivat.
Exodus 24:11 And on the nobles of the children of Israel he laid not his hand: also they saw God, and did eat and drink.
2. Mooseksen kirja 24:12 Ja Herra sanoi Moosekselle: Nouse minun luokseni vuorelle ja ole siellä. Minä annan sinulle kivitaulut sekä lain ja käskyt, jotka olen kirjoittanut, että opettaisit heille.
Exodus 24:12 And the LORD said to Moses, Come up to me into the mount, and be there: and I will give you tables of stone, and a law, and commandments which I have written; that you may teach them.
2. Mooseksen kirja 24:13 Ja Mooses nousi ja hänen palvelijansa Joosua; ja Mooses nousi Jumalan vuorelle.
Exodus 24:13 And Moses rose up, and his minister Joshua: and Moses went up into the mount of God.
2. Mooseksen kirja 24:14 Ja hän sanoi vanhimmille: Jääkää tähän, kunnes palaamme teidän luoksenne. Ja katso, Aaron ja Hur ovat teidän kanssanne; jos jollakulla on jotakin asiaa, tulkoon heidän luokseen.
Exodus 24:14 And he said to the elders, Tarry you here for us, until we come again to you: and, behold, Aaron and Hur are with you: if any man have any matters to do, let him come to them.
2. Mooseksen kirja 24:15 Ja Mooses nousi vuorelle, ja pilvi peitti vuoren.
Exodus 24:15 And Moses went up into the mount, and a cloud covered the mount.
2. Mooseksen kirja 24:16 Ja Herran kirkkaus pysyi Siinain vuorella, ja pilvi peitti sen kuusi päivää; ja seitsemäntenä päivänä hän kutsui Moosesta pilven keskeltä.
Exodus 24:16 And the glory of the LORD stayed on mount Sinai, and the cloud covered it six days: and the seventh day he called to Moses out of the middle of the cloud.
2. Mooseksen kirja 24:17 Ja Herran kirkkauden näky oli israelilaisten silmissä kuin kuluttava tuli vuoren huipulla.
Exodus 24:17 And the sight of the glory of the LORD was like devouring fire on the top of the mount in the eyes of the children of Israel.
2. Mooseksen kirja 24:18 Ja Mooses meni pilven keskelle ja nousi vuorelle; ja Mooses oli vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.
Exodus 24:18 And Moses went into the middle of the cloud, and got him up into the mount: and Moses was in the mount forty days and forty nights.
2. Mooseksen kirja 25:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 25:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 25:2 Sano israelilaisille, että he tuovat minulle antimia; jokaiselta mieheltä, joka antaa sen alttiisti sydämestään, teidän on otettava minun antini.
Exodus 25:2 Speak to the children of Israel, that they bring me an offering: of every man that gives it willingly with his heart you shall take my offering.
2. Mooseksen kirja 25:3 Ja tämä on se uhri, jonka sinun on heiltä otettava: kultaa, hopeaa ja vaskea,
Exodus 25:3 And this is the offering which you shall take of them; gold, and silver, and brass,
2. Mooseksen kirja 25:4 Ja sinistä, purppuraista, helakanpunaista, hienoa pellavaa ja vuohenkarvaa,
Exodus 25:4 And blue, and purple, and scarlet, and fine linen, and goats’ hair,
2. Mooseksen kirja 25:5 Ja punaiseksi värjättyjä pässien nahkoja ja mäyrän nahkoja ja akasiapuuta,
Exodus 25:5 And rams’ skins dyed red, and badgers’ skins, and shittim wood,
2. Mooseksen kirja 25:6 Öljyä lamppuun, aromeja voiteluöljyyn ja tuoksuviin suitsukkeisiin,
Exodus 25:6 Oil for the light, spices for anointing oil, and for sweet incense,
2. Mooseksen kirja 25:7 onyksikiviä ja muita kiviä kasukkaa ja rintakilpeä varten.
Exodus 25:7 Onyx stones, and stones to be set in the ephod, and in the breastplate.
2. Mooseksen kirja 25:8 Ja tehkööt he minulle pyhäkön, että minä asuisin heidän keskellään.
Exodus 25:8 And let them make me a sanctuary; that I may dwell among them.
2. Mooseksen kirja 25:9 Kaiken sen mukaan, minkä minä sinulle osoitan, tabernaakkelin ja kaikkien sen välineiden kaavan mukaan, niin sinun on se tehtävä.
Exodus 25:9 According to all that I show you, after the pattern of the tabernacle, and the pattern of all the instruments thereof, even so shall you make it.
2. Mooseksen kirja 25:10 Ja heidän on tehtävä arkki akasiapuusta; sen pituus olkoon kaksi ja puoli kyynärää, leveys puolitoista kyynärää ja korkeus puolitoista kyynärää.
Exodus 25:10 And they shall make an ark of shittim wood: two cubits and a half shall be the length thereof, and a cubit and a half the breadth thereof, and a cubit and a half the height thereof.
2. Mooseksen kirja 25:11 Ja sinun on päällystettävä se puhtaalla kullalla, päällystettävä se sisältä ja ulkoa, ja sinun on tehtävä siihen kultainen seppele yltympäri.
Exodus 25:11 And you shall overlay it with pure gold, within and without shall you overlay it, and shall make on it a crown of gold round about.
2. Mooseksen kirja 25:12 Ja vala siihen neljä kultarengasta ja pane ne sen neljään kulmaan; kaksi rengasta olkoon sen toisella puolella ja kaksi rengasta sen toisella puolella.
Exodus 25:12 And you shall cast four rings of gold for it, and put them in the four corners thereof; and two rings shall be in the one side of it, and two rings in the other side of it.
2. Mooseksen kirja 25:13 Ja sinun on tehtävä sauvat akasiapuusta ja päällystettävä ne kullalla.
Exodus 25:13 And you shall make staves of shittim wood, and overlay them with gold.
2. Mooseksen kirja 25:14 Ja sinun on pantava korennot arkin sivuilla oleviin renkaisiin, että arkkia voidaan niillä kantaa.
Exodus 25:14 And you shall put the staves into the rings by the sides of the ark, that the ark may be borne with them.
2. Mooseksen kirja 25:15 Sauvat olkoot arkin renkaissa; niitä ei saa siitä ottaa pois.
Exodus 25:15 The staves shall be in the rings of the ark: they shall not be taken from it.
2. Mooseksen kirja 25:16 Ja sinun on pantava arkkiin todistus, jonka minä sinulle annan.
Exodus 25:16 And you shall put into the ark the testimony which I shall give you.
2. Mooseksen kirja 25:17 Ja sinun on tehtävä armoistuin puhtaasta kullasta; sen pituus olkoon kaksi ja puoli kyynärää ja leveys puolitoista kyynärää.
Exodus 25:17 And you shall make a mercy seat of pure gold: two cubits and a half shall be the length thereof, and a cubit and a half the breadth thereof.
2. Mooseksen kirja 25:18 Ja sinun on tehtävä kaksi kerubia kullasta, taotusta kullasta, armoistuimen kahteen päähän.
Exodus 25:18 And you shall make two cherubim of gold, of beaten work shall you make them, in the two ends of the mercy seat.
2. Mooseksen kirja 25:19 Ja tee toinen kerubi toiseen päähän ja toinen kerubi toiseen päähän; tee armoistuimesta kerubimit sen kahteen päähän.
Exodus 25:19 And make one cherub on the one end, and the other cherub on the other end: even of the mercy seat shall you make the cherubim on the two ends thereof.
2. Mooseksen kirja 25:20 Ja kerubit levittävät siipensä ylös, peittäen armoistuimen siivillänsä, ja heidän kasvonsa katsovat toisiinsa; armoistuinta kohti ovat kerubien kasvot.
Exodus 25:20 And the cherubim shall stretch forth their wings on high, covering the mercy seat with their wings, and their faces shall look one to another; toward the mercy seat shall the faces of the cherubim be.
2. Mooseksen kirja 25:21 Ja aseta armoistuin arkin päälle, ja pane arkkiin todistus, jonka minä sinulle annan.
Exodus 25:21 And you shall put the mercy seat above on the ark; and in the ark you shall put the testimony that I shall give you.
2. Mooseksen kirja 25:22 Ja siellä minä kohtaan sinut ja puhun kanssasi armoistuimelta, kahden kerubin välistä, jotka ovat todistuksen arkin päällä, kaikesta, mitä minä annan sinulle israelilaisille käskyiksi.
Exodus 25:22 And there I will meet with you, and I will commune with you from above the mercy seat, from between the two cherubim which are on the ark of the testimony, of all things which I will give you in commandment to the children of Israel.
2. Mooseksen kirja 25:23 Sinun on myös tehtävä pöytä akasiapuusta; sen pituus olkoon kaksi kyynärää, leveys kyynärä ja korkeus puolitoista kyynärää.
Exodus 25:23 You shall also make a table of shittim wood: two cubits shall be the length thereof, and a cubit the breadth thereof, and a cubit and a half the height thereof.
2. Mooseksen kirja 25:24 Ja sinun on päällystettävä se puhtaalla kullalla ja tehtävä siihen yltympäri kultainen seppele.
Exodus 25:24 And you shall overlay it with pure gold, and make thereto a crown of gold round about.
2. Mooseksen kirja 25:25 Ja sinun on tehtävä siihen kämmenen levyinen reunus yltympäri ja sinun on tehtävä sen reunukseen yltympäri kultainen seppele.
Exodus 25:25 And you shall make to it a border of an hand breadth round about, and you shall make a golden crown to the border thereof round about.
2. Mooseksen kirja 25:26 Ja sinun on tehtävä siihen neljä kultarengasta ja pantava renkaat sen neljään kulmaan, neljän jalan kohdalle.
Exodus 25:26 And you shall make for it four rings of gold, and put the rings in the four corners that are on the four feet thereof.
2. Mooseksen kirja 25:27 Reunan kohdalla olkoot renkaat korentojen kiinnityspaikoiksi pöydän kantamiseksi.
Exodus 25:27 Over against the border shall the rings be for places of the staves to bear the table.
2. Mooseksen kirja 25:28 Ja sinun on tehtävä korennot akasiapuusta ja päällystettävä ne kullalla, että pöytää voidaan niillä kantaa.
Exodus 25:28 And you shall make the staves of shittim wood, and overlay them with gold, that the table may be borne with them.
2. Mooseksen kirja 25:29 Ja sinun on tehtävä siihen vadit, lusikat, kannet ja maljat kastelua varten; tee ne puhtaasta kullasta.
Exodus 25:29 And you shall make the dishes thereof, and spoons thereof, and covers thereof, and bowls thereof, to cover with: of pure gold shall you make them.
2. Mooseksen kirja 25:30 Ja aseta aina minun eteeni näkyleipää pöydälle.
Exodus 25:30 And you shall set on the table show bread before me always.
2. Mooseksen kirja 25:31 Ja sinun on tehtävä lampunjalka puhtaasta kullasta; lampunjalka tehtäköön taotusta kullasta; sen varsi, haarat, kahvat, nuput ja kukat olkoot samaa puuta.
Exodus 25:31 And you shall make a candlestick of pure gold: of beaten work shall the candlestick be made: his shaft, and his branches, his bowls, his knops, and his flowers, shall be of the same.
2. Mooseksen kirja 25:32 Ja sen sivuista lähteköön kuusi haaraa: kolme haaraa lampunjalasta toiselta puolelta ja kolme haaraa toiselta puolelta.
Exodus 25:32 And six branches shall come out of the sides of it; three branches of the candlestick out of the one side, and three branches of the candlestick out of the other side:
2. Mooseksen kirja 25:33 Kolme mantelinmuotoista maljaa, joissa on nuppu ja kukka, toisessa oksassa; ja kolme mantelinmuotoista maljaa, joissa on nuppu ja kukka, toisessa oksassa; samoin niissä kuudessa oksassa, jotka lähtevät lampunjalasta.
Exodus 25:33 Three bowls made like to almonds, with a bud and a flower in one branch; and three bowls made like almonds in the other branch, with a bud and a flower: so in the six branches that come out of the candlestick.
2. Mooseksen kirja 25:34 Ja lampunjaloissa olkoon neljä mantelimaljan muotoista maljaa nuppuineen ja kukkaineen.
Exodus 25:34 And in the candlesticks shall be four bowls made like to almonds, with their knops and their flowers.
2. Mooseksen kirja 25:35 Ja lampunjalan kahden haaran alla olkoon yksi nuppu ja kahden haaran alla yksi nuppu ja kahden haaran alla yksi nuppu, niin kuin niissä kuudessa haarassa, jotka lähtevät lampunjalasta.
Exodus 25:35 And there shall be a bud under two branches of the same, and a bud under two branches of the same, and a bud under two branches of the same, according to the six branches that proceed out of the candlestick.
2. Mooseksen kirja 25:36 Niiden nuput ja haarat olkoot samaa kappaletta; kaikki ne olkoot yhtenäistä, taottua kultaa.
Exodus 25:36 Their knops and their branches shall be of the same: all it shall be one beaten work of pure gold.
2. Mooseksen kirja 25:37 Ja sinun on tehtävä siihen seitsemän lamppua, ja niiden on sytytettävä sen lamput valaisemaan sen vastapäätä.
Exodus 25:37 And you shall make the seven lamps thereof: and they shall light the lamps thereof, that they may give light over against it.
2. Mooseksen kirja 25:38 Ja sen pihdit ja hiilipannut olkoot puhdasta kultaa.
Exodus 25:38 And the tongs thereof, and the firepans thereof, shall be of pure gold.
2. Mooseksen kirja 25:39 Hän on tehtävä se ja kaikki nämä kalut yhdestä talentista puhdasta kultaa.
Exodus 25:39 Of a talent of pure gold shall he make it, with all these vessels.
2. Mooseksen kirja 25:40 Ja katso, että teet ne sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin.
Exodus 25:40 And look that you make them after their pattern, which was showed you in the mount.
2. Mooseksen kirja 26:1 Ja sinun on tehtävä tabernaakkeli kymmenestä verhosta, jotka on tehty kerratuista hienoista pellavalangoista sekä sinisestä, purppuranpunaisesta ja helakanpunaisesta langasta; ja sinun on tehtävä ne taidokkaasti tehtyjen kerubien kanssa.
Exodus 26:1 Moreover you shall make the tabernacle with ten curtains of fine twined linen, and blue, and purple, and scarlet: with cherubim of cunning work shall you make them.
2. Mooseksen kirja 26:2 Kunkin verhon pituus olkoon kaksikymmentäkahdeksan kyynärää ja leveys neljä kyynärää; ja jokaisen verhon mitta olkoon sama.
Exodus 26:2 The length of one curtain shall be eight and twenty cubits, and the breadth of one curtain four cubits: and every one of the curtains shall have one measure.
2. Mooseksen kirja 26:3 Viisi verhoa yhdistettäköön toisiinsa, ja toiset viisi verhoa yhdistettäköön toisiinsa.
Exodus 26:3 The five curtains shall be coupled together one to another; and other five curtains shall be coupled one to another.
2. Mooseksen kirja 26:4 Ja tee sinisestä langasta silmukat ensimmäisen verhon reunaan, yhdistetyn kappaleen helmasta, ja samoin tee toisen verhon äärimmäiseen reunaan, toisen yhdistetyn kappaleen kappaleeseen.
Exodus 26:4 And you shall make loops of blue on the edge of the one curtain from the selvedge in the coupling; and likewise shall you make in the uttermost edge of another curtain, in the coupling of the second.
2. Mooseksen kirja 26:5 Viisikymmentä silmukkaa tee ensimmäiseen verhoon ja viisikymmentä silmukkaa tee toisen yhdistetyn verhon reunaan, jotta silmukat tarttuisivat toisiinsa.
Exodus 26:5 Fifty loops shall you make in the one curtain, and fifty loops shall you make in the edge of the curtain that is in the coupling of the second; that the loops may take hold one of another.
2. Mooseksen kirja 26:6 Ja sinun on tehtävä viisikymmentä kultahakasta ja yhdistettävä verhot niillä hakasilla, niin että niistä tulee yksi asumus.
Exodus 26:6 And you shall make fifty clasps of gold, and couple the curtains together with the clasps: and it shall be one tabernacle.
2. Mooseksen kirja 26:7 Ja sinun on tehtävä vuohenkarvoista verhot peitteeksi asumuksen päälle; yksitoista verhoa sinun on tehtävä.
Exodus 26:7 And you shall make curtains of goats’ hair to be a covering on the tabernacle: eleven curtains shall you make.
2. Mooseksen kirja 26:8 Kunkin verhon pituus olkoon kolmekymmentä kyynärää ja leveys neljä kyynärää; ja yksitoista verhoa olkoot kaikki saman mittaisia.
Exodus 26:8 The length of one curtain shall be thirty cubits, and the breadth of one curtain four cubits: and the eleven curtains shall be all of one measure.
2. Mooseksen kirja 26:9 Ja yhdistä viisi kaistaa erikseen ja kuusi kaistaa erikseen ja tee kuudes kaista kaksinkerroin majan etupuolelle.
Exodus 26:9 And you shall couple five curtains by themselves, and six curtains by themselves, and shall double the sixth curtain in the forefront of the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 26:10 Ja tee viisikymmentä silmukkaa ensimmäisen yhdistetyn kappaleen uloimman kaislan reunaan ja viisikymmentä silmukkaa toisen yhdistettävän kaislan reunaan.
Exodus 26:10 And you shall make fifty loops on the edge of the one curtain that is outmost in the coupling, and fifty loops in the edge of the curtain which couples the second.
2. Mooseksen kirja 26:11 Ja sinun on tehtävä viisikymmentä vaskihakaa ja pantava hakat silmukoihin ja yhdistettävä teltta, niin että siitä tulee yksi.
Exodus 26:11 And you shall make fifty clasps of brass, and put the clasps into the loops, and couple the tent together, that it may be one.
2. Mooseksen kirja 26:12 Ja teltan verhoista jäljellä oleva puolikas, jäljelle jäänyt puolet verhosta, riippukoon majan takasivulla.
Exodus 26:12 And the remnant that remains of the curtains of the tent, the half curtain that remains, shall hang over the backside of the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 26:13 Ja siitä, mikä on teltan verhojen pituudesta jäljellä, kyynärän verran toisella puolella ja kyynärän verran toisella puolella, se riippukoon majan sivujen yli, kummallakin puolella, peittämään sitä.
Exodus 26:13 And a cubit on the one side, and a cubit on the other side of that which remains in the length of the curtains of the tent, it shall hang over the sides of the tabernacle on this side and on that side, to cover it.
2. Mooseksen kirja 26:14 Ja sinun on tehtävä teltan peite punaiseksi värjätyistä pässinnahoista ja päällepäin peite mäyrännahoista.
Exodus 26:14 And you shall make a covering for the tent of rams’ skins dyed red, and a covering above of badgers’ skins.
2. Mooseksen kirja 26:15 Ja sinun on tehtävä laudat majaa varten akasiapuusta, ne on nostettava pystyyn.
Exodus 26:15 And you shall make boards for the tabernacle of shittim wood standing up.
2. Mooseksen kirja 26:16 Laudan pituus olkoon kymmenen kyynärää ja leveys puolitoista kyynärää.
Exodus 26:16 Ten cubits shall be the length of a board, and a cubit and a half shall be the breadth of one board.
2. Mooseksen kirja 26:17 Yhdessä laudassa olkoon kaksi tappia, jotka on asetettu vastakkain. Näin sinun on tehtävä kaikki majan laudat.
Exodus 26:17 Two tenons shall there be in one board, set in order one against another: thus shall you make for all the boards of the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 26:18 Ja sinun on tehtävä laudat majaa varten, kaksikymmentä lautaa eteläpuolelle, etelään päin.
Exodus 26:18 And you shall make the boards for the tabernacle, twenty boards on the south side southward.
2. Mooseksen kirja 26:19 Ja sinun on tehtävä neljäkymmentä hopeajalustaa kahdenkymmenen laudan alle, kaksi jalustaa kunkin laudan alle sen kahta tappia varten ja kaksi jalustaa toisen laudan alle sen kahta tappia varten.
Exodus 26:19 And you shall make forty sockets of silver under the twenty boards; two sockets under one board for his two tenons, and two sockets under another board for his two tenons.
2. Mooseksen kirja 26:20 Ja majan toista, pohjoispuolista sivua varten olkoon kaksikymmentä lautaa.
Exodus 26:20 And for the second side of the tabernacle on the north side there shall be twenty boards:
2. Mooseksen kirja 26:21 Ja niiden neljäkymmentä hopeajalustaa, kaksi jalustaa kunkin laudan alla ja kaksi jalustaa toisen laudan alla.
Exodus 26:21 And their forty sockets of silver; two sockets under one board, and two sockets under another board.
2. Mooseksen kirja 26:22 Ja majan länsipuolen sivuja varten sinun on tehtävä kuusi lautaa.
Exodus 26:22 And for the sides of the tabernacle westward you shall make six boards.
2. Mooseksen kirja 26:23 Ja tee kaksi lautaa majan kulmia varten, molemmille sivuille.
Exodus 26:23 And two boards shall you make for the corners of the tabernacle in the two sides.
2. Mooseksen kirja 26:24 Ja ne yhdistettäköön toisiinsa alhaalta ja ne yhdistettäköön yhteen sen yläpuolelta yhteen renkaaksi; näin olkoon se molemmille; ne olkoot molempia kulmia varten.
Exodus 26:24 And they shall be coupled together beneath, and they shall be coupled together above the head of it to one ring: thus shall it be for them both; they shall be for the two corners.
2. Mooseksen kirja 26:25 Ja niitä olkoon kahdeksan lautaa ja niiden hopeisia jalustoja, kuusitoista; kaksi jalustaa kunkin laudan alla ja kaksi jalustaa toisen laudan alla.
Exodus 26:25 And they shall be eight boards, and their sockets of silver, sixteen sockets; two sockets under one board, and two sockets under another board.
2. Mooseksen kirja 26:26 Ja sinun on tehtävä viisi poikkipalkkia akasiapuusta majan toisen sivun lautoja varten,
Exodus 26:26 And you shall make bars of shittim wood; five for the boards of the one side of the tabernacle,
2. Mooseksen kirja 26:27 Ja viisi salpaa majan toisen sivun lautoja varten ja viisi salpaa majan kahden länsipuolen sivun lautoja varten.
Exodus 26:27 And five bars for the boards of the other side of the tabernacle, and five bars for the boards of the side of the tabernacle, for the two sides westward.
2. Mooseksen kirja 26:28 Ja lautojen keskellä oleva keskimmäinen rima ulottukoon päästä päähän.
Exodus 26:28 And the middle bar in the middle of the boards shall reach from end to end.
2. Mooseksen kirja 26:29 Ja sinun on päällystettävä laudat kullalla ja tehtävä niiden renkaat kullasta poikkitankojen paikoiksi; ja sinun on päällystettävä poikkitangot kullalla.
Exodus 26:29 And you shall overlay the boards with gold, and make their rings of gold for places for the bars: and you shall overlay the bars with gold.
2. Mooseksen kirja 26:30 Ja sinun on pystytettävä maja sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin.
Exodus 26:30 And you shall raise up the tabernacle according to the fashion thereof which was showed you in the mount.
2. Mooseksen kirja 26:31 Ja sinun on tehtävä esirippu sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta ja hienosta kerratusta pellavalangasta, taidokkaasti kudotusta; ja se on tehtävä kerubimien kanssa.
Exodus 26:31 And you shall make a veil of blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen of cunning work: with cherubim shall it be made:
2. Mooseksen kirja 26:32 Ja ripusta se neljään akasiapuusta tehtyyn, kullalla päällystettyyn pylvääseen; niiden koukut olkoot kultaa, ja ne on kiinnitettävä neljään hopeajalustaan.
Exodus 26:32 And you shall hang it on four pillars of shittim wood overlaid with gold: their hooks shall be of gold, on the four sockets of silver.
2. Mooseksen kirja 26:33 Ja ripusta esirippu hakasten alle, niin että tuot sinne esiripun sisäpuolelle lain arkin; ja esirippu erottakoon sinulle pyhän ja kaikkeinpyhimmän.
Exodus 26:33 And you shall hang up the veil under the clasps, that you may bring in thither within the veil the ark of the testimony: and the veil shall divide to you between the holy place and the most holy.
2. Mooseksen kirja 26:34 Ja aseta armokansi todistuksen arkin päälle kaikkeinpyhimpään.
Exodus 26:34 And you shall put the mercy seat on the ark of the testimony in the most holy place.
2. Mooseksen kirja 26:35 Ja aseta pöytä esiripun ulkopuolelle ja lampunjalka pöydän kohdalle, majan eteläpuolelle, ja pöytä aseta pohjoispuolelle.
Exodus 26:35 And you shall set the table without the veil, and the candlestick over against the table on the side of the tabernacle toward the south: and you shall put the table on the north side.
2. Mooseksen kirja 26:36 Ja sinun on tehtävä ympärys teltan oveen sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta, kirjailtua työtä.
Exodus 26:36 And you shall make an hanging for the door of the tent, of blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen, worked with needlework.
2. Mooseksen kirja 26:37 Ja sinun on tehtävä uurretta varten viisi pylvästä akasiapuusta ja päällystettävä ne kullalla, ja niiden koukut olkoot kultaa; ja sinun on valatava niille viisi vaskijalustaa.
Exodus 26:37 And you shall make for the hanging five pillars of shittim wood, and overlay them with gold, and their hooks shall be of gold: and you shall cast five sockets of brass for them.
2. Mooseksen kirja 27:1 Ja sinun on tehtävä akasiapuusta alttarin, viisi kyynärää pitkän ja viisi kyynärää leveän; alttarin on oltava neliskulmainen ja sen korkeus olkoon kolme kyynärää.
Exodus 27:1 And you shall make an altar of shittim wood, five cubits long, and five cubits broad; the altar shall be foursquare: and the height thereof shall be three cubits.
2. Mooseksen kirja 27:2 Ja sinun on tehtävä sen sarvet sen neljään kulmaan; sen sarvet tulee olla samaa materiaalia; ja sinun on päällystettävä se pronssilla.
Exodus 27:2 And you shall make the horns of it on the four corners thereof: his horns shall be of the same: and you shall overlay it with brass.
2. Mooseksen kirja 27:3 Ja sinun on tehtävä hänelle pannut tuhkan keräämistä varten, ja hänen lapiot ja maljat, ja hänen ruokakoukut ja hänen hiilipannunsa; kaikki niiden kalut sinun on tehtävä vaskesta.
Exodus 27:3 And you shall make his pans to receive his ashes, and his shovels, and his basins, and his meat hooks, and his fire pans: all the vessels thereof you shall make of brass.
2. Mooseksen kirja 27:4 Ja sinun on tehtävä siihen verkkomainen ristikko messingistä; ja verkon päälle sinun on tehtävä neljä pronssirengasta sen neljään kulmaan.
Exodus 27:4 And you shall make for it a grate of network of brass; and on the net shall you make four brazen rings in the four corners thereof.
2. Mooseksen kirja 27:5 Ja sinun on pantava se alttarin ympärysmitan alle alhaalta, niin että verkko ulottuu alttarin keskelle asti.
Exodus 27:5 And you shall put it under the compass of the altar beneath, that the net may be even to the middle of the altar.
2. Mooseksen kirja 27:6 Ja sinun on tehtävä alttarille korennot, akasiapuusta, ja päällystettävä ne messingillä.
Exodus 27:6 And you shall make staves for the altar, staves of shittim wood, and overlay them with brass.
2. Mooseksen kirja 27:7 Ja sauvat pannaan renkaisiin, ja sauvat ovat alttarin molemmilla sivuilla sitä kannattelemaan.
Exodus 27:7 And the staves shall be put into the rings, and the staves shall be on the two sides of the altar, to bear it.
2. Mooseksen kirja 27:8 Tee se laudoista onttoksi; niin kuin sinulle vuorella näytettiin, niin se tehtäköön.
Exodus 27:8 Hollow with boards shall you make it: as it was showed you in the mount, so shall they make it.
2. Mooseksen kirja 27:9 Ja sinun on tehtävä majan esipiha: eteläsivulla, etelään päin, olkoot esipihan ympärysverhot hienosta kerratusta pellavasta, sadan kyynärän pituiset toisella puolella.
Exodus 27:9 And you shall make the court of the tabernacle: for the south side southward there shall be hangings for the court of fine twined linen of an hundred cubits long for one side:
2. Mooseksen kirja 27:10 Ja sen kaksikymmentä pylvästä ja niiden kaksikymmentä jalustaa olkoot messingistä; pylväiden koukut ja niiden koristepienat olkoot hopeasta.
Exodus 27:10 And the twenty pillars thereof and their twenty sockets shall be of brass; the hooks of the pillars and their fillets shall be of silver.
2. Mooseksen kirja 27:11 Ja samoin pohjoispuolella pituudeltaan sadan kyynärän pituiset ympärysverhot ja sen pylväät kaksikymmentä ja niiden kaksikymmentä messinkijalustaa; pylväiden koukut ja niiden koristepienat hopeasta.
Exodus 27:11 And likewise for the north side in length there shall be hangings of an hundred cubits long, and his twenty pillars and their twenty sockets of brass; the hooks of the pillars and their fillets of silver.
2. Mooseksen kirja 27:12 Ja esipihan länsipuolen leveydessä olkoon viidenkymmenen kyynärän pituisia ympärysverhoja, niiden pylväitä kymmenen ja niiden jalustoja kymmenen.
Exodus 27:12 And for the breadth of the court on the west side shall be hangings of fifty cubits: their pillars ten, and their sockets ten.
2. Mooseksen kirja 27:13 Ja esipihan leveys itäpuolella itään päin olkoon viisikymmentä kyynärää.
Exodus 27:13 And the breadth of the court on the east side eastward shall be fifty cubits.
2. Mooseksen kirja 27:14 Portin toisen sivun ympärysverhot olkoot viidentoista kyynärän pituiset; niiden pylväitä olkoot kolme ja niiden jalustoja kolme.
Exodus 27:14 The hangings of one side of the gate shall be fifteen cubits: their pillars three, and their sockets three.
2. Mooseksen kirja 27:15 Ja toisella puolella olkoon viidentoista kyynärän pituiset ympärysverhot, ja niiden pylväitä on kolme ja jalustoja kolme.
Exodus 27:15 And on the other side shall be hangings fifteen cubits: their pillars three, and their sockets three.
2. Mooseksen kirja 27:16 Ja esipihan portissa olkoon kahdenkymmenen kyynärän pituinen ympärys, sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta ja hienosta kerratusta pellavalangasta, kirjailtu työ; ja sen pylväitä olkoon neljä ja niiden jalustoja neljä.
Exodus 27:16 And for the gate of the court shall be an hanging of twenty cubits, of blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen, worked with needlework: and their pillars shall be four, and their sockets four.
2. Mooseksen kirja 27:17 Kaikkien esipihan ympärillä olevien pylväiden koristelistat olkoot hopeaa, niiden koukut hopeaa ja jalustat messinkiä.
Exodus 27:17 All the pillars round about the court shall be filleted with silver; their hooks shall be of silver, and their sockets of brass.
2. Mooseksen kirja 27:18 Esipihan pituus olkoon sata kyynärää, leveys viisikymmentä joka puolelta ja korkeus viisi kyynärää hienosta kerratusta pellavasta, ja niiden jalustat olkoot messinkiä.
Exodus 27:18 The length of the court shall be an hundred cubits, and the breadth fifty every where, and the height five cubits of fine twined linen, and their sockets of brass.
2. Mooseksen kirja 27:19 Kaikkien majan kalustojen, kaikessa siihen liittyvässä palveluksessa tarvittavien esineiden, kaikkien sen vaarnojen ja kaikkien esipihan vaarnojen tulee olla pronssia.
Exodus 27:19 All the vessels of the tabernacle in all the service thereof, and all the pins thereof, and all the pins of the court, shall be of brass.
2. Mooseksen kirja 27:20 Ja sinun on käskettävä israelilaisten tuoda sinulle puhdasta, survottua oliiviöljyä lamppua varten, että lamppu aina palaisi.
Exodus 27:20 And you shall command the children of Israel, that they bring you pure oil olive beaten for the light, to cause the lamp to burn always.
2. Mooseksen kirja 27:21 Seurakunnan majassa, esiripun ulkopuolella, joka on todistuksen edessä, Aaron ja hänen poikansa toimittavat sen illasta aamuun Herran edessä. Se olkoon ikuinen säädös heidän sukupolvelleen israelilaisten puolesta.
Exodus 27:21 In the tabernacle of the congregation without the veil, which is before the testimony, Aaron and his sons shall order it from evening to morning before the LORD: it shall be a statute for ever to their generations on the behalf of the children of Israel.
2. Mooseksen kirja 28:1 Ja ota luoksesi veljesi Aaron ja hänen poikansa hänen kanssaan israelilaisten keskuudesta, että hän palvelisi minua pappeina, Aaron ja Nadab, Abihu, Eleasar ja Itamar, Aaronin pojat.
Exodus 28:1 And take you to you Aaron your brother, and his sons with him, from among the children of Israel, that he may minister to me in the priest’s office, even Aaron, Nadab and Abihu, Eleazar and Ithamar, Aaron’s sons.
2. Mooseksen kirja 28:2 Ja sinun on tehtävä veljellesi Aaronille pyhät vaatteet kunniaksi ja kaunistukseksi.
Exodus 28:2 And you shall make holy garments for Aaron your brother for glory and for beauty.
2. Mooseksen kirja 28:3 Ja sinun on puhuttava kaikille viisassydämisille, jotka minä olen täyttänyt viisauden hengellä, että he tekisivät Aaronille vaatteet hänen pyhittämisekseen, että hän palvelisi minua pappina.
Exodus 28:3 And you shall speak to all that are wise hearted, whom I have filled with the spirit of wisdom, that they may make Aaron’s garments to consecrate him, that he may minister to me in the priest’s office.
2. Mooseksen kirja 28:4 Ja nämä ovat vaatteet, jotka heidän on tehtävä: rintakilpi, kasukka, viitta, kirjailtu ihokas, turbaani ja vyö. Ja heidän on tehtävä pyhät vaatteet veljellesi Aaronille ja hänen pojilleen, että hän palvelisi minua pappina.
Exodus 28:4 And these are the garments which they shall make; a breastplate, and an ephod, and a robe, and a broidered coat, a turban, and a girdle: and they shall make holy garments for Aaron your brother, and his sons, that he may minister to me in the priest’s off
2. Mooseksen kirja 28:5 Ja heidän tulee ottaa kultaa, sinistä, purppuranpunaista ja helakanpunaista ja hienoa pellavalankaa.
Exodus 28:5 And they shall take gold, and blue, and purple, and scarlet, and fine linen.
2. Mooseksen kirja 28:6 Ja heidän on tehtävä kasukka kullasta, sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavasta, taidokkaasti työskennellen.
Exodus 28:6 And they shall make the ephod of gold, of blue, and of purple, of scarlet, and fine twined linen, with cunning work.
2. Mooseksen kirja 28:7 Sen kaksi olkakappaletta on yhdistettävä kahdesta reunasta, ja näin se yhdistetään toisiinsa.
Exodus 28:7 It shall have the two shoulder pieces thereof joined at the two edges thereof; and so it shall be joined together.
2. Mooseksen kirja 28:8 Ja kasukan vyö, joka on sen päällä, on tehtävä samalla tavalla: kullasta, sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta ja kerratusta valkoisesta pellavalangasta.
Exodus 28:8 And the curious girdle of the ephod, which is on it, shall be of the same, according to the work thereof; even of gold, of blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen.
2. Mooseksen kirja 28:9 Ja ota kaksi onyksi-kiveä ja kaiverra niihin israelilaisten nimet.
Exodus 28:9 And you shall take two onyx stones, and grave on them the names of the children of Israel:
2. Mooseksen kirja 28:10 Kuusi heidän nimeään yhteen kiveen ja kuusi muuta nimeä toiseen kiveen heidän syntyperänsä mukaan.
Exodus 28:10 Six of their names on one stone, and the other six names of the rest on the other stone, according to their birth.
2. Mooseksen kirja 28:11 Kivenkaiverruksen työllä, niin kuin sinettisormuksen kaiverrukset tehdään, sinun on kaiverrettava kahteen kiveen israelilaisten nimet; sinun on tehtävä ne kultasormuksiin kiinnitettäviksi.
Exodus 28:11 With the work of an engraver in stone, like the engravings of a signet, shall you engrave the two stones with the names of the children of Israel: you shall make them to be set in ouches of gold.
2. Mooseksen kirja 28:12 Ja sinun on pantava ne kaksi kiveä kasukan olkapäille kiviksi muistoksi israelilaisille, ja Aaron kantakoon heidän nimensä Herran edessä kahdella olkapäällään muistoksi.
Exodus 28:12 And you shall put the two stones on the shoulders of the ephod for stones of memorial to the children of Israel: and Aaron shall bear their names before the LORD on his two shoulders for a memorial.
2. Mooseksen kirja 28:13 Ja sinun on tehtävä kultaisia koruja;
Exodus 28:13 And you shall make ouches of gold;
2. Mooseksen kirja 28:14 Ja kaksi ketjua puhtaasta kullasta niiden päihin; tee ne punomalla kudotulla tavalla ja kiinnitä punotut ketjut kaulakoruihin.
Exodus 28:14 And two chains of pure gold at the ends; of wreathen work shall you make them, and fasten the wreathen chains to the ouches.
2. Mooseksen kirja 28:15 Ja sinun on tehtävä oikeuden rintakilpi taidokkaasti työskennellen; tee se samalla tavalla kuin kasukka; tee se kullasta, sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta.
Exodus 28:15 And you shall make the breastplate of judgment with cunning work; after the work of the ephod you shall make it; of gold, of blue, and of purple, and of scarlet, and of fine twined linen, shall you make it.
2. Mooseksen kirja 28:16 Sen pituus olkoon yksi vaaksa ja leveys yksi vaaksa.
Exodus 28:16 Foursquare it shall be being doubled; a span shall be the length thereof, and a span shall be the breadth thereof.
2. Mooseksen kirja 28:17 Ja aseta siihen kivipenkit, neljä riviä kiviä: ensimmäisessä rivissä olkoon sardius, topaasi ja karbunkkeli; tämä olkoon ensimmäinen rivi.
Exodus 28:17 And you shall set in it settings of stones, even four rows of stones: the first row shall be a sardius, a topaz, and a carbuncle: this shall be the first row.
2. Mooseksen kirja 28:18 Ja toisessa rivissä olkoon smaragdi, safiiri ja timantti.
Exodus 28:18 And the second row shall be an emerald, a sapphire, and a diamond.
2. Mooseksen kirja 28:19 Ja kolmantena rivinä liguuri, akaatti ja ametisti.
Exodus 28:19 And the third row a ligure, an agate, and an amethyst.
2. Mooseksen kirja 28:20 Ja neljännessä rivissä berylli, onyksi ja jaspis; ne olkoot kultapennistöissään.
Exodus 28:20 And the fourth row a beryl, and an onyx, and a jasper: they shall be set in gold in their settings.
2. Mooseksen kirja 28:21 Ja kivien päällä olkoot israelilaisten kahdentoista nimet, heidän nimiensä mukaan, niin kuin sinettisormuksen kaiverrus on tehty; jokaisen kiven päällä olkoon hänen nimensä, kahdentoista sukukunnan mukaan.
Exodus 28:21 And the stones shall be with the names of the children of Israel, twelve, according to their names, like the engravings of a signet; every one with his name shall they be according to the twelve tribes.
2. Mooseksen kirja 28:22 Ja sinun on tehtävä rintakilven päihin ketjut, jotka on punottu puhtaasta kullasta.
Exodus 28:22 And you shall make on the breastplate chains at the ends of wreathen work of pure gold.
2. Mooseksen kirja 28:23 Ja sinun on tehtävä rintakilpeen kaksi kultarengasta ja pantava ne kaksi rengasta rintakilven kahteen päähän.
Exodus 28:23 And you shall make on the breastplate two rings of gold, and shall put the two rings on the two ends of the breastplate.
2. Mooseksen kirja 28:24 Ja sinun on pantava ne kaksi kultaista punottua ketjua kahteen renkaaseen, jotka ovat rintakilven päissä.
Exodus 28:24 And you shall put the two wreathen chains of gold in the two rings which are on the ends of the breastplate.
2. Mooseksen kirja 28:25 Ja kiinnitä kahden punotun ketjun kaksi muuta päätä kahteen olkanauhaan ja pane ne kasukan olkakappaleisiin, sen eteen.
Exodus 28:25 And the other two ends of the two wreathen chains you shall fasten in the two ouches, and put them on the shoulder pieces of the ephod before it.
2. Mooseksen kirja 28:26 Ja tee kaksi kultarengasta ja kiinnitä ne rintakilven kahteen päähän, sen reunukseen, joka on kasukan sisäpuolella, sivussa.
Exodus 28:26 And you shall make two rings of gold, and you shall put them on the two ends of the breastplate in the border thereof, which is in the side of the ephod inward.
2. Mooseksen kirja 28:27 Ja tee kaksi muuta kultarengasta ja aseta ne kasukan kahdelle sivulle alapuolelle, sen etuosaa kohti, toisen kytkennän kohdalle, kasukan vyön yläpuolelle.
Exodus 28:27 And two other rings of gold you shall make, and shall put them on the two sides of the ephod underneath, toward the forepart thereof, over against the other coupling thereof, above the curious girdle of the ephod.
2. Mooseksen kirja 28:28 Ja he sitokoot rintakilven renkaistaan sinisellä nauhalla kasukan renkaisiin, niin että se on kasukan vyön yläpuolella eikä rintakilpi irtoa kasukasta.
Exodus 28:28 And they shall bind the breastplate by the rings thereof to the rings of the ephod with a lace of blue, that it may be above the curious girdle of the ephod, and that the breastplate be not loosed from the ephod.
2. Mooseksen kirja 28:29 Ja Aaron kantakoon israelilaisten nimet tuomion rintakilvessä sydämensä päällä, kun hän menee pyhään paikkaan, muistoksi Herran edessä aina.
Exodus 28:29 And Aaron shall bear the names of the children of Israel in the breastplate of judgment on his heart, when he goes in to the holy place, for a memorial before the LORD continually.
2. Mooseksen kirja 28:30 Ja sinun on pantava tuomion rintakilpeen urim ja tummim; ja ne olkoot Aaronin sydämellä, kun hän menee Herran eteen; ja Aaron kantakoon israelilaisten oikeutta sydämessään alati Herran edessä.
Exodus 28:30 And you shall put in the breastplate of judgment the Urim and the Thummim; and they shall be on Aaron’s heart, when he goes in before the LORD: and Aaron shall bear the judgment of the children of Israel on his heart before the LORD continually.
2. Mooseksen kirja 28:31 Ja sinun on tehtävä kasukan viitta kokonaan sinisestä.
Exodus 28:31 And you shall make the robe of the ephod all of blue.
2. Mooseksen kirja 28:32 Ja sen yläosassa, keskellä, olkoon reikä; reiän ympärillä olkoon kudottu reunus, ikään kuin se olisi haarnikan reikä, ettei se repeäisi.
Exodus 28:32 And there shall be an hole in the top of it, in the middle thereof: it shall have a binding of woven work round about the hole of it, as it were the hole of an habergeon, that it be not rent.
2. Mooseksen kirja 28:33 Ja sen helman alapuolelle, helman ympärille, tee granaattiomenia sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta langasta, ja niiden väliin kultakelloja yltympäri.
Exodus 28:33 And beneath on the hem of it you shall make pomegranates of blue, and of purple, and of scarlet, round about the hem thereof; and bells of gold between them round about:
2. Mooseksen kirja 28:34 Kultakello ja granaattiomena, kultakello ja granaattiomena, viitan helmassa yltympäri.
Exodus 28:34 A golden bell and a pomegranate, a golden bell and a pomegranate, on the hem of the robe round about.
2. Mooseksen kirja 28:35 Ja se olkoon Aaronin yllä toimittaessa palvelusta, ja hänen äänensä kuuluu, kun hän menee pyhäkköön Herran eteen ja kun hän tulee sieltä, ettei hän kuolisi.
Exodus 28:35 And it shall be on Aaron to minister: and his sound shall be heard when he goes in to the holy place before the LORD, and when he comes out, that he die not.
2. Mooseksen kirja 28:36 Ja sinun on tehtävä puhdasta kultaa levy ja kaiverrettava siihen sinettisormuksen kaiverruksen tavoin: Pyhyys Herralle.
Exodus 28:36 And you shall make a plate of pure gold, and grave on it, like the engravings of a signet, HOLINESS TO THE LORD.
2. Mooseksen kirja 28:37 Ja sinun on sidottava se siniseen nauhaan, että se olisi turbaanin päällä; se olkoon turbaanin etupuolella.
Exodus 28:37 And you shall put it on a blue lace, that it may be on the turban; on the forefront of the turban it shall be.
2. Mooseksen kirja 28:38 Ja se olkoon Aaronin otsalla, että Aaron kantaisi pyhien lahjojen rikkomukset, jotka israelilaisten on pyhitettävä kaikissa pyhissä lahjoissaan; ja se olkoon aina hänen otsallaan, että ne olisivat otolliset Herran edessä.
Exodus 28:38 And it shall be on Aaron’s forehead, that Aaron may bear the iniquity of the holy things, which the children of Israel shall hallow in all their holy gifts; and it shall be always on his forehead, that they may be accepted before the LORD.
2. Mooseksen kirja 28:39 Ja sinun on kirjailtava viitta hienosta pellavasta, ja sinun on tehtävä turbaani hienosta pellavasta, ja sinun on tehtävä vyö kirjailtu työ.
Exodus 28:39 And you shall embroider the coat of fine linen, and you shall make the turban of fine linen, and you shall make the girdle of needlework.
2. Mooseksen kirja 28:40 Ja Aaronin pojille sinun on tehtävä ihokkaat ja vyöt sekä päähineet kunniaksi ja kauneudeksi.
Exodus 28:40 And for Aaron’s sons you shall make coats, and you shall make for them girdles, and bonnets shall you make for them, for glory and for beauty.
2. Mooseksen kirja 28:41 Ja sinun on puettava ne veljesi Aaronin ja hänen poikiensa ylle ja voideltava heidät, pyhitettävä heidät ja pyhitettävä heidät, että he palvelisivat minua pappeina.
Exodus 28:41 And you shall put them on Aaron your brother, and his sons with him; and shall anoint them, and consecrate them, and sanctify them, that they may minister to me in the priest’s office.
2. Mooseksen kirja 28:42 Ja sinun on tehtävä heille pellavaiset polvihousut peittämään heidän alastomuutensa; niiden on ulottuva lanteista reisiin asti.
Exodus 28:42 And you shall make them linen breeches to cover their nakedness; from the loins even to the thighs they shall reach:
2. Mooseksen kirja 28:43 Ja ne pitää olla Aaronin ja hänen poikiensa yllä, kun he menevät ilmestysmajaan tai kun he lähestyvät alttaria palvelemaan pyhässä paikassa, etteivät he kantaisi vääryyttä ja kuolisi. Se olkoon ikuinen säädös hänelle ja hänen suvulleen.
Exodus 28:43 And they shall be on Aaron, and on his sons, when they come in to the tabernacle of the congregation, or when they come near to the altar to minister in the holy place; that they bear not iniquity, and die: it shall be a statute for ever to him and his se
2. Mooseksen kirja 29:1 Ja näin sinun on tehtävä heille pyhittääksesi heidät, että he palvelisivat minua pappina: Ota yksi nuori härkä ja kaksi virheetöntä pässiä,
Exodus 29:1 And this is the thing that you shall do to them to hallow them, to minister to me in the priest’s office: Take one young bullock, and two rams without blemish,
2. Mooseksen kirja 29:2 Ja happamatonta leipää ja öljyllä leivottuja happamattomia kakkuja ja öljyllä voideltuja happamattomia ohuita; tee ne vehnäjauhoista.
Exodus 29:2 And unleavened bread, and cakes unleavened tempered with oil, and wafers unleavened anointed with oil: of wheaten flour shall you make them.
2. Mooseksen kirja 29:3 Ja pane ne yhteen koriin ja tuo ne korissa härän ja kahden pässin kanssa.
Exodus 29:3 And you shall put them into one basket, and bring them in the basket, with the bullock and the two rams.
2. Mooseksen kirja 29:4 Ja Aaron ja hänen poikansa sinun on tuotava ilmestysmajan ovelle ja pestävä heidät vedellä.
Exodus 29:4 And Aaron and his sons you shall bring to the door of the tabernacle of the congregation, and shall wash them with water.
2. Mooseksen kirja 29:5 Ja ota vaatteet ja pue Aaronille ihokas ja kasukan viitta ja kasukka ja rintakilpi ja vyötä hänet kasukan vyöllä.
Exodus 29:5 And you shall take the garments, and put on Aaron the coat, and the robe of the ephod, and the ephod, and the breastplate, and gird him with the curious girdle of the ephod:
2. Mooseksen kirja 29:6 Ja sinun on pantava turbaani hänen päähänsä ja pantava pyhä kruunu turbaaniin.
Exodus 29:6 And you shall put the turban on his head, and put the holy crown on the turban.
2. Mooseksen kirja 29:7 Sitten ota voiteluöljy ja vuodata se hänen päähänsä ja voitele hänet.
Exodus 29:7 Then shall you take the anointing oil, and pour it on his head, and anoint him.
2. Mooseksen kirja 29:8 Ja sinä tuo hänen poikansa ja pue heidän ylleen vaatteet.
Exodus 29:8 And you shall bring his sons, and put coats on them.
2. Mooseksen kirja 29:9 Ja sinun on vyötettävä heidät vyöllä, Aaronin ja hänen poikiensa, ja pantava päähineet heidän päähänsä; ja pappisvirka olkoon heidän ikuisena säädöksenä; ja sinun on pyhitettävä Aaron ja hänen poikansa.
Exodus 29:9 And you shall gird them with girdles, Aaron and his sons, and put the bonnets on them: and the priest’s office shall be theirs for a perpetual statute: and you shall consecrate Aaron and his sons.
2. Mooseksen kirja 29:10 Ja sinun on tuotava härkä ilmestysmajan eteen, ja Aaron ja hänen poikansa pankoot kätensä härän pään päälle.
Exodus 29:10 And you shall cause a bullock to be brought before the tabernacle of the congregation: and Aaron and his sons shall put their hands on the head of the bullock.
2. Mooseksen kirja 29:11 Ja teurasta härkä Herran edessä, ilmestysmajan oven luona.
Exodus 29:11 And you shall kill the bullock before the LORD, by the door of the tabernacle of the congregation.
2. Mooseksen kirja 29:12 Ja ota härän verta ja sivele sitä sormellasi alttarin sarviin ja vuodata kaikki veri alttarin pohjalle.
Exodus 29:12 And you shall take of the blood of the bullock, and put it on the horns of the altar with your finger, and pour all the blood beside the bottom of the altar.
2. Mooseksen kirja 29:13 Ja ota kaikki sisälmyksiä peittävä rasva ja maksan yläpuolella oleva rasva ja molemmat munuaiset ja niiden päällä oleva rasva ja polta ne alttarilla.
Exodus 29:13 And you shall take all the fat that covers the inwards, and the lobe that is above the liver, and the two kidneys, and the fat that is on them, and burn them on the altar.
2. Mooseksen kirja 29:14 Mutta härän liha, nahka ja lanta polta tulessa leirin ulkopuolella; se on syntiuhri.
Exodus 29:14 But the flesh of the bullock, and his skin, and his dung, shall you burn with fire without the camp: it is a sin offering.
2. Mooseksen kirja 29:15 Ota myös yksi pässi, ja Aaron ja hänen poikansa panevat kätensä pässin pään päälle.
Exodus 29:15 You shall also take one ram; and Aaron and his sons shall put their hands on the head of the ram.
2. Mooseksen kirja 29:16 Ja teurasta pässi ja ota sen veri ja pirskota sitä alttarille ympärinsä.
Exodus 29:16 And you shall slay the ram, and you shall take his blood, and sprinkle it round about on the altar.
2. Mooseksen kirja 29:17 Ja sinun on paloiteltava pässi ja pestävä sen sisälmykset ja jalat ja pantava ne sen palojen ja pään päälle.
Exodus 29:17 And you shall cut the ram in pieces, and wash the inwards of him, and his legs, and put them to his pieces, and to his head.
2. Mooseksen kirja 29:18 Ja polta koko pässi alttarilla; se on polttouhri Herralle, suloisesti tuoksuva tuliuhri Herralle.
Exodus 29:18 And you shall burn the whole ram on the altar: it is a burnt offering to the LORD: it is a sweet smell, an offering made by fire to the LORD.
2. Mooseksen kirja 29:19 Ja ota toinen pässi, ja Aaron ja hänen poikansa panevat kätensä pässin pään päälle.
Exodus 29:19 And you shall take the other ram; and Aaron and his sons shall put their hands on the head of the ram.
2. Mooseksen kirja 29:20 Sitten teurasta pässi ja ota sen verta ja sivele sitä Aaronin oikean korvan lehteen ja hänen poikiensa oikean korvan lehteen ja heidän oikean kätensä peukaloon ja heidän oikean jalkansa isoon varpaaseen. Pirskottele veri heidän päälleen.
Exodus 29:20 Then shall you kill the ram, and take of his blood, and put it on the tip of the right ear of Aaron, and on the tip of the right ear of his sons, and on the thumb of their right hand, and on the great toe of their right foot, and sprinkle the blood on the
2. Mooseksen kirja 29:21 Ja ota alttarilla olevaa verta ja voiteluöljyä ja pirskota sitä Aaronin ja hänen vaatteidensa päälle, ja hänen poikiensa päälle, ja hänen kanssaan hänen poikiensa vaatteiden päälle. Niin hänet ja hänen vaatteensa, ja hänen poikansa ja hänen poikansa pyhitetään.
Exodus 29:21 And you shall take of the blood that is on the altar, and of the anointing oil, and sprinkle it on Aaron, and on his garments, and on his sons, and on the garments of his sons with him: and he shall be hallowed, and his garments, and his sons, and his son
2. Mooseksen kirja 29:22 Ota myös pässistä rasva ja takamus ja sisälmyksiä peittävä rasva ja maksanlisäke ja molemmat munuaiset ja niiden päällä oleva rasva sekä oikea lapa, sillä se on vihkipäss.
Exodus 29:22 Also you shall take of the ram the fat and the rump, and the fat that covers the inwards, and the lobe above the liver, and the two kidneys, and the fat that is on them, and the right shoulder; for it is a ram of consecration:
2. Mooseksen kirja 29:23 Ja yksi leipä ja yksi öljytty kakku ja yksi ohukainen happamattoman leivän korista, joka on Herran edessä,
Exodus 29:23 And one loaf of bread, and one cake of oiled bread, and one wafer out of the basket of the unleavened bread that is before the LORD:
2. Mooseksen kirja 29:24 Ja sinun on pantava kaikki Aaronin käsiin ja hänen poikiensa käsiin ja heilutettava niitä heilutusuhrina Herran edessä.
Exodus 29:24 And you shall put all in the hands of Aaron, and in the hands of his sons; and shall wave them for a wave offering before the LORD.
2. Mooseksen kirja 29:25 Ja ota ne heidän käsistään ja polta ne alttarilla polttouhriksi, suloisesti tuoksuvaksi uhriksi Herran edessä; se on tuliuhri Herralle.
Exodus 29:25 And you shall receive them of their hands, and burn them on the altar for a burnt offering, for a sweet smell before the LORD: it is an offering made by fire to the LORD.
2. Mooseksen kirja 29:26 Ja ota Aaronin vihkimispässin rintaliha ja heiluta sitä heilutusuhrina Herran edessä; se olkoon sinun osasi.
Exodus 29:26 And you shall take the breast of the ram of Aaron’s consecration, and wave it for a wave offering before the LORD: and it shall be your part.
2. Mooseksen kirja 29:27 Ja sinun on pyhitettävä Aaronin ja hänen poikiensa vihkiäispässistä heilutusuhrin rintaliha ja antuhrireisi, joka on heilutettu ja nostettu,
Exodus 29:27 And you shall sanctify the breast of the wave offering, and the shoulder of the heave offering, which is waved, and which is heaved up, of the ram of the consecration, even of that which is for Aaron, and of that which is for his sons:
2. Mooseksen kirja 29:28 Ja se olkoon Aaronille ja hänen pojilleen ikuinen säädös israelilaisilta; sillä se on anti; ja se olkoon anti israelilaisilta heidän yhteysuhreistaan, heidän antinsa Herralle.
Exodus 29:28 And it shall be Aaron’s and his sons’ by a statute for ever from the children of Israel: for it is an heave offering: and it shall be an heave offering from the children of Israel of the sacrifice of their peace offerings, even their heave offering to the
2. Mooseksen kirja 29:29 Ja Aaronin pyhät vaatteet tulevat hänen pojilleen hänen jälkeensä, ja heidät voidellaan niissä ja pyhitetään niissä.
Exodus 29:29 And the holy garments of Aaron shall be his sons’ after him, to be anointed therein, and to be consecrated in them.
2. Mooseksen kirja 29:30 Ja se hänen poikansa, joka tulee pappiksi hänen sijaansa, pukekoon ne ylleen seitsemän päivää, kun hän menee ilmestysmajaan palvelemaan pyhässä paikassa.
Exodus 29:30 And that son that is priest in his stead shall put them on seven days, when he comes into the tabernacle of the congregation to minister in the holy place.
2. Mooseksen kirja 29:31 Ja ota vihkimispäss ja keitä sen liha pyhässä paikassa.
Exodus 29:31 And you shall take the ram of the consecration, and seethe his flesh in the holy place.
2. Mooseksen kirja 29:32 Ja Aaron ja hänen poikansa syökööt pässin lihan ja leivän, joka on korissa ilmestysmajan oven luona.
Exodus 29:32 And Aaron and his sons shall eat the flesh of the ram, and the bread that is in the basket by the door of the tabernacle of the congregation.
2. Mooseksen kirja 29:33 Ja heidän on syötävä ne, joilla sovitus on toimitettu, jotta ne pyhitettäisiin ja julistettaisiin pyhäksi; mutta muukalainen ei saa niitä syödä, sillä ne ovat pyhiä.
Exodus 29:33 And they shall eat those things with which the atonement was made, to consecrate and to sanctify them: but a stranger shall not eat thereof, because they are holy.
2. Mooseksen kirja 29:34 Ja jos vihkimysuhrin lihasta tai leivästä jää jotakin jäljelle aamuun asti, niin polta tähteet tulessa; sitä ei saa syödä, sillä se on pyhää.
Exodus 29:34 And if ought of the flesh of the consecrations, or of the bread, remain to the morning, then you shall burn the remainder with fire: it shall not be eaten, because it is holy.
2. Mooseksen kirja 29:35 Ja näin sinun on tehtävä Aaronille ja hänen pojilleen, kaiken sen jälkeen, mitä minä olen sinulle käskenyt: seitsemän päivää sinun on pyhitettävä heidät.
Exodus 29:35 And thus shall you do to Aaron, and to his sons, according to all things which I have commanded you: seven days shall you consecrate them.
2. Mooseksen kirja 29:36 Ja sinun on uhrattava joka päivä härkä syntiuhriksi sovitukseksi; ja sinun on puhdistettava alttari, kun olet toimittanut sille sovituksen, ja sinun on voideltava se pyhittääksesi sen.
Exodus 29:36 And you shall offer every day a bullock for a sin offering for atonement: and you shall cleanse the altar, when you have made an atonement for it, and you shall anoint it, to sanctify it.
2. Mooseksen kirja 29:37 Seitsemän päivää sinun on toimitettava alttarin sovitus ja pyhitettävä se; ja siitä tulee erittäin pyhä alttari; jokainen, joka koskee alttariin, on pyhä.
Exodus 29:37 Seven days you shall make an atonement for the altar, and sanctify it; and it shall be an altar most holy: whatever touches the altar shall be holy.
2. Mooseksen kirja 29:38 Tämä on se, mitä sinun on uhrattava alttarilla: kaksi vuoden vanhaa karitsaa, joka päivä, jatkuvasti.
Exodus 29:38 Now this is that which you shall offer on the altar; two lambs of the first year day by day continually.
2. Mooseksen kirja 29:39 Toinen karitsa uhraa aamulla ja toinen ehtoolla.
Exodus 29:39 The one lamb you shall offer in the morning; and the other lamb you shall offer at even:
2. Mooseksen kirja 29:40 Ja yhden karitsan kanssa kymmenesosa eefaa jauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hiin-mittaa survottua öljyä, ja neljännes hiin-mittaa viiniä juomauhriksi.
Exodus 29:40 And with the one lamb a tenth deal of flour mingled with the fourth part of an hin of beaten oil; and the fourth part of an hin of wine for a drink offering.
2. Mooseksen kirja 29:41 Ja toisen karitsa uhraa ehtoolla ja tee sille aamun ruokauhrin ja juomauhrin kaltainen, suloisesti tuoksuvaksi uhriksi Herralle.
Exodus 29:41 And the other lamb you shall offer at even, and shall do thereto according to the meat offering of the morning, and according to the drink offering thereof, for a sweet smell, an offering made by fire to the LORD.
2. Mooseksen kirja 29:42 Tämä olkoon teille jatkuva polttouhri sukupolvesta sukupolveen ilmestysmajan ovella Herran edessä, missä minä kohtaan teidät puhuakseni siellä teille.
Exodus 29:42 This shall be a continual burnt offering throughout your generations at the door of the tabernacle of the congregation before the LORD: where I will meet you, to speak there to you.
2. Mooseksen kirja 29:43 Ja siellä minä kohtaan israelilaiset, ja minun kirkkauteni pyhittää majan.
Exodus 29:43 And there I will meet with the children of Israel, and the tabernacle shall be sanctified by my glory.
2. Mooseksen kirja 29:44 Ja minä pyhitän ilmestysmajan ja alttarin; ja minä pyhitän myös Aaronin ja hänen poikansa, että he toimisivat minulle pappina.
Exodus 29:44 And I will sanctify the tabernacle of the congregation, and the altar: I will sanctify also both Aaron and his sons, to minister to me in the priest’s office.
2. Mooseksen kirja 29:45 Ja minä olen asuva Israelin lasten keskellä ja oleva heidän Jumalansa.
Exodus 29:45 And I will dwell among the children of Israel, and will be their God.
2. Mooseksen kirja 29:46 Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa, joka toin heidät pois Egyptin maasta asuakseni heidän keskellään. Minä olen Herra, heidän Jumalansa.
Exodus 29:46 And they shall know that I am the LORD their God, that brought them forth out of the land of Egypt, that I may dwell among them: I am the LORD their God.
2. Mooseksen kirja 30:1 Ja sinun on tehtävä alttari suitsukkeen polttamista varten; akasiapuusta sinun on se tehtävä.
Exodus 30:1 And you shall make an altar to burn incense on: of shittim wood shall you make it.
2. Mooseksen kirja 30:2 Kyynärän pituinen olkoon sen ja kyynärän levyinen, neliskulmainen ja kaksi kyynärää korkea; sen sarvet olkoot samaa kappaletta.
Exodus 30:2 A cubit shall be the length thereof, and a cubit the breadth thereof; foursquare shall it be: and two cubits shall be the height thereof: the horns thereof shall be of the same.
2. Mooseksen kirja 30:3 Ja sinun on päällystettävä se puhtaalla kullalla, sekä sen yläosa että sivut yltympäri ja sen sarvet; ja sinun on tehtävä siihen yltympäri kultainen seppele.
Exodus 30:3 And you shall overlay it with pure gold, the top thereof, and the sides thereof round about, and the horns thereof; and you shall make to it a crown of gold round about.
2. Mooseksen kirja 30:4 Ja tee siihen kaksi kultarengasta kruunun alle, sen kahteen kulmaan, sen molemmille sivuille, ja tee se niihin korentojen kiinnityspaikoiksi, joilla sitä kannatellaan.
Exodus 30:4 And two golden rings shall you make to it under the crown of it, by the two corners thereof, on the two sides of it shall you make it; and they shall be for places for the staves to bear it with.
2. Mooseksen kirja 30:5 Ja sinun on tehtävä korennot akasiapuusta ja päällystettävä ne kullalla.
Exodus 30:5 And you shall make the staves of shittim wood, and overlay them with gold.
2. Mooseksen kirja 30:6 Ja sinun on asetettava se esiripun eteen, joka on todistuksen arkin luona, armoistuimen eteen, joka on todistuksen päällä, missä minä ilmestyn sinulle.
Exodus 30:6 And you shall put it before the veil that is by the ark of the testimony, before the mercy seat that is over the testimony, where I will meet with you.
2. Mooseksen kirja 30:7 Ja Aaron polttakoon siinä tuoksuvaa suitsuketta joka aamu; kun hän laittaa lamput kuntoon, hän polttakoon siinä suitsuketta.
Exodus 30:7 And Aaron shall burn thereon sweet incense every morning: when he dresses the lamps, he shall burn incense on it.
2. Mooseksen kirja 30:8 Ja kun Aaron sytyttää lamput ehtoolla, hän polttakoon niillä suitsuketta. Se on ikuinen suitsuke Herran edessä sukupolvesta sukupolveen.
Exodus 30:8 And when Aaron lights the lamps at even, he shall burn incense on it, a perpetual incense before the LORD throughout your generations.
2. Mooseksen kirja 30:9 Et saa uhrata sen päällä vierasta suitsuketta, polttouhria äläkä ruokauhria äläkä vuodattaa sen päällä juomauhria.
Exodus 30:9 You shall offer no strange incense thereon, nor burnt sacrifice, nor meat offering; neither shall you pour drink offering thereon.
2. Mooseksen kirja 30:10 Ja Aaron sovittaa sen sarvet kerran vuodessa sovitusuhrin verellä. Kerran vuodessa hän sovittaa sen sarvet, sukupolvesta sukupolveen. Se on erittäin pyhä Herralle.
Exodus 30:10 And Aaron shall make an atonement on the horns of it once in a year with the blood of the sin offering of atonements: once in the year shall he make atonement on it throughout your generations: it is most holy to the LORD.
2. Mooseksen kirja 30:11 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 30:11 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 30:12 Kun lasket israelilaiset heidän lukumääränsä mukaan, niin heidän on annettava jokainen sielustaan lunnaita Herralle, kun lasket heidät, ettei heitä kohtaisi vitsaus, kun lasket heidät.
Exodus 30:12 When you take the sum of the children of Israel after their number, then shall they give every man a ransom for his soul to the LORD, when you number them; that there be no plague among them, when you number them.
2. Mooseksen kirja 30:13 Näin heidän tulee antaa, jokainen, joka kulkee katselmuksen läpi, puoli sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan; sekeli on kaksikymmentä geraa; puoli sekeliä olkoon uhrilahja Herralle.
Exodus 30:13 This they shall give, every one that passes among them that are numbered, half a shekel after the shekel of the sanctuary: (a shekel is twenty gerahs:) an half shekel shall be the offering of the LORD.
2. Mooseksen kirja 30:14 Jokainen, joka kulkee katselmuksen läpi, kaksikymmentävuotias ja sitä vanhempi, antakoon uhrilahjan Herralle.
Exodus 30:14 Every one that passes among them that are numbered, from twenty years old and above, shall give an offering to the LORD.
2. Mooseksen kirja 30:15 Rikkas älköön antako enempää, älköönkä köyhä vähempää kuin puolta sekeliä, antaessaan uhrilahjan Herralle sovitukseksi teidän sielujenne puolesta.
Exodus 30:15 The rich shall not give more, and the poor shall not give less than half a shekel, when they give an offering to the LORD, to make an atonement for your souls.
2. Mooseksen kirja 30:16 Ja sinun on otettava israelilaisten sovitusrahat ja määrättävä ne ilmestysmajan palvelukseen, että se olisi muistona israelilaisille Herran edessä, sovituksena teidän sieluillenne.
Exodus 30:16 And you shall take the atonement money of the children of Israel, and shall appoint it for the service of the tabernacle of the congregation; that it may be a memorial to the children of Israel before the LORD, to make an atonement for your souls.
2. Mooseksen kirja 30:17 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 30:17 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 30:18 Sinun on tehtävä myös vaskinen allas ja sen vaskinen jalka peseytymistä varten; sinun on asetettava se ilmestysmajan ja alttarin väliin ja kaadettava siihen vettä.
Exodus 30:18 You shall also make a laver of brass, and his foot also of brass, to wash with: and you shall put it between the tabernacle of the congregation and the altar, and you shall put water therein.
2. Mooseksen kirja 30:19 Sillä Aaron ja hänen poikansa peskööt siinä kätensä ja jalkansa.
Exodus 30:19 For Aaron and his sons shall wash their hands and their feet thereat:
2. Mooseksen kirja 30:20 Kun he menevät ilmestysmajaan, heidän on pestävä itsensä vedellä, etteivät he kuolisi, tai kun he lähestyvät alttaria palvelemaan ja polttamaan uhria Herralle,
Exodus 30:20 When they go into the tabernacle of the congregation, they shall wash with water, that they die not; or when they come near to the altar to minister, to burn offering made by fire to the LORD:
2. Mooseksen kirja 30:21 Ja heidän on pestävä kätensä ja jalkansa, etteivät he kuolisi; ja se olkoon heille ikuinen säädös, hänelle ja hänen jälkeläisilleen, sukupolvesta sukupolveen.
Exodus 30:21 So they shall wash their hands and their feet, that they die not: and it shall be a statute for ever to them, even to him and to his seed throughout their generations.
2. Mooseksen kirja 30:22 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 30:22 Moreover the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 30:23 Ota mukaasi myös parhaat hajusteet: puhdasta mirhaa viisisataa sekeliä ja tuoksuvaa kanelia puolet siitä, kaksisataa viisikymmentä sekeliä, ja tuoksuvaa kalmua kaksisataa viisikymmentä sekeliä,
Exodus 30:23 Take you also to you principal spices, of pure myrrh five hundred shekels, and of sweet cinnamon half so much, even two hundred and fifty shekels, and of sweet calamus two hundred and fifty shekels,
2. Mooseksen kirja 30:24 ja kassiaa viisisataa sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan ja öljyä hiin-mitta oliiviöljyä,
Exodus 30:24 And of cassia five hundred shekels, after the shekel of the sanctuary, and of oil olive an hin:
2. Mooseksen kirja 30:25 Ja sinun on tehtävä siitä pyhää voiteluöljyä, voiteensekoitusta apteekkarin ohjeen mukaan; se olkoon pyhä voiteluöljy.
Exodus 30:25 And you shall make it an oil of holy ointment, an ointment compound after the are of the apothecary: it shall be an holy anointing oil.
2. Mooseksen kirja 30:26 Ja sillä sinun on voideltava seurakunnan maja ja todistuksen arkki,
Exodus 30:26 And you shall anoint the tabernacle of the congregation therewith, and the ark of the testimony,
2. Mooseksen kirja 30:27 Ja pöydän kaikkine kaluineen, lampunjalan kaluineen ja suitsutusalttarin,
Exodus 30:27 And the table and all his vessels, and the candlestick and his vessels, and the altar of incense,
2. Mooseksen kirja 30:28 Ja polttouhrialttarin kaikkine kaluineen ja altaan jaloineen.
Exodus 30:28 And the altar of burnt offering with all his vessels, and the laver and his foot.
2. Mooseksen kirja 30:29 Ja sinun on pyhitettävä ne, että ne olisivat erittäin pyhiä; jokainen, joka niihin koskee, on pyhä.
Exodus 30:29 And you shall sanctify them, that they may be most holy: whatever touches them shall be holy.
2. Mooseksen kirja 30:30 Ja sinun on voideltava Aaron ja hänen poikansa ja pyhitettävä heidät, että he palvelisivat minua pappeina.
Exodus 30:30 And you shall anoint Aaron and his sons, and consecrate them, that they may minister to me in the priest’s office.
2. Mooseksen kirja 30:31 Ja sinun on puhuttava israelilaisille sanoen: 'Tämä olkoon minulle pyhä voiteluöljy sukupolvesta sukupolveen.'
Exodus 30:31 And you shall speak to the children of Israel, saying, This shall be an holy anointing oil to me throughout your generations.
2. Mooseksen kirja 30:32 Ihmisen lihan päälle sitä ei saa vuodattaa, älköönkä te tehkö sen kaltaista, sen koostumuksen mukaan; se on pyhä, ja se olkoon teille pyhä.
Exodus 30:32 On man’s flesh shall it not be poured, neither shall you make any other like it, after the composition of it: it is holy, and it shall be holy to you.
2. Mooseksen kirja 30:33 Joka senkaltaista seosta valmistaa tai sitä muukalaisen päälle panee, se hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Exodus 30:33 Whoever compounds any like it, or whoever puts any of it on a stranger, shall even be cut off from his people.
2. Mooseksen kirja 30:34 Ja Herra sanoi Moosekselle: Ota itsellesi tuoksuvia yrttejä, staktea, onykaa ja galbanumia, näitä tuoksuvia yrttejä ja puhdasta suitsuketta; kutakin olkoon yhtä paljon.
Exodus 30:34 And the LORD said to Moses, Take to you sweet spices, stacte, and onycha, and galbanum; these sweet spices with pure frankincense: of each shall there be a like weight:
2. Mooseksen kirja 30:35 Ja sinun on tehtävä siitä tuoksuva tuoksu, voiteentekijän ohjeen mukainen herkku, sekoitettuna yhteen, puhdas ja pyhä.
Exodus 30:35 And you shall make it a perfume, a confection after the are of the apothecary, tempered together, pure and holy:
2. Mooseksen kirja 30:36 Ja sinun on murskattava osa siitä hyvin pieneksi ja pantava osa siitä todistuksen eteen ilmestysmajaan, jossa minä ilmestyn teille; se olkoon teille erittäin pyhä.
Exodus 30:36 And you shall beat some of it very small, and put of it before the testimony in the tabernacle of the congregation, where I will meet with you: it shall be to you most holy.
2. Mooseksen kirja 30:37 Ja suitsuketta, jonka teette, älkää tehkö itsellenne sen koostumuksen mukaan; se olkoon teille pyhä Herralle.
Exodus 30:37 And as for the perfume which you shall make, you shall not make to yourselves according to the composition thereof: it shall be to you holy for the LORD.
2. Mooseksen kirja 30:38 Jokainen, joka tekee sellaista haistaakseen sitä, hävitettäköön kansastaan.
Exodus 30:38 Whoever shall make like to that, to smell thereto, shall even be cut off from his people.
2. Mooseksen kirja 31:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 31:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 31:2 Katso, minä olen nimeltä kutsunut Besaleelin, Urin pojan, Hurin pojanpojan, Juudan sukukunnasta.
Exodus 31:2 See, I have called by name Bezaleel the son of Uri, the son of Hur, of the tribe of Judah:
2. Mooseksen kirja 31:3 Ja minä olen täyttänyt hänet Jumalan hengellä, viisaudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikenlaisella käsityötaitolla,
Exodus 31:3 And I have filled him with the spirit of God, in wisdom, and in understanding, and in knowledge, and in all manner of workmanship,
2. Mooseksen kirja 31:4 Keksiä taitavia töitä, tehdä työtä kullasta, hopeasta ja vaskesta,
Exodus 31:4 To devise cunning works, to work in gold, and in silver, and in brass,
2. Mooseksen kirja 31:5 Ja hiomaan kiviä ja kiinnittämään niitä, ja veistämään puuta, tekemään kaikkinaisia töitä.
Exodus 31:5 And in cutting of stones, to set them, and in carving of timber, to work in all manner of workmanship.
2. Mooseksen kirja 31:6 Ja katso, minä olen antanut hänen kanssaan Oholiabin, Ahisamakin pojan, Danin sukukunnasta. Ja kaikkien taidollisten sydämeen minä olen pannut viisauden, että he tekisivät kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä.
Exodus 31:6 And I, behold, I have given with him Aholiab, the son of Ahisamach, of the tribe of Dan: and in the hearts of all that are wise hearted I have put wisdom, that they may make all that I have commanded you;
2. Mooseksen kirja 31:7 Seurakunnan majan ja liitonarkin ja sen päällä olevan armoistuimen ja kaikki majan kalusteet,
Exodus 31:7 The tabernacle of the congregation, and the ark of the testimony, and the mercy seat that is thereupon, and all the furniture of the tabernacle,
2. Mooseksen kirja 31:8 Ja pöydän ja sen kalusteet, ja puhtaasta teräksestä valmistetun lampunjalan kaikkine kalusteineen, ja suitsutusalttarin,
Exodus 31:8 And the table and his furniture, and the pure candlestick with all his furniture, and the altar of incense,
2. Mooseksen kirja 31:9 Ja polttouhrialttarin kaikkine kaluineen, ja altaan jaloineen,
Exodus 31:9 And the altar of burnt offering with all his furniture, and the laver and his foot,
2. Mooseksen kirja 31:10 Ja virkavaatteet ja pappi Aaronin pyhät vaatteet ja hänen poikiensa vaatteet pappisvirkaa varten,
Exodus 31:10 And the cloths of service, and the holy garments for Aaron the priest, and the garments of his sons, to minister in the priest’s office,
2. Mooseksen kirja 31:11 Ja voiteluöljyn ja hyvänhajuisen suitsukkeen pyhäkköön: kaiken sen jälkeen, mitä minä olen käskenyt teidän tehdä.
Exodus 31:11 And the anointing oil, and sweet incense for the holy place: according to all that I have commanded you shall they do.
2. Mooseksen kirja 31:12 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 31:12 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 31:13 Puhu myös israelilaisille ja sano: Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä minun ja teidän välillänne, sukupolvesta sukupolveen, jotta tietäisitte, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät.
Exodus 31:13 Speak you also to the children of Israel, saying, Truly my sabbaths you shall keep: for it is a sign between me and you throughout your generations; that you may know that I am the LORD that does sanctify you.
2. Mooseksen kirja 31:14 Pitäkää siis sapatti, sillä se on teille pyhä. Jokainen, joka sen saastuttaa, rangaistakoon kuolemalla; sillä kuka tahansa silloin työtä tekee, se sielu hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Exodus 31:14 You shall keep the sabbath therefore; for it is holy to you: every one that defiles it shall surely be put to death: for whoever does any work therein, that soul shall be cut off from among his people.
2. Mooseksen kirja 31:15 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on levon päivä, Herralle pyhitetty; jokainen, joka tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla.
Exodus 31:15 Six days may work be done; but in the seventh is the sabbath of rest, holy to the LORD: whoever does any work in the sabbath day, he shall surely be put to death.
2. Mooseksen kirja 31:16 Miksi israelilaisten tulee pitää sapatti, viettää sapattia sukupolvesta sukupolveen, ikuisena liittona.
Exodus 31:16 Why the children of Israel shall keep the sabbath, to observe the sabbath throughout their generations, for a perpetual covenant.
2. Mooseksen kirja 31:17 Se on merkki minun ja israelilaisten välillä ikuisesti, sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti.
Exodus 31:17 It is a sign between me and the children of Israel for ever: for in six days the LORD made heaven and earth, and on the seventh day he rested, and was refreshed.
2. Mooseksen kirja 31:18 Ja kun hän oli lakannut puhumasta Moosekselle Siinain vuorella, hän antoi hänelle kaksi todistustaulua, kivitaulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan sormella.
Exodus 31:18 And he gave to Moses, when he had made an end of communing with him on mount Sinai, two tables of testimony, tables of stone, written with the finger of God.
2. Mooseksen kirja 32:1 Ja kun kansa näki, että Mooses viipyi tulemasta alas vuorelta, kansa kokoontui Aaronin luo ja sanoi hänelle: Nouse, tee meille jumalia, jotka käyvät meidän edellämme; sillä tämä Mooses, se mies, joka toi meidät ylös Eevan maasta,
Exodus 32:1 And when the people saw that Moses delayed to come down out of the mount, the people gathered themselves together to Aaron, and said to him, Up, make us gods, which shall go before us; for as for this Moses, the man that brought us up out of the land of E
2. Mooseksen kirja 32:2 Ja Aaron sanoi heille: Irrottakaa kultaiset korvarenkaat, jotka ovat vaimojenne, poikianne ja tyttärienne korvissa, ja tuokaa ne minulle.
Exodus 32:2 And Aaron said to them, Break off the golden earrings, which are in the ears of your wives, of your sons, and of your daughters, and bring them to me.
2. Mooseksen kirja 32:3 Ja kaikki kansa irrotti kultaiset korvarenkaat, jotka olivat heidän korvissaan, ja toivat ne Aaronille.
Exodus 32:3 And all the people broke off the golden earrings which were in their ears, and brought them to Aaron.
2. Mooseksen kirja 32:4 Ja hän otti ne heidän kädestään ja muotoili sen kaiverrustyökalulla, sittenkuin hän oli tehnyt siitä valetun vasikan. Ja he sanoivat: Tämä on sinun jumalasi, Israel, joka johdatti sinut Egyptin maasta.
Exodus 32:4 And he received them at their hand, and fashioned it with a engraving tool, after he had made it a molten calf: and they said, These be your gods, O Israel, which brought you up out of the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 32:5 Ja kun Aaron sen näki, rakensi hän sen eteen alttarin; ja Aaron julisti ja sanoi: Huomenna on Herran juhla.
Exodus 32:5 And when Aaron saw it, he built an altar before it; and Aaron made proclamation, and said, To morrow is a feast to the LORD.
2. Mooseksen kirja 32:6 Ja he nousivat varhain seuraavana päivänä ja uhrasivat polttouhreja ja toivat yhteysuhreja; ja kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat leikkimään.
Exodus 32:6 And they rose up early on the morrow, and offered burnt offerings, and brought peace offerings; and the people sat down to eat and to drink, and rose up to play.
2. Mooseksen kirja 32:7 Ja Herra sanoi Moosekselle: Mene, astu alas, sillä sinun kansasi, jonka veit pois Egyptin maasta, on turmeltunut.
Exodus 32:7 And the LORD said to Moses, Go, get you down; for your people, which you brought out of the land of Egypt, have corrupted themselves:
2. Mooseksen kirja 32:8 He ovat nopeasti poikenneet siltä tieltä, jota minä käskin heidän vaeltaa. He ovat tehneet itselleen valetun vasikan ja kumartaneet sitä ja uhranneet sille ja sanoneet: Tämä on sinun jumalasi, Israel, joka toi sinut Egyptin maasta.
Exodus 32:8 They have turned aside quickly out of the way which I commanded them: they have made them a molten calf, and have worshipped it, and have sacrificed thereunto, and said, These be your gods, O Israel, which have brought you up out of the land of Egypt.
2. Mooseksen kirja 32:9 Ja Herra sanoi Moosekselle: Minä olen nähnyt tämän kansan, ja katso, se on niskurikansa.
Exodus 32:9 And the LORD said to Moses, I have seen this people, and, behold, it is a stiff necked people:
2. Mooseksen kirja 32:10 Anna minun nyt olla, että vihani syttyisi heitä vastaan ja minä heidät tuhoaisin. Sinusta minä teen suuren kansan.
Exodus 32:10 Now therefore let me alone, that my wrath may wax hot against them, and that I may consume them: and I will make of you a great nation.
2. Mooseksen kirja 32:11 Ja Mooses etsi apua Herralta, Jumalaltaan, ja sanoi: Herra, miksi sinun vihasi syttyy kansaasi kohtaan, jonka olet johdattanut pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä?
Exodus 32:11 And Moses sought the LORD his God, and said, LORD, why does your wrath wax hot against your people, which you have brought forth out of the land of Egypt with great power, and with a mighty hand?
2. Mooseksen kirja 32:12 Miksi egyptiläisten pitäisi sanoa: 'Hän vei heidät pois onnettomuuteen, tappaakseen heidät vuorilla ja hävittääkseen heidät maan päältä'? Käänny pois hehkuvasta vihastasi ja kadu tätä kansaasi kohtaan tehtyä pahaa.
Exodus 32:12 Why should the Egyptians speak, and say, For mischief did he bring them out, to slay them in the mountains, and to consume them from the face of the earth? Turn from your fierce wrath, and repent of this evil against your people.
2. Mooseksen kirja 32:13 Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Israelia, joille vannoit itsesi kautta ja sanoit heille: 'Minä teen teidän jälkeläistenne luvun paljoksi kuin taivaan tähdet, ja koko tämän maan, josta olen puhunut, minä annan teidän jälkeläisillenne, ja he perivät sen ikuisiksi ajoiksi'.
Exodus 32:13 Remember Abraham, Isaac, and Israel, your servants, to whom you swore by your own self, and said to them, I will multiply your seed as the stars of heaven, and all this land that I have spoken of will I give to your seed, and they shall inherit it for eve
2. Mooseksen kirja 32:14 Ja Herra katui sitä pahaa, jota hän aikoi tehdä kansalleen.
Exodus 32:14 And the LORD repented of the evil which he thought to do to his people.
2. Mooseksen kirja 32:15 Ja Mooses kääntyi ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessään oli kaksi todistustaulua; tauluihin oli kirjoitettu molemmilta puolilta, toiselta ja toiselta puolelta.
Exodus 32:15 And Moses turned, and went down from the mount, and the two tables of the testimony were in his hand: the tables were written on both their sides; on the one side and on the other were they written.
2. Mooseksen kirja 32:16 Ja taulut olivat Jumalan tekoa, ja kirjoitus oli Jumalan kirjoitus, kaiverrettu tauluihin.
Exodus 32:16 And the tables were the work of God, and the writing was the writing of God, graven on the tables.
2. Mooseksen kirja 32:17 Ja kun Joosua kuuli kansan huudon, sanoi hän Moosekselle: Leirissä kuuluu sodan melua.
Exodus 32:17 And when Joshua heard the noise of the people as they shouted, he said to Moses, There is a noise of war in the camp.
2. Mooseksen kirja 32:18 Ja hän sanoi: Ei se ole niiden ääni, jotka huutavat voittoa, eikä se ole niiden ääni, jotka huutavat tappiotaan; vaan minä kuulen niiden laulun äänen.
Exodus 32:18 And he said, It is not the voice of them that shout for mastery, neither is it the voice of them that cry for being overcome: but the noise of them that sing do I hear.
2. Mooseksen kirja 32:19 Ja heti kun hän lähestyi leiriä, näki hän vasikan ja tanssin; ja Mooseksen viha syttyi, ja hän heitti taulut käsistään ja rikkoi ne vuoren juurelle.
Exodus 32:19 And it came to pass, as soon as he came near to the camp, that he saw the calf, and the dancing: and Moses’ anger waxed hot, and he cast the tables out of his hands, and broke them beneath the mount.
2. Mooseksen kirja 32:20 Ja hän otti vasikan, jonka he olivat tehneet, ja poltti sen tulessa ja jauhoi sen tomuksi ja ripotteli sen veteen ja antoi israelilaisten juoda sitä.
Exodus 32:20 And he took the calf which they had made, and burnt it in the fire, and ground it to powder, and strewed it on the water, and made the children of Israel drink of it.
2. Mooseksen kirja 32:21 Ja Mooses sanoi Aaronille: Mitä tämä kansa on sinulle tehnyt, että olet saattanut heidät näin suureen syntiin?
Exodus 32:21 And Moses said to Aaron, What did this people to you, that you have brought so great a sin on them?
2. Mooseksen kirja 32:22 Aaron sanoi: Älköön herrani viha julmistuko; sinä tiedät, että tuo kansa on pahantekijä.
Exodus 32:22 And Aaron said, Let not the anger of my lord wax hot: you know the people, that they are set on mischief.
2. Mooseksen kirja 32:23 Sillä he sanoivat minulle: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät meidän edellämme'. Sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.
Exodus 32:23 For they said to me, Make us gods, which shall go before us: for as for this Moses, the man that brought us up out of the land of Egypt, we know not what is become of him.
2. Mooseksen kirja 32:24 Ja minä sanoin heille: Jolla on kultaa, murskaankoon sen. Niin he antoivat sen minulle; sitten heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.
Exodus 32:24 And I said to them, Whoever has any gold, let them break it off. So they gave it me: then I cast it into the fire, and there came out this calf.
2. Mooseksen kirja 32:25 Ja kun Mooses näki kansan olevan alasti (sillä Aaron oli riisunut heidät alastomina, häpeäksi vihollistensa edessä),
Exodus 32:25 And when Moses saw that the people were naked; (for Aaron had made them naked to their shame among their enemies:)
2. Mooseksen kirja 32:26 Niin Mooses seisoi leirin portissa ja sanoi: Joka on Herran puolella? Tulkoon minun luokseni. Ja kaikki Leevin pojat kokoontuivat hänen luokseen.
Exodus 32:26 Then Moses stood in the gate of the camp, and said, Who is on the LORD’s side? let him come to me. And all the sons of Levi gathered themselves together to him.
2. Mooseksen kirja 32:27 Ja hän sanoi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen pankoon miekkansa kylkeensä ja kuljeskele leirin läpi portista porttiin ja surmatkaa jokainen veljensä, ystävänsä ja lähimmäisensä.
Exodus 32:27 And he said to them, Thus said the LORD God of Israel, Put every man his sword by his side, and go in and out from gate to gate throughout the camp, and slay every man his brother, and every man his companion, and every man his neighbor.
2. Mooseksen kirja 32:28 Ja Leevin lapset tekivät Mooseksen sanan mukaan, ja sinä päivänä kaatui kansasta noin kolmetuhatta miestä.
Exodus 32:28 And the children of Levi did according to the word of Moses: and there fell of the people that day about three thousand men.
2. Mooseksen kirja 32:29 Sillä Mooses oli sanonut: Pyhittäytykää tänä päivänä Herralle, jokainen poikansa ja veljensä johdosta, että hän antaisi teille tänä päivänä siunauksen.
Exodus 32:29 For Moses had said, Consecrate yourselves today to the LORD, even every man on his son, and on his brother; that he may bestow on you a blessing this day.
2. Mooseksen kirja 32:30 Seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: Te olette tehneet suuren synnin; nyt minä nousen Herran luo; ehkä minä saan sovitettua teidän syntinne.
Exodus 32:30 And it came to pass on the morrow, that Moses said to the people, You have sinned a great sin: and now I will go up to the LORD; peradventure I shall make an atonement for your sin.
2. Mooseksen kirja 32:31 Ja Mooses palasi Herran luo ja sanoi: Voi, tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen kultajumalan.
Exodus 32:31 And Moses returned to the LORD, and said, Oh, this people have sinned a great sin, and have made them gods of gold.
2. Mooseksen kirja 32:32 Mutta jos nyt annat anteeksi heidän syntinsä; tai jos et, niin pyyhi minut pois kirjastasi, jonka olet kirjoittanut.
Exodus 32:32 Yet now, if you will forgive their sinù; and if not, blot me, I pray you, out of your book which you have written.
2. Mooseksen kirja 32:33 Ja Herra sanoi Moosekselle: Joka on tehnyt syntiä minua vastaan, sen minä pyyhin pois kirjastani.
Exodus 32:33 And the LORD said to Moses, Whoever has sinned against me, him will I blot out of my book.
2. Mooseksen kirja 32:34 Mene nyt ja johdata kansa siihen paikkaan, josta olen sinulle puhunut. Katso, minun enkelini kulkee sinun edelläsi; kuitenkin sinä päivänä, jona minä etsin, minä kostan heille heidän syntinsä.
Exodus 32:34 Therefore now go, lead the people to the place of which I have spoken to you: behold, my Angel shall go before you: nevertheless in the day when I visit I will visit their sin on them.
2. Mooseksen kirja 32:35 Ja Herra rankaisi kansaa, koska he olivat tehneet vasikan, jonka Aaron oli tehnyt.
Exodus 32:35 And the LORD plagued the people, because they made the calf, which Aaron made.
2. Mooseksen kirja 33:1 Ja Herra sanoi Moosekselle: Mene täältä ylös, sinä ja kansa, jonka olet tuonut Egyptin maasta, siihen maahan, jonka minä vannoen luvannut olen Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan sen'.
Exodus 33:1 And the LORD said to Moses, Depart, and go up hence, you and the people which you have brought up out of the land of Egypt, to the land which I swore to Abraham, to Isaac, and to Jacob, saying, To your seed will I give it:
2. Mooseksen kirja 33:2 Ja minä lähetän enkelin sinun edelläsi, ja minä ajan pois kanaanilaiset, amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.
Exodus 33:2 And I will send an angel before you; and I will drive out the Canaanite, the Amorite, and the Hittite, and the Perizzite, the Hivite, and the Jebusite:
2. Mooseksen kirja 33:3 Maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. Sillä minä en kulje teidän keskellänne, sillä te olette niskurikansa. Etten minä teitä tiellä tuhoaisi.
Exodus 33:3 To a land flowing with milk and honey: for I will not go up in the middle of you; for you are a stiff necked people: lest I consume you in the way.
2. Mooseksen kirja 33:4 Ja kun kansa kuuli nämä pahat sanomat, he murehtivat, eikä kukaan pannut koristuksiaan ylleen.
Exodus 33:4 And when the people heard these evil tidings, they mourned: and no man did put on him his ornaments.
2. Mooseksen kirja 33:5 Sillä Herra oli sanonut Moosekselle: Sano israelilaisille: Te olette niskurikansa. Minä hyökkään teidän keskellenne tuokiossa ja tuhoan teidät. Riisukaa siis nyt korunne päältänne, niin minä tiedän, mitä teidän kanssanne tehdä.
Exodus 33:5 For the LORD had said to Moses, Say to the children of Israel, You are a stiff necked people: I will come up into the middle of you in a moment, and consume you: therefore now put off your ornaments from you, that I may know what to do to you.
2. Mooseksen kirja 33:6 Ja israelilaiset riisuivat koristuksensa Horebin vuoren luona.
Exodus 33:6 And the children of Israel stripped themselves of their ornaments by the mount Horeb.
2. Mooseksen kirja 33:7 Ja Mooses otti majan ja pystytti sen leirin ulkopuolelle, kauas leiristä, ja kutsui sitä ilmestysmajaksi. Ja jokainen, joka etsi Herraa, meni ilmestysmajaan, joka oli
Exodus 33:7 And Moses took the tabernacle, and pitched it without the camp, afar off from the camp, and called it the Tabernacle of the congregation. And it came to pass, that every one which sought the LORD went out to the tabernacle of the congregation, which was w
2. Mooseksen kirja 33:8 Ja kun Mooses meni ulos majalle, nousi kaikki kansa ja seisoi kukin majansa ovella ja katsoi Mooseksen perään, kunnes hän oli mennyt majaan.
Exodus 33:8 And it came to pass, when Moses went out to the tabernacle, that all the people rose up, and stood every man at his tent door, and looked after Moses, until he was gone into the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 33:9 Ja tapahtui, kun Mooses meni majaan, että pilvipatsas laskeutui ja seisoi majan ovella, ja Herra puhui Mooseksen kanssa.
Exodus 33:9 And it came to pass, as Moses entered into the tabernacle, the cloudy pillar descended, and stood at the door of the tabernacle, and the Lord talked with Moses.
2. Mooseksen kirja 33:10 Ja kaikki kansa näki pilvipatsaan seisovan majan ovella; ja kaikki kansa nousi ja kumarsi, jokainen telttansa ovella.
Exodus 33:10 And all the people saw the cloudy pillar stand at the tabernacle door: and all the people rose up and worshipped, every man in his tent door.
2. Mooseksen kirja 33:11 Ja Herra puhui Moosekselle kasvoista kasvoihin, niin kuin mies puhuu ystävälleen. Ja hän palasi leiriin; mutta hänen palvelijansa Joosua, Nuunin poika, nuorukainen, ei lähtenyt majasta.
Exodus 33:11 And the LORD spoke to Moses face to face, as a man speaks to his friend. And he turned again into the camp: but his servant Joshua, the son of Nun, a young man, departed not out of the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 33:12 Ja Mooses sanoi Herralle: Katso, sinä sanot minulle: 'Johdata tämä kansa tänne', mutta et ole ilmoittanut minulle, kenet lähetät minun kanssani. Kuitenkin sinä sanot: 'Minä tunnen sinut nimeltäsi, ja sinä olet löytänyt armon minun silmieni edessä'.
Exodus 33:12 And Moses said to the LORD, See, you say to me, Bring up this people: and you have not let me know whom you will send with me. Yet you have said, I know you by name, and you have also found grace in my sight.
2. Mooseksen kirja 33:13 Jos siis olen saanut armon sinun silmissäsi, niin osoita minulle tiesi, että tuntisin sinut ja löytäisin armon sinun silmissäsi. Ja pidä tätä kansaa sinun kansaasi.
Exodus 33:13 Now therefore, I pray you, if I have found grace in your sight, show me now your way, that I may know you, that I may find grace in your sight: and consider that this nation is your people.
2. Mooseksen kirja 33:14 Ja hän sanoi: Minun kasvoni kulkevat teidän kanssanne, ja minä annan teille levon.
Exodus 33:14 And he said, My presence shall go with you, and I will give you rest.
2. Mooseksen kirja 33:15 Ja hän sanoi hänelle: Jos sinun läsnäolosi ei kulje minun kanssani, älä vie meitä täältä pois.
Exodus 33:15 And he said to him, If your presence go not with me, carry us not up hence.
2. Mooseksen kirja 33:16 Sillä mistä tässä tiedetään, että minä ja sinun kansasi olemme löytäneet armon sinun silmiesi edessä? Eikö siitä, että sinä kuljet meidän kanssamme? Silloin me, minä ja sinun kansasi, erotumme kaikista kansoista, jotka maan päällä ovat.
Exodus 33:16 For wherein shall it be known here that I and your people have found grace in your sight? is it not in that you go with us? so shall we be separated, I and your people, from all the people that are on the face of the earth.
2. Mooseksen kirja 33:17 Ja Herra sanoi Moosekselle: Minä teen tämänkin, mitä olet puhunut, sillä sinä olet löytänyt armon minun silmieni edessä, ja minä tunnen sinut nimeltäsi.
Exodus 33:17 And the LORD said to Moses, I will do this thing also that you have spoken: for you have found grace in my sight, and I know you by name.
2. Mooseksen kirja 33:18 Ja hän sanoi: Näytä minulle kirkkautesi.
Exodus 33:18 And he said, I beseech you, show me your glory.
2. Mooseksen kirja 33:19 Ja hän sanoi: Minä annan kaiken ihanuuteni kulkea sinun editsesi ja julistan Herran nimeä sinun edessäsi. Olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, kenelle armahdan.
Exodus 33:19 And he said, I will make all my goodness pass before you, and I will proclaim the name of the LORD before you; and will be gracious to whom I will be gracious, and will show mercy on whom I will show mercy.
2. Mooseksen kirja 33:20 Ja hän sanoi: Et voi nähdä minun kasvojani, sillä ei yksikään ihminen saa nähdä minua ja jäädä eloon.
Exodus 33:20 And he said, You can not see my face: for there shall no man see me, and live.
2. Mooseksen kirja 33:21 Ja Herra sanoi: Katso, minun lähelläni on paikka, seiso kalliolla.
Exodus 33:21 And the LORD said, Behold, there is a place by me, and you shall stand on a rock:
2. Mooseksen kirja 33:22 Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitsesi, minä asetan sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kun kuljen ohitsesi.
Exodus 33:22 And it shall come to pass, while my glory passes by, that I will put you in a cleft of the rock, and will cover you with my hand while I pass by:
2. Mooseksen kirja 33:23 Ja minä otan käteni pois, ja sinä saat nähdä selkäpuoleni, mutta minun kasvojani ei nähdä.
Exodus 33:23 And I will take away my hand, and you shall see my back parts: but my face shall not be seen.
2. Mooseksen kirja 34:1 Ja Herra sanoi Moosekselle: Veistä itsellesi kaksi kivitaulua, entisten kaltaista. Minä kirjoitan näihin tauluihin ne sanat, jotka olivat entisissä tauluissa, jotka sinä murskasit.
Exodus 34:1 And the LORD said to Moses, Hew you two tables of stone like to the first: and I will write on these tables the words that were in the first tables, which you brake.
2. Mooseksen kirja 34:2 Ja ole valmiina huomenna, ja nouse aamulla Siinain vuorelle, ja seiso siellä minun edessäni vuoren huipulla.
Exodus 34:2 And be ready in the morning, and come up in the morning to mount Sinai, and present yourself there to me in the top of the mount.
2. Mooseksen kirja 34:3 Älköön kukaan tulko sinun kanssasi ylös, älköönkä ketään näkykö koko vuorella, älköönkä lampaat tai karja laitumella vuoren edessä.
Exodus 34:3 And no man shall come up with you, neither let any man be seen throughout all the mount; neither let the flocks nor herds feed before that mount.
2. Mooseksen kirja 34:4 Ja hän veisti kaksi kivitaulua, entisten kaltaista; ja Mooses nousi varhain aamulla ja nousi Siinain vuorelle, niin kuin Herra oli häntä käskenyt, ja otti käteensä ne kaksi kivitaulua.
Exodus 34:4 And he hewed two tables of stone like to the first; and Moses rose up early in the morning, and went up to mount Sinai, as the LORD had commanded him, and took in his hand the two tables of stone.
2. Mooseksen kirja 34:5 Ja Herra laskeutui pilvessä ja seisoi siellä hänen kanssaan ja julisti Herran nimen.
Exodus 34:5 And the LORD descended in the cloud, and stood with him there, and proclaimed the name of the LORD.
2. Mooseksen kirja 34:6 Ja Herra kulki hänen editsensä ja huusi: Herra, Herra on laupias ja armollinen Jumala, pitkämielinen ja täynnä hyvyyttä ja uskollisuutta,
Exodus 34:6 And the LORD passed by before him, and proclaimed, The LORD, The LORD God, merciful and gracious, long-suffering, and abundant in goodness and truth,
2. Mooseksen kirja 34:7 Joka pysyy armollisena tuhansille, antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei suinkaan jätä ketään rankaisematta; joka kostaa isien pahat teot lapsille ja lastenlapsille kolmanteen ja neljänteen polveen.
Exodus 34:7 Keeping mercy for thousands, forgiving iniquity and transgression and sin, and that will by no means clear the guilty; visiting the iniquity of the fathers on the children, and on the children’s children, to the third and to the fourth generation.
2. Mooseksen kirja 34:8 Ja Mooses kiiruhti, kumartui maahan ja rukoili.
Exodus 34:8 And Moses made haste, and bowed his head toward the earth, and worshipped.
2. Mooseksen kirja 34:9 Ja hän sanoi: Jos olen löytänyt armon sinun silmissäsi, Herra, niin käyköön Herrani meidän keskellämme, sillä tämä on niskurikansa, ja anna anteeksi meidän pahat tekomme ja syntimme ja ota meidät perintöosaksesi.
Exodus 34:9 And he said, If now I have found grace in your sight, O LORD, let my LORD, I pray you, go among us; for it is a stiff necked people; and pardon our iniquity and our sin, and take us for your inheritance.
2. Mooseksen kirja 34:10 Ja hän sanoi: Katso, minä teen liiton: koko sinun kansasi edessä minä teen ihmeitä, joiden kaltaisia ei ole tehty koko maan päällä eikä minkään kansan keskuudessa. Ja kaikki kansat, joiden keskellä sinä olet, saavat nähdä Herran teot; sillä peljättävää on, että minä teen...
Exodus 34:10 And he said, Behold, I make a covenant: before all your people I will do marvels, such as have not been done in all the earth, nor in any nation: and all the people among which you are shall see the work of the LORD: for it is a terrible thing that I will
2. Mooseksen kirja 34:11 Noudata sitä, mitä minä tänä päivänä sinulle käsken: katso, minä ajan pois teidän tieltänne amorilaiset, kanaanilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.
Exodus 34:11 Observe you that which I command you this day: behold, I drive out before you the Amorite, and the Canaanite, and the Hittite, and the Perizzite, and the Hivite, and the Jebusite.
2. Mooseksen kirja 34:12 Varo, ettet tee liittoa sen maan asukasten kanssa, jonne menet, ettei se tulisi ansaksi keskellesi.
Exodus 34:12 Take heed to yourself, lest you make a covenant with the inhabitants of the land where you go, lest it be for a snare in the middle of you:
2. Mooseksen kirja 34:13 Vaan tuhotkaa heidän alttarinsa, murskatkaa heidän patsaansa ja kaatakaa maahan heidän asera-karsikkonsa.
Exodus 34:13 But you shall destroy their altars, break their images, and cut down their groves:
2. Mooseksen kirja 34:14 Sillä älä kumarra muuta jumalaa, sillä Herra, jonka nimi on Mustasukkainen, on mustasukkainen Jumala.
Exodus 34:14 For you shall worship no other god: for the LORD, whose name is Jealous, is a jealous God:
2. Mooseksen kirja 34:15 Ettet tekisi liittoa maan asukasten kanssa, niin että he kulkevat haureudessa jumaliensa perässä ja uhraavat jumalilleen, ja jos joku kutsuu sinut, sinä söisit hänen uhristaan,
Exodus 34:15 Lest you make a covenant with the inhabitants of the land, and they go a whoring after their gods, and do sacrifice to their gods, and one call you, and you eat of his sacrifice;
2. Mooseksen kirja 34:16 Ja te otatte heidän tyttäriään pojillenne, ja heidän tyttärensä kulkevat haureudessa heidän jumaliensa perässä; ja saatte poikannekin haureudessa kulkemaan heidän jumaliensa perässä.
Exodus 34:16 And you take of their daughters to your sons, and their daughters go a whoring after their gods, and make your sons go a whoring after their gods.
2. Mooseksen kirja 34:17 Älkää tehkö itsellenne valettuja jumalia.
Exodus 34:17 You shall make you no molten gods.
2. Mooseksen kirja 34:18 Vietä happamattoman leivän juhlaa. Seitsemän päivää syö happamatonta leipää, niin kuin minä olen sinua käskenyt, Abib-kuun aikaan; sillä Abib-kuussa sinä lähdit Egyptistä.
Exodus 34:18 The feast of unleavened bread shall you keep. Seven days you shall eat unleavened bread, as I commanded you, in the time of the month Abib: for in the month Abib you came out from Egypt.
2. Mooseksen kirja 34:19 Kaikki, mikä avaa äidin kohdun, on minun; ja jokainen karjasi esikoinen, olipa se härkä tai lammas, joka on uros.
Exodus 34:19 All that opens the matrix is mine; and every firstling among your cattle, whether ox or sheep, that is male.
2. Mooseksen kirja 34:20 Mutta aasin esikoinen lunasta karitsalla; mutta jos et lunasta sitä, niin taita siltä niska. Kaikki poikiesi esikoiset lunasta, eikä yksikään saa tulla minun eteeni tyhjin käsin.
Exodus 34:20 But the firstling of an ass you shall redeem with a lamb: and if you redeem him not, then shall you break his neck. All the firstborn of your sons you shall redeem. And none shall appear before me empty.
2. Mooseksen kirja 34:21 Kuusi päivää tee työtä, mutta seitsemäntenä päivänä lepää; kypsymisaikana ja elonkorjuuaikana lepää.
Exodus 34:21 Six days you shall work, but on the seventh day you shall rest: in ripening time and in harvest you shall rest.
2. Mooseksen kirja 34:22 Ja vietä viikkojuhlaa, vehnän ensi hedelmien juhlaa, ja sadonkorjuujuhlaa vuoden lopussa.
Exodus 34:22 And you shall observe the feast of weeks, of the first fruits of wheat harvest, and the feast of ingathering at the year’s end.
2. Mooseksen kirja 34:23 Kolme kertaa vuodessa kaikkien poikalapsesi tulee ilmestyä Herran Jumalan, Israelin Jumalan, eteen.
Exodus 34:23 Thrice in the year shall all your male children appear before the LORD God, the God of Israel.
2. Mooseksen kirja 34:24 Sillä minä ajan pois kansat sinun tieltäsi ja laajennan sinun alueesi. Eikä kukaan himoitse sinun maatasi, kun sinä kolme kertaa vuodessa menet ylös ilmestyäksesi Herran, sinun Jumalasi, eteen.
Exodus 34:24 For I will cast out the nations before you, and enlarge your borders: neither shall any man desire your land, when you shall go up to appear before the LORD your God thrice in the year.
2. Mooseksen kirja 34:25 Älä uhraa minun teurasuhrini verta hapatuksen kanssa, äläkä pääsiäisjuhlan teurasuhria jätä aamuun.
Exodus 34:25 You shall not offer the blood of my sacrifice with leaven; neither shall the sacrifice of the feast of the passover be left to the morning.
2. Mooseksen kirja 34:26 Tuo maasi ensi hedelmän ensimmäiset Herran, Jumalasi, temppeliin. Älä keitä vohlaa äitinsä maidossa.
Exodus 34:26 The first of the first fruits of your land you shall bring to the house of the LORD your God. You shall not seethe a kid in his mother’s milk.
2. Mooseksen kirja 34:27 Ja Herra sanoi Moosekselle: Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen sävyllä minä olen tehnyt liiton sinun ja Israelin kanssa.
Exodus 34:27 And the LORD said to Moses, Write you these words: for after the tenor of these words I have made a covenant with you and with Israel.
2. Mooseksen kirja 34:28 Ja hän oli siellä Herran luona neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä; ei hän syönyt leipää eikä juonut vettä. Ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, ne kymmenen käskyä.
Exodus 34:28 And he was there with the LORD forty days and forty nights; he did neither eat bread, nor drink water. And he wrote on the tables the words of the covenant, the ten commandments.
2. Mooseksen kirja 34:29 Ja kun Mooses laskeutui Siinain vuorelta kaksi todistustaulua kädessään, ei Mooses vuorelta laskeutuessaan tiennyt, että hänen kasvojensa iho paistoi hänen puhuessaan hänen kanssaan.
Exodus 34:29 And it came to pass, when Moses came down from mount Sinai with the two tables of testimony in Moses’ hand, when he came down from the mount, that Moses knew not that the skin of his face shone while he talked with him.
2. Mooseksen kirja 34:30 Ja kun Aaron ja kaikki israelilaiset näkivät Mooseksen, katso, hänen kasvojensa iho säteili; ja he pelkäsivät lähestyä häntä.
Exodus 34:30 And when Aaron and all the children of Israel saw Moses, behold, the skin of his face shone; and they were afraid to come near him.
2. Mooseksen kirja 34:31 Ja Mooses kutsui heitä, ja Aaron ja kaikki seurakunnan päämiehet palasivat hänen luokseen, ja Mooses puhui heidän kanssaan.
Exodus 34:31 And Moses called to them; and Aaron and all the rulers of the congregation returned to him: and Moses talked with them.
2. Mooseksen kirja 34:32 Ja sen jälkeen kaikki israelilaiset lähestyivät, ja hän antoi heille käskyn kaiken, mitä Herra oli puhunut hänen kanssaan Siinain vuorella.
Exodus 34:32 And afterward all the children of Israel came near: and he gave them in commandment all that the LORD had spoken with him in mount Sinai.
2. Mooseksen kirja 34:33 Ja ennen kuin Mooses oli lakannut puhumasta heidän kanssaan, hän pani hunnun kasvoilleen.
Exodus 34:33 And till Moses had done speaking with them, he put a veil on his face.
2. Mooseksen kirja 34:34 Mutta kun Mooses meni Herran eteen puhumaan hänen kanssaan, hän otti verhon pois, kunnes tuli ulos. Ja hän tuli ulos ja puhui israelilaisille, mitä hänen oli käsketty.
Exodus 34:34 But when Moses went in before the LORD to speak with him, he took the veil off, until he came out. And he came out, and spoke to the children of Israel that which he was commanded.
2. Mooseksen kirja 34:35 Ja israelilaiset näkivät Mooseksen kasvot, että Mooseksen iho loisti; ja Mooses pani jälleen peitteen kasvoilleen, kunnes hän meni sisään puhumaan hänen kanssaan.
Exodus 34:35 And the children of Israel saw the face of Moses, that the skin of Moses’ face shone: and Moses put the veil on his face again, until he went in to speak with him.
2. Mooseksen kirja 35:1 Ja Mooses kokosi kaiken Israelin lasten seurakunnan ja sanoi heille: Nämä ovat ne sanat, jotka Herra on käskenyt teidän tehdä.
Exodus 35:1 And Moses gathered all the congregation of the children of Israel together, and said to them, These are the words which the LORD has commanded, that you should do them.
2. Mooseksen kirja 35:2 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä olkoon teillä pyhä päivä, Herran lepopäivä; jokainen, joka silloin työtä tekee, surmattakoon.
Exodus 35:2 Six days shall work be done, but on the seventh day there shall be to you an holy day, a sabbath of rest to the LORD: whoever does work therein shall be put to death.
2. Mooseksen kirja 35:3 Älkää sytyttäkö tulta asuinpaikoissanne sapatinpäivänä.
Exodus 35:3 You shall kindle no fire throughout your habitations on the sabbath day.
2. Mooseksen kirja 35:4 Ja Mooses puhui koko Israelin lasten seurakunnalle sanoen: Näin Herra käski, sanoen:
Exodus 35:4 And Moses spoke to all the congregation of the children of Israel, saying, This is the thing which the LORD commanded, saying,
2. Mooseksen kirja 35:5 Ottakaa keskuudestanne uhrilahja Herralle: kuka tahansa, jolla on siihen altis sydän, tuokoon sen uhrilahjaksi Herralle: kultaa, hopeaa ja vaskea,
Exodus 35:5 Take you from among you an offering to the LORD: whoever is of a willing heart, let him bring it, an offering of the LORD; gold, and silver, and brass,
2. Mooseksen kirja 35:6 Ja sinistä, purppuraista, helakanpunaista, hienoa pellavaa ja vuohenkarvaa,
Exodus 35:6 And blue, and purple, and scarlet, and fine linen, and goats’ hair,
2. Mooseksen kirja 35:7 Ja punaiseksi värjättyjä pässien nahkoja ja mäyrän nahkoja ja akasiapuuta,
Exodus 35:7 And rams’ skins dyed red, and badgers’ skins, and shittim wood,
2. Mooseksen kirja 35:8 Ja öljyä lamppua varten ja hajusteita voiteluöljyä varten ja hyvänhajuista suitsuketta varten,
Exodus 35:8 And oil for the light, and spices for anointing oil, and for the sweet incense,
2. Mooseksen kirja 35:9 Ja onyksi-kiviä ja muita kiinnityskiviä efodia ja rintakilpeä varten.
Exodus 35:9 And onyx stones, and stones to be set for the ephod, and for the breastplate.
2. Mooseksen kirja 35:10 Ja jokainen teidän keskuudessanne oleva taitava sydän tulkoon ja tehköön kaiken, mitä Herra on käskenyt;
Exodus 35:10 And every wise hearted among you shall come, and make all that the LORD has commanded;
2. Mooseksen kirja 35:11 Asumuksen, sen teltan ja sen peitteen, sen hakaset ja laudat, sen salvat, sen pylväät ja sen jalustat,
Exodus 35:11 The tabernacle, his tent, and his covering, his clasps, and his boards, his bars, his pillars, and his sockets,
2. Mooseksen kirja 35:12 Arkku ja sen korennot, armoistuin ja esiripun,
Exodus 35:12 The ark, and the staves thereof, with the mercy seat, and the veil of the covering,
2. Mooseksen kirja 35:13 Pöytä ja sen sauvat ja kaikki sen kalut ja näkyleivät,
Exodus 35:13 The table, and his staves, and all his vessels, and the show bread,
2. Mooseksen kirja 35:14 Kynttilänjalka valaistusta varten ja sen kalusto ja lamppu ynnä öljyä valaistusta varten,
Exodus 35:14 The candlestick also for the light, and his furniture, and his lamps, with the oil for the light,
2. Mooseksen kirja 35:15 Ja suitsutusalttarin ja sen sauvat, ja voiteluöljyn, ja hyvänhajuisen suitsukkeen, ja ovenverhon majan sisäänkäynnille,
Exodus 35:15 And the incense altar, and his staves, and the anointing oil, and the sweet incense, and the hanging for the door at the entering in of the tabernacle,
2. Mooseksen kirja 35:16 Polttouhrialttarin pronssisen ristikkonsa ja seipäineen ja kaikkine kaluineen, altaan jaloineen,
Exodus 35:16 The altar of burnt offering, with his brazen grate, his staves, and all his vessels, the laver and his foot,
2. Mooseksen kirja 35:17 Pihan verhot, sen pylväät ja niiden jalustat sekä pihan oven verhon,
Exodus 35:17 The hangings of the court, his pillars, and their sockets, and the hanging for the door of the court,
2. Mooseksen kirja 35:18 Tabernaakkelin vaarnat ja esipihan vaarnat ja niiden köydet,
Exodus 35:18 The pins of the tabernacle, and the pins of the court, and their cords,
2. Mooseksen kirja 35:19 Virkavaatteet pyhässä paikassa suoritettavaa palvelusta varten, pappi Aaronin pyhät vaatteet ja hänen poikiensa vaatteet pappisvirkaa varten.
Exodus 35:19 The cloths of service, to do service in the holy place, the holy garments for Aaron the priest, and the garments of his sons, to minister in the priest’s office.
2. Mooseksen kirja 35:20 Ja koko Israelin lasten seurakunta lähti Mooseksen luota.
Exodus 35:20 And all the congregation of the children of Israel departed from the presence of Moses.
2. Mooseksen kirja 35:21 Ja he tulivat, jokainen, jonka sydän sitä vaati, ja jokainen, jonka henki siihen antoi, ja toivat Herran antia seurakunnan majan rakentamista ja kaikkea sen palvelusta ja pyhiä vaatteita varten.
Exodus 35:21 And they came, every one whose heart stirred him up, and every one whom his spirit made willing, and they brought the LORD’s offering to the work of the tabernacle of the congregation, and for all his service, and for the holy garments.
2. Mooseksen kirja 35:22 Ja he tulivat, sekä miehet että naiset, kaikki jotka olivat alttiita, ja toivat rannerenkaita, korvarenkaita, sormuksia ja kaulakoruja, kaikkia kultakaluja; ja jokainen, joka uhrasi, toi uhrilahjan Herralle kultaa.
Exodus 35:22 And they came, both men and women, as many as were willing hearted, and brought bracelets, and earrings, and rings, and tablets, all jewels of gold: and every man that offered offered an offering of gold to the LORD.
2. Mooseksen kirja 35:23 Ja jokainen, jolta löytyi sinistä, purppuranpunaista ja helakanpunaista ja hienoa pellavaa ja vuohenkarvoja ja punaisia pässien nahkoja ja mäyrännahkoja, toi ne.
Exodus 35:23 And every man, with whom was found blue, and purple, and scarlet, and fine linen, and goats’ hair, and red skins of rams, and badgers’ skins, brought them.
2. Mooseksen kirja 35:24 Jokainen, joka toi uhriksi hopeata ja vaskea, toi uhrilahjan Herralle; ja jokainen, jolla oli akasiapuuta kaikkinaisiin palvelustehtäviin, toi sen.
Exodus 35:24 Every one that did offer an offering of silver and brass brought the LORD’s offering: and every man, with whom was found shittim wood for any work of the service, brought it.
2. Mooseksen kirja 35:25 Ja kaikki taitavat naiset kehräsivät käsillään ja toivat kehräämänsä langat, sekä sinisestä, purppuranpunaisesta ja helakanpunaisesta että hienosta pellavasta.
Exodus 35:25 And all the women that were wise hearted did spin with their hands, and brought that which they had spun, both of blue, and of purple, and of scarlet, and of fine linen.
2. Mooseksen kirja 35:26 Ja kaikki naiset, joiden sydän herätti viisauden, kehräsivät vuohenkarvoja.
Exodus 35:26 And all the women whose heart stirred them up in wisdom spun goats’ hair.
2. Mooseksen kirja 35:27 Ja päämiehet toivat onyksi-kiviä ja muita kiinnitettäviä kiviä kasukkaa ja rintakilpeä varten,
Exodus 35:27 And the rulers brought onyx stones, and stones to be set, for the ephod, and for the breastplate;
2. Mooseksen kirja 35:28 Ja hajusteita ja öljyä lamppua varten, ja voiteluöljyä varten, ja hyvänhajuista suitsuketta varten.
Exodus 35:28 And spice, and oil for the light, and for the anointing oil, and for the sweet incense.
2. Mooseksen kirja 35:29 Israelin lapset toivat Herralle vapaaehtoisen lahjan, jokainen mies ja nainen, jonka sydän oli altis tuomaan kaikkinaiseen työhön, jonka Herra oli käskenyt Mooseksen käden kautta tehdä.
Exodus 35:29 The children of Israel brought a willing offering to the LORD, every man and woman, whose heart made them willing to bring for all manner of work, which the LORD had commanded to be made by the hand of Moses.
2. Mooseksen kirja 35:30 Ja Mooses sanoi israelilaisille: Katsokaa, Herra on nimeltä kutsunut Besaleelin, Urin pojan, Hurin pojanpojan, Juudan sukukunnasta;
Exodus 35:30 And Moses said to the children of Israel, See, the LORD has called by name Bezaleel the son of Uri, the son of Hur, of the tribe of Judah;
2. Mooseksen kirja 35:31 Ja hän on täyttänyt hänet Jumalan hengellä, viisaudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikkinaisella käsityötaitolla;
Exodus 35:31 And he has filled him with the spirit of God, in wisdom, in understanding, and in knowledge, and in all manner of workmanship;
2. Mooseksen kirja 35:32 Ja keksiäkseen taidokkaita töitä, tehdäkseen niitä kullasta, hopeasta ja vaskesta,
Exodus 35:32 And to devise curious works, to work in gold, and in silver, and in brass,
2. Mooseksen kirja 35:33 Ja kivien hiomisessa ja kiinnittämisessä ja puun veistämisessä, kaikenlaisten taidokkaiden töiden tekemisessä.
Exodus 35:33 And in the cutting of stones, to set them, and in carving of wood, to make any manner of cunning work.
2. Mooseksen kirja 35:34 Ja hän on pannut sydämeensä, että hän opettaisi, sekä hän että Oholiab, Ahisamakin poika, Danin sukukunnasta.
Exodus 35:34 And he has put in his heart that he may teach, both he, and Aholiab, the son of Ahisamach, of the tribe of Dan.
2. Mooseksen kirja 35:35 Hän on täyttänyt heidät sydämen viisaudella tekemään kaikkinaisia töitä, kaivertajan, taitavan tekijän ja kirjailijan töitä sinisestä, purppuranpunaisesta, karmiininpunaisesta ja hienosta pellavasta, ja kutojan, jopa niiden, jotka tekevät mitä tahansa työtä, ja niiden,
Exodus 35:35 Them has he filled with wisdom of heart, to work all manner of work, of the engraver, and of the cunning workman, and of the embroiderer, in blue, and in purple, in scarlet, and in fine linen, and of the weaver, even of them that do any work, and of those
2. Mooseksen kirja 36:1 Sitten työskentelivät Besalel ja Oholiab ja kaikki taitavat miehet, joille Herra oli antanut viisautta ja ymmärrystä tietääkseen, miten tehdä kaikki pyhäkön palvelukseen tarvittavat työt, aivan niin kuin Herra oli käskenyt.
Exodus 36:1 Then worked Bezaleel and Aholiab, and every wise hearted man, in whom the LORD put wisdom and understanding to know how to work all manner of work for the service of the sanctuary, according to all that the LORD had commanded.
2. Mooseksen kirja 36:2 Ja Mooses kutsui luokseen Besaleelin ja Oholiabin ja kaikki taidokkaat miehet, joiden sydämeen Herra oli antanut taidon, kaikki, joiden sydän herätti hänet ryhtymään työhön ja tekemään sitä.
Exodus 36:2 And Moses called Bezaleel and Aholiab, and every wise hearted man, in whose heart the LORD had put wisdom, even every one whose heart stirred him up to come to the work to do it:
2. Mooseksen kirja 36:3 Ja he ottivat Moosekselta vastaan kaikki antilahjat, jotka israelilaiset olivat tuoneet pyhäkön palvelusta varten sen valmistamiseksi. Ja he toivat hänelle vielä vapaaehtoisia uhreja joka aamu.
Exodus 36:3 And they received of Moses all the offering, which the children of Israel had brought for the work of the service of the sanctuary, to make it with. And they brought yet to him free offerings every morning.
2. Mooseksen kirja 36:4 Ja kaikki viisaat miehet, jotka tekivät kaikkea pyhäkön työtä, palasivat kukin työstään, jonka he olivat tehneet;
Exodus 36:4 And all the wise men, that worked all the work of the sanctuary, came every man from his work which they made;
2. Mooseksen kirja 36:5 Ja he puhuivat Moosekselle sanoen: Kansa tuo enemmän kuin on tarpeen sen työn tekemiseen, jonka Herra on käskenyt tehdä.
Exodus 36:5 And they spoke to Moses, saying, The people bring much more than enough for the service of the work, which the LORD commanded to make.
2. Mooseksen kirja 36:6 Ja Mooses antoi käskyn, ja he kuuluttivat leirissä näin: Älköön mies eikä nainen enää tehkö uhrilahjoja pyhäkköön. Niin kansaa estettiin tuomasta.
Exodus 36:6 And Moses gave commandment, and they caused it to be proclaimed throughout the camp, saying, Let neither man nor woman make any more work for the offering of the sanctuary. So the people were restrained from bringing.
2. Mooseksen kirja 36:7 Sillä tavaraa oli riittävästi kaikkeen sen tekemiseen tarvittavaan työhön, ja sitä oli liikaakin.
Exodus 36:7 For the stuff they had was sufficient for all the work to make it, and too much.
2. Mooseksen kirja 36:8 Ja jokainen taitava mies, joka oli taitava tekemään tabernaakkelin työtä, teki kymmenen verhoa kerratusta valkoisesta pellavasta sekä sinisestä, purppuranpunaisesta ja helakanpunaisesta langasta; hän teki ne taidokkaasti tehtyjen kerubimien kanssa.
Exodus 36:8 And every wise hearted man among them that worked the work of the tabernacle made ten curtains of fine twined linen, and blue, and purple, and scarlet: with cherubim of cunning work made he them.
2. Mooseksen kirja 36:9 Kunkin verhon pituus oli kahdeksankolmattakymmentä kyynärää ja leveys neljä kyynärää; kaikki verhot olivat samankokoisia.
Exodus 36:9 The length of one curtain was twenty and eight cubits, and the breadth of one curtain four cubits: the curtains were all of one size.
2. Mooseksen kirja 36:10 Ja hän yhdisti ne viisi kaistaa toisiinsa, ja toiset viisi kaistaa hän yhdisti toiset viisi kaistaa toisiinsa.
Exodus 36:10 And he coupled the five curtains one to another: and the other five curtains he coupled one to another.
2. Mooseksen kirja 36:11 Ja hän teki sinisestä langasta silmukat toisen verhon reunaan, liitoskohdan helmasta, ja samoin hän teki toisen verhon reunaan, toisen liitoskohdan reunaan.
Exodus 36:11 And he made loops of blue on the edge of one curtain from the selvedge in the coupling: likewise he made in the uttermost side of another curtain, in the coupling of the second.
2. Mooseksen kirja 36:12 Viisikymmentä silmukkaa hän teki toiseen kaistaan ja viisikymmentä silmukkaa toisen yhdistetyn kaislan reunaan; silmukat kiinnittivät kaistat toisiinsa.
Exodus 36:12 Fifty loops made he in one curtain, and fifty loops made he in the edge of the curtain which was in the coupling of the second: the loops held one curtain to another.
2. Mooseksen kirja 36:13 Ja hän teki viisikymmentä kultahakasta ja yhdisti niillä hakasilla verhot toisiinsa; niin siitä tuli yksi asumus.
Exodus 36:13 And he made fifty clasps of gold, and coupled the curtains one to another with the clasps: so it became one tabernacle.
2. Mooseksen kirja 36:14 Ja hän teki vuohenkarvoista kankaita teltan päälle tabernaakkelin päälle: yksitoista kangasta hän teki.
Exodus 36:14 And he made curtains of goats’ hair for the tent over the tabernacle: eleven curtains he made them.
2. Mooseksen kirja 36:15 Yhden verhon pituus oli kolmekymmentä kyynärää ja leveys neljä kyynärää; yksitoista verhoa olivat samankokoisia.
Exodus 36:15 The length of one curtain was thirty cubits, and four cubits was the breadth of one curtain: the eleven curtains were of one size.
2. Mooseksen kirja 36:16 Ja hän kokosi yhteen viisi kaistaa erikseen ja kuusi kaistaa erikseen.
Exodus 36:16 And he coupled five curtains by themselves, and six curtains by themselves.
2. Mooseksen kirja 36:17 Ja hän teki viisikymmentä silmukkaa yhdistetyn verhon äärimmäiseen reunaan ja viisikymmentä silmukkaa toisen yhdistetyn verhon reunaan.
Exodus 36:17 And he made fifty loops on the uttermost edge of the curtain in the coupling, and fifty loops made he on the edge of the curtain which couples the second.
2. Mooseksen kirja 36:18 Ja hän teki viisikymmentä vaskihakaa teltan yhdistämiseksi, niin että siitä tulisi yksi.
Exodus 36:18 And he made fifty clasps of brass to couple the tent together, that it might be one.
2. Mooseksen kirja 36:19 Ja hän teki teltan päälle peitteen punaiseksi värjätyistä pässinnahoista ja sen päälle peitteen mäyrännahoista.
Exodus 36:19 And he made a covering for the tent of rams’ skins dyed red, and a covering of badgers’ skins above that.
2. Mooseksen kirja 36:20 Ja hän teki akasiapuusta lautoja majaa varten, jotka pystytettiin.
Exodus 36:20 And he made boards for the tabernacle of shittim wood, standing up.
2. Mooseksen kirja 36:21 Laudan pituus oli kymmenen kyynärää ja leveys puolitoista kyynärää.
Exodus 36:21 The length of a board was ten cubits, and the breadth of a board one cubit and a half.
2. Mooseksen kirja 36:22 Yhdessä laudassa oli kaksi tappia, jotka olivat yhtä kaukana toisistaan. Näin hän teki kaikki majan laudat.
Exodus 36:22 One board had two tenons, equally distant one from another: thus did he make for all the boards of the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 36:23 Ja hän teki lautoja majaa varten, kaksikymmentä lautaa eteläsivua varten,
Exodus 36:23 And he made boards for the tabernacle; twenty boards for the south side southward:
2. Mooseksen kirja 36:24 Ja hän teki neljäkymmentä hopeajalustaa kahdenkymmenen laudan alle, kaksi jalustaa kunkin laudan alle kahta tappia varten ja kaksi jalustaa toisen laudan alle kahta tappia varten.
Exodus 36:24 And forty sockets of silver he made under the twenty boards; two sockets under one board for his two tenons, and two sockets under another board for his two tenons.
2. Mooseksen kirja 36:25 Ja majan toista sivua, pohjoiskulmaa, varten hän teki kaksikymmentä lautaa,
Exodus 36:25 And for the other side of the tabernacle, which is toward the north corner, he made twenty boards,
2. Mooseksen kirja 36:26 Ja niiden neljäkymmentä hopeajalustaa, kaksi jalustaa kunkin laudan alla ja kaksi jalustaa toisen laudan alla.
Exodus 36:26 And their forty sockets of silver; two sockets under one board, and two sockets under another board.
2. Mooseksen kirja 36:27 Ja majan länsipuolen sivuja varten hän teki kuusi lautaa.
Exodus 36:27 And for the sides of the tabernacle westward he made six boards.
2. Mooseksen kirja 36:28 Ja hän teki kaksi lautaa majan kulmia varten molemmille sivuille.
Exodus 36:28 And two boards made he for the corners of the tabernacle in the two sides.
2. Mooseksen kirja 36:29 Ja ne olivat yhdistetty alhaalta ja päähän yhteen samaan renkaaseen; näin hän teki molemmille molemmissa kulmissa.
Exodus 36:29 And they were coupled beneath, and coupled together at the head thereof, to one ring: thus he did to both of them in both the corners.
2. Mooseksen kirja 36:30 Ja lautaa oli kahdeksan, ja niiden hopiajalkoja oli kuusitoista, kaksi jalustaa kunkin laudan alla.
Exodus 36:30 And there were eight boards; and their sockets were sixteen sockets of silver, under every board two sockets.
2. Mooseksen kirja 36:31 Ja hän teki akasiapuusta viisi poikkipalkkia majan toisen sivun lautoja varten,
Exodus 36:31 And he made bars of shittim wood; five for the boards of the one side of the tabernacle,
2. Mooseksen kirja 36:32 Ja viisi salpaa majan toisen sivun lautoja varten ja viisi salpaa majan länsipuolen lautoja varten.
Exodus 36:32 And five bars for the boards of the other side of the tabernacle, and five bars for the boards of the tabernacle for the sides westward.
2. Mooseksen kirja 36:33 Ja hän teki keskimmäisen rivan kulkemaan lautojen läpi päästä päähän.
Exodus 36:33 And he made the middle bar to shoot through the boards from the one end to the other.
2. Mooseksen kirja 36:34 Ja hän päällysti laudat kullalla ja teki niiden renkaat kultaisista paikoiksi poikkitankoja varten ja päällysti poikkitangot kullalla.
Exodus 36:34 And he overlaid the boards with gold, and made their rings of gold to be places for the bars, and overlaid the bars with gold.
2. Mooseksen kirja 36:35 Ja hän teki esiripun sinisestä, purppuranpunaisesta ja helakanpunaisesta langasta ja kerratusta valkoisesta pellavasta; hän teki sen taidokkaasti kerubein.
Exodus 36:35 And he made a veil of blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen: with cherubim made he it of cunning work.
2. Mooseksen kirja 36:36 Ja hän teki siihen neljä pylvästä akasiapuusta ja päällysti ne kullalla, niiden koukut olivat kultaa, ja hän valoi niille neljä hopeajalustaa.
Exodus 36:36 And he made thereunto four pillars of shittim wood, and overlaid them with gold: their hooks were of gold; and he cast for them four sockets of silver.
2. Mooseksen kirja 36:37 Ja hän teki majan oveen verhon sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta langasta ja hienosta kerratusta pellavalangasta, kirjailtua työtä tehden;
Exodus 36:37 And he made an hanging for the tabernacle door of blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen, of needlework;
2. Mooseksen kirja 36:38 Ja sen viisi pylvästä koukkuineen; ja hän päällysti niiden päät ja koristepienat kullalla; mutta niiden viisi jalustaa olivat vaskea.
Exodus 36:38 And the five pillars of it with their hooks: and he overlaid their capitals and their fillets with gold: but their five sockets were of brass.
2. Mooseksen kirja 37:1 Ja Besalel teki arkin akasiapuusta; sen pituus oli kaksi ja puoli kyynärää, leveys puolitoista kyynärää ja korkeus puolitoista kyynärää.
Exodus 37:1 And Bezaleel made the ark of shittim wood: two cubits and a half was the length of it, and a cubit and a half the breadth of it, and a cubit and a half the height of it:
2. Mooseksen kirja 37:2 Ja hän päällysti sen puhtaalla kullalla sisältä ja ulkoa ja teki siihen kultaisen reunuksen yltympäri.
Exodus 37:2 And he overlaid it with pure gold within and without, and made a crown of gold to it round about.
2. Mooseksen kirja 37:3 Ja hän valoi siihen neljä kultarengasta, jotka oli tarkoitus kiinnittää sen neljään kulmaan, kaksi rengasta sen toiselle puolelle ja kaksi rengasta sen toiselle puolelle.
Exodus 37:3 And he cast for it four rings of gold, to be set by the four corners of it; even two rings on the one side of it, and two rings on the other side of it.
2. Mooseksen kirja 37:4 Ja hän teki akasiapuusta sauvat ja päällysti ne kullalla.
Exodus 37:4 And he made staves of shittim wood, and overlaid them with gold.
2. Mooseksen kirja 37:5 Ja hän pisti korennot arkin sivuilla oleviin renkaisiin arkin kantamista varten.
Exodus 37:5 And he put the staves into the rings by the sides of the ark, to bear the ark.
2. Mooseksen kirja 37:6 Ja hän teki armoistuimen puhtaasta kullasta, kaksi ja puoli kyynärää pitkän ja puolitoista kyynärää leveän.
Exodus 37:6 And he made the mercy seat of pure gold: two cubits and a half was the length thereof, and one cubit and a half the breadth thereof.
2. Mooseksen kirja 37:7 Ja hän teki kaksi kerubia kullasta, taottuna yhdestä kappaleesta, armoistuimen kahteen päähän,
Exodus 37:7 And he made two cherubim of gold, beaten out of one piece made he them, on the two ends of the mercy seat;
2. Mooseksen kirja 37:8 Toinen kerubi toisessa päässä ja toinen kerubi toisessa päässä, tuolla puolella. Armoistuimesta hän teki kerubimit sen kahteen päähän.
Exodus 37:8 One cherub on the end on this side, and another cherub on the other end on that side: out of the mercy seat made he the cherubim on the two ends thereof.
2. Mooseksen kirja 37:9 Ja kerubit levittivät siipensä ylös ja peittivät siivillään armokannen, kasvot toinen toistaan kohti; armokansi oli kerubien kasvojen kohdalla.
Exodus 37:9 And the cherubim spread out their wings on high, and covered with their wings over the mercy seat, with their faces one to another; even to the mercy seat were the faces of the cherubim.
2. Mooseksen kirja 37:10 Ja hän teki pöydän akasiapuusta; sen pituus oli kaksi kyynärää, leveys kyynärän ja korkeus puolitoista kyynärää.
Exodus 37:10 And he made the table of shittim wood: two cubits was the length thereof, and a cubit the breadth thereof, and a cubit and a half the height thereof:
2. Mooseksen kirja 37:11 Ja hän päällysti sen puhtaalla kullalla ja teki siihen kultaisen reunuksen yltympäri.
Exodus 37:11 And he overlaid it with pure gold, and made thereunto a crown of gold round about.
2. Mooseksen kirja 37:12 Ja hän teki siihen kämmenen levyisen reunuksen yltympäri ja teki kultaisen vanteen sen reunukseen yltympäri.
Exodus 37:12 Also he made thereunto a border of an handbreadth round about; and made a crown of gold for the border thereof round about.
2. Mooseksen kirja 37:13 Ja hän valoi siihen neljä kultarengasta ja pani renkaat sen neljään kulmaan, neljään jalkaan.
Exodus 37:13 And he cast for it four rings of gold, and put the rings on the four corners that were in the four feet thereof.
2. Mooseksen kirja 37:14 Reunan kohdalla olivat renkaat, joihin pöytää kannateltiin sauvoilla.
Exodus 37:14 Over against the border were the rings, the places for the staves to bear the table.
2. Mooseksen kirja 37:15 Ja hän teki akasiapuusta korennot ja päällysti ne kullalla pöydän kantamista varten.
Exodus 37:15 And he made the staves of shittim wood, and overlaid them with gold, to bear the table.
2. Mooseksen kirja 37:16 Ja hän teki puhtaasta kullasta pöydällä olevat astiat, vadit, lusikat, maljat ja kannut niiden kattamiseksi.
Exodus 37:16 And he made the vessels which were on the table, his dishes, and his spoons, and his bowls, and his covers to cover with, of pure gold.
2. Mooseksen kirja 37:17 Ja hän teki lampunjalan puhtaasta kullasta, taotusta kullasta hän teki lampunjalan; sen varsi ja haara, pallot, nuput ja kukat olivat samaa puuta.
Exodus 37:17 And he made the candlestick of pure gold: of beaten work made he the candlestick; his shaft, and his branch, his bowls, his knops, and his flowers, were of the same:
2. Mooseksen kirja 37:18 Ja kuusi haaraa lähti sen sivuista, niin että kolme haaraa lähti lampunjalasta sen toiselta sivulta ja kolme haaraa toiselta sivulta.
Exodus 37:18 And six branches going out of the sides thereof; three branches of the candlestick out of the one side thereof, and three branches of the candlestick out of the other side thereof:
2. Mooseksen kirja 37:19 Kolme mantelimaljaa yhdessä oksassa, nuppu ja kukka; ja kolme mantelimaljaa toisessa oksassa, nuppu ja kukka: näin kaikissa kuudessa lampunjalasta lähtevässä oksassa.
Exodus 37:19 Three bowls made after the fashion of almonds in one branch, a bud and a flower; and three bowls made like almonds in another branch, a bud and a flower: so throughout the six branches going out of the candlestick.
2. Mooseksen kirja 37:20 Ja lampunjalassa oli neljä mantelimaljan muotoista maljaa, sen nuput ja kukat.
Exodus 37:20 And in the candlestick were four bowls made like almonds, his knops, and his flowers:
2. Mooseksen kirja 37:21 Ja yksi nuppu kahden samaan puuhun kuuluvan haaran alla, ja yksi nuppu kahden samaan puuhun kuuluvan haaran alla, ja yksi nuppu kahden samaan puuhun kuuluvan haaran alla, niin monta kuin kuusi siitä lähtevää haaraa oli.
Exodus 37:21 And a bud under two branches of the same, and a bud under two branches of the same, and a bud under two branches of the same, according to the six branches going out of it.
2. Mooseksen kirja 37:22 Niiden nuput ja haarat olivat samaa kappaletta: kaikki oli taottua, puhdasta kultaa.
Exodus 37:22 Their knops and their branches were of the same: all of it was one beaten work of pure gold.
2. Mooseksen kirja 37:23 Ja hän teki seitsemän lamppuaan, sakkansa ja hiilipannunsa puhtaasta kullasta.
Exodus 37:23 And he made his seven lamps, and his snuffers, and his firepans, of pure gold.
2. Mooseksen kirja 37:24 Hän teki sen ja kaikki sen kalut yhdestä talentista puhdasta kultaa.
Exodus 37:24 Of a talent of pure gold made he it, and all the vessels thereof.
2. Mooseksen kirja 37:25 Ja hän teki suitsutusalttarin akasiapuusta; sen pituus oli kyynärä ja leveys kyynärä; se oli nelikulmainen ja kaksi kyynärää korkea; sen sarvet olivat samaa puuta.
Exodus 37:25 And he made the incense altar of shittim wood: the length of it was a cubit, and the breadth of it a cubit; it was foursquare; and two cubits was the height of it; the horns thereof were of the same.
2. Mooseksen kirja 37:26 Ja hän päällysti sen puhtaalla kullalla, sekä levyn että sivut yltympäri ja sarvet; ja hän teki siihen kultaisen vanteen yltympäri.
Exodus 37:26 And he overlaid it with pure gold, both the top of it, and the sides thereof round about, and the horns of it: also he made to it a crown of gold round about.
2. Mooseksen kirja 37:27 Ja hän teki siihen kaksi kultarengasta, sen kruunun alle, sen kahteen kulmaan, sen molemmille sivuille, sauvojen kiinnityspaikoiksi sen kantamiseksi.
Exodus 37:27 And he made two rings of gold for it under the crown thereof, by the two corners of it, on the two sides thereof, to be places for the staves to bear it with.
2. Mooseksen kirja 37:28 Ja hän teki korennot akasiapuusta ja päällysti ne kullalla.
Exodus 37:28 And he made the staves of shittim wood, and overlaid them with gold.
2. Mooseksen kirja 37:29 Ja hän teki pyhän voiteluöljyn ja puhtaan suitsukkeen, tuoksuvista hajusteista, voiteentekijän työn mukaan.
Exodus 37:29 And he made the holy anointing oil, and the pure incense of sweet spices, according to the work of the apothecary.
2. Mooseksen kirja 38:1 Ja hän teki polttouhrialttarin akasiapuusta; sen pituus oli viisi kyynärää ja leveys viisi kyynärää; se oli neliskulmainen ja korkeus kolme kyynärää.
Exodus 38:1 And he made the altar of burnt offering of shittim wood: five cubits was the length thereof, and five cubits the breadth thereof; it was foursquare; and three cubits the height thereof.
2. Mooseksen kirja 38:2 Ja hän teki sen sarvet sen neljään kulmaan; sen sarvet olivat samaa kappaletta; ja hän päällysti sen messingillä.
Exodus 38:2 And he made the horns thereof on the four corners of it; the horns thereof were of the same: and he overlaid it with brass.
2. Mooseksen kirja 38:3 Ja hän teki kaikki alttarin kalut, kattilat, lapiot, maljat, koukut ja hiilipannut; kaikki sen kalut hän teki vaskesta.
Exodus 38:3 And he made all the vessels of the altar, the pots, and the shovels, and the basins, and the meat hooks, and the fire pans: all the vessels thereof made he of brass.
2. Mooseksen kirja 38:4 Ja hän teki alttarille pronssisen verkkomaisen ritilälevyn sen kehäosan alle alhaalta keskelle asti.
Exodus 38:4 And he made for the altar a brazen grate of network under the compass thereof beneath to the middle of it.
2. Mooseksen kirja 38:5 Ja hän valoi neljä rengasta messinkiristikon neljään päähän, sauvojen paikoiksi.
Exodus 38:5 And he cast four rings for the four ends of the grate of brass, to be places for the staves.
2. Mooseksen kirja 38:6 Ja hän teki korennot akasiapuusta ja päällysti ne messingillä.
Exodus 38:6 And he made the staves of shittim wood, and overlaid them with brass.
2. Mooseksen kirja 38:7 Ja hän pisti korennot alttarin sivuilla oleviin renkaisiin kannateltavaksi; ja hän teki alttarin laudoista onton.
Exodus 38:7 And he put the staves into the rings on the sides of the altar, to bear it with; he made the altar hollow with boards.
2. Mooseksen kirja 38:8 Ja hän teki vaskisen altaan ja sen jalan vaskista, seurakuntalaisten naisten peilien avulla, jotka kokoontuivat ilmestysmajan ovelle.
Exodus 38:8 And he made the laver of brass, and the foot of it of brass, of the mirrors of the women assembling, which assembled at the door of the tabernacle of the congregation.
2. Mooseksen kirja 38:9 Ja hän teki esipihan: eteläpuolella, etelään päin, esipihan verhot olivat hienosta kerratusta pellavasta, sadan kyynärän pituiset.
Exodus 38:9 And he made the court: on the south side southward the hangings of the court were of fine twined linen, an hundred cubits:
2. Mooseksen kirja 38:10 Niiden pylväitä oli kaksikymmentä ja niiden pronssijalustoja kaksikymmentä; pylväiden koukut ja niiden koristepienat olivat hopeaa.
Exodus 38:10 Their pillars were twenty, and their brazen sockets twenty; the hooks of the pillars and their fillets were of silver.
2. Mooseksen kirja 38:11 Ja pohjoispuolella olivat ympärysverhot sadan kyynärän pituiset, ja niiden pylväitä oli kaksikymmentä ja niiden messinkijalustoja kaksikymmentä; pylväiden koukut ja niiden koristepienat olivat hopeaa.
Exodus 38:11 And for the north side the hangings were an hundred cubits, their pillars were twenty, and their sockets of brass twenty; the hooks of the pillars and their fillets of silver.
2. Mooseksen kirja 38:12 Ja länsipuolella oli viidenkymmenen kyynärän pituiset ympärysverhot, niiden pylväitä kymmenen ja niiden jalustoja kymmenen; pylväiden koukut ja niiden koristepienat olivat hopeaa.
Exodus 38:12 And for the west side were hangings of fifty cubits, their pillars ten, and their sockets ten; the hooks of the pillars and their fillets of silver.
2. Mooseksen kirja 38:13 Ja itäpuolella, itään päin, viisikymmentä kyynärää.
Exodus 38:13 And for the east side eastward fifty cubits.
2. Mooseksen kirja 38:14 Portin toisen sivun ympärysverhot olivat viisitoista kyynärää pitkät; niiden pylväitä oli kolme ja niiden jalustoja kolme.
Exodus 38:14 The hangings of the one side of the gate were fifteen cubits; their pillars three, and their sockets three.
2. Mooseksen kirja 38:15 Ja esipihan portin toisella puolella, kummallakin puolella, oli viidentoista kyynärän pituiset ympärysverhot; niiden pylväitä oli kolme ja niiden jalustoja kolme.
Exodus 38:15 And for the other side of the court gate, on this hand and that hand, were hangings of fifteen cubits; their pillars three, and their sockets three.
2. Mooseksen kirja 38:16 Kaikki esipihan ympärysverhot olivat hienosta kerratusta pellavasta.
Exodus 38:16 All the hangings of the court round about were of fine twined linen.
2. Mooseksen kirja 38:17 Ja pylväiden jalustat olivat messinkiä, pylväiden koukut ja niiden koristepienat hopeaa, ja niiden pääten päällystys hopeaa; ja kaikki esipihan pylväät olivat hopealla päällystetyt.
Exodus 38:17 And the sockets for the pillars were of brass; the hooks of the pillars and their fillets of silver; and the overlaying of their capitals of silver; and all the pillars of the court were filleted with silver.
2. Mooseksen kirja 38:18 Ja esipihan portin ympärys oli kirjailtua työtä, sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta ja hienosta kerratusta pellavalangasta; ja kaksikymmentä kyynärää oli sen pituus ja korkeus leveydessä viisi kyynärää, esipihan ympärysverhojen mukaan.
Exodus 38:18 And the hanging for the gate of the court was needlework, of blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen: and twenty cubits was the length, and the height in the breadth was five cubits, answerable to the hangings of the court.
2. Mooseksen kirja 38:19 Ja niiden pylväitä oli neljä ja niiden jalustoja neljä messkiä, ja niiden koukut olivat hopeaa, ja niiden pääten päällystys ja koristepienat olivat hopeaa.
Exodus 38:19 And their pillars were four, and their sockets of brass four; their hooks of silver, and the overlaying of their capitals and their fillets of silver.
2. Mooseksen kirja 38:20 Ja kaikki majan ja sitä ympäröivän esipihan vaarnat olivat pronssia.
Exodus 38:20 And all the pins of the tabernacle, and of the court round about, were of brass.
2. Mooseksen kirja 38:21 Tämä on tabernaakkelin, todistuksen tabernaakkelin, luku, niin kuin se laskettiin Mooseksen käskyn mukaan leeviläisten palvelusta varten pappi Aaronin pojan Itamarin käden kautta.
Exodus 38:21 This is the sum of the tabernacle, even of the tabernacle of testimony, as it was counted, according to the commandment of Moses, for the service of the Levites, by the hand of Ithamar, son to Aaron the priest.
2. Mooseksen kirja 38:22 Ja Besalel, Urin poika, Hurin poika, Juudan sukukunnasta, teki kaiken, mitä Herra oli Moosekselle käskenyt.
Exodus 38:22 And Bezaleel the son Uri, the son of Hur, of the tribe of Judah, made all that the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 38:23 Ja hänen kanssaan oli Oholiab, Ahisamakin poika, Danin sukukunnasta, taitava kaivertaja ja ompelija, joka teki ompelutyötä sinisestä, purppuranpunaisesta, helakanpunaisesta ja hienosta pellavalangasta.
Exodus 38:23 And with him was Aholiab, son of Ahisamach, of the tribe of Dan, an engraver, and a cunning workman, and an embroiderer in blue, and in purple, and in scarlet, and fine linen.
2. Mooseksen kirja 38:24 Kaikki kulta, joka käytettiin pyhäkön kaikkeen työhön, uhrikulta, oli kaksikymmentäyhdeksän talenttia ja seitsemänsataakolmekymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan.
Exodus 38:24 All the gold that was occupied for the work in all the work of the holy place, even the gold of the offering, was twenty and nine talents, and seven hundred and thirty shekels, after the shekel of the sanctuary.
2. Mooseksen kirja 38:25 Ja niiden hopeaa, jotka seurakunnan katselmuksessa olivat, oli sata talenttia ja tuhat seitsemänsataa kuusikymmentä viisi sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan.
Exodus 38:25 And the silver of them that were numbered of the congregation was an hundred talents, and a thousand seven hundred and three score and fifteen shekels, after the shekel of the sanctuary:
2. Mooseksen kirja 38:26 Beka jokaista miestä kohden, se on puoli sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, jokaista laskettavaa miestä kohden, kaksikymmentävuotiaasta ylöspäin, kaikkia kuusisataakolmetuhatta viisisataaviisikymmentä miestä.
Exodus 38:26 A bekah for every man, that is, half a shekel, after the shekel of the sanctuary, for every one that went to be numbered, from twenty years old and upward, for six hundred thousand and three thousand and five hundred and fifty men.
2. Mooseksen kirja 38:27 Ja sadasta hopeatalentista valettiin pyhäkön jalustat ja esiripun jalustat, sata jalustaa sadasta talentista, yksi talentti jalustaa kohden.
Exodus 38:27 And of the hundred talents of silver were cast the sockets of the sanctuary, and the sockets of the veil; an hundred sockets of the hundred talents, a talent for a socket.
2. Mooseksen kirja 38:28 Ja tuhannesta seitsemänsadasta seitsemästäkymmenestä viidestä sekelistä hän teki koukut pylväisiin, päällysti niiden päät niillä ja kiinnitti ne koristelistoilla.
Exodus 38:28 And of the thousand seven hundred seventy and five shekels he made hooks for the pillars, and overlaid their capitals, and filleted them.
2. Mooseksen kirja 38:29 Ja uhrilahjan pronssia oli seitsemänkymmentä talenttia ja kaksituhatta neljäsataa sekeliä.
Exodus 38:29 And the brass of the offering was seventy talents, and two thousand and four hundred shekels.
2. Mooseksen kirja 38:30 Ja siitä hän teki jalustat ilmestysmajan oveen ja pronssialttarin ja sen pronssiristikon ja kaikki alttarin kalut,
Exodus 38:30 And therewith he made the sockets to the door of the tabernacle of the congregation, and the brazen altar, and the brazen grate for it, and all the vessels of the altar,
2. Mooseksen kirja 38:31 Ja esipihan jalustat ympärilleen ja esipihan portin jalustat ja kaikki majan vaarnat ja kaikki esipihan vaarnat ympärilleen.
Exodus 38:31 And the sockets of the court round about, and the sockets of the court gate, and all the pins of the tabernacle, and all the pins of the court round about.
2. Mooseksen kirja 39:1 Ja sinisestä, purppuranpunaisesta ja helakanpunaisesta he tekivät virkavaatteita pyhässä paikassa suoritettavaa palvelusta varten ja tekivät Aaronille pyhät vaatteet, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 39:1 And of the blue, and purple, and scarlet, they made cloths of service, to do service in the holy place, and made the holy garments for Aaron; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 39:2 Ja hän teki kasukan kullasta, sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta langasta ja kerratusta valkoisesta pellavalangasta.
Exodus 39:2 And he made the ephod of gold, blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen.
2. Mooseksen kirja 39:3 Ja he takoivat kullan ohuiksi levyiksi ja leikkasivat sen langoiksi, työstääkseen sitä taidokkaasti siniseen, purppuranpunaiseen ja karmiininpunaiseen ja hienoon pellavaan.
Exodus 39:3 And they did beat the gold into thin plates, and cut it into wires, to work it in the blue, and in the purple, and in the scarlet, and in the fine linen, with cunning work.
2. Mooseksen kirja 39:4 Sille tehtiin olkakappaleet sen yhdistämiseksi: se oli yhdistetty kahdesta reunasta.
Exodus 39:4 They made shoulder pieces for it, to couple it together: by the two edges was it coupled together.
2. Mooseksen kirja 39:5 Ja hänen kasukan vyö, joka oli sen päällä, oli tehty samalla tavalla: kullasta, sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta ja hienosta kerratusta pellavalangasta, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 39:5 And the curious girdle of his ephod, that was on it, was of the same, according to the work thereof; of gold, blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 39:6 Ja he tekivät onyksi-kiviä, jotka oli ympäröity kultakoruilla, ja niihin oli kaiverrettu sinettisormuksen tavoin israelilaisten nimiä.
Exodus 39:6 And they worked onyx stones enclosed in ouches of gold, graven, as signets are graven, with the names of the children of Israel.
2. Mooseksen kirja 39:7 Ja hän pani ne kasukan hartioille kiviksi muistoksi israelilaisille, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 39:7 And he put them on the shoulders of the ephod, that they should be stones for a memorial to the children of Israel; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 39:8 Ja hän teki rintakilven taidokkaasti työstettynä, samalla tavalla kuin kasukkakin, kullasta, sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta ja hienosta kerratusta pellavalangasta.
Exodus 39:8 And he made the breastplate of cunning work, like the work of the ephod; of gold, blue, and purple, and scarlet, and fine twined linen.
2. Mooseksen kirja 39:9 Se oli nelikulmainen; he tekivät rintakilven kaksinkertaiseksi, sen pituus oli yksi vaaksa ja leveys yksi vaaksa, ja se oli kaksinkertaistettu.
Exodus 39:9 It was foursquare; they made the breastplate double: a span was the length thereof, and a span the breadth thereof, being doubled.
2. Mooseksen kirja 39:10 Ja he kiinnittivät siihen neljä riviä kiviä: ensimmäisessä rivissä oli sardius, topaasi ja karbunkkeli; tämä oli ensimmäinen rivi.
Exodus 39:10 And they set in it four rows of stones: the first row was a sardius, a topaz, and a carbuncle: this was the first row.
2. Mooseksen kirja 39:11 Ja toisessa rivissä smaragdi, safiiri ja timantti.
Exodus 39:11 And the second row, an emerald, a sapphire, and a diamond.
2. Mooseksen kirja 39:12 Ja kolmanteen riviin: liguuri, akaatti ja ametisti.
Exodus 39:12 And the third row, a ligure, an agate, and an amethyst.
2. Mooseksen kirja 39:13 Ja neljäs rivi: berylli, onyksi ja jaspis; ne olivat kultapennistöissä.
Exodus 39:13 And the fourth row, a beryl, an onyx, and a jasper: they were enclosed in ouches of gold in their settings.
2. Mooseksen kirja 39:14 Ja kivet olivat israelilaisten nimien mukaan, kaksitoista, heidän nimiensä mukaan, kuin sinettisormuksen kaiverrus, kuhunkin oma nimensä, kahdentoista sukukunnan mukaan.
Exodus 39:14 And the stones were according to the names of the children of Israel, twelve, according to their names, like the engravings of a signet, every one with his name, according to the twelve tribes.
2. Mooseksen kirja 39:15 Ja he tekivät rintakilven päihin ketjut, punotut työt puhtaasta kullasta.
Exodus 39:15 And they made on the breastplate chains at the ends, of wreathen work of pure gold.
2. Mooseksen kirja 39:16 Ja he tekivät kaksi kultaista olkakorua ja kaksi kultarengasta ja panivat ne kaksi rengasta rintakilven kahteen päähän.
Exodus 39:16 And they made two ouches of gold, and two gold rings; and put the two rings in the two ends of the breastplate.
2. Mooseksen kirja 39:17 Ja he kiinnittivät kaksi kultaista punottua ketjua rintakilven päissä oleviin kahteen renkaaseen.
Exodus 39:17 And they put the two wreathen chains of gold in the two rings on the ends of the breastplate.
2. Mooseksen kirja 39:18 Ja kahden punottavan ketjun kaksi päätä he kiinnittivät kahteen kaulakoruun ja panivat ne kasukan olkakappaleisiin, sen etupuolelle.
Exodus 39:18 And the two ends of the two wreathen chains they fastened in the two ouches, and put them on the shoulder pieces of the ephod, before it.
2. Mooseksen kirja 39:19 Ja he tekivät kaksi kultarengasta ja panivat ne rintakilven kahteen päähän, sen helmaan, joka oli kasukan sisäpuolella.
Exodus 39:19 And they made two rings of gold, and put them on the two ends of the breastplate, on the border of it, which was on the side of the ephod inward.
2. Mooseksen kirja 39:20 Ja he tekivät kaksi muuta kultarengasta ja panivat ne kasukan molemmille sivuille alapuolelle, sen etuosaa kohti, toisen liitoskohdan kohdalle, kasukan vyön yläpuolelle.
Exodus 39:20 And they made two other golden rings, and put them on the two sides of the ephod underneath, toward the forepart of it, over against the other coupling thereof, above the curious girdle of the ephod.
2. Mooseksen kirja 39:21 Ja he sitoivat rintakilven sen renkaista sinisellä nauhalla kasukan renkaisiin, niin että se oli kasukan vyön yläpuolella eikä rintakilpi irtoaisi kasukasta, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 39:21 And they did bind the breastplate by his rings to the rings of the ephod with a lace of blue, that it might be above the curious girdle of the ephod, and that the breastplate might not be loosed from the ephod; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 39:22 Ja hän teki kasukan viitan kokonaan sinisestä, kudotusta työstä.
Exodus 39:22 And he made the robe of the ephod of woven work, all of blue.
2. Mooseksen kirja 39:23 Ja viitan keskellä oli aukko, niinkuin haarnikan aukko, ja aukon ympärillä oli nauha, ettei se repeäisi.
Exodus 39:23 And there was an hole in the middle of the robe, as the hole of an habergeon, with a band round about the hole, that it should not rend.
2. Mooseksen kirja 39:24 Ja he tekivät viitan helmoihin granaattiomenia sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta langasta ja kerratusta pellavalangasta.
Exodus 39:24 And they made on the hems of the robe pomegranates of blue, and purple, and scarlet, and twined linen.
2. Mooseksen kirja 39:25 Ja he tekivät kelloja puhtaasta kullasta ja panivat kellot granaattiomenien väliin, viitan helmaan, yltympäri granaattiomenien väliin,
Exodus 39:25 And they made bells of pure gold, and put the bells between the pomegranates on the hem of the robe, round about between the pomegranates;
2. Mooseksen kirja 39:26 Kello ja granaattiomena, kello ja granaattiomena, viitan helman ympärille palvelusta varten, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 39:26 A bell and a pomegranate, a bell and a pomegranate, round about the hem of the robe to minister in; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 39:27 Ja he tekivät Aaronille ja hänen pojilleen hienosta pellavasta kudotut ihokkaat,
Exodus 39:27 And they made coats of fine linen of woven work for Aaron, and for his sons,
2. Mooseksen kirja 39:28 Ja turbaanin hienosta pellavasta ja kauniit päähineet hienosta pellavasta ja pellavaiset polvihousut hienosta kerratusta pellavasta,
Exodus 39:28 And a turban of fine linen, and goodly bonnets of fine linen, and linen breeches of fine twined linen,
2. Mooseksen kirja 39:29 ja vyö, tehty kerratusta hienosta pellavalangasta ja sinisestä, purppuranpunaisesta ja helakanpunaisesta langasta, kirjailtua työtä, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 39:29 And a girdle of fine twined linen, and blue, and purple, and scarlet, of needlework; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 39:30 Ja he tekivät pyhän kruunun levyn puhtaasta kullasta ja kirjoittivat siihen kirjoituksen, niin kuin sinettisormuksen kaiverrus tehdään: Pyhyys Herralle.
Exodus 39:30 And they made the plate of the holy crown of pure gold, and wrote on it a writing, like to the engravings of a signet, HOLINESS TO THE LORD.
2. Mooseksen kirja 39:31 Ja he sitoivat siihen sinisen nauhan kiinnittääkseen sen ylös käärepäähineeseen, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 39:31 And they tied to it a lace of blue, to fasten it on high on the turban; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 39:32 Näin kaikki ilmestysmajan asumuksen työ oli valmis. Ja israelilaiset tekivät kaiken niin kuin Herra oli Moosekselle käskenyt; niin he tekivät.
Exodus 39:32 Thus was all the work of the tabernacle of the tent of the congregation finished: and the children of Israel did according to all that the LORD commanded Moses, so did they.
2. Mooseksen kirja 39:33 Ja he toivat Mooseksen luo majan, teltan ja kaikki sen kalusteet: sen hakaset, laudat, poikkiraudat, pylväät ja jalustat,
Exodus 39:33 And they brought the tabernacle to Moses, the tent, and all his furniture, his clasps, his boards, his bars, and his pillars, and his sockets,
2. Mooseksen kirja 39:34 Ja punaiseksi värjätyistä pässinnahoista tehdyn peitteen ja mäyrännahoista tehdyn peitteen ja peitteenä olevan esiripun,
Exodus 39:34 And the covering of rams’ skins dyed red, and the covering of badgers’ skins, and the veil of the covering,
2. Mooseksen kirja 39:35 Todistuksen arkin ja sen korennot ja armoistuimen,
Exodus 39:35 The ark of the testimony, and the staves thereof, and the mercy seat,
2. Mooseksen kirja 39:36 Pöytä ja kaikki sen kalut ja näkyleivät,
Exodus 39:36 The table, and all the vessels thereof, and the show bread,
2. Mooseksen kirja 39:37 Puhdas kynttiläjalka lamppuineen, asetettavine lamppuineen ja kaikkine kaluineen sekä valaistuksen öljynä,
Exodus 39:37 The pure candlestick, with the lamps thereof, even with the lamps to be set in order, and all the vessels thereof, and the oil for light,
2. Mooseksen kirja 39:38 Ja kultaisen alttarin ja voiteluöljyn ja hyvänhajuisen suitsukkeen ja majan oven verhon,
Exodus 39:38 And the golden altar, and the anointing oil, and the sweet incense, and the hanging for the tabernacle door,
2. Mooseksen kirja 39:39 Pronssialttarin ja sen messinkisen ristikon, sen sauvat ja kaikki sen kalut, altaan jalkoineen,
Exodus 39:39 The brazen altar, and his grate of brass, his staves, and all his vessels, the laver and his foot,
2. Mooseksen kirja 39:40 Pihan ympärit, sen pylväät ja jalustat, pihan portin ympärys, sen köydet ja vaarnat ja kaikki asumuksen palvelukseen tarvittavat kalustot, ilmestysmajaa varten,
Exodus 39:40 The hangings of the court, his pillars, and his sockets, and the hanging for the court gate, his cords, and his pins, and all the vessels of the service of the tabernacle, for the tent of the congregation,
2. Mooseksen kirja 39:41 Virkavaatteet pyhässä paikassa suoritettavaa palvelusta varten ja pappi Aaronin pyhät vaatteet ja hänen poikiensa vaatteet pappisvirkaa varten.
Exodus 39:41 The cloths of service to do service in the holy place, and the holy garments for Aaron the priest, and his sons’ garments, to minister in the priest’s office.
2. Mooseksen kirja 39:42 Kaiken sen mukaan, mitä Herra oli Moosekselle käskenyt, israelilaiset tekivät kaiken työn.
Exodus 39:42 According to all that the LORD commanded Moses, so the children of Israel made all the work.
2. Mooseksen kirja 39:43 Ja Mooses katseli kaikkea työtä, ja katso, he olivat tehneet sen niin kuin Herra oli käskenyt, niin he olivat tehneet; ja Mooses siunasi heidät.
Exodus 39:43 And Moses did look on all the work, and, behold, they had done it as the LORD had commanded, even so had they done it: and Moses blessed them.
2. Mooseksen kirja 40:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Exodus 40:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
2. Mooseksen kirja 40:2 Ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sinun on pystytettävä ilmestysmaja, tabernaakkeli.
Exodus 40:2 On the first day of the first month shall you set up the tabernacle of the tent of the congregation.
2. Mooseksen kirja 40:3 Ja sinun on pantava siihen todistuksen arkki ja peitettävä arkki esiripulla.
Exodus 40:3 And you shall put therein the ark of the testimony, and cover the ark with the veil.
2. Mooseksen kirja 40:4 Ja sinä tuo pöytä sisään ja aseta sille asetettavat esineet; ja sinä tuo sisään lampunjalka ja sytytä sen lamput.
Exodus 40:4 And you shall bring in the table, and set in order the things that are to be set in order on it; and you shall bring in the candlestick, and light the lamps thereof.
2. Mooseksen kirja 40:5 Ja aseta kultainen suitsukealttari todistuksen arkin eteen ja ripusta uudos majan oveen.
Exodus 40:5 And you shall set the altar of gold for the incense before the ark of the testimony, and put the hanging of the door to the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 40:6 Ja aseta polttouhrialttari ilmestysmajan, tabernaakkelin, oven eteen.
Exodus 40:6 And you shall set the altar of the burnt offering before the door of the tabernacle of the tent of the congregation.
2. Mooseksen kirja 40:7 Ja aseta allas ilmestysmajan ja alttarin välille ja kaada siihen vettä.
Exodus 40:7 And you shall set the laver between the tent of the congregation and the altar, and shall put water therein.
2. Mooseksen kirja 40:8 Ja sinun on pystytettävä esipiha ympärilleen ja ripustettava vaate esipihan porttiin.
Exodus 40:8 And you shall set up the court round about, and hang up the hanging at the court gate.
2. Mooseksen kirja 40:9 Ja ota voiteluöljy ja voitele maja ja kaikki, mitä siinä on, ja pyhitä se ja kaikki sen kalusto, ja se on oleva pyhä.
Exodus 40:9 And you shall take the anointing oil, and anoint the tabernacle, and all that is therein, and shall hallow it, and all the vessels thereof: and it shall be holy.
2. Mooseksen kirja 40:10 Ja sinun on voideltava polttouhrialttari ja kaikki sen kalusto ja pyhitettävä alttari, ja siitä on tuleva erittäin pyhä alttari.
Exodus 40:10 And you shall anoint the altar of the burnt offering, and all his vessels, and sanctify the altar: and it shall be an altar most holy.
2. Mooseksen kirja 40:11 Ja sinun on voideltava allas ja sen jalka ja pyhitettävä se.
Exodus 40:11 And you shall anoint the laver and his foot, and sanctify it.
2. Mooseksen kirja 40:12 Ja sinun on tuotava Aaron ja hänen poikansa ilmestysmajan ovelle ja pestävä heidät vedellä.
Exodus 40:12 And you shall bring Aaron and his sons to the door of the tabernacle of the congregation, and wash them with water.
2. Mooseksen kirja 40:13 Ja sinun on puettava Aaron ylle pyhät vaatteet ja voideltava hänet ja pyhitettävä hänet, että hän palvelisi minua pappina.
Exodus 40:13 And you shall put on Aaron the holy garments, and anoint him, and sanctify him; that he may minister to me in the priest’s office.
2. Mooseksen kirja 40:14 Ja sinä tuo hänen poikansa ja pue heille viitat.
Exodus 40:14 And you shall bring his sons, and clothe them with coats:
2. Mooseksen kirja 40:15 Ja sinun on voideltava heidät, niinkuin voitelit heidän isänsä, että he palvelisivat minua pappeina; sillä heidän voitelunsa on oleva iankaikkinen pappeus heidän sukupolvesta sukupolveen.
Exodus 40:15 And you shall anoint them, as you did anoint their father, that they may minister to me in the priest’s office: for their anointing shall surely be an everlasting priesthood throughout their generations.
2. Mooseksen kirja 40:16 Näin Mooses teki: aivan niin kuin Herra oli häntä käskenyt, niin hän teki.
Exodus 40:16 Thus did Moses: according to all that the LORD commanded him, so did he.
2. Mooseksen kirja 40:17 Ja tapahtui, että toisen vuoden ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä maja pystytettiin.
Exodus 40:17 And it came to pass in the first month in the second year, on the first day of the month, that the tabernacle was reared up.
2. Mooseksen kirja 40:18 Ja Mooses pystytti majan, kiinnitti sen jalustat, asetti paikoilleen sen laudat, asetti paikoilleen sen salvat ja pystytti sen pylväät.
Exodus 40:18 And Moses reared up the tabernacle, and fastened his sockets, and set up the boards thereof, and put in the bars thereof, and reared up his pillars.
2. Mooseksen kirja 40:19 Ja hän levitti teltan asumuksen päälle ja pani sen päälle teltan peitteen, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 40:19 And he spread abroad the tent over the tabernacle, and put the covering of the tent above on it; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 40:20 Ja hän otti todistuksen ja pani sen arkkiin, asetti korennot arkin päälle ja asetti armoistuimen arkin päälle.
Exodus 40:20 And he took and put the testimony into the ark, and set the staves on the ark, and put the mercy seat above on the ark:
2. Mooseksen kirja 40:21 Ja hän toi arkin majaan ja nosti esiripun, peitti sillä todistuksen arkin, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 40:21 And he brought the ark into the tabernacle, and set up the veil of the covering, and covered the ark of the testimony; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 40:22 Ja hän asetti pöydän ilmestysmajaan, majan pohjoispuolelle, esiripun ulkopuolelle.
Exodus 40:22 And he put the table in the tent of the congregation, on the side of the tabernacle northward, without the veil.
2. Mooseksen kirja 40:23 Ja hän asetti leivät sen päälle järjestyksessä Herran eteen, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 40:23 And he set the bread in order on it before the LORD; as the LORD had commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 40:24 Ja hän asetti lampunjalan ilmestysmajaan, pöydän kohdalle, majan eteläpuolelle.
Exodus 40:24 And he put the candlestick in the tent of the congregation, over against the table, on the side of the tabernacle southward.
2. Mooseksen kirja 40:25 Ja hän sytytti lamput Herran eteen, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 40:25 And he lighted the lamps before the LORD; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 40:26 Ja hän asetti kultaisen alttarin seurakunnan majaan esiripun eteen.
Exodus 40:26 And he put the golden altar in the tent of the congregation before the veil:
2. Mooseksen kirja 40:27 Ja hän poltti sen päällä tuoksuvaa suitsuketta, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 40:27 And he burnt sweet incense thereon; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 40:28 Ja hän ripusti verhon majan oveen.
Exodus 40:28 And he set up the hanging at the door of the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 40:29 Ja hän asetti polttouhrialttarin ilmestysmajan, tabernaakkelin, oven eteen ja uhrasi sillä polttouhrin ja ruokauhrin, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 40:29 And he put the altar of burnt offering by the door of the tabernacle of the tent of the congregation, and offered on it the burnt offering and the meat offering; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 40:30 Ja hän asetti altaan ilmestysmajan ja alttarin välille ja pani siihen vettä peseytymistä varten.
Exodus 40:30 And he set the laver between the tent of the congregation and the altar, and put water there, to wash with.
2. Mooseksen kirja 40:31 Ja Mooses ja Aaron ja hänen poikansa pesivät siinä kätensä ja jalkansa.
Exodus 40:31 And Moses and Aaron and his sons washed their hands and their feet thereat:
2. Mooseksen kirja 40:32 Mennessään ilmestysmajaan ja lähestyessään alttaria he peseytyivät, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Exodus 40:32 When they went into the tent of the congregation, and when they came near to the altar, they washed; as the LORD commanded Moses.
2. Mooseksen kirja 40:33 Ja hän rakensi esipihan majan ja alttarin ympärille ja asetti esipihan portin uistimeen. Näin Mooses sai työn valmiiksi.
Exodus 40:33 And he reared up the court round about the tabernacle and the altar, and set up the hanging of the court gate. So Moses finished the work.
2. Mooseksen kirja 40:34 Silloin pilvi peitti ilmestysmajan, ja Herran kirkkaus täytti majan.
Exodus 40:34 Then a cloud covered the tent of the congregation, and the glory of the LORD filled the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 40:35 Eikä Mooses voinut mennä ilmestysmajaan, koska pilvi pysyi sen päällä, ja Herran kirkkaus täytti majan.
Exodus 40:35 And Moses was not able to enter into the tent of the congregation, because the cloud stayed thereon, and the glory of the LORD filled the tabernacle.
2. Mooseksen kirja 40:36 Ja kun pilvi nostettiin pois majan päältä, israelilaiset jatkoivat matkaansa kaikilla matkoillaan.
Exodus 40:36 And when the cloud was taken up from over the tabernacle, the children of Israel went onward in all their journeys:
2. Mooseksen kirja 40:37 Mutta jos pilvi ei kohonnut, he eivät lähteneet liikkeelle ennen kuin sinä päivänä, jona se kohosi.
Exodus 40:37 But if the cloud were not taken up, then they journeyed not till the day that it was taken up.
2. Mooseksen kirja 40:38 Sillä Herran pilvi oli tabernaakkelin päällä päivällä ja tuli sen päällä yöllä, koko Israelin heimon nähden, kaikilla heidän vaelluksillaan.
Exodus 40:38 For the cloud of the LORD was on the tabernacle by day, and fire was on it by night, in the sight of all the house of Israel, throughout all their journeys.
Mooseksen kirja 1:1 Ja Herra kutsui Mooseksen ja puhui hänelle seurakunnan majasta sanoen:
Leviticus 1:1 And the LORD called to Moses, and spoke to him out of the tabernacle of the congregation, saying,
Mooseksen kirja 1:2 Puhu israelilaisille ja sano heille: Jos joku teistä tuo uhrilahjan Herralle, tuokaa uhrilahjanne karjasta, sekä raavaskarjasta että lampaista.
Leviticus 1:2 Speak to the children of Israel, and say to them, If any man of you bring an offering to the LORD, you shall bring your offering of the cattle, even of the herd, and of the flock.
Mooseksen kirja 1:3 Jos hänen uhrilahjansa on polttouhri raavasta, hänen tulee tuoda virheetön uros; hän tuokoon sen vapaaehtoisesti ilmestysmajan oven luona Herran eteen.
Leviticus 1:3 If his offering be a burnt sacrifice of the herd, let him offer a male without blemish: he shall offer it of his own voluntary will at the door of the tabernacle of the congregation before the LORD.
Mooseksen kirja 1:4 Ja hän panekoon kätensä polttouhrin pään päälle, ja se on hänelle otollinen, että se toimitettaisiin hänelle sovitusmeno.
Leviticus 1:4 And he shall put his hand on the head of the burnt offering; and it shall be accepted for him to make atonement for him.
Mooseksen kirja 1:5 Ja hän teurastakoon mullin Herran edessä, ja papit, Aaronin pojat, tuokoot veren ja pirskoittakoot veren ympäri alttarille, joka on ilmestysmajan oven luona.
Leviticus 1:5 And he shall kill the bullock before the LORD: and the priests, Aaron’s sons, shall bring the blood, and sprinkle the blood round about on the altar that is by the door of the tabernacle of the congregation.
Mooseksen kirja 1:6 Ja hän nylkee polttouhrin ja leikkaa sen paloiksi.
Leviticus 1:6 And he shall flay the burnt offering, and cut it into his pieces.
Mooseksen kirja 1:7 Ja pappi Aaronin pojat tehkööt tulen alttarille ja asettakoot puut tuleen.
Leviticus 1:7 And the sons of Aaron the priest shall put fire on the altar, and lay the wood in order on the fire:
Mooseksen kirja 1:8 Ja papit, Aaronin pojat, asettavat osat, pään ja rasvan, järjestykseen puiden päälle, jotka ovat alttarilla olevassa tulessa.
Leviticus 1:8 And the priests, Aaron’s sons, shall lay the parts, the head, and the fat, in order on the wood that is on the fire which is on the altar:
Mooseksen kirja 1:9 Mutta sisälmykset ja jalat hän pesköön vedessä, ja pappi polttakoon kaiken alttarilla polttouhriksi, suloisesti tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle.
Leviticus 1:9 But his inwards and his legs shall he wash in water: and the priest shall burn all on the altar, to be a burnt sacrifice, an offering made by fire, of a sweet smell to the LORD.
Mooseksen kirja 1:10 Ja jos hänen uhrilahjansa polttouhriksi on pikkukarjasta, lampaista tai vuohista, niin hänen on tuotava virheetön uros.
Leviticus 1:10 And if his offering be of the flocks, namely, of the sheep, or of the goats, for a burnt sacrifice; he shall bring it a male without blemish.
Mooseksen kirja 1:11 Ja hän teurastakoon sen alttarin pohjoispuolella Herran edessä, ja papit, Aaronin pojat, pirskoittakoot hänen verensä alttarille ympärinsä.
Leviticus 1:11 And he shall kill it on the side of the altar northward before the LORD: and the priests, Aaron’s sons, shall sprinkle his blood round about on the altar.
Mooseksen kirja 1:12 Ja hän leikkaa sen kappaleiksi, pään ja rasvan kanssa, ja pappi asettaa ne puiden päälle, jotka ovat alttarilla olevassa tulessa.
Leviticus 1:12 And he shall cut it into his pieces, with his head and his fat: and the priest shall lay them in order on the wood that is on the fire which is on the altar:
Mooseksen kirja 1:13 Mutta sisälmykset ja jalat hän pesköön vedellä, ja pappi tuokoon kaiken ja polttakoon alttarilla; se on polttouhri, suloisesti tuoksuva tuliuhri Herralle.
Leviticus 1:13 But he shall wash the inwards and the legs with water: and the priest shall bring it all, and burn it on the altar: it is a burnt sacrifice, an offering made by fire, of a sweet smell to the LORD.
Mooseksen kirja 1:14 Ja jos hänen Herralle antamansa polttouhri on lintuja, niin hänen tulee tuoda uhrilahjansa metsäkyyhkysiä tai kyyhkysenpoikia.
Leviticus 1:14 And if the burnt sacrifice for his offering to the LORD be of fowls, then he shall bring his offering of turtledoves, or of young pigeons.
Mooseksen kirja 1:15 Ja pappi tuokoon sen alttarille ja vääntäköön siltä pään poikki ja polttakoon sen alttarilla; ja sen veri vääntäköön alttarin reunaan.
Leviticus 1:15 And the priest shall bring it to the altar, and wring off his head, and burn it on the altar; and the blood thereof shall be wrung out at the side of the altar:
Mooseksen kirja 1:16 Ja hän repii irti sen sadon höyhenineen ja heittää sen alttarin viereen itäpuolelle, tuhkan paikalle.
Leviticus 1:16 And he shall pluck away his crop with his feathers, and cast it beside the altar on the east part, by the place of the ashes:
Mooseksen kirja 1:17 Ja hän halkaiskoon sen siivinensä, mutta älköön sitä erottako. Ja pappi polttakoon sen alttarilla puiden päällä, jotka ovat tulessa; se on polttouhri, suloisesti tuoksuva tuliuhri Herralle.
Leviticus 1:17 And he shall split it with the wings thereof, but shall not divide it asunder: and the priest shall burn it on the altar, on the wood that is on the fire: it is a burnt sacrifice, an offering made by fire, of a sweet smell to the LORD.
Mooseksen kirja 2:1 Ja kun joku tahtoo tuoda ruokauhrin Herralle, hänen uhrinsa olkoon lestyjä jauhoja; ja hän vuodattakoon siihen öljyä ja panekoon sen päälle suitsuketta.
Leviticus 2:1 And when any will offer a meat offering to the LORD, his offering shall be of fine flour; and he shall pour oil on it, and put frankincense thereon:
Mooseksen kirja 2:2 Ja hän vie sen Aaronin pojille, papeille, ja tämä ottaa siitä kourallisen jauhoja ja öljyä sekä kaiken suitsukkeen, ja pappi polttaa sen muistoksi alttarilla, jumalanpalveluksen uhriksi.
Leviticus 2:2 And he shall bring it to Aaron’s sons the priests: and he shall take out of there his handful of the flour thereof, and of the oil thereof, with all the frankincense thereof; and the priest shall burn the memorial of it on the altar, to be an offering mad
Mooseksen kirja 2:3 Ja ruokauhrin tähteet ovat Aaronin ja hänen poikiensa; se on erittäin pyhä Herran tuliuhreista.
Leviticus 2:3 And the remnant of the meat offering shall be Aaron’s and his sons’: it is a thing most holy of the offerings of the LORD made by fire.
Mooseksen kirja 2:4 Ja jos tuot ruokauhrin, joka on paistettu uunissa, sen tulee olla hienoista jauhoista leivottuja happamattomia kakkuja, joihin on sekoitettu öljyä, tai öljyllä voideltuja happamattomia ohuita leipiä.
Leviticus 2:4 And if you bring an oblation of a meat offering baked in the oven, it shall be unleavened cakes of fine flour mingled with oil, or unleavened wafers anointed with oil.
Mooseksen kirja 2:5 Ja jos uhrilahjasi on pannulla paistettu ruokauhri, se olkoon leivotuista happamattomista jauhoista, joihin on sekoitettu öljyä.
Leviticus 2:5 And if your oblation be a meat offering baked in a pan, it shall be of fine flour unleavened, mingled with oil.
Mooseksen kirja 2:6 Sinun on paloiteltava se ja vuodatettava sen päälle öljyä; se on ruokauhri.
Leviticus 2:6 You shall part it in pieces, and pour oil thereon: it is a meat offering.
Mooseksen kirja 2:7 Ja jos uhrilahjasi on paistinpannussa paistettu ruokauhri, se tehtäköön hienoista jauhoista öljyn kanssa.
Leviticus 2:7 And if your oblation be a meat offering baked in the frying pan, it shall be made of fine flour with oil.
3. Moos. 2:8 Ja sinun on vietävä näistä tehty ruokauhri Herralle; ja kun se tuodaan papille, hänen on tuotava se alttarille.
Leviticus 2:8 And you shall bring the meat offering that is made of these things to the LORD: and when it is presented to the priest, he shall bring it to the altar.
Mooseksen kirja 2:9 Ja pappi ottakoon ruokauhrista sen muistoksi tarkoitetun osan ja polttakoon sen alttarilla; se on suloisesti tuoksuva tuliuhri Herralle.
Leviticus 2:9 And the priest shall take from the meat offering a memorial thereof, and shall burn it on the altar: it is an offering made by fire, of a sweet smell to the LORD.
Mooseksen kirja 2:10 Ja se, mikä ruokauhrista jää tähteeksi, on Aaronin ja hänen poikiensa; se on erittäin pyhä Herran tuliuhreista.
Leviticus 2:10 And that which is left of the meat offering shall be Aaron’s and his sons’: it is a thing most holy of the offerings of the LORD made by fire.
Mooseksen kirja 2:11 Yhtäkään ruokauhria, jonka tuot Herralle, ei saa valmistaa hapanleivän kanssa; sillä älä polta hapanleipää äläkä hunajaa missään Herran uhrissa.
Leviticus 2:11 No meat offering, which you shall bring to the LORD, shall be made with leaven: for you shall burn no leaven, nor any honey, in any offering of the LORD made by fire.
Mooseksen kirja 2:12 Ensi hedelmän uhrilahjaksi sinun on tuotava ne Herralle, mutta niitä ei saa polttaa alttarilla suloisesti tuoksuviksi uhreiksi.
Leviticus 2:12 As for the oblation of the first fruits, you shall offer them to the LORD: but they shall not be burnt on the altar for a sweet smell.
Mooseksen kirja 2:13 Ja jokainen ruokauhrisi on sinun maustettava suolalla, äläkä anna Jumalasi liiton suolan puuttua ruokauhristasi. Kaikkien uhrilahjojesi mukana on sinun uhrattava suolaa.
Leviticus 2:13 And every oblation of your meat offering shall you season with salt; neither shall you suffer the salt of the covenant of your God to be lacking from your meat offering: with all your offerings you shall offer salt.
Mooseksen kirja 2:14 Ja jos sinä uhraat Herralle ruokauhrin ensi hedelmistäsi, niin uhraa ensi hedelmiesi ruokauhriksi vihreitä, tulessa kuivuneita tähkiä tai täydeistä tähkistä murskattuja viljanpähkiä.
Leviticus 2:14 And if you offer a meat offering of your first fruits to the LORD, you shall offer for the meat offering of your first fruits green ears of corn dried by the fire, even corn beaten out of full ears.
Mooseksen kirja 2:15 Ja sinun on kaadettava siihen öljyä ja pantava sen päälle suitsuketta; se on ruokauhri.
Leviticus 2:15 And you shall put oil on it, and lay frankincense thereon: it is a meat offering.
Mooseksen kirja 2:16 Ja pappi polttakoon sen muistoksi osan, osan sen survotusta jyvistä ja osan sen öljystä, kaiken sen suitsukkeen kanssa; se on tuliuhri Herralle.
Leviticus 2:16 And the priest shall burn the memorial of it, part of the beaten corn thereof, and part of the oil thereof, with all the frankincense thereof: it is an offering made by fire to the LORD.
Mooseksen kirja 3:1 Ja jos hänen uhrilahjansa on yhteysuhri, jos hän tuo sen raavaskarjasta, olipa se sitten uros tai naaras, hänen on tuotava se virheettömänä Herran eteen.
Leviticus 3:1 And if his oblation be a sacrifice of peace offering, if he offer it of the herd; whether it be a male or female, he shall offer it without blemish before the LORD.
Mooseksen kirja 3:2 Ja hän laskekoon kätensä uhrinsa pään päälle ja teurastakoon sen ilmestysmajan ovella; ja Aaronin pojat, papit, pirskoittakoot veren alttarille ympärinsä.
Leviticus 3:2 And he shall lay his hand on the head of his offering, and kill it at the door of the tabernacle of the congregation: and Aaron’s sons the priests shall sprinkle the blood on the altar round about.
3. Moos. 3:3 Ja hän uhraa yhteysuhrista tuliuhrin Herralle: sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan,
Leviticus 3:3 And he shall offer of the sacrifice of the peace offering an offering made by fire to the LORD; the fat that covers the inwards, and all the fat that is on the inwards,
Mooseksen kirja 3:4 Ja kaksi munuaista ja niiden päällä oleva rasva lanteilla ja maksan lisuke munuaisten kanssa hänen irrotettakoon.
Leviticus 3:4 And the two kidneys, and the fat that is on them, which is by the flanks, and the lobe above the liver, with the kidneys, it shall he take away.
3. Moos. 3:5 Ja Aaronin pojat polttakoot sen alttarilla polttouhrin päällä, joka on puiden päällä tulessa; se on tuliuhri, suloisesti tuoksuva uhri Herralle.
Leviticus 3:5 And Aaron’s sons shall burn it on the altar on the burnt sacrifice, which is on the wood that is on the fire: it is an offering made by fire, of a sweet smell to the LORD.
3. Moos. 3:6 Ja jos hänen Herralle antamansa yhteysuhri on pikkukarjasta, uros tai naaras, hänen tulee tuoda se virheettömänä.
Leviticus 3:6 And if his offering for a sacrifice of peace offering to the LORD be of the flock; male or female, he shall offer it without blemish.
3. Moos. 3:7 Jos hän tuo uhrilahjakseen lampaan, niin hänen on tuotava se Herran eteen.
Leviticus 3:7 If he offer a lamb for his offering, then shall he offer it before the LORD.
3. Moos. 3:8 Ja hän laskekoon kätensä uhrinsa pään päälle ja teurastakoon sen ilmestysmajan edessä; ja Aaronin pojat pirskoittakoot sen veren alttarille ympärinsä.
Leviticus 3:8 And he shall lay his hand on the head of his offering, and kill it before the tabernacle of the congregation: and Aaron’s sons shall sprinkle the blood thereof round about on the altar.
3. Moos. 3:9 Ja hän uhraa yhteysuhrista uhriksi Herralle: sen rasvan ja koko pakaran, sen hän erottakoon jäykästi selkärangasta, ja sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmyksiä peittävän rasvan,
Leviticus 3:9 And he shall offer of the sacrifice of the peace offering an offering made by fire to the LORD; the fat thereof, and the whole rump, it shall he take off hard by the backbone; and the fat that covers the inwards, and all the fat that is on the inwards,
Mooseksen kirja 3:10 Ja kaksi munuaista ja niiden päällä oleva rasva lanteilla ja maksan lisuke munuaisten kanssa hänen irrotettakoon.
Leviticus 3:10 And the two kidneys, and the fat that is on them, which is by the flanks, and the lobe above the liver, with the kidneys, it shall he take away.
Mooseksen kirja 3:11 Ja pappi polttakoon sen alttarilla; se on Herran uhriruoka.
Leviticus 3:11 And the priest shall burn it on the altar: it is the food of the offering made by fire to the LORD.
Mooseksen kirja 3:12 Ja jos hänen uhrilahjansa on vuohi, niin hänen on tuotava se Herran eteen.
Leviticus 3:12 And if his offering be a goat, then he shall offer it before the LORD.
Mooseksen kirja 3:13 Ja hän laskekoon kätensä sen pään päälle ja teurastakoon sen ilmestysmajan edessä; ja Aaronin pojat pirskoittakoot sen veren alttarille ympärinsä.
Leviticus 3:13 And he shall lay his hand on the head of it, and kill it before the tabernacle of the congregation: and the sons of Aaron shall sprinkle the blood thereof on the altar round about.
Mooseksen kirja 3:14 Ja hän tuokoon siitä uhrilahjansa, tuliuhrin Herralle, sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan,
Leviticus 3:14 And he shall offer thereof his offering, even an offering made by fire to the LORD; the fat that covers the inwards, and all the fat that is on the inwards,
Mooseksen kirja 3:15 Ja kaksi munuaista ja niiden päällä oleva rasva lanteilla ja maksan lisuke munuaisten kanssa hänen irrotettakoon.
Leviticus 3:15 And the two kidneys, and the fat that is on them, which is by the flanks, and the lobe above the liver, with the kidneys, it shall he take away.
Mooseksen kirja 3:16 Ja pappi polttakoon ne alttarilla; se on tuliuhrin ruoka, suloisesti tuoksuva; kaikki rasva on Herran.
Leviticus 3:16 And the priest shall burn them on the altar: it is the food of the offering made by fire for a sweet smell: all the fat is the LORD’s.
Mooseksen kirja 3:17 Se olkoon ikuinen säädös teille sukupolville kaikissa asuinsijoissanne: älkää syökö rasvaa ettekä verta.
Leviticus 3:17 It shall be a perpetual statute for your generations throughout all your dwellings, that you eat neither fat nor blood.
Mooseksen kirja 4:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 4:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 4:2 Puhu israelilaisille ja sano: Jos joku tietämättömyydestä rikkoo jotakin Herran käskyä vastaan, sellaista, mitä ei saa tehdä, ja tekee jotakuta niistä vastaan,
Leviticus 4:2 Speak to the children of Israel, saying, If a soul shall sin through ignorance against any of the commandments of the LORD concerning things which ought not to be done, and shall do against any of them:
3. Moos. 4:3 Jos voideltu pappi tekee syntiä kansan synnin tähden, niin tuokoon rikkomuksensa tähden, jonka on tehnyt, virheettömän nuoren mullin Herralle syntiuhriksi.
Leviticus 4:3 If the priest that is anointed do sin according to the sin of the people; then let him bring for his sin, which he has sinned, a young bullock without blemish to the LORD for a sin offering.
Mooseksen kirja 4:4 Ja hän tuokoon mullin seurakunnan majan ovelle Herran eteen, laskekoon kätensä mullin pään päälle ja teurastakoon mullin Herran edessä.
Leviticus 4:4 And he shall bring the bullock to the door of the tabernacle of the congregation before the LORD; and shall lay his hand on the bullock’s head, and kill the bullock before the LORD.
Mooseksen kirja 4:5 Ja voideltu pappi ottakoon härän verta ja vieköön sen ilmestysmajaan.
Leviticus 4:5 And the priest that is anointed shall take of the bullock’s blood, and bring it to the tabernacle of the congregation:
Mooseksen kirja 4:6 Ja pappi kastakoon sormensa vereen ja pirskottakoon verta seitsemän kertaa Herran edessä, pyhäkön esiripun edessä.
Leviticus 4:6 And the priest shall dip his finger in the blood, and sprinkle of the blood seven times before the LORD, before the veil of the sanctuary.
3. Moos. 4:7 Ja pappi sipaisekoon verta tuoksuvan suitsukkeen alttarin sarviin, joka on Herran edessä ilmestysmajassa, ja vuodattakoon kaiken härän veren polttouhrialttarin pohjalle, joka on
Leviticus 4:7 And the priest shall put some of the blood on the horns of the altar of sweet incense before the LORD, which is in the tabernacle of the congregation; and shall pour all the blood of the bullock at the bottom of the altar of the burnt offering, which is a
3. Moos. 4:8 Ja hän irrottakoon siitä kaiken syntiuhrihärän rasvan, sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan,
Leviticus 4:8 And he shall take off from it all the fat of the bullock for the sin offering; the fat that covers the inwards, and all the fat that is on the inwards,
Mooseksen kirja 4:9 Ja kaksi munuaista ja niiden päällä oleva rasva kylkiluun luona ja maksan lisuke munuaisten kanssa hänen on otettava pois,
Leviticus 4:9 And the two kidneys, and the fat that is on them, which is by the flanks, and the lobe above the liver, with the kidneys, it shall he take away,
Mooseksen kirja 4:10 Niin kuin se otettiin pois yhteysuhrihärästä, pappi polttakoon ne polttouhrialttarilla.
Leviticus 4:10 As it was taken off from the bullock of the sacrifice of peace offerings: and the priest shall burn them on the altar of the burnt offering.
Mooseksen kirja 4:11 Ja härän nahan ja kaiken sen lihan, pään ja jalkojen, sisälmykset ja ulosteen,
Leviticus 4:11 And the skin of the bullock, and all his flesh, with his head, and with his legs, and his inwards, and his dung,
Mooseksen kirja 4:12 Koko härkä vieköön leirin ulkopuolelle puhtaaseen paikkaan, johon tuhka heitetään, ja polttakoon se puiden päällä tulessa; siihen paikkaan, johon tuhka heitetään, se poltettakoon.
Leviticus 4:12 Even the whole bullock shall he carry forth without the camp to a clean place, where the ashes are poured out, and burn him on the wood with fire: where the ashes are poured out shall he be burnt.
Mooseksen kirja 4:13 Ja jos koko Israelin seurakunta tietämättömyydestä rikkoo ja asia jää seurakunnalta salatuksi, ja he ovat tehneet jotakin Herran käskyä vastaan, jota ei saa tehdä, ja ovat vikapäässä,
Leviticus 4:13 And if the whole congregation of Israel sin through ignorance, and the thing be hid from the eyes of the assembly, and they have done somewhat against any of the commandments of the LORD concerning things which should not be done, and are guilty;
Mooseksen kirja 4:14 Kun synti, jonka he ovat sitä vastaan tehneet, tulee tunnetuksi, seurakunnan on uhrattava syntiuhriksi nuori mulli ja tuotava se seurakunnan majan eteen.
Leviticus 4:14 When the sin, which they have sinned against it, is known, then the congregation shall offer a young bullock for the sin, and bring him before the tabernacle of the congregation.
Mooseksen kirja 4:15 Ja seurakunnan vanhimmat laskekoot kätensä härän pään päälle Herran edessä, ja härkä teurastettakoon Herran edessä.
Leviticus 4:15 And the elders of the congregation shall lay their hands on the head of the bullock before the LORD: and the bullock shall be killed before the LORD.
Mooseksen kirja 4:16 Ja voideltu pappi vieköön mullin verta seurakunnan majaan.
Leviticus 4:16 And the priest that is anointed shall bring of the bullock’s blood to the tabernacle of the congregation:
Mooseksen kirja 4:17 Ja pappi kastakoon sormensa vereen ja pirskottakoon sitä seitsemän kertaa Herran edessä, esiripun edessä.
Leviticus 4:17 And the priest shall dip his finger in some of the blood, and sprinkle it seven times before the LORD, even before the veil.
Mooseksen kirja 4:18 Ja hän sivelköön verta alttarin sarviin, joka on Herran edessä, ilmestysmajassa, ja vuodattakoon kaiken veren polttouhrialttarin pohjalle, joka on majan ovella.
Leviticus 4:18 And he shall put some of the blood on the horns of the altar which is before the LORD, that is in the tabernacle of the congregation, and shall pour out all the blood at the bottom of the altar of the burnt offering, which is at the door of the tabernacle
Mooseksen kirja 4:19 Ja hän ottaa kaiken hänen rasvansa ja polttaa sen alttarilla.
Leviticus 4:19 And he shall take all his fat from him, and burn it on the altar.
Mooseksen kirja 4:20 Ja hän tehköön härälle niin kuin hän teki syntiuhrihärkälle, niin hän tehköön tällekin. Ja pappi toimittakoon heille sovituksen, ja heille annetaan anteeksi.
Leviticus 4:20 And he shall do with the bullock as he did with the bullock for a sin offering, so shall he do with this: and the priest shall make an atonement for them, and it shall be forgiven them.
Mooseksen kirja 4:21 Ja hän vieköön mullin leirin ulkopuolelle ja polttakoon sen, niinkuin hän poltti ensimmäisen mullin; se on seurakunnan syntiuhri.
Leviticus 4:21 And he shall carry forth the bullock without the camp, and burn him as he burned the first bullock: it is a sin offering for the congregation.
Mooseksen kirja 4:22 Kun hallitsija tietämättömyydestä on tehnyt syntiä jotakin Herran, Jumalansa, käskyä vastaan, sellaista, mitä ei saa tehdä, ja on syyllinen,
Leviticus 4:22 When a ruler has sinned, and done somewhat through ignorance against any of the commandments of the LORD his God concerning things which should not be done, and is guilty;
Mooseksen kirja 4:23 Tai jos hänen syntinsä, jolla hän on rikkonut, tulee hänen tietoonsa, niin hänen on tuotava uhrilahjakseen virheettömän urosvuohen.
Leviticus 4:23 Or if his sin, wherein he has sinned, come to his knowledge; he shall bring his offering, a kid of the goats, a male without blemish:
Mooseksen kirja 4:24 Ja hän laskekoon kätensä vuohen pään päälle ja teurastakoon sen siinä paikassa, jossa polttouhri teurastetaan Herran edessä; se on syntiuhri.
Leviticus 4:24 And he shall lay his hand on the head of the goat, and kill it in the place where they kill the burnt offering before the LORD: it is a sin offering.
Mooseksen kirja 4:25 Ja pappi ottakoon sormellaan syntiuhrin verta ja sivelköön sitä polttouhrialttarin sarviin ja vuodattakoon verensä polttouhrialttarin pohjalle.
Leviticus 4:25 And the priest shall take of the blood of the sin offering with his finger, and put it on the horns of the altar of burnt offering, and shall pour out his blood at the bottom of the altar of burnt offering.
Mooseksen kirja 4:26 Ja hän polttakoon kaiken hänen rasvansa alttarilla, niin kuin yhteysuhrin rasvan. Ja pappi sovittakoon hänen syntinsä, ja se annetaan hänelle anteeksi.
Leviticus 4:26 And he shall burn all his fat on the altar, as the fat of the sacrifice of peace offerings: and the priest shall make an atonement for him as concerning his sin, and it shall be forgiven him.
Mooseksen kirja 4:27 Ja jos joku tavallisista ihmisistä tietämättömyydestä rikkoo jotakin Herran käskyä vastaan, sellaista, mitä ei saa tehdä, ja joutuu vikapääksi,
Leviticus 4:27 And if any one of the common people sin through ignorance, while he does somewhat against any of the commandments of the LORD concerning things which ought not to be done, and be guilty;
Mooseksen kirja 4:28 Tai jos hänen tekemänsä synti tulee hänen tietoonsa, niin hänen on tuotava uhrilahjanaan virheetön vuohivuori syntinsä tähden.
Leviticus 4:28 Or if his sin, which he has sinned, come to his knowledge: then he shall bring his offering, a kid of the goats, a female without blemish, for his sin which he has sinned.
Mooseksen kirja 4:29 Ja hän laskekoon kätensä syntiuhrin pään päälle ja teurastakoon syntiuhrin polttouhrin paikalla.
Leviticus 4:29 And he shall lay his hand on the head of the sin offering, and slay the sin offering in the place of the burnt offering.
Mooseksen kirja 4:30 Ja pappi ottakoon sen verta sormellaan ja sivelköön sitä polttouhrialttarin sarviin ja vuodattakoon kaiken sen veren alttarin pohjalle.
Leviticus 4:30 And the priest shall take of the blood thereof with his finger, and put it on the horns of the altar of burnt offering, and shall pour out all the blood thereof at the bottom of the altar.
Mooseksen kirja 4:31 Ja hän ottaa pois kaiken sen rasvan, niin kuin rasva otetaan pois yhteysuhrista, ja pappi polttaa sen alttarilla suloiseksi tuoksuksi Herralle; ja pappi toimittaa hänelle sovituksen, ja se annetaan anteeksi.
Leviticus 4:31 And he shall take away all the fat thereof, as the fat is taken away from off the sacrifice of peace offerings; and the priest shall burn it on the altar for a sweet smell to the LORD; and the priest shall make an atonement for him, and it shall be forgiv
Mooseksen kirja 4:32 Ja jos hän tuo karitsan syntiuhriksi, hänen tulee tuoda virheetön naaras.
Leviticus 4:32 And if he bring a lamb for a sin offering, he shall bring it a female without blemish.
3. Moos. 4:33 Ja hän laskekoon kätensä syntiuhrin pään päälle ja teurastakoon sen syntiuhriksi siinä paikassa, jossa polttouhri teurastetaan.
Leviticus 4:33 And he shall lay his hand on the head of the sin offering, and slay it for a sin offering in the place where they kill the burnt offering.
Mooseksen kirja 4:34 Ja pappi ottakoon sormellaan syntiuhrin verta ja sivelköön sitä polttouhrialttarin sarviin ja vuodattakoon kaiken veren alttarin pohjalle.
Leviticus 4:34 And the priest shall take of the blood of the sin offering with his finger, and put it on the horns of the altar of burnt offering, and shall pour out all the blood thereof at the bottom of the altar:
Mooseksen kirja 4:35 Ja hän ottaa pois kaiken sen rasvan, niinkuin karitsan rasva otetaan pois yhteysuhrista, ja pappi polttaa sen alttarilla, Herran uhrien mukaisesti. Ja pappi tekee alttarille omistetun uhrin.
Leviticus 4:35 And he shall take away all the fat thereof, as the fat of the lamb is taken away from the sacrifice of the peace offerings; and the priest shall burn them on the altar, according to the offerings made by fire to the LORD: and the priest shall make an aton
Mooseksen kirja 5:1 Ja jos sielu syntiä tekee ja kuulee kirouksen äänen ja on todistajana, olipa hän sen nähnyt tai siitä tiennyt, mutta ellei hän sitä lausu, niin hän kantaa syntinsä.
Leviticus 5:1 And if a soul sin, and hear the voice of swearing, and is a witness, whether he has seen or known of it; if he do not utter it, then he shall bear his iniquity.
3. Moos. 5:2 Tai jos joku koskee johonkin saastaiseen, olkoon se saastaisen eläimen raato tai saastaisen naudan raato tai saastaisen pikkueläimen raato, ja jos se on häneltä salassa, niin hänkin on saastainen ja syyllinen.
Leviticus 5:2 Or if a soul touch any unclean thing, whether it be a carcass of an unclean beast, or a carcass of unclean cattle, or the carcass of unclean creeping things, and if it be hidden from him; he also shall be unclean, and guilty.
3. Moos. 5:3 Tai jos hän koskee ihmisen saastaisuuteen, mihin tahansa saastaisuuteen, jolla ihminen on saastunut, ja se salataan häneltä; kun hän saa siitä tietää, hän on syyllinen.
Leviticus 5:3 Or if he touch the uncleanness of man, whatever uncleanness it be that a man shall be defiled with, and it be hid from him; when he knows of it, then he shall be guilty.
3. Moos. 5:4 Tai jos joku vannoo, huulillaan julistaen tekevänsä pahaa tai hyvää, mitä tahansa, minkä ihminen valalla vannoo, ja se jää häneltä salatuksi, ja kun hän saa siitä tietää, hän on syypää johonkin näistä.
Leviticus 5:4 Or if a soul swear, pronouncing with his lips to do evil, or to do good, whatever it be that a man shall pronounce with an oath, and it be hid from him; when he knows of it, then he shall be guilty in one of these.
3. Moos. 5:5 Ja jos hän syyllistyy johonkin näistä asioista, hänen on tunnustettava, että hän on siinä asiassa rikkonut:
Leviticus 5:5 And it shall be, when he shall be guilty in one of these things, that he shall confess that he has sinned in that thing:
3. Moos. 5:6 Ja hänen on tuotava vikauhrinsa Herralle tekemänsä syntivalan tähden, naaraspuolisen lampaan, karitsan tai vuohen, syntiuhriksi; ja pappi sovittaa hänen syntinsä.
Leviticus 5:6 And he shall bring his trespass offering to the LORD for his sin which he has sinned, a female from the flock, a lamb or a kid of the goats, for a sin offering; and the priest shall make an atonement for him concerning his sin.
3. Moos. 5:7 Ja jos hän ei pysty tuomaan karitsaa, niin tuokoon rikkomuksensa korvaukseksi, jonka hän on tehnyt, kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa Herralle, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi.
Leviticus 5:7 And if he be not able to bring a lamb, then he shall bring for his trespass, which he has committed, two turtledoves, or two young pigeons, to the LORD; one for a sin offering, and the other for a burnt offering.
3. Moos. 5:8 Ja hän vie ne papille, joka uhraa ensin syntiuhrin ja vääntää sen pään irti niskansasta, mutta ei saa sitä erottaa.
Leviticus 5:8 And he shall bring them to the priest, who shall offer that which is for the sin offering first, and wring off his head from his neck, but shall not divide it asunder:
Mooseksen kirja 5:9 Ja hän pirskottakoon syntiuhrin verta alttarin reunaan, ja loput verestä puristettakoon alttarin pohjalle; se on syntiuhri.
Leviticus 5:9 And he shall sprinkle of the blood of the sin offering on the side of the altar; and the rest of the blood shall be wrung out at the bottom of the altar: it is a sin offering.
Mooseksen kirja 5:10 Ja toisen hän uhratkoon polttouhriksi tavanomaisena säädöksenä; ja kun pappi on toimittanut hänelle sovituksen hänen tekemästään synnistä, annetaan se hänelle anteeksi.
Leviticus 5:10 And he shall offer the second for a burnt offering, according to the manner: and the priest shall make an atonement for him for his sin which he has sinned, and it shall be forgiven him.
Mooseksen kirja 5:11 Mutta jos hän ei pysty tuomaan kahta metsäkyyhkystä tai kahta kyyhkysenpoikaa, niin syntiä tehnyt tuokoon uhrilahjakseen kymmenennen osan eefa-mittaa hienoja jauhoja syntiuhriksi; hän ei saa panna siihen öljyä eikä suitsuketta.
Leviticus 5:11 But if he be not able to bring two turtledoves, or two young pigeons, then he that sinned shall bring for his offering the tenth part of an ephah of fine flour for a sin offering; he shall put no oil on it, neither shall he put any frankincense thereon: f
Mooseksen kirja 5:12 Sitten hän vie sen papille, ja pappi ottaa siitä kourallisen, muistoksi tarkoitetun osan, ja polttaa sen alttarilla, Herran uhrien mukaisesti; se on syntiuhri.
Leviticus 5:12 Then shall he bring it to the priest, and the priest shall take his handful of it, even a memorial thereof, and burn it on the altar, according to the offerings made by fire to the LORD: it is a sin offering.
Mooseksen kirja 5:13 Ja pappi sovittakoon hänen syntinsä, jonka hän on tehnyt yhdessä näistä, ja se annetaan hänelle anteeksi; ja jäljelle jäänyt on oleva papin oma ruokauhriksi.
Leviticus 5:13 And the priest shall make an atonement for him as touching his sin that he has sinned in one of these, and it shall be forgiven him: and the remnant shall be the priest’s, as a meat offering.
Mooseksen kirja 5:14 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 5:14 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 5:15 Jos joku tietämättömyydestä rikkoo Herran pyhiä lahjoja vastaan, niin hänen on tuotava rikkomuksestaan Herralle virheetön pässi laumasta, arviosi mukaan hopeasekeleissä pyhäkkösekelin painon mukaan,
Leviticus 5:15 If a soul commit a trespass, and sin through ignorance, in the holy things of the LORD; then he shall bring for his trespass to the LORD a ram without blemish out of the flocks, with your estimation by shekels of silver, after the shekel of the sanctuary,
Mooseksen kirja 5:16 Ja hänen on hyvitettävä pyhälle esineelle tekemänsä vahinko ja lisättävä siihen viides osa ja annettava se papille. Niin pappi sovittaa hänet vikauhripässillä, ja se annetaan hänelle anteeksi.
Leviticus 5:16 And he shall make amends for the harm that he has done in the holy thing, and shall add the fifth part thereto, and give it to the priest: and the priest shall make an atonement for him with the ram of the trespass offering, and it shall be forgiven him.
Mooseksen kirja 5:17 Ja jos sielu tekee syntiä ja tekee jotakin näistä Herran käskyjen kieltämistä teoista, vaikka ei tiedä sitä, hän on kuitenkin vikapää ja kantaa rikoksensa.
Leviticus 5:17 And if a soul sin, and commit any of these things which are forbidden to be done by the commandments of the LORD; though he knew it not, yet is he guilty, and shall bear his iniquity.
Mooseksen kirja 5:18 Ja hän tuokoon laumasta virheettömän pässin, sinun arviosi mukaan, vikauhriksi papille. Ja pappi sovittakoon hänen tietämättömyytensä, jolla hän erehtyi eikä sitä tiennyt, ja se annetaan hänelle anteeksi.
Leviticus 5:18 And he shall bring a ram without blemish out of the flock, with your estimation, for a trespass offering, to the priest: and the priest shall make an atonement for him concerning his ignorance wherein he erred and knew it not, and it shall be forgiven him
Mooseksen kirja 5:19 Se on vikauhri; hän on totisesti tehnyt vikaa Herraa vastaan.
Leviticus 5:19 It is a trespass offering: he has certainly trespassed against the LORD.
Mooseksen kirja 6:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 6:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 6:2 Jos joku tekee syntiä ja tekee uskottomuuden Herraa vastaan ja valehtelee lähimmäiselleen siinä, mikä on hänelle annettu säilytettäväksi, tai hänen yhteydessään, tai väkivallalla anastamassa, tai on pettänyt lähimmäisensä,
Leviticus 6:2 If a soul sin, and commit a trespass against the LORD, and lie to his neighbor in that which was delivered him to keep, or in fellowship, or in a thing taken away by violence, or has deceived his neighbor;
3. Moos. 6:3 Tai löytänyt kadonneen ja valehtelee siitä ja vannoo väärin, missä tahansa näistä, mitä ihminen tekee ja siinä syntiä tekee,
Leviticus 6:3 Or have found that which was lost, and lies concerning it, and swears falsely; in any of all these that a man does, sinning therein:
Mooseksen kirja 6:4 Silloin hänen on, koska hän on tehnyt syntiä ja tullut syylliseksi, palautettava takaisin se, minkä hän on väkisin ottanut, tai se, minkä hän on petoksella saanut, tai se, mikä on annettu hänen säilytettäväkseen, tai se, minkä hän on löytänyt kadonneen,
Leviticus 6:4 Then it shall be, because he has sinned, and is guilty, that he shall restore that which he took violently away, or the thing which he has deceitfully gotten, or that which was delivered him to keep, or the lost thing which he found,
3. Moos. 6:5 Tai kaiken, mistä hän on väärin vannonut; hänen on palautettava se pääosin ja lisättävä siihen viides osa ja annettava se sille, jolle se kuuluu, sinä päivänä, jona hän tuo uhrinsa.
Leviticus 6:5 Or all that about which he has sworn falsely; he shall even restore it in the principal, and shall add the fifth part more thereto, and give it to him to whom it appertains, in the day of his trespass offering.
Mooseksen kirja 6:6 Ja hänen on tuotava Herralle vikauhrinsa, virheettömän pässin laumasta, sinun arviosi mukaan, vikauhriksi papille.
Leviticus 6:6 And he shall bring his trespass offering to the LORD, a ram without blemish out of the flock, with your estimation, for a trespass offering, to the priest:
3. Moos. 6:7 Ja pappi sovittakoon hänen tekonsa Herran edessä, niin hänelle annetaan anteeksi kaikki, mitä hän on tehnyt rikkomuksellaan.
Leviticus 6:7 And the priest shall make an atonement for him before the LORD: and it shall be forgiven him for any thing of all that he has done in trespassing therein.
3. Moos. 6:8 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 6:8 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 6:9 Käske Aaronille ja hänen pojilleen sanoen: Tämä on polttouhrin laki: Se on polttouhri, sillä se on palava alttarilla koko yön aamuun asti, ja alttarin tuli on palava siinä.
Leviticus 6:9 Command Aaron and his sons, saying, This is the law of the burnt offering: It is the burnt offering, because of the burning on the altar all night to the morning, and the fire of the altar shall be burning in it.
Mooseksen kirja 6:10 Ja pappi pukekoon ylleen pellavavaatteensa ja pellavahousunsa ihonsa päälle ja kerätköön alttarilta polttouhrin tuhkan, jonka tuli on kuluttanut, ja pankoon sen alttarin viereen.
Leviticus 6:10 And the priest shall put on his linen garment, and his linen breeches shall he put on his flesh, and take up the ashes which the fire has consumed with the burnt offering on the altar, and he shall put them beside the altar.
Mooseksen kirja 6:11 Ja hän riisukoon vaatteensa ja pukekoon ylleen toiset vaatteet ja vieköön tuhkan leirin ulkopuolelle puhtaaseen paikkaan.
Leviticus 6:11 And he shall put off his garments, and put on other garments, and carry forth the ashes without the camp to a clean place.
Mooseksen kirja 6:12 Ja alttarilla oleva tuli palakoon siinä, älköön sitä sammuttako. Pappi polttakoon sillä puita joka aamu ja asettakoon sen päälle polttouhrin ja polttakoon sen päällä yhteysuhrien rasvat.
Leviticus 6:12 And the fire on the altar shall be burning in it; it shall not be put out: and the priest shall burn wood on it every morning, and lay the burnt offering in order on it; and he shall burn thereon the fat of the peace offerings.
Mooseksen kirja 6:13 Tuli palakoon aina alttarilla, se ei koskaan sammu.
Leviticus 6:13 The fire shall ever be burning on the altar; it shall never go out.
Mooseksen kirja 6:14 Ja tämä on ruokauhrin laki: Aaronin pojat uhraavat sen Herran eteen alttarin eteen.
Leviticus 6:14 And this is the law of the meat offering: the sons of Aaron shall offer it before the LORD, before the altar.
Mooseksen kirja 6:15 Ja hän ottakoon siitä kourallisensa, sekä ruokauhrin jauhoja ja öljyä että kaiken suitsukkeen, joka on ruokauhrin päällä, ja polttakoon ne alttarilla suloisesti tuoksuvana muistona Herralle.
Leviticus 6:15 And he shall take of it his handful, of the flour of the meat offering, and of the oil thereof, and all the frankincense which is on the meat offering, and shall burn it on the altar for a sweet smell, even the memorial of it, to the LORD.
Mooseksen kirja 6:16 Ja loput siitä syökööt Aaron ja hänen poikansa; happamattoman leivän kanssa se syötäköön pyhässä paikassa, ilmestysmajan esipihalla heidän on se syötävä.
Leviticus 6:16 And the remainder thereof shall Aaron and his sons eat: with unleavened bread shall it be eaten in the holy place; in the court of the tabernacle of the congregation they shall eat it.
Mooseksen kirja 6:17 Sitä ei saa paistaa hapateessa. Minä olen antanut sen heille osuudeksi minun uhreistani; se on erittäin pyhä, niin kuin syntiuhri ja vikauhri.
Leviticus 6:17 It shall not be baked with leaven. I have given it to them for their portion of my offerings made by fire; it is most holy, as is the sin offering, and as the trespass offering.
Mooseksen kirja 6:18 Kaikki Aaronin jälkeläisten miespuoliset jäsenet saavat sitä syödä. Se olkoon ikuinen säädös teille sukupolvesta sukupolveen Herran uhreista: jokainen, joka niihin koskee, on pyhä.
Leviticus 6:18 All the males among the children of Aaron shall eat of it. It shall be a statute for ever in your generations concerning the offerings of the LORD made by fire: every one that touches them shall be holy.
Mooseksen kirja 6:19 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 6:19 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 6:20 Tämä on Aaronin ja hänen poikiensa uhrilahja, joka heidän on uhrattava Herralle sinä päivänä, jona hänet voidellaan: kymmenesosa eefa-mittaa hienoja jauhoja ainaiseksi ruokauhriksi, puolet aamulla ja puolet illalla.
Leviticus 6:20 This is the offering of Aaron and of his sons, which they shall offer to the LORD in the day when he is anointed; the tenth part of an ephah of fine flour for a meat offering perpetual, half of it in the morning, and half thereof at night.
Mooseksen kirja 6:21 Se tehdään öljyssä pannulla, ja kun se on paistettu, sinun on se tuotava sisään; ja sinun on uhrattava paistetut ruokauhrin palat suloiseksi tuoksuksi Herralle.
Leviticus 6:21 In a pan it shall be made with oil; and when it is baked, you shall bring it in: and the baked pieces of the meat offering shall you offer for a sweet smell to the LORD.
Mooseksen kirja 6:22 Ja hänen poikiensa pappi, joka voidellaan hänen sijaansa, uhraa sen; se on ikuinen säädös Herralle; se on poltettava kokonaan.
Leviticus 6:22 And the priest of his sons that is anointed in his stead shall offer it: it is a statute for ever to the LORD; it shall be wholly burnt.
Mooseksen kirja 6:23 Sillä jokainen papin ruokauhri on kokonaan poltettava; sitä ei saa syödä.
Leviticus 6:23 For every meat offering for the priest shall be wholly burnt: it shall not be eaten.
Mooseksen kirja 6:24 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 6:24 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 6:25 Puhu Aaronille ja hänen pojilleen ja sano: Tämä on syntiuhrin laki: Siinä paikassa, jossa polttouhri teurastetaan, teurastetaan syntiuhri Herran edessä; se on erittäin pyhä.
Leviticus 6:25 Speak to Aaron and to his sons, saying, This is the law of the sin offering: In the place where the burnt offering is killed shall the sin offering be killed before the LORD: it is most holy.
Mooseksen kirja 6:26 Pappi, joka sen syntiuhriksi uhraa, syököön sen; pyhässä paikassa se syötäköön, seurakunnan majan esipihalla.
Leviticus 6:26 The priest that offers it for sin shall eat it: in the holy place shall it be eaten, in the court of the tabernacle of the congregation.
Mooseksen kirja 6:27 Kaikki, mikä koskee sen lihaan, on pyhä; ja jos sen verta pirskotetaan vaatteeseen, peskää se kohta, johon sitä on pirskotettu, pyhässä paikassa.
Leviticus 6:27 Whatever shall touch the flesh thereof shall be holy: and when there is sprinkled of the blood thereof on any garment, you shall wash that where on it was sprinkled in the holy place.
Mooseksen kirja 6:28 Mutta saviastia, jossa se keitetään, rikottakoon; ja jos se keitetään vaskiastiassa, se pesköön ja huuhdelkoon vedellä.
Leviticus 6:28 But the earthen vessel wherein it is sodden shall be broken: and if it be sodden in a brazen pot, it shall be both scoured, and rinsed in water.
Mooseksen kirja 6:29 Kaikki miespuoliset papit syökööt sitä; se on erittäin pyhää.
Leviticus 6:29 All the males among the priests shall eat thereof: it is most holy.
Mooseksen kirja 6:30 Eikä mitään syntiuhria, jonka verta tuodaan seurakunnan majaan sovitusta varten pyhässä paikassa, saa syödä; se poltettakoon tulessa.
Leviticus 6:30 And no sin offering, whereof any of the blood is brought into the tabernacle of the congregation to reconcile with in the holy place, shall be eaten: it shall be burnt in the fire.
3. Moos. 7:1 Samoin tämä on vikauhrin laki: se on erittäin pyhä.
Leviticus 7:1 Likewise this is the law of the trespass offering: it is most holy.
3. Moos. 7:2 Siinä paikassa, jossa polttouhri teurastetaan, teurastettakoon myös vikauhri, ja sen veri pirskotettakoon alttarille ympärinsä.
Leviticus 7:2 In the place where they kill the burnt offering shall they kill the trespass offering: and the blood thereof shall he sprinkle round about on the altar.
3. Moos. 7:3 Ja hän uhraa siitä kaiken rasvan, sekä pakanan että sisälmyksiä peittävän rasvan,
Leviticus 7:3 And he shall offer of it all the fat thereof; the rump, and the fat that covers the inwards,
3. Moos. 7:4 Ja kaksi munuaista ja niiden päällä oleva rasva lanteilla ja maksan yläpuolella oleva rasva munuaisten kanssa hänen on irrotettava.
Leviticus 7:4 And the two kidneys, and the fat that is on them, which is by the flanks, and the lobe that is above the liver, with the kidneys, it shall he take away:
3. Moos. 7:5 Ja pappi polttakoon ne alttarilla uhrina Herralle; se on vikauhri.
Leviticus 7:5 And the priest shall burn them on the altar for an offering made by fire to the LORD: it is a trespass offering.
3. Moos. 7:6 Jokainen miespuolinen pappi saa sitä syödä; se syötäköön pyhässä paikassa; se on erittäin pyhä.
Leviticus 7:6 Every male among the priests shall eat thereof: it shall be eaten in the holy place: it is most holy.
3. Moos. 7:7 Niinkuin syntiuhri, niin on myös vikauhri. Niillä on yksi laki: se on sen papin, joka sillä sovituksen toimittaa.
Leviticus 7:7 As the sin offering is, so is the trespass offering: there is one law for them: the priest that makes atonement therewith shall have it.
3. Moos. 7:8 Ja pappi, joka uhraa jonkun polttouhrin, saakoon uhraamansa polttouhrin nahan.
Leviticus 7:8 And the priest that offers any man’s burnt offering, even the priest shall have to himself the skin of the burnt offering which he has offered.
3. Moos. 7:9 Ja kaikki uunissa paistettu ruokauhri ja kaikki, mikä paistinpannulla ja pannulla valmistettu, on sen papin, joka sen uhraa.
Leviticus 7:9 And all the meat offering that is baked in the oven, and all that is dressed in the frying pan, and in the pan, shall be the priest’s that offers it.
Mooseksen kirja 7:10 Ja jokainen ruokauhri, öljyllä sekoitettu ja kuiva, olkoon kaikkien Aaronin poikien, yhden niin kuin toisenkin.
Leviticus 7:10 And every meat offering, mingled with oil, and dry, shall all the sons of Aaron have, one as much as another.
Mooseksen kirja 7:11 Ja tämä on laki yhteysuhrista, joka hänen on uhrattava Herralle.
Leviticus 7:11 And this is the law of the sacrifice of peace offerings, which he shall offer to the LORD.
Mooseksen kirja 7:12 Jos hän uhraa sen kiitosuhriksi, niin hänen tulee uhrata kiitosuhrin mukana öljyyn leivottuja happamattomia kakkuja, öljyllä voideltuja happamattomia ohuita leipiä ja hienoista jauhoista leivottuja, öljyyn leivottuja kakkuja, paistettuja.
Leviticus 7:12 If he offer it for a thanksgiving, then he shall offer with the sacrifice of thanksgiving unleavened cakes mingled with oil, and unleavened wafers anointed with oil, and cakes mingled with oil, of fine flour, fried.
Mooseksen kirja 7:13 Kakkujen lisäksi hänen tulee uhrata uhrilahjanaan hapanleipää kiitosuhrin, yhteysuhrinsa, kanssa.
Leviticus 7:13 Besides the cakes, he shall offer for his offering leavened bread with the sacrifice of thanksgiving of his peace offerings.
Mooseksen kirja 7:14 Ja siitä hän uhraa yhden osan koko uhrista antilahjaksi Herralle, ja pappi pirskottaa yhteysuhrien veren.
Leviticus 7:14 And of it he shall offer one out of the whole oblation for an heave offering to the LORD, and it shall be the priest’s that sprinkles the blood of the peace offerings.
Mooseksen kirja 7:15 Ja hänen kiitosuhrinsa yhteysuhrin liha syötäköön sinä päivänä, jona se uhrataan; älköön siitä mitään jättäkö aamuun asti.
Leviticus 7:15 And the flesh of the sacrifice of his peace offerings for thanksgiving shall be eaten the same day that it is offered; he shall not leave any of it until the morning.
Mooseksen kirja 7:16 Mutta jos hänen uhrilahjansa on lupausuhri tai vapaaehtoinen uhri, se syötäköön sinä päivänä, jona hän uhraa teurasuhrinsa; ja seuraavanakin päivänä syötäköön tähteet.
Leviticus 7:16 But if the sacrifice of his offering be a vow, or a voluntary offering, it shall be eaten the same day that he offers his sacrifice: and on the morrow also the remainder of it shall be eaten:
Mooseksen kirja 7:17 Mutta uhrilihan loppuosa kolmantena päivänä poltettakoon tulessa.
Leviticus 7:17 But the remainder of the flesh of the sacrifice on the third day shall be burnt with fire.
Mooseksen kirja 7:18 Ja jos hänen yhteysuhrinsa lihaa syödään kolmantena päivänä, sitä ei oteta otolliseksi eikä sitä lueta uhrille; se on kauhistus, ja se sielu, joka sitä syö, kantaa syntinsä.
Leviticus 7:18 And if any of the flesh of the sacrifice of his peace offerings be eaten at all on the third day, it shall not be accepted, neither shall it be imputed to him that offers it: it shall be an abomination, and the soul that eats of it shall bear his iniquity
Mooseksen kirja 7:19 Ja lihaa, joka koskee mihin tahansa saastaiseen, älköön syötäkö; se poltettakoon tulessa; ja kaikki puhtaat saavat syödä lihaa.
Leviticus 7:19 And the flesh that touches any unclean thing shall not be eaten; it shall be burnt with fire: and as for the flesh, all that be clean shall eat thereof.
Mooseksen kirja 7:20 Mutta se sielu, joka syö Herran yhteysuhrin lihaa, hänen saastaisuutensa yllään, se sielu hävitettäköön kansastansa.
Leviticus 7:20 But the soul that eats of the flesh of the sacrifice of peace offerings, that pertain to the LORD, having his uncleanness on him, even that soul shall be cut off from his people.
Mooseksen kirja 7:21 Ja se sielu, joka koskee mihin tahansa saastaiseen, ihmisen saastaisuuteen tai saastaiseen eläimeen tai mihin tahansa saastaiseen inhottavaan, ja syö Herran yhteysuhrin lihaa, se sielu hävitettäköön.
Leviticus 7:21 Moreover the soul that shall touch any unclean thing, as the uncleanness of man, or any unclean beast, or any abominable unclean thing, and eat of the flesh of the sacrifice of peace offerings, which pertain to the LORD, even that soul shall be cut off fr
Mooseksen kirja 7:22 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 7:22 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 7:23 Puhu israelilaisille ja sano: Älkää syökö mitään härän, lampaan tai vuohen rasvaa.
Leviticus 7:23 Speak to the children of Israel, saying, You shall eat no manner of fat, of ox, or of sheep, or of goat.
Mooseksen kirja 7:24 Ja itsestään kuolleen eläimen rasvaa ja eläinten raateleman eläimen rasvaa voidaan käyttää mihin tahansa muuhun tarkoitukseen, mutta sitä ei saa missään tapauksessa syödä.
Leviticus 7:24 And the fat of the beast that dies of itself, and the fat of that which is torn with beasts, may be used in any other use: but you shall in no wise eat of it.
Mooseksen kirja 7:25 Sillä jokainen, joka syö eläimen rasvaa, jota uhrataan Herralle tuliuhrina, se sielu, joka sitä syö, hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Leviticus 7:25 For whoever eats the fat of the beast, of which men offer an offering made by fire to the LORD, even the soul that eats it shall be cut off from his people.
Mooseksen kirja 7:26 Älkää myöskään syökö minkäänlaista verta, olkoon se linnun tai eläimen verta, missään asuinpaikassanne.
Leviticus 7:26 Moreover you shall eat no manner of blood, whether it be of fowl or of beast, in any of your dwellings.
Mooseksen kirja 7:27 Jokainen sielu, joka syö minkä tahansa verta, hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Leviticus 7:27 Whatever soul it be that eats any manner of blood, even that soul shall be cut off from his people.
3. Moos. 7:28 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 7:28 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 7:29 Puhu israelilaisille ja sano: Joka uhraa Herralle yhteysuhrinsa, tuokoon Herralle yhteysuhrilahjansa.
Leviticus 7:29 Speak to the children of Israel, saying, He that offers the sacrifice of his peace offerings to the LORD shall bring his oblation to the LORD of the sacrifice of his peace offerings.
Mooseksen kirja 7:30 Hänen omat kätensä tuokoot Herran uhrit, rasvan rintalihan kanssa, ja rintalihan heiluttamiseksi toimitetaan heilutusuhri Herran edessä.
Leviticus 7:30 His own hands shall bring the offerings of the LORD made by fire, the fat with the breast, it shall he bring, that the breast may be waved for a wave offering before the LORD.
Mooseksen kirja 7:31 Ja pappi polttakoon rasvan alttarilla, mutta rintaliha olkoon Aaronin ja hänen poikiensa.
Leviticus 7:31 And the priest shall burn the fat on the altar: but the breast shall be Aaron’s and his sons’.
Mooseksen kirja 7:32 Ja oikea olkapää teidän on annettava papille anniksi yhteysuhreistanne.
Leviticus 7:32 And the right shoulder shall you give to the priest for an heave offering of the sacrifices of your peace offerings.
3. Moos. 7:33 Se Aaronin pojista, joka uhraa yhteysuhrien veren ja rasvan, saakoon osakseen oikean reiden.
Leviticus 7:33 He among the sons of Aaron, that offers the blood of the peace offerings, and the fat, shall have the right shoulder for his part.
Mooseksen kirja 7:34 Sillä minä olen ottanut heilutusrintaosan ja ylennysreunan israelilaisilta heidän yhteysuhreistaan ja antanut ne pappi Aaronille ja hänen pojilleen ikuiseksi säädökseksi israelilaisten keskuudesta.
Leviticus 7:34 For the wave breast and the heave shoulder have I taken of the children of Israel from off the sacrifices of their peace offerings, and have given them to Aaron the priest and to his sons by a statute for ever from among the children of Israel.
3. Moos. 7:35 Tämä on Aaronin ja hänen poikiensa voitelun osuus Herran tuliuhreista sinä päivänä, jona hän asetti heidät palvelemaan Herraa pappeina,
Leviticus 7:35 This is the portion of the anointing of Aaron, and of the anointing of his sons, out of the offerings of the LORD made by fire, in the day when he presented them to minister to the LORD in the priest’s office;
3. Moos. 7:36 Jonka Herra oli käskenyt antaa heille israelilaisilta sinä päivänä, jona hän heidät voiteli, ikuiseksi säädökseksi heidän sukupolvestaan.
Leviticus 7:36 Which the LORD commanded to be given them of the children of Israel, in the day that he anointed them, by a statute for ever throughout their generations.
3. Moos. 7:37 Tämä on laki polttouhrista, ruokauhrista, syntiuhrista, vikauhrista, vihkimysuhrista ja yhteysuhrista;
Leviticus 7:37 This is the law of the burnt offering, of the meat offering, and of the sin offering, and of the trespass offering, and of the consecrations, and of the sacrifice of the peace offerings;
3. Moos. 7:38 Jonka Herra käski Moosekselle Siinain vuorella, sinä päivänä, jona hän käski israelilaisten uhrata uhrilahjojaan Herralle Siinain erämaassa.
Leviticus 7:38 Which the LORD commanded Moses in mount Sinai, in the day that he commanded the children of Israel to offer their oblations to the LORD, in the wilderness of Sinai.
Mooseksen kirja 8:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 8:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
3. Moos. 8:2 Ota Aaron ja hänen poikansa mukaansa sekä vaatteet ja voiteluöljy, härkä syntiuhriksi, kaksi pässiä ja kori happamatonta leipää,
Leviticus 8:2 Take Aaron and his sons with him, and the garments, and the anointing oil, and a bullock for the sin offering, and two rams, and a basket of unleavened bread;
3. Moos. 8:3 Ja kokoakaa koko seurakunta seurakunnan majan oven eteen.
Leviticus 8:3 And gather you all the congregation together to the door of the tabernacle of the congregation.
3. Moos. 8:4 Ja Mooses teki niin kuin Herra oli häntä käskenyt, ja seurakunta kokoontui ilmestysmajan oven eteen.
Leviticus 8:4 And Moses did as the LORD commanded him; and the assembly was gathered together to the door of the tabernacle of the congregation.
3. Moos. 8:5 Ja Mooses sanoi seurakunnalle: Näin Herra käski tehdä.
Leviticus 8:5 And Moses said to the congregation, This is the thing which the LORD commanded to be done.
3. Moos. 8:6 Ja Mooses toi Aaronin ja hänen poikansa ja pesi heidät vedellä.
Leviticus 8:6 And Moses brought Aaron and his sons, and washed them with water.
3. Moos. 8:7 Ja hän puki hänen ylleen viitan ja vyötti hänet vyöllä ja puki hänen ylleen viitan ja pani hänen päälleen kasukan ja vyötti hänet kasukan vyöllä ja sitoi sen sillä hänen ympärilleen.
Leviticus 8:7 And he put on him the coat, and girded him with the girdle, and clothed him with the robe, and put the ephod on him, and he girded him with the curious girdle of the ephod, and bound it to him therewith.
3. Moos. 8:8 Ja hän pani hänen ylleen rintakilven; ja hän asetti rintakilpeen urimin ja tummimin.
Leviticus 8:8 And he put the breastplate on him: also he put in the breastplate the Urim and the Thummim.
3. Moos. 8:9 Ja hän pani turbaanin hänen päähänsä; ja turbaanin eteen hän pani kultaisen levyn, pyhän kruunun, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Leviticus 8:9 And he put the turban on his head; also on the turban, even on his forefront, did he put the golden plate, the holy crown; as the LORD commanded Moses.
Mooseksen kirja 8:10 Ja Mooses otti voiteluöljyn ja voiteli majan ja kaiken, mitä siinä oli, ja pyhitti ne.
Leviticus 8:10 And Moses took the anointing oil, and anointed the tabernacle and all that was therein, and sanctified them.
Mooseksen kirja 8:11 Ja hän pirskotti sitä alttarille seitsemän kertaa ja voiteli alttarin ja kaikki sen kalut, sekä altaan että sen jalan, pyhittääkseen ne.
Leviticus 8:11 And he sprinkled thereof on the altar seven times, and anointed the altar and all his vessels, both the laver and his foot, to sanctify them.
Mooseksen kirja 8:12 Ja hän vuodatti voiteluöljyä Aaronin päähän ja voiteli hänet pyhittääkseen hänet.
Leviticus 8:12 And he poured of the anointing oil on Aaron’s head, and anointed him, to sanctify him.
Mooseksen kirja 8:13 Ja Mooses toi Aaronin pojat ja puki heidän ylleen ihokkaat, vyötti heidät vyöillä ja pani heidän päähänsä päähineet, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Leviticus 8:13 And Moses brought Aaron’s sons, and put coats on them, and girded them with girdles, and put bonnets on them; as the LORD commanded Moses.
Mooseksen kirja 8:14 Ja hän toi esiin syntiuhrihärän, ja Aaron ja hänen poikansa panivat kätensä syntiuhrihärän pään päälle.
Leviticus 8:14 And he brought the bullock for the sin offering: and Aaron and his sons laid their hands on the head of the bullock for the sin offering.
Mooseksen kirja 8:15 Ja hän teurasti sen; ja Mooses otti veren ja siveli sitä sormellaan alttarin sarviin ympärinsä ja puhdisti alttarin ja vuodatti veren alttarin pohjalle ja pyhitti sen toimittaakseen sen päällä sovituksen.
Leviticus 8:15 And he slew it; and Moses took the blood, and put it on the horns of the altar round about with his finger, and purified the altar, and poured the blood at the bottom of the altar, and sanctified it, to make reconciliation on it.
Mooseksen kirja 8:16 Ja hän otti kaiken sisälmysten rasvan ja maksan liskon ja molemmat munuaiset rasvan kanssa, ja Mooses poltti ne alttarilla.
Leviticus 8:16 And he took all the fat that was on the inwards, and the lobe above the liver, and the two kidneys, and their fat, and Moses burned it on the altar.
Mooseksen kirja 8:17 Mutta härän, sen nahan, lihan ja ulosteen hän poltti tulessa leirin ulkopuolella, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Leviticus 8:17 But the bullock, and his hide, his flesh, and his dung, he burnt with fire without the camp; as the LORD commanded Moses.
Mooseksen kirja 8:18 Ja hän toi esiin polttouhripässin, ja Aaron ja hänen poikansa panivat kätensä pässin pään päälle.
Leviticus 8:18 And he brought the ram for the burnt offering: and Aaron and his sons laid their hands on the head of the ram.
Mooseksen kirja 8:19 Ja hän teurasti sen, ja Mooses pirskotti veren alttarille ympäri.
Leviticus 8:19 And he killed it; and Moses sprinkled the blood on the altar round about.
Mooseksen kirja 8:20 Ja hän paloitteli pässin, ja Mooses poltti pään, kappaleet ja rasvan.
Leviticus 8:20 And he cut the ram into pieces; and Moses burnt the head, and the pieces, and the fat.
Mooseksen kirja 8:21 Ja hän pesi sisälmykset ja koivet vedessä, ja Mooses poltti koko pässin alttarilla; se oli polttouhri suloisesti tuoksuvaksi uhriksi, tuliuhri Herralle, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Leviticus 8:21 And he washed the inwards and the legs in water; and Moses burnt the whole ram on the altar: it was a burnt sacrifice for a sweet smell, and an offering made by fire to the LORD; as the LORD commanded Moses.
Mooseksen kirja 8:22 Ja hän toi esiin toisen pässin, vihkimispässin, ja Aaron ja hänen poikansa panivat kätensä pässin pään päälle.
Leviticus 8:22 And he brought the other ram, the ram of consecration: and Aaron and his sons laid their hands on the head of the ram.
Mooseksen kirja 8:23 Ja hän teurasti sen; ja Mooses otti sen verta ja pani sitä Aaronin oikean korvanlehteen ja hänen oikean kätensä peukaloon ja hänen oikean jalkansa isoonvarpaaseen.
Leviticus 8:23 And he slew it; and Moses took of the blood of it, and put it on the tip of Aaron’s right ear, and on the thumb of his right hand, and on the great toe of his right foot.
Mooseksen kirja 8:24 Ja hän toi Aaronin pojat, ja Mooses pani verta heidän oikean korvansa lehteen ja heidän oikean kätensä peukaloon ja heidän oikean jalkansa isoon varpaaseen; ja Mooses pirskotti veren alttarille ympäri.
Leviticus 8:24 And he brought Aaron’s sons, and Moses put of the blood on the tip of their right ear, and on the thumbs of their right hands, and on the great toes of their right feet: and Moses sprinkled the blood on the altar round about.
Mooseksen kirja 8:25 Ja hän otti rasvan ja pakasteen ja kaiken sisälmysten rasvan ja maksanlisäkkeen ja molemmat munuaiset rasvan kanssa ja oikean lavan.
Leviticus 8:25 And he took the fat, and the rump, and all the fat that was on the inwards, and the lobe above the liver, and the two kidneys, and their fat, and the right shoulder:
Mooseksen kirja 8:26 Ja Herran edessä olevasta happamattomien leipien korista hän otti yhden happamattoman kakun ja öljytyn kakun ja yhden ohuen leivän ja pani ne rasvojen päälle ja oikealle reunalle.
Leviticus 8:26 And out of the basket of unleavened bread, that was before the LORD, he took one unleavened cake, and a cake of oiled bread, and one wafer, and put them on the fat, and on the right shoulder:
Mooseksen kirja 8:27 Ja hän pani kaiken Aaronin ja hänen poikiensa käsiin ja heilutti niitä heilutusuhriksi Herran edessä.
Leviticus 8:27 And he put all on Aaron’s hands, and on his sons’ hands, and waved them for a wave offering before the LORD.
Mooseksen kirja 8:28 Ja Mooses otti ne heidän käsistään ja poltti ne alttarilla polttouhrin päällä; ne olivat vihkimiset suloisesti tuoksuviksi uhreiksi, tuliuhriksi Herralle.
Leviticus 8:28 And Moses took them from off their hands, and burnt them on the altar on the burnt offering: they were consecrations for a sweet smell: it is an offering made by fire to the LORD.
Mooseksen kirja 8:29 Ja Mooses otti rintalihan ja heilutti sitä heilutusuhriksi Herran edessä; sillä se oli osa vihkimispässistä, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Leviticus 8:29 And Moses took the breast, and waved it for a wave offering before the LORD: for of the ram of consecration it was Moses’ part; as the LORD commanded Moses.
Mooseksen kirja 8:30 Ja Mooses otti voiteluöljyä ja verta, joka oli alttarilla, ja pirskotti sitä Aaronin ja hänen vaatteidensa päälle ja hänen poikiensa päälle ja hänen kanssaan hänen poikiensa vaatteiden päälle; ja pyhitti Aaronin ja hänen vaatteensa ja hänen poikansa ja hänen poikiensa vaatteet.
Leviticus 8:30 And Moses took of the anointing oil, and of the blood which was on the altar, and sprinkled it on Aaron, and on his garments, and on his sons, and on his sons’ garments with him; and sanctified Aaron, and his garments, and his sons, and his sons’ garments
3. Moos. 8:31 Ja Mooses sanoi Aaronille ja hänen pojilleen: Keittäkää liha ilmestysmajan ovella ja syökää se siellä ynnä leipä, joka on vihkimysuhrikorissa, niin kuin minä olen käskenyt ja sanonut: 'Aaron ja hänen poikansa syökööt sen'.
Leviticus 8:31 And Moses said to Aaron and to his sons, Boil the flesh at the door of the tabernacle of the congregation: and there eat it with the bread that is in the basket of consecrations, as I commanded, saying, Aaron and his sons shall eat it.
Mooseksen kirja 8:32 Ja mitä lihasta ja leivästä jää tähteeksi, polta tulessa.
Leviticus 8:32 And that which remains of the flesh and of the bread shall you burn with fire.
3. Moos. 8:33 Ettekä saa mennä ulos ilmestysmajan ovesta seitsemään päivään, ennen kuin vihkimispäivänne ovat päättyneet; sillä seitsemän päivää hän pyhittää teidät.
Leviticus 8:33 And you shall not go out of the door of the tabernacle of the congregation in seven days, until the days of your consecration be at an end: for seven days shall he consecrate you.
Mooseksen kirja 8:34 Niin kuin hän tänä päivänä on tehnyt, niin Herra on käskenyt tehdä, toimittaakseen teille sovituksen.
Leviticus 8:34 As he has done this day, so the LORD has commanded to do, to make an atonement for you.
3. Moos. 8:35 Sentähden pysykää ilmestysmajan ovella päivät ja yöt, seitsemän päivää, ja noudattakaa Herran säädöksiä, ettette kuolisi; sillä niin on minulle käsky annettu.
Leviticus 8:35 Therefore shall you abide at the door of the tabernacle of the congregation day and night seven days, and keep the charge of the LORD, that you die not: for so I am commanded.
Mooseksen kirja 8:36 Niin Aaron ja hänen poikansa tekivät kaiken, mitä Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.
Leviticus 8:36 So Aaron and his sons did all things which the LORD commanded by the hand of Moses.
Mooseksen kirja 9:1 Kahdeksantena päivänä Mooses kutsui Aaronin ja hänen poikansa ja Israelin vanhimmat.
Leviticus 9:1 And it came to pass on the eighth day, that Moses called Aaron and his sons, and the elders of Israel;
Mooseksen kirja 9:2 Ja hän sanoi Aaronille: Ota itsellesi virheetön vasikka syntiuhriksi ja virheetön pässi polttouhriksi ja tuo ne Herran eteen.
Leviticus 9:2 And he said to Aaron, Take you a young calf for a sin offering, and a ram for a burnt offering, without blemish, and offer them before the LORD.
3. Moos. 9:3 Ja sinun on puhuttava israelilaisille sanoen: Ottakaa itsellenne vuohi syntiuhriksi ja vasikka ja karitsa, molemmat vuoden vanhat, virheettömät, polttouhriksi,
Leviticus 9:3 And to the children of Israel you shall speak, saying, Take you a kid of the goats for a sin offering; and a calf and a lamb, both of the first year, without blemish, for a burnt offering;
3. Moos. 9:4 Ja härän ja pässin yhteysuhriksi uhrattaviksi Herran edessä, ja ruokauhrin, johon on sekoitettu öljyä, sillä tänä päivänä Herra ilmestyy teille.
Leviticus 9:4 Also a bullock and a ram for peace offerings, to sacrifice before the LORD; and a meat offering mingled with oil: for to day the LORD will appear to you.
3. Moos. 9:5 Ja he toivat sen, mitä Mooses oli käskenyt, ilmestysmajan eteen, ja koko seurakunta lähestyi ja seisoi Herran edessä.
Leviticus 9:5 And they brought that which Moses commanded before the tabernacle of the congregation: and all the congregation drew near and stood before the LORD.
Mooseksen kirja 9:6 Ja Mooses sanoi: Näin Herra käski teidän tehdä, niin Herran kirkkaus ilmestyy teille.
Leviticus 9:6 And Moses said, This is the thing which the LORD commanded that you should do: and the glory of the LORD shall appear to you.
3. Moos. 9:7 Ja Mooses sanoi Aaronille: Mene alttarin ääreen ja uhraa syntiuhrisi ja polttouhrisi ja toimita sovitus itsellesi ja kansalle. Uhri sitten kansan uhri ja toimita heille sovitus, niinkuin Herra on käskenyt.
Leviticus 9:7 And Moses said to Aaron, Go to the altar, and offer your sin offering, and your burnt offering, and make an atonement for yourself, and for the people: and offer the offering of the people, and make an atonement for them; as the LORD commanded.
3. Moos. 9:8 Niin Aaron meni alttarin ääreen ja teurasti oman syntiuhrivasikan.
Leviticus 9:8 Aaron therefore went to the altar, and slew the calf of the sin offering, which was for himself.
Mooseksen kirja 9:9 Ja Aaronin pojat toivat veren hänelle, ja hän kastoi sormensa vereen ja siveli sitä alttarin sarviin ja vuodatti veren alttarin juurelle.
Leviticus 9:9 And the sons of Aaron brought the blood to him: and he dipped his finger in the blood, and put it on the horns of the altar, and poured out the blood at the bottom of the altar:
Mooseksen kirja 9:10 Mutta syntiuhrin rasvan ja munuaiset ja maksanlisäkkeen hän poltti alttarilla, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Leviticus 9:10 But the fat, and the kidneys, and the lobe above the liver of the sin offering, he burnt on the altar; as the LORD commanded Moses.
Mooseksen kirja 9:11 Ja lihan ja nahan hän poltti tulessa leirin ulkopuolella.
Leviticus 9:11 And the flesh and the hide he burnt with fire without the camp.
Mooseksen kirja 9:12 Ja hän teurasti polttouhrin, ja Aaronin pojat toivat hänelle veren, jonka hän pirskotti alttarille ympärinsä.
Leviticus 9:12 And he slew the burnt offering; and Aaron’s sons presented to him the blood, which he sprinkled round about on the altar.
Mooseksen kirja 9:13 Ja he toivat hänelle polttouhrin palasine ja pään, ja hän poltti ne alttarilla.
Leviticus 9:13 And they presented the burnt offering to him, with the pieces thereof, and the head: and he burnt them on the altar.
Mooseksen kirja 9:14 Ja hän pesi sisälmykset ja koivet ja poltti ne polttouhrin päällä alttarilla.
Leviticus 9:14 And he did wash the inwards and the legs, and burnt them on the burnt offering on the altar.
Mooseksen kirja 9:15 Ja hän toi kansan uhrilahjan ja otti kansan syntiuhrikauriin, teurasti sen ja uhrasi sen syntiuhriksi niinkuin ensimmäisenkin.
Leviticus 9:15 And he brought the people’s offering, and took the goat, which was the sin offering for the people, and slew it, and offered it for sin, as the first.
Mooseksen kirja 9:16 Ja hän toi polttouhrin ja uhrasi sen tavanomaisena tapana.
Leviticus 9:16 And he brought the burnt offering, and offered it according to the manner.
Mooseksen kirja 9:17 Ja hän toi ruokauhrin, otti siitä kourallisen ja poltti sen alttarilla aamun polttouhrin ohella.
Leviticus 9:17 And he brought the meat offering, and took an handful thereof, and burnt it on the altar, beside the burnt sacrifice of the morning.
Mooseksen kirja 9:18 Hän teurasti myös härän ja pässin kansan yhteysuhriksi, ja Aaronin pojat toivat hänelle veren, jonka hän pirskotti alttarille ympärinsä.
Leviticus 9:18 He slew also the bullock and the ram for a sacrifice of peace offerings, which was for the people: and Aaron’s sons presented to him the blood, which he sprinkled on the altar round about,
Mooseksen kirja 9:19 Ja härän ja pässin rasva, takamus ja sisälmyksiä peittävä kalvo, munuaiset ja maksan lisuke,
Leviticus 9:19 And the fat of the bullock and of the ram, the rump, and that which covers the inwards, and the kidneys, and the lobe above the liver:
Mooseksen kirja 9:20 Ja he panivat rasvan rintafileisiin, ja hän poltti rasvan alttarilla.
Leviticus 9:20 And they put the fat on the breasts, and he burnt the fat on the altar:
Mooseksen kirja 9:21 Ja Aaron heilutti rintalihaksia ja oikeaa olkapäätä heilutusuhrina Herran edessä, niin kuin Mooses oli käskenyt.
Leviticus 9:21 And the breasts and the right shoulder Aaron waved for a wave offering before the LORD; as Moses commanded.
Mooseksen kirja 9:22 Ja Aaron nosti kätensä kansaa kohti ja siunasi heidät; sitten hän astui alas uhrattuaan syntiuhrin, polttouhrin ja yhteysuhrin.
Leviticus 9:22 And Aaron lifted up his hand toward the people, and blessed them, and came down from offering of the sin offering, and the burnt offering, and peace offerings.
Mooseksen kirja 9:23 Ja Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajaan, ja he tulivat ulos ja siunasivat kansan; ja Herran kirkkaus ilmestyi kaikelle kansalle.
Leviticus 9:23 And Moses and Aaron went into the tabernacle of the congregation, and came out, and blessed the people: and the glory of the LORD appeared to all the people.
Mooseksen kirja 9:24 Ja Herran edestä lähti tuli ja kulutti alttarilla olevan polttouhrin ja rasvat. Kun kaikki kansa näki sen, he huusivat ja lankesivat kasvoilleen.
Leviticus 9:24 And there came a fire out from before the LORD, and consumed on the altar the burnt offering and the fat: which when all the people saw, they shouted, and fell on their faces.
Mooseksen kirja 10:1 Ja Aaronin pojat Nadab ja Abihu ottivat kumpikin suitsutusastiansa ja virittivät niihin tulen ja panivat niihin suitsuketta ja toivat Herran eteen vierasta tulta, jota hän ei ollut heille käskenyt.
Leviticus 10:1 And Nadab and Abihu, the sons of Aaron, took either of them his censer, and put fire therein, and put incense thereon, and offered strange fire before the LORD, which he commanded them not.
Mooseksen kirja 10:2 Ja Herran luota lähti tuli ja kulutti heidät, ja he kuolivat Herran edessä.
Leviticus 10:2 And there went out fire from the LORD, and devoured them, and they died before the LORD.
3. Moos. 10:3 Niin Mooses sanoi Aaronille: Näin Herra puhui sanoen: 'Minä pyhitän ne, jotka minua lähestyvät, ja koko kansan edessä minä ilmoitan kunniani.' Ja Aaron oli vaiti.
Leviticus 10:3 Then Moses said to Aaron, This is it that the LORD spoke, saying, I will be sanctified in them that come near me, and before all the people I will be glorified. And Aaron held his peace.
Mooseksen kirja 10:4 Ja Mooses kutsui Misaelin ja Elsafanin, Aaronin sedän Ussielin pojat, ja sanoi heille: Tulkaa esiin ja kantakaa veljenne pyhäkön edestä, ulos leiristä.
Leviticus 10:4 And Moses called Mishael and Elzaphan, the sons of Uzziel the uncle of Aaron, and said to them, Come near, carry your brothers from before the sanctuary out of the camp.
3. Moos. 10:5 Niin he menivät lähemmäksi ja kantoivat heidät vaatteissaan leirin ulkopuolelle, niin kuin Mooses oli sanonut.
Leviticus 10:5 So they went near, and carried them in their coats out of the camp; as Moses had said.
3. Moos. 10:6 Ja Mooses sanoi Aaronille ja hänen pojilleen Eleasarille ja Itamarille: Älkää paljastako päätänne älkääkä repäiskö vaatteitanne, ettette kuolisi ja ettei viha kohtaisi koko kansaa. Mutta veljenne, koko Israelin heimo, itkekö sitä polttoa, jonka Herra on tehnyt.
Leviticus 10:6 And Moses said to Aaron, and to Eleazar and to Ithamar, his sons, Uncover not your heads, neither rend your clothes; lest you die, and lest wrath come on all the people: but let your brothers, the whole house of Israel, mourn the burning which the LORD ha
3. Moos. 10:7 Älkääkä menkö ulos ilmestysmajan ovesta, ettette kuolisi, sillä Herran voiteluöljy on teidän päällänne. Ja he tekivät Mooseksen sanan mukaan.
Leviticus 10:7 And you shall not go out from the door of the tabernacle of the congregation, lest you die: for the anointing oil of the LORD is on you. And they did according to the word of Moses.
3. Moos. 10:8 Ja Herra puhui Aaronille sanoen:
Leviticus 10:8 And the LORD spoke to Aaron, saying,
Mooseksen kirja 10:9 Älkää juoko viiniä tai väkeviä juomia, älkääkä sinä älkääkä poikanne sinun kanssasi, kun menette ilmestysmajaan, ettette kuolisi. Tämä olkoon ikuinen säädös teille sukupolvelle sukupolvelle.
Leviticus 10:9 Do not drink wine nor strong drink, you, nor your sons with you, when you go into the tabernacle of the congregation, lest you die: it shall be a statute for ever throughout your generations:
Mooseksen kirja 10:10 Ja että te tekisitte eron pyhän ja epäpyhän, saastaisen ja puhtaan välillä;
Leviticus 10:10 And that you may put difference between holy and unholy, and between unclean and clean;
Mooseksen kirja 10:11 Ja että opettaisit israelilaisille kaikki ne säädökset, jotka Herra on heille Mooseksen kautta puhunut.
Leviticus 10:11 And that you may teach the children of Israel all the statutes which the LORD has spoken to them by the hand of Moses.
Mooseksen kirja 10:12 Ja Mooses puhui Aaronille ja hänen jäljellä oleville pojilleen Eleasarille ja Itamarille: Ottakaa Herran uhreista tähteeksi jäänyt ruokauhri ja syökää se happamattomana alttarin vieressä, sillä se on erittäin pyhä.
Leviticus 10:12 And Moses spoke to Aaron, and to Eleazar and to Ithamar, his sons that were left, Take the meat offering that remains of the offerings of the LORD made by fire, and eat it without leaven beside the altar: for it is most holy:
Mooseksen kirja 10:13 Ja sinun on syötävä se pyhässä paikassa, sillä se on sinun oikeutesi ja sinun poikiesi oikeutesi Herran tuliuhreista; sillä niin minulle on käsky annettu.
Leviticus 10:13 And you shall eat it in the holy place, because it is your due, and your sons’ due, of the sacrifices of the LORD made by fire: for so I am commanded.
Mooseksen kirja 10:14 Ja heilutettu rinta ja ylennyslapa sinun on syötävä puhtaassa paikassa, sinä ja sinun poikasi ja tyttäresi sinun kanssasi; sillä ne ovat sinulle ja sinun poikillesi oikeutettuja, jotka annetaan israelilaisten yhteysuhreista.
Leviticus 10:14 And the wave breast and heave shoulder shall you eat in a clean place; you, and your sons, and your daughters with you: for they be your due, and your sons’ due, which are given out of the sacrifices of peace offerings of the children of Israel.
Mooseksen kirja 10:15 He tuokoot rasvojen uhrilahjojen mukana heilutusreiän ja heilutusrintalihan heilutusuhrina Herran edessä; ja se olkoon sinun ja sinun poikiesi sinun kanssasi ikuisena säädöksenä, niin kuin Herra on käskenyt.
Leviticus 10:15 The heave shoulder and the wave breast shall they bring with the offerings made by fire of the fat, to wave it for a wave offering before the LORD; and it shall be yours, and your sons’ with you, by a statute for ever; as the LORD has commanded.
Mooseksen kirja 10:16 Ja Mooses etsi syntiuhrikauriin, ja katso, se oli poltettu. Niin hän vihastui Eleasarille ja Itamarille, Aaronin pojille, jotka olivat jääneet eloon, ja sanoi:
Leviticus 10:16 And Moses diligently sought the goat of the sin offering, and, behold, it was burnt: and he was angry with Eleazar and Ithamar, the sons of Aaron which were left alive, saying,
Mooseksen kirja 10:17 Miksi ette ole syöneet syntiuhria pyhässä paikassa? Se onhan erittäin pyhä, ja Jumala on antanut sen teille kantamaan seurakunnan pahat teot ja toimittamaan heille sovituksen Herran edessä.
Leviticus 10:17 Why have you not eaten the sin offering in the holy place, seeing it is most holy, and God has given it you to bear the iniquity of the congregation, to make atonement for them before the LORD?
Mooseksen kirja 10:18 Katso, sen verta ei ole tuotu pyhään paikkaan; teidän olisi pitänyt syödä se pyhässä paikassa, niin kuin minä käskin.
Leviticus 10:18 Behold, the blood of it was not brought in within the holy place: you should indeed have eaten it in the holy place, as I commanded.
Mooseksen kirja 10:19 Ja Aaron sanoi Moosekselle: Katso, he ovat tänä päivänä uhranneet syntiuhrinsa ja polttouhrinsa Herran edessä, ja minulle on tapahtunut tällaista. Jos minä olisin tänään syönyt syntiuhrin, olisiko se ollut Herran silmissä otollinen?
Leviticus 10:19 And Aaron said to Moses, Behold, this day have they offered their sin offering and their burnt offering before the LORD; and such things have befallen me: and if I had eaten the sin offering to day, should it have been accepted in the sight of the LORD?
Mooseksen kirja 10:20 Ja kun Mooses kuuli sen, hän oli tyytyväinen.
Leviticus 10:20 And when Moses heard that, he was content.
Mooseksen kirja 11:1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen heille:
Leviticus 11:1 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, saying to them,
Mooseksen kirja 11:2 Puhu israelilaisille ja sano: Nämä ovat ne eläimet, joita teidän on syötävä kaikista maan päällä olevista eläimistä.
Leviticus 11:2 Speak to the children of Israel, saying, These are the beasts which you shall eat among all the beasts that are on the earth.
3. Moos. 11:3 Kaikkia eläimistä, joilla on sorkka ja jotka ovat halkinaisjalkaiset ja märehtivät, teidän tulee syödä.
Leviticus 11:3 Whatever parts the hoof, and is cloven footed, and chews the cud, among the beasts, that shall you eat.
3. Moos. 11:4 Näitä teidän ei kuitenkaan pidä syödä märehtijöistä tai sorkkaeläimistä, joilla on sorkka: ei niinkään kamelia, sillä se märehtii, mutta sillä ei ole sorkkaa; se on teille saastainen.
Leviticus 11:4 Nevertheless these shall you not eat of them that chew the cud, or of them that divide the hoof: as the camel, because he chews the cud, but divides not the hoof; he is unclean to you.
3. Moos. 11:5 Ja kananmuna, koska se märehtii, mutta sillä ei ole sorkkia; se on teille saastainen.
Leviticus 11:5 And the coney, because he chews the cud, but divides not the hoof; he is unclean to you.
Mooseksen kirja 11:6 Ja jänis, koska se märehtii, mutta sillä ei ole sorkkia; se on teille saastainen.
Leviticus 11:6 And the hare, because he chews the cud, but divides not the hoof; he is unclean to you.
3. Moos. 11:7 Ja sika, vaikka sillä onkin kaksijakoiset sorkat ja sorkat, ei kuitenkaan märehdi; se on teille saastainen.
Leviticus 11:7 And the swine, though he divide the hoof, and be cloven footed, yet he chews not the cud; he is unclean to you.
3. Moos. 11:8 Älkää syökö niiden lihaa älkääkä koskeko niiden raatoa; ne ovat teille saastaisia.
Leviticus 11:8 Of their flesh shall you not eat, and their carcass shall you not touch; they are unclean to you.
Mooseksen kirja 11:9 Näitä teidän tulee syödä kaikista vesissä elävistä: kaikkia, joilla on evät ja suomut vesissä, merissä ja joissa, teidän tulee syödä.
Leviticus 11:9 These shall you eat of all that are in the waters: whatever has fins and scales in the waters, in the seas, and in the rivers, them shall you eat.
Mooseksen kirja 11:10 Ja kaikki, joilla ei ole eviä eikä suomuja merissä ja joissa, kaikki vesissä liikkuvat ja kaikki vesissä elävät olennot, olkoot teille kauhistus.
Leviticus 11:10 And all that have not fins and scales in the seas, and in the rivers, of all that move in the waters, and of any living thing which is in the waters, they shall be an abomination to you:
Mooseksen kirja 11:11 Ne ovat teille kauhistus; älkää syökö niiden lihaa, mutta niiden ruhot olkoot teille kauhistus.
Leviticus 11:11 They shall be even an abomination to you; you shall not eat of their flesh, but you shall have their carcasses in abomination.
Mooseksen kirja 11:12 Kaikki, jolla ei ole eviä eikä suomuja vesissä, olkoon teille kauhistus.
Leviticus 11:12 Whatever has no fins nor scales in the waters, that shall be an abomination to you.
Mooseksen kirja 11:13 Ja nämä ovat ne, joita teidän on inhottava lintujen joukossa; älkää syökö niitä, ne ovat inhottavia: kotka, kalasääski ja merikotka,
Leviticus 11:13 And these are they which you shall have in abomination among the fowls; they shall not be eaten, they are an abomination: the eagle, and the ossifrage, and the ospray,
Mooseksen kirja 11:14 Ja korppikotka ja haarahaukka lajiensa mukaan;
Leviticus 11:14 And the vulture, and the kite after his kind;
Mooseksen kirja 11:15 Jokainen korppi lajinsa mukaan;
Leviticus 11:15 Every raven after his kind;
Mooseksen kirja 11:16 Ja pöllö, ja yöhaukka, ja käki, ja haukka lajiensa mukaan,
Leviticus 11:16 And the owl, and the night hawk, and the cuckow, and the hawk after his kind,
Mooseksen kirja 11:17 Ja pikkupöllö, ja merimetso, ja lapinpöllö,
Leviticus 11:17 And the little owl, and the cormorant, and the great owl,
Mooseksen kirja 11:18 Ja joutsen, ja pelikaani, ja merikotka,
Leviticus 11:18 And the swan, and the pelican, and the gier eagle,
Mooseksen kirja 11:19 Ja haikara, haikara lajiensa mukaan, töyhtöhyyppä ja lepakko.
Leviticus 11:19 And the stork, the heron after her kind, and the lapwing, and the bat.
Mooseksen kirja 11:20 Kaikki linnut, jotka liikkuvat neljällä jalalla, olkoot teille kauhistus.
Leviticus 11:20 All fowls that creep, going on all four, shall be an abomination to you.
Mooseksen kirja 11:21 Kuitenkin saatte syödä kaikkia lentäviä ja pikkueläimiä, jotka liikkuvat neljällä jalalla ja joilla on jalat jalkojen yläpuolella hypelläkseen maan päällä;
Leviticus 11:21 Yet these may you eat of every flying creeping thing that goes on all four, which have legs above their feet, to leap with on the earth;
Mooseksen kirja 11:22 Näitäkin te saatte syödä: heinäsirkkaa lajiensa mukaan, ja kaljuheinäsirkkaa lajiensa mukaan, ja kovakuoriaista lajiensa mukaan, ja heinäsirkkaa lajiensa mukaan.
Leviticus 11:22 Even these of them you may eat; the locust after his kind, and the bald locust after his kind, and the beetle after his kind, and the grasshopper after his kind.
Mooseksen kirja 11:23 Mutta kaikki muut lentävät ja matelevat olennot, joilla on neljä jalkaa, olkoot teille kauhistus.
Leviticus 11:23 But all other flying creeping things, which have four feet, shall be an abomination to you.
Mooseksen kirja 11:24 Ja näistä te olette saastaisia; jokainen, joka koskee niiden raatoon, on saastainen iltaan asti.
Leviticus 11:24 And for these you shall be unclean: whoever touches the carcass of them shall be unclean until the even.
Mooseksen kirja 11:25 Ja jokainen, joka kantaa niiden raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 11:25 And whoever bears ought of the carcass of them shall wash his clothes, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 11:26 Kaikkien sorkkaeläinten ruhot, joilla ei ole sorkkia eikä jotka märehtivät, olkoot teille epäpuhtaita; jokainen, joka niihin koskee, on epäpuhdas.
Leviticus 11:26 The carcasses of every beast which divides the hoof, and is not cloven footed, nor chews the cud, are unclean to you: every one that touches them shall be unclean.
Mooseksen kirja 11:27 Ja kaikki nelijalkaiset eläimet, jotka käyvät hänen käpälillään, olkoot teille saastaisia; jokainen, joka koskee niiden raatoon, olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 11:27 And whatever goes on his paws, among all manner of beasts that go on all four, those are unclean to you: whoever touches their carcass shall be unclean until the even.
Mooseksen kirja 11:28 Ja se, joka kantaa niiden raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ne ovat teille saastaisia.
Leviticus 11:28 And he that bears the carcass of them shall wash his clothes, and be unclean until the even: they are unclean to you.
Mooseksen kirja 11:29 Maan päällä liikkuvista pikkueläimistä nämä olkoot teille epäpuhtaita: lumikko, hiiri ja kilpikonna lajiensa mukaan,
Leviticus 11:29 These also shall be unclean to you among the creeping things that creep on the earth; the weasel, and the mouse, and the tortoise after his kind,
Mooseksen kirja 11:30 Ja fretti, ja kameleontti, ja lisko, ja etana, ja myyrä.
Leviticus 11:30 And the ferret, and the chameleon, and the lizard, and the snail, and the mole.
Mooseksen kirja 11:31 Nämä olkoot teille epäpuhtaita kaikista pikkueläimistä: jokainen, joka niihin koskee niiden kuoltua, olkoon epäpuhdas iltaan asti.
Leviticus 11:31 These are unclean to you among all that creep: whoever does touch them, when they be dead, shall be unclean until the even.
Mooseksen kirja 11:32 Ja minkä tahansa päälle jokin niistä kuollessaan putoaa, se on epäpuhdasta; olkoon se sitten puuastia, vaate, nahka tai säkki, mikä tahansa astia, jossa tehdään jotakin työtä, se on laskettava veteen, ja se on epäpuhdas siihen asti,
Leviticus 11:32 And on whatever any of them, when they are dead, does fall, it shall be unclean; whether it be any vessel of wood, or raiment, or skin, or sack, whatever vessel it be, wherein any work is done, it must be put into water, and it shall be unclean until the
Mooseksen kirja 11:33 Ja jokainen saviastia, johon jokin niistä putoaa, on kaikki, mitä siinä on, saastainen, ja se on rikottava.
Leviticus 11:33 And every earthen vessel, into where any of them falls, whatever is in it shall be unclean; and you shall break it.
Mooseksen kirja 11:34 Kaikki syötäväksi kelpaava liha on saastaista, ja kaikki sellaisesta astiasta juodava juoma on saastaista.
Leviticus 11:34 Of all meat which may be eaten, that on which such water comes shall be unclean: and all drink that may be drunk in every such vessel shall be unclean.
Mooseksen kirja 11:35 Ja kaikki, minkä päälle jokin niiden raato putoaa, on saastaista; olipa se uuni tai pata, ne on murskattava, sillä ne ovat saastaisia ja teidänkin mielestänne saastaisia.
Leviticus 11:35 And every thing whereupon any part of their carcass falls shall be unclean; whether it be oven, or ranges for pots, they shall be broken down: for they are unclean and shall be unclean to you.
Mooseksen kirja 11:36 Kuitenkin lähde tai kuoppa, jossa on runsaasti vettä, on puhdas; mutta se, mikä koskee niiden raatoon, on saastaista.
Leviticus 11:36 Nevertheless a fountain or pit, wherein there is plenty of water, shall be clean: but that which touches their carcass shall be unclean.
Mooseksen kirja 11:37 Ja jos niiden raatoa putoaa kylvösiemenen päälle, se on puhdas.
Leviticus 11:37 And if any part of their carcass fall on any sowing seed which is to be sown, it shall be clean.
Mooseksen kirja 11:38 Mutta jos siemenen päälle kastetaan vettä ja sen raato putoaa sen päälle, se on teille epäpuhdas.
Leviticus 11:38 But if any water be put on the seed, and any part of their carcass fall thereon, it shall be unclean to you.
Mooseksen kirja 11:39 Ja jos jokin eläin, jota te saatte syödä, kuolee, niin se, joka koskee sen raatoon, on saastainen iltaan asti.
Leviticus 11:39 And if any beast, of which you may eat, die; he that touches the carcass thereof shall be unclean until the even.
Mooseksen kirja 11:40 Ja joka syö sen raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ja joka kantaa sen raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 11:40 And he that eats of the carcass of it shall wash his clothes, and be unclean until the even: he also that bears the carcass of it shall wash his clothes, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 11:41 Ja kaikki maan päällä liikkuvat pikkueläimet ovat kauhistuksia; niitä ei saa syödä.
Leviticus 11:41 And every creeping thing that creeps on the earth shall be an abomination; it shall not be eaten.
Mooseksen kirja 11:42 Älkää syökö kaikkia maassa liikkuvia pikkueläimiä, jotka käyvät vatsallaan tai neljällä jalalla ja joilla on useampi jalka, sillä ne ovat inhottavia.
Leviticus 11:42 Whatever goes on the belly, and whatever goes on all four, or whatever has more feet among all creeping things that creep on the earth, them you shall not eat; for they are an abomination.
Mooseksen kirja 11:43 Älkää tehkö itseänne inhottavaksi millään pikkueläimellä, joka liikkuu, älkääkä saastuttako itseänne niillä, niin että tulette niillä saastuneiksi.
Leviticus 11:43 You shall not make yourselves abominable with any creeping thing that creeps, neither shall you make yourselves unclean with them, that you should be defiled thereby.
Mooseksen kirja 11:44 Sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne; pyhittäkää siis itsenne ja olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä. Älkääkä saastuttako itseänne millään maassa liikkuvalla pikkueläimellä.
Leviticus 11:44 For I am the LORD your God: you shall therefore sanctify yourselves, and you shall be holy; for I am holy: neither shall you defile yourselves with any manner of creeping thing that creeps on the earth.
Mooseksen kirja 11:45 Sillä minä olen Herra, joka johdatin teidät Egyptin maasta, että olisin teidän Jumalanne; olkaa siis pyhät, sillä minä olen pyhä.
Leviticus 11:45 For I am the LORD that brings you up out of the land of Egypt, to be your God: you shall therefore be holy, for I am holy.
Mooseksen kirja 11:46 Tämä on laki eläimistä, linnuista ja kaikista vesissä liikkuvista elävistä olentoista ja kaikista maassa liikkuvista pikkueläimistä:
Leviticus 11:46 This is the law of the beasts, and of the fowl, and of every living creature that moves in the waters, and of every creature that creeps on the earth:
Mooseksen kirja 11:47 Tehdäkseen eron saastaisen ja puhtaan välillä sekä syötävän ja syömättömän eläimen välillä.
Leviticus 11:47 To make a difference between the unclean and the clean, and between the beast that may be eaten and the beast that may not be eaten.
Mooseksen kirja 12:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 12:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 12:2 Puhu israelilaisille ja sano: Jos nainen on tullut raskaaksi ja synnyttänyt poikalapsen, niin hän on saastainen seitsemän päivää; niin kauan kuin hänen sairautensa vuoksi kului kuukautiset, hän on saastainen.
Leviticus 12:2 Speak to the children of Israel, saying, If a woman have conceived seed, and born a man child: then she shall be unclean seven days; according to the days of the separation for her infirmity shall she be unclean.
3. Moos. 12:3 Ja kahdeksantena päivänä hänen esinahkansa liha ympärileikataan.
Leviticus 12:3 And in the eighth day the flesh of his foreskin shall be circumcised.
Mooseksen kirja 12:4 Ja hän pysyköön sitten puhdistusverissään kolmekymmentä kolme päivää; älköön hän koskeko mihinkään pyhään eikä tulko pyhäkköön, ennen kuin hänen puhdistuspäivänsä ovat täyttyneet.
Leviticus 12:4 And she shall then continue in the blood of her purifying three and thirty days; she shall touch no hallowed thing, nor come into the sanctuary, until the days of her purifying be fulfilled.
3. Moos. 12:5 Mutta jos hän synnyttää neitsyen, hänen on oltava saastainen kaksi viikkoa, kuten kuukautisvuotensa aikana, ja hänen verenpuhdistuksensa pysyy kuusi päivää.
Leviticus 12:5 But if she bear a maid child, then she shall be unclean two weeks, as in her separation: and she shall continue in the blood of her purifying three score and six days.
Mooseksen kirja 12:6 Ja kun hänen puhdistuspäivänsä ovat täyttyneet, pojan tai tyttären osalta, hän tuokoon vuoden vanhan karitsan polttouhriksi ja kyyhkysenpojan tai metsäkyyhkysen syntiuhriksi ilmestysmajan oven eteen,
Leviticus 12:6 And when the days of her purifying are fulfilled, for a son, or for a daughter, she shall bring a lamb of the first year for a burnt offering, and a young pigeon, or a turtledove, for a sin offering, to the door of the tabernacle of the congregation, to t
Mooseksen kirja 12:7 Joka tuo sen Herran eteen ja toimittaa hänelle sovituksen, niin hän puhdistuu verenvuodostaan. Tämä on laki synnyttäneestä pojasta tai tytöstä.
Leviticus 12:7 Who shall offer it before the LORD, and make an atonement for her; and she shall be cleansed from the issue of her blood. This is the law for her that has born a male or a female.
3. Moos. 12:8 Ja jos hän ei pysty tuomaan karitsaa, niin tuokoon hän kaksi merikilpikonnaa tai kaksi kyyhkysenpoikaa, toisen polttouhriksi ja toisen syntiuhriksi. Ja pappi toimittakoon hänelle sovituksen, ja hän on puhdas.
Leviticus 12:8 And if she be not able to bring a lamb, then she shall bring two turtles, or two young pigeons; the one for the burnt offering, and the other for a sin offering: and the priest shall make an atonement for her, and she shall be clean.
Mooseksen kirja 13:1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Leviticus 13:1 And the LORD spoke to Moses and Aaron, saying,
Mooseksen kirja 13:2 Jos jonkun ihon ihoon tulee kyhmy, rupi tai vaalea pilkku, ja se on kuin spitaalin aiheuttama tartunta, hänet on tuotava pappi Aaronin tai jonkun hänen poikiensa, pappien, luo.
Leviticus 13:2 When a man shall have in the skin of his flesh a rising, a scab, or bright spot, and it be in the skin of his flesh like the plague of leprosy; then he shall be brought to Aaron the priest, or to one of his sons the priests:
3. Moos. 13:3 Ja pappi tarkastakoon ihon tahraa; jos karvat tartunnassa ovat muuttuneet valkoisiksi ja tartunta näyttää ihon pintaa matalammalta, se on spitaalia. Ja pappi tarkastakoon häntä ja julistakoon hänet spitaaliseksi.
Leviticus 13:3 And the priest shall look on the plague in the skin of the flesh: and when the hair in the plague is turned white, and the plague in sight be deeper than the skin of his flesh, it is a plague of leprosy: and the priest shall look on him, and pronounce him
3. Moos. 13:4 Jos ihossa oleva vaalea pilkku on valkoinen eikä näkönsä puolesta ihoa matalampi eivätkä karvat siitä ole muuttuneet valkoisiksi, niin pappi sulkekoon sairastuneen sisälle seitsemäksi päiväksi.
Leviticus 13:4 If the bright spot be white in the skin of his flesh, and in sight be not deeper than the skin, and the hair thereof be not turned white; then the priest shall shut up him that has the plague seven days:
3. Moos. 13:5 Ja pappi tarkastakoon häntä seitsemäntenä päivänä, ja jos tarttuma on hänen silmissään lakannut eikä tartunta ole levinnyt ihossa, niin pappi sulkekoon hänet sisälle vielä seitsemäksi päiväksi.
Leviticus 13:5 And the priest shall look on him the seventh day: and, behold, if the plague in his sight be at a stay, and the plague spread not in the skin; then the priest shall shut him up seven days more:
3. Moos. 13:6 Ja pappi tarkastakoon häntä uudelleen seitsemäntenä päivänä, ja jos tarttuma on hieman tummaa eikä ole levinnyt ihossa, pappi julistakoon hänet puhtaaksi; se on vain rupi; ja hänen on pestävä vaatteensa, ja hän on puhdas.
Leviticus 13:6 And the priest shall look on him again the seventh day: and, behold, if the plague be somewhat dark, and the plague spread not in the skin, the priest shall pronounce him clean: it is but a scab: and he shall wash his clothes, and be clean.
3. Moos. 13:7 Mutta jos rupi leviää paljon ihossa sen jälkeen, kun pappi on puhdistautunut, hänen on mentävä uudelleen papin luokse.
Leviticus 13:7 But if the scab spread much abroad in the skin, after that he has been seen of the priest for his cleansing, he shall be seen of the priest again.
3. Moos. 13:8 Ja jos pappi näkee, että rupi leviää ihossa, niin pappi julistakoon hänet saastaiseksi; se on spitaalia.
Leviticus 13:8 And if the priest see that, behold, the scab spreads in the skin, then the priest shall pronounce him unclean: it is a leprosy.
Mooseksen kirja 13:9 Kun miehessä on spitaalin rutto, hänet on vietävä papin luo;
Leviticus 13:9 When the plague of leprosy is in a man, then he shall be brought to the priest;
Mooseksen kirja 13:10 Ja pappi on tarkastanut hänet, ja jos nystyrä on ihossa valkoinen ja karvat ovat muuttuneet valkoisiksi ja nystyrässä on elävää, raakaa lihaa,
Leviticus 13:10 And the priest shall see him: and, behold, if the rising be white in the skin, and it have turned the hair white, and there be quick raw flesh in the rising;
Mooseksen kirja 13:11 Se on vanha spitaali hänen ihossaan, ja pappi julistakoon hänet saastaiseksi eikä sulje häntä sisälle, sillä hän on saastainen.
Leviticus 13:11 It is an old leprosy in the skin of his flesh, and the priest shall pronounce him unclean, and shall not shut him up: for he is unclean.
Mooseksen kirja 13:12 Ja jos spitaali puhkeaa ihoon ja spitaali peittää sairaan koko ihon päästä jalkoihin asti, mihin tahansa pappi katsoo,
Leviticus 13:12 And if a leprosy break out abroad in the skin, and the leprosy cover all the skin of him that has the plague from his head even to his foot, wherever the priest looks;
Mooseksen kirja 13:13 Ja pappi tarkastakoon asian; ja jos spitali on peittänyt koko hänen lihansa, niin hän julistakoon sairastavan puhtaaksi; se on muuttunut kokonaan valkoiseksi; hän on puhdas.
Leviticus 13:13 Then the priest shall consider: and, behold, if the leprosy have covered all his flesh, he shall pronounce him clean that has the plague: it is all turned white: he is clean.
Mooseksen kirja 13:14 Mutta jos häneen ilmestyy raakaa lihaa, hän on saastainen.
Leviticus 13:14 But when raw flesh appears in him, he shall be unclean.
Mooseksen kirja 13:15 Ja pappi näkee raa'an lihan ja julistaa hänet saastaiseksi, sillä raaka liha on saastaista, se on spitaalia.
Leviticus 13:15 And the priest shall see the raw flesh, and pronounce him to be unclean: for the raw flesh is unclean: it is a leprosy.
Mooseksen kirja 13:16 Tai jos raaka liha muuttuu jälleen valkoiseksi, hänen on mentävä papin luo;
Leviticus 13:16 Or if the raw flesh turn again, and be changed to white, he shall come to the priest;
Mooseksen kirja 13:17 Ja pappi on tarkastanut hänet, ja jos tarttuma on muuttunut valkoiseksi, niin pappi julistakoon tarttuman puhtaaksi; hän on puhdas.
Leviticus 13:17 And the priest shall see him: and, behold, if the plague be turned into white; then the priest shall pronounce him clean that has the plague: he is clean.
Mooseksen kirja 13:18 Myös liha, jonka nahassa oli paise ja joka parani,
Leviticus 13:18 The flesh also, in which, even in the skin thereof, was a boil, and is healed,
Mooseksen kirja 13:19 Ja paiseen paikalle ilmestyy valkoinen kyhmy tai valkoinen ja hieman punertava vaalea täplä, ja se on näytettävä papille;
Leviticus 13:19 And in the place of the boil there be a white rising, or a bright spot, white, and somewhat reddish, and it be showed to the priest;
Mooseksen kirja 13:20 Ja jos pappi näkee sen olevan ihoa matalampi ja sen karvat ovat muuttuneet valkoisiksi, pappi julistakoon hänet saastaiseksi; se on paiseesta puhjennut spitalitauti.
Leviticus 13:20 And if, when the priest sees it, behold, it be in sight lower than the skin, and the hair thereof be turned white; the priest shall pronounce him unclean: it is a plague of leprosy broken out of the boil.
Mooseksen kirja 13:21 Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, ettei siinä ole valkoisia karvoja eikä se ole muuta ihoa matalampi, vaan on hieman tumma, niin pappi sulkekoon hänet sisälle seitsemäksi päiväksi.
Leviticus 13:21 But if the priest look on it, and, behold, there be no white hairs therein, and if it be not lower than the skin, but be somewhat dark; then the priest shall shut him up seven days:
Mooseksen kirja 13:22 Ja jos se leviää paljon ihossa, pappi julistakoon hänet saastaiseksi; se on rutto.
Leviticus 13:22 And if it spread much abroad in the skin, then the priest shall pronounce him unclean: it is a plague.
Mooseksen kirja 13:23 Mutta jos vaalea pilkku pysyy paikallaan eikä leviä, se on palane paise; ja pappi julistakoon hänet puhtaaksi.
Leviticus 13:23 But if the bright spot stay in his place, and spread not, it is a burning boil; and the priest shall pronounce him clean.
Mooseksen kirja 13:24 Tai jos on lihaa, jonka nahassa on kuuma polttava kohta ja elävässä lihassa, joka on palanut, on valkoinen, kirkas täplä, hieman punertava tai valkoinen,
Leviticus 13:24 Or if there be any flesh, in the skin whereof there is a hot burning, and the quick flesh that burns have a white bright spot, somewhat reddish, or white;
Mooseksen kirja 13:25 Ja pappi tarkastaessaan sitä huomaa, että karvat ovat muuttuneet valkoisiksi siinä pilkussa ja näyttävät ihoa matalammilta, niin se on palohaavasta puhjennut lepra. Pappi julistakoon hänet saastaiseksi; se on spitaalin ruttoa.
Leviticus 13:25 Then the priest shall look on it: and, behold, if the hair in the bright spot be turned white, and it be in sight deeper than the skin; it is a leprosy broken out of the burning: why the priest shall pronounce him unclean: it is the plague of leprosy.
Mooseksen kirja 13:26 Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, ettei pilkussa ole valkoisia karvoja eikä se ole muuta ihoa matalampi, vaan on hieman tumma, niin pappi sulkekoon hänet sisälle seitsemäksi päiväksi.
Leviticus 13:26 But if the priest look on it, and, behold, there be no white hair in the bright spot, and it be no lower than the other skin, but be somewhat dark; then the priest shall shut him up seven days:
Mooseksen kirja 13:27 Ja pappi tarkastakoon häntä seitsemäntenä päivänä; jos se leviää paljon ihossa, pappi julistakoon hänet saastaiseksi; se on spitaalin ruttoa.
Leviticus 13:27 And the priest shall look on him the seventh day: and if it be spread much abroad in the skin, then the priest shall pronounce him unclean: it is the plague of leprosy.
Mooseksen kirja 13:28 Ja jos vaalea pilkku pysyy paikallaan eikä leviä ihossa, vaan muuttuu hieman tummaksi, se on palohaavan kyhmy, ja pappi julistakoon hänet puhtaaksi, sillä se on palohaavan tulehduksen aiheuttama ihottuma.
Leviticus 13:28 And if the bright spot stay in his place, and spread not in the skin, but it be somewhat dark; it is a rising of the burning, and the priest shall pronounce him clean: for it is an inflammation of the burning.
Mooseksen kirja 13:29 Jos miehellä tai naisella on rutto päässä tai parrassa;
Leviticus 13:29 If a man or woman have a plague on the head or the beard;
Mooseksen kirja 13:30 Ja pappi tarkastaessaan tartuntaa huomaa, että se näyttää ihoa matalammalta ja siinä on ohuet, kellertävät hiukset, niin pappi julistakoon hänet saastaiseksi; se on kuivaa ihottumaa, spitaalia päässä tai parrassa.
Leviticus 13:30 Then the priest shall see the plague: and, behold, if it be in sight deeper than the skin; and there be in it a yellow thin hair; then the priest shall pronounce him unclean: it is a dry scale, even a leprosy on the head or beard.
Mooseksen kirja 13:31 Ja jos pappi tarkastaessaan sairasta kohtaa huomaa, ettei se näytä muuta ihoa matalammalta eikä siinä ole mustia karvoja, niin pappi sulkekoon sairaan sisälle seitsemäksi päiväksi.
Leviticus 13:31 And if the priest look on the plague of the scale, and, behold, it be not in sight deeper than the skin, and that there is no black hair in it; then the priest shall shut up him that has the plague of the scale seven days:
Mooseksen kirja 13:32 Ja seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon tartuntaa; ja jos syyhimä ei ole levinnyt eikä siinä ole keltaisia karvoja eikä syyhimä näytä ihoa matalammalta,
Leviticus 13:32 And in the seventh day the priest shall look on the plague: and, behold, if the scale spread not, and there be in it no yellow hair, and the scale be not in sight deeper than the skin;
Mooseksen kirja 13:33 Hänen partansa ajelkoon, mutta suomua ei ajeta, ja pappi sulkekoon suomuisen sisälle vielä seitsemäksi päiväksi.
Leviticus 13:33 He shall be shaven, but the scale shall he not shave; and the priest shall shut up him that has the scale seven days more:
Mooseksen kirja 13:34 Ja seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon syyhelmää, ja jos syyhelmä ei ole levinnyt ihossa eikä näytä muuta ihoa matalammalta, niin pappi julistakoon hänet puhtaaksi; ja hänen tulee pestä vaatteensa, ja hän on puhdas.
Leviticus 13:34 And in the seventh day the priest shall look on the scale: and, behold, if the scale be not spread in the skin, nor be in sight deeper than the skin; then the priest shall pronounce him clean: and he shall wash his clothes, and be clean.
Mooseksen kirja 13:35 Mutta jos hilse leviää paljon ihossa hänen puhdistuksensa jälkeen;
Leviticus 13:35 But if the scale spread much in the skin after his cleansing;
Mooseksen kirja 13:36 Silloin pappi tarkastaessaan häntä huomaa, että suoli on levinnyt ihossa, älköön pappi etsikö keltaisia karvoja; hän on saastainen.
Leviticus 13:36 Then the priest shall look on him: and, behold, if the scale be spread in the skin, the priest shall not seek for yellow hair; he is unclean.
Mooseksen kirja 13:37 Mutta jos syyhimä pysyy hänen silmissään ja siihen on kasvanut mustia karvoja, on syyhimä parantunut, hän on puhdas, ja pappi julistakoon hänet puhtaaksi.
Leviticus 13:37 But if the scale be in his sight at a stay, and that there is black hair grown up therein; the scale is healed, he is clean: and the priest shall pronounce him clean.
Mooseksen kirja 13:38 Jos miehellä tai naisella on ihon ihossa valkoisia pilkkuja,
Leviticus 13:38 If a man also or a woman have in the skin of their flesh bright spots, even white bright spots;
Mooseksen kirja 13:39 Silloin pappi tarkastaessaan huomaa, että heidän ihossaan olevat vaaleat pilkut ovat tummanvalkoiset, se on ihossa kasvava pisama; hän on puhdas.
Leviticus 13:39 Then the priest shall look: and, behold, if the bright spots in the skin of their flesh be darkish white; it is a freckled spot that grows in the skin; he is clean.
Mooseksen kirja 13:40 Ja mies, jonka päästä ovat hiukset pudonneet, on kalju, mutta kuitenkin puhdas.
Leviticus 13:40 And the man whose hair is fallen off his head, he is bald; yet is he clean.
Mooseksen kirja 13:41 Ja se, jonka hiukset lähtevät päästä kasvoihin päin, on otsalta kalju; kuitenkin hän on puhdas.
Leviticus 13:41 And he that has his hair fallen off from the part of his head toward his face, he is forehead bald: yet is he clean.
Mooseksen kirja 13:42 Ja jos kaljuun päähän tai otsaan ilmestyy valkoinen, punertava paukama, se on spitaalia, joka on puhkeanut hänen kaljuun päähänsä tai otsaan.
Leviticus 13:42 And if there be in the bald head, or bald forehead, a white reddish sore; it is a leprosy sprung up in his bald head, or his bald forehead.
Mooseksen kirja 13:43 Ja pappi tarkastaessaan sitä huomaa, että pahan kohouma on valkoinen ja punertava hänen kaljussa päässään tai otsassaan, niin kuin spitali näkyy ihon muualla,
Leviticus 13:43 Then the priest shall look on it: and, behold, if the rising of the sore be white reddish in his bald head, or in his bald forehead, as the leprosy appears in the skin of the flesh;
Mooseksen kirja 13:44 Hän on spitaalinen mies, hän on saastainen; pappi julistakoon hänet kokonaan saastaiseksi; hänellä on tarttuma päässään.
Leviticus 13:44 He is a leprous man, he is unclean: the priest shall pronounce him utterly unclean; his plague is in his head.
Mooseksen kirja 13:45 Ja spitaalisen, jossa rutto on, vaatteensa repäistäköön ja päänsä avaamatta, ja hän panee peitteen ylähuulensa eteen ja huutaa: Saastainen, saastainen!
Leviticus 13:45 And the leper in whom the plague is, his clothes shall be rent, and his head bore, and he shall put a covering on his upper lip, and shall cry, Unclean, unclean.
Mooseksen kirja 13:46 Kaikkina niinä päivinä, jolloin vitsaus hänessä on, hän on saastainen; hän on saastainen; hän asukoon yksinään; leirin ulkopuolella olkoon hänen asuinsijansa.
Leviticus 13:46 All the days wherein the plague shall be in him he shall be defiled; he is unclean: he shall dwell alone; without the camp shall his habitation be.
Mooseksen kirja 13:47 Myös se vaate, jossa spitaalin rutto on, olipa se villainen tai pellavainen vaate,
Leviticus 13:47 The garment also that the plague of leprosy is in, whether it be a woolen garment, or a linen garment;
Mooseksen kirja 13:48 Olipa se loimessa tai kudelangassa, pellavaisessa tai villaisessa, nahassa tai missä tahansa nahasta tehdyssä esineessä,
Leviticus 13:48 Whether it be in the warp, or woof; of linen, or of woolen; whether in a skin, or in any thing made of skin;
Mooseksen kirja 13:49 Ja jos tarttuma on vihertävä tai punertava vaatekappaleessa tai nahassa, loimessa tai kudotussa kankaassa tai missä tahansa nahkaesineessä, se on spitaalia ja se on näytettävä papille.
Leviticus 13:49 And if the plague be greenish or reddish in the garment, or in the skin, either in the warp, or in the woof, or in any thing of skin; it is a plague of leprosy, and shall be showed to the priest:
Mooseksen kirja 13:50 Ja pappi tarkastakoon tartuntaa ja sulkekoon tartunnan saaneen sisälle seitsemäksi päiväksi.
Leviticus 13:50 And the priest shall look on the plague, and shut up it that has the plague seven days:
Mooseksen kirja 13:51 Ja seitsemäntenä päivänä hän tarkastakoon tartuntaa; jos tartunta leviää vaatekappaleessa, loimessa tai kudotussa kankaassa tai nahassa tai missä tahansa nahasta tehdyssä esineessä, tartunta on pahanhajuista spitaalia; se on saastainen.
Leviticus 13:51 And he shall look on the plague on the seventh day: if the plague be spread in the garment, either in the warp, or in the woof, or in a skin, or in any work that is made of skin; the plague is a fretting leprosy; it is unclean.
Mooseksen kirja 13:52 Sentähden hän polttakoon sen vaatekappaleen, loimen tai kuteen, villaisen tai pellavaisen, tai minkä tahansa nahasta tehdyn esineen, jossa tarttuma on; sillä se on pahanlaatuinen spitali; se poltettakoon tulessa.
Leviticus 13:52 He shall therefore burn that garment, whether warp or woof, in woolen or in linen, or any thing of skin, wherein the plague is: for it is a fretting leprosy; it shall be burnt in the fire.
Mooseksen kirja 13:53 Ja jos pappi tarkastaessaan huomaa, ettei tarttuma ole levinnyt vaatekappaleessa, ei loimessa, ei kudotussa kankaassa eikä missään nahkaesineessä,
Leviticus 13:53 And if the priest shall look, and, behold, the plague be not spread in the garment, either in the warp, or in the woof, or in any thing of skin;
Mooseksen kirja 13:54 Silloin pappi käskee pestä sen, jossa tarttuma on, ja sulkee sen sisälle vielä seitsemäksi päiväksi.
Leviticus 13:54 Then the priest shall command that they wash the thing wherein the plague is, and he shall shut it up seven days more:
Mooseksen kirja 13:55 Ja pappi tarkastakoon tartuntaa sen jälkeen, kun se on pesty, ja jos tartunta ei ole muuttanut väriään eikä tartunta ole levinnyt, se on saastainen; polta se tulessa; se on sisäpuolelta, olipa se sitten kaivettu sisältä tai ulkoa.
Leviticus 13:55 And the priest shall look on the plague, after that it is washed: and, behold, if the plague have not changed his color, and the plague be not spread; it is unclean; you shall burn it in the fire; it is fret inward, whether it be bore within or without.
Mooseksen kirja 13:56 Ja jos pappi katsoo, ja katso, tarttuma on pesun jälkeen muuttunut hieman vaaleaksi, niin hän repäisee sen irti vaatekappaleesta tai nahasta tai loimesta tai kudotusta kankaasta.
Leviticus 13:56 And if the priest look, and, behold, the plague be somewhat dark after the washing of it; then he shall rend it out of the garment, or out of the skin, or out of the warp, or out of the woof:
Mooseksen kirja 13:57 Ja jos sitä yhä näkyy vaatteessa, loimessa tai kudonnassa tai missä tahansa nahkaesineessä, se on leviävä tulehdus; polta tulessa se, jossa tarttuma on.
Leviticus 13:57 And if it appear still in the garment, either in the warp, or in the woof, or in any thing of skin; it is a spreading plague: you shall burn that wherein the plague is with fire.
Mooseksen kirja 13:58 Ja vaatekappale, loimi tai kude tai mikä tahansa nahasta tehty esine, jonka peset, jos sairaus on siitä lakannut, peskää se toisen kerran, ja se on puhdas.
Leviticus 13:58 And the garment, either warp, or woof, or whatever thing of skin it be, which you shall wash, if the plague be departed from them, then it shall be washed the second time, and shall be clean.
Mooseksen kirja 13:59 Tämä on laki spitaalista, joka tulee villaiseen tai pellavaiseen vaatekappaleeseen, olipa se sitten loimeen tai kuteeseen tai mihin tahansa nahasta tehtyyn esineeseen, sen puhtaaksi tai saastaiseksi julistamiseksi.
Leviticus 13:59 This is the law of the plague of leprosy in a garment of woolen or linen, either in the warp, or woof, or any thing of skins, to pronounce it clean, or to pronounce it unclean.
Mooseksen kirja 14:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 14:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 14:2 Tämä on spitaalisen laki hänen puhdistuspäivänään: Hänet on tuotava papin luo.
Leviticus 14:2 This shall be the law of the leper in the day of his cleansing: He shall be brought to the priest:
3. Moos. 14:3 Ja pappi menköön leiristä ulos, ja pappi tarkastakoon, ja katso, jos spitaalin tarttuma on parantunut spitaalisessa,
Leviticus 14:3 And the priest shall go forth out of the camp; and the priest shall look, and, behold, if the plague of leprosy be healed in the leper;
Mooseksen kirja 14:4 Silloin pappi käskeköön ottaa puhdistettavan puolesta kaksi elävää ja puhdasta lintua, setripuuta, karmiininpunaista lankaa ja iisoppia.
Leviticus 14:4 Then shall the priest command to take for him that is to be cleansed two birds alive and clean, and cedar wood, and scarlet, and hyssop:
3. Moos. 14:5 Ja pappi käskeköön teurastaa toisen linnun saviastiassa juoksevan veden päällä.
Leviticus 14:5 And the priest shall command that one of the birds be killed in an earthen vessel over running water:
Mooseksen kirja 14:6 Elävän linnun hän ottaa ynnä setripuun, karmiininpunaisen langan ja iisopin ja kastaa ne ja elävän linnun juoksevan veden yllä teurastetun linnun vereen.
Leviticus 14:6 As for the living bird, he shall take it, and the cedar wood, and the scarlet, and the hyssop, and shall dip them and the living bird in the blood of the bird that was killed over the running water:
3. Moos. 14:7 Ja hän pirskottakoon sitä seitsemän kertaa spitaalista puhdistettavan päälle ja julistakoon hänet puhtaaksi; sitten hän päästäköön elävän linnun lentämään avoimelle pellolle.
Leviticus 14:7 And he shall sprinkle on him that is to be cleansed from the leprosy seven times, and shall pronounce him clean, and shall let the living bird loose into the open field.
3. Moos. 14:8 Ja puhdistettava pesköön vaatteensa ja ajakoon kaikki karvansa ja peseytyköön vedessä, että hän puhdistuisi. Sen jälkeen hän tulkoon leiriin ja oleskelekoon telttansa ulkopuolella seitsemän päivää.
Leviticus 14:8 And he that is to be cleansed shall wash his clothes, and shave off all his hair, and wash himself in water, that he may be clean: and after that he shall come into the camp, and shall tarry abroad out of his tent seven days.
Mooseksen kirja 14:9 Mutta seitsemäntenä päivänä hän ajakoon kaikki hiuksensa päästään, partaansa ja kulmakarvansa, kaikki hiuksensa pois; ja hän pesköön vaatteensa, ja pesköön ruumiinsa vedessä, niin hän on puhdas.
Leviticus 14:9 But it shall be on the seventh day, that he shall shave all his hair off his head and his beard and his eyebrows, even all his hair he shall shave off: and he shall wash his clothes, also he shall wash his flesh in water, and he shall be clean.
Mooseksen kirja 14:10 Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi virheetöntä karitsaa ja yhden virheettömän vuoden vanhan uuhikaritsan sekä kolme kymmenesosaa öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi ja yhden loog-mitan öljyä.
Leviticus 14:10 And on the eighth day he shall take two he lambs without blemish, and one ewe lamb of the first year without blemish, and three tenth deals of fine flour for a meat offering, mingled with oil, and one log of oil.
Mooseksen kirja 14:11 Ja pappi, joka puhdistaa hänet, tuo puhdistettavan miehen ja nämä esineet Herran eteen ilmestysmajan oven eteen.
Leviticus 14:11 And the priest that makes him clean shall present the man that is to be made clean, and those things, before the LORD, at the door of the tabernacle of the congregation:
Mooseksen kirja 14:12 Ja pappi ottakoon yhden karitsan ja uhratkoon sen vikauhriksi ja öljylogin ja heiluttaisi niitä heilutusuhrina Herran edessä.
Leviticus 14:12 And the priest shall take one he lamb, and offer him for a trespass offering, and the log of oil, and wave them for a wave offering before the LORD:
Mooseksen kirja 14:13 Ja hän teurastakoon karitsa siinä paikassa, jossa hän teurastaa syntiuhrin ja polttouhrin, pyhässä paikassa; sillä niinkuin syntiuhri on papin, niin on vikauhrikin: se on erittäin pyhä.
Leviticus 14:13 And he shall slay the lamb in the place where he shall kill the sin offering and the burnt offering, in the holy place: for as the sin offering is the priest’s, so is the trespass offering: it is most holy:
Mooseksen kirja 14:14 Ja pappi ottakoon vikauhrin verta ja sivelköön sitä puhdistettavan oikeaan korvanlehteen ja hänen oikean kätensä peukaloon ja hänen oikean jalkansa isoonvarpaaseen.
Leviticus 14:14 And the priest shall take some of the blood of the trespass offering, and the priest shall put it on the tip of the right ear of him that is to be cleansed, and on the thumb of his right hand, and on the great toe of his right foot:
Mooseksen kirja 14:15 Ja pappi ottakoon öljylog-mittaa ja kaatakoon sitä vasempaan käteensä.
Leviticus 14:15 And the priest shall take some of the log of oil, and pour it into the palm of his own left hand:
Mooseksen kirja 14:16 Ja pappi kastakoon oikean kätensä sormensa vasemmassa kädessään olevaan öljyyn ja pirskottakoon öljyä sormellaan seitsemän kertaa Herran edessä.
Leviticus 14:16 And the priest shall dip his right finger in the oil that is in his left hand, and shall sprinkle of the oil with his finger seven times before the LORD:
Mooseksen kirja 14:17 Ja kädessään olevaa öljyä pappi sivelköön puhdistettavan oikeaan korvanlehteen ja oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoon varpaaseen vikauhrin veren päälle.
Leviticus 14:17 And of the rest of the oil that is in his hand shall the priest put on the tip of the right ear of him that is to be cleansed, and on the thumb of his right hand, and on the great toe of his right foot, on the blood of the trespass offering:
Mooseksen kirja 14:18 Ja kädessään olevan öljyn tähteet pappi vuodattakoon puhdistettavan päähän; ja niin pappi toimittakoon hänelle sovituksen Herran edessä.
Leviticus 14:18 And the remnant of the oil that is in the priest’s hand he shall pour on the head of him that is to be cleansed: and the priest shall make an atonement for him before the LORD.
Mooseksen kirja 14:19 Ja pappi uhraa syntiuhrin ja toimittaa sovituksen sille, joka puhdistetaan saastaisuudestaan; ja sen jälkeen hän teurastaa polttouhrin.
Leviticus 14:19 And the priest shall offer the sin offering, and make an atonement for him that is to be cleansed from his uncleanness; and afterward he shall kill the burnt offering:
Mooseksen kirja 14:20 Ja pappi uhraa polttouhrin ja ruokauhrin alttarilla, ja pappi toimittaa hänelle sovituksen, ja hän on puhdas.
Leviticus 14:20 And the priest shall offer the burnt offering and the meat offering on the altar: and the priest shall make an atonement for him, and he shall be clean.
Mooseksen kirja 14:21 Ja jos hän on köyhä eikä saa niin paljon hankittua, niin ottakoon yhden karitsan vikauhriksi, joka heilutetaan hänen sovituksensa toimittamiseksi, ja kymmenennen osan hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, ruokauhriksi ja log-mitan öljyä,
Leviticus 14:21 And if he be poor, and cannot get so much; then he shall take one lamb for a trespass offering to be waved, to make an atonement for him, and one tenth deal of fine flour mingled with oil for a meat offering, and a log of oil;
Mooseksen kirja 14:22 Ja kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa, niin monta kuin hän voi ottaa; toinen olkoon syntiuhriksi ja toinen polttouhriksi.
Leviticus 14:22 And two turtledoves, or two young pigeons, such as he is able to get; and the one shall be a sin offering, and the other a burnt offering.
Mooseksen kirja 14:23 Ja hän tuo ne kahdeksantena päivänä puhdistustaan varten papille, ilmestysmajan oven eteen, Herran eteen.
Leviticus 14:23 And he shall bring them on the eighth day for his cleansing to the priest, to the door of the tabernacle of the congregation, before the LORD.
Mooseksen kirja 14:24 Ja pappi ottakoon vikauhrikaritsan ja öljylogin, ja pappi heiluttaisi niitä heilutusuhrina Herran edessä.
Leviticus 14:24 And the priest shall take the lamb of the trespass offering, and the log of oil, and the priest shall wave them for a wave offering before the LORD:
Mooseksen kirja 14:25 Ja hän teurastakoon vikauhrin karitsan, ja pappi ottakoon vikauhrin verta ja sivelköön sitä puhdistettavan oikeaan korvanlehteen ja hänen oikean kätensä peukaloon ja hänen isoonvarpaaseen
Leviticus 14:25 And he shall kill the lamb of the trespass offering, and the priest shall take some of the blood of the trespass offering, and put it on the tip of the right ear of him that is to be cleansed, and on the thumb of his right hand, and on the great toe of hi
Mooseksen kirja 14:26 Ja pappi kaatakoon öljyä vasempaan käteensä.
Leviticus 14:26 And the priest shall pour of the oil into the palm of his own left hand:
Mooseksen kirja 14:27 Ja pappi pirskottakoon oikealla sormellaan vasemmassa kädessään olevaa öljyä seitsemän kertaa Herran edessä,
Leviticus 14:27 And the priest shall sprinkle with his right finger some of the oil that is in his left hand seven times before the LORD:
Mooseksen kirja 14:28 Ja pappi sivelköön kädessään olevaa öljyä puhdistettavan oikeaan korvanlehteen ja oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoonvarpaaseen, siihen kohtaan, jossa vikauhrin veri on vuodatettu.
Leviticus 14:28 And the priest shall put of the oil that is in his hand on the tip of the right ear of him that is to be cleansed, and on the thumb of his right hand, and on the great toe of his right foot, on the place of the blood of the trespass offering:
Mooseksen kirja 14:29 Ja kädessään olevan öljyn loput pappi sivelköön puhdistettavan päähän toimittaakseen hänelle sovituksen Herran edessä.
Leviticus 14:29 And the rest of the oil that is in the priest’s hand he shall put on the head of him that is to be cleansed, to make an atonement for him before the LORD.
Mooseksen kirja 14:30 Ja hän uhratkoon yhden metsäkyyhkysistä tai kyyhkysenpoikista, sen, minkä hän löytää;
Leviticus 14:30 And he shall offer the one of the turtledoves, or of the young pigeons, such as he can get;
Mooseksen kirja 14:31 Sen, minkä hän voi ottaa, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi, ruokauhrin kanssa. Näin pappi toimittakoon puhdistettavalle sovituksen Herran edessä.
Leviticus 14:31 Even such as he is able to get, the one for a sin offering, and the other for a burnt offering, with the meat offering: and the priest shall make an atonement for him that is to be cleansed before the LORD.
Mooseksen kirja 14:32 Tämä on laki siitä, jossa on spitaalin rutto, jonka käsi ei voi saada sitä, mikä hänen puhdistamisekseen kuuluu.
Leviticus 14:32 This is the law of him in whom is the plague of leprosy, whose hand is not able to get that which pertains to his cleansing.
Mooseksen kirja 14:33 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Leviticus 14:33 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, saying,
Mooseksen kirja 14:34 Kun te tulette Kanaanin maahan, jonka minä annan teille perintöosaksi, ja minä panen spitalin vitsauksen johonkin taloon teidän perintöosamaanne maassa,
Leviticus 14:34 When you be come into the land of Canaan, which I give to you for a possession, and I put the plague of leprosy in a house of the land of your possession;
Mooseksen kirja 14:35 Ja talon omistajan pitää menemän ja ilmoittaman papille, sanoen: Minusta näyttää siltä, että talossa on ikään kuin rutto.
Leviticus 14:35 And he that ownes the house shall come and tell the priest, saying, It seems to me there is as it were a plague in the house:
Mooseksen kirja 14:36 Silloin pappi käskee tyhjentää talon, ennen kuin pappi menee sinne tarkastamaan tartuntaa, ettei mikään, mitä talossa on, tule saastaiseksi; sen jälkeen pappi menee sisään tarkastamaan taloa.
Leviticus 14:36 Then the priest shall command that they empty the house, before the priest go into it to see the plague, that all that is in the house be not made unclean: and afterward the priest shall go in to see the house:
Mooseksen kirja 14:37 Ja jos hän tarkastaessaan tartuntaa huomaa talon seinissä vihertäviä tai punertavia onttoja juovia, jotka näyttävät olevan seinää matalampia,
Leviticus 14:37 And he shall look on the plague, and, behold, if the plague be in the walls of the house with hollow strakes, greenish or reddish, which in sight are lower than the wall;
Mooseksen kirja 14:38 Silloin pappi menee ulos talosta talon ovelle ja sulkee talon seitsemäksi päiväksi.
Leviticus 14:38 Then the priest shall go out of the house to the door of the house, and shut up the house seven days:
Mooseksen kirja 14:39 Ja pappi tulee takaisin seitsemäntenä päivänä ja tarkastaakseen, ja jos tartunta on levinnyt talon seiniin,
Leviticus 14:39 And the priest shall come again the seventh day, and shall look: and, behold, if the plague be spread in the walls of the house;
Mooseksen kirja 14:40 Silloin pappi käskee poistaa kivet, joissa vitsaus on, ja heittää ne kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
Leviticus 14:40 Then the priest shall command that they take away the stones in which the plague is, and they shall cast them into an unclean place without the city:
Mooseksen kirja 14:41 Ja hän kaavikoon talon sisältä ympäri, ja kaavitun tomun he heittäkööt kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
Leviticus 14:41 And he shall cause the house to be scraped within round about, and they shall pour out the dust that they scrape off without the city into an unclean place:
Mooseksen kirja 14:42 Ja he ottavat toisia kiviä ja panevat ne noiden kivien tilalle; ja hän ottaa toista laastia ja rappaa talon.
Leviticus 14:42 And they shall take other stones, and put them in the place of those stones; and he shall take other mortar, and shall plaster the house.
Mooseksen kirja 14:43 Ja jos vitsaus palaa ja leviää taloon sen jälkeen, kun hän on poistanut kivet ja kaapinut talon ja rapannut sen uudelleen,
Leviticus 14:43 And if the plague come again, and break out in the house, after that he has taken away the stones, and after he has scraped the house, and after it is plastered;
Mooseksen kirja 14:44 Silloin pappi tulee ja katsoo, ja jos tarttuma on levinnyt talossa, talossa on pahanlaatuinen spitali; se on saastainen.
Leviticus 14:44 Then the priest shall come and look, and, behold, if the plague be spread in the house, it is a fretting leprosy in the house; it is unclean.
Mooseksen kirja 14:45 Ja hän revi talon maahan, sen kivet ja puut ja kaiken talon laastin ja vie ne kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
Leviticus 14:45 And he shall break down the house, the stones of it, and the timber thereof, and all the mortar of the house; and he shall carry them forth out of the city into an unclean place.
Mooseksen kirja 14:46 Ja se, joka menee taloon sen ollessa suljettuna, on saastainen iltaan asti.
Leviticus 14:46 Moreover he that goes into the house all the while that it is shut up shall be unclean until the even.
Mooseksen kirja 14:47 Ja joka talossa makaa, pesköön vaatteensa, ja joka talossa syö, pesköön vaatteensa.
Leviticus 14:47 And he that lies in the house shall wash his clothes; and he that eats in the house shall wash his clothes.
Mooseksen kirja 14:48 Ja jos pappi tulee sisään ja katsoo, eikä tarttuma ole levinnyt talossa sen jälkeen, kun talo on savettu, niin pappi julistakoon talon puhtaaksi, koska tarttuma on parantunut.
Leviticus 14:48 And if the priest shall come in, and look on it, and, behold, the plague has not spread in the house, after the house was plastered: then the priest shall pronounce the house clean, because the plague is healed.
Mooseksen kirja 14:49 Ja hän ottakoon talon puhdistamiseksi kaksi lintua, setripuuta, karmiininpunaista lankaa ja iisoppia.
Leviticus 14:49 And he shall take to cleanse the house two birds, and cedar wood, and scarlet, and hyssop:
Mooseksen kirja 14:50 Ja hän teurastakoon toisen linnuista saviastiassa juoksevan veden päällä.
Leviticus 14:50 And he shall kill the one of the birds in an earthen vessel over running water:
Mooseksen kirja 14:51 Ja hän ottaa setripuun, iisopin, karmiininpunaisen langan ja elävän linnun ja kastaa ne teurastetun linnun vereen ja raikkaaseen veteen ja pirskottaa taloa seitsemän kertaa.
Leviticus 14:51 And he shall take the cedar wood, and the hyssop, and the scarlet, and the living bird, and dip them in the blood of the slain bird, and in the running water, and sprinkle the house seven times:
Mooseksen kirja 14:52 Ja hän puhdistakoon talon linnun verellä ja juoksevalla vedellä ja elävällä linnulla ja setripuulla ja iisopilla ja karmiininpunaisella langalla.
Leviticus 14:52 And he shall cleanse the house with the blood of the bird, and with the running water, and with the living bird, and with the cedar wood, and with the hyssop, and with the scarlet:
Mooseksen kirja 14:53 Mutta elävän linnun hän päästäköön lentoon kaupungin ulkopuolelle pellolle ja toimittakoon sovituksen talolle, niin se on puhdas.
Leviticus 14:53 But he shall let go the living bird out of the city into the open fields, and make an atonement for the house: and it shall be clean.
Mooseksen kirja 14:54 Tämä on laki kaikenlaisesta spitaalista ja ihottumasta,
Leviticus 14:54 This is the law for all manner of plague of leprosy, and scale,
Mooseksen kirja 14:55 Ja vaatteen ja talon spitaalin vuoksi,
Leviticus 14:55 And for the leprosy of a garment, and of a house,
Mooseksen kirja 14:56 ja paukamaan, ja rupeen, ja kirkaspilkkuun:
Leviticus 14:56 And for a rising, and for a scab, and for a bright spot:
Mooseksen kirja 14:57 Opettaakseen, milloin se on saastaista ja milloin puhdasta: tämä on spitaalin laki.
Leviticus 14:57 To teach when it is unclean, and when it is clean: this is the law of leprosy.
Mooseksen kirja 15:1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Leviticus 15:1 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, saying,
Mooseksen kirja 15:2 Puhu israelilaisille ja sano heille: Jos kenellä tahansa miehellä on ruumiin vuoto, hän on saastainen vuotonsa tähden.
Leviticus 15:2 Speak to the children of Israel, and say to them, When any man has a running issue out of his flesh, because of his issue he is unclean.
3. Moos. 15:3 Ja tämä on hänen saastaisuutensa hänen vuodossansa: onko hänen lihansa vuotava vai onko hänen lihansa vuoto loppunut, se on hänen saastaisuutensa.
Leviticus 15:3 And this shall be his uncleanness in his issue: whether his flesh run with his issue, or his flesh be stopped from his issue, it is his uncleanness.
3. Moos. 15:4 Jokainen vuode, jossa vuotoa sairastava makaa, on saastainen, ja kaikki, millä hän istuu, on saastaista.
Leviticus 15:4 Every bed, where on he lies that has the issue, is unclean: and every thing, where on he sits, shall be unclean.
3. Moos. 15:5 Ja jokainen, joka koskee hänen vuoteensa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:5 And whoever touches his bed shall wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even.
3. Moos. 15:6 Ja sen, joka istuu millä tahansa, millä se istui, jolla vuoto on, tulee pestä vaatteensa ja peseytyä vedessä ja olla saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:6 And he that sits on any thing where on he sat that has the issue shall wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even.
3. Moos. 15:7 Ja joka koskee vuotoa sairastavan lihaan, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:7 And he that touches the flesh of him that has the issue shall wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even.
3. Moos. 15:8 Ja jos vuotoa sairastava sylkee puhtaan päälle, niin tämä pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:8 And if he that has the issue spit on him that is clean; then he shall wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:9 Ja mikä tahansa satula, jolla hän ratsastaa ja jolla on vuoto, on saastainen.
Leviticus 15:9 And what saddle soever he rides on that has the issue shall be unclean.
Mooseksen kirja 15:10 Ja jokainen, joka koskee mihin tahansa, mikä on ollut hänen allaan, on saastainen iltaan asti; ja joka kantaa jotakin sellaista, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:10 And whoever touches any thing that was under him shall be unclean until the even: and he that bears any of those things shall wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:11 Ja jokainen, johon hän koskee ja jolla on vuoto, eikä ole huuhdellut käsiään vedellä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:11 And whomsoever he touches that has the issue, and has not rinsed his hands in water, he shall wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:12 Ja saviastia, johon hän koskee ja jossa on vuoto, rikottakoon; ja jokainen puuastia huuhdelkoon vedellä.
Leviticus 15:12 And the vessel of earth, that he touches which has the issue, shall be broken: and every vessel of wood shall be rinsed in water.
Mooseksen kirja 15:13 Ja kun se, jolla on vuoto, on puhdistunut vuodostaan, laskekoon seitsemän päivää puhdistumisekseen ja pesköön vaatteensa ja peseytyköön ruumiinsa juoksevassa vedessä, niin hän on puhdas.
Leviticus 15:13 And when he that has an issue is cleansed of his issue; then he shall number to himself seven days for his cleansing, and wash his clothes, and bathe his flesh in running water, and shall be clean.
Mooseksen kirja 15:14 Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkyä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tulkoon Herran eteen ilmestysmajan ovelle ja antakoon ne papille.
Leviticus 15:14 And on the eighth day he shall take to him two turtledoves, or two young pigeons, and come before the LORD to the door of the tabernacle of the congregation, and give them to the priest:
Mooseksen kirja 15:15 Ja pappi uhratkoon ne, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi, ja pappi sovittakoon hänen vuotonsa Herran edessä.
Leviticus 15:15 And the priest shall offer them, the one for a sin offering, and the other for a burnt offering; and the priest shall make an atonement for him before the LORD for his issue.
Mooseksen kirja 15:16 Ja jos joltakulta siemen vuotaa, niin hänen on pestävä koko lihansa vedessä ja oltava saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:16 And if any man’s seed of copulation go out from him, then he shall wash all his flesh in water, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:17 Ja jokainen vaate ja jokainen nahka, jossa on siementä, pestään vedellä ja on saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:17 And every garment, and every skin, where on is the seed of copulation, shall be washed with water, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:18 Ja jos nainen, jonka kanssa mies makaa siemennesteen aikaan, peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:18 The woman also with whom man shall lie with seed of copulation, they shall both bathe themselves in water, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:19 Ja jos naisella on vuoto, ja hänen lihansa vuoto on verta, hänet erotettakoon seitsemäksi päiväksi, ja jokainen, joka häneen koskee, on saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:19 And if a woman have an issue, and her issue in her flesh be blood, she shall be put apart seven days: and whoever touches her shall be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:20 Ja kaikki, minkä päällä hän makaa kuukautisensa aikana, on epäpuhdasta; ja kaikki, minkä päällä hän istuu, on epäpuhdasta.
Leviticus 15:20 And every thing that she lies on in her separation shall be unclean: every thing also that she sits on shall be unclean.
Mooseksen kirja 15:21 Ja jokainen, joka koskee hänen vuodettaan, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:21 And whoever touches her bed shall wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:22 Ja jokainen, joka koskee mihin tahansa, minkä päällä hän on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:22 And whoever touches any thing that she sat on shall wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:23 Ja jos jokin on hänen vuoteellaan tai minkä tahansa esineen päällä, jolla hän istuu, ja mies koskee siihen, on hän saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:23 And if it be on her bed, or on any thing where on she sits, when he touches it, he shall be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:24 Ja jos joku mies makaa hänen kanssaan ja hänen kukkansa ovat hänen päällään, mies on saastainen seitsemän päivää; ja kaikki vuode, jolla hän makaa, on saastainen.
Leviticus 15:24 And if any man lie with her at all, and her flowers be on him, he shall be unclean seven days; and all the bed where on he lies shall be unclean.
Mooseksen kirja 15:25 Ja jos naisella on verenvuotoa vielä pitkään kuukautisajan jälkeen tai jos se jatkuu yli kuukautisajan, niin kaikki hänen saastaisuutensa vuodon päivät ovat yhtä pitkät kuin kuukautisajan päivät; hän on saastainen.
Leviticus 15:25 And if a woman have an issue of her blood many days out of the time of her separation, or if it run beyond the time of her separation; all the days of the issue of her uncleanness shall be as the days of her separation: she shall be unclean.
Mooseksen kirja 15:26 Jokainen vuode, jossa hän makaa kaikkina vuotonsa päivinä, olkoon hänelle kuin hänen kuukautisvuotensa vuode; ja kaikki, millä hän istuu, on epäpuhdasta, kuten hänen kuukautisvuotensa epäpuhtaus.
Leviticus 15:26 Every bed where on she lies all the days of her issue shall be to her as the bed of her separation: and whatever she sits on shall be unclean, as the uncleanness of her separation.
Mooseksen kirja 15:27 Ja jokainen, joka niihin koskee, tulee saastaiseksi ja pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Leviticus 15:27 And whoever touches those things shall be unclean, and shall wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even.
Mooseksen kirja 15:28 Mutta jos hän puhdistuu vuodostaan, niin hänen tulee laskea seitsemän päivää, ja sen jälkeen hän on puhdas.
Leviticus 15:28 But if she be cleansed of her issue, then she shall number to herself seven days, and after that she shall be clean.
Mooseksen kirja 15:29 Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi merikilpikonnaa tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tuokoon ne papille, ilmestysmajan ovelle.
Leviticus 15:29 And on the eighth day she shall take to her two turtles, or two young pigeons, and bring them to the priest, to the door of the tabernacle of the congregation.
Mooseksen kirja 15:30 Ja pappi uhratkoon toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi, ja pappi sovittakoon hänen saastaisuutensa vuodon Herran edessä.
Leviticus 15:30 And the priest shall offer the one for a sin offering, and the other for a burnt offering; and the priest shall make an atonement for her before the LORD for the issue of her uncleanness.
Mooseksen kirja 15:31 Näin teidän on erotettava israelilaiset heidän saastaisuudestaan, ettette kuolisi saastaisuuteensa, kun he saastuttavat minun majani, joka on heidän keskellään.
Leviticus 15:31 Thus shall you separate the children of Israel from their uncleanness; that they die not in their uncleanness, when they defile my tabernacle that is among them.
Mooseksen kirja 15:32 Tämä on laki siitä, jolla on vuoto ja jonka siemen lähtee hänestä ja saastuu sillä;
Leviticus 15:32 This is the law of him that has an issue, and of him whose seed goes from him, and is defiled therewith;
3. Moos. 15:33 Ja hänestä, joka on kukkiensa takia sairas, ja miehestä, jolla on vuoto, miehestä ja naisesta ja miehestä, joka makaa saastaisen naisen kanssa.
Leviticus 15:33 And of her that is sick of her flowers, and of him that has an issue, of the man, and of the woman, and of him that lies with her that is unclean.
Mooseksen kirja 16:1 Ja Herra puhui Moosekselle Aaronin kahden pojan kuoleman jälkeen, kun he olivat uhranneet Herran edessä ja kuolleet;
Leviticus 16:1 And the LORD spoke to Moses after the death of the two sons of Aaron, when they offered before the LORD, and died;
Mooseksen kirja 16:2 Ja Herra sanoi Moosekselle: Sano veljellesi Aaronille, ettei hän joka aika tulisi pyhään paikkaan esiripun sisäpuolelle armoistuimen eteen, joka on arkin päällä, ettei hän kuolisi; sillä minä ilmestyn pilvessä armoistuimen päällä.
Leviticus 16:2 And the LORD said to Moses, Speak to Aaron your brother, that he come not at all times into the holy place within the veil before the mercy seat, which is on the ark; that he die not: for I will appear in the cloud on the mercy seat.
3. Moos. 16:3 Näin Aaron menee pyhään paikkaan: mukanaan nuori härkä syntiuhriksi ja pässi polttouhriksi.
Leviticus 16:3 Thus shall Aaron come into the holy place: with a young bullock for a sin offering, and a ram for a burnt offering.
3. Moos. 16:4 Hän pukekoon ylleen pyhän pellavaisen viitan ja olkoon pellavaiset housut ihonsa päällä, vyöttäytyköön pellavaisella vyöllä ja pukeutukoon pellavaiseen turbaaniin. Nämä ovat pyhät vaatteet; sentähden hän pesköön ihonsa vedessä ja pukekoon ne.
Leviticus 16:4 He shall put on the holy linen coat, and he shall have the linen breeches on his flesh, and shall be girded with a linen girdle, and with the linen turban shall he be attired: these are holy garments; therefore shall he wash his flesh in water, and so put
3. Moos. 16:5 Ja hän ottakoon israelilaisten seurakunnasta kaksi kauriita syntiuhriksi ja yhden pässin polttouhriksi.
Leviticus 16:5 And he shall take of the congregation of the children of Israel two kids of the goats for a sin offering, and one ram for a burnt offering.
3. Moos. 16:6 Ja Aaron uhratkoon oman syntiuhrimullikkansa ja toimittakoon sovituksen itselleen ja perheelleen.
Leviticus 16:6 And Aaron shall offer his bullock of the sin offering, which is for himself, and make an atonement for himself, and for his house.
3. Moos. 16:7 Ja hän ottaa ne kaksi kaurista ja asettaa ne Herran eteen ilmestysmajan oven luo.
Leviticus 16:7 And he shall take the two goats, and present them before the LORD at the door of the tabernacle of the congregation.
3. Moos. 16:8 Ja Aaron heittäköön arpaa kahdesta kaurista; toinen arpa Herralle ja toinen syntikauriille.
Leviticus 16:8 And Aaron shall cast lots on the two goats; one lot for the LORD, and the other lot for the scapegoat.
3. Moos. 16:9 Ja Aaron tuokoon sen kauriin, jonka päälle Herran arpa lankesi, ja uhratkoon sen syntiuhriksi.
Leviticus 16:9 And Aaron shall bring the goat on which the LORD’s lot fell, and offer him for a sin offering.
Mooseksen kirja 16:10 Mutta se kauris, jolle arpa arpoi, asetetaan elävänä Herran eteen, että sen kanssa toimitettaisiin sovitus ja että se päästettäisiin erämaahan kauriiksi.
Leviticus 16:10 But the goat, on which the lot fell to be the scapegoat, shall be presented alive before the LORD, to make an atonement with him, and to let him go for a scapegoat into the wilderness.
Mooseksen kirja 16:11 Ja Aaron tuokoon oman syntiuhrihäränsä ja toimittakoon sovituksen itselleen ja perheelleen ja teurastakoon oman syntiuhrihäränsä.
Leviticus 16:11 And Aaron shall bring the bullock of the sin offering, which is for himself, and shall make an atonement for himself, and for his house, and shall kill the bullock of the sin offering which is for himself:
Mooseksen kirja 16:12 Ja hän ottakoon suitsutusastian täynnä tulisia hiiliä Herran edestä olevalta alttarilta ja kätensä täynnä hienoksi survottua, hyvänhajuista suitsuketta ja vieköön ne esiripun sisäpuolelle.
Leviticus 16:12 And he shall take a censer full of burning coals of fire from off the altar before the LORD, and his hands full of sweet incense beaten small, and bring it within the veil:
Mooseksen kirja 16:13 Ja hän panekoon suitsukkeen tuleen Herran eteen, niin että suitsukkeen pilvi peittää armoistuimen, joka on todistuksen päällä, ettei hän kuolisi.
Leviticus 16:13 And he shall put the incense on the fire before the LORD, that the cloud of the incense may cover the mercy seat that is on the testimony, that he die not:
Mooseksen kirja 16:14 Ja hän ottakoon härän verta ja pirskottakoon sitä sormellaan armoistuimelle itään päin; ja armoistuimen eteen hän pirskottakoon verta sormellaan seitsemän kertaa.
Leviticus 16:14 And he shall take of the blood of the bullock, and sprinkle it with his finger on the mercy seat eastward; and before the mercy seat shall he sprinkle of the blood with his finger seven times.
Mooseksen kirja 16:15 Sitten hän teurastakoon kansan syntiuhrikauriin ja vieköön sen veren esiripun sisäpuolelle ja tehköön sillä verellä niin kuin hän teki härän verelle: pirskottakoon sitä armoistuimelle ja armoistuimen eteen.
Leviticus 16:15 Then shall he kill the goat of the sin offering, that is for the people, and bring his blood within the veil, and do with that blood as he did with the blood of the bullock, and sprinkle it on the mercy seat, and before the mercy seat:
Mooseksen kirja 16:16 Ja hän sovittaa pyhän paikan israelilaisten saastaisuuden ja heidän rikkomuksensa kaikissa heidän synneissään; ja niin hän tekee seurakunnan majalle, joka on heidän keskellään.
Leviticus 16:16 And he shall make an atonement for the holy place, because of the uncleanness of the children of Israel, and because of their transgressions in all their sins: and so shall he do for the tabernacle of the congregation, that remains among them in the middl
Mooseksen kirja 16:17 Älköönkä ketään olko ilmestysmajassa, kun hän menee toimittamaan sovitusta pyhään paikkaan, ennen kuin hän tulee ulos ja on toimittanut sovituksen itselleen ja perheelleen ja koko Israelin seurakunnalle.
Leviticus 16:17 And there shall be no man in the tabernacle of the congregation when he goes in to make an atonement in the holy place, until he come out, and have made an atonement for himself, and for his household, and for all the congregation of Israel.
Mooseksen kirja 16:18 Ja hän menköön ulos alttarille, joka on Herran edessä, ja toimittakoon sille sovitusmenot; ja hän ottakoon härän verta ja kauriin verta ja sivelköön sitä alttarin sarviin ympärinsä.
Leviticus 16:18 And he shall go out to the altar that is before the LORD, and make an atonement for it; and shall take of the blood of the bullock, and of the blood of the goat, and put it on the horns of the altar round about.
Mooseksen kirja 16:19 Ja hän pirskottaa siihen verta sormellaan seitsemän kertaa ja puhdistaa ja pyhittää sen israelilaisten saastaisuudesta.
Leviticus 16:19 And he shall sprinkle of the blood on it with his finger seven times, and cleanse it, and hallow it from the uncleanness of the children of Israel.
Mooseksen kirja 16:20 Ja kun hän on saanut sovinnon toimitettua pyhän paikan, seurakunnan majan ja alttarin puolesta, hän tuo elävän kauriin.
Leviticus 16:20 And when he has made an end of reconciling the holy place, and the tabernacle of the congregation, and the altar, he shall bring the live goat:
Mooseksen kirja 16:21 Ja Aaron panekoon molemmat kätensä elävän vuohen pään päälle ja tunnustakoon sen päällä kaikki israelilaisten pahat teot ja kaikki heidän rikkomuksensa kaikissa heidän synneissään, pankoon ne vuohen pään päälle ja päästäköön sen pois hänen kädestään.
Leviticus 16:21 And Aaron shall lay both his hands on the head of the live goat, and confess over him all the iniquities of the children of Israel, and all their transgressions in all their sins, putting them on the head of the goat, and shall send him away by the hand o
Mooseksen kirja 16:22 Ja vuohi kantakoon kaikki heidän pahat tekonsa autioon maahan, ja hän päästäköön vuohen irti erämaahan.
Leviticus 16:22 And the goat shall bear on him all their iniquities to a land not inhabited: and he shall let go the goat in the wilderness.
Mooseksen kirja 16:23 Ja Aaron menköön ilmestysmajaan ja riisukoon pellavavaatteet, jotka hän oli pukenut ylleen mennessään pyhäkköön, ja jättäköön ne sinne.
Leviticus 16:23 And Aaron shall come into the tabernacle of the congregation, and shall put off the linen garments, which he put on when he went into the holy place, and shall leave them there:
Mooseksen kirja 16:24 Ja hän pesköön ruumiinsa vedellä pyhässä paikassa ja pukekoon vaatteensa ja tulkoon ulos ja uhraakoon polttouhrinsa ja kansan polttouhrin ja toimittakoon sovituksen itselleen ja kansalle.
Leviticus 16:24 And he shall wash his flesh with water in the holy place, and put on his garments, and come forth, and offer his burnt offering, and the burnt offering of the people, and make an atonement for himself, and for the people.
Mooseksen kirja 16:25 Ja syntiuhrin rasvan hän polttakoon alttarilla.
Leviticus 16:25 And the fat of the sin offering shall he burn on the altar.
Mooseksen kirja 16:26 Ja se, joka päästi irti syntipukin, pesköön vaatteensa ja peseytyköön ruumiissaan vedessä ja tulkoon sitten leiriin.
Leviticus 16:26 And he that let go the goat for the scapegoat shall wash his clothes, and bathe his flesh in water, and afterward come into the camp.
Mooseksen kirja 16:27 Ja syntiuhrihärkä ja syntiuhrivuori, joiden veri tuotiin sovituksen toimittamiseksi pyhään paikkaan, on vietävä leirin ulkopuolelle; ja heidän nahkansa, lihansa ja ulosteensa on poltettava tulessa.
Leviticus 16:27 And the bullock for the sin offering, and the goat for the sin offering, whose blood was brought in to make atonement in the holy place, shall one carry forth without the camp; and they shall burn in the fire their skins, and their flesh, and their dung.
Mooseksen kirja 16:28 Ja se, joka ne polttaa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön ruumiissaan vedessä, ja sen jälkeen hän tulkoon leiriin.
Leviticus 16:28 And he that burns them shall wash his clothes, and bathe his flesh in water, and afterward he shall come into the camp.
Mooseksen kirja 16:29 Ja tämä olkoon teille ikuinen säädös: seitsemännen kuukauden kymmenentenä päivänä teidän on kuritettava itseänne älkääkä tehkö mitään työtä, olkootpa he sitten kotimaisia tai muukalaisia, jotka asuvat teidän keskuudessanne.
Leviticus 16:29 And this shall be a statute for ever to you: that in the seventh month, on the tenth day of the month, you shall afflict your souls, and do no work at all, whether it be one of your own country, or a stranger that sojournes among you:
Mooseksen kirja 16:30 Sinä päivänä pappi toimittaa teille sovituksen puhdistaakseen teidät, että te puhdistuisitte kaikista synneistänne Herran edessä.
Leviticus 16:30 For on that day shall the priest make an atonement for you, to cleanse you, that you may be clean from all your sins before the LORD.
Mooseksen kirja 16:31 Se olkoon teille levon sapatti, ja teidän on kuritettava sielunne ikuisena säädöksenä.
Leviticus 16:31 It shall be a sabbath of rest to you, and you shall afflict your souls, by a statute for ever.
Mooseksen kirja 16:32 Ja pappi, jonka hän voitelee ja jonka hän pyhittää palvelemaan pappina isänsä sijaan, toimittaa sovituksen ja pukee ylleen pellavavaatteet, pyhät vaatteet.
Leviticus 16:32 And the priest, whom he shall anoint, and whom he shall consecrate to minister in the priest’s office in his father’s stead, shall make the atonement, and shall put on the linen clothes, even the holy garments:
Mooseksen kirja 16:33 Ja hän toimittakoon sovituksen pyhälle ja sovituksen ilmestysmajalle ja alttarille sekä sovituksen papeille ja koko seurakunnan kansalle.
Leviticus 16:33 And he shall make an atonement for the holy sanctuary, and he shall make an atonement for the tabernacle of the congregation, and for the altar, and he shall make an atonement for the priests, and for all the people of the congregation.
Mooseksen kirja 16:34 Ja tämä olkoon teille ikuinen säädös, että sovitatte israelilaiset kaikista heidän synneistään kerran vuodessa. Ja hän teki, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Leviticus 16:34 And this shall be an everlasting statute to you, to make an atonement for the children of Israel for all their sins once a year. And he did as the LORD commanded Moses.
Mooseksen kirja 17:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 17:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
3. Moos. 17:2 Puhu Aaronille ja hänen pojilleen ja kaikille israelilaisille ja sano heille: Näin on Herra käskenyt sanoen:
Leviticus 17:2 Speak to Aaron, and to his sons, and to all the children of Israel, and say to them; This is the thing which the LORD has commanded, saying,
3. Moos. 17:3 Kuka tahansa Israelin heimosta teurastaa härän, lampaan tai vuohen leirissä tai leirin ulkopuolella,
Leviticus 17:3 What man soever there be of the house of Israel, that kills an ox, or lamb, or goat, in the camp, or that kills it out of the camp,
3. Moos. 17:4 eikä tuo sitä ilmestysmajan ovelle uhratakseen Herralle uhrilahjaa Herran majan edessä, niin se mies luetaan verenvuodatuksi; hän on vuodattanut verta, ja se mies hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Leviticus 17:4 And brings it not to the door of the tabernacle of the congregation, to offer an offering to the LORD before the tabernacle of the LORD; blood shall be imputed to that man; he has shed blood; and that man shall be cut off from among his people:
3. Moos. 17:5 Että israelilaiset tuoisivat teurasuhrinsa, jotka he uhraavat avoimella kedolla, että he tuoisivat ne Herralle, ilmestysmajan oven eteen, papille ja uhraisivat ne yhteysuhriksi Herralle
Leviticus 17:5 To the end that the children of Israel may bring their sacrifices, which they offer in the open field, even that they may bring them to the LORD, to the door of the tabernacle of the congregation, to the priest, and offer them for peace offerings to the L
3. Moos. 17:6 Ja pappi pirskottakoon veren Herran alttarille ilmestysmajan ovella ja polttakoon rasvan suloisesti tuoksuvana uhrina Herralle.
Leviticus 17:6 And the priest shall sprinkle the blood on the altar of the LORD at the door of the tabernacle of the congregation, and burn the fat for a sweet smell to the LORD.
3. Moos. 17:7 Eivätkä he enää uhraa uhrejaan riivaajille, joiden perässä he ovat haureudessa kulkeneet. Tämä olkoon heille ikuinen säädös, sukupolvelta sukupolvelle.
Leviticus 17:7 And they shall no more offer their sacrifices to devils, after whom they have gone a whoring. This shall be a statute for ever to them throughout their generations.
3. Moos. 17:8 Ja sinun on sanottava heille: 'Jokainen Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskuudessanne, uhraa polttouhrin tai teurasuhrin,
Leviticus 17:8 And you shall say to them, Whatever man there be of the house of Israel, or of the strangers which sojourn among you, that offers a burnt offering or sacrifice,
3. Moos. 17:9 eikä tuo sitä ilmestysmajan ovelle uhratakseen sitä Herralle; se mies hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Leviticus 17:9 And brings it not to the door of the tabernacle of the congregation, to offer it to the LORD; even that man shall be cut off from among his people.
Mooseksen kirja 17:10 Ja kuka ikinä Israelin heimosta tai teidän keskuudessanne asuva muukalainen syö verta, minkälaista tahansa, sitä sielua vastaan, joka verta syö, minä käännän kasvoni ja hävitän hänet kansansa keskuudesta.
Leviticus 17:10 And whatever man there be of the house of Israel, or of the strangers that sojourn among you, that eats any manner of blood; I will even set my face against that soul that eats blood, and will cut him off from among his people.
Mooseksen kirja 17:11 Sillä lihan sielu on veressä; ja minä olen antanut sen teille alttarille sovitukseksi sieluillenne; sillä veri on se, joka sovittaa sielun.
Leviticus 17:11 For the life of the flesh is in the blood: and I have given it to you on the altar to make an atonement for your souls: for it is the blood that makes an atonement for the soul.
Mooseksen kirja 17:12 Sentähden minä sanoin israelilaisille: 'Älköön kukaan teistä syökö verta, älköönkä yksikään teidän keskuudessanne asuva muukalainen syökö verta.'
Leviticus 17:12 Therefore I said to the children of Israel, No soul of you shall eat blood, neither shall any stranger that sojournes among you eat blood.
Mooseksen kirja 17:13 Ja kuka ikinä israelilainen tai teidän keskuudessanne asuva muukalainen metsästää ja pyydystää syötäväksi kelpaavaa eläintä tai lintua, hänen on vuodatettava sen veri ja peitettävä se tomulla.
Leviticus 17:13 And whatever man there be of the children of Israel, or of the strangers that sojourn among you, which hunts and catches any beast or fowl that may be eaten; he shall even pour out the blood thereof, and cover it with dust.
Mooseksen kirja 17:14 Sillä se on kaiken lihan sielu, sen veri on sen sielua varten. Sentähden minä sanoin israelilaisille: 'Älkää syökö minkään lihan verta, sillä kaiken lihan sielu on sen veri. Joka sitä syö, se hävitettäköön.'
Leviticus 17:14 For it is the life of all flesh; the blood of it is for the life thereof: therefore I said to the children of Israel, You shall eat the blood of no manner of flesh: for the life of all flesh is the blood thereof: whoever eats it shall be cut off.
Mooseksen kirja 17:15 Ja jokainen, joka syö itsestään kuollutta tai petojen raatelemaa eläintä, olipa hän kotiseudultasi tai muukalainen, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti; sitten hän on puhdas.
Leviticus 17:15 And every soul that eats that which died of itself, or that which was torn with beasts, whether it be one of your own country, or a stranger, he shall both wash his clothes, and bathe himself in water, and be unclean until the even: then shall he be clean
Mooseksen kirja 17:16 Mutta jos hän ei pese niitä eikä pese ruumistaan, hän kantaa syntinsä.
Leviticus 17:16 But if he wash them not, nor bathe his flesh; then he shall bear his iniquity.
3. Moos. 18:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 18:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
3. Moos. 18:2 Puhu israelilaisille ja sano heille: Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 18:2 Speak to the children of Israel, and say to them, I am the LORD your God.
3. Moos. 18:3 Älkää tehkö niin kuin Egyptin maassa tehdään, jossa te asuitte. Älkää tehkö niin kuin Kanaanin maassa tehdään, jonne minä teidät vien, älkääkä vaeltako heidän säädöstensä mukaan.
Leviticus 18:3 After the doings of the land of Egypt, wherein you dwelled, shall you not do: and after the doings of the land of Canaan, where I bring you, shall you not do: neither shall you walk in their ordinances.
3. Moos. 18:4 Teidän tulee noudattaa minun oikeuksiani ja pitää minun säädökseni, vaeltaa niiden mukaan. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 18:4 You shall do my judgments, and keep my ordinances, to walk therein: I am the LORD your God.
3. Moos. 18:5 Noudattakaa siis minun säädöksiäni ja oikeuksiani. Se, joka ne pitää, on elävä niiden varassa. Minä olen Herra.
Leviticus 18:5 You shall therefore keep my statutes, and my judgments: which if a man do, he shall live in them: I am the LORD.
3. Moos. 18:6 Älköön kukaan teistä lähestykö lähintä sukulaistaan paljastaakseen hänen häpyään. Minä olen Herra.
Leviticus 18:6 None of you shall approach to any that is near of kin to him, to uncover their nakedness: I am the LORD.
3. Moos. 18:7 Isäsi tai äitisi alastomuutta et saa paljastaa; hän on äitisi; älä paljasta hänen alastomuuttaan.
Leviticus 18:7 The nakedness of your father, or the nakedness of your mother, shall you not uncover: she is your mother; you shall not uncover her nakedness.
3. Moos. 18:8 Älä paljasta isäsi vaimon alastomuutta; se on isäsi alastomuus.
Leviticus 18:8 The nakedness of your father’s wife shall you not uncover: it is your father’s nakedness.
3. Moos. 18:9 Älä paljasta sisaresi alastomuutta, isäsi tyttären tai äitisi tyttären alastomuutta, olipa hän syntynyt kotona tai muualla, edes heidän alastomuuttaan.
Leviticus 18:9 The nakedness of your sister, the daughter of your father, or daughter of your mother, whether she be born at home, or born abroad, even their nakedness you shall not uncover.
Mooseksen kirja 18:10 Poikasi tyttären tai tyttäresi tyttären alastomuutta, älä paljasta heidän alastomuuttaan, sillä heidän alastomuutensa on sinun omaa alastomuuttasi.
Leviticus 18:10 The nakedness of your son’s daughter, or of your daughter’s daughter, even their nakedness you shall not uncover: for theirs is your own nakedness.
Mooseksen kirja 18:11 Isäsi vaimon tyttären alastomuutta, isäsi siittämää, hän on sisaresi; älä paljasta hänen alastomuuttaan.
Leviticus 18:11 The nakedness of your father’s wife’s daughter, begotten of your father, she is your sister, you shall not uncover her nakedness.
Mooseksen kirja 18:12 Älä paljasta isäsi sisaren häpyhuulta; hän on isäsi lähin sukulainen.
Leviticus 18:12 You shall not uncover the nakedness of your father’s sister: she is your father’s near kinswoman.
Mooseksen kirja 18:13 Älä paljasta äitisi sisaren häpyhuulta, sillä hän on äitisi lähin sukulainen.
Leviticus 18:13 You shall not uncover the nakedness of your mother’s sister: for she is your mother’s near kinswoman.
Mooseksen kirja 18:14 Älä paljasta isäsi veljen häpyhuulta äläkä lähesty hänen vaimoaan: hän on sinun tätisi.
Leviticus 18:14 You shall not uncover the nakedness of your father’s brother, you shall not approach to his wife: she is your aunt.
Mooseksen kirja 18:15 Älä paljasta miniäsi häpyhuulta; hän on poikasi vaimo; älä paljasta hänen häpyhuulta.
Leviticus 18:15 You shall not uncover the nakedness of your daughter in law: she is your son’s wife; you shall not uncover her nakedness.
Mooseksen kirja 18:16 Älä paljasta veljesi vaimon alastomuutta; se on veljesi alastomuus.
Leviticus 18:16 You shall not uncover the nakedness of your brother’s wife: it is your brother’s nakedness.
Mooseksen kirja 18:17 Älä paljasta naisen ja hänen tyttärensä alastomuutta äläkä ota hänen poikansa tytärtä tai tyttärensä tytärtä paljastaaksesi hänen alastomuutensa, sillä he ovat hänen lähimpiä sukulaisiaan; se on ilkeyttä.
Leviticus 18:17 You shall not uncover the nakedness of a woman and her daughter, neither shall you take her son’s daughter, or her daughter’s daughter, to uncover her nakedness; for they are her near kinswomen: it is wickedness.
Mooseksen kirja 18:18 Äläkä ota vaimoa hänen sisarelleen kiusataksesi häntä paljastaaksesi hänen häpynsä toisen sisaren vieressä hänen eläessään.
Leviticus 18:18 Neither shall you take a wife to her sister, to vex her, to uncover her nakedness, beside the other in her life time.
Mooseksen kirja 18:19 Älä myöskään lähesty naista paljastaaksesi hänen häpyään, niin kauan kuin hän on riisuttu epäpuhtautensa vuoksi.
Leviticus 18:19 Also you shall not approach to a woman to uncover her nakedness, as long as she is put apart for her uncleanness.
Mooseksen kirja 18:20 Älä myöskään makaa lähimmäisesi vaimon kanssa, ettet saastuttaisi itseäsi hänen kanssaan.
Leviticus 18:20 Moreover you shall not lie carnally with your neighbor’s wife, to defile yourself with her.
Mooseksen kirja 18:21 Älkääkä antako jälkeläistenne mennä tulen läpi Molokille älkääkä häpäisekö Jumalanne nimeä. Minä olen Herra.
Leviticus 18:21 And you shall not let any of your seed pass through the fire to Molech, neither shall you profane the name of your God: I am the LORD.
Mooseksen kirja 18:22 Älä makaa ihmisten kanssa, niin kuin makaat naisten kanssa; se on kauhistus.
Leviticus 18:22 You shall not lie with mankind, as with womankind: it is abomination.
3. Moos. 18:23 Äläkä makaa minkään eläimen kanssa saastuttaaksesi itseäsi sillä. Äläkä nainen saa asettua eläimen eteen maataksesi sen kanssa; se on hämmennystä.
Leviticus 18:23 Neither shall you lie with any beast to defile yourself therewith: neither shall any woman stand before a beast to lie down thereto: it is confusion.
Mooseksen kirja 18:24 Älkää saastuttako itseänne millään näistä, sillä näissä kaikissa saastuttavat itsensä ne kansat, jotka minä ajan pois teidän tieltänne.
Leviticus 18:24 Defile not you yourselves in any of these things: for in all these the nations are defiled which I cast out before you:
Mooseksen kirja 18:25 Ja maa on saastainen; sentähden minä kostan sille sen pahat teot, ja maa oksentaa ulos asukkaansa.
Leviticus 18:25 And the land is defiled: therefore I do visit the iniquity thereof on it, and the land itself vomits out her inhabitants.
Mooseksen kirja 18:26 Noudattakaa siis minun säädöksiäni ja oikeuksiani älkääkä tehkö mitään näistä kauhistuksista, älkääkä kukaan omasta kansastanne älkääkä kukaan muukalainen, joka asuu teidän keskellänne.
Leviticus 18:26 You shall therefore keep my statutes and my judgments, and shall not commit any of these abominations; neither any of your own nation, nor any stranger that sojournes among you:
Mooseksen kirja 18:27 (Sillä kaikkia näitä kauhistuksia ovat tehneet maan asukkaat, jotka olivat ennen teitä, ja maa on saastunut;)
Leviticus 18:27 (For all these abominations have the men of the land done, which were before you, and the land is defiled;)
Mooseksen kirja 18:28 Ettei maa teitäkään oksentaisi ulos, kun te sen saastutatte, niin kuin se oksensi ulos kansat, jotka olivat ennen teitä.
Leviticus 18:28 That the land spew not you out also, when you defile it, as it spewed out the nations that were before you.
Mooseksen kirja 18:29 Sillä kuka ikinä tekeekin jonkin näistä kauhistuksista, sen sielut, jotka niitä tekevät, hävitetään kansansa keskuudesta.
Leviticus 18:29 For whoever shall commit any of these abominations, even the souls that commit them shall be cut off from among their people.
Mooseksen kirja 18:30 Noudattakaa siis minun säädöstäni, ettette tekisi yhtäkään näistä kauhistuttavista tavoista, joita tehtiin ennen teitä, ettekä saastuttaisi itseänne niillä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 18:30 Therefore shall you keep my ordinance, that you commit not any one of these abominable customs, which were committed before you, and that you defile not yourselves therein: I am the LORD your God.
3. Moos. 19:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 19:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
3. Moos. 19:2 Puhu koko Israelin lasten seurakunnalle ja sano heille: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.
Leviticus 19:2 Speak to all the congregation of the children of Israel, and say to them, You shall be holy: for I the LORD your God am holy.
3. Moos. 19:3 Jokainen teidän on pelättävä äitiänne ja isäänne ja pidettävä minun sapattini. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 19:3 You shall fear every man his mother, and his father, and keep my sabbaths: I am the LORD your God.
3. Moos. 19:4 Älkää kääntykö epäjumalien puoleen älkääkä tehkö itsellenne valettuja jumalia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 19:4 Turn you not to idols, nor make to yourselves molten gods: I am the LORD your God.
3. Moos. 19:5 Ja jos uhraatte Herralle yhteysuhrin, uhratkaa se oman mielenne mukaan.
Leviticus 19:5 And if you offer a sacrifice of peace offerings to the LORD, you shall offer it at your own will.
3. Moos. 19:6 Se syötäköön sinä päivänä, jona te sen uhraatte, ja seuraavana päivänä; ja jos jotakin jää jäljelle kolmanteen päivään, se poltettakoon tulessa.
Leviticus 19:6 It shall be eaten the same day you offer it, and on the morrow: and if ought remain until the third day, it shall be burnt in the fire.
3. Moos. 19:7 Ja jos sitä syödään kolmantena päivänä, se on kauhistus; sitä ei oteta otolliseen ruokaan.
Leviticus 19:7 And if it be eaten at all on the third day, it is abominable; it shall not be accepted.
3. Moos. 19:8 Sentähden jokainen, joka sitä syö, kantaa syntinsä, koska hän on häpäissyt Herran pyhän; ja se sielu hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Leviticus 19:8 Therefore every one that eats it shall bear his iniquity, because he has profaned the hallowed thing of the LORD: and that soul shall be cut off from among his people.
Mooseksen kirja 19:9 Ja kun korjaat maasi sadon, älä leikkaa peltosi reunoja kokonaan äläkä kokoa satosi tähteitä.
Leviticus 19:9 And when you reap the harvest of your land, you shall not wholly reap the corners of your field, neither shall you gather the gleanings of your harvest.
Mooseksen kirja 19:10 Äläkä korjaa viinitarhaasi äläkä korjaa kaikkia rypäleitä viinitarhaasi; jätä ne köyhille ja muukalaisille. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 19:10 And you shall not glean your vineyard, neither shall you gather every grape of your vineyard; you shall leave them for the poor and stranger: I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 19:11 Älkää varastako älkääkä pettäkö älkääkä valehdelko toisillenne.
Leviticus 19:11 You shall not steal, neither deal falsely, neither lie one to another.
Mooseksen kirja 19:12 Äläkä vanno väärin minun nimeeni äläkä häpäise Jumalasi nimeä. Minä olen Herra.
Leviticus 19:12 And you shall not swear by my name falsely, neither shall you profane the name of your God: I am the LORD.
Mooseksen kirja 19:13 Älä tee lähimmäisellesi petollista äläkä ryöstä häntä. Palkkalaisen palkka ei saa jäädä sinulle yöksi aamuun asti.
Leviticus 19:13 You shall not defraud your neighbor, neither rob him: the wages of him that is hired shall not abide with you all night until the morning.
Mooseksen kirja 19:14 Älä kiroa kuuroa äläkä pane sokean eteen kompastuskiveä, vaan pelkää Jumalaasi. Minä olen Herra.
Leviticus 19:14 You shall not curse the deaf, nor put a stumbling block before the blind, but shall fear your God: I am the LORD.
Mooseksen kirja 19:15 Älä tuomitse vääryydellä, äläkä arvosta köyhän henkilöä äläkä kunnioita väkevän henkilöä, vaan tuomitse lähimmäisesi vanhurskaudessa.
Leviticus 19:15 You shall do no unrighteousness in judgment: you shall not respect the person of the poor, nor honor the person of the mighty: but in righteousness shall you judge your neighbor.
Mooseksen kirja 19:16 Älä vaella kansasi keskuudessa panettelijana äläkä vastusta lähimmäisesi verta. Minä olen Herra.
Leviticus 19:16 You shall not go up and down as a talebearer among your people: neither shall you stand against the blood of your neighbor; I am the LORD.
Mooseksen kirja 19:17 Älä vihaa veljeäsi sydämessäsi; nuhtele lähimmäistäsi kaikessa äläkä anna hänen syykseen syntiä.
Leviticus 19:17 You shall not hate your brother in your heart: you shall in any wise rebuke your neighbor, and not suffer sin on him.
Mooseksen kirja 19:18 Älä kosta äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra.
Leviticus 19:18 You shall not avenge, nor bear any grudge against the children of your people, but you shall love your neighbor as yourself: I am the LORD.
Mooseksen kirja 19:19 Sinun tulee noudattaa minun säädöksiäni. Älä anna karjasi siittää erilaisia leskiä, älä kylvä peltoasi sekaviljalla, äläkä pue päällesi vaatteita, jotka on sekoitettu pellavaan ja villaan.
Leviticus 19:19 You shall keep my statutes. You shall not let your cattle engender with a diverse kind: you shall not sow your field with mingled seed: neither shall a garment mingled of linen and woolen come on you.
Mooseksen kirja 19:20 Ja jos joku makaa naisen kanssa, joka on kihlattu miehelle, eikä hänelle ole annettu lunastusta eikä vapautta, häntä ruoskitaan; heitä ei surmata, koska hän ei ollut vapaa.
Leviticus 19:20 And whoever lies carnally with a woman, that is a female slave, betrothed to an husband, and not at all redeemed, nor freedom given her; she shall be scourged; they shall not be put to death, because she was not free.
Mooseksen kirja 19:21 Ja hän tuokoon vikauhrinsa Herralle ilmestysmajan oven eteen, vikauhripässin.
Leviticus 19:21 And he shall bring his trespass offering to the LORD, to the door of the tabernacle of the congregation, even a ram for a trespass offering.
Mooseksen kirja 19:22 Ja pappi sovittakoon hänen tekemänsä synnin Herran edessä vikauhripässillä; niin hänen tekemänsä synti annetaan hänelle anteeksi.
Leviticus 19:22 And the priest shall make an atonement for him with the ram of the trespass offering before the LORD for his sin which he has done: and the sin which he has done shall be forgiven him.
Mooseksen kirja 19:23 Ja kun tulet siihen maahan ja olet istuttanut kaikkinaisia ruokapuita, niin sinun on pidettävä sen hedelmää ympärileikkaamattomana; kolme vuotta se olkoon teille ympärileikkaamattomana, älköön sitä syötäkö.
Leviticus 19:23 And when you shall come into the land, and shall have planted all manner of trees for food, then you shall count the fruit thereof as uncircumcised: three years shall it be as uncircumcised to you: it shall not be eaten of.
Mooseksen kirja 19:24 Mutta neljäntenä vuonna kaikki sen hedelmä on pyhä, ja sillä on tarkoitus ylistää Herraa.
Leviticus 19:24 But in the fourth year all the fruit thereof shall be holy to praise the LORD with.
Mooseksen kirja 19:25 Ja viidentenä vuonna teidän on syötävä sen hedelmiä, että se antaisi teille sen sadon. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 19:25 And in the fifth year shall you eat of the fruit thereof, that it may yield to you the increase thereof: I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 19:26 Et saa syödä mitään verillä, äläkä käytä noituutta äläkä noudata määräaikoja.
Leviticus 19:26 You shall not eat any thing with the blood: neither shall you use enchantment, nor observe times.
Mooseksen kirja 19:27 Älkää pyöristäkö päänne päitä älkääkä turmelko partanne päitä.
Leviticus 19:27 You shall not round the corners of your heads, neither shall you mar the corners of your beard.
Mooseksen kirja 19:28 Älkää tehkö ihoonne viiltoja kuolleiden kunniaksi älkääkä piirtäkö itseenne mitään merkkiä. Minä olen Herra.
Leviticus 19:28 You shall not make any cuttings in your flesh for the dead, nor print any marks on you: I am the LORD.
Mooseksen kirja 19:29 Älä käytä tytärtäsi haureuteen, ettei maa joutuisi haureuteen eikä maa tulisi täyteen pahuutta.
Leviticus 19:29 Do not prostitute your daughter, to cause her to be a whore; lest the land fall to prostitution, and the land become full of wickedness.
Mooseksen kirja 19:30 Pitäkää minun sapattini ja pelätkää minun pyhäkköäni. Minä olen Herra.
Leviticus 19:30 You shall keep my sabbaths, and reverence my sanctuary: I am the LORD.
Mooseksen kirja 19:31 Älkää välittäkö tietäjähenkien manaajista älkääkä etsikö velhoja, etteivät he teidät saastuttaisi. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 19:31 Regard not them that have familiar spirits, neither seek after wizards, to be defiled by them: I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 19:32 Nouse harmaapäisen edessä, kunnioita vanhan miehen kasvoja ja pelkää Jumalaasi. Minä olen Herra.
Leviticus 19:32 You shall rise up before the hoary head, and honor the face of the old man, and fear your God: I am the LORD.
Mooseksen kirja 19:33 Ja jos muukalainen asuu luonasi maassasi, älä kohtele häntä kiusallisesti.
Leviticus 19:33 And if a stranger sojourn with you in your land, you shall not vex him.
Mooseksen kirja 19:34 Mutta muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon teille kuin syntyperäinen keskuudessanne, ja rakastakaa häntä niin kuin itseänne, sillä te olitte muukalaisia Egyptin maassa. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 19:34 But the stranger that dwells with you shall be to you as one born among you, and you shall love him as yourself; for you were strangers in the land of Egypt: I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 19:35 Älä tee vääryyttä tuomiossa, pituudessa, painossa tai mitassa.
Leviticus 19:35 You shall do no unrighteousness in judgment, in length, in weight, or in measure.
Mooseksen kirja 19:36 Oikeudenmukainen vaaka, oikeudenmukainen punnus, oikeudenmukainen eefa-mitta ja oikeudenmukainen hin-mitta. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut pois Egyptin maasta.
Leviticus 19:36 Just balances, just weights, a just ephah, and a just hin, shall you have: I am the LORD your God, which brought you out of the land of Egypt.
Mooseksen kirja 19:37 Sen tähden teidän tulee noudattaa kaikkia minun säädöksiäni ja kaikkia minun oikeuksiani ja tehdä ne. Minä olen Herra.
Leviticus 19:37 Therefore shall you observe all my statutes, and all my judgments, and do them: I am the LORD.
Mooseksen kirja 20:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 20:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 20:2 Ja sinun on sanottava israelilaisille: Kuka tahansa israelilainen tai Israelissa asuva muukalainen antaa jälkeläistään Molekille, hänet rangaistaan varmasti kuolemalla; maan kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi.
Leviticus 20:2 Again, you shall say to the children of Israel, Whoever he be of the children of Israel, or of the strangers that sojourn in Israel, that gives any of his seed to Molech; he shall surely be put to death: the people of the land shall stone him with stones.
3. Moos. 20:3 Ja minä käännän kasvoni sitä miestä vastaan ja hävitän hänet kansansa keskuudesta, koska hän on antanut jälkeläistään Molekille, saastuttaakseen minun pyhäkköni ja häpäistäkseen minun pyhän nimeni.
Leviticus 20:3 And I will set my face against that man, and will cut him off from among his people; because he has given of his seed to Molech, to defile my sanctuary, and to profane my holy name.
3. Moos. 20:4 Ja jos maan kansa peittää silmänsä mieheltä, kun hän antaa siementään Molekille, eivätkä tapa häntä,
Leviticus 20:4 And if the people of the land do any ways hide their eyes from the man, when he gives of his seed to Molech, and kill him not:
3. Moos. 20:5 Silloin minä käännän kasvoni sitä miestä ja hänen sukuaan vastaan ja hävitän kansansa keskuudesta hänet ja kaikki, jotka hänen perässään kulkevat haureutta ja harjoittavat prostituutiota Molekhin kanssa.
Leviticus 20:5 Then I will set my face against that man, and against his family, and will cut him off, and all that go a whoring after him, to commit prostitution with Molech, from among their people.
Mooseksen kirja 20:6 Ja sitä sielua, joka kääntyy tietäjähenkien ja velhojen perään, kulkeakseen heidän perässänsä haureudessa, minä käännän kasvoni sitä sielua vastaan ja hävitän hänet kansansa keskuudesta.
Leviticus 20:6 And the soul that turns after such as have familiar spirits, and after wizards, to go a whoring after them, I will even set my face against that soul, and will cut him off from among his people.
3. Moos. 20:7 Pyhittäkää siis itsenne ja olkaa pyhät, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 20:7 Sanctify yourselves therefore, and be you holy: for I am the LORD your God.
3. Moos. 20:8 Ja teidän tulee noudattaa minun säädöksiäni ja tehdä ne. Minä olen Herra, joka pyhitän teidät.
Leviticus 20:8 And you shall keep my statutes, and do them: I am the LORD which sanctify you.
Mooseksen kirja 20:9 Sillä jokainen, joka kiroaa isäänsä tai äitiään, rangaistakoon kuolemalla; hän on kironnut isäänsä tai äitiään; hänen verensä olkoon hänen päällänsä.
Leviticus 20:9 For every one that curses his father or his mother shall be surely put to death: he has cursed his father or his mother; his blood shall be on him.
Mooseksen kirja 20:10 Ja mies, joka tekee aviorikoksen toisen miehen vaimon kanssa, sekä avionrikkoja että avionrikkojanainen, rangaistakoon kuolemalla.
Leviticus 20:10 And the man that commits adultery with another man’s wife, even he that commits adultery with his neighbor’s wife, the adulterer and the adulteress shall surely be put to death.
Mooseksen kirja 20:11 Ja mies, joka makaa isänsä vaimon kanssa, on paljastanut isänsä häpyyden; heidät molemmat rangaistaan kuolemalla; heidän verensä on oleva heidän päällänsä.
Leviticus 20:11 And the man that lies with his father’s wife has uncovered his father’s nakedness: both of them shall surely be put to death; their blood shall be on them.
Mooseksen kirja 20:12 Ja jos mies makaa miniänsä kanssa, heidät molemmat rangaistaan kuolemalla; he ovat aiheuttaneet hämmennystä; heidän verensä on oleva heidän päällänsä.
Leviticus 20:12 And if a man lie with his daughter in law, both of them shall surely be put to death: they have worked confusion; their blood shall be on them.
Mooseksen kirja 20:13 Jos mies makaa miehen kanssa, niin kuin naisen kanssa makaa, he molemmat ovat tehneet kauhistuksen; heidät rangaistaan varmasti kuolemalla; heidän verensä on oleva heidän päällänsä.
Leviticus 20:13 If a man also lie with mankind, as he lies with a woman, both of them have committed an abomination: they shall surely be put to death; their blood shall be on them.
Mooseksen kirja 20:14 Ja jos mies ottaa vaimon ja hänen äitinsä, se on pahuutta; heidät poltettakoon tulessa, sekä hän että he, ettei teidän keskuudessanne olisi pahuutta.
Leviticus 20:14 And if a man take a wife and her mother, it is wickedness: they shall be burnt with fire, both he and they; that there be no wickedness among you.
Mooseksen kirja 20:15 Ja jos joku makaa eläimen kanssa, hänet rangaistaan varmasti kuolemalla; ja sinun on surmattava eläin.
Leviticus 20:15 And if a man lie with a beast, he shall surely be put to death: and you shall slay the beast.
Mooseksen kirja 20:16 Ja jos nainen lähestyy jotakin eläintä ja makaa sen edessä, sinun on tapettava sekä nainen että eläin; heidät rangaistaan varmasti kuolemalla; heidän verensä on oleva heidän päällänsä.
Leviticus 20:16 And if a woman approach to any beast, and lie down thereto, you shall kill the woman, and the beast: they shall surely be put to death; their blood shall be on them.
Mooseksen kirja 20:17 Ja jos mies ottaa vaimokseen sisarensa, isänsä tyttären tai äitinsä tyttären, ja näkee hänen alastomuutensa, ja tämä näkee hänen alastomuutensa, se on iljettävä teko; ja heidät hävitettäköön kansansa silmien edessä; hän on paljastanut sisarensa alastomuuden; h
Leviticus 20:17 And if a man shall take his sister, his father’s daughter, or his mother’s daughter, and see her nakedness, and she see his nakedness; it is a wicked thing; and they shall be cut off in the sight of their people: he has uncovered his sister’s nakedness; h
Mooseksen kirja 20:18 Ja jos mies makaa sairastavan naisen kanssa ja paljastaa hänen häpynsä, hän on paljastanut hänen lähteensä, ja nainen on paljastanut verilähteensä; ja heidät molemmat hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Leviticus 20:18 And if a man shall lie with a woman having her sickness, and shall uncover her nakedness; he has discovered her fountain, and she has uncovered the fountain of her blood: and both of them shall be cut off from among their people.
Mooseksen kirja 20:19 Äläkä paljasta äitisi sisaren äläkä isäsi sisaren häpyä, sillä hän paljastaa lähimmän sukulaisensa; he kantakoot syntinsä.
Leviticus 20:19 And you shall not uncover the nakedness of your mother’s sister, nor of your father’s sister: for he uncovers his near kin: they shall bear their iniquity.
Mooseksen kirja 20:20 Ja jos mies makaa setänsä vaimon kanssa, hän on paljastanut setänsä häpyyden; heidän on kannettava syntinsä, heidän on kuoltava lapsettomina.
Leviticus 20:20 And if a man shall lie with his uncle’s wife, he has uncovered his uncle’s nakedness: they shall bear their sin; they shall die childless.
Mooseksen kirja 20:21 Ja jos mies ottaa veljensä vaimon, se on saastaista; hän on paljastanut veljensä hävyn; he jäävät lapsettomiksi.
Leviticus 20:21 And if a man shall take his brother’s wife, it is an unclean thing: he has uncovered his brother’s nakedness; they shall be childless.
Mooseksen kirja 20:22 Noudattakaa siis kaikkia minun säädöksiäni ja kaikkia minun säädöksiäni ja tehkää niiden mukaan, ettei maa, johon minä teidät tuon asumaan, oksentaisi teitä ulos.
Leviticus 20:22 You shall therefore keep all my statutes, and all my judgments, and do them: that the land, where I bring you to dwell therein, spew you not out.
Mooseksen kirja 20:23 Älkääkä vaeltako sen kansan tapojen mukaan, jonka minä ajan pois teidän tieltänne; sillä he tekivät kaikkia näitä, ja sentähden minä inhosin heitä.
Leviticus 20:23 And you shall not walk in the manners of the nation, which I cast out before you: for they committed all these things, and therefore I abhorred them.
Mooseksen kirja 20:24 Mutta minä olen sanonut teille: Te saatte periä heidän maansa, ja minä annan sen teille perinnöksi, maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka olen erottanut teidät muista kansoista.
Leviticus 20:24 But I have said to you, You shall inherit their land, and I will give it to you to possess it, a land that flows with milk and honey: I am the LORD your God, which have separated you from other people.
Mooseksen kirja 20:25 Teidän on siis tehtävä ero puhtaiden ja saastaisten eläinten sekä saastaisten ja puhtaiden lintujen välillä. Älkääkä tehkö sielujanne saastaisiksi eläimillä, linnuilla tai millään maassa liikkuvalla eläimellä, jonka olen erottanut.
Leviticus 20:25 You shall therefore put difference between clean beasts and unclean, and between unclean fowls and clean: and you shall not make your souls abominable by beast, or by fowl, or by any manner of living thing that creeps on the ground, which I have separated
Mooseksen kirja 20:26 Ja teidän tulee olla minulle pyhät, sillä minä, Herra, olen pyhä, ja olen erottanut teidät muista kansoista, että te olisitte minun.
Leviticus 20:26 And you shall be holy to me: for I the LORD am holy, and have severed you from other people, that you should be mine.
Mooseksen kirja 20:27 Myös mies tai nainen, jolla on vainaja- tai velhohenki, rangaistakoon kuolemalla; heidät kivitettäköön; heidän verensä olkoon heidän päällänsä.
Leviticus 20:27 A man also or woman that has a familiar spirit, or that is a wizard, shall surely be put to death: they shall stone them with stones: their blood shall be on them.
Mooseksen kirja 21:1 Ja Herra sanoi Moosekselle: Puhu papeille, Aaronin pojille, ja sano heille: Älköön kukaan kansansa keskuudessa saastuttako itseään kuolleella.
Leviticus 21:1 And the LORD said to Moses, Speak to the priests the sons of Aaron, and say to them, There shall none be defiled for the dead among his people:
3. Moos. 21:2 Mutta lähimpien sukulaistensa, äitinsä, isänsä, poikansa, tyttärensä ja veljensä, vuoksi.
Leviticus 21:2 But for his kin, that is near to him, that is, for his mother, and for his father, and for his son, and for his daughter, and for his brother.
3. Moos. 21:3 Ja neitsyen tähden, joka on hänen lähellään ja jolla ei ole ollut miestä; hänen tähtensä hän saastukoon.
Leviticus 21:3 And for his sister a virgin, that is near to him, which has had no husband; for her may he be defiled.
Mooseksen kirja 21:4 Mutta älköön hän saastuttako itseään, kansansa johtomies, häpäisten itseään.
Leviticus 21:4 But he shall not defile himself, being a chief man among his people, to profane himself.
3. Moos. 21:5 Heidän ei tule ajaa päätään kaljuksi, eikä heidän tule ajaa partansa nurkkaa pois eikä tehdä viiltoja ihoonsa.
Leviticus 21:5 They shall not make baldness on their head, neither shall they shave off the corner of their beard, nor make any cuttings in their flesh.
3. Moos. 21:6 Heidän tulee olla pyhät Jumalalleen eivätkä he saa häpäistä Jumalansa nimeä, sillä he uhraavat Herran tuliuhrit ja Jumalansa leivän; sentähden heidän tulee olla pyhät.
Leviticus 21:6 They shall be holy to their God, and not profane the name of their God: for the offerings of the LORD made by fire, and the bread of their God, they do offer: therefore they shall be holy.
3. Moos. 21:7 He eivät saa ottaa vaimoksi porttoa tai epäpyhää naista, eivätkä miehensä hylkäämää naista, sillä mies on pyhä Jumalalleen.
Leviticus 21:7 They shall not take a wife that is a whore, or profane; neither shall they take a woman put away from her husband: for he is holy to his God.
3. Moos. 21:8 Pyhitä siis hänet, sillä hän uhraa sinun Jumalasi leipää; hän olkoon sinulle pyhä, sillä minä, Herra, joka teidät pyhitän, olen pyhä.
Leviticus 21:8 You shall sanctify him therefore; for he offers the bread of your God: he shall be holy to you: for I the LORD, which sanctify you, am holy.
Mooseksen kirja 21:9 Ja jos papin tytär häpäisee itsensä harjoittamalla haureutta, hän häpäisee isänsä; hänet poltettakoon tulessa.
Leviticus 21:9 And the daughter of any priest, if she profane herself by playing the whore, she profanes her father: she shall be burnt with fire.
Mooseksen kirja 21:10 Ja se ylimmäinen pappi veljiensä joukossa, jonka päähän voiteluöljy on vuodatettu ja joka on pyhitetty pukemaan ylleen nuo vaatteet, älköön paljastako päätään älköönkä repäiskö vaatteitaan;
Leviticus 21:10 And he that is the high priest among his brothers, on whose head the anointing oil was poured, and that is consecrated to put on the garments, shall not uncover his head, nor rend his clothes;
Mooseksen kirja 21:11 Älköön hän menkö kuolleen ruumiin luo eikä saastuttako itseään isänsä tai äitinsä tähden;
Leviticus 21:11 Neither shall he go in to any dead body, nor defile himself for his father, or for his mother;
Mooseksen kirja 21:12 Älköön hän poistuko pyhäköstä eikä häpäiskö Jumalansa pyhäkköä, sillä hänen päällään on hänen Jumalansa voiteluöljyn kruunu. Minä olen Herra.
Leviticus 21:12 Neither shall he go out of the sanctuary, nor profane the sanctuary of his God; for the crown of the anointing oil of his God is on him: I am the LORD.
Mooseksen kirja 21:13 Ja hän ottaa vaimon tämän neitsyydessä.
Leviticus 21:13 And he shall take a wife in her virginity.
Mooseksen kirja 21:14 Leskeä tai erotettua naista, epäpyhää naista tai porttoa hän ei saa ottaa, vaan neitsyen omasta suvustaan hän ottakoon vaimoksi.
Leviticus 21:14 A widow, or a divorced woman, or profane, or an harlot, these shall he not take: but he shall take a virgin of his own people to wife.
Mooseksen kirja 21:15 Ei hän saastuta jälkeläisiään kansansa keskuudessa, sillä minä, Herra, pyhitän hänet.
Leviticus 21:15 Neither shall he profane his seed among his people: for I the LORD do sanctify him.
Mooseksen kirja 21:16 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 21:16 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 21:17 Puhu Aaronille ja sano: 'Älköön kukaan sinun jälkeläisistäsi heidän sukupolvissaan, jossa on jokin vamma, lähestykö uhraamaan Jumalansa leipää.'
Leviticus 21:17 Speak to Aaron, saying, Whoever he be of your seed in their generations that has any blemish, let him not approach to offer the bread of his God.
Mooseksen kirja 21:18 Sillä älköön kukaan ihminen, jossa on jokin vamma, lähestykö: sokea tai rampa tai litteänenäinen tai mikään muu tarpeeton,
Leviticus 21:18 For whatever man he be that has a blemish, he shall not approach: a blind man, or a lame, or he that has a flat nose, or any thing superfluous,
Mooseksen kirja 21:19 Tai mies, jonka jalka on murrettu tai käsi murrettu,
Leviticus 21:19 Or a man that is broken footed, or broken handed,
Mooseksen kirja 21:20 Tai kumarassa oleva tai kääpiö, tai jolla on silmässä tahra, tai joka on keripukki, tai rupimainen, tai jolla on rikkinäisiä kiviä;
Leviticus 21:20 Or hunch back, or a dwarf, or that has a blemish in his eye, or be scurvy, or scabbed, or has his stones broken;
Mooseksen kirja 21:21 Ei kukaan pappi Aaronin jälkeläisistä, jossa on jokin vamma, saa lähestyä uhraamaan Herran tuliuhreja; jos hänellä on vamma, älköön hän lähestykö uhraamaan Jumalansa leipää.
Leviticus 21:21 No man that has a blemish of the seed of Aaron the priest shall come near to offer the offerings of the LORD made by fire: he has a blemish; he shall not come near to offer the bread of his God.
Mooseksen kirja 21:22 Hän syököön Jumalansa leipää, sekä erittäin-pyhää että pyhää.
Leviticus 21:22 He shall eat the bread of his God, both of the most holy, and of the holy.
Mooseksen kirja 21:23 Ainoastaan älköön hän menkö esiripun luo eikä lähestykö alttaria, koska hänessä on vamma, ettei hän häpäisisi minun pyhäkköjäni; sillä minä, Herra, pyhitän ne.
Leviticus 21:23 Only he shall not go in to the veil, nor come near to the altar, because he has a blemish; that he profane not my sanctuaries: for I the LORD do sanctify them.
Mooseksen kirja 21:24 Ja Mooses kertoi sen Aaronille ja hänen pojilleen ja kaikille israelilaisille.
Leviticus 21:24 And Moses told it to Aaron, and to his sons, and to all the children of Israel.
3. Moos. 22:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 22:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 22:2 Puhu Aaronille ja hänen pojilleen, että he erottautuvat israelilaisten pyhistä lahjoista eivätkä häpäise minun pyhää nimeäni niissä, jotka he minulle pyhittävät. Minä olen Herra.
Leviticus 22:2 Speak to Aaron and to his sons, that they separate themselves from the holy things of the children of Israel, and that they profane not my holy name in those things which they hallow to me: I am the LORD.
3. Moos. 22:3 Sano heille: Kuka tahansa teidän jälkeläisistänne sukupolvienne aikana menee niihin pyhiin lahjoihin, jotka israelilaiset pyhittävät Herralle, saastaisuutenaan, se sielu hävitettäköön minun kasvoiltani. Minä olen Herra.
Leviticus 22:3 Say to them, Whoever he be of all your seed among your generations, that goes to the holy things, which the children of Israel hallow to the LORD, having his uncleanness on him, that soul shall be cut off from my presence: I am the LORD.
3. Moos. 22:4 Kuka tahansa Aaronin jälkeläinen on spitaalinen tai vuotava, älköön hän syökö pyhiä lahjoja, ennen kuin hän on puhdas. Ja jokainen, joka koskee mihin tahansa, mikä on kuolleen saastaista, tai mieheen, jonka siemen on lähtenyt,
Leviticus 22:4 What man soever of the seed of Aaron is a leper, or has a running issue; he shall not eat of the holy things, until he be clean. And whoever touches any thing that is unclean by the dead, or a man whose seed goes from him;
3. Moos. 22:5 Tai kuka tahansa koskee johonkin pikkueläimeen, josta hän saastuu, tai ihmiseen, josta hän saastuu, olipa hänen saastaisuutensa mikä tahansa,
Leviticus 22:5 Or whoever touches any creeping thing, whereby he may be made unclean, or a man of whom he may take uncleanness, whatever uncleanness he has;
3. Moos. 22:6 Sielu, joka on koskenut johonkuhun sellaiseen, olkoon saastainen iltaan asti, eikä hän saa syödä pyhiä lahjoja, ellei hän pese ruumistaan vedellä.
Leviticus 22:6 The soul which has touched any such shall be unclean until even, and shall not eat of the holy things, unless he wash his flesh with water.
3. Moos. 22:7 Ja auringon laskiessa hän on puhdas, ja sen jälkeen hän syö pyhiä lahjoja, sillä se on hänen ruokansa.
Leviticus 22:7 And when the sun is down, he shall be clean, and shall afterward eat of the holy things; because it is his food.
3. Moos. 22:8 Sellaista, joka itsestään kuolee tai on petojen raatelema, ei hänen pidä syömän, ettei hän sillä saastuttaisi itseään; minä olen Herra.
Leviticus 22:8 That which dies of itself, or is torn with beasts, he shall not eat to defile himself therewith; I am the LORD.
3. Moos. 22:9 Heidän tulee siis pitää minun säädökseni, etteivät he joutuisi syntiin ja kuolisi, jos he sen häpäisevät. Minä, Herra, pyhitän heidät.
Leviticus 22:9 They shall therefore keep my ordinance, lest they bear sin for it, and die therefore, if they profane it: I the LORD do sanctify them.
Mooseksen kirja 22:10 Älköön kukaan muukalainen syökö pyhästä, älköönkä papin luona asuva tai palkkalainen syökö pyhästä.
Leviticus 22:10 There shall no stranger eat of the holy thing: a sojourner of the priest, or an hired servant, shall not eat of the holy thing.
Mooseksen kirja 22:11 Mutta jos pappi ostaa jonkun rahoillaan, niin tämä syököön siitä, ja hänen talossaan syntyneetkin syökööt hänen leipänsä.
Leviticus 22:11 But if the priest buy any soul with his money, he shall eat of it, and he that is born in his house: they shall eat of his meat.
Mooseksen kirja 22:12 Jos papin tytär menee naimisiin muukalaisen kanssa, hän ei saa syödä pyhistä lahjoista.
Leviticus 22:12 If the priest’s daughter also be married to a stranger, she may not eat of an offering of the holy things.
Mooseksen kirja 22:13 Mutta jos papin tytär on leski tai erotettu eikä hänellä ole lasta ja hän palaa isänsä taloon niin kuin nuoruudessaan, hän syököön isänsä leipää; mutta kukaan muukalainen ei saa sitä syödä.
Leviticus 22:13 But if the priest’s daughter be a widow, or divorced, and have no child, and is returned to her father’s house, as in her youth, she shall eat of her father’s meat: but there shall be no stranger eat thereof.
Mooseksen kirja 22:14 Ja jos joku syö vahingossa pyhää, niin hänen on lisättävä siihen viides osa ja annettava se papille pyhän kanssa.
Leviticus 22:14 And if a man eat of the holy thing unwittingly, then he shall put the fifth part thereof to it, and shall give it to the priest with the holy thing.
Mooseksen kirja 22:15 Eivätkä he saa häpäistä israelilaisten pyhiä lahjoja, joita he uhraavat Herralle;
Leviticus 22:15 And they shall not profane the holy things of the children of Israel, which they offer to the LORD;
Mooseksen kirja 22:16 Tai älä anna heidän kantaa rikosta, kun he syövät pyhiä lahjojaan; sillä minä, Herra, pyhitän heidät.
Leviticus 22:16 Or suffer them to bear the iniquity of trespass, when they eat their holy things: for I the LORD do sanctify them.
Mooseksen kirja 22:17 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 22:17 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 22:18 Puhu Aaronille ja hänen pojilleen ja kaikille israelilaisille ja sano heille: Kuka tahansa Israelin heimosta tai muukalaisista Israelissa haluaa uhrata uhrinsa kaikkien lupauslahjojensa ja vapaaehtoisten uhriensa tähden, jotka he antavat
Leviticus 22:18 Speak to Aaron, and to his sons, and to all the children of Israel, and say to them, Whatever he be of the house of Israel, or of the strangers in Israel, that will offer his oblation for all his vows, and for all his freewill offerings, which they will o
Mooseksen kirja 22:19 Uhraa omasta tahdostasi virheetön uros nautaeläimistä, lampaista tai vuohista.
Leviticus 22:19 You shall offer at your own will a male without blemish, of the beeves, of the sheep, or of the goats.
Mooseksen kirja 22:20 Mutta älkää uhratko mitään, jossa on virhe, sillä se ei ole teille otollinen.
Leviticus 22:20 But whatever has a blemish, that shall you not offer: for it shall not be acceptable for you.
Mooseksen kirja 22:21 Ja kuka tahansa uhraa Herralle yhteysuhrin täyttääkseen lupauksensa tai vapaaehtoisen uhrin nautaeläimistä tai lampaista, se olkoon virheetön ja otollinen; siinä ei saa olla virhettä.
Leviticus 22:21 And whoever offers a sacrifice of peace offerings to the LORD to accomplish his vow, or a freewill offering in beeves or sheep, it shall be perfect to be accepted; there shall be no blemish therein.
Mooseksen kirja 22:22 Jos olet sokea, rikkinäinen, raajarikkoinen, paiseinen, keripukki tai rupimainen, älkää tuoko niitä Herralle älkääkä antako niitä uhria Herran alttarilla.
Leviticus 22:22 Blind, or broken, or maimed, or having a running sore, or scurvy, or scabbed, you shall not offer these to the LORD, nor make an offering by fire of them on the altar to the LORD.
Mooseksen kirja 22:23 Voit uhrata vapaaehtoisena uhrina härän tai karitsan, josta puuttuu jotakin tai jotakin ylimääräistä, mutta lupausuhriksi sitä ei oteta.
Leviticus 22:23 Either a bullock or a lamb that has any thing superfluous or lacking in his parts, that may you offer for a freewill offering; but for a vow it shall not be accepted.
Mooseksen kirja 22:24 Älkää uhratko Herralle mitään ruhjiin murskattua, rikottua, rikottua tai viillettyä, älkääkä tehkö siitä uhrilahjaa maassanne.
Leviticus 22:24 You shall not offer to the LORD that which is bruised, or crushed, or broken, or cut; neither shall you make any offering thereof in your land.
Mooseksen kirja 22:25 Äläkä vieraan kädestä tuo Jumalasi leipää, mitään näistä, sillä niissä on turmelusta ja virheitä; niitä ei teille oteta vastaan.
Leviticus 22:25 Neither from a stranger’s hand shall you offer the bread of your God of any of these; because their corruption is in them, and blemishes be in them: they shall not be accepted for you.
Mooseksen kirja 22:26 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 22:26 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 22:27 Kun härkä, lammas tai vuohi synnytetään, se on seitsemän päivää emän alla, ja kahdeksantena päivänä ja sen jälkeen se on otollinen uhriksi Herralle.
Leviticus 22:27 When a bullock, or a sheep, or a goat, is brought forth, then it shall be seven days under the dam; and from the eighth day and thereafter it shall be accepted for an offering made by fire to the LORD.
Mooseksen kirja 22:28 Ja olkoon se lehmä tai uuhi, älä teurasta sitä ja sen vauvoja samana päivänä.
Leviticus 22:28 And whether it be cow, or ewe, you shall not kill it and her young both in one day.
Mooseksen kirja 22:29 Ja kun te uhraatte kiitosuhrin Herralle, uhratkaa se oman mielenne mukaan.
Leviticus 22:29 And when you will offer a sacrifice of thanksgiving to the LORD, offer it at your own will.
Mooseksen kirja 22:30 Samana päivänä se syödään; älkää jättäkö siitä mitään seuraavaan päivään. Minä olen Herra.
Leviticus 22:30 On the same day it shall be eaten up; you shall leave none of it until the morrow: I am the LORD.
Mooseksen kirja 22:31 Sentähden teidän tulee pitää minun käskyni ja tehdä ne. Minä olen Herra.
Leviticus 22:31 Therefore shall you keep my commandments, and do them: I am the LORD.
Mooseksen kirja 22:32 Älkää häpäiskö minun pyhää nimeäni, vaan minä olen pyhä israelilaisten keskellä. Minä olen Herra, joka teidät pyhitän,
Leviticus 22:32 Neither shall you profane my holy name; but I will be hallowed among the children of Israel: I am the LORD which hallow you,
3. Moos. 22:33 Minä, joka toin teidät pois Egyptin maasta ollakseni teidän Jumalanne: minä olen Herra.
Leviticus 22:33 That brought you out of the land of Egypt, to be your God: I am the LORD.
Mooseksen kirja 23:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 23:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
3. Moos. 23:2 Puhu israelilaisille ja sano heille: Herran juhlista, jotka teidän on julistettava pyhiksi kokouksiksi, nämä ovat minun juhlani.
Leviticus 23:2 Speak to the children of Israel, and say to them, Concerning the feasts of the LORD, which you shall proclaim to be holy convocations, even these are my feasts.
3. Moos. 23:3 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä on levon sapatti, pyhä kokous; älkää silloin mitään työtä tehkö; se on Herran sapatti kaikissa asuinsijoissanne.
Leviticus 23:3 Six days shall work be done: but the seventh day is the sabbath of rest, an holy convocation; you shall do no work therein: it is the sabbath of the LORD in all your dwellings.
3. Moos. 23:4 Nämä ovat Herran juhlia, pyhiä kokouksia, jotka teidän on julistettava määräaikoinaan.
Leviticus 23:4 These are the feasts of the LORD, even holy convocations, which you shall proclaim in their seasons.
3. Moos. 23:5 Ensimmäisen kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, on Herran pääsiäinen.
Leviticus 23:5 In the fourteenth day of the first month at even is the LORD’s passover.
3. Moos. 23:6 Ja saman kuun viidentenätoista päivänä on Herran happamattoman leivän juhla; seitsemän päivää teidän on syötävä happamatonta leipää.
Leviticus 23:6 And on the fifteenth day of the same month is the feast of unleavened bread to the LORD: seven days you must eat unleavened bread.
3. Moos. 23:7 Ensimmäisenä päivänä teillä olkoon pyhä kokous; älkää silloin tehkö mitään arkityötä.
Leviticus 23:7 In the first day you shall have an holy convocation: you shall do no servile work therein.
3. Moos. 23:8 Mutta seitsemän päivää teidän on uhrattava tuliuhri Herralle; seitsemäntenä päivänä on pyhä kokous; älkää silloin tehkö mitään arkityötä.
Leviticus 23:8 But you shall offer an offering made by fire to the LORD seven days: in the seventh day is an holy convocation: you shall do no servile work therein.
3. Moos. 23:9 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 23:9 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 23:10 Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun te tulette siihen maahan, jonka minä annan teille, ja leikkaatte sen sadon, niin tuokaa papille lyhteen sadonne uutisista.
Leviticus 23:10 Speak to the children of Israel, and say to them, When you be come into the land which I give to you, and shall reap the harvest thereof, then you shall bring a sheaf of the first fruits of your harvest to the priest:
Mooseksen kirja 23:11 Ja hän heiluttakoon lyhteen Herran edessä, että se otollinen teille olisi; sapatin jälkeisenä päivänä pappi heiluttakoon sitä.
Leviticus 23:11 And he shall wave the sheaf before the LORD, to be accepted for you: on the morrow after the sabbath the priest shall wave it.
Mooseksen kirja 23:12 Ja sinä päivänä, jona heilutat lyhteen, sinun on uhrattava virheetön ensimmäisvuotinen karitsan polttouhriksi Herralle.
Leviticus 23:12 And you shall offer that day when you wave the sheaf an he lamb without blemish of the first year for a burnt offering to the LORD.
Mooseksen kirja 23:13 Ja sen ruokauhriksi olkoon kaksi kymmenesosaa hienoja jauhoja, öljyllä sekoitettua, tuliuhriksi Herralle, suloisesti tuoksuvaksi, ja sen juomauhriksi viiniä, neljäs osa hiin-mittaa.
Leviticus 23:13 And the meat offering thereof shall be two tenth deals of fine flour mingled with oil, an offering made by fire to the LORD for a sweet smell: and the drink offering thereof shall be of wine, the fourth part of an hin.
Mooseksen kirja 23:14 Ettekä te saa syödä leipää, paahdettua viljaa tai vasta tuoretta tähkäpäätä, ennen kuin sinä päivänä, jona tuotte uhrilahjan Jumalallenne. Se olkoon ikuinen säädös teille sukupolvelta sukupolvelle kaikissa asuinsijoissanne.
Leviticus 23:14 And you shall eat neither bread, nor parched corn, nor green ears, until the selfsame day that you have brought an offering to your God: it shall be a statute for ever throughout your generations in all your dwellings.
Mooseksen kirja 23:15 Ja laske itsellesi sapatin jälkeisestä päivästä, siitä päivästä, jona toit heilutusuhrilyhteen, seitsemän täyttä sapattia.
Leviticus 23:15 And you shall count to you from the morrow after the sabbath, from the day that you brought the sheaf of the wave offering; seven sabbaths shall be complete:
Mooseksen kirja 23:16 Seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti teidän on laskettava viisikymmentä päivää, ja teidän on uhrattava uusi ruokauhri Herralle.
Leviticus 23:16 Even to the morrow after the seventh sabbath shall you number fifty days; and you shall offer a new meat offering to the LORD.
Mooseksen kirja 23:17 Teidän on tuotava asuinpaikoistanne kaksi kahden kymmenesosan painoista heilutusleipää; ne olkoot leivinjauhoista tehtyjä, hapatuksella paistettuja; ne ovat Herran ensi hedelmät.
Leviticus 23:17 You shall bring out of your habitations two wave loaves of two tenth deals; they shall be of fine flour; they shall be baked with leaven; they are the first fruits to the LORD.
Mooseksen kirja 23:18 Ja sinun on uhrattava leivän kanssa seitsemän virheetöntä vuoden ikäistä karitsaa ja yksi nuori härkä ja kaksi pässiä; ne olkoot polttouhriksi Herralle ruokauhrineen ja juomauhreineen, tuliuhri,
Leviticus 23:18 And you shall offer with the bread seven lambs without blemish of the first year, and one young bullock, and two rams: they shall be for a burnt offering to the LORD, with their meat offering, and their drink offerings, even an offering made by fire, of s
Mooseksen kirja 23:19 Sitten sinun on uhrattava yksi vuohi syntiuhriksi ja kaksi vuoden vanhaa karitsaa yhteysuhriksi.
Leviticus 23:19 Then you shall sacrifice one kid of the goats for a sin offering, and two lambs of the first year for a sacrifice of peace offerings.
Mooseksen kirja 23:20 Ja pappi heiluttaa niitä ensi hedelmän leivän kanssa heilutusuhriksi Herran edessä, sekä kahta karitsaa; ne olkoot pyhitettyjä Herralle, papin käytössä.
Leviticus 23:20 And the priest shall wave them with the bread of the first fruits for a wave offering before the LORD, with the two lambs: they shall be holy to the LORD for the priest.
Mooseksen kirja 23:21 Ja teidän on kuulutettava sinä päivänä, että se olisi teille pyhä kokous; älkää silloin tehkö mitään raskasta työtä; se olkoon ikuinen säädös kaikissa asuinsijoissanne, sukupolvesta sukupolveen.
Leviticus 23:21 And you shall proclaim on the selfsame day, that it may be an holy convocation to you: you shall do no servile work therein: it shall be a statute for ever in all your dwellings throughout your generations.
Mooseksen kirja 23:22 Ja kun korjaatte maanne sadon, älkää tyhjentäkö pellonne reunoja leikkaamasta älkääkä korjatko sadonkorjuuta. Jättäkää ne köyhille ja muukalaisille. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 23:22 And when you reap the harvest of your land, you shall not make clean riddance of the corners of your field when you reap, neither shall you gather any gleaning of your harvest: you shall leave them to the poor, and to the stranger: I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 23:23 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 23:23 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 23:24 Puhu israelilaisille ja sano: Seitsemännen kuukauden ensimmäisenä päivänä teillä on sapatti, muistojuhla pasunansoittoa varten, pyhä kokous.
Leviticus 23:24 Speak to the children of Israel, saying, In the seventh month, in the first day of the month, shall you have a sabbath, a memorial of blowing of trumpets, an holy convocation.
Mooseksen kirja 23:25 Et saa silloin tehdä mitään orjatyötä, vaan uhraa Herralle tuliuhri.
Leviticus 23:25 You shall do no servile work therein: but you shall offer an offering made by fire to the LORD.
Mooseksen kirja 23:26 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 23:26 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 23:27 Ja tämän seitsemännen kuukauden kymmenentenä päivänä on sovituspäivä; se olkoon teillä pyhä kokous; ja teidän on vaivattava sielunne ja uhrattava tuliuhri Herralle.
Leviticus 23:27 Also on the tenth day of this seventh month there shall be a day of atonement: it shall be an holy convocation to you; and you shall afflict your souls, and offer an offering made by fire to the LORD.
Mooseksen kirja 23:28 Älkää tehkö sinä päivänä mitään työtä, sillä se on sovituspäivä, jona teidän puolestanne toimitetaan sovitus Herran, teidän Jumalanne, edessä.
Leviticus 23:28 And you shall do no work in that same day: for it is a day of atonement, to make an atonement for you before the LORD your God.
Mooseksen kirja 23:29 Sillä jokainen sielu, jota ei sinä päivänä vaivaudu, hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Leviticus 23:29 For whatever soul it be that shall not be afflicted in that same day, he shall be cut off from among his people.
Mooseksen kirja 23:30 Ja jokaisen sielun, joka sinä päivänä tekee työtä, minä hävitän hänen kansansa keskuudesta.
Leviticus 23:30 And whatever soul it be that does any work in that same day, the same soul will I destroy from among his people.
Mooseksen kirja 23:31 Ette saa tehdä mitään työtä; se olkoon ikuinen säädös sukupolvelta sukupolvelle kaikissa asuinsijoissanne.
Leviticus 23:31 You shall do no manner of work: it shall be a statute for ever throughout your generations in all your dwellings.
Mooseksen kirja 23:32 Se olkoon teille levon sapatti, ja teidän on vaivattava sielunne. Kuukauden yhdeksäntenä päivänä ehtoolla, illasta iltaan, teidän on vietettävä sapattianne.
Leviticus 23:32 It shall be to you a sabbath of rest, and you shall afflict your souls: in the ninth day of the month at even, from even to even, shall you celebrate your sabbath.
Mooseksen kirja 23:33 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 23:33 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 23:34 Puhu israelilaisille ja sano: Tämän seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä on lehtimajanjuhla, seitsemän päivää kestävä Herran kunniaksi.
Leviticus 23:34 Speak to the children of Israel, saying, The fifteenth day of this seventh month shall be the feast of tabernacles for seven days to the LORD.
Mooseksen kirja 23:35 Ensimmäisenä päivänä on pyhä kokous; älkää silloin tehkö mitään arkityötä.
Leviticus 23:35 On the first day shall be an holy convocation: you shall do no servile work therein.
Mooseksen kirja 23:36 Seitsemänä päivänä uhratkaa Herralle tuliuhri; kahdeksantena päivänä on teillä pyhä kokous, ja uhratkaa Herralle tuliuhri; se on juhlakokous, ettekä saa silloin tehdä mitään arkityötä.
Leviticus 23:36 Seven days you shall offer an offering made by fire to the LORD: on the eighth day shall be an holy convocation to you; and you shall offer an offering made by fire to the LORD: it is a solemn assembly; and you shall do no servile work therein.
3. Moos. 23:37 Nämä ovat Herran juhla-ajat, jotka teidän on julistettava pyhiksi kokouksiksi uhrataksenne Herralle tuliuhrin, polttouhrin, ruokauhrin, teurasuhrin ja juomauhrin, kaikki hänen päivänään:
Leviticus 23:37 These are the feasts of the LORD, which you shall proclaim to be holy convocations, to offer an offering made by fire to the LORD, a burnt offering, and a meat offering, a sacrifice, and drink offerings, every thing on his day:
3. Moos. 23:38 Herran sapattien lisäksi, uhrilahjojenne ja kaikkien lupausuhrienne ja kaikkien vapaaehtoisten uhrienne lisäksi, jotka annatte Herralle.
Leviticus 23:38 Beside the sabbaths of the LORD, and beside your gifts, and beside all your vows, and beside all your freewill offerings, which you give to the LORD.
Mooseksen kirja 23:39 Ja seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä, kun olette korjanneet maan hedelmät, viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää; ensimmäisenä päivänä on sapatti, ja kahdeksantena päivänä on myös sapatti.
Leviticus 23:39 Also in the fifteenth day of the seventh month, when you have gathered in the fruit of the land, you shall keep a feast to the LORD seven days: on the first day shall be a sabbath, and on the eighth day shall be a sabbath.
Mooseksen kirja 23:40 Ja ota ensimmäisenä päivänä itsellesi kauniiden puiden oksia, palmunoksia ja paksujen puiden oksia sekä purojen pajuja; ja iloitse seitsemän päivää Herran, sinun Jumalasi, edessä.
Leviticus 23:40 And you shall take you on the first day the boughs of goodly trees, branches of palm trees, and the boughs of thick trees, and willows of the brook; and you shall rejoice before the LORD your God seven days.
Mooseksen kirja 23:41 Ja teidän on vietettävä sitä Herran juhlana seitsemän päivää vuodessa. Se olkoon ikuinen säädös teidän sukupolvessa; viettäkää sitä seitsemännessä kuussa.
Leviticus 23:41 And you shall keep it a feast to the LORD seven days in the year. It shall be a statute for ever in your generations: you shall celebrate it in the seventh month.
Mooseksen kirja 23:42 Seitsemän päivää teidän on asuttava lehtimajoissa; kaikkien israelilaisten on asuttava lehtimajoissa.
Leviticus 23:42 You shall dwell in booths seven days; all that are Israelites born shall dwell in booths:
3. Moos. 23:43 Jotta teidän sukupolvienne tietäisivät, että minä annoin israelilaisten asua lehtimajoissa, kun toin heidät pois Egyptin maasta. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 23:43 That your generations may know that I made the children of Israel to dwell in booths, when I brought them out of the land of Egypt: I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 23:44 Ja Mooses julisti israelilaisille Herran juhlat.
Leviticus 23:44 And Moses declared to the children of Israel the feasts of the LORD.
Mooseksen kirja 24:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 24:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 24:2 Käske israelilaisten tuoda sinulle puhdasta, survottua oliiviöljyä lamppuja varten, että lamput palaisivat jatkuvasti.
Leviticus 24:2 Command the children of Israel, that they bring to you pure oil olive beaten for the light, to cause the lamps to burn continually.
3. Moos. 24:3 Ulkopuolella esiripun todistusta, ilmestysmajassa, Aaron toimittakoon sen illasta aamuun Herran edessä, jatkuvasti. Se olkoon ikuinen säädös teidän sukupolvessa.
Leviticus 24:3 Without the veil of the testimony, in the tabernacle of the congregation, shall Aaron order it from the evening to the morning before the LORD continually: it shall be a statute for ever in your generations.
3. Moos. 24:4 Hän asettaa lamput puhtaaseen kynttiläjalkaan aina Herran eteen.
Leviticus 24:4 He shall order the lamps on the pure candlestick before the LORD continually.
3. Moos. 24:5 Ota lestyjä jauhoja ja leivo niistä kaksitoista kakkua; kaksi kymmenesosaa olkoon yhdessä kakussa.
Leviticus 24:5 And you shall take fine flour, and bake twelve cakes thereof: two tenth deals shall be in one cake.
3. Moos. 24:6 Ja aseta ne kahteen riviin, kuusi riviin, puhtaalle pöydälle Herran eteen.
Leviticus 24:6 And you shall set them in two rows, six on a row, on the pure table before the LORD.
3. Moos. 24:7 Ja sinun on pantava puhdasta suitsuketta jokaiseen riviin, että se olisi leivän päällä muistona, uhrina Herralle.
Leviticus 24:7 And you shall put pure frankincense on each row, that it may be on the bread for a memorial, even an offering made by fire to the LORD.
3. Moos. 24:8 Joka sapatti hän asettaa sen jatkuvasti Herran eteen, koska se on otettu israelilaisilta iankaikkisen liiton kautta.
Leviticus 24:8 Every sabbath he shall set it in order before the LORD continually, being taken from the children of Israel by an everlasting covenant.
Mooseksen kirja 24:9 Ja se olkoon Aaronin ja hänen poikiensa, ja heidän on syötävä se pyhässä paikassa, sillä se on hänelle erittäin pyhä Herran tuliuhreista, ikuinen säädös.
Leviticus 24:9 And it shall be Aaron’s and his sons’; and they shall eat it in the holy place: for it is most holy to him of the offerings of the LORD made by fire by a perpetual statute.
Mooseksen kirja 24:10 Ja erään israelilaisen naisen poika, jonka isä oli egyptiläinen, meni israelilaisten keskuuteen; ja tämä israelilaisen naisen poika ja eräs israelilainen mies riitelivät keskenään leirissä;
Leviticus 24:10 And the son of an Israelitish woman, whose father was an Egyptian, went out among the children of Israel: and this son of the Israelitish woman and a man of Israel strove together in the camp;
Mooseksen kirja 24:11 Ja israelilaisen naisen poika pilkkasi Herran nimeä ja kirosi. Ja he toivat hänet Mooseksen luo; ja hänen äitinsä nimi oli Selomit, Dibrin tytär, Danin sukukunnasta.
Leviticus 24:11 And the Israelitish woman’s son blasphemed the name of the Lord, and cursed. And they brought him to Moses: (and his mother’s name was Shelomith, the daughter of Dibri, of the tribe of Dan:)
Mooseksen kirja 24:12 Ja he panivat hänet vankeuteen, että heille ilmoitettaisiin Herran mieli.
Leviticus 24:12 And they put him in ward, that the mind of the LORD might be showed them.
Mooseksen kirja 24:13 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 24:13 And the LORD spoke to Moses, saying,
Mooseksen kirja 24:14 Tuokaa kiroilija leirin ulkopuolelle, ja kaikki, jotka kuulivat hänen olevan, pankoot kätensä hänen päänsä päälle, ja koko seurakunta kivittäköön hänet.
Leviticus 24:14 Bring forth him that has cursed without the camp; and let all that heard him lay their hands on his head, and let all the congregation stone him.
Mooseksen kirja 24:15 Ja sinun on puhuttava israelilaisille sanoen: Joka kiroaa Jumalaansa, kantakoon syntinsä.
Leviticus 24:15 And you shall speak to the children of Israel, saying, Whoever curses his God shall bear his sin.
Mooseksen kirja 24:16 Ja joka pilkkaa Herran nimeä, hänet rangaistaan kuolemalla, ja koko seurakunnan on kivitettävä hänet. Niin muukalainen kuin maassa syntynytkin, jos hän pilkkaa Herran nimeä, hänet rangaistaan kuolemalla.
Leviticus 24:16 And he that blasphemes the name of the LORD, he shall surely be put to death, and all the congregation shall certainly stone him: as well the stranger, as he that is born in the land, when he blasphemes the name of the Lord, shall be put to death.
Mooseksen kirja 24:17 Ja joka tappaa jonkun ihmisen, se rangaistakoon kuolemalla.
Leviticus 24:17 And he that kills any man shall surely be put to death.
Mooseksen kirja 24:18 Ja joka tappaa eläimen, korvatkoon sen; eläin eläimestä.
Leviticus 24:18 And he that kills a beast shall make it good; beast for beast.
Mooseksen kirja 24:19 Ja jos joku aiheuttaa lähimmäiselleen tahran, niin tehtäköön hänelle niin kuin hän on tehnyt;
Leviticus 24:19 And if a man cause a blemish in his neighbor; as he has done, so shall it be done to him;
Mooseksen kirja 24:20 Murto murteesta, silmä silmästä, hammas hampaasta. Niin kuin hän on ihmiselle tahran aiheuttanut, niin hänelle tehdään takaisin.
Leviticus 24:20 Breach for breach, eye for eye, tooth for tooth: as he has caused a blemish in a man, so shall it be done to him again.
Mooseksen kirja 24:21 Ja joka surmaa eläimen, sen pitää korvauksena, ja joka surmaa ihmisen, se rangaistakoon kuolemalla.
Leviticus 24:21 And he that kills a beast, he shall restore it: and he that kills a man, he shall be put to death.
Mooseksen kirja 24:22 Sama laki olkoon teillä, niin muukalaisilla kuin kotiseudun asukkaillakin; sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 24:22 You shall have one manner of law, as well for the stranger, as for one of your own country: for I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 24:23 Ja Mooses sanoi israelilaisille, että heidän oli tuotava se, joka oli kiroillut, leiristä ulos ja kivitettävä hänet kuoliaaksi. Ja israelilaiset tekivät, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Leviticus 24:23 And Moses spoke to the children of Israel, that they should bring forth him that had cursed out of the camp, and stone him with stones. And the children of Israel did as the LORD commanded Moses.
3. Moos. 25:1 Ja Herra puhui Moosekselle Siinain vuorella sanoen:
Leviticus 25:1 And the LORD spoke to Moses in mount Sinai, saying,
3. Moos. 25:2 Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun tulette siihen maahan, jonka minä annan teille, niin maan on pidettävä sapatti Herran kunniaksi.
Leviticus 25:2 Speak to the children of Israel, and say to them, When you come into the land which I give you, then shall the land keep a sabbath to the LORD.
3. Moos. 25:3 Kuusi vuotta kylvä peltosi ja kuusi vuotta leikkaa viinitarhasi ja korjaa sen hedelmät;
Leviticus 25:3 Six years you shall sow your field, and six years you shall prune your vineyard, and gather in the fruit thereof;
3. Moos. 25:4 Mutta seitsemäntenä vuonna olkoon maalla lepopäivä, Herran sapatti; älä kylvä peltoasi äläkä leikkaa viinitarhaasi.
Leviticus 25:4 But in the seventh year shall be a sabbath of rest to the land, a sabbath for the LORD: you shall neither sow your field, nor prune your vineyard.
3. Moos. 25:5 Älä leikkaa sadosi itsestään kasvavaa satoa äläkä korjaa viiniköynnöksesi rypäleitä käsittelemättöminä, sillä se on maan levon vuosi.
Leviticus 25:5 That which grows of its own accord of your harvest you shall not reap, neither gather the grapes of your vine undressed: for it is a year of rest to the land.
3. Moos. 25:6 Ja maan sapatti olkoon sinulle ruokana, sinulle ja palvelijallesi ja palvelijattarellesi ja palkkalaisellesi ja muukalaisellesi, joka asuu sinun luonasi.
Leviticus 25:6 And the sabbath of the land shall be meat for you; for you, and for your servant, and for your maid, and for your hired servant, and for your stranger that sojournes with you.
3. Moos. 25:7 Ja karjallesi ja maasi eläimille kaikki sen hedelmä on oleva ravinnoksi.
Leviticus 25:7 And for your cattle, and for the beast that are in your land, shall all the increase thereof be meat.
3. Moos. 25:8 Ja laske itsellesi seitsemän sapattia vuosia, seitsemän kertaa seitsemän vuotta; ja seitsemän sapatin vuosien aika olkoon sinulla neljäkymmentäyhdeksän vuotta.
Leviticus 25:8 And you shall number seven sabbaths of years to you, seven times seven years; and the space of the seven sabbaths of years shall be to you forty and nine years.
3. Moos. 25:9 Silloin sinun on soitettava riemuvuoden torvella seitsemännen kuukauden kymmenentenä päivänä, sovituspäivänä sinun on soitettava torvella koko maassasi.
Leviticus 25:9 Then shall you cause the trumpet of the jubilee to sound on the tenth day of the seventh month, in the day of atonement shall you make the trumpet sound throughout all your land.
Mooseksen kirja 25:10 Ja teidän on pyhitettävä viideskymmenes vuosi ja julistattava vapautus koko maassa kaikille sen asukkaille; se olkoon teille riemuvuosi; ja teidän on palautettava jokainen perintöomaisuudellenne ja jokainen sukunsa luo.
Leviticus 25:10 And you shall hallow the fiftieth year, and proclaim liberty throughout all the land to all the inhabitants thereof: it shall be a jubilee to you; and you shall return every man to his possession, and you shall return every man to his family.
Mooseksen kirja 25:11 Se viideskymmenes vuosi olkoon sinulle riemuvuosi: älä kylvä äläkä leikkaa itsestään kasvavaa satoa äläkä korjaa viiniköynnöksestäsi raakoja rypäleitä.
Leviticus 25:11 A jubilee shall that fiftieth year be to you: you shall not sow, neither reap that which grows of itself in it, nor gather the grapes in it of your vine undressed.
Mooseksen kirja 25:12 Sillä tämä on riemuvuosi; se olkoon teille pyhä; syökää sen sato pellolta.
Leviticus 25:12 For it is the jubilee; it shall be holy to you: you shall eat the increase thereof out of the field.
Mooseksen kirja 25:13 Tänä riemuvuotena teidän on palautettava jokainen omaisuudelleen.
Leviticus 25:13 In the year of this jubilee you shall return every man to his possession.
Mooseksen kirja 25:14 Ja jos myyt jotakin lähimmäisellesi tai ostat jotakin lähimmäiseltäsi, älkää sortako toisianne.
Leviticus 25:14 And if you sell ought to your neighbor, or buy ought of your neighbor’s hand, you shall not oppress one another:
Mooseksen kirja 25:15 Riemuvuoden jälkeisten vuosien lukumäärän mukaan sinun on ostettava lähimmäiseltäsi, ja hänen on myytävä sinulle sadon vuosien lukumäärän mukaan,
Leviticus 25:15 According to the number of years after the jubilee you shall buy of your neighbor, and according to the number of years of the fruits he shall sell to you:
Mooseksen kirja 25:16 Vuosien määrän mukaan sinun on korotettava sen hintaa, ja vuosien vähyyden mukaan sinun on alennettava sen hintaa, sillä hedelmävuosien luvun mukaan hän myy sinulle.
Leviticus 25:16 According to the multitude of years you shall increase the price thereof, and according to the fewness of years you shall diminish the price of it: for according to the number of the years of the fruits does he sell to you.
Mooseksen kirja 25:17 Älkää siis sortako toisianne, vaan peljätkää Jumalaanne, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 25:17 You shall not therefore oppress one another; but you shall fear your God: for I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 25:18 Miksi teidän tulee pitää minun säädökseni ja noudattaa minun oikeuksiani ja pitää ne, niin te saatte asua maassa turvassa.
Leviticus 25:18 Why you shall do my statutes, and keep my judgments, and do them; and you shall dwell in the land in safety.
Mooseksen kirja 25:19 Ja maa antaa hedelmänsä, ja te saatte syödä kylliksenne ja asua siinä turvassa.
Leviticus 25:19 And the land shall yield her fruit, and you shall eat your fill, and dwell therein in safety.
Mooseksen kirja 25:20 Ja jos te kysytte: 'Mitä me syömme seitsemäntenä vuonna?' Katso, emme kylvä emmekä korjaa satoamme.
Leviticus 25:20 And if you shall say, What shall we eat the seventh year? behold, we shall not sow, nor gather in our increase:
Mooseksen kirja 25:21 Silloin minä annan siunaukseni tulla sinulle kuudentena vuonna, ja se on tuottava hedelmää kolmeksi vuodeksi.
Leviticus 25:21 Then I will command my blessing on you in the sixth year, and it shall bring forth fruit for three years.
Mooseksen kirja 25:22 Ja te kylvätte kahdeksantena vuonna ja syötte vanhoja hedelmiä yhdeksänteen vuoteen asti; siihen asti, kunnes sen hedelmät tulevat, te syötte vanhoja satoja.
Leviticus 25:22 And you shall sow the eighth year, and eat yet of old fruit until the ninth year; until her fruits come in you shall eat of the old store.
Mooseksen kirja 25:23 Maata ei myydä ikuisiksi ajoiksi, sillä maa on minun, ja te olette muukalaisia ja vieraita minun luonani.
Leviticus 25:23 The land shall not be sold for ever: for the land is mine, for you are strangers and sojourners with me.
Mooseksen kirja 25:24 Ja koko omaisuudessasi olevalla maalla sinun on myönnettävä maalle lunastusoikeus.
Leviticus 25:24 And in all the land of your possession you shall grant a redemption for the land.
Mooseksen kirja 25:25 Jos veljesi köyhtyy ja on myynyt pois osan omaisuudestaan ja joku hänen sukulaisistaan tulee lunastamaan sitä, niin hänen on lunastettava se, mitä hänen veljensä myi.
Leviticus 25:25 If your brother be waxen poor, and has sold away some of his possession, and if any of his kin come to redeem it, then shall he redeem that which his brother sold.
Mooseksen kirja 25:26 Ja jos miehellä ei ole lunastajaa, ja hän itse voi sen lunastaa,
Leviticus 25:26 And if the man have none to redeem it, and himself be able to redeem it;
Mooseksen kirja 25:27 Sitten hän laskekoon myyntivuodet ja palauttakoon loput miehelle, jolle hän sen myi, jotta tämä saisi takaisin perintönsä.
Leviticus 25:27 Then let him count the years of the sale thereof, and restore the remainder to the man to whom he sold it; that he may return to his possession.
Mooseksen kirja 25:28 Mutta jos hän ei pysty sitä hänelle takaisin antamaan, niin myyty omaisuus jää ostajan haltuun riemuvuoteen asti; riemuvuonna se vapautuu, ja hän saa jälleen perintönsä.
Leviticus 25:28 But if he be not able to restore it to him, then that which is sold shall remain in the hand of him that has bought it until the year of jubilee: and in the jubilee it shall go out, and he shall return to his possession.
Mooseksen kirja 25:29 Ja jos joku myy asuintalon muureilla varustetussa kaupungissa, hän voi lunastaa sen lunastamalla sen kokonaisen vuoden kuluessa sen myynnistä; kokonaisen vuoden kuluessa hän voi sen lunastaa.
Leviticus 25:29 And if a man sell a dwelling house in a walled city, then he may redeem it within a whole year after it is sold; within a full year may he redeem it.
Mooseksen kirja 25:30 Ja jos sitä ei lunasteta lunastuksena kokonaisen vuoden kuluessa, niin muureilla varustetun kaupungin sisällä oleva talo pysyy ikuisesti ostajallaan, sukupolvesta sukupolveen; sitä ei lunasteta riemuvuonna.
Leviticus 25:30 And if it be not redeemed within the space of a full year, then the house that is in the walled city shall be established for ever to him that bought it throughout his generations: it shall not go out in the jubilee.
Mooseksen kirja 25:31 Mutta niiden kylien talot, joiden ympärillä ei ole muuria, luetaan pelloiksi; ne voidaan lunastaa, ja ne ovat vapaat riemuvuonna.
Leviticus 25:31 But the houses of the villages which have no wall round about them shall be counted as the fields of the country: they may be redeemed, and they shall go out in the jubilee.
3. Moos. 25:32 Leeviläisten kaupungeista ja heidän omistamiensa kaupunkien taloista huolimatta leeviläiset voivat lunastaa milloin tahansa.
Leviticus 25:32 Notwithstanding the cities of the Levites, and the houses of the cities of their possession, may the Levites redeem at any time.
3. Moos. 25:33 Ja jos joku ostaa leeviläisiä, niin myyty talo ja hänen perintökaupunkinsa vapautuvat riemuvuotena, sillä leeviläisten kaupunkien talot ovat heidän perintöosaansa israelilaisten keskuudessa.
Leviticus 25:33 And if a man purchase of the Levites, then the house that was sold, and the city of his possession, shall go out in the year of jubilee: for the houses of the cities of the Levites are their possession among the children of Israel.
Mooseksen kirja 25:34 Mutta heidän kaupunkiensa esikaupunkien peltoja ei saa myydä, sillä ne ovat heidän ikuinen perintönsä.
Leviticus 25:34 But the field of the suburbs of their cities may not be sold; for it is their perpetual possession.
Mooseksen kirja 25:35 Ja jos veljesi köyhtyy ja joutuu sinun luonasi rappiolle, niin auta häntä, vaikka hän olisi muukalainen tai loinen, että hän asuisi sinun luonasi.
Leviticus 25:35 And if your brother be waxen poor, and fallen in decay with you; then you shall relieve him: yes, though he be a stranger, or a sojourner; that he may live with you.
Mooseksen kirja 25:36 Älä ota häneltä korkoa äläkä yltäkylläisyyttä, vaan pelkää Jumalaasi, että veljesi saisi elää kanssasi.
Leviticus 25:36 Take you no usury of him, or increase: but fear your God; that your brother may live with you.
3. Moos. 25:37 Älä anna hänelle rahojasi korkoa vastaan äläkä lainaa hänelle elatustasi saadaksesi siitä voittoa.
Leviticus 25:37 You shall not give him your money on usury, nor lend him your victuals for increase.
3. Moos. 25:38 Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka toin teidät pois Egyptin maasta antaakseni teille Kanaanin maan ja ollakseni teidän Jumalanne.
Leviticus 25:38 I am the LORD your God, which brought you forth out of the land of Egypt, to give you the land of Canaan, and to be your God.
3. Moos. 25:39 Ja jos veljesi, joka asuu lähelläsi, köyhtyy ja myy itsensä sinulle, älä pakota häntä orjaksi.
Leviticus 25:39 And if your brother that dwells by you be waxen poor, and be sold to you; you shall not compel him to serve as a bondservant:
Mooseksen kirja 25:40 Vaan palkkalaisena ja muukalaisena hän on oleva sinun luonasi ja palvelee sinua riemuvuoteen asti.
Leviticus 25:40 But as an hired servant, and as a sojourner, he shall be with you, and shall serve you to the year of jubilee.
3. Moos. 25:41 Ja sitten hän lähtee luotasi, sekä hän että hänen lapsensa hänen kanssaan, ja palaa oman sukunsa luo, isiensä perintömaalle.
Leviticus 25:41 And then shall he depart from you, both he and his children with him, and shall return to his own family, and to the possession of his fathers shall he return.
3. Moos. 25:42 Sillä he ovat minun palvelijoitani, jotka minä vein pois Egyptin maasta; älköön heitä myytäkö orjiksi.
Leviticus 25:42 For they are my servants, which I brought forth out of the land of Egypt: they shall not be sold as slaves.
3. Moos. 25:43 Älä hallitse häntä ankarasti, vaan pelkää Jumalaasi.
Leviticus 25:43 You shall not rule over him with rigor; but shall fear your God.
Mooseksen kirja 25:44 Sekä orjasi että orjattaresi, jotka sinulla on, tulee olla ympärilläsi asuvia pakanoita; heistä sinun on ostettava orjia ja orjattaroita.
Leviticus 25:44 Both your slaves, and your bondmaids, which you shall have, shall be of the heathen that are round about you; of them shall you buy slaves and bondmaids.
Mooseksen kirja 25:45 Myös teidän keskuudessanne asuvien muukalaisten lapsista teidän on ostettava sekä heidän suvuistaan, jotka ovat teidän luonanne ja jotka ovat syntyneet teidän maassanne, ja he olkoot teidän omaisuutenne.
Leviticus 25:45 Moreover of the children of the strangers that do sojourn among you, of them shall you buy, and of their families that are with you, which they begat in your land: and they shall be your possession.
Mooseksen kirja 25:46 Ja ota ne perintöosaksi lapsillesi jälkeesi, omistaaksesi ne; he ovat teidän orjianne ikuisesti; mutta älkää hallitko veljiänne, israelilaisia, ankarasti.
Leviticus 25:46 And you shall take them as an inheritance for your children after you, to inherit them for a possession; they shall be your slaves for ever: but over your brothers the children of Israel, you shall not rule one over another with rigor.
3. Moos. 25:47 Ja jos muukalainen tai vieras rikastuu sinun ansiostasi ja veljesi, joka asuu hänen luonaan, köyhtyy ja myy itsensä luonasi asuvalle muukalaiselle tai vieraalle tai muukalaisen sukuun kuuluvalle,
Leviticus 25:47 And if a sojourner or stranger wax rich by you, and your brother that dwells by him wax poor, and sell himself to the stranger or sojourner by you, or to the stock of the stranger’s family:
3. Moos. 25:48 Sen jälkeen kun hänet on myyty, hänet voidaan jälleen lunastaa; joku hänen veljistään voi lunastaa hänet:
Leviticus 25:48 After that he is sold he may be redeemed again; one of his brothers may redeem him:
Mooseksen kirja 25:49 Joko hänen setänsä tai sedän poika voi lunastaa hänet, tai joku hänen perheeseensä kuuluva läheinen sukulainen voi lunastaa hänet; tai jos hän pystyy, hän voi lunastaa itsensä.
Leviticus 25:49 Either his uncle, or his uncle’s son, may redeem him, or any that is near of kin to him of his family may redeem him; or if he be able, he may redeem himself.
Mooseksen kirja 25:50 Ja hänen on tehtävä tili ostajansa kanssa siitä vuodesta, jona hänet myytiin hänelle, riemuvuoteen asti; ja hänen myyntihintansa on määrättävä vuosien luvun mukaan, palkkalaisen ajan mukaan.
Leviticus 25:50 And he shall reckon with him that bought him from the year that he was sold to him to the year of jubilee: and the price of his sale shall be according to the number of years, according to the time of an hired servant shall it be with him.
3. Moos. 25:51 Jos kuluu vielä monta vuotta, niin hänen on niiden mukaan maksettava takaisin lunastushintansa siitä rahasta, jolla hänet ostettiin.
Leviticus 25:51 If there be yet many years behind, according to them he shall give again the price of his redemption out of the money that he was bought for.
3. Moos. 25:52 Ja jos riemuvuoteen on jäljellä vain vähän vuosia, niin hänen on laskettava ne hänen kanssaan, ja hänen vuosiensa mukaan hän antaa hänelle takaisin hänen lunastushintansa.
Leviticus 25:52 And if there remain but few years to the year of jubilee, then he shall count with him, and according to his years shall he give him again the price of his redemption.
3. Moos. 25:53 Ja hän olkoon hänen kanssaan kuin vuosittainen palkkalainen, eikä toinen saa hallita häntä ankarasti teidän edessänne.
Leviticus 25:53 And as a yearly hired servant shall he be with him: and the other shall not rule with rigor over him in your sight.
Mooseksen kirja 25:54 Ja jos häntä ei lunasteta näinä vuosina, niin hän pääsee vapaaksi riemuvuotena, sekä hän että hänen lapsensa hänen kanssaan.
Leviticus 25:54 And if he be not redeemed in these years, then he shall go out in the year of jubilee, both he, and his children with him.
Mooseksen kirja 25:55 Sillä israelilaiset ovat minun palvelijoitani; he ovat minun palvelijoitani, jotka minä vein pois Egyptin maasta. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 25:55 For to me the children of Israel are servants; they are my servants whom I brought forth out of the land of Egypt: I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 26:1 Älkää tehkö itsellenne epäjumalia älkääkä veistettyjä kuvia, älkääkä pystyttäkö itsellenne patsasta älkääkä pystyttäkö maahanne kivistä patsasta kumartaaksenne sitä. Sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Leviticus 26:1 You shall make you no idols nor graven image, neither raise you up a standing image, neither shall you set up any image of stone in your land, to bow down to it: for I am the LORD your God.
Mooseksen kirja 26:2 Pitäkää minun sapattini ja pelätkää minun pyhäkköäni. Minä olen Herra.
Leviticus 26:2 You shall keep my sabbaths, and reverence my sanctuary: I am the LORD.
3. Moos. 26:3 Jos te vaellatte minun säädösteni mukaan ja pidätte minun käskyni ja teette ne;
Leviticus 26:3 If you walk in my statutes, and keep my commandments, and do them;
3. Moos. 26:4 Silloin minä annan teille sateen ajallaan, ja maa antaa satonsa ja kedon puut kantavat hedelmänsä.
Leviticus 26:4 Then I will give you rain in due season, and the land shall yield her increase, and the trees of the field shall yield their fruit.
3. Moos. 26:5 Ja teidän puintinne ulottuu viininkorjuuseen ja viininkorjuu kylvöön asti; ja te syötte leipänne kyllin ja asutte maassanne turvallisesti.
Leviticus 26:5 And your threshing shall reach to the vintage, and the vintage shall reach to the sowing time: and you shall eat your bread to the full, and dwell in your land safely.
3. Moos. 26:6 Minä annan rauhan maan päälle, ja te saatte levätä, eikä kukaan pelota teitä. Minä ajan pois pahat pedot maasta, eikä miekka käy maanne lävitse.
Leviticus 26:6 And I will give peace in the land, and you shall lie down, and none shall make you afraid: and I will rid evil beasts out of the land, neither shall the sword go through your land.
3. Moos. 26:7 Ja te ajatte takaa vihollisianne, ja he kaatuvat miekkaan teidän edessänne.
Leviticus 26:7 And you shall chase your enemies, and they shall fall before you by the sword.
3. Moos. 26:8 Viisi teistä ajaa takaa sataa, ja sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta, ja vihollisenne kaatuvat miekkaan teidän edessänne.
Leviticus 26:8 And five of you shall chase an hundred, and an hundred of you shall put ten thousand to flight: and your enemies shall fall before you by the sword.
3. Moos. 26:9 Sillä minä katson teihin ja teen teidät hedelmällisiksi ja lisään teidät ja teen liittoni teidän kanssanne.
Leviticus 26:9 For I will have respect to you, and make you fruitful, and multiply you, and establish my covenant with you.
Mooseksen kirja 26:10 Ja te syötte vanhaa satoa ja tuotte vanhaa esiin uuden takia.
Leviticus 26:10 And you shall eat old store, and bring forth the old because of the new.
Mooseksen kirja 26:11 Ja minä asetan majani teidän keskellenne, eikä sieluni teitä inhoa.
Leviticus 26:11 And I set my tabernacle among you: and my soul shall not abhor you.
Mooseksen kirja 26:12 Ja minä vaellan teidän keskellänne ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani.
Leviticus 26:12 And I will walk among you, and will be your God, and you shall be my people.
Mooseksen kirja 26:13 Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta, ettette olisi heidän orjiaan. Minä olen katkaissut teidän ikeenne siteet ja pitänyt teidät pystyssä.
Leviticus 26:13 I am the LORD your God, which brought you forth out of the land of Egypt, that you should not be their slaves; and I have broken the bands of your yoke, and made you go upright.
Mooseksen kirja 26:14 Mutta jos ette kuuntele minua ettekä pidä kaikkia näitä käskyjä,
Leviticus 26:14 But if you will not listen to me, and will not do all these commandments;
Mooseksen kirja 26:15 Ja jos te halveksitte minun säädökseni tai jos teidän sielunne inhoaa minun oikeuksiani, niin ette pidä kaikkia minun käskyjäni, vaan rikotte minun liittoni,
Leviticus 26:15 And if you shall despise my statutes, or if your soul abhor my judgments, so that you will not do all my commandments, but that you break my covenant:
Mooseksen kirja 26:16 Minä teen teille näin: Minä asetan teidän kimppuunne kauhun, kulutuksen ja polttavan kuumeen, joka kuluttaa silmät ja aiheuttaa sydämelle tuskaa; ja te kylvätte siemenenne turhaan, sillä teidän vihollisenne syövät sen.
Leviticus 26:16 I also will do this to you; I will even appoint over you terror, consumption, and the burning ague, that shall consume the eyes, and cause sorrow of heart: and you shall sow your seed in vain, for your enemies shall eat it.
Mooseksen kirja 26:17 Minä käännän kasvoni teitä vastaan, ja teidät surmataan vihollistenne edessä. Ne, jotka teitä vihaavat, hallitsevat teitä, ja te pakenette, vaikka kukaan ei teitä aja takaa.
Leviticus 26:17 And I will set my face against you, and you shall be slain before your enemies: they that hate you shall reign over you; and you shall flee when none pursues you.
Mooseksen kirja 26:18 Ja jos ette vieläkään tässä kaikessa kuuntele minua, niin minä rankaisen teitä seitsenkertaisesti syntienne tähden.
Leviticus 26:18 And if you will not yet for all this listen to me, then I will punish you seven times more for your sins.
Mooseksen kirja 26:19 Minä murskaan teidän ylpeän ja ylpeän voimanne, teen teidän taivaanne raudan kaltaiseksi ja maanne vasken kaltaiseksi.
Leviticus 26:19 And I will break the pride of your power; and I will make your heaven as iron, and your earth as brass:
Mooseksen kirja 26:20 Ja teidän voimanne kuluu hukkaan, sillä teidän maanne ei anna satoaan eivätkä maan puut kanna hedelmäänsä.
Leviticus 26:20 And your strength shall be spent in vain: for your land shall not yield her increase, neither shall the trees of the land yield their fruits.
Mooseksen kirja 26:21 Ja jos te vaellatte minua vastaan ettekä tottele minua, niin minä annan teidän päällenne seitsemän kertaa enemmän vitsauksia syntienne tähden.
Leviticus 26:21 And if you walk contrary to me, and will not listen to me; I will bring seven times more plagues on you according to your sins.
Mooseksen kirja 26:22 Minä lähetän teidän sekaanne villipetoja, jotka ryöstävät teiltä lapsenne ja tuhoavat karjanne ja tekevät teidät vähäisiksi; ja teidän polut tulevat autioiksi.
Leviticus 26:22 I will also send wild beasts among you, which shall rob you of your children, and destroy your cattle, and make you few in number; and your high ways shall be desolate.
Mooseksen kirja 26:23 Ja jos ette näillä asioilla tahdo parantua, vaan vaellatte minua vastaan,
Leviticus 26:23 And if you will not be reformed by me by these things, but will walk contrary to me;
Mooseksen kirja 26:24 Silloin minäkin kuljen teitä vastaan ja rankaisen teitä vielä seitsenkertaisesti syntienne tähden.
Leviticus 26:24 Then will I also walk contrary to you, and will punish you yet seven times for your sins.
Mooseksen kirja 26:25 Ja minä tuon teidän kimppuunne miekan, joka kostaa minun liittoni rikkomisen. Ja kun te kokoonnutte kaupunkeihinne, minä lähetän ruton teidän keskuuteenne, ja teidät annetaan vihollisen käsiin.
Leviticus 26:25 And I will bring a sword on you, that shall avenge the quarrel of my covenant: and when you are gathered together within your cities, I will send the pestilence among you; and you shall be delivered into the hand of the enemy.
Mooseksen kirja 26:26 Ja kun minä olen murtanut leipäsi sauvan, kymmenen naista paistaa leipäsi yhdessä uunissa ja antaa sinulle leipäsi takaisin punnitusti; ja te syötte ettekä tule ravituiksi.
Leviticus 26:26 And when I have broken the staff of your bread, ten women shall bake your bread in one oven, and they shall deliver you your bread again by weight: and you shall eat, and not be satisfied.
Mooseksen kirja 26:27 Ja jos ette tästä huolimatta kuuntele minua, vaan vaellatte minua vastaan;
Leviticus 26:27 And if you will not for all this listen to me, but walk contrary to me;
Mooseksen kirja 26:28 Silloin minäkin kuljen teitä vastaan vihassani ja kuritan teitä seitsenkertaisesti syntienne tähden.
Leviticus 26:28 Then I will walk contrary to you also in fury; and I, even I, will chastise you seven times for your sins.
Mooseksen kirja 26:29 Ja sinä syöt poikiesi lihaa ja tyttäriesi lihaa.
Leviticus 26:29 And you shall eat the flesh of your sons, and the flesh of your daughters shall you eat.
Mooseksen kirja 26:30 Minä hävitän teidän uhripaikkanne ja kaadan maahan teidän patsaanne ja heitän teidän ruumiinne epäjumalienne ruhojen päälle, ja minun sieluni inhoaa teitä.
Leviticus 26:30 And I will destroy your high places, and cut down your images, and cast your carcasses on the carcasses of your idols, and my soul shall abhor you.
Mooseksen kirja 26:31 Minä teen kaupunkinne autioiksi, tuhoan pyhäkkönne enkä enää haista suloisten tuoksujenne tuoksua.
Leviticus 26:31 And I will make your cities waste, and bring your sanctuaries to desolation, and I will not smell the smell of your sweet odors.
Mooseksen kirja 26:32 Minä teen maan autioksi, ja teidän vihollisenne, jotka siinä asuvat, hämmästyvät siitä.
Leviticus 26:32 And I will bring the land into desolation: and your enemies which dwell therein shall be astonished at it.
3. Moos. 26:33 Minä hajotan teidät pakanakansojen sekaan ja ajan teitä takaa paljastetulla miekalla, ja teidän maanne tulee autioksi ja kaupunkinne raunioiksi.
Leviticus 26:33 And I will scatter you among the heathen, and will draw out a sword after you: and your land shall be desolate, and your cities waste.
Mooseksen kirja 26:34 Silloin maa saa nauttia sapateistaan, niin kauan kuin se on autiona ja te olette vihollistenne maassa; silloinkin maa saa levätä ja nauttia sapateistaan.
Leviticus 26:34 Then shall the land enjoy her sabbaths, as long as it lies desolate, and you be in your enemies’ land; even then shall the land rest, and enjoy her sabbaths.
Mooseksen kirja 26:35 Niin kauan kuin se on autiona, se lepää, sillä se ei levännyt teidän sapatteinne, kun te siellä asuitte.
Leviticus 26:35 As long as it lies desolate it shall rest; because it did not rest in your sabbaths, when you dwelled on it.
Mooseksen kirja 26:36 Ja niiden teidän eloonjääneiden sydämiin, jotka teistä jäävät eloon, minä lähetän pelon heidän vihollistensa maassa, ja heitä ajaa takaa lehden kahina, ja he pakenevat kuin miekkaa pakenen, ja he kaatuvat, vaikka kukaan ei aja heitä takaa.
Leviticus 26:36 And on them that are left alive of you I will send a faintness into their hearts in the lands of their enemies; and the sound of a shaken leaf shall chase them; and they shall flee, as fleeing from a sword; and they shall fall when none pursues.
3. Moos. 26:37 Ja he kaatuvat toinen toisensa päälle, niin kuin miekka, kun kukaan ei aja takaa; ettekä teillä ole voimaa pitää puolianne vihollistenne edessä.
Leviticus 26:37 And they shall fall one on another, as it were before a sword, when none pursues: and you shall have no power to stand before your enemies.
3. Moos. 26:38 Ja te hukutte pakanakansojen sekaan, ja vihollistenne maa syö teidät.
Leviticus 26:38 And you shall perish among the heathen, and the land of your enemies shall eat you up.
Mooseksen kirja 26:39 Ja ne, jotka teistä jäävät jäljelle, riutuvat pahuudessaan vihollistenne maissa; ja myös isiensä pahojen tekojensa tähden he riutuvat niiden kanssa.
Leviticus 26:39 And they that are left of you shall pine away in their iniquity in your enemies’ lands; and also in the iniquities of their fathers shall they pine away with them.
Mooseksen kirja 26:40 Jos he tunnustavat pahat tekonsa ja isiensä pahat teot, uskottomuuden, jolla he ovat minua vastaan rikkoneet, ja että he ovat myös vaeltaneet minua vastaan,
Leviticus 26:40 If they shall confess their iniquity, and the iniquity of their fathers, with their trespass which they trespassed against me, and that also they have walked contrary to me;
Mooseksen kirja 26:41 Ja että minäkin olen kulkenut heitä vastaan ja tuonut heidät vihollistensa maahan; jos heidän ympärileikkaamattomat sydämensä sitten nöyrtyvät ja he sitten hyväksyvät rikoksensa rangaistuksen,
Leviticus 26:41 And that I also have walked contrary to them, and have brought them into the land of their enemies; if then their uncircumcised hearts be humbled, and they then accept of the punishment of their iniquity:
Mooseksen kirja 26:42 Silloin minä muistan liittoni Jaakobin kanssa ja myös liittoni Iisakin kanssa ja myös liittoni Abrahamin kanssa; ja minä muistan maan.
Leviticus 26:42 Then will I remember my covenant with Jacob, and also my covenant with Isaac, and also my covenant with Abraham will I remember; and I will remember the land.
3. Moos. 26:43 Maa jää heiltä jäljelle ja saa nauttia sapateistaan, kun se on autiona heidän ulkopuolellaan. He saavat kärsiä pahat tekonsa rangaistuksen, koska he halveksivat minun oikeuteni ja inhosivat minun säädöksiäni.
Leviticus 26:43 The land also shall be left of them, and shall enjoy her sabbaths, while she lies desolate without them: and they shall accept of the punishment of their iniquity: because, even because they despised my judgments, and because their soul abhorred my statut
Mooseksen kirja 26:44 Ja kuitenkin, vaikka he olisivatkin vihollistensa maassa, minä en hylkää heitä enkä inhoa heitä tuhotakseni heidät kokonaan ja rikkoakseni liittoani heidän kanssaan. Sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa.
Leviticus 26:44 And yet for all that, when they be in the land of their enemies, I will not cast them away, neither will I abhor them, to destroy them utterly, and to break my covenant with them: for I am the LORD their God.
Mooseksen kirja 26:45 Mutta minä muistan heidän tähtensä heidän isiensä liiton, jonka minä vein pois Egyptin maasta pakanakansojen silmien edessä ollakseni heidän Jumalansa. Minä olen Herra.
Leviticus 26:45 But I will for their sakes remember the covenant of their ancestors, whom I brought forth out of the land of Egypt in the sight of the heathen, that I might be their God: I am the LORD.
Mooseksen kirja 26:46 Nämä ovat ne säädökset, oikeudet ja lait, jotka Herra teki itsensä ja israelilaisten välille Siinainvuorella Mooseksen kautta.
Leviticus 26:46 These are the statutes and judgments and laws, which the LORD made between him and the children of Israel in mount Sinai by the hand of Moses.
3. Moos. 27:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Leviticus 27:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
3. Moos. 27:2 Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun mies tekee oman lupauksen, hänen on tehtävä lupaus Herralle teidän arvionne mukaan.
Leviticus 27:2 Speak to the children of Israel, and say to them, When a man shall make a singular vow, the persons shall be for the LORD by your estimation.
3. Moos. 27:3 Ja arvioi miespuolisen, joka on kahdenkymmenen vuoden ikäinen ja kuudenkymmenen vuoden ikäinen, arvoksi olkoon viisikymmentä hopeasekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan.
Leviticus 27:3 And your estimation shall be of the male from twenty years old even to sixty years old, even your estimation shall be fifty shekels of silver, after the shekel of the sanctuary.
3. Moos. 27:4 Ja jos kyseessä on nainen, niin arvioithan sen kolmeksikymmeneksi sekeliksi.
Leviticus 27:4 And if it be a female, then your estimation shall be thirty shekels.
3. Moos. 27:5 Ja jos se on viisivuotiaasta kahteenkymmeneen vuotiaaseen, niin arvioi miespuolinen kaksikymmentä sekeliä ja naispuolinen kymmenen sekeliä.
Leviticus 27:5 And if it be from five years old even to twenty years old, then your estimation shall be of the male twenty shekels, and for the female ten shekels.
3. Moos. 27:6 Ja jos se on kuukauden ikäisestä viiteen vuoteen, niin arvioi urospuoli viisi hopeasekeliä ja naaraspuoli kolme hopeasekeliä.
Leviticus 27:6 And if it be from a month old even to five years old, then your estimation shall be of the male five shekels of silver, and for the female your estimation shall be three shekels of silver.
3. Moos. 27:7 Ja jos se on kuusikymmentävuotias tai vanhempi, jos se on mies, niin arvioi se viideksitoista sekeliksi ja naisesta kymmenen sekeliksi.
Leviticus 27:7 And if it be from sixty years old and above; if it be a male, then your estimation shall be fifteen shekels, and for the female ten shekels.
3. Moos. 27:8 Mutta jos hän on köyhempi kuin sinä arvioit, niin hänen on mentävä papin eteen, ja pappi arvioi hänet; sen kyvyn mukaan, jolla lupaus on tehty, pappi arvioi hänet.
Leviticus 27:8 But if he be poorer than your estimation, then he shall present himself before the priest, and the priest shall value him; according to his ability that vowed shall the priest value him.
3. Moos. 27:9 Ja jos se on eläin, josta ihmiset tuovat uhrilahjan Herralle, kaikki, mitä joku sellainen Herralle antaa, on pyhä.
Leviticus 27:9 And if it be a beast, whereof men bring an offering to the LORD, all that any man gives of such to the LORD shall be holy.
Mooseksen kirja 27:10 Hän ei saa sitä muuttaa eikä vaihtaa hyvää pahaan eikä pahaa hyvään; ja jos hän vaihtaa eläimen eläimeen, niin se ja sen vaihto ovat pyhät.
Leviticus 27:10 He shall not alter it, nor change it, a good for a bad, or a bad for a good: and if he shall at all change beast for beast, then it and the exchange thereof shall be holy.
Mooseksen kirja 27:11 Ja jos se on saastainen eläin, jota ei uhrata Herralle, niin hänen on tuotava eläin papin eteen.
Leviticus 27:11 And if it be any unclean beast, of which they do not offer a sacrifice to the LORD, then he shall present the beast before the priest:
Mooseksen kirja 27:12 Ja pappi arvioikoon sen, olipa se hyvä tai huono: niin kuin te, pappi, sen arvioitte, niin se tehtäköön.
Leviticus 27:12 And the priest shall value it, whether it be good or bad: as you value it, who are the priest, so shall it be.
3. Moos. 27:13 Mutta jos hän sen lunastaa, niin hän lisäköön arvioosi viidennen osan siitä.
Leviticus 27:13 But if he will at all redeem it, then he shall add a fifth part thereof to your estimation.
Mooseksen kirja 27:14 Ja kun joku pyhittää talonsa, että se olisi pyhä Herralle, niin pappi arvioikoon sen, onko se hyvä vai huono; niin kuin pappi sen arvioi, niin se pysyy.
Leviticus 27:14 And when a man shall sanctify his house to be holy to the LORD, then the priest shall estimate it, whether it be good or bad: as the priest shall estimate it, so shall it stand.
Mooseksen kirja 27:15 Ja jos se, joka sen pyhitti, lunastaa talonsa, niin hänen on lisättävä siihen viides osa arvioimastasi rahasta, ja se on oleva hänen.
Leviticus 27:15 And if he that sanctified it will redeem his house, then he shall add the fifth part of the money of your estimation to it, and it shall be his.
Mooseksen kirja 27:16 Ja jos joku pyhittää Herralle osan perintömaansa pellosta, niin arvioi se siemenmäärän mukaan: homer ohransiementä arvioitakoon viideksikymmeneksi hopeasekeliksi.
Leviticus 27:16 And if a man shall sanctify to the LORD some part of a field of his possession, then your estimation shall be according to the seed thereof: an homer of barley seed shall be valued at fifty shekels of silver.
Mooseksen kirja 27:17 Jos hän pyhittää peltonsa riemuvuodesta lähtien, se pysyy voimassa sinun arviosi mukaan.
Leviticus 27:17 If he sanctify his field from the year of jubilee, according to your estimation it shall stand.
3. Moos. 27:18 Mutta jos hän pyhittää peltonsa riemuvuoden jälkeen, pappi laskekoon hänelle rahat jäljellä olevien vuosien mukaan, aina riemuvuoteen asti, ja se vähennetään arviosta.
Leviticus 27:18 But if he sanctify his field after the jubilee, then the priest shall reckon to him the money according to the years that remain, even to the year of the jubilee, and it shall be abated from your estimation.
Mooseksen kirja 27:19 Ja jos se, joka pellon pyhitti, tahtoo sen lunastaa, niin hänen on lisättävä siihen viides osa arvioimastasi rahasta, ja se on oleva hänen omansa.
Leviticus 27:19 And if he that sanctified the field will in any wise redeem it, then he shall add the fifth part of the money of your estimation to it, and it shall be assured to him.
Mooseksen kirja 27:20 Ja jos hän ei lunasta peltoa tai jos hän on myynyt pellon toiselle miehelle, sitä ei enää lunasteta.
Leviticus 27:20 And if he will not redeem the field, or if he have sold the field to another man, it shall not be redeemed any more.
Mooseksen kirja 27:21 Mutta pelto, kun se riemuvuotena vapautetaan, on pyhitetty Herralle, niin kuin vihkimyspelto; se on pappien omaisuutta.
Leviticus 27:21 But the field, when it goes out in the jubilee, shall be holy to the LORD, as a field devoted; the possession thereof shall be the priest’s.
Mooseksen kirja 27:22 Ja jos joku pyhittää Herralle ostamansa pellon, joka ei ole hänen perintömaansa,
Leviticus 27:22 And if a man sanctify to the LORD a field which he has bought, which is not of the fields of his possession;
3. Moos. 27:23 Silloin pappi laskekoon hänelle arviosi arvon riemuvuoteen asti, ja hän antakoon arviosi sinä päivänä pyhänä uhrina Herralle.
Leviticus 27:23 Then the priest shall reckon to him the worth of your estimation, even to the year of the jubilee: and he shall give your estimation in that day, as a holy thing to the LORD.
Mooseksen kirja 27:24 Riemuvuonna pelto palautuu sille, jolta se ostettiin, sille, jolle maa oli omistusoikeus.
Leviticus 27:24 In the year of the jubilee the field shall return to him of whom it was bought, even to him to whom the possession of the land did belong.
Mooseksen kirja 27:25 Ja kaikki arvionne tehkää pyhäkkösekelin painon mukaan; kaksikymmentä geraa olkoon sekeli.
Leviticus 27:25 And all your estimations shall be according to the shekel of the sanctuary: twenty gerahs shall be the shekel.
Mooseksen kirja 27:26 Ainoastaan eläinten esikoista, joka on Herran esikoinen, ei kukaan saa pyhittää, olkoon se härkä tai lammas; se on Herran.
Leviticus 27:26 Only the firstling of the beasts, which should be the LORD’s firstling, no man shall sanctify it; whether it be ox, or sheep: it is the LORD’s.
Mooseksen kirja 27:27 Ja jos se on saastaista eläintä, niin hän lunastakoon sen arviosi mukaan ja lisätköön siihen viidennen osan siitä; tai jos sitä ei lunasteta, niin se myytäköön arviosi mukaan.
Leviticus 27:27 And if it be of an unclean beast, then he shall redeem it according to your estimation, and shall add a fifth part of it thereto: or if it be not redeemed, then it shall be sold according to your estimation.
3. Moos. 27:28 Mitään Herralle vihittyä, mitä mies omistaa, ihmisiä, eläimiä ja perintömaansa peltoa, ei saa myydä eikä lunastaa; kaikki, mikä on vihitty Herralle, on erittäin pyhä.
Leviticus 27:28 Notwithstanding no devoted thing, that a man shall devote to the LORD of all that he has, both of man and beast, and of the field of his possession, shall be sold or redeemed: every devoted thing is most holy to the LORD.
Mooseksen kirja 27:29 Ketään ihmisten vihkimyksiin vihittyistä ei lunasteta, vaan hänet rangaistaan varmasti kuolemalla.
Leviticus 27:29 None devoted, which shall be devoted of men, shall be redeemed; but shall surely be put to death.
Mooseksen kirja 27:30 Ja kaikki maan kymmenykset, sekä maan siemenestä että puiden hedelmistä, ovat Herran; ne ovat pyhät Herralle.
Leviticus 27:30 And all the tithe of the land, whether of the seed of the land, or of the fruit of the tree, is the LORD’s: it is holy to the LORD.
3. Moos. 27:31 Ja jos joku tahtoo lunastaa jotakin kymmenyksistään, hänen on lisättävä siihen viides osa siitä.
Leviticus 27:31 And if a man will at all redeem ought of his tithes, he shall add thereto the fifth part thereof.
3. Moos. 27:32 Ja mitä tulee kymmenyksiin karjasta tai lampaista, kaikesta, mikä kulkee vitsan alta, kymmenesosa on pyhitetty Herralle.
Leviticus 27:32 And concerning the tithe of the herd, or of the flock, even of whatever passes under the rod, the tenth shall be holy to the LORD.
3. Moos. 27:33 Älköön hän etsikö, onko se hyvää vai huonoa, eikä hän saa sitä muuttaa; ja jos hän sen muuttaa, niin sekä se että sen vaihtoraha ovat pyhiä, eikä sitä voida lunastaa.
Leviticus 27:33 He shall not search whether it be good or bad, neither shall he change it: and if he change it at all, then both it and the change thereof shall be holy; it shall not be redeemed.
3. Moos. 27:34 Nämä ovat ne käskyt, jotka Herra antoi Moosekselle israelilaisille Siinain vuorella.
Leviticus 27:34 These are the commandments, which the LORD commanded Moses for the children of Israel in mount Sinai.
4. Mooseksen kirja 1:1 Ja Herra puhui Moosekselle Siinain erämaassa, ilmestysmajassa, toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, toisena vuotena siitä, kun he olivat lähteneet Egyptin maasta, sanoen:
Numbers 1:1 And the LORD spoke to Moses in the wilderness of Sinai, in the tabernacle of the congregation, on the first day of the second month, in the second year after they were come out of the land of Egypt, saying,
4. Mooseksen kirja 1:2 Laskekaa koko Israelin lasten seurakunta heidän suvuittain, heidän isiensä huonekunnittain, nimeltänsä, kaikki miehenpuolet pääosin,
Numbers 1:2 Take you the sum of all the congregation of the children of Israel, after their families, by the house of their fathers, with the number of their names, every male by their polls;
4. Mooseksen kirja 1:3 Kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, kaikki sotakelpoiset Israelissa; sinä ja Aaron laskekaa heidät joukkoittain.
Numbers 1:3 From twenty years old and upward, all that are able to go forth to war in Israel: you and Aaron shall number them by their armies.
4. Mooseksen kirja 1:4 Ja teidän kanssanne olkoon mies jokaisesta sukukunnasta, jokainen isiensä huoneen päämies.
Numbers 1:4 And with you there shall be a man of every tribe; every one head of the house of his fathers.
4. Mooseksen kirja 1:5 Ja nämä ovat niiden miesten nimet, jotka seisovat teidän kanssanne: Ruubenin sukukunnasta Elisur, Sedeurin poika.
Numbers 1:5 And these are the names of the men that shall stand with you: of the tribe of Reuben; Elizur the son of Shedeur.
4. Mooseksen kirja 1:6 Simeonista Selumiel, Suurisaddain poika.
Numbers 1:6 Of Simeon; Shelumiel the son of Zurishaddai.
4. Mooseksen kirja 1:7 Juudasta; Nahson, Amminadabin poika.
Numbers 1:7 Of Judah; Nahshon the son of Amminadab.
4. Mooseksen kirja 1:8 Isaskarin jälkeläisistä Netanel, Suuarin poika.
Numbers 1:8 Of Issachar; Nethaneel the son of Zuar.
4. Mooseksen kirja 1:9 Sebulonista; Eliab, Helonin poika.
Numbers 1:9 Of Zebulun; Eliab the son of Helon.
4. Mooseksen kirja 1:10 Joosefin lapsista Efraimista Elisama, Ammihudin poika; Manassesta Gamaliel, Pedasurin poika.
Numbers 1:10 Of the children of Joseph: of Ephraim; Elishama the son of Ammihud: of Manasseh; Gamaliel the son of Pedahzur.
4. Mooseksen kirja 1:11 Benjaminista; Abidan Gideonin poika.
Numbers 1:11 Of Benjamin; Abidan the son of Gideoni.
4. Mooseksen kirja 1:12 Danista; Ahieser, Ammishaddain poika.
Numbers 1:12 Of Dan; Ahiezer the son of Ammishaddai.
4. Mooseksen kirja 1:13 Asherista; Pagiel, Ocranin poika.
Numbers 1:13 Of Asher; Pagiel the son of Ocran.
4. Mooseksen kirja 1:14 Gadin; Eliasaph Deuelin poika.
Numbers 1:14 Of Gad; Eliasaph the son of Deuel.
4. Mooseksen kirja 1:15 Naftalista; Ahira, Enanin poika.
Numbers 1:15 Of Naphtali; Ahira the son of Enan.
4. Mooseksen kirja 1:16 Nämä olivat seurakunnan kuuluisia, isiensä heimojen ruhtinaita, tuhansien päämiehiä Israelissa.
Numbers 1:16 These were the renowned of the congregation, princes of the tribes of their fathers, heads of thousands in Israel.
4. Mooseksen kirja 1:17 Ja Mooses ja Aaron ottivat mukaansa nämä miehet, joiden nimet on mainittu:
Numbers 1:17 And Moses and Aaron took these men which are expressed by their names:
4. Mooseksen kirja 1:18 Ja he kokosivat koko seurakunnan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, ja he ilmoittivat polveutumisensa suvuittain, isiensä huonekunnittain, nimenluvun mukaan, kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, heidän
Numbers 1:18 And they assembled all the congregation together on the first day of the second month, and they declared their pedigrees after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, by their
4. Mooseksen kirja 1:19 Niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut, niin hän laski heidät Siinain erämaassa.
Numbers 1:19 As the LORD commanded Moses, so he numbered them in the wilderness of Sinai.
4. Mooseksen kirja 1:20 Ja Ruubenin, Israelin esikoisen, lapset polveutumisensa mukaan, suvuittain, isiensä huonekunnittain, nimenlaskun mukaan, pääluvultaan, kaikki miespuoliset, kaksikymmentävuotiaat ja sitä vanhemmat, kaikki jotka kykenivät lähtemään
Numbers 1:20 And the children of Reuben, Israel’s oldest son, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, by their polls, every male from twenty years old and upward, all that were able to go forth t
4. Mooseksen kirja 1:21 Näitä Ruubenin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli neljäkymmentäkuusi tuhatta viisisataa.
Numbers 1:21 Those that were numbered of them, even of the tribe of Reuben, were forty and six thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 1:22 Simeonin jälkeläisiä oli polveutumisensa mukaan, suvuittain, isiensä huonekunnittain, ja heidät oli laskettu nimeltä, pääluvuin, kaikki miespuoliset, kaksikymmentävuotiaat ja sitä vanhemmat, kaikki kykeni palvelemaan
Numbers 1:22 Of the children of Simeon, by their generations, after their families, by the house of their fathers, those that were numbered of them, according to the number of the names, by their polls, every male from twenty years old and upward, all that were able t
4. Mooseksen kirja 1:23 Näitä Simeonin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli viisikymmentäyhdeksäntuhatta kolmesataa.
Numbers 1:23 Those that were numbered of them, even of the tribe of Simeon, were fifty and nine thousand and three hundred.
4. Mooseksen kirja 1:24 Gadin jälkeläisiä oli polveutumisensa mukaan, suvuittain ja perhekunnittain, nimenomaan kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, kaikki sotakelpoiset,
Numbers 1:24 Of the children of Gad, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:25 Näitä Gaadin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli neljäkymmentäviisi tuhatta kuusisataa viisikymmentä.
Numbers 1:25 Those that were numbered of them, even of the tribe of Gad, were forty and five thousand six hundred and fifty.
4. Mooseksen kirja 1:26 Juudan jälkeläisiä oli polveutumisensa mukaan, suvuittain ja perhekunnittain, nimenomaan kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, kaikki sotakelpoiset,
Numbers 1:26 Of the children of Judah, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:27 Juudan sukukunnasta luetteloituja oli kuusikymmentäneljä tuhatta kuusisataa.
Numbers 1:27 Those that were numbered of them, even of the tribe of Judah, were three score and fourteen thousand and six hundred.
4. Mooseksen kirja 1:28 Isaskarin jälkeläisistä oli polveutumisensa mukaan, suvuittain ja perhekunnittain, nimien lukumäärän mukaan, kaksikymmenvuotiaista ja sitä vanhempia, kaikkia sotakelpoisia,
Numbers 1:28 Of the children of Issachar, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:29 Näitä Isaskarin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli viisikymmentäneljä tuhatta neljäsataa.
Numbers 1:29 Those that were numbered of them, even of the tribe of Issachar, were fifty and four thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 1:30 Sebulonin jälkeläisiä oli polveutumisensa mukaan, suvuittain ja perhekunnittain, nimenomaan kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, kaikki sotakelpoiset,
Numbers 1:30 Of the children of Zebulun, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:31 Näitä Sebulonin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli viisikymmentäseitsemäntuhatta neljäsataa.
Numbers 1:31 Those that were numbered of them, even of the tribe of Zebulun, were fifty and seven thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 1:32 Joosefin jälkeläisiä, Efraimin jälkeläisiä, oli polveutumisensa mukaan, suvuittain ja isäinsä huonekunnittain, nimenomaan lukumäärän mukaan, kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, kaikki sotakelpoiset,
Numbers 1:32 Of the children of Joseph, namely, of the children of Ephraim, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:33 Näitä Efraimin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli neljäkymmentätuhatta viisisataa.
Numbers 1:33 Those that were numbered of them, even of the tribe of Ephraim, were forty thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 1:34 Manassen jälkeläisiä oli polveutumisensa mukaan, suvuittain ja perhekunnittain, nimenomaan kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, kaikki sotakelpoiset,
Numbers 1:34 Of the children of Manasseh, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:35 Näitä Manassen sukukunnasta katselmuksessa olleita oli kolmekymmentäkaksituhatta kaksisataa.
Numbers 1:35 Those that were numbered of them, even of the tribe of Manasseh, were thirty and two thousand and two hundred.
4. Mooseksen kirja 1:36 Benjaminin jälkeläisistä oli polveutumisensa, suvuittain ja perhekunnittain, nimien lukumäärän mukaan, kaksikymmenvuotiaista ja sitä vanhempia, kaikkia sotakelpoisia,
Numbers 1:36 Of the children of Benjamin, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:37 Näitä Benjaminin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli kolmekymmentäviisi tuhatta neljäsataa.
Numbers 1:37 Those that were numbered of them, even of the tribe of Benjamin, were thirty and five thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 1:38 Danin jälkeläisistä oli polveutumisensa, sukujensa ja isäinsä huoneen mukaan, nimenomaan, kaksikymmenvuotiaista ja sitä vanhempia, kaikkia sotakelpoisia,
Numbers 1:38 Of the children of Dan, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:39 Näitä Danin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli kuusikymmentäkaksituhatta seitsemänsataa.
Numbers 1:39 Those that were numbered of them, even of the tribe of Dan, were three score and two thousand and seven hundred.
4. Mooseksen kirja 1:40 Asserin jälkeläisiä oli polveutumisensa mukaan, suvuittain ja perhekunnittain, nimenomaan kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, kaikki sotakelpoiset,
Numbers 1:40 Of the children of Asher, by their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:41 Näitä Asserin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli neljäkymmentäyksituhatta viisisataa.
Numbers 1:41 Those that were numbered of them, even of the tribe of Asher, were forty and one thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 1:42 Naftalin jälkeläisiä oli polveutumisensa mukaan, suvuittain ja perhekunnittain, nimenomaan kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, kaikki sotakelpoiset,
Numbers 1:42 Of the children of Naphtali, throughout their generations, after their families, by the house of their fathers, according to the number of the names, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war;
4. Mooseksen kirja 1:43 Näitä Naftalin sukukunnasta katselmuksessa olleita oli viisikymmentäkolmetuhatta neljäsataa.
Numbers 1:43 Those that were numbered of them, even of the tribe of Naphtali, were fifty and three thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 1:44 Nämä olivat ne, jotka laskettiin, jotka Mooses ja Aaron sekä Israelin ruhtinaat laskivat, kaksitoista miestä, kukin isiensä huonekunnasta.
Numbers 1:44 These are those that were numbered, which Moses and Aaron numbered, and the princes of Israel, being twelve men: each one was for the house of his fathers.
4. Mooseksen kirja 1:45 Niin olivat kaikki israelilaiset, jotka laskettiin perhekunnittain, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, kaikki jotka sotakelpoiset Israelissa,
Numbers 1:45 So were all those that were numbered of the children of Israel, by the house of their fathers, from twenty years old and upward, all that were able to go forth to war in Israel;
4. Mooseksen kirja 1:46 Kaikkiaan katselmuksessa olleita oli kuusisataa tuhatta ja kolmetuhatta ja viisisataa viisikymmentä.
Numbers 1:46 Even all they that were numbered were six hundred thousand and three thousand and five hundred and fifty.
4. Mooseksen kirja 1:47 Mutta leeviläisiä ei heidän isiensä sukukunnan mukaan laskettu heidän joukkoonsa.
Numbers 1:47 But the Levites after the tribe of their fathers were not numbered among them.
4. Mooseksen kirja 1:48 Sillä Herra oli puhunut Moosekselle sanoen:
Numbers 1:48 For the LORD had spoken to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 1:49 Älä vain laske Leevin sukukuntaa äläkä laske heitä israelilaisten joukkoon.
Numbers 1:49 Only you shall not number the tribe of Levi, neither take the sum of them among the children of Israel:
4. Mooseksen kirja 1:50 Mutta sinun on asetettava leeviläiset todistuksen majan ja kaikkien sen kalustojen ja kaikkien siihen kuuluvien asioiden hoitajaksi; heidän on kannettava majaa ja kaikkia sen kalustoja, ja heidän on tehtävä siinä palvelusta ja leiriydyttävä sen ympärille.
Numbers 1:50 But you shall appoint the Levites over the tabernacle of testimony, and over all the vessels thereof, and over all things that belong to it: they shall bear the tabernacle, and all the vessels thereof; and they shall minister to it, and shall encamp round
4. Mooseksen kirja 1:51 Ja kun tabernaakkeli lähtee liikkeelle, leeviläiset purkavat sen; ja kun tabernaakkeli on pystytettävä, leeviläiset pystyttävät sen; ja muukalainen, joka siihen lähestyy, surmattakoon.
Numbers 1:51 And when the tabernacle sets forward, the Levites shall take it down: and when the tabernacle is to be pitched, the Levites shall set it up: and the stranger that comes near shall be put to death.
4. Mooseksen kirja 1:52 Ja israelilaiset pystyttäkööt telttansa, jokainen leiriinsä ja jokainen lippunsa kohdalle, joukkojensa sekaan.
Numbers 1:52 And the children of Israel shall pitch their tents, every man by his own camp, and every man by his own standard, throughout their hosts.
4. Mooseksen kirja 1:53 Mutta leeviläisten on leiriydyttävä todistuksen majan ympärille, ettei israelilaisten seurakuntaa kohtaisi viha; ja leeviläisten on hoidettava todistuksen majan vartiointi.
Numbers 1:53 But the Levites shall pitch round about the tabernacle of testimony, that there be no wrath on the congregation of the children of Israel: and the Levites shall keep the charge of the tabernacle of testimony.
4. Mooseksen kirja 1:54 Ja israelilaiset tekivät kaiken niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut; niin he tekivät.
Numbers 1:54 And the children of Israel did according to all that the LORD commanded Moses, so did they.
4. Mooseksen kirja 2:1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Numbers 2:1 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, saying,
4. Mooseksen kirja 2:2 Jokainen israelilainen leiriytyköön oman lippunsa luo, isänsä suvun viirin kanssa; kauas seurakunnan majan ympärille he leiriytykööt.
Numbers 2:2 Every man of the children of Israel shall pitch by his own standard, with the ensign of their father’s house: far off about the tabernacle of the congregation shall they pitch.
4. Mooseksen kirja 2:3 Ja idän puolelle, auringonnousuun päin, Juudan leirin lippukunta leiriytyköön joukkoineen; ja Nahson, Amminadabin poika, olkoon Juudan lasten päämies.
Numbers 2:3 And on the east side toward the rising of the sun shall they of the standard of the camp of Judah pitch throughout their armies: and Nahshon the son of Amminadab shall be captain of the children of Judah.
4. Mooseksen kirja 2:4 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on kuusikymmentäneljä tuhatta kuusisataa miestä.
Numbers 2:4 And his host, and those that were numbered of them, were three score and fourteen thousand and six hundred.
4. Mooseksen kirja 2:5 Ja hänen viereensä leiriytyköön Isaskarin sukukunta, ja Isaskarin jälkeläisten päämiehenä olkoon Netanel, Suuarin poika.
Numbers 2:5 And those that do pitch next to him shall be the tribe of Issachar: and Nethaneel the son of Zuar shall be captain of the children of Issachar.
4. Mooseksen kirja 2:6 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on viisikymmentäneljä tuhatta neljäsataa miestä.
Numbers 2:6 And his host, and those that were numbered thereof, were fifty and four thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 2:7 Sitten Sebulonin sukukunta, ja Sebulonin lasten päämiehenä olkoon Eliab, Helonin poika.
Numbers 2:7 Then the tribe of Zebulun: and Eliab the son of Helon shall be captain of the children of Zebulun.
4. Mooseksen kirja 2:8 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on viisikymmentäseitsemäntuhatta neljäsataa miestä.
Numbers 2:8 And his host, and those that were numbered thereof, were fifty and seven thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 2:9 Juudan leirissä katselmuksessa olleita oli kaikkiaan sata kahdeksankymmentätuhatta kuusituhatta neljäsataa miestä, joukkoittain. Nämä lähtekööt ensimmäisinä liikkeelle.
Numbers 2:9 All that were numbered in the camp of Judah were an hundred thousand and fourscore thousand and six thousand and four hundred, throughout their armies. These shall first set forth.
4. Mooseksen kirja 2:10 Eteläpuolella on Ruubenin leirin lippu osastoittain, ja Ruubenin jälkeläisten päämiehenä on Elisur, Sedeurin poika.
Numbers 2:10 On the south side shall be the standard of the camp of Reuben according to their armies: and the captain of the children of Reuben shall be Elizur the son of Shedeur.
4. Mooseksen kirja 2:11 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on neljäkymmentäkuusi tuhatta viisisataa miestä.
Numbers 2:11 And his host, and those that were numbered thereof, were forty and six thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 2:12 Ja hänen viereensä leiriytyköön Simeonin sukukunta, ja Simeonin lasten päämiehenä olkoon Selumiel, Suurisaddain poika.
Numbers 2:12 And those which pitch by him shall be the tribe of Simeon: and the captain of the children of Simeon shall be Shelumiel the son of Zurishaddai.
4. Mooseksen kirja 2:13 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on viisikymmentäyhdeksäntuhatta kolmesataa miestä.
Numbers 2:13 And his host, and those that were numbered of them, were fifty and nine thousand and three hundred.
4. Mooseksen kirja 2:14 Sitten Gadin sukukunta, ja Gadin poikien päämiehenä olkoon Eljasaf, Reguelin poika.
Numbers 2:14 Then the tribe of Gad: and the captain of the sons of Gad shall be Eliasaph the son of Reuel.
4. Mooseksen kirja 2:15 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on neljäkymmentäviisi tuhatta kuusisataa viisikymmentä miestä.
Numbers 2:15 And his host, and those that were numbered of them, were forty and five thousand and six hundred and fifty.
4. Mooseksen kirja 2:16 Ruubenin leirissä katselmuksessa olleita oli kaikkiaan satatuhatta viisikymmentäyksituhatta neljäsataa viisikymmentä, osastoittain. Ja he lähtekööt liikkeelle toisena vuorona.
Numbers 2:16 All that were numbered in the camp of Reuben were an hundred thousand and fifty and one thousand and four hundred and fifty, throughout their armies. And they shall set forth in the second rank.
4. Mooseksen kirja 2:17 Sitten seurakunnan majan on lähdettävä liikkeelle leeviläisten leirin kanssa leirin keskellä; niin kuin he leiriytyvät, niin he lähtevät liikkeelle, jokainen paikallaan lippujensa mukaan.
Numbers 2:17 Then the tabernacle of the congregation shall set forward with the camp of the Levites in the middle of the camp: as they encamp, so shall they set forward, every man in his place by their standards.
4. Mooseksen kirja 2:18 Länsipuolella on Efraimin leirin lippu joukkoineen, ja Efraimin poikien päämiehenä on Elisama, Ammihudin poika.
Numbers 2:18 On the west side shall be the standard of the camp of Ephraim according to their armies: and the captain of the sons of Ephraim shall be Elishama the son of Ammihud.
4. Mooseksen kirja 2:19 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on neljäkymmentätuhatta viisisataa miestä.
Numbers 2:19 And his host, and those that were numbered of them, were forty thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 2:20 Ja hänen rinnallaan pysyköön Manassen sukukunta, ja Manassen lasten päämiehenä olkoon Gamliel, Pedasurin poika.
Numbers 2:20 And by him shall be the tribe of Manasseh: and the captain of the children of Manasseh shall be Gamaliel the son of Pedahzur.
4. Mooseksen kirja 2:21 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on kolmekymmentäkaksi tuhatta kaksisataa miestä.
Numbers 2:21 And his host, and those that were numbered of them, were thirty and two thousand and two hundred.
4. Mooseksen kirja 2:22 Sitten Benjaminin sukukunta, ja Benjaminin poikien päämiehenä olkoon Abidan, Gideonin poika.
Numbers 2:22 Then the tribe of Benjamin: and the captain of the sons of Benjamin shall be Abidan the son of Gideoni.
4. Mooseksen kirja 2:23 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on kolmekymmentäviisi tuhatta neljäsataa miestä.
Numbers 2:23 And his host, and those that were numbered of them, were thirty and five thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 2:24 Efraimin leirin katselmuksessa olleita oli kaikkiaan sata kahdeksantuhatta ja sata miestä, kaikkine joukkoineen. Ja he lähtekööt liikkeelle kolmantena vuorona.
Numbers 2:24 All that were numbered of the camp of Ephraim were an hundred thousand and eight thousand and an hundred, throughout their armies. And they shall go forward in the third rank.
4. Mooseksen kirja 2:25 Danin leirin lippukunta seisokoon pohjoisessa joukkoineen, ja Danin jälkeläisten päämiehenä olkoon Ahieser, Ammisaddain poika.
Numbers 2:25 The standard of the camp of Dan shall be on the north side by their armies: and the captain of the children of Dan shall be Ahiezer the son of Ammishaddai.
4. Mooseksen kirja 2:26 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on kuusikymmentäkaksituhatta seitsemänsataa miestä.
Numbers 2:26 And his host, and those that were numbered of them, were three score and two thousand and seven hundred.
4. Mooseksen kirja 2:27 Ja hänen viereensä leiriytyköön Asserin sukukunta, ja Asserin lasten päämiehenä olkoon Pagiel, Okranin poika.
Numbers 2:27 And those that encamp by him shall be the tribe of Asher: and the captain of the children of Asher shall be Pagiel the son of Ocran.
4. Mooseksen kirja 2:28 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on neljäkymmentäyksituhatta ja viisisataa miestä.
Numbers 2:28 And his host, and those that were numbered of them, were forty and one thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 2:29 Sitten Naftalin sukukunta, ja Naftalin lasten päämiehenä olkoon Ahira, Enanin poika.
Numbers 2:29 Then the tribe of Naphtali: and the captain of the children of Naphtali shall be Ahira the son of Enan.
4. Mooseksen kirja 2:30 Ja hänen osastonsa, katselmuksessa olleet, on viisikymmentäkolmetuhatta neljäsataa miestä.
Numbers 2:30 And his host, and those that were numbered of them, were fifty and three thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 2:31 Kaikkiaan Danin leirissä katselmuksessa olleita oli satatuhatta viisikymmentäseitsemäntuhatta kuusisataa. Heidän lippunsa ynnä heidän viimeiset kulkekoot.
Numbers 2:31 All they that were numbered in the camp of Dan were an hundred thousand and fifty and seven thousand and six hundred. They shall go hindmost with their standards.
4. Mooseksen kirja 2:32 Nämä olivat ne israelilaiset, jotka laskettiin heidän isiensä huoneen mukaan; kaikkiaan leireissä laskettuja oli kuusisataakolmetuhatta viisisataa viisikymmentä.
Numbers 2:32 These are those which were numbered of the children of Israel by the house of their fathers: all those that were numbered of the camps throughout their hosts were six hundred thousand and three thousand and five hundred and fifty.
4. Mooseksen kirja 2:33 Mutta leeviläisiä ei laskettu israelilaisten joukkoon, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Numbers 2:33 But the Levites were not numbered among the children of Israel; as the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 2:34 Ja israelilaiset tekivät kaiken niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut; ja he leiriytyivät lippujensa ympärille, ja niin he lähtivät liikkeelle, kukin sukukunnittain, isiensä huoneen mukaan.
Numbers 2:34 And the children of Israel did according to all that the LORD commanded Moses: so they pitched by their standards, and so they set forward, every one after their families, according to the house of their fathers.
4. Mooseksen kirja 3:1 Nämä ovat myös Aaronin ja Mooseksen sukupolvet sinä päivänä, jona Herra puhui Moosekselle Siinainvuorella.
Numbers 3:1 These also are the generations of Aaron and Moses in the day that the LORD spoke with Moses in mount Sinai.
4. Mooseksen kirja 3:2 Ja nämä ovat Aaronin poikien nimet: Nadab, esikoinen, ja Abihu, Eleasar ja Itamar.
Numbers 3:2 And these are the names of the sons of Aaron; Nadab the firstborn, and Abihu, Eleazar, and Ithamar.
4. Mooseksen kirja 3:3 Nämä ovat Aaronin poikien, voideltujen pappien, nimet, jotka hän vihki pappisvirkaan.
Numbers 3:3 These are the names of the sons of Aaron, the priests which were anointed, whom he consecrated to minister in the priest’s office.
4. Mooseksen kirja 3:4 Ja Nadab ja Abihu kuolivat Herran edessä, kun he toivat vierasta tulta Herran eteen Siinain erämaassa, eikä heillä ollut lapsia; ja Eleasar ja Itamar palvelivat pappeina isänsä Aaronin edessä.
Numbers 3:4 And Nadab and Abihu died before the LORD, when they offered strange fire before the LORD, in the wilderness of Sinai, and they had no children: and Eleazar and Ithamar ministered in the priest’s office in the sight of Aaron their father.
4. Mooseksen kirja 3:5 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 3:5 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 3:6 Tuo Leevin sukukunta esiin ja aseta heidät pappi Aaronin eteen, että he palvelisivat häntä.
Numbers 3:6 Bring the tribe of Levi near, and present them before Aaron the priest, that they may minister to him.
4. Mooseksen kirja 3:7 Ja heidän tulee hoitaa hänen tehtäviään ja koko seurakunnan tehtäviä seurakunnan majan edessä, toimittaakseen majan palvelusta.
Numbers 3:7 And they shall keep his charge, and the charge of the whole congregation before the tabernacle of the congregation, to do the service of the tabernacle.
4. Mooseksen kirja 3:8 Ja heidän tulee säilyttää kaikki ilmestysmajan kalusto ja israelilaisten tehtävät, jotta he toimittaisivat majan palvelusta.
Numbers 3:8 And they shall keep all the instruments of the tabernacle of the congregation, and the charge of the children of Israel, to do the service of the tabernacle.
4. Mooseksen kirja 3:9 Ja sinun on annettava leeviläiset Aaronille ja hänen pojilleen; he ovat kokonaan hänelle annetut israelilaisista.
Numbers 3:9 And you shall give the Levites to Aaron and to his sons: they are wholly given to him out of the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 3:10 Ja sinun on asetettava Aaron ja hänen poikansa, ja heidän on toimitettava pappisvirkansa; ja muukalainen, joka lähestyy, on surmattava.
Numbers 3:10 And you shall appoint Aaron and his sons, and they shall wait on their priest’s office: and the stranger that comes near shall be put to death.
4. Mooseksen kirja 3:11 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 3:11 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 3:12 Ja katso, minä olen ottanut leeviläiset israelilaisten keskuudesta kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan; sen tähden leeviläiset ovat minun;
Numbers 3:12 And I, behold, I have taken the Levites from among the children of Israel instead of all the firstborn that opens the matrix among the children of Israel: therefore the Levites shall be mine;
4. Mooseksen kirja 3:13 Sillä kaikki esikoiset ovat minun; sillä sinä päivänä, jona minä surmasin kaikki esikoiset Egyptin maassa, minä pyhitin itselleni kaikki esikoiset Israelissa, sekä ihmiset että eläimet. He ovat minun. Minä olen Herra.
Numbers 3:13 Because all the firstborn are mine; for on the day that I smote all the firstborn in the land of Egypt I hallowed to me all the firstborn in Israel, both man and beast: my shall they be: I am the LORD.
4. Mooseksen kirja 3:14 Ja Herra puhui Moosekselle Siinain erämaassa sanoen:
Numbers 3:14 And the LORD spoke to Moses in the wilderness of Sinai, saying,
4. Mooseksen kirja 3:15 Laske Leevin jälkeläiset heidän isiensä huoneen mukaan suvuittain: kaikki miespuoliset, kuukauden ikäiset ja sitä vanhemmat.
Numbers 3:15 Number the children of Levi after the house of their fathers, by their families: every male from a month old and upward shall you number them.
4. Mooseksen kirja 3:16 Ja Mooses laski heidät Herran sanan mukaan, niin kuin hänelle oli käsky annettu.
Numbers 3:16 And Moses numbered them according to the word of the LORD, as he was commanded.
4. Mooseksen kirja 3:17 Ja nämä olivat Leevin pojat nimeltänsä: Gerson, Kehat ja Merari.
Numbers 3:17 And these were the sons of Levi by their names; Gershon, and Kohath, and Merari.
4. Mooseksen kirja 3:18 Ja nämä olivat Gersonin poikien nimet heidän suvuittain: Libni ja Simei.
Numbers 3:18 And these are the names of the sons of Gershon by their families; Libni, and Shimei.
4. Mooseksen kirja 3:19 Ja Kehatin pojat suvuittain: Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel.
Numbers 3:19 And the sons of Kohath by their families; Amram, and Izehar, Hebron, and Uzziel.
4. Mooseksen kirja 3:20 Ja Merarin pojat suvuittain: Mahli ja Musi. Nämä olivat leeviläisten suvut heidän isiensä huoneen mukaan.
Numbers 3:20 And the sons of Merari by their families; Mahli, and Mushi. These are the families of the Levites according to the house of their fathers.
4. Mooseksen kirja 3:21 Gersonista polveutuivat libniläisten suku ja siimiläisten suku; nämä olivat gersonilaisten suvut.
Numbers 3:21 Of Gershon was the family of the Libnites, and the family of the Shimites: these are the families of the Gershonites.
4. Mooseksen kirja 3:22 Ja heitä oli katselmuksessa, kaikkia miehenpuolia, kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia, seitsemäntuhatta viisisataa.
Numbers 3:22 Those that were numbered of them, according to the number of all the males, from a month old and upward, even those that were numbered of them were seven thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 3:23 Gersonilaisten suvut leiriytykööt majan taakse länteen päin.
Numbers 3:23 The families of the Gershonites shall pitch behind the tabernacle westward.
4. Mooseksen kirja 3:24 Ja gersonilaisten isän suvun päämiehenä olkoon Eljasaf, Laelin poika.
Numbers 3:24 And the chief of the house of the father of the Gershonites shall be Eliasaph the son of Lael.
4. Mooseksen kirja 3:25 Ja Gersonin poikien tehtävänä seurakunnan majassa on pitää huolta majasta ja teltasta, sen peitteestä ja seurakunnan majan oven uitteesta,
Numbers 3:25 And the charge of the sons of Gershon in the tabernacle of the congregation shall be the tabernacle, and the tent, the covering thereof, and the hanging for the door of the tabernacle of the congregation,
4. Mooseksen kirja 3:26 Ja esipihan vaatteet ja esiripun esipihaa varten, joka on majan ja alttarin luona yltympäri, ja sen köydet kaikkea siihen liittyvää palvelusta varten.
Numbers 3:26 And the hangings of the court, and the curtain for the door of the court, which is by the tabernacle, and by the altar round about, and the cords of it for all the service thereof.
4. Mooseksen kirja 3:27 Ja Kehatista polveutuivat amramilaisten suku, jisharilaisten suku, hebronilaisten suku ja uzsielilaisten suku. Nämä olivat kehatilaisten suvut.
Numbers 3:27 And of Kohath was the family of the Amramites, and the family of the Izeharites, and the family of the Hebronites, and the family of the Uzzielites: these are the families of the Kohathites.
4. Mooseksen kirja 3:28 Kaikkia kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia miespuolisia oli lukumäärän mukaan kahdeksantuhatta kuusisataa, ja heidän oli hoidettava pyhäkön tehtäviä.
Numbers 3:28 In the number of all the males, from a month old and upward, were eight thousand and six hundred, keeping the charge of the sanctuary.
4. Mooseksen kirja 3:29 Kehatin poikien suvut leiriytykööt majan eteläpuolelle.
Numbers 3:29 The families of the sons of Kohath shall pitch on the side of the tabernacle southward.
4. Mooseksen kirja 3:30 Ja kehatilaisten sukukuntien isien huoneen päämiehenä olkoon Elisafan, Ussielin poika.
Numbers 3:30 And the chief of the house of the father of the families of the Kohathites shall be Elizaphan the son of Uzziel.
4. Mooseksen kirja 3:31 Ja heidän tehtävänään on arkki, pöytä, lampunjalka, alttarit ja pyhäkön kalusto, jolla he palvelevat, sekä ympärysverho ja kaikki siihen liittyvä palvelus.
Numbers 3:31 And their charge shall be the ark, and the table, and the candlestick, and the altars, and the vessels of the sanctuary with which they minister, and the hanging, and all the service thereof.
4. Mooseksen kirja 3:32 Ja Eleasar, pappi Aaronin poika, on leeviläisten päämiesten päällikkö ja valvoo niitä, jotka hoitavat pyhäkön tehtäviä.
Numbers 3:32 And Eleazar the son of Aaron the priest shall be chief over the chief of the Levites, and have the oversight of them that keep the charge of the sanctuary.
4. Mooseksen kirja 3:33 Merarista polveutuvat mahlilaisten suku ja muusilaisten suku. Nämä ovat Merarin suvut.
Numbers 3:33 Of Merari was the family of the Mahlites, and the family of the Mushites: these are the families of Merari.
4. Mooseksen kirja 3:34 Ja heitä katselmuksessa olleita oli kaikkia miehenpuolia, kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia, kuusituhatta kaksisataa.
Numbers 3:34 And those that were numbered of them, according to the number of all the males, from a month old and upward, were six thousand and two hundred.
4. Mooseksen kirja 3:35 Ja Merarin jälkeläisten perhekuntien päämies oli Suuriel, Abihailin poika; heidän tulee leiriytyä majan pohjoispuolelle.
Numbers 3:35 And the chief of the house of the father of the families of Merari was Zuriel the son of Abihail: these shall pitch on the side of the tabernacle northward.
4. Mooseksen kirja 3:36 Ja Merarin poikien huostassa ja valvonnassa ovat majan laudat, sen poikkilaudat, sen pylväät, sen jalustat ja kaikki sen kalusto ja kaikki, mitä siihen liittyy,
Numbers 3:36 And under the custody and charge of the sons of Merari shall be the boards of the tabernacle, and the bars thereof, and the pillars thereof, and the sockets thereof, and all the vessels thereof, and all that serves thereto,
4. Mooseksen kirja 3:37 Ja esipihan pylväät ympärillä, niiden jalustat, vaarnat ja köydet.
Numbers 3:37 And the pillars of the court round about, and their sockets, and their pins, and their cords.
4. Mooseksen kirja 3:38 Mutta ne, jotka leiriytyvät majan eteen itään päin, seurakunnan majan eteen itään päin, ovat Mooses ja Aaron poikineen, jotka hoitavat pyhäkön tehtäviä israelilaisten tehtävien osalta; ja muukalainen
Numbers 3:38 But those that encamp before the tabernacle toward the east, even before the tabernacle of the congregation eastward, shall be Moses, and Aaron and his sons, keeping the charge of the sanctuary for the charge of the children of Israel; and the stranger th
4. Mooseksen kirja 3:39 Kaikkiaan leeviläisten, jotka Mooses ja Aaron lukivat Herran käskystä suvuittain, kaikkia miehenpuolia, kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia, oli kaksikymmentäkaksituhatta.
Numbers 3:39 All that were numbered of the Levites, which Moses and Aaron numbered at the commandment of the LORD, throughout their families, all the males from a month old and upward, were twenty and two thousand.
4. Mooseksen kirja 3:40 Ja Herra sanoi Moosekselle: Laske kaikki israelilaisten miespuoliset esikoiset, kuukauden ikäiset ja sitä vanhemmat, ja ota heidän nimiensä lukumäärä.
Numbers 3:40 And the LORD said to Moses, Number all the firstborn of the males of the children of Israel from a month old and upward, and take the number of their names.
4. Mooseksen kirja 3:41 Ja sinun on otettava minulle leeviläiset (minä olen Herra) kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan; ja leeviläisten karja kaikkien israelilaisten karjan esikoisten sijaan.
Numbers 3:41 And you shall take the Levites for me (I am the LORD) instead of all the firstborn among the children of Israel; and the cattle of the Levites instead of all the firstborn among the cattle of the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 3:42 Ja Mooses luki, niin kuin Herra oli häntä käskenyt, kaikki israelilaisten esikoiset.
Numbers 3:42 And Moses numbered, as the LORD commanded him, all the firstborn among the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 3:43 Ja kaikkia miehenpuolisia esikoisia, nimen mukaan, kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia, kaikkia katselmuksessa olleita, oli kaksikymmentäkaksituhatta kaksisataa kuusikymmentä kolmetoista.
Numbers 3:43 And all the firstborn males by the number of names, from a month old and upward, of those that were numbered of them, were twenty and two thousand two hundred and three score and thirteen.
4. Mooseksen kirja 3:44 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 3:44 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 3:45 Ota leeviläiset kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan ja leeviläisten karja heidän karjansa sijaan; ja leeviläiset olkoot minun. Minä olen Herra.
Numbers 3:45 Take the Levites instead of all the firstborn among the children of Israel, and the cattle of the Levites instead of their cattle; and the Levites shall be mine: I am the LORD.
4. Mooseksen kirja 3:46 Ja niille, jotka lunastetaan Israelin lasten esikoisista, joista kaksisataa kolmekymmentä ja kolmetoista, joita on enemmän kuin leeviläisiä,
Numbers 3:46 And for those that are to be redeemed of the two hundred and three score and thirteen of the firstborn of the children of Israel, which are more than the Levites;
4. Mooseksen kirja 3:47 Ota viisi sekeliä kappaleelta, pyhäkön sekelin painon mukaan. (Sekeli on kaksikymmentä geraa.)
Numbers 3:47 You shall even take five shekels apiece by the poll, after the shekel of the sanctuary shall you take them: (the shekel is twenty gerahs:)
4. Mooseksen kirja 3:48 Ja sinun on annettava rahat, joilla lunastetaan ylimääräinen määrä heitä, Aaronille ja hänen pojilleen.
Numbers 3:48 And you shall give the money, with which the odd number of them is to be redeemed, to Aaron and to his sons.
4. Mooseksen kirja 3:49 Ja Mooses otti lunastusrahat niiltä, jotka olivat leeviläisten lunastettujen lisäksi,
Numbers 3:49 And Moses took the redemption money of them that were over and above them that were redeemed by the Levites:
4. Mooseksen kirja 3:50 Israelin lasten esikoisilta hän otti rahat, tuhat kolmesataa kuusikymmentä viisi sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan,
Numbers 3:50 Of the firstborn of the children of Israel took he the money; a thousand three hundred and three score and five shekels, after the shekel of the sanctuary:
4. Mooseksen kirja 3:51 Ja Mooses antoi lunastettujen rahat Aaronille ja hänen pojilleen Herran sanan mukaan, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Numbers 3:51 And Moses gave the money of them that were redeemed to Aaron and to his sons, according to the word of the LORD, as the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 4:1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Numbers 4:1 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, saying,
4. Mooseksen kirja 4:2 Laske Kehatin jälkeläiset Leevin jälkeläisten keskuudesta suvuittain ja isiensä huonekunnittain,
Numbers 4:2 Take the sum of the sons of Kohath from among the sons of Levi, after their families, by the house of their fathers,
4. Mooseksen kirja 4:3 Kolmikymmenvuotiaista ylöspäin, aina viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki jotka menevät leiriin suorittamaan palvelusta ilmestysmajassa.
Numbers 4:3 From thirty years old and upward even until fifty years old, all that enter into the host, to do the work in the tabernacle of the congregation.
4. Mooseksen kirja 4:4 Tämä on Kehatin poikien palvelus seurakunnan majassa, ja heidän on toimitettava korkeasti-pyhiä lahjoja:
Numbers 4:4 This shall be the service of the sons of Kohath in the tabernacle of the congregation, about the most holy things:
4. Mooseksen kirja 4:5 Ja kun leiri lähtee liikkeelle, tulee Aaron poikineen, ja heidän on otettava alas esiripun ja peitettävä sillä todistuksen arkki.
Numbers 4:5 And when the camp sets forward, Aaron shall come, and his sons, and they shall take down the covering veil, and cover the ark of testimony with it:
4. Mooseksen kirja 4:6 Ja hän panee sen päälle mäyrännahasta tehdyn peitteen ja levittää sen päälle kokonaan sinisen vaatteen ja asettaa sen korennot paikoilleen.
Numbers 4:6 And shall put thereon the covering of badgers’ skins, and shall spread over it a cloth wholly of blue, and shall put in the staves thereof.
4. Mooseksen kirja 4:7 Ja näkyleipäpöydälle he levittäkööt sinisen vaatteen ja asettakoot sen päälle vadit, lusikat, vadit ja kannet peittämistä varten; ja jatkuva leipä olkoon sen päällä.
Numbers 4:7 And on the table of show bread they shall spread a cloth of blue, and put thereon the dishes, and the spoons, and the bowls, and covers to cover with: and the continual bread shall be thereon:
4. Mooseksen kirja 4:8 Ja he levittäkööt niiden päälle helakanpunaisen vaatteen ja peittäkööt sen mäyrännahasta tehdyllä peitteellä ja asettakoot paikoilleen sen korennot.
Numbers 4:8 And they shall spread on them a cloth of scarlet, and cover the same with a covering of badgers’ skins, and shall put in the staves thereof.
4. Mooseksen kirja 4:9 Ja he ottakoot sinisen vaatteen ja peittäkööt sillä kynttilänjalan ja sen lamput, sen pihdit, sen hiilipannut ja kaikki sen öljyastiat, joilla he sen palvelusta suorittavat.
Numbers 4:9 And they shall take a cloth of blue, and cover the candlestick of the light, and his lamps, and his tongs, and his firepans, and all the oil vessels thereof, with which they minister to it:
4. Mooseksen kirja 4:10 Ja heidän on pantava se ja kaikki sen kalut mäyrännahoista tehtyyn peitteeseen ja asetettava se riman päälle.
Numbers 4:10 And they shall put it and all the vessels thereof within a covering of badgers’ skins, and shall put it on a bar.
4. Mooseksen kirja 4:11 Ja kultaiselle alttarille he levittäkööt sinisen vaatteen ja peittäkööt sen mäyrännahkapeitteellä ja asettakoot sen korennot paikoilleen.
Numbers 4:11 And on the golden altar they shall spread a cloth of blue, and cover it with a covering of badgers’ skins, and shall put to the staves thereof:
4. Mooseksen kirja 4:12 Ja heidän tulee ottaa kaikki virkaan käytettävät välineet, joilla he toimivat pyhäkössä, ja panna ne siniseen vaatteeseen ja peittää ne mäyrännahasta tehdyllä peitteellä ja asettaa ne riman päälle.
Numbers 4:12 And they shall take all the instruments of ministry, with which they minister in the sanctuary, and put them in a cloth of blue, and cover them with a covering of badgers’ skins, and shall put them on a bar:
4. Mooseksen kirja 4:13 Ja heidän on poistettava tuhka alttarilta ja levitettävä sen päälle purppuranpunainen vaatte.
Numbers 4:13 And they shall take away the ashes from the altar, and spread a purple cloth thereon:
4. Mooseksen kirja 4:14 Ja he pankoot sen päälle kaikki sen kalut, joilla he sen ympärillä palvelevat: suitsutusastiat, koukut, lapiot ja maljat, kaikki alttarin kalut; ja he levittäkööt sen päälle peitteen mäyrännahoista ja pankoot sen
Numbers 4:14 And they shall put on it all the vessels thereof, with which they minister about it, even the censers, the meat hooks, and the shovels, and the basins, all the vessels of the altar; and they shall spread on it a covering of badgers’ skins, and put to the
4. Mooseksen kirja 4:15 Ja kun Aaron ja hänen poikansa ovat saaneet peitettyä pyhäkön ja kaikki pyhäkön kalut, leirin lähtiessä liikkeelle, Kehatin pojat tulevat kantamaan sitä, mutta he eivät saa koskea mihinkään pyhään, etteivät kuolisi.
Numbers 4:15 And when Aaron and his sons have made an end of covering the sanctuary, and all the vessels of the sanctuary, as the camp is to set forward; after that, the sons of Kohath shall come to bear it: but they shall not touch any holy thing, lest they die. Thes
4. Mooseksen kirja 4:16 Ja pappi Eleasarin, Aaronin pojan, virkaan kuuluu lamppuöljy, suitsuke, jokapäiväinen ruokauhri ja voiteluöljy sekä koko majan ja kaiken siinä olevan valvonta pyhäkössä, ja
Numbers 4:16 And to the office of Eleazar the son of Aaron the priest pertains the oil for the light, and the sweet incense, and the daily meat offering, and the anointing oil, and the oversight of all the tabernacle, and of all that therein is, in the sanctuary, and
4. Mooseksen kirja 4:17 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Numbers 4:17 And the LORD spoke to Moses and to Aaron saying,
4. Mooseksen kirja 4:18 Älä erota Kehatin jälkeläisten sukuja leeviläisten joukosta,
Numbers 4:18 Cut you not off the tribe of the families of the Kohathites from among the Levites:
4. Mooseksen kirja 4:19 Vaan näin tehkää heille, että he eläisivät eivätkä kuolisi, kun he lähestyvät erittäin-pyhimpiä: Aaron ja hänen poikansa menkööt sisään ja asettakoot heidät, jokaisen palvelukseensa ja taakkaansa.
Numbers 4:19 But thus do to them, that they may live, and not die, when they approach to the most holy things: Aaron and his sons shall go in, and appoint them every one to his service and to his burden:
4. Mooseksen kirja 4:20 Mutta he eivät saa mennä katsomaan, milloin pyhät esineet peitetään, etteivät kuolisi.
Numbers 4:20 But they shall not go in to see when the holy things are covered, lest they die.
4. Mooseksen kirja 4:21 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 4:21 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 4:22 Laske myös Gersonin pojat heidän isiensä huonekunnittain ja suvuittain;
Numbers 4:22 Take also the sum of the sons of Gershon, throughout the houses of their fathers, by their families;
4. Mooseksen kirja 4:23 Kolmikymmenvuotiaista ja sitä vanhemmista viiteenkymmeneen ikävuoteen asti sinun on laskettava heidät, kaikki jotka menevät suorittamaan palvelusta, tekemään työtä ilmestysmajassa.
Numbers 4:23 From thirty years old and upward until fifty years old shall you number them; all that enter in to perform the service, to do the work in the tabernacle of the congregation.
4. Mooseksen kirja 4:24 Tämä on gersonilaisten sukujen tehtävä, sekä palvelusta että taakkojen kantamista varten:
Numbers 4:24 This is the service of the families of the Gershonites, to serve, and for burdens:
4. Mooseksen kirja 4:25 Ja heidän on kannettava tabernaakkelin verhot ja ilmestysmaja, sen peite ja sen päällä oleva mäyrännahkojen peite sekä ilmestysmajan oven uodin,
Numbers 4:25 And they shall bear the curtains of the tabernacle, and the tabernacle of the congregation, his covering, and the covering of the badgers’ skins that is above on it, and the hanging for the door of the tabernacle of the congregation,
4. Mooseksen kirja 4:26 Ja esipihan ympärysverhot ja esipihan portin oven ympärysverhon, joka on tabernaakkelin ja alttarin luona, ja niiden köydet ja kaikki niiden palvelukseen tarvittavat kalusto ja kaikki, mitä niihin tehdään: niin heidän tulee palvella.
Numbers 4:26 And the hangings of the court, and the hanging for the door of the gate of the court, which is by the tabernacle and by the altar round about, and their cords, and all the instruments of their service, and all that is made for them: so shall they serve.
4. Mooseksen kirja 4:27 Aaronin ja hänen poikiensa määräyksestä on tehtävä kaikki geersonilaisten poikien palvelus, kaikki heidän taakansa ja kaikki heidän palveluksensa; ja sinun on määrättävä heidät huolehtimaan kaikista heidän taakoistaan.
Numbers 4:27 At the appointment of Aaron and his sons shall be all the service of the sons of the Gershonites, in all their burdens, and in all their service: and you shall appoint to them in charge all their burdens.
4. Mooseksen kirja 4:28 Tämä on Gersonin poikien sukujen palvelus ilmestysmajassa; ja heidän tehtävänsä on pappi Aaronin pojan Itamarin johdolla.
Numbers 4:28 This is the service of the families of the sons of Gershon in the tabernacle of the congregation: and their charge shall be under the hand of Ithamar the son of Aaron the priest.
4. Mooseksen kirja 4:29 Merarin jälkeläiset lasketaan heidän sukujensa ja isiensä huoneen mukaan;
Numbers 4:29 As for the sons of Merari, you shall number them after their families, by the house of their fathers;
4. Mooseksen kirja 4:30 Kolmikymmenvuotiaista ja sitä vanhemmista aina viisikymmenvuotiaisiin asti sinun on laskettava heidät, kaikki, jotka menevät palvelukseen suorittamaan seurakunnan majan tehtäviä.
Numbers 4:30 From thirty years old and upward even to fifty years old shall you number them, every one that enters into the service, to do the work of the tabernacle of the congregation.
4. Mooseksen kirja 4:31 Ja tämä on heidän vastuullaan oleva kuorma, kaiken heidän palveluksensa mukaan ilmestysmajassa: majan laudat, sen salvat, sen pylväät ja sen jalustat,
Numbers 4:31 And this is the charge of their burden, according to all their service in the tabernacle of the congregation; the boards of the tabernacle, and the bars thereof, and the pillars thereof, and sockets thereof,
4. Mooseksen kirja 4:32 Ja ympäri esipihan pylväät ja niiden jalustat, vaarnat ja köydet, kaikki niihin kuuluvat kalustot ja kaikki niihin liittyvät tehtävät. Laske nimeltä kalusto, joka on niiden kantamisen velvollisuus.
Numbers 4:32 And the pillars of the court round about, and their sockets, and their pins, and their cords, with all their instruments, and with all their service: and by name you shall reckon the instruments of the charge of their burden.
4. Mooseksen kirja 4:33 Tämä on Merarin poikien suvun palvelustehtävä, kaikki heidän palveluksensa seurakunnan majassa, pappi Aaronin pojan Itamarin johdolla.
Numbers 4:33 This is the service of the families of the sons of Merari, according to all their service, in the tabernacle of the congregation, under the hand of Ithamar the son of Aaron the priest.
4. Mooseksen kirja 4:34 Ja Mooses ja Aaron ja kansan päämies laskivat kehatilaisten lapset heidän sukujensa ja isiensä huoneen mukaan,
Numbers 4:34 And Moses and Aaron and the chief of the congregation numbered the sons of the Kohathites after their families, and after the house of their fathers,
4. Mooseksen kirja 4:35 Kolmikymmenvuotiaista ylöspäin, aina viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki, jotka menevät palvelukseen seurakunnan majan palvelukseen,
Numbers 4:35 From thirty years old and upward even to fifty years old, every one that enters into the service, for the work in the tabernacle of the congregation:
4. Mooseksen kirja 4:36 Ja heitä oli sukukunnittain katselmuksessa kaksituhatta seitsemänsataa viisikymmentä.
Numbers 4:36 And those that were numbered of them by their families were two thousand seven hundred and fifty.
4. Mooseksen kirja 4:37 Nämä olivat Kehatin jälkeläisten suvuista katselmuksessa olleet, kaikki jotka palvelivat ilmestysmajassa, jotka Mooses ja Aaron lukivat Herran Mooseksen kautta antaman käskyn mukaan.
Numbers 4:37 These were they that were numbered of the families of the Kohathites, all that might do service in the tabernacle of the congregation, which Moses and Aaron did number according to the commandment of the LORD by the hand of Moses.
4. Mooseksen kirja 4:38 Ja Gersonin jälkeläisten katselmuksen kohteeksi merkityt, suvuittain ja isiensä huonekunnittain,
Numbers 4:38 And those that were numbered of the sons of Gershon, throughout their families, and by the house of their fathers,
4. Mooseksen kirja 4:39 Kolmikymmenvuotiaista ylöspäin aina viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki, jotka menevät palvelukseen seurakunnan majan palvelukseen,
Numbers 4:39 From thirty years old and upward even to fifty years old, every one that enters into the service, for the work in the tabernacle of the congregation,
4. Mooseksen kirja 4:40 Ja heitä, jotka merkittiin pois suvuittain ja isiensä huoneen mukaan, oli kaksituhatta kuusisataa kolmekymmentä.
Numbers 4:40 Even those that were numbered of them, throughout their families, by the house of their fathers, were two thousand and six hundred and thirty.
4. Mooseksen kirja 4:41 Nämä olivat Gersonin lasten suvuista katselmuksessa olleet, kaikki seurakunnan majassa palvelevat, jotka Mooses ja Aaron lukivat Herran käskyn mukaan.
Numbers 4:41 These are they that were numbered of the families of the sons of Gershon, of all that might do service in the tabernacle of the congregation, whom Moses and Aaron did number according to the commandment of the LORD.
4. Mooseksen kirja 4:42 Ja Merarin poikien suvuista luetteloidut, heidän suvuittain, heidän isiensä huonekunnittain,
Numbers 4:42 And those that were numbered of the families of the sons of Merari, throughout their families, by the house of their fathers,
4. Mooseksen kirja 4:43 Kolmikymmenvuotiaista ylöspäin aina viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki, jotka menevät palvelukseen seurakunnan majan palvelukseen,
Numbers 4:43 From thirty years old and upward even to fifty years old, every one that enters into the service, for the work in the tabernacle of the congregation,
4. Mooseksen kirja 4:44 Ja heitä, jotka heidän sukujensa mukaan laskettiin, oli kolmetuhatta kaksisataa.
Numbers 4:44 Even those that were numbered of them after their families, were three thousand and two hundred.
4. Mooseksen kirja 4:45 Nämä olivat ne Merarin poikien suvuista, jotka Mooses ja Aaron lukivat Herran Mooseksen kautta antaman sanan mukaan.
Numbers 4:45 These be those that were numbered of the families of the sons of Merari, whom Moses and Aaron numbered according to the word of the LORD by the hand of Moses.
4. Mooseksen kirja 4:46 Kaikki leeviläisten katselmuksen kohteeksi joutuneet, jotka Mooses, Aaron ja Israelin päämiehet lukivat suvuittain ja isiensä huoneen mukaan,
Numbers 4:46 All those that were numbered of the Levites, whom Moses and Aaron and the chief of Israel numbered, after their families, and after the house of their fathers,
4. Mooseksen kirja 4:47 Kolmikymmenvuotiaista ylöspäin aina viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki, jotka tulivat suorittamaan palvelusta ja kantamaan tavaroita seurakunnan majassa.
Numbers 4:47 From thirty years old and upward even to fifty years old, every one that came to do the service of the ministry, and the service of the burden in the tabernacle of the congregation.
4. Mooseksen kirja 4:48 Heidän lukunsa oli kahdeksantuhatta viisisataa kahdeksankymmentä,
Numbers 4:48 Even those that were numbered of them, were eight thousand and five hundred and fourscore,
4. Mooseksen kirja 4:49 Herran käskyn mukaan Mooses laski heidät, kukin palveluksensa ja kuormansa mukaan; näin heidät laskettiin, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Numbers 4:49 According to the commandment of the LORD they were numbered by the hand of Moses, every one according to his service, and according to his burden: thus were they numbered of him, as the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 5:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 5:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 5:2 Käske israelilaisten ajaa pois leiristä jokainen spitaalinen ja jokainen, jolla on vuoto, ja jokainen, joka on saastunut kuolleesta:
Numbers 5:2 Command the children of Israel, that they put out of the camp every leper, and every one that has an issue, and whoever is defiled by the dead:
4. Mooseksen kirja 5:3 Sekä miehet että naiset sinun on ajettava ulos, leirin ulkopuolelle sinun on asetettava heidät, etteivät he saastuttaisi leirejään, joiden keskellä minä asun.
Numbers 5:3 Both male and female shall you put out, without the camp shall you put them; that they defile not their camps, in the middle whereof I dwell.
4. Mooseksen kirja 5:4 Ja israelilaiset tekivät niin ja ajoivat heidät leirin ulkopuolelle; niin kuin Herra oli Moosekselle puhunut, niin israelilaiset tekivät.
Numbers 5:4 And the children of Israel did so, and put them out without the camp: as the LORD spoke to Moses, so did the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 5:5 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 5:5 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 5:6 Puhu israelilaisille: Jos mies tai nainen tekee synnin, jonka ihmiset tekevät, ja on uskoton Herraa vastaan, ja hän on vikapää,
Numbers 5:6 Speak to the children of Israel, When a man or woman shall commit any sin that men commit, to do a trespass against the LORD, and that person be guilty;
4. Mooseksen kirja 5:7 Silloin heidän on tunnustettava tekemänsä synti, ja hänen on maksettava rikkomuksensa pääosalla ja lisättävä siihen viides osa siitä ja annettava se sille, jota vastaan hän on rikkonut.
Numbers 5:7 Then they shall confess their sin which they have done: and he shall recompense his trespass with the principal thereof, and add to it the fifth part thereof, and give it to him against whom he has trespassed.
4. Mooseksen kirja 5:8 Mutta jos miehellä ei ole sukulaista, jolle korvata rikkomus, niin korvattakoon rikkomus Herralle, papille, sovituspässin lisäksi, jolla hänelle toimitetaan sovitus.
Numbers 5:8 But if the man have no kinsman to recompense the trespass to, let the trespass be recompensed to the LORD, even to the priest; beside the ram of the atonement, whereby an atonement shall be made for him.
4. Mooseksen kirja 5:9 Ja kaikki israelilaisten pyhät antimet, jotka he tuovat papille, ovat hänen.
Numbers 5:9 And every offering of all the holy things of the children of Israel, which they bring to the priest, shall be his.
4. Mooseksen kirja 5:10 Ja jokaisen pyhät lahjat olkoot hänen; mitä joku antaa papille, se olkoon hänen.
Numbers 5:10 And every man’s hallowed things shall be his: whatever any man gives the priest, it shall be his.
4. Mooseksen kirja 5:11 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 5:11 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 5:12 Puhu israelilaisille ja sano heille: Jos jonkun miehen vaimo menee pois ja tekee uskottomuuden häntä vastaan,
Numbers 5:12 Speak to the children of Israel, and say to them, If any man’s wife go aside, and commit a trespass against him,
4. Mooseksen kirja 5:13 Ja mies makaa hänen kanssaan lihallisesti, ja se salataan hänen miehensä silmiltä ja pidetään lähellä, ja hän saastuu, eikä ole todistajaa häntä vastaan, eikä häntä tavata siitä;
Numbers 5:13 And a man lie with her carnally, and it be hid from the eyes of her husband, and be kept close, and she be defiled, and there be no witness against her, neither she be taken with the manner;
4. Mooseksen kirja 5:14 Ja jos mustasukkaisuuden henki iskee häneen ja hän mustasukkaisuuden kohteeksi tulee, ja vaimo saastuttaa itsensä; tahi jos mustasukkaisuuden henki iskee häneen ja hän mustasukkaisuuden kohteeksi tulee, ja vaimo ei saastuta itseään,
Numbers 5:14 And the spirit of jealousy come on him, and he be jealous of his wife, and she be defiled: or if the spirit of jealousy come on him, and he be jealous of his wife, and she be not defiled:
4. Mooseksen kirja 5:15 Silloin mies vieköön vaimonsa papin luo ja tuokoon vaimon uhrilahjan, kymmenennen osan eefa-mittaa ohrajauhoja. Hän ei saa kaataa siihen öljyä eikä panna suitsuketta, sillä se on mustasukkaisuusuhri, muistouhri, suolauhri.
Numbers 5:15 Then shall the man bring his wife to the priest, and he shall bring her offering for her, the tenth part of an ephah of barley meal; he shall pour no oil on it, nor put frankincense thereon; for it is an offering of jealousy, an offering of memorial, brin
4. Mooseksen kirja 5:16 Ja pappi tuokoon hänet lähelle ja asettakoon hänet Herran eteen.
Numbers 5:16 And the priest shall bring her near, and set her before the LORD:
4. Mooseksen kirja 5:17 Ja pappi ottakoon pyhää vettä saviastiaan; ja tomusta, joka on majan lattialla, pappi ottakoon ja panekoon sen veteen.
Numbers 5:17 And the priest shall take holy water in an earthen vessel; and of the dust that is in the floor of the tabernacle the priest shall take, and put it into the water:
4. Mooseksen kirja 5:18 Ja pappi asettaa naisen Herran eteen ja paljastaa naisen pään ja antaa hänen käsiinsä muistouhrin, joka on mustasukkaisuusuhri. Ja papin kädessä olkoon katkera kirousvesi.
Numbers 5:18 And the priest shall set the woman before the LORD, and uncover the woman’s head, and put the offering of memorial in her hands, which is the jealousy offering: and the priest shall have in his hand the bitter water that causes the curse:
4. Mooseksen kirja 5:19 Ja pappi vannokoon vaimolle valaa ja sanokoon hänelle: 'Jos kukaan mies ei ole maannut kanssasi etkä ole miehesi sijaan mennyt saastaisuuteen, niin ole vapaa tästä katkerasta kirousvedestä.'
Numbers 5:19 And the priest shall charge her by an oath, and say to the woman, If no man have lain with you, and if you have not gone aside to uncleanness with another instead of your husband, be you free from this bitter water that causes the curse:
4. Mooseksen kirja 5:20 Mutta jos olet miehesi sijaan mennyt toisen luo ja olet saastuttanut itsesi, ja joku toinen on maannut kanssasi miehesi rinnalla,
Numbers 5:20 But if you have gone aside to another instead of your husband, and if you be defiled, and some man have lain with you beside your husband:
4. Mooseksen kirja 5:21 Silloin pappi vannottaa naiselle kirousvalan ja sanoo naiselle: Herra tehköön sinut kiroukseksi ja valaksi kansasi keskellä, kun Herra mädäntää reitesi ja turpoaa vatsasi,
Numbers 5:21 Then the priest shall charge the woman with an oath of cursing, and the priest shall say to the woman, The LORD make you a curse and an oath among your people, when the LORD does make your thigh to rot, and your belly to swell;
4. Mooseksen kirja 5:22 Ja tämä kirousvesi menee sinun sisuksiisi, ja vatsasi turpoaa ja reitesi mätänee. Ja nainen sanoo: Aamen, aamen.
Numbers 5:22 And this water that causes the curse shall go into your bowels, to make your belly to swell, and your thigh to rot: And the woman shall say, Amen, amen.
4. Mooseksen kirja 5:23 Ja pappi kirjoittakoon nämä kiroukset kirjaan ja pyyhkiköön ne pois karvaalla vedellä.
Numbers 5:23 And the priest shall write these curses in a book, and he shall blot them out with the bitter water:
4. Mooseksen kirja 5:24 Ja hän juottaa naisen karvaan kirousveden, ja kirousvesi menee häneen ja tulee karvaaksi.
Numbers 5:24 And he shall cause the woman to drink the bitter water that causes the curse: and the water that causes the curse shall enter into her, and become bitter.
4. Mooseksen kirja 5:25 Sitten pappi ottaa mustasukkaisuusuhrin naisen kädestä ja heiluttaa sitä Herran edessä ja uhraa sen alttarilla.
Numbers 5:25 Then the priest shall take the jealousy offering out of the woman’s hand, and shall wave the offering before the LORD, and offer it on the altar:
4. Mooseksen kirja 5:26 Ja pappi ottakoon uhrista kourallisen, sen muistoosan, ja polttakoon sen alttarilla, ja sen jälkeen antakoon naiselle veden juoda.
Numbers 5:26 And the priest shall take an handful of the offering, even the memorial thereof, and burn it on the altar, and afterward shall cause the woman to drink the water.
4. Mooseksen kirja 5:27 Ja kun hän on juottanut hänen veden, niin jos hän on saastuttanut itsensä ja tehnyt uskottomuuden miestään vastaan, niin kirousvesi menee häneen ja tulee karvaaksi, ja hänen vatsansa turpoaa, ja hänen
Numbers 5:27 And when he has made her to drink the water, then it shall come to pass, that, if she be defiled, and have done trespass against her husband, that the water that causes the curse shall enter into her, and become bitter, and her belly shall swell, and her
4. Mooseksen kirja 5:28 Ja jos nainen ei ole saastunut, vaan on puhdas, niin hän on vapaa ja voi tulla raskaaksi.
Numbers 5:28 And if the woman be not defiled, but be clean; then she shall be free, and shall conceive seed.
4. Mooseksen kirja 5:29 Tämä on laki mustasukkaisuudesta: jos vaimo menee miehensä sijaan toisen luo ja saastuttaa itsensä;
Numbers 5:29 This is the law of jealousies, when a wife goes aside to another instead of her husband, and is defiled;
4. Mooseksen kirja 5:30 Tai jos mustasukkaisuuden henki iskee häneen ja hän mustasukkaiseksi muuttuu vaimonsa tähden, asettakoon pappi naisen Herran eteen, ja pappi toteuttakoon hänessä kaiken tämän lain.
Numbers 5:30 Or when the spirit of jealousy comes on him, and he be jealous over his wife, and shall set the woman before the LORD, and the priest shall execute on her all this law.
4. Mooseksen kirja 5:31 Silloin mies on vapaa synnistä, ja nainen kantaa syntinsä.
Numbers 5:31 Then shall the man be guiltless from iniquity, and this woman shall bear her iniquity.
4. Mooseksen kirja 6:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 6:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 6:2 Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun mies tai nainen antautuu tekemään nasiirilupauksen ja antautuu Herralle,
Numbers 6:2 Speak to the children of Israel, and say to them, When either man or woman shall separate themselves to vow a vow of a Nazarite, to separate themselves to the LORD:
4. Mooseksen kirja 6:3 Hänen on eristäydyttävä viinistä ja väkevistä juomista, eikä hän saa juoda viinin etikkaa tai väkevien juomien etikkaa, eikä hän saa juoda rypälemehua eikä syödä kuivia tai kuivia rypäleitä.
Numbers 6:3 He shall separate himself from wine and strong drink, and shall drink no vinegar of wine, or vinegar of strong drink, neither shall he drink any liquor of grapes, nor eat moist grapes, or dried.
4. Mooseksen kirja 6:4 Koko erotuksensa aikana hän ei saa syödä mitään viinipuusta tehtyä, ei jyviä eikä kuorta.
Numbers 6:4 All the days of his separation shall he eat nothing that is made of the vine tree, from the kernels even to the husk.
4. Mooseksen kirja 6:5 Kaikkina hänen eroitumislupauksen päivinä älköön partaveitsi koskettako hänen päätään; kunnes ne päivät ovat täyttyneet, jolloin hän vihkiytyy Herralle, hän on pyhä ja antaa hiustensa kasvaa.
Numbers 6:5 All the days of the vow of his separation there shall no razor come on his head: until the days be fulfilled, in the which he separates himself to the LORD, he shall be holy, and shall let the locks of the hair of his head grow.
4. Mooseksen kirja 6:6 Kaikkina niinä päivinä, jolloin hän on omistautunut Herralle, hän ei saa tulla kuolleen ruumiin luo.
Numbers 6:6 All the days that he separates himself to the LORD he shall come at no dead body.
4. Mooseksen kirja 6:7 Hän ei saastuta itseään isänsä tai äitinsä, veljensä tai sisarensa kuoltua, sillä hänen päänsä päällä on hänen Jumalansa pyhitys.
Numbers 6:7 He shall not make himself unclean for his father, or for his mother, for his brother, or for his sister, when they die: because the consecration of his God is on his head.
4. Mooseksen kirja 6:8 Kaikkina nasiirikautensa päivinä hän on pyhä Herralle.
Numbers 6:8 All the days of his separation he is holy to the LORD.
4. Mooseksen kirja 6:9 Ja jos joku kuolee hänen äkisti, niin että hän on saastuttanut vihkimyspäänsä, niin ajakoon hän päänsä kaljuksi puhdistuspäivänään, seitsemäntenä päivänä hän ajakoon sen.
Numbers 6:9 And if any man die very suddenly by him, and he has defiled the head of his consecration; then he shall shave his head in the day of his cleansing, on the seventh day shall he shave it.
4. Mooseksen kirja 6:10 Ja kahdeksantena päivänä hän tuokoon kaksi merikilpikonnaa tai kaksi kyyhkysenpoikaa papille, ilmestysmajan oven eteen.
Numbers 6:10 And on the eighth day he shall bring two turtles, or two young pigeons, to the priest, to the door of the tabernacle of the congregation:
4. Mooseksen kirja 6:11 Ja pappi uhratkoon toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi ja toimittakoon hänelle sovituksen siitä, että hän teki syntiä kuolleen kautta, ja pyhittäköön hänen päänsä samana päivänä.
Numbers 6:11 And the priest shall offer the one for a sin offering, and the other for a burnt offering, and make an atonement for him, for that he sinned by the dead, and shall hallow his head that same day.
4. Mooseksen kirja 6:12 Ja hän pyhittäköön Herralle eronsa päivät ja tuokoon vuoden vanhan karitsan vikauhriksi; mutta edelliset päivät raukeavat, koska hänen eronsa saastutettiin.
Numbers 6:12 And he shall consecrate to the LORD the days of his separation, and shall bring a lamb of the first year for a trespass offering: but the days that were before shall be lost, because his separation was defiled.
4. Mooseksen kirja 6:13 Ja tämä on nasiirin laki: Kun hänen eropäivänsä ovat täyttyneet, hänet tuodaan seurakunnan majan ovelle.
Numbers 6:13 And this is the law of the Nazarite, when the days of his separation are fulfilled: he shall be brought to the door of the tabernacle of the congregation:
4. Mooseksen kirja 6:14 Ja hänen on tuotava uhrilahjanaan Herralle yksi virheetön vuoden vanha karitsa polttouhriksi ja yksi virheetön vuoden vanha uuhikaritsa syntiuhriksi ja yksi virheetön pässi yhteysuhriksi,
Numbers 6:14 And he shall offer his offering to the LORD, one he lamb of the first year without blemish for a burnt offering, and one ewe lamb of the first year without blemish for a sin offering, and one ram without blemish for peace offerings,
4. Mooseksen kirja 6:15 Ja korillisen happamatonta leipää, öljyllä leivottuja hienoja jauhoja leivoksina, ja öljyllä voideltuja happamattomia ohuita leipiä sekä niihin kuuluvat ruokauhrit ja juomauhrit.
Numbers 6:15 And a basket of unleavened bread, cakes of fine flour mingled with oil, and wafers of unleavened bread anointed with oil, and their meat offering, and their drink offerings.
4. Mooseksen kirja 6:16 Ja pappi tuokoon ne Herran eteen ja uhratkoon hänen syntiuhrinsa ja polttouhrinsa.
Numbers 6:16 And the priest shall bring them before the LORD, and shall offer his sin offering, and his burnt offering:
4. Mooseksen kirja 6:17 Ja hän uhratkoon pässin yhteysuhriksi Herralle ynnä happamattoman leivän korin; ja pappi uhraakoon myös hänen ruokauhrinsa ja juomauhrinsa.
Numbers 6:17 And he shall offer the ram for a sacrifice of peace offerings to the LORD, with the basket of unleavened bread: the priest shall offer also his meat offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 6:18 Ja nasiiri ajakoon erotuksensa pään kaljuksi ilmestysmajan oven luona ja ottakoon erotuksensa pään hiukset ja heittäköön ne tuleen, joka on yhteysuhrin alla.
Numbers 6:18 And the Nazarite shall shave the head of his separation at the door of the tabernacle of the congregation, and shall take the hair of the head of his separation, and put it in the fire which is under the sacrifice of the peace offerings.
4. Mooseksen kirja 6:19 Ja pappi ottaa keitetyn pässin lavan ja yhden happamattoman kakun korista ja yhden happamattoman ohuen ja panee ne nasiirin käsiin, sen jälkeen kun hänen eronjälkeiset karvansa on ajettu.
Numbers 6:19 And the priest shall take the sodden shoulder of the ram, and one unleavened cake out of the basket, and one unleavened wafer, and shall put them on the hands of the Nazarite, after the hair of his separation is shaven:
4. Mooseksen kirja 6:20 Ja pappi heiluttakoon niitä heilutusuhrina Herran edessä; tämä on pyhä papille, heilutusrinta ja ylennysreikä; sen jälkeen nasiiri juokoon viiniä.
Numbers 6:20 And the priest shall wave them for a wave offering before the LORD: this is holy for the priest, with the wave breast and heave shoulder: and after that the Nazarite may drink wine.
4. Mooseksen kirja 6:21 Tämä on nasiirin laki, joka on tehnyt lupauksen ja uhrilahjansa Herralle erehdyksensä vuoksi, sen lisäksi, mitä hänen kätensä saa: sen lupauksen mukaan, jonka hän on tehnyt, niin hänen on tehtävä erehdyksensä lain mukaan.
Numbers 6:21 This is the law of the Nazarite who has vowed, and of his offering to the LORD for his separation, beside that that his hand shall get: according to the vow which he vowed, so he must do after the law of his separation.
4. Mooseksen kirja 6:22 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 6:22 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 6:23 Puhu Aaronille ja hänen pojilleen ja sano: Näin teidän on siunattava israelilaiset ja sanottava heille:
Numbers 6:23 Speak to Aaron and to his sons, saying, On this wise you shall bless the children of Israel, saying to them,
4. Mooseksen kirja 6:24 Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua:
Numbers 6:24 The LORD bless you, and keep you:
4. Mooseksen kirja 6:25 Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen:
Numbers 6:25 The LORD make his face shine on you, and be gracious to you:
4. Mooseksen kirja 6:26 Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.
Numbers 6:26 The LORD lift up his countenance on you, and give you peace.
4. Mooseksen kirja 6:27 Ja he panevat minun nimeni israelilaisten ylle, ja minä siunaan heitä.
Numbers 6:27 And they shall put my name on the children of Israel, and I will bless them.
4. Mooseksen kirja 7:1 Ja sinä päivänä, jona Mooses oli pystyttänyt majan ja voidellut sen ja pyhittänyt sen ja kaikki sen kalusto, sekä alttarin että kaikki sen kalusto, ja voidellut ne ja pyhittänyt ne,
Numbers 7:1 And it came to pass on the day that Moses had fully set up the tabernacle, and had anointed it, and sanctified it, and all the instruments thereof, both the altar and all the vessels thereof, and had anointed them, and sanctified them;
4. Mooseksen kirja 7:2 Että Israelin ruhtinaat, isiensä huonekuntien päämiehet, jotka olivat heimojen ruhtinaita ja valvoivat katselmuksessa olleita, uhrasivat:
Numbers 7:2 That the princes of Israel, heads of the house of their fathers, who were the princes of the tribes, and were over them that were numbered, offered:
4. Mooseksen kirja 7:3 Ja he toivat uhrilahjansa Herran eteen, kuusi katettua vaunua ja kaksitoista härkää, yhdet vaunut kahdelle ruhtinaalle ja härän kullekin; ja he toivat ne majan eteen.
Numbers 7:3 And they brought their offering before the LORD, six covered wagons, and twelve oxen; a wagon for two of the princes, and for each one an ox: and they brought them before the tabernacle.
4. Mooseksen kirja 7:4 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 7:4 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 7:5 Ota se heiltä, että he toimittaisivat seurakunnan majan palvelusta, ja anna ne leeviläisille, kullekin hänen palveluksensa mukaan.
Numbers 7:5 Take it of them, that they may be to do the service of the tabernacle of the congregation; and you shall give them to the Levites, to every man according to his service.
4. Mooseksen kirja 7:6 Ja Mooses otti vaunut ja härät ja antoi ne leeviläisille.
Numbers 7:6 And Moses took the wagons and the oxen, and gave them to the Levites.
4. Mooseksen kirja 7:7 Kaksi vankkuria ja neljä härkää hän antoi Gersonin pojille heidän palveluksensa mukaan:
Numbers 7:7 Two wagons and four oxen he gave to the sons of Gershon, according to their service:
4. Mooseksen kirja 7:8 Ja neljät vankkurit ja kahdeksan härkää hän antoi Merarin pojille, heidän palveluksensa mukaan, pappi Aaronin pojan Itamarin johdolla.
Numbers 7:8 And four wagons and eight oxen he gave to the sons of Merari, according to their service, under the hand of Ithamar the son of Aaron the priest.
4. Mooseksen kirja 7:9 Mutta Kehatin pojille hän ei antanut mitään, koska heille kuuluva pyhäkön palvelus oli heidän kannettava hartioillaan.
Numbers 7:9 But to the sons of Kohath he gave none: because the service of the sanctuary belonging to them was that they should bear on their shoulders.
4. Mooseksen kirja 7:10 Ja ruhtinaat uhrasivat alttarin vihkiäisiksi sinä päivänä, jona se voideltiin, ja ruhtinaat toivat uhrilahjansa alttarin eteen.
Numbers 7:10 And the princes offered for dedicating of the altar in the day that it was anointed, even the princes offered their offering before the altar.
4. Mooseksen kirja 7:11 Ja Herra sanoi Moosekselle: Heidän on tuotava uhrilahjansa, kukin ruhtinas päivänään, alttarin vihkimistä varten.
Numbers 7:11 And the LORD said to Moses, They shall offer their offering, each prince on his day, for the dedicating of the altar.
4. Mooseksen kirja 7:12 Ja ensimmäisenä päivänä uhrilahjansa toi Nahson, Amminadabin poika, Juudan sukukunnasta.
Numbers 7:12 And he that offered his offering the first day was Nahshon the son of Amminadab, of the tribe of Judah:
4. Mooseksen kirja 7:13 Ja hänen uhrilahjanaan oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, ja hopeinen malja, seitsemänkymmenen sekelin painoinen pyhäkkösekelin painon mukaan; molemmat olivat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:13 And his offering was one silver charger, the weight thereof was an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them were full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:14 Kymmenen sekelin kultainen lusikka, täynnä suitsuketta,
Numbers 7:14 One spoon of ten shekels of gold, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:15 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:15 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:16 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:16 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:17 Ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Nahsonin, Amminadabin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:17 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Nahshon the son of Amminadab.
4. Mooseksen kirja 7:18 Toisena päivänä uhrasi Netanel, Suarin poika, Isaskarin ruhtinas:
Numbers 7:18 On the second day Nethaneel the son of Zuar, prince of Issachar, did offer:
4. Mooseksen kirja 7:19 Hän toi uhrilahjakseen yhden hopeavadin, joka painoi sata kolmekymmentä sekeliä, yhden hopeamaljan, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:19 He offered for his offering one silver charger, the weight whereof was an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:20 Kymmenen sekelin painoinen kultalusikka, täynnä suitsuketta:
Numbers 7:20 One spoon of gold of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:21 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:21 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:22 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:22 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:23 Ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Netanelin, Suuarin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:23 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Nethaneel the son of Zuar.
4. Mooseksen kirja 7:24 Kolmantena päivänä Sebulonin lasten ruhtinas Eliab, Helonin poika, uhrasi:
Numbers 7:24 On the third day Eliab the son of Helon, prince of the children of Zebulun, did offer:
4. Mooseksen kirja 7:25 Hänen uhrilahjansa oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, ja hopeinen malja, seitsemänkymmentä sekeliä painava pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:25 His offering was one silver charger, the weight whereof was an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:26 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:26 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:27 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:27 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:28 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:28 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:29 Ja kiitosuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Eliabin, Helonin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:29 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Eliab the son of Helon.
4. Mooseksen kirja 7:30 Neljäntenä päivänä uhrasi Ruubenin lasten ruhtinas Elizur, Sedeurin poika:
Numbers 7:30 On the fourth day Elizur the son of Shedeur, prince of the children of Reuben, did offer:
4. Mooseksen kirja 7:31 Hänen uhrilahjanaan oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, hopeinen malja, seitsemänkymmenen sekelin painoinen pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:31 His offering was one silver charger of the weight of an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:32 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:32 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:33 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:33 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:34 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:34 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:35 Ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Elisurin, Sedeurin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:35 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Elizur the son of Shedeur.
4. Mooseksen kirja 7:36 Viidentenä päivänä Simeonin jälkeläisten ruhtinas Selumiel, Surisaddain poika, uhrasi:
Numbers 7:36 On the fifth day Shelumiel the son of Zurishaddai, prince of the children of Simeon, did offer:
4. Mooseksen kirja 7:37 Hänen uhrilahjansa oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, ja hopeinen malja, seitsemänkymmentä sekeliä painava pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:37 His offering was one silver charger, the weight whereof was an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:38 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:38 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:39 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:39 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:40 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:40 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:41 Ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Selumielin, Suurisaddain pojan, uhrilahja.
Numbers 7:41 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Shelumiel the son of Zurishaddai.
4. Mooseksen kirja 7:42 Kuudentena päivänä Gadin jälkeläisten ruhtinas Eljasaf, Deuelin poika, uhrasi:
Numbers 7:42 On the sixth day Eliasaph the son of Deuel, prince of the children of Gad, offered:
4. Mooseksen kirja 7:43 Hänen uhrilahjanaan oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, ja hopeinen malja, seitsemänkymmentä sekeliä painava, pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:43 His offering was one silver charger of the weight of an hundred and thirty shekels, a silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:44 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:44 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:45 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:45 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:46 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:46 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:47 Ja kiitosuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Eljasafin, Deuelin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:47 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Eliasaph the son of Deuel.
4. Mooseksen kirja 7:48 Seitsemäntenä päivänä Efraimin lasten ruhtinas Elisama, Ammihudin poika, uhrasi:
Numbers 7:48 On the seventh day Elishama the son of Ammihud, prince of the children of Ephraim, offered:
4. Mooseksen kirja 7:49 Hänen uhrilahjansa oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, ja hopeinen malja, seitsemänkymmentä sekeliä painava pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:49 His offering was one silver charger, the weight whereof was an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:50 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:50 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:51 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:51 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:52 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:52 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:53 Ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Elisaman, Ammihudin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:53 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Elishama the son of Ammihud.
4. Mooseksen kirja 7:54 Kahdeksantena päivänä uhrasi Manassen jälkeläisten ruhtinas Gamliel, Pedasurin poika.
Numbers 7:54 On the eighth day offered Gamaliel the son of Pedahzur, prince of the children of Manasseh:
4. Mooseksen kirja 7:55 Hänen uhrilahjanaan oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, hopeinen malja, seitsemänkymmenen sekelin painoinen pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:55 His offering was one silver charger of the weight of an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:56 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:56 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:57 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:57 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:58 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:58 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:59 Ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Gamlielin, Pedasurin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:59 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Gamaliel the son of Pedahzur.
4. Mooseksen kirja 7:60 Yhdeksäntenä päivänä Benjaminin jälkeläisten ruhtinas Abidan, Gideonin poika, uhrasi:
Numbers 7:60 On the ninth day Abidan the son of Gideoni, prince of the children of Benjamin, offered:
4. Mooseksen kirja 7:61 Hänen uhrilahjansa oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, ja hopeinen malja, seitsemänkymmentä sekeliä painava pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:61 His offering was one silver charger, the weight whereof was an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:62 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:62 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:63 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:63 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:64 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:64 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:65 Ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Abidanin, Gideonin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:65 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Abidan the son of Gideoni.
4. Mooseksen kirja 7:66 Kymmenentenä päivänä Danin jälkeläisten ruhtinas Ahieser, Ammisaddain poika:
Numbers 7:66 On the tenth day Ahiezer the son of Ammishaddai, prince of the children of Dan, offered:
4. Mooseksen kirja 7:67 Hänen uhrilahjansa oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, ja hopeinen malja, seitsemänkymmentä sekeliä painava pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:67 His offering was one silver charger, the weight whereof was an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:68 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:68 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:69 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:69 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:70 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:70 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:71 Ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Ahieserin, Ammisaddain pojan, uhrilahja.
Numbers 7:71 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Ahiezer the son of Ammishaddai.
4. Mooseksen kirja 7:72 Yhdentenätoista päivänä Asserin jälkeläisten ruhtinas Pagiel, Okranin poika, uhrasi:
Numbers 7:72 On the eleventh day Pagiel the son of Ocran, prince of the children of Asher, offered:
4. Mooseksen kirja 7:73 Hänen uhrilahjansa oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, ja hopeinen malja, seitsemänkymmentä sekeliä painava pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:73 His offering was one silver charger, the weight whereof was an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:74 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:74 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:75 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:75 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:76 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:76 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:77 Ja kiitosuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Pagielin, Okranin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:77 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Pagiel the son of Ocran.
4. Mooseksen kirja 7:78 Kahdentenatoista päivänä Naftalin jälkeläisten ruhtinas Ahira, Enanin poika, uhrasi:
Numbers 7:78 On the twelfth day Ahira the son of Enan, prince of the children of Naphtali, offered:
4. Mooseksen kirja 7:79 Hänen uhrilahjansa oli hopeinen vati, sadan kolmenkymmenen sekelin painoinen, ja hopeinen malja, seitsemänkymmentä sekeliä painava pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyllä sekoitettuja hienoja jauhoja ruokauhriksi,
Numbers 7:79 His offering was one silver charger, the weight whereof was an hundred and thirty shekels, one silver bowl of seventy shekels, after the shekel of the sanctuary; both of them full of fine flour mingled with oil for a meat offering:
4. Mooseksen kirja 7:80 Kymmenen sekelin painoinen kultainen lusikka, täynnä suitsukkeita:
Numbers 7:80 One golden spoon of ten shekels, full of incense:
4. Mooseksen kirja 7:81 Yksi nuori härkä, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,
Numbers 7:81 One young bullock, one ram, one lamb of the first year, for a burnt offering:
4. Mooseksen kirja 7:82 Yksi vuohi syntiuhriksi:
Numbers 7:82 One kid of the goats for a sin offering:
4. Mooseksen kirja 7:83 Ja yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi kaurista ja viisi vuoden vanhaa karitsaa. Tämä oli Ahiran, Eenanin pojan, uhrilahja.
Numbers 7:83 And for a sacrifice of peace offerings, two oxen, five rams, five he goats, five lambs of the first year: this was the offering of Ahira the son of Enan.
4. Mooseksen kirja 7:84 Tämä oli alttarin vihkiäislahja sinä päivänä, jona Israelin ruhtinaat sen voitelivat: kaksitoista hopeavatia, kaksitoista hopeamaljaa, kaksitoista kultakuppia,
Numbers 7:84 This was the dedication of the altar, in the day when it was anointed, by the princes of Israel: twelve chargers of silver, twelve silver bowls, twelve spoons of gold:
4. Mooseksen kirja 7:85 Jokainen hopeavati painoi sata kolmekymmentä sekeliä, jokainen malja seitsemänkymmentä sekeliä. Kaikki hopea-astiat painoivat kaksituhatta neljäsataa sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan.
Numbers 7:85 Each charger of silver weighing an hundred and thirty shekels, each bowl seventy: all the silver vessels weighed two thousand and four hundred shekels, after the shekel of the sanctuary:
4. Mooseksen kirja 7:86 Kultaisia lusikoita oli kaksitoista, täynnä suitsuketta, kymmenen sekelin painoisia kukin, pyhäkkösekelin painon mukaan; lusikoiden kultaa oli yhteensä sata kaksikymmentä sekeliä.
Numbers 7:86 The golden spoons were twelve, full of incense, weighing ten shekels apiece, after the shekel of the sanctuary: all the gold of the spoons was an hundred and twenty shekels.
4. Mooseksen kirja 7:87 Polttouhriksi tarkoitettuja härkiä oli kaikkiaan kaksitoista härkää, kaksitoista pässiä, kaksitoista vuoden vanhaa karitsoja ruokauhrineen ja kaksitoista syntiuhriksi tarkoitettuja vuohia.
Numbers 7:87 All the oxen for the burnt offering were twelve bullocks, the rams twelve, the lambs of the first year twelve, with their meat offering: and the kids of the goats for sin offering twelve.
4. Mooseksen kirja 7:88 Ja kaikkiaan yhteysuhriksi tarkoitettuja härkiä oli kaksikymmentäneljä härkää, kuusikymmentä pässiä, kuusikymmentä kauriita ja kuusikymmentä vuodenvanhaa karitsoja. Tämä oli alttarin vihkiäisjuhla, sen jälkeen kun se oli voideltu.
Numbers 7:88 And all the oxen for the sacrifice of the peace offerings were twenty and four bullocks, the rams sixty, the he goats sixty, the lambs of the first year sixty. This was the dedication of the altar, after that it was anointed.
4. Mooseksen kirja 7:89 Ja kun Mooses meni seurakunnan majaan puhumaan hänen kanssaan, kuuli hän äänen puhuvan hänelle todistuksen arkin päällä olevan armoistuimen luota, kahden kerubin välistä; ja hän puhui hänelle.
Numbers 7:89 And when Moses was gone into the tabernacle of the congregation to speak with him, then he heard the voice of one speaking to him from off the mercy seat that was on the ark of testimony, from between the two cherubim: and he spoke to him.
4. Mooseksen kirja 8:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 8:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 8:2 Puhu Aaronille ja sano hänelle: Kun sytytät lamput, seitsemän lamppua valaisevat lampunjalan vastapäätä.
Numbers 8:2 Speak to Aaron and say to him, When you light the lamps, the seven lamps shall give light over against the candlestick.
4. Mooseksen kirja 8:3 Ja Aaron teki niin; hän sytytti lamput vastapäätä lampunjalkaa, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Numbers 8:3 And Aaron did so; he lighted the lamps thereof over against the candlestick, as the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 8:4 Ja tämä lampunjalka oli tehty taotusta kullasta, varresta kukkaan asti, taottua kultaa; sen kaavan mukaan, jonka Herra oli Moosekselle näyttänyt, niin hän teki lampunjalan.
Numbers 8:4 And this work of the candlestick was of beaten gold, to the shaft thereof, to the flowers thereof, was beaten work: according to the pattern which the LORD had showed Moses, so he made the candlestick.
4. Mooseksen kirja 8:5 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 8:5 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 8:6 Ota leeviläiset israelilaisten keskuudesta ja puhdista heidät.
Numbers 8:6 Take the Levites from among the children of Israel, and cleanse them.
4. Mooseksen kirja 8:7 Ja näin sinun on tehtävä heille puhdistaaksesi heidät: Pirskottele heidän päälleen puhdistusvettä ja ajakoot he koko ihonsa ja peskööt vaatteensa ja puhdistakoot itsensä.
Numbers 8:7 And thus shall you do to them, to cleanse them: Sprinkle water of purifying on them, and let them shave all their flesh, and let them wash their clothes, and so make themselves clean.
4. Mooseksen kirja 8:8 Sitten he ottakoot nuoren härän ruokauhrineen, hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, ja ottakoot toisen nuoren härän syntiuhriksi.
Numbers 8:8 Then let them take a young bullock with his meat offering, even fine flour mingled with oil, and another young bullock shall you take for a sin offering.
4. Mooseksen kirja 8:9 Ja sinun on tuotava leeviläiset ilmestysmajan eteen ja kokottava koko Israelin lasten seurakunta.
Numbers 8:9 And you shall bring the Levites before the tabernacle of the congregation: and you shall gather the whole assembly of the children of Israel together:
4. Mooseksen kirja 8:10 Ja sinun on tuotava leeviläiset Herran eteen, ja israelilaiset laskekoot kätensä leeviläisten päälle.
Numbers 8:10 And you shall bring the Levites before the LORD: and the children of Israel shall put their hands on the Levites:
4. Mooseksen kirja 8:11 Ja Aaronin on tuotava leeviläiset Herran eteen israelilaisten uhrilahjaksi, että he toimittaisivat Herran palvelusta.
Numbers 8:11 And Aaron shall offer the Levites before the LORD for an offering of the children of Israel, that they may execute the service of the LORD.
4. Mooseksen kirja 8:12 Ja leeviläiset laskekoot kätensä härkien pään päälle, ja sinä uhraat toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi Herralle, sovittaaksesi leeviläiset.
Numbers 8:12 And the Levites shall lay their hands on the heads of the bullocks: and you shall offer the one for a sin offering, and the other for a burnt offering, to the LORD, to make an atonement for the Levites.
4. Mooseksen kirja 8:13 Ja sinun on asetettava leeviläiset Aaronin eteen ja hänen poikiensa eteen ja uhrattava heidät uhriksi Herralle.
Numbers 8:13 And you shall set the Levites before Aaron, and before his sons, and offer them for an offering to the LORD.
4. Mooseksen kirja 8:14 Näin sinun on erotettava leeviläiset israelilaisten keskuudesta, ja leeviläiset olkoot minun.
Numbers 8:14 Thus shall you separate the Levites from among the children of Israel: and the Levites shall be mine.
4. Mooseksen kirja 8:15 Ja sen jälkeen leeviläiset menevät toimittamaan palvelusta ilmestysmajassa; ja sinun on puhdistettava heidät ja uhrattava heidät uhriksi.
Numbers 8:15 And after that shall the Levites go in to do the service of the tabernacle of the congregation: and you shall cleanse them, and offer them for an offering.
4. Mooseksen kirja 8:16 Sillä heidät on kokonaan annettu minulle israelilaisten keskuudesta; kaikkien kohdun avaavien sijaan, kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan, olen minä heidät ottanut itselleni.
Numbers 8:16 For they are wholly given to me from among the children of Israel; instead of such as open every womb, even instead of the firstborn of all the children of Israel, have I taken them to me.
4. Mooseksen kirja 8:17 Sillä kaikki israelilaisten esikoiset, sekä ihmiset että eläimet, ovat minun. Sinä päivänä, jona minä surmasin kaikki Egyptin maan esikoiset, minä pyhitin heidät itselleni.
Numbers 8:17 For all the firstborn of the children of Israel are mine, both man and beast: on the day that I smote every firstborn in the land of Egypt I sanctified them for myself.
4. Mooseksen kirja 8:18 Ja minä olen ottanut leeviläiset kaikkien israelilaisten esikoisten tilalle.
Numbers 8:18 And I have taken the Levites for all the firstborn of the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 8:19 Ja minä olen antanut leeviläiset lahjaksi Aaronille ja hänen pojilleen israelilaisten keskuudesta, että he toimittaisivat israelilaisten palvelusta ilmestysmajassa ja toimittaisivat sovituksen israelilaisille, ettei mitään syyttä olisi.
Numbers 8:19 And I have given the Levites as a gift to Aaron and to his sons from among the children of Israel, to do the service of the children of Israel in the tabernacle of the congregation, and to make an atonement for the children of Israel: that there be no pla
4. Mooseksen kirja 8:20 Ja Mooses ja Aaron ja koko Israelin lasten seurakunta tekivät leeviläisille kaiken niin kuin Herra oli Moosekselle leeviläisistä käskyn antanut; niin Israelin lapset tekivät heille.
Numbers 8:20 And Moses, and Aaron, and all the congregation of the children of Israel, did to the Levites according to all that the LORD commanded Moses concerning the Levites, so did the children of Israel to them.
4. Mooseksen kirja 8:21 Ja leeviläiset puhdistettiin ja pesivät vaatteensa; ja Aaron uhrasi heidät uhriksi Herran eteen; ja Aaron toimitti heille sovituksen puhdistaakseen heidät.
Numbers 8:21 And the Levites were purified, and they washed their clothes; and Aaron offered them as an offering before the LORD; and Aaron made an atonement for them to cleanse them.
4. Mooseksen kirja 8:22 Sen jälkeen leeviläiset menivät toimittamaan palvelustaan ilmestysmajassa Aaronin ja hänen poikiensa edessä. Niin kuin Herra oli Moosekselle leeviläisten suhteen käskyn antanut, niin he tekivät heille.
Numbers 8:22 And after that went the Levites in to do their service in the tabernacle of the congregation before Aaron, and before his sons: as the LORD had commanded Moses concerning the Levites, so did they to them.
4. Mooseksen kirja 8:23 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 8:23 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 8:24 Tämä kuuluu leeviläisille: kahdenkymmenenviiden vuoden ikäisistä ylöspäin heidän tulee mennä palvelemaan ilmestysmajan palvelusta.
Numbers 8:24 This is it that belongs to the Levites: from twenty and five years old and upward they shall go in to wait on the service of the tabernacle of the congregation:
4. Mooseksen kirja 8:25 Ja viidenkymmenen vuoden iästä alkaen heidän on lakattava palvelemasta sitä eivätkä he enää saa palvella.
Numbers 8:25 And from the age of fifty years they shall cease waiting on the service thereof, and shall serve no more:
4. Mooseksen kirja 8:26 Vaan heidän on palveltava veljiensä kanssa ilmestysmajassa ja toimitettava tehtäviä, eivätkä he saa suorittaa mitään palvelusta. Näin sinun on tehtävä leeviläisille heidän tehtäviinsä liittyen.
Numbers 8:26 But shall minister with their brothers in the tabernacle of the congregation, to keep the charge, and shall do no service. Thus shall you do to the Levites touching their charge.
4. Mooseksen kirja 9:1 Ja Herra puhui Moosekselle Siinain erämaassa, toisen vuoden ensimmäisessä kuussa heidän lähdöstään Egyptin maasta, sanoen:
Numbers 9:1 And the LORD spoke to Moses in the wilderness of Sinai, in the first month of the second year after they were come out of the land of Egypt, saying,
4. Mooseksen kirja 9:2 Viettäkööt israelilaiset myös pääsiäistä määräaikanaan.
Numbers 9:2 Let the children of Israel also keep the passover at his appointed season.
4. Mooseksen kirja 9:3 Tämän kuun neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, teidän on vietettävä se määräaikanaan, kaikkien sen menojen ja kaikkien sen menojen mukaan.
Numbers 9:3 In the fourteenth day of this month, at even, you shall keep it in his appointed season: according to all the rites of it, and according to all the ceremonies thereof, shall you keep it.
4. Mooseksen kirja 9:4 Ja Mooses puhui israelilaisille, että heidän tuli viettää pääsiäistä.
Numbers 9:4 And Moses spoke to the children of Israel, that they should keep the passover.
4. Mooseksen kirja 9:5 Ja he viettivät pääsiäistä ensimmäisen kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, Siinain erämaassa. Kaiken niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut, niin israelilaiset tekivät.
Numbers 9:5 And they kept the passover on the fourteenth day of the first month at even in the wilderness of Sinai: according to all that the LORD commanded Moses, so did the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 9:6 Ja siellä oli miehiä, jotka olivat saastuneet miehen ruumiista, niin etteivät he voineet viettää pääsiäistä sinä päivänä; ja he tulivat Mooseksen ja Aaronin eteen sinä päivänä.
Numbers 9:6 And there were certain men, who were defiled by the dead body of a man, that they could not keep the passover on that day: and they came before Moses and before Aaron on that day:
4. Mooseksen kirja 9:7 Ja nuo miehet sanoivat hänelle: Meidät on saastutettu miehen ruumiilla. Miksi meidät estetään uhraamasta Herralle hänen määräaikanaan israelilaisten keskuudessa?
Numbers 9:7 And those men said to him, We are defiled by the dead body of a man: why are we kept back, that we may not offer an offering of the LORD in his appointed season among the children of Israel?
4. Mooseksen kirja 9:8 Ja Mooses sanoi heille: Seisokaa paikoillanne, minä kuulen, mitä Herra teistä käskee.
Numbers 9:8 And Moses said to them, Stand still, and I will hear what the LORD will command concerning you.
4. Mooseksen kirja 9:9 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 9:9 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 9:10 Puhu israelilaisille ja sano: Jos joku teistä tai teidän jälkeläisistänne on saastunut kuolleen ihmisen takia tai on kaukaisella matkalla, hänen on kuitenkin vietettävä pääsiäistä Herran kunniaksi.
Numbers 9:10 Speak to the children of Israel, saying, If any man of you or of your posterity shall be unclean by reason of a dead body, or be in a journey afar off, yet he shall keep the passover to the LORD.
4. Mooseksen kirja 9:11 Toisen kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, heidän on vietettävä se ja syötävä se happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kanssa.
Numbers 9:11 The fourteenth day of the second month at even they shall keep it, and eat it with unleavened bread and bitter herbs.
4. Mooseksen kirja 9:12 He eivät saa jättää siitä mitään aamuun älköönkä rikkoko siitä yhtäkään luuta; kaikkien pääsiäissäädösten mukaan heidän tulee sitä viettää.
Numbers 9:12 They shall leave none of it to the morning, nor break any bone of it: according to all the ordinances of the passover they shall keep it.
4. Mooseksen kirja 9:13 Mutta se mies, joka on puhdas eikä ole matkalla ja kieltäytyy viettämästä pääsiäistä, se sielu hävitettäköön kansansa keskuudesta; koska hän ei tuonut Herran uhrilahjaa määräaikanaan, sen miehen on kannettava syntinsä.
Numbers 9:13 But the man that is clean, and is not in a journey, and declines to keep the passover, even the same soul shall be cut off from among his people: because he brought not the offering of the LORD in his appointed season, that man shall bear his sin.
4. Mooseksen kirja 9:14 Ja jos muukalainen asuu teidän keskuudessanne ja viettää pääsiäistä Herran kunniaksi, niin hänen tulee tehdä pääsiäissäännön ja -tavan mukaan. Teillä olkoon yksi säännös sekä muukalaiselle että sille, joka on siunattu.
Numbers 9:14 And if a stranger shall sojourn among you, and will keep the passover to the LORD; according to the ordinance of the passover, and according to the manner thereof, so shall he do: you shall have one ordinance, both for the stranger, and for him that was b
4. Mooseksen kirja 9:15 Ja sinä päivänä, jona maja pystytettiin, peitti pilvi majan, todistuksen majan; ja illalla majan päällä oli ikään kuin tulen kaltainen näky aamuun asti.
Numbers 9:15 And on the day that the tabernacle was reared up the cloud covered the tabernacle, namely, the tent of the testimony: and at even there was on the tabernacle as it were the appearance of fire, until the morning.
4. Mooseksen kirja 9:16 Niin oli aina: päivällä pilvi peitti sen ja yöllä tulen kaltainen näky.
Numbers 9:16 So it was always: the cloud covered it by day, and the appearance of fire by night.
4. Mooseksen kirja 9:17 Ja kun pilvi otettiin pois majasta, sen jälkeen israelilaiset lähtivät liikkeelle; ja siihen paikkaan, johon pilvi pysähtyi, israelilaiset pystyttivät telttansa.
Numbers 9:17 And when the cloud was taken up from the tabernacle, then after that the children of Israel journeyed: and in the place where the cloud stayed, there the children of Israel pitched their tents.
4. Mooseksen kirja 9:18 Herran käskystä israelilaiset lähtivät liikkeelle, ja Herran käskystä he leiriytyivät; niin kauan kuin pilvi pysyi majan päällä, he lepäsivät teltoissaan.
Numbers 9:18 At the commandment of the LORD the children of Israel journeyed, and at the commandment of the LORD they pitched: as long as the cloud stayed on the tabernacle they rested in their tents.
4. Mooseksen kirja 9:19 Ja kun pilvi viipyi majan päällä monta päivää, israelilaiset noudattivat Herran määräyksiä eivätkä lähteneet liikkeelle.
Numbers 9:19 And when the cloud tarried long on the tabernacle many days, then the children of Israel kept the charge of the LORD, and journeyed not.
4. Mooseksen kirja 9:20 Ja kun pilvi oli majan päällä muutaman päivän, he pysyivät teltoissaan Herran käskyn mukaan ja lähtivät liikkeelle Herran käskyn mukaan.
Numbers 9:20 And so it was, when the cloud was a few days on the tabernacle; according to the commandment of the LORD they stayed in their tents, and according to the commandment of the LORD they journeyed.
4. Mooseksen kirja 9:21 Ja kun pilvi pysyi paikallaan illasta aamuun ja nousi aamulla, he lähtivät liikkeelle; olipa pilvi noussut päivällä tai yöllä, niin he lähtivät liikkeelle.
Numbers 9:21 And so it was, when the cloud stayed from even to the morning, and that the cloud was taken up in the morning, then they journeyed: whether it was by day or by night that the cloud was taken up, they journeyed.
4. Mooseksen kirja 9:22 Tai jos pilvi viipyi majan päällä kaksi päivää, kuukauden tai vuoden, niin israelilaiset pysyivät teltoissaan eivätkä lähteneet liikkeelle; mutta kun pilvi nostettiin, he lähtivät liikkeelle.
Numbers 9:22 Or whether it were two days, or a month, or a year, that the cloud tarried on the tabernacle, remaining thereon, the children of Israel stayed in their tents, and journeyed not: but when it was taken up, they journeyed.
4. Mooseksen kirja 9:23 Herran käskystä he lepäsivät teltoissa ja Herran käskystä he lähtivät liikkeelle. He noudattivat Herran säädöksiä, jotka Herra oli Mooseksen kautta antanut.
Numbers 9:23 At the commandment of the LORD they rested in the tents, and at the commandment of the LORD they journeyed: they kept the charge of the LORD, at the commandment of the LORD by the hand of Moses.
4. Mooseksen kirja 10:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 10:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 10:2 Tee itsellesi kaksi hopeatorvea, yhdestä hopeapalasta, että voit käyttää niitä seurakunnan kutsumiseen ja leirien liikkeellelähtöön.
Numbers 10:2 Make you two trumpets of silver; of a whole piece shall you make them: that you may use them for the calling of the assembly, and for the journeying of the camps.
4. Mooseksen kirja 10:3 Ja kun he puhaltavat niihin, koko seurakunta kokoontukoon sinun luoksesi ilmestysmajan oven eteen.
Numbers 10:3 And when they shall blow with them, all the assembly shall assemble themselves to you at the door of the tabernacle of the congregation.
4. Mooseksen kirja 10:4 Ja jos he puhaltavat vain yhteen pasuunaan, niin ruhtinaat, jotka ovat Israelin tuhansien päämiehiä, kokoontuvat sinun luoksesi.
Numbers 10:4 And if they blow but with one trumpet, then the princes, which are heads of the thousands of Israel, shall gather themselves to you.
4. Mooseksen kirja 10:5 Kun puhallatte hälytystä, itäpuolella olevat leirit lähtevät liikkeelle.
Numbers 10:5 When you blow an alarm, then the camps that lie on the east parts shall go forward.
4. Mooseksen kirja 10:6 Kun puhallatte hälytystä toisen kerran, eteläpuolella olevat leirit lähtekööt liikkeelle; heidän on puhallettava hälytys matkoillaan.
Numbers 10:6 When you blow an alarm the second time, then the camps that lie on the south side shall take their journey: they shall blow an alarm for their journeys.
4. Mooseksen kirja 10:7 Mutta kun seurakunta kootaan, teidän on puhallettava, mutta älkää soittako hälytystä.
Numbers 10:7 But when the congregation is to be gathered together, you shall blow, but you shall not sound an alarm.
4. Mooseksen kirja 10:8 Ja Aaronin pojat, papit, puhaltakoot torviin, ja ne olkoot teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen.
Numbers 10:8 And the sons of Aaron, the priests, shall blow with the trumpets; and they shall be to you for an ordinance for ever throughout your generations.
4. Mooseksen kirja 10:9 Ja jos te lähdette sotaan maassanne vihollista vastaan, joka sortaa teitä, niin soittakaa torvilla hälytys; niin teidät muistetaan Herran, teidän Jumalanne, edessä, ja te pelastutte vihollisiltanne.
Numbers 10:9 And if you go to war in your land against the enemy that oppresses you, then you shall blow an alarm with the trumpets; and you shall be remembered before the LORD your God, and you shall be saved from your enemies.
4. Mooseksen kirja 10:10 Myös ilopäivänänne, juhlapäivinänne ja kuukausienne alussa teidän on puhallettava torviin polttouhrianne ja yhteysuhrianne uhrattaviksi, että ne olisivat teille muistona teidän edessänne.
Numbers 10:10 Also in the day of your gladness, and in your solemn days, and in the beginnings of your months, you shall blow with the trumpets over your burnt offerings, and over the sacrifices of your peace offerings; that they may be to you for a memorial before you
4. Mooseksen kirja 10:11 Ja toisena vuotena, toisen kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä, pilvi nostettiin pois todistuksen majan päältä.
Numbers 10:11 And it came to pass on the twentieth day of the second month, in the second year, that the cloud was taken up from off the tabernacle of the testimony.
4. Mooseksen kirja 10:12 Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle Siinain erämaasta, ja pilvi lepäsi Paranin erämaassa.
Numbers 10:12 And the children of Israel took their journeys out of the wilderness of Sinai; and the cloud rested in the wilderness of Paran.
4. Mooseksen kirja 10:13 Ja he lähtivät ensiksi liikkeelle Herran Mooseksen kautta antaman käskyn mukaan.
Numbers 10:13 And they first took their journey according to the commandment of the LORD by the hand of Moses.
4. Mooseksen kirja 10:14 Ensimmäisenä lähti Juudan lasten leirin lippu joukkoineen, ja tätä joukkoa johti Nahson, Amminadabin poika.
Numbers 10:14 In the first place went the standard of the camp of the children of Judah according to their armies: and over his host was Nahshon the son of Amminadab.
4. Mooseksen kirja 10:15 Ja Isaskarin lasten sukukunnan joukkoa johti Netanel, Suuarin poika.
Numbers 10:15 And over the host of the tribe of the children of Issachar was Nethaneel the son of Zuar.
4. Mooseksen kirja 10:16 Ja Sebulonin lasten sukukunnan joukkoa johti Eliab, Helonin poika.
Numbers 10:16 And over the host of the tribe of the children of Zebulun was Eliab the son of Helon.
4. Mooseksen kirja 10:17 Ja maja purettiin alas, ja Gersonin ja Merarin pojat lähtivät liikkeelle kantaen majaa.
Numbers 10:17 And the tabernacle was taken down; and the sons of Gershon and the sons of Merari set forward, bearing the tabernacle.
4. Mooseksen kirja 10:18 Ja Ruubenin leirin lippukunta lähti liikkeelle joukkoineen, ja hänen joukkoaan johti Elizur, Sedeurin poika.
Numbers 10:18 And the standard of the camp of Reuben set forward according to their armies: and over his host was Elizur the son of Shedeur.
4. Mooseksen kirja 10:19 Ja Simeonin lasten sukukuntajoukkoa johti Selumiel, Suurisaddain poika.
Numbers 10:19 And over the host of the tribe of the children of Simeon was Shelumiel the son of Zurishaddai.
4. Mooseksen kirja 10:20 Ja Gadin lasten sukukuntajoukkoa johti Eljasaf, Deuelin poika.
Numbers 10:20 And over the host of the tribe of the children of Gad was Eliasaph the son of Deuel.
4. Mooseksen kirja 10:21 Ja kehatilaiset lähtivät liikkeelle kantaen pyhäkköä, ja toiset pystyttivät majan heidän tullessaan.
Numbers 10:21 And the Kohathites set forward, bearing the sanctuary: and the other did set up the tabernacle against they came.
4. Mooseksen kirja 10:22 Ja Efraimin lasten leirin lippu lähti liikkeelle joukkoineen, ja hänen osastoaan johti Elisama, Ammihudin poika.
Numbers 10:22 And the standard of the camp of the children of Ephraim set forward according to their armies: and over his host was Elishama the son of Ammihud.
4. Mooseksen kirja 10:23 Ja Manassen lasten sukukunnan joukkoa johti Gamliel, Pedasurin poika.
Numbers 10:23 And over the host of the tribe of the children of Manasseh was Gamaliel the son of Pedahzur.
4. Mooseksen kirja 10:24 Ja Benjaminin lasten sukukuntajoukkoa johti Abidan, Gideonin poika.
Numbers 10:24 And over the host of the tribe of the children of Benjamin was Abidan the son of Gideoni.
4. Mooseksen kirja 10:25 Ja Danin lasten leirin lippukunta lähti liikkeelle, ja se oli kaikkien leirien jälkijoukkona heidän osastoissaan; ja hänen osastoaan johti Ahieser, Ammisaddain poika.
Numbers 10:25 And the standard of the camp of the children of Dan set forward, which was the rear guard of all the camps throughout their hosts: and over his host was Ahiezer the son of Ammishaddai.
4. Mooseksen kirja 10:26 Ja Asserin lasten sukukunnan joukkoa johti Pagiel, Okranin poika.
Numbers 10:26 And over the host of the tribe of the children of Asher was Pagiel the son of Ocran.
4. Mooseksen kirja 10:27 Naftalin lasten sukukuntajoukkoa johti Ahira, Enanin poika.
Numbers 10:27 And over the host of the tribe of the children of Naphtali was Ahira the son of Enan.
4. Mooseksen kirja 10:28 Näin olivat israelilaisten matkat joukkoittain, kun he lähtivät liikkeelle.
Numbers 10:28 Thus were the journeys of the children of Israel according to their armies, when they set forward.
4. Mooseksen kirja 10:29 Ja Mooses sanoi Hoobabille, midianilaisen Raguelin pojalle, Mooseksen apelle: Me olemme matkalla siihen paikkaan, josta Herra on sanonut: 'Minä annan sen teille'. Tule meidän kanssamme, niin me teemme teille hyvää, sillä Herra on puhunut Israelista hyvää.
Numbers 10:29 And Moses said to Hobab, the son of Raguel the Midianite, Moses’ father in law, We are journeying to the place of which the LORD said, I will give it you: come you with us, and we will do you good: for the LORD has spoken good concerning Israel.
4. Mooseksen kirja 10:30 Ja hän sanoi hänelle: En minä lähde, vaan minä menen omaan maahani ja sukulaisteni luo.
Numbers 10:30 And he said to him, I will not go; but I will depart to my own land, and to my kindred.
4. Mooseksen kirja 10:31 Ja hän sanoi: Älä jätä meitä, sillä sinähän tiedät, miten meidän on leiriydyttävä erämaassa, ja sinä saatat olla meille vain silmäsi.
Numbers 10:31 And he said, Leave us not, I pray you; for as much as you know how we are to encamp in the wilderness, and you may be to us instead of eyes.
4. Mooseksen kirja 10:32 Ja jos sinä menet meidän kanssamme, niin me teemme sinulle sitä hyvää, mitä Herra meille tekee.
Numbers 10:32 And it shall be, if you go with us, yes, it shall be, that what goodness the LORD shall do to us, the same will we do to you.
4. Mooseksen kirja 10:33 Ja he lähtivät Herran vuorelta kolmen päivän matkan, ja Herran liitonarkki kulki heidän edellään kolmen päivän matkan etsiäkseen heille leposijaa.
Numbers 10:33 And they departed from the mount of the LORD three days’ journey: and the ark of the covenant of the LORD went before them in the three days’ journey, to search out a resting place for them.
4. Mooseksen kirja 10:34 Ja Herran pilvi oli heidän päällänsä päivällä, kun he lähtivät leiristä.
Numbers 10:34 And the cloud of the LORD was on them by day, when they went out of the camp.
4. Mooseksen kirja 10:35 Ja kun arkki lähti liikkeelle, sanoi Mooses: Nouse, Herra, ja hajaannu vihollisesi, ja ne, jotka sinua vihaavat, pakenkoot sinun edestäsi.
Numbers 10:35 And it came to pass, when the ark set forward, that Moses said, Rise up, LORD, and let your enemies be scattered; and let them that hate you flee before you.
4. Mooseksen kirja 10:36 Ja kun se lepäsi, hän sanoi: Palaja, Herra, Israelin monien tuhansien luo.
Numbers 10:36 And when it rested, he said, Return, O LORD, to the many thousands of Israel.
4. Mooseksen kirja 11:1 Ja kun kansa valitti, se oli paha Herran silmissä; ja Herra kuuli sen, ja hänen vihansa syttyi, ja Herran tuli syttyi heidän keskellään ja kulutti ne, jotka olivat leirin perällä.
Numbers 11:1 And when the people complained, it displeased the LORD: and the LORD heard it; and his anger was kindled; and the fire of the LORD burnt among them, and consumed them that were in the uttermost parts of the camp.
4. Mooseksen kirja 11:2 Ja kansa huusi Mooseksen puoleen, ja kun Mooses rukoili Herraa, sammui tuli.
Numbers 11:2 And the people cried to Moses; and when Moses prayed to the LORD, the fire was quenched.
4. Mooseksen kirja 11:3 Ja hän antoi paikalle nimen Tabeera, koska Herran tuli oli syttynyt heidän keskellään.
Numbers 11:3 And he called the name of the place Taberah: because the fire of the LORD burnt among them.
4. Mooseksen kirja 11:4 Ja heidän keskuudessaan oleva sekakansalainen väki himoitui; ja israelilaisetkin itkivät taas ja sanoivat: Kuka antaa meille lihaa syödäksemme?
Numbers 11:4 And the mixed multitude that was among them fell a lusting: and the children of Israel also wept again, and said, Who shall give us flesh to eat?
4. Mooseksen kirja 11:5 Me muistamme kalat, joita söimme Egyptissä vapaasti, kurkut, melonit, purjot, sipulit ja valkosipulit.
Numbers 11:5 We remember the fish, which we did eat in Egypt freely; the cucumbers, and the melons, and the leeks, and the onions, and the garlic:
4. Mooseksen kirja 11:6 Mutta nyt sielumme on kuivunut: ei ole mitään muuta silmiemme edessä kuin tämä manna.
Numbers 11:6 But now our soul is dried away: there is nothing at all, beside this manna, before our eyes.
4. Mooseksen kirja 11:7 Ja manna oli korianterin siemenen kaltaista ja sen väri oli kuin bedellium-marja.
Numbers 11:7 And the manna was as coriander seed, and the color thereof as the color of bdellium.
4. Mooseksen kirja 11:8 Ja kansa kulki ympäri ja keräsi sitä ja jauhoi sitä myllyissä tai survoi sitä huhmareessa ja paistoi sitä pannuissa ja teki siitä kakkuja; ja sen maku oli kuin tuoreen öljyn.
Numbers 11:8 And the people went about, and gathered it, and ground it in mills, or beat it in a mortar, and baked it in pans, and made cakes of it: and the taste of it was as the taste of fresh oil.
4. Mooseksen kirja 11:9 Ja kun kaste yöllä lankesi leirin päälle, lankesi sen päälle manna.
Numbers 11:9 And when the dew fell on the camp in the night, the manna fell on it.
4. Mooseksen kirja 11:10 Niin Mooses kuuli kansan itkevän perhekunnittain, jokaisen telttansa ovella. Silloin Herran viha syttyi suuresti, eikä se Moosekseenkaan miellyttänyt.
Numbers 11:10 Then Moses heard the people weep throughout their families, every man in the door of his tent: and the anger of the LORD was kindled greatly; Moses also was displeased.
4. Mooseksen kirja 11:11 Ja Mooses sanoi Herralle: Miksi olet sortanut palvelijaasi? Miksi en ole löytänyt armoa sinun silmiesi edessä, kun pannut kaiken tämän kansan minun taakakseni?
Numbers 11:11 And Moses said to the LORD, Why have you afflicted your servant? and why have I not found favor in your sight, that you lay the burden of all this people on me?
4. Mooseksen kirja 11:12 Olenko minä kantanut kaiken tämän kansan, olenko minä heidät siittänyt, että sinä sanot minulle: 'Kanna heitä povessasi, niin kuin imettävä isä kantaa imeväistä lasta, siihen maahan, jonka vannoen vannoit heidän isillensä?'
Numbers 11:12 Have I conceived all this people? have I begotten them, that you should say to me, Carry them in your bosom, as a nursing father bears the sucking child, to the land which you swore to their fathers?
4. Mooseksen kirja 11:13 Mistä minä ottaisin lihaa antaakseni kaikelle tälle kansalle? Sillä he itkevät minulle sanoen: 'Anna meille lihaa syödäksemme'.
Numbers 11:13 From where should I have flesh to give to all this people? for they weep to me, saying, Give us flesh, that we may eat.
4. Mooseksen kirja 11:14 Minä en jaksa yksin kantaa koko tätä kansaa, sillä se on minulle liian raskas.
Numbers 11:14 I am not able to bear all this people alone, because it is too heavy for me.
4. Mooseksen kirja 11:15 Ja jos näin minulle kohtelet, niin tapa minut kohta, jos olen saanut armon sinun silmissäsi, äläkä anna minun nähdä kurjuuttani.
Numbers 11:15 And if you deal thus with me, kill me, I pray you, out of hand, if I have found favor in your sight; and let me not see my wretchedness.
4. Mooseksen kirja 11:16 Ja Herra sanoi Moosekselle: Kokoa minulle seitsemänkymmentä miestä Israelin vanhimmista, joiden tiedät olevan kansan vanhimpia ja päällysmiehiä, ja tuo heidät ilmestysmajaan, että he seisoisivat siellä sinun kanssasi.
Numbers 11:16 And the LORD said to Moses, Gather to me seventy men of the elders of Israel, whom you know to be the elders of the people, and officers over them; and bring them to the tabernacle of the congregation, that they may stand there with you.
4. Mooseksen kirja 11:17 Ja minä tulen alas ja puhun siellä sinun kanssasi. Minä otan henkeä, joka sinussa on, ja annan sen heidän päälleen, ja heidän on kannettava kansan taakka sinun kanssasi, etkä sinä sitä yksin kanna.
Numbers 11:17 And I will come down and talk with you there: and I will take of the spirit which is on you, and will put it on them; and they shall bear the burden of the people with you, that you bear it not yourself alone.
4. Mooseksen kirja 11:18 Ja sano kansalle: Pyhittäytykää huomiseksi, niin saatte syödä lihaa, sillä te olette itkeneet Herran korviin ja sanoneet: 'Kuka antaa meille lihaa syödäksemme? Meidän oli hyvin Egyptissä.' Sentähden Herra antaa teille lihaa, ja te...
Numbers 11:18 And say you to the people, Sanctify yourselves against to morrow, and you shall eat flesh: for you have wept in the ears of the LORD, saying, Who shall give us flesh to eat? for it was well with us in Egypt: therefore the LORD will give you flesh, and you
4. Mooseksen kirja 11:19 Et saa syödä yhtenä päivänä, etkä kahtena päivänä, etkä viitenä päivänä, etkä kymmenenä päivänä etkä kahtenakymmenenä päivänä;
Numbers 11:19 You shall not eat one day, nor two days, nor five days, neither ten days, nor twenty days;
4. Mooseksen kirja 11:20 Vaan kokonaisen kuukauden, kunnes se tulee teidän sieraimistanne ulos ja alkaa teille inhota, koska olette halveksineet Herraa, joka on teidän keskellänne, ja itkeneet hänen edessään sanoen: Miksi me lähdimme Egyptistä?
Numbers 11:20 But even a whole month, until it come out at your nostrils, and it be loathsome to you: because that you have despised the LORD which is among you, and have wept before him, saying, Why came we forth out of Egypt?
4. Mooseksen kirja 11:21 Ja Mooses sanoi: Kuusi sataa tuhatta jalkamiestä on kansa, jonka keskellä minä olen; ja sinä olet sanonut: 'Minä annan heille lihaa, että he syövät sitä kokonaisen kuukauden'.
Numbers 11:21 And Moses said, The people, among whom I am, are six hundred thousand footmen; and you have said, I will give them flesh, that they may eat a whole month.
4. Mooseksen kirja 11:22 Teurastetaanko heille lampaat ja karja, että heillä olisi tarpeeksi, vai kootaanko heille kaikki meren kalat, että heillä olisi tarpeeksi?
Numbers 11:22 Shall the flocks and the herds be slain for them, to suffice them? or shall all the fish of the sea be gathered together for them, to suffice them?
4. Mooseksen kirja 11:23 Ja Herra sanoi Moosekselle: Onko Herran käsi lyhyt? Nyt saat nähdä, toteutuuko minun sanani sinulle vai ei.
Numbers 11:23 And the LORD said to Moses, Is the LORD’s hand waxed short? you shall see now whether my word shall come to pass to you or not.
4. Mooseksen kirja 11:24 Ja Mooses meni ulos ja kertoi kansalle Herran sanat ja kokosi seitsemänkymmentä miestä, kansan vanhimpia, ja asetti heidät majan ympärille.
Numbers 11:24 And Moses went out, and told the people the words of the LORD, and gathered the seventy men of the elders of the people, and set them round about the tabernacle.
4. Mooseksen kirja 11:25 Ja Herra laskeutui pilvessä ja puhui hänelle ja otti hänen päällään olevaa henkeä ja antoi sitä seitsemällekymmenelle vanhimmalle. Ja kun henki laskeutui heidän päälleen, he ennustivat eivätkä lakanneet.
Numbers 11:25 And the LORD came down in a cloud, and spoke to him, and took of the spirit that was on him, and gave it to the seventy elders: and it came to pass, that, when the spirit rested on them, they prophesied, and did not cease.
4. Mooseksen kirja 11:26 Mutta leiriin jäi kaksi miestä, toisen nimi oli Eldad ja toisen nimi Medad. Henki lepäsi heidän päällänsä, ja he olivat niitä, jotka oli kirjoitettu, mutta eivät menneet majalle, ja he ennustivat leirissä.
Numbers 11:26 But there remained two of the men in the camp, the name of the one was Eldad, and the name of the other Medad: and the spirit rested on them; and they were of them that were written, but went not out to the tabernacle: and they prophesied in the camp.
4. Mooseksen kirja 11:27 Ja sinne juoksi nuorukainen ja ilmoitti Moosekselle sanoen: Eldad ja Medad ennustavat leirissä.
Numbers 11:27 And there ran a young man, and told Moses, and said, Eldad and Medad do prophesy in the camp.
4. Mooseksen kirja 11:28 Niin vastasi Joosua, Nuunin poika, Mooseksen palvelija, yksi hänen nuorista miehistään ja sanoi: Herrani Mooses, kiellä heitä.
Numbers 11:28 And Joshua the son of Nun, the servant of Moses, one of his young men, answered and said, My lord Moses, forbid them.
4. Mooseksen kirja 11:29 Ja Mooses sanoi hänelle: Kateiletko minua? Jospa koko Herran kansa olisi profeettoja ja Herra antaisi Henkensä heihin!
Numbers 11:29 And Moses said to him, Envy you for my sake? would God that all the LORD’s people were prophets, and that the LORD would put his spirit on them!
4. Mooseksen kirja 11:30 Ja Mooses vei hänet leiriin, hän ja Israelin vanhimmat.
Numbers 11:30 And Moses got him into the camp, he and the elders of Israel.
4. Mooseksen kirja 11:31 Ja Herralta nousi tuuli ja toi viiriäisiä merestä ja pudotti niitä leirin yli, ikään kuin päivänmatkan matkan täältä ja ikään kuin päivänmatkan toiselta puolelta, leirin ympäri, ikään kuin kahden kyynärän korkuisina.
Numbers 11:31 And there went forth a wind from the LORD, and brought quails from the sea, and let them fall by the camp, as it were a day’s journey on this side, and as it were a day’s journey on the other side, round about the camp, and as it were two cubits high on t
4. Mooseksen kirja 11:32 Ja kansa nousi seisomaan koko sen päivän ja koko yön ja koko seuraavan päivän ja kokosi viiriäisiä; ja joka keräsi vähiten, se kokosi kymmenen homeria; ja he levittivät ne kaikki itselleen leirin ympärille.
Numbers 11:32 And the people stood up all that day, and all that night, and all the next day, and they gathered the quails: he that gathered least gathered ten homers: and they spread them all abroad for themselves round about the camp.
4. Mooseksen kirja 11:33 Ja lihan vielä ollessa heidän hampaidensa välissä, ennen kuin sitä oli pureskeltu, syttyi Herran viha kansaa kohtaan, ja Herra rankaisi kansaa hyvin suurella vitsauksella.
Numbers 11:33 And while the flesh was yet between their teeth, ere it was chewed, the wrath of the LORD was kindled against the people, and the LORD smote the people with a very great plague.
4. Mooseksen kirja 11:34 Ja hän antoi sille paikalle nimen Kibrot-Hattaava, koska sinne haudattiin himokkaat.
Numbers 11:34 And he called the name of that place Kibrothhattaavah: because there they buried the people that lusted.
4. Mooseksen kirja 11:35 Ja kansa matkusti Kibrot-Hattaavasta Haserotiin ja pysähtyi Haserotiin.
Numbers 11:35 And the people journeyed from Kibrothhattaavah to Hazeroth; and stayed at Hazeroth.
4. Mooseksen kirja 12:1 Ja Mirjam ja Aaron puhuivat Moosesta vastaan etiopialaisen naisen tähden, jonka hän oli nainut; sillä hän oli nainut etiopialaisen naisen.
Numbers 12:1 And Miriam and Aaron spoke against Moses because of the Ethiopian woman whom he had married: for he had married an Ethiopian woman.
4. Mooseksen kirja 12:2 Ja he sanoivat: Onko Herra puhunut ainoastaan Mooseksen kautta? Eikö hän puhunut myös meidän kauttamme? Ja Herra kuuli sen.
Numbers 12:2 And they said, Has the LORD indeed spoken only by Moses? has he not spoken also by us? And the LORD heard it.
4. Mooseksen kirja 12:3 (Mutta Mooses oli hyvin nöyrä mies, nöyrämpi kuin kaikki muut ihmiset maan päällä.)
Numbers 12:3 (Now the man Moses was very meek, above all the men which were on the face of the earth.)
4. Mooseksen kirja 12:4 Niin Herra puhui äkisti Moosekselle, Aaronille ja Mirjamille: Tulkaa te kolme ulos ilmestysmajaan. Ja he kolme menivät ulos.
Numbers 12:4 And the LORD spoke suddenly to Moses, and to Aaron, and to Miriam, Come out you three to the tabernacle of the congregation. And they three came out.
4. Mooseksen kirja 12:5 Ja Herra laskeutui alas pilvenpatsaassa ja seisoi majan ovella ja kutsui Aaronia ja Mirjamia, ja he molemmat menivät ulos.
Numbers 12:5 And the LORD came down in the pillar of the cloud, and stood in the door of the tabernacle, and called Aaron and Miriam: and they both came forth.
4. Mooseksen kirja 12:6 Ja hän sanoi: Kuulkaa nyt minun sanojani: Jos teidän keskuudessanne on profeetta, niin minä, Herra, ilmoitan itseni hänelle näyssä ja puhun hänelle unessa.
Numbers 12:6 And he said, Hear now my words: If there be a prophet among you, I the LORD will make myself known to him in a vision, and will speak to him in a dream.
4. Mooseksen kirja 12:7 Niin ei ole palvelijani Mooses, joka on uskollinen koko talossani.
Numbers 12:7 My servant Moses is not so, who is faithful in all my house.
4. Mooseksen kirja 12:8 Hänen kanssaan minä puhun suusta suuhun, enkä peittelevästi, ja hän saa nähdä Herran kuvan. Miksi ette siis pelänneet puhua palvelijaani Moosesta vastaan?
Numbers 12:8 With him will I speak mouth to mouth, even apparently, and not in dark speeches; and the similitude of the LORD shall he behold: why then were you not afraid to speak against my servant Moses?
4. Mooseksen kirja 12:9 Niin Herran viha syttyi heitä kohtaan, ja hän meni pois.
Numbers 12:9 And the anger of the LORD was kindled against them; and he departed.
4. Mooseksen kirja 12:10 Ja pilvi lähti pois majan päältä, ja katso, Mirjam oli spitaalinen, valkoinen kuin lumi. Ja Aaron katsoi Mirjamia, ja katso, hän oli spitaalinen.
Numbers 12:10 And the cloud departed from off the tabernacle; and, behold, Miriam became leprous, white as snow: and Aaron looked on Miriam, and, behold, she was leprous.
4. Mooseksen kirja 12:11 Ja Aaron sanoi Moosekselle: Voi herrani, älä lue meille tätä syntiä, jolla olemme tyhmästi tehneet ja jolla olemme syntiä tehneet.
Numbers 12:11 And Aaron said to Moses, Alas, my lord, I beseech you, lay not the sin on us, wherein we have done foolishly, and wherein we have sinned.
4. Mooseksen kirja 12:12 Älköön hän olko kuin kuollut, jonka liha on puoliksi syöty hänen tullessaan äitinsä kohdusta.
Numbers 12:12 Let her not be as one dead, of whom the flesh is half consumed when he comes out of his mother’s womb.
4. Mooseksen kirja 12:13 Ja Mooses huusi Herran puoleen sanoen: Paranna hänet nyt, oi Jumala, minä rukoilen sinua.
Numbers 12:13 And Moses cried to the LORD, saying, Heal her now, O God, I beseech you.
4. Mooseksen kirja 12:14 Ja Herra sanoi Moosekselle: Jos hänen isänsä olisi sylkenyt hänen kasvoilleen, eikö hänen pitäisi hävetä seitsemän päivää? Hänet suljettakoon ulos leiristä seitsemäksi päiväksi, ja sen jälkeen hänet ottakaa takaisin sisään.
Numbers 12:14 And the LORD said to Moses, If her father had but spit in her face, should she not be ashamed seven days? let her be shut out from the camp seven days, and after that let her be received in again.
4. Mooseksen kirja 12:15 Ja Mirjam suljettiin ulos leiristä seitsemän päivää, eikä kansa lähtenyt liikkeelle, ennen kuin Miriam oli tuotu takaisin.
Numbers 12:15 And Miriam was shut out from the camp seven days: and the people journeyed not till Miriam was brought in again.
4. Mooseksen kirja 12:16 Ja sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paranin erämaahan.
Numbers 12:16 And afterward the people removed from Hazeroth, and pitched in the wilderness of Paran.
4. Mooseksen kirja 13:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 13:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 13:2 Lähettäkää miehiä tutkimaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille. Lähettäkää mies jokaisesta isiensä sukukunnasta, ja jokainen heistä on hallitsija heidän keskuudessaan.
Numbers 13:2 Send you men, that they may search the land of Canaan, which I give to the children of Israel: of every tribe of their fathers shall you send a man, every one a ruler among them.
4. Mooseksen kirja 13:3 Ja Herran käskystä Mooses lähetti heidät Paranin erämaasta; kaikki nämä miehet olivat israelilaisten päämiehiä.
Numbers 13:3 And Moses by the commandment of the LORD sent them from the wilderness of Paran: all those men were heads of the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 13:4 Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Sakkurin poika.
Numbers 13:4 And these were their names: of the tribe of Reuben, Shammua the son of Zaccur.
4. Mooseksen kirja 13:5 Simeonin sukukunnasta Safat, Horin poika.
Numbers 13:5 Of the tribe of Simeon, Shaphat the son of Hori.
4. Mooseksen kirja 13:6 Juudan sukukunnasta Kaleb, Jefunnen poika.
Numbers 13:6 Of the tribe of Judah, Caleb the son of Jephunneh.
4. Mooseksen kirja 13:7 Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika.
Numbers 13:7 Of the tribe of Issachar, Igal the son of Joseph.
4. Mooseksen kirja 13:8 Efraimin sukukunnasta Hosea, Nuunin poika.
Numbers 13:8 Of the tribe of Ephraim, Oshea the son of Nun.
4. Mooseksen kirja 13:9 Benjaminin sukukunnasta Palti, Raphun poika.
Numbers 13:9 Of the tribe of Benjamin, Palti the son of Raphu.
4. Mooseksen kirja 13:10 Sebulonin heimosta Gaddiel, Sodin poika.
Numbers 13:10 Of the tribe of Zebulun, Gaddiel the son of Sodi.
4. Mooseksen kirja 13:11 Joosefin sukukunnasta, nimittäin Manassen sukukunnasta, Gaddi, Susin poika.
Numbers 13:11 Of the tribe of Joseph, namely, of the tribe of Manasseh, Gaddi the son of Susi.
4. Mooseksen kirja 13:12 Danin sukukunnasta Ammiel, Gemallin poika.
Numbers 13:12 Of the tribe of Dan, Ammiel the son of Gemalli.
4. Mooseksen kirja 13:13 Asserin heimosta Setur, Mikaelin poika.
Numbers 13:13 Of the tribe of Asher, Sethur the son of Michael.
4. Mooseksen kirja 13:14 Naftalin sukukunnasta Nahbi, Vofsin poika.
Numbers 13:14 Of the tribe of Naphtali, Nahbi the son of Vophsi.
4. Mooseksen kirja 13:15 Gadin sukukunnasta Geuel, Maakin poika.
Numbers 13:15 Of the tribe of Gad, Geuel the son of Machi.
4. Mooseksen kirja 13:16 Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti vakoilemaan maata. Ja Mooses antoi Hosealle, Nuunin pojalle, nimen Joosua.
Numbers 13:16 These are the names of the men which Moses sent to spy out the land. And Moses called Oshea the son of Nun Jehoshua.
4. Mooseksen kirja 13:17 Ja Mooses lähetti heidät vakoilemaan Kanaanin maata ja sanoi heille: Menkää tätä tietä etelään ja nouskaa vuorille.
Numbers 13:17 And Moses sent them to spy out the land of Canaan, and said to them, Get you up this way southward, and go up into the mountain:
4. Mooseksen kirja 13:18 Ja katsokaa maata, millainen se on, ja kansaa, joka siinä asuu, onko heitä väkeviä vai heikkoja, harva vai paljon;
Numbers 13:18 And see the land, what it is, and the people that dwells therein, whether they be strong or weak, few or many;
4. Mooseksen kirja 13:19 Ja millainen maa on, jossa he asuvat, onko se hyvä vai paha, ja mitä kaupunkeja he asuvat, teltoissa vai linnoitetuissa paikoissa,
Numbers 13:19 And what the land is that they dwell in, whether it be good or bad; and what cities they be that they dwell in, whether in tents, or in strong holds;
4. Mooseksen kirja 13:20 Ja millainen maa on, onko se lihava vai laiha, onko siinä puita vai ei? Olkaa rohkeita ja tuokaa maan hedelmiä. Silloin oli ensimmäisten rypäleiden aika.
Numbers 13:20 And what the land is, whether it be fat or lean, whether there be wood therein, or not. And be you of good courage, and bring of the fruit of the land. Now the time was the time of the first ripe grapes.
4. Mooseksen kirja 13:21 Niin he menivät ylös ja vakoilivat maata Siinin erämaasta Rehobiin asti, mistä mennään Hamatiin.
Numbers 13:21 So they went up, and searched the land from the wilderness of Zin to Rehob, as men come to Hamath.
4. Mooseksen kirja 13:22 Ja he nousivat etelään päin ja tulivat Hebroniin, jossa asuivat Anakin lapset Ahiman, Seesai ja Talmai. (Hebron oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Soania Egyptissä.)
Numbers 13:22 And they ascended by the south, and came to Hebron; where Ahiman, Sheshai, and Talmai, the children of Anak, were. (Now Hebron was built seven years before Zoan in Egypt.)
4. Mooseksen kirja 13:23 Ja he tulivat Eskolin purolle ja leikkasivat sieltä oksan, jossa oli yksi rypäleterttu, ja kantoivat sitä kahden kesken seipään päällä; ja he toivat granaattiomenia ja viikunoita.
Numbers 13:23 And they came to the brook of Eshcol, and cut down from there a branch with one cluster of grapes, and they bore it between two on a staff; and they brought of the pomegranates, and of the figs.
4. Mooseksen kirja 13:24 Paikkaa kutsuttiin Eskolin puroksi, rypäletertun tähden, jonka israelilaiset leikkasivat sieltä.
Numbers 13:24 The place was called the brook Eshcol, because of the cluster of grapes which the children of Israel cut down from there.
4. Mooseksen kirja 13:25 Ja he palasivat maata tutkimasta neljänkymmenen päivän kuluttua.
Numbers 13:25 And they returned from searching of the land after forty days.
4. Mooseksen kirja 13:26 Ja he menivät ja tulivat Mooseksen ja Aaronin ja koko Israelin lasten seurakunnan luo Paranin erämaahan, Kadesiin, ja toivat heille ja koko seurakunnalle sanan ja näyttivät heille maan hedelmät.
Numbers 13:26 And they went and came to Moses, and to Aaron, and to all the congregation of the children of Israel, to the wilderness of Paran, to Kadesh; and brought back word to them, and to all the congregation, and showed them the fruit of the land.
4. Mooseksen kirja 13:27 Ja he kertoivat hänelle ja sanoivat: Me tulimme siihen maahan, johon sinä meidät lähetit, ja se totisesti vuotaa maitoa ja hunajaa; ja tämä on sen hedelmä.
Numbers 13:27 And they told him, and said, We came to the land where you sent us, and surely it flows with milk and honey; and this is the fruit of it.
4. Mooseksen kirja 13:28 Kuitenkin kansa, joka maassa asuu, on vahva, ja kaupungit ovat muureja ja hyvin suuria; ja me näimme siellä myös Anakin lapsia.
Numbers 13:28 Nevertheless the people be strong that dwell in the land, and the cities are walled, and very great: and moreover we saw the children of Anak there.
4. Mooseksen kirja 13:29 Amalekilaiset asuvat Etelämaassa, heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin rannikolla.
Numbers 13:29 The Amalekites dwell in the land of the south: and the Hittites, and the Jebusites, and the Amorites, dwell in the mountains: and the Canaanites dwell by the sea, and by the coast of Jordan.
4. Mooseksen kirja 13:30 Ja Kaleb rauhoitti kansan Mooseksen edessä ja sanoi: Menkäämme heti ylös ja ottakaamme se haltuumme, sillä me kyllä pystymme sen voittamaan.
Numbers 13:30 And Caleb stilled the people before Moses, and said, Let us go up at once, and possess it; for we are well able to overcome it.
4. Mooseksen kirja 13:31 Mutta miehet, jotka olivat menneet hänen kanssaan ylös, sanoivat: Me emme voi mennä ylös tuota kansaa vastaan, sillä he ovat meitä väkevämpiä.
Numbers 13:31 But the men that went up with him said, We be not able to go up against the people; for they are stronger than we.
4. Mooseksen kirja 13:32 Ja he levittivät israelilaisille pahaa huhua siitä maasta, jonka he olivat tutkineet, sanoen: Maa, jonka lävitse olemme kulkeneet tutkiaksemme sitä, on maa, joka syö asukkaansa; ja kaikki ihmiset, jotka me siellä näimme, ovat miehiä
Numbers 13:32 And they brought up an evil report of the land which they had searched to the children of Israel, saying, The land, through which we have gone to search it, is a land that eats up the inhabitants thereof; and all the people that we saw in it are men of a
4. Mooseksen kirja 13:33 Ja siellä me näimme jättiläisiä, Anakin poikia, jotka polveutuvat jättiläisistä; ja me olimme omasta mielestämme kuin heinäsirkat, ja niin me olimme heidänkin silmissään.
Numbers 13:33 And there we saw the giants, the sons of Anak, which come of the giants: and we were in our own sight as grasshoppers, and so we were in their sight.
4. Mooseksen kirja 14:1 Ja koko seurakunta korotti äänensä ja huusi; ja kansa itki sinä yönä.
Numbers 14:1 And all the congregation lifted up their voice, and cried; and the people wept that night.
4. Mooseksen kirja 14:2 Ja kaikki israelilaiset napisivat Moosesta ja Aaronia vastaan, ja koko seurakunta sanoi heille: Jospa olisimme kuolleet Egyptin maassa! Tai tässä erämaassa!
Numbers 14:2 And all the children of Israel murmured against Moses and against Aaron: and the whole congregation said to them, Would God that we had died in the land of Egypt! or would God we had died in this wilderness!
4. Mooseksen kirja 14:3 Ja miksi Herra on tuonut meidät tähän maahan, kaatuaksemme miekkaan, vaimojemme ja lastemme joutuakseen saaliiksi? Eikö meidän olisi parempi palata Egyptiin?
Numbers 14:3 And why has the LORD brought us to this land, to fall by the sword, that our wives and our children should be a prey? were it not better for us to return into Egypt?
4. Mooseksen kirja 14:4 Ja he sanoivat toisilleen: Valitkaamme itsellemme päämies ja palatkaamme Egyptiin.
Numbers 14:4 And they said one to another, Let us make a captain, and let us return into Egypt.
4. Mooseksen kirja 14:5 Silloin Mooses ja Aaron lankesivat kasvoilleen koko Israelin lasten seurakunnan edessä.
Numbers 14:5 Then Moses and Aaron fell on their faces before all the assembly of the congregation of the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 14:6 Ja Joosua, Nuunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika, jotka olivat maan vakoilijoita, repäisivät vaatteensa.
Numbers 14:6 And Joshua the son of Nun, and Caleb the son of Jephunneh, which were of them that searched the land, rent their clothes:
4. Mooseksen kirja 14:7 Ja he puhuivat kaikelle israelilaisten seurakunnalle sanoen: Maa, jonka läitse me kuljimme vakoilemassa, on sangen hyvä maa.
Numbers 14:7 And they spoke to all the company of the children of Israel, saying, The land, which we passed through to search it, is an exceeding good land.
4. Mooseksen kirja 14:8 Jos Herra on meihin mieltynyt, niin hän vie meidät tähän maahan ja antaa sen meille, maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.
Numbers 14:8 If the LORD delight in us, then he will bring us into this land, and give it us; a land which flows with milk and honey.
4. Mooseksen kirja 14:9 Älkää vain kapinoiko Herraa vastaan älkääkä pelätkö maan kansaa, sillä he ovat meille kuin leipä. Heidän puolustus on heistä poistunut, ja Herra on meidän kanssamme. Älkää pelätkö heitä.
Numbers 14:9 Only rebel not you against the LORD, neither fear you the people of the land; for they are bread for us: their defense is departed from them, and the LORD is with us: fear them not.
4. Mooseksen kirja 14:10 Mutta koko seurakunta käski kivittää heidät. Silloin Herran kirkkaus ilmestyi seurakunnan majassa kaikkien israelilaisten edessä.
Numbers 14:10 But all the congregation bade stone them with stones. And the glory of the LORD appeared in the tabernacle of the congregation before all the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 14:11 Ja Herra sanoi Moosekselle: Kuinka kauan tämä kansa minua vihoittaa? Kuinka kauan he eivät usko minua, kaikista niistä merkeistä huolimatta, jotka minä olen heidän keskellään tehnyt?
Numbers 14:11 And the LORD said to Moses, How long will this people provoke me? and how long will it be ere they believe me, for all the signs which I have showed among them?
4. Mooseksen kirja 14:12 Minä lyön heidät rutolla ja teen heidät perinnöstäni, mutta teen sinusta suuremman ja mahtavamman kansan kuin he.
Numbers 14:12 I will smite them with the pestilence, and disinherit them, and will make of you a greater nation and mightier than they.
4. Mooseksen kirja 14:13 Ja Mooses sanoi Herralle: Niin egyptiläiset kuulevat sen, sillä sinä johdatit tämän kansan voimallasi heidän keskuudestaan.
Numbers 14:13 And Moses said to the LORD, Then the Egyptians shall hear it, (for you brought up this people in your might from among them;)
4. Mooseksen kirja 14:14 Ja he kertovat sen tämän maan asukkaille, sillä he ovat kuulleet, että sinä, Herra, olet tämän kansan keskellä, että sinä, Herra, olet ilmestynyt kasvoista kasvoihin, ja että sinun pilvesi seisoo heidän yllään ja että sinä kuljet heidän edellään päivällä pilvipatsaassa, ja
Numbers 14:14 And they will tell it to the inhabitants of this land: for they have heard that you LORD are among this people, that you LORD are seen face to face, and that your cloud stands over them, and that you go before them, by day time in a pillar of a cloud, and
4. Mooseksen kirja 14:15 Jos sinä nyt tapat kaiken tämän kansan yhtenä miehenä, niin kansat, jotka ovat kuulleet sinun maineesi, sanovat näin:
Numbers 14:15 Now if you shall kill all this people as one man, then the nations which have heard the fame of you will speak, saying,
4. Mooseksen kirja 14:16 Koska Herra ei kyennyt viemään tätä kansaa siihen maahan, jonka hän valalla vannoen oli heille luvannut, sentähden hän surmasi heidät erämaassa.
Numbers 14:16 Because the LORD was not able to bring this people into the land which he swore to them, therefore he has slain them in the wilderness.
4. Mooseksen kirja 14:17 Ja nyt, minä rukoilen sinua, olkoon Herrani voima suuri, niin kuin olet puhunut ja sanonut:
Numbers 14:17 And now, I beseech you, let the power of my LORD be great, according as you have spoken, saying,
4. Mooseksen kirja 14:18 Herra on pitkämielinen ja sangen armollinen, hän antaa anteeksi pahat teot ja rikokset, mutta ei jätä syyllistä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen.
Numbers 14:18 The LORD is long-suffering, and of great mercy, forgiving iniquity and transgression, and by no means clearing the guilty, visiting the iniquity of the fathers on the children to the third and fourth generation.
4. Mooseksen kirja 14:19 Anna anteeksi tämän kansan pahat teot suuren armosi tähden, niin kuin olet antanut anteeksi tälle kansalle Egyptistä tähän päivään asti.
Numbers 14:19 Pardon, I beseech you, the iniquity of this people according to the greatness of your mercy, and as you have forgiven this people, from Egypt even until now.
4. Mooseksen kirja 14:20 Ja Herra sanoi: Minä annan anteeksi sinun sanasi mukaan.
Numbers 14:20 And the LORD said, I have pardoned according to your word:
4. Mooseksen kirja 14:21 Mutta niin totta kuin minä elän, koko maa on oleva täynnä Herran kirkkautta.
Numbers 14:21 But as truly as I live, all the earth shall be filled with the glory of the LORD.
4. Mooseksen kirja 14:22 Koska kaikki ne miehet, jotka ovat nähneet minun kirkkauteni ja ihmeeni, jotka minä tein Egyptissä ja erämaassa, ja ovat nyt kymmenen kertaa kiusanneet minua, eivätkä ole totelleet minun ääntäni,
Numbers 14:22 Because all those men which have seen my glory, and my miracles, which I did in Egypt and in the wilderness, and have tempted me now these ten times, and have not listened to my voice;
4. Mooseksen kirja 14:23 Sillä he eivät saa nähdä sitä maata, jonka minä vannoen vannoin heidän isillensä, eivätkä ne, jotka minua vihoittivat, saa sitä nähdä.
Numbers 14:23 Surely they shall not see the land which I swore to their fathers, neither shall any of them that provoked me see it:
4. Mooseksen kirja 14:24 Mutta palvelijani Kalebin, koska hänellä oli toinen henki ja hän on uskollisesti seurannut minua, minä vien siihen maahan, jonne hän meni, ja hänen jälkeläisensä saavat sen periä.
Numbers 14:24 But my servant Caleb, because he had another spirit with him, and has followed me fully, him will I bring into the land into where he went; and his seed shall possess it.
4. Mooseksen kirja 14:25 (Amalekilaiset ja kanaanilaiset asuivat laaksossa.) Huomenna kääntykää takaisin ja menkää erämaahan Kaislameren tietä.
Numbers 14:25 (Now the Amalekites and the Canaanites dwelled in the valley.) Tomorrow turn you, and get you into the wilderness by the way of the Red sea.
4. Mooseksen kirja 14:26 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Numbers 14:26 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, saying,
4. Mooseksen kirja 14:27 Kuinka kauan minun täytyy sietää tätä pahaa seurakuntaa, joka nurinaa minua vastaan? Minä olen kuullut israelilaisten nurinat, joilla he nurisevat minua vastaan.
Numbers 14:27 How long shall I bear with this evil congregation, which murmur against me? I have heard the murmurings of the children of Israel, which they murmur against me.
4. Mooseksen kirja 14:28 Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, niin kuin te olette minun korvissani puhuneet, niin minä teen teille.
Numbers 14:28 Say to them, As truly as I live, said the LORD, as you have spoken in my ears, so will I do to you:
4. Mooseksen kirja 14:29 Teidän ruumiinne kaatuvat tähän erämaahan; kaikki teidän, jotka laskettiin, kokonaislukunne mukaan, kaksikymmenvuotiaista ylöspäin, jotka olette napiseneet minua vastaan.
Numbers 14:29 Your carcasses shall fall in this wilderness; and all that were numbered of you, according to your whole number, from twenty years old and upward which have murmured against me.
4. Mooseksen kirja 14:30 Te ette tosin pääse siihen maahan, jonka minä vannoen olen luvannut teidät sinne asumaan, paitsi Kaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika.
Numbers 14:30 Doubtless you shall not come into the land, concerning which I swore to make you dwell therein, save Caleb the son of Jephunneh, and Joshua the son of Nun.
4. Mooseksen kirja 14:31 Mutta teidän pienokaisenne, joista te sanoitte tulevan saaliiksi, minä tuon tänne, ja he tulevat tuntemaan sen maan, jota te olette halveksineet.
Numbers 14:31 But your little ones, which you said should be a prey, them will I bring in, and they shall know the land which you have despised.
4. Mooseksen kirja 14:32 Mutta teidän ruumiinne kaatuvat tähän erämaahan.
Numbers 14:32 But as for you, your carcasses, they shall fall in this wilderness.
4. Mooseksen kirja 14:33 Ja teidän lapsenne harhailevat erämaassa neljäkymmentä vuotta ja kantavat teidän haureuttanne, kunnes teidän ruumiinne hukkuvat erämaahan.
Numbers 14:33 And your children shall wander in the wilderness forty years, and bear your prostitutions, until your carcasses be wasted in the wilderness.
4. Mooseksen kirja 14:34 Sen päivän luvun jälkeen, joina te tutkitte maata, neljäkymmentä päivää, kukin päivä vuodessa, teidän on kannettava pahat tekonne, neljäkymmentä vuotta, ja te tulette tuntemaan minun lupaukseni rikkomuksen.
Numbers 14:34 After the number of the days in which you searched the land, even forty days, each day for a year, shall you bear your iniquities, even forty years, and you shall know my breach of promise.
4. Mooseksen kirja 14:35 Minä, Herra, olen sanonut: Näin minä teen kaikelle tälle pahalle seurakunnalle, joka on kokoontunut minua vastaan. Tässä erämaassa he hukkuvat, siellä he kuolevat.
Numbers 14:35 I the LORD have said, I will surely do it to all this evil congregation, that are gathered together against me: in this wilderness they shall be consumed, and there they shall die.
4. Mooseksen kirja 14:36 Ja ne miehet, jotka Mooses lähetti vakoilemaan maata, mutta jotka palasivat ja saivat koko seurakunnan nurisemaan häntä vastaan, levittämällä panettelua maasta,
Numbers 14:36 And the men, which Moses sent to search the land, who returned, and made all the congregation to murmur against him, by bringing up a slander on the land,
4. Mooseksen kirja 14:37 Nekin miehet, jotka levittivät pahaa huhua maasta, kuolivat ruttoon Herran edessä.
Numbers 14:37 Even those men that did bring up the evil report on the land, died by the plague before the LORD.
4. Mooseksen kirja 14:38 Mutta Joosua, Nuunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika, niistä miehistä, jotka olivat lähteneet vakoilemaan maata, jäivät eloon.
Numbers 14:38 But Joshua the son of Nun, and Caleb the son of Jephunneh, which were of the men that went to search the land, lived still.
4. Mooseksen kirja 14:39 Ja Mooses puhui nämä sanat kaikille israelilaisille, ja kansa murehti suuresti.
Numbers 14:39 And Moses told these sayings to all the children of Israel: and the people mourned greatly.
4. Mooseksen kirja 14:40 Ja he nousivat varhain aamulla ja menivät vuoren huipulle sanoen: Katso, tässä me olemme ja menemme siihen paikkaan, jonka Herra on luvannut; sillä me olemme syntiä tehneet.
Numbers 14:40 And they rose up early in the morning, and got them up into the top of the mountain, saying, See, we be here, and will go up to the place which the LORD has promised: for we have sinned.
4. Mooseksen kirja 14:41 Ja Mooses sanoi: Miksi te nyt rikotte Herran käskyn? Mutta se ei onnistu.
Numbers 14:41 And Moses said, Why now do you transgress the commandment of the LORD? but it shall not prosper.
4. Mooseksen kirja 14:42 Älkää menkö ylös, sillä Herra ei ole teidän keskellänne, ettette vihollistenne edessä voittaisi teitä.
Numbers 14:42 Go not up, for the LORD is not among you; that you be not smitten before your enemies.
4. Mooseksen kirja 14:43 Sillä amalekilaiset ja kanaanilaiset ovat siellä teidän edessänne, ja te kaadutte miekkaan; koska te olette kääntyneet pois Herrasta, sentähden Herra ei ole teidän kanssanne.
Numbers 14:43 For the Amalekites and the Canaanites are there before you, and you shall fall by the sword: because you are turned away from the LORD, therefore the LORD will not be with you.
4. Mooseksen kirja 14:44 Mutta he rohkaistuivat menemään vuoren huipulle; kuitenkaan Herran liitonarkki ja Mooses eivät lähteneet leiristä.
Numbers 14:44 But they presumed to go up to the hill top: nevertheless the ark of the covenant of the LORD, and Moses, departed not out of the camp.
4. Mooseksen kirja 14:45 Niin amalekilaiset ja sillä vuorella asuvat kanaanilaiset tulivat alas ja löivät heidät ja ajoivat heidät häpeään aina Hormaan asti.
Numbers 14:45 Then the Amalekites came down, and the Canaanites which dwelled in that hill, and smote them, and discomfited them, even to Hormah.
4. Mooseksen kirja 15:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 15:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 15:2 Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun tulette asuinmaahanne, jonka minä teille annan,
Numbers 15:2 Speak to the children of Israel, and say to them, When you be come into the land of your habitations, which I give to you,
4. Mooseksen kirja 15:3 ja te uhraatte Herralle tuliuhrin, polttouhrin tai teurasuhrin lupauksen täyttämiseksi tai vapaaehtoisena uhrina tai juhlissanne, tehdäksenne Herralle suloisen tuoksun nautakarjasta tai lampaista,
Numbers 15:3 And will make an offering by fire to the LORD, a burnt offering, or a sacrifice in performing a vow, or in a freewill offering, or in your solemn feasts, to make a sweet smell to the LORD, of the herd or of the flock:
4. Mooseksen kirja 15:4 Silloin sen, joka tuo uhrilahjansa Herralle, tulee tuoda ruokauhriksi kymmenesosan jauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hiin-mittaa öljyä.
Numbers 15:4 Then shall he that offers his offering to the LORD bring a meat offering of a tenth deal of flour mingled with the fourth part of an hin of oil.
4. Mooseksen kirja 15:5 Ja juomauhriksi sinun on uhrattava neljäs osa hiin-mittaa viiniä polttouhrin tai teurasuhrin kanssa, yhtä karitsaa kohden.
Numbers 15:5 And the fourth part of an hin of wine for a drink offering shall you prepare with the burnt offering or sacrifice, for one lamb.
4. Mooseksen kirja 15:6 Tai pässille sinun on uhrattava ruokauhriksi kaksi kymmenesosaa jauhoja, joihin on sekoitettu kolmannes hiin-mittaa öljyä.
Numbers 15:6 Or for a ram, you shall prepare for a meat offering two tenth deals of flour mingled with the third part of an hin of oil.
4. Mooseksen kirja 15:7 Ja juomauhriksi sinun on uhrattava kolmasosa hiin-mittaa viiniä, suloiseksi tuoksuksi Herralle.
Numbers 15:7 And for a drink offering you shall offer the third part of an hin of wine, for a sweet smell to the LORD.
4. Mooseksen kirja 15:8 Ja kun valmistat härän polttouhriksi tai teurasuhriksi lupauksen täyttämiseksi tai yhteysuhriksi Herralle:
Numbers 15:8 And when you prepare a bullock for a burnt offering, or for a sacrifice in performing a vow, or peace offerings to the LORD:
4. Mooseksen kirja 15:9 Sitten hän tuo härän mukana ruokauhrin, kolme kymmenesosaa jauhoja, joihin on sekoitettu puoli hin-mittaa öljyä.
Numbers 15:9 Then shall he bring with a bullock a meat offering of three tenth deals of flour mingled with half an hin of oil.
4. Mooseksen kirja 15:10 Ja juomauhriksi sinun on tuotava puoli hin-mittaa viiniä, suloisesti tuoksuva uhri Herralle.
Numbers 15:10 And you shall bring for a drink offering half an hin of wine, for an offering made by fire, of a sweet smell to the LORD.
4. Mooseksen kirja 15:11 Näin on tehtävä härälle tai pässille tai karitsalle tai vohlalle.
Numbers 15:11 Thus shall it be done for one bullock, or for one ram, or for a lamb, or a kid.
4. Mooseksen kirja 15:12 Sen lukumäärän mukaan, jonka valmistat, tee kullekin heidän lukumääränsä mukaan.
Numbers 15:12 According to the number that you shall prepare, so shall you do to every one according to their number.
4. Mooseksen kirja 15:13 Kaikkien maassa syntyneiden tulee tehdä näin uhratessaan suloisesti tuoksuvan tuliuhrin Herralle.
Numbers 15:13 All that are born of the country shall do these things after this manner, in offering an offering made by fire, of a sweet smell to the LORD.
4. Mooseksen kirja 15:14 Ja jos teidän luonanne asuu muukalainen tai kuka tahansa teidän keskuudessanne sukupolvienne aikana ja tahtoo uhrata Herralle suloisesti tuoksuvan uhrin, niin hänkin tehköön niin kuin te teette.
Numbers 15:14 And if a stranger sojourn with you, or whoever be among you in your generations, and will offer an offering made by fire, of a sweet smell to the LORD; as you do, so he shall do.
4. Mooseksen kirja 15:15 Sama säädös olkoon sekä teille seurakuntalaisille että muukalaiselle, joka asuu teidän luonanne, ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen. Niinkuin te olette, niin muukalaisenkin olkoon Herran edessä.
Numbers 15:15 One ordinance shall be both for you of the congregation, and also for the stranger that sojournes with you, an ordinance for ever in your generations: as you are, so shall the stranger be before the LORD.
4. Mooseksen kirja 15:16 Yksi laki ja yksi tapa olkoon teillä ja muukalaisella, joka asuu teidän luonanne.
Numbers 15:16 One law and one manner shall be for you, and for the stranger that sojournes with you.
4. Mooseksen kirja 15:17 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 15:17 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 15:18 Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun tulette siihen maahan, johon minä teidät vien,
Numbers 15:18 Speak to the children of Israel, and say to them, When you come into the land where I bring you,
4. Mooseksen kirja 15:19 Silloin on tapahduttava, että kun syötte maan leipää, teidän on uhrattava anti Herralle.
Numbers 15:19 Then it shall be, that, when you eat of the bread of the land, you shall offer up an heave offering to the LORD.
4. Mooseksen kirja 15:20 Uhraa taikinasi ensimäinen kakku antimaksi; niin kuin annat puimatantereen antisi, niin anna se.
Numbers 15:20 You shall offer up a cake of the first of your dough for an heave offering: as you do the heave offering of the threshing floor, so shall you heave it.
4. Mooseksen kirja 15:21 Ensimmäisistä taikinoistanne teidän on annettava Herralle anti sukupolvesta sukupolveen.
Numbers 15:21 Of the first of your dough you shall give to the LORD an heave offering in your generations.
4. Mooseksen kirja 15:22 Ja jos olette erehtyneet ettekä ole noudattaneet kaikkia näitä käskyjä, jotka Herra on puhunut Moosekselle,
Numbers 15:22 And if you have erred, and not observed all these commandments, which the LORD has spoken to Moses,
4. Mooseksen kirja 15:23 Kaiken, mitä Herra on teille Mooseksen kautta käskenyt, siitä päivästä, jona Herra antoi Moosekselle käskyn, ja tästä lähtien sukupolvesta sukupolveen,
Numbers 15:23 Even all that the LORD has commanded you by the hand of Moses, from the day that the LORD commanded Moses, and henceforward among your generations;
4. Mooseksen kirja 15:24 Jos siis tietämättömyydestä tapahtuu jotain seurakunnan tietämättä, koko seurakunnan on uhrattava yksi nuori mulli polttouhriksi, tuoksuvaksi tuoksuksi Herralle, sekä sen ruoka- että juomauhri,
Numbers 15:24 Then it shall be, if ought be committed by ignorance without the knowledge of the congregation, that all the congregation shall offer one young bullock for a burnt offering, for a sweet smell to the LORD, with his meat offering, and his drink offering, ac
4. Mooseksen kirja 15:25 Ja pappi sovittaa koko Israelin lasten seurakunnan, ja heille annetaan anteeksi; sillä se on tietämättömyyttä. Ja heidän on tuotava uhrilahjansa, tuliuhri Herralle, ja syntiuhrinsa Herran eteen.
Numbers 15:25 And the priest shall make an atonement for all the congregation of the children of Israel, and it shall be forgiven them; for it is ignorance: and they shall bring their offering, a sacrifice made by fire to the LORD, and their sin offering before the LOR
4. Mooseksen kirja 15:26 Ja se annetaan anteeksi koko Israelin lasten seurakunnalle ja heidän keskuudessaan asuvalle muukalaiselle, koska kaikki kansa oli tietämättömyyden vallassa.
Numbers 15:26 And it shall be forgiven all the congregation of the children of Israel, and the stranger that sojournes among them; seeing all the people were in ignorance.
4. Mooseksen kirja 15:27 Ja jos joku tietämättömyydestä syntiä tekee, niin hänen tulee tuoda vuoden vanha vuohi syntiuhriksi.
Numbers 15:27 And if any soul sin through ignorance, then he shall bring a she goat of the first year for a sin offering.
4. Mooseksen kirja 15:28 Ja pappi sovittakoon sen sielun, joka tietämättään tekee syntiä Herran edessä, ja sovittakoon sen, ja se annetaan hänelle anteeksi.
Numbers 15:28 And the priest shall make an atonement for the soul that sins ignorantly, when he sins by ignorance before the LORD, to make an atonement for him; and it shall be forgiven him.
4. Mooseksen kirja 15:29 Teillä on yksi laki niille, jotka tietämättömyydestään syntiä tekevät, sekä israelilaisten keskuudessa syntyneille että heidän keskuudessaan asuville muukalaisille.
Numbers 15:29 You shall have one law for him that sins through ignorance, both for him that is born among the children of Israel, and for the stranger that sojournes among them.
4. Mooseksen kirja 15:30 Mutta se sielu, joka tekee jotakin röyhkeästi, olkoonpa hän maassa syntynyt tai muukalainen, se häpäisee Herraa, ja se sielu hävitettäköön kansansa keskuudesta.
Numbers 15:30 But the soul that does ought presumptuously, whether he be born in the land, or a stranger, the same reproaches the LORD; and that soul shall be cut off from among his people.
4. Mooseksen kirja 15:31 Koska hän on halveksinut Herran sanaa ja rikkonut hänen käskynsä, se sielu hävitettäköön kokonaan; hänen rikoksensa on oleva hänen päällään.
Numbers 15:31 Because he has despised the word of the LORD, and has broken his commandment, that soul shall utterly be cut off; his iniquity shall be on him.
4. Mooseksen kirja 15:32 Ja kun israelilaiset olivat erämaassa, he löysivät miehen, joka keräsi puita sapatinpäivänä.
Numbers 15:32 And while the children of Israel were in the wilderness, they found a man that gathered sticks on the sabbath day.
4. Mooseksen kirja 15:33 Ja ne, jotka löysivät hänet puita keräämästä, toivat hänet Mooseksen ja Aaronin ja koko seurakunnan eteen.
Numbers 15:33 And they that found him gathering sticks brought him to Moses and Aaron, and to all the congregation.
4. Mooseksen kirja 15:34 Ja he panivat hänet vankeuteen, koska ei ollut ilmoitettu, mitä hänelle oli tehtävä.
Numbers 15:34 And they put him in ward, because it was not declared what should be done to him.
4. Mooseksen kirja 15:35 Ja Herra sanoi Moosekselle: Mies on surmattava; koko seurakunta kivittäköön hänet leirin ulkopuolella.
Numbers 15:35 And the LORD said to Moses, The man shall be surely put to death: all the congregation shall stone him with stones without the camp.
4. Mooseksen kirja 15:36 Ja koko seurakunta vei hänet leirin ulkopuolelle ja kivitti hänet, ja hän kuoli, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Numbers 15:36 And all the congregation brought him without the camp, and stoned him with stones, and he died; as the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 15:37 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 15:37 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 15:38 Puhu israelilaisille ja käske heitä tekemään itselleen tupsut vaatteidensa tupsuihin, sukupolvesta sukupolveen, ja panemaan tupsujen tupsuihin sinisen nauhan.
Numbers 15:38 Speak to the children of Israel, and bid them that they make them fringes in the borders of their garments throughout their generations, and that they put on the fringe of the borders a ribbon of blue:
4. Mooseksen kirja 15:39 Ja se olkoon sinulle tupsuna, että kun katsot sitä, muistaisit kaikki Herran käskyt ja tekisit ne, ettette etsisi oman sydämenne ja silmienne tahdon, joiden perässä te haureudessa vaellatte.
Numbers 15:39 And it shall be to you for a fringe, that you may look on it, and remember all the commandments of the LORD, and do them; and that you seek not after your own heart and your own eyes, after which you use to go a whoring:
4. Mooseksen kirja 15:40 Että te muistaisitte ja pitäisitte kaikki minun käskyni ja olisitte pyhät Jumalallenne.
Numbers 15:40 That you may remember, and do all my commandments, and be holy to your God.
4. Mooseksen kirja 15:41 Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka toin teidät pois Egyptin maasta ollakseni teidän Jumalanne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Numbers 15:41 I am the LORD your God, which brought you out of the land of Egypt, to be your God: I am the LORD your God.
4. Mooseksen kirja 16:1 Ja Korah, Jisharin poika, Kehatin pojan, Leevin pojan, ja Datan ja Abiram, Eliabin pojat, ja On, Peletin poika, Ruubenin pojat, ottivat miehiä:
Numbers 16:1 Now Korah, the son of Izhar, the son of Kohath, the son of Levi, and Dathan and Abiram, the sons of Eliab, and On, the son of Peleth, sons of Reuben, took men:
4. Mooseksen kirja 16:2 Ja he nousivat Mooseksen eteen yhdessä israelilaisten kanssa, kaksisataa viisikymmentä seurakunnan päämiestä, seurakunnan kuuluisia, maineikkaita miehiä,
Numbers 16:2 And they rose up before Moses, with certain of the children of Israel, two hundred and fifty princes of the assembly, famous in the congregation, men of renown:
4. Mooseksen kirja 16:3 Ja he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: Te otatte itsellenne liikaa kantaaksenne! Koko seurakunta on pyhä, jokainen heistä, ja Herra on heidän keskellään. Miksi siis korotatte itsenne seurakunnan yläpuolelle?
Numbers 16:3 And they gathered themselves together against Moses and against Aaron, and said to them, You take too much on you, seeing all the congregation are holy, every one of them, and the LORD is among them: why then lift you up yourselves above the congregation
4. Mooseksen kirja 16:4 Ja kun Mooses kuuli sen, hän lankesi kasvoilleen.
Numbers 16:4 And when Moses heard it, he fell on his face:
4. Mooseksen kirja 16:5 Ja hän puhui Korahille ja kaikelle hänen seurakunnalleen sanoen: Huomenna Herra ilmoittaa, kuka on hänen ja kuka on pyhä, ja hän antaa hänen lähestyä; sen hän antaa hänen lähestyä, jonka hän on valinnut.
Numbers 16:5 And he spoke to Korah and to all his company, saying, Even to morrow the LORD will show who are his, and who is holy; and will cause him to come near to him: even him whom he has chosen will he cause to come near to him.
4. Mooseksen kirja 16:6 Tehkää näin: Ottakaa suitsutusastiat, Korah, ja kaikki hänen joukkonsa;
Numbers 16:6 This do; Take you censers, Korah, and all his company;
4. Mooseksen kirja 16:7 Ja pane niihin tulta ja pane niihin suitsuketta Herran eteen huomenna. Ja se mies, jonka Herra valitsee, olkoon pyhä. Te olette ottaneet liikaa itsellenne, te Leevin pojat.
Numbers 16:7 And put fire therein, and put incense in them before the LORD to morrow: and it shall be that the man whom the LORD does choose, he shall be holy: you take too much on you, you sons of Levi.
4. Mooseksen kirja 16:8 Ja Mooses sanoi Korahille: Kuulkaa, te Leevin pojat!
Numbers 16:8 And Moses said to Korah, Hear, I pray you, you sons of Levi:
4. Mooseksen kirja 16:9 Eikö teistä tunnu vähäiseltä, että Israelin Jumala on erottanut teidät Israelin seurakunnasta ottaakseen teidät lähelleen suorittamaan Herran majan palvelusta ja seisomaan seurakunnan edessä palvelemassa heitä?
Numbers 16:9 Seems it but a small thing to you, that the God of Israel has separated you from the congregation of Israel, to bring you near to himself to do the service of the tabernacle of the LORD, and to stand before the congregation to minister to them?
4. Mooseksen kirja 16:10 Ja hän on tuonut teidät lähelleen ja kaikki veljenne, Leevin pojat, teidän kanssanne; ja tekö vielä pappeuttakin etsitte?
Numbers 16:10 And he has brought you near to him, and all your brothers the sons of Levi with you: and seek you the priesthood also?
4. Mooseksen kirja 16:11 Sentähden te ja koko joukkonne olette kokoontuneet Herraa vastaan; ja mikä on Aaron, että te nurisette häntä vastaan?
Numbers 16:11 For which cause both you and all your company are gathered together against the LORD: and what is Aaron, that you murmur against him?
4. Mooseksen kirja 16:12 Niin Mooses lähetti kutsumaan Datania ja Abiramia, Eliabin poikia, mutta nämä sanoivat: Emme tule ylös.
Numbers 16:12 And Moses sent to call Dathan and Abiram, the sons of Eliab: which said, We will not come up:
4. Mooseksen kirja 16:13 Vähäkö jo se, että olet tuonut meidät maasta, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, tappaaksesi meidät erämaassa? Ellet sitten tee itsestäsi kokonaan ruhtinaaksemme?
Numbers 16:13 Is it a small thing that you have brought us up out of a land that flows with milk and honey, to kill us in the wilderness, except you make yourself altogether a prince over us?
4. Mooseksen kirja 16:14 Etkä sinä ole tuonut meitä maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, etkä ole antanut meille perinnöksi peltoja ja viinitarhoja. Aiotko sokaista näiden miesten silmät? Emme me tule sinne.
Numbers 16:14 Moreover you have not brought us into a land that flows with milk and honey, or given us inheritance of fields and vineyards: will you put out the eyes of these men? we will not come up.
4. Mooseksen kirja 16:15 Niin Mooses vihastui kovin ja sanoi Herralle: Älä välitä heidän uhrilahjastaan. En ole ottanut heiltä aasiakaan enkä ole vahingoittanut yhtäkään heistä.
Numbers 16:15 And Moses was very wroth, and said to the LORD, Respect not you their offering: I have not taken one ass from them, neither have I hurt one of them.
4. Mooseksen kirja 16:16 Ja Mooses sanoi Korahille: Olkaa huomenna Herran edessä, sinä ja koko joukkonne, sinä ja he, ja Aaron.
Numbers 16:16 And Moses said to Korah, Be you and all your company before the LORD, you, and they, and Aaron, to morrow:
4. Mooseksen kirja 16:17 Ja ottakoon kukin suitsukeastiansa ja pankoon niihin suitsuketta ja tuokoon Herran eteen kukin suitsukeastiansa, kaksisataa viisikymmentä suitsukeastiaa; niin myös sinä ja Aaron, kukin suitsukeastiansa.
Numbers 16:17 And take every man his censer, and put incense in them, and bring you before the LORD every man his censer, two hundred and fifty censers; you also, and Aaron, each of you his censer.
4. Mooseksen kirja 16:18 Ja he ottivat kukin suitsutusastiansa ja virittivät niihin tulen ja panivat niihin suitsuketta ja asettuivat ilmestysmajan ovelle Mooseksen ja Aaronin kanssa.
Numbers 16:18 And they took every man his censer, and put fire in them, and laid incense thereon, and stood in the door of the tabernacle of the congregation with Moses and Aaron.
4. Mooseksen kirja 16:19 Ja Korah kokosi kaiken seurakunnan heitä vastaan ilmestysmajan oven eteen, ja Herran kirkkaus ilmestyi koko seurakunnalle.
Numbers 16:19 And Korah gathered all the congregation against them to the door of the tabernacle of the congregation: and the glory of the LORD appeared to all the congregation.
4. Mooseksen kirja 16:20 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Numbers 16:20 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, saying,
4. Mooseksen kirja 16:21 Erotuttakaa itsenne tästä seurakunnasta, niin minä heidät hetkessä tuhoan.
Numbers 16:21 Separate yourselves from among this congregation, that I may consume them in a moment.
4. Mooseksen kirja 16:22 Ja he lankesivat kasvoilleen ja sanoivat: Jumala, kaiken lihan henkien Jumala, jos yksi ihminen tekee syntiä, vihastutko siis koko seurakuntaan?
Numbers 16:22 And they fell on their faces, and said, O God, the God of the spirits of all flesh, shall one man sin, and will you be wroth with all the congregation?
4. Mooseksen kirja 16:23 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 16:23 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 16:24 Puhu seurakunnalle ja sano: Menkää pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin majan ympäriltä.
Numbers 16:24 Speak to the congregation, saying, Get you up from about the tabernacle of Korah, Dathan, and Abiram.
4. Mooseksen kirja 16:25 Ja Mooses nousi ja meni Datanin ja Abiramin luo; ja Israelin vanhimmat seurasivat häntä.
Numbers 16:25 And Moses rose up and went to Dathan and Abiram; and the elders of Israel followed him.
4. Mooseksen kirja 16:26 Ja hän puhui seurakunnalle sanoen: Poistukaa siis näiden jumalattomien miesten majoilta älkääkä koskeko mihinkään, mikä on heidän, ettette tuhoutuisi kaikkien heidän syntiensä tähden.
Numbers 16:26 And he spoke to the congregation, saying, Depart, I pray you, from the tents of these wicked men, and touch nothing of theirs, lest you be consumed in all their sins.
4. Mooseksen kirja 16:27 Niin he lähtivät liikkeelle Koorahin, Daatanin ja Abiramin majan luota, joka puolelta. Daatan ja Abiram tulivat ulos ja seisoivat telttojensa ovella, ja heidän vaimonsa, poikansa ja pienet lapsensa.
Numbers 16:27 So they got up from the tabernacle of Korah, Dathan, and Abiram, on every side: and Dathan and Abiram came out, and stood in the door of their tents, and their wives, and their sons, and their little children.
4. Mooseksen kirja 16:28 Ja Mooses sanoi: Tästä te tiedätte, että Herra on lähettänyt minut tekemään kaikki nämä teot; sillä en ole tehnyt niitä omasta mielestäni.
Numbers 16:28 And Moses said, Hereby you shall know that the LORD has sent me to do all these works; for I have not done them of my own mind.
4. Mooseksen kirja 16:29 Jos nämä miehet kuolevat kaikkien ihmisten yleisen kuoleman tai jos heitä rangaistaan kaikkien ihmisten rangaistuksen jälkeen, niin Herra ei ole minua lähettänyt.
Numbers 16:29 If these men die the common death of all men, or if they be visited after the visitation of all men; then the LORD has not sent me.
4. Mooseksen kirja 16:30 Mutta jos Herra tekee jotakin uutta ja maa avaa kitansa ja nielee heidät ja kaiken, mitä heille kuuluu, ja he syöksyvät elävältä tuoppiin, niin te tiedätte, että nämä miehet ovat vihoittaneet Herran.
Numbers 16:30 But if the LORD make a new thing, and the earth open her mouth, and swallow them up, with all that appertain to them, and they go down quick into the pit; then you shall understand that these men have provoked the LORD.
4. Mooseksen kirja 16:31 Ja kun hän oli lopettanut kaikki nämä sanat puhumisen, halkesi maa heidän altansa.
Numbers 16:31 And it came to pass, as he had made an end of speaking all these words, that the ground split asunder that was under them:
4. Mooseksen kirja 16:32 Ja maa avasi kitansa ja nielaisi heidät ja heidän talonsa ja kaikki Koorahin miehet ja kaiken heidän tavaransa.
Numbers 16:32 And the earth opened her mouth, and swallowed them up, and their houses, and all the men that appertained to Korah, and all their goods.
4. Mooseksen kirja 16:33 He ja kaikki, mitä heille kuului, suistuivat elävinä kuoppaan, ja maa peitti heidät; ja he hukkuivat seurakunnasta.
Numbers 16:33 They, and all that appertained to them, went down alive into the pit, and the earth closed on them: and they perished from among the congregation.
4. Mooseksen kirja 16:34 Ja koko heidän ympärillään oleva Israel pakeni heidän huutoaan; sillä he sanoivat: Ettei maa niele meitäkin.
Numbers 16:34 And all Israel that were round about them fled at the cry of them: for they said, Lest the earth swallow us up also.
4. Mooseksen kirja 16:35 Ja Herran luota lähti tuli ja kulutti ne kaksisataa viisikymmentä miestä, jotka olivat suitsuketta uhranneet.
Numbers 16:35 And there came out a fire from the LORD, and consumed the two hundred and fifty men that offered incense.
4. Mooseksen kirja 16:36 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 16:36 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 16:37 Sano pappi Aaronin pojalle Eleasarille, että hän ottaisi suitsutusastiat tulesta ja hajottaisi tulen sinne, sillä ne ovat pyhät.
Numbers 16:37 Speak to Eleazar the son of Aaron the priest, that he take up the censers out of the burning, and scatter you the fire yonder; for they are hallowed.
4. Mooseksen kirja 16:38 Tehkööt näiden omaa sieluaan vastaan syntisten suitsutusastiat leveiksi levyiksi alttarin peitteeksi. Sillä he toivat ne Herran eteen, ja sentähden ne ovat pyhitettyjä. Ja ne olkoot merkkinä israelilaisille.
Numbers 16:38 The censers of these sinners against their own souls, let them make them broad plates for a covering of the altar: for they offered them before the LORD, therefore they are hallowed: and they shall be a sign to the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 16:39 Ja pappi Eleasar otti pronssiset suitsutusastiat, joilla palomiehet olivat uhranneet, ja niistä tehtiin leveitä levyjä alttarin peittämiseksi.
Numbers 16:39 And Eleazar the priest took the brazen censers, with which they that were burnt had offered; and they were made broad plates for a covering of the altar:
4. Mooseksen kirja 16:40 Muistutukseksi israelilaisille, ettei kukaan muukalainen, joka ei ole Aaronin jälkeläisiä, lähestyisi uhraamaan suitsuketta Herran edessä, ettei hänen kävisi niin kuin Koorah ja hänen joukkonsa, niin kuin Herra oli hänelle Mooseksen kautta sanonut.
Numbers 16:40 To be a memorial to the children of Israel, that no stranger, which is not of the seed of Aaron, come near to offer incense before the LORD; that he be not as Korah, and as his company: as the LORD said to him by the hand of Moses.
4. Mooseksen kirja 16:41 Mutta seuraavana päivänä koko Israelin lasten seurakunta napisi Moosesta ja Aaronia vastaan sanoen: Te olette tappaneet Herran kansan.
Numbers 16:41 But on the morrow all the congregation of the children of Israel murmured against Moses and against Aaron, saying, You have killed the people of the LORD.
4. Mooseksen kirja 16:42 Ja kun seurakunta kokoontui Moosesta ja Aaronia vastaan, he kääntyivät ilmestysmajaa kohti, ja katso, pilvi peitti sen, ja Herran kirkkaus näkyi.
Numbers 16:42 And it came to pass, when the congregation was gathered against Moses and against Aaron, that they looked toward the tabernacle of the congregation: and, behold, the cloud covered it, and the glory of the LORD appeared.
4. Mooseksen kirja 16:43 Ja Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajan eteen.
Numbers 16:43 And Moses and Aaron came before the tabernacle of the congregation.
4. Mooseksen kirja 16:44 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 16:44 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 16:45 Menkää pois tämän seurakunnan keskeltä, niin minä heidät tuokiossa tuhoan. Ja he lankesivat kasvoilleen.
Numbers 16:45 Get you up from among this congregation, that I may consume them as in a moment. And they fell on their faces.
4. Mooseksen kirja 16:46 Ja Mooses sanoi Aaronille: Ota suitsutusastia ja pane siihen tuli alttarilta ja pane siihen suitsuketta. Mene nopeasti seurakunnan luo ja toimita heille sovitus, sillä Herran viha on lähtenyt liikkeelle, vitsaus on alkanut.
Numbers 16:46 And Moses said to Aaron, Take a censer, and put fire therein from off the altar, and put on incense, and go quickly to the congregation, and make an atonement for them: for there is wrath gone out from the LORD; the plague is begun.
4. Mooseksen kirja 16:47 Ja Aaron otti, niin kuin Mooses oli käskenyt, ja juoksi seurakunnan keskelle; ja katso, vitsaus oli alkanut kansan keskuudessa; ja hän pani suitsuketta ja toimitti sovituksen kansalle.
Numbers 16:47 And Aaron took as Moses commanded, and ran into the middle of the congregation; and, behold, the plague was begun among the people: and he put on incense, and made an atonement for the people.
4. Mooseksen kirja 16:48 Ja hän seisoi kuolleiden ja elävien välissä; ja vitsaus lakkasi.
Numbers 16:48 And he stood between the dead and the living; and the plague was stayed.
4. Mooseksen kirja 16:49 Niitä, jotka kuolivat vitsauksessa, oli neljätoistatuhatta seitsemänsataa, paitsi niitä, jotka kuolivat Koorahin tapauksen vuoksi.
Numbers 16:49 Now they that died in the plague were fourteen thousand and seven hundred, beside them that died about the matter of Korah.
4. Mooseksen kirja 16:50 Ja Aaron palasi Mooseksen luo ilmestysmajan ovelle, ja vitsaus lakkasi.
Numbers 16:50 And Aaron returned to Moses to the door of the tabernacle of the congregation: and the plague was stayed.
4. Mooseksen kirja 17:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 17:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 17:2 Puhu israelilaisille ja ottakaa jokaiselta heistä sauva heidän isiensä suvun mukaan, ja kaikilta heidän ruhtinailtaan heidän isiensä suvun mukaan kaksitoista sauvaa; kirjoittakaa itsellenne kunkin nimi hänen sauvaansa.
Numbers 17:2 Speak to the children of Israel, and take of every one of them a rod according to the house of their fathers, of all their princes according to the house of their fathers twelve rods: write you every man’s name on his rod.
4. Mooseksen kirja 17:3 Ja sinun on kirjoitettava Aaronin nimi Leevin sauvaan; sillä yksi sauva olkoon heidän isiensä huoneen päämiehellä.
Numbers 17:3 And you shall write Aaron’s name on the rod of Levi: for one rod shall be for the head of the house of their fathers.
4. Mooseksen kirja 17:4 Ja sinun on pantava ne seurakunnan majaan todistuksen eteen, missä minä ilmestyn teille.
Numbers 17:4 And you shall lay them up in the tabernacle of the congregation before the testimony, where I will meet with you.
4. Mooseksen kirja 17:5 Ja tapahtuu, että sen miehen sauva, jonka minä valitsen, kukoistaa; ja minä lopetan israelilaisten napinan, jolla he napisevat teitä vastaan.
Numbers 17:5 And it shall come to pass, that the man’s rod, whom I shall choose, shall blossom: and I will make to cease from me the murmurings of the children of Israel, whereby they murmur against you.
4. Mooseksen kirja 17:6 Ja Mooses puhui israelilaisille, ja jokainen heidän ruhtinas antoi hänelle sauvan, kukin ruhtinas perhekunnittain, kaksitoista sauvaa; ja Aaronin sauva oli heidän sauvojensa joukossa.
Numbers 17:6 And Moses spoke to the children of Israel, and every one of their princes gave him a rod apiece, for each prince one, according to their fathers’ houses, even twelve rods: and the rod of Aaron was among their rods.
4. Mooseksen kirja 17:7 Ja Mooses asetti sauvat Herran eteen todistuksen majaan.
Numbers 17:7 And Moses laid up the rods before the LORD in the tabernacle of witness.
4. Mooseksen kirja 17:8 Seuraavana päivänä Mooses meni todistuksen majaan, ja katso, Aaronin sauva, joka oli Leevin suvun puolesta, oli puhjennut silmuihin, puhkesi kukkiin ja tuotti manteleita.
Numbers 17:8 And it came to pass, that on the morrow Moses went into the tabernacle of witness; and, behold, the rod of Aaron for the house of Levi was budded, and brought forth buds, and bloomed blossoms, and yielded almonds.
4. Mooseksen kirja 17:9 Ja Mooses vei kaikki sauvat Herran edestä kaikkien israelilaisten luo; ja he katsoivat, ja ottivat kukin sauvansa.
Numbers 17:9 And Moses brought out all the rods from before the LORD to all the children of Israel: and they looked, and took every man his rod.
4. Mooseksen kirja 17:10 Ja Herra sanoi Moosekselle: Vie Aaronin sauva takaisin todistuksen eteen, säilytettäväksi merkkinä kapinoitsijoita vastaan; ja lopeta kokonaan heidän nurinansa minua vastaan, etteivät he kuolisi.
Numbers 17:10 And the LORD said to Moses, Bring Aaron’s rod again before the testimony, to be kept for a token against the rebels; and you shall quite take away their murmurings from me, that they die not.
4. Mooseksen kirja 17:11 Ja Mooses teki niin: niin kuin Herra oli häntä käskenyt, niin hän teki.
Numbers 17:11 And Moses did so: as the LORD commanded him, so did he.
4. Mooseksen kirja 17:12 Ja israelilaiset puhuivat Moosekselle sanoen: Katso, me kuolemme, me hukumme, me hukumme kaikki.
Numbers 17:12 And the children of Israel spoke to Moses, saying, Behold, we die, we perish, we all perish.
4. Mooseksen kirja 17:13 Kuka ikinä lähestyy Herran majaa, se kuolee; hukummeko me kuolemaan?
Numbers 17:13 Whoever comes any thing near to the tabernacle of the LORD shall die: shall we be consumed with dying?
4. Mooseksen kirja 18:1 Ja Herra sanoi Aaronille: Sinun ja sinun poikasi ja isäsi suku sinun kanssasi on kannettava pyhäkön rikkomus; ja sinun ja sinun poikiesi kanssa sinun on kannettava pappeutesi rikkomus.
Numbers 18:1 And the LORD said to Aaron, You and your sons and your father’s house with you shall bear the iniquity of the sanctuary: and you and your sons with you shall bear the iniquity of your priesthood.
4. Mooseksen kirja 18:2 Ja myös veljesi Leevin sukukunnasta, isäsi sukukunnasta, tuokaa sinut mukananne, että he liittyisivät teihin ja palvelisivat teitä; mutta sinä ja poikasi sinun kanssasi palvelkaa todistuksen majan edessä.
Numbers 18:2 And your brothers also of the tribe of Levi, the tribe of your father, bring you with you, that they may be joined to you, and minister to you: but you and your sons with you shall minister before the tabernacle of witness.
4. Mooseksen kirja 18:3 Ja heidän tulee hoitaa sinun tehtäväsi ja koko majan tehtävät; ainoastaan pyhäkön ja alttarin esineitä he eivät saa lähestyä, etteivät he kuolisi ettekä tekään.
Numbers 18:3 And they shall keep your charge, and the charge of all the tabernacle: only they shall not come near the vessels of the sanctuary and the altar, that neither they, nor you also, die.
4. Mooseksen kirja 18:4 Ja heidän tulee liittyä sinuun ja hoitaa ilmestysmajan vartiointia, kaikkea majan palvelusta; eikä muukalainen saa lähestyä sinua.
Numbers 18:4 And they shall be joined to you, and keep the charge of the tabernacle of the congregation, for all the service of the tabernacle: and a stranger shall not come near to you.
4. Mooseksen kirja 18:5 Ja teidän on huolehdittava pyhäkön ja alttarin hoidosta, ettei viha enää kohtaisi israelilaisia.
Numbers 18:5 And you shall keep the charge of the sanctuary, and the charge of the altar: that there be no wrath any more on the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 18:6 Ja katso, minä olen ottanut teidän veljenne, leeviläiset, israelilaisten keskuudesta; heidät on annettu teille lahjaksi Herralle, toimittamaan seurakunnan majan palvelusta.
Numbers 18:6 And I, behold, I have taken your brothers the Levites from among the children of Israel: to you they are given as a gift for the LORD, to do the service of the tabernacle of the congregation.
4. Mooseksen kirja 18:7 Sentähden, sinä ja poikasi sinun kanssasi, hoitakaa pappisvirkaanne kaikessa, mikä liittyy alttariin ja esiripun sisäpuolelle, ja palvelkaa. Minä olen antanut teille pappisvirkan lahjaksi, ja muukalainen, joka lähestyy, surmattakoon.
Numbers 18:7 Therefore you and your sons with you shall keep your priest’s office for everything of the altar, and within the veil; and you shall serve: I have given your priest’s office to you as a service of gift: and the stranger that comes near shall be put to dea
4. Mooseksen kirja 18:8 Ja Herra puhui Aaronille: Katso, minä olen antanut sinulle myös haltuuni kaikki Israelin lasten pyhät antimet; sinulle minä olen antanut ne voitelun tähden ja sinun lapsillesi ikuiseksi säännöksi.
Numbers 18:8 And the LORD spoke to Aaron, Behold, I also have given you the charge of my heave offerings of all the hallowed things of the children of Israel; to you have I given them by reason of the anointing, and to your sons, by an ordinance for ever.
4. Mooseksen kirja 18:9 Tämä olkoon sinun pyhimmästäsi, tulelta suojatusta: jokainen heidän uhrilahjansa, jokainen ruokauhrinsa, jokainen syntiuhrinsa ja jokainen vikauhrinsa, jonka he antavat minulle, olkoon sinulle pyhin.
Numbers 18:9 This shall be your of the most holy things, reserved from the fire: every oblation of theirs, every meat offering of theirs, and every sin offering of theirs, and every trespass offering of theirs which they shall render to me, shall be most holy for you
4. Mooseksen kirja 18:10 Kaikkein pyhimmässä teidän on se syötävä; jokainen miespuolinen syököön sen; se olkoon teille pyhä.
Numbers 18:10 In the most holy place shall you eat it; every male shall eat it: it shall be holy to you.
4. Mooseksen kirja 18:11 Ja tämä on sinun, heidän uhrilahjansa, kaikkien israelilaisten heilutusuhrien kanssa. Minä olen antanut ne sinulle ja sinun pojillesi ja tyttärillesi ikuiseksi säädökseksi. Jokainen, joka on puhdas sinun taloudessasi, syököön sitä.
Numbers 18:11 And this is yours; the heave offering of their gift, with all the wave offerings of the children of Israel: I have given them to you, and to your sons and to your daughters with you, by a statute for ever: every one that is clean in your house shall eat o
4. Mooseksen kirja 18:12 Kaiken parhaan öljyn ja kaiken parhaan viinin ja vehnän, niiden ensi hedelmät, jotka he uhraavat Herralle, minä annan sinulle.
Numbers 18:12 All the best of the oil, and all the best of the wine, and of the wheat, the first fruits of them which they shall offer to the LORD, them have I given you.
4. Mooseksen kirja 18:13 Ja kaikki maan ensimmäiset hedelmät, jotka he tuovat Herralle, olkoot sinun; jokainen, joka on puhdas sinun talossasi, saakoon sitä syödä.
Numbers 18:13 And whatever is first ripe in the land, which they shall bring to the LORD, shall be yours; every one that is clean in your house shall eat of it.
4. Mooseksen kirja 18:14 Kaikki, mikä Israelissa on pyhitetty, olkoon sinun.
Numbers 18:14 Every thing devoted in Israel shall be yours.
4. Mooseksen kirja 18:15 Jokainen, mikä avaa kohdun kaikesta lihasta, minkä he tuovat Herralle, olipa se ihmisestä tai eläimistä, olkoon sinun. Kuitenkin ihmisen esikoinen sinun on lunastattava, ja myös saastaisten eläinten esikoinen sinun on lunastattava.
Numbers 18:15 Every thing that opens the matrix in all flesh, which they bring to the LORD, whether it be of men or beasts, shall be yours: nevertheless the firstborn of man shall you surely redeem, and the firstling of unclean beasts shall you redeem.
4. Mooseksen kirja 18:16 Ja ne, jotka lunastetaan kuukauden ikäisistä alkaen, teidän on lunastettava arvionne mukaan viiden sekelin rahalla pyhäkkösekelin painon mukaan, joka on kaksikymmentä geraa.
Numbers 18:16 And those that are to be redeemed from a month old shall you redeem, according to your estimation, for the money of five shekels, after the shekel of the sanctuary, which is twenty gerahs.
4. Mooseksen kirja 18:17 Mutta lehmän esikoista, lampaan esikoista tai vuohen esikoista et saa lunastaa; ne ovat pyhiä. Sinun on pirskotettava niiden veri alttarille ja poltettava niiden rasva uhrina, suloisena tuoksuna Herralle.
Numbers 18:17 But the firstling of a cow, or the firstling of a sheep, or the firstling of a goat, you shall not redeem; they are holy: you shall sprinkle their blood on the altar, and shall burn their fat for an offering made by fire, for a sweet smell to the LORD.
4. Mooseksen kirja 18:18 Ja niiden liha on oleva sinun, niinkuin heilutettu rintaliha ja oikea lapa ovat sinun.
Numbers 18:18 And the flesh of them shall be yours, as the wave breast and as the right shoulder are yours.
4. Mooseksen kirja 18:19 Kaikki pyhät antilahjat, jotka israelilaiset antavat Herralle, minä olen antanut sinulle ja sinun pojillesi ja tyttärillesi ikuiseksi säädökseksi. Se on ikuinen suolaliitto Herran edessä sinulle ja sinun jälkeläisillesi.
Numbers 18:19 All the heave offerings of the holy things, which the children of Israel offer to the LORD, have I given you, and your sons and your daughters with you, by a statute for ever: it is a covenant of salt for ever before the LORD to you and to your seed with
4. Mooseksen kirja 18:20 Ja Herra puhui Aaronille: Älä olkoon sinulla perintöosaa heidän maassaan äläkä osuutta heidän keskuudessaan. Minä olen sinun osuutesi ja perintöosasi israelilaisten keskellä.
Numbers 18:20 And the LORD spoke to Aaron, You shall have no inheritance in their land, neither shall you have any part among them: I am your part and your inheritance among the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 18:21 Ja katso, minä olen antanut Leevin lapsille perintöosaksi kaikki kymmenykset Israelissa, heidän palveluksestaan, jota he suorittavat, seurakunnan majan palveluksesta.
Numbers 18:21 And, behold, I have given the children of Levi all the tenth in Israel for an inheritance, for their service which they serve, even the service of the tabernacle of the congregation.
4. Mooseksen kirja 18:22 Älköön israelilaiset enää lähestykö ilmestysmajaa, etteivät he kantaisi syntiä ja kuolisi.
Numbers 18:22 Neither must the children of Israel from now on come near the tabernacle of the congregation, lest they bear sin, and die.
4. Mooseksen kirja 18:23 Mutta leeviläisten on toimitettava seurakunnan majan palvelus ja kannettava omat rikkomuksensa. Tämä olkoon ikuinen säädös teille sukupolvelta sukupolvelle: älköön heillä olko perintöosaa israelilaisten keskuudessa.
Numbers 18:23 But the Levites shall do the service of the tabernacle of the congregation, and they shall bear their iniquity: it shall be a statute for ever throughout your generations, that among the children of Israel they have no inheritance.
4. Mooseksen kirja 18:24 Mutta israelilaisten kymmenykset, jotka he antavat uhriksi Herralle, minä olen antanut leeviläisille perintöosaksi; sentähden minä olen sanonut heille: 'Heillä ei saa olla perintöosaa israelilaisten keskuudessa.'
Numbers 18:24 But the tithes of the children of Israel, which they offer as an heave offering to the LORD, I have given to the Levites to inherit: therefore I have said to them, Among the children of Israel they shall have no inheritance.
4. Mooseksen kirja 18:25 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 18:25 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 18:26 Näin puhu leeviläisille ja sano heille: Kun te otatte israelilaisilta kymmenykset, jotka minä olen antanut teille perintöosaksi, niin antakaa niistä Herralle anti, kymmenesosa kymmenyksistä.
Numbers 18:26 Thus speak to the Levites, and say to them, When you take of the children of Israel the tithes which I have given you from them for your inheritance, then you shall offer up an heave offering of it for the LORD, even a tenth part of the tithe.
4. Mooseksen kirja 18:27 Ja tämä teidän uhrinne luetaan teille, niin kuin se olisi puimatantereen viljaa ja viinikuurnan täyteyttä.
Numbers 18:27 And this your heave offering shall be reckoned to you, as though it were the corn of the threshing floor, and as the fullness of the wine press.
4. Mooseksen kirja 18:28 Näin sinunkin on annettava Herralle anti kaikista kymmenyksistäsi, jotka olet saanut israelilaisilta, ja anna ne Herran antina pappi Aaronille.
Numbers 18:28 Thus you also shall offer an heave offering to the LORD of all your tithes, which you receive of the children of Israel; and you shall give thereof the LORD’s heave offering to Aaron the priest.
4. Mooseksen kirja 18:29 Kaikista lahjoistanne teidän on uhrattava kaikki Herran anti, kaikki sen paras, jopa se, mikä siitä on pyhitetty.
Numbers 18:29 Out of all your gifts you shall offer every heave offering of the LORD, of all the best thereof, even the hallowed part thereof out of it.
4. Mooseksen kirja 18:30 Sen tähden sinun on sanottava heille: Kun olette ottaneet siitä parhaan, se luetaan leeviläisille puimatantereen ja viinikuurnan satona.
Numbers 18:30 Therefore you shall say to them, When you have heaved the best thereof from it, then it shall be counted to the Levites as the increase of the threshing floor, and as the increase of the wine press.
4. Mooseksen kirja 18:31 Ja teidän on se syötävä missä tahansa, te ja teidän perheenne, sillä se on teidän palkkanne palveluksestanne ilmestysmajassa.
Numbers 18:31 And you shall eat it in every place, you and your households: for it is your reward for your service in the tabernacle of the congregation.
4. Mooseksen kirja 18:32 Ettekä teidän pidä kantaman syntiä sen tähteellä, kun olette siitä parhaan uhraaneet. Älkääkä saastuttako israelilaisten pyhiä lahjoja, ettette kuolisi.
Numbers 18:32 And you shall bear no sin by reason of it, when you have heaved from it the best of it: neither shall you pollute the holy things of the children of Israel, lest you die.
4. Mooseksen kirja 19:1 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
Numbers 19:1 And the LORD spoke to Moses and to Aaron, saying,
4. Mooseksen kirja 19:2 Tämä on lain säädös, jonka Herra on säätänyt sanoen: 'Sano israelilaisille, että he tuovat sinulle punaisen, virheettömän lehmän, jossa ei ole virhettä ja jonka niskaan ei ole vielä pantu iestä.'
Numbers 19:2 This is the ordinance of the law which the LORD has commanded, saying, Speak to the children of Israel, that they bring you a red heifer without spot, wherein is no blemish, and on which never came yoke:
4. Mooseksen kirja 19:3 Ja sinun on annettava hänet pappi Eleasarille, että hän veisi hänet leirin ulkopuolelle, ja hänet teurastettaisiin hänen edessään.
Numbers 19:3 And you shall give her to Eleazar the priest, that he may bring her forth without the camp, and one shall slay her before his face:
4. Mooseksen kirja 19:4 Ja pappi Eleasar ottakoon sormellaan hänen vertaan ja pirskottakoon hänen vertaan ilmestysmajan eteen seitsemän kertaa.
Numbers 19:4 And Eleazar the priest shall take of her blood with his finger, and sprinkle of her blood directly before the tabernacle of the congregation seven times:
4. Mooseksen kirja 19:5 Ja hieho poltettakoon hänen silmiensä edessä; sen nahan, lihan ja veret ynnä sen ulosteet hän polttakoon.
Numbers 19:5 And one shall burn the heifer in his sight; her skin, and her flesh, and her blood, with her dung, shall he burn:
4. Mooseksen kirja 19:6 Ja pappi ottakoon setripuuta, iisoppia ja karmiininpunaista lankaa ja heittäköön ne hiehon tuleen.
Numbers 19:6 And the priest shall take cedar wood, and hyssop, and scarlet, and cast it into the middle of the burning of the heifer.
4. Mooseksen kirja 19:7 Sitten pappi pesköön vaatteensa ja peseytyköön ruumiissaan vedessä, ja sen jälkeen hän tulkoon leiriin, ja pappi on saastainen iltaan asti.
Numbers 19:7 Then the priest shall wash his clothes, and he shall bathe his flesh in water, and afterward he shall come into the camp, and the priest shall be unclean until the even.
4. Mooseksen kirja 19:8 Ja joka hänet polttaa, pesköön vaatteensa vedessä ja peseytyköön ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Numbers 19:8 And he that burns her shall wash his clothes in water, and bathe his flesh in water, and shall be unclean until the even.
4. Mooseksen kirja 19:9 Ja puhdas mies kerätköön hiehon tuhkan ja asettakoon sen leirin ulkopuolelle puhtaaseen paikkaan, ja se säilytettäköön israelilaisten seurakunnalle puhdistusvedeksi; se on syntien puhdistus.
Numbers 19:9 And a man that is clean shall gather up the ashes of the heifer, and lay them up without the camp in a clean place, and it shall be kept for the congregation of the children of Israel for a water of separation: it is a purification for sin.
4. Mooseksen kirja 19:10 Ja se, joka hiehon tuhkan kokoaa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ja se olkoon israelilaisille ja heidän keskuudessaan asuvalle muukalaiselle ikuinen säädös.
Numbers 19:10 And he that gathers the ashes of the heifer shall wash his clothes, and be unclean until the even: and it shall be to the children of Israel, and to the stranger that sojournes among them, for a statute for ever.
4. Mooseksen kirja 19:11 Joka koskee jonkun ihmisen ruumiiseen, olkoon epäpuhdas seitsemän päivää.
Numbers 19:11 He that touches the dead body of any man shall be unclean seven days.
4. Mooseksen kirja 19:12 Hän puhdistakoon itsensä sillä kolmantena päivänä, ja seitsemäntenä päivänä hän on puhdas; mutta jos hän ei puhdista itseään kolmantena päivänä, hän ei ole puhdas seitsemäntenä päivänä.
Numbers 19:12 He shall purify himself with it on the third day, and on the seventh day he shall be clean: but if he purify not himself the third day, then the seventh day he shall not be clean.
4. Mooseksen kirja 19:13 Jokainen, joka koskee kuolleen miehen ruumiiseen eikä puhdista itseään, saastuttaa Herran majan; ja se sielu hävitetään Israelista; koska puhdistusvettä ei pirskotettu hänen päälleen, hän on saastainen; hänen saastaisuutensa
Numbers 19:13 Whoever touches the dead body of any man that is dead, and purifies not himself, defiles the tabernacle of the LORD; and that soul shall be cut off from Israel: because the water of separation was not sprinkled on him, he shall be unclean; his uncleanness
4. Mooseksen kirja 19:14 Tämä on laki: Kun mies kuolee teltassa: Kaikki, jotka menevät telttaan, ja kaikki, jotka teltassa ovat, ovat epäpuhtaita seitsemän päivää.
Numbers 19:14 This is the law, when a man dies in a tent: all that come into the tent, and all that is in the tent, shall be unclean seven days.
4. Mooseksen kirja 19:15 Ja jokainen avoin astia, jossa ei ole peitettä, on saastainen.
Numbers 19:15 And every open vessel, which has no covering bound on it, is unclean.
4. Mooseksen kirja 19:16 Ja jokainen, joka koskee kedolla miekalla surmattuun tai kuolleeseen, ihmisen luuhun tai hautaan, olkoon saastainen seitsemän päivää.
Numbers 19:16 And whoever touches one that is slain with a sword in the open fields, or a dead body, or a bone of a man, or a grave, shall be unclean seven days.
4. Mooseksen kirja 19:17 Ja saastaisen ihmisen puolesta otetaan poltetun syntiuhriksi tarkoitetun hiehon tuhkaa ja kaadetaan siihen astiaan juoksevaa vettä.
Numbers 19:17 And for an unclean person they shall take of the ashes of the burnt heifer of purification for sin, and running water shall be put thereto in a vessel:
4. Mooseksen kirja 19:18 Ja puhdas mies ottakoon iisoppia ja kastakoon sen veteen ja pirskottakoon sitä teltan ja kaikkien esineiden ja siellä olevien ihmisten päälle ja sen päälle, joka on koskettanut luuta tai surmattua tai kuollutta tai hautaa.
Numbers 19:18 And a clean person shall take hyssop, and dip it in the water, and sprinkle it on the tent, and on all the vessels, and on the persons that were there, and on him that touched a bone, or one slain, or one dead, or a grave:
4. Mooseksen kirja 19:19 Ja puhdas pirskottakoon sitä saastaisen päälle kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, ja seitsemäntenä päivänä puhdistakoon itsensä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä, ja niin hän on puhdas illalla.
Numbers 19:19 And the clean person shall sprinkle on the unclean on the third day, and on the seventh day: and on the seventh day he shall purify himself, and wash his clothes, and bathe himself in water, and shall be clean at even.
4. Mooseksen kirja 19:20 Mutta se mies, joka on saastainen eikä puhdista itseään, se sielu hävitettäköön seurakunnasta, sillä hän on saastuttanut Herran pyhäkön; puhdistusvettä ei ole pirskotettu hänen päälleen; hän on saastainen.
Numbers 19:20 But the man that shall be unclean, and shall not purify himself, that soul shall be cut off from among the congregation, because he has defiled the sanctuary of the LORD: the water of separation has not been sprinkled on him; he is unclean.
4. Mooseksen kirja 19:21 Ja tämä olkoon heille ikuinen säädös, että se, joka pirskottaa puhdistusvettä, pesköön vaatteensa; ja se, joka koskee puhdistusveteen, on saastainen iltaan asti.
Numbers 19:21 And it shall be a perpetual statute to them, that he that sprinkles the water of separation shall wash his clothes; and he that touches the water of separation shall be unclean until even.
4. Mooseksen kirja 19:22 Ja kaikki, mihin saastainen koskee, on saastaista; ja se sielu, joka siihen koskee, on saastainen iltaan asti.
Numbers 19:22 And whatever the unclean person touches shall be unclean; and the soul that touches it shall be unclean until even.
4. Mooseksen kirja 20:1 Niin israelilaiset tulivat, koko seurakunta, Siinin erämaahan ensimmäisenä kuukautena, ja kansa asettui Kadesiin; ja Mirjam kuoli siellä, ja hänet haudattiin sinne.
Numbers 20:1 Then came the children of Israel, even the whole congregation, into the desert of Zin in the first month: and the people stayed in Kadesh; and Miriam died there, and was buried there.
4. Mooseksen kirja 20:2 Ja seurakunnalla ei ollut vettä; ja he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan.
Numbers 20:2 And there was no water for the congregation: and they gathered themselves together against Moses and against Aaron.
4. Mooseksen kirja 20:3 Ja kansa riiteli Mooseksen kanssa ja sanoi: Jospa mekin olisimme kuolleet silloin, kun veljemme kuolivat Herran edessä!
Numbers 20:3 And the people strived with Moses, and spoke, saying, Would God that we had died when our brothers died before the LORD!
4. Mooseksen kirja 20:4 Ja miksi te olette tuoneet Herran seurakunnan tähän erämaahan, että me ja karjamme kuolisimme siellä?
Numbers 20:4 And why have you brought up the congregation of the LORD into this wilderness, that we and our cattle should die there?
4. Mooseksen kirja 20:5 Ja miksi toit meidät Egyptistä, tuodaksesi meidät tähän pahaan paikkaan? Se ei ole kylvö-, viikuna-, viiniköynnös- eikä granaattiomenapaikka, eikä siellä ole vettä juotavaksi.
Numbers 20:5 And why have you made us to come up out of Egypt, to bring us in to this evil place? it is no place of seed, or of figs, or of vines, or of pomegranates; neither is there any water to drink.
4. Mooseksen kirja 20:6 Ja Mooses ja Aaron menivät seurakunnan luota ilmestysmajan ovelle ja lankesivat kasvoilleen; ja Herran kirkkaus ilmestyi heille.
Numbers 20:6 And Moses and Aaron went from the presence of the assembly to the door of the tabernacle of the congregation, and they fell on their faces: and the glory of the LORD appeared to them.
4. Mooseksen kirja 20:7 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 20:7 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 20:8 Ota sauva ja kokoa seurakunta, sinä ja veljesi Aaron, ja puhukaa kalliolle heidän silmiensä edessä, niin se antaa vetensä, ja sinä saat heille vettä kalliosta. Ja anna seurakunnalle
Numbers 20:8 Take the rod, and gather you the assembly together, you, and Aaron your brother, and speak you to the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and you shall bring forth to them water out of the rock: so you shall give the congregation an
4. Mooseksen kirja 20:9 Ja Mooses otti sauvan Herran edestä, niin kuin hän oli häntä käskenyt.
Numbers 20:9 And Moses took the rod from before the LORD, as he commanded him.
4. Mooseksen kirja 20:10 Ja Mooses ja Aaron kokosivat seurakunnan kallion eteen, ja hän sanoi heille: Kuulkaa nyt, te niskoittelijat! Pitääkö meidän tuoda teille vettä tästä kalliosta?
Numbers 20:10 And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said to them, Hear now, you rebels; must we fetch you water out of this rock?
4. Mooseksen kirja 20:11 Ja Mooses nosti kätensä ja löi kalliota kahdesti sauvallaan, ja vettä virtasi runsaasti, ja seurakunta joi ja heidän karjansakin.
Numbers 20:11 And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also.
4. Mooseksen kirja 20:12 Ja Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: Koska ette uskoneet minuun ettekä pyhittäneet minua israelilaisten silmissä, niin ette saa viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä olen heille antanut.
Numbers 20:12 And the LORD spoke to Moses and Aaron, Because you believed me not, to sanctify me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this congregation into the land which I have given them.
4. Mooseksen kirja 20:13 Tämä on Meriban vesi, sillä israelilaiset riitelivät Herran kanssa, ja hän pyhitti itsensä heissä.
Numbers 20:13 This is the water of Meribah; because the children of Israel strove with the LORD, and he was sanctified in them.
4. Mooseksen kirja 20:14 Ja Mooses lähetti Kaadeksesta sanansaattajia Edomin kuninkaan luo: Näin sanoo veljesi Israel: Sinä tiedät kaiken sen vaivan, joka meitä on kohdannut.
Numbers 20:14 And Moses sent messengers from Kadesh to the king of Edom, Thus said your brother Israel, You know all the travail that has befallen us:
4. Mooseksen kirja 20:15 Kuinka isämme menivät alas Egyptiin, ja me asuimme Egyptissä kauan aikaa, ja egyptiläiset ahdistivat meitä ja isiämme.
Numbers 20:15 How our fathers went down into Egypt, and we have dwelled in Egypt a long time; and the Egyptians vexed us, and our fathers:
4. Mooseksen kirja 20:16 Ja kun me huusimme Herraa, hän kuuli meidän äänemme ja lähetti enkelin ja vei meidät pois Egyptistä. Ja katso, me olemme Kaadeksessa, kaupungissa, joka on aivan sinun rajasi äärimmäinen raaja.
Numbers 20:16 And when we cried to the LORD, he heard our voice, and sent an angel, and has brought us forth out of Egypt: and, behold, we are in Kadesh, a city in the uttermost of your border:
4. Mooseksen kirja 20:17 Salli meidän kulkea maasi läpi. Emme kulje peltojen emmekä viinitarhojen läpi emmekä juo kaivojen vettä. Me kuljemme kuninkaan valtatietä pitkin, emmekä poikkea oikealle emmekä vasemmalle, ennen kuin olemme...
Numbers 20:17 Let us pass, I pray you, through your country: we will not pass through the fields, or through the vineyards, neither will we drink of the water of the wells: we will go by the king’s high way, we will not turn to the right hand nor to the left, until we
4. Mooseksen kirja 20:18 Ja Edom sanoi hänelle: Älä kulje minun kauttani, etten minä tulisi sinua vastaan miekka kädessä.
Numbers 20:18 And Edom said to him, You shall not pass by me, lest I come out against you with the sword.
4. Mooseksen kirja 20:19 Ja israelilaiset sanoivat hänelle: Me menemme valtatietä pitkin, ja jos minä ja karjamme juomme sinun vettäsi, niin minä maksan siitä. Minä kuljen vain jalan, enkä muuta tee.
Numbers 20:19 And the children of Israel said to him, We will go by the high way: and if I and my cattle drink of your water, then I will pay for it: I will only, without doing anything else, go through on my feet.
4. Mooseksen kirja 20:20 Ja hän sanoi: Et saa kulkea sen läpi. Ja Edom lähti häntä vastaan paljon väkeä ja voimakasta kättä käyttäen.
Numbers 20:20 And he said, You shall not go through. And Edom came out against him with much people, and with a strong hand.
4. Mooseksen kirja 20:21 Näin Edom kieltäytyi antamasta Israelille kulkua rajansa läpi: siksi Israel kääntyi hänestä pois.
Numbers 20:21 Thus Edom refused to give Israel passage through his border: why Israel turned away from him.
4. Mooseksen kirja 20:22 Ja israelilaiset, koko seurakunta, lähtivät liikkeelle Kaadeksesta ja tulivat Hoorin vuorelle.
Numbers 20:22 And the children of Israel, even the whole congregation, journeyed from Kadesh, and came to mount Hor.
4. Mooseksen kirja 20:23 Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Hoorin vuorella, Edomin maan rannikolla, sanoen:
Numbers 20:23 And the LORD spoke to Moses and Aaron in mount Hor, by the coast of the land of Edom, saying,
4. Mooseksen kirja 20:24 Aaron kootaan kansansa tykö, sillä hän ei pääse siihen maahan, jonka minä olen antanut israelilaisille, koska te kapinoitte minun sanaani vastaan Meriban veden luona.
Numbers 20:24 Aaron shall be gathered to his people: for he shall not enter into the land which I have given to the children of Israel, because you rebelled against my word at the water of Meribah.
4. Mooseksen kirja 20:25 Ota Aaron ja hänen poikansa Eleasar ja vie heidät Horin vuorelle.
Numbers 20:25 Take Aaron and Eleazar his son, and bring them up to mount Hor:
4. Mooseksen kirja 20:26 Ja riisu Aaronilta hänen vaatteensa ja pue ne hänen poikansa Eleasarin ylle; niin Aaron kootaan kansansa tykö, ja hän kuolee siellä.
Numbers 20:26 And strip Aaron of his garments, and put them on Eleazar his son: and Aaron shall be gathered to his people, and shall die there.
4. Mooseksen kirja 20:27 Ja Mooses teki niin kuin Herra oli käskenyt, ja he nousivat Hoorin vuorelle koko seurakunnan nähden.
Numbers 20:27 And Moses did as the LORD commanded: and they went up into mount Hor in the sight of all the congregation.
4. Mooseksen kirja 20:28 Ja Mooses riisui Aaronin vaatteet ja puki ne hänen poikansa Eleasarin ylle; ja Aaron kuoli siellä vuoren huipulla; ja Mooses ja Eleasar tulivat alas vuorelta.
Numbers 20:28 And Moses stripped Aaron of his garments, and put them on Eleazar his son; and Aaron died there in the top of the mount: and Moses and Eleazar came down from the mount.
4. Mooseksen kirja 20:29 Ja kun koko seurakunta näki Aaronin kuolleen, valittivat he Aaronia kolmekymmentä päivää, koko Israelin heimo.
Numbers 20:29 And when all the congregation saw that Aaron was dead, they mourned for Aaron thirty days, even all the house of Israel.
4. Mooseksen kirja 21:1 Ja kun kanaanilainen kuningas Arad, joka asui etelässä, kuuli Israelin tulevan vakoojien tietä, soti hän Israelia vastaan ja otti muutamia heistä vankeja.
Numbers 21:1 And when king Arad the Canaanite, which dwelled in the south, heard tell that Israel came by the way of the spies; then he fought against Israel, and took some of them prisoners.
4. Mooseksen kirja 21:2 Ja Israel teki lupauksen Herralle ja sanoi: Jos sinä annat tämän kansan minun käsiini, niin minä hävitän heidän kaupunkinsa kokonaan.
Numbers 21:2 And Israel vowed a vow to the LORD, and said, If you will indeed deliver this people into my hand, then I will utterly destroy their cities.
4. Mooseksen kirja 21:3 Ja Herra kuuli Israelin ääntä ja antoi kanaanilaiset käsiinsä, ja he vihkivät heidät ja heidän kaupunkinsa tuhon omaksi. Ja hän antoi paikalle nimen Horma.
Numbers 21:3 And the LORD listened to the voice of Israel, and delivered up the Canaanites; and they utterly destroyed them and their cities: and he called the name of the place Hormah.
4. Mooseksen kirja 21:4 Ja he lähtivät Horin vuorelta Kaislameren tietä kiertääkseen Edomin maan; ja kansan sielu oli kovin masentunut matkan takia.
Numbers 21:4 And they journeyed from mount Hor by the way of the Red sea, to compass the land of Edom: and the soul of the people was much discouraged because of the way.
4. Mooseksen kirja 21:5 Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: Miksi te toitte meidät Egyptistä kuolemaan erämaahan? Ei ole leipää eikä vettä, ja meidän sielumme inhoaa tätä kevyttä leipää.
Numbers 21:5 And the people spoke against God, and against Moses, Why have you brought us up out of Egypt to die in the wilderness? for there is no bread, neither is there any water; and our soul loathes this light bread.
4. Mooseksen kirja 21:6 Ja Herra lähetti kansan sekaan tulisia käärmeitä, ja ne purivat kansaa, ja paljon israelilaisia kuoli.
Numbers 21:6 And the LORD sent fiery serpents among the people, and they bit the people; and much people of Israel died.
4. Mooseksen kirja 21:7 Niin kansa tuli Mooseksen luo ja sanoi: Me olemme tehneet syntiä, kun olemme puhuneet Herraa ja sinua vastaan; rukoile Herraa, että hän ottaisi pois käärmeet meistä. Ja Mooses rukoili kansan puolesta.
Numbers 21:7 Therefore the people came to Moses, and said, We have sinned, for we have spoken against the LORD, and against you; pray to the LORD, that he take away the serpents from us. And Moses prayed for the people.
4. Mooseksen kirja 21:8 Ja Herra sanoi Moosekselle: Tee itsellesi tulinen käärme ja aseta se tangon päähän. Jokainen, jota käärme puree, jää eloon, kun hän katsoo siihen.
Numbers 21:8 And the LORD said to Moses, Make you a fiery serpent, and set it on a pole: and it shall come to pass, that every one that is bitten, when he looks on it, shall live.
4. Mooseksen kirja 21:9 Ja Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän. Jos joku oli käärmeen purrut ja näki vaskikäärmeen, niin hän jäi eloon.
Numbers 21:9 And Moses made a serpent of brass, and put it on a pole, and it came to pass, that if a serpent had bitten any man, when he beheld the serpent of brass, he lived.
4. Mooseksen kirja 21:10 Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Oobotiin.
Numbers 21:10 And the children of Israel set forward, and pitched in Oboth.
4. Mooseksen kirja 21:11 Ja he lähtivät Oobotista ja leiriytyivät Ijeabarimiin, erämaahan, joka on Mooabin itäpuolella, auringonnousuun päin.
Numbers 21:11 And they journeyed from Oboth, and pitched at Ijeabarim, in the wilderness which is before Moab, toward the sun rise.
4. Mooseksen kirja 21:12 Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Zaredin laaksoon.
Numbers 21:12 From there they removed, and pitched in the valley of Zared.
4. Mooseksen kirja 21:13 Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Arnonin toiselle puolelle, joka on erämaassa, amorilaisten alueelta lähtevässä osassa; sillä Arnon on Moabin raja, Moabin ja amorilaisten välillä.
Numbers 21:13 From there they removed, and pitched on the other side of Arnon, which is in the wilderness that comes out of the coasts of the Amorites: for Arnon is the border of Moab, between Moab and the Amorites.
4. Mooseksen kirja 21:14 Miksi Herran sotien kirjassa sanotaan, mitä hän teki Kaislameressä ja Arnonin puroissa,
Numbers 21:14 Why it is said in the book of the wars of the LORD, What he did in the Red sea, and in the brooks of Arnon,
4. Mooseksen kirja 21:15 Ja purojen ojassa, joka laskee alas Aarin asumukseen ja on Moabin rajalla.
Numbers 21:15 And at the stream of the brooks that goes down to the dwelling of Ar, and lies on the border of Moab.
4. Mooseksen kirja 21:16 Ja sieltä he menivät Beeriin, se on se kaivo, josta Herra oli sanonut Moosekselle: Kokoa kansa, niin minä annan heille vettä.
Numbers 21:16 And from there they went to Beer: that is the well whereof the LORD spoke to Moses, Gather the people together, and I will give them water.
4. Mooseksen kirja 21:17 Silloin Israel lauloi tämän laulun: Nouse, kaivo, laula sille!
Numbers 21:17 Then Israel sang this song, Spring up, O well; sing you to it:
4. Mooseksen kirja 21:18 Ruhtinaat kaivoivat kaivon, kansan ylimykset kaivoivat sen lainsäätäjän määräyksestä sauvoillaan. Ja erämaasta he menivät Mattanaan.
Numbers 21:18 The princes dig the well, the nobles of the people dig it, by the direction of the lawgiver, with their staves. And from the wilderness they went to Mattanah:
4. Mooseksen kirja 21:19 Ja Mattanasta Nahalieliin: ja Nahalielista Bamotiin:
Numbers 21:19 And from Mattanah to Nahaliel: and from Nahaliel to Bamoth:
4. Mooseksen kirja 21:20 Ja Bamotista laaksossa, joka on Mooabin maassa, Pisgan huipulle, joka katsoo Jesimoniin päin.
Numbers 21:20 And from Bamoth in the valley, that is in the country of Moab, to the top of Pisgah, which looks toward Jeshimon.
4. Mooseksen kirja 21:21 Ja Israel lähetti sanansaattajia amorilaisten kuninkaan Siihonin luo ja käski sanoa:
Numbers 21:21 And Israel sent messengers to Sihon king of the Amorites, saying,
4. Mooseksen kirja 21:22 Salli minun kulkea maasi läpi: emme poikkea pelloille emmekä viinitarhoihin emmekä juo kaivon vettä, vaan kuljemme kuninkaan valtatietä, kunnes olemme ohittaneet rajasi.
Numbers 21:22 Let me pass through your land: we will not turn into the fields, or into the vineyards; we will not drink of the waters of the well: but we will go along by the king’s high way, until we be past your borders.
4. Mooseksen kirja 21:23 Eikä Sihon sallinut Israelin kulkea maansa läpi, vaan Sihon kokosi kaiken kansansa ja lähti Israelia vastaan erämaahan. Ja hän tuli Jahasiin ja soti Israelia vastaan.
Numbers 21:23 And Sihon would not suffer Israel to pass through his border: but Sihon gathered all his people together, and went out against Israel into the wilderness: and he came to Jahaz, and fought against Israel.
4. Mooseksen kirja 21:24 Ja Israel löi hänet miekan terällä ja otti haltuunsa hänen maansa Arnonista Jabbokiin, aina ammonilaisiin asti; sillä ammonilaisten raja oli vahva.
Numbers 21:24 And Israel smote him with the edge of the sword, and possessed his land from Arnon to Jabbok, even to the children of Ammon: for the border of the children of Ammon was strong.
4. Mooseksen kirja 21:25 Ja Israel valloitti kaikki nämä kaupungit, ja Israel asui kaikissa amorilaisten kaupungeissa, Hesbonissa ja kaikissa sen kylissä.
Numbers 21:25 And Israel took all these cities: and Israel dwelled in all the cities of the Amorites, in Heshbon, and in all the villages thereof.
4. Mooseksen kirja 21:26 Sillä Hesbon oli amorilaisten kuninkaan Siihonin kaupunki, joka oli taistellut entistä Mooabin kuningasta vastaan ja ottanut hänen käsistään kaiken hänen maansa Arnoniin asti.
Numbers 21:26 For Heshbon was the city of Sihon the king of the Amorites, who had fought against the former king of Moab, and taken all his land out of his hand, even to Arnon.
4. Mooseksen kirja 21:27 Miksi sananlaskujen puhujat sanovat: Tulkaa Hesboniin, rakennettakoon ja valmistettakoon Siihonin kaupunki!
Numbers 21:27 Why they that speak in proverbs say, Come into Heshbon, let the city of Sihon be built and prepared:
4. Mooseksen kirja 21:28 Sillä Hesbonista on lähtenyt tuli, Sihonin kaupungista liekki. Se on kuluttanut Arin, Mooabin, ja Arnonin kukkuloiden herrat.
Numbers 21:28 For there is a fire gone out of Heshbon, a flame from the city of Sihon: it has consumed Ar of Moab, and the lords of the high places of Arnon.
4. Mooseksen kirja 21:29 Voi sinua, Moab! Hukkuu sinut, Kemosin kansa! Hän antoi pakoon päässeet poikansa ja tyttärensä Siihonin, amorilaisten kuninkaan, vankeuteen.
Numbers 21:29 Woe to you, Moab! you are undone, O people of Chemosh: he has given his sons that escaped, and his daughters, into captivity to Sihon king of the Amorites.
4. Mooseksen kirja 21:30 Me olemme ampuneet heitä; Hesbon on tuhoutunut Diboniin asti, ja me olemme heidät raataneet Noofaan asti, joka ulottuu Meedebaan.
Numbers 21:30 We have shot at them; Heshbon is perished even to Dibon, and we have laid them waste even to Nophah, which reaches to Medeba.
4. Mooseksen kirja 21:31 Niinpä Israel asui amorilaisten maassa.
Numbers 21:31 Thus Israel dwelled in the land of the Amorites.
4. Mooseksen kirja 21:32 Ja Mooses lähetti vakoilemaan Jaaseria, ja he valloittivat sen kylät ja ajoivat pois siellä asuvat amorilaiset.
Numbers 21:32 And Moses sent to spy out Jaazer, and they took the villages thereof, and drove out the Amorites that were there.
4. Mooseksen kirja 21:33 Ja he kääntyivät ja kulkivat ylös Basanin tietä; ja Og, Basanin kuningas, meni heitä vastaan, hän ja kaikki hänen väkensä, Edrein taisteluun.
Numbers 21:33 And they turned and went up by the way of Bashan: and Og the king of Bashan went out against them, he, and all his people, to the battle at Edrei.
4. Mooseksen kirja 21:34 Ja Herra sanoi Moosekselle: Älä pelkää häntä, sillä minä annan hänet sinun käsiisi ja kaiken hänen kansansa ja maansa; ja sinun on tehtävä hänelle niin kuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa.
Numbers 21:34 And the LORD said to Moses, Fear him not: for I have delivered him into your hand, and all his people, and his land; and you shall do to him as you did to Sihon king of the Amorites, which dwelled at Heshbon.
4. Mooseksen kirja 21:35 Niin he löivät hänet ja hänen poikansa ja kaiken hänen kansansa, siihen asti ettei yhtäkään hänestä jäänyt eloon; ja he ottivat haltuunsa hänen maansa.
Numbers 21:35 So they smote him, and his sons, and all his people, until there was none left him alive: and they possessed his land.
4. Mooseksen kirja 22:1 Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Moabin tasangoille, Jordanin tällä puolella, Jerikon kohdalle.
Numbers 22:1 And the children of Israel set forward, and pitched in the plains of Moab on this side Jordan by Jericho.
4. Mooseksen kirja 22:2 Ja Balak, Sipporin poika, näki kaiken, mitä Israel oli tehnyt amorilaisille.
Numbers 22:2 And Balak the son of Zippor saw all that Israel had done to the Amorites.
4. Mooseksen kirja 22:3 Ja Moab pelkäsi kovin kansaa, koska sitä oli paljon, ja Moab oli ahdistunut israelilaisten tähden.
Numbers 22:3 And Moab was sore afraid of the people, because they were many: and Moab was distressed because of the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 22:4 Ja Moab sanoi Midianin vanhimmille: Nyt tämä joukko syö kaikki meidän ympärillämme olevat, niin kuin härkä syö kedon ruohon. Ja Balak, Sipporin poika, oli siihen aikaan mooabilaisten kuningas.
Numbers 22:4 And Moab said to the elders of Midian, Now shall this company lick up all that are round about us, as the ox licks up the grass of the field. And Balak the son of Zippor was king of the Moabites at that time.
4. Mooseksen kirja 22:5 Niin hän lähetti sanansaattajia Bileamin, Beorin pojan, luo Petoriin, joka on virran varrella, kansansa maassa, kutsumaan häntä ja sanomaan: Katso, kansa on lähtenyt Egyptistä; he peittävät maan pinnan ja jäävät sinne asumaan.
Numbers 22:5 He sent messengers therefore to Balaam the son of Beor to Pethor, which is by the river of the land of the children of his people, to call him, saying, Behold, there is a people come out from Egypt: behold, they cover the face of the earth, and they abide
4. Mooseksen kirja 22:6 Tule siis, minä rukoilen, ja kiroa minulle tämä kansa, sillä he ovat minua väkevämpiä. Ehkä minä voitan, niin me lyömme heidät ja ajamme heidät pois maasta. Sillä minä tiedän, että se, jonka sinä siunaat, on siunattu, ja se, jonka sinä kiroat, on siunattu.
Numbers 22:6 Come now therefore, I pray you, curse me this people; for they are too mighty for me: peradventure I shall prevail, that we may smite them, and that I may drive them out of the land: for I know that he whom you bless is blessed, and he whom you curse is c
4. Mooseksen kirja 22:7 Niin Mooabin ja Midianin vanhimmat lähtivät matkaan ennustelun palkkiot kädessään; ja he tulivat Bileamin luo, ja he puhuivat hänelle Balakin sanat.
Numbers 22:7 And the elders of Moab and the elders of Midian departed with the rewards of divination in their hand; and they came to Balaam, and spoke to him the words of Balak.
4. Mooseksen kirja 22:8 Ja hän sanoi heille: Yöpykää täällä tänä yönä, niin minä annan teille vastauksen, niin kuin Herra minulle puhuu. Ja Mooabin päämiehet jäivät Bileamin luokse.
Numbers 22:8 And he said to them, Lodge here this night, and I will bring you word again, as the LORD shall speak to me: and the princes of Moab stayed with Balaam.
4. Mooseksen kirja 22:9 Ja Jumala tuli Bileamin luo ja sanoi: Keitä miehiä nämä ovat sinun luonasi?
Numbers 22:9 And God came to Balaam, and said, What men are these with you?
4. Mooseksen kirja 22:10 Ja Bileam sanoi Jumalalle: Balak, Sipporin poika, Mooabin kuningas, on lähettänyt minulle tämän sanan:
Numbers 22:10 And Balaam said to God, Balak the son of Zippor, king of Moab, has sent to me, saying,
4. Mooseksen kirja 22:11 Katso, Egyptistä on lähtenyt kansa, joka peittää maan pinnan. Tule nyt, kiroa heidät minulle; ehkä minä pystyn voittamaan heidät ja ajamaan heidät pois.
Numbers 22:11 Behold, there is a people come out of Egypt, which covers the face of the earth: come now, curse me them; peradventure I shall be able to overcome them, and drive them out.
4. Mooseksen kirja 22:12 Ja Jumala sanoi Bileamille: Älä mene heidän kanssaan äläkä kiroa tätä kansaa, sillä he ovat siunattuja.
Numbers 22:12 And God said to Balaam, You shall not go with them; you shall not curse the people: for they are blessed.
4. Mooseksen kirja 22:13 Ja Bileam nousi aamulla ja sanoi Balakin päämiehille: Menkää maahanne, sillä Herra kieltäytyy antamasta minulle lupaa mennä teidän kanssanne.
Numbers 22:13 And Balaam rose up in the morning, and said to the princes of Balak, Get you into your land: for the LORD refuses to give me leave to go with you.
4. Mooseksen kirja 22:14 Niin Mooabin ruhtinaat nousivat ja menivät Balakin luo ja sanoivat: Bileam kieltäytyy tulemasta meidän kanssamme.
Numbers 22:14 And the princes of Moab rose up, and they went to Balak, and said, Balaam refuses to come with us.
4. Mooseksen kirja 22:15 Ja Balak lähetti vielä ruhtinaita, enemmän ja heitä arvokkaampia.
Numbers 22:15 And Balak sent yet again princes, more, and more honorable than they.
4. Mooseksen kirja 22:16 Ja he tulivat Bileamin luo ja sanoivat hänelle: Näin sanoo Balak, Sipporin poika: 'Älä kieltäydy tulemasta minun luokseni.'
Numbers 22:16 And they came to Balaam, and said to him, Thus said Balak the son of Zippor, Let nothing, I pray you, hinder you from coming to me:
4. Mooseksen kirja 22:17 Sillä minä korotan sinut hyvin suureen kunniaan ja teen kaiken, mitä sinä minulta sanot. Tule siis ja kiroa minulle tämä kansa.
Numbers 22:17 For I will promote you to very great honor, and I will do whatever you say to me: come therefore, I pray you, curse me this people.
4. Mooseksen kirja 22:18 Bileam vastasi ja sanoi Balakin palvelijoille: Vaikka Balak antaisi minulle talonsa täyden hopeaa ja kultaa, en sittenkään voisi rikkoa Herran, minun Jumalani, sanaa, enkä tehdä enempää enkä vähempää.
Numbers 22:18 And Balaam answered and said to the servants of Balak, If Balak would give me his house full of silver and gold, I cannot go beyond the word of the LORD my God, to do less or more.
4. Mooseksen kirja 22:19 Jääkää siis tähän vielä tämä yö, että tietäisin, mitä Herra minulle vielä sanoo.
Numbers 22:19 Now therefore, I pray you, tarry you also here this night, that I may know what the LORD will say to me more.
4. Mooseksen kirja 22:20 Ja Jumala tuli Bileamin luo yöllä ja sanoi hänelle: Jos miehet tulevat kutsumaan sinua, niin nouse ja mene heidän kanssaan; mutta tee kuitenkin se sana, jonka minä sinulle sanon.
Numbers 22:20 And God came to Balaam at night, and said to him, If the men come to call you, rise up, and go with them; but yet the word which I shall say to you, that shall you do.
4. Mooseksen kirja 22:21 Ja Bileam nousi aamulla, satuloi aasinsa ja lähti Mooabin päämiesten kanssa.
Numbers 22:21 And Balaam rose up in the morning, and saddled his ass, and went with the princes of Moab.
4. Mooseksen kirja 22:22 Ja Jumalan viha syttyi hänen lähdöstään, ja Herran enkeli asettui tielle vastustajaksi häntä vastaan. Mutta hän ratsasti aasillansa, ja hänen kaksi palvelijaansa olivat hänen kanssaan.
Numbers 22:22 And God’s anger was kindled because he went: and the angel of the LORD stood in the way for an adversary against him. Now he was riding on his ass, and his two servants were with him.
4. Mooseksen kirja 22:23 Ja aasi näki Herran enkelin seisovan tiellä, paljastettu miekka kädessään. Niin aasi poikkesi tieltä ja meni pellolle. Ja Bileam löi aasia kääntääkseen sen tielle.
Numbers 22:23 And the ass saw the angel of the LORD standing in the way, and his sword drawn in his hand: and the ass turned aside out of the way, and went into the field: and Balaam smote the ass, to turn her into the way.
4. Mooseksen kirja 22:24 Mutta Herran enkeli seisoi viinitarhojen polulla, ja muuri oli molemmilla puolilla.
Numbers 22:24 But the angel of the LORD stood in a path of the vineyards, a wall being on this side, and a wall on that side.
4. Mooseksen kirja 22:25 Ja kun aasintamma näki Herran enkelin, se työnsi itsensä seinää vasten ja murskasi Bileamin jalan seinään; ja hän löi sitä uudelleen.
Numbers 22:25 And when the ass saw the angel of the LORD, she thrust herself to the wall, and crushed Balaam’s foot against the wall: and he smote her again.
4. Mooseksen kirja 22:26 Ja Herran enkeli meni edemmälle ja seisoi ahtaassa paikassa, jossa ei ollut mahdollisuutta poiketa oikealle eikä vasemmalle.
Numbers 22:26 And the angel of the LORD went further, and stood in a narrow place, where was no way to turn either to the right hand or to the left.
4. Mooseksen kirja 22:27 Ja kun aasi näki Herran enkelin, lankesi se Bileamin alle; ja Bileamin viha syttyi, ja hän löi aasia kepillä.
Numbers 22:27 And when the ass saw the angel of the LORD, she fell down under Balaam: and Balaam’s anger was kindled, and he smote the ass with a staff.
4. Mooseksen kirja 22:28 Niin Herra avasi aasintamman suun, ja se sanoi Bileamille: Mitä olen tehnyt sinulle, kun lyöt minua jo kolme kertaa?
Numbers 22:28 And the LORD opened the mouth of the ass, and she said to Balaam, What have I done to you, that you have smitten me these three times?
4. Mooseksen kirja 22:29 Ja Bileam sanoi aasille: Sinä olet minua pilkannut. Jospa minulla olisi miekka kädessäni, tappaisin sinut nyt.
Numbers 22:29 And Balaam said to the ass, Because you have mocked me: I would there were a sword in my hand, for now would I kill you.
4. Mooseksen kirja 22:30 Niin aasintamma sanoi Bileamille: Enkö minä ole sinun aasintammasi, jolla olet ratsastanut siitä asti, kun olin sinun, tähän päivään asti? Olenko minä aina tehnyt sinulle niin? Hän sanoi: En.
Numbers 22:30 And the ass said to Balaam, Am not I your ass, on which you have ridden ever since I was your to this day? was I ever wont to do so to you? And he said, No.
4. Mooseksen kirja 22:31 Silloin Herra avasi Bileamin silmät, ja hän näki Herran enkelin seisovan tiellä ja paljastetun miekan kädessään. Niin hän kumartui ja lankesi kasvoilleen.
Numbers 22:31 Then the LORD opened the eyes of Balaam, and he saw the angel of the LORD standing in the way, and his sword drawn in his hand: and he bowed down his head, and fell flat on his face.
4. Mooseksen kirja 22:32 Niin Herran enkeli sanoi hänelle: Miksi lyöt aasiasi jo kolme kertaa? Katso, minä olen lähtenyt sinua vastaan, koska sinun tiesi on väärä minun edessäni.
Numbers 22:32 And the angel of the LORD said to him, Why have you smitten your ass these three times? behold, I went out to withstand you, because your way is perverse before me:
4. Mooseksen kirja 22:33 Ja aasintamma näki minut ja kääntyi pois minusta jo kolme kertaa. Ellei se olisi kääntynyt pois minusta, olisin minä nyt tappanut sinut ja jättänyt sen henkiin.
Numbers 22:33 And the ass saw me, and turned from me these three times: unless she had turned from me, surely now also I had slain you, and saved her alive.
4. Mooseksen kirja 22:34 Niin Bileam sanoi Herran enkelille: Minä olen tehnyt syntiä, sillä en tiennyt, että sinä seisot minun tielläni. Jos se nyt ei ole sinulle mieleen, niin minä käännän itseni takaisin.
Numbers 22:34 And Balaam said to the angel of the LORD, I have sinned; for I knew not that you stood in the way against me: now therefore, if it displease you, I will get me back again.
4. Mooseksen kirja 22:35 Herran enkeli sanoi Bileamille: Mene miesten kanssa, mutta puhu ainoastaan se sana, jonka minä sinulle puhun. Niin Bileam meni Balakin päämiesten kanssa.
Numbers 22:35 And the angel of the LORD said to Balaam, Go with the men: but only the word that I shall speak to you, that you shall speak. So Balaam went with the princes of Balak.
4. Mooseksen kirja 22:36 Ja kun Balak kuuli Bileamin tulleen, hän lähti häntä vastaan Mooabin kaupunkiin, joka on Arnonin rajalla, peräisellä rannalla.
Numbers 22:36 And when Balak heard that Balaam was come, he went out to meet him to a city of Moab, which is in the border of Arnon, which is in the utmost coast.
4. Mooseksen kirja 22:37 Ja Balak sanoi Bileamille: Enkö minä lähettänyt sinua kutsumaan sinua? Miksi et tullut minun luokseni? Enkö minä todellakaan voi sinua kunnioittaa?
Numbers 22:37 And Balak said to Balaam, Did I not earnestly send to you to call you? why came you not to me? am I not able indeed to promote you to honor?
4. Mooseksen kirja 22:38 Ja Bileam sanoi Balakille: Katso, minä olen tullut sinun luoksesi. Onko minulla nyt valta puhua mitään? Minkä Jumala panee minun suuhuni, sen minä puhun.
Numbers 22:38 And Balaam said to Balak, See, I am come to you: have I now any power at all to say any thing? the word that God puts in my mouth, that shall I speak.
4. Mooseksen kirja 22:39 Ja Bileam meni Balakin kanssa, ja he tulivat Kirjat-Husotiin.
Numbers 22:39 And Balaam went with Balak, and they came to Kirjathhuzoth.
4. Mooseksen kirja 22:40 Ja Balak uhrasi härkiä ja lampaita ja lähetti niitä Bileamille ja ruhtinaille, jotka olivat hänen kanssaan.
Numbers 22:40 And Balak offered oxen and sheep, and sent to Balaam, and to the princes that were with him.
4. Mooseksen kirja 22:41 Seuraavana päivänä Balak otti Bileamin ja vei hänet Baalin uhrikukkuloille, että hän siellä näkisi kansan ääripäät.
Numbers 22:41 And it came to pass on the morrow, that Balak took Balaam, and brought him up into the high places of Baal, that there he might see the utmost part of the people.
4. Mooseksen kirja 23:1 Ja Bileam sanoi Balakille: Rakenna minulle tähän seitsemän alttaria ja valmista minulle tähän seitsemän härkää ja seitsemän pässiä.
Numbers 23:1 And Balaam said to Balak, Build me here seven altars, and prepare me here seven oxen and seven rams.
4. Mooseksen kirja 23:2 Ja Balak teki niin kuin Bileam oli sanonut; ja Balak ja Bileam uhrasivat härän ja pässin jokaisella alttarilla.
Numbers 23:2 And Balak did as Balaam had spoken; and Balak and Balaam offered on every altar a bullock and a ram.
4. Mooseksen kirja 23:3 Ja Bileam sanoi Balakille: Seiso polttouhrisi ääressä, minä menen pois. Ehkä Herra tulee minua vastaan, ja minkä hän minulle näyttää, sen minä sinulle kerron. Ja hän meni uhripaikalle.
Numbers 23:3 And Balaam said to Balak, Stand by your burnt offering, and I will go: peradventure the LORD will come to meet me: and whatever he shows me I will tell you. And he went to an high place.
4. Mooseksen kirja 23:4 Ja Jumala kohtasi Bileamin, ja hän sanoi hänelle: Minä olen rakentanut seitsemän alttaria ja olen uhrannut härän ja pässin kullakin alttarilla.
Numbers 23:4 And God met Balaam: and he said to him, I have prepared seven altars, and I have offered on every altar a bullock and a ram.
4. Mooseksen kirja 23:5 Ja Herra pani sanat Bileamin suuhun ja sanoi: Palaja Balakin luo ja puhu näin.
Numbers 23:5 And the LORD put a word in Balaam’s mouth, and said, Return to Balak, and thus you shall speak.
4. Mooseksen kirja 23:6 Ja hän palasi hänen luokseen, ja katso, hän seisoi polttouhrinsa ääressä, hän ja kaikki Mooabin ruhtinaat.
Numbers 23:6 And he returned to him, and, see, he stood by his burnt sacrifice, he, and all the princes of Moab.
4. Mooseksen kirja 23:7 Ja hän aloitti vertauskuvansa ja sanoi: Balak, Mooabin kuningas, on tuonut minut Aramista, idän vuorilta, sanoen: 'Tule, kiroa minun puolestani Jaakob, tule ja häpäise Israelia.'
Numbers 23:7 And he took up his parable, and said, Balak the king of Moab has brought me from Aram, out of the mountains of the east, saying, Come, curse me Jacob, and come, defy Israel.
4. Mooseksen kirja 23:8 Kuinka minä kiroaisin sitä, jota Jumala ei ole kironnut, tai kuinka minä häpäisisin sitä, jota Herra ei ole häpäissyt?
Numbers 23:8 How shall I curse, whom God has not cursed? or how shall I defy, whom the LORD has not defied?
4. Mooseksen kirja 23:9 Sillä kallioiden huipulta minä näen hänet, kukkuloilta minä katselen häntä. Katso, kansa asuu yksin, eikä sitä lueta kansojen joukkoon.
Numbers 23:9 For from the top of the rocks I see him, and from the hills I behold him: see, the people shall dwell alone, and shall not be reckoned among the nations.
4. Mooseksen kirja 23:10 Kuka voi laskea Jaakobin tomuhiukkaset ja Israelin neljännen osan? Anna minun kuolla vanhurskasten kuolemalla, ja olkoon minun loppuni niin kuin hänen!
Numbers 23:10 Who can count the dust of Jacob, and the number of the fourth part of Israel? Let me die the death of the righteous, and let my last end be like his!
4. Mooseksen kirja 23:11 Ja Balak sanoi Bileamille: Mitä olet minulle tehnyt? Minä otin sinut kiroamaan vihollisiani, ja katso, sinä olet siunannut heidät kaikki.
Numbers 23:11 And Balak said to Balaam, What have you done to me? I took you to curse my enemies, and, behold, you have blessed them altogether.
4. Mooseksen kirja 23:12 Ja hän vastasi ja sanoi: Eikö minun pidä tarkoin puhua sitä, minkä Herra on pannut minun suuhuni?
Numbers 23:12 And he answered and said, Must I not take heed to speak that which the LORD has put in my mouth?
4. Mooseksen kirja 23:13 Ja Balak sanoi hänelle: Tule minun kanssani toiseen paikkaan, josta näet heidät. Sinä näet vain ääriosan heistä, etkä näe heitä kaikkia. Kiroa heidät minulle sieltä.
Numbers 23:13 And Balak said to him, Come, I pray you, with me to another place, from from where you may see them: you shall see but the utmost part of them, and shall not see them all: and curse me them from there.
4. Mooseksen kirja 23:14 Ja hän vei hänet Soofimin pellolle, Pisgan huipulle, ja rakensi seitsemän alttaria ja uhrasi härän ja pässin jokaisella alttarilla.
Numbers 23:14 And he brought him into the field of Zophim, to the top of Pisgah, and built seven altars, and offered a bullock and a ram on every altar.
4. Mooseksen kirja 23:15 Ja hän sanoi Balakille: Seiso tässä polttouhrisi ääressä, sillä aikaa kuin minä menen tuolle Herran luo.
Numbers 23:15 And he said to Balak, Stand here by your burnt offering, while I meet the LORD yonder.
4. Mooseksen kirja 23:16 Ja Herra kohtasi Bileamin ja pani sanat hänen suuhunsa ja sanoi: Mene takaisin Balakin luo ja sano näin.
Numbers 23:16 And the LORD met Balaam, and put a word in his mouth, and said, Go again to Balak, and say thus.
4. Mooseksen kirja 23:17 Ja kun hän tuli hänen luokseen, katso, hän seisoi polttouhrinsa ääressä ja Moabin päämiehet hänen kanssaan. Ja Balak sanoi hänelle: Mitä Herra on puhunut?
Numbers 23:17 And when he came to him, behold, he stood by his burnt offering, and the princes of Moab with him. And Balak said to him, What has the LORD spoken?
4. Mooseksen kirja 23:18 Ja hän aloitti vertauksensa ja sanoi: Nouse, Balak, ja kuule, kuuntele minua, sinä Sipporin poika!
Numbers 23:18 And he took up his parable, and said, Rise up, Balak, and hear; listen to me, you son of Zippor:
4. Mooseksen kirja 23:19 Ei Jumala ole ihminen, että hän valehtelisi, eikä ihmisen poika, että hän katuisi. Jos hän on sanonut, eikä hän tee sitä, tai jos hän on puhunut, eikä hän tee sitä?
Numbers 23:19 God is not a man, that he should lie; neither the son of man, that he should repent: has he said, and shall he not do it? or has he spoken, and shall he not make it good?
4. Mooseksen kirja 23:20 Katso, minä olen saanut käskyn siunata, ja hän on siunannut, enkä minä voi sitä peruuttaa.
Numbers 23:20 Behold, I have received commandment to bless: and he has blessed; and I cannot reverse it.
4. Mooseksen kirja 23:21 Hän ei ole nähnyt vääryyttä Jaakobissa eikä näe vääryyttä Israelissa. Herra, hänen Jumalansa, on hänen kanssaan, ja kuninkaan riemun kuuluu heidän keskellään.
Numbers 23:21 He has not beheld iniquity in Jacob, neither has he seen perverseness in Israel: the LORD his God is with him, and the shout of a king is among them.
4. Mooseksen kirja 23:22 Jumala toi heidät pois Egyptistä; hänellä on ikään kuin yksisarvisen voima.
Numbers 23:22 God brought them out of Egypt; he has as it were the strength of an unicorn.
4. Mooseksen kirja 23:23 Ei ole noituutta Jaakobia vastaan eikä ennustelua Israelia vastaan. Tänä aikana sanotaan Jaakobista ja Israelista: Mitä on Jumala tehnyt!
Numbers 23:23 Surely there is no enchantment against Jacob, neither is there any divination against Israel: according to this time it shall be said of Jacob and of Israel, What has God worked!
4. Mooseksen kirja 23:24 Katso, kansa nousee kuin suuri leijona, karjuu kuin nuori leijona; ei se makaa, ennen kuin syö saalista ja juo surmattujen verta.
Numbers 23:24 Behold, the people shall rise up as a great lion, and lift up himself as a young lion: he shall not lie down until he eat of the prey, and drink the blood of the slain.
4. Mooseksen kirja 23:25 Ja Balak sanoi Bileamille: Älä kiroa heitä äläkä siunaa heitä.
Numbers 23:25 And Balak said to Balaam, Neither curse them at all, nor bless them at all.
4. Mooseksen kirja 23:26 Mutta Bileam vastasi ja sanoi Balakille: Enkö minä sanonut sinulle: 'Kaikki, mitä Herra puhuu, minun on tehtävä'?
Numbers 23:26 But Balaam answered and said to Balak, Told not I you, saying, All that the LORD speaks, that I must do?
4. Mooseksen kirja 23:27 Ja Balak sanoi Bileamille: Tule, minä vien sinut toiseen paikkaan; ehkä Jumala on mieltynyt siihen, että kiroat heidät minulta sieltä.
Numbers 23:27 And Balak said to Balaam, Come, I pray you, I will bring you to another place; peradventure it will please God that you may curse me them from there.
4. Mooseksen kirja 23:28 Ja Balak vei Bileamin Peorin huipulle, joka on Jesimonin puolella.
Numbers 23:28 And Balak brought Balaam to the top of Peor, that looks toward Jeshimon.
4. Mooseksen kirja 23:29 Ja Bileam sanoi Balakille: Rakenna minulle tähän seitsemän alttaria ja valmista minulle tähän seitsemän härkää ja seitsemän pässiä.
Numbers 23:29 And Balaam said to Balak, Build me here seven altars, and prepare me here seven bullocks and seven rams.
4. Mooseksen kirja 23:30 Ja Balak teki niin kuin Bileam oli sanonut, ja uhrasi härän ja pässin jokaisella alttarilla.
Numbers 23:30 And Balak did as Balaam had said, and offered a bullock and a ram on every altar.
4. Mooseksen kirja 24:1 Ja kun Bileam näki, että Herra näki hyväksi siunata Israelia, hän ei lähtenyt niin kuin ennen etsimään noitoja, vaan käänsi kasvonsa erämaata kohti.
Numbers 24:1 And when Balaam saw that it pleased the LORD to bless Israel, he went not, as at other times, to seek for enchantments, but he set his face toward the wilderness.
4. Mooseksen kirja 24:2 Ja Bileam nosti silmänsä ja näki Israelin asuvan teltoissaan sukukunnittain; ja Jumalan henki tuli hänen päälleen.
Numbers 24:2 And Balaam lifted up his eyes, and he saw Israel abiding in his tents according to their tribes; and the spirit of God came on him.
4. Mooseksen kirja 24:3 Ja hän aloitti vertauksensa ja sanoi: Näin sanoo Bileam, Beorin poika, ja näin sanoo mies, jonka silmät ovat auki:
Numbers 24:3 And he took up his parable, and said, Balaam the son of Beor has said, and the man whose eyes are open has said:
4. Mooseksen kirja 24:4 Hän, joka kuuli Jumalan sanat, joka näki Kaikkivaltiaan näyn, vaipui transsiin, mutta silmät auki, on sanonut:
Numbers 24:4 He has said, which heard the words of God, which saw the vision of the Almighty, falling into a trance, but having his eyes open:
4. Mooseksen kirja 24:5 Kuinka ihanat ovat sinun telttasi, oi Jaakob, ja sinun majasi, oi Israel!
Numbers 24:5 How goodly are your tents, O Jacob, and your tabernacles, O Israel!
4. Mooseksen kirja 24:6 Ne levittäytyvät laaksoihin, ovat kuin puutarhat virran varsilla, kuin Herran istuttamat aloepuut ja kuin setripuut vetten rannoilla.
Numbers 24:6 As the valleys are they spread forth, as gardens by the river’s side, as the trees of lign aloes which the LORD has planted, and as cedar trees beside the waters.
4. Mooseksen kirja 24:7 Hän vuodattaa vettä ämpäreistään, ja hänen siemenensä on runsasvesien seassa, ja hänen kuninkaansa on oleva Agagia korkeampi, ja hänen valtakuntansa korotetaan.
Numbers 24:7 He shall pour the water out of his buckets, and his seed shall be in many waters, and his king shall be higher than Agag, and his kingdom shall be exalted.
4. Mooseksen kirja 24:8 Jumala vei hänet Egyptistä; hänellä on kuin yksisarvisen voima: hän syö kansat, vihollisensa, ja murskaa heidän luunsa ja lävistää heidät nuolillaan.
Numbers 24:8 God brought him forth out of Egypt; he has as it were the strength of an unicorn: he shall eat up the nations his enemies, and shall break their bones, and pierce them through with his arrows.
4. Mooseksen kirja 24:9 Hän laskeutui makuulle kuin leijona, kuin suuri leijona: kuka hänet herättää? Siunattu olkoon se, joka sinua siunaa, ja kirottu olkoon se, joka sinua kiroaa.
Numbers 24:9 He couched, he lay down as a lion, and as a great lion: who shall stir him up? Blessed is he that blesses you, and cursed is he that curses you.
4. Mooseksen kirja 24:10 Ja Balakin viha syttyi Bileamia kohtaan, ja hän löi käsiään yhteen. Ja Balak sanoi Bileamille: Minä kutsuin sinut kiroamaan vihollisiani, ja katso, sinä olet siunannut heidät jo kolme kertaa.
Numbers 24:10 And Balak’s anger was kindled against Balaam, and he smote his hands together: and Balak said to Balaam, I called you to curse my enemies, and, behold, you have altogether blessed them these three times.
4. Mooseksen kirja 24:11 Pakene nyt kotiisi! Ajattelin ylentää sinut suureen kunniaan, mutta katso, Herra on estänyt sinua saamasta kunniaa.
Numbers 24:11 Therefore now flee you to your place: I thought to promote you to great honor; but, see, the LORD has kept you back from honor.
4. Mooseksen kirja 24:12 Ja Bileam sanoi Balakille: Enkö minä puhunut sanansaattajillenne, jotka lähetitte minun luokseni, näin:
Numbers 24:12 And Balaam said to Balak, Spoke I not also to your messengers which you sent to me, saying,
4. Mooseksen kirja 24:13 Vaikka Balak antaisi minulle talonsa täyden hopeaa ja kultaa, en minä sittenkään voisi rikkoa Herran käskyä, enkä tehdä omasta mielestäni hyvää enkä pahaa; vaan mitä Herra sanoo, sitä minä puhun.
Numbers 24:13 If Balak would give me his house full of silver and gold, I cannot go beyond the commandment of the LORD, to do either good or bad of my own mind; but what the LORD said, that will I speak?
4. Mooseksen kirja 24:14 Ja nyt, katso, minä menen kansani luo; tule siis, ja minä ilmoitan sinulle, mitä tämä kansa tekee sinun kansallesi tulevina päivinä.
Numbers 24:14 And now, behold, I go to my people: come therefore, and I will advertise you what this people shall do to your people in the latter days.
4. Mooseksen kirja 24:15 Ja hän aloitti vertauksensa ja sanoi: Näin sanoo Bileam, Beorin poika, ja näin sanoo mies, jonka silmät ovat auki:
Numbers 24:15 And he took up his parable, and said, Balaam the son of Beor has said, and the man whose eyes are open has said:
4. Mooseksen kirja 24:16 Hän, joka kuuli Jumalan sanat ja tiesi Korkeimman tiedon, joka näki Kaikkivaltiaan näyn, vaipui transsiin, mutta silmät auki, on sanonut:
Numbers 24:16 He has said, which heard the words of God, and knew the knowledge of the most High, which saw the vision of the Almighty, falling into a trance, but having his eyes open:
4. Mooseksen kirja 24:17 Minä näen hänet, mutta en nyt, minä katselen häntä, mutta en läheltä. Tähti nousee Jaakobista, valtikka nousee Israelista ja lyö Mooabin kulmat ja tuhoaa kaikki Setin lapset.
Numbers 24:17 I shall see him, but not now: I shall behold him, but not near: there shall come a Star out of Jacob, and a Scepter shall rise out of Israel, and shall smite the corners of Moab, and destroy all the children of Sheth.
4. Mooseksen kirja 24:18 Edomista tulee perintöä, ja Seiristäkin tulee vihollistensa perintöä, ja Israel tekee urhoollisia tekoja.
Numbers 24:18 And Edom shall be a possession, Seir also shall be a possession for his enemies; and Israel shall do valiantly.
4. Mooseksen kirja 24:19 Jaakobista tulee se, joka on herra, ja hän tuhoaa kaupungin jäännökset.
Numbers 24:19 Out of Jacob shall come he that shall have dominion, and shall destroy him that remains of the city.
4. Mooseksen kirja 24:20 Ja kun hän näki Amalekin, hän aloitti vertauksensa ja sanoi: Amalek oli kansojen ensimmäinen, mutta hänen loppunsa on, että hän tuhoutuu ikuisesti.
Numbers 24:20 And when he looked on Amalek, he took up his parable, and said, Amalek was the first of the nations; but his latter end shall be that he perish for ever.
4. Mooseksen kirja 24:21 Ja hän näki keeniläiset, aloitti vertauksensa ja sanoi: Luja on sinun asuinpaikkasi, ja sinä olet tehnyt pesäsi kallioon.
Numbers 24:21 And he looked on the Kenites, and took up his parable, and said, Strong is your dwelling place, and you put your nest in a rock.
4. Mooseksen kirja 24:22 Mutta keeniläiset tuhoutuvat, kunnes Assur vie teidät vangiksi.
Numbers 24:22 Nevertheless the Kenite shall be wasted, until Asshur shall carry you away captive.
4. Mooseksen kirja 24:23 Ja hän aloitti vertauksensa ja sanoi: Voi, kuka jää eloon, kun Jumala tekee tämän!
Numbers 24:23 And he took up his parable, and said, Alas, who shall live when God does this!
4. Mooseksen kirja 24:24 Ja laivoja tulee Kittimin rannikolta ja sortaa Assuria ja sortaa Eeberiä, ja hänkin hukkuu ikuisiksi ajoiksi.
Numbers 24:24 And ships shall come from the coast of Chittim, and shall afflict Asshur, and shall afflict Eber, and he also shall perish for ever.
4. Mooseksen kirja 24:25 Niin Bileam nousi ja meni takaisin kotiinsa; ja Balakkin meni tiehensä.
Numbers 24:25 And Balaam rose up, and went and returned to his place: and Balak also went his way.
4. Mooseksen kirja 25:1 Ja Israel asettui Sittimiin, ja kansa alkoi harjoittaa prostituutiota Mooabin tyttärien kanssa.
Numbers 25:1 And Israel stayed in Shittim, and the people began to commit prostitution with the daughters of Moab.
4. Mooseksen kirja 25:2 Ja he kutsuivat kansaa jumaliensa uhreille, ja kansa söi ja kumarsi heidän jumaliaan.
Numbers 25:2 And they called the people to the sacrifices of their gods: and the people did eat, and bowed down to their gods.
4. Mooseksen kirja 25:3 Ja Israel liittoutui Baal-Peorin kanssa; ja Herran viha syttyi Israelia vastaan.
Numbers 25:3 And Israel joined himself to Baalpeor: and the anger of the LORD was kindled against Israel.
4. Mooseksen kirja 25:4 Ja Herra sanoi Moosekselle: Ota kaikki kansan päämiehet ja ripusta heidät Herran eteen aurinkoa vasten, että Herran vihan hehku kääntyisi pois Israelista.
Numbers 25:4 And the LORD said to Moses, Take all the heads of the people, and hang them up before the LORD against the sun, that the fierce anger of the LORD may be turned away from Israel.
4. Mooseksen kirja 25:5 Ja Mooses sanoi Israelin tuomareille: Surmakaa jokainen miehistänne, jotka ovat liittyneet Baal-Peoriin.
Numbers 25:5 And Moses said to the judges of Israel, Slay you every one his men that were joined to Baalpeor.
4. Mooseksen kirja 25:6 Ja katso, yksi israelilaisista tuli ja toi veljiensä luo midianilaisen naisen Mooseksen ja koko israelilaisten seurakunnan nähden, jotka itkivät seurakunnan majan oven edessä.
Numbers 25:6 And, behold, one of the children of Israel came and brought to his brothers a Midianitish woman in the sight of Moses, and in the sight of all the congregation of the children of Israel, who were weeping before the door of the tabernacle of the congregati
4. Mooseksen kirja 25:7 Ja kun Pinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, näki sen, nousi hän seurakunnan keskeltä ja otti keihään käteensä.
Numbers 25:7 And when Phinehas, the son of Eleazar, the son of Aaron the priest, saw it, he rose up from among the congregation, and took a javelin in his hand;
4. Mooseksen kirja 25:8 Ja hän meni israelilaisen miehen perässä telttaan ja työnsi heidät molemmat lävitseen, israelilaisen miehen ja naisen, vatsan läpi. Niin vitsaus lakkasi israelilaisilta.
Numbers 25:8 And he went after the man of Israel into the tent, and thrust both of them through, the man of Israel, and the woman through her belly. So the plague was stayed from the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 25:9 Ja niitä, jotka kuolivat rutossa, oli kaksikymmentäneljätuhatta.
Numbers 25:9 And those that died in the plague were twenty and four thousand.
4. Mooseksen kirja 25:10 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 25:10 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 25:11 Pinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, on kääntänyt minun vihani pois israelilaisista, kun hän oli kiivailussani minun tähteni heidän keskuudessaan, niin etten minä kiivaudessani tuhonnut israelilaisia.
Numbers 25:11 Phinehas, the son of Eleazar, the son of Aaron the priest, has turned my wrath away from the children of Israel, while he was zealous for my sake among them, that I consumed not the children of Israel in my jealousy.
4. Mooseksen kirja 25:12 Miksi sanot: Katso, minä annan hänelle rauhanliittoni?
Numbers 25:12 Why say, Behold, I give to him my covenant of peace:
4. Mooseksen kirja 25:13 Ja se on oleva hänelle ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisen pappeuden liitto, koska hän oli kiivas Jumalansa puolesta ja sovitti israelilaiset.
Numbers 25:13 And he shall have it, and his seed after him, even the covenant of an everlasting priesthood; because he was zealous for his God, and made an atonement for the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 25:14 Ja surmatun israelilaisen nimi, joka surmattiin midianilaisen naisen kanssa, oli Simri, Salun poika, simeonilaisten suvun päämiehen.
Numbers 25:14 Now the name of the Israelite that was slain, even that was slain with the Midianitish woman, was Zimri, the son of Salu, a prince of a chief house among the Simeonites.
4. Mooseksen kirja 25:15 Ja surmatun midianilaisen naisen nimi oli Kosbi, Suurin tytär; hän oli kansan päämies ja Midianin suvun päämies.
Numbers 25:15 And the name of the Midianitish woman that was slain was Cozbi, the daughter of Zur; he was head over a people, and of a chief house in Midian.
4. Mooseksen kirja 25:16 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 25:16 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 25:17 Vihasta midianilaisia ja lyö heidät:
Numbers 25:17 Vex the Midianites, and smite them:
4. Mooseksen kirja 25:18 Sillä he kiusaavat teitä viekkailla juonillaan, joilla he ovat teidät pettäneet Peorin ja Kosbin, Midianin ruhtinaan tyttären, heidän sisarensa, tapauksessa, joka surmattiin Peorin tähden tapahtuneen vitsauksen päivänä.
Numbers 25:18 For they vex you with their wiles, with which they have beguiled you in the matter of Peor, and in the matter of Cozbi, the daughter of a prince of Midian, their sister, which was slain in the day of the plague for Peor’s sake.
4. Mooseksen kirja 26:1 Ja vitsauksen jälkeen Herra puhui Moosekselle ja pappi Aaronin pojalle Eleasarille sanoen:
Numbers 26:1 And it came to pass after the plague, that the LORD spoke to Moses and to Eleazar the son of Aaron the priest, saying,
4. Mooseksen kirja 26:2 Laskekaa koko Israelin lasten seurakunta, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, heidän isiensä suvuissa, kaikki sotakelpoiset Israelissa.
Numbers 26:2 Take the sum of all the congregation of the children of Israel, from twenty years old and upward, throughout their fathers’ house, all that are able to go to war in Israel.
4. Mooseksen kirja 26:3 Ja Mooses ja pappi Eleasar puhuivat heidän kanssaan Moabin tasangoilla Jordanin varrella, lähellä Jerikon, sanoen:
Numbers 26:3 And Moses and Eleazar the priest spoke with them in the plains of Moab by Jordan near Jericho, saying,
4. Mooseksen kirja 26:4 Laskekaa kansa, kaksikymmentävuotiaat ja sitä vanhemmat, niin kuin Herra oli käskenyt Moosekselle ja israelilaisille, kun he olivat lähteneet Egyptin maasta.
Numbers 26:4 Take the sum of the people, from twenty years old and upward; as the LORD commanded Moses and the children of Israel, which went forth out of the land of Egypt.
4. Mooseksen kirja 26:5 Ruuben, Israelin esikoinen; Ruubenin jälkeläisiä olivat Hanok, josta polveutuu hanokilaisten suku; Pallusta palluilaisten suku;
Numbers 26:5 Reuben, the oldest son of Israel: the children of Reuben; Hanoch, of whom comes the family of the Hanochites: of Pallu, the family of the Palluites:
4. Mooseksen kirja 26:6 Hesronista hesronilaisten suku, Karmista karmilaisten suku.
Numbers 26:6 Of Hezron, the family of the Hezronites: of Carmi, the family of the Carmites.
4. Mooseksen kirja 26:7 Nämä olivat ruubenilaisten suvut; ja heitä oli katselmuksessa neljäkymmentäkolmetuhatta seitsemänsataakolmekymmentä.
Numbers 26:7 These are the families of the Reubenites: and they that were numbered of them were forty and three thousand and seven hundred and thirty.
4. Mooseksen kirja 26:8 Ja Pallun pojat olivat Eliab.
Numbers 26:8 And the sons of Pallu; Eliab.
4. Mooseksen kirja 26:9 Ja Eliabin pojat olivat Nemuel, Daatan ja Abiram. Nämä olivat ne Daatan ja Abiram, jotka olivat kuuluisia seurakunnassa ja jotka riitelivät Moosesta ja Aaronia vastaan Koorahin seurakunnassa, kun he riitelivät Herraa vastaan.
Numbers 26:9 And the sons of Eliab; Nemuel, and Dathan, and Abiram. This is that Dathan and Abiram, which were famous in the congregation, who strove against Moses and against Aaron in the company of Korah, when they strove against the LORD:
4. Mooseksen kirja 26:10 Ja maa avasi kitansa ja nielaisi heidät ja Koorahin, kun tuo joukko kuoli. Silloin tuli kulutti kaksisataa viisikymmentä miestä, ja heistä tuli merkki.
Numbers 26:10 And the earth opened her mouth, and swallowed them up together with Korah, when that company died, what time the fire devoured two hundred and fifty men: and they became a sign.
4. Mooseksen kirja 26:11 Koorahin lapset eivät kuitenkaan kuolleet.
Numbers 26:11 Notwithstanding the children of Korah died not.
4. Mooseksen kirja 26:12 Simeonin jälkeläiset sukujensa mukaan olivat: Nemuelista nemuelilaisten suku, Jaminista jaminilaisten suku, Jakinista jakinilaisten suku,
Numbers 26:12 The sons of Simeon after their families: of Nemuel, the family of the Nemuelites: of Jamin, the family of the Jaminites: of Jachin, the family of the Jachinites:
4. Mooseksen kirja 26:13 Serahista serahilaisten suku, Saulista saulilaisten suku.
Numbers 26:13 Of Zerah, the family of the Zarhites: of Shaul, the family of the Shaulites.
4. Mooseksen kirja 26:14 Nämä olivat simeonilaisten suvut, kaksikymmentäkaksituhatta kaksisataa.
Numbers 26:14 These are the families of the Simeonites, twenty and two thousand and two hundred.
4. Mooseksen kirja 26:15 Gadin jälkeläiset sukujensa mukaan: Sefonista sefonilaisten suku, Haggista haggilaisten suku, Sunista sunilaisten suku,
Numbers 26:15 The children of Gad after their families: of Zephon, the family of the Zephonites: of Haggi, the family of the Haggites: of Shuni, the family of the Shunites:
4. Mooseksen kirja 26:16 Oznista oznilaisten suku, Eeristä eeriläisten suku,
Numbers 26:16 Of Ozni, the family of the Oznites: of Eri, the family of the Erites:
4. Mooseksen kirja 26:17 Arodista arodilaisten suku, Arelista arelilaisten suku.
Numbers 26:17 Of Arod, the family of the Arodites: of Areli, the family of the Arelites.
4. Mooseksen kirja 26:18 Nämä olivat Gadin lasten suvut, ja heitä oli katselmuksessa neljäkymmentätuhatta viisisataa.
Numbers 26:18 These are the families of the children of Gad according to those that were numbered of them, forty thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 26:19 Juudan pojat olivat Er ja Onan; ja Er ja Onan kuolivat Kanaanin maassa.
Numbers 26:19 The sons of Judah were Er and Onan: and Er and Onan died in the land of Canaan.
4. Mooseksen kirja 26:20 Juudan jälkeläisiä olivat sukujensa mukaan Seelahista seelanilaisten suku, Peresistä persiläisten suku, Serahist serahilaisten suku.
Numbers 26:20 And the sons of Judah after their families were; of Shelah, the family of the Shelanites: of Pharez, the family of the Pharzites: of Zerah, the family of the Zarhites.
4. Mooseksen kirja 26:21 Ja Peresin pojat olivat: Hesronista hesronilaisten suku, Hamulista hamulilaisten suku.
Numbers 26:21 And the sons of Pharez were; of Hezron, the family of the Hezronites: of Hamul, the family of the Hamulites.
4. Mooseksen kirja 26:22 Nämä olivat Juudan suvut, lukumäärän mukaan kuusikymmentäkuusi tuhatta viisisataa.
Numbers 26:22 These are the families of Judah according to those that were numbered of them, three score and sixteen thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 26:23 Isaskarin jälkeläisiä heidän sukujensa mukaan: Tolasta tolalaisten suku, Puasta puualaisten suku,
Numbers 26:23 Of the sons of Issachar after their families: of Tola, the family of the Tolaites: of Pua, the family of the Punites:
4. Mooseksen kirja 26:24 Jasubista jasubilaisten suku, Simronista simronilaisten suku.
Numbers 26:24 Of Jashub, the family of the Jashubites: of Shimron, the family of the Shimronites.
4. Mooseksen kirja 26:25 Nämä olivat Isaskarin suvut, ja heitä oli luettelossa kuusikymmentäneljä tuhatta kolmesataa.
Numbers 26:25 These are the families of Issachar according to those that were numbered of them, three score and four thousand and three hundred.
4. Mooseksen kirja 26:26 Sebulonin jälkeläisiä heidän sukujensa mukaan: Seredistä sardilaisten suku, Elonista eelonilaisten suku, Jahleelista jahleelilaisten suku.
Numbers 26:26 Of the sons of Zebulun after their families: of Sered, the family of the Sardites: of Elon, the family of the Elonites: of Jahleel, the family of the Jahleelites.
4. Mooseksen kirja 26:27 Nämä olivat sebulonilaisten suvut, ja heitä oli luettelossa kuusikymmentä tuhatta viisisataa.
Numbers 26:27 These are the families of the Zebulunites according to those that were numbered of them, three score thousand and five hundred.
4. Mooseksen kirja 26:28 Joosefin pojat olivat sukujensa mukaan Manasse ja Efraim.
Numbers 26:28 The sons of Joseph after their families were Manasseh and Ephraim.
4. Mooseksen kirja 26:29 Manassen jälkeläisiä: Maakirista polveutui maakirilaisten suku; Maakirille syntyi Gilead; Gileadista polveutui gileadilaisten suku.
Numbers 26:29 Of the sons of Manasseh: of Machir, the family of the Machirites: and Machir begat Gilead: of Gilead come the family of the Gileadites.
4. Mooseksen kirja 26:30 Nämä olivat Gileadin lapset: Jeeseristä jeeseriläisten suku, Helekistä helekiläisten suku,
Numbers 26:30 These are the sons of Gilead: of Jeezer, the family of the Jeezerites: of Helek, the family of the Helekites:
4. Mooseksen kirja 26:31 Asrielista asrielilaisten suku ja Sikemistä sikemiläisten suku.
Numbers 26:31 And of Asriel, the family of the Asrielites: and of Shechem, the family of the Shechemites:
4. Mooseksen kirja 26:32 Ja Semidasta semidalaisten suku ja Heeferistä heeferiläisten suku.
Numbers 26:32 And of Shemida, the family of the Shemidaites: and of Hepher, the family of the Hepherites.
4. Mooseksen kirja 26:33 Heeferin pojalla Selofhadilla ei ollut poikia, vaan ainoastaan tyttäriä; ja Selofhadin tyttärien nimet olivat Mahla, Nooga, Hogla, Milka ja Tirsa.
Numbers 26:33 And Zelophehad the son of Hepher had no sons, but daughters: and the names of the daughters of Zelophehad were Mahlah, and Noah, Hoglah, Milcah, and Tirzah.
4. Mooseksen kirja 26:34 Nämä olivat Manassen suvut, ja heidän lukumääränsä oli viisikymmentäkaksituhatta seitsemänsataa.
Numbers 26:34 These are the families of Manasseh, and those that were numbered of them, fifty and two thousand and seven hundred.
4. Mooseksen kirja 26:35 Nämä olivat Efraimin jälkeläisiä sukujensa mukaan: Suutelahista suutalilaisten suku, Bekeristä bekerilaisten suku, Tahanista tahanilaisten suku.
Numbers 26:35 These are the sons of Ephraim after their families: of Shuthelah, the family of the Shuthalhites: of Becher, the family of the Bachrites: of Tahan, the family of the Tahanites.
4. Mooseksen kirja 26:36 Ja nämä olivat Sutelahin lapset: Eranista eranilaisten suku.
Numbers 26:36 And these are the sons of Shuthelah: of Eran, the family of the Eranites.
4. Mooseksen kirja 26:37 Nämä olivat Efraimin lasten suvut, ja heitä oli katselmuksessa kolmekymmentäkaksituhatta viisisataa. Nämä olivat Joosefin jälkeläiset sukujensa mukaan.
Numbers 26:37 These are the families of the sons of Ephraim according to those that were numbered of them, thirty and two thousand and five hundred. These are the sons of Joseph after their families.
4. Mooseksen kirja 26:38 Benjaminin jälkeläiset sukujensa mukaan olivat: Belasta belalaisten suku, Asbelista asbelilaisten suku, Ahiramista ahiramilaisten suku,
Numbers 26:38 The sons of Benjamin after their families: of Bela, the family of the Belaites: of Ashbel, the family of the Ashbelites: of Ahiram, the family of the Ahiramites:
4. Mooseksen kirja 26:39 Sufamista sufamilaisten suku, Hufamista hufamilaisten suku.
Numbers 26:39 Of Shupham, the family of the Shuphamites: of Hupham, the family of the Huphamites.
4. Mooseksen kirja 26:40 Ja Belan pojat olivat Ard ja Naaman: Ardista ardilaisten suku ja Naamanista naamilaisten suku.
Numbers 26:40 And the sons of Bela were Ard and Naaman: of Ard, the family of the Ardites: and of Naaman, the family of the Naamites.
4. Mooseksen kirja 26:41 Nämä olivat Benjaminin jälkeläiset sukujensa mukaan; ja heitä oli katselmuksessa neljäkymmentäviisi tuhatta kuusisataa.
Numbers 26:41 These are the sons of Benjamin after their families: and they that were numbered of them were forty and five thousand and six hundred.
4. Mooseksen kirja 26:42 Nämä olivat Danin pojat sukujensa mukaan: Suhamista suuhamilaisten suku. Nämä olivat Danin suvut sukujensa mukaan.
Numbers 26:42 These are the sons of Dan after their families: of Shuham, the family of the Shuhamites. These are the families of Dan after their families.
4. Mooseksen kirja 26:43 Suhamilaisten suvut, luettelossa olleiden, olivat kaikki kuusikymmentäneljätuhatta neljäsataa.
Numbers 26:43 All the families of the Shuhamites, according to those that were numbered of them, were three score and four thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 26:44 Asserin jälkeläisiä heidän sukujensa mukaan: Jimnasta jimniläisten suku, Jesuista jesuiittojen suku, Beriasta beriläisten suku.
Numbers 26:44 Of the children of Asher after their families: of Jimna, the family of the Jimnites: of Jesui, the family of the Jesuites: of Beriah, the family of the Beriites.
4. Mooseksen kirja 26:45 Berian jälkeläisiä: Heberistä heberiläisten suku, Malkielistä malkieliläisten suku.
Numbers 26:45 Of the sons of Beriah: of Heber, the family of the Heberites: of Malchiel, the family of the Malchielites.
4. Mooseksen kirja 26:46 Ja Asserin tyttären nimi oli Saara.
Numbers 26:46 And the name of the daughter of Asher was Sarah.
4. Mooseksen kirja 26:47 Nämä olivat Asserin poikien suvut, heidän lukumääränsä mukaan viisikymmentäkolmetuhatta neljäsataa.
Numbers 26:47 These are the families of the sons of Asher according to those that were numbered of them; who were fifty and three thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 26:48 Naftalin jälkeläisiä heidän sukujensa mukaan: Jahseelista jahseelilaisten suku, Gunista gunilaisten suku,
Numbers 26:48 Of the sons of Naphtali after their families: of Jahzeel, the family of the Jahzeelites: of Guni, the family of the Gunites:
4. Mooseksen kirja 26:49 Jeeseristä jeeseriläisten suku, Sillemistä siinimiläisten suku.
Numbers 26:49 Of Jezer, the family of the Jezerites: of Shillem, the family of the Shillemites.
4. Mooseksen kirja 26:50 Nämä olivat Naftalin suvut sukujensa mukaan; ja heitä oli katselmuksessa neljäkymmentäviisi tuhatta neljäsataa.
Numbers 26:50 These are the families of Naphtali according to their families: and they that were numbered of them were forty and five thousand and four hundred.
4. Mooseksen kirja 26:51 Nämä olivat israelilaisten katselmukset: kuusisataatuhatta ja tuhat seitsemänsataa kolmekymmentä.
Numbers 26:51 These were the numbered of the children of Israel, six hundred thousand and a thousand seven hundred and thirty.
4. Mooseksen kirja 26:52 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 26:52 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 26:53 Näille maa jaettakoon perintöosaksi nimien lukumäärän mukaan.
Numbers 26:53 To these the land shall be divided for an inheritance according to the number of names.
4. Mooseksen kirja 26:54 Monille anna enemmän perintöosaa ja harvoille vähemmän; kullekin annetaan perintöosa hänen lukunsa mukaan.
Numbers 26:54 To many you shall give the more inheritance, and to few you shall give the less inheritance: to every one shall his inheritance be given according to those that were numbered of him.
4. Mooseksen kirja 26:55 Mutta maa jaetaan arvalla: isiensä heimojen nimien mukaan he saavat periä sen.
Numbers 26:55 Notwithstanding the land shall be divided by lot: according to the names of the tribes of their fathers they shall inherit.
4. Mooseksen kirja 26:56 Arvon mukaan sen perintöosa jaetaan monien ja harvojen kesken.
Numbers 26:56 According to the lot shall the possession thereof be divided between many and few.
4. Mooseksen kirja 26:57 Ja nämä olivat ne leeviläiset, jotka laskettiin suvuittain: Gersonista gersonilaisten suku, Kehatista kehatilaisten suku, Merarista merarilaisten suku.
Numbers 26:57 And these are they that were numbered of the Levites after their families: of Gershon, the family of the Gershonites: of Kohath, the family of the Kohathites: of Merari, the family of the Merarites.
4. Mooseksen kirja 26:58 Nämä olivat leeviläisten suvut: libniläisten suku, hebronilaisten suku, mahlilaisten suku, muusilaisten suku ja kooratilaisten suku. Kehatille syntyi Amram.
Numbers 26:58 These are the families of the Levites: the family of the Libnites, the family of the Hebronites, the family of the Mahlites, the family of the Mushites, the family of the Korathites. And Kohath begat Amram.
4. Mooseksen kirja 26:59 Ja Amramin vaimon nimi oli Jookebed, Leevin tytär, jonka hänen äitinsä synnytti Leeville Egyptissä; ja hän synnytti Amramille Aaronin ja Mooseksen ja heidän sisarensa Miriamin.
Numbers 26:59 And the name of Amram’s wife was Jochebed, the daughter of Levi, whom her mother bore to Levi in Egypt: and she bore to Amram Aaron and Moses, and Miriam their sister.
4. Mooseksen kirja 26:60 Ja Aaronille syntyivät Nadab, Abihu, Eleasar ja Itamar.
Numbers 26:60 And to Aaron was born Nadab, and Abihu, Eleazar, and Ithamar.
4. Mooseksen kirja 26:61 Ja Nadab ja Abihu kuolivat, kun he toivat vierasta tulta Herran eteen.
Numbers 26:61 And Nadab and Abihu died, when they offered strange fire before the LORD.
4. Mooseksen kirja 26:62 Ja heitä katselmuksessa olleita oli kaksikymmentäkolmetuhatta, kaikki miehenpuolta, kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia; sillä heitä ei laskettu israelilaisten joukkoon, koska heille ei ollut annettu perintöosaa israelilaisten keskuudessa.
Numbers 26:62 And those that were numbered of them were twenty and three thousand, all males from a month old and upward: for they were not numbered among the children of Israel, because there was no inheritance given them among the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 26:63 Nämä olivat ne, jotka Mooses ja pappi Eleasar laskivat, kun he laskivat israelilaiset Moabin tasangoilla Jordanin varrella lähellä Jerikon.
Numbers 26:63 These are they that were numbered by Moses and Eleazar the priest, who numbered the children of Israel in the plains of Moab by Jordan near Jericho.
4. Mooseksen kirja 26:64 Mutta näiden joukossa ei ollut ketään niistä, jotka Mooses ja pappi Aaron laskivat, kun he laskivat israelilaiset Siinain erämaassa.
Numbers 26:64 But among these there was not a man of them whom Moses and Aaron the priest numbered, when they numbered the children of Israel in the wilderness of Sinai.
4. Mooseksen kirja 26:65 Sillä Herra oli sanonut heistä: He kuolevat varmasti erämaahan. Eikä heistä jäänyt jäljelle ketään muuta kuin Kaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika.
Numbers 26:65 For the LORD had said of them, They shall surely die in the wilderness. And there was not left a man of them, save Caleb the son of Jephunneh, and Joshua the son of Nun.
4. Mooseksen kirja 27:1 Sitten tulivat Selofhadin tyttäret, Heeferin pojan, Gileadin pojan, Maakirin pojan, Manassen pojan, Manassen, Joosefin pojan, suvuista. Ja nämä ovat hänen tyttäriensä nimet: Mahla, Nooa, Hogla, Milka ja Tirsa.
Numbers 27:1 Then came the daughters of Zelophehad, the son of Hepher, the son of Gilead, the son of Machir, the son of Manasseh, of the families of Manasseh the son of Joseph: and these are the names of his daughters; Mahlah, Noah, and Hoglah, and Milcah, and Tirzah.
4. Mooseksen kirja 27:2 Ja he seisoivat Mooseksen ja pappi Eleasarin ja päämiesten ja koko seurakunnan edessä seurakunnan majan oven luona ja sanoivat:
Numbers 27:2 And they stood before Moses, and before Eleazar the priest, and before the princes and all the congregation, by the door of the tabernacle of the congregation, saying,
4. Mooseksen kirja 27:3 Isämme kuoli erämaassa, eikä hän ollut niiden joukossa, jotka kokoontuivat Herraa vastaan Koorahin joukossa, vaan kuoli omassa synnissään, eikä hänellä ollut poikia.
Numbers 27:3 Our father died in the wilderness, and he was not in the company of them that gathered themselves together against the LORD in the company of Korah; but died in his own sin, and had no sons.
4. Mooseksen kirja 27:4 Miksi isämme nimi pitäisi poistaa hänen suvustaan, koska hänellä ei ole poikaa? Anna meille siis perintöosa isämme veljien keskellä.
Numbers 27:4 Why should the name of our father be done away from among his family, because he has no son? Give to us therefore a possession among the brothers of our father.
4. Mooseksen kirja 27:5 Ja Mooses toi heidän asiansa Herran eteen.
Numbers 27:5 And Moses brought their cause before the LORD.
4. Mooseksen kirja 27:6 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 27:6 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 27:7 Selofhadin tyttäret puhuvat oikein; anna heille perintöosa heidän isiensä veljien joukossa ja anna heidän isiensä perinnön siirtyä heille.
Numbers 27:7 The daughters of Zelophehad speak right: you shall surely give them a possession of an inheritance among their father’s brothers; and you shall cause the inheritance of their father to pass to them.
4. Mooseksen kirja 27:8 Ja sinun on puhuttava israelilaisille sanoen: Jos mies kuolee eikä hänellä ole poikaa, niin teidän on annettava hänen perintönsä siirtyä hänen tyttärelleen.
Numbers 27:8 And you shall speak to the children of Israel, saying, If a man die, and have no son, then you shall cause his inheritance to pass to his daughter.
4. Mooseksen kirja 27:9 Ja jos hänellä ei ole tytärtä, niin anna hänen perintönsä hänen veljilleen.
Numbers 27:9 And if he have no daughter, then you shall give his inheritance to his brothers.
4. Mooseksen kirja 27:10 Ja jos hänellä ei ole veljiä, niin anna hänen perintönsä hänen isänsä veljille.
Numbers 27:10 And if he have no brothers, then you shall give his inheritance to his father’s brothers.
4. Mooseksen kirja 27:11 Ja jos hänen isällään ei ole veljiä, niin anna hänen perintöosansa hänen lähimmälle sukulaisellensa hänen suvustaan, ja hän saakoon sen omakseen. Se olkoon israelilaisille oikeudellinen säädös, niin kuin Herra on Moosekselle käskenyt.
Numbers 27:11 And if his father have no brothers, then you shall give his inheritance to his kinsman that is next to him of his family, and he shall possess it: and it shall be to the children of Israel a statute of judgment, as the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 27:12 Ja Herra sanoi Moosekselle: Mene tälle Abarimin vuorelle ja katso maata, jonka minä olen antanut israelilaisille.
Numbers 27:12 And the LORD said to Moses, Get you up into this mount Abarim, and see the land which I have given to the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 27:13 Ja kun olet sen nähnyt, sinutkin kootaan kansasi tykö, niinkuin veljesi Aaron koottiin.
Numbers 27:13 And when you have seen it, you also shall be gathered to your people, as Aaron your brother was gathered.
4. Mooseksen kirja 27:14 Sillä te kapinoitte minun käskyäni vastaan Siinin erämaassa, seurakunnan riidassa, ettekä pyhittäneet minua heidän silmiensä edessä veden äärellä: se on Meriban vesi Kadešissa Siinin erämaassa.
Numbers 27:14 For you rebelled against my commandment in the desert of Zin, in the strife of the congregation, to sanctify me at the water before their eyes: that is the water of Meribah in Kadesh in the wilderness of Zin.
4. Mooseksen kirja 27:15 Ja Mooses puhui Herralle sanoen:
Numbers 27:15 And Moses spoke to the LORD, saying,
4. Mooseksen kirja 27:16 Herra, kaiken lihan henkien Jumala, asettakoon miehen seurakunnan johtoon,
Numbers 27:16 Let the LORD, the God of the spirits of all flesh, set a man over the congregation,
4. Mooseksen kirja 27:17 Joka heidän edellään lähteköön ja joka heidän edellään sisälle tulkoon, joka heidät johdattakoon ulos ja joka heidät sisälle tuokoon, ettei Herran seurakunta olisi kuin lammas, jolla ei ole paimenta.
Numbers 27:17 Which may go out before them, and which may go in before them, and which may lead them out, and which may bring them in; that the congregation of the LORD be not as sheep which have no shepherd.
4. Mooseksen kirja 27:18 Ja Herra sanoi Moosekselle: Ota Joosua, Nuunin poika, mies, jossa on henki, ja pane kätesi hänen päälleen.
Numbers 27:18 And the LORD said to Moses, Take you Joshua the son of Nun, a man in whom is the spirit, and lay your hand on him;
4. Mooseksen kirja 27:19 Ja aseta hänet pappi Eleasarin eteen ja koko seurakunnan eteen ja anna hänelle käsky heidän nähtensä.
Numbers 27:19 And set him before Eleazar the priest, and before all the congregation; and give him a charge in their sight.
4. Mooseksen kirja 27:20 Ja sinun on pantava osa kunniastasi hänen päälleen, että koko Israelin lasten seurakunta tottelisi häntä.
Numbers 27:20 And you shall put some of your honor on him, that all the congregation of the children of Israel may be obedient.
4. Mooseksen kirja 27:21 Ja hän seisokoon pappi Eleasarin edessä, joka kysyy hänen puolestaan neuvoa Urimin tuomion jälkeen Herran edessä. Hänen sanastaan he lähtekööt ja hänen sanastaan he tulkoot sisään, sekä hän että kaikki israelilaiset hänen kanssaan, koko seurakunta.
Numbers 27:21 And he shall stand before Eleazar the priest, who shall ask counsel for him after the judgment of Urim before the LORD: at his word shall they go out, and at his word they shall come in, both he, and all the children of Israel with him, even all the congr
4. Mooseksen kirja 27:22 Ja Mooses teki niin kuin Herra oli häntä käskenyt. Hän otti Joosuan ja asetti hänet pappi Eleasarin ja koko seurakunnan eteen.
Numbers 27:22 And Moses did as the LORD commanded him: and he took Joshua, and set him before Eleazar the priest, and before all the congregation:
4. Mooseksen kirja 27:23 Ja hän pani kätensä hänen päälleen ja antoi hänelle käskyn, niin kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.
Numbers 27:23 And he laid his hands on him, and gave him a charge, as the LORD commanded by the hand of Moses.
4. Mooseksen kirja 28:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 28:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 28:2 Käske israelilaisia ja sano heille: 'Uhratkaa minulle uhrilahjani ja leipäni, jotka ovat minulle tuoksuva tuliuhri, oikeana aikanaan.'
Numbers 28:2 Command the children of Israel, and say to them, My offering, and my bread for my sacrifices made by fire, for a sweet smell to me, shall you observe to offer to me in their due season.
4. Mooseksen kirja 28:3 Ja sinun on sanottava heille: 'Tämä on uhri, jonka teidän on uhrattava Herralle: kaksi virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa joka päivä jatkuvaksi polttouhriksi.'
Numbers 28:3 And you shall say to them, This is the offering made by fire which you shall offer to the LORD; two lambs of the first year without spot day by day, for a continual burnt offering.
4. Mooseksen kirja 28:4 Uhraa toinen karitsa aamulla ja toinen ehtoolla;
Numbers 28:4 The one lamb shall you offer in the morning, and the other lamb shall you offer at even;
4. Mooseksen kirja 28:5 ja ruokauhriksi kymmenesosa eefa-mittaa jauhoja, sekoitettuna neljännekseen hiin-mittaa survottua öljyä.
Numbers 28:5 And a tenth part of an ephah of flour for a meat offering, mingled with the fourth part of an hin of beaten oil.
4. Mooseksen kirja 28:6 Se on jatkuva polttouhri, joka säädettiin Siinainvuorella suloisesti tuoksuvaksi uhriksi, tuliuhriksi Herralle.
Numbers 28:6 It is a continual burnt offering, which was ordained in mount Sinai for a sweet smell, a sacrifice made by fire to the LORD.
4. Mooseksen kirja 28:7 Ja juomauhriksi olkoon neljäs osa hiin-mittaa kutakin karitsaa kohden; vuodata väkevä viini Herralle juomauhriksi pyhässä paikassa.
Numbers 28:7 And the drink offering thereof shall be the fourth part of an hin for the one lamb: in the holy place shall you cause the strong wine to be poured to the LORD for a drink offering.
4. Mooseksen kirja 28:8 Ja toisen karitsa uhraa ehtoolla; uhraa se aamun ruokauhrina ja juomauhrina, suloisesti tuoksuvana uhrina Herralle.
Numbers 28:8 And the other lamb shall you offer at even: as the meat offering of the morning, and as the drink offering thereof, you shall offer it, a sacrifice made by fire, of a sweet smell to the LORD.
4. Mooseksen kirja 28:9 Ja sapatinpäivänä kaksi virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa ja kaksi kymmenesosaa jauhoja ruokauhriksi, öljyllä sekoitettuna, ja siihen kuuluva juomauhri,
Numbers 28:9 And on the sabbath day two lambs of the first year without spot, and two tenth deals of flour for a meat offering, mingled with oil, and the drink offering thereof:
4. Mooseksen kirja 28:10 Tämä on jokaisen sapatin polttouhri, jatkuvan polttouhrin ja juomauhrinsa lisäksi.
Numbers 28:10 This is the burnt offering of every sabbath, beside the continual burnt offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 28:11 Ja kuukausienne alussa teidän on uhrattava Herralle polttouhri: kaksi nuorta härkää, yksi pässi ja seitsemän virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa.
Numbers 28:11 And in the beginnings of your months you shall offer a burnt offering to the LORD; two young bullocks, and one ram, seven lambs of the first year without spot;
4. Mooseksen kirja 28:12 Ja kolme kymmenesosaa jauhoja ruokauhriksi, öljyllä sekoitettuja, härkää kohden, ja kaksi kymmenesosaa jauhoja ruokauhriksi, öljyllä sekoitettuja, pässiä kohden,
Numbers 28:12 And three tenth deals of flour for a meat offering, mingled with oil, for one bullock; and two tenth deals of flour for a meat offering, mingled with oil, for one ram;
4. Mooseksen kirja 28:13 ja useita kymmenesosan jauhoja, öljyllä sekoitettuja, ruokauhriksi kutakin karitsaa kohden, suloisesti tuoksuvaksi polttouhriksi, tuliuhriksi Herralle.
Numbers 28:13 And a several tenth deal of flour mingled with oil for a meat offering to one lamb; for a burnt offering of a sweet smell, a sacrifice made by fire to the LORD.
4. Mooseksen kirja 28:14 Ja heidän juomauhrinsa olkoon puoli hiin-mittaa viiniä härkää kohden, kolmasosa hiin-mittaa pässiä kohden ja neljäsosa hiin-mittaa karitsaa kohden. Tämä on polttouhri joka kuukausi vuoden kaikkina kuukausina.
Numbers 28:14 And their drink offerings shall be half an hin of wine to a bullock, and the third part of an hin to a ram, and a fourth part of an hin to a lamb: this is the burnt offering of every month throughout the months of the year.
4. Mooseksen kirja 28:15 Ja yksi vuohi uhrattakoon syntiuhriksi Herralle jatkuvan polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi.
Numbers 28:15 And one kid of the goats for a sin offering to the LORD shall be offered, beside the continual burnt offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 28:16 Ja ensimmäisen kuukauden neljäntenätoista päivänä on Herran pääsiäinen.
Numbers 28:16 And in the fourteenth day of the first month is the passover of the LORD.
4. Mooseksen kirja 28:17 Ja tämän kuun viidentenätoista päivänä on juhla; seitsemän päivää syötäköön happamatonta leipää.
Numbers 28:17 And in the fifteenth day of this month is the feast: seven days shall unleavened bread be eaten.
4. Mooseksen kirja 28:18 Ensimmäisenä päivänä on pyhä kokous; silloin älkää tehkö mitään arkityötä.
Numbers 28:18 In the first day shall be an holy convocation; you shall do no manner of servile work therein:
4. Mooseksen kirja 28:19 Vaan teidän on uhrattava polttouhriksi Herralle tuliuhri: kaksi nuorta härkää, yksi pässi ja seitsemän vuoden vanhaa karitsaa; olkoot ne virheettömiä.
Numbers 28:19 But you shall offer a sacrifice made by fire for a burnt offering to the LORD; two young bullocks, and one ram, and seven lambs of the first year: they shall be to you without blemish:
4. Mooseksen kirja 28:20 Ja heidän ruokauhrinsa olkoon öljyllä sekoitettuja jauhoja: kolme kymmenesosaa härkää kohden ja kaksi kymmenesosaa pässiä kohden,
Numbers 28:20 And their meat offering shall be of flour mingled with oil: three tenth deals shall you offer for a bullock, and two tenth deals for a ram;
4. Mooseksen kirja 28:21 Uhraa kymmenesosa jokaisesta karitsasta, kaikista seitsemästä karitsasta.
Numbers 28:21 A several tenth deal shall you offer for every lamb, throughout the seven lambs:
4. Mooseksen kirja 28:22 Ja yksi vuohi syntiuhriksi, sovituksen toimittamiseksi teille.
Numbers 28:22 And one goat for a sin offering, to make an atonement for you.
4. Mooseksen kirja 28:23 Sinun on uhrattava nämä aamuisen polttouhrin rinnalla, joka on jatkuva polttouhri.
Numbers 28:23 You shall offer these beside the burnt offering in the morning, which is for a continual burnt offering.
4. Mooseksen kirja 28:24 Näin sinun on uhrattava joka päivä, seitsemän päivän ajan, Herralle suloisesti tuoksuva tuliuhriruoka; se uhrattakoon jatkuvan polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin ohella.
Numbers 28:24 After this manner you shall offer daily, throughout the seven days, the meat of the sacrifice made by fire, of a sweet smell to the LORD: it shall be offered beside the continual burnt offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 28:25 Ja seitsemäntenä päivänä teillä on pyhä kokous; älkää tehkö mitään arkityötä.
Numbers 28:25 And on the seventh day you shall have an holy convocation; you shall do no servile work.
4. Mooseksen kirja 28:26 Myös ensi hedelmän päivänä, kun tuotte Herralle uuden ruokauhrin, viikkojenne jälkeen, teillä olkoon pyhä kokous; älkää tehkö mitään arkityötä.
Numbers 28:26 Also in the day of the first fruits, when you bring a new meat offering to the LORD, after your weeks be out, you shall have an holy convocation; you shall do no servile work:
4. Mooseksen kirja 28:27 Mutta uhraa polttouhriksi, suloiseksi tuoksuksi Herralle, kaksi nuorta härkää, yksi pässi ja seitsemän vuoden vanhaa karitsaa,
Numbers 28:27 But you shall offer the burnt offering for a sweet smell to the LORD; two young bullocks, one ram, seven lambs of the first year;
4. Mooseksen kirja 28:28 Ja heidän ruokauhrinsa, öljyllä sekoitettuja jauhoja, kolme kymmenesosaa härkää kohden, kaksi kymmenesosaa pässiä kohden,
Numbers 28:28 And their meat offering of flour mingled with oil, three tenth deals to one bullock, two tenth deals to one ram,
4. Mooseksen kirja 28:29 useita kymmenesosia yhtä karitsaa kohden, kaikista seitsemästä karitsasta;
Numbers 28:29 A several tenth deal to one lamb, throughout the seven lambs;
4. Mooseksen kirja 28:30 Ja yksi vuohi sovitusuhriksi teille.
Numbers 28:30 And one kid of the goats, to make an atonement for you.
4. Mooseksen kirja 28:31 Sinun on uhrattava ne jatkuvan polttouhrin ja sen ruokauhrin (ne olkoot teille virheettömiä) sekä niiden juomauhrien ohella.
Numbers 28:31 You shall offer them beside the continual burnt offering, and his meat offering, (they shall be to you without blemish) and their drink offerings.
4. Mooseksen kirja 29:1 Ja seitsemännen kuukauden ensimmäisenä päivänä on teillä pyhä kokous; älkää tehkö mitään arkityötä; se on teille torvien soittamisen päivä.
Numbers 29:1 And in the seventh month, on the first day of the month, you shall have an holy convocation; you shall do no servile work: it is a day of blowing the trumpets to you.
4. Mooseksen kirja 29:2 Ja uhraa polttouhriksi, suloiseksi tuoksuksi Herralle, yksi nuori härkä, yksi pässi ja seitsemän virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa.
Numbers 29:2 And you shall offer a burnt offering for a sweet smell to the LORD; one young bullock, one ram, and seven lambs of the first year without blemish:
4. Mooseksen kirja 29:3 Ja heidän ruokauhrinsa olkoon öljyllä sekoitettuja jauhoja, kolme kymmenesosaa härkää kohden ja kaksi kymmenesosaa pässiä kohden,
Numbers 29:3 And their meat offering shall be of flour mingled with oil, three tenth deals for a bullock, and two tenth deals for a ram,
4. Mooseksen kirja 29:4 Ja yksi kymmenesosa jokaista karitsaa kohden, kaikista seitsemästä karitsasta,
Numbers 29:4 And one tenth deal for one lamb, throughout the seven lambs:
4. Mooseksen kirja 29:5 ja yksi vuohi syntiuhriksi, sovitukseksi teille,
Numbers 29:5 And one kid of the goats for a sin offering, to make an atonement for you:
4. Mooseksen kirja 29:6 Kuukauden polttouhrin ja sen ruokauhrin ja jokapäiväisen polttouhrin ja sen ruokauhrin ja niiden juomauhrien lisäksi, niiden tavan mukaan, suloisesti tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle.
Numbers 29:6 Beside the burnt offering of the month, and his meat offering, and the daily burnt offering, and his meat offering, and their drink offerings, according to their manner, for a sweet smell, a sacrifice made by fire to the LORD.
4. Mooseksen kirja 29:7 Ja teillä olkoon tämän seitsemännen kuukauden kymmenentenä päivänä pyhä kokous, ja teidän on vaivattava itseänne; älkää tehkö silloin mitään työtä.
Numbers 29:7 And you shall have on the tenth day of this seventh month an holy convocation; and you shall afflict your souls: you shall not do any work therein:
4. Mooseksen kirja 29:8 Vaan uhraa Herralle polttouhriksi suloisesti tuoksuvaksi häräksi, pässiksi ja seitsemän vuoden vanhaa karitsaa; olkoot ne virheettömiä.
Numbers 29:8 But you shall offer a burnt offering to the LORD for a sweet smell; one young bullock, one ram, and seven lambs of the first year; they shall be to you without blemish:
4. Mooseksen kirja 29:9 Ja heidän ruokauhrinsa olkoon öljyllä sekoitettuja jauhoja, kolme kymmenesosaa härkää kohden ja kaksi kymmenesosaa pässiä kohden,
Numbers 29:9 And their meat offering shall be of flour mingled with oil, three tenth deals to a bullock, and two tenth deals to one ram,
4. Mooseksen kirja 29:10 useita kymmenyksiä jokaisesta karitsasta, kaikista seitsemästä karitsasta:
Numbers 29:10 A several tenth deal for one lamb, throughout the seven lambs:
4. Mooseksen kirja 29:11 Yksi vuohi syntiuhriksi, sovitussyntiuhrin ja jatkuvan polttouhrin ja sen ruokauhrin ja juomauhrien lisäksi.
Numbers 29:11 One kid of the goats for a sin offering; beside the sin offering of atonement, and the continual burnt offering, and the meat offering of it, and their drink offerings.
4. Mooseksen kirja 29:12 Ja seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä teillä on pyhä kokous; älkää tehkö mitään arkityötä, ja viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää.
Numbers 29:12 And on the fifteenth day of the seventh month you shall have an holy convocation; you shall do no servile work, and you shall keep a feast to the LORD seven days:
4. Mooseksen kirja 29:13 Ja sinun on uhrattava polttouhri, suloisesti tuoksuva tuliuhri Herralle: kolmetoista nuorta härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa karitsaa; niiden tulee olla virheettömiä.
Numbers 29:13 And you shall offer a burnt offering, a sacrifice made by fire, of a sweet smell to the LORD; thirteen young bullocks, two rams, and fourteen lambs of the first year; they shall be without blemish:
4. Mooseksen kirja 29:14 Ja heidän ruokauhrinsa olkoon öljyllä sekoitettuja jauhoja, kolme kymmenesosaa kutakin härkää kohden kolmestatoista härkäparista, kaksi kymmenesosaa kutakin pässiä kohden kahdesta pässistä,
Numbers 29:14 And their meat offering shall be of flour mingled with oil, three tenth deals to every bullock of the thirteen bullocks, two tenth deals to each ram of the two rams,
4. Mooseksen kirja 29:15 Ja useita kymmenyksiä kutakin neljästätoista karitsasta kohden,
Numbers 29:15 And a several tenth deal to each lamb of the fourteen lambs:
4. Mooseksen kirja 29:16 Ja yksi vuohi syntiuhriksi, jatkuvan polttouhrin, sen ruokauhrin ja sen juomauhrin lisäksi.
Numbers 29:16 And one kid of the goats for a sin offering; beside the continual burnt offering, his meat offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 29:17 Ja toisena päivänä sinun on uhrattava kaksitoista nuorta härkää, kaksi pässiä ja neljätoista virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa.
Numbers 29:17 And on the second day you shall offer twelve young bullocks, two rams, fourteen lambs of the first year without spot:
4. Mooseksen kirja 29:18 Ja heidän ruokauhrinsa ja juomauhrinsa härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan, niin kuin on säädetty,
Numbers 29:18 And their meat offering and their drink offerings for the bullocks, for the rams, and for the lambs, shall be according to their number, after the manner:
4. Mooseksen kirja 29:19 Ja yksi vuohi syntiuhriksi, jatkuvan polttouhrin ja sen ruokauhrin ja sen juomauhrien lisäksi.
Numbers 29:19 And one kid of the goats for a sin offering; beside the continual burnt offering, and the meat offering thereof, and their drink offerings.
4. Mooseksen kirja 29:20 Ja kolmantena päivänä yksitoista härkää, kaksi pässiä ja neljätoista virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa,
Numbers 29:20 And on the third day eleven bullocks, two rams, fourteen lambs of the first year without blemish;
4. Mooseksen kirja 29:21 Ja heidän ruokauhrinsa ja juomauhrinsa härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan, niin kuin on säädetty,
Numbers 29:21 And their meat offering and their drink offerings for the bullocks, for the rams, and for the lambs, shall be according to their number, after the manner:
4. Mooseksen kirja 29:22 Ja yksi vuohi syntiuhriksi, jatkuvan polttouhrin ja sen ruokauhrin ja sen juomauhrin lisäksi.
Numbers 29:22 And one goat for a sin offering; beside the continual burnt offering, and his meat offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 29:23 Ja neljäntenä päivänä kymmenen härkää, kaksi pässiä ja neljätoista virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa,
Numbers 29:23 And on the fourth day ten bullocks, two rams, and fourteen lambs of the first year without blemish:
4. Mooseksen kirja 29:24 Heidän ruokauhrinsa ja juomauhrinsa härkien, pässien ja karitsoiden lukumäärän mukaan, niin kuin on säädetty:
Numbers 29:24 Their meat offering and their drink offerings for the bullocks, for the rams, and for the lambs, shall be according to their number, after the manner:
4. Mooseksen kirja 29:25 Ja yksi vuohi syntiuhriksi, jatkuvan polttouhrin, sen ruokauhrin ja sen juomauhrin lisäksi.
Numbers 29:25 And one kid of the goats for a sin offering; beside the continual burnt offering, his meat offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 29:26 Ja viidentenä päivänä yhdeksän härkää, kaksi pässiä ja neljätoista virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa,
Numbers 29:26 And on the fifth day nine bullocks, two rams, and fourteen lambs of the first year without spot:
4. Mooseksen kirja 29:27 Ja heidän ruokauhrinsa ja juomauhrinsa härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan, niin kuin on säädetty,
Numbers 29:27 And their meat offering and their drink offerings for the bullocks, for the rams, and for the lambs, shall be according to their number, after the manner:
4. Mooseksen kirja 29:28 Ja yksi vuohi syntiuhriksi, jatkuvan polttouhrin ja sen ruokauhrin ja sen juomauhrin lisäksi.
Numbers 29:28 And one goat for a sin offering; beside the continual burnt offering, and his meat offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 29:29 Ja kuudentena päivänä kahdeksan härkää, kaksi pässiä ja neljätoista virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa,
Numbers 29:29 And on the sixth day eight bullocks, two rams, and fourteen lambs of the first year without blemish:
4. Mooseksen kirja 29:30 Ja heidän ruokauhrinsa ja juomauhrinsa härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan, niin kuin on säädetty,
Numbers 29:30 And their meat offering and their drink offerings for the bullocks, for the rams, and for the lambs, shall be according to their number, after the manner:
4. Mooseksen kirja 29:31 Ja yksi vuohi syntiuhriksi, jatkuvan polttouhrin, sen ruokauhrin ja sen juomauhrin lisäksi.
Numbers 29:31 And one goat for a sin offering; beside the continual burnt offering, his meat offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 29:32 Ja seitsemäntenä päivänä seitsemän härkää, kaksi pässiä ja neljätoista virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa,
Numbers 29:32 And on the seventh day seven bullocks, two rams, and fourteen lambs of the first year without blemish:
4. Mooseksen kirja 29:33 Ja heidän ruokauhrinsa ja juomauhrinsa härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan, niin kuin on säädetty,
Numbers 29:33 And their meat offering and their drink offerings for the bullocks, for the rams, and for the lambs, shall be according to their number, after the manner:
4. Mooseksen kirja 29:34 Ja yksi vuohi syntiuhriksi, jatkuvan polttouhrin, sen ruokauhrin ja sen juomauhrin lisäksi.
Numbers 29:34 And one goat for a sin offering; beside the continual burnt offering, his meat offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 29:35 Kahdeksantena päivänä teillä on juhlakokous; silloin ette saa tehdä mitään arkityötä.
Numbers 29:35 On the eighth day you shall have a solemn assembly: you shall do no servile work therein:
4. Mooseksen kirja 29:36 Vaan uhraa polttouhriksi, suloisesti tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle, yksi härkä, yksi pässi ja seitsemän virheetöntä vuoden vanhaa karitsaa,
Numbers 29:36 But you shall offer a burnt offering, a sacrifice made by fire, of a sweet smell to the LORD: one bullock, one ram, seven lambs of the first year without blemish:
4. Mooseksen kirja 29:37 Heidän ruokauhrinsa ja juomauhrinsa härän, pässin ja karitsan luvun mukaan, niin kuin on säädetty:
Numbers 29:37 Their meat offering and their drink offerings for the bullock, for the ram, and for the lambs, shall be according to their number, after the manner:
4. Mooseksen kirja 29:38 Ja yksi vuohi syntiuhriksi, jatkuvan polttouhrin ja sen ruokauhrin ja sen juomauhrin lisäksi.
Numbers 29:38 And one goat for a sin offering; beside the continual burnt offering, and his meat offering, and his drink offering.
4. Mooseksen kirja 29:39 Näin teidän on tehtävä Herralle juhla-aikoinanne, lupausuhrienne ja vapaaehtoisten uhrienne lisäksi, polttouhreissanne, ruokauhreissanne, juomauhreissanne ja yhteysuhreissanne.
Numbers 29:39 These things you shall do to the LORD in your set feasts, beside your vows, and your freewill offerings, for your burnt offerings, and for your meat offerings, and for your drink offerings, and for your peace offerings.
4. Mooseksen kirja 29:40 Ja Mooses kertoi israelilaisille kaiken, mitä Herra oli Moosekselle käskenyt.
Numbers 29:40 And Moses told the children of Israel according to all that the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 30:1 Ja Mooses puhui sukukuntien päämiehille israelilaisista sanoen: Näin on Herra käskenyt.
Numbers 30:1 And Moses spoke to the heads of the tribes concerning the children of Israel, saying, This is the thing which the LORD has commanded.
4. Mooseksen kirja 30:2 Jos mies vannoo Herralle lupauksen tai vannoo sielunsa sitovalla valalla, hän älköön rikoko sanaansa, vaan tehköön kaiken sen mukaan, mikä hänen suustaan lähtee.
Numbers 30:2 If a man vow a vow to the LORD, or swear an oath to bind his soul with a bond; he shall not break his word, he shall do according to all that proceeds out of his mouth.
4. Mooseksen kirja 30:3 Jos nainen nuoruudessaan isänsä kodissa tekee lupauksen Herralle ja sitoutuu siihen,
Numbers 30:3 If a woman also vow a vow to the LORD, and bind herself by a bond, being in her father’s house in her youth;
4. Mooseksen kirja 30:4 Ja hänen isänsä kuulee hänen valansa ja sitoumuksensa, jolla hän on sielunsa sitonut, ja hänen isänsä on vaiti hänestä; silloin kaikki hänen valansa pysyvät voimassa ja jokainen sitoumus, jolla hän on sielunsa sitonut, pysyy voimassa.
Numbers 30:4 And her father hear her vow, and her bond with which she has bound her soul, and her father shall hold his peace at her; then all her vows shall stand, and every bond with which she has bound her soul shall stand.
4. Mooseksen kirja 30:5 Mutta jos hänen isänsä kieltää häntä sinä päivänä, jona hän kuulee, eivät mitkään hänen lupauksistaan eivätkä sitoumuksistaan, joilla hän on sielunsa sitonut, ole voimassa; ja Herra antaa hänelle anteeksi, koska hänen isänsä kielsi hänet.
Numbers 30:5 But if her father disallow her in the day that he hears; not any of her vows, or of her bonds with which she has bound her soul, shall stand: and the LORD shall forgive her, because her father disallowed her.
4. Mooseksen kirja 30:6 Ja jos hänellä oli aviomies, kun hän teki lupauksen tai lausui jotakin huuliltaan, jolla hän sitoi sielunsa;
Numbers 30:6 And if she had at all an husband, when she vowed, or uttered ought out of her lips, with which she bound her soul;
4. Mooseksen kirja 30:7 Ja hänen miehensä kuuli sen ja vaikeni hänestä sinä päivänä, jona hän sen kuuli; silloin hänen lupauksensa pysyvät voimassa ja hänen sitoumuksensa, joilla hän oli sielunsa sitonut, pysyvät voimassa.
Numbers 30:7 And her husband heard it, and held his peace at her in the day that he heard it: then her vows shall stand, and her bonds with which she bound her soul shall stand.
4. Mooseksen kirja 30:8 Mutta jos hänen miehensä kielsi häntä sinä päivänä, jona hän sen kuuli, niin miehen on tehtävä turhaksi hänen lupauksensa ja sen, minkä hän oli puhunut huulillaan ja jolla hän oli sitonut sielunsa; ja Herra antaa hänelle anteeksi.
Numbers 30:8 But if her husband disallowed her on the day that he heard it; then he shall make her vow which she vowed, and that which she uttered with her lips, with which she bound her soul, of none effect: and the LORD shall forgive her.
4. Mooseksen kirja 30:9 Mutta jokainen lesken ja eronneen lupaus, jolla he ovat sielunsa sitoneet, on voimassa häntä vastaan.
Numbers 30:9 But every vow of a widow, and of her that is divorced, with which they have bound their souls, shall stand against her.
4. Mooseksen kirja 30:10 Ja jos hän vannoi lupauksen miehensä talossa tai sitoi sielunsa valalla;
Numbers 30:10 And if she vowed in her husband’s house, or bound her soul by a bond with an oath;
4. Mooseksen kirja 30:11 Ja hänen miehensä kuuli sen, ja hän vaikeni hänestä eikä kieltänyt häntä; silloin kaikki hänen lupauksensa pysyvät voimassa, ja jokainen sitoumus, jolla hän on sielunsa sitonut, pysyy voimassa.
Numbers 30:11 And her husband heard it, and held his peace at her, and disallowed her not: then all her vows shall stand, and every bond with which she bound her soul shall stand.
4. Mooseksen kirja 30:12 Mutta jos hänen miehensä on ne kokonaan purkanut sinä päivänä, jona hän niistä kuuli, niin mikään, mikä hänen huuliltaan on lähtenyt, mikä koskee hänen lupauksiaan tai hänen sielunsa sitoumusta, ei ole pätevä; hänen miehensä on ne purkanut, ja Herra antaa hänelle anteeksi.
Numbers 30:12 But if her husband has utterly made them void on the day he heard them; then whatever proceeded out of her lips concerning her vows, or concerning the bond of her soul, shall not stand: her husband has made them void; and the LORD shall forgive her.
4. Mooseksen kirja 30:13 Jokaisen lupauksen ja jokaisen sitovan valallisen sitoumuksen, joka on tehty sielua vaivaamaan, hänen miehensä voi vahvistaa tai purkaa.
Numbers 30:13 Every vow, and every binding oath to afflict the soul, her husband may establish it, or her husband may make it void.
4. Mooseksen kirja 30:14 Mutta jos hänen miehensä on vaiti hänestä päivästä päivään, hän vahvistaa kaikki hänen lupauksensa tai kaikki hänen sitoumuksensa, jotka ovat hänen yllään; hän vahvistaa ne, koska hän oli vaiti hänestä sinä päivänä, jona hän ne kuuli.
Numbers 30:14 But if her husband altogether hold his peace at her from day to day; then he establishes all her vows, or all her bonds, which are on her: he confirms them, because he held his peace at her in the day that he heard them.
4. Mooseksen kirja 30:15 Mutta jos hän ne sitten mitätöi, kuin on niistä kuullut, niin hän kantaa vaimon syntivelan.
Numbers 30:15 But if he shall any ways make them void after that he has heard them; then he shall bear her iniquity.
4. Mooseksen kirja 30:16 Nämä ovat ne säädökset, jotka Herra antoi Moosekselle miehen ja hänen vaimonsa, isän ja hänen tyttärensä välillä, kun tytär oli vielä nuoruudessaan isänsä kodissa.
Numbers 30:16 These are the statutes, which the LORD commanded Moses, between a man and his wife, between the father and his daughter, being yet in her youth in her father’s house.
4. Mooseksen kirja 31:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 31:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 31:2 Kosta midianilaisilta Israelin lasten puolesta; sen jälkeen sinut kootaan kansasi tykö.
Numbers 31:2 Avenge the children of Israel of the Midianites: afterward shall you be gathered to your people.
4. Mooseksen kirja 31:3 Ja Mooses puhui kansalle sanoen: Varustakaa joukostanne miehiä sotaan, ja lähtekööt he midianilaisia vastaan ja kostakoot Herran midianilaisten tähden.
Numbers 31:3 And Moses spoke to the people, saying, Arm some of yourselves to the war, and let them go against the Midianites, and avenge the LORD of Midian.
4. Mooseksen kirja 31:4 Tuhannen miestä jokaisesta sukukunnasta, kaikista Israelin sukukunnista, sinun on lähetettävä sotaan.
Numbers 31:4 Of every tribe a thousand, throughout all the tribes of Israel, shall you send to the war.
4. Mooseksen kirja 31:5 Niin vapautettiin Israelin tuhansista, tuhat jokaisesta sukukunnasta, kaksitoistatuhatta sotaan aseistettua.
Numbers 31:5 So there were delivered out of the thousands of Israel, a thousand of every tribe, twelve thousand armed for war.
4. Mooseksen kirja 31:6 Ja Mooses lähetti heidät sotaan, tuhat miestä jokaisesta sukukunnasta, heidät ja pappi Eleasarin pojan Pinehasin, pyhät soittimet ja torvet kädessään.
Numbers 31:6 And Moses sent them to the war, a thousand of every tribe, them and Phinehas the son of Eleazar the priest, to the war, with the holy instruments, and the trumpets to blow in his hand.
4. Mooseksen kirja 31:7 Ja he sotivat midianilaisia vastaan, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut, ja he surmasivat kaikki miespuoliset.
Numbers 31:7 And they warred against the Midianites, as the LORD commanded Moses; and they slew all the males.
4. Mooseksen kirja 31:8 Ja he surmasivat Midianin kuninkaat, niiden muiden surmattujen lisäksi, jotka olivat: Evin, Rekemin, Suurin, Huurin ja Reban, viisi Midianin kuningasta; ja myös Bileamin, Beorin pojan, he surmasivat miekalla.
Numbers 31:8 And they slew the kings of Midian, beside the rest of them that were slain; namely, Evi, and Rekem, and Zur, and Hur, and Reba, five kings of Midian: Balaam also the son of Beor they slew with the sword.
4. Mooseksen kirja 31:9 Ja israelilaiset ottivat kaikki midianilaiset naiset ja heidän lapsensa vangiksi ja ryöstivät kaiken heidän karjansa, kaikki heidän lampaansa ja kaiken heidän tavaransa.
Numbers 31:9 And the children of Israel took all the women of Midian captives, and their little ones, and took the spoil of all their cattle, and all their flocks, and all their goods.
4. Mooseksen kirja 31:10 Ja he polttivat tulella kaikki kaupunkinsa, joissa he asuivat, ja kaikki heidän hienot linnansa.
Numbers 31:10 And they burnt all their cities wherein they dwelled, and all their goodly castles, with fire.
4. Mooseksen kirja 31:11 Ja he ottivat kaiken saaliin ja kaiken riistan, sekä ihmisten että eläinten.
Numbers 31:11 And they took all the spoil, and all the prey, both of men and of beasts.
4. Mooseksen kirja 31:12 Ja he toivat vangit, saaliin ja ryöstösaaliin Moosekselle, pappi Eleasarille ja israelilaisten seurakunnalle leiriin Mooabin tasangoille, jotka ovat Jordanin varrella lähellä Jerikon kaupunkia.
Numbers 31:12 And they brought the captives, and the prey, and the spoil, to Moses, and Eleazar the priest, and to the congregation of the children of Israel, to the camp at the plains of Moab, which are by Jordan near Jericho.
4. Mooseksen kirja 31:13 Ja Mooses, pappi Eleasar ja kaikki seurakunnan päämiehet menivät heitä vastaan leirin ulkopuolelle.
Numbers 31:13 And Moses, and Eleazar the priest, and all the princes of the congregation, went forth to meet them without the camp.
4. Mooseksen kirja 31:14 Ja Mooses vihastui sotajoukon päälliköihin, tuhannen- ja sadanpäämiehiin, jotka tulivat taistelusta.
Numbers 31:14 And Moses was wroth with the officers of the host, with the captains over thousands, and captains over hundreds, which came from the battle.
4. Mooseksen kirja 31:15 Ja Mooses sanoi heille: Oletteko jättäneet kaikki naiset henkiin?
Numbers 31:15 And Moses said to them, Have you saved all the women alive?
4. Mooseksen kirja 31:16 Katso, nämä Bileamin neuvosta saivat israelilaiset rikkomaan Herraa vastaan Peorin asiassa, ja niin Herran seurakuntaa kohtasi vitsaus.
Numbers 31:16 Behold, these caused the children of Israel, through the counsel of Balaam, to commit trespass against the LORD in the matter of Peor, and there was a plague among the congregation of the LORD.
4. Mooseksen kirja 31:17 Surmaa nyt siis jokainen poikalapsi ja surmaa jokainen nainen, joka on tiennyt miehen maaten hänen kanssaan.
Numbers 31:17 Now therefore kill every male among the little ones, and kill every woman that has known man by lying with him.
4. Mooseksen kirja 31:18 Mutta kaikki ne vaimolapset, jotka eivät ole miehen kanssa maanneet, pitäkää itsellenne hengissä.
Numbers 31:18 But all the women children, that have not known a man by lying with him, keep alive for yourselves.
4. Mooseksen kirja 31:19 Ja pysykää leirin ulkopuolella seitsemän päivää. Jokainen, joka on tappanut jonkun tai koskettanut surmattua, puhdistakoon itsenne ja vanginne kolmantena ja seitsemäntenä päivänä.
Numbers 31:19 And do you abide without the camp seven days: whoever has killed any person, and whoever has touched any slain, purify both yourselves and your captives on the third day, and on the seventh day.
4. Mooseksen kirja 31:20 Ja puhdistakaa kaikki vaatteenne ja kaikki, mikä on nahasta tehtyä, ja kaikki vuohenkarvoista tehdyt esineet ja kaikki puusta tehdyt esineet.
Numbers 31:20 And purify all your raiment, and all that is made of skins, and all work of goats’ hair, and all things made of wood.
4. Mooseksen kirja 31:21 Ja pappi Eleasar sanoi sotilaille, jotka olivat menneet taisteluun: Tämä on laki, jonka Herra antoi Moosekselle;
Numbers 31:21 And Eleazar the priest said to the men of war which went to the battle, This is the ordinance of the law which the LORD commanded Moses;
4. Mooseksen kirja 31:22 Vain kulta ja hopea, messinki, rauta, tina ja lyijy,
Numbers 31:22 Only the gold, and the silver, the brass, the iron, the tin, and the lead,
4. Mooseksen kirja 31:23 Kaikki, mikä kestää tulta, sinun on poltettava tulen läpi, ja se puhdistuu. Kuitenkin se on puhdistettava erotusvedellä. Kaikki, mikä ei pysy tulessa, sinun on poltettava veden läpi.
Numbers 31:23 Every thing that may abide the fire, you shall make it go through the fire, and it shall be clean: nevertheless it shall be purified with the water of separation: and all that stays not the fire you shall make go through the water.
4. Mooseksen kirja 31:24 Ja seitsemäntenä päivänä teidän on pestävä vaatteenne, niin te olette puhtaita, ja sen jälkeen teidän on tultava leiriin.
Numbers 31:24 And you shall wash your clothes on the seventh day, and you shall be clean, and afterward you shall come into the camp.
4. Mooseksen kirja 31:25 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 31:25 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 31:26 Laskekaa pois ryöstettyjen ihmisten ja eläinten määrä, sinä ja pappi Eleasar ja seurakunnan isien päämiehet.
Numbers 31:26 Take the sum of the prey that was taken, both of man and of beast, you, and Eleazar the priest, and the chief fathers of the congregation:
4. Mooseksen kirja 31:27 Ja jaa saalis kahteen osaan, niiden kesken, jotka sotivat heitä vastaan ja jotka lähtivät taisteluun, ja koko seurakunnan kesken,
Numbers 31:27 And divide the prey into two parts; between them that took the war on them, who went out to battle, and between all the congregation:
4. Mooseksen kirja 31:28 Ja määrääkää Herralle veroa sotilailta, jotka lähtivät taisteluun, yksi sielu viidestäsadasta, sekä ihmisistä että raavaskarjasta, aaseista ja lampaista,
Numbers 31:28 And levy a tribute to the Lord of the men of war which went out to battle: one soul of five hundred, both of the persons, and of the beeves, and of the asses, and of the sheep:
4. Mooseksen kirja 31:29 Ota se heidän puoliskostaan ja anna se pappi Eleasarille uhrilahjaksi Herralle.
Numbers 31:29 Take it of their half, and give it to Eleazar the priest, for an heave offering of the LORD.
4. Mooseksen kirja 31:30 Ja israelilaisten puoliskosta sinun on otettava yksi viidestäkymmenestä osa ihmisistä, nautaeläimistä, aaseista ja pikkukarjasta, kaikista eläimistä, ja annettava ne leeviläisille, jotka hoitavat Herran majan tehtäviä.
Numbers 31:30 And of the children of Israel’s half, you shall take one portion of fifty, of the persons, of the beeves, of the asses, and of the flocks, of all manner of beasts, and give them to the Levites, which keep the charge of the tabernacle of the LORD.
4. Mooseksen kirja 31:31 Ja Mooses ja pappi Eleasar tekivät niin kuin Herra oli Moosekselle käskenyt.
Numbers 31:31 And Moses and Eleazar the priest did as the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 31:32 Ja saalis, sotaväen pyydystämän saaliin loppuosa, oli kuusisataa seitsemänkymmentäviisituhatta lammasta,
Numbers 31:32 And the booty, being the rest of the prey which the men of war had caught, was six hundred thousand and seventy thousand and five thousand sheep,
4. Mooseksen kirja 31:33 Ja kuusikymmentäkaksitoistatuhatta nautaa,
Numbers 31:33 And three score and twelve thousand beeves,
4. Mooseksen kirja 31:34 Ja kuusikymmentä tuhat aasia,
Numbers 31:34 And three score and one thousand asses,
4. Mooseksen kirja 31:35 Ja kaikkiaan kolmekymmentäkaksituhatta naista, jotka eivät olleet miehen kanssa maanneet.
Numbers 31:35 And thirty and two thousand persons in all, of women that had not known man by lying with him.
4. Mooseksen kirja 31:36 Ja se puoli, joka oli sotaan lähteneiden osuus, oli lammasten lukumäärä, kolmesataa seitsemänkolmattakymmentä tuhatta viisisataa.
Numbers 31:36 And the half, which was the portion of them that went out to war, was in number three hundred thousand and seven and thirty thousand and five hundred sheep:
4. Mooseksen kirja 31:37 Ja Herralle tuleva vero lampaista oli kuusisataa kuusikymmentä viisitoista.
Numbers 31:37 And the LORD’s tribute of the sheep was six hundred and three score and fifteen.
4. Mooseksen kirja 31:38 Ja nautaeläimiä oli kolmekymmentäkuusi tuhatta, joista Herralle tuleva vero oli kuusikymmentäkaksitoista.
Numbers 31:38 And the beeves were thirty and six thousand; of which the LORD’s tribute was three score and twelve.
4. Mooseksen kirja 31:39 Ja aaseja oli kolmekymmentätuhatta viisisataa, joista Herralle tuleva vero oli kuusikymmentä yksi.
Numbers 31:39 And the asses were thirty thousand and five hundred; of which the LORD’s tribute was three score and one.
4. Mooseksen kirja 31:40 Ja ihmisiä oli kuusitoistatuhatta, joista Herran vero oli kolmekymmentäkaksi henkeä.
Numbers 31:40 And the persons were sixteen thousand; of which the LORD’s tribute was thirty and two persons.
4. Mooseksen kirja 31:41 Ja Mooses antoi veron, Herran antilahjan, pappi Eleasarille, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Numbers 31:41 And Moses gave the tribute, which was the LORD’s heave offering, to Eleazar the priest, as the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 31:42 Ja siitä puoliskosta, jonka Mooses jakoi sotivista miehistä, Israelin lapsille,
Numbers 31:42 And of the children of Israel’s half, which Moses divided from the men that warred,
4. Mooseksen kirja 31:43 (Mutta seurakunnalle tuleva puolikas oli lampaita kolmesataakolmekymmentätuhatta seitsemäntuhatta viisisataa,
Numbers 31:43 (Now the half that pertained to the congregation was three hundred thousand and thirty thousand and seven thousand and five hundred sheep,
4. Mooseksen kirja 31:44 Ja kolmekymmentäkuusituhatta nautaa,
Numbers 31:44 And thirty and six thousand beeves,
4. Mooseksen kirja 31:45 Ja kolmekymmentätuhatta aasia ja viisisataa,
Numbers 31:45 And thirty thousand asses and five hundred,
4. Mooseksen kirja 31:46 Ja kuusitoistatuhatta ihmistä;)
Numbers 31:46 And sixteen thousand persons;)
4. Mooseksen kirja 31:47 Israelin lapsille tulevasta puoliskosta Mooses otti viidenkymmenen miestä, sekä ihmisiä että eläimiä, ja antoi ne leeviläisille, jotka hoitivat Herran majan vartiointia, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Numbers 31:47 Even of the children of Israel’s half, Moses took one portion of fifty, both of man and of beast, and gave them to the Levites, which kept the charge of the tabernacle of the LORD; as the LORD commanded Moses.
4. Mooseksen kirja 31:48 Ja tuhansien sotapäälliköt, tuhannen- ja sadanpäämiehet, astuivat Mooseksen eteen.
Numbers 31:48 And the officers which were over thousands of the host, the captains of thousands, and captains of hundreds, came near to Moses:
4. Mooseksen kirja 31:49 Ja he sanoivat Moosekselle: Palvelijasi ovat laskeneet niiden sotajoukkojen luvun, jotka ovat meidän hallussamme, eikä meistä puutu yhtäkään miestä.
Numbers 31:49 And they said to Moses, Your servants have taken the sum of the men of war which are under our charge, and there lacks not one man of us.
4. Mooseksen kirja 31:50 Sen tähden me olemme tuoneet Herralle uhrilahjan, kukin mitä on saanut: kultakaluja, ketjuja, rannerenkaita, sormuksia, korvakoruja ja kaulakoruja, sovittaaksemme sielumme Herran edessä.
Numbers 31:50 We have therefore brought an oblation for the LORD, what every man has gotten, of jewels of gold, chains, and bracelets, rings, earrings, and tablets, to make an atonement for our souls before the LORD.
4. Mooseksen kirja 31:51 Ja Mooses ja pappi Eleasar ottivat heiltä kullan, kaikki työstetyt jalokivet.
Numbers 31:51 And Moses and Eleazar the priest took the gold of them, even all worked jewels.
4. Mooseksen kirja 31:52 Ja kaikki kulta, jonka tuhannen- ja sadanpäämiehet antoivat Herralle, oli kuusitoistatuhatta seitsemänsataa viisikymmentä sekeliä.
Numbers 31:52 And all the gold of the offering that they offered up to the LORD, of the captains of thousands, and of the captains of hundreds, was sixteen thousand seven hundred and fifty shekels.
4. Mooseksen kirja 31:53 (Sillä sotaväki oli ottanut saalista, jokainen itselleen.)
Numbers 31:53 (For the men of war had taken spoil, every man for himself.)
4. Mooseksen kirja 31:54 Ja Mooses ja pappi Eleasar ottivat tuhannen- ja sadanpäämiesten kullan ja toivat sen ilmestysmajaan muistoksi israelilaisille Herran edessä.
Numbers 31:54 And Moses and Eleazar the priest took the gold of the captains of thousands and of hundreds, and brought it into the tabernacle of the congregation, for a memorial for the children of Israel before the LORD.
4. Mooseksen kirja 32:1 Ruubenin ja Gadin lapsilla oli hyvin paljon karjaa. Kun he näkivät Jaaserin maan ja Gileadin maan, niin katso, se oli karjankasvatuspaikka.
Numbers 32:1 Now the children of Reuben and the children of Gad had a very great multitude of cattle: and when they saw the land of Jazer, and the land of Gilead, that, behold, the place was a place for cattle;
4. Mooseksen kirja 32:2 Gadin ja Ruubenin lapset tulivat ja puhuivat Moosekselle, pappi Eleasarille ja seurakunnan päämiehille sanoen:
Numbers 32:2 The children of Gad and the children of Reuben came and spoke to Moses, and to Eleazar the priest, and to the princes of the congregation, saying,
4. Mooseksen kirja 32:3 Atarot, Dibon, Jaaser, Nimra, Hesbon, Eleale, Sebam, Nebo ja Beon,
Numbers 32:3 Ataroth, and Dibon, and Jazer, and Nimrah, and Heshbon, and Elealeh, and Shebam, and Nebo, and Beon,
4. Mooseksen kirja 32:4 Se maa, jonka Herra löi Israelin seurakunnan edessä, on karjanhoitomaa, ja palvelijoillasi on karjaa.
Numbers 32:4 Even the country which the LORD smote before the congregation of Israel, is a land for cattle, and your servants have cattle:
4. Mooseksen kirja 32:5 He sanoivat: Jos olemme löytäneet armon sinun silmissäsi, niin anna tämä maa palvelijoillesi perintöosaksi äläkä vie meitä Jordanin yli.
Numbers 32:5 Why, said they, if we have found grace in your sight, let this land be given to your servants for a possession, and bring us not over Jordan.
4. Mooseksen kirja 32:6 Ja Mooses sanoi Gadin ja Ruubenin lapsille: Pitäisikö teidän veljienne lähteä sotaan, ja tekö jäisitte tänne istumaan?
Numbers 32:6 And Moses said to the children of Gad and to the children of Reuben, Shall your brothers go to war, and shall you sit here?
4. Mooseksen kirja 32:7 Ja miksi te lannistatte israelilaisten sydämen menemästä siihen maahan, jonka Herra on heille antanut?
Numbers 32:7 And why discourage you the heart of the children of Israel from going over into the land which the LORD has given them?
4. Mooseksen kirja 32:8 Näin tekivät teidän isänne, kun minä lähetin heidät Kades-Barneasta katsomaan maata.
Numbers 32:8 Thus did your fathers, when I sent them from Kadeshbarnea to see the land.
4. Mooseksen kirja 32:9 Sillä kun he menivät Eskolin laaksoon ja näkivät maan, he lannistaivat israelilaisten sydämet, niin etteivät he menneet siihen maahan, jonka Herra oli heille antanut.
Numbers 32:9 For when they went up to the valley of Eshcol, and saw the land, they discouraged the heart of the children of Israel, that they should not go into the land which the LORD had given them.
4. Mooseksen kirja 32:10 Ja Herran viha syttyi sillä hetkellä, ja hän vannoi sanoen:
Numbers 32:10 And the LORD’s anger was kindled the same time, and he swore, saying,
4. Mooseksen kirja 32:11 Sillä yksikään niistä miehistä, jotka tulivat Egyptistä, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, ei saa nähdä sitä maata, jonka minä vannoen luvannut olin Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille, koska he eivät ole minua uskollisesti seuranneet.
Numbers 32:11 Surely none of the men that came up out of Egypt, from twenty years old and upward, shall see the land which I swore to Abraham, to Isaac, and to Jacob; because they have not wholly followed me:
4. Mooseksen kirja 32:12 Paitsi kenisäläinen Kaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika, sillä he ovat uskollisesti seuranneet Herraa.
Numbers 32:12 Save Caleb the son of Jephunneh the Kenezite, and Joshua the son of Nun: for they have wholly followed the LORD.
4. Mooseksen kirja 32:13 Ja Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidän harhailla erämaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi, joka oli tehnyt pahaa Herran silmissä, oli hukkunut.
Numbers 32:13 And the LORD’s anger was kindled against Israel, and he made them wander in the wilderness forty years, until all the generation, that had done evil in the sight of the LORD, was consumed.
4. Mooseksen kirja 32:14 Ja katso, te olette nousseet isienne sijaan, syntisten miesten jälkeläinen, lisäämään vielä Herran vihan hehkua Israelia kohtaan.
Numbers 32:14 And, behold, you are risen up in your fathers’ stead, an increase of sinful men, to augment yet the fierce anger of the LORD toward Israel.
4. Mooseksen kirja 32:15 Sillä jos te käännytte pois hänestä, hän jättää heidät vielä kerran erämaahan, ja te tuhoatte kaiken tämän kansan.
Numbers 32:15 For if you turn away from after him, he will yet again leave them in the wilderness; and you shall destroy all this people.
4. Mooseksen kirja 32:16 Ja he tulivat hänen luokseen ja sanoivat: Me rakennamme tänne lammaskarsinoita karjallemme ja kaupunkeja lapsillemme.
Numbers 32:16 And they came near to him, and said, We will build sheepfolds here for our cattle, and cities for our little ones:
4. Mooseksen kirja 32:17 Mutta me itse menemme aseistautuneina israelilaisten edellä, kunnes olemme tuoneet heidät heidän kotiinsa; ja meidän lapsemme saavat asua varustettuissa kaupungeissa maan asukkaiden tähden.
Numbers 32:17 But we ourselves will go ready armed before the children of Israel, until we have brought them to their place: and our little ones shall dwell in the fenced cities because of the inhabitants of the land.
4. Mooseksen kirja 32:18 Me emme palaa koteihimme, ennen kuin israelilaiset ovat ottaneet perintöosansa haltuunsa.
Numbers 32:18 We will not return to our houses, until the children of Israel have inherited every man his inheritance.
4. Mooseksen kirja 32:19 Sillä me emme saa periä heidän kanssaan Jordanin tuolta puolelta emmekä sieltä, koska perintöosamme on tullut meille tällä puolella Jordania itään päin.
Numbers 32:19 For we will not inherit with them on yonder side Jordan, or forward; because our inheritance is fallen to us on this side Jordan eastward.
4. Mooseksen kirja 32:20 Ja Mooses sanoi heille: Jos te tämän teette, jos lähdette aseistautuneina sotaan Herran edessä,
Numbers 32:20 And Moses said to them, If you will do this thing, if you will go armed before the LORD to war,
4. Mooseksen kirja 32:21 Ja te kaikki kuljette aseistautuneina Jordanin yli Herran edellä, kunnes hän on ajanut vihollisensa pois tieltään,
Numbers 32:21 And will go all of you armed over Jordan before the LORD, until he has driven out his enemies from before him,
4. Mooseksen kirja 32:22 Ja maa on oleva alamainen Herran edessä; sen jälkeen te palaatte takaisin ja olette viattomat Herran ja Israelin edessä; ja tämä maa on oleva teidän perintöosanne Herran edessä.
Numbers 32:22 And the land be subdued before the LORD: then afterward you shall return, and be guiltless before the LORD, and before Israel; and this land shall be your possession before the LORD.
4. Mooseksen kirja 32:23 Mutta jos ette niin tee, katso, te olette tehneet syntiä Herraa vastaan; ja teidän syntinne tulee teidät huomaamaan.
Numbers 32:23 But if you will not do so, behold, you have sinned against the LORD: and be sure your sin will find you out.
4. Mooseksen kirja 32:24 Rakentakaa kaupunkeja lapsillenne ja tarhoja lampaillenne ja tehkää, mitä suustanne on lähtenyt.
Numbers 32:24 Build you cities for your little ones, and folds for your sheep; and do that which has proceeded out of your mouth.
4. Mooseksen kirja 32:25 Ja Gadin ja Ruubenin lapset puhuivat Moosekselle sanoen: Palvelijasi tekevät niin kuin herrani käskee.
Numbers 32:25 And the children of Gad and the children of Reuben spoke to Moses, saying, Your servants will do as my lord commands.
4. Mooseksen kirja 32:26 Meidän pienokaiset, vaimot, lampaat ja kaikki juhtamme ovat siellä Gileadin kaupungeissa.
Numbers 32:26 Our little ones, our wives, our flocks, and all our cattle, shall be there in the cities of Gilead:
4. Mooseksen kirja 32:27 Mutta sinun palvelijasi lähtevät yli, jokainen sotaan aseistettu, Herran edessä sotimaan, niin kuin herrani on sanonut.
Numbers 32:27 But your servants will pass over, every man armed for war, before the LORD to battle, as my lord said.
4. Mooseksen kirja 32:28 Ja Mooses antoi heistä käskyn pappi Eleasarille, Joosualle, Nuunin pojalle, ja Israelin lasten heimojen isäin päämiehille:
Numbers 32:28 So concerning them Moses commanded Eleazar the priest, and Joshua the son of Nun, and the chief fathers of the tribes of the children of Israel:
4. Mooseksen kirja 32:29 Ja Mooses sanoi heille: Jos Gadin ja Ruubenin lapset kulkevat teidän kanssanne Jordanin yli, jokainen aseistettuna taisteluun Herran edessä, ja maa on teille alistettu, niin antakaa heille Gileadin maa perinnöksi.
Numbers 32:29 And Moses said to them, If the children of Gad and the children of Reuben will pass with you over Jordan, every man armed to battle, before the LORD, and the land shall be subdued before you; then you shall give them the land of Gilead for a possession:
4. Mooseksen kirja 32:30 Mutta jos he eivät lähde aseistautuneina teidän kanssanne, heillä on perintöosa teidän keskuudessanne Kanaaninmaassa.
Numbers 32:30 But if they will not pass over with you armed, they shall have possessions among you in the land of Canaan.
4. Mooseksen kirja 32:31 Niin Gadin ja Ruubenin lapset vastasivat sanoen: Niin kuin Herra on sanonut teidän palvelijoillenne, niin me teemme.
Numbers 32:31 And the children of Gad and the children of Reuben answered, saying, As the LORD has said to your servants, so will we do.
4. Mooseksen kirja 32:32 Me menemme aseistautuneina Herran edessä Kanaanin maahan, että perintöosa, joka on tällä puolella Jordania, tulisi meidän omaksemme.
Numbers 32:32 We will pass over armed before the LORD into the land of Canaan, that the possession of our inheritance on this side Jordan may be ours.
4. Mooseksen kirja 32:33 Ja Mooses antoi heille, Gadin ja Ruubenin lapsille ja toiselle puolelle Manassen, Joosefin pojan, sukukuntaa, amorilaisten kuninkaan Siihonin valtakunnan ja Basanin kuninkaan Oogin valtakunnan, maan ja sen kaupungit.
Numbers 32:33 And Moses gave to them, even to the children of Gad, and to the children of Reuben, and to half the tribe of Manasseh the son of Joseph, the kingdom of Sihon king of the Amorites, and the kingdom of Og king of Bashan, the land, with the cities thereof in
4. Mooseksen kirja 32:34 Ja Gadin lapset rakensivat Dibonin, Atarotin ja Aroerin,
Numbers 32:34 And the children of Gad built Dibon, and Ataroth, and Aroer,
4. Mooseksen kirja 32:35 Ja Atrot, Soofan, Jaaser ja Jogbeha,
Numbers 32:35 And Atroth, Shophan, and Jaazer, and Jogbehah,
4. Mooseksen kirja 32:36 Bet-Nimra ja Bet-Haran olivat varustettuja kaupunkeja ja lammastarhoja.
Numbers 32:36 And Bethnimrah, and Bethharan, fenced cities: and folds for sheep.
4. Mooseksen kirja 32:37 Ja Ruubenin lapset rakensivat Hesbonin, Elealen ja Kirjataimin,
Numbers 32:37 And the children of Reuben built Heshbon, and Elealeh, and Kirjathaim,
4. Mooseksen kirja 32:38 Ja Nebo, Baal-Meon, joiden nimet muutettiin, ja Sibma; ja he antoivat muut nimet kaupungeille, jotka he rakensivat.
Numbers 32:38 And Nebo, and Baalmeon, (their names being changed,) and Shibmah: and gave other names to the cities which they built.
4. Mooseksen kirja 32:39 Ja Manassen pojan Makirin lapset menivät Gileadiin ja valloittivat sen ja karkottivat siellä asuvat amorilaiset.
Numbers 32:39 And the children of Machir the son of Manasseh went to Gilead, and took it, and dispossessed the Amorite which was in it.
4. Mooseksen kirja 32:40 Ja Mooses antoi Gileadin Maakirille, Manassen pojalle, ja tämä asui siellä.
Numbers 32:40 And Moses gave Gilead to Machir the son of Manasseh; and he dwelled therein.
4. Mooseksen kirja 32:41 Ja Jaair, Manassen poika, meni ja valloitti sen kylät ja nimesi ne Jaairin kyläkyliksi.
Numbers 32:41 And Jair the son of Manasseh went and took the small towns thereof, and called them Havothjair.
4. Mooseksen kirja 32:42 Ja Nobah meni ja valloitti Kenatin ja sen kylät ja antoi sille nimen Nobah oman nimensä mukaan.
Numbers 32:42 And Nobah went and took Kenath, and the villages thereof, and called it Nobah, after his own name.
4. Mooseksen kirja 33:1 Nämä ovat israelilaisten matkat, kun he lähtivät Egyptin maasta joukkoineen Mooseksen ja Aaronin johdolla.
Numbers 33:1 These are the journeys of the children of Israel, which went forth out of the land of Egypt with their armies under the hand of Moses and Aaron.
4. Mooseksen kirja 33:2 Ja Mooses kirjoitti heidän lähtönsä heidän matkojensa jälkeen Herran käskystä; ja nämä ovat heidän matkansa heidän lähtöjensä jälkeen.
Numbers 33:2 And Moses wrote their goings out according to their journeys by the commandment of the LORD: and these are their journeys according to their goings out.
4. Mooseksen kirja 33:3 Ja he lähtivät Ramseksesta ensimmäisen kuukauden viidentenätoista päivänä; pääsiäisen jälkeisenä päivänä israelilaiset lähtivät liikkeelle ylimielisinä kaikkien egyptiläisten nähden.
Numbers 33:3 And they departed from Rameses in the first month, on the fifteenth day of the first month; on the morrow after the passover the children of Israel went out with an high hand in the sight of all the Egyptians.
4. Mooseksen kirja 33:4 Sillä egyptiläiset hautasivat kaikki esikoisensa, jotka Herra oli lyönyt heidän keskuudessaan; ja Herra pani täytäntöön tuomiot heidän jumalilleen.
Numbers 33:4 For the Egyptians buried all their firstborn, which the LORD had smitten among them: on their gods also the LORD executed judgments.
4. Mooseksen kirja 33:5 Ja israelilaiset lähtivät Ramseksesta ja leiriytyivät Sukkotiin.
Numbers 33:5 And the children of Israel removed from Rameses, and pitched in Succoth.
4. Mooseksen kirja 33:6 Ja he lähtivät Sukkotista ja leiriytyivät Etamiin, joka on erämaan reunalla.
Numbers 33:6 And they departed from Succoth, and pitched in Etham, which is in the edge of the wilderness.
4. Mooseksen kirja 33:7 Ja he lähtivät Eetamista ja kääntyivät takaisin Pi-Hahirotiin, joka on Baal-Sefonin kohdalla, ja leiriytyivät Migdolin eteen.
Numbers 33:7 And they removed from Etham, and turned again to Pihahiroth, which is before Baalzephon: and they pitched before Migdol.
4. Mooseksen kirja 33:8 Ja he lähtivät Pi-Hahirotin edustalta ja kulkivat meren keskitse erämaahan ja kulkivat kolmen päivän matkan Etamin erämaassa ja leiriytyivät Maaraan.
Numbers 33:8 And they departed from before Pihahiroth, and passed through the middle of the sea into the wilderness, and went three days’ journey in the wilderness of Etham, and pitched in Marah.
4. Mooseksen kirja 33:9 Ja he lähtivät Marasta ja tulivat Elimiin; ja Elimissä oli kaksitoista vesilähdettä ja kuusikymmentä palmua; ja he leiriytyivät sinne.
Numbers 33:9 And they removed from Marah, and came to Elim: and in Elim were twelve fountains of water, and three score and ten palm trees; and they pitched there.
4. Mooseksen kirja 33:10 Ja he lähtivät Elimistä ja leiriytyivät Kaislameren rannalle.
Numbers 33:10 And they removed from Elim, and encamped by the Red sea.
4. Mooseksen kirja 33:11 Ja he lähtivät liikkeelle Punaisestamerestä ja leiriytyivät Siinin erämaahan.
Numbers 33:11 And they removed from the Red sea, and encamped in the wilderness of Sin.
4. Mooseksen kirja 33:12 Ja he lähtivät Siinin erämaasta ja leiriytyivät Dofkaan.
Numbers 33:12 And they took their journey out of the wilderness of Sin, and encamped in Dophkah.
4. Mooseksen kirja 33:13 Ja he lähtivät Dofkasta ja leiriytyivät Aalusiin.
Numbers 33:13 And they departed from Dophkah, and encamped in Alush.
4. Mooseksen kirja 33:14 Ja he lähtivät Alusista ja leiriytyivät Refidimiin, jossa ei ollut vettä kansan juotavaksi.
Numbers 33:14 And they removed from Alush, and encamped at Rephidim, where was no water for the people to drink.
4. Mooseksen kirja 33:15 Ja he lähtivät Refidimistä ja leiriytyivät Siinain erämaahan.
Numbers 33:15 And they departed from Rephidim, and pitched in the wilderness of Sinai.
4. Mooseksen kirja 33:16 Ja he lähtivät Siinain erämaasta ja leiriytyivät Kibrot-Hattaavaan.
Numbers 33:16 And they removed from the desert of Sinai, and pitched at Kibrothhattaavah.
4. Mooseksen kirja 33:17 Ja he lähtivät Kibrot-Hattaavasta ja leiriytyivät Haserotiin.
Numbers 33:17 And they departed from Kibrothhattaavah, and encamped at Hazeroth.
4. Mooseksen kirja 33:18 Ja he lähtivät Haserotista ja leiriytyivät Ritmaan.
Numbers 33:18 And they departed from Hazeroth, and pitched in Rithmah.
4. Mooseksen kirja 33:19 Ja he lähtivät Ritmasta ja leiriytyivät Rimmon-Parezeen.
Numbers 33:19 And they departed from Rithmah, and pitched at Rimmonparez.
4. Mooseksen kirja 33:20 Ja he lähtivät Rimmon-Parezista ja leiriytyivät Libnaan.
Numbers 33:20 And they departed from Rimmonparez, and pitched in Libnah.
4. Mooseksen kirja 33:21 Ja he lähtivät Libnasta ja leiriytyivät Rissaan.
Numbers 33:21 And they removed from Libnah, and pitched at Rissah.
4. Mooseksen kirja 33:22 Ja he lähtivät Rissasta ja leiriytyivät Kehelataan.
Numbers 33:22 And they journeyed from Rissah, and pitched in Kehelathah.
4. Mooseksen kirja 33:23 Ja he lähtivät Kehelatasta ja leiriytyivät Saferin vuorelle.
Numbers 33:23 And they went from Kehelathah, and pitched in mount Shapher.
4. Mooseksen kirja 33:24 Ja he lähtivät liikkeelle Saferin vuorelta ja leiriytyivät Haradaan.
Numbers 33:24 And they removed from mount Shapher, and encamped in Haradah.
4. Mooseksen kirja 33:25 Ja he lähtivät Haradasta ja leiriytyivät Makhelotiin.
Numbers 33:25 And they removed from Haradah, and pitched in Makheloth.
4. Mooseksen kirja 33:26 Ja he lähtivät Makhelotista ja leiriytyivät Tahatiin.
Numbers 33:26 And they removed from Makheloth, and encamped at Tahath.
4. Mooseksen kirja 33:27 Ja he lähtivät Tahatista ja leiriytyivät Tarahin.
Numbers 33:27 And they departed from Tahath, and pitched at Tarah.
4. Mooseksen kirja 33:28 Ja he lähtivät Tarahin luota ja leiriytyivät Mitkaan.
Numbers 33:28 And they removed from Tarah, and pitched in Mithcah.
4. Mooseksen kirja 33:29 Ja he lähtivät Mitkasta ja leiriytyivät Hasmonaan.
Numbers 33:29 And they went from Mithcah, and pitched in Hashmonah.
4. Mooseksen kirja 33:30 Ja he lähtivät Hasmonasta ja leiriytyivät Moserotiin.
Numbers 33:30 And they departed from Hashmonah, and encamped at Moseroth.
4. Mooseksen kirja 33:31 Ja he lähtivät Moserothista ja leiriytyivät Bene-Jaakaniin.
Numbers 33:31 And they departed from Moseroth, and pitched in Benejaakan.
4. Mooseksen kirja 33:32 Ja he lähtivät Bene Jaakanista ja leiriytyivät Horhagidgadiin.
Numbers 33:32 And they removed from Benejaakan, and encamped at Horhagidgad.
4. Mooseksen kirja 33:33 Ja he lähtivät Horhagidgadista ja leiriytyivät Jotbataan.
Numbers 33:33 And they went from Horhagidgad, and pitched in Jotbathah.
4. Mooseksen kirja 33:34 Ja he lähtivät Jotbatasta ja leiriytyivät Ebronaan.
Numbers 33:34 And they removed from Jotbathah, and encamped at Ebronah.
4. Mooseksen kirja 33:35 Ja he lähtivät Ebronasta ja leiriytyivät Esjongaberiin.
Numbers 33:35 And they departed from Ebronah, and encamped at Eziongaber.
4. Mooseksen kirja 33:36 Ja he lähtivät Esjongaberista ja leiriytyivät Siinin erämaahan, se on Kades.
Numbers 33:36 And they removed from Eziongaber, and pitched in the wilderness of Zin, which is Kadesh.
4. Mooseksen kirja 33:37 Ja he lähtivät Kaadeksesta ja leiriytyivät Hoorin vuorelle, Edomin maan reunalle.
Numbers 33:37 And they removed from Kadesh, and pitched in mount Hor, in the edge of the land of Edom.
4. Mooseksen kirja 33:38 Ja pappi Aaron nousi Hoorin vuorelle Herran käskystä ja kuoli siellä neljäntenäkymmenentenä vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, viidennen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Numbers 33:38 And Aaron the priest went up into mount Hor at the commandment of the LORD, and died there, in the fortieth year after the children of Israel were come out of the land of Egypt, in the first day of the fifth month.
4. Mooseksen kirja 33:39 Ja Aaron oli sadan kahdenkymmenen kolmen vuoden ikäinen kuollessaan Hoorin vuorella.
Numbers 33:39 And Aaron was an hundred and twenty and three years old when he died in mount Hor.
4. Mooseksen kirja 33:40 Ja kanaanilainen kuningas Arad, joka asui Kanaanin maan eteläpuolella, kuuli israelilaisten tulosta.
Numbers 33:40 And king Arad the Canaanite, which dwelled in the south in the land of Canaan, heard of the coming of the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 33:41 Ja he lähtivät Horin vuorelta ja leiriytyivät Salmonaan.
Numbers 33:41 And they departed from mount Hor, and pitched in Zalmonah.
4. Mooseksen kirja 33:42 Ja he lähtivät Salmonasta ja leiriytyivät Puunoniin.
Numbers 33:42 And they departed from Zalmonah, and pitched in Punon.
4. Mooseksen kirja 33:43 Ja he lähtivät Punonista ja leiriytyivät Oobotiin.
Numbers 33:43 And they departed from Punon, and pitched in Oboth.
4. Mooseksen kirja 33:44 Ja he lähtivät Oobotista ja leiriytyivät Ijeabarimiin, Mooabin rajalle.
Numbers 33:44 And they departed from Oboth, and pitched in Ijeabarim, in the border of Moab.
4. Mooseksen kirja 33:45 Ja he lähtivät Iimistä ja leiriytyivät Dibongadiin.
Numbers 33:45 And they departed from Iim, and pitched in Dibongad.
4. Mooseksen kirja 33:46 Ja he lähtivät Dibongadista ja leiriytyivät Almondiblataimiin.
Numbers 33:46 And they removed from Dibongad, and encamped in Almondiblathaim.
4. Mooseksen kirja 33:47 Ja he lähtivät Almondiblataimista ja leiriytyivät Abarimin vuoristoon, Nebon kohdalle.
Numbers 33:47 And they removed from Almondiblathaim, and pitched in the mountains of Abarim, before Nebo.
4. Mooseksen kirja 33:48 Ja he lähtivät Abarimin vuorilta ja leiriytyivät Moabin tasangoille Jordanin varrelle lähelle Jerikon kaupunkia.
Numbers 33:48 And they departed from the mountains of Abarim, and pitched in the plains of Moab by Jordan near Jericho.
4. Mooseksen kirja 33:49 Ja he leiriytyivät Jordanin rannalle, Betjesimotista aina Abelsittimiin asti Mooabin tasangoille.
Numbers 33:49 And they pitched by Jordan, from Bethjesimoth even to Abelshittim in the plains of Moab.
4. Mooseksen kirja 33:50 Ja Herra puhui Moosekselle Mooabin tasangoilla Jordanin varrella, lähellä Jerikon, sanoen:
Numbers 33:50 And the LORD spoke to Moses in the plains of Moab by Jordan near Jericho, saying,
4. Mooseksen kirja 33:51 Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun olette kulkeneet Jordanin yli Kanaanin maahan,
Numbers 33:51 Speak to the children of Israel, and say to them, When you are passed over Jordan into the land of Canaan;
4. Mooseksen kirja 33:52 Silloin teidän on ajattava pois kaikki maan asukkaat edestänne ja tuhottava kaikki heidän kuvansa ja kaikki heidän valetut jumalankuvansa ja revittävä maahan kaikki heidän uhrikukkulansa.
Numbers 33:52 Then you shall drive out all the inhabitants of the land from before you, and destroy all their pictures, and destroy all their molten images, and quite pluck down all their high places:
4. Mooseksen kirja 33:53 Ja teidän on häädettävä maan asukkaat ja asetuttava sinne asumaan, sillä minä olen antanut teille maan, että te ottaisitte sen omaksenne.
Numbers 33:53 And you shall dispossess the inhabitants of the land, and dwell therein: for I have given you the land to possess it.
4. Mooseksen kirja 33:54 Ja teidän on jaettava maa arvalla perintöosaksi sukujenne kesken; ja antakaa enemmän perintöosaa, ja mitä vähemmän, sitä vähemmän perintöosaa. Jokaisen perintöosa olkoon siinä paikassa, mihin hänen arpansa lankeaa.
Numbers 33:54 And you shall divide the land by lot for an inheritance among your families: and to the more you shall give the more inheritance, and to the fewer you shall give the less inheritance: every man’s inheritance shall be in the place where his lot falls; acco
4. Mooseksen kirja 33:55 Mutta jos ette aja maan asukkaita pois tieltänne, niin ne, jotka te jätätte heistä jäljelle, tulevat pistoksiksi silmiinne ja orjantappuraksi kylkiinne ja vaivaavat teitä siinä maassa, jossa asutte.
Numbers 33:55 But if you will not drive out the inhabitants of the land from before you; then it shall come to pass, that those which you let remain of them shall be pricks in your eyes, and thorns in your sides, and shall vex you in the land wherein you dwell.
4. Mooseksen kirja 33:56 Ja tapahtuu, että minä teen teille, niin kuin aioin tehdä heille.
Numbers 33:56 Moreover it shall come to pass, that I shall do to you, as I thought to do to them.
4. Mooseksen kirja 34:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 34:1 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 34:2 Käske israelilaisia ja sano heille: Kun tulette Kanaanin maahan, (tämä on se maa, joka teille perintöosaksi annetaan, Kanaanin maa rajoineen)
Numbers 34:2 Command the children of Israel, and say to them, When you come into the land of Canaan; (this is the land that shall fall to you for an inheritance, even the land of Canaan with the coasts thereof:)
4. Mooseksen kirja 34:3 Sitten teidän eteläinen rajanne kulkekoon Siinin erämaasta Edomin rannikkoa pitkin, ja etelärajanne on Suolameren äärimmäinen rannikko itään päin.
Numbers 34:3 Then your south quarter shall be from the wilderness of Zin along by the coast of Edom, and your south border shall be the outmost coast of the salt sea eastward:
4. Mooseksen kirja 34:4 Ja teidän rajanne kääntyköön etelästä Akrabbimin solaan ja jatkukoon Siiniin; ja sen loppukohta on etelästä Kades-Barneaan, sitten Hazaraddariin ja sitten Asmoniin.
Numbers 34:4 And your border shall turn from the south to the ascent of Akrabbim, and pass on to Zin: and the going forth thereof shall be from the south to Kadeshbarnea, and shall go on to Hazaraddar, and pass on to Azmon:
4. Mooseksen kirja 34:5 Ja raja kääntyköön Asmonista Egyptin virtaan ja päättyköön mereen.
Numbers 34:5 And the border shall fetch a compass from Azmon to the river of Egypt, and the goings out of it shall be at the sea.
4. Mooseksen kirja 34:6 Ja länsirajana teillä olkoon Suuri meri rajana; tämä olkoon teidän länsirajanne.
Numbers 34:6 And as for the western border, you shall even have the great sea for a border: this shall be your west border.
4. Mooseksen kirja 34:7 Ja tämä olkoon teidän pohjoisrajanne: Suuresta merestä osoittakaa teille Horin vuori.
Numbers 34:7 And this shall be your north border: from the great sea you shall point out for you mount Hor:
4. Mooseksen kirja 34:8 Hoorin vuorelta sinun on piirrettävä rajasi Hamatiin ja rajan päättyessä Sedadiin.
Numbers 34:8 From mount Hor you shall point out your border to the entrance of Hamath; and the goings forth of the border shall be to Zedad:
4. Mooseksen kirja 34:9 Ja raja jatkukoon Sifroniin ja päättyköön Hasar-Eenaniin; tämä olkoon teidän pohjoisrajanne.
Numbers 34:9 And the border shall go on to Ziphron, and the goings out of it shall be at Hazarenan: this shall be your north border.
4. Mooseksen kirja 34:10 Ja sinun on merkittävä itärajasi Hazarenanista Sefamiin:
Numbers 34:10 And you shall point out your east border from Hazarenan to Shepham:
4. Mooseksen kirja 34:11 Ja rannikko laskeutuu Sefamista Riblaan, Ainin itäpuolelle; ja raja laskeutuu ja ulottuu Kinneretinmeren rannalle itään päin.
Numbers 34:11 And the coast shall go down from Shepham to Riblah, on the east side of Ain; and the border shall descend, and shall reach to the side of the sea of Chinnereth eastward:
4. Mooseksen kirja 34:12 Ja raja laskekoon Jordaniin ja päättyköön Suolamereen; tämä olkoon teidän maanne rajoineen yltympäri.
Numbers 34:12 And the border shall go down to Jordan, and the goings out of it shall be at the salt sea: this shall be your land with the coasts thereof round about.
4. Mooseksen kirja 34:13 Ja Mooses käski israelilaisia sanoen: Tämä on maa, jonka teidän on arpomalla perittävä, jonka Herra käski antaa yhdeksälle ja puolelle sukukunnalle,
Numbers 34:13 And Moses commanded the children of Israel, saying, This is the land which you shall inherit by lot, which the LORD commanded to give to the nine tribes, and to the half tribe:
4. Mooseksen kirja 34:14 Sillä Ruubenin lasten sukukunta isiensä huoneen mukaan ja Gadin lasten sukukunta isiensä huoneen mukaan ovat saaneet perintönsä, ja puolet Manassen sukukunnasta on saanut perintönsä.
Numbers 34:14 For the tribe of the children of Reuben according to the house of their fathers, and the tribe of the children of Gad according to the house of their fathers, have received their inheritance; and half the tribe of Manasseh have received their inheritance:
4. Mooseksen kirja 34:15 Kaksi ja puoli heimoa ovat saaneet perintönsä Jordanin tällä puolella lähellä Jerikoa itään, auringonnousuun päin.
Numbers 34:15 The two tribes and the half tribe have received their inheritance on this side Jordan near Jericho eastward, toward the sun rise.
4. Mooseksen kirja 34:16 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 34:16 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 34:17 Nämä ovat niiden miesten nimet, jotka jakavat teille maan: pappi Eleasar ja Joosua, Nuunin poika.
Numbers 34:17 These are the names of the men which shall divide the land to you: Eleazar the priest, and Joshua the son of Nun.
4. Mooseksen kirja 34:18 Ja ota jokaisesta sukukunnasta yksi ruhtinas jakamaan maa perintöosaksi.
Numbers 34:18 And you shall take one prince of every tribe, to divide the land by inheritance.
4. Mooseksen kirja 34:19 Ja miesten nimet ovat nämä: Juudan sukukunnasta Kaleb, Jefunnen poika.
Numbers 34:19 And the names of the men are these: Of the tribe of Judah, Caleb the son of Jephunneh.
4. Mooseksen kirja 34:20 Ja Simeonin lasten sukukunnasta Samuel, Ammihudin poika.
Numbers 34:20 And of the tribe of the children of Simeon, Shemuel the son of Ammihud.
4. Mooseksen kirja 34:21 Benjaminin sukukunnasta Elidad, Kislonin poika.
Numbers 34:21 Of the tribe of Benjamin, Elidad the son of Chislon.
4. Mooseksen kirja 34:22 Ja Danin lasten sukukunnan ruhtinas Bukki, Joglin poika.
Numbers 34:22 And the prince of the tribe of the children of Dan, Bukki the son of Jogli.
4. Mooseksen kirja 34:23 Manassen lasten sukukunnasta, Joosefin jälkeläisten ruhtinas, oli Hanniel, Efodin poika.
Numbers 34:23 The prince of the children of Joseph, for the tribe of the children of Manasseh, Hanniel the son of Ephod.
4. Mooseksen kirja 34:24 Ja Efraimin lasten sukukunnan päämies, Kemuel, Siftanin poika.
Numbers 34:24 And the prince of the tribe of the children of Ephraim, Kemuel the son of Shiphtan.
4. Mooseksen kirja 34:25 Ja Sebulonin lasten sukukunnan ruhtinas Elisafan, Parnakin poika.
Numbers 34:25 And the prince of the tribe of the children of Zebulun, Elizaphan the son of Parnach.
4. Mooseksen kirja 34:26 Ja Isaskarin lasten sukukunnan päämies, Paltiel, Assanin poika.
Numbers 34:26 And the prince of the tribe of the children of Issachar, Paltiel the son of Azzan.
4. Mooseksen kirja 34:27 Ja Asserin lasten sukukunnan päämies, Ahihud, Selomin poika.
Numbers 34:27 And the prince of the tribe of the children of Asher, Ahihud the son of Shelomi.
4. Mooseksen kirja 34:28 Ja Naftalin lasten sukukunnan päämies, Pedahel, Ammihudin poika.
Numbers 34:28 And the prince of the tribe of the children of Naphtali, Pedahel the son of Ammihud.
4. Mooseksen kirja 34:29 Nämä ovat ne, joiden Herra käski jakaa perintöosan israelilaisille Kanaanin maassa.
Numbers 34:29 These are they whom the LORD commanded to divide the inheritance to the children of Israel in the land of Canaan.
4. Mooseksen kirja 35:1 Ja Herra puhui Moosekselle Mooabin tasangoilla Jordanin varrella, lähellä Jerikon, sanoen:
Numbers 35:1 And the LORD spoke to Moses in the plains of Moab by Jordan near Jericho, saying,
4. Mooseksen kirja 35:2 Käske israelilaisten antaa leeviläisille perintöosastaan kaupunkeja asuttaviksi; ja anna leeviläisille myös laidunmaat heidän ympärillään olevien kaupunkien ympärille.
Numbers 35:2 Command the children of Israel, that they give to the Levites of the inheritance of their possession cities to dwell in; and you shall give also to the Levites suburbs for the cities round about them.
4. Mooseksen kirja 35:3 Ja kaupungit ovat heidän asuinpaikkansa, ja niiden laidunmaat ovat heidän karjaansa, tavaroitaan ja kaikkia heidän juhtiaan varten.
Numbers 35:3 And the cities shall they have to dwell in; and the suburbs of them shall be for their cattle, and for their goods, and for all their beasts.
4. Mooseksen kirja 35:4 Ja kaupunkien esikaupungit, jotka teidän on annettava leeviläisille, ulottukoot kaupungin muurista ulospäin tuhat kyynärää ympäri.
Numbers 35:4 And the suburbs of the cities, which you shall give to the Levites, shall reach from the wall of the city and outward a thousand cubits round about.
4. Mooseksen kirja 35:5 Ja mittaa kaupungin ulkopuolelta itäpuolelta kaksituhatta kyynärää ja eteläpuolelta kaksituhatta kyynärää ja länsipuolelta kaksituhatta kyynärää ja pohjoispuolelta kaksituhatta kyynärää; ja kaupunki olkoon keskellä. Tämä
Numbers 35:5 And you shall measure from without the city on the east side two thousand cubits, and on the south side two thousand cubits, and on the west side two thousand cubits, and on the north side two thousand cubits; and the city shall be in the middle: this sha
4. Mooseksen kirja 35:6 Ja niiden kaupunkien joukossa, jotka teidän on annettava leeviläisille, olkoon kuusi turvakaupunkia, jotka teidän on määrättävä surmaajalle, jotta hän sinne pakenee; ja niihin teidän on lisättävä neljäkymmentäkaksi kaupunkia.
Numbers 35:6 And among the cities which you shall give to the Levites there shall be six cities for refuge, which you shall appoint for the manslayer, that he may flee thither: and to them you shall add forty and two cities.
4. Mooseksen kirja 35:7 Niin että kaupunkeja, jotka teidän on annettava leeviläisille, on yhteensä neljäkymmentäkahdeksan; ne teidän on annettava laidunmaineen.
Numbers 35:7 So all the cities which you shall give to the Levites shall be forty and eight cities: them shall you give with their suburbs.
4. Mooseksen kirja 35:8 Ja kaupungit, jotka teidän on annettava, olkoot israelilaisten perintöosaa. Niiltä, joilla on paljon, antakaa paljon, mutta niiltä, joilla on vähän, antakaa vähän. Jokainen antakoon kaupungeistaan leeviläisille oman osuutensa mukaan.
Numbers 35:8 And the cities which you shall give shall be of the possession of the children of Israel: from them that have many you shall give many; but from them that have few you shall give few: every one shall give of his cities to the Levites according to his inhe
4. Mooseksen kirja 35:9 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
Numbers 35:9 And the LORD spoke to Moses, saying,
4. Mooseksen kirja 35:10 Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun olette tulleet Jordanin yli Kanaanin maahan,
Numbers 35:10 Speak to the children of Israel, and say to them, When you be come over Jordan into the land of Canaan;
4. Mooseksen kirja 35:11 Silloin teidän on määrättävä itsellenne kaupunkeja turvakaupungeiksi, jotta tappaja voi paeta niihin, jos joku tappaa heidät tietämättään.
Numbers 35:11 Then you shall appoint you cities to be cities of refuge for you; that the slayer may flee thither, which kills any person at unawares.
4. Mooseksen kirja 35:12 Ja ne olkoot teille turvakaupunkeja kostajalta, ettei tappaja kuolisi, ennen kuin hän on seissyt seurakunnan edessä tuomiolle.
Numbers 35:12 And they shall be to you cities for refuge from the avenger; that the manslayer die not, until he stand before the congregation in judgment.
4. Mooseksen kirja 35:13 Ja näistä kaupungeista, jotka teidän on annettava, kuusi kaupunkia olkoon teillä turvapaikkana.
Numbers 35:13 And of these cities which you shall give six cities shall you have for refuge.
4. Mooseksen kirja 35:14 Kolme kaupunkia teidän on annettava Jordanin tällä puolella ja kolme kaupunkia teidän on annettava Kanaanin maasta, turvakaupunkeja.
Numbers 35:14 You shall give three cities on this side Jordan, and three cities shall you give in the land of Canaan, which shall be cities of refuge.
4. Mooseksen kirja 35:15 Nämä kuusi kaupunkia ovat turvapaikkoina sekä israelilaisille että muukalaisille ja heidän keskuudessaan asuville, jotta jokainen, joka tappaa jonkun tietämättään, voi paeta niihin.
Numbers 35:15 These six cities shall be a refuge, both for the children of Israel, and for the stranger, and for the sojourner among them: that every one that kills any person unawares may flee thither.
4. Mooseksen kirja 35:16 Ja jos hän lyö häntä rauta-aseella, niin että hän kuolee, hän on murhaaja; murhaaja rangaistakoon kuolemalla.
Numbers 35:16 And if he smite him with an instrument of iron, so that he die, he is a murderer: the murderer shall surely be put to death.
4. Mooseksen kirja 35:17 Ja jos hän lyö häntä heittämällä kiven, jolla tämä voi kuolla, ja tämä kuolee, hän on murhaaja; murhaaja rangaistakoon kuolemalla.
Numbers 35:17 And if he smite him with throwing a stone, with which he may die, and he die, he is a murderer: the murderer shall surely be put to death.
4. Mooseksen kirja 35:18 Tai jos hän lyö häntä puisella käsiaseella, jolla tämä voi kuolla, ja tämä kuolee, hän on murhaaja; murhaaja rangaistakoon kuolemalla.
Numbers 35:18 Or if he smite him with an hand weapon of wood, with which he may die, and he die, he is a murderer: the murderer shall surely be put to death.
4. Mooseksen kirja 35:19 Verenkostaja itse surmaa murhaajan; kun hän kohtaa hänet, hän surmaa hänet.
Numbers 35:19 The revenger of blood himself shall slay the murderer: when he meets him, he shall slay him.
4. Mooseksen kirja 35:20 Mutta jos hän vihasta sysää hänet tai väijyttää häntä, niin että hän kuolee;
Numbers 35:20 But if he thrust him of hatred, or hurl at him by laying of wait, that he die;
4. Mooseksen kirja 35:21 Tai vihanpidossa lyö häntä kädellään, niin että hän kuolee, niin rangaistakoon löijä kuolemalla, sillä hän on murhaaja. Verenkostaja surmatkoon murhaajan, kun hän kohtaa hänet.
Numbers 35:21 Or in enmity smite him with his hand, that he die: he that smote him shall surely be put to death; for he is a murderer: the revenger of blood shall slay the murderer, when he meets him.
4. Mooseksen kirja 35:22 Mutta jos hän työntää hänet äkkiä ja ilman vihamielisyyttä tai heittää hänen päälleen jotakin väijymättä,
Numbers 35:22 But if he thrust him suddenly without enmity, or have cast on him any thing without laying of wait,
4. Mooseksen kirja 35:23 Tai jollakin kivellä, jolla ihminen voi kuolla, näkemättä häntä, ja heittäen sen hänen päälleen, niin että hän kuolee, vaikka ei ollut hänen vihollisensa eikä etsinyt hänen pahaa,
Numbers 35:23 Or with any stone, with which a man may die, seeing him not, and cast it on him, that he die, and was not his enemy, neither sought his harm:
4. Mooseksen kirja 35:24 Silloin seurakunta tuomitkoon surmaajan ja verenkostajan välillä näiden oikeuksien mukaan:
Numbers 35:24 Then the congregation shall judge between the slayer and the revenger of blood according to these judgments:
4. Mooseksen kirja 35:25 Ja seurakunnan on pelastettava surmaaja verenkostajan kädestä, ja seurakunnan on palautettava hänet turvakaupunkiin, johon hän oli paennut; ja hän pysyköön siellä ylimmäisen papin kuolemaan asti, joka on voideltu sillä.
Numbers 35:25 And the congregation shall deliver the slayer out of the hand of the revenger of blood, and the congregation shall restore him to the city of his refuge, where he was fled: and he shall abide in it to the death of the high priest, which was anointed with
4. Mooseksen kirja 35:26 Mutta jos surmaaja tulee turvakaupunkinsa rajojen ulkopuolelle, johon hän on paennut,
Numbers 35:26 But if the slayer shall at any time come without the border of the city of his refuge, where he was fled;
4. Mooseksen kirja 35:27 Ja verenkostaja löytää hänet hänen turvakaupungin rajojen ulkopuolelta ja verenkostaja surmaa surmaajan; hän ei ole verivelkaa.
Numbers 35:27 And the revenger of blood find him without the borders of the city of his refuge, and the revenger of blood kill the slayer; he shall not be guilty of blood:
4. Mooseksen kirja 35:28 Koska hänen olisi tullut pysyä turvakaupungissaan ylimmäisen papin kuolemaan asti; mutta ylimmäisen papin kuoleman jälkeen surmaajan on palattava perintömaalleen.
Numbers 35:28 Because he should have remained in the city of his refuge until the death of the high priest: but after the death of the high priest the slayer shall return into the land of his possession.
4. Mooseksen kirja 35:29 Nämä olkoot teille oikeutena säädöksenä sukupolvesta sukupolveen, kaikissa asuinsijoissanne.
Numbers 35:29 So these things shall be for a statute of judgment to you throughout your generations in all your dwellings.
4. Mooseksen kirja 35:30 Joka tappaa jonkun, murhaaja rangaistaan kuolemalla todistajien suulla; mutta yksi todistaja ei saa todistaa ketään vastaan kuolemalla.
Numbers 35:30 Whoever kills any person, the murderer shall be put to death by the mouth of witnesses: but one witness shall not testify against any person to cause him to die.
4. Mooseksen kirja 35:31 Ettekä saa ottaa maksua murhaajan hengestä, joka on kuolemaan oikeutettu, vaan hänet rangaistaan varmasti kuolemalla.
Numbers 35:31 Moreover you shall take no satisfaction for the life of a murderer, which is guilty of death: but he shall be surely put to death.
4. Mooseksen kirja 35:32 Etkä saa ottaa lunastusmaksua siltä, joka on paennut turvakaupunkiinsa voidakseen palata asumaan maassa, ennen kuin pappi kuolee.
Numbers 35:32 And you shall take no satisfaction for him that is fled to the city of his refuge, that he should come again to dwell in the land, until the death of the priest.
4. Mooseksen kirja 35:33 Älkää siis saastuttako maata, jossa olette, sillä veri saastuttaa maan, eikä maata voida puhdistaa vuodatetusta verestä muuten kuin vuodattajan verellä.
Numbers 35:33 So you shall not pollute the land wherein you are: for blood it defiles the land: and the land cannot be cleansed of the blood that is shed therein, but by the blood of him that shed it.
4. Mooseksen kirja 35:34 Älkää siis saastuttako maata, jossa te tulette asumaan, jossa minä asun; sillä minä, Herra, asun israelilaisten keskellä.
Numbers 35:34 Defile not therefore the land which you shall inhabit, wherein I dwell: for I the LORD dwell among the children of Israel.
4. Mooseksen kirja 36:1 Ja Gileadin lasten sukujen päämiehet, Maakirin pojan, Manassen pojan, Joosefin poikien suvuista, astuivat esiin ja puhuivat Mooseksen ja ruhtinaiden, Israelin lasten perhekuntien päämiesten, edessä:
Numbers 36:1 And the chief fathers of the families of the children of Gilead, the son of Machir, the son of Manasseh, of the families of the sons of Joseph, came near, and spoke before Moses, and before the princes, the chief fathers of the children of Israel:
4. Mooseksen kirja 36:2 Ja he sanoivat: Herra käski herrani antaa maan perintöosaksi arvalla israelilaisille; ja Herra käski herrani antaa veljemme Selofhadin perintöosan hänen tyttärilleen.
Numbers 36:2 And they said, The LORD commanded my lord to give the land for an inheritance by lot to the children of Israel: and my lord was commanded by the LORD to give the inheritance of Zelophehad our brother to his daughters.
4. Mooseksen kirja 36:3 Ja jos he menevät naimisiin jonkun muun Israelin lasten heimon pojan kanssa, niin heidän perintönsä otetaan isiemme perinnöstä ja liitetään sen heimon perintöosaan, johon heidät on otettu. Näin on b
Numbers 36:3 And if they be married to any of the sons of the other tribes of the children of Israel, then shall their inheritance be taken from the inheritance of our fathers, and shall be put to the inheritance of the tribe whereunto they are received: so shall it b
4. Mooseksen kirja 36:4 Ja kun israelilaisten riemuvuosi on, heidän perintöosansa liitetään sen heimon perintöosaan, johon heidät on otettu; ja niin heidän perintöosansa otetaan pois isiemme heimon perinnöstä.
Numbers 36:4 And when the jubilee of the children of Israel shall be, then shall their inheritance be put to the inheritance of the tribe whereunto they are received: so shall their inheritance be taken away from the inheritance of the tribe of our fathers.
4. Mooseksen kirja 36:5 Ja Mooses käski israelilaisia Herran sanan mukaan sanoen: Joosefin poikien sukukunta on puhunut oikein.
Numbers 36:5 And Moses commanded the children of Israel according to the word of the LORD, saying, The tribe of the sons of Joseph has said well.
4. Mooseksen kirja 36:6 Näin on Herra käskenyt Selofhadin tyttäriä: 'He menkööt naimisiin kenen kanssa hyväksensä näkevät; ainoastaan isänsä sukukunnan sukuun he menkööt naimisiin.'
Numbers 36:6 This is the thing which the LORD does command concerning the daughters of Zelophehad, saying, Let them marry to whom they think best; only to the family of the tribe of their father shall they marry.
4. Mooseksen kirja 36:7 Niin ei israelilaisten perintöosa siirry sukukunnasta toiseen, sillä jokainen israelilainen pysyköön isiensä sukukunnan perinnössä.
Numbers 36:7 So shall not the inheritance of the children of Israel remove from tribe to tribe: for every one of the children of Israel shall keep himself to the inheritance of the tribe of his fathers.
4. Mooseksen kirja 36:8 Ja jokainen tytär, jolla on perintöosa jostakin Israelin lasten sukukunnasta, tulkoon vaimoksi jollekin isänsä sukukunnan sukuun kuuluvalle, että Israelin lapset saisivat kukin nauttia isiensä perintöosasta.
Numbers 36:8 And every daughter, that possesses an inheritance in any tribe of the children of Israel, shall be wife to one of the family of the tribe of her father, that the children of Israel may enjoy every man the inheritance of his fathers.
4. Mooseksen kirja 36:9 Perintöosa ei saa siirtyä toiselta sukukunnalta toiselle, vaan jokainen Israelin lasten sukukunta pysyköön omassa perintöosassaan.
Numbers 36:9 Neither shall the inheritance remove from one tribe to another tribe; but every one of the tribes of the children of Israel shall keep himself to his own inheritance.
4. Mooseksen kirja 36:10 Niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut, niin Selofhadin tyttäret tekivät.
Numbers 36:10 Even as the LORD commanded Moses, so did the daughters of Zelophehad:
4. Mooseksen kirja 36:11 Sillä Mahla, Tirsa, Hogla, Milka ja Nooa, Selofhadin tyttäret, menivät naimisiin isiensä veljien poikien kanssa,
Numbers 36:11 For Mahlah, Tirzah, and Hoglah, and Milcah, and Noah, the daughters of Zelophehad, were married to their father’s brothers’ sons:
4. Mooseksen kirja 36:12 Ja heidät naitettiin Joosefin pojan Manassen poikien sukuun, ja heidän perintöosansa pysyi heidän isänsä suvun sukukunnassa.
Numbers 36:12 And they were married into the families of the sons of Manasseh the son of Joseph, and their inheritance remained in the tribe of the family of their father.
4. Mooseksen kirja 36:13 Nämä ovat ne käskyt ja oikeudet, jotka Herra antoi Mooseksen kautta israelilaisille Moabin tasangoilla Jordanin varrella, Jerikon lähellä.
Numbers 36:13 These are the commandments and the judgments, which the LORD commanded by the hand of Moses to the children of Israel in the plains of Moab by Jordan near Jericho.
5. Mooseksen kirja 1:1 Nämä ovat ne sanat, jotka Mooses puhui koko Israelille Jordanin tällä puolella erämaassa, tasangolla, Kaislameren vastapäätä, Paranin, Tophelin, Labanin, Haserotin ja Di-Saahabin välillä.
Deuteronomy 1:1 These be the words which Moses spoke to all Israel on this side Jordan in the wilderness, in the plain over against the Red sea, between Paran, and Tophel, and Laban, and Hazeroth, and Dizahab.
5. Mooseksen kirja 1:2 (Horebilta on yksitoista päivänmatkaa Seirinvuoren kautta Kades-Barneaan.)
Deuteronomy 1:2 (There are eleven days’ journey from Horeb by the way of mount Seir to Kadeshbarnea.)
5. Mooseksen kirja 1:3 Neljäntenäkymmenentenä vuotena, yhdennessätoista kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, Mooses puhui israelilaisille kaiken sen, mitä Herra oli hänelle heille käskenyt,
Deuteronomy 1:3 And it came to pass in the fortieth year, in the eleventh month, on the first day of the month, that Moses spoke to the children of Israel, according to all that the LORD had given him in commandment to them;
5. Mooseksen kirja 1:4 surmattuaan Siihonin, amorilaisten kuninkaan, joka asui Hesbonissa, ja Ogin, Basanin kuninkaan, joka asui Astarotissa Edreissä,
Deuteronomy 1:4 After he had slain Sihon the king of the Amorites, which dwelled in Heshbon, and Og the king of Bashan, which dwelled at Astaroth in Edrei:
5. Mooseksen kirja 1:5 Jordanin tällä puolella, Mooabin maassa, alkoi Mooses julistaa tätä lakia sanoen:
Deuteronomy 1:5 On this side Jordan, in the land of Moab, began Moses to declare this law, saying,
5. Mooseksen kirja 1:6 Herra, meidän Jumalamme, puhui meille Hoorebilla sanoen: Te olette jo tarpeeksi kauan asuneet tällä vuorella.
Deuteronomy 1:6 The LORD our God spoke to us in Horeb, saying, You have dwelled long enough in this mount:
5. Mooseksen kirja 1:7 Kääntykää ja lähtekää matkalle ja menkää amorilaisten vuorelle ja kaikkiin sen lähipaikkoihin, tasangolle, kukkuloille ja laaksoihin ja etelään ja meren puolelle, kanaanilaisten maahan ja Libanonille, suureen puroon
Deuteronomy 1:7 Turn you, and take your journey, and go to the mount of the Amorites, and to all the places near thereunto, in the plain, in the hills, and in the vale, and in the south, and by the sea side, to the land of the Canaanites, and to Lebanon, to the great riv
5. Mooseksen kirja 1:8 Katso, minä olen asettanut maan teidän eteenne: menkää ja ottakaa omaksenne se maa, jonka Herra vannotulla valalla on luvannut teidän isillenne, Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille, antaakseen heille ja heidän jälkeläisilleen heidän jälkeensä.
Deuteronomy 1:8 Behold, I have set the land before you: go in and possess the land which the LORD swore to your fathers, Abraham, Isaac, and Jacob, to give to them and to their seed after them.
5. Mooseksen kirja 1:9 Ja minä puhuin teille silloin sanoen: En minä jaksa teitä yksin kantaa,
Deuteronomy 1:9 And I spoke to you at that time, saying, I am not able to bear you myself alone:
5. Mooseksen kirja 1:10 Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt teidät moninkertaisiksi, ja katso, teidän lukuisuutenne on tänä päivänä kuin taivaan tähdet.
Deuteronomy 1:10 The LORD your God has multiplied you, and, behold, you are this day as the stars of heaven for multitude.
5. Mooseksen kirja 1:11 (Herra, teidän isienne Jumala, tehköön teidät tuhat kertaa lukuisammiksi ja siunatkoon teitä, niin kuin hän on teille luvannut!)
Deuteronomy 1:11 (The LORD God of your fathers make you a thousand times so many more as you are, and bless you, as he has promised you!)
5. Mooseksen kirja 1:12 Kuinka minä yksin voin kantaa teidän taakanne, taakanne ja riitanne?
Deuteronomy 1:12 How can I myself alone bear your cumbrance, and your burden, and your strife?
5. Mooseksen kirja 1:13 Ottakaa teihinne viisaita, ymmärtäväisiä ja tunnettuja miehiä sukukunnistanne, ja minä asetan heidät teidän hallitsijoiksenne.
Deuteronomy 1:13 Take you wise men, and understanding, and known among your tribes, and I will make them rulers over you.
5. Mooseksen kirja 1:14 Ja sinä vastasit minulle ja sanoit: 'Se, mitä olet puhunut, on meille hyvä tehdä.'
Deuteronomy 1:14 And you answered me, and said, The thing which you have spoken is good for us to do.
5. Mooseksen kirja 1:15 Niin minä otin teidän heimojenne päämiehet, viisaat ja tunnetut miehet, ja tein heidät teidän päämiehiksenne, tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämiehiksi sekä päällysmiehiksi heimojenne keskelle.
Deuteronomy 1:15 So I took the chief of your tribes, wise men, and known, and made them heads over you, captains over thousands, and captains over hundreds, and captains over fifties, and captains over tens, and officers among your tribes.
5. Mooseksen kirja 1:16 Ja minä käskin silloin teidän tuomareitanne sanoen: 'Kuulkaa veljienne väliset asiat ja tuomitkaa oikein jokaisen ja hänen veljensä sekä hänen kanssaan olevan muukalaisen välillä.'
Deuteronomy 1:16 And I charged your judges at that time, saying, Hear the causes between your brothers, and judge righteously between every man and his brother, and the stranger that is with him.
5. Mooseksen kirja 1:17 Älä tuomitse kenenkään puolesta, vaan kuule pientä niin kuin suurtakin, äläkä pelkää ihmistä, sillä tuomio on Jumalan. Ja mikä on sinulle liian vaikea asia, tuo se minun eteeni, niin minä kuulen sen.
Deuteronomy 1:17 You shall not respect persons in judgment; but you shall hear the small as well as the great; you shall not be afraid of the face of man; for the judgment is God’s: and the cause that is too hard for you, bring it to me, and I will hear it.
5. Mooseksen kirja 1:18 Ja minä käskin sinua silloin kaikkea, mitä sinun tuli tehdä.
Deuteronomy 1:18 And I commanded you at that time all the things which you should do.
5. Mooseksen kirja 1:19 Ja kun me lähdimme Hoorebista, me kuljimme läpi kaiken sen suuren ja pelottavan erämaan, jonka te näitte amorilaisten vuoren tiellä, niin kuin Herra, meidän Jumalamme, oli meille käskenyt; ja me tulimme Kades-Barneaan.
Deuteronomy 1:19 And when we departed from Horeb, we went through all that great and terrible wilderness, which you saw by the way of the mountain of the Amorites, as the LORD our God commanded us; and we came to Kadeshbarnea.
5. Mooseksen kirja 1:20 Ja minä sanoin teille: 'Te olette tulleet amorilaisten vuorelle, jonka Herra, meidän Jumalamme, antaa meille.'
Deuteronomy 1:20 And I said to you, You are come to the mountain of the Amorites, which the LORD our God does give to us.
5. Mooseksen kirja 1:21 Katso, Herra, teidän Jumalanne, on antanut maan teidän eteenne: menkää ja ottakaa se omaksenne, niin kuin Herra, teidän isienne Jumala, on teille sanonut; älkää pelätkö älkääkä lannistuko.
Deuteronomy 1:21 Behold, the LORD your God has set the land before you: go up and possess it, as the LORD God of your fathers has said to you; fear not, neither be discouraged.
5. Mooseksen kirja 1:22 Ja te lähestyitte minua, jokainen teistä, ja sanoitte: 'Me lähetämme miehiä edellämme, ja he tutkivat meidän maata ja ilmoittavat meille, mitä tietä meidän on mentävä ylös ja mihin kaupunkeihin meidän on tultava.'
Deuteronomy 1:22 And you came near to me every one of you, and said, We will send men before us, and they shall search us out the land, and bring us word again by what way we must go up, and into what cities we shall come.
5. Mooseksen kirja 1:23 Ja se puhe miellytti minua, ja minä otin teistä kaksitoista miestä, yhden kustakin sukukunnasta.
Deuteronomy 1:23 And the saying pleased me well: and I took twelve men of you, one of a tribe:
5. Mooseksen kirja 1:24 Ja he kääntyivät ja nousivat vuorelle ja tulivat Eskolin laaksoon ja vakoilivat sen.
Deuteronomy 1:24 And they turned and went up into the mountain, and came to the valley of Eshcol, and searched it out.
5. Mooseksen kirja 1:25 Ja he ottivat maan hedelmiä käsiinsä ja toivat ne meille alas ja kertoivat meille takaisin sanoen: Hyvä maa, jonka Herra, meidän Jumalamme, meille antaa.
Deuteronomy 1:25 And they took of the fruit of the land in their hands, and brought it down to us, and brought us word again, and said, It is a good land which the LORD our God does give us.
5. Mooseksen kirja 1:26 Mutta te ette tahtoneet mennä sinne, vaan kapinoitte Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan.
Deuteronomy 1:26 Notwithstanding you would not go up, but rebelled against the commandment of the LORD your God:
5. Mooseksen kirja 1:27 Ja te napisitte teltoissanne ja sanoitte: 'Koska Herra vihaa meitä, hän vei meidät pois Egyptin maasta antaakseen meidät amorilaisten käsiin, tuhotakseen meidät.'
Deuteronomy 1:27 And you murmured in your tents, and said, Because the LORD hated us, he has brought us forth out of the land of Egypt, to deliver us into the hand of the Amorites, to destroy us.
5. Mooseksen kirja 1:28 Minne me sitten menisimme? Veljemme ovat lannistaneet meidän sydämemme sanoen: 'Kansa on meitä suurempi ja pidempi, kaupungit ovat suuria ja muureja taivaaseen asti; ja olemmehan siellä nähneet anakilaisia.'
Deuteronomy 1:28 Where shall we go up? our brothers have discouraged our heart, saying, The people is greater and taller than we; the cities are great and walled up to heaven; and moreover we have seen the sons of the Anakims there.
5. Mooseksen kirja 1:29 Silloin minä sanoin teille: Älkää pelätkö älkääkä säikähtäkö heitä.
Deuteronomy 1:29 Then I said to you, Dread not, neither be afraid of them.
5. Mooseksen kirja 1:30 Herra, teidän Jumalanne, joka käy teidän edellänne, sotii itse teidän puolestanne, aivan niin kuin hän teki teille Egyptissä teidän silmienne edessä;
Deuteronomy 1:30 The LORD your God which goes before you, he shall fight for you, according to all that he did for you in Egypt before your eyes;
5. Mooseksen kirja 1:31 Ja erämaassa, jossa te olette nähneet, kuinka Herra, teidän Jumalanne, kantoi teitä, niin kuin mies kantaa poikaansa, koko sen matkan, jota te kuljette, kunnes tulitte tähän paikkaan.
Deuteronomy 1:31 And in the wilderness, where you have seen how that the LORD your God bore you, as a man does bear his son, in all the way that you went, until you came into this place.
5. Mooseksen kirja 1:32 Mutta tässäkään te ette uskoneet Herraa, Jumalaanne,
Deuteronomy 1:32 Yet in this thing you did not believe the LORD your God,
5. Mooseksen kirja 1:33 Joka kulki sinun edelläsi tietä etsiäkseen sinulle paikan leiriytyäksesi, yöllä tulessa osoittaakseen sinulle tien, jota sinun tuli kulkea, ja päivällä pilvessä.
Deuteronomy 1:33 Who went in the way before you, to search you out a place to pitch your tents in, in fire by night, to show you by what way you should go, and in a cloud by day.
5. Mooseksen kirja 1:34 Ja Herra kuuli teidän sanojenne äänen ja vihastui ja vannoi sanoen:
Deuteronomy 1:34 And the LORD heard the voice of your words, and was wroth, and swore, saying,
5. Mooseksen kirja 1:35 Yksikään näistä miehistä, tästä pahasta sukupolvesta, ei saa nähdä sitä hyvää maata, jonka minä vannoen lupasin antaa teidän isillenne.
Deuteronomy 1:35 Surely there shall not one of these men of this evil generation see that good land, which I swore to give to your fathers.
5. Mooseksen kirja 1:36 Paitsi Kaleb, Jefunnen poika; hän saa sen nähdä, ja hänelle ja hänen lapsilleen minä annan sen maan, jota hän on astunut, koska hän on uskollisesti seurannut Herraa.
Deuteronomy 1:36 Save Caleb the son of Jephunneh; he shall see it, and to him will I give the land that he has trodden on, and to his children, because he has wholly followed the LORD.
5. Mooseksen kirja 1:37 Herra vihastui myös minuun teidän tähtenne ja sanoi: Et sinäkään pääse sinne sisälle.
Deuteronomy 1:37 Also the LORD was angry with me for your sakes, saying, You also shall not go in thither.
5. Mooseksen kirja 1:38 Mutta Joosua, Nuunin poika, joka seisoo teidän edessänne, hän menee sinne; rohkaiskaa häntä, sillä hän jakaa sen Israelille perinnöksi.
Deuteronomy 1:38 But Joshua the son of Nun, which stands before you, he shall go in thither: encourage him: for he shall cause Israel to inherit it.
5. Mooseksen kirja 1:39 Ja teidän pienokaisenne, joiden sanoitte joutuvan saaliiksi, ja teidän lapsenne, jotka siihen aikaan eivät tienneet hyvän ja pahan välistä eroa, he menevät sinne, ja heille minä annan sen, ja he ottavat sen omakseen.
Deuteronomy 1:39 Moreover your little ones, which you said should be a prey, and your children, which in that day had no knowledge between good and evil, they shall go in thither, and to them will I give it, and they shall possess it.
5. Mooseksen kirja 1:40 Mutta te kääntykää ja lähtekää matkalle erämaahan Kaislameren tietä.
Deuteronomy 1:40 But as for you, turn you, and take your journey into the wilderness by the way of the Red sea.
5. Mooseksen kirja 1:41 Silloin te vastasitte minulle: 'Me olemme tehneet syntiä Herraa vastaan. Me menemme ylös ja sotimme, aivan niin kuin Herra, meidän Jumalamme, on meille käskenyt.' Ja kun te olitte vyöttäneet itsekunkin sota-aseensa, olitte valmiita menemään vuorelle.
Deuteronomy 1:41 Then you answered and said to me, We have sinned against the LORD, we will go up and fight, according to all that the LORD our God commanded us. And when you had girded on every man his weapons of war, you were ready to go up into the hill.
5. Mooseksen kirja 1:42 Ja Herra sanoi minulle: Sano heille: Älkää menkö sinne älkääkä taistelko, sillä minä en ole teidän keskellänne, ettette vihollistenne edessä kukistuisi.
Deuteronomy 1:42 And the LORD said to me, Say to them. Go not up, neither fight; for I am not among you; lest you be smitten before your enemies.
5. Mooseksen kirja 1:43 Niin minä puhuin teille, mutta te ette kuulleet, vaan kapinoitte Herran käskyä vastaan ja nousitte julkeasti vuorelle.
Deuteronomy 1:43 So I spoke to you; and you would not hear, but rebelled against the commandment of the LORD, and went presumptuously up into the hill.
5. Mooseksen kirja 1:44 Ja amorilaiset, jotka asuivat sillä vuorella, tulivat teitä vastaan ja ajoivat teitä takaa niin kuin mehiläiset tekevät, ja tuhosivat teidät Seirissä, aina Hormaan asti.
Deuteronomy 1:44 And the Amorites, which dwelled in that mountain, came out against you, and chased you, as bees do, and destroyed you in Seir, even to Hormah.
5. Mooseksen kirja 1:45 Ja te palasitte ja itkitte Herran edessä, mutta Herra ei kuullut teitä eikä kallistanut teitä.
Deuteronomy 1:45 And you returned and wept before the LORD; but the LORD would not listen to your voice, nor give ear to you.
5. Mooseksen kirja 1:46 Niin te viipyitte Kadesissa monta päivää, sen mukaan kuin te siellä viipyitte.
Deuteronomy 1:46 So you stayed in Kadesh many days, according to the days that you stayed there.
5. Mooseksen kirja 2:1 Sitten me käännyimme ja matkustimme erämaahan Kaislameren tietä, niin kuin Herra oli minulle puhunut; ja me kiersimme Seirin vuoristoa kauan aikaa.
Deuteronomy 2:1 Then we turned, and took our journey into the wilderness by the way of the Red sea, as the LORD spoke to me: and we compassed mount Seir many days.
5. Mooseksen kirja 2:2 Ja Herra puhui minulle sanoen:
Deuteronomy 2:2 And the LORD spoke to me, saying,
5. Mooseksen kirja 2:3 Olet kiertänyt tätä vuorta tarpeeksi kauan: käänny pohjoiseen.
Deuteronomy 2:3 You have compassed this mountain long enough: turn you northward.
5. Mooseksen kirja 2:4 Ja käske kansaa sanoen: 'Teidän on kuljettava veljienne, Esaun lasten, alueen kautta, jotka asuvat Seirissä, ja he pelkäävät teitä; pitäkää siis itsestänne hyvää huolta.'
Deuteronomy 2:4 And command you the people, saying, You are to pass through the coast of your brothers the children of Esau, which dwell in Seir; and they shall be afraid of you: take you good heed to yourselves therefore:
5. Mooseksen kirja 2:5 Älä sekaannu heidän asioihinsa, sillä minä en anna sinulle heidän maastaan enkä jalanleveyttäkään, koska minä olen antanut Seirin vuoren Esaulle perintöosaksi.
Deuteronomy 2:5 Meddle not with them; for I will not give you of their land, no, not so much as a foot breadth; because I have given mount Seir to Esau for a possession.
5. Mooseksen kirja 2:6 Sinun on rahalla ostettava heiltä ruokaa syödäksesi, ja rahalla sinun on myös ostettava heiltä vettä juodaksesi.
Deuteronomy 2:6 You shall buy meat of them for money, that you may eat; and you shall also buy water of them for money, that you may drink.
5. Mooseksen kirja 2:7 Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunannut sinua kaikissa kättesi töissä. Hän tietää sinun vaelluksesi tässä suuressa erämaassa. Nämä neljäkymmentä vuotta Herra, sinun Jumalasi, on ollut sinun kanssasi, eikä sinulta ole mitään puuttunut.
Deuteronomy 2:7 For the LORD your God has blessed you in all the works of your hand: he knows your walking through this great wilderness: these forty years the LORD your God has been with you; you have lacked nothing.
5. Mooseksen kirja 2:8 Ja kun me kuljimme Seirissä asuvien veljiemme, Esaun lasten, luota Elatista ja Esjongaberista tulevaa tasangon tietä pitkin, me käännyimme ja kuljimme Moabin erämaan tietä.
Deuteronomy 2:8 And when we passed by from our brothers the children of Esau, which dwelled in Seir, through the way of the plain from Elath, and from Eziongaber, we turned and passed by the way of the wilderness of Moab.
5. Mooseksen kirja 2:9 Ja Herra sanoi minulle: Älä ahdista mooabilaisia äläkä käy heidän kanssaan sotaa, sillä minä en anna teille heidän maataan perintöosaksi, koska minä olen antanut Aarin Lootin lasten perintöosaksi.
Deuteronomy 2:9 And the LORD said to me, Distress not the Moabites, neither contend with them in battle: for I will not give you of their land for a possession; because I have given Ar to the children of Lot for a possession.
5. Mooseksen kirja 2:10 Eemiläiset asuivat siellä muinoin, suuri, lukuisa ja kookas kansa niin kuin anakilaiset;
Deuteronomy 2:10 The Emims dwelled therein in times past, a people great, and many, and tall, as the Anakims;
5. Mooseksen kirja 2:11 Joitakin pidettiin jättiläisinä, kuten anakilaisiakin; mutta mooabilaiset kutsuivat heitä eemiläisiksi.
Deuteronomy 2:11 Which also were accounted giants, as the Anakims; but the Moabites called them Emims.
5. Mooseksen kirja 2:12 Myös horilaiset asuivat muinoin Seirissä, mutta Esaun lapset valtasivat heidät, hävitettyään heidät heidän edestään ja asettuttuaan heidän sijaansa, niin kuin Israel teki perintömaalleen, jonka Herra oli heille antanut.
Deuteronomy 2:12 The Horims also dwelled in Seir beforetime; but the children of Esau succeeded them, when they had destroyed them from before them, and dwelled in their stead; as Israel did to the land of his possession, which the LORD gave to them.
5. Mooseksen kirja 2:13 Nouskaa nyt, minä sanoin, ja menkää Seredin puron yli. Ja me menimme Seredin puron yli.
Deuteronomy 2:13 Now rise up, said I, and get you over the brook Zered. And we went over the brook Zered.
5. Mooseksen kirja 2:14 Ja aika, jonka kuljimme Kades-Barneasta siihen asti, kun tulimme Seredin puron yli, oli kolmekymmentäkahdeksan vuotta, kunnes koko sotakuntoinen sukupolvi oli hukkunut leiristä, niin kuin Herra oli heille vannonut.
Deuteronomy 2:14 And the space in which we came from Kadeshbarnea, until we were come over the brook Zered, was thirty and eight years; until all the generation of the men of war were wasted out from among the host, as the LORD swore to them.
5. Mooseksen kirja 2:15 Sillä Herran käsi oli heitä vastaan, hävittämässä heidät leiristä, kunnes he olivat tuhoutuneet.
Deuteronomy 2:15 For indeed the hand of the LORD was against them, to destroy them from among the host, until they were consumed.
5. Mooseksen kirja 2:16 Ja kun kaikki sotamiehet olivat kuolleet ja tuhoutuneet kansan keskuudesta,
Deuteronomy 2:16 So it came to pass, when all the men of war were consumed and dead from among the people,
5. Mooseksen kirja 2:17 Että Herra puhui minulle sanoen:
Deuteronomy 2:17 That the LORD spoke to me, saying,
5. Mooseksen kirja 2:18 Sinun on tänä päivänä kuljettava Aarin, Moabin rannikkoalueen, kautta.
Deuteronomy 2:18 You are to pass over through Ar, the coast of Moab, this day:
5. Mooseksen kirja 2:19 Ja kun lähestyt ammonilaisia, älä ahdista heitä äläkä sekaannu heidän kanssaan, sillä minä en anna teille ammonilaisten maasta mitään omaisuutta, koska olen antanut sen Lootin lapsille omaisuudeksi.
Deuteronomy 2:19 And when you come near over against the children of Ammon, distress them not, nor meddle with them: for I will not give you of the land of the children of Ammon any possession; because I have given it to the children of Lot for a possession.
5. Mooseksen kirja 2:20 (Sitäkin pidettiin jättiläisten maana: jättiläiset asuivat siellä muinoin; ja ammonilaiset kutsuvat heitä samsummilaisiksi;
Deuteronomy 2:20 (That also was accounted a land of giants: giants dwelled therein in old time; and the Ammonites call them Zamzummims;
5. Mooseksen kirja 2:21 Suuri, lukuisa ja kookas kansa niin kuin anakilaiset; mutta Herra tuhosi heidät heidän edestään, ja he valtasivat heidät ja asettuivat heidän sijaansa.
Deuteronomy 2:21 A people great, and many, and tall, as the Anakims; but the LORD destroyed them before them; and they succeeded them, and dwelled in their stead:
5. Mooseksen kirja 2:22 Niin kuin hän teki Seirissä asuville Esaun lapsille, kun hän tuhosi horilaiset heidän edestään; ja he valtasivat heidät ja asuivat heidän sijaansa aina tähän päivään asti,
Deuteronomy 2:22 As he did to the children of Esau, which dwelled in Seir, when he destroyed the Horims from before them; and they succeeded them, and dwelled in their stead even to this day:
5. Mooseksen kirja 2:23 Ja avvilaiset, jotka asuivat Haserimissa, aina Assaan asti, tuhosivat kaftorilaiset, jotka olivat lähteneet Kaftorista, ja asettuivat heidän sijaansa.
Deuteronomy 2:23 And the Avims which dwelled in Hazerim, even to Azzah, the Caphtorims, which came forth out of Caphtor, destroyed them, and dwelled in their stead.)
5. Mooseksen kirja 2:24 Nouskaa, lähtekää matkaan ja kulkekaa Arnon-virran yli. Katso, minä annan teidän käsiinne Sihonin, amorilaisen, Hesbonin kuninkaan, ja hänen maansa. Ottakaa se haltuunne ja käykää sotaa häntä vastaan.
Deuteronomy 2:24 Rise you up, take your journey, and pass over the river Arnon: behold, I have given into your hand Sihon the Amorite, king of Heshbon, and his land: begin to possess it, and contend with him in battle.
5. Mooseksen kirja 2:25 Tänä päivänä minä alan saattaa kauhua ja pelkoa sinua kohtaan kansoihin koko taivaan alla, niin että ne, jotka kuulevat sinusta kertovan, vapisevat ja vapisevat sinun edessäsi.
Deuteronomy 2:25 This day will I begin to put the dread of you and the fear of you on the nations that are under the whole heaven, who shall hear report of you, and shall tremble, and be in anguish because of you.
5. Mooseksen kirja 2:26 Ja minä lähetin sanansaattajia Kedemotin erämaasta Hesbonin kuninkaan Siihonin luo rauhan sanojen kanssa ja sanoin:
Deuteronomy 2:26 And I sent messengers out of the wilderness of Kedemoth to Sihon king of Heshbon with words of peace, saying,
5. Mooseksen kirja 2:27 Salli minun kulkea maasi läpi: minä kuljen valtatietä, enkä poikkea oikealle enkä vasemmalle.
Deuteronomy 2:27 Let me pass through your land: I will go along by the high way, I will neither turn to the right hand nor to the left.
5. Mooseksen kirja 2:28 Myy minulle rahalla lihaa syödäkseni ja anna minulle rahalla vettä juodakseni; ainoastaan jalan minä kuljen sen läpi;
Deuteronomy 2:28 You shall sell me meat for money, that I may eat; and give me water for money, that I may drink: only I will pass through on my feet;
5. Mooseksen kirja 2:29 (niin kuin Seirissä asuvat Esaun lapset ja Arissa asuvat moabilaiset minulle tekivät), kunnes olen kulkenut Jordanin yli siihen maahan, jonka Herra, meidän Jumalamme, meille antaa.
Deuteronomy 2:29 (As the children of Esau which dwell in Seir, and the Moabites which dwell in Ar, did to me;) until I shall pass over Jordan into the land which the LORD our God gives us.
5. Mooseksen kirja 2:30 Mutta Siihon, Hesbonin kuningas, ei antanut meidän kulkea ohitsensa, sillä Herra, teidän Jumalanne, paadutti hänen henkensä ja teki hänen sydämensä kovaksi antaakseen hänet teidän käsiinne, niin kuin tänä päivänä on tapahtunut.
Deuteronomy 2:30 But Sihon king of Heshbon would not let us pass by him: for the LORD your God hardened his spirit, and made his heart obstinate, that he might deliver him into your hand, as appears this day.
5. Mooseksen kirja 2:31 Ja Herra sanoi minulle: Katso, minä olen alkanut antaa Siihonin ja hänen maansa sinun valtaasi; rupea omistamaan se, että saisit periä hänen maansa.
Deuteronomy 2:31 And the LORD said to me, Behold, I have begun to give Sihon and his land before you: begin to possess, that you may inherit his land.
5. Mooseksen kirja 2:32 Sitten Sihon lähti meitä vastaan, hän ja kaikki hänen väkensä, taistelemaan Jahasissa.
Deuteronomy 2:32 Then Sihon came out against us, he and all his people, to fight at Jahaz.
5. Mooseksen kirja 2:33 Ja Herra, meidän Jumalamme, antoi hänet meidän valtaamme, ja me voitimme hänet ja hänen poikansa ja kaiken hänen kansansa.
Deuteronomy 2:33 And the LORD our God delivered him before us; and we smote him, and his sons, and all his people.
5. Mooseksen kirja 2:34 Ja me valloitimme kaikki hänen kaupunkinsa siihen aikaan ja tuhosimme täysin jokaisen kaupungin miehet, naiset ja lapset, emmekä jättäneet ketään jäljelle.
Deuteronomy 2:34 And we took all his cities at that time, and utterly destroyed the men, and the women, and the little ones, of every city, we left none to remain:
5. Mooseksen kirja 2:35 Ainoastaan karjan otimme itsellemme saaliiksi ja valloittamistamme kaupungeista saamamme saaliin.
Deuteronomy 2:35 Only the cattle we took for a prey to ourselves, and the spoil of the cities which we took.
5. Mooseksen kirja 2:36 Aroerista, joka on Arnon-virran rannalla, ja virran varrella olevasta kaupungista aina Gileadiin asti ei ollut yhtään kaupunkia, joka olisi ollut meille liian vahva. Herra, meidän Jumalamme, antoi ne kaikki meidän käsiimme.
Deuteronomy 2:36 From Aroer, which is by the brink of the river of Arnon, and from the city that is by the river, even to Gilead, there was not one city too strong for us: the LORD our God delivered all to us:
5. Mooseksen kirja 2:37 Ainoastaan ammonilaisten maahan et mennyt, etkä mihinkään Jabbok-virran varsille etkä vuoriston kaupunkeihin etkä mihinkään, mistä Herra, meidän Jumalamme, oli meitä kieltänyt.
Deuteronomy 2:37 Only to the land of the children of Ammon you came not, nor to any place of the river Jabbok, nor to the cities in the mountains, nor to whatever the LORD our God forbade us.
5. Mooseksen kirja 3:1 Sitten me käännyimme ja kuljimme Basanin tietä ylös. Silloin Basanin kuningas Oog lähti meitä vastaan, hän ja kaikki hänen väkensä, taistelemaan Edreissä.
Deuteronomy 3:1 Then we turned, and went up the way to Bashan: and Og the king of Bashan came out against us, he and all his people, to battle at Edrei.
5. Mooseksen kirja 3:2 Ja Herra sanoi minulle: Älä pelkää häntä, sillä minä annan hänet ja kaiken hänen kansansa ja maansa sinun käsiisi; ja sinun on tehtävä hänelle niin kuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa.
Deuteronomy 3:2 And the LORD said to me, Fear him not: for I will deliver him, and all his people, and his land, into your hand; and you shall do to him as you did to Sihon king of the Amorites, which dwelled at Heshbon.
5. Mooseksen kirja 3:3 Niin Herra, meidän Jumalamme, antoi meidän käsiimme myös Ogin, Basanin kuninkaan, ja kaiken hänen kansansa; ja me voitimme hänet, jättämättä hänelle ketään jäljelle.
Deuteronomy 3:3 So the LORD our God delivered into our hands Og also, the king of Bashan, and all his people: and we smote him until none was left to him remaining.
5. Mooseksen kirja 3:4 Ja me valloitimme kaikki hänen kaupunkinsa siihen aikaan; ei ollut kaupunkia, jota emme olisi heiltä ottaneet, kuusikymmentä kaupunkia, koko Argobin alueen, Oogin valtakunnan Basanissa.
Deuteronomy 3:4 And we took all his cities at that time, there was not a city which we took not from them, three score cities, all the region of Argob, the kingdom of Og in Bashan.
5. Mooseksen kirja 3:5 Kaikki nämä kaupungit olivat aidattuja korkeilla muureilla, porteilla ja salvoilla; muureja vailla olevia kaupunkeja oli paljon.
Deuteronomy 3:5 All these cities were fenced with high walls, gates, and bars; beside unwalled towns a great many.
5. Mooseksen kirja 3:6 Ja me vihimme heidät tuhon omiksi, niinkuin teimme Sihonille, Hesbonin kuninkaalle, vihkien tuhon omiksi jokaisen kaupungin miehet, naiset ja lapset.
Deuteronomy 3:6 And we utterly destroyed them, as we did to Sihon king of Heshbon, utterly destroying the men, women, and children, of every city.
5. Mooseksen kirja 3:7 Mutta kaiken karjan ja kaupunkien saaliin me otimme itsellemme saaliiksi.
Deuteronomy 3:7 But all the cattle, and the spoil of the cities, we took for a prey to ourselves.
5. Mooseksen kirja 3:8 Ja me otimme silloin kahdelta amorilaisten kuninkaalta maan, joka oli Jordanin tällä puolella, Arnon-virrasta Hermonin vuoreen asti,
Deuteronomy 3:8 And we took at that time out of the hand of the two kings of the Amorites the land that was on this side Jordan, from the river of Arnon to mount Hermon;
5. Mooseksen kirja 3:9 (Sidonilaiset kutsuvat Hermonia Sirioniksi, ja amorilaiset kutsuvat sitä Seniriksi.)
Deuteronomy 3:9 (Which Hermon the Sidonians call Sirion; and the Amorites call it Shenir;)
5. Mooseksen kirja 3:10 Kaikki tasangon kaupungit ja koko Gilead ja koko Basan, aina Salkaan ja Edreihin, Ogin valtakunnan kaupunkeihin Basanissa, asti.
Deuteronomy 3:10 All the cities of the plain, and all Gilead, and all Bashan, to Salchah and Edrei, cities of the kingdom of Og in Bashan.
5. Mooseksen kirja 3:11 Sillä ainoastaan Oog, Basanin kuningas, oli jäljellä jättiläisistä; katso, hänen vuoteensa oli rautasänky; eikö se ole ammonilaisten Rabbatissa? Sen pituus oli yhdeksän kyynärää ja leveys neljä kyynärää, miehen kyynärän mukaan.
Deuteronomy 3:11 For only Og king of Bashan remained of the remnant of giants; behold his bedstead was a bedstead of iron; is it not in Rabbath of the children of Ammon? nine cubits was the length thereof, and four cubits the breadth of it, after the cubit of a man.
5. Mooseksen kirja 3:12 Ja tämän maan, jonka me siihen aikaan omistimme, Aroerista, joka on Arnon-virran varrella, ja puolet Gileadin vuoristosta kaupunkeineen, annoin minä ruubenilaisille ja gadilaisille.
Deuteronomy 3:12 And this land, which we possessed at that time, from Aroer, which is by the river Arnon, and half mount Gilead, and the cities thereof, gave I to the Reubenites and to the Gadites.
5. Mooseksen kirja 3:13 Ja loput Gileadista ja koko Basanin, Ogin valtakunnan, minä annoin Manassen puolisolle sukukunnalle; koko Argobin alueen ja koko Basanin, jota kutsuttiin Jättiläisten maaksi.
Deuteronomy 3:13 And the rest of Gilead, and all Bashan, being the kingdom of Og, gave I to the half tribe of Manasseh; all the region of Argob, with all Bashan, which was called the land of giants.
5. Mooseksen kirja 3:14 Manassen poika Jaair valloitti koko Argobin maan Gesurin ja Maakatin alueelle asti ja antoi sille alueelle oman nimensä mukaan nimen Basan ja Pot-Jair, ja niin se on vielä tänäkin päivänä.
Deuteronomy 3:14 Jair the son of Manasseh took all the country of Argob to the coasts of Geshuri and Maachathi; and called them after his own name, Bashanhavothjair, to this day.
5. Mooseksen kirja 3:15 Ja minä annoin Gileadin Maakirille.
Deuteronomy 3:15 And I gave Gilead to Machir.
5. Mooseksen kirja 3:16 Ja ruubenilaisille ja gadilaisille minä annoin Gileadista Arnon-jokeen, toiselle puolelle laaksoa, ja rajan Jabbok-jokeen asti, joka on ammonilaisten raja,
Deuteronomy 3:16 And to the Reubenites and to the Gadites I gave from Gilead even to the river Arnon half the valley, and the border even to the river Jabbok, which is the border of the children of Ammon;
5. Mooseksen kirja 3:17 Myös tasanko ja Jordan ja sen rannikko Kinneretistä aina tasangon mereen, Suolamereen, Pisgan rinteiden juurelle itään päin.
Deuteronomy 3:17 The plain also, and Jordan, and the coast thereof, from Chinnereth even to the sea of the plain, even the salt sea, under Ashdothpisgah eastward.
5. Mooseksen kirja 3:18 Ja minä käskin teitä silloin sanoen: 'Herra, teidän Jumalanne, on antanut teille tämän maan omaksenne. Kulkekaa aseistettuina veljienne, israelilaisten, edellä, kaikki sotaan kykenevät.'
Deuteronomy 3:18 And I commanded you at that time, saying, The LORD your God has given you this land to possess it: you shall pass over armed before your brothers the children of Israel, all that are meet for the war.
5. Mooseksen kirja 3:19 Mutta vaimonne, lapsenne ja karjanne – sillä minä tiedän, että teillä on paljon karjaa – pysykööt kaupungeissanne, jotka minä olen teille antanut;
Deuteronomy 3:19 But your wives, and your little ones, and your cattle, (for I know that you have much cattle,) shall abide in your cities which I have given you;
5. Mooseksen kirja 3:20 kunnes Herra on antanut levon veljillenne, niin myös teille, ja hekin ovat ottaneet omakseen sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, on antanut heille Jordanin tuolta puolelta; sitten teidän on palattava kukin perintöosallenne, jonka minä olen teille antanut.
Deuteronomy 3:20 Until the LORD have given rest to your brothers, as well as to you, and until they also possess the land which the LORD your God has given them beyond Jordan: and then shall you return every man to his possession, which I have given you.
5. Mooseksen kirja 3:21 Ja minä käskin Joosuaa siihen aikaan sanoen: Sinun silmäsi ovat nähneet kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt näille kahdelle kuninkaalle; niin Herra tekee kaikille valtakunnille, joiden kautta sinä menet.
Deuteronomy 3:21 And I commanded Joshua at that time, saying, Your eyes have seen all that the LORD your God has done to these two kings: so shall the LORD do to all the kingdoms where you pass.
5. Mooseksen kirja 3:22 Älkää pelätkö heitä, sillä Herra, teidän Jumalanne, sotii itse teidän puolestanne.
Deuteronomy 3:22 You shall not fear them: for the LORD your God he shall fight for you.
5. Mooseksen kirja 3:23 Ja minä etsin Herraa siihen aikaan sanoen:
Deuteronomy 3:23 And I sought the LORD at that time, saying,
5. Mooseksen kirja 3:24 Herra Jumala, sinä olet alkanut näyttää palvelijallesi suuruuttasi ja väkevää kättäsi. Sillä mikä Jumala taivaassa tai maan päällä voi tehdä niin kuin sinä olet tehnyt ja niin voimallisesti kuin sinä?
Deuteronomy 3:24 O Lord GOD, you have begun to show your servant your greatness, and your mighty hand: for what God is there in heaven or in earth, that can do according to your works, and according to your might?
5. Mooseksen kirja 3:25 Anna minun mennä katsomaan sitä hyvää maata Jordanin takana, tuota ihanaa vuoristoa ja Libanonia.
Deuteronomy 3:25 I pray you, let me go over, and see the good land that is beyond Jordan, that goodly mountain, and Lebanon.
5. Mooseksen kirja 3:26 Mutta Herra vihastui minuun teidän tähtenne eikä kuullut minua, vaan sanoi minulle: Riittää sinulle, älä enää puhu minulle tästä asiasta.
Deuteronomy 3:26 But the LORD was wroth with me for your sakes, and would not hear me: and the LORD said to me, Let it suffice you; speak no more to me of this matter.
5. Mooseksen kirja 3:27 Nouse Pisgan huipulle ja nosta silmäsi länteen ja pohjoiseen, etelään ja itään ja katso sitä silmilläsi; sillä sinä et saa mennä tämän Jordanin yli.
Deuteronomy 3:27 Get you up into the top of Pisgah, and lift up your eyes westward, and northward, and southward, and eastward, and behold it with your eyes: for you shall not go over this Jordan.
5. Mooseksen kirja 3:28 Mutta käske Joosuaa, rohkaise ja vahvista häntä, sillä hän kulkee tämän kansan edellä ja jakaa heille perinnöksi maan, jonka sinä näet.
Deuteronomy 3:28 But charge Joshua, and encourage him, and strengthen him: for he shall go over before this people, and he shall cause them to inherit the land which you shall see.
5. Mooseksen kirja 3:29 Niin me jäimme laaksoon Bet-Peorin vastapäätä.
Deuteronomy 3:29 So we stayed in the valley over against Bethpeor.
5. Mooseksen kirja 4:1 Kuule siis, Israel, ne säädökset ja oikeudet, jotka minä teille opetan, että teidän pitäisi pitää ne, että eläisitte ja menisitte ja ottaisitte omaksenne sen maan, jonka Herra, teidän isienne Jumala, teille antaa.
Deuteronomy 4:1 Now therefore listen, O Israel, to the statutes and to the judgments, which I teach you, for to do them, that you may live, and go in and possess the land which the LORD God of your fathers gives you.
5. Mooseksen kirja 4:2 Älkää lisätkö mitään siihen sanaan, jonka minä teille annan, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan pitäkää Herran, teidän Jumalanne, käskyt, jotka minä teille annan.
Deuteronomy 4:2 You shall not add to the word which I command you, neither shall you diminish ought from it, that you may keep the commandments of the LORD your God which I command you.
5. Mooseksen kirja 4:3 Teidän silmänne ovat nähneet, mitä Herra teki BaalPeorin tähden; sillä kaikki ne miehet, jotka seurasivat BaalPeoria, Herra, teidän Jumalanne, on hävittänyt teidän keskuudestanne.
Deuteronomy 4:3 Your eyes have seen what the LORD did because of Baalpeor: for all the men that followed Baalpeor, the LORD your God has destroyed them from among you.
5. Mooseksen kirja 4:4 Mutta te, jotka olette liittyneet Herraan, Jumalaanne, olette kaikki tänä päivänä elossa.
Deuteronomy 4:4 But you that did join to the LORD your God are alive every one of you this day.
5. Mooseksen kirja 4:5 Katso, minä olen opettanut teille säädökset ja oikeudet, niin kuin Herra, minun Jumalani, on minua käskenyt, että teidän tulisi tehdä niin siinä maassa, jota menette ottamaan omaksenne.
Deuteronomy 4:5 Behold, I have taught you statutes and judgments, even as the LORD my God commanded me, that you should do so in the land where you go to possess it.
5. Mooseksen kirja 4:6 Noudattakaa siis ja tehkää ne, sillä tämä on teidän viisaudenne ja ymmärryksenne kansojen silmissä, jotka kuulevat kaikki nämä säädökset ja sanovat: 'Totisesti, tämä suuri kansa on viisas ja ymmärtäväinen kansa.'
Deuteronomy 4:6 Keep therefore and do them; for this is your wisdom and your understanding in the sight of the nations, which shall hear all these statutes, and say, Surely this great nation is a wise and understanding people.
5. Mooseksen kirja 4:7 Sillä mikä on niin suuri kansa, jolla Jumala on niin lähellä, kuin Herra, meidän Jumalamme, on kaikessa, mitä me häntä avuksi huudamme?
Deuteronomy 4:7 For what nation is there so great, who has God so near to them, as the LORD our God is in all things that we call on him for?
5. Mooseksen kirja 4:8 Ja mikä onkaan niin suuri kansa, jolla on niin vanhurskaat säädökset ja oikeudet kuin koko tämä laki, jonka minä tänä päivänä annan teidän eteenne?
Deuteronomy 4:8 And what nation is there so great, that has statutes and judgments so righteous as all this law, which I set before you this day?
5. Mooseksen kirja 4:9 Ole vain varuillasi ja varjele sieluasi tarkoin, ettet unhota, mitä silmäsi ovat nähneet, eivätkä ne poistu sydämestäsi koko elinaikanasi. Opeta ne lapsillesi ja pojillesi,
Deuteronomy 4:9 Only take heed to yourself, and keep your soul diligently, lest you forget the things which your eyes have seen, and lest they depart from your heart all the days of your life: but teach them your sons, and your sons’ sons;
5. Mooseksen kirja 4:10 Varsinkin sinä päivänä, jona seisoit Herran, sinun Jumalasi, edessä Hoorebilla, kun Herra sanoi minulle: Kokoa minulle kansa, niin minä annan heidän kuulla sanani, että he oppisivat pelkäämään minua kaikkina päivinään, jotka he elävät maan päällä, ja että he...
Deuteronomy 4:10 Specially the day that you stood before the LORD your God in Horeb, when the LORD said to me, Gather me the people together, and I will make them hear my words, that they may learn to fear me all the days that they shall live on the earth, and that they m
5. Mooseksen kirja 4:11 Ja te lähestyitte ja seisoitte vuoren juurella; ja vuori paloi tulessa taivaan keskipisteeseen asti, pimeyden, synkkyyden ja sankan synkkyyden keskellä.
Deuteronomy 4:11 And you came near and stood under the mountain; and the mountain burned with fire to the middle of heaven, with darkness, clouds, and thick darkness.
5. Mooseksen kirja 4:12 Ja Herra puhui teille tulen keskeltä. Te kuulitte sanojen äänen, mutta ette nähneet niiden muotoa; te kuulitte ainoastaan äänen.
Deuteronomy 4:12 And the LORD spoke to you out of the middle of the fire: you heard the voice of the words, but saw no similitude; only you heard a voice.
5. Mooseksen kirja 4:13 Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, kymmenen käskyä, ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun.
Deuteronomy 4:13 And he declared to you his covenant, which he commanded you to perform, even ten commandments; and he wrote them on two tables of stone.
5. Mooseksen kirja 4:14 Ja Herra käski minun silloin opettaa teille säädökset ja oikeudet, että te noudattaisitte niitä siinä maassa, jota menette ottamaan omaksenne.
Deuteronomy 4:14 And the LORD commanded me at that time to teach you statutes and judgments, that you might do them in the land where you go over to possess it.
5. Mooseksen kirja 4:15 Pitäkää siis itsestänne tarkkaa huolta, sillä ette nähneet mitään jumalankuvaa sinä päivänä, jona Herra puhui teille Hoorebilla tulen keskeltä.
Deuteronomy 4:15 Take you therefore good heed to yourselves; for you saw no manner of similitude on the day that the LORD spoke to you in Horeb out of the middle of the fire:
5. Mooseksen kirja 4:16 Ettet turmelisi itseänne ettekä tekisi itsellenne jumalankuvaa, minkäänlaista kuvaa, miehen tai naisen muotoa,
Deuteronomy 4:16 Lest you corrupt yourselves, and make you a graven image, the similitude of any figure, the likeness of male or female,
5. Mooseksen kirja 4:17 Minkä tahansa maan päällä olevan eläimen muotoinen, minkä tahansa taivaalla lentävän siivekkäiden lintujen muotoinen,
Deuteronomy 4:17 The likeness of any beast that is on the earth, the likeness of any winged fowl that flies in the air,
5. Mooseksen kirja 4:18 ei minkään maassa vimpivän olennon muotoa, ei minkään maan alla vesissä olevan kalan muotoa,
Deuteronomy 4:18 The likeness of any thing that creeps on the ground, the likeness of any fish that is in the waters beneath the earth:
5. Mooseksen kirja 4:19 Ettet nostaisi silmiäsi taivasta kohti ja näkisi auringon, kuun ja tähdet, kaiken taivaan joukon, ja antaisi itsesi kumartaa ja palvella niitä, jotka Herra, teidän Jumalanne, on jakanut kaikille kansoille koko taivaan alla.
Deuteronomy 4:19 And lest you lift up your eyes to heaven, and when you see the sun, and the moon, and the stars, even all the host of heaven, should be driven to worship them, and serve them, which the LORD your God has divided to all nations under the whole heaven.
5. Mooseksen kirja 4:20 Mutta Herra on ottanut teidät ja vienyt teidät pois rautahöyrystä, Egyptistä, ollakseen hänen perintökansansa, niin kuin te tänä päivänä olette.
Deuteronomy 4:20 But the LORD has taken you, and brought you forth out of the iron furnace, even out of Egypt, to be to him a people of inheritance, as you are this day.
5. Mooseksen kirja 4:21 Herra vihastui minuun teidän tähtenne ja vannoi, etten minä saisi mennä Jordanin yli enkä tulla siihen hyvään maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille perintöosaksi.
Deuteronomy 4:21 Furthermore the LORD was angry with me for your sakes, and swore that I should not go over Jordan, and that I should not go in to that good land, which the LORD your God gives you for an inheritance:
5. Mooseksen kirja 4:22 Mutta minun täytyy kuolla tässä maassa, enkä saa mennä Jordanin yli; mutta te menette sen yli ja otatte sen hyvän maan omaksenne.
Deuteronomy 4:22 But I must die in this land, I must not go over Jordan: but you shall go over, and possess that good land.
5. Mooseksen kirja 4:23 Varokaa, ettette unohda Herran, teidän Jumalanne, liittoa, jonka hän teki teidän kanssanne, ettekä tee itsellenne jumalankuvaa tai mitään kuvaa, mitä Herra, teidän Jumalanne, on teiltä kieltänyt.
Deuteronomy 4:23 Take heed to yourselves, lest you forget the covenant of the LORD your God, which he made with you, and make you a graven image, or the likeness of any thing, which the LORD your God has forbidden you.
5. Mooseksen kirja 4:24 Sillä Herra, sinun Jumalasi, on kuluttava tuli, kiivas Jumala.
Deuteronomy 4:24 For the LORD your God is a consuming fire, even a jealous God.
5. Mooseksen kirja 4:25 Kun teillä on lapsia ja lastenlapsia ja te olette kauan asuneet maassa, te turmelette itsenne ja teette itsellenne jumalankuvan tai minkä tahansa kaltaisen ja teette sitä, mikä on pahaa Herran, teidän Jumalanne, silmissä, ja vihoitatte hänet
Deuteronomy 4:25 When you shall beget children, and children’s children, and you shall have remained long in the land, and shall corrupt yourselves, and make a graven image, or the likeness of any thing, and shall do evil in the sight of the LORD your God, to provoke him
5. Mooseksen kirja 4:26 Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että te pian häviätte kokonaan siitä maasta, jonne te menette Jordanin yli ottamaan sen omaksenne. Te ette saa siellä kauan elää, vaan teidät tuhotaan kokonaan.
Deuteronomy 4:26 I call heaven and earth to witness against you this day, that you shall soon utterly perish from off the land whereunto you go over Jordan to possess it; you shall not prolong your days on it, but shall utterly be destroyed.
5. Mooseksen kirja 4:27 Ja Herra hajottaa teidät kansojen sekaan, ja teistä jää jäljelle vähäinen joukko pakanakansojen seassa, minne Herra teidät johdattaa.
Deuteronomy 4:27 And the LORD shall scatter you among the nations, and you shall be left few in number among the heathen, where the LORD shall lead you.
5. Mooseksen kirja 4:28 Ja siellä te palvelette jumalia, ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, jotka eivät näe eivätkä kuule, eivät syö eivätkä haista.
Deuteronomy 4:28 And there you shall serve gods, the work of men’s hands, wood and stone, which neither see, nor hear, nor eat, nor smell.
5. Mooseksen kirja 4:29 Mutta jos sinä sieltä etsit Herraa, sinun Jumalaasi, niin löydät hänet, jos etsit häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.
Deuteronomy 4:29 But if from there you shall seek the LORD your God, you shall find him, if you seek him with all your heart and with all your soul.
5. Mooseksen kirja 4:30 Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopulla, jos sinä käännyt Herran, sinun Jumalasi, puoleen ja tottelet hänen ääntään,
Deuteronomy 4:30 When you are in tribulation, and all these things are come on you, even in the latter days, if you turn to the LORD your God, and shall be obedient to his voice;
5. Mooseksen kirja 4:31 (Sillä Herra, sinun Jumalasi, on armollinen Jumala) hän ei hylkää sinua eikä tuhoa sinua eikä unohda isiesi liittoa, jonka hän valalla vannoen teki heille.
Deuteronomy 4:31 (For the LORD your God is a merciful God;) he will not forsake you, neither destroy you, nor forget the covenant of your fathers which he swore to them.
5. Mooseksen kirja 4:32 Sillä kysy nyt menneiltä ajoilta, jotka olivat ennen sinua, siitä päivästä lähtien, jona Jumala loi ihmisen maan päälle, ja kysy taivaan toiselta puolelta toiselle, onko koskaan tapahtunut mitään näin suurta, tai onko mitään sen kaltaista kuultu?
Deuteronomy 4:32 For ask now of the days that are past, which were before you, since the day that God created man on the earth, and ask from the one side of heaven to the other, whether there has been any such thing as this great thing is, or has been heard like it?
5. Mooseksen kirja 4:33 Ovatko ihmiset koskaan kuulleet Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niin kuin sinä olet kuullut, ja jääneet eloon?
Deuteronomy 4:33 Did ever people hear the voice of God speaking out of the middle of the fire, as you have heard, and live?
5. Mooseksen kirja 4:34 Vai onko Jumala yrittänyt ottaa itselleen kansan toisen kansan keskeltä kiusauksilla, merkeillä ja ihmeillä, sodalla, väkevällä kädellä, ojennetulla käsivarrella ja suurilla pelotteluilla, kaiken sen jälkeen, mitä Herra, teidän Jumalanne, teki teidän hyväksenne?
Deuteronomy 4:34 Or has God assayed to go and take him a nation from the middle of another nation, by temptations, by signs, and by wonders, and by war, and by a mighty hand, and by a stretched out arm, and by great terrors, according to all that the LORD your God did for
5. Mooseksen kirja 4:35 Sinulle se näytetty, jotta tietäisit, että Herra on Jumala, eikä ole toista hänen rinnallaan.
Deuteronomy 4:35 To you it was showed, that you might know that the LORD he is God; there is none else beside him.
5. Mooseksen kirja 4:36 Taivaasta hän antoi sinun kuulla äänensä opettaakseen sinua, ja maan päällä hän näytti sinulle suuren tulensa, ja sinä kuulit hänen sanansa tulen keskeltä.
Deuteronomy 4:36 Out of heaven he made you to hear his voice, that he might instruct you: and on earth he showed you his great fire; and you heard his words out of the middle of the fire.
5. Mooseksen kirja 4:37 Ja koska hän rakasti teidän isiänne, sentähden hän valitsi heidän jälkeläisensä ja vei teidät pois Egyptistä kasvoinsa edessä mahtavalla voimallansa;
Deuteronomy 4:37 And because he loved your fathers, therefore he chose their seed after them, and brought you out in his sight with his mighty power out of Egypt;
5. Mooseksen kirja 4:38 ajaakseen pois edestäsi kansoja, suurempia ja mahtavampia sinua, tuodakseen sinut tänne ja antaakseen sinulle heidän maansa perintöosaksi, niin kuin tänä päivänä tapahtuu.
Deuteronomy 4:38 To drive out nations from before you greater and mightier than you are, to bring you in, to give you their land for an inheritance, as it is this day.
5. Mooseksen kirja 4:39 Tiedä siis tänä päivänä ja paina se sydämeesi, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä; ei ole toista.
Deuteronomy 4:39 Know therefore this day, and consider it in your heart, that the LORD he is God in heaven above, and on the earth beneath: there is none else.
5. Mooseksen kirja 4:40 Noudata siis hänen säädöksiään ja käskyjään, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että sinä ja sinun lapsesi sinun jälkeesi menestyisivät ja että saisit elää pitkään maan päällä, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, ikuisesti.
Deuteronomy 4:40 You shall keep therefore his statutes, and his commandments, which I command you this day, that it may go well with you, and with your children after you, and that you may prolong your days on the earth, which the LORD your God gives you, for ever.
5. Mooseksen kirja 4:41 Sitten Mooses erotti kolme kaupunkia Jordanin tällä puolella, auringonnousua kohti;
Deuteronomy 4:41 Then Moses severed three cities on this side Jordan toward the sun rise;
5. Mooseksen kirja 4:42 Jotta tappaja pakenisi sinne, joka tappaa lähimmäisensä tietämättään eikä ole tätä ennen vihannut, ja että hän paettuaan johonkin näistä kaupungeista saisi elää,
Deuteronomy 4:42 That the slayer might flee thither, which should kill his neighbor unawares, and hated him not in times past; and that fleeing to one of these cities he might live:
5. Mooseksen kirja 4:43 Nimittäin Beser erämaassa, tasangolla, ruubenilaisten heimoon; Ramot Gileadissa, gadilaisten heimoon; ja Golan Basanissa, manasselaisten heimoon.
Deuteronomy 4:43 Namely, Bezer in the wilderness, in the plain country, of the Reubenites; and Ramoth in Gilead, of the Gadites; and Golan in Bashan, of the Manassites.
5. Mooseksen kirja 4:44 Ja tämä on laki, jonka Mooses asetti israelilaisten eteen:
Deuteronomy 4:44 And this is the law which Moses set before the children of Israel:
5. Mooseksen kirja 4:45 Nämä ovat ne todistukset, säädökset ja oikeudet, jotka Mooses puhui israelilaisille, heidän lähdettyään Egyptistä.
Deuteronomy 4:45 These are the testimonies, and the statutes, and the judgments, which Moses spoke to the children of Israel, after they came forth out of Egypt.
5. Mooseksen kirja 4:46 Jordanin tällä puolella, laaksossa, vastapäätä Bet-Peoria, Siihonin, amorilaisten kuninkaan, maassa, hänen, joka asui Hesbonissa, jonka Mooses ja israelilaiset voittivat lähdettyään Egyptistä,
Deuteronomy 4:46 On this side Jordan, in the valley over against Bethpeor, in the land of Sihon king of the Amorites, who dwelled at Heshbon, whom Moses and the children of Israel smote, after they were come forth out of Egypt:
5. Mooseksen kirja 4:47 Ja he ottivat omakseen hänen maansa ja Basanin kuninkaan Oogin maan, kahden amorilaisten kuninkaan, jotka asuivat Jordanin tällä puolella, auringonnousuun päin;
Deuteronomy 4:47 And they possessed his land, and the land of Og king of Bashan, two kings of the Amorites, which were on this side Jordan toward the sun rise;
5. Mooseksen kirja 4:48 Aroerista, joka on Arnon-virran rannalla, aina Siionin vuorelle, se on Hermon,
Deuteronomy 4:48 From Aroer, which is by the bank of the river Arnon, even to mount Sion, which is Hermon,
5. Mooseksen kirja 4:49 Ja koko tasanko tällä puolella Jordania itään päin, aina Tasangon mereen asti, Pisgan lähteiden juurelle.
Deuteronomy 4:49 And all the plain on this side Jordan eastward, even to the sea of the plain, under the springs of Pisgah.
5. Mooseksen kirja 5:1 Ja Mooses kutsui koko Israelin ja sanoi heille: Kuulkaa, Israel, ne säädökset ja oikeudet, jotka minä tänä päivänä puhun teidän korvienne kuullen. Oppikaa ne, noudattakaa ja pitäkää ne.
Deuteronomy 5:1 And Moses called all Israel, and said to them, Hear, O Israel, the statutes and judgments which I speak in your ears this day, that you may learn them, and keep, and do them.
5. Mooseksen kirja 5:2 Herra, meidän Jumalamme, teki liiton meidän kanssamme Horebilla.
Deuteronomy 5:2 The LORD our God made a covenant with us in Horeb.
5. Mooseksen kirja 5:3 Herra ei tehnyt tätä liittoa meidän isiemme kanssa, vaan meidän kanssamme, jotka olemme kaikki täällä elossa tänä päivänä.
Deuteronomy 5:3 The LORD made not this covenant with our fathers, but with us, even us, who are all of us here alive this day.
5. Mooseksen kirja 5:4 Herra puhui teidän kanssanne kasvoista kasvoihin vuorella, tulen keskeltä,
Deuteronomy 5:4 The LORD talked with you face to face in the mount out of the middle of the fire,
5. Mooseksen kirja 5:5 (Minä seisoin silloin Herran ja teidän välillänne ilmoittaakseni teille Herran sanan, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle.)
Deuteronomy 5:5 (I stood between the LORD and you at that time, to show you the word of the LORD: for you were afraid by reason of the fire, and went not up into the mount;) saying,
5. Mooseksen kirja 5:6 Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
Deuteronomy 5:6 I am the LORD your God, which brought you out of the land of Egypt, from the house of bondage.
5. Mooseksen kirja 5:7 Sinulla ei saa olla muita jumalia minun rinnallani.
Deuteronomy 5:7 You shall have none other gods before me.
5. Mooseksen kirja 5:8 Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa mistään, mikä on ylhäällä taivaassa, äläkä alhaalla maan päällä äläkä maan alla vesissä.
Deuteronomy 5:8 You shall not make you any graven image, or any likeness of any thing that is in heaven above, or that is in the earth beneath, or that is in the waters beneath the earth:
5. Mooseksen kirja 5:9 Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat.
Deuteronomy 5:9 You shall not bow down yourself to them, nor serve them: for I the LORD your God am a jealous God, visiting the iniquity of the fathers on the children to the third and fourth generation of them that hate me,
5. Mooseksen kirja 5:10 Ja osoitan armoa tuhansille niille, jotka rakastavat minua ja pitävät minun käskyni.
Deuteronomy 5:10 And showing mercy to thousands of them that love me and keep my commandments.
5. Mooseksen kirja 5:11 Älä käytä Herran, Jumalasi, nimeä turhaan, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää hänen nimeään turhaan.
Deuteronomy 5:11 You shall not take the name of the LORD your God in vain: for the LORD will not hold him guiltless that takes his name in vain.
5. Mooseksen kirja 5:12 Pitäkää lepopäivä pyhittääksenne sen, niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt.
Deuteronomy 5:12 Keep the sabbath day to sanctify it, as the LORD your God has commanded you.
5. Mooseksen kirja 5:13 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi:
Deuteronomy 5:13 Six days you shall labor, and do all your work:
5. Mooseksen kirja 5:14 Mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä tee mitään askareita, älä sinä äläkä poikasi äläkä tyttäresi äläkä palvelijasi äläkä palvelijattaresi äläkä härkäsi äläkä aasisi äläkä mikään juhtasi äläkä muukalainen, joka asuu sinun luonasi.
Deuteronomy 5:14 But the seventh day is the sabbath of the LORD your God: in it you shall not do any work, you, nor your son, nor your daughter, nor your manservant, nor your maidservant, nor your ox, nor your ass, nor any of your cattle, nor your stranger that is within
5. Mooseksen kirja 5:15 Ja muista, että sinä olit orja Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun pitää sapatinpäivän.
Deuteronomy 5:15 And remember that you were a servant in the land of Egypt, and that the LORD your God brought you out there through a mighty hand and by a stretched out arm: therefore the LORD your God commanded you to keep the sabbath day.
5. Mooseksen kirja 5:16 Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että eläisit pitkään ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Deuteronomy 5:16 Honor your father and your mother, as the LORD your God has commanded you; that your days may be prolonged, and that it may go well with you, in the land which the LORD your God gives you.
5. Mooseksen kirja 5:17 Et saa tappaa.
Deuteronomy 5:17 You shall not kill.
5. Mooseksen kirja 5:18 Äläkä tee aviorikosta.
Deuteronomy 5:18 Neither shall you commit adultery.
5. Mooseksen kirja 5:19 Etkä sinäkään saa varastaa.
Deuteronomy 5:19 Neither shall you steal.
5. Mooseksen kirja 5:20 Äläkä sinäkään sano väärää todistusta lähimmäistäsi vastaan.
Deuteronomy 5:20 Neither shall you bear false witness against your neighbor.
5. Mooseksen kirja 5:21 Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa, äläkä himoitse lähimmäisesi taloa, peltoa, palvelijaa, palvelijatarta, härkää, aasi tai mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.
Deuteronomy 5:21 Neither shall you desire your neighbor’s wife, neither shall you covet your neighbor’s house, his field, or his manservant, or his maidservant, his ox, or his ass, or any thing that is your neighbor’s.
5. Mooseksen kirja 5:22 Nämä sanat Herra puhui koko teidän seurakunnallenne vuorella tulen, pilven ja synkän pimeyden keskeltä suurella äänellä, eikä hän lisännyt enempää. Ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun ja antoi ne minulle.
Deuteronomy 5:22 These words the LORD spoke to all your assembly in the mount out of the middle of the fire, of the cloud, and of the thick darkness, with a great voice: and he added no more. And he wrote them in two tables of stone, and delivered them to me.
5. Mooseksen kirja 5:23 Ja kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä – sillä vuori paloi tulessa –, te tulitte minun luokseni, kaikki heimojenne päämiehet ja vanhimmat,
Deuteronomy 5:23 And it came to pass, when you heard the voice out of the middle of the darkness, (for the mountain did burn with fire,) that you came near to me, even all the heads of your tribes, and your elders;
5. Mooseksen kirja 5:24 Ja te sanoitte: Katso, Herra, meidän Jumalamme, on näyttänyt meille kirkkautensa ja suuruutensa, ja me olemme kuulleet hänen äänensä tulen keskeltä. Me olemme tänä päivänä nähneet, että Jumala puhuu ihmisen kanssa, ja tämä jää eloon.
Deuteronomy 5:24 And you said, Behold, the LORD our God has showed us his glory and his greatness, and we have heard his voice out of the middle of the fire: we have seen this day that God does talk with man, and he lives.
5. Mooseksen kirja 5:25 Miksi meidän siis pitäisi kuolla? Sillä tämä suuri tuli kuluttaa meidät. Jos me vielä kuulemme Herran, meidän Jumalamme, äänen, niin me kuolemme.
Deuteronomy 5:25 Now therefore why should we die? for this great fire will consume us: if we hear the voice of the LORD our God any more, then we shall die.
5. Mooseksen kirja 5:26 Sillä kuka kaikesta lihasta on kuullut elävän Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niin kuin me olemme kuulleet, ja jäänyt eloon?
Deuteronomy 5:26 For who is there of all flesh, that has heard the voice of the living God speaking out of the middle of the fire, as we have, and lived?
5. Mooseksen kirja 5:27 Mene sinä lähemmäs ja kuule kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo; ja puhu sinä meille kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sinulle puhuu; ja me kuulemme sen ja teemme sen.
Deuteronomy 5:27 Go you near, and hear all that the LORD our God shall say: and speak you to us all that the LORD our God shall speak to you; and we will hear it, and do it.
5. Mooseksen kirja 5:28 Ja Herra kuuli teidän sanojenne äänen, kun puhuitte minulle, ja Herra sanoi minulle: Minä olen kuullut tämän kansan sanojen äänen, jotka he ovat puhuneet sinulle. Oikein he ovat puhuneet kaiken, mitä he ovat puhuneet.
Deuteronomy 5:28 And the LORD heard the voice of your words, when you spoke to me; and the LORD said to me, I have heard the voice of the words of this people, which they have spoken to you: they have well said all that they have spoken.
5. Mooseksen kirja 5:29 Oi, jospa heillä olisi sellainen sydän, että he pelkäisivät minua ja pitäisivät aina kaikki minun käskyni, että heillä ja heidän lapsillaan olisi kaikki iankaikkisesti!
Deuteronomy 5:29 O that there were such an heart in them, that they would fear me, and keep all my commandments always, that it might be well with them, and with their children for ever!
5. Mooseksen kirja 5:30 Mene ja sano heille: Menkää takaisin majoillenne.
Deuteronomy 5:30 Go say to them, Get you into your tents again.
5. Mooseksen kirja 5:31 Mutta sinä seiso tässä minun vierelläni, niin minä puhun sinulle kaikki käskyt, säädökset ja oikeudet, jotka sinun on opetettava heille, että he noudattaisivat niitä siinä maassa, jonka minä annan heille perinnöksi.
Deuteronomy 5:31 But as for you, stand you here by me, and I will speak to you all the commandments, and the statutes, and the judgments, which you shall teach them, that they may do them in the land which I give them to possess it.
5. Mooseksen kirja 5:32 Teidän on siis tarkoin tehtävä niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt: älkää poikkeako oikealle älkääkä vasemmalle.
Deuteronomy 5:32 You shall observe to do therefore as the LORD your God has commanded you: you shall not turn aside to the right hand or to the left.
5. Mooseksen kirja 5:33 Vaeltakaa kaikkia niitä teitä, joita Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt teidän vaeltaa, että eläisitte, että menestyisitte ja että saisitte elää pitkään siinä maassa, jonka otatte omaksenne.
Deuteronomy 5:33 You shall walk in all the ways which the LORD your God has commanded you, that you may live, and that it may be well with you, and that you may prolong your days in the land which you shall possess.
5. Mooseksen kirja 6:1 Nämä ovat ne käskyt, säädökset ja oikeudet, jotka Herra, teidän Jumalanne, käski opettaa teille, että noudattaisitte niitä siinä maassa, jota menette ottamaan omaksenne:
Deuteronomy 6:1 Now these are the commandments, the statutes, and the judgments, which the LORD your God commanded to teach you, that you might do them in the land where you go to possess it:
5. Mooseksen kirja 6:2 Että pelkäisit Herraa, sinun Jumalaasi, ja pitäisit kaikki hänen säädöksensä ja käskynsä, jotka minä sinulle annan, sinä ja sinun poikasi ja poikasi poika, kaikkina elinpäivinäsi; ja että sinun päiväsi pitkittyisivät.
Deuteronomy 6:2 That you might fear the LORD your God, to keep all his statutes and his commandments, which I command you, you, and your son, and your son’s son, all the days of your life; and that your days may be prolonged.
5. Mooseksen kirja 6:3 Kuule siis, Israel, ja tarkoin pidä niin, että sinä menestyisit ja lisääntyisit suuresti, niin kuin Herra, sinun isiesi Jumala, on sinulle luvannut, siinä maassa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.
Deuteronomy 6:3 Hear therefore, O Israel, and observe to do it; that it may be well with you, and that you may increase mightily, as the LORD God of your fathers has promised you, in the land that flows with milk and honey.
5. Mooseksen kirja 6:4 Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on yksi Herra.
Deuteronomy 6:4 Hear, O Israel: The LORD our God is one LORD:
5. Mooseksen kirja 6:5 Ja sinun tulee rakastaa Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi.
Deuteronomy 6:5 And you shall love the LORD your God with all your heart, and with all your soul, and with all your might.
5. Mooseksen kirja 6:6 Ja nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi:
Deuteronomy 6:6 And these words, which I command you this day, shall be in your heart:
5. Mooseksen kirja 6:7 Ja sinun on opetettava niitä tarkoin lapsillesi ja puhuttava niistä, kun istut kotonasi ja kun käyt tietä, kun makaat ja kun nouset.
Deuteronomy 6:7 And you shall teach them diligently to your children, and shall talk of them when you sit in your house, and when you walk by the way, and when you lie down, and when you rise up.
5. Mooseksen kirja 6:8 Ja sinun on sidottava ne merkiksi käteesi, ja ne olkoot otsanauhana sinun otsasi välissä.
Deuteronomy 6:8 And you shall bind them for a sign on your hand, and they shall be as frontlets between your eyes.
5. Mooseksen kirja 6:9 Ja sinun on kirjoitettava ne talosi pihtipieliin ja portteihisi.
Deuteronomy 6:9 And you shall write them on the posts of your house, and on your gates.
5. Mooseksen kirja 6:10 Ja kun Herra, sinun Jumalasi, on vienyt sinut siihen maahan, jonka hän valalla vannoen on luvannut sinun isillesi, Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille, antaakseen sinulle suuria ja ihania kaupunkeja, joita sinä et ole rakentanut,
Deuteronomy 6:10 And it shall be, when the LORD your God shall have brought you into the land which he swore to your fathers, to Abraham, to Isaac, and to Jacob, to give you great and goodly cities, which you built not,
5. Mooseksen kirja 6:11 Ja taloja täynnä kaikkea hyvää, joita ette ole täyttäneet, ja kaivoja, joita ette ole kaivaneet, viinitarhoja ja öljypuita, joita ette ole istuttaneet – kun olette syöneet ja olette kylläisiä;
Deuteronomy 6:11 And houses full of all good things, which you filled not, and wells dig, which you digged not, vineyards and olive trees, which you planted not; when you shall have eaten and be full;
5. Mooseksen kirja 6:12 Varo siis, ettet unohda Herraa, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
Deuteronomy 6:12 Then beware lest you forget the LORD, which brought you forth out of the land of Egypt, from the house of bondage.
5. Mooseksen kirja 6:13 Sinun tulee pelätä Herraa, sinun Jumalaasi, ja palvella häntä ja vannoa hänen nimeensä.
Deuteronomy 6:13 You shall fear the LORD your God, and serve him, and shall swear by his name.
5. Mooseksen kirja 6:14 Älkää seuratko muita jumalia, niiden kansojen jumalia, jotka asuvat teidän ympärillänne;
Deuteronomy 6:14 You shall not go after other gods, of the gods of the people which are round about you;
5. Mooseksen kirja 6:15 (Sillä Herra, sinun Jumalasi, on kiivas Jumala sinun keskelläsi), ettei Herran, sinun Jumalasi, viha syttyisi sinua vastaan ja hän hävittäisi sinua maan päältä.
Deuteronomy 6:15 (For the LORD your God is a jealous God among you) lest the anger of the LORD your God be kindled against you, and destroy you from off the face of the earth.
5. Mooseksen kirja 6:16 Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi, niin kuin kiusasit häntä Massassa.
Deuteronomy 6:16 You shall not tempt the LORD your God, as you tempted him in Massah.
5. Mooseksen kirja 6:17 Noudata tarkoin Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, todistuksia ja säädöksiä, jotka hän on sinulle antanut.
Deuteronomy 6:17 You shall diligently keep the commandments of the LORD your God, and his testimonies, and his statutes, which he has commanded you.
5. Mooseksen kirja 6:18 Ja sinun tulee tehdä sitä, mikä on oikein ja hyvää Herran silmissä, että menestyisit ja tulisit ja ottaisit omaksesi sen hyvän maan, jonka Herra valalla vannoen on luvannut sinun isillesi.
Deuteronomy 6:18 And you shall do that which is right and good in the sight of the LORD: that it may be well with you, and that you may go in and possess the good land which the LORD swore to your fathers.
5. Mooseksen kirja 6:19 ajaakseen pois kaikki vihollisesi edestäsi, niin kuin Herra on luvannut.
Deuteronomy 6:19 To cast out all your enemies from before you, as the LORD has spoken.
5. Mooseksen kirja 6:20 Ja kun poikasi vastaisuudessa kysyy sinulta sanoen: 'Mitä tarkoittavat ne todistukset, säädökset ja oikeudet, jotka Herra, meidän Jumalamme, on teille antanut?'
Deuteronomy 6:20 And when your son asks you in time to come, saying, What mean the testimonies, and the statutes, and the judgments, which the LORD our God has commanded you?
5. Mooseksen kirja 6:21 Niin sinä sanot pojallesi: 'Me olimme faraon orjia Egyptissä, ja Herra vei meidät pois Egyptistä väkevällä kädellä.'
Deuteronomy 6:21 Then you shall say to your son, We were Pharaoh’s slaves in Egypt; and the LORD brought us out of Egypt with a mighty hand:
5. Mooseksen kirja 6:22 Ja Herra teki suuria ja pahoja merkkejä ja ihmeitä Egyptissä, faraolle ja koko hänen hoviväelle, meidän silmiemme edessä:
Deuteronomy 6:22 And the LORD showed signs and wonders, great and sore, on Egypt, on Pharaoh, and on all his household, before our eyes:
5. Mooseksen kirja 6:23 Ja hän vei meidät sieltä pois, tuodakseen meidät sisään ja antaakseen meille sen maan, jonka hän valalla vannoen oli luvannut isillemme.
Deuteronomy 6:23 And he brought us out from there, that he might bring us in, to give us the land which he swore to our fathers.
5. Mooseksen kirja 6:24 Ja Herra käski meidän pitää kaikki nämä säädökset, pelätä Herraa, meidän Jumalaamme, että se aina olisi meille hyväksi ja hän pitäisi meidät hengissä, niin kuin tänäkin päivänä on.
Deuteronomy 6:24 And the LORD commanded us to do all these statutes, to fear the LORD our God, for our good always, that he might preserve us alive, as it is at this day.
5. Mooseksen kirja 6:25 Ja se on meille vanhurskaudeksi, jos me tarkoin pidämme kaikki nämä käskyt Herran, meidän Jumalamme, edessä, niin kuin hän on meille käskenyt.
Deuteronomy 6:25 And it shall be our righteousness, if we observe to do all these commandments before the LORD our God, as he has commanded us.
5. Mooseksen kirja 7:1 Kun Herra, sinun Jumalasi, vie sinut siihen maahan, jota menet ottamaan omaksesi, ja kun hän on karkottanut sinun edestäsi monia kansoja: heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset,
Deuteronomy 7:1 When the LORD your God shall bring you into the land where you go to possess it, and has cast out many nations before you, the Hittites, and the Girgashites, and the Amorites, and the Canaanites, and the Perizzites, and the Hivites, and the Jebusites, sev
5. Mooseksen kirja 7:2 Ja kun Herra, sinun Jumalasi, antaa heidät sinun valtaasi, lyö heidät ja vihi heidät tuhon omaksi. Älä tee heidän kanssaan liittoa äläkä osoita heille armoa.
Deuteronomy 7:2 And when the LORD your God shall deliver them before you; you shall smite them, and utterly destroy them; you shall make no covenant with them, nor show mercy to them:
5. Mooseksen kirja 7:3 Äläkä mene heidän kanssaan naimisiin; älä anna tytärtäsi heidän pojalleen äläkä ota heidän tytärtään pojallesi.
Deuteronomy 7:3 Neither shall you make marriages with them; your daughter you shall not give to his son, nor his daughter shall you take to your son.
5. Mooseksen kirja 7:4 Sillä he viettelevät poikasi pois minusta palvelemaan muita jumalia; niin Herran viha syttyy teitä vastaan ja hän tuhoaa teidät äkkiä.
Deuteronomy 7:4 For they will turn away your son from following me, that they may serve other gods: so will the anger of the LORD be kindled against you, and destroy you suddenly.
5. Mooseksen kirja 7:5 Mutta näin sinun on tehtävä heille: tuhoa heidän alttarinsa, murskaa heidän patsaansa, hakkaa maahan heidän asera-astarinsa ja polta heidän veistetyt epäjumalansa tulessa.
Deuteronomy 7:5 But thus shall you deal with them; you shall destroy their altars, and break down their images, and cut down their groves, and burn their graven images with fire.
5. Mooseksen kirja 7:6 Sillä sinä olet Herran, sinun Jumalasi, pyhä kansa. Herra, sinun Jumalasi, on valinnut sinut omaksi kansakseen kaikkien muiden kansojen yläpuolelle maan päällä.
Deuteronomy 7:6 For you are an holy people to the LORD your God: the LORD your God has chosen you to be a special people to himself, above all people that are on the face of the earth.
5. Mooseksen kirja 7:7 Ei Herra rakasti teitä eikä valinnut teitä sentähden, että teitä olisi ollut enemmän kuin muita kansoja, sillä te olitte kaikista kansoista vähin.
Deuteronomy 7:7 The LORD did not set his love on you, nor choose you, because you were more in number than any people; for you were the fewest of all people:
5. Mooseksen kirja 7:8 Vaan koska Herra rakasti teitä ja piti valan, jonka hän oli vannonut teidän isillenne, Herra vei teidät pois väkevällä kädellä ja lunasti teidät orjuuden pesästä, faraon, Egyptin kuninkaan, kädestä.
Deuteronomy 7:8 But because the LORD loved you, and because he would keep the oath which he had sworn to your fathers, has the LORD brought you out with a mighty hand, and redeemed you out of the house of slaves, from the hand of Pharaoh king of Egypt.
5. Mooseksen kirja 7:9 Tiedä siis, että Herra, sinun Jumalasi, on Jumala, uskollinen Jumala, joka pitää liiton ja on laupias niille, jotka häntä rakastavat ja pitävät hänen käskynsä, tuhansiin polviin asti;
Deuteronomy 7:9 Know therefore that the LORD your God, he is God, the faithful God, which keeps covenant and mercy with them that love him and keep his commandments to a thousand generations;
5. Mooseksen kirja 7:10 Ja hän maksaa vihamiehilleen vasta kasvotusten, tuhoten heidät. Hän ei viivyttele vihamiehiään kohtaan, vaan maksaa hänelle vasta kasvotusten.
Deuteronomy 7:10 And repays them that hate him to their face, to destroy them: he will not be slack to him that hates him, he will repay him to his face.
5. Mooseksen kirja 7:11 Noudata siis niitä käskyjä, säädöksiä ja oikeuksia, jotka minä tänä päivänä annan sinulle tehdä.
Deuteronomy 7:11 You shall therefore keep the commandments, and the statutes, and the judgments, which I command you this day, to do them.
5. Mooseksen kirja 7:12 Jos te tottelette näitä säädöksiä ja pidätte ne ja teette niiden mukaan, niin Herra, teidän Jumalanne, pitää teille liiton ja armon, jonka hän valalla vannoen vannoi teidän isillenne,
Deuteronomy 7:12 Why it shall come to pass, if you listen to these judgments, and keep, and do them, that the LORD your God shall keep to you the covenant and the mercy which he swore to your fathers:
5. Mooseksen kirja 7:13 Ja hän rakastaa sinua ja siunaa sinua ja lisää sinut; hän siunaa myös sinun kohtusi hedelmän ja maasi hedelmän, viljasi ja viinisi ja öljysi, lehmiesi vasikat ja lampaittesi karitsat siinä maassa, jonka hän valalla vannoen on sinulle luvannut
Deuteronomy 7:13 And he will love you, and bless you, and multiply you: he will also bless the fruit of your womb, and the fruit of your land, your corn, and your wine, and your oil, the increase of your cows, and the flocks of your sheep, in the land which he swore to yo
5. Mooseksen kirja 7:14 Siunattu olet sinä kaikkien kansojen joukossa: älköön keskuudessasi eikä karjassasi olko hedelmätöntä miestä tai naista.
Deuteronomy 7:14 You shall be blessed above all people: there shall not be male or female barren among you, or among your cattle.
5. Mooseksen kirja 7:15 Ja Herra ottaa sinusta pois kaikki sairaudet eikä pane sinun kimppuusi yhtäkään Egyptin pahoista taudeista, jotka sinä tunnet; vaan hän panee ne kaikkien niiden kimppuun, jotka sinua vihaavat.
Deuteronomy 7:15 And the LORD will take away from you all sickness, and will put none of the evil diseases of Egypt, which you know, on you; but will lay them on all them that hate you.
5. Mooseksen kirja 7:16 Ja sinä tuhoat kaikki ne kansat, jotka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa; älä sääli heitä äläkä palvele heidän jumaliaan, sillä se on sinulle ansa.
Deuteronomy 7:16 And you shall consume all the people which the LORD your God shall deliver you; your eye shall have no pity on them: neither shall you serve their gods; for that will be a snare to you.
5. Mooseksen kirja 7:17 Jos sinä sydämessäsi sanot: Nämä kansat ovat minua useampia, kuinka minä voisin heidät karkottaa?
Deuteronomy 7:17 If you shall say in your heart, These nations are more than I; how can I dispossess them?
5. Mooseksen kirja 7:18 Älä pelkää heitä, vaan muista, mitä Herra, sinun Jumalasi, teki faraolle ja koko Egyptille;
Deuteronomy 7:18 You shall not be afraid of them: but shall well remember what the LORD your God did to Pharaoh, and to all Egypt;
5. Mooseksen kirja 7:19 Ne suuret kiusaukset, jotka sinun silmäsi näkivät, ne merkit ja ihmeet, se väkevä käsi ja ojenettu käsivarsi, joilla Herra, sinun Jumalasi, vei sinut pois – niin Herra, sinun Jumalasi, tekee kaikille niille kansoille, joita sinä pelkäät.
Deuteronomy 7:19 The great temptations which your eyes saw, and the signs, and the wonders, and the mighty hand, and the stretched out arm, whereby the LORD your God brought you out: so shall the LORD your God do to all the people of whom you are afraid.
5. Mooseksen kirja 7:20 Ja Herra, teidän Jumalanne, lähettää heidän sekaansa herhiläisiä, kunnes ne, jotka ovat jäljellä ja jotka kätkeytyvät teiltä, tuhotaan.
Deuteronomy 7:20 Moreover the LORD your God will send the hornet among them, until they that are left, and hide themselves from you, be destroyed.
5. Mooseksen kirja 7:21 Älä säikähdy heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, mahtava ja peljättävä Jumala.
Deuteronomy 7:21 You shall not be affrighted at them: for the LORD your God is among you, a mighty God and terrible.
5. Mooseksen kirja 7:22 Ja Herra, sinun Jumalasi, ajaa nämä kansat pois sinun edestäsi vähitellen. Et saa tuhota heitä kerralla, etteivät metsän eläimet lisääntyisi ympärilläsi.
Deuteronomy 7:22 And the LORD your God will put out those nations before you by little and little: you may not consume them at once, lest the beasts of the field increase on you.
5. Mooseksen kirja 7:23 Mutta Herra, teidän Jumalanne, antaa heidät teille ja hävittää heidät suurella tuholla, kunnes he ovat tuhoutuneet.
Deuteronomy 7:23 But the LORD your God shall deliver them to you, and shall destroy them with a mighty destruction, until they be destroyed.
5. Mooseksen kirja 7:24 Ja hän antaa heidän kuninkaansa sinun käsiisi, ja sinä hävität heidän nimensä taivaan alta; ei kukaan voi kestää sinun edessäsi, ennen kuin olet heidät tuhonnut.
Deuteronomy 7:24 And he shall deliver their kings into your hand, and you shall destroy their name from under heaven: there shall no man be able to stand before you, until you have destroyed them.
5. Mooseksen kirja 7:25 Heidän jumaliensa veistetyt kuvat sinun on poltettava tulessa. Älä himoitse niissä olevaa hopeaa tai kultaa äläkä ota sitä itsellesi, ettet joutuisi niihin ansaan, sillä se on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi.
Deuteronomy 7:25 The graven images of their gods shall you burn with fire: you shall not desire the silver or gold that is on them, nor take it to you, lest you be snared therein: for it is an abomination to the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 7:26 Äläkä tuo taloosi mitään kauhistusta, ettet sinäkin tulisi kirotuksi niin kuin se; vaan inhoa sitä täysin ja kammoksu sitä, sillä se on kirous.
Deuteronomy 7:26 Neither shall you bring an abomination into your house, lest you be a cursed thing like it: but you shall utterly detest it, and you shall utterly abhor it; for it is a cursed thing.
5. Mooseksen kirja 8:1 Kaikki ne käskyt, jotka minä tänä päivänä teille annan, teidän tulee pitää ja pitää, että eläisitte ja lisääntyisitte ja tulisitte ja ottaisitte omaksenne sen maan, jonka Herra vannoen on luvannut teidän isillenne.
Deuteronomy 8:1 All the commandments which I command you this day shall you observe to do, that you may live, and multiply, and go in and possess the land which the LORD swore to your fathers.
5. Mooseksen kirja 8:2 Ja muista koko se tie, jota Herra, sinun Jumalasi, johdatti sinua erämaassa näinä neljänäkymmenenä vuotena, nöyryyttääkseen sinua ja koetellakseen sinua, tietääkseen, mitä sinun sydämessäsi oli, pitäisitkö hänen käskynsä vai et.
Deuteronomy 8:2 And you shall remember all the way which the LORD your God led you these forty years in the wilderness, to humble you, and to prove you, to know what was in your heart, whether you would keep his commandments, or no.
5. Mooseksen kirja 8:3 Ja hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää ja ruokki sinua mannalla, jota et sinä tuntenut eivätkä isäsi tunteneet, tehdäkseen sinut tietäväksi, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee.
Deuteronomy 8:3 And he humbled you, and suffered you to hunger, and fed you with manna, which you knew not, neither did your fathers know; that he might make you know that man does not live by bread only, but by every word that proceeds out of the mouth of the LORD does
5. Mooseksen kirja 8:4 Vaatteesi eivät kuluneet ylläsi, eivätkä jalkasi turvonneet näiden neljänkymmenen vuoden aikana.
Deuteronomy 8:4 Your raiment waxed not old on you, neither did your foot swell, these forty years.
5. Mooseksen kirja 8:5 Ja ajattele sydämessäsi, että niin kuin mies kurittaa poikaansa, niin Herra, sinun Jumalasi, kurittaa sinua.
Deuteronomy 8:5 You shall also consider in your heart, that, as a man chastens his son, so the LORD your God chastens you.
5. Mooseksen kirja 8:6 Sen tähden sinun tulee pitää Herran, sinun Jumalasi, käskyt, vaeltaa hänen teitänsä ja pelätä häntä.
Deuteronomy 8:6 Therefore you shall keep the commandments of the LORD your God, to walk in his ways, and to fear him.
5. Mooseksen kirja 8:7 Sillä Herra, sinun Jumalasi, vie sinut hyvään maahan, purojen, lähteiden ja syvien vesien maahan, jotka kumpuavat laaksoista ja kukkuloilta;
Deuteronomy 8:7 For the LORD your God brings you into a good land, a land of brooks of water, of fountains and depths that spring out of valleys and hills;
5. Mooseksen kirja 8:8 Vehnän, ohran, viiniköynnösten, viikunapuiden ja granaattiomenoiden maa, öljyn, oliivin ja hunajan maa,
Deuteronomy 8:8 A land of wheat, and barley, and vines, and fig trees, and pomegranates; a land of oil olive, and honey;
5. Mooseksen kirja 8:9 Maa, jossa sinun leipääsi ei ole niukasti syötävä, jossa sinulta ei mitään puutu; maa, jonka kivet ovat rautaa ja jonka kukkuloilta voit louhia vaskea.
Deuteronomy 8:9 A land wherein you shall eat bread without scarceness, you shall not lack any thing in it; a land whose stones are iron, and out of whose hills you may dig brass.
5. Mooseksen kirja 8:10 Kun olet syönyt ja olet kylläinen, ylistä Herraa, Jumalaasi, siitä hyvästä maasta, jonka hän on sinulle antanut.
Deuteronomy 8:10 When you have eaten and are full, then you shall bless the LORD your God for the good land which he has given you.
5. Mooseksen kirja 8:11 Varo, ettet unohda Herraa, sinun Jumalaasi, etkä pidä hänen käskyjään, oikeuksiaan ja säädöksiään, jotka minä tänä päivänä sinulle annan,
Deuteronomy 8:11 Beware that you forget not the LORD your God, in not keeping his commandments, and his judgments, and his statutes, which I command you this day:
5. Mooseksen kirja 8:12 Ettet sitten, kun olette syöneet ja tulleet ravituiksi ja rakentaneet kauniita taloja ja asuneet niissä;
Deuteronomy 8:12 Lest when you have eaten and are full, and have built goodly houses, and dwelled therein;
5. Mooseksen kirja 8:13 Ja kun sinun karjasi ja lampaasi lisääntyvät ja hopeasi ja kultasi lisääntyvät ja kaikki, mitä sinulla on, lisääntyy,
Deuteronomy 8:13 And when your herds and your flocks multiply, and your silver and your gold is multiplied, and all that you have is multiplied;
5. Mooseksen kirja 8:14 Silloin sinun sydämesi ylpistyy ja unohdat Herran, sinun Jumalasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä;
Deuteronomy 8:14 Then your heart be lifted up, and you forget the LORD your God, which brought you forth out of the land of Egypt, from the house of bondage;
5. Mooseksen kirja 8:15 Joka johdatti sinut läpi tuon suuren ja pelottavan erämaan, jossa oli tulisia käärmeitä ja skorpioneja ja kuivuutta, jossa ei ollut vettä; joka toi sinulle vettä piikivikalliosta;
Deuteronomy 8:15 Who led you through that great and terrible wilderness, wherein were fiery serpents, and scorpions, and drought, where there was no water; who brought you forth water out of the rock of flint;
5. Mooseksen kirja 8:16 Joka ruokki sinua erämaassa mannalla, jota sinun isäsi eivät tunteneet, nöyryyttääkseen sinua ja koetellakseen sinua, tehdäkseen sinulle hyvää loppuelämäksesi;
Deuteronomy 8:16 Who fed you in the wilderness with manna, which your fathers knew not, that he might humble you, and that he might prove you, to do you good at your latter end;
5. Mooseksen kirja 8:17 Ja sinä sanot sydämessäsi: Minun voimani ja käteni väkevyys on minulle tämän rikkauden hankkinut.
Deuteronomy 8:17 And you say in your heart, My power and the might of my hand has gotten me this wealth.
5. Mooseksen kirja 8:18 Mutta muista Herraa, sinun Jumalaasi, sillä hän antaa sinulle voimaa rikastua, että hän vahvistaisi liittonsa, jonka hän vannoi sinun isillesi, niin kuin se tänä päivänä on.
Deuteronomy 8:18 But you shall remember the LORD your God: for it is he that gives you power to get wealth, that he may establish his covenant which he swore to your fathers, as it is this day.
5. Mooseksen kirja 8:19 Ja jos sinä unohdat Herran, sinun Jumalasi, ja vaellat muiden jumalien perässä, palvelet ja kumarrat niitä, niin minä todistan tänä päivänä teitä vastaan, että te tuhoudutte.
Deuteronomy 8:19 And it shall be, if you do at all forget the LORD your God, and walk after other gods, and serve them, and worship them, I testify against you this day that you shall surely perish.
5. Mooseksen kirja 8:20 Niin kuin kansat, jotka Herra tuhoaa teidän edessänne, niin tekin tuhoudutte, koska ette totelleet Herran, teidän Jumalanne, ääntä.
Deuteronomy 8:20 As the nations which the LORD destroys before your face, so shall you perish; because you would not be obedient to the voice of the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 9:1 Kuule, Israel! Sinä kuljet tänä päivänä Jordanin yli ja menet ottamaan haltuusi kansoja, jotka ovat sinua suurempia ja mahtavampia, suuria ja taivaaseen asti varustettuja kaupunkeja,
Deuteronomy 9:1 Hear, O Israel: You are to pass over Jordan this day, to go in to possess nations greater and mightier than yourself, cities great and fenced up to heaven,
5. Mooseksen kirja 9:2 Suuri ja kookas kansa, anakilaiset, jotka sinä tunnet ja joista olet kuullut sanottavan: Kuka voi kestää anakilaisten edessä?
Deuteronomy 9:2 A people great and tall, the children of the Anakims, whom you know, and of whom you have heard say, Who can stand before the children of Anak!
5. Mooseksen kirja 9:3 Tiedä siis tänä päivänä, että Herra, sinun Jumalasi, kulkee sinun edelläsi; hän tuhoaa heidät kuin kuluttava tuli ja paiskaa heidät alas sinun eteesi; niin sinun on ajattava heidät pois ja tuhottava heidät nopeasti, niin kuin Herra on sanonut.
Deuteronomy 9:3 Understand therefore this day, that the LORD your God is he which goes over before you; as a consuming fire he shall destroy them, and he shall bring them down before your face: so shall you drive them out, and destroy them quickly, as the LORD has said t
5. Mooseksen kirja 9:4 Älä sano sydämessäsi sen jälkeen, kun Herra, sinun Jumalasi, on ajanut heidät pois sinun tieltäsi: 'Vanhurskauteni tähden Herra on tuonut minut ottamaan tämän maan omakseen'. Mutta näiden kansojen pahuuden tähden Herra ajaa heidät pois sinun tieltäsi.
Deuteronomy 9:4 Speak not you in your heart, after that the LORD your God has cast them out from before you, saying, For my righteousness the LORD has brought me in to possess this land: but for the wickedness of these nations the LORD does drive them out from before you
5. Mooseksen kirja 9:5 Et mene omistamaan heidän maataan vanhurskautesi etkä sydämesi vilpittömyyden tähden, vaan näiden kansojen pahuuden tähden Herra, sinun Jumalasi, ajaa heidät pois sinun tieltäsi ja täyttääkseen sanan, jonka Herra valalla vannoen on vannonut sinun
Deuteronomy 9:5 Not for your righteousness, or for the uprightness of your heart, do you go to possess their land: but for the wickedness of these nations the LORD your God does drive them out from before you, and that he may perform the word which the LORD swore to your
5. Mooseksen kirja 9:6 Tiedä siis, ettei Herra, sinun Jumalasi, anna sinulle tätä hyvää maata perinnöksi vanhurskautesi tähden, sillä sinä olet niskurikansa.
Deuteronomy 9:6 Understand therefore, that the LORD your God gives you not this good land to possess it for your righteousness; for you are a stiff necked people.
5. Mooseksen kirja 9:7 Muista äläkä unohda, kuinka sinä vihoitit Herran, sinun Jumalasi, erämaassa. Siitä päivästä, jona lähdit Egyptin maasta, siihen asti, kun tulit tähän paikkaan, te olette kapinoineet Herraa vastaan.
Deuteronomy 9:7 Remember, and forget not, how you provoked the LORD your God to wrath in the wilderness: from the day that you did depart out of the land of Egypt, until you came to this place, you have been rebellious against the LORD.
5. Mooseksen kirja 9:8 Myös Hoorebilla te vihoititte Herran, niin että Herra vihastui teihin ja halusi tuhota teidät.
Deuteronomy 9:8 Also in Horeb you provoked the LORD to wrath, so that the LORD was angry with you to have destroyed you.
5. Mooseksen kirja 9:9 Kun minä olin noussut vuorelle noutamaan kivitauluja, liiton tauluja, jotka Herra oli tehnyt teidän kanssanne, minä olin vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä enkä syönyt leipää enkä juonut vettä.
Deuteronomy 9:9 When I was gone up into the mount to receive the tables of stone, even the tables of the covenant which the LORD made with you, then I stayed in the mount forty days and forty nights, I neither did eat bread nor drink water:
5. Mooseksen kirja 9:10 Ja Herra antoi minulle kaksi kivitaulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan sormella; ja niihin oli kirjoitettu kaikki ne sanat, jotka Herra oli puhunut teille vuorella, tulen keskeltä, seurakunnan päivänä.
Deuteronomy 9:10 And the LORD delivered to me two tables of stone written with the finger of God; and on them was written according to all the words, which the LORD spoke with you in the mount out of the middle of the fire in the day of the assembly.
5. Mooseksen kirja 9:11 Ja neljänkymmenen päivän ja neljänkymmenen yön kuluttua Herra antoi minulle ne kaksi kivitaulua, liitontaulut.
Deuteronomy 9:11 And it came to pass at the end of forty days and forty nights, that the LORD gave me the two tables of stone, even the tables of the covenant.
5. Mooseksen kirja 9:12 Ja Herra sanoi minulle: Nouse ja mene nopeasti alas täältä, sillä kansasi, jonka veit pois Egyptistä, on turmeltunut; he ovat pian poikenneet tieltä, jota minä käskin heidän vaeltaa; he ovat tehneet itselleen valetun kuvan.
Deuteronomy 9:12 And the LORD said to me, Arise, get you down quickly from hence; for your people which you have brought forth out of Egypt have corrupted themselves; they are quickly turned aside out of the way which I commanded them; they have made them a molten image.
5. Mooseksen kirja 9:13 Ja Herra puhui minulle sanoen: Minä olen nähnyt tämän kansan, ja katso, se on niskurikansa.
Deuteronomy 9:13 Furthermore the LORD spoke to me, saying, I have seen this people, and, behold, it is a stiff necked people:
5. Mooseksen kirja 9:14 Anna minun olla, niin minä hävitän heidät ja pyyhin pois heidän nimensä taivaan alta. Minä teen sinusta kansan, joka on heitä mahtavampi ja suurempi.
Deuteronomy 9:14 Let me alone, that I may destroy them, and blot out their name from under heaven: and I will make of you a nation mightier and greater than they.
5. Mooseksen kirja 9:15 Niin minä käännyin ja tulin alas vuorelta, ja vuori paloi tulessa; ja minun käsissäni oli kaksi liitontaulua.
Deuteronomy 9:15 So I turned and came down from the mount, and the mount burned with fire: and the two tables of the covenant were in my two hands.
5. Mooseksen kirja 9:16 Ja minä näin, ja katso, te olitte tehneet syntiä Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan ja tehneet itsellenne valetun vasikan. Te olitte nopeasti poikenneet tieltä, jota Herra oli käskenyt teidän vaeltaa.
Deuteronomy 9:16 And I looked, and, behold, you had sinned against the LORD your God, and had made you a molten calf: you had turned aside quickly out of the way which the LORD had commanded you.
5. Mooseksen kirja 9:17 Ja minä otin ne kaksi pöytää ja heitin ne käsistäni ja murskasin ne teidän silmienne edessä.
Deuteronomy 9:17 And I took the two tables, and cast them out of my two hands, and broke them before your eyes.
5. Mooseksen kirja 9:18 Ja minä lankesin Herran eteen niin kuin edellisinäkin päivinä, neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. En syönyt leipää enkä juonut vettä kaikkien teidän syntienne tähden, jotka teitte, kun teitte sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoititte hänet.
Deuteronomy 9:18 And I fell down before the LORD, as at the first, forty days and forty nights: I did neither eat bread, nor drink water, because of all your sins which you sinned, in doing wickedly in the sight of the LORD, to provoke him to anger.
5. Mooseksen kirja 9:19 Sillä minä pelkäsin sitä vihaa ja kiivautta, jolla Herra oli vihastunut teitä kohtaan ja aikonut teidät tuhota. Mutta Herra kuuli minua silloinkin.
Deuteronomy 9:19 For I was afraid of the anger and hot displeasure, with which the LORD was wroth against you to destroy you. But the LORD listened to me at that time also.
5. Mooseksen kirja 9:20 Ja Herra vihastui suuresti Aaroniin ja aikoi tuhota hänet; ja minä rukoilin Aaronin puolesta myös samalla kertaa.
Deuteronomy 9:20 And the LORD was very angry with Aaron to have destroyed him: and I prayed for Aaron also the same time.
5. Mooseksen kirja 9:21 Ja minä otin teidän syntinne, vasikan, jonka olitte tehneet, ja poltin sen tulessa, tallasin sen ja murskasin sen hyvin pieneksi, niin että se oli tomun suuruinen; ja minä heitin sen tomun puroon, joka virtasi vuorelta.
Deuteronomy 9:21 And I took your sin, the calf which you had made, and burnt it with fire, and stamped it, and ground it very small, even until it was as small as dust: and I cast the dust thereof into the brook that descended out of the mount.
5. Mooseksen kirja 9:22 Ja Taberahissa, Massassa ja Kibrot-Hattaavassa te vihoititte Herran.
Deuteronomy 9:22 And at Taberah, and at Massah, and at Kibrothhattaavah, you provoked the LORD to wrath.
5. Mooseksen kirja 9:23 Samoin kuin Herra lähetti teidät Kades-Barneasta sanoen: Menkää ja ottakaa omaksenne maa, jonka minä olen teille antanut, niin te kapinoitte Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan ettekä uskoneet häntä ettekä totelleet hänen ääntään.
Deuteronomy 9:23 Likewise when the LORD sent you from Kadeshbarnea, saying, Go up and possess the land which I have given you; then you rebelled against the commandment of the LORD your God, and you believed him not, nor listened to his voice.
5. Mooseksen kirja 9:24 Te olette olleet kapinallisia Herraa vastaan siitä päivästä lähtien, kun minä teidät tunsin.
Deuteronomy 9:24 You have been rebellious against the LORD from the day that I knew you.
5. Mooseksen kirja 9:25 Niin minä lankesin Herran eteen neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, niin kuin olin lankessut ensimmäiselläkin kerralla, sillä Herra oli sanonut tuhoavansa teidät.
Deuteronomy 9:25 Thus I fell down before the LORD forty days and forty nights, as I fell down at the first; because the LORD had said he would destroy you.
5. Mooseksen kirja 9:26 Niin minä rukoilin Herraa ja sanoin: Herra, Herra Jumala, älä tuhoa kansaasi ja perintöosaasi, jonka olet lunastanut suuruudellasi, jonka olet vetänyt pois Egyptistä väkevällä kädellä.
Deuteronomy 9:26 I prayed therefore to the LORD, and said, O Lord GOD, destroy not your people and your inheritance, which you have redeemed through your greatness, which you have brought forth out of Egypt with a mighty hand.
5. Mooseksen kirja 9:27 Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, äläkä katso tämän kansan uppiniskaisuutta, heidän pahuuttaan ja syntiään.
Deuteronomy 9:27 Remember your servants, Abraham, Isaac, and Jacob; look not to the stubbornness of this people, nor to their wickedness, nor to their sin:
5. Mooseksen kirja 9:28 Ettei maa, josta te meidät veitte pois, sanoisi: 'Koska Herra ei kyennyt viemään heitä siihen maahan, jonka hän oli heille luvannut, ja koska hän vihasi heitä, hän vei heidät pois surmatakseen heidät erämaahan.'
Deuteronomy 9:28 Lest the land from where you brought us out say, Because the LORD was not able to bring them into the land which he promised them, and because he hated them, he has brought them out to slay them in the wilderness.
5. Mooseksen kirja 9:29 Kuitenkin he ovat sinun kansasi ja perintösi, jonka veit pois väkevällä voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi.
Deuteronomy 9:29 Yet they are your people and your inheritance, which you brought out by your mighty power and by your stretched out arm.
5. Mooseksen kirja 10:1 Siihen aikaan Herra sanoi minulle: Veistä itsellesi kaksi kivitaulua, entisten kaltaista, ja nouse minun luokseni vuorelle ja tee itsellesi puinen arkki.
Deuteronomy 10:1 At that time the LORD said to me, Hew you two tables of stone like to the first, and come up to me into the mount, and make you an ark of wood.
5. Mooseksen kirja 10:2 Ja minä kirjoitan tauluihin ne sanat, jotka olivat ensimmäisissä tauluissa, jotka sinä murskasit, ja sinun on pantava ne arkkiin.
Deuteronomy 10:2 And I will write on the tables the words that were in the first tables which you brake, and you shall put them in the ark.
5. Mooseksen kirja 10:3 Ja minä tein akasiapuusta arkin ja veistin kaksi kivitaulua, entisten kaltaista, ja nousin vuorelle, ja ne kaksi taulua olivat minun kädessäni.
Deuteronomy 10:3 And I made an ark of shittim wood, and hewed two tables of stone like to the first, and went up into the mount, having the two tables in my hand.
5. Mooseksen kirja 10:4 Ja hän kirjoitti tauluihin, entisen kirjoituksen jälkeen, ne kymmenen käskyä, jotka Herra puhui teille vuorella tulen keskeltä seurakunnan päivänä; ja Herra antoi ne minulle.
Deuteronomy 10:4 And he wrote on the tables, according to the first writing, the ten commandments, which the LORD spoke to you in the mount out of the middle of the fire in the day of the assembly: and the LORD gave them to me.
5. Mooseksen kirja 10:5 Ja minä käännyin ja tulin alas vuorelta ja panin taulut tekemääni arkkiin; ja siinä ne ovat, niin kuin Herra oli minun käskenyt.
Deuteronomy 10:5 And I turned myself and came down from the mount, and put the tables in the ark which I had made; and there they be, as the LORD commanded me.
5. Mooseksen kirja 10:6 Ja israelilaiset lähtivät Beerotista, Jaakanin lasten maasta, Moseraan; siellä Aaron kuoli, ja sinne hänet haudattiin; ja hänen poikansa Eleasar toimi pappina hänen siassaan.
Deuteronomy 10:6 And the children of Israel took their journey from Beeroth of the children of Jaakan to Mosera: there Aaron died, and there he was buried; and Eleazar his son ministered in the priest’s office in his stead.
5. Mooseksen kirja 10:7 Sieltä he matkustivat Gudgodaan ja Gudgodasta Jotbatiin, maahan, jossa virtasi vettä.
Deuteronomy 10:7 From there they journeyed to Gudgodah; and from Gudgodah to Jotbath, a land of rivers of waters.
5. Mooseksen kirja 10:8 Siihen aikaan Herra erotti Leevin sukukunnan kantamaan Herran liitonarkkia, seisomaan Herran edessä, palvelemaan häntä ja siunaamaan hänen nimessään, tähän päivään asti.
Deuteronomy 10:8 At that time the LORD separated the tribe of Levi, to bear the ark of the covenant of the LORD, to stand before the LORD to minister to him, and to bless in his name, to this day.
5. Mooseksen kirja 10:9 Miksi Leevillä ei ole osuutta eikä perintöosaa veljiensä kanssa; Herra on hänen perintöosa, niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on hänelle luvannut.
Deuteronomy 10:9 Why Levi has no part nor inheritance with his brothers; the LORD is his inheritance, according as the LORD your God promised him.
5. Mooseksen kirja 10:10 Ja minä viivyin vuorella, niin kuin edelliselläkin kerralla, neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä; ja Herra kuuli minua silloinkin, eikä Herra tahtonut tuhota teitä.
Deuteronomy 10:10 And I stayed in the mount, according to the first time, forty days and forty nights; and the LORD listened to me at that time also, and the LORD would not destroy you.
5. Mooseksen kirja 10:11 Ja Herra sanoi minulle: Nouse ja lähde kansan edellä, että he menisivät sisään ja ottaisivat omakseen maan, jonka minä vannotulla valalla olen luvannut antaa heille.
Deuteronomy 10:11 And the LORD said to me, Arise, take your journey before the people, that they may go in and possess the land, which I swore to their fathers to give to them.
5. Mooseksen kirja 10:12 Ja nyt, Israel, mitä muuta Herra, sinun Jumalasi, sinulta vaatii kuin että pelkäät Herraa, sinun Jumalaasi, vaellat kaikilla hänen teillään, rakastat häntä ja palvelet Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi,
Deuteronomy 10:12 And now, Israel, what does the LORD your God require of you, but to fear the LORD your God, to walk in all his ways, and to love him, and to serve the LORD your God with all your heart and with all your soul,
5. Mooseksen kirja 10:13 Noudattamaan Herran käskyjä ja säädöksiä, jotka minä tänä päivänä annan teille teidän parhaaksenne?
Deuteronomy 10:13 To keep the commandments of the LORD, and his statutes, which I command you this day for your good?
5. Mooseksen kirja 10:14 Katso, taivas ja taivasten taivaat ovat Herran, teidän Jumalanne, ja myös maa ja kaikki, mitä siinä on.
Deuteronomy 10:14 Behold, the heaven and the heaven of heavens is the LORD’s your God, the earth also, with all that therein is.
5. Mooseksen kirja 10:15 Herra ainoastaan rakasti teidän isiänne ja valitsi heidän jälkeläisensä, teidät, kaikkien kansojen joukosta, niin kuin tänäkin päivänä tapahtuu.
Deuteronomy 10:15 Only the LORD had a delight in your fathers to love them, and he chose their seed after them, even you above all people, as it is this day.
5. Mooseksen kirja 10:16 Ympärileikatkaa siis sydämenne esinahka älkääkä enää olko niskureita.
Deuteronomy 10:16 Circumcise therefore the foreskin of your heart, and be no more stiff necked.
5. Mooseksen kirja 10:17 Sillä Herra, teidän Jumalanne, on jumalten Jumala ja herrojen Herra, suuri, mahtava ja peljättävä Jumala, joka ei katso henkilöön eikä ota lahjaa.
Deuteronomy 10:17 For the LORD your God is God of gods, and Lord of lords, a great God, a mighty, and a terrible, which regards not persons, nor takes reward:
5. Mooseksen kirja 10:18 Hän panee täytäntöön orpojen ja leskien oikeuden ja rakastaa muukalaista antamalla hänelle ruokaa ja vaatteita.
Deuteronomy 10:18 He does execute the judgment of the fatherless and widow, and loves the stranger, in giving him food and raiment.
5. Mooseksen kirja 10:19 Rakasta siis teitä, muukalaisia; sillä te olitte muukalaisia Egyptin maassa.
Deuteronomy 10:19 Love you therefore the stranger: for you were strangers in the land of Egypt.
5. Mooseksen kirja 10:20 Sinun tulee pelätä Herraa, sinun Jumalaasi, ja palvella häntä, pysyä hänessä ja vannoa hänen nimeensä.
Deuteronomy 10:20 You shall fear the LORD your God; him shall you serve, and to him shall you hold, and swear by his name.
5. Mooseksen kirja 10:21 Hän on sinun ylistyksesi ja hän on sinun Jumalasi, joka on tehnyt sinulle nämä suuret ja peljättävät teot, jotka sinun silmäsi ovat nähneet.
Deuteronomy 10:21 He is your praise, and he is your God, that has done for you these great and terrible things, which your eyes have seen.
5. Mooseksen kirja 10:22 Isäsi menivät Egyptiin kuudenkymmenen hengen kanssa; ja nyt Herra, sinun Jumalasi, on tehnyt sinut lukuisaksi kuin taivaan tähdet.
Deuteronomy 10:22 Your fathers went down into Egypt with three score and ten persons; and now the LORD your God has made you as the stars of heaven for multitude.
5. Mooseksen kirja 11:1 Rakasta siis Herraa, sinun Jumalaasi, ja pidä aina hänen säädöksensä, säädöksensä, oikeutensa ja käskynsä.
Deuteronomy 11:1 Therefore you shall love the LORD your God, and keep his charge, and his statutes, and his judgments, and his commandments, always.
5. Mooseksen kirja 11:2 Ja tunnettehan te tänä päivänä, sillä minä en puhu teidän lastenne kanssa, jotka eivät tunne eivätkä ole nähneet Herran, teidän Jumalanne, rangaistusta, hänen suuruuttaan, hänen mahtavaa kättään ja hänen ojenettua käsivarttaan,
Deuteronomy 11:2 And know you this day: for I speak not with your children which have not known, and which have not seen the chastisement of the LORD your God, his greatness, his mighty hand, and his stretched out arm,
5. Mooseksen kirja 11:3 Ja hänen ihmeensä ja tekonsa, jotka hän teki Egyptin keskellä faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja koko hänen maalleen,
Deuteronomy 11:3 And his miracles, and his acts, which he did in the middle of Egypt to Pharaoh the king of Egypt, and to all his land;
5. Mooseksen kirja 11:4 Ja mitä hän teki Egyptin armeijalle, heidän hevosilleen ja vaunuilleen, kuinka hän sai Punaisenmeren vedet tulvimaan heidän ylitseen, kun he ajoivat teitä takaa, ja kuinka Herra on tuhonnut heidät tähän päivään asti,
Deuteronomy 11:4 And what he did to the army of Egypt, to their horses, and to their chariots; how he made the water of the Red sea to overflow them as they pursued after you, and how the LORD has destroyed them to this day;
5. Mooseksen kirja 11:5 Ja mitä hän teki sinulle erämaassa, kunnes tulit tähän paikkaan;
Deuteronomy 11:5 And what he did to you in the wilderness, until you came into this place;
5. Mooseksen kirja 11:6 Ja mitä hän teki Datanille ja Abiramille, Eliabin, Ruubenin pojan, pojille, kuinka maa avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän talonsa, telttansa ja kaiken omaisuuden, joka heillä oli, koko Israelin keskellä,
Deuteronomy 11:6 And what he did to Dathan and Abiram, the sons of Eliab, the son of Reuben: how the earth opened her mouth, and swallowed them up, and their households, and their tents, and all the substance that was in their possession, in the middle of all Israel:
5. Mooseksen kirja 11:7 Mutta teidän silmänne ovat nähneet kaikki Herran suuret teot, jotka hän on tehnyt.
Deuteronomy 11:7 But your eyes have seen all the great acts of the LORD which he did.
5. Mooseksen kirja 11:8 Noudattakaa siis kaikkia niitä käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan, että olisitte vahvoja ja menisitte ottamaan omaksenne sen maan, jota menette ottamaan omaksenne;
Deuteronomy 11:8 Therefore shall you keep all the commandments which I command you this day, that you may be strong, and go in and possess the land, where you go to possess it;
5. Mooseksen kirja 11:9 Ja että te saisitte elää pitkään siinä maassa, jonka Herra vannotulla valalla on luvannut teidän isillenne antaa heille ja heidän jälkeläisilleen, maassa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.
Deuteronomy 11:9 And that you may prolong your days in the land, which the LORD swore to your fathers to give to them and to their seed, a land that flows with milk and honey.
5. Mooseksen kirja 11:10 Sillä maa, johon menet ottamaan sen omaksesi, ei ole niin kuin Egyptin maa, josta lähdit, jossa kylvit siemenesi ja kastelit sitä jalallasi kuin vihannestarhaa,
Deuteronomy 11:10 For the land, where you go in to possess it, is not as the land of Egypt, from from where you came out, where you sowed your seed, and watered it with your foot, as a garden of herbs:
5. Mooseksen kirja 11:11 Mutta maa, jota sinä menet ottamaan omaksesi, on kukkuloiden ja laaksojen maa ja juo taivaan sateen vettä.
Deuteronomy 11:11 But the land, where you go to possess it, is a land of hills and valleys, and drinks water of the rain of heaven:
5. Mooseksen kirja 11:12 Maa, josta Herra, sinun Jumalasi, pitää huolen; Herran, sinun Jumalasi, silmät ovat aina sitä kohti, vuoden alusta sen loppuun.
Deuteronomy 11:12 A land which the LORD your God cares for: the eyes of the LORD your God are always on it, from the beginning of the year even to the end of the year.
5. Mooseksen kirja 11:13 Ja jos te tottelette tarkoin minun käskyjäni, jotka minä tänä päivänä teille annan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne,
Deuteronomy 11:13 And it shall come to pass, if you shall listen diligently to my commandments which I command you this day, to love the LORD your God, and to serve him with all your heart and with all your soul,
5. Mooseksen kirja 11:14 Että minä annan teille maallenne sateen ajallansa, varhaisen sateen ja myöhäisen sateen, että korjaisitte viljanne, viininne ja öljynne.
Deuteronomy 11:14 That I will give you the rain of your land in his due season, the first rain and the latter rain, that you may gather in your corn, and your wine, and your oil.
5. Mooseksen kirja 11:15 Ja minä lähetän ruohoa pelloillesi karjallesi, että te syötte ja tulette ravituiksi.
Deuteronomy 11:15 And I will send grass in your fields for your cattle, that you may eat and be full.
5. Mooseksen kirja 11:16 Pitäkää siis huolta itsestänne, ettette antaudu harhautua ja kääntyä pois palvelemaan ja kumartamaan muita jumalia;
Deuteronomy 11:16 Take heed to yourselves, that your heart be not deceived, and you turn aside, and serve other gods, and worship them;
5. Mooseksen kirja 11:17 Ja silloin Herran viha syttyy teitä kohtaan ja hän sulkee taivaan, niin ettei tule sadetta eikä maa anna satoaan, ettette pian hukkuisi siitä hyvästä maasta, jonka Herra teille antaa.
Deuteronomy 11:17 And then the LORD’s wrath be kindled against you, and he shut up the heaven, that there be no rain, and that the land yield not her fruit; and lest you perish quickly from off the good land which the LORD gives you.
5. Mooseksen kirja 11:18 Sen tähden teidän on pantava nämä minun sanani sydämeenne ja sieluunne ja sidottava ne merkiksi käteenne, että ne olisivat kuin otsanauhat otsanne välissä.
Deuteronomy 11:18 Therefore shall you lay up these my words in your heart and in your soul, and bind them for a sign on your hand, that they may be as frontlets between your eyes.
5. Mooseksen kirja 11:19 Ja sinun on opetettava niitä lapsillesi, puhuen niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maatessasi ja noustessasi.
Deuteronomy 11:19 And you shall teach them your children, speaking of them when you sit in your house, and when you walk by the way, when you lie down, and when you rise up.
5. Mooseksen kirja 11:20 Ja sinun on kirjoitettava ne talosi ovenpieliin ja portteihisi,
Deuteronomy 11:20 And you shall write them on the door posts of your house, and on your gates:
5. Mooseksen kirja 11:21 Että teidän ja teidän lastenne päivät lisääntyisivät siinä maassa, jonka Herra teidän isillenne vannotulla valalla on luvannut antaa heille, niin kauan kuin taivas on maan päällä.
Deuteronomy 11:21 That your days may be multiplied, and the days of your children, in the land which the LORD swore to your fathers to give them, as the days of heaven on the earth.
5. Mooseksen kirja 11:22 Sillä jos te tarkoin pidätte kaikki nämä käskyt, jotka minä teille annan, ja teette niiden mukaan, rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, vaellatte kaikilla hänen teillään ja pysytte hänessä,
Deuteronomy 11:22 For if you shall diligently keep all these commandments which I command you, to do them, to love the LORD your God, to walk in all his ways, and to join to him;
5. Mooseksen kirja 11:23 Silloin Herra ajaa pois kaikki nämä kansat teidän edestänne, ja te saatte valtaanne suurempia ja mahtavampia kansoja kuin te.
Deuteronomy 11:23 Then will the LORD drive out all these nations from before you, and you shall possess greater nations and mightier than yourselves.
5. Mooseksen kirja 11:24 Jokainen paikka, johon jalkapohjillanne astutte, on oleva teidän: erämaasta ja Libanonista, Eufrat-virrasta aina äärimmäiseen mereen asti on teidän rajanne.
Deuteronomy 11:24 Every place where on the soles of your feet shall tread shall be yours: from the wilderness and Lebanon, from the river, the river Euphrates, even to the uttermost sea shall your coast be.
5. Mooseksen kirja 11:25 Kukaan ei voi kestää sinua vastaan, sillä Herra, sinun Jumalasi, saattaa pelon ja kauhun sinun edessäsi koko siihen maahan, jota astelet, niin kuin hän on sinulle sanonut.
Deuteronomy 11:25 There shall no man be able to stand before you: for the LORD your God shall lay the fear of you and the dread of you on all the land that you shall tread on, as he has said to you.
5. Mooseksen kirja 11:26 Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen;
Deuteronomy 11:26 Behold, I set before you this day a blessing and a curse;
5. Mooseksen kirja 11:27 Siunaus, jos tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan:
Deuteronomy 11:27 A blessing, if you obey the commandments of the LORD your God, which I command you this day:
5. Mooseksen kirja 11:28 Ja kirous, jos ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jonka minä tänä päivänä käsken teidän kulkea, ja seuraatte muita jumalia, joita ette tunne.
Deuteronomy 11:28 And a curse, if you will not obey the commandments of the LORD your God, but turn aside out of the way which I command you this day, to go after other gods, which you have not known.
5. Mooseksen kirja 11:29 Ja kun Herra, sinun Jumalasi, on vienyt sinut siihen maahan, jota menet ottamaan omaksesi, niin sinun on langetettava siunaus Garisiminvuorelle ja kirous Ebalinvuorelle.
Deuteronomy 11:29 And it shall come to pass, when the LORD your God has brought you in to the land where you go to possess it, that you shall put the blessing on mount Gerizim, and the curse on mount Ebal.
5. Mooseksen kirja 11:30 Eivätkö he ole tuolla puolella Jordanin, auringonlaskun tiellä, kanaanilaisten maassa, jotka asuvat erämaassa Gilgalin kohdalla, Mooren tasankojen laidoilla?
Deuteronomy 11:30 Are they not on the other side Jordan, by the way where the sun goes down, in the land of the Canaanites, which dwell in the desert over against Gilgal, beside the plains of Moreh?
5. Mooseksen kirja 11:31 Sillä te menette Jordanin yli mennäksenne ottamaan omaksenne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa, ja te otatte sen omaksenne ja asutte siinä.
Deuteronomy 11:31 For you shall pass over Jordan to go in to possess the land which the LORD your God gives you, and you shall possess it, and dwell therein.
5. Mooseksen kirja 11:32 Ja teidän tulee pitää tarkoin kaikki ne säädökset ja oikeudet, jotka minä tänä päivänä annan teidän eteenne.
Deuteronomy 11:32 And you shall observe to do all the statutes and judgments which I set before you this day.
5. Mooseksen kirja 12:1 Nämä ovat ne säädökset ja oikeudet, joita teidän on noudatettava siinä maassa, jonka Herra, teidän isienne Jumala, antaa teille perinnöksi, kaikkina päivinänne, jotka elätte maan päällä.
Deuteronomy 12:1 These are the statutes and judgments, which you shall observe to do in the land, which the LORD God of your fathers gives you to possess it, all the days that you live on the earth.
5. Mooseksen kirja 12:2 Hävittäkää täysin kaikki paikat, joissa kansat, jotka te omistatte, ovat palvelleet jumaliaan korkeilla vuorilla, kukkuloilla ja jokaisen vihreän puun alla.
Deuteronomy 12:2 You shall utterly destroy all the places, wherein the nations which you shall possess served their gods, on the high mountains, and on the hills, and under every green tree:
5. Mooseksen kirja 12:3 Ja te kukistatte heidän alttarinsa ja murskaatte heidän patsaansa ja poltatte heidän lehstonsa tulessa; ja te hakkaatte maahan heidän jumaliensa veistetyt kuvat ja hävitätte heidän nimensä siitä paikasta.
Deuteronomy 12:3 And you shall overthrow their altars, and break their pillars, and burn their groves with fire; and you shall hew down the graven images of their gods, and destroy the names of them out of that place.
5. Mooseksen kirja 12:4 Älä tee niin Herralle, Jumalallesi.
Deuteronomy 12:4 You shall not do so to the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 12:5 Vaan etsikää sitä paikkaa, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee kaikista teidän sukukunnistanne asettaakseen nimensä sinne, ja sinne teidän on tultava.
Deuteronomy 12:5 But to the place which the LORD your God shall choose out of all your tribes to put his name there, even to his habitation shall you seek, and thither you shall come:
5. Mooseksen kirja 12:6 Ja sinne teidän on tuotava polttouhrinne ja teurasuhrinne ja kymmenyksenne ja kätenne anti, lupausuhrinne ja vapaaehtoiset uhrinne sekä karjanne ja lampaidenne esikoiset.
Deuteronomy 12:6 And thither you shall bring your burnt offerings, and your sacrifices, and your tithes, and heave offerings of your hand, and your vows, and your freewill offerings, and the firstborn of your herds and of your flocks:
5. Mooseksen kirja 12:7 Ja siellä te syötte Herran, teidän Jumalanne, edessä ja iloitsette kaikesta, mihin teidän kätenne teet, te ja teidän perheenne, jolla Herra, teidän Jumalanne, on teitä siunannut.
Deuteronomy 12:7 And there you shall eat before the LORD your God, and you shall rejoice in all that you put your hand to, you and your households, wherein the LORD your God has blessed you.
5. Mooseksen kirja 12:8 Älkää tehkö kaikkien niiden tekojen jälkeen, joita me täällä tänä päivänä teemme, jokainen sitä, mikä hänen omassa silmässään on oikein.
Deuteronomy 12:8 You shall not do after all the things that we do here this day, every man whatever is right in his own eyes.
5. Mooseksen kirja 12:9 Sillä te ette ole vielä päässeet lepoon ettekä perintöosaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa.
Deuteronomy 12:9 For you are not as yet come to the rest and to the inheritance, which the LORD your God gives you.
5. Mooseksen kirja 12:10 Mutta kun olet mennyt Jordanin yli ja asettunut siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, ja kun hän antaa sinulle levon kaikista ympärilläsi olevista vihollisistasi, niin että asut turvassa,
Deuteronomy 12:10 But when you go over Jordan, and dwell in the land which the LORD your God gives you to inherit, and when he gives you rest from all your enemies round about, so that you dwell in safety;
5. Mooseksen kirja 12:11 Silloin on oleva paikka, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee nimensä asuinsijaksi; sinne teidän on vietävä kaikki, mitä minä käsken teidän viedä: polttouhrianne ja teurasuhrianne, kymmenyksenne ja kätenne anti ja kaikki teidän lahjanne.
Deuteronomy 12:11 Then there shall be a place which the LORD your God shall choose to cause his name to dwell there; thither shall you bring all that I command you; your burnt offerings, and your sacrifices, your tithes, and the heave offering of your hand, and all your ch
5. Mooseksen kirja 12:12 Ja iloitse Herran, sinun Jumalasi, edessä, sinä ja poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi sekä leeviläinen, joka on porttiesi sisäpuolella, sillä hänellä ei ole osuutta eikä perintöosaa sinun kanssasi.
Deuteronomy 12:12 And you shall rejoice before the LORD your God, you, and your sons, and your daughters, and your menservants, and your maidservants, and the Levite that is within your gates; for as much as he has no part nor inheritance with you.
5. Mooseksen kirja 12:13 Varo uhraamasta polttouhrejasi joka paikassa, jonka näet:
Deuteronomy 12:13 Take heed to yourself that you offer not your burnt offerings in every place that you see:
5. Mooseksen kirja 12:14 Vaan siinä paikassa, jonka Herra valitsee jostakin teidän sukukunnastanne, siellä teidän on uhrattava polttouhrinne ja tehtävä kaikki, mitä minä käsken teidän tehdä.
Deuteronomy 12:14 But in the place which the LORD shall choose in one of your tribes, there you shall offer your burnt offerings, and there you shall do all that I command you.
5. Mooseksen kirja 12:15 Kuitenkin saat teurastaa ja syödä lihaa kaikissa porteissasi, mitä ikinä sielusi himoitsee, Herran, sinun Jumalasi, siunauksen mukaan, jonka hän on sinulle antanut. Sekä saastainen että puhdas saakoot sitä syödä, niin kuin metsäkauriin ja peuran lihaa.
Deuteronomy 12:15 Notwithstanding you may kill and eat flesh in all your gates, whatever your soul lusts after, according to the blessing of the LORD your God which he has given you: the unclean and the clean may eat thereof, as of the roebuck, and as of the hart.
5. Mooseksen kirja 12:16 Vain verta et saa syödä; vuodata se maahan kuin vesi.
Deuteronomy 12:16 Only you shall not eat the blood; you shall pour it on the earth as water.
5. Mooseksen kirja 12:17 Et saa porttiesi sisäpuolella syödä viljasi, viinisi tai öljysi kymmenyksiä, karjasi tai lampaidesi esikoisia, etkä lupausuhrejasi, vapaaehtoisia uhrejasi tai kätesi antia,
Deuteronomy 12:17 You may not eat within your gates the tithe of your corn, or of your wine, or of your oil, or the firstborn of your herds or of your flock, nor any of your vows which you vow, nor your freewill offerings, or heave offering of your hand:
5. Mooseksen kirja 12:18 Vaan sinun on syötävä ne Herran, sinun Jumalasi, edessä siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee, sinä ja sinun poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi ja leeviläinen, joka on sinun porttiesi sisäpuolella; ja sinun on iloittava Herran edessä.
Deuteronomy 12:18 But you must eat them before the LORD your God in the place which the LORD your God shall choose, you, and your son, and your daughter, and your manservant, and your maidservant, and the Levite that is within your gates: and you shall rejoice before the L
5. Mooseksen kirja 12:19 Varo, ettet hylkää leeviläistä niin kauan kuin elät maan päällä.
Deuteronomy 12:19 Take heed to yourself that you forsake not the Levite as long as you live on the earth.
5. Mooseksen kirja 12:20 Kun Herra, sinun Jumalasi, laajentaa sinun rajasi, niin kuin hän on sinulle luvannut, ja sinä sanot: 'Minä syön lihaa', koska sielusi himoitsee lihaa, niin syö lihaa, mitä ikinä sielusi himoitsee.
Deuteronomy 12:20 When the LORD your God shall enlarge your border, as he has promised you, and you shall say, I will eat flesh, because your soul longs to eat flesh; you may eat flesh, whatever your soul lusts after.
5. Mooseksen kirja 12:21 Jos paikka, jonka Herra, sinun Jumalasi, on valinnut nimensä sinne asettamiseksi, on sinusta liian kaukana, niin teurasta nautakarjastasi ja lampaistasi, jotka Herra on sinulle antanut, niin kuin minä olen sinua käskenyt, ja syö porteissasi kaikkea, mitä sielusi himoitsee.
Deuteronomy 12:21 If the place which the LORD your God has chosen to put his name there be too far from you, then you shall kill of your herd and of your flock, which the LORD has given you, as I have commanded you, and you shall eat in your gates whatever your soul lusts
5. Mooseksen kirja 12:22 Niin kuin metsäkauris ja peura syödään, niin teidänkin on syötävä niitä; sekä saastainen että puhdas saakoot niitä syödä.
Deuteronomy 12:22 Even as the roebuck and the hart is eaten, so you shall eat them: the unclean and the clean shall eat of them alike.
5. Mooseksen kirja 12:23 Vain varo, ettet syö verta, sillä veri on elämä; etkä saa syödä elämää lihan kanssa.
Deuteronomy 12:23 Only be sure that you eat not the blood: for the blood is the life; and you may not eat the life with the flesh.
5. Mooseksen kirja 12:24 Älä syö sitä; kaada se maan päälle kuin vesi.
Deuteronomy 12:24 You shall not eat it; you shall pour it on the earth as water.
5. Mooseksen kirja 12:25 Älä syö sitä, että sinä ja lapsesi sinun jälkeesi menestyisit, kun teet sitä, mikä on oikein Herran silmissä.
Deuteronomy 12:25 You shall not eat it; that it may go well with you, and with your children after you, when you shall do that which is right in the sight of the LORD.
5. Mooseksen kirja 12:26 Ainoastaan pyhät lahjasi, jotka sinulla on, ja lupauksesi, ota ne mukaasi ja mene siihen paikkaan, jonka Herra valitsee.
Deuteronomy 12:26 Only your holy things which you have, and your vows, you shall take, and go to the place which the LORD shall choose:
5. Mooseksen kirja 12:27 Ja uhraa polttouhrisi, liha ja veri, Herran, sinun Jumalasi, alttarilla; ja teurasuhriesi veri vuodatetaan Herran, sinun Jumalasi, alttarilla, ja sinun on syötävä liha.
Deuteronomy 12:27 And you shall offer your burnt offerings, the flesh and the blood, on the altar of the LORD your God: and the blood of your sacrifices shall be poured out on the altar of the LORD your God, and you shall eat the flesh.
5. Mooseksen kirja 12:28 Noudata ja kuuntele kaikkia näitä sanoja, jotka minä sinulle annan, että sinä ja lapsesi sinun jälkeesi menestyisivät ikuisesti, kun teet sitä, mikä on hyvää ja oikeaa Herran, sinun Jumalasi, silmissä.
Deuteronomy 12:28 Observe and hear all these words which I command you, that it may go well with you, and with your children after you for ever, when you do that which is good and right in the sight of the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 12:29 Kun Herra, sinun Jumalasi, hävittää sinun edestäsi kansat, joita menet ottamaan omaksesi, ja sinä otat heidät perinnöksi ja asetut asumaan heidän maahansa,
Deuteronomy 12:29 When the LORD your God shall cut off the nations from before you, where you go to possess them, and you succeed them, and dwell in their land;
5. Mooseksen kirja 12:30 Varo, ettet heitä seuraamalla joudu ansaan, niin että heidät tuhotaan sinun edestäsi. Etkä kysele heidän jumaliensa perään: 'Kuinka nämä kansat ovat palvelleet jumaliaan?' Niin minäkin teen.
Deuteronomy 12:30 Take heed to yourself that you be not snared by following them, after that they be destroyed from before you; and that you inquire not after their gods, saying, How did these nations serve their gods? even so will I do likewise.
5. Mooseksen kirja 12:31 Älä tee niin Herralle, Jumalallesi; sillä kaikkea, mikä on Herralle kauhistus ja mitä hän vihaa, he ovat tehneet jumalilleen; sillä jopa poikansa ja tyttärensä he ovat polttaneet tulessa jumalilleen.
Deuteronomy 12:31 You shall not do so to the LORD your God: for every abomination to the LORD, which he hates, have they done to their gods; for even their sons and their daughters they have burnt in the fire to their gods.
5. Mooseksen kirja 12:32 Mitä tahansa minä käsken teidän tehdä, se tehkää tarkoin. Älkää lisätkö siihen älkääkä ottako siitä mitään pois.
Deuteronomy 12:32 What thing soever I command you, observe to do it: you shall not add thereto, nor diminish from it.
5. Mooseksen kirja 13:1 Jos keskuuteenne nousee profeetta tai unennäkijä ja antaa teille merkin tai ihmeen,
Deuteronomy 13:1 If there arise among you a prophet, or a dreamer of dreams, and gives you a sign or a wonder,
5. Mooseksen kirja 13:2 Ja tapahtuu se ihme tai tunnusteko, josta hän on sinulle puhunut sanoen: 'Seuratkaamme muita jumalia, joita te ette tunne, ja palvelkaamme niitä',
Deuteronomy 13:2 And the sign or the wonder come to pass, whereof he spoke to you, saying, Let us go after other gods, which you have not known, and let us serve them;
5. Mooseksen kirja 13:3 Älä kuuntele tuon profeetan tai unennäkijän sanoja, sillä Herra, sinun Jumalasi, koettelee sinua tietääkseen, rakastatko Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.
Deuteronomy 13:3 You shall not listen to the words of that prophet, or that dreamer of dreams: for the LORD your God proves you, to know whether you love the LORD your God with all your heart and with all your soul.
5. Mooseksen kirja 13:4 Sinun tulee vaeltaa Herraa, sinun Jumalaasi, ja pelätä häntä, pitää hänen käskynsä ja totella hänen ääntään, palvella häntä ja liittyä häneen.
Deuteronomy 13:4 You shall walk after the LORD your God, and fear him, and keep his commandments, and obey his voice, and you shall serve him, and join to him.
5. Mooseksen kirja 13:5 Ja se profeetta tai unennäkijä surmattakoon, koska hän on puhunut kääntääkseen teidät pois Herrasta, teidän Jumalastanne, joka vei teidät pois Egyptin maasta ja lunasti teidät orjuuden pesästä, ajaakseen teidät pois tieltä, joka
Deuteronomy 13:5 And that prophet, or that dreamer of dreams, shall be put to death; because he has spoken to turn you away from the LORD your God, which brought you out of the land of Egypt, and redeemed you out of the house of bondage, to thrust you out of the way which
5. Mooseksen kirja 13:6 Jos veljesi, äitisi poika, poikasi tai tyttäresi tai vaimosi, joka on sinun sydämesi veroinen, salaa houkuttelee sinua sanoen: 'Mennään palvelemaan muita jumalia, joita et sinä tunne etkä isäsi',
Deuteronomy 13:6 If your brother, the son of your mother, or your son, or your daughter, or the wife of your bosom, or your friend, which is as your own soul, entice you secretly, saying, Let us go and serve other gods, which you have not known, you, nor your fathers;
5. Mooseksen kirja 13:7 Nimittäin niiden kansojen jumalista, jotka ovat sinun ympärilläsi, lähellä sinua tai kaukana sinusta, maan toisesta äärestä aina toiseen ääreen;
Deuteronomy 13:7 Namely, of the gods of the people which are round about you, near to you, or far off from you, from the one end of the earth even to the other end of the earth;
5. Mooseksen kirja 13:8 Älä sinä häntä hyväksy äläkä kuuntele, äläkä sääli häntä, äläkä säästä häntä äläkä peittele häntä.
Deuteronomy 13:8 You shall not consent to him, nor listen to him; neither shall your eye pity him, neither shall you spare, neither shall you conceal him:
5. Mooseksen kirja 13:9 Mutta sinun on hänet varmasti surmattava; sinun kätesi on ensin hänen kimppuunsa surmataksesi hänet, ja sitten koko kansan käsi.
Deuteronomy 13:9 But you shall surely kill him; your hand shall be first on him to put him to death, and afterwards the hand of all the people.
5. Mooseksen kirja 13:10 Ja sinun on kivitettävä hänet kuoliaaksi, sillä hän on yrittänyt saada sinut luopumaan Herrasta, sinun Jumalastasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
Deuteronomy 13:10 And you shall stone him with stones, that he die; because he has sought to thrust you away from the LORD your God, which brought you out of the land of Egypt, from the house of bondage.
5. Mooseksen kirja 13:11 Ja koko Israel kuulkoon tämän ja pelätköön, eikä enää tekisi teidän keskuudessanne mitään senkaltaista pahuutta.
Deuteronomy 13:11 And all Israel shall hear, and fear, and shall do no more any such wickedness as this is among you.
5. Mooseksen kirja 13:12 Jos kuulet jossakin kaupungeistasi, jotka Herra, sinun Jumalasi, on antanut sinulle asuttavaksi, sanottavan:
Deuteronomy 13:12 If you shall hear say in one of your cities, which the LORD your God has given you to dwell there, saying,
5. Mooseksen kirja 13:13 Muutamat miehet, Belialin lapset, ovat lähteneet teidän keskuudestanne ja ovat vetäneet kaupunkinsa asukkaat pois sanoen: Mennään palvelemaan muita jumalia, joita te ette tunne.
Deuteronomy 13:13 Certain men, the children of Belial, are gone out from among you, and have withdrawn the inhabitants of their city, saying, Let us go and serve other gods, which you have not known;
5. Mooseksen kirja 13:14 Silloin sinun on tiedusteltava, tutkittava ja kysyttävä tarkoin, ja jos se on totta ja varma asia, että sellaista kauhistusta on harjoitettu sinun keskuudessasi,
Deuteronomy 13:14 Then shall you inquire, and make search, and ask diligently; and, behold, if it be truth, and the thing certain, that such abomination is worked among you;
5. Mooseksen kirja 13:15 Sinun on lyötävä sen kaupungin asukkaat miekan terällä, tuhottava se tuhon omaksi ja kaikki, mitä siinä on, sekä sen karja miekan terällä.
Deuteronomy 13:15 You shall surely smite the inhabitants of that city with the edge of the sword, destroying it utterly, and all that is therein, and the cattle thereof, with the edge of the sword.
5. Mooseksen kirja 13:16 Ja kokoa kaikki sen saalis sen kadun keskelle ja polta tulella kaupunki ja kaikki sen saalis kokonaisuudessaan Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi; ja siitä tulee ikuinen rauniokasa, eikä sitä enää rakenneta.
Deuteronomy 13:16 And you shall gather all the spoil of it into the middle of the street thereof, and shall burn with fire the city, and all the spoil thereof every whit, for the LORD your God: and it shall be an heap for ever; it shall not be built again.
5. Mooseksen kirja 13:17 Älköönkä kirotusta tartuttako mitään käteesi, että Herra kääntyisi pois vihansa hehkusta ja osoittaisi sinulle armoa, sääliisi sinua ja antaisi sinun lisääntyä, niin kuin hän on vannonut sinun isillesi,
Deuteronomy 13:17 And there shall stick nothing of the cursed thing to your hand: that the LORD may turn from the fierceness of his anger, and show you mercy, and have compassion on you, and multiply you, as he has sworn to your fathers;
5. Mooseksen kirja 13:18 Kun sinä kuuntelet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, ja teet sitä, mikä on oikein Herran, sinun Jumalasi, silmissä.
Deuteronomy 13:18 When you shall listen to the voice of the LORD your God, to keep all his commandments which I command you this day, to do that which is right in the eyes of the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 14:1 Te olette Herran, Jumalanne, lapsia: älkää viillelkö itseänne älkääkä tehkö kaljuksi otsaväliänne kuolleen tähden.
Deuteronomy 14:1 You are the children of the LORD your God: you shall not cut yourselves, nor make any baldness between your eyes for the dead.
5. Mooseksen kirja 14:2 Sillä sinä olet Herralle, Jumalallesi, pyhä kansa, ja Herra on valinnut sinut omaksi kansakseen kaikkien maan päällä olevien kansojen yläpuolelle.
Deuteronomy 14:2 For you are an holy people to the LORD your God, and the LORD has chosen you to be a peculiar people to himself, above all the nations that are on the earth.
5. Mooseksen kirja 14:3 Ette saa syödä mitään inhottavaa.
Deuteronomy 14:3 You shall not eat any abominable thing.
5. Mooseksen kirja 14:4 Nämä ovat ne eläimet, joita teidän on syötävä: härkä, lammas ja vuohi,
Deuteronomy 14:4 These are the beasts which you shall eat: the ox, the sheep, and the goat,
5. Mooseksen kirja 14:5 Hirvi, metsäkauris, kuusipeura, villikauris, pygarda, villihärkä ja gemssi.
Deuteronomy 14:5 The hart, and the roebuck, and the fallow deer, and the wild goat, and the pygarg, and the wild ox, and the chamois.
5. Mooseksen kirja 14:6 Ja kaikki eläimet, joilla on sorkka ja jotka jakavat sorkan kahteen kynteen ja jotka märehtivät, teidän on syötävä.
Deuteronomy 14:6 And every beast that parts the hoof, and separates the cleft into two claws, and chews the cud among the beasts, that you shall eat.
5. Mooseksen kirja 14:7 Kuitenkin älkää syökö näitä märehtijöistä tai sorkkaeläimistä, kuten kamelia, jänistä ja kämmentä; sillä ne märehtivät, mutta niillä ei ole sorkkaa; sentähden ne ovat teille saastaisia.
Deuteronomy 14:7 Nevertheless these you shall not eat of them that chew the cud, or of them that divide the cloven hoof; as the camel, and the hare, and the coney: for they chew the cud, but divide not the hoof; therefore they are unclean to you.
5. Mooseksen kirja 14:8 Ja sika, koska sillä on kaksisorkkaiset sorkat, mutta se ei märehdi, on teille saastainen; älkää syökö niiden lihaa älkääkä koskeko niiden raatoa.
Deuteronomy 14:8 And the swine, because it divides the hoof, yet chews not the cud, it is unclean to you: you shall not eat of their flesh, nor touch their dead carcass.
5. Mooseksen kirja 14:9 Näitä te saatte syödä kaikista vesissä elävistä: kaikkia, joilla on evät ja suomut, te saatte syödä:
Deuteronomy 14:9 These you shall eat of all that are in the waters: all that have fins and scales shall you eat:
5. Mooseksen kirja 14:10 Ja mitään, jolla ei ole eviä eikä suomuja, ette saa syödä; se on teille saastaista.
Deuteronomy 14:10 And whatever has not fins and scales you may not eat; it is unclean to you.
5. Mooseksen kirja 14:11 Kaikkia puhtaita lintuja teidän on syötävä.
Deuteronomy 14:11 Of all clean birds you shall eat.
5. Mooseksen kirja 14:12 Mutta näitä teidän ei tule syödä: kotkaa, kalasääsken ja merikotkaa,
Deuteronomy 14:12 But these are they of which you shall not eat: the eagle, and the ossifrage, and the ospray,
5. Mooseksen kirja 14:13 Ja glede, ja haarahaukka, ja korppikotka lajiensa mukaan,
Deuteronomy 14:13 And the glede, and the kite, and the vulture after his kind,
5. Mooseksen kirja 14:14 Ja jokainen korppi lajinsa mukaan,
Deuteronomy 14:14 And every raven after his kind,
5. Mooseksen kirja 14:15 Ja pöllö, ja yöhaukka, ja käki, ja haukka lajiensa mukaan,
Deuteronomy 14:15 And the owl, and the night hawk, and the cuckow, and the hawk after his kind,
5. Mooseksen kirja 14:16 Pikku pöllö, ja suurpöllö, ja joutsen,
Deuteronomy 14:16 The little owl, and the great owl, and the swan,
5. Mooseksen kirja 14:17 Ja pelikaani, ja merikotka, ja merimetso,
Deuteronomy 14:17 And the pelican, and the gier eagle, and the cormorant,
5. Mooseksen kirja 14:18 Ja haikara, ja haikara lajiensa mukaan, ja töyhtöhyyppä, ja lepakko.
Deuteronomy 14:18 And the stork, and the heron after her kind, and the lapwing, and the bat.
5. Mooseksen kirja 14:19 Ja kaikki lentävät pikkueläimet ovat teille saastaisia: älkää syökö niitä.
Deuteronomy 14:19 And every creeping thing that flies is unclean to you: they shall not be eaten.
5. Mooseksen kirja 14:20 Mutta kaikista puhtaista linnuista saat syödä.
Deuteronomy 14:20 But of all clean fowls you may eat.
5. Mooseksen kirja 14:21 Älä syö mitään itsestään kuollutta; anna se porttiesi sisäpuolella asuvalle muukalaiselle syötäväksi tai myy se muukalaiselle, sillä sinä olet Herran, Jumalasi, pyhä kansa. Älä keitä vohlaa äitinsä ämmässä.
Deuteronomy 14:21 You shall not eat of anything that dies of itself: you shall give it to the stranger that is in your gates, that he may eat it; or you may sell it to an alien: for you are an holy people to the LORD your God. You shall not seethe a kid in his mother’s mil
5. Mooseksen kirja 14:22 Sinun on annettava kymmenykset kaikesta kylvösi sadosta, jonka pelto tuottaa vuodesta toiseen.
Deuteronomy 14:22 You shall truly tithe all the increase of your seed, that the field brings forth year by year.
5. Mooseksen kirja 14:23 Ja Herran, sinun Jumalasi, edessä, siinä paikassa, jonka hän valitsee nimensä asuinpaikaksi, sinun on syötävä kymmenykset jyvistäsi, viinistäsi ja öljystäsi sekä karjasi ja lampaittesi esikoiset, että oppisit pelkäämään Herraa, sinun Jumalaasi.
Deuteronomy 14:23 And you shall eat before the LORD your God, in the place which he shall choose to place his name there, the tithe of your corn, of your wine, and of your oil, and the firstborn of your herds and of your flocks; that you may learn to fear the LORD your God
5. Mooseksen kirja 14:24 Ja jos tie on sinulle liian pitkä, etkä pysty sitä kantamaan, tai jos paikka, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee nimensä sinne asettamiseksi, sitten kuin Herra, sinun Jumalasi, on siunannut sinut, on sinusta liian kaukana,
Deuteronomy 14:24 And if the way be too long for you, so that you are not able to carry it; or if the place be too far from you, which the LORD your God shall choose to set his name there, when the LORD your God has blessed you:
5. Mooseksen kirja 14:25 Sitten sinun on muutettava se rahaksi ja sidottava raha käteesi ja mene siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee.
Deuteronomy 14:25 Then shall you turn it into money, and bind up the money in your hand, and shall go to the place which the LORD your God shall choose:
5. Mooseksen kirja 14:26 Ja anna sillä rahalla kaikkea, mitä sielusi himoitsee, härjistä tai lampaista tai viinistä tai väkijuomista tai kaikesta, mitä sielusi halajaa; ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja sinun perheesi.
Deuteronomy 14:26 And you shall bestow that money for whatever your soul lusts after, for oxen, or for sheep, or for wine, or for strong drink, or for whatever your soul desires: and you shall eat there before the LORD your God, and you shall rejoice, you, and your househo
5. Mooseksen kirja 14:27 Äläkä hylkää leeviläistä, joka asuu porttiesi sisäpuolella, sillä hänellä ei ole osuutta eikä perintöosaa kanssasi.
Deuteronomy 14:27 And the Levite that is within your gates; you shall not forsake him; for he has no part nor inheritance with you.
5. Mooseksen kirja 14:28 Kolmen vuoden kuluttua sinun on tuotava kaikki kymmenykset sinä vuonna saamastasi sadosta ja pantava ne porttiesi sisäpuolelle.
Deuteronomy 14:28 At the end of three years you shall bring forth all the tithe of your increase the same year, and shall lay it up within your gates:
5. Mooseksen kirja 14:29 Ja leeviläinen, koska hänellä ei ole osuutta eikä perintöosaa sinun kanssasi, ja muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat porttiesi sisäpuolella, tulevat ja syövät ja tulevat ravituiksi, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikissa sinun töissäsi.
Deuteronomy 14:29 And the Levite, (because he has no part nor inheritance with you,) and the stranger, and the fatherless, and the widow, which are within your gates, shall come, and shall eat and be satisfied; that the LORD your God may bless you in all the work of your h
5. Mooseksen kirja 15:1 Joka seitsemän vuoden lopussa sinun on tehtävä vapautus.
Deuteronomy 15:1 At the end of every seven years you shall make a release.
5. Mooseksen kirja 15:2 Ja tämä on vapautuksen tapa: Jokainen velkoja, joka lainaa lähimmäiselleen jotakin, vapauta se; älköön hän vaatiko sitä lähimmäiseltään tai veljeltään; sillä sitä kutsutaan Herran vapautukseksi.
Deuteronomy 15:2 And this is the manner of the release: Every creditor that lends ought to his neighbor shall release it; he shall not exact it of his neighbor, or of his brother; because it is called the LORD’s release.
5. Mooseksen kirja 15:3 Muukalaiselta voit periä takaisin, mutta sen, mikä on sinun veljeltäsi, sinun kätesi päästää irti;
Deuteronomy 15:3 Of a foreigner you may exact it again: but that which is your with your brother your hand shall release;
5. Mooseksen kirja 15:4 paitsi silloin, kun yksikään köyhä ei ole keskuudessasi, sillä Herra siunaa sinua runsaasti siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, omistaaksesi sen.
Deuteronomy 15:4 Save when there shall be no poor among you; for the LORD shall greatly bless you in the land which the LORD your God gives you for an inheritance to possess it:
5. Mooseksen kirja 15:5 Jos vain kuuntelet tarkoin Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät tarkoin kaikki nämä käskyt, jotka minä tänä päivänä sinulle annan.
Deuteronomy 15:5 Only if you carefully listen to the voice of the LORD your God, to observe to do all these commandments which I command you this day.
5. Mooseksen kirja 15:6 Sillä Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua, niin kuin hän on sinulle luvannut; ja sinä lainaat monille kansoille, mutta et itse ota lainaa, ja sinä hallitset monia kansoja, mutta he eivät hallitse sinua.
Deuteronomy 15:6 For the LORD your God blesses you, as he promised you: and you shall lend to many nations, but you shall not borrow; and you shall reign over many nations, but they shall not reign over you.
5. Mooseksen kirja 15:7 Jos sinun keskuudessasi on köyhä mies, joku veljistäsi, jollakin porteillasi maassasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, älä paaduta sydäntäsi äläkä sulje kättäsi köyhältä veljeltäsi.
Deuteronomy 15:7 If there be among you a poor man of one of your brothers within any of your gates in your land which the LORD your God gives you, you shall not harden your heart, nor shut your hand from your poor brother:
5. Mooseksen kirja 15:8 Mutta avaa kätesi avosylin hänelle ja lainaa hänelle varmasti tarpeeksi hänen tarpeisiinsa, mitä hän tarvitsee.
Deuteronomy 15:8 But you shall open your hand wide to him, and shall surely lend him sufficient for his need, in that which he wants.
5. Mooseksen kirja 15:9 Varo, ettei sydämessäsi ole pahaa ajatusta: Seitsemäs vuosi, vapautusvuosi, on lähellä, ja silloin sinun silmäsi on paha köyhää veljeäsi kohtaan, etkä anna hänelle mitään. Ja jos hän huutaa Herran puoleen sinua vastaan, niin se on sinulle synti.
Deuteronomy 15:9 Beware that there be not a thought in your wicked heart, saying, The seventh year, the year of release, is at hand; and your eye be evil against your poor brother, and you give him nothing; and he cry to the LORD against you, and it be sin to you.
5. Mooseksen kirja 15:10 Sinun on ehdottomasti annettava hänelle, äläkä murehdi, kun annat hänelle, sillä tämän tähden Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua kaikissa töissäsi ja kaikessa, mihin ryhdyt.
Deuteronomy 15:10 You shall surely give him, and your heart shall not be grieved when you give to him: because that for this thing the LORD your God shall bless you in all your works, and in all that you put your hand to.
5. Mooseksen kirja 15:11 Sillä köyhät eivät koskaan lopu maasta; sentähden minä käsken sinua sanoen: Avaa avosylin kätesi veljellesi, köyhälle ja tarvitsevalle maassasi.
Deuteronomy 15:11 For the poor shall never cease out of the land: therefore I command you, saying, You shall open your hand wide to your brother, to your poor, and to your needy, in your land.
5. Mooseksen kirja 15:12 Ja jos veljesi, hebrealainen mies tai nainen, myydään sinulle ja palvelee sinua kuusi vuotta, niin seitsemäntenä vuonna sinun on päästävä hänet vapaaksi.
Deuteronomy 15:12 And if your brother, an Hebrew man, or an Hebrew woman, be sold to you, and serve you six years; then in the seventh year you shall let him go free from you.
5. Mooseksen kirja 15:13 Ja kun päästät hänet vapaaksi luotasi, älä päästä häntä tyhjin käsin menemään.
Deuteronomy 15:13 And when you send him out free from you, you shall not let him go away empty:
5. Mooseksen kirja 15:14 Anna hänelle runsaasti lampaistasi, nurmestasi ja viinikuurnastasi; anna hänelle sitä, millä Herra, sinun Jumalasi, on sinua siunannut.
Deuteronomy 15:14 You shall furnish him liberally out of your flock, and out of your floor, and out of your wine press: of that with which the LORD your God has blessed you you shall give to him.
5. Mooseksen kirja 15:15 Ja muista, että sinä olit orja Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, lunasti sinut; sentähden minä käsken sinua tänä päivänä näin.
Deuteronomy 15:15 And you shall remember that you were a slave in the land of Egypt, and the LORD your God redeemed you: therefore I command you this thing to day.
5. Mooseksen kirja 15:16 Ja jos hän sanoo sinulle: 'En minä lähde pois sinun luotasi', koska hän rakastaa sinua ja sinun perhettäsi, koska hän voi hyvin sinun seurassasi,
Deuteronomy 15:16 And it shall be, if he say to you, I will not go away from you; because he loves you and your house, because he is well with you;
5. Mooseksen kirja 15:17 Sitten ota naskali ja pistä se hänen korvansa läpi oveen, ja hän on oleva sinun palvelijasi ikuisesti. Ja tee myös palvelijattarellesi samoin.
Deuteronomy 15:17 Then you shall take an awl, and thrust it through his ear to the door, and he shall be your servant for ever. And also to your maidservant you shall do likewise.
5. Mooseksen kirja 15:18 Älä pidä sinua vaikeana päästää häntä vapaaksi luotasi, sillä hän on ollut sinulle kaksinkertaisen palkkalaisen arvoinen palvellessaan sinua kuusi vuotta. Herra, sinun Jumalasi, siunatkoon sinua kaikessa, mitä teet.
Deuteronomy 15:18 It shall not seem hard to you, when you send him away free from you; for he has been worth a double hired servant to you, in serving you six years: and the LORD your God shall bless you in all that you do.
5. Mooseksen kirja 15:19 Kaikki karjasi ja lampaidesi esikoiset urokset sinun on pyhitettävä Herralle, Jumalallesi. Älä tee työtä härkäsi esikoisen kanssa äläkä keritse lampaidesi esikoista.
Deuteronomy 15:19 All the firstling males that come of your herd and of your flock you shall sanctify to the LORD your God: you shall do no work with the firstling of your bullock, nor shear the firstling of your sheep.
5. Mooseksen kirja 15:20 Syö se Herran, sinun Jumalasi, edessä vuodesta vuoteen siinä paikassa, jonka Herra valitsee, sinä ja sinun perheesi.
Deuteronomy 15:20 You shall eat it before the LORD your God year by year in the place which the LORD shall choose, you and your household.
5. Mooseksen kirja 15:21 Ja jos siinä on jokin vamma, kuten ontuva tai sokea tai jos siinä on jokin muu vamma, älä uhraa sitä Herralle, Jumalallesi.
Deuteronomy 15:21 And if there be any blemish therein, as if it be lame, or blind, or have any ill blemish, you shall not sacrifice it to the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 15:22 Syö se porttiesi sisäpuolella; saastainen ja puhdas syököön sitä yhtä lailla, niin kuin metsäkauriin ja peuran.
Deuteronomy 15:22 You shall eat it within your gates: the unclean and the clean person shall eat it alike, as the roebuck, and as the hart.
5. Mooseksen kirja 15:23 Mutta sen verta et saa syödä; vuodata se maahan kuin vesi.
Deuteronomy 15:23 Only you shall not eat the blood thereof; you shall pour it on the ground as water.
5. Mooseksen kirja 16:1 Vietä pääsiäistä abib-kuussa ja vietä pääsiäistä Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi, sillä abib-kuussa Herra, sinun Jumalasi, vei sinut yöllä pois Egyptistä.
Deuteronomy 16:1 Observe the month of Abib, and keep the passover to the LORD your God: for in the month of Abib the LORD your God brought you forth out of Egypt by night.
5. Mooseksen kirja 16:2 Sinun on siis uhrattava pääsiäisuhri Herralle, Jumalallesi, sekä lampaita että raavaseläimiä siinä paikassa, jonka Herra valitsee nimensä asuinpaikaksi.
Deuteronomy 16:2 You shall therefore sacrifice the passover to the LORD your God, of the flock and the herd, in the place which the LORD shall choose to place his name there.
5. Mooseksen kirja 16:3 Älä syö sen kanssa hapanta leipää; seitsemän päivää syö sen kanssa happamatonta leipää, vaivan leipää, sillä sinä lähdit Egyptin maasta kiiruusti, että muistaisit sen päivän, jona lähdit Egyptin maasta.
Deuteronomy 16:3 You shall eat no leavened bread with it; seven days shall you eat unleavened bread therewith, even the bread of affliction; for you came forth out of the land of Egypt in haste: that you may remember the day when you came forth out of the land of Egypt al
5. Mooseksen kirja 16:4 Älköön hapanleipää nähtäkö koko alueellasi seitsemänä päivänä, eikä mitään lihasta, jonka uhrasit ensimmäisenä päivänä ehtoolla, saa jäädä yöksi aamuun asti.
Deuteronomy 16:4 And there shall be no leavened bread seen with you in all your coast seven days; neither shall there any thing of the flesh, which you sacrificed the first day at even, remain all night until the morning.
5. Mooseksen kirja 16:5 Et saa teurastaa pääsiäislasta minkään porttiesi sisäpuolella, jotka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Deuteronomy 16:5 You may not sacrifice the passover within any of your gates, which the LORD your God gives you:
5. Mooseksen kirja 16:6 Vaan siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee nimensä asuinpaikaksi, siellä sinun on teuraattava pääsiäisuhri ehtoolla, auringonlaskun aikaan, sinä aikana, jona lähdit Egyptistä.
Deuteronomy 16:6 But at the place which the LORD your God shall choose to place his name in, there you shall sacrifice the passover at even, at the going down of the sun, at the season that you came forth out of Egypt.
5. Mooseksen kirja 16:7 Ja sinun on paistettava ja syötävä se siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee; ja aamulla sinun on käännyttävä takaisin ja mentävä majoillesi.
Deuteronomy 16:7 And you shall roast and eat it in the place which the LORD your God shall choose: and you shall turn in the morning, and go to your tents.
5. Mooseksen kirja 16:8 Kuusi päivää syö happamatonta leipää, ja seitsemäntenä päivänä on juhlakokous Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi; älä sinä päivänä tee mitään työtä.
Deuteronomy 16:8 Six days you shall eat unleavened bread: and on the seventh day shall be a solemn assembly to the LORD your God: you shall do no work therein.
5. Mooseksen kirja 16:9 Seitsemän viikkoa sinun on laskettava: ala laskea seitsemää viikkoa siitä ajasta, kun alat kohdistaa sirppiä viljaan.
Deuteronomy 16:9 Seven weeks shall you number to you: begin to number the seven weeks from such time as you begin to put the sickle to the corn.
5. Mooseksen kirja 16:10 Ja vietä viikkojuhlaa Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi antamalla vapaaehtoisen lahjan Herralle, sinun Jumalallesi, sen mukaan kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua siunannut,
Deuteronomy 16:10 And you shall keep the feast of weeks to the LORD your God with a tribute of a freewill offering of your hand, which you shall give to the LORD your God, according as the LORD your God has blessed you:
5. Mooseksen kirja 16:11 Ja sinä iloitse Herran, sinun Jumalasi, edessä, sinä ja poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi ja leeviläinen, joka on porttiesi sisäpuolella, sekä muukalainen, orpo ja leski, jotka ovat sinun keskuudessasi,
Deuteronomy 16:11 And you shall rejoice before the LORD your God, you, and your son, and your daughter, and your manservant, and your maidservant, and the Levite that is within your gates, and the stranger, and the fatherless, and the widow, that are among you, in the plac
5. Mooseksen kirja 16:12 Ja muista, että itse olit orja Egyptissä; ja pidä ja tee nämä säädökset.
Deuteronomy 16:12 And you shall remember that you were a slave in Egypt: and you shall observe and do these statutes.
5. Mooseksen kirja 16:13 Vietä lehtimajanjuhlaa seitsemän päivää, sen jälkeen kun olet korjannut viljasi ja viinisi.
Deuteronomy 16:13 You shall observe the feast of tabernacles seven days, after that you have gathered in your corn and your wine:
5. Mooseksen kirja 16:14 Ja sinä iloitse juhlastasi, sinä ja poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi, leeviläinen, muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat porttiesi sisäpuolella.
Deuteronomy 16:14 And you shall rejoice in your feast, you, and your son, and your daughter, and your manservant, and your maidservant, and the Levite, the stranger, and the fatherless, and the widow, that are within your gates.
5. Mooseksen kirja 16:15 Seitsemän päivää vietä Herran, sinun Jumalasi, juhlaa siinä paikassa, jonka Herra valitsee. Sillä Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua kaikessa sadossasi ja kaikissa kättesi töissä; sen tähden sinun on iloittava.
Deuteronomy 16:15 Seven days shall you keep a solemn feast to the LORD your God in the place which the LORD shall choose: because the LORD your God shall bless you in all your increase, and in all the works of your hands, therefore you shall surely rejoice.
5. Mooseksen kirja 16:16 Kolme kertaa vuodessa kaikkien miespuolistenne tulee ilmestyä Herran, teidän Jumalanne, eteen siinä paikassa, jonka hän valitsee: happamattoman leivän juhlassa, viikkojuhlassa ja lehtimajanjuhlassa; eivätkä he saa tulla Herran eteen tyhjin käsin.
Deuteronomy 16:16 Three times in a year shall all your males appear before the LORD your God in the place which he shall choose; in the feast of unleavened bread, and in the feast of weeks, and in the feast of tabernacles: and they shall not appear before the LORD empty:
5. Mooseksen kirja 16:17 Jokainen antakoon kykynsä mukaan sen siunauksen mukaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.
Deuteronomy 16:17 Every man shall give as he is able, according to the blessing of the LORD your God which he has given you.
5. Mooseksen kirja 16:18 Sinun on asetettava itsellesi tuomareita ja päällysmiehiä kaikkiin portteihisi, jotka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, sukukuntiisi; ja heidän on tuomittava kansaa vanhurskaalla tuomiolla.
Deuteronomy 16:18 Judges and officers shall you make you in all your gates, which the LORD your God gives you, throughout your tribes: and they shall judge the people with just judgment.
5. Mooseksen kirja 16:19 Älä vääristele oikeutta, älä katso henkilöön äläkä ota lahjaa, sillä lahja sokaisee viisaiden silmät ja vääristää vanhurskaiden sanat.
Deuteronomy 16:19 You shall not wrest judgment; you shall not respect persons, neither take a gift: for a gift does blind the eyes of the wise, and pervert the words of the righteous.
5. Mooseksen kirja 16:20 Noudata sitä, mikä on täysin oikeudenmukaista, että eläisit ja perisit maan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Deuteronomy 16:20 That which is altogether just shall you follow, that you may live, and inherit the land which the LORD your God gives you.
5. Mooseksen kirja 16:21 Älä istuta itsellesi lehtoa, ei yhtäkään puuta, Herran, sinun Jumalasi, alttarin lähelle, jonka sinä itsellesi teet.
Deuteronomy 16:21 You shall not plant you a grove of any trees near to the altar of the LORD your God, which you shall make you.
5. Mooseksen kirja 16:22 Äläkä pystytä itsellesi mitään patsasta, sillä Herra, sinun Jumalasi, vihaa sitä.
Deuteronomy 16:22 Neither shall you set you up any image; which the LORD your God hates.
5. Mooseksen kirja 17:1 Älä uhraa Herralle, Jumalallesi, härkää tai lammasta, jossa on vika tai huono maine, sillä se on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi.
Deuteronomy 17:1 You shall not sacrifice to the LORD your God any bullock, or sheep, wherein is blemish, or any bad reputation: for that is an abomination to the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 17:2 Jos sinun keskuudessasi, niiden porttien sisäpuolella, jotka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, löytyy mies tai nainen, joka on tehnyt sitä, mikä on pahaa Herran, sinun Jumalasi, silmissä, rikkomalla hänen liittonsa,
Deuteronomy 17:2 If there be found among you, within any of your gates which the LORD your God gives you, man or woman, that has worked wickedness in the sight of the LORD your God, in transgressing his covenant,
5. Mooseksen kirja 17:3 Ja on mennyt ja palvellut muita jumalia ja kumartanut niitä, aurinkoa tai kuuta tai jotakuta taivaan joukkoa, mitä minä en ole käskenyt tehdä;
Deuteronomy 17:3 And has gone and served other gods, and worshipped them, either the sun, or moon, or any of the host of heaven, which I have not commanded;
5. Mooseksen kirja 17:4 Ja teille on kerrottu, ja te olette kuulleet siitä ja kyselleet tarkoin, ja katso, se on totta ja varma asia, että tällaista kauhistusta tehdään Israelissa,
Deuteronomy 17:4 And it be told you, and you have heard of it, and inquired diligently, and, behold, it be true, and the thing certain, that such abomination is worked in Israel:
5. Mooseksen kirja 17:5 Silloin teidän on vietävä porttienne eteen se mies tai nainen, joka on tehnyt tuon pahan teon, tuo mies tai nainen, ja kivitettävä heidät kuoliaaksi.
Deuteronomy 17:5 Then shall you bring forth that man or that woman, which have committed that wicked thing, to your gates, even that man or that woman, and shall stone them with stones, till they die.
5. Mooseksen kirja 17:6 Kahden tai kolmen todistajan sanasta kuolemalla rangaistava rangaistakoon kuolemalla, mutta yhden todistajan sanasta häntä ei rangaista kuolemalla.
Deuteronomy 17:6 At the mouth of two witnesses, or three witnesses, shall he that is worthy of death be put to death; but at the mouth of one witness he shall not be put to death.
5. Mooseksen kirja 17:7 Todistajien kädet nousevat ensin hänen päälleen surmatakseen hänet, ja sitten koko kansan kädet. Näin teidän on poistettava paha keskuudestanne.
Deuteronomy 17:7 The hands of the witnesses shall be first on him to put him to death, and afterward the hands of all the people. So you shall put the evil away from among you.
5. Mooseksen kirja 17:8 Jos jokin asia, veren ja veren, riidan ja riidan, lyönnin ja lyönnin välillä, on teille liian vaikea ratkaista, ja se on riita-asia porteissanne, niin nouskaa ja menkää siihen paikkaan, johon Herra, teidän Jumalanne, on määrännyt.
Deuteronomy 17:8 If there arise a matter too hard for you in judgment, between blood and blood, between plea and plea, and between stroke and stroke, being matters of controversy within your gates: then shall you arise, and get you up into the place which the LORD your Go
5. Mooseksen kirja 17:9 Ja mene leeviläisten pappien ja siihen aikaan olevan tuomarin luo ja kysy asiaa, ja he ilmoittavat sinulle tuomion.
Deuteronomy 17:9 And you shall come to the priests the Levites, and to the judge that shall be in those days, and inquire; and they shall show you the sentence of judgment:
5. Mooseksen kirja 17:10 Ja sinun on tehtävä sen sanan mukaan, jonka Herran valitseman paikan asukkaat sinulle ilmoittavat; ja sinun on tarkoin tehtävä kaiken sen mukaan, mitä he sinulle opettavat.
Deuteronomy 17:10 And you shall do according to the sentence, which they of that place which the LORD shall choose shall show you; and you shall observe to do according to all that they inform you:
5. Mooseksen kirja 17:11 Sen lain tuomion mukaan, jonka he teille opettavat, ja sen tuomion mukaan, jonka he teille julistavat, teidän on tehtävä: älkää poikkeako siitä tuomiosta, jonka he teille osoittavat, älkääkä oikealle älkääkä vasemmalle.
Deuteronomy 17:11 According to the sentence of the law which they shall teach you, and according to the judgment which they shall tell you, you shall do: you shall not decline from the sentence which they shall show you, to the right hand, nor to the left.
5. Mooseksen kirja 17:12 Ja se mies, joka tekee niin röyhkeästi eikä tottele pappia, joka seisoo palvelemassa Herran, teidän Jumalanne, edessä, tai tuomaria, se mies kuolkoon; ja teidän on poistettava paha Israelista.
Deuteronomy 17:12 And the man that will do presumptuously, and will not listen to the priest that stands to minister there before the LORD your God, or to the judge, even that man shall die: and you shall put away the evil from Israel.
5. Mooseksen kirja 17:13 Ja kaikki kansa kuulkoon sen ja pelätköön, eikä enää tekisi julkeutta.
Deuteronomy 17:13 And all the people shall hear, and fear, and do no more presumptuously.
5. Mooseksen kirja 17:14 Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, ja otat sen omaksesi ja asetut siihen, ja sanot: 'Minä asetan itselleni kuninkaan', niin kuin kaikkien kansojen, jotka ovat minun ympärilläni,
Deuteronomy 17:14 When you are come to the land which the LORD your God gives you, and shall possess it, and shall dwell therein, and shall say, I will set a king over me, like as all the nations that are about me;
5. Mooseksen kirja 17:15 Aseta itsellesi kuninkaaksi se, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee. Veljiesi joukosta aseta kuninkaaksi itsellesi yksi. Älä aseta johtoosi ketään muukalaista, joka ei ole veljesi.
Deuteronomy 17:15 You shall in any wise set him king over you, whom the LORD your God shall choose: one from among your brothers shall you set king over you: you may not set a stranger over you, which is not your brother.
5. Mooseksen kirja 17:16 Mutta hän ei saa ottaa itselleen paljon hevosia eikä viedä kansaa takaisin Egyptiin, jotta hän hankkisi paljon hevosia; sillä niin kuin Herra on sinulle sanonut: 'Älä enää palaa sitä tietä.'
Deuteronomy 17:16 But he shall not multiply horses to himself, nor cause the people to return to Egypt, to the end that he should multiply horses: for as much as the LORD has said to you, You shall from now on return no more that way.
5. Mooseksen kirja 17:17 Älköön hän ottako itselleen monta vaimoa, ettei hänen sydämensä kääntyisi pois, älköönkä hän kartuttako itselleen ylenpalttisesti hopeata ja kultaa.
Deuteronomy 17:17 Neither shall he multiply wives to himself, that his heart turn not away: neither shall he greatly multiply to himself silver and gold.
5. Mooseksen kirja 17:18 Ja kun hän istuu valtaistuimellaan, hän kirjoittaa itselleen jäljennöksen tästä laista kirjaan, joka on leeviläisten pappien hallussa.
Deuteronomy 17:18 And it shall be, when he sits on the throne of his kingdom, that he shall write him a copy of this law in a book out of that which is before the priests the Levites:
5. Mooseksen kirja 17:19 Ja se olkoon hänen mukanaan, ja hän lukikoon sitä kaikkina elinpäivinään, että hän oppisi pelkäämään Herraa, Jumalaansa, pitämään kaikki tämän lain sanat ja nämä säädökset ja tekemään niiden mukaan,
Deuteronomy 17:19 And it shall be with him, and he shall read therein all the days of his life: that he may learn to fear the LORD his God, to keep all the words of this law and these statutes, to do them:
5. Mooseksen kirja 17:20 ettei hänen sydämensä ylpeilisi veljiensä yläpuolella eikä poikkeaisi käskystä oikealle eikä vasemmalle, että hän ja hänen lapsensa saisivat elää pitkään valtakunnassaan Israelin keskellä.
Deuteronomy 17:20 That his heart be not lifted up above his brothers, and that he turn not aside from the commandment, to the right hand, or to the left: to the end that he may prolong his days in his kingdom, he, and his children, in the middle of Israel.
5. Mooseksen kirja 18:1 Leeviläisillä papeilla ja koko Leevin sukukunnalla ei saa olla osuutta eikä perintöosaa Israelin kanssa; he syökööt Herran tuliuhrit ja hänen perintönsä.
Deuteronomy 18:1 The priests the Levites, and all the tribe of Levi, shall have no part nor inheritance with Israel: they shall eat the offerings of the LORD made by fire, and his inheritance.
5. Mooseksen kirja 18:2 Sentähden heillä ei ole perintöosaa veljiensä keskuudessa. Herra on heidän perintöosa, niin kuin hän on heille sanonut.
Deuteronomy 18:2 Therefore shall they have no inheritance among their brothers: the LORD is their inheritance, as he has said to them.
5. Mooseksen kirja 18:3 Ja tämä olkoon papin oikeus kansalta, niiltä, jotka uhraavat teurasuhrin, olipa se härkä tai lammas; ja heidän on annettava papille lapa, molemmat posket ja kita.
Deuteronomy 18:3 And this shall be the priest’s due from the people, from them that offer a sacrifice, whether it be ox or sheep; and they shall give to the priest the shoulder, and the two cheeks, and the maw.
5. Mooseksen kirja 18:4 Myös ensi hedelmä viljastasi, viinistäsi ja öljystäsi sekä ensi hedelmä lampaidesi villasta anna hänelle.
Deuteronomy 18:4 The first fruit also of your corn, of your wine, and of your oil, and the first of the fleece of your sheep, shall you give him.
5. Mooseksen kirja 18:5 Sillä Herra, teidän Jumalanne, on valinnut hänet kaikista teidän sukukunnistanne seisomaan ja palvelemaan Herran nimeä, hänet ja hänen poikansa ikuisesti.
Deuteronomy 18:5 For the LORD your God has chosen him out of all your tribes, to stand to minister in the name of the LORD, him and his sons for ever.
5. Mooseksen kirja 18:6 Ja jos leeviläinen tulee jostakin portistasi koko Israelista, jossa hän on asunut muukalaisena, ja tulee kaiken sydämensä halun mukaan siihen paikkaan, jonka Herra valitsee,
Deuteronomy 18:6 And if a Levite come from any of your gates out of all Israel, where he sojourned, and come with all the desire of his mind to the place which the LORD shall choose;
5. Mooseksen kirja 18:7 Silloin hän palvelee Herran, Jumalansa, nimessä, niin kuin kaikki hänen veljensä leeviläiset tekevät, jotka seisovat siellä Herran edessä.
Deuteronomy 18:7 Then he shall minister in the name of the LORD his God, as all his brothers the Levites do, which stand there before the LORD.
5. Mooseksen kirja 18:8 Heillä on oltava yhtä suuret osuudet syötäväksi sen lisäksi, mitä tulee hänen myydyistä perinnöistään.
Deuteronomy 18:8 They shall have like portions to eat, beside that which comes of the sale of his patrimony.
5. Mooseksen kirja 18:9 Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, älä opettele tekemään noiden kansojen kauhistuksia.
Deuteronomy 18:9 When you are come into the land which the LORD your God gives you, you shall not learn to do after the abominations of those nations.
5. Mooseksen kirja 18:10 Älköön keskuudessanne olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, älköönkä ennusta tai ennustaa, velho tai noita.
Deuteronomy 18:10 There shall not be found among you any one that makes his son or his daughter to pass through the fire, or that uses divination, or an observer of times, or an enchanter, or a witch.
5. Mooseksen kirja 18:11 Tai lumoja, tai henkien kanssa neuvotteleva, tai velho, tai nekromanti.
Deuteronomy 18:11 Or a charmer, or a consulter with familiar spirits, or a wizard, or a necromancer.
5. Mooseksen kirja 18:12 Sillä kaikki, jotka näitä tekevät, ovat Herralle kauhistus; ja näiden kauhistusten tähden Herra, teidän Jumalanne, ajaa heidät pois teidän tieltänne.
Deuteronomy 18:12 For all that do these things are an abomination to the LORD: and because of these abominations the LORD your God does drive them out from before you.
5. Mooseksen kirja 18:13 Ole nuhteeton Herran, sinun Jumalasi, edessä.
Deuteronomy 18:13 You shall be perfect with the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 18:14 Sillä nämä kansat, jotka sinä otat omaksesi, kuuntelivat ajanlaskumme ennustajia ja ennustelijoita, mutta sinun Herra, sinun Jumalasi, ei ole sallinut tehdä niin.
Deuteronomy 18:14 For these nations, which you shall possess, listened to observers of times, and to diviners: but as for you, the LORD your God has not suffered you so to do.
5. Mooseksen kirja 18:15 Herra, teidän Jumalanne, herättää teille teidän keskuudestanne, veljienne joukosta, profeetan, minun kaltaiseni; häntä teidän tulee kuunnella;
Deuteronomy 18:15 The LORD your God will raise up to you a Prophet from the middle of you, of your brothers, like to me; to him you shall listen;
5. Mooseksen kirja 18:16 Kaiken sen mukaan, mitä te anotte Herralta, teidän Jumalaltanne, Hoorebilla, seurakunnan päivänä, sanoen: 'Älköön minun enää kuulko Herran, minun Jumalani, ääntä älköönkä enää näkkö tätä suurta tulta, etten kuolisi.'
Deuteronomy 18:16 According to all that you desired of the LORD your God in Horeb in the day of the assembly, saying, Let me not hear again the voice of the LORD my God, neither let me see this great fire any more, that I die not.
5. Mooseksen kirja 18:17 Ja Herra sanoi minulle: He ovat puhuneet oikein, mitä he ovat puhuneet.
Deuteronomy 18:17 And the LORD said to me, They have well spoken that which they have spoken.
5. Mooseksen kirja 18:18 Minä herätän heille profeetan heidän veljiensä joukosta, sinun kaltaisesi, ja panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua.
Deuteronomy 18:18 I will raise them up a Prophet from among their brothers, like to you, and will put my words in his mouth; and he shall speak to them all that I shall command him.
5. Mooseksen kirja 18:19 Ja joka ei kuule minun sanojani, jotka hän minun nimeeni puhuu, siltä minä vaadin korvauksia.
Deuteronomy 18:19 And it shall come to pass, that whoever will not listen to my words which he shall speak in my name, I will require it of him.
5. Mooseksen kirja 18:20 Mutta se profeetta, joka julkeaa puhua minun nimessäni sanan, jota minä en ole käskenyt hänen puhua, tahi joka puhuu muiden jumalien nimissä, sen profeetan on kuoltava.
Deuteronomy 18:20 But the prophet, which shall presume to speak a word in my name, which I have not commanded him to speak, or that shall speak in the name of other gods, even that prophet shall die.
5. Mooseksen kirja 18:21 Ja jos sinä sanot sydämessäsi: Mistä me tiedämme, mikä sana ei ole Herran puhuma?
Deuteronomy 18:21 And if you say in your heart, How shall we know the word which the LORD has not spoken?
5. Mooseksen kirja 18:22 Kun profeetta puhuu Herran nimessä, eikä se toteudu eikä tapahdu, niin sitä asiaa Herra ei ole puhunut, vaan profeetta on sen puhunut röyhkeydessään. Älkää pelätkö häntä.
Deuteronomy 18:22 When a prophet speaks in the name of the LORD, if the thing follow not, nor come to pass, that is the thing which the LORD has not spoken, but the prophet has spoken it presumptuously: you shall not be afraid of him.
5. Mooseksen kirja 19:1 Kun Herra, sinun Jumalasi, on hävittänyt kansat, joiden maan Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, ja sinä otat heidät perinnöksi ja asut heidän kaupungeissaan ja heidän taloissaan,
Deuteronomy 19:1 When the LORD your God has cut off the nations, whose land the LORD your God gives you, and you succeed them, and dwell in their cities, and in their houses;
5. Mooseksen kirja 19:2 Erota itsellesi kolme kaupunkia maan keskeltä, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle omaksesi.
Deuteronomy 19:2 You shall separate three cities for you in the middle of your land, which the LORD your God gives you to possess it.
5. Mooseksen kirja 19:3 Sinun on tehtävä itsellesi tie ja jaettava maasi rajat, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, kolmeen osaan, jotta jokainen surmaaja voi paeta sinne.
Deuteronomy 19:3 You shall prepare you a way, and divide the coasts of your land, which the LORD your God gives you to inherit, into three parts, that every slayer may flee thither.
5. Mooseksen kirja 19:4 Ja näin käy sen tappajan, joka pakenee sinne pysyäkseen hengissä: joka tappaa lähimmäisensä tietämättään, jota hän ei ennen vihannut;
Deuteronomy 19:4 And this is the case of the slayer, which shall flee thither, that he may live: Whoever kills his neighbor ignorantly, whom he hated not in time past;
5. Mooseksen kirja 19:5 Niinkuin mies menee metsään naapurinsa kanssa puuta hakkaamaan ja hänen kätensä iskee kirveellä puun kaatamiseksi, ja kirveen pää lipsahtaa varresta ja osuu hänen naapuriinsa, niin että tämä kuolee; niin mies pakenee johonkin noista kaupungeista ja saa elää.
Deuteronomy 19:5 As when a man goes into the wood with his neighbor to hew wood, and his hand fetches a stroke with the ax to cut down the tree, and the head slips from the helve, and lights on his neighbor, that he die; he shall flee to one of those cities, and live:
5. Mooseksen kirja 19:6 Ettei verenkostaja ajaisi takaa surmaajaa, kun hänen sydämensä on kiihkeä, ja saavuttaisi hänet, koska tie on pitkä, ja surmaisi häntä, vaikka hän ei ollut kuoleman ansainnut, koska hän ei vihannut häntä ennen.
Deuteronomy 19:6 Lest the avenger of the blood pursue the slayer, while his heart is hot, and overtake him, because the way is long, and slay him; whereas he was not worthy of death, inasmuch as he hated him not in time past.
5. Mooseksen kirja 19:7 Sentähden minä käsken sinua sanoen: 'Erota itsellesi kolme kaupunkia.'
Deuteronomy 19:7 Why I command you, saying, You shall separate three cities for you.
5. Mooseksen kirja 19:8 Ja jos Herra, sinun Jumalasi, laajentaa sinun alueesi, niin kuin hän on vannonut sinun isillesi, ja antaa sinulle kaiken sen maan, jonka hän on luvannut antaa sinun isillesi,
Deuteronomy 19:8 And if the LORD your God enlarge your coast, as he has sworn to your fathers, and give you all the land which he promised to give to your fathers;
5. Mooseksen kirja 19:9 Jos te pidätte kaikki nämä käskyt ja teette niiden mukaan, jotka minä tänä päivänä teille annan, rakastaaksenne Herraa, teidän Jumalaanne, ja vaeltaaksenne aina hänen teitänsä, niin teidän on lisättävä itsellenne kolme kaupunkia näiden kolmen lisäksi:
Deuteronomy 19:9 If you shall keep all these commandments to do them, which I command you this day, to love the LORD your God, and to walk ever in his ways; then shall you add three cities more for you, beside these three:
5. Mooseksen kirja 19:10 ettei viatonta verta vuodatettaisi maassasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, eikä veri olkoon sinun päälläsi.
Deuteronomy 19:10 That innocent blood be not shed in your land, which the LORD your God gives you for an inheritance, and so blood be on you.
5. Mooseksen kirja 19:11 Mutta jos joku vihaa lähimmäistään ja väijyy häntä, karkaa hänen kimppuunsa ja lyö hänet kuoliaaksi ja pakenee johonkin näistä kaupungeista,
Deuteronomy 19:11 But if any man hate his neighbor, and lie in wait for him, and rise up against him, and smite him mortally that he die, and flees into one of these cities:
5. Mooseksen kirja 19:12 Silloin hänen kaupunkinsa vanhimmat lähettäkööt noutamaan hänet sinne ja antakoot hänet verenkostajan käsiin, jotta hän kuolisi.
Deuteronomy 19:12 Then the elders of his city shall send and fetch him there, and deliver him into the hand of the avenger of blood, that he may die.
5. Mooseksen kirja 19:13 Älä sääli häntä, vaan poista viattoman veren vika Israelista, että sinun kävisi hyvin.
Deuteronomy 19:13 Your eye shall not pity him, but you shall put away the guilt of innocent blood from Israel, that it may go well with you.
5. Mooseksen kirja 19:14 Älä siirrä lähimmäisesi rajaa, jonka he muinoin ovat asettaneet perintöosaasi, jonka otat omaksesi siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle omaksesi.
Deuteronomy 19:14 You shall not remove your neighbor’s landmark, which they of old time have set in your inheritance, which you shall inherit in the land that the LORD your God gives you to possess it.
5. Mooseksen kirja 19:15 Yksi todistaja ei saa nousta ketään vastaan mistään vääryydestä tai synnistä, mistä tahansa synnistä, jonka hän tekee. Kahden tai kolmen todistajan suulla asia vahvistetaan.
Deuteronomy 19:15 One witness shall not rise up against a man for any iniquity, or for any sin, in any sin that he sins: at the mouth of two witnesses, or at the mouth of three witnesses, shall the matter be established.
5. Mooseksen kirja 19:16 Jos väärä todistaja nousee jotakuta vastaan todistaakseen häntä vastaan jotakin väärää;
Deuteronomy 19:16 If a false witness rise up against any man to testify against him that which is wrong;
5. Mooseksen kirja 19:17 Silloin molemmat miehet, joiden välillä on riita, seisovat Herran edessä, pappien ja tuomareiden edessä, jotka ovat noina päivinä;
Deuteronomy 19:17 Then both the men, between whom the controversy is, shall stand before the LORD, before the priests and the judges, which shall be in those days;
5. Mooseksen kirja 19:18 Ja tuomarit tutkikoot asiaa tarkoin; ja jos todistaja on väärä todistaja ja on todistanut väärin veljeään vastaan,
Deuteronomy 19:18 And the judges shall make diligent inquisition: and, behold, if the witness be a false witness, and has testified falsely against his brother;
5. Mooseksen kirja 19:19 Tee sitten hänelle, niin kuin hän aikoi tehdä veljelleen; poista paha keskuudestasi.
Deuteronomy 19:19 Then shall you do to him, as he had thought to have done to his brother: so shall you put the evil away from among you.
5. Mooseksen kirja 19:20 Ja ne, jotka jäävät jäljelle, kuulkoot sen ja pelätkööt, eivätkä enää tee teidän keskuudessanne mitään sellaista pahaa.
Deuteronomy 19:20 And those which remain shall hear, and fear, and shall from now on commit no more any such evil among you.
5. Mooseksen kirja 19:21 Eikä sinun silmäsi sääli, vaan henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta.
Deuteronomy 19:21 And your eye shall not pity; but life shall go for life, eye for eye, tooth for tooth, hand for hand, foot for foot.
5. Mooseksen kirja 20:1 Kun lähdet taisteluun vihollisiasi vastaan ja näet hevosia ja vaunuja ja kansan, joka on sinua suurempi, älä pelkää heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, hän, joka johdatti sinut Egyptin maasta.
Deuteronomy 20:1 When you go out to battle against your enemies, and see horses, and chariots, and a people more than you, be not afraid of them: for the LORD your God is with you, which brought you up out of the land of Egypt.
5. Mooseksen kirja 20:2 Ja kun lähestytte taistelupaikkaa, pappi astukoon esiin ja puhukoon kansalle,
Deuteronomy 20:2 And it shall be, when you are come near to the battle, that the priest shall approach and speak to the people,
5. Mooseksen kirja 20:3 Ja minä sanon heille: Kuule, Israel! Te lähestytte tänä päivänä sotaa vihollisianne vastaan. Älkää menettäkö sydämenne malttia, älkää pelätkö älkääkä vapisko, älkääkä säikähtäkö heidän edessään.
Deuteronomy 20:3 And shall say to them, Hear, O Israel, you approach this day to battle against your enemies: let not your hearts faint, fear not, and do not tremble, neither be you terrified because of them;
5. Mooseksen kirja 20:4 Sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee teidän kanssanne, sotii teidän puolestanne vihollisianne vastaan ja pelastaa teidät.
Deuteronomy 20:4 For the LORD your God is he that goes with you, to fight for you against your enemies, to save you.
5. Mooseksen kirja 20:5 Ja virkamiehet puhukoot kansalle sanoen: 'Kuka mies on rakentanut uuden talon eikä ole sitä vihkinyt? Menköön hän ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kuolisi taistelussa ja joku toinen vihkisi sitä.'
Deuteronomy 20:5 And the officers shall speak to the people, saying, What man is there that has built a new house, and has not dedicated it? let him go and return to his house, lest he die in the battle, and another man dedicate it.
5. Mooseksen kirja 20:6 Ja kuka mies on istuttanut viinitarhan eikä ole vielä syönyt siitä? Menköön hänkin ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kuolisi taistelussa ja joku toinen söisi siitä.
Deuteronomy 20:6 And what man is he that has planted a vineyard, and has not yet eaten of it? let him also go and return to his house, lest he die in the battle, and another man eat of it.
5. Mooseksen kirja 20:7 Ja kuka mies on kihlannut vaimon eikä ole ottanut häntä? Menköön hän ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kuolisi taistelussa ja joku toinen ottaisi häntä.
Deuteronomy 20:7 And what man is there that has betrothed a wife, and has not taken her? let him go and return to his house, lest he die in the battle, and another man take her.
5. Mooseksen kirja 20:8 Ja virkamiehet puhukoot kansalle vielä, ja heidän on sanottava: Kuka pelkuri ja arka mies? Menköön hän ja palatkoon kotiinsa, ettei hänen veljiensä sydän menettäisi henkensä, niin kuin hänenkin sydämensä.
Deuteronomy 20:8 And the officers shall speak further to the people, and they shall say, What man is there that is fearful and fainthearted? let him go and return to his house, lest his brethren’s heart faint as well as his heart.
5. Mooseksen kirja 20:9 Ja kun päälliköt ovat lakanneet puhumasta kansalle, heidän on asetettava sotajoukkojen päälliköt johtamaan kansaa.
Deuteronomy 20:9 And it shall be, when the officers have made an end of speaking to the people that they shall make captains of the armies to lead the people.
5. Mooseksen kirja 20:10 Kun lähestyt kaupunkia taistellaksesi sitä vastaan, julista sille rauhaa.
Deuteronomy 20:10 When you come near to a city to fight against it, then proclaim peace to it.
5. Mooseksen kirja 20:11 Ja jos se vastaa teille rauhaan ja avaa teille oven, niin kaikki siellä asuvat kansat ovat verovelvollisia teille ja palvelevat teitä.
Deuteronomy 20:11 And it shall be, if it make you answer of peace, and open to you, then it shall be, that all the people that is found therein shall be tributaries to you, and they shall serve you.
5. Mooseksen kirja 20:12 Ja jos se ei tee rauhaa kanssasi, vaan sotii sinua vastaan, niin piiritä se.
Deuteronomy 20:12 And if it will make no peace with you, but will make war against you, then you shall besiege it:
5. Mooseksen kirja 20:13 Ja kun Herra, teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne, surmatkaa jokainen sen miespuolinen asukas miekan terällä.
Deuteronomy 20:13 And when the LORD your God has delivered it into your hands, you shall smite every male thereof with the edge of the sword:
5. Mooseksen kirja 20:14 Mutta naiset ja lapset ja karja ja kaikki, mitä kaupungissa on, kaiken sen saaliin, ota itsellesi; ja syö vihollistesi saalista, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.
Deuteronomy 20:14 But the women, and the little ones, and the cattle, and all that is in the city, even all the spoil thereof, shall you take to yourself; and you shall eat the spoil of your enemies, which the LORD your God has given you.
5. Mooseksen kirja 20:15 Näin sinun on tehtävä kaikille niille kaupungeille, jotka ovat sinusta hyvin kaukana, jotka eivät ole näiden kansojen kaupunkeja.
Deuteronomy 20:15 Thus shall you do to all the cities which are very far off from you, which are not of the cities of these nations.
5. Mooseksen kirja 20:16 Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä henkiin yhtäkään henkeä.
Deuteronomy 20:16 But of the cities of these people, which the LORD your God does give you for an inheritance, you shall save alive nothing that breathes:
5. Mooseksen kirja 20:17 Vaan tuhoa heidät täysin: heettiläiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt,
Deuteronomy 20:17 But you shall utterly destroy them; namely, the Hittites, and the Amorites, the Canaanites, and the Perizzites, the Hivites, and the Jebusites; as the LORD your God has commanded you:
5. Mooseksen kirja 20:18 Että he opettaisivat teitä tekemään kaikkien niiden kauhistusten mukaan, joita he ovat tehneet jumalilleen, ettet tekisi syntiä Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.
Deuteronomy 20:18 That they teach you not to do after all their abominations, which they have done to their gods; so should you sin against the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 20:19 Kun piirität kaupunkia pitkään ja käyt sotaa sitä vastaan valloittaaksesi sen, älä tuhoa sen puita väkisin kirveellä niitä vastaan, sillä saat syödä niistä etkä saa niitä hakata maahan, sillä kedon puu on ihmisen henki.
Deuteronomy 20:19 When you shall besiege a city a long time, in making war against it to take it, you shall not destroy the trees thereof by forcing an ax against them: for you may eat of them, and you shall not cut them down (for the tree of the field is man’s life) to em
5. Mooseksen kirja 20:20 Vain ne puut, joista tiedät, etteivät ne ole syötäväksi kelpaavia puita, sinun on tuhottava ja kaadettava maahan; ja sinun on rakennettava suojamuureja sitä kaupunkia vastaan, joka sotii sinua vastaan, kunnes se on alistettu.
Deuteronomy 20:20 Only the trees which you know that they be not trees for meat, you shall destroy and cut them down; and you shall build bulwarks against the city that makes war with you, until it be subdued.
5. Mooseksen kirja 21:1 Jos joku löydetään surmattuna siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle omaksesi, maaten pellolla, eikä tiedetä, kuka hänet surmasi,
Deuteronomy 21:1 If one be found slain in the land which the LORD your God gives you to possess it, lying in the field, and it be not known who has slain him:
5. Mooseksen kirja 21:2 Silloin teidän vanhimpanne ja tuomarinne lähtekööt ja mittakoot matkan niihin kaupunkeihin, jotka ovat surmatun ympärillä.
Deuteronomy 21:2 Then your elders and your judges shall come forth, and they shall measure to the cities which are round about him that is slain:
5. Mooseksen kirja 21:3 Ja siinä kaupungissa, joka on surmatun miehen lähimpänä, sen kaupungin vanhimmat ottakoot hiehon, jolla ei ole tehty työtä eikä joka ole vetänyt iestä;
Deuteronomy 21:3 And it shall be, that the city which is next to the slain man, even the elders of that city shall take an heifer, which has not been worked with, and which has not drawn in the yoke;
5. Mooseksen kirja 21:4 Ja sen kaupungin vanhimmat viekööt hiehon alas karuun laaksoon, johon ei ole kynnetty eikä kylvetty, ja lyökööt hiehon niskan poikki siinä laaksossa.
Deuteronomy 21:4 And the elders of that city shall bring down the heifer to a rough valley, which is neither eared nor sown, and shall strike off the heifer’s neck there in the valley:
5. Mooseksen kirja 21:5 Ja Leevin pojat, papit, astukoot esiin; heidät Herra, teidän Jumalanne, on valinnut palvelemaan häntä ja siunaamaan Herran nimeen; ja heidän sanallaan ratkaistaan jokainen riita ja jokainen lyönti.
Deuteronomy 21:5 And the priests the sons of Levi shall come near; for them the LORD your God has chosen to minister to him, and to bless in the name of the LORD; and by their word shall every controversy and every stroke be tried:
5. Mooseksen kirja 21:6 Ja kaikki sen kaupungin vanhimmat, jotka ovat surmatun miehen vieressä, peskööt kätensä laaksossa mestatun lehmän yllä.
Deuteronomy 21:6 And all the elders of that city, that are next to the slain man, shall wash their hands over the heifer that is beheaded in the valley:
5. Mooseksen kirja 21:7 Ja he vastaavat ja sanovat: 'Meidän kätemme eivät ole vuodattaneet tätä verta, eivätkä meidän silmämme ole sitä nähneet.'
Deuteronomy 21:7 And they shall answer and say, Our hands have not shed this blood, neither have our eyes seen it.
5. Mooseksen kirja 21:8 Ole armollinen, Herra, kansallesi Israelille, jonka olet lunastanut, äläkä lue viatonta verta kansasi Israelin syyksi. Silloin veri annetaan heille anteeksi.
Deuteronomy 21:8 Be merciful, O LORD, to your people Israel, whom you have redeemed, and lay not innocent blood to your people of Israel’s charge. And the blood shall be forgiven them.
5. Mooseksen kirja 21:9 Näin sinun on poistettava keskuudestasi viattoman veren vika, kun teet sitä, mikä on oikein Herran silmissä.
Deuteronomy 21:9 So shall you put away the guilt of innocent blood from among you, when you shall do that which is right in the sight of the LORD.
5. Mooseksen kirja 21:10 Kun lähdet sotaan vihollisiasi vastaan ja Herra, sinun Jumalasi, antaa heidät sinun käsiisi ja sinä otat heidät vangiksi,
Deuteronomy 21:10 When you go forth to war against your enemies, and the LORD your God has delivered them into your hands, and you have taken them captive,
5. Mooseksen kirja 21:11 Ja näet vankien joukossa kauniin naisen ja himoitset häntä, niin että haluat ottaa hänet vaimoksesi;
Deuteronomy 21:11 And see among the captives a beautiful woman, and have a desire to her, that you would have her to your wife;
5. Mooseksen kirja 21:12 Sitten sinun on vietävä hänet kotiisi, ja hän ajakoon päänsä kaljuksi ja leikkaakoon kyntensä;
Deuteronomy 21:12 Then you shall bring her home to your house, and she shall shave her head, and pare her nails;
5. Mooseksen kirja 21:13 Ja hän riisuu vankeutensa vaatteet yltaan ja jää sinun taloosi ja suree isäänsä ja äitiään kuukauden ajan; ja sen jälkeen sinä menet hänen luokseen ja tulet hänen miehekseen, ja hän on oleva sinun vaimosi.
Deuteronomy 21:13 And she shall put the raiment of her captivity from off her, and shall remain in your house, and mourn her father and her mother a full month: and after that you shall go in to her, and be her husband, and she shall be your wife.
5. Mooseksen kirja 21:14 Ja jos et ole häneen mieltynyt, niin päästä hänet menemään, minne hän tahtoo; mutta älä myy häntä rahasta äläkä käytä hänestä kauppaa, sillä olet häntä alentanut.
Deuteronomy 21:14 And it shall be, if you have no delight in her, then you shall let her go where she will; but you shall not sell her at all for money, you shall not make merchandise of her, because you have humbled her.
5. Mooseksen kirja 21:15 Jos miehellä on kaksi vaimoa, toinen rakas ja toinen vihattu, ja he synnyttävät hänelle lapsia, sekä rakas että vihattu, ja jos esikoinen on vihatun poika,
Deuteronomy 21:15 If a man have two wives, one beloved, and another hated, and they have born him children, both the beloved and the hated; and if the firstborn son be hers that was hated:
5. Mooseksen kirja 21:16 Silloin, kun hän antaa pojilleen perinnöksi omaisuutensa, hän ei saa asettaa rakkaan poikaa esikoiseksi vihatun pojan sijaan, joka on esikoinen,
Deuteronomy 21:16 Then it shall be, when he makes his sons to inherit that which he has, that he may not make the son of the beloved firstborn before the son of the hated, which is indeed the firstborn:
5. Mooseksen kirja 21:17 Mutta hän tunnustakoon vihatun pojan esikoiseksi ja antakoon tälle kaksinkertaisen osan kaikesta, mitä hänellä on, sillä hän on hänen voimansa alku, esikoisen oikeus on hänen.
Deuteronomy 21:17 But he shall acknowledge the son of the hated for the firstborn, by giving him a double portion of all that he has: for he is the beginning of his strength; the right of the firstborn is his.
5. Mooseksen kirja 21:18 Jos jollakulla on itsepäinen ja kapinallinen poika, joka ei tottele isänsä eikä äitinsä ääntä, ja vaikka he ovat häntä kurittaneet, hän ei tottele heitä,
Deuteronomy 21:18 If a man have a stubborn and rebellious son, which will not obey the voice of his father, or the voice of his mother, and that, when they have chastened him, will not listen to them:
5. Mooseksen kirja 21:19 Silloin hänen isänsä ja äitinsä ottavat hänet kiinni ja vievät hänet kaupunkinsa vanhinten luo, hänen paikkansa porttiin;
Deuteronomy 21:19 Then shall his father and his mother lay hold on him, and bring him out to the elders of his city, and to the gate of his place;
5. Mooseksen kirja 21:20 Ja he sanokoot hänen kaupunkinsa vanhimmille: 'Tämä meidän poikamme on itsepäinen ja kapinallinen, hän ei tottele meidän ääntämme; hän on syömäri ja juomari.'
Deuteronomy 21:20 And they shall say to the elders of his city, This our son is stubborn and rebellious, he will not obey our voice; he is a glutton, and a drunkard.
5. Mooseksen kirja 21:21 Ja kaikki hänen kaupunkinsa miehet kivittäkööt hänet kuoliaaksi; niin poistakaa paha keskuudestanne, ja koko Israel kuulkoon sen ja pelätköön sitä.
Deuteronomy 21:21 And all the men of his city shall stone him with stones, that he die: so shall you put evil away from among you; and all Israel shall hear, and fear.
5. Mooseksen kirja 21:22 Ja jos joku on tehnyt kuolemanrikkomuksen ansaitsevan synnin ja hänet on rangaistava kuolemalla, ja te ripustatte hänet puuhun,
Deuteronomy 21:22 And if a man have committed a sin worthy of death, and he be to be put to death, and you hang him on a tree:
5. Mooseksen kirja 21:23 Hänen ruumiinsa ei saa jäädä puuhun koko yöksi, vaan hautaa hänet kuitenkin samana päivänä, sillä se, joka hirtetään, on Jumalan kirous, ettei maasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, tulisi saastaiseksi.
Deuteronomy 21:23 His body shall not remain all night on the tree, but you shall in any wise bury him that day; (for he that is hanged is accursed of God;) that your land be not defiled, which the LORD your God gives you for an inheritance.
5. Mooseksen kirja 22:1 Älä näe veljesi härän tai lampaan eksyvän äläkä kätkeydy niiltä; tuo ne joka tapauksessa takaisin veljellesi.
Deuteronomy 22:1 You shall not see your brother’s ox or his sheep go astray, and hide yourself from them: you shall in any case bring them again to your brother.
5. Mooseksen kirja 22:2 Ja jos veljesi ei ole lähelläsi tai et tunne häntä, niin tuo se kotiisi, ja se olkoon sinun luonasi, kunnes veljesi etsii sitä, ja sinun on se palautettava hänelle takaisin.
Deuteronomy 22:2 And if your brother be not near to you, or if you know him not, then you shall bring it to your own house, and it shall be with you until your brother seek after it, and you shall restore it to him again.
5. Mooseksen kirja 22:3 Samoin sinun on tehtävä hänen aasillensa; ja niin sinun on tehtävä hänen vaatteilleen; ja kaikille veljesi kadonneille tavaroille, jotka hän on kadottanut ja sinä olet löytänyt, sinun on tehtävä samoin: et saa piiloutua.
Deuteronomy 22:3 In like manner shall you do with his ass; and so shall you do with his raiment; and with all lost thing of your brother’s, which he has lost, and you have found, shall you do likewise: you may not hide yourself.
5. Mooseksen kirja 22:4 Et saa nähdä veljesi aasin tai härän kaatuvan tielle äläkä kätkeydy niiltä; auta häntä nostamaan ne ylös.
Deuteronomy 22:4 You shall not see your brother’s ass or his ox fall down by the way, and hide yourself from them: you shall surely help him to lift them up again.
5. Mooseksen kirja 22:5 Nainen ei saa käyttää miehen vaatteita, eikä mies saa pukea ylleen naisen vaatteita, sillä kaikki, jotka niin tekevät, ovat kauhistus Herralle, teidän Jumalallenne.
Deuteronomy 22:5 The woman shall not wear that which pertains to a man, neither shall a man put on a woman’s garment: for all that do so are abomination to the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 22:6 Jos linnunpesä sattuu olemaan eteesi tiellä puussa tai maassa, olivatpa ne poikasia tai munia, ja emo makaa poikasten tai munien päällä, älä ota emoa poikasineen.
Deuteronomy 22:6 If a bird’s nest chance to be before you in the way in any tree, or on the ground, whether they be young ones, or eggs, and the dam sitting on the young, or on the eggs, you shall not take the dam with the young:
5. Mooseksen kirja 22:7 Mutta sinun on joka tapauksessa päästävä emo menemään ja otettava poikaset luoksesi, että voisit hyvin ja eläisit pitkään.
Deuteronomy 22:7 But you shall in any wise let the dam go, and take the young to you; that it may be well with you, and that you may prolong your days.
5. Mooseksen kirja 22:8 Kun rakennat uuden talon, tee kattosi päälle harja, ettet aiheuttaisi verenvuotoa taloosi, jos joku sieltä putoaa.
Deuteronomy 22:8 When you build a new house, then you shall make a battlement for your roof, that you bring not blood on your house, if any man fall from there.
5. Mooseksen kirja 22:9 Älä kylvä viinitarhaasi sekalaista siementä, ettei kylvämäsi siemen ja viinitarhasi hedelmä saastuisi.
Deuteronomy 22:9 You shall not sow your vineyard with divers seeds: lest the fruit of your seed which you have sown, and the fruit of your vineyard, be defiled.
5. Mooseksen kirja 22:10 Et saa kyntää yhdessä härällä ja aasilla.
Deuteronomy 22:10 You shall not plow with an ox and an ass together.
5. Mooseksen kirja 22:11 Älä käytä monenlaista vaatetta, äläkä sellaista, joka on tehty villasta ja pellavasta.
Deuteronomy 22:11 You shall not wear a garment of divers sorts, as of woolen and linen together.
5. Mooseksen kirja 22:12 Tee itsellesi hapsut vaatteesi neljään kulmaan, joilla peität itsesi.
Deuteronomy 22:12 You shall make you fringes on the four quarters of your clothing, with which you cover yourself.
5. Mooseksen kirja 22:13 Jos joku mies ottaa vaimon ja menee hänen luokseen, mutta vihaa häntä,
Deuteronomy 22:13 If any man take a wife, and go in to her, and hate her,
5. Mooseksen kirja 22:14 ja anna aihetta puhua häntä vastaan ja levitä hänestä pahaa nimeä sanoen: 'Minä otin tämän naisen, ja kun tulin hänen luokseen, en löytänyt häntä neitona'.
Deuteronomy 22:14 And give occasions of speech against her, and bring up an evil name on her, and say, I took this woman, and when I came to her, I found her not a maid:
5. Mooseksen kirja 22:15 Silloin tytön isä ja äiti ottakoot ja viekööt tytön neitsyyden merkit kaupungin vanhimmille portille.
Deuteronomy 22:15 Then shall the father of the damsel, and her mother, take and bring forth the tokens of the damsel’s virginity to the elders of the city in the gate:
5. Mooseksen kirja 22:16 Ja piian isä sanoo vanhimmille: 'Minä annoin tyttäreni tälle miehelle vaimoksi, ja hän vihaa häntä;
Deuteronomy 22:16 And the damsel’s father shall say to the elders, I gave my daughter to this man to wife, and he hates her;
5. Mooseksen kirja 22:17 Ja katso, hän on puhunut häntä vastaan sanoen: 'En löytänyt tytärtäsi neitsyyttä'; ja kuitenkin nämä ovat tyttäreni neitsyyden merkkejä. Ja he levittäkööt vaatteen kaupungin vanhinten eteen.
Deuteronomy 22:17 And, see, he has given occasions of speech against her, saying, I found not your daughter a maid; and yet these are the tokens of my daughter’s virginity. And they shall spread the cloth before the elders of the city.
5. Mooseksen kirja 22:18 Ja sen kaupungin vanhimmat ottakoot tuon miehen ja kurittakoot häntä;
Deuteronomy 22:18 And the elders of that city shall take that man and chastise him;
5. Mooseksen kirja 22:19 Ja he määräävät hänelle sadan hopeasekelin koston ja antavat ne tytön isälle, koska hän on saattanut pahaan nimeen neitsyen Israelista; ja tämä olkoon hänen vaimonsa; eikä hän saa hyljätä häntä koko elinaikanaan.
Deuteronomy 22:19 And they shall amerce him in an hundred shekels of silver, and give them to the father of the damsel, because he has brought up an evil name on a virgin of Israel: and she shall be his wife; he may not put her away all his days.
5. Mooseksen kirja 22:20 Mutta jos tämä on totta, eikä neitsyyden merkkejä löydetä,
Deuteronomy 22:20 But if this thing be true, and the tokens of virginity be not found for the damsel:
5. Mooseksen kirja 22:21 Silloin he viekööt piian isänsä talon oven eteen, ja hänen kaupunkinsa miehet kivittäkööt hänet kuoliaaksi, koska hän on tehnyt tyhmyyden Israelissa, harjoittanut haureutta isänsä talossa. Näin sinun on poistettava paha Aamonista.
Deuteronomy 22:21 Then they shall bring out the damsel to the door of her father’s house, and the men of her city shall stone her with stones that she die: because she has worked folly in Israel, to play the whore in her father’s house: so shall you put evil away from amon
5. Mooseksen kirja 22:22 Jos mies tavataan makaamasta naisen kanssa, joka on naimisissa toisen miehen kanssa, niin heidän molempien on kuoltava, sekä miehen, joka makasi naisen kanssa, että naisen. Näin sinun on poistettava paha Israelista.
Deuteronomy 22:22 If a man be found lying with a woman married to an husband, then they shall both of them die, both the man that lay with the woman, and the woman: so shall you put away evil from Israel.
5. Mooseksen kirja 22:23 Jos neitsyttyttö on kihloissa miehelle ja mies löytää hänet kaupungista ja makaa hänen kanssaan,
Deuteronomy 22:23 If a damsel that is a virgin be betrothed to an husband, and a man find her in the city, and lie with her;
5. Mooseksen kirja 22:24 Silloin sinun on vietävä heidät molemmat ulos kaupungin portille ja kivitettävä heidät kuoliaaksi: neito, koska hän ei huutanut kaupungissa ollessaan, ja mies, koska hän on kohdellut lähimmäisensä vaimoa väkivaltaisesti. Poistakaa paha heistä.
Deuteronomy 22:24 Then you shall bring them both out to the gate of that city, and you shall stone them with stones that they die; the damsel, because she cried not, being in the city; and the man, because he has humbled his neighbor’s wife: so you shall put away evil from
5. Mooseksen kirja 22:25 Mutta jos mies löytää kihlatun naisen pellolta ja mies käyttää tätä väkivaltaa ja makaa hänen kanssaan, niin ainoastaan se mies, joka makasi hänen kanssaan, kuolee.
Deuteronomy 22:25 But if a man find a betrothed damsel in the field, and the man force her, and lie with her: then the man only that lay with her shall die.
5. Mooseksen kirja 22:26 Mutta piialle älä tee mitään; piiassa ei ole kuolemanrangaistusta; sillä näin on, niin kuin mies karkaa lähimmäistään vastaan ja surmaa hänet.
Deuteronomy 22:26 But to the damsel you shall do nothing; there is in the damsel no sin worthy of death: for as when a man rises against his neighbor, and slays him, even so is this matter:
5. Mooseksen kirja 22:27 Sillä hän löysi hänet pellolta, ja kihlattu neito itki, eikä kukaan ollut auttamassa häntä.
Deuteronomy 22:27 For he found her in the field, and the betrothed damsel cried, and there was none to save her.
5. Mooseksen kirja 22:28 Jos mies tapaa neitsyen, joka ei ole kihloissa, ja ottaa hänet kiinni ja makaa hänen kanssaan ja heidät löydetään,
Deuteronomy 22:28 If a man find a damsel that is a virgin, which is not betrothed, and lay hold on her, and lie with her, and they be found;
5. Mooseksen kirja 22:29 Silloin miehen, joka makasi hänen kanssaan, on annettava tytön isälle viisikymmentä hopeasekeliä, ja tyttö olkoon hänen vaimonsa; koska hän on kohdellut häntä alentavasti, hän ei saa hyljätä häntä koko elinaikanaan.
Deuteronomy 22:29 Then the man that lay with her shall give to the damsel’s father fifty shekels of silver, and she shall be his wife; because he has humbled her, he may not put her away all his days.
5. Mooseksen kirja 22:30 Mies ei saa ottaa isänsä vaimoa eikä paljastaa isänsä helmaa.
Deuteronomy 22:30 A man shall not take his father’s wife, nor discover his father’s skirt.
5. Mooseksen kirja 23:1 Se, jonka kivet ovat haavoittaneet tai jonka suolisto on katkaistu, ei saa mennä Herran seurakuntaan.
Deuteronomy 23:1 He that is wounded in the stones, or has his privy member cut off, shall not enter into the congregation of the LORD.
5. Mooseksen kirja 23:2 Älköön älköön poikanen pääskö Herran seurakuntaan, älköön edes kymmenennessä polvessa hän pääskö Herran seurakuntaan.
Deuteronomy 23:2 A bastard shall not enter into the congregation of the LORD; even to his tenth generation shall he not enter into the congregation of the LORD.
5. Mooseksen kirja 23:3 Ammonilainen tai mooabilainen ei saa tulla Herran seurakuntaan; älköön he kymmenennessäkään polvessa ikuisesti tulko Herran seurakuntaan.
Deuteronomy 23:3 An Ammonite or Moabite shall not enter into the congregation of the LORD; even to their tenth generation shall they not enter into the congregation of the LORD for ever:
5. Mooseksen kirja 23:4 Koska he eivät tuoneet teitä leipää ja vettä matkalla, kun lähditte Egyptistä, ja koska he palkkasivat teitä vastaan Bileamin, Beorin pojan, Mesopotamian Petorista, kiroamaan teitä.
Deuteronomy 23:4 Because they met you not with bread and with water in the way, when you came forth out of Egypt; and because they hired against you Balaam the son of Beor of Pethor of Mesopotamia, to curse you.
5. Mooseksen kirja 23:5 Mutta Herra, sinun Jumalasi, ei kuunnellut Bileamia, vaan Herra, sinun Jumalasi, muutti kirouksen sinulle siunaukseksi, sillä Herra, sinun Jumalasi, rakasti sinua.
Deuteronomy 23:5 Nevertheless the LORD your God would not listen to Balaam; but the LORD your God turned the curse into a blessing to you, because the LORD your God loved you.
5. Mooseksen kirja 23:6 Älä etsi heidän rauhaansa etkä menestystään kaikkina päivinäsi, ikuisesti.
Deuteronomy 23:6 You shall not seek their peace nor their prosperity all your days for ever.
5. Mooseksen kirja 23:7 Älä inhoa edomilaista, sillä hän on veljesi. Älä inhoa egyptiläistä, sillä sinä olit muukalainen hänen maassaan.
Deuteronomy 23:7 You shall not abhor an Edomite; for he is your brother: you shall not abhor an Egyptian; because you were a stranger in his land.
5. Mooseksen kirja 23:8 Heistä siitetyt lapset tulevat Herran seurakuntaan kolmannessa polvessa.
Deuteronomy 23:8 The children that are begotten of them shall enter into the congregation of the LORD in their third generation.
5. Mooseksen kirja 23:9 Kun sotajoukko lähtee vihollisiasi vastaan, niin varjele itsesi kaikesta pahuudesta.
Deuteronomy 23:9 When the host goes forth against your enemies, then keep you from every wicked thing.
5. Mooseksen kirja 23:10 Jos teidän keskuudessanne on joku, joka ei ole puhdas yöllä sattuneen saastaisuuden vuoksi, hänen on mentävä leirin ulkopuolelle eikä hän saa tulla leiriin.
Deuteronomy 23:10 If there be among you any man, that is not clean by reason of uncleanness that chances him by night, then shall he go abroad out of the camp, he shall not come within the camp:
5. Mooseksen kirja 23:11 Mutta illan tultua hän peseytyköön vedellä, ja auringon laskiessa hän palatkoon leiriin.
Deuteronomy 23:11 But it shall be, when evening comes on, he shall wash himself with water: and when the sun is down, he shall come into the camp again.
5. Mooseksen kirja 23:12 Leirin ulkopuolella on sinulla myös paikka, jonne voit lähteä liikkeelle.
Deuteronomy 23:12 You shall have a place also without the camp, where you shall go forth abroad:
5. Mooseksen kirja 23:13 Ja sinulla on oltava mela aseen päälläsi; ja kun lähdet liikkeelle, kaiva sillä ja käänny takaisin peittämään sen, mikä sinulta lähtee.
Deuteronomy 23:13 And you shall have a paddle on your weapon; and it shall be, when you will ease yourself abroad, you shall dig therewith, and shall turn back and cover that which comes from you:
5. Mooseksen kirja 23:14 Sillä Herra, sinun Jumalasi, kulkee sinun leirisi keskellä pelastaakseen sinut ja antaakseen vihollisesi sinun eteesi; sentähden olkoon leirisi pyhä, ettei hän näkisi sinussa mitään saastaista eikä kääntyisi sinusta pois.
Deuteronomy 23:14 For the LORD your God walks in the middle of your camp, to deliver you, and to give up your enemies before you; therefore shall your camp be holy: that he see no unclean thing in you, and turn away from you.
5. Mooseksen kirja 23:15 Älä luovuta palvelijaa hänen isännälleen, joka on karannut isäntänsä luota sinun luoksesi.
Deuteronomy 23:15 You shall not deliver to his master the servant which is escaped from his master to you:
5. Mooseksen kirja 23:16 Hän asukoon sinun luonasi, sinun keskelläsi, siinä paikassa, jonka hän valitsee jossakin porteistasi, missä hän mieluummin näkee; älä sorra häntä.
Deuteronomy 23:16 He shall dwell with you, even among you, in that place which he shall choose in one of your gates, where it likes him best: you shall not oppress him.
5. Mooseksen kirja 23:17 Israelin tyttärien joukossa ei saa olla porttoa eikä Israelin lasten joukossa homoseksuaalia.
Deuteronomy 23:17 There shall be no whore of the daughters of Israel, nor a sodomite of the sons of Israel.
5. Mooseksen kirja 23:18 Älä tuo porton palkkaa äläkä koiran hintaa Herran, sinun Jumalasi, temppeliin minkään lupauksen johdosta, sillä molemmat ovat Herralle, sinun Jumalallesi, kauhistus.
Deuteronomy 23:18 You shall not bring the hire of a whore, or the price of a dog, into the house of the LORD your God for any vow: for even both these are abomination to the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 23:19 Älä lainaa veljellesi korkoa vastaan, äläkä ota korkoa rahalta, älä elintarvikkeilta äläkä mistään muulta, mitä on lainattu korkoa vastaan.
Deuteronomy 23:19 You shall not lend on usury to your brother; usury of money, usury of victuals, usury of any thing that is lent on usury:
5. Mooseksen kirja 23:20 Muukalaiselta voit lainata korkoa vastaan, mutta veljeltäsi älä lainaa korkoa vastaan, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikessa, mihin ryhdyt siinä maassa, jota menet ottamaan omaksesi.
Deuteronomy 23:20 To a stranger you may lend on usury; but to your brother you shall not lend on usury: that the LORD your God may bless you in all that you set your hand to in the land where you go to possess it.
5. Mooseksen kirja 23:21 Kun teet lupauksen Herralle, Jumalallesi, älä viivyttele sen täyttämistä, sillä Herra, sinun Jumalasi, vaatii sen sinulta, ja se olisi sinulle synti.
Deuteronomy 23:21 When you shall vow a vow to the LORD your God, you shall not slack to pay it: for the LORD your God will surely require it of you; and it would be sin in you.
5. Mooseksen kirja 23:22 Mutta jos et tee lupausta, se ei ole sinulle synti.
Deuteronomy 23:22 But if you shall forbear to vow, it shall be no sin in you.
5. Mooseksen kirja 23:23 Se, mikä on lähtenyt huuliltasi, sinun on pidettävä ja täytettävä; se on vapaaehtoinen uhri, niin kuin olet Herralle, Jumalallesi, luvannut, niin kuin suullasi olet luvannut.
Deuteronomy 23:23 That which is gone out of your lips you shall keep and perform; even a freewill offering, according as you have vowed to the LORD your God, which you have promised with your mouth.
5. Mooseksen kirja 23:24 Kun tulet lähimmäisesi viinitarhaan, saat syödä rypäleitä kylläksesi, mutta älä pane niitä astiaasi.
Deuteronomy 23:24 When you come into your neighbor’s vineyard, then you may eat grapes your fill at your own pleasure; but you shall not put any in your vessel.
5. Mooseksen kirja 23:25 Kun tulet lähimmäisesi viljapellolle, saat katkoa tähkäpäät kädelläsi, mutta sirppiä älä vie lähimmäisesi viljapellolle.
Deuteronomy 23:25 When you come into the standing corn of your neighbor, then you may pluck the ears with your hand; but you shall not move a sickle to your neighbor’s standing corn.
5. Mooseksen kirja 24:1 Jos mies ottaa vaimon ja nai hänet, eikä tämä ole miehen suosiossa, koska mies on löytänyt hänessä jotakin saastaisuutta, niin mies kirjoittakoon vaimolle erokirjan, antakoon sen hänen käteensä ja lähettäköön hänet pois talostaan.
Deuteronomy 24:1 When a man has taken a wife, and married her, and it come to pass that she find no favor in his eyes, because he has found some uncleanness in her: then let him write her a bill of divorce, and give it in her hand, and send her out of his house.
5. Mooseksen kirja 24:2 Ja kun hän on lähtenyt hänen talostaan, hän saa mennä ja tulla toisen miehen vaimoksi.
Deuteronomy 24:2 And when she is departed out of his house, she may go and be another man’s wife.
5. Mooseksen kirja 24:3 Ja jos jälkimmäinen mies vihaa häntä ja kirjoittaa hänelle erokirjan ja antaa sen hänen käteensä ja lähettää hänet pois talostaan; tai jos jälkimmäinen mies, joka otti hänet vaimokseen, kuolee,
Deuteronomy 24:3 And if the latter husband hate her, and write her a bill of divorce, and gives it in her hand, and sends her out of his house; or if the latter husband die, which took her to be his wife;
5. Mooseksen kirja 24:4 Hänen entinen miehensä, joka lähetti hänet pois, ei saa ottaa häntä enää vaimokseen, sen jälkeen kun hän on saastuttanut itsensä, sillä se on kauhistus Herran edessä. Äläkä saata syntiin maata, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi.
Deuteronomy 24:4 Her former husband, which sent her away, may not take her again to be his wife, after that she is defiled; for that is abomination before the LORD: and you shall not cause the land to sin, which the LORD your God gives you for an inheritance.
5. Mooseksen kirja 24:5 Kun mies on ottanut uuden vaimon, hänen ei tule lähteä sotaan, eikä hänelle saa asettaa mitään tehtäviä, vaan hän saa olla vapaa kotonaan vuoden ja iloita ottamastaan vaimosta.
Deuteronomy 24:5 When a man has taken a new wife, he shall not go out to war, neither shall he be charged with any business: but he shall be free at home one year, and shall cheer up his wife which he has taken.
5. Mooseksen kirja 24:6 Kukaan ei saa ottaa pantiksi alempaa tai ylintä myllynkiveä, sillä hän ottaa ihmisen hengen pantiksi.
Deuteronomy 24:6 No man shall take the nether or the upper millstone to pledge: for he takes a man’s life to pledge.
5. Mooseksen kirja 24:7 Jos joku tavataan varastamasta veljiltään israelilaisilta ja tekee hänestä kauppaa tai myy hänet, niin varas kuolkoon; ja teidän on poistettava paha keskuudestanne.
Deuteronomy 24:7 If a man be found stealing any of his brothers of the children of Israel, and makes merchandise of him, or sells him; then that thief shall die; and you shall put evil away from among you.
5. Mooseksen kirja 24:8 Varo spitalin vitsausta ja pidä huoli, että noudatat tarkoin kaikkea, mitä leeviläiset papit opettavat sinulle; niin kuin minä olen heille käskenyt, niin teidän tulee noudattaa ja tehdä.
Deuteronomy 24:8 Take heed in the plague of leprosy, that you observe diligently, and do according to all that the priests the Levites shall teach you: as I commanded them, so you shall observe to do.
5. Mooseksen kirja 24:9 Muista, mitä Herra, sinun Jumalasi, teki Mirjamille matkalla, sen jälkeen kun lähdit Egyptistä.
Deuteronomy 24:9 Remember what the LORD your God did to Miriam by the way, after that you were come forth out of Egypt.
5. Mooseksen kirja 24:10 Kun lainaat veljellesi jotakin, älä mene hänen taloonsa noutamaan hänen panttiaan.
Deuteronomy 24:10 When you do lend your brother any thing, you shall not go into his house to fetch his pledge.
5. Mooseksen kirja 24:11 Sinä seisot ulkona, ja mies, jolle lainaat, tuo pantin sinulle ulos.
Deuteronomy 24:11 You shall stand abroad, and the man to whom you do lend shall bring out the pledge abroad to you.
5. Mooseksen kirja 24:12 Ja jos mies on köyhä, älä maaten pidä hänen panttiaan.
Deuteronomy 24:12 And if the man be poor, you shall not sleep with his pledge:
5. Mooseksen kirja 24:13 Joka tapauksessa anna hänelle pantti takaisin auringonlaskun aikaan, jotta hän nukkuisi omissa vaatteissaan ja siunaisi sinut; ja se on sinulle vanhurskaudeksi Herran, sinun Jumalasi, edessä.
Deuteronomy 24:13 In any case you shall deliver him the pledge again when the sun goes down, that he may sleep in his own raiment, and bless you: and it shall be righteousness to you before the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 24:14 Älä sorra palkkalaista, joka on köyhä ja tarvitseva, olkoon hän veljisi tai muukalaisesi, joka asuu maassasi, porttiesi sisäpuolella.
Deuteronomy 24:14 You shall not oppress an hired servant that is poor and needy, whether he be of your brothers, or of your strangers that are in your land within your gates:
5. Mooseksen kirja 24:15 Anna hänelle palkkansa hänen päivänään, eikä aurinko laske sen yli, sillä hän on köyhä ja lankeaa siihen sydämensä pohjasta, ettei hän huutaisi sinua vastaan Herran puoleen ja se tulisi sinulle synniksi.
Deuteronomy 24:15 At his day you shall give him his hire, neither shall the sun go down on it; for he is poor, and sets his heart on it: lest he cry against you to the LORD, and it be sin to you.
5. Mooseksen kirja 24:16 Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden, eikä lapsia isien tähden; jokainen rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden.
Deuteronomy 24:16 The fathers shall not be put to death for the children, neither shall the children be put to death for the fathers: every man shall be put to death for his own sin.
5. Mooseksen kirja 24:17 Älä vääristele muukalaisen tai orvon oikeutta äläkä ota lesken vaatteita pantiksi.
Deuteronomy 24:17 You shall not pervert the judgment of the stranger, nor of the fatherless; nor take a widow’s raiment to pledge:
5. Mooseksen kirja 24:18 Mutta muista, että itse olit orja Egyptissä, ja Herra, sinun Jumalasi, lunasti sinut siellä; sentähden minä käsken sinun tehdä näin.
Deuteronomy 24:18 But you shall remember that you were a slave in Egypt, and the LORD your God redeemed you there: therefore I command you to do this thing.
5. Mooseksen kirja 24:19 Kun leikkaat satosi pelloltasi ja unohdat lyhteen pellolle, älä mene sitä takaisin hakemaan. Se olkoon muukalaiselle, orvolle ja leskelle, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikissa kättesi töissä.
Deuteronomy 24:19 When you cut down your harvest in your field, and have forgot a sheaf in the field, you shall not go again to fetch it: it shall be for the stranger, for the fatherless, and for the widow: that the LORD your God may bless you in all the work of your hands
5. Mooseksen kirja 24:20 Kun lyöt öljypuusi, älä enää käy sen oksien yli; se jää muukalaiselle, orvolle ja leskelle.
Deuteronomy 24:20 When you beat your olive tree, you shall not go over the boughs again: it shall be for the stranger, for the fatherless, and for the widow.
5. Mooseksen kirja 24:21 Kun korjaat viinitarhasi rypäleet, älä jälkikorjuuta tee; ne ovat muukalaisen, orvon ja lesken omat.
Deuteronomy 24:21 When you gather the grapes of your vineyard, you shall not glean it afterward: it shall be for the stranger, for the fatherless, and for the widow.
5. Mooseksen kirja 24:22 Ja muista, että itse olit orja Egyptin maassa; sentähden minä käsken sinun tehdä näin.
Deuteronomy 24:22 And you shall remember that you were a slave in the land of Egypt: therefore I command you to do this thing.
5. Mooseksen kirja 25:1 Jos miesten välillä on riita ja he tulevat oikeuden eteen, että tuomarit voisivat heidät tuomita; silloin he julistavat vanhurskaan vanhurskaaksi ja jumalattoman tuomitsevaksi.
Deuteronomy 25:1 If there be a controversy between men, and they come to judgment, that the judges may judge them; then they shall justify the righteous, and condemn the wicked.
5. Mooseksen kirja 25:2 Ja jos jumalaton mies on lyönnin ansainnut, tuomari määrää hänet makaamaan ja määrätyn joukon lyötäväksi hänen kasvojensa edessä hänen syyllisyytensä mukaan.
Deuteronomy 25:2 And it shall be, if the wicked man be worthy to be beaten, that the judge shall cause him to lie down, and to be beaten before his face, according to his fault, by a certain number.
5. Mooseksen kirja 25:3 Hän antakoon hänelle neljäkymmentä lyöntiä, eikä enempää, ettei veljesi näyttäisi sinusta halveksittavalta, jos hän antaisi hänelle enemmän lyöntejä kuin nämä.
Deuteronomy 25:3 Forty stripes he may give him, and not exceed: lest, if he should exceed, and beat him above these with many stripes, then your brother should seem vile to you.
5. Mooseksen kirja 25:4 Älä pujottavan härän suuta.
Deuteronomy 25:4 You shall not muzzle the ox when he treads out the corn.
5. Mooseksen kirja 25:5 Jos veljekset asuvat yhdessä ja toinen heistä kuolee eikä hänellä ole lasta, kuolleen vaimo älköön menkö naimisiin vieraan miehen kanssa; hänen miehensä veljen tulee mennä hänen luokseen ja ottaa hänet vaimokseen ja täyttää miehensä velvollisuudet häntä kohtaan.
Deuteronomy 25:5 If brothers dwell together, and one of them die, and have no child, the wife of the dead shall not marry without to a stranger: her husband’s brother shall go in to her, and take her to him to wife, and perform the duty of an husband’s brother to her.
5. Mooseksen kirja 25:6 Ja on tapahtuva, että esikoinen, jonka hän synnyttää, peritköön kuolleen veljensä nimen, ettei hänen nimeään pyyhitä pois Israelista.
Deuteronomy 25:6 And it shall be, that the firstborn which she bears shall succeed in the name of his brother which is dead, that his name be not put out of Israel.
5. Mooseksen kirja 25:7 Ja jos mies ei halua ottaa veljensä vaimoa, niin menköön veljensä vaimo porttiin vanhinten luo ja sanokoon: 'Mieheni veli kieltäytyy antamasta veljelleen nimeä Israelissa, hän ei tahdo täyttää mieheni veljen velvollisuuksia.'
Deuteronomy 25:7 And if the man like not to take his brother’s wife, then let his brother’s wife go up to the gate to the elders, and say, My husband’s brother refuses to raise up to his brother a name in Israel, he will not perform the duty of my husband’s brother.
5. Mooseksen kirja 25:8 Silloin hänen kaupunkinsa vanhimmat kutsukoot hänet ja puhukoot hänen kanssaan; ja jos hän pysyy lujana ja sanoo: 'En halua ottaa häntä',
Deuteronomy 25:8 Then the elders of his city shall call him, and speak to him: and if he stand to it, and say, I like not to take her;
5. Mooseksen kirja 25:9 Silloin hänen veljensä vaimo tulee hänen luokseen vanhinten läsnäollessa ja riisuu hänen kenkänsä jalasta, sylkee hänen kasvoilleen ja vastaa sanoen: 'Näin tehdään sille miehelle, joka ei rakenna veljensä taloa.'
Deuteronomy 25:9 Then shall his brother’s wife come to him in the presence of the elders, and loose his shoe from off his foot, and spit in his face, and shall answer and say, So shall it be done to that man that will not build up his brother’s house.
5. Mooseksen kirja 25:10 Ja hänen nimensä Israelissa on oleva 'kenkänsä löysän' suku.
Deuteronomy 25:10 And his name shall be called in Israel, The house of him that has his shoe loosed.
5. Mooseksen kirja 25:11 Kun miehet riitelevät keskenään ja toisen vaimo lähestyy pelastaakseen miehensä lyöjän kädestä, ojentaa kätensä ja tarttuu hänen häpyhuuliinsa,
Deuteronomy 25:11 When men strive together one with another, and the wife of the one draws near for to deliver her husband out of the hand of him that smites him, and puts forth her hand, and takes him by the secrets:
5. Mooseksen kirja 25:12 Silloin sinä katkaiset hänen kätensä, äläkä sääli häntä.
Deuteronomy 25:12 Then you shall cut off her hand, your eye shall not pity her.
5. Mooseksen kirja 25:13 Älä pidä laukussasi kahta eri punnusta, suurta ja pientä.
Deuteronomy 25:13 You shall not have in your bag divers weights, a great and a small.
5. Mooseksen kirja 25:14 Älköön sinulla olko talossasi kahta mittaa, suurta ja pientä.
Deuteronomy 25:14 You shall not have in your house divers measures, a great and a small.
5. Mooseksen kirja 25:15 Vaan sinulla olkoon täydellinen ja oikea punnitus, täydellinen ja oikea mitta, että eläisit pitkään siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Deuteronomy 25:15 But you shall have a perfect and just weight, a perfect and just measure shall you have: that your days may be lengthened in the land which the LORD your God gives you.
5. Mooseksen kirja 25:16 Sillä kaikki, jotka tekevät sellaista, ja kaikki, jotka tekevät väärin, ovat kauhistus Herralle, teidän Jumalallenne.
Deuteronomy 25:16 For all that do such things, and all that do unrighteously, are an abomination to the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 25:17 Muista, mitä Amalek teki sinulle matkalla, kun lähdit Egyptistä;
Deuteronomy 25:17 Remember what Amalek did to you by the way, when you were come forth out of Egypt;
5. Mooseksen kirja 25:18 Kuinka hän kohtasi teidät tiellä ja löi teidän viimeiset, kaikki heikot teidän takananne, kun olitte väsyneet ja väsyneet; eikä hän pelännyt Jumalaa.
Deuteronomy 25:18 How he met you by the way, and smote the hindmost of you, even all that were feeble behind you, when you were faint and weary; and he feared not God.
5. Mooseksen kirja 25:19 Sentähden, kun Herra, sinun Jumalasi, on antanut sinulle levon kaikista ympärilläsi olevista vihollisistasi siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, niin pyyhi pois Amalekin muisto taivaan alta.
Deuteronomy 25:19 Therefore it shall be, when the LORD your God has given you rest from all your enemies round about, in the land which the LORD your God gives you for an inheritance to possess it, that you shall blot out the remembrance of Amalek from under heaven; you sh
5. Mooseksen kirja 26:1 Ja kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, ja otat sen omaksesi ja asut siinä,
Deuteronomy 26:1 And it shall be, when you are come in to the land which the LORD your God gives you for an inheritance, and possess it, and dwell therein;
5. Mooseksen kirja 26:2 Ota siis ensimmäiset kaikista maan hedelmistä, jotka tuot maastasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, ja pane ne koriin ja mene siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee nimensä asuinpaikaksi siellä.
Deuteronomy 26:2 That you shall take of the first of all the fruit of the earth, which you shall bring of your land that the LORD your God gives you, and shall put it in a basket, and shall go to the place which the LORD your God shall choose to place his name there.
5. Mooseksen kirja 26:3 Ja mene sen papin luo, joka on niinä päivinä, ja sano hänelle: 'Minä tunnustan tänä päivänä Herran, sinun Jumalasi, edessä, että olen tullut siihen maahan, jonka Herra valalla vannoen on luvannut antaa meille'.
Deuteronomy 26:3 And you shall go to the priest that shall be in those days, and say to him, I profess this day to the LORD your God, that I am come to the country which the LORD swore to our fathers for to give us.
5. Mooseksen kirja 26:4 Ja pappi ottaa korin sinun kädestäsi ja asettaa sen Herran, sinun Jumalasi, alttarin eteen.
Deuteronomy 26:4 And the priest shall take the basket out of your hand, and set it down before the altar of the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 26:5 Ja sinä puhut ja sanot Herran, sinun Jumalasi, edessä: 'Isäni oli syyrialainen, kuolemaisillaan. Hän meni Egyptiin ja asui siellä muukalaisena muutamien ihmisten kanssa ja tuli siellä suureksi, mahtavaksi ja lukuisaksi kansaksi.
Deuteronomy 26:5 And you shall speak and say before the LORD your God, A Syrian ready to perish was my father, and he went down into Egypt, and sojourned there with a few, and became there a nation, great, mighty, and populous:
5. Mooseksen kirja 26:6 Ja egyptiläiset kohtelivat meitä pahasti, ahdistivat meitä ja panivat meidät raskaaseen orjuuteen.
Deuteronomy 26:6 And the Egyptians evil entreated us, and afflicted us, and laid on us hard bondage:
5. Mooseksen kirja 26:7 Ja kun me huusimme Herran, isiemme Jumalan, puoleen, Herra kuuli meidän äänemme ja katsoi meidän kurjuuttamme, vaivaamme ja sortoamme.
Deuteronomy 26:7 And when we cried to the LORD God of our fathers, the LORD heard our voice, and looked on our affliction, and our labor, and our oppression:
5. Mooseksen kirja 26:8 Ja Herra vei meidät pois Egyptistä väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, suurella peljättävyydellä, merkeillä ja ihmeillä,
Deuteronomy 26:8 And the LORD brought us forth out of Egypt with a mighty hand, and with an outstretched arm, and with great terribleness, and with signs, and with wonders:
5. Mooseksen kirja 26:9 Ja hän on tuonut meidät tähän paikkaan ja antanut meille tämän maan, maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.
Deuteronomy 26:9 And he has brought us into this place, and has given us this land, even a land that flows with milk and honey.
5. Mooseksen kirja 26:10 Ja nyt, katso, minä olen tuonut esikoishedelmät siitä maasta, jonka sinä, Herra, olet minulle antanut. Ja sinun on asetettava ne Herran, sinun Jumalasi, eteen ja kumarrettava Herran, sinun Jumalasi, edessä.
Deuteronomy 26:10 And now, behold, I have brought the first fruits of the land, which you, O LORD, have given me. And you shall set it before the LORD your God, and worship before the LORD your God:
5. Mooseksen kirja 26:11 Ja iloitse kaikesta hyvästä, mitä Herra, sinun Jumalasi, on antanut sinulle ja perheellesi, sinä ja leeviläinen ja muukalainen, joka asuu sinun keskuudessasi.
Deuteronomy 26:11 And you shall rejoice in every good thing which the LORD your God has given to you, and to your house, you, and the Levite, and the stranger that is among you.
5. Mooseksen kirja 26:12 Kun olet kolmantena vuonna, kymmenysten vuonna, antanut kaikki satosi kymmenykset kymmenyksineen ja antanut ne leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille, että he söisivät ja tulisivat ravituiksi porttiesi sisäpuolella,
Deuteronomy 26:12 When you have made an end of tithing all the tithes of your increase the third year, which is the year of tithing, and have given it to the Levite, the stranger, the fatherless, and the widow, that they may eat within your gates, and be filled;
5. Mooseksen kirja 26:13 Niin sinun on sanottava Herran, sinun Jumalasi, edessä: 'Minä olen vienyt pois talostani pyhät lahjat ja antanut ne leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille kaikkien sinun käskyjesi mukaan, jotka olet antanut.
Deuteronomy 26:13 Then you shall say before the LORD your God, I have brought away the hallowed things out of my house, and also have given them to the Levite, and to the stranger, to the fatherless, and to the widow, according to all your commandments which you have comma
5. Mooseksen kirja 26:14 En ole sitä syönyt surussani enkä ole ottanut siitä mitään saastaiseksi enkä antanut siitä mitään kuolleille; vaan olen kuunnellut Herran, Jumalani, ääntä ja tehnyt kaiken niin kuin olet minun käskenyt.
Deuteronomy 26:14 I have not eaten thereof in my mourning, neither have I taken away ought thereof for any unclean use, nor given ought thereof for the dead: but I have listened to the voice of the LORD my God, and have done according to all that you have commanded me.
5. Mooseksen kirja 26:15 Katso alas pyhästä asunnostasi, taivaasta, ja siunaa kansaasi Israelia ja maata, jonka olet meille antanut, niin kuin vannoit isillemme, maata, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.
Deuteronomy 26:15 Look down from your holy habitation, from heaven, and bless your people Israel, and the land which you have given us, as you swore to our fathers, a land that flows with milk and honey.
5. Mooseksen kirja 26:16 Tänä päivänä Herra, sinun Jumalasi, on käskenyt sinun pitää nämä säädökset ja oikeudet; pidä siis ja tee ne kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.
Deuteronomy 26:16 This day the LORD your God has commanded you to do these statutes and judgments: you shall therefore keep and do them with all your heart, and with all your soul.
5. Mooseksen kirja 26:17 Te olette tänä päivänä luvanneet Herran olevan teidän Jumalanne ja vaeltavan hänen teitänsä, noudattavan hänen säädöksiään, käskyjään ja oikeuksiaan ja kuulevan hänen ääntään,
Deuteronomy 26:17 You have avouched the LORD this day to be your God, and to walk in his ways, and to keep his statutes, and his commandments, and his judgments, and to listen to his voice:
5. Mooseksen kirja 26:18 Ja Herra on tänä päivänä määrännyt teidät omaisuuskansakseen, niin kuin hän on teille luvannut, ja että teidän tulee pitää kaikki hänen käskynsä;
Deuteronomy 26:18 And the LORD has avouched you this day to be his peculiar people, as he has promised you, and that you should keep all his commandments;
5. Mooseksen kirja 26:19 Ja tehdäkseen sinut korkeammaksi kaikkia kansoja, jotka hän on tehnyt, ylistykseksi, nimeksi ja kunniaksi, ja että sinä olisit pyhä kansa Herralle, Jumalallesi, niin kuin hän on puhunut.
Deuteronomy 26:19 And to make you high above all nations which he has made, in praise, and in name, and in honor; and that you may be an holy people to the LORD your God, as he has spoken.
5. Mooseksen kirja 27:1 Ja Mooses ja Israelin vanhimmat käskivät kansaa sanoen: Pitäkää kaikki ne käskyt, jotka minä tänä päivänä teille annan.
Deuteronomy 27:1 And Moses with the elders of Israel commanded the people, saying, Keep all the commandments which I command you this day.
5. Mooseksen kirja 27:2 Ja sinä päivänä, jona olet kulkenut Jordanin yli siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, pystytä itsellesi suuria kiviä ja kalki ne.
Deuteronomy 27:2 And it shall be on the day when you shall pass over Jordan to the land which the LORD your God gives you, that you shall set you up great stones, and plaster them with plaster:
5. Mooseksen kirja 27:3 Ja kirjoita niihin kaikki tämän lain sanat, kun olet kulkenut sen yli ja mennyt siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, niin kuin Herra, sinun isiesi Jumala, on sinulle luvannut.
Deuteronomy 27:3 And you shall write on them all the words of this law, when you are passed over, that you may go in to the land which the LORD your God gives you, a land that flows with milk and honey; as the LORD God of your fathers has promised you.
5. Mooseksen kirja 27:4 Kun olette menneet Jordanin yli, teidän on Ebalin vuorelle pystytettävä nämä kivet, jotka minä tänä päivänä käsken teidän tehdä, ja kalkittava ne.
Deuteronomy 27:4 Therefore it shall be when you be gone over Jordan, that you shall set up these stones, which I command you this day, in mount Ebal, and you shall plaster them with plaster.
5. Mooseksen kirja 27:5 Ja rakenna sinne alttari Herralle, Jumalallesi, kivistä; älä koske niihin millään rauta-aseella.
Deuteronomy 27:5 And there shall you build an altar to the LORD your God, an altar of stones: you shall not lift up any iron tool on them.
5. Mooseksen kirja 27:6 Sinun on rakennettava Herran, sinun Jumalasi, alttari kokonaisista kivistä ja uhrattava sen päällä polttouhreja Herralle, sinun Jumalallesi.
Deuteronomy 27:6 You shall build the altar of the LORD your God of whole stones: and you shall offer burnt offerings thereon to the LORD your God:
5. Mooseksen kirja 27:7 Ja uhratkaa siellä yhteysuhreja ja syökää siellä ja iloitkaa Herran, teidän Jumalanne, edessä.
Deuteronomy 27:7 And you shall offer peace offerings, and shall eat there, and rejoice before the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 27:8 Ja sinun on kirjoitettava kiviin kaikki tämän lain sanat hyvin selkeästi.
Deuteronomy 27:8 And you shall write on the stones all the words of this law very plainly.
5. Mooseksen kirja 27:9 Ja Mooses ja leeviläiset papit puhuivat koko Israelille sanoen: Ota vaarin ja kuuntele, Israel! Tänä päivänä sinusta on tullut Herran, sinun Jumalasi, kansa.
Deuteronomy 27:9 And Moses and the priests the Levites spoke to all Israel, saying, Take heed, and listen, O Israel; this day you are become the people of the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 27:10 Tottele siis Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidä hänen käskynsä ja säädöksensä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan.
Deuteronomy 27:10 You shall therefore obey the voice of the LORD your God, and do his commandments and his statutes, which I command you this day.
5. Mooseksen kirja 27:11 Ja Mooses käski kansaa sinä päivänä sanoen:
Deuteronomy 27:11 And Moses charged the people the same day, saying,
5. Mooseksen kirja 27:12 Nämä seisokoot Garisiminvuorella siunaamassa kansaa, kun olette tulleet Jordanin yli: Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar, Joosef ja Benjamin.
Deuteronomy 27:12 These shall stand on mount Gerizim to bless the people, when you are come over Jordan; Simeon, and Levi, and Judah, and Issachar, and Joseph, and Benjamin:
5. Mooseksen kirja 27:13 Ja nämä seisovat Ebalin vuorella kiroamassa: Ruuben, Gad, Asser, Sebulon, Dan ja Naftali.
Deuteronomy 27:13 And these shall stand on mount Ebal to curse; Reuben, Gad, and Asher, and Zebulun, Dan, and Naphtali.
5. Mooseksen kirja 27:14 Ja leeviläiset puhukoot ja sanokoot kaikille Israelin miehille kovalla äänellä:
Deuteronomy 27:14 And the Levites shall speak, and say to all the men of Israel with a loud voice,
5. Mooseksen kirja 27:15 Kirottu olkoon se mies, joka tekee veistetyn tai valetun kuvan, Herralle kauhistuksen, taitajan kätten työn, ja asettaa sen kätköön. Ja kaikki kansa vastatkoon ja sanokoon: 'Aamen'.
Deuteronomy 27:15 Cursed be the man that makes any graven or molten image, an abomination to the LORD, the work of the hands of the craftsman, and puts it in a secret place. And all the people shall answer and say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:16 Kirottu olkoon se, joka isäänsä tai äitiään pilkkaa. Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:16 Cursed be he that sets light by his father or his mother. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:17 Kirottu olkoon se, joka siirtää lähimmäisensä rajan! Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:17 Cursed be he that removes his neighbor’s landmark. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:18 Kirottu olkoon se, joka eksyttää sokean tieltä! Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:18 Cursed be he that makes the blind to wander out of the way. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:19 Kirottu olkoon se, joka vääristää muukalaisen, orvon ja lesken oikeuden. Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:19 Cursed be he that perverts the judgment of the stranger, fatherless, and widow. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:20 Kirottu olkoon se, joka makaa isänsä vaimon kanssa, sillä hän paljastaa isänsä helman. Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:20 Cursed be he that lies with his father’s wife; because he uncovers his father’s skirt. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:21 Kirottu olkoon se, joka makaa minkä tahansa eläimen kanssa! Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:21 Cursed be he that lies with any manner of beast. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:22 Kirottu olkoon se, joka makaa sisarensa, isänsä tyttären tai äitinsä tyttären, kanssa. Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:22 Cursed be he that lies with his sister, the daughter of his father, or the daughter of his mother. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:23 Kirottu olkoon se, joka makaa anoppinsa kanssa! Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:23 Cursed be he that lies with his mother in law. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:24 Kirottu olkoon se, joka salaa lyö lähimmäistään! Ja kaikki kansa sanokoon: 'Aamen'.
Deuteronomy 27:24 Cursed be he that smites his neighbor secretly. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:25 Kirottu olkoon se, joka ottaa palkkion surmatakseen viattoman ihmisen! Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:25 Cursed be he that takes reward to slay an innocent person. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 27:26 Kirottu olkoon se, joka ei pidä kaikkia tämän lain sanoja eikä tee niiden mukaan. Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen.
Deuteronomy 27:26 Cursed be he that confirms not all the words of this law to do them. And all the people shall say, Amen.
5. Mooseksen kirja 28:1 Ja jos sinä kuuntelet tarkoin Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät ja teet kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra, sinun Jumalasi, asettaa sinut korkeammalle kaikkia maan kansoja.
Deuteronomy 28:1 And it shall come to pass, if you shall listen diligently to the voice of the LORD your God, to observe and to do all his commandments which I command you this day, that the LORD your God will set you on high above all nations of the earth:
5. Mooseksen kirja 28:2 Ja kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja saavuttavat sinut, jos kuuntelet Herran, sinun Jumalasi, ääntä.
Deuteronomy 28:2 And all these blessings shall come on you, and overtake you, if you shall listen to the voice of the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 28:3 Siunattu olet sinä kaupungissa ja siunattu olet sinä pellolla.
Deuteronomy 28:3 Blessed shall you be in the city, and blessed shall you be in the field.
5. Mooseksen kirja 28:4 Siunattu on sinun ruumiisi hedelmä ja maasi hedelmä ja karjasi hedelmä, lehmiesi vasikat ja lampaidesi karitsat.
Deuteronomy 28:4 Blessed shall be the fruit of your body, and the fruit of your ground, and the fruit of your cattle, the increase of your cows, and the flocks of your sheep.
5. Mooseksen kirja 28:5 Siunattu olkoon korisi ja varastosi.
Deuteronomy 28:5 Blessed shall be your basket and your store.
5. Mooseksen kirja 28:6 Siunattu olet tullessasi sisään ja siunattu olet lähtiessäsi.
Deuteronomy 28:6 Blessed shall you be when you come in, and blessed shall you be when you go out.
5. Mooseksen kirja 28:7 Herra lyö vihollisesi, jotka nousevat sinua vastaan, sinun edessäsi; he tulevat sinua vastaan yhtä tietä ja pakenevat sinua seitsemää tietä.
Deuteronomy 28:7 The LORD shall cause your enemies that rise up against you to be smitten before your face: they shall come out against you one way, and flee before you seven ways.
5. Mooseksen kirja 28:8 Herra käskee siunauksen tulla sinun päällesi varastoissasi ja kaikessa, mihin ryhdyt; ja hän siunaa sinua siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Deuteronomy 28:8 The LORD shall command the blessing on you in your storehouses, and in all that you set your hand to; and he shall bless you in the land which the LORD your God gives you.
5. Mooseksen kirja 28:9 Herra tekee sinusta itselleen pyhän kansan, niin kuin hän on sinulle vannonut, jos pidät Herran, Jumalasi, käskyt ja vaellat hänen teillään.
Deuteronomy 28:9 The LORD shall establish you an holy people to himself, as he has sworn to you, if you shall keep the commandments of the LORD your God, and walk in his ways.
5. Mooseksen kirja 28:10 Ja kaikki maan kansat näkevät, että sinut on otettu Herran nimellä, ja he pelkäävät sinua.
Deuteronomy 28:10 And all people of the earth shall see that you are called by the name of the LORD; and they shall be afraid of you.
5. Mooseksen kirja 28:11 Ja Herra antaa sinulle yltäkylläisen runsauden, ruumiisi hedelmän, karjasi hedelmän ja maasi hedelmän siinä maassa, jonka Herra vannotulla valalla on luvannut antaa sinulle.
Deuteronomy 28:11 And the LORD shall make you plenteous in goods, in the fruit of your body, and in the fruit of your cattle, and in the fruit of your ground, in the land which the LORD swore to your fathers to give you.
5. Mooseksen kirja 28:12 Herra avaa sinulle hyvän aarreaittansa, taivaan, antaakseen maallesi sateen ajallaan ja siunatakseen kaikki kättesi työt. Sinä lainaat monille kansoille, mutta et itse ota lainaa.
Deuteronomy 28:12 The LORD shall open to you his good treasure, the heaven to give the rain to your land in his season, and to bless all the work of your hand: and you shall lend to many nations, and you shall not borrow.
5. Mooseksen kirja 28:13 Ja Herra tekee sinusta pään eikä häntää, ja sinä olet oleva ainoastaan ylhäällä etkä alhaalla, jos vain tottelet Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, jotka minä tänä päivänä annan sinulle pitää ja tehdä,
Deuteronomy 28:13 And the LORD shall make you the head, and not the tail; and you shall be above only, and you shall not be beneath; if that you listen to the commandments of the LORD your God, which I command you this day, to observe and to do them:
5. Mooseksen kirja 28:14 Älkääkä poikkeako oikealle älkääkä vasemmalle yhdestäkään niistä sanoista, jotka minä tänä päivänä teille annan, seuratkaa muita jumalia ja palvelkaa niitä.
Deuteronomy 28:14 And you shall not go aside from any of the words which I command you this day, to the right hand, or to the left, to go after other gods to serve them.
5. Mooseksen kirja 28:15 Mutta jos et tottele Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä pidä tarkoin kaikkia hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi ja saavuttavat sinut:
Deuteronomy 28:15 But it shall come to pass, if you will not listen to the voice of the LORD your God, to observe to do all his commandments and his statutes which I command you this day; that all these curses shall come on you, and overtake you:
5. Mooseksen kirja 28:16 Kirottu olet kaupungissa ja kirottu olet pellolla.
Deuteronomy 28:16 Cursed shall you be in the city, and cursed shall you be in the field.
5. Mooseksen kirja 28:17 Kirottu olkoon korisi ja varastosi.
Deuteronomy 28:17 Cursed shall be your basket and your store.
5. Mooseksen kirja 28:18 Kirottu olkoon sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä, lehmiesi vasikat ja lampaidesi karitsat.
Deuteronomy 28:18 Cursed shall be the fruit of your body, and the fruit of your land, the increase of your cows, and the flocks of your sheep.
5. Mooseksen kirja 28:19 Kirottu olet tullessasi sisään ja kirottu olet lähtiessäsi.
Deuteronomy 28:19 Cursed shall you be when you come in, and cursed shall you be when you go out.
5. Mooseksen kirja 28:20 Herra lähettää sinun kimppuusi kirouksen, tuskan ja nuhteen kaikessa, mihin ryhdyt kätesi kanssa, kunnes tuhoudut ja hukut nopeasti tekojeni pahuuden tähden, joilla olet minut hylännyt.
Deuteronomy 28:20 The LORD shall send on you cursing, vexation, and rebuke, in all that you set your hand to for to do, until you be destroyed, and until you perish quickly; because of the wickedness of your doings, whereby you have forsaken me.
5. Mooseksen kirja 28:21 Herra tarttuu sinuun ruttotaudilla, kunnes hän on hävittänyt sinut siitä maasta, johon menet ottamaan sen omaksesi.
Deuteronomy 28:21 The LORD shall make the pestilence stick to you, until he have consumed you from off the land, where you go to possess it.
5. Mooseksen kirja 28:22 Herra lyö sinua kulutuksella, kuumeella, tulehduksella ja äärimmäisellä polttotaudilla, miekalla, raivotautilla ja ruosteella, ja ne vainoavat sinua, kunnes tuhoudut.
Deuteronomy 28:22 The LORD shall smite you with a consumption, and with a fever, and with an inflammation, and with an extreme burning, and with the sword, and with blasting, and with mildew; and they shall pursue you until you perish.
5. Mooseksen kirja 28:23 Ja taivaasi, joka on pääsi päällä, on oleva pronssia, ja maa, joka on allasi, on oleva rautaa.
Deuteronomy 28:23 And your heaven that is over your head shall be brass, and the earth that is under you shall be iron.
5. Mooseksen kirja 28:24 Herra tekee maallesi sateen tomuksi ja tomuksi, taivaasta se tulee sinun päällesi, kunnes tuhoudut.
Deuteronomy 28:24 The LORD shall make the rain of your land powder and dust: from heaven shall it come down on you, until you be destroyed.
5. Mooseksen kirja 28:25 Herra lyö sinut vihollistesi edessä; yhtä tietä sinä lähdet heitä vastaan ja seitsemää tietä pakenet heitä, ja sinut karkotetaan kaikkiin maan valtakuntiin.
Deuteronomy 28:25 The LORD shall cause you to be smitten before your enemies: you shall go out one way against them, and flee seven ways before them: and shall be removed into all the kingdoms of the earth.
5. Mooseksen kirja 28:26 Ja sinun ruumiisi on oleva ruaksi kaikille taivaan linnuille ja maan eläimille, eikä kukaan voi niitä pelotella pois.
Deuteronomy 28:26 And your carcass shall be meat to all fowls of the air, and to the beasts of the earth, and no man shall fray them away.
5. Mooseksen kirja 28:27 Herra lyö sinua Egyptin paiseella, kasvaimilla, ruvella ja kutinalla, joista et voi parantua.
Deuteronomy 28:27 The LORD will smite you with the botch of Egypt, and with the tumors, and with the scab, and with the itch, whereof you can not be healed.
5. Mooseksen kirja 28:28 Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja sydämen hämmästyksellä:
Deuteronomy 28:28 The LORD shall smite you with madness, and blindness, and astonishment of heart:
5. Mooseksen kirja 28:29 Ja sinä hapuilet keskipäivällä, niin kuin sokea hapuilee pimeydessä, etkä menesty teilläsi; sinä olet aina vain sorrettu ja ryöstetty, eikä kukaan sinua auta.
Deuteronomy 28:29 And you shall grope at noonday, as the blind gropes in darkness, and you shall not prosper in your ways: and you shall be only oppressed and spoiled ever more, and no man shall save you.
5. Mooseksen kirja 28:30 Sinä kihlaat vaimon, ja toinen mies makaa hänen kanssaan. Sinä rakennat talon, mutta et asu siinä. Sinä istutat viinitarhan, mutta et korjaa sen rypäleitä.
Deuteronomy 28:30 You shall betroth a wife, and another man shall lie with her: you shall build an house, and you shall not dwell therein: you shall plant a vineyard, and shall not gather the grapes thereof.
5. Mooseksen kirja 28:31 Härkäsi teurastetaan silmiesi edessä, etkä sinä saa sitä syödä. Aasisi otetaan väkivalloin pois sinun silmiesi edessä, eikä sitä sinulle palauteta. Lampaasi annetaan vihollisillesi, eikä sinulla ole niitä pelastavaa henkilöä.
Deuteronomy 28:31 Your ox shall be slain before your eyes, and you shall not eat thereof: your ass shall be violently taken away from before your face, and shall not be restored to you: your sheep shall be given to your enemies, and you shall have none to rescue them.
5. Mooseksen kirja 28:32 Sinun poikasi ja tyttäresi annetaan toiselle kansalle, ja sinun silmäsi katsovat heitä ja himmenevät kaipauksesta kaiken päivää, eikä sinun kädessäsi ole voimaa.
Deuteronomy 28:32 Your sons and your daughters shall be given to another people, and your eyes shall look, and fail with longing for them all the day long; and there shall be no might in your hand.
5. Mooseksen kirja 28:33 Maasi hedelmän ja kaikki vaivannäkösi syö kansa, jota et tunne, ja sinua sorretaan ja ahdistetaan aina.
Deuteronomy 28:33 The fruit of your land, and all your labors, shall a nation which you know not eat up; and you shall be only oppressed and crushed always:
5. Mooseksen kirja 28:34 Niin että sinä tulet hulluksi silmiesi näystä, jonka saat nähdä.
Deuteronomy 28:34 So that you shall be mad for the sight of your eyes which you shall see.
5. Mooseksen kirja 28:35 Herra lyö sinua polviin ja sääriin kipeällä, paranemattomalla paiseella kantapäästä päälakeen.
Deuteronomy 28:35 The LORD shall smite you in the knees, and in the legs, with a sore botch that cannot be healed, from the sole of your foot to the top of your head.
5. Mooseksen kirja 28:36 Herra vie sinut ja kuninkaasi, jonka asetat itsesi ylle, kansan luo, jota et sinä tuntenut etkä isäsi; ja siellä sinä palvelet muita jumalia, puuta ja kiveä.
Deuteronomy 28:36 The LORD shall bring you, and your king which you shall set over you, to a nation which neither you nor your fathers have known; and there shall you serve other gods, wood and stone.
5. Mooseksen kirja 28:37 Ja sinusta tulee kauhistus, sananlasku ja pilkan kohde kaikkien kansojen keskuudessa, joihin Herra sinut vie.
Deuteronomy 28:37 And you shall become an astonishment, a proverb, and a byword, among all nations where the LORD shall lead you.
5. Mooseksen kirja 28:38 Sinä viet paljon siementä pellolle, mutta korjaat vain vähän, sillä heinäsirkat syövät sen.
Deuteronomy 28:38 You shall carry much seed out into the field, and shall gather but little in; for the locust shall consume it.
5. Mooseksen kirja 28:39 Sinä istutat viinitarhoja ja hoidat niitä, mutta et saa juoda viiniä etkä korjata rypäleitä, sillä madot syövät ne.
Deuteronomy 28:39 You shall plant vineyards, and dress them, but shall neither drink of the wine, nor gather the grapes; for the worms shall eat them.
5. Mooseksen kirja 28:40 Sinulla on öljypuita kaikilla alueillasi, mutta älä voitele itseäsi öljyllä, sillä öljypuusi varisee hedelmänsä.
Deuteronomy 28:40 You shall have olive trees throughout all your coasts, but you shall not anoint yourself with the oil; for your olive shall cast his fruit.
5. Mooseksen kirja 28:41 Sinulle syntyy poikia ja tyttäriä, mutta et saa heistä nauttia, sillä he joutuvat vankeuteen.
Deuteronomy 28:41 You shall beget sons and daughters, but you shall not enjoy them; for they shall go into captivity.
5. Mooseksen kirja 28:42 Heinäsirkat syövät kaikki puusi ja maasi hedelmät.
Deuteronomy 28:42 All your trees and fruit of your land shall the locust consume.
5. Mooseksen kirja 28:43 Muukalainen, joka asuu keskuudessasi, nousee yläpuolellesi hyvin korkealle, ja sinä vaivut alas.
Deuteronomy 28:43 The stranger that is within you shall get up above you very high; and you shall come down very low.
5. Mooseksen kirja 28:44 Hän lainaa sinulle, etkä sinä lainaa hänelle; hän on pää ja sinä olet häntä.
Deuteronomy 28:44 He shall lend to you, and you shall not lend to him: he shall be the head, and you shall be the tail.
5. Mooseksen kirja 28:45 Ja kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi, vainoavat sinua ja saavuttavat sinut, kunnes tuhoudut, koska et kuunnellut Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä pitänyt hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka hän antoi sinulle,
Deuteronomy 28:45 Moreover all these curses shall come on you, and shall pursue you, and overtake you, till you be destroyed; because you listened not to the voice of the LORD your God, to keep his commandments and his statutes which he commanded you:
5. Mooseksen kirja 28:46 Ja ne ovat sinun päälläsi merkiksi ja ihmeeksi, ja sinun jälkeläistesi päällä ikuisesti.
Deuteronomy 28:46 And they shall be on you for a sign and for a wonder, and on your seed for ever.
5. Mooseksen kirja 28:47 Koska et palvellut Herraa, Jumalaasi, ilolla ja sydämen riemulla, vaikka sinulla oli kaikkea yltäkylläisesti,
Deuteronomy 28:47 Because you served not the LORD your God with joyfulness, and with gladness of heart, for the abundance of all things;
5. Mooseksen kirja 28:48 Sentähden sinä palvelet vihollisiasi, jotka Herra lähettää sinun kimppuusi, nälkäisenä ja janoisena, alastomuutena ja kaiken puutteessa; ja hän panee rautaisen ikeen sinun kaulaasi, kunnes hän sinut tuhoaa.
Deuteronomy 28:48 Therefore shall you serve your enemies which the LORD shall send against you, in hunger, and in thirst, and in nakedness, and in want of all things: and he shall put a yoke of iron on your neck, until he have destroyed you.
5. Mooseksen kirja 28:49 Herra nostaa sinua vastaan kaukaisen kansan, maan äärestä, niin nopeasti kuin kotka lentää, kansan, jonka kieltä et ymmärrä;
Deuteronomy 28:49 The LORD shall bring a nation against you from far, from the end of the earth, as swift as the eagle flies; a nation whose tongue you shall not understand;
5. Mooseksen kirja 28:50 Tuimakasvoinen kansa, joka ei välitä vanhuksesta eikä osoita suosiota nuorelle:
Deuteronomy 28:50 A nation of fierce countenance, which shall not regard the person of the old, nor show favor to the young:
5. Mooseksen kirja 28:51 Ja hän syö karjasi hedelmän ja maasi hedelmän, kunnes sinut tuhotaan. Hän ei jätä sinulle jyviä, viiniä eikä öljyä, ei lehmiesi vasikoita eikä lampaittesi karitsoja, ennen kuin hän on sinut tuhonnut.
Deuteronomy 28:51 And he shall eat the fruit of your cattle, and the fruit of your land, until you be destroyed: which also shall not leave you either corn, wine, or oil, or the increase of your cows, or flocks of your sheep, until he have destroyed you.
5. Mooseksen kirja 28:52 Ja hän piirittää sinua kaikissa porteissasi, kunnes korkeat ja vahvat muurisi, joihin sinä luotit, kukistuvat, kaikkialla maassasi; ja hän piirittää sinua kaikissa porteissasi, kaikkialla maassasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.
Deuteronomy 28:52 And he shall besiege you in all your gates, until your high and fenced walls come down, wherein you trusted, throughout all your land: and he shall besiege you in all your gates throughout all your land, which the LORD your God has given you.
5. Mooseksen kirja 28:53 Ja sinä syöt oman ruumiisi hedelmän, poikiesi ja tyttäriesi lihan, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut, piirityksessä ja ahtaassa paikassa, jolla vihollisesi ahdistavat sinua.
Deuteronomy 28:53 And you shall eat the fruit of your own body, the flesh of your sons and of your daughters, which the LORD your God has given you, in the siege, and in the narrow place, with which your enemies shall distress you:
5. Mooseksen kirja 28:54 Niin että herttainen ja herkkä mies teidän keskuudessanne katsoo pahasti veljeään ja sylissään olevaa vaimoa ja jäljelle jääneitä lapsiaan kohtaan,
Deuteronomy 28:54 So that the man that is tender among you, and very delicate, his eye shall be evil toward his brother, and toward the wife of his bosom, and toward the remnant of his children which he shall leave:
5. Mooseksen kirja 28:55 Niin ettei hän anna kenellekään heistä lastensa lihaa, jota hän itse syö, sillä hänellä ei ole mitään jäljellä piirityksessä ja ahtaassa paikassa, jolla vihollisesi ahdistavat sinua kaikissa porteissasi.
Deuteronomy 28:55 So that he will not give to any of them of the flesh of his children whom he shall eat: because he has nothing left him in the siege, and in the narrow place, with which your enemies shall distress you in all your gates.
5. Mooseksen kirja 28:56 Herkkä ja hillitty nainen teidän keskuudessanne, joka ei rohkene jalkaansa laskea maahan herkkyyden ja hellyyden tähden, katsoo pahaan sydäntään rakasta miestään, poikaansa ja tytärtään kohtaan,
Deuteronomy 28:56 The tender and delicate woman among you, which would not adventure to set the sole of her foot on the ground for delicateness and tenderness, her eye shall be evil toward the husband of her bosom, and toward her son, and toward her daughter,
5. Mooseksen kirja 28:57 Ja hänen poikastansa, joka tulee hänen jalkojensa välistä, ja hänen lapsiaan kohtaan, jotka hän synnyttää; sillä hän syö heidät salaa piirityksessä ja ahtaassa paikassa, jolla vihollisesi ahdistaa sinua porteissasi.
Deuteronomy 28:57 And toward her young one that comes out from between her feet, and toward her children which she shall bear: for she shall eat them for want of all things secretly in the siege and narrow place, with which your enemy shall distress you in your gates.
5. Mooseksen kirja 28:58 Jos ette tarkoin pidä kaikkia tämän lain sanoja, jotka ovat kirjoitettuina tähän kirjaan, niin että pelkäisitte tätä kunniakasta ja pelättävää nimeä, Herraa, sinun Jumalaasi,
Deuteronomy 28:58 If you will not observe to do all the words of this law that are written in this book, that you may fear this glorious and fearful name, THE LORD THY GOD;
5. Mooseksen kirja 28:59 Silloin Herra tekee sinun vitsaukset ja sinun jälkeläistesi vitsaukset ihmeellisiksi, suuriksi ja pitkäaikaisiksi vitsauksiksi, pahoiksi ja pitkäaikaisiksi sairauksiksi.
Deuteronomy 28:59 Then the LORD will make your plagues wonderful, and the plagues of your seed, even great plagues, and of long continuance, and sore sicknesses, and of long continuance.
5. Mooseksen kirja 28:60 Ja hän tuo teidän päällenne kaikki Egyptin taudit, joita te pelkäsitte, ja ne tarttuvat teihin.
Deuteronomy 28:60 Moreover he will bring on you all the diseases of Egypt, which you were afraid of; and they shall stick to you.
5. Mooseksen kirja 28:61 Ja kaikki ne sairaudet ja vitsaukset, joista ei ole kirjoitettu tähän lakikirjaan, Herra nostattaa teidän päällenne, kunnes te tuhoudutte.
Deuteronomy 28:61 Also every sickness, and every plague, which is not written in the book of this law, them will the LORD bring on you, until you be destroyed.
5. Mooseksen kirja 28:62 Ja teitä jää jäljelle harvalukuinen joukko, kun taas teitä oli ennen kuin oli kuin taivaan tähtiä, koska ette totelleet Herran, teidän Jumalanne, ääntä.
Deuteronomy 28:62 And you shall be left few in number, whereas you were as the stars of heaven for multitude; because you would not obey the voice of the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 28:63 Ja niinkuin Herra iloitsi teistä tehdessään teille hyvää ja antaessaan teidän lisääntyä, niin Herra iloitsee teistä tuhotessaan teidät ja tehdessään teidät olemattomiin; ja teidät temmataan pois siitä maasta, jota menette ottamaan omaksenne.
Deuteronomy 28:63 And it shall come to pass, that as the LORD rejoiced over you to do you good, and to multiply you; so the LORD will rejoice over you to destroy you, and to bring you to nothing; and you shall be plucked from off the land where you go to possess it.
5. Mooseksen kirja 28:64 Ja Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan, maan toisesta äärestä toiseen, ja siellä sinä palvelet muita jumalia, joita et sinä etkä sinun isäsi tunteneet, puuta ja kiveä.
Deuteronomy 28:64 And the LORD shall scatter you among all people, from the one end of the earth even to the other; and there you shall serve other gods, which neither you nor your fathers have known, even wood and stone.
5. Mooseksen kirja 28:65 Et sinä näiden kansojen keskellä löydä lepoa etkä jalkapohjasi saa lepoa. Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, himmeät silmät ja tuskallisen mielen.
Deuteronomy 28:65 And among these nations shall you find no ease, neither shall the sole of your foot have rest: but the LORD shall give you there a trembling heart, and failing of eyes, and sorrow of mind:
5. Mooseksen kirja 28:66 Ja sinun henkesi on epävarma edessäsi, ja sinä olet peloissasi päivin ja öin, etkä ole varma hengestäsi.
Deuteronomy 28:66 And your life shall hang in doubt before you; and you shall fear day and night, and shall have none assurance of your life:
5. Mooseksen kirja 28:67 Aamulla sinä sanot: Jospa jo ehtoo! Ja illalla sinä sanot: Jospa jo aamu! sydämesi pelon ja silmiesi näkymän tähden.
Deuteronomy 28:67 In the morning you shall say, Would God it were even! and at even you shall say, Would God it were morning! for the fear of your heart with which you shall fear, and for the sight of your eyes which you shall see.
5. Mooseksen kirja 28:68 Ja Herra vie sinut laivoilla takaisin Egyptiin sitä tietä, josta minä sinulle puhuin: 'Et ole sitä enää näkevä'. Siellä sinut myydään vihollisillesi orjiksi ja orjattariksi, eikä kukaan ole sinua ostamassa.
Deuteronomy 28:68 And the LORD shall bring you into Egypt again with ships, by the way whereof I spoke to you, You shall see it no more again: and there you shall be sold to your enemies for slaves and bondwomen, and no man shall buy you.
5. Mooseksen kirja 29:1 Nämä ovat sen liiton sanat, jonka Herra käski Mooseksen tehdä israelilaisten kanssa Mooabin maassa, sen liiton lisäksi, jonka hän teki heidän kanssaan Hoorebilla.
Deuteronomy 29:1 These are the words of the covenant, which the LORD commanded Moses to make with the children of Israel in the land of Moab, beside the covenant which he made with them in Horeb.
5. Mooseksen kirja 29:2 Ja Mooses kutsui koolle kaiken Israelin ja sanoi heille: Te olette nähneet kaiken, mitä Herra teki teidän silmienne edessä Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen palvelijoilleen ja koko hänen maalleen;
Deuteronomy 29:2 And Moses called to all Israel, and said to them, You have seen all that the LORD did before your eyes in the land of Egypt to Pharaoh, and to all his servants, and to all his land;
5. Mooseksen kirja 29:3 Suuret kiusaukset, jotka silmäsi ovat nähneet, merkit ja nuo suuret ihmeet:
Deuteronomy 29:3 The great temptations which your eyes have seen, the signs, and those great miracles:
5. Mooseksen kirja 29:4 Mutta Herra ei ole antanut teille sydäntä ymmärtääksenne, silmiä nähdäksenne ja korvia kuullaksenne tähän päivään asti.
Deuteronomy 29:4 Yet the LORD has not given you an heart to perceive, and eyes to see, and ears to hear, to this day.
5. Mooseksen kirja 29:5 Ja minä olen johdattanut teitä erämaassa neljäkymmentä vuotta; teidän vaatteenne eivät ole kuluneet päällänne eivätkä kenkänne jalassanne.
Deuteronomy 29:5 And I have led you forty years in the wilderness: your clothes are not waxen old on you, and your shoe is not waxen old on your foot.
5. Mooseksen kirja 29:6 Ette ole syöneet leipää ettekä juoneet viiniä ettekä väkeviä juomia, jotta tietäisitte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Deuteronomy 29:6 You have not eaten bread, neither have you drunk wine or strong drink: that you might know that I am the LORD your God.
5. Mooseksen kirja 29:7 Ja kun te tulitte tähän paikkaan, Siihon, Hesbonin kuningas, ja Og, Basanin kuningas, tulivat sotimaan meitä vastaan, ja me voitimme heidät.
Deuteronomy 29:7 And when you came to this place, Sihon the king of Heshbon, and Og the king of Bashan, came out against us to battle, and we smote them:
5. Mooseksen kirja 29:8 Ja me otimme heidän maansa ja annoimme sen perintöosaksi ruubenilaisille, gadilaisille ja Manassen heimon toiselle puolelle.
Deuteronomy 29:8 And we took their land, and gave it for an inheritance to the Reubenites, and to the Gadites, and to the half tribe of Manasseh.
5. Mooseksen kirja 29:9 Pidä siis tämän liiton sanat ja tee ne, että menestyisit kaikessa, mitä teet.
Deuteronomy 29:9 Keep therefore the words of this covenant, and do them, that you may prosper in all that you do.
5. Mooseksen kirja 29:10 Te seisotte tänä päivänä kaikki Herran, teidän Jumalanne, edessä; teidän heimojenne päämiehenne, vanhimpanne ja päällysmiehenne sekä kaikki Israelin miehet,
Deuteronomy 29:10 You stand this day all of you before the LORD your God; your captains of your tribes, your elders, and your officers, with all the men of Israel,
5. Mooseksen kirja 29:11 Pienokaisenne, vaimonne ja muukalaisenne, joka on leirissänne, puunhakkaajasta vedenkantajan asti:
Deuteronomy 29:11 Your little ones, your wives, and your stranger that is in your camp, from the hewer of your wood to the drawer of your water:
5. Mooseksen kirja 29:12 että menisit liittoon Herran, sinun Jumalasi, kanssa ja vannoisit hänen valansa, jonka Herra, sinun Jumalasi, tänä päivänä tekee sinun kanssasi:
Deuteronomy 29:12 That you should enter into covenant with the LORD your God, and into his oath, which the LORD your God makes with you this day:
5. Mooseksen kirja 29:13 Että hän tänä päivänä vahvistaisi sinut kansakseen ja olisi sinun Jumalasi, niin kuin hän on sinulle sanonut ja niin kuin hän on vannonut sinun isillesi, Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
Deuteronomy 29:13 That he may establish you to day for a people to himself, and that he may be to you a God, as he has said to you, and as he has sworn to your fathers, to Abraham, to Isaac, and to Jacob.
5. Mooseksen kirja 29:14 Enkä minä tee tätä liittoa ja tätä valaa ainoastaan sinun kanssasi;
Deuteronomy 29:14 Neither with you only do I make this covenant and this oath;
5. Mooseksen kirja 29:15 Vaan sen kanssa, joka tänä päivänä seisoo tässä meidän kanssamme Herran, meidän Jumalamme, edessä, ja myös sen kanssa, joka ei tänä päivänä ole täällä meidän kanssamme,
Deuteronomy 29:15 But with him that stands here with us this day before the LORD our God, and also with him that is not here with us this day:
5. Mooseksen kirja 29:16 (Sillä te tiedätte, kuinka me asuimme Egyptin maassa ja kuinka me kuljimme niiden kansojen läpi, joiden kautta te kuljitte;
Deuteronomy 29:16 (For you know how we have dwelled in the land of Egypt; and how we came through the nations which you passed by;
5. Mooseksen kirja 29:17 Ja sinä olet nähnyt heidän iljetyksensä ja heidän epäjumalansa, puiset ja kivestä, hopeasta ja kullasta tehdyt, jotka olivat heidän keskuudessaan:)
Deuteronomy 29:17 And you have seen their abominations, and their idols, wood and stone, silver and gold, which were among them:)
5. Mooseksen kirja 29:18 Ettei teidän keskuudessanne olisi miestä tai naista, sukua tai sukukuntaa, jonka sydän tänä päivänä kääntyisi pois Herrasta, meidän Jumalastamme, menemään ja palvelemaan näiden kansojen jumalia; ettei teidän keskuudessanne olisi juurta, joka kantaa sappea ja koiruohoa,
Deuteronomy 29:18 Lest there should be among you man, or woman, or family, or tribe, whose heart turns away this day from the LORD our God, to go and serve the gods of these nations; lest there should be among you a root that bears gall and wormwood;
5. Mooseksen kirja 29:19 Ja kun hän kuulee tämän kirouksen sanat, siunaa hän itseään sydämessään sanoen: Minulla on rauha, vaikka vaellankin sydämeni paatumuksessa, lisätäkseni juopumuksen janoon.
Deuteronomy 29:19 And it come to pass, when he hears the words of this curse, that he bless himself in his heart, saying, I shall have peace, though I walk in the imagination of my heart, to add drunkenness to thirst:
5. Mooseksen kirja 29:20 Herra ei säästä häntä, vaan silloin Herran viha ja kiivaus savuavat sitä miestä vastaan, ja kaikki kiroukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan, laskeutuvat hänen päälleen, ja Herra pyyhkii pois hänen nimensä taivaan alta.
Deuteronomy 29:20 The LORD will not spare him, but then the anger of the LORD and his jealousy shall smoke against that man, and all the curses that are written in this book shall lie on him, and the LORD shall blot out his name from under heaven.
5. Mooseksen kirja 29:21 Ja Herra erottaa hänet pahuuteen kaikista Israelin sukukunnista kaikkien niiden liiton kirousten mukaan, jotka ovat kirjoitetut tähän lain kirjaan:
Deuteronomy 29:21 And the LORD shall separate him to evil out of all the tribes of Israel, according to all the curses of the covenant that are written in this book of the law:
5. Mooseksen kirja 29:22 Niin että teidän lastenne tuleva sukupolvi, joka nousee teidän jälkeenne, ja muukalainen, joka tulee kaukaisesta maasta, sanovat, kun he näkevät tuon maan vitsaukset ja taudit, jotka Herra on sille pannut:
Deuteronomy 29:22 So that the generation to come of your children that shall rise up after you, and the stranger that shall come from a far land, shall say, when they see the plagues of that land, and the sicknesses which the LORD has laid on it;
5. Mooseksen kirja 29:23 Ja että koko sen maa on tulikiveä ja suolaa ja tulessa, niin ettei siihen kylvetä eikä siinä kasveta eikä ruohoa kasva, niin kuin Sodoman, Gomorran, Adman ja Seboimin hävitys tapahtui, jotka Herra tuhosi vihassaan ja kiivaudessaan,
Deuteronomy 29:23 And that the whole land thereof is brimstone, and salt, and burning, that it is not sown, nor bears, nor any grass grows therein, like the overthrow of Sodom, and Gomorrah, Admah, and Zeboim, which the LORD overthrew in his anger, and in his wrath:
5. Mooseksen kirja 29:24 Kaikki kansat kysyvät: Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle? Mikä on tämän suuren vihan hehku?
Deuteronomy 29:24 Even all nations shall say, Why has the LORD done thus to this land? what means the heat of this great anger?
5. Mooseksen kirja 29:25 Silloin sanotaan: 'Koska he ovat hylänneet Herran, isiensä Jumalan, liiton, jonka hän teki heidän kanssaan johdattaessaan heidät pois Egyptin maasta,'
Deuteronomy 29:25 Then men shall say, Because they have forsaken the covenant of the LORD God of their fathers, which he made with them when he brought them forth out of the land of Egypt:
5. Mooseksen kirja 29:26 Sillä he menivät ja palvelivat muita jumalia ja kumarsivat niitä, jumalia, joita he eivät tunteneet ja joita hän ei ollut heille antanut,
Deuteronomy 29:26 For they went and served other gods, and worshipped them, gods whom they knew not, and whom he had not given to them:
5. Mooseksen kirja 29:27 Ja Herran viha syttyi tätä maata kohtaan, niin että hän antoi sen kohdata kaikki ne kiroukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan:
Deuteronomy 29:27 And the anger of the LORD was kindled against this land, to bring on it all the curses that are written in this book:
5. Mooseksen kirja 29:28 Ja Herra ajoi heidät pois heidän maastaan vihassa, kiivaudessa ja suuressa närkästyksessä ja heitti heidät toiseen maahan, niin kuin tänäkin päivänä on.
Deuteronomy 29:28 And the LORD rooted them out of their land in anger, and in wrath, and in great indignation, and cast them into another land, as it is this day.
5. Mooseksen kirja 29:29 Salatut asiat kuuluvat Herralle, meidän Jumalallemme; mutta ne, jotka on ilmoitettu, kuuluvat meille ja meidän lapsillemme ikuisesti, että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat.
Deuteronomy 29:29 The secret things belong to the LORD our God: but those things which are revealed belong to us and to our children for ever, that we may do all the words of this law.
5. Mooseksen kirja 30:1 Ja kun kaikki tämä tulee sinun osaksesi, siunaus ja kirous, jotka minä olen asettanut sinun eteesi, ja sinä pidät ne mielessäsi kaikkien kansojen keskuudessa, joihin Herra, sinun Jumalasi, on sinut ajanut,
Deuteronomy 30:1 And it shall come to pass, when all these things are come on you, the blessing and the curse, which I have set before you, and you shall call them to mind among all the nations, where the LORD your God has driven you,
5. Mooseksen kirja 30:2 Ja te palajatte Herran, teidän Jumalanne, luo ja tottelette hänen ääntään kaiken sen mukaan, mitä minä tänä päivänä teille käsken, te ja teidän lapsenne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne,
Deuteronomy 30:2 And shall return to the LORD your God, and shall obey his voice according to all that I command you this day, you and your children, with all your heart, and with all your soul;
5. Mooseksen kirja 30:3 Silloin Herra, sinun Jumalasi, kääntää sinun kohtalosi ja armahtaa sinua, ja hän palajaa ja kokoaa sinut kaikista kansoista, joihin Herra, sinun Jumalasi, on sinut hajottanut.
Deuteronomy 30:3 That then the LORD your God will turn your captivity, and have compassion on you, and will return and gather you from all the nations, where the LORD your God has scattered you.
5. Mooseksen kirja 30:4 Jos joku teistä ajetaan taivaan ääriin, sieltäkin Herra, teidän Jumalanne, kokoaa teidät ja sieltä hän teidät noutaa.
Deuteronomy 30:4 If any of your be driven out to the outmost parts of heaven, from there will the LORD your God gather you, and from there will he fetch you:
5. Mooseksen kirja 30:5 Ja Herra, sinun Jumalasi, vie sinut siihen maahan, jonka sinun isäsi pitivät hallussaan, ja sinä otat sen omaksesi; ja hän tekee sinulle hyvää ja lisää sinut isiesi enemmäksi.
Deuteronomy 30:5 And the LORD your God will bring you into the land which your fathers possessed, and you shall possess it; and he will do you good, and multiply you above your fathers.
5. Mooseksen kirja 30:6 Ja Herra, sinun Jumalasi, ympärileikkaa sinun sydämesi ja sinun jälkeläistesi sydämet, niin että rakastat Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, että eläisit.
Deuteronomy 30:6 And the LORD your God will circumcise your heart, and the heart of your seed, to love the LORD your God with all your heart, and with all your soul, that you may live.
5. Mooseksen kirja 30:7 Ja Herra, sinun Jumalasi, panee kaikki nämä kiroukset vihollistesi päälle ja niiden päälle, jotka sinua vihaavat, jotka sinua vainosivat.
Deuteronomy 30:7 And the LORD your God will put all these curses on your enemies, and on them that hate you, which persecuted you.
5. Mooseksen kirja 30:8 Ja sinä palajat ja tottelet Herran ääntä ja pidät kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan.
Deuteronomy 30:8 And you shall return and obey the voice of the LORD, and do all his commandments which I command you this day.
5. Mooseksen kirja 30:9 Ja Herra, sinun Jumalasi, tekee sinut yltäkylläiseksi kaikissa kättesi töissä, ruumiisi hedelmässä, karjasi hedelmässä ja maasi hedelmässä, sinun hyväksesi. Sillä Herra iloitsee jälleen sinun hyvästäsi, niin kuin hän iloitsi isästäsi.
Deuteronomy 30:9 And the LORD your God will make you plenteous in every work of your hand, in the fruit of your body, and in the fruit of your cattle, and in the fruit of your land, for good: for the LORD will again rejoice over you for good, as he rejoiced over your fath
5. Mooseksen kirja 30:10 Jos sinä kuuntelet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät hänen käskynsä ja säädöksensä, jotka ovat kirjoitetut tähän lain kirjaan, ja jos sinä käännyt Herran, sinun Jumalasi, puoleen kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.
Deuteronomy 30:10 If you shall listen to the voice of the LORD your God, to keep his commandments and his statutes which are written in this book of the law, and if you turn to the LORD your God with all your heart, and with all your soul.
5. Mooseksen kirja 30:11 Sillä tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, ei ole sinulta kätketty eikä kaukana.
Deuteronomy 30:11 For this commandment which I command you this day, it is not hidden from you, neither is it far off.
5. Mooseksen kirja 30:12 Ei se ole taivaassa, niin että sinä sanoisit: Kuka meidän puolestamme nousee taivaaseen ja tuo sen meille, että me sen kuulisimme ja sen täyttäisimme?
Deuteronomy 30:12 It is not in heaven, that you should say, Who shall go up for us to heaven, and bring it to us, that we may hear it, and do it?
5. Mooseksen kirja 30:13 Eikä se ole meren takana, niin että sanoisit: 'Kuka menee meidän puolestamme meren yli ja tuo sen meille, että me sen kuulisimme ja sen täyttäisimme?'
Deuteronomy 30:13 Neither is it beyond the sea, that you should say, Who shall go over the sea for us, and bring it to us, that we may hear it, and do it?
5. Mooseksen kirja 30:14 Mutta sana on aivan lähellä sinua, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, jotta voisit sen toteuttaa.
Deuteronomy 30:14 But the word is very near to you, in your mouth, and in your heart, that you may do it.
5. Mooseksen kirja 30:15 Katso, minä olen tänä päivänä asettanut sinun eteesi elämän ja hyvän, kuoleman ja pahan;
Deuteronomy 30:15 See, I have set before you this day life and good, and death and evil;
5. Mooseksen kirja 30:16 Niin minä tänä päivänä käsken sinua rakastamaan Herraa, sinun Jumalaasi, ja vaeltamaan hänen teitänsä ja pitämään hänen käskynsä, säädöksensä ja oikeutensa, että eläisit ja lisääntyisit. Ja Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua siinä maassa, jota menet ottamaan omaksesi.
Deuteronomy 30:16 In that I command you this day to love the LORD your God, to walk in his ways, and to keep his commandments and his statutes and his judgments, that you may live and multiply: and the LORD your God shall bless you in the land where you go to possess it.
5. Mooseksen kirja 30:17 Mutta jos sinun sydämesi kääntyy pois, etkä kuule, vaan annat vietellä sinua ja kumarrat muita jumalia ja palvelet niitä,
Deuteronomy 30:17 But if your heart turn away, so that you will not hear, but shall be drawn away, and worship other gods, and serve them;
5. Mooseksen kirja 30:18 Minä julistan teille tänä päivänä, että te varmasti hukutte ettekä saa kauan elää siinä maassa, jonne menette Jordanin yli ottamaan sitä omaksenne.
Deuteronomy 30:18 I denounce to you this day, that you shall surely perish, and that you shall not prolong your days on the land, where you pass over Jordan to go to possess it.
5. Mooseksen kirja 30:19 Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että olen pannut teidän eteenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitse siis elämä, että sekä sinä että sinun jälkeläisesi eläisitte.
Deuteronomy 30:19 I call heaven and earth to record this day against you, that I have set before you life and death, blessing and cursing: therefore choose life, that both you and your seed may live:
5. Mooseksen kirja 30:20 Että rakastaisit Herraa, sinun Jumalaasi, ja kuulisit hänen ääntään ja pysyisit hänessä kiinni, sillä hän on sinun elämäsi ja sinun päiviesi pitkä ikä, että saisit asua siinä maassa, jonka Herra valalla vannoen on luvannut sinun isillesi, Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille,
Deuteronomy 30:20 That you may love the LORD your God, and that you may obey his voice, and that you may hold to him: for he is your life, and the length of your days: that you may dwell in the land which the LORD swore to your fathers, to Abraham, to Isaac, and to Jacob,
5. Mooseksen kirja 31:1 Ja Mooses meni ja puhui nämä sanat koko Israelille.
Deuteronomy 31:1 And Moses went and spoke these words to all Israel.
5. Mooseksen kirja 31:2 Ja hän sanoi heille: Minä olen tänä päivänä sadan kahdenkymmenen vuoden vanha, enkä voi enää mennä ulos enkä tulla sisään. Herra on myös sanonut minulle: 'Te ette mene tämän Jordanin yli.'
Deuteronomy 31:2 And he said to them, I am an hundred and twenty years old this day; I can no more go out and come in: also the LORD has said to me, You shall not go over this Jordan.
5. Mooseksen kirja 31:3 Herra, teidän Jumalanne, kulkee teidän edellänne ja hävittää nämä kansat teidän edestänne, ja te otatte ne omaksenne. Ja Joosua kulkee teidän edellänne, niin kuin Herra on sanonut.
Deuteronomy 31:3 The LORD your God, he will go over before you, and he will destroy these nations from before you, and you shall possess them: and Joshua, he shall go over before you, as the LORD has said.
5. Mooseksen kirja 31:4 Ja Herra tekee heille, niin kuin hän teki Sihonille ja Ogille, amorilaisten kuninkaille, ja heidän maalleen, jonka hän tuhosi.
Deuteronomy 31:4 And the LORD shall do to them as he did to Sihon and to Og, kings of the Amorites, and to the land of them, whom he destroyed.
5. Mooseksen kirja 31:5 Ja Herra antaa heidät teidän eteenne, että tekisitte heille kaikkien niiden käskyjen mukaan, jotka minä olen teille antanut.
Deuteronomy 31:5 And the LORD shall give them up before your face, that you may do to them according to all the commandments which I have commanded you.
5. Mooseksen kirja 31:6 Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä säikähdy heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, kulkee sinun kanssasi; hän ei jätä sinua eikä hylkää sinua.
Deuteronomy 31:6 Be strong and of a good courage, fear not, nor be afraid of them: for the LORD your God, he it is that does go with you; he will not fail you, nor forsake you.
5. Mooseksen kirja 31:7 Ja Mooses kutsui Joosuan ja sanoi hänelle koko Israelin nähden: Ole luja ja rohkea, sillä sinun on mentävä tämän kansan kanssa siihen maahan, jonka Herra on vannotulla valalla luvannut heidän isilleen antaa heille; ja sinä annat sen heille perinnöksi.
Deuteronomy 31:7 And Moses called to Joshua, and said to him in the sight of all Israel, Be strong and of a good courage: for you must go with this people to the land which the LORD has sworn to their fathers to give them; and you shall cause them to inherit it.
5. Mooseksen kirja 31:8 Ja Herra käy sinun edelläsi; hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua eikä hylkää sinua; älä pelkää äläkä arastele.
Deuteronomy 31:8 And the LORD, he it is that does go before you; he will be with you, he will not fail you, neither forsake you: fear not, neither be dismayed.
5. Mooseksen kirja 31:9 Ja Mooses kirjoitti tämän lain ja antoi sen papeille, Leevin pojille, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, ja kaikille Israelin vanhimmille.
Deuteronomy 31:9 And Moses wrote this law, and delivered it to the priests the sons of Levi, which bore the ark of the covenant of the LORD, and to all the elders of Israel.
5. Mooseksen kirja 31:10 Ja Mooses käski heitä sanoen: Joka seitsemän vuoden kuluttua, vapautusvuoden juhlassa, lehtimajanjuhlassa,
Deuteronomy 31:10 And Moses commanded them, saying, At the end of every seven years, in the solemnity of the year of release, in the feast of tabernacles,
5. Mooseksen kirja 31:11 Kun koko Israel tulee Herran, sinun Jumalasi, eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee, lue tämä laki koko Israelin kuullen.
Deuteronomy 31:11 When all Israel is come to appear before the LORD your God in the place which he shall choose, you shall read this law before all Israel in their hearing.
5. Mooseksen kirja 31:12 Kokoa kansa, miehet ja naiset, lapset ja muukalaiset, jotka asuvat porttiesi sisäpuolella, että he kuulisivat ja oppisivat ja pelkäisivät Herraa, teidän Jumalaanne, ja tarkoin pitäisivät kaikki tämän lain sanat:
Deuteronomy 31:12 Gather the people together, men and women, and children, and your stranger that is within your gates, that they may hear, and that they may learn, and fear the LORD your God, and observe to do all the words of this law:
5. Mooseksen kirja 31:13 Ja että heidän lapsensa, jotka eivät vielä mitään tiedä, kuulisivat ja oppisivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, niin kauan kuin elätte siinä maassa, johon menette Jordanin yli ottamaan sen omaksenne.
Deuteronomy 31:13 And that their children, which have not known any thing, may hear, and learn to fear the LORD your God, as long as you live in the land where you go over Jordan to possess it.
5. Mooseksen kirja 31:14 Ja Herra sanoi Moosekselle: Katso, sinun päiväsi lähestyy, jolloin sinun on kuoltava. Kutsu Joosua ja asettukaa ilmestysmajaan, niin minä annan hänelle käskyn. Niin Mooses ja Joosua menivät ja asettuivat ilmestysmajaan.
Deuteronomy 31:14 And the LORD said to Moses, Behold, your days approach that you must die: call Joshua, and present yourselves in the tabernacle of the congregation, that I may give him a charge. And Moses and Joshua went, and presented themselves in the tabernacle of the
5. Mooseksen kirja 31:15 Ja Herra ilmestyi majassa pilvipatsaassa, ja pilvipatsas seisoi majan oven yläpuolella.
Deuteronomy 31:15 And the LORD appeared in the tabernacle in a pillar of a cloud: and the pillar of the cloud stood over the door of the tabernacle.
5. Mooseksen kirja 31:16 Ja Herra sanoi Moosekselle: Katso, sinä nukut isiesi kanssa, ja tämä kansa nousee ja kulkee haureudessa muukalaisten jumalien perässä siinä maassa, johon he menevät asumaan heidän keskuudessaan, ja he hylkäävät minut ja rikkovat minun liittoni, jonka olen tehnyt.
Deuteronomy 31:16 And the LORD said to Moses, Behold, you shall sleep with your fathers; and this people will rise up, and go a whoring after the gods of the strangers of the land, where they go to be among them, and will forsake me, and break my covenant which I have made
5. Mooseksen kirja 31:17 Silloin minun vihani syttyy heitä vastaan sinä päivänä, ja minä hylkään heidät ja kätken heiltä kasvoni, ja heidät tuhotaan, ja heitä kohtaa paljon onnettomuuksia ja ahdistuksia; niin että he sanovat sinä päivänä: Eivätkö nämä onnettomuudet ole tulleet...
Deuteronomy 31:17 Then my anger shall be kindled against them in that day, and I will forsake them, and I will hide my face from them, and they shall be devoured, and many evils and troubles shall befall them; so that they will say in that day, Are not these evils come on
5. Mooseksen kirja 31:18 Ja sinä päivänä minä peitän kasvoni kaiken sen pahan tähden, jota he ovat tehneet, kääntyessään muiden jumalien puoleen.
Deuteronomy 31:18 And I will surely hide my face in that day for all the evils which they shall have worked, in that they are turned to other gods.
5. Mooseksen kirja 31:19 Kirjoita siis itsellesi tämä laulu ja opeta se israelilaisille; pane se heidän suuhunsa, että tämä laulu olisi minulle todistajana israelilaisia vastaan.
Deuteronomy 31:19 Now therefore write you this song for you, and teach it the children of Israel: put it in their mouths, that this song may be a witness for me against the children of Israel.
5. Mooseksen kirja 31:20 Sillä kun minä vien heidät siihen maahan, jonka vannoen olen luvannut heidän isilleen, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, ja he syövät ja tulevat kylläisiksi ja lihaviksi; silloin he kääntyvät muiden jumalien puoleen ja palvelevat niitä, ja he vihoittavat minut ja rikkovat minut.
Deuteronomy 31:20 For when I shall have brought them into the land which I swore to their fathers, that flows with milk and honey; and they shall have eaten and filled themselves, and waxen fat; then will they turn to other gods, and serve them, and provoke me, and break m
5. Mooseksen kirja 31:21 Ja kun heitä kohtaa paljon onnettomuuksia ja vastoinkäymisiä, tämä laulu todistaa heitä vastaan, sillä se ei unohdu heidän jälkeläistensä suusta. Sillä minä tiedän heidän ajatuksensa, joita he nytkin toteuttavat.
Deuteronomy 31:21 And it shall come to pass, when many evils and troubles are befallen them, that this song shall testify against them as a witness; for it shall not be forgotten out of the mouths of their seed: for I know their imagination which they go about, even now, b
5. Mooseksen kirja 31:22 Niin Mooses kirjoitti tämän laulun samana päivänä ja opetti sen israelilaisille.
Deuteronomy 31:22 Moses therefore wrote this song the same day, and taught it the children of Israel.
5. Mooseksen kirja 31:23 Ja hän antoi Joosualle, Nuunin pojalle, käskyn ja sanoi: Ole luja ja rohkea, sillä sinä johdatat israelilaiset siihen maahan, jonka minä vannoen olen heille luvannut; ja minä olen sinun kanssasi.
Deuteronomy 31:23 And he gave Joshua the son of Nun a charge, and said, Be strong and of a good courage: for you shall bring the children of Israel into the land which I swore to them: and I will be with you.
5. Mooseksen kirja 31:24 Ja kun Mooses oli kirjoittanut tämän lain sanat kirjaan, loppuun asti,
Deuteronomy 31:24 And it came to pass, when Moses had made an end of writing the words of this law in a book, until they were finished,
5. Mooseksen kirja 31:25 Niin Mooses käski leeviläisiä, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, sanoen:
Deuteronomy 31:25 That Moses commanded the Levites, which bore the ark of the covenant of the LORD, saying,
5. Mooseksen kirja 31:26 Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, liitonarkin sivuun, että se olisi siellä todistajana teitä vastaan.
Deuteronomy 31:26 Take this book of the law, and put it in the side of the ark of the covenant of the LORD your God, that it may be there for a witness against you.
5. Mooseksen kirja 34:4 Ja Herra sanoi hänelle: Tämä on se maa, jonka minä valalla vannoen luvannut olen Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan sen'. Minä olen antanut sinun omin silmin nähdä sen, mutta sinne sinä et pääse.
Deuteronomy 34:4 And the LORD said to him, This is the land which I swore to Abraham, to Isaac, and to Jacob, saying, I will give it to your seed: I have caused you to see it with your eyes, but you shall not go over thither.
5. Mooseksen kirja 34:5 Niin Herran palvelija Mooses kuoli siellä Moabin maassa, Herran sanan mukaan.
Deuteronomy 34:5 So Moses the servant of the LORD died there in the land of Moab, according to the word of the LORD.
5. Mooseksen kirja 34:6 Ja hän hautasi hänet laaksoon Moabin maahan, vastapäätä Bet-Peoria; mutta kukaan ei tiedä hänen hautaansa tähän päivään asti.
Deuteronomy 34:6 And he buried him in a valley in the land of Moab, over against Bethpeor: but no man knows of his sepulcher to this day.
5. Mooseksen kirja 34:7 Ja Mooses oli kuollessaan sadan kahdenkymmenen vuoden ikäinen; hänen silmänsä ei ollut hämärtynyt eikä hänen voimansa heikentynyt.
Deuteronomy 34:7 And Moses was an hundred and twenty years old when he died: his eye was not dim, nor his natural force abated.
5. Mooseksen kirja 34:8 Ja israelilaiset itkivät Moosesta Mooabin tasangoilla kolmekymmentä päivää; niin päättyivät Mooseksen muistolle itkemisen ja surun päivät.
Deuteronomy 34:8 And the children of Israel wept for Moses in the plains of Moab thirty days: so the days of weeping and mourning for Moses were ended.
5. Mooseksen kirja 34:9 Ja Joosua, Nuunin poika, oli täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päälleen; ja israelilaiset kuulivat häntä ja tekivät niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Deuteronomy 34:9 And Joshua the son of Nun was full of the spirit of wisdom; for Moses had laid his hands on him: and the children of Israel listened to him, and did as the LORD commanded Moses.
5. Mooseksen kirja 34:10 Eikä Israelissa enää noussut yhtäkään Mooseksen kaltaista profeettaa, jonka Herra tunsi kasvoista kasvoihin,
Deuteronomy 34:10 And there arose not a prophet since in Israel like to Moses, whom the LORD knew face to face,
5. Mooseksen kirja 34:11 Kaikkien niiden tunnustekojen ja ihmeiden, jotka Herra lähetti hänet tekemään Egyptin maassa faraolle, kaikille hänen palvelijoilleen ja koko hänen maalleen,
Deuteronomy 34:11 In all the signs and the wonders, which the LORD sent him to do in the land of Egypt to Pharaoh, and to all his servants, and to all his land,
5. Mooseksen kirja 34:12 Ja kaikessa siinä mahtavassa kädessä ja kaikessa suuressa pelossa, jonka Mooses teki koko Israelin silmien edessä.
Deuteronomy 34:12 And in all that mighty hand, and in all the great terror which Moses showed in the sight of all Israel.
Joosua 1:1 Herran palvelijan Mooseksen kuoleman jälkeen Herra puhui Mooseksen palvelijalle Joosualle, Nuunin pojalle, sanoen:
Joshua 1:1 Now after the death of Moses the servant of the LORD it came to pass, that the LORD spoke to Joshua the son of Nun, Moses’ minister, saying,
Joosua 1:2 Palvelijani Mooses on kuollut; nouse nyt ja mene tämän Jordanin yli, sinä ja kaikki tämä kansa, siihen maahan, jonka minä annan heille, israelilaisille.
Joshua 1:2 Moses my servant is dead; now therefore arise, go over this Jordan, you, and all this people, to the land which I do give to them, even to the children of Israel.
Joosua 1:3 Jokaisen paikan, johon teidän jalkanne astuu, minä olen antanut teille, niin kuin sanoin Moosekselle.
Joshua 1:3 Every place that the sole of your foot shall tread on, that have I given to you, as I said to Moses.
Joosua 1:4 Erämaasta ja tältä Libanonilta aina suureen virtaan, Eufrat-virtaan, asti, koko heettiläisten maa ja aina suureen mereen auringonlaskuun päin on teidän rajanne.
Joshua 1:4 From the wilderness and this Lebanon even to the great river, the river Euphrates, all the land of the Hittites, and to the great sea toward the going down of the sun, shall be your coast.
Joosua 1:5 Kukaan ei voi kestää sinua koko elinaikanasi. Niin kuin minä olin Mooseksen kanssa, niin minä olen sinun kanssasi. Minä en jätä sinua enkä hylkää sinua.
Joshua 1:5 There shall not any man be able to stand before you all the days of your life: as I was with Moses, so I will be with you: I will not fail you, nor forsake you.
Joosua 1:6 Ole luja ja rohkea, sillä sinä jaat tälle kansalle perintöosaksi maan, jonka minä vannoen minä heidän isillensä luvannut olin antaa heille.
Joshua 1:6 Be strong and of a good courage: for to this people shall you divide for an inheritance the land, which I swore to their fathers to give them.
Joosua 1:7 Ole vain luja ja aivan rohkea, että tarkoin tekisit kaiken sen lain mukaan, jonka minun palvelijani Mooses on sinulle säätänyt; älä poikkea siitä oikealle äläkä vasemmalle, että menestyisit, missä ikinä kuljetkin.
Joshua 1:7 Only be you strong and very courageous, that you may observe to do according to all the law, which Moses my servant commanded you: turn not from it to the right hand or to the left, that you may prosper wherever you go.
Joosua 1:8 Älköön tämä lain kirja poistuko sinun suustasi, vaan mieti sitä päivin ja öin, että tarkoin tekisit kaiken, mitä siihen on kirjoitettu; sillä silloin sinä onnistut tiesi ja silloin sinä menestyt.
Joshua 1:8 This book of the law shall not depart out of your mouth; but you shall meditate therein day and night, that you may observe to do according to all that is written therein: for then you shall make your way prosperous, and then you shall have good success.
Joosua 1:9 Enkö minä ole käskenyt sinua? Ole luja ja rohkea, älä pelkää äläkä arastele, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin.
Joshua 1:9 Have not I commanded you? Be strong and of a good courage; be not afraid, neither be you dismayed: for the LORD your God is with you wherever you go.
Joosua 1:10 Sitten Joosua käski kansan päällysmiehiä sanoen:
Joshua 1:10 Then Joshua commanded the officers of the people, saying,
Joosua 1:11 Kulje leirin lävitse ja käske kansaa sanoen: Valmistakaa itsellenne evästä, sillä kolmen päivän kuluessa te olette kulkeneet tämän Jordanin yli mennäksenne ottamaan omaksenne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille perinnöksi.
Joshua 1:11 Pass through the host, and command the people, saying, Prepare you victuals; for within three days you shall pass over this Jordan, to go in to possess the land, which the LORD your God gives you to possess it.
Joosua 1:12 Ja ruubenilaisille, gadilaisille ja toiselle puolelle Manassen sukukuntaa Joosua puhui sanoen:
Joshua 1:12 And to the Reubenites, and to the Gadites, and to half the tribe of Manasseh, spoke Joshua, saying,
Joosua 1:13 Muistakaa se sana, jonka Herran palvelija Mooses antoi teille sanoen: 'Herra, teidän Jumalanne, on antanut teille levon ja tämän maan.'
Joshua 1:13 Remember the word which Moses the servant of the LORD commanded you, saying, The LORD your God has given you rest, and has given you this land.
Joosua 1:14 Vaimonne, lapsenne ja karjanne jääkööt siihen maahan, jonka Mooses antoi teille Jordanin tällä puolella; mutta teidän on kuljettava aseistautuneina veljienne edellä, kaikki sotaurhot, ja autettava heitä.
Joshua 1:14 Your wives, your little ones, and your cattle, shall remain in the land which Moses gave you on this side Jordan; but you shall pass before your brothers armed, all the mighty men of valor, and help them;
5. Mooseksen kirja 31:27 Sillä minä tiedän teidän kapinallisuutenne ja niskurinne. Katso, jo minun eläessäni teidän kanssanne te olette kapinoineet Herraa vastaan; kuinka paljon enemmän minun kuolemani jälkeen?
Deuteronomy 31:27 For I know your rebellion, and your stiff neck: behold, while I am yet alive with you this day, you have been rebellious against the LORD; and how much more after my death?
5. Mooseksen kirja 31:28 Kootkaa minun luokseni kaikki sukukuntienne vanhimmat ja päällysmiehenne, niin minä puhun nämä sanat heidän korviensa kuullen ja otan taivaan ja maan todistajiksi heitä vastaan.
Deuteronomy 31:28 Gather to me all the elders of your tribes, and your officers, that I may speak these words in their ears, and call heaven and earth to record against them.
5. Mooseksen kirja 31:29 Sillä minä tiedän, että minun kuolemani jälkeen te turmelette itsenne täysin ja poikkeatte siltä tieltä, jota minä olen käskenyt teidän kulkea; ja teitä kohtaa onnettomuus aikojen lopulla, koska teette sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitatte hänet...
Deuteronomy 31:29 For I know that after my death you will utterly corrupt yourselves, and turn aside from the way which I have commanded you; and evil will befall you in the latter days; because you will do evil in the sight of the LORD, to provoke him to anger through the
5. Mooseksen kirja 31:30 Ja Mooses puhui tämän laulun sanat koko Israelin seurakunnan kuullen, kunnes ne olivat loppuun laulettu.
Deuteronomy 31:30 And Moses spoke in the ears of all the congregation of Israel the words of this song, until they were ended.
5. Mooseksen kirja 32:1 Oikaiskaa korvanne, taivaat, minä puhun; ja kuule, maa, minun suuni sanat.
Deuteronomy 32:1 Give ear, O you heavens, and I will speak; and hear, O earth, the words of my mouth.
5. Mooseksen kirja 32:2 Minun oppini putoaa kuin sade, puheeni tihkuu kuin kaste, kuin pieni sade heinän päälle ja kuin sadekuuro ruohikolle.
Deuteronomy 32:2 My doctrine shall drop as the rain, my speech shall distil as the dew, as the small rain on the tender herb, and as the showers on the grass:
5. Mooseksen kirja 32:3 Sillä minä julistan Herran nimeä: antakaa teidän kunnianne Jumalallemme.
Deuteronomy 32:3 Because I will publish the name of the LORD: ascribe you greatness to our God.
5. Mooseksen kirja 32:4 Hän on kallio, hänen työnsä on täydellinen, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeudenmukaisia. Hän on totuudellinen Jumala, eikä hän ole vääryydessä, vanhurskas ja oikeamielinen.
Deuteronomy 32:4 He is the Rock, his work is perfect: for all his ways are judgment: a God of truth and without iniquity, just and right is he.
5. Mooseksen kirja 32:5 He ovat turmeltuneet, heidän tahransa ei ole hänen lastensa tahra; he ovat nurja ja kiero sukupolvi.
Deuteronomy 32:5 They have corrupted themselves, their spot is not the spot of his children: they are a perverse and crooked generation.
5. Mooseksen kirja 32:6 Näinkö te maksatte Herralle, te tyhmät ja taitamattomat ihmiset? Eikö hän ole teidän isänne, joka teidät on ostanut, eikö hän ole teitä tehnyt ja vahvistanut?
Deuteronomy 32:6 Do you thus requite the LORD, O foolish people and unwise? is not he your father that has bought you? has he not made you, and established you?
5. Mooseksen kirja 32:7 Muista muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia. Kysy isältäsi, niin hän kertoo sinulle, vanhimmiltasi, niin he kertovat sinulle.
Deuteronomy 32:7 Remember the days of old, consider the years of many generations: ask your father, and he will show you; your elders, and they will tell you.
5. Mooseksen kirja 32:8 Kun Korkein jakoi kansoille perinnön, kun hän erotti Aadamin lapset, hän asetti kansojen rajat Israelin lasten luvun mukaan.
Deuteronomy 32:8 When the Most High divided to the nations their inheritance, when he separated the sons of Adam, he set the bounds of the people according to the number of the children of Israel.
5. Mooseksen kirja 32:9 Sillä Herran osuudeksi kuuluu hänen kansansa, Jaakob on hänen perintöosansa.
Deuteronomy 32:9 For the LORD’s portion is his people; Jacob is the lot of his inheritance.
5. Mooseksen kirja 32:10 Hän löysi hänet autiosta maasta, autiosta, ulvovasta erämaasta; hän johdatti häntä, hän neuvoi häntä, hän varjeli häntä kuin silmäteräänsä.
Deuteronomy 32:10 He found him in a desert land, and in the waste howling wilderness; he led him about, he instructed him, he kept him as the apple of his eye.
5. Mooseksen kirja 32:11 Niin kuin kotka pesänsä herättää, poikastensa yllä liitää, levittää siipensä, ottaa ne, kantaa niitä siivillään:
Deuteronomy 32:11 As an eagle stirs up her nest, flutters over her young, spreads abroad her wings, takes them, bears them on her wings:
5. Mooseksen kirja 32:12 Niin Herra yksin johdatti häntä, eikä hänen kanssaan ollut vierasta jumalaa.
Deuteronomy 32:12 So the LORD alone did lead him, and there was no strange god with him.
5. Mooseksen kirja 32:13 Hän kuljetti häntä maan kukkuloilla syömään peltojen satoa, hän antoi hänen imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovakivestä.
Deuteronomy 32:13 He made him ride on the high places of the earth, that he might eat the increase of the fields; and he made him to suck honey out of the rock, and oil out of the flinty rock;
5. Mooseksen kirja 32:14 Lehmien voita ja lampaiden maitoa, karitsojen, Basanin pässien ja vuohien rasvaa sekä vehnän munuaisrasvaa; ja sinä joit rypäleiden puhdasta verta.
Deuteronomy 32:14 Butter of cows, and milk of sheep, with fat of lambs, and rams of the breed of Bashan, and goats, with the fat of kidneys of wheat; and you did drink the pure blood of the grape.
5. Mooseksen kirja 32:15 Mutta Jesurun lihoi ja potki; sinä olet tullut lihavaksi, paksuksi, lihavaksi; silloin hän hylkäsi Jumalan, joka hänet teki, ja halveksi pelastuksensa kalliota.
Deuteronomy 32:15 But Jeshurun waxed fat, and kicked: you are waxen fat, you are grown thick, you are covered with fatness; then he forsook God which made him, and lightly esteemed the Rock of his salvation.
5. Mooseksen kirja 32:16 He herättivät hänen mustasukkaisuutensa oudoilla jumalilla, vihastuttivat hänet kauhistuksilla.
Deuteronomy 32:16 They provoked him to jealousy with strange gods, with abominations provoked they him to anger.
5. Mooseksen kirja 32:17 He uhrasivat riivaajille, eivät Jumalalle; jumalille, joita he eivät tunteneet, uusille jumalille, jotka olivat juuri nousseet esiin, joita teidän isänne eivät pelänneet.
Deuteronomy 32:17 They sacrificed to devils, not to God; to gods whom they knew not, to new gods that came newly up, whom your fathers feared not.
5. Mooseksen kirja 32:18 Kalliota, joka sinut siitti, sinä et muista, ja olet unhottanut Jumalan, joka sinut muovasi.
Deuteronomy 32:18 Of the Rock that begat you you are unmindful, and have forgotten God that formed you.
5. Mooseksen kirja 32:19 Ja kun Herra näki sen, hän inhosi heitä, koska hänen poikansa ja tyttärensä olivat niin ärsyyntyneitä.
Deuteronomy 32:19 And when the LORD saw it, he abhorred them, because of the provoking of his sons, and of his daughters.
5. Mooseksen kirja 32:20 Ja hän sanoi: Minä peitän heiltä kasvoni, minä katson, mikä heidän loppunsa on; sillä he ovat petollinen sukupolvi, uskottomia lapsia.
Deuteronomy 32:20 And he said, I will hide my face from them, I will see what their end shall be: for they are a very fraudulent generation, children in whom is no faith.
5. Mooseksen kirja 32:21 He ovat herättäneet minun kiivauteni sillä, mikä ei ole Jumala, he ovat vihoittaneet minut turhuudellaan. Ja minä herätän heidän kiivautensa sillä, joka ei ole kansa, minä vihoitan heidät tyhmällä kansalla.
Deuteronomy 32:21 They have moved me to jealousy with that which is not God; they have provoked me to anger with their vanities: and I will move them to jealousy with those which are not a people; I will provoke them to anger with a foolish nation.
5. Mooseksen kirja 32:22 Sillä minun vihani on syttynyt tuli, ja se polttaa syvimpään helvettiin asti, kuluttaa maan satoineen ja sytyttää vuorten perustukset tuleen.
Deuteronomy 32:22 For a fire is kindled in my anger, and shall burn to the lowest hell, and shall consume the earth with her increase, and set on fire the foundations of the mountains.
5. Mooseksen kirja 32:23 Minä kasaan heidän päälleen turmiota, ammun nuoleni heihin.
Deuteronomy 32:23 I will heap mischiefs on them; I will spend my arrows on them.
5. Mooseksen kirja 32:24 He polttavat itsensä nälkään, tuhoavat polttavan kuumuuden ja karvaan tuhon. Minä lähetän heidän kimppuunsa eläinten hampaat ja tomusäärmeiden myrkyn.
Deuteronomy 32:24 They shall be burnt with hunger, and devoured with burning heat, and with bitter destruction: I will also send the teeth of beasts on them, with the poison of serpents of the dust.
5. Mooseksen kirja 32:25 Ulkona miekka ja sisällä kauhu tuhoavat sekä nuoren miehen että neitsyen, imeväisen ja harmaapäisen.
Deuteronomy 32:25 The sword without, and terror within, shall destroy both the young man and the virgin, the suckling also with the man of gray hairs.
5. Mooseksen kirja 32:26 Minä sanoin: Hajotan heidät nurkkiin, hävitän heidän muistonsa ihmisten seasta.
Deuteronomy 32:26 I said, I would scatter them into corners, I would make the remembrance of them to cease from among men:
5. Mooseksen kirja 32:27 Ellei minua pelkäisi vihollisen viha, etteivät heidän vastustajansa käyttäytyisi oudosti ja sanoisi: Meidän kätemme on korkealla, eikä Herra ole tehnyt kaikkea tätä.
Deuteronomy 32:27 Were it not that I feared the wrath of the enemy, lest their adversaries should behave themselves strangely, and lest they should say, Our hand is high, and the LORD has not done all this.
5. Mooseksen kirja 32:28 Sillä he ovat neuvoton kansa, eikä heissä ole ymmärrystä.
Deuteronomy 32:28 For they are a nation void of counsel, neither is there any understanding in them.
5. Mooseksen kirja 32:29 Oi, jospa he olisivat viisaita, jos he ymmärtäisivät tämän, jos he miettisivät loppuaan!
Deuteronomy 32:29 O that they were wise, that they understood this, that they would consider their latter end!
5. Mooseksen kirja 32:30 Kuinka yksi ajaisi takaa tuhatta ja kaksi ajaisi pakoon kymmenentuhatta, ellei heidän kallionsa olisi myynyt heitä ja Herra olisi sulkenut heidät tieltään?
Deuteronomy 32:30 How should one chase a thousand, and two put ten thousand to flight, except their Rock had sold them, and the LORD had shut them up?
5. Mooseksen kirja 32:31 Sillä heidän kallionsa ei ole niin kuin meidän kalliomme, eivätkä vihollisemme itse ole tuomareita.
Deuteronomy 32:31 For their rock is not as our Rock, even our enemies themselves being judges.
5. Mooseksen kirja 32:32 Sillä heidän viinipuunsa on Sodoman viinipuuta ja Gomorran peltoa; heidän rypäleensä ovat myrkkyä, heidän rypäleensä ovat karvaita.
Deuteronomy 32:32 For their vine is of the vine of Sodom, and of the fields of Gomorrah: their grapes are grapes of gall, their clusters are bitter:
5. Mooseksen kirja 32:33 Heidän viininsä on lohikäärmeiden myrkkyä ja kyykäärmeiden julmaa myrkkyä.
Deuteronomy 32:33 Their wine is the poison of dragons, and the cruel venom of asps.
5. Mooseksen kirja 32:34 Eikö tämä ole tallessa minun luonani, sinetöitynä aarteeni keskellä?
Deuteronomy 32:34 Is not this laid up in store with me, and sealed up among my treasures?
5. Mooseksen kirja 32:35 Minun kuuluu kosto ja hyvitys; heidän jalkansa horjuu aikanaan, sillä heidän onnettomuutensa päivä on lähellä, ja se, mikä heitä kohtaa, tulee pian.
Deuteronomy 32:35 To me belongs vengeance and recompense; their foot shall slide in due time: for the day of their calamity is at hand, and the things that shall come on them make haste.
5. Mooseksen kirja 32:36 Sillä Herra tuomitsee kansansa ja katuu palvelijoitaan, kun hän näkee, että heidän voimansa on mennyt eikä kukaan ole suljettuna eikä jäänyt jäljelle.
Deuteronomy 32:36 For the LORD shall judge his people, and repent himself for his servants, when he sees that their power is gone, and there is none shut up, or left.
5. Mooseksen kirja 32:37 Ja hän sanoo: Missä ovat heidän jumalansa, heidän kallionsa, johon he turvasivat,
Deuteronomy 32:37 And he shall say, Where are their gods, their rock in whom they trusted,
5. Mooseksen kirja 32:38 Jotka söivät heidän teurasuhriensa rasvaa ja joivat heidän juomauhriensa viiniä? Nouskoot he ja auttakoot teitä, olkoot teidän suojanne.
Deuteronomy 32:38 Which did eat the fat of their sacrifices, and drank the wine of their drink offerings? let them rise up and help you, and be your protection.
5. Mooseksen kirja 32:39 Katsokaa nyt, että minä, minä olen se, eikä ole toista jumalaa minun rinnallani. Minä tapan ja minä teen eläväksi, minä haavoitan ja minä parannan, eikä ole ketään, joka voi pelastaa minun kädestäni.
Deuteronomy 32:39 See now that I, even I, am he, and there is no god with me: I kill, and I make alive; I wound, and I heal: neither is there any that can deliver out of my hand.
5. Mooseksen kirja 32:40 Sillä minä nostan käteni taivasta kohti ja sanon: Minä elän ikuisesti.
Deuteronomy 32:40 For I lift up my hand to heaven, and say, I live for ever.
5. Mooseksen kirja 32:41 Jos minä teroitan kimaltelevan miekkani ja käteni tarttuu tuomioon, niin minä kostan vihollisilleni ja palkitsen ne, jotka minua vihaavat.
Deuteronomy 32:41 If I whet my glittering sword, and my hand take hold on judgment; I will render vengeance to my enemies, and will reward them that hate me.
5. Mooseksen kirja 32:42 Minä juotan nuoleni verestä, ja miekkani syö lihaa; surmattujen ja vangittujen verestä, vihollisen koston alusta.
Deuteronomy 32:42 I will make my arrows drunk with blood, and my sword shall devour flesh; and that with the blood of the slain and of the captives, from the beginning of revenges on the enemy.
5. Mooseksen kirja 32:43 Riemuitkaa, te kansat, hänen kansansa kanssa, sillä hän kostaa palvelijoittensa veren, maksaa koston vastustajilleen ja on armollinen maalleen ja kansalleen.
Deuteronomy 32:43 Rejoice, O you nations, with his people: for he will avenge the blood of his servants, and will render vengeance to his adversaries, and will be merciful to his land, and to his people.
5. Mooseksen kirja 32:44 Ja Mooses tuli ja puhui kaikki tämän laulun sanat kansan kuullen, hän ja Hoosea, Nuunin poika.
Deuteronomy 32:44 And Moses came and spoke all the words of this song in the ears of the people, he, and Hoshea the son of Nun.
5. Mooseksen kirja 32:45 Ja Mooses oli puhunut kaikki nämä sanat koko Israelille:
Deuteronomy 32:45 And Moses made an end of speaking all these words to all Israel:
5. Mooseksen kirja 32:46 Ja hän sanoi heille: Pankaa sydämeenne kaikki ne sanat, jotka minä tänä päivänä teidän keskuudessanne todistan, ja käskekää lastenne pitää ja pitää kaikki tämän lain sanat.
Deuteronomy 32:46 And he said to them, Set your hearts to all the words which I testify among you this day, which you shall command your children to observe to do, all the words of this law.
5. Mooseksen kirja 32:47 Sillä se ei ole teille turha puhe, vaan se on teidän elämänne. Tämän sanan avulla te pidennätte päiviänne siinä maassa, johon menette Jordanin yli ottamaan sen omaksenne.
Deuteronomy 32:47 For it is not a vain thing for you; because it is your life: and through this thing you shall prolong your days in the land, where you go over Jordan to possess it.
5. Mooseksen kirja 32:48 Ja Herra puhui Moosekselle juuri sinä päivänä sanoen:
Deuteronomy 32:48 And the LORD spoke to Moses that selfsame day, saying,
5. Mooseksen kirja 32:49 Menkää tälle Abarimin vuorelle, Nebon vuorelle, joka on Mooabin maassa, Jerikoa vastapäätä, ja katsokaa Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille perintöosaksi.
Deuteronomy 32:49 Get you up into this mountain Abarim, to mount Nebo, which is in the land of Moab, that is over against Jericho; and behold the land of Canaan, which I give to the children of Israel for a possession:
5. Mooseksen kirja 32:50 Ja kuole sillä vuorella, jolle nouset, ja sinut otetaan pois kansasi tykö, niinkuin veljesi Aaron kuoli Hoorin vuorella ja otetaan pois kansasi tykö,
Deuteronomy 32:50 And die in the mount where you go up, and be gathered to your people; as Aaron your brother died in mount Hor, and was gathered to his people:
5. Mooseksen kirja 32:51 Koska te olitte minua vastaan uskottomia israelilaisten keskuudessa Meriban vesien luona Kaadeksessa, Siinin erämaassa, koska ette pyhittäneet minua israelilaisten keskellä.
Deuteronomy 32:51 Because you trespassed against me among the children of Israel at the waters of MeribahKadesh, in the wilderness of Zin; because you sanctified me not in the middle of the children of Israel.
5. Mooseksen kirja 32:52 Sinä saat nähdä maan edessäsi, mutta sinä et pääse sinne, siihen maahan, jonka minä annan israelilaisille.
Deuteronomy 32:52 Yet you shall see the land before you; but you shall not go thither to the land which I give the children of Israel.
5. Mooseksen kirja 33:1 Ja tämä on se siunaus, jolla Jumalan mies Mooses siunasi israelilaiset ennen kuolemaansa.
Deuteronomy 33:1 And this is the blessing, with which Moses the man of God blessed the children of Israel before his death.
5. Mooseksen kirja 33:2 Ja hän sanoi: Herra tuli Siinailta, nousi heille Seiristä, hän loistaa Paranin vuorelta, ja hän tuli kymmenentuhantisten pyhien kanssa. Hänen oikeasta kädestään lähti heille tulinen laki.
Deuteronomy 33:2 And he said, The LORD came from Sinai, and rose up from Seir to them; he shined forth from mount Paran, and he came with ten thousands of saints: from his right hand went a fiery law for them.
5. Mooseksen kirja 33:3 Kyllä, hän rakasti kansaa; kaikki hänen pyhänsä ovat sinun kädessäsi; ja he istuivat sinun jalkojesi juureen; jokainen ottaa vastaan sinun sanasi.
Deuteronomy 33:3 Yes, he loved the people; all his saints are in your hand: and they sat down at your feet; every one shall receive of your words.
5. Mooseksen kirja 33:4 Mooses antoi meille lain, Jaakobin seurakunnan perintöosan.
Deuteronomy 33:4 Moses commanded us a law, even the inheritance of the congregation of Jacob.
5. Mooseksen kirja 33:5 Ja hän oli kuninkaana Jesurunissa, kun kansan ja Israelin heimojen päämiehet kokoontuivat.
Deuteronomy 33:5 And he was king in Jeshurun, when the heads of the people and the tribes of Israel were gathered together.
5. Mooseksen kirja 33:6 Eläköön Ruuben, älköönkä kuolko, älköönkä hänen miestensä lukumäärä vähentykö.
Deuteronomy 33:6 Let Reuben live, and not die; and let not his men be few.
5. Mooseksen kirja 33:7 Ja tämä on Juudan siunaus: ja hän sanoi: Kuule, Herra, Juudan ääni ja tuo hänet kansansa luo; hänen kätensä olkoot hänelle riittävät; ja ole sinä hänelle apuna hänen vihollisiaan vastaan.
Deuteronomy 33:7 And this is the blessing of Judah: and he said, Hear, LORD, the voice of Judah, and bring him to his people: let his hands be sufficient for him; and be you an help to him from his enemies.
5. Mooseksen kirja 33:8 Ja Leevistä hän sanoi: Sinun tummimisi ja urimisi olkoot pyhäsi luona, jonka koettelit Massassa ja jonka kanssa riitelit Meriban vesien luona,
Deuteronomy 33:8 And of Levi he said, Let your Thummim and your Urim be with your holy one, whom you did prove at Massah, and with whom you did strive at the waters of Meribah;
5. Mooseksen kirja 33:9 Joka sanoi isälleen ja äidilleen: En ole häntä nähnyt. Hän ei tuntenut veljiään eikä lapsiaan, sillä he ovat noudattaneet sinun sanaasi ja pitäneet liittosi.
Deuteronomy 33:9 Who said to his father and to his mother, I have not seen him; neither did he acknowledge his brothers, nor knew his own children: for they have observed your word, and kept your covenant.
5. Mooseksen kirja 33:10 He opettavat sinun oikeutesi Jaakobille ja sinun lakisi Israelille. He panevat suitsukkeita sinun eteesi ja kokonaisia polttouhreja sinun alttarillesi.
Deuteronomy 33:10 They shall teach Jacob your judgments, and Israel your law: they shall put incense before you, and whole burnt sacrifice on your altar.
5. Mooseksen kirja 33:11 Siunaa, Herra, hänen voimansa ja otollinen hänen kättensä teolle; lyö niiden lanteet, jotka nousevat häntä vastaan, ja niiden, jotka häntä vihaavat, niin etteivät he enää nouse.
Deuteronomy 33:11 Bless, LORD, his substance, and accept the work of his hands; smite through the loins of them that rise against him, and of them that hate him, that they rise not again.
5. Mooseksen kirja 33:12 Ja Benjaminista hän sanoi: Herran rakastettu asuu turvassa hänen luonaan, ja Herra suojelee häntä kaiken päivää, ja hän asuu hänen hartioidensa välissä.
Deuteronomy 33:12 And of Benjamin he said, The beloved of the LORD shall dwell in safety by him; and the Lord shall cover him all the day long, and he shall dwell between his shoulders.
5. Mooseksen kirja 33:13 Ja Joosefista hän sanoi: Herran siunaama olkoon hänen maansa taivaan kalleuksien tähden, kasteen tähden ja syvyyden tähden, joka alla piilee,
Deuteronomy 33:13 And of Joseph he said, Blessed of the LORD be his land, for the precious things of heaven, for the dew, and for the deep that coucheth beneath,
5. Mooseksen kirja 33:14 Ja auringon tuomista kallisarvoisista hedelmistä ja kuun tuomista kallisarvoisista asioista,
Deuteronomy 33:14 And for the precious fruits brought forth by the sun, and for the precious things put forth by the moon,
5. Mooseksen kirja 33:15 Ja ikivanhojen vuorten parhaiden ja ikuisten kukkuloiden kallisarvoisten aarteiden puolesta,
Deuteronomy 33:15 And for the chief things of the ancient mountains, and for the precious things of the lasting hills,
5. Mooseksen kirja 33:16 Ja maan kalleuksien ja sen täyden hyödyn tähden ja pensaikkopensaan asujan hyvän tahdon tähden: siunaus tulkoon Joosefin pään päälle ja sen päälaelle, joka on erotettu veljistään.
Deuteronomy 33:16 And for the precious things of the earth and fullness thereof, and for the good will of him that dwelled in the bush: let the blessing come on the head of Joseph, and on the top of the head of him that was separated from his brothers.
5. Mooseksen kirja 33:17 Hänen kunniansa on kuin hänen härkänsä esikoinen, ja hänen sarvensa ovat kuin yksisarvisten sarvet. Niillä hän ajaa kansat yhteen maan ääriin asti. He ovat Efraimin kymmenet tuhannet ja Manassen tuhannet.
Deuteronomy 33:17 His glory is like the firstling of his bullock, and his horns are like the horns of unicorns: with them he shall push the people together to the ends of the earth: and they are the ten thousands of Ephraim, and they are the thousands of Manasseh.
5. Mooseksen kirja 33:18 Ja Sebulonista hän sanoi: Iloitse, Sebulon, lähtiessäsi, ja sinä Isaskar, teltoissasi.
Deuteronomy 33:18 And of Zebulun he said, Rejoice, Zebulun, in your going out; and, Issachar, in your tents.
5. Mooseksen kirja 33:19 He kutsuvat kansat vuorelle; siellä he uhraavat vanhurskauden uhreja; sillä he imevät merten yltäkylläisyyttä ja hiekkaan kätkettyjä aarteita.
Deuteronomy 33:19 They shall call the people to the mountain; there they shall offer sacrifices of righteousness: for they shall suck of the abundance of the seas, and of treasures hid in the sand.
5. Mooseksen kirja 33:20 Ja Gadista hän sanoi: Siunattu olkoon hän, joka levittää Gadin! Hän asuu siellä kuin leijona ja repii irti käsivarren ja pään.
Deuteronomy 33:20 And of Gad he said, Blessed be he that enlarges Gad: he dwells as a lion, and tears the arm with the crown of the head.
5. Mooseksen kirja 33:21 Ja hän hankki itselleen ensimmäisen osan, koska hän siellä, lainlaatijan osassa, istui; ja hän tuli kansan päämiesten kanssa, hän pani täytäntöön Herran oikeuden ja hänen tuomionsa Israelin kanssa.
Deuteronomy 33:21 And he provided the first part for himself, because there, in a portion of the lawgiver, was he seated; and he came with the heads of the people, he executed the justice of the LORD, and his judgments with Israel.
5. Mooseksen kirja 33:22 Ja Danista hän sanoi: Dan on leijonanpentu; hän hyppää Basanista.
Deuteronomy 33:22 And of Dan he said, Dan is a lion’s whelp: he shall leap from Bashan.
5. Mooseksen kirja 33:23 Ja Naftalista hän sanoi: Naftali, olet kylläinen Herran suosiosta ja täynnä hänen siunaustaan. Ota omaksesi lännen ja etelän.
Deuteronomy 33:23 And of Naphtali he said, O Naphtali, satisfied with favor, and full with the blessing of the LORD: possess you the west and the south.
5. Mooseksen kirja 33:24 Ja Asserista hän sanoi: Siunattu olkoon Asser lapsilla, olkoon hän veljiensä suosiossa ja kastakoon jalkansa öljyyn.
Deuteronomy 33:24 And of Asher he said, Let Asher be blessed with children; let him be acceptable to his brothers, and let him dip his foot in oil.
5. Mooseksen kirja 33:25 Sinun kenkäsi olkoot rautaa ja vaskea, ja niin kuin sinun päiväsi, niin olkoon sinun voimasi.
Deuteronomy 33:25 Your shoes shall be iron and brass; and as your days, so shall your strength be.
5. Mooseksen kirja 33:26 Ei ole ketään Jesurunin Jumalan vertaista, joka ratsastaa taivaalla sinun apunasi ja ylhäisyydessään taivaan alla.
Deuteronomy 33:26 There is none like to the God of Jeshurun, who rides on the heaven in your help, and in his excellency on the sky.
5. Mooseksen kirja 33:27 Iankaikkinen Jumala on sinun turvasi, ja allasi ovat iankaikkiset käsivarret; ja hän ajaa viholliset pois edestäsi ja sanoo: Hävitä heidät.
Deuteronomy 33:27 The eternal God is your refuge, and underneath are the everlasting arms: and he shall thrust out the enemy from before you; and shall say, Destroy them.
5. Mooseksen kirja 33:28 Silloin Israel asuu turvassa yksinään. Jaakobin lähde on viljan ja viinin maassa, ja hänen taivaansa tihkuttaa kastetta.
Deuteronomy 33:28 Israel then shall dwell in safety alone: the fountain of Jacob shall be on a land of corn and wine; also his heavens shall drop down dew.
5. Mooseksen kirja 33:29 Autuas olet sinä, Israel! Kuka on sinun vertaisesi? Sinä kansa, jonka Herra pelastaa, joka on sinun apusi kilpi, kuka on sinun ylhäisyytesi miekka! Mutta vihollisesi osoittautuvat sinulle valehtelijoiksi, ja sinä tallaat heidän kukkuloitaan.
Deuteronomy 33:29 Happy are you, O Israel: who is like to you, O people saved by the LORD, the shield of your help, and who is the sword of your excellency! and your enemies shall be found liars to you; and you shall tread on their high places.
5. Mooseksen kirja 34:1 Ja Mooses nousi Moabin tasangoilta Nebon vuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jerikoa vastapäätä. Ja Herra näytti hänelle koko Gileadin maan Daniin asti,
Deuteronomy 34:1 And Moses went up from the plains of Moab to the mountain of Nebo, to the top of Pisgah, that is over against Jericho. And the LORD showed him all the land of Gilead, to Dan,
5. Mooseksen kirja 34:2 Ja koko Naftalin, Efraimin ja Manassen maan ja koko Juudan maan aina meren ääriin asti,
Deuteronomy 34:2 And all Naphtali, and the land of Ephraim, and Manasseh, and all the land of Judah, to the utmost sea,
5. Mooseksen kirja 34:3 Ja etelään päin, ja Jerikon, palmukaupungin, laakson tasankoa, aina Sooariin asti.
Deuteronomy 34:3 And the south, and the plain of the valley of Jericho, the city of palm trees, to Zoar.
Joosua 1:15 kunnes Herra on antanut veljillenne levon, niin kuin hän on antanut teillekin, ja hekin ovat ottaneet omakseen sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa heille; sitten teidän on palattava perintömaahanne ja pidettävä se hallussaan, jonka Herran palvelija Mooses antoi teille tänä päivänä.
Joshua 1:15 Until the LORD have given your brothers rest, as he has given you, and they also have possessed the land which the LORD your God gives them: then you shall return to the land of your possession, and enjoy it, which Moses the LORD’s servant gave you on thi
Joosua 1:16 Ja he vastasivat Joosualle sanoen: Kaiken, mitä sinä käsket meidän tehdä, me teemme, ja minne ikinä meidät lähetätkin, sinne me menemme.
Joshua 1:16 And they answered Joshua, saying, All that you command us we will do, and wherever you send us, we will go.
Joosua 1:17 Niin kuin me olemme kaikessa totelleet Moosesta, niin me tottelemme sinuakin. Olkoon vain Herra, sinun Jumalasi, sinun kanssasi, niin kuin hän oli Mooseksen kanssa.
Joshua 1:17 According as we listened to Moses in all things, so will we listen to you: only the LORD your God be with you, as he was with Moses.
Joosua 1:18 Joka kapinoi sinun käskyjäsi vastaan eikä tottele sanojasi kaikessa, mitä käsket hänen tehdä, hänet rangaistaan kuolemalla; ole vain luja ja rohkea.
Joshua 1:18 Whoever he be that does rebel against your commandment, and will not listen to your words in all that you command him, he shall be put to death: only be strong and of a good courage.
Joosua 2:1 Ja Joosua, Nuunin poika, lähetti salaa Sittimistä kaksi miestä vakoilemaan ja sanoi: Menkää katsomaan maata, Jerikoa. He menivät ja tulivat porton taloon, jonka nimi oli Rahab, ja yöpyivät siellä.
Joshua 2:1 And Joshua the son of Nun sent out of Shittim two men to spy secretly, saying, Go view the land, even Jericho. And they went, and came into an harlot’s house, named Rahab, and lodged there.
Joosua 2:2 Ja Jerikon kuninkaalle ilmoitettiin: Katso, tänne on yöllä tullut miehiä israelilaisista vakoilemaan maata.
Joshua 2:2 And it was told the king of Jericho, saying, Behold, there came men in here to night of the children of Israel to search out the country.
Joosua 2:3 Ja Jerikon kuningas lähetti sanan Rahabille: Tuo ulos ne miehet, jotka ovat tulleet luoksesi, jotka ovat menneet taloosi, sillä he ovat tulleet vakoilemaan koko maata.
Joshua 2:3 And the king of Jericho sent to Rahab, saying, Bring forth the men that are come to you, which are entered into your house: for they be come to search out all the country.
Joosua 2:4 Ja nainen otti ne kaksi miestä ja kätki heidät ja sanoi näin: Miehet tulivat minun luokseni, mutta en tiennyt, mistä he olivat.
Joshua 2:4 And the woman took the two men, and hid them, and said thus, There came men to me, but I knew not from where they were:
Joosua 2:5 Ja portin sulkemisaikaan, pimeän tultua, miehet lähtivät ulos. Minne miehet menivät, en tiedä. Ajakaa heitä nopeasti takaa, sillä te saavutatte heidät.
Joshua 2:5 And it came to pass about the time of shutting of the gate, when it was dark, that the men went out: where the men went I know not: pursue after them quickly; for you shall overtake them.
Joosua 2:6 Mutta hän oli tuonut ne talon katolle ja kätkenyt ne pellavanvarsien sekaan, jotka hän oli asettanut katolle järjestykseksi.
Joshua 2:6 But she had brought them up to the roof of the house, and hid them with the stalks of flax, which she had laid in order on the roof.
Joosua 2:7 Ja miehet ajoivat heitä takaa Jordanin tietä kahlaamopaikoille asti; ja heti kun heidän takaa-ajajansa olivat lähteneet ulos, he sulkivat portin.
Joshua 2:7 And the men pursued after them the way to Jordan to the fords: and as soon as they which pursued after them were gone out, they shut the gate.
Joosua 2:8 Ja ennen kuin heidät laskettiin makuulle, hän tuli heidän luokseen katolle;
Joshua 2:8 And before they were laid down, she came up to them on the roof;
Joosua 2:9 Ja hän sanoi miehille: Minä tiedän, että Herra on antanut teille tämän maan, ja että teidän pelkonne on vallannut meidät ja että kaikki maan asukkaat ovat menettäneet voimansa teidän edessänne.
Joshua 2:9 And she said to the men, I know that the LORD has given you the land, and that your terror is fallen on us, and that all the inhabitants of the land faint because of you.
Joosua 2:10 Sillä me olemme kuulleet, kuinka Herra kuivasi Punaisenmeren vedet teidän tieltänne, kun lähditte Egyptistä, ja mitä te teitte niille kahdelle amorilaisten kuninkaalle, jotka olivat Jordanin toisella puolella, Sihonille ja Ogille, jotka te tuhositte kokonaan.
Joshua 2:10 For we have heard how the LORD dried up the water of the Red sea for you, when you came out of Egypt; and what you did to the two kings of the Amorites, that were on the other side Jordan, Sihon and Og, whom you utterly destroyed.
Joosua 2:11 Ja kun me kuulimme tämän, meidän sydämemme raukesivat, eikä kenessäkään enää ollut rohkeutta teitä vastaan. Sillä Herra, teidän Jumalanne, on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä.
Joshua 2:11 And as soon as we had heard these things, our hearts did melt, neither did there remain any more courage in any man, because of you: for the LORD your God, he is God in heaven above, and in earth beneath.
Joosua 2:12 Vannokaa siis minulle Herran kautta, että koska olen tehnyt teille laupeutta, tekin teette laupeutta isäni suvulle ja annatte minulle siitä totuuden merkin.
Joshua 2:12 Now therefore, I pray you, swear to me by the LORD, since I have showed you kindness, that you will also show kindness to my father’s house, and give me a true token:
Joosua 2:13 Ja että sinä pelastat hengissä isäni ja äitini ja veljeni ja sisareni ja kaikki, mitä heillä on, ja pelastat meidät kuolemasta.
Joshua 2:13 And that you will save alive my father, and my mother, and my brothers, and my sisters, and all that they have, and deliver our lives from death.
Joosua 2:14 Miehet vastasivat hänelle: Meidän henkemme on teidän henkenne, ellette ilmoita meille tätä meidän asiaanamme. Ja kun Herra antaa meille tämän maan, me teemme teille laupeutta ja uskollisuutta.
Joshua 2:14 And the men answered her, Our life for yours, if you utter not this our business. And it shall be, when the LORD has given us the land, that we will deal kindly and truly with you.
Joosua 2:15 Sitten hän laski heidät köydellä alas ikkunasta, sillä hänen talonsa oli kaupunginmuurilla ja hän asui muurilla.
Joshua 2:15 Then she let them down by a cord through the window: for her house was on the town wall, and she dwelled on the wall.
Joosua 2:16 Ja hän sanoi heille: Menkää vuorelle, ettette takaa-ajajat kohtaisi teitä, ja piiloutukaa sinne kolmeksi päiväksi, kunnes takaa-ajajat palaavat; ja sen jälkeen saatte mennä matkaanne.
Joshua 2:16 And she said to them, Get you to the mountain, lest the pursuers meet you; and hide yourselves there three days, until the pursuers be returned: and afterward may you go your way.
Joosua 2:17 Ja miehet sanoivat hänelle: Me olemme vapaat tästä valasta, jolla olet meidät vannottanut.
Joshua 2:17 And the men said to her, We will be blameless of this your oath which you have made us swear.
Joosua 2:18 Katso, kun tulemme maahan, niin sido tämä helakanpunainen lanka siihen ikkunaan, josta laskit meidät alas, ja tuo isäsi, äitisi, veljesi ja koko isäsi perheen kotiin luoksesi.
Joshua 2:18 Behold, when we come into the land, you shall bind this line of scarlet thread in the window which you did let us down by: and you shall bring your father, and your mother, and your brothers, and all your father’s household, home to you.
Joosua 2:19 Ja jokaisen, joka menee ulos talosi ovesta kadulle, veri tulkoon hänen päänsä päälle, ja me olemme vapaat syyllisyydestä. Ja jokaisen, joka on kanssasi talossa, veri tulkoon meidän päämme päälle, jos jonkun käsi on häneen kohdistunut.
Joshua 2:19 And it shall be, that whoever shall go out of the doors of your house into the street, his blood shall be on his head, and we will be guiltless: and whoever shall be with you in the house, his blood shall be on our head, if any hand be on him.
Joosua 2:20 Ja jos ilmoitatte tämän meille, niin me vapaudumme valasta, jonka olette meidät vannottanut.
Joshua 2:20 And if you utter this our business, then we will be quit of your oath which you have made us to swear.
Joosua 2:21 Ja hän sanoi: Olkoon niin kuin sanoitte. Ja hän päästi heidät menemään, ja he lähtivät matkaan; ja hän sitoi helakanpunaisen köyden ikkunaan.
Joshua 2:21 And she said, According to your words, so be it. And she sent them away, and they departed: and she bound the scarlet line in the window.
Joosua 2:22 Ja he menivät ja tulivat vuorelle ja viipyivät siellä kolme päivää, kunnes takaa-ajajat palasivat; ja takaa-ajajat etsivät heitä koko matkan, mutta eivät löytäneet heitä.
Joshua 2:22 And they went, and came to the mountain, and stayed there three days, until the pursuers were returned: and the pursuers sought them throughout all the way, but found them not.
Joosua 2:23 Niin ne kaksi miestä palasivat, laskeutuivat vuorelta ja kulkivat joen yli. He tulivat Joosuan, Nuunin pojan, luo ja kertoivat hänelle kaiken, mitä heille oli tapahtunut.
Joshua 2:23 So the two men returned, and descended from the mountain, and passed over, and came to Joshua the son of Nun, and told him all things that befell them:
Joosua 2:24 Ja he sanoivat Joosualle: Herra on antanut koko maan meidän käsiimme; sillä kaikki maan asukkaat ovat menettäneet voimansa meidän tähtemme.
Joshua 2:24 And they said to Joshua, Truly the LORD has delivered into our hands all the land; for even all the inhabitants of the country do faint because of us.
Joosua 3:1 Ja Joosua nousi varhain aamulla, ja he lähtivät Sittimistä ja tulivat Jordanille, hän ja kaikki israelilaiset, ja yövyivät siellä ennen kuin he menivät yli.
Joshua 3:1 And Joshua rose early in the morning; and they removed from Shittim, and came to Jordan, he and all the children of Israel, and lodged there before they passed over.
Joosua 3:2 Ja kolmen päivän kuluttua tapahtui, että päälliköt kulkivat leirin läitse;
Joshua 3:2 And it came to pass after three days, that the officers went through the host;
Joosua 3:3 Ja he käskivät kansaa sanoen: Kun näette Herran, Jumalanne, liitonarkin ja leeviläisten pappien sitä kantavan, niin lähtekää paikaltanne ja seuratkaa sitä.
Joshua 3:3 And they commanded the people, saying, When you see the ark of the covenant of the LORD your God, and the priests the Levites bearing it, then you shall remove from your place, and go after it.
Joosua 3:4 Mutta teidän ja sen välillä olkoon tilaa, noin kahdentuhannen kyynärän mittainen. Älkää tulko sen lähelle, että tietäisitte tien, jota teidän on mentävä, sillä ette ole ennen kulkeneet tätä tietä.
Joshua 3:4 Yet there shall be a space between you and it, about two thousand cubits by measure: come not near to it, that you may know the way by which you must go: for you have not passed this way heretofore.
Joosua 3:5 Ja Joosua sanoi kansalle: Pyhittäytykää, sillä huomenna Herra tekee ihmeitä teidän keskellänne.
Joshua 3:5 And Joshua said to the people, Sanctify yourselves: for to morrow the LORD will do wonders among you.
Joosua 3:6 Ja Joosua puhui papeille sanoen: Ottakaa liitonarkki ja kulkekaa kansan edellä. Ja he ottivat liitonarkin ja kulkivat kansan edellä.
Joshua 3:6 And Joshua spoke to the priests, saying, Take up the ark of the covenant, and pass over before the people. And they took up the ark of the covenant, and went before the people.
Joosua 3:7 Ja Herra sanoi Joosualle: Tänä päivänä minä alan tehdä sinun suureksi koko Israelin silmissä, että he tietäisivät, että niinkuin minä olin Mooseksen kanssa, niin minä olen sinunkin kanssasi.
Joshua 3:7 And the LORD said to Joshua, This day will I begin to magnify you in the sight of all Israel, that they may know that, as I was with Moses, so I will be with you.
Joosua 3:8 Ja sinun on käskettävä liitonarkkia kantavia pappeja sanoen: 'Kun tulette Jordanin veden reunalle, pysähtykää Jordaniin.'
Joshua 3:8 And you shall command the priests that bear the ark of the covenant, saying, When you are come to the brink of the water of Jordan, you shall stand still in Jordan.
Joosua 3:9 Ja Joosua sanoi israelilaisille: Tulkaa tänne ja kuulkaa Herran, teidän Jumalanne, sanat.
Joshua 3:9 And Joshua said to the children of Israel, Come here, and hear the words of the LORD your God.
Joosua 3:10 Ja Joosua sanoi: Tästä te tiedätte, että elävä Jumala on teidän keskellänne ja että hän ajaa pois teidän tieltänne kanaanilaiset, heettiläiset, hivviläiset, perissiläiset, girgasilaiset, amorilaiset ja jebusilaiset
Joshua 3:10 And Joshua said, Hereby you shall know that the living God is among you, and that he will without fail drive out from before you the Canaanites, and the Hittites, and the Hivites, and the Perizzites, and the Girgashites, and the Amorites, and the Jebusite
Joosua 3:11 Katso, koko maan Herran liitonarkki kulkee teidän edellänne Jordanin yli.
Joshua 3:11 Behold, the ark of the covenant of the LORD of all the earth passes over before you into Jordan.
Joosua 3:12 Ottakaa siis itsellenne kaksitoista miestä Israelin sukukunnista, kustakin sukukunnasta mies.
Joshua 3:12 Now therefore take you twelve men out of the tribes of Israel, out of every tribe a man.
Joosua 3:13 Ja kun Herran, kaiken maan Herran, liitonarkkia kantavien pappien jalkapohjat laskeutuvat Jordanin vesiin, Jordanin vedet katkeavat ylhäältä virtaavista vesistä;
Joshua 3:13 And it shall come to pass, as soon as the soles of the feet of the priests that bear the ark of the LORD, the LORD of all the earth, shall rest in the waters of Jordan, that the waters of Jordan shall be cut off from the waters that come down from above;
Joosua 3:14 Ja kun kansa lähti liikkeelle teltoistaan kulkeakseen Jordanin yli, ja papit kantoivat liitonarkkia kansan edellä,
Joshua 3:14 And it came to pass, when the people removed from their tents, to pass over Jordan, and the priests bearing the ark of the covenant before the people;
Joosua 3:15 Ja kun liitonarkkia kantavat tulivat Jordanille ja liitonarkkia kantavien pappien jalat kastuivat veden reunaan, (sillä Jordan tulvii yli kaikkien äyräidensä koko elonkorjuuajan),
Joshua 3:15 And as they that bore the ark were come to Jordan, and the feet of the priests that bore the ark were dipped in the brim of the water, (for Jordan overflows all his banks all the time of harvest,)
Joosua 3:16 Että ylhäältä alas laskeutuvat vedet pysähtyivät ja nousivat roukkioksi hyvin kaukana Adamin kaupungista, joka on Saretanin vieressä; ja ne, jotka laskeutuivat tasangon mereen, Suolamereen, evättyivät ja eristyksissä; ja kansa kulki sen yli oikealle
Joshua 3:16 That the waters which came down from above stood and rose up on an heap very far from the city Adam, that is beside Zaretan: and those that came down toward the sea of the plain, even the salt sea, failed, and were cut off: and the people passed over righ
Joosua 3:17 Ja Herran liitonarkkia kantavat papit seisoivat kuivalla maalla keskellä Jordania, ja kaikki israelilaiset kulkivat kuivaa maata pitkin, kunnes kaikki kansa oli kulkenut puhtaana Jordanin yli.
Joshua 3:17 And the priests that bore the ark of the covenant of the LORD stood firm on dry ground in the middle of Jordan, and all the Israelites passed over on dry ground, until all the people were passed clean over Jordan.
Joosua 4:1 Ja kun kaikki kansa oli kulkenut Jordanin yli, puhui Herra Joosualle sanoen:
Joshua 4:1 And it came to pass, when all the people were clean passed over Jordan, that the LORD spoke to Joshua, saying,
Joosua 4:2 Ottakaa kansasta kaksitoista miestä, jokaisesta heimosta yksi mies,
Joshua 4:2 Take you twelve men out of the people, out of every tribe a man,
Joosua 4:3 Ja käske heitä sanoen: 'Ottakaa kaksitoista kiveä täältä Jordanin keskeltä, siitä paikasta, jossa pappien jalat seisoivat lujina, ja viekää ne mukananne ja jättäkää ne yösijaan, jossa yövytte tänä yönä.'
Joshua 4:3 And command you them, saying, Take you hence out of the middle of Jordan, out of the place where the priests’ feet stood firm, twelve stones, and you shall carry them over with you, and leave them in the lodging place, where you shall lodge this night.
Joosua 4:4 Niin Joosua kutsui ne kaksitoista miestä, jotka hän oli määrännyt israelilaisista, yhden miehen kustakin sukukunnasta,
Joshua 4:4 Then Joshua called the twelve men, whom he had prepared of the children of Israel, out of every tribe a man:
Joosua 4:5 Ja Joosua sanoi heille: Menkää Herran, Jumalanne, arkin edellä Jordanin keskelle ja nostakaa jokainen kivi olalleen Israelin lasten sukukuntien luvun mukaan.
Joshua 4:5 And Joshua said to them, Pass over before the ark of the LORD your God into the middle of Jordan, and take you up every man of you a stone on his shoulder, according to the number of the tribes of the children of Israel:
Joosua 4:6 Että tämä olisi merkkinä teidän keskuudessanne, että kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät isiltään sanoen: Mitä te näillä kivillä tarkoitatte?
Joshua 4:6 That this may be a sign among you, that when your children ask their fathers in time to come, saying, What mean you by these stones?
Joosua 4:7 Silloin sinun on vastattava heille: Jordanin vedet katkesivat Herran liitonarkin edessä, kun se kulki Jordanin yli, ja Jordanin vedet katkesivat. Ja nämä kivet ovat muistona israelilaisille ikuisesti.
Joshua 4:7 Then you shall answer them, That the waters of Jordan were cut off before the ark of the covenant of the LORD; when it passed over Jordan, the waters of Jordan were cut off: and these stones shall be for a memorial to the children of Israel for ever.
Joosua 4:8 Ja israelilaiset tekivät niin kuin Joosua oli käskenyt, ja ottivat kaksitoista kiveä Jordanin keskeltä, niin kuin Herra oli Joosualle puhunut, israelilaisten sukukuntien luvun mukaan, ja veivät ne mukanaan siihen paikkaan, jossa
Joshua 4:8 And the children of Israel did so as Joshua commanded, and took up twelve stones out of the middle of Jordan, as the LORD spoke to Joshua, according to the number of the tribes of the children of Israel, and carried them over with them to the place where
Joosua 4:9 Ja Joosua pystytti kaksitoista kiveä keskelle Jordania, siihen paikkaan, missä liitonarkkia kantavien pappien jalat seisoivat; ja ne ovat siellä vielä tänäkin päivänä.
Joshua 4:9 And Joshua set up twelve stones in the middle of Jordan, in the place where the feet of the priests which bore the ark of the covenant stood: and they are there to this day.
Joosua 4:10 Sillä arkkia kantavat papit seisoivat keskellä Jordania, kunnes kaikki oli tehty, mitä Herra oli käskenyt Joosuan puhua kansalle, aivan niin kuin Mooses oli Joosualle käskenyt. Ja kansa kiiruhti yli.
Joshua 4:10 For the priests which bore the ark stood in the middle of Jordan, until everything was finished that the LORD commanded Joshua to speak to the people, according to all that Moses commanded Joshua: and the people hurried and passed over.
Joosua 4:11 Ja kun kaikki kansa oli kulkenut yli, kulkivat Herran arkki ja papit kansan nähden.
Joshua 4:11 And it came to pass, when all the people were clean passed over, that the ark of the LORD passed over, and the priests, in the presence of the people.
Joosua 4:12 Ja ruubenilaiset, gadilaiset ja toinen puoli Manassen sukukuntaa kulkivat aseistautuneina israelilaisten edellä, niin kuin Mooses oli heille sanonut.
Joshua 4:12 And the children of Reuben, and the children of Gad, and half the tribe of Manasseh, passed over armed before the children of Israel, as Moses spoke to them:
Joosua 4:13 Noin neljäkymmentätuhatta sotaan varustettua miestä kulki Herran edellä taisteluun Jerikon tasangoille.
Joshua 4:13 About forty thousand prepared for war passed over before the LORD to battle, to the plains of Jericho.
Joosua 4:14 Sinä päivänä Herra teki Joosuan suureksi koko Israelin silmissä, ja he pelkäsivät häntä, niin kuin he pelkäsivät Moosesta, kaikkina hänen elinpäivinään.
Joshua 4:14 On that day the LORD magnified Joshua in the sight of all Israel; and they feared him, as they feared Moses, all the days of his life.
Joosua 4:15 Ja Herra puhui Joosualle sanoen:
Joshua 4:15 And the LORD spoke to Joshua, saying,
Joosua 4:16 Käske pappien, jotka kantavat todistuksen arkkia, astua ylös Jordanista.
Joshua 4:16 Command the priests that bear the ark of the testimony, that they come up out of Jordan.
Joosua 4:17 Niin Joosua käski pappien sanoa: Nouskaa Jordanista.
Joshua 4:17 Joshua therefore commanded the priests, saying, Come you up out of Jordan.
Joosua 4:18 Ja kun Herran liitonarkkia kantavat papit nousivat Jordanin keskeltä ja pappien jalat nousivat kuivalle maalle, Jordanin vedet palasivat sialleen ja virtasivat
Joshua 4:18 And it came to pass, when the priests that bore the ark of the covenant of the LORD were come up out of the middle of Jordan, and the soles of the priests’ feet were lifted up to the dry land, that the waters of Jordan returned to their place, and flowed
Joosua 4:19 Ja kansa nousi Jordanista ensimmäisen kuukauden kymmenentenä päivänä ja leiriytyi Gilgaliin, Jerikon itärajalle.
Joshua 4:19 And the people came up out of Jordan on the tenth day of the first month, and encamped in Gilgal, in the east border of Jericho.
Joosua 4:20 Ja ne kaksitoista kiveä, jotka he ottivat Jordanista, Joosua pystytti Gilgaliin.
Joshua 4:20 And those twelve stones, which they took out of Jordan, did Joshua pitch in Gilgal.
Joosua 4:21 Ja hän puhui israelilaisille sanoen: Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät isiltään: 'Mitä nämä kivet merkitsevät?'
Joshua 4:21 And he spoke to the children of Israel, saying, When your children shall ask their fathers in time to come, saying, What mean these stones?
Joosua 4:22 Silloin sinun on ilmoitettava lapsillesi ja sanottava: 'Israel kulki tämän Jordanin yli kuivaa myöten'.
Joshua 4:22 Then you shall let your children know, saying, Israel came over this Jordan on dry land.
Joosua 4:23 Sillä Herra, teidän Jumalanne, kuivasi Jordanin vedet teidän edestänne, kunnes olitte kulkeneet sen yli, niinkuin Herra, teidän Jumalanne, teki Kaislamerelle, jonka hän kuivasi meidän edestämme, kunnes olimme kulkeneet sen yli.
Joshua 4:23 For the LORD your God dried up the waters of Jordan from before you, until you were passed over, as the LORD your God did to the Red sea, which he dried up from before us, until we were gone over:
Joosua 4:24 Että kaikki maan kansat tulisivat tietämään Herran käden, että se on väkevä, että te pelkäisitte Herraa, Jumalaanne, ikuisesti.
Joshua 4:24 That all the people of the earth might know the hand of the LORD, that it is mighty: that you might fear the LORD your God for ever.
Joosua 5:1 Ja kun kaikki amorilaisten kuninkaat, jotka asuivat Jordanin länsipuolella, ja kaikki kanaanilaisten kuninkaat, jotka asuivat meren rannalla, kuulivat, että Herra oli kuivannut Jordanin vedet israelilaisten edestä, niin
Joshua 5:1 And it came to pass, when all the kings of the Amorites, which were on the side of Jordan westward, and all the kings of the Canaanites, which were by the sea, heard that the LORD had dried up the waters of Jordan from before the children of Israel, until
Joosua 5:2 Siihen aikaan Herra sanoi Joosualle: Tee itsellesi terävät veitset ja ympärileikkaa israelilaiset vielä toisen kerran.
Joshua 5:2 At that time the LORD said to Joshua, Make you sharp knives, and circumcise again the children of Israel the second time.
Joosua 5:3 Ja Joosua teki itselleen teräviä veistä ja ympärileikkasi israelilaiset Esinahkakukkulalla.
Joshua 5:3 And Joshua made him sharp knives, and circumcised the children of Israel at the hill of the foreskins.
Joosua 5:4 Ja tämä on syy, miksi Joosua ympärileikkasi: Kaikki Egyptistä lähteneet miehet, kaikki sotakuntoiset, kuolivat erämaassa matkalla, tultuaan Egyptistä.
Joshua 5:4 And this is the cause why Joshua did circumcise: All the people that came out of Egypt, that were males, even all the men of war, died in the wilderness by the way, after they came out of Egypt.
Joosua 5:5 Kaikki kansa, joka oli lähtenyt Egyptistä, oli ympärileikattu; mutta kaikkia niitä, jotka olivat syntyneet erämaassa matkalla, kun he olivat lähteneet Egyptistä, he eivät olleet ympärileikattuja.
Joshua 5:5 Now all the people that came out were circumcised: but all the people that were born in the wilderness by the way as they came forth out of Egypt, them they had not circumcised.
Joosua 5:6 Sillä israelilaiset vaelsivat erämaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes kaikki sotamiehet, jotka olivat lähteneet Egyptistä, olivat hukkuneet, koska he eivät totelleet Herran ääntä. Herra oli vannonut heille, ettei hän näyttäisi heille maata.
Joshua 5:6 For the children of Israel walked forty years in the wilderness, till all the people that were men of war, which came out of Egypt, were consumed, because they obeyed not the voice of the LORD: to whom the LORD swore that he would not show them the land,
Joosua 5:7 Ja heidän lapsensa, jotka hän herätti heidän sijaansa, Joosua ympärileikkasi; sillä he olivat ympärileikkaamattomia, koska heitä ei ollut ympärileikattu matkalla.
Joshua 5:7 And their children, whom he raised up in their stead, them Joshua circumcised: for they were uncircumcised, because they had not circumcised them by the way.
Joosua 5:8 Ja kun he olivat ympärileikkaaneet kaiken kansan, he pysyivät paikoillaan leirissä, kunnes olivat terveet.
Joshua 5:8 And it came to pass, when they had done circumcising all the people, that they stayed in their places in the camp, till they were whole.
Joosua 5:9 Ja Herra sanoi Joosualle: Tänä päivänä minä olen vierittänyt teidän päältänne Egyptin häpeän. Sentähden paikan nimi on vielä tänäkin päivänä Gilgal.
Joshua 5:9 And the LORD said to Joshua, This day have I rolled away the reproach of Egypt from off you. Why the name of the place is called Gilgal to this day.
Joosua 5:10 Ja israelilaiset leiriytyivät Gilgaliin ja viettivät pääsiäistä kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, Jerikon tasangoilla.
Joshua 5:10 And the children of Israel encamped in Gilgal, and kept the passover on the fourteenth day of the month at even in the plains of Jericho.
Joosua 5:11 Ja he söivät maan vanhaa viljaa pääsiäisen jälkeisenä päivänä, happamattomia leipiä ja paahdettuja jyviä, samana päivänä.
Joshua 5:11 And they did eat of the old corn of the land on the morrow after the passover, unleavened cakes, and parched corn in the selfsame day.
Joosua 5:12 Ja manna lakkasi seuraavana päivänä, sen jälkeen kun he olivat syöneet maan vanhaa viljaa; eikä israelilaisilla enää ollut mannaa; mutta he söivät sinä vuonna Kanaanin maan hedelmiä.
Joshua 5:12 And the manna ceased on the morrow after they had eaten of the old corn of the land; neither had the children of Israel manna any more; but they did eat of the fruit of the land of Canaan that year.
Joosua 5:13 Ja kun Joosua oli Jerikon luona, nosti hän silmänsä ja näki miehen seisovan hänen edessään, paljastettu miekka kädessään. Ja Joosua meni hänen luokseen ja sanoi hänelle: Oletko sinä meidän vai vihollistemme puolella?
Joshua 5:13 And it came to pass, when Joshua was by Jericho, that he lifted up his eyes and looked, and, behold, there stood a man over against him with his sword drawn in his hand: and Joshua went to him, and said to him, Are you for us, or for our adversaries?
Joosua 5:14 Hän sanoi: Ei, vaan minä olen nyt tullut Herran sodanpäämiehenä. Niin Joosua lankesi kasvoilleen maahan, kumarsi ja sanoi hänelle: Mitä minun Herrani sanoi palvelijalleen?
Joshua 5:14 And he said, No; but as captain of the host of the LORD am I now come. And Joshua fell on his face to the earth, and did worship, and said to him, What said my Lord to his servant?
Joosua 5:15 Ja Herran sotajoukon päämies sanoi Joosualle: Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä. Ja Joosua teki niin.
Joshua 5:15 And the captain of the LORD’s host said to Joshua, Loose your shoe from off your foot; for the place where on you stand is holy. And Joshua did so.
Joosua 6:1 Mutta Jeriko oli kokonaan suljettu israelilaisten takia: kukaan ei mennyt ulos eikä kukaan tullut sisään.
Joshua 6:1 Now Jericho was straightly shut up because of the children of Israel: none went out, and none came in.
Joosua 6:2 Ja Herra sanoi Joosualle: Katso, minä annan sinun käsiisi Jerikon ja sen kuninkaan ja sotaurhot.
Joshua 6:2 And the LORD said to Joshua, See, I have given into your hand Jericho, and the king thereof, and the mighty men of valor.
Joosua 6:3 Ja teidän on kierrettävä kaupunki, kaikki te sotamiehet, kerran kaupungin ympäri. Näin teidän on tehtävä kuusi päivää.
Joshua 6:3 And you shall compass the city, all you men of war, and go round about the city once. Thus shall you do six days.
Joosua 6:4 Ja seitsemän pappia kantakoon arkin edellä seitsemää pässinsarvista tehtyä torvea; ja seitsemäntenä päivänä teidän on kierrettävä kaupunki seitsemän kertaa, ja pappien on puhallettava torviin.
Joshua 6:4 And seven priests shall bear before the ark seven trumpets of rams’ horns: and the seventh day you shall compass the city seven times, and the priests shall blow with the trumpets.
Joosua 6:5 Ja kun he puhaltavat pitkään pässin torvella ja te kuulette pasuunan äänen, kaikki kansa nostaa suuren riemun, ja kaupungin muuri sortuu maahan, ja kansa kiipeää sitä ylös joka puolelta.
Joshua 6:5 And it shall come to pass, that when they make a long blast with the ram’s horn, and when you hear the sound of the trumpet, all the people shall shout with a great shout; and the wall of the city shall fall down flat, and the people shall ascend up every
Joosua 6:6 Ja Joosua, Nuunin poika, kutsui papit ja sanoi heille: Ottakaa liitonarkki, ja seitsemän pappia kantakoon seitsemää pässien sarvista pasuunaa Herran arkin edellä.
Joshua 6:6 And Joshua the son of Nun called the priests, and said to them, Take up the ark of the covenant, and let seven priests bear seven trumpets of rams’ horns before the ark of the LORD.
Joosua 6:7 Ja hän sanoi kansalle: Menkää ja kiertäkää kaupunki, ja aseistautuneet kulkekoot Herran arkin edellä.
Joshua 6:7 And he said to the people, Pass on, and compass the city, and let him that is armed pass on before the ark of the LORD.
Joosua 6:8 Ja kun Joosua oli puhunut kansalle, kulkivat ne seitsemän pappia, jotka kantoivat seitsemää pässien sarvista pasuunaa, Herran edellä ja puhalsivat pasuunoihin, ja Herran liitonarkki seurasi heitä.
Joshua 6:8 And it came to pass, when Joshua had spoken to the people, that the seven priests bearing the seven trumpets of rams’ horns passed on before the LORD, and blew with the trumpets: and the ark of the covenant of the LORD followed them.
Joosua 6:9 Ja aseistetut miehet kulkivat torviin puhaltavien pappien edellä, ja jälkijoukko seurasi arkkia, pappien kulkiessa edellä ja puhaltaessa torviin.
Joshua 6:9 And the armed men went before the priests that blew with the trumpets, and the rear guard came after the ark, the priests going on, and blowing with the trumpets.
Joosua 6:10 Ja Joosua oli käskenyt kansaa sanoen: Älkää huutako älkääkä pitäkö ääntänne älkääkä päästäkö sanaakaan suustanne, ennen kuin sinä päivänä minä käsken teitä huutamaan; silloin teidän on huudettava.
Joshua 6:10 And Joshua had commanded the people, saying, You shall not shout, nor make any noise with your voice, neither shall any word proceed out of your mouth, until the day I bid you shout; then shall you shout.
Joosua 6:11 Niin Herran arkki kulki kaupungin ympäri, kiertäen sen kerran; ja he tulivat leiriin ja yöpyivät leirissä.
Joshua 6:11 So the ark of the LORD compassed the city, going about it once: and they came into the camp, and lodged in the camp.
Joosua 6:12 Ja Joosua nousi varhain aamulla, ja papit ottivat Herran arkin.
Joshua 6:12 And Joshua rose early in the morning, and the priests took up the ark of the LORD.
Joosua 6:13 Ja seitsemän pappia, jotka kantoivat seitsemää pässien sarvista tehtyä torvea Herran arkin edellä, kulkivat jatkuvasti ja puhalsivat torviin. Aseistetut miehet kulkivat heidän edellään, mutta jälkijoukko seurasi Herran arkin perässä, pappien kulkiessa edellä ja puhaltaessa torviin.
Joshua 6:13 And seven priests bearing seven trumpets of rams’ horns before the ark of the LORD went on continually, and blew with the trumpets: and the armed men went before them; but the rear guard came after the ark of the LORD, the priests going on, and blowing wi
Joosua 6:14 Ja toisena päivänä he kiersivät kaupungin kerran ja palasivat sitten leiriin; niin he tekivät kuusi päivää.
Joshua 6:14 And the second day they compassed the city once, and returned into the camp: so they did six days.
Joosua 6:15 Ja seitsemäntenä päivänä he nousivat varhain päivän koittaessa ja kiersivät kaupungin samalla tavalla seitsemän kertaa; ainoastaan sinä päivänä he kiersivät kaupungin seitsemän kertaa.
Joshua 6:15 And it came to pass on the seventh day, that they rose early about the dawning of the day, and compassed the city after the same manner seven times: only on that day they compassed the city seven times.
Joosua 6:16 Ja seitsemännellä kerralla, kun papit puhalsivat torviin, sanoi Joosua kansalle: Huutakaa, sillä Herra antaa teille kaupungin.
Joshua 6:16 And it came to pass at the seventh time, when the priests blew with the trumpets, Joshua said to the people, Shout; for the LORD has given you the city.
Joosua 6:17 Ja kaupunki ja kaikki, mitä siinä on, on kirottu Herran kunniaksi. Vain portto Rahab saa elää, hän ja kaikki, jotka ovat hänen kanssaan talossa, koska hän kätki lähettämämme sanansaattajat.
Joshua 6:17 And the city shall be accursed, even it, and all that are therein, to the LORD: only Rahab the harlot shall live, she and all that are with her in the house, because she hid the messengers that we sent.
Joosua 6:18 Ja te karttakaa täysin tuhon omaavaa, ettette tekisi itseänne kirouksiksi, kun otatte sitä, mikä on tuhon omaavaa, ja tekisitte Israelin leiristä kirouksen aiheen ja aiheuttaisitte sille onnettomuutta.
Joshua 6:18 And you, in any wise keep yourselves from the accursed thing, lest you make yourselves accursed, when you take of the accursed thing, and make the camp of Israel a curse, and trouble it.
Joosua 6:19 Mutta kaikki hopea ja kulta sekä pronssi- ja rautakalut ovat pyhitettyjä Herralle; ne tulkoot Herran aarrekammioon.
Joshua 6:19 But all the silver, and gold, and vessels of brass and iron, are consecrated to the LORD: they shall come into the treasury of the LORD.
Joosua 6:20 Niin kansa huusi, kun papit puhalsivat torviin. Ja kun kansa kuuli torven äänen, huusi kansa suurella riemunhuudolla. Muuri sortui maan tasalle, ja kansa meni kaupunkiin, jokainen mies.
Joshua 6:20 So the people shouted when the priests blew with the trumpets: and it came to pass, when the people heard the sound of the trumpet, and the people shouted with a great shout, that the wall fell down flat, so that the people went up into the city, every ma
Joosua 6:21 Ja he vihkivät tuhon omaksi miekan terällä kaiken, mitä kaupungissa oli, sekä miehet että naiset, nuoret ja vanhat, sekä härät, lampaat ja aasit.
Joshua 6:21 And they utterly destroyed all that was in the city, both man and woman, young and old, and ox, and sheep, and ass, with the edge of the sword.
Joosua 6:22 Mutta niille kahdelle miehelle, jotka olivat vakoilleet maata, Joosua oli sanonut: Menkää porton taloon ja tuokaa nainen ja kaikki, mitä hänellä on, sieltä ulos, niin kuin olette hänelle vannoneet.
Joshua 6:22 But Joshua had said to the two men that had spied out the country, Go into the harlot’s house, and bring out there the woman, and all that she has, as you swore to her.
Joosua 6:23 Ja nuoret miehet, jotka olivat vakoojina, menivät sisään ja toivat ulos Rahabin ja hänen isänsä, äitinsä, veljensä ja kaikki, mitä hänellä oli; ja he toivat ulos kaikki hänen sukunsa ja jättivät heidät Israelin leirin ulkopuolelle.
Joshua 6:23 And the young men that were spies went in, and brought out Rahab, and her father, and her mother, and her brothers, and all that she had; and they brought out all her kindred, and left them without the camp of Israel.
Joosua 6:24 Ja he polttivat kaupungin tulella ja kaiken, mitä siinä oli; ainoastaan hopean ja kullan sekä pronssi- ja rautakalut he panivat Herran temppelin aarrekammioon.
Joshua 6:24 And they burnt the city with fire, and all that was therein: only the silver, and the gold, and the vessels of brass and of iron, they put into the treasury of the house of the LORD.
Joosua 6:25 Ja Joosua pelasti portto Rahabin ja hänen isänsä perheen ja kaiken, mitä hänellä oli, hengissä; ja hän asuu Israelissa vielä tänäkin päivänä, koska hän kätki sanansaattajat, jotka Joosua lähetti vakoilemaan Jerikoa.
Joshua 6:25 And Joshua saved Rahab the harlot alive, and her father’s household, and all that she had; and she dwells in Israel even to this day; because she hid the messengers, which Joshua sent to spy out Jericho.
Joosua 6:26 Ja Joosua vannotti heitä silloin sanoen: Kirottu olkoon Herran edessä se mies, joka nousee ja rakentaa tämän Jerikon kaupungin! Esikoisensa hän laskekoon sen perustuksen ja nuorimman poikansa hän pystyttäköön sen portit.
Joshua 6:26 And Joshua adjured them at that time, saying, Cursed be the man before the LORD, that rises up and builds this city Jericho: he shall lay the foundation thereof in his firstborn, and in his youngest son shall he set up the gates of it.
Joosua 6:27 Ja Herra oli Joosuan kanssa, ja hänen maineensa levisi kaikkialle maahan.
Joshua 6:27 So the LORD was with Joshua; and his fame was noised throughout all the country.
Joosua 7:1 Mutta israelilaiset tekivät uskottomuuden tuhon omaksi vihityn suhteen, sillä Akan, Karmin poika, Sabdin pojan, Serahin pojan, Juudan sukukunnasta, otti tuhon omaksi vihittyä. Silloin Herran viha syttyi israelilaisia kohtaan.
Joshua 7:1 But the children of Israel committed a trespass in the accursed thing: for Achan, the son of Carmi, the son of Zabdi, the son of Zerah, of the tribe of Judah, took of the accursed thing: and the anger of the LORD was kindled against the children of Israel
Joosua 7:2 Ja Joosua lähetti miehiä Jerikosta Aihin, joka on Bet-Avenin vieressä, Betelin itäpuolella, ja puhui heille sanoen: Menkää ylös ja katselkaa maata. Niin miehet menivät ylös ja katselivat Aita.
Joshua 7:2 And Joshua sent men from Jericho to Ai, which is beside Bethaven, on the east of Bethel, and spoke to them, saying, Go up and view the country. And the men went up and viewed Ai.
Joosua 7:3 Ja he palasivat Joosuan luo ja sanoivat hänelle: Älköön kaikki kansa menkö ylös, vaan noin kaksi tai kolmetuhatta miestä menköön ylös ja valloittakoon Ai; älköönkä koko kansaa pakko tehdä siellä työtä, sillä heitä on vain vähän.
Joshua 7:3 And they returned to Joshua, and said to him, Let not all the people go up; but let about two or three thousand men go up and smite Ai; and make not all the people to labor thither; for they are but few.
Joosua 7:4 Niin sinne meni kansasta noin kolmetuhatta miestä, ja he pakenivat Ain miesten edestä.
Joshua 7:4 So there went up thither of the people about three thousand men: and they fled before the men of Ai.
Joosua 7:5 Ja Ain miehet löivät heistä noin kolmekymmentäkuusi miestä; sillä he ajoivat heitä takaa portilta aina Sebarimiin asti ja löivät heidät alamäkeen; silloin kansan sydän raukesi ja heistä tuli kuin vettä.
Joshua 7:5 And the men of Ai smote of them about thirty and six men: for they chased them from before the gate even to Shebarim, and smote them in the going down: why the hearts of the people melted, and became as water.
Joosua 7:6 Niin Joosua repäisi vaatteensa ja lankesi kasvoilleen maahan Herran arkin eteen, ja hän ja Israelin vanhimmat olivat siellä iltaan asti, ja heittivät tomua päänsä päälle.
Joshua 7:6 And Joshua rent his clothes, and fell to the earth on his face before the ark of the LORD until the eventide, he and the elders of Israel, and put dust on their heads.
Joosua 7:7 Ja Joosua sanoi: Voi, Herra Jumala, miksi olet ylipäätään tuonut tämän kansan Jordanin yli antaaksesi meidät amorilaisten käsiin, tuhotaksesi meidät? Jospa olisimme tyytyneet ja asettuneet Jordanin toiselle puolelle!
Joshua 7:7 And Joshua said, Alas, O LORD God, why have you at all brought this people over Jordan, to deliver us into the hand of the Amorites, to destroy us? would to God we had been content, and dwelled on the other side Jordan!
Joosua 7:8 Herra, mitä minä sanon, kun Israel kääntää selkänsä vihollistensa edessä?
Joshua 7:8 O LORD, what shall I say, when Israel turns their backs before their enemies!
Joosua 7:9 Sillä kun kanaanilaiset ja kaikki maan asukkaat sen kuulevat, piirittävät he meidät ja hävittävät nimemme maan päältä. Mitä sinä aiot tehdä suurelle nimellesi?
Joshua 7:9 For the Canaanites and all the inhabitants of the land shall hear of it, and shall environ us round, and cut off our name from the earth: and what will you do to your great name?
Joosua 7:10 Ja Herra sanoi Joosualle: Nouse, miksi makaat kasvoillasi?
Joshua 7:10 And the LORD said to Joshua, Get you up; why lie you thus on your face?
Joosua 7:11 Israel on tehnyt syntiä ja rikkonut minun liittoni, jonka minä heille sääsin; sillä he ovat ottaneet tuhon omaksi vihittyä, ja ovat myös varastaneet ja pettäneet, ja ovat panneet sen omien tavaroidensa joukkoon.
Joshua 7:11 Israel has sinned, and they have also transgressed my covenant which I commanded them: for they have even taken of the accursed thing, and have also stolen, and dissembled also, and they have put it even among their own stuff.
Joosua 7:12 Sentähden israelilaiset eivät kyenneet seisomaan vihollistensa edessä, vaan he käänsivät selkänsä vihollisilleen, sillä heidät oli kirottu. En minäkään ole enää teidän kanssanne, ellette hävitä kirottuja keskuudestanne.
Joshua 7:12 Therefore the children of Israel could not stand before their enemies, but turned their backs before their enemies, because they were accursed: neither will I be with you any more, except you destroy the accursed from among you.
Joosua 7:13 Nouse, pyhitä kansa ja sano: Pyhittäytykää huomiseksi. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Sinun keskelläsi, Israel, on kirottu; et voi kestää vihollistesi edessä, ennen kuin poistat kirouksen sinulta.'
Joshua 7:13 Up, sanctify the people, and say, Sanctify yourselves against to morrow: for thus said the LORD God of Israel, There is an accursed thing in the middle of you, O Israel: you can not stand before your enemies, until you take away the accursed thing from am
Joosua 7:14 Niin teidät tuodaan aamulla esiin sukukunnittain. Se sukukunta, jonka Herra arpaa osoittaa, tulkoon esiin suvuittain. Ja se sukukunta, jonka Herra arpaa osoittaa, tulkoon esiin perhekunnittain.
Joshua 7:14 In the morning therefore you shall be brought according to your tribes: and it shall be, that the tribe which the LORD takes shall come according to the families thereof; and the family which the LORD shall take shall come by households; and the household
Joosua 7:15 Ja se, jolta tavataan tuhon omaava esine, poltetaan tulessa, hän ja kaikki, mitä hänellä on, koska hän on rikkonut Herran liiton ja tehnyt tyhmyyttä Israelissa.
Joshua 7:15 And it shall be, that he that is taken with the accursed thing shall be burnt with fire, he and all that he has: because he has transgressed the covenant of the LORD, and because he has worked folly in Israel.
Joosua 7:16 Niin Joosua nousi varhain aamulla ja antoi Israelin mennä sukukunnittain, ja arpa osui Juudan sukukuntaan.
Joshua 7:16 So Joshua rose up early in the morning, and brought Israel by their tribes; and the tribe of Judah was taken:
Joosua 7:17 Ja hän toi esiin Juudan suvun, ja arpa osui serahilaisten sukuun, ja hän toi esiin serahilaisten suvun mies mieheltä, ja arpa osui Sabdiin.
Joshua 7:17 And he brought the family of Judah; and he took the family of the Zarhites: and he brought the family of the Zarhites man by man; and Zabdi was taken:
Joosua 7:18 Ja hän toi esiin perhekuntansa mies mieheltä, ja arpa osui Akaniin, Karmin poikaan, joka oli Sabdin poika, joka oli Serahin poika, Juudan sukukunnasta.
Joshua 7:18 And he brought his household man by man; and Achan, the son of Carmi, the son of Zabdi, the son of Zerah, of the tribe of Judah, was taken.
Joosua 7:19 Ja Joosua sanoi Akanille: Poikani, anna kunnia Herralle, Israelin Jumalalle, ja tunnusta tekosi hänelle. Kerro minulle, mitä olet tehnyt, äläkä salaa sitä minulta.
Joshua 7:19 And Joshua said to Achan, My son, give, I pray you, glory to the LORD God of Israel, and make confession to him; and tell me now what you have done; hide it not from me.
Joosua 7:20 Aakan vastasi Joosualle ja sanoi: Minä olen todella tehnyt syntiä Herraa, Israelin Jumalaa, vastaan; olen tehnyt näin ja näin.
Joshua 7:20 And Achan answered Joshua, and said, Indeed I have sinned against the LORD God of Israel, and thus and thus have I done:
Joosua 7:21 Kun minä näin saaliin joukossa kauniin babylonilaisen vaatteen, kaksisataa sekeliä hopeaa ja viidenkymmenen sekelin painoisen kultapalan, niin minä himoitsin niitä ja otin ne; ja katso, ne ovat kätkettyinä maahan keskellä telttaani, ja hopeinen...
Joshua 7:21 When I saw among the spoils a goodly Babylonish garment, and two hundred shekels of silver, and a wedge of gold of fifty shekels weight, then I coveted them, and took them; and, behold, they are hid in the earth in the middle of my tent, and the silver un
Joosua 7:22 Niin Joosua lähetti sanansaattajia, ja he juoksivat teltalle, ja katso, se oli kätkettynä hänen telttaansa ja hopea sen alla.
Joshua 7:22 So Joshua sent messengers, and they ran to the tent; and, behold, it was hid in his tent, and the silver under it.
Joosua 7:23 Ja he ottivat ne teltan keskeltä ja toivat ne Joosuan ja kaikkien israelilaisten luo ja asettivat ne Herran eteen.
Joshua 7:23 And they took them out of the middle of the tent, and brought them to Joshua, and to all the children of Israel, and laid them out before the LORD.
Joosua 7:24 Ja Joosua ja koko Israel hänen kanssaan ottivat Akanin, Serahin pojan, ja hopean, ja vaatteen, ja kultakappaleen, ja hänen poikansa, ja hänen tyttärensä, ja hänen härkänsä, ja hänen aasinsa, ja hänen lampaansa, ja hänen telttansa, ja kaikki, mitä hänellä oli, ja he toivat ne
Joshua 7:24 And Joshua, and all Israel with him, took Achan the son of Zerah, and the silver, and the garment, and the wedge of gold, and his sons, and his daughters, and his oxen, and his asses, and his sheep, and his tent, and all that he had: and they brought them
Joosua 7:25 Ja Joosua sanoi: Miksi olet aiheuttanut meille onnettomuuden? Herra voi tänä päivänä aiheuttaa sinulle onnettomuuden. Ja koko Israel kivitti hänet kivillä ja poltti hänet tulessa, sen jälkeen kun he olivat kivittäneet heidät kivillä.
Joshua 7:25 And Joshua said, Why have you troubled us? the LORD shall trouble you this day. And all Israel stoned him with stones, and burned them with fire, after they had stoned them with stones.
Joosua 7:26 Ja he kasasivat hänen päälleen suuren kiviroukkion, joka on yhä olemassa. Niin Herra väistyi vihansa hehkusta. Sentähden sitä paikkaa kutsutaan Akorin laaksoksi, ja se on vielä tänäkin päivänä.
Joshua 7:26 And they raised over him a great heap of stones to this day. So the LORD turned from the fierceness of his anger. Why the name of that place was called, The valley of Achor, to this day.
Joosua 8:1 Ja Herra sanoi Joosualle: Älä pelkää äläkä arastele. Ota mukaasi kaikki sotaväki, nouse ja mene ylös Aihin. Katso, minä annan sinun käsiisi Ain kuninkaan ja hänen kansansa, hänen kaupunkinsa ja maansa.
Joshua 8:1 And the LORD said to Joshua, Fear not, neither be you dismayed: take all the people of war with you, and arise, go up to Ai: see, I have given into your hand the king of Ai, and his people, and his city, and his land:
Joosua 8:2 Ja sinun on tehtävä Aille ja sen kuninkaalle niin kuin teit Jerikolle ja sen kuninkaalle; ainoastaan sen saalis ja karja teidän on ryöstettävä itsellenne; ja asettakaa väijytys kaupungille sen taakse.
Joshua 8:2 And you shall do to Ai and her king as you did to Jericho and her king: only the spoil thereof, and the cattle thereof, shall you take for a prey to yourselves: lay you an ambush for the city behind it.
Joosua 8:3 Niin Joosua nousi ja kaikki sotaväki lähteäkseen Aita vastaan. Joosua valitsi itselleen kolmekymmentätuhatta sotaurkoa ja lähetti heidät matkaan yöllä.
Joshua 8:3 So Joshua arose, and all the people of war, to go up against Ai: and Joshua chose out thirty thousand mighty men of valor, and sent them away by night.
Joosua 8:4 Ja hän käski heitä sanoen: Katsokaa, teidän on väijyttävä kaupunkia, kaupungin takana; älkää menkö kovin kauas kaupungista, vaan olkaa kaikki valmiina.
Joshua 8:4 And he commanded them, saying, Behold, you shall lie in wait against the city, even behind the city: go not very far from the city, but be you all ready:
Joosua 8:5 Minä ja kaikki väki, joka on minun kanssani, lähestymme kaupunkia, ja kun he tulevat meitä vastaan niin kuin ensi kerralla, me pakenemme heitä.
Joshua 8:5 And I, and all the people that are with me, will approach to the city: and it shall come to pass, when they come out against us, as at the first, that we will flee before them,
Joosua 8:6 (Sillä he tulevat ulos meidän peräämme), kunnes olemme saaneet heidät vetämään pois kaupungista; sillä he sanovat: He pakenevat meitä niin kuin ensi kerrallakin. Sentähden me pakenemme heitä.
Joshua 8:6 (For they will come out after us) till we have drawn them from the city; for they will say, They flee before us, as at the first: therefore we will flee before them.
Joosua 8:7 Sitten nouskaa väijytyksestä ja vallatkaa kaupunki, sillä Herra, teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne.
Joshua 8:7 Then you shall rise up from the ambush, and seize on the city: for the LORD your God will deliver it into your hand.
Joosua 8:8 Ja kun olette valloittaneet kaupungin, teidän on sytyttävä kaupunki tuleen. Tehkää Herran käskyn mukaan. Katso, minä olen käskenyt teitä.
Joshua 8:8 And it shall be, when you have taken the city, that you shall set the city on fire: according to the commandment of the LORD shall you do. See, I have commanded you.
Joosua 8:9 Niin Joosua lähetti heidät liikkeelle, ja he menivät väijymään ja asettuivat Beetelin ja Ain välille, Ain länsipuolelle; mutta Joosua yöpyi sinä yönä kansan keskuudessa.
Joshua 8:9 Joshua therefore sent them forth: and they went to lie in ambush, and stayed between Bethel and Ai, on the west side of Ai: but Joshua lodged that night among the people.
Joosua 8:10 Ja Joosua nousi varhain aamulla ja laski kansan, ja hän ja Israelin vanhimmat menivät kansan edellä Aihin.
Joshua 8:10 And Joshua rose up early in the morning, and numbered the people, and went up, he and the elders of Israel, before the people to Ai.
Joosua 8:11 Ja kaikki väki, sotaväki, joka oli hänen kanssaan, meni ylös ja lähestyi kaupunkia ja leiriytyi Ain pohjoispuolelle; ja heidän ja Ain välillä oli laakso.
Joshua 8:11 And all the people, even the people of war that were with him, went up, and drew near, and came before the city, and pitched on the north side of Ai: now there was a valley between them and Ai.
Joosua 8:12 Ja hän otti noin viisituhatta miestä ja asetti heidät väijymään Beetelin ja Ain välille, kaupungin länsipuolelle.
Joshua 8:12 And he took about five thousand men, and set them to lie in ambush between Bethel and Ai, on the west side of the city.
Joosua 8:13 Ja kun he olivat asettaneet kansan, kaiken kaupungin pohjoispuolella olevan sotajoukon, ja heidän väijyjänsä kaupungin länsipuolella, Joosua meni sinä yönä laakson keskelle.
Joshua 8:13 And when they had set the people, even all the host that was on the north of the city, and their liers in wait on the west of the city, Joshua went that night into the middle of the valley.
Joosua 8:14 Ja kun Ain kuningas sen näki, nousivat he kiireesti varhain, ja kaupungin miehet lähtivät taisteluun Israelia vastaan, hän ja kaikki hänen väkensä, määrättynä aikana tasangon edustalla; mutta hän ei tiennyt, että siellä oli väijyjiä.
Joshua 8:14 And it came to pass, when the king of Ai saw it, that they hurried and rose up early, and the men of the city went out against Israel to battle, he and all his people, at a time appointed, before the plain; but he knew not that there were liers in ambush
Joosua 8:15 Ja Joosua ja koko Israel teeskentelivät, kuin heidät olisi lyöty heidän edessään, ja pakenivat erämaahan päin.
Joshua 8:15 And Joshua and all Israel made as if they were beaten before them, and fled by the way of the wilderness.
Joosua 8:16 Ja kaikki Aissa olevat kutsuttiin koolle ajamaan heitä takaa; ja he ajoivat takaa Joosuaa, ja heidät eristettiin kaupungista.
Joshua 8:16 And all the people that were in Ai were called together to pursue after them: and they pursued after Joshua, and were drawn away from the city.
Joosua 8:17 Eikä Aihin eikä Beeteliin jäänyt ketään, joka ei olisi lähtenyt Israelin takaa; ja he jättivät kaupungin avoimeksi ja ajoivat Israelia takaa.
Joshua 8:17 And there was not a man left in Ai or Bethel, that went not out after Israel: and they left the city open, and pursued after Israel.
Joosua 8:18 Ja Herra sanoi Joosualle: Ojenna keihäs, joka on kädessäsi, Aita kohti, sillä minä annan sen sinun käteesi. Niin Joosua ojensi keihään, joka hänellä oli kädessään, kaupunkia kohti.
Joshua 8:18 And the LORD said to Joshua, Stretch out the spear that is in your hand toward Ai; for I will give it into your hand. And Joshua stretched out the spear that he had in his hand toward the city.
Joosua 8:19 Ja väijyjät nousivat nopeasti paikaltaan ja juoksivat heti, kun hän ojensi kätensä. He tunkeutuivat kaupunkiin ja valloittivat sen, kiiruhtivat ja sytyttivät kaupungin tuleen.
Joshua 8:19 And the ambush arose quickly out of their place, and they ran as soon as he had stretched out his hand: and they entered into the city, and took it, and hurried and set the city on fire.
Joosua 8:20 Ja kun Ain miehet katsoivat taakseen, he näkivät, ja katso, kaupungin savu nousi taivaaseen, eivätkä he kyenneet pakenemaan tänne eikä tuonne. Ja kansa, joka oli paennut erämaahan, kääntyi takaisin takaa-ajajia vastaan.
Joshua 8:20 And when the men of Ai looked behind them, they saw, and, behold, the smoke of the city ascended up to heaven, and they had no power to flee this way or that way: and the people that fled to the wilderness turned back on the pursuers.
Joosua 8:21 Ja kun Joosua ja koko Israel näkivät, että väijyjät olivat valloittaneet kaupungin ja että kaupungista nousi savu, niin he kääntyivät takaisin ja surmasivat Ain miehet.
Joshua 8:21 And when Joshua and all Israel saw that the ambush had taken the city, and that the smoke of the city ascended, then they turned again, and slew the men of Ai.
Joosua 8:22 Ja toinen lähti kaupungista heitä vastaan; niin he olivat Israelin keskellä, jotkut tällä puolella ja jotkut tuolla puolella; ja he löivät heidät, niin etteivät he jättäneet ketään heistä eloon tai pakoon.
Joshua 8:22 And the other issued out of the city against them; so they were in the middle of Israel, some on this side, and some on that side: and they smote them, so that they let none of them remain or escape.
Joosua 8:23 Ja Ain kuninkaan he ottivat elävänä kiinni ja toivat hänet Joosuan eteen.
Joshua 8:23 And the king of Ai they took alive, and brought him to Joshua.
Joosua 8:24 Ja kun Israel oli surmannut kaikki Ain asukkaat kedolla, erämaassa, jossa he olivat heitä ajaneet takaa, ja kun he kaikki olivat kaatuneet miekan terään, kunnes olivat tuhoutuneet, niin kaikki israelilaiset palasivat
Joshua 8:24 And it came to pass, when Israel had made an end of slaying all the inhabitants of Ai in the field, in the wilderness wherein they chased them, and when they were all fallen on the edge of the sword, until they were consumed, that all the Israelites retur
Joosua 8:25 Ja sinä päivänä kaatuneita oli kaikkiaan kaksitoistatuhatta, sekä miehiä että naisia, kaikki Ain miehet.
Joshua 8:25 And so it was, that all that fell that day, both of men and women, were twelve thousand, even all the men of Ai.
Joosua 8:26 Sillä Joosua ei vetänyt takaisin kättään, jolla hän ojensi keihään, ennen kuin oli tuhonnut kaikki Ain asukkaat.
Joshua 8:26 For Joshua drew not his hand back, with which he stretched out the spear, until he had utterly destroyed all the inhabitants of Ai.
Joosua 8:27 Ainoastaan karjan ja sen kaupungin saaliin Israel ryösti itselleen Herran sanan mukaan, jonka hän oli käskenyt Joosualle.
Joshua 8:27 Only the cattle and the spoil of that city Israel took for a prey to themselves, according to the word of the LORD which he commanded Joshua.
Joosua 8:28 Ja Joosua poltti Ain ja teki siitä ikuisen rauniokummun, aution, aina tähän päivään asti.
Joshua 8:28 And Joshua burnt Ai, and made it an heap for ever, even a desolation to this day.
Joosua 8:29 Ja Ain kuninkaan hän ripusti puuhun iltaan asti. Ja auringon laskiessa Joosua käski ottaa hänen ruumiinsa puusta ja heittää sen kaupungin portin ovelle ja kasata sen päälle suuri kiviröykkiö,
Joshua 8:29 And the king of Ai he hanged on a tree until eventide: and as soon as the sun was down, Joshua commanded that they should take his carcass down from the tree, and cast it at the entering of the gate of the city, and raise thereon a great heap of stones, t
Joosua 8:30 Sitten Joosua rakensi alttarin Herralle, Israelin Jumalalle, Ebalin vuorelle,
Joshua 8:30 Then Joshua built an altar to the LORD God of Israel in mount Ebal,
Joosua 8:31 Niin kuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt israelilaisia, niin kuin on kirjoitettu Mooseksen lain kirjassa, he rakensivat alttarin kokonaisista kivistä, jonka yli ei kukaan ole rauta-aseella nostanut; ja he uhrasivat sillä polttouhreja Herralle ja teurastivat herneitä
Joshua 8:31 As Moses the servant of the LORD commanded the children of Israel, as it is written in the book of the law of Moses, an altar of whole stones, over which no man has lift up any iron: and they offered thereon burnt offerings to the LORD, and sacrificed pea
Joosua 8:32 Ja hän kirjoitti sinne kiviin jäljennöksen Mooseksen laista, jonka hän kirjoitti israelilaisten nähden.
Joshua 8:32 And he wrote there on the stones a copy of the law of Moses, which he wrote in the presence of the children of Israel.
Joosua 8:33 Ja koko Israel, heidän vanhimmat, virkailijat ja tuomarit seisoivat liitonarkin kummallakin puolella, leeviläisten pappien edessä, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, sekä muukalaiset että heidän keskuudessaan syntyneet, puolet
Joshua 8:33 And all Israel, and their elders, and officers, and their judges, stood on this side the ark and on that side before the priests the Levites, which bore the ark of the covenant of the LORD, as well the stranger, as he that was born among them; half of the
Joosua 8:34 Ja sen jälkeen hän luki kaikki lain sanat, siunaukset ja kiroukset, kaiken niin kuin lain kirjassa on kirjoitettu.
Joshua 8:34 And afterward he read all the words of the law, the blessings and cursings, according to all that is written in the book of the law.
Joosua 8:35 Ei ollut sanaakaan kaikesta siitä, mitä Mooses oli käskenyt, jota Joosua ei olisi lukenut koko Israelin seurakunnan edessä, naisten, lasten ja heidän keskuudessaan kulkevien muukalaisten edessä.
Joshua 8:35 There was not a word of all that Moses commanded, which Joshua read not before all the congregation of Israel, with the women, and the little ones, and the strangers that were conversant among them.
Joosua 9:1 Ja tapahtui, kun kaikki ne kuninkaat, jotka olivat tällä puolella Jordania, vuorilla ja laaksoissa ja kaikilla suuren meren rannikoilla Libanonin kohdalla: heettiläiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset
Joshua 9:1 And it came to pass, when all the kings which were on this side Jordan, in the hills, and in the valleys, and in all the coasts of the great sea over against Lebanon, the Hittite, and the Amorite, the Canaanite, the Perizzite, the Hivite, and the Jebusite
Joosua 9:2 Että he kokoontuivat yhteen sotimaan Joosuaa ja Israelia vastaan, yksimielisesti.
Joshua 9:2 That they gathered themselves together, to fight with Joshua and with Israel, with one accord.
Joosua 9:3 Ja kun Gibeonin asukkaat kuulivat, mitä Joosua oli tehnyt Jerikolle ja Aille,
Joshua 9:3 And when the inhabitants of Gibeon heard what Joshua had done to Jericho and to Ai,
Joosua 9:4 He työskentelivät viekkaasti ja menivät ja tekeytyivät lähettiläiksi ja ottivat vanhoja säkkejä aaseilleen ja vanhoja, repeytyneitä ja sidottuja viinipulloja;
Joshua 9:4 They did work wilily, and went and made as if they had been ambassadors, and took old sacks on their asses, and wine bottles, old, and rent, and bound up;
Joosua 9:5 Ja heillä oli vanhat ja rääpäleiset kengät jaloissaan ja vanhat vaatteet yllään; ja kaikki heidän eväänsä leipä oli kuivaa ja homeista.
Joshua 9:5 And old shoes and clouted on their feet, and old garments on them; and all the bread of their provision was dry and moldy.
Joosua 9:6 Ja he menivät Joosuan luo Gilgalin leiriin ja sanoivat hänelle ja Israelin miehille: Me olemme tulleet kaukaisesta maasta; tehkää siis liitto meidän kanssamme.
Joshua 9:6 And they went to Joshua to the camp at Gilgal, and said to him, and to the men of Israel, We be come from a far country: now therefore make you a league with us.
Joosua 9:7 Ja Israelin miehet sanoivat hivviläisille: Ehkä te asutte meidän keskellämme, niin kuinka me voisimme tehdä liiton teidän kanssanne?
Joshua 9:7 And the men of Israel said to the Hivites, Peradventure you dwell among us; and how shall we make a league with you?
Joosua 9:8 Ja he sanoivat Joosualle: Me olemme sinun palvelijoitasi. Joosua sanoi heille: Keitä te olette ja mistä te tulette?
Joshua 9:8 And they said to Joshua, We are your servants. And Joshua said to them, Who are you? and from from where come you?
Joosua 9:9 Ja he sanoivat hänelle: Palvelijasi ovat tulleet hyvin kaukaisesta maasta Herran, sinun Jumalasi, nimen tähden; sillä me olemme kuulleet hänen maineestaan ja kaikesta, mitä hän teki Egyptissä,
Joshua 9:9 And they said to him, From a very far country your servants are come because of the name of the LORD your God: for we have heard the fame of him, and all that he did in Egypt,
Joosua 9:10 Ja kaiken, mitä hän teki niille kahdelle amorilaisten kuninkaalle, jotka asuivat Jordanin tuolla puolella, Siihonille, Hesbonin kuninkaalle, ja Ogille, Basanin kuninkaalle, joka asui Astarotissa.
Joshua 9:10 And all that he did to the two kings of the Amorites, that were beyond Jordan, to Sihon king of Heshbon, and to Og king of Bashan, which was at Ashtaroth.
Joosua 9:11 Sentähden vanhimpamme ja kaikki maamme asukkaat puhuivat meille sanoen: 'Ottakaa evästä mukaanne matkalle ja menkää heitä vastaan ja sanokaa heille: 'Me olemme teidän palvelijoitanne; tehkää siis liitto meidän kanssamme'.
Joshua 9:11 Why our elders and all the inhabitants of our country spoke to us, saying, Take victuals with you for the journey, and go to meet them, and say to them, We are your servants: therefore now make you a league with us.
Joosua 9:12 Tämä on leipämme, jonka otimme lämpimänä eväksemme kodeistamme sinä päivänä, kun lähdimme teidän luoksenne; mutta nyt katso, se on kuivaa ja homehtunut.
Joshua 9:12 This our bread we took hot for our provision out of our houses on the day we came forth to go to you; but now, behold, it is dry, and it is moldy:
Joosua 9:13 Ja nämä viinileilit, jotka täytimme, olivat uudet; ja katso, ne ovat repeytyneet; ja nämä vaatteemme ja kenkämme ovat kuluneet tuon hyvin pitkän matkan takia.
Joshua 9:13 And these bottles of wine, which we filled, were new; and, behold, they be rent: and these our garments and our shoes are become old by reason of the very long journey.
Joosua 9:14 Ja miehet ottivat evästänsä eivätkä kysyneet Herran neuvoa.
Joshua 9:14 And the men took of their victuals, and asked not counsel at the mouth of the LORD.
Joosua 9:15 Ja Joosua teki heidän kanssaan rauhan ja teki heidän kanssaan liiton, että he jäisivät henkiin; ja kansan päämiehet vannoivat heille valan.
Joshua 9:15 And Joshua made peace with them, and made a league with them, to let them live: and the princes of the congregation swore to them.
Joosua 9:16 Ja kolmen päivän kuluttua, sen jälkeen kun he olivat tehneet liiton heidän kanssaan, he kuulivat, että he olivat heidän naapureitaan ja asuivat heidän keskellään.
Joshua 9:16 And it came to pass at the end of three days after they had made a league with them, that they heard that they were their neighbors, and that they dwelled among them.
Joosua 9:17 Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ja tulivat heidän kaupunkeihinsa kolmantena päivänä. Heidän kaupunkinsa olivat Gibeon, Kefira, Beerot ja Kirjat-Jearim.
Joshua 9:17 And the children of Israel journeyed, and came to their cities on the third day. Now their cities were Gibeon, and Chephirah, and Beeroth, and Kirjathjearim.
Joosua 9:18 Eivätkä israelilaiset lyöneet heitä, sillä seurakunnan päämiehet olivat vannoneet heille valan Herran, Israelin Jumalan, kautta. Ja koko seurakunta napisi päämiehiä vastaan.
Joshua 9:18 And the children of Israel smote them not, because the princes of the congregation had sworn to them by the LORD God of Israel. And all the congregation murmured against the princes.
Joosua 9:19 Mutta kaikki ruhtinaat sanoivat koko seurakunnalle: Me olemme vannoneet heille Herran, Israelin Jumalan, kautta; sentähden emme saa koskea heihin.
Joshua 9:19 But all the princes said to all the congregation, We have sworn to them by the LORD God of Israel: now therefore we may not touch them.
Joosua 9:20 Näin me teemme heille; me annamme heidän elää, ettei viha kohtaisi meitä sen valan tähden, jonka me heille vannoimme.
Joshua 9:20 This we will do to them; we will even let them live, lest wrath be on us, because of the oath which we swore to them.
Joosua 9:21 Ja ruhtinaat sanoivat heille: Anna heidän elää, mutta olkoot he puunhakkaajia ja vedenkantajia koko seurakunnalle, niin kuin ruhtinaat olivat heille luvanneet.
Joshua 9:21 And the princes said to them, Let them live; but let them be hewers of wood and drawers of water to all the congregation; as the princes had promised them.
Joosua 9:22 Niin Joosua kutsui heidät ja puhui heille sanoen: Miksi te olette pettäneet meidät sanoen: 'Me olemme hyvin kaukana teistä', vaikka te asutte meidän keskellämme?
Joshua 9:22 And Joshua called for them, and he spoke to them, saying, Why have you beguiled us, saying, We are very far from you; when you dwell among us?
Joosua 9:23 Sentähden olette te kirottuja, eikä kukaan teistä pääse vapautumaan olemasta orjia, puunhakkaajia ja vedenkantajia minun Jumalani temppelissä.
Joshua 9:23 Now therefore you are cursed, and there shall none of you be freed from being slaves, and hewers of wood and drawers of water for the house of my God.
Joosua 9:24 He vastasivat Joosualle ja sanoivat: Koska palvelijoillesi on kerrottu, että Herra, teidän Jumalanne, oli käskenyt palvelijaansa Moosesta antamaan teille koko maan ja hävittämään kaikki maan asukkaat teidän edestänne, me pelkäsimme suuresti.
Joshua 9:24 And they answered Joshua, and said, Because it was certainly told your servants, how that the LORD your God commanded his servant Moses to give you all the land, and to destroy all the inhabitants of the land from before you, therefore we were sore afraid
Joosua 9:25 Ja nyt, katso, me olemme teidän käsissänne: tehkää meille niin kuin teistä hyväksi ja oikeaksi näette.
Joshua 9:25 And now, behold, we are in your hand: as it seems good and right to you to do to us, do.
Joosua 9:26 Ja niin hän teki heille ja pelasti heidät israelilaisten käsistä, eivätkä he surmanneet heitä.
Joshua 9:26 And so did he to them, and delivered them out of the hand of the children of Israel, that they slew them not.
Joosua 9:27 Ja Joosua teki heidät sinä päivänä puunhakkaajiksi ja vedenkantajiksi seurakunnalle ja Herran alttarille, aina tähän päivään asti, siihen paikkaan, jonka hän valitsisi.
Joshua 9:27 And Joshua made them that day hewers of wood and drawers of water for the congregation, and for the altar of the LORD, even to this day, in the place which he should choose.
Joosua 10:1 Kun Jerusalemin kuningas Adonisedek oli kuullut, että Joosua oli valloittanut Ain ja tuhonnut sen täysin, niin kuin hän oli tehnyt Jerikolle ja sen kuninkaalle, niin hän oli tehnyt Aille ja sen kuninkaalle, ja että Gibeonin asukkaat olivat tehneet rauhan Israelin kanssa,
Joshua 10:1 Now it came to pass, when Adonizedec king of Jerusalem had heard how Joshua had taken Ai, and had utterly destroyed it; as he had done to Jericho and her king, so he had done to Ai and her king; and how the inhabitants of Gibeon had made peace with Israel
Joosua 10:2 Että he pelkäsivät suuresti, sillä Gibeon oli suuri kaupunki, niinkuin yksi kuninkaallisista kaupungeista, ja suurempi kuin Ai, ja kaikki sen miehet olivat sotureita.
Joshua 10:2 That they feared greatly, because Gibeon was a great city, as one of the royal cities, and because it was greater than Ai, and all the men thereof were mighty.
Joosua 10:3 Miksi Jerusalemin kuningas Adonisedek lähetti sanan Hebronin kuninkaalle Hohamille, Jarmutin kuninkaalle Piramille, Lakisiin kuninkaalle Jaafialle ja Eglonin kuninkaalle Debirille:
Joshua 10:3 Why Adonizedec king of Jerusalem, sent to Hoham king of Hebron, and to Piram king of Jarmuth, and to Japhia king of Lachish, and to Debir king of Eglon, saying,
Joosua 10:4 Tulkaa minun luokseni ja auttakaa minua, että voittaisimme Gibeonin, sillä se on tehnyt rauhan Joosuan ja israelilaisten kanssa.
Joshua 10:4 Come up to me, and help me, that we may smite Gibeon: for it has made peace with Joshua and with the children of Israel.
Joosua 10:5 Niin kokoontuivat viisi amorilaisten kuningasta: Jerusalemin kuningas, Hebronin kuningas, Jarmutin kuningas, Laakiin kuningas ja Eglonin kuningas ja lähtivät sotaan, kaikkine joukkoineen. He leiriytyivät Gibeonin edustalle ja ryhtyivät sotaan.
Joshua 10:5 Therefore the five kings of the Amorites, the king of Jerusalem, the king of Hebron, the king of Jarmuth, the king of Lachish, the king of Eglon, gathered themselves together, and went up, they and all their hosts, and encamped before Gibeon, and made war
Joosua 10:6 Ja Gibeonin miehet lähettivät Joosualle sanan Gilgaliin leiriin: Älä hellitä kättäsi palvelijoistasi; tule nopeasti meidän luoksemme, pelasta meidät ja auta meitä, sillä kaikki vuoristossa asuvat amorilaisten kuninkaat ovat kokoontuneet meitä vastaan.
Joshua 10:6 And the men of Gibeon sent to Joshua to the camp to Gilgal, saying, Slack not your hand from your servants; come up to us quickly, and save us, and help us: for all the kings of the Amorites that dwell in the mountains are gathered together against us.
Joosua 10:7 Niin Joosua lähti Gilgalista ylös, hän ja kaikki sotaväki hänen kanssaan ja kaikki sotaurhot.
Joshua 10:7 So Joshua ascended from Gilgal, he, and all the people of war with him, and all the mighty men of valor.
Joosua 10:8 Ja Herra sanoi Joosualle: Älä pelkää heitä, sillä minä annan heidät sinun käsiisi; yksikään heistä ei kestä sinua vastaan.
Joshua 10:8 And the LORD said to Joshua, Fear them not: for I have delivered them into your hand; there shall not a man of them stand before you.
Joosua 10:9 Niin Joosua tuli yllättäen heidän luokseen ja kulki Gilgalista ylös koko yön.
Joshua 10:9 Joshua therefore came to them suddenly, and went up from Gilgal all night.
Joosua 10:10 Ja Herra saattoi heidät hämmennykseen Israelin edessä ja surmasi heidät suuressa tappiossa Gibeonissa ja ajoi heitä takaa Beet-Hooronin tietä pitkin ja löi heitä Asekaan ja Makkedaan asti.
Joshua 10:10 And the LORD discomfited them before Israel, and slew them with a great slaughter at Gibeon, and chased them along the way that goes up to Bethhoron, and smote them to Azekah, and to Makkedah.
Joosua 10:11 Ja kun he pakenivat Israelia ja olivat Bet-Horonin rinteellä, Herra heitti taivaasta heidän päälleen suuria kiviä Asekaan asti, ja he kuolivat; heitä oli enemmän, jotka kuolivat raekiviin, kuin niitä, jotka israelilaiset kuolivat.
Joshua 10:11 And it came to pass, as they fled from before Israel, and were in the going down to Bethhoron, that the LORD cast down great stones from heaven on them to Azekah, and they died: they were more which died with hailstones than they whom the children of Isra
Joosua 10:12 Silloin Joosua puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten käsiin, ja sanoi israelilaisten nähden: Aurinko, seiso paikallasi Gibeonissa, ja sinä, kuu, Ajalonin laaksossa.
Joshua 10:12 Then spoke Joshua to the LORD in the day when the LORD delivered up the Amorites before the children of Israel, and he said in the sight of Israel, Sun, stand you still on Gibeon; and you, Moon, in the valley of Ajalon.
Joosua 10:13 Ja aurinko pysyi paikallaan, ja kuu pysyi paikallaan, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Eikö tämä ole kirjoitettuna Jaaserin kirjassa? Niin aurinko pysyi paikallaan taivaan keskellä eikä kiirehtinyt laskemaan lähes koko päivän.
Joshua 10:13 And the sun stood still, and the moon stayed, until the people had avenged themselves on their enemies. Is not this written in the book of Jasher? So the sun stood still in the middle of heaven, and hurried not to go down about a whole day.
Joosua 10:14 Eikä ollut päivää sen kaltaista, ennen sitä eikä sen jälkeen, jona Herra olisi kuullut ihmisen ääntä; sillä Herra soti Israelin puolesta.
Joshua 10:14 And there was no day like that before it or after it, that the LORD listened to the voice of a man: for the LORD fought for Israel.
Joosua 10:15 Ja Joosua palasi ja koko Israel hänen kanssaan Gilgalin leiriin.
Joshua 10:15 And Joshua returned, and all Israel with him, to the camp to Gilgal.
Joosua 10:16 Mutta nämä viisi kuningasta pakenivat ja kätkeytyivät Makkedan luolaan.
Joshua 10:16 But these five kings fled, and hid themselves in a cave at Makkedah.
Joosua 10:17 Ja Joosualle ilmoitettiin: Viisi kuningasta löytyivät piiloutuneina Makkedan luolasta.
Joshua 10:17 And it was told Joshua, saying, The five kings are found hid in a cave at Makkedah.
Joosua 10:18 Ja Joosua sanoi: Vierittäkää suuria kiviä luolan suulle ja asettakaa sen viereen miehiä vartioimaan niitä.
Joshua 10:18 And Joshua said, Roll great stones on the mouth of the cave, and set men by it for to keep them:
Joosua 10:19 Älkääkä pysähtykö, vaan ajakaa vihollisianne takaa ja lyökää heidän jälkipäänsä; älkää päästäkö heitä kaupunkeihinsa, sillä Herra, teidän Jumalanne, on antanut heidät teidän käsiinne.
Joshua 10:19 And stay you not, but pursue after your enemies, and smite the hindmost of them; suffer them not to enter into their cities: for the LORD your God has delivered them into your hand.
Joosua 10:20 Ja kun Joosua ja israelilaiset olivat saaneet heidät surmatuksi suuressa tappiossa, kunnes he olivat tuhoutuneet, menivät heistä jäljelle jääneet varustettuihin kaupunkeihin.
Joshua 10:20 And it came to pass, when Joshua and the children of Israel had made an end of slaying them with a very great slaughter, till they were consumed, that the rest which remained of them entered into fenced cities.
Joosua 10:21 Ja kaikki kansa palasi rauhassa leiriin Joosuan luo Makkedaan; kukaan ei liikauttanut kieltään ketään israelilaista vastaan.
Joshua 10:21 And all the people returned to the camp to Joshua at Makkedah in peace: none moved his tongue against any of the children of Israel.
Joosua 10:22 Silloin Joosua sanoi: Avatkaa luolan suu ja tuokaa ne viisi kuningasta minun luokseni luolasta.
Joshua 10:22 Then said Joshua, Open the mouth of the cave, and bring out those five kings to me out of the cave.
Joosua 10:23 Ja he tekivät niin ja toivat hänen luokseen luolasta ne viisi kuningasta: Jerusalemin kuninkaan, Hebronin kuninkaan, Jarmutin kuninkaan, Laakiin kuninkaan ja Eglonin kuninkaan.
Joshua 10:23 And they did so, and brought forth those five kings to him out of the cave, the king of Jerusalem, the king of Hebron, the king of Jarmuth, the king of Lachish, and the king of Eglon.
Joosua 10:24 Ja kun he toivat nuo kuninkaat Joosuan luo, Joosua kutsui kaikki Israelin miehet ja sanoi sotapäälliköille, jotka olivat menneet hänen kanssaan: Tulkaa esiin ja pankaa jalkanne näiden kuninkaiden niskalle. Ja he tulivat esiin ja...
Joshua 10:24 And it came to pass, when they brought out those kings to Joshua, that Joshua called for all the men of Israel, and said to the captains of the men of war which went with him, Come near, put your feet on the necks of these kings. And they came near, and p
Joosua 10:25 Ja Joosua sanoi heille: Älkää pelätkö älkääkä arastuko, olkaa lujat ja rohkeat, sillä näin Herra tekee kaikille vihollisillenne, joita vastaan te taistelette.
Joshua 10:25 And Joshua said to them, Fear not, nor be dismayed, be strong and of good courage: for thus shall the LORD do to all your enemies against whom you fight.
Joosua 10:26 Ja sen jälkeen Joosua löi heidät ja teurasti heidät ja ripusti heidät viiteen puuhun; ja he riippuivat puissa iltaan asti.
Joshua 10:26 And afterward Joshua smote them, and slew them, and hanged them on five trees: and they were hanging on the trees until the evening.
Joosua 10:27 Ja auringon laskiessa Joosua käski ottaa heidät alas puista ja heittää heidät luolaan, johon he olivat piiloutuneet, ja panna suuria kiviä luolan suulle, jotka ovat siellä vielä tänäkin päivänä.
Joshua 10:27 And it came to pass at the time of the going down of the sun, that Joshua commanded, and they took them down off the trees, and cast them into the cave wherein they had been hid, and laid great stones in the cave’s mouth, which remain until this very day.
Joosua 10:28 Ja sinä päivänä Joosua valloitti Makkedan ja löi sen asukkaat miekan terällä, ja sen kuninkaan hän vihki tuhon omaksi, heidät ja kaikki siellä olevat sielut, eikä jättänyt ketään eloon. Ja hän teki Makkedan kuninkaalle niin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.
Joshua 10:28 And that day Joshua took Makkedah, and smote it with the edge of the sword, and the king thereof he utterly destroyed, them, and all the souls that were therein; he let none remain: and he did to the king of Makkedah as he did to the king of Jericho.
Joosua 10:29 Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Makkedasta Libnaan ja taisteli Libnaa vastaan.
Joshua 10:29 Then Joshua passed from Makkedah, and all Israel with him, to Libnah, and fought against Libnah:
Joosua 10:30 Ja Herra antoi senkin ja sen kuninkaan Israelin käsiin, ja hän surmasi sen miekan terällä ja kaikki siellä olevat sielut eikä jättänyt sinne ketään eloon; vaan teki sen kuninkaalle niin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.
Joshua 10:30 And the LORD delivered it also, and the king thereof, into the hand of Israel; and he smote it with the edge of the sword, and all the souls that were therein; he let none remain in it; but did to the king thereof as he did to the king of Jericho.
Joosua 10:31 Ja Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Libnasta Lakiiseen, leiriytyi sen eteen ja taisteli sitä vastaan.
Joshua 10:31 And Joshua passed from Libnah, and all Israel with him, to Lachish, and encamped against it, and fought against it:
Joosua 10:32 Ja Herra antoi Laakiksen Israelin käsiin, ja he valloittivat sen toisena päivänä ja surmasivat sen asukkaat miekan terällä ja kaikki siellä olevat, aivan niin kuin hän oli tehnyt Libnalle.
Joshua 10:32 And the LORD delivered Lachish into the hand of Israel, which took it on the second day, and smote it with the edge of the sword, and all the souls that were therein, according to all that he had done to Libnah.
Joosua 10:33 Niin Geserin kuningas Horam tuli auttamaan Lakista, ja Joosua löi hänet ja hänen väkensä, jättäen hänestä jäljelle ainoatakaan.
Joshua 10:33 Then Horam king of Gezer came up to help Lachish; and Joshua smote him and his people, until he had left him none remaining.
Joosua 10:34 Ja Laakiksesta Joosua ja koko Israel hänen kanssaan meni Egloniin ja asettui leiriin sen edustalle ja taisteli sitä vastaan.
Joshua 10:34 And from Lachish Joshua passed to Eglon, and all Israel with him; and they encamped against it, and fought against it:
Joosua 10:35 Ja he valloittivat sen sinä päivänä ja surmasivat sen asukkaat miekan terällä, ja kaikki siellä olevat sielut hän sinä päivänä tuhosi täysin, aivan niin kuin hän oli tehnyt Lakisille.
Joshua 10:35 And they took it on that day, and smote it with the edge of the sword, and all the souls that were therein he utterly destroyed that day, according to all that he had done to Lachish.
Joosua 10:36 Ja Joosua meni Eglonista ja koko Israel hänen kanssaan ylös Hebroniin, ja he sotivat sitä vastaan.
Joshua 10:36 And Joshua went up from Eglon, and all Israel with him, to Hebron; and they fought against it:
Joosua 10:37 Ja he valloittivat sen ja surmasivat miekan terällä sen asukkaat ja sen kuninkaan ja kaikki sen kaupungit ja kaikki siellä asuvat; hän ei jättänyt ketään jäljelle, aivan niin kuin hän oli tehnyt Eglonille; vaan hän vihki sen tuhon omaksi ja kaikki sen asukkaat.
Joshua 10:37 And they took it, and smote it with the edge of the sword, and the king thereof, and all the cities thereof, and all the souls that were therein; he left none remaining, according to all that he had done to Eglon; but destroyed it utterly, and all the sou
Joosua 10:38 Sitten Joosua palasi Debiriin ja koko Israel hänen kanssaan ja taisteli sitä vastaan.
Joshua 10:38 And Joshua returned, and all Israel with him, to Debir; and fought against it:
Joosua 10:39 Ja hän valloitti sen ja sen kuninkaan ja kaikki sen kaupungit; ja he surmasivat heidät miekan terällä ja tuhosivat kaikki siellä olevat sielut, jättämättä eloon ketään. Niin kuin hän oli tehnyt Hebronille, niin hän teki Debirille ja kuninkaalle.
Joshua 10:39 And he took it, and the king thereof, and all the cities thereof; and they smote them with the edge of the sword, and utterly destroyed all the souls that were therein; he left none remaining: as he had done to Hebron, so he did to Debir, and to the king
Joosua 10:40 Niin Joosua löi koko vuoriston, etelän, laakson ja lähteiden maan ja kaikki niiden kuninkaat, jättämättä eloon ainoatakaan, vaan tuhosi tuhon omaksi kaikki elävät, niin kuin Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt.
Joshua 10:40 So Joshua smote all the country of the hills, and of the south, and of the vale, and of the springs, and all their kings: he left none remaining, but utterly destroyed all that breathed, as the LORD God of Israel commanded.
Joosua 10:41 Ja Joosua löi heidät Kades-Barneasta aina Gazaan asti ja koko Gosenin maan aina Gibeoniin asti.
Joshua 10:41 And Joshua smote them from Kadeshbarnea even to Gaza, and all the country of Goshen, even to Gibeon.
Joosua 10:42 Ja kaikki nämä kuninkaat ja heidän maansa Joosua valloitti yhdellä kertaa, koska Herra, Israelin Jumala, soti Israelin puolesta.
Joshua 10:42 And all these kings and their land did Joshua take at one time, because the LORD God of Israel fought for Israel.
Joosua 10:43 Ja Joosua palasi ja koko Israel hänen kanssaan Gilgalin leiriin.
Joshua 10:43 And Joshua returned, and all Israel with him, to the camp to Gilgal.
Joosua 11:1 Ja kun Jabin, Hasorin kuningas, kuuli tämän, lähetti hän sanan Jobabille, Madonin kuninkaalle, Simronin kuninkaalle ja Aksafin kuninkaalle,
Joshua 11:1 And it came to pass, when Jabin king of Hazor had heard those things, that he sent to Jobab king of Madon, and to the king of Shimron, and to the king of Achshaph,
Joosua 11:2 Ja niille kuninkaille, jotka olivat vuorten pohjoispuolella ja Kinnerothin eteläpuolella olevilla tasangoilla ja laaksossa ja Dorin rajamailla lännessä,
Joshua 11:2 And to the kings that were on the north of the mountains, and of the plains south of Chinneroth, and in the valley, and in the borders of Dor on the west,
Joosua 11:3 Ja kanaanilaisille idässä ja lännessä, ja amorilaisille, heettiläisille, perissiläisille ja jebusilaisille vuoristossa, ja hivviläisille Hermonin juurelle Mispan maahan.
Joshua 11:3 And to the Canaanite on the east and on the west, and to the Amorite, and the Hittite, and the Perizzite, and the Jebusite in the mountains, and to the Hivite under Hermon in the land of Mizpeh.
Joosua 11:4 Ja he lähtivät liikkeelle, he ja kaikki heidän joukkonsa heidän kanssaan, paljon kansaa, yhtä paljon kuin hiekkaa meren rannalla, ja hevosia ja vaunuja hyvin paljon.
Joshua 11:4 And they went out, they and all their hosts with them, much people, even as the sand that is on the sea shore in multitude, with horses and chariots very many.
Joosua 11:5 Ja kun kaikki nämä kuninkaat olivat kokoontuneet, he tulivat ja leiriytyivät yhdessä Meromin vesien luo taistelemaan Israelia vastaan.
Joshua 11:5 And when all these kings were met together, they came and pitched together at the waters of Merom, to fight against Israel.
Joosua 11:6 Ja Herra sanoi Joosualle: Älä pelkää heitä, sillä huomenna tähän aikaan minä annan heidät kaikki surmattuina Israelin eteen. Sinun on katkaistava heidän hevostensa jänteet ja poltettava heidän vaununsa tulessa.
Joshua 11:6 And the LORD said to Joshua, Be not afraid because of them: for to morrow about this time will I deliver them up all slain before Israel: you shall hamstring their horses, and burn their chariots with fire.
Joosua 11:7 Niin Joosua ja kaikki sotaväki hänen kanssaan tuli yllättäen heitä vastaan Meromin vesien luona, ja he hyökkäsivät heidän kimppuunsa.
Joshua 11:7 So Joshua came, and all the people of war with him, against them by the waters of Merom suddenly; and they fell on them.
Joosua 11:8 Ja Herra antoi heidät Israelin käsiin, ja he löivät heidät ja ajoivat heitä takaa aina suureen Siidoniin ja Misrefot-Maimiin ja itään päin Mispan laaksoon asti; ja he löivät heitä, kunnes eivät jättäneet heistä ketään jäljelle.
Joshua 11:8 And the LORD delivered them into the hand of Israel, who smote them, and chased them to great Zidon, and to Misrephothmaim, and to the valley of Mizpeh eastward; and they smote them, until they left them none remaining.
Joosua 11:9 Ja Joosua teki heille, niin kuin Herra oli hänelle käskenyt: hän katkaisi heidän hevostensa jänteet ja poltti heidän vaununsa tulessa.
Joshua 11:9 And Joshua did to them as the LORD bade him: he hamstrung their horses, and burnt their chariots with fire.
Joosua 11:10 Ja Joosua kääntyi siihen aikaan takaisin ja valloitti Haasorin ja löi sen kuninkaan miekalla; sillä Haasor oli muinoin kaikkien näiden kuningaskuntien pää.
Joshua 11:10 And Joshua at that time turned back, and took Hazor, and smote the king thereof with the sword: for Hazor beforetime was the head of all those kingdoms.
Joosua 11:11 Ja he surmasivat kaikki siellä olevat sielut miekan terällä, tuhoten heidät, niin ettei yhtäkään jäänyt jäljelle hengittämään; ja hän poltti Haasorin tulella.
Joshua 11:11 And they smote all the souls that were therein with the edge of the sword, utterly destroying them: there was not any left to breathe: and he burnt Hazor with fire.
Joosua 11:12 Ja kaikki näiden kuninkaiden kaupungit ja kaikki heidän kuninkaansa Joosua valloitti ja löi heidät miekan terällä ja vihki heidät tuhon omaksi, niin kuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt.
Joshua 11:12 And all the cities of those kings, and all the kings of them, did Joshua take, and smote them with the edge of the sword, and he utterly destroyed them, as Moses the servant of the LORD commanded.
Joosua 11:13 Mutta niistä kaupungeista, jotka pysyivät linnoituksessaan, Israel ei polttanut yhtäkään, paitsi Haasorin; sen Joosua poltti.
Joshua 11:13 But as for the cities that stood still in their strength, Israel burned none of them, save Hazor only; that did Joshua burn.
Joosua 11:14 Ja kaiken näiden kaupunkien saaliin ja karjan israelilaiset ottivat itselleen saaliiksi, mutta jokaisen miehen he surmasivat miekan terällä, kunnes he olivat heidät tuhonneet, eivätkä he jättäneet ketään hengissä pysymään.
Joshua 11:14 And all the spoil of these cities, and the cattle, the children of Israel took for a prey to themselves; but every man they smote with the edge of the sword, until they had destroyed them, neither left they any to breathe.
Joosua 11:15 Niin kuin Herra oli käskenyt palvelijaansa Moosekselle, niin Mooses käski Joosuaa, ja niin Joosua teki; hän ei jättänyt mitään tekemättä kaikesta, mitä Herra oli Moosekselle käskenyt.
Joshua 11:15 As the LORD commanded Moses his servant, so did Moses command Joshua, and so did Joshua; he left nothing undone of all that the LORD commanded Moses.
Joosua 11:16 Niin Joosua valloitti koko tuon maan: kukkulat ja koko Etelämaan ja koko Gosenin maan, laaksot ja tasangot sekä Israelin vuoriston ja sen laaksot.
Joshua 11:16 So Joshua took all that land, the hills, and all the south country, and all the land of Goshen, and the valley, and the plain, and the mountain of Israel, and the valley of the same;
Joosua 11:17 Halakinvuorelta, joka nousee Seiriin, aina Baalgadiin Libanonin laaksossa Hermonin vuoren juurelle; ja kaikki heidän kuninkaansa hän otti kiinni, löi heidät ja tappoi heidät.
Joshua 11:17 Even from the mount Halak, that goes up to Seir, even to Baalgad in the valley of Lebanon under mount Hermon: and all their kings he took, and smote them, and slew them.
Joosua 11:18 Joosua soti kauan kaikkia noita kuninkaita vastaan.
Joshua 11:18 Joshua made war a long time with all those kings.
Joosua 11:19 Yksikään kaupunki ei tehnyt rauhaa israelilaisten kanssa, paitsi Gibeonin asukkaat, hivviläiset; kaikki muut he valloittivat taistelussa.
Joshua 11:19 There was not a city that made peace with the children of Israel, save the Hivites the inhabitants of Gibeon: all other they took in battle.
Joosua 11:20 Sillä Herralta tuli paaduttaa heidän sydämensä, niin että he lähtisivät taisteluun Israelia vastaan, jotta hän tuhoaisi heidät täysin, ettei heillä olisi armoa, vaan että hän tuhoaisi heidät, niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
Joshua 11:20 For it was of the LORD to harden their hearts, that they should come against Israel in battle, that he might destroy them utterly, and that they might have no favor, but that he might destroy them, as the LORD commanded Moses.
Joosua 11:21 Siihen aikaan Joosua tuli ja hävitti anakilaiset vuoristosta: Hebronista, Debiristä, Anabista ja kaikista Juudan vuoristoista ja kaikista Israelin vuoristoista. Joosua vihki heidät ja heidän kaupunkinsa tuhon omaksi.
Joshua 11:21 And at that time came Joshua, and cut off the Anakims from the mountains, from Hebron, from Debir, from Anab, and from all the mountains of Judah, and from all the mountains of Israel: Joshua destroyed them utterly with their cities.
Joosua 11:22 Israelin lasten maahan ei jäänyt anakilaisia, ainoastaan Gazaan, Gatiin ja Asdodiin.
Joshua 11:22 There was none of the Anakims left in the land of the children of Israel: only in Gaza, in Gath, and in Ashdod, there remained.
Joosua 11:23 Niin Joosua otti koko maan haltuunsa, aivan niin kuin Herra oli Moosekselle sanonut, ja Joosua antoi sen perintöosaksi Israelille heidän sukukunnilleen, heidän osastojensa mukaan. Ja maa sai levätä sodasta.
Joshua 11:23 So Joshua took the whole land, according to all that the LORD said to Moses; and Joshua gave it for an inheritance to Israel according to their divisions by their tribes. And the land rested from war.
Joosua 12:1 Nämä olivat ne maan kuninkaat, jotka israelilaiset voittivat ja ottivat omakseen heidän maansa Jordanin toisella puolella, auringonnousuun päin, Arnon-joesta Hermonin vuoreen ja koko itäisen tasangon:
Joshua 12:1 Now these are the kings of the land, which the children of Israel smote, and possessed their land on the other side Jordan toward the rising of the sun, from the river Arnon to mount Hermon, and all the plain on the east:
Joosua 12:2 Siihon, amorilaisten kuningas, joka asui Hesbonissa ja hallitsi Aroerista, joka on Arnon-virran rannalla, ja virran keskeltä ja puolelta Gileadia, aina Jabbok-virtaan asti, joka on ammonilaisten raja,
Joshua 12:2 Sihon king of the Amorites, who dwelled in Heshbon, and ruled from Aroer, which is on the bank of the river Arnon, and from the middle of the river, and from half Gilead, even to the river Jabbok, which is the border of the children of Ammon;
Joosua 12:3 Ja tasangolta Kinnerotin järveen idässä ja Tasangon mereen, Suolamereen idässä, Bet-Jesimotin tietä pitkin; ja etelästä Pisgan kukkulan juurelle,
Joshua 12:3 And from the plain to the sea of Chinneroth on the east, and to the sea of the plain, even the salt sea on the east, the way to Bethjeshimoth; and from the south, under Ashdothpisgah:
Joosua 12:4 Ja Basanin kuninkaan Ogin rannikko, joka oli jäänteitä jättiläisistä, ja joka asui Astarotissa ja Edreissä,
Joshua 12:4 And the coast of Og king of Bashan, which was of the remnant of the giants, that dwelled at Ashtaroth and at Edrei,
Joosua 12:5 Ja hallitsi Hermonin vuorella ja Salkassa ja koko Basanissa, gesurilaisten ja maakatilaisten rajaan asti, ja puolet Gileadista, Siihonin, Hesbonin kuninkaan, rajaan asti.
Joshua 12:5 And reigned in mount Hermon, and in Salcah, and in all Bashan, to the border of the Geshurites and the Maachathites, and half Gilead, the border of Sihon king of Heshbon.
Joosua 12:6 Herran palvelija Mooses ja israelilaiset löivät heidät, ja Herran palvelija Mooses antoi sen perintöosaksi ruubenilaisille, gadilaisille ja toiselle puolelle Manassen sukukuntaa.
Joshua 12:6 Them did Moses the servant of the LORD and the children of Israel smite: and Moses the servant of the LORD gave it for a possession to the Reubenites, and the Gadites, and the half tribe of Manasseh.
Joosua 12:7 Ja nämä ovat ne maan kuninkaat, jotka Joosua ja israelilaiset voittivat Jordanin tällä puolella länsipuolella, Baalgadista Libanonin laaksossa aina Halakin vuoreen asti, joka nousee Seiriin; ja Joosua antoi ne Israelin sukukunnille omaisuudeksi.
Joshua 12:7 And these are the kings of the country which Joshua and the children of Israel smote on this side Jordan on the west, from Baalgad in the valley of Lebanon even to the mount Halak, that goes up to Seir; which Joshua gave to the tribes of Israel for a poss
Joosua 12:8 Vuorilla, laaksoissa, tasangoilla, lähteillä, erämaassa ja Etelämaassa: heettiläiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset,
Joshua 12:8 In the mountains, and in the valleys, and in the plains, and in the springs, and in the wilderness, and in the south country; the Hittites, the Amorites, and the Canaanites, the Perizzites, the Hivites, and the Jebusites:
Joosua 12:9 Jerikon kuningas yksi; Beetelin vieressä olevan Ain kuningas yksi;
Joshua 12:9 The king of Jericho, one; the king of Ai, which is beside Bethel, one;
Joosua 12:10 Jerusalemin kuningas yksi; Hebronin kuningas yksi;
Joshua 12:10 The king of Jerusalem, one; the king of Hebron, one;
Joosua 12:11 Jarmutin kuningas yksi, Laakiin kuningas yksi,
Joshua 12:11 The king of Jarmuth, one; the king of Lachish, one;
Joosua 12:12 Eglonin kuningas yksi, Geserin kuningas yksi,
Joshua 12:12 The king of Eglon, one; the king of Gezer, one;
Joosua 12:13 Debirin kuningas yksi, Gederin kuningas yksi,
Joshua 12:13 The king of Debir, one; the king of Geder, one;
Joosua 12:14 Horman kuningas yksi, Aradin kuningas yksi,
Joshua 12:14 The king of Hormah, one; the king of Arad, one;
Joosua 12:15 Libnan kuningas yksi, Adullamin kuningas yksi,
Joshua 12:15 The king of Libnah, one; the king of Adullam, one;
Joosua 12:16 Makkedan kuningas yksi, Beetelin kuningas yksi,
Joshua 12:16 The king of Makkedah, one; the king of Bethel, one;
Joosua 12:17 Tappuahin kuningas yksi, Heeferin kuningas yksi,
Joshua 12:17 The king of Tappuah, one; the king of Hepher, one;
Joosua 12:18 Afekin kuningas yksi; Lasaronin kuningas yksi;
Joshua 12:18 The king of Aphek, one; the king of Lasharon, one;
Joosua 12:19 Madonin kuningas yksi, Haasorin kuningas yksi,
Joshua 12:19 The king of Madon, one; the king of Hazor, one;
Joosua 12:20 Simronmeronin kuningas yksi, Aksafin kuningas yksi,
Joshua 12:20 The king of Shimronmeron, one; the king of Achshaph, one;
Joosua 12:21 Taanakin kuningas yksi, Megiddon kuningas yksi,
Joshua 12:21 The king of Taanach, one; the king of Megiddo, one;
Joosua 12:22 Kedesin kuningas yksi; Karmelin Jokneamin kuningas yksi;
Joshua 12:22 The king of Kedesh, one; the king of Jokneam of Carmel, one;
Joosua 12:23 Dorin kuningas, Dorin rannikolla, yksi; Gilgalin kansojen kuningas, yksi;
Joshua 12:23 The king of Dor in the coast of Dor, one; the king of the nations of Gilgal, one;
Joosua 12:24 Tirsan kuningas, yksi: kaikkiaan kolmekymmentäyksi kuningasta.
Joshua 12:24 The king of Tirzah, one: all the kings thirty and one.
Joosua 13:1 Joosua oli vanha ja iäkäs, ja Herra sanoi hänelle: Sinä olet vanha ja iäkäs, ja vielä on hyvin paljon maata valloittamatta.
Joshua 13:1 Now Joshua was old and stricken in years; and the LORD said to him, You are old and stricken in years, and there remains yet very much land to be possessed.
Joosua 13:2 Tämä on se maa, joka vielä on jäljellä: kaikki filistealaisten rajat ja koko gesurilainen,
Joshua 13:2 This is the land that yet remains: all the borders of the Philistines, and all Geshuri,
Joosua 13:3 Sihorista, joka on Egyptin itäpuolella, aina pohjoiseen päin Ekronin rajaan asti, joka luetaan kanaanilaisten alaisuuteen: viisi filistealaisten ruhtinasta: gassalaiset, asdodilaiset, eskalonilaiset, gatilaiset ja ekronilaiset sekä avvilaiset,
Joshua 13:3 From Sihor, which is before Egypt, even to the borders of Ekron northward, which is counted to the Canaanite: five lords of the Philistines; the Gazathites, and the Ashdothites, the Eshkalonites, the Gittites, and the Ekronites; also the Avites:
Joosua 13:4 Etelästä koko kanaanilaisten maa ja Meara, joka on siidonilaisten vieressä, Afekiin asti, amorilaisten rajalle asti,
Joshua 13:4 From the south, all the land of the Canaanites, and Mearah that is beside the Sidonians to Aphek, to the borders of the Amorites:
Joosua 13:5 Ja gilalaisten maa ja koko Libanon, auringonnousuun päin, Hermonin vuoren juurella olevasta Baal-Gadista siihen asti, mistä mennään Hamatiin.
Joshua 13:5 And the land of the Giblites, and all Lebanon, toward the sun rise, from Baalgad under mount Hermon to the entering into Hamath.
Joosua 13:6 Kaikki vuoriston asukkaat Libanonista Misrefotmaimiin asti ja kaikki siidonilaiset minä ajan pois israelilaisten tieltä; jaa se vain arvalla perintöosaksi israelilaisille, niin kuin minä olen käskenyt sinua.
Joshua 13:6 All the inhabitants of the hill country from Lebanon to Misrephothmaim, and all the Sidonians, them will I drive out from before the children of Israel: only divide you it by lot to the Israelites for an inheritance, as I have commanded you.
Joosua 13:7 Jaa nyt tämä maa perintöosaksi yhdeksälle sukukunnalle ja puolelle Manassen sukukunnalle,
Joshua 13:7 Now therefore divide this land for an inheritance to the nine tribes, and the half tribe of Manasseh,
Joosua 13:8 Joiden kautta ruubenilaiset ja gadilaiset ovat saaneet perintöosansa, jonka Mooses antoi heille Jordanin tuolta puolelta itään, niin kuin Herran palvelija Mooses sen heille antoi,
Joshua 13:8 With whom the Reubenites and the Gadites have received their inheritance, which Moses gave them, beyond Jordan eastward, even as Moses the servant of the LORD gave them;
Joosua 13:9 Arnon-virran rannalla olevasta Aroerista ja virran keskellä olevasta kaupungista sekä koko Meedeban tasangosta Diboniin asti;
Joshua 13:9 From Aroer, that is on the bank of the river Arnon, and the city that is in the middle of the river, and all the plain of Medeba to Dibon;
Joosua 13:10 Ja kaikki Siihonin, amorilaisten kuninkaan, kaupungit, hänen, joka hallitsi Hesbonissa, aina ammonilaisten rajaan asti;
Joshua 13:10 And all the cities of Sihon king of the Amorites, which reigned in Heshbon, to the border of the children of Ammon;
Joosua 13:11 Ja Gilead, ja gesurilaisten ja maakatilaisten raja, ja koko Hermonin vuori, ja koko Basan Salkaan asti;
Joshua 13:11 And Gilead, and the border of the Geshurites and Maachathites, and all mount Hermon, and all Bashan to Salcah;
Joosua 13:12 Koko Ogin valtakunta Basanissa, joka hallitsi Astarotissa ja Edreissä, jättiläisjäännöksestä jäljellä olevat; sillä Mooses löi heidät ja ajoi heidät pois.
Joshua 13:12 All the kingdom of Og in Bashan, which reigned in Ashtaroth and in Edrei, who remained of the remnant of the giants: for these did Moses smite, and cast them out.
Joosua 13:13 Israelin lapset eivät kuitenkaan karkottaneet gesurilaisia eivätkä maakatilaisia, vaan gesurilaiset ja maakatilaiset asuvat israelilaisten keskellä vielä tänäkin päivänä.
Joshua 13:13 Nevertheless the children of Israel expelled not the Geshurites, nor the Maachathites: but the Geshurites and the Maachathites dwell among the Israelites until this day.
Joosua 13:14 Ainoastaan Leevin sukukunnille hän ei antanut perintöosaa; Herran, Israelin Jumalan, tuliuhrit ovat heidän perintöosansa, niin kuin hän oli heille sanonut.
Joshua 13:14 Only to the tribes of Levi he gave none inheritance; the sacrifices of the LORD God of Israel made by fire are their inheritance, as he said to them.
Joosua 13:15 Ja Mooses antoi Ruubenin lasten sukukunnalle perintöosan heidän sukujensa mukaan.
Joshua 13:15 And Moses gave to the tribe of the children of Reuben inheritance according to their families.
Joosua 13:16 Ja heidän rajansa alkoi Aroerista, joka on Arnon-virran rannalla, ja kaupungista, joka on virran keskellä, ja koko tasangosta Medeban luona,
Joshua 13:16 And their coast was from Aroer, that is on the bank of the river Arnon, and the city that is in the middle of the river, and all the plain by Medeba;
Joosua 13:17 Hesbon ja kaikki sen tasangolla olevat kaupungit: Dibon, Bamot-Baal ja Bet-Baal-Meon,
Joshua 13:17 Heshbon, and all her cities that are in the plain; Dibon, and Bamothbaal, and Bethbaalmeon,
Joosua 13:18 Ja Jahasa, Kedemot ja Meefaat,
Joshua 13:18 And Jahaza, and Kedemoth, and Mephaath,
Joosua 13:19 Kirjataim, Sibma ja Saret-Sahar laakson vuorella,
Joshua 13:19 And Kirjathaim, and Sibmah, and Zarethshahar in the mount of the valley,
Joosua 13:20 Ja Bet-Peor, ja Pisgan rinteet, ja Bet-Jesimot,
Joshua 13:20 And Bethpeor, and Ashdothpisgah, and Bethjeshimoth,
Joosua 13:21 Ja kaikki tasangon kaupungit ja koko Siihonin, amorilaisten kuninkaan, valtakunta, joka hallitsi Hesbonissa, jonka Mooses löi yhdessä Midianin ruhtinaiden Evin, Rekemin, Suurin, Huurin ja Reban kanssa, jotka olivat Siihonin ruhtinaita ja asuivat maassa.
Joshua 13:21 And all the cities of the plain, and all the kingdom of Sihon king of the Amorites, which reigned in Heshbon, whom Moses smote with the princes of Midian, Evi, and Rekem, and Zur, and Hur, and Reba, which were dukes of Sihon, dwelling in the country.
Joosua 13:22 Myös Bileamin, Beorin pojan, ennustelijan, israelilaiset surmasivat miekalla surmaamiensa joukossa.
Joshua 13:22 Balaam also the son of Beor, the soothsayer, did the children of Israel slay with the sword among them that were slain by them.
Joosua 13:23 Ja Rubenin lasten rajana oli Jordan ja sen rajana. Tämä oli Rubenin lasten perintöosa heidän sukujensa mukaan, kaupungit ja kylät.
Joshua 13:23 And the border of the children of Reuben was Jordan, and the border thereof. This was the inheritance of the children of Reuben after their families, the cities and the villages thereof.
Joosua 13:24 Ja Mooses antoi perintöosan Gadin sukukunnalle, Gadin lapsille heidän suvuilleen.
Joshua 13:24 And Moses gave inheritance to the tribe of Gad, even to the children of Gad according to their families.
Joosua 13:25 Ja heidän alueeseensa tuli Jaaser ja kaikki Gileadin kaupungit ja puolet ammonilaisten maasta Aroeriin asti, joka on Rabban itään päin;
Joshua 13:25 And their coast was Jazer, and all the cities of Gilead, and half the land of the children of Ammon, to Aroer that is before Rabbah;
Joosua 13:26 Ja Hesbonista RamatMispeen ja Betonimiin; ja Mahanaimista Debirin rajaan;
Joshua 13:26 And from Heshbon to Ramathmizpeh, and Betonim; and from Mahanaim to the border of Debir;
Joosua 13:27 Ja laaksossa Bet-Haram, Bet-Nimra, Sukkot ja Safon, loput Siihonin, Hesbonin kuninkaan, valtakunnasta, Jordan ja hänen rajansa, aina Kinneretinmeren rantaan asti, Jordanin toisella puolella itään.
Joshua 13:27 And in the valley, Betharam, and Bethnimrah, and Succoth, and Zaphon, the rest of the kingdom of Sihon king of Heshbon, Jordan and his border, even to the edge of the sea of Chinnereth on the other side Jordan eastward.
Joosua 13:28 Tämä on Gadin lasten perintöosa heidän sukujensa mukaan, kaupungit ja kylät.
Joshua 13:28 This is the inheritance of the children of Gad after their families, the cities, and their villages.
Joosua 13:29 Ja Mooses antoi perintöosan toiselle puolelle Manassen sukukuntaa; ja tämä oli toisen puolen Manassen lasten sukukunnan perintöosa heidän suvuittain.
Joshua 13:29 And Moses gave inheritance to the half tribe of Manasseh: and this was the possession of the half tribe of the children of Manasseh by their families.
Joosua 13:30 Ja heidän rajansa oli Mahanaimista alkaen koko Basan, koko Ogin, Basanin kuninkaan, valtakunta ja kaikki Jairin kaupungit, jotka ovat Basanissa, kolmekymmentä kaupunkia.
Joshua 13:30 And their coast was from Mahanaim, all Bashan, all the kingdom of Og king of Bashan, and all the towns of Jair, which are in Bashan, three score cities:
Joosua 13:31 Ja puolet Gileadista sekä Astarot ja Edrei, Oogin valtakunnan kaupungit Basanissa, kuuluivat Manassen pojan Makirin lapsille, toiselle puolelle Makirin lapsia heidän suvuittain.
Joshua 13:31 And half Gilead, and Ashtaroth, and Edrei, cities of the kingdom of Og in Bashan, were pertaining to the children of Machir the son of Manasseh, even to the one half of the children of Machir by their families.
Joosua 13:32 Nämä ovat ne maat, jotka Mooses jakoi perintöosaksi Moabin tasangoilla, Jordanin toisella puolella, Jerikon kohdalla, itään päin.
Joshua 13:32 These are the countries which Moses did distribute for inheritance in the plains of Moab, on the other side Jordan, by Jericho, eastward.
Joosua 13:33 Mutta Leevin sukukunnalle Mooses ei antanut perintöosaa; Herra, Israelin Jumala, oli heidän perintöosa, niin kuin hän oli heille sanonut.
Joshua 13:33 But to the tribe of Levi Moses gave not any inheritance: the LORD God of Israel was their inheritance, as he said to them.
Joosua 14:1 Ja nämä ovat ne maat, jotka israelilaiset perinnöksi saivat Kanaanin maassa, jotka pappi Eleasar, Joosua, Nuunin poika, ja israelilaisten heimojen isien päämiehet jakoivat heille perintöosaksi.
Joshua 14:1 And these are the countries which the children of Israel inherited in the land of Canaan, which Eleazar the priest, and Joshua the son of Nun, and the heads of the fathers of the tribes of the children of Israel, distributed for inheritance to them.
Joosua 14:2 Heidän perintöosansa jaettiin arvalla, niin kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt, yhdeksälle ja puolelle sukukunnalle.
Joshua 14:2 By lot was their inheritance, as the LORD commanded by the hand of Moses, for the nine tribes, and for the half tribe.
Joosua 14:3 Sillä Mooses oli antanut perintöosan kahdelle ja puolelle sukukunnalle Jordanin toiselta puolelta, mutta leeviläisille hän ei antanut perintöosaa heidän keskellään.
Joshua 14:3 For Moses had given the inheritance of two tribes and an half tribe on the other side Jordan: but to the Levites he gave none inheritance among them.
Joosua 14:4 Sillä Joosefin lapsia oli kaksi sukukuntaa, Manasse ja Efraim; sentähden leeviläisille ei annettu osuutta maahan, paitsi kaupunkeja asuttaviksi ja niihin kuuluvia laidunmaita heidän karjaansa ja tavaraansa varten.
Joshua 14:4 For the children of Joseph were two tribes, Manasseh and Ephraim: therefore they gave no part to the Levites in the land, save cities to dwell in, with their suburbs for their cattle and for their substance.
Joosua 14:5 Niin kuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut, niin israelilaiset tekivät ja jakoivat maan.
Joshua 14:5 As the LORD commanded Moses, so the children of Israel did, and they divided the land.
Joosua 14:6 Niin Juudan lapset tulivat Joosuan luo Gilgaliin, ja kenissiläinen Kaleb, Jefunnen poika, sanoi hänelle: Sinä tiedät, mitä Herra puhui minusta ja sinusta Jumalan miehelle Moosekselle Kades-Barneassa.
Joshua 14:6 Then the children of Judah came to Joshua in Gilgal: and Caleb the son of Jephunneh the Kenezite said to him, You know the thing that the LORD said to Moses the man of God concerning me and you in Kadeshbarnea.
Joosua 14:7 Minä olin neljäkymmentä vuotta vanha, kun Herran palvelija Mooses lähetti minut Kades-Barneasta vakoilemaan maata; ja minä kerroin hänelle kaiken, niin kuin se oli sydämessäni.
Joshua 14:7 Forty years old was I when Moses the servant of the LORD sent me from Kadeshbarnea to espy out the land; and I brought him word again as it was in my heart.
Joosua 14:8 Mutta veljeni, jotka menivät minun kanssani sinne, lannistivat kansan sydämen; mutta minä seurasin koko sydämestäni Herraa, Jumalaani.
Joshua 14:8 Nevertheless my brothers that went up with me made the heart of the people melt: but I wholly followed the LORD my God.
Joosua 14:9 Ja sinä päivänä Mooses vannoi sanoen: Totisesti, se maa, jota teidän jaloillanne olette astuneet, on oleva teidän perintöosanne ja teidän lastenne ikuisesti, koska te olette uskollisesti seuranneet Herraa, minun Jumalaani.
Joshua 14:9 And Moses swore on that day, saying, Surely the land where on your feet have trodden shall be your inheritance, and your children’s for ever, because you have wholly followed the LORD my God.
Joosua 14:10 Ja nyt, katso, Herra on pitänyt minut elossa, niin kuin hän sanoi, nämä neljäkymmentäviisi vuotta, siitä lähtien, kun Herra puhui tämän sanan Moosekselle, kun israelilaiset vaelsivat erämaassa. Ja nyt, katso, minä olen tänä päivänä kahdeksankymmentäviisi vuotta vanha.
Joshua 14:10 And now, behold, the LORD has kept me alive, as he said, these forty and five years, even since the LORD spoke this word to Moses, while the children of Israel wandered in the wilderness: and now, see, I am this day fourscore and five years old.
Joosua 14:11 Minä olen vielä tänä päivänä yhtä vahva kuin olin silloin, jona Mooses minut lähetti. Niin vahva kuin minulla oli silloin, niin vahva on nytkin, sotimaan, sekä lähtemään että tulemaan.
Joshua 14:11 As yet I am as strong this day as I was in the day that Moses sent me: as my strength was then, even so is my strength now, for war, both to go out, and to come in.
Joosua 14:12 Anna nyt minulle tämä vuori, josta Herra puhui sinä päivänä; sinähän kuulit sinä päivänä, että siellä asui anakilaisia ja että kaupungit olivat suuria ja vahvistettuja. Jos Herra on minun kanssani, niin minä pystyn ajamaan heidät pois, niin kuin Herra on sanonut.
Joshua 14:12 Now therefore give me this mountain, whereof the LORD spoke in that day; for you heard in that day how the Anakims were there, and that the cities were great and fenced: if so be the LORD will be with me, then I shall be able to drive them out, as the LOR
Joosua 14:13 Ja Joosua siunasi hänet ja antoi Kalebille, Jefunnen pojalle, perintöosaksi Hebronin.
Joshua 14:13 And Joshua blessed him, and gave to Caleb the son of Jephunneh Hebron for an inheritance.
Joosua 14:14 Niin Hebronista tuli kenisäläisen Kalebin, Jefunnen pojan, perintöosa, aina tähän päivään asti, koska hän oli uskollisesti seurannut Herraa, Israelin Jumalaa.
Joshua 14:14 Hebron therefore became the inheritance of Caleb the son of Jephunneh the Kenezite to this day, because that he wholly followed the LORD God of Israel.
Joosua 14:15 Ja Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba; sillä Arba oli mahtimies anakilaisten joukossa. Ja maalla oli rauha sodasta.
Joshua 14:15 And the name of Hebron before was Kirjatharba; which Arba was a great man among the Anakims. And the land had rest from war.
Joosua 15:1 Tämä oli siis Juudan lasten sukukunnan arpa heidän suvuilleen; aina Edomin rajaan, Siinin erämaahan, etelään päin oli etelärannikon äärimmäinen osa.
Joshua 15:1 This then was the lot of the tribe of the children of Judah by their families; even to the border of Edom the wilderness of Zin southward was the uttermost part of the south coast.
Joosua 15:2 Ja heidän etelärajansa alkoi Suolameren rannalta, etelään päin olevasta lahdesta.
Joshua 15:2 And their south border was from the shore of the salt sea, from the bay that looks southward:
Joosua 15:3 Ja se menee etelään Maale-Hakrabbimiin, kulkee Siiniin ja nousee etelään Kades-Barneaan, kulkee Hesroniin ja nousee Adariin ja kääntyy Karkaan.
Joshua 15:3 And it went out to the south side to Maalehacrabbim, and passed along to Zin, and ascended up on the south side to Kadeshbarnea, and passed along to Hezron, and went up to Adar, and fetched a compass to Karkaa:
Joosua 15:4 Sieltä se kulkee Asmoniin päin ja jatkuu Egyptin virtaan; ja sen rajan loppu on meressä; tämä on teidän etelärannanne.
Joshua 15:4 From there it passed toward Azmon, and went out to the river of Egypt; and the goings out of that coast were at the sea: this shall be your south coast.
Joosua 15:5 Ja itärajana oli Suolameri, aina Jordanin päähän asti. Ja heidän pohjoisrajansa alkoi merenlahdesta, Jordanin äärimmäisestä reunasta.
Joshua 15:5 And the east border was the salt sea, even to the end of Jordan. And their border in the north quarter was from the bay of the sea at the uttermost part of Jordan:
Joosua 15:6 Ja raja nousee Bet-Hoglaan ja kulkee pohjoiseen Bet-Araban ohi; ja raja nousee Bohanin, Ruubenin pojan, kiveen.
Joshua 15:6 And the border went up to Bethhogla, and passed along by the north of Betharabah; and the border went up to the stone of Bohan the son of Reuben:
Joosua 15:7 Ja raja nousi Akorin laaksosta Debiriin ja sieltä pohjoiseen, katsoen Gilgaliin päin, joka on Adummimin nousutien edessä, joka on virran eteläpuolella. Ja raja kulki En-Semesin vesille ja lähti sieltä.
Joshua 15:7 And the border went up toward Debir from the valley of Achor, and so northward, looking toward Gilgal, that is before the going up to Adummim, which is on the south side of the river: and the border passed toward the waters of Enshemesh, and the goings ou
Joosua 15:8 Ja raja nousee Hinnomin pojan laaksoa pitkin jebusilaisten eteläpuolelle; se on Jerusalem. Ja raja nousee sen vuoren huipulle, joka on Hinnomin laakson edessä länteen päin, laakson päässä.
Joshua 15:8 And the border went up by the valley of the son of Hinnom to the south side of the Jebusite; the same is Jerusalem: and the border went up to the top of the mountain that lies before the valley of Hinnom westward, which is at the end of the valley of the
Joosua 15:9 Ja raja vedettiin vuoren huipulta Neftoahin lähteelle ja jatkui Efronin vuoren kaupunkeihin; ja raja vedettiin Baalaan, se on Kirjat-Jearimiin.
Joshua 15:9 And the border was drawn from the top of the hill to the fountain of the water of Nephtoah, and went out to the cities of mount Ephron; and the border was drawn to Baalah, which is Kirjathjearim:
Joosua 15:10 Ja raja kääntyi Baalasta länteen päin Seirin vuorelle ja kulki pohjoisessa Jearimin vuoren, se on Kesalonin, rinteelle ja laskeutui Beet-Semesiin ja jatkui Timnaan.
Joshua 15:10 And the border compassed from Baalah westward to mount Seir, and passed along to the side of mount Jearim, which is Chesalon, on the north side, and went down to Bethshemesh, and passed on to Timnah:
Joosua 15:11 Ja raja menee pohjoiseen Ekronin rinteeseen, josta raja vetäytyy Sikroniin, kulkee Baalan vuorelle ja jatkuu Jabneeliin, ja raja päättyy mereen.
Joshua 15:11 And the border went out to the side of Ekron northward: and the border was drawn to Shicron, and passed along to mount Baalah, and went out to Jabneel; and the goings out of the border were at the sea.
Joosua 15:12 Ja länsiraja oli Suuri meri ja sen rannikko. Tämä on Juudan lasten raja, heidän sukujensa ympärillä.
Joshua 15:12 And the west border was to the great sea, and the coast thereof. This is the coast of the children of Judah round about according to their families.
Joosua 15:13 Ja Kalebille, Jefunnen pojalle, hän antoi osan Juudan lasten keskuudessa, niin kuin Herra oli käskenyt Joosualle, Anakin isän Arban kaupungin, se on Hebronin.
Joshua 15:13 And to Caleb the son of Jephunneh he gave a part among the children of Judah, according to the commandment of the LORD to Joshua, even the city of Arba the father of Anak, which city is Hebron.
Joosua 15:14 Ja Kaleb ajoi sinne Anakin kolme poikaa, Seesain, Ahimanin ja Talmain, Anakin jälkeläiset.
Joshua 15:14 And Caleb drove there the three sons of Anak, Sheshai, and Ahiman, and Talmai, the children of Anak.
Joosua 15:15 Ja hän meni sinne ylös Debirin asukasten luo; ja Debirin nimi oli muinoin Kirjat-Sepher.
Joshua 15:15 And he went up there to the inhabitants of Debir: and the name of Debir before was Kirjathsepher.
Joosua 15:16 Ja Kaleb sanoi: Joka voittaa Kirjat-Seferin ja valloittaa sen, sille minä annan tyttäreni Aksan vaimoksi.
Joshua 15:16 And Caleb said, He that smites Kirjathsepher, and takes it, to him will I give Achsah my daughter to wife.
Joosua 15:17 Ja Otniel, Kenasin poika, Kalebin veli, valtasi sen; ja hän antoi hänelle tyttärensä Aksan vaimoksi.
Joshua 15:17 And Othniel the son of Kenaz, the brother of Caleb, took it: and he gave him Achsah his daughter to wife.
Joosua 15:18 Ja kun hän tuli hänen luokseen, yllytti hän häntä pyytämään isältään peltoa. Ja hän laskeutui aasin selästä. Ja Kaleb sanoi hänelle: Mitä sinä tahdot?
Joshua 15:18 And it came to pass, as she came to him, that she moved him to ask of her father a field: and she lighted off her ass; and Caleb said to her, What would you?
Joosua 15:19 Hän vastasi: Anna minulle siunaus, sillä sinä olet antanut minulle etelän maan; anna minulle myös vesilähteitä. Ja hän antoi hänelle sekä ylä- että alalähteet.
Joshua 15:19 Who answered, Give me a blessing; for you have given me a south land; give me also springs of water. And he gave her the upper springs, and the nether springs.
Joosua 15:20 Tämä on Juudan lasten heimon perintöosa heidän sukujensa mukaan.
Joshua 15:20 This is the inheritance of the tribe of the children of Judah according to their families.
Joosua 15:21 Ja Juudan lasten sukukunnan äärimmäiset kaupungit Edomin rannikolla etelään päin olivat Kabseel, Eder ja Jaagur,
Joshua 15:21 And the uttermost cities of the tribe of the children of Judah toward the coast of Edom southward were Kabzeel, and Eder, and Jagur,
Joosua 15:22 Ja Kina, Dimona ja Adada,
Joshua 15:22 And Kinah, and Dimonah, and Adadah,
Joosua 15:23 Ja Kedes, Hasor ja Jitnan,
Joshua 15:23 And Kedesh, and Hazor, and Ithnan,
Joosua 15:24 Siif, Telem ja Bealot,
Joshua 15:24 Ziph, and Telem, and Bealoth,
Joosua 15:25 Ja Hasor, Hadatta, Keriot ja Hesron, se on Hasor,
Joshua 15:25 And Hazor, Hadattah, and Kerioth, and Hezron, which is Hazor,
Joosua 15:26 Amam, Sema ja Molada,
Joshua 15:26 Amam, and Shema, and Moladah,
Joosua 15:27 Ja Hasargadda, Hesmon ja Betpalet,
Joshua 15:27 And Hazargaddah, and Heshmon, and Bethpalet,
Joosua 15:28 Ja Hasarsual, Beerseba ja Bisjotja,
Joshua 15:28 And Hazarshual, and Beersheba, and Bizjothjah,
Joosua 15:29 Baala, Jim ja Azem,
Joshua 15:29 Baalah, and Iim, and Azem,
Joosua 15:30 Ja Eltolad, ja Kesil, ja Horma,
Joshua 15:30 And Eltolad, and Chesil, and Hormah,
Joosua 15:31 Ja Siklag, ja Madmanna ja Sansanna,
Joshua 15:31 And Ziklag, and Madmannah, and Sansannah,
Joosua 15:32 Lebaot, Silhim, Ain ja Rimmon – kaupunkeja on yhteensä kaksikymmentäyhdeksän kylineen.
Joshua 15:32 And Lebaoth, and Shilhim, and Ain, and Rimmon: all the cities are twenty and nine, with their villages:
Joosua 15:33 Ja laaksossa Estaol, Sorea ja Asna,
Joshua 15:33 And in the valley, Eshtaol, and Zoreah, and Ashnah,
Joosua 15:34 Ja Zanoah ja Engannim, Tappuah ja Enam,
Joshua 15:34 And Zanoah, and Engannim, Tappuah, and Enam,
Joosua 15:35 Jarmut ja Adullam, Soko ja Aseka,
Joshua 15:35 Jarmuth, and Adullam, Socoh, and Azekah,
Joosua 15:36 14 kaupunkia kylineen, 24:16 Ja Saraimin, Aditaimin, Gederan ja Gederotaimin, neljätoista kaupunkia kylineen.
Joshua 15:36 And Sharaim, and Adithaim, and Gederah, and Gederothaim; fourteen cities with their villages:
Joosua 15:37 Zenan, Hadasha ja Migdalgad,
Joshua 15:37 Zenan, and Hadashah, and Migdalgad,
Joosua 15:38 Ja Dilean, Mispe ja Jokteel,
Joshua 15:38 And Dilean, and Mizpeh, and Joktheel,
Joosua 15:39 Lakissa, Boskatissa ja Eglonissa,
Joshua 15:39 Lachish, and Bozkath, and Eglon,
Joosua 15:40 Ja Kabon, Lahmam ja Kitlis,
Joshua 15:40 And Cabbon, and Lahmam, and Kithlish,
Joosua 15:41 Ja Gederot, Betdagon, Naama ja Makkeda; kuusitoista kaupunkia kylineen:
Joshua 15:41 And Gederoth, Bethdagon, and Naamah, and Makkedah; sixteen cities with their villages:
Joosua 15:42 Libna, Eter ja Asan,
Joshua 15:42 Libnah, and Ether, and Ashan,
Joosua 15:43 Jifta, Asna ja Nesib,
Joshua 15:43 And Jiphtah, and Ashnah, and Nezib,
Joosua 15:44 Keila, Aksib ja Maresa: yhdeksän kaupunkia kylineen.
Joshua 15:44 And Keilah, and Achzib, and Mareshah; nine cities with their villages:
Joosua 15:45 Ekron, sen kaupungit ja kylät,
Joshua 15:45 Ekron, with her towns and her villages:
Joosua 15:46 Ekronista aina mereen asti, kaikki mikä oli Asdodin lähellä, kylineen,
Joshua 15:46 From Ekron even to the sea, all that lay near Ashdod, with their villages:
Joosua 15:47 Asdod kylineen ja kaupunkeineen, Gaza kylineen ja kaupunkeineen, aina Egyptin virtaan ja Suureen mereen ja sen rajaan asti,
Joshua 15:47 Ashdod with her towns and her villages, Gaza with her towns and her villages, to the river of Egypt, and the great sea, and the border thereof:
Joosua 15:48 Ja vuorilla Samir, Jattir ja Soko,
Joshua 15:48 And in the mountains, Shamir, and Jattir, and Socoh,
Joosua 15:49 Ja Danna ja Kirjatsanna, se on Debir,
Joshua 15:49 And Dannah, and Kirjathsannah, which is Debir,
Joosua 15:50 Ja Anab, ja Estemo, ja Anim,
Joshua 15:50 And Anab, and Eshtemoh, and Anim,
Joosua 15:51 Gosen, Holon ja Gilo, yksitoista kaupunkia kylineen,
Joshua 15:51 And Goshen, and Holon, and Giloh; eleven cities with their villages:
Joosua 15:52 Arab, Duma ja Esan,
Joshua 15:52 Arab, and Dumah, and Eshean,
Joosua 15:53 Ja Janum, Bettappuah ja Afeka,
Joshua 15:53 And Janum, and Bethtappuah, and Aphekah,
Joosua 15:54 Humta, Kirjat-Arba, se on Hebron, ja Sior, yhdeksän kaupunkia kylineen,
Joshua 15:54 And Humtah, and Kirjatharba, which is Hebron, and Zior; nine cities with their villages:
Joosua 15:55 Maon, Carmel ja Ziph ja Juttah,
Joshua 15:55 Maon, Carmel, and Ziph, and Juttah,
Joosua 15:56 Jisreel, Jokdeam ja Sanoah,
Joshua 15:56 And Jezreel, and Jokdeam, and Zanoah,
Joosua 15:57 Kain, Gibea ja Timna: kymmenen kaupunkia kylineen;
Joshua 15:57 Cain, Gibeah, and Timnah; ten cities with their villages:
Joosua 15:58 Halhul, Betsur ja Gedor,
Joshua 15:58 Halhul, Bethzur, and Gedor,
Joosua 15:59 Maarat, Betanot ja Eltekon: kuusi kaupunkia kylineen.
Joshua 15:59 And Maarath, and Bethanoth, and Eltekon; six cities with their villages:
Joosua 15:60 Kirjat-Baal, se on Kirjat-Jearim, ja Rabba, kaksi kaupunkia kylineen,
Joshua 15:60 Kirjathbaal, which is Kirjathjearim, and Rabbah; two cities with their villages:
Joosua 15:61 Erämaassa Bet-Araba, Middin ja Sekaka,
Joshua 15:61 In the wilderness, Betharabah, Middin, and Secacah,
Joosua 15:62 Nibsan, Suolakaupunki ja En-Gedi: kuusi kaupunkia kylineen.
Joshua 15:62 And Nibshan, and the city of Salt, and Engedi; six cities with their villages.
Joosua 15:63 Juudan lapset eivät kyenneet ajamaan pois jebusilaisia, Jerusalemin asukkaita, vaan jebusilaiset asuvat Juudan lasten kanssa Jerusalemissa vielä tänäkin päivänä.
Joshua 15:63 As for the Jebusites the inhabitants of Jerusalem, the children of Judah could not drive them out; but the Jebusites dwell with the children of Judah at Jerusalem to this day.
Joosua 16:1 Ja Joosefin lasten arpaosuus lankesi Jordanista Jerikon luona, Jerikon vesistöihin itään, siihen erämaahan, joka kulkee Jerikosta ylös Beetelin vuoren läpi,
Joshua 16:1 And the lot of the children of Joseph fell from Jordan by Jericho, to the water of Jericho on the east, to the wilderness that goes up from Jericho throughout mount Bethel,
Joosua 16:2 Ja kulkee Beetelistä Luusiin ja kulkee Arkin rajalle Atarotiin,
Joshua 16:2 And goes out from Bethel to Luz, and passes along to the borders of Archi to Ataroth,
Joosua 16:3 Ja laskeutuu länteen päin Jafletin rannikolle, aleisen Bet-Hooronin rannikolle ja Geseriin; ja sen loppu on meressä.
Joshua 16:3 And goes down westward to the coast of Japhleti, to the coast of Bethhoron the nether, and to Gezer; and the goings out thereof are at the sea.
Joosua 16:4 Niin Joosefin lapset, Manasse ja Efraim, saivat perintönsä.
Joshua 16:4 So the children of Joseph, Manasseh and Ephraim, took their inheritance.
Joosua 16:5 Ja Efraimin lasten raja heidän sukujensa mukaan oli tämä: heidän perintöosansa raja idässä oli Atarotaddarista Ylhäällä olevaan Bet-Hooroniin asti;
Joshua 16:5 And the border of the children of Ephraim according to their families was thus: even the border of their inheritance on the east side was Atarothaddar, to Bethhoron the upper;
Joosua 16:6 Ja raja menee mereen päin pohjoisessa Mikmetahiin; ja raja kääntyy itään päin Taanat-Siloon ja kulkee sen ohi idässä Janoahiin;
Joshua 16:6 And the border went out toward the sea to Michmethah on the north side; and the border went about eastward to Taanathshiloh, and passed by it on the east to Janohah;
Joosua 16:7 Ja se laskeutui Janoahista Atarotiin ja Naaratiin, tuli Jerikoon ja päättyi Jordaniin.
Joshua 16:7 And it went down from Janohah to Ataroth, and to Naarath, and came to Jericho, and went out at Jordan.
Joosua 16:8 Tappuahista raja kulkee länteen päin Kanaan puroon ja päättyy mereen. Tämä on Efraimin lasten sukukunnan perintöosa heidän suvuittain.
Joshua 16:8 The border went out from Tappuah westward to the river Kanah; and the goings out thereof were at the sea. This is the inheritance of the tribe of the children of Ephraim by their families.
Joosua 16:9 Ja Manassen lasten perintöosan keskellä olivat Efraimin lapsille annetut erilliset kaupungit, kaikki kaupungit kylineen.
Joshua 16:9 And the separate cities for the children of Ephraim were among the inheritance of the children of Manasseh, all the cities with their villages.
Joosua 16:10 Eivätkä he ajaneet pois Geserissä asuvia kanaanilaisia; niin kanaanilaiset asuvat efraimilaisten keskellä vielä tänäkin päivänä ja ovat verovelvollisia.
Joshua 16:10 And they drove not out the Canaanites that dwelled in Gezer: but the Canaanites dwell among the Ephraimites to this day, and serve under tribute.
Joosua 17:1 Myös Manassen sukukunnalle lankesi arpa, sillä hän oli Joosefin esikoinen; Makirille, Manassen esikoiselle, Gileadin isälle; koska hän oli soturi, saivat hän Gileadin ja Basanin.
Joshua 17:1 There was also a lot for the tribe of Manasseh; for he was the firstborn of Joseph; to wit, for Machir the firstborn of Manasseh, the father of Gilead: because he was a man of war, therefore he had Gilead and Bashan.
Joosua 17:2 Myös muille Manassen lapsille heidän suvuittain annettiin arpa, Abieserin lapsille, Helekin lapsille, Asrielin lapsille, Sikemin lapsille, Heeferin lapsille ja sille lapselle,
Joshua 17:2 There was also a lot for the rest of the children of Manasseh by their families; for the children of Abiezer, and for the children of Helek, and for the children of Asriel, and for the children of Shechem, and for the children of Hepher, and for the child
Joosua 17:3 Mutta Selofhadilla, Heeferin pojalla, joka oli Gileadin poika, joka Maakirin poika, joka Manassen poika, ei ollut poikia, vaan ainoastaan tyttäriä. Ja nämä ovat hänen tyttäriensä nimet: Mahla, Nooga, Hogla, Milka ja Tirsa.
Joshua 17:3 But Zelophehad, the son of Hepher, the son of Gilead, the son of Machir, the son of Manasseh, had no sons, but daughters: and these are the names of his daughters, Mahlah, and Noah, Hoglah, Milcah, and Tirzah.
Joosua 17:4 Ja he astuivat pappi Eleasarin ja Joosuan, Nuunin pojan, ja päämiesten eteen ja sanoivat: Herra käski Mooseksen antaa meille perintöosan veljiemme keskellä. Niin hän antoi heille Herran käskyn mukaan perintöosan
Joshua 17:4 And they came near before Eleazar the priest, and before Joshua the son of Nun, and before the princes, saying, The LORD commanded Moses to give us an inheritance among our brothers. Therefore according to the commandment of the LORD he gave them an inher
Joosua 17:5 Manasselle lankesi kymmenen osaa, Gileadin ja Basanin maan lisäksi, jotka olivat Jordanin toisella puolella,
Joshua 17:5 And there fell ten portions to Manasseh, beside the land of Gilead and Bashan, which were on the other side Jordan;
Joosua 17:6 Koska Manassen tyttärillä oli perintöosa hänen poikiensa keskuudessa; ja muille Manassen pojille kuului Gileadin maa.
Joshua 17:6 Because the daughters of Manasseh had an inheritance among his sons: and the rest of Manasseh’s sons had the land of Gilead.
Joosua 17:7 Ja Manassen raja kulki Asserista Mikmetahiin, joka on Sikemin itäpuolella; ja raja menee oikealle Entappuahin asukkaiden luo.
Joshua 17:7 And the coast of Manasseh was from Asher to Michmethah, that lies before Shechem; and the border went along on the right hand to the inhabitants of Entappuah.
Joosua 17:8 Tappuahin maa kuului Manasselle, mutta Manassen rajalla oleva Tappuah kuului Efraimin lapsille.
Joshua 17:8 Now Manasseh had the land of Tappuah: but Tappuah on the border of Manasseh belonged to the children of Ephraim;
Joosua 17:9 Ja rannikko laskeutui Kana-virtaan, virran eteläpuolelle. Nämä Efraimin kaupungit ovat Manassen kaupunkien joukossa. Manassen raja oli myös virran pohjoispuolella ja päättyi mereen.
Joshua 17:9 And the coast descended to the river Kanah, southward of the river: these cities of Ephraim are among the cities of Manasseh: the coast of Manasseh also was on the north side of the river, and the outgoings of it were at the sea:
Joosua 17:10 Etelässä se oli Efraimin ja pohjoisessa Manassen, ja meri on sen rajana; ja ne kohtasivat toisensa pohjoisessa Asserissa ja idässä Isaskarissa.
Joshua 17:10 Southward it was Ephraim’s, and northward it was Manasseh’s, and the sea is his border; and they met together in Asher on the north, and in Issachar on the east.
Joosua 17:11 Ja Manassella oli Isaskarissa ja Asserissa Bet-Sean ja sen tytärkaupungit, Jibleam ja sen tytärkaupungit, Dorin asukkaat ja sen tytärkaupungit, Endorin asukkaat ja sen tytärkaupungit, Taanakin asukkaat ja sen tytärkaupungit sekä Megiddon asukkaat
Joshua 17:11 And Manasseh had in Issachar and in Asher Bethshean and her towns, and Ibleam and her towns, and the inhabitants of Dor and her towns, and the inhabitants of Endor and her towns, and the inhabitants of Taanach and her towns, and the inhabitants of Megiddo
Joosua 17:12 Manassen lapset eivät kuitenkaan kyenneet ajamaan pois noiden kaupunkien asukkaita, vaan kanaanilaiset jäivät asumaan siihen maahan.
Joshua 17:12 Yet the children of Manasseh could not drive out the inhabitants of those cities; but the Canaanites would dwell in that land.
Joosua 17:13 Mutta kun israelilaiset olivat vahvistuneet, he panivat kanaanilaiset verolle, mutta eivät ajaneet heitä kokonaan pois.
Joshua 17:13 Yet it came to pass, when the children of Israel were waxen strong, that they put the Canaanites to tribute, but did not utterly drive them out.
Joosua 17:14 Niin Joosefin lapset puhuivat Joosualle sanoen: Miksi olet antanut minulle perintöosaksi vain yhden arpa-arvan ja yhden osan? Minä olen lukuisa kansa, niin paljon kuin Herra on minua tähän asti siunannut.
Joshua 17:14 And the children of Joseph spoke to Joshua, saying, Why have you given me but one lot and one portion to inherit, seeing I am a great people, for as much as the LORD has blessed me till now?
Joosua 17:15 Ja Joosua vastasi heille: Jos te olette lukuisa kansa, niin menkää metsään ja hakkaa itsellenne siellä maata perissiläisten ja refalaisten maassa, jos Efraimin vuori on teille liian ahdas.
Joshua 17:15 And Joshua answered them, If you be a great people, then get you up to the wood country, and cut down for yourself there in the land of the Perizzites and of the giants, if mount Ephraim be too narrow for you.
Joosua 17:16 Ja Joosefin lapset sanoivat: Vuori ei riitä meille; ja kaikilla kanaanilaisilla, jotka asuvat laaksossa, on rautaiset sotavaunut, sekä niillä, jotka ovat Bet-Seanissa ja sen tytärkaupungeissa, että niillä, jotka ovat Jisreelin laaksossa.
Joshua 17:16 And the children of Joseph said, The hill is not enough for us: and all the Canaanites that dwell in the land of the valley have chariots of iron, both they who are of Bethshean and her towns, and they who are of the valley of Jezreel.
Joosua 17:17 Ja Joosua puhui Joosefin heimolle, Efraimille ja Manasselle, sanoen: Sinä olet suuri kansa ja sinulla on suuri voima; sinulla ei ole oleva vain yhtä arpaa.
Joshua 17:17 And Joshua spoke to the house of Joseph, even to Ephraim and to Manasseh, saying, You are a great people, and have great power: you shall not have one lot only:
Joosua 17:18 Mutta vuori on oleva sinun, sillä se on metsää, ja sinun on hakattava se maahan; ja sen reunat ovat sinun, sillä sinä ajat pois kanaanilaiset, vaikka heillä on rautaiset sotavaunut ja vaikka he ovat väkeviä.
Joshua 17:18 But the mountain shall be yours; for it is a wood, and you shall cut it down: and the outgoings of it shall be yours: for you shall drive out the Canaanites, though they have iron chariots, and though they be strong.
Joosua 18:1 Ja koko Israelin lasten seurakunta kokoontui Siiloon ja pystytti sinne seurakunnan majan. Ja maa oli heille alamainen.
Joshua 18:1 And the whole congregation of the children of Israel assembled together at Shiloh, and set up the tabernacle of the congregation there. And the land was subdued before them.
Joosua 18:2 Ja Israelin lasten joukossa oli jäljellä seitsemän sukukuntaa, jotka eivät olleet vielä saaneet perintöään.
Joshua 18:2 And there remained among the children of Israel seven tribes, which had not yet received their inheritance.
Joosua 18:3 Ja Joosua sanoi israelilaisille: Kuinka kauan te olette laiskottelussa menemästä ottamaan omaksenne maata, jonka Herra, teidän isienne Jumala, on teille antanut?
Joshua 18:3 And Joshua said to the children of Israel, How long are you slack to go to possess the land, which the LORD God of your fathers has given you?
Joosua 18:4 Valitkaa keskuudestanne kolme miestä jokaisesta sukukunnasta, niin minä lähetän heidät, ja he nousevat ja kulkevat maan läpi ja kirjoittavat sen perintöosansa mukaan; ja he palaavat minun luokseni.
Joshua 18:4 Give out from among you three men for each tribe: and I will send them, and they shall rise, and go through the land, and describe it according to the inheritance of them; and they shall come again to me.
Joosua 18:5 Ja heidän on jaettava se seitsemään osaan: Juuda asukoon eteläisellä alueellaan ja Joosefin suku pohjoisella alueellaan.
Joshua 18:5 And they shall divide it into seven parts: Judah shall abide in their coast on the south, and the house of Joseph shall abide in their coasts on the north.
Joosua 18:6 Teidän on siis kuvattava maa seitsemään osaan ja tuotava kuvaus tänne minulle, niin minä arpoisin teidän puolestanne täällä Herran, meidän Jumalamme, edessä.
Joshua 18:6 You shall therefore describe the land into seven parts, and bring the description here to me, that I may cast lots for you here before the LORD our God.
Joosua 18:7 Mutta leeviläisillä ei ole osuutta teidän keskuudessanne, sillä Herran pappeus on heidän perintöosansa. Ja Gad, Ruuben ja puoli Manassen sukukuntaa ovat saaneet perintöosansa Jordanin tuolta puolelta idästä, jonka Herran palvelija Mooses heille antoi.
Joshua 18:7 But the Levites have no part among you; for the priesthood of the LORD is their inheritance: and Gad, and Reuben, and half the tribe of Manasseh, have received their inheritance beyond Jordan on the east, which Moses the servant of the LORD gave them.
Joosua 18:8 Niin miehet nousivat ja menivät matkaan. Ja Joosua käski niitä, jotka menivät kuvailemaan maata, sanoen: Menkää ja vaeltakaa maan läpi ja kuvailkaa se ja palatkaa sitten minun luokseni, niin minä heitän teille arpaa Herran edessä Siilossa.
Joshua 18:8 And the men arose, and went away: and Joshua charged them that went to describe the land, saying, Go and walk through the land, and describe it, and come again to me, that I may here cast lots for you before the LORD in Shiloh.
Joosua 18:9 Niin miehet menivät ja kulkivat maan läpi ja kirjoittivat sen kirjaan kaupungeista seitsemään osaan; sitten he palasivat Joosuan luo leiriin Siiloon.
Joshua 18:9 And the men went and passed through the land, and described it by cities into seven parts in a book, and came again to Joshua to the host at Shiloh.
Joosua 18:10 Ja Joosua heitti heidän puolestaan arpaa Siilossa Herran edessä, ja siellä Joosua jakoi maan israelilaisille heidän osastojensa mukaan.
Joshua 18:10 And Joshua cast lots for them in Shiloh before the LORD: and there Joshua divided the land to the children of Israel according to their divisions.
Joosua 18:11 Ja Benjaminin lasten sukukunnan arpaosuus nousi heidän sukujensa mukaan, ja heidän arpaosansa raja tuli Juudan lasten ja Joosefin lasten välille.
Joshua 18:11 And the lot of the tribe of the children of Benjamin came up according to their families: and the coast of their lot came forth between the children of Judah and the children of Joseph.
Joosua 18:12 Ja heidän pohjoispuolensa raja alkoi Jordanista; ja raja nousi Jerikon pohjoispuolen rinteelle ja nousi vuorten läpi länteen päin; ja sen loppu oli Bet-Avenin erämaassa.
Joshua 18:12 And their border on the north side was from Jordan; and the border went up to the side of Jericho on the north side, and went up through the mountains westward; and the goings out thereof were at the wilderness of Bethaven.
Joosua 18:13 Ja sieltä raja kulkee Luusiin, Luusin, se on Beetelin, rinteelle etelään päin; ja raja laskeutuu Atarotadariin, lähelle kukkulaa, joka on alemman Beet-Hooronin eteläpuolella.
Joshua 18:13 And the border went over from there toward Luz, to the side of Luz, which is Bethel, southward; and the border descended to Atarothadar, near the hill that lies on the south side of the nether Bethhoron.
Joosua 18:14 Ja raja vedettiin sinne ja kääntyi meren kulmaan etelään päin, siitä kukkulasta, joka on Bet-Hooronin kohdalla etelään päin; ja sen loppu oli Kirjat-Baalissa, se on Kirjat-Jearim, Juudan lasten kaupunki; tämä oli läntinen q
Joshua 18:14 And the border was drawn there, and compassed the corner of the sea southward, from the hill that lies before Bethhoron southward; and the goings out thereof were at Kirjathbaal, which is Kirjathjearim, a city of the children of Judah: this was the west q
Joosua 18:15 Ja eteläinen sivupiiri alkoi Kirjat-Jearimin päästä, ja raja jatkuu länteen ja jatkuu Neftoahin vesilähteelle.
Joshua 18:15 And the south quarter was from the end of Kirjathjearim, and the border went out on the west, and went out to the well of waters of Nephtoah:
Joosua 18:16 Ja raja laskeutuu sen vuoren juurelle, joka on vastapäätä Hinnomin laaksoa, joka on pohjoisessa Refailaisten laaksossa, ja laskeutuu Hinnomin laaksoon, Jebusin rinteelle etelässä ja laskeutuu Enrogeen.
Joshua 18:16 And the border came down to the end of the mountain that lies before the valley of the son of Hinnom, and which is in the valley of the giants on the north, and descended to the valley of Hinnom, to the side of Jebusi on the south, and descended to Enroge
Joosua 18:17 Ja se venyi pohjoisesta ja meni En-Semesiin, ja sitten Gelilotiin, joka on Adummimin solan kohdalla, ja laskeutui Bohanin, Ruubenin pojan, kiveen,
Joshua 18:17 And was drawn from the north, and went forth to Enshemesh, and went forth toward Geliloth, which is over against the going up of Adummim, and descended to the stone of Bohan the son of Reuben,
Joosua 18:18 Ja kulki pohjoiseen päin olevaa Araban kukkulaa vastapäätä olevaa rinnettä pitkin ja laskeutui Arabaan.
Joshua 18:18 And passed along toward the side over against Arabah northward, and went down to Arabah:
Joosua 18:19 Ja raja kulkee pohjoiseen päin Beet-Hoglan rinteeseen, ja raja päättyy Suolameren pohjoiseen lahdelle, Jordanin eteläpäähän; tämä on etelärannikko.
Joshua 18:19 And the border passed along to the side of Bethhoglah northward: and the outgoings of the border were at the north bay of the salt sea at the south end of Jordan: this was the south coast.
Joosua 18:20 Ja Jordan oli sen rajana itäpuolella. Tämä oli Benjaminin lasten perintöosa, heidän sukujensa rajojen ympärillä.
Joshua 18:20 And Jordan was the border of it on the east side. This was the inheritance of the children of Benjamin, by the coasts thereof round about, according to their families.
Joosua 18:21 Benjaminin lasten sukukunnan kaupungit heidän sukujensa mukaan olivat Jeriko, Bet-Hogla ja Kesisin laakso,
Joshua 18:21 Now the cities of the tribe of the children of Benjamin according to their families were Jericho, and Bethhoglah, and the valley of Keziz,
Joosua 18:22 Ja Bet-Araba, Semaraim ja Betel,
Joshua 18:22 And Betharabah, and Zemaraim, and Bethel,
Joosua 18:23 Ja Avim, ja Fara ja Ofra,
Joshua 18:23 And Avim, and Pharah, and Ophrah,
Joosua 18:24 Kefar-Ammoni, Ofni ja Gaba: kaksitoista kaupunkia kylineen.
Joshua 18:24 And Chepharhaammonai, and Ophni, and Gaba; twelve cities with their villages:
Joosua 18:25 Gibeon, Raama ja Beerot,
Joshua 18:25 Gibeon, and Ramah, and Beeroth,
Joosua 18:26 Ja Mispa, Kefira ja Moosa,
Joshua 18:26 And Mizpeh, and Chephirah, and Mozah,
Joosua 18:27 Rekem, Jirpeel ja Tarala,
Joshua 18:27 And Rekem, and Irpeel, and Taralah,
Joosua 18:28 Ja Seela, Elef ja Jebusi, se on Jerusalem, Gibeat ja Kirjat, neljätoista kaupunkia kylineen. Tämä on Benjaminin lasten perintöosa heidän sukujensa mukaan.
Joshua 18:28 And Zelah, Eleph, and Jebusi, which is Jerusalem, Gibeath, and Kirjath; fourteen cities with their villages. This is the inheritance of the children of Benjamin according to their families.
Joosua 19:1 Toinen arpa lankesi Simeonille, Simeonin lasten sukukunnalle heidän suvuilleen, ja heidän perintöosansa oli Juudan lasten perintöosan keskellä.
Joshua 19:1 And the second lot came forth to Simeon, even for the tribe of the children of Simeon according to their families: and their inheritance was within the inheritance of the children of Judah.
Joosua 19:2 Ja heidän perintöosakseen tulivat Beerseba, Seba ja Molada,
Joshua 19:2 And they had in their inheritance Beersheba, and Sheba, and Moladah,
Joosua 19:3 Ja Hasarsual, Balah ja Asem,
Joshua 19:3 And Hazarshual, and Balah, and Azem,
Joosua 19:4 Ja Eltolad, Betul ja Horma,
Joshua 19:4 And Eltolad, and Bethul, and Hormah,
Joosua 19:5 Ja Siklag, Beetmarkabot ja Hasarsusa,
Joshua 19:5 And Ziklag, and Bethmarcaboth, and Hazarsusah,
Joosua 19:6 Betlebaot ja Saruhen, kolmetoista kaupunkia kylineen;
Joshua 19:6 And Bethlebaoth, and Sharuhen; thirteen cities and their villages:
Joosua 19:7 Ain, Remmon, Eter ja Asan; neljä kaupunkia ja niiden kylät;
Joshua 19:7 Ain, Remmon, and Ether, and Ashan; four cities and their villages:
Joosua 19:8 Ja kaikki ne kylät, jotka olivat näiden kaupunkien ympärillä aina Baalat-Beeriin ja eteläiseen Ramatiin asti. Tämä on Simeonin lasten sukukunnan perintöosa heidän sukujensa mukaan.
Joshua 19:8 And all the villages that were round about these cities to Baalathbeer, Ramath of the south. This is the inheritance of the tribe of the children of Simeon according to their families.
Joosua 19:9 Juudan lasten osuudesta tuli Simeonin lasten perintöosa, sillä Juudan lasten osuus oli heille liian suuri. Niin Simeonin lapset saivat perintöosansa heidän perintöosansa keskellä.
Joshua 19:9 Out of the portion of the children of Judah was the inheritance of the children of Simeon: for the part of the children of Judah was too much for them: therefore the children of Simeon had their inheritance within the inheritance of them.
Joosua 19:10 Kolmas arpa lankesi Sebulonin lapsille heidän suvuilleen, ja heidän perintöosansa raja oli Saridiin asti.
Joshua 19:10 And the third lot came up for the children of Zebulun according to their families: and the border of their inheritance was to Sarid:
Joosua 19:11 Ja heidän rajansa nousee mereen ja Maralaan, ja ulottuu Dabbesetiin ja ulottuu puroon, joka on Jokneamin itäpuolella,
Joshua 19:11 And their border went up toward the sea, and Maralah, and reached to Dabbasheth, and reached to the river that is before Jokneam;
Joosua 19:12 Ja kääntyy Saridista itään päin, auringonnousua kohti, Kislot-Taborin rajalle, jatkuu sitten Daberatiin ja nousee Jaafiaan,
Joshua 19:12 And turned from Sarid eastward toward the sun rise to the border of Chislothtabor, and then goes out to Daberath, and goes up to Japhia,
Joosua 19:13 Ja sieltä se kulkee itään päin Gittah-Heferiin, Ittakasiniin ja jatkuu Rimmon-Metoariin Neahan;
Joshua 19:13 And from there passes on along on the east to Gittahhepher, to Ittahkazin, and goes out to Remmonmethoar to Neah;
Joosua 19:14 Ja raja kiertää sen pohjoispuolella Hannatoniin asti, ja sen loppu on Jiftah-Eelin laaksossa.
Joshua 19:14 And the border compasses it on the north side to Hannathon: and the outgoings thereof are in the valley of Jiphthahel:
Joosua 19:15 Kattat, Nahalal, Simron, Jidala ja Betlehem: kaksitoista kaupunkia kylineen.
Joshua 19:15 And Kattath, and Nahallal, and Shimron, and Idalah, and Bethlehem: twelve cities with their villages.
Joosua 19:16 Tämä on Sebulonin lasten perintöosa heidän sukujensa mukaan, nämä kaupungit kylineen.
Joshua 19:16 This is the inheritance of the children of Zebulun according to their families, these cities with their villages.
Joosua 19:17 Neljäs arpa lankesi Isaskarille, Isaskarin lapsille heidän suvuilleen.
Joshua 19:17 And the fourth lot came out to Issachar, for the children of Issachar according to their families.
Joosua 19:18 Ja heidän rajansa oli Jisreeliin, Kesullotiin ja Sunemiin päin,
Joshua 19:18 And their border was toward Jezreel, and Chesulloth, and Shunem,
Joosua 19:19 Ja Hafraim, ja Sihon, ja Anaharat,
Joshua 19:19 And Haphraim, and Shihon, and Anaharath,
Joosua 19:20 Ja Rabbit, Kisjon ja Abes,
Joshua 19:20 And Rabbith, and Kishion, and Abez,
Joosua 19:21 Remet, Engannim, Enhadda ja Betpases;
Joshua 19:21 And Remeth, and Engannim, and Enhaddah, and Bethpazzez;
Joosua 19:22 Ja rannikko ulottuu Taboriin, Sahasimaan ja Bet-Semesiin, ja heidän rajansa päättyy Jordaniin: kuusitoista kaupunkia kylineen.
Joshua 19:22 And the coast reaches to Tabor, and Shahazimah, and Bethshemesh; and the outgoings of their border were at Jordan: sixteen cities with their villages.
Joosua 19:23 Tämä on Isaskarin lasten sukukunnan perintöosa heidän sukujensa mukaan, kaupungit ja kylät.
Joshua 19:23 This is the inheritance of the tribe of the children of Issachar according to their families, the cities and their villages.
Joosua 19:24 Viides arpa lankesi Asserin lasten sukukunnalle, heidän suvuilleen.
Joshua 19:24 And the fifth lot came out for the tribe of the children of Asher according to their families.
Joosua 19:25 Ja heidän rajansa olivat Helkat, Hali, Beten ja Aksaf,
Joshua 19:25 And their border was Helkath, and Hali, and Beten, and Achshaph,
Joosua 19:26 Ja Alammelek, Amad ja Miseal; ja ulottuu lännessä Karmeliin ja Sihorlibnatiin;
Joshua 19:26 And Alammelech, and Amad, and Misheal; and reaches to Carmel westward, and to Shihorlibnath;
Joosua 19:27 Ja kääntyy auringonnousua kohti Bet-Dagoniin ja ulottuu Sebuloniin ja Jiftah-Eelin laaksoon Bet-Emekin ja Neielin pohjoispuolelle ja jatkuu vasemmalle Kaabuliin,
Joshua 19:27 And turns toward the sun rise to Bethdagon, and reaches to Zebulun, and to the valley of Jiphthahel toward the north side of Bethemek, and Neiel, and goes out to Cabul on the left hand,
Joosua 19:28 12Ja Hebron, Rehob, Hammon ja Kana, aina suureen Siidoniin asti;
Joshua 19:28 And Hebron, and Rehob, and Hammon, and Kanah, even to great Zidon;
Joosua 19:29 Ja sitten rannikko kääntyy Ramaan ja sitten linnoitettuun Tyroksen kaupunkiin; ja rannikko kääntyy Hosaan; ja sen rajat ovat meressä rannikolta Aksibiin.
Joshua 19:29 And then the coast turns to Ramah, and to the strong city Tyre; and the coast turns to Hosah; and the outgoings thereof are at the sea from the coast to Achzib:
Joosua 19:30 Umma, Afek ja Rehob: kaksikymmentäkaksi kaupunkia kylineen.
Joshua 19:30 Ummah also, and Aphek, and Rehob: twenty and two cities with their villages.
Joosua 19:31 Tämä on Asserin lasten sukukunnan perintöosa heidän sukujensa mukaan, nämä kaupungit kylineen.
Joshua 19:31 This is the inheritance of the tribe of the children of Asher according to their families, these cities with their villages.
Joosua 19:32 Kuudes arpa lankesi Naftalin lapsille, Naftalin lapsille heidän suvuilleen.
Joshua 19:32 The sixth lot came out to the children of Naphtali, even for the children of Naphtali according to their families.
Joosua 19:33 Ja heidän rajansa kulki Helefistä, Allonista Saanannimiin, ja Adamista, Nekebistä ja Jabneelistä Lakumiin asti; ja sen rajat olivat Jordanissa.
Joshua 19:33 And their coast was from Heleph, from Allon to Zaanannim, and Adami, Nekeb, and Jabneel, to Lakum; and the outgoings thereof were at Jordan:
Joosua 19:34 Ja sitten rannikko kääntyy länteen Asnot-Taboriin ja jatkuu sieltä Hukkokiin ja ulottuu etelässä Sebuloniin ja lännessä Asseriin ja auringonnousun puolella Juudaan Jordanin varrella.
Joshua 19:34 And then the coast turns westward to Aznothtabor, and goes out from there to Hukkok, and reaches to Zebulun on the south side, and reaches to Asher on the west side, and to Judah on Jordan toward the sun rise.
Joosua 19:35 Ja varustetut kaupungit ovat Siddim, Ser, Hammat, Rakkat ja Kinneret,
Joshua 19:35 And the fenced cities are Ziddim, Zer, and Hammath, Rakkath, and Chinnereth,
Joosua 19:36 Ja Adama, ja Raama ja Hasor,
Joshua 19:36 And Adamah, and Ramah, and Hazor,
Joosua 19:37 Kedes, Edrei ja En-Hasor,
Joshua 19:37 And Kedesh, and Edrei, and Enhazor,
Joosua 19:38 Ja Iron, Migdalel, Horem, Betanat ja BetSemes, yhdeksäntoista kaupunkia kylineen.
Joshua 19:38 And Iron, and Migdalel, Horem, and Bethanath, and Bethshemesh; nineteen cities with their villages.
Joosua 19:39 Tämä on Naftalin lasten heimon perintöosa heidän sukujensa mukaan, kaupungit ja kylät.
Joshua 19:39 This is the inheritance of the tribe of the children of Naphtali according to their families, the cities and their villages.
Joosua 19:40 Seitsemäs arpa lankesi Danin lasten sukukunnalle, heidän suvuilleen.
Joshua 19:40 And the seventh lot came out for the tribe of the children of Dan according to their families.
Joosua 19:41 Ja heidän perintöalueensa rajana oli Sora, Estaol ja Ir-Šemes,
Joshua 19:41 And the coast of their inheritance was Zorah, and Eshtaol, and Irshemesh,
Joosua 19:42 Ja Shaalabbin, Ajalon ja Jethlah,
Joshua 19:42 And Shaalabbin, and Ajalon, and Jethlah,
Joosua 19:43 Ja Elon, ja Timnata ja Ekron,
Joshua 19:43 And Elon, and Thimnathah, and Ekron,
Joosua 19:44 Ja Elteke, Gibbeton ja Baalat,
Joshua 19:44 And Eltekeh, and Gibbethon, and Baalath,
Joosua 19:45 Ja Jehud, Bene-Berak ja Gatrimmon,
Joshua 19:45 And Jehud, and Beneberak, and Gathrimmon,
Joosua 19:46 Ja Mejarkonin ja Rakkonin rajat Jaafon editse.
Joshua 19:46 And Mejarkon, and Rakkon, with the border before Japho.
Joosua 19:47 Ja daanilaisten raja oli heille liian ahdas; niin daanilaiset menivät sotimaan Lesemiä vastaan, valloittivat sen ja surmasivat sen asukkaita miekan terällä, ottivat sen omakseen ja asettuivat sinne ja kutsuivat Lesemiä Daniksi.
Joshua 19:47 And the coast of the children of Dan went out too little for them: therefore the children of Dan went up to fight against Leshem, and took it, and smote it with the edge of the sword, and possessed it, and dwelled therein, and called Leshem, Dan, after th
Joosua 19:48 Tämä on Danin lasten heimon perintöosa heidän sukujensa mukaan, nämä kaupungit kylineen.
Joshua 19:48 This is the inheritance of the tribe of the children of Dan according to their families, these cities with their villages.
Joosua 19:49 Kun israelilaiset olivat jakaneet maan perintöosaksi alueidensa mukaan, he antoivat keskuudessaan perintöosan Joosualle, Nuunin pojalle.
Joshua 19:49 When they had made an end of dividing the land for inheritance by their coasts, the children of Israel gave an inheritance to Joshua the son of Nun among them:
Joosua 19:50 Herran sanan mukaan he antoivat hänelle sen kaupungin, jota hän pyysi, Timnat-Seran Efraimin vuoristossa; ja hän rakensi kaupungin ja asui siinä.
Joshua 19:50 According to the word of the LORD they gave him the city which he asked, even Timnathserah in mount Ephraim: and he built the city, and dwelled therein.
Joosua 19:51 Nämä ovat ne perintöosat, jotka pappi Eleasar, Joosua, Nuunin poika, ja Israelin lasten sukukuntien isien päämiehet jakoivat perintöosaksi arvalla Silossa Herran edessä, seurakunnan majan oven luona.
Joshua 19:51 These are the inheritances, which Eleazar the priest, and Joshua the son of Nun, and the heads of the fathers of the tribes of the children of Israel, divided for an inheritance by lot in Shiloh before the LORD, at the door of the tabernacle of the congre
Joosua 20:1 Herra puhui myös Joosualle sanoen:
Joshua 20:1 The LORD also spoke to Joshua, saying,
Joosua 20:2 Puhu israelilaisille ja sano: Määrätkää itsellenne turvakaupunkeja, joista minä puhuin teille Mooseksen kautta,
Joshua 20:2 Speak to the children of Israel, saying, Appoint out for you cities of refuge, whereof I spoke to you by the hand of Moses:
Joosua 20:3 Jotta sinne voisi paeta tappaja, joka tappaa jonkun tietämättään ja tietämättään; ja ne ovat teidän turvanne verenkostajalta.
Joshua 20:3 That the slayer that kills any person unawares and unwittingly may flee thither: and they shall be your refuge from the avenger of blood.
Joosua 20:4 Ja jos joku pakenee johonkin noista kaupungeista, seisahtukoon hän kaupungin portin ovelle ja ilmoittakoon asiansa kaupungin vanhinten kuullen. Heidän on vietävä hänet kaupunkiin luokseen ja annettava hänelle asuinsija, jossa hän voi asua.
Joshua 20:4 And when he that does flee to one of those cities shall stand at the entering of the gate of the city, and shall declare his cause in the ears of the elders of that city, they shall take him into the city to them, and give him a place, that he may dwell a
Joosua 20:5 Ja jos verenkostaja ajaa häntä takaa, niin älköön surmaajaa luovuttako hänen käsiinsä, koska hän löi lähimmäisensä tietämättään eikä ole tätä ennen vihannut.
Joshua 20:5 And if the avenger of blood pursue after him, then they shall not deliver the slayer up into his hand; because he smote his neighbor unwittingly, and hated him not beforetime.
Joosua 20:6 Ja hän asukoon siinä kaupungissa, kunnes hän seisoo seurakunnan edessä tuomiota varten, ja siihen asti, kunnes ylimmäinen pappi kuolee, joka on noina päivinä; sitten surmaaja palajaa ja tulee omaan kaupunkiinsa ja kotiinsa, siihen kaupunkiin, josta hän on tullut.
Joshua 20:6 And he shall dwell in that city, until he stand before the congregation for judgment, and until the death of the high priest that shall be in those days: then shall the slayer return, and come to his own city, and to his own house, to the city from from w
Joosua 20:7 Ja he asettivat Kedesin Galileasta Naftalin vuorelle, Sikemin Efraimin vuorelle ja Kirjat-Arban, se on Hebronin, Juudan vuoristoon.
Joshua 20:7 And they appointed Kedesh in Galilee in mount Naphtali, and Shechem in mount Ephraim, and Kirjatharba, which is Hebron, in the mountain of Judah.
Joosua 20:8 Ja toisella puolella Jordania, Jerikon kohdalla, itään päin, he määräsivät Ruubenin sukukunnalta Beserin erämaasta, tasangolta, Gadin sukukunnalta Ramotin Gileadista ja Manassen sukukunnalta Golanin Basanista.
Joshua 20:8 And on the other side Jordan by Jericho eastward, they assigned Bezer in the wilderness on the plain out of the tribe of Reuben, and Ramoth in Gilead out of the tribe of Gad, and Golan in Bashan out of the tribe of Manasseh.
Joosua 20:9 Nämä olivat ne kaupungit, jotka oli määrätty kaikille israelilaisille ja heidän keskuudessaan asuville muukalaisille, jotta jokainen, joka tappaa jonkun tietämättään, voisi paeta sinne eikä kuolisi verenkostajan käden kautta, ennen kuin on seissyt seurakunnan edessä.
Joshua 20:9 These were the cities appointed for all the children of Israel, and for the stranger that sojournes among them, that whoever kills any person at unawares might flee thither, and not die by the hand of the avenger of blood, until he stood before the congre
Joosua 21:1 Sitten leeviläisten isien päämiehet tulivat pappi Eleasarin ja Joosuan, Nuunin pojan, ja israelilaisten heimojen isien päämiesten luo,
Joshua 21:1 Then came near the heads of the fathers of the Levites to Eleazar the priest, and to Joshua the son of Nun, and to the heads of the fathers of the tribes of the children of Israel;
Joosua 21:2 Ja he puhuivat heille Siilossa Kanaanin maassa sanoen: Herra käski Mooseksen kautta antaa meille kaupunkeja asuttavaksi ja niiden laidunmaita karjallemme.
Joshua 21:2 And they spoke to them at Shiloh in the land of Canaan, saying, The LORD commanded by the hand of Moses to give us cities to dwell in, with the suburbs thereof for our cattle.
Joosua 21:3 Ja israelilaiset antoivat leeviläisille perintöosastaan Herran käskyn mukaan nämä kaupungit ja niiden laidunmaat.
Joshua 21:3 And the children of Israel gave to the Levites out of their inheritance, at the commandment of the LORD, these cities and their suburbs.
Joosua 21:4 Ja arpa lankesi kehatilaisten suvuille, ja leeviläisistä pappi Aaronin jälkeläisille annettiin arvalla Juudan sukukunnalta, Simeonin sukukunnalta ja Benjaminin sukukunnalta kolmetoista kaupunkia.
Joshua 21:4 And the lot came out for the families of the Kohathites: and the children of Aaron the priest, which were of the Levites, had by lot out of the tribe of Judah, and out of the tribe of Simeon, and out of the tribe of Benjamin, thirteen cities.
Joosua 21:5 Ja muille Kehatin lapsille annettiin arvalla kymmenen kaupunkia Efraimin sukukunnan suvuilta, Danin sukukunnalta ja Manassen puoliskolta.
Joshua 21:5 And the rest of the children of Kohath had by lot out of the families of the tribe of Ephraim, and out of the tribe of Dan, and out of the half tribe of Manasseh, ten cities.
Joosua 21:6 Ja Gersonin lapsille annettiin arvalla Isaskarin sukukunnan suvuilta, Asserin sukukunnalta, Naftalin sukukunnalta ja Manassen puoliskolta sukukunnalta Basanista kolmetoista kaupunkia.
Joshua 21:6 And the children of Gershon had by lot out of the families of the tribe of Issachar, and out of the tribe of Asher, and out of the tribe of Naphtali, and out of the half tribe of Manasseh in Bashan, thirteen cities.
Joosua 21:7 Merarin jälkeläisille annettiin suvuittain Ruubenin, Gadin ja Sebulonin sukukunnilta kaksitoista kaupunkia.
Joshua 21:7 The children of Merari by their families had out of the tribe of Reuben, and out of the tribe of Gad, and out of the tribe of Zebulun, twelve cities.
Joosua 21:8 Ja israelilaiset antoivat arvalla leeviläisille nämä kaupungit laidunmaineen, niin kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.
Joshua 21:8 And the children of Israel gave by lot to the Levites these cities with their suburbs, as the LORD commanded by the hand of Moses.
Joosua 21:9 Ja he antoivat Juudan lasten sukukunnalta ja Simeonin lasten sukukunnalta nämä kaupungit, jotka tässä nimeltä mainitaan.
Joshua 21:9 And they gave out of the tribe of the children of Judah, and out of the tribe of the children of Simeon, these cities which are here mentioned by name.
Joosua 21:10 Se tuli Aaronin jälkeläisille, jotka olivat kehatilaisten suvuista, Leevin jälkeläisiä; sillä heille tuli ensimmäinen arpa.
Joshua 21:10 Which the children of Aaron, being of the families of the Kohathites, who were of the children of Levi, had: for theirs was the first lot.
Joosua 21:11 Ja he antoivat heille Anakin isän Arban kaupungin, se on Hebronin, Juudan vuoristosta, ja sitä ympäröivät laidunmaat.
Joshua 21:11 And they gave them the city of Arba the father of Anak, which city is Hebron, in the hill country of Judah, with the suburbs thereof round about it.
Joosua 21:12 Mutta kaupungin pellot ja kylät he antoivat Kalebille, Jefunnen pojalle, perintöosaksi.
Joshua 21:12 But the fields of the city, and the villages thereof, gave they to Caleb the son of Jephunneh for his possession.
Joosua 21:13 Näin he antoivat pappi Aaronin lapsille Hebronin laidunmaineen, turvakaupungiksi surmaajille, ja Libnan laidunmaineen,
Joshua 21:13 Thus they gave to the children of Aaron the priest Hebron with her suburbs, to be a city of refuge for the slayer; and Libnah with her suburbs,
Joosua 21:14 Jattirin esikaupunkeinensa ja Estemoan esikaupunkeinensa,
Joshua 21:14 And Jattir with her suburbs, and Eshtemoa with her suburbs,
Joosua 21:15 Ja Holonin esikaupunkein ja Debirin esikaupunkein,
Joshua 21:15 And Holon with her suburbs, and Debir with her suburbs,
Joosua 21:16 Ain esikaupunkein ja Jutta esikaupunkein ja Bet-Semes esikaupunkein – yhdeksän kaupunkia noista kahdesta sukukunnasta.
Joshua 21:16 And Ain with her suburbs, and Juttah with her suburbs, and Bethshemesh with her suburbs; nine cities out of those two tribes.
Joosua 21:17 Ja Benjaminin sukukunnasta Gibeonin esikaupunkein, Geban esikaupunkein,
Joshua 21:17 And out of the tribe of Benjamin, Gibeon with her suburbs, Geba with her suburbs,
Joosua 21:18 Anatot esikaupunkein ja Almon esikaupunkein: neljä kaupunkia.
Joshua 21:18 Anathoth with her suburbs, and Almon with her suburbs; four cities.
Joosua 21:19 Aaronin poikien, pappien, kaupunkeja oli kaikkiaan kolmetoista kaupunkia laidunmaineen.
Joshua 21:19 All the cities of the children of Aaron, the priests, were thirteen cities with their suburbs.
Joosua 21:20 Ja Kehatin lasten suvut, leeviläiset, jotka olivat jäljellä Kehatin lapsista, saivat arpakaupunkeja Efraimin sukukunnalta.
Joshua 21:20 And the families of the children of Kohath, the Levites which remained of the children of Kohath, even they had the cities of their lot out of the tribe of Ephraim.
Joosua 21:21 Sillä heille annettiin Efraimin vuoristosta Sikem esikaupunkein, turvakaupungiksi surmaajille, ja Geser esikaupunkein,
Joshua 21:21 For they gave them Shechem with her suburbs in mount Ephraim, to be a city of refuge for the slayer; and Gezer with her suburbs,
Joosua 21:22 Kibsaim esikaupunkeinensa ja Bet-Hooron esikaupunkeinensa - neljä kaupunkia.
Joshua 21:22 And Kibzaim with her suburbs, and Bethhoron with her suburbs; four cities.
Joosua 21:23 Ja Danin sukukunnalta Elteke laidunmaineen, Gibbetonin laidunmaineen,
Joshua 21:23 And out of the tribe of Dan, Eltekeh with her suburbs, Gibbethon with her suburbs,
Joosua 21:24 Aijalon esikaupunkeineen, Gatrimmon esikaupunkeineen – neljä kaupunkia.
Joshua 21:24 Aijalon with her suburbs, Gathrimmon with her suburbs; four cities.
Joosua 21:25 Ja Manassen puoliskolta Taanak esikaupunkein ja Gatrimmon esikaupunkein: kaksi kaupunkia.
Joshua 21:25 And out of the half tribe of Manasseh, Tanach with her suburbs, and Gathrimmon with her suburbs; two cities.
Joosua 21:26 Kaikkiaan kymmenen kaupunkeja laidunmaineen jäljelle jääneille Kehatin jälkeläisten suvuille.
Joshua 21:26 All the cities were ten with their suburbs for the families of the children of Kohath that remained.
Joosua 21:27 Ja leeviläisten suvuista oleville gersonilaisille annettiin Manassen sukukunnan toisesta puolesta turvakaupunki, Golan Basanissa, laidunmaineen, ja Beestera laidunmaineen – kaksi kaupunkia.
Joshua 21:27 And to the children of Gershon, of the families of the Levites, out of the other half tribe of Manasseh they gave Golan in Bashan with her suburbs, to be a city of refuge for the slayer; and Beeshterah with her suburbs; two cities.
Joosua 21:28 Ja Isaskarin sukukunnalta Kisonin laidunmaineen ja Dabarehin laidunmaineen,
Joshua 21:28 And out of the tribe of Issachar, Kishon with her suburbs, Dabareh with her suburbs,
Joosua 21:29 Jarmut esikaupunkeineen, Engannim esikaupunkeineen; neljä kaupunkia.
Joshua 21:29 Jarmuth with her suburbs, Engannim with her suburbs; four cities.
Joosua 21:30 Ja Asserin sukukunnasta Misal esikaupunkeinensa, Abdon esikaupunkeinensa,
Joshua 21:30 And out of the tribe of Asher, Mishal with her suburbs, Abdon with her suburbs,
Joosua 21:31 Helkat esikaupunkein ja Rehob esikaupunkein: neljä kaupunkia.
Joshua 21:31 Helkath with her suburbs, and Rehob with her suburbs; four cities.
Joosua 21:32 Ja Naftalin sukukunnalta Kedes Galileasta laidunmaineen, turvakaupungiksi surmaajille, ja Hammotdor laidunmaineen ja Kartan laidunmaineen – kolme kaupunkia.
Joshua 21:32 And out of the tribe of Naphtali, Kedesh in Galilee with her suburbs, to be a city of refuge for the slayer; and Hammothdor with her suburbs, and Kartan with her suburbs; three cities.
Joosua 21:33 Gersonilaisten kaupunkeja heidän sukujensa mukaan oli kaikkiaan kolmetoista laidunmaineen.
Joshua 21:33 All the cities of the Gershonites according to their families were thirteen cities with their suburbs.
Joosua 21:34 Ja muille leeviläisille, Merarin jälkeläisten suvuille, Sebulonin sukukunnasta Jokneamin laidunmaineen ja Kartan laidunmaineen,
Joshua 21:34 And to the families of the children of Merari, the rest of the Levites, out of the tribe of Zebulun, Jokneam with her suburbs, and Kartah with her suburbs,
Joosua 21:35 Dimna esikaupunkeineen, Nahalal esikaupunkeineen – neljä kaupunkia.
Joshua 21:35 Dimnah with her suburbs, Nahalal with her suburbs; four cities.
Joosua 21:36 Ja Ruubenin sukukunnasta Beser laidunmaineen ja Jahasa laidunmaineen,
Joshua 21:36 And out of the tribe of Reuben, Bezer with her suburbs, and Jahazah with her suburbs,
Joosua 21:37 Kedemot esikaupunkein ja Meefaat esikaupunkein: neljä kaupunkia.
Joshua 21:37 Kedemoth with her suburbs, and Mephaath with her suburbs; four cities.
Joosua 21:38 Ja Gadin sukukunnalta Gileadista Ramotin laidunmaineen, turvakaupungiksi surmaajille, ja Mahanaim laidunmaineen,
Joshua 21:38 And out of the tribe of Gad, Ramoth in Gilead with her suburbs, to be a city of refuge for the slayer; and Mahanaim with her suburbs,
Joosua 21:39 Hesbon esikaupunkein ja Jaeser esikaupunkein – yhteensä neljä kaupunkia.
Joshua 21:39 Heshbon with her suburbs, Jazer with her suburbs; four cities in all.
Joosua 21:40 Niinpä Merarin jälkeläisille heidän suvuilleen, jotka olivat jäljellä leeviläisten suvuista, annettiin arvalla kaikkiaan kaksitoista kaupunkia.
Joshua 21:40 So all the cities for the children of Merari by their families, which were remaining of the families of the Levites, were by their lot twelve cities.
Joosua 21:41 Leeviläisten kaupunkeja israelilaisten hallintoalueella oli kaikkiaan neljäkymmentäkahdeksan kaupunkia laidunmaineen.
Joshua 21:41 All the cities of the Levites within the possession of the children of Israel were forty and eight cities with their suburbs.
Joosua 21:42 Näillä kaupungeilla oli kullakin esikaupunkinsa ympärillä; sellaisia olivat kaikki nämä kaupungit.
Joshua 21:42 These cities were every one with their suburbs round about them: thus were all these cities.
Joosua 21:43 Ja Herra antoi Israelille kaiken sen maan, jonka hän valalla vannoen oli luvannut antaa heidän isillensä; ja he ottivat sen omakseen ja asuivat siinä.
Joshua 21:43 And the LORD gave to Israel all the land which he swore to give to their fathers; and they possessed it, and dwelled therein.
Joosua 21:44 Ja Herra antoi heille levon joka puolelta, kaiken sen jälkeen, minkä hän oli vannoen luvannut heidän isilleen; eikä yksikään kaikista heidän vihollisistaan kestänyt heidän edessään; Herra antoi kaikki heidän vihollisensa heidän käsiinsä.
Joshua 21:44 And the LORD gave them rest round about, according to all that he swore to their fathers: and there stood not a man of all their enemies before them; the LORD delivered all their enemies into their hand.
Joosua 21:45 Ei jäänyt käyttämättä mitään siitä hyvästä, mitä Herra oli Israelin heimolle puhunut; kaikki tapahtui.
Joshua 21:45 There failed not ought of any good thing which the LORD had spoken to the house of Israel; all came to pass.
Joosua 22:1 Sitten Joosua kutsui ruubenilaiset, gadilaiset ja puolen Manassen heimoa,
Joshua 22:1 Then Joshua called the Reubenites, and the Gadites, and the half tribe of Manasseh,
Joosua 22:2 Ja sanoi heille: Te olette noudattaneet kaikkea, mitä Herran palvelija Mooses on teille käskenyt, ja olette totelleet minun ääntäni kaikessa, mitä minä olen teille käskenyt,
Joshua 22:2 And said to them, You have kept all that Moses the servant of the LORD commanded you, and have obeyed my voice in all that I commanded you:
Joosua 22:3 Et ole jättänyt veljiäsi näinä päivinä tähän päivään asti, vaan olet noudattanut Herran, sinun Jumalasi, käskyjä.
Joshua 22:3 You have not left your brothers these many days to this day, but have kept the charge of the commandment of the LORD your God.
Joosua 22:4 Ja nyt Herra, teidän Jumalanne, on antanut veljillenne levon, niin kuin hän on heille luvannut. Palatkaa siis ja menkää majoillenne ja perintömaahanne, jonka Herran palvelija Mooses antoi teille Jordanin toiselta puolelta.
Joshua 22:4 And now the LORD your God has given rest to your brothers, as he promised them: therefore now return you, and get you to your tents, and to the land of your possession, which Moses the servant of the LORD gave you on the other side Jordan.
Joosua 22:5 Vaan pitäkää tarkoin kiinni käskystä ja laista, jonka Herran palvelija Mooses teille antoi: rakastakaa Herraa, teidän Jumalaanne, vaeltakaa kaikilla hänen teillään, noudattakaa hänen käskyjään, pysykää hänessä kiinni ja palvelkaa häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta
Joshua 22:5 But take diligent heed to do the commandment and the law, which Moses the servant of the LORD charged you, to love the LORD your God, and to walk in all his ways, and to keep his commandments, and to hold to him, and to serve him with all your heart and w
Joosua 22:6 Niin Joosua siunasi heidät ja päästi heidät menemään, ja he menivät teltoilleen.
Joshua 22:6 So Joshua blessed them, and sent them away: and they went to their tents.
Joosua 22:7 Toiselle puolelle Manassen sukukuntaa Mooses oli antanut perintöosan Basanista, mutta toiselle puolelle antoi Joosuan heidän veljiensä kanssa Jordanin tällä puolella, lännessä. Ja kun Joosua päästi heidät menemään teltoilleen, siunasi hän heidät,
Joshua 22:7 Now to the one half of the tribe of Manasseh Moses had given possession in Bashan: but to the other half thereof gave Joshua among their brothers on this side Jordan westward. And when Joshua sent them away also to their tents, then he blessed them,
Joosua 22:8 Ja hän puhui heille sanoen: Palatkaa majoillenne paljon rikkauksia mukananne, mukananne hyvin paljon karjaa, hopeaa, kultaa, pronssia ja rautaa sekä hyvin paljon vaatteita. Jakakaa vihollistenne saalis veljienne kanssa.
Joshua 22:8 And he spoke to them, saying, Return with much riches to your tents, and with very much cattle, with silver, and with gold, and with brass, and with iron, and with very much raiment: divide the spoil of your enemies with your brothers.
Joosua 22:9 Ja Ruubenin lapset ja Gadin lapset ja puoli Manassen sukukuntaa palasivat ja lähtivät pois israelilaisten luota Siilosta, joka on Kanaanin maassa, mennäkseen Gileadin maahan, perintömaahansa, josta he
Joshua 22:9 And the children of Reuben and the children of Gad and the half tribe of Manasseh returned, and departed from the children of Israel out of Shiloh, which is in the land of Canaan, to go to the country of Gilead, to the land of their possession, whereof th
Joosua 22:10 Ja kun he tulivat Jordanin rajalle, joka on Kanaanin maassa, rakensivat ruubenilaiset, gadilaiset ja puoli Manassen sukukuntaa sinne Jordanin rannalle alttarin, suuren alttarin, jota oli pidettävä silmällä.
Joshua 22:10 And when they came to the borders of Jordan, that are in the land of Canaan, the children of Reuben and the children of Gad and the half tribe of Manasseh built there an altar by Jordan, a great altar to see to.
Joosua 22:11 Ja israelilaiset kuulivat sanottavan: Katso, Ruubenin lapset, Gadin lapset ja puoli Manassen sukukuntaa ovat rakentaneet alttarin vastapäätä Kanaanin maata, Jordanin rajalla, israelilaisten kulkemispaikalla.
Joshua 22:11 And the children of Israel heard say, Behold, the children of Reuben and the children of Gad and the half tribe of Manasseh have built an altar over against the land of Canaan, in the borders of Jordan, at the passage of the children of Israel.
Joosua 22:12 Ja kun israelilaiset kuulivat sen, kokoontui koko israelilaisten seurakunta Siiloon lähteäkseen sotaan heitä vastaan.
Joshua 22:12 And when the children of Israel heard of it, the whole congregation of the children of Israel gathered themselves together at Shiloh, to go up to war against them.
Joosua 22:13 Ja israelilaiset lähettivät Gileadin maahan ruubenilaisten, gaadilaisten ja Manassen heimon toiselle puolelle pappi Pinehasin, Eleasarin pojan,
Joshua 22:13 And the children of Israel sent to the children of Reuben, and to the children of Gad, and to the half tribe of Manasseh, into the land of Gilead, Phinehas the son of Eleazar the priest,
Joosua 22:14 Ja hänen kanssaan kymmenen ruhtinasta, yksi ruhtinas kustakin suvusta, kaikista Israelin sukukunnista; ja jokainen heistä oli isiensä suvun päämies tuhansien Israelin lasten joukossa.
Joshua 22:14 And with him ten princes, of each chief house a prince throughout all the tribes of Israel; and each one was an head of the house of their fathers among the thousands of Israel.
Joosua 22:15 Ja he tulivat Ruubenin lasten, Gadin lasten ja Manassen heimon toisen puolen luo Gileadin maahan ja puhuivat heidän kanssaan sanoen:
Joshua 22:15 And they came to the children of Reuben, and to the children of Gad, and to the half tribe of Manasseh, to the land of Gilead, and they spoke with them, saying,
Joosua 22:16 Näin sanoo koko Herran seurakunta: Mitä te olette tehneet Israelin Jumalaa vastaan, kun tänä päivänä käännytte pois Herrasta rakentamalla itsellenne alttarin ja kapinoitte tänä päivänä Herraa vastaan?
Joshua 22:16 Thus said the whole congregation of the LORD, What trespass is this that you have committed against the God of Israel, to turn away this day from following the LORD, in that you have built you an altar, that you might rebel this day against the LORD?
Joosua 22:17 Onko Peorin rikos meille liian vähäinen, josta emme ole puhdistuneet tähän päivään asti, vaikka vitsaus kohtasi Herran seurakuntaa,
Joshua 22:17 Is the iniquity of Peor too little for us, from which we are not cleansed until this day, although there was a plague in the congregation of the LORD,
Joosua 22:18 Mutta te käännytte tänä päivänä pois seuraamasta Herraa? Ja jos te tänä päivänä kapinoitte Herraa vastaan, hän on huomenna vihastunut koko Israelin seurakuntaan.
Joshua 22:18 But that you must turn away this day from following the LORD? and it will be, seeing you rebel to day against the LORD, that to morrow he will be wroth with the whole congregation of Israel.
Joosua 22:19 Mutta jos teidän perintömaanne on saastainen, niin menkää Herran perintömaahan, jossa Herran maja on, ja ottakaa se omaksenne meidän keskellämme. Älkää kuitenkaan kapinoiko Herraa vastaan älkääkä kapinoiko meitä vastaan rakentaessanne.
Joshua 22:19 Notwithstanding, if the land of your possession be unclean, then pass you over to the land of the possession of the LORD, wherein the LORD’s tabernacle dwells, and take possession among us: but rebel not against the LORD, nor rebel against us, in building
Joosua 22:20 Eikö Akan, Serahin poika, tehnyt uskottomuutta tuhon omaavassa asiassa, ja viha kohtasi koko Israelin seurakuntaa? Eikä tuo mies yksin tuhoutunut syntiensä tähden.
Joshua 22:20 Did not Achan the son of Zerah commit a trespass in the accursed thing, and wrath fell on all the congregation of Israel? and that man perished not alone in his iniquity.
Joosua 22:21 Silloin vastasivat ruubenilaiset, gadilaiset ja puoli Manassen heimoa ja sanoivat tuhansien Israelin päämiehille:
Joshua 22:21 Then the children of Reuben and the children of Gad and the half tribe of Manasseh answered, and said to the heads of the thousands of Israel,
Joosua 22:22 Herra, jumalten Jumala, Herra, jumalten Jumala, hän tietää, ja Israelkin hän tulee tietämään; jos se on kapinaa tai rikkomusta Herraa vastaan, (älä pelasta meitä tänä päivänä)
Joshua 22:22 The LORD God of gods, the LORD God of gods, he knows, and Israel he shall know; if it be in rebellion, or if in transgression against the LORD, (save us not this day,)
Joosua 22:23 Että me olemme rakentaneet itsellemme alttarin kääntyäksemme pois Herrasta tai uhrataksemme sillä polttouhria tai ruokauhria tai yhteysuhria, niin Herra itse koettakoon;
Joshua 22:23 That we have built us an altar to turn from following the LORD, or if to offer thereon burnt offering or meat offering, or if to offer peace offerings thereon, let the LORD himself require it;
Joosua 22:24 Emmekö ole pikemminkin tehneet niin peläten tätä asiaa, sanoen: 'Teidän lapsenne saattavat vastaisuudessa sanoa meidän lapsillemme: 'Mitä teillä on tekemistä Herran, Israelin Jumalan, kanssa?'
Joshua 22:24 And if we have not rather done it for fear of this thing, saying, In time to come your children might speak to our children, saying, What have you to do with the LORD God of Israel?
Joosua 22:25 Sillä Herra on tehnyt Jordanin rajaksi meidän ja teidän välillenne, te ruubenilaiset ja gaadilaiset; teillä ei ole osuutta Herraan; niin teidän lapsenne saavat meidän lapsemme lannistamaan Herran pelon.
Joshua 22:25 For the LORD has made Jordan a border between us and you, you children of Reuben and children of Gad; you have no part in the LORD: so shall your children make our children cease from fearing the LORD.
Joosua 22:26 Sentähden me sanoimme: 'Valmistautukaamme rakentamaan itsellemme alttari, ei polttouhria eikä teurasuhria varten.'
Joshua 22:26 Therefore we said, Let us now prepare to build us an altar, not for burnt offering, nor for sacrifice:
Joosua 22:27 Vaan että se olisi todistajana meidän ja teidän ja meidän jälkeemme tulevien sukupolvien välillä, että me suorittaisimme Herran palvelusta hänen edessään polttouhreillamme, teurasuhreillamme ja yhteysuhreillamme, etteivät lapsenne sanoisi meidän lapsillemme
Joshua 22:27 But that it may be a witness between us, and you, and our generations after us, that we might do the service of the LORD before him with our burnt offerings, and with our sacrifices, and with our peace offerings; that your children may not say to our chil
Joosua 22:28 Sentähden me sanoimme, että kun he tulevat meille tai meidän sukupolvillemme sanovat niin, niin me sanomme jälleen: Katsokaa Herran alttarin mallia, jonka meidän isämme tekivät, ei polttouhreja eikä teurasuhreja varten, vaan se on
Joshua 22:28 Therefore said we, that it shall be, when they should so say to us or to our generations in time to come, that we may say again, Behold the pattern of the altar of the LORD, which our fathers made, not for burnt offerings, nor for sacrifices; but it is a
Joosua 22:29 Jumala varjelkoon meitä siitä, että kapinoisimme Herraa vastaan ja tänä päivänä kääntyisimme pois Herrasta rakentamaan alttarin polttouhreja, ruokauhreja tai teurasuhreja varten Herran, meidän Jumalamme, alttarin viereen, joka on hänen majansa edessä.
Joshua 22:29 God forbid that we should rebel against the LORD, and turn this day from following the LORD, to build an altar for burnt offerings, for meat offerings, or for sacrifices, beside the altar of the LORD our God that is before his tabernacle.
Joosua 22:30 Ja kun pappi Pinehas ja seurakunnan päämiehet ja tuhansien Israelin päämiehet, jotka olivat hänen kanssaan, kuulivat ruubenilaisten, gadilaisten ja manasselaisten sanat, se miellytti heitä.
Joshua 22:30 And when Phinehas the priest, and the princes of the congregation and heads of the thousands of Israel which were with him, heard the words that the children of Reuben and the children of Gad and the children of Manasseh spoke, it pleased them.
Joosua 22:31 Ja pappi Eleasarin poika Pinehas sanoi Ruubenin lapsille, Gadin lapsille ja Manassen lapsille: Tänä päivänä me tiedämme, että Herra on meidän keskellämme, koska ette ole tehneet tätä uskottomuutta Herraa vastaan. Nyt te
Joshua 22:31 And Phinehas the son of Eleazar the priest said to the children of Reuben, and to the children of Gad, and to the children of Manasseh, This day we perceive that the LORD is among us, because you have not committed this trespass against the LORD: now you
Joosua 22:32 Ja pappi Eleasarin poika Pinehas ja päämiehet palasivat Gileadin maasta Ruubenin ja Gadin lasten luota Kanaanin maahan israelilaisten luo ja toivat heille sanan.
Joshua 22:32 And Phinehas the son of Eleazar the priest, and the princes, returned from the children of Reuben, and from the children of Gad, out of the land of Gilead, to the land of Canaan, to the children of Israel, and brought them word again.
Joosua 22:33 Ja tämä miellytti israelilaisia, ja israelilaiset ylistivät Jumalaa eivätkä aikoneet lähteä taisteluun heitä vastaan hävittämään maata, jossa ruubenilaiset ja gaadilaiset asuivat.
Joshua 22:33 And the thing pleased the children of Israel; and the children of Israel blessed God, and did not intend to go up against them in battle, to destroy the land wherein the children of Reuben and Gad dwelled.
Joosua 22:34 Ja Ruubenin lapset ja Gadin lapset kutsuivat alttaria Ediksi, sillä se on oleva todistajana meidän välillämme siitä, että Herra on Jumala.
Joshua 22:34 And the children of Reuben and the children of Gad called the altar Ed: for it shall be a witness between us that the LORD is God.
Joosua 23:1 Ja kauan sen jälkeen, kun Herra oli antanut Israelille levon kaikista heidän ympärillään olevista vihollisista, Joosua vanheni ja iäkäs.
Joshua 23:1 And it came to pass a long time after that the LORD had given rest to Israel from all their enemies round about, that Joshua waxed old and stricken in age.
Joosua 23:2 Ja Joosua kutsui koko Israelin, heidän vanhimmat, päämiehet, tuomarit ja päällysmiehet ja sanoi heille: Minä olen vanha ja iäkäs.
Joshua 23:2 And Joshua called for all Israel, and for their elders, and for their heads, and for their judges, and for their officers, and said to them, I am old and stricken in age:
Joosua 23:3 Ja te olette nähneet kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt kaikille näille kansoille teidän tähtenne; sillä Herra, teidän Jumalanne, on sotinut teidän puolestanne.
Joshua 23:3 And you have seen all that the LORD your God has done to all these nations because of you; for the LORD your God is he that has fought for you.
Joosua 23:4 Katso, minä olen arpomalla jakanut teille nämä jäljellä olevat kansat perintöosaksi teidän sukukunnillenne Jordanista alkaen, kaikki ne kansat, jotka olen karsinut pois, aina Suureen mereen länteen päin asti.
Joshua 23:4 Behold, I have divided to you by lot these nations that remain, to be an inheritance for your tribes, from Jordan, with all the nations that I have cut off, even to the great sea westward.
Joosua 23:5 Ja Herra, teidän Jumalanne, ajaa heidät pois teidän edestänne ja ajaa heidät pois teidän silmienne edestä, ja te otatte heidän maansa omaksenne, niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on teille luvannut.
Joshua 23:5 And the LORD your God, he shall expel them from before you, and drive them from out of your sight; and you shall possess their land, as the LORD your God has promised to you.
Joosua 23:6 Olkaa siis aivan rohkeita pitämään ja tekemään kaikki, mitä Mooseksen lain kirjassa on kirjoitettu, poikkeamatta siitä oikealle tai vasemmalle,
Joshua 23:6 Be you therefore very courageous to keep and to do all that is written in the book of the law of Moses, that you turn not aside therefrom to the right hand or to the left;
Joosua 23:7 Ettet menisi näiden teidän keskuuteenne jääneiden kansojen keskuuteen, älkää mainitko heidän jumaliensa nimiä älkääkä vannoko niiden nimeen, älkääkä palvelko niitä älkääkä kumartako niitä,
Joshua 23:7 That you come not among these nations, these that remain among you; neither make mention of the name of their gods, nor cause to swear by them, neither serve them, nor bow yourselves to them:
Joosua 23:8 Mutta pysykää uskollisina Herralle, Jumalallenne, niin kuin olette tehneet tähän päivään asti.
Joshua 23:8 But hold to the LORD your God, as you have done to this day.
Joosua 23:9 Sillä Herra on ajanut pois teidän edestänne suuret ja mahtavat kansat, mutta kukaan ei ole voinut kestää teidän edessänne tähän päivään asti.
Joshua 23:9 For the LORD has driven out from before you great nations and strong: but as for you, no man has been able to stand before you to this day.
Joosua 23:10 Yksi mies teistä ajaa takaa tuhatta, sillä Herra, teidän Jumalanne, sotii itse teidän puolestanne, niin kuin hän on teille luvannut.
Joshua 23:10 One man of you shall chase a thousand: for the LORD your God, he it is that fights for you, as he has promised you.
Joosua 23:11 Pitäkää siis tarkoin huolta itsestänne, että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne.
Joshua 23:11 Take good heed therefore to yourselves, that you love the LORD your God.
Joosua 23:12 Muuten, jos te palajatte ja liitytte näiden kansojen jäänteisiin, niihin, jotka ovat vielä jäljellä teidän keskuudessanne, ja menette heidän kanssaan avioliittoon ja menette heidän luokseen ja he teidän luoksenne,
Joshua 23:12 Else if you do in any wise go back, and join to the remnant of these nations, even these that remain among you, and shall make marriages with them, and go in to them, and they to you:
Joosua 23:13 Tiedä varmasti, ettei Herra, teidän Jumalanne, enää aja pois yhtäkään näistä kansoista teidän tieltänne, vaan ne ovat teille pauloja ja loukkuja, ruoskia kylkiinne ja orjantappurat silmiinne, kunnes te häviätte tästä hyvästä maasta, jonka Herra on teille sanonut.
Joshua 23:13 Know for a certainty that the LORD your God will no more drive out any of these nations from before you; but they shall be snares and traps to you, and scourges in your sides, and thorns in your eyes, until you perish from off this good land which the LOR
Joosua 23:14 Ja katso, minä menen tänä päivänä sitä tietä, jota kaikki maa kulkee. Ja te tiedätte koko sydämessänne ja koko sielussanne, että kaikki ne hyvät sanat, jotka Herra, teidän Jumalanne, on teille puhunut, ovat toteutuneet, eivätkä ainoatkaan ole jääneet toteutumatta.
Joshua 23:14 And, behold, this day I am going the way of all the earth: and you know in all your hearts and in all your souls, that not one thing has failed of all the good things which the LORD your God spoke concerning you; all are come to pass to you, and not one t
Joosua 23:15 Sentähden tapahtuu, että niin kuin kaikki hyvä on tullut osaksesi, mitä Herra, teidän Jumalanne, on teille luvannut, niin Herra antaa teidän osaksenne tulla kaikki paha, kunnes hän on hävittänyt teidät tästä hyvästä maasta, jonka Herra, teidän Jumalanne, on teille antanut.
Joshua 23:15 Therefore it shall come to pass, that as all good things are come on you, which the LORD your God promised you; so shall the LORD bring on you all evil things, until he have destroyed you from off this good land which the LORD your God has given you.
Joosua 23:16 Jos te olette rikkoneet Herran, teidän Jumalanne, liiton, jonka hän on teille säätänyt, ja menette palvelemaan muita jumalia ja kumarratte niitä, niin Herran viha syttyy teitä vastaan, ja te hukutte pian maan päältä.
Joshua 23:16 When you have transgressed the covenant of the LORD your God, which he commanded you, and have gone and served other gods, and bowed yourselves to them; then shall the anger of the LORD be kindled against you, and you shall perish quickly from off the goo
Joosua 24:1 Ja Joosua kokosi kaikki Israelin sukukunnat Sikemiin ja kutsui Israelin vanhimmat, heidän päämiehensä, heidän tuomarinsa ja heidän virkamiehensä, ja he asettuivat Jumalan eteen.
Joshua 24:1 And Joshua gathered all the tribes of Israel to Shechem, and called for the elders of Israel, and for their heads, and for their judges, and for their officers; and they presented themselves before God.
Joosua 24:2 Ja Joosua sanoi kaikelle kansalle: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Teidän isänne asuivat muinoin vedenpaisumuksen toisella puolella, Terah, Abrahamin isä ja Nahorin isä, ja he palvelivat muita jumalia.
Joshua 24:2 And Joshua said to all the people, Thus said the LORD God of Israel, Your fathers dwelled on the other side of the flood in old time, even Terah, the father of Abraham, and the father of Nachor: and they served other gods.
Joosua 24:3 Ja minä otin isänne Abrahamin vedenpaisumuksen toiselta puolelta ja johdatin häntä koko Kanaanin maan halki ja tein hänen jälkeläisensä moninkertaisiksi ja annoin hänelle Iisakin.
Joshua 24:3 And I took your father Abraham from the other side of the flood, and led him throughout all the land of Canaan, and multiplied his seed, and gave him Isaac.
Joosua 24:4 Ja minä annoin Iisakille Jaakobin ja Esaun, ja Esaulle minä annoin Seirin vuoren perinnöksi; mutta Jaakob ja hänen lapsensa menivät alas Egyptiin.
Joshua 24:4 And I gave to Isaac Jacob and Esau: and I gave to Esau mount Seir, to possess it; but Jacob and his children went down into Egypt.
Joosua 24:5 Minä lähetin Mooseksen ja Aaronin ja rankaisin Egyptiä samalla tavalla kuin tein heidän keskuudessaan; ja sen jälkeen minä vein teidät pois.
Joshua 24:5 I sent Moses also and Aaron, and I plagued Egypt, according to that which I did among them: and afterward I brought you out.
Joosua 24:6 Ja minä vein teidän isänne pois Egyptistä; ja te tulitte meren rannalle; ja egyptiläiset ajoivat teidän isiänne takaa vaunuilla ja ratsumiehillä Kaislamerelle asti.
Joshua 24:6 And I brought your fathers out of Egypt: and you came to the sea; and the Egyptians pursued after your fathers with chariots and horsemen to the Red sea.
Joosua 24:7 Ja kun he huusivat Herraa, hän asetti pimeyden teidän ja egyptiläisten välille ja toi meren heidän ylitseen, ja se peitti heidät; ja teidän silmänne ovat nähneet, mitä minä olen tehnyt Egyptissä; ja te asuitte erämaassa pitkän aikaa.
Joshua 24:7 And when they cried to the LORD, he put darkness between you and the Egyptians, and brought the sea on them, and covered them; and your eyes have seen what I have done in Egypt: and you dwelled in the wilderness a long season.
Joosua 24:8 Ja minä toin teidät amorilaisten maahan, jotka asuivat Jordanin toisella puolella; ja he sotivat teitä vastaan; ja minä annoin heidät teidän käsiinne, että ottaisitte heidän maansa omaksenne; ja minä hävitin heidät teidän edestänne.
Joshua 24:8 And I brought you into the land of the Amorites, which dwelled on the other side Jordan; and they fought with you: and I gave them into your hand, that you might possess their land; and I destroyed them from before you.
Joosua 24:9 Niin nousi Balak, Sipporin poika, Moabin kuningas, ja soti Israelia vastaan, ja lähetti kutsumaan Bileamin, Beorin pojan, kiroamaan teidät.
Joshua 24:9 Then Balak the son of Zippor, king of Moab, arose and warred against Israel, and sent and called Balaam the son of Beor to curse you:
Joosua 24:10 Mutta minä en kuunnellut Bileamia; sentähden hän siunasi teitä yhä; niin minä pelastin teidät hänen kädestään.
Joshua 24:10 But I would not listen to Balaam; therefore he blessed you still: so I delivered you out of his hand.
Joosua 24:11 Ja te menitte Jordanin yli ja tulitte Jerikoon; ja Jerikon miehet taistelivat teitä vastaan, amorilaisia, perissiläisiä, kanaanilaisia, heettiläisiä, girgasilaisia, hivviläisiä ja jebusilaisia; ja minä annoin heidät teidän käsiinne.
Joshua 24:11 And you went over Jordan, and came to Jericho: and the men of Jericho fought against you, the Amorites, and the Perizzites, and the Canaanites, and the Hittites, and the Girgashites, the Hivites, and the Jebusites; and I delivered them into your hand.
Joosua 24:12 Ja minä lähetin herhiläisen teidän edellänne, ja se ajoi heidät pois teidän tieltänne, nuo kaksi amorilaisten kuningasta; mutta en sinun miekallasi enkä jousellasi.
Joshua 24:12 And I sent the hornet before you, which drove them out from before you, even the two kings of the Amorites; but not with your sword, nor with your bow.
Joosua 24:13 Ja minä olen antanut teille maan, jonka vuoksi ette ole tehneet työtä, ja kaupungit, joita ette ole rakentaneet, ja te asutte niissä; viinitarhoista ja oliivilehtoista, joita ette ole istuttaneet, te ette syö.
Joshua 24:13 And I have given you a land for which you did not labor, and cities which you built not, and you dwell in them; of the vineyards and olive groves which you planted not do you eat.
Joosua 24:14 Peljätkää siis Herraa ja palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti. Poistakaa jumalat, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella vedenpaisumusta ja Egyptissä, ja palvelkaa Herraa.
Joshua 24:14 Now therefore fear the LORD, and serve him in sincerity and in truth: and put away the gods which your fathers served on the other side of the flood, and in Egypt; and serve you the LORD.
Joosua 24:15 Ja jos teistä tuntuu pahalta palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä palvelette, olitteko te niitä jumalia, joita teidän isänne palvelivat veden toisella puolella, vai amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun sukuni...
Joshua 24:15 And if it seem evil to you to serve the LORD, choose you this day whom you will serve; whether the gods which your fathers served that were on the other side of the flood, or the gods of the Amorites, in whose land you dwell: but as for me and my house, w
Joosua 24:16 Ja kansa vastasi ja sanoi: Jumala varjelkoon meitä hylkäämästä Herraa ja palvelemasta muita jumalia;
Joshua 24:16 And the people answered and said, God forbid that we should forsake the LORD, to serve other gods;
Joosua 24:17 Sillä Herra, meidän Jumalamme, johdatti meidät ja isämme Egyptin maasta, orjuuden pesästä, ja hän teki meidän silmiemme edessä ne suuret tunnusteot ja varjeli meitä koko matkallamme, jota kuljimme, ja kaikkien niiden kansojen keskellä, joiden kautta me kuljimme.
Joshua 24:17 For the LORD our God, he it is that brought us up and our fathers out of the land of Egypt, from the house of bondage, and which did those great signs in our sight, and preserved us in all the way wherein we went, and among all the people through whom we
Joosua 24:18 Ja Herra ajoi pois meidän edestämme kaikki kansat, amorilaiset, jotka asuivat maassa; sentähden mekin palvelemme Herraa, sillä hän on meidän Jumalamme.
Joshua 24:18 And the LORD drove out from before us all the people, even the Amorites which dwelled in the land: therefore will we also serve the LORD; for he is our God.
Joosua 24:19 Ja Joosua sanoi kansalle: Te ette voi palvella Herraa, sillä hän on pyhä Jumala, hän on kiivas Jumala; hän ei anna anteeksi teidän rikkomuksianne eikä syntejänne.
Joshua 24:19 And Joshua said to the people, You cannot serve the LORD: for he is an holy God; he is a jealous God; he will not forgive your transgressions nor your sins.
Joosua 24:20 Jos hylkäät Herran ja palvelet vieraita jumalia, niin hän kääntyy sinua vastaan ja tekee sinulle pahaa ja hukuttaa sinut, tehtyään ensin sinulle hyvää.
Joshua 24:20 If you forsake the LORD, and serve strange gods, then he will turn and do you hurt, and consume you, after that he has done you good.
Joosua 24:21 Ja kansa sanoi Joosualle: Ei, vaan me palvelemme Herraa.
Joshua 24:21 And the people said to Joshua, No; but we will serve the LORD.
Joosua 24:22 Ja Joosua sanoi kansalle: Te olette todistajia itseänne vastaan, että olette valinneet itsellenne Herran palvelemaan häntä. He sanoivat: Me olemme todistajat.
Joshua 24:22 And Joshua said to the people, You are witnesses against yourselves that you have chosen you the LORD, to serve him. And they said, We are witnesses.
Joosua 24:23 Niin, hän sanoi, poistakaa nyt vieraat jumalat, joita on keskuudessanne, ja kääntäkää sydämenne Herran, Israelin Jumalan, puoleen.
Joshua 24:23 Now therefore put away, said he, the strange gods which are among you, and incline your heart to the LORD God of Israel.
Joosua 24:24 Ja kansa sanoi Joosualle: Herraa, meidän Jumalaamme, me palvelemme ja hänen ääntään me tottelemme.
Joshua 24:24 And the people said to Joshua, The LORD our God will we serve, and his voice will we obey.
Joosua 24:25 Niin Joosua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa ja antoi heille säädökset ja määräykset Sikemissä.
Joshua 24:25 So Joshua made a covenant with the people that day, and set them a statute and an ordinance in Shechem.
Joosua 24:26 Ja Joosua kirjoitti nämä sanat Jumalan lain kirjaan, ja otti suuren kiven ja asetti sen sinne tammen alle, joka oli Herran pyhäkön luona.
Joshua 24:26 And Joshua wrote these words in the book of the law of God, and took a great stone, and set it up there under an oak, that was by the sanctuary of the LORD.
Joosua 24:27 Ja Joosua sanoi kaikelle kansalle: Katso, tämä kivi on oleva todistajana meidän kanssamme, sillä se on kuullut kaikki Herran sanat, jotka hän on meille puhunut. Se on siis oleva todistajana teille, ettette kieltäisi Jumalaanne.
Joshua 24:27 And Joshua said to all the people, Behold, this stone shall be a witness to us; for it has heard all the words of the LORD which he spoke to us: it shall be therefore a witness to you, lest you deny your God.
Joosua 24:28 Niin Joosua päästi kansan menemään, jokaisen perintöalueelleen.
Joshua 24:28 So Joshua let the people depart, every man to his inheritance.
Joosua 24:29 Ja näiden tapausten jälkeen tapahtui, että Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadan kymmenen vuoden ikäisenä.
Joshua 24:29 And it came to pass after these things, that Joshua the son of Nun, the servant of the LORD, died, being an hundred and ten years old.
Joosua 24:30 Ja he hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle TimnatSerahiin, joka on Efraimin vuoristossa, Gaasin kukkulan pohjoispuolella.
Joshua 24:30 And they buried him in the border of his inheritance in Timnathserah, which is in mount Ephraim, on the north side of the hill of Gaash.
Joosua 24:31 Ja Israel palveli Herraa Joosuan kaikkina päivinä ja kaikkina niiden vanhinten päivinä, jotka elivät Joosuan jälkeen ja jotka tiesivät kaikki Herran teot, jotka hän oli tehnyt Israelille.
Joshua 24:31 And Israel served the LORD all the days of Joshua, and all the days of the elders that outlived Joshua, and which had known all the works of the LORD, that he had done for Israel.
Joosua 24:32 Ja he hautasivat Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, Sikemiin, maa-alueelle, jonka Jaakob oli ostanut Hamorin, Sikemin isän, lapsilta sadalla hopearahalla; ja siitä tuli heidän perintöosaansa.
Joshua 24:32 And the bones of Joseph, which the children of Israel brought up out of Egypt, buried they in Shechem, in a parcel of ground which Jacob bought of the sons of Hamor the father of Shechem for an hundred pieces of silver: and it became the inheritance of th
Joosua 24:33 Ja Eleasar, Aaronin poika, kuoli, ja he hautasivat hänet kukkulalle, joka kuului hänen pojalleen Pinehakselle, joka oli annettu hänelle Efraimin vuoristossa.
Joshua 24:33 And Eleazar the son of Aaron died; and they buried him in a hill that pertained to Phinehas his son, which was given him in mount Ephraim.
Tuomarien kirja 1:1 Joosuan kuoleman jälkeen israelilaiset kysyivät Herralta sanoen: Kuka meistä lähtee ensimmäisenä kanaanilaisia vastaan sotimaan heitä vastaan?
Judges 1:1 Now after the death of Joshua it came to pass, that the children of Israel asked the LORD, saying, Who shall go up for us against the Canaanites first, to fight against them?
Tuomarien kirja 1:2 Ja Herra sanoi: Juuda lähteköön ylös; katso, minä annan maan hänen käteensä.
Judges 1:2 And the LORD said, Judah shall go up: behold, I have delivered the land into his hand.
Tuomarien kirja 1:3 Niin Juuda sanoi veljelleen Simeonille: Tule minun kanssani minun arpaosaani, että sotisimme kanaanilaisia vastaan, niin minäkin menen sinun kanssasi sinun arpaosaasi. Niin Simeon meni hänen kanssaan.
Judges 1:3 And Judah said to Simeon his brother, Come up with me into my lot, that we may fight against the Canaanites; and I likewise will go with you into your lot. So Simeon went with him.
Tuomarien kirja 1:4 Ja Juuda meni ylös, ja Herra antoi kanaanilaiset ja perissiläiset heidän käsiinsä; ja he surmasivat heitä Besekissä kymmenentuhatta miestä.
Judges 1:4 And Judah went up; and the LORD delivered the Canaanites and the Perizzites into their hand: and they slew of them in Bezek ten thousand men.
Tuomarien kirja 1:5 Ja he kohtasivat Adonibesekin Besekissä; ja he taistelivat häntä vastaan, ja he voittivat kanaanilaiset ja perissiläiset.
Judges 1:5 And they found Adonibezek in Bezek: and they fought against him, and they slew the Canaanites and the Perizzites.
Tuomarien kirja 1:6 Mutta Adonibesek pakeni, ja he ajoivat häntä takaa, ottivat hänet kiinni ja hakkasivat irti hänen peukalonsa ja isonvarpaansa.
Judges 1:6 But Adonibezek fled; and they pursued after him, and caught him, and cut off his thumbs and his great toes.
Tuomarien kirja 1:7 Ja Adonibesek sanoi: Kolmekymmentä kuningasta, joilta oli katkaistu peukalot ja isot varpaat, kokosivat ruokansa minun pöytäni alle. Niin kuin minä olen tehnyt, niin on Jumala minulle maksanut. Ja he toivat hänet Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli.
Judges 1:7 And Adonibezek said, Three score and ten kings, having their thumbs and their great toes cut off, gathered their meat under my table: as I have done, so God has requited me. And they brought him to Jerusalem, and there he died.
Tuomarien kirja 1:8 Juudan lapset olivat nyt taistelleet Jerusalemia vastaan, valloittaneet sen, lyöneet sen asukkaat miekan terällä ja sytyttäneet kaupungin tuleen.
Judges 1:8 Now the children of Judah had fought against Jerusalem, and had taken it, and smitten it with the edge of the sword, and set the city on fire.
Tuomarien kirja 1:9 Ja sen jälkeen Juudan lapset menivät alas sotimaan kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat vuoristossa, etelässä ja laaksossa.
Judges 1:9 And afterward the children of Judah went down to fight against the Canaanites, that dwelled in the mountain, and in the south, and in the valley.
Tuomarien kirja 1:10 Ja Juuda meni Hebronissa asuvia kanaanilaisia vastaan – Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba – ja he surmasivat Seesain, Ahimanin ja Talmain.
Judges 1:10 And Judah went against the Canaanites that dwelled in Hebron: (now the name of Hebron before was Kirjatharba:) and they slew Sheshai, and Ahiman, and Talmai.
Tuomarien kirja 1:11 Ja sieltä hän meni Debirin asukkaita vastaan; Debirin nimi oli muinoin Kirjat-Sepher.
Judges 1:11 And from there he went against the inhabitants of Debir: and the name of Debir before was Kirjathsepher:
Tuomarien kirja 1:12 Ja Kaleb sanoi: Joka voittaa Kirjat-Seferin ja valloittaa sen, sille minä annan tyttäreni Aksan vaimoksi.
Judges 1:12 And Caleb said, He that smites Kirjathsepher, and takes it, to him will I give Achsah my daughter to wife.
Tuomarien kirja 1:13 Ja Otniel, Kenasin poika, Kalebin nuorempi veli, valtasi sen; ja hän antoi hänelle tyttärensä Aksan vaimoksi.
Judges 1:13 And Othniel the son of Kenaz, Caleb’s younger brother, took it: and he gave him Achsah his daughter to wife.
Tuomarien kirja 1:14 Ja kun hän tuli hänen luokseen, niin hän yllytti häntä pyytämään isältään peltoa. Ja hän hyppäsi aasin selästä. Ja Kaleb sanoi hänelle: Mitä tahdot?
Judges 1:14 And it came to pass, when she came to him, that she moved him to ask of her father a field: and she lighted from off her ass; and Caleb said to her, What will you?
Tuomarien kirja 1:15 Ja hän sanoi hänelle: Anna minulle siunaus, sillä sinä olet antanut minulle etelän maan; anna minulle myös vesilähteitä. Ja Kaleb antoi hänelle sekä ylä- että alalähteet.
Judges 1:15 And she said to him, Give me a blessing: for you have given me a south land; give me also springs of water. And Caleb gave her the upper springs and the nether springs.
Tuomarien kirja 1:16 Ja keeniläisten, Mooseksen appien, lapset menivät Palmukaupungista Juudan lasten kanssa Juudan erämaahan, joka on Aradin eteläpuolella, ja he menivät sinne ja asettuivat kansan keskuuteen.
Judges 1:16 And the children of the Kenite, Moses’ father in law, went up out of the city of palm trees with the children of Judah into the wilderness of Judah, which lies in the south of Arad; and they went and dwelled among the people.
Tuomarien kirja 1:17 Ja Juuda meni veljensä Simeonin kanssa, ja he voittivat kanaanilaiset, jotka asuivat Sefatissa, ja vihkivät sen täysin. Ja kaupungin nimeksi pantiin Horma.
Judges 1:17 And Judah went with Simeon his brother, and they slew the Canaanites that inhabited Zephath, and utterly destroyed it. And the name of the city was called Hormah.
Tuomarien kirja 1:18 Juuda valloitti myös Gazan alueineen, Askelonin alueineen ja Ekronin alueineen.
Judges 1:18 Also Judah took Gaza with the coast thereof, and Askelon with the coast thereof, and Ekron with the coast thereof.
Tuomarien kirja 1:19 Ja Herra oli Juudan kanssa, ja hän ajoi pois vuoriston asukkaat, mutta laakson asukkaita hän ei voinut ajaa pois, koska heillä oli rautaiset sotavaunut.
Judges 1:19 And the LORD was with Judah; and he drove out the inhabitants of the mountain; but could not drive out the inhabitants of the valley, because they had chariots of iron.
Tuomarien kirja 1:20 Ja he antoivat Hebronin Kalebille, niin kuin Mooses oli sanonut; ja hän ajoi sinne kolme Anakin poikaa.
Judges 1:20 And they gave Hebron to Caleb, as Moses said: and he expelled there the three sons of Anak.
Tuomarien kirja 1:21 Eivätkä benjaminilaiset ajaneet pois jebusilaisia, jotka asuivat Jerusalemissa; vaan jebusilaiset asuvat benjaminilaisten kanssa Jerusalemissa vielä tänäkin päivänä.
Judges 1:21 And the children of Benjamin did not drive out the Jebusites that inhabited Jerusalem; but the Jebusites dwell with the children of Benjamin in Jerusalem to this day.
Tuomarien kirja 1:22 Ja Joosefin heimo meni myös ylös Beeteliä vastaan, ja Herra oli heidän kanssaan.
Judges 1:22 And the house of Joseph, they also went up against Bethel: and the LORD was with them.
Tuomarien kirja 1:23 Ja Joosefin heimo lähetti tiedustelemaan Beeteliä. (Kaupungin nimi oli muinoin Luus.)
Judges 1:23 And the house of Joseph sent to descry Bethel. (Now the name of the city before was Luz.)
Tuomarien kirja 1:24 Ja vakoojat näkivät miehen tulevan kaupungista, ja he sanoivat hänelle: Näytä meille, mistä kaupunkiin pääsee, niin me osoitamme sinulle armoa.
Judges 1:24 And the spies saw a man come forth out of the city, and they said to him, Show us, we pray you, the entrance into the city, and we will show you mercy.
Tuomarien kirja 1:25 Ja kun hän näytti heille kaupungin sisäänkäynnin, he surmasivat kaupungin asukkaat miekan terällä, mutta miehen ja koko hänen perheensä he päästivät menemään.
Judges 1:25 And when he showed them the entrance into the city, they smote the city with the edge of the sword; but they let go the man and all his family.
Tuomarien kirja 1:26 Ja mies meni heettiläisten maahan ja rakensi kaupungin ja antoi sille nimen Luus; se on sen nimi vielä tänäkin päivänä.
Judges 1:26 And the man went into the land of the Hittites, and built a city, and called the name thereof Luz: which is the name thereof to this day.
Tuomarien kirja 1:27 Manasse ei ajanut pois Bet-Seanin ja sen tytärkaupunkien asukkaita, Taanakin ja sen tytärkaupunkien asukkaita, Dorin ja sen tytärkaupunkien asukkaita, Jibleamin ja sen tytärkaupunkien asukkaita eikä Megiddon ja sen tytärkaupunkien asukkaita, vaan kanaanilaiset...
Judges 1:27 Neither did Manasseh drive out the inhabitants of Bethshean and her towns, nor Taanach and her towns, nor the inhabitants of Dor and her towns, nor the inhabitants of Ibleam and her towns, nor the inhabitants of Megiddo and her towns: but the Canaanites w
Tuomarien kirja 1:28 Ja kun Israel oli vahva, he panivat kanaanilaiset verolle eivätkä ajaneet heitä kokonaan pois.
Judges 1:28 And it came to pass, when Israel was strong, that they put the Canaanites to tribute, and did not utterly drive them out.
Tuomarien kirja 1:29 Efraim ei ajanut pois Geserissä asuvia kanaanilaisia, vaan kanaanilaiset asuivat Geserissä heidän keskellään.
Judges 1:29 Neither did Ephraim drive out the Canaanites that dwelled in Gezer; but the Canaanites dwelled in Gezer among them.
Tuomarien kirja 1:30 Sebulon ei ajanut pois Kitronin asukkaita eikä Nahalolin asukkaita, vaan kanaanilaiset asuivat heidän keskellään ja joutuivat verovelvollisiksi.
Judges 1:30 Neither did Zebulun drive out the inhabitants of Kitron, nor the inhabitants of Nahalol; but the Canaanites dwelled among them, and became tributaries.
Tuomarien kirja 1:31 Asser ei ajanut pois Akkon asukkaita, Sidonin asukkaita, Ahlabin, Aksibin, Helban, Afikin eikä Rehobin asukkaita.
Judges 1:31 Neither did Asher drive out the inhabitants of Accho, nor the inhabitants of Zidon, nor of Ahlab, nor of Achzib, nor of Helbah, nor of Aphik, nor of Rehob:
Tuomarien kirja 1:32 Mutta asserilaiset asuivat maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskellä, sillä he eivät ajaneet heitä pois.
Judges 1:32 But the Asherites dwelled among the Canaanites, the inhabitants of the land: for they did not drive them out.
Tuomarien kirja 1:33 Naftali ei ajanut pois Beet-Semesin asukkaita eikä Bet-Anatin asukkaita, vaan hän asui maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskellä; mutta Beet-Semesin ja Bet-Anatin asukkaat joutuivat heille verovelvollisiksi.
Judges 1:33 Neither did Naphtali drive out the inhabitants of Bethshemesh, nor the inhabitants of Bethanath; but he dwelled among the Canaanites, the inhabitants of the land: nevertheless the inhabitants of Bethshemesh and of Bethanath became tributaries to them.
Tuomarien kirja 1:34 Ja amorilaiset ajoivat daanilaiset vuoristoon, sillä he eivät sallineet heidän tulla alas laaksoon.
Judges 1:34 And the Amorites forced the children of Dan into the mountain: for they would not suffer them to come down to the valley:
Tuomarien kirja 1:35 Mutta amorilaiset asuivat Hareksen vuorella Aijalonissa ja Saalbimissa; mutta Joosefin suvun käsi voitti, niin että heistä tuli verovelvollisia.
Judges 1:35 But the Amorites would dwell in mount Heres in Aijalon, and in Shaalbim: yet the hand of the house of Joseph prevailed, so that they became tributaries.
Tuomarien kirja 1:36 Ja amorilaisten raja ulottui Akrabbimin solankulmasta, kalliolta ylöspäin.
Judges 1:36 And the coast of the Amorites was from the going up to Akrabbim, from the rock, and upward.
Tuomarien kirja 2:1 Ja Herran enkeli nousi Gilgalista Bookimiin ja sanoi: Minä vein teidät pois Egyptistä ja toin teidät siihen maahan, jonka minä valalla vannoen luvannut olin teidän isillenne. Minä sanoin: 'Minä en ikinä riko liittoani teidän kanssanne.'
Judges 2:1 And an angel of the LORD came up from Gilgal to Bochim, and said, I made you to go up out of Egypt, and have brought you to the land which I swore to your fathers; and I said, I will never break my covenant with you.
Tuomarien kirja 2:2 Ettekä te tee liittoa tämän maan asukkaiden kanssa, vaan hajottakaa heidän alttarinsa. Mutta te ette ole totelleet minun ääntäni. Miksi teitte näin?
Judges 2:2 And you shall make no league with the inhabitants of this land; you shall throw down their altars: but you have not obeyed my voice: why have you done this?
Tuomarien kirja 2:3 Sentähden minä myös sanoin: 'En minä aja heitä pois teidän tieltänne, vaan heistä tulee teidän kylkienne piikkejä, ja heidän jumalansa tulevat teille ansaksi.'
Judges 2:3 Why I also said, I will not drive them out from before you; but they shall be as thorns in your sides, and their gods shall be a snare to you.
Tuomarien kirja 2:4 Ja kun Herran enkeli oli puhunut nämä sanat kaikille israelilaisille, korotti kansa äänensä ja itki.
Judges 2:4 And it came to pass, when the angel of the LORD spoke these words to all the children of Israel, that the people lifted up their voice, and wept.
Tuomarien kirja 2:5 Ja he antoivat sille paikalle nimen Bookim, ja he uhrasivat siellä Herralle.
Judges 2:5 And they called the name of that place Bochim: and they sacrificed there to the LORD.
Tuomarien kirja 2:6 Ja kun Joosua oli päästänyt kansan menemään, israelilaiset menivät kukin perintöalueelleen ottamaan maata omakseen.
Judges 2:6 And when Joshua had let the people go, the children of Israel went every man to his inheritance to possess the land.
Tuomarien kirja 2:7 Ja kansa palveli Herraa Joosuan kaikkina päivinä ja kaikkina niiden vanhinten päivinä, jotka elivät Joosuan jälkeen ja jotka olivat nähneet kaikki Herran suuret teot, jotka hän oli tehnyt Israelille.
Judges 2:7 And the people served the LORD all the days of Joshua, and all the days of the elders that outlived Joshua, who had seen all the great works of the LORD, that he did for Israel.
Tuomarien kirja 2:8 Ja Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadan kymmenen vuoden vanhana.
Judges 2:8 And Joshua the son of Nun, the servant of the LORD, died, being an hundred and ten years old.
Tuomarien kirja 2:9 Ja he hautasivat hänet perintöosansa alueelle Timnat-Herekseen, Efraimin vuoristoon, Gaas-vuoren pohjoispuolelle.
Judges 2:9 And they buried him in the border of his inheritance in Timnathheres, in the mount of Ephraim, on the north side of the hill Gaash.
Tuomarien kirja 2:10 Ja koko se sukupolvi koottiin isiensä tykö, ja heidän jälkeensä nousi toinen sukupolvi, joka ei tuntenut Herraa eikä niitä tekoja, jotka hän oli tehnyt Israelille.
Judges 2:10 And also all that generation were gathered to their fathers: and there arose another generation after them, which knew not the LORD, nor yet the works which he had done for Israel.
Tuomarien kirja 2:11 Ja israelilaiset tekivät sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja palvelivat Baaleja.
Judges 2:11 And the children of Israel did evil in the sight of the LORD, and served Baalim:
Tuomarien kirja 2:12 Ja he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli johdattanut heidät pois Egyptin maasta, ja seurasivat muita jumalia, niiden kansojen jumalia, jotka asuivat heidän ympärillään, ja kumarsivat niitä ja vihoittivat Herran.
Judges 2:12 And they forsook the LORD God of their fathers, which brought them out of the land of Egypt, and followed other gods, of the gods of the people that were round about them, and bowed themselves to them, and provoked the LORD to anger.
Tuomarien kirja 2:13 Ja he hylkäsivät Herran ja palvelivat Baalia ja Astartea.
Judges 2:13 And they forsook the LORD, and served Baal and Ashtaroth.
Tuomarien kirja 2:14 Ja Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidät ryöstäjien käsiin, jotka ryöstivät heitä, ja myi heidät ympärillä olevien vihollisten käsiin, niin etteivät he enää voineet kestää vihollistensa edessä.
Judges 2:14 And the anger of the LORD was hot against Israel, and he delivered them into the hands of spoilers that spoiled them, and he sold them into the hands of their enemies round about, so that they could not any longer stand before their enemies.
Tuomarien kirja 2:15 Kaikkialla, minne he menivät, Herran käsi oli heitä vastaan, onnettomuudeksi, niin kuin Herra oli sanonut ja niin kuin Herra oli heille vannonut; ja he joutuivat suureen ahdinkoon.
Judges 2:15 Wherever they went out, the hand of the LORD was against them for evil, as the LORD had said, and as the LORD had sworn to them: and they were greatly distressed.
Tuomarien kirja 2:16 Kuitenkin Herra herätti tuomareita, jotka pelastivat heidät ryöstäjiensä käsistä.
Judges 2:16 Nevertheless the LORD raised up judges, which delivered them out of the hand of those that spoiled them.
Tuomarien kirja 2:17 Mutta he eivät totelleet tuomareitaan, vaan kulkivat haureudessa muiden jumalien perässä ja kumarsivat niitä. He poikkesivat nopeasti tieltä, jota heidän isänsä olivat vaeltaneet totellen Herran käskyjä; mutta he eivät tehneet niin.
Judges 2:17 And yet they would not listen to their judges, but they went a whoring after other gods, and bowed themselves to them: they turned quickly out of the way which their fathers walked in, obeying the commandments of the LORD; but they did not so.
Tuomarien kirja 2:18 Ja kun Herra herätti heille tuomareita, niin Herra oli tuomarin kanssa ja pelasti heidät heidän vihollistensa käsistä kaikkina tuomarin päivinä; sillä Herra katui heidän voihkimistaan sortajiensa ja ahdistajiensa tähden.
Judges 2:18 And when the LORD raised them up judges, then the LORD was with the judge, and delivered them out of the hand of their enemies all the days of the judge: for it repented the LORD because of their groanings by reason of them that oppressed them and vexed t
Tuomarien kirja 2:19 Ja kun tuomari oli kuollut, he palasivat ja turmelivat itsensä enemmän kuin isänsä, seuratessaan muita jumalia, palvellessaan niitä ja kumartaessaan niitä; he eivät lakanneet omista teoistaan eivätkä uppiniskaisesta tiestään.
Judges 2:19 And it came to pass, when the judge was dead, that they returned, and corrupted themselves more than their fathers, in following other gods to serve them, and to bow down to them; they ceased not from their own doings, nor from their stubborn way.
Tuomarien kirja 2:20 Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän sanoi: Koska tämä kansa on rikkonut minun liittoni, jonka minä säädin heidän isilleen, eivätkä ole totelleet minun ääntäni,
Judges 2:20 And the anger of the LORD was hot against Israel; and he said, Because that this people has transgressed my covenant which I commanded their fathers, and have not listened to my voice;
Tuomarien kirja 2:21 Minä en myöskään enää aja pois heidän tieltään ketään niistä kansoista, jotka Joosua jätti kuollessaan.
Judges 2:21 I also will not from now on drive out any from before them of the nations which Joshua left when he died:
Tuomarien kirja 2:22 Jotta minä heidän kauttaan koettelisin Israelia, pitävätkö he Herran tien ja vaeltavatko sitä, niin kuin heidän isänsä sitä pitivät, vai eivät.
Judges 2:22 That through them I may prove Israel, whether they will keep the way of the LORD to walk therein, as their fathers did keep it, or not.
Tuomarien kirja 2:23 Sentähden Herra jätti nuo kansat paikoilleen ajamatta niitä pois heti, eikä antanut niitä Joosuan käsiin.
Judges 2:23 Therefore the LORD left those nations, without driving them out hastily; neither delivered he them into the hand of Joshua.
Tuomarien kirja 3:1 Nämä ovat ne kansat, jotka Herra jätti jäljelle koetellakseen Israelia niillä, kaikkia Israelin heimosta, jotka eivät olleet tunteneet kaikkia Kanaanin sotia;
Judges 3:1 Now these are the nations which the LORD left, to prove Israel by them, even as many of Israel as had not known all the wars of Canaan;
Tuomarien kirja 3:2 Vain jotta Israelin lasten sukupolvet tietäisivät, opettaisivat heille sodankäyntiä, ainakin niille, jotka ennen eivät siitä mitään tienneet;
Judges 3:2 Only that the generations of the children of Israel might know, to teach them war, at the least such as before knew nothing thereof;
Tuomarien kirja 3:3 Nimittäin viisi filistealaisten ruhtinasta ja kaikki kanaanilaiset, siidonilaiset ja hivviläiset, jotka asuivat Libanonin vuoristossa Baal-Hermonin vuoresta aina Hamatiin johtavaan paikkaan asti.
Judges 3:3 Namely, five lords of the Philistines, and all the Canaanites, and the Sidonians, and the Hivites that dwelled in mount Lebanon, from mount Baalhermon to the entering in of Hamath.
Tuomarien kirja 3:4 Ja niiden kautta piti koetella Israelia, tietääkseen, tottelisivatko he Herran käskyjä, jotka hän oli antanut heidän isillensä Mooseksen kautta.
Judges 3:4 And they were to prove Israel by them, to know whether they would listen to the commandments of the LORD, which he commanded their fathers by the hand of Moses.
Tuomarien kirja 3:5 Ja israelilaiset asuivat kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten keskellä.
Judges 3:5 And the children of Israel dwelled among the Canaanites, Hittites, and Amorites, and Perizzites, and Hivites, and Jebusites:
Tuomarien kirja 3:6 Ja he ottivat heidän tyttäriään vaimoikseen ja antoivat tyttäriään heidän pojilleen ja palvelivat heidän jumaliaan.
Judges 3:6 And they took their daughters to be their wives, and gave their daughters to their sons, and served their gods.
Tuomarien kirja 3:7 Ja israelilaiset tekivät sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja unohtivat Herran, Jumalansa, ja palvelivat baaleja ja asera-karsioita.
Judges 3:7 And the children of Israel did evil in the sight of the LORD, and forgot the LORD their God, and served Baalim and the groves.
Tuomarien kirja 3:8 Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän myi heidät KusanRisataimin, Mesopotamian kuninkaan, käsiin; ja israelilaiset palvelivat KusanRisataimia kahdeksan vuotta.
Judges 3:8 Therefore the anger of the LORD was hot against Israel, and he sold them into the hand of Chushanrishathaim king of Mesopotamia: and the children of Israel served Chushanrishathaim eight years.
Tuomarien kirja 3:9 Ja kun israelilaiset huusivat Herran puoleen, Herra herätti israelilaisille vapauttajan, joka pelasti heidät, Otnielin, Kenaan pojan, Kalebesin nuoremman veljen.
Judges 3:9 And when the children of Israel cried to the LORD, the LORD raised up a deliverer to the children of Israel, who delivered them, even Othniel the son of Kenaz, Caleb’s younger brother.
Tuomarien kirja 3:10 Ja Herran Henki tuli häneen, ja hän tuomitsi Israelia ja lähti sotaan. Herra antoi KusanRisataimin, Mesopotamian kuninkaan, hänen käsiinsä, ja hänen kätensä voitti KusanRisataimin.
Judges 3:10 And the Spirit of the LORD came on him, and he judged Israel, and went out to war: and the LORD delivered Chushanrishathaim king of Mesopotamia into his hand; and his hand prevailed against Chushanrishathaim.
Tuomarien kirja 3:11 Ja maalla oli rauha neljäkymmentä vuotta. Ja Otniel, Kenaan poika, kuoli.
Judges 3:11 And the land had rest forty years. And Othniel the son of Kenaz died.
Tuomarien kirja 3:12 Ja israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä; ja Herra vahvisti Eglonin, Mooabin kuninkaan, Israelia vastaan, koska he olivat tehneet sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
Judges 3:12 And the children of Israel did evil again in the sight of the LORD: and the LORD strengthened Eglon the king of Moab against Israel, because they had done evil in the sight of the LORD.
Tuomarien kirja 3:13 Ja hän kokosi luokseen ammonilaiset ja amalekilaiset, meni ja löi Israelin ja otti haltuunsa palmukaupungin.
Judges 3:13 And he gathered to him the children of Ammon and Amalek, and went and smote Israel, and possessed the city of palm trees.
Tuomarien kirja 3:14 Niin israelilaiset palvelivat Eglonia, Moabin kuningasta, kahdeksantoista vuotta.
Judges 3:14 So the children of Israel served Eglon the king of Moab eighteen years.
Tuomarien kirja 3:15 Mutta kun israelilaiset huusivat Herran puoleen, Herra herätti heille vapauttajan, benjaminilaisen Eehudin, Geran pojan, vasenkätisen miehen. Hänen kauttaan israelilaiset lähettivät lahjoja Eglonille, Moabin kuninkaalle.
Judges 3:15 But when the children of Israel cried to the LORD, the LORD raised them up a deliverer, Ehud the son of Gera, a Benjamite, a man left handed: and by him the children of Israel sent a present to Eglon the king of Moab.
Tuomarien kirja 3:16 Mutta Ehud teki itselleen kaksiteräisen, kyynärän pituisen tikarin ja sitoi sen vaatteensa alle oikealle reiteelleen.
Judges 3:16 But Ehud made him a dagger which had two edges, of a cubit length; and he did gird it under his raiment on his right thigh.
Tuomarien kirja 3:17 Ja hän toi lahjan Eglonille, Mooabin kuninkaalle; ja Eglon oli hyvin lihava mies.
Judges 3:17 And he brought the present to Eglon king of Moab: and Eglon was a very fat man.
Tuomarien kirja 3:18 Ja kun hän oli saanut lahjat annettua, hän lähetti pois ne, jotka kantoivat lahjoja.
Judges 3:18 And when he had made an end to offer the present, he sent away the people that bore the present.
Tuomarien kirja 3:19 Mutta itse hän kääntyi takaisin Gilgalin luona olevista louhoksista ja sanoi: Minulla on salainen asia sinulle, kuningas. Hän sanoi: Ole hiljaa. Ja kaikki, jotka seisoivat hänen luonaan, menivät ulos hänen luotaan.
Judges 3:19 But he himself turned again from the quarries that were by Gilgal, and said, I have a secret errand to you, O king: who said, Keep silence. And all that stood by him went out from him.
Tuomarien kirja 3:20 Ja Ehud tuli hänen luokseen, ja hän istui kesähuoneessa, joka oli hänen yksinään. Ja Ehud sanoi: Minulla on sinulle sanoma Jumalalta. Ja hän nousi istuimeltaan.
Judges 3:20 And Ehud came to him; and he was sitting in a summer parlor, which he had for himself alone. And Ehud said, I have a message from God to you. And he arose out of his seat.
Tuomarien kirja 3:21 Niin Ehud ojensi vasemman kätensä, otti tikarin oikealta reiteltään ja pisti sen hänen vatsaansa.
Judges 3:21 And Ehud put forth his left hand, and took the dagger from his right thigh, and thrust it into his belly:
Tuomarien kirja 3:22 Ja varsikin meni sisään terän perässä; ja rasva sulkeutui terän ympärille, niin ettei hän voinut vetää tikaria ulos hänen vatsastaan; ja multa tuli ulos.
Judges 3:22 And the haft also went in after the blade; and the fat closed on the blade, so that he could not draw the dagger out of his belly; and the dirt came out.
Tuomarien kirja 3:23 Sitten Ehud meni ulos eteiseen, sulki salin ovet jälkeensä ja lukitsi ne.
Judges 3:23 Then Ehud went forth through the porch, and shut the doors of the parlor on him, and locked them.
Tuomarien kirja 3:24 Kun hän oli mennyt ulos, hänen palvelijansa tulivat; ja kun he näkivät, että olohuoneen ovet olivat lukossa, he sanoivat: Varmasti hän peittää jalkansa kesäkamarissaan.
Judges 3:24 When he was gone out, his servants came; and when they saw that, behold, the doors of the parlor were locked, they said, Surely he covers his feet in his summer chamber.
Tuomarien kirja 3:25 Ja he viipyivät, kunnes häpesivät, ja katso, hän ei avannut saliin ovia; niin he ottivat avaimen ja avasivat ne, ja katso, heidän isäntänsä makasi kuolleena maassa.
Judges 3:25 And they tarried till they were ashamed: and, behold, he opened not the doors of the parlor; therefore they took a key, and opened them: and, behold, their lord was fallen down dead on the earth.
Tuomarien kirja 3:26 Ja Ehud pakeni heidän viipyessään, kulki louhosten ohi ja pakeni Seiratiin.
Judges 3:26 And Ehud escaped while they tarried, and passed beyond the quarries, and escaped to Seirath.
Tuomarien kirja 3:27 Ja kun hän oli tullut, puhalsi hän torveen Efraimin vuorella, ja israelilaiset laskeutuivat hänen kanssaan vuorelta, ja hän kulki heidän edellään.
Judges 3:27 And it came to pass, when he was come, that he blew a trumpet in the mountain of Ephraim, and the children of Israel went down with him from the mount, and he before them.
Tuomarien kirja 3:28 Ja hän sanoi heille: Seuratkaa minua, sillä Herra on antanut teidän vihollisenne, mooabilaiset, teidän käsiinne. Niin he laskeutuivat hänen perässään alas ja valloittivat Jordanin kahlaamopaikat Mooabiin päin eivätkä sallineet yhdenkään mennä sen yli.
Judges 3:28 And he said to them, Follow after me: for the LORD has delivered your enemies the Moabites into your hand. And they went down after him, and took the fords of Jordan toward Moab, and suffered not a man to pass over.
Tuomarien kirja 3:29 Ja he voittivat silloin noin kymmenentuhatta mooabilaista miestä, kaikki rohkeita ja sotaurhoja miehiä, eikä yksikään päässyt pakoon.
Judges 3:29 And they slew of Moab at that time about ten thousand men, all lusty, and all men of valor; and there escaped not a man.
Tuomarien kirja 3:30 Niin Moab alistettiin sinä päivänä Israelin käden alle, ja maalla oli rauha kahdeksankymmentä vuotta.
Judges 3:30 So Moab was subdued that day under the hand of Israel. And the land had rest fourscore years.
Tuomarien kirja 3:31 Hänen jälkeensä tuli Samgar, Anatin poika, joka surmasi kuusisataa filistealaista häränpistimellä; ja hänkin vapautti Israelin.
Judges 3:31 And after him was Shamgar the son of Anath, which slew of the Philistines six hundred men with an ox goad: and he also delivered Israel.
Tuomarien kirja 4:1 Ja israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, Eehudin kuoltua.
Judges 4:1 And the children of Israel again did evil in the sight of the LORD, when Ehud was dead.
Tuomarien kirja 4:2 Ja Herra myi heidät Jabinin, Kanaanin kuninkaan, käsiin, joka hallitsi Haasorissa; ja hänen sotapäällikkönsä oli Siisera, joka asui pakanain Harosetissa.
Judges 4:2 And the LORD sold them into the hand of Jabin king of Canaan, that reigned in Hazor; the captain of whose host was Sisera, which dwelled in Harosheth of the Gentiles.
Tuomarien kirja 4:3 Ja israelilaiset huusivat Herran puoleen, sillä hänellä oli yhdeksänsataa rautaista vaunua, ja hän sorti rajusti israelilaisia kaksikymmentä vuotta.
Judges 4:3 And the children of Israel cried to the LORD: for he had nine hundred chariots of iron; and twenty years he mightily oppressed the children of Israel.
Tuomarien kirja 4:4 Ja Debora, naisprofeetta, Lapidotin vaimo, tuomitsi Israelia siihen aikaan.
Judges 4:4 And Deborah, a prophetess, the wife of Lapidoth, she judged Israel at that time.
Tuomarien kirja 4:5 Ja hän asui Deboran palmun alla Raman ja Beetelin välillä Efraimin vuoristossa; ja israelilaiset tulivat hänen luokseen oikeutta hakemaan.
Judges 4:5 And she dwelled under the palm tree of Deborah between Ramah and Bethel in mount Ephraim: and the children of Israel came up to her for judgment.
Tuomarien kirja 4:6 Ja hän lähetti kutsumaan Barakin, Abinoamin pojan, Kedesnaftalista ja sanoi hänelle: Eikö Herra, Israelin Jumala, ole käskenyt sanoen: 'Mene ja lähde Taborin vuorelle ja ota mukaasi kymmenentuhatta miestä Naftalin lapsista ja Herran lapsista'?
Judges 4:6 And she sent and called Barak the son of Abinoam out of Kedeshnaphtali, and said to him, Has not the LORD God of Israel commanded, saying, Go and draw toward mount Tabor, and take with you ten thousand men of the children of Naphtali and of the children o
Tuomarien kirja 4:7 Ja minä tuon luoksesi Kison-joelle Siiseran, Jabinin sotapäällikön, vaunuineen ja joukkoineen, ja minä annan hänet sinun käsiisi.
Judges 4:7 And I will draw to you to the river Kishon Sisera, the captain of Jabin’s army, with his chariots and his multitude; and I will deliver him into your hand.
Tuomarien kirja 4:8 Ja Barak sanoi hänelle: Jos sinä tulet minun kanssani, niin minä menen; mutta jos et tule minun kanssani, niin en mene.
Judges 4:8 And Barak said to her, If you will go with me, then I will go: but if you will not go with me, then I will not go.
Tuomarien kirja 4:9 Ja hän sanoi: Minä menen varmasti sinun kanssasi; mutta matka, jolle lähdet, ei ole sinulle kunniaksi, sillä Herra myy Siiseran naisen käsiin. Niin Debora nousi ja meni Barakin kanssa Kedesiin.
Judges 4:9 And she said, I will surely go with you: notwithstanding the journey that you take shall not be for your honor; for the LORD shall sell Sisera into the hand of a woman. And Deborah arose, and went with Barak to Kedesh.
Tuomarien kirja 4:10 Ja Barak kutsui Sebulonin ja Naftalin Kedesiin, ja hän meni ylös kymmenentuhannen miehen kanssa jalkojensa kanssa; ja Debora meni hänen kanssaan.
Judges 4:10 And Barak called Zebulun and Naphtali to Kedesh; and he went up with ten thousand men at his feet: and Deborah went up with him.
Tuomarien kirja 4:11 Mutta keeniläinen Heber, Mooseksen apen Hoobabin jälkeläisiä, oli eronnut keeniläisistä ja pystyttänyt telttansa Saanaimin tasangolle, joka on Kedesin lähellä.
Judges 4:11 Now Heber the Kenite, which was of the children of Hobab the father in law of Moses, had severed himself from the Kenites, and pitched his tent to the plain of Zaanaim, which is by Kedesh.
Tuomarien kirja 4:12 Ja he ilmoittivat Siiseralle, että Barak, Abinoamin poika, oli mennyt Taborin vuorelle.
Judges 4:12 And they showed Sisera that Barak the son of Abinoam was gone up to mount Tabor.
Tuomarien kirja 4:13 Ja Siisera kokosi kaikki vaununsa, yhdeksänsataa rautaista vaunua, ja kaiken väen, joka oli hänen kanssaan, pakanoiden Harosetista Kisonin purolle.
Judges 4:13 And Sisera gathered together all his chariots, even nine hundred chariots of iron, and all the people that were with him, from Harosheth of the Gentiles to the river of Kishon.
Tuomarien kirja 4:14 Ja Debora sanoi Barakille: Nouse, sillä tänä päivänä Herra antaa Siiseran sinun käsiisi. Eikö Herra ole lähtenyt sinun edelläsi? Niin Barak laskeutui Taborin vuorelta, ja kymmenentuhatta miestä seurasi häntä.
Judges 4:14 And Deborah said to Barak, Up; for this is the day in which the LORD has delivered Sisera into your hand: is not the LORD gone out before you? So Barak went down from mount Tabor, and ten thousand men after him.
Tuomarien kirja 4:15 Ja Herra saattoi Barakin miekan terällä hämmennyksen valtaan Siiseran ja kaikki hänen vaununsa ja koko hänen joukkonsa, niin että Siisera hyppäsi vaunuistaan ja pakeni jaloin.
Judges 4:15 And the LORD discomfited Sisera, and all his chariots, and all his host, with the edge of the sword before Barak; so that Sisera lighted down off his chariot, and fled away on his feet.
Tuomarien kirja 4:16 Mutta Barak ajoi takaa vaunuja ja sotajoukkoa aina pakanain Harosetiin asti, ja koko Siiseran sotajoukko kaatui miekan terään, eikä yhtäkään miestä jäänyt jäljelle.
Judges 4:16 But Barak pursued after the chariots, and after the host, to Harosheth of the Gentiles: and all the host of Sisera fell on the edge of the sword; and there was not a man left.
Tuomarien kirja 4:17 Mutta Siisera pakeni jaloin Jaelin, keeniläisen Heberin vaimon, telttaan, sillä Hasorin kuninkaan Jabinin ja keeniläisen Heberin suvun välillä oli rauha.
Judges 4:17 However, Sisera fled away on his feet to the tent of Jael the wife of Heber the Kenite: for there was peace between Jabin the king of Hazor and the house of Heber the Kenite.
Tuomarien kirja 4:18 Ja Jael meni ulos Siseraa vastaan ja sanoi hänelle: Poikkea, herrani, poikkea minun luokseni, älä pelkää. Ja kun hän oli poikennut hänen luokseen telttaan, peitti hän hänet viitalla.
Judges 4:18 And Jael went out to meet Sisera, and said to him, Turn in, my lord, turn in to me; fear not. And when he had turned in to her into the tent, she covered him with a mantle.
Tuomarien kirja 4:19 Ja hän sanoi hänelle: Anna minulle vähän vettä juotavaksi, sillä minun on jano. Niin hän avasi maitoleilin ja antoi hänen juoda ja peitti hänet.
Judges 4:19 And he said to her, Give me, I pray you, a little water to drink; for I am thirsty. And she opened a bottle of milk, and gave him drink, and covered him.
Tuomarien kirja 4:20 Ja hän sanoi hänelle: Aseta teltan ovelle, ja jos joku tulee ja kysyy sinulta ja sanoo: 'Onko täällä ketään?', niin vastaa: 'Ei ole.'
Judges 4:20 Again he said to her, Stand in the door of the tent, and it shall be, when any man does come and inquire of you, and say, Is there any man here? that you shall say, No.
Tuomarien kirja 4:21 Silloin Jael, Heberin vaimo, otti teltan naulan ja vasaran käteensä ja meni hiljaa hänen luokseen ja iski naulan hänen ohimoihinsa ja kiinnitti sen maahan; sillä hän nukkui sikeästi ja oli väsynyt; ja niin hän kuoli.
Judges 4:21 Then Jael Heber’s wife took a nail of the tent, and took an hammer in her hand, and went softly to him, and smote the nail into his temples, and fastened it into the ground: for he was fast asleep and weary. So he died.
Tuomarien kirja 4:22 Ja katso, kun Barak ajoi takaa Siseraa, Jael meni häntä vastaan ja sanoi hänelle: Tule, minä näytän sinulle miehen, jota etsit. Ja kun hän tuli hänen telttaan, katso, Sisera makasi kuolleena, ja naula oli hänen ohimoissaan.
Judges 4:22 And, behold, as Barak pursued Sisera, Jael came out to meet him, and said to him, Come, and I will show you the man whom you seek. And when he came into her tent, behold, Sisera lay dead, and the nail was in his temples.
Tuomarien kirja 4:23 Niin Jumala sinä päivänä nöyryytti Jaabinin, Kanaanin kuninkaan, israelilaisten edessä.
Judges 4:23 So God subdued on that day Jabin the king of Canaan before the children of Israel.
Tuomarien kirja 4:24 Ja israelilaisten käsi menestyi ja sai voiton Jabinista, Kanaanin kuninkaasta, kunnes he olivat tuhonneet Jabinin, Kanaanin kuninkaan.
Judges 4:24 And the hand of the children of Israel prospered, and prevailed against Jabin the king of Canaan, until they had destroyed Jabin king of Canaan.
Tuomarien kirja 5:1 Silloin Debora ja Barak, Abinoamin poika, lauloivat sinä päivänä näin:
Judges 5:1 Then sang Deborah and Barak the son of Abinoam on that day, saying,
Tuomarien kirja 5:2 Kiitetty olkoon Herra, joka kosti Israelin puolesta, kun kansa tarjoutui vapaaehtoisesti.
Judges 5:2 Praise you the LORD for the avenging of Israel, when the people willingly offered themselves.
Tuomarien kirja 5:3 Kuulkaa, te kuninkaat, ottakaa korviinne, te ruhtinaat! Minä, minä, veisaan Herralle, veisaan kiitosta Herralle, Israelin Jumalalle.
Judges 5:3 Hear, O you kings; give ear, O you princes; I, even I, will sing to the LORD; I will sing praise to the LORD God of Israel.
Tuomarien kirja 5:4 Herra, kun sinä lähdit Seiristä, kun sinä marssit Edomin pellolta, niin maa järisi, taivaat tihkusivat, pilvetkin tihkusivat.
Judges 5:4 LORD, when you went out of Seir, when you marched out of the field of Edom, the earth trembled, and the heavens dropped, the clouds also dropped water.
Tuomarien kirja 5:5 Vuoret sulivat Herran edessä, niin myös Siinain vuori Herran, Israelin Jumalan, edessä.
Judges 5:5 The mountains melted from before the LORD, even that Sinai from before the LORD God of Israel.
Tuomarien kirja 5:6 Samgarin, Anatin pojan, päivinä, Jaaelin päivinä, valtatiet olivat tyhjillään, ja matkalaiset vaelsivat syrjäteitä pitkin.
Judges 5:6 In the days of Shamgar the son of Anath, in the days of Jael, the highways were unoccupied, and the travelers walked through byways.
Tuomarien kirja 5:7 Kylien asukkaat lakkasivat, lakkasivat Israelista, kunnes minä, Debora, nousin, nousin äitinä Israeliin.
Judges 5:7 The inhabitants of the villages ceased, they ceased in Israel, until that I Deborah arose, that I arose a mother in Israel.
Tuomarien kirja 5:8 He valitsivat uudet jumalat; silloin oli sota porteissa: nähtiinkö kilpeä tai keihästä neljänkymmenentuhannen Israelin joukossa?
Judges 5:8 They chose new gods; then was war in the gates: was there a shield or spear seen among forty thousand in Israel?
Tuomarien kirja 5:9 Minun sydämeni on Israelin käskynhaltijoiden puolella, jotka ovat halukkaasti antautuneet kansan keskuuteen. Kiitetty olkoon Herra.
Judges 5:9 My heart is toward the governors of Israel, that offered themselves willingly among the people. Bless you the LORD.
Tuomarien kirja 5:10 Puhukaa, te jotka ratsastatte valkoisilla aaseilla, te jotka istutte tuomareilla ja vaellatte tietä.
Judges 5:10 Speak, you that ride on white asses, you that sit in judgment, and walk by the way.
Tuomarien kirja 5:11 Jotka pelastuvat jousiampujien ääneltä veden ammuntapaikoilla, siellä he kertovat Herran vanhurskaita tekoja, hänen vanhurskaita tekojaan Israelin kylien asukkaille. Silloin Herran kansa laskeutuu alas
Judges 5:11 They that are delivered from the noise of archers in the places of drawing water, there shall they rehearse the righteous acts of the LORD, even the righteous acts toward the inhabitants of his villages in Israel: then shall the people of the LORD go down
Tuomarien kirja 5:12 Herää, herää, Debora! Herää, herää, viritä laulu! Nouse, Barak, vie vankeutesi vangiksi, sinä Abinoamin poika.
Judges 5:12 Awake, awake, Deborah: awake, awake, utter a song: arise, Barak, and lead your captivity captive, you son of Abinoam.
Tuomarien kirja 5:13 Sitten hän asetti jäljelle jääneet kansan ylimysten valtiaaksi: Herra asetti minut sankarien valtiaaksi.
Judges 5:13 Then he made him that remains have dominion over the nobles among the people: the LORD made me have dominion over the mighty.
Tuomarien kirja 5:14 Efraimista polveutui heidän juuriaan Amalekia vastaan, sinun jälkeesi, Benjamin, kansasi keskuuteen; Makirista tulivat käskynhaltijat ja Sebulonista ne, jotka käsittelivät kirjoittajan kynää.
Judges 5:14 Out of Ephraim was there a root of them against Amalek; after you, Benjamin, among your people; out of Machir came down governors, and out of Zebulun they that handle the pen of the writer.
Tuomarien kirja 5:15 Ja Isaskarin ruhtinaat olivat Deboran kanssa, niin myös Isaskar ja Barak, joka lähetettiin jalan laaksoon. Ruubenin osastoilla oli suuria ajatuksia sydämessä.
Judges 5:15 And the princes of Issachar were with Deborah; even Issachar, and also Barak: he was sent on foot into the valley. For the divisions of Reuben there were great thoughts of heart.
Tuomarien kirja 5:16 Miksi jäit lammastarhojen sekaan kuuntelemaan laumojen määkimistä? Ruubenin osastoilla oli suuria sydänten tutkisteluja.
Judges 5:16 Why stayed you among the sheepfolds, to hear the bleatings of the flocks? For the divisions of Reuben there were great searchings of heart.
Tuomarien kirja 5:17 Gilead pysyi Jordanin tuolla puolella: ja miksi Dan pysyi laivoissa? Asser pysyi meren rannalla ja pysyi rantakatoissaan.
Judges 5:17 Gilead stayed beyond Jordan: and why did Dan remain in ships? Asher continued on the sea shore, and stayed in his breaches.
Tuomarien kirja 5:18 Sebulon ja Naftali olivat kansa, joka vaaransi henkensä kuolemaan asti kedon korkeilla paikoilla.
Judges 5:18 Zebulun and Naphtali were a people that risked their lives to the death in the high places of the field.
Tuomarien kirja 5:19 Kuninkaat tulivat ja taistelivat, sitten taistelivat Kanaanin kuninkaat Taanakissa Megiddon vesien varrella; he eivät saaneet voittoa.
Judges 5:19 The kings came and fought, then fought the kings of Canaan in Taanach by the waters of Megiddo; they took no gain of money.
Tuomarien kirja 5:20 He taistelivat taivaasta; tähdet radallaan taistelivat Siiseraa vastaan.
Judges 5:20 They fought from heaven; the stars in their courses fought against Sisera.
Tuomarien kirja 5:21 Kisonin virta vei heidät mennessään, tuo ikivanha virta, Kisonin virta. Oi sieluni, sinä olet tallannut voiman.
Judges 5:21 The river of Kishon swept them away, that ancient river, the river Kishon. O my soul, you have trodden down strength.
Tuomarien kirja 5:22 Silloin hevosten kaviot murskaantuivat niiden hyppelystä, niiden mahtavien sotilaiden hyppelystä.
Judges 5:22 Then were the horse hoofs broken by the means of the prancings, the prancings of their mighty ones.
Tuomarien kirja 5:23 Kirous sinä Meros, sanoi Herran enkeli, kirous sinä katkerasti sen asukkaat, koska he eivät tulleet Herran avuksi, Herran avuksi sankareita vastaan.
Judges 5:23 Curse you Meroz, said the angel of the LORD, curse you bitterly the inhabitants thereof; because they came not to the help of the LORD, to the help of the LORD against the mighty.
Tuomarien kirja 5:24 Siunattu olkoon naisten joukossa Jaael, keeniläisen Heberin vaimo, siunattu olkoon hän teltassa olevien naisten joukossa.
Judges 5:24 Blessed above women shall Jael the wife of Heber the Kenite be, blessed shall she be above women in the tent.
Tuomarien kirja 5:25 Hän pyysi vettä, ja nainen antoi hänelle maitoa; hän toi esiin voita ylevässä vadissa.
Judges 5:25 He asked water, and she gave him milk; she brought forth butter in a lordly dish.
Tuomarien kirja 5:26 Hän pani kätensä naulaan ja oikean kätensä työmiesten vasaraan; ja vasaralla hän löi Siseraa, löi hänen päänsä irti, lävisti sitten hänen ohimonsa.
Judges 5:26 She put her hand to the nail, and her right hand to the workmen’s hammer; and with the hammer she smote Sisera, she smote off his head, when she had pierced and stricken through his temples.
Tuomarien kirja 5:27 Hänen jalkojensa juureen hän kumartui, hän kaatui, hän makasi maahan: hänen jalkojensa juureen hän kumartui, hän kaatui: missä hän kumartui, siihen hän kaatui kuolleena.
Judges 5:27 At her feet he bowed, he fell, he lay down: at her feet he bowed, he fell: where he bowed, there he fell down dead.
Tuomarien kirja 5:28 Siiseran äiti katsoi ulos ikkunasta ja huusi ristikon läpi: Miksi hänen vaununsa viipyvät? Miksi hänen vaunujensa pyörät viipyvät?
Judges 5:28 The mother of Sisera looked out at a window, and cried through the lattice, Why is his chariot so long in coming? why tarry the wheels of his chariots?
Tuomarien kirja 5:29 Hänen viisaat hovinaiset vastasivat hänelle, kyllä, hän vastasi itselleen,
Judges 5:29 Her wise ladies answered her, yes, she returned answer to herself,
Tuomarien kirja 5:30 Eivätkö he ole kiiruhtaneet, eivätkö he ole jakaneet saalista, jokaiselle miehelle neito tai kaksi, Siiseralle monivärisen saaliin, monivärisen kirjallisen työnsä saaliin, monivärisen kirjallisen työnsä saaliin molemmin puolin, kohtaavat saaliin ottajien niskoille?
Judges 5:30 Have they not sped? have they not divided the prey; to every man a damsel or two; to Sisera a prey of divers colors, a prey of divers colors of needlework, of divers colors of needlework on both sides, meet for the necks of them that take the spoil?
Tuomarien kirja 5:31 Niin hukkukoot kaikki vihollisesi, Herra! Mutta ne, jotka sinua rakastavat, olkoot kuin aurinko, joka koittaa voimassaan. Ja maa sai levätä neljäkymmentä vuotta.
Judges 5:31 So let all your enemies perish, O LORD: but let them that love him be as the sun when he goes forth in his might. And the land had rest forty years.
Tuomarien kirja 6:1 Ja israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä; ja Herra antoi heidät Midianin käsiin seitsemäksi vuodeksi.
Judges 6:1 And the children of Israel did evil in the sight of the LORD: and the LORD delivered them into the hand of Midian seven years.
Tuomarien kirja 6:2 Ja Midianin käsi voitti Israelin, ja midianilaisten takia israelilaiset tekivät itselleen vuorilla olevat luolat, luolat ja linnoitukset.
Judges 6:2 And the hand of Midian prevailed against Israel: and because of the Midianites the children of Israel made them the dens which are in the mountains, and caves, and strong holds.
Tuomarien kirja 6:3 Ja kun Israel oli kylvänyt, tulivat midianilaiset, amalekilaiset ja idän miehet ylös; ja hekin tulivat heitä vastaan;
Judges 6:3 And so it was, when Israel had sown, that the Midianites came up, and the Amalekites, and the children of the east, even they came up against them;
Tuomarien kirja 6:4 Ja he leiriytyivät heitä vastaan ja tuhosivat maan sadon aina Gazaan asti eivätkä jättäneet Israelille mitään elintarpeita, eivät lampaita, härkiä eivätkä aaseja.
Judges 6:4 And they encamped against them, and destroyed the increase of the earth, till you come to Gaza, and left no sustenance for Israel, neither sheep, nor ox, nor ass.
Tuomarien kirja 6:5 Sillä he tulivat karjansa ja telttojensa kanssa, ja heitä oli paljon kuin heinäsirkkoja, sillä sekä heitä että heidän kamelejaan ei ollut lukea; ja he tunkeutuivat maahan hävittämään sitä.
Judges 6:5 For they came up with their cattle and their tents, and they came as grasshoppers for multitude; for both they and their camels were without number: and they entered into the land to destroy it.
Tuomarien kirja 6:6 Ja Israel joutui suureen köyhyyteen midianilaisten takia; ja israelilaiset huusivat Herran puoleen.
Judges 6:6 And Israel was greatly impoverished because of the Midianites; and the children of Israel cried to the LORD.
Tuomarien kirja 6:7 Ja kun israelilaiset huusivat Herran puoleen midianilaisten tähden,
Judges 6:7 And it came to pass, when the children of Israel cried to the LORD because of the Midianites,
Tuomarien kirja 6:8 Että Herra lähetti israelilaisten luo profeetan, joka sanoi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä vein teidät pois Egyptistä, vein teidät pois orjuuden pesästä;
Judges 6:8 That the LORD sent a prophet to the children of Israel, which said to them, Thus said the LORD God of Israel, I brought you up from Egypt, and brought you forth out of the house of bondage;
Tuomarien kirja 6:9 Ja minä pelastin teidät egyptiläisten käsistä ja kaikkien teidän sortajienne käsistä, ja minä ajoin heidät pois teidän tieltänne ja annoin teille heidän maansa;
Judges 6:9 And I delivered you out of the hand of the Egyptians, and out of the hand of all that oppressed you, and drove them out from before you, and gave you their land;
Tuomarien kirja 6:10 Ja minä sanoin teille: Minä olen Herra, teidän Jumalanne; älkää peljätkö amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte; mutta te ette ole totelleet minun ääntäni.
Judges 6:10 And I said to you, I am the LORD your God; fear not the gods of the Amorites, in whose land you dwell: but you have not obeyed my voice.
Tuomarien kirja 6:11 Ja Herran enkeli tuli ja istui tammen alle, joka oli Ofrassa ja kuului abieseriläiselle Jooaalle. Hänen poikansa Gideon pui vehnää viinikuurnalla kätkeäkseen sen midianilaisilta.
Judges 6:11 And there came an angel of the LORD, and sat under an oak which was in Ophrah, that pertained to Joash the Abiezrite: and his son Gideon threshed wheat by the wine press, to hide it from the Midianites.
Tuomarien kirja 6:12 Ja Herran enkeli ilmestyi hänelle ja sanoi hänelle: Herra olkoon sinun kanssasi, sinä sotaurho!
Judges 6:12 And the angel of the LORD appeared to him, and said to him, The LORD is with you, you mighty man of valor.
Tuomarien kirja 6:13 Ja Gideon sanoi hänelle: Oi Herrani, jos Herra on meidän kanssamme, miksi siis kaikki tämä on meitä kohdannut? Ja missä ovat kaikki hänen ihmeensä, joista isämme meille kertoivat sanoen: 'Eikö Herra johdattanut meitä tänne Egyptistä?' Mutta nyt Herra on hyljännyt meidät ja pelastanut meidät?
Judges 6:13 And Gideon said to him, Oh my Lord, if the LORD be with us, why then is all this befallen us? and where be all his miracles which our fathers told us of, saying, Did not the LORD bring us up from Egypt? but now the LORD has forsaken us, and delivered us i
Tuomarien kirja 6:14 Ja Herra katsoi häneen ja sanoi: Mene tässä voimassasi ja pelasta Israel midianilaisten käsistä. Enkö minä ole lähettänyt sinua?
Judges 6:14 And the LORD looked on him, and said, Go in this your might, and you shall save Israel from the hand of the Midianites: have not I sent you?
Tuomarien kirja 6:15 Ja hän sanoi hänelle: Oi Herrani, millä minä pelastan Israelin? Katso, minun sukuni on köyhä Manassessa, ja minä olen vähäisin isäni talossa.
Judges 6:15 And he said to him, Oh my Lord, with which shall I save Israel? behold, my family is poor in Manasseh, and I am the least in my father’s house.
Tuomarien kirja 6:16 Ja Herra sanoi hänelle: Minä olen sinun kanssasi, ja sinä voitat midianilaiset niin kuin yhden miehen.
Judges 6:16 And the LORD said to him, Surely I will be with you, and you shall smite the Midianites as one man.
Tuomarien kirja 6:17 Ja hän sanoi hänelle: Jos olen löytänyt armon sinun silmissäsi, niin näytä minulle merkki, että sinä puhut minun kanssani.
Judges 6:17 And he said to him, If now I have found grace in your sight, then show me a sign that you talk with me.
Tuomarien kirja 6:18 Älä lähde täältä, ennen kuin minä tulen luoksesi ja tuon lahjani ja panen sen eteesi. Hän sanoi: Minä jään, kunnes tulet takaisin.
Judges 6:18 Depart not hence, I pray you, until I come to you, and bring forth my present, and set it before you. And he said, I will tarry until you come again.
Tuomarien kirja 6:19 Niin Gideon meni sisään ja valmisti vohlan ja eefa-mitan jauhoja happamattomia leipiä. Lihan hän pani koriin ja liemen pataan, vei sen hänelle tammen alle ja asetti sen eteen.
Judges 6:19 And Gideon went in, and made ready a kid, and unleavened cakes of an ephah of flour: the flesh he put in a basket, and he put the broth in a pot, and brought it out to him under the oak, and presented it.
Tuomarien kirja 6:20 Ja Jumalan enkeli sanoi hänelle: Ota liha ja happamattomat leivät ja aseta ne tälle kalliolle ja vuodata liemi. Ja hän teki niin.
Judges 6:20 And the angel of God said to him, Take the flesh and the unleavened cakes, and lay them on this rock, and pour out the broth. And he did so.
Tuomarien kirja 6:21 Silloin Herran enkeli ojensi sauvan, joka oli hänen kädessään, pään ja kosketti lihaa ja happamattomia leipiä; ja kalliosta nousi tuli ja kulutti lihan ja happamattomat leivät. Sitten Herran enkeli meni pois
Judges 6:21 Then the angel of the LORD put forth the end of the staff that was in his hand, and touched the flesh and the unleavened cakes; and there rose up fire out of the rock, and consumed the flesh and the unleavened cakes. Then the angel of the LORD departed ou
Tuomarien kirja 6:22 Ja kun Gideon ymmärsi, että hän oli Herran enkeli, sanoi Gideon: Voi minua, Herra Jumala! Olenhan nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin!
Judges 6:22 And when Gideon perceived that he was an angel of the LORD, Gideon said, Alas, O LORD God! for because I have seen an angel of the LORD face to face.
Tuomarien kirja 6:23 Ja Herra sanoi hänelle: Rauha olkoon sinulle; älä pelkää, sinä et kuole.
Judges 6:23 And the LORD said to him, Peace be to you; fear not: you shall not die.
Tuomarien kirja 6:24 Niin Gideon rakensi sinne alttarin Herralle ja nimesi sen Herran tähden. Se on vielä tänäkin päivänä abieserilaisten Ofrassa.
Judges 6:24 Then Gideon built an altar there to the LORD, and called it Jehovahshalom: to this day it is yet in Ophrah of the Abiezrites.
Tuomarien kirja 6:25 Ja sinä yönä Herra sanoi hänelle: Ota isäsi nuori härkä, toinen seitsenvuotias härkä, ja hajota isäsi Baalin alttari ja hakkaa maahan sen vieressä oleva asera-karsikko.
Judges 6:25 And it came to pass the same night, that the LORD said to him, Take your father’s young bullock, even the second bullock of seven years old, and throw down the altar of Baal that your father has, and cut down the grove that is by it:
Tuomarien kirja 6:26 Ja rakenna alttari Herralle, Jumalallesi, tämän kallion laelle, määrättyyn paikkaan, ja ota toinen härkä ja uhraa polttouhri kaatamistasi metsikön puista.
Judges 6:26 And build an altar to the LORD your God on the top of this rock, in the ordered place, and take the second bullock, and offer a burnt sacrifice with the wood of the grove which you shall cut down.
Tuomarien kirja 6:27 Niin Gideon otti kymmenen miestä palvelijoistaan ja teki niin kuin Herra oli hänelle sanonut; ja koska hän pelkäsi isänsä huonetta ja kaupungin miehiä, eikä voinut tehdä sitä päivällä, teki hän sen yöllä.
Judges 6:27 Then Gideon took ten men of his servants, and did as the LORD had said to him: and so it was, because he feared his father’s household, and the men of the city, that he could not do it by day, that he did it by night.
Tuomarien kirja 6:28 Ja kun kaupungin miehet nousivat varhain aamulla, katso, Baalin alttari oli kukistettu ja sen vieressä oleva asera-karsikko hakattu, ja toinen härkä oli poltettu rakennetulla alttarilla.
Judges 6:28 And when the men of the city arose early in the morning, behold, the altar of Baal was cast down, and the grove was cut down that was by it, and the second bullock was offered on the altar that was built.
Tuomarien kirja 6:29 Ja he sanoivat toisilleen: Kuka on tämän tehnyt? Ja kun he kyselivät ja kyselivät, he sanoivat: Gideon, Jooaan poika, on tämän tehnyt.
Judges 6:29 And they said one to another, Who has done this thing? And when they inquired and asked, they said, Gideon the son of Joash has done this thing.
Tuomarien kirja 6:30 Niin kaupungin miehet sanoivat Jooaalle: Tuo tänne poikasi, hän kuolee, sillä hän on hajottanut Baalin alttarin ja kaatanut sen vierestä olevan aseran.
Judges 6:30 Then the men of the city said to Joash, Bring out your son, that he may die: because he has cast down the altar of Baal, and because he has cut down the grove that was by it.
Tuomarien kirja 6:31 Ja Jooas sanoi kaikille, jotka seisoivat häntä vastaan: Tahdotteko ajaa Baalin asiaa? Autatteko häntä? Se, joka ajaa hänen asiaansa, surmattakoon ennen aamua. Jos hän on jumala, ajakoon itse asiaa, koska hänen alttarinsa on kukistettu.
Judges 6:31 And Joash said to all that stood against him, Will you plead for Baal? will you save him? he that will plead for him, let him be put to death whilst it is yet morning: if he be a god, let him plead for himself, because one has cast down his altar.
Tuomarien kirja 6:32 Sentähden sinä päivänä hän antoi hänelle nimen Jerubbaal, sanoen: Baal ajakoon oikeutta häntä vastaan, koska hän on kukistanut hänen alttarinsa.
Judges 6:32 Therefore on that day he called him Jerubbaal, saying, Let Baal plead against him, because he has thrown down his altar.
Tuomarien kirja 6:33 Silloin kaikki midianilaiset, amalekilaiset ja idän asukkaat kokoontuivat yhteen, menivät joen yli ja leiriytyivät Jisreelin laaksoon.
Judges 6:33 Then all the Midianites and the Amalekites and the children of the east were gathered together, and went over, and pitched in the valley of Jezreel.
Tuomarien kirja 6:34 Mutta Herran Henki tuli Gideonin päälle, ja hän puhalsi torveen, ja Abieser kokoontui hänen peräänsä.
Judges 6:34 But the Spirit of the LORD came on Gideon, and he blew a trumpet; and Abiezer was gathered after him.
Tuomarien kirja 6:35 Ja hän lähetti sanansaattajia kaikkialle Manasseen, ja Manasse kokoontui myös hänen peräänsä; ja hän lähetti sanansaattajia Asseriin, Sebuloniin ja Naftaliin, ja nämä tulivat heitä vastaan.
Judges 6:35 And he sent messengers throughout all Manasseh; who also was gathered after him: and he sent messengers to Asher, and to Zebulun, and to Naphtali; and they came up to meet them.
Tuomarien kirja 6:36 Ja Gideon sanoi Jumalalle: Jos sinä aiot pelastaa Israelin minun kädelläni, niin kuin olet sanonut,
Judges 6:36 And Gideon said to God, If you will save Israel by my hand, as you have said,
Tuomarien kirja 6:37 Katso, minä laitan villaisen taljan maahan; ja jos kastetta tulee ainoastaan villoihin ja kaikki muu maa on kuivaa, niin tiedän, että sinä pelastat Israelin minun kädelläni, niin kuin olet sanonut.
Judges 6:37 Behold, I will put a fleece of wool in the floor; and if the dew be on the fleece only, and it be dry on all the earth beside, then shall I know that you will save Israel by my hand, as you have said.
Tuomarien kirja 6:38 Ja niin tapahtui: sillä hän nousi varhain seuraavana päivänä, kokosi villat ja puristi kasteen villasta, maljan täyteen vettä.
Judges 6:38 And it was so: for he rose up early on the morrow, and thrust the fleece together, and wringed the dew out of the fleece, a bowl full of water.
Tuomarien kirja 6:39 Ja Gideon sanoi Jumalalle: Älköön vihasi syttykö minua kohtaan, jos minä vielä kerran puhun. Anna minun koetella villavillaa tällä kertaa. Vain villa olkoon kuiva, ja kastetta tulkoon kaikkialle maahan.
Judges 6:39 And Gideon said to God, Let not your anger be hot against me, and I will speak but this once: let me prove, I pray you, but this once with the fleece; let it now be dry only on the fleece, and on all the ground let there be dew.
Tuomarien kirja 6:40 Ja Jumala teki niin sinä yönä, sillä ainoastaan villojen pinta oli kuiva, ja kastetta oli kaikkialla maassa.
Judges 6:40 And God did so that night: for it was dry on the fleece only, and there was dew on all the ground.
Tuomarien kirja 7:1 Niin Jerubbaal, eli Gideon, nousi varhain aamulla ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, ja leiriytyi Harodin lähteen viereen; niin että midianilaisten leiri oli heistä pohjoispuolella, Mooren kukkulan juurella, laaksossa.
Judges 7:1 Then Jerubbaal, who is Gideon, and all the people that were with him, rose up early, and pitched beside the well of Harod: so that the host of the Midianites were on the north side of them, by the hill of Moreh, in the valley.
Tuomarien kirja 7:2 Ja Herra sanoi Gideonille: Sinun kanssasi on liian paljon väkeä, jotta antaisin midianilaiset heidän käsiinsä. Muuten Israel ei ylpeilisi minua vastaan ja sanoisi: 'Oma käteni on minut pelastanut'.
Judges 7:2 And the LORD said to Gideon, The people that are with you are too many for me to give the Midianites into their hands, lest Israel vaunt themselves against me, saying, My own hand has saved me.
Tuomarien kirja 7:3 Mene siis ja julista kansan kuullen näin: ’Joka pelkää ja arastuu, palatkoon ja lähteköön varhain Gileadin vuorilta.’ Ja kansasta palasi kaksikymmentäkaksituhatta, ja kymmenentuhatta jäi jäljelle.
Judges 7:3 Now therefore go to, proclaim in the ears of the people, saying, Whoever is fearful and afraid, let him return and depart early from mount Gilead. And there returned of the people twenty and two thousand; and there remained ten thousand.
Tuomarien kirja 7:4 Ja Herra sanoi Gideonille: Väkeä on vielä liikaa; tuo heidät alas veden luo, niin minä koettelen heitä siellä sinulle. Ja se, josta minä sinulle sanon: ’Tämä menköön sinun kanssasi’, se menköön sinun kanssasi; ja kenestä minä sinulle sanon: ’Tämä’
Judges 7:4 And the LORD said to Gideon, The people are yet too many; bring them down to the water, and I will try them for you there: and it shall be, that of whom I say to you, This shall go with you, the same shall go with you; and of whomsoever I say to you, This
Tuomarien kirja 7:5 Niin hän vei kansan alas veden ääreen, ja Herra sanoi Gideonille: Jokainen, joka lypsää vettä kielellään niin kuin koira lypsää, aseta erilleen; samoin jokainen, joka polvistuu juomaan.
Judges 7:5 So he brought down the people to the water: and the LORD said to Gideon, Every one that laps of the water with his tongue, as a dog laps, him shall you set by himself; likewise every one that bows down on his knees to drink.
Tuomarien kirja 7:6 Ja niiden luku, jotka latkivat vettä ja panivat kätensä suulleen, oli kolmesataa miestä; mutta kaikki muu kansa polvistui juomaan vettä.
Judges 7:6 And the number of them that lapped, putting their hand to their mouth, were three hundred men: but all the rest of the people bowed down on their knees to drink water.
Tuomarien kirja 7:7 Ja Herra sanoi Gideonille: Niillä kolmesadalla miehellä, jotka latkivat, minä pelastan teidät ja annan midianilaiset teidän käsiinne; ja kaikki muu kansa menköön kukin kotiinsa.
Judges 7:7 And the LORD said to Gideon, By the three hundred men that lapped will I save you, and deliver the Midianites into your hand: and let all the other people go every man to his place.
Tuomarien kirja 7:8 Niin kansa otti evästä ja torvet käteensä, ja hän lähetti kaikki muut israelilaiset, jokaisen miehen majaansa, ja ne kolmesataa miestä pitivät itsellään. Midianin joukko oli hänen alapuolellaan laaksossa.
Judges 7:8 So the people took victuals in their hand, and their trumpets: and he sent all the rest of Israel every man to his tent, and retained those three hundred men: and the host of Midian was beneath him in the valley.
Tuomarien kirja 7:9 Ja sinä yönä Herra sanoi hänelle: Nouse ja mene alas leiriin, sillä minä annan sen sinun käsiisi.
Judges 7:9 And it came to pass the same night, that the LORD said to him, Arise, get you down to the host; for I have delivered it into your hand.
Tuomarien kirja 7:10 Mutta jos pelkäät mennä alas, niin mene palvelijasi Puran kanssa alas leiriin.
Judges 7:10 But if you fear to go down, go you with Phurah your servant down to the host:
Tuomarien kirja 7:11 Ja sinä kuulet, mitä he sanovat; ja sen jälkeen kätesi vahvistuvat menemään alas leiriin. Sitten hän meni alas palvelijansa Puran kanssa leirissä olevien aseistettujen miesten ulkopuolelle.
Judges 7:11 And you shall hear what they say; and afterward shall your hands be strengthened to go down to the host. Then went he down with Phurah his servant to the outside of the armed men that were in the host.
Tuomarien kirja 7:12 Ja midianilaiset, amalekilaiset ja kaikki idän miehet makasivat laaksossa kuin heinäsirkkoja paljouden tähden, ja heidän kamelejaan oli lukematon määrä, kuin hiekkaa meren rannalla paljouden tähden.
Judges 7:12 And the Midianites and the Amalekites and all the children of the east lay along in the valley like grasshoppers for multitude; and their camels were without number, as the sand by the sea side for multitude.
Tuomarien kirja 7:13 Ja kun Gideon tuli, katso, yksi mies kertoi unensa toiselle ja sanoi: Katso, minä näin unta, että ohraleipäkakku putosi Midianin leiriin ja osui teltan luo ja osui siihen, niin että se kaatui ja kaatoi sen.
Judges 7:13 And when Gideon was come, behold, there was a man that told a dream to his fellow, and said, Behold, I dreamed a dream, and, see, a cake of barley bread tumbled into the host of Midian, and came to a tent, and smote it that it fell, and overturned it, tha
Tuomarien kirja 7:14 Ja hänen toverinsa vastasi ja sanoi: Tämä ei ole mikään muu kuin Gideonin, Jooaan pojan, israelilaisen miehen, miekka; sillä Jumala on antanut hänen käsiinsä Midianin ja koko sen leirin.
Judges 7:14 And his fellow answered and said, This is nothing else save the sword of Gideon the son of Joash, a man of Israel: for into his hand has God delivered Midian, and all the host.
Tuomarien kirja 7:15 Ja kun Gideon kuuli unen ja sen selityksen, hän kumarsi ja palasi Israelin leiriin ja sanoi: Nouskaa, sillä Herra on antanut Midianin leirin teidän käsiinne.
Judges 7:15 And it was so, when Gideon heard the telling of the dream, and the interpretation thereof, that he worshipped, and returned into the host of Israel, and said, Arise; for the LORD has delivered into your hand the host of Midian.
Tuomarien kirja 7:16 Ja hän jakoi ne kolmesataa miestä kolmeen joukkoon ja antoi jokaiselle miehen käteen torven sekä tyhjät ruukut ja lamppuja ruukkuihin.
Judges 7:16 And he divided the three hundred men into three companies, and he put a trumpet in every man’s hand, with empty pitchers, and lamps within the pitchers.
Tuomarien kirja 7:17 Ja hän sanoi heille: Katsokaa minua ja tehkää samoin; ja katso, kun minä tulen leirin ulkopuolelle, niin tehkää tekin niin kuin minä teen.
Judges 7:17 And he said to them, Look on me, and do likewise: and, behold, when I come to the outside of the camp, it shall be that, as I do, so shall you do.
Tuomarien kirja 7:18 Kun minä ja kaikki, jotka ovat minun kanssani, puhallan torveen, niin puhaltakaa tekin torviin koko leirin ympärillä ja huutakaa: 'Herran ja Gideonin miekka!'
Judges 7:18 When I blow with a trumpet, I and all that are with me, then blow you the trumpets also on every side of all the camp, and say, The sword of the LORD, and of Gideon.
Tuomarien kirja 7:19 Niin Gideon ja ne sata miestä, jotka olivat hänen kanssaan, tulivat leirin ulkopuolelle keskimmäisen yövartion alussa; he olivat juuri asettaneet yövartion; ja he puhalsivat torviin ja rikkoivat ruukut, jotka olivat heidän käsissään.
Judges 7:19 So Gideon, and the hundred men that were with him, came to the outside of the camp in the beginning of the middle watch; and they had but newly set the watch: and they blew the trumpets, and broke the pitchers that were in their hands.
Tuomarien kirja 7:20 Ja ne kolme joukkoa puhalsivat torviin ja rikkoivat ruukut ja pitivät lamppuja vasemmassa kädessään ja torvia oikeassa kädessään niihin puhaltamista varten. Ja he huusivat: Herran ja Gideonin miekka!
Judges 7:20 And the three companies blew the trumpets, and broke the pitchers, and held the lamps in their left hands, and the trumpets in their right hands to blow with: and they cried, The sword of the LORD, and of Gideon.
Tuomarien kirja 7:21 Ja he seisoivat kukin paikoillaan leirin ympärillä; ja koko leiri juoksi ja huusi ja pakeni.
Judges 7:21 And they stood every man in his place round about the camp; and all the host ran, and cried, and fled.
Tuomarien kirja 7:22 Ja ne kolmesataa miestä puhalsivat torviin, ja Herra käänsi itsekunkin miekan toista vastaan, koko leirissä; ja leiri pakeni Betsittaan Sereraan ja Abel-Meholan rajalle, Tabbatiin.
Judges 7:22 And the three hundred blew the trumpets, and the LORD set every man’s sword against his fellow, even throughout all the host: and the host fled to Bethshittah in Zererath, and to the border of Abelmeholah, to Tabbath.
Tuomarien kirja 7:23 Ja Israelin miehet kokoontuivat Naftalista, Asserista ja koko Manassesta ja ajoivat midianilaisia takaa.
Judges 7:23 And the men of Israel gathered themselves together out of Naphtali, and out of Asher, and out of all Manasseh, and pursued after the Midianites.
Tuomarien kirja 7:24 Ja Gideon lähetti sanansaattajia kaikkialle Efraimin vuoristoon sanomaan: Tulkaa alas midianilaisia vastaan ja ottakaa heidän edestään vedet Betbaraan ja Jordaniin asti. Silloin kaikki Efraimin miehet kokoontuivat ja veivät vedet Betbaraan ja Jordaniin asti.
Judges 7:24 And Gideon sent messengers throughout all mount Ephraim, saying, come down against the Midianites, and take before them the waters to Bethbarah and Jordan. Then all the men of Ephraim gathered themselves together, and took the waters to Bethbarah and Jord
Tuomarien kirja 7:25 Ja he ottivat kaksi midianilaisten ruhtinasta, Orebin ja Seebin, ja surmasivat Orebin Orebin kalliolla, ja Seebin he surmasivat Seebin viinikuurnan luona ja ajoivat midianilaisia takaa ja toivat Orebin ja Seebin päät Gideonille Jordanin toiselle puolelle.
Judges 7:25 And they took two princes of the Midianites, Oreb and Zeeb; and they slew Oreb on the rock Oreb, and Zeeb they slew at the wine press of Zeeb, and pursued Midian, and brought the heads of Oreb and Zeeb to Gideon on the other side Jordan.
Tuomarien kirja 8:1 Ja Efraimin miehet sanoivat hänelle: Miksi teit meille näin, ettet kutsunut meitä, kun lähdit taistelemaan midianilaisia vastaan? Ja he riitelivät ankarasti hänen kanssaan.
Judges 8:1 And the men of Ephraim said to him, Why have you served us thus, that you called us not, when you went to fight with the Midianites? And they did chide with him sharply.
Tuomarien kirja 8:2 Ja hän sanoi heille: Mitä olen tehnyt teihin verrattuna? Eikö Efraimin rypäleiden jälkikorjuu ole parempi kuin Abieserin viininkorjuu?
Judges 8:2 And he said to them, What have I done now in comparison of you? Is not the gleaning of the grapes of Ephraim better than the vintage of Abiezer?
Tuomarien kirja 8:3 Jumala on antanut teidän käsiinne Midianin ruhtinaat, Orebin ja Seebin. Mitä minä kykenin tekemään teihin verrattuna? Silloin heidän vihansa häntä kohtaan asettui, kun hän näin sanoi.
Judges 8:3 God has delivered into your hands the princes of Midian, Oreb and Zeeb: and what was I able to do in comparison of you? Then their anger was abated toward him, when he had said that.
Tuomarien kirja 8:4 Ja Gideon tuli Jordanille ja meni sen yli, hän ja ne kolmesataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan, väsyneinä ja ajaen heitä takaa.
Judges 8:4 And Gideon came to Jordan, and passed over, he, and the three hundred men that were with him, faint, yet pursuing them.
Tuomarien kirja 8:5 Ja hän sanoi Sukkotin miehille: Antakaa leipää kansalle, joka minua seuraa, sillä he ovat väsyneitä, ja minä ajan takaa Sebahia ja Salmunnaa, Midianin kuninkaita.
Judges 8:5 And he said to the men of Succoth, Give, I pray you, loaves of bread to the people that follow me; for they be faint, and I am pursuing after Zebah and Zalmunna, kings of Midian.
Tuomarien kirja 8:6 Ja Sukkotin ruhtinaat sanoivat: Onko Sebahin ja Salmunnan kädet jo sinun kädessäsi, että meidän pitäisi antaa leipää sinun sotajoukollesi?
Judges 8:6 And the princes of Succoth said, Are the hands of Zebah and Zalmunna now in your hand, that we should give bread to your army?
Tuomarien kirja 8:7 Ja Gideon sanoi: Kun Herra antaa Sebahin ja Salmunnan minun käsiini, minä revin teidän lihasi erämaan orjantappuroilla ja orjantappurapensailla.
Judges 8:7 And Gideon said, Therefore when the LORD has delivered Zebah and Zalmunna into my hand, then I will tear your flesh with the thorns of the wilderness and with briers.
Tuomarien kirja 8:8 Ja hän meni sinne ylös Penueliin ja puhui heillekin; ja Penuelin miehet vastasivat hänelle niin kuin Sukkotin miehet olivat hänelle vastanneet.
Judges 8:8 And he went up there to Penuel, and spoke to them likewise: and the men of Penuel answered him as the men of Succoth had answered him.
Tuomarien kirja 8:9 Ja hän puhui myös Penuelin miehille sanoen: Kun palaan rauhassa, minä hajotan tämän tornin.
Judges 8:9 And he spoke also to the men of Penuel, saying, When I come again in peace, I will break down this tower.
Tuomarien kirja 8:10 Mutta Sebah ja Salmunna olivat Karkorissa ja heidän joukkonsa heidän kanssaan, noin viisitoistatuhatta miestä, kaikki ne, jotka olivat jäljellä kaikista idän lasten joukoista; sillä kaatui satakaksikymmentätuhatta miekkamiestä.
Judges 8:10 Now Zebah and Zalmunna were in Karkor, and their hosts with them, about fifteen thousand men, all that were left of all the hosts of the children of the east: for there fell an hundred and twenty thousand men that drew sword.
Tuomarien kirja 8:11 Ja Gideon meni ylös teltoissa asuvien tietä Nobahin ja Jogbehan itäpuolelle ja löi leirin, sillä se oli turvassa.
Judges 8:11 And Gideon went up by the way of them that dwelled in tents on the east of Nobah and Jogbehah, and smote the host; for the host was secure.
Tuomarien kirja 8:12 Ja kun Sebah ja Salmunna pakenivat, hän ajoi heitä takaa ja vangitsi Midianin kaksi kuningasta, Sebahin ja Salmunnan, ja saattoi koko leirin sekaisin.
Judges 8:12 And when Zebah and Zalmunna fled, he pursued after them, and took the two kings of Midian, Zebah and Zalmunna, and discomfited all the host.
Tuomarien kirja 8:13 Ja Gideon, Jooaan poika, palasi taistelusta ennen auringonnousua,
Judges 8:13 And Gideon the son of Joash returned from battle before the sun was up,
Tuomarien kirja 8:14 Ja hän otti kiinni nuoren miehen Sukkotin miehistä ja tiedusteli häneltä; ja tämä kuvaili hänelle Sukkotin ruhtinaat ja vanhimmat, kuusikymmentä seitsemäntoista miestä.
Judges 8:14 And caught a young man of the men of Succoth, and inquired of him: and he described to him the princes of Succoth, and the elders thereof, even three score and seventeen men.
Tuomarien kirja 8:15 Ja hän tuli Sukkotin miesten luo ja sanoi: Katso, tässä ovat Sebah ja Salmunna, joista te minua moititte sanoen: 'Onko Sebahin ja Salmunnan kädet jo teidän kädessänne, että meidän pitäisi antaa leipää teidän väsyneille miehillenne?'
Judges 8:15 And he came to the men of Succoth, and said, Behold Zebah and Zalmunna, with whom you did upbraid me, saying, Are the hands of Zebah and Zalmunna now in your hand, that we should give bread to your men that are weary?
Tuomarien kirja 8:16 Ja hän otti kaupungin vanhimmat sekä erämaan orjantappuroita ja ohdakkeita ja opetti niillä Sukkotin miehiä.
Judges 8:16 And he took the elders of the city, and thorns of the wilderness and briers, and with them he taught the men of Succoth.
Tuomarien kirja 8:17 Ja hän kukisti Penuelin tornin ja tappoi kaupungin miehet.
Judges 8:17 And he beat down the tower of Penuel, and slew the men of the city.
Tuomarien kirja 8:18 Niin hän sanoi Sebahille ja Salmunnalle: Millaisia miehiä te surmasitte Taborilla? He vastasivat: Niin kuin sinä olet, niin myös he olivat; jokainen heistä oli kuninkaan poikien kaltainen.
Judges 8:18 Then said he to Zebah and Zalmunna, What manner of men were they whom you slew at Tabor? And they answered, As you are, so were they; each one resembled the children of a king.
Tuomarien kirja 8:19 Ja hän sanoi: He olivat minun veljiäni, äitini poikia. Niin totta kuin Herra elää: jos te olisitte jättäneet heidät henkiin, en minä olisi teitä tappanut.
Judges 8:19 And he said, They were my brothers, even the sons of my mother: as the LORD lives, if you had saved them alive, I would not slay you.
Tuomarien kirja 8:20 Ja hän sanoi Jeterille, esikoisellensa: Nouse ja surmaa heidät. Mutta nuorukainen ei vetänyt miekkaansa esiin, sillä hän pelkäsi, koska oli vielä nuorukainen.
Judges 8:20 And he said to Jether his firstborn, Up, and slay them. But the youth drew not his sword: for he feared, because he was yet a youth.
Tuomarien kirja 8:21 Silloin Sebah ja Salmunna sanoivat: Nouse sinä ja hyökkää meidän kimppuumme, sillä millainen mies on, sellainen on hänen voimansa. Niin Gideon nousi ja surmasi Sebahin ja Salmunnan ja otti pois korut heidän kameliensa kauloista.
Judges 8:21 Then Zebah and Zalmunna said, Rise you, and fall on us: for as the man is, so is his strength. And Gideon arose, and slew Zebah and Zalmunna, and took away the ornaments that were on their camels’ necks.
Tuomarien kirja 8:22 Niin Israelin miehet sanoivat Gideonille: Hallitse sinä meitä, sekä sinä että poikasi ja poikasi poika, sillä sinä olet pelastanut meidät Midianin käsistä.
Judges 8:22 Then the men of Israel said to Gideon, Rule you over us, both you, and your son, and your son’s son also: for you have delivered us from the hand of Midian.
Tuomarien kirja 8:23 Ja Gideon sanoi heille: En minä teitä hallitse, eikä poikanikaan ole teitä hallitseva. Herra on hallitseva teitä.
Judges 8:23 And Gideon said to them, I will not rule over you, neither shall my son rule over you: the LORD shall rule over you.
Tuomarien kirja 8:24 Ja Gideon sanoi heille: Pyydän teiltä yhtä asiaa, että antaisitte minulle kukin saaliistanne korvarenkaat. (Heillä oli nimittäin kultaiset korvarenkaat, koska he olivat ismaelilaisia.)
Judges 8:24 And Gideon said to them, I would desire a request of you, that you would give me every man the earrings of his prey. (For they had golden earrings, because they were Ishmaelites.)
Tuomarien kirja 8:25 He vastasivat: Annamme heille mielellämme. He levittivät vaatteen ja heittivät siihen kukin saaliistaan korvarenkaat.
Judges 8:25 And they answered, We will willingly give them. And they spread a garment, and did cast therein every man the earrings of his prey.
Tuomarien kirja 8:26 Ja hänen pyytämiensä kultaisten korvarenkaiden paino oli tuhat seitsemänsataa kultasekeliä, paitsi koristeet, kaulakorut ja purppuravaatteet, jotka olivat Midianin kuninkailla, ja paitsi ketjut, jotka olivat heidän kameliensa kaulassa.
Judges 8:26 And the weight of the golden earrings that he requested was a thousand and seven hundred shekels of gold; beside ornaments, and collars, and purple raiment that was on the kings of Midian, and beside the chains that were about their camels’ necks.
Tuomarien kirja 8:27 Ja Gideon teki siitä efoodin ja pani sen kaupunkiinsa Ofraan; ja koko Israel kulki sinne haureudessa sen perässä; ja siitä tuli ansa Gideonille ja hänen suvulleen.
Judges 8:27 And Gideon made an ephod thereof, and put it in his city, even in Ophrah: and all Israel went thither a whoring after it: which thing became a snare to Gideon, and to his house.
Tuomarien kirja 8:28 Näin Midian alistettiin israelilaisten edessä, eivätkä he enää nostaneet päätään. Ja maa oli rauhassa neljäkymmentä vuotta Gideonin aikana.
Judges 8:28 Thus was Midian subdued before the children of Israel, so that they lifted up their heads no more. And the country was in quietness forty years in the days of Gideon.
Tuomarien kirja 8:29 Ja Jerubbaal, Jooaan poika, meni ja asui omassa talossaan.
Judges 8:29 And Jerubbaal the son of Joash went and dwelled in his own house.
Tuomarien kirja 8:30 Ja Gideonilla oli kuusikymmentä poikaa, jotka siitettiin hänen ruumiistaan; sillä hänellä oli monta vaimoa.
Judges 8:30 And Gideon had three score and ten sons of his body begotten: for he had many wives.
Tuomarien kirja 8:31 Ja hänen sivuvaimonsa, joka oli Sikemissä, synnytti hänelle myös pojan, jolle hän antoi nimen Abimelek.
Judges 8:31 And his concubine that was in Shechem, she also bore him a son, whose name he called Abimelech.
Tuomarien kirja 8:32 Ja Gideon, Jooaan poika, kuoli hyvällä iällä, ja hänet haudattiin isänsä Jooaan hautaan, abieserilaisten Ofraan.
Judges 8:32 And Gideon the son of Joash died in a good old age, and was buried in the sepulcher of Joash his father, in Ophrah of the Abiezrites.
Tuomarien kirja 8:33 Ja heti Gideonin kuoltua israelilaiset kääntyivät jälleen haureudessa Baalien perässä ja tekivät Baal-Beritistä jumalansa.
Judges 8:33 And it came to pass, as soon as Gideon was dead, that the children of Israel turned again, and went a whoring after Baalim, and made Baalberith their god.
Tuomarien kirja 8:34 Eivätkä israelilaiset muistaneet Herraa, Jumalaansa, joka oli pelastanut heidät kaikkien heidän vihollistensa käsistä joka puolella,
Judges 8:34 And the children of Israel remembered not the LORD their God, who had delivered them out of the hands of all their enemies on every side:
Tuomarien kirja 8:35 Eivätkä he osoittaneet ystävällisyyttä Jerubbaalin, Gideonin, suvulle kaiken sen hyvyyden mukaan, jota hän oli tehnyt Israelille.
Judges 8:35 Neither showed they kindness to the house of Jerubbaal, namely, Gideon, according to all the goodness which he had showed to Israel.
Tuomarien kirja 9:1 Ja Abimelek, Jerubbaalin poika, meni Sikemiin äitinsä veljien luo ja puhui heidän ja koko äitinsä isän suvun kanssa sanoen:
Judges 9:1 And Abimelech the son of Jerubbaal went to Shechem to his mother’s brothers, and communed with them, and with all the family of the house of his mother’s father, saying,
Tuomarien kirja 9:2 Puhukaa siis kaikkien Sikemin miesten kuullen: Kumpi on teille parempi, että kaikki Jerubbaalin pojat, kuusikymmentä miestä, hallitsevat teitä, vai että yksi ainoa hallitsee teitä? Muistakaa myös, että minä olen teidän luutanne ja lihaanne.
Judges 9:2 Speak, I pray you, in the ears of all the men of Shechem, Whether is better for you, either that all the sons of Jerubbaal, which are three score and ten persons, reign over you, or that one reign over you? remember also that I am your bone and your flesh
Tuomarien kirja 14:20 Mutta Simsonin vaimo annettiin hänen toverilleen, jota hän oli pitänyt ystävänään.
Judges 14:20 But Samson’s wife was given to his companion, whom he had used as his friend.
Tuomarien kirja 15:1 Mutta jonkin ajan kuluttua, vehnänleikkuuaikana, Simson meni vaimonsa luo vohlan kanssa ja sanoi: Menen vaimoni luo sisähuoneeseen. Mutta vaimon isä ei antanut hänen mennä sisään.
Judges 15:1 But it came to pass within a while after, in the time of wheat harvest, that Samson visited his wife with a kid; and he said, I will go in to my wife into the chamber. But her father would not suffer him to go in.
Tuomarien kirja 15:2 Ja hänen isänsä sanoi: Luulin todella, että sinä vihasit häntä vallan yli kaiken; sentähden annoin hänet toverillesi. Eikö hänen nuorempi sisarensa ole kauniimpi kuin hän itse? Ota hänet hänen sijaansa.
Judges 15:2 And her father said, I truly thought that you had utterly hated her; therefore I gave her to your companion: is not her younger sister fairer than she? take her, I pray you, instead of her.
Tuomarien kirja 15:3 Ja Simson sanoi heistä: Nyt minä olen syyttömämpi kuin filistealaiset, vaikka teenkin heille pahaa.
Judges 15:3 And Samson said concerning them, Now shall I be more blameless than the Philistines, though I do them a displeasure.
Tuomarien kirja 15:4 Niin Simson meni ja pyydysti kolmesataa kettua ja otti kekäleitä, käänsi ne hännät häntää vasten ja pani kekäleen kahden hännän väliin.
Judges 15:4 And Samson went and caught three hundred foxes, and took firebrands, and turned tail to tail, and put a firebrand in the middle between two tails.
Tuomarien kirja 15:5 Ja sytytettyään kekäleet hän päästi ne filistealaisten viljapeltoon ja poltti sekä kekäleet että viljapellon, viinitarhat ja öljypuut.
Judges 15:5 And when he had set the brands on fire, he let them go into the standing corn of the Philistines, and burnt up both the shocks, and also the standing corn, with the vineyards and olives.
Tuomarien kirja 15:6 Niin filistealaiset sanoivat: Kuka on tehnyt tämän? He vastasivat: Simson, timniläisen vävy, koska hän oli ottanut hänen vaimonsa ja antanut hänet puolisolleen. Niin filistealaiset tulivat ja polttivat tulessa sekä vaimon että hänen isänsä.
Judges 15:6 Then the Philistines said, Who has done this? And they answered, Samson, the son in law of the Timnite, because he had taken his wife, and given her to his companion. And the Philistines came up, and burnt her and her father with fire.
Tuomarien kirja 15:7 Ja Simson sanoi heille: Vaikka olette tämän tehneet, minä kostan teille ja sitten lopetan.
Judges 15:7 And Samson said to them, Though you have done this, yet will I be avenged of you, and after that I will cease.
Tuomarien kirja 15:8 Ja hän löi heitä suurella teurastuksella lanteista reisiin; ja hän meni alas ja asettui Etamin kallion laelle.
Judges 15:8 And he smote them hip and thigh with a great slaughter: and he went down and dwelled in the top of the rock Etam.
Tuomarien kirja 15:9 Sitten filistealaiset nousivat ylös ja leiriytyivät Juudaan ja levittäytyivät Lehiin.
Judges 15:9 Then the Philistines went up, and pitched in Judah, and spread themselves in Lehi.
Tuomarien kirja 15:10 Niin Juudan miehet sanoivat: Miksi te olette tulleet meitä vastaan? He vastasivat: Olemme tulleet sitomaan Simsonin, tekemään hänelle niin kuin hän on tehnyt meille.
Judges 15:10 And the men of Judah said, Why are you come up against us? And they answered, To bind Samson are we come up, to do to him as he has done to us.
Tuomarien kirja 15:11 Silloin kolmetuhatta Juudan miestä meni Etamin kallion laelle ja sanoivat Simsonille: Etkö tiedä, että filistealaiset hallitsevat meitä? Mitä olet meille tehnyt? Hän sanoi heille: Niin kuin he tekivät minulle, niin olen minä tehnyt heille.
Judges 15:11 Then three thousand men of Judah went to the top of the rock Etam, and said to Samson, Know you not that the Philistines are rulers over us? what is this that you have done to us? And he said to them, As they did to me, so have I done to them.
Tuomarien kirja 15:12 Ja he sanoivat hänelle: Me olemme tulleet alas sitomaan sinut, antaaksemme sinut filistealaisten käsiin. Simson sanoi heille: Vannokaa minulle, ettette itse hyökkää minun kimppuuni.
Judges 15:12 And they said to him, We are come down to bind you, that we may deliver you into the hand of the Philistines. And Samson said to them, Swear to me, that you will not fall on me yourselves.
Tuomarien kirja 15:13 Ja he sanoivat hänelle: Ei, vaan me sidomme sinut lujasti ja annamme sinut heidän käsiinsä, mutta emme varmasti tapa sinua. Ja he sitoivat hänet kahdella uudella köydellä ja nostivat hänet kalliolta.
Judges 15:13 And they spoke to him, saying, No; but we will bind you fast, and deliver you into their hand: but surely we will not kill you. And they bound him with two new cords, and brought him up from the rock.
Tuomarien kirja 15:14 Ja kun hän tuli Lehiin, filistealaiset huusivat häntä vastaan. Ja Herran Henki tuli voimakkaasti hänen päälleen, ja hänen käsivarsissaan olevat köydet muuttuivat kuin tulessa poltetuksi pellavanlangaksi, ja hänen siteensä irtosivat hänen käsistään.
Judges 15:14 And when he came to Lehi, the Philistines shouted against him: and the Spirit of the LORD came mightily on him, and the cords that were on his arms became as flax that was burnt with fire, and his bands loosed from off his hands.
Tuomarien kirja 15:15 Ja hän löysi uuden aasin leukaluun, ojensi kätensä ja otti sen ja surmasi sillä tuhat miestä.
Judges 15:15 And he found a new jawbone of an ass, and put forth his hand, and took it, and slew a thousand men therewith.
Tuomarien kirja 15:16 Ja Simson sanoi: Aasin leukaluulla, kasoja kasojen perään, aasin leualla olen minä surmannut tuhat miestä.
Judges 15:16 And Samson said, With the jawbone of an ass, heaps on heaps, with the jaw of an ass have I slain a thousand men.
Tuomarien kirja 15:17 Ja kun hän oli lakannut puhumasta, heitti hän leukaluun kädestään ja antoi sille paikalle nimen RamatLehi.
Judges 15:17 And it came to pass, when he had made an end of speaking, that he cast away the jawbone out of his hand, and called that place Ramathlehi.
Tuomarien kirja 15:18 Ja hänen oli kova jano, ja hän huusi Herraa ja sanoi: Sinä olet antanut tämän suuren voiton palvelijasi käteen; ja nyt minun pitäisi kuolla janoon ja joutua ympärileikkaamattomien käsiin?
Judges 15:18 And he was sore thirsty, and called on the LORD, and said, You have given this great deliverance into the hand of your servant: and now shall I die for thirst, and fall into the hand of the uncircumcised?
Tuomarien kirja 15:19 Mutta Jumala halkaisi leuassa olevan ontelon, ja siitä virtasi vettä. Ja kun hän oli juonut, virkosi hänen henkensä jälleen, ja hän elpyi. Sentähden hän antoi sille paikalle nimen En-Hakkore; se on Lehin seudulla vielä tänäkin päivänä.
Judges 15:19 But God split an hollow place that was in the jaw, and there came water out of there; and when he had drunk, his spirit came again, and he revived: why he called the name thereof Enhakkore, which is in Lehi to this day.
Tuomarien kirja 15:20 Ja hän tuomitsi Israelia filistealaisten päivinä kaksikymmentä vuotta.
Judges 15:20 And he judged Israel in the days of the Philistines twenty years.
Tuomarien kirja 16:1 Sitten Simson meni Gassaan ja näki siellä porton ja meni hänen luokseen.
Judges 16:1 Then went Samson to Gaza, and saw there an harlot, and went in to her.
Tuomarien kirja 16:2 Ja gasalaisille ilmoitettiin, että Simson on tullut tänne. Niin he piirittivät hänet ja väijyivät häntä koko yön kaupungin portissa; ja he olivat hiljaa koko yön ja sanoivat: Huomenna, kun päivä koittaa, me tapamme hänet.
Judges 16:2 And it was told the Gazites, saying, Samson is come here. And they compassed him in, and laid wait for him all night in the gate of the city, and were quiet all the night, saying, In the morning, when it is day, we shall kill him.
Tuomarien kirja 16:3 Ja Simson makasi keskiyöhön asti, ja nousi keskiyöllä, otti kaupungin portin ovet ja molemmat pihtipylväät ja meni ne mukaansa salpoineen, nosti ne hartioilleen ja kantoi ne kukkulan laelle, joka on Hebronin kohdalla.
Judges 16:3 And Samson lay till midnight, and arose at midnight, and took the doors of the gate of the city, and the two posts, and went away with them, bar and all, and put them on his shoulders, and carried them up to the top of an hill that is before Hebron.
Tuomarien kirja 16:4 Ja sen jälkeen hän rakastui Sorekin laaksossa asuvaan naiseen, jonka nimi oli Delila.
Judges 16:4 And it came to pass afterward, that he loved a woman in the valley of Sorek, whose name was Delilah.
Tuomarien kirja 16:5 Ja filistealaisten ruhtinaat tulivat hänen luokseen ja sanoivat hänelle: Viekittele hänet ja ota selvää, missä hänen suuri voimansa on ja miten me voimme hänet voittaa, sitoaksemme hänet ja kiusataksemme häntä; niin me annamme sinulle kullekin tuhatsataa penniä.
Judges 16:5 And the lords of the Philistines came up to her, and said to her, Entice him, and see wherein his great strength lies, and by what means we may prevail against him, that we may bind him to afflict him; and we will give you every one of us eleven hundred p
Tuomarien kirja 16:6 Ja Delila sanoi Simsonille: Kerro minulle, missä on sinun suuri voimasi ja millä sinut voitaisiin sitoa ja lyödä itseäsi.
Judges 16:6 And Delilah said to Samson, Tell me, I pray you, wherein your great strength lies, and with which you might be bound to afflict you.
Tuomarien kirja 16:7 Simson sanoi hänelle: Jos minut sidotaan seitsemällä vihreällä, kuivattomalla siteellä, niin minä tulen heikoksi ja olen kuin mikä tahansa muu ihminen.
Judges 16:7 And Samson said to her, If they bind me with seven green thongs that were never dried, then shall I be weak, and be as another man.
Tuomarien kirja 16:8 Silloin filistealaisten ruhtinaat toivat hänelle seitsemän vihreää, kuivaa sidettä, ja hän sitoi hänet niillä.
Judges 16:8 Then the lords of the Philistines brought up to her seven green thongs which had not been dried, and she bound him with them.
Tuomarien kirja 16:9 Mutta väijyviä miehiä oli hänen kanssaan kammiossa. Ja hän sanoi hänelle: Filistealaiset kimppuusi, Simson! Ja hän katkaisi langanjohteet, niin kuin sydänlanka katkeaa tulesta; eikä hänen voimaansa tunnistettu.
Judges 16:9 Now there were men lying in wait, abiding with her in the chamber. And she said to him, The Philistines be on you, Samson. And he broke the thongs, as a thread of wick is broken when it touches the fire. So his strength was not known.
Tuomarien kirja 16:10 Niin Delila sanoi Simsonille: Katso, sinä olet minua pilkannut ja valheita minulle kertonut. Kerro nyt minulle, millä sinut voidaan sitoa.
Judges 16:10 And Delilah said to Samson, Behold, you have mocked me, and told me lies: now tell me, I pray you, with which you might be bound.
Tuomarien kirja 16:11 Ja hän sanoi hänelle: Jos minut sidotaan uusilla köysillä, joilla ei ole koskaan ennen käytetty, niin minä tulen heikoksi ja olen kuin mikä tahansa muu ihminen.
Judges 16:11 And he said to her, If they bind me fast with new ropes that never were occupied, then shall I be weak, and be as another man.
Tuomarien kirja 16:12 Niin Delila otti uudet köydet, sitoi hänet niillä ja sanoi hänelle: Filistealaiset kimppuusi, Simson! Ja kammiossa oli väijyjiä. Niin hän katkaisi ne käsivarsistaan kuin langan.
Judges 16:12 Delilah therefore took new ropes, and bound him therewith, and said to him, The Philistines be on you, Samson. And there were liers in wait abiding in the chamber. And he broke them from off his arms like a thread.
Tuomarien kirja 16:13 Niin Delila sanoi Simsonille: Tähän asti olet minua pilkannut ja valheita minulle kertonut. Kerro minulle, millä sinut voidaan sitoa. Hän vastasi hänelle: Jos kudot verkkoon seitsemän pääni suortuvaa.
Judges 16:13 And Delilah said to Samson, Till now you have mocked me, and told me lies: tell me with which you might be bound. And he said to her, If you weave the seven locks of my head with the web.
Tuomarien kirja 16:14 Ja hän kiinnitti sen vaarnalla ja sanoi hänelle: Filistealaiset kimppuusi, Simson! Niin hän heräsi unestaan ja meni pois palkkivahdin ja verkon kanssa.
Judges 16:14 And she fastened it with the pin, and said to him, The Philistines be on you, Samson. And he awaked out of his sleep, and went away with the pin of the beam, and with the web.
Tuomarien kirja 16:15 Ja hän sanoi hänelle: Kuinka voit sanoa: 'Minä rakastan sinua', jos sydämesi ei ole minun kanssani? Kolme kertaa olet minua pilkannut etkä ole minulle kertonut, missä sinun suuri voimasi on.
Judges 16:15 And she said to him, How can you say, I love you, when your heart is not with me? you have mocked me these three times, and have not told me wherein your great strength lies.
Tuomarien kirja 16:16 Ja kun hän päivittäin ahdisti häntä sanoillaan ja painosti häntä, niin että hänen sielunsa kuoli,
Judges 16:16 And it came to pass, when she pressed him daily with her words, and urged him, so that his soul was vexed to death;
Tuomarien kirja 16:17 Niin hän paljasti hänelle koko sydämensä ja sanoi hänelle: Ei ole partaveitsi tullut pääni päälle, sillä olen ollut Jumalan nasiiri äitini kohdusta asti. Jos minut ajetaan, voimani katoaa minusta ja minä tulen heikoksi ja olen niin kuin mikä tahansa muu ihminen.
Judges 16:17 That he told her all his heart, and said to her, There has not come a razor on my head; for I have been a Nazarite to God from my mother’s womb: if I be shaven, then my strength will go from me, and I shall become weak, and be like any other man.
Tuomarien kirja 16:18 Ja kun Delila näki, että hän oli paljastanut hänelle koko sydämensä, hän lähetti kutsumaan filistealaisten ruhtinaat ja sanoi: Tulkaa tänne tällä kertaa, sillä hän on paljastanut minulle koko sydämensä. Niin filistealaisten ruhtinaat tulivat hänen luokseen ja toivat rahaa mukanaan.
Judges 16:18 And when Delilah saw that he had told her all his heart, she sent and called for the lords of the Philistines, saying, Come up this once, for he has showed me all his heart. Then the lords of the Philistines came up to her, and brought money in their hand
Tuomarien kirja 16:19 Ja hän nukutti hänet polvilleen; ja hän kutsui miehen, ja hän käski hänen ajaa pois hänen seitsemän päänsä hiussuortuvaa; ja hän alkoi vaivata häntä, ja hänen voimansa meni hänestä.
Judges 16:19 And she made him sleep on her knees; and she called for a man, and she caused him to shave off the seven locks of his head; and she began to afflict him, and his strength went from him.
Tuomarien kirja 16:20 Ja hän sanoi: Filistealaiset kimppuusi, Simson! Niin hän heräsi unestaan ja sanoi: Minä menen ulos niin kuin ennenkin ja ravistelen itseni. Eikä hän tiennyt, että Herra oli poistunut hänestä.
Judges 16:20 And she said, The Philistines be on you, Samson. And he awoke out of his sleep, and said, I will go out as at other times before, and shake myself. And he knew not that the LORD was departed from him.
Tuomarien kirja 9:3 Ja hänen äitinsä veljet puhuivat hänestä kaikki nämä sanat kaikkien Sikemin miesten kuullen; ja heidän sydämensä taipui Abimelekin puolelle; sillä he sanoivat: hän on meidän veljemme.
Judges 9:3 And his mother’s brothers spoke of him in the ears of all the men of Shechem all these words: and their hearts inclined to follow Abimelech; for they said, He is our brother.
Tuomarien kirja 9:4 Ja he antoivat hänelle Baal-Beritin temppelistä kolmekymmentä ja kymmenen hopearahaa, joilla Abimelek palkkasi turhia ja kevytmielisiä miehiä, jotka seurasivat häntä.
Judges 9:4 And they gave him three score and ten pieces of silver out of the house of Baalberith, with which Abimelech hired vain and light persons, which followed him.
Tuomarien kirja 9:5 Ja hän meni isänsä kotiin Ofraan ja surmasi veljensä, Jerubbaalin pojat, kuusikymmentä miestä, yhden kiven päällä; kuitenkin Jootam, Jerubbaalin nuorin poika, jäi jäljelle, sillä hän kätkeytyi.
Judges 9:5 And he went to his father’s house at Ophrah, and slew his brothers the sons of Jerubbaal, being three score and ten persons, on one stone: notwithstanding yet Jotham the youngest son of Jerubbaal was left; for he hid himself.
Tuomarien kirja 9:6 Ja kaikki Sikemin miehet kokoontuivat ja koko Millon asukkaat menivät ja tekivät Abimelekin kuninkaaksi Sikemissä olevan patsaan tasangon luona.
Judges 9:6 And all the men of Shechem gathered together, and all the house of Millo, and went, and made Abimelech king, by the plain of the pillar that was in Shechem.
Tuomarien kirja 9:7 Ja kun he kertoivat sen Jotamille, hän meni ja seisoi Garisiminvuoren huipulla ja korotti äänensä ja huusi ja sanoi heille: Kuulkaa minua, te Sikemin miehet, että Jumala kuulisi teitä.
Judges 9:7 And when they told it to Jotham, he went and stood in the top of mount Gerizim, and lifted up his voice, and cried, and said to them, Listen to me, you men of Shechem, that God may listen to you.
Tuomarien kirja 9:8 Puut lähtivät kerran voitelemaan itselleen kuningasta, ja he sanoivat öljypuulle: Ole sinä meidän kuninkaamme.
Judges 9:8 The trees went forth on a time to anoint a king over them; and they said to the olive tree, Reign you over us.
Tuomarien kirja 9:9 Mutta öljypuu sanoi heille: Jättäisinkö lihavuuteni, jolla he itse kunnioittavat Jumalaa ja ihmisiä, ja menisinkö kohoamaan muiden puiden yläpuolelle?
Judges 9:9 But the olive tree said to them, Should I leave my fatness, with which by me they honor God and man, and go to be promoted over the trees?
Tuomarien kirja 9:10 Ja puut sanoivat viikunapuulle: Tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.
Judges 9:10 And the trees said to the fig tree, Come you, and reign over us.
Tuomarien kirja 9:11 Mutta viikunapuu sanoi heille: Hylkäisinkö makeuteni ja hyvät hedelmäni ja menisinkö kohoamaan muiden puiden yläpuolelle?
Judges 9:11 But the fig tree said to them, Should I forsake my sweetness, and my good fruit, and go to be promoted over the trees?
Tuomarien kirja 9:12 Silloin puut sanoivat viinipuulle: Tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.
Judges 9:12 Then said the trees to the vine, Come you, and reign over us.
Tuomarien kirja 9:13 Ja viinipuu sanoi heille: Jättäisinkö viinini, joka ilahduttaa jumalat ja ihmiset, ja menisinkö kohoamaan puiden yläpuolelle?
Judges 9:13 And the vine said to them, Should I leave my wine, which cheers God and man, and go to be promoted over the trees?
Tuomarien kirja 9:14 Silloin kaikki puut sanoivat orjantappurapensaalle: Tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.
Judges 9:14 Then said all the trees to the bramble, Come you, and reign over us.
Tuomarien kirja 9:15 Ja orjantappura sanoi puille: Jos te todella voitelette minut kuninkaaksenne, niin tulkaa ja turvatkaa minun varjooni; mutta ellette, niin lähteköön tuli orjantappurasta ja kuluttakoon Libanonin setrit.
Judges 9:15 And the bramble said to the trees, If in truth you anoint me king over you, then come and put your trust in my shadow: and if not, let fire come out of the bramble, and devour the cedars of Lebanon.
Tuomarien kirja 9:16 Jos siis olette tehneet totuudenmukaisesti ja vilpittömästi tehdessänne Abimelekin kuninkaaksi, ja jos olette kohdelleet hyvin Jerubbaalia ja hänen sukuaan ja tehneet hänelle hänen ansiokseen nähden,
Judges 9:16 Now therefore, if you have done truly and sincerely, in that you have made Abimelech king, and if you have dealt well with Jerubbaal and his house, and have done to him according to the deserving of his hands;
Tuomarien kirja 9:17 (Sillä isäni taisteli teidän puolestanne ja antoi henkensä alttiiksi ja pelasti teidät Midianin käsistä.)
Judges 9:17 (For my father fought for you, and adventured his life far, and delivered you out of the hand of Midian:
Tuomarien kirja 9:18 Ja te olette tänä päivänä nousseet isäni sukua vastaan ja surmanneet hänen poikansa, kuusikymmentä miestä, yhden kiven päällä ja tehneet Abimelekin, hänen palvelijattarensa pojan, Sikemin miesten kuninkaaksi, koska hän on teidän veljenne.)
Judges 9:18 And you are risen up against my father’s house this day, and have slain his sons, three score and ten persons, on one stone, and have made Abimelech, the son of his maidservant, king over the men of Shechem, because he is your brother;)
Tuomarien kirja 9:19 Jos te siis olette tänä päivänä kohdelleet Jerubbaalia ja hänen sukuaan oikein ja vilpittömästi, niin iloitkaa Abimelekista, ja hänkin iloitkoon teistä.
Judges 9:19 If you then have dealt truly and sincerely with Jerubbaal and with his house this day, then rejoice you in Abimelech, and let him also rejoice in you:
Tuomarien kirja 9:20 Mutta ellei niin tapahdu, niin lähteköön tuli Abimelekista ja kuluttakoon Sikemin miehet ja Millon kaupungin; ja lähteköön tuli Sikemin miehistä ja Millon kaupungin keskustasta ja kuluttakoon Abimelekin.
Judges 9:20 But if not, let fire come out from Abimelech, and devour the men of Shechem, and the house of Millo; and let fire come out from the men of Shechem, and from the house of Millo, and devour Abimelech.
Tuomarien kirja 9:21 Ja Jootam pakeni ja pakeni ja meni Beeriin ja asettui sinne, peläten veljeään Abimelekia.
Judges 9:21 And Jotham ran away, and fled, and went to Beer, and dwelled there, for fear of Abimelech his brother.
Tuomarien kirja 9:22 Kun Abimelek oli hallinnut Israelia kolme vuotta,
Judges 9:22 When Abimelech had reigned three years over Israel,
Tuomarien kirja 9:23 Silloin Jumala lähetti pahan hengen Abimelekin ja Sikemin miesten välille, ja Sikemin miehet kohtelivat Abimelekia uskottomasti.
Judges 9:23 Then God sent an evil spirit between Abimelech and the men of Shechem; and the men of Shechem dealt treacherously with Abimelech:
Tuomarien kirja 9:24 Että Jerubbaalin kolmellekymmenelle pojalle tehty julmuus tulisi ja heidän verensä lankeaisi heidän veljensä Abimelekin päälle, joka surmasi heidät, ja Sikemin miesten päälle, jotka auttoivat häntä veljiensä surmaamisessa.
Judges 9:24 That the cruelty done to the three score and ten sons of Jerubbaal might come, and their blood be laid on Abimelech their brother, which slew them; and on the men of Shechem, which aided him in the killing of his brothers.
Tuomarien kirja 9:25 Ja Sikemin miehet asettivat väijyjiä hänelle vuorten huipuille ja ryöstivät kaikki, jotka kulkivat heidän ohitseen; ja se ilmoitettiin Abimelekille.
Judges 9:25 And the men of Shechem set liers in wait for him in the top of the mountains, and they robbed all that came along that way by them: and it was told Abimelech.
Tuomarien kirja 9:26 Ja Gaal, Ebedin poika, tuli veljiensä kanssa ja meni Sikemiin; ja Sikemin miehet luottivat häneen.
Judges 9:26 And Gaal the son of Ebed came with his brothers, and went over to Shechem: and the men of Shechem put their confidence in him.
Tuomarien kirja 9:27 Ja he menivät ulos pelloille ja korjasivat viinitarhojensa sadon ja taltoivat rypäleet ja pitivät ilon ja menivät jumalansa temppeliin ja söivät ja joivat ja kirosivat Abimelekia.
Judges 9:27 And they went out into the fields, and gathered their vineyards, and stepped the grapes, and made merry, and went into the house of their god, and did eat and drink, and cursed Abimelech.
Tuomarien kirja 9:28 Ja Gaal, Ebedin poika, sanoi: Kuka on Abimelek ja kuka on Sikem, että meidän pitäisi palvella häntä? Eikö hän ole Jerubbaalin poika ja Sebul hänen virkamiehensä? Palvelkaa Hamorin, Sikemissä asuvan isän, miehiä; sillä miksi meidän pitäisi palvella häntä?
Judges 9:28 And Gaal the son of Ebed said, Who is Abimelech, and who is Shechem, that we should serve him? is not he the son of Jerubbaal? and Zebul his officer? serve the men of Hamor the father of Shechem: for why should we serve him?
Tuomarien kirja 9:29 Jospa tämä kansa olisi minun käsissäni! Silloin minä poistaisin Abimelekin. Hän sanoi Abimelekille: Lisää joukkoasi ja tule ulos.
Judges 9:29 And would to God this people were under my hand! then would I remove Abimelech. And he said to Abimelech, Increase your army, and come out.
Tuomarien kirja 9:30 Ja kun kaupungin päällikkö Sebul kuuli Gaalin, Ebedin pojan, sanat, hänen vihansa syttyi.
Judges 9:30 And when Zebul the ruler of the city heard the words of Gaal the son of Ebed, his anger was kindled.
Tuomarien kirja 9:31 Ja hän lähetti salaa sanansaattajia Abimelekin luo sanomaan: Katso, Gaal, Ebedin poika, ja hänen veljensä ovat tulleet Sikemiin, ja katso, he linnoittavat kaupungin sinua vastaan.
Judges 9:31 And he sent messengers to Abimelech privately, saying, Behold, Gaal the son of Ebed and his brothers be come to Shechem; and, behold, they fortify the city against you.
Tuomarien kirja 9:32 Nouse siis yöllä, sinä ja väki, joka on kanssasi, ja asetu väijymään kedolle.
Judges 9:32 Now therefore up by night, you and the people that is with you, and lie in wait in the field:
Tuomarien kirja 9:33 Ja aamulla, auringon noustessa, nouse varhain ja käy kaupungin kimppuun. Ja kun hän ja hänen kanssaan oleva väki tulevat sinua vastaan, niin tee heille, niin kuin sinulla on aihetta.
Judges 9:33 And it shall be, that in the morning, as soon as the sun is up, you shall rise early, and set on the city: and, behold, when he and the people that is with him come out against you, then may you do to them as you shall find occasion.
Tuomarien kirja 9:34 Ja Abimelek nousi yöllä ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, ja he asettuivat väijymään Sikemiä vastaan neljässä joukossa.
Judges 9:34 And Abimelech rose up, and all the people that were with him, by night, and they laid wait against Shechem in four companies.
Tuomarien kirja 9:35 Ja Gaal, Ebedin poika, meni ulos ja seisoi kaupungin portin ovella. Ja Abimelek nousi väijytyksestä ja nousi väijytykseen.
Judges 9:35 And Gaal the son of Ebed went out, and stood in the entering of the gate of the city: and Abimelech rose up, and the people that were with him, from lying in wait.
Tuomarien kirja 9:36 Ja kun Gaal näki kansan, sanoi hän Sebulille: Katso, väkeä tulee alas vuorten huipuilta. Sebul sanoi hänelle: Sinä näet vuorten varjot, aivan kuin ne olisivat miehiä.
Judges 9:36 And when Gaal saw the people, he said to Zebul, Behold, there come people down from the top of the mountains. And Zebul said to him, You see the shadow of the mountains as if they were men.
Tuomarien kirja 9:37 Ja Gaal puhui taas ja sanoi: Katso, väkeä tulee alas maan keskeltä, ja toinen joukko tulee Meonenimin tasangolta.
Judges 9:37 And Gaal spoke again, and said, See there come people down by the middle of the land, and another company come along by the plain of Meonenim.
Tuomarien kirja 9:38 Niin Sebul sanoi hänelle: Missä on nyt sinun suusi, kun sanoit: 'Kuka on Abimelek, että meidän pitäisi häntä palvella? Eikö tämä ole se kansa, jota olet halveksinut? Mene nyt ulos ja taistele heitä vastaan.
Judges 9:38 Then said Zebul to him, Where is now your mouth, with which you said, Who is Abimelech, that we should serve him? is not this the people that you have despised? go out, I pray now, and fight with them.
Tuomarien kirja 9:39 Ja Gaal meni Sikemin miesten edellä ja taisteli Abimelekia vastaan.
Judges 9:39 And Gaal went out before the men of Shechem, and fought with Abimelech.
Tuomarien kirja 9:40 Ja Abimelek ajoi häntä takaa, ja hän pakeni hänen edestään, ja monta kaatui ja haavoittui aina portin ovelle asti.
Judges 9:40 And Abimelech chased him, and he fled before him, and many were overthrown and wounded, even to the entering of the gate.
Tuomarien kirja 9:41 Ja Abimelek asui Arumassa, mutta Sebul ajoi Gaalin ja hänen veljensä pois Sikemistä, niin etteivät he asuneet.
Judges 9:41 And Abimelech dwelled at Arumah: and Zebul thrust out Gaal and his brothers, that they should not dwell in Shechem.
Tuomarien kirja 9:42 Seuraavana päivänä kansa meni ulos pellolle, ja Abimelekille ilmoitettiin tästä.
Judges 9:42 And it came to pass on the morrow, that the people went out into the field; and they told Abimelech.
Tuomarien kirja 9:43 Ja hän otti kansan ja jakoi heidät kolmeen joukkoon ja asettui väijymään kedolle. Ja kun hän näki kansan tulevan ulos kaupungista, hän nousi heitä vastaan ja löi heidät.
Judges 9:43 And he took the people, and divided them into three companies, and laid wait in the field, and looked, and, behold, the people were come forth out of the city; and he rose up against them, and smote them.
Tuomarien kirja 9:44 Ja Abimelek ja hänen kanssaan ollut joukko ryntäsivät eteenpäin ja asettuivat kaupungin portin ovelle; ja kaksi muuta joukkoa hyökkäsivät kaikkien kedolla olevien ihmisten kimppuun ja tappoivat heidät.
Judges 9:44 And Abimelech, and the company that was with him, rushed forward, and stood in the entering of the gate of the city: and the two other companies ran on all the people that were in the fields, and slew them.
Tuomarien kirja 9:45 Ja Abimelek taisteli kaupunkia vastaan koko sen päivän; ja hän valloitti kaupungin ja tappoi sen asukkaat, hävitti kaupungin ja kylvi sen suolalla.
Judges 9:45 And Abimelech fought against the city all that day; and he took the city, and slew the people that was therein, and beat down the city, and sowed it with salt.
Tuomarien kirja 9:46 Ja kun kaikki Sikemin tornin miehet kuulivat sen, menivät he jumala Beritin temppelin linnoitukseen.
Judges 9:46 And when all the men of the tower of Shechem heard that, they entered into an hold of the house of the god Berith.
Tuomarien kirja 9:47 Ja Abimelekille ilmoitettiin, että kaikki Sikemin tornin miehet olivat kokoontuneet.
Judges 9:47 And it was told Abimelech, that all the men of the tower of Shechem were gathered together.
Tuomarien kirja 9:48 Ja Abimelek nousi Salmonin vuorelle, hän ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan; ja Abimelek otti kirveen käteensä ja hakkasi oksan puusta, otti sen ja pani sen olalleen ja sanoi väelle, joka oli hänen kanssaan: Mitä teillä on
Judges 9:48 And Abimelech got him up to mount Zalmon, he and all the people that were with him; and Abimelech took an ax in his hand, and cut down a bough from the trees, and took it, and laid it on his shoulder, and said to the people that were with him, What you ha
Tuomarien kirja 9:49 Ja kaikki kansa kaatoi myös kukin oksansa ja seurasi Abimelekia, pani ne linnaan ja sytytti linnan tuleen niiden päälle, niin että kaikki Sikemin tornin miehet kuolivat myös, noin tuhat miestä ja naista.
Judges 9:49 And all the people likewise cut down every man his bough, and followed Abimelech, and put them to the hold, and set the hold on fire on them; so that all the men of the tower of Shechem died also, about a thousand men and women.
Tuomarien kirja 9:50 Sitten Abimelek meni Teebesiin, leiriytyi Teebesin eteen ja valloitti sen.
Judges 9:50 Then went Abimelech to Thebez, and encamped against Thebez, and took it.
Tuomarien kirja 9:51 Mutta kaupungin sisällä oli vahva torni, ja sinne pakenivat kaikki miehet ja naiset ja kaikki kaupungin asukkaat, ja he sulkivat sen heidän edestään ja nousivat tornin huipulle.
Judges 9:51 But there was a strong tower within the city, and thither fled all the men and women, and all they of the city, and shut it to them, and got them up to the top of the tower.
Tuomarien kirja 9:52 Ja Abimelek tuli torniin ja taisteli sitä vastaan ja ryntäsi tornin oven eteen polttaakseen sen tulella.
Judges 9:52 And Abimelech came to the tower, and fought against it, and went hard to the door of the tower to burn it with fire.
Tuomarien kirja 9:53 Ja muuan nainen heitti myllynkiven Abimelekin päähän, ja kaikki tämä murskasi hänen kallonsa.
Judges 9:53 And a certain woman cast a piece of a millstone on Abimelech’s head, and all to broke his skull.
Tuomarien kirja 9:54 Niin hän huusi kiireesti nuoren miehen, aseenkantajansa, luo ja sanoi hänelle: Vedä miekkasi ja surmaa minut, ettei kukaan sanoisi minusta: 'Nainen tappoi hänet'. Ja hänen nuorukainensa lävisti hänet, ja hän kuoli.
Judges 9:54 Then he called hastily to the young man his armor bearer, and said to him, Draw your sword, and slay me, that men say not of me, A women slew him. And his young man thrust him through, and he died.
Tuomarien kirja 9:55 Ja kun Israelin miehet näkivät Abimelekin kuolleen, he lähtivät kukin kotiinsa.
Judges 9:55 And when the men of Israel saw that Abimelech was dead, they departed every man to his place.
Tuomarien kirja 9:56 Näin Jumala kosti Abimelekin pahuudesta, jonka hän oli tehnyt isälleen surmatessaan seitsemänkymmentä veljeään:
Judges 9:56 Thus God rendered the wickedness of Abimelech, which he did to his father, in slaying his seventy brothers:
Tuomarien kirja 9:57 Ja Jumala kosti kaiken Sikemin miesten pahuuden heidän päälleen; ja heidän päälleen tuli Jotamin, Jerubbaalin pojan, kirous.
Judges 9:57 And all the evil of the men of Shechem did God render on their heads: and on them came the curse of Jotham the son of Jerubbaal.
Tuomarien kirja 10:1 Abimelekin jälkeen nousi Israelia puolustamaan Tola, Puan poika, Dodon pojanpoika, Isaskarin mies; hän asui Samirissa Efraimin vuoristossa.
Judges 10:1 And after Abimelech there arose to defend Israel Tola the son of Puah, the son of Dodo, a man of Issachar; and he dwelled in Shamir in mount Ephraim.
Tuomarien kirja 10:2 Ja hän tuomitsi Israelia kaksikymmentä kolme vuotta; sitten hän kuoli ja hänet haudattiin Samiriin.
Judges 10:2 And he judged Israel twenty and three years, and died, and was buried in Shamir.
Tuomarien kirja 10:3 Hänen jälkeensä nousi gileadilainen Jair, joka tuomitsi Israelia kaksikymmentäkaksi vuotta.
Judges 10:3 And after him arose Jair, a Gileadite, and judged Israel twenty and two years.
Tuomarien kirja 10:4 Ja hänellä oli kolmekymmentä poikaa, jotka ratsastivat kolmellakymmenellä aasilla, ja heillä oli kolmekymmentä kaupunkia, joita kutsutaan tänäkin päivänä Jair-nimisiksi ja jotka ovat Gileadin maassa.
Judges 10:4 And he had thirty sons that rode on thirty ass colts, and they had thirty cities, which are called Havothjair to this day, which are in the land of Gilead.
Tuomarien kirja 10:5 Ja Jair kuoli, ja hänet haudattiin Kamoniin.
Judges 10:5 And Jair died, and was buried in Camon.
Tuomarien kirja 10:6 Ja israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja palvelivat Baaleja, Astarotia, Aramin jumalia, Sidonin jumalia, Moabin jumalia, Ammonin lasten jumalia ja filistealaisten jumalia ja hylkäsivät
Judges 10:6 And the children of Israel did evil again in the sight of the LORD, and served Baalim, and Ashtaroth, and the gods of Syria, and the gods of Zidon, and the gods of Moab, and the gods of the children of Ammon, and the gods of the Philistines, and forsook t
Tuomarien kirja 10:7 Ja Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän myi heidät filistealaisten ja ammonilaisten käsiin.
Judges 10:7 And the anger of the LORD was hot against Israel, and he sold them into the hands of the Philistines, and into the hands of the children of Ammon.
Tuomarien kirja 10:8 Ja sinä vuonna he ahdistivat ja sorsivat israelilaisia, kahdeksantoista vuotta, kaikkia israelilaisia, jotka olivat Jordanin toisella puolella amorilaisten maassa, joka on Gileadissa.
Judges 10:8 And that year they vexed and oppressed the children of Israel: eighteen years, all the children of Israel that were on the other side Jordan in the land of the Amorites, which is in Gilead.
Tuomarien kirja 10:9 Myös ammonilaiset menivät Jordanin yli taistelemaan Juudaa, Benjaminia ja Efraimin heimoa vastaan, niin että Israel joutui suureen ahdinkoon.
Judges 10:9 Moreover the children of Ammon passed over Jordan to fight also against Judah, and against Benjamin, and against the house of Ephraim; so that Israel was sore distressed.
Tuomarien kirja 10:10 Ja israelilaiset huusivat Herran puoleen sanoen: Me olemme tehneet syntiä sinua vastaan, koska olemme hyljänneet Jumalamme ja palvelleet baaleja.
Judges 10:10 And the children of Israel cried to the LORD, saying, We have sinned against you, both because we have forsaken our God, and also served Baalim.
Tuomarien kirja 10:11 Ja Herra sanoi israelilaisille: Enkö minä pelastanut teitä egyptiläisiltä, amorilaisilta, ammonilaisilta ja filistealaisilta?
Judges 10:11 And the LORD said to the children of Israel, Did not I deliver you from the Egyptians, and from the Amorites, from the children of Ammon, and from the Philistines?
Tuomarien kirja 10:12 Myös siidonilaiset, amalekilaiset ja maonilaiset sorsivat teitä, ja te huusitte minua, ja minä pelastin teidät heidän käsistään.
Judges 10:12 The Zidonians also, and the Amalekites, and the Maonites, did oppress you; and you cried to me, and I delivered you out of their hand.
Tuomarien kirja 10:13 Mutta te olette hylänneet minut ja palvelleet muita jumalia: siksi minä en enää pelasta teitä.
Judges 10:13 Yet you have forsaken me, and served other gods: why I will deliver you no more.
Tuomarien kirja 10:14 Menkää ja huutakaa avuksi niitä jumalia, jotka olette valinneet; antakaa heidän pelastaa teidät ahdingonne aikana.
Judges 10:14 Go and cry to the gods which you have chosen; let them deliver you in the time of your tribulation.
Tuomarien kirja 10:15 Ja israelilaiset sanoivat Herralle: Me olemme tehneet syntiä; tee sinä meille, niinkuin hyväksi näet; ainoastaan meidät tänä päivänä pelasta.
Judges 10:15 And the children of Israel said to the LORD, We have sinned: do you to us whatever seems good to you; deliver us only, we pray you, this day.
Tuomarien kirja 10:16 Ja he poistivat vieraat jumalat keskuudestaan ja palvelivat Herraa; ja hänen sielunsa suretti Israelin kurjuutta.
Judges 10:16 And they put away the strange gods from among them, and served the LORD: and his soul was grieved for the misery of Israel.
Tuomarien kirja 10:17 Silloin ammonilaiset kokoontuivat ja leiriytyivät Gileadiin. Ja israelilaiset kokoontuivat ja leiriytyivät Mispeen.
Judges 10:17 Then the children of Ammon were gathered together, and encamped in Gilead. And the children of Israel assembled themselves together, and encamped in Mizpeh.
Tuomarien kirja 10:18 Ja Gileadin kansa ja ruhtinaat sanoivat toisilleen: Kuka mies alkaa sotia ammonilaisia vastaan? Hän on oleva kaikkien Gileadin asukasten päämies.
Judges 10:18 And the people and princes of Gilead said one to another, What man is he that will begin to fight against the children of Ammon? he shall be head over all the inhabitants of Gilead.
Tuomarien kirja 11:1 Gileadilainen Jefta oli urhea mies, porton poika; ja Gileadille syntyi Jefta.
Judges 11:1 Now Jephthah the Gileadite was a mighty man of valor, and he was the son of an harlot: and Gilead begat Jephthah.
Tuomarien kirja 11:2 Ja Gileadin vaimo synnytti hänelle poikia; ja hänen vaimonsa pojat kasvoivat, ja he ajoivat Jeftan ulos ja sanoivat hänelle: Sinä et saa periä isämme talossa, sillä olet vieraan naisen poika.
Judges 11:2 And Gilead’s wife bore him sons; and his wife’s sons grew up, and they thrust out Jephthah, and said to him, You shall not inherit in our father’s house; for you are the son of a strange woman.
Tuomarien kirja 11:3 Niin Jefta pakeni veljiään ja asettui asumaan Toobin maahan; ja turhanpäiväiset miehet kokoontuivat Jeftan luo, ja he lähtivät hänen kanssaan.
Judges 11:3 Then Jephthah fled from his brothers, and dwelled in the land of Tob: and there were gathered vain men to Jephthah, and went out with him.
Tuomarien kirja 11:4 Ja ajan kuluttua ammonilaiset sotivat Israelia vastaan.
Judges 11:4 And it came to pass in process of time, that the children of Ammon made war against Israel.
Tuomarien kirja 11:5 Ja kun ammonilaiset sotivat Israelia vastaan, Gileadin vanhimmat menivät hakemaan Jeftaa Toobin maasta.
Judges 11:5 And it was so, that when the children of Ammon made war against Israel, the elders of Gilead went to fetch Jephthah out of the land of Tob:
Tuomarien kirja 11:6 Ja he sanoivat Jeftalle: Tule ja ole meidän päämiehemme, niin me taistelemme ammonilaisia vastaan.
Judges 11:6 And they said to Jephthah, Come, and be our captain, that we may fight with the children of Ammon.
Tuomarien kirja 11:7 Ja Jefta sanoi Gileadin vanhimmille: Ettekö te vihanneet minua ja karkottaneet minua isäni talosta? Miksi te nyt tulitte minun luokseni, kun teillä on ahdinko?
Judges 11:7 And Jephthah said to the elders of Gilead, Did not you hate me, and expel me out of my father’s house? and why are you come to me now when you are in distress?
Tuomarien kirja 11:8 Ja Gileadin vanhimmat sanoivat Jeftalle: Sentähden me käännymme nyt takaisin sinun luoksesi, että sinä tulisit meidän kanssamme ja sotisit ammonilaisia vastaan ja olisit meidän päämiehemme kaikkien Gileadin asukasten yli.
Judges 11:8 And the elders of Gilead said to Jephthah, Therefore we turn again to you now, that you may go with us, and fight against the children of Ammon, and be our head over all the inhabitants of Gilead.
Tuomarien kirja 11:9 Ja Jefta sanoi Gileadin vanhimmille: Jos te viette minut takaisin sotimaan ammonilaisia vastaan ja Herra antaa heidät minun valtani, niin onko minusta tuleva teidän päämiehenne?
Judges 11:9 And Jephthah said to the elders of Gilead, If you bring me home again to fight against the children of Ammon, and the LORD deliver them before me, shall I be your head?
Tuomarien kirja 11:10 Ja Gileadin vanhimmat sanoivat Jeftalle: Herra olkoon todistajamme, ellemme tee niin kuin sinä sanot.
Judges 11:10 And the elders of Gilead said to Jephthah, The LORD be witness between us, if we do not so according to your words.
Tuomarien kirja 11:11 Sitten Jefta meni Gileadin vanhinten kanssa, ja kansa teki hänestä päämiehensä ja johtomiehensä. Ja Jefta lausui kaikki sanansa Herran edessä Mispassa.
Judges 11:11 Then Jephthah went with the elders of Gilead, and the people made him head and captain over them: and Jephthah uttered all his words before the LORD in Mizpeh.
Tuomarien kirja 11:12 Ja Jefta lähetti sanansaattajia Ammonin lasten kuninkaan luo sanomaan: Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, kun olet tullut minua vastaan sotimaan minun maassani?
Judges 11:12 And Jephthah sent messengers to the king of the children of Ammon, saying, What have you to do with me, that you are come against me to fight in my land?
Tuomarien kirja 11:13 Ammonin lasten kuningas vastasi Jeftan sanansaattajille: Koska Israel vei minun maani tullessaan Egyptistä, Arnonista aina Jabbokiin ja Jordaniin asti; antakaa nyt ne maat takaisin rauhassa.
Judges 11:13 And the king of the children of Ammon answered to the messengers of Jephthah, Because Israel took away my land, when they came up out of Egypt, from Arnon even to Jabbok, and to Jordan: now therefore restore those lands again peaceably.
Tuomarien kirja 11:14 Ja Jefta lähetti taas sanansaattajia ammonilaisten kuninkaan luo
Judges 11:14 And Jephthah sent messengers again to the king of the children of Ammon:
Tuomarien kirja 11:15 Ja sanoi hänelle: Näin sanoo Jefta: Israel ei ottanut Mooabin maata eikä ammonilaisten maata.
Judges 11:15 And said to him, Thus said Jephthah, Israel took not away the land of Moab, nor the land of the children of Ammon:
Tuomarien kirja 11:16 Mutta kun Israel tuli Egyptistä ja vaelsi erämaan halki Kaislamerelle ja tuli Kadesiin,
Judges 11:16 But when Israel came up from Egypt, and walked through the wilderness to the Red sea, and came to Kadesh;
Tuomarien kirja 11:17 Niin Israel lähetti sanansaattajia Edomin kuninkaan luo sanomaan: Salli minun kulkea maasi läpi. Mutta Edomin kuningas ei kuunnellut heitä. Samoin he lähettivät sanansaattajia Mooabin kuninkaan luo, mutta hän ei suostunut. Niinpä Israel pysyi Kadešissa.
Judges 11:17 Then Israel sent messengers to the king of Edom, saying, Let me, I pray you, pass through your land: but the king of Edom would not listen thereto. And in like manner they sent to the king of Moab: but he would not consent: and Israel stayed in Kadesh.
Tuomarien kirja 11:18 Sitten he kulkivat erämaan halki ja kiersivät Edomin maan ja Mooabin maan, tulivat Mooabin maan itäpuolelle ja leiriytyivät Arnonin toiselle puolelle, mutta eivät tulleet Mooabin alueelle, sillä Arnon oli Mooabin raja.
Judges 11:18 Then they went along through the wilderness, and compassed the land of Edom, and the land of Moab, and came by the east side of the land of Moab, and pitched on the other side of Arnon, but came not within the border of Moab: for Arnon was the border of M
Tuomarien kirja 11:19 Ja Israel lähetti sanansaattajia Siihonin, amorilaisten kuninkaan, Hesbonin kuninkaan, luo; ja Israel sanoi hänelle: Salli meidän kulkea maasi kautta minun asuinpaikkaani.
Judges 11:19 And Israel sent messengers to Sihon king of the Amorites, the king of Heshbon; and Israel said to him, Let us pass, we pray you, through your land into my place.
Tuomarien kirja 11:20 Mutta Sihon ei luottanut Israeliin, että Israel kulkisi alueensa läpi, vaan kokosi kaiken kansansa, leiriytyi Jahasiin ja taisteli Israelia vastaan.
Judges 11:20 But Sihon trusted not Israel to pass through his coast: but Sihon gathered all his people together, and pitched in Jahaz, and fought against Israel.
Tuomarien kirja 11:21 Ja Herra, Israelin Jumala, antoi Sihonin ja kaiken hänen kansansa Israelin käsiin, ja he voittivat heidät. Niin Israel otti haltuunsa koko amorilaisten, tuon maan asukkaiden, maan.
Judges 11:21 And the LORD God of Israel delivered Sihon and all his people into the hand of Israel, and they smote them: so Israel possessed all the land of the Amorites, the inhabitants of that country.
Tuomarien kirja 11:22 Ja he ottivat haltuunsa kaikki amorilaisten alueet Arnonista aina Jabbokiin asti ja erämaasta aina Jordaniin asti.
Judges 11:22 And they possessed all the coasts of the Amorites, from Arnon even to Jabbok, and from the wilderness even to Jordan.
Tuomarien kirja 11:23 Herra, Israelin Jumala, on nyt ajanut amorilaiset pois kansansa Israelin tieltä, ja sinunko pitäisi ottaa se omaksesi?
Judges 11:23 So now the LORD God of Israel has dispossessed the Amorites from before his people Israel, and should you possess it?
Tuomarien kirja 11:24 Etkö sinä ota omaksesi sitä, minkä sinun jumalasi Kemos antaa sinulle omaksesi? Kenet Herra, meidän Jumalamme, ajaa pois meidän edestämme, sen me otamme omaksemme.
Judges 11:24 Will not you possess that which Chemosh your god gives you to possess? So whomsoever the LORD our God shall drive out from before us, them will we possess.
Tuomarien kirja 11:25 Oletko sinä nyt parempi kuin Balak, Sipporin poika, Mooabin kuningas? Onko hän koskaan riidellyt Israelia vastaan, taisteliko hän koskaan heitä vastaan,
Judges 11:25 And now are you any thing better than Balak the son of Zippor, king of Moab? did he ever strive against Israel, or did he ever fight against them,
Tuomarien kirja 11:26 Kun Israel asui Hesbonissa ja sen tytärkaupungeissa, Aroerissa ja sen tytärkaupungeissa ja kaikissa Arnonin rannoilla olevissa kaupungeissa kolmesataa vuotta, miksi ette siis palauttaneet niitä siihen aikaan?
Judges 11:26 While Israel dwelled in Heshbon and her towns, and in Aroer and her towns, and in all the cities that be along by the coasts of Arnon, three hundred years? why therefore did you not recover them within that time?
Tuomarien kirja 11:27 Miksi en ole tehnyt syntiä sinua vastaan, mutta sinä teet minulle väärin sotimalla minua vastaan? Herra, tuomari, tuomitkoon tänä päivänä israelilaisten ja ammonilaisten välillä.
Judges 11:27 Why I have not sinned against you, but you do me wrong to war against me: the LORD the Judge be judge this day between the children of Israel and the children of Ammon.
Tuomarien kirja 11:28 Ammonin lasten kuningas ei kuitenkaan kuunnellut Jeftan sanoja, jotka tämä lähetti hänelle.
Judges 11:28 However, the king of the children of Ammon listened not to the words of Jephthah which he sent him.
Tuomarien kirja 11:29 Silloin Herran Henki tuli Jeftaan, ja hän kulki Gileadin ja Manassen halki, kulki Gileadin Mispen halki, ja Gileadin Mispestä hän siirtyi ammonilaisten luo.
Judges 11:29 Then the Spirit of the LORD came on Jephthah, and he passed over Gilead, and Manasseh, and passed over Mizpeh of Gilead, and from Mizpeh of Gilead he passed over to the children of Ammon.
Tuomarien kirja 11:30 Ja Jefta teki Herralle lupauksen ja sanoi: Jos sinä annat ammonilaiset minun käsiini,
Judges 11:30 And Jephthah vowed a vow to the LORD, and said, If you shall without fail deliver the children of Ammon into my hands,
Tuomarien kirja 11:31 Ja kaikki, mikä tulee ulos taloni ovesta minua vastaan, kun palaan rauhassa ammonilaisten luota, on varmasti Herran, ja minä uhraan sen polttouhriksi.
Judges 11:31 Then it shall be, that whatever comes forth of the doors of my house to meet me, when I return in peace from the children of Ammon, shall surely be the LORD’s, and I will offer it up for a burnt offering.
Tuomarien kirja 11:32 Niin Jefta meni ammonilaisten luo sotimaan heitä vastaan, ja Herra antoi heidät hänen käsiinsä.
Judges 11:32 So Jephthah passed over to the children of Ammon to fight against them; and the LORD delivered them into his hands.
Tuomarien kirja 11:33 Ja hän löi heitä Aroerista aina Minnitiin asti, kaksikymmentä kaupunkia ja viinitarhojen tasangolle asti, hyvin suurella teurastuksella. Näin ammonilaiset nöyryytettiin israelilaisten edessä.
Judges 11:33 And he smote them from Aroer, even till you come to Minnith, even twenty cities, and to the plain of the vineyards, with a very great slaughter. Thus the children of Ammon were subdued before the children of Israel.
Tuomarien kirja 11:34 Ja Jefta tuli kotiinsa Mispeen, ja katso, hänen tyttärensä tuli häntä vastaan tamburiinein ja tanssien; ja hän oli hänen ainoa lapsensa; hänen lisäksi hänellä ei ollut poikaa eikä tytärtä.
Judges 11:34 And Jephthah came to Mizpeh to his house, and, behold, his daughter came out to meet him with tambourines and with dances: and she was his only child; beside her he had neither son nor daughter.
Tuomarien kirja 11:35 Ja kun hän näki hänet, repäisi hän vaatteensa ja sanoi: Voi minua, tyttäreni! Sinä olet saattanut minut hyvin nöyryytetyksi ja olet yksi niistä, jotka minua vaivaavat. Sillä minä olen avannut suuni Herralle enkä voi perääntyä.
Judges 11:35 And it came to pass, when he saw her, that he rent his clothes, and said, Alas, my daughter! you have brought me very low, and you are one of them that trouble me: for I have opened my mouth to the LORD, and I cannot go back.
Tuomarien kirja 11:36 Ja hän sanoi hänelle: Isäni, jos olet avannut suusi Herralle, tee minulle niin kuin suustasi on lähtenyt, sentähden kuin Herra on kostanut sinun puolestasi vihollisillesi, ammonilaisille.
Judges 11:36 And she said to him, My father, if you have opened your mouth to the LORD, do to me according to that which has proceeded out of your mouth; for as much as the LORD has taken vengeance for you of your enemies, even of the children of Ammon.
Tuomarien kirja 11:37 Ja hän sanoi isälleen: Tehtäköön minulle näin: antakaa minun olla kaksi kuukautta, niin minä ja minun ystäväni vaellamme vuorilla ja suremme neitsyyttäni.
Judges 11:37 And she said to her father, Let this thing be done for me: let me alone two months, that I may go up and down on the mountains, and mourn my virginity, I and my fellows.
Tuomarien kirja 11:38 Ja hän sanoi: Mene. Ja hän päästi hänet menemään kahdeksi kuukaudeksi; ja hän meni ystävätovereineen ja itki neitsyyttään vuorilla.
Judges 11:38 And he said, Go. And he sent her away for two months: and she went with her companions, and bewailed her virginity on the mountains.
Tuomarien kirja 11:39 Kahden kuukauden kuluttua hän palasi isänsä luo, joka teki hänen kanssaan lupauksensa mukaan, jonka oli vannonut; eikä hän tuntenut miestä. Ja se oli tapa Israelissa,
Judges 11:39 And it came to pass at the end of two months, that she returned to her father, who did with her according to his vow which he had vowed: and she knew no man. And it was a custom in Israel,
Tuomarien kirja 11:40 Että Israelin tyttäret kävivät joka vuosi valittamaan gileadilaisen Jeftan tytärtä, neljä päivää vuodessa.
Judges 11:40 That the daughters of Israel went yearly to lament the daughter of Jephthah the Gileadite four days in a year.
Tuomarien kirja 12:1 Ja Efraimin miehet kokoontuivat ja menivät pohjoiseen päin ja sanoivat Jeftalle: Miksi lähdit sotimaan ammonilaisia vastaan kutsumatta meitä mukaasi? Me poltamme sinun talosi tulella sinun päältäsi.
Judges 12:1 And the men of Ephraim gathered themselves together, and went northward, and said to Jephthah, Why passed you over to fight against the children of Ammon, and did not call us to go with you? we will burn your house on you with fire.
Tuomarien kirja 12:2 Ja Jefta sanoi heille: Minä ja kansani olimme suuressa riidassa ammonilaisten kanssa, ja kun minä huusin teitä, te ette pelastaneet minua heidän käsistään.
Judges 12:2 And Jephthah said to them, I and my people were at great strife with the children of Ammon; and when I called you, you delivered me not out of their hands.
Tuomarien kirja 12:3 Ja kun minä näin, ettette auttaneet minua, panin henkeni käteeni ja lähdin ammonilaisten kimppuun, ja Herra antoi heidät minun käsiini. Miksi te siis tulitte tänä päivänä minua vastaan taistelemaan?
Judges 12:3 And when I saw that you delivered me not, I put my life in my hands, and passed over against the children of Ammon, and the LORD delivered them into my hand: why then are you come up to me this day, to fight against me?
Tuomarien kirja 12:4 Niin Jefta kokosi kaikki Gileadin miehet ja taisteli Efraimia vastaan; ja Gileadin miehet voittivat Efraimin, koska he sanoivat: Te gileadilaiset olette Efraimin pakolaisia Efraimin ja Manassen keskuudessa.
Judges 12:4 Then Jephthah gathered together all the men of Gilead, and fought with Ephraim: and the men of Gilead smote Ephraim, because they said, You Gileadites are fugitives of Ephraim among the Ephraimites, and among the Manassites.
Tuomarien kirja 12:5 Ja gileadilaiset valloittivat Jordanin käytävät efraimilaisten edestä. Ja kun ne efraimilaiset, jotka olivat päässeet pakoon, sanoivat: Anna minun mennä sen yli, niin Gileadin miehet kysyivät häneltä: Oletko sinä efraimilainen? Jos hän vastasi: En,
Judges 12:5 And the Gileadites took the passages of Jordan before the Ephraimites: and it was so, that when those Ephraimites which were escaped said, Let me go over; that the men of Gilead said to him, Are you an Ephraimite? If he said, No;
Tuomarien kirja 12:6 Niin he sanoivat hänelle: Sano nyt Šibbolet. Hän sanoi Sibbolet, sillä hän ei osannut lausua sitä oikein. Niin he ottivat hänet ja tappoivat hänet Jordanin solissa. Ja siihen aikaan kaatui efraimilaisia neljäkymmentäkaksituhatta.
Judges 12:6 Then said they to him, Say now Shibboleth: and he said Sibboleth: for he could not frame to pronounce it right. Then they took him, and slew him at the passages of Jordan: and there fell at that time of the Ephraimites forty and two thousand.
Tuomarien kirja 12:7 Ja Jefta tuomitsi Israelia kuusi vuotta. Sitten gileadilainen Jefta kuoli, ja hänet haudattiin johonkin Gileadin kaupungeista.
Judges 12:7 And Jephthah judged Israel six years. Then died Jephthah the Gileadite, and was buried in one of the cities of Gilead.
Tuomarien kirja 12:8 Ja hänen jälkeensä Ibsan Betlehemistä tuomitsi Israelia.
Judges 12:8 And after him Ibzan of Bethlehem judged Israel.
Tuomarien kirja 12:9 Ja hänellä oli kolmekymmentä poikaa ja kolmekymmentä tytärtä, jotka hän lähetti ulkomaille, ja kolmekymmentä tytärtä hän otti ulkomailta pojilleen. Ja hän tuomitsi Israelia seitsemän vuotta.
Judges 12:9 And he had thirty sons, and thirty daughters, whom he sent abroad, and took in thirty daughters from abroad for his sons. And he judged Israel seven years.
Tuomarien kirja 12:10 Sitten Ibzan kuoli, ja hänet haudattiin Betlehemiin.
Judges 12:10 Then died Ibzan, and was buried at Bethlehem.
Tuomarien kirja 12:11 Hänen jälkeensä Elon, sebulonilainen, oli tuomarina Israelissa kymmenen vuotta.
Judges 12:11 And after him Elon, a Zebulonite, judged Israel; and he judged Israel ten years.
Tuomarien kirja 12:12 Ja sebulonilainen Elon kuoli, ja hänet haudattiin Aijaloniin, Sebulonin maahan.
Judges 12:12 And Elon the Zebulonite died, and was buried in Aijalon in the country of Zebulun.
Tuomarien kirja 12:13 Hänen jälkeensä tuomitsi Israelia Abdon, Hillelin poika, piratonilainen.
Judges 12:13 And after him Abdon the son of Hillel, a Pirathonite, judged Israel.
Tuomarien kirja 12:14 Ja hänellä oli neljäkymmentä poikaa ja kolmekymmentä veljenpoikaa, jotka ratsastivat seitsemälläkymmenellä aasilla ja kymmenellä aasilla; ja hän tuomitsi Israelia kahdeksan vuotta.
Judges 12:14 And he had forty sons and thirty nephews, that rode on three score and ten ass colts: and he judged Israel eight years.
Tuomarien kirja 12:15 Ja Abdon, Hillelin poika, Piratonilainen, kuoli, ja hänet haudattiin Piratoniin, Efraimin maahan, Amalekilaisten vuorelle.
Judges 12:15 And Abdon the son of Hillel the Pirathonite died, and was buried in Pirathon in the land of Ephraim, in the mount of the Amalekites.
Tuomarien kirja 13:1 Ja israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja Herra antoi heidät filistealaisten käsiin neljäksikymmeneksi vuodeksi.
Judges 13:1 And the children of Israel did evil again in the sight of the LORD; and the LORD delivered them into the hand of the Philistines forty years.
Tuomarien kirja 13:2 Sorassa oli mies, daanilaisten suvusta, nimeltä Manoah; ja hänen vaimonsa oli hedelmätön eikä synnyttänyt.
Judges 13:2 And there was a certain man of Zorah, of the family of the Danites, whose name was Manoah; and his wife was barren, and bore not.
Tuomarien kirja 13:3 Niin Herran enkeli ilmestyi naiselle ja sanoi hänelle: Katso, sinä olet hedelmätön etkä ole synnyttänyt; mutta sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan.
Judges 13:3 And the angel of the LORD appeared to the woman, and said to her, Behold now, you are barren, and bore not: but you shall conceive, and bear a son.
Tuomarien kirja 13:4 Varokaa siis, ettette juo viiniä älkääkä väkeviä juomia älkääkä syökö mitään saastaista.
Judges 13:4 Now therefore beware, I pray you, and drink not wine nor strong drink, and eat not any unclean thing:
Tuomarien kirja 13:5 Sillä katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, eikä partaveitsi saa koskea hänen päähänsä, sillä lapsi on oleva Jumalan nasiiri kohdusta asti, ja hän alkaa vapauttaa Israelia filistealaisten käsistä.
Judges 13:5 For, see, you shall conceive, and bear a son; and no razor shall come on his head: for the child shall be a Nazarite to God from the womb: and he shall begin to deliver Israel out of the hand of the Philistines.
Tuomarien kirja 13:6 Niin nainen tuli ja kertoi miehelleen sanoen: Jumalan mies tuli minun luokseni, ja hänen kasvonsa olivat kuin Jumalan enkelin, hyvin pelottavat. Mutta en kysynyt häneltä, mistä hän oli, eikä hän kertonut minulle nimeään.
Judges 13:6 Then the woman came and told her husband, saying, A man of God came to me, and his countenance was like the countenance of an angel of God, very terrible: but I asked him not from where he was, neither told he me his name:
Tuomarien kirja 13:7 Mutta hän sanoi minulle: Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan; älä kuitenkaan juo viiniä äläkä väkeviä juomia äläkä syö mitään saastaista, sillä lapsi on oleva Jumalan nasiiri äitinsä kohdusta kuolinpäiväänsä asti.
Judges 13:7 But he said to me, Behold, you shall conceive, and bear a son; and now drink no wine nor strong drink, neither eat any unclean thing: for the child shall be a Nazarite to God from the womb to the day of his death.
Tuomarien kirja 13:8 Silloin Manoah rukoili Herraa ja sanoi: Oi Herrani, anna Jumalan miehen, jonka lähetit, tulla takaisin luoksemme ja opettaa meille, mitä meidän on tehtävä lapselle, joka on syntyvä.
Judges 13:8 Then Manoah entreated the LORD, and said, O my Lord, let the man of God which you did send come again to us, and teach us what we shall do to the child that shall be born.
Tuomarien kirja 13:9 Ja Jumala kuuli Manoahin ääntä, ja Jumalan enkeli tuli jälleen naisen luo, kun tämä istui pellolla; mutta Manoah, hänen miehensä, ei ollut hänen kanssaan.
Judges 13:9 And God listened to the voice of Manoah; and the angel of God came again to the woman as she sat in the field: but Manoah her husband was not with her.
Tuomarien kirja 13:10 Niin vaimo kiiruhti ja juoksi ilmoittamaan miehelleen ja sanoi hänelle: Katso, se mies, joka tuli luokseni toissapäivänä, on ilmestynyt minulle.
Judges 13:10 And the woman made haste, and ran, and showed her husband, and said to him, Behold, the man has appeared to me, that came to me the other day.
Tuomarien kirja 13:11 Manoah nousi ja meni vaimonsa perään ja tuli miehen luo ja sanoi hänelle: Oletko sinä se mies, joka puhui naiselle? Mies vastasi: Olen.
Judges 13:11 And Manoah arose, and went after his wife, and came to the man, and said to him, Are you the man that spoke to the woman? And he said, I am.
Tuomarien kirja 13:12 Ja Manoah sanoi: Toteutukoot nyt sanasi. Miten meidän on määrättävä lapsi ja mitä meidän on tehtävä hänelle?
Judges 13:12 And Manoah said, Now let your words come to pass. How shall we order the child, and how shall we do to him?
Tuomarien kirja 13:13 Ja Herran enkeli sanoi Manoahille: Varokoon nainen kaikkea, mitä minä hänelle sanoin.
Judges 13:13 And the angel of the LORD said to Manoah, Of all that I said to the woman let her beware.
Tuomarien kirja 13:14 Hän ei saa syödä mitään, mikä viiniköynnöksestä kasvaa, eikä juoda viiniä eikä väkijuomaa eikä syödä mitään saastaista. Kaikki, mitä minä olen käskenyt hänen pitää, hänen on pidettävä.
Judges 13:14 She may not eat of any thing that comes of the vine, neither let her drink wine or strong drink, nor eat any unclean thing: all that I commanded her let her observe.
Tuomarien kirja 13:15 Ja Manoah sanoi Herran enkelille: Anna meidän pitää sinua, kunnes olemme valmistaneet sinulle vohlan.
Judges 13:15 And Manoah said to the angel of the LORD, I pray you, let us detain you, until we shall have made ready a kid for you.
Tuomarien kirja 13:16 Herran enkeli sanoi Manoahille: Vaikka pidättäisit minua, en sittenkään syö leipääsi. Jos tahdot uhrata polttouhrin, uhraa se Herralle. Sillä Manoah ei tiennyt, että hän oli Herran enkeli.
Judges 13:16 And the angel of the LORD said to Manoah, Though you detain me, I will not eat of your bread: and if you will offer a burnt offering, you must offer it to the LORD. For Manoah knew not that he was an angel of the LORD.
Tuomarien kirja 13:17 Ja Manoah sanoi Herran enkelille: Mikä sinun nimesi on, että me kunnioittaisimme sinua, kun sanasi käy toteen?
Judges 13:17 And Manoah said to the angel of the LORD, What is your name, that when your sayings come to pass we may do you honor?
Tuomarien kirja 13:18 Ja Herran enkeli sanoi hänelle: Miksi kysyt minun nimeäni? Se on julki salaisuus.
Judges 13:18 And the angel of the LORD said to him, Why ask you thus after my name, seeing it is secret?
Tuomarien kirja 13:19 Niin Manoah otti vohlan ja ruokauhrin ja uhrasi sen kalliolla Herralle. Enkeli teki ihmeellisen teon Manoahin ja hänen vaimonsa katsellessa.
Judges 13:19 So Manoah took a kid with a meat offering, and offered it on a rock to the LORD: and the angel did wondrously; and Manoah and his wife looked on.
Tuomarien kirja 13:20 Sillä kun liekki nousi alttarilta taivasta kohti, Herran enkeli nousi alttarin liekissä. Ja kun Manoah ja hänen vaimonsa näkivät sen, lankesivat he kasvoilleen maahan.
Judges 13:20 For it came to pass, when the flame went up toward heaven from off the altar, that the angel of the LORD ascended in the flame of the altar. And Manoah and his wife looked on it, and fell on their faces to the ground.
Tuomarien kirja 13:21 Mutta Herran enkeli ei enää ilmestynyt Manoahille eikä hänen vaimolleen. Silloin Manoah tiesi, että hän oli Herran enkeli.
Judges 13:21 But the angel of the LORD did no more appear to Manoah and to his wife. Then Manoah knew that he was an angel of the LORD.
Tuomarien kirja 13:22 Ja Manoah sanoi vaimollensa: Me kuolemme varmasti, koska olemme nähneet Jumalan.
Judges 13:22 And Manoah said to his wife, We shall surely die, because we have seen God.
Tuomarien kirja 13:23 Mutta hänen vaimonsa sanoi hänelle: Jos Herra olisi tahtonut tappaa meidät, hän ei olisi ottanut meidän kädestamme polttouhria ja ruokauhria, eikä hän olisi näyttänyt meille kaikkia näitä eikä olisi meille kertonut tällaisia asioita, kuten nyt.
Judges 13:23 But his wife said to him, If the LORD were pleased to kill us, he would not have received a burnt offering and a meat offering at our hands, neither would he have showed us all these things, nor would as at this time have told us such things as these.
Tuomarien kirja 13:24 Ja vaimo synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Simson; ja lapsi kasvoi, ja Herra siunasi häntä.
Judges 13:24 And the woman bore a son, and called his name Samson: and the child grew, and the LORD blessed him.
Tuomarien kirja 13:25 Ja Herran Henki alkoi ajoittain vaikuttaa hänessä Danin leirissä Soran ja Estaolin välillä.
Judges 13:25 And the Spirit of the LORD began to move him at times in the camp of Dan between Zorah and Eshtaol.
Tuomarien kirja 14:1 Ja Simson meni alas Timnaan ja näki Timnassa naisen, filistealaisten tyttärien joukosta.
Judges 14:1 And Samson went down to Timnath, and saw a woman in Timnath of the daughters of the Philistines.
Tuomarien kirja 14:2 Niin hän tuli ja kertoi isälleen ja äidilleen ja sanoi: Minä olen nähnyt Timnatissa naisen, filistealaisten tyttäriä; ottakaa hänet nyt minulle vaimoksi.
Judges 14:2 And he came up, and told his father and his mother, and said, I have seen a woman in Timnath of the daughters of the Philistines: now therefore get her for me to wife.
Tuomarien kirja 14:3 Niin hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: Eikö veljiesi tyttärien joukossa tai koko kansani joukossa ole yhtään naista, kun menet ottamaan vaimon ympärileikkaamattomien filistealaisten joukosta? Simson sanoi isälleen: Hanki hänet minulle, sillä hän on minun mieleeni.
Judges 14:3 Then his father and his mother said to him, Is there never a woman among the daughters of your brothers, or among all my people, that you go to take a wife of the uncircumcised Philistines? And Samson said to his father, Get her for me; for she pleases me
Tuomarien kirja 14:4 Mutta hänen isänsä ja äitinsä eivät tienneet, että Herralta se oli, että hän etsi aihetta filistealaisia vastaan; sillä filistealaiset hallitsivat siihen aikaan Israelia.
Judges 14:4 But his father and his mother knew not that it was of the LORD, that he sought an occasion against the Philistines: for at that time the Philistines had dominion over Israel.
Tuomarien kirja 14:5 Niin Simson meni alas isänsä ja äitinsä kanssa Timnaan, ja he tulivat Timnan viinitarhoille; ja katso, nuori leijona karjui häntä vastaan.
Judges 14:5 Then went Samson down, and his father and his mother, to Timnath, and came to the vineyards of Timnath: and, behold, a young lion roared against him.
Tuomarien kirja 14:6 Ja Herran Henki tuli voimakkaasti hänen päälleen, ja hän repäisi hänet katkoksi, niinkuin olisi repäissyt vohlan, eikä hänellä ollut mitään kädessään; mutta hän ei kertonut isälleen eikä äidilleen, mitä oli tehnyt.
Judges 14:6 And the Spirit of the LORD came mightily on him, and he rent him as he would have rent a kid, and he had nothing in his hand: but he told not his father or his mother what he had done.
Tuomarien kirja 14:7 Ja hän meni alas ja puhui naisen kanssa, ja tämä miellytti Simsoneita.
Judges 14:7 And he went down, and talked with the woman; and she pleased Samson well.
Tuomarien kirja 14:8 Ja jonkin ajan kuluttua hän palasi noutamaan häntä ja poikkesi katsomaan leijonan raatoa; ja katso, leijonan raadon sisällä oli mehiläisparvi ja hunajaa.
Judges 14:8 And after a time he returned to take her, and he turned aside to see the carcass of the lion: and, behold, there was a swarm of bees and honey in the carcass of the lion.
Tuomarien kirja 14:9 Ja hän otti sitä käsiinsä ja söi, ja sitten hän tuli isänsä ja äitinsä luo, ja hän antoi heille, ja he söivät; mutta hän ei kertonut heille, että hän oli ottanut hunajan leijonan raadon sisältä.
Judges 14:9 And he took thereof in his hands, and went on eating, and came to his father and mother, and he gave them, and they did eat: but he told not them that he had taken the honey out of the carcass of the lion.
Tuomarien kirja 14:10 Niin hänen isänsä meni alas naisen luo, ja Simson laittoi siellä pidot, sillä niin oli nuorten miesten tapana.
Judges 14:10 So his father went down to the woman: and Samson made there a feast; for so used the young men to do.
Tuomarien kirja 14:11 Ja kun he näkivät hänet, he toivat kolmekymmentä toveria olemaan hänen kanssaan.
Judges 14:11 And it came to pass, when they saw him, that they brought thirty companions to be with him.
Tuomarien kirja 14:12 Ja Simson sanoi heille: Minä esitän teille arvoituksen. Jos te pystytte sen minulle selittämään seitsemän juhlapäivän kuluessa ja selvittämään, niin minä annan teille kolmekymmentä lakanoita ja kolmekymmentä juhlavaatetta.
Judges 14:12 And Samson said to them, I will now put forth a riddle to you: if you can certainly declare it me within the seven days of the feast, and find it out, then I will give you thirty sheets and thirty change of garments:
Tuomarien kirja 14:13 Mutta jos ette voi sitä minulle selittää, niin antakaa minulle kolmekymmentä lakanoita ja kolmekymmentä juhlavaatetta. He sanoivat hänelle: Esitä arvoituksesi, että kuulemme sen.
Judges 14:13 But if you cannot declare it me, then shall you give me thirty sheets and thirty change of garments. And they said to him, Put forth your riddle, that we may hear it.
Tuomarien kirja 14:14 Ja hän sanoi heille: Syöjästä tuli ruoka, ja väkevästä makeus. Eivätkä he kyenneet kolmeen päivään selittämään arvoitusta.
Judges 14:14 And he said to them, Out of the eater came forth meat, and out of the strong came forth sweetness. And they could not in three days expound the riddle.
Tuomarien kirja 14:15 Ja seitsemäntenä päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: Vietelkää miehesi selittämään meille arvoituksen, ettemme polttaisi sinua ja isäsi taloa tulella. Oletko kutsunut meidät ottamaan sen, mitä meillä on? Eikö niin?
Judges 14:15 And it came to pass on the seventh day, that they said to Samson’s wife, Entice your husband, that he may declare to us the riddle, lest we burn you and your father’s house with fire: have you called us to take that we have? is it not so?
Tuomarien kirja 14:16 Ja Simsonin vaimo itki hänen edessään ja sanoi: Sinä vihaat minua etkä rakasta minua; sinä olet pannut arvoituksen kansani lapsille etkä ole sitä minulle kertonut. Ja hän sanoi hänelle: Katso, en ole kertonut sitä isälleni enkä äidilleni, ja kertoisinko sen minulle?
Judges 14:16 And Samson’s wife wept before him, and said, You do but hate me, and love me not: you have put forth a riddle to the children of my people, and have not told it me. And he said to her, Behold, I have not told it my father nor my mother, and shall I tell i
Tuomarien kirja 14:17 Ja hän itki hänen edessään ne seitsemän päivää, niin kauan kuin heidän juhlansa kesti. Ja seitsemäntenä päivänä hän kertoi sen hänelle, koska hän oli kipeä hänen päällänsä. Ja hän kertoi arvoituksen kansansa lapsille.
Judges 14:17 And she wept before him the seven days, while their feast lasted: and it came to pass on the seventh day, that he told her, because she lay sore on him: and she told the riddle to the children of her people.
Tuomarien kirja 14:18 Ja seitsemäntenä päivänä ennen auringonlaskua kaupungin miehet sanoivat hänelle: Mikä on makeampaa kuin hunaja, ja mikä on leijonaa väkevämpi? Hän sanoi heille: Jos ette olisi kyntäneet minun lehmälläni, ette olisi ratkaisseet arvoitustani.
Judges 14:18 And the men of the city said to him on the seventh day before the sun went down, What is sweeter than honey? And what is stronger than a lion? and he said to them, If you had not plowed with my heifer, you had not found out my riddle.
Tuomarien kirja 14:19 Ja Herran Henki tuli häneen, ja hän meni alas Askeloniin ja surmasi heistä kolmekymmentä miestä, otti heidän saaliinsa ja antoi vuorovaatteet niille, jotka selittivät arvoituksen. Niin hänen vihansa syttyi, ja hän meni ylös isänsä kotiin.
Judges 14:19 And the Spirit of the LORD came on him, and he went down to Ashkelon, and slew thirty men of them, and took their spoil, and gave change of garments to them which expounded the riddle. And his anger was kindled, and he went up to his father’s house.
Tuomarien kirja 16:21 Mutta filistealaiset ottivat hänet kiinni, puhkaisivat hänen silmänsä ja veivät hänet alas Gassaan ja sitoivat hänet vaskikahleisiin, ja hän jauhoi vankilassa.
Judges 16:21 But the Philistines took him, and put out his eyes, and brought him down to Gaza, and bound him with fetters of brass; and he did grind in the prison house.
Tuomarien kirja 16:22 Hänen päänsä hiukset alkoivat kuitenkin kasvaa uudelleen sen jälkeen, kun hänet oli ajeltu.
Judges 16:22 However, the hair of his head began to grow again after he was shaven.
Tuomarien kirja 16:23 Niin filistealaisten ruhtinaat kokosivat heidät uhraamaan suuren uhrin jumalalleen Daagonille ja iloitsemaan; sillä he sanoivat: Jumalamme on antanut vihollisemme Simsonin meidän käsiimme.
Judges 16:23 Then the lords of the Philistines gathered them together for to offer a great sacrifice to Dagon their god, and to rejoice: for they said, Our god has delivered Samson our enemy into our hand.
Tuomarien kirja 16:24 Ja kun kansa näki hänet, he ylistivät jumalaansa, sillä he sanoivat: Meidän jumalamme on antanut meidän käsiimme vihollisemme ja maamme hävittäjän, joka tappoi monta meistä.
Judges 16:24 And when the people saw him, they praised their god: for they said, Our god has delivered into our hands our enemy, and the destroyer of our country, which slew many of us.
Tuomarien kirja 16:25 Ja kun heidän sydämensä olivat iloiset, he sanoivat: Kutsukaa Simson, että hän tekisi meille pilaa. Ja he kutsuivat Simsonin vankilasta, ja hän teki heille pilaa, ja he asettivat hänet pylväiden väliin.
Judges 16:25 And it came to pass, when their hearts were merry, that they said, Call for Samson, that he may make us sport. And they called for Samson out of the prison house; and he made them sport: and they set him between the pillars.
Tuomarien kirja 16:26 Ja Simson sanoi palvelijalle, joka piti hänen kädestään: Anna minun tunnustella pylväitä, joiden varassa talo seisoo, että voisin nojata niihin.
Judges 16:26 And Samson said to the lad that held him by the hand, Suffer me that I may feel the pillars whereupon the house stands, that I may lean on them.
Tuomarien kirja 16:27 Ja talo oli täynnä miehiä ja naisia; ja kaikki filistealaisten ruhtinaat olivat siellä; ja katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa Simson'in leikkiä.
Judges 16:27 Now the house was full of men and women; and all the lords of the Philistines were there; and there were on the roof about three thousand men and women, that beheld while Samson made sport.
Tuomarien kirja 16:28 Ja Simson huusi Herraa ja sanoi: Herra Jumala, muista minua ja vahvista minua vielä tämän kerran, oi Jumala, että minä äkisti kostaisin filistealaisille molempien silmieni tähden.
Judges 16:28 And Samson called to the LORD, and said, O Lord God, remember me, I pray you, and strengthen me, I pray you, only this once, O God, that I may be at once avenged of the Philistines for my two eyes.
Tuomarien kirja 16:29 Ja Simson tarttui kahteen keskimmäiseen pylvääseen, joiden varassa talo seisoi ja joiden varassa se oli kannettu, toiseen oikealla kädellään ja toiseen vasemmalla.
Judges 16:29 And Samson took hold of the two middle pillars on which the house stood, and on which it was borne up, of the one with his right hand, and of the other with his left.
Tuomarien kirja 16:30 Ja Simson sanoi: Anna minun kuolla filistealaisten kanssa. Ja hän kumarsi kaikin voimin, ja talo sortui päämiesten ja kaiken siellä olevan kansan päälle. Niin kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän surmasi eläessään.
Judges 16:30 And Samson said, Let me die with the Philistines. And he bowed himself with all his might; and the house fell on the lords, and on all the people that were therein. So the dead which he slew at his death were more than they which he slew in his life.
Tuomarien kirja 16:31 Niin hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe tulivat alas ja ottivat hänet ja toivat hänet ylös ja hautasivat hänet Soran ja Estaolin välille, hänen isänsä Manoahin hautaan. Ja hän tuomitsi Israelia kaksikymmentä vuotta.
Judges 16:31 Then his brothers and all the house of his father came down, and took him, and brought him up, and buried him between Zorah and Eshtaol in the burial plot of Manoah his father. And he judged Israel twenty years.
Tuomarien kirja 17:1 Ja Efraimin vuoristossa oli mies, jonka nimi oli Miika.
Judges 17:1 And there was a man of mount Ephraim, whose name was Micah.
Tuomarien kirja 17:2 Ja hän sanoi äidilleen: Ne tuhatsataa hopeasekeliä, jotka sinulta otettiin, joista sinä kirosit ja joista puhuit minun korvissani, katso, hopea on minun luonani; minä otin sen. Ja hänen äitinsä sanoi: Herran siunaama olkoon sinä, poikani.
Judges 17:2 And he said to his mother, The eleven hundred shekels of silver that were taken from you, about which you cursed, and spoke of also in my ears, behold, the silver is with me; I took it. And his mother said, Blessed be you of the LORD, my son.
Tuomarien kirja 17:3 Ja kun hän oli palauttanut äidilleen ne tuhatsataa hopeasekeliä, sanoi hänen äitinsä: Olen kokonaan pyhittänyt hopean, joka on annettu kädestäni Herralle poikani puolesta, veistetyn ja valetun jumalankuvan tekemistä varten; nyt minä palautan sen sinulle.
Judges 17:3 And when he had restored the eleven hundred shekels of silver to his mother, his mother said, I had wholly dedicated the silver to the LORD from my hand for my son, to make a graven image and a molten image: now therefore I will restore it to you.
Tuomarien kirja 17:4 Mutta hän palautti rahat äidilleen; ja hänen äitinsä otti kaksisataa sekeliä hopeaa ja antoi ne sepälle, joka teki niistä veistetyn ja valetun jumalankuvan; ja ne olivat Miikan talossa.
Judges 17:4 Yet he restored the money to his mother; and his mother took two hundred shekels of silver, and gave them to the founder, who made thereof a graven image and a molten image: and they were in the house of Micah.
Tuomarien kirja 17:5 Ja miehellä Miikalla oli jumalanpalvelus, ja hän teki efoodin ja terafim-patsaat ja pyhitti yhden pojistaan papiksi.
Judges 17:5 And the man Micah had an house of gods, and made an ephod, and teraphim, and consecrated one of his sons, who became his priest.
Tuomarien kirja 17:6 Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa, vaan jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein.
Judges 17:6 In those days there was no king in Israel, but every man did that which was right in his own eyes.
Tuomarien kirja 17:7 Ja Juudan Beetlehemistä oli kotoisin nuori mies, leeviläinen, joka asui siellä muukalaisena.
Judges 17:7 And there was a young man out of Bethlehemjudah of the family of Judah, who was a Levite, and he sojourned there.
Tuomarien kirja 17:8 Ja mies lähti kaupungista, Juudan Beetlehemistä, asumaan muukalaisina, missä hän löytäisi sijaa. Ja hän tuli matkallansa Efraimin vuoristoon, Miikan talolle.
Judges 17:8 And the man departed out of the city from Bethlehemjudah to sojourn where he could find a place: and he came to mount Ephraim to the house of Micah, as he journeyed.
Tuomarien kirja 17:9 Miika kysyi häneltä: Mistä sinä tulet? Hän vastasi hänelle: Minä olen leeviläinen Juudan Beetlehemistä, ja minä menen muukalaismaille, missä löydän sijaa.
Judges 17:9 And Micah said to him, From where come you? And he said to him, I am a Levite of Bethlehemjudah, and I go to sojourn where I may find a place.
Tuomarien kirja 17:10 Ja Miika sanoi hänelle: Asu minun luonani ja ole minulle isä ja pappi, niin minä annan sinulle kymmenen hopeasekeliä vuodessa sekä puvun ja elatuksesi. Niin leeviläinen meni sisään.
Judges 17:10 And Micah said to him, Dwell with me, and be to me a father and a priest, and I will give you ten shekels of silver by the year, and a suit of apparel, and your victuals. So the Levite went in.
Tuomarien kirja 17:11 Ja leeviläinen suostui asumaan miehen luona, ja nuorukainen oli hänelle kuin yksi hänen pojistaan.
Judges 17:11 And the Levite was content to dwell with the man; and the young man was to him as one of his sons.
Tuomarien kirja 17:12 Ja Miika vihki leeviläisen, ja nuoresta miehestä tuli hänen pappinsa, ja hän asui Miikan talossa.
Judges 17:12 And Micah consecrated the Levite; and the young man became his priest, and was in the house of Micah.
Tuomarien kirja 17:13 Niin Miika sanoi: Nyt minä tiedän, että Herra tekee minulle hyvää, koska minulla on leeviläinen pappinani.
Judges 17:13 Then said Micah, Now know I that the LORD will do me good, seeing I have a Levite to my priest.
Tuomarien kirja 18:1 Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa; ja daanilaisten sukukunta etsi itselleen perintöosaa asuttavaksi, sillä siihen päivään mennessä koko heidän perintöosuutensa ei ollut langennut heille Israelin sukukuntien keskuudessa.
Judges 18:1 In those days there was no king in Israel: and in those days the tribe of the Danites sought them an inheritance to dwell in; for to that day all their inheritance had not fallen to them among the tribes of Israel.
Tuomarien kirja 18:2 Ja Danin lapset lähettivät sukukunnastaan viisi miestä, sotaurhoja miehiä, Sorasta ja Estaolista, vakoilemaan maata ja tutkimaan sitä; ja he sanoivat heille: Menkää ja tutkikaa maata. Kun he tulivat Efraimin vuoristoon, Miinuksen taloon,
Judges 18:2 And the children of Dan sent of their family five men from their coasts, men of valor, from Zorah, and from Eshtaol, to spy out the land, and to search it; and they said to them, Go, search the land: who when they came to mount Ephraim, to the house of Mi
Tuomarien kirja 18:3 Kun he olivat Miikan talon luona, he tunsivat nuoren miehen, leeviläisen, äänen. He poikkesivat sinne ja kysyivät häneltä: Kuka on tuonut sinut tänne? Mikä on sinun tehtäväsi tässä paikassa? Mitä sinulla täällä on?
Judges 18:3 When they were by the house of Micah, they knew the voice of the young man the Levite: and they turned in thither, and said to him, Who brought you here? and what make you in this place? and what have you here?
Tuomarien kirja 18:4 Ja hän sanoi heille: Näin ja näin Miika on tehnyt minulle ja palkannut minut papikseen.
Judges 18:4 And he said to them, Thus and thus deals Micah with me, and has hired me, and I am his priest.
Tuomarien kirja 18:5 Ja he sanoivat hänelle: Kysy neuvoa Jumalalta, että tietäisimme, onnistummeko matkallamme, jota vaellamme.
Judges 18:5 And they said to him, Ask counsel, we pray you, of God, that we may know whether our way which we go shall be prosperous.
Tuomarien kirja 18:6 Ja pappi sanoi heille: Menkää rauhassa; Herran edessä on teidän tiesi, jota te kuljette.
Judges 18:6 And the priest said to them, Go in peace: before the LORD is your way wherein you go.
Tuomarien kirja 18:7 Niin ne viisi miestä lähtivät ja tulivat Laikseen ja näkivät siellä asuvan kansan asuvan huolettomasti siidonilaisten tapaan, hiljaa ja turvallisesti; eikä maassa ollut yhtäkään virkamiestä, joka olisi voinut saattaa heidät häpeään.
Judges 18:7 Then the five men departed, and came to Laish, and saw the people that were therein, how they dwelled careless, after the manner of the Zidonians, quiet and secure; and there was no magistrate in the land, that might put them to shame in any thing; and th
Tuomarien kirja 18:8 Ja he tulivat veljiensä luo Soraan ja Estaoliin, ja heidän veljensä sanoivat heille: Mitä te sanotte?
Judges 18:8 And they came to their brothers to Zorah and Eshtaol: and their brothers said to them, What say you?
Tuomarien kirja 18:9 Ja he sanoivat: Nouskaa, mennäksemme heitä vastaan, sillä me olemme nähneet maan, ja katso, se on erittäin hyvä. Ja tekö olette vielä paikallanne? Älkää laiskotelko menemästä ja menemästä ottamaan maata omaksenne.
Judges 18:9 And they said, Arise, that we may go up against them: for we have seen the land, and, behold, it is very good: and are you still? be not slothful to go, and to enter to possess the land.
Tuomarien kirja 18:10 Kun lähdet, tulet turvallisen kansan luo ja laajaan maahan, sillä Jumala on antanut sen sinun käsiisi, paikan, jossa ei mitään maan päällä puutu.
Judges 18:10 When you go, you shall come to a people secure, and to a large land: for God has given it into your hands; a place where there is no want of any thing that is in the earth.
Tuomarien kirja 18:11 Ja sieltä lähti liikkeelle Danin sukukunnasta, Sorasta ja Estaolista, kuusisataa sota-asein varustettua miestä.
Judges 18:11 And there went from there of the family of the Danites, out of Zorah and out of Eshtaol, six hundred men appointed with weapons of war.
Tuomarien kirja 18:12 Ja he menivät ylös ja leiriytyivät Kirjat-Jearimiin Juudaan. Sentähden he kutsuvat sitä paikkaa Mahanedaniksi vielä tänäkin päivänä; katso, se on Kirjat-Jearimin takana.
Judges 18:12 And they went up, and pitched in Kirjathjearim, in Judah: why they called that place Mahanehdan to this day: behold, it is behind Kirjathjearim.
Tuomarien kirja 18:13 Ja he kulkivat sieltä Efraimin vuoristoon ja tulivat Miikan taloon.
Judges 18:13 And they passed there to mount Ephraim, and came to the house of Micah.
Tuomarien kirja 18:14 Niin ne viisi miestä, jotka olivat menneet vakoilemaan Laisin maata, vastasivat veljilleen: Tiedättekö, että näissä taloissa on efodi ja terafim-patsaat sekä veistetty ja valettu kuva? Mieti siis, mitä sinun on tehtävä.
Judges 18:14 Then answered the five men that went to spy out the country of Laish, and said to their brothers, Do you know that there is in these houses an ephod, and teraphim, and a graven image, and a molten image? now therefore consider what you have to do.
Tuomarien kirja 18:15 Ja he kääntyivät sinne päin ja tulivat nuoren miehen, leeviläisen, taloon, Miikan taloon, ja tervehtivät häntä.
Judges 18:15 And they turned thitherward, and came to the house of the young man the Levite, even to the house of Micah, and saluted him.
Tuomarien kirja 18:16 Ja ne kuusisataa miestä, sota-aseineen varustettuina, jotka olivat Danin lapsia, seisoivat portin oven edessä.
Judges 18:16 And the six hundred men appointed with their weapons of war, which were of the children of Dan, stood by the entering of the gate.
Tuomarien kirja 18:17 Ja ne viisi miestä, jotka olivat lähteneet vakoilemaan maata, menivät ylös ja tulivat sinne ja ottivat veistetyn jumalankuvan, efoodin, terafim-patsaat ja valetun jumalankuvan. Ja pappi seisoi portin ovella niiden kuudensadan miehen kanssa, jotka olivat asetetut vakoilemaan.
Judges 18:17 And the five men that went to spy out the land went up, and came in thither, and took the graven image, and the ephod, and the teraphim, and the molten image: and the priest stood in the entering of the gate with the six hundred men that were appointed wi
Tuomarien kirja 18:18 Ja nämä menivät Miikan taloon ja toivat veistetyn jumalankuvan, efoodin, terafim-patsaat ja valetun jumalankuvan. Niin pappi sanoi heille: Mitä te teette?
Judges 18:18 And these went into Micah’s house, and fetched the carved image, the ephod, and the teraphim, and the molten image. Then said the priest to them, What do you?
Tuomarien kirja 18:19 Ja he sanoivat hänelle: Ole hiljaa, pane kätesi suullesi ja tule meidän kanssamme ja ole meille isä ja pappi. Onko sinulle parempi olla pappi yhden miehen talossa vai olla pappina koko Israelin sukukunnalle ja suvulle?
Judges 18:19 And they said to him, Hold your peace, lay your hand on your mouth, and go with us, and be to us a father and a priest: is it better for you to be a priest to the house of one man, or that you be a priest to a tribe and a family in Israel?
Tuomarien kirja 18:20 Ja papin sydän iloitsi, ja hän otti efoodin, terafim-patsaat ja veistetyn kuvan ja meni kansan keskelle.
Judges 18:20 And the priest’s heart was glad, and he took the ephod, and the teraphim, and the graven image, and went in the middle of the people.
Tuomarien kirja 18:21 Niin he kääntyivät ja lähtivät, ja panivat lapset, karjan ja vaunut eteensä.
Judges 18:21 So they turned and departed, and put the little ones and the cattle and the carriage before them.
Tuomarien kirja 18:22 Ja kun he olivat jo hyvän matkan päässä Miikan talosta, kokoontuivat Miikan talon lähellä olevien talojen miehet ja saavuttivat daanilaiset.
Judges 18:22 And when they were a good way from the house of Micah, the men that were in the houses near to Micah’s house were gathered together, and overtook the children of Dan.
Tuomarien kirja 18:23 Ja he huusivat Danin lapsille. Ja he käänsivät kasvonsa ja sanoivat Miikalle: Mikä sinun on, kun tulet tuollaisen joukon kanssa?
Judges 18:23 And they cried to the children of Dan. And they turned their faces, and said to Micah, What ails you, that you come with such a company?
Tuomarien kirja 18:24 Ja hän sanoi: Te olette ottaneet minun jumalani, jotka minä tein, ja papin, ja te olette menneet tiehenne. Mitä minulla enää on? Ja miksi te sanotte minulle: 'Mikä sinua vaivaa?'
Judges 18:24 And he said, You have taken away my gods which I made, and the priest, and you are gone away: and what have I more? and what is this that you say to me, What ails you?
Tuomarien kirja 18:25 Niin sanoivat Daanin lapset hänelle: Älä anna äänesi kuulua meidän keskuudessamme, etteivät vihaiset miehet hyökkäisi kimppuusi ja menettäisi henkeäsi ja perheesi henkeä.
Judges 18:25 And the children of Dan said to him, Let not your voice be heard among us, lest angry fellows run on you, and you lose your life, with the lives of your household.
Tuomarien kirja 18:26 Ja Danin lapset menivät tiehensä; ja kun Miika näki heidän olevan häntä väkevämpiä, hän kääntyi ja palasi kotiinsa.
Judges 18:26 And the children of Dan went their way: and when Micah saw that they were too strong for him, he turned and went back to his house.
Tuomarien kirja 18:27 Ja he ottivat Miikan tekemät esineet ja hänen pappinsa ja tulivat Laikseen, kansan luo, joka eli rauhallisesti ja huoletta. He surmasivat heidät miekan terällä ja polttivat kaupungin tulella.
Judges 18:27 And they took the things which Micah had made, and the priest which he had, and came to Laish, to a people that were at quiet and secure: and they smote them with the edge of the sword, and burnt the city with fire.
Tuomarien kirja 18:28 Eikä kukaan ollut vapauttaja, sillä se oli kaukana Siidonista, eivätkä he olleet tekemisissä kenenkään kanssa; ja se oli laaksossa, joka on Bet-Rehobin vieressä. Ja he rakensivat kaupungin ja asuivat siinä.
Judges 18:28 And there was no deliverer, because it was far from Zidon, and they had no business with any man; and it was in the valley that lies by Bethrehob. And they built a city, and dwelled therein.
Tuomarien kirja 18:29 Ja he antoivat kaupungille nimen Daan, isänsä Daanin nimen mukaan, joka oli syntynyt Israelille; mutta kaupungin nimi oli ensin Lais.
Judges 18:29 And they called the name of the city Dan, after the name of Dan their father, who was born to Israel: however, the name of the city was Laish at the first.
Tuomarien kirja 18:30 Ja Danin lapset pystyttivät veistetyn kuvan. Ja Jonathan, Gersomin poika, Manassen pojanpoika, hän ja hänen poikansa olivat pappeina Danin sukukunnassa siihen päivään asti, jolloin maa vietiin pakkosiirtolaisuuteen.
Judges 18:30 And the children of Dan set up the graven image: and Jonathan, the son of Gershom, the son of Manasseh, he and his sons were priests to the tribe of Dan until the day of the captivity of the land.
Tuomarien kirja 18:31 Ja he pystyttivät Miikan tekemän veistetyn kuvan koko sen ajan, minkä Jumalan temppeli oli Siilossa.
Judges 18:31 And they set them up Micah’s graven image, which he made, all the time that the house of God was in Shiloh.
Tuomarien kirja 19:1 Ja tapahtui noina päivinä, kun Israelissa ei ollut kuningasta, että eräs leeviläinen asui muukalaisena Efraimin vuoriston rinteellä ja otti itselleen sivuvaimon Juudan Beetlehemistä.
Judges 19:1 And it came to pass in those days, when there was no king in Israel, that there was a certain Levite sojourning on the side of mount Ephraim, who took to him a concubine out of Bethlehemjudah.
Tuomarien kirja 19:2 Ja hänen sivuvaimonsa harjoittasi haureutta häntä vastaan ja lähti hänen luotaan isänsä kotiin Juudan Beetlehemiin ja oli siellä neljä kokonaista kuukautta.
Judges 19:2 And his concubine played the whore against him, and went away from him to her father’s house to Bethlehemjudah, and was there four whole months.
Tuomarien kirja 19:3 Niin hänen miehensä nousi ja seurasi häntä, puhutellakseen häntä ystävällisesti ja tuodakseen hänet takaisin, mukanaan palvelija ja aasipari. Ja hän vei hänet isänsä taloon. Ja kun piian isä näki hänet, hän iloitsi tavatessaan hänet.
Judges 19:3 And her husband arose, and went after her, to speak friendly to her, and to bring her again, having his servant with him, and a couple of asses: and she brought him into her father’s house: and when the father of the damsel saw him, he rejoiced to meet hi
Tuomarien kirja 19:4 Ja hänen appensa, palvelijattaren isä, piti häntä luonaan, ja hän viipyi hänen luonaan kolme päivää; ja he söivät ja joivat ja yösivät siellä.
Judges 19:4 And his father in law, the damsel’s father, retained him; and he stayed with him three days: so they did eat and drink, and lodged there.
Tuomarien kirja 19:5 Neljäntenä päivänä, kun he nousivat varhain aamulla, hän nousi lähteäkseen. Niin piian isä sanoi vävylleen: Lohduta sydäntäsi leipäpalalla, ja sitten mene matkaasi.
Judges 19:5 And it came to pass on the fourth day, when they arose early in the morning, that he rose up to depart: and the damsel’s father said to his son in law, Comfort your heart with a morsel of bread, and afterward go your way.
Tuomarien kirja 19:6 Ja he istuivat ja söivät ja joivat molemmat yhdessä; sillä piian isä oli sanonut miehelle: Ole tyytyväinen ja jää yöksi, ja olkoon sydämesi iloinen.
Judges 19:6 And they sat down, and did eat and drink both of them together: for the damsel’s father had said to the man, Be content, I pray you, and tarry all night, and let your heart be merry.
Tuomarien kirja 19:7 Ja kun mies nousi lähteäkseen, hänen appensa pyysi häntä, ja hän yöpyi siellä jälleen.
Judges 19:7 And when the man rose up to depart, his father in law urged him: therefore he lodged there again.
Tuomarien kirja 19:8 Ja hän nousi varhain aamulla viidentenä päivänä lähteäkseen; ja piian isä sanoi: Lohduta sydäntäsi. Ja he jäivät iltapäivään asti ja söivät molemmat.
Judges 19:8 And he arose early in the morning on the fifth day to depart; and the damsel’s father said, Comfort your heart, I pray you. And they tarried until afternoon, and they did eat both of them.
Tuomarien kirja 19:9 Ja kun mies nousi lähteäkseen, hän ja hänen sivuvaimonsa ja palvelijansa, sanoi hänen appensa, palvelijattaren isä, hänelle: Katso, päivä alkaa ehtoolla; jää yöksi; katso, päivä on päättymässä; yövy tässä, että sinun
Judges 19:9 And when the man rose up to depart, he, and his concubine, and his servant, his father in law, the damsel’s father, said to him, Behold, now the day draws toward evening, I pray you tarry all night: behold, the day grows to an end, lodge here, that your h
Tuomarien kirja 19:10 Mutta mies ei viipynyt sinä yönä, vaan nousi ja lähti matkaan ja tuli Jebuksen, se on Jerusalemin, kohdalle; ja hänellä oli mukanaan kaksi satuloitua aasia ja myös hänen sivuvaimonsa.
Judges 19:10 But the man would not tarry that night, but he rose up and departed, and came over against Jebus, which is Jerusalem; and there were with him two asses saddled, his concubine also was with him.
Tuomarien kirja 19:11 Ja kun he olivat Jebuksen luona, oli päivä jo pitkälle kulunut, ja palvelija sanoi isännälleen: Tule, poiketkaamme tuohon jebusilaisten kaupunkiin ja yöpykäämme siellä.
Judges 19:11 And when they were by Jebus, the day was far spent; and the servant said to his master, Come, I pray you, and let us turn in into this city of the Jebusites, and lodge in it.
Tuomarien kirja 19:12 Ja hänen isäntänsä sanoi hänelle: Emme poikkea täältä muukalaisen kaupunkiin, joka ei ole israelilaisia; menemme Gibeaan.
Judges 19:12 And his master said to him, We will not turn aside here into the city of a stranger, that is not of the children of Israel; we will pass over to Gibeah.
Tuomarien kirja 19:13 Ja hän sanoi palvelijalleen: Tule, menemme lähemmäksi, yöksi johonkin näistä paikoista, joko Gibeaan tai Raamaan.
Judges 19:13 And he said to his servant, Come, and let us draw near to one of these places to lodge all night, in Gibeah, or in Ramah.
Tuomarien kirja 19:14 Ja he kulkivat eteenpäin ja jatkoivat matkaansa; ja aurinko laski heidän ylitseen heidän ollessaan Gibean luona, joka kuuluu Benjaminille.
Judges 19:14 And they passed on and went their way; and the sun went down on them when they were by Gibeah, which belongs to Benjamin.
Tuomarien kirja 19:15 Ja he poikkesivat sinne mennäkseen sisään ja yöpyäkseen Gibeassa. Sisään tultuaan hän istui kaupungin kadulla, sillä siellä ei ollut ketään, joka olisi ottanut heidät kotiinsa yöksi.
Judges 19:15 And they turned aside thither, to go in and to lodge in Gibeah: and when he went in, he sat him down in a street of the city: for there was no man that took them into his house to lodging.
Tuomarien kirja 19:16 Ja katso, illalla pellolta tuli vanha mies työstään; sekin oli Efraimin vuoristosta, ja hän asui muukalaisena Gibeassa; mutta paikkakunnan miehet olivat benjaminilaisia.
Judges 19:16 And, behold, there came an old man from his work out of the field at even, which was also of mount Ephraim; and he sojourned in Gibeah: but the men of the place were Benjamites.
Tuomarien kirja 19:17 Ja kun hän nosti silmänsä, näki hän kaupungin kadulla kulkijan. Vanha mies kysyi: Minne sinä menet? Ja mistä sinä tulet?
Judges 19:17 And when he had lifted up his eyes, he saw a wayfaring man in the street of the city: and the old man said, Where go you? and from where come you?
Tuomarien kirja 19:18 Ja hän sanoi hänelle: Me olemme matkalla Juudan Beetlehemistä Efraimin vuoren rinteelle; sieltä minä olen; ja minä menin Juudan Beetlehemiin, mutta nyt minä olen menossa Herran huoneeseen, eikä kukaan ota minua vastaan huoneeseensa.
Judges 19:18 And he said to him, We are passing from Bethlehemjudah toward the side of mount Ephraim; from there am I: and I went to Bethlehemjudah, but I am now going to the house of the LORD; and there is no man that receives me to house.
Tuomarien kirja 19:19 Kuitenkin on sekä olkia että rehua aaseillemme; ja leipää ja viiniä on myös minulle ja palvelijattarellesi ja nuorelle miehelle, joka on palvelijaisi kanssa; ei meiltä mitään puutu.
Judges 19:19 Yet there is both straw and provender for our asses; and there is bread and wine also for me, and for your handmaid, and for the young man which is with your servants: there is no want of any thing.
Tuomarien kirja 19:20 Ja vanha mies sanoi: Rauha olkoon kanssasi! Anna kaikkien tarpeidesi langeta minun kannettavakseni; älä vain yövy kadulla.
Judges 19:20 And the old man said, Peace be with you; howsoever let all your wants lie on me; only lodge not in the street.
Tuomarien kirja 19:21 Niin hän vei hänet kotiinsa ja antoi aaseille ruokaa; ja ne pesivät jalkansa, söivät ja joivat.
Judges 19:21 So he brought him into his house, and gave provender to the asses: and they washed their feet, and did eat and drink.
Tuomarien kirja 19:22 Kun he nyt riemuitsivat, katso, kaupungin miehet, Belialin pojat, piirittivät talon ympäri ja hakkasivat ovea ja puhuivat talon isännälle, vanhalle miehelle, sanoen: Tuo ulos se mies, joka tuli taloosi,
Judges 19:22 Now as they were making their hearts merry, behold, the men of the city, certain sons of Belial, beset the house round about, and beat at the door, and spoke to the master of the house, the old man, saying, Bring forth the man that came into your house, t
Tuomarien kirja 19:23 Ja mies, talon isäntä, meni ulos heidän luokseen ja sanoi heille: Ei, veljeni, älkää tehkö niin pahoin; koska tuo mies on tullut minun talooni, älkää tehkö tätä tyhmyyttä.
Judges 19:23 And the man, the master of the house, went out to them, and said to them, No, my brothers, no, I pray you, do not so wickedly; seeing that this man is come into my house, do not this folly.
Tuomarien kirja 19:24 Katso, tässä on minun tyttäreni neito ja hänen sivuvaimonsa; heidät minä tuon nyt tänne ja nöyryytän heitä teidän edessänne ja teen heille, mitä hyväksi näette; mutta tälle miehelle älkää tehkö mitään niin ilkeää.
Judges 19:24 Behold, here is my daughter a maiden, and his concubine; them I will bring out now, and humble you them, and do with them what seems good to you: but to this man do not so vile a thing.
Tuomarien kirja 19:25 Mutta miehet eivät totelleet häntä; niin mies otti sivuvaimonsa ja vei hänet ulos heidän luokseen; ja he tunsivat hänet ja kohtelivat häntä väkivaltaisesti koko yön aamuun asti; ja kun päivä alkoi sarastaa, he päästivät hänet menemään.
Judges 19:25 But the men would not listen to him: so the man took his concubine, and brought her forth to them; and they knew her, and abused her all the night until the morning: and when the day began to spring, they let her go.
Tuomarien kirja 19:26 Niin nainen tuli päivän koittaessa ja lankesi miehen talon oven eteen, jossa hänen isäntänsä oli, ja oli siellä, kunnes valo valkeni.
Judges 19:26 Then came the woman in the dawning of the day, and fell down at the door of the man’s house where her lord was, till it was light.
Tuomarien kirja 19:27 Ja hänen isäntänsä nousi aamulla ja avasi talon ovet ja meni ulos mennäkseen tiehensä; ja katso, nainen, hänen sivuvaimonsa, makasi talon ovensuussa, ja hänen kätensä olivat kynnyksellä.
Judges 19:27 And her lord rose up in the morning, and opened the doors of the house, and went out to go his way: and, behold, the woman his concubine was fallen down at the door of the house, and her hands were on the threshold.
Tuomarien kirja 19:28 Ja hän sanoi hänelle: Nouse, lähtekäämme. Mutta kukaan ei vastannut. Silloin mies nosti hänet aasin selkään, ja mies nousi ja vei hänet kotiinsa.
Judges 19:28 And he said to her, Up, and let us be going. But none answered. Then the man took her up on an ass, and the man rose up, and got him to his place.
Tuomarien kirja 19:29 Ja kun hän tuli taloonsa, otti hän veitsen ja tarttui sivuvaimoonsa ja jakoi hänet luineen kahteentoista osaan ja lähetti hänet kaikkialle Israelin alueelle.
Judges 19:29 And when he was come into his house, he took a knife, and laid hold on his concubine, and divided her, together with her bones, into twelve pieces, and sent her into all the coasts of Israel.
Tuomarien kirja 19:30 Ja kaikki, jotka sen näkivät, sanoivat: Mitään sellaista ei ole tehty eikä nähty siitä päivästä, jona israelilaiset tulivat Egyptin maasta, tähän päivään asti. Ottakaa siitä neuvoa ja puhukaa asiasta.
Judges 19:30 And it was so, that all that saw it said, There was no such deed done nor seen from the day that the children of Israel came up out of the land of Egypt to this day: consider of it, take advice, and speak your minds.
Tuomarien kirja 20:1 Silloin kaikki israelilaiset lähtivät liikkeelle, ja seurakunta kokoontui yhtenä miehenä Danista Beersebaan ja Gileadin maahan asti Herran luo Mispeen.
Judges 20:1 Then all the children of Israel went out, and the congregation was gathered together as one man, from Dan even to Beersheba, with the land of Gilead, to the LORD in Mizpeh.
Tuomarien kirja 20:2 Ja koko kansan, kaikkien Israelin sukukuntien, päämiehet asettuivat Jumalan kansan kokoukseen, neljäsataatuhatta miekkamiestä jalkamiestä.
Judges 20:2 And the chief of all the people, even of all the tribes of Israel, presented themselves in the assembly of the people of God, four hundred thousand footmen that drew sword.
Tuomarien kirja 20:3 (Benjaminin lapset kuulivat, että israelilaiset olivat menneet Mispeen.) Niin israelilaiset sanoivat: Kertokaa meille, kuinka tämä pahuus oli tapahtunut?
Judges 20:3 (Now the children of Benjamin heard that the children of Israel were gone up to Mizpeh.) Then said the children of Israel, Tell us, how was this wickedness?
Tuomarien kirja 20:4 Ja leeviläinen, surmatun naisen mies, vastasi ja sanoi: Minä ja sivuvaimoni tulimme Gibeaan, joka on Benjaminin heimoa, yöpymään.
Judges 20:4 And the Levite, the husband of the woman that was slain, answered and said, I came into Gibeah that belongs to Benjamin, I and my concubine, to lodge.
Tuomarien kirja 20:5 Ja Gibean miehet nousivat minua vastaan ja piirittivät yöllä taloni ympäriltä ja luulivat tappavansa minut; ja sivuvaimoni he väkisin tappoivat.
Judges 20:5 And the men of Gibeah rose against me, and beset the house round about on me by night, and thought to have slain me: and my concubine have they forced, that she is dead.
Tuomarien kirja 20:6 Ja minä otin sivuvaimoni, paloittelin hänet ja lähetin hänet kaikkialle Israelin perintömaahan, sillä he ovat tehneet iljetystä ja tyhmyyttä Israelissa.
Judges 20:6 And I took my concubine, and cut her in pieces, and sent her throughout all the country of the inheritance of Israel: for they have committed lewdness and folly in Israel.
Tuomarien kirja 20:7 Katso, te olette kaikki Israelin lapsia; antakaa täällä neuvonne ja neuvonne.
Judges 20:7 Behold, you are all children of Israel; give here your advice and counsel.
Tuomarien kirja 20:8 Ja kaikki kansa nousi yhtenä miehenä ja sanoi: Emme saa mennä hänen majaansa eikä poiketa hänen taloonsa.
Judges 20:8 And all the people arose as one man, saying, We will not any of us go to his tent, neither will we any of us turn into his house.
Tuomarien kirja 20:9 Mutta nyt teemme Gibealle näin: Arpaamalla menemme sitä vastaan.
Judges 20:9 But now this shall be the thing which we will do to Gibeah; we will go up by lot against it;
Tuomarien kirja 20:10 Ja me otamme kymmenen miestä sadasta kaikista Israelin sukukunnista ja sata tuhannesta ja tuhat kymmenestätuhannesta noutamaan kansalle evästä, niin että he tekevät sen, kun he tulevat Benjaminin Gibeaan, kaiken sen jälkeen, mitä on määrätty.
Judges 20:10 And we will take ten men of an hundred throughout all the tribes of Israel, and an hundred of a thousand, and a thousand out of ten thousand, to fetch victual for the people, that they may do, when they come to Gibeah of Benjamin, according to all the fol
Tuomarien kirja 20:11 Niin kaikki Israelin miehet kokoontuivat kaupunkia vastaan, yhdeksi mieheksi.
Judges 20:11 So all the men of Israel were gathered against the city, knit together as one man.
Tuomarien kirja 20:12 Ja Israelin sukukunnat lähettivät miehiä koko Benjaminin sukukunnan kautta sanomaan: Mitä pahuutta teillä oikein tapahtuu?
Judges 20:12 And the tribes of Israel sent men through all the tribe of Benjamin, saying, What wickedness is this that is done among you?
Tuomarien kirja 20:13 Antakaa meille nyt ne miehet, Belialin lapset, jotka ovat Gibeassa, että me tappaisimme heidät ja poistaisimme pahan Israelista. Mutta Benjaminin lapset eivät tahtoneet kuunnella veljiään, israelilaisia.
Judges 20:13 Now therefore deliver us the men, the children of Belial, which are in Gibeah, that we may put them to death, and put away evil from Israel. But the children of Benjamin would not listen to the voice of their brothers the children of Israel.
Tuomarien kirja 20:14 Mutta benjaminilaiset kokoontuivat kaupungeista Gibeaan lähteäkseen sotaan israelilaisia vastaan.
Judges 20:14 But the children of Benjamin gathered themselves together out of the cities to Gibeah, to go out to battle against the children of Israel.
Tuomarien kirja 20:15 Ja Benjaminin lapsista luki siihen aikaan kaupungeista kaksikymmentäkuusituhatta miekkamiestä, Gibean asukkaiden lisäksi, joita lukittiin seitsemänsataa valittua miestä.
Judges 20:15 And the children of Benjamin were numbered at that time out of the cities twenty and six thousand men that drew sword, beside the inhabitants of Gibeah, which were numbered seven hundred chosen men.
Tuomarien kirja 20:16 Kaiken tämän kansan joukossa oli seitsemänsataa valittua vasenkätistä miestä; jokainen heistä osasi linkoa kiviä hiuksenhien leveydellä eikä osunut ohi.
Judges 20:16 Among all this people there were seven hundred chosen men left handed; every one could sling stones at an hair breadth, and not miss.
Tuomarien kirja 20:17 Ja Israelin miehiä oli Benjaminin lisäksi neljäsataatuhatta miekkamiestä; kaikki nämä olivat sotamiehiä.
Judges 20:17 And the men of Israel, beside Benjamin, were numbered four hundred thousand men that drew sword: all these were men of war.
Tuomarien kirja 20:18 Ja israelilaiset nousivat ja menivät Jumalan temppeliin ja kysyivät Jumalalta neuvoa ja sanoivat: Kuka meistä lähtee ensimmäisenä taisteluun benjaminilaisia vastaan? Herra sanoi: Juuda lähteköön ensimmäisenä.
Judges 20:18 And the children of Israel arose, and went up to the house of God, and asked counsel of God, and said, Which of us shall go up first to the battle against the children of Benjamin? And the LORD said, Judah shall go up first.
Tuomarien kirja 20:19 Ja israelilaiset nousivat aamulla ja leiriytyivät Gibean edustalle.
Judges 20:19 And the children of Israel rose up in the morning, and encamped against Gibeah.
Tuomarien kirja 20:20 Ja Israelin miehet lähtivät taistelemaan Benjaminia vastaan, ja Israelin miehet asettuivat sotarintaan heitä vastaan Gibeassa.
Judges 20:20 And the men of Israel went out to battle against Benjamin; and the men of Israel put themselves in array to fight against them at Gibeah.
Tuomarien kirja 20:21 Ja benjaminilaiset lähtivät Gibeasta ja tuhosivat sinä päivänä israelilaiset maahan kaksikymmentäkaksi tuhatta miestä.
Judges 20:21 And the children of Benjamin came forth out of Gibeah, and destroyed down to the ground of the Israelites that day twenty and two thousand men.
Tuomarien kirja 20:22 Ja kansa, Israelin miehet, rohkaistui ja asettui jälleen taisteluriviin samaan paikkaan, johon he olivat asettuneet ensimmäisenä päivänä.
Judges 20:22 And the people the men of Israel encouraged themselves, and set their battle again in array in the place where they put themselves in array the first day.
Tuomarien kirja 20:23 (Ja israelilaiset menivät ylös ja itkivät Herran edessä iltaan asti ja kysyivät Herralta neuvoa sanoen: Menenkö vielä sotimaan veljiäni Benjaminin lapsia vastaan? Herra sanoi: Menkää häntä vastaan.
Judges 20:23 (And the children of Israel went up and wept before the LORD until even, and asked counsel of the LORD, saying, Shall I go up again to battle against the children of Benjamin my brother? And the LORD said, Go up against him.)
Tuomarien kirja 20:24 Ja israelilaiset lähestyivät benjaminilaisia toisena päivänä.
Judges 20:24 And the children of Israel came near against the children of Benjamin the second day.
Tuomarien kirja 20:25 Ja Benjamin lähti heitä vastaan Gibeasta toisena päivänä ja tuhosi israelilaiset jälleen maahan kahdeksantoistatuhatta miestä; kaikki nämä vetivät miekan ulos.
Judges 20:25 And Benjamin went forth against them out of Gibeah the second day, and destroyed down to the ground of the children of Israel again eighteen thousand men; all these drew the sword.
Tuomarien kirja 20:26 Silloin kaikki israelilaiset ja kaikki kansa menivät ylös ja tulivat Jumalan temppeliin, itkivät ja istuivat siellä Herran edessä ja paastosivat sinä päivänä iltaan asti ja uhrasivat polttouhreja ja yhteysuhreja Herran edessä.
Judges 20:26 Then all the children of Israel, and all the people, went up, and came to the house of God, and wept, and sat there before the LORD, and fasted that day until even, and offered burnt offerings and peace offerings before the LORD.
Tuomarien kirja 20:27 Ja israelilaiset kysyivät Herralta, (sillä Jumalan liitonarkki oli siellä noina päivinä,
Judges 20:27 And the children of Israel inquired of the LORD, (for the ark of the covenant of God was there in those days,
Tuomarien kirja 20:28 Ja Pinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, seisoi sen edessä noina päivinä ja sanoi: Lähdenkö vielä sotimaan veljiäni Benjaminin lapsia vastaan, vai lopetanko? Herra sanoi: Mene, sillä huomenna minä annan heidät käsiisi.
Judges 20:28 And Phinehas, the son of Eleazar, the son of Aaron, stood before it in those days,) saying, Shall I yet again go out to battle against the children of Benjamin my brother, or shall I cease? And the LORD said, Go up; for to morrow I will deliver them into
Tuomarien kirja 20:29 Ja Israel asetti väijyjiä Gibean ympärille.
Judges 20:29 And Israel set liers in wait round about Gibeah.
Tuomarien kirja 20:30 Ja israelilaiset menivät kolmantena päivänä benjaminilaisia vastaan ja asettuivat taisteluun Gibeaa vastaan niin kuin ennenkin.
Judges 20:30 And the children of Israel went up against the children of Benjamin on the third day, and put themselves in array against Gibeah, as at other times.
Tuomarien kirja 20:31 Ja benjaminilaiset menivät kansaa vastaan ja joutuivat eristyksiin kaupungista; ja he alkoivat lyödä kansaa ja tappaa, niinkuin ennenkin, valtateillä, joista toinen vie Jumalan temppeliin ja toinen Gibeaan pellolle.
Judges 20:31 And the children of Benjamin went out against the people, and were drawn away from the city; and they began to smite of the people, and kill, as at other times, in the highways, of which one goes up to the house of God, and the other to Gibeah in the fiel
Tuomarien kirja 20:32 Ja benjaminilaiset sanoivat: Heidät lyödään meidän edessämme niin kuin ensi kerralla. Mutta israelilaiset sanoivat: Pakenekaamme ja vetäkäämme heidät pois kaupungista valtateiden varsille.
Judges 20:32 And the children of Benjamin said, They are smitten down before us, as at the first. But the children of Israel said, Let us flee, and draw them from the city to the highways.
Tuomarien kirja 20:33 Ja kaikki Israelin miehet nousivat paikoiltaan ja asettuivat taisteluun Baaltamariin; ja Israelin väijyjät tulivat esiin paikoiltaan, Gibean niityiltä.
Judges 20:33 And all the men of Israel rose up out of their place, and put themselves in array at Baaltamar: and the liers in wait of Israel came forth out of their places, even out of the meadows of Gibeah.
Tuomarien kirja 20:34 Ja kymmenentuhatta valittua miestä koko Israelista tuli Gibeaa vastaan, ja taistelu oli ankara; mutta he eivät tienneet, että paha oli heitä lähellä.
Judges 20:34 And there came against Gibeah ten thousand chosen men out of all Israel, and the battle was sore: but they knew not that evil was near them.
Tuomarien kirja 20:35 Ja Herra löi Benjaminin Israelin edessä, ja israelilaiset tuhosivat sinä päivänä benjaminilaisia kaksikymmentäviisituhatta ja sata miestä; kaikki nämä vetivät miekan ulos.
Judges 20:35 And the LORD smote Benjamin before Israel: and the children of Israel destroyed of the Benjamites that day twenty and five thousand and an hundred men: all these drew the sword.
Tuomarien kirja 20:36 Niin benjaminilaiset näkivät tulleensa lyödyiksi, sillä israelilaiset antoivat sijaa benjaminilaisille, koska he luottivat väijyjiin, jotka he olivat asettaneet Gibean alueelle.
Judges 20:36 So the children of Benjamin saw that they were smitten: for the men of Israel gave place to the Benjamites, because they trusted to the liers in wait which they had set beside Gibeah.
Tuomarien kirja 20:37 Ja väijyvät miehet kiiruhtivat ja ryntäsivät Gibeaan; ja väijyvät miehet riensivät ja löivät koko kaupungin miekan terällä.
Judges 20:37 And the liers in wait hurried, and rushed on Gibeah; and the liers in wait drew themselves along, and smote all the city with the edge of the sword.
Tuomarien kirja 20:38 Israelin miesten ja väijyjien välillä oli sovittu, että heidän piti tehdä suuri liekki, josta nousi savua kaupungista.
Judges 20:38 Now there was an appointed sign between the men of Israel and the liers in wait, that they should make a great flame with smoke rise up out of the city.
Tuomarien kirja 20:39 Ja kun Israelin miehet vetäytyivät taistelusta, Benjamin alkoi lyödä ja tappaa Israelin miehiä, noin kolmekymmentä miestä; sillä he sanoivat: He ovat varmasti lyötyjä meidän edessämme, niin kuin ensimmäisessäkin taistelussa.
Judges 20:39 And when the men of Israel retired in the battle, Benjamin began to smite and kill of the men of Israel about thirty persons: for they said, Surely they are smitten down before us, as in the first battle.
Tuomarien kirja 20:40 Mutta kun liekki alkoi nousta kaupungista savupatsaana, benjaminilaiset katsoivat taakseen, ja katso, kaupungin liekki nousi taivaaseen.
Judges 20:40 But when the flame began to arise up out of the city with a pillar of smoke, the Benjamites looked behind them, and, behold, the flame of the city ascended up to heaven.
Tuomarien kirja 20:41 Ja kun Israelin miehet kääntyivät takaisin, hämmästyivät Benjaminin miehet, sillä he näkivät, että heitä oli kohdannut onnettomuus.
Judges 20:41 And when the men of Israel turned again, the men of Benjamin were amazed: for they saw that evil was come on them.
Tuomarien kirja 20:42 Niin he käänsivät selkänsä Israelin miesten edestä erämaan tielle, mutta taistelu saavutti heidät, ja ne, jotka tulivat kaupungeista, he tuhosivat keskellään.
Judges 20:42 Therefore they turned their backs before the men of Israel to the way of the wilderness; but the battle overtook them; and them which came out of the cities they destroyed in the middle of them.
Tuomarien kirja 20:43 Niin he piirittivät benjaminilaiset joka puolelta, ajoivat heitä takaa ja polkivat heidät vaivatta alas Gibean kohdalle auringonnousua kohti.
Judges 20:43 Thus they enclosed the Benjamites round about, and chased them, and stepped them down with ease over against Gibeah toward the sun rise.
Tuomarien kirja 20:44 Ja Benjaminista kaatui kahdeksantoistatuhatta miestä; kaikki nämä olivat sotaurhoja miehiä.
Judges 20:44 And there fell of Benjamin eighteen thousand men; all these were men of valor.
Tuomarien kirja 20:45 Ja he kääntyivät ja pakenivat erämaahan Rimmonin kalliolle; ja he poimivat heistä valtateillä viisituhatta miestä; ja he ajoivat heitä takaa aina Gideomiin asti, ja tappoivat heistä kaksituhatta miestä.
Judges 20:45 And they turned and fled toward the wilderness to the rock of Rimmon: and they gleaned of them in the highways five thousand men; and pursued hard after them to Gidom, and slew two thousand men of them.
Tuomarien kirja 20:46 Niin että kaikkiaan sinä päivänä kaatuneita benjaminilaisia oli kaksikymmentäviisituhatta miekkamiestä; kaikki nämä olivat urheita miehiä.
Judges 20:46 So that all which fell that day of Benjamin were twenty and five thousand men that drew the sword; all these were men of valor.
Tuomarien kirja 20:47 Mutta kuusisataa miestä kääntyi ja pakeni erämaahan Rimmonin kalliolle ja viipyi Rimmonin kalliolla neljä kuukautta.
Judges 20:47 But six hundred men turned and fled to the wilderness to the rock Rimmon, and stayed in the rock Rimmon four months.
Tuomarien kirja 20:48 Ja Israelin miehet palasivat benjaminilaisten kimppuun ja surmasivat heidät miekan terällä, niin myös jokaisen kaupungin asukkaat, niin myös eläimet ja kaikki, jotka käsiksi joutuivat; ja he sytyttivät tuleen kaikki ne kaupungit, joihin he tulivat.
Judges 20:48 And the men of Israel turned again on the children of Benjamin, and smote them with the edge of the sword, as well the men of every city, as the beast, and all that came to hand: also they set on fire all the cities that they came to.
Tuomarien kirja 21:1 Mutta Israelin miehet olivat vannoneet Mispassa sanoen: Älköön kukaan meistä antako tytärtään Benjaminille vaimoksi.
Judges 21:1 Now the men of Israel had sworn in Mizpeh, saying, There shall not any of us give his daughter to Benjamin to wife.
Tuomarien kirja 21:2 Ja kansa tuli Jumalan temppeliin ja viipyi siellä iltaan asti Jumalan edessä ja korotti äänensä ja itki katkerasti;
Judges 21:2 And the people came to the house of God, and stayed there till even before God, and lifted up their voices, and wept sore;
Tuomarien kirja 21:3 Ja sanoi: Herra, Israelin Jumala, miksi näin tapahtuu Israelissa, että Israelista tänäpänä puuttuu yksi sukukunta?
Judges 21:3 And said, O LORD God of Israel, why is this come to pass in Israel, that there should be to day one tribe lacking in Israel?
Tuomarien kirja 21:4 Ja seuraavana päivänä kansa nousi varhain ja rakensi sinne alttarin ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja.
Judges 21:4 And it came to pass on the morrow, that the people rose early, and built there an altar, and offered burnt offerings and peace offerings.
Tuomarien kirja 21:5 Ja israelilaiset sanoivat: Kuka kaikista Israelin sukukunnista ei tullut seurakunnan kanssa ylös Herran luo? Sillä he olivat vannoneet suuren valan siitä, joka ei tullut Herran luo Mispeen, sanoen: 'Hänet on surmattava.'
Judges 21:5 And the children of Israel said, Who is there among all the tribes of Israel that came not up with the congregation to the LORD? For they had made a great oath concerning him that came not up to the LORD to Mizpeh, saying, He shall surely be put to death.
Tuomarien kirja 21:6 Ja israelilaiset katuivat veljeään Benjaminia ja sanoivat: Yksi sukukunta on tänä päivänä hakattu pois Israelista.
Judges 21:6 And the children of Israel repented them for Benjamin their brother, and said, There is one tribe cut off from Israel this day.
Tuomarien kirja 21:7 Kuinka meidän pitäisi hankkia vaimot jäljelle jääneille? Olemmehan vannoneet Herran kautta, ettemme anna heille tyttäriämme vaimoiksi.
Judges 21:7 How shall we do for wives for them that remain, seeing we have sworn by the LORD that we will not give them of our daughters to wives?
Tuomarien kirja 21:8 Ja he sanoivat: Kuka Israelin sukukunnista ei tullut Mispeen Herran luo? Ja katso, kukaan ei tullut Jaabesista Gileadin leiriin seurakunnan luo.
Judges 21:8 And they said, What one is there of the tribes of Israel that came not up to Mizpeh to the LORD? And, behold, there came none to the camp from Jabeshgilead to the assembly.
Tuomarien kirja 21:9 Sillä kansa laskettiin, ja katso, siellä ei ollut ketään Jaabesin asukkaista Gileadissa.
Judges 21:9 For the people were numbered, and, behold, there were none of the inhabitants of Jabeshgilead there.
Tuomarien kirja 21:10 Ja seurakunta lähetti sinne kaksitoistatuhatta sotaurhoa miestä ja käski heitä sanoen: Menkää ja lyökää miekan terällä Jaabesin asukkaat, naiset ja lapset.
Judges 21:10 And the congregation sent thither twelve thousand men of the most valiant, and commanded them, saying, Go and smite the inhabitants of Jabeshgilead with the edge of the sword, with the women and the children.
Tuomarien kirja 21:11 Ja näin sinun on tehtävä: Sinun on tuhottava kaikki miehet ja kaikki naiset, jotka ovat maanneet miehen kanssa.
Judges 21:11 And this is the thing that you shall do, You shall utterly destroy every male, and every woman that has lain by man.
Tuomarien kirja 21:12 Ja he löysivät Jaabesin Gileadin asukkaiden joukosta neljäsataa neitsyttä, jotka eivät olleet tavanneet miestä vaan maanneet jonkun miehen kanssa; ja he toivat heidät leiriin Siiloon, joka on Kanaanin maassa.
Judges 21:12 And they found among the inhabitants of Jabeshgilead four hundred young virgins, that had known no man by lying with any male: and they brought them to the camp to Shiloh, which is in the land of Canaan.
Tuomarien kirja 21:13 Ja koko seurakunta lähetti puhumaan benjaminilaisten luo, jotka olivat Rimmonin kalliolla, ja toivottamaan heille rauhaa.
Judges 21:13 And the whole congregation sent some to speak to the children of Benjamin that were in the rock Rimmon, and to call peaceably to them.
Tuomarien kirja 21:14 Ja Benjamin palasi siihen aikaan, ja he antoivat heille vaimoiksi ne, jotka he olivat jättäneet eloon Gileadin Jaabesin naisista, mutta ne eivät kuitenkaan riittäneet heille.
Judges 21:14 And Benjamin came again at that time; and they gave them wives which they had saved alive of the women of Jabeshgilead: and yet so they sufficed them not.
Tuomarien kirja 21:15 Ja kansa katui Benjaminin tähden, koska Herra oli tehnyt aukon Israelin sukukuntiin.
Judges 21:15 And the people repented them for Benjamin, because that the LORD had made a breach in the tribes of Israel.
Tuomarien kirja 21:16 Niin seurakunnan vanhimmat sanoivat: Kuinka meidän pitäisi hankkia vaimot jäljelle jääneille, kun naiset on tuhottu Benjaminista?
Judges 21:16 Then the elders of the congregation said, How shall we do for wives for them that remain, seeing the women are destroyed out of Benjamin?
Tuomarien kirja 21:17 Ja he sanoivat: Benjaminin pakolaisille on annettava perintöosa, ettei yhtäkään sukukuntaa tuhoutuisi Israelista.
Judges 21:17 And they said, There must be an inheritance for them that be escaped of Benjamin, that a tribe be not destroyed out of Israel.
Tuomarien kirja 21:18 Me emme kuitenkaan saa antaa heille tyttäriämme vaimoiksi, sillä israelilaiset ovat vannoneet sanoen: 'Kirottu olkoon se, joka antaa vaimon Benjaminille.'
Judges 21:18 However, we may not give them wives of our daughters: for the children of Israel have sworn, saying, Cursed be he that gives a wife to Benjamin.
Tuomarien kirja 21:19 Niin he sanoivat: Katso, Herran juhla on joka vuosi Siilossa, paikassa, joka on pohjoispuolella Beteliä, itäpuolella valtatietä, joka vie Betelistä Sikemiin, ja eteläpuolella Lebonasta.
Judges 21:19 Then they said, Behold, there is a feast of the LORD in Shiloh yearly in a place which is on the north side of Bethel, on the east side of the highway that goes up from Bethel to Shechem, and on the south of Lebonah.
Tuomarien kirja 21:20 Niin he käskivät benjaminilaisia sanoen: Menkää ja väijykää viinitarhoissa;
Judges 21:20 Therefore they commanded the children of Benjamin, saying, Go and lie in wait in the vineyards;
Tuomarien kirja 21:21 Ja katso, jos Silon tyttäret tulevat ulos tanssimaan karkeloissa, niin tulkaa viinitarhoista ja ottakaa kukin itsellenne vaimo Silon tyttäristä ja menkää Benjaminin maahan.
Judges 21:21 And see, and, behold, if the daughters of Shiloh come out to dance in dances, then come you out of the vineyards, and catch you every man his wife of the daughters of Shiloh, and go to the land of Benjamin.
Tuomarien kirja 21:22 Ja kun heidän isänsä tai veljensä tulevat meidän luoksemme valittamaan, me sanomme heille: 'Olkaa heille suopeita meidän tähtemme, sillä emme säästäneet kullekin miehelle hänen vaimoaan sodan aikana. Te ette antaneet heille sitä silloin, että olisitte voineet...'
Judges 21:22 And it shall be, when their fathers or their brothers come to us to complain, that we will say to them, Be favorable to them for our sakes: because we reserved not to each man his wife in the war: for you did not give to them at this time, that you should
Tuomarien kirja 21:23 Ja Benjaminin lapset tekivät niin ja ottivat itselleen vaimoja tanssijoiden joukosta, heidän lukumääränsä mukaan, jotka he ottivat kiinni; ja he menivät ja palasivat perintöosalleen, ja korjasivat kaupungit ja asuivat niissä.
Judges 21:23 And the children of Benjamin did so, and took them wives, according to their number, of them that danced, whom they caught: and they went and returned to their inheritance, and repaired the cities, and dwelled in them.
Tuomarien kirja 21:24 Ja israelilaiset lähtivät sinne siihen aikaan, jokainen heimonsa ja perheensä luo, ja sieltä he menivät, jokainen perintöosalleen.
Judges 21:24 And the children of Israel departed there at that time, every man to his tribe and to his family, and they went out from there every man to his inheritance.
Tuomarien kirja 21:25 Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa; jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein.
Judges 21:25 In those days there was no king in Israel: every man did that which was right in his own eyes.
Ruut 1:1 Siihen aikaan, kun tuomarit hallitsivat, tuli nälänhätä maahan. Muuan mies Juudan beetlehemistä meni muukalaisena Mooabin maahan, hän ja hänen vaimonsa ja kaksi poikaansa.
Ruth 1:1 Now it came to pass in the days when the judges ruled, that there was a famine in the land. And a certain man of Bethlehemjudah went to sojourn in the country of Moab, he, and his wife, and his two sons.
Ruut 1:2 Ja miehen nimi oli Elimelek, ja hänen vaimonsa nimi oli Naomi ja hänen kahden poikansa nimet Mahlon ja Kiljon, efratilaisia Juudan Beetlehemistä. Ja he tulivat Mooabin maahan ja oleskelivat siellä.
Ruth 1:2 And the name of the man was Elimelech, and the name of his wife Naomi, and the name of his two sons Mahlon and Chilion, Ephrathites of Bethlehemjudah. And they came into the country of Moab, and continued there.
Ruut 1:3 Ja Elimelek Naomien mies kuoli, ja Naomi jäi jäljelle kahden poikansa kanssa.
Ruth 1:3 And Elimelech Naomi’s husband died; and she was left, and her two sons.
Ruut 1:4 Ja he ottivat itselleen vaimoiksi mooabilaisia naisia; toisen nimi oli Orpa ja toisen nimi Ruut; ja he asuivat siellä noin kymmenen vuotta.
Ruth 1:4 And they took them wives of the women of Moab; the name of the one was Orpah, and the name of the other Ruth: and they dwelled there about ten years.
Ruut 1:5 Ja Mahlon ja Kiljon kuolivat myös molemmat; ja vaimo jäi jäljelle kahdesta pojastaan ja miehestään.
Ruth 1:5 And Mahlon and Chilion died also both of them; and the woman was left of her two sons and her husband.
Ruut 1:6 Niin hän nousi miniöineen palatakseen Mooabin maasta, sillä hän oli kuullut Mooabin maassa, että Herra oli pitänyt huolta kansastaan ja antanut heille leipää.
Ruth 1:6 Then she arose with her daughters in law, that she might return from the country of Moab: for she had heard in the country of Moab how that the LORD had visited his people in giving them bread.
Ruut 1:7 Niin hän lähti paikalta, jossa hän oli, ja kaksi miniäänsä hänen kanssaan; ja he kulkivat takaisin Juudan maahan.
Ruth 1:7 Why she went forth out of the place where she was, and her two daughters in law with her; and they went on the way to return to the land of Judah.
Ruut 1:8 Ja Naomi sanoi kahdelle miniälleen: Menkää ja palatkaa kumpikin äitinne kotiin. Herra tehköön teille laupeuden, niin kuin te olette tehneet kuolleille ja minulle.
Ruth 1:8 And Naomi said to her two daughters in law, Go, return each to her mother’s house: the LORD deal kindly with you, as you have dealt with the dead, and with me.
Ruut 1:9 Herra suo teidän löytää levon, kumpikin miehenne talossa. Niin hän suuteli heitä, ja he korottivat äänensä ja itkivät.
Ruth 1:9 The LORD grant you that you may find rest, each of you in the house of her husband. Then she kissed them; and they lifted up their voice, and wept.
Ruut 1:10 Ja he sanoivat hänelle: Me palaamme sinun kanssasi kansasi luo.
Ruth 1:10 And they said to her, Surely we will return with you to your people.
Ruut 1:11 Ja Naomi sanoi: Kääntykää takaisin, tyttäreni! Miksi te tulisitte minun kanssani? Onko minun kohdussani enää poikia, jotka voisivat tulla teille miehiksi?
Ruth 1:11 And Naomi said, Turn again, my daughters: why will you go with me? are there yet any more sons in my womb, that they may be your husbands?
Ruut 1:12 Kääntykää takaisin, tyttäreni, menkää matkaanne, sillä minä olen liian vanha mennäkseni miehelle. Vaikka sanoisinkin: Minulla on toivoa, vaikkapa minä tänä yönäkin menisin miehelle ja synnyttäisin poikia,
Ruth 1:12 Turn again, my daughters, go your way; for I am too old to have an husband. If I should say, I have hope, if I should have an husband also to night, and should also bear sons;
Ruut 1:13 Haluaisitteko odottaa heidän tähtensä, kunnes he olisivat aikuisia? Kieltäytyisittekö heiltä menemästä miehelle? Ei, tyttäreni, sillä minua suruttaa suuresti teidän tähtenne, että Herran käsi on käynyt minua vastaan.
Ruth 1:13 Would you tarry for them till they were grown? would you stay for them from having husbands? no, my daughters; for it grieves me much for your sakes that the hand of the LORD is gone out against me.
Ruut 1:14 Ja he korottivat äänensä ja itkivät taas; ja Orpa suuteli anoppiaan, mutta Ruut liittyi häneen.
Ruth 1:14 And they lifted up their voice, and wept again: and Orpah kissed her mother in law; but Ruth joined to her.
Ruut 1:15 Ja hän sanoi: Katso, kälysi on palannut kansansa ja jumaliensa luo; palaja sinäkin kälysi seuraan.
Ruth 1:15 And she said, Behold, your sister in law is gone back to her people, and to her gods: return you after your sister in law.
Ruut 1:16 Ja Ruut sanoi: Älä vaadi minua jättämään sinua enkä kääntymään takaisin, pois sinun seuraamisestasi. Sillä minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja missä sinä yövyt, siellä minäkin yövyin. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani.
Ruth 1:16 And Ruth said, Entreat me not to leave you, or to return from following after you: for where you go, I will go; and where you lodge, I will lodge: your people shall be my people, and your God my God:
Ruut 1:17 Missä sinä kuolet, siellä minäkin kuolen, ja sinne minut haudataan. Herra tehköön minulle niin ja enemmänkin, jos mikään muu kuin kuolema erottaa meidät.
Ruth 1:17 Where you die, will I die, and there will I be buried: the LORD do so to me, and more also, if ought but death part you and me.
Ruut 1:18 Kun hän näki, että tämä oli lujasti halukas lähtemään hänen mukaansa, hän lähti puhumaan hänelle.
Ruth 1:18 When she saw that she was steadfastly minded to go with her, then she left speaking to her.
Ruut 1:19 Niin he kaksi kulkivat, kunnes tulivat Betlehemiin. Ja kun he tulivat Betlehemiin, koko kaupunki joutui liikkeelle heidän perässään, ja he sanoivat: Onko tämä Naomi?
Ruth 1:19 So they two went until they came to Bethlehem. And it came to pass, when they were come to Bethlehem, that all the city was moved about them, and they said, Is this Naomi?
Ruut 1:20 Ja hän sanoi heille: Älkää kutsuko minua Naomiksi, kutsukaa minua Maaraksi, sillä Kaikkivaltias on kohdellut minua hyvin katkerasti.
Ruth 1:20 And she said to them, Call me not Naomi, call me Mara: for the Almighty has dealt very bitterly with me.
Ruut 1:21 Minä lähdin ulos täynnä, ja Herra toi minut takaisin tyhjänä. Miksi te siis kutsutte minua Naomiksi? Herra on todistanut minua vastaan ja Kaikkivaltias on minua kurittanut.
Ruth 1:21 I went out full and the LORD has brought me home again empty: why then call you me Naomi, seeing the LORD has testified against me, and the Almighty has afflicted me?
Ruut 1:22 Niin Naomi palasi takaisin ja hänen miniänsä Ruut, mooabilainen, hänen kanssaan, joka oli palannut Mooabin maasta; ja he tulivat Betlehemiin ohranleikkuun alussa.
Ruth 1:22 So Naomi returned, and Ruth the Moabitess, her daughter in law, with her, which returned out of the country of Moab: and they came to Bethlehem in the beginning of barley harvest.
Ruut 2:1 Ja Naomilla oli miehensä sukulainen, rikas mies Elimelekin suvusta, ja hänen nimensä oli Booas.
Ruth 2:1 And Naomi had a kinsman of her husband’s, a mighty man of wealth, of the family of Elimelech; and his name was Boaz.
Ruut 2:2 Ja mooabilainen Ruut sanoi Noomille: Anna minun mennä pellolle poimimaan tähkiä sen jälkeen, jonka silmien edessä saan armon. Hän sanoi hänelle: Mene, tyttäreni.
Ruth 2:2 And Ruth the Moabitess said to Naomi, Let me now go to the field, and glean ears of corn after him in whose sight I shall find grace. And she said to her, Go, my daughter.
Ruut 2:3 Ja hän meni ja palasi ja poimi pellolla elonleikkuumiesten perässä; ja sattuipa hän löytämään pellonosan, joka kuului Booaalle, joka oli Elimelekin suvusta.
Ruth 2:3 And she went, and came, and gleaned in the field after the reapers: and her hap was to light on a part of the field belonging to Boaz, who was of the kindred of Elimelech.
Ruut 2:4 Ja katso, Boas tuli Betlehemistä ja sanoi elonleikkaajille: Herra olkoon teidän kanssanne! He vastasivat hänelle: Herra siunatkoon teitä.
Ruth 2:4 And, behold, Boaz came from Bethlehem, and said to the reapers, The LORD be with you. And they answered him, The LORD bless you.
Ruut 2:5 Niin Boas sanoi palvelijalleen, joka oli asetettu elonleikkaajien valvojaksi: Kenen piika tämä on?
Ruth 2:5 Then said Boaz to his servant that was set over the reapers, Whose damsel is this?
Ruut 2:6 Niin palvelija, joka oli asetettu elonleikkaajien päälle, vastasi ja sanoi: Se on se moabilainen palvelijatar, joka tuli Naomin kanssa Mooabin maasta.
Ruth 2:6 And the servant that was set over the reapers answered and said, It is the Moabitish damsel that came back with Naomi out of the country of Moab:
Ruut 2:7 Ja hän sanoi: Anna minun poimia ja kerätä tähkiä elonleikkaajien jälkeen lyhteiden seasta. Niin hän tuli ja on ollut aamusta tähän päivään asti, niin että hän viipyi hetken talossa.
Ruth 2:7 And she said, I pray you, let me glean and gather after the reapers among the sheaves: so she came, and has continued even from the morning until now, that she tarried a little in the house.
Ruut 2:8 Niin Boas sanoi Ruutille: Etkö kuule, tyttäreni? Älä mene poimimaan tähkiä toiselle pellolle äläkä lähde täältä pois, vaan jää tänne palvelijattarieni luokse.
Ruth 2:8 Then said Boaz to Ruth, Hear you not, my daughter? Go not to glean in another field, neither go from hence, but abide here fast by my maidens:
Ruut 2:9 Pidä katseesi kohdistettuna peltoon, jota he niittävät, ja seuraa heitä. Enkö ole kieltänyt nuoria miehiä koskemasta sinuun? Ja kun olet janoinen, mene astioihin ja juo siitä, mitä nuoret miehet ovat ammentaneet.
Ruth 2:9 Let your eyes be on the field that they do reap, and go you after them: have I not charged the young men that they shall not touch you? and when you are thirsty, go to the vessels, and drink of that which the young men have drawn.
Ruut 2:10 Niin hän lankesi kasvoilleen ja kumarsi maahan ja sanoi hänelle: Miksi olen saanut armon sinun silmissäsi, että tunnet minut, vaikka olen vieras?
Ruth 2:10 Then she fell on her face, and bowed herself to the ground, and said to him, Why have I found grace in your eyes, that you should take knowledge of me, seeing I am a stranger?
Ruut 2:11 Boas vastasi ja sanoi hänelle: Minulle on näytetty kaikki, mitä olet tehnyt anoppillesi miehesi kuoleman jälkeen, ja kuinka olet jättänyt isäsi ja äitisi ja synnyinmaasi ja tullut kansan luo, joka
Ruth 2:11 And Boaz answered and said to her, It has fully been showed me, all that you have done to your mother in law since the death of your husband: and how you have left your father and your mother, and the land of your nativity, and are come to a people which
Ruut 2:12 Herra palkitkoon sinun työsi, ja täysi palkka tulkoon sinulle Herralta, Israelin Jumalalta, jonka siipien alle olet tullut turvaamaan.
Ruth 2:12 The LORD recompense your work, and a full reward be given you of the LORD God of Israel, under whose wings you are come to trust.
Ruut 2:13 Niin hän sanoi: Salli minun löytää armon sinun silmiesi edessä, herrani, koska olet lohduttanut minua ja puhunut ystävällisesti palvelijattarellenne, vaikka en olekaan yhdenkään palvelijattaresi kaltainen.
Ruth 2:13 Then she said, Let me find favor in your sight, my lord; for that you have comforted me, and for that you have spoken friendly to your handmaid, though I be not like to one of your handmaidens.
Ruut 2:14 Ja Booas sanoi hänelle: Tule tänne aterian aikaan, syö leipää ja kasta palasi etikkaan. Ja hän istui elonleikkaajien viereen. Ja Boas ojensi hänelle paahdettuja jyviä, ja hän söi ja tuli ravituksi, ja hän jäi elämään.
Ruth 2:14 And Boaz said to her, At mealtime come you here, and eat of the bread, and dip your morsel in the vinegar. And she sat beside the reapers: and he reached her parched corn, and she did eat, and was sufficed, and left.
Ruut 2:15 Ja kun hän nousi poimimaan, käski Boas palvelijoitaan sanoen: Antakoon hänen poimia lyhteidenkin seasta, älkääkä solvatko häntä.
Ruth 2:15 And when she was risen up to glean, Boaz commanded his young men, saying, Let her glean even among the sheaves, and reproach her not:
Ruut 2:16 Ja pudottakaa myös kourallisia hänen tarkoitustaan ja jättäkää ne, että hän voi ne poimia, eikä nuhtele häntä.
Ruth 2:16 And let fall also some of the handfuls of purpose for her, and leave them, that she may glean them, and rebuke her not.
Ruut 2:17 Niin hän poimi pellolla iltaan asti ja pui pois poimimansa; ja niitä oli noin eefa-mitta ohria.
Ruth 2:17 So she gleaned in the field until even, and beat out that she had gleaned: and it was about an ephah of barley.
Ruut 2:18 Ja hän otti sen ja meni kaupunkiin. Ja hänen anoppinsa näki, mitä hän oli poiminut, ja hän otti esiin ja antoi hänelle sen, mitä hän oli säästänyt, kun hän oli saanut tarpeekseen.
Ruth 2:18 And she took it up, and went into the city: and her mother in law saw what she had gleaned: and she brought forth, and gave to her that she had reserved after she was sufficed.
Ruut 2:19 Ja hänen anoppinsa sanoi hänelle: Missä olet tänään poiminut? Ja missä olet työskennellyt? Siunattu olkoon se, joka sinut tunsi. Ja hän ilmoitti anoppilleen, kenen kanssa hän oli työskennellyt, ja sanoi: Miehen nimi, jonka kanssa minä tänään työskentelin, on Booas.
Ruth 2:19 And her mother in law said to her, Where have you gleaned to day? and where worked you? blessed be he that did take knowledge of you. And she showed her mother in law with whom she had worked, and said, The man’s name with whom I worked to day is Boaz.
Ruut 2:20 Ja Naomi sanoi miniälleen: Hän siunatkoon häntä Herralta, joka ei ole lakannut tekemästä laupeutta eläville ja kuolleille. Naomi sanoi hänelle: Tämä mies on meille lähin sukulainen, yksi lähimmistä sukulaisistamme.
Ruth 2:20 And Naomi said to her daughter in law, Blessed be he of the LORD, who has not left off his kindness to the living and to the dead. And Naomi said to her, The man is near of kin to us, one of our next kinsmen.
Ruut 2:21 Ja mooabilainen Ruut sanoi: Hän sanoi minullekin: 'Pysy kiireesti minun palvelijoitteni lähellä, kunnes he ovat saaneet kaiken satoni valmiiksi'.
Ruth 2:21 And Ruth the Moabitess said, He said to me also, You shall keep fast by my young men, until they have ended all my harvest.
Ruut 2:22 Ja Naomi sanoi miniälleen Ruutille: Hyvä on, tyttäreni, että menet hänen palvelijattariensa kanssa, etteivät he kohtaa sinua millään muulla pellolla.
Ruth 2:22 And Naomi said to Ruth her daughter in law, It is good, my daughter, that you go out with his maidens, that they meet you not in any other field.
Ruut 2:23 Niin hän pysytteli Booaan palvelijattarien luona poimimassa tähkiä ohranleikkuun ja vehnänleikkuun loppuun asti ja asui anoppinsa luona.
Ruth 2:23 So she kept fast by the maidens of Boaz to glean to the end of barley harvest and of wheat harvest; and dwelled with her mother in law.
Ruut 3:1 Niin Naomi, hänen anoppinsa, sanoi hänelle: Tyttäreni, enkö minä etsisi sinulle lepoa, että sinun kävisi hyvin?
Ruth 3:1 Then Naomi her mother in law said to her, My daughter, shall I not seek rest for you, that it may be well with you?
Ruut 3:2 Eikö Booas, jonka palvelijattarien kanssa olit, ole meidän sukuamme? Katso, hän viskaa tänä yönä ohria puimatantereella.
Ruth 3:2 And now is not Boaz of our kindred, with whose maidens you were? Behold, he winnows barley to night in the threshing floor.
Ruut 3:3 Pese siis itsesi ja voitele itsesi ja pue vaatteesi yllesi ja mene alas lattialle. Mutta älä tee itseäsi miehelle, ennen kuin hän on syönyt ja juonut.
Ruth 3:3 Wash yourself therefore, and anoint you, and put your raiment on you, and get you down to the floor: but make not yourself known to the man, until he shall have done eating and drinking.
Ruut 3:4 Ja kun hän makaa maata, merkitse paikka, jossa hän makaa, ja mene sinne, nosta hänen jalkojensa peite ja aseta itsesi maahan; ja hän kertoo sinulle, mitä sinun on tehtävä.
Ruth 3:4 And it shall be, when he lies down, that you shall mark the place where he shall lie, and you shall go in, and uncover his feet, and lay you down; and he will tell you what you shall do.
Ruut 3:5 Ja hän sanoi hänelle: Kaiken, mitä minulle sanot, minä teen.
Ruth 3:5 And she said to her, All that you say to me I will do.
Ruut 3:6 Ja hän meni alas lattialle ja teki kaiken niin kuin hänen anoppinsa oli häntä käskenyt.
Ruth 3:6 And she went down to the floor, and did according to all that her mother in law bade her.
Ruut 3:7 Ja kun Booas oli syönyt ja juonut, ja hänen sydämensä oli iloinen, meni hän maata viljakasan reunaan. Ja nainen tuli hiljaa, nosti peitteen hänen jalkojensa alta ja laski itsensä makuulle.
Ruth 3:7 And when Boaz had eaten and drunk, and his heart was merry, he went to lie down at the end of the heap of corn: and she came softly, and uncovered his feet, and laid her down.
Ruut 3:8 Ja keskiyöllä tapahtui, että mies pelästyi ja kääntyi ympäri; ja katso, nainen makasi hänen jalkojensa juuressa.
Ruth 3:8 And it came to pass at midnight, that the man was afraid, and turned himself: and, behold, a woman lay at his feet.
Ruut 3:9 Ja hän sanoi: Kuka sinä olet? Hän vastasi: Minä olen Ruut, sinun palvelijattaresi; levitä siis liepeesi palvelijattaresi yli, sillä olet läheinen sukulainen.
Ruth 3:9 And he said, Who are you? And she answered, I am Ruth your handmaid: spread therefore your skirt over your handmaid; for you are a near kinsman.
Ruut 3:10 Ja hän sanoi: Herran siunaama olkoon sinua, tyttäreni, sillä olet tehnyt viimeisissä päivissäsi enemmän hyvyyttä kuin ennen, koska et seurannut nuoria miehiä, olivatpa ne köyhiä tai rikkaita.
Ruth 3:10 And he said, Blessed be you of the LORD, my daughter: for you have showed more kindness in the latter end than at the beginning, inasmuch as you followed not young men, whether poor or rich.
Ruut 3:11 Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää; minä teen sinulle kaiken, mitä tarvitset, sillä koko kansani kaupunki tietää, että olet hyveellinen nainen.
Ruth 3:11 And now, my daughter, fear not; I will do to you all that you require: for all the city of my people does know that you are a virtuous woman.
Ruut 3:12 Ja nyt on totta, että olen läheinen sukulaisesi: on kuitenkin olemassa sukulainen, joka on minua läheisempi.
Ruth 3:12 And now it is true that I am your near kinsman: however, there is a kinsman nearer than I.
Ruut 3:13 Jää tähän yöhön, ja jos hän aamulla tahtoo tehdä sinulle sukulaisvelvollisuuden, niin tehköön hän sukulaisvelvollisuuden. Mutta jos hän ei tee sinulle sukulaisvelvollisuutta, niin minä teen sinulle sukulaisvelvollisuuden, niin totta kuin Herra elää.
Ruth 3:13 Tarry this night, and it shall be in the morning, that if he will perform to you the part of a kinsman, well; let him do the kinsman’s part: but if he will not do the part of a kinsman to you, then will I do the part of a kinsman to you, as the LORD lives
Ruut 3:14 Ja hän makasi hänen jalkojensa juuressa aamuun asti, ja hän nousi, ennen kuin kukaan ehti tuntea toista. Ja hän sanoi: Älköön tiettäkö, että nainen on tullut maan alle.
Ruth 3:14 And she lay at his feet until the morning: and she rose up before one could know another. And he said, Let it not be known that a woman came into the floor.
Ruut 3:15 Ja hän sanoi: Tuo tänne huntu, joka sinulla on ylläsi, ja pidä sitä. Ja kun nainen piti siitä kiinni, mittasi hän kuusi mittaa ohria ja pani ne hänen päälleen, ja hän meni kaupunkiin.
Ruth 3:15 Also he said, Bring the veil that you have on you, and hold it. And when she held it, he measured six measures of barley, and laid it on her: and she went into the city.
Ruut 3:16 Ja kun hän tuli anoppinsa luo, tämä sanoi: Kuka sinä olet, tyttäreni? Ja hän kertoi hänelle kaiken, mitä mies oli hänelle tehnyt.
Ruth 3:16 And when she came to her mother in law, she said, Who are you, my daughter? And she told her all that the man had done to her.
Ruut 3:17 Ja hän sanoi: Nämä kuusi mittaa ohria hän antoi minulle, sillä hän sanoi minulle: 'Älä mene tyhjin käsin anoppisi luo'.
Ruth 3:17 And she said, These six measures of barley gave he me; for he said to me, Go not empty to your mother in law.
Ruut 3:18 Niin hän sanoi: Pysy paikallasi, tyttäreni, kunnes saat tietää, miten asia päättyy; sillä mies ei saa lepoa, ennen kuin on saanut asian päätökseen tänä päivänä.
Ruth 3:18 Then said she, Sit still, my daughter, until you know how the matter will fall: for the man will not be in rest, until he have finished the thing this day.
Ruut 4:1 Niin Boas meni porttiin ja istui sinne. Ja katso, ohi kulki se sukulainen, josta Boas oli puhunut. Hän sanoi hänelle: Voi, tässä on joku! Poikkea tänne ja istuudu tähän! Ja hän poikkesi ja istuutui.
Ruth 4:1 Then went Boaz up to the gate, and sat him down there: and, behold, the kinsman of whom Boaz spoke came by; to whom he said, Ho, such a one! turn aside, sit down here. And he turned aside, and sat down.
Ruut 4:2 Ja hän otti kymmenen miestä kaupungin vanhimmista ja sanoi: Istukaa tähän. Ja he istuutuivat.
Ruth 4:2 And he took ten men of the elders of the city, and said, Sit you down here. And they sat down.
Ruut 4:3 Ja hän sanoi sukulaiselle: Noomi, joka on palannut Mooabin maasta, myy maapalan, joka kuului veljellemme Elimelekille.
Ruth 4:3 And he said to the kinsman, Naomi, that is come again out of the country of Moab, sells a parcel of land, which was our brother Elimelech’s:
Ruut 4:4 Ja minä ajattelin ilmoittaa sinulle, sanoen: Osta se asukkaiden ja kansani vanhinten edessä. Jos lunastat sen, niin lunasta se; mutta jos et lunasta sitä, niin ilmoita minulle, että tietäisin; sillä ei ole ketään lunastamassa sitä paitsi sinua; ja minä olen
Ruth 4:4 And I thought to advertise you, saying, Buy it before the inhabitants, and before the elders of my people. If you will redeem it, redeem it: but if you will not redeem it, then tell me, that I may know: for there is none to redeem it beside you; and I am
Ruut 4:5 Niin Boas sanoi: Jona päivänä, jona ostat pellon Naomin kädestä, sinun on ostettava se myös mooabilaiselta Ruutilta, vainajan vaimolta, että vainajan nimi säilyisi hänen perintöosassaan.
Ruth 4:5 Then said Boaz, What day you buy the field of the hand of Naomi, you must buy it also of Ruth the Moabitess, the wife of the dead, to raise up the name of the dead on his inheritance.
Ruut 4:6 Ja sukulainen sanoi: En voi lunastaa sitä itselleni, etten turmelisi omaa perintöäni. Lunasta itsellesi minun oikeuteni, sillä en voi sitä lunastaa.
Ruth 4:6 And the kinsman said, I cannot redeem it for myself, lest I mar my own inheritance: redeem you my right to yourself; for I cannot redeem it.
Ruut 4:7 Näin oli muinoin tapana Israelissa lunastuksissa ja vaihdoissa, kaiken vahvistamiseksi: mies otti kenkänsä ja antoi sen lähimmäiselleen. Ja tämä oli todistukseksi Israelissa.
Ruth 4:7 Now this was the manner in former time in Israel concerning redeeming and concerning changing, for to confirm all things; a man plucked off his shoe, and gave it to his neighbor: and this was a testimony in Israel.
Ruut 4:8 Niin sukulunastaja sanoi Booaalle: Osta se itsellesi. Niin hän veti kenkänsä jalastansa.
Ruth 4:8 Therefore the kinsman said to Boaz, Buy it for you. So he drew off his shoe.
Ruut 4:9 Ja Booas sanoi vanhimmille ja kaikelle kansalle: Te olette tänä päivänä todistajat siitä, että minä olen ostanut Naomin kädestä kaiken, mitä Elimelekille, Kiljonille ja Mahlonille kuului.
Ruth 4:9 And Boaz said to the elders, and to all the people, You are witnesses this day, that I have bought all that was Elimelech’s, and all that was Chilion’s and Mahlon’s, of the hand of Naomi.
Ruut 4:10 Myös Ruutin, mooabilaisen Mahlonin vaimon, olen ostanut vaimokseni, herättääkseni vainajan nimen hänen perintöosassaan, ettei vainajan nimi häviäisi hänen veljiensä keskuudesta eikä hänen paikkansa portista. Te olette tämän todistajat.
Ruth 4:10 Moreover Ruth the Moabitess, the wife of Mahlon, have I purchased to be my wife, to raise up the name of the dead on his inheritance, that the name of the dead be not cut off from among his brothers, and from the gate of his place: you are witnesses this
Ruut 4:11 Ja kaikki portissa oleva kansa ja vanhimmat sanoivat: Me olemme todistajat. Herra tehköön naisen, joka tulee sinun taloosi, Raakelin ja Lean kaltaiseksi, jotka kaksi rakensivat Israelin huoneen. Ja tee itsesi hyväksi Efratassa ja tule kuuluisaksi Beetassa.
Ruth 4:11 And all the people that were in the gate, and the elders, said, We are witnesses. The LORD make the woman that is come into your house like Rachel and like Leah, which two did build the house of Israel: and do you worthily in Ephratah, and be famous in Be
Ruut 4:12 Ja olkoon sinun suvusi niin kuin Peresin suvun, jonka Tamar synnytti Juudalle, siitä jälkeläisestä, jonka Herra antaa sinulle tästä nuoresta naisesta.
Ruth 4:12 And let your house be like the house of Pharez, whom Tamar bore to Judah, of the seed which the LORD shall give you of this young woman.
Ruut 4:13 Niin Boas otti Ruutin vaimokseen. Ja kun hän yhtyi häneen, antoi Herra hänen tulla raskaaksi, ja hän synnytti pojan.
Ruth 4:13 So Boaz took Ruth, and she was his wife: and when he went in to her, the LORD gave her conception, and she bore a son.
Ruut 4:14 Ja naiset sanoivat Naomille: Kiitetty olkoon Herra, joka ei ole tänä päivänä jättänyt sinua ilman sukulaista, että hänen nimensä tulisi kuuluisaksi Israelissa.
Ruth 4:14 And the women said to Naomi, Blessed be the LORD, which has not left you this day without a kinsman, that his name may be famous in Israel.
Ruut 4:15 Ja hän on oleva sinulle elämän ennallistaja ja vanhuuden elättäjä, sillä miniäsi, joka sinua rakastaa, joka on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa, on hänet synnyttänyt.
Ruth 4:15 And he shall be to you a restorer of your life, and a nourisher of your old age: for your daughter in law, which loves you, which is better to you than seven sons, has born him.
Ruut 4:16 Ja Naomi otti lapsen, pani sen syliinsä ja hoitajaksi.
Ruth 4:16 And Naomi took the child, and laid it in her bosom, and became nurse to it.
Ruut 4:17 Ja hänen naapurinsa vaimot antoivat sille nimen, sanoen: Noomille on syntynyt poika. Ja he panivat hänelle nimen Obed; hän on Iisain isä, Daavidin isän.
Ruth 4:17 And the women her neighbors gave it a name, saying, There is a son born to Naomi; and they called his name Obed: he is the father of Jesse, the father of David.
Ruut 4:18 Nämä ovat Peresin suvun luvut: Peres siitti Hesronin,
Ruth 4:18 Now these are the generations of Pharez: Pharez begat Hezron,
Ruut 4:19 Hesronille syntyi Ram, ja Ramille syntyi Amminadab,
Ruth 4:19 And Hezron begat Ram, and Ram begat Amminadab,
Ruut 4:20 Amminadabille syntyi Nahson, ja Nahsonille syntyi Salmon.
Ruth 4:20 And Amminadab begat Nahshon, and Nahshon begat Salmon,
Ruut 4:21 Salmonille syntyi Booas, ja Booaalle syntyi Obed,
Ruth 4:21 And Salmon begat Boaz, and Boaz begat Obed,
Ruut 4:22 Ja Obedille syntyi Iisai, ja Iisai siitti Daavidin.
Ruth 4:22 And Obed begat Jesse, and Jesse begat David.
1. Samuelin kirja 1:1 Ramataim-Sofimissa, Efraimin vuoristossa, oli mies nimeltä Elkana, Jerohamin poika, joka oli Elihun poika, joka Tohun poika, joka Suufin poika, efratilainen.
1 Samuel 1:1 Now there was a certain man of Ramathaimzophim, of mount Ephraim, and his name was Elkanah, the son of Jeroham, the son of Elihu, the son of Tohu, the son of Zuph, an Ephrathite:
1. Samuelin kirja 1:2 Ja hänellä oli kaksi vaimoa; toisen nimi oli Hanna ja toisen nimi Peninna; ja Peninnalla oli lapsia, mutta Hannalla ei ollut lapsia.
1 Samuel 1:2 And he had two wives; the name of the one was Hannah, and the name of the other Peninnah: and Peninnah had children, but Hannah had no children.
1. Samuelin kirja 1:3 Ja tämä mies meni joka vuosi kaupungistaan ylös Siiloon rukoilemaan ja uhraamaan Herralle Sebaotille. Ja siellä olivat Herran papit, Eelin kaksi poikaa, Hofni ja Pinehas.
1 Samuel 1:3 And this man went up out of his city yearly to worship and to sacrifice to the LORD of hosts in Shiloh. And the two sons of Eli, Hophni and Phinehas, the priests of the LORD, were there.
1. Samuelin kirja 1:4 Ja kun Elkana uhrasi, hän antoi vaimolleen Peninnalle ja kaikille hänen pojilleen ja tyttärilleen osuudet.
1 Samuel 1:4 And when the time was that Elkanah offered, he gave to Peninnah his wife, and to all her sons and her daughters, portions:
1. Samuelin kirja 1:5 Mutta Hannalle hän antoi arvokkaan osan, sillä hän rakasti Hannaa; mutta Herra oli sulkenut hänen kohtunsa.
1 Samuel 1:5 But to Hannah he gave a worthy portion; for he loved Hannah: but the LORD had shut up her womb.
1. Samuelin kirja 1:6 Ja hänen vastustajansakin ärsytti häntä kovasti, saadakseen hänet kiihtymään, koska Herra oli sulkenut hänen kohtunsa.
1 Samuel 1:6 And her adversary also provoked her sore, for to make her fret, because the LORD had shut up her womb.
1. Samuelin kirja 1:7 Ja niin kuin hän teki joka vuosi, aina kun nainen meni Herran temppeliin, niin nainen ärsytti häntä, niin että tämä itki eikä syönyt.
1 Samuel 1:7 And as he did so year by year, when she went up to the house of the LORD, so she provoked her; therefore she wept, and did not eat.
1. Samuelin kirja 1:8 Niin Elkana, hänen miehensä, sanoi hänelle: Hanna, miksi itket? Miksi et syö? Ja miksi sinun sydämesi on murheellinen? Enkö minä ole sinulle parempi kuin kymmenen poikaa?
1 Samuel 1:8 Then said Elkanah her husband to her, Hannah, why weep you? and why eat you not? and why is your heart grieved? am not I better to you than ten sons?
1. Samuelin kirja 1:9 Niin Hanna nousi, heidän syötyään ja juotuaan Siilossa. Pappi Eeli istui istuimella Herran temppelin pilarin vieressä.
1 Samuel 1:9 So Hannah rose up after they had eaten in Shiloh, and after they had drunk. Now Eli the priest sat on a seat by a post of the temple of the LORD.
1. Samuelin kirja 1:10 Ja hän oli sielunsa murheessa ja rukoili Herraa ja itki katkerasti.
1 Samuel 1:10 And she was in bitterness of soul, and prayed to the LORD, and wept sore.
1. Samuelin kirja 1:11 Ja hän teki lupauksen ja sanoi: Herra Sebaot, jos sinä katsot palvelijattaresi kurjuutta ja muistat minua etkä unohda palvelijatartasi, vaan annat palvelijattarellesi poikalapsen, niin minä annan hänet Herralle koko hänen eliniäkseen.
1 Samuel 1:11 And she vowed a vow, and said, O LORD of hosts, if you will indeed look on the affliction of your handmaid, and remember me, and not forget your handmaid, but will give to your handmaid a man child, then I will give him to the LORD all the days of his lif
1. Samuelin kirja 1:12 Ja kun hän rukoili Herran edessä, Eli tarkkaili hänen suuta.
1 Samuel 1:12 And it came to pass, as she continued praying before the LORD, that Eli marked her mouth.
1. Samuelin kirja 1:13 Hanna puhui sydämessään; ainoastaan hänen huulensa liikkuivat, mutta hänen ääntään ei kuulunut; sentähden Eeli luuli hänen olleen juovuksissa.
1 Samuel 1:13 Now Hannah, she spoke in her heart; only her lips moved, but her voice was not heard: therefore Eli thought she had been drunken.
1. Samuelin kirja 1:14 Ja Eeli sanoi hänelle: Kuinka kauan sinä aiot olla juovuksissa? Pane viinisi pois luotasi.
1 Samuel 1:14 And Eli said to her, How long will you be drunken? put away your wine from you.
1. Samuelin kirja 1:15 Hanna vastasi ja sanoi: Ei, herrani, minä olen murheellinen nainen. Viiniä enkä väkeviä juomia en ole juonut, vaan olen vuodattanut sieluni Herran eteen.
1 Samuel 1:15 And Hannah answered and said, No, my lord, I am a woman of a sorrowful spirit: I have drunk neither wine nor strong drink, but have poured out my soul before the LORD.
1. Samuelin kirja 1:16 Älä pidä palvelijatartasi Belialin tyttärenä, sillä suuren murheeni ja tuskani keskellä olen puhunut tähän asti.
1 Samuel 1:16 Count not your handmaid for a daughter of Belial: for out of the abundance of my complaint and grief have I spoken till now.
1. Samuelin kirja 1:17 Niin Eli vastasi ja sanoi: Mene rauhassa, ja Israelin Jumala antakoon sinulle pyyntösi, jonka olet häneltä pyytänyt.
1 Samuel 1:17 Then Eli answered and said, Go in peace: and the God of Israel grant you your petition that you have asked of him.
1. Samuelin kirja 1:18 Ja hän sanoi: Saakoot palvelijattaresi armon sinun silmiesi edessä. Niin nainen meni tiehensä ja söi, eikä hänen kasvonsa enää ollut murheelliset.
1 Samuel 1:18 And she said, Let your handmaid find grace in your sight. So the woman went her way, and did eat, and her countenance was no more sad.
1. Samuelin kirja 1:19 Ja he nousivat varhain aamulla ja rukoilivat Herran edessä, ja palasivat ja tulivat kotiinsa Ramaan. Ja Elkana tunsi vaimonsa Hannan, ja Herra muisti häntä.
1 Samuel 1:19 And they rose up in the morning early, and worshipped before the LORD, and returned, and came to their house to Ramah: and Elkanah knew Hannah his wife; and the LORD remembered her.
1. Samuelin kirja 1:20 Kun aika oli kulunut, Hanna synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Samuel, sanoen: Olen pyytänyt häntä Herralta.
1 Samuel 1:20 Why it came to pass, when the time was come about after Hannah had conceived, that she bore a son, and called his name Samuel, saying, Because I have asked him of the LORD.
1. Samuelin kirja 1:21 Ja mies Elkana meni koko perheen kanssa uhraamaan Herralle vuosittaisen teurasuhrin ja lupausuhrinsa.
1 Samuel 1:21 And the man Elkanah, and all his house, went up to offer to the LORD the yearly sacrifice, and his vow.
1. Samuelin kirja 1:22 Mutta Hanna ei mennyt ylös, sillä hän sanoi miehelleen: En mene ylös, ennen kuin lapsi on vieroitettu, ja sitten minä tuon hänet, että hän tulisi Herran eteen ja asuisi siellä ikuisesti.
1 Samuel 1:22 But Hannah went not up; for she said to her husband, I will not go up until the child be weaned, and then I will bring him, that he may appear before the LORD, and there abide for ever.
1. Samuelin kirja 1:23 Ja hänen miehensä Elkana sanoi hänelle: Tee, niin kuin hyväksi näet, ja odota, kunnes olet hänet vieroittanut; Herra vain vahvistakoon sanansa. Niin nainen jäi ja imetti poikaansa, kunnes hän hänet vieroitti.
1 Samuel 1:23 And Elkanah her husband said to her, Do what seems you good; tarry until you have weaned him; only the LORD establish his word. So the woman stayed, and gave her son suck until she weaned him.
1. Samuelin kirja 1:24 Ja kun hän oli vieroitettu hänet, hän otti hänet mukaansa kolmen härän, yhden eefa-mitan jauhoja ja leilin viiniä ja vei hänet Herran temppeliin Siiloon; ja lapsi oli pieni.
1 Samuel 1:24 And when she had weaned him, she took him up with her, with three bullocks, and one ephah of flour, and a bottle of wine, and brought him to the house of the LORD in Shiloh: and the child was young.
1. Samuelin kirja 1:25 Ja he teurastivat härän ja toivat lapsen Eelin luo.
1 Samuel 1:25 And they slew a bullock, and brought the child to Eli.
1. Samuelin kirja 1:26 Ja hän sanoi: Oi herrani, niin totta kuin sinun sielusi elää, herrani, minä olen se nainen, joka seisoi tässä sinun luonasi rukoillen Herraa.
1 Samuel 1:26 And she said, Oh my lord, as your soul lives, my lord, I am the woman that stood by you here, praying to the LORD.
1. Samuelin kirja 1:27 Tämän lapsen puolesta minä rukoilin, ja Herra antoi minulle pyyntöni, jonka häneltä pyysin.
1 Samuel 1:27 For this child I prayed; and the LORD has given me my petition which I asked of him:
1. Samuelin kirja 1:28 Sentähden minä olen lainannut hänet Herralle; niin kauan kuin hän elää, hän olkoon lainattu Herralle. Ja hän rukoili siellä Herraa.
1 Samuel 1:28 Therefore also I have lent him to the LORD; as long as he lives he shall be lent to the LORD. And he worshipped the LORD there.
1. Samuelin kirja 2:1 Ja Hanna rukoili ja sanoi: Minun sydämeni iloitsee Herrassa, minun sarveni on korotettu Herrassa; minun suuni on avonaiseksi vihollisteni yli, sillä minä iloitsen sinun avustasi.
1 Samuel 2:1 And Hannah prayed, and said, My heart rejoices in the LORD, my horn is exalted in the LORD: my mouth is enlarged over my enemies; because I rejoice in your salvation.
1. Samuelin kirja 2:2 Ei ole ketään niin pyhää kuin Herra, sillä ei ole toista sinun rinnallasi, eikä ole kalliota meidän Jumalamme vertaista.
1 Samuel 2:2 There is none holy as the LORD: for there is none beside you: neither is there any rock like our God.
1. Samuelin kirja 2:3 Älkää enää puhuko niin ylpeästi, älköön suustanne päästäkö ylpeyttä, sillä Herra on kaikkitietävä Jumala, ja hän punnitsee teot.
1 Samuel 2:3 Talk no more so exceeding proudly; let not arrogance come out of your mouth: for the LORD is a God of knowledge, and by him actions are weighed.
1. Samuelin kirja 2:4 Voimakkaiden jouset murtuvat, ja kompastuneet vyötetään voimalla.
1 Samuel 2:4 The bows of the mighty men are broken, and they that stumbled are girded with strength.
1. Samuelin kirja 2:5 Ravitut ovat vuokranneet itsensä leivän takia, ja nälkäiset ovat nääntyneet; niin että hedelmätön on synnyttänyt seitsemän, ja monilapsinen on heikentynyt.
1 Samuel 2:5 They that were full have hired out themselves for bread; and they that were hungry ceased: so that the barren has born seven; and she that has many children is waxed feeble.
1. Samuelin kirja 2:6 Herra tappaa ja tekee eläväksi, hän vie alas hautaan ja tuo sen takaisin.
1 Samuel 2:6 The LORD kills, and makes alive: he brings down to the grave, and brings up.
1. Samuelin kirja 2:7 Herra tekee köyhäksi ja rikkaaksi, hän alentaa ja ylentää.
1 Samuel 2:7 The LORD makes poor, and makes rich: he brings low, and lifts up.
1. Samuelin kirja 2:8 Hän nostaa köyhät tomusta, nostaa kerjäläisen lantakasasta, asettaakseen heidät ruhtinaiden joukkoon ja antaakseen heille perillisen kunnian valtaistuimen. Sillä maan tukipylväät ovat Herran, ja hän on asettanut maailman niiden päälle.
1 Samuel 2:8 He raises up the poor out of the dust, and lifts up the beggar from the dunghill, to set them among princes, and to make them inherit the throne of glory: for the pillars of the earth are the LORD’s, and he has set the world on them.
1. Samuelin kirja 2:9 Hän varjelee pyhiensä jalat, ja jumalattomat vaikenevat pimeydessä, sillä voimalla ei kukaan voita.
1 Samuel 2:9 He will keep the feet of his saints, and the wicked shall be silent in darkness; for by strength shall no man prevail.
1. Samuelin kirja 2:10 Herran vastustajat murskataan kappaleiksi, taivaasta hän jylisee heidän ylitseen. Herra tuomitsee maan ääret, antaa voiman kuninkaalleen ja korottaa voideltunsa sarven.
1 Samuel 2:10 The adversaries of the LORD shall be broken to pieces; out of heaven shall he thunder on them: the LORD shall judge the ends of the earth; and he shall give strength to his king, and exalt the horn of his anointed.
1. Samuelin kirja 2:11 Ja Elkana meni kotiinsa Raamaan. Ja lapsi palveli Herraa pappi Eelin johdolla.
1 Samuel 2:11 And Elkanah went to Ramah to his house. And the child did minister to the LORD before Eli the priest.
1. Samuelin kirja 2:12 Mutta Eelin pojat olivat Belialin poikia; he eivät tunteneet Herraa.
1 Samuel 2:12 Now the sons of Eli were sons of Belial; they knew not the LORD.
1. Samuelin kirja 2:13 Ja pappien tapa kansan keskuudessa oli, että kun joku uhrasi teurasuhria, papin palvelija tuli lihan kiehuessa kädessään kolmihampainen koukku.
1 Samuel 2:13 And the priest’s custom with the people was, that, when any man offered sacrifice, the priest’s servant came, while the flesh was in seething, with a meat hook of three teeth in his hand;
1. Samuelin kirja 2:14 Ja hän löi sen pannuun tai kattilaan tai kattilaan tai pataan; kaiken, mitä koukku nosti ylös, pappi otti itselleen. Näin he tekivät Silossa kaikille sinne tulleille israelilaisille.
1 Samuel 2:14 And he struck it into the pan, or kettle, or caldron, or pot; all that the meat hook brought up the priest took for himself. So they did in Shiloh to all the Israelites that came thither.
1. Samuelin kirja 2:15 Ennen kuin rasva poltettiin, papin palvelija tuli ja sanoi miehelle, joka uhrasi: Anna liha paistettavaksi papille, sillä hän ei ota sinulta keitettyä lihaa, vaan raakaa.
1 Samuel 2:15 Also before they burnt the fat, the priest’s servant came, and said to the man that sacrificed, Give flesh to roast for the priest; for he will not have sodden flesh of you, but raw.
1. Samuelin kirja 2:16 Ja jos joku sanoisi hänelle: Älkää jättäkö heitämättä rasvaa polttamaan ja ottako sitten niin paljon kuin sielusi himoitsee, niin hän vastaisi hänelle: Ei, vaan anna se minulle nyt; ja jos ei, niin otan sen väkisin.
1 Samuel 2:16 And if any man said to him, Let them not fail to burn the fat presently, and then take as much as your soul desires; then he would answer him, No; but you shall give it me now: and if not, I will take it by force.
1. Samuelin kirja 2:17 Nuorten miesten synti oli hyvin suuri Herran edessä, sillä miehet inhosivat Herran uhria.
1 Samuel 2:17 Why the sin of the young men was very great before the LORD: for men abhorred the offering of the LORD.
1. Samuelin kirja 2:18 Mutta Samuel palveli Herran edessä, ollessaan lapsi, vyötettynä pellavaiseen kasukkaan.
1 Samuel 2:18 But Samuel ministered before the LORD, being a child, girded with a linen ephod.
1. Samuelin kirja 2:19 Ja hänen äitinsä teki hänelle pienen viitan ja toi sen hänelle vuosittain, kun hän tuli miehensä kanssa uhraamaan vuosittaista uhria.
1 Samuel 2:19 Moreover his mother made him a little coat, and brought it to him from year to year, when she came up with her husband to offer the yearly sacrifice.
1. Samuelin kirja 2:20 Ja Eli siunasi Elkanan ja hänen vaimonsa ja sanoi: Herra antakoon sinulle jälkeläisiä tästä naisesta lainalla, joka on lainattu Herralle. Ja he menivät kotiinsa.
1 Samuel 2:20 And Eli blessed Elkanah and his wife, and said, The LORD give you seed of this woman for the loan which is lent to the LORD. And they went to their own home.
1. Samuelin kirja 2:21 Ja Herra piti huolen Hannasta, niin että hän tuli raskaaksi ja synnytti kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Ja poika Samuel kasvoi Herran edessä.
1 Samuel 2:21 And the LORD visited Hannah, so that she conceived, and bore three sons and two daughters. And the child Samuel grew before the LORD.
1. Samuelin kirja 2:22 Mutta Eeli oli hyvin vanha ja kuuli kaiken, mitä hänen poikansa tekivät koko Israelille ja kuinka he makasivat naisten kanssa, jotka kokoontuivat ilmestysmajan oven eteen.
1 Samuel 2:22 Now Eli was very old, and heard all that his sons did to all Israel; and how they lay with the women that assembled at the door of the tabernacle of the congregation.
1. Samuelin kirja 2:23 Ja hän sanoi heille: Miksi teette tällaista? Sillä minä olen kuullut teidän pahoista teoistanne koko tältä kansalta.
1 Samuel 2:23 And he said to them, Why do you such things? for I hear of your evil dealings by all this people.
1. Samuelin kirja 2:24 Ei, poikani, sillä ei ole hyvää huhua, jonka minä kuulen: te saatatte Herran kansan syntiin.
1 Samuel 2:24 No, my sons; for it is no good report that I hear: you make the LORD’s people to transgress.
1. Samuelin kirja 2:25 Jos ihminen tekee syntiä toista vastaan, tuomari tuomitkoon hänet; mutta jos ihminen tekee syntiä Herraa vastaan, kuka voi ajaa hänen puolestaan? Mutta he eivät totelleet isänsä ääntä, sillä Herra tahtoi heidät tappaa.
1 Samuel 2:25 If one man sin against another, the judge shall judge him: but if a man sin against the LORD, who shall entreat for him? Notwithstanding they listened not to the voice of their father, because the LORD would slay them.
1. Samuelin kirja 2:26 Ja lapsi Samuel kasvoi ja oli mieluisa sekä Herran että ihmisten edessä.
1 Samuel 2:26 And the child Samuel grew on, and was in favor both with the LORD, and also with men.
1. Samuelin kirja 2:27 Ja Jumalan mies tuli Eelin luo ja sanoi hänelle: Näin sanoo Herra: 'Näkyinkö minä sinun isäsi suvulle, kun he olivat Egyptissä faraon talossa?'
1 Samuel 2:27 And there came a man of God to Eli, and said to him, Thus said the LORD, Did I plainly appear to the house of your father, when they were in Egypt in Pharaoh’s house?
1. Samuelin kirja 2:28 Ja valitsinko minä hänet kaikista Israelin sukukunnista papiksi, uhraamaan alttarillani, polttamaan suitsukkeita ja kantamaan efodia edessäni? Ja annoinko minä isäsi suvulle kaikki israelilaisten tuliuhrit?
1 Samuel 2:28 And did I choose him out of all the tribes of Israel to be my priest, to offer on my altar, to burn incense, to wear an ephod before me? and did I give to the house of your father all the offerings made by fire of the children of Israel?
1. Samuelin kirja 2:29 Miksi potkitte teitä teurasuhristani ja ruokauhristani, jotka olen säätänyt asuinsijassani? Miksi kunnioitatte poikianne enemmän kuin minua, lihottaaksenne itseänne parhaimmilla uhreilla, jotka ovat kaikki minun kansani Israelin uhrit?
1 Samuel 2:29 Why kick you at my sacrifice and at my offering, which I have commanded in my habitation; and honor your sons above me, to make yourselves fat with the most chief of all the offerings of Israel my people?
1. Samuelin kirja 2:30 Miksi Herra, Israelin Jumala, sanoi: Minähän sanoin, että sinun sukusi ja isäsi suku vaeltakoot minun edessäni ikuisesti? Mutta nyt Herra sanoi: Pois se minusta! Sillä jotka minua kunnioittavat, minä kunnioitan, ja jotka minut halveksivat, niitä halveksitaan.
1 Samuel 2:30 Why the LORD God of Israel said, I said indeed that your house, and the house of your father, should walk before me for ever: but now the LORD said, Be it far from me; for them that honor me I will honor, and they that despise me shall be lightly esteemed
1. Samuelin kirja 2:31 Katso, päivät tulevat, jolloin minä katkaisen sinun käsivartesi ja isäsi suvun käsivarren, eikä suvussasi ole enää vanhusta.
1 Samuel 2:31 Behold, the days come, that I will cut off your arm, and the arm of your father’s house, that there shall not be an old man in your house.
1. Samuelin kirja 2:32 Ja sinä tulet näkemään vihollisen asunnossani, kaikessa siinä rikkaudessa, jonka Jumala antaa Israelille; eikä sinun talossasi ole ikuisesti yhtäkään vanhusta.
1 Samuel 2:32 And you shall see an enemy in my habitation, in all the wealth which God shall give Israel: and there shall not be an old man in your house for ever.
1. Samuelin kirja 2:33 Ja se sinun miehesi, jota minä en hävitä alttariltani, on tuleva sinun silmiesi riemuksi ja sydämesi murehduttavaksi; ja kaikki sinun sukusi hedelmät kuolevat iän kukoistuksessaan.
1 Samuel 2:33 And the man of yours, whom I shall not cut off from my altar, shall be to consume your eyes, and to grieve your heart: and all the increase of your house shall die in the flower of their age.
1. Samuelin kirja 2:34 Ja tämä on sinulle merkkinä, joka kohtaa kahta poikaasi, Hofnia ja Pinehasia: he kuolevat molemmat samana päivänä.
1 Samuel 2:34 And this shall be a sign to you, that shall come on your two sons, on Hophni and Phinehas; in one day they shall die both of them.
1. Samuelin kirja 2:35 Ja minä herätän itselleni uskollisen papin, joka tekee sen mukaan, mitä minun sydämessäni ja mielessäni on; ja minä rakennan hänelle pysyvän huoneen, ja hän on vaeltava minun voideltuni edessä iankaikkisesti.
1 Samuel 2:35 And I will raise me up a faithful priest, that shall do according to that which is in my heart and in my mind: and I will build him a sure house; and he shall walk before my anointed for ever.
1. Samuelin kirja 2:36 Ja jokainen, joka on jäljellä talossasi, tulee ja kumartuu hänen eteensä hopearahan ja leipäpalan perään ja sanoo: 'Aseta minut johonkin papin virkaan, että saisin syödä palan leipää'.
1 Samuel 2:36 And it shall come to pass, that every one that is left in your house shall come and crouch to him for a piece of silver and a morsel of bread, and shall say, Put me, I pray you, into one of the priests’ offices, that I may eat a piece of bread.
1. Samuelin kirja 3:1 Ja nuori Samuel palveli Herraa Eelin johdolla. Ja Herran sana oli kallisarvoinen noina päivinä; ei ollut avointa näkyä.
1 Samuel 3:1 And the child Samuel ministered to the LORD before Eli. And the word of the LORD was precious in those days; there was no open vision.
1. Samuelin kirja 3:2 Ja tapahtui siihen aikaan, kun Eli makasi paikallaan, ja hänen silmänsä alkoivat hämärtyä, niin ettei hän nähnyt;
1 Samuel 3:2 And it came to pass at that time, when Eli was laid down in his place, and his eyes began to wax dim, that he could not see;
1. Samuelin kirja 3:3 Ja ennen kuin Jumalan lamppu sammui Herran temppelissä, jossa Jumalan arkki oli, ja Samuel oli mennyt nukkumaan,
1 Samuel 3:3 And ere the lamp of God went out in the temple of the LORD, where the ark of God was, and Samuel was laid down to sleep;
1. Samuelin kirja 3:4 Silloin Herra kutsui Samuelia, ja hän vastasi: Tässä minä olen.
1 Samuel 3:4 That the LORD called Samuel: and he answered, Here am I.
1. Samuelin kirja 3:5 Ja hän juoksi Eelin luo ja sanoi: Tässä minä olen, sinä kutsuit minua. Hän vastasi: En kutsunut minua; pane itsesi jälleen makuulle. Niin hän meni ja pani makuulle.
1 Samuel 3:5 And he ran to Eli, and said, Here am I; for you called me. And he said, I called not; lie down again. And he went and lay down.
1. Samuelin kirja 3:6 Ja Herra kutsui Samuelia vielä kerran. Niin Samuel nousi ja meni Eelin luo ja sanoi: Tässä minä olen, sinä kutsuit minua. Hän vastasi: En kutsunut, poikani; pane itsesi vielä makuulle.
1 Samuel 3:6 And the LORD called yet again, Samuel. And Samuel arose and went to Eli, and said, Here am I; for you did call me. And he answered, I called not, my son; lie down again.
1. Samuelin kirja 3:7 Samuel ei vielä tuntenut Herraa, eikä Herran sana ollut vielä ilmestynyt hänelle.
1 Samuel 3:7 Now Samuel did not yet know the LORD, neither was the word of the LORD yet revealed to him.
1. Samuelin kirja 3:8 Ja Herra kutsui Samuelia vielä kolmannen kerran. Niin hän nousi ja meni Eelin luo ja sanoi: Tässä minä olen, sinähän kutsuit minua. Niin Eeli ymmärsi, että Herra oli kutsunut lasta.
1 Samuel 3:8 And the LORD called Samuel again the third time. And he arose and went to Eli, and said, Here am I; for you did call me. And Eli perceived that the LORD had called the child.
1. Samuelin kirja 3:9 Niin Eeli sanoi Samuelille: Mene ja pane makuulle. Jos hän sinua kutsuu, niin sano: 'Puhu, Herra, sillä palvelijasi kuulee'. Niin Samuel meni ja pani makuulle paikalleen.
1 Samuel 3:9 Therefore Eli said to Samuel, Go, lie down: and it shall be, if he call you, that you shall say, Speak, LORD; for your servant hears. So Samuel went and lay down in his place.
1. Samuelin kirja 3:10 Ja Herra tuli ja seisoi ja huusi niinkuin edellisinkin kerroin: Samuel, Samuel. Niin Samuel vastasi: Puhu, sillä palvelijasi kuulee.
1 Samuel 3:10 And the LORD came, and stood, and called as at other times, Samuel, Samuel. Then Samuel answered, Speak; for your servant hears.
1. Samuelin kirja 3:11 Ja Herra sanoi Samuelille: Katso, minä teen Israelissa teon, josta jokaisen, joka sen kuulee, molemmat korvat soivat.
1 Samuel 3:11 And the LORD said to Samuel, Behold, I will do a thing in Israel, at which both the ears of every one that hears it shall tingle.
1. Samuelin kirja 3:12 Sinä päivänä minä toteutan Eelille kaiken, mitä olen puhunut hänen suvustaan; kun aloitan, niin teen myös lopun.
1 Samuel 3:12 In that day I will perform against Eli all things which I have spoken concerning his house: when I begin, I will also make an end.
1. Samuelin kirja 3:13 Sillä minä olen sanonut hänelle, että minä tuomitsen hänen sukunsa ikuisesti sen pahuuden tähden, jonka hän tietää; koska hänen poikansa tekivät itsensä halveksittaviksi, eikä hän hillinyt heitä.
1 Samuel 3:13 For I have told him that I will judge his house for ever for the iniquity which he knows; because his sons made themselves vile, and he restrained them not.
1. Samuelin kirja 3:14 Ja sentähden minä olen vannonut Eelin suvulle, ettei Eelin suvun syntiä ikuisesti soviteta teurasuhrilla eikä ruokauhrilla.
1 Samuel 3:14 And therefore I have sworn to the house of Eli, that the iniquity of Eli’s house shall not be purged with sacrifice nor offering for ever.
1. Samuelin kirja 3:15 Ja Samuel makasi aamuun asti ja avasi sitten Herran temppelin ovet. Mutta Samuel pelkäsi näyttää Eelille näkyä.
1 Samuel 3:15 And Samuel lay until the morning, and opened the doors of the house of the LORD. And Samuel feared to show Eli the vision.
1. Samuelin kirja 3:16 Niin Eli kutsui Samuelin ja sanoi: Samuel, poikani. Hän vastasi: Tässä minä olen.
1 Samuel 3:16 Then Eli called Samuel, and said, Samuel, my son. And he answered, Here am I.
1. Samuelin kirja 3:17 Ja hän sanoi: Mitä Herra on sinulle sanonut? Älä salaa sitä minulta. Jumala tehköön sinulle niin ja vasta, jos salaat minulta jonkin kaikesta siitä, mitä hän on sinulle sanonut.
1 Samuel 3:17 And he said, What is the thing that the LORD has said to you? I pray you hide it not from me: God do so to you, and more also, if you hide any thing from me of all the things that he said to you.
1. Samuelin kirja 3:18 Ja Samuel kertoi hänelle kaiken eikä salannut häneltä mitään. Ja hän sanoi: Se on Herra; tehköön hän, mitä hyväksi näkee.
1 Samuel 3:18 And Samuel told him every whit, and hid nothing from him. And he said, It is the LORD: let him do what seems him good.
1. Samuelin kirja 3:19 Ja Samuel kasvoi, ja Herra oli hänen kanssaan eikä antanut yhdenkään hänen sanoistaan varista maahan.
1 Samuel 3:19 And Samuel grew, and the LORD was with him, and did let none of his words fall to the ground.
1. Samuelin kirja 3:20 Ja koko Israel Danista Beersebaan asti tiesi, että Samuelista oli tullut Herran profeetta.
1 Samuel 3:20 And all Israel from Dan even to Beersheba knew that Samuel was established to be a prophet of the LORD.
1. Samuelin kirja 3:21 Ja Herra ilmestyi jälleen Siilossa; sillä Herra oli ilmoittanut itsensä Samuelille Siilossa Herran sanan kautta.
1 Samuel 3:21 And the LORD appeared again in Shiloh: for the LORD revealed himself to Samuel in Shiloh by the word of the LORD.
1. Samuelin kirja 4:1 Ja Samuelin sana tuli koko Israelille. Niin Israel lähti sotaan filistealaisia vastaan ja leiriytyi Eben-Eserin viereen; ja filistealaiset leiriytyivät Afekiin.
1 Samuel 4:1 And the word of Samuel came to all Israel. Now Israel went out against the Philistines to battle, and pitched beside Ebenezer: and the Philistines pitched in Aphek.
1. Samuelin kirja 4:2 Ja filistealaiset asettuivat taistelurintaan Israelia vastaan, ja kun he ryhtyivät taisteluun, lyötiin filistealaisten edessä; ja he kaatoivat sotaväestä kentällä noin neljätuhatta miestä.
1 Samuel 4:2 And the Philistines put themselves in array against Israel: and when they joined battle, Israel was smitten before the Philistines: and they slew of the army in the field about four thousand men.
1. Samuelin kirja 4:3 Ja kun kansa tuli leiriin, Israelin vanhimmat sanoivat: Miksi Herra on lyönyt meidät tänä päivänä filistealaisten edessä? Hakakaamme Herran liitonarkki Siilosta luoksemme, että se, kun se tulee meidän keskellemme, pelastaisi meidät siitä.
1 Samuel 4:3 And when the people were come into the camp, the elders of Israel said, Why has the LORD smitten us to day before the Philistines? Let us fetch the ark of the covenant of the LORD out of Shiloh to us, that, when it comes among us, it may save us out of th
1. Samuelin kirja 4:4 Niin kansa lähetti sanan Siiloon, että he noutaisivat sieltä Herran Sebaotin liitonarkin, jonka istuu kerubien keskellä. Ja siellä olivat Eelin kaksi poikaa, Hofni ja Pinehas, Jumalan liitonarkin kanssa.
1 Samuel 4:4 So the people sent to Shiloh, that they might bring from there the ark of the covenant of the LORD of hosts, which dwells between the cherubim: and the two sons of Eli, Hophni and Phinehas, were there with the ark of the covenant of God.
1. Samuelin kirja 4:5 Ja kun Herran liitonarkki tuli leiriin, koko Israel nosti suuren riemun, niin että maa jälleen kajahti.
1 Samuel 4:5 And when the ark of the covenant of the LORD came into the camp, all Israel shouted with a great shout, so that the earth rang again.
1. Samuelin kirja 4:6 Ja kun filistealaiset kuulivat huudon äänen, he sanoivat: Mitä tämä suuri huuto tarkoittaa heprealaisten leirissä? Ja he ymmärsivät, että Herran arkki oli tullut leiriin.
1 Samuel 4:6 And when the Philistines heard the noise of the shout, they said, What means the noise of this great shout in the camp of the Hebrews? And they understood that the ark of the LORD was come into the camp.
1. Samuelin kirja 4:7 Ja filistealaiset pelkäsivät, sillä he sanoivat: Jumala on tullut leiriin. Ja he sanoivat: Voi meitä! Ei tällaista ole ennen tapahtunut!
1 Samuel 4:7 And the Philistines were afraid, for they said, God is come into the camp. And they said, Woe to us! for there has not been such a thing heretofore.
1. Samuelin kirja 4:8 Voi meitä! Kuka pelastaa meidät näiden mahtavien jumalien käsistä? Nämä ovat ne jumalat, jotka rankaisivat egyptiläisiä kaikilla niillä vitsauksilla erämaassa.
1 Samuel 4:8 Woe to us! who shall deliver us out of the hand of these mighty Gods? these are the Gods that smote the Egyptians with all the plagues in the wilderness.
1. Samuelin kirja 4:9 Olkaa lujat ja olkaa miehet, te filistealaiset, ettette palvelisi heprealaisia, niin kuin he ovat palvelleet teitä. Olkaa miehet ja taistelkaa.
1 Samuel 4:9 Be strong and quit yourselves like men, O you Philistines, that you be not servants to the Hebrews, as they have been to you: quit yourselves like men, and fight.
1. Samuelin kirja 4:10 Ja filistealaiset taistelivat, ja Israel lyötiin, ja he pakenivat kukin telttoihinsa; ja tappio oli hyvin suuri; sillä Israelista kaatui kolmekymmentätuhatta jalkamiestä.
1 Samuel 4:10 And the Philistines fought, and Israel was smitten, and they fled every man into his tent: and there was a very great slaughter; for there fell of Israel thirty thousand footmen.
1. Samuelin kirja 4:11 Ja Jumalan arkki otettiin pois, ja Eelin kaksi poikaa, Hofni ja Pinehas, surmattiin.
1 Samuel 4:11 And the ark of God was taken; and the two sons of Eli, Hophni and Phinehas, were slain.
1. Samuelin kirja 4:12 Ja eräs benjaminilainen juoksi sotajoukosta ja tuli samana päivänä Siiloon reväistyine vaatteineen ja multaa päänsä päällä.
1 Samuel 4:12 And there ran a man of Benjamin out of the army, and came to Shiloh the same day with his clothes rent, and with earth on his head.
1. Samuelin kirja 4:13 Ja kun hän tuli, katso, Eeli istui istuimella tien vieressä ja odotti, sillä hänen sydämensä vapisi Jumalan arkin tähden. Ja kun mies tuli kaupunkiin ja kertoi sen, koko kaupunki huusi.
1 Samuel 4:13 And when he came, see, Eli sat on a seat by the wayside watching: for his heart trembled for the ark of God. And when the man came into the city, and told it, all the city cried out.
1. Samuelin kirja 4:14 Ja kun Eeli kuuli itkun äänen, kysyi hän: Mikä tämä meteli on? Mies tuli kiireesti sisään ja kertoi sen Eelille.
1 Samuel 4:14 And when Eli heard the noise of the crying, he said, What means the noise of this tumult? And the man came in hastily, and told Eli.
1. Samuelin kirja 4:15 Eli oli yhdeksänkymmenenkahdeksan vuotta vanha, ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet, niin ettei hän nähnyt.
1 Samuel 4:15 Now Eli was ninety and eight years old; and his eyes were dim, that he could not see.
1. Samuelin kirja 4:16 Ja mies sanoi Eelille: Minä olen se, joka tulin sotajoukosta, ja minä pakenin tänään sotajoukosta. Hän sanoi: Mitä on tapahtunut, poikani?
1 Samuel 4:16 And the man said to Eli, I am he that came out of the army, and I fled to day out of the army. And he said, What is there done, my son?
1. Samuelin kirja 4:17 Sanansaattaja vastasi ja sanoi: Israel on paennut filistealaisten edestä, ja kansan keskuudessa on ollut suuri teurastus. Myös kaksi poikaasi, Hofni ja Pinehas, ovat kuolleet, ja Jumalan arkki on viety.
1 Samuel 4:17 And the messenger answered and said, Israel is fled before the Philistines, and there has been also a great slaughter among the people, and your two sons also, Hophni and Phinehas, are dead, and the ark of God is taken.
1. Samuelin kirja 4:18 Ja kun hän mainitsi Jumalan arkin, putosi hän istuimeltaan taaksepäin portin viereen, ja hänen niskansa taittui, ja hän kuoli; sillä hän oli vanha ja raskas mies. Ja hän oli tuominnut Israelia neljäkymmentä vuotta.
1 Samuel 4:18 And it came to pass, when he made mention of the ark of God, that he fell from off the seat backward by the side of the gate, and his neck broke, and he died: for he was an old man, and heavy. And he had judged Israel forty years.
1. Samuelin kirja 4:19 Ja hänen miniänsä, Pinehaan vaimo, oli raskaana, lähellä synnytystä. Kuultuaan tiedon, että Jumalan arkki oli viety ja että hänen appensa ja miehensä olivat kuolleet, hän lankesi maahan ja synnytti, sillä hänen kipunsa alkoivat tulla hänen päälleen.
1 Samuel 4:19 And his daughter in law, Phinehas’ wife, was with child, near to be delivered: and when she heard the tidings that the ark of God was taken, and that her father in law and her husband were dead, she bowed herself and travailed; for her pains came on her.
1. Samuelin kirja 4:20 Ja hänen kuolinaikansa aikaan hänen vieressään seisoneet naiset sanoivat hänelle: Älä pelkää, sillä olet synnyttänyt pojan. Mutta hän ei vastannut eikä välittänyt siitä.
1 Samuel 4:20 And about the time of her death the women that stood by her said to her, Fear not; for you have born a son. But she answered not, neither did she regard it.
1. Samuelin kirja 4:21 Ja hän antoi lapselle nimen Ikabod, sanoen: Kunnia on mennyt pois Israelilta, koska Jumalan arkki otettiin pois, ja hänen appensa ja miehensä takia.
1 Samuel 4:21 And she named the child Ichabod, saying, The glory is departed from Israel: because the ark of God was taken, and because of her father in law and her husband.
1. Samuelin kirja 4:22 Ja hän sanoi: Kunnia on mennyt Israelilta, sillä Jumalan arkki on viety pois.
1 Samuel 4:22 And she said, The glory is departed from Israel: for the ark of God is taken.
1. Samuelin kirja 5:1 Ja filistealaiset ottivat Jumalan arkin ja veivät sen Eben-Eseristä Asdodiin.
1 Samuel 5:1 And the Philistines took the ark of God, and brought it from Ebenezer to Ashdod.
1. Samuelin kirja 5:2 Kun filistealaiset ottivat Jumalan arkin, he veivät sen Daagonin temppeliin ja asettivat sen Daagonin viereen.
1 Samuel 5:2 When the Philistines took the ark of God, they brought it into the house of Dagon, and set it by Dagon.
1. Samuelin kirja 5:3 Ja kun asdodilaiset nousivat varhain seuraavana päivänä, katso, Daagon makasi kasvoillaan maassa Herran arkin edessä. Ja he ottivat Daagonin ja asettivat hänet takaisin paikalleen.
1 Samuel 5:3 And when they of Ashdod arose early on the morrow, behold, Dagon was fallen on his face to the earth before the ark of the LORD. And they took Dagon, and set him in his place again.
1. Samuelin kirja 5:4 Ja kun he nousivat varhain seuraavana aamuna, katso, Daagon makasi kasvoillaan maassa Herran arkin edessä; ja Daagonin pää ja molemmat kämmenet olivat katkaistuina kynnyksellä; ainoastaan Daagonin tynkä oli jäljellä.
1 Samuel 5:4 And when they arose early on the morrow morning, behold, Dagon was fallen on his face to the ground before the ark of the LORD; and the head of Dagon and both the palms of his hands were cut off on the threshold; only the stump of Dagon was left to him.
1. Samuelin kirja 5:5 Sentähden eivät Daagonin papit eivätkä ne, jotka menevät Daagonin temppeliin, astuvat Daagonin kynnykselle Asdodissa tähän päivään asti.
1 Samuel 5:5 Therefore neither the priests of Dagon, nor any that come into Dagon’s house, tread on the threshold of Dagon in Ashdod to this day.
1. Samuelin kirja 5:6 Mutta Herran käsi oli raskas asdodilaisten päällä, ja hän tuhosi heidät ja löi heitä, Asdodia ja sen rajoja, ajoksilla.
1 Samuel 5:6 But the hand of the LORD was heavy on them of Ashdod, and he destroyed them, and smote them with tumors, even Ashdod and the coasts thereof.
1. Samuelin kirja 5:7 Ja kun Asdodin miehet näkivät, että niin oli, he sanoivat: Israelin Jumalan arkki ei saa jäädä meidän luoksemme, sillä hänen kätensä on kipeä meihin ja meidän jumalaamme Daagoniin.
1 Samuel 5:7 And when the men of Ashdod saw that it was so, they said, The ark of the God of Israel shall not abide with us: for his hand is sore on us, and on Dagon our god.
1. Samuelin kirja 5:8 Niin he lähettivät ja kokosivat kaikki filistealaisten ruhtinaat luokseen ja sanoivat: Mitä meidän pitää tehdä Israelin Jumalan arkille? He vastasivat: Kannettakoon Israelin Jumalan arkki Gatiin. Ja he kantoivat Israelin Jumalan arkkia.
1 Samuel 5:8 They sent therefore and gathered all the lords of the Philistines to them, and said, What shall we do with the ark of the God of Israel? And they answered, Let the ark of the God of Israel be carried about to Gath. And they carried the ark of the God of I
1. Samuelin kirja 5:9 Ja tapahtui, että kun he olivat sen kantaneet ympäri, kohtasi Herran käsi kaupunkia ja aiheutti sille hyvin suuren tuhon. Hän löi kaupungin miehiä, sekä pieniä että suuria, ja heille ilmestyi paiseita heidän ruumiisiinsa.
1 Samuel 5:9 And it was so, that, after they had carried it about, the hand of the LORD was against the city with a very great destruction: and he smote the men of the city, both small and great, and they had tumors in their secret parts.
1. Samuelin kirja 5:10 Niin he lähettivät Jumalan arkin Ekroniin. Ja kun Jumalan arkki saapui Ekroniin, ekronilaiset huusivat sanoen: He ovat tuoneet Israelin Jumalan arkin meidän luoksemme tappaakseen meidät ja kansamme.
1 Samuel 5:10 Therefore they sent the ark of God to Ekron. And it came to pass, as the ark of God came to Ekron, that the Ekronites cried out, saying, They have brought about the ark of the God of Israel to us, to slay us and our people.
1. Samuelin kirja 5:11 Niin he lähettivät ja kokosivat kaikki filistealaisten ruhtinaat ja sanoivat: Lähettäkää pois Israelin Jumalan arkki, ja antakaa sen palata takaisin paikkaansa, ettei se surmaisi meitä ja kansaamme, sillä koko kaupungissa oli tuhoisa tuho.
1 Samuel 5:11 So they sent and gathered together all the lords of the Philistines, and said, Send away the ark of the God of Israel, and let it go again to his own place, that it slay us not, and our people: for there was a deadly destruction throughout all the city; t
1. Samuelin kirja 5:12 Ja ne miehet, jotka eivät kuolleet, lyötiin paiseilla, ja kaupungin valitus nousi taivaaseen.
1 Samuel 5:12 And the men that died not were smitten with the tumors: and the cry of the city went up to heaven.
1. Samuelin kirja 6:1 Ja Herran arkki oli filistealaisten maassa seitsemän kuukautta.
1 Samuel 6:1 And the ark of the LORD was in the country of the Philistines seven months.
1. Samuelin kirja 6:2 Ja filistealaiset kutsuivat papit ja ennustelijat ja sanoivat: Mitä meidän pitää tehdä Herran liitonarkulle? Sanokaa meille, millä meidän pitää sen lähettämän takaisin hänen paikkaansa.
1 Samuel 6:2 And the Philistines called for the priests and the diviners, saying, What shall we do to the ark of the LORD? tell us with which we shall send it to his place.
1. Samuelin kirja 6:3 Ja he sanoivat: Jos lähetätte pois Israelin Jumalan arkin, älkää lähettäkö sitä tyhjänä, vaan antakaa hänelle takaisin vikauhri. Silloin te parannutte ja saatte tietää, miksi hänen kätensä ei ole sinusta hellittänyt.
1 Samuel 6:3 And they said, If you send away the ark of the God of Israel, send it not empty; but in any wise return him a trespass offering: then you shall be healed, and it shall be known to you why his hand is not removed from you.
1. Samuelin kirja 6:4 Niin he sanoivat: Mikä on se vikauhri, jonka meidän on palautettava hänelle? He vastasivat: Viisi kultaista paisea ja viisi kultaista hiirtä, filistealaisten ruhtinaiden luvun mukaan, sillä yksi ja sama vitsaus kohtasi teitä kaikkia, myös teidän ruhtinaitanne.
1 Samuel 6:4 Then said they, What shall be the trespass offering which we shall return to him? They answered, Five golden tumors, and five golden mice, according to the number of the lords of the Philistines: for one plague was on you all, and on your lords.
1. Samuelin kirja 6:5 Teidän on tehtävä kuvia kasvaimistanne ja hiiristänne, jotka turmelevat maan, ja annettava kunnia Israelin Jumalalle; ehkä hän hellyttää kätensä teistä, jumalistanne ja maastanne.
1 Samuel 6:5 Why you shall make images of your tumors, and images of your mice that mar the land; and you shall give glory to the God of Israel: peradventure he will lighten his hand from off you, and from off your gods, and from off your land.
1. Samuelin kirja 6:6 Miksi te siis paadutatte sydämenne, niin kuin egyptiläiset ja faarao paaduttivat sydämensä? Eivätkö he päästäneet kansaa menemään, vaikka hän oli tehnyt heidän keskuudessaan ihmeellisiä tekoja?
1 Samuel 6:6 Why then do you harden your hearts, as the Egyptians and Pharaoh hardened their hearts? when he had worked wonderfully among them, did they not let the people go, and they departed?
1. Samuelin kirja 6:7 Tehkää siis uudet vankkurit ja ottakaa kaksi lypsylehmää, joiden niskaan ei vielä ole iestä pantu, ja sitokaa lehmät vankkureihin ja tuokaa niiden vasikat kotiin niiden luota.
1 Samuel 6:7 Now therefore make a new cart, and take two milk cows, on which there has come no yoke, and tie the cows to the cart, and bring their calves home from them:
1. Samuelin kirja 6:8 Ja ottakaa Herran arkki ja asettakaa se vaunuihin; ja pankaa kultakalut, jotka annatte hänelle takaisin vikauhriksi, arkkuun sen viereen; ja lähettäkää se pois, että se lähtisi.
1 Samuel 6:8 And take the ark of the LORD, and lay it on the cart; and put the jewels of gold, which you return him for a trespass offering, in a coffer by the side thereof; and send it away, that it may go.
1. Samuelin kirja 6:9 Ja katsokaa, jos se menee hänen oman alueensa tietä ylös Beet-Semesiin, niin hän on tehnyt meille tämän suuren onnettomuuden. Mutta jos ei, niin me tiedämme, ettei hänen kätensä meitä lyönyt, vaan se oli meille sattuma.
1 Samuel 6:9 And see, if it goes up by the way of his own coast to Bethshemesh, then he has done us this great evil: but if not, then we shall know that it is not his hand that smote us: it was a chance that happened to us.
1. Samuelin kirja 6:10 Miehet tekivät niin ja ottivat kaksi lypsylehmää ja sitoivat ne vankkureihin, mutta sulkivat niiden vasikat kotiin.
1 Samuel 6:10 And the men did so; and took two milk cows, and tied them to the cart, and shut up their calves at home:
1. Samuelin kirja 6:11 Ja he laskivat Herran arkin vaunuihin ja lippaan, jossa olivat kultaiset hiiret ja niiden paiseet.
1 Samuel 6:11 And they laid the ark of the LORD on the cart, and the coffer with the mice of gold and the images of their tumors.
1. Samuelin kirja 6:12 Ja lehmät kulkivat suoraa tietä Bet-Semesiin ja kulkivat valtatietä pitkin ammuen kulkiessaan eivätkä poikkeaneet oikealle eivätkä vasemmalle; ja filistealaisten ruhtinaat seurasivat niitä aina Bet-Semesin rajalle asti.
1 Samuel 6:12 And the cows took the straight way to the way of Bethshemesh, and went along the highway, lowing as they went, and turned not aside to the right hand or to the left; and the lords of the Philistines went after them to the border of Bethshemesh.
1. Samuelin kirja 6:13 Ja Beet-Semesin asukkaat olivat korjaamassa vehnänsatoaan laaksossa; ja he nostivat silmänsä ja näkivät arkin, ja he iloitsivat nähdessään sen.
1 Samuel 6:13 And they of Bethshemesh were reaping their wheat harvest in the valley: and they lifted up their eyes, and saw the ark, and rejoiced to see it.
1. Samuelin kirja 6:14 Ja vaunut tulivat beetsemiläisen Joosuan pellolle ja pysähtyivät sinne, missä oli suuri kivi. Ja he halkaisivat vaunujen puut ja uhrasivat lehmät polttouhrina Herralle.
1 Samuel 6:14 And the cart came into the field of Joshua, a Bethshemite, and stood there, where there was a great stone: and they split the wood of the cart, and offered the cows a burnt offering to the LORD.
1. Samuelin kirja 6:15 Ja leeviläiset ottivat alas Herran arkin ja sen mukana olleen lippaan, jossa kultaiset kalusteet olivat, ja panivat ne suuren kiven päälle. Ja Beet-Semesin miehet uhrasivat polttouhreja ja teurastivat teurasuhreja Herralle sinä päivänä.
1 Samuel 6:15 And the Levites took down the ark of the LORD, and the coffer that was with it, wherein the jewels of gold were, and put them on the great stone: and the men of Bethshemesh offered burnt offerings and sacrificed sacrifices the same day to the LORD.
1. Samuelin kirja 6:16 Ja kun ne viisi filistealaisten ruhtinasta olivat sen nähneet, palasivat he samana päivänä Ekroniin.
1 Samuel 6:16 And when the five lords of the Philistines had seen it, they returned to Ekron the same day.
1. Samuelin kirja 6:17 Ja nämä olivat ne kultaiset paisut, jotka filistealaiset antoivat Herralle vikauhriksi: yksi Asdodin puolesta, yksi Gazan puolesta, yksi Askelonin puolesta, yksi Gatin puolesta, yksi Ekronin puolesta,
1 Samuel 6:17 And these are the golden tumors which the Philistines returned for a trespass offering to the LORD; for Ashdod one, for Gaza one, for Askelon one, for Gath one, for Ekron one;
1. Samuelin kirja 6:18 Ja kultaisia hiiriä, kaikkien filistealaisten kaupunkien lukumäärän mukaan, jotka kuuluivat viidelle ruhtinaalle, sekä varustettuja kaupunkeja että maaseutukyliä, aina Aabelin suureen kiveen asti, johon he asettivat Herran arkin; tämä kivi on edelleen
1 Samuel 6:18 And the golden mice, according to the number of all the cities of the Philistines belonging to the five lords, both of fenced cities, and of country villages, even to the great stone of Abel, where on they set down the ark of the LORD: which stone remains
1. Samuelin kirja 6:19 Ja hän löi Beet-Semesin miehiä, koska he olivat katsoneet Herran arkkiin; hän löi kansasta viisikymmentätuhatta kuusikymmentä miestä. Ja kansa valitti, että Herra oli lyönyt paljon kansasta suurella teurastuksella.
1 Samuel 6:19 And he smote the men of Bethshemesh, because they had looked into the ark of the LORD, even he smote of the people fifty thousand and three score and ten men: and the people lamented, because the LORD had smitten many of the people with a great slaughter.
1. Samuelin kirja 6:20 Ja Bet-Semesin miehet sanoivat: Kuka voi kestää tämän pyhän Herran Jumalan edessä? Ja kenen luo hän voi mennä meidän luotamme?
1 Samuel 6:20 And the men of Bethshemesh said, Who is able to stand before this holy LORD God? and to whom shall he go up from us?
1. Samuelin kirja 6:21 Ja he lähettivät sanansaattajia Kirjat-Jearimin asukkaiden luo sanomaan: Filistealaiset ovat tuoneet takaisin Herran arkin; tulkaa alas ja viekää se ylös luoksenne.
1 Samuel 6:21 And they sent messengers to the inhabitants of Kirjathjearim, saying, The Philistines have brought again the ark of the LORD; come you down, and fetch it up to you.
1. Samuelin kirja 7:1 Ja Kirjat-Jearimin miehet tulivat ja toivat Herran arkin ylös ja toivat sen Abinadabin taloon kukkulalle ja pyhittivät hänen poikansa Eleasarin vartioimaan Herran arkkia.
1 Samuel 7:1 And the men of Kirjathjearim came, and fetched up the ark of the LORD, and brought it into the house of Abinadab in the hill, and sanctified Eleazar his son to keep the ark of the LORD.
1. Samuelin kirja 7:2 Ja niin kauan kuin arkki viipyi Kirjat-Jearimissa, kului siitä pitkä aika, sillä se oli kaksikymmentä vuotta. Ja koko Israelin heimo itki Herran perään.
1 Samuel 7:2 And it came to pass, while the ark stayed in Kirjathjearim, that the time was long; for it was twenty years: and all the house of Israel lamented after the LORD.
1. Samuelin kirja 7:3 Ja Samuel puhui koko Israelin kansalle sanoen: Jos te palajatte Herran luo kaikesta sydämestänne, niin poistakaa keskuudestanne vieraat jumalat ja Astarot ja kiinnittäkää sydämenne Herralle ja palvelkaa ainoastaan häntä, niin hän pelastaa teidät siitä.
1 Samuel 7:3 And Samuel spoke to all the house of Israel, saying, If you do return to the LORD with all your hearts, then put away the strange gods and Ashtaroth from among you, and prepare your hearts to the LORD, and serve him only: and he will deliver you out of th
1. Samuelin kirja 7:4 Silloin israelilaiset poistivat Baalit ja Astarotit ja palvelivat ainoastaan Herraa.
1 Samuel 7:4 Then the children of Israel did put away Baalim and Ashtaroth, and served the LORD only.
1. Samuelin kirja 7:5 Ja Samuel sanoi: Kootkaa koko Israel Mispaan, ja minä rukoilen teidän puolestanne Herraa.
1 Samuel 7:5 And Samuel said, Gather all Israel to Mizpeh, and I will pray for you to the LORD.
1. Samuelin kirja 7:6 Ja he kokoontuivat Mispaan ja ammensivat vettä ja kaatoivat sen Herran eteen ja paastosivat sinä päivänä ja sanoivat siellä: Me olemme tehneet syntiä Herraa vastaan. Ja Samuel tuomitsi israelilaisia Mispassa.
1 Samuel 7:6 And they gathered together to Mizpeh, and drew water, and poured it out before the LORD, and fasted on that day, and said there, We have sinned against the LORD. And Samuel judged the children of Israel in Mizpeh.
1. Samuelin kirja 7:7 Ja kun filistealaiset kuulivat, että israelilaiset olivat kokoontuneet Mispeen, filistealaisten ruhtinaat lähtivät Israelia vastaan. Ja kun israelilaiset kuulivat sen, he pelkäsivät filistealaisia.
1 Samuel 7:7 And when the Philistines heard that the children of Israel were gathered together to Mizpeh, the lords of the Philistines went up against Israel. And when the children of Israel heard it, they were afraid of the Philistines.
1. Samuelin kirja 7:8 Ja israelilaiset sanoivat Samuelille: Älä lakkaa huutamasta meidän puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme, että hän pelastaisi meidät filistealaisten käsistä.
1 Samuel 7:8 And the children of Israel said to Samuel, Cease not to cry to the LORD our God for us, that he will save us out of the hand of the Philistines.
1. Samuelin kirja 7:9 Ja Samuel otti imevän karitsan ja uhrasi sen kokonaan polttouhriksi Herralle; ja Samuel huusi Herraa Israelin puolesta, ja Herra kuuli häntä.
1 Samuel 7:9 And Samuel took a sucking lamb, and offered it for a burnt offering wholly to the LORD: and Samuel cried to the LORD for Israel; and the LORD heard him.
1. Samuelin kirja 7:10 Ja kun Samuel uhrasi polttouhria, filistealaiset lähestyivät taistelua Israelia vastaan. Mutta Herra jylisi sinä päivänä suuren jylinän jylinän kanssa filistealaisten yli ja saattoi heidät hämminkiin, niin että Israel voitti heidät.
1 Samuel 7:10 And as Samuel was offering up the burnt offering, the Philistines drew near to battle against Israel: but the LORD thundered with a great thunder on that day on the Philistines, and discomfited them; and they were smitten before Israel.
1. Samuelin kirja 7:11 Ja Israelin miehet lähtivät Mispestä ja ajoivat filistealaisia takaa ja löivät heitä, kunnes he tulivat Betkarin alapuolelle.
1 Samuel 7:11 And the men of Israel went out of Mizpeh, and pursued the Philistines, and smote them, until they came under Bethcar.
1. Samuelin kirja 7:12 Niin Samuel otti kiven ja asetti sen Mispan ja Seenin välille ja antoi sille nimen Eben-Eser, sanoen: Tähän asti on Herra meitä auttanut.
1 Samuel 7:12 Then Samuel took a stone, and set it between Mizpeh and Shen, and called the name of it Ebenezer, saying, Till now has the LORD helped us.
1. Samuelin kirja 7:13 Niin filistealaiset alistettiin, eivätkä he enää tulleet Israelin alueelle; ja Herran käsi oli filistealaisia vastaan kaikkina Samuelin päivinä.
1 Samuel 7:13 So the Philistines were subdued, and they came no more into the coast of Israel: and the hand of the LORD was against the Philistines all the days of Samuel.
1. Samuelin kirja 7:14 Ja kaupungit, jotka filistealaiset olivat vallanneet Israelilta, palautettiin Israelille Ekronista Gatiin asti; ja niiden alueet Israel vapautti filistealaisten käsistä. Ja Israelin ja amorilaisten välillä oli rauha.
1 Samuel 7:14 And the cities which the Philistines had taken from Israel were restored to Israel, from Ekron even to Gath; and the coasts thereof did Israel deliver out of the hands of the Philistines. And there was peace between Israel and the Amorites.
1. Samuelin kirja 7:15 Ja Samuel tuomitsi Israelia kaikkina elinpäivinään.
1 Samuel 7:15 And Samuel judged Israel all the days of his life.
1. Samuelin kirja 7:16 Ja hän kulki vuodesta vuoteen kiertomatkalla Beeteliin, Gilgaliin ja Mispeen ja tuomitsi Israelia kaikissa näissä paikoissa.
1 Samuel 7:16 And he went from year to year in circuit to Bethel, and Gilgal, and Mizpeh, and judged Israel in all those places.
1. Samuelin kirja 7:17 Ja hän palasi Ramaan, sillä siellä oli hänen talonsa; ja siellä hän tuomitsi Israelia; ja sinne hän rakensi alttarin Herralle.
1 Samuel 7:17 And his return was to Ramah; for there was his house; and there he judged Israel; and there he built an altar to the LORD.
1. Samuelin kirja 8:1 Ja kun Samuel oli vanha, hän teki pojistaan tuomareita Israelille.
1 Samuel 8:1 And it came to pass, when Samuel was old, that he made his sons judges over Israel.
1. Samuelin kirja 8:2 Hänen esikoisensa nimi oli Joel ja toisen nimi Abia; he olivat tuomareina Beersebassa.
1 Samuel 8:2 Now the name of his firstborn was Joel; and the name of his second, Abiah: they were judges in Beersheba.
1. Samuelin kirja 8:3 Eivätkä hänen poikansa vaeltaneet hänen teitään, vaan poikkesivat voiton perässä, ottivat lahjuksia ja vääristelivät oikeuden.
1 Samuel 8:3 And his sons walked not in his ways, but turned aside after lucre, and took bribes, and perverted judgment.
1. Samuelin kirja 8:4 Silloin kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin luo Ramaan,
1 Samuel 8:4 Then all the elders of Israel gathered themselves together, and came to Samuel to Ramah,
1. Samuelin kirja 8:5 Ja sanoi hänelle: Katso, sinä olet vanha, eivätkä sinun poikasi vaella sinun teilläsi. Tee meille nyt kuningas tuomitsemaan meitä, niin kuin kaikki pakanakansat tekevät.
1 Samuel 8:5 And said to him, Behold, you are old, and your sons walk not in your ways: now make us a king to judge us like all the nations.
1. Samuelin kirja 8:6 Mutta se ei miellyttänyt Samuelia, kun he sanoivat: Anna meille kuningas meitä tuomitsemaan. Niin Samuel rukoili Herraa.
1 Samuel 8:6 But the thing displeased Samuel, when they said, Give us a king to judge us. And Samuel prayed to the LORD.
1. Samuelin kirja 8:7 Ja Herra sanoi Samuelille: Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat, sillä he eivät ole hylänneet sinua, vaan he ovat hylänneet minut, etten minä heitä hallitsisi.
1 Samuel 8:7 And the LORD said to Samuel, Listen to the voice of the people in all that they say to you: for they have not rejected you, but they have rejected me, that I should not reign over them.
1. Samuelin kirja 8:8 Kaikkien niiden tekojen jälkeen, joita he ovat tehneet siitä päivästä, jona minä toin heidät pois Egyptistä, tähän päivään asti, joilla he ovat hylänneet minut ja palvelleet muita jumalia, niin he tekevät sinullekin.
1 Samuel 8:8 According to all the works which they have done since the day that I brought them up out of Egypt even to this day, with which they have forsaken me, and served other gods, so do they also to you.
1. Samuelin kirja 8:9 Kuuntele siis nyt heidän ääntään, mutta vakuuta heille vakavasti ja ilmoita heille sen kuninkaan oikeusjärjestys, joka on heitä hallitseva.
1 Samuel 8:9 Now therefore listen to their voice: however, yet protest solemnly to them, and show them the manner of the king that shall reign over them.
1. Samuelin kirja 8:10 Ja Samuel kertoi kaikki Herran sanat kansalle, joka anoi häneltä kuningasta.
1 Samuel 8:10 And Samuel told all the words of the LORD to the people that asked of him a king.
1. Samuelin kirja 8:11 Ja hän sanoi: Tämä on oleva sen kuninkaan oikeus, joka on teitä hallitseva: Hän ottaa teidän poikanne ja määrää heidät itselleen vaunujensa ja ratsumiehiensä puolelle; ja jotkut heistä juoksevat hänen vaunujensa edellä.
1 Samuel 8:11 And he said, This will be the manner of the king that shall reign over you: He will take your sons, and appoint them for himself, for his chariots, and to be his horsemen; and some shall run before his chariots.
1. Samuelin kirja 8:12 Ja hän asettaa hänet tuhannen ja viidenkymmenen päämiehiksi ja asettaa heidät kyntämään hänen maataan ja korjaamaan hänen satoaan ja tekemään hänen sota-aseitaan ja vaunujensa varusteita.
1 Samuel 8:12 And he will appoint him captains over thousands, and captains over fifties; and will set them to ear his ground, and to reap his harvest, and to make his instruments of war, and instruments of his chariots.
1. Samuelin kirja 8:13 Ja hän ottaa tyttärenne makeistentekijöiksi, kokeiksi ja leipureiksi.
1 Samuel 8:13 And he will take your daughters to be confectionaries, and to be cooks, and to be bakers.
1. Samuelin kirja 8:14 Ja hän ottaa teidän parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljylehtonne ja antaa ne palvelijoilleen.
1 Samuel 8:14 And he will take your fields, and your vineyards, and your olive groves, even the best of them, and give them to his servants.
1. Samuelin kirja 8:15 Ja hän ottaa kymmenykset teidän siemenestänne ja viinitarhoistanne ja antaa ne virkamiehilleen ja palvelijoilleen.
1 Samuel 8:15 And he will take the tenth of your seed, and of your vineyards, and give to his officers, and to his servants.
1. Samuelin kirja 8:16 Ja hän ottaa teidän palvelijanne ja palvelijattarenne ja parhaat nuoret miehenne ja aasinne ja panee ne töihinsä.
1 Samuel 8:16 And he will take your menservants, and your maidservants, and your best young men, and your asses, and put them to his work.
1. Samuelin kirja 8:17 Hän ottaa kymmenykset teidän lampaistanne, ja teistä tulee hänen palvelijoitaan.
1 Samuel 8:17 He will take the tenth of your sheep: and you shall be his servants.
1. Samuelin kirja 8:18 Ja sinä päivänä te huudatte kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, eikä Herra kuule teitä sinä päivänä.
1 Samuel 8:18 And you shall cry out in that day because of your king which you shall have chosen you; and the LORD will not hear you in that day.
1. Samuelin kirja 8:19 Kansa kuitenkin kieltäytyi tottelemasta Samuelin ääntä, ja he sanoivat: Ei, vaan me tahdomme kuninkaan itsellemme.
1 Samuel 8:19 Nevertheless the people refused to obey the voice of Samuel; and they said, No; but we will have a king over us;
1. Samuelin kirja 8:20 Että mekin olisimme kaikkien kansojen kaltaisia, ja että meidän kuninkaamme meitä tuomitsisi, kävisi meidän edellämme ja sotisi meidän taistelumme.
1 Samuel 8:20 That we also may be like all the nations; and that our king may judge us, and go out before us, and fight our battles.
1. Samuelin kirja 8:21 Ja Samuel kuuli kaikki kansan sanat ja kertoi ne Herran korville.
1 Samuel 8:21 And Samuel heard all the words of the people, and he rehearsed them in the ears of the LORD.
1. Samuelin kirja 8:22 Ja Herra sanoi Samuelille: Kuule heidän ääntään ja aseta heille kuningas. Ja Samuel sanoi Israelin miehille: Menkää kukin kaupunkiinne.
1 Samuel 8:22 And the LORD said to Samuel, Listen to their voice, and make them a king. And Samuel said to the men of Israel, Go you every man to his city.
1. Samuelin kirja 9:1 Benjaminissa eli mies, nimeltä Kis, Abielin poika, joka oli Serorin poika, joka Bekoratin poika, joka Afian poika. Tämä benjaminilainen oli urho ja sotamies.
1 Samuel 9:1 Now there was a man of Benjamin, whose name was Kish, the son of Abiel, the son of Zeror, the son of Bechorath, the son of Aphiah, a Benjamite, a mighty man of power.
1. Samuelin kirja 9:2 Ja hänellä oli poika, jonka nimi oli Saul, komea nuorukainen ja komea; eikä israelilaisten joukossa ollut ketään häntä komeampaa; olkapäistään ylöspäin hän oli koko kansaa pitempi.
1 Samuel 9:2 And he had a son, whose name was Saul, a choice young man, and a goodly: and there was not among the children of Israel a goodlier person than he: from his shoulders and upward he was higher than any of the people.
1. Samuelin kirja 9:3 Ja Kisin, Saulin isän, aasit olivat kadonneet. Niin Kis sanoi pojalleen Saulille: Ota mukaasi yksi palvelijoista ja nouse ja mene etsimään aaseja.
1 Samuel 9:3 And the asses of Kish Saul’s father were lost. And Kish said to Saul his son, Take now one of the servants with you, and arise, go seek the asses.
1. Samuelin kirja 9:4 Ja hän kulki Efraimin vuoriston halki ja kulki Salisan maan halki, mutta he eivät löytäneet heitä. Sitten he kulkivat Salimin maan halki, mutta heitä ei siellä ollut. Ja hän kulki benjaminilaisten maan halki, mutta he eivät löytäneet heitä.
1 Samuel 9:4 And he passed through mount Ephraim, and passed through the land of Shalisha, but they found them not: then they passed through the land of Shalim, and there they were not: and he passed through the land of the Benjamites, but they found them not.
1. Samuelin kirja 9:5 Ja kun he tulivat Suufin maahan, sanoi Saul palvelijalleen, joka oli hänen kanssaan: Tule, palatkaamme takaisin, ettei isäni lakkaisi hoitamasta aaseja ja alkaisi huolehtia meistä.
1 Samuel 9:5 And when they were come to the land of Zuph, Saul said to his servant that was with him, Come, and let us return; lest my father leave caring for the asses, and take thought for us.
1. Samuelin kirja 9:6 Ja hän sanoi hänelle: Katso, tässä kaupungissa on Jumalan mies, ja hän on kunniallinen mies; kaikki, mitä hän sanoi, pitää varmasti tapahtumassa. Menkäämme nyt sinne; ehkä hän osoittaa meille tien, jota meidän pitäisi kulkea.
1 Samuel 9:6 And he said to him, Behold now, there is in this city a man of God, and he is an honorable man; all that he said comes surely to pass: now let us go thither; peradventure he can show us our way that we should go.
1. Samuelin kirja 9:7 Niin Saul sanoi palvelijalleen: Mutta katso, jos menemme, mitä meidän on vietävä miehelle? Leipä on loppunut säiliöistämme, eikä meillä ole lahjaa vietäväksi Jumalan miehelle. Mitä meillä on?
1 Samuel 9:7 Then said Saul to his servant, But, behold, if we go, what shall we bring the man? for the bread is spent in our vessels, and there is not a present to bring to the man of God: what have we?
1. Samuelin kirja 9:8 Palvelija vastasi taas Saulille ja sanoi: Katso, minulla on tässä neljäsosa hopeasekeliä; annan sen Jumalan miehelle, että hän ilmoittaisi meille tiemme.
1 Samuel 9:8 And the servant answered Saul again, and said, Behold, I have here at hand the fourth part of a shekel of silver: that will I give to the man of God, to tell us our way.
1. Samuelin kirja 9:9 (Muinoin Israelissa sanottiin, kun mies meni kysymään Jumalalta neuvoa: Tulkaa, menkäämme näkijän luo. Sillä sitä, jota nyt kutsutaan profeetaksi, kutsuttiin muinoin näkijäksi.)
1 Samuel 9:9 (Beforetime in Israel, when a man went to inquire of God, thus he spoke, Come, and let us go to the seer: for he that is now called a Prophet was beforetime called a Seer.)
1. Samuelin kirja 9:10 Niin Saul sanoi palvelijalleen: Hyvin sanottu; tule, mennään. Niin he menivät kaupunkiin, jossa Jumalan mies oli.
1 Samuel 9:10 Then said Saul to his servant, Well said; come, let us go. So they went to the city where the man of God was.
1. Samuelin kirja 9:11 Ja kun he nousivat mäkeä ylös kaupunkiin, he tapasivat nuoria neitoja, jotka olivat menossa vettä ammentamaan, ja he kysyivät heiltä: Onko näkijä täällä?
1 Samuel 9:11 And as they went up the hill to the city, they found young maidens going out to draw water, and said to them, Is the seer here?
1. Samuelin kirja 9:12 He vastasivat heille ja sanoivat: Hän on; katso, hän on teidän edessänne. Rientäkää nyt, sillä hän tuli tänään kaupunkiin; sillä tänään on kansan teurasuhri uhrikukkulalla.
1 Samuel 9:12 And they answered them, and said, He is; behold, he is before you: make haste now, for he came to day to the city; for there is a sacrifice of the people to day in the high place:
1. Samuelin kirja 9:13 Heti kun tulette kaupunkiin, löydätte hänet heti, ennen kuin hän menee uhripaikalle syömään; sillä kansa ei syö, ennen kuin hän tulee, koska hän siunaa teurasuhrin; ja sen jälkeen syövät ne, jotka on kutsuttu. Menkää siis nyt tänne
1 Samuel 9:13 As soon as you be come into the city, you shall straightway find him, before he go up to the high place to eat: for the people will not eat until he come, because he does bless the sacrifice; and afterwards they eat that be bidden. Now therefore get you u
1. Samuelin kirja 9:14 Ja he menivät ylös kaupunkiin; ja kun he tulivat kaupunkiin, katso, Samuel tuli heitä vastaan menemään uhripaikalle.
1 Samuel 9:14 And they went up into the city: and when they were come into the city, behold, Samuel came out against them, for to go up to the high place.
1. Samuelin kirja 9:15 Herra oli sanonut Samuelille päivää ennen Saulin tuloa näin:
1 Samuel 9:15 Now the LORD had told Samuel in his ear a day before Saul came, saying,
1. Samuelin kirja 9:16 Huomenna tähän aikaan minä lähetän sinulle miehen Benjaminin maasta, ja sinun on voideltava hänet kansani Israelin päämieheksi, että hän pelastaisi kansani filistealaisten käsistä; sillä minä olen katsonut kansani puoleen, koska heidän huutonsa on
1 Samuel 9:16 To morrow about this time I will send you a man out of the land of Benjamin, and you shall anoint him to be captain over my people Israel, that he may save my people out of the hand of the Philistines: for I have looked on my people, because their cry is
1. Samuelin kirja 9:17 Ja kun Samuel näki Saulin, sanoi Herra hänelle: Katso, se mies, josta minä sinulle puhuin! Hän on oleva kansani kuningas.
1 Samuel 9:17 And when Samuel saw Saul, the LORD said to him, Behold the man whom I spoke to you of! this same shall reign over my people.
1. Samuelin kirja 9:18 Niin Saul meni Samuelin luo portissa ja sanoi: Kerro minulle, missä näkijän talo on.
1 Samuel 9:18 Then Saul drew near to Samuel in the gate, and said, Tell me, I pray you, where the seer’s house is.
1. Samuelin kirja 9:19 Ja Samuel vastasi Saulille ja sanoi: Minä olen näkijä; mene minun edelläni uhripaikalle, sillä sinä syöt minun kanssani tänään, ja huomenna minä päästän sinut menemään ja ilmoitan sinulle kaiken, mitä sydämessäsi on.
1 Samuel 9:19 And Samuel answered Saul, and said, I am the seer: go up before me to the high place; for you shall eat with me to day, and to morrow I will let you go, and will tell you all that is in your heart.
1. Samuelin kirja 9:20 Älkääkä murehtiko aasejanne, jotka kolme päivää sitten katosivat, sillä ne ovat löytyneet. Kenen haltuun tulee kaikki, mitä Israelilla on? Eikö se kuulu teille ja koko isäsi suvulle?
1 Samuel 9:20 And as for your asses that were lost three days ago, set not your mind on them; for they are found. And on whom is all the desire of Israel? Is it not on you, and on all your father’s house?
1. Samuelin kirja 9:21 Saul vastasi ja sanoi: Enkö minä ole benjaminilainen, Israelin pienimmistä sukukunnista? Ja minun sukuni on vähäisin kaikista Benjaminin sukukunnan sukukunnista? Miksi siis puhut minulle näin?
1 Samuel 9:21 And Saul answered and said, Am not I a Benjamite, of the smallest of the tribes of Israel? and my family the least of all the families of the tribe of Benjamin? why then speak you so to me?
1. Samuelin kirja 9:22 Niin Samuel otti Saulin ja hänen palvelijansa ja vei heidät saliin ja asetti heidät ylimmäiselle paikalle kutsuttujen joukossa, joita oli noin kolmekymmentä miestä.
1 Samuel 9:22 And Samuel took Saul and his servant, and brought them into the parlor, and made them sit in the most chief place among them that were bidden, which were about thirty persons.
1. Samuelin kirja 9:23 Ja Samuel sanoi keitolle: Tuo tänne se pala, jonka minä sinulle annoin ja josta minä sanoin: 'Aseta se viereesi'.
1 Samuel 9:23 And Samuel said to the cook, Bring the portion which I gave you, of which I said to you, Set it by you.
1. Samuelin kirja 9:24 Niin kokki otti lavan ja sen päällä olevan ja pani sen Saulin eteen. Ja Samuel sanoi: Katso, tämä on tähteeksi jäänyt! Pane se eteesi ja syö, sillä tähän asti se on ollut sinulle varattuna siitä lähtien, kun sanoin: 'Olen kutsunut kansan'. Niin Saul söi.
1 Samuel 9:24 And the cook took up the shoulder, and that which was on it, and set it before Saul. And Samuel said, Behold that which is left! set it before you, and eat: for to this time has it been kept for you since I said, I have invited the people. So Saul did eat
1. Samuelin kirja 9:25 Ja kun he olivat tulleet alas uhripaikalta kaupunkiin, Samuel puhui Saulin kanssa katolla.
1 Samuel 9:25 And when they were come down from the high place into the city, Samuel communed with Saul on the top of the house.
1. Samuelin kirja 9:26 Ja he nousivat varhain. Ja päivän koittaessa Samuel kutsui Saulin kattoon sanoen: Nouse, niin minä päästän sinut menemään. Niin Saul nousi, ja he menivät molemmat ulos, hän ja Samuel.
1 Samuel 9:26 And they arose early: and it came to pass about the spring of the day, that Samuel called Saul to the top of the house, saying, Up, that I may send you away. And Saul arose, and they went out both of them, he and Samuel, abroad.
1. Samuelin kirja 9:27 Ja kun he olivat menossa alas kaupungin laitaan, Samuel sanoi Saulille: Käske palvelijan kulkea edellämme. Ja hän kulkikin. Mutta sinä seiso paikallasi hetki, niin minä julistan sinulle Jumalan sanan.
1 Samuel 9:27 And as they were going down to the end of the city, Samuel said to Saul, Bid the servant pass on before us, (and he passed on), but stand you still a while, that I may show you the word of God.
1. Samuelin kirja 10:1 Niin Samuel otti öljyastian ja vuodatti sitä hänen päähänsä, suuteli häntä ja sanoi: Eikö Herra ole voidellut sinut perintönsä päämieheksi?
1 Samuel 10:1 Then Samuel took a vial of oil, and poured it on his head, and kissed him, and said, Is it not because the LORD has anointed you to be captain over his inheritance?
1. Samuelin kirja 10:2 Kun tänä päivänä lähdet minun luotani, löydät kaksi miestä Raakelin haudan luota Benjaminin rajalta Selsahista; ja he sanovat sinulle: 'Aasitammat, joita lähdit etsimään, ovat löytyneet; ja katso, isäsi on jättänyt aasien hoidon, ja niin...
1 Samuel 10:2 When you are departed from me to day, then you shall find two men by Rachel’s sepulcher in the border of Benjamin at Zelzah; and they will say to you, The asses which you went to seek are found: and, see, your father has left the care of the asses, and so
1. Samuelin kirja 10:3 Sitten te menette sieltä eteenpäin ja tulette Taaborin tasangolle, ja siellä teitä kohtaa kolme miestä, jotka menevät ylös Jumalan luo Beeteliin. Yksi kantaa kolmea vohlaa, toinen kolmea leipää ja kolmas viinileiliä.
1 Samuel 10:3 Then shall you go on forward from there, and you shall come to the plain of Tabor, and there shall meet you three men going up to God to Bethel, one carrying three kids, and another carrying three loaves of bread, and another carrying a bottle of wine:
1. Samuelin kirja 10:4 Ja he tervehtivät sinua ja antavat sinulle kaksi leipää; ota ne heidän kädestään.
1 Samuel 10:4 And they will salute you, and give you two loaves of bread; which you shall receive of their hands.
1. Samuelin kirja 10:5 Sen jälkeen tulet Jumalan vuorelle, jossa on filistealaisten varuskunta. Ja kun tulet sinne kaupunkiin, kohtaat joukon profeettoja, jotka tulevat alas uhrilta psalttari ja tamburiini kädessään.
1 Samuel 10:5 After that you shall come to the hill of God, where is the garrison of the Philistines: and it shall come to pass, when you are come thither to the city, that you shall meet a company of prophets coming down from the high place with a psaltery, and a tabr
1. Samuelin kirja 10:6 Ja Herran Henki tulee sinun päällesi, ja sinä profetoit heidän kanssaan ja muutut toiseksi mieheksi.
1 Samuel 10:6 And the Spirit of the LORD will come on you, and you shall prophesy with them, and shall be turned into another man.
1. Samuelin kirja 10:7 Ja kun nämä merkit tulevat sinulle, tee niin kuin sinulle sopii, sillä Jumala on sinun kanssasi.
1 Samuel 10:7 And let it be, when these signs are come to you, that you do as occasion serve you; for God is with you.
1. Samuelin kirja 10:8 Ja sinä menet minun edelläni alas Gilgaliin; ja katso, minä tulen alas sinun luoksesi uhraamaan polttouhreja ja teurastamaan yhteysuhreja. Seitsemän päivää sinun pitää odottaman, kunnes minä tulen sinun luoksesi ja ilmoitan sinulle, mitä sinun on tehtävä.
1 Samuel 10:8 And you shall go down before me to Gilgal; and, behold, I will come down to you, to offer burnt offerings, and to sacrifice sacrifices of peace offerings: seven days shall you tarry, till I come to you, and show you what you shall do.
1. Samuelin kirja 10:9 Ja kun hän käänsi selkänsä Samuelin luota, Jumala antoi hänelle toisen sydämen. Ja kaikki nämä merkit tapahtuivat sinä päivänä.
1 Samuel 10:9 And it was so, that when he had turned his back to go from Samuel, God gave him another heart: and all those signs came to pass that day.
1. Samuelin kirja 10:10 Ja kun he tulivat sinne kukkulalle, katso, häntä vastaan tuli joukko profeettoja; ja Jumalan Henki tuli hänen päälleen, ja hän profetoi heidän keskellään.
1 Samuel 10:10 And when they came thither to the hill, behold, a company of prophets met him; and the Spirit of God came on him, and he prophesied among them.
1. Samuelin kirja 10:11 Ja kun kaikki, jotka tunsivat hänet ennen, näkivät, että hän ennusti profeettojen joukossa, kansa sanoi toisilleen: Mitä Kisin pojalle on tapahtunut? Onko Saulkin profeettojen joukossa?
1 Samuel 10:11 And it came to pass, when all that knew him beforetime saw that, behold, he prophesied among the prophets, then the people said one to another, What is this that is come to the son of Kish? Is Saul also among the prophets?
1. Samuelin kirja 10:12 Ja eräs samasta paikasta vastasi ja sanoi: Kuka on heidän isänsä? Sentähden siitä tuli sananlasku: Onko Saulkin profeettojen joukossa?
1 Samuel 10:12 And one of the same place answered and said, But who is their father? Therefore it became a proverb, Is Saul also among the prophets?
1. Samuelin kirja 10:13 Ja kun hän oli lopettanut profetoimisen, hän tuli uhripaikalle.
1 Samuel 10:13 And when he had made an end of prophesying, he came to the high place.
1. Samuelin kirja 10:14 Niin Saulin setä sanoi hänelle ja hänen palvelijalleen: Minne te menitte? Hän vastasi: Etsimään aaseja. Ja kun me näimme, ettei niitä ollut missään, menimme Samuelin luo.
1 Samuel 10:14 And Saul’s uncle said to him and to his servant, Where went you? And he said, To seek the asses: and when we saw that they were no where, we came to Samuel.
1. Samuelin kirja 10:15 Ja Saulin setä sanoi: Kerro minulle, mitä Samuel sanoi sinulle.
1 Samuel 10:15 And Saul’s uncle said, Tell me, I pray you, what Samuel said to you.
1. Samuelin kirja 10:16 Saul sanoi sedälleen: Hän ilmoitti meille selvästi, että aasit olivat löytyneet. Mutta valtakunnan asiasta, josta Samuel oli puhunut, hän ei kertonut hänelle.
1 Samuel 10:16 And Saul said to his uncle, He told us plainly that the asses were found. But of the matter of the kingdom, whereof Samuel spoke, he told him not.
1. Samuelin kirja 10:17 Ja Samuel kutsui kansan koolle Herran luo Mispeen;
1 Samuel 10:17 And Samuel called the people together to the LORD to Mizpeh;
1. Samuelin kirja 10:18 Ja sanoi israelilaisille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä toin Israelin pois Egyptistä ja pelastin teidät egyptiläisten käsistä ja kaikkien valtakuntien käsistä ja niiden käsistä, jotka teitä sorsivat.
1 Samuel 10:18 And said to the children of Israel, Thus said the LORD God of Israel, I brought up Israel out of Egypt, and delivered you out of the hand of the Egyptians, and out of the hand of all kingdoms, and of them that oppressed you:
1. Samuelin kirja 10:19 Ja te olette tänä päivänä hylänneet Jumalanne, joka pelasti teidät kaikista vastoinkäymisistänne ja ahdistuksistanne, ja olette sanoneet hänelle: 'Ei, vaan aseta meille kuningas'. Niin astukaa nyt Herran eteen sukukunnittain ja tuhansittain.
1 Samuel 10:19 And you have this day rejected your God, who himself saved you out of all your adversities and your tribulations; and you have said to him, No, but set a king over us. Now therefore present yourselves before the LORD by your tribes, and by your thousands.
1. Samuelin kirja 10:20 Ja kun Samuel oli kutsunut kaikki Israelin sukukunnat esiin, arpa osui Benjaminin sukukuntaan.
1 Samuel 10:20 And when Samuel had caused all the tribes of Israel to come near, the tribe of Benjamin was taken.
1. Samuelin kirja 10:21 Kun hän oli tuonut Benjaminin heimon sukujensa luo, arpa osui Matrin sukuun ja Saul, Kisin poika; ja kun he etsivät häntä, häntä ei löytynyt.
1 Samuel 10:21 When he had caused the tribe of Benjamin to come near by their families, the family of Matri was taken, and Saul the son of Kish was taken: and when they sought him, he could not be found.
1. Samuelin kirja 10:22 Niin he kysyivät Herralta vielä, tulisiko mies sinne. Herra vastasi: Katso, hän on kätkeytynyt tavaroiden sekaan.
1 Samuel 10:22 Therefore they inquired of the LORD further, if the man should yet come thither. And the LORD answered, Behold he has hid himself among the stuff.
1. Samuelin kirja 10:23 Ja he juoksivat ja toivat hänet sinne; ja kun hän seisoi kansan keskellä, oli hän hartioistaan ylöspäin kaikkia muita ihmisiä korkeampi.
1 Samuel 10:23 And they ran and fetched him there: and when he stood among the people, he was higher than any of the people from his shoulders and upward.
1. Samuelin kirja 10:24 Ja Samuel sanoi kaikelle kansalle: Näettekö, jonka Herra on valinnut? Ei ole ketään hänen vertaistaan koko kansan joukossa! Ja kaikki kansa huusi ja sanoi: Eläköön kuningas!
1 Samuel 10:24 And Samuel said to all the people, See you him whom the LORD has chosen, that there is none like him among all the people? And all the people shouted, and said, God save the king.
1. Samuelin kirja 10:25 Sitten Samuel kertoi kansalle valtakunnan säännökset, kirjoitti ne kirjaan ja pani ne Herran eteen. Sitten Samuel päästi kaiken kansan menemään, jokaisen kotiinsa.
1 Samuel 10:25 Then Samuel told the people the manner of the kingdom, and wrote it in a book, and laid it up before the LORD. And Samuel sent all the people away, every man to his house.
1. Samuelin kirja 10:26 Ja Saulkin meni kotiinsa Gibeaan; ja hänen mukanaan kulki joukko miehiä, joiden sydämiin Jumala oli koskettanut.
1 Samuel 10:26 And Saul also went home to Gibeah; and there went with him a band of men, whose hearts God had touched.
1. Samuelin kirja 10:27 Mutta Belialin lapset sanoivat: Kuinka tämä mies voi meidät pelastaa? Ja he halveksivat häntä eivätkä tuoneet lahjoja. Mutta hän pysyi hiljaa.
1 Samuel 10:27 But the children of Belial said, How shall this man save us? And they despised him, and brought no presents. But he held his peace.
1. Samuelin kirja 11:1 Niin ammonilainen Nahas nousi ja leiriytyi Gileadin Jaabesia vastaan. Ja kaikki Jaabesin miehet sanoivat Nahasille: Tee liitto meidän kanssamme, niin me palvelemme sinua.
1 Samuel 11:1 Then Nahash the Ammonite came up, and encamped against Jabeshgilead: and all the men of Jabesh said to Nahash, Make a covenant with us, and we will serve you.
1. Samuelin kirja 11:2 Ja ammonilainen Nahas vastasi heille: Sillä ehdolla minä teen teidän kanssanne liiton, että minä puhkaisen teidän kaikkien oikean silmän ja teen sen häväistykseksi koko Israelille.
1 Samuel 11:2 And Nahash the Ammonite answered them, On this condition will I make a covenant with you, that I may thrust out all your right eyes, and lay it for a reproach on all Israel.
1. Samuelin kirja 11:3 Ja Jaabesin vanhimmat sanoivat hänelle: Anna meille seitsemän päivää armoa, niin lähetämme sanansaattajia kaikkialle Israelin alueelle; ja jos ei ole ketään meitä pelastamassa, niin me tulemme ulos sinun luoksesi.
1 Samuel 11:3 And the elders of Jabesh said to him, Give us seven days’ respite, that we may send messengers to all the coasts of Israel: and then, if there be no man to save us, we will come out to you.
1. Samuelin kirja 11:4 Niin sanansaattajat tulivat Saulin Gibeaan ja kertoivat sanoman kansan kuullen; ja kaikki kansa korotti äänensä ja itki.
1 Samuel 11:4 Then came the messengers to Gibeah of Saul, and told the tidings in the ears of the people: and all the people lifted up their voices, and wept.
1. Samuelin kirja 11:5 Ja katso, Saul tuli karjan perässä pellolta, ja Saul kysyi: Mikä kansaa vaivaa, kun he itkevät? Ja he kertoivat hänelle Jaabesin miesten sanoman.
1 Samuel 11:5 And, behold, Saul came after the herd out of the field; and Saul said, What ails the people that they weep? And they told him the tidings of the men of Jabesh.
1. Samuelin kirja 11:6 Ja kun Saul kuuli nämä sanomat, Jumalan Henki tuli hänen päälleen, ja hänen vihansa syttyi suuresti.
1 Samuel 11:6 And the Spirit of God came on Saul when he heard those tidings, and his anger was kindled greatly.
1. Samuelin kirja 11:7 Ja hän otti härkäparin, hakkautti ne kappaleiksi ja lähetti ne sanansaattajien mukana kaikkialle Israelin alueelle sanoen: Näin tehdään sen härjille, joka ei lähde Saulin ja Samuelin perässä. Ja Herran pelko valtasi heidät.
1 Samuel 11:7 And he took a yoke of oxen, and hewed them in pieces, and sent them throughout all the coasts of Israel by the hands of messengers, saying, Whoever comes not forth after Saul and after Samuel, so shall it be done to his oxen. And the fear of the LORD fell
1. Samuelin kirja 11:8 Ja kun hän laski heidät Besekissä, oli israelilaisia kolmesataatuhatta ja Juudan miehiä kolmekymmentätuhatta.
1 Samuel 11:8 And when he numbered them in Bezek, the children of Israel were three hundred thousand, and the men of Judah thirty thousand.
1. Samuelin kirja 11:9 Ja he sanoivat tulleille sanansaattajille: Näin teidän on sanottava Gileadin Jaabesin miehille: Huomenna, kun aurinko on kuuma, te saatte apua. Ja sanansaattajat tulivat ja ilmoittivat sen Jaabesin miehille, ja he iloitsivat.
1 Samuel 11:9 And they said to the messengers that came, Thus shall you say to the men of Jabeshgilead, To morrow, by that time the sun be hot, you shall have help. And the messengers came and showed it to the men of Jabesh; and they were glad.
1. Samuelin kirja 11:10 Niin Jaabesin miehet sanoivat: Huomenna me tulemme ulos teidän luoksenne, ja te saatte tehdä meille kaiken, mitä hyväksi näette.
1 Samuel 11:10 Therefore the men of Jabesh said, To morrow we will come out to you, and you shall do with us all that seems good to you.
1. Samuelin kirja 11:11 Seuraavana päivänä Saul jakoi kansan kolmeen joukkoon; ja he tulivat aamuvartiossa leirin keskelle ja surmasivat ammonilaisia, kunnes päivä oli kuumin; ja jäljelle jääneet hajotettiin, niin että
1 Samuel 11:11 And it was so on the morrow, that Saul put the people in three companies; and they came into the middle of the host in the morning watch, and slew the Ammonites until the heat of the day: and it came to pass, that they which remained were scattered, so th
1. Samuelin kirja 11:12 Ja kansa sanoi Samuelille: Kuka se oli, joka sanoi: 'Pitäisikö Saulin tulla meidän kuninkaaksemme?' Tuokaa tänne miehet, että me tappaisimme heidät.
1 Samuel 11:12 And the people said to Samuel, Who is he that said, Shall Saul reign over us? bring the men, that we may put them to death.
1. Samuelin kirja 11:13 Saul sanoi: Älköön tänä päivänä ketään surmattako, sillä Herra on tänä päivänä tehnyt Israelille pelastuksen.
1 Samuel 11:13 And Saul said, There shall not a man be put to death this day: for to day the LORD has worked salvation in Israel.
1. Samuelin kirja 11:14 Niin Samuel sanoi kansalle: Tulkaa, menkäämme Gilgaliin ja uudistakaamme siellä valtakunta.
1 Samuel 11:14 Then said Samuel to the people, Come, and let us go to Gilgal, and renew the kingdom there.
1. Samuelin kirja 11:15 Ja kaikki kansa meni Gilgaliin; ja siellä he tekivät Saulin kuninkaaksi Herran edessä Gilgalissa; ja siellä he uhrasivat yhteysuhreja Herran edessä; ja siellä Saul ja kaikki Israelin miehet iloitsivat suuresti.
1 Samuel 11:15 And all the people went to Gilgal; and there they made Saul king before the LORD in Gilgal; and there they sacrificed sacrifices of peace offerings before the LORD; and there Saul and all the men of Israel rejoiced greatly.
1. Samuelin kirja 12:1 Ja Samuel sanoi koko Israelille: Katso, minä olen kuunnellut teitä kaikessa, mitä te minulle sanoitte, ja olen asettanut teille kuninkaan.
1 Samuel 12:1 And Samuel said to all Israel, Behold, I have listened to your voice in all that you said to me, and have made a king over you.
1. Samuelin kirja 12:2 Ja nyt, katso, kuningas käy teidän edellänne, ja minä olen vanha ja harmaapäinen; ja katso, minun poikani ovat teidän kanssanne, ja minä olen vaeltanut teidän edellänne nuoruudestani tähän päivään asti.
1 Samuel 12:2 And now, behold, the king walks before you: and I am old and gray headed; and, behold, my sons are with you: and I have walked before you from my childhood to this day.
1. Samuelin kirja 12:3 Katso, tässä minä olen; todistakaa minua vastaan Herran edessä ja hänen voideltunsa edessä: Kenen härän minä olen ottanut? Tai kenen aasin minä olen ottanut? Tai kenen minä olen pettänyt? Ketä minä olen sortanut? Tai kenen kädestä minä olen ottanut lahjuksen sokeuttaakseni silmäni sillä? Ja minä
1 Samuel 12:3 Behold, here I am: witness against me before the LORD, and before his anointed: whose ox have I taken? or whose ass have I taken? or whom have I defrauded? whom have I oppressed? or of whose hand have I received any bribe to blind my eyes therewith? and I
1. Samuelin kirja 12:4 Ja he sanoivat: Et ole meitä riistänyt etkä meitä sortanut etkä ole kenenkään kädestä mitään ottanut.
1 Samuel 12:4 And they said, You have not defrauded us, nor oppressed us, neither have you taken ought of any man’s hand.
1. Samuelin kirja 12:5 Ja hän sanoi heille: Herra on todistaja teitä vastaan, ja hänen voideltunsa on todistaja tänä päivänä, ettette ole löytäneet mitään minun kädestäni. He vastasivat: Hän on todistaja.
1 Samuel 12:5 And he said to them, The LORD is witness against you, and his anointed is witness this day, that you have not found ought in my hand. And they answered, He is witness.
1. Samuelin kirja 12:6 Ja Samuel sanoi kansalle: Herra asetti Mooseksen ja Aaronin virkaansa ja johdatti teidän isänne Egyptin maasta.
1 Samuel 12:6 And Samuel said to the people, It is the LORD that advanced Moses and Aaron, and that brought your fathers up out of the land of Egypt.
1. Samuelin kirja 12:7 Pysykää siis nyt paikoillanne, niin minä voin keskustella teidän kanssanne Herran edessä kaikista Herran vanhurskaista teoista, jotka hän on tehnyt teille ja teidän isillenne.
1 Samuel 12:7 Now therefore stand still, that I may reason with you before the LORD of all the righteous acts of the LORD, which he did to you and to your fathers.
1. Samuelin kirja 12:8 Kun Jaakob tuli Egyptiin ja teidän isänne huusivat Herraa, niin Herra lähetti Mooseksen ja Aaronin, jotka veivät teidän isänne pois Egyptistä ja asettivat heidät tähän paikkaan.
1 Samuel 12:8 When Jacob was come into Egypt, and your fathers cried to the LORD, then the LORD sent Moses and Aaron, which brought forth your fathers out of Egypt, and made them dwell in this place.
1. Samuelin kirja 12:9 Ja kun he unohtivat Herran, Jumalansa, hän myi heidät Siiseran, Hasorin sotapäällikön, käsiin ja filistealaisten käsiin ja Mooabin kuninkaan käsiin, ja nämä taistelivat heitä vastaan.
1 Samuel 12:9 And when they forgot the LORD their God, he sold them into the hand of Sisera, captain of the host of Hazor, and into the hand of the Philistines, and into the hand of the king of Moab, and they fought against them.
1. Samuelin kirja 12:10 Ja he huusivat Herran puoleen ja sanoivat: Me olemme tehneet syntiä, sillä olemme hylänneet Herran ja palvelleet Baaleja ja Astarteita. Mutta nyt pelasta meidät vihollistemme käsistä, niin me palvelemme sinua.
1 Samuel 12:10 And they cried to the LORD, and said, We have sinned, because we have forsaken the LORD, and have served Baalim and Ashtaroth: but now deliver us out of the hand of our enemies, and we will serve you.
1. Samuelin kirja 12:11 Ja Herra lähetti Jerubbaalin, Bedanin, Jeftan ja Samuelin ja pelasti teidät vihollistenne käsistä joka puolelta, ja te saitte asua turvassa.
1 Samuel 12:11 And the LORD sent Jerubbaal, and Bedan, and Jephthah, and Samuel, and delivered you out of the hand of your enemies on every side, and you dwelled safe.
1. Samuelin kirja 12:12 Ja kun te näitte, että Naahas, ammonilaisten kuningas, tuli teitä vastaan, sanoitte minulle: 'Ei, vaan kuningas hallitkoon meitä', vaikka Herra, teidän Jumalanne, on teidän kuninkaanne.
1 Samuel 12:12 And when you saw that Nahash the king of the children of Ammon came against you, you said to me, No; but a king shall reign over us: when the LORD your God was your king.
1. Samuelin kirja 12:13 Ja nyt katso, tässä on kuningas, jonka te olette valinneet ja jota te olette halunneet! Ja katso, Herra on asettanut teille kuninkaan.
1 Samuel 12:13 Now therefore behold the king whom you have chosen, and whom you have desired! and, behold, the LORD has set a king over you.
1. Samuelin kirja 12:14 Jos te pelkäätte Herraa ja palvelette häntä, tottelette hänen ääntään ettekä kapinoi Herran käskyä vastaan, niin te saatte sekä te että kuningas, joka teitä hallitsee, seurata Herraa, teidän Jumalaanne.
1 Samuel 12:14 If you will fear the LORD, and serve him, and obey his voice, and not rebel against the commandment of the LORD, then shall both you and also the king that reigns over you continue following the LORD your God:
1. Samuelin kirja 12:15 Mutta jos ette tottele Herran ääntä, vaan kapinoitte Herran käskyä vastaan, niin Herran käsi on teitä vastaan, niin kuin se oli teidän isiänne vastaan.
1 Samuel 12:15 But if you will not obey the voice of the LORD, but rebel against the commandment of the LORD, then shall the hand of the LORD be against you, as it was against your fathers.
1. Samuelin kirja 12:16 Asetukaa siis seisomaan ja katsokaa tätä suurta tekoa, jonka Herra tekee teidän silmienne edessä.
1 Samuel 12:16 Now therefore stand and see this great thing, which the LORD will do before your eyes.
1. Samuelin kirja 12:17 Eikö tänään ole vehnänkorjuuaika? Minä huudan Herraa, ja hän antaa jylinää ja sadetta, että te ymmärtäisitte ja näkisitte, kuinka suuri on teidän pahuudenne Herran silmissä, kun olette pyytäneet itsellenne kuningasta.
1 Samuel 12:17 Is it not wheat harvest to day? I will call to the LORD, and he shall send thunder and rain; that you may perceive and see that your wickedness is great, which you have done in the sight of the LORD, in asking you a king.
1. Samuelin kirja 12:18 Niin Samuel huusi Herraa, ja Herra antoi ukkosenjylinää ja sadetta sinä päivänä; ja kaikki kansa pelkäsi suuresti Herraa ja Samuelia.
1 Samuel 12:18 So Samuel called to the LORD; and the LORD sent thunder and rain that day: and all the people greatly feared the LORD and Samuel.
1. Samuelin kirja 12:19 Ja kaikki kansa sanoi Samuelille: Rukoile palvelijoidesi puolesta Herraa, Jumalaasi, ettemme kuolisi; sillä me olemme lisänneet kaikkiin synteihimme tämän pahan, että anoimme itsellemme kuningasta.
1 Samuel 12:19 And all the people said to Samuel, Pray for your servants to the LORD your God, that we die not: for we have added to all our sins this evil, to ask us a king.
1. Samuelin kirja 12:20 Ja Samuel sanoi kansalle: Älkää pelätkö! Te olette tehneet kaiken tämän pahuuden. Älkää kuitenkaan kääntykö pois seuraamasta Herraa, vaan palvelkaa Herraa kaikesta sydämestänne.
1 Samuel 12:20 And Samuel said to the people, Fear not: you have done all this wickedness: yet turn not aside from following the LORD, but serve the LORD with all your heart;
1. Samuelin kirja 12:21 Älkääkä poikkeako, sillä silloin te tavoittelisitte turhia asioita, jotka eivät voi hyödyttää eivätkä pelastaa; sillä ne ovat turhia.
1 Samuel 12:21 And turn you not aside: for then should you go after vain things, which cannot profit nor deliver; for they are vain.
1. Samuelin kirja 12:22 Sillä Herra ei hylkää kansaansa suuren nimensä tähden, sillä Herra on hyväksi tehnyt teidät kansakseen.
1 Samuel 12:22 For the LORD will not forsake his people for his great name’s sake: because it has pleased the LORD to make you his people.
1. Samuelin kirja 12:23 Jumala varjelkoon minua tekemästä syntiä Herraa vastaan lakkauttamalla rukoilemasta teidän puolestanne! Minä opetan teille hyvän ja oikean tien.
1 Samuel 12:23 Moreover as for me, God forbid that I should sin against the LORD in ceasing to pray for you: but I will teach you the good and the right way:
1. Samuelin kirja 12:24 Pelätkää ainoastaan Herraa ja palvelkaa häntä uskollisesti kaikesta sydämestänne; sillä katsokaa, kuinka suuria tekoja hän on tehnyt teille.
1 Samuel 12:24 Only fear the LORD, and serve him in truth with all your heart: for consider how great things he has done for you.
1. Samuelin kirja 12:25 Mutta jos te yhä teette jumalattomasti, teidät tuhotaan, sekä te että teidän kuninkaanne.
1 Samuel 12:25 But if you shall still do wickedly, you shall be consumed, both you and your king.
1. Samuelin kirja 13:1 Saul hallitsi Israelia yhden vuoden, ja kun hän oli hallinnut Israelia kaksi vuotta,
1 Samuel 13:1 Saul reigned one year; and when he had reigned two years over Israel,
1. Samuelin kirja 13:2 Saul valitsi itselleen kolmetuhatta miestä Israelista, joista kaksituhatta oli Saulin kanssa Mikmassa ja Beetelin vuorella ja tuhat Jonathanin kanssa Benjaminin Gibeassa; ja muun kansan hän lähetti, jokaisen miehen, telttaan.
1 Samuel 13:2 Saul chose him three thousand men of Israel; whereof two thousand were with Saul in Michmash and in mount Bethel, and a thousand were with Jonathan in Gibeah of Benjamin: and the rest of the people he sent every man to his tent.
1. Samuelin kirja 13:3 Ja Jonatan löi Gebassa olevan filistealaisten varuskunnan, ja filistealaiset kuulivat siitä. Niin Saul puhalsi torveen koko maassa ja sanoi: Hebrealaiset kuulkoot sen!
1 Samuel 13:3 And Jonathan smote the garrison of the Philistines that was in Geba, and the Philistines heard of it. And Saul blew the trumpet throughout all the land, saying, Let the Hebrews hear.
1. Samuelin kirja 13:4 Ja koko Israel kuuli sanovan, että Saul oli lyönyt filistealaisten varuskunnan ja että Israelkin oli filistealaisten kauhistus. Niin kansa kutsuttiin koolle Saulin perään Gilgaliin.
1 Samuel 13:4 And all Israel heard say that Saul had smitten a garrison of the Philistines, and that Israel also was had in abomination with the Philistines. And the people were called together after Saul to Gilgal.
1. Samuelin kirja 13:5 Ja filistealaiset kokoontuivat sotimaan Israelia vastaan, kolmekymmentätuhatta vaunua ja kuusituhatta ratsumiestä, ja väkeä oli paljon kuin hiekkaa meren rannalla. He tulivat ja leiriytyivät Mikmasiin, Bet-Avenista itään.
1 Samuel 13:5 And the Philistines gathered themselves together to fight with Israel, thirty thousand chariots, and six thousand horsemen, and people as the sand which is on the sea shore in multitude: and they came up, and pitched in Michmash, eastward from Bethaven.
1. Samuelin kirja 13:6 Kun Israelin miehet näkivät olevansa ahdingossa (sillä kansa oli ahdingossa), kansa kätkeytyi luoliin, pensaikkoihin, kallioiden sisään, korkeille paikoille ja kuoppiin.
1 Samuel 13:6 When the men of Israel saw that they were in a strait, (for the people were distressed,) then the people did hide themselves in caves, and in thickets, and in rocks, and in high places, and in pits.
1. Samuelin kirja 13:7 Ja jotkut hebrealaisista menivät Jordanin yli Gadin ja Gileadin maahan. Saul oli vielä Gilgalissa, ja kaikki kansa seurasi häntä vavisten.
1 Samuel 13:7 And some of the Hebrews went over Jordan to the land of Gad and Gilead. As for Saul, he was yet in Gilgal, and all the people followed him trembling.
1. Samuelin kirja 13:8 Ja hän viipyi seitsemän päivää, sen ajan mukaan, jonka Samuel oli määrännyt; mutta Samuel ei tullut Gilgaliin, ja kansa hajosi hänen luotaan.
1 Samuel 13:8 And he tarried seven days, according to the set time that Samuel had appointed: but Samuel came not to Gilgal; and the people were scattered from him.
1. Samuelin kirja 13:9 Ja Saul sanoi: Tuokaa minulle polttouhri ja yhteysuhrit. Ja hän uhrasi polttouhrin.
1 Samuel 13:9 And Saul said, Bring here a burnt offering to me, and peace offerings. And he offered the burnt offering.
1. Samuelin kirja 13:10 Ja kun hän oli saanut polttouhrin uhrattua, katso, Samuel tuli; ja Saul meni häntä vastaan tervehtimään häntä.
1 Samuel 13:10 And it came to pass, that as soon as he had made an end of offering the burnt offering, behold, Samuel came; and Saul went out to meet him, that he might salute him.
1. Samuelin kirja 13:11 Ja Samuel sanoi: Mitä olet tehnyt? Saul vastasi: Koska minä näin kansan hajaantuneen minun luotani, etkä sinä tullut määräpäivänä, ja filistealaiset kokoontuivat Mikmasiin,
1 Samuel 13:11 And Samuel said, What have you done? And Saul said, Because I saw that the people were scattered from me, and that you came not within the days appointed, and that the Philistines gathered themselves together at Michmash;
1. Samuelin kirja 13:12 Sentähden minä sanoin: 'Filistealaiset tulevat nyt minua vastaan Gilgaliin, enkä minä ole rukoillut Herraa.' Niin minä rohkaisin itseni ja uhrasin polttouhrin.
1 Samuel 13:12 Therefore said I, The Philistines will come down now on me to Gilgal, and I have not made supplication to the LORD: I forced myself therefore, and offered a burnt offering.
1. Samuelin kirja 13:13 Ja Samuel sanoi Saulille: Sinä olet tehnyt tyhmästi, etkä ole pitänyt Herran, sinun Jumalasi, käskyä, jonka hän on sinulle antanut. Sillä nyt Herra olisi vahvistanut sinun valtakuntasi Israelissa ikuisiksi ajoiksi.
1 Samuel 13:13 And Samuel said to Saul, You have done foolishly: you have not kept the commandment of the LORD your God, which he commanded you: for now would the LORD have established your kingdom on Israel for ever.
1. Samuelin kirja 13:14 Mutta nyt sinun valtakuntasi ei pysy pystyssä. Herra on etsinyt itselleen miehen, joka on hänen sydämensä mukainen, ja Herra on määrännyt hänet kansansa päämieheksi, koska et ole pitänyt sitä, mitä Herra on sinulle käskenyt.
1 Samuel 13:14 But now your kingdom shall not continue: the LORD has sought him a man after his own heart, and the LORD has commanded him to be captain over his people, because you have not kept that which the LORD commanded you.
1. Samuelin kirja 13:15 Niin Samuel nousi ja meni Gilgalista Benjaminin Gibeaan. Ja Saul laski kansan, joka oli hänen kanssaan, noin kuusisataa miestä.
1 Samuel 13:15 And Samuel arose, and got him up from Gilgal to Gibeah of Benjamin. And Saul numbered the people that were present with him, about six hundred men.
1. Samuelin kirja 13:16 Saul ja hänen poikansa Jonatan ja heidän kanssaan oleva väki jäivät Benjaminin Gibeaan, mutta filistealaiset olivat leiriytyneet Mikmasiin.
1 Samuel 13:16 And Saul, and Jonathan his son, and the people that were present with them, stayed in Gibeah of Benjamin: but the Philistines encamped in Michmash.
1. Samuelin kirja 13:17 Ja filistealaisten leiristä lähtivät ryöstösaaliit kolmena joukkona: yksi joukko kääntyi tielle, joka vie Ofraan, Sualin maahan.
1 Samuel 13:17 And the spoilers came out of the camp of the Philistines in three companies: one company turned to the way that leads to Ophrah, to the land of Shual:
1. Samuelin kirja 13:18 Ja toinen joukko kääntyi Beet-Hooronin tietä; ja kolmas joukko kääntyi rajan tietä, joka katsoo Seboimin laaksoon erämaahan päin.
1 Samuel 13:18 And another company turned the way to Bethhoron: and another company turned to the way of the border that looks to the valley of Zeboim toward the wilderness.
1. Samuelin kirja 13:19 Mutta koko Israelin maasta ei löytynyt yhtäkään seppää, sillä filistealaiset ajattelivat: Etteivät heprealaiset tekisi itselleen miekkoja tai keihäitä.
1 Samuel 13:19 Now there was no smith found throughout all the land of Israel: for the Philistines said, Lest the Hebrews make them swords or spears:
1. Samuelin kirja 13:20 Mutta kaikki israelilaiset menivät alas filistealaisten luo, kukin teroittamaan vankkaansa, vantaansa, kirveyttäänsä ja kuokkaansa.
1 Samuel 13:20 But all the Israelites went down to the Philistines, to sharpen every man his share, and his coulter, and his ax, and his mattock.
1. Samuelin kirja 13:21 Silti heillä oli viila kuokkia, vantaita, haarukoita ja kirveitä varten sekä piikkejä teroittaakseen.
1 Samuel 13:21 Yet they had a file for the mattocks, and for the coulters, and for the forks, and for the axes, and to sharpen the goads.
1. Samuelin kirja 13:22 Niin tapahtui taistelupäivänä, ettei kenelläkään niistä miehistä, jotka olivat Saulin ja Jonathanin kanssa, löytynyt miekkaa eikä keihästä; ainoastaan Saulin ja hänen poikansa Jonathanin luota ne löydettiin.
1 Samuel 13:22 So it came to pass in the day of battle, that there was neither sword nor spear found in the hand of any of the people that were with Saul and Jonathan: but with Saul and with Jonathan his son was there found.
1. Samuelin kirja 13:23 Ja filistealaisten varuskunta meni Mikmaksen solalle.
1 Samuel 13:23 And the garrison of the Philistines went out to the passage of Michmash.
1. Samuelin kirja 14:1 Eräänä päivänä Saulin poika Jonatan sanoi nuorelle miehelle, joka kantoi hänen aseitaan: Tule, menkäämme filistealaisten varuskuntaan, joka on toisella puolella. Mutta hän ei kertonut sitä isälleen.
1 Samuel 14:1 Now it came to pass on a day, that Jonathan the son of Saul said to the young man that bore his armor, Come, and let us go over to the Philistines’ garrison, that is on the other side. But he told not his father.
1. Samuelin kirja 14:2 Ja Saul viipyi Gibean äärilaidalla granaattiomenapuun alla, joka on Migronissa; ja väkeä, joka oli hänen kanssaan, oli noin kuusisataa miestä;
1 Samuel 14:2 And Saul tarried in the uttermost part of Gibeah under a pomegranate tree which is in Migron: and the people that were with him were about six hundred men;
1. Samuelin kirja 14:3 Ja Ahia, Ahitubin poika, joka oli Ikabodin veli ja Pinehasin poika, joka oli Eelin poika, Herran pappi Silossa, kantoi efodia. Eikä kansa tiennyt, että Jonathan oli poissa.
1 Samuel 14:3 And Ahiah, the son of Ahitub, Ichabod’s brother, the son of Phinehas, the son of Eli, the LORD’s priest in Shiloh, wearing an ephod. And the people knew not that Jonathan was gone.
1. Samuelin kirja 14:4 Ja käytävien välissä, joita pitkin Jonathan yritti mennä filistealaisten varuskunnan luo, oli terävä kallio toisella puolella ja terävä kallio toisella puolella; toisen nimi oli Boses ja toisen nimi Sene.
1 Samuel 14:4 And between the passages, by which Jonathan sought to go over to the Philistines’ garrison, there was a sharp rock on the one side, and a sharp rock on the other side: and the name of the one was Bozez, and the name of the other Seneh.
1. Samuelin kirja 14:5 Toisen eturinta sijaitsi pohjoisessa Mikmasin vastapäätä ja toinen etelässä Gibean vastapäätä.
1 Samuel 14:5 The forefront of the one was situate northward over against Michmash, and the other southward over against Gibeah.
1. Samuelin kirja 14:6 Ja Jonatan sanoi nuorelle miehelle, joka kantoi hänen aseitaan: Tule, menkäämme näiden ympärileikkaamattomien varuskuntaan. Ehkä Herra tekee meille työtä, sillä Herralla ei ole estettä auttaa monen tai harvan kautta.
1 Samuel 14:6 And Jonathan said to the young man that bore his armor, Come, and let us go over to the garrison of these uncircumcised: it may be that the LORD will work for us: for there is no restraint to the LORD to save by many or by few.
1. Samuelin kirja 14:7 Ja hänen aseenkantajansa sanoi hänelle: Tee kaikki, mitä sydämessäsi on; käänny takaisin; katso, minä olen sinun kanssasi, niin kuin sinä haluat.
1 Samuel 14:7 And his armor bearer said to him, Do all that is in your heart: turn you; behold, I am with you according to your heart.
1. Samuelin kirja 14:8 Niin Jonatan sanoi: Katso, me menemme näiden miesten luo ja paljastamme itsemme heille.
1 Samuel 14:8 Then said Jonathan, Behold, we will pass over to these men, and we will discover ourselves to them.
1. Samuelin kirja 14:9 Jos he sanovat meille näin: 'Odottakaa, kunnes tulemme teidän luoksenne', niin me pysymme paikoillamme emmekä mene heidän luokseen.
1 Samuel 14:9 If they say thus to us, Tarry until we come to you; then we will stand still in our place, and will not go up to them.
1. Samuelin kirja 14:10 Mutta jos he sanovat näin: 'Tulkaa ylös meidän luoksemme', niin me menemme ylös, sillä Herra on antanut heidät meidän käsiimme; ja tämä olkoon meille merkkinä.
1 Samuel 14:10 But if they say thus, Come up to us; then we will go up: for the LORD has delivered them into our hand: and this shall be a sign to us.
1. Samuelin kirja 14:11 Ja he molemmat paljastuivat filistealaisten varuskunnan luokse, ja filistealaiset sanoivat: Katso, heprealaiset tulevat ulos koloista, joihin he olivat piiloutuneet.
1 Samuel 14:11 And both of them discovered themselves to the garrison of the Philistines: and the Philistines said, Behold, the Hebrews come forth out of the holes where they had hid themselves.
1. Samuelin kirja 14:12 Ja varuskunnan miehet vastasivat Jonathanille ja hänen aseenkantajalleen ja sanoivat: Tulkaa ylös meidän luoksemme, niin me osoitamme teille jotakin. Niin Jonathan sanoi aseenkantajalleen: Tule ylös seuraamaan minua, sillä Herra on antanut heidät Israelin käsiin.
1 Samuel 14:12 And the men of the garrison answered Jonathan and his armor bearer, and said, Come up to us, and we will show you a thing. And Jonathan said to his armor bearer, Come up after me: for the LORD has delivered them into the hand of Israel.
1. Samuelin kirja 14:13 Ja Jonathan kiipesi käsillään ja jaloillaan ylös, ja hänen aseenkantajansa seurasi häntä; ja he kaatuivat Jonathanin edessä, ja hänen aseenkantajansa surmasi hänen perässään.
1 Samuel 14:13 And Jonathan climbed up on his hands and on his feet, and his armor bearer after him: and they fell before Jonathan; and his armor bearer slew after him.
1. Samuelin kirja 14:14 Ja tuo ensimmäinen teurastus, jonka Jonathan ja hänen aseenkantajansa suorittivat, käsitti noin kaksikymmentä miestä, ja he saivat osakseen ikään kuin puolen eekkerin kokoisen maa-alueen, jonka härkäpari kyntäisi.
1 Samuel 14:14 And that first slaughter, which Jonathan and his armor bearer made, was about twenty men, within as it were an half acre of land, which a yoke of oxen might plow.
1. Samuelin kirja 14:15 Ja leirissä, kedolla ja koko kansan keskuudessa syntyi vapina; varuskunta ja ryöstäjätkin vapisivat, ja maa järisi; ja se oli hyvin suuri järistys.
1 Samuel 14:15 And there was trembling in the host, in the field, and among all the people: the garrison, and the spoilers, they also trembled, and the earth quaked: so it was a very great trembling.
1. Samuelin kirja 14:16 Ja Saulin tähystäjät Benjaminin Gibeassa katselivat, ja katso, väkijoukko hajosi ja hakkasi toisiaan.
1 Samuel 14:16 And the watchmen of Saul in Gibeah of Benjamin looked; and, behold, the multitude melted away, and they went on beating down one another.
1. Samuelin kirja 14:17 Niin Saul sanoi väelle, joka oli hänen kanssaan: Laskekaa nyt ja katsokaa, kuka on lähtenyt pois luotamme. Ja kun he olivat laskeneet miehet, katso, Jonathan ja hänen aseenkantajansa eivät olleet siellä.
1 Samuel 14:17 Then said Saul to the people that were with him, Number now, and see who is gone from us. And when they had numbered, behold, Jonathan and his armor bearer were not there.
1. Samuelin kirja 14:18 Ja Saul sanoi Ahialle: Tuo tänne Jumalan arkki. Sillä Jumalan arkki oli siihen aikaan israelilaisten luona.
1 Samuel 14:18 And Saul said to Ahiah, Bring here the ark of God. For the ark of God was at that time with the children of Israel.
1. Samuelin kirja 14:19 Ja kun Saul puhui papin kanssa, meteli filistealaisten leirissä voimistui ja voimistui. Niin Saul sanoi papille: Vedä kätesi pois.
1 Samuel 14:19 And it came to pass, while Saul talked to the priest, that the noise that was in the host of the Philistines went on and increased: and Saul said to the priest, Withdraw your hand.
1. Samuelin kirja 14:20 Niin Saul ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, kokoontuivat ja tulivat taisteluun; ja katso, toisen miekka oli toista vastaan, ja syntyi hyvin suuri hämminki.
1 Samuel 14:20 And Saul and all the people that were with him assembled themselves, and they came to the battle: and, behold, every man’s sword was against his fellow, and there was a very great discomfiture.
1. Samuelin kirja 14:21 Myös ne heprealaiset, jotka olivat filistealaisten luona ennen sitä, jotka olivat tulleet heidän kanssaan leiriin ympäröivältä maaseudulta, kääntyivät Saulin ja Jonathanin kanssa olleiden israelilaisten puolelle.
1 Samuel 14:21 Moreover the Hebrews that were with the Philistines before that time, which went up with them into the camp from the country round about, even they also turned to be with the Israelites that were with Saul and Jonathan.
1. Samuelin kirja 14:22 Samoin kaikki Israelin miehet, jotka olivat piiloutuneet Efraimin vuoristoon, kuultuaan filistealaisten pakenevan, ajoivat hekin heitä takaa taistelussa.
1 Samuel 14:22 Likewise all the men of Israel which had hid themselves in mount Ephraim, when they heard that the Philistines fled, even they also followed hard after them in the battle.
1. Samuelin kirja 14:23 Niin Herra pelasti Israelin sinä päivänä, ja taistelu siirtyi Bet-Aveniin.
1 Samuel 14:23 So the LORD saved Israel that day: and the battle passed over to Bethaven.
1. Samuelin kirja 14:24 Ja Israelin miehet olivat sinä päivänä ahdingossa, sillä Saul oli vannottanut kansaa sanoen: Kirottu olkoon se mies, joka syö mitään iltaan asti, että minä kostaisin vihollisilleni. Niin ei kukaan kansasta maistanut mitään.
1 Samuel 14:24 And the men of Israel were distressed that day: for Saul had adjured the people, saying, Cursed be the man that eats any food until evening, that I may be avenged on my enemies. So none of the people tasted any food.
1. Samuelin kirja 14:25 Ja kaikki maan asukkaat tulivat metsään, ja siellä oli hunajaa maassa.
1 Samuel 14:25 And all they of the land came to a wood; and there was honey on the ground.
1. Samuelin kirja 14:26 Ja kun kansa tuli metsään, katso, hunajaa tippui, mutta kukaan ei pannut kättään suuhunsa, sillä kansa pelkäsi valaa.
1 Samuel 14:26 And when the people were come into the wood, behold, the honey dropped; but no man put his hand to his mouth: for the people feared the oath.
1. Samuelin kirja 14:27 Mutta Jonatan ei kuullut, kun hänen isänsä vannotti kansaa; niin hän ojensi kädessään olevan sauvan pään ja kastoi sen hunajakennoon ja pani kätensä suulleen; ja hänen silmänsä valaistuivat.
1 Samuel 14:27 But Jonathan heard not when his father charged the people with the oath: why he put forth the end of the rod that was in his hand, and dipped it in an honeycomb, and put his hand to his mouth; and his eyes were enlightened.
1. Samuelin kirja 14:28 Silloin vastasi yksi kansasta ja sanoi: Isänne vannotti kansaa suoraan sanoen: 'Kirottu olkoon se mies, joka tänä päivänä syö mitään.' Ja kansa oli väsynyt.
1 Samuel 14:28 Then answered one of the people, and said, Your father straightly charged the people with an oath, saying, Cursed be the man that eats any food this day. And the people were faint.
1. Samuelin kirja 14:29 Niin Jonatan sanoi: Isäni on saattanut maan onnettomuuteen. Katsokaa, kuinka minun silmäni ovat valaistuneet, koska maistoin vähän tätä hunajaa.
1 Samuel 14:29 Then said Jonathan, My father has troubled the land: see, I pray you, how my eyes have been enlightened, because I tasted a little of this honey.
1. Samuelin kirja 14:30 Kuinka paljon enemmän, jos kansa olisi tänään syönyt runsaasti vihollistensa saalista, jonka he olivat löytäneet? Eikö filistealaisten keskuudessa ollut nyt paljon suurempi tappio?
1 Samuel 14:30 How much more, if haply the people had eaten freely to day of the spoil of their enemies which they found? for had there not been now a much greater slaughter among the Philistines?
1. Samuelin kirja 14:31 Ja he voittivat sinä päivänä filistealaiset Mikmaasta Aijaloniin asti, ja kansa oli hyvin nääntynyt.
1 Samuel 14:31 And they smote the Philistines that day from Michmash to Aijalon: and the people were very faint.
1. Samuelin kirja 14:32 Ja kansa ryntäsi saaliin kimppuun ja otti lampaita, härkiä ja vasikoita ja teurasti ne maassa; ja kansa söi ne verensä kanssa.
1 Samuel 14:32 And the people flew on the spoil, and took sheep, and oxen, and calves, and slew them on the ground: and the people did eat them with the blood.
1. Samuelin kirja 14:33 Niin Saulille ilmoitettiin: Katso, kansa tekee syntiä Herraa vastaan, kun he syövät veren kanssa. Hän sanoi: Te olette rikkoneet käskyä; vierittäkää minulle tänä päivänä suuri kivi.
1 Samuel 14:33 Then they told Saul, saying, Behold, the people sin against the LORD, in that they eat with the blood. And he said, You have transgressed: roll a great stone to me this day.
1. Samuelin kirja 14:34 Ja Saul sanoi: Hajaantukaa kansan sekaan ja sanokaa heille: Tuokaa jokainen härkänne ja lammastenne tänne minulle ja teurastakaa ne tässä ja syökää; älkääkä tehkö syntiä Herraa vastaan syömällä verta. Ja kaikki kansa toi jokainen härkänsä.
1 Samuel 14:34 And Saul said, Disperse yourselves among the people, and say to them, Bring me here every man his ox, and every man his sheep, and slay them here, and eat; and sin not against the LORD in eating with the blood. And all the people brought every man his ox
1. Samuelin kirja 14:35 Ja Saul rakensi alttarin Herralle; tämä oli ensimmäinen alttari, jonka hän rakensi Herralle.
1 Samuel 14:35 And Saul built an altar to the LORD: the same was the first altar that he built to the LORD.
1. Samuelin kirja 14:36 Saul sanoi: Menkäämme yöllä filistealaisten jälkeen ja ryöstäkäämme heitä aamuun asti, älkäämme jättäkö heistä ketään jäljelle. He sanoivat: Tehkäämme, niin kuin hyväksi näette. Pappi sanoi: Astukaamme tänne Jumalan eteen.
1 Samuel 14:36 And Saul said, Let us go down after the Philistines by night, and spoil them until the morning light, and let us not leave a man of them. And they said, Do whatever seems good to you. Then said the priest, Let us draw near here to God.
1. Samuelin kirja 14:37 Ja Saul kysyi Jumalalta neuvoa: Lähdenkö filistealaisten perään? Annatko heidät Israelin käsiin? Mutta hän ei vastannut hänelle sinä päivänä.
1 Samuel 14:37 And Saul asked counsel of God, Shall I go down after the Philistines? will you deliver them into the hand of Israel? But he answered him not that day.
1. Samuelin kirja 14:38 Ja Saul sanoi: Tulkaa tänne, kaikki kansan päämiehet, tietämään ja katsomaan, missä tämä synti tänä päivänä on tapahtunut.
1 Samuel 14:38 And Saul said, Draw you near here, all the chief of the people: and know and see wherein this sin has been this day.
1. Samuelin kirja 14:39 Sillä niin totta kuin Herra elää, joka pelastaa Israelin: vaikka se olisi poikani Jonatanin käsissä, hän kuolee. Mutta koko kansasta ei ollut yhtäkään, joka olisi vastannut hänelle.
1 Samuel 14:39 For, as the LORD lives, which saves Israel, though it be in Jonathan my son, he shall surely die. But there was not a man among all the people that answered him.
1. Samuelin kirja 14:40 Niin hän sanoi koko Israelille: Olkaa te toisella puolella, ja minä ja poikani Jonathan olemme toisella puolella. Ja kansa sanoi Saulille: Tehkää, niin kuin hyväksi näette.
1 Samuel 14:40 Then said he to all Israel, Be you on one side, and I and Jonathan my son will be on the other side. And the people said to Saul, Do what seems good to you.
1. Samuelin kirja 14:41 Niin Saul sanoi Herralle, Israelin Jumalalle: Anna täysi arpa. Niin Saul ja Jonathan osuivat arpaan, mutta kansa pakeni.
1 Samuel 14:41 Therefore Saul said to the LORD God of Israel, Give a perfect lot. And Saul and Jonathan were taken: but the people escaped.
1. Samuelin kirja 14:42 Ja Saul sanoi: Heittäkää arpaa minun ja poikani Jonathanin välillä. Ja Jonathan valittiin.
1 Samuel 14:42 And Saul said, Cast lots between me and Jonathan my son. And Jonathan was taken.
1. Samuelin kirja 14:43 Niin Saul sanoi Jonatanille: Kerro minulle, mitä olet tehnyt. Jonatan kertoi hänelle ja sanoi: Maistoin vain vähän hunajaa kädessäni olevan sauvan päällä, ja katso, minun on kuoltava.
1 Samuel 14:43 Then Saul said to Jonathan, Tell me what you have done. And Jonathan told him, and said, I did but taste a little honey with the end of the rod that was in my hand, and, see, I must die.
1. Samuelin kirja 14:44 Saul vastasi: Jumala tehköön niin ja enemmänkin! Sinä kuolet varmasti, Jonatan.
1 Samuel 14:44 And Saul answered, God do so and more also: for you shall surely die, Jonathan.
1. Samuelin kirja 14:45 Ja kansa sanoi Saulille: Pitääkö Jonathanin kuolla, sen, joka on tehnyt tämän suuren pelastuksen Israelissa? Jumala varjelkoon! Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hiuskarva hänen päästään putoa maahan, sillä hän on tehnyt tämän Jumalan kanssa tänä päivänä. Niin kansa pelasti Jonathanin,
1 Samuel 14:45 And the people said to Saul, Shall Jonathan die, who has worked this great salvation in Israel? God forbid: as the LORD lives, there shall not one hair of his head fall to the ground; for he has worked with God this day. So the people rescued Jonathan, th
1. Samuelin kirja 14:46 Sitten Saul lähti ajamasta filistealaisia takaa, ja filistealaiset menivät omiin paikkoihinsa.
1 Samuel 14:46 Then Saul went up from following the Philistines: and the Philistines went to their own place.
1. Samuelin kirja 14:47 Niin Saul otti Israelin kuninkuuden ja taisteli kaikkia vihollisiaan vastaan joka puolella: Moabia, ammonilaisia, Edomia, Sooban kuninkaita ja filistealaisia vastaan. Ja minne ikinä hän käänsi itsensä, hän ahdisti.
1 Samuel 14:47 So Saul took the kingdom over Israel, and fought against all his enemies on every side, against Moab, and against the children of Ammon, and against Edom, and against the kings of Zobah, and against the Philistines: and wherever he turned himself, he vexe
1. Samuelin kirja 14:48 Ja hän kokosi sotajoukon ja löi amalekilaiset ja pelasti Israelin niiden käsistä, jotka heitä ryöstivät.
1 Samuel 14:48 And he gathered an host, and smote the Amalekites, and delivered Israel out of the hands of them that spoiled them.
1. Samuelin kirja 14:49 Saulin pojat olivat Jonatan, Jisui ja Melkisua. Ja nämä olivat hänen kahden tyttärensä nimet: esikoisen nimi oli Merab ja nuoremman nimi oli Miikal.
1 Samuel 14:49 Now the sons of Saul were Jonathan, and Ishui, and Melchishua: and the names of his two daughters were these; the name of the firstborn Merab, and the name of the younger Michal:
1. Samuelin kirja 14:50 Ja Saulin vaimon nimi oli Ahinoam, Ahimaasin tytär; ja hänen sotajoukkonsa päämiehen nimi oli Abner, Neerin, Saulin sedän, poika.
1 Samuel 14:50 And the name of Saul’s wife was Ahinoam, the daughter of Ahimaaz: and the name of the captain of his host was Abner, the son of Ner, Saul’s uncle.
1. Samuelin kirja 14:51 Ja Kis oli Saulin isä, ja Neer, Abnerin isä, oli Abielin poika.
1 Samuel 14:51 And Kish was the father of Saul; and Ner the father of Abner was the son of Abiel.
1. Samuelin kirja 14:52 Ja filistealaisia vastaan käytiin ankara sota koko Saulin elinaikana; ja aina kun Saul näki jonkun väkevän tai sotaurhoisen miehen, hän otti hänet luokseen.
1 Samuel 14:52 And there was sore war against the Philistines all the days of Saul: and when Saul saw any strong man, or any valiant man, he took him to him.
1. Samuelin kirja 15:1 Samuel sanoi vielä Saulille: Herra lähetti minut voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi; kuule siis Herran sanojen ääntä.
1 Samuel 15:1 Samuel also said to Saul, The LORD sent me to anoint you to be king over his people, over Israel: now therefore listen you to the voice of the words of the LORD.
1. Samuelin kirja 15:2 Näin sanoo Herra Sebaot: Minä muistan, mitä Amalek teki Israelille, kuinka hän väijyi häntä tiellä, kun hän tuli Egyptistä.
1 Samuel 15:2 Thus said the LORD of hosts, I remember that which Amalek did to Israel, how he laid wait for him in the way, when he came up from Egypt.
1. Samuelin kirja 15:3 Mene nyt ja lyö Amalekilaiset ja tuhoa kaikki, mitä heillä on, äläkä säästä heitä; vaan surmaa sekä miehet että naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit.
1 Samuel 15:3 Now go and smite Amalek, and utterly destroy all that they have, and spare them not; but slay both man and woman, infant and suckling, ox and sheep, camel and ass.
1. Samuelin kirja 15:4 Ja Saul kokosi kansan ja laski heidät Telaimissa: kaksisataatuhatta jalkamiestä ja kymmenentuhatta Juudan miestä.
1 Samuel 15:4 And Saul gathered the people together, and numbered them in Telaim, two hundred thousand footmen, and ten thousand men of Judah.
1. Samuelin kirja 15:5 Ja Saul tuli Amalekin kaupunkiin ja asettui väijymään laaksoon.
1 Samuel 15:5 And Saul came to a city of Amalek, and laid wait in the valley.
1. Samuelin kirja 15:6 Ja Saul sanoi keeniläisille: Menkää, poistukaa ja siirtykää pois amalekilaisten joukosta, etten minä tuhoaisi teitä heidän kanssaan. Tehän te teitte laupeutta kaikille israelilaisille, kun he tulivat Egyptistä. Niin keeniläiset erosivat amalekilaisten joukosta.
1 Samuel 15:6 And Saul said to the Kenites, Go, depart, get you down from among the Amalekites, lest I destroy you with them: for you showed kindness to all the children of Israel, when they came up out of Egypt. So the Kenites departed from among the Amalekites.
1. Samuelin kirja 15:7 Ja Saul voitti amalekilaiset Havilasta aina Suuriin asti, joka on Egyptin kohdalla.
1 Samuel 15:7 And Saul smote the Amalekites from Havilah until you come to Shur, that is over against Egypt.
1. Samuelin kirja 15:8 Ja hän otti Agagin, Amalekilaisten kuninkaan, elävänä vangiksi ja tuhosi kaiken kansan miekan terällä.
1 Samuel 15:8 And he took Agag the king of the Amalekites alive, and utterly destroyed all the people with the edge of the sword.
1. Samuelin kirja 15:9 Mutta Saul ja väki säästivät Agagin ja parhaat lampaat, raavaat, syöttövasikat ja karitsat ja kaiken, mikä oli hyvää, eivätkä he tahtoneet niitä tuhota; mutta kaiken, mikä oli saastaista ja raadollista, he tuhosivat tuhon omaksi.
1 Samuel 15:9 But Saul and the people spared Agag, and the best of the sheep, and of the oxen, and of the fatted calves, and the lambs, and all that was good, and would not utterly destroy them: but every thing that was vile and refuse, that they destroyed utterly.
1. Samuelin kirja 15:10 Silloin tuli Herran sana Samuelille ja sanoi:
1 Samuel 15:10 Then came the word of the LORD to Samuel, saying,
1. Samuelin kirja 15:11 Minä kadun, että olen tehnyt Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois seuraamasta minua eikä ole pitänyt minun käskyjäni. Se suretti Samuelia, ja hän huusi Herran puoleen koko yön.
1 Samuel 15:11 It repents me that I have set up Saul to be king: for he is turned back from following me, and has not performed my commandments. And it grieved Samuel; and he cried to the LORD all night.
1. Samuelin kirja 15:12 Kun Samuel nousi varhain aamulla Saulia vastaan, Samuelille ilmoitettiin: Saul oli tullut Karmeliin ja pystyttänyt itselleen paikan. Sitten hän oli kulkenut ympäri ja mennyt alas Gilgaliin.
1 Samuel 15:12 And when Samuel rose early to meet Saul in the morning, it was told Samuel, saying, Saul came to Carmel, and, behold, he set him up a place, and is gone about, and passed on, and gone down to Gilgal.
1. Samuelin kirja 15:13 Ja Samuel tuli Saulin luo, ja Saul sanoi hänelle: Herran siunaama ole sinä! Minä olen täyttänyt Herran käskyn.
1 Samuel 15:13 And Samuel came to Saul: and Saul said to him, Blessed be you of the LORD: I have performed the commandment of the LORD.
1. Samuelin kirja 15:14 Ja Samuel sanoi: Mitä tämä lampaiden määkiminen sitten tarkoittaa, kun kuulen tämän härkien ammunnan?
1 Samuel 15:14 And Samuel said, What means then this bleating of the sheep in my ears, and the lowing of the oxen which I hear?
1. Samuelin kirja 15:15 Saul sanoi: He ovat ne tuoneet amalekilaisilta, sillä kansa säästi parhaat lampaista ja raavaseläimistä uhratakseen ne Herralle, teidän Jumalallenne; mutta loput me olemme tuhonneet kokonaan.
1 Samuel 15:15 And Saul said, They have brought them from the Amalekites: for the people spared the best of the sheep and of the oxen, to sacrifice to the LORD your God; and the rest we have utterly destroyed.
1. Samuelin kirja 15:16 Niin Samuel sanoi Saulille: Jää, minä kerron sinulle, mitä Herra on minulle tänä yönä sanonut. Hän sanoi hänelle: Puhu.
1 Samuel 15:16 Then Samuel said to Saul, Stay, and I will tell you what the LORD has said to me this night. And he said to him, Say on.
1. Samuelin kirja 15:17 Ja Samuel sanoi: Kun olit pieni omissa silmissäsi, sinusta tehtiin Israelin sukukuntien pää, ja eikö Herra voidellut sinut Israelin kuninkaaksi?
1 Samuel 15:17 And Samuel said, When you were little in your own sight, were you not made the head of the tribes of Israel, and the LORD anointed you king over Israel?
1. Samuelin kirja 15:18 Ja Herra lähetti sinut matkalle ja sanoi: Mene ja tuhoa täysin syntiset amalekilaiset ja soti heitä vastaan, kunnes olet heidät tuhonnut.
1 Samuel 15:18 And the LORD sent you on a journey, and said, Go and utterly destroy the sinners the Amalekites, and fight against them until they be consumed.
1. Samuelin kirja 15:19 Miksi et siis totellut Herran ääntä, vaan lensit saaliin kimppuun ja teit sitä, mikä on pahaa Herran silmissä?
1 Samuel 15:19 Why then did you not obey the voice of the LORD, but did fly on the spoil, and did evil in the sight of the LORD?
1. Samuelin kirja 15:20 Niin Saul sanoi Samuelille: Niin, minä olen totellut Herran ääntä ja olen kulkenut sitä tietä, jolle Herra minut lähetti. Olen tuonut tänne Agagin, Amalekin kuninkaan, ja olen tuhonnut amalekilaiset täysin.
1 Samuel 15:20 And Saul said to Samuel, Yes, I have obeyed the voice of the LORD, and have gone the way which the LORD sent me, and have brought Agag the king of Amalek, and have utterly destroyed the Amalekites.
1. Samuelin kirja 15:21 Mutta kansa otti saaliista lampaita ja nautakarjaa, parhaimman osan niistä, jotka olisi pitänyt tuhota, uhratakseen ne Herralle, teidän Jumalallenne, Gilgalissa.
1 Samuel 15:21 But the people took of the spoil, sheep and oxen, the chief of the things which should have been utterly destroyed, to sacrifice to the LORD your God in Gilgal.
1. Samuelin kirja 15:22 Ja Samuel sanoi: Onko Herralle yhtä suuri ilo polttouhreista ja teurasuhreista kuin Herran äänen tottelemisesta? Katso, tottelevaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin pässien rasva.
1 Samuel 15:22 And Samuel said, Has the LORD as great delight in burnt offerings and sacrifices, as in obeying the voice of the LORD? Behold, to obey is better than sacrifice, and to listen than the fat of rams.
1. Samuelin kirja 15:23 Sillä kapinallisuus on kuin noituuden syntiä, ja itsepäisyys on kuin vääryyttä ja epäjumalanpalvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on hänkin hyljännyt sinut, etkä saa olla kuninkaana.
1 Samuel 15:23 For rebellion is as the sin of witchcraft, and stubbornness is as iniquity and idolatry. Because you have rejected the word of the LORD, he has also rejected you from being king.
1. Samuelin kirja 15:24 Ja Saul sanoi Samuelille: Minä olen tehnyt syntiä, sillä olen rikkonut Herran käskyn ja sinun sanasi; sillä minä pelkäsin kansaa ja tottelin heidän ääntään.
1 Samuel 15:24 And Saul said to Samuel, I have sinned: for I have transgressed the commandment of the LORD, and your words: because I feared the people, and obeyed their voice.
1. Samuelin kirja 15:25 Anna nyt siis minulle synti anteeksi ja käänny takaisin minun kanssani, että voisin kumartaa Herraa.
1 Samuel 15:25 Now therefore, I pray you, pardon my sin, and turn again with me, that I may worship the LORD.
1. Samuelin kirja 15:26 Ja Samuel sanoi Saulille: Minä en palaja sinun kanssasi, sillä sinä olet hylännyt Herran sanan, ja Herra on hylännyt sinut, niin ettet enää ole Israelin kuninkaana.
1 Samuel 15:26 And Samuel said to Saul, I will not return with you: for you have rejected the word of the LORD, and the LORD has rejected you from being king over Israel.
1. Samuelin kirja 15:27 Ja kun Samuel käänsi itsensä lähteäkseen pois, tarttui hän viittansa liepeeseen, ja se repesi.
1 Samuel 15:27 And as Samuel turned about to go away, he laid hold on the skirt of his mantle, and it rent.
1. Samuelin kirja 15:28 Ja Samuel sanoi hänelle: Herra on tänä päivänä repäissyt sinulta Israelin valtakunnan ja antanut sen lähimmäisellesi, joka on sinua parempi.
1 Samuel 15:28 And Samuel said to him, The LORD has rent the kingdom of Israel from you this day, and has given it to a neighbor of yours, that is better than you.
1. Samuelin kirja 15:29 Eikä Israelin Väkevyys valehtele eikä kadu, sillä hän ei ole ihminen, että hän katuisi.
1 Samuel 15:29 And also the Strength of Israel will not lie nor repent: for he is not a man, that he should repent.
1. Samuelin kirja 15:30 Niin hän sanoi: Minä olen tehnyt syntiä; mutta osoita nyt minulle kunnia kansani vanhinten ja Israelin edessä ja palaja minun kanssani, että minä kumartaisin Herraa, teidän Jumalaanne.
1 Samuel 15:30 Then he said, I have sinned: yet honor me now, I pray you, before the elders of my people, and before Israel, and turn again with me, that I may worship the LORD your God.
1. Samuelin kirja 15:31 Niin Samuel palasi Saulin perään, ja Saul kumarsi Herraa.
1 Samuel 15:31 So Samuel turned again after Saul; and Saul worshipped the LORD.
1. Samuelin kirja 15:32 Niin Samuel sanoi: Tuo tänne minun luokseni Agag, amalekilaisten kuningas. Agag tuli hänen luokseen hienostuneesti. Ja Agag sanoi: Kuoleman katkeruus on totisesti ohi.
1 Samuel 15:32 Then said Samuel, Bring you here to me Agag the king of the Amalekites. And Agag came to him delicately. And Agag said, Surely the bitterness of death is past.
1. Samuelin kirja 15:33 Ja Samuel sanoi: Niin kuin miekka on tehnyt naiset lapsettomiksi, niin on teidän äitinnekin tuleva lapsettomaksi naisten joukossa. Ja Samuel hakkautti Agagin kappaleiksi Herran edessä Gilgalissa.
1 Samuel 15:33 And Samuel said, As the sword has made women childless, so shall your mother be childless among women. And Samuel hewed Agag in pieces before the LORD in Gilgal.
1. Samuelin kirja 15:34 Sitten Samuel meni Ramaan, ja Saul meni kotiinsa Saulin Gibeaan.
1 Samuel 15:34 Then Samuel went to Ramah; and Saul went up to his house to Gibeah of Saul.
1. Samuelin kirja 15:35 Eikä Samuel enää käynyt Saulin luona kuolinpäiväänsä asti; kuitenkin Samuel suri Saulia, ja Herra katui, että oli tehnyt Saulin Israelin kuninkaaksi.
1 Samuel 15:35 And Samuel came no more to see Saul until the day of his death: nevertheless Samuel mourned for Saul: and the LORD repented that he had made Saul king over Israel.
1. Samuelin kirja 16:1 Ja Herra sanoi Samuelille: Kuinka kauan sinä vielä suret Saulia, koska minä olen hylännyt hänet, ettei hän enää hallitse Israelia? Täytä sarvesi öljyllä ja mene. Minä lähetän sinut beetlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta minä olen valinnut itselleni kuninkaan.
1 Samuel 16:1 And the LORD said to Samuel, How long will you mourn for Saul, seeing I have rejected him from reigning over Israel? fill your horn with oil, and go, I will send you to Jesse the Bethlehemite: for I have provided me a king among his sons.
1. Samuelin kirja 16:2 Samuel sanoi: Kuinka minä voin mennä? Jos Saul kuulee sen, hän tappaa minut. Herra sanoi: Ota mukaasi vasikka ja sano: 'Minä olen tullut uhraamaan Herralle'.
1 Samuel 16:2 And Samuel said, How can I go? if Saul hear it, he will kill me. And the LORD said, Take an heifer with you, and say, I am come to sacrifice to the LORD.
1. Samuelin kirja 16:3 Ja kutsu Iisai uhrille, niin minä osoitan sinulle, mitä sinun on tehtävä; ja sinun on voideltava minulle se, jonka minä sinulle nään.
1 Samuel 16:3 And call Jesse to the sacrifice, and I will show you what you shall do: and you shall anoint to me him whom I name to you.
1. Samuelin kirja 16:4 Ja Samuel teki niin kuin Herra oli sanonut, ja tuli Betlehemiin. Ja kaupungin vanhimmat vapisivat hänen tullessaan ja sanoivat: Tuletko rauhanomaisesti?
1 Samuel 16:4 And Samuel did that which the LORD spoke, and came to Bethlehem. And the elders of the town trembled at his coming, and said, Come you peaceably?
1. Samuelin kirja 16:5 Ja hän sanoi: Rauhallisesti! Minä olen tullut uhraamaan Herralle. Pyhittäytykää ja tulkaa minun kanssani uhrille. Ja hän pyhitti Iisain ja hänen poikansa ja kutsui heidät uhrille.
1 Samuel 16:5 And he said, Peaceably: I am come to sacrifice to the LORD: sanctify yourselves, and come with me to the sacrifice. And he sanctified Jesse and his sons, and called them to the sacrifice.
1. Samuelin kirja 16:6 Ja kun he tulivat, näki hän Eliabin ja sanoi: Varmasti Herran voideltu on hänen edessään.
1 Samuel 16:6 And it came to pass, when they were come, that he looked on Eliab, and said, Surely the LORD’s anointed is before him.
1. Samuelin kirja 16:7 Mutta Herra sanoi Samuelille: Älä katso hänen muotoaan äläkä hänen pituuttaan, sillä minä olen hänet hylännyt. Sillä Herra ei näe niin kuin ihminen näkee; ihminen katsoo ulkomuotoa, mutta Herra katsoo sydämeen.
1 Samuel 16:7 But the LORD said to Samuel, Look not on his countenance, or on the height of his stature; because I have refused him: for the LORD sees not as man sees; for man looks on the outward appearance, but the LORD looks on the heart.
1. Samuelin kirja 16:8 Niin Iisai kutsui Abinadabin ja vei hänet Samuelin edelle. Mutta tämä sanoi: Ei Herra ole tätäkään valinnut.
1 Samuel 16:8 Then Jesse called Abinadab, and made him pass before Samuel. And he said, Neither has the LORD chosen this.
1. Samuelin kirja 16:9 Niin Iisai antoi Samman kulkea ohitse, ja tämä sanoi: Ei Herra ole tätäkään valinnut.
1 Samuel 16:9 Then Jesse made Shammah to pass by. And he said, Neither has the LORD chosen this.
1. Samuelin kirja 16:10 Jälleen Iisai toi seitsemän poikaansa Samuelin eteen. Niin Samuel sanoi Iisaille: Herra ei ole valinnut näitä.
1 Samuel 16:10 Again, Jesse made seven of his sons to pass before Samuel. And Samuel said to Jesse, The LORD has not chosen these.
1. Samuelin kirja 16:11 Ja Samuel sanoi Iisaille: Ovatko kaikki lapsesi tässä? Hän vastasi: Nuorin on vielä jäljellä, ja katso, hän paimentaa lampaita. Ja Samuel sanoi Iisaille: Lähetä hakemaan hänet, sillä emme istu aterialle, ennen kuin hän tulee tänne.
1 Samuel 16:11 And Samuel said to Jesse, Are here all your children? And he said, There remains yet the youngest, and, behold, he keeps the sheep. And Samuel said to Jesse, Send and fetch him: for we will not sit down till he come here.
1. Samuelin kirja 16:12 Ja hän lähetti ja toi hänet sisään. Hän oli verevä, ihanakasvoinen ja komea. Ja Herra sanoi: Nouse ja voitele hänet, sillä tämä on hän.
1 Samuel 16:12 And he sent, and brought him in. Now he was ruddy, and with of a beautiful countenance, and goodly to look to. And the LORD said, Arise, anoint him: for this is he.
1. Samuelin kirja 16:13 Niin Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet veljiensä keskellä. Ja Herran Henki tuli Daavidin päälle siitä päivästä lähtien. Niin Samuel nousi ja meni Ramaan.
1 Samuel 16:13 Then Samuel took the horn of oil, and anointed him in the middle of his brothers: and the Spirit of the LORD came on David from that day forward. So Samuel rose up, and went to Ramah.
1. Samuelin kirja 16:14 Mutta Herran Henki poistui Saulista, ja Herralta lähtenyt paha henki vaivasi häntä.
1 Samuel 16:14 But the Spirit of the LORD departed from Saul, and an evil spirit from the LORD troubled him.
1. Samuelin kirja 16:15 Niin Saulin palvelijat sanoivat hänelle: Katso, Jumalan lähettämä paha henki vaivaa sinua.
1 Samuel 16:15 And Saul’s servants said to him, Behold now, an evil spirit from God troubles you.
1. Samuelin kirja 16:16 Käsköön herramme nyt palvelijoitasi, jotka ovat edessäsi, etsimään miehen, joka on taitava harpunsoittaja. Kun Jumalan lähettämä paha henki tulee sinuun, hän soittaa harppua kädellään, ja sinä olet terve.
1 Samuel 16:16 Let our lord now command your servants, which are before you, to seek out a man, who is a cunning player on an harp: and it shall come to pass, when the evil spirit from God is on you, that he shall play with his hand, and you shall be well.
1. Samuelin kirja 16:17 Niin Saul sanoi palvelijoilleen: Etsikää minulle mies, joka osaa hyvin soittaa, ja tuokaa hänet minun luokseni.
1 Samuel 16:17 And Saul said to his servants, Provide me now a man that can play well, and bring him to me.
1. Samuelin kirja 16:18 Niin yksi palvelijoista vastasi ja sanoi: Katso, minä olen nähnyt beetlehemiläisen Iisain pojan, joka on taitava soittamaan, urhea mies ja soturi, ymmärtäväinen asioissa ja kaunis mies, ja Herra on hänen kanssaan.
1 Samuel 16:18 Then answered one of the servants, and said, Behold, I have seen a son of Jesse the Bethlehemite, that is cunning in playing, and a mighty valiant man, and a man of war, and prudent in matters, and a comely person, and the LORD is with him.
1. Samuelin kirja 16:19 Sentähden Saul lähetti sanansaattajia Iisain luo ja sanoi: Lähetä minulle poikasi Daavid, joka on lammasten kanssa.
1 Samuel 16:19 Why Saul sent messengers to Jesse, and said, Send me David your son, which is with the sheep.
1. Samuelin kirja 16:20 Niin Iisai otti leipää kantavan aasin, viinileilin ja vohlan ja lähetti ne poikansa Daavidin mukana Saulille.
1 Samuel 16:20 And Jesse took an ass laden with bread, and a bottle of wine, and a kid, and sent them by David his son to Saul.
1. Samuelin kirja 16:21 Ja Daavid tuli Saulin luo ja seisoi hänen edessään, ja tämä rakasti häntä suuresti, ja hänestä tuli hänen aseenkantajansa.
1 Samuel 16:21 And David came to Saul, and stood before him: and he loved him greatly; and he became his armor bearer.
1. Samuelin kirja 16:22 Niin Saul lähetti Iisaille tämän sanan: Anna Daavidin seistä minun edessäni, sillä hän on löytänyt armon minun silmissäni.
1 Samuel 16:22 And Saul sent to Jesse, saying, Let David, I pray you, stand before me; for he has found favor in my sight.
1. Samuelin kirja 16:23 Ja kun Jumalan lähettämä paha henki tuli Sauliin, otti Daavid harpun ja soitti sitä kädellään. Niin Saul virkistyi ja voi hyvin, ja paha henki lähti hänestä pois.
1 Samuel 16:23 And it came to pass, when the evil spirit from God was on Saul, that David took an harp, and played with his hand: so Saul was refreshed, and was well, and the evil spirit departed from him.
1. Samuelin kirja 17:1 Filistealaiset kokosivat nyt joukkonsa taisteluun, ja he kokoontuivat Sokoon, joka on Juudassa, ja leiriytyivät Sokoon ja Asekan välille Efesdammimiin.
1 Samuel 17:1 Now the Philistines gathered together their armies to battle, and were gathered together at Shochoh, which belongs to Judah, and pitched between Shochoh and Azekah, in Ephesdammim.
1. Samuelin kirja 17:2 Niin Saul ja Israelin miehet kokoontuivat ja leiriytyivät Elan laaksoon ja asettuivat taisteluun filistealaisia vastaan.
1 Samuel 17:2 And Saul and the men of Israel were gathered together, and pitched by the valley of Elah, and set the battle in array against the Philistines.
1. Samuelin kirja 17:3 Filistealaiset seisoivat vuorella toisella puolella ja israelilaiset seisoivat vuorella toisella puolella, ja heidän välillään oli laakso.
1 Samuel 17:3 And the Philistines stood on a mountain on the one side, and Israel stood on a mountain on the other side: and there was a valley between them.
1. Samuelin kirja 17:4 Ja filistealaisten leiristä lähti soturi, nimeltä Goljat, Gatista, kuusi kyynärää ja vaaksan pituinen.
1 Samuel 17:4 And there went out a champion out of the camp of the Philistines, named Goliath, of Gath, whose height was six cubits and a span.
1. Samuelin kirja 17:5 Ja hänellä oli päässään messinkikypärä ja hänellä oli yllään haarniska, ja haarniska painoi viisituhatta sekeliä messinkiä.
1 Samuel 17:5 And he had an helmet of brass on his head, and he was armed with a coat of mail; and the weight of the coat was five thousand shekels of brass.
1. Samuelin kirja 17:6 Ja hänellä oli pronssiset säärisuojat jaloissaan ja pronssinen kilpi hartioiden välissä.
1 Samuel 17:6 And he had greaves of brass on his legs, and a target of brass between his shoulders.
1. Samuelin kirja 17:7 Ja hänen keihäänsä varsi oli kuin kutojan puu, ja hänen keihäänsä kärki painoi kuusisataa sekeliä rautaa; ja kilpeä kantava mies kulki hänen edellään.
1 Samuel 17:7 And the staff of his spear was like a weaver’s beam; and his spear’s head weighed six hundred shekels of iron: and one bearing a shield went before him.
1. Samuelin kirja 17:8 Ja hän seisoi ja huusi Israelin joukoille ja sanoi heille: Miksi te olette lähteneet asettamaan itseänne taisteluun? Enkö minä ole filistealainen ja te olette Saulin palvelijoita? Valitkaa itsellenne mies, ja tulkoon hän alas minun luokseni.
1 Samuel 17:8 And he stood and cried to the armies of Israel, and said to them, Why are you come out to set your battle in array? am not I a Philistine, and you servants to Saul? choose you a man for you, and let him come down to me.
1. Samuelin kirja 17:9 Jos hän pystyy taistelemaan minua vastaan ja tappamaan minut, niin me olemme teidän palvelijoitanne; mutta jos minä voitan hänet ja tapan hänet, niin te olette meidän palvelijoitamme ja palvelette meitä.
1 Samuel 17:9 If he be able to fight with me, and to kill me, then will we be your servants: but if I prevail against him, and kill him, then shall you be our servants, and serve us.
1. Samuelin kirja 17:10 Ja filistealainen sanoi: Minä häpäisen tänä päivänä Israelin armeijat; antakaa minulle mies, niin taistelemme yhdessä.
1 Samuel 17:10 And the Philistine said, I defy the armies of Israel this day; give me a man, that we may fight together.
1. Samuelin kirja 17:11 Kun Saul ja koko Israel kuulivat filistealaisen sanat, he kauhistuivat ja pelkäsivät suuresti.
1 Samuel 17:11 When Saul and all Israel heard those words of the Philistine, they were dismayed, and greatly afraid.
1. Samuelin kirja 17:12 Daavid oli sen efratilaisen miehen poika Juudan beetlehemistä, jonka nimi oli Iisai, ja hänellä oli kahdeksan poikaa. Mies oli Saulin aikana vanha mies, ja hän kulki miesten parissa.
1 Samuel 17:12 Now David was the son of that Ephrathite of Bethlehemjudah, whose name was Jesse; and he had eight sons: and the man went among men for an old man in the days of Saul.
1. Samuelin kirja 17:13 Ja Iisain kolme vanhinta poikaa lähtivät Saulin seuraan taisteluun. Ja niiden kolmen poikansa nimet, jotka menivät taisteluun, olivat esikoinen Eliab, seuraava Abinadab ja kolmas Samma.
1 Samuel 17:13 And the three oldest sons of Jesse went and followed Saul to the battle: and the names of his three sons that went to the battle were Eliab the firstborn, and next to him Abinadab, and the third Shammah.
1. Samuelin kirja 17:14 Ja Daavid oli nuorin, ja kolme vanhinta seurasivat Saulia.
1 Samuel 17:14 And David was the youngest: and the three oldest followed Saul.
1. Samuelin kirja 17:15 Mutta Daavid meni ja palasi Saulin luota Betlehemiin kaitsemaan isänsä lampaita.
1 Samuel 17:15 But David went and returned from Saul to feed his father’s sheep at Bethlehem.
1. Samuelin kirja 17:16 Ja filistealainen lähestyi aamuin ja illoin ja oli paikalla neljäkymmentä päivää.
1 Samuel 17:16 And the Philistine drew near morning and evening, and presented himself forty days.
1. Samuelin kirja 17:17 Niin Iisai sanoi pojalleen Daavidille: Ota nyt veljillesi eefa-mitta tätä paahdettua jyvää ja nämä kymmenen leipää ja vie ne kiireesti veljiesi leiriin,
1 Samuel 17:17 And Jesse said to David his son, Take now for your brothers an ephah of this parched corn, and these ten loaves, and run to the camp of your brothers;
1. Samuelin kirja 17:18 Ja vie nämä kymmenen juustoa tuhannenpäämiehelle ja katso, kuinka veljillesi menee, ja ota heiltä pantti.
1 Samuel 17:18 And carry these ten cheeses to the captain of their thousand, and look how your brothers fare, and take their pledge.
1. Samuelin kirja 17:19 Saul ja kaikki Israelin miehet olivat Elan laaksossa taistelemassa filistealaisia vastaan.
1 Samuel 17:19 Now Saul, and they, and all the men of Israel, were in the valley of Elah, fighting with the Philistines.
1. Samuelin kirja 17:20 Ja Daavid nousi varhain aamulla ja jätti lampaat paimenen haltuun, otti ne ja meni matkaan, niin kuin Iisai oli häntä käskenyt; ja hän tuli juoksuhaudalle, kun sotajoukko oli lähdössä taisteluun, ja hän huusi taisteluhuutoja.
1 Samuel 17:20 And David rose up early in the morning, and left the sheep with a keeper, and took, and went, as Jesse had commanded him; and he came to the trench, as the host was going forth to the fight, and shouted for the battle.
1. Samuelin kirja 17:21 Sillä Israel ja filistealaiset olivat asettuneet taisteluriviin, sotajoukko sotajoukkoa vastaan.
1 Samuel 17:21 For Israel and the Philistines had put the battle in array, army against army.
1. Samuelin kirja 17:22 Ja Daavid jätti vaununsa vaunujen vartijan huostaan ja juoksi sotajoukkoon, tuli sinne ja tervehti veljiään.
1 Samuel 17:22 And David left his carriage in the hand of the keeper of the carriage, and ran into the army, and came and saluted his brothers.
1. Samuelin kirja 17:23 Ja kun hän puhui heidän kanssaan, katso, niin filistealaisten joukoista nousi ylös taistelija, gatilainen filistealainen, nimeltä Goljat, ja puhui samat sanat; ja Daavid kuuli heidät.
1 Samuel 17:23 And as he talked with them, behold, there came up the champion, the Philistine of Gath, Goliath by name, out of the armies of the Philistines, and spoke according to the same words: and David heard them.
1. Samuelin kirja 17:24 Ja kaikki Israelin miehet, nähdessään miehen, pakenivat häntä ja pelkäsivät suuresti.
1 Samuel 17:24 And all the men of Israel, when they saw the man, fled from him, and were sore afraid.
1. Samuelin kirja 17:25 Ja Israelin miehet sanoivat: Oletteko nähneet tätä miestä, joka on tullut ylös? Varmasti hän on tullut häpäisemään Israelia. Ja sen miehen, joka hänet tappaa, kuningas tekee hyvin rikkaaksi, antaa hänelle tyttärensä ja tekee hänen isänsä talosta...
1 Samuel 17:25 And the men of Israel said, Have you seen this man that is come up? surely to defy Israel is he come up: and it shall be, that the man who kills him, the king will enrich him with great riches, and will give him his daughter, and make his father’s house f
1. Samuelin kirja 17:26 Ja Daavid puhui miehille, jotka seisoivat hänen ympärillään, sanoen: Mitä tehdään sille miehelle, joka surmaa tämän filistealaisen ja poistaa häpeän Israelista? Sillä kuka tämä ympärileikkaamaton filistealainen on, että hän pilkkaa elävän Jumalan taistelurivejä?
1 Samuel 17:26 And David spoke to the men that stood by him, saying, What shall be done to the man that kills this Philistine, and takes away the reproach from Israel? for who is this uncircumcised Philistine, that he should defy the armies of the living God?
1. Samuelin kirja 17:27 Ja kansa vastasi hänelle näin sanoen: Näin tehdään sille miehelle, joka hänet tappaa.
1 Samuel 17:27 And the people answered him after this manner, saying, So shall it be done to the man that kills him.
1. Samuelin kirja 17:28 Ja hänen vanhin veljensä Eliab kuuli, kun hän puhui miehille; ja Eliabin viha syttyi Daavidia kohtaan, ja hän sanoi: Miksi tulit tänne? Ja kenen haltuun olet jättänyt nuo muutamat lampaat erämaahan? Minä tiedän sinun ylpeytesi ja isäsi ilkeyden.
1 Samuel 17:28 And Eliab his oldest brother heard when he spoke to the men; and Eliab’s anger was kindled against David, and he said, Why came you down here? and with whom have you left those few sheep in the wilderness? I know your pride, and the naughtiness of your he
1. Samuelin kirja 17:29 Ja Daavid sanoi: Mitä minä nyt olen tehnyt? Eikö siihen ole mitään syytä?
1 Samuel 17:29 And David said, What have I now done? Is there not a cause?
1. Samuelin kirja 17:30 Ja hän kääntyi hänestä toisen puoleen ja puhui samalla tavalla; ja kansa vastasi hänelle jälleen entisellä tavalla.
1 Samuel 17:30 And he turned from him toward another, and spoke after the same manner: and the people answered him again after the former manner.
1. Samuelin kirja 17:31 Ja kun Daavidin sanat kuultiin, ne kerrottiin Saulille, ja hän lähetti hakemaan hänet.
1 Samuel 17:31 And when the words were heard which David spoke, they rehearsed them before Saul: and he sent for him.
1. Samuelin kirja 17:32 Ja Daavid sanoi Saulille: Älköön kenenkään sydän lannistuko hänen tähtensä; palvelijasi menee ja taistelee tätä filistealaista vastaan.
1 Samuel 17:32 And David said to Saul, Let no man’s heart fail because of him; your servant will go and fight with this Philistine.
1. Samuelin kirja 17:33 Niin Saul sanoi Daavidille: Sinä et voi mennä taistelemaan tätä filistealaista vastaan, sillä sinä olet vasta nuorukainen, mutta hän on soturi nuoruudestaan asti.
1 Samuel 17:33 And Saul said to David, You are not able to go against this Philistine to fight with him: for you are but a youth, and he a man of war from his youth.
1. Samuelin kirja 17:34 Ja Daavid sanoi Saulille: Palvelijasi kaitsei isänsä lampaita; ja leijona ja karhu tulivat ja veivät lampaan laumasta.
1 Samuel 17:34 And David said to Saul, Your servant kept his father’s sheep, and there came a lion, and a bear, and took a lamb out of the flock:
1. Samuelin kirja 17:35 Ja minä lähdin hänen peräänsä ja löin hänet ja pelastin sen hänen suustaan. Ja kun hän karkasi minua vastaan, tartuin minä häntä parrasta, löin häntä ja tapoin hänet.
1 Samuel 17:35 And I went out after him, and smote him, and delivered it out of his mouth: and when he arose against me, I caught him by his beard, and smote him, and slew him.
1. Samuelin kirja 17:36 Palvelijasi surmasi sekä leijonan että karhun, ja tämä ympärileikkaamaton filistealainen on oleva kuin yksi niistä, sillä hän on uhmannut elävän Jumalan armeijoita.
1 Samuel 17:36 Your servant slew both the lion and the bear: and this uncircumcised Philistine shall be as one of them, seeing he has defied the armies of the living God.
1. Samuelin kirja 17:37 Daavid sanoi vielä: Herra, joka pelasti minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tämän filistealaisen käsistä. Niin Saul sanoi Daavidille: Mene, ja Herra olkoon sinun kanssasi.
1 Samuel 17:37 David said moreover, The LORD that delivered me out of the paw of the lion, and out of the paw of the bear, he will deliver me out of the hand of this Philistine. And Saul said to David, Go, and the LORD be with you.
1. Samuelin kirja 17:38 Ja Saul aseisti Daavidin ylleen haarniskansa ja pani hänen päähänsä messingistä tehdyn kypärän; ja hän puki hänen ylleen rengaspanssarin.
1 Samuel 17:38 And Saul armed David with his armor, and he put an helmet of brass on his head; also he armed him with a coat of mail.
1. Samuelin kirja 17:39 Ja Daavid sitoi miekkansa vyölleen haarniskansa päälle ja yritti lähteä, sillä hän ei ollut koetellut sitä. Ja Daavid sanoi Saulille: En voi mennä näiden kanssa, sillä en ole koetellut niitä. Ja Daavid riisui ne päältään.
1 Samuel 17:39 And David girded his sword on his armor, and he assayed to go; for he had not proved it. And David said to Saul, I cannot go with these; for I have not proved them. And David put them off him.
1. Samuelin kirja 17:40 Ja hän otti sauvansa käteensä ja valitsi purosta viisi sileää kiveä ja pani ne paimenlaukkuunsa, joka hänellä oli rahassa; ja hänen linkonsa oli hänen kädessään, ja hän lähestyi filistealaista.
1 Samuel 17:40 And he took his staff in his hand, and chose him five smooth stones out of the brook, and put them in a shepherd’s bag which he had, even in a money; and his sling was in his hand: and he drew near to the Philistine.
1. Samuelin kirja 17:41 Ja filistealainen tuli ja lähestyi Daavidia, ja kilpimies kulki hänen edellään.
1 Samuel 17:41 And the Philistine came on and drew near to David; and the man that bore the shield went before him.
1. Samuelin kirja 17:42 Ja kun filistealainen katsahti ympärilleen ja näki Daavidin, halveksi hän häntä, sillä tämä oli vasta nuorukainen, verevä ja kauniskasvoinen.
1 Samuel 17:42 And when the Philistine looked about, and saw David, he disdained him: for he was but a youth, and ruddy, and of a fair countenance.
1. Samuelin kirja 17:43 Ja filistealainen sanoi Daavidille: Olenko minä koira, kun tulet minua vastaan sauva kädessä? Ja filistealainen kirosi Daavidia jumaliensa kautta.
1 Samuel 17:43 And the Philistine said to David, Am I a dog, that you come to me with staves? And the Philistine cursed David by his gods.
1. Samuelin kirja 17:44 Ja filistealainen sanoi Daavidille: Tule minun luokseni, niin annan lihasi taivaan linnuille ja metsän eläimille.
1 Samuel 17:44 And the Philistine said to David, Come to me, and I will give your flesh to the fowls of the air, and to the beasts of the field.
1. Samuelin kirja 17:45 Niin Daavid sanoi filistealaiselle: Sinä tulet minua vastaan miekka, keihäs ja kilpi mukanasi, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin, Israelin sotajoukkojen Jumalan, nimeen, jota sinä olet uhmannut.
1 Samuel 17:45 Then said David to the Philistine, You come to me with a sword, and with a spear, and with a shield: but I come to you in the name of the LORD of hosts, the God of the armies of Israel, whom you have defied.
1. Samuelin kirja 17:46 Herra antaa sinut tänä päivänä minun käsiini, ja minä lyön sinut ja otan sinulta pään. Minä annan filistealaisten joukon ruhot tänä päivänä taivaan linnuille ja maan pedoille, että koko maa
1 Samuel 17:46 This day will the LORD deliver you into my hand; and I will smite you, and take your head from you; and I will give the carcasses of the host of the Philistines this day to the fowls of the air, and to the wild beasts of the earth; that all the earth may
1. Samuelin kirja 17:47 Ja koko tämä joukko tulee tietämään, ettei Herra pelasta miekalla eikä keihäällä, sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.
1 Samuel 17:47 And all this assembly shall know that the LORD saves not with sword and spear: for the battle is the LORD’s, and he will give you into our hands.
1. Samuelin kirja 17:48 Ja kun filistealainen nousi ja tuli ja lähestyi Daavidia, niin Daavid kiiruhti ja juoksi sotajoukkoon filistealaista vastaan.
1 Samuel 17:48 And it came to pass, when the Philistine arose, and came, and drew near to meet David, that David hastened, and ran toward the army to meet the Philistine.
1. Samuelin kirja 17:49 Niin Daavid pisti kätensä laukkuunsa, otti sieltä kiven, linkosi sen ja osui filistealaista otsaan, niin että kivi upposi hänen otsaansa, ja hän kaatui kasvoilleen maahan.
1 Samuel 17:49 And David put his hand in his bag, and took there a stone, and slang it, and smote the Philistine in his forehead, that the stone sunk into his forehead; and he fell on his face to the earth.
1. Samuelin kirja 17:50 Niin Daavid voitti filistealaisen lingolla ja kivellä, löi filistealaisen kuoliaaksi, mutta Daavidilla ei ollut miekkaa kädessään.
1 Samuel 17:50 So David prevailed over the Philistine with a sling and with a stone, and smote the Philistine, and slew him; but there was no sword in the hand of David.
1. Samuelin kirja 17:51 Niin Daavid juoksi ja asettui filistealaisen kimppuun, otti hänen miekkansa, veti sen tupesta ja surmasi hänet ja löi sillä hänen päänsä poikki. Kun filistealaiset näkivät sankarinsa kuolleen, he pakenivat.
1 Samuel 17:51 Therefore David ran, and stood on the Philistine, and took his sword, and drew it out of the sheath thereof, and slew him, and cut off his head therewith. And when the Philistines saw their champion was dead, they fled.
1. Samuelin kirja 17:52 Ja Israelin ja Juudan miehet nousivat ja huusivat ja ajoivat filistealaisia takaa aina laaksoon ja Ekronin porteille asti. Ja filistealaisten haavoittuneet kaatuivat Saaraimin tielle, aina Gatiin ja Ekroniin asti.
1 Samuel 17:52 And the men of Israel and of Judah arose, and shouted, and pursued the Philistines, until you come to the valley, and to the gates of Ekron. And the wounded of the Philistines fell down by the way to Shaaraim, even to Gath, and to Ekron.
1. Samuelin kirja 17:53 Ja israelilaiset palasivat ajamasta takaa filistealaisia ja ryöstivät heidän telttojaan.
1 Samuel 17:53 And the children of Israel returned from chasing after the Philistines, and they spoiled their tents.
1. Samuelin kirja 17:54 Ja Daavid otti filistealaisen pään ja vei sen Jerusalemiin, mutta hänen aseensa hän pani telttaansa.
1 Samuel 17:54 And David took the head of the Philistine, and brought it to Jerusalem; but he put his armor in his tent.
1. Samuelin kirja 17:55 Ja kun Saul näki Daavidin menevän filistealaista vastaan, kysyi hän sotapäälliköltä Abnerilta: Abner, kenen poika tämä nuorukainen on? Abner vastasi: Niin totta kuin sinä elät, kuningas, en tiedä.
1 Samuel 17:55 And when Saul saw David go forth against the Philistine, he said to Abner, the captain of the host, Abner, whose son is this youth? And Abner said, As your soul lives, O king, I cannot tell.
1. Samuelin kirja 17:56 Ja kuningas sanoi: Kysy itseltäsi, kenen poika tuo nuorukainen on.
1 Samuel 17:56 And the king said, Inquire you whose son the stripling is.
1. Samuelin kirja 17:57 Ja kun Daavid palasi filistealaisen teurastuksen jälkeen, Abner otti hänet ja vei hänet Saulin eteen, filistealaisen pää kädessään.
1 Samuel 17:57 And as David returned from the slaughter of the Philistine, Abner took him, and brought him before Saul with the head of the Philistine in his hand.
1. Samuelin kirja 17:58 Saul kysyi häneltä: Kenen poika sinä olet, nuorukainen? Daavid vastasi: Minä olen palvelijasi Iisain, betlehemiläisen, poika.
1 Samuel 17:58 And Saul said to him, Whose son are you, you young man? And David answered, I am the son of your servant Jesse the Bethlehemite.
1. Samuelin kirja 18:1 Ja kun hän oli lakannut puhumasta Saulin kanssa, kiintyi Jonathanin sielu Daavidin sieluun, ja Jonathan rakasti häntä niinkuin omaa sieluaan.
1 Samuel 18:1 And it came to pass, when he had made an end of speaking to Saul, that the soul of Jonathan was knit with the soul of David, and Jonathan loved him as his own soul.
1. Samuelin kirja 18:2 Ja Saul otti hänet sinä päivänä luokseen eikä päästänyt häntä enää isänsä kotiin.
1 Samuel 18:2 And Saul took him that day, and would let him go no more home to his father’s house.
1. Samuelin kirja 18:3 Silloin Jonatan ja Daavid tekivät liiton, koska hän rakasti häntä niin kuin omaa sieluaan.
1 Samuel 18:3 Then Jonathan and David made a covenant, because he loved him as his own soul.
1. Samuelin kirja 18:4 Ja Jonatan riisui yllään olleen viitan ja antoi sen Daavidille, samoin kuin vaatteensa, miekkansa, jousensa ja vyönsä.
1 Samuel 18:4 And Jonathan stripped himself of the robe that was on him, and gave it to David, and his garments, even to his sword, and to his bow, and to his girdle.
1. Samuelin kirja 18:5 Ja Daavid meni, minne Saul hänet lähetti, ja käyttäytyi viisaasti. Ja Saul asetti hänet sotilaiden ylimmäksi, ja hän oli otollinen koko kansan silmissä ja myös Saulin palvelijoiden silmissä.
1 Samuel 18:5 And David went out wherever Saul sent him, and behaved himself wisely: and Saul set him over the men of war, and he was accepted in the sight of all the people, and also in the sight of Saul’s servants.
1. Samuelin kirja 18:6 Ja kun he tulivat, kun Daavid oli palannut filistealaisten voittamisesta, tulivat naiset kaikista Israelin kaupungeista laulaen ja tanssien kuningas Saulia vastaan tamburinoiden, ilon ja soittimien säestyksellä.
1 Samuel 18:6 And it came to pass as they came, when David was returned from the slaughter of the Philistine, that the women came out of all cities of Israel, singing and dancing, to meet king Saul, with tabrets, with joy, and with instruments of music.
1. Samuelin kirja 18:7 Ja naiset vastasivat toisilleen leikkiessään ja sanoivat: Saul on surmannut tuhansia, mutta Daavid kymmenentuhatta.
1 Samuel 18:7 And the women answered one another as they played, and said, Saul has slain his thousands, and David his ten thousands.
1. Samuelin kirja 18:8 Saul vihastui kovin, eikä se häntä miellyttänyt; ja hän sanoi: He ovat antaneet Daavidille kymmenentuhatta, mutta minulle vain tuhansia; ja mitä muuta hänellä olisi kuin valtakunta?
1 Samuel 18:8 And Saul was very wroth, and the saying displeased him; and he said, They have ascribed to David ten thousands, and to me they have ascribed but thousands: and what can he have more but the kingdom?
1. Samuelin kirja 18:9 Ja Saul piti Daavidista silmät auki siitä päivästä ja siitä eteenpäin.
1 Samuel 18:9 And Saul eyed David from that day and forward.
1. Samuelin kirja 18:10 Seuraavana päivänä Jumalan lähettämä paha henki tuli Sauliin, ja hän hurmosi keskellä taloa. Daavid soitti kädellään niinkuin muillakin kerroilla, ja Saulilla oli keihäs kädessään.
1 Samuel 18:10 And it came to pass on the morrow, that the evil spirit from God came on Saul, and he prophesied in the middle of the house: and David played with his hand, as at other times: and there was a javelin in Saul’s hand.
1. Samuelin kirja 18:11 Ja Saul heitti keihään, sillä hän ajatteli: Minä lyön sillä Daavidin seinään. Ja Daavid väisti häntä kahdesti.
1 Samuel 18:11 And Saul cast the javelin; for he said, I will smite David even to the wall with it. And David avoided out of his presence twice.
1. Samuelin kirja 18:12 Ja Saul pelkäsi Daavidia, sillä Herra oli hänen kanssaan, mutta oli poistunut Saulista.
1 Samuel 18:12 And Saul was afraid of David, because the LORD was with him, and was departed from Saul.
1. Samuelin kirja 18:13 Niin Saul erotti hänet luotaan ja teki hänestä tuhannenpäämiehen; ja hän meni ulos ja tuli sisään kansan edellä.
1 Samuel 18:13 Therefore Saul removed him from him, and made him his captain over a thousand; and he went out and came in before the people.
1. Samuelin kirja 18:14 Ja Daavid oli viisas kaikilla teillään, ja Herra oli hänen kanssaan.
1 Samuel 18:14 And David behaved himself wisely in all his ways; and the LORD was with him.
1. Samuelin kirja 18:15 Kun Saul näki hänen käyttäytyvän hyvin viisaasti, hän pelkäsi häntä.
1 Samuel 18:15 Why when Saul saw that he behaved himself very wisely, he was afraid of him.
1. Samuelin kirja 18:16 Mutta koko Israel ja Juuda rakasti Daavidia, koska hän meni heidän edellään.
1 Samuel 18:16 But all Israel and Judah loved David, because he went out and came in before them.
1. Samuelin kirja 18:17 Ja Saul sanoi Daavidille: Katso, vanhempi tyttäreni Merab, hänet minä annan sinulle vaimoksi; ole vain minun urhoollinen ja käy Herran sotia. Sillä Saul sanoi: Älköön minun käteni satuttako häntä, vaan filistealaisten käsi satuttakoon häntä.
1 Samuel 18:17 And Saul said to David, Behold my elder daughter Merab, her will I give you to wife: only be you valiant for me, and fight the LORD’s battles. For Saul said, Let not my hand be on him, but let the hand of the Philistines be on him.
1. Samuelin kirja 18:18 Ja Daavid sanoi Saulille: Mikä minä olen, mikä on minun elämäni tai isäni suku Israelissa, että minun pitäisi tulla kuninkaan vävyksi?
1 Samuel 18:18 And David said to Saul, Who am I? and what is my life, or my father’s family in Israel, that I should be son in law to the king?
1. Samuelin kirja 18:19 Mutta tapahtui, että siihen aikaan, jolloin Saulin tytär Merab olisi pitänyt antaa Daavidille, hänet annettiin vaimoksi meholatlaiselle Adrielille.
1 Samuel 18:19 But it came to pass at the time when Merab Saul’s daughter should have been given to David, that she was given to Adriel the Meholathite to wife.
1. Samuelin kirja 18:20 Ja Miikal, Saulin tytär, rakasti Daavidia; ja he kertoivat sen Saulille, ja se miellytti häntä.
1 Samuel 18:20 And Michal Saul’s daughter loved David: and they told Saul, and the thing pleased him.
1. Samuelin kirja 18:21 Niin Saul sanoi: Minä annan hänet hänelle, että hänestä tulisi hänelle ansa ja filistealaisten käsi sattuisi häntä vastaan. Niin Saul sanoi Daavidille: Sinusta tulee tänä päivänä minun vävyni, jommassakummassa näistä kahdesta.
1 Samuel 18:21 And Saul said, I will give him her, that she may be a snare to him, and that the hand of the Philistines may be against him. Why Saul said to David, You shall this day be my son in law in the one of the two.
1. Samuelin kirja 18:22 Ja Saul käski palvelijoitaan sanoen: Puhukaa salaa Daavidin kanssa ja sanokaa: Katso, kuningas on mieltynyt sinuun, ja kaikki hänen palvelijansa rakastavat sinua; tule siis kuninkaan vävyksi.
1 Samuel 18:22 And Saul commanded his servants, saying, Commune with David secretly, and say, Behold, the king has delight in you, and all his servants love you: now therefore be the king’s son in law.
1. Samuelin kirja 18:23 Ja Saulin palvelijat puhuivat nämä sanat Daavidin korviin. Daavid sanoi: Luuletteko teidän mielestänne vähäksi olla kuninkaan vävy, koska olen köyhä ja halpaarvoinen mies?
1 Samuel 18:23 And Saul’s servants spoke those words in the ears of David. And David said, Seems it to you a light thing to be a king’s son in law, seeing that I am a poor man, and lightly esteemed?
1. Samuelin kirja 18:24 Niin Saulin palvelijat ilmoittivat hänelle näin: Näin Daavid puhui.
1 Samuel 18:24 And the servants of Saul told him, saying, On this manner spoke David.
1. Samuelin kirja 18:25 Ja Saul sanoi: Näin sinun on sanottava Daavidille: 'Kuningas ei halua myötäjäisiä, vaan sata filistealaisten esinahkaa, kostoksi kuninkaan vihollisille.' Mutta Saul aikoi surmata Daavidin filistealaisten käden kautta.
1 Samuel 18:25 And Saul said, Thus shall you say to David, The king desires not any dowry, but an hundred foreskins of the Philistines, to be avenged of the king’s enemies. But Saul thought to make David fall by the hand of the Philistines.
1. Samuelin kirja 18:26 Ja kun hänen palvelijansa kertoivat Daavidille nämä sanat, miellytti Daavid tulla kuninkaan vävyksi; eivätkä päivät olleet vielä kuluneet loppuun.
1 Samuel 18:26 And when his servants told David these words, it pleased David well to be the king’s son in law: and the days were not expired.
1. Samuelin kirja 18:27 Niinpä Daavid nousi ja meni miestensä kanssa ja surmasi kaksisataa filistealaista miestä. Daavid toi heidän esinahkansa, ja he antoivat ne kokonaisuudessaan kuninkaalle, jotta hänestä tulisi kuninkaan vävy. Ja Saul antoi hänelle tyttärensä Mikalin vaimoksi.
1 Samuel 18:27 Why David arose and went, he and his men, and slew of the Philistines two hundred men; and David brought their foreskins, and they gave them in full tale to the king, that he might be the king’s son in law. And Saul gave him Michal his daughter to wife.
1. Samuelin kirja 18:28 Ja Saul näki ja tiesi, että Herra oli Daavidin kanssa ja että Saulin tytär Mikal rakasti häntä.
1 Samuel 18:28 And Saul saw and knew that the LORD was with David, and that Michal Saul’s daughter loved him.
1. Samuelin kirja 18:29 Ja Saul pelkäsi Daavidia vielä enemmän, ja Saulista tuli Daavidin vihollinen aina.
1 Samuel 18:29 And Saul was yet the more afraid of David; and Saul became David’s enemy continually.
1. Samuelin kirja 18:30 Sitten filistealaisten ruhtinaat lähtivät liikkeelle, ja heidän lähdettyään Daavid käyttäytyi viisaammin kuin kaikki muut Saulin palvelijat, niin että hänen nimensä tuli hyvin tunnetuksi.
1 Samuel 18:30 Then the princes of the Philistines went forth: and it came to pass, after they went forth, that David behaved himself more wisely than all the servants of Saul; so that his name was much set by.
1. Samuelin kirja 19:1 Ja Saul puhui pojalleen Jonatanille ja kaikille palvelijoilleen, että heidän piti tappaa Daavid.
1 Samuel 19:1 And Saul spoke to Jonathan his son, and to all his servants, that they should kill David.
1. Samuelin kirja 19:2 Mutta Jonatan, Saulin poika, mieltyi suuresti Daavidiin; ja Jonatan ilmoitti Daavidille sanoen: Isäni Saul etsii sinua tappaakseen. Ole siis varuillasi aamuun asti, pysy piilossa ja kätkeydy.
1 Samuel 19:2 But Jonathan Saul’s son delighted much in David: and Jonathan told David, saying, Saul my father seeks to kill you: now therefore, I pray you, take heed to yourself until the morning, and abide in a secret place, and hide yourself:
1. Samuelin kirja 19:3 Minä menen ulos ja seison isäni vieressä pellolla, jossa sinä olet, ja puhun isälleni sinusta; ja mitä näen, sen minä sinulle kerron.
1 Samuel 19:3 And I will go out and stand beside my father in the field where you are, and I will commune with my father of you; and what I see, that I will tell you.
1. Samuelin kirja 19:4 Ja Jonatan puhui hyvää Daavidista isälleen Saulille ja sanoi hänelle: Älköön kuningas tehkö syntiä palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole tehnyt syntiä sinua vastaan, ja koska hänen työnsä ovat olleet sinulle erittäin hyviä.
1 Samuel 19:4 And Jonathan spoke good of David to Saul his father, and said to him, Let not the king sin against his servant, against David; because he has not sinned against you, and because his works have been to you-ward very good:
1. Samuelin kirja 19:5 Sillä hän pani henkensä käteensä ja surmasi filistealaisen, ja Herra teki suuren pelastuksen koko Israelille. Sinä näit sen ja iloitsit. Miksi siis teet syntiä viatonta verta vastaan surmaamalla Daavidin syyttä?
1 Samuel 19:5 For he did put his life in his hand, and slew the Philistine, and the LORD worked a great salvation for all Israel: you saw it, and did rejoice: why then will you sin against innocent blood, to slay David without a cause?
1. Samuelin kirja 19:6 Ja Saul kuuli Jonatanin ääntä, ja Saul vannoi: Niin totta kuin Herra elää, häntä ei surmata.
1 Samuel 19:6 And Saul listened to the voice of Jonathan: and Saul swore, As the LORD lives, he shall not be slain.
1. Samuelin kirja 19:7 Ja Jonatan kutsui Daavidin, ja Jonatan näytti hänelle kaikki nämä asiat. Ja Jonatan toi Daavidin Saulin luo, ja hän oli hänen edessään niin kuin ennenkin.
1 Samuel 19:7 And Jonathan called David, and Jonathan showed him all those things. And Jonathan brought David to Saul, and he was in his presence, as in times past.
1. Samuelin kirja 19:8 Ja sota syttyi taas, ja Daavid lähti ja taisteli filistealaisia vastaan ja surmasi heidät suuressa tappiossa, ja he pakenivat häntä.
1 Samuel 19:8 And there was war again: and David went out, and fought with the Philistines, and slew them with a great slaughter; and they fled from him.
1. Samuelin kirja 19:9 Ja Herran lähettämä paha henki oli Saulin päällä, kun hän istui talossaan keihäs kädessään; ja Daavid soitti kädellään.
1 Samuel 19:9 And the evil spirit from the LORD was on Saul, as he sat in his house with his javelin in his hand: and David played with his hand.
1. Samuelin kirja 19:10 Ja Saul koetti lyödä Daavidia keihäällä seinään asti, mutta tämä livahti pois Saulin edestä ja iski keihään seinään; ja Daavid pakeni ja pääsi hengissä sinä yönä.
1 Samuel 19:10 And Saul sought to smite David even to the wall with the javelin: but he slipped away out of Saul’s presence, and he smote the javelin into the wall: and David fled, and escaped that night.
1. Samuelin kirja 19:11 Saul lähetti myös sanansaattajia Daavidin taloon vartioimaan häntä ja surmaamaan hänet aamulla; ja Mikal, Daavidin vaimo, ilmoitti hänelle sanoen: Ellet pelasta henkeäsi tänä yönä, sinut surmataan huomenna.
1 Samuel 19:11 Saul also sent messengers to David’s house, to watch him, and to slay him in the morning: and Michal David’s wife told him, saying, If you save not your life to night, to morrow you shall be slain.
1. Samuelin kirja 19:12 Niin Miikal laski Daavidin alas ikkunasta, ja tämä meni pakoon ja pääsi pakoon.
1 Samuel 19:12 So Michal let David down through a window: and he went, and fled, and escaped.
1. Samuelin kirja 19:13 Ja Miikal otti patsaan ja asetti sen vuoteeseen, asetti vuohenkarvoista tehdyn tyynyn päälliseksi ja peitti sen liinalla.
1 Samuel 19:13 And Michal took an image, and laid it in the bed, and put a pillow of goats’ hair for his bolster, and covered it with a cloth.
1. Samuelin kirja 19:14 Ja kun Saul lähetti sanansaattajia hakemaan Daavidia, hän sanoi: Hän on sairas.
1 Samuel 19:14 And when Saul sent messengers to take David, she said, He is sick.
1. Samuelin kirja 19:15 Niin Saul lähetti sanansaattajat taas katsomaan Daavidia ja sanoi: Tuokaa hänet vuoteessa tänne minun luokseni, surmatakseni hänet.
1 Samuel 19:15 And Saul sent the messengers again to see David, saying, Bring him up to me in the bed, that I may slay him.
1. Samuelin kirja 19:16 Ja kun sanansaattajat tulivat sisään, katso, vuoteessa oli kuva ja vuohenkarvoista tehty päänalus päällisenä.
1 Samuel 19:16 And when the messengers were come in, behold, there was an image in the bed, with a pillow of goats’ hair for his bolster.
1. Samuelin kirja 19:17 Saul sanoi Miikalille: Miksi olet minua näin pettänyt ja päästänyt viholliseni pois, niin että hän on päässyt pakoon? Miikal vastasi Saulille: Hän sanoi minulle: 'Päästä minut menemään; miksi minun pitäisi tappaa sinut'.
1 Samuel 19:17 And Saul said to Michal, Why have you deceived me so, and sent away my enemy, that he is escaped? And Michal answered Saul, He said to me, Let me go; why should I kill you?
1. Samuelin kirja 19:18 Niin Daavid pakeni ja pelastui, ja hän tuli Samuelin luo Ramaan ja kertoi hänelle kaiken, mitä Saul oli hänelle tehnyt. Niin hän ja Samuel menivät ja asettuivat Naajotiin.
1 Samuel 19:18 So David fled, and escaped, and came to Samuel to Ramah, and told him all that Saul had done to him. And he and Samuel went and dwelled in Naioth.
1. Samuelin kirja 19:19 Ja Saulille ilmoitettiin: Katso, Daavid on Naajotissa Raamassa.
1 Samuel 19:19 And it was told Saul, saying, Behold, David is at Naioth in Ramah.
1. Samuelin kirja 19:20 Ja Saul lähetti sanansaattajia noutamaan Daavidia. Ja kun he näkivät profeettajoukon ennustuksissa ja Samuelin seisovan heidän yläpuolellaan, Jumalan Henki tuli Saulin sanansaattajiin, ja hekin ennustivat.
1 Samuel 19:20 And Saul sent messengers to take David: and when they saw the company of the prophets prophesying, and Samuel standing as appointed over them, the Spirit of God was on the messengers of Saul, and they also prophesied.
1. Samuelin kirja 19:21 Ja kun se ilmoitettiin Saulille, hän lähetti toisia sanansaattajia, ja hekin ennustivat. Ja Saul lähetti sanansaattajia vielä kolmannen kerran, ja hekin ennustivat.
1 Samuel 19:21 And when it was told Saul, he sent other messengers, and they prophesied likewise. And Saul sent messengers again the third time, and they prophesied also.
1. Samuelin kirja 19:22 Sitten hänkin meni Raamaan ja tuli suuren kaivon luo Sekussa. Hän kysyi ja sanoi: Missä Samuel ja Daavid ovat? Ja toinen vastasi: He ovat Naajotissa Raamassa.
1 Samuel 19:22 Then went he also to Ramah, and came to a great well that is in Sechu: and he asked and said, Where are Samuel and David? And one said, Behold, they be at Naioth in Ramah.
1. Samuelin kirja 19:23 Ja hän meni sinne, Raaman Naajotiin, ja Jumalan Henki oli myös hänen yllään, ja hän kulki ja ennusti, kunnes hän saapui Raaman Naajotiin.
1 Samuel 19:23 And he went thither to Naioth in Ramah: and the Spirit of God was on him also, and he went on, and prophesied, until he came to Naioth in Ramah.
1. Samuelin kirja 19:24 Ja hänkin riisui vaatteensa ja ennusti Samuelin edessä samalla tavalla ja makasi alasti koko sen päivän ja koko sen yön. Miksi he sanovat: Onko Saulkin profeettojen joukossa?
1 Samuel 19:24 And he stripped off his clothes also, and prophesied before Samuel in like manner, and lay down naked all that day and all that night. Why they say, Is Saul also among the prophets?
1. Samuelin kirja 20:1 Ja Daavid pakeni Raaman Naajotista ja tuli sinne ja sanoi Jonathanille: Mitä olen tehnyt? Mikä on minun paha tekoni? Ja mikä on syntini isäsi edessä, että hän väijyy henkeäni?
1 Samuel 20:1 And David fled from Naioth in Ramah, and came and said before Jonathan, What have I done? what is my iniquity? and what is my sin before your father, that he seeks my life?
1. Samuelin kirja 20:2 Ja hän sanoi hänelle: Jumala varjelkoon, et sinä kuole. Katso, isäni ei tee mitään, ei suurta eikä pientä, ilmoittamatta sitä minulle. Miksi siis isäni salaisi tämän minulta? Ei se niin ole.
1 Samuel 20:2 And he said to him, God forbid; you shall not die: behold, my father will do nothing either great or small, but that he will show it me: and why should my father hide this thing from me? it is not so.
1. Samuelin kirja 20:3 Ja Daavid vannoi vielä ja sanoi: Isäsi tietää kyllä, että olen löytänyt armon sinun silmissäsi. Ja hän sanoi: 'Älköön Jonathan tietäkö tätä, ettei hän sure. Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinun sielusi elää, on vain yksi askel minun ja kuoleman välillä.'
1 Samuel 20:3 And David swore moreover, and said, Your father certainly knows that I have found grace in your eyes; and he said, Let not Jonathan know this, lest he be grieved: but truly as the LORD lives, and as your soul lives, there is but a step between me and deat
1. Samuelin kirja 20:4 Niin Jonatan sanoi Daavidille: Mitä ikinä sielusi halajaa, sen minä sinulle teen.
1 Samuel 20:4 Then said Jonathan to David, Whatever your soul desires, I will even do it for you.
1. Samuelin kirja 20:5 Ja Daavid sanoi Jonatanille: Katso, huomenna on uusikuu, ja minä istun aterioimassa kuninkaan kanssa; mutta päästä minut menemään, että voisin kätkeytyä pellolle kolmannen päivän iltaan asti.
1 Samuel 20:5 And David said to Jonathan, Behold, to morrow is the new moon, and I should not fail to sit with the king at meat: but let me go, that I may hide myself in the field to the third day at even.
1. Samuelin kirja 20:6 Jos isänne minua katuu, niin sano: 'Daavid pyysi minulta hartaasti lupaa juosta kaupunkiinsa Betlehemiin, sillä siellä on vuosittainen teurasuhri koko suvulle.'
1 Samuel 20:6 If your father at all miss me, then say, David earnestly asked leave of me that he might run to Bethlehem his city: for there is a yearly sacrifice there for all the family.
1. Samuelin kirja 20:7 Jos hän sanoo näin: 'Hyvä on', palvelijallasi on rauha. Mutta jos hän vihastuu suuresti, niin tiedä, että hän on päättänyt tehdä pahaa.
1 Samuel 20:7 If he say thus, It is well; your servant shall have peace: but if he be very wroth, then be sure that evil is determined by him.
1. Samuelin kirja 20:8 Sentähden sinun on tehtävä palvelijallesi laupeus, sillä sinä olet tuonut palvelijasi Herran liittoon kanssasi. Mutta jos minussa on vääryys, niin surmaa minut itse; miksi sinä veisit minut isäsi luo?
1 Samuel 20:8 Therefore you shall deal kindly with your servant; for you have brought your servant into a covenant of the LORD with you: notwithstanding, if there be in me iniquity, slay me yourself; for why should you bring me to your father?
1. Samuelin kirja 20:9 Ja Jonathan sanoi: Pois se teistä! Jos minä varmasti tietäisin, että isäni on aikonut teille onnettomuuden, enkö minä sitten kertoisi teille?
1 Samuel 20:9 And Jonathan said, Far be it from you: for if I knew certainly that evil were determined by my father to come on you, then would not I tell it you?
1. Samuelin kirja 20:10 Niin Daavid sanoi Jonatanille: Kuka minulle ilmoittaa? Entä jos isäsi vastaa sinulle tylysti?
1 Samuel 20:10 Then said David to Jonathan, Who shall tell me? or what if your father answer you roughly?
1. Samuelin kirja 20:11 Ja Jonatan sanoi Daavidille: Tule, menkäämme ulos pellolle. Ja he menivät molemmat pellolle.
1 Samuel 20:11 And Jonathan said to David, Come, and let us go out into the field. And they went out both of them into the field.
1. Samuelin kirja 20:12 Ja Jonatan sanoi Daavidille: Herra, Israelin Jumala, jos minä huomenna tai kolmantena päivänä kuulustelen isääni, ja jos Daavidilla on hyvät puolet, enkä sitten lähetä sinua ilmoittamaan sitä sinulle,
1 Samuel 20:12 And Jonathan said to David, O LORD God of Israel, when I have sounded my father about to morrow any time, or the third day, and, behold, if there be good toward David, and I then send not to you, and show it you;
1. Samuelin kirja 20:13 Herra tehköön Jonathanille niin ja paljon enemmän! Mutta jos isäni näkee hyväksi tehdä sinulle pahaa, niin minä ilmoitan sen sinulle ja päästän sinut menemään, että saisit lähteä rauhassa. Herra olkoon sinun kanssasi, niin kuin hän on ollut minun isäni kanssa.
1 Samuel 20:13 The LORD do so and much more to Jonathan: but if it please my father to do you evil, then I will show it you, and send you away, that you may go in peace: and the LORD be with you, as he has been with my father.
1. Samuelin kirja 20:14 Etkä sinä osoita minulle Herran armoa vain minun eläessäni, etten kuolisi,
1 Samuel 20:14 And you shall not only while yet I live show me the kindness of the LORD, that I die not:
1. Samuelin kirja 20:15 Mutta älä koskaan kiellä armoasi minun suvustani, etkä silloinkaan, kun Herra on hävittänyt Daavidin viholliset kaikki maan päältä.
1 Samuel 20:15 But also you shall not cut off your kindness from my house for ever: no, not when the LORD has cut off the enemies of David every one from the face of the earth.
1. Samuelin kirja 20:16 Niin Jonatan teki liiton Daavidin suvun kanssa sanoen: Herra vaatikoon sen Daavidin vihollisilta.
1 Samuel 20:16 So Jonathan made a covenant with the house of David, saying, Let the LORD even require it at the hand of David’s enemies.
1. Samuelin kirja 20:17 Ja Jonatan vannotti Daavidin uudelleen, koska hän rakasti häntä; sillä hän rakasti häntä niin kuin omaa sieluaan.
1 Samuel 20:17 And Jonathan caused David to swear again, because he loved him: for he loved him as he loved his own soul.
1. Samuelin kirja 20:18 Niin Jonatan sanoi Daavidille: Huomenna on uusikuu, ja sinua kaivataan, koska paikkasi on tyhjä.
1 Samuel 20:18 Then Jonathan said to David, To morrow is the new moon: and you shall be missed, because your seat will be empty.
1. Samuelin kirja 20:19 Ja kun olet viipynyt kolme päivää, niin mene nopeasti alas ja tule siihen paikkaan, johon kätkeydyit asian ollessa käsillä, ja jää Eselin kiven luo.
1 Samuel 20:19 And when you have stayed three days, then you shall go down quickly, and come to the place where you did hide yourself when the business was in hand, and shall remain by the stone Ezel.
1. Samuelin kirja 20:20 Ja minä ammun kolme nuolta sen kylkeen, ikään kuin ampuisin maaliin.
1 Samuel 20:20 And I will shoot three arrows on the side thereof, as though I shot at a mark.
1. Samuelin kirja 20:21 Ja katso, minä lähetän nuoren sanomaan: Mene ja etsi nuolet. Jos minä sanon nuorelle: 'Katso, nuolet ovat tällä puolellasi, ota ne', niin tule takaisin. Sillä sinulla on rauha, eikä sinulle tapahdu mitään pahaa. Niin totta kuin Herra elää.
1 Samuel 20:21 And, behold, I will send a lad, saying, Go, find out the arrows. If I expressly say to the lad, Behold, the arrows are on this side of you, take them; then come you: for there is peace to you, and no hurt; as the LORD lives.
1. Samuelin kirja 20:22 Mutta jos minä näin sanon nuorelle miehelle: 'Katso, nuolet ovat sinun takanasi', mene tiehäsi, sillä Herra on lähettänyt sinut menemään.
1 Samuel 20:22 But if I say thus to the young man, Behold, the arrows are beyond you; go your way: for the LORD has sent you away.
1. Samuelin kirja 20:23 Ja mitä tulee siihen asiaan, josta sinä ja minä olemme puhuneet, katso, Herra olkoon meidän välillämme ikuisesti.
1 Samuel 20:23 And as touching the matter which you and I have spoken of, behold, the LORD be between you and me for ever.
1. Samuelin kirja 20:24 Niin Daavid kätkeytyi pellolle, ja uudenkuun tultua kuningas istui aterialle.
1 Samuel 20:24 So David hid himself in the field: and when the new moon was come, the king sat him down to eat meat.
1. Samuelin kirja 20:25 Ja kuningas istui istuimelleen, niinkuin muillakin kerroilla, istuimelle muurin viereen; ja Jonathan nousi, ja Abner istui Saulin viereen, ja Daavidin paikka oli tyhjä.
1 Samuel 20:25 And the king sat on his seat, as at other times, even on a seat by the wall: and Jonathan arose, and Abner sat by Saul’s side, and David’s place was empty.
1. Samuelin kirja 20:26 Saul ei kuitenkaan sanonut sinä päivänä mitään, sillä hän ajatteli: Jotain on hänelle tapahtunut, hän ei ole puhdas; varmasti hän ei ole puhdas.
1 Samuel 20:26 Nevertheless Saul spoke not any thing that day: for he thought, Something has befallen him, he is not clean; surely he is not clean.
1. Samuelin kirja 20:27 Ja seuraavana päivänä, kuukauden toisena päivänä, Daavidin paikka oli tyhjä. Niin Saul sanoi pojalleen Jonathanille: Miksi Iisain poika ei tule aterialle eilen eikä tänään?
1 Samuel 20:27 And it came to pass on the morrow, which was the second day of the month, that David’s place was empty: and Saul said to Jonathan his son, Why comes not the son of Jesse to meat, neither yesterday, nor to day?
1. Samuelin kirja 20:28 Ja Jonatan vastasi Saulille: Daavid pyysi hartaasti minulta lupaa mennä Betlehemiin.
1 Samuel 20:28 And Jonathan answered Saul, David earnestly asked leave of me to go to Bethlehem:
1. Samuelin kirja 20:29 Ja hän sanoi: Anna minun mennä, sillä perheellämme on teurasuhri kaupungissa, ja veljeni on käskenyt minun tulla sinne. Jos olen nyt saanut suosion silmissäsi, niin anna minun mennä katsomaan veljiäni. Sentähden hän ei tule K:hon.
1 Samuel 20:29 And he said, Let me go, I pray you; for our family has a sacrifice in the city; and my brother, he has commanded me to be there: and now, if I have found favor in your eyes, let me get away, I pray you, and see my brothers. Therefore he comes not to the k
1. Samuelin kirja 20:30 Silloin Saulin viha syttyi Jonatania kohtaan, ja hän sanoi hänelle: Sinä nurjan ja kapinallisen naisen poika! Enkö tiedä, että olet valinnut Iisain pojan omaksi häpeäksesi ja äitisi alastomuuden häpeäksi?
1 Samuel 20:30 Then Saul’s anger was kindled against Jonathan, and he said to him, You son of the perverse rebellious woman, do not I know that you have chosen the son of Jesse to your own confusion, and to the confusion of your mother’s nakedness?
1. Samuelin kirja 20:31 Niin kauan kuin Iisain poika elää maan päällä, sinä etkä sinun valtakuntasi pysy pystyssä. Miksi siis lähetät noutamaan hänet minun luokseni? Hän kuolee varmasti.
1 Samuel 20:31 For as long as the son of Jesse lives on the ground, you shall not be established, nor your kingdom. Why now send and fetch him to me, for he shall surely die.
1. Samuelin kirja 20:32 Ja Jonatan vastasi isälleen Saulille ja sanoi hänelle: Miksi hänet pitäisi surmata? Mitä hän on tehnyt?
1 Samuel 20:32 And Jonathan answered Saul his father, and said to him, Why shall he be slain? what has he done?
1. Samuelin kirja 20:33 Ja Saul heitti keihään häntä kohti lyödäkseen häntä; siitä Jonathan ymmärsi, että hänen isänsä oli päättänyt surmata Daavidin.
1 Samuel 20:33 And Saul cast a javelin at him to smite him: whereby Jonathan knew that it was determined of his father to slay David.
1. Samuelin kirja 20:34 Niin Jonathan nousi pöydästä vihaisena eikä syönyt lihaa kuukauden toisena päivänä, sillä hän oli surenut Daavidia, koska hänen isänsä oli tehnyt hänelle häpeää.
1 Samuel 20:34 So Jonathan arose from the table in fierce anger, and did eat no meat the second day of the month: for he was grieved for David, because his father had done him shame.
1. Samuelin kirja 20:35 Ja aamulla tapahtui, että Jonathan meni ulos pellolle sovittuna aikana Daavidin kanssa, ja hänen kanssaan pieni poikanen.
1 Samuel 20:35 And it came to pass in the morning, that Jonathan went out into the field at the time appointed with David, and a little lad with him.
1. Samuelin kirja 20:36 Ja hän sanoi pojallensa: Juokse, katso, mitä nuolia ammun. Ja pojan juostessa tämä ampui nuolen hänen ohitseen.
1 Samuel 20:36 And he said to his lad, Run, find out now the arrows which I shoot. And as the lad ran, he shot an arrow beyond him.
1. Samuelin kirja 20:37 Ja kun poikanen tuli siihen paikkaan, missä Jonathanin ampuma nuoli oli, huusi Jonathan pojan perään ja sanoi: Eikö nuoli ole sinun tuolla puolen?
1 Samuel 20:37 And when the lad was come to the place of the arrow which Jonathan had shot, Jonathan cried after the lad, and said, Is not the arrow beyond you?
1. Samuelin kirja 20:38 Ja Jonathan huusi pojan perään: Nopeammin, nopeasti, älä pysähtyny! Ja Jonathanin poikanen kokosi nuolet ja tuli isäntänsä luo.
1 Samuel 20:38 And Jonathan cried after the lad, Make speed, haste, stay not. And Jonathan’s lad gathered up the arrows, and came to his master.
1. Samuelin kirja 20:39 Mutta nuorukainen ei tiennyt mitään; ainoastaan Jonathan ja Daavid tiesivät asian.
1 Samuel 20:39 But the lad knew not any thing: only Jonathan and David knew the matter.
1. Samuelin kirja 20:40 Ja Jonathan antoi tykistönsä palvelijalleen ja sanoi hänelle: Mene ja vie ne kaupunkiin.
1 Samuel 20:40 And Jonathan gave his artillery to his lad, and said to him, Go, carry them to the city.
1. Samuelin kirja 20:41 Ja heti kun poika oli mennyt, nousi Daavid etelästä, lankesi kasvoilleen maahan ja kumarsi kolme kertaa. He suutelivat toisiaan ja itkivät yhdessä, kunnes Daavid itki riemuiten.
1 Samuel 20:41 And as soon as the lad was gone, David arose out of a place toward the south, and fell on his face to the ground, and bowed himself three times: and they kissed one another, and wept one with another, until David exceeded.
1. Samuelin kirja 20:42 Ja Jonatan sanoi Daavidille: Mene rauhassa, sillä me molemmat olemme vannoneet Herran nimeen ja sanoneet: 'Herra olkoon minun ja sinun välillä, minun jälkeläisteni ja sinun jälkeläistesi välillä ikuisesti'. Niin hän nousi ja lähti, ja Jonatan meni kaupunkiin.
1 Samuel 20:42 And Jonathan said to David, Go in peace, for as much as we have sworn both of us in the name of the LORD, saying, The LORD be between me and you, and between my seed and your seed for ever. And he arose and departed: and Jonathan went into the city.
1. Samuelin kirja 21:1 Niin Daavid tuli Noobiin pappi Ahimelekin luo. Ja Ahimelek pelkäsi Daavidin kohtaamista ja sanoi hänelle: Miksi olet yksin, eikä sinulla ole ketään mukanasi?
1 Samuel 21:1 Then came David to Nob to Ahimelech the priest: and Ahimelech was afraid at the meeting of David, and said to him, Why are you alone, and no man with you?
1. Samuelin kirja 21:2 Ja Daavid sanoi pappi Ahimelekille: Kuningas on määrännyt minulle asian ja sanonut minulle: 'Älköön kukaan tietäkö mitään siitä asiasta, jota varten minä sinut lähetän ja mitä olen sinulle käskenyt.' Ja minä olen asettanut palvelijani siihen ja siihen paikkaan.
1 Samuel 21:2 And David said to Ahimelech the priest, The king has commanded me a business, and has said to me, Let no man know any thing of the business about which I send you, and what I have commanded you: and I have appointed my servants to such and such a place.
1. Samuelin kirja 21:3 Mitä siis on kädessäsi? Anna minulle viisi leipää käteeni tai mitä sinulla on.
1 Samuel 21:3 Now therefore what is under your hand? give me five loaves of bread in my hand, or what there is present.
1. Samuelin kirja 21:4 Pappi vastasi Daavidille ja sanoi: Minun kädessäni ei ole tavallista leipää, mutta on pyhää leipää; jospa nuoret miehet ovat ainakin karttaneet itseään naisista.
1 Samuel 21:4 And the priest answered David, and said, There is no common bread under my hand, but there is hallowed bread; if the young men have kept themselves at least from women.
1. Samuelin kirja 21:5 Daavid vastasi papille ja sanoi hänelle: Naiset ovat todellakin olleet eristyksissä meistä jo kolme päivää siitä asti, kun minä lähdin, ja nuorten miesten astiat ovat pyhät, ja leipä on tavallista, vaikka se onkin pyhitetty tänä päivänä...
1 Samuel 21:5 And David answered the priest, and said to him, Of a truth women have been kept from us about these three days, since I came out, and the vessels of the young men are holy, and the bread is in a manner common, yes, though it were sanctified this day in th
1. Samuelin kirja 21:6 Niin pappi antoi hänelle pyhää leipää, sillä siellä ei ollut muuta leipää kuin näkyleivät, jotka oli otettu pois Herran edestä, että sinne pantaisiin lämmintä leipää sinä päivänä, kun ne otettaisiin pois.
1 Samuel 21:6 So the priest gave him hallowed bread: for there was no bread there but the show bread, that was taken from before the LORD, to put hot bread in the day when it was taken away.
1. Samuelin kirja 21:7 Sinä päivänä siellä oli eräs Saulin palvelijoista pidätettynä Herran edessä, nimeltään Doeg, edomilainen, Saulin paimenten ylin.
1 Samuel 21:7 Now a certain man of the servants of Saul was there that day, detained before the LORD; and his name was Doeg, an Edomite, the most chief of the herdsmen that belonged to Saul.
1. Samuelin kirja 21:8 Ja Daavid sanoi Ahimelekille: Eikö sinulla ole kädessäsi keihästä tai miekkaa? Sillä en ole ottanut miekkaani enkä aseitani mukaani, koska kuninkaan asiat vaativat kiirettä.
1 Samuel 21:8 And David said to Ahimelech, And is there not here under your hand spear or sword? for I have neither brought my sword nor my weapons with me, because the king’s business required haste.
1. Samuelin kirja 21:9 Ja pappi sanoi: Katso, filistealaisen Goljatin miekka, jonka sinä tapoit Elan laaksossa, on tässä käärittynä kangaskankaaseen kasukan takana. Jos tahdot ottaa sen, niin ota se, sillä täällä ei ole toista sen vertaista. Ja Daavid sanoi: Ei ole toista sen veroista.
1 Samuel 21:9 And the priest said, The sword of Goliath the Philistine, whom you slew in the valley of Elah, behold, it is here wrapped in a cloth behind the ephod: if you will take that, take it: for there is no other save that here. And David said, There is none like
1. Samuelin kirja 21:10 Ja Daavid nousi ja pakeni sinä päivänä Saulia peläten ja meni Gatin kuninkaan Akiksen luo.
1 Samuel 21:10 And David arose and fled that day for fear of Saul, and went to Achish the king of Gath.
1. Samuelin kirja 21:11 Ja Akiisin palvelijat sanoivat hänelle: Eikö tämä ole Daavid, maan kuningas? Eivätkö he ole tanssien laulaneet hänestä toisilleen näin: 'Saul on surmannut tuhat ja Daavid kymmenentuhatta?'
1 Samuel 21:11 And the servants of Achish said to him, Is not this David the king of the land? did they not sing one to another of him in dances, saying, Saul has slain his thousands, and David his ten thousands?
1. Samuelin kirja 21:12 Ja Daavid pani nämä sanat sydämeensä ja pelkäsi suuresti Akiista, Gatin kuningasta.
1 Samuel 21:12 And David laid up these words in his heart, and was sore afraid of Achish the king of Gath.
1. Samuelin kirja 21:13 Ja hän muutti käytöstään heidän edessään ja teeskenteli olevansa hullu heidän käsissään, raapi portin ovia ja antoi sylkensä valua partaansa.
1 Samuel 21:13 And he changed his behavior before them, and feigned himself mad in their hands, and scrabbled on the doors of the gate, and let his spittle fall down on his beard.
1. Samuelin kirja 21:14 Niin Akis sanoi palvelijoilleen: Katsokaa, mies on hullu; miksi toitte hänet minun luokseni?
1 Samuel 21:14 Then said Achish to his servants, See, you see the man is mad: why then have you brought him to me?
1. Samuelin kirja 21:15 Tarvitsenko minä hulluja miehiä, kun olette tuoneet tämän miehen leikkimään hullua edessäni? Saako tämä mies tulla talooni?
1 Samuel 21:15 Have I need of mad men, that you have brought this fellow to play the mad man in my presence? shall this fellow come into my house?
1. Samuelin kirja 22:1 Niin Daavid lähti sieltä ja pakeni Adullamin luolaan; ja kun hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe kuulivat sen, he menivät sinne alas hänen luokseen.
1 Samuel 22:1 David therefore departed there, and escaped to the cave Adullam: and when his brothers and all his father’s house heard it, they went down thither to him.
1. Samuelin kirja 22:2 Ja kaikki, jotka olivat hädässä, kaikki, jotka olivat veloissa, ja kaikki, jotka olivat tyytymättömiä, kokoontuivat hänen luokseen; ja hänestä tuli heidän päämies; ja hänen kanssaan oli noin neljäsataa miestä.
1 Samuel 22:2 And every one that was in distress, and every one that was in debt, and every one that was discontented, gathered themselves to him; and he became a captain over them: and there were with him about four hundred men.
1. Samuelin kirja 22:3 Ja Daavid meni sinne Mooabin Mispeen ja sanoi Mooabin kuninkaalle: Salli isäni ja äitini tulla ulos ja olla teidän luonanne, kunnes saan tietää, mitä Jumala minulle tekee.
1 Samuel 22:3 And David went there to Mizpeh of Moab: and he said to the king of Moab, Let my father and my mother, I pray you, come forth, and be with you, till I know what God will do for me.
1. Samuelin kirja 22:4 Ja hän vei heidät Mooabin kuninkaan eteen, ja he asuivat hänen luonaan koko sen ajan, minkä Daavid oli linnoituksessa.
1 Samuel 22:4 And he brought them before the king of Moab: and they dwelled with him all the while that David was in the hold.
1. Samuelin kirja 22:5 Ja profeetta Gaad sanoi Daavidille: Älä jää linnoitukseen; mene pois ja mene Juudan maahan. Niin Daavid lähti ja tuli Haretin metsään.
1 Samuel 22:5 And the prophet Gad said to David, Abide not in the hold; depart, and get you into the land of Judah. Then David departed, and came into the forest of Hareth.
1. Samuelin kirja 22:6 Kun Saul kuuli, että Daavid ja hänen kanssaan olleet miehet oli löydetty (Saul oleskeli Gibeassa puun alla Ramassa, keihäs kädessään, ja kaikki hänen palvelijansa seisoivat hänen ympärillään),
1 Samuel 22:6 When Saul heard that David was discovered, and the men that were with him, (now Saul stayed in Gibeah under a tree in Ramah, having his spear in his hand, and all his servants were standing about him;)
1. Samuelin kirja 22:7 Niin Saul sanoi palvelijoilleen, jotka seisoivat hänen ympärillään: Kuulkaa nyt, te benjaminilaiset! Antaako Iisain poika teille jokaiselle pellot ja viinitarhat ja tekeekö hän teidät kaikki tuhannen ja sadan päämiehiksi?
1 Samuel 22:7 Then Saul said to his servants that stood about him, Hear now, you Benjamites; will the son of Jesse give every one of you fields and vineyards, and make you all captains of thousands, and captains of hundreds;
1. Samuelin kirja 22:8 Että te kaikki olette salaliitossa minua vastaan, eikä kukaan osoita minulle, että poikani on tehnyt liiton Iisain pojan kanssa, eikä kukaan teistä sure minua tai osoita minulle, että poikani on yllyttänyt palvelijani minua vastaan väijymään,
1 Samuel 22:8 That all of you have conspired against me, and there is none that shows me that my son has made a league with the son of Jesse, and there is none of you that is sorry for me, or shows to me that my son has stirred up my servant against me, to lie in wait,
1. Samuelin kirja 22:9 Silloin vastasi edomilainen Doeg, joka oli Saulin palvelijoiden ylitse, ja sanoi: Minä näin Iisain pojan tulevan Nobiin Ahimelekin, Ahitubin pojan, luokse.
1 Samuel 22:9 Then answered Doeg the Edomite, which was set over the servants of Saul, and said, I saw the son of Jesse coming to Nob, to Ahimelech the son of Ahitub.
1. Samuelin kirja 22:10 Ja hän kysyi Herralta hänen puolestaan ja antoi hänelle evästä ja antoi hänelle filistealaisen Goljatin miekan.
1 Samuel 22:10 And he inquired of the LORD for him, and gave him victuals, and gave him the sword of Goliath the Philistine.
1. Samuelin kirja 22:11 Niin kuningas lähetti kutsumaan pappi Ahimelekin, Ahitubin pojan, ja koko hänen isänsä suvun, Nobin papit; ja he kaikki tulivat kuninkaan luo.
1 Samuel 22:11 Then the king sent to call Ahimelech the priest, the son of Ahitub, and all his father’s house, the priests that were in Nob: and they came all of them to the king.
1. Samuelin kirja 22:12 Niin Saul sanoi: Kuule nyt, Ahitobin poika. Hän vastasi: Tässä minä olen, herrani.
1 Samuel 22:12 And Saul said, Hear now, you son of Ahitub. And he answered, Here I am, my lord.
1. Samuelin kirja 22:13 Niin Saul sanoi hänelle: Miksi te olette salaliitossa minua vastaan, sinä ja Iisain poika, kun annoitte hänelle leipää ja miekan ja kysyitte Jumalalta neuvoa hänen puolestaan, että hän nousisi minua vastaan väijymään, niin kuin tänä päivänä tapahtuu?
1 Samuel 22:13 And Saul said to him, Why have you conspired against me, you and the son of Jesse, in that you have given him bread, and a sword, and have inquired of God for him, that he should rise against me, to lie in wait, as at this day?
1. Samuelin kirja 22:14 Niin Ahimelek vastasi kuninkaalle ja sanoi: Kuka on kaikkien palvelijoidesi joukossa niin uskollinen kuin Daavid, joka on kuninkaan vävy, kulkee sinun käskyjesi mukaan ja on arvossa pidetty sinun huoneessasi?
1 Samuel 22:14 Then Ahimelech answered the king, and said, And who is so faithful among all your servants as David, which is the king’s son in law, and goes at your bidding, and is honorable in your house?
1. Samuelin kirja 22:15 Aloinko minä jo kysyä Jumalalta hänen puolestaan? Pois se minusta. Älköön kuningas lukeko mitään palvelijansa eikä koko isäni suvun syyksi, sillä palvelijasi ei tiennyt tästä kaikesta mitään, ei enempää eikä vähempää.
1 Samuel 22:15 Did I then begin to inquire of God for him? be it far from me: let not the king impute any thing to his servant, nor to all the house of my father: for your servant knew nothing of all this, less or more.
1. Samuelin kirja 22:16 Ja kuningas sanoi: Sinun on kuoltava, Ahimelek, sinä ja koko isäsi suku.
1 Samuel 22:16 And the king said, You shall surely die, Ahimelech, you, and all your father’s house.
1. Samuelin kirja 22:17 Ja kuningas sanoi jalkaväelle, joka seisoi hänen ympärillään: Kääntykää ja surmatkaa Herran papit, sillä heidänkin kätensä on Daavidin puolella, ja koska he tiesivät hänen pakenevan, eivätkä ilmoittaneet sitä minulle. Mutta kuninkaan palvelijat eivät ojentaneet käsiään.
1 Samuel 22:17 And the king said to the footmen that stood about him, Turn, and slay the priests of the LORD: because their hand also is with David, and because they knew when he fled, and did not show it to me. But the servants of the king would not put forth their han
1. Samuelin kirja 22:18 Ja kuningas sanoi Doegille: Käänny takaisin ja lyö pappeja. Niin edomilainen Doeg kääntyi ja löi pappeja ja surmasi sinä päivänä kahdeksankymmentäviisi miestä, jotka kantoivat pellavakasukkaa.
1 Samuel 22:18 And the king said to Doeg, Turn you, and fall on the priests. And Doeg the Edomite turned, and he fell on the priests, and slew on that day fourscore and five persons that did wear a linen ephod.
1. Samuelin kirja 22:19 Ja Nobin, pappien kaupungin, hän surmasi miekan terällä, sekä miehet että naiset, lapset ja imeväiset, härät, aasit ja lampaat, miekan terällä.
1 Samuel 22:19 And Nob, the city of the priests, smote he with the edge of the sword, both men and women, children and sucklings, and oxen, and asses, and sheep, with the edge of the sword.
1. Samuelin kirja 22:20 Ja yksi Ahimelekin, Ahitubin pojan, pojista, nimeltä Ebjatar, pääsi pakoon ja pakeni Daavidin perään.
1 Samuel 22:20 And one of the sons of Ahimelech the son of Ahitub, named Abiathar, escaped, and fled after David.
1. Samuelin kirja 22:21 Ja Ebjatar ilmoitti Daavidille, että Saul oli surmannut Herran papit.
1 Samuel 22:21 And Abiathar showed David that Saul had slain the LORD’s priests.
1. Samuelin kirja 22:22 Ja Daavid sanoi Ebjatarille: Minä tiesin jo sinä päivänä, kun edomilainen Doeg oli siellä, että hän varmasti kertoisi Saulille: 'Minä olen aiheuttanut kaikkien sinun isäsi suvun jäsenten kuoleman.'
1 Samuel 22:22 And David said to Abiathar, I knew it that day, when Doeg the Edomite was there, that he would surely tell Saul: I have occasioned the death of all the persons of your father’s house.
1. Samuelin kirja 22:23 Pysy minun luonani, älä pelkää, sillä joka minun henkeni väijyy, se väijyy sinunkin henkesi; mutta minun luonani sinä olet turvassa.
1 Samuel 22:23 Abide you with me, fear not: for he that seeks my life seeks your life: but with me you shall be in safeguard.
1. Samuelin kirja 23:1 Niin Daavidille ilmoitettiin: Katso, filistealaiset taistelevat Keilaa vastaan ja ryöstävät puimatantereita.
1 Samuel 23:1 Then they told David, saying, Behold, the Philistines fight against Keilah, and they rob the threshing floors.
1. Samuelin kirja 23:2 Niin Daavid kysyi Herralta sanoen: Menenkö lyömään nämä filistealaiset? Herra sanoi Daavidille: Mene, lyö filistealaiset ja pelasta Keila.
1 Samuel 23:2 Therefore David inquired of the LORD, saying, Shall I go and smite these Philistines? And the LORD said to David, Go, and smite the Philistines, and save Keilah.
1. Samuelin kirja 23:3 Ja Daavidin miehet sanoivat hänelle: Katso, me olemme peloissamme täällä Juudassa; kuinka paljon enemmän, jos tulemme Kegilaan filistealaisten joukkoja vastaan?
1 Samuel 23:3 And David’s men said to him, Behold, we be afraid here in Judah: how much more then if we come to Keilah against the armies of the Philistines?
1. Samuelin kirja 23:4 Niin Daavid kysyi vielä Herralta, ja Herra vastasi hänelle ja sanoi: Nouse ja mene alas Keilaan, sillä minä annan filistealaiset teidän käsiinne.
1 Samuel 23:4 Then David inquired of the LORD yet again. And the LORD answered him and said, Arise, go down to Keilah; for I will deliver the Philistines into your hand.
1. Samuelin kirja 23:5 Niin Daavid meni miehineen Keilaan ja taisteli filistealaisia vastaan, toi pois heidän karjansa ja löi heidät suureen tappioon. Näin Daavid pelasti Keilan asukkaat.
1 Samuel 23:5 So David and his men went to Keilah, and fought with the Philistines, and brought away their cattle, and smote them with a great slaughter. So David saved the inhabitants of Keilah.
1. Samuelin kirja 23:6 Ja kun Ebjatar, Ahimelekin poika, pakeni Daavidin luo Keilaan, hän tuli sinne mukanaan efodi.
1 Samuel 23:6 And it came to pass, when Abiathar the son of Ahimelech fled to David to Keilah, that he came down with an ephod in his hand.
1. Samuelin kirja 23:7 Ja Saulille ilmoitettiin, että Daavid oli tullut Kegilaan. Niin Saul sanoi: Jumala on antanut hänet minun käsiini, sillä hän on saarrettu, koska on mennyt kaupunkiin, jossa on portit ja salvat.
1 Samuel 23:7 And it was told Saul that David was come to Keilah. And Saul said, God has delivered him into my hand; for he is shut in, by entering into a town that has gates and bars.
1. Samuelin kirja 23:8 Ja Saul kutsui kaiken kansan koolle sotaan, menemään alas Kegilaan piirittämään Daavidia ja hänen miehiään.
1 Samuel 23:8 And Saul called all the people together to war, to go down to Keilah, to besiege David and his men.
1. Samuelin kirja 23:9 Ja Daavid tiesi, että Saul salaa hankki hänelle pahaa, ja hän sanoi pappi Ebjatarille: Tuo tänne kasukka.
1 Samuel 23:9 And David knew that Saul secretly practiced mischief against him; and he said to Abiathar the priest, Bring here the ephod.
1. Samuelin kirja 23:10 Niin Daavid sanoi: Herra, Israelin Jumala, palvelijasi on totisesti kuullut, että Saul aikoo tulla Kegilaan hävittääkseen kaupungin minun tähteni.
1 Samuel 23:10 Then said David, O LORD God of Israel, your servant has certainly heard that Saul seeks to come to Keilah, to destroy the city for my sake.
1. Samuelin kirja 23:11 Luovuttavatko Keilan miehet minut hänen käsiinsä? Tuleeko Saul alas, niin kuin palvelijasi on kuullut? Herra, Israelin Jumala, ilmoita se palvelijallesi. Herra sanoi: Hän tulee alas.
1 Samuel 23:11 Will the men of Keilah deliver me up into his hand? will Saul come down, as your servant has heard? O LORD God of Israel, I beseech you, tell your servant. And the LORD said, He will come down.
1. Samuelin kirja 23:12 Niin Daavid sanoi: Luovuttavatko Keilan miehet minut ja mieheni Saulin käsiin? Herra sanoi: He antavat teidät.
1 Samuel 23:12 Then said David, Will the men of Keilah deliver me and my men into the hand of Saul? And the LORD said, They will deliver you up.
1. Samuelin kirja 23:13 Niin Daavid nousi miehineen, joita oli noin kuusisataa, ja lähtivät Keilasta kulkien, minne tahansa he saattoivat mennä. Kun Saulille ilmoitettiin, että Daavid oli paennut Keilasta, hän kieltäytyi lähtemästä.
1 Samuel 23:13 Then David and his men, which were about six hundred, arose and departed out of Keilah, and went wherever they could go. And it was told Saul that David was escaped from Keilah; and he declined to go forth.
1. Samuelin kirja 23:14 Ja Daavid oleskeli erämaassa linnoitetuissa linnoituksissa ja oleskeli vuorella Siifin erämaassa. Ja Saul etsi häntä joka päivä, mutta Jumala ei antanut häntä hänen käsiinsä.
1 Samuel 23:14 And David stayed in the wilderness in strong holds, and remained in a mountain in the wilderness of Ziph. And Saul sought him every day, but God delivered him not into his hand.
1. Samuelin kirja 23:15 Ja Daavid näki, että Saul oli lähtenyt liikkeelle väijymään hänen henkeään; ja Daavid oli Siifin erämaassa metsässä.
1 Samuel 23:15 And David saw that Saul was come out to seek his life: and David was in the wilderness of Ziph in a wood.
1. Samuelin kirja 23:16 Niin Jonatan, Saulin poika, nousi ja meni Daavidin luo metsään ja vahvisti hänen kättään Jumalassa.
1 Samuel 23:16 And Jonathan Saul’s son arose, and went to David into the wood, and strengthened his hand in God.
1. Samuelin kirja 23:17 Ja hän sanoi hänelle: Älä pelkää, sillä isäni Saulin käsi ei sinua löydä, ja sinusta tulee Israelin kuningas, ja minä olen seuraava sinua; ja sen isäni Saulkin tietää.
1 Samuel 23:17 And he said to him, Fear not: for the hand of Saul my father shall not find you; and you shall be king over Israel, and I shall be next to you; and that also Saul my father knows.
1. Samuelin kirja 23:18 Ja he tekivät liiton Herran edessä; ja Daavid pysyi metsässä, ja Jonathan meni kotiinsa.
1 Samuel 23:18 And they two made a covenant before the LORD: and David stayed in the wood, and Jonathan went to his house.
1. Samuelin kirja 23:19 Niin siifiläiset tulivat Saulin luo Gibeaan ja sanoivat: Eikö Daavid piileskele meidän luonamme linnoitetuissa linnoituksissa metsässä, Hakilan kukkulalla, joka on Jesimonin eteläpuolella?
1 Samuel 23:19 Then came up the Ziphites to Saul to Gibeah, saying, Does not David hide himself with us in strong holds in the wood, in the hill of Hachilah, which is on the south of Jeshimon?
1. Samuelin kirja 23:20 Tule siis nyt, kuningas, niin paljon kuin sielusi halajaa, ja meidän osamme on antaa hänet kuninkaan käsiin.
1 Samuel 23:20 Now therefore, O king, come down according to all the desire of your soul to come down; and our part shall be to deliver him into the king’s hand.
1. Samuelin kirja 23:21 Ja Saul sanoi: Herra siunatkoon sinua, sillä sinä olet minua armahtanut.
1 Samuel 23:21 And Saul said, Blessed be you of the LORD; for you have compassion on me.
1. Samuelin kirja 23:22 Mene siis ja valmistaudu, niin tiedät ja katsot hänen asuinpaikkaansa ja kuka on hänet siellä nähnyt. Minulle on kerrottu, että hän on hyvin ovela.
1 Samuel 23:22 Go, I pray you, prepare yet, and know and see his place where his haunt is, and who has seen him there: for it is told me that he deals very subtly.
1. Samuelin kirja 23:23 Ottakaa siis selvää kaikista piilopaikoista, joihin hän piiloutuu, ja tulkaa takaisin minun luokseni varmana, niin minä menen teidän kanssanne. Jos hän on maassa, minä etsin hänet kaikkien tuhansien seutujen joukosta.
1 Samuel 23:23 See therefore, and take knowledge of all the lurking places where he hides himself, and come you again to me with the certainty, and I will go with you: and it shall come to pass, if he be in the land, that I will search him out throughout all the thousan
1. Samuelin kirja 23:24 Ja he nousivat ja menivät Saulin edellä Siifiin; mutta Daavid ja hänen miehensä olivat Maonin erämaassa, tasangolla, Jeshimonin eteläpuolella.
1 Samuel 23:24 And they arose, and went to Ziph before Saul: but David and his men were in the wilderness of Maon, in the plain on the south of Jeshimon.
1. Samuelin kirja 23:25 Myös Saul ja hänen miehensä menivät etsimään häntä. Ja he kertoivat Daavidille, miksi hän oli laskeutunut kallioon ja jäänyt Maonin erämaahan. Ja kun Saul kuuli sen, hän ajoi Daavidia takaa Maonin erämaassa.
1 Samuel 23:25 Saul also and his men went to seek him. And they told David; why he came down into a rock, and stayed in the wilderness of Maon. And when Saul heard that, he pursued after David in the wilderness of Maon.
1. Samuelin kirja 23:26 Ja Saul meni vuoren tälle puolelle ja Daavid miehineen vuoren toiselle puolelle. Ja Daavid kiiruhti pakenemaan Saulin pelon vuoksi, sillä Saul ja hänen miehensä piirittivät Daavidin ja hänen miehensä ottaakseen heidät kiinni.
1 Samuel 23:26 And Saul went on this side of the mountain, and David and his men on that side of the mountain: and David made haste to get away for fear of Saul; for Saul and his men compassed David and his men round about to take them.
1. Samuelin kirja 23:27 Mutta sanansaattaja tuli Saulin luo ja sanoi: Tule nopeasti, sillä filistealaiset ovat tunkeutuneet maahan.
1 Samuel 23:27 But there came a messenger to Saul, saying, Haste you, and come; for the Philistines have invaded the land.
1. Samuelin kirja 23:28 Sentähden Saul palasi ajamasta takaa Daavidia ja meni filistealaisia vastaan; sentähden he kutsuivat sitä paikkaa Selaham-maghlekotiksi.
1 Samuel 23:28 Why Saul returned from pursuing after David, and went against the Philistines: therefore they called that place Selahammahlekoth.
1. Samuelin kirja 23:29 Ja Daavid lähti sieltä ylös ja asettui asumaan Engedin linnoituksiin.
1 Samuel 23:29 And David went up from there, and dwelled in strong holds at Engedi.
1. Samuelin kirja 24:1 Ja kun Saul palasi filistealaisten takaa-ajosta, ilmoitettiin hänelle: Katso, Daavid on En-Gedin erämaassa.
1 Samuel 24:1 And it came to pass, when Saul was returned from following the Philistines, that it was told him, saying, Behold, David is in the wilderness of Engedi.
1. Samuelin kirja 24:2 Niin Saul otti kolmetuhatta valittua miestä koko Israelista ja lähti etsimään Daavidia ja hänen miehiään villikauriiden kallioilta.
1 Samuel 24:2 Then Saul took three thousand chosen men out of all Israel, and went to seek David and his men on the rocks of the wild goats.
1. Samuelin kirja 24:3 Ja hän tuli tien varrella oleville lammaslaitumille, joissa oli luola; ja Saul meni sinne peittämään jalkojaan; mutta Daavid ja hänen miehensä pysyivät luolan perällä.
1 Samuel 24:3 And he came to the sheepcotes by the way, where was a cave; and Saul went in to cover his feet: and David and his men remained in the sides of the cave.
1. Samuelin kirja 24:4 Ja Daavidin miehet sanoivat hänelle: Katso, se päivä, josta Herra sanoi sinulle: 'Minä annan vihollisesi sinun käsiisi, tehdäksesi hänelle, mitä tahdot.' Niin Daavid nousi ja leikkasi salaa Saulin vaatteen liepeen.
1 Samuel 24:4 And the men of David said to him, Behold the day of which the LORD said to you, Behold, I will deliver your enemy into your hand, that you may do to him as it shall seem good to you. Then David arose, and cut off the skirt of Saul’s robe privately.
1. Samuelin kirja 24:5 Ja sen jälkeen tapahtui, että Daavidin sydän löi häntä, koska hän oli leikannut Saulin lieveen.
1 Samuel 24:5 And it came to pass afterward, that David’s heart smote him, because he had cut off Saul’s skirt.
1. Samuelin kirja 24:6 Ja hän sanoi miehilleen: Herra varjelkoon minua tekemästä tätä isännälleni, Herran voidellulle, että satuttaisin käteni häneen, koska hän on Herran voideltu.
1 Samuel 24:6 And he said to his men, The LORD forbid that I should do this thing to my master, the LORD’s anointed, to stretch forth my hand against him, seeing he is the anointed of the LORD.
1. Samuelin kirja 24:7 Niin Daavid esti palvelijoitaan näillä sanoilla eikä sallinut heidän nousta Saulia vastaan. Mutta Saul nousi luolasta ja meni matkaansa.
1 Samuel 24:7 So David stayed his servants with these words, and suffered them not to rise against Saul. But Saul rose up out of the cave, and went on his way.
1. Samuelin kirja 24:8 Myös Daavid nousi sen jälkeen, meni ulos luolasta ja huusi Saulin perään sanoen: Herrani, kuningas! Kun Saul katsoi taakseen, Daavid kumartui kasvoilleen maahan ja kumarsi.
1 Samuel 24:8 David also arose afterward, and went out of the cave, and cried after Saul, saying, My lord the king. And when Saul looked behind him, David stooped with his face to the earth, and bowed himself.
1. Samuelin kirja 24:9 Ja Daavid sanoi Saulille: Miksi te kuuntelette ihmisten sanoja, jotka sanovat: 'Katso, Daavid etsii sinun pahaasi?'
1 Samuel 24:9 And David said to Saul, Why hear you men’s words, saying, Behold, David seeks your hurt?
1. Samuelin kirja 24:10 Katso, teidän silmänne ovat tänä päivänä nähneet, kuinka Herra antoi teidät minun käsiini luolassa, ja jotkut käskivät minun tappaa teidät; mutta minun silmäni säästivät teidät, ja minä sanoin: en satuta kättäni herraani vastaan, sillä hän on Herran voideltu.
1 Samuel 24:10 Behold, this day your eyes have seen how that the LORD had delivered you to day into my hand in the cave: and some bade me kill you: but my eye spared you; and I said, I will not put forth my hand against my lord; for he is the LORD’s anointed.
1. Samuelin kirja 24:11 Ja, isäni, katso, katso vaatteesi liepettä kädessäni! Sillä koska minä leikkasin vaatteesi liepeen enkä tappanut sinua, tunne sinut ja näe, ettei kädessäni ole pahuutta enkä rikkomusta, enkä ole tehnyt syntiä sinua vastaan; kuitenkin sinä...
1 Samuel 24:11 Moreover, my father, see, yes, see the skirt of your robe in my hand: for in that I cut off the skirt of your robe, and killed you not, know you and see that there is neither evil nor transgression in my hand, and I have not sinned against you; yet you hu
1. Samuelin kirja 24:12 Herra tuomitkoon minun ja sinun välillä, ja Herra kostakoon minulle sinulta; mutta minun käteni ei ole sinun päälläsi.
1 Samuel 24:12 The LORD judge between me and you, and the LORD avenge me of you: but my hand shall not be on you.
1. Samuelin kirja 24:13 Niinkuin muinaisten sananlasku sanoo: Jumalattomasta lähtee jumalaton, mutta minun käteni ei satu teihin.
1 Samuel 24:13 As said the proverb of the ancients, Wickedness proceeds from the wicked: but my hand shall not be on you.
1. Samuelin kirja 24:14 Kenen perään Israelin kuningas on lähtenyt? Ketä te ajatte takaa? Kuollutta koiraa, kirppua?
1 Samuel 24:14 After whom is the king of Israel come out? after whom do you pursue? after a dead dog, after a flea.
1. Samuelin kirja 24:15 Herra olkoon siis tuomari ja tuomitkoon minun ja sinun välilläsi, ja katsokoon ja ajakoon minun asiaani ja pelastakoon minut teidän kädestänne.
1 Samuel 24:15 The LORD therefore be judge, and judge between me and you, and see, and plead my cause, and deliver me out of your hand.
1. Samuelin kirja 24:16 Ja kun Daavid oli puhunut nämä sanat Saulille, sanoi Saul: Onko tämä sinun äänesi, poikani Daavid? Niin Saul korotti äänensä ja itki.
1 Samuel 24:16 And it came to pass, when David had made an end of speaking these words to Saul, that Saul said, Is this your voice, my son David? And Saul lifted up his voice, and wept.
1. Samuelin kirja 24:17 Ja hän sanoi Daavidille: Sinä olet minua vanhurskaampi, sillä sinä olet tehnyt minulle hyvää, kun taas minä olen tehnyt sinulle pahaa.
1 Samuel 24:17 And he said to David, You are more righteous than I: for you have rewarded me good, whereas I have rewarded you evil.
1. Samuelin kirja 24:18 Ja sinä olet tänä päivänä osoittanut, kuinka hyvin olet minua kohtaan tehnyt; sillä vaikka Herra antoi minut teidän käsiinne, te ette minua tappaneet.
1 Samuel 24:18 And you have showed this day how that you have dealt well with me: for as much as when the LORD had delivered me into your hand, you killed me not.
1. Samuelin kirja 24:19 Sillä jos mies löytää vihollisensa, päästääkö hän hänet menemään rauhassa? Herra palkitskoon sinut hyvällä siitä, mitä olet minulle tänään tehnyt.
1 Samuel 24:19 For if a man find his enemy, will he let him go well away? why the LORD reward you good for that you have done to me this day.
1. Samuelin kirja 24:20 Ja nyt, katso, minä tiedän hyvin, että sinusta tulee kuningas ja että Israelin valtakunta on pysyvä sinun kädessäsi.
1 Samuel 24:20 And now, behold, I know well that you shall surely be king, and that the kingdom of Israel shall be established in your hand.
1. Samuelin kirja 24:21 Vanno siis minulle Herran kautta, ettet hävitä minun jälkeläisiäni etkä hävitä minun nimeäni isäni suvusta.
1 Samuel 24:21 Swear now therefore to me by the LORD, that you will not cut off my seed after me, and that you will not destroy my name out of my father’s house.
1. Samuelin kirja 24:22 Ja Daavid vannoi Saulille. Ja Saul meni kotiinsa; mutta Daavid ja hänen miehensä veivät heidät linnaan.
1 Samuel 24:22 And David swore to Saul. And Saul went home; but David and his men got them up to the hold.
1. Samuelin kirja 25:1 Ja Samuel kuoli, ja kaikki israelilaiset kokoontuivat ja valittivat häntä ja hautasivat hänet hänen taloonsa Ramaan. Ja Daavid nousi ja meni alas Paranin erämaahan.
1 Samuel 25:1 And Samuel died; and all the Israelites were gathered together, and lamented him, and buried him in his house at Ramah. And David arose, and went down to the wilderness of Paran.
1. Samuelin kirja 25:2 Ja Maonissa oli mies, jonka tavara oli Karmelissa; ja mies oli hyvin rikas, ja hänellä oli kolmetuhatta lammasta ja tuhat vuohta; ja hän keritsi lampaitaan Karmelissa.
1 Samuel 25:2 And there was a man in Maon, whose possessions were in Carmel; and the man was very great, and he had three thousand sheep, and a thousand goats: and he was shearing his sheep in Carmel.
1. Samuelin kirja 25:3 Miehen nimi oli Nabal ja hänen vaimonsa nimi Abigail; ja tämä oli ymmärtäväinen ja kauniskasvoinen nainen; mutta mies oli töykeä ja teoissaan paha, ja hän oli Kalebin suvusta.
1 Samuel 25:3 Now the name of the man was Nabal; and the name of his wife Abigail: and she was a woman of good understanding, and of a beautiful countenance: but the man was churlish and evil in his doings; and he was of the house of Caleb.
1. Samuelin kirja 25:4 Ja Daavid kuuli erämaassa, että Nabal oli kerittänyt lampaitaan.
1 Samuel 25:4 And David heard in the wilderness that Nabal did shear his sheep.
1. Samuelin kirja 25:5 Niin Daavid lähetti kymmenen nuorta miestä, ja Daavid sanoi nuorille miehille: Menkää Karmeliin ja Nabalin luo ja tervehtikää häntä minun nimessäni.
1 Samuel 25:5 And David sent out ten young men, and David said to the young men, Get you up to Carmel, and go to Nabal, and greet him in my name:
1. Samuelin kirja 25:6 Ja näin sinun on sanottava sille, joka onnessa elää: 'Rauha olkoon sinulle, ja rauha olkoon talollesi, ja rauha kaikelle, mitä sinulla on.'
1 Samuel 25:6 And thus shall you say to him that lives in prosperity, Peace be both to you, and peace be to your house, and peace be to all that you have.
1. Samuelin kirja 25:7 Ja nyt olen kuullut, että sinulla on karvojen keritsijät. Paimeniasi, jotka olivat kanssamme, emme vahingoittaneet, eikä heiltä puuttunut mitään koko sinä aikana, jonka he olivat Karmelissa.
1 Samuel 25:7 And now I have heard that you have shearers: now your shepherds which were with us, we hurt them not, neither was there ought missing to them, all the while they were in Carmel.
1. Samuelin kirja 25:8 Kysy nuorilta miehiltäsi, niin he kertovat sinulle. Anna nuorten miesten löytää suosio silmiesi edessä, sillä me tulemme hyvään aikaan. Anna siis palvelijoillesi ja pojallesi Daavidille, mitä käteesi tulee.
1 Samuel 25:8 Ask your young men, and they will show you. Why let the young men find favor in your eyes: for we come in a good day: give, I pray you, whatever comes to your hand to your servants, and to your son David.
1. Samuelin kirja 25:9 Ja kun Daavidin nuoret miehet tulivat, puhuivat he Nabalille kaikki nämä sanat Daavidin nimessä ja vaikenivat.
1 Samuel 25:9 And when David’s young men came, they spoke to Nabal according to all those words in the name of David, and ceased.
1. Samuelin kirja 25:10 Ja Nabal vastasi Daavidin palvelijoille ja sanoi: Kuka on Daavid? Ja kuka on Iisain poika? Nykyään on paljon palvelijoita, jotka irtautuvat kukin isäntänsä luota.
1 Samuel 25:10 And Nabal answered David’s servants, and said, Who is David? and who is the son of Jesse? there be many servants now a days that break away every man from his master.
1. Samuelin kirja 25:11 Pitäisikö minun siis ottaa leipäni, veteni ja lihani, jonka olen teurastanut keritsijöilleni, ja antaa ne miehille, joiden alkuperää en tunne?
1 Samuel 25:11 Shall I then take my bread, and my water, and my flesh that I have killed for my shearers, and give it to men, whom I know not from where they be?
1. Samuelin kirja 25:12 Niin Daavidin nuoret miehet kääntyivät tiehensä ja menivät takaisin, ja palasivat ja kertoivat hänelle kaikki nämä sanat.
1 Samuel 25:12 So David’s young men turned their way, and went again, and came and told him all those sayings.
1. Samuelin kirja 25:13 Ja Daavid sanoi miehilleen: Vyöttäkää jokainen miekka vyölleen. Ja he vyöttivät jokainen miekkansa vyölleen, ja Daavidkin vyötti miekkansa. Ja noin neljäsataa miestä lähti Daavidin perässä, ja kaksisataa pysyi varusteiden luona.
1 Samuel 25:13 And David said to his men, Gird you on every man his sword. And they girded on every man his sword; and David also girded on his sword: and there went up after David about four hundred men; and two hundred stayed by the stuff.
1. Samuelin kirja 25:14 Mutta yksi nuorista miehistä ilmoitti Abigailille, Nabalin vaimolle, sanoen: Katso, Daavid lähetti sanansaattajia erämaasta tervehtimään isäntäämme, mutta hän pilkkasi heitä.
1 Samuel 25:14 But one of the young men told Abigail, Nabal’s wife, saying, Behold, David sent messengers out of the wilderness to salute our master; and he railed on them.
1. Samuelin kirja 25:15 Mutta miehet olivat meille hyvin hyviä, eivätkä meille käyneet pahaksi emmekä meiltä mitään puuttuneet niin kauan kuin olimme heidän kanssaan tekemisissä ollessamme kedolla.
1 Samuel 25:15 But the men were very good to us, and we were not hurt, neither missed we any thing, as long as we were conversant with them, when we were in the fields:
1. Samuelin kirja 25:16 He olivat meille kuin muuri yöllä ja päivällä, koko sen ajan, kun olimme heidän kanssaan paimentamassa lampaita.
1 Samuel 25:16 They were a wall to us both by night and day, all the while we were with them keeping the sheep.
1. Samuelin kirja 25:17 Tiedä siis ja harkitse nyt, mitä aiot tehdä, sillä onnettomuus on päätetty isäntäämme ja koko hänen talouttaan vastaan; hän on nimittäin Belialian poika, eikä kukaan voi puhua hänelle.
1 Samuel 25:17 Now therefore know and consider what you will do; for evil is determined against our master, and against all his household: for he is such a son of Belial, that a man cannot speak to him.
1. Samuelin kirja 25:18 Niin Abigail otti kiireesti kaksisataa leipää, kaksi viinileiliä, viisi valmiiksi keitettyä lammasta, viisi mittaa paahdettuja jyviä, sata rykelmää rusinakakkua ja kaksisataa viikunakakkua ja pani ne aasien selkään.
1 Samuel 25:18 Then Abigail made haste, and took two hundred loaves, and two bottles of wine, and five sheep ready dressed, and five measures of parched corn, and an hundred clusters of raisins, and two hundred cakes of figs, and laid them on asses.
1. Samuelin kirja 25:19 Ja hän sanoi palvelijoilleen: Menkää minun edelläni, katso, minä tulen teidän peräänne. Mutta miehelleen Nabalille hän ei kertonut sitä.
1 Samuel 25:19 And she said to her servants, Go on before me; behold, I come after you. But she told not her husband Nabal.
1. Samuelin kirja 25:20 Ja kun hän ratsasti aasilla alas vuoren suojapaikkaa, niin katso, Daavid ja hänen miehensä tulivat alas häntä vastaan, ja hän kohtasi heidät.
1 Samuel 25:20 And it was so, as she rode on the ass, that she came down by the covert on the hill, and, behold, David and his men came down against her; and she met them.
1. Samuelin kirja 25:21 Daavid oli sanonut: Turhaan olen säilyttänyt kaikkea, mitä tällä miehellä on erämaassa, eikä mitään ole kadonnut kaikesta, mitä hänellä on. Hän on maksanut minulle hyvän pahalla.
1 Samuel 25:21 Now David had said, Surely in vain have I kept all that this fellow has in the wilderness, so that nothing was missed of all that pertained to him: and he has requited me evil for good.
1. Samuelin kirja 25:22 Niin ja enemmänkin Jumala tehköön Daavidin vihollisille, jos jätän aamunkoittoon mennessä jäljelle kaiken, mikä hänelle kuuluu, yhdenkään, joka virtsaa seinää vasten.
1 Samuel 25:22 So and more also do God to the enemies of David, if I leave of all that pertain to him by the morning light any that urinates against the wall.
1. Samuelin kirja 25:23 Ja kun Abigail näki Daavidin, hän kiiruhti aasin selästä, lankesi kasvoilleen Daavidin eteen ja kumartui maahan.
1 Samuel 25:23 And when Abigail saw David, she hurried, and lighted off the ass, and fell before David on her face, and bowed herself to the ground,
1. Samuelin kirja 25:24 Ja lankesi hänen jalkojensa juureen ja sanoi: Minun päälleni, herrani, minun päälleni tulkoon tämä rikos. Anna palvelijattaresi puhua sinun kuullessasi ja kuule palvelijattaresi sanat.
1 Samuel 25:24 And fell at his feet, and said, On me, my lord, on me let this iniquity be: and let your handmaid, I pray you, speak in your audience, and hear the words of your handmaid.
1. Samuelin kirja 25:25 Älköön herrani, älköön välittäkö tästä Belial-miehestä, Nabaalista; sillä niinkuin hänen nimensä on, niin hän on; Nabal on hänen nimensä ja hulluus on hänen mukanaan. Mutta minä, teidän palvelijattarenne, en nähnyt herrani nuoria miehiä, jotka te lähetitte.
1 Samuel 25:25 Let not my lord, I pray you, regard this man of Belial, even Nabal: for as his name is, so is he; Nabal is his name, and folly is with him: but I your handmaid saw not the young men of my lord, whom you did send.
1. Samuelin kirja 25:26 Ja nyt, herrani, niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinun sielusi elää, koska Herra on estänyt sinua vuodattamasta verta ja kostamasta itseäsi omalla kädelläsi, tehkööt nyt vihollisesi ja ne, jotka hankkivat pahaa herralleni, niin kuin Nabal.
1 Samuel 25:26 Now therefore, my lord, as the LORD lives, and as your soul lives, seeing the LORD has withheld you from coming to shed blood, and from avenging yourself with your own hand, now let your enemies, and they that seek evil to my lord, be as Nabal.
1. Samuelin kirja 25:27 Ja nyt tämä siunaus, jonka palvelijattaresi on tuonut herralleni, annettakoon niille nuorille miehille, jotka seuraavat herraani.
1 Samuel 25:27 And now this blessing which your handmaid has brought to my lord, let it even be given to the young men that follow my lord.
1. Samuelin kirja 25:28 Anna siis anteeksi palvelijattaresi rikos, sillä Herra tekee herralleni pysyvän suvun, koska herrani käy Herran sotia, eikä sinussa ole löydetty mitään pahaa koko sinun elinaikanasi.
1 Samuel 25:28 I pray you, forgive the trespass of your handmaid: for the LORD will certainly make my lord a sure house; because my lord fights the battles of the LORD, and evil has not been found in you all your days.
1. Samuelin kirja 25:29 Vielä joku nousee ajamaan sinua takaa ja väijymään henkeäsi. Mutta herrani sielu on sidottu elämän kimppuun Herran, sinun Jumalasi, luokse, mutta vihollistesi sielut hän linkoaa pois kuin linkosta.
1 Samuel 25:29 Yet a man is risen to pursue you, and to seek your soul: but the soul of my lord shall be bound in the bundle of life with the LORD your God; and the souls of your enemies, them shall he sling out, as out of the middle of a sling.
1. Samuelin kirja 25:30 Ja kun Herra on tehnyt herralleni kaiken sen hyvän mukaan, mitä hän on sinulle luvannut, ja on asettanut sinut Israelin ruhtinaaksi,
1 Samuel 25:30 And it shall come to pass, when the LORD shall have done to my lord according to all the good that he has spoken concerning you, and shall have appointed you ruler over Israel;
1. Samuelin kirja 25:31 Ettei tämä ole teille murheeksi eikä herralleni loukkaukseksi, että olette vuodattaneet verta aiheettomasti tai että herrani on kostanut itsensä. Mutta kun Herra on tehnyt hyvin herralleni, niin muista palvelijatartasi.
1 Samuel 25:31 That this shall be no grief to you, nor offense of heart to my lord, either that you have shed blood causeless, or that my lord has avenged himself: but when the LORD shall have dealt well with my lord, then remember your handmaid.
1. Samuelin kirja 25:32 Ja Daavid sanoi Abigailille: Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka lähetti sinut tänä päivänä minua vastaan!
1 Samuel 25:32 And David said to Abigail, Blessed be the LORD God of Israel, which sent you this day to meet me:
1. Samuelin kirja 25:33 Ja siunattu olkoon sinun neuvosi, ja siunattu ole sinä, joka olet tänä päivänä estänyt minua vuodattamasta verta ja kostamasta itseäni omalla kädelläni.
1 Samuel 25:33 And blessed be your advice, and blessed be you, which have kept me this day from coming to shed blood, and from avenging myself with my own hand.
1. Samuelin kirja 25:34 Sillä totisesti, niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, hän, joka on estänyt minua tekemästä sinulle pahaa, ellet olisi kiirehtinyt minua vastaan, niin Nabalille ei olisi aamunkoittoon mennessä jäänyt yhtään seinää vasten virtsaavaa.
1 Samuel 25:34 For in very deed, as the LORD God of Israel lives, which has kept me back from hurting you, except you had hurried and come to meet me, surely there had not been left to Nabal by the morning light any that urinates against the wall.
1. Samuelin kirja 25:35 Niin Daavid otti hänen kädestään sen, mitä tämä oli hänelle tuonut, ja sanoi hänelle: Mene rauhassa kotiisi; katso, minä olen kuunnellut sinua ja ottanut sinut vastaan.
1 Samuel 25:35 So David received of her hand that which she had brought him, and said to her, Go up in peace to your house; see, I have listened to your voice, and have accepted your person.
1. Samuelin kirja 25:36 Ja Abigail tuli Nabalin luo, ja katso, tällä oli talossaan pidot, niinkuin kuninkaalliset pidot; ja Nabalin sydän oli iloinen, sillä hän oli kovin juovuksissa; sentähden Abigail ei kertonut hänelle mitään, ei pientä eikä enempää, ennen aamunkoittoa.
1 Samuel 25:36 And Abigail came to Nabal; and, behold, he held a feast in his house, like the feast of a king; and Nabal’s heart was merry within him, for he was very drunken: why she told him nothing, less or more, until the morning light.
1. Samuelin kirja 25:37 Mutta aamulla, kun viini oli loppunut Nabalista ja hänen vaimonsa oli kertonut hänelle nämä asiat, kuoli hänen sydämensä hänessä, ja hänestä tuli kuin kivi.
1 Samuel 25:37 But it came to pass in the morning, when the wine was gone out of Nabal, and his wife had told him these things, that his heart died within him, and he became as a stone.
1. Samuelin kirja 25:38 Ja noin kymmenen päivän kuluttua Herra löi Nabalia, niin että hän kuoli.
1 Samuel 25:38 And it came to pass about ten days after, that the LORD smote Nabal, that he died.
1. Samuelin kirja 25:39 Kun Daavid kuuli Nabalin kuolleen, sanoi hän: Kiitetty olkoon Herra, joka on ajanut minun häväistykseni Nabalin kädestä ja on varjellut palvelijansa pahasta! Sillä Herra on kääntänyt Nabalin pahuuden hänen oman päänsä päälle. Ja Daavid lähetti
1 Samuel 25:39 And when David heard that Nabal was dead, he said, Blessed be the LORD, that has pleaded the cause of my reproach from the hand of Nabal, and has kept his servant from evil: for the LORD has returned the wickedness of Nabal on his own head. And David sent
1. Samuelin kirja 25:40 Ja kun Daavidin palvelijat tulivat Abigailin luo Karmeliin, puhuivat he hänelle sanoen: Daavid lähetti meidät sinun luoksesi ottamaan sinut hänelle vaimoksi.
1 Samuel 25:40 And when the servants of David were come to Abigail to Carmel, they spoke to her, saying, David sent us to you, to take you to him to wife.
1. Samuelin kirja 25:41 Niin hän nousi ja kumartui kasvoilleen maahan ja sanoi: Katso, anna palvelijattaresi palvelijattaresi pestä herrani palvelijoiden jalkoja.
1 Samuel 25:41 And she arose, and bowed herself on her face to the earth, and said, Behold, let your handmaid be a servant to wash the feet of the servants of my lord.
1. Samuelin kirja 25:42 Niin Abigail nousi kiireesti ja ratsasti aasilla viiden palvelijattarensa kanssa, jotka seurasivat häntä; ja hän seurasi Daavidin sanansaattajia ja tuli hänen vaimokseen.
1 Samuel 25:42 And Abigail hurried, and arose and rode on an ass, with five damsels of hers that went after her; and she went after the messengers of David, and became his wife.
1. Samuelin kirja 25:43 Daavid otti myös Ahinoamin Jisreelistä, ja heistä molemmista tuli hänen vaimojaan.
1 Samuel 25:43 David also took Ahinoam of Jezreel; and they were also both of them his wives.
1. Samuelin kirja 25:44 Mutta Saul oli antanut tyttärensä Mikalin, Daavidin vaimon, Paltille, Laisin pojalle, joka oli Gallimista.
1 Samuel 25:44 But Saul had given Michal his daughter, David’s wife, to Phalti the son of Laish, which was of Gallim.
1. Samuelin kirja 26:1 Niin siifiläiset tulivat Saulin luo Gibeaan ja sanoivat: Eikö Daavid piileskele Hakilan kukkulalla, joka on itään päin Jesimonin kukkulasta?
1 Samuel 26:1 And the Ziphites came to Saul to Gibeah, saying, Does not David hide himself in the hill of Hachilah, which is before Jeshimon?
1. Samuelin kirja 26:2 Niin Saul nousi ja meni alas Siifin erämaahan, mukanaan kolmetuhatta valittua miestä Israelista, etsimään Daavidia Siifin erämaasta.
1 Samuel 26:2 Then Saul arose, and went down to the wilderness of Ziph, having three thousand chosen men of Israel with him, to seek David in the wilderness of Ziph.
1. Samuelin kirja 26:3 Saul leiriytyi Hakilan kukkulalle, joka on Jesimonin kohdalla tien varrella. Mutta Daavid pysyi erämaassa, ja hän näki Saulin tulevan hänen perässään erämaahan.
1 Samuel 26:3 And Saul pitched in the hill of Hachilah, which is before Jeshimon, by the way. But David stayed in the wilderness, and he saw that Saul came after him into the wilderness.
1. Samuelin kirja 26:4 Niin Daavid lähetti vakoojia ja sai tietää, että Saul oli todella tullut.
1 Samuel 26:4 David therefore sent out spies, and understood that Saul was come in very deed.
1. Samuelin kirja 26:5 Niin Daavid nousi ja tuli siihen paikkaan, johon Saul oli leiriytynyt. Ja Daavid näki paikan, jossa Saul ja hänen sotapäällikkönsä Abner, Neerin poika, makasivat. Saul makasi juoksuhaudassa, ja väki leiriytyi hänen ympärilleen.
1 Samuel 26:5 And David arose, and came to the place where Saul had pitched: and David beheld the place where Saul lay, and Abner the son of Ner, the captain of his host: and Saul lay in the trench, and the people pitched round about him.
1. Samuelin kirja 26:6 Niin Daavid vastasi ja sanoi heettiläiselle Ahimelekille ja Abisaille, Serujan pojalle, Joabin veljelle, näin: Kuka lähtee minun kanssani Saulin luo leiriin? Abisai sanoi: Minä tulen sinun kanssasi.
1 Samuel 26:6 Then answered David and said to Ahimelech the Hittite, and to Abishai the son of Zeruiah, brother to Joab, saying, Who will go down with me to Saul to the camp? And Abishai said, I will go down with you.
1. Samuelin kirja 26:7 Niin Daavid ja Abisai tulivat yöllä kansan luo, ja katso, Saul makasi nukkumassa ojassa, ja hänen keihäänsä oli työnnetty maahan hänen päänsä alle; mutta Abner ja väki makasivat hänen ympärillään.
1 Samuel 26:7 So David and Abishai came to the people by night: and, behold, Saul lay sleeping within the trench, and his spear stuck in the ground at his bolster: but Abner and the people lay round about him.
1. Samuelin kirja 26:8 Niin Abisai sanoi Daavidille: Jumala on tänä päivänä antanut vihollisesi sinun käsiisi. Anna minun siis lyödä hänet keihäällä maahan heti, enkä lyö häntä toista kertaa.
1 Samuel 26:8 Then said Abishai to David, God has delivered your enemy into your hand this day: now therefore let me smite him, I pray you, with the spear even to the earth at once, and I will not smite him the second time.
1. Samuelin kirja 26:9 Ja Daavid sanoi Abisaille: Älä surmaa häntä, sillä kuka voi ojentaa kätensä Herran voideltua vastaan ja olla rankaisematta?
1 Samuel 26:9 And David said to Abishai, Destroy him not: for who can stretch forth his hand against the LORD’s anointed, and be guiltless?
1. Samuelin kirja 26:10 Daavid sanoi vielä: Niin totta kuin Herra elää, Herra lyö häntä, tai hänen kuolemansa päivä tulee, tai hän menee sotaan ja hukkuu.
1 Samuel 26:10 David said furthermore, As the LORD lives, the LORD shall smite him; or his day shall come to die; or he shall descend into battle, and perish.
1. Samuelin kirja 26:11 Herra varjelkoon minua ojentamasta kättäni Herran voideltua vastaan! Ota nyt keihäs, joka on hänen päällään, ja vesiastia, ja lähtekäämme.
1 Samuel 26:11 The LORD forbid that I should stretch forth my hand against the LORD’s anointed: but, I pray you, take you now the spear that is at his bolster, and the cruse of water, and let us go.
1. Samuelin kirja 26:12 Niin Daavid otti keihään ja vesiruukun Saulin päällisestä, ja he veivät ne pois, eikä kukaan nähnyt eikä tiennyt sitä eikä herännyt; sillä he kaikki nukkuivat, koska Herran lähettämä raskas uni oli vallannut heidät.
1 Samuel 26:12 So David took the spear and the cruse of water from Saul’s bolster; and they got them away, and no man saw it, nor knew it, neither awaked: for they were all asleep; because a deep sleep from the LORD was fallen on them.
1. Samuelin kirja 26:13 Sitten Daavid meni toiselle puolelle ja seisoi kaukana kukkulan laella; heidän välillään oli suuri väli.
1 Samuel 26:13 Then David went over to the other side, and stood on the top of an hill afar off; a great space being between them:
1. Samuelin kirja 26:14 Ja Daavid huusi kansalle ja Abnerille, Neerin pojalle, sanoen: Etkö vastaa, Abner? Abner vastasi ja sanoi: Kuka sinä olet, joka huudat kuninkaalle?
1 Samuel 26:14 And David cried to the people, and to Abner the son of Ner, saying, Answer you not, Abner? Then Abner answered and said, Who are you that cry to the king?
1. Samuelin kirja 26:15 Ja Daavid sanoi Abnerille: Sinä olet urhoollinen mies? Kuka on sinun vertaisesi Israelissa? Miksi et siis ole varjellut herraasi kuningasta? Sillä yksi kansasta tuli tuhoamaan herraasi kuningasta.
1 Samuel 26:15 And David said to Abner, Are not you a valiant man? and who is like to you in Israel? why then have you not kept your lord the king? for there came one of the people in to destroy the king your lord.
1. Samuelin kirja 26:16 Tämä ei ole hyvä teko, jonka olet tehnyt. Niin totta kuin Herra elää, sinä olet kuoleman oma, koska et varjellut herraasi, Herran voideltua. Katso nyt, missä kuninkaan keihäs on ja missä vesiastia, joka oli hänen päällään.
1 Samuel 26:16 This thing is not good that you have done. As the LORD lives, you are worthy to die, because you have not kept your master, the LORD’s anointed. And now see where the king’s spear is, and the cruse of water that was at his bolster.
1. Samuelin kirja 26:17 Ja Saul tunsi Daavidin äänen ja sanoi: Onko tämä sinun äänesi, poikani Daavid? Daavid vastasi: Se on minun ääneni, herrani kuningas.
1 Samuel 26:17 And Saul knew David’s voice, and said, Is this your voice, my son David? And David said, It is my voice, my lord, O king.
1. Samuelin kirja 26:18 Ja hän sanoi: Miksi herrani näin vainoaa palvelijaansa? Mitä minä olen tehnyt? Tai mitä pahaa minulla on käsissäni?
1 Samuel 26:18 And he said, Why does my lord thus pursue after his servant? for what have I done? or what evil is in my hand?
1. Samuelin kirja 26:19 Kuulkoon siis herrani, kuningas, palvelijansa sanat. Jos Herra on yllyttänyt sinut minua vastaan, niin ottakoon uhrin vastaan. Mutta jos he ovat ihmislapsia, olkoot he kirotut Herran edessä, sillä he ovat ajaneet minut pois tänä päivänä.
1 Samuel 26:19 Now therefore, I pray you, let my lord the king hear the words of his servant. If the LORD have stirred you up against me, let him accept an offering: but if they be the children of men, cursed be they before the LORD; for they have driven me out this day
1. Samuelin kirja 26:20 Älköön siis minun vereni vuotako maahan Herran kasvojen eteen, sillä Israelin kuningas on lähtenyt etsimään kirppua, niin kuin metsästetään peltokanaa vuorilla.
1 Samuel 26:20 Now therefore, let not my blood fall to the earth before the face of the LORD: for the king of Israel is come out to seek a flea, as when one does hunt a partridge in the mountains.
1. Samuelin kirja 26:21 Niin sanoi Saul: Minä olen tehnyt syntiä. Palaa takaisin, poikani Daavid, sillä en minä enää tee sinulle pahaa, koska sieluni oli tänä päivänä kallis sinun silmissäsi. Katso, minä olen tehnyt tyhmyyden ja eksynyt suuresti.
1 Samuel 26:21 Then said Saul, I have sinned: return, my son David: for I will no more do you harm, because my soul was precious in your eyes this day: behold, I have played the fool, and have erred exceedingly.
1. Samuelin kirja 26:22 Ja Daavid vastasi ja sanoi: Katso, tässä on kuninkaan keihäs! Tulkoon joku nuorista miehistä ja noutakoon sen.
1 Samuel 26:22 And David answered and said, Behold the king’s spear! and let one of the young men come over and fetch it.
1. Samuelin kirja 26:23 Herra kostakoon jokaiselle hänen vanhurskautensa ja uskollisuutensa; sillä Herra antoi sinut tänään minun käsiini, mutta minä en tahtonut ojentaa kättäni Herran voideltua vastaan.
1 Samuel 26:23 The LORD render to every man his righteousness and his faithfulness; for the LORD delivered you into my hand to day, but I would not stretch forth my hand against the LORD’s anointed.
1. Samuelin kirja 26:24 Ja katso, niin kuin sinun henkesi oli tänä päivänä minun silmissäni paljon kallisarvoinen, niin olkoon minunkin henkeni paljon kallisarvoinen Herran silmissä, ja hän pelastakoon minut kaikesta ahdistuksesta.
1 Samuel 26:24 And, behold, as your life was much set by this day in my eyes, so let my life be much set by in the eyes of the LORD, and let him deliver me out of all tribulation.
1. Samuelin kirja 26:25 Niin Saul sanoi Daavidille: Siunattu ole sinä, poikani Daavid! Sinä teet suuria tekoja ja onnistutkin. Niin Daavid meni matkaansa, ja Saul palasi kotiinsa.
1 Samuel 26:25 Then Saul said to David, Blessed be you, my son David: you shall both do great things, and also shall still prevail. So David went on his way, and Saul returned to his place.
1. Samuelin kirja 27:1 Ja Daavid sanoi sydämessään: Minä hukun jonain päivänä Saulin käden kautta. Ei ole minulle parempaa kuin että minä kiireesti pakenen filistealaisten maahan. Silloin Saul menettää toivonsa minusta eikä etsi minua enää mistään Israelin rajoista.
1 Samuel 27:1 And David said in his heart, I shall now perish one day by the hand of Saul: there is nothing better for me than that I should speedily escape into the land of the Philistines; and Saul shall despair of me, to seek me any more in any coast of Israel: so s
1. Samuelin kirja 27:2 Niin Daavid nousi ja meni niiden kuudensadan miehen kanssa, jotka olivat hänen kanssaan, Akiksen, Maaokin pojan, Gatin kuninkaan, luo.
1 Samuel 27:2 And David arose, and he passed over with the six hundred men that were with him to Achish, the son of Maoch, king of Gath.
1. Samuelin kirja 27:3 Ja Daavid asui Akiisin luona Gatissa, hän ja hänen miehensä, jokainen perheineen, niin myös Daavid kahden vaimonsa kanssa, jisreeliläisen Ahinoamin ja karmelilaisen Abigailin, Nabalin vaimon, kanssa.
1 Samuel 27:3 And David dwelled with Achish at Gath, he and his men, every man with his household, even David with his two wives, Ahinoam the Jezreelitess, and Abigail the Carmelitess, Nabal’s wife.
1. Samuelin kirja 27:4 Ja Saulille ilmoitettiin, että Daavid oli paennut Gatiin, eikä hän enää etsinyt häntä.
1 Samuel 27:4 And it was told Saul that David was fled to Gath: and he sought no more again for him.
1. Samuelin kirja 27:5 Ja Daavid sanoi Akikselle: Jos olen saanut armon sinun silmissäsi, niin antakaa minulle paikka jostakin maaseudun kaupungista, asuakseni siellä; sillä miksi palvelijasi asuisi sinun kanssasi kuninkaallisessa kaupungissa?
1 Samuel 27:5 And David said to Achish, If I have now found grace in your eyes, let them give me a place in some town in the country, that I may dwell there: for why should your servant dwell in the royal city with you?
1. Samuelin kirja 27:6 Niin Akis antoi hänelle sinä päivänä Siklagin; sen tähden Siklag kuuluu Juudan kuninkaille vielä tänäkin päivänä.
1 Samuel 27:6 Then Achish gave him Ziklag that day: why Ziklag pertains to the kings of Judah to this day.
1. Samuelin kirja 27:7 Ja aika, jonka Daavid asui filistealaisten maassa, oli kokonaisen vuoden ja neljä kuukautta.
1 Samuel 27:7 And the time that David dwelled in the country of the Philistines was a full year and four months.
1. Samuelin kirja 27:8 Ja Daavid ja hänen miehensä menivät ylös ja hyökkäsivät gesurilaisten, geseriläisten ja amalekilaisten kimppuun; sillä nämä kansat olivat muinoin asukkaita maassa, aina Suriin ja Egyptin maahan asti.
1 Samuel 27:8 And David and his men went up, and invaded the Geshurites, and the Gezrites, and the Amalekites: for those nations were of old the inhabitants of the land, as you go to Shur, even to the land of Egypt.
1. Samuelin kirja 27:9 Ja Daavid löi maan eikä jättänyt eloon ketään miestä eikä naista, ja otti lampaat, härät, aasit, kamelit ja vaatteet, ja palasi ja tuli Akiksen luo.
1 Samuel 27:9 And David smote the land, and left neither man nor woman alive, and took away the sheep, and the oxen, and the asses, and the camels, and the apparel, and returned, and came to Achish.
1. Samuelin kirja 27:10 Ja Akis kysyi: Minne te olette tänään tehneet tien? Daavid vastasi: Juudaa vastaan etelään ja jerahmeelilaisia vastaan etelään ja keeniläisiä vastaan etelään.
1 Samuel 27:10 And Achish said, Where have you made a road to day? And David said, Against the south of Judah, and against the south of the Jerahmeelites, and against the south of the Kenites.
1. Samuelin kirja 27:11 Eikä Daavid jättänyt eloon ketään miestä eikä naista, jotta tämä voisi tuoda sanomaa Gatiin, ajatellen: Etteivät he kertoisi meille: 'Näin Daavid teki, ja niin hänen käytöksensä tulee olemaan koko hänen asuessaan filistealaisten maassa'.
1 Samuel 27:11 And David saved neither man nor woman alive, to bring tidings to Gath, saying, Lest they should tell on us, saying, So did David, and so will be his manner all the while he dwells in the country of the Philistines.
1. Samuelin kirja 27:12 Ja Akis uskoi Daavidia ja sanoi: Hän on saattanut kansansa Israelin häntä täysin inhoamaan; sentähden hän on minun palvelijani ikuisesti.
1 Samuel 27:12 And Achish believed David, saying, He has made his people Israel utterly to abhor him; therefore he shall be my servant for ever.
1. Samuelin kirja 28:1 Ja noina päivinä filistealaiset kokosivat armeijansa sotaan, taistelemaan Israelia vastaan. Ja Akis sanoi Daavidille: Tiedä toki, että sinun ja miestesi on lähdettävä minun kanssani taisteluun.
1 Samuel 28:1 And it came to pass in those days, that the Philistines gathered their armies together for warfare, to fight with Israel. And Achish said to David, Know you assuredly, that you shall go out with me to battle, you and your men.
1. Samuelin kirja 28:2 Ja Daavid sanoi Akikselle: Kyllä sinä tulet tietämään, mitä palvelijasi voi tehdä. Akis sanoi Daavidille: Sentähden minä asetan sinut pääni vartijaksi ikuisesti.
1 Samuel 28:2 And David said to Achish, Surely you shall know what your servant can do. And Achish said to David, Therefore will I make you keeper of my head for ever.
1. Samuelin kirja 28:3 Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänen valittajaisjuhlat ja haudannut hänet hänen kotikaupunkiinsa Ramaan. Saul oli myös ajanut pois maasta vainaja- ja tietäjähenkien manaajat.
1 Samuel 28:3 Now Samuel was dead, and all Israel had lamented him, and buried him in Ramah, even in his own city. And Saul had put away those that had familiar spirits, and the wizards, out of the land.
1. Samuelin kirja 28:4 Ja filistealaiset kokoontuivat ja tulivat ja leiriytyivät Sunemiin; ja Saul kokosi koko Israelin, ja he leiriytyivät Gilboaan.
1 Samuel 28:4 And the Philistines gathered themselves together, and came and pitched in Shunem: and Saul gathered all Israel together, and they pitched in Gilboa.
1. Samuelin kirja 28:5 Ja kun Saul näki filistealaisten leirin, pelkäsi hän, ja hänen sydämensä vapisi suuresti.
1 Samuel 28:5 And when Saul saw the host of the Philistines, he was afraid, and his heart greatly trembled.
1. Samuelin kirja 28:6 Ja kun Saul kysyi Herralta, ei Herra vastannut hänelle, ei unien, uurimin eikä profeettojen kautta.
1 Samuel 28:6 And when Saul inquired of the LORD, the LORD answered him not, neither by dreams, nor by Urim, nor by prophets.
1. Samuelin kirja 28:7 Niin Saul sanoi palvelijoilleen: Etsikää minulle nainen, jolla on vainajahenki, niin menen hänen luokseen ja kysyn häneltä. Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: Katso, Endorissa on nainen, jolla on vainajahenki.
1 Samuel 28:7 Then said Saul to his servants, Seek me a woman that has a familiar spirit, that I may go to her, and inquire of her. And his servants said to him, Behold, there is a woman that has a familiar spirit at Endor.
1. Samuelin kirja 28:8 Niin Saul muutti itsensä ja pukeutui toisiin vaatteisiin ja meni ulos kahden miehen kanssa. He tulivat yöllä naisen luo. Saul sanoi: Näki minulle tietäjähengen avulla ja nosta minulle se, jonka minä sinulle nimen.
1 Samuel 28:8 And Saul disguised himself, and put on other raiment, and he went, and two men with him, and they came to the woman by night: and he said, I pray you, divine to me by the familiar spirit, and bring me him up, whom I shall name to you.
1. Samuelin kirja 28:9 Nainen sanoi hänelle: Katso, sinä tiedät, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt maasta tietäjät ja velhot. Miksi siis virität minulle ansan, tappaaksesi minut?
1 Samuel 28:9 And the woman said to him, Behold, you know what Saul has done, how he has cut off those that have familiar spirits, and the wizards, out of the land: why then lay you a snare for my life, to cause me to die?
1. Samuelin kirja 28:10 Ja Saul vannoi hänelle Herran kautta sanoen: Niin totta kuin Herra elää, tästä ei sinulle mitään rangaistusta tule.
1 Samuel 28:10 And Saul swore to her by the LORD, saying, As the LORD lives, there shall no punishment happen to you for this thing.
1. Samuelin kirja 28:11 Niin nainen sanoi: Kenet minä nostaisin sinulle ylös? Hän sanoi: Nosta minulle Samuel.
1 Samuel 28:11 Then said the woman, Whom shall I bring up to you? And he said, Bring me up Samuel.
1. Samuelin kirja 28:12 Ja kun nainen näki Samuelin, huusi hän suurella äänellä; ja nainen puhui Saulille sanoen: Miksi olet minua pettänyt? Sinähän olet Saul.
1 Samuel 28:12 And when the woman saw Samuel, she cried with a loud voice: and the woman spoke to Saul, saying, Why have you deceived me? for you are Saul.
1. Samuelin kirja 28:13 Ja kuningas sanoi hänelle: Älä pelkää, mitä sinä näit? Ja nainen sanoi Saulille: Minä näin jumalia nousevan maan sisimmältä.
1 Samuel 28:13 And the king said to her, Be not afraid: for what saw you? And the woman said to Saul, I saw gods ascending out of the earth.
1. Samuelin kirja 28:14 Ja hän kysyi häneltä: Minkä näköinen hän on? Nainen vastasi: Vanha mies tulee ylös, ja hänellä on viitta. Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja hän kumartui kasvoilleen maahan ja rukoili.
1 Samuel 28:14 And he said to her, What form is he of? And she said, An old man comes up; and he is covered with a mantle. And Saul perceived that it was Samuel, and he stooped with his face to the ground, and bowed himself.
1. Samuelin kirja 28:15 Ja Samuel sanoi Saulille: Miksi olet minua levottomaksi tehnyt nostamalla minut ylös? Saul vastasi: Olen suuressa hädässä, sillä filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä enää vastaa minulle, ei profeettojen eikä unien kautta. Sentähden minä...
1 Samuel 28:15 And Samuel said to Saul, Why have you disquieted me, to bring me up? And Saul answered, I am sore distressed; for the Philistines make war against me, and God is departed from me, and answers me no more, neither by prophets, nor by dreams: therefore I hav
1. Samuelin kirja 28:16 Niin Samuel sanoi: Miksi siis minulta kysyt? Herra on poistunut sinusta ja tullut viholliseksi.
1 Samuel 28:16 Then said Samuel, Why then do you ask of me, seeing the LORD is departed from you, and is become your enemy?
1. Samuelin kirja 28:17 Ja Herra on tehnyt hänelle, niin kuin hän minun kauttani on puhunut: Herra on repäissyt valtakunnan sinun kädestäsi ja antanut sen lähimmäisellesi Daavidille.
1 Samuel 28:17 And the LORD has done to him, as he spoke by me: for the LORD has rent the kingdom out of your hand, and given it to your neighbor, even to David:
1. Samuelin kirja 28:18 Koska et totellut Herran ääntä etkä pannut täytäntöön hänen hehkuvaa vihaansa Amalekille, sentähden Herra on tehnyt sinulle tämän tänä päivänä.
1 Samuel 28:18 Because you obeyed not the voice of the LORD, nor executed his fierce wrath on Amalek, therefore has the LORD done this thing to you this day.
1. Samuelin kirja 28:19 Herra antaa myös Israelin sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna sinä ja poikasi olette minun kanssani. Herra antaa myös Israelin joukon filistealaisten käsiin.
1 Samuel 28:19 Moreover the LORD will also deliver Israel with you into the hand of the Philistines: and to morrow shall you and your sons be with me: the LORD also shall deliver the host of Israel into the hand of the Philistines.
1. Samuelin kirja 28:20 Niin Saul kaatui heti koko matkan maahan ja pelästyi suuresti Samuelin sanojen tähden; eikä hänessä ollut voimaa, sillä hän ei ollut syönyt leipää koko päivänä eikä koko yönä.
1 Samuel 28:20 Then Saul fell straightway all along on the earth, and was sore afraid, because of the words of Samuel: and there was no strength in him; for he had eaten no bread all the day, nor all the night.
1. Samuelin kirja 28:21 Niin nainen tuli Saulin luo ja näki hänen olevan kovin hämmentynyt ja sanoi hänelle: Katso, palvelijattaresi totteli sinua, ja minä panin henkeni käteeni ja olen kuunnellut sanojasi, jotka minulle puhuit.
1 Samuel 28:21 And the woman came to Saul, and saw that he was sore troubled, and said to him, Behold, your handmaid has obeyed your voice, and I have put my life in my hand, and have listened to your words which you spoke to me.
1. Samuelin kirja 28:22 Kuule siis sinäkin palvelijattaresi ääntä, niin annan sinun eteesi palan leipää ja syö, että sinulla olisi voimaa, kun lähdet matkaan.
1 Samuel 28:22 Now therefore, I pray you, listen you also to the voice of your handmaid, and let me set a morsel of bread before you; and eat, that you may have strength, when you go on your way.
1. Samuelin kirja 28:23 Mutta hän kieltäytyi ja sanoi: En syö. Mutta hänen palvelijansa ja nainen pakottivat hänet, ja hän kuuli heidän ääntään. Niin hän nousi maasta ja istui vuoteelle.
1 Samuel 28:23 But he refused, and said, I will not eat. But his servants, together with the woman, compelled him; and he listened to their voice. So he arose from the earth, and sat on the bed.
1. Samuelin kirja 28:24 Ja vaimolla oli kotona syöttövasikka; ja hän teurasti sen nopeasti, otti jauhoja, sotki ne ja leipoi niistä happamattomia leipiä.
1 Samuel 28:24 And the woman had a fat calf in the house; and she hurried, and killed it, and took flour, and kneaded it, and did bake unleavened bread thereof:
1. Samuelin kirja 28:25 Ja hän vei sen Saulin eteen ja hänen palvelijoidensa eteen, ja he söivät. Sitten he nousivat ja menivät pois sinä yönä.
1 Samuel 28:25 And she brought it before Saul, and before his servants; and they did eat. Then they rose up, and went away that night.
1. Samuelin kirja 29:1 Filistealaiset kokosivat kaikki joukkonsa Afekiin, ja israelilaiset leiriytyivät Jisreelissä olevan lähteen ääreen.
1 Samuel 29:1 Now the Philistines gathered together all their armies to Aphek: and the Israelites pitched by a fountain which is in Jezreel.
1. Samuelin kirja 29:2 Ja filistealaisten ruhtinaat kulkivat eteenpäin sadoittain ja tuhansittain, mutta Daavid ja hänen miehensä kulkivat Akisin kanssa jälkijoukoissa.
1 Samuel 29:2 And the lords of the Philistines passed on by hundreds, and by thousands: but David and his men passed on in the rear guard with Achish.
1. Samuelin kirja 29:3 Niin filistealaisten ruhtinaat sanoivat: Mitä nämä heprealaiset täällä tekevät? Ja Akis sanoi filistealaisten ruhtinaille: Eikö tämä ole Daavid, Saulin, Israelin kuninkaan, palvelija, joka on ollut minun luonani näinä päivinä tai vuosina, enkä ole löytänyt hänessä mitään vikaa
1 Samuel 29:3 Then said the princes of the Philistines, What do these Hebrews here? And Achish said to the princes of the Philistines, Is not this David, the servant of Saul the king of Israel, which has been with me these days, or these years, and I have found no faul
1. Samuelin kirja 29:4 Ja filistealaisten ruhtinaat vihastuivat häneen, ja filistealaisten ruhtinaat sanoivat hänelle: Saada tämä mies takaisin, että hän palaisi takaisin paikkaansa, jonka olet hänelle määrännyt, älköönkä hän tulko meidän kanssamme taisteluun, ettei taistelussa
1 Samuel 29:4 And the princes of the Philistines were wroth with him; and the princes of the Philistines said to him, Make this fellow return, that he may go again to his place which you have appointed him, and let him not go down with us to battle, lest in the battle
1. Samuelin kirja 29:5 Eikö tämä ole Daavid, josta he tanssivat keskenään ja lauloivat: Saul löi tuhat miestä, mutta Daavid kymmenentuhatta?
1 Samuel 29:5 Is not this David, of whom they sang one to another in dances, saying, Saul slew his thousands, and David his ten thousands?
1. Samuelin kirja 29:6 Niin Akis kutsui Daavidin ja sanoi hänelle: Niin totta kuin Herra elää, sinä olet ollut oikeamielinen, ja minun silmissäni on hyvä, että lähdit ja tulit minun kanssani leiriin. Sillä en ole löytänyt sinussa mitään pahaa siitä päivästä, jona tulit minun luokseni, tähän päivään asti.
1 Samuel 29:6 Then Achish called David, and said to him, Surely, as the LORD lives, you have been upright, and your going out and your coming in with me in the host is good in my sight: for I have not found evil in you since the day of your coming to me to this day: ne
1. Samuelin kirja 29:7 Miksi siis nyt palajaisit ja menisit rauhassa, ettette tekisi mielipahaa filistealaisten ruhtinaille?
1 Samuel 29:7 Why now return, and go in peace, that you displease not the lords of the Philistines.
1. Samuelin kirja 29:8 Ja Daavid sanoi Akiksille: Mitä minä olen tehnyt? Ja mitä olet havainnut palvelijassasi siitä ajasta, kun olen ollut sinun luonasi, tähän päivään asti, etten minä voisi mennä taistelemaan herrani, kuninkaan, vihollisia vastaan?
1 Samuel 29:8 And David said to Achish, But what have I done? and what have you found in your servant so long as I have been with you to this day, that I may not go fight against the enemies of my lord the king?
1. Samuelin kirja 29:9 Akis vastasi ja sanoi Daavidille: Tiedän, että sinä olet minun silmissäni hyvä, niinkuin Jumalan enkeli. Vaikka filistealaisten ruhtinaat ovat sanoneet: 'Hän ei lähde meidän kanssamme taisteluun'.
1 Samuel 29:9 And Achish answered and said to David, I know that you are good in my sight, as an angel of God: notwithstanding the princes of the Philistines have said, He shall not go up with us to the battle.
1. Samuelin kirja 29:10 Nouse siis varhain aamulla isäntäsi palvelijoiden kanssa, jotka ovat tulleet kanssasi; ja heti kun olet noussut varhain aamulla ja valo koittaa, lähde matkaan.
1 Samuel 29:10 Why now rise up early in the morning with your master’s servants that are come with you: and as soon as you be up early in the morning, and have light, depart.
1. Samuelin kirja 29:11 Niin Daavid ja hänen miehensä nousivat varhain lähteäkseen aamulla palatakseen filistealaisten maahan. Ja filistealaiset menivät ylös Jisreeliin.
1 Samuel 29:11 So David and his men rose up early to depart in the morning, to return into the land of the Philistines. And the Philistines went up to Jezreel.
1. Samuelin kirja 30:1 Ja kun Daavid ja hänen miehensä tulivat Siklagiin kolmantena päivänä, olivat amalekilaiset hyökänneet etelään ja Siklagiin, lyöneet Siklagin ja polttaneet sen tulella,
1 Samuel 30:1 And it came to pass, when David and his men were come to Ziklag on the third day, that the Amalekites had invaded the south, and Ziklag, and smitten Ziklag, and burned it with fire;
1. Samuelin kirja 30:2 Ja he olivat ottaneet siellä olevat naiset vangeiksi; he eivät surmanneet ketään, ei suurta eikä pientä, vaan veivät heidät pois ja menivät matkaansa.
1 Samuel 30:2 And had taken the women captives, that were therein: they slew not any, either great or small, but carried them away, and went on their way.
1. Samuelin kirja 30:3 Niin Daavid ja hänen miehensä tulivat kaupunkiin, ja katso, se oli poltettu tulella; ja heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä oli viety vangiksi.
1 Samuel 30:3 So David and his men came to the city, and, behold, it was burned with fire; and their wives, and their sons, and their daughters, were taken captives.
1. Samuelin kirja 30:4 Silloin Daavid ja hänen kanssaan olleet väki korottivat äänensä ja itkivät, kunnes heillä ei enää ollut voimaa itkeä.
1 Samuel 30:4 Then David and the people that were with him lifted up their voice and wept, until they had no more power to weep.
1. Samuelin kirja 30:5 Ja Daavidin kaksi vaimoa vietiin vangiksi, jisreeliläinen Ahinoam ja karmelilaisen Nabalin vaimo Abigail.
1 Samuel 30:5 And David’s two wives were taken captives, Ahinoam the Jezreelitess, and Abigail the wife of Nabal the Carmelite.
1. Samuelin kirja 30:6 Ja Daavid oli suuressa hädässä, sillä kansa puhui hänen kivittämisestä, koska koko kansan sielu oli murheellinen, jokainen poikiensa ja tyttäriensä tähden. Mutta Daavid rohkaisi itseään Herrassa, Jumalassaan.
1 Samuel 30:6 And David was greatly distressed; for the people spoke of stoning him, because the soul of all the people was grieved, every man for his sons and for his daughters: but David encouraged himself in the LORD his God.
1. Samuelin kirja 30:7 Ja Daavid sanoi pappi Ebjatarille, Ahimelekin pojalle: Tuo minulle tänne kasukka. Ja Ebjatar vei kasukan sinne Daavidille.
1 Samuel 30:7 And David said to Abiathar the priest, Ahimelech’s son, I pray you, bring me here the ephod. And Abiathar brought thither the ephod to David.
1. Samuelin kirja 30:8 Ja Daavid kysyi Herralta sanoen: Ajaisinko takaa tätä joukkoa? Saavutanko heidät? Hän vastasi hänelle: Aja takaa, sillä sinä saavutat heidät varmasti ja saat heidät varmasti takaisin.
1 Samuel 30:8 And David inquired at the LORD, saying, Shall I pursue after this troop? shall I overtake them? And he answered him, Pursue: for you shall surely overtake them, and without fail recover all.
1. Samuelin kirja 30:9 Niin Daavid meni, hän ja ne kuusisataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan, ja tulivat Besorin purolle, jonne jäljelle jääneet jäivät.
1 Samuel 30:9 So David went, he and the six hundred men that were with him, and came to the brook Besor, where those that were left behind stayed.
1. Samuelin kirja 30:10 Mutta Daavid ajoi takaa, hän ja neljäsataa miestä, sillä kaksisataa jäi jäljelle, koska he olivat niin väsyneitä, etteivät kyenneet menemään Besorin puron yli.
1 Samuel 30:10 But David pursued, he and four hundred men: for two hundred stayed behind, which were so faint that they could not go over the brook Besor.
1. Samuelin kirja 30:11 Ja he löysivät egyptiläisen kedolta ja toivat hänet Daavidin luo ja antoivat hänelle leipää, ja hän söi; ja he antoivat hänen juoda vettä.
1 Samuel 30:11 And they found an Egyptian in the field, and brought him to David, and gave him bread, and he did eat; and they made him drink water;
1. Samuelin kirja 30:12 Ja he antoivat hänelle palan viikunakakkua ja kaksi rykelmää rusinaa. Ja kun hän oli syönyt, hänen henkensä virkosi, sillä hän ei ollut syönyt leipää eikä juonut vettä kolmeen päivään ja kolmeen yöhön.
1 Samuel 30:12 And they gave him a piece of a cake of figs, and two clusters of raisins: and when he had eaten, his spirit came again to him: for he had eaten no bread, nor drunk any water, three days and three nights.
1. Samuelin kirja 30:13 Ja Daavid sanoi hänelle: Kenelle sinä kuulut ja mistä olet? Hän vastasi: Minä olen egyptiläinen nuorukainen, amalekilaisen miehen palvelija; ja isäntäni jätti minut, koska sairastuin kolme päivää sitten.
1 Samuel 30:13 And David said to him, To whom belong you? and from where are you? And he said, I am a young man of Egypt, servant to an Amalekite; and my master left me, because three days ago I fell sick.
1. Samuelin kirja 30:14 Me hyökkäsimme kreettien eteläpuolelle, Juudan rannikolle ja Kalebin eteläpuolelle ja poltimme Siklagin tulella.
1 Samuel 30:14 We made an invasion on the south of the Cherethites, and on the coast which belongs to Judah, and on the south of Caleb; and we burned Ziklag with fire.
1. Samuelin kirja 30:15 Ja Daavid sanoi hänelle: Voitko viedä minut alas tämän joukon luo? Hän vastasi: Vanno minulle Jumalan kautta, ettet tapa minua etkä anna minua herrani käsiin, niin minä vien sinut alas tämän joukon luo.
1 Samuel 30:15 And David said to him, Can you bring me down to this company? And he said, Swear to me by God, that you will neither kill me, nor deliver me into the hands of my master, and I will bring you down to this company.
1. Samuelin kirja 30:16 Ja kun hän oli tuonut hänet alas, katso, he olivat levittäytyneet kaikkialle maahan söivät, joivat ja tanssivat kaiken sen suuren saaliin tähden, jonka he olivat ottaneet filistealaisten maasta ja Juudan maasta.
1 Samuel 30:16 And when he had brought him down, behold, they were spread abroad on all the earth, eating and drinking, and dancing, because of all the great spoil that they had taken out of the land of the Philistines, and out of the land of Judah.
1. Samuelin kirja 30:17 Ja Daavid löi heitä hämärästä seuraavan päivän iltaan asti, eikä yksikään heistä päässyt pakoon, paitsi neljäsataa nuorta miestä, jotka ratsastivat kameleilla ja pakenivat.
1 Samuel 30:17 And David smote them from the twilight even to the evening of the next day: and there escaped not a man of them, save four hundred young men, which rode on camels, and fled.
1. Samuelin kirja 30:18 Ja Daavid sai takaisin kaiken, mitä amalekilaiset olivat ottaneet saaliikseen; ja Daavid pelasti myös kaksi vaimoaan.
1 Samuel 30:18 And David recovered all that the Amalekites had carried away: and David rescued his two wives.
1. Samuelin kirja 30:19 Eikä heiltä puuttunut mitään, ei pientä eikä suurta, ei poikia eikä tyttäriä, ei saalista eikä mitään, mitä he olivat heille ottaneet: Daavid sai takaisin kaiken.
1 Samuel 30:19 And there was nothing lacking to them, neither small nor great, neither sons nor daughters, neither spoil, nor any thing that they had taken to them: David recovered all.
1. Samuelin kirja 30:20 Ja Daavid otti kaikki lampaat ja karjalaumat, ja he ajoivat ne muiden karjaeläinten edellä, ja sanoivat: Tämä on Daavidin saalista.
1 Samuel 30:20 And David took all the flocks and the herds, which they drove before those other cattle, and said, This is David’s spoil.
1. Samuelin kirja 30:21 Ja Daavid tuli niiden kahdensadan miehen luo, jotka olivat niin väsyneitä, etteivät he jaksaneet seurata Daavidia, jonka he olivat myös asettaneet Besorin purolle. Ja he lähtivät Daavidia vastaan ja hänen kanssaan olevaa väkeä vastaan. Ja kun Daavid lähestyi
1 Samuel 30:21 And David came to the two hundred men, which were so faint that they could not follow David, whom they had made also to abide at the brook Besor: and they went forth to meet David, and to meet the people that were with him: and when David came near to the
1. Samuelin kirja 30:22 Niin vastasivat kaikki jumalattomat miehet ja Belialin miehet, jotka olivat kulkeneet Daavidin kanssa, ja sanoivat: Koska he eivät lähteneet meidän kanssamme, emme anna heille mitään takaisin saamastamme saaliista, paitsi kullekin hänen vaimonsa ja lapsensa, jotta he voisivat johtaa...
1 Samuel 30:22 Then answered all the wicked men and men of Belial, of those that went with David, and said, Because they went not with us, we will not give them ought of the spoil that we have recovered, save to every man his wife and his children, that they may lead th
1. Samuelin kirja 30:23 Niin Daavid sanoi: Älkää tehkö niin, veljeni, sillä, minkä Herra on meille antanut, hän, joka on varjellut meidät ja antanut meidän käsiimme joukon, joka hyökkäsi meitä vastaan.
1 Samuel 30:23 Then said David, You shall not do so, my brothers, with that which the LORD has given us, who has preserved us, and delivered the company that came against us into our hand.
1. Samuelin kirja 30:24 Sillä kuka teitä tässä asiassa kuuntelee? Mutta niin kuin taisteluun menevällä on osansa, niin on myös tavaran luona viipyvällä: heidän osansa on yhtä suuri.
1 Samuel 30:24 For who will listen to you in this matter? but as his part is that goes down to the battle, so shall his part be that tarries by the stuff: they shall part alike.
1. Samuelin kirja 30:25 Ja niin siitä päivästä lähtien hän teki siitä säädöksen ja säännöksen Israelille, aina tähän päivään asti.
1 Samuel 30:25 And it was so from that day forward, that he made it a statute and an ordinance for Israel to this day.
1. Samuelin kirja 30:26 Ja kun Daavid tuli Siklagiin, lähetti hän saaliista Juudan vanhimmille, ystävilleen, sanoen: Katso, tässä on teille lahja Herran vihollisten saaliista;
1 Samuel 30:26 And when David came to Ziklag, he sent of the spoil to the elders of Judah, even to his friends, saying, Behold a present for you of the spoil of the enemies of the LORD;
1. Samuelin kirja 30:27 niille, jotka olivat Beetelissä, ja niille, jotka olivat Etelä-Ramotissa, ja niille, jotka olivat Jattirissa,
1 Samuel 30:27 To them which were in Bethel, and to them which were in south Ramoth, and to them which were in Jattir,
1. Samuelin kirja 30:28 Ja niille, jotka olivat Aroerissa, ja niille, jotka olivat Sifmotissa, ja niille, jotka olivat Estemoassa,
1 Samuel 30:28 And to them which were in Aroer, and to them which were in Siphmoth, and to them which were in Eshtemoa,
1. Samuelin kirja 30:29 Ja niille, jotka olivat Raakalissa, ja niille, jotka olivat jerahmeelilaisten kaupungeissa, ja niille, jotka olivat keeniläisten kaupungeissa,
1 Samuel 30:29 And to them which were in Rachal, and to them which were in the cities of the Jerahmeelites, and to them which were in the cities of the Kenites,
1. Samuelin kirja 30:30 Ja niille, jotka olivat Hormassa, ja niille, jotka olivat Korasanissa, ja niille, jotka olivat Atakissa,
1 Samuel 30:30 And to them which were in Hormah, and to them which were in Chorashan, and to them which were in Athach,
1. Samuelin kirja 30:31 Ja niille, jotka olivat Hebronissa, ja kaikille niille paikoille, joissa Daavid itse miehineen oli tottunut oleskelemaan.
1 Samuel 30:31 And to them which were in Hebron, and to all the places where David himself and his men were wont to haunt.
1. Samuelin kirja 31:1 Filistealaiset taistelivat Israelia vastaan, ja Israelin miehet pakenivat filistealaisten edestä ja kaatuivat surmattuina Gilboan vuorella.
1 Samuel 31:1 Now the Philistines fought against Israel: and the men of Israel fled from before the Philistines, and fell down slain in mount Gilboa.
1. Samuelin kirja 31:2 Ja filistealaiset ajoivat Saulia ja hänen poikiaan takaa; ja filistealaiset surmasivat Saulin pojat Jonatanin, Abinadabin ja Melkisuan.
1 Samuel 31:2 And the Philistines followed hard on Saul and on his sons; and the Philistines slew Jonathan, and Abinadab, and Melchishua, Saul’s sons.
1. Samuelin kirja 31:3 Ja taistelu kiihtyi ankarasti Saulia vastaan, ja jousimiehet osuivat häneen, ja hän haavoittui pahasti jousimiesten toimesta.
1 Samuel 31:3 And the battle went sore against Saul, and the archers hit him; and he was sore wounded of the archers.
1. Samuelin kirja 31:4 Niin Saul sanoi aseenkantajalleen: Vedä miekkasi ja lävistä minut sillä, etteivät nämä ympärileikkaamattomat tulisi ja lävistäisi minua ja tekisi minulle väkivaltaa. Mutta hänen aseenkantajansa ei suostunut, sillä hän pelkäsi kovasti. Niin Saul otti miekan ja heittäytyi siihen.
1 Samuel 31:4 Then said Saul to his armor bearer, Draw your sword, and thrust me through therewith; lest these uncircumcised come and thrust me through, and abuse me. But his armor bearer would not; for he was sore afraid. Therefore Saul took a sword, and fell on it.
1. Samuelin kirja 31:5 Ja kun hänen aseenkantajansa näki Saulin kuolleen, heittäytyi hänkin miekkaansa ja kuoli hänen kanssaan.
1 Samuel 31:5 And when his armor bearer saw that Saul was dead, he fell likewise on his sword, and died with him.
1. Samuelin kirja 31:6 Niin Saul kuoli samana päivänä yhdessä, ja hänen kolme poikaansa, ja hänen aseenkantajansa, ja kaikki hänen miehensä.
1 Samuel 31:6 So Saul died, and his three sons, and his armor bearer, and all his men, that same day together.
1. Samuelin kirja 31:7 Ja kun laakson toisella puolella ja Jordanin toisella puolella olevat Israelin miehet näkivät, että Israelin miehet olivat paenneet ja että Saul ja hänen poikansa olivat kuolleet, he hylkäsivät kaupungit ja pakenivat; ja filistealaiset tulivat ja asettuivat asumaan.
1 Samuel 31:7 And when the men of Israel that were on the other side of the valley, and they that were on the other side Jordan, saw that the men of Israel fled, and that Saul and his sons were dead, they forsook the cities, and fled; and the Philistines came and dwell
1. Samuelin kirja 31:8 Seuraavana päivänä, kun filistealaiset tulivat ryöstämään surmattuja, he löysivät Saulin ja hänen kolme poikaansa kaatuneina Gilboan vuorella.
1 Samuel 31:8 And it came to pass on the morrow, when the Philistines came to strip the slain, that they found Saul and his three sons fallen in mount Gilboa.
1. Samuelin kirja 31:9 Ja he hakkasivat hänen päänsä poikki ja riisuivat hänen haarniskansa ja lähettivät niitä kaikkialle filistealaisten maahan julistaakseen sitä epäjumaliensa huoneissa ja kansan keskuudessa.
1 Samuel 31:9 And they cut off his head, and stripped off his armor, and sent into the land of the Philistines round about, to publish it in the house of their idols, and among the people.
1. Samuelin kirja 31:10 Ja he panivat hänen haarniskansa Astarotin temppeliin, ja hänen ruumiinsa he kiinnittivät Betsanin muuriin.
1 Samuel 31:10 And they put his armor in the house of Ashtaroth: and they fastened his body to the wall of Bethshan.
1. Samuelin kirja 31:11 Ja kun Jaabesin asukkaat kuulivat, mitä filistealaiset olivat tehneet Saulille,
1 Samuel 31:11 And when the inhabitants of Jabeshgilead heard of that which the Philistines had done to Saul;
1. Samuelin kirja 31:12 Kaikki urhoolliset miehet nousivat ja kulkivat koko yön ja ottivat Saulin ruumiin ja hänen poikiensa ruumiit Betsanin muurilta ja tulivat Jaabesiin ja polttivat ne siellä.
1 Samuel 31:12 All the valiant men arose, and went all night, and took the body of Saul and the bodies of his sons from the wall of Bethshan, and came to Jabesh, and burnt them there.
1. Samuelin kirja 31:13 Ja he ottivat heidän luunsa ja hautasivat ne puun alle Jaabekseen ja paastosivat seitsemän päivää.
1 Samuel 31:13 And they took their bones, and buried them under a tree at Jabesh, and fasted seven days.
2. Samuelin kirja 1:1 Saulin kuoleman jälkeen, kun Daavid oli palannut amalekilaisten voittamisesta ja Daavid oli viipynyt kaksi päivää Siklagissa,
2 Samuel 1:1 Now it came to pass after the death of Saul, when David was returned from the slaughter of the Amalekites, and David had stayed two days in Ziklag;
2. Samuelin kirja 1:2 Kolmantena päivänä leiristä tuli Saulin luota mies, jonka vaatteet olivat repäistyinä ja pään päällä multaa. Tultuaan Daavidin luo hän lankesi maahan ja kumarsi.
2 Samuel 1:2 It came even to pass on the third day, that, behold, a man came out of the camp from Saul with his clothes rent, and earth on his head: and so it was, when he came to David, that he fell to the earth, and did obeisance.
2. Samuelin kirja 1:3 Ja Daavid kysyi häneltä: Mistä sinä tulet? Hän vastasi hänelle: Minä olen päässyt pakoon Israelin leiristä.
2 Samuel 1:3 And David said to him, From where come you? And he said to him, Out of the camp of Israel am I escaped.
2. Samuelin kirja 1:4 Ja Daavid sanoi hänelle: Kuinka asia oli? Kerro minulle. Hän vastasi: Väki on paennut taistelusta, ja paljon väestä on myös kaatunut ja kuollut; myös Saul ja hänen poikansa Jonatan ovat kuolleet.
2 Samuel 1:4 And David said to him, How went the matter? I pray you, tell me. And he answered, That the people are fled from the battle, and many of the people also are fallen and dead; and Saul and Jonathan his son are dead also.
2. Samuelin kirja 1:5 Ja Daavid sanoi nuorelle miehelle, joka oli hänelle kertonut: Mistä tiedät, että Saul ja hänen poikansa Jonatan ovat kuolleet?
2 Samuel 1:5 And David said to the young man that told him, How know you that Saul and Jonathan his son be dead?
2. Samuelin kirja 1:6 Ja nuorukainen, joka hänelle tämän kertoi, sanoi: Sattumalta satuin Gilboanvuorelle, ja katso, Saul nojasi keihääseensä, ja katso, vaunut ja ratsumiehet ajoivat hänen perässään.
2 Samuel 1:6 And the young man that told him said, As I happened by chance on mount Gilboa, behold, Saul leaned on his spear; and, see, the chariots and horsemen followed hard after him.
2. Samuelin kirja 1:7 Ja kun hän katsoi taakseen, näki minut ja huusi minua. Minä vastasin: Tässä minä olen.
2 Samuel 1:7 And when he looked behind him, he saw me, and called to me. And I answered, Here am I.
2. Samuelin kirja 1:8 Ja hän sanoi minulle: Kuka sinä olet? Minä vastasin hänelle: Minä olen amalekilainen.
2 Samuel 1:8 And he said to me, Who are you? And I answered him, I am an Amalekite.
2. Samuelin kirja 1:9 Hän sanoi minulle taas: Astu minun eteeni ja surmaa minut, sillä tuska on kohdannut minua, vaikka henkeni on vielä kokonainen minussa.
2 Samuel 1:9 He said to me again, Stand, I pray you, on me, and slay me: for anguish is come on me, because my life is yet whole in me.
2. Samuelin kirja 1:10 Niin minä astuin hänen kimppuunsa ja tapoin hänet, sillä olin varma, ettei hän kaatumisensa jälkeen jäisi eloon. Otin kruunun, joka oli hänen päässään, ja rannerenkaan, joka oli hänen käsivarressaan, ja toin ne tänne herralleni.
2 Samuel 1:10 So I stood on him, and slew him, because I was sure that he could not live after that he was fallen: and I took the crown that was on his head, and the bracelet that was on his arm, and have brought them here to my lord.
2. Samuelin kirja 1:11 Niin Daavid tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne; samoin kaikki miehet, jotka olivat hänen kanssaan.
2 Samuel 1:11 Then David took hold on his clothes, and rent them; and likewise all the men that were with him:
2. Samuelin kirja 1:12 Ja he valittivat ja itkivät ja paastosivat iltaan asti Saulin ja hänen poikansa Jonatanin tähden ja Herran kansan ja Israelin heimon tähden, koska he olivat kaatuneet miekkaan.
2 Samuel 1:12 And they mourned, and wept, and fasted until even, for Saul, and for Jonathan his son, and for the people of the LORD, and for the house of Israel; because they were fallen by the sword.
2. Samuelin kirja 1:13 Ja Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka oli hänelle tämän ilmoittanut: Mistä sinä olet? Hän vastasi: Olen muukalaisen, amalekilaisen, poika.
2 Samuel 1:13 And David said to the young man that told him, From where are you? And he answered, I am the son of a stranger, an Amalekite.
2. Samuelin kirja 1:14 Ja Daavid sanoi hänelle: Kuinka et pelännyt ojentaa kättäsi tuhoamaan Herran voideltua?
2 Samuel 1:14 And David said to him, How were you not afraid to stretch forth your hand to destroy the LORD’s anointed?
2. Samuelin kirja 1:15 Niin Daavid kutsui luokseen yhden nuorista miehistä ja sanoi: Mene tänne ja lyö hänet kuoliaaksi. Hän löi häntä kuoliaaksi.
2 Samuel 1:15 And David called one of the young men, and said, Go near, and fall on him. And he smote him that he died.
2. Samuelin kirja 1:16 Ja Daavid sanoi hänelle: Sinun veresi tulkoon sinun pääsi päälle, sillä sinun suusi on todistanut sinua vastaan, sanoen: 'Minä olen surmannut Herran voidellun'.
2 Samuel 1:16 And David said to him, Your blood be on your head; for your mouth has testified against you, saying, I have slain the LORD’s anointed.
2. Samuelin kirja 1:17 Ja Daavid viritti tämän valittajavirren Saulista ja hänen pojastaan Jonatanista:
2 Samuel 1:17 And David lamented with this lamentation over Saul and over Jonathan his son:
2. Samuelin kirja 1:18 (Hän käski myös opettaa Juudan lapsille jousen käyttöä; katso, se on kirjoitettuna Jaserin kirjassa.)
2 Samuel 1:18 (Also he bade them teach the children of Judah the use of the bow: behold, it is written in the book of Jasher.)
2. Samuelin kirja 1:19 Israelin kauneus on surmattu sinun kukkuloillasi: kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet!
2 Samuel 1:19 The beauty of Israel is slain on your high places: how are the mighty fallen!
2. Samuelin kirja 1:20 Älkää kertoko sitä Gatissa, älkää julistako sitä Askelonin kaduilla, etteivät filistealaisten tyttäret iloitsisi, etteivät ympärileikkaamattomien tyttäret riemuitsisi.
2 Samuel 1:20 Tell it not in Gath, publish it not in the streets of Askelon; lest the daughters of the Philistines rejoice, lest the daughters of the uncircumcised triumph.
2. Samuelin kirja 1:21 Te Gilboan vuoret, älköön teille tulko kastetta, älköönkä sadetta, älköön teille satako uhripeltoja! Sillä siellä on sankarien kilpi halpamaisesti heitetty pois, Saulin kilpi, ikään kuin häntä ei olisi öljyllä voideltu.
2 Samuel 1:21 You mountains of Gilboa, let there be no dew, neither let there be rain, on you, nor fields of offerings: for there the shield of the mighty is vilely cast away, the shield of Saul, as though he had not been anointed with oil.
2. Samuelin kirja 1:22 Kaatuneiden verestä, sankarien rasvasta, Jonathanin jousi ei kääntynyt takaisin, eikä Saulin miekka tyhjänä palannut.
2 Samuel 1:22 From the blood of the slain, from the fat of the mighty, the bow of Jonathan turned not back, and the sword of Saul returned not empty.
2. Samuelin kirja 1:23 Saul ja Jonatan olivat ihania ja ihania eläessään, eivätkä he kuollessaankaan erottuneet toisistaan: he olivat nopeampia kuin kotkat, he olivat leijonia väkevämpiä.
2 Samuel 1:23 Saul and Jonathan were lovely and pleasant in their lives, and in their death they were not divided: they were swifter than eagles, they were stronger than lions.
2. Samuelin kirja 1:24 Te Israelin tyttäret, itkekää Saulia, joka puki teidät purppuraan, koristaa teidät ihanuuksilla, ja ripustaa vaatteisiinne kultakoristeita.
2 Samuel 1:24 You daughters of Israel, weep over Saul, who clothed you in scarlet, with other delights, who put on ornaments of gold on your apparel.
2. Samuelin kirja 1:25 Kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet taistelun keskellä! Oi Jonathan, sinut surmattiin kukkuloillasi.
2 Samuel 1:25 How are the mighty fallen in the middle of the battle! O Jonathan, you were slain in your high places.
2. Samuelin kirja 1:26 Minä olen todella pahoillani sinun tähtesi, veljeni Jonathan. Olet ollut minulle hyvin mieluisa. Sinun rakkautesi minua kohtaan oli ihmeellinen, suurempi kuin naisten rakkaus.
2 Samuel 1:26 I am distressed for you, my brother Jonathan: very pleasant have you been to me: your love to me was wonderful, passing the love of women.
2. Samuelin kirja 1:27 Kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet ja sota-aseet tuhoutuneet!
2 Samuel 1:27 How are the mighty fallen, and the weapons of war perished!
2. Samuelin kirja 2:1 Tämän jälkeen Daavid kysyi Herralta: Menenkö minä johonkin Juudan kaupungeista? Herra sanoi hänelle: Mene. Daavid sanoi: Minne minä menen? Hän vastasi: Hebroniin.
2 Samuel 2:1 And it came to pass after this, that David inquired of the LORD, saying, Shall I go up into any of the cities of Judah? And the LORD said to him, Go up. And David said, Where shall I go up? And he said, To Hebron.
2. Samuelin kirja 2:2 Niin Daavid meni sinne, ja myös hänen kaksi vaimoaan, jisreeliläinen Ahinoam ja karmelilainen Abigail, Nabalin vaimo.
2 Samuel 2:2 So David went up thither, and his two wives also, Ahinoam the Jezreelitess, and Abigail Nabal’s wife the Carmelite.
2. Samuelin kirja 2:3 Ja Daavid toi mukanaan olevat miehet, jokaisen perheineen, ja he asettuivat Hebronin kaupunkeihin.
2 Samuel 2:3 And his men that were with him did David bring up, every man with his household: and they dwelled in the cities of Hebron.
2. Samuelin kirja 2:4 Niin Juudan miehet tulivat ja voitelivat siellä Daavidin Juudan suvun kuninkaaksi. Ja Daavidille kerrottiin, että Gileadin Jaabesin miehet hautasivat Saulin.
2 Samuel 2:4 And the men of Judah came, and there they anointed David king over the house of Judah. And they told David, saying, That the men of Jabeshgilead were they that buried Saul.
2. Samuelin kirja 2:5 Ja Daavid lähetti sanansaattajia Gileadin Jaabesin miesten luo ja käski sanoa heille: Herra siunatkoon teitä, että olette tehneet tämän laupeuden herrallenne Saulille ja haudanneet hänet.
2 Samuel 2:5 And David sent messengers to the men of Jabeshgilead, and said to them, Blessed be you of the LORD, that you have showed this kindness to your lord, even to Saul, and have buried him.
2. Samuelin kirja 2:6 Ja nyt Herra osoittakoon teille laupeutta ja totuutta, ja minäkin maksan teille takaisin tällä laupeudella, koska te tämän teitte.
2 Samuel 2:6 And now the LORD show kindness and truth to you: and I also will requite you this kindness, because you have done this thing.
2. Samuelin kirja 2:7 Vahvistukoot nyt kätenne ja olkaa rohkeita, sillä teidän herranne Saul on kuollut, ja Juudan heimo on voidellut minut itselleen kuninkaaksi.
2 Samuel 2:7 Therefore now let your hands be strengthened, and be you valiant: for your master Saul is dead, and also the house of Judah have anointed me king over them.
2. Samuelin kirja 2:8 Mutta Abner, Neerin poika, Saulin sotajoukon päämies, otti Saulin pojan Isbosetin ja vei hänet Mahanaimiin.
2 Samuel 2:8 But Abner the son of Ner, captain of Saul’s host, took Ishbosheth the son of Saul, and brought him over to Mahanaim;
2. Samuelin kirja 2:9 Ja teki hänestä Gileadin, asurilaisten, Jisreelin, Efraimin, Benjaminin ja koko Israelin kuninkaan.
2 Samuel 2:9 And made him king over Gilead, and over the Ashurites, and over Jezreel, and over Ephraim, and over Benjamin, and over all Israel.
2. Samuelin kirja 2:10 Saulin poika Isboset oli neljänkymmenen vuoden ikäinen tullessaan Israelin kuninkaaksi ja hallitsi kaksi vuotta; mutta Juudan heimo seurasi Daavidia.
2 Samuel 2:10 Ishbosheth Saul’s son was forty years old when he began to reign over Israel, and reigned two years. But the house of Judah followed David.
2. Samuelin kirja 2:11 Ja aika, jonka Daavid oli Hebronissa Juudan huoneen kuninkaana, oli seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta.
2 Samuel 2:11 And the time that David was king in Hebron over the house of Judah was seven years and six months.
2. Samuelin kirja 2:12 Ja Abner, Neerin poika, ja Saulin pojan Isbosetin palvelijat lähtivät Mahanaimista Gibeoniin.
2 Samuel 2:12 And Abner the son of Ner, and the servants of Ishbosheth the son of Saul, went out from Mahanaim to Gibeon.
2. Samuelin kirja 2:13 Niin Joab, Serujan poika, ja Daavidin palvelijat lähtivät ulos ja kohtasivat toisensa Gibeonin lammikolla; ja he istuivat, toinen lammikon toiselle puolelle ja toinen lammikon toiselle puolelle.
2 Samuel 2:13 And Joab the son of Zeruiah, and the servants of David, went out, and met together by the pool of Gibeon: and they sat down, the one on the one side of the pool, and the other on the other side of the pool.
2. Samuelin kirja 2:14 Ja Abner sanoi Joabille: Nouskoot nuoret miehet ja leikkikööt meidän edessämme. Ja Joab sanoi: Nouskoot he.
2 Samuel 2:14 And Abner said to Joab, Let the young men now arise, and play before us. And Joab said, Let them arise.
2. Samuelin kirja 2:15 Sitten nousi ja kulki yli kaksitoista Benjaminin miestä, jotka kuuluivat Saulin pojalle Isbosetille, ja kaksitoista Daavidin palvelijoita.
2 Samuel 2:15 Then there arose and went over by number twelve of Benjamin, which pertained to Ishbosheth the son of Saul, and twelve of the servants of David.
2. Samuelin kirja 2:16 Ja he tarttuivat toinen toistaan päähän ja pistivät miekan hänen kylkeensä; ja he kaatuivat kaikki yhdessä; sentähden sitä paikkaa kutsuttiin Helkathazzurimiksi, joka on Gibeonissa.
2 Samuel 2:16 And they caught every one his fellow by the head, and thrust his sword in his fellow’s side; so they fell down together: why that place was called Helkathhazzurim, which is in Gibeon.
2. Samuelin kirja 2:17 Ja sinä päivänä oli hyvin ankara taistelu, ja Daavidin palvelijat voittivat Abnerin ja Israelin miehet.
2 Samuel 2:17 And there was a very sore battle that day; and Abner was beaten, and the men of Israel, before the servants of David.
2. Samuelin kirja 2:18 Ja siellä oli kolme Serujan poikaa, Joab, Abisai ja Asael; ja Asael oli nopejalkainen kuin villivuohikas.
2 Samuel 2:18 And there were three sons of Zeruiah there, Joab, and Abishai, and Asahel: and Asahel was as light of foot as a wild roe.
2. Samuelin kirja 2:19 Ja Asael ajoi Abneria takaa; eikä hän lähtiessään poikennut oikealle eikä vasemmalle Abnerin seuraamisesta.
2 Samuel 2:19 And Asahel pursued after Abner; and in going he turned not to the right hand nor to the left from following Abner.
2. Samuelin kirja 2:20 Sitten Abner katsoi taakseen ja kysyi: Oletko sinä Asahel? Hän vastasi: Olen.
2 Samuel 2:20 Then Abner looked behind him, and said, Are you Asahel? And he answered, I am.
2. Samuelin kirja 2:21 Ja Abner sanoi hänelle: Käänny oikealle tai vasemmalle ja tartu johonkuhun nuoriin miehiin ja ota itsellesi hänen varustuksensa. Mutta Asael ei tahtonut kääntyä pois hänen perässään.
2 Samuel 2:21 And Abner said to him, Turn you aside to your right hand or to your left, and lay you hold on one of the young men, and take you his armor. But Asahel would not turn aside from following of him.
2. Samuelin kirja 2:22 Ja Abner sanoi taas Asaelille: Käänny pois minun seuraamastani! Miksi minun pitäisi lyödä sinut maahan? Kuinka sitten voisin kohottaa kasvoni veljellesi Joabille?
2 Samuel 2:22 And Abner said again to Asahel, Turn you aside from following me: why should I smite you to the ground? how then should I hold up my face to Joab your brother?
2. Samuelin kirja 2:23 Mutta hän kieltäytyi poikkeamasta. Niinpä Abner iski häntä keihään takapäällä viidennen kylkiluun alle, niin että keihäs tuli ulos hänen takaansa. Hän kaatui siihen ja kuoli samaan paikkaan. Ja kaikki, jotka tulivat siihen paikkaan,
2 Samuel 2:23 However, he refused to turn aside: why Abner with the hinder end of the spear smote him under the fifth rib, that the spear came out behind him; and he fell down there, and died in the same place: and it came to pass, that as many as came to the place whe
2. Samuelin kirja 2:24 Myös Joab ja Abisai ajoivat Abneria takaa, ja aurinko laski heidän tullessaan Amman kukkulalle, joka on Giahin kohdalla Gibeonin erämaan tiellä.
2 Samuel 2:24 Joab also and Abishai pursued after Abner: and the sun went down when they were come to the hill of Ammah, that lies before Giah by the way of the wilderness of Gibeon.
2. Samuelin kirja 2:25 Ja Benjaminin lapset kokoontuivat Abnerin perään yhdeksi joukoksi ja asettuivat kukkulan laelle.
2 Samuel 2:25 And the children of Benjamin gathered themselves together after Abner, and became one troop, and stood on the top of an hill.
2. Samuelin kirja 2:26 Silloin Abner huusi Joabille ja sanoi: Pitääkö miekan syödä ikuisesti? Etkö tiedä, että loppu on karvas? Kuinka kauan vielä kestää, ennen kuin käsket kansan kääntyä pois veljiensä takaa-ajosta?
2 Samuel 2:26 Then Abner called to Joab, and said, Shall the sword devour for ever? know you not that it will be bitterness in the latter end? how long shall it be then, ere you bid the people return from following their brothers?
2. Samuelin kirja 2:27 Ja Joab sanoi: Niin totta kuin Jumala elää! Ellet sinä olisi puhunut, niin varmasti kansa olisi aamulla lähtenyt liikkeelle, kukin veljensä takaa-ajosta.
2 Samuel 2:27 And Joab said, As God lives, unless you had spoken, surely then in the morning the people had gone up every one from following his brother.
2. Samuelin kirja 2:28 Niin Joab puhalsi torveen, ja kaikki kansa pysähtyi eivätkä enää ajaneet Israelia takaa eivätkä enää taistelleet.
2 Samuel 2:28 So Joab blew a trumpet, and all the people stood still, and pursued after Israel no more, neither fought they any more.
2. Samuelin kirja 2:29 Ja Abner ja hänen miehensä vaelsivat koko sen yön tasangon halki, ylittivät Jordanin ja kulkivat koko Bitronin läpi ja tulivat Mahanaimiin.
2 Samuel 2:29 And Abner and his men walked all that night through the plain, and passed over Jordan, and went through all Bithron, and they came to Mahanaim.
2. Samuelin kirja 2:30 Ja Joab palasi ajamasta takaa Abneria, ja kun hän oli koonnut kaiken kansan, puuttui Daavidin palvelijoista yhdeksäntoista miestä ja Asael.
2 Samuel 2:30 And Joab returned from following Abner: and when he had gathered all the people together, there lacked of David’s servants nineteen men and Asahel.
2. Samuelin kirja 2:31 Mutta Daavidin palvelijat olivat lyöneet Benjaminin ja Abnerin miehiä, niin että kolmesataakolmekymmentä miestä kuoli.
2 Samuel 2:31 But the servants of David had smitten of Benjamin, and of Abner’s men, so that three hundred and three score men died.
2. Samuelin kirja 2:32 Ja he ottivat Asaelin ja hautasivat hänet isänsä hautaan, joka oli Betlehemissä. Ja Joab ja hänen miehensä kulkivat koko yön, ja he tulivat Hebroniin päivänkoitteessa.
2 Samuel 2:32 And they took up Asahel, and buried him in the sepulcher of his father, which was in Bethlehem. And Joab and his men went all night, and they came to Hebron at break of day.
2. Samuelin kirja 3:1 Saulin suvun ja Daavidin suvun välillä oli pitkä sota, mutta Daavid vahvistui ja vahvistui, ja Saulin suku heikkeni yhä heikommaksi.
2 Samuel 3:1 Now there was long war between the house of Saul and the house of David: but David waxed stronger and stronger, and the house of Saul waxed weaker and weaker.
2. Samuelin kirja 3:2 Ja Daavidille syntyi poikia Hebronissa; ja hänen esikoisensa oli Amnon, jisreeliläisestä Ahinoamista.
2 Samuel 3:2 And to David were sons born in Hebron: and his firstborn was Amnon, of Ahinoam the Jezreelitess;
2. Samuelin kirja 3:3 Ja hänen toinen poikansa oli Kileab, karmelilaisen Nabalin vaimon Abigailin poika; ja kolmas oli Absalom, Gesurin kuninkaan Talmain tyttären Maakan poika;
2 Samuel 3:3 And his second, Chileab, of Abigail the wife of Nabal the Carmelite; and the third, Absalom the son of Maacah the daughter of Talmai king of Geshur;
2. Samuelin kirja 3:4 neljäs Adonia, Haggitin poika, ja viides Sefatja, Abitalin poika,
2 Samuel 3:4 And the fourth, Adonijah the son of Haggith; and the fifth, Shephatiah the son of Abital;
2. Samuelin kirja 3:5 Kuudes Jitream, Daavidin vaimon Eglan poika. Nämä syntyivät Daavidille Hebronissa.
2 Samuel 3:5 And the sixth, Ithream, by Eglah David’s wife. These were born to David in Hebron.
2. Samuelin kirja 3:6 Ja kun Saulin suvun ja Daavidin suvun välillä oli sota, Abner asettui Saulin suvun puolelle.
2 Samuel 3:6 And it came to pass, while there was war between the house of Saul and the house of David, that Abner made himself strong for the house of Saul.
2. Samuelin kirja 3:7 Ja Saulilla oli sivuvaimo, jonka nimi oli Rispa, Aijan tytär; ja Isboset sanoi Abnerille: Miksi olet mennyt isäni sivuvaimon luo?
2 Samuel 3:7 And Saul had a concubine, whose name was Rizpah, the daughter of Aiah: and Ishbosheth said to Abner, Why have you gone in to my father’s concubine?
2. Samuelin kirja 3:8 Silloin Abner vihastui kovin Isbosetin sanoista ja sanoi: Olenko minä koiranpää, joka tänä päivänä osoitan laupeutta isäsi Saulin suvulle, hänen veljilleen ja ystävilleen Juudaa vastaan enkä ole antanut sinua Daavidin käsiin?
2 Samuel 3:8 Then was Abner very wroth for the words of Ishbosheth, and said, Am I a dog’s head, which against Judah do show kindness this day to the house of Saul your father, to his brothers, and to his friends, and have not delivered you into the hand of David, tha
2. Samuelin kirja 3:9 Jumala tehköön Abnerille niin ja enemmänkin, paitsi että minä teen hänelle niin kuin Herra on Daavidille vannonut;
2 Samuel 3:9 So do God to Abner, and more also, except, as the LORD has sworn to David, even so I do to him;
2. Samuelin kirja 3:10 Siirtämään valtakunnan Saulin suvulta ja pystyttämään Daavidin valtaistuimen Israelin ja Juudan yli, Danista aina Beersebaan asti.
2 Samuel 3:10 To translate the kingdom from the house of Saul, and to set up the throne of David over Israel and over Judah, from Dan even to Beersheba.
2. Samuelin kirja 3:11 Eikä hän voinut vastata Abnerille enää sanaakaan, koska hän pelkäsi tätä.
2 Samuel 3:11 And he could not answer Abner a word again, because he feared him.
2. Samuelin kirja 3:12 Ja Abner lähetti puolestansa sanansaattajia Daavidin luo sanomaan: Kenen maa on? Ja sanomaan: Tee liitto minun kanssani, ja katso, minun käteni on sinun kanssasi ja tuo koko Israel sinun luoksesi.
2 Samuel 3:12 And Abner sent messengers to David on his behalf, saying, Whose is the land? saying also, Make your league with me, and, behold, my hand shall be with you, to bring about all Israel to you.
2. Samuelin kirja 3:13 Ja hän sanoi: Hyvä on, minä teen liiton kanssasi; mutta yhtä minä sinulta pyydän: et saa nähdä minun kasvojani, ellet ensin tuo tänne Mikal Saulin tytärtä, kun tulet katsomaan minua.
2 Samuel 3:13 And he said, Well; I will make a league with you: but one thing I require of you, that is, You shall not see my face, except you first bring Michal Saul’s daughter, when you come to see my face.
2. Samuelin kirja 3:14 Ja Daavid lähetti sanansaattajat Saulin pojan Isbosetin luo ja käski sanoa: Anna minulle vaimoni Miikal, jonka kihlasin itselleni sadalla filistealaisten esinahalla.
2 Samuel 3:14 And David sent messengers to Ishbosheth Saul’s son, saying, Deliver me my wife Michal, which I espoused to me for an hundred foreskins of the Philistines.
2. Samuelin kirja 3:15 Ja Isboset lähetti ja otti hänet hänen mieheltään, Phaltielin, Laisin pojan, luota.
2 Samuel 3:15 And Ishbosheth sent, and took her from her husband, even from Phaltiel the son of Laish.
2. Samuelin kirja 3:16 Ja hänen miehensä meni hänen kanssaan itkien hänen perässänsä Bahurimiin. Silloin Abner sanoi hänelle: Mene ja palaja takaisin. Ja hän palasi.
2 Samuel 3:16 And her husband went with her along weeping behind her to Bahurim. Then said Abner to him, Go, return. And he returned.
2. Samuelin kirja 3:17 Ja Abner puhui Israelin vanhimmille ja sanoi: Te olette jo aikoinaan tavoitelleet Daavidia kuninkaaksenne.
2 Samuel 3:17 And Abner had communication with the elders of Israel, saying, You sought for David in times past to be king over you:
2. Samuelin kirja 3:18 Tee nyt niin, sillä Herra on puhunut Daavidista sanoen: 'Palvelijani Daavidin kädellä minä pelastan kansani Israelin filistealaisten käsistä ja kaikkien heidän vihollistensa käsistä.'
2 Samuel 3:18 Now then do it: for the LORD has spoken of David, saying, By the hand of my servant David I will save my people Israel out of the hand of the Philistines, and out of the hand of all their enemies.
2. Samuelin kirja 3:19 Ja Abner puhui myös Benjaminin kuullen; ja Abner meni myös puhumaan Daavidin kuullen Hebroniin kaiken, mikä Israelille ja koko Benjaminin suvulle hyväksi näytti.
2 Samuel 3:19 And Abner also spoke in the ears of Benjamin: and Abner went also to speak in the ears of David in Hebron all that seemed good to Israel, and that seemed good to the whole house of Benjamin.
2. Samuelin kirja 3:20 Niin Abner tuli Daavidin luo Hebroniin, ja hänen kanssaan oli kaksikymmentä miestä. Ja Daavid laittoi Abnerille ja hänen kanssaan oleville miehille pidot.
2 Samuel 3:20 So Abner came to David to Hebron, and twenty men with him. And David made Abner and the men that were with him a feast.
2. Samuelin kirja 3:21 Ja Abner sanoi Daavidille: Minä nousen ja menen kokoamaan kaiken Israelin herrani, kuninkaan, luo, jotta he tekisivät liiton sinun kanssasi ja sinä hallitsisit kaikkea, mitä sydämesi halajaa. Niin Daavid lähetti Abnerin menemään, ja hän meni rauhassa.
2 Samuel 3:21 And Abner said to David, I will arise and go, and will gather all Israel to my lord the king, that they may make a league with you, and that you may reign over all that your heart desires. And David sent Abner away; and he went in peace.
2. Samuelin kirja 3:22 Ja katso, Daavidin ja Joabin palvelijat tulivat takaa-ajolta joukkoa ja toivat mukanaan suuren saaliin. Mutta Abner ei ollut Daavidin luona Hebronissa, sillä hän oli lähettänyt hänet menemään, ja hän oli lähtenyt rauhassa.
2 Samuel 3:22 And, behold, the servants of David and Joab came from pursuing a troop, and brought in a great spoil with them: but Abner was not with David in Hebron; for he had sent him away, and he was gone in peace.
2. Samuelin kirja 3:23 Kun Joab ja kaikki hänen kanssaan ollut väki saapuivat, Joabille ilmoitettiin: Abner, Neerin poika, tuli kuninkaan luo, ja tämä lähetti hänet menemään, ja hän meni rauhassa.
2 Samuel 3:23 When Joab and all the host that was with him were come, they told Joab, saying, Abner the son of Ner came to the king, and he has sent him away, and he is gone in peace.
2. Samuelin kirja 3:24 Niin Joab tuli kuninkaan luo ja sanoi: Mitä olet tehnyt? Katso, Abner tuli sinun luoksesi; miksi olet lähettänyt hänet pois, kun hän on mennyt?
2 Samuel 3:24 Then Joab came to the king, and said, What have you done? behold, Abner came to you; why is it that you have sent him away, and he is quite gone?
2. Samuelin kirja 3:25 Sinä tiedät Abnerin, Neerin pojan, että hän tuli pettämään sinua ja saamaan tietää lähtösi ja tulosi ja kaiken, mitä teet.
2 Samuel 3:25 You know Abner the son of Ner, that he came to deceive you, and to know your going out and your coming in, and to know all that you do.
2. Samuelin kirja 3:26 Ja kun Joab oli lähtenyt Daavidin luota, lähetti hän sanansaattajia Abnerin perään, ja nämä toivat hänet takaisin Sirahin lähteeltä; mutta Daavid ei tiennyt sitä.
2 Samuel 3:26 And when Joab was come out from David, he sent messengers after Abner, which brought him again from the well of Sirah: but David knew it not.
2. Samuelin kirja 3:27 Ja kun Abner palasi Hebroniin, Joab otti hänet erilleen portissa puhuakseen hänen kanssaan hiljaa ja löi häntä siellä viidenteen kylkilukuun, niin että hän kuoli, veljensä Asaelin veren tähden.
2 Samuel 3:27 And when Abner was returned to Hebron, Joab took him aside in the gate to speak with him quietly, and smote him there under the fifth rib, that he died, for the blood of Asahel his brother.
2. Samuelin kirja 3:28 Ja kuin Daavid sen kuuli, sanoi hän: minä ja minun valtakuntani olemme ikuisesti syyttömät Herran edessä Abnerin, Neerin pojan, vereen.
2 Samuel 3:28 And afterward when David heard it, he said, I and my kingdom are guiltless before the LORD for ever from the blood of Abner the son of Ner:
2. Samuelin kirja 3:29 Se laskeutukoon Joabin pään päälle ja koko hänen isänsä suvun päälle; älköön Joabin suvusta puuttuko yhtäkään, jolla on vuoto tai joka on spitaalinen tai joka nojaa sauvaan tai joka kaatuu miekkaan tai jolta puuttuu leipä.
2 Samuel 3:29 Let it rest on the head of Joab, and on all his father’s house; and let there not fail from the house of Joab one that has an issue, or that is a leper, or that leans on a staff, or that falls on the sword, or that lacks bread.
2. Samuelin kirja 3:30 Niin Joab ja hänen veljensä Abisai surmasivat Abnerin, koska tämä oli surmannut heidän veljensä Asahelin Gibeonin taistelussa.
2 Samuel 3:30 So Joab, and Abishai his brother slew Abner, because he had slain their brother Asahel at Gibeon in the battle.
2. Samuelin kirja 3:31 Ja Daavid sanoi Joabille ja kaikelle väelle, joka oli hänen kanssaan: Repäise vaatteenne ja vyöttäytykää säkkeihin ja valittakaa Abnerin edessä. Ja kuningas Daavid itse seurasi paareja.
2 Samuel 3:31 And David said to Joab, and to all the people that were with him, Rend your clothes, and gird you with sackcloth, and mourn before Abner. And king David himself followed the bier.
2. Samuelin kirja 3:32 Ja he hautasivat Abnerin Hebroniin; ja kuningas korotti äänensä ja itki Abnerin haudalla; ja kaikki kansa itki.
2 Samuel 3:32 And they buried Abner in Hebron: and the king lifted up his voice, and wept at the grave of Abner; and all the people wept.
2. Samuelin kirja 3:33 Ja kuningas valitti Abnerista ja sanoi: Kuoliko Abner niin kuin tyhmä kuolee?
2 Samuel 3:33 And the king lamented over Abner, and said, Died Abner as a fool dies?
2. Samuelin kirja 3:34 Teidän käsiänne ei sidottu eikä jalkojanne pantu kahleisiin. Niin kuin mies kaatuu jumalattomien edessä, niin tekin kaaduitte. Ja kaikki kansa itki jälleen hänen tähtensä.
2 Samuel 3:34 Your hands were not bound, nor your feet put into fetters: as a man falls before wicked men, so fell you. And all the people wept again over him.
2. Samuelin kirja 3:35 Ja kun kaikki kansa tuli syömään Daavidia, kun vielä oli päivä, vannoi Daavid sanoen: Jumala tehköön minulle niin ja niin, jos maistan leipää tai jotain muuta, ennen kuin aurinko laskee.
2 Samuel 3:35 And when all the people came to cause David to eat meat while it was yet day, David swore, saying, So do God to me, and more also, if I taste bread, or ought else, till the sun be down.
2. Samuelin kirja 3:36 Ja kaikki kansa pani sen merkille, ja se oli heille mieleen, niinkuin kaikki, mitä kuningas teki, oli kaiken kansan mieleen.
2 Samuel 3:36 And all the people took notice of it, and it pleased them: as whatever the king did pleased all the people.
2. Samuelin kirja 3:37 Sillä kaikki kansa ja koko Israel ymmärsivät sinä päivänä, ettei Abnerin, Nerin pojan, surmaaminen ollut kuninkaan tehtävä.
2 Samuel 3:37 For all the people and all Israel understood that day that it was not of the king to slay Abner the son of Ner.
2. Samuelin kirja 3:38 Ja kuningas sanoi palvelijoilleen: Ettekö tiedä, että tänä päivänä on kaatunut Israelissa ruhtinas ja suuri mies?
2 Samuel 3:38 And the king said to his servants, Know you not that there is a prince and a great man fallen this day in Israel?
2. Samuelin kirja 3:39 Minä olen tänä päivänä heikko, vaikka olen voideltu kuningas; ja nämä miehet, Serujan pojat, ovat minulle kovempia. Herra maksaa pahantekijälle hänen pahuutensa mukaan.
2 Samuel 3:39 And I am this day weak, though anointed king; and these men the sons of Zeruiah be too hard for me: the LORD shall reward the doer of evil according to his wickedness.
2. Samuelin kirja 4:1 Ja kun Saulin poika kuuli Abnerin kuolleen Hebronissa, hänen kätensä heikkenivät, ja kaikki israelilaiset pelästyivät.
2 Samuel 4:1 And when Saul’s son heard that Abner was dead in Hebron, his hands were feeble, and all the Israelites were troubled.
2. Samuelin kirja 4:2 Saulin pojalla oli kaksi miestä, jotka olivat joukko-osastojen päälliköitä: toisen nimi oli Baana ja toisen nimi Rekab, beerotilaisen Rimmonin poikia, benjaminilaisia; sillä Beerotkin luettiin benjaminilaisiin.
2 Samuel 4:2 And Saul’s son had two men that were captains of bands: the name of the one was Baanah, and the name of the other Rechab, the sons of Rimmon a Beerothite, of the children of Benjamin: (for Beeroth also was reckoned to Benjamin.
2. Samuelin kirja 4:3 Ja beerotilaiset pakenivat Gittaimiin ja asuivat siellä muukalaisina tähän päivään asti.)
2 Samuel 4:3 And the Beerothites fled to Gittaim, and were sojourners there until this day.)
2. Samuelin kirja 4:4 Ja Jonathanilla, Saulin pojalla, oli poika, joka rampautui jaloistaan. Hän oli viisivuotias, kun sanoma Saulista ja Jonathanista tuli Jisreelistä. Hänen hoitajansa otti hänet ylös ja pakeni. Ja kun hoitaja kiirehti pakenemaan, poika kaatui ja joutui...
2 Samuel 4:4 And Jonathan, Saul’s son, had a son that was lame of his feet. He was five years old when the tidings came of Saul and Jonathan out of Jezreel, and his nurse took him up, and fled: and it came to pass, as she made haste to flee, that he fell, and became l
2. Samuelin kirja 4:5 Ja beerotilaisen Rimmonin pojat, Rekab ja Baana, menivät ja tulivat päivän kuumimmalla hetkellä Isbosetin taloon, joka makasi vuoteessa keskipäivällä.
2 Samuel 4:5 And the sons of Rimmon the Beerothite, Rechab and Baanah, went, and came about the heat of the day to the house of Ishbosheth, who lay on a bed at noon.
2. Samuelin kirja 4:6 Ja he tulivat sinne keskelle taloa, ikään kuin vehnää noutaen, ja löivät häntä viidennen kylkiluun alle; ja Rekab ja hänen veljensä Baana pääsivät pakoon.
2 Samuel 4:6 And they came thither into the middle of the house, as though they would have fetched wheat; and they smote him under the fifth rib: and Rechab and Baanah his brother escaped.
2. Samuelin kirja 4:7 Sillä kun he tulivat taloon, hän makasi vuoteella makuuhuoneessaan, ja he löivät häntä ja tappoivat hänet ja mestauttivat hänet ja ottivat hänen päänsä ja pakenivat heiltä koko yön tasangon halki.
2 Samuel 4:7 For when they came into the house, he lay on his bed in his bedchamber, and they smote him, and slew him, and beheaded him, and took his head, and got them away through the plain all night.
2. Samuelin kirja 4:8 Ja he toivat Isbosetin pään Daavidille Hebroniin ja sanoivat kuninkaalle: Katso, Isbosetin, Saulin pojan, sinun vihollisesi, pää, joka väijyi sinun henkeäsi. Herra on tänä päivänä kostanut herrani, kuninkaan, Saulille ja hänen jälkeläisilleen.
2 Samuel 4:8 And they brought the head of Ishbosheth to David to Hebron, and said to the king, Behold the head of Ishbosheth the son of Saul your enemy, which sought your life; and the LORD has avenged my lord the king this day of Saul, and of his seed.
2. Samuelin kirja 4:9 Daavid vastasi Rekabille ja hänen veljelleen Baanalle, beerotilaisen Rimmonin pojille, ja sanoi heille: Niin totta kuin Herra elää, joka on lunastanut minun sieluni kaikesta hädästä,
2 Samuel 4:9 And David answered Rechab and Baanah his brother, the sons of Rimmon the Beerothite, and said to them, As the LORD lives, who has redeemed my soul out of all adversity,
2. Samuelin kirja 4:10 Kun minulle ilmoitettiin: Katso, Saul on kuollut, hän luuli tuoneensa hyvän sanoman. Minä otin hänet kiinni ja tapoin Siklagissa, koska hän luuli minun antavan hänelle palkkion sanomansa tuomisesta.
2 Samuel 4:10 When one told me, saying, Behold, Saul is dead, thinking to have brought good tidings, I took hold of him, and slew him in Ziklag, who thought that I would have given him a reward for his tidings:
2. Samuelin kirja 4:11 Kuinka paljon enemmän, kun jumalattomat miehet ovat tappaneet vanhurskaan hänen omassa kodissaan hänen vuoteessaan? Enkö minä nyt vaatisi hänen vertaan teidän kädestänne ja poistaisi teidät maan päältä?
2 Samuel 4:11 How much more, when wicked men have slain a righteous person in his own house on his bed? shall I not therefore now require his blood of your hand, and take you away from the earth?
2. Samuelin kirja 4:12 Ja Daavid käski nuoria miehiään, ja he surmasivat heidät, hakkasivat irti heidän kätensä ja jalkansa ja ripustivat heidät Hebronin lammikkoon. Mutta Iisbosetin pään he ottivat ja hautasivat sen Abnerin hautaan Hebroniin.
2 Samuel 4:12 And David commanded his young men, and they slew them, and cut off their hands and their feet, and hanged them up over the pool in Hebron. But they took the head of Ishbosheth, and buried it in the sepulcher of Abner in Hebron.
2. Samuelin kirja 5:1 Niin kaikki Israelin sukukunnat tulivat Daavidin luo Hebroniin ja puhuivat sanoen: Katso, me olemme sinun luutasi ja lihaasi.
2 Samuel 5:1 Then came all the tribes of Israel to David to Hebron, and spoke, saying, Behold, we are your bone and your flesh.
2. Samuelin kirja 5:2 Myös muinoin, kun Saul oli meidän kuninkaamme, sinä johdatit Israelin ulos ja sisään. Herra sanoi sinulle: 'Sinun on kaitsettava minun kansaani Israelia, ja sinun on oltava Israelin päämies.'
2 Samuel 5:2 Also in time past, when Saul was king over us, you were he that led out and brought in Israel: and the LORD said to you, You shall feed my people Israel, and you shall be a captain over Israel.
2. Samuelin kirja 5:3 Niin kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan luo Hebroniin, ja kuningas Daavid teki heidän kanssaan liiton Hebronissa Herran edessä, ja he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi.
2 Samuel 5:3 So all the elders of Israel came to the king to Hebron; and king David made a league with them in Hebron before the LORD: and they anointed David king over Israel.
2. Samuelin kirja 5:4 Daavid oli kolmenkymmenen vuoden ikäinen tullessaan hallitsemaan, ja hän hallitsi neljäkymmentä vuotta.
2 Samuel 5:4 David was thirty years old when he began to reign, and he reigned forty years.
2. Samuelin kirja 5:5 Hebronissa hän hallitsi Juudaa seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta, ja Jerusalemissa hän hallitsi koko Israelia ja Juudaa kolmekymmentä kolme vuotta.
2 Samuel 5:5 In Hebron he reigned over Judah seven years and six months: and in Jerusalem he reigned thirty and three years over all Israel and Judah.
2. Samuelin kirja 5:6 Niin kuningas meni miehineen Jerusalemiin jebusilaisten, maan asukkaiden, luo. Nämä puhuivat Daavidille sanoen: Ellet vie pois sokeita ja rampoja, et pääse tänne sisälle, sillä he ajattelivat: Daavid ei voi tulla tänne sisälle.
2 Samuel 5:6 And the king and his men went to Jerusalem to the Jebusites, the inhabitants of the land: which spoke to David, saying, Except you take away the blind and the lame, you shall not come in here: thinking, David cannot come in here.
2. Samuelin kirja 5:7 Kuitenkin Daavid valloitti Siionin linnoituksen: se on Daavidin kaupunki.
2 Samuel 5:7 Nevertheless David took the strong hold of Zion: the same is the city of David.
2. Samuelin kirja 5:8 Ja Daavid sanoi sinä päivänä: Joka nousee katuojaan ja lyö jebusilaiset sekä rammat ja sokeat, joita Daavidin sielu vihaa, hänestä tulee päällikkö ja päämies. Sentähden he sanoivat: Sokeat ja rammat älkööt tulko taloon.
2 Samuel 5:8 And David said on that day, Whoever gets up to the gutter, and smites the Jebusites, and the lame and the blind that are hated of David’s soul, he shall be chief and captain. Why they said, The blind and the lame shall not come into the house.
2. Samuelin kirja 5:9 Niin Daavid asettui linnoitukseen ja kutsui sitä Daavidin kaupungiksi. Ja Daavid rakensi sitä ympäri Millosta sisäänpäin.
2 Samuel 5:9 So David dwelled in the fort, and called it the city of David. And David built round about from Millo and inward.
2. Samuelin kirja 5:10 Ja Daavid menestyi ja kasvoi, ja Herra Jumala Sebaot oli hänen kanssaan.
2 Samuel 5:10 And David went on, and grew great, and the LORD God of hosts was with him.
2. Samuelin kirja 5:11 Ja Tyroksen kuningas Hiram lähetti sanansaattajia Daavidin luo, sekä setripuita, kirvesmiehiä ja muurareita, ja he rakensivat Daavidille talon.
2 Samuel 5:11 And Hiram king of Tyre sent messengers to David, and cedar trees, and carpenters, and masons: and they built David an house.
2. Samuelin kirja 5:12 Ja Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänet Israelin kuninkaaksi ja korottanut hänen valtakuntansa kansansa Israelin tähden.
2 Samuel 5:12 And David perceived that the LORD had established him king over Israel, and that he had exalted his kingdom for his people Israel’s sake.
2. Samuelin kirja 5:13 Ja Daavid otti itselleen lisää sivuvaimoja ja vaimoja Jerusalemista, tultuaan Hebronista; ja Daavidille syntyi vielä poikia ja tyttäriä.
2 Samuel 5:13 And David took him more concubines and wives out of Jerusalem, after he was come from Hebron: and there were yet sons and daughters born to David.
2. Samuelin kirja 5:14 Ja nämä olivat niiden lasten nimet, jotka syntyivät hänelle Jerusalemissa: Sammua, Sobab, Natan ja Salomo,
2 Samuel 5:14 And these be the names of those that were born to him in Jerusalem; Shammuah, and Shobab, and Nathan, and Solomon,
2. Samuelin kirja 5:15 Jibhar, Elišua, Nefeg ja Jaafia,
2 Samuel 5:15 Ibhar also, and Elishua, and Nepheg, and Japhia,
2. Samuelin kirja 5:16 Ja Elisama, ja Eljada ja Elifelet.
2 Samuel 5:16 And Elishama, and Eliada, and Eliphalet.
2. Samuelin kirja 5:17 Mutta kun filistealaiset kuulivat, että he olivat voidelleet Daavidin Israelin kuninkaaksi, kaikki filistealaiset lähtivät etsimään Daavidia; ja Daavid kuuli siitä, ja hän meni alas linnoitukseen.
2 Samuel 5:17 But when the Philistines heard that they had anointed David king over Israel, all the Philistines came up to seek David; and David heard of it, and went down to the hold.
2. Samuelin kirja 5:18 Myös filistealaiset tulivat ja levittäytyivät Refaimin laaksoon.
2 Samuel 5:18 The Philistines also came and spread themselves in the valley of Rephaim.
2. Samuelin kirja 5:19 Ja Daavid kysyi Herralta sanoen: Menenkö minä filistealaisia vastaan? Annatko heidät minun käsiini? Herra sanoi Daavidille: Mene, sillä minä annan filistealaiset sinun käsiisi.
2 Samuel 5:19 And David inquired of the LORD, saying, Shall I go up to the Philistines? will you deliver them into my hand? And the LORD said to David, Go up: for I will doubtless deliver the Philistines into your hand.
2. Samuelin kirja 5:20 Ja Daavid tuli Baal-Peratsimiin, ja Daavid löi heidät siellä ja sanoi: Herra on murtanut viholliseni minun edessäni, niin kuin vedet murtuvat. Sentähden hän antoi sille paikalle nimen Baal-Perasim.
2 Samuel 5:20 And David came to Baalperazim, and David smote them there, and said, The LORD has broken forth on my enemies before me, as the breach of waters. Therefore he called the name of that place Baalperazim.
2. Samuelin kirja 5:21 Ja sinne he jättivät kuvapatsaansa, ja Daavid ja hänen miehensä polttivat ne.
2 Samuel 5:21 And there they left their images, and David and his men burned them.
2. Samuelin kirja 5:22 Ja filistealaiset nousivat jälleen ylös ja levittäytyivät Refaimin laaksoon.
2 Samuel 5:22 And the Philistines came up yet again, and spread themselves in the valley of Rephaim.
2. Samuelin kirja 5:23 Ja kun Daavid kysyi Herralta, tämä sanoi: Älä mene sinne, vaan kierrä heidät takaa ja hyökkää heidän kimppuunsa silkkipuiden vierestä.
2 Samuel 5:23 And when David inquired of the LORD, he said, You shall not go up; but fetch a compass behind them, and come on them over against the mulberry trees.
2. Samuelin kirja 5:24 Ja kun kuulet ryminän äänen mulperipuiden latvoissa, niin lähde liikkeelle, sillä silloin Herra lähtee sinun edelläsi lyömään filistealaisten leiriä.
2 Samuel 5:24 And let it be, when you hear the sound of a going in the tops of the mulberry trees, that then you shall bestir yourself: for then shall the LORD go out before you, to smite the host of the Philistines.
2. Samuelin kirja 5:25 Ja Daavid teki niin kuin Herra oli häntä käskenyt, ja löi filistealaiset Gebasta aina Geseriin asti.
2 Samuel 5:25 And David did so, as the LORD had commanded him; and smote the Philistines from Geba until you come to Gazer.
2. Samuelin kirja 6:1 Daavid kokosi jälleen kaikki Israelin valitut miehet, kolmekymmentätuhatta miestä.
2 Samuel 6:1 Again, David gathered together all the chosen men of Israel, thirty thousand.
2. Samuelin kirja 6:2 Niin Daavid nousi ja meni kaiken hänen kanssaan olleen kansan kanssa Juudan Baalesta tuomaan sieltä Jumalan arkkia, jonka Herra Sebaot oli ottanut nimekseen, hänen, joka asuu kerubien keskellä.
2 Samuel 6:2 And David arose, and went with all the people that were with him from Baale of Judah, to bring up from there the ark of God, whose name is called by the name of the LORD of hosts that dwells between the cherubim.
2. Samuelin kirja 6:3 Ja he nostivat Jumalan arkin uusiin vaunuihin ja toivat sen pois Abinadabin talosta, joka oli Gibeassa; ja Ussa ja Ahjo, Abinadabin pojat, ajoivat uusia vaunuja.
2 Samuel 6:3 And they set the ark of God on a new cart, and brought it out of the house of Abinadab that was in Gibeah: and Uzzah and Ahio, the sons of Abinadab, drove the new cart.
2. Samuelin kirja 6:4 Ja he toivat sen ulos Abinadabin talosta, joka oli Gibeassa, Jumalan arkin mukana; ja Ahjo kulki arkin edellä.
2 Samuel 6:4 And they brought it out of the house of Abinadab which was at Gibeah, accompanying the ark of God: and Ahio went before the ark.
2. Samuelin kirja 6:5 Ja Daavid ja koko Israelin heimo soittivat Herran edessä kaikenlaisilla kuusipuusta tehdyillä soittimilla, harppuilla, psalttareilla, tamburiineilla, torvilla ja symbaaleilla.
2 Samuel 6:5 And David and all the house of Israel played before the LORD on all manner of instruments made of fir wood, even on harps, and on psalteries, and on tambourines, and on cornets, and on cymbals.
2. Samuelin kirja 6:6 Ja kun he tulivat Naakonin puimatantereelle, ojensi Ussa kätensä Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillä härät ravistelivat sitä.
2 Samuel 6:6 And when they came to Nachon’s threshing floor, Uzzah put forth his hand to the ark of God, and took hold of it; for the oxen shook it.
2. Samuelin kirja 6:7 Niin Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja Jumala löi häntä siinä hänen erheensä tähden, ja hän kuoli siellä Jumalan arkin vieressä.
2 Samuel 6:7 And the anger of the LORD was kindled against Uzzah; and God smote him there for his error; and there he died by the ark of God.
2. Samuelin kirja 6:8 Ja Daavid oli pahastunut siitä, että Herra oli tehnyt murtuman Ussassa; ja hän antoi paikan nimeksi Peresussa, ja hän on sen vielä tänäkin päivänä.
2 Samuel 6:8 And David was displeased, because the LORD had made a breach on Uzzah: and he called the name of the place Perezuzzah to this day.
2. Samuelin kirja 6:9 Ja Daavid pelkäsi Herraa sinä päivänä ja sanoi: Kuinka Herran arkki voi tulla minun luokseni?
2 Samuel 6:9 And David was afraid of the LORD that day, and said, How shall the ark of the LORD come to me?
2. Samuelin kirja 6:10 Niin Daavid ei tahtonut siirtää Herran arkkia luokseen Daavidin kaupunkiin, vaan Daavid vei sen syrjään gatilaisen Obed-Edomin taloon.
2 Samuel 6:10 So David would not remove the ark of the LORD to him into the city of David: but David carried it aside into the house of Obededom the Gittite.
2. Samuelin kirja 6:11 Ja Herran arkki pysyi gatilaisen Obededomin talossa kolme kuukautta, ja Herra siunasi Obededomia ja koko hänen talouttaan.
2 Samuel 6:11 And the ark of the LORD continued in the house of Obededom the Gittite three months: and the LORD blessed Obededom, and all his household.
2. Samuelin kirja 6:12 Ja kuningas Daavidille ilmoitettiin: Herra on siunannut Obed-Edomin taloa ja kaikkea, mitä hänellä on, Jumalan arkin tähden. Niin Daavid meni ja toi Jumalan arkin Obed-Edomin talosta Daavidin kaupunkiin iloiten.
2 Samuel 6:12 And it was told king David, saying, The LORD has blessed the house of Obededom, and all that pertains to him, because of the ark of God. So David went and brought up the ark of God from the house of Obededom into the city of David with gladness.
2. Samuelin kirja 6:13 Ja kun Herran arkin kantajat olivat kulkeneet kuusi askelta, hän teurasti härkiä ja syöttövasikoita.
2 Samuel 6:13 And it was so, that when they that bore the ark of the LORD had gone six paces, he sacrificed oxen and fatted calves.
2. Samuelin kirja 6:14 Ja Daavid tanssi Herran edessä kaikin voimin, ja Daavidilla oli yllään pellavainen kasukka.
2 Samuel 6:14 And David danced before the LORD with all his might; and David was girded with a linen ephod.
2. Samuelin kirja 6:15 Niin Daavid ja koko Israelin heimo toivat Herran arkin riemuitsevin ja pasuunan soidessa.
2 Samuel 6:15 So David and all the house of Israel brought up the ark of the LORD with shouting, and with the sound of the trumpet.
2. Samuelin kirja 6:16 Ja kun Herran arkki tuli Daavidin kaupunkiin, Saulin tytär Miikal kurkisti ikkunasta ja näki kuningas Daavidin hyppivän ja tanssivan Herran edessä; ja hän halveksi häntä sydämessään.
2 Samuel 6:16 And as the ark of the LORD came into the city of David, Michal Saul’s daughter looked through a window, and saw king David leaping and dancing before the LORD; and she despised him in her heart.
2. Samuelin kirja 6:17 Ja he toivat Herran arkin sisään ja asettivat sen paikalleen, keskelle majaa, jonka Daavid oli sille pystyttänyt. Ja Daavid uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja Herran edessä.
2 Samuel 6:17 And they brought in the ark of the LORD, and set it in his place, in the middle of the tabernacle that David had pitched for it: and David offered burnt offerings and peace offerings before the LORD.
2. Samuelin kirja 6:18 Ja heti kun Daavid oli saanut polttouhrit ja yhteysuhrit uhrattua, siunasi hän kansan Herran Sebaotin nimeen.
2 Samuel 6:18 And as soon as David had made an end of offering burnt offerings and peace offerings, he blessed the people in the name of the LORD of hosts.
2. Samuelin kirja 6:19 Ja hän jakoi kaikelle kansalle, koko Israelin joukolle, sekä naisille että miehille, kullekin leipäkakun, hyvän lihapalan ja viinipullon. Niin kaikki kansa meni kukin kotiinsa.
2 Samuel 6:19 And he dealt among all the people, even among the whole multitude of Israel, as well to the women as men, to every one a cake of bread, and a good piece of flesh, and a flagon of wine. So all the people departed every one to his house.
2. Samuelin kirja 6:20 Sitten Daavid palasi siunaamaan perhettään. Ja Saulin tytär Miikal meni ulos Daavidia vastaan ja sanoi: Kuinka kunniakas olikaan Israelin kuningas tänään, kun hän paljasti itsensä palvelijattariensa silmien edessä kuin yksi turhista miehistä,
2 Samuel 6:20 Then David returned to bless his household. And Michal the daughter of Saul came out to meet David, and said, How glorious was the king of Israel to day, who uncovered himself to day in the eyes of the handmaids of his servants, as one of the vain fellows
2. Samuelin kirja 6:21 Ja Daavid sanoi Miikalille: Tämä tapahtui Herran edessä, joka valitsi minut isäsi ja koko hänen suvun sijaan asettaakseen minut Herran kansan, Israelin, ruhtinaaksi; sentähden minä tahdon pelata Herran edessä.
2 Samuel 6:21 And David said to Michal, It was before the LORD, which chose me before your father, and before all his house, to appoint me ruler over the people of the LORD, over Israel: therefore will I play before the LORD.
2. Samuelin kirja 6:22 Ja minä olen vieläkin halveksittavampi kuin tämä, ja olen itselleni alhainen; ja niistä palvelijattarista, joista olet puhunut, minä olen heidän kunnioittamansa.
2 Samuel 6:22 And I will yet be more vile than thus, and will be base in my own sight: and of the maidservants which you have spoken of, of them shall I be had in honor.
2. Samuelin kirja 6:23 Sentähden Saulin tytär Miikal ei saanut lasta kuolinpäiväänsä asti.
2 Samuel 6:23 Therefore Michal the daughter of Saul had no child to the day of her death.
2. Samuelin kirja 7:1 Ja kun kuningas istui linnassaan ja Herra oli antanut hänelle levon kaikista hänen vihollisistaan joka puolelta,
2 Samuel 7:1 And it came to pass, when the king sat in his house, and the LORD had given him rest round about from all his enemies;
2. Samuelin kirja 7:2 Että kuningas sanoi profeetta Natanille: Katso, minä asun setripuisessa talossa, mutta Jumalan arkki asuu vaateliinojen alla.
2 Samuel 7:2 That the king said to Nathan the prophet, See now, I dwell in an house of cedar, but the ark of God dwells within curtains.
2. Samuelin kirja 7:3 Ja Natan sanoi kuninkaalle: Mene ja tee kaikki, mitä sydämelläsi on, sillä Herra on sinun kanssasi.
2 Samuel 7:3 And Nathan said to the king, Go, do all that is in your heart; for the LORD is with you.
2. Samuelin kirja 7:4 Ja sinä yönä tapahtui, että Herran sana tuli Natanille ja sanoi:
2 Samuel 7:4 And it came to pass that night, that the word of the LORD came to Nathan, saying,
2. Samuelin kirja 7:5 Mene ja sano palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra: Rakennatko sinä minulle talon asuakseni?
2 Samuel 7:5 Go and tell my servant David, Thus said the LORD, Shall you build me an house for me to dwell in?
2. Samuelin kirja 7:6 Minä en ole asunut talossa siitä ajasta lähtien, jona toin israelilaiset pois Egyptistä, tähän päivään asti, vaan olen vaeltanut teltassa ja majassa.
2 Samuel 7:6 Whereas I have not dwelled in any house since the time that I brought up the children of Israel out of Egypt, even to this day, but have walked in a tent and in a tabernacle.
2. Samuelin kirja 7:7 Kaikissa niissä paikoissa, joissa olen vaeltanut kaikkien israelilaisten kanssa, olenko sanonut sanaakaan yhdellekään Israelin sukukunnasta, jonka olen käskenyt paimentaa kansaani Israelia, sanoen: 'Miksi ette rakentaisi minulle setripuista huonetta?'
2 Samuel 7:7 In all the places wherein I have walked with all the children of Israel spoke I a word with any of the tribes of Israel, whom I commanded to feed my people Israel, saying, Why build you not me an house of cedar?
2. Samuelin kirja 7:8 Sano siis palvelijalleni Daavidille näin: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä otin sinut lammastarhasta, lammasten seuraamisesta, kansani Israelin hallitsijaksi.
2 Samuel 7:8 Now therefore so shall you say to my servant David, Thus said the LORD of hosts, I took you from the sheepcote, from following the sheep, to be ruler over my people, over Israel:
2. Samuelin kirja 7:9 Ja minä olin sinun kanssasi kaikkialla, minne ikinä kuljit, ja olen hävittänyt kaikki vihollisesi silmiesi edestä ja olen tehnyt sinulle suuren nimen, niinkuin kaikkien suurten nimien maan päällä.
2 Samuel 7:9 And I was with you wherever you went, and have cut off all your enemies out of your sight, and have made you a great name, like to the name of the great men that are in the earth.
2. Samuelin kirja 7:10 Minä määrään kansalleni Israelille sijan ja istutan heidät sinne, niin että he saavat asua omassa paikassaan eivätkä enää siirry muualle. Eivätkä vääryyden lapset enää sorra heitä niin kuin ennen.
2 Samuel 7:10 Moreover I will appoint a place for my people Israel, and will plant them, that they may dwell in a place of their own, and move no more; neither shall the children of wickedness afflict them any more, as beforetime,
2. Samuelin kirja 7:11 Ja siitä ajasta lähtien, jona minä asetin tuomarit kansani Israelin ylle ja annoin sinun levätä kaikista vihollisistasi, Herra myös sanoo sinulle, että hän tekee sinulle suvun.
2 Samuel 7:11 And as since the time that I commanded judges to be over my people Israel, and have caused you to rest from all your enemies. Also the LORD tells you that he will make you an house.
2. Samuelin kirja 7:12 Ja kun sinun päiväsi ovat täyttyneet ja sinä nukut isiesi kanssa, minä korotan sinun jälkeesi jälkeläisesi, joka lähtee sinun kohdustasi, ja minä vahvistan hänen valtakuntansa.
2 Samuel 7:12 And when your days be fulfilled, and you shall sleep with your fathers, I will set up your seed after you, which shall proceed out of your bowels, and I will establish his kingdom.
2. Samuelin kirja 7:13 Hän rakentaa temppelin minun nimelleni, ja minä vahvistan hänen valtakuntansa valtaistuimen ikuisiksi ajoiksi.
2 Samuel 7:13 He shall build an house for my name, and I will establish the throne of his kingdom for ever.
2. Samuelin kirja 7:14 Minä olen oleva hänen isänsä, ja hän on oleva minun poikani. Jos hän tekee vääryyttä, minä kuritan häntä ihmisten vitsalla ja ihmislasten lyönneillä.
2 Samuel 7:14 I will be his father, and he shall be my son. If he commit iniquity, I will chasten him with the rod of men, and with the stripes of the children of men:
2. Samuelin kirja 7:15 Mutta minun armoni ei hänestä poistu, niin kuin otin sen pois Saulilta, jonka ajoin pois teidän tieltänne.
2 Samuel 7:15 But my mercy shall not depart away from him, as I took it from Saul, whom I put away before you.
2. Samuelin kirja 7:16 Ja sinun sukusi ja valtakuntasi pysyvät ikuisesti sinun edessäsi, sinun valtaistuimesi pysyy ikuisesti.
2 Samuel 7:16 And your house and your kingdom shall be established for ever before you: your throne shall be established for ever.
2. Samuelin kirja 7:17 Kaikkien näiden sanojen ja kaiken tämän näyn mukaisesti Natan puhui Daavidille.
2 Samuel 7:17 According to all these words, and according to all this vision, so did Nathan speak to David.
2. Samuelin kirja 7:18 Niin kuningas Daavid meni sisään ja istui Herran eteen ja sanoi: Mikä minä olen, Herra Jumala? Ja mikä on minun sukuni, että olet minua tähän asti tuonut?
2 Samuel 7:18 Then went king David in, and sat before the LORD, and he said, Who am I, O Lord GOD? and what is my house, that you have brought me till now?
2. Samuelin kirja 7:19 Ja tämä oli vielä vähä asia sinun silmissäsi, oi Herra Jumala, mutta sinä olet puhunut myös palvelijasi huoneesta kaukaista aikaa varten. Ja onko tämä ihmisen tapa, oi Herra Jumala?
2 Samuel 7:19 And this was yet a small thing in your sight, O Lord GOD; but you have spoken also of your servant’s house for a great while to come. And is this the manner of man, O Lord GOD?
2. Samuelin kirja 7:20 Mitä Daavidilla olisi sinulle enempää sanottavaa? Sinä, Herra Jumala, tunnet palvelijasi.
2 Samuel 7:20 And what can David say more to you? for you, Lord GOD, know your servant.
2. Samuelin kirja 7:21 Sanasi tähden ja oman sydämesi mukaan olet tehnyt kaikki nämä suuret teot ilmoittaaksesi ne palvelijallesi.
2 Samuel 7:21 For your word’s sake, and according to your own heart, have you done all these great things, to make your servant know them.
2. Samuelin kirja 7:22 Sinä olet suuri, Herra Jumala! Ei ole toista sinun vertaistasi, eikä ole toista Jumalaa paitsi sinua, kaiken sen perusteella, mitä olemme korvillamme kuulleet.
2 Samuel 7:22 Why you are great, O LORD God: for there is none like you, neither is there any God beside you, according to all that we have heard with our ears.
2. Samuelin kirja 7:23 Ja mikä yksikään kansa maan päällä on sinun kansasi, Israelin kaltainen, jota Jumala meni lunastamaan kansakseen, tekemään itselleen nimen ja tekemään sinulle suuria ja pelottavia tekoja sinun maallesi kansasi edessä, jonka sinä lunastit itsellesi
2 Samuel 7:23 And what one nation in the earth is like your people, even like Israel, whom God went to redeem for a people to himself, and to make him a name, and to do for you great things and terrible, for your land, before your people, which you redeemed to you from
2. Samuelin kirja 7:24 Sillä sinä olet vahvistanut itsellesi kansasi Israelin, että se olisi sinun kansanasi ikuisesti, ja sinä, Herra, olet tullut heidän Jumalakseen.
2 Samuel 7:24 For you have confirmed to yourself your people Israel to be a people to you for ever: and you, LORD, are become their God.
2. Samuelin kirja 7:25 Ja nyt, Herra Jumala, vahvista se sana, jonka olet puhunut palvelijastasi ja hänen suvustaan, ikuisiksi ajoiksi ja tee niin kuin olet sanonut.
2 Samuel 7:25 And now, O LORD God, the word that you have spoken concerning your servant, and concerning his house, establish it for ever, and do as you have said.
2. Samuelin kirja 7:26 Ja sinun nimesi olkoon suuri ikuisesti, ja sanottakoon: 'Herra Sebaot on Israelin Jumala'. Ja palvelijasi Daavidin suku pysyköön vahvana sinun edessäsi.
2 Samuel 7:26 And let your name be magnified for ever, saying, The LORD of hosts is the God over Israel: and let the house of your servant David be established before you.
2. Samuelin kirja 7:27 Sillä sinä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, olet ilmoittanut palvelijallesi ja sanonut: 'Minä rakennan sinulle huoneen'. Sentähden palvelijasi on saanut sydämensä rukoilla sinua tällä rukouksella.
2 Samuel 7:27 For you, O LORD of hosts, God of Israel, have revealed to your servant, saying, I will build you an house: therefore has your servant found in his heart to pray this prayer to you.
2. Samuelin kirja 7:28 Ja nyt, Herra Jumala, sinä olet se Jumala, ja sinun sanasi ovat todet, ja sinä olet luvannut palvelijallesi tämän hyvyyden:
2 Samuel 7:28 And now, O Lord GOD, you are that God, and your words be true, and you have promised this goodness to your servant:
2. Samuelin kirja 7:29 Sentähden suo nyt sinulle mieli siunata palvelijasi suku, että se pysyisi ikuisesti sinun edessäsi. Sillä sinä, Herra Jumala, olet sen sanonut. Ja sinun siunauksellasi palvelijasi suku olkoon ikuisesti siunattu.
2 Samuel 7:29 Therefore now let it please you to bless the house of your servant, that it may continue for ever before you: for you, O Lord GOD, have spoken it: and with your blessing let the house of your servant be blessed for ever.
2. Samuelin kirja 8:1 Ja tämän jälkeen tapahtui, että Daavid löi filistealaiset ja nöyryytti heidät; ja Daavid otti Metegamman filistealaisten käsistä.
2 Samuel 8:1 And after this it came to pass that David smote the Philistines, and subdued them: and David took Methegammah out of the hand of the Philistines.
2. Samuelin kirja 14:24 Ja kuningas sanoi: Palakoon hän kotiinsa älköönkä näkevänsä minun kasvojani. Niin Absalom palasi kotiinsa eikä nähnyt kuninkaan kasvoja.
2 Samuel 14:24 And the king said, Let him turn to his own house, and let him not see my face. So Absalom returned to his own house, and saw not the king’s face.
2. Samuelin kirja 14:25 Mutta koko Israelissa ei ollut ketään, jota olisi niin ylistetty kauneudestaan kuin Absalomia; kantapäästä päälaehen asti ei hänessä ollut ainuttakaan virhettä.
2 Samuel 14:25 But in all Israel there was none to be so much praised as Absalom for his beauty: from the sole of his foot even to the crown of his head there was no blemish in him.
2. Samuelin kirja 14:26 Ja kun hän nyppi päänsä – sillä se tapahtui joka vuoden lopussa, koska hiukset olivat hänelle raskaat, sentähden hän nyppi ne –, hän painoi hänen päänsä hiukset kaksisataa sekeliä kuninkaan painon mukaan.
2 Samuel 14:26 And when he polled his head, (for it was at every year’s end that he polled it: because the hair was heavy on him, therefore he polled it:) he weighed the hair of his head at two hundred shekels after the king’s weight.
2. Samuelin kirja 14:27 Ja Absalomille syntyi kolme poikaa ja yksi tytär, jonka nimi oli Tamar; hän oli kaunis nainen.
2 Samuel 14:27 And to Absalom there were born three sons, and one daughter, whose name was Tamar: she was a woman of a fair countenance.
2. Samuelin kirja 14:28 Niin Absalom asui kaksi täyttä vuotta Jerusalemissa eikä nähnyt kuninkaan kasvoja.
2 Samuel 14:28 So Absalom dwelled two full years in Jerusalem, and saw not the king’s face.
2. Samuelin kirja 14:29 Niin Absalom lähetti hakemaan Joabia lähettääkseen hänet kuninkaan luo, mutta tämä ei tullut hänen luokseen. Ja kun hän lähetti toisen kerran, Joab ei tullut.
2 Samuel 14:29 Therefore Absalom sent for Joab, to have sent him to the king; but he would not come to him: and when he sent again the second time, he would not come.
2. Samuelin kirja 14:30 Niin hän sanoi palvelijoilleen: Katsokaa, Joabin pelto on minun peltoni lähellä, ja hänellä on siellä ohraa; menkää ja sytyttäkää se tuleen. Ja Absalomin palvelijat sytyttäivät pellon tuleen.
2 Samuel 14:30 Therefore he said to his servants, See, Joab’s field is near mine, and he has barley there; go and set it on fire. And Absalom’s servants set the field on fire.
2. Samuelin kirja 14:31 Niin Joab nousi ja tuli Absalomin luo hänen kotiinsa ja sanoi hänelle: Miksi sinun palvelijasi ovat sytyttäneet minun peltoni tuleen?
2 Samuel 14:31 Then Joab arose, and came to Absalom to his house, and said to him, Why have your servants set my field on fire?
2. Samuelin kirja 14:32 Absalom vastasi Joabille: Katso, minä lähetin sinulle sanan: 'Tule tänne, niin lähetän sinut kuninkaan luo kysymään: Miksi minä tulen Gesurista? Olisinpa ollut parempi, jos olisin vielä siellä ollut. Nyt siis anna minun nähdä kuninkaan kasvot, ja jos siellä on jotakin vääryyttä...
2 Samuel 14:32 And Absalom answered Joab, Behold, I sent to you, saying, Come here, that I may send you to the king, to say, Why am I come from Geshur? it had been good for me to have been there still: now therefore let me see the king’s face; and if there be any iniqui
2. Samuelin kirja 14:33 Niin Joab tuli kuninkaan luo ja kertoi hänelle. Ja kun Joab oli kutsunut Absalomin, tämä tuli kuninkaan luo ja kumartui kasvoilleen maahan kuninkaan edessä. Ja kuningas suuteli Absalomia.
2 Samuel 14:33 So Joab came to the king, and told him: and when he had called for Absalom, he came to the king, and bowed himself on his face to the ground before the king: and the king kissed Absalom.
2. Samuelin kirja 15:1 Ja sen jälkeen Absalom hankki itselleen vaunuja ja hevosia sekä viisikymmentä miestä juoksemaan edellään.
2 Samuel 15:1 And it came to pass after this, that Absalom prepared him chariots and horses, and fifty men to run before him.
2. Samuelin kirja 8:2 Ja hän löi Mooabin ja mittasi heidät nuoralla, heittäen heidät maahan; kaksi nuoraa hän mittasi surmattavaksi ja yhden nuoran hengissä pitämiseksi. Ja niin Mooabilaisista tuli Daavidin palvelijoita, ja he toivat lahjoja.
2 Samuel 8:2 And he smote Moab, and measured them with a line, casting them down to the ground; even with two lines measured he to put to death, and with one full line to keep alive. And so the Moabites became David’s servants, and brought gifts.
2. Samuelin kirja 8:3 Daavid löi myös Hadadeserin, Rehobin pojan, Sooban kuninkaan, kun tämä meni takaisin valtaamaan aluettaan Eufrat-virralla.
2 Samuel 8:3 David smote also Hadadezer, the son of Rehob, king of Zobah, as he went to recover his border at the river Euphrates.
2. Samuelin kirja 8:4 Ja Daavid otti häneltä tuhat vaunua, seitsemänsataa ratsumiestä ja kaksikymmentätuhatta jalkamiestä; ja Daavid katkaisi kaikkien vaunuhevosten kiteet, mutta säästi niistä sata vaunua.
2 Samuel 8:4 And David took from him a thousand chariots, and seven hundred horsemen, and twenty thousand footmen: and David hamstrung all the chariot horses, but reserved of them for an hundred chariots.
2. Samuelin kirja 8:5 Ja kun Damaskoksen syyrialaiset tulivat auttamaan Sooban kuningasta Hadadeseria, surmasi Daavid syyrialaisia kaksikymmentäkaksi tuhatta miestä.
2 Samuel 8:5 And when the Syrians of Damascus came to succor Hadadezer king of Zobah, David slew of the Syrians two and twenty thousand men.
2. Samuelin kirja 8:6 Niin Daavid asetti maaherroja Damaskon Syyriaan, ja syyrialaisista tuli Daavidin palvelijoita, ja he toivat lahjoja. Ja Herra varjeli Daavidia, minne ikinä hän menikin.
2 Samuel 8:6 Then David put garrisons in Syria of Damascus: and the Syrians became servants to David, and brought gifts. And the LORD preserved David wherever he went.
2. Samuelin kirja 8:7 Ja Daavid otti Hadadeserin palvelijoiden kultaiset kilvet ja vei ne Jerusalemiin.
2 Samuel 8:7 And David took the shields of gold that were on the servants of Hadadezer, and brought them to Jerusalem.
2. Samuelin kirja 8:8 Ja Beetasta ja Berotaista, Hadadeserin kaupungeista, kuningas Daavid otti ylen paljon vaskea.
2 Samuel 8:8 And from Betah, and from Berothai, cities of Hadadezer, king David took exceeding much brass.
2. Samuelin kirja 8:9 Kun Hamatin kuningas Toi kuuli, että Daavid oli lyönyt koko Hadadeserin armeijan,
2 Samuel 8:9 When Toi king of Hamath heard that David had smitten all the host of Hadadezer,
2. Samuelin kirja 8:10 Sitten Toi lähetti poikansa Joramin kuningas Daavidin luo tervehtimään ja siunaamaan häntä, koska hän oli taistellut Hadadeseria vastaan ja voittanut hänet; sillä Hadadeserilla oli sotia Toin kanssa. Ja Joram toi mukanaan hopea-, kulta- ja messinkikaluja.
2 Samuel 8:10 Then Toi sent Joram his son to king David, to salute him, and to bless him, because he had fought against Hadadezer, and smitten him: for Hadadezer had wars with Toi. And Joram brought with him vessels of silver, and vessels of gold, and vessels of brass:
2. Samuelin kirja 8:11 Ja kuningas Daavid pyhitti sen Herralle hopean ja kullan kanssa, jonka hän oli pyhittänyt kaikista alistamistaan kansoista,
2 Samuel 8:11 Which also king David did dedicate to the LORD, with the silver and gold that he had dedicated of all nations which he subdued;
2. Samuelin kirja 8:12 Syriasta, Moabista, ammonilaisista, filistealaisista, amalekilaisista ja Hadadeserin, Rehobin pojan, Sooban kuninkaan, saaliista.
2 Samuel 8:12 Of Syria, and of Moab, and of the children of Ammon, and of the Philistines, and of Amalek, and of the spoil of Hadadezer, son of Rehob, king of Zobah.
2. Samuelin kirja 8:13 Ja Daavid teki hänelle nimen palattuaan lyötyään syyrialaisia Suolalaaksossa, joita oli kahdeksantoistatuhatta miestä.
2 Samuel 8:13 And David got him a name when he returned from smiting of the Syrians in the valley of salt, being eighteen thousand men.
2. Samuelin kirja 8:14 Ja hän asetti varuskuntia Edomiin, koko Edomiin hän asetti varuskuntia, ja kaikki Edomin asukkaat tulivat Daavidin palvelijoiksi. Ja Herra varjeli Daavidia, minne ikinä hän menikin.
2 Samuel 8:14 And he put garrisons in Edom; throughout all Edom put he garrisons, and all they of Edom became David’s servants. And the LORD preserved David wherever he went.
2. Samuelin kirja 8:15 Ja Daavid hallitsi koko Israelia; ja Daavid pani täytäntöön oikeuden ja oikeuden kaikelle kansalleen.
2 Samuel 8:15 And David reigned over all Israel; and David executed judgment and justice to all his people.
2. Samuelin kirja 8:16 Ja Joab, Serujan poika, oli sotajoukon päällikkönä, ja Joosafat, Ahiludin poika, oli kanslerina.
2 Samuel 8:16 And Joab the son of Zeruiah was over the host; and Jehoshaphat the son of Ahilud was recorder;
2. Samuelin kirja 8:17 Ja Saadok, Ahitubin poika, ja Ahimelek, Ebjatarin poika, olivat pappeja. ja Seraja oli kirjuri;
2 Samuel 8:17 And Zadok the son of Ahitub, and Ahimelech the son of Abiathar, were the priests; and Seraiah was the scribe;
2. Samuelin kirja 8:18 Ja Benaja, Joojadan poika, oli sekä kreettien että pleettien päällikkönä, ja Daavidin pojat olivat pääruhtinaita.
2 Samuel 8:18 And Benaiah the son of Jehoiada was over both the Cherethites and the Pelethites; and David’s sons were chief rulers.
2. Samuelin kirja 9:1 Ja Daavid sanoi: Onko Saulin suvusta vielä ketään jäljellä, että tekisin hänelle laupeuden Jonatanin tähden?
2 Samuel 9:1 And David said, Is there yet any that is left of the house of Saul, that I may show him kindness for Jonathan’s sake?
2. Samuelin kirja 9:2 Saulin suvussa oli palvelija, jonka nimi oli Siiba. Kuningas kutsui hänet Daavidin luo. Oletko sinä Siiba? Hän vastasi: Hän on sinun palvelijasi.
2 Samuel 9:2 And there was of the house of Saul a servant whose name was Ziba. And when they had called him to David, the king said to him, Are you Ziba? And he said, Your servant is he.
2. Samuelin kirja 9:3 Ja kuningas sanoi: Eikö Saulin suvusta ole vielä ketään jäljellä, että voisin osoittaa hänelle Jumalan laupeutta? Ja Siiba sanoi kuninkaalle: Jonatanilla on vielä poika, joka ontuu jaloiltaan.
2 Samuel 9:3 And the king said, Is there not yet any of the house of Saul, that I may show the kindness of God to him? And Ziba said to the king, Jonathan has yet a son, which is lame on his feet.
2. Samuelin kirja 9:4 Ja kuningas kysyi häneltä: Missä hän on? Siiba sanoi kuninkaalle: Katso, hän on Makirin, Ammielin pojan, talossa Lodebarissa.
2 Samuel 9:4 And the king said to him, Where is he? And Ziba said to the king, Behold, he is in the house of Machir, the son of Ammiel, in Lodebar.
2. Samuelin kirja 9:5 Niin kuningas Daavid lähetti ja nouti hänet Makirin, Ammielin pojan, talosta Lodebarista.
2 Samuel 9:5 Then king David sent, and fetched him out of the house of Machir, the son of Ammiel, from Lodebar.
2. Samuelin kirja 9:6 Kun Mefiboset, Saulin pojan Jonatanin poika, tuli Daavidin luo, hän lankesi kasvoilleen ja kumarsi. Daavid sanoi: Mefiboset! Hän vastasi: Katso, tässä on palvelijasi!
2 Samuel 9:6 Now when Mephibosheth, the son of Jonathan, the son of Saul, was come to David, he fell on his face, and did reverence. And David said, Mephibosheth. And he answered, Behold your servant!
2. Samuelin kirja 9:7 Ja Daavid sanoi hänelle: Älä pelkää, sillä minä teen sinulle laupeutta isäsi Jonathanin tähden ja palautan sinulle isäsi Saulin kaikki maat, ja sinä saat aina syödä leipää minun pöydässäni.
2 Samuel 9:7 And David said to him, Fear not: for I will surely show you kindness for Jonathan your father’s sake, and will restore you all the land of Saul your father; and you shall eat bread at my table continually.
2. Samuelin kirja 9:8 Ja hän kumarsi ja sanoi: Mikä on palvelijasi, että katsot minun kaltaiseeni kuollutta koiraa?
2 Samuel 9:8 And he bowed himself, and said, What is your servant, that you should look on such a dead dog as I am?
2. Samuelin kirja 9:9 Niin kuningas kutsui Siban, Saulin palvelijan, ja sanoi hänelle: Minä olen antanut isäntäsi pojalle kaiken, mikä kuului Saulille ja koko hänen suvulleen.
2 Samuel 9:9 Then the king called to Ziba, Saul’s servant, and said to him, I have given to your master’s son all that pertained to Saul and to all his house.
2. Samuelin kirja 9:10 Sinä ja sinun poikasi ja palvelijasi viljelkää hänen maataan ja tuokaa hedelmät sisään, että isäntäsi pojalla olisi ruokaa syödä; mutta isäntäsi poika Mefiboset syö aina leipää minun pöydässäni. Siballa oli viisitoista poikaa.
2 Samuel 9:10 You therefore, and your sons, and your servants, shall till the land for him, and you shall bring in the fruits, that your master’s son may have food to eat: but Mephibosheth your master’s son shall eat bread always at my table. Now Ziba had fifteen sons
2. Samuelin kirja 9:11 Niin Siiba sanoi kuninkaalle: Kaiken niin kuin herrani, kuningas, on käskenyt palvelijaansa, niin palvelijasi tekee. Mutta Mefiboset, sanoi kuningas, syököön minun pöydässäni niin kuin yksi kuninkaan pojista.
2 Samuel 9:11 Then said Ziba to the king, According to all that my lord the king has commanded his servant, so shall your servant do. As for Mephibosheth, said the king, he shall eat at my table, as one of the king’s sons.
2. Samuelin kirja 9:12 Ja Mefibosetilla oli nuori poika, jonka nimi oli Miika. Ja kaikki Siban talossa asuvat olivat Mefibosetin palvelijoita.
2 Samuel 9:12 And Mephibosheth had a young son, whose name was Micha. And all that dwelled in the house of Ziba were servants to Mephibosheth.
2. Samuelin kirja 9:13 Niin Mefiboset asui Jerusalemissa, sillä hän söi aina kuninkaan pöydässä ja oli rampa molemmilta jaloiltaan.
2 Samuel 9:13 So Mephibosheth dwelled in Jerusalem: for he did eat continually at the king’s table; and was lame on both his feet.
2. Samuelin kirja 10:1 Ja sen jälkeen tapahtui, että ammonilaisten kuningas kuoli, ja hänen poikansa Hanun hallitsi hänen sijaansa.
2 Samuel 10:1 And it came to pass after this, that the king of the children of Ammon died, and Hanun his son reigned in his stead.
2. Samuelin kirja 10:2 Niin Daavid sanoi: Minä teen laupeuden Hanunille, Naahaan pojalle, niin kuin hänen isänsä teki laupeuden minulle. Niin Daavid lähetti lohduttamaan häntä palvelijoidensa kautta hänen isänsä puolesta. Ja Daavidin palvelijat tulivat ammonilaisten maahan.
2 Samuel 10:2 Then said David, I will show kindness to Hanun the son of Nahash, as his father showed kindness to me. And David sent to comfort him by the hand of his servants for his father. And David’s servants came into the land of the children of Ammon.
2. Samuelin kirja 10:3 Ja ammonilaisten päämiehet sanoivat herralleen Hanunille: Luuletko, että Daavid kunnioittaa isääsi, kun hän on lähettänyt lohduttajasi luoksesi? Eikö Daavid ole pikemminkin lähettänyt palvelijoitaan sinun luoksesi tutkimaan kaupunkia, vakoilemaan sitä ja hävittämään sitä?
2 Samuel 10:3 And the princes of the children of Ammon said to Hanun their lord, Think you that David does honor your father, that he has sent comforters to you? has not David rather sent his servants to you, to search the city, and to spy it out, and to overthrow it?
2. Samuelin kirja 10:4 Miksi Hanun otti Daavidin palvelijat, ajoi puolet heidän parrastaan ja leikkasi heidän vaatteensa keskeltä, aina pakaroihin asti, ja lähetti heidät pois.
2 Samuel 10:4 Why Hanun took David’s servants, and shaved off the one half of their beards, and cut off their garments in the middle, even to their buttocks, and sent them away.
2. Samuelin kirja 10:5 Kun he kertoivat sen Daavidille, lähetti hän sanan heitä vastaan, koska miehet olivat suuresti häpeissään. Ja kuningas sanoi: Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja palatkaa sitten takaisin.
2 Samuel 10:5 When they told it to David, he sent to meet them, because the men were greatly ashamed: and the king said, Tarry at Jericho until your beards be grown, and then return.
2. Samuelin kirja 10:6 Ja kun ammonilaiset näkivät, että he haisivat Daavidin silmissä, lähettivät ammonilaiset ja palkkasivat Bet-Rehobin ja Sooban syyrialaisia, kaksikymmentätuhatta jalkamiestä, ja kuningas Maakasta tuhat miestä ja Istobista kaksitoistatuhatta miestä.
2 Samuel 10:6 And when the children of Ammon saw that they stank before David, the children of Ammon sent and hired the Syrians of Bethrehob and the Syrians of Zoba, twenty thousand footmen, and of king Maacah a thousand men, and of Ishtob twelve thousand men.
2. Samuelin kirja 10:7 Ja kun Daavid kuuli siitä, lähetti hän Joabin ja kaiken sotaväen sotajoukon.
2 Samuel 10:7 And when David heard of it, he sent Joab, and all the host of the mighty men.
2. Samuelin kirja 10:8 Ja ammonilaiset lähtivät ja asettuivat taisteluun portin ovelle; ja Sooban, Rehobin, Istobin ja Maakan syyrialaiset olivat yksinään kentällä.
2 Samuel 10:8 And the children of Ammon came out, and put the battle in array at the entering in of the gate: and the Syrians of Zoba, and of Rehob, and Ishtob, and Maacah, were by themselves in the field.
2. Samuelin kirja 10:9 Kun Joab näki, että taistelu oli edessä ja takana häntä vastaan, hän valitsi kaikista Israelin valiomiehistä miehiä ja asetti heidät sotarintaan syyrialaisia vastaan.
2 Samuel 10:9 When Joab saw that the front of the battle was against him before and behind, he chose of all the choice men of Israel, and put them in array against the Syrians:
2. Samuelin kirja 10:10 Ja loput väestä hän antoi veljensä Abisain käsiin, että tämä asettaisi heidät sotarintaan ammonilaisia vastaan.
2 Samuel 10:10 And the rest of the people he delivered into the hand of Abishai his brother, that he might put them in array against the children of Ammon.
2. Samuelin kirja 10:11 Ja hän sanoi: Jos syyrialaiset tulevat minua väkevämmiksi, niin te tulette auttamaan minua; mutta jos ammonilaiset tulevat teitä väkevämmiksi, niin minä tulen ja autan teitä.
2 Samuel 10:11 And he said, If the Syrians be too strong for me, then you shall help me: but if the children of Ammon be too strong for you, then I will come and help you.
2. Samuelin kirja 10:12 Ole rohkea, ja puolustakaamme kansaamme ja Jumalamme kaupunkeja. Herra tehköön, mikä hyväksi näkee.
2 Samuel 10:12 Be of good courage, and let us play the men for our people, and for the cities of our God: and the LORD do that which seems him good.
2. Samuelin kirja 10:13 Ja Joab ja väki, joka oli hänen kanssaan, lähestyivät taistelua syyrialaisia vastaan, ja he pakenivat hänen edestään.
2 Samuel 10:13 And Joab drew near, and the people that were with him, to the battle against the Syrians: and they fled before him.
2. Samuelin kirja 10:14 Ja kun ammonilaiset näkivät, että syyrialaiset olivat paenneet, pakenivat hekin Abisain edestä ja tulivat kaupunkiin. Niin Joab palasi ammonilaisten luota ja tuli Jerusalemiin.
2 Samuel 10:14 And when the children of Ammon saw that the Syrians were fled, then fled they also before Abishai, and entered into the city. So Joab returned from the children of Ammon, and came to Jerusalem.
2. Samuelin kirja 10:15 Ja kun syyrialaiset näkivät, että israelilaiset olivat lyöneet heidät, he kokoontuivat.
2 Samuel 10:15 And when the Syrians saw that they were smitten before Israel, they gathered themselves together.
2. Samuelin kirja 10:16 Ja Hadareser lähetti ja toi ulos ne aramilaiset, jotka olivat tuolla puolella virran, ja he tulivat Helamiin; ja Soobak, Hadareserin sotapäällikkö, kulki heidän edellään.
2 Samuel 10:16 And Hadarezer sent, and brought out the Syrians that were beyond the river: and they came to Helam; and Shobach the captain of the host of Hadarezer went before them.
2. Samuelin kirja 10:17 Ja kun se ilmoitettiin Daavidille, kokosi hän kaiken Israelin ja meni Jordanin yli ja tuli Helamiin. Ja syyrialaiset asettuivat taistelurintaan Daavidia vastaan ja taistelivat häntä vastaan.
2 Samuel 10:17 And when it was told David, he gathered all Israel together, and passed over Jordan, and came to Helam. And the Syrians set themselves in array against David, and fought with him.
2. Samuelin kirja 10:18 Ja syyrialaiset pakenivat Israelia, ja Daavid surmasi syyrialaisten seitsemänsadan vaunun miehet ja neljäkymmentätuhatta ratsumiestä ja löi heidän sotapäällikön Soobakin, joka kuoli siihen.
2 Samuel 10:18 And the Syrians fled before Israel; and David slew the men of seven hundred chariots of the Syrians, and forty thousand horsemen, and smote Shobach the captain of their host, who died there.
2. Samuelin kirja 10:19 Ja kun kaikki Hadareserin palvelijat kuninkaat näkivät, että Israel oli lyönyt heidät, he tekivät rauhan Israelin kanssa ja palvelivat heitä. Niin aramilaiset pelkäsivät enää auttaa ammonilaisia.
2 Samuel 10:19 And when all the kings that were servants to Hadarezer saw that they were smitten before Israel, they made peace with Israel, and served them. So the Syrians feared to help the children of Ammon any more.
2. Samuelin kirja 11:1 Ja vuoden kuluttua, siihen aikaan kun kuninkaat lähtevät sotaan, Daavid lähetti Joabin ja hänen palvelijansa ja koko Israelin; ja he tuhosivat ammonilaiset ja piirittivät Rabbaa. Mutta Daavid viipyi vielä Jerusalemissa.
2 Samuel 11:1 And it came to pass, after the year was expired, at the time when kings go forth to battle, that David sent Joab, and his servants with him, and all Israel; and they destroyed the children of Ammon, and besieged Rabbah. But David tarried still at Jerusale
2. Samuelin kirja 11:2 Ja eräänä iltana Daavid nousi vuoteestaan ja käveli kuninkaan linnan katolla; ja katolta hän näki naisen peseytyvän; ja nainen oli hyvin kaunis nähdä.
2 Samuel 11:2 And it came to pass in an evening, that David arose from off his bed, and walked on the roof of the king’s house: and from the roof he saw a woman washing herself; and the woman was very beautiful to look on.
2. Samuelin kirja 11:3 Niin Daavid lähetti tiedustelemaan naisesta, ja joku kysyi: Eikö tämä ole Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Uurian vaimo?
2 Samuel 11:3 And David sent and inquired after the woman. And one said, Is not this Bathsheba, the daughter of Eliam, the wife of Uriah the Hittite?
2. Samuelin kirja 11:4 Niin Daavid lähetti sanansaattajat noutamaan hänet, ja hän tuli hänen luokseen, ja Daavid makasi hänen kanssaan, sillä hän oli puhdistettu saastaisuudestaan, ja sitten hän palasi kotiinsa.
2 Samuel 11:4 And David sent messengers, and took her; and she came in to him, and he lay with her; for she was purified from her uncleanness: and she returned to her house.
2. Samuelin kirja 11:5 Ja nainen tuli raskaaksi ja lähetti ilmoittamaan Daavidille ja sanoi: Minä olen raskaana.
2 Samuel 11:5 And the woman conceived, and sent and told David, and said, I am with child.
2. Samuelin kirja 11:6 Ja Daavid lähetti Joabille tämän sanan: Lähetä minulle heettiläinen Uuria. Niin Joab lähetti Urian Daavidin luo.
2 Samuel 11:6 And David sent to Joab, saying, Send me Uriah the Hittite. And Joab sent Uriah to David.
2. Samuelin kirja 11:7 Ja kun Uuria tuli Daavidin luo, kysyi häneltä, kuinka Joab ja kansa voivat ja kuinka sota menestyi.
2 Samuel 11:7 And when Uriah was come to him, David demanded of him how Joab did, and how the people did, and how the war prospered.
2. Samuelin kirja 11:8 Ja Daavid sanoi Uurialle: Mene alas kotiisi ja pese jalkasi. Niin Uuria lähti kuninkaan linnasta, ja kuninkaan lähettämä ruoka-annos seurasi häntä.
2 Samuel 11:8 And David said to Uriah, Go down to your house, and wash your feet. And Uriah departed out of the king’s house, and there followed him a mess of meat from the king.
2. Samuelin kirja 11:9 Mutta Uuria nukkui kuninkaan talon oven edessä kaikkien herransa palvelijoiden kanssa eikä mennyt hänen taloonsa.
2 Samuel 11:9 But Uriah slept at the door of the king’s house with all the servants of his lord, and went not down to his house.
2. Samuelin kirja 11:10 Ja kun Daavidille ilmoitettiin, ettei Uuria mennyt kotiinsa, Daavid sanoi Uurialle: Etkö tullut matkaltasi? Miksi et sitten mennyt kotiisi?
2 Samuel 11:10 And when they had told David, saying, Uriah went not down to his house, David said to Uriah, Came you not from your journey? why then did you not go down to your house?
2. Samuelin kirja 11:11 Niin Uria sanoi Daavidille: Arkki ja Israel ja Juuda asuvat teltoissa, ja herrani Joab ja herrani palvelijat ovat leiriytyneet kedolle. Menisinkö minä sitten talooni syömään ja juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät ja niin kuin sinun
2 Samuel 11:11 And Uriah said to David, The ark, and Israel, and Judah, abide in tents; and my lord Joab, and the servants of my lord, are encamped in the open fields; shall I then go into my house, to eat and to drink, and to lie with my wife? as you live, and as your
2. Samuelin kirja 11:12 Ja Daavid sanoi Uurialle: Jää tänne vielä tämä päivä, niin huomenna minä päästän sinut menemään. Niin Uuria jäi Jerusalemiin sinä päivänä ja seuraavanakin päivänä.
2 Samuel 11:12 And David said to Uriah, Tarry here to day also, and to morrow I will let you depart. So Uriah stayed in Jerusalem that day, and the morrow.
2. Samuelin kirja 11:13 Ja kun Daavid kutsui hänet, söi ja joi hän hänen edessään, ja Daavid juotti hänet juovuksiin. Illan tullen hän meni vuoteelleen herransa palvelijoiden viereen, mutta ei mennyt kotiinsa.
2 Samuel 11:13 And when David had called him, he did eat and drink before him; and he made him drunk: and at even he went out to lie on his bed with the servants of his lord, but went not down to his house.
2. Samuelin kirja 11:14 Ja aamulla tapahtui, että Daavid kirjoitti kirjeen Joabille ja lähetti sen Uurian mukana.
2 Samuel 11:14 And it came to pass in the morning, that David wrote a letter to Joab, and sent it by the hand of Uriah.
2. Samuelin kirja 11:15 Ja kirjeessä hän kirjoitti näin: Aseta Uuria kiivaimman taistelun eturintamaan ja poistu hänen luotaan, että hänet lyötäisiin ja hän kuolisi.
2 Samuel 11:15 And he wrote in the letter, saying, Set you Uriah in the forefront of the hottest battle, and retire you from him, that he may be smitten, and die.
2. Samuelin kirja 11:16 Ja kun Joab tarkkaili kaupunkia, hän määräsi Uurian paikkaan, jossa hän tiesi olevan urhoollisia miehiä.
2 Samuel 11:16 And it came to pass, when Joab observed the city, that he assigned Uriah to a place where he knew that valiant men were.
2. Samuelin kirja 11:17 Ja kaupungin miehet menivät ulos ja taistelivat Joabia vastaan; ja siellä kaatui muutamia Daavidin palvelijoista, ja myös heettiläinen Uuria kuoli.
2 Samuel 11:17 And the men of the city went out, and fought with Joab: and there fell some of the people of the servants of David; and Uriah the Hittite died also.
2. Samuelin kirja 11:18 Niin Joab lähetti ja kertoi Daavidille kaikki sodan tapahtumat;
2 Samuel 11:18 Then Joab sent and told David all the things concerning the war;
2. Samuelin kirja 11:19 Ja käski sanansaattajaa sanoen: Kun olet kertonut kuninkaalle sodan tapahtumat,
2 Samuel 11:19 And charged the messenger, saying, When you have made an end of telling the matters of the war to the king,
2. Samuelin kirja 11:20 Ja jos kuninkaan viha syttyy ja hän sanoo teille: 'Miksi lähestyitte niin lähelle kaupunkia, kun taistelitte? Ettekö tienneet, että he ampuisivat muurilta?'
2 Samuel 11:20 And if so be that the king’s wrath arise, and he say to you, Why approached you so near to the city when you did fight? knew you not that they would shoot from the wall?
2. Samuelin kirja 11:21 Kuka löi Abimelekin, Jerubbesetin pojan? Eikö nainen heittänyt muurilta myllynkiven hänen päälleen, niin että hän kuoli Teebesissä? Miksi menitte lähelle muuria? Sanokaa silloin: 'Myös palvelijanne heettiläinen Uuria on kuollut.'
2 Samuel 11:21 Who smote Abimelech the son of Jerubbesheth? did not a woman cast a piece of a millstone on him from the wall, that he died in Thebez? why went you near the wall? then say you, Your servant Uriah the Hittite is dead also.
2. Samuelin kirja 11:22 Niin sanansaattaja meni ja tuli takaisin ja kertoi Daavidille kaiken, mitä Joab oli lähettänyt hänet hakemaan.
2 Samuel 11:22 So the messenger went, and came and showed David all that Joab had sent him for.
2. Samuelin kirja 11:23 Ja sanansaattaja sanoi Daavidille: Nuo miehet voittivat meidät ja tulivat meitä vastaan pellolle, ja me olimme heidän kimpussaan aina portin ovelle asti.
2 Samuel 11:23 And the messenger said to David, Surely the men prevailed against us, and came out to us into the field, and we were on them even to the entering of the gate.
2. Samuelin kirja 11:24 Ja ampujat ampuivat muurilta palvelijoitasi kohti, ja muutamia kuninkaan palvelijoita kuoli, ja myös palvelijasi heettiläinen Uuria on kuollut.
2 Samuel 11:24 And the shooters shot from off the wall on your servants; and some of the king’s servants be dead, and your servant Uriah the Hittite is dead also.
2. Samuelin kirja 11:25 Niin Daavid sanoi sanansaattajalle: Sano Joabille näin: 'Älä pahastu tästä, sillä miekka syö sekä yhden että toisen. Voimista taisteluasi kaupunkia vastaan ja kukista se. Rohkaise häntä.'
2 Samuel 11:25 Then David said to the messenger, Thus shall you say to Joab, Let not this thing displease you, for the sword devours one as well as another: make your battle more strong against the city, and overthrow it: and encourage you him.
2. Samuelin kirja 11:26 Ja kun Uurian vaimo kuuli, että hänen miehensä Uuria oli kuollut, hän suri miestään.
2 Samuel 11:26 And when the wife of Uriah heard that Uriah her husband was dead, she mourned for her husband.
2. Samuelin kirja 11:27 Ja kun suruaika oli ohi, lähetti Daavid hakemaan hänet kotiinsa, ja hänestä tuli hänen vaimonsa ja hän synnytti hänelle pojan. Mutta se, mitä Daavid oli tehnyt, ei ollut Herran mieleen.
2 Samuel 11:27 And when the mourning was past, David sent and fetched her to his house, and she became his wife, and bore him a son. But the thing that David had done displeased the LORD.
2. Samuelin kirja 12:1 Niin Herra lähetti Natanin Daavidin luo. Ja tämä tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: Yhdessä kaupungissa oli kaksi miestä, toinen rikas ja toinen köyhä.
2 Samuel 12:1 And the LORD sent Nathan to David. And he came to him, and said to him, There were two men in one city; the one rich, and the other poor.
2. Samuelin kirja 12:2 Rikkaalla miehellä oli ylen paljon lampaita ja karjaa:
2 Samuel 12:2 The rich man had exceeding many flocks and herds:
2. Samuelin kirja 12:3 Mutta köyhällä ei ollut muuta kuin yksi pieni uuhikaritsa, jonka hän oli ostanut ja elättänyt. Se kasvoi hänen ja hänen lastensa kanssa, söi hänen omaa leipäänsä ja joi hänen omasta maljastaan, makasi hänen povellaan ja oli hänelle kuin tytär.
2 Samuel 12:3 But the poor man had nothing, save one little ewe lamb, which he had bought and nourished up: and it grew up together with him, and with his children; it did eat of his own meat, and drank of his own cup, and lay in his bosom, and was to him as a daughter
2. Samuelin kirja 12:4 Ja rikkaan miehen luo tuli matkalainen, ja tämä säästi ottaa omia lampaitaan ja karjaansa valmistaakseen sen matkamiehelle, joka oli tullut hänen luokseen; mutta köyhän miehen karitsan hän otti ja valmisti sen miehelle, joka oli tullut hänen luokseen.
2 Samuel 12:4 And there came a travelers to the rich man, and he spared to take of his own flock and of his own herd, to dress for the wayfaring man that was come to him; but took the poor man’s lamb, and dressed it for the man that was come to him.
2. Samuelin kirja 12:5 Niin Daavidin viha syttyi suuresti miestä kohtaan, ja hän sanoi Natanille: Niin totta kuin Herra elää, sen miehen, joka tämän teki, on kuoltava!
2 Samuel 12:5 And David’s anger was greatly kindled against the man; and he said to Nathan, As the LORD lives, the man that has done this thing shall surely die:
2. Samuelin kirja 12:6 Ja hän korvaa karitsan nelinkertaisesti, koska hän teki tämän eikä osoittanut sääliä.
2 Samuel 12:6 And he shall restore the lamb fourfold, because he did this thing, and because he had no pity.
2. Samuelin kirja 12:7 Niin Natan sanoi Daavidille: Sinä olet se mies. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastanut sinut Saulin kädestä.'
2 Samuel 12:7 And Nathan said to David, You are the man. Thus said the LORD God of Israel, I anointed you king over Israel, and I delivered you out of the hand of Saul;
2. Samuelin kirja 12:8 Ja minä annoin sinulle isäntäsi talon ja isäntäsi vaimot sinun helmaasi, ja annoin sinulle Israelin ja Juudan kansan; ja jos se olisi ollut liian vähän, olisin vielä antanut sinulle sitä ja tätä.
2 Samuel 12:8 And I gave you your master’s house, and your master’s wives into your bosom, and gave you the house of Israel and of Judah; and if that had been too little, I would moreover have given to you such and such things.
2. Samuelin kirja 12:9 Miksi olet halveksinut Herran käskyn ja tehnyt sitä, mikä on pahaa hänen silmissään? Olet surmannut heettiläisen Urian miekalla ja ottanut hänen vaimonsa vaimoksesi ja surmannut hänet itse ammonilaisten miekalla.
2 Samuel 12:9 Why have you despised the commandment of the LORD, to do evil in his sight? you have killed Uriah the Hittite with the sword, and have taken his wife to be your wife, and have slain him with the sword of the children of Ammon.
2. Samuelin kirja 12:10 Nyt siis miekka ei koskaan poistu suvustasi, koska olet halveksinut minua ja ottanut heettiläisen Uurian vaimon vaimoksesi.
2 Samuel 12:10 Now therefore the sword shall never depart from your house; because you have despised me, and have taken the wife of Uriah the Hittite to be your wife.
2. Samuelin kirja 12:11 Näin sanoo Herra: Katso, minä nostan sinua vastaan onnettomuuden omasta suvustasi. Minä otan vaimosi silmiesi edessä ja annan heidät lähimmäisellesi, ja hän makaa vaimojesi kanssa tämän auringon paisteessa.
2 Samuel 12:11 Thus said the LORD, Behold, I will raise up evil against you out of your own house, and I will take your wives before your eyes, and give them to your neighbor, and he shall lie with your wives in the sight of this sun.
2. Samuelin kirja 12:12 Sinä teit sen salaa, mutta minä teen tämän koko Israelin nähden, auringon paisteessa.
2 Samuel 12:12 For you did it secretly: but I will do this thing before all Israel, and before the sun.
2. Samuelin kirja 12:13 Ja Daavid sanoi Natanille: Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan. Ja Natan sanoi Daavidille: Herra on antanut anteeksi sinun syntisi; sinä et kuole.
2 Samuel 12:13 And David said to Nathan, I have sinned against the LORD. And Nathan said to David, The LORD also has put away your sin; you shall not die.
2. Samuelin kirja 12:14 Mutta koska olet tällä teolla antanut Herran vihollisille suuren aiheen pilkata, myös lapsi, joka sinulle syntyy, on kuoleman oma.
2 Samuel 12:14 However,, because by this deed you have given great occasion to the enemies of the LORD to blaspheme, the child also that is born to you shall surely die.
2. Samuelin kirja 12:15 Ja Natan meni kotiinsa. Ja Herra löi lasta, jonka Uurian vaimo oli synnyttänyt Daavidille, niin että se oli hyvin sairas.
2 Samuel 12:15 And Nathan departed to his house. And the LORD struck the child that Uriah’s wife bore to David, and it was very sick.
2. Samuelin kirja 12:16 Niin Daavid etsi Jumalaa lapsen tähden; ja Daavid paastosi, meni sisään ja makasi koko yön maassa.
2 Samuel 12:16 David therefore sought God for the child; and David fasted, and went in, and lay all night on the earth.
2. Samuelin kirja 12:17 Ja hänen talonsa vanhimmat nousivat ja menivät hänen luokseen nostamaan hänet maasta; mutta hän ei tahtonut eikä syönyt leipää heidän kanssaan.
2 Samuel 12:17 And the elders of his house arose, and went to him, to raise him up from the earth: but he would not, neither did he eat bread with them.
2. Samuelin kirja 12:18 Ja seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli. Ja Daavidin palvelijat pelkäsivät kertoa hänelle, että lapsi oli kuollut, sillä he sanoivat: Katso, lapsen vielä eläessä me puhuimme hänelle, eikä hän kuunnellut meitä. Kuinka hän voisi
2 Samuel 12:18 And it came to pass on the seventh day, that the child died. And the servants of David feared to tell him that the child was dead: for they said, Behold, while the child was yet alive, we spoke to him, and he would not listen to our voice: how will he the
2. Samuelin kirja 12:19 Mutta kun Daavid näki palvelijoidensa kuiskaavan, ymmärsi hän lapsen kuolleeksi. Niin Daavid kysyi palvelijoiltansa: Onko lapsi kuollut? He vastasivat: Hän on kuollut.
2 Samuel 12:19 But when David saw that his servants whispered, David perceived that the child was dead: therefore David said to his servants, Is the child dead? And they said, He is dead.
2. Samuelin kirja 12:20 Niin Daavid nousi maasta, peseytyi ja voiteli itsensä, muutti vaatteensa ja meni Herran temppeliin ja rukoili. Sitten hän palasi kotiinsa, ja kun hän sitä tarvitsi, hänen eteensä pantiin leipää, ja hän söi.
2 Samuel 12:20 Then David arose from the earth, and washed, and anointed himself, and changed his apparel, and came into the house of the LORD, and worshipped: then he came to his own house; and when he required, they set bread before him, and he did eat.
2. Samuelin kirja 12:21 Niin hänen palvelijansa sanoivat hänelle: Mitä olet tehnyt? Sinä paastosit ja itkit lasta, kun se vielä eläi, mutta lapsen kuoltua te nousitte ja söitte leipää.
2 Samuel 12:21 Then said his servants to him, What thing is this that you have done? you did fast and weep for the child, while it was alive; but when the child was dead, you did rise and eat bread.
2. Samuelin kirja 12:22 Ja hän sanoi: Kun lapsi vielä eli, minä paastosin ja itkin; sillä minä ajattelin: 'Kuka tietää, onko Jumala minulle armollinen, niin että lapsi jää eloon?'
2 Samuel 12:22 And he said, While the child was yet alive, I fasted and wept: for I said, Who can tell whether GOD will be gracious to me, that the child may live?
2. Samuelin kirja 12:23 Mutta nyt kun hän on kuollut, miksi minun pitäisi paastota? Voinko tuoda hänet takaisin? Minä menen hänen luokseen, mutta hän ei palaa minun luokseni.
2 Samuel 12:23 But now he is dead, why should I fast? can I bring him back again? I shall go to him, but he shall not return to me.
2. Samuelin kirja 12:24 Ja Daavid lohdutti vaimoaan Batsebaa ja meni hänen luokseen ja makasi hänen kanssaan. Ja tämä synnytti pojan, ja Daavid antoi hänelle nimen Salomo; ja Herra rakasti häntä.
2 Samuel 12:24 And David comforted Bathsheba his wife, and went in to her, and lay with her: and she bore a son, and he called his name Solomon: and the LORD loved him.
2. Samuelin kirja 12:25 Ja hän lähetti profeetta Natanin kautta, ja tämä antoi hänelle nimen Jedidja Herran tähden.
2 Samuel 12:25 And he sent by the hand of Nathan the prophet; and he called his name Jedidiah, because of the LORD.
2. Samuelin kirja 12:26 Ja Joab taisteli ammonilaisten Rabbaa vastaan ja valloitti kuninkaankaupungin.
2 Samuel 12:26 And Joab fought against Rabbah of the children of Ammon, and took the royal city.
2. Samuelin kirja 12:27 Ja Joab lähetti sanansaattajat Daavidin luo ja sanoi: Minä olen taistellut Rabbaa vastaan ja valloittanut vesikaupungin.
2 Samuel 12:27 And Joab sent messengers to David, and said, I have fought against Rabbah, and have taken the city of waters.
2. Samuelin kirja 12:28 Kokoa nyt loput kansasta ja leiriydy kaupungin eteen ja valloita se, etten minä valloittaisi kaupunkia ja sitä kutsuttaisi minun nimeni mukaan.
2 Samuel 12:28 Now therefore gather the rest of the people together, and encamp against the city, and take it: lest I take the city, and it be called after my name.
2. Samuelin kirja 12:29 Ja Daavid kokosi kaiken kansan ja meni Rabbaan, taisteli sitä vastaan ja valloitti sen.
2 Samuel 12:29 And David gathered all the people together, and went to Rabbah, and fought against it, and took it.
2. Samuelin kirja 12:30 Ja hän otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästään, joka painoi talentin kultaa ja oli koristeltu kalliskivillä, ja se pantiin Daavidin päähän. Ja hän toi kaupungista ulos suuren saaliin.
2 Samuel 12:30 And he took their king’s crown from off his head, the weight whereof was a talent of gold with the precious stones: and it was set on David’s head. And he brought forth the spoil of the city in great abundance.
2. Samuelin kirja 12:31 Ja hän vei ulos siellä olevan kansan ja pani heidät sahojen, rautaisten äkeiden ja rautaisten kirveiden alle ja pani heidät kulkemaan tiilipuunin läpi. Näin hän teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Niin Daavid ja kaikki kansa
2 Samuel 12:31 And he brought forth the people that were therein, and put them under saws, and under harrows of iron, and under axes of iron, and made them pass through the brick-kiln: and thus did he to all the cities of the children of Ammon. So David and all the peop
2. Samuelin kirja 13:1 Ja tämän jälkeen tapahtui, että Absalomilla, Daavidin pojalla, oli kaunis sisar, jonka nimi oli Tamar; ja Amnon, Daavidin poika, rakasti häntä.
2 Samuel 13:1 And it came to pass after this, that Absalom the son of David had a fair sister, whose name was Tamar; and Amnon the son of David loved her.
2. Samuelin kirja 13:2 Ja Amnon oli niin vihainen, että hän sairastui sisarensa Tamarin tähden, sillä tämä oli neitsyt; ja Amnon piti vaikeana tehdä hänelle mitään.
2 Samuel 13:2 And Amnon was so vexed, that he fell sick for his sister Tamar; for she was a virgin; and Amnon thought it hard for him to do anything to her.
2. Samuelin kirja 13:3 Mutta Amnonilla oli ystävä, jonka nimi oli Jonadab, Simean, Daavidin veljen, poika; ja Jonadab oli hyvin viekas mies.
2 Samuel 13:3 But Amnon had a friend, whose name was Jonadab, the son of Shimeah David’s brother: and Jonadab was a very subtle man.
2. Samuelin kirja 13:4 Ja hän sanoi hänelle: Miksi sinä, joka olet kuninkaan poika, laihdut päivä päivältä? Etkö kerro minulle? Amnon sanoi hänelle: Minä rakastan Tamaria, veljeni Absalomin sisarta.
2 Samuel 13:4 And he said to him, Why are you, being the king’s son, lean from day to day? will you not tell me? And Amnon said to him, I love Tamar, my brother Absalom’s sister.
2. Samuelin kirja 13:5 Niin Joonadab sanoi hänelle: Makaa vuoteessasi ja tee itsesi sairaaksi. Kun isäsi tulee katsomaan sinua, sano hänelle: 'Anna sisareni Tamarin tulla antamaan minulle ruokaa ja valmistamaan se minun silmieni edessä, että näen ja söisin hänen kädestään.'
2 Samuel 13:5 And Jonadab said to him, Lay you down on your bed, and make yourself sick: and when your father comes to see you, say to him, I pray you, let my sister Tamar come, and give me meat, and dress the meat in my sight, that I may see it, and eat it at her hand
2. Samuelin kirja 13:6 Niin Amnon pani makuulle ja teki itsensä sairaaksi. Kun kuningas tuli katsomaan häntä, Amnon sanoi kuninkaalle: Salli sisareni Tamarin tulla tekemään minulle pari kakkua minun silmieni edessä, syödäkseni hänen kädestään.
2 Samuel 13:6 So Amnon lay down, and made himself sick: and when the king was come to see him, Amnon said to the king, I pray you, let Tamar my sister come, and make me a couple of cakes in my sight, that I may eat at her hand.
2. Samuelin kirja 13:7 Niin Daavid lähetti kotiin Taamarille tämän sanan: Mene veljesi Amnonin taloon ja valmista hänelle ruokaa.
2 Samuel 13:7 Then David sent home to Tamar, saying, Go now to your brother Amnon’s house, and dress him meat.
2. Samuelin kirja 13:8 Niin Tamar meni veljensä Amnonin taloon, ja tämä makasi siellä. Hän otti jauhoja, vaivasi niitä ja teki kakkuja hänen silmiensä edessä ja paistoi kakut.
2 Samuel 13:8 So Tamar went to her brother Amnon’s house; and he was laid down. And she took flour, and kneaded it, and made cakes in his sight, and did bake the cakes.
2. Samuelin kirja 13:9 Niin hän otti pannun ja kaasi ne hänen eteensä, mutta hän kieltäytyi syömästä. Ja Amnon sanoi: Poistakaa kaikki miehet minun luotani. Ja kaikki miehet menivät ulos hänen luotaan.
2 Samuel 13:9 And she took a pan, and poured them out before him; but he refused to eat. And Amnon said, Have out all men from me. And they went out every man from him.
2. Samuelin kirja 13:10 Ja Amnon sanoi Tamarille: Tuo ruoka kammioon, että minä syön kädestäsi. Niin Tamar otti leivonnaiset, jotka hän oli tehnyt, ja vei ne kammioon veljelleen Amnonille.
2 Samuel 13:10 And Amnon said to Tamar, Bring the meat into the chamber, that I may eat of your hand. And Tamar took the cakes which she had made, and brought them into the chamber to Amnon her brother.
2. Samuelin kirja 13:11 Ja kun hän toi ne hänelle syötäväksi, tarttui hän häneen ja sanoi hänelle: Makaa kanssani, sisareni.
2 Samuel 13:11 And when she had brought them to him to eat, he took hold of her, and said to her, Come lie with me, my sister.
2. Samuelin kirja 13:12 Ja hän vastasi hänelle: Ei, veljeni, älä pakota minua, sillä sellaista ei pitäisi tehdä Israelissa. Älä tee tätä tyhmyyttä.
2 Samuel 13:12 And she answered him, No, my brother, do not force me; for no such thing ought to be done in Israel: do not you this folly.
2. Samuelin kirja 13:13 Minne minä sitten häpeäni viekseni? Ja sinä olet oleva kuin yksi Israelin tyhmistä. Puhu siis nyt kuninkaalle, sillä hän ei kiellä minua teiltä.
2 Samuel 13:13 And I, where shall I cause my shame to go? and as for you, you shall be as one of the fools in Israel. Now therefore, I pray you, speak to the king; for he will not withhold me from you.
2. Samuelin kirja 13:14 Mutta hän ei kuunnellut hänen ääntään, vaan koska hän oli häntä väkevämpi, väkivalloitti hänet ja makasi hänen kanssaan.
2 Samuel 13:14 However, he would not listen to her voice: but, being stronger than she, forced her, and lay with her.
2. Samuelin kirja 13:15 Niin Amnon vihasi häntä kovin, niin että viha, jolla hän häntä vihasi, oli suurempi kuin rakkaus, jolla hän oli häntä rakastanut. Ja Amnon sanoi hänelle: Nouse ja mene pois.
2 Samuel 13:15 Then Amnon hated her exceedingly; so that the hatred with which he hated her was greater than the love with which he had loved her. And Amnon said to her, Arise, be gone.
2. Samuelin kirja 13:16 Ja hän sanoi hänelle: Ei siinä ole mitään syytä; tämä pahuus, että ajoit minut pois, on suurempi kuin se toinen, jonka minulle teit. Mutta hän ei kuunnellut häntä.
2 Samuel 13:16 And she said to him, There is no cause: this evil in sending me away is greater than the other that you did to me. But he would not listen to her.
2. Samuelin kirja 13:17 Niin hän kutsui palvelijansa, joka häntä palveli, ja sanoi: Aja nyt tämä nainen ulos minun luotani ja lukitse ovi hänen jälkeensä.
2 Samuel 13:17 Then he called his servant that ministered to him, and said, Put now this woman out from me, and bolt the door after her.
2. Samuelin kirja 13:18 Ja hänellä oli yllään monikirjava vaate, sillä sellaisiin vaatteisiin pukeutuivat kuninkaan tyttäret, jotka olivat neitsyitä. Niin hänen palvelijansa vei hänet ulos ja lukitsi oven hänen perässään.
2 Samuel 13:18 And she had a garment of divers colors on her: for with such robes were the king’s daughters that were virgins appareled. Then his servant brought her out, and bolted the door after her.
2. Samuelin kirja 13:19 Ja Tamar heitti tuhkaa päähänsä ja repäisi yllään olevan monikirjavan vaatteensa, pani kätensä päänsä päälle ja itki edelleen.
2 Samuel 13:19 And Tamar put ashes on her head, and rent her garment of divers colors that was on her, and laid her hand on her head, and went on crying.
2. Samuelin kirja 13:20 Ja hänen veljensä Absalom sanoi hänelle: Onko veljesi Amnon ollut sinun kanssasi? Mutta ole nyt hiljaa, sisareni; hän on veljesi, älä välitä tästä asiasta. Niin Tamar pysyi autiona veljensä Absalomin talossa.
2 Samuel 13:20 And Absalom her brother said to her, Has Amnon your brother been with you? but hold now your peace, my sister: he is your brother; regard not this thing. So Tamar remained desolate in her brother Absalom’s house.
2. Samuelin kirja 13:21 Mutta kun kuningas Daavid kuuli kaikesta tästä, hän vihastui kovin.
2 Samuel 13:21 But when king David heard of all these things, he was very wroth.
2. Samuelin kirja 13:22 Eikä Absalom puhunut veljelleen Amnonille hyvää eikä pahaa, sillä Absalom vihasi Amnonia, koska tämä oli kohdellut väkivaltaisesti hänen sisartaan Tamaria.
2 Samuel 13:22 And Absalom spoke to his brother Amnon neither good nor bad: for Absalom hated Amnon, because he had forced his sister Tamar.
2. Samuelin kirja 13:23 Kahden vuoden kuluttua Absalomilla oli lampaiden keritsiäisiä Baal-Haasorissa, joka on Efraimin vieressä; ja Absalom kutsui kaikki kuninkaan pojat.
2 Samuel 13:23 And it came to pass after two full years, that Absalom had sheep shearers in Baalhazor, which is beside Ephraim: and Absalom invited all the king’s sons.
2. Samuelin kirja 13:24 Ja Absalom tuli kuninkaan luo ja sanoi: Katso, palvelijallasi on lampaiden keritsiäiset; antakaa kuninkaan ja hänen palvelijansa mennä palvelijasi kanssa.
2 Samuel 13:24 And Absalom came to the king, and said, Behold now, your servant has sheep shearers; let the king, I beseech you, and his servants go with your servant.
2. Samuelin kirja 13:25 Ja kuningas sanoi Absalomille: Ei, poikani, älkäämme nyt kaikki lähtekö, ettemme olisi sinulle rasitteita. Ja hän pyysi häntä, mutta hän ei suostunut menemään, vaan siunasi hänet.
2 Samuel 13:25 And the king said to Absalom, No, my son, let us not all now go, lest we be chargeable to you. And he pressed him: however, he would not go, but blessed him.
2. Samuelin kirja 13:26 Absalom sanoi: Jos et, niin anna veljeni Amnonin tulla meidän kanssamme. Kuningas sanoi hänelle: Miksi hänen pitäisi mennä sinun kanssasi?
2 Samuel 13:26 Then said Absalom, If not, I pray you, let my brother Amnon go with us. And the king said to him, Why should he go with you?
2. Samuelin kirja 13:27 Mutta Absalom painosti häntä, niin että hän antoi Amnonin ja kaikki kuninkaan pojat mennä hänen kanssaan.
2 Samuel 13:27 But Absalom pressed him, that he let Amnon and all the king’s sons go with him.
2. Samuelin kirja 13:28 Absalom oli käskenyt palvelijoitaan sanoen: Pidäkää silmällä, kun Amnonin sydän on viinistä iloinen ja minä sanon teille: 'Lyö Amnon', niin tappakaa hänet, älkää pelätkö. Minä olen käskenyt teitä. Olkaa rohkeat ja urhoolliset.
2 Samuel 13:28 Now Absalom had commanded his servants, saying, Mark you now when Amnon’s heart is merry with wine, and when I say to you, Smite Amnon; then kill him, fear not: have not I commanded you? be courageous, and be valiant.
2. Samuelin kirja 13:29 Ja Absalomin palvelijat tekivät Amnonille, niin kuin Absalom oli käskenyt. Silloin kaikki kuninkaan pojat nousivat, nousivat kukin muulinsa selkään ja pakenivat.
2 Samuel 13:29 And the servants of Absalom did to Amnon as Absalom had commanded. Then all the king’s sons arose, and every man got him up on his mule, and fled.
2. Samuelin kirja 13:30 Ja heidän matkalla ollessaan tuli Daavidille sanoma: Absalom on surmannut kaikki kuninkaan pojat, eikä heistä ole jäänyt jäljelle yhtäkään.
2 Samuel 13:30 And it came to pass, while they were in the way, that tidings came to David, saying, Absalom has slain all the king’s sons, and there is not one of them left.
2. Samuelin kirja 13:31 Niin kuningas nousi, repäisi vaatteensa ja makasi maassa; ja kaikki hänen palvelijansa seisoivat siinä vaatteet reväistyinä.
2 Samuel 13:31 Then the king arose, and tare his garments, and lay on the earth; and all his servants stood by with their clothes rent.
2. Samuelin kirja 13:32 Ja Joonadab, Daavidin veljen Simean poika, vastasi ja sanoi: Älköön herrani luulko, että he ovat tappaneet kaikki nuoret miehet, kuninkaan pojat; sillä ainoastaan Amnon on kuollut; sillä Absalomin määräyksestä tämä on päätetty siitä päivästä lähtien, jona hän...
2 Samuel 13:32 And Jonadab, the son of Shimeah David’s brother, answered and said, Let not my lord suppose that they have slain all the young men the king’s sons; for Amnon only is dead: for by the appointment of Absalom this has been determined from the day that he for
2. Samuelin kirja 13:33 Älköön siis herrani, kuningas, ottako sydämeensä sitä, että kaikki kuninkaan pojat ovat kuolleet; sillä ainoastaan Amnon on kuollut.
2 Samuel 13:33 Now therefore let not my lord the king take the thing to his heart, to think that all the king’s sons are dead: for Amnon only is dead.
2. Samuelin kirja 13:34 Mutta Absalom pakeni. Ja nuorukainen, joka vartioi, nosti silmänsä ja näki, että paljon väkeä tuli hänen takanaan vuorenrinnettä pitkin.
2 Samuel 13:34 But Absalom fled. And the young man that kept the watch lifted up his eyes, and looked, and, behold, there came much people by the way of the hill side behind him.
2. Samuelin kirja 13:35 Ja Jonadab sanoi kuninkaalle: Katso, kuninkaan pojat tulevat; niin kuin palvelijasi sanoi, niin se on.
2 Samuel 13:35 And Jonadab said to the king, Behold, the king’s sons come: as your servant said, so it is.
2. Samuelin kirja 13:36 Ja tapahtui, että heti kun hän oli lakannut puhumasta, katso, kuninkaan pojat tulivat ja korottivat äänensä ja itkivät; ja myös kuningas ja kaikki hänen palvelijansa itkivät katkerasti.
2 Samuel 13:36 And it came to pass, as soon as he had made an end of speaking, that, behold, the king’s sons came, and lifted up their voice and wept: and the king also and all his servants wept very sore.
2. Samuelin kirja 13:37 Mutta Absalom pakeni ja meni Gesurin kuninkaan Talmain, Ammihudin pojan, luo. Ja Daavid suri poikaansa joka päivä.
2 Samuel 13:37 But Absalom fled, and went to Talmai, the son of Ammihud, king of Geshur. And David mourned for his son every day.
2. Samuelin kirja 13:38 Niin Absalom pakeni ja meni Gesuriin ja oli siellä kolme vuotta.
2 Samuel 13:38 So Absalom fled, and went to Geshur, and was there three years.
2. Samuelin kirja 13:39 Ja kuningas Daavidin sielu ikävöi Absalomin luo menemistä, sillä hän oli lohdutettu Amnonin kuolemasta.
2 Samuel 13:39 And the soul of king David longed to go forth to Absalom: for he was comforted concerning Amnon, seeing he was dead.
2. Samuelin kirja 14:1 Nyt Joab, Serujan poika, ymmärsi, että kuninkaan sydän oli kääntynyt Absalomin puoleen.
2 Samuel 14:1 Now Joab the son of Zeruiah perceived that the king’s heart was toward Absalom.
2. Samuelin kirja 14:2 Niin Joab lähetti sanan Tekoaan ja nouti sinne viisaan naisen ja sanoi hänelle: Tekeydy surevaksi ja pue yllesi suruvaatteet äläkä voitele itseäsi öljyllä, vaan ole kuin nainen, joka on kauan surenut kuollutta.
2 Samuel 14:2 And Joab sent to Tekoah, and fetched there a wise woman, and said to her, I pray you, feign yourself to be a mourner, and put on now mourning apparel, and anoint not yourself with oil, but be as a woman that had a long time mourned for the dead:
2. Samuelin kirja 14:3 Ja tule kuninkaan luo ja puhu hänelle näin. Niin Joab pani sanat hänen suuhunsa.
2 Samuel 14:3 And come to the king, and speak on this manner to him. So Joab put the words in her mouth.
2. Samuelin kirja 14:4 Ja kun tekoalainen nainen puhui kuninkaalle, lankesi hän kasvoilleen maahan, kumarsi ja sanoi: Auta, kuningas!
2 Samuel 14:4 And when the woman of Tekoah spoke to the king, she fell on her face to the ground, and did obeisance, and said, Help, O king.
2. Samuelin kirja 14:5 Ja kuningas kysyi häneltä: Mikä sinua vaivaa? Hän vastasi: Minä olen leskivaimo, ja mieheni on kuollut.
2 Samuel 14:5 And the king said to her, What ails you? And she answered, I am indeed a widow woman, and my husband is dead.
2. Samuelin kirja 14:6 Ja palvelijattarellasi oli kaksi poikaa, ja he riitelivät keskenään kedolla, eikä ollut ketään erottamassa heitä; niin toinen löi toisen ja tappoi hänet.
2 Samuel 14:6 And your handmaid had two sons, and they two strove together in the field, and there was none to part them, but the one smote the other, and slew him.
2. Samuelin kirja 14:7 Ja katso, koko suku on noussut sinun palvelijatartasi vastaan ja sanoo: 'Anna luovuttaa se, joka löi veljensä, niin me tappamme hänet veljensä hengen edestä, jonka hän surmasi; ja me tuhoamme myös perillisen. Näin he sammuttavat minun hiilini, joka on minun.'
2 Samuel 14:7 And, behold, the whole family is risen against your handmaid, and they said, Deliver him that smote his brother, that we may kill him, for the life of his brother whom he slew; and we will destroy the heir also: and so they shall quench my coal which is l
2. Samuelin kirja 14:8 Ja kuningas sanoi naiselle: Mene kotiisi, niin minä annan käskyn sinusta.
2 Samuel 14:8 And the king said to the woman, Go to your house, and I will give charge concerning you.
2. Samuelin kirja 14:9 Ja tekoalainen nainen sanoi kuninkaalle: Herrani, kuningas, rikos tulkoon minun ja isäni suvun päälle, mutta kuningas ja hänen valtaistuimensa olkoot syyttömät.
2 Samuel 14:9 And the woman of Tekoah said to the king, My lord, O king, the iniquity be on me, and on my father’s house: and the king and his throne be guiltless.
2. Samuelin kirja 14:10 Ja kuningas sanoi: Tuo se, joka sinulta jotakin vaatii, minun luokseni, eikä hän enää sinuun koske.
2 Samuel 14:10 And the king said, Whoever said ought to you, bring him to me, and he shall not touch you any more.
2. Samuelin kirja 14:11 Niin hän sanoi: Muistakoon kuningas Herraa, Jumalaasi, ettet enää sallisi verenkostajien tuhota minua, etteivät he tuhoaisi poikaani. Ja hän sanoi: Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hiuskarva poikasi päästä putoa maahan.
2 Samuel 14:11 Then said she, I pray you, let the king remember the LORD your God, that you would not suffer the revengers of blood to destroy any more, lest they destroy my son. And he said, As the LORD lives, there shall not one hair of your son fall to the earth.
2. Samuelin kirja 14:12 Niin nainen sanoi: Salli palvelijattaresi sanoa yhden sanan herralleni kuninkaalle. Hän sanoi: Puhu.
2 Samuel 14:12 Then the woman said, Let your handmaid, I pray you, speak one word to my lord the king. And he said, Say on.
2. Samuelin kirja 14:13 Ja nainen sanoi: Miksi sitten olet ajatellut tällaista Jumalan kansaa vastaan? Sillä kuningas puhuu näin kuin olisi väärässä, kun ei tuo karkotettujaan takaisin kotiin.
2 Samuel 14:13 And the woman said, Why then have you thought such a thing against the people of God? for the king does speak this thing as one which is faulty, in that the king does not fetch home again his banished.
2. Samuelin kirja 14:14 Sillä meidän täytyy kuolla, ja me olemme kuin maahan vuodatettu vesi, jota ei voida enää kerätä. Eikä Jumala pidä ihmisestä huolta, mutta hän aikoo, ettei hänen karkotettujaan ajettaisi pois hänen luotaan.
2 Samuel 14:14 For we must needs die, and are as water spilt on the ground, which cannot be gathered up again; neither does God respect any person: yet does he devise means, that his banished be not expelled from him.
2. Samuelin kirja 14:15 Nyt kun minä olen tullut puhumaan tästä herralleni, kuninkaalle, se johtuu siitä, että kansa on pelottanut minua. Ja palvelijattaresi sanoi: Minä puhun nyt kuninkaalle; ehkä kuningas tekee palvelijattarensa pyynnön.
2 Samuel 14:15 Now therefore that I am come to speak of this thing to my lord the king, it is because the people have made me afraid: and your handmaid said, I will now speak to the king; it may be that the king will perform the request of his handmaid.
2. Samuelin kirja 14:16 Sillä kuningas kuulee ja pelastaa palvelijattarensa sen miehen käsistä, joka tahtoo hukuttaa minut ja poikani Jumalan perinnöstä.
2 Samuel 14:16 For the king will hear, to deliver his handmaid out of the hand of the man that would destroy me and my son together out of the inheritance of God.
2. Samuelin kirja 14:17 Silloin palvelijattaresi sanoi: Herrani, kuninkaan, sana on nyt lohduttava. Sillä herrani, kuningas, on kuin Jumalan enkeli erottamaan hyvän ja pahan. Sen tähden Herra, teidän Jumalanne, on teidän kanssanne.
2 Samuel 14:17 Then your handmaid said, The word of my lord the king shall now be comfortable: for as an angel of God, so is my lord the king to discern good and bad: therefore the LORD your God will be with you.
2. Samuelin kirja 14:18 Niin kuningas vastasi ja sanoi naiselle: Älä salaa minulta, mitä minä sinulta kysyn. Nainen sanoi: Puhukoon herrani kuningas.
2 Samuel 14:18 Then the king answered and said to the woman, Hide not from me, I pray you, the thing that I shall ask you. And the woman said, Let my lord the king now speak.
2. Samuelin kirja 14:19 Ja kuningas sanoi: Eikö Joabin käsi ole sinun kanssasi kaikessa tässä? Nainen vastasi ja sanoi: Niin totta kuin sinä elät, herrani kuningas, ei kukaan voi poiketa oikealle eikä vasemmalle siitä, mitä herrani kuningas on puhunut. Sillä palvelijasi Joab, hän...
2 Samuel 14:19 And the king said, Is not the hand of Joab with you in all this? And the woman answered and said, As your soul lives, my lord the king, none can turn to the right hand or to the left from ought that my lord the king has spoken: for your servant Joab, he b
2. Samuelin kirja 14:20 Tämänkaltaisen puhetavan aikaansaamiseksi on palvelijasi Joab tehnyt tämän; ja herrani on viisas, Jumalan enkelin viisauden mukaan, ja hän tietää kaikki, mitä maan päällä on.
2 Samuel 14:20 To fetch about this form of speech has your servant Joab done this thing: and my lord is wise, according to the wisdom of an angel of God, to know all things that are in the earth.
2. Samuelin kirja 14:21 Ja kuningas sanoi Joabille: Katso, minä olen tämän tehnyt. Mene siis ja tuo nuorukainen Absalom takaisin.
2 Samuel 14:21 And the king said to Joab, Behold now, I have done this thing: go therefore, bring the young man Absalom again.
2. Samuelin kirja 14:22 Niin Joab lankesi kasvoilleen maahan, kumarsi ja kiitti kuningasta. Ja Joab sanoi: Tänä päivänä palvelijasi tietää, että olen saanut armon sinun silmiesi edessä, herrani kuningas, sillä kuningas on täyttänyt palvelijansa pyynnön.
2 Samuel 14:22 And Joab fell to the ground on his face, and bowed himself, and thanked the king: and Joab said, To day your servant knows that I have found grace in your sight, my lord, O king, in that the king has fulfilled the request of his servant.
2. Samuelin kirja 14:23 Niin Joab nousi ja meni Gesuriin ja toi Absalomin Jerusalemiin.
2 Samuel 14:23 So Joab arose and went to Geshur, and brought Absalom to Jerusalem.
2. Samuelin kirja 15:2 Absalom nousi varhain aamulla ja seisoi portin varrella. Ja kun joku, jolla oli riita-asia, tuli kuninkaan luo saadakseen oikeutta, Absalom huusi hänelle ja sanoi: Mistä kaupungista sinä olet? Hän vastasi: Palvelijasi on yksi niistä...
2 Samuel 15:2 And Absalom rose up early, and stood beside the way of the gate: and it was so, that when any man that had a controversy came to the king for judgment, then Absalom called to him, and said, Of what city are you? And he said, Your servant is of one of the
2. Samuelin kirja 15:3 Absalom sanoi hänelle: Asiasi ovat hyvät ja oikeat, mutta kuninkaan luona ei ole ketään, joka olisi sinua lähettänyt kuulemaan.
2 Samuel 15:3 And Absalom said to him, See, your matters are good and right; but there is no man deputed of the king to hear you.
2. Samuelin kirja 15:4 Absalom sanoi vielä: Oi, jospa minut asetettaisiin tuomariksi maassa, niin että jokainen, jolla on jokin oikeus tai asia, voisi tulla minun luokseni, niin että tekisin hänelle oikeuden!
2 Samuel 15:4 Absalom said moreover, Oh that I were made judge in the land, that every man which has any suit or cause might come to me, and I would do him justice!
2. Samuelin kirja 15:5 Ja tapahtui, että kun joku lähestyi häntä kumartaakseen, hän ojensi kätensä, otti hänet kiinni ja suuteli häntä.
2 Samuel 15:5 And it was so, that when any man came near to him to do him obeisance, he put forth his hand, and took him, and kissed him.
2. Samuelin kirja 15:6 Näin Absalom teki kaikille Israelin lapsille, jotka tulivat kuninkaan luo oikeutta saamaan; ja näin Absalom varasti Israelin miesten sydämet.
2 Samuel 15:6 And on this manner did Absalom to all Israel that came to the king for judgment: so Absalom stole the hearts of the men of Israel.
2. Samuelin kirja 15:7 Neljänkymmenen vuoden kuluttua Absalom sanoi kuninkaalle: Salli minun mennä Hebroniin ja täyttää lupaukseni, jonka olen Herralle vannonut.
2 Samuel 15:7 And it came to pass after forty years, that Absalom said to the king, I pray you, let me go and pay my vow, which I have vowed to the LORD, in Hebron.
2. Samuelin kirja 15:8 Sillä palvelijasi teki lupauksen ollessani Gesurissa Syyriassa ja sanoi: 'Jos Herra tuo minut takaisin Jerusalemiin, niin minä palvelen Herraa.'
2 Samuel 15:8 For your servant vowed a vow while I stayed at Geshur in Syria, saying, If the LORD shall bring me again indeed to Jerusalem, then I will serve the LORD.
2. Samuelin kirja 15:9 Ja kuningas sanoi hänelle: Mene rauhassa. Niin hän nousi ja meni Hebroniin.
2 Samuel 15:9 And the king said to him, Go in peace. So he arose, and went to Hebron.
2. Samuelin kirja 15:10 Mutta Absalom lähetti vakoojia kaikkiin Israelin sukukuntiin ja käski sanoa: Kun kuulette torven äänen, sanokaa: 'Absalom on tullut kuninkaaksi Hebronissa'.
2 Samuel 15:10 But Absalom sent spies throughout all the tribes of Israel, saying, As soon as you hear the sound of the trumpet, then you shall say, Absalom reigns in Hebron.
2. Samuelin kirja 15:11 Ja Absalomin kanssa meni kaksisataa miestä Jerusalemista, jotka olivat kutsutut; ja he menivät yksinkertaisuudessaan, eivätkä tienneet mitään.
2 Samuel 15:11 And with Absalom went two hundred men out of Jerusalem, that were called; and they went in their simplicity, and they knew not any thing.
2. Samuelin kirja 15:12 Ja Absalom lähetti hakemaan gilolaisen Ahitofelin, Daavidin neuvonantajan, hänen kaupungistaan Gilosta, uhratessaan teurasuhreja. Ja salaliitto vahvistui, sillä kansa lisääntyi jatkuvasti Absalomin puolella.
2 Samuel 15:12 And Absalom sent for Ahithophel the Gilonite, David’s counselor, from his city, even from Giloh, while he offered sacrifices. And the conspiracy was strong; for the people increased continually with Absalom.
2. Samuelin kirja 15:13 Ja sanansaattaja tuli Daavidin luo ja sanoi: Israelin miesten sydämet ovat kääntyneet Absalomin puolelle.
2 Samuel 15:13 And there came a messenger to David, saying, The hearts of the men of Israel are after Absalom.
2. Samuelin kirja 15:14 Ja Daavid sanoi kaikille palvelijoilleen, jotka olivat hänen kanssaan Jerusalemissa: Nouskaa, paetkaamme, sillä muuten emme pääse pakoon Absalomia. Joutukaa lähtemään, ettei hän yllättäisi meitä, tuottaisi meille onnettomuutta ja lyöisi kaupunkia miekan terällä.
2 Samuel 15:14 And David said to all his servants that were with him at Jerusalem, Arise, and let us flee; for we shall not else escape from Absalom: make speed to depart, lest he overtake us suddenly, and bring evil on us, and smite the city with the edge of the sword.
2. Samuelin kirja 15:15 Ja kuninkaan palvelijat sanoivat kuninkaalle: Katso, sinun palvelijasi ovat valmiit tekemään kaiken, mitä herrani kuningas määrää.
2 Samuel 15:15 And the king’s servants said to the king, Behold, your servants are ready to do whatever my lord the king shall appoint.
2. Samuelin kirja 15:16 Ja kuningas lähti ulos, ja kaikki hänen hovinsa seurasi häntä. Ja kuningas jätti kymmenen naista, sivuvaimoja, vartioimaan taloa.
2 Samuel 15:16 And the king went forth, and all his household after him. And the king left ten women, which were concubines, to keep the house.
2. Samuelin kirja 15:17 Ja kuningas lähti ulos ja kaikki hänen perässään oleva väki, ja he yöpyivät kaukana olevassa paikassa.
2 Samuel 15:17 And the king went forth, and all the people after him, and tarried in a place that was far off.
2. Samuelin kirja 15:18 Ja kaikki hänen palvelijansa kulkivat hänen vierellänsä; ja kaikki kreetit, kaikki pleetit ja kaikki gatilaiset, kuusisataa miestä, jotka olivat tulleet hänen perässään Gatista, kulkivat kuninkaan edellä.
2 Samuel 15:18 And all his servants passed on beside him; and all the Cherethites, and all the Pelethites, and all the Gittites, six hundred men which came after him from Gath, passed on before the king.
2. Samuelin kirja 15:19 Niin kuningas sanoi gatilaiselle Ittaille: Miksi sinäkin tulet meidän kanssamme? Palaa kotiisi ja jää kuninkaan luo, sillä sinä olet muukalainen, ja vieläpä maanpakolainen.
2 Samuel 15:19 Then said the king to Ittai the Gittite, Why go you also with us? return to your place, and abide with the king: for you are a stranger, and also an exile.
2. Samuelin kirja 15:20 Jos tulit eilen, pitäisikö minun tänään vaatia sinua kulkemaan meidän kanssamme edestakaisin? Minähän menen, minne voin, ja tuon sinut takaisin ja vien veljesi takaisin. Laupeus ja totuus olkoon kanssasi.
2 Samuel 15:20 Whereas you came but yesterday, should I this day make you go up and down with us? seeing I go where I may, return you, and take back your brothers: mercy and truth be with you.
2. Samuelin kirja 15:21 Ittai vastasi kuninkaalle ja sanoi: Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin herrani kuningas elää: missä paikassa herrani kuningas on, olipa se kuolemassa tai elossa, siellä on myös palvelijasi oleva.
2 Samuel 15:21 And Ittai answered the king, and said, As the LORD lives, and as my lord the king lives, surely in what place my lord the king shall be, whether in death or life, even there also will your servant be.
2. Samuelin kirja 15:22 Ja Daavid sanoi Ittaille: Mene ja kulje yli. Niin gatilainen Ittai kulki yli ja kaikki hänen miehensä ja kaikki lapset, jotka olivat hänen kanssaan.
2 Samuel 15:22 And David said to Ittai, Go and pass over. And Ittai the Gittite passed over, and all his men, and all the little ones that were with him.
2. Samuelin kirja 15:23 Ja koko maa itki suurella äänellä, ja kaikki kansa kulki yli. Myös kuningas itse kulki Kidronin puron yli, ja kaikki kansa kulki sen yli erämaahan päin.
2 Samuel 15:23 And all the country wept with a loud voice, and all the people passed over: the king also himself passed over the brook Kidron, and all the people passed over, toward the way of the wilderness.
2. Samuelin kirja 15:24 Ja katso, myös Sadok ja kaikki leeviläiset olivat hänen kanssaan kantamassa Jumalan liitonarkkia; ja he laskivat Jumalan arkin alas; ja Ebjatar nousi ylös, kunnes kaikki kansa oli kulkenut ulos kaupungista.
2 Samuel 15:24 And see Zadok also, and all the Levites were with him, bearing the ark of the covenant of God: and they set down the ark of God; and Abiathar went up, until all the people had done passing out of the city.
2. Samuelin kirja 15:25 Ja kuningas sanoi Sadokille: Vie Jumalan arkki takaisin kaupunkiin. Jos saan armon Herran silmien edessä, hän tuo minut takaisin ja näyttää minulle sekä sen että asuinsijansa.
2 Samuel 15:25 And the king said to Zadok, Carry back the ark of God into the city: if I shall find favor in the eyes of the LORD, he will bring me again, and show me both it, and his habitation:
2. Samuelin kirja 15:26 Mutta jos hän näin sanoo: 'Minulla ei ole sinuun mieltymystä', katso, tässä minä olen, tehköön hän minulle, niin kuin hyväksi näkee.
2 Samuel 15:26 But if he thus say, I have no delight in you; behold, here am I, let him do to me as seems good to him.
2. Samuelin kirja 15:27 Kuningas sanoi myös pappi Sadokille: Etkö ole näkijä? Palaa kaupunkiin rauhassa, ja kaksi poikaasi kanssasi, poikasi Ahimaas ja Ebjatarin poika Jonatan.
2 Samuel 15:27 The king said also to Zadok the priest, Are not you a seer? return into the city in peace, and your two sons with you, Ahimaaz your son, and Jonathan the son of Abiathar.
2. Samuelin kirja 15:28 Katso, minä viivyttelen erämaan tasangolla, kunnes sinulta tulee minulle vahvistus.
2 Samuel 15:28 See, I will tarry in the plain of the wilderness, until there come word from you to certify me.
2. Samuelin kirja 15:29 Niin Sadok ja Ebjatar kantoivat Jumalan arkin takaisin Jerusalemiin ja jäivät sinne.
2 Samuel 15:29 Zadok therefore and Abiathar carried the ark of God again to Jerusalem: and they tarried there.
2. Samuelin kirja 15:30 Ja Daavid nousi Öljymäen rinnettä ja itki noustessaan, ja hänen päänsä oli peitetty, ja hän kulki paljain jaloin; ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, peitti kukin päänsä, ja he nousivat itkien noustessaan.
2 Samuel 15:30 And David went up by the ascent of mount Olivet, and wept as he went up, and had his head covered, and he went barefoot: and all the people that was with him covered every man his head, and they went up, weeping as they went up.
2. Samuelin kirja 15:31 Ja Daavidille ilmoitettiin, että Ahitofel on Absalomin salaliittolaisten joukossa. Niin Daavid sanoi: Herra, käännä Ahitofelin neuvo hulluudeksi.
2 Samuel 15:31 And one told David, saying, Ahithophel is among the conspirators with Absalom. And David said, O LORD, I pray you, turn the counsel of Ahithophel into foolishness.
2. Samuelin kirja 15:32 Ja kun Daavid oli tullut vuoren huipulle, jossa hän oli rukoillut Jumalaa, katso, arkilainen Husai tuli häntä vastaan, viitta reväistynä ja multaa pään päällä.
2 Samuel 15:32 And it came to pass, that when David was come to the top of the mount, where he worshipped God, behold, Hushai the Archite came to meet him with his coat rent, and earth on his head:
2. Samuelin kirja 15:33 Jolle Daavid sanoi: Jos kuljet minun kanssani, niin olet minulle taakaksi.
2 Samuel 15:33 To whom David said, If you pass on with me, then you shall be a burden to me:
2. Samuelin kirja 15:34 Mutta jos sinä palaat kaupunkiin ja sanot Absalomille: 'Minä olen sinun palvelijasi, kuningas; niin kuin olen ollut isäsi palvelija tähän asti, niin olen nytkin sinun palvelijasi', niin voit tehdä tyhjäksi Ahitofelin neuvon.
2 Samuel 15:34 But if you return to the city, and say to Absalom, I will be your servant, O king; as I have been your father’s servant till now, so will I now also be your servant: then may you for me defeat the counsel of Ahithophel.
2. Samuelin kirja 15:35 Eikö sinulla ole siellä kanssasi papit Sadokia ja Ebjataria? Sentähden, kaikki mitä kuulet kuninkaan linnasta, kerro se papeille Sadokille ja Ebjatarille.
2 Samuel 15:35 And have you not there with you Zadok and Abiathar the priests? therefore it shall be, that what thing soever you shall hear out of the king’s house, you shall tell it to Zadok and Abiathar the priests.
2. Samuelin kirja 15:36 Katso, heillä on siellä mukanaan kaksi poikaansa, Ahimaas, Saadokin poika, ja Jonatan, Ebjatarin poika; ja heidän kauttaan lähetät minulle kaikki, mitä kuulet.
2 Samuel 15:36 Behold, they have there with them their two sons, Ahimaaz Zadok’s son, and Jonathan Abiathar’s son; and by them you shall send to me every thing that you can hear.
2. Samuelin kirja 15:37 Niin Husai, Daavidin ystävä, tuli kaupunkiin, ja Absalom tuli Jerusalemiin.
2 Samuel 15:37 So Hushai David’s friend came into the city, and Absalom came into Jerusalem.
2. Samuelin kirja 16:1 Ja kun Daavid oli vähän mäen huipun ohittanut, katso, häntä vastaan tuli Mefibosetin palvelija Siba, jolla oli satuloitu aasi ja niiden selässä kaksisataa leipää, sata rypälettä rusinoita, sata kesähedelmiä ja pullo
2 Samuel 16:1 And when David was a little past the top of the hill, behold, Ziba the servant of Mephibosheth met him, with a couple of asses saddled, and on them two hundred loaves of bread, and an hundred bunches of raisins, and an hundred of summer fruits, and a bott
2. Samuelin kirja 16:2 Ja kuningas sanoi Siballe: Mitä sinä näillä tarkoitat? Siba vastasi: Aasit ovat kuninkaan hoville ratsastettavaksi, leipä ja kesähedelmät nuorille miehille syötäväksi ja viini erämaassa väsyneiden juotavaksi.
2 Samuel 16:2 And the king said to Ziba, What mean you by these? And Ziba said, The asses be for the king’s household to ride on; and the bread and summer fruit for the young men to eat; and the wine, that such as be faint in the wilderness may drink.
2. Samuelin kirja 16:3 Ja kuningas kysyi: Missä on isäntänne poika? Siiba sanoi kuninkaalle: Hän jää Jerusalemiin, sillä hän sanoi: 'Tänään Israelin heimo palauttaa minulle isäni valtakunnan.'
2 Samuel 16:3 And the king said, And where is your master’s son? And Ziba said to the king, Behold, he stays at Jerusalem: for he said, To day shall the house of Israel restore me the kingdom of my father.
2. Samuelin kirja 16:4 Niin kuningas sanoi Siballe: Katso, kaikki, mikä Mefibosetille kuuluu, on sinun. Siba sanoi: Nöyrästi pyydän sinua, herrani kuningas, että saisin armon sinun silmiesi edessä.
2 Samuel 16:4 Then said the king to Ziba, Behold, your are all that pertained to Mephibosheth. And Ziba said, I humbly beseech you that I may find grace in your sight, my lord, O king.
2. Samuelin kirja 16:5 Ja kun kuningas Daavid tuli Bahurimiin, katso, sieltä tuli ulos mies Saulin suvusta, nimeltä Simei, Geran poika. Hän tuli ulos ja kirosi yhä tullessaan.
2 Samuel 16:5 And when king David came to Bahurim, behold, there came out a man of the family of the house of Saul, whose name was Shimei, the son of Gera: he came forth, and cursed still as he came.
2. Samuelin kirja 16:6 Ja hän heitteli kiviä Daavidia ja kaikkia kuningas Daavidin palvelijoita kohti, ja kaikki kansa ja kaikki sankarit olivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
2 Samuel 16:6 And he cast stones at David, and at all the servants of king David: and all the people and all the mighty men were on his right hand and on his left.
2. Samuelin kirja 16:7 Ja näin sanoi Simei kirotessaan: Tule ulos, tule ulos, sinä verimies, sinä Belialin mies!
2 Samuel 16:7 And thus said Shimei when he cursed, Come out, come out, you bloody man, and you man of Belial:
2. Samuelin kirja 16:8 Herra on kostanut sinulle kaiken Saulin suvun veren, jonka sijaan sinä olet hallinnut. Herra on antanut valtakunnan poikasi Absalomin käsiin. Ja katso, sinä olet tullut kiinni onnettomuudessasi, koska olet verimies.
2 Samuel 16:8 The LORD has returned on you all the blood of the house of Saul, in whose stead you have reigned; and the LORD has delivered the kingdom into the hand of Absalom your son: and, behold, you are taken in your mischief, because you are a bloody man.
2. Samuelin kirja 16:9 Niin Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: Miksi tämän kuolleen koiran pitäisi kirota herraani, kuningasta? Anna minun mennä ja lyödä hänen päänsä irti.
2 Samuel 16:9 Then said Abishai the son of Zeruiah to the king, Why should this dead dog curse my lord the king? let me go over, I pray you, and take off his head.
2. Samuelin kirja 16:10 Ja kuningas sanoi: Mitä tekemistä minulla on teidän kanssanne, te Serujan pojat? Kirotkoon siis hän, sillä Herra on sanonut hänelle: 'Kiroa Daavidia'. Kuka silloin sanoo: Miksi olet niin tehnyt?
2 Samuel 16:10 And the king said, What have I to do with you, you sons of Zeruiah? so let him curse, because the LORD has said to him, Curse David. Who shall then say, Why have you done so?
2. Samuelin kirja 16:11 Niin Daavid sanoi Abisaille ja kaikille palvelijoilleen: Katso, poikani, joka on minun suvustani lähtenyt, väijyy henkeäni. Kuinka paljon enemmän tämä benjaminilainen voi nyt tehdä niin? Antakaa hänen olla, kiroilkoon, sillä Herra on käskenyt hänen tehdä niin.
2 Samuel 16:11 And David said to Abishai, and to all his servants, Behold, my son, which came forth of my bowels, seeks my life: how much more now may this Benjamite do it? let him alone, and let him curse; for the LORD has bidden him.
2. Samuelin kirja 16:12 Ehkä Herra katsoo minun kurjuuttani ja maksaa minulle hyvällä hänen kirouksensa tänä päivänä.
2 Samuel 16:12 It may be that the LORD will look on my affliction, and that the LORD will requite me good for his cursing this day.
2. Samuelin kirja 16:13 Ja kun Daavid ja hänen miehensä kulkivat tietä, kulki Simei vuoren rinteellä hänen vastapäätä ja kirosi kulkiessaan, heitteli häntä kivillä ja tomulla.
2 Samuel 16:13 And as David and his men went by the way, Shimei went along on the hill’s side over against him, and cursed as he went, and threw stones at him, and cast dust.
2. Samuelin kirja 16:14 Ja kuningas ja kaikki hänen kanssaan ollut väki tulivat väsyneinä ja virkistyivät siellä.
2 Samuel 16:14 And the king, and all the people that were with him, came weary, and refreshed themselves there.
2. Samuelin kirja 16:15 Ja Absalom ja kaikki Israelin miehet tulivat Jerusalemiin, ja Ahitofel hänen kanssaan.
2 Samuel 16:15 And Absalom, and all the people the men of Israel, came to Jerusalem, and Ahithophel with him.
2. Samuelin kirja 16:16 Ja kun arkilainen Husai, Daavidin ystävä, tuli Absalomin luo, sanoi Husai Absalomille: Eläköön kuningas, eläköön kuningas!
2 Samuel 16:16 And it came to pass, when Hushai the Archite, David’s friend, was come to Absalom, that Hushai said to Absalom, God save the king, God save the king.
2. Samuelin kirja 16:17 Ja Absalom sanoi Huusaille: Onko tämä sinun ystävällisyytesi ystävääsi kohtaan? Miksi et mennyt ystäväsi kanssa?
2 Samuel 16:17 And Absalom said to Hushai, Is this your kindness to your friend? why went you not with your friend?
2. Samuelin kirja 16:18 Husai sanoi Absalomille: Ei, vaan kenet Herra ja tämä kansa ja kaikki Israelin miehet valitsevat, sen oma minä olen ja hänen luonaan minä jään.
2 Samuel 16:18 And Hushai said to Absalom, No; but whom the LORD, and this people, and all the men of Israel, choose, his will I be, and with him will I abide.
2. Samuelin kirja 16:19 Ja taas, ketä minun pitäisi palvella? Enkö minun pitäisi palvella hänen poikansa edessä? Niin kuin olen palvellut isänne edessä, niin olen palveleva teidän edessänne.
2 Samuel 16:19 And again, whom should I serve? should I not serve in the presence of his son? as I have served in your father’s presence, so will I be in your presence.
2. Samuelin kirja 16:20 Niin Absalom sanoi Ahitofelille: Neuvotelkaa keskenänne, mitä meidän pitäisi tehdä.
2 Samuel 16:20 Then said Absalom to Ahithophel, Give counsel among you what we shall do.
2. Samuelin kirja 16:21 Ja Ahitofel sanoi Absalomille: Mene isäsi sivuvaimojen luo, jotka hän on jättänyt vartioimaan taloa, niin koko Israel kuulee, että sinä olet isäsi edessä inhoama; silloin kaikkien niiden kädet vahvistuvat, jotka ovat sinun kanssasi.
2 Samuel 16:21 And Ahithophel said to Absalom, Go in to your father’s concubines, which he has left to keep the house; and all Israel shall hear that you are abhorred of your father: then shall the hands of all that are with you be strong.
2. Samuelin kirja 16:22 Niin he levittivät Absalomille teltan talon katolle, ja Absalom meni isänsä sivuvaimojen luo koko Israelin nähden.
2 Samuel 16:22 So they spread Absalom a tent on the top of the house; and Absalom went in to his father’s concubines in the sight of all Israel.
2. Samuelin kirja 16:23 Ja Ahitofelin neuvo, jonka hän noina päivinä antoi, oli kuin joku olisi kysynyt Jumalan sanaa; sellainen oli kaikki Ahitofelin neuvo sekä Daavidin että Absalomin kanssa.
2 Samuel 16:23 And the counsel of Ahithophel, which he counceled in those days, was as if a man had inquired at the oracle of God: so was all the counsel of Ahithophel both with David and with Absalom.
2. Samuelin kirja 17:1 Ja Ahitofel sanoi Absalomille: Anna minun valita kaksitoistatuhatta miestä, niin minä nousen ja ajan Daavidia takaa tänä yönä.
2 Samuel 17:1 Moreover Ahithophel said to Absalom, Let me now choose out twelve thousand men, and I will arise and pursue after David this night:
2. Samuelin kirja 17:2 Minä hyökkään hänen kimppuunsa hänen ollessaan väsynyt ja käsiltään heikko, ja pelotan häntä, ja kaikki hänen kanssaan oleva väki pakenee; ja minä lyön ainoastaan kuninkaan.
2 Samuel 17:2 And I will come on him while he is weary and weak handed, and will make him afraid: and all the people that are with him shall flee; and I will smite the king only:
2. Samuelin kirja 17:3 Ja minä tuon kaiken kansan takaisin sinun luoksesi; mies, jota etsit, on kuin kaikki olisivat palanneet; ja kaikki kansa saa olla rauhassa.
2 Samuel 17:3 And I will bring back all the people to you: the man whom you seek is as if all returned: so all the people shall be in peace.
2. Samuelin kirja 17:4 Ja tämä puhe miellytti Absalomia ja kaikkia Israelin vanhimpia.
2 Samuel 17:4 And the saying pleased Absalom well, and all the elders of Israel.
2. Samuelin kirja 17:5 Absalom sanoi silloin: Kutsukaa nyt myös arkilainen Husai, niin kuulkaamme, mitä hänkin sanoo.
2 Samuel 17:5 Then said Absalom, Call now Hushai the Archite also, and let us hear likewise what he said.
2. Samuelin kirja 17:6 Ja kun Husai tuli Absalomin luo, puhui Absalom hänelle sanoen: Ahitofel on puhunut näin. Tehdäänkö niin? Jos ei, niin puhu sinä.
2 Samuel 17:6 And when Hushai was come to Absalom, Absalom spoke to him, saying, Ahithophel has spoken after this manner: shall we do after his saying? if not; speak you.
2. Samuelin kirja 17:7 Ja Husai sanoi Absalomille: Ahitofelin antama neuvo ei ole hyvä tällä kertaa.
2 Samuel 17:7 And Hushai said to Absalom, The counsel that Ahithophel has given is not good at this time.
2. Samuelin kirja 17:8 Sillä, sanoi Husai, sinä tunnet isäsi ja hänen miehensä, että he ovat sankareita miehiä ja heidän mielensä on ärtynyt niin kuin karhu, jolta on riistetty pentunsa pellolla. Ja isäsi on soturi, eikä hän yövy kansan parissa.
2 Samuel 17:8 For, said Hushai, you know your father and his men, that they be mighty men, and they be chafed in their minds, as a bear robbed of her whelps in the field: and your father is a man of war, and will not lodge with the people.
2. Samuelin kirja 17:9 Katso, hän on nyt piiloutunut johonkin kuoppaan tai muuhun paikkaan. Ja kun jotkut heistä kaatuvat heti alkuunsa, jokainen, joka sen kuulee, sanoo: Kansa, joka seuraa Absalomia, on saanut teurastuksen.
2 Samuel 17:9 Behold, he is hid now in some pit, or in some other place: and it will come to pass, when some of them be overthrown at the first, that whoever hears it will say, There is a slaughter among the people that follow Absalom.
2. Samuelin kirja 17:10 Ja myös se urhoollinen, jonka sydän on kuin leijonan sydän, raukeaa täysin; sillä koko Israel tietää, että isäsi on sankari, ja ne, jotka ovat hänen kanssaan, ovat urheita miehiä.
2 Samuel 17:10 And he also that is valiant, whose heart is as the heart of a lion, shall utterly melt: for all Israel knows that your father is a mighty man, and they which be with him are valiant men.
2. Samuelin kirja 17:11 Sentähden minä neuvon, että koko Israel koottaisiin sinun luoksesi, Danista Beersebaan asti, niin että niitä olisi kuin hiekkaa meren rannalla, ja että sinä itse lähdet taisteluun.
2 Samuel 17:11 Therefore I counsel that all Israel be generally gathered to you, from Dan even to Beersheba, as the sand that is by the sea for multitude; and that you go to battle in your own person.
2. Samuelin kirja 17:12 Niin me hyökkäämme hänen kimppuunsa paikassa, josta hänet löydetään, ja laskeudumme hänen kimppuunsa niin kuin kaste putoaa maahan. Eikä hänestä eikä kaikista hänen kanssaan ole jäljellä yhtäkään miestä.
2 Samuel 17:12 So shall we come on him in some place where he shall be found, and we will light on him as the dew falls on the ground: and of him and of all the men that are with him there shall not be left so much as one.
2. Samuelin kirja 17:13 Ja jos hän pääsee kaupunkiin, niin koko Israel tuo köydet siihen kaupunkiin, ja me vedämme sen jokeen, kunnes sieltä ei löydy yhtäkään kiveä.
2 Samuel 17:13 Moreover, if he be gotten into a city, then shall all Israel bring ropes to that city, and we will draw it into the river, until there be not one small stone found there.
2. Samuelin kirja 17:14 Ja Absalom ja kaikki Israelin miehet sanoivat: Arkilaisen Husain neuvo on parempi kuin Ahitofelin neuvo, sillä Herra oli päättänyt tehdä tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon, jotta Herra aiheuttaisi Absalomille onnettomuuden.
2 Samuel 17:14 And Absalom and all the men of Israel said, The counsel of Hushai the Archite is better than the counsel of Ahithophel. For the LORD had appointed to defeat the good counsel of Ahithophel, to the intent that the LORD might bring evil on Absalom.
2. Samuelin kirja 17:15 Niin Husai sanoi papeille Sadokille ja Ebjatarille: Näin ja näin Ahitofel neuvoi Absalomia ja Israelin vanhimpia, ja näin ja näin olen minä neuvonut.
2 Samuel 17:15 Then said Hushai to Zadok and to Abiathar the priests, Thus and thus did Ahithophel counsel Absalom and the elders of Israel; and thus and thus have I counceled.
2. Samuelin kirja 17:16 Lähetä nyt kiireesti sana Daavidille ja sano: 'Älä jää tänä yönä erämaan tasangoille, vaan mene nopeasti jonnekin, ettei kuningas ja kaikki hänen kanssaan oleva väki hukkuisi.'
2 Samuel 17:16 Now therefore send quickly, and tell David, saying, Lodge not this night in the plains of the wilderness, but speedily pass over; lest the king be swallowed up, and all the people that are with him.
2. Samuelin kirja 17:17 Mutta Jonatan ja Ahimaas pysyivät Rogelin lähteen luona, ettei heitä nähtäisi kaupunkiin tulevan. Ja palvelijatar meni ja ilmoitti heille, ja he menivät ja ilmoittivat asian kuningas Daavidille.
2 Samuel 17:17 Now Jonathan and Ahimaaz stayed by Enrogel; for they might not be seen to come into the city: and a wench went and told them; and they went and told king David.
2. Samuelin kirja 17:18 Mutta eräs nuorukainen näki heidät ja ilmoitti Absalomille; mutta he menivät molemmat nopeasti pois ja tulivat Bahurimiin erään miehen taloon, jonka pihalla oli kaivo; sinne he menivät alas.
2 Samuel 17:18 Nevertheless a lad saw them, and told Absalom: but they went both of them away quickly, and came to a man’s house in Bahurim, which had a well in his court; where they went down.
2. Samuelin kirja 17:19 Ja nainen otti peitteen kaivon suulle ja levitti sen päälle jauhotettua viljaa, eikä asia tullut tiettäväksi.
2 Samuel 17:19 And the woman took and spread a covering over the well’s mouth, and spread ground corn thereon; and the thing was not known.
2. Samuelin kirja 17:20 Ja kun Absalomin palvelijat tulivat vaimon luo taloon, he kysyivät: Missä Ahimaas ja Jonathan ovat? Vaimo vastasi heille: He ovat menneet puron yli. Ja kun he etsivät eivätkä löytäneet heitä, palasivat he Jerusalemiin.
2 Samuel 17:20 And when Absalom’s servants came to the woman to the house, they said, Where is Ahimaaz and Jonathan? And the woman said to them, They be gone over the brook of water. And when they had sought and could not find them, they returned to Jerusalem.
2. Samuelin kirja 17:21 Ja heidän lähdettyään he nousivat kaivosta ja menivät ja ilmoittivat kuningas Daavidille ja sanoivat Daavidille: Nouse ja mene nopeasti veden yli, sillä näin Ahitofel on neuvotellut teitä vastaan.
2 Samuel 17:21 And it came to pass, after they were departed, that they came up out of the well, and went and told king David, and said to David, Arise, and pass quickly over the water: for thus has Ahithophel counceled against you.
2. Samuelin kirja 17:22 Niin Daavid nousi ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, ja he menivät Jordanin yli. Aamun valjetessa ei heistä puuttunut yhtäkään, joka ei ollut mennyt Jordanin yli.
2 Samuel 17:22 Then David arose, and all the people that were with him, and they passed over Jordan: by the morning light there lacked not one of them that was not gone over Jordan.
2. Samuelin kirja 17:23 Ja kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoaan noudatettu, satuloi hän aasinsa, nousi ja meni kotiinsa, kaupunkiinsa, toimitti taloutensa ja hirttäytyi ja kuoli, ja hänet haudattiin isänsä hautaan.
2 Samuel 17:23 And when Ahithophel saw that his counsel was not followed, he saddled his ass, and arose, and got him home to his house, to his city, and put his household in order, and hanged himself, and died, and was buried in the sepulcher of his father.
2. Samuelin kirja 17:24 Sitten Daavid tuli Mahanaimiin, ja Absalom kulki Jordanin yli, hän ja kaikki Israelin miehet hänen kanssaan.
2 Samuel 17:24 Then David came to Mahanaim. And Absalom passed over Jordan, he and all the men of Israel with him.
2. Samuelin kirja 17:25 Ja Absalom teki Amasasta sodanpäämiehen Joabin sijaan. Amasa oli erään israelilaisen miehen poika, jonka nimi oli Jitra. Hän meni Abigailin, Nahasin tyttären, luokse, joka oli Serujan, Joabin äidin, sisar.
2 Samuel 17:25 And Absalom made Amasa captain of the host instead of Joab: which Amasa was a man’s son, whose name was Ithra an Israelite, that went in to Abigail the daughter of Nahash, sister to Zeruiah Joab’s mother.
2. Samuelin kirja 17:26 Niin Israel ja Absalom leiriytyivät Gileadin maahan.
2 Samuel 17:26 So Israel and Absalom pitched in the land of Gilead.
2. Samuelin kirja 17:27 Ja kun Daavid tuli Mahanaimiin, niin Soobi, Naahasin poika ammonilaisten Rabbasta, ja Makir, Ammielin poika Lodebarista, ja gileadilainen Barsillai Rogelimista,
2 Samuel 17:27 And it came to pass, when David was come to Mahanaim, that Shobi the son of Nahash of Rabbah of the children of Ammon, and Machir the son of Ammiel of Lodebar, and Barzillai the Gileadite of Rogelim,
2. Samuelin kirja 17:28 Toivat vuoteita, vadeja ja saviastioita, vehnää, ohraa, jauhoja, paahdettua viljaa, papuja, linssejä ja paahdettuja vihanneksia,
2 Samuel 17:28 Brought beds, and basins, and earthen vessels, and wheat, and barley, and flour, and parched corn, and beans, and lentils, and parched vegetables,
2. Samuelin kirja 17:29 Ja hunajaa, voita, lampaita ja lehmänjuustoa syötäväksi Daavidille ja väelle, joka oli hänen kanssaan; sillä he sanoivat: Kansa on nälkäinen, väsynyt ja janoinen erämaassa.
2 Samuel 17:29 And honey, and butter, and sheep, and cheese of cows, for David, and for the people that were with him, to eat: for they said, The people is hungry, and weary, and thirsty, in the wilderness.
2. Samuelin kirja 18:1 Ja Daavid laski kansan, joka oli hänen kanssaan, ja asetti heidän ylleen tuhannen ja sadan päälliköitä.
2 Samuel 18:1 And David numbered the people that were with him, and set captains of thousands, and captains of hundreds over them.
2. Samuelin kirja 18:2 Ja Daavid lähetti kolmanneksen kansasta Joabin johdolla ja kolmanneksen Abisain, Serujan pojan, Joabin veljen, johdolla ja kolmanneksen gatilaisen Ittain johdolla. Ja kuningas sanoi kansalle: Minä menen toki
2 Samuel 18:2 And David sent forth a third part of the people under the hand of Joab, and a third part under the hand of Abishai the son of Zeruiah, Joab’s brother, and a third part under the hand of Ittai the Gittite. And the king said to the people, I will surely go
2. Samuelin kirja 18:3 Mutta kansa vastasi: Älä mene, sillä jos pakenemme, he eivät välitä meistä. Eivätkä, jos puolet meistä kuolee, he eivät välitä meistä. Mutta nyt sinä olet kymmenentuhannen meidän vertainen. Sen tähden on parempi, että autat meitä kaupungista.
2 Samuel 18:3 But the people answered, You shall not go forth: for if we flee away, they will not care for us; neither if half of us die, will they care for us: but now you are worth ten thousand of us: therefore now it is better that you succor us out of the city.
2. Samuelin kirja 18:4 Ja kuningas sanoi heille: Minä teen, mitä teistä parhaaksi näette. Ja kuningas seisoi portin luona, ja kaikki kansa tuli ulos sadoittain ja tuhansittain.
2 Samuel 18:4 And the king said to them, What seems you best I will do. And the king stood by the gate side, and all the people came out by hundreds and by thousands.
2. Samuelin kirja 18:5 Ja kuningas käski Joabia, Abisaita ja Ittaita sanoen: Osotelkaa minun tähteni lempeästi nuorta miestä, Absalomia. Ja kaikki kansa kuuli, kuinka kuningas antoi kaikille päälliköille käskyn Absalomista.
2 Samuel 18:5 And the king commanded Joab and Abishai and Ittai, saying, Deal gently for my sake with the young man, even with Absalom. And all the people heard when the king gave all the captains charge concerning Absalom.
2. Samuelin kirja 18:6 Niin kansa meni ulos kedolle Israelia vastaan, ja taistelu oli Efraimin metsässä;
2 Samuel 18:6 So the people went out into the field against Israel: and the battle was in the wood of Ephraim;
2. Samuelin kirja 18:7 Siellä Daavidin palvelijat surmasivat Israelin kansaa, ja sinä päivänä tapahtui suuri teurastus, kaksikymmentätuhatta miestä.
2 Samuel 18:7 Where the people of Israel were slain before the servants of David, and there was there a great slaughter that day of twenty thousand men.
2. Samuelin kirja 18:8 Sillä taistelu oli siellä hajaantunut yli koko maan, ja metsä söi sinä päivänä enemmän ihmisiä kuin miekka.
2 Samuel 18:8 For the battle was there scattered over the face of all the country: and the wood devoured more people that day than the sword devoured.
2. Samuelin kirja 18:9 Ja Absalom kohtasi Daavidin palvelijat. Ja Absalom ratsasti muulilla, ja muuli meni suuren tammen paksujen oksien alle, ja hänen päänsä tarttui tammeen, ja hän nousi taivaan ja maan välille; ja muuli, joka oli hänen allansa, meni pois.
2 Samuel 18:9 And Absalom met the servants of David. And Absalom rode on a mule, and the mule went under the thick boughs of a great oak, and his head caught hold of the oak, and he was taken up between the heaven and the earth; and the mule that was under him went awa
2. Samuelin kirja 18:10 Ja muuan mies näki sen ja ilmoitti Joabille sanoen: Katso, minä näin Absalomin ripustettuna tammeen.
2 Samuel 18:10 And a certain man saw it, and told Joab, and said, Behold, I saw Absalom hanged in an oak.
2. Samuelin kirja 18:11 Niin Joab sanoi miehelle, joka ilmoitti hänelle: Sinä näit hänet, miksi et lyönyt häntä siinä maahan? Minä olisin antanut sinulle kymmenen hopeasekeliä ja vyön.
2 Samuel 18:11 And Joab said to the man that told him, And, behold, you saw him, and why did you not smite him there to the ground? and I would have given you ten shekels of silver, and a girdle.
2. Samuelin kirja 18:12 Ja mies sanoi Joabille: Vaikka saisin tuhat sekeliä hopeaa käteeni, en sittenkään satuttaisi kättäni kuninkaan poikaa vastaan, sillä kuningas käski sinua, Abisaita ja Ittaita meidän kuultemme sanoen: 'Varokaa, ettei kukaan koske nuoreen mieheen'.
2 Samuel 18:12 And the man said to Joab, Though I should receive a thousand shekels of silver in my hand, yet would I not put forth my hand against the king’s son: for in our hearing the king charged you and Abishai and Ittai, saying, Beware that none touch the young ma
2. Samuelin kirja 18:13 Muuten olisin valehdellut omaa henkeäni vastaan, sillä kuninkaalta ei mikään ole salassa, ja sinä itse olisit noussut minua vastaan.
2 Samuel 18:13 Otherwise I should have worked falsehood against my own life: for there is no matter hid from the king, and you yourself would have set yourself against me.
2. Samuelin kirja 18:14 Niin Joab sanoi: En minä saa näin viipyä teidän luonanne. Niin hän otti käteensä kolme nuolta ja lävisti ne Absalomin sydämen läpi, kun tämä vielä eli tammessa.
2 Samuel 18:14 Then said Joab, I may not tarry thus with you. And he took three darts in his hand, and thrust them through the heart of Absalom, while he was yet alive in the middle of the oak.
2. Samuelin kirja 18:15 Ja kymmenen nuorta miestä, jotka kantoivat Jooabin haarniskaa, piirittivät Absalomin ja löivät hänet kuoliaaksi.
2 Samuel 18:15 And ten young men that bore Joab’s armor compassed about and smote Absalom, and slew him.
2. Samuelin kirja 18:16 Ja Joab puhalsi torveen, ja kansa palasi takaa-ajostaan Israelia kohtaan, sillä Joab pidätteli kansaa.
2 Samuel 18:16 And Joab blew the trumpet, and the people returned from pursuing after Israel: for Joab held back the people.
2. Samuelin kirja 18:17 Ja he ottivat Absalomin ja heittivät hänet suureen kuoppaan metsässä ja panivat hänen päälleen hyvin suuren kiviröykkiön; ja koko Israel pakeni, jokainen teltoilleen.
2 Samuel 18:17 And they took Absalom, and cast him into a great pit in the wood, and laid a very great heap of stones on him: and all Israel fled every one to his tent.
2. Samuelin kirja 18:18 Absalom oli eläessään ottanut ja pystyttänyt itselleen patsaan, joka on Kuninkaanlaaksossa; sillä hän sanoi: Minulla ei ole poikaa, joka pitäisi nimeni muistossa. Niin hän kutsui patsaan oman nimensä mukaan; ja sitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä Absalomin sijaksi.
2 Samuel 18:18 Now Absalom in his lifetime had taken and reared up for himself a pillar, which is in the king’s dale: for he said, I have no son to keep my name in remembrance: and he called the pillar after his own name: and it is called to this day, Absalom’s place.
2. Samuelin kirja 18:19 Niin Ahimaas, Sadokin poika, sanoi: Minä juoksen nyt ja vien kuninkaalle sanoman, että Herra on kostanut hänelle hänen vihollistensa käsistä.
2 Samuel 18:19 Then said Ahimaaz the son of Zadok, Let me now run, and bear the king tidings, how that the LORD has avenged him of his enemies.
2. Samuelin kirja 18:20 Ja Joab sanoi hänelle: Et sinä tänään vie sanomaa, vaan vie sanomaa jonain toisena päivänä; mutta tänä päivänä et sinä vie sanomaa, sillä kuninkaan poika on kuollut.
2 Samuel 18:20 And Joab said to him, You shall not bear tidings this day, but you shall bear tidings another day: but this day you shall bear no tidings, because the king’s son is dead.
2. Samuelin kirja 18:21 Niin Joab sanoi Kuusille: Mene ja kerro kuninkaalle, mitä olet nähnyt. Niin Kuusi kumarsi Joabille ja juoksi.
2 Samuel 18:21 Then said Joab to Cushi, Go tell the king what you have seen. And Cushi bowed himself to Joab, and ran.
2. Samuelin kirja 18:22 Niin Ahimaas, Saadokin poika, sanoi vielä Joabille: Mutta miten oli, anna minunkin juosta Kuusin perässä. Joab sanoi: Miksi juokset, poikani, kun sinulla ei ole valmiina sanomia?
2 Samuel 18:22 Then said Ahimaaz the son of Zadok yet again to Joab, But howsoever, let me, I pray you, also run after Cushi. And Joab said, Why will you run, my son, seeing that you have no tidings ready?
2. Samuelin kirja 18:23 Mutta miten vain, hän sanoi, anna minun juosta. Ja hän sanoi hänelle: Juokse. Niin Ahimaas juoksi tasangon tietä ja saavutti Kuusin.
2 Samuel 18:23 But howsoever, said he, let me run. And he said to him, Run. Then Ahimaaz ran by the way of the plain, and overran Cushi.
2. Samuelin kirja 18:24 Ja Daavid istui kahden portin välissä, ja tähystäjä meni portin katolle muurille, nosti silmänsä ja näki miehen juoksevan yksinään.
2 Samuel 18:24 And David sat between the two gates: and the watchman went up to the roof over the gate to the wall, and lifted up his eyes, and looked, and behold a man running alone.
2. Samuelin kirja 18:25 Ja tähystäjä huusi ja ilmoitti kuninkaalle. Ja kuningas sanoi: Jos hän on yksin, on hänen suussaan sanoma. Ja hän tuli nopeasti ja lähestyi.
2 Samuel 18:25 And the watchman cried, and told the king. And the king said, If he be alone, there is tidings in his mouth. And he came apace, and drew near.
2. Samuelin kirja 18:26 Ja tähystäjä näki toisen miehen juoksevan; ja tähystäjä huusi ovenvartijalle ja sanoi: Katso, toinen mies juoksee yksinään. Ja kuningas sanoi: Hänkin tuo sanoman.
2 Samuel 18:26 And the watchman saw another man running: and the watchman called to the porter, and said, Behold another man running alone. And the king said, He also brings tidings.
2. Samuelin kirja 18:27 Ja tähtäjä sanoi: Minä luulen, että etummaisen juoksu on kuin Ahimaasin, Saadokin pojan, juoksu. Ja kuningas sanoi: Hän on hyvä mies ja tulee hyvien sanomien kanssa.
2 Samuel 18:27 And the watchman said, Me thinks the running of the foremost is like the running of Ahimaaz the son of Zadok. And the king said, He is a good man, and comes with good tidings.
2. Samuelin kirja 18:28 Ja Ahimaas huusi ja sanoi kuninkaalle: Kaikki on hyvin. Ja hän lankesi kasvoilleen maahan kuninkaan eteen ja sanoi: Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on antanut sinulle ne miehet, jotka nostivat kätensä herraani, kuningasta, vastaan.
2 Samuel 18:28 And Ahimaaz called, and said to the king, All is well. And he fell down to the earth on his face before the king, and said, Blessed be the LORD your God, which has delivered up the men that lifted up their hand against my lord the king.
2. Samuelin kirja 18:29 Ja kuningas kysyi: Onko nuorukainen Absalom turvassa? Ahimaas vastasi: Kun Joab lähetti kuninkaan palvelijan ja minut, sinun palvelijasi, näin suuren metelin, mutta en tiennyt, mitä se oli.
2 Samuel 18:29 And the king said, Is the young man Absalom safe? And Ahimaaz answered, When Joab sent the king’s servant, and me your servant, I saw a great tumult, but I knew not what it was.
2. Samuelin kirja 18:30 Ja kuningas sanoi hänelle: Poistu sivuun ja seiso tässä. Niin hän poikkesi sivuun ja seisoi paikallaan.
2 Samuel 18:30 And the king said to him, Turn aside, and stand here. And he turned aside, and stood still.
2. Samuelin kirja 18:31 Ja katso, Kuusi tuli, ja Kuusi sanoi: Tämä on hyvä sanoma, herrani kuningas! Herra on tänä päivänä kostanut sinulle kaikkien niiden käsistä, jotka nousivat sinua vastaan.
2 Samuel 18:31 And, behold, Cushi came; and Cushi said, Tidings, my lord the king: for the LORD has avenged you this day of all them that rose up against you.
2. Samuelin kirja 18:32 Ja kuningas kysyi Kuusilta: Onko nuorukainen Absalom turvassa? Kuusi vastasi: Käykööt herrani, kuninkaan, viholliset ja kaikki, jotka nousevat sinua vastaan tehdäkseen sinulle pahaa, niin kuin kävi tuolle nuorelle miehelle.
2 Samuel 18:32 And the king said to Cushi, Is the young man Absalom safe? And Cushi answered, The enemies of my lord the king, and all that rise against you to do you hurt, be as that young man is.
2. Samuelin kirja 18:33 Ja kuningas liikuttui suuresti ja meni portin yläpuolella olevaan kammioon ja itki. Ja mennessään hän sanoi näin: Oi poikani Absalom, poikani, poikani Absalom! Jospa olisin kuollut sinun puolestasi, oi Absalom, poikani, poikani!
2 Samuel 18:33 And the king was much moved, and went up to the chamber over the gate, and wept: and as he went, thus he said, O my son Absalom, my son, my son Absalom! would God I had died for you, O Absalom, my son, my son!
2. Samuelin kirja 19:1 Ja Joabille ilmoitettiin: Katso, kuningas itkee ja suree Absalomia.
2 Samuel 19:1 And it was told Joab, Behold, the king weeps and mourns for Absalom.
2. Samuelin kirja 19:2 Ja sinä päivänä voitto muuttui suruksi koko kansalle, sillä kansa kuuli sinä päivänä puhuttavan, kuinka kuningas oli suremassa poikaansa.
2 Samuel 19:2 And the victory that day was turned into mourning to all the people: for the people heard say that day how the king was grieved for his son.
2. Samuelin kirja 19:3 Ja kansa sai heidät sinä päivänä salaa kaupunkiin, niin kuin ihmiset häpeissään varastavat tiensä paetessaan taistelusta.
2 Samuel 19:3 And the people got them by stealth that day into the city, as people being ashamed steal away when they flee in battle.
2. Samuelin kirja 19:4 Mutta kuningas peitti kasvonsa ja huusi suurella äänellä: Oi poikani Absalom, oi Absalom, poikani, poikani!
2 Samuel 19:4 But the king covered his face, and the king cried with a loud voice, O my son Absalom, O Absalom, my son, my son!
2. Samuelin kirja 19:5 Niin Joab meni kuninkaan luo taloon ja sanoi: Sinä olet tänä päivänä saattanut häpeään kaikkien palvelijoidesi kasvot, vaikka he ovat tänä päivänä pelastaneet sinun henkesi ja poikiesi ja tyttäriesi hengen, vaimojesi hengen ja sivuvaimosi hengen.
2 Samuel 19:5 And Joab came into the house to the king, and said, You have shamed this day the faces of all your servants, which this day have saved your life, and the lives of your sons and of your daughters, and the lives of your wives, and the lives of your concubin
2. Samuelin kirja 19:6 Sillä sinä rakastat vihollisiasi ja vihaat ystäviäsi. Sillä sinä olet tänä päivänä julistanut, ettet välitä ruhtinaista etkä palvelijasta. Sillä tänä päivänä minä ymmärrän, että jos Absalom olisi elänyt ja me kaikki olisimme kuolleet tänä päivänä, se olisi ollut sinulle hyväksi.
2 Samuel 19:6 In that you love your enemies, and hate your friends. For you have declared this day, that you regard neither princes nor servants: for this day I perceive, that if Absalom had lived, and all we had died this day, then it had pleased you well.
2. Samuelin kirja 19:7 Nouse siis, mene ulos ja puhu palvelijoillesi mieluusti. Sillä minä vannon Herran kautta, että ellet mene ulos, ei kukaan jää luoksesi tänä yönä. Se on sinulle pahempi kuin kaikki se onnettomuus, joka on sinua kohdannut nuoruudestasi tähän päivään asti.
2 Samuel 19:7 Now therefore arise, go forth, and speak comfortably to your servants: for I swear by the LORD, if you go not forth, there will not tarry one with you this night: and that will be worse to you than all the evil that befell you from your youth until now.
2. Samuelin kirja 19:8 Niin kuningas nousi ja istui portissa. Ja kaikelle kansalle ilmoitettiin: Katso, kuningas istuu portissa. Ja kaikki kansa tuli kuninkaan eteen, sillä Israel oli paennut jokainen telttaan.
2 Samuel 19:8 Then the king arose, and sat in the gate. And they told to all the people, saying, Behold, the king does sit in the gate. And all the people came before the king: for Israel had fled every man to his tent.
2. Samuelin kirja 19:9 Ja kaikki kansa, kaikissa Israelin sukukunnissa, riiteli keskenään ja sanoi: Kuningas pelasti meidät vihollistemme käsistä, hän pelasti meidät filistealaisten käsistä, ja nyt hän on paennut maasta Absalomin tähden.
2 Samuel 19:9 And all the people were at strife throughout all the tribes of Israel, saying, The king saved us out of the hand of our enemies, and he delivered us out of the hand of the Philistines; and now he is fled out of the land for Absalom.
2. Samuelin kirja 19:10 Ja Absalom, jonka me voitelimme ylitsemme, on kuollut taistelussa. Miksi ette siis puhu sanaakaan kuninkaan palauttamisesta?
2 Samuel 19:10 And Absalom, whom we anointed over us, is dead in battle. Now therefore why speak you not a word of bringing the king back?
2. Samuelin kirja 19:11 Ja kuningas Daavid lähetti sanan papeille Sadokille ja Ebjatarille: Puhukaa Juudan vanhimmille ja sanokaa: 'Miksi te olette viimeiset tuomaan kuningasta takaisin hänen linnaansa?' Koko Israelin puhe on tullut kuninkaan tietoon, hänen linnaansa.
2 Samuel 19:11 And king David sent to Zadok and to Abiathar the priests, saying, Speak to the elders of Judah, saying, Why are you the last to bring the king back to his house? seeing the speech of all Israel is come to the king, even to his house.
2. Samuelin kirja 19:12 Te olette minun veljiäni, te olette minun luitani ja lihaani: miksi te siis olette viimeisiä tuomaan kuninkaan takaisin?
2 Samuel 19:12 You are my brothers, you are my bones and my flesh: why then are you the last to bring back the king?
2. Samuelin kirja 19:13 Ja sanotteko Amasalle: 'Etkö sinä ole minun luutani ja minun lihaani? Jumala tehköön minulle niin ja niin, ellen sinä ole aina minun edessäni sotapäämies Joabin sijassa.'
2 Samuel 19:13 And say you to Amasa, Are you not of my bone, and of my flesh? God do so to me, and more also, if you be not captain of the host before me continually in the room of Joab.
2. Samuelin kirja 19:14 Ja hän taivutti kaikkien Juudan miesten sydämet, niinkuin yhden miehen sydämen, niin että he lähettivät kuninkaalle tämän sanan: Palaa takaisin, sinä ja kaikki palvelijasi.
2 Samuel 19:14 And he bowed the heart of all the men of Judah, even as the heart of one man; so that they sent this word to the king, Return you, and all your servants.
2. Samuelin kirja 19:15 Niin kuningas palasi ja tuli Jordanille. Ja Juuda tuli Gilgaliin mennäkseen kuningasta vastaan ja saattaakseen hänet Jordanin yli.
2 Samuel 19:15 So the king returned, and came to Jordan. And Judah came to Gilgal, to go to meet the king, to conduct the king over Jordan.
2. Samuelin kirja 19:16 Ja Simei, Geran poika, benjaminilainen, Bahurimista, kiiruhti Juudan miesten kanssa alas kuningas Daavidia vastaan.
2 Samuel 19:16 And Shimei the son of Gera, a Benjamite, which was of Bahurim, hurried and came down with the men of Judah to meet king David.
2. Samuelin kirja 19:17 Ja hänen kanssaan oli tuhat miestä benjaminilaisista ja Saulin huoneen palvelija Siiba, hänen viisitoista poikaansa ja kaksikymmentä palvelijaansa; ja he menivät Jordanin yli kuninkaan edellä.
2 Samuel 19:17 And there were a thousand men of Benjamin with him, and Ziba the servant of the house of Saul, and his fifteen sons and his twenty servants with him; and they went over Jordan before the king.
2. Samuelin kirja 19:18 Ja lautta meni yli kuljettamaan kuninkaan hovia ja tekemään, mitä hän hyväksi näki. Ja Geran poika Simei lankesi maahan kuninkaan edessä, kun tämä oli tulossa Jordanin yli,
2 Samuel 19:18 And there went over a ferry boat to carry over the king’s household, and to do what he thought good. And Shimei the son of Gera fell down before the king, as he was come over Jordan;
2. Samuelin kirja 19:19 Ja sanoi kuninkaalle: Älköön herrani lukeko minulle syntiä älköönkä muistako, mitä palvelijasi teki väärin sinä päivänä, jona herrani, kuningas, lähti Jerusalemista, ettei kuningas sitä pannut sydämeensä.
2 Samuel 19:19 And said to the king, Let not my lord impute iniquity to me, neither do you remember that which your servant did perversely the day that my lord the king went out of Jerusalem, that the king should take it to his heart.
2. Samuelin kirja 19:20 Sillä palvelijasi tietää, että olen tehnyt syntiä; katso, minä olen tänä päivänä tullut ensimmäisenä koko Joosefin suvusta alas herraani, kuningasta, vastaan.
2 Samuel 19:20 For your servant does know that I have sinned: therefore, behold, I am come the first this day of all the house of Joseph to go down to meet my lord the king.
2. Samuelin kirja 19:21 Mutta Abisai, Serujan poika, vastasi ja sanoi: Eikö Simeitä pidä surmata tämän tähden, että hän kirosi Herran voideltua?
2 Samuel 19:21 But Abishai the son of Zeruiah answered and said, Shall not Shimei be put to death for this, because he cursed the LORD’s anointed?
2. Samuelin kirja 19:22 Ja Daavid sanoi: Mitä tekemistä minulla on teidän kanssanne, te Serujan pojat, että te tänä päivänä olette minun vihollisiani? Pitäisikö tänä päivänä kukaan surmata Israelissa? Sillä enkö tiedä, että minä olen tänä päivänä Israelin kuningas?
2 Samuel 19:22 And David said, What have I to do with you, you sons of Zeruiah, that you should this day be adversaries to me? shall there any man be put to death this day in Israel? for do not I know that I am this day king over Israel?
2. Samuelin kirja 19:23 Niin kuningas sanoi Siimeille: Sinä et kuole. Ja kuningas vannoi hänelle valan.
2 Samuel 19:23 Therefore the king said to Shimei, You shall not die. And the king swore to him.
2. Samuelin kirja 19:24 Ja Mefiboset, Saulin poika, tuli alas kuningasta vastaan, mutta ei ollut ehtinyt hoitaa jalkojaan, ei siistinyt partaansa eikä pessyt vaatteitaan siitä päivästä, jona kuningas lähti, siihen päivään asti, jona hän palasi rauhassa.
2 Samuel 19:24 And Mephibosheth the son of Saul came down to meet the king, and had neither dressed his feet, nor trimmed his beard, nor washed his clothes, from the day the king departed until the day he came again in peace.
2. Samuelin kirja 19:25 Ja kun hän tuli Jerusalemiin kuningasta vastaan, sanoi kuningas hänelle: Miksi et tullut minun kanssani, Mefiboset?
2 Samuel 19:25 And it came to pass, when he was come to Jerusalem to meet the king, that the king said to him, Why went not you with me, Mephibosheth?
2. Samuelin kirja 19:26 Ja hän vastasi: Herrani kuningas, palvelijani petti minut. Sillä palvelijasi sanoi: 'Minä satuloin itselleni aasin ratsastaakseni sillä ja mennessäni kuninkaan luo', koska palvelijasi ontuu.
2 Samuel 19:26 And he answered, My lord, O king, my servant deceived me: for your servant said, I will saddle me an ass, that I may ride thereon, and go to the king; because your servant is lame.
2. Samuelin kirja 19:27 Ja hän on panetellut palvelijaasi herralleni, kuninkaalle; mutta herrani, kuningas, on kuin Jumalan enkeli; tee siis, mikä on hyväksi silmissäsi.
2 Samuel 19:27 And he has slandered your servant to my lord the king; but my lord the king is as an angel of God: do therefore what is good in your eyes.
2. Samuelin kirja 19:28 Sillä koko isäni suku oli kuollutta herrani, kuninkaan, edessä. Ja kuitenkin asetit palvelijasi niiden joukkoon, jotka söivät sinun omassa pöydässäsi? Mitä oikeutta minulla siis enää on huutaa kuninkaalle?
2 Samuel 19:28 For all of my father’s house were but dead men before my lord the king: yet did you set your servant among them that did eat at your own table. What right therefore have I yet to cry any more to the king?
2. Samuelin kirja 19:29 Ja kuningas sanoi hänelle: Miksi sinä enää puhut asioistasi? Minä olen sanonut: Sinä ja Siiba jaatte maan.
2 Samuel 19:29 And the king said to him, Why speak you any more of your matters? I have said, You and Ziba divide the land.
2. Samuelin kirja 19:30 Ja Mefiboset sanoi kuninkaalle: Kyllä, ottakoon kaiken, jos herrani kuningas on palannut rauhassa kotiinsa.
2 Samuel 19:30 And Mephibosheth said to the king, Yes, let him take all, for as much as my lord the king is come again in peace to his own house.
2. Samuelin kirja 19:31 Ja gileadilainen Barsillai tuli Rogelimista alas ja meni Jordanin yli kuninkaan kanssa saattaakseen hänet Jordanin yli.
2 Samuel 19:31 And Barzillai the Gileadite came down from Rogelim, and went over Jordan with the king, to conduct him over Jordan.
2. Samuelin kirja 19:32 Barsillai oli hyvin vanha mies, kahdeksankymmentä vuotta vanha, ja hän oli elättänyt kuningasta tämän ollessa Mahanaimissa; sillä hän oli hyvin arvokas mies.
2 Samuel 19:32 Now Barzillai was a very aged man, even fourscore years old: and he had provided the king of sustenance while he lay at Mahanaim; for he was a very great man.
2. Samuelin kirja 19:33 Ja kuningas sanoi Barsillaille: Tule minun kanssani, niin minä ruokkisin sinua luonani Jerusalemissa.
2 Samuel 19:33 And the king said to Barzillai, Come you over with me, and I will feed you with me in Jerusalem.
2. Samuelin kirja 19:34 Ja Barsillai sanoi kuninkaalle: Kuinka kauan minulla on elinaikaa, että minä menisin kuninkaan kanssa Jerusalemiin?
2 Samuel 19:34 And Barzillai said to the king, How long have I to live, that I should go up with the king to Jerusalem?
2. Samuelin kirja 19:35 Minä olen nyt kahdeksankymmentä vuotta vanha: osaanko minä erottaa hyvän pahasta? Maistaako palvelijasi, mitä syön tai juon? Kuulenko enää laulajien, miesten ja naisten, ääntä? Miksi siis palvelijasi olisi enää taakka herralleni, kuninkaalle?
2 Samuel 19:35 I am this day fourscore years old: and can I discern between good and evil? can your servant taste what I eat or what I drink? can I hear any more the voice of singing men and singing women? why then should your servant be yet a burden to my lord the king
2. Samuelin kirja 19:36 Palvelijasi kulkee kuninkaan kanssa vähän matkaa Jordanin yli; miksi kuningas sitten maksaisi minulle tuollaisen palkan?
2 Samuel 19:36 Your servant will go a little way over Jordan with the king: and why should the king recompense it me with such a reward?
2. Samuelin kirja 19:37 Salli palvelijasi palata takaisin, että kuolisin kotikaupungissani ja minut haudattaisiin isäni ja äitini haudan viereen. Mutta katso, tässä on palvelijasi Kimham; menköön hän herrani, kuninkaan, kanssa ja tehköön hänelle, mitä hyväksi näet.
2 Samuel 19:37 Let your servant, I pray you, turn back again, that I may die in my own city, and be buried by the grave of my father and of my mother. But behold your servant Chimham; let him go over with my lord the king; and do to him what shall seem good to you.
2. Samuelin kirja 19:38 Kuningas vastasi: Kimham tulkoon minun kanssani, ja minä teen hänelle, mitä hyväksi näet; ja mitä ikinä minulta pyydät, sen minä sinulle teen.
2 Samuel 19:38 And the king answered, Chimham shall go over with me, and I will do to him that which shall seem good to you: and whatever you shall require of me, that will I do for you.
2. Samuelin kirja 19:39 Ja kaikki kansa meni Jordanin yli. Ja kun kuningas oli tullut yli, kuningas suuteli Barsillaita ja siunasi hänet, ja hän palasi kotiinsa.
2 Samuel 19:39 And all the people went over Jordan. And when the king was come over, the king kissed Barzillai, and blessed him; and he returned to his own place.
2. Samuelin kirja 19:40 Sitten kuningas meni Gilgaliin, ja Kimham kulki hänen kanssaan; ja koko Juudan kansa saattoi kuningasta, ja myös puolet Israelin kansasta.
2 Samuel 19:40 Then the king went on to Gilgal, and Chimham went on with him: and all the people of Judah conducted the king, and also half the people of Israel.
2. Samuelin kirja 19:41 Ja katso, kaikki Israelin miehet tulivat kuninkaan luo ja sanoivat kuninkaalle: Miksi veljemme Juudan miehet ovat varastaneet sinut ja tuoneet kuninkaan ja hänen perheensä ja kaikki Daavidin miehet hänen kanssaan Jordanin yli?
2 Samuel 19:41 And, behold, all the men of Israel came to the king, and said to the king, Why have our brothers the men of Judah stolen you away, and have brought the king, and his household, and all David’s men with him, over Jordan?
2. Samuelin kirja 19:42 Ja kaikki Juudan miehet vastasivat Israelin miehille: Koska kuningas on meille läheinen sukulainen. Miksi te siis vihastutte tästä asiasta? Olemmeko syöneet mitään kuninkaan kustannuksella? Tai onko hän antanut meille mitään lahjaa?
2 Samuel 19:42 And all the men of Judah answered the men of Israel, Because the king is near of kin to us: why then be you angry for this matter? have we eaten at all of the king’s cost? or has he given us any gift?
2. Samuelin kirja 19:43 Ja Israelin miehet vastasivat Juudan miehille ja sanoivat: Meillä on kymmenen osaa kuninkaaseen, ja meillä on myös enemmän oikeutta Daavidiin kuin teillä. Miksi siis halveksitte meitä, niin ettemme ensin kuulleet neuvoamme kuninkaamme palauttamisessa? Ja m:n sanat
2 Samuel 19:43 And the men of Israel answered the men of Judah, and said, We have ten parts in the king, and we have also more right in David than you: why then did you despise us, that our advice should not be first had in bringing back our king? And the words of the m
2. Samuelin kirja 20:1 Ja siellä sattui olemaan Belial-mies, jonka nimi oli Seba, Bikrin poika, benjaminilainen. Hän puhalsi torveen ja sanoi: Meillä ei ole osuutta Daavidiin eikä perintöosaa Iisain poikaan; jokainen majoillensa, oi Israel.
2 Samuel 20:1 And there happened to be there a man of Belial, whose name was Sheba, the son of Bichri, a Benjamite: and he blew a trumpet, and said, We have no part in David, neither have we inheritance in the son of Jesse: every man to his tents, O Israel.
2. Samuelin kirja 20:2 Niin kaikki Israelin miehet lähtivät Daavidin seuraamisesta ja seurasivat Sebaa, Bikrin poikaa; mutta Juudan miehet liittyivät kuninkaansa puolelle Jordanista aina Jerusalemiin asti.
2 Samuel 20:2 So every man of Israel went up from after David, and followed Sheba the son of Bichri: but the men of Judah joined to their king, from Jordan even to Jerusalem.
2. Samuelin kirja 20:3 Ja Daavid tuli kotiinsa Jerusalemiin, ja kuningas otti ne kymmenen sivuvaimoaan, jotka hän oli jättänyt vartioimaan taloa, ja pani heidät vankilaan ja ruokki heitä, mutta ei mennyt heidän luokseen. Niin heidät suljettiin kuolinpäiväänsä asti ja he elivät leskenä.
2 Samuel 20:3 And David came to his house at Jerusalem; and the king took the ten women his concubines, whom he had left to keep the house, and put them in ward, and fed them, but went not in to them. So they were shut up to the day of their death, living in widowhood.
2. Samuelin kirja 20:4 Niin kuningas sanoi Amasalle: Kokoa Juudan miehet minulle kolmen päivän kuluessa ja ole läsnä tässä.
2 Samuel 20:4 Then said the king to Amasa, Assemble me the men of Judah within three days, and be you here present.
2. Samuelin kirja 20:5 Niin Amasa meni kokoamaan Juudan miehiä, mutta hän viipyi kauemmin kuin oli hänelle määrätty aika.
2 Samuel 20:5 So Amasa went to assemble the men of Judah: but he tarried longer than the set time which he had appointed him.
2. Samuelin kirja 20:6 Ja Daavid sanoi Abisaille: Nyt Seba, Bikrin poika, tekee meille enemmän pahaa kuin Absalom. Ottakaa herranne palvelijat ja ajakaa häntä takaa, ettei hän saisi itselleen varustettuja kaupunkeja ja pääsisi pakoon.
2 Samuel 20:6 And David said to Abishai, Now shall Sheba the son of Bichri do us more harm than did Absalom: take you your lord’s servants, and pursue after him, lest he get him fenced cities, and escape us.
2. Samuelin kirja 20:7 Ja hänen perässään lähtivät Jooabin miehet, kreetit, pleetit ja kaikki urhot; ja he lähtivät Jerusalemista ajamaan takaa Sebaa, Bikrin poikaa.
2 Samuel 20:7 And there went out after him Joab’s men, and the Cherethites, and the Pelethites, and all the mighty men: and they went out of Jerusalem, to pursue after Sheba the son of Bichri.
2. Samuelin kirja 20:8 Kun he olivat Gibeonissa olevan suuren kiven luona, Amasa kulki heidän edellään. Ja Joabin vaatteet, joiden hän oli pukenut ylleen, olivat vyötettyinä, ja niiden päällä oli miekka, joka oli kiinnitetty hänen kupeilleen tuppeen. Mennessään se putosi hänen päästään.
2 Samuel 20:8 When they were at the great stone which is in Gibeon, Amasa went before them. And Joab’s garment that he had put on was girded to him, and on it a girdle with a sword fastened on his loins in the sheath thereof; and as he went forth it fell out.
2. Samuelin kirja 20:9 Ja Joab sanoi Amasalle: Oletko terve, veljeni? Ja Joab tarttui oikealla kädellään Amasaa parrasta suudellakseen häntä.
2 Samuel 20:9 And Joab said to Amasa, Are you in health, my brother? And Joab took Amasa by the beard with the right hand to kiss him.
2. Samuelin kirja 20:10 Mutta Amasa ei välittänyt miekasta, joka oli Joabin kädessä, ja niin tämä iski häntä sillä viidenteen kylkilukuun, niin että hänen sisälmyksensä vuodatettiin maahan, eikä lyönyt häntä enää, ja hän kuoli. Niin Joab ja hänen veljensä Abisai ajoivat takaa Sebaa, Bikrin poikaa.
2 Samuel 20:10 But Amasa took no heed to the sword that was in Joab’s hand: so he smote him therewith in the fifth rib, and shed out his bowels to the ground, and struck him not again; and he died. So Joab and Abishai his brother pursued after Sheba the son of Bichri.
2. Samuelin kirja 20:11 Ja yksi Jooabin miehistä seisoi hänen vieressään ja sanoi: Joka on Jooabin puolella ja Daavidin puolella, se seuratkoon Jooabia.
2 Samuel 20:11 And one of Joab’s men stood by him, and said, He that favors Joab, and he that is for David, let him go after Joab.
2. Samuelin kirja 20:12 Ja Amasa kieriskeli veressä keskellä valtatietä. Ja kun mies näki, että kaikki ihmiset seisoivat paikallaan, hän vei Amasan pois valtatieltä pellolle ja heitti hänen päälleen vaatteen, sillä hän näki, että jokainen, joka kulki hänen ohitseen, seisoi paikallaan.
2 Samuel 20:12 And Amasa wallowed in blood in the middle of the highway. And when the man saw that all the people stood still, he removed Amasa out of the highway into the field, and cast a cloth on him, when he saw that every one that came by him stood still.
2. Samuelin kirja 20:13 Kun hänet oli siirretty pois valtatieltä, kaikki kansa lähti Jooabin perään ajamaan takaa Sebaa, Bikrin poikaa.
2 Samuel 20:13 When he was removed out of the highway, all the people went on after Joab, to pursue after Sheba the son of Bichri.
2. Samuelin kirja 20:14 Ja hän kulki kaikkien Israelin sukukuntien läpi Aabeliin ja BetMaakaan asti, kaikkien beriläisten luona; ja he kokoontuivat ja seurasivat häntä.
2 Samuel 20:14 And he went through all the tribes of Israel to Abel, and to Bethmaachah, and all the Berites: and they were gathered together, and went also after him.
2. Samuelin kirja 20:15 Ja he tulivat ja piirittivät häntä Aabelissa, BetMaakassa, ja he pystyttivät vallin kaupungin ympärille, ja se seisoi ojassa. Ja kaikki Joabin kanssa ollut väki repi muuria maahan.
2 Samuel 20:15 And they came and besieged him in Abel of Bethmaachah, and they cast up a bank against the city, and it stood in the trench: and all the people that were with Joab battered the wall, to throw it down.
2. Samuelin kirja 20:16 Niin muuan viisas nainen huusi kaupungista: Kuulkaa, kuulkaa! Sanokaa Joabille: 'Tule tänne lähemmä, niin voin puhua kanssasi!'
2 Samuel 20:16 Then cried a wise woman out of the city, Hear, hear; say, I pray you, to Joab, Come near here, that I may speak with you.
2. Samuelin kirja 20:17 Ja kun hän tuli lähelle, nainen kysyi: Oletko sinä Joab? Hän vastasi: Minä se olen. Niin nainen sanoi hänelle: Kuule palvelijattaresi sanoja. Hän vastasi: Kuulen kyllä.
2 Samuel 20:17 And when he was come near to her, the woman said, Are you Joab? And he answered, I am he. Then she said to him, Hear the words of your handmaid. And he answered, I do hear.
2. Samuelin kirja 20:18 Niin hän puhui sanoen: He olivat ennen puhuneet näin: 'He kysyvät varmasti neuvoa Aabelissa'. Ja niin he päättivät asian.
2 Samuel 20:18 Then she spoke, saying, They were wont to speak in old time, saying, They shall surely ask counsel at Abel: and so they ended the matter.
2. Samuelin kirja 20:19 Minä olen yksi niistä, jotka ovat rauhallisia ja uskollisia Israelissa. Te yritätte tuhota kaupungin ja äidin Israelissa: miksi te tahdotte niellä Herran perintöosan?
2 Samuel 20:19 I am one of them that are peaceable and faithful in Israel: you seek to destroy a city and a mother in Israel: why will you swallow up the inheritance of the LORD?
2. Samuelin kirja 20:20 Joab vastasi ja sanoi: Pois se, pois se minusta, että minä nielisin tai tuhoisin sen.
2 Samuel 20:20 And Joab answered and said, Far be it, far be it from me, that I should swallow up or destroy.
2. Samuelin kirja 20:21 Asia ei ole niin, vaan Efraimin vuoristosta kotoisin oleva mies, nimeltään Seba, Bikrin poika, on nostanut kätensä kuningasta, Daavidia, vastaan. Luovuttakaa vain hänet, niin minä lähden kaupungista. Ja nainen sanoi Joabille: Katso, hänen päänsä heitetään maahan.
2 Samuel 20:21 The matter is not so: but a man of mount Ephraim, Sheba the son of Bichri by name, has lifted up his hand against the king, even against David: deliver him only, and I will depart from the city. And the woman said to Joab, Behold, his head shall be thrown
2. Samuelin kirja 20:22 Niin nainen meni viisaasti kaiken kansan luo, ja he löivät poikki Bikrin pojan Seban pään ja heittivät sen Joabille. Ja hän puhalsi torveen, ja he poistuivat kaupungista, jokainen telttaan. Ja Joab palasi Jerusalemiin kuninkaan luo.
2 Samuel 20:22 Then the woman went to all the people in her wisdom. And they cut off the head of Sheba the son of Bichri, and cast it out to Joab. And he blew a trumpet, and they retired from the city, every man to his tent. And Joab returned to Jerusalem to the king.
2. Samuelin kirja 20:23 Joab oli koko Israelin sotajoukon päällikkönä, ja Benaja, Joojadan poika, oli kreettien ja pleettien päällikkönä.
2 Samuel 20:23 Now Joab was over all the host of Israel: and Benaiah the son of Jehoiada was over the Cherethites and over the Pelethites:
2. Samuelin kirja 20:24 Adoram oli veron hoitaja, ja Josafat, Ahiludin poika, oli kansleri.
2 Samuel 20:24 And Adoram was over the tribute: and Jehoshaphat the son of Ahilud was recorder:
2. Samuelin kirja 20:25 Ja Seva oli kirjurina, ja Sadok ja Ebjatar olivat pappeina.
2 Samuel 20:25 And Sheva was scribe: and Zadok and Abiathar were the priests:
2. Samuelin kirja 20:26 Ja myös jairilainen Ira oli Daavidin ylin hallitsija.
2 Samuel 20:26 And Ira also the Jairite was a chief ruler about David.
2. Samuelin kirja 21:1 Daavidin aikana oli nälänhätä kolme vuotta, vuosi vuoden jälkeen; ja Daavid kysyi Herralta. Herra vastasi: Se on Saulin ja hänen verivelkaantuneen suvun tähden, koska hän surmasi gibeonilaiset.
2 Samuel 21:1 Then there was a famine in the days of David three years, year after year; and David inquired of the LORD. And the LORD answered, It is for Saul, and for his bloody house, because he slew the Gibeonites.
2. Samuelin kirja 21:2 Ja kuningas kutsui gibeonilaiset ja sanoi heille: (Mutta gibeonilaiset eivät olleet israelilaisia, vaan amorilaisten jäänteitä; ja israelilaiset olivat vannoneet heille valan; ja Saul etsi heitä surmatakseen kiivaudessaan israelilaisia kohtaan.
2 Samuel 21:2 And the king called the Gibeonites, and said to them; (now the Gibeonites were not of the children of Israel, but of the remnant of the Amorites; and the children of Israel had sworn to them: and Saul sought to slay them in his zeal to the children of Isr
2. Samuelin kirja 21:3 Miksi Daavid sanoi gibeonilaisille: Mitä minun pitää tehdä teidän hyväksenne? Ja millä minun pitää sovituksen teidän puolestanne toimittaman, että te siunaisitte Herran perintöosaa?
2 Samuel 21:3 Why David said to the Gibeonites, What shall I do for you? and with which shall I make the atonement, that you may bless the inheritance of the LORD?
2. Samuelin kirja 21:4 Gibeonilaiset sanoivat hänelle: Me emme ota vastaan hopeaa emmekä kultaa Saulilta emmekä hänen suvultaan, emmekä sinä saa meidän puolestamme surmata ketään Israelissa. Hän sanoi: Mitä sinä sanot, sen minä sinulle teen.
2 Samuel 21:4 And the Gibeonites said to him, We will have no silver nor gold of Saul, nor of his house; neither for us shall you kill any man in Israel. And he said, What you shall say, that will I do for you.
2. Samuelin kirja 21:5 He vastasivat kuninkaalle: Se mies, joka meidät tuhosi ja suunnitteli meitä vastaan hävittääkseen meidät niin, ettemme olisi jääneet jäljelle Israelin rajojen ulkopuolelle,
2 Samuel 21:5 And they answered the king, The man that consumed us, and that devised against us that we should be destroyed from remaining in any of the coasts of Israel,
2. Samuelin kirja 21:6 Annettakoon meille seitsemän miestä hänen pojistaan, niin me hirtämme heidät Herralle Saulin Gibeassa, jonka Herra valitsi. Ja kuningas sanoi: Minä annan heidät.
2 Samuel 21:6 Let seven men of his sons be delivered to us, and we will hang them up to the LORD in Gibeah of Saul, whom the LORD did choose. And the king said, I will give them.
2. Samuelin kirja 21:7 Mutta kuningas säästi Mefibosetin, Saulin pojan Jonatanin pojan, Herran valan tähden, joka oli heidän välillään, Daavidin ja Saulin pojan Jonatanin välillä.
2 Samuel 21:7 But the king spared Mephibosheth, the son of Jonathan the son of Saul, because of the LORD’s oath that was between them, between David and Jonathan the son of Saul.
2. Samuelin kirja 21:8 Mutta kuningas otti Rispan, Aijan tyttären, kaksi poikaa, jotka tämä oli synnyttänyt Saulille, Armonin ja Mefibosetin, ja Saulin tyttären Mikalin viisi poikaa, jotka tämä oli synnyttänyt Adrielille, meholatilaisen Barsillain pojalle,
2 Samuel 21:8 But the king took the two sons of Rizpah the daughter of Aiah, whom she bore to Saul, Armoni and Mephibosheth; and the five sons of Michal the daughter of Saul, whom she brought up for Adriel the son of Barzillai the Meholathite:
2. Samuelin kirja 21:9 Ja hän antoi heidät gibeonilaisten käsiin, ja he hirttivät heidät kukkulalla Herran edessä. Ja he kaatuivat kaikki seitsemän yhdessä ja tapettiin elonkorjuupäivinä, ohrankorjuun alkupäivinä.
2 Samuel 21:9 And he delivered them into the hands of the Gibeonites, and they hanged them in the hill before the LORD: and they fell all seven together, and were put to death in the days of harvest, in the first days, in the beginning of barley harvest.
2. Samuelin kirja 21:10 Ja Rispa, Aijan tytär, otti säkin ja levitti sen kalliolle elonleikkuun alusta siihen asti, kunnes taivaasta tippui vettä heidän päälleen, eikä hän antanut taivaan lintujen levätä heidän päällänsä päivällä eikä metsän eläinten yöllä.
2 Samuel 21:10 And Rizpah the daughter of Aiah took sackcloth, and spread it for her on the rock, from the beginning of harvest until water dropped on them out of heaven, and suffered neither the birds of the air to rest on them by day, nor the beasts of the field by ni
2. Samuelin kirja 21:11 Ja Daavidille kerrottiin, mitä Rispa, Aijan tytär, Saulin sivuvaimo, oli tehnyt.
2 Samuel 21:11 And it was told David what Rizpah the daughter of Aiah, the concubine of Saul, had done.
2. Samuelin kirja 21:12 Niin Daavid meni ja otti Saulin ja hänen poikansa Jonathanin luut Jaabesin miehiltä, jotka olivat varastaneet ne Betsanin kadulta, jonne filistealaiset olivat heidät hirttäneet, surmattuaan Saulin Gilboassa.
2 Samuel 21:12 And David went and took the bones of Saul and the bones of Jonathan his son from the men of Jabeshgilead, which had stolen them from the street of Bethshan, where the Philistines had hanged them, when the Philistines had slain Saul in Gilboa:
2. Samuelin kirja 21:13 Ja hän toi sieltä Saulin ja hänen poikansa Jonathanin luut, ja he kokosivat myös hirtettyjen luut.
2 Samuel 21:13 And he brought up from there the bones of Saul and the bones of Jonathan his son; and they gathered the bones of them that were hanged.
2. Samuelin kirja 21:14 Ja Saulin ja hänen poikansa Jonathanin luut haudattiin Benjaminin maahan Seelaan, hänen isänsä Kiisin hautaan. Ja he tekivät kaiken, mitä kuningas oli käskenyt. Sen jälkeen Jumala kuuli rukouksen maan puolesta.
2 Samuel 21:14 And the bones of Saul and Jonathan his son buried they in the country of Benjamin in Zelah, in the sepulcher of Kish his father: and they performed all that the king commanded. And after that God was entreated for the land.
2. Samuelin kirja 21:15 Ja filistealaiset sotivat taas Israelia vastaan; ja Daavid meni alas palvelijoineen ja taisteli filistealaisia vastaan; ja Daavid väsyi.
2 Samuel 21:15 Moreover the Philistines had yet war again with Israel; and David went down, and his servants with him, and fought against the Philistines: and David waxed faint.
2. Samuelin kirja 21:16 Ja Jisbibenob, joka oli refalaisten jälkeläisiä, jonka keihäs painoi kolmesataa sekeliä messinkiä ja jolla oli uusi miekka, luuli tappavansa Daavidin.
2 Samuel 21:16 And Ishbibenob, which was of the sons of the giant, the weight of whose spear weighed three hundred shekels of brass in weight, he being girded with a new sword, thought to have slain David.
2. Samuelin kirja 21:17 Mutta Abisai, Serujan poika, auttoi häntä ja löi filistealaisen kuoliaaksi. Silloin Daavidin miehet vannoivat hänelle sanoen: Älä enää lähde meidän kanssamme taisteluun, ettet sammuta Israelin valoa.
2 Samuel 21:17 But Abishai the son of Zeruiah succored him, and smote the Philistine, and killed him. Then the men of David swore to him, saying, You shall go no more out with us to battle, that you quench not the light of Israel.
2. Samuelin kirja 21:18 Tämän jälkeen syttyi taas taistelu filistealaisia vastaan Goobissa; silloin huusalainen Sibbekai surmasi Safin, joka oli refalaisten jälkeläisiä.
2 Samuel 21:18 And it came to pass after this, that there was again a battle with the Philistines at Gob: then Sibbechai the Hushathite slew Saph, which was of the sons of the giant.
2. Samuelin kirja 21:19 Ja taas oli taistelu filistealaisia vastaan Goobissa, jossa Elhanan, Jaareoregimin poika, betlehemiläinen, surmasi gatilaisen Goljatin veljen, jonka keihään varsi oli kuin kutojien puu.
2 Samuel 21:19 And there was again a battle in Gob with the Philistines, where Elhanan the son of Jaareoregim, a Bethlehemite, slew the brother of Goliath the Gittite, the staff of whose spear was like a weaver’s beam.
2. Samuelin kirja 21:20 Ja vielä oli taistelu Gatissa, jossa oli kookas mies, jolla oli kuusi sormea jokaisessa kädessä ja kuusi varvasta jokaisessa jalassa, yhteensä kaksikymmentäneljä; ja hänkin oli syntynyt jättiläiselle.
2 Samuel 21:20 And there was yet a battle in Gath, where was a man of great stature, that had on every hand six fingers, and on every foot six toes, four and twenty in number; and he also was born to the giant.
2. Samuelin kirja 21:21 Ja kun hän pilkkasi Israelia, surmasi hänet Jonatan, Daavidin veljen Simean poika.
2 Samuel 21:21 And when he defied Israel, Jonathan the son of Shimeah the brother of David slew him.
2. Samuelin kirja 21:22 Nämä neljä syntyivät jättiläiselle Gatissa, ja heidät kaatui Daavidin ja hänen palvelijoidensa käden kautta.
2 Samuel 21:22 These four were born to the giant in Gath, and fell by the hand of David, and by the hand of his servants.
2. Samuelin kirja 22:1 Ja Daavid lausui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin käsistä:
2 Samuel 22:1 And David spoke to the LORD the words of this song in the day that the LORD had delivered him out of the hand of all his enemies, and out of the hand of Saul:
2. Samuelin kirja 22:2 Ja hän sanoi: Herra on minun kallioni, linnani ja pelastajani;
2 Samuel 22:2 And he said, The LORD is my rock, and my fortress, and my deliverer;
2. Samuelin kirja 22:3 Minun kallioni Jumala, johon minä turvaan. Hän on minun kilpeni, pelastukseni sarvi, minun korkea tornini ja turvani, minun pelastajani; sinä pelastat minut väkivallalta.
2 Samuel 22:3 The God of my rock; in him will I trust: he is my shield, and the horn of my salvation, my high tower, and my refuge, my savior; you save me from violence.
2. Samuelin kirja 22:4 Minä huudan avuksi Herraa, joka on ylistyksen arvoinen, niin minä pelastun vihollisiltani.
2 Samuel 22:4 I will call on the LORD, who is worthy to be praised: so shall I be saved from my enemies.
2. Samuelin kirja 22:5 Kun kuoleman aallot minut piirittivät, jumalattomien tulvat pelottivat minua;
2 Samuel 22:5 When the waves of death compassed me, the floods of ungodly men made me afraid;
2. Samuelin kirja 22:6 Helvetin tuskat piirittivät minut, kuoleman ansat estivät minua.
2 Samuel 22:6 The sorrows of hell compassed me about; the snares of death prevented me;
2. Samuelin kirja 22:7 Ahdingossani minä huusin Herraa ja huusin Jumalani puoleen; ja hän kuuli minun ääneni temppelistään, ja minun huutoni kantautui hänen korviinsa.
2 Samuel 22:7 In my distress I called on the LORD, and cried to my God: and he did hear my voice out of his temple, and my cry did enter into his ears.
2. Samuelin kirja 22:8 Silloin maa järisi ja vapisi, taivaan perustukset järkkyivät ja järkkyivät, sillä hän oli vihastunut.
2 Samuel 22:8 Then the earth shook and trembled; the foundations of heaven moved and shook, because he was wroth.
2. Samuelin kirja 22:9 Savu nousi hänen sieraimistaan, ja hänen suustaan tuli kulutti kuluttavaa, hiilet syttyivät siitä.
2 Samuel 22:9 There went up a smoke out of his nostrils, and fire out of his mouth devoured: coals were kindled by it.
2. Samuelin kirja 22:10 Hän taivutti taivaan ja tuli alas, ja pimeys oli hänen jalkojensa alla.
2 Samuel 22:10 He bowed the heavens also, and came down; and darkness was under his feet.
2. Samuelin kirja 22:11 Ja hän ratsasti kerubin selässä ja lensi, ja hänet nähtiin tuulen siivillä.
2 Samuel 22:11 And he rode on a cherub, and did fly: and he was seen on the wings of the wind.
2. Samuelin kirja 22:12 Ja hän teki ympärilleen pimeyden majoja, mustia vesiä ja paksuja pilviä.
2 Samuel 22:12 And he made darkness pavilions round about him, dark waters, and thick clouds of the skies.
2. Samuelin kirja 22:13 Hänen edessään olevasta kirkkaudesta syttyi tulisia hiiliä.
2 Samuel 22:13 Through the brightness before him were coals of fire kindled.
2. Samuelin kirja 22:14 Herra jylisi taivaasta, ja Korkein antoi äänensä kuulua.
2 Samuel 22:14 The LORD thundered from heaven, and the most High uttered his voice.
2. Samuelin kirja 22:15 Ja hän lähetti nuolia ja hajotti heidät, salamoita ja löi heidät.
2 Samuel 22:15 And he sent out arrows, and scattered them; lightning, and discomfited them.
2. Samuelin kirja 22:16 Ja meren pohjat näkyivät, maailman perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen sieraintensa henkäyksen puuskasta.
2 Samuel 22:16 And the channels of the sea appeared, the foundations of the world were discovered, at the rebuking of the LORD, at the blast of the breath of his nostrils.
2. Samuelin kirja 22:17 Hän lähetti minut ylhäältä, hän otti minut, hän veti minut ylös monista vesistä;
2 Samuel 22:17 He sent from above, he took me; he drew me out of many waters;
2. Samuelin kirja 22:18 Hän pelasti minut väkevistä vihollisistani, vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämpiä.
2 Samuel 22:18 He delivered me from my strong enemy, and from them that hated me: for they were too strong for me.
2. Samuelin kirja 22:19 He estivät minua onnettomuuteni päivänä, mutta Herra oli minun turvani.
2 Samuel 22:19 They prevented me in the day of my calamity: but the LORD was my stay.
2. Samuelin kirja 22:20 Hän vei minut ulos avaraan paikkaan, hän pelasti minut, sillä hän oli minuun mieltynyt.
2 Samuel 22:20 He brought me forth also into a large place: he delivered me, because he delighted in me.
2. Samuelin kirja 22:21 Herra palkitsi minut vanhurskauteni mukaan, hän maksoi minulle kätteni puhtauden mukaan.
2 Samuel 22:21 The LORD rewarded me according to my righteousness: according to the cleanness of my hands has he recompensed me.
2. Samuelin kirja 22:22 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole jumalattomasti luopunut Jumalastani.
2 Samuel 22:22 For I have kept the ways of the LORD, and have not wickedly departed from my God.
2. Samuelin kirja 22:23 Sillä kaikki hänen oikeutensa olivat minun edessäni, enkä minä ole poikennut hänen säädöksistään.
2 Samuel 22:23 For all his judgments were before me: and as for his statutes, I did not depart from them.
2. Samuelin kirja 22:24 Minäkin olin oikeamielinen hänen edessään ja olen välttänyt pahuuden.
2 Samuel 22:24 I was also upright before him, and have kept myself from my iniquity.
2. Samuelin kirja 22:25 Sentähden Herra on maksanut minulle vanhurskauteni mukaan, puhtauteni mukaan hänen silmissään.
2 Samuel 22:25 Therefore the LORD has recompensed me according to my righteousness; according to my cleanness in his eye sight.
2. Samuelin kirja 22:26 Armollista kohtaan olet armollinen, ja oikeamielistä kohtaan olet oikeamielinen.
2 Samuel 22:26 With the merciful you will show yourself merciful, and with the upright man you will show yourself upright.
2. Samuelin kirja 22:27 Puhtaan kanssa olet puhdas, ja petollisen kanssa olet epämiellyttävä.
2 Samuel 22:27 With the pure you will show yourself pure; and with the fraudulent you will show yourself unsavory.
2. Samuelin kirja 22:28 Ja sinä pelastat kurjat kansan, mutta ylpeitä sinun silmäsi kohden, että heidät kukistaisit.
2 Samuel 22:28 And the afflicted people you will save: but your eyes are on the haughty, that you may bring them down.
2. Samuelin kirja 22:29 Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni, ja Herra valaisee minun pimeyteni.
2 Samuel 22:29 For you are my lamp, O LORD: and the LORD will lighten my darkness.
2. Samuelin kirja 22:30 Sillä sinun avullasi minä juoksin rosvojoukon läpi, Jumalani avulla minä hyppäsin muurin yli.
2 Samuel 22:30 For by you I have run through a troop: by my God have I leaped over a wall.
2. Samuelin kirja 22:31 Jumalan tie on täydellinen, Herran sana on koeteltu. Hän on kilpi kaikille, jotka häneen turvaavat.
2 Samuel 22:31 As for God, his way is perfect; the word of the LORD is tried: he is a buckler to all them that trust in him.
2. Samuelin kirja 22:32 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herra? Ja kuka on kallio, paitsi meidän Jumalamme?
2 Samuel 22:32 For who is God, save the LORD? and who is a rock, save our God?
2. Samuelin kirja 22:33 Jumala on minun voimani ja voimani, ja hän tekee minun tieni täydelliseksi.
2 Samuel 22:33 God is my strength and power: and he makes my way perfect.
2. Samuelin kirja 22:34 Hän tekee jalkani peuran jalkojen kaltaisiksi ja asettaa minut korkeille paikoilleni.
2 Samuel 22:34 He makes my feet like hinds’ feet: and sets me on my high places.
2. Samuelin kirja 22:35 Hän opettaa käteni sotimaan, niin että teräsjousi murtuu käsivarsistani.
2 Samuel 22:35 He teaches my hands to war; so that a bow of steel is broken by my arms.
2. Samuelin kirja 22:36 Sinä olet antanut minulle pelastuksesi kilven, ja sinun hyvyytesi on tehnyt minut suureksi.
2 Samuel 22:36 You have also given me the shield of your salvation: and your gentleness has made me great.
2. Samuelin kirja 22:37 Sinä olet tehnyt askeleeni laveiksi allani, niin etteivät jalkani horju.
2 Samuel 22:37 You have enlarged my steps under me; so that my feet did not slip.
2. Samuelin kirja 22:38 Minä olen ajanut takaa vihollisiani ja tuhonnut heidät, enkä ole kääntynyt takaisin, ennen kuin olen heidät tuhonnut.
2 Samuel 22:38 I have pursued my enemies, and destroyed them; and turned not again until I had consumed them.
2. Samuelin kirja 22:39 Minä olen heidät tuhonnut, haavoittanut heidät, niin etteivät he voineet nousta; he ovat kaatuneet minun jalkojeni alle.
2 Samuel 22:39 And I have consumed them, and wounded them, that they could not arise: yes, they are fallen under my feet.
2. Samuelin kirja 22:40 Sinä olet vyöttänyt minut voimalla taisteluun: ne, jotka nousivat minua vastaan, olet nöyryyttänyt minun alleni.
2 Samuel 22:40 For you have girded me with strength to battle: them that rose up against me have you subdued under me.
2. Samuelin kirja 22:41 Sinä olet antanut minulle myös vihollisteni kaulat, jotta tuhoaisin ne, jotka minua vihaavat.
2 Samuel 22:41 You have also given me the necks of my enemies, that I might destroy them that hate me.
2. Samuelin kirja 22:42 He katsoivat, mutta ei ollut pelastajaa, kääntyivät Herran puoleen, mutta hän ei vastannut heille.
2 Samuel 22:42 They looked, but there was none to save; even to the LORD, but he answered them not.
2. Samuelin kirja 22:43 Silloin minä murskasin heidät maan tomuksi, tallasi heidät kadun loaksi ja levitin heidät laajalle.
2 Samuel 22:43 Then did I beat them as small as the dust of the earth, I did stamp them as the mire of the street, and did spread them abroad.
2. Samuelin kirja 22:44 Sinä olet pelastanut minut kansani riidoista, olet pitänyt minut pakanoiden johtajana; kansa, jota en tuntenut, on palveleva minua.
2 Samuel 22:44 You also have delivered me from the strivings of my people, you have kept me to be head of the heathen: a people which I knew not shall serve me.
2. Samuelin kirja 22:45 Muukalaiset tottelevat minua; heti kun he kuulevat, he tottelevat minua.
2 Samuel 22:45 Strangers shall submit themselves to me: as soon as they hear, they shall be obedient to me.
2. Samuelin kirja 22:46 Muukalaiset katoavat, ja he pelkäävät lähteäkseen läheisistä paikoistaan.
2 Samuel 22:46 Strangers shall fade away, and they shall be afraid out of their close places.
2. Samuelin kirja 22:47 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun pelastukseni kallio.
2 Samuel 22:47 The LORD lives; and blessed be my rock; and exalted be the God of the rock of my salvation.
2. Samuelin kirja 22:48 Jumala kostaa minun puolestani ja kukistaa kansan minun alleni.
2 Samuel 22:48 It is God that avenges me, and that brings down the people under me.
2. Samuelin kirja 22:49 Ja se vie minut pois vihollisteni käsistä: sinä olet korottanut minut niiden yläpuolelle, jotka nousevat minua vastaan, olet pelastanut minut väkivaltaisesta miehestä.
2 Samuel 22:49 And that brings me forth from my enemies: you also have lifted me up on high above them that rose up against me: you have delivered me from the violent man.
2. Samuelin kirja 22:50 Sen tähden minä ylistän sinua, Herra, pakanakansojen keskellä ja veisaan kiitosta sinun nimellesi.
2 Samuel 22:50 Therefore I will give thanks to you, O LORD, among the heathen, and I will sing praises to your name.
2. Samuelin kirja 22:51 Hän on kuninkaansa pelastuksen torni: ja osoittaa armoa voidellulleen Daavidille ja hänen jälkeläisilleen iankaikkisesti.
2 Samuel 22:51 He is the tower of salvation for his king: and shows mercy to his anointed, to David, and to his seed for ever more.
2. Samuelin kirja 23:1 Nämä ovat Daavidin viimeiset sanat. Daavid, Iisain poika, sanoi, ja mies, joka oli korotettu korkeuksiin, Jaakobin Jumalan voideltu, Israelin suloinen psalminkirjoittaja, sanoi:
2 Samuel 23:1 Now these be the last words of David. David the son of Jesse said, and the man who was raised up on high, the anointed of the God of Jacob, and the sweet psalmist of Israel, said,
2. Samuelin kirja 23:2 Herran Henki puhui minun kauttani, ja hänen sanansa oli minun kielelläni.
2 Samuel 23:2 The Spirit of the LORD spoke by me, and his word was in my tongue.
2. Samuelin kirja 23:3 Israelin Jumala sanoi, Israelin kallio puhui minulle: Ihmisten hallitsijan tulee olla vanhurskas, hallita Jumalan pelossa.
2 Samuel 23:3 The God of Israel said, the Rock of Israel spoke to me, He that rules over men must be just, ruling in the fear of God.
2. Samuelin kirja 23:4 Ja hän on oleva kuin aamun valo, kun aurinko nousee, pilvetön aamu, kuin hento ruoho, joka sateen jälkeen puhkeaa maasta kirkkaana hohteena.
2 Samuel 23:4 And he shall be as the light of the morning, when the sun rises, even a morning without clouds; as the tender grass springing out of the earth by clear shining after rain.
2. Samuelin kirja 23:5 Vaikka minun huoneeni ei olekaan Jumalan edessä, hän on kuitenkin tehnyt minun kanssani iankaikkisen liiton, kaikessa säädetyn ja varman. Sillä tämä on kaikki minun pelastukseni ja kaikki minun halaukseni, vaikka hän ei anna sen kasvaa.
2 Samuel 23:5 Although my house be not so with God; yet he has made with me an everlasting covenant, ordered in all things, and sure: for this is all my salvation, and all my desire, although he make it not to grow.
2. Samuelin kirja 23:6 Mutta Belialin lapset ovat kaikki pois heitettyjä kuin orjantappurat, koska niitä ei voi käsin ottaa.
2 Samuel 23:6 But the sons of Belial shall be all of them as thorns thrust away, because they cannot be taken with hands:
2. Samuelin kirja 23:7 Mutta se mies, joka niihin koskee, on raudalla ja keihäänvarrella suojattava, ja ne on poltettava tulella siinä paikassa.
2 Samuel 23:7 But the man that shall touch them must be fenced with iron and the staff of a spear; and they shall be utterly burned with fire in the same place.
2. Samuelin kirja 23:8 Nämä olivat Daavidin sankarien nimet: Takmonilainen, joka istui valtaistuimella, päällikkönä päällikkönä, oli esniläinen Adino. Hän nosti keihäänsä kahdeksansataa miestä vastaan, jotka hän surmasi yhdellä kertaa.
2 Samuel 23:8 These be the names of the mighty men whom David had: The Tachmonite that sat in the seat, chief among the captains; the same was Adino the Eznite: he lift up his spear against eight hundred, whom he slew at one time.
2. Samuelin kirja 23:9 Hänen jälkeensä tuli Eleasar, ahohilaisen Dodon poika, yksi niistä kolmesta urhoollisesta miehestä, jotka olivat Daavidin kanssa, kun he uhmasivat filistealaisia, jotka olivat kokoontuneet taisteluun; ja Israelin miehet olivat lähteneet pois.
2 Samuel 23:9 And after him was Eleazar the son of Dodo the Ahohite, one of the three mighty men with David, when they defied the Philistines that were there gathered together to battle, and the men of Israel were gone away:
2. Samuelin kirja 23:10 Hän nousi ja löi filistealaisia, kunnes hänen kätensä väsyi ja tarttui miekkaan. Herra antoi sinä päivänä suuren voiton, ja kansa palasi hänen peräänsä vain ryöstöä varten.
2 Samuel 23:10 He arose, and smote the Philistines until his hand was weary, and his hand stuck to the sword: and the LORD worked a great victory that day; and the people returned after him only to spoil.
2. Samuelin kirja 23:11 Hänen jälkeensä tuli Samma, hararilaisen Agen poika. Filistealaiset kokoontuivat joukkoon, jossa oli linssipelto täynnä, ja kansa pakeni filistealaisia.
2 Samuel 23:11 And after him was Shammah the son of Agee the Hararite. And the Philistines were gathered together into a troop, where was a piece of ground full of lentils: and the people fled from the Philistines.
2. Samuelin kirja 23:12 Mutta hän seisoi keskellä maata ja puolusti sitä ja löi filistealaiset; ja Herra antoi suuren voiton.
2 Samuel 23:12 But he stood in the middle of the ground, and defended it, and slew the Philistines: and the LORD worked a great victory.
2. Samuelin kirja 23:13 Ja kolme niistä kolmestakymmenestä päämiehestä meni alas ja tuli Daavidin luo elonkorjuuaikana Adullamin luolaan; ja filistealaisten joukko oli leiriytynyt Refaimin laaksoon.
2 Samuel 23:13 And three of the thirty chief went down, and came to David in the harvest time to the cave of Adullam: and the troop of the Philistines pitched in the valley of Rephaim.
2. Samuelin kirja 23:14 Ja Daavid oli silloin linnoituksessa, ja filistealaisten varuskunta oli silloin Betlehemissä.
2 Samuel 23:14 And David was then in an hold, and the garrison of the Philistines was then in Bethlehem.
2. Samuelin kirja 23:15 Ja Daavid himoitui ja sanoi: Kukapa antaisi minulle juoda Betlehemin kaivosta, joka on portin luona!
2 Samuel 23:15 And David longed, and said, Oh that one would give me drink of the water of the well of Bethlehem, which is by the gate!
2. Samuelin kirja 23:16 Ja ne kolme sankaria murtautuivat filistealaisten leirin läpi ja ammensivat vettä Beetlehemin kaivosta, joka oli portin luona, ottivat sen ja toivat sen Daavidille; mutta hän ei tahtonut sitä juoda, vaan vuodatti sen Herralle.
2 Samuel 23:16 And the three mighty men broke through the host of the Philistines, and drew water out of the well of Bethlehem, that was by the gate, and took it, and brought it to David: nevertheless he would not drink thereof, but poured it out to the LORD.
2. Samuelin kirja 23:17 Ja hän sanoi: Herra, pois se minusta, että tekisin tätä! Eikö tämä ole niiden miesten veri, jotka menivät sinne henkensä kaupalla? Sentähden hän ei tahtonut sitä juoda. Näin tekivät nämä kolme sankaria.
2 Samuel 23:17 And he said, Be it far from me, O LORD, that I should do this: is not this the blood of the men that went in jeopardy of their lives? therefore he would not drink it. These things did these three mighty men.
2. Samuelin kirja 23:18 Ja Abisai, Joabin veli, Serujan poika, oli kolmen joukossa päällikkö. Hän nosti keihäänsä kolmea sataa miestä vastaan ja surmasi heidät. Hän oli kuuluisa kolmen joukossa.
2 Samuel 23:18 And Abishai, the brother of Joab, the son of Zeruiah, was chief among three. And he lifted up his spear against three hundred, and slew them, and had the name among three.
2. Samuelin kirja 23:19 Eikö hän ollut kolmesta arvovaltaisin? Siksi hän oli heidän päällikkönsä, mutta hän ei yltänyt noiden kolmen ensimmäiseen.
2 Samuel 23:19 Was he not most honorable of three? therefore he was their captain: however, he attained not to the first three.
2. Samuelin kirja 23:20 Ja Benaja, Joojadan poika, urhoollisen miehen poika Kabseelista, joka oli tehnyt paljon tekoja, surmasi kaksi mooabilaista miestä, leijonan kaltaista. Hän meni alas ja surmasi leijonan kuopassa lumisateessa.
2 Samuel 23:20 And Benaiah the son of Jehoiada, the son of a valiant man, of Kabzeel, who had done many acts, he slew two lion like men of Moab: he went down also and slew a lion in the middle of a pit in time of snow:
2. Samuelin kirja 23:21 Ja hän surmasi egyptiläisen, jalomiehen; ja egyptiläisellä oli keihäs kädessään; mutta hän meni hänen luokseen sauva kädessä, tempaisi keihään egyptiläisen kädestä ja surmasi hänet hänen omalla keihäällään.
2 Samuel 23:21 And he slew an Egyptian, a goodly man: and the Egyptian had a spear in his hand; but he went down to him with a staff, and plucked the spear out of the Egyptian’s hand, and slew him with his own spear.
2. Samuelin kirja 23:22 Näin teki Benaja, Joojadan poika, ja hänestä tuli kuuluisa kolmen urhoollisen miehen joukossa.
2 Samuel 23:22 These things did Benaiah the son of Jehoiada, and had the name among three mighty men.
2. Samuelin kirja 23:23 Hän oli arvostetumpi kuin ne kolmekymmentä, mutta hän ei yltänyt kolmen ensimmäiseen. Ja Daavid asetti hänet henkivartiostonsa päällikköksi.
2 Samuel 23:23 He was more honorable than the thirty, but he attained not to the first three. And David set him over his guard.
2. Samuelin kirja 23:24 Asael, Joabin veli, oli yksi niistä kolmestakymmenestä; Elhanan, Dodon poika Betlehemistä,
2 Samuel 23:24 Asahel the brother of Joab was one of the thirty; Elhanan the son of Dodo of Bethlehem,
2. Samuelin kirja 23:25 Shammah Harodite, Elika Harodite,
2 Samuel 23:25 Shammah the Harodite, Elika the Harodite,
2. Samuelin kirja 23:26 Heles Paltilainen, Ira, Tekoilaisen Ikkeshin poika,
2 Samuel 23:26 Helez the Paltite, Ira the son of Ikkesh the Tekoite,
2. Samuelin kirja 23:27 Abieser Anetotilainen, Mebunnai Hushatilainen,
2 Samuel 23:27 Abiezer the Anethothite, Mebunnai the Hushathite,
2. Samuelin kirja 23:28 Zalmon ahohilainen, Maharai netofatilainen,
2 Samuel 23:28 Zalmon the Ahohite, Maharai the Netophathite,
2. Samuelin kirja 23:29 Heleb, Baanan poika, netofatilainen, Ittai, Ribain poika, Gibeasta Benjaminin lapsista,
2 Samuel 23:29 Heleb the son of Baanah, a Netophathite, Ittai the son of Ribai out of Gibeah of the children of Benjamin,
2. Samuelin kirja 23:30 Piratonilainen Benaja, Hiddai Gaasin puroista,
2 Samuel 23:30 Benaiah the Pirathonite, Hiddai of the brooks of Gaash,
2. Samuelin kirja 23:31 Abialbon arbatilainen, Azmaveth barhumilainen,
2 Samuel 23:31 Abialbon the Arbathite, Azmaveth the Barhumite,
2. Samuelin kirja 23:32 saalbonilainen Eljahba, Jaasenin jälkeläisiä, Jonathan,
2 Samuel 23:32 Eliahba the Shaalbonite, of the sons of Jashen, Jonathan,
2. Samuelin kirja 23:33 Hararilainen Samma, hararilaisen Shararin poika Ahiam,
2 Samuel 23:33 Shammah the Hararite, Ahiam the son of Sharar the Hararite,
2. Samuelin kirja 23:34 Elifelet, Ahasbain poika, maakatilaisen pojan, Eliam, gilolaisen Ahitofelin poika,
2 Samuel 23:34 Eliphelet the son of Ahasbai, the son of the Maachathite, Eliam the son of Ahithophel the Gilonite,
2. Samuelin kirja 23:35 Hezrai karmelilainen, Paarai arbilainen,
2 Samuel 23:35 Hezrai the Carmelite, Paarai the Arbite,
2. Samuelin kirja 23:36 Jigal, Natanin poika Soobasta, Bani Gadilainen,
2 Samuel 23:36 Igal the son of Nathan of Zobah, Bani the Gadite,
2. Samuelin kirja 23:37 Selek ammonilainen, Nahari beerotilainen, Joabin, Serujan pojan, aseenkantaja,
2 Samuel 23:37 Zelek the Ammonite, Nahari the Beerothite, armor bearer to Joab the son of Zeruiah,
2. Samuelin kirja 23:38 Ira ja Ithrite, Gareb ja Ithrite,
2 Samuel 23:38 Ira an Ithrite, Gareb an Ithrite,
2. Samuelin kirja 23:39 Heettiläinen Uuria: kaikkiaan kolmekymmentä seitsemän.
2 Samuel 23:39 Uriah the Hittite: thirty and seven in all.
2. Samuelin kirja 24:1 Ja Herran viha syttyi taas Israelia kohtaan, ja hän yllytti Daavidia heitä vastaan sanomaan: Mene ja laske Israel ja Juuda.
2 Samuel 24:1 And again the anger of the LORD was kindled against Israel, and he moved David against them to say, Go, number Israel and Judah.
2. Samuelin kirja 24:2 Sillä kuningas sanoi Joabille, sotapäällikölle, joka oli hänen kanssaan: Käy läpi kaikki Israelin sukukunnat Danista Beersebaan asti ja laske kansa, että tietäisin kansan luvun.
2 Samuel 24:2 For the king said to Joab the captain of the host, which was with him, Go now through all the tribes of Israel, from Dan even to Beersheba, and number you the people, that I may know the number of the people.
2. Samuelin kirja 24:3 Ja Joab sanoi kuninkaalle: Herra, sinun Jumalasi, lisätköön nyt kansaa, kuinka monta heitä sitten onkaan, sata kertaa, että herrani, kuningas, sen näkisi silmät. Mutta miksi herrani, kuningas, on tästä iloinen?
2 Samuel 24:3 And Joab said to the king, Now the LORD your God add to the people, how many soever they be, an hundred times, and that the eyes of my lord the king may see it: but why does my lord the king delight in this thing?
2. Samuelin kirja 24:4 Mutta kuninkaan sana vahvistui Joabia ja sotapäälliköitä vastaan. Niin Joab ja sotapäälliköt lähtivät kuninkaan luota laskemaan Israelin kansaa.
2 Samuel 24:4 Notwithstanding the king’s word prevailed against Joab, and against the captains of the host. And Joab and the captains of the host went out from the presence of the king, to number the people of Israel.
2. Samuelin kirja 24:5 Ja he kulkivat Jordanin yli ja leiriytyivät Aroeriin, kaupungin oikealle puolelle, joka on Gadin virran keskellä, Jaaseriin päin.
2 Samuel 24:5 And they passed over Jordan, and pitched in Aroer, on the right side of the city that lies in the middle of the river of Gad, and toward Jazer:
2. Samuelin kirja 24:6 Sitten he tulivat Gileadiin ja Tahtimhodšin maahan; ja he tulivat Danjaaniin ja ympäri Siidonia,
2 Samuel 24:6 Then they came to Gilead, and to the land of Tahtimhodshi; and they came to Danjaan, and about to Zidon,
2. Samuelin kirja 24:7 Ja he tulivat Tyyron linnoitukseen ja kaikkiin hivviläisten ja kanaanilaisten kaupunkeihin; ja he menivät Juudan eteläpuolelle, aina Beersebaan asti.
2 Samuel 24:7 And came to the strong hold of Tyre, and to all the cities of the Hivites, and of the Canaanites: and they went out to the south of Judah, even to Beersheba.
2. Samuelin kirja 24:8 Niin he olivat kierrelleet koko maan ja tulivat Jerusalemiin yhdeksän kuukauden ja kahdenkymmenen päivän kuluttua.
2 Samuel 24:8 So when they had gone through all the land, they came to Jerusalem at the end of nine months and twenty days.
2. Samuelin kirja 24:9 Ja Joab ilmoitti kuninkaalle kansan lukumäärän; Israelissa oli kahdeksansataatuhatta urhoollista miekkamiestä, ja Juudan miehiä oli viisisataatuhatta miestä.
2 Samuel 24:9 And Joab gave up the sum of the number of the people to the king: and there were in Israel eight hundred thousand valiant men that drew the sword; and the men of Judah were five hundred thousand men.
2. Samuelin kirja 24:10 Ja Daavidin sydän särkyi, laskettuaan kansan. Ja Daavid sanoi Herralle: Olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän. Herra, anna nyt anteeksi palvelijasi rikos, sillä olen tehnyt hyvin tyhmästi.
2 Samuel 24:10 And David’s heart smote him after that he had numbered the people. And David said to the LORD, I have sinned greatly in that I have done: and now, I beseech you, O LORD, take away the iniquity of your servant; for I have done very foolishly.
2. Samuelin kirja 24:11 Sillä kun Daavid nousi aamulla, tuli Herran sana profeetta Gadille, Daavidin näkijälle, tämä:
2 Samuel 24:11 For when David was up in the morning, the word of the LORD came to the prophet Gad, David’s seer, saying,
2. Samuelin kirja 24:12 Mene ja sano Daavidille: Näin sanoo Herra: Kolme asiaa minä annan sinulle; valitse niistä yksi, niin minä teen sen sinulle.
2 Samuel 24:12 Go and say to David, Thus said the LORD, I offer you three things; choose you one of them, that I may do it to you.
2. Samuelin kirja 24:13 Niin Gaad tuli Daavidin luo ja ilmoitti hänelle ja sanoi hänelle: Tuleeko seitsemän vuotta nälkää maallesi? Vai pakenetko kolme kuukautta vihollisiasi, kun he ajavat sinua takaa? Vai tuleeko maallesi kolme päivää ruttoa? Neuvo nyt ja katso,
2 Samuel 24:13 So Gad came to David, and told him, and said to him, Shall seven years of famine come to you in your land? or will you flee three months before your enemies, while they pursue you? or that there be three days’ pestilence in your land? now advise, and see
2. Samuelin kirja 24:14 Ja Daavid sanoi Gadille: Minä olen suuressa hädässä. Langettakaamme nyt Herran käsiin, sillä hänen armonsa on suuri; älköön minä langetko ihmisten käsiin.
2 Samuel 24:14 And David said to Gad, I am in a great strait: let us fall now into the hand of the LORD; for his mercies are great: and let me not fall into the hand of man.
2. Samuelin kirja 24:15 Niin Herra lähetti ruttotaudin Israeliin aamusta määräaikaan asti, ja kansasta kuoli seitsemänkymmentätuhatta miestä Danista Beersebaan asti.
2 Samuel 24:15 So the LORD sent a pestilence on Israel from the morning even to the time appointed: and there died of the people from Dan even to Beersheba seventy thousand men.
2. Samuelin kirja 24:16 Ja kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemin yli tuhotakseen sen, Herra katui pahaa ja sanoi enkelille, joka oli tuhonnut kansaa: Riittää jo, laske kätesi alas. Ja Herran enkeli oli Araunan puimapensaan luona
2 Samuel 24:16 And when the angel stretched out his hand on Jerusalem to destroy it, the LORD repented him of the evil, and said to the angel that destroyed the people, It is enough: stay now your hand. And the angel of the LORD was by the threshing place of Araunah the
2. Samuelin kirja 24:17 Ja nähdessään enkelin, joka löi kansaa, Daavid puhui Herralle ja sanoi: Katso, minä olen tehnyt syntiä ja tehnyt jumalattomasti; mutta nämä lampaat, mitä he ovat tehneet? Olkoon kätesi minua vastaan ja isäni sukua vastaan.
2 Samuel 24:17 And David spoke to the LORD when he saw the angel that smote the people, and said, See, I have sinned, and I have done wickedly: but these sheep, what have they done? let your hand, I pray you, be against me, and against my father’s house.
2. Samuelin kirja 24:18 Ja Gaad tuli sinä päivänä Daavidin luo ja sanoi hänelle: Mene ja pystytä Herralle alttari jebusilaisen Araunan puimatantereelle.
2 Samuel 24:18 And Gad came that day to David, and said to him, Go up, raise an altar to the LORD in the threshing floor of Araunah the Jebusite.
2. Samuelin kirja 24:19 Ja Daavid meni ylös, niin kuin Herra oli käskenyt, niin kuin Gad oli sanonut.
2 Samuel 24:19 And David, according to the saying of Gad, went up as the LORD commanded.
2. Samuelin kirja 24:20 Ja Arauna katsahti ja näki kuninkaan ja hänen palvelijansa tulevan häntä kohti; ja Arauna meni ulos ja kumartui kasvoilleen maahan kuninkaan edessä.
2 Samuel 24:20 And Araunah looked, and saw the king and his servants coming on toward him: and Araunah went out, and bowed himself before the king on his face on the ground.
2. Samuelin kirja 24:21 Ja Arauna sanoi: Miksi herrani, kuningas, tuli palvelijansa luo? Daavid vastasi: Ostamaan sinulta puimatanneren, rakentamaan alttarin Herralle, että vitsaus lakkaisi kansasta.
2 Samuel 24:21 And Araunah said, Why is my lord the king come to his servant? And David said, To buy the threshing floor of you, to build an altar to the LORD, that the plague may be stayed from the people.
2. Samuelin kirja 24:22 Ja Arauna sanoi Daavidille: Herrani kuningas ottakoon ja uhratkoon, mitä hyväksi näkee. Katso, tässä on härkiä polttouhriksi ja puima- ja muita härkien työkaluja polttopuiksi.
2 Samuel 24:22 And Araunah said to David, Let my lord the king take and offer up what seems good to him: behold, here be oxen for burnt sacrifice, and threshing instruments and other instruments of the oxen for wood.
2. Samuelin kirja 24:23 Kaikki nämä Arauna antoi kuninkaana itselleen. Ja Arauna sanoi kuninkaalle: Herra, sinun Jumalasi, olkoon sinuun mielisuosio.
2 Samuel 24:23 All these things did Araunah, as a king, give to the king. And Araunah said to the king, The LORD your God accept you.
2. Samuelin kirja 24:24 Kuningas sanoi Araunalle: Ei, vaan minä ostan sen sinulta maksua vastaan. Minä en uhraa Herralle, Jumalalleni, polttouhreja ilmaiseksi. Niin Daavid osti puimatantereen ja härät viidelläkymmenellä hopeasekelillä.
2 Samuel 24:24 And the king said to Araunah, No; but I will surely buy it of you at a price: neither will I offer burnt offerings to the LORD my God of that which does cost me nothing. So David bought the threshing floor and the oxen for fifty shekels of silver.
2. Samuelin kirja 24:25 Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja. Niin Herra kuuli rukouksen maan puolesta, ja vitsaus lakkasi Israelista.
2 Samuel 24:25 And David built there an altar to the LORD, and offered burnt offerings and peace offerings. So the LORD was entreated for the land, and the plague was stayed from Israel.
1. Kuninkaiden kirja 1:1 Kuningas Daavid oli vanha ja ikääntynyt, ja hänet peitettiin vaatteilla, mutta hän ei saanut lämmintä.
1 Kings 1:1 Now king David was old and stricken in years; and they covered him with clothes, but he got no heat.
1. Kuninkaiden kirja 1:2 Sentähden hänen palvelijansa sanoivat hänelle: Etsittäköön herralleni, kuninkaalle, nuori neitsyt, joka seisoisi kuninkaan edessä ja hoivaisi häntä ja maatkoon sinun povellasi, että herrani, kuningas, saisi lämpöä.
1 Kings 1:2 Why his servants said to him, Let there be sought for my lord the king a young virgin: and let her stand before the king, and let her cherish him, and let her lie in your bosom, that my lord the king may get heat.
1. Kuninkaiden kirja 1:3 Niin he etsivät kaunista neitoa koko Israelin alueelta ja löysivät sunemilaisen Abisagin ja toivat hänet kuninkaan luo.
1 Kings 1:3 So they sought for a fair damsel throughout all the coasts of Israel, and found Abishag a Shunammite, and brought her to the king.
1. Kuninkaiden kirja 1:4 Ja piika oli hyvin kaunis ja rakasti kuningasta ja palveli häntä; mutta kuningas ei tuntenut häntä.
1 Kings 1:4 And the damsel was very fair, and cherished the king, and ministered to him: but the king knew her not.
1. Kuninkaiden kirja 1:5 Silloin Adonia, Haggitin poika, korotti itsensä ja sanoi: Minä olen kuningas! Ja hän hankki itselleen vaunuja ja ratsumiehiä ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellään.
1 Kings 1:5 Then Adonijah the son of Haggith exalted himself, saying, I will be king: and he prepared him chariots and horsemen, and fifty men to run before him.
1. Kuninkaiden kirja 1:6 Eikä hänen isänsä ollut milloinkaan pahoitellut häntä sanomalla: Miksi teit näin? Ja hän oli myös hyvin kaunis mies; ja hänen äitinsä synnytti hänet Absalomin jälkeen.
1 Kings 1:6 And his father had not displeased him at any time in saying, Why have you done so? and he also was a very goodly man; and his mother bore him after Absalom.
1. Kuninkaiden kirja 1:7 Ja hän neuvotteli Joabin, Serujan pojan, ja pappi Ebjatarin kanssa; ja nämä seurasivat Adoniaa ja auttoivat häntä.
1 Kings 1:7 And he conferred with Joab the son of Zeruiah, and with Abiathar the priest: and they following Adonijah helped him.
1. Kuninkaiden kirja 1:8 Mutta pappi Sadok, Joojadan poika Benaja, profeetta Natan, Simei, Rei ja Daavidin sankarit eivät olleet Adonian puolella.
1 Kings 1:8 But Zadok the priest, and Benaiah the son of Jehoiada, and Nathan the prophet, and Shimei, and Rei, and the mighty men which belonged to David, were not with Adonijah.
1. Kuninkaiden kirja 1:9 Ja Adonia teurasti lampaita, härkiä ja juottovasikoita Sooheletin kiven luona, joka on En-Rogelin luona, ja kutsui kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet, kuninkaan palvelijat.
1 Kings 1:9 And Adonijah slew sheep and oxen and fat cattle by the stone of Zoheleth, which is by Enrogel, and called all his brothers the king’s sons, and all the men of Judah the king’s servants:
1. Kuninkaiden kirja 1:10 Mutta profeetta Natania, Benajaa, sankareita ja veljeään Salomoa hän ei kutsunut.
1 Kings 1:10 But Nathan the prophet, and Benaiah, and the mighty men, and Solomon his brother, he called not.
1. Kuninkaiden kirja 1:11 Miksi Naatan puhui Batseballe, Salomon äidille, sanoen: Etkö ole kuullut, että Adonia, Haggitin poika, on kuningas, eikä herramme Daavid tiedä sitä?
1 Kings 1:11 Why Nathan spoke to Bathsheba the mother of Solomon, saying, Have you not heard that Adonijah the son of Haggith does reign, and David our lord knows it not?
1. Kuninkaiden kirja 1:12 Tule siis nyt, minä annan sinulle neuvon, että pelastaisit oman henkesi ja poikasi Salomon hengen.
1 Kings 1:12 Now therefore come, let me, I pray you, give you counsel, that you may save your own life, and the life of your son Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 1:13 Mene kuningas Daavidin luo ja sano hänelle: 'Etkö sinä, herrani kuningas, vannonut palvelijattarellesi sanoen: 'Poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni ja istuva minun valtaistuimellani?' Miksi sitten Adonia hallitsee?
1 Kings 1:13 Go and get you in to king David, and say to him, Did not you, my lord, O king, swear to your handmaid, saying, Assuredly Solomon your son shall reign after me, and he shall sit on my throne? why then does Adonijah reign?
1. Kuninkaiden kirja 1:14 Katso, sinä vielä puhut siellä kuninkaan kanssa, minä tulen sisään sinun jälkeensi ja vahvistan sanasi.
1 Kings 1:14 Behold, while you yet talk there with the king, I also will come in after you, and confirm your words.
1. Kuninkaiden kirja 1:15 Ja Batseba meni kuninkaan luo kammioon; ja kuningas oli hyvin vanha; ja Abisag Sunemista palveli kuningasta.
1 Kings 1:15 And Bathsheba went in to the king into the chamber: and the king was very old; and Abishag the Shunammite ministered to the king.
1. Kuninkaiden kirja 1:16 Ja Batseba kumarsi ja osoitti kunnioitusta kuninkaalle. Ja kuningas sanoi: Mitä sinä tahdot?
1 Kings 1:16 And Bathsheba bowed, and did obeisance to the king. And the king said, What would you?
1. Kuninkaiden kirja 1:17 Ja hän sanoi hänelle: Herrani, sinä vannoit Herran, Jumalasi, kautta palvelijattarellesi sanoen: 'Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni, ja hän on istuva minun valtaistuimellani.'
1 Kings 1:17 And she said to him, My lord, you swore by the LORD your God to your handmaid, saying, Assuredly Solomon your son shall reign after me, and he shall sit on my throne.
1. Kuninkaiden kirja 1:18 Ja nyt katso, Adonia on kuningas, etkä sinä, herrani kuningas, sitä tiedä.
1 Kings 1:18 And now, behold, Adonijah reigns; and now, my lord the king, you know it not:
1. Kuninkaiden kirja 1:19 Ja hän on teurastanut paljon härkiä, juottovasikkaa ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, pappi Ebjatarin ja sodanpäämiehen Joabin, mutta palvelijaasi Salomoa hän ei ole kutsunut.
1 Kings 1:19 And he has slain oxen and fat cattle and sheep in abundance, and has called all the sons of the king, and Abiathar the priest, and Joab the captain of the host: but Solomon your servant has he not called.
1. Kuninkaiden kirja 1:20 Ja sinä, herrani kuningas, koko Israelin silmät ovat sinuun päin, että sinä ilmoittaisit heille, kuka on istuva herrani kuninkaan valtaistuimella hänen jälkeensä.
1 Kings 1:20 And you, my lord, O king, the eyes of all Israel are on you, that you should tell them who shall sit on the throne of my lord the king after him.
1. Kuninkaiden kirja 1:21 Muuten, kun herrani, kuningas, menee lepoon isiensä luo, minua ja poikaani Salomoa pidetään rikollisina.
1 Kings 1:21 Otherwise it shall come to pass, when my lord the king shall sleep with his fathers, that I and my son Solomon shall be counted offenders.
1. Kuninkaiden kirja 1:22 Ja katso, hänen vielä puhuessaan kuninkaan kanssa, sisään tuli myös profeetta Natan.
1 Kings 1:22 And, see, while she yet talked with the king, Nathan the prophet also came in.
1. Kuninkaiden kirja 1:23 Ja he ilmoittivat kuninkaalle sanoen: Katso, profeetta Natan. Ja kun hän tuli kuninkaan eteen, kumartui hän kasvoilleen maahan kuninkaan edessä.
1 Kings 1:23 And they told the king, saying, Behold Nathan the prophet. And when he was come in before the king, he bowed himself before the king with his face to the ground.
1. Kuninkaiden kirja 1:24 Ja Naatan sanoi: Herrani kuningas, oletko sanonut: Adonia on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni ja istuva minun valtaistuimellani?
1 Kings 1:24 And Nathan said, My lord, O king, have you said, Adonijah shall reign after me, and he shall sit on my throne?
1. Kuninkaiden kirja 1:25 Sillä hän on tänä päivänä mennyt alas ja teurastanut paljon härkiä, juottovasikkaa ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat ja sotapäälliköt ja pappi Ebjatarin; ja katso, he syövät ja juovat hänen edessään ja sanovat: Eläköön kuningas Adonia!
1 Kings 1:25 For he is gone down this day, and has slain oxen and fat cattle and sheep in abundance, and has called all the king’s sons, and the captains of the host, and Abiathar the priest; and, behold, they eat and drink before him, and say, God save king Adonijah.
1. Kuninkaiden kirja 1:26 Mutta minua, sinun palvelijaasi, ja pappi Sadokia, ja Benajaa, Joojadan poikaa, ja sinun palvelijaasi Salomoa hän ei ole kutsunut.
1 Kings 1:26 But me, even me your servant, and Zadok the priest, and Benaiah the son of Jehoiada, and your servant Solomon, has he not called.
1. Kuninkaiden kirja 1:27 Onko herrani, kuninkaani, tehnyt tämän, etkä ole ilmoittanut sitä palvelijallesi? Kuka istuisi herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä?
1 Kings 1:27 Is this thing done by my lord the king, and you have not showed it to your servant, who should sit on the throne of my lord the king after him?
1. Kuninkaiden kirja 1:28 Niin kuningas Daavid vastasi ja sanoi: Kutsukaa minua Batsebaksi. Ja hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä.
1 Kings 1:28 Then king David answered and said, Call me Bathsheba. And she came into the king’s presence, and stood before the king.
1. Kuninkaiden kirja 1:29 Ja kuningas vannoi ja sanoi: Niin totta kuin Herra elää, hän, joka on lunastanut minun sieluni kaikesta hädästä,
1 Kings 1:29 And the king swore, and said, As the LORD lives, that has redeemed my soul out of all distress,
1. Kuninkaiden kirja 1:30 Niin kuin minä vannoin sinulle Herran, Israelin Jumalan, kautta sanoen: 'Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni ja istuva minun valtaistuimellani minun sijassani', niin minä tänä päivänä teen.
1 Kings 1:30 Even as I swore to you by the LORD God of Israel, saying, Assuredly Solomon your son shall reign after me, and he shall sit on my throne in my stead; even so will I certainly do this day.
1. Kuninkaiden kirja 1:31 Silloin Batseba kumartui kasvoilleen maahan, osoitti kunnioitusta kuninkaalle ja sanoi: Herrani, kuningas Daavid, eläköön iankaikkisesti!
1 Kings 1:31 Then Bathsheba bowed with her face to the earth, and did reverence to the king, and said, Let my lord king David live for ever.
1. Kuninkaiden kirja 1:32 Ja kuningas Daavid sanoi: Kutsukaa minulle pappi Sadok, profeetta Natan ja Benaja, Joojadan poika. Ja he tulivat kuninkaan eteen.
1 Kings 1:32 And king David said, Call me Zadok the priest, and Nathan the prophet, and Benaiah the son of Jehoiada. And they came before the king.
1. Kuninkaiden kirja 1:33 Kuningas sanoi heille myös: Ottakaa mukaanne herranne palvelijat ja pankaa poikani Salomo ratsastamaan minun muulillani ja viekää hänet alas Giihonille.
1 Kings 1:33 The king also said to them, Take with you the servants of your lord, and cause Solomon my son to ride on my own mule, and bring him down to Gihon:
1. Kuninkaiden kirja 1:34 Ja pappi Sadok ja profeetta Natan voidelkoot hänet siellä Israelin kuninkaaksi; ja puhaltakaa torveen ja huutakaa: 'Eläköön kuningas Salomo!'
1 Kings 1:34 And let Zadok the priest and Nathan the prophet anoint him there king over Israel: and blow you with the trumpet, and say, God save king Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 1:35 Sitten teidän on seurattava häntä ylös, että hän tulisi ja istuisi minun valtaistuimelleni, sillä hän on oleva kuningas minun sijassani; ja minä olen asettanut hänet Israelin ja Juudan hallitsijaksi.
1 Kings 1:35 Then you shall come up after him, that he may come and sit on my throne; for he shall be king in my stead: and I have appointed him to be ruler over Israel and over Judah.
1. Kuninkaiden kirja 1:36 Ja Benaja, Joojadan poika, vastasi kuninkaalle ja sanoi: Aamen! Niin sanoo Herra, herrani kuninkaan Jumala.
1 Kings 1:36 And Benaiah the son of Jehoiada answered the king, and said, Amen: the LORD God of my lord the king say so too.
1. Kuninkaiden kirja 1:37 Niinkuin Herra on ollut herrani, kuninkaan, kanssa, niin olkoon hän Salomon kanssa ja tehköön hänen valtaistuimensa suuremmaksi kuin herrani, kuningas Daavidin, valtaistuin.
1 Kings 1:37 As the LORD has been with my lord the king, even so be he with Solomon, and make his throne greater than the throne of my lord king David.
1. Kuninkaiden kirja 1:38 Niin pappi Sadok, profeetta Natan, Benaja, Joojadan poika, sekä kreetit ja pleetit menivät alas ja panivat Salomon ratsastamaan kuningas Daavidin muulilla ja veivät hänet Giihonille.
1 Kings 1:38 So Zadok the priest, and Nathan the prophet, and Benaiah the son of Jehoiada, and the Cherethites, and the Pelethites, went down, and caused Solomon to ride on king David’s mule, and brought him to Gihon.
1. Kuninkaiden kirja 1:39 Ja pappi Sadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon. Ja he puhalsivat torveen, ja kaikki kansa huusi: Eläköön kuningas Salomo!
1 Kings 1:39 And Zadok the priest took an horn of oil out of the tabernacle, and anointed Solomon. And they blew the trumpet; and all the people said, God save king Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 1:40 Ja kaikki kansa seurasi häntä ylös, ja kansa soitti huiluja ja iloitsi suuresti, niin että maa repesi heidän äänestään.
1 Kings 1:40 And all the people came up after him, and the people piped with pipes, and rejoiced with great joy, so that the earth rent with the sound of them.
1. Kuninkaiden kirja 1:41 Ja Adonia ja kaikki hänen kanssaan olleet vieraat kuulivat sen, kun he olivat lopettaneet syömisen. Ja kun Joab kuuli torven äänen, sanoi hän: Miksi kaupungissa on näin suuri meteli?
1 Kings 1:41 And Adonijah and all the guests that were with him heard it as they had made an end of eating. And when Joab heard the sound of the trumpet, he said, Why is this noise of the city being in an uproar?
1. Kuninkaiden kirja 1:42 Ja hänen vielä puhuessaan, katso, pappi Ebjatarin poika Jonathan tuli; ja Adonia sanoi hänelle: Tule sisään, sillä sinä olet urhea mies ja tuot hyviä sanomia.
1 Kings 1:42 And while he yet spoke, behold, Jonathan the son of Abiathar the priest came; and Adonijah said to him, Come in; for you are a valiant man, and bring good tidings.
1. Kuninkaiden kirja 1:43 Ja Jonatan vastasi ja sanoi Adonialle: Herramme, kuningas Daavid, on todella tehnyt Salomon kuninkaaksi.
1 Kings 1:43 And Jonathan answered and said to Adonijah, Truly our lord king David has made Solomon king.
1. Kuninkaiden kirja 1:44 Ja kuningas on lähettänyt hänen kanssaan pappi Saadokin, profeetta Natanin ja Benajan, Joojadan pojan, sekä kreetit ja pleetit, ja he ovat panneet hänet ratsastamaan kuninkaan muulilla.
1 Kings 1:44 And the king has sent with him Zadok the priest, and Nathan the prophet, and Benaiah the son of Jehoiada, and the Cherethites, and the Pelethites, and they have caused him to ride on the king’s mule:
1. Kuninkaiden kirja 1:45 Ja pappi Sadok ja profeetta Natan voitelivat hänet kuninkaaksi Giihonissa; ja he tulivat sieltä ylös iloiten, niin että kaupunki kajahti. Tämän äänen te olette kuulleet.
1 Kings 1:45 And Zadok the priest and Nathan the prophet have anointed him king in Gihon: and they are come up from there rejoicing, so that the city rang again. This is the noise that you have heard.
1. Kuninkaiden kirja 1:46 Ja Salomo istuu myös valtakunnan valtaistuimella.
1 Kings 1:46 And also Solomon sits on the throne of the kingdom.
1. Kuninkaiden kirja 1:47 Ja kuninkaan palvelijat tulivat myös ylistämään herraamme, kuningas Daavidia, sanoen: Jumala tehköön Salomon nimen paremmaksi kuin sinun nimesi ja tehköön hänen valtaistuimensa suuremmaksi kuin sinun valtaistuimesi. Ja kuningas kumartui vuoteelle.
1 Kings 1:47 And moreover the king’s servants came to bless our lord king David, saying, God make the name of Solomon better than your name, and make his throne greater than your throne. And the king bowed himself on the bed.
1. Kuninkaiden kirja 1:48 Ja näin sanoi kuningas: Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka on tänä päivänä antanut istujan minun valtaistuimelleni, omien silmieni nähdessä.
1 Kings 1:48 And also thus said the king, Blessed be the LORD God of Israel, which has given one to sit on my throne this day, my eyes even seeing it.
1. Kuninkaiden kirja 1:49 Ja kaikki Adonian luona olleet vieraat pelkäsivät, nousivat ja menivät kukin tiehensä.
1 Kings 1:49 And all the guests that were with Adonijah were afraid, and rose up, and went every man his way.
1. Kuninkaiden kirja 1:50 Ja Adonia pelkäsi Salomoa, nousi ja meni ja tarttui alttarin sarviin.
1 Kings 1:50 And Adonijah feared because of Solomon, and arose, and went, and caught hold on the horns of the altar.
1. Kuninkaiden kirja 1:51 Ja Salomolle ilmoitettiin: Katso, Adonia pelkää kuningas Salomoa; sillä hän on tarttunut alttarin sarviin ja sanonut: 'Vannokoon kuningas Salomo minulle tänä päivänä, ettei hän surmaa palvelijaansa miekalla'.
1 Kings 1:51 And it was told Solomon, saying, Behold, Adonijah fears king Solomon: for, see, he has caught hold on the horns of the altar, saying, Let king Solomon swear to me today that he will not slay his servant with the sword.
1. Kuninkaiden kirja 1:52 Ja Salomo sanoi: Jos hän osoittautuu kunnolliseksi mieheksi, ei hiuskarvakaan putoa hänestä maahan; mutta jos hänessä löydetään vääryyttä, hän kuolee.
1 Kings 1:52 And Solomon said, If he will show himself a worthy man, there shall not an hair of him fall to the earth: but if wickedness shall be found in him, he shall die.
1. Kuninkaiden kirja 1:53 Niin kuningas Salomo lähetti, ja he toivat hänet alas alttarilta. Ja hän tuli ja kumarsi kuningas Salomon edessä. Ja Salomo sanoi hänelle: Mene kotiisi.
1 Kings 1:53 So king Solomon sent, and they brought him down from the altar. And he came and bowed himself to king Solomon: and Solomon said to him, Go to your house.
1. Kuninkaiden kirja 2:1 Daavidin kuolemanpäivät lähestyivät, ja hän käski poikaansa Salomoa sanoen:
1 Kings 2:1 Now the days of David drew near that he should die; and he charged Solomon his son, saying,
1. Kuninkaiden kirja 2:2 Minä menen sitä tietä, jota kaikki maailma kulkee. Ole siis vahva ja ole mies.
1 Kings 2:2 I go the way of all the earth: be you strong therefore, and show yourself a man;
1. Kuninkaiden kirja 2:3 Ja pidä Herran, sinun Jumalasi, käskyt vaeltaa hänen teitänsä, pitää hänen säädöksensä, käskynsä, oikeutensa ja todistuksensa, niin kuin on kirjoitettu Mooseksen laissa, että menestyisit kaikessa, mitä teet ja mihin ikinä käännytkin.
1 Kings 2:3 And keep the charge of the LORD your God, to walk in his ways, to keep his statutes, and his commandments, and his judgments, and his testimonies, as it is written in the law of Moses, that you may prosper in all that you do, and wherever you turn yoursel
1. Kuninkaiden kirja 2:4 Että Herra vahvistaisi sanansa, jonka hän minusta puhui sanoen: 'Jos sinun lapseni pitävät vaarin tiestään ja vaeltavat minun edessäni uskollisesti kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan, niin sinulta ei puutu miestä Israelin valtaistuimelta', sanoi hän.
1 Kings 2:4 That the LORD may continue his word which he spoke concerning me, saying, If your children take heed to their way, to walk before me in truth with all their heart and with all their soul, there shall not fail you (said he) a man on the throne of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 2:5 Sinä tiedät myös, mitä Joab, Serujan poika, teki minulle ja mitä hän teki Israelin kahdelle sotajoukon päällikölle, Abnerille, Nerin pojalle, ja Amasalle, Jeterin pojalle, jotka hän surmasi ja vuodatti sodan veren rauhan aikana ja pani sodan veren
1 Kings 2:5 Moreover you know also what Joab the son of Zeruiah did to me, and what he did to the two captains of the hosts of Israel, to Abner the son of Ner, and to Amasa the son of Jether, whom he slew, and shed the blood of war in peace, and put the blood of war
1. Kuninkaiden kirja 2:6 Tee siis viisautesi mukaan äläkä anna hänen harmaan päänsä rauhassa vaipua hautaan.
1 Kings 2:6 Do therefore according to your wisdom, and let not his hoar head go down to the grave in peace.
1. Kuninkaiden kirja 2:7 Mutta tee ystävällisyyttä gileadilaisen Barsillain pojille, ja anna heidän olla sinun pöydässäsi syöjiä; sillä niin he tulivat minun luokseni, kun pakenin veljeäsi Absalomia.
1 Kings 2:7 But show kindness to the sons of Barzillai the Gileadite, and let them be of those that eat at your table: for so they came to me when I fled because of Absalom your brother.
1. Kuninkaiden kirja 2:8 Ja katso, sinulla on kanssasi Simei, Geran poika, benjaminilainen Bahurimista, joka kirosi minua ankarasti sinä päivänä, kun menin Mahanaimiin. Mutta hän tuli minua vastaan Jordanille, ja minä vannoin hänelle Herran kautta sanoen: 'Minä en pane sinua kuolemaan.'
1 Kings 2:8 And, behold, you have with you Shimei the son of Gera, a Benjamite of Bahurim, which cursed me with a grievous curse in the day when I went to Mahanaim: but he came down to meet me at Jordan, and I swore to him by the LORD, saying, I will not put you to d
1. Kuninkaiden kirja 2:9 Älä siis jätä häntä rankaisematta, sillä sinä olet viisas mies ja tiedät, mitä sinun pitäisi hänelle tehdä; mutta hänen harmaat hiuksensa vievät sinut veressä alas tuonelaan.
1 Kings 2:9 Now therefore hold him not guiltless: for you are a wise man, and know what you ought to do to him; but his hoar head bring you down to the grave with blood.
1. Kuninkaiden kirja 2:10 Niin Daavid meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin.
1 Kings 2:10 So David slept with his fathers, and was buried in the city of David.
1. Kuninkaiden kirja 2:11 Ja aika, jonka Daavid hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta: seitsemän vuotta hän hallitsi Hebronissa ja kolmekymmentä kolme vuotta Jerusalemissa.
1 Kings 2:11 And the days that David reigned over Israel were forty years: seven years reigned he in Hebron, and thirty and three years reigned he in Jerusalem.
1. Kuninkaiden kirja 2:12 Silloin Salomo istui isänsä Daavidin valtaistuimelle, ja hänen valtakuntansa vahvistui suuresti.
1 Kings 2:12 Then sat Solomon on the throne of David his father; and his kingdom was established greatly.
1. Kuninkaiden kirja 2:13 Ja Adonia, Haggitin poika, tuli Batseban, Salomon äidin, luo. Tämä kysyi: Tuletko rauhanomaisesti? Hän vastasi: Rauhanomaisesti.
1 Kings 2:13 And Adonijah the son of Haggith came to Bathsheba the mother of Solomon. And she said, Come you peaceably? And he said, Peaceably.
1. Kuninkaiden kirja 2:14 Hän sanoi vielä: Minulla on sinulle jotakin sanottavaa. Nainen sanoi: Puhu.
1 Kings 2:14 He said moreover, I have somewhat to say to you. And she said, Say on.
1. Kuninkaiden kirja 2:15 Ja hän sanoi: Sinä tiedät, että valtakunta oli minun ja että koko Israel käänsi kasvonsa minua kohti, että minä hallitsisin. Mutta valtakunta on kääntynyt ja tullut veljeni omaksi, sillä se oli hänen Herralta.
1 Kings 2:15 And he said, You know that the kingdom was mine, and that all Israel set their faces on me, that I should reign: however, the kingdom is turned about, and is become my brother’s: for it was his from the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 2:16 Ja nyt minä pyydän sinulta yhtä ainoaa pyyntöä, älä sitä minulta kiellä. Hän sanoi hänelle: Puhu.
1 Kings 2:16 And now I ask one petition of you, deny me not. And she said to him, Say on.
1. Kuninkaiden kirja 2:17 Ja hän sanoi: Puhu siis kuningas Salomolle – sillä hän ei kieltäydy sinusta – että hän antaisi minulle vaimoksi sunemilaisen Abisagin.
1 Kings 2:17 And he said, Speak, I pray you, to Solomon the king, (for he will not say you no,) that he give me Abishag the Shunammite to wife.
1. Kuninkaiden kirja 2:18 Batseba sanoi: Hyvä on, minä puhun sinun puolestasi kuninkaan kanssa.
1 Kings 2:18 And Bathsheba said, Well; I will speak for you to the king.
1. Kuninkaiden kirja 2:19 Niin Batseba meni kuningas Salomon luo puhumaan hänen kanssaan Adonian puolesta. Ja kuningas nousi häntä vastaan, kumarsi hänen edessään ja istui valtaistuimelleen ja määräsi istuimen kuninkaan äidille, joka istui hänen oikealle puolelleen.
1 Kings 2:19 Bathsheba therefore went to king Solomon, to speak to him for Adonijah. And the king rose up to meet her, and bowed himself to her, and sat down on his throne, and caused a seat to be set for the king’s mother; and she sat on his right hand.
1. Kuninkaiden kirja 2:20 Niin hän sanoi: Yksi pieni pyyntö sinulta, älä kieltäydy. Kuningas sanoi hänelle: Pyydä, äitini, sillä minä en kieltäydy.
1 Kings 2:20 Then she said, I desire one small petition of you; I pray you, say me not no. And the king said to her, Ask on, my mother: for I will not say you no.
1. Kuninkaiden kirja 2:21 Ja hän sanoi: Annetaan sunemilainen Abisag veljellesi Adonialle vaimoksi.
1 Kings 2:21 And she said, Let Abishag the Shunammite be given to Adonijah your brother to wife.
1. Kuninkaiden kirja 2:22 Ja kuningas Salomo vastasi ja sanoi äidilleen: Miksi pyydät Adonialle Abisagilta Sunemilta? Pyydä hänelle myös valtakuntaa, sillä hän on minun vanhempi veljeni; pyydä hänelle ja pappi Abjatarille ja Joabille, Serujan pojalle.
1 Kings 2:22 And king Solomon answered and said to his mother, And why do you ask Abishag the Shunammite for Adonijah? ask for him the kingdom also; for he is my elder brother; even for him, and for Abiathar the priest, and for Joab the son of Zeruiah.
1. Kuninkaiden kirja 2:23 Silloin kuningas Salomo vannoi Herran kautta sanoen: Jumala tehköön minulle niin ja niin, ellei Adonia ole puhunut tätä sanaa omaa henkeään vastaan.
1 Kings 2:23 Then king Solomon swore by the LORD, saying, God do so to me, and more also, if Adonijah have not spoken this word against his own life.
1. Kuninkaiden kirja 2:24 Ja nyt, niin totta kuin Herra elää, joka on minut vahvistanut ja asettanut minut isäni Daavidin valtaistuimelle ja joka on tehnyt minulle suvun, niinkuin hän lupasi: Adonia surmataan tänä päivänä.
1 Kings 2:24 Now therefore, as the LORD lives, which has established me, and set me on the throne of David my father, and who has made me an house, as he promised, Adonijah shall be put to death this day.
1. Kuninkaiden kirja 2:25 Ja kuningas Salomo lähetti Benajan, Joojadan pojan, viemään sanan, ja tämä hyökkäsi hänen kimppuunsa, niin että hän kuoli.
1 Kings 2:25 And king Solomon sent by the hand of Benaiah the son of Jehoiada; and he fell on him that he died.
1. Kuninkaiden kirja 2:26 Ja pappi Ebjatarille kuningas sanoi: Mene Anatotiin, omalle pellollesi, sillä sinä olet kuoleman oma. Mutta minä en sinua tällä kertaa surmaa, koska sinä kannoit Herran Jumalan liitinarkkia isäni Daavidin edessä ja koska olet kärsinyt.
1 Kings 2:26 And to Abiathar the priest said the king, Get you to Anathoth, to your own fields; for you are worthy of death: but I will not at this time put you to death, because you bore the ark of the LORD God before David my father, and because you have been afflic
1. Kuninkaiden kirja 2:27 Niin Salomo ajoi pois Ebjatarin olemasta Herran pappi, jotta Herra täyttäisi sanan, jonka hän oli puhunut Eelin suvusta Siilossa.
1 Kings 2:27 So Solomon thrust out Abiathar from being priest to the LORD; that he might fulfill the word of the LORD, which he spoke concerning the house of Eli in Shiloh.
1. Kuninkaiden kirja 2:28 Niin Joabille tuli sanoma, sillä Joab oli kääntynyt Adonian puolelle, vaikka hän ei ollut kääntynyt Absalomin puolelle. Niin Joab pakeni Herran majaan ja tarttui alttarin sarviin.
1 Kings 2:28 Then tidings came to Joab: for Joab had turned after Adonijah, though he turned not after Absalom. And Joab fled to the tabernacle of the LORD, and caught hold on the horns of the altar.
1. Kuninkaiden kirja 2:29 Ja kuningas Salomolle ilmoitettiin, että Joab oli paennut Herran majaan ja että hän oli alttarin ääressä. Niin Salomo lähetti Benajan, Joojadan pojan, sanoen: Mene ja lyö hänet kuoliaaksi.
1 Kings 2:29 And it was told king Solomon that Joab was fled to the tabernacle of the LORD; and, behold, he is by the altar. Then Solomon sent Benaiah the son of Jehoiada, saying, Go, fall on him.
1. Kuninkaiden kirja 2:30 Ja Benaja tuli Herran majaan ja sanoi hänelle: Näin sanoo kuningas: Tule ulos. Hän vastasi: En, vaan minä kuolen tähän. Ja Benaja kertoi kuninkaalle: Näin sanoo Joab, ja näin hän vastaa minulle.
1 Kings 2:30 And Benaiah came to the tabernacle of the LORD, and said to him, Thus said the king, Come forth. And he said, No; but I will die here. And Benaiah brought the king word again, saying, Thus said Joab, and thus he answered me.
1. Kuninkaiden kirja 2:31 Ja kuningas sanoi hänelle: Tee niin kuin hän on sanonut, ja lyö hänet kuoliaaksi ja hautaa hänet, että poistaisit minulta ja isäni suvulta viattoman veren, jonka Joab vuodatti.
1 Kings 2:31 And the king said to him, Do as he has said, and fall on him, and bury him; that you may take away the innocent blood, which Joab shed, from me, and from the house of my father.
1. Kuninkaiden kirja 2:32 Ja Herra kostaa hänen verensä hänen oman päänsä päälle, sillä hän hyökkäsi kahden miehen kimppuun, jotka olivat häntä vanhurskaampia ja parempia, ja surmasi heidät miekalla, isäni Daavidin tietämättä siitä, nimittäin Abnerin, Neerin pojan, Israelin sotapäällikön, ja Amasan, Neerin pojan.
1 Kings 2:32 And the LORD shall return his blood on his own head, who fell on two men more righteous and better than he, and slew them with the sword, my father David not knowing thereof, to wit, Abner the son of Ner, captain of the host of Israel, and Amasa the son o
1. Kuninkaiden kirja 2:33 Heidän verensä palajaa Joabin pään ja hänen jälkeläistensä pään päälle ikuisesti; mutta Daavidin, hänen jälkeläistensä, hänen suvunsa ja valtaistuimensa päälle tulee rauha Herralta ikuisesti.
1 Kings 2:33 Their blood shall therefore return on the head of Joab, and on the head of his seed for ever: but on David, and on his seed, and on his house, and on his throne, shall there be peace for ever from the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 2:34 Niin Benaja, Joojadan poika, meni ylös, hyökkäsi hänen kimppuunsa ja surmasi hänet; ja hänet haudattiin omaan kotiinsa erämaahan.
1 Kings 2:34 So Benaiah the son of Jehoiada went up, and fell on him, and slew him: and he was buried in his own house in the wilderness.
1. Kuninkaiden kirja 2:35 Ja kuningas asetti Benajan, Joojadan pojan, hänen sijalleen sotajoukon ylimieheksi, ja pappi Saadokin kuningas asetti Ebjatarin sijalle.
1 Kings 2:35 And the king put Benaiah the son of Jehoiada in his room over the host: and Zadok the priest did the king put in the room of Abiathar.
1. Kuninkaiden kirja 2:36 Ja kuningas lähetti ja kutsutti Siimein ja sanoi hänelle: Rakenna itsellesi talo Jerusalemiin ja asu siellä äläkä mene sieltä minnekään.
1 Kings 2:36 And the king sent and called for Shimei, and said to him, Build you an house in Jerusalem, and dwell there, and go not forth there any where.
1. Kuninkaiden kirja 2:37 Sillä sinä päivänä, jona lähdet liikkeelle ja kuljet Kidronin puron yli, tiedät varmasti, että sinun on kuoltava; veresi on oleva oman pääsi päällä.
1 Kings 2:37 For it shall be, that on the day you go out, and pass over the brook Kidron, you shall know for certain that you shall surely die: your blood shall be on your own head.
1. Kuninkaiden kirja 2:38 Ja Simei sanoi kuninkaalle: Puhe on hyvä; niin kuin herrani, kuningas, on sanonut, niin palvelijasi tekee. Ja Simei asui Jerusalemissa kauan aikaa.
1 Kings 2:38 And Shimei said to the king, The saying is good: as my lord the king has said, so will your servant do. And Shimei dwelled in Jerusalem many days.
1. Kuninkaiden kirja 2:39 Kolmen vuoden kuluttua kaksi Simein palvelijaa pakeni Gatin kuninkaan Akiksen, Maakan pojan, luo. Ja he ilmoittivat Simeille sanoen: Katso, sinun palvelijasi ovat Gatissa.
1 Kings 2:39 And it came to pass at the end of three years, that two of the servants of Shimei ran away to Achish son of Maachah king of Gath. And they told Shimei, saying, Behold, your servants be in Gath.
1. Kuninkaiden kirja 2:40 Niin Simei nousi, satuloi aasinsa ja meni Gatiin Akiksen luo etsimään palvelijoitaan. Ja Simei meni ja toi palvelijansa Gatista.
1 Kings 2:40 And Shimei arose, and saddled his ass, and went to Gath to Achish to seek his servants: and Shimei went, and brought his servants from Gath.
1. Kuninkaiden kirja 2:41 Ja Salomolle ilmoitettiin, että Simei oli mennyt Jerusalemista Gatiin ja palannut.
1 Kings 2:41 And it was told Solomon that Shimei had gone from Jerusalem to Gath, and was come again.
1. Kuninkaiden kirja 2:42 Niin kuningas lähetti ja kutsui Siimein ja sanoi hänelle: Enkö minä vannottanut sinua Herran kautta ja todistanut sinulle sanoen: 'Sinä päivänä, kun lähdet ulos ja kuljet jonnekin muualle, tiedä varmasti, että sinun on kuoltava?' Ja sinä sanoit minulle: Se sana
1 Kings 2:42 And the king sent and called for Shimei, and said to him, Did I not make you to swear by the LORD, and protested to you, saying, Know for a certain, on the day you go out, and walk abroad any where, that you shall surely die? and you said to me, The word
1. Kuninkaiden kirja 2:43 Miksi et siis ole pitänyt Herran valaa ja sitä käskyä, jonka minä olen sinulle antanut?
1 Kings 2:43 Why then have you not kept the oath of the LORD, and the commandment that I have charged you with?
1. Kuninkaiden kirja 2:44 Kuningas sanoi vielä Simeille: Sinä tiedät kaiken sen pahuuden, jonka sydämesi tietää tehneesi isälleni Daavidille; sentähden Herra kääntää pahuutesi oman pääsi päälle.
1 Kings 2:44 The king said moreover to Shimei, You know all the wickedness which your heart is privy to, that you did to David my father: therefore the LORD shall return your wickedness on your own head;
1. Kuninkaiden kirja 2:45 Ja kuningas Salomo on siunattu, ja Daavidin valtaistuin on vahvistettu Herran edessä ikuisesti.
1 Kings 2:45 And king Solomon shall be blessed, and the throne of David shall be established before the LORD for ever.
1. Kuninkaiden kirja 2:46 Niin kuningas käski Benajaa, Joojadan poikaa, joka meni ulos ja hyökkäsi hänen kimppuunsa, niin että hän kuoli. Näin valtakunta vahvistui Salomon kädessä.
1 Kings 2:46 So the king commanded Benaiah the son of Jehoiada; which went out, and fell on him, that he died. And the kingdom was established in the hand of Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 3:1 Ja Salomo liittoutui faaraon, Egyptin kuninkaan, kanssa ja otti faaraon tyttären ja vei hänet Daavidin kaupunkiin, kunnes oli saanut valmiiksi oman talonsa ja Herran temppelin ja Jerusalemin muurin ympärillä.
1 Kings 3:1 And Solomon made affinity with Pharaoh king of Egypt, and took Pharaoh’s daughter, and brought her into the city of David, until he had made an end of building his own house, and the house of the LORD, and the wall of Jerusalem round about.
1. Kuninkaiden kirja 3:2 Vain kansa uhrasi uhrikukkuloilla, sillä Herran nimelle ei ollut rakennettu temppeliä siihen asti.
1 Kings 3:2 Only the people sacrificed in high places, because there was no house built to the name of the LORD, until those days.
1. Kuninkaiden kirja 3:3 Ja Salomo rakasti Herraa ja vaelsi isänsä Daavidin säädösten mukaan; ainoastaan hän uhrasi ja suitsutti korkeilla paikoilla.
1 Kings 3:3 And Solomon loved the LORD, walking in the statutes of David his father: only he sacrificed and burnt incense in high places.
1. Kuninkaiden kirja 3:4 Ja kuningas meni Gibeoniin uhraamaan siellä; sillä se oli suuri uhripaikka; ja tuhat polttouhria Salomo uhrasi sillä alttarilla.
1 Kings 3:4 And the king went to Gibeon to sacrifice there; for that was the great high place: a thousand burnt offerings did Solomon offer on that altar.
1. Kuninkaiden kirja 3:5 Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa, ja Jumala sanoi: Pyydä, mitä minun pitäisi sinulle antaa.
1 Kings 3:5 In Gibeon the LORD appeared to Solomon in a dream by night: and God said, Ask what I shall give you.
1. Kuninkaiden kirja 3:6 Ja Salomo sanoi: Sinä olet osoittanut palvelijallesi Daavidille, minun isälleni, suurta laupeutta, koska hän vaelsi sinun edessäsi uskollisuudessa, vanhurskaudessa ja vilpittömyydessä sinua kohtaan. Ja sinä olet säilyttänyt hänelle tämän suuren laupeuden, jonka olet hänelle antanut.
1 Kings 3:6 And Solomon said, You have showed to your servant David my father great mercy, according as he walked before you in truth, and in righteousness, and in uprightness of heart with you; and you have kept for him this great kindness, that you have given him a
1. Kuninkaiden kirja 3:7 Ja nyt, Herra, minun Jumalani, sinä olet tehnyt palvelijastasi kuninkaan isäni Daavidin sijaan. Minä olen vasta pieni lapsi, enkä tiedä, miten mennä ulos enkä miten tulla sisään.
1 Kings 3:7 And now, O LORD my God, you have made your servant king instead of David my father: and I am but a little child: I know not how to go out or come in.
1. Kuninkaiden kirja 3:8 Ja palvelijasi on keskellä kansaasi, jonka olet valinnut, suurta kansaa, jota ei voida laskea eikä laskea sen paljouden vuoksi.
1 Kings 3:8 And your servant is in the middle of your people which you have chosen, a great people, that cannot be numbered nor counted for multitude.
1. Kuninkaiden kirja 3:9 Anna siis palvelijallesi ymmärtäväinen sydän tuomita kansaasi, niin että osaan erottaa hyvän pahasta; sillä kuka voi tuomita tätä niin suurta kansaasi?
1 Kings 3:9 Give therefore your servant an understanding heart to judge your people, that I may discern between good and bad: for who is able to judge this your so great a people?
1. Kuninkaiden kirja 3:10 Ja Herralle mielui, että Salomo oli tätä pyytänyt.
1 Kings 3:10 And the speech pleased the LORD, that Solomon had asked this thing.
1. Kuninkaiden kirja 3:11 Ja Jumala sanoi hänelle: Koska olet pyytänyt tätä etkä ole pyytänyt itsellesi pitkää ikää, etkä rikkauksia etkä vihollistesi henkeä, vaan olet pyytänyt itsellesi ymmärrystä voidaksesi arvioida oikein,
1 Kings 3:11 And God said to him, Because you have asked this thing, and have not asked for yourself long life; neither have asked riches for yourself, nor have asked the life of your enemies; but have asked for yourself understanding to discern judgment;
1. Kuninkaiden kirja 3:12 Katso, minä olen tehnyt sinun sanojesi mukaan. Katso, minä olen antanut sinulle viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, niin ettei toista sinun vertaistasi ole ollut ennen sinua eikä tule sinun jälkeesi.
1 Kings 3:12 Behold, I have done according to your words: see, I have given you a wise and an understanding heart; so that there was none like you before you, neither after you shall any arise like to you.
1. Kuninkaiden kirja 3:13 Ja olen antanut sinulle myös sen, mitä et ole pyytänyt, sekä rikkautta että kunniaa; niin ettei kuningasten joukossa ole oleva sinun vertaistasi kaikkina päivinäsi.
1 Kings 3:13 And I have also given you that which you have not asked, both riches, and honor: so that there shall not be any among the kings like to you all your days.
1. Kuninkaiden kirja 3:14 Ja jos sinä vaellat minun teilläni, pidät minun säädökseni ja käskyni, niin kuin sinun isäsi Daavid vaelsi, niin minä pidennän sinun päiviäsi.
1 Kings 3:14 And if you will walk in my ways, to keep my statutes and my commandments, as your father David did walk, then I will lengthen your days.
1. Kuninkaiden kirja 3:15 Ja Salomo heräsi, ja katso, se oli ollut unta. Ja hän tuli Jerusalemiin ja seisoi Herran liitonarkin edessä ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja ja laittoi pidot kaikille palvelijoilleen.
1 Kings 3:15 And Solomon awoke; and, behold, it was a dream. And he came to Jerusalem, and stood before the ark of the covenant of the LORD, and offered up burnt offerings, and offered peace offerings, and made a feast to all his servants.
1. Kuninkaiden kirja 3:16 Silloin tuli kuninkaan luo kaksi porttoa ja seisoi hänen edessään.
1 Kings 3:16 Then came there two women, that were harlots, to the king, and stood before him.
1. Kuninkaiden kirja 3:17 Ja toinen nainen sanoi: Oi herrani, minä ja tämä nainen asumme samassa talossa, ja minä synnytin lapsen hänen kanssaan siinä talossa.
1 Kings 3:17 And the one woman said, O my lord, I and this woman dwell in one house; and I was delivered of a child with her in the house.
1. Kuninkaiden kirja 3:18 Ja kolmantena päivänä synnytykseni jälkeen synnytti myös tämä nainen; ja me olimme yhdessä; ei ollut ketään vierasta kanssamme talossa, paitsi me kaksi.
1 Kings 3:18 And it came to pass the third day after that I was delivered, that this woman was delivered also: and we were together; there was no stranger with us in the house, save we two in the house.
1. Kuninkaiden kirja 3:19 Ja tämän naisen lapsi kuoli yöllä, koska hän peitti sen.
1 Kings 3:19 And this woman’s child died in the night; because she overlaid it.
1. Kuninkaiden kirja 3:20 Ja hän nousi keskiyöllä ja otti poikani viereltäni, palvelijattaresi nukkuessa, ja pani hänet poveensa ja laski kuolleen lapsensa minun poveeni.
1 Kings 3:20 And she arose at midnight, and took my son from beside me, while your handmaid slept, and laid it in her bosom, and laid her dead child in my bosom.
1. Kuninkaiden kirja 3:21 Ja kun minä aamulla nousin imettääkseni lastani, katso, se oli kuollut; mutta kun minä aamulla sitä silmäilin, niin katso, se ei ollutkaan minun poikani, jonka olin synnyttänyt.
1 Kings 3:21 And when I rose in the morning to give my child suck, behold, it was dead: but when I had considered it in the morning, behold, it was not my son, which I did bear.
1. Kuninkaiden kirja 3:22 Ja toinen nainen sanoi: Ei, vaan elävä on minun poikani ja kuollut on sinun poikasi. Ja tämä sanoi: Ei, vaan kuollut on sinun poikasi ja elävä on minun poikani. Näin he puhuivat kuninkaan edessä.
1 Kings 3:22 And the other woman said, No; but the living is my son, and the dead is your son. And this said, No; but the dead is your son, and the living is my son. Thus they spoke before the king.
1. Kuninkaiden kirja 3:23 Niin kuningas sanoi: Toinen sanoi: 'Tämä on minun poikani, joka elää, ja sinun poikasi on kuollut.' Toinen sanoi: 'Ei, vaan sinun poikasi on kuollut, ja minun poikani on elävä.'
1 Kings 3:23 Then said the king, The one said, This is my son that lives, and your son is the dead: and the other said, No; but your son is the dead, and my son is the living.
1. Kuninkaiden kirja 3:24 Ja kuningas sanoi: Tuokaa minulle miekka. Ja he toivat miekan kuninkaan eteen.
1 Kings 3:24 And the king said, Bring me a sword. And they brought a sword before the king.
1. Kuninkaiden kirja 3:25 Ja kuningas sanoi: Jaa elävä lapsi kahtia ja anna toinen puoli toiselle ja toinen puoli toiselle.
1 Kings 3:25 And the king said, Divide the living child in two, and give half to the one, and half to the other.
1. Kuninkaiden kirja 3:26 Niin puhui vaimo, jonka elävä lapsi oli, kuninkaalle, sillä hänen sydämensä himoissaan odottivat poikaansa, ja sanoi: Oi herrani, anna hänelle elävä lapsi, äläkä missään nimessä surmaa sitä. Mutta toinen sanoi: Älköön se olko minun eikä sinun, vaan jaa se.
1 Kings 3:26 Then spoke the woman whose the living child was to the king, for her bowels yearned on her son, and she said, O my lord, give her the living child, and in no wise slay it. But the other said, Let it be neither my nor yours, but divide it.
1. Kuninkaiden kirja 3:27 Niin kuningas vastasi ja sanoi: Antakaa hänelle elävä lapsi, älkääkä surmatko sitä; hän on sen äiti.
1 Kings 3:27 Then the king answered and said, Give her the living child, and in no wise slay it: she is the mother thereof.
1. Kuninkaiden kirja 3:28 Ja koko Israel kuuli tuomiosta, jonka kuningas oli langettanut, ja he pelkäsivät kuningasta, sillä he näkivät, että Jumalan viisaus oli hänessä, niin että hän saattoi jakaa oikeutta.
1 Kings 3:28 And all Israel heard of the judgment which the king had judged; and they feared the king: for they saw that the wisdom of God was in him, to do judgment.
1. Kuninkaiden kirja 4:1 Niin kuningas Salomo oli koko Israelin kuningas.
1 Kings 4:1 So king Solomon was king over all Israel.
1. Kuninkaiden kirja 4:2 Ja nämä olivat ne ruhtinaat, jotka hänellä oli: Asarja, pappi Sadokin poika,
1 Kings 4:2 And these were the princes which he had; Azariah the son of Zadok the priest,
1. Kuninkaiden kirja 4:3 Elihoref ja Ahia, Siisan pojat, olivat kirjureita; Josafat, Ahiludin poika, oli kansleri.
1 Kings 4:3 Elihoreph and Ahiah, the sons of Shisha, scribes; Jehoshaphat the son of Ahilud, the recorder.
1. Kuninkaiden kirja 4:4 Ja Benaja, Joojadan poika, oli sotajoukon päällikkönä, ja Sadok ja Ebjatar olivat pappeina.
1 Kings 4:4 And Benaiah the son of Jehoiada was over the host: and Zadok and Abiathar were the priests:
1. Kuninkaiden kirja 4:5 Ja Asarja, Natanin poika, oli virkamiesten päällikkönä, ja Sabud, Natanin poika, oli ylin virkamies ja kuninkaan ystävä.
1 Kings 4:5 And Azariah the son of Nathan was over the officers: and Zabud the son of Nathan was principal officer, and the king’s friend:
1. Kuninkaiden kirja 4:6 Ja Ahishar oli talon hoitaja, ja Adoniram, Abdan poika, oli veron hoitaja.
1 Kings 4:6 And Ahishar was over the household: and Adoniram the son of Abda was over the tribute.
1. Kuninkaiden kirja 4:7 Ja Salomolla oli kaksitoista virkamiestä koko Israelin yli, jotka hankkivat muonaa kuninkaalle ja hänen hovilleen; jokainen mies huolehti kuukausittaisesta elintarpeesta vuodessa.
1 Kings 4:7 And Solomon had twelve officers over all Israel, which provided victuals for the king and his household: each man his month in a year made provision.
1. Kuninkaiden kirja 4:8 Ja nämä ovat heidän nimensä: Hurin poika Efraimin vuoristossa,
1 Kings 4:8 And these are their names: The son of Hur, in mount Ephraim:
1. Kuninkaiden kirja 4:9 Dekarin poika Makasissa, Saalbimissa, Bet-Semesissä ja Elon-Bet-Haananissa,
1 Kings 4:9 The son of Dekar, in Makaz, and in Shaalbim, and Bethshemesh, and Elonbethhanan:
1. Kuninkaiden kirja 4:10 Hesedin poika Arubotissa; hänelle kuuluivat Soko ja koko Heeferin maa,
1 Kings 4:10 The son of Hesed, in Aruboth; to him pertained Sochoh, and all the land of Hepher:
1. Kuninkaiden kirja 4:11 Abinadabin poika, koko Dorin seudulla; hänellä oli vaimokseen Salomon tytär Tafat,
1 Kings 4:11 The son of Abinadab, in all the region of Dor; which had Taphath the daughter of Solomon to wife:
1. Kuninkaiden kirja 4:12 Baana, Ahiludin poika; hänelle kuuluivat Taanak ja Megiddo ja koko Betsean, joka on Sartanan luona Jisreelin alapuolella, Betseanista Abel Meholaan ja aina Jokneamin tuolle puolelle,
1 Kings 4:12 Baana the son of Ahilud; to him pertained Taanach and Megiddo, and all Bethshean, which is by Zartanah beneath Jezreel, from Bethshean to Abelmeholah, even to the place that is beyond Jokneam:
1. Kuninkaiden kirja 4:13 Geberin poika Gileadin Ramotissa; hänelle kuuluivat Jairin, Manassen pojan, kylät Gileadissa; hänelle kuului myös Argobin seutu Basanissa, kolmekymmentä suurta kaupunkia muureineen ja pronssisalpoineen,
1 Kings 4:13 The son of Geber, in Ramothgilead; to him pertained the towns of Jair the son of Manasseh, which are in Gilead; to him also pertained the region of Argob, which is in Bashan, three score great cities with walls and brazen bars:
1. Kuninkaiden kirja 4:14 Ahinadabilla, Iddon pojalla, oli Mahanaim:
1 Kings 4:14 Ahinadab the son of Iddo had Mahanaim:
1. Kuninkaiden kirja 4:15 Ahimaas oli Naftalissa; hän otti myös vaimokseen Basmatin, Salomon tyttären.
1 Kings 4:15 Ahimaaz was in Naphtali; he also took Basmath the daughter of Solomon to wife:
1. Kuninkaiden kirja 4:16 Baana, Husain poika, oli Asserissa ja Alotissa.
1 Kings 4:16 Baanah the son of Hushai was in Asher and in Aloth:
1. Kuninkaiden kirja 4:17 Josafat, Paruahin poika, Isaskarissa;
1 Kings 4:17 Jehoshaphat the son of Paruah, in Issachar:
1. Kuninkaiden kirja 4:18 Simei, Elan poika, Benjaminista;
1 Kings 4:18 Shimei the son of Elah, in Benjamin:
1. Kuninkaiden kirja 4:19 Geber, Urin poika, oli Gileadin maassa, amorilaisten kuninkaan Siihonin ja Basanin kuninkaan Oogin maassa; ja hän oli ainoa virkamies maassa.
1 Kings 4:19 Geber the son of Uri was in the country of Gilead, in the country of Sihon king of the Amorites, and of Og king of Bashan; and he was the only officer which was in the land.
1. Kuninkaiden kirja 4:20 Juudaa ja Israelia oli paljon, niin paljon kuin meren rannalla on hiekkaa; he söivät ja joivat ja pitivät iloa.
1 Kings 4:20 Judah and Israel were many, as the sand which is by the sea in multitude, eating and drinking, and making merry.
1. Kuninkaiden kirja 4:21 Ja Salomo hallitsi kaikkia valtakuntia joesta filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan asti; ne toivat lahjoja ja palvelivat Salomoa kaikkina hänen elinpäivinään.
1 Kings 4:21 And Solomon reigned over all kingdoms from the river to the land of the Philistines, and to the border of Egypt: they brought presents, and served Solomon all the days of his life.
1. Kuninkaiden kirja 4:22 Ja Salomon päivittäistä muonaa oli kolmekymmentä sea-mittaa hienoja jauhoja ja kuusikymmentä sea-mittaa hienoja jauhoja,
1 Kings 4:22 And Solomon’s provision for one day was thirty measures of fine flour, and three score measures of meal,
1. Kuninkaiden kirja 4:23 Kymmenen jauhettua härkää ja kaksikymmentä laitumelta tulevaa härkää ja sata lammasta, paitsi peuroja, metsäkauriita, kuusipeuroja ja syöttölintuja.
1 Kings 4:23 Ten fat oxen, and twenty oxen out of the pastures, and an hundred sheep, beside harts, and roebucks, and fallow deer, and fatted fowl.
1. Kuninkaiden kirja 4:24 Sillä hänellä oli valta koko virran tämänpuoleisella puolella olevalla seudulla, Tifsahista aina Assaan asti, kaikkia virran tämänpuoleisia kuninkaita; ja hänellä oli rauha joka puolella ympärillään.
1 Kings 4:24 For he had dominion over all the region on this side the river, from Tiphsah even to Azzah, over all the kings on this side the river: and he had peace on all sides round about him.
1. Kuninkaiden kirja 4:25 Ja Juuda ja Israel asuivat turvallisesti, jokainen viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla, Daanista aina Beersebaan asti, kaikkina Salomon päivinä.
1 Kings 4:25 And Judah and Israel dwelled safely, every man under his vine and under his fig tree, from Dan even to Beersheba, all the days of Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 4:26 Ja Salomolla oli neljäkymmentätuhatta hevostallia vaunujaan varten ja kaksitoistatuhatta ratsumiestä.
1 Kings 4:26 And Solomon had forty thousand stalls of horses for his chariots, and twelve thousand horsemen.
1. Kuninkaiden kirja 4:27 Ja nämä virkamiehet hankkivat muonaa kuningas Salomolle ja kaikille, jotka tulivat kuningas Salomon pöytään, jokainen kuukautenaan; heiltä ei puuttunut mitään.
1 Kings 4:27 And those officers provided victual for king Solomon, and for all that came to king Solomon’s table, every man in his month: they lacked nothing.
1. Kuninkaiden kirja 4:28 Myös ohraa ja olkia hevosille ja dromedareille he toivat virkamiehille määrätyn määrän.
1 Kings 4:28 Barley also and straw for the horses and dromedaries brought they to the place where the officers were, every man according to his charge.
1. Kuninkaiden kirja 4:29 Ja Jumala antoi Salomolle ylen paljon viisautta ja ymmärrystä ja sydämen avaruutta, niin kuin on hiekkaa meren rannalla.
1 Kings 4:29 And God gave Solomon wisdom and understanding exceeding much, and largeness of heart, even as the sand that is on the sea shore.
1. Kuninkaiden kirja 4:30 Ja Salomon viisaus oli suurempi kuin kaikkien idän maan lasten viisaus ja kaikki Egyptin viisaus.
1 Kings 4:30 And Solomon’s wisdom excelled the wisdom of all the children of the east country, and all the wisdom of Egypt.
1. Kuninkaiden kirja 4:31 Sillä hän oli viisaampi kaikkia ihmisiä, viisaampi kuin esrahilainen Etan ja Heman, Kalkol ja Darda, Maaholin pojat; ja hänen maineensa levisi kaikkien ympärillä olevien kansojen keskuuteen.
1 Kings 4:31 For he was wiser than all men; than Ethan the Ezrahite, and Heman, and Chalcol, and Darda, the sons of Mahol: and his fame was in all nations round about.
1. Kuninkaiden kirja 4:32 Ja hän lausui kolmetuhatta sananlaskua, ja hänen laulujaan oli tuhat ja viisi.
1 Kings 4:32 And he spoke three thousand proverbs: and his songs were a thousand and five.
1. Kuninkaiden kirja 4:33 Ja hän puhui puista, Libanonin setripuusta aina muurista nousevaan iisoppiin asti; hän puhui myös karjaeläimistä ja linnuista, matelevaisista ja kaloista.
1 Kings 4:33 And he spoke of trees, from the cedar tree that is in Lebanon even to the hyssop that springs out of the wall: he spoke also of beasts, and of fowl, and of creeping things, and of fishes.
1. Kuninkaiden kirja 4:34 Ja kaikkialta kansasta tultiin kuulemaan Salomon viisautta, kaikkien maan kuninkaiden luota, jotka olivat kuulleet hänen viisaudestaan.
1 Kings 4:34 And there came of all people to hear the wisdom of Solomon, from all kings of the earth, which had heard of his wisdom.
1. Kuninkaiden kirja 5:1 Ja Tyroksen kuningas Hiram lähetti palvelijansa Salomon luo, sillä hän oli kuullut, että hänet oli voideltu kuninkaaksi isänsä sijaan; sillä Hiram oli aina ollut Daavidin ystävä.
1 Kings 5:1 And Hiram king of Tyre sent his servants to Solomon; for he had heard that they had anointed him king in the room of his father: for Hiram was ever a lover of David.
1. Kuninkaiden kirja 5:2 Ja Salomo lähetti Hiramille tämän sanan:
1 Kings 5:2 And Solomon sent to Hiram, saying,
1. Kuninkaiden kirja 5:3 Sinä tiedät, ettei isäni Daavid voinut rakentaa temppeliä Herran, Jumalansa, nimelle, koska sotia käytiin joka puolella hänen ympärillään, ennen kuin Herra pani ne hänen jalkojensa alle.
1 Kings 5:3 You know how that David my father could not build an house to the name of the LORD his God for the wars which were about him on every side, until the LORD put them under the soles of his feet.
1. Kuninkaiden kirja 5:4 Mutta nyt Herra, minun Jumalani, on antanut minulle levon joka puolelta, niin ettei ole enää vihollista eikä pahaa seurausta.
1 Kings 5:4 But now the LORD my God has given me rest on every side, so that there is neither adversary nor evil result.
1. Kuninkaiden kirja 5:5 Ja katso, minä aion rakentaa temppelin Herran, Jumalani, nimelle, niin kuin Herra puhui isälleni Daavidille sanoen: 'Poikasi, jonka minä asetan sinun valtaistuimellesi sinun sijaasi, rakentaa temppelin minun nimelleni.'
1 Kings 5:5 And, behold, I purpose to build an house to the name of the LORD my God, as the LORD spoke to David my father, saying, Your son, whom I will set on your throne in your room, he shall build an house to my name.
1. Kuninkaiden kirja 5:6 Käske siis nyt, että he hakkaavat minulle setripuita Libanonista, ja minun palvelijani saavat olla sinun palvelijasi kanssa. Minä annan sinulle palvelijoillesi palkan kaiken sen mukaan, mitä sinä määräät. Sillä sinä tiedät, ettei meidän joukossamme ole ketään, joka voisi
1 Kings 5:6 Now therefore command you that they hew me cedar trees out of Lebanon; and my servants shall be with your servants: and to you will I give hire for your servants according to all that you shall appoint: for you know that there is not among us any that can
1. Kuninkaiden kirja 5:7 Ja kun Hiram kuuli Salomon sanat, iloitsi hän suuresti ja sanoi: Kiitetty olkoon Herra tänä päivänä, joka on antanut Daavidille viisaan pojan tämän suuren kansan johtoon.
1 Kings 5:7 And it came to pass, when Hiram heard the words of Solomon, that he rejoiced greatly, and said, Blessed be the LORD this day, which has given to David a wise son over this great people.
1. Kuninkaiden kirja 5:8 Ja Hiram lähetti Salomolle tämän sanan: Olen ottanut huomioon ne asiat, joita minulle lähetit. Minä teen kaiken, mitä toivot setri- ja kuusipuiden suhteen.
1 Kings 5:8 And Hiram sent to Solomon, saying, I have considered the things which you sent to me for: and I will do all your desire concerning timber of cedar, and concerning timber of fir.
1. Kuninkaiden kirja 5:9 Minun palvelijani tuovat ne Libanonilta alas mereen, ja minä kuljetan ne meritse lautoilla siihen paikkaan, jonka sinä minulle määräät, ja puran ne siellä, ja sinä saat ne vastaan, ja sinä täytät tahtoni, antaen
1 Kings 5:9 My servants shall bring them down from Lebanon to the sea: and I will convey them by sea in floats to the place that you shall appoint me, and will cause them to be discharged there, and you shall receive them: and you shall accomplish my desire, in givin
1. Kuninkaiden kirja 5:10 Niin Hiram antoi Salomolle setripuita ja kivenpuita niin paljon kuin tämä halusi.
1 Kings 5:10 So Hiram gave Solomon cedar trees and fir trees according to all his desire.
1. Kuninkaiden kirja 5:11 Ja Salomo antoi Hiramille kaksikymmentätuhatta sea-mittaa vehnää ravinnoksi hänen perheelleen ja kaksikymmentä sea-mittaa puhdasta öljyä; näin Salomo antoi Hiramille joka vuosi.
1 Kings 5:11 And Solomon gave Hiram twenty thousand measures of wheat for food to his household, and twenty measures of pure oil: thus gave Solomon to Hiram year by year.
1. Kuninkaiden kirja 5:12 Ja Herra antoi Salomolle viisautta, niin kuin hän oli hänelle luvannut, ja Hiramin ja Salomon välillä oli rauha; ja he tekivät liiton keskenään.
1 Kings 5:12 And the LORD gave Solomon wisdom, as he promised him: and there was peace between Hiram and Solomon; and they two made a league together.
1. Kuninkaiden kirja 5:13 Ja kuningas Salomo otti veron koko Israelista, ja veron määrä oli kolmekymmentätuhatta miestä.
1 Kings 5:13 And king Solomon raised a levy out of all Israel; and the levy was thirty thousand men.
1. Kuninkaiden kirja 5:14 Ja hän lähetti heidät Libanonille, kymmenentuhatta kuukaudessa osastoittain; kuukauden he olivat Libanonilla ja kaksi kuukautta kotona; ja Adoniram oli verotuksen valvojana.
1 Kings 5:14 And he sent them to Lebanon, ten thousand a month by courses: a month they were in Lebanon, and two months at home: and Adoniram was over the levy.
1. Kuninkaiden kirja 5:15 Ja Salomolla oli kuusikymmentätuhatta taakankantajaa ja kahdeksankymmentätuhatta kivenhakkaajaa vuoristossa;
1 Kings 5:15 And Solomon had three score and ten thousand that bore burdens, and fourscore thousand hewers in the mountains;
1. Kuninkaiden kirja 5:16 Paitsi Salomon työnjohdosta vastuussa olevia virkamiehiä, kolmetuhatta kolmesataa, jotka hallitsivat työssä työskentelevää kansaa.
1 Kings 5:16 Beside the chief of Solomon’s officers which were over the work, three thousand and three hundred, which ruled over the people that worked in the work.
1. Kuninkaiden kirja 5:17 Ja kuningas käski, ja he tuoivat suuria kiviä, kallisarvoisia kiviä ja hakattuja kiviä talon perustusta varten.
1 Kings 5:17 And the king commanded, and they brought great stones, costly stones, and hewed stones, to lay the foundation of the house.
1. Kuninkaiden kirja 5:18 Ja Salomon ja Hiramin rakentajat veistivät ne ja kivien työstäjät; ja he valmistivat puita ja kiviä rakentaakseen talon.
1 Kings 5:18 And Solomon’s builders and Hiram’s builders did hew them, and the stone squarers: so they prepared timber and stones to build the house.
1. Kuninkaiden kirja 6:1 Ja tapahtui neljänsadankahdeksankymmenentenä vuonna siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, Salomon Israelin hallituskauden neljäntenä vuonna, siif-kuussa, joka on toinen kuukausi, että hän alkoi rakentaa Herran temppeliä.
1 Kings 6:1 And it came to pass in the four hundred and eightieth year after the children of Israel were come out of the land of Egypt, in the fourth year of Solomon’s reign over Israel, in the month Zif, which is the second month, that he began to build the house of
1. Kuninkaiden kirja 6:2 Ja temppeli, jonka kuningas Salomo rakensi Herralle, oli kuusikymmentä kyynärää pitkä, kaksikymmentä kyynärää leveä ja kolmekymmentä kyynärää korkea.
1 Kings 6:2 And the house which king Solomon built for the LORD, the length thereof was three score cubits, and the breadth thereof twenty cubits, and the height thereof thirty cubits.
1. Kuninkaiden kirja 6:3 Ja temppelin edustalla oleva eteinen oli kaksikymmentä kyynärää pitkä, talon leveyden mukaan, ja sen leveys talon edessä oli kymmenen kyynärää.
1 Kings 6:3 And the porch before the temple of the house, twenty cubits was the length thereof, according to the breadth of the house; and ten cubits was the breadth thereof before the house.
1. Kuninkaiden kirja 6:4 Ja taloon hän teki kapeista ikkunoista ikkunat.
1 Kings 6:4 And for the house he made windows of narrow lights.
1. Kuninkaiden kirja 6:5 Ja talon muuria vasten hän rakensi kammioita ympäri, talon muureja vasten ympäri, sekä temppeliä että itsehuonetta varten; ja hän teki kammioita ympäri,
1 Kings 6:5 And against the wall of the house he built chambers round about, against the walls of the house round about, both of the temple and of the oracle: and he made chambers round about:
1. Kuninkaiden kirja 6:6 Alin kammio oli viisi kyynärää leveä, keskimmäinen kuusi kyynärää leveä ja kolmas seitsemän kyynärää leveä. Talon seinään hän teki ulkopuolelle ympärilleen kavennetut tukipuut, ettei palkkeja kiinnitettäisi talon seiniin.
1 Kings 6:6 The nethermost chamber was five cubits broad, and the middle was six cubits broad, and the third was seven cubits broad: for without in the wall of the house he made narrowed rests round about, that the beams should not be fastened in the walls of the hou
1. Kuninkaiden kirja 6:7 Ja talo rakennettiin valmiiksi tehdyistä kivistä, ennen kuin se sinne tuotiin. Niin ei kuulunut vasaran, kirveen eikä minkään rauta-aseen ääntä talossa sen rakentamisen aikana.
1 Kings 6:7 And the house, when it was in building, was built of stone made ready before it was brought thither: so that there was neither hammer nor ax nor any tool of iron heard in the house, while it was in building.
1. Kuninkaiden kirja 6:8 Keskimmäisen kammion ovi oli talon oikealla puolella, ja he nousivat kierreportaita pitkin keskimmäiseen kammioon ja keskimmäisestä ulos kolmanteen.
1 Kings 6:8 The door for the middle chamber was in the right side of the house: and they went up with winding stairs into the middle chamber, and out of the middle into the third.
1. Kuninkaiden kirja 6:9 Niin hän rakensi talon ja sai sen valmiiksi; ja hän peitti talon setripuupalkeilla ja -laudoilla.
1 Kings 6:9 So he built the house, and finished it; and covered the house with beams and boards of cedar.
1. Kuninkaiden kirja 6:10 Ja sitten hän rakensi koko talon ympärille kammioita, viisi kyynärää korkeita, ja ne lepäävät talon päällä setripuilla.
1 Kings 6:10 And then he built chambers against all the house, five cubits high: and they rested on the house with timber of cedar.
1. Kuninkaiden kirja 6:11 Ja Herran sana tuli Salomolle ja sanoi:
1 Kings 6:11 And the word of the LORD came to Solomon, saying,
1. Kuninkaiden kirja 6:12 Jos te vaellatte minun säädösteni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte kaikki minun käskyni, niin minä täytän teille sanani, jonka puhuin isällenne Daavidille,
1 Kings 6:12 Concerning this house which you are in building, if you will walk in my statutes, and execute my judgments, and keep all my commandments to walk in them; then will I perform my word with you, which I spoke to David your father:
1. Kuninkaiden kirja 6:13 Ja minä asun israelilaisten keskellä enkä hylkää kansaani Israelia.
1 Kings 6:13 And I will dwell among the children of Israel, and will not forsake my people Israel.
1. Kuninkaiden kirja 6:14 Niin Salomo rakensi talon ja sai sen valmiiksi.
1 Kings 6:14 So Solomon built the house, and finished it.
1. Kuninkaiden kirja 6:15 Ja hän rakensi talon seinät sisältä setrilaudoista, sekä lattian että katon; ja hän päällysti ne sisäpuolelta puulla ja päällysti talon lattian kuusilaudoilla.
1 Kings 6:15 And he built the walls of the house within with boards of cedar, both the floor of the house, and the walls of the ceiling: and he covered them on the inside with wood, and covered the floor of the house with planks of fir.
1. Kuninkaiden kirja 6:16 Ja hän rakensi talon sivuille, sekä lattian että seinät, setrilaudoista kaksikymmentä kyynärää leveät osat; hän rakensi ne sisäpuolelle kaikkeinpyhimpään, kaikkeinpyhimpään.
1 Kings 6:16 And he built twenty cubits on the sides of the house, both the floor and the walls with boards of cedar: he even built them for it within, even for the oracle, even for the most holy place.
1. Kuninkaiden kirja 6:17 Ja talo, se on sen edessä oleva temppeli, oli neljäkymmentä kyynärää pitkä.
1 Kings 6:17 And the house, that is, the temple before it, was forty cubits long.
1. Kuninkaiden kirja 6:18 Ja talon sisäpuolella oleva setri oli koristeltu nuppuilla ja auenneilla kukilla; kaikki oli setriä; kiveä ei näkynyt.
1 Kings 6:18 And the cedar of the house within was carved with knops and open flowers: all was cedar; there was no stone seen.
1. Kuninkaiden kirja 6:19 Ja kaikkeinpyhimmän hän valmisti talon sisälle, asettaakseen sinne Herran liitonarkin.
1 Kings 6:19 And the oracle he prepared in the house within, to set there the ark of the covenant of the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 6:20 Ja etusuonen kaikkeinpyhäkkö oli kaksikymmentä kyynärää pitkä, kaksikymmentä kyynärää leveä ja kaksikymmentä kyynärää korkea; ja hän päällysti sen puhtaalla kullalla; ja niin hän peitti myös alttarin, joka oli tehty setripuusta.
1 Kings 6:20 And the oracle in the forepart was twenty cubits in length, and twenty cubits in breadth, and twenty cubits in the height thereof: and he overlaid it with pure gold; and so covered the altar which was of cedar.
1. Kuninkaiden kirja 6:21 Niin Salomo päällysti talon sisältä puhtaalla kullalla ja teki väliseinän kaikkeinpyhimmän eteen kultaketjuilla ja päällysti sen kullalla.
1 Kings 6:21 So Solomon overlaid the house within with pure gold: and he made a partition by the chains of gold before the oracle; and he overlaid it with gold.
1. Kuninkaiden kirja 6:22 Ja koko talon hän kullasi, kunnes hän oli koko talon saanut valmiiksi; myös koko alttarin, joka oli kaikkeinpyhimmän luona, hän kullasi.
1 Kings 6:22 And the whole house he overlaid with gold, until he had finished all the house: also the whole altar that was by the oracle he overlaid with gold.
1. Kuninkaiden kirja 6:23 Ja kaikkeinpyhimmän sisälle hän teki kaksi öljypuusta kerubia, kymmenen kyynärää korkeat.
1 Kings 6:23 And within the oracle he made two cherubim of olive tree, each ten cubits high.
1. Kuninkaiden kirja 6:24 Ja kerubin toinen siipi oli viisi kyynärää pitkä ja kerubin toinenkin siipi viisi kyynärää pitkä. Toisen siiven äärireunasta toisen siiven äärireunaan oli kymmenen kyynärää.
1 Kings 6:24 And five cubits was the one wing of the cherub, and five cubits the other wing of the cherub: from the uttermost part of the one wing to the uttermost part of the other were ten cubits.
1. Kuninkaiden kirja 6:25 Ja toinen kerubi oli kymmenen kyynärän pituinen; molemmat kerubit olivat saman mittaisia ja saman kokoisia.
1 Kings 6:25 And the other cherub was ten cubits: both the cherubim were of one measure and one size.
1. Kuninkaiden kirja 6:26 Toisen kerubin korkeus oli kymmenen kyynärää, ja niin oli myös toisen kerubin.
1 Kings 6:26 The height of the one cherub was ten cubits, and so was it of the other cherub.
1. Kuninkaiden kirja 6:27 Ja hän asetti kerubit sisimpään huoneeseen; ja ne levittivät kerubien siivet, niin että toisen siipi kosketti toista seinää ja toisen kerubin siipi kosketti toista seinää; ja niiden siivet koskettivat toisiaan keskellä.
1 Kings 6:27 And he set the cherubim within the inner house: and they stretched forth the wings of the cherubim, so that the wing of the one touched the one wall, and the wing of the other cherub touched the other wall; and their wings touched one another in the middl
1. Kuninkaiden kirja 6:28 Ja hän päällysti kerubit kullalla.
1 Kings 6:28 And he overlaid the cherubim with gold.
1. Kuninkaiden kirja 6:29 Ja hän veisti kaikkiin talon seiniin ympäri kerubien, palmujen ja auenneiden kukkien kuvia, sekä sisältä että ulkoa.
1 Kings 6:29 And he carved all the walls of the house round about with carved figures of cherubim and palm trees and open flowers, within and without.
1. Kuninkaiden kirja 6:30 Ja talon lattiat hän päällysti kullalla, sisältä ja ulkoa.
1 Kings 6:30 And the floors of the house he overlaid with gold, within and without.
1. Kuninkaiden kirja 6:31 Ja kaikkeinpyhimmän sisäänkäyntiä varten hän teki ovet öljypuusta; ovenpäällinen ja pihtipylväät muodostivat viidennen osan muurista.
1 Kings 6:31 And for the entering of the oracle he made doors of olive tree: the lintel and side posts were a fifth part of the wall.
1. Kuninkaiden kirja 6:32 Ja molemmat ovet olivat öljypuusta, ja hän kaiversi niihin kerubeja, palmuja ja avattuja kukkia ja päällysti ne kullalla ja levitti kultaa kerubeihin ja palmuihin.
1 Kings 6:32 The two doors also were of olive tree; and he carved on them carvings of cherubim and palm trees and open flowers, and overlaid them with gold, and spread gold on the cherubim, and on the palm trees.
1. Kuninkaiden kirja 6:33 Niin hän teki temppelin oveenkin öljypuusta pihtipylväät, neljännen osan muurista.
1 Kings 6:33 So also made he for the door of the temple posts of olive tree, a fourth part of the wall.
1. Kuninkaiden kirja 6:34 Ja ne kaksi ovea olivat kuusipuusta; toisen oven kaksi lehteä olivat taittuvat ja toisenkin oven kaksi lehteä olivat taittuvat.
1 Kings 6:34 And the two doors were of fir tree: the two leaves of the one door were folding, and the two leaves of the other door were folding.
1. Kuninkaiden kirja 6:35 Ja hän veisti siihen kerubeja, palmuja ja avattuja kukkia ja päällysti ne kullalla, joka oli kiinnitetty veistettyyn työhön.
1 Kings 6:35 And he carved thereon cherubim and palm trees and open flowers: and covered them with gold fitted on the carved work.
1. Kuninkaiden kirja 6:36 Ja hän rakensi sisemmän esipihan kolmesta rivistä hakattuja kiviä ja yhdestä rivistä setrihirsiä.
1 Kings 6:36 And he built the inner court with three rows of hewed stone, and a row of cedar beams.
1. Kuninkaiden kirja 6:37 Herran temppelin perustus laskettiin neljäntenä vuonna, siif-kuussa.
1 Kings 6:37 In the fourth year was the foundation of the house of the LORD laid, in the month Zif:
1. Kuninkaiden kirja 6:38 Ja yhdentenätoista vuonna, buul-kuussa, joka on kahdeksas kuukausi, talo oli valmis kaikkine osineen ja kaiken sen rakenteen mukaan. Niin kesti seitsemän vuotta sen rakentamisessa.
1 Kings 6:38 And in the eleventh year, in the month Bul, which is the eighth month, was the house finished throughout all the parts thereof, and according to all the fashion of it. So was he seven years in building it.
1. Kuninkaiden kirja 7:1 Mutta Salomo rakensi omaa taloaan kolmetoista vuotta, ja hän sai koko talonsa valmiiksi.
1 Kings 7:1 But Solomon was building his own house thirteen years, and he finished all his house.
1. Kuninkaiden kirja 7:2 Hän rakensi myös Libanoninmetsätalon; sen pituus oli sata kyynärää, leveys viisikymmentä kyynärää ja korkeus kolmekymmentä kyynärää, neljän rivin setripylväiden varaan, ja pylväissä oli setripalkit.
1 Kings 7:2 He built also the house of the forest of Lebanon; the length thereof was an hundred cubits, and the breadth thereof fifty cubits, and the height thereof thirty cubits, on four rows of cedar pillars, with cedar beams on the pillars.
1. Kuninkaiden kirja 7:3 Ja se oli päällystetty setripuilla palkkien päällä, jotka lepäsivät neljänkymmenenviiden pylvään päällä, viisitoista rivissä.
1 Kings 7:3 And it was covered with cedar above on the beams, that lay on forty five pillars, fifteen in a row.
1. Kuninkaiden kirja 7:4 Ja ikkunoita oli kolmessa rivissä, ja valo oli valoa vasten kolmessa rivissä.
1 Kings 7:4 And there were windows in three rows, and light was against light in three ranks.
1. Kuninkaiden kirja 7:5 Ja kaikki ovet ja pihtipylväät olivat nelikulmaiset, ikkunatkin; ja valo oli valoa vasten kolmessa rivissä.
1 Kings 7:5 And all the doors and posts were square, with the windows: and light was against light in three ranks.
1. Kuninkaiden kirja 7:6 Ja hän teki pylväshallin, jonka pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kolmekymmentä kyynärää. Ja halli oli niiden edessä, ja muut pylväät ja paksu hirsi olivat niiden edessä.
1 Kings 7:6 And he made a porch of pillars; the length thereof was fifty cubits, and the breadth thereof thirty cubits: and the porch was before them: and the other pillars and the thick beam were before them.
1. Kuninkaiden kirja 7:7 Sitten hän teki valtaistuimelle eteisen, jossa hän saattoi tuomita, tuomarin eteisen; ja se oli päällystetty setripuulla lattian toiselta puolelta toiselle.
1 Kings 7:7 Then he made a porch for the throne where he might judge, even the porch of judgment: and it was covered with cedar from one side of the floor to the other.
1. Kuninkaiden kirja 7:8 Ja hänen talollaan, jossa hän asui, oli toinen piha eteisen sisällä, joka oli tehty samalla tavalla. Salomo rakensi myös talon faraon tyttärelle, jonka hän oli ottanut vaimoksi, samanlaisen eteisen.
1 Kings 7:8 And his house where he dwelled had another court within the porch, which was of the like work. Solomon made also an house for Pharaoh’s daughter, whom he had taken to wife, like to this porch.
1. Kuninkaiden kirja 7:9 Kaikki nämä olivat kalliista kivistä, hakattujen kivien mittojen mukaan, sahalla sahattuina, sisältä ja ulkoa, perustuksesta reunukseen ja niin edelleen ulkopuolella suureen esipihaan asti.
1 Kings 7:9 All these were of costly stones, according to the measures of hewed stones, sawed with saws, within and without, even from the foundation to the coping, and so on the outside toward the great court.
1. Kuninkaiden kirja 7:10 Ja perustus oli tehty kalliista kivistä, vieläpä suurista kivistä, kymmenen kyynärän ja kahdeksan kyynärän pituisista kivistä.
1 Kings 7:10 And the foundation was of costly stones, even great stones, stones of ten cubits, and stones of eight cubits.
1. Kuninkaiden kirja 7:11 Ja niiden päällä oli kalliita kiviä, hakattujen kivien mittojen mukaan, ja setripuita.
1 Kings 7:11 And above were costly stones, after the measures of hewed stones, and cedars.
1. Kuninkaiden kirja 7:12 Ja suuri esipiha ympärillä oli kolme riviä hakattuja kiviä ja rivi setripuisia hirsiä, sekä Herran temppelin sisempää esipihaa että temppelin eteistä varten.
1 Kings 7:12 And the great court round about was with three rows of hewed stones, and a row of cedar beams, both for the inner court of the house of the LORD, and for the porch of the house.
1. Kuninkaiden kirja 7:13 Ja kuningas Salomo lähetti noutamaan Hiramin Tyroksesta.
1 Kings 7:13 And king Solomon sent and fetched Hiram out of Tyre.
1. Kuninkaiden kirja 7:14 Hän oli lesken poika Naftalin sukukunnasta, ja hänen isänsä oli tyyrolaismies, messinkityöntekijä; ja hän oli täynnä viisautta, ymmärrystä ja taitoa tehdä kaikkinaisia messinkitöitä. Ja hän tuli kuningas Salomon luo ja teki kaikki hänen työnsä.
1 Kings 7:14 He was a widow’s son of the tribe of Naphtali, and his father was a man of Tyre, a worker in brass: and he was filled with wisdom, and understanding, and cunning to work all works in brass. And he came to king Solomon, and worked all his work.
1. Kuninkaiden kirja 7:15 Sillä hän valoi kaksi pronssipylvästä, kahdeksantoista kyynärää korkeat kukin, ja kahdentoista kyynärän pituinen nuora ympäröi kummankin pylvään.
1 Kings 7:15 For he cast two pillars of brass, of eighteen cubits high apiece: and a line of twelve cubits did compass either of them about.
1. Kuninkaiden kirja 7:16 Ja hän teki valetusta pronssista kaksi pylväänpäätä pylväiden päähän asetettaviksi. Toisen pylväänpään korkeus oli viisi kyynärää ja toisenkin pylväänpään korkeus oli viisi kyynärää.
1 Kings 7:16 And he made two capitals of molten brass, to set on the tops of the pillars: the height of the one capital was five cubits, and the height of the other capital was five cubits:
1. Kuninkaiden kirja 7:17 Ja ruudukkokuvioisia verkkoja ja ketjistä tehtyjä seppeleitä pylväiden päässä olevien päiden päähän, seitsemän toiseen päihin ja seitsemän toiseen päihin.
1 Kings 7:17 And nets of checker work, and wreaths of chain work, for the capitals which were on the top of the pillars; seven for the one capital, and seven for the other capital.
1. Kuninkaiden kirja 7:18 Ja hän teki pylväät ja kaksi riviä granaattiomenia yltympäri toisen verkon päälle peittämään pylväänpäitä, jotka olivat niiden päällä; ja samoin hän teki toisenkin pylväänpään.
1 Kings 7:18 And he made the pillars, and two rows round about on the one network, to cover the capitals that were on the top, with pomegranates: and so did he for the other capital.
1. Kuninkaiden kirja 7:19 Ja pylväiden päätyjen päät olivat eteisessä liljakuvioisia, neljän kyynärän pituisia.
1 Kings 7:19 And the capitals that were on the top of the pillars were of lily work in the porch, four cubits.
1. Kuninkaiden kirja 7:20 Ja kahden pylvään päädyissä oli granaattiomenia yläpuolelta, vastapäätä keskiosaa, joka oli ristikkokoristeen luona; ja granaattiomenia oli kaksisataa rivissä yltympäri toisen pylvään päädyn päällä.
1 Kings 7:20 And the capitals on the two pillars had pomegranates also above, over against the belly which was by the network: and the pomegranates were two hundred in rows round about on the other capital.
1. Kuninkaiden kirja 7:21 Ja hän pystytti pylväät temppelin eteiseen; ja hän pystytti oikean puolen pylvään ja antoi sille nimen Jaakin; ja hän pystytti vasemman puolen pylvään ja antoi sille nimen Booas.
1 Kings 7:21 And he set up the pillars in the porch of the temple: and he set up the right pillar, and called the name thereof Jachin: and he set up the left pillar, and called the name thereof Boaz.
1. Kuninkaiden kirja 7:22 Ja pylväiden päällä oli liljojen koristama työ; niin pylväiden työ oli valmis.
1 Kings 7:22 And on the top of the pillars was lily work: so was the work of the pillars finished.
1. Kuninkaiden kirja 7:23 Ja hän teki valetun meren, kymmenen kyynärää leveän toisesta reunasta toiseen; se oli yltympäri pyöreä, ja sen korkeus oli viisi kyynärää; ja kolmenkymmenen kyynärän pituinen nuora ympäröi sitä yltympäri.
1 Kings 7:23 And he made a molten sea, ten cubits from the one brim to the other: it was round all about, and his height was five cubits: and a line of thirty cubits did compass it round about.
1. Kuninkaiden kirja 7:24 Ja sen reunan alla oli yltympäri nuppeja, kymmenen kyynärää kohden, jotka ympäröivät merta yltympäri; nupit olivat valetut kahteen riviin, kun se valettiin.
1 Kings 7:24 And under the brim of it round about there were knops compassing it, ten in a cubit, compassing the sea round about: the knops were cast in two rows, when it was cast.
1. Kuninkaiden kirja 7:25 Se seisoi kahdentoista härän päällä, joista kolme katsoi pohjoiseen, kolme länteen, kolme etelään ja kolme itään. Meri oli niiden päällä, ja kaikki niiden takaosat olivat sisäänpäin.
1 Kings 7:25 It stood on twelve oxen, three looking toward the north, and three looking toward the west, and three looking toward the south, and three looking toward the east: and the sea was set above on them, and all their hinder parts were inward.
1. Kuninkaiden kirja 7:26 Ja se oli kämmenen levyinen, ja sen reuna oli tehty kuin maljan reuna, liljankukkia; ja siihen mahtui kaksituhatta bat-litraa.
1 Kings 7:26 And it was an hand breadth thick, and the brim thereof was worked like the brim of a cup, with flowers of lilies: it contained two thousand baths.
1. Kuninkaiden kirja 7:27 Ja hän teki kymmenen vaskista jalustaa; neljä kyynärää oli kunkin jalustan pituus, neljä kyynärää leveys ja kolme kyynärää korkeus.
1 Kings 7:27 And he made ten bases of brass; four cubits was the length of one base, and four cubits the breadth thereof, and three cubits the height of it.
1. Kuninkaiden kirja 7:28 Ja telineiden teko oli näin: niillä oli reunat, ja reunat olivat reunusten välissä.
1 Kings 7:28 And the work of the bases was on this manner: they had borders, and the borders were between the ledges:
1. Kuninkaiden kirja 7:29 Ja reunoilla, jotka olivat reunusten välissä, oli leijonia, härkiä ja kerubeja; ja reunusten päällä oli yläpuolella jalusta; ja leijonien ja härkien alla oli ohuella työllä tehtyjä lisäyksiä.
1 Kings 7:29 And on the borders that were between the ledges were lions, oxen, and cherubim: and on the ledges there was a base above: and beneath the lions and oxen were certain additions made of thin work.
1. Kuninkaiden kirja 7:30 Ja jokaisessa jalustassa oli neljä pronssipyörää ja messinkilevyjä, ja sen neljässä kulmassa oli tuet. Altaan alla oli valetut tuet jokaisen lisäosan sivulla.
1 Kings 7:30 And every base had four brazen wheels, and plates of brass: and the four corners thereof had supports: under the laver were supports molten, at the side of every addition.
1. Kuninkaiden kirja 7:31 Ja sen suu oli päämallisen sisäpuolella ja yläpuolella kyynärän pituinen; mutta sen suu oli pyöreä, jalustan työn mukaan, puolitoista kyynärää; ja sen suulla oli myös kaiverruksia reunuksineen, neliskulmaisia, ei pyöreitä.
1 Kings 7:31 And the mouth of it within the capital and above was a cubit: but the mouth thereof was round after the work of the base, a cubit and an half: and also on the mouth of it were engravings with their borders, foursquare, not round.
1. Kuninkaiden kirja 7:32 Ja reunojen alla oli neljä pyörää, ja pyörien akselit olivat kiinnitettyinä jalustaan; ja jokaisen pyörän korkeus oli kyynärän ja puolen kyynärän pituinen.
1 Kings 7:32 And under the borders were four wheels; and the axletrees of the wheels were joined to the base: and the height of a wheel was a cubit and half a cubit.
1. Kuninkaiden kirja 7:33 Ja pyörät olivat kuin vaunujen pyörät: niiden akselit, navat, tukivarret ja puolat olivat kaikki valettuja.
1 Kings 7:33 And the work of the wheels was like the work of a chariot wheel: their axletrees, and their naves, and their felloes, and their spokes, were all molten.
1. Kuninkaiden kirja 7:34 Ja jokaisen jalustan neljässä kulmassa oli neljä tukea, ja tuet olivat itse jalustassa.
1 Kings 7:34 And there were four supports to the four corners of one base: and the supports were of the very base itself.
1. Kuninkaiden kirja 7:35 Ja jalustan päällä oli pyöreä, puolen kyynärän korkuinen kehä; ja jalustan päällä sen reunukset ja reunat olivat samaa kappaletta.
1 Kings 7:35 And in the top of the base was there a round compass of half a cubit high: and on the top of the base the ledges thereof and the borders thereof were of the same.
1. Kuninkaiden kirja 7:36 Sillä sen reunusten levyihin ja reunoihin hän kaiversi kerubeja, leijonia ja palmuja, kunkin mittasuhteen mukaan, ja lisäyksiä yltympäri.
1 Kings 7:36 For on the plates of the ledges thereof, and on the borders thereof, he graved cherubim, lions, and palm trees, according to the proportion of every one, and additions round about.
1. Kuninkaiden kirja 7:37 Näin hän teki kymmenen jalustaa: kaikki olivat samalla tavalla valettuja, saman kokoisia ja saman kokoisia.
1 Kings 7:37 After this manner he made the ten bases: all of them had one casting, one measure, and one size.
1. Kuninkaiden kirja 7:38 Sitten hän teki kymmenen vaskiallasta; jokainen allas vei neljäkymmentä batia, ja jokainen allas oli neljän kyynärän levyinen; ja jokaisella kymmenellä jalustalla oli oma allas.
1 Kings 7:38 Then made he ten lavers of brass: one laver contained forty baths: and every laver was four cubits: and on every one of the ten bases one laver.
1. Kuninkaiden kirja 7:39 Ja hän asetti viisi jalustaa talon oikealle puolelle ja viisi talon vasemmalle puolelle; ja hän asetti meren talon oikealle puolelle itään päin, etelää vastapäätä.
1 Kings 7:39 And he put five bases on the right side of the house, and five on the left side of the house: and he set the sea on the right side of the house eastward over against the south.
1. Kuninkaiden kirja 7:40 Ja Hiram teki altaat, lapiot ja maljat. Näin Hiram oli saanut päätökseen kaiken työn, jonka hän teetti kuningas Salomolle Herran temppeliä varten.
1 Kings 7:40 And Hiram made the lavers, and the shovels, and the basins. So Hiram made an end of doing all the work that he made king Solomon for the house of the LORD:
1. Kuninkaiden kirja 7:41 Kaksi pylvästä ja kaksi pallomaista pylväänpäätä, jotka olivat kahden pylvään päässä, ja kaksi verkkomaista koristetta peittämään kahta pallomaista pylväänpäätä, jotka olivat pylväiden päässä,
1 Kings 7:41 The two pillars, and the two bowls of the capitals that were on the top of the two pillars; and the two networks, to cover the two bowls of the capitals which were on the top of the pillars;
1. Kuninkaiden kirja 7:42 Ja neljäsataa granaattiomenaa kahteen ristikkokoristeeseen, kaksi riviä granaattiomenoita kutakin ristikkokoristetta varten peittämään pylväiden päällä olevien kahden pallonmuotoisen koristeen päät,
1 Kings 7:42 And four hundred pomegranates for the two networks, even two rows of pomegranates for one network, to cover the two bowls of the capitals that were on the pillars;
1. Kuninkaiden kirja 7:43 Ja ne kymmenen jalustaa ja kymmenen allasta jalustojen päällä;
1 Kings 7:43 And the ten bases, and ten lavers on the bases;
1. Kuninkaiden kirja 7:44 Ja yksi meri, ja kaksitoista härkää meren alla;
1 Kings 7:44 And one sea, and twelve oxen under the sea;
1. Kuninkaiden kirja 7:45 Ja kattilat, lapiot ja maljat: ja kaikki nämä kalut, jotka Hiram teki kuningas Salomolle Herran temppeliin, olivat kiiltävää pronssia.
1 Kings 7:45 And the pots, and the shovels, and the basins: and all these vessels, which Hiram made to king Solomon for the house of the LORD, were of bright brass.
1. Kuninkaiden kirja 7:46 Jordanin tasangolla kuningas valoi ne, savimaassa Sukkotin ja Sartanin välillä.
1 Kings 7:46 In the plain of Jordan did the king cast them, in the clay ground between Succoth and Zarthan.
1. Kuninkaiden kirja 7:47 Ja Salomo jätti kaikki kalut punnitsematta, koska niitä oli ylen paljon; eikä vasken painoa saatu selville.
1 Kings 7:47 And Solomon left all the vessels unweighed, because they were exceeding many: neither was the weight of the brass found out.
1. Kuninkaiden kirja 7:48 Ja Salomo teki kaikki Herran temppeliin kuuluvat kalut: kultaisen alttarin ja kultaisen pöydän, jonka päällä näkyleivät olivat,
1 Kings 7:48 And Solomon made all the vessels that pertained to the house of the LORD: the altar of gold, and the table of gold, whereupon the show bread was,
1. Kuninkaiden kirja 7:49 Ja puhtaasta kullasta tehdyt lampunjalat, viisi oikealle puolelle ja viisi vasemmalle puolelle, kaikkeinpyhimmän eteen, sekä kultaiset kukat, lamput ja pihdit,
1 Kings 7:49 And the candlesticks of pure gold, five on the right side, and five on the left, before the oracle, with the flowers, and the lamps, and the tongs of gold,
1. Kuninkaiden kirja 7:50 Ja maljat, sakset, vadit, lusikat ja suitsutusastiat puhdasta kultaa; ja kultaiset saranat sekä sisemmän talon, kaikkeinpyhimmän, oviin että talon, nimittäin temppelin, oviin.
1 Kings 7:50 And the bowls, and the snuffers, and the basins, and the spoons, and the censers of pure gold; and the hinges of gold, both for the doors of the inner house, the most holy place, and for the doors of the house, to wit, of the temple.
1. Kuninkaiden kirja 7:51 Näin oli valmis kaikki työ, jonka kuningas Salomo teki Herran temppeliin. Ja Salomo toi sisään ne lahjat, jotka hänen isänsä Daavid oli pyhittänyt: hopean, kullan ja kalut, ja hän pani ne Herran temppelin aarrekammioihin.
1 Kings 7:51 So was ended all the work that king Solomon made for the house of the LORD. And Solomon brought in the things which David his father had dedicated; even the silver, and the gold, and the vessels, did he put among the treasures of the house of the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 8:1 Niin Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki sukukuntien päämiehet, Israelin lasten perhekuntien päämiehet, kuningas Salomon luo Jerusalemiin, että he tuoisivat Herran liitonarkin Daavidin kaupungista, joka on
1 Kings 8:1 Then Solomon assembled the elders of Israel, and all the heads of the tribes, the chief of the fathers of the children of Israel, to king Solomon in Jerusalem, that they might bring up the ark of the covenant of the LORD out of the city of David, which is
1. Kuninkaiden kirja 8:2 Ja kaikki Israelin miehet kokoontuivat kuningas Salomon luo juhlaan etanim-kuussa, joka on seitsemäs kuukausi.
1 Kings 8:2 And all the men of Israel assembled themselves to king Solomon at the feast in the month Ethanim, which is the seventh month.
1. Kuninkaiden kirja 8:3 Ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat, ja papit ottivat arkin.
1 Kings 8:3 And all the elders of Israel came, and the priests took up the ark.
1. Kuninkaiden kirja 8:4 Ja he toivat Herran arkin ja ilmestysmajan ja kaikki pyhät kalut, jotka olivat majassa; ne toivat papit ja leeviläiset.
1 Kings 8:4 And they brought up the ark of the LORD, and the tabernacle of the congregation, and all the holy vessels that were in the tabernacle, even those did the priests and the Levites bring up.
1. Kuninkaiden kirja 8:5 Ja kuningas Salomo ja koko Israelin seurakunta, joka oli kokoontunut hänen luokseen, olivat hänen kanssaan arkin edessä ja uhrasivat lampaita ja raavaita, niin paljon, ettei niitä voitu lukea eikä laskea niiden paljouden vuoksi.
1 Kings 8:5 And king Solomon, and all the congregation of Israel, that were assembled to him, were with him before the ark, sacrificing sheep and oxen, that could not be told nor numbered for multitude.
1. Kuninkaiden kirja 8:6 Ja papit toivat Herran liitonarkin sen paikalle, temppelin kaikkeinpyhimpään, kerubien siipien alle.
1 Kings 8:6 And the priests brought in the ark of the covenant of the LORD to his place, into the oracle of the house, to the most holy place, even under the wings of the cherubim.
1. Kuninkaiden kirja 8:7 Sillä kerubit levittivät kaksi siipään arkin paikan yli, ja kerubit peittivät arkin ja sen korennot ylhäältä päin.
1 Kings 8:7 For the cherubim spread forth their two wings over the place of the ark, and the cherubim covered the ark and the staves thereof above.
1. Kuninkaiden kirja 8:8 Ja he vetivät sauvat ulos, niin että sauvojen päät näkyivät pyhäkössä kaikkeinpyhimmän edessä, mutta eivät näkyneet ulkona; ja siinä ne ovat vielä tänäkin päivänä.
1 Kings 8:8 And they drew out the staves, that the ends of the staves were seen out in the holy place before the oracle, and they were not seen without: and there they are to this day.
1. Kuninkaiden kirja 8:9 Arkissa ei ollut muuta kuin ne kaksi kivitaulua, jotka Mooses pani sinne Hoorebilla, kun Herra teki liiton israelilaisten kanssa, kun he tulivat Egyptin maasta.
1 Kings 8:9 There was nothing in the ark save the two tables of stone, which Moses put there at Horeb, when the LORD made a covenant with the children of Israel, when they came out of the land of Egypt.
1. Kuninkaiden kirja 8:10 Ja kun papit tulivat ulos pyhäköstä, täytti pilvi Herran temppelin,
1 Kings 8:10 And it came to pass, when the priests were come out of the holy place, that the cloud filled the house of the LORD,
1. Kuninkaiden kirja 8:11 Niin etteivät papit voineet seisoa ja palvella pilven takia, sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin.
1 Kings 8:11 So that the priests could not stand to minister because of the cloud: for the glory of the LORD had filled the house of the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 8:12 Silloin Salomo puhui: Herra on sanonut, että hän asuisi pimeydessä.
1 Kings 8:12 Then spoke Solomon, The LORD said that he would dwell in the thick darkness.
1. Kuninkaiden kirja 8:13 Minä olen rakentanut sinulle talon asuttavaksi, turvallisen paikan, jossa sinä ikuisesti asut.
1 Kings 8:13 I have surely built you an house to dwell in, a settled place for you to abide in for ever.
1. Kuninkaiden kirja 8:14 Ja kuningas käänsi kasvonsa ja siunasi koko Israelin seurakunnan. (Ja koko Israelin seurakunta seisoi.)
1 Kings 8:14 And the king turned his face about, and blessed all the congregation of Israel: (and all the congregation of Israel stood;)
1. Kuninkaiden kirja 8:15 Ja hän sanoi: Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka suullaan puhui isälleni Daavidille ja on sen kädellään täyttänyt sanoen:
1 Kings 8:15 And he said, Blessed be the LORD God of Israel, which spoke with his mouth to David my father, and has with his hand fulfilled it, saying,
1. Kuninkaiden kirja 8:16 Siitä päivästä lähtien, jona minä vein kansani Israelin pois Egyptistä, en ole valinnut yhtään kaupunkia kaikista Israelin sukukunnista, rakentaakseni sinne temppeliä, jossa nimeni asuisi; vaan minä valitsin Daavidin hallitsemaan kansani Israelia.
1 Kings 8:16 Since the day that I brought forth my people Israel out of Egypt, I chose no city out of all the tribes of Israel to build an house, that my name might be therein; but I chose David to be over my people Israel.
1. Kuninkaiden kirja 8:17 Ja isäni Daavidin sydämessä oli rakentaa temppeli Herran, Israelin Jumalan, nimelle.
1 Kings 8:17 And it was in the heart of David my father to build an house for the name of the LORD God of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 8:18 Ja Herra sanoi isälleni Daavidille: Koska sinulla oli sydämessäsi aikomus rakentaa temppeli minun nimelleni, teit hyvin, että se oli sydämessäsi.
1 Kings 8:18 And the LORD said to David my father, Whereas it was in your heart to build an house to my name, you did well that it was in your heart.
1. Kuninkaiden kirja 8:19 Et kuitenkaan sinä sitä huonetta rakenna, vaan poikasi, joka lähtee sinun kupeistasi, hän on rakentava huoneen minun nimelleni.
1 Kings 8:19 Nevertheless you shall not build the house; but your son that shall come forth out of your loins, he shall build the house to my name.
1. Kuninkaiden kirja 8:20 Ja Herra on pitänyt sanansa, jonka hän puhui, ja minä olen noussut isäni Daavidin sijalle ja istun Israelin valtaistuimella, niin kuin Herra on luvannut, ja olen rakentanut temppelin Herran, Israelin Jumalan, nimelle.
1 Kings 8:20 And the LORD has performed his word that he spoke, and I am risen up in the room of David my father, and sit on the throne of Israel, as the LORD promised, and have built an house for the name of the LORD God of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 8:21 Ja minä olen sinne valmistanut paikan liitonarkille, jossa on Herran liitto, jonka hän teki meidän isiemme kanssa, kun hän vei heidät pois Egyptin maasta.
1 Kings 8:21 And I have set there a place for the ark, wherein is the covenant of the LORD, which he made with our fathers, when he brought them out of the land of Egypt.
1. Kuninkaiden kirja 8:22 Ja Salomo seisoi Herran alttarin edessä koko Israelin seurakunnan läsnäollessa ja ojensi kätensä taivasta kohti.
1 Kings 8:22 And Solomon stood before the altar of the LORD in the presence of all the congregation of Israel, and spread forth his hands toward heaven:
1. Kuninkaiden kirja 8:23 Ja hän sanoi: Herra, Israelin Jumala, ei ole toista Jumalaa sinun vertaisesi, ei ylhäällä taivaassa eikä alhaalla maan päällä, joka pidät liiton ja olet laupias palvelijoillesi, jotka vaeltavat sinun edessäsi kaikesta sydämestään,
1 Kings 8:23 And he said, LORD God of Israel, there is no God like you, in heaven above, or on earth beneath, who keep covenant and mercy with your servants that walk before you with all their heart:
1. Kuninkaiden kirja 8:24 Sinä olet pitänyt palvelijallesi Daavidille, minun isälleni, antamasi lupauksen, jonka suullasi puhuit ja kädelläsi toteutit, niin kuin tänä päivänä tapahtuu.
1 Kings 8:24 Who have kept with your servant David my father that you promised him: you spoke also with your mouth, and have fulfilled it with your hand, as it is this day.
1. Kuninkaiden kirja 8:25 Ja nyt, Herra, Israelin Jumala, pidä palvelijallesi Daavidille, isälleni, antamasi lupaus: 'Aina on mies sinun luotasi puuttuva istumaan Israelin valtaistuimella'. Jotta lapsesi pitäisivät vaarin teistänsä ja vaeltaisivat minun edessäni, niin kuin sinä olet.
1 Kings 8:25 Therefore now, LORD God of Israel, keep with your servant David my father that you promised him, saying, There shall not fail you a man in my sight to sit on the throne of Israel; so that your children take heed to their way, that they walk before me as y
1. Kuninkaiden kirja 8:26 Ja nyt, oi Israelin Jumala, toteutukoon sanasi, jonka puhuit palvelijallesi Daavidille, isälleni.
1 Kings 8:26 And now, O God of Israel, let your word, I pray you, be verified, which you spoke to your servant David my father.
1. Kuninkaiden kirja 8:27 Mutta asuisiko Jumala maan päällä? Katso, taivaat ja taivasten taivaat eivät voi sinua käsittää, saati sitten tämä talo, jonka minä olen rakentanut!
1 Kings 8:27 But will God indeed dwell on the earth? behold, the heaven and heaven of heavens cannot contain you; how much less this house that I have built?
1. Kuninkaiden kirja 8:28 Mutta Herra, minun Jumalani, käänny palvelijasi rukouksen ja anomisen puoleen ja kuule huuto ja rukous, jonka palvelijasi tänä päivänä rukoilee sinun edessäsi:
1 Kings 8:28 Yet have you respect to the prayer of your servant, and to his supplication, O LORD my God, to listen to the cry and to the prayer, which your servant prays before you to day:
1. Kuninkaiden kirja 8:29 Että sinun silmäsi olisivat yötä päivää avoinna tätä temppeliä kohti, sitä paikkaa kohti, josta olet sanonut: 'Minun nimeni on oleva siellä', että kuulisit rukouksen, jonka palvelijasi tähän paikkaan päin kääntyneenä lausuu.
1 Kings 8:29 That your eyes may be open toward this house night and day, even toward the place of which you have said, My name shall be there: that you may listen to the prayer which your servant shall make toward this place.
1. Kuninkaiden kirja 8:30 Ja kuule palvelijasi ja kansasi Israelin rukous, kun he rukoilevat tähän paikkaan päin kääntyneinä. Kuule sinua taivaasta, asuinpaikastasi. Kun kuulet, anna anteeksi.
1 Kings 8:30 And listen you to the supplication of your servant, and of your people Israel, when they shall pray toward this place: and hear you in heaven your dwelling place: and when you hear, forgive.
1. Kuninkaiden kirja 8:31 Jos joku rikkoo lähimmäistään vastaan ja hänelle vaaditaan vala, joka saa hänet vannomaan, ja vala tulee sinun alttarisi eteen tässä temppelissä,
1 Kings 8:31 If any man trespass against his neighbor, and an oath be laid on him to cause him to swear, and the oath come before your altar in this house:
1. Kuninkaiden kirja 8:32 Niin kuule sinä taivaasta ja tee oikeutta palvelijoillesi. Tuomitse jumalaton, niin saat hänen teon hänen päänsä päälle, ja julista vanhurskas vanhurskaaksi, niin annat hänelle hänen vanhurskautensa mukaan.
1 Kings 8:32 Then hear you in heaven, and do, and judge your servants, condemning the wicked, to bring his way on his head; and justifying the righteous, to give him according to his righteousness.
1. Kuninkaiden kirja 8:33 Kun vihollinen lyö kansasi Israelin, koska he ovat tehneet syntiä sinua vastaan, ja sitten he kääntyvät sinun puoleesi, tunnustavat sinun nimeäsi, rukoilevat ja anovat sinulta armoa tässä temppelissä,
1 Kings 8:33 When your people Israel be smitten down before the enemy, because they have sinned against you, and shall turn again to you, and confess your name, and pray, and make supplication to you in this house:
1. Kuninkaiden kirja 8:34 Niin kuule sinä taivaasta ja anna anteeksi kansasi Israelin synti ja tuo heidät takaisin siihen maahan, jonka annoit heidän isillensä.
1 Kings 8:34 Then hear you in heaven, and forgive the sin of your people Israel, and bring them again to the land which you gave to their fathers.
1. Kuninkaiden kirja 8:35 Kun taivas on suljettuna eikä sada, koska he ovat tehneet syntiä sinua vastaan, ja he rukoilevat tähän paikkaan päin kääntyneinä ja tunnustavat sinun nimesi ja kääntyvät pois synnistään, kun sinä heitä kuritat,
1 Kings 8:35 When heaven is shut up, and there is no rain, because they have sinned against you; if they pray toward this place, and confess your name, and turn from their sin, when you afflict them:
1. Kuninkaiden kirja 8:36 Niin kuule sinä taivaasta ja anna anteeksi palvelijoidesi ja kansasi Israelin synti, niin että opetat heille hyvän tien, jota heidän tulee vaeltaa, ja anna sade maallesi, jonka olet antanut kansallesi perintöosaksi.
1 Kings 8:36 Then hear you in heaven, and forgive the sin of your servants, and of your people Israel, that you teach them the good way wherein they should walk, and give rain on your land, which you have given to your people for an inheritance.
1. Kuninkaiden kirja 8:37 Jos maassa on nälänhätä, jos on rutto, raivotauti, viljanviljelmä, heinäsirkka tai toukka; jos heidän vihollisensa piirittävät heitä heidän kaupunkiensa maassa; jos on mikä tahansa vitsaus tai tauti,
1 Kings 8:37 If there be in the land famine, if there be pestilence, blasting, mildew, locust, or if there be caterpillar; if their enemy besiege them in the land of their cities; whatever plague, whatever sickness there be;
1. Kuninkaiden kirja 8:38 Minkä tahansa rukouksen ja anomuksen, jonka esittää kuka tahansa ihminen tai koko kansasi Israel, joka tuntee oman sydämensä vitsauksen ja ojentaa kätensä tätä temppeliä kohti,
1 Kings 8:38 What prayer and supplication soever be made by any man, or by all your people Israel, which shall know every man the plague of his own heart, and spread forth his hands toward this house:
1. Kuninkaiden kirja 8:39 Niin kuule sinä taivaasta, asuinpaikastasi, ja anna anteeksi ja tee ja anna jokaiselle hänen teittensä mukaan, sillä sinä tunnet hänen sydämensä; sillä sinä ainoa tunnet kaikkien ihmislasten sydämet;
1 Kings 8:39 Then hear you in heaven your dwelling place, and forgive, and do, and give to every man according to his ways, whose heart you know; (for you, even you only, know the hearts of all the children of men;)
1. Kuninkaiden kirja 8:40 Jotta he pelkäisivät sinua kaikkina päivinään, jotka he elävät maassa, jonka annoit meidän isillemme.
1 Kings 8:40 That they may fear you all the days that they live in the land which you gave to our fathers.
1. Kuninkaiden kirja 8:41 Entä muukalainen, joka ei ole sinun kansaasi Israelia, vaan tulee kaukaisesta maasta sinun nimesi tähden,
1 Kings 8:41 Moreover concerning a stranger, that is not of your people Israel, but comes out of a far country for your name’s sake;
1. Kuninkaiden kirja 8:42 (Sillä he kuulevat sinun suuresta nimestäsi, vahvasta kädestäsi ja ojennetusta käsivarrestasi), kun hän tulee ja rukoilee tätä temppeliä kohti;
1 Kings 8:42 (For they shall hear of your great name, and of your strong hand, and of your stretched out arm;) when he shall come and pray toward this house;
1. Kuninkaiden kirja 8:43 Kuule sinua taivaasta, asuinpaikastasi, ja tee kaikki, mitä muukalainen sinulta huutaa, että kaikki maan kansat tuntisivat sinun nimesi ja pelkäisivät sinua, niin kuin sinun kansasi Israel, ja että he tietäisivät, että tämä temppeli, jonka minä olen rakentanut, on kutsuttu
1 Kings 8:43 Hear you in heaven your dwelling place, and do according to all that the stranger calls to you for: that all people of the earth may know your name, to fear you, as do your people Israel; and that they may know that this house, which I have built, is call
1. Kuninkaiden kirja 8:44 Jos kansasi lähtee sotaan vihollistaan vastaan, minne ikinä lähetätkin heidät, ja he rukoilevat Herraa kääntyneinä sitä kaupunkia kohti, jonka olet valinnut, ja tätä temppeliä kohti, jonka olen rakentanut sinun nimellesi,
1 Kings 8:44 If your people go out to battle against their enemy, wherever you shall send them, and shall pray to the LORD toward the city which you have chosen, and toward the house that I have built for your name:
1. Kuninkaiden kirja 8:45 Kuule siis taivaasta heidän rukouksensa ja anomisensa ja aja heidän asiaansa.
1 Kings 8:45 Then hear you in heaven their prayer and their supplication, and maintain their cause.
1. Kuninkaiden kirja 8:46 Jos he tekevät syntiä sinua vastaan – sillä ei ole ihmistä, joka ei syntiä tekisi – ja sinä vihastut heihin ja annat heidät vihollisen käsiin, niin että he vievät heidät vankeina vihollisen maahan, kauas tai lähelle,
1 Kings 8:46 If they sin against you, (for there is no man that sins not,) and you be angry with them, and deliver them to the enemy, so that they carry them away captives to the land of the enemy, far or near;
1. Kuninkaiden kirja 8:47 Mutta jos he siinä maassa, johon heidät vietiin pakkosiirtolaisuuteen, ajattelevat ja kääntyvät ja rukoilevat sinua pakkosiirtolaistensa maassa sanoen: 'Me olemme tehneet syntiä, olemme olleet väärin ja tehneet jumalattomuutta',
1 Kings 8:47 Yet if they shall bethink themselves in the land where they were carried captives, and repent, and make supplication to you in the land of them that carried them captives, saying, We have sinned, and have done perversely, we have committed wickedness;
1. Kuninkaiden kirja 8:48 Ja niin he kääntyvät sinun luoksesi kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan vihollistensa maassa, joka vei heidät pakkosiirtolaisuuteen, ja rukoilevat sinua kääntyneinä maahansa, jonka annoit heidän isilleen, kaupunkiin, jonka olet valinnut, ja huoneeseen, jonka minä olen antanut.
1 Kings 8:48 And so return to you with all their heart, and with all their soul, in the land of their enemies, which led them away captive, and pray to you toward their land, which you gave to their fathers, the city which you have chosen, and the house which I have b
1. Kuninkaiden kirja 8:49 niin kuule heidän rukouksensa ja anomisensa taivaasta, asuinpaikastasi, ja auta heidän oikeuttaan,
1 Kings 8:49 Then hear you their prayer and their supplication in heaven your dwelling place, and maintain their cause,
1. Kuninkaiden kirja 8:50 Ja anna anteeksi kansallesi, joka on tehnyt sinua vastaan syntiä, ja kaikki heidän rikkomuksensa, joilla he ovat sinua vastaan rikkoneet. Ja anna heille armo niiden edessä, jotka veivät heidät vangiksi, että he armahtaisivat heitä.
1 Kings 8:50 And forgive your people that have sinned against you, and all their transgressions wherein they have transgressed against you, and give them compassion before them who carried them captive, that they may have compassion on them:
1. Kuninkaiden kirja 8:51 Sillä he ovat sinun kansasi ja perintöosasi, jonka sinä veit pois Egyptistä, rautapätsin keskeltä.
1 Kings 8:51 For they be your people, and your inheritance, which you brought forth out of Egypt, from the middle of the furnace of iron:
1. Kuninkaiden kirja 8:52 Että silmäsi olisivat avoinna palvelijasi rukouksille ja kansasi Israelin rukouksille, että kuulisit heitä kaikessa, mitä he sinulta huutavat.
1 Kings 8:52 That your eyes may be open to the supplication of your servant, and to the supplication of your people Israel, to listen to them in all that they call for to you.
1. Kuninkaiden kirja 8:53 Sinä, Herra Jumala, erotit heidät kaikista maan kansoista perintöosaksesi, niin kuin sinä olit puhunut palvelijasi Mooseksen kautta, kun veit isämme pois Egyptistä.
1 Kings 8:53 For you did separate them from among all the people of the earth, to be your inheritance, as you spoke by the hand of Moses your servant, when you brought our fathers out of Egypt, O LORD God.
1. Kuninkaiden kirja 8:54 Ja kun Salomo oli lakannut rukoilemasta ja anomasta Herraa, hän nousi Herran alttarin edestä, polvistuttuaan kädet kohti taivasta.
1 Kings 8:54 And it was so, that when Solomon had made an end of praying all this prayer and supplication to the LORD, he arose from before the altar of the LORD, from kneeling on his knees with his hands spread up to heaven.
1. Kuninkaiden kirja 8:55 Ja hän seisoi ja siunasi koko Israelin seurakunnan suurella äänellä sanoen:
1 Kings 8:55 And he stood, and blessed all the congregation of Israel with a loud voice, saying,
1. Kuninkaiden kirja 8:56 Kiitetty olkoon Herra, joka on antanut levon kansalleen Israelille, kaiken niin kuin hän on luvannut. Ei yksikään sana ole jäänyt täyttymättä kaikista niistä hyvistä lupauksista, jotka hän on antanut palvelijansa Mooseksen kautta.
1 Kings 8:56 Blessed be the LORD, that has given rest to his people Israel, according to all that he promised: there has not failed one word of all his good promise, which he promised by the hand of Moses his servant.
1. Kuninkaiden kirja 8:57 Herra, meidän Jumalamme, olkoon meidän kanssamme, niin kuin hän oli meidän isiemme kanssa; älköön hän meitä jättäkö, älköön hän meitä hyljätkö.
1 Kings 8:57 The LORD our God be with us, as he was with our fathers: let him not leave us, nor forsake us:
1. Kuninkaiden kirja 8:58 Että hän taivuttaisi meidän sydämemme puoleensa, että vaeltaisimme kaikilla hänen teillään ja pitäisimme hänen käskynsä, säädöksensä ja oikeutensa, jotka hän antoi meidän isillemme.
1 Kings 8:58 That he may incline our hearts to him, to walk in all his ways, and to keep his commandments, and his statutes, and his judgments, which he commanded our fathers.
1. Kuninkaiden kirja 8:59 Ja olkoot nämä sanani, joilla olen rukoillut Herran edessä, lähellä Herraa, meidän Jumalaamme, päivin ja öin, että hän ajaisi palvelijansa ja kansansa Israelin asiaa aina, niin kuin asia on vaativa,
1 Kings 8:59 And let these my words, with which I have made supplication before the LORD, be near to the LORD our God day and night, that he maintain the cause of his servant, and the cause of his people Israel at all times, as the matter shall require:
1. Kuninkaiden kirja 8:60 Jotta kaikki maan kansat tietäisivät, että Herra on Jumala, eikä toista ole.
1 Kings 8:60 That all the people of the earth may know that the LORD is God, and that there is none else.
1. Kuninkaiden kirja 8:61 Olkoon siis teidän sydämenne ehyesti Herraa, meidän Jumalaamme, kohtaan, niin että vaellatte hänen säädöksissään ja pidätte hänen käskynsä, niin kuin tänä päivänä on.
1 Kings 8:61 Let your heart therefore be perfect with the LORD our God, to walk in his statutes, and to keep his commandments, as at this day.
1. Kuninkaiden kirja 8:62 Ja kuningas ja koko Israel hänen kanssaan uhrasivat teurasuhrin Herran edessä.
1 Kings 8:62 And the king, and all Israel with him, offered sacrifice before the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 8:63 Ja Salomo uhrasi Herralle kiitosuhreja, kaksikymmentäkaksituhatta härkää ja satakaksikymmentätuhatta lammasta. Näin kuningas ja kaikki israelilaiset vihkivät Herran temppelin.
1 Kings 8:63 And Solomon offered a sacrifice of peace offerings, which he offered to the LORD, two and twenty thousand oxen, and an hundred and twenty thousand sheep. So the king and all the children of Israel dedicated the house of the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 8:64 Samana päivänä kuningas pyhitti Herran temppelin edessä olevan esipihan keskiosan, sillä siellä hän uhrasi polttouhreja, ruokauhreja ja yhteysuhrien rasvoja, koska Herran edessä oleva pronssialttari oli liian pieni.
1 Kings 8:64 The same day did the king hallow the middle of the court that was before the house of the LORD: for there he offered burnt offerings, and meat offerings, and the fat of the peace offerings: because the brazen altar that was before the LORD was too little
1. Kuninkaiden kirja 8:65 Ja siihen aikaan Salomo piti juhlat ja koko Israel hänen kanssaan, suuri seurakunta, Hamatin rajaseudulta Egyptin virtaan asti, Herran, meidän Jumalamme, edessä, seitsemän päivää ja seitsemän päivää, siis neljätoista päivää.
1 Kings 8:65 And at that time Solomon held a feast, and all Israel with him, a great congregation, from the entering in of Hamath to the river of Egypt, before the LORD our God, seven days and seven days, even fourteen days.
1. Kuninkaiden kirja 8:66 Kahdeksantena päivänä hän päästi kansan menemään, ja he siunasivat kuningasta ja menivät majoilleen iloiten ja riemuiten kaikesta siitä hyvästä, mitä Herra oli tehnyt palvelijalleen Daavidille ja kansalleen Israelille.
1 Kings 8:66 On the eighth day he sent the people away: and they blessed the king, and went to their tents joyful and glad of heart for all the goodness that the LORD had done for David his servant, and for Israel his people.
1. Kuninkaiden kirja 9:1 Ja kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan rakentamisen ja kaiken, mitä Salomo oli halunnut tehdä,
1 Kings 9:1 And it came to pass, when Solomon had finished the building of the house of the LORD, and the king’s house, and all Solomon’s desire which he was pleased to do,
1. Kuninkaiden kirja 9:2 Että Herra ilmestyi Salomolle toisen kerran, niin kuin hän oli ilmestynyt hänelle Gibeonissa.
1 Kings 9:2 That the LORD appeared to Solomon the second time, as he had appeared to him at Gibeon.
1. Kuninkaiden kirja 9:3 Ja Herra sanoi hänelle: Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja anomisesi, joita olet minun edessäni esittänyt. Minä olen pyhittänyt tämän temppelin, jonka olet rakentanut, asettaakseni nimeni siihen ikuisesti; ja minun silmäni ja sydämeni ovat siellä ikuisesti.
1 Kings 9:3 And the LORD said to him, I have heard your prayer and your supplication, that you have made before me: I have hallowed this house, which you have built, to put my name there for ever; and my eyes and my heart shall be there perpetually.
1. Kuninkaiden kirja 9:4 Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niin kuin sinun isäsi Daavid vaelsi, sydämesi viattomuudessa ja oikeamielisyydessä, niin että teet kaiken, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun säädöksiäni ja oikeuksiani,
1 Kings 9:4 And if you will walk before me, as David your father walked, in integrity of heart, and in uprightness, to do according to all that I have commanded you, and will keep my statutes and my judgments:
1. Kuninkaiden kirja 9:5 Niin minä vahvistan sinun valtakuntasi valtaistuimen Israelissa ikuisiksi ajoiksi, niin kuin minä lupasin isällesi Daavidille: 'Aina on mies sinun suvustasi Israelin valtaistuimella oleva.'
1 Kings 9:5 Then I will establish the throne of your kingdom on Israel for ever, as I promised to David your father, saying, There shall not fail you a man on the throne of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 9:6 Mutta jos te käännytte pois minusta, te tai teidän lapsenne, ettekä pidä minun käskyjäni ja säädöksiäni, jotka minä olen teille antanut, vaan menette ja palvelette muita jumalia ja kumarratte niitä,
1 Kings 9:6 But if you shall at all turn from following me, you or your children, and will not keep my commandments and my statutes which I have set before you, but go and serve other gods, and worship them:
1. Kuninkaiden kirja 9:7 Silloin minä hävitän Israelin siitä maasta, jonka olen heille antanut, ja tämän temppelin, jonka olen pyhittänyt nimelleni, minä heitän pois silmieni edestä, ja Israelista tulee sananlasku ja pilkan kohde kaikkien kansojen keskuudessa.
1 Kings 9:7 Then will I cut off Israel out of the land which I have given them; and this house, which I have hallowed for my name, will I cast out of my sight; and Israel shall be a proverb and a byword among all people:
1. Kuninkaiden kirja 9:8 Ja tätä korkeaa temppeliä kohden jokainen ohikulkija hämmästyy ja sihisee, ja he sanovat: Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?
1 Kings 9:8 And at this house, which is high, every one that passes by it shall be astonished, and shall hiss; and they shall say, Why has the LORD done thus to this land, and to this house?
1. Kuninkaiden kirja 9:9 Ja he vastaavat: 'Koska he hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka toi heidän isänsä pois Egyptin maasta, ja ovat tarttuneet muihin jumaliin, kumartaneet ja palvelleet niitä; sentähden Herra on antanut kaiken tämän pahan tulla heidän päälleen.'
1 Kings 9:9 And they shall answer, Because they forsook the LORD their God, who brought forth their fathers out of the land of Egypt, and have taken hold on other gods, and have worshipped them, and served them: therefore has the LORD brought on them all this evil.
1. Kuninkaiden kirja 9:10 Ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun Salomo oli rakentanut ne kaksi taloa, Herran temppelin ja kuninkaan linnan,
1 Kings 9:10 And it came to pass at the end of twenty years, when Solomon had built the two houses, the house of the LORD, and the king’s house,
1. Kuninkaiden kirja 9:11 (Niin Tyroksen kuningas Hiram oli antanut Salomolle setripuita ja kuusipuita sekä kultaa, kaiken hänen halunsa mukaan), niin että kuningas Salomo antoi Hiraminille kaksikymmentä kaupunkia Galilean maasta.
1 Kings 9:11 (Now Hiram the king of Tyre had furnished Solomon with cedar trees and fir trees, and with gold, according to all his desire,) that then king Solomon gave Hiram twenty cities in the land of Galilee.
1. Kuninkaiden kirja 9:12 Ja Hiram lähti Tyroksesta katsomaan kaupunkeja, jotka Salomo oli hänelle antanut, mutta ne eivät miellyttäneet häntä.
1 Kings 9:12 And Hiram came out from Tyre to see the cities which Solomon had given him; and they pleased him not.
1. Kuninkaiden kirja 9:13 Ja hän sanoi: Mitä kaupunkeja nämä ovat, jotka olet minulle antanut, veljeni? Ja hän kutsui niitä Kabulin maaksi, ja he kutsuivat niitä vielä tänäkin päivänä.
1 Kings 9:13 And he said, What cities are these which you have given me, my brother? And he called them the land of Cabul to this day.
1. Kuninkaiden kirja 9:14 Ja Hiram lähetti kuninkaalle kuusikymmentä talenttia kultaa.
1 Kings 9:14 And Hiram sent to the king six score talents of gold.
1. Kuninkaiden kirja 9:15 Ja tämä on syy siihen veroon, jonka kuningas Salomo määräsi Herran temppelin ja oman linnansa, Millon ja Jerusalemin muurien, Haasorin, Megiddon ja Geserin rakentamiseksi.
1 Kings 9:15 And this is the reason of the levy which king Solomon raised; for to build the house of the LORD, and his own house, and Millo, and the wall of Jerusalem, and Hazor, and Megiddo, and Gezer.
1. Kuninkaiden kirja 9:16 Sillä faarao, Egyptin kuningas, oli lähdetnyt ja valloittanut Geserin ja polttanut sen tulella ja surmannut kaupungissa asuvat kanaanilaiset ja antanut sen lahjaksi tyttärelleen, Salomon vaimolle.
1 Kings 9:16 For Pharaoh king of Egypt had gone up, and taken Gezer, and burnt it with fire, and slain the Canaanites that dwelled in the city, and given it for a present to his daughter, Solomon’s wife.
1. Kuninkaiden kirja 9:17 Ja Salomo rakensi Geserin ja alemman Bet-Hooronin,
1 Kings 9:17 And Solomon built Gezer, and Bethhoron the nether,
1. Kuninkaiden kirja 9:18 Ja Baalat ja Tadmor erämaassa, siinä maassa,
1 Kings 9:18 And Baalath, and Tadmor in the wilderness, in the land,
1. Kuninkaiden kirja 9:19 Ja kaikki Salomon varastokaupungit, ja kaupungit hänen vaunuilleen, ja kaupungit hänen ratsumiehilleen, ja kaikki, mitä Salomo halusi rakentaa Jerusalemiin ja Libanoniin ja koko valta-asemansa maahan.
1 Kings 9:19 And all the cities of store that Solomon had, and cities for his chariots, and cities for his horsemen, and that which Solomon desired to build in Jerusalem, and in Lebanon, and in all the land of his dominion.
1. Kuninkaiden kirja 9:20 Ja kaikki ne amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, jotka olivat jäljellä ja jotka eivät olleet israelilaisia,
1 Kings 9:20 And all the people that were left of the Amorites, Hittites, Perizzites, Hivites, and Jebusites, which were not of the children of Israel,
1. Kuninkaiden kirja 9:21 Niille lapsille, jotka heidän jälkeensä jäivät maahan, joita israelilaiset eivät kyenneet täysin tuhoamaan, Salomo määräsi orjuuden veron, ja se on voimassa aina tähän päivään asti.
1 Kings 9:21 Their children that were left after them in the land, whom the children of Israel also were not able utterly to destroy, on those did Solomon levy a tribute of slavery to this day.
1. Kuninkaiden kirja 9:22 Mutta israelilaisista Salomo ei tehnyt ketään orjaksi, vaan he olivat sotureita, hänen palvelijoitaan, ruhtinaitaan, päämiehiään, vaunujensa ja ratsumiehiensä päälliköitä.
1 Kings 9:22 But of the children of Israel did Solomon make no slaves: but they were men of war, and his servants, and his princes, and his captains, and rulers of his chariots, and his horsemen.
1. Kuninkaiden kirja 9:23 Nämä olivat Salomon työn valvojien päälliköt, viisisataa viisikymmentä, jotka hoitivat työssä työskentelevää kansaa.
1 Kings 9:23 These were the chief of the officers that were over Solomon’s work, five hundred and fifty, which bore rule over the people that worked in the work.
1. Kuninkaiden kirja 9:24 Mutta faraon tytär tuli Daavidin kaupungista ylös talooni, jonka Salomo oli hänelle rakentanut; silloin hän rakensi Millon.
1 Kings 9:24 But Pharaoh’s daughter came up out of the city of David to her house which Solomon had built for her: then did he build Millo.
1. Kuninkaiden kirja 9:25 Ja kolme kertaa vuodessa Salomo uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja alttarilla, jonka hän rakensi Herralle, ja hän suitsutti alttarilla, joka oli Herran edessä. Näin hän sai temppelin valmiiksi.
1 Kings 9:25 And three times in a year did Solomon offer burnt offerings and peace offerings on the altar which he built to the LORD, and he burnt incense on the altar that was before the LORD. So he finished the house.
1. Kuninkaiden kirja 9:26 Ja kuningas Salomo rakensi laivaston Esjon-Geberiin, joka on Elotin vieressä, Kaislameren rannalla, Edomin maassa.
1 Kings 9:26 And king Solomon made a navy of ships in Eziongeber, which is beside Eloth, on the shore of the Red sea, in the land of Edom.
1. Kuninkaiden kirja 9:27 Ja Hiram lähetti laivastoon palvelijansa, merenkulkijat, Salomon palvelijoiden kanssa.
1 Kings 9:27 And Hiram sent in the navy his servants, shipmen that had knowledge of the sea, with the servants of Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 9:28 Ja he tulivat Oofiriin ja toivat sieltä kultaa, neljäsataa kaksikymmentä talenttia, ja toivat sen kuningas Salomolle.
1 Kings 9:28 And they came to Ophir, and fetched from there gold, four hundred and twenty talents, and brought it to king Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 10:1 Ja kun Saban kuningatar kuuli Salomon maineesta Herran nimen vuoksi, hän tuli koettelemaan häntä arvilla kysymyksillä.
1 Kings 10:1 And when the queen of Sheba heard of the fame of Solomon concerning the name of the LORD, she came to prove him with hard questions.
1. Kuninkaiden kirja 10:2 Ja hän tuli Jerusalemiin hyvin suuren seurueen kanssa, kamelein, jotka kantoivat hajusteita, hyvin paljon kultaa ja jalokiviä. Ja tultuaan Salomon luo hän puhui hänen kanssaan kaikesta, mitä hänen sydämessään oli.
1 Kings 10:2 And she came to Jerusalem with a very great train, with camels that bore spices, and very much gold, and precious stones: and when she was come to Solomon, she communed with him of all that was in her heart.
1. Kuninkaiden kirja 10:3 Ja Salomo vastasi hänelle kaikki hänen kysymyksensä; ei ollut mitään, mikä olisi ollut kuninkaalta salassa, mitä hän ei olisi hänelle kertonut.
1 Kings 10:3 And Solomon told her all her questions: there was not any thing hid from the king, which he told her not.
1. Kuninkaiden kirja 10:4 Ja kun Saban kuningatar oli nähnyt kaiken Salomon viisauden ja talon, jonka hän oli rakentanut,
1 Kings 10:4 And when the queen of Sheba had seen all Solomon’s wisdom, and the house that he had built,
1. Kuninkaiden kirja 10:5 Eikä hänen pöydänsä ruoka, hänen palvelijainsa istuminen, hänen palvelijainsa palvelus ja heidän vaatteensa, hänen juomanlaskijansa ja hänen nousemisensa Herran temppeliin – siinä ei enää ollut henkeä.
1 Kings 10:5 And the meat of his table, and the sitting of his servants, and the attendance of his ministers, and their apparel, and his cupbearers, and his ascent by which he went up to the house of the LORD; there was no more spirit in her.
1. Kuninkaiden kirja 10:6 Ja hän sanoi kuninkaalle: Totta se oli, mitä minä kotimaassani kuulin sinun teoistasi ja viisaudestasi.
1 Kings 10:6 And she said to the king, It was a true report that I heard in my own land of your acts and of your wisdom.
1. Kuninkaiden kirja 10:7 Minä en kuitenkaan uskonut noita sanoja, ennen kuin tulin ja omin silmin näin. Ja katso, minulle ei kerrottu puoltakaan. Teidän viisautensa ja vaurautensa ylittää sen huhun, jonka olin kuullut.
1 Kings 10:7 However, I believed not the words, until I came, and my eyes had seen it: and, behold, the half was not told me: your wisdom and prosperity exceeds the fame which I heard.
1. Kuninkaiden kirja 10:8 Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia ovat nämä palvelijasi, jotka aina seisovat edessäsi ja kuulevat viisauttasi.
1 Kings 10:8 Happy are your men, happy are these your servants, which stand continually before you, and that hear your wisdom.
1. Kuninkaiden kirja 10:9 Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka sinuun mielistyi ja asetti sinut Israelin valtaistuimelle! Sillä Herra rakasti Israelia iankaikkisesti, ja sentähden hän teki sinut kuninkaaksi, tekemään oikeutta ja vanhurskautta.
1 Kings 10:9 Blessed be the LORD your God, which delighted in you, to set you on the throne of Israel: because the LORD loved Israel for ever, therefore made he you king, to do judgment and justice.
1. Kuninkaiden kirja 10:10 Ja hän antoi kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa ja ylen paljon hajusteita ja kallisarvoisia kiviä. Ei enää tullut niin paljon hajusteita kuin ne, jotka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle.
1 Kings 10:10 And she gave the king an hundred and twenty talents of gold, and of spices very great store, and precious stones: there came no more such abundance of spices as these which the queen of Sheba gave to king Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 10:11 Ja Hiramin laivasto, joka toi kultaa Ofirista, toi Ofirista suuret määrät almug-puita ja jalokiviä.
1 Kings 10:11 And the navy also of Hiram, that brought gold from Ophir, brought in from Ophir great plenty of almug trees, and precious stones.
1. Kuninkaiden kirja 10:12 Ja kuningas teki almug-puista pylväitä Herran temppeliin ja kuninkaan palatsiin sekä harppuja ja psalttereita laulajille. Sellaisia almug-puita ei ole aiemmin tullut eikä nähty tähän päivään asti.
1 Kings 10:12 And the king made of the almug trees pillars for the house of the LORD, and for the king’s house, harps also and psalteries for singers: there came no such almug trees, nor were seen to this day.
1. Kuninkaiden kirja 10:13 Ja kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle kaiken, mitä tämä halusi ja pyysi, paitsi sitä, mitä Salomo oli hänelle antanut kuninkaallisista antimistaan. Niin kuningatar palasi ja palasi omaan maahansa palvelijoineen.
1 Kings 10:13 And king Solomon gave to the queen of Sheba all her desire, whatever she asked, beside that which Solomon gave her of his royal bounty. So she turned and went to her own country, she and her servants.
1. Kuninkaiden kirja 10:14 Salomolle yhtenä vuotena tulevan kullan paino oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa,
1 Kings 10:14 Now the weight of gold that came to Solomon in one year was six hundred three score and six talents of gold,
1. Kuninkaiden kirja 10:15 Sen lisäksi, mitä hänellä oli kauppiailta ja maustekauppiaiden kaupankäynnistä ja kaikilta Arabian kuninkailta ja maan käskynhaltijoilta.
1 Kings 10:15 Beside that he had of the merchants, and of the traffic of the spice merchants, and of all the kings of Arabia, and of the governors of the country.
1. Kuninkaiden kirja 10:16 Ja kuningas Salomo teetti kaksisataa kilpeä takotusta kullasta: kuusisataa sekeliä kultaa käytettiin yhteen kilpeen.
1 Kings 10:16 And king Solomon made two hundred targets of beaten gold: six hundred shekels of gold went to one target.
1. Kuninkaiden kirja 10:17 Ja hän teki kolmesataa kilpeä taotusta kullasta; kolme naulaa kultaa käytettiin yhteen kilpeen; ja kuningas pani ne Libanoninmetsä-taloon.
1 Kings 10:17 And he made three hundred shields of beaten gold; three pound of gold went to one shield: and the king put them in the house of the forest of Lebanon.
1. Kuninkaiden kirja 10:18 Ja kuningas teki suuren norsunluusta valtaistuimen ja päällysti sen parhaalla kullalla.
1 Kings 10:18 Moreover the king made a great throne of ivory, and overlaid it with the best gold.
1. Kuninkaiden kirja 10:19 Valtaistuimella oli kuusi porrasta, ja valtaistuimen päällinen oli takaa pyöreä. Istuimen molemmilla puolilla oli tuet, ja tukien vieressä seisoi kaksi leijonaa.
1 Kings 10:19 The throne had six steps, and the top of the throne was round behind: and there were stays on either side on the place of the seat, and two lions stood beside the stays.
1. Kuninkaiden kirja 10:20 Ja kaksitoista leijonaa seisoi siellä kuudella askelmalla toisella ja toisella puolella; ei ollut sen vertaista tehty missään valtakunnassa.
1 Kings 10:20 And twelve lions stood there on the one side and on the other on the six steps: there was not the like made in any kingdom.
1. Kuninkaiden kirja 10:21 Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa; ei yksikään ollut hopeasta; sitä ei pidetty minään arvossa Salomon päivinä.
1 Kings 10:21 And all king Solomon’s drinking vessels were of gold, and all the vessels of the house of the forest of Lebanon were of pure gold; none were of silver: it was nothing accounted of in the days of Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 10:22 Sillä kuninkaalla oli merellä Tarsisin laivasto Hiramin laivaston kanssa. Kerran kolmessa vuodessa Tarsisin laivasto tuli ja toi kultaa, hopeaa, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.
1 Kings 10:22 For the king had at sea a navy of Tharshish with the navy of Hiram: once in three years came the navy of Tharshish, bringing gold, and silver, ivory, and apes, and peacocks.
1. Kuninkaiden kirja 10:23 Niin kuningas Salomo oli rikkaampi ja viisaampi kuin kaikki maan kuninkaat.
1 Kings 10:23 So king Solomon exceeded all the kings of the earth for riches and for wisdom.
1. Kuninkaiden kirja 10:24 Ja koko maa etsi Salomoa kuullakseen hänen viisauttaan, jonka Jumala oli pannut hänen sydämeensä.
1 Kings 10:24 And all the earth sought to Solomon, to hear his wisdom, which God had put in his heart.
1. Kuninkaiden kirja 10:25 Ja he toivat kukin lahjansa: hopea- ja kultakaluja, vaatteita, haarniskoja, hajusteita, hevosia ja muuleja, vuosittain määrätyn määrän.
1 Kings 10:25 And they brought every man his present, vessels of silver, and vessels of gold, and garments, and armor, and spices, horses, and mules, a rate year by year.
1. Kuninkaiden kirja 10:26 Ja Salomo kokosi vaunuja ja ratsumiehiä, ja hänellä oli tuhat neljäsataa vaunua ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä, jotka hän sijoitti kaupunkeihin vaunuiksi ja kuninkaan luo Jerusalemiin.
1 Kings 10:26 And Solomon gathered together chariots and horsemen: and he had a thousand and four hundred chariots, and twelve thousand horsemen, whom he bestowed in the cities for chariots, and with the king at Jerusalem.
1. Kuninkaiden kirja 10:27 Ja kuningas teki niin, että hopeata oli Jerusalemissa kuin kiviä, ja setripuita niin paljon kuin metsäviikunapuita laaksossa.
1 Kings 10:27 And the king made silver to be in Jerusalem as stones, and cedars made he to be as the sycomore trees that are in the vale, for abundance.
1. Kuninkaiden kirja 10:28 Ja Salomo tuotti hevosia Egyptistä ja pellavalankaa; kuninkaan kauppiaat saivat pellavalangan hinnalla.
1 Kings 10:28 And Solomon had horses brought out of Egypt, and linen yarn: the king’s merchants received the linen yarn at a price.
1. Kuninkaiden kirja 10:29 Ja vaunut tulivat ja menivät Egyptistä kuudellasadalla hopeasekelillä ja hevonen sadallaviidelläkymmenellä; ja niin he veivät ne heidän avullaan kaikille heettiläisten kuninkaille ja Syyrian kuninkaille.
1 Kings 10:29 And a chariot came up and went out of Egypt for six hundred shekels of silver, and an horse for an hundred and fifty: and so for all the kings of the Hittites, and for the kings of Syria, did they bring them out by their means.
1. Kuninkaiden kirja 11:1 Mutta kuningas Salomo rakasti monia muukalaisia naisia, sekä faraon tytärtä, mooabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä naisia.
1 Kings 11:1 But king Solomon loved many strange women, together with the daughter of Pharaoh, women of the Moabites, Ammonites, Edomites, Zidonians, and Hittites:
1. Kuninkaiden kirja 11:2 Niistä kansoista, joista Herra oli sanonut israelilaisille: Älkää menkö heidän luokseen, älkääkä he tulko teidän luoksenne, sillä he varmasti taivuttavat teidän sydämenne jumaliensa puoleen, Salomo liittyi näihin rakkaudessa.
1 Kings 11:2 Of the nations concerning which the LORD said to the children of Israel, You shall not go in to them, neither shall they come in to you: for surely they will turn away your heart after their gods: Solomon joined to these in love.
1. Kuninkaiden kirja 11:3 Ja hänellä oli seitsemänsataa vaimoa, prinsessaa, ja kolmesataa sivuvaimoa; ja hänen vaimonsa käänsivät hänen sydämensä pois.
1 Kings 11:3 And he had seven hundred wives, princesses, and three hundred concubines: and his wives turned away his heart.
1. Kuninkaiden kirja 11:4 Sillä kun Salomo oli vanha, hänen vaimonsa taivuttivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen; eikä hänen sydämensä ollut ehyesti Herraa, hänen Jumalaansa, kohtaan, niin kuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut.
1 Kings 11:4 For it came to pass, when Solomon was old, that his wives turned away his heart after other gods: and his heart was not perfect with the LORD his God, as was the heart of David his father.
1. Kuninkaiden kirja 11:5 Sillä Salomo seurasi Astartea, siidonilaisten jumalatarta, ja Milkomia, ammonilaisten kauhistusta.
1 Kings 11:5 For Solomon went after Ashtoreth the goddess of the Zidonians, and after Milcom the abomination of the Ammonites.
1. Kuninkaiden kirja 11:6 Ja Salomo teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, eikä seurannut Herraa uskollisesti, niin kuin hänen isänsä Daavid.
1 Kings 11:6 And Solomon did evil in the sight of the LORD, and went not fully after the LORD, as did David his father.
1. Kuninkaiden kirja 11:7 Silloin Salomo rakensi uhripaikan Kemosille, Mooabin kauhistukselle, sille kukkulalle, joka on Jerusalemin edustalla, ja Molokille, Ammonin lasten kauhistukselle.
1 Kings 11:7 Then did Solomon build an high place for Chemosh, the abomination of Moab, in the hill that is before Jerusalem, and for Molech, the abomination of the children of Ammon.
1. Kuninkaiden kirja 11:8 Ja samoin hän teki kaikille muukalaisvaimoilleen, jotka polttivat suitsukkeita ja uhrasivat jumalilleen.
1 Kings 11:8 And likewise did he for all his strange wives, which burnt incense and sacrificed to their gods.
1. Kuninkaiden kirja 11:9 Ja Herra vihastui Salomoon, koska hänen sydämensä oli kääntynyt pois Herrasta, Israelin Jumalasta, joka oli ilmestynyt hänelle kahdesti,
1 Kings 11:9 And the LORD was angry with Solomon, because his heart was turned from the LORD God of Israel, which had appeared to him twice,
1. Kuninkaiden kirja 11:10 Ja oli kieltänyt häntä seuraamasta muita jumalia; mutta hän ei pitänyt sitä, mitä Herra oli käskenyt.
1 Kings 11:10 And had commanded him concerning this thing, that he should not go after other gods: but he kept not that which the LORD commanded.
1. Kuninkaiden kirja 11:11 Sentähden Herra sanoi Salomolle: Koska tämä on sinulle tehty etkä ole pitänyt minun liittoani ja säädöksiäni, jotka minä olen sinulle säätänyt, niin minä repäisen valtakunnan sinulta ja annan sen palvelijallesi.
1 Kings 11:11 Why the LORD said to Solomon, For as much as this is done of you, and you have not kept my covenant and my statutes, which I have commanded you, I will surely rend the kingdom from you, and will give it to your servant.
1. Kuninkaiden kirja 11:12 Mutta sinun päivinäsi minä en tee sitä isäsi Daavidin tähden, vaan minä repäisen sen poikasi kädestä.
1 Kings 11:12 Notwithstanding in your days I will not do it for David your father’s sake: but I will rend it out of the hand of your son.
1. Kuninkaiden kirja 11:13 En kuitenkaan repäise koko valtakuntaa, vaan annan yhden sukukunnan sinun pojallesi palvelijani Daavidin tähden ja Jerusalemin tähden, jonka olen valinnut.
1 Kings 11:13 However, I will not rend away all the kingdom; but will give one tribe to your son for David my servant’s sake, and for Jerusalem’s sake which I have chosen.
1. Kuninkaiden kirja 11:14 Ja Herra nosti Salomolle vastustajaksi Hadadin Edomilaisen; hän oli Edomin kuninkaan jälkeläisiä.
1 Kings 11:14 And the LORD stirred up an adversary to Solomon, Hadad the Edomite: he was of the king’s seed in Edom.
1. Kuninkaiden kirja 11:15 Sillä kun Daavid oli Edomin maassa ja sotapäämies Joab oli mennyt hautaamaan surmattuja, lyötyään sitten kaikki Edomin miespuoliset asukkaat,
1 Kings 11:15 For it came to pass, when David was in Edom, and Joab the captain of the host was gone up to bury the slain, after he had smitten every male in Edom;
1. Kuninkaiden kirja 11:16 (Joab pysyi siellä kuusi kuukautta koko Israelin kanssa, kunnes hän oli hävittänyt kaikki miespuoliset Edomin maasta.)
1 Kings 11:16 (For six months did Joab remain there with all Israel, until he had cut off every male in Edom:)
1. Kuninkaiden kirja 11:17 Että Hadad pakeni, hän ja jotkut hänen isänsä palvelijoista, edomilaiset, hänen kanssaan, mennäkseen Egyptiin; Hadad oli vielä pieni lapsi.
1 Kings 11:17 That Hadad fled, he and certain Edomites of his father’s servants with him, to go into Egypt; Hadad being yet a little child.
1. Kuninkaiden kirja 11:18 Ja he lähtivät Midianista ja tulivat Paraniin; ja he ottivat mukaansa miehiä Paranista, ja he tulivat Egyptiin faraon, Egyptin kuninkaan, luo; ja tämä antoi hänelle talon, määräsi hänelle elintarpeet ja antoi hänelle maata.
1 Kings 11:18 And they arose out of Midian, and came to Paran: and they took men with them out of Paran, and they came to Egypt, to Pharaoh king of Egypt; which gave him an house, and appointed him victuals, and gave him land.
1. Kuninkaiden kirja 11:19 Ja Hadad löysi suuren suosion faraon silmissä, niin että tämä antoi hänelle vaimoksi oman vaimonsa sisaren, kuningatar Tahpeneen sisaren.
1 Kings 11:19 And Hadad found great favor in the sight of Pharaoh, so that he gave him to wife the sister of his own wife, the sister of Tahpenes the queen.
1. Kuninkaiden kirja 11:20 Ja Tahpeneen sisar synnytti hänelle hänen poikansa Genubatin, jonka Tahpenes vieroitti faraon talossa; ja Genubat oli faraon talossa faraon poikien joukossa.
1 Kings 11:20 And the sister of Tahpenes bore him Genubath his son, whom Tahpenes weaned in Pharaoh’s house: and Genubath was in Pharaoh’s household among the sons of Pharaoh.
1. Kuninkaiden kirja 11:21 Ja kun Hadad kuuli Egyptissä, että Daavid oli mennyt lepoon isiensä luo ja että sotapäämies Joab oli kuollut, sanoi Hadad faraolle: Päästä minut menemään omaan maahani.
1 Kings 11:21 And when Hadad heard in Egypt that David slept with his fathers, and that Joab the captain of the host was dead, Hadad said to Pharaoh, Let me depart, that I may go to my own country.
1. Kuninkaiden kirja 11:22 Niin farao sanoi hänelle: Mitä sinulta minulta puuttuu, kun etsit kotimaasi? Hän vastasi: En mitään; mutta päästä minut menemään.
1 Kings 11:22 Then Pharaoh said to him, But what have you lacked with me, that, behold, you seek to go to your own country? And he answered, Nothing: however, let me go in any wise.
1. Kuninkaiden kirja 11:23 Ja Jumala herätti hänelle toisen vastustajan, Resonin, Eljadan pojan, joka oli paennut hänen herraansa Hadadeseria, Sooban kuningasta,
1 Kings 11:23 And God stirred him up another adversary, Rezon the son of Eliadah, which fled from his lord Hadadezer king of Zobah:
1. Kuninkaiden kirja 11:24 Ja hän kokosi miehiä ympärilleen ja oli joukko-osaston päämies, kun Daavid surmasi heidät Soobassa. Niin he menivät Damaskokseen ja asettuivat sinne ja hallitsivat Damaskossa.
1 Kings 11:24 And he gathered men to him, and became captain over a band, when David slew them of Zobah: and they went to Damascus, and dwelled therein, and reigned in Damascus.
1. Kuninkaiden kirja 11:25 Ja hän oli Israelin vihollinen kaikkina Salomon päivinä, Hadadin tekemän pahan lisäksi; ja hän inhosi Israelia ja hallitsi Syyriaa.
1 Kings 11:25 And he was an adversary to Israel all the days of Solomon, beside the mischief that Hadad did: and he abhorred Israel, and reigned over Syria.
1. Kuninkaiden kirja 11:26 Ja Jerobeam, Nebatin poika, efratilainen Seredasta, Salomon palvelija, jonka äiti oli nimeltään Serua, leskivaimo, nosti kätensä kuningasta vastaan.
1 Kings 11:26 And Jeroboam the son of Nebat, an Ephrathite of Zereda, Solomon’s servant, whose mother’s name was Zeruah, a widow woman, even he lifted up his hand against the king.
1. Kuninkaiden kirja 11:27 Ja tämä oli syy, miksi hän nosti kätensä kuningasta vastaan: Salomo rakensi Millon ja korjasi isänsä Daavidin kaupungin aukot.
1 Kings 11:27 And this was the cause that he lifted up his hand against the king: Solomon built Millo, and repaired the breaches of the city of David his father.
1. Kuninkaiden kirja 11:28 Ja Jerobeam oli sotaurho. Kun Salomo näki nuoren miehen ahkeruuden, asetti hän hänet Joosefin suvun kaikkien tehtävien hoitajaksi.
1 Kings 11:28 And the man Jeroboam was a mighty man of valor: and Solomon seeing the young man that he was industrious, he made him ruler over all the charge of the house of Joseph.
1. Kuninkaiden kirja 11:29 Ja siihen aikaan, kun Jerobeam lähti Jerusalemista, kohtasi siilolainen profeetta Ahia hänet tiellä; ja hän oli pukenut itsensä uuteen vaatteeseen; ja he olivat kahden kesken kedolla.
1 Kings 11:29 And it came to pass at that time when Jeroboam went out of Jerusalem, that the prophet Ahijah the Shilonite found him in the way; and he had clad himself with a new garment; and they two were alone in the field:
1. Kuninkaiden kirja 11:30 Ja Ahia otti uuden vaatteen, joka hänellä oli yllään, ja repäisi sen kahteentoista osaan.
1 Kings 11:30 And Ahijah caught the new garment that was on him, and rent it in twelve pieces:
1. Kuninkaiden kirja 11:31 Ja hän sanoi Jerobeamille: Ota itsellesi kymmenen kappaletta, sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Katso, minä repäisen valtakunnan Salomon kädestä ja annan sinulle kymmenen sukukuntaa.
1 Kings 11:31 And he said to Jeroboam, Take you ten pieces: for thus said the LORD, the God of Israel, Behold, I will rend the kingdom out of the hand of Solomon, and will give ten tribes to you:
1. Kuninkaiden kirja 11:32 (Mutta yksi sukukunta hänelle olkoon palvelijani Daavidin tähden ja Jerusalemin tähden, sen kaupungin tähden, jonka olen valinnut kaikista Israelin sukukunnista.)
1 Kings 11:32 (But he shall have one tribe for my servant David’s sake, and for Jerusalem’s sake, the city which I have chosen out of all the tribes of Israel:)
1. Kuninkaiden kirja 11:33 Koska he ovat hylänneet minut ja kumartaneet Astartea, siidonilaisten jumalatarta, Kemosia, mooabilaisten jumalaa, ja Milkomia, ammonilaisten jumalaa, eivätkä ole vaeltaneet minun teitäni, tehneet sitä, mikä on oikein minun silmissäni, ja pitäneet
1 Kings 11:33 Because that they have forsaken me, and have worshipped Ashtoreth the goddess of the Zidonians, Chemosh the god of the Moabites, and Milcom the god of the children of Ammon, and have not walked in my ways, to do that which is right in my eyes, and to keep
1. Kuninkaiden kirja 11:34 Minä en kuitenkaan ota koko valtakuntaa hänen kädestään, vaan minä teen hänestä ruhtinaan koko elinpäiväkseen palvelijani Daavidin tähden, jonka minä valitsin, koska hän noudatti minun käskyjäni ja säädöksiäni.
1 Kings 11:34 However, I will not take the whole kingdom out of his hand: but I will make him prince all the days of his life for David my servant’s sake, whom I chose, because he kept my commandments and my statutes:
1. Kuninkaiden kirja 11:35 Mutta minä otan valtakunnan hänen poikansa kädestä ja annan sen sinulle, kymmenen sukukuntaa.
1 Kings 11:35 But I will take the kingdom out of his son’s hand, and will give it to you, even ten tribes.
1. Kuninkaiden kirja 11:36 Ja hänen pojalleen minä annan yhden sukukunnan, että palvelijallani Daavidilla olisi aina valo minun edessäni Jerusalemissa, kaupungissa, jonka olen valinnut nimeni sinne asettamiseksi.
1 Kings 11:36 And to his son will I give one tribe, that David my servant may have a light always before me in Jerusalem, the city which I have chosen me to put my name there.
1. Kuninkaiden kirja 11:37 Ja minä otan sinut, ja sinä tulet hallitsemaan kaiken sielusi tahdon mukaan ja olemaan Israelin kuningas.
1 Kings 11:37 And I will take you, and you shall reign according to all that your soul desires, and shall be king over Israel.
1. Kuninkaiden kirja 11:38 Ja jos sinä tottelet kaikkea, mitä minä käsken sinun tehdä, ja vaellat minun teitäni ja teet sitä, mikä on oikein minun silmissäni, niin että pidät minun säädökseni ja käskyni, niin kuin minun palvelijani Daavid teki, niin minä olen sinun kanssasi ja rakennan sinulle pysyvän temppelin, niin kuin minä sinulle rakensin.
1 Kings 11:38 And it shall be, if you will listen to all that I command you, and will walk in my ways, and do that is right in my sight, to keep my statutes and my commandments, as David my servant did; that I will be with you, and build you a sure house, as I built fo
1. Kuninkaiden kirja 11:39 Ja tästä syystä minä vaivaan Daavidin jälkeläisiä, mutta en ikuisesti.
1 Kings 11:39 And I will for this afflict the seed of David, but not for ever.
1. Kuninkaiden kirja 11:40 Niin Salomo etsi Jerobeamin tappamisoikeutta. Niin Jerobeam nousi ja pakeni Egyptiin, Egyptin kuninkaan Siisakin luo, ja hän oli Egyptissä Salomon kuolemaan asti.
1 Kings 11:40 Solomon sought therefore to kill Jeroboam. And Jeroboam arose, and fled into Egypt, to Shishak king of Egypt, and was in Egypt until the death of Solomon.
1. Kuninkaiden kirja 11:41 Mitä muuta on kerrottavaa Salomosta, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen viisaudestaan, se on kirjoitettu Salomon teoista kertovaan kirjaan.
1 Kings 11:41 And the rest of the acts of Solomon, and all that he did, and his wisdom, are they not written in the book of the acts of Solomon?
1. Kuninkaiden kirja 11:42 Ja aika, jonka Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia, oli neljäkymmentä vuotta.
1 Kings 11:42 And the time that Solomon reigned in Jerusalem over all Israel was forty years.
1. Kuninkaiden kirja 11:43 Ja Salomo nukkui isiensä kanssa ja haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Rehabeam hallitsi hänen sijaansa.
1 Kings 11:43 And Solomon slept with his fathers, and was buried in the city of David his father: and Rehoboam his son reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 12:1 Ja Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin tekemään hänet kuninkaaksi.
1 Kings 12:1 And Rehoboam went to Shechem: for all Israel were come to Shechem to make him king.
1. Kuninkaiden kirja 12:2 Ja kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli siitä, koska hän oli vielä Egyptissä (sillä hän oli paennut kuningas Salomoa, ja Jerobeam asui Egyptissä),
1 Kings 12:2 And it came to pass, when Jeroboam the son of Nebat, who was yet in Egypt, heard of it, (for he was fled from the presence of king Solomon, and Jeroboam dwelled in Egypt;)
1. Kuninkaiden kirja 12:3 Niin he lähettivät ja kutsuivat hänet. Niin Jerobeam ja koko Israelin seurakunta tulivat ja puhuivat Rehabeamille sanoen:
1 Kings 12:3 That they sent and called him. And Jeroboam and all the congregation of Israel came, and spoke to Rehoboam, saying,
1. Kuninkaiden kirja 12:4 Isänne teki ikeemme raskaaksi; joten helpottakaa nyt isänne raskasta palvelusta ja raskasta iestä, jonka hän pani meidän harteillemme, niin me palvelemme teitä.
1 Kings 12:4 Your father made our yoke grievous: now therefore make you the grievous service of your father, and his heavy yoke which he put on us, lighter, and we will serve you.
1. Kuninkaiden kirja 12:5 Ja hän sanoi heille: Menkää vielä kolmeksi päiväksi ja tulkaa sitten takaisin minun luokseni. Ja kansa meni pois.
1 Kings 12:5 And he said to them, Depart yet for three days, then come again to me. And the people departed.
1. Kuninkaiden kirja 12:6 Ja kuningas Rehabeam neuvotteli vanhinten kanssa, jotka seisoivat hänen isänsä Salomon edessä hänen vielä eläessään, ja sanoi: Kuinka te neuvotte minua vastaamaan tälle kansalle?
1 Kings 12:6 And king Rehoboam consulted with the old men, that stood before Solomon his father while he yet lived, and said, How do you advise that I may answer this people?
1. Kuninkaiden kirja 12:7 Ja he puhuivat hänelle sanoen: Jos sinä tänä päivänä olet tämän kansan palvelija ja palvelet heitä, vastaat heille ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi ikuisesti.
1 Kings 12:7 And they spoke to him, saying, If you will be a servant to this people this day, and will serve them, and answer them, and speak good words to them, then they will be your servants for ever.
1. Kuninkaiden kirja 12:8 Mutta hän hylkäsi vanhojen neuvon, jonka he olivat hänelle antaneet, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka seisoivat hänen edessään.
1 Kings 12:8 But he forsook the counsel of the old men, which they had given him, and consulted with the young men that were grown up with him, and which stood before him:
1. Kuninkaiden kirja 12:9 Ja hän sanoi heille: Minkä neuvon te annatte vastataksemme tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Helpota iestä, jonka isänne pani meidän niskaamme'?
1 Kings 12:9 And he said to them, What counsel give you that we may answer this people, who have spoken to me, saying, Make the yoke which your father did put on us lighter?
1. Kuninkaiden kirja 12:10 Ja nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, puhuivat hänelle sanoen: Näin sinun on sanottava tälle kansalle, joka on sinulle sanonut: 'Isäsi teki ikeemme raskaaksi, mutta tee se meille itse raskaaksi'. Näin sinun on sanottava heille: 'Minun pikkusormeni on oleva paksumpi'.
1 Kings 12:10 And the young men that were grown up with him spoke to him, saying, Thus shall you speak to this people that spoke to you, saying, Your father made our yoke heavy, but make you it lighter to us; thus shall you say to them, My little finger shall be thicke
1. Kuninkaiden kirja 12:11 Ja nyt, kun isäni pani teidän harteillenne raskaan ikeen, minä lisään ikeenne. Isäni kuritti teitä ruoskilla, mutta minä kuritan teitä skorpioneilla.
1 Kings 12:11 And now whereas my father did lade you with a heavy yoke, I will add to your yoke: my father has chastised you with whips, but I will chastise you with scorpions.
1. Kuninkaiden kirja 12:12 Niin Jerobeam ja kaikki kansa tulivat Rehabeamin luo kolmantena päivänä, niin kuin kuningas oli käskenyt, sanoen: Tulkaa takaisin minun luokseni kolmantena päivänä.
1 Kings 12:12 So Jeroboam and all the people came to Rehoboam the third day, as the king had appointed, saying, Come to me again the third day.
1. Kuninkaiden kirja 12:13 Ja kuningas vastasi kansalle ankarasti ja hylkäsi vanhinten neuvot, jotka he olivat hänelle antaneet;
1 Kings 12:13 And the king answered the people roughly, and forsook the old men’s counsel that they gave him;
1. Kuninkaiden kirja 12:14 Ja puhui heille nuorten miesten neuvon jälkeen sanoen: Isäni teki teidän ikeenne raskaaksi, ja minä lisään ikeeseenne vielä. Isäni kuritti teitä ruoskilla, mutta minä kuritan teitä skorpioneilla.
1 Kings 12:14 And spoke to them after the counsel of the young men, saying, My father made your yoke heavy, and I will add to your yoke: my father also chastised you with whips, but I will chastise you with scorpions.
1. Kuninkaiden kirja 12:15 Miksi kuningas ei kuunnellut kansaa, sillä asia oli Herralta, että hän täyttäisi sanansa, jonka Herra oli puhunut siilolaisen Ahian kautta Jerobeamille, Nebatin pojalle.
1 Kings 12:15 Why the king listened not to the people; for the cause was from the LORD, that he might perform his saying, which the LORD spoke by Ahijah the Shilonite to Jeroboam the son of Nebat.
1. Kuninkaiden kirja 12:16 Kun koko Israel näki, ettei kuningas kuunnellut heitä, kansa vastasi kuninkaalle sanoen: Mikä on meidän osamme Daavidissa? Eikä meillä ole perintöosaa Iisain pojassa. Mene majoillesi, Israel! Pidä nyt huolta omasta suvustasi, Daavid. Niin Israel lähti.
1 Kings 12:16 So when all Israel saw that the king listened not to them, the people answered the king, saying, What portion have we in David? neither have we inheritance in the son of Jesse: to your tents, O Israel: now see to your own house, David. So Israel departed
1. Kuninkaiden kirja 12:17 Mutta niitä israelilaisia, jotka asuivat Juudan kaupungeissa, hallitsi Rehabeam.
1 Kings 12:17 But as for the children of Israel which dwelled in the cities of Judah, Rehoboam reigned over them.
1. Kuninkaiden kirja 12:18 Niin kuningas Rehabeam lähetti Adoramin, joka oli veron valvoja, ja koko Israel kivitti hänet kuoliaaksi. Niin kuningas Rehabeam kiiruhti nostamaan hänet vaunuihinsa paetakseen Jerusalemiin.
1 Kings 12:18 Then king Rehoboam sent Adoram, who was over the tribute; and all Israel stoned him with stones, that he died. Therefore king Rehoboam made speed to get him up to his chariot, to flee to Jerusalem.
1. Kuninkaiden kirja 12:19 Niin Israel kapinoi Daavidin sukua vastaan ja on aina tähän päivään asti.
1 Kings 12:19 So Israel rebelled against the house of David to this day.
1. Kuninkaiden kirja 12:20 Ja kun koko Israel kuuli Jerobeamin palanneen, lähettivät he sanan ja kutsuivat hänet seurakunnan eteen ja tekivät hänestä koko Israelin kuninkaan. Daavidin suvun jälkeen ei kukaan pysynyt mukana, vaan ainoastaan Juudan sukukunta.
1 Kings 12:20 And it came to pass, when all Israel heard that Jeroboam was come again, that they sent and called him to the congregation, and made him king over all Israel: there was none that followed the house of David, but the tribe of Judah only.
1. Kuninkaiden kirja 12:21 Ja kun Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän koko Juudan heimon ja Benjaminin sukukunnan, sata kahdeksankymmentätuhatta valittua miestä, soturia, sotimaan Israelin heimoa vastaan ja palauttamaan valtakunnan Rehabeamille.
1 Kings 12:21 And when Rehoboam was come to Jerusalem, he assembled all the house of Judah, with the tribe of Benjamin, an hundred and fourscore thousand chosen men, which were warriors, to fight against the house of Israel, to bring the kingdom again to Rehoboam the s
1. Kuninkaiden kirja 12:22 Mutta Jumalan sana tuli Jumalan miehelle Semajalle ja sanoi:
1 Kings 12:22 But the word of God came to Shemaiah the man of God, saying,
1. Kuninkaiden kirja 12:23 Sano Rehabeamille, Salomon pojalle, Juudan kuninkaalle, ja koko Juudan ja Benjaminin heimolle ja kansan jäännökselle näin:
1 Kings 12:23 Speak to Rehoboam, the son of Solomon, king of Judah, and to all the house of Judah and Benjamin, and to the remnant of the people, saying,
1. Kuninkaiden kirja 12:24 Näin sanoo Herra: Älkää menkö ylös älkääkä sotiko veljiänne, israelilaisia, vastaan. Palatkaa jokainen kotiinne, sillä tämä on minulta. Niin he kuulivat Herran sanaa ja palasivat lähteäkseen Herran sanan mukaan.
1 Kings 12:24 Thus said the LORD, You shall not go up, nor fight against your brothers the children of Israel: return every man to his house; for this thing is from me. They listened therefore to the word of the LORD, and returned to depart, according to the word of th
1. Kuninkaiden kirja 12:25 Sitten Jerobeam linnoitti Sikemin Efraimin vuoristossa ja asettui sinne; ja sieltä hän lähti ja linnoitti Penuelin.
1 Kings 12:25 Then Jeroboam built Shechem in mount Ephraim, and dwelled therein; and went out from there, and built Penuel.
1. Kuninkaiden kirja 12:26 Ja Jerobeam sanoi sydämessään: Nyt valtakunta palaa Daavidin suvulle.
1 Kings 12:26 And Jeroboam said in his heart, Now shall the kingdom return to the house of David:
1. Kuninkaiden kirja 12:27 Jos tämä kansa menee uhraamaan Herran temppelissä Jerusalemissa, niin tämän kansan sydän kääntyy jälleen heidän herransa, Juudan kuninkaan Rehabeamin, puoleen; ja he tappavat minut ja palaavat takaisin Juudan kuninkaan Rehabeamin luo.
1 Kings 12:27 If this people go up to do sacrifice in the house of the LORD at Jerusalem, then shall the heart of this people turn again to their lord, even to Rehoboam king of Judah, and they shall kill me, and go again to Rehoboam king of Judah.
1. Kuninkaiden kirja 12:28 Niin kuningas neuvotteli ja teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi niille: Teille on liikaa mennä Jerusalemiin. Katso, tässä on teidän jumalanne, Israel, joka toi teidät Egyptin maasta.
1 Kings 12:28 Whereupon the king took counsel, and made two calves of gold, and said to them, It is too much for you to go up to Jerusalem: behold your gods, O Israel, which brought you up out of the land of Egypt.
1. Kuninkaiden kirja 12:29 Ja toisen hän asetti Beeteliin ja toisen Daaniin.
1 Kings 12:29 And he set the one in Bethel, and the other put he in Dan.
1. Kuninkaiden kirja 12:30 Ja tästä tuli synti, sillä kansa meni rukoilemaan sen yhden eteen, aina Daniin asti.
1 Kings 12:30 And this thing became a sin: for the people went to worship before the one, even to Dan.
1. Kuninkaiden kirja 12:31 Ja hän rakensi uhrikukkulatemppelin ja teki pappeja kansan alhaisimmista joukoista, jotka eivät olleet Leevin poikia.
1 Kings 12:31 And he made an house of high places, and made priests of the lowest of the people, which were not of the sons of Levi.
1. Kuninkaiden kirja 12:32 Ja Jerobeam sääti juhlan kahdeksannen kuukauden viidentenätoista päivänä, samanlaisen kuin Juudan juhla, ja hän uhrasi alttarilla. Niin hän teki Betelissä uhraten vasikoille, jotka hän oli tehnyt. Ja hän asetti Beteliin papit.
1 Kings 12:32 And Jeroboam ordained a feast in the eighth month, on the fifteenth day of the month, like to the feast that is in Judah, and he offered on the altar. So did he in Bethel, sacrificing to the calves that he had made: and he placed in Bethel the priests of
1. Kuninkaiden kirja 12:33 Niin hän uhrasi alttarilla, jonka hän oli tehnyt Beeteliin, kahdeksannen kuukauden viidentenätoista päivänä, siinä kuussa, jonka hän oli itse keksinyt, ja sääti juhlan israelilaisille; ja hän uhrasi alttarilla ja poltti suitsuketta.
1 Kings 12:33 So he offered on the altar which he had made in Bethel the fifteenth day of the eighth month, even in the month which he had devised of his own heart; and ordained a feast to the children of Israel: and he offered on the altar, and burnt incense.
1. Kuninkaiden kirja 13:1 Ja katso, Juudasta tuli Beeteliin Jumalan mies Herran sanasta, ja Jerobeam seisoi alttarin ääressä polttamassa suitsuketta.
1 Kings 13:1 And, behold, there came a man of God out of Judah by the word of the LORD to Bethel: and Jeroboam stood by the altar to burn incense.
1. Kuninkaiden kirja 13:2 Ja hän huusi alttaria vastaan Herran sanalla ja sanoi: Alttari, alttari, näin sanoo Herra: Katso, Daavidin suvulle syntyy lapsi, jonka nimi on Josia, ja hän uhraa sinun päälläsi uhriksi uhrikukkuloiden papit, jotka polttavat suitsukkeita sinun päälläsi,
1 Kings 13:2 And he cried against the altar in the word of the LORD, and said, O altar, altar, thus said the LORD; Behold, a child shall be born to the house of David, Josiah by name; and on you shall he offer the priests of the high places that burn incense on you, a
1. Kuninkaiden kirja 13:3 Ja hän antoi sinä päivänä merkin sanoen: Tämä on merkki, josta Herra on puhunut: Katso, alttari repeää, ja sen päällä oleva tuhka valuu pois.
1 Kings 13:3 And he gave a sign the same day, saying, This is the sign which the LORD has spoken; Behold, the altar shall be rent, and the ashes that are on it shall be poured out.
1. Kuninkaiden kirja 13:4 Ja kun kuningas Jerobeam kuuli Jumalan miehen sanat, jotka tämä oli huutanut Beetelin alttaria vastaan, ojensi hän kätensä alttarilta ja sanoi: Ottakaa häneen kiinni! Niin hänen kätensä, jonka hän ojensi häntä vastaan, kuivui, niin että hän
1 Kings 13:4 And it came to pass, when king Jeroboam heard the saying of the man of God, which had cried against the altar in Bethel, that he put forth his hand from the altar, saying, Lay hold on him. And his hand, which he put forth against him, dried up, so that he
1. Kuninkaiden kirja 13:5 Alttari repesi, ja tuhka valui alttarilta pois, sen merkin mukaan, jonka Jumalan mies oli Herran sanan kautta antanut.
1 Kings 13:5 The altar also was rent, and the ashes poured out from the altar, according to the sign which the man of God had given by the word of the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 13:6 Ja kuningas vastasi ja sanoi Jumalan miehelle: Rukoile nyt Herran, sinun Jumalasi, kasvojen edessä, että minun käteni ennalleen annettaisiin. Ja Jumalan mies etsi Herraa, ja kuninkaan käsi ennalleen annettiin, ja se oli niin kuin ennen.
1 Kings 13:6 And the king answered and said to the man of God, Entreat now the face of the LORD your God, and pray for me, that my hand may be restored me again. And the man of God sought the LORD, and the king’s hand was restored him again, and became as it was befor
1. Kuninkaiden kirja 13:7 Ja kuningas sanoi Jumalan miehelle: Tule minun kanssani kotiin ja virkistäydy, niin minä annan sinulle palkkion.
1 Kings 13:7 And the king said to the man of God, Come home with me, and refresh yourself, and I will give you a reward.
1. Kuninkaiden kirja 13:8 Ja Jumalan mies sanoi kuninkaalle: Vaikka antaisit minulle puolet talostasi, en sittenkään tule sinun kanssasi sisään enkä syö leipää enkä juo vettä tässä paikassa.
1 Kings 13:8 And the man of God said to the king, If you will give me half your house, I will not go in with you, neither will I eat bread nor drink water in this place:
1. Kuninkaiden kirja 13:9 Sillä näin on Herran sana käskenyt minua sanoen: Älä syö leipää äläkä juo vettä äläkä palaa samaa tietä, jota tulit.
1 Kings 13:9 For so was it charged me by the word of the LORD, saying, Eat no bread, nor drink water, nor turn again by the same way that you came.
1. Kuninkaiden kirja 13:10 Niin hän meni toista tietä eikä palannut samaa tietä, jota hän oli tullut Beeteliin.
1 Kings 13:10 So he went another way, and returned not by the way that he came to Bethel.
1. Kuninkaiden kirja 13:11 Mutta Beetelissä asui vanha profeetta; ja hänen poikansa tulivat ja kertoivat hänelle kaikki teot, jotka Jumalan mies oli sinä päivänä tehnyt Beetelissä; sanat, jotka hän oli puhunut kuninkaalle, ne he kertoivat myös isälleen.
1 Kings 13:11 Now there dwelled an old prophet in Bethel; and his sons came and told him all the works that the man of God had done that day in Bethel: the words which he had spoken to the king, them they told also to their father.
1. Kuninkaiden kirja 13:12 Ja heidän isänsä kysyi heiltä: Mitä tietä hän meni? Sillä hänen poikansa olivat nähneet, mitä tietä Jumalan mies oli mennyt, joka oli tullut Juudasta.
1 Kings 13:12 And their father said to them, What way went he? For his sons had seen what way the man of God went, which came from Judah.
1. Kuninkaiden kirja 13:13 Ja hän sanoi pojilleen: Satuloikaa minulle aasi. Niin he satuloivat hänelle aasin, ja hän ratsasti sen selässä.
1 Kings 13:13 And he said to his sons, Saddle me the ass. So they saddled him the ass: and he rode thereon,
1. Kuninkaiden kirja 13:14 Ja hän lähti Jumalan miehen perään ja löysi hänet istumasta tammen alla. Ja hän sanoi hänelle: Oletko sinä se Jumalan mies, joka tuli Juudasta? Hän vastasi: Olen.
1 Kings 13:14 And went after the man of God, and found him sitting under an oak: and he said to him, Are you the man of God that came from Judah? And he said, I am.
1. Kuninkaiden kirja 13:15 Sitten hän sanoi hänelle: Tule minun kanssani kotiin ja syö leipää.
1 Kings 13:15 Then he said to him, Come home with me, and eat bread.
1. Kuninkaiden kirja 13:16 Ja hän sanoi: Minä en saa palata sinun kanssasi enkä tulla sisään sinun kanssasi. Enkä minä syö leipää enkä juo vettä sinun kanssasi tässä paikassa.
1 Kings 13:16 And he said, I may not return with you, nor go in with you: neither will I eat bread nor drink water with you in this place:
1. Kuninkaiden kirja 13:17 Sillä minulle on sanottu Herran sanan kautta: 'Älä syö siellä leipää äläkä juo vettä äläkä palaa samaa tietä, jota tulit.'
1 Kings 13:17 For it was said to me by the word of the LORD, You shall eat no bread nor drink water there, nor turn again to go by the way that you came.
1. Kuninkaiden kirja 13:18 Hän sanoi hänelle: Minäkin olen profeetta niinkuin sinäkin, ja enkeli puhui minulle Herran sanan kautta sanoen: 'Tuo hänet takaisin kanssasi taloosi, että hän syöisi leipää ja juoisi vettä.' Mutta hän valehteli hänelle.
1 Kings 13:18 He said to him, I am a prophet also as you are; and an angel spoke to me by the word of the LORD, saying, Bring him back with you into your house, that he may eat bread and drink water. But he lied to him.
1. Kuninkaiden kirja 13:19 Niin hän palasi hänen kanssaan ja söi leipää hänen talossaan ja joi vettä.
1 Kings 13:19 So he went back with him, and did eat bread in his house, and drank water.
1. Kuninkaiden kirja 13:20 Ja heidän istuessaan pöydässä tuli Herran sana profeetalle, joka oli tuonut hänet takaisin:
1 Kings 13:20 And it came to pass, as they sat at the table, that the word of the LORD came to the prophet that brought him back:
1. Kuninkaiden kirja 13:21 Ja hän huusi Juudasta tulleelle Jumalan miehelle sanoen: Näin sanoo Herra: Koska sinä olet totellut Herran ääntä etkä ole pitänyt sitä käskyä, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut,
1 Kings 13:21 And he cried to the man of God that came from Judah, saying, Thus said the LORD, For as much as you have disobeyed the mouth of the LORD, and have not kept the commandment which the LORD your God commanded you,
1. Kuninkaiden kirja 13:22 vaan te olette palanneet ja syöneet leipää ja juoneet vettä siinä paikassa, josta Herra oli teille sanonut: 'Älä syö leipää äläkä juo vettä; sillä ei teidän ruumiinne pääse isienne hautaan.'
1 Kings 13:22 But came back, and have eaten bread and drunk water in the place, of the which the Lord did say to you, Eat no bread, and drink no water; your carcass shall not come to the sepulcher of your fathers.
1. Kuninkaiden kirja 13:23 Ja kun hän oli syönyt leipää ja juonut, satuloi hän hänelle aasin, profeetalle, jonka hän oli tuonut takaisin.
1 Kings 13:23 And it came to pass, after he had eaten bread, and after he had drunk, that he saddled for him the ass, to wit, for the prophet whom he had brought back.
1. Kuninkaiden kirja 13:24 Ja kun hän oli mennyt, kohtasi hänet tiellä leijona, joka tappoi hänet. Ja hänen ruhonsa heitettiin tielle, ja aasi seisoi sen vieressä, ja leijona seisoi myös ruhon vieressä.
1 Kings 13:24 And when he was gone, a lion met him by the way, and slew him: and his carcass was cast in the way, and the ass stood by it, the lion also stood by the carcass.
1. Kuninkaiden kirja 13:25 Ja katso, miehet kulkivat ohi ja näkivät tielle heitetyn raadon ja leijonan seisovan raadon vieressä. Ja he tulivat ja kertoivat siitä kaupungissa, jossa vanha profeetta asui.
1 Kings 13:25 And, behold, men passed by, and saw the carcass cast in the way, and the lion standing by the carcass: and they came and told it in the city where the old prophet dwelled.
1. Kuninkaiden kirja 13:26 Ja kun profeetta, joka oli tuonut hänet takaisin tieltä, kuuli siitä, sanoi hän: Se on se Jumalan mies, joka ei totellut Herran sanaa; sentähden Herra on antanut hänet leijonan käsiin, joka on raapannut hänet ja tappanut hänet Herran sanan mukaan.
1 Kings 13:26 And when the prophet that brought him back from the way heard thereof, he said, It is the man of God, who was disobedient to the word of the LORD: therefore the LORD has delivered him to the lion, which has torn him, and slain him, according to the word o
1. Kuninkaiden kirja 13:27 Ja hän puhui pojilleen sanoen: Satuloikaa minulle aasi. Ja he satuloivat sen.
1 Kings 13:27 And he spoke to his sons, saying, Saddle me the ass. And they saddled him.
1. Kuninkaiden kirja 13:28 Ja hän meni ja löysi hänen ruhon lojuvan tiellä, ja aasin ja leijonan seisovan ruhon vieressä; leijona ei ollut syönyt ruhoa eikä aasia repäissyt.
1 Kings 13:28 And he went and found his carcass cast in the way, and the ass and the lion standing by the carcass: the lion had not eaten the carcass, nor torn the ass.
1. Kuninkaiden kirja 13:29 Ja profeetta nosti Jumalan miehen ruumiin, pani sen aasin selkään ja toi sen takaisin. Ja vanha profeetta tuli kaupunkiin valittamaan ja hautaamaan häntä.
1 Kings 13:29 And the prophet took up the carcass of the man of God, and laid it on the ass, and brought it back: and the old prophet came to the city, to mourn and to bury him.
1. Kuninkaiden kirja 13:30 Ja hän laski ruumiinsa omaan hautaansa; ja he valittivat häntä sanoen: Voi veljeni!
1 Kings 13:30 And he laid his carcass in his own grave; and they mourned over him, saying, Alas, my brother!
1. Kuninkaiden kirja 13:31 Ja kun hän oli haudannut hänet, puhui hän pojilleen sanoen: Kun minä kuolen, hautatkaa minut siihen hautaan, johon Jumalan mies on haudattu, ja laskekaa minun luuni hänen luidensa viereen.
1 Kings 13:31 And it came to pass, after he had buried him, that he spoke to his sons, saying, When I am dead, then bury me in the sepulcher wherein the man of God is buried; lay my bones beside his bones:
1. Kuninkaiden kirja 13:32 Sillä se sana, jonka hän Herran käskystä huusi Beetelin alttaria ja kaikkia Samarian kaupungeissa olevia uhrikukkuloita vastaan, on varmasti käyvä toteen.
1 Kings 13:32 For the saying which he cried by the word of the LORD against the altar in Bethel, and against all the houses of the high places which are in the cities of Samaria, shall surely come to pass.
1. Kuninkaiden kirja 13:33 Tämän jälkeen Jerobeam ei kääntynyt pahalta tieltään, vaan teki jälleen kansan alhaisimmista joukoista uhrikukkuloiden pappeja. Hän pyhitti kenet tahansa, ja hänestä tuli yhdeksi uhrikukkuloiden papeista.
1 Kings 13:33 After this thing Jeroboam returned not from his evil way, but made again of the lowest of the people priests of the high places: whoever would, he consecrated him, and he became one of the priests of the high places.
1. Kuninkaiden kirja 13:34 Ja tämä koitui Jerobeamin suvulle synniksi, niin että se hävitettiin ja tuhottiin maan päältä.
1 Kings 13:34 And this thing became sin to the house of Jeroboam, even to cut it off, and to destroy it from off the face of the earth.
1. Kuninkaiden kirja 14:1 Siihen aikaan sairastui Abia, Jerobeamin poika.
1 Kings 14:1 At that time Abijah the son of Jeroboam fell sick.
1. Kuninkaiden kirja 14:2 Ja Jerobeam sanoi vaimolleen: Nouse ja pukeudu muualle, ettette tulisi tunnetuiksi Jerobeamin vaimoksi, ja mene Siiloon. Siellä on profeetta Ahia, joka ilmoitti minulle, että minusta tulisi tämän kansan kuningas.
1 Kings 14:2 And Jeroboam said to his wife, Arise, I pray you, and disguise yourself, that you be not known to be the wife of Jeroboam; and get you to Shiloh: behold, there is Ahijah the prophet, which told me that I should be king over this people.
1. Kuninkaiden kirja 14:3 Ja ota mukaasi kymmenen leipää, sämpylöitä ja ruukku hunajaa ja mene hänen luokseen; hän kertoo sinulle, mitä lapselle tapahtuu.
1 Kings 14:3 And take with you ten loaves, and cracknels, and a cruse of honey, and go to him: he shall tell you what shall become of the child.
1. Kuninkaiden kirja 14:4 Ja Jerobeamin vaimo teki niin, nousi ja meni Siiloon ja tuli Ahian taloon. Mutta Ahia ei nähnyt, sillä hänen silmänsä olivat hänen ikänsä vuoksi pimeät.
1 Kings 14:4 And Jeroboam’s wife did so, and arose, and went to Shiloh, and came to the house of Ahijah. But Ahijah could not see; for his eyes were set by reason of his age.
1. Kuninkaiden kirja 14:5 Ja Herra sanoi Ahialle: Katso, Jerobeamin vaimo tulee kysymään sinulta jotakin poikansa puolesta, sillä hän on sairas. Näin ja näin sinun on sanottava hänelle, sillä kun hän tulee sisään, hän tekeytyy toiseksi naiseksi.
1 Kings 14:5 And the LORD said to Ahijah, Behold, the wife of Jeroboam comes to ask a thing of you for her son; for he is sick: thus and thus shall you say to her: for it shall be, when she comes in, that she shall feign herself to be another woman.
1. Kuninkaiden kirja 14:6 Ja kun Ahija kuuli hänen askeleidensa kopsetta, kun tämä tuli ovesta sisään, sanoi hän: Tule sisään, Jerobeamin vaimo! Miksi teeskentelet olevasi jokin muu? Sillä minut on lähetetty tuomaan sinulle ikäviä sanomia.
1 Kings 14:6 And it was so, when Ahijah heard the sound of her feet, as she came in at the door, that he said, Come in, you wife of Jeroboam; why feign you yourself to be another? for I am sent to you with heavy tidings.
1. Kuninkaiden kirja 14:7 Mene ja sano Jerobeamille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Koska minä olen korottanut sinut kansan keskeltä ja tehnyt sinusta kansani Israelin ruhtinaan,
1 Kings 14:7 Go, tell Jeroboam, Thus said the LORD God of Israel, For as much as I exalted you from among the people, and made you prince over my people Israel,
1. Kuninkaiden kirja 14:8 Ja repäisin valtakunnan Daavidin suvulta ja annoin sen sinulle. Mutta sinä et ole ollut niin kuin minun palvelijani Daavid, joka piti minun käskyni ja seurasi minua kaikesta sydämestään, tehden ainoastaan sitä, mikä oli oikein minun silmissäni.
1 Kings 14:8 And rent the kingdom away from the house of David, and gave it you: and yet you have not been as my servant David, who kept my commandments, and who followed me with all his heart, to do that only which was right in my eyes;
1. Kuninkaiden kirja 14:9 Vaan te olette tehneet pahaa enemmän kuin kaikki, jotka olivat ennen teitä. Te olette menneet ja tehneet itsellenne muita jumalia ja valettuja kuvia, vihoittaaksenne minua, ja olette heittäneet minut selkänne taakse.
1 Kings 14:9 But have done evil above all that were before you: for you have gone and made you other gods, and molten images, to provoke me to anger, and have cast me behind your back:
1. Kuninkaiden kirja 14:10 Sentähden, katso, minä tuotan onnettomuuden Jerobeamin suvulle ja hävitän Jerobeamin jälkeläisistä ne, jotka virtsaavat muuria vasten, ja ne, jotka ovat suljettuina ja jäljelle jääneet Israelista. Minä otan pois Jerobeamin suvun jäännökset, niin kuin otetaan pois lantaa.
1 Kings 14:10 Therefore, behold, I will bring evil on the house of Jeroboam, and will cut off from Jeroboam him that urinates against the wall, and him that is shut up and left in Israel, and will take away the remnant of the house of Jeroboam, as a man takes away dung
1. Kuninkaiden kirja 14:11 Joka Jerobeamin jälkeläisistä kuolee kaupungissa, sen koirat syövät, ja joka kuolee pellolla, sen taivaan linnut syövät. Sillä Herra on puhunut.
1 Kings 14:11 Him that dies of Jeroboam in the city shall the dogs eat; and him that dies in the field shall the fowls of the air eat: for the LORD has spoken it.
1. Kuninkaiden kirja 14:12 Nouse siis ja mene kotiisi; sillä kun jalkasi astuvat kaupunkiin, lapsi kuolee.
1 Kings 14:12 Arise you therefore, get you to your own house: and when your feet enter into the city, the child shall die.
1. Kuninkaiden kirja 14:13 Ja koko Israel valittaa häntä ja hautaa hänet, sillä Jerobeamin jälkeläisistä vain hän joutuu hautaan, koska hänessä on löydetty jotakin hyvää Herraa, Israelin Jumalaa, kohtaan Jerobeamin suvussa.
1 Kings 14:13 And all Israel shall mourn for him, and bury him: for he only of Jeroboam shall come to the grave, because in him there is found some good thing toward the LORD God of Israel in the house of Jeroboam.
1. Kuninkaiden kirja 14:14 Ja Herra herättää hänelle kuninkaan Israeliin, joka sinä päivänä hävittää Jerobeamin suvun; mutta mitä? Juuri nyt.
1 Kings 14:14 Moreover the LORD shall raise him up a king over Israel, who shall cut off the house of Jeroboam that day: but what? even now.
1. Kuninkaiden kirja 14:15 Sillä Herra lyö Israelia, niin kuin ruoko heiluu vedessä, ja hän repii Israelin ylös tästä hyvästä maasta, jonka hän antoi heidän isillensä, ja hajottaa heidät virran tuolle puolelle, koska he ovat tehneet itselleen asera-karsioita ja vihoittaneet Herran.
1 Kings 14:15 For the LORD shall smite Israel, as a reed is shaken in the water, and he shall root up Israel out of this good land, which he gave to their fathers, and shall scatter them beyond the river, because they have made their groves, provoking the LORD to anger
1. Kuninkaiden kirja 14:16 Ja hän luopuu Israelista Jerobeamin syntien tähden, joilla hän teki syntiä ja saattoi Israelin syntiin.
1 Kings 14:16 And he shall give Israel up because of the sins of Jeroboam, who did sin, and who made Israel to sin.
1. Kuninkaiden kirja 14:17 Niin Jerobeamin vaimo nousi ja lähti ja tuli Tirsaan; ja kun hän tuli oven kynnykselle, lapsi kuoli.
1 Kings 14:17 And Jeroboam’s wife arose, and departed, and came to Tirzah: and when she came to the threshold of the door, the child died;
1. Kuninkaiden kirja 14:18 Ja he hautasivat hänet, ja koko Israel valitti häntä Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijansa profeetta Ahian kautta.
1 Kings 14:18 And they buried him; and all Israel mourned for him, according to the word of the LORD, which he spoke by the hand of his servant Ahijah the prophet.
1. Kuninkaiden kirja 14:19 Mitä muuta on kerrottavaa Jerobeamista, kuinka hän soti ja kuinka hän hallitsi, katso, se on kirjoitettuna Israelin kuninkaiden aikakirjassa.
1 Kings 14:19 And the rest of the acts of Jeroboam, how he warred, and how he reigned, behold, they are written in the book of the chronicles of the kings of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 14:20 Ja Jerobeamin hallitusaika oli kaksikymmentäkaksi vuotta; sitten hän meni lepoon isiensä luo, ja hänen poikansa Nadab hallitsi hänen sijaansa.
1 Kings 14:20 And the days which Jeroboam reigned were two and twenty years: and he slept with his fathers, and Nadab his son reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 14:21 Ja Rehabeam, Salomon poika, hallitsi Juudaa. Rehabeam oli neljänkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Herra oli valinnut kaikista Israelin sukukunnista asettaakseen nimensä sinne. Ja hänen
1 Kings 14:21 And Rehoboam the son of Solomon reigned in Judah. Rehoboam was forty and one years old when he began to reign, and he reigned seventeen years in Jerusalem, the city which the LORD did choose out of all the tribes of Israel, to put his name there. And his
1. Kuninkaiden kirja 14:22 Ja Juuda teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja he herättivät hänen mustasukkaisuutensa synneillään, joita he olivat tehneet, enemmän kuin kaikkea, mitä heidän isänsä olivat tehneet.
1 Kings 14:22 And Judah did evil in the sight of the LORD, and they provoked him to jealousy with their sins which they had committed, above all that their fathers had done.
1. Kuninkaiden kirja 14:23 Sillä he rakensivat itselleen uhrikukkuloita, patsaita ja asera-karsioita jokaiselle korkealle kukkulalle ja jokaisen vihreän puun alle.
1 Kings 14:23 For they also built them high places, and images, and groves, on every high hill, and under every green tree.
1. Kuninkaiden kirja 14:24 Maassa oli myös homoseksuaaleja, ja he tekivät kaikkien niiden pakanakansojen kauhistusten mukaan, jotka Herra oli ajanut pois israelilaisten tieltä.
1 Kings 14:24 And there were also sodomites in the land: and they did according to all the abominations of the nations which the LORD cast out before the children of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 14:25 Kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena Egyptin kuningas Siisak hyökkäsi Jerusalemia vastaan.
1 Kings 14:25 And it came to pass in the fifth year of king Rehoboam, that Shishak king of Egypt came up against Jerusalem:
1. Kuninkaiden kirja 14:26 Ja hän otti mukaansa Herran temppelin aarteet ja kuninkaan palatsin aarteet; hän otti mukaansa kaikki; ja hän otti mukaansa kaikki kultaiset kilvet, jotka Salomo oli tehnyt.
1 Kings 14:26 And he took away the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king’s house; he even took away all: and he took away all the shields of gold which Solomon had made.
1. Kuninkaiden kirja 14:27 Ja kuningas Rehabeam teetti niiden sijaan pronssikilvet ja antoi ne vartiokaartin päällikön haltuun, joka vartioi kuninkaan linnan ovea.
1 Kings 14:27 And king Rehoboam made in their stead brazen shields, and committed them to the hands of the chief of the guard, which kept the door of the king’s house.
1. Kuninkaiden kirja 14:28 Ja kun kuningas meni Herran temppeliin, vartija kantoi ne ja toi ne takaisin vartiokammioon.
1 Kings 14:28 And it was so, when the king went into the house of the LORD, that the guard bore them, and brought them back into the guard chamber.
1. Kuninkaiden kirja 14:29 Mitä muuta on kerrottavaa Rehabeamista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa?
1 Kings 14:29 Now the rest of the acts of Rehoboam, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
1. Kuninkaiden kirja 14:30 Ja sota oli Rehabeamin ja Jerobeamin välillä kaikkina heidän päivinään.
1 Kings 14:30 And there was war between Rehoboam and Jeroboam all their days.
1. Kuninkaiden kirja 14:31 Ja Rehabeam nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen äitinsä nimi oli Naama, ammonilainen. Ja hänen poikansa Abiam hallitsi hänen sijaansa.
1 Kings 14:31 And Rehoboam slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David. And his mother’s name was Naamah an Ammonitess. And Abijam his son reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 15:1 Kuningas Jerobeamin, Nebatin pojan, kahdeksantenatoista hallitusvuotena Abijam hallitsi Juudaa.
1 Kings 15:1 Now in the eighteenth year of king Jeroboam the son of Nebat reigned Abijam over Judah.
1. Kuninkaiden kirja 15:2 Hän hallitsi Jerusalemissa kolme vuotta; ja hänen äitinsä nimi oli Maaka, Abisalomin tytär.
1 Kings 15:2 Three years reigned he in Jerusalem. and his mother’s name was Maachah, the daughter of Abishalom.
1. Kuninkaiden kirja 15:3 Ja hän vaelsi kaikissa isänsä synneissä, joita tämä oli tehnyt ennen häntä; eikä hänen sydämensä ollut ehyesti Herraa, hänen Jumalaansa, kohtaan, niin kuin hänen isänsä Daavidin sydän.
1 Kings 15:3 And he walked in all the sins of his father, which he had done before him: and his heart was not perfect with the LORD his God, as the heart of David his father.
1. Kuninkaiden kirja 15:4 Kuitenkin Daavidin tähden Herra, hänen Jumalansa, antoi hänelle lampun Jerusalemiin, että hän nostaisi hänen poikansa valtaistuimelle hänen jälkeensä ja että Jerusalem pysyisi pystyssä.
1 Kings 15:4 Nevertheless for David’s sake did the LORD his God give him a lamp in Jerusalem, to set up his son after him, and to establish Jerusalem:
1. Kuninkaiden kirja 15:5 Koska Daavid teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, eikä poikennut mistään, mitä Herra oli hänen käskenyt, kaikkina elinpäivinään, paitsi heettiläisen Uurian tapauksessa.
1 Kings 15:5 Because David did that which was right in the eyes of the LORD, and turned not aside from any thing that he commanded him all the days of his life, save only in the matter of Uriah the Hittite.
1. Kuninkaiden kirja 15:6 Ja sota oli Rehabeamin ja Jerobeamin välillä kaikkina hänen elinpäivinään.
1 Kings 15:6 And there was war between Rehoboam and Jeroboam all the days of his life.
1. Kuninkaiden kirja 15:7 Mitä muuta on kerrottavaa Abiamista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa. Ja Abiamin ja Jerobeamin välillä oli sota.
1 Kings 15:7 Now the rest of the acts of Abijam, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? And there was war between Abijam and Jeroboam.
1. Kuninkaiden kirja 15:8 Ja Abiam nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Asa hallitsi hänen sijaansa.
1 Kings 15:8 And Abijam slept with his fathers; and they buried him in the city of David: and Asa his son reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 15:9 Ja Israelin kuninkaan Jerobeamin kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena Asa hallitsi Juudaa.
1 Kings 15:9 And in the twentieth year of Jeroboam king of Israel reigned Asa over Judah.
1. Kuninkaiden kirja 15:10 Ja hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentäyksi vuotta. Ja hänen äitinsä nimi oli Maaka, Abisalomin tytär.
1 Kings 15:10 And forty and one years reigned he in Jerusalem. And his mother’s name was Maachah, the daughter of Abishalom.
1. Kuninkaiden kirja 15:11 Ja Asa teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Daavid.
1 Kings 15:11 And Asa did that which was right in the eyes of the LORD, as did David his father.
1. Kuninkaiden kirja 15:12 Ja hän poisti maasta homomiehet ja poisti kaikki epäjumalat, jotka hänen isänsä olivat tehneet.
1 Kings 15:12 And he took away the sodomites out of the land, and removed all the idols that his fathers had made.
1. Kuninkaiden kirja 15:13 Ja myös hänen äitinsä Maakan hän poisti kuningattaren virasta, koska tämä oli tehnyt epäjumalan lehtoon; ja Asa tuhosi hänen epäjumalansa ja poltti sen Kidronin puron varrella.
1 Kings 15:13 And also Maachah his mother, even her he removed from being queen, because she had made an idol in a grove; and Asa destroyed her idol, and burnt it by the brook Kidron.
1. Kuninkaiden kirja 15:14 Mutta uhrikukkuloita ei poistettu; kuitenkin Asas pysyi ehyellä sydämellä Herraa kohtaan kaikkina hänen päivinään.
1 Kings 15:14 But the high places were not removed: nevertheless Asa’s heart was perfect with the LORD all his days.
1. Kuninkaiden kirja 15:15 Ja hän toi Herran temppeliin ne lahjat, jotka hänen isänsä oli pyhittänyt, ja ne, jotka hän itse oli pyhittänyt: hopeaa, kultaa ja kaluja.
1 Kings 15:15 And he brought in the things which his father had dedicated, and the things which himself had dedicated, into the house of the LORD, silver, and gold, and vessels.
1. Kuninkaiden kirja 15:16 Ja Asan ja Baasan, Israelin kuninkaan, välillä oli sota kaikkina heidän päivinään.
1 Kings 15:16 And there was war between Asa and Baasha king of Israel all their days.
1. Kuninkaiden kirja 15:17 Ja Israelin kuningas Baesa nousi Juudaa vastaan ja linnoitti Raaman, ettei kukaan pääsisi menemään Asan, Juudan kuninkaan, luokse eikä tulemaan hänen luokseen.
1 Kings 15:17 And Baasha king of Israel went up against Judah, and built Ramah, that he might not suffer any to go out or come in to Asa king of Judah.
1. Kuninkaiden kirja 15:18 Niin Asa otti kaiken hopean ja kullan, mitä oli jäljellä Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarteissa, ja antoi ne palvelijoidensa haltuun; ja kuningas Asa lähetti ne Benhadadille, Tabrimonin pojalle, joka oli Herran pojanpoika.
1 Kings 15:18 Then Asa took all the silver and the gold that were left in the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king’s house, and delivered them into the hand of his servants: and king Asa sent them to Benhadad, the son of Tabrimon, the son o
1. Kuninkaiden kirja 15:19 On liitto minun ja sinun välillä, ja minun isäni ja sinun isäsi välillä. Katso, minä lähetän sinulle lahjaksi hopeaa ja kultaa; tule ja riko liittosi Baasan, Israelin kuninkaan, kanssa, että hän lähtisi pois minun kimpustani.
1 Kings 15:19 There is a league between me and you, and between my father and your father: behold, I have sent to you a present of silver and gold; come and break your league with Baasha king of Israel, that he may depart from me.
1. Kuninkaiden kirja 15:20 Niin Benhadad kuuli kuningas Asaa ja lähetti sotajoukkojensa päälliköt Israelin kaupunkeja vastaan ja valtasi Ijjonin, Danin, Abel-bet-Maakan ja koko Kinnerotin sekä koko Naftalin maan.
1 Kings 15:20 So Benhadad listened to king Asa, and sent the captains of the hosts which he had against the cities of Israel, and smote Ijon, and Dan, and Abelbethmaachah, and all Cinneroth, with all the land of Naphtali.
1. Kuninkaiden kirja 15:21 Ja kun Baesa kuuli sen, hän lakkasi rakentamasta Ramaa ja asettui Tirsaan.
1 Kings 15:21 And it came to pass, when Baasha heard thereof, that he left off building of Ramah, and dwelled in Tirzah.
1. Kuninkaiden kirja 15:22 Niin kuningas Asa kuulutti koko Juudan, eikä ketään jätetty rauhaan. He ottivat pois Raaman kivet ja puut, joilla Baesa oli rakentanut. Niillä kuningas Asa rakensi Geban Benjaminissa ja Mispan.
1 Kings 15:22 Then king Asa made a proclamation throughout all Judah; none was exempted: and they took away the stones of Ramah, and the timber thereof, with which Baasha had built; and king Asa built with them Geba of Benjamin, and Mizpah.
1. Kuninkaiden kirja 15:23 Mitä muuta on kerrottavaa Asasta, kaikesta hänen urotyöstään, kaikesta, mitä hän teki, ja kaupungeista, jotka hän rakensi, se on kirjoitettu Juudan kuninkaiden aikakirjaan. Kuitenkin hänen vanhoilla päivillään hänen jalkansa olivat sairaat.
1 Kings 15:23 The rest of all the acts of Asa, and all his might, and all that he did, and the cities which he built, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? Nevertheless in the time of his old age he was diseased in his feet.
1. Kuninkaiden kirja 15:24 Ja Asa nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin isiensä viereen isänsä Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Josafat tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
1 Kings 15:24 And Asa slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David his father: and Jehoshaphat his son reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 15:25 Ja Nadab, Jerobeamin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asan toisena hallitusvuotena ja hallitsi Israelia kaksi vuotta.
1 Kings 15:25 And Nadab the son of Jeroboam began to reign over Israel in the second year of Asa king of Judah, and reigned over Israel two years.
1. Kuninkaiden kirja 15:26 Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi isänsä tietä ja hänen synnissä, jolla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.
1 Kings 15:26 And he did evil in the sight of the LORD, and walked in the way of his father, and in his sin with which he made Israel to sin.
1. Kuninkaiden kirja 15:27 Ja Baesa, Ahian poika, Isaskarin suvusta, teki salaliiton häntä vastaan; ja Baesa löi hänet Gibbetonissa, joka kuului filistealaisille; sillä Nadab ja koko Israel piirittivät Gibbetonia.
1 Kings 15:27 And Baasha the son of Ahijah, of the house of Issachar, conspired against him; and Baasha smote him at Gibbethon, which belonged to the Philistines; for Nadab and all Israel laid siege to Gibbethon.
1. Kuninkaiden kirja 15:28 Juudan kuninkaan Asan kolmantena hallitusvuotena Baesa surmasi hänet ja hallitsi hänen sijaansa.
1 Kings 15:28 Even in the third year of Asa king of Judah did Baasha slay him, and reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 15:29 Ja kun hän tuli kuninkaaksi, löi hän koko Jerobeamin suvun eikä jättänyt Jerobeamille yhtäkään henkeä, ennen kuin tuhosi hänet Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijansa siilolaisen Ahian kautta:
1 Kings 15:29 And it came to pass, when he reigned, that he smote all the house of Jeroboam; he left not to Jeroboam any that breathed, until he had destroyed him, according to the saying of the LORD, which he spoke by his servant Ahijah the Shilonite:
1. Kuninkaiden kirja 15:30 Jerobeamin syntien tähden, joita hän oli tehnyt ja joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, vihoittamalla Herraa, Israelin Jumalaa.
1 Kings 15:30 Because of the sins of Jeroboam which he sinned, and which he made Israel sin, by his provocation with which he provoked the LORD God of Israel to anger.
1. Kuninkaiden kirja 15:31 Mitä muuta on kerrottavaa Nadabista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuninkaiden aikakirjassa.
1 Kings 15:31 Now the rest of the acts of Nadab, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
1. Kuninkaiden kirja 15:32 Ja Asan ja Baasan, Israelin kuninkaan, välillä oli sota kaikkina heidän päivinään.
1 Kings 15:32 And there was war between Asa and Baasha king of Israel all their days.
1. Kuninkaiden kirja 15:33 Juudan kuninkaan Asan kolmantena hallitusvuotena Baasa, Ahian poika, alkoi hallita koko Israelia Tirsassa, ja hän hallitsi kaksikymmentäneljä vuotta.
1 Kings 15:33 In the third year of Asa king of Judah began Baasha the son of Ahijah to reign over all Israel in Tirzah, twenty and four years.
1. Kuninkaiden kirja 15:34 Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi Jerobeamin tietä ja hänen synnissänsä, jolla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.
1 Kings 15:34 And he did evil in the sight of the LORD, and walked in the way of Jeroboam, and in his sin with which he made Israel to sin.
1. Kuninkaiden kirja 16:1 Silloin tuli Herran sana Jeehulle, Hananin pojalle, Baesaa vastaan ja sanoi:
1 Kings 16:1 Then the word of the LORD came to Jehu the son of Hanani against Baasha, saying,
1. Kuninkaiden kirja 16:2 Sillä niin paljon kuin minä sinut tomusta korotin ja tein sinusta kansani Israelin ruhtinaan, sinä olet vaeltanut Jerobeamin tietä ja saattanut kansani Israelin tekemään syntiä, vihoittamaan minut synneillään,
1 Kings 16:2 For as much as I exalted you out of the dust, and made you prince over my people Israel; and you have walked in the way of Jeroboam, and have made my people Israel to sin, to provoke me to anger with their sins;
1. Kuninkaiden kirja 16:3 Katso, minä otan pois Baesan ja hänen suvun jälkeläiset ja teen sinun suvullesi niin kuin Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle.
1 Kings 16:3 Behold, I will take away the posterity of Baasha, and the posterity of his house; and will make your house like the house of Jeroboam the son of Nebat.
1. Kuninkaiden kirja 16:4 Joka Baasan jälkeläisistä kuolee kaupungissa, sen koirat syövät, ja joka hänen jälkeläisistään kuolee pellolla, sen taivaan linnut syövät.
1 Kings 16:4 Him that dies of Baasha in the city shall the dogs eat; and him that dies of his in the fields shall the fowls of the air eat.
1. Kuninkaiden kirja 16:5 Mitä muuta on kerrottavaa Baesasta, hänen teoistaan ja uroteoistaan, se on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
1 Kings 16:5 Now the rest of the acts of Baasha, and what he did, and his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
1. Kuninkaiden kirja 16:6 Niin Baesa meni lepoon isiensä luo ja hänet haudattiin Tirsaan, ja hänen poikansa Ela tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
1 Kings 16:6 So Baasha slept with his fathers, and was buried in Tirzah: and Elah his son reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 16:7 Ja profeetta Jeehun, Hananin pojan, kautta tuli Herran sana Baesaa ja hänen sukuaan vastaan kaiken sen pahan vuoksi, mitä hän teki Herran silmissä, vihoittamalla hänet kättensä teoilla, olemalla kuin
1 Kings 16:7 And also by the hand of the prophet Jehu the son of Hanani came the word of the LORD against Baasha, and against his house, even for all the evil that he did in the sight of the LORD, in provoking him to anger with the work of his hands, in being like the
1. Kuninkaiden kirja 16:8 Juudan kuninkaan Asan kahdentenakymmenentenäkuudentena hallitusvuotena Baasan poika Ela alkoi hallita Israelia Tirsassa, ja hän hallitsi kaksi vuotta.
1 Kings 16:8 In the twenty and sixth year of Asa king of Judah began Elah the son of Baasha to reign over Israel in Tirzah, two years.
1. Kuninkaiden kirja 16:9 Ja hänen palvelijansa Simri, joka oli puolen hänen vaunujensa päällikkö, teki salaliiton häntä vastaan, kun hän oli Tirsassa ja oli juonut itsensä humalaan Arsan, hänen taloutensa haltijan, talossa Tirsassa.
1 Kings 16:9 And his servant Zimri, captain of half his chariots, conspired against him, as he was in Tirzah, drinking himself drunk in the house of Arza steward of his house in Tirzah.
1. Kuninkaiden kirja 16:10 Ja Simri meni sisään ja löi hänet kuoliaaksi Asan, Juudan kuninkaan, kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä hallitusvuotena ja hallitsi hänen sijaansa.
1 Kings 16:10 And Zimri went in and smote him, and killed him, in the twenty and seventh year of Asa king of Judah, and reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 16:11 Ja kun hän alkoi hallita, heti istuuduttuaan valtaistuimelleen, hän surmasi koko Baasan suvun. Hän ei jättänyt jäljelle yhtäkään seinään virtsaavaa, ei hänen sukulaisiaan eikä ystäviään.
1 Kings 16:11 And it came to pass, when he began to reign, as soon as he sat on his throne, that he slew all the house of Baasha: he left him not one that urinates against a wall, neither of his kinfolks, nor of his friends.
1. Kuninkaiden kirja 16:12 Näin Simri tuhosi koko Baasan suvun, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut Baasaa vastaan profeetta Jeehun kautta.
1 Kings 16:12 Thus did Zimri destroy all the house of Baasha, according to the word of the LORD, which he spoke against Baasha by Jehu the prophet.
1. Kuninkaiden kirja 16:13 Kaikkien Baesan ja hänen poikansa Elan syntien tähden, joilla he olivat tehneet syntiä ja joilla he olivat saattaneet Israelin tekemään syntiä, vihoittamalla Herran, Israelin Jumalan, turhuudellaan.
1 Kings 16:13 For all the sins of Baasha, and the sins of Elah his son, by which they sinned, and by which they made Israel to sin, in provoking the LORD God of Israel to anger with their vanities.
1. Kuninkaiden kirja 16:14 Mitä muuta on kerrottavaa Elasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuninkaiden aikakirjassa.
1 Kings 16:14 Now the rest of the acts of Elah, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
1. Kuninkaiden kirja 16:15 Juudan kuninkaan Asan kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä hallitusvuotena Simri hallitsi Tirsassa seitsemän päivää. Kansa oli leiriytynyt Gibbetonin edustalle, joka kuului filistealaisille.
1 Kings 16:15 In the twenty and seventh year of Asa king of Judah did Zimri reign seven days in Tirzah. And the people were encamped against Gibbethon, which belonged to the Philistines.
1. Kuninkaiden kirja 16:16 Ja leiriytynyt kansa kuuli sanottavan: Simri oli tehnyt salaliiton ja surmannut kuninkaan. Niin koko Israel teki sinä päivänä leirissä Omrin, sodanpäämiehen, Israelin kuninkaaksi.
1 Kings 16:16 And the people that were encamped heard say, Zimri has conspired, and has also slain the king: why all Israel made Omri, the captain of the host, king over Israel that day in the camp.
1. Kuninkaiden kirja 16:17 Ja Omri lähti Gibbetonista ja koko Israel hänen kanssaan ja piiritti Tirsan.
1 Kings 16:17 And Omri went up from Gibbethon, and all Israel with him, and they besieged Tirzah.
1. Kuninkaiden kirja 16:18 Ja kun Simri näki kaupungin valloitetun, meni hän kuninkaan linnan palatsiin ja poltti kuninkaan linnan päältään tulella ja kuoli.
1 Kings 16:18 And it came to pass, when Zimri saw that the city was taken, that he went into the palace of the king’s house, and burnt the king’s house over him with fire, and died.
1. Kuninkaiden kirja 16:19 Syntiensä tähden, jotka hän oli tehnyt tehdessään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, vaeltaessaan Jerobeamin tietä ja hänen synnissään, jonka hän oli tehnyt ja jolla hän oli saattanut Israelin syntiin.
1 Kings 16:19 For his sins which he sinned in doing evil in the sight of the LORD, in walking in the way of Jeroboam, and in his sin which he did, to make Israel to sin.
1. Kuninkaiden kirja 16:20 Mitä muuta on kerrottavaa Simristä ja hänen petoksestaan, jonka hän teki, se on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan?
1 Kings 16:20 Now the rest of the acts of Zimri, and his treason that he worked, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
1. Kuninkaiden kirja 16:21 Silloin Israelin kansa jakautui kahteen osaan: toinen puoli kansaa seurasi Tibniä, Giinatin poikaa, tehdäkseen hänestä kuninkaan, ja toinen puoli seurasi Omria.
1 Kings 16:21 Then were the people of Israel divided into two parts: half of the people followed Tibni the son of Ginath, to make him king; and half followed Omri.
1. Kuninkaiden kirja 16:22 Mutta Omrin kannattajajoukko voitti Tibnin, Giinatin pojan, kannattajanjoukon; niin Tibni kuoli, ja Omri hallitsi.
1 Kings 16:22 But the people that followed Omri prevailed against the people that followed Tibni the son of Ginath: so Tibni died, and Omri reigned.
1. Kuninkaiden kirja 16:23 Juudan kuninkaan Asan kolmantenakymmenentenäensimmäisenä hallitusvuotena Omri alkoi hallita Israelia, ja hän hallitsi kaksitoista vuotta. Kuusi vuotta hän hallitsi Tirsassa.
1 Kings 16:23 In the thirty and first year of Asa king of Judah began Omri to reign over Israel, twelve years: six years reigned he in Tirzah.
1. Kuninkaiden kirja 16:24 Ja hän osti Samarian kukkulan Semeriltä kahdella hopeatalentilla ja rakensi kukkulalle ja antoi rakentamalleen kaupungille nimen Samaria Semerin, kukkulan omistajan, nimen mukaan.
1 Kings 16:24 And he bought the hill Samaria of Shemer for two talents of silver, and built on the hill, and called the name of the city which he built, after the name of Shemer, owner of the hill, Samaria.
1. Kuninkaiden kirja 16:25 Mutta Omri teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja teki pahemmin kuin kaikki hänen edeltäjänsä.
1 Kings 16:25 But Omri worked evil in the eyes of the LORD, and did worse than all that were before him.
1. Kuninkaiden kirja 16:26 Sillä hän vaelsi kaikessa Jerobeamin, Nebatin pojan, tietä ja hänen synnissään, jolla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä ja vihoittamaan Herran, Israelin Jumalan, turhuudellaan.
1 Kings 16:26 For he walked in all the way of Jeroboam the son of Nebat, and in his sin with which he made Israel to sin, to provoke the LORD God of Israel to anger with their vanities.
1. Kuninkaiden kirja 16:27 Mitä muuta on kerrottavaa Omrista ja hänen uroteoistaan, jotka hän osoitti, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
1 Kings 16:27 Now the rest of the acts of Omri which he did, and his might that he showed, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
1. Kuninkaiden kirja 16:28 Niin Omri meni lepoon isiensä luo ja hänet haudattiin Samariaan; ja hänen poikansa Ahab hallitsi hänen sijaansa.
1 Kings 16:28 So Omri slept with his fathers, and was buried in Samaria: and Ahab his son reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 16:29 Juudan kuninkaan Asan kolmantenakymmenentenäkahdeksantena hallitusvuotena Ahab, Omrin poika, tuli Israelin kuninkaaksi; ja Ahab, Omrin poika, hallitsi Israelia Samariassa kaksikymmentäkaksi vuotta.
1 Kings 16:29 And in the thirty and eighth year of Asa king of Judah began Ahab the son of Omri to reign over Israel: and Ahab the son of Omri reigned over Israel in Samaria twenty and two years.
1. Kuninkaiden kirja 16:30 Ja Ahab, Omrin poika, teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, enemmän kuin kaikki, jotka olivat olleet hänen edellään.
1 Kings 16:30 And Ahab the son of Omri did evil in the sight of the LORD above all that were before him.
1. Kuninkaiden kirja 16:31 Ja tapahtui, ikään kuin hänen olisi ollut vähäistä vaeltaa Jerobeamin, Nebatin pojan, synneissä, että hän otti vaimokseen Isebelin, siidonilaisten kuninkaan Etbaalin tyttären, ja meni palvelemaan Baalia ja kumartamaan häntä.
1 Kings 16:31 And it came to pass, as if it had been a light thing for him to walk in the sins of Jeroboam the son of Nebat, that he took to wife Jezebel the daughter of Ethbaal king of the Zidonians, and went and served Baal, and worshipped him.
1. Kuninkaiden kirja 16:32 Ja hän pystytti Baalille alttarin Baalin temppeliin, jonka hän oli rakentanut Samariaan.
1 Kings 16:32 And he reared up an altar for Baal in the house of Baal, which he had built in Samaria.
1. Kuninkaiden kirja 16:33 Ja Ahab teki asera-arkan; ja Ahab teki enemmän vihoittaakseen Herran, Israelin Jumalan, kuin kaikki Israelin kuninkaat, jotka olivat olleet ennen häntä.
1 Kings 16:33 And Ahab made a grove; and Ahab did more to provoke the LORD God of Israel to anger than all the kings of Israel that were before him.
1. Kuninkaiden kirja 16:34 Hänen aikanaan beteliläinen Hiiel rakensi Jerikon. Sen perustuksen laski esikoisensa Abiramin alaisuudessa ja portit pystytti nuorimman poikansa Segubin alaisuudessa, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut Joosuan, Nuunin pojan, kautta.
1 Kings 16:34 In his days did Hiel the Bethelite build Jericho: he laid the foundation thereof in Abiram his firstborn, and set up the gates thereof in his youngest son Segub, according to the word of the LORD, which he spoke by Joshua the son of Nun.
1. Kuninkaiden kirja 17:1 Ja tisbelä Elia, Gileadin asukas, sanoi Ahabille: Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, jonka edessä minä seison: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muuten kuin minun sanani mukaan.
1 Kings 17:1 And Elijah the Tishbite, who was of the inhabitants of Gilead, said to Ahab, As the LORD God of Israel lives, before whom I stand, there shall not be dew nor rain these years, but according to my word.
1. Kuninkaiden kirja 17:2 Ja hänelle tuli tämä Herran sana:
1 Kings 17:2 And the word of the LORD came to him, saying,
1. Kuninkaiden kirja 17:3 Mene pois täältä, käänny itään ja kätkeydy Keritin puroon, joka on Jordanin itäpuolella.
1 Kings 17:3 Get you hence, and turn you eastward, and hide yourself by the brook Cherith, that is before Jordan.
1. Kuninkaiden kirja 17:4 Ja sinun on juotava purosta, ja minä olen käskenyt korppien ruokkia sinua siellä.
1 Kings 17:4 And it shall be, that you shall drink of the brook; and I have commanded the ravens to feed you there.
1. Kuninkaiden kirja 17:5 Niin hän meni ja teki Herran sanan mukaan; sillä hän meni ja asettui Keritin puron luo, joka on Jordanin itäpuolella.
1 Kings 17:5 So he went and did according to the word of the LORD: for he went and dwelled by the brook Cherith, that is before Jordan.
1. Kuninkaiden kirja 17:6 Ja korpit toivat hänelle leipää ja lihaa aamulla ja leipää ja lihaa illalla, ja hän joi purosta.
1 Kings 17:6 And the ravens brought him bread and flesh in the morning, and bread and flesh in the evening; and he drank of the brook.
1. Kuninkaiden kirja 17:7 Ja jonkin ajan kuluttua puro kuivui, koska maassa ei ollut satanut.
1 Kings 17:7 And it came to pass after a while, that the brook dried up, because there had been no rain in the land.
1. Kuninkaiden kirja 17:8 Ja hänelle tuli tämä Herran sana:
1 Kings 17:8 And the word of the LORD came to him, saying,
1. Kuninkaiden kirja 17:9 Nouskaa, menkää Sarpatiin, joka on Siidonin alueella, ja asettukaa sinne asumaan. Minä olen käskenyt leskivaimon elättää teitä siellä.
1 Kings 17:9 Arise, get you to Zarephath, which belongs to Zidon, and dwell there: behold, I have commanded a widow woman there to sustain you.
1. Kuninkaiden kirja 17:10 Niin hän nousi ja meni Sarpatiin. Ja kun hän tuli kaupungin portille, katso, leskivaimo oli siellä keräämässä puita. Ja hän huusi hänelle ja sanoi: Hae minulle vähän vettä astiassa juodakseni.
1 Kings 17:10 So he arose and went to Zarephath. And when he came to the gate of the city, behold, the widow woman was there gathering of sticks: and he called to her, and said, Fetch me, I pray you, a little water in a vessel, that I may drink.
1. Kuninkaiden kirja 17:11 Ja kun hän meni sitä hakemaan, hän huusi hänelle ja sanoi: Tuo minulle pala leipää kädessäsi.
1 Kings 17:11 And as she was going to fetch it, he called to her, and said, Bring me, I pray you, a morsel of bread in your hand.
1. Kuninkaiden kirja 17:12 Ja hän sanoi: Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole yhtäkään leipää, vaan kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän öljyä ruukussa. Ja katso, minä kokoan kaksi puuta, mennäkseni sisään ja valmistaakseni ne itselleni ja pojalleni, syödäksemme ne ja sitten kuollaksemme.
1 Kings 17:12 And she said, As the LORD your God lives, I have not a cake, but an handful of meal in a barrel, and a little oil in a cruse: and, behold, I am gathering two sticks, that I may go in and dress it for me and my son, that we may eat it, and die.
1. Kuninkaiden kirja 17:13 Ja Elia sanoi hänelle: Älä pelkää; mene ja tee niin kuin sanoit; mutta tee minulle ensin siitä pieni kakku ja tuo se minulle; ja leivo sitten itsellesi ja pojallesi.
1 Kings 17:13 And Elijah said to her, Fear not; go and do as you have said: but make me thereof a little cake first, and bring it to me, and after make for you and for your son.
1. Kuninkaiden kirja 17:14 Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jauhoruukku ei ehdy eikä öljyastia tyhjene, ennen kuin Herra antaa sateen maan päälle.
1 Kings 17:14 For thus said the LORD God of Israel, The barrel of meal shall not waste, neither shall the cruse of oil fail, until the day that the LORD sends rain on the earth.
1. Kuninkaiden kirja 17:15 Ja hän meni ja teki Elian sanan mukaan; ja hän ja Elia ja hänen perheensä söivät monta päivää.
1 Kings 17:15 And she went and did according to the saying of Elijah: and she, and he, and her house, did eat many days.
1. Kuninkaiden kirja 17:16 Jauhoruukku ei ehtynyt eikä öljyastia ehtynyt, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut Elian kautta.
1 Kings 17:16 And the barrel of meal wasted not, neither did the cruse of oil fail, according to the word of the LORD, which he spoke by Elijah.
1. Kuninkaiden kirja 17:17 Ja näiden tapausten jälkeen tapahtui, että talon emännän poika sairastui, ja hänen sairautensa oli niin kova, ettei hän enää saanut henkeä.
1 Kings 17:17 And it came to pass after these things, that the son of the woman, the mistress of the house, fell sick; and his sickness was so sore, that there was no breath left in him.
1. Kuninkaiden kirja 17:18 Ja hän sanoi Elialle: Mitä minulla on sinun kanssasi tekemistä, sinä Jumalan mies? Oletko tullut minun luokseni muistamaan syntiäni ja tappamaan poikani?
1 Kings 17:18 And she said to Elijah, What have I to do with you, O you man of God? are you come to me to call my sin to remembrance, and to slay my son?
1. Kuninkaiden kirja 17:19 Ja hän sanoi hänelle: Anna minulle poikasi. Ja hän otti hänet hänen helmastaan ja kantoi hänet ylistoon, jossa hän oleskeli, ja pani hänet omalle vuoteelleen.
1 Kings 17:19 And he said to her, Give me your son. And he took him out of her bosom, and carried him up into a loft, where he stayed, and laid him on his own bed.
1. Kuninkaiden kirja 17:20 Ja hän huusi Herran puoleen ja sanoi: Herra, minun Jumalani, oletko sinä myös tuottanut onnettomuuden leskelle, jonka luona minä asun, surmaamalla hänen poikansa?
1 Kings 17:20 And he cried to the LORD, and said, O LORD my God, have you also brought evil on the widow with whom I sojourn, by slaying her son?
1. Kuninkaiden kirja 17:21 Ja hän ojensi itsensä lapsen päälle kolme kertaa ja huusi Herraa ja sanoi: Herra, minun Jumalani, anna tämän lapsen sielun tulla häneen jälleen.
1 Kings 17:21 And he stretched himself on the child three times, and cried to the LORD, and said, O LORD my God, I pray you, let this child’s soul come into him again.
1. Kuninkaiden kirja 17:22 Ja Herra kuuli Elian äänen, ja lapsen sielu palasi häneen, ja hän virkosi eloon.
1 Kings 17:22 And the LORD heard the voice of Elijah; and the soul of the child came into him again, and he revived.
1. Kuninkaiden kirja 17:23 Niin Elia otti lapsen ja vei hänet alas ylimmäisestä huoneeseen ja antoi hänet hänen äidilleen. Ja Elia sanoi: Katso, poikasi elää.
1 Kings 17:23 And Elijah took the child, and brought him down out of the chamber into the house, and delivered him to his mother: and Elijah said, See, your son lives.
1. Kuninkaiden kirja 17:24 Ja nainen sanoi Elialle: Tästä minä tiedän, että sinä olet Jumalan mies ja että Herran sana sinun suussasi on totuus.
1 Kings 17:24 And the woman said to Elijah, Now by this I know that you are a man of God, and that the word of the LORD in your mouth is truth.
1. Kuninkaiden kirja 18:1 Ja pitkän ajan kuluttua, kolmantena vuotena, tuli Herran sana Elialle tämä: Mene ja näytä itsesi Ahabille, niin minä annan sateen maan päälle.
1 Kings 18:1 And it came to pass after many days, that the word of the LORD came to Elijah in the third year, saying, Go, show yourself to Ahab; and I will send rain on the earth.
1. Kuninkaiden kirja 18:2 Ja Elia meni näyttäytymään Ahabille. Ja Samariassa oli kova nälänhätä.
1 Kings 18:2 And Elijah went to show himself to Ahab. And there was a sore famine in Samaria.
1. Kuninkaiden kirja 18:3 Ja Ahab kutsui Obadjan, joka oli hänen taloutensa haltija. (Obadja pelkäsi suuresti Herraa.)
1 Kings 18:3 And Ahab called Obadiah, which was the governor of his house. (Now Obadiah feared the LORD greatly:
1. Kuninkaiden kirja 18:4 Sillä kun Isebel hävitti Herran profeetat, Obadja otti sata profeettaa ja kätki heidät viisikymmentä luolaan ja ruokki heitä leivällä ja vedellä.
1 Kings 18:4 For it was so, when Jezebel cut off the prophets of the LORD, that Obadiah took an hundred prophets, and hid them by fifty in a cave, and fed them with bread and water.)
1. Kuninkaiden kirja 18:5 Ja Ahab sanoi Obadjalle: Mene maahan, kaikille vesilähteille ja kaikille puroille. Ehkä löydämme ruohoa, jotta voimme pitää hevoset ja muulit hengissä, emmekä menetä kaikkia eläimiä.
1 Kings 18:5 And Ahab said to Obadiah, Go into the land, to all fountains of water, and to all brooks: peradventure we may find grass to save the horses and mules alive, that we lose not all the beasts.
1. Kuninkaiden kirja 18:6 Niin he jakoivat maan keskenään kulkeakseen sen läpi: Ahab kulki yksinään toista tietä ja Obadja yksin toista tietä.
1 Kings 18:6 So they divided the land between them to pass throughout it: Ahab went one way by himself, and Obadiah went another way by himself.
1. Kuninkaiden kirja 18:7 Ja kun Obadja oli tiellä, katso, Elia kohtasi hänet. Ja hän tunsi hänet, lankesi kasvoilleen ja sanoi: Oletko sinä se, herrani Elia?
1 Kings 18:7 And as Obadiah was in the way, behold, Elijah met him: and he knew him, and fell on his face, and said, Are you that my lord Elijah?
1. Kuninkaiden kirja 18:8 Ja hän vastasi hänelle: Olen. Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä.
1 Kings 18:8 And he answered him, I am: go, tell your lord, Behold, Elijah is here.
1. Kuninkaiden kirja 18:9 Ja hän sanoi: Mitä syntiä minä olen tehnyt, että annat palvelijasi Ahabin käsiin surmattavaksi?
1 Kings 18:9 And he said, What have I sinned, that you would deliver your servant into the hand of Ahab, to slay me?
1. Kuninkaiden kirja 18:10 Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, ei ole kansaa eikä valtakuntaa, josta herrani ei olisi lähettänyt sinua etsimään. Ja kun he sanoivat: Ei hän ole siellä, hän vannoi sen valtakunnan ja kansan valan, etteivät he ole sinua löytäneet.
1 Kings 18:10 As the LORD your God lives, there is no nation or kingdom, where my lord has not sent to seek you: and when they said, He is not there; he took an oath of the kingdom and nation, that they found you not.
1. Kuninkaiden kirja 18:11 Ja nyt sinä sanot: Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä.
1 Kings 18:11 And now you say, Go, tell your lord, Behold, Elijah is here.
1. Kuninkaiden kirja 18:12 Ja kun minä olen lähtenyt luotasi, Herran Henki vie sinut sinne, minne en tiedä. Niin minä sitten tulen ja ilmoitan Ahabille, eikä hän löydä sinua, ja hän surmaa minut. Mutta minä, sinun palvelijasi, olen pelännyt Herraa nuoruudestani asti.
1 Kings 18:12 And it shall come to pass, as soon as I am gone from you, that the Spirit of the LORD shall carry you where I know not; and so when I come and tell Ahab, and he cannot find you, he shall slay me: but I your servant fear the LORD from my youth.
1. Kuninkaiden kirja 18:13 Eikö herralleni kerrottu, mitä minä tein, kun Isebel surmasi Herran profeetat, kuinka minä kätkin sata Herran profeettaa viisikymmentä kerrallaan luolaan ja ruokin heitä leivällä ja vedellä?
1 Kings 18:13 Was it not told my lord what I did when Jezebel slew the prophets of the LORD, how I hid an hundred men of the LORD’s prophets by fifty in a cave, and fed them with bread and water?
1. Kuninkaiden kirja 18:14 Ja nyt sinä sanot: Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä; niin hän surmaa minut.
1 Kings 18:14 And now you say, Go, tell your lord, Behold, Elijah is here: and he shall slay me.
1. Kuninkaiden kirja 18:15 Ja Elia sanoi: Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minä seison, minä ilmestyn hänelle tänä päivänä.
1 Kings 18:15 And Elijah said, As the LORD of hosts lives, before whom I stand, I will surely show myself to him to day.
1. Kuninkaiden kirja 18:16 Niin Obadja meni Ahabia vastaan ja kertoi hänelle, ja Ahab meni Eliaa vastaan.
1 Kings 18:16 So Obadiah went to meet Ahab, and told him: and Ahab went to meet Elijah.
1. Kuninkaiden kirja 18:17 Ja kun Ahab näki Elian, sanoi hän hänelle: Oletko sinä se, joka syöksee Israelin onnettomuuteen?
1 Kings 18:17 And it came to pass, when Ahab saw Elijah, that Ahab said to him, Are you he that troubles Israel?
1. Kuninkaiden kirja 18:18 Ja hän vastasi: En minä ole syössyt Israelia onnettomuuteen, vaan sinä ja sinun isäsi suku, koska te olette hyljänneet Herran käskyt ja seuranneet Baaleja.
1 Kings 18:18 And he answered, I have not troubled Israel; but you, and your father’s house, in that you have forsaken the commandments of the LORD, and you have followed Baalim.
1. Kuninkaiden kirja 18:19 Lähetä nyt ja kokoa minun luokseni koko Israel Karmelin vuorelle ja neljäsataa viisikymmentä Baalin profeetta ja neljäsataa lehtojen profeettaa, jotka syövät Isebelin pöydässä.
1 Kings 18:19 Now therefore send, and gather to me all Israel to mount Carmel, and the prophets of Baal four hundred and fifty, and the prophets of the groves four hundred, which eat at Jezebel’s table.
1. Kuninkaiden kirja 18:20 Niin Ahab lähetti sanan kaikille israelilaisille ja kokosi profeetat Karmelinvuorelle.
1 Kings 18:20 So Ahab sent to all the children of Israel, and gathered the prophets together to mount Carmel.
1. Kuninkaiden kirja 18:21 Niin Elia tuli kaiken kansan luo ja sanoi: Kuinka kauan te onnutte kahden maan välille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä; mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä. Kansa ei vastannut hänelle sanaakaan.
1 Kings 18:21 And Elijah came to all the people, and said, How long halt you between two opinions? if the LORD be God, follow him: but if Baal, then follow him. And the people answered him not a word.
1. Kuninkaiden kirja 18:22 Silloin Elia sanoi kansalle: Minä, minä ainoa olen jäljellä Herran profeetta, mutta Baalin profeettoja on neljäsataa viisikymmentä miestä.
1 Kings 18:22 Then said Elijah to the people, I, even I only, remain a prophet of the LORD; but Baal’s prophets are four hundred and fifty men.
1. Kuninkaiden kirja 18:23 Antakoot siis meille kaksi härkää; valitkoot he itselleen toisen härän, paloittelekoot sen ja pankoot sen puiden päälle, mutta älköön se tulta sytyttäkö. Minä valmistan toisen härän ja panen sen puiden päälle, mutta en sytyttäköön tulta.
1 Kings 18:23 Let them therefore give us two bullocks; and let them choose one bullock for themselves, and cut it in pieces, and lay it on wood, and put no fire under: and I will dress the other bullock, and lay it on wood, and put no fire under:
1. Kuninkaiden kirja 18:24 Ja huutakaa avuksi jumalienne nimeä, ja minä huudan avuksi Herran nimeä. Ja se jumala, joka vastaa tulella, olkoon Jumala. Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: Oikein puhuttu.
1 Kings 18:24 And call you on the name of your gods, and I will call on the name of the LORD: and the God that answers by fire, let him be God. And all the people answered and said, It is well spoken.
1. Kuninkaiden kirja 18:25 Ja Elia sanoi Baalin profeetoille: Valitkaa itsellenne yksi härkä ja valmistakaa se ensin, sillä teitä on monta; ja huutakaa avuksi jumalienne nimeä, mutta älkää sytyttäkö tulta.
1 Kings 18:25 And Elijah said to the prophets of Baal, Choose you one bullock for yourselves, and dress it first; for you are many; and call on the name of your gods, but put no fire under.
1. Kuninkaiden kirja 18:26 Ja he ottivat heille annetun härän, valmistivat sen ja huusivat Baalin nimeä aamusta keskipäivään asti sanoen: Baal, kuule meitä! Mutta ei kuulunut ääntä eikä vastausta. Ja he hyppivät tehdyllä alttarilla.
1 Kings 18:26 And they took the bullock which was given them, and they dressed it, and called on the name of Baal from morning even until noon, saying, O Baal, hear us. But there was no voice, nor any that answered. And they leaped on the altar which was made.
1. Kuninkaiden kirja 18:27 Ja keskipäivän aikaan Elia pilkkasi heitä ja sanoi: Huutakaa! Hän on jumala! Joko hän puhuu, tai hän ajaa takaa, tai hän on matkalla, tai kenties hän nukkuu ja herää.
1 Kings 18:27 And it came to pass at noon, that Elijah mocked them, and said, Cry aloud: for he is a god; either he is talking, or he is pursuing, or he is in a journey, or peradventure he sleeps, and must be awaked.
1. Kuninkaiden kirja 18:28 Ja he huusivat ääneen ja viiltelivät itseään tapansa mukaan veitsillä ja lanseteilla, kunnes veri pursui heidän päälleen.
1 Kings 18:28 And they cried aloud, and cut themselves after their manner with knives and lancets, till the blood gushed out on them.
1. Kuninkaiden kirja 18:29 Ja kun keskipäivä oli ohi ja he ennustivat iltauhrin uhraamiseen asti, ei kuulunut ääntä eikä vastausta eikä huomiota.
1 Kings 18:29 And it came to pass, when midday was past, and they prophesied until the time of the offering of the evening sacrifice, that there was neither voice, nor any to answer, nor any that regarded.
1. Kuninkaiden kirja 18:30 Ja Elia sanoi kaikelle kansalle: Tulkaa lähemmäs minua. Ja kaikki kansa tuli hänen luokseen. Ja hän korjasi Herran alttarin, joka oli revitty.
1 Kings 18:30 And Elijah said to all the people, Come near to me. And all the people came near to him. And he repaired the altar of the LORD that was broken down.
1. Kuninkaiden kirja 18:31 Ja Elia otti kaksitoista kiveä, Jaakobin poikien sukukuntien luvun mukaan, joille tuli Herran sana: Israel olkoon sinun nimesi,
1 Kings 18:31 And Elijah took twelve stones, according to the number of the tribes of the sons of Jacob, to whom the word of the LORD came, saying, Israel shall be your name:
1. Kuninkaiden kirja 18:32 Ja kivistä hän rakensi alttarin Herran nimeen ja teki alttarin ympärille ojan, niin suuren, että siihen olisi mahtunut kaksi seallista siementä.
1 Kings 18:32 And with the stones he built an altar in the name of the LORD: and he made a trench about the altar, as great as would contain two measures of seed.
1. Kuninkaiden kirja 18:33 Ja hän latoi puut paikoilleen, paloitteli härän ja asetti sen puiden päälle ja sanoi: Täyttäkää neljä tynnyriä vedellä ja kaatakaa se polttouhrin ja puiden päälle.
1 Kings 18:33 And he put the wood in order, and cut the bullock in pieces, and laid him on the wood, and said, Fill four barrels with water, and pour it on the burnt sacrifice, and on the wood.
1. Kuninkaiden kirja 18:34 Ja hän sanoi: Tehkää se toisen kerran. Ja he tekivät sen toisen kerran. Ja hän sanoi: Tehkää se kolmannen kerran. Ja he tekivät sen kolmannen kerran.
1 Kings 18:34 And he said, Do it the second time. And they did it the second time. And he said, Do it the third time. And they did it the third time.
1. Kuninkaiden kirja 18:35 Ja vesi virtasi alttarin ympäri, ja hän täytti myös ojan vedellä.
1 Kings 18:35 And the water ran round about the altar; and he filled the trench also with water.
1. Kuninkaiden kirja 18:36 Ja tapahtui, että iltauhrin uhraamisen aikana profeetta Elia lähestyi ja sanoi: Herra, Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tänä päivänä tehkää tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen sinun palvelijasi ja että minä
1 Kings 18:36 And it came to pass at the time of the offering of the evening sacrifice, that Elijah the prophet came near, and said, LORD God of Abraham, Isaac, and of Israel, let it be known this day that you are God in Israel, and that I am your servant, and that I h
1. Kuninkaiden kirja 18:37 Kuule minua, Herra, kuule minua, että tämä kansa tietäisi, että sinä olet Herra Jumala ja että sinä olet kääntänyt heidän sydämensä takaisin.
1 Kings 18:37 Hear me, O LORD, hear me, that this people may know that you are the LORD God, and that you have turned their heart back again.
1. Kuninkaiden kirja 18:38 Silloin Herran tuli iski ja kulutti polttouhrin, puut, kivet ja tomun ja nuoli ojassa olevan veden.
1 Kings 18:38 Then the fire of the LORD fell, and consumed the burnt sacrifice, and the wood, and the stones, and the dust, and licked up the water that was in the trench.
1. Kuninkaiden kirja 18:39 Ja kun kaikki kansa näki sen, lankesivat he kasvoilleen ja sanoivat: Herra on Jumala, Herra on Jumala!
1 Kings 18:39 And when all the people saw it, they fell on their faces: and they said, The LORD, he is the God; the LORD, he is the God.
1. Kuninkaiden kirja 18:40 Ja Elia sanoi heille: Ottakaa Baalin profeetat kiinni, älköön yksikään heistä pääskö pakoon. Ja he ottivat heidät kiinni. Ja Elia vei heidät alas Kisonin purolle ja tappoi heidät siellä.
1 Kings 18:40 And Elijah said to them, Take the prophets of Baal; let not one of them escape. And they took them: and Elijah brought them down to the brook Kishon, and slew them there.
1. Kuninkaiden kirja 18:41 Ja Elia sanoi Ahabille: Nouse, syö ja juo, sillä kuuluu sateen ropina.
1 Kings 18:41 And Elijah said to Ahab, Get you up, eat and drink; for there is a sound of abundance of rain.
1. Kuninkaiden kirja 18:42 Niin Ahab nousi ylös syömään ja juomaan. Ja Elia nousi Karmelin huipulle; ja hän heittäytyi maahan ja pani kasvonsa polviensa väliin,
1 Kings 18:42 So Ahab went up to eat and to drink. And Elijah went up to the top of Carmel; and he cast himself down on the earth, and put his face between his knees,
1. Kuninkaiden kirja 18:43 Ja sanoi palvelijalleen: Mene nyt ylös ja katso merta kohti. Niin hän meni ylös ja katsoi ja sanoi: Ei siellä ole mitään. Ja hän sanoi: Mene takaisin seitsemän kertaa.
1 Kings 18:43 And said to his servant, Go up now, look toward the sea. And he went up, and looked, and said, There is nothing. And he said, Go again seven times.
1. Kuninkaiden kirja 18:44 Ja seitsemännellä kerralla hän sanoi: Katso, merestä nousee pieni pilvi, miehen käden kokoinen. Ja hän sanoi: Mene ylös ja sano Ahabille: 'Valjasta vaunusi ja tule alas, ettei sade sinua pidättäisi'.
1 Kings 18:44 And it came to pass at the seventh time, that he said, Behold, there rises a little cloud out of the sea, like a man’s hand. And he said, Go up, say to Ahab, Prepare your chariot, and get you down that the rain stop you not.
1. Kuninkaiden kirja 18:45 Ja sillä välin taivas oli mustana pilvistä ja tuulesta, ja tuli kova sade. Niin Ahab ratsasti ja meni Jisreeliin.
1 Kings 18:45 And it came to pass in the mean while, that the heaven was black with clouds and wind, and there was a great rain. And Ahab rode, and went to Jezreel.
1. Kuninkaiden kirja 18:46 Ja Herran käsi tuli Elian päälle, ja hän vyötti kupeensa ja juoksi Ahabin edellä Jisreeliin.
1 Kings 18:46 And the hand of the LORD was on Elijah; and he girded up his loins, and ran before Ahab to the entrance of Jezreel.
1. Kuninkaiden kirja 19:1 Ja Ahab kertoi Isebelille kaiken, mitä Elia oli tehnyt ja kuinka hän oli surmannut kaikki profeetat miekalla.
1 Kings 19:1 And Ahab told Jezebel all that Elijah had done, and with how he had slain all the prophets with the sword.
1. Kuninkaiden kirja 19:2 Niin Isebel lähetti sanansaattajan Elian luo ja sanoi: Jumalat tehkööt minulle näin ja vielä enemmän, ellen huomiseen tähän aikaan mennessä tee sinun hengellesi niin kuin on tehty jonkun heidän elämänsä kanssa.
1 Kings 19:2 Then Jezebel sent a messenger to Elijah, saying, So let the gods do to me, and more also, if I make not your life as the life of one of them by to morrow about this time.
1. Kuninkaiden kirja 19:3 Ja kun hän sen näki, nousi hän ja lähti henkensä edestä ja tuli Beersebaan, joka on Juudassa, ja jätti sinne palvelijansa.
1 Kings 19:3 And when he saw that, he arose, and went for his life, and came to Beersheba, which belongs to Judah, and left his servant there.
1. Kuninkaiden kirja 19:4 Mutta hän itse meni päivänmatkan erämaahan, tuli ja istui katajapuun alle ja pyysi itselleen kuolemaa ja sanoi: Jo riittää; ota nyt, Herra, minun henkeni, sillä en minä ole parempi kuin isäni.
1 Kings 19:4 But he himself went a day’s journey into the wilderness, and came and sat down under a juniper tree: and he requested for himself that he might die; and said, It is enough; now, O LORD, take away my life; for I am not better than my fathers.
1. Kuninkaiden kirja 19:5 Ja kun hän makasi ja nukkui katajapuun alla, katso, enkeli kosketti häntä ja sanoi hänelle: Nouse ja syö.
1 Kings 19:5 And as he lay and slept under a juniper tree, behold, then an angel touched him, and said to him, Arise and eat.
1. Kuninkaiden kirja 19:6 Ja hän katsahti, ja katso, siellä oli hiilillä paistettu kakku ja vesiastia hänen päänsä kohdalla. Ja hän söi ja joi, ja sitten hän laskeutui taas makuulle.
1 Kings 19:6 And he looked, and, behold, there was a cake baked on the coals, and a cruse of water at his head. And he did eat and drink, and laid him down again.
1. Kuninkaiden kirja 19:7 Ja Herran enkeli tuli vielä toisen kerran, kosketti häntä ja sanoi: Nouse ja syö, sillä matka on sinulle liian pitkä.
1 Kings 19:7 And the angel of the LORD came again the second time, and touched him, and said, Arise and eat; because the journey is too great for you.
1. Kuninkaiden kirja 19:8 Ja hän nousi, söi ja joi, ja kulki sen ruoan voimalla neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä Jumalan vuorelle, Hoorebille.
1 Kings 19:8 And he arose, and did eat and drink, and went in the strength of that meat forty days and forty nights to Horeb the mount of God.
1. Kuninkaiden kirja 19:9 Ja hän tuli sinne luolaan ja yöpyi siellä; ja katso, Herran sana tuli hänelle, ja hän sanoi hänelle: Mitä sinä täällä teet, Elia?
1 Kings 19:9 And he came thither to a cave, and lodged there; and, behold, the word of the LORD came to him, and he said to him, What do you here, Elijah?
1. Kuninkaiden kirja 19:10 Ja hän sanoi: Minä olen kiivaillut suuresti Herran, Jumalan Sebaotin, puolesta, sillä israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi, hajottaneet sinun alttarisi ja tappaneet miekalla sinun profeettasi; ja minä ainoa olen jäljelle jäänyt; ja he väijyvät minun henkeäni, ottaakseen sen pois.
1 Kings 19:10 And he said, I have been very jealous for the LORD God of hosts: for the children of Israel have forsaken your covenant, thrown down your altars, and slain your prophets with the sword; and I, even I only, am left; and they seek my life, to take it away.
1. Kuninkaiden kirja 19:11 Ja hän sanoi: Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Ja katso, Herra kulki ohi, ja suuri ja raju tuuli repi vuoria ja murskasi kalliot Herran edessä; mutta Herra ei ollut tuulessa, ja tuulen jälkeen tuli maanjäristys.
1 Kings 19:11 And he said, Go forth, and stand on the mount before the LORD. And, behold, the LORD passed by, and a great and strong wind rent the mountains, and broke in pieces the rocks before the LORD; but the LORD was not in the wind: and after the wind an earthqua
1. Kuninkaiden kirja 19:12 Ja maanjäristyksen jälkeen tuli tuli, mutta Herra ei ollut tulessa; ja tulen jälkeen kuului hiljainen, hiljainen ääni.
1 Kings 19:12 And after the earthquake a fire; but the LORD was not in the fire: and after the fire a still small voice.
1. Kuninkaiden kirja 19:13 Ja kun Elia sen kuuli, peitti hän kasvonsa viittaansa ja meni ulos ja seisoi luolan suulla. Ja katso, ääni tuli hänelle ja sanoi: Mitä sinä täällä teet, Elia?
1 Kings 19:13 And it was so, when Elijah heard it, that he wrapped his face in his mantle, and went out, and stood in the entering in of the cave. And, behold, there came a voice to him, and said, What do you here, Elijah?
1. Kuninkaiden kirja 19:14 Ja hän sanoi: Minä olen kiivaillut suuresti Herran, Jumalan Sebaotin, puolesta, koska israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi, hajottaneet sinun alttarisi ja tappaneet miekalla sinun profeettasi; ja minä yksin olen jäljelle jäänyt; ja he väijyvät minun henkeäni, ottaakseen sen pois.
1 Kings 19:14 And he said, I have been very jealous for the LORD God of hosts: because the children of Israel have forsaken your covenant, thrown down your altars, and slain your prophets with the sword; and I, even I only, am left; and they seek my life, to take it aw
1. Kuninkaiden kirja 19:15 Ja Herra sanoi hänelle: Mene, palaja takaisin tietäsi Damaskon erämaahan, ja kun olet tullut, voitele Hasael Syyrian kuninkaaksi.
1 Kings 19:15 And the LORD said to him, Go, return on your way to the wilderness of Damascus: and when you come, anoint Hazael to be king over Syria:
1. Kuninkaiden kirja 19:16 Ja Jeehu, Nimsin poika, sinun on voideltava Israelin kuninkaaksi; ja Elisa, Safatin poika Abelmeholasta, sinun on voideltava profeetaksi sinun sijaasi.
1 Kings 19:16 And Jehu the son of Nimshi shall you anoint to be king over Israel: and Elisha the son of Shaphat of Abelmeholah shall you anoint to be prophet in your room.
1. Kuninkaiden kirja 19:17 Ja tapahtuu, että joka pelastuu Hasaelin miekasta, sen surmaa Jeehu, ja joka pelastuu Jeehun miekasta, sen surmaa Elisa.
1 Kings 19:17 And it shall come to pass, that him that escapes the sword of Hazael shall Jehu slay: and him that escapes from the sword of Jehu shall Elisha slay.
1. Kuninkaiden kirja 19:18 Silti minä olen jättänyt itselleni Israeliin seitsemäntuhatta, kaikki polvet, jotka eivät ole notkistuneet Baalille, ja kaikki suut, jotka eivät ole häntä suudelleet.
1 Kings 19:18 Yet I have left me seven thousand in Israel, all the knees which have not bowed to Baal, and every mouth which has not kissed him.
1. Kuninkaiden kirja 19:19 Niin hän lähti sinne ja löysi Elisan, Safatin pojan, joka kynsi peltoa kahdentoista härkäparin edellään, ja Elisa kulki kahdennentoista parin kanssa. Ja Elia kulki hänen ohitseen ja heitti viittansa hänen päälleen.
1 Kings 19:19 So he departed there, and found Elisha the son of Shaphat, who was plowing with twelve yoke of oxen before him, and he with the twelfth: and Elijah passed by him, and cast his mantle on him.
1. Kuninkaiden kirja 19:20 Niin hän jätti härät ja juoksi Elian perään ja sanoi: Anna minun suuta isääni ja äitiäni, ja sitten minä seuraan sinua. Elia sanoi hänelle: Mene takaisin; sillä mitä minä olen sinulle tehnyt?
1 Kings 19:20 And he left the oxen, and ran after Elijah, and said, Let me, I pray you, kiss my father and my mother, and then I will follow you. And he said to him, Go back again: for what have I done to you?
1. Kuninkaiden kirja 19:21 Ja hän palasi hänen luotaan, otti härkäparin ja teurasti ne ja keitti niiden lihat härkien aseen kanssa ja antoi kansalle, ja he söivät. Sitten hän nousi ja meni Elian perään ja palveli häntä.
1 Kings 19:21 And he returned back from him, and took a yoke of oxen, and slew them, and boiled their flesh with the instruments of the oxen, and gave to the people, and they did eat. Then he arose, and went after Elijah, and ministered to him.
1. Kuninkaiden kirja 20:1 Ja Benhadad, Aramin kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa, ja hänen kanssaan oli kolmekymmentäkaksi kuningasta, hevosia ja vaunuja; ja hän meni ylös ja piiritti Samarian ja soti sitä vastaan.
1 Kings 20:1 And Benhadad the king of Syria gathered all his host together: and there were thirty and two kings with him, and horses, and chariots; and he went up and besieged Samaria, and warred against it.
1. Kuninkaiden kirja 20:2 Ja hän lähetti sanansaattajia Israelin kuninkaan Ahabin luo kaupunkiin ja sanoi hänelle: Näin sanoo Benhadad:
1 Kings 20:2 And he sent messengers to Ahab king of Israel into the city, and said to him, Thus said Benhadad,
1. Kuninkaiden kirja 20:3 Hopeasi ja kultasi ovat minun; myös vaimonne ja lapsenne, parhaatkin, ovat minun.
1 Kings 20:3 Your silver and your gold is mine; your wives also and your children, even the best, are mine.
1. Kuninkaiden kirja 20:4 Israelin kuningas vastasi ja sanoi: Herrani, kuningas, niin kuin sanoit, minä ja kaikki, mitä minulla on, olen sinun.
1 Kings 20:4 And the king of Israel answered and said, My lord, O king, according to your saying, I am yours, and all that I have.
1. Kuninkaiden kirja 20:5 Niin sanansaattajat palasivat ja sanoivat: Näin sanoo Benhadad: Vaikka minä olen lähettänyt sinulle sanan: 'Anna minulle hopeasi ja kultasi, vaimosi ja lapsesi',
1 Kings 20:5 And the messengers came again, and said, Thus speaks Benhadad, saying, Although I have sent to you, saying, You shall deliver me your silver, and your gold, and your wives, and your children;
1. Kuninkaiden kirja 20:6 Mutta huomenna tähän aikaan minä lähetän palvelijani sinun luoksesi, ja he tutkivat sinun talosi ja palvelijaisi talot; ja minkä he pitävät sinun silmissäsi hyvänä, sen he ottavat käteensä ja ottavat pois.
1 Kings 20:6 Yet I will send my servants to you to morrow about this time, and they shall search your house, and the houses of your servants; and it shall be, that whatever is pleasant in your eyes, they shall put it in their hand, and take it away.
1. Kuninkaiden kirja 20:7 Niin Israelin kuningas kutsui koolle kaikki maan vanhimmat ja sanoi: Pitäkää silmällä, kuinka tämä mies hankkii pahaa! Hän lähetti minulle sanan vaimojeni ja lasteni, hopeani ja kultani perään, enkä minä sitä häneltä kieltänyt.
1 Kings 20:7 Then the king of Israel called all the elders of the land, and said, Mark, I pray you, and see how this man seeks mischief: for he sent to me for my wives, and for my children, and for my silver, and for my gold; and I denied him not.
1. Kuninkaiden kirja 20:8 Ja kaikki vanhimmat ja kaikki kansa sanoivat hänelle: Älä kuuntele häntä äläkä suostu.
1 Kings 20:8 And all the elders and all the people said to him, Listen not to him, nor consent.
1. Kuninkaiden kirja 20:9 Sentähden hän sanoi Benhadadin sanansaattajille: Sanokaa herralleni, kuninkaalle: Kaiken, mitä ensiksi lähetit palvelijallesi pyytämään, minä teen, mutta tätä en saa tehdä. Niin sanansaattajat menivät ja toivat hänelle tiedon.
1 Kings 20:9 Why he said to the messengers of Benhadad, Tell my lord the king, All that you did send for to your servant at the first I will do: but this thing I may not do. And the messengers departed, and brought him word again.
1. Kuninkaiden kirja 20:10 Ja Benhadad lähetti hänelle sanan: Jumalat rangaiskoot minua nyt ja vasta, jos Samarian tomua riittää kourallisiksi kaikelle kansalle, joka minua seuraa.
1 Kings 20:10 And Benhadad sent to him, and said, The gods do so to me, and more also, if the dust of Samaria shall suffice for handfuls for all the people that follow me.
1. Kuninkaiden kirja 20:11 Israelin kuningas vastasi ja sanoi: Sano hänelle: 'Älköön se, joka vyöttää haarniskansa, kerskuko niin kuin se, joka ne riisuu.'
1 Kings 20:11 And the king of Israel answered and said, Tell him, Let not him that girds on his harness boast himself as he that puts it off.
1. Kuninkaiden kirja 20:12 Ja kun Benhadad kuuli tämän sanoman juodessaan lehtimajoissa, hän ja kuninkaat sanoivat palvelijoilleen: Asettakaa itsenne sotarintaan. Ja he asettuivat sotarintaan kaupunkia vastaan.
1 Kings 20:12 And it came to pass, when Ben-hadad heard this message, as he was drinking, he and the kings in the pavilions, that he said to his servants, Set yourselves in array. And they set themselves in array against the city.
1. Kuninkaiden kirja 20:13 Ja katso, profeetta tuli Israelin kuninkaan Ahabin luo ja sanoi: Näin sanoo Herra: Oletko nähnyt kaiken tämän suuren joukon? Katso, minä annan sen tänä päivänä sinun käsiisi, ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.
1 Kings 20:13 And, behold, there came a prophet to Ahab king of Israel, saying, Thus said the LORD, Have you seen all this great multitude? behold, I will deliver it into your hand this day; and you shall know that I am the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 20:14 Ahab kysyi: Kenen kautta? Hän sanoi: Näin sanoo Herra: Maakuntien ruhtinaiden nuorten miesten kautta. Hän kysyi: Kuka johtaa taistelun? Hän vastasi: Sinä.
1 Kings 20:14 And Ahab said, By whom? And he said, Thus said the LORD, Even by the young men of the princes of the provinces. Then he said, Who shall order the battle? And he answered, You.
1. Kuninkaiden kirja 20:15 Sitten hän laski maakuntien ruhtinaiden nuoret miehet, ja heitä oli kaksisataakolmekymmentäkaksi. Heidän jälkeensä hän laski koko kansan, kaikki israelilaiset, seitsemäntuhatta.
1 Kings 20:15 Then he numbered the young men of the princes of the provinces, and they were two hundred and thirty two: and after them he numbered all the people, even all the children of Israel, being seven thousand.
1. Kuninkaiden kirja 20:16 Ja he lähtivät ulos keskipäivällä. Mutta Benhadad oli joimassa itsensä humalaan lehtimajoissa, hän ja ne kolmekymmentäkaksi kuningasta, jotka olivat auttaneet häntä.
1 Kings 20:16 And they went out at noon. But Benhadad was drinking himself drunk in the pavilions, he and the kings, the thirty and two kings that helped him.
1. Kuninkaiden kirja 20:17 Ja maakuntien ruhtinaiden nuoret miehet lähtivät ensin liikkeelle; ja Benhadad lähetti tiedustelijan, ja hänelle ilmoitettiin sanoen: Samariasta on tullut miehiä.
1 Kings 20:17 And the young men of the princes of the provinces went out first; and Benhadad sent out, and they told him, saying, There are men come out of Samaria.
1. Kuninkaiden kirja 20:18 Ja hän sanoi: Jos he ovat tulleet rauhaan, ottakaa heidät elävinä kiinni, tahi jos he ovat tulleet sotaan, ottakaa heidät elävinä kiinni.
1 Kings 20:18 And he said, Whether they be come out for peace, take them alive; or whether they be come out for war, take them alive.
1. Kuninkaiden kirja 20:19 Niin nämä maakuntien ruhtinaisiin kuuluvat nuoret miehet tulivat ulos kaupungista ja heitä seurannut sotajoukko.
1 Kings 20:19 So these young men of the princes of the provinces came out of the city, and the army which followed them.
1. Kuninkaiden kirja 20:20 Ja he tappoivat kukin miehensä; ja syyrialaiset pakenivat, ja Israel ajoi heitä takaa; ja Benhadad, Syyrian kuningas, pakeni hevosen selässä ratsumiesten kanssa.
1 Kings 20:20 And they slew every one his man: and the Syrians fled; and Israel pursued them: and Benhadad the king of Syria escaped on an horse with the horsemen.
1. Kuninkaiden kirja 20:21 Ja Israelin kuningas meni ulos ja löi hevoset ja vaunut, ja surmasi syyrialaiset suuressa tappiossa.
1 Kings 20:21 And the king of Israel went out, and smote the horses and chariots, and slew the Syrians with a great slaughter.
1. Kuninkaiden kirja 20:22 Ja profeetta tuli Israelin kuninkaan luo ja sanoi hänelle: Mene, vahvista itsesi, ota vaarin ja katso, mitä teet, sillä vuoden kuluttua Aramin kuningas hyökkää sinua vastaan.
1 Kings 20:22 And the prophet came to the king of Israel, and said to him, Go, strengthen yourself, and mark, and see what you do: for at the return of the year the king of Syria will come up against you.
1. Kuninkaiden kirja 20:23 Ja Syrian kuninkaan palvelijat sanoivat hänelle: Heidän jumalansa ovat kukkuloiden jumalia; sentähden he olivat meitä voimakkaampia; mutta taistelkaamme heitä vastaan tasangolla, niin varmasti me olemme heitä voimakkaampia.
1 Kings 20:23 And the servants of the king of Syria said to him, Their gods are gods of the hills; therefore they were stronger than we; but let us fight against them in the plain, and surely we shall be stronger than they.
1. Kuninkaiden kirja 20:24 Ja tee näin: Ota kuninkaat pois, jokainen pois paikoiltaan, ja aseta päälliköt heidän huoneisiinsa.
1 Kings 20:24 And do this thing, Take the kings away, every man out of his place, and put captains in their rooms:
1. Kuninkaiden kirja 20:25 Ja laske itsellesi sotajoukko, yhtä suuri kuin se sotajoukko, jonka olet menettänyt, hevonen hevosta kohden ja vaunut vaunua kohden. Ja me taistelemme heitä vastaan tasangolla, ja varmasti me olemme heitä voimakkaampia. Ja hän kuuli heidän ääntään ja teki niin.
1 Kings 20:25 And number you an army, like the army that you have lost, horse for horse, and chariot for chariot: and we will fight against them in the plain, and surely we shall be stronger than they. And he listened to their voice, and did so.
1. Kuninkaiden kirja 20:26 Ja vuoden kuluttua Benhadad laski syyrialaiset ja meni Afekiin sotimaan Israelia vastaan.
1 Kings 20:26 And it came to pass at the return of the year, that Benhadad numbered the Syrians, and went up to Aphek, to fight against Israel.
1. Kuninkaiden kirja 20:27 Ja israelilaiset laskettiin, ja kaikki olivat paikalla ja menivät heitä vastaan; ja israelilaiset leiriytyivät heidän eteensä kuin kaksi pientä vohla-laumaa; mutta syyrialaiset täyttivät maan.
1 Kings 20:27 And the children of Israel were numbered, and were all present, and went against them: and the children of Israel pitched before them like two little flocks of kids; but the Syrians filled the country.
1. Kuninkaiden kirja 20:28 Niin tuli Jumalan mies ja puhui Israelin kuninkaalle ja sanoi: Näin sanoo Herra: Koska syyrialaiset sanovat: 'Herra on kukkuloiden Jumala, mutta ei laaksojen Jumala', sentähden minä annan koko tämän suuren joukon sinun käsiisi,
1 Kings 20:28 And there came a man of God, and spoke to the king of Israel, and said, Thus said the LORD, Because the Syrians have said, The LORD is God of the hills, but he is not God of the valleys, therefore will I deliver all this great multitude into your hand, an
1. Kuninkaiden kirja 20:29 Ja he leiriytyivät toisiaan vastaan seitsemän päivää. Ja seitsemäntenä päivänä syttyi taistelu, ja israelilaiset surmasivat syyrialaisia satatuhatta jalkamiestä yhtenä päivänä.
1 Kings 20:29 And they pitched one over against the other seven days. And so it was, that in the seventh day the battle was joined: and the children of Israel slew of the Syrians an hundred thousand footmen in one day.
1. Kuninkaiden kirja 20:30 Mutta muut pakenivat Afekiin, kaupunkiin, ja siellä muuri sortui kahdenkymmenenseitsemäntuhannen jäljellä olevan miehen päälle. Ja Benhadad pakeni ja meni kaupunkiin sisimpään kammioon.
1 Kings 20:30 But the rest fled to Aphek, into the city; and there a wall fell on twenty and seven thousand of the men that were left. And Benhadad fled, and came into the city, into an inner chamber.
1. Kuninkaiden kirja 20:31 Ja hänen palvelijansa sanoivat hänelle: Katso, me olemme kuulleet, että Israelin kansan kuninkaat ovat laupiaita kuninkaita. Pankaamme siis säkit lanteillemme ja köydet päähämme ja menkäämme Israelin kuninkaan luo. Ehkä hän pelastaa sinun henkesi.
1 Kings 20:31 And his servants said to him, Behold now, we have heard that the kings of the house of Israel are merciful kings: let us, I pray you, put sackcloth on our loins, and ropes on our heads, and go out to the king of Israel: peradventure he will save your life
1. Kuninkaiden kirja 20:32 Niin he vyöttivät säkit lanteilleen ja panivat köydet päähänsä ja tulivat Israelin kuninkaan luo ja sanoivat: Palvelijasi Benhadad sanoi: 'Anna minun elää'. Hän vastasi: Onko hän vielä elossa? Hän on minun veljeni.
1 Kings 20:32 So they girded sackcloth on their loins, and put ropes on their heads, and came to the king of Israel, and said, Your servant Benhadad said, I pray you, let me live. And he said, Is he yet alive? he is my brother.
1. Kuninkaiden kirja 20:33 Miehet pitivät silmällä, tulisiko häneltä mitään, ja ottivat sen nopeasti kiinni. He sanoivat: Veljesi Benhadad. Hän sanoi: Menkää te ja tuokaa hänet tänne. Benhadad meni ulos hänen luokseen ja nosti hänet vaunuihin.
1 Kings 20:33 Now the men did diligently observe whether any thing would come from him, and did hastily catch it: and they said, Your brother Benhadad. Then he said, Go you, bring him. Then Benhadad came forth to him; and he caused him to come up into the chariot.
1. Kuninkaiden kirja 20:34 Ben-Hadad sanoi hänelle: Minä palautan kaupungit, jotka isäni otti sinun isältäsi, ja sinun on tehtävä itsellesi kadut Damaskokseen, niin kuin isäni teki Samariaan. Silloin Ahab sanoi: Minä päästän sinut matkaan tällä liitolla. Niin hän teki liiton kanssasi
1 Kings 20:34 And Ben-hadad said to him, The cities, which my father took from your father, I will restore; and you shall make streets for you in Damascus, as my father made in Samaria. Then said Ahab, I will send you away with this covenant. So he made a covenant with
1. Kuninkaiden kirja 20:35 Ja eräs profeettojen oppilaista sanoi lähimmäiselleen Herran sanan kautta: Lyö minua! Mutta mies kieltäytyi lyömästä häntä.
1 Kings 20:35 And a certain man of the sons of the prophets said to his neighbor in the word of the LORD, Smite me, I pray you. And the man refused to smite him.
1. Kuninkaiden kirja 20:36 Niin hän sanoi hänelle: Koska et ole totellut Herran ääntä, katso, heti kun lähdet minun luotani, leijona surmaa sinut. Ja heti kun hän oli lähtenyt hänen luotaan, leijona kohtasi hänet ja tappoi hänet.
1 Kings 20:36 Then said he to him, Because you have not obeyed the voice of the LORD, behold, as soon as you are departed from me, a lion shall slay you. And as soon as he was departed from him, a lion found him, and slew him.
1. Kuninkaiden kirja 20:37 Sitten hän löysi toisen miehen ja sanoi: Lyö minua! Ja mies löi häntä niin, että iskulla hän haavoitti häntä.
1 Kings 20:37 Then he found another man, and said, Smite me, I pray you. And the man smote him, so that in smiting he wounded him.
1. Kuninkaiden kirja 20:38 Niin profeetta lähti ja odotti kuningasta tien varrella ja pukeutui tuhkaan kasvoilleen.
1 Kings 20:38 So the prophet departed, and waited for the king by the way, and disguised himself with ashes on his face.
1. Kuninkaiden kirja 20:39 Ja kun kuningas kulki ohi, huusi hän kuninkaalle ja sanoi: Palvelijasi meni keskelle taistelua, ja katso, eräs mies poikkesi sieltä ja toi miehen minun luokseni ja sanoi: 'Vartioi tätä miestä; jos hän katoaa, niin sinun henkesi on oleva sinun edessäsi.'
1 Kings 20:39 And as the king passed by, he cried to the king: and he said, Your servant went out into the middle of the battle; and, behold, a man turned aside, and brought a man to me, and said, Keep this man: if by any means he be missing, then shall your life be fo
1. Kuninkaiden kirja 20:40 Ja palvelijasi oli siellä täällä ahkerassa työssä, ja sitten hän oli poissa. Ja Israelin kuningas sanoi hänelle: Niin on sinun tuomiosi; sinä olet sen päättänyt.
1 Kings 20:40 And as your servant was busy here and there, he was gone. And the king of Israel said to him, So shall your judgment be; yourself have decided it.
1. Kuninkaiden kirja 20:41 Ja hän kiiruhti ja poisti tuhkan kasvoiltaan; ja Israelin kuningas tunsi hänen kuuluvan profeettoihin.
1 Kings 20:41 And he hurried, and took the ashes away from his face; and the king of Israel discerned him that he was of the prophets.
1. Kuninkaiden kirja 20:42 Ja hän sanoi hänelle: Näin sanoo Herra: Koska sinä päästit kädestäsi miehen, jonka minä olin määrännyt tuhon omaksi, niin sinun henkesi on oleva hänen henkensä edestä ja sinun kansasi hänen kansansa edestä.
1 Kings 20:42 And he said to him, Thus said the LORD, Because you have let go out of your hand a man whom I appointed to utter destruction, therefore your life shall go for his life, and your people for his people.
1. Kuninkaiden kirja 20:43 Ja Israelin kuningas meni kotiinsa alakuloisena ja tuskallisena ja tuli Samariaan.
1 Kings 20:43 And the king of Israel went to his house heavy and displeased, and came to Samaria.
1. Kuninkaiden kirja 21:1 Näiden tapausten jälkeen tapahtui, että jisreeliläisellä Nabotilla oli viinitarha Jisreelissä, aivan Samarian kuninkaan Ahabin palatsin vieressä.
1 Kings 21:1 And it came to pass after these things, that Naboth the Jezreelite had a vineyard, which was in Jezreel, hard by the palace of Ahab king of Samaria.
1. Kuninkaiden kirja 21:2 Ja Ahab puhui Nabotille sanoen: Anna minulle viinitarhasi, että teen siitä vihannestarhan, koska se on lähellä taloani. Minä annan sinulle sen sijaan paremman viinitarhan kuin tämä, tai jos sinulle hyväksi näyttää, annan sinulle sen hinnan rahana.
1 Kings 21:2 And Ahab spoke to Naboth, saying, Give me your vineyard, that I may have it for a garden of herbs, because it is near to my house: and I will give you for it a better vineyard than it; or, if it seem good to you, I will give you the worth of it in money.
1. Kuninkaiden kirja 21:3 Ja Nabot sanoi Ahabille: Herra varjelkoon minua antamasta sinulle isieni perintöosaa.
1 Kings 21:3 And Naboth said to Ahab, The LORD forbid it me, that I should give the inheritance of my fathers to you.
1. Kuninkaiden kirja 21:4 Ja Ahab tuli kotiinsa alakuloisena ja närkästyneenä siitä sanasta, jonka jisreeliläinen Nabot oli hänelle puhunut; sillä tämä oli sanonut: En anna sinulle isieni perintöosaa. Niin hän laski itsensä vuoteelleen, käänsi kasvonsa pois ja...
1 Kings 21:4 And Ahab came into his house heavy and displeased because of the word which Naboth the Jezreelite had spoken to him: for he had said, I will not give you the inheritance of my fathers. And he laid him down on his bed, and turned away his face, and would e
1. Kuninkaiden kirja 21:5 Mutta hänen vaimonsa Isebel tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: Miksi sinun henkesi on niin surullinen, etkä syö leipää?
1 Kings 21:5 But Jezebel his wife came to him, and said to him, Why is your spirit so sad, that you eat no bread?
1. Kuninkaiden kirja 21:6 Ja hän sanoi hänelle: Koska minä puhuin jisreeliläisen Nabotin kanssa ja sanoin hänelle: 'Anna minulle viinitarhasi rahasta, tai jos sinulle kelpaa, annan sinulle sen sijaan toisen viinitarhan.' Hän vastasi: En anna sinulle viinitarhaani.
1 Kings 21:6 And he said to her, Because I spoke to Naboth the Jezreelite, and said to him, Give me your vineyard for money; or else, if it please you, I will give you another vineyard for it: and he answered, I will not give you my vineyard.
1. Kuninkaiden kirja 21:7 Ja hänen vaimonsa Isebel sanoi hänelle: Sinäkö nyt hallitset Israelin valtakuntaa? Nouse, syö leipää ja olkoon sydämesi iloinen. Minä annan sinulle jisreeliläisen Nabotin viinitarhan.
1 Kings 21:7 And Jezebel his wife said to him, Do you now govern the kingdom of Israel? arise, and eat bread, and let your heart be merry: I will give you the vineyard of Naboth the Jezreelite.
1. Kuninkaiden kirja 21:8 Niin hän kirjoitti kirjeitä Ahabin nimessä, sinetöi ne hänen sinetillään ja lähetti kirjeet vanhimmille ja ylimyksille, jotka asuivat hänen kaupungissaan Nabotin luona.
1 Kings 21:8 So she wrote letters in Ahab’s name, and sealed them with his seal, and sent the letters to the elders and to the nobles that were in his city, dwelling with Naboth.
1. Kuninkaiden kirja 21:9 Ja hän kirjoitti kirjeisiin näin: Kuuluttakaa paasto ja asettakaa Nabot kansan eteen,
1 Kings 21:9 And she wrote in the letters, saying, Proclaim a fast, and set Naboth on high among the people:
1. Kuninkaiden kirja 21:10 Ja asettakaa hänen eteensä kaksi miestä, Belialin poikia, todistamaan häntä vastaan sanoen: 'Sinä olet pilkannut Jumalaa ja kuningasta.' Viekää sitten hänet ulos ja kivittäkää hänet kuolemaan.
1 Kings 21:10 And set two men, sons of Belial, before him, to bear witness against him, saying, You did blaspheme God and the king. And then carry him out, and stone him, that he may die.
1. Kuninkaiden kirja 21:11 Ja hänen kaupunkinsa miehet, vanhimmat ja ylimykset, jotka olivat hänen kaupungissaan, tekivät niin kuin Isebel oli heille lähettänyt ja niin kuin oli kirjoitettu kirjeissä, jotka hän oli heille lähettänyt.
1 Kings 21:11 And the men of his city, even the elders and the nobles who were the inhabitants in his city, did as Jezebel had sent to them, and as it was written in the letters which she had sent to them.
1. Kuninkaiden kirja 21:12 He julistivat paaston ja asettivat Nabotin kansan keskelle ensimmäiselle paikalle.
1 Kings 21:12 They proclaimed a fast, and set Naboth on high among the people.
1. Kuninkaiden kirja 21:13 Ja kaksi miestä, Belialin lapsia, tuli sisään ja istui hänen eteensä. Ja Belialin miehet todistivat häntä, Nabotia, vastaan kansan edessä sanoen: Nabot pilkkasi Jumalaa ja kuningasta. Niin he veivät hänet ulos kaupungista.
1 Kings 21:13 And there came in two men, children of Belial, and sat before him: and the men of Belial witnessed against him, even against Naboth, in the presence of the people, saying, Naboth did blaspheme God and the king. Then they carried him forth out of the city,
1. Kuninkaiden kirja 21:14 Sitten he lähettivät Isebelille sanan: Nabot on kivitetty ja kuollut.
1 Kings 21:14 Then they sent to Jezebel, saying, Naboth is stoned, and is dead.
1. Kuninkaiden kirja 21:15 Ja kun Isebel kuuli, että Nabot oli kivitetty ja kuollut, sanoi Isebel Ahabille: Nouse ja ota haltuusi jisreeliläisen Nabotin viinitarha, jonka hän kieltäytyi antamasta sinulle rahasta; sillä Nabot ei ole elossa, vaan kuollut.
1 Kings 21:15 And it came to pass, when Jezebel heard that Naboth was stoned, and was dead, that Jezebel said to Ahab, Arise, take possession of the vineyard of Naboth the Jezreelite, which he refused to give you for money: for Naboth is not alive, but dead.
1. Kuninkaiden kirja 21:16 Ja kun Ahab kuuli Nabotin kuolleen, nousi hän mennäkseen alas jisreeliläisen Nabotin viinitarhaan ottaakseen sen haltuunsa.
1 Kings 21:16 And it came to pass, when Ahab heard that Naboth was dead, that Ahab rose up to go down to the vineyard of Naboth the Jezreelite, to take possession of it.
2. Kuninkaiden kirja 10:14 Ja hän sanoi: Ottakaa heidät elävinä kiinni. Ja he ottivat heidät elävinä ja tappoivat heidät keritsevän talon kaivolla, neljäkymmentäkaksi miestä; eikä hän jättänyt heistä ketään jäljelle.
2 Kings 10:14 And he said, Take them alive. And they took them alive, and slew them at the pit of the shearing house, even two and forty men; neither left he any of them.
2. Kuninkaiden kirja 10:15 Ja kun hän oli sieltä lähtenyt, hän kohtasi Joonadabin, Rekabin pojan, joka tuli häntä vastaan. Ja hän tervehti häntä ja sanoi hänelle: Onko sinun sydämesi oikeassa, niin kuin minun sydämeni on sinun sydämesi kanssa? Joonadab vastasi: On. Jos on, niin anna minulle kätesi. Ja hän antoi kätesi.
2 Kings 10:15 And when he was departed there, he lighted on Jehonadab the son of Rechab coming to meet him: and he saluted him, and said to him, Is your heart right, as my heart is with your heart? And Jehonadab answered, It is. If it be, give me your hand. And he gave
2. Kuninkaiden kirja 10:16 Ja hän sanoi: Tulkaa minun kanssani ja katsokaa minun kiivauttani Herran puolesta. Niin he panivat hänet vaunuihinsa.
2 Kings 10:16 And he said, Come with me, and see my zeal for the LORD. So they made him ride in his chariot.
2. Kuninkaiden kirja 10:17 Ja kun hän tuli Samariaan, surmasi hän kaikki Ahabin jäljelle jääneet Samariassa, kunnes tuhosi hänet Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut Elialle.
2 Kings 10:17 And when he came to Samaria, he slew all that remained to Ahab in Samaria, till he had destroyed him, according to the saying of the LORD, which he spoke to Elijah.
2. Kuninkaiden kirja 10:18 Ja Jeehu kokosi kaiken kansan ja sanoi heille: Ahab palveli Baalia vähän, mutta Jeehu on palveleva häntä paljon.
2 Kings 10:18 And Jehu gathered all the people together, and said to them, Ahab served Baal a little; but Jehu shall serve him much.
2. Kuninkaiden kirja 10:19 Kutsukaa nyt minun luokseni kaikki Baalin profeetat, kaikki hänen palvelijansa ja kaikki hänen pappinsa; älköön ketään puuttuko, sillä minulla on suuri uhri Baalille; keneltä puuttuu, se ei saa elää. Mutta Jeehu teki sen kavaluudella, voidakseen
2 Kings 10:19 Now therefore call to me all the prophets of Baal, all his servants, and all his priests; let none be wanting: for I have a great sacrifice to do to Baal; whoever shall be wanting, he shall not live. But Jehu did it in subtlety, to the intent that he migh
2. Kuninkaiden kirja 10:20 Ja Jeehu sanoi: Julistakaa Baalin kunniaksi juhlakokous. Ja he kuuluttivat sen.
2 Kings 10:20 And Jehu said, Proclaim a solemn assembly for Baal. And they proclaimed it.
2. Kuninkaiden kirja 10:21 Ja Jeehu lähetti sanan kaikkialle Israeliin, ja kaikki Baalin palvelijat tulivat, eikä jäänyt jäljelle ketään, joka ei olisi tullut. Ja he tulivat Baalin temppeliin, ja Baalin temppeli oli täynnä ääriään myöten.
2 Kings 10:21 And Jehu sent through all Israel: and all the worshippers of Baal came, so that there was not a man left that came not. And they came into the house of Baal; and the house of Baal was full from one end to another.
2. Kuninkaiden kirja 10:22 Ja hän sanoi vaatehuoneen hoitajalle: Tuokaa esiin vaatteet kaikille Baalin palvelijoille. Ja hän toi heille vaatteet.
2 Kings 10:22 And he said to him that was over the vestry, Bring forth vestments for all the worshippers of Baal. And he brought them forth vestments.
2. Kuninkaiden kirja 10:23 Niin Jeehu meni Joonadabin, Rekabin pojan, kanssa Baalin temppeliin ja sanoi Baalin palvelijoille: Etsikää ja katsokaa, ettei täällä ole teidän kanssanne ketään Herran palvelijoita, vaan ainoastaan Baalin palvelijoita.
2 Kings 10:23 And Jehu went, and Jehonadab the son of Rechab, into the house of Baal, and said to the worshippers of Baal, Search, and look that there be here with you none of the servants of the LORD, but the worshippers of Baal only.
2. Kuninkaiden kirja 10:24 Ja kun he menivät sisään uhraamaan teurasuhreja ja polttouhreja, Jeehu asetti ulos kahdeksankymmentä miestä ja sanoi: Jos joku niistä miehistä, jotka minä olen tuonut teidän käsiinne, pääsee pakoon, niin se, joka päästää hänet menemään, saa hengen hengestään.
2 Kings 10:24 And when they went in to offer sacrifices and burnt offerings, Jehu appointed fourscore men without, and said, If any of the men whom I have brought into your hands escape, he that lets him go, his life shall be for the life of him.
2. Kuninkaiden kirja 10:25 Ja kun hän oli saanut polttouhrin uhrattua, sanoi Jeehu vartijoille ja päälliköille: Menkää sisään ja surmatkaa heidät; älköön kukaan tulko ulos. Ja he surmasivat heidät miekan terällä, ja vartijat ja päälliköt
2 Kings 10:25 And it came to pass, as soon as he had made an end of offering the burnt offering, that Jehu said to the guard and to the captains, Go in, and slay them; let none come forth. And they smote them with the edge of the sword; and the guard and the captains c
2. Kuninkaiden kirja 10:26 Ja he veivät ulos Baalin temppelin patsaat ja polttivat ne.
2 Kings 10:26 And they brought forth the images out of the house of Baal, and burned them.
2. Kuninkaiden kirja 10:27 Ja he murskasivat Baalin patsaan ja hajottivat Baalin temppelin ja tekivät siitä viemärihuoneen, joka on siellä vielä tänäkin päivänä.
2 Kings 10:27 And they broke down the image of Baal, and broke down the house of Baal, and made it a draught house to this day.
2. Kuninkaiden kirja 10:28 Näin Jeehu hävitti Baalin Israelista.
2 Kings 10:28 Thus Jehu destroyed Baal out of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 10:29 Mutta Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, Jeehu ei luopunut, ei Beetelissä ja Danissa olevista kultaisista vasikoista.
2 Kings 10:29 However, from the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin, Jehu departed not from after them, to wit, the golden calves that were in Bethel, and that were in Dan.
2. Kuninkaiden kirja 10:30 Ja Herra sanoi Jeehulle: Koska olet hyvin tehnyt sen, mikä on oikein minun silmissäni, ja olet tehnyt Ahabin suvulle kaiken, mitä sydämelläni oli, niin sinun lapsesi tulevat istumaan Israelin valtaistuimella neljännessä polvessa.
2 Kings 10:30 And the LORD said to Jehu, Because you have done well in executing that which is right in my eyes, and have done to the house of Ahab according to all that was in my heart, your children of the fourth generation shall sit on the throne of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 10:31 Mutta Jeehu ei kaikesta sydämestään vaeltanut Herran, Israelin Jumalan, lain mukaan, sillä hän ei luopunut Jerobeamin synneistä, jotka olivat saattaneet Israelin syntiin.
2 Kings 10:31 But Jehu took no heed to walk in the law of the LORD God of Israel with all his heart: for he departed not from the sins of Jeroboam, which made Israel to sin.
2. Kuninkaiden kirja 10:32 Siihen aikaan Herra alkoi lyhentää Israelin rajoja, ja Hasael löi heitä kaikkialla Israelin alueella.
2 Kings 10:32 In those days the LORD began to cut Israel short: and Hazael smote them in all the coasts of Israel;
2. Kuninkaiden kirja 10:33 Jordanista itään päin koko Gileadin maa, gadilaiset, ruubenilaiset ja manasselaiset, Aroerista, joka on Arnon-virran varrella, aina Gileadiin ja Basaniin asti.
2 Kings 10:33 From Jordan eastward, all the land of Gilead, the Gadites, and the Reubenites, and the Manassites, from Aroer, which is by the river Arnon, even Gilead and Bashan.
2. Kuninkaiden kirja 10:34 Mitä muuta on kerrottavaa Jeehusta, kaikesta, mitä hän teki ja kaikesta hänen urotyöstään, se on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
2 Kings 10:34 Now the rest of the acts of Jehu, and all that he did, and all his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
1. Kuninkaiden kirja 21:17 Ja Herran sana tuli tisbeläiselle Elialle ja sanoi:
1 Kings 21:17 And the word of the LORD came to Elijah the Tishbite, saying,
1. Kuninkaiden kirja 21:18 Nouse ja mene alas tapaamaan Ahabia, Israelin kuningasta, joka on Samariassa. Katso, hän on Nabotin viinitarhassa, jota hän on mennyt ottamaan haltuunsa.
1 Kings 21:18 Arise, go down to meet Ahab king of Israel, which is in Samaria: behold, he is in the vineyard of Naboth, where he is gone down to possess it.
1. Kuninkaiden kirja 21:19 Ja sinä puhut hänelle sanoen: Näin sanoo Herra: Oletko sinä tappanut ja ottanut haltuunsa? Ja sinä puhut hänelle sanoen: Näin sanoo Herra: Paikassa, jossa koirat nuolivat Nabotin veren, koirat nuolevat sinunkin veresi.
1 Kings 21:19 And you shall speak to him, saying, Thus said the LORD, Have you killed, and also taken possession? And you shall speak to him, saying, Thus said the LORD, In the place where dogs licked the blood of Naboth shall dogs lick your blood, even yours.
1. Kuninkaiden kirja 21:20 Ja Ahab sanoi Elialle: Oletko löytänyt minut, viholliseni? Hän vastasi: Minä olen löytänyt sinut, koska olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.
1 Kings 21:20 And Ahab said to Elijah, Have you found me, O my enemy? And he answered, I have found you: because you have sold yourself to work evil in the sight of the LORD.
1. Kuninkaiden kirja 21:21 Katso, minä tuotan sinulle onnettomuuden ja otan pois jälkeläisesi. Minä hävitän Ahabin jälkeläisistä ne, jotka virtsaavat seinää vasten, ja ne, jotka ovat suljettuina ja jäljelle jääneet Israelissa,
1 Kings 21:21 Behold, I will bring evil on you, and will take away your posterity, and will cut off from Ahab him that urinates against the wall, and him that is shut up and left in Israel,
1. Kuninkaiden kirja 21:22 Ja teen sinun suvullesi niin kuin Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja Baasan, Ahijan pojan, suvulle sen vuoksi, että olet vihoittanut minut ja saattanut Israelin tekemään syntiä.
1 Kings 21:22 And will make your house like the house of Jeroboam the son of Nebat, and like the house of Baasha the son of Ahijah, for the provocation with which you have provoked me to anger, and made Israel to sin.
1. Kuninkaiden kirja 21:23 Ja Herra puhui myös Isebelistä sanoen: Koirat syövät Isebelin Jisreelin muurin luona.
1 Kings 21:23 And of Jezebel also spoke the LORD, saying, The dogs shall eat Jezebel by the wall of Jezreel.
1. Kuninkaiden kirja 21:24 Joka Ahabin jälkeläisistä kuolee kaupungissa, sen koirat syövät, ja joka kuolee pellolla, sen taivaan linnut syövät.
1 Kings 21:24 Him that dies of Ahab in the city the dogs shall eat; and him that dies in the field shall the fowls of the air eat.
1. Kuninkaiden kirja 21:25 Mutta ei ollut ketään Ahabin kaltaista, joka myi itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, jonka hänen vaimonsa Isebel yllytti.
1 Kings 21:25 But there was none like to Ahab, which did sell himself to work wickedness in the sight of the LORD, whom Jezebel his wife stirred up.
1. Kuninkaiden kirja 21:26 Ja hän teki hyvin kauhistuttavaa seuratessaan epäjumalia, aivan niin kuin amorilaiset olivat tehneet, jotka Herra oli ajanut pois israelilaisten tieltä.
1 Kings 21:26 And he did very abominably in following idols, according to all things as did the Amorites, whom the LORD cast out before the children of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 21:27 Ja kun Ahab kuuli nämä sanat, repäisi hän vaatteensa, puki säkkikankaan päälleen ja paastosi, makasi säkissä ja kulki hiljaa.
1 Kings 21:27 And it came to pass, when Ahab heard those words, that he rent his clothes, and put sackcloth on his flesh, and fasted, and lay in sackcloth, and went softly.
1. Kuninkaiden kirja 21:28 Ja Herran sana tuli tisbeläiselle Elialle ja sanoi:
1 Kings 21:28 And the word of the LORD came to Elijah the Tishbite, saying,
1. Kuninkaiden kirja 21:29 Näetkö, kuinka Ahab nöyrtyy minun edessäni? Koska hän nöyrtyy minun edessäni, en minä tuota hänelle onnettomuutta hänen päivinään, vaan tuotan onnettomuuden hänen sukulleen hänen poikiensa päivinä.
1 Kings 21:29 See you how Ahab humbles himself before me? because he humbles himself before me, I will not bring the evil in his days: but in his son’s days will I bring the evil on his house.
1. Kuninkaiden kirja 22:1 Ja ne jatkuivat kolme vuotta ilman sotaa Syyrian ja Israelin välillä.
1 Kings 22:1 And they continued three years without war between Syria and Israel.
1. Kuninkaiden kirja 22:2 Kolmantena vuonna Juudan kuningas Josafat tuli Israelin kuninkaan luo.
1 Kings 22:2 And it came to pass in the third year, that Jehoshaphat the king of Judah came down to the king of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 22:3 Ja Israelin kuningas sanoi palvelijoilleen: Tiedättekö, että Ramot Gileadissa on meidän? Niinpä meidän pitäisi olla hiljaa emmekä ottaisi sitä Syrian kuninkaan kädestä?
1 Kings 22:3 And the king of Israel said to his servants, Know you that Ramoth in Gilead is ours, and we be still, and take it not out of the hand of the king of Syria?
1. Kuninkaiden kirja 22:4 Ja hän sanoi Josafatille: Lähdetkö minun kanssani sotaan Gileadin Ramotiin? Josafat sanoi Israelin kuninkaalle: Minä olen niin kuin sinä, minun kansani niin kuin sinun kansasi, minun hevoseni niin kuin sinun hevosesi.
1 Kings 22:4 And he said to Jehoshaphat, Will you go with me to battle to Ramothgilead? And Jehoshaphat said to the king of Israel, I am as you are, my people as your people, my horses as your horses.
1. Kuninkaiden kirja 22:5 Ja Joosafat sanoi Israelin kuninkaalle: Kysy tänään, mitä Herra on sanonut.
1 Kings 22:5 And Jehoshaphat said to the king of Israel, Inquire, I pray you, at the word of the LORD to day.
1. Kuninkaiden kirja 22:6 Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, noin neljäsataa miestä, ja sanoi heille: Lähdenkö sotimaan Gileadin Ramotia vastaan vai pidättäydynkö? He vastasivat: Menkää, sillä Herra antaa sen kuninkaan käsiin.
1 Kings 22:6 Then the king of Israel gathered the prophets together, about four hundred men, and said to them, Shall I go against Ramothgilead to battle, or shall I forbear? And they said, Go up; for the LORD shall deliver it into the hand of the king.
1. Kuninkaiden kirja 22:7 Ja Joosafat sanoi: Eikö täällä ole ketään muuta Herran profeettaa, jolta voisimme kysyä?
1 Kings 22:7 And Jehoshaphat said, Is there not here a prophet of the LORD besides, that we might inquire of him?
1. Kuninkaiden kirja 22:8 Ja Israelin kuningas sanoi Josafatille: On vielä yksi mies, jolta voisimme kysyä Herralta neuvoa, Miika, Jimlan poika; mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei ennusta minulle hyvää, vaan pahaa. Ja Josafat sanoi: Älköön kuningas niin puhuko.
1 Kings 22:8 And the king of Israel said to Jehoshaphat, There is yet one man, Micaiah the son of Imlah, by whom we may inquire of the LORD: but I hate him; for he does not prophesy good concerning me, but evil. And Jehoshaphat said, Let not the king say so.
1. Kuninkaiden kirja 22:9 Niin Israelin kuningas kutsui hoviherran ja sanoi: Tuo tänne nopeasti Miika, Jimlan poika.
1 Kings 22:9 Then the king of Israel called an officer, and said, Hasten here Micaiah the son of Imlah.
1. Kuninkaiden kirja 22:10 Ja Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat kumpikin valtaistuimellaan, pukeutuneina vaatteisiinsa, tyhjään paikkaan Samarian portin ovella; ja kaikki profeetat ennustivat heidän edessään.
1 Kings 22:10 And the king of Israel and Jehoshaphat the king of Judah sat each on his throne, having put on their robes, in a void place in the entrance of the gate of Samaria; and all the prophets prophesied before them.
1. Kuninkaiden kirja 22:11 Ja Sidkia, Kenaanan poika, teki itselleen rautasarvet ja sanoi: Näin sanoo Herra: Näillä sinä pusket syyrialaisia, kunnes olet heidät tuhonnut.
1 Kings 22:11 And Zedekiah the son of Chenaanah made him horns of iron: and he said, Thus said the LORD, With these shall you push the Syrians, until you have consumed them.
1. Kuninkaiden kirja 22:12 Ja kaikki profeetat ennustivat niin sanoen: Mene Gileadin Ramotiin ja sinä voitat, sillä Herra antaa sen kuninkaan käsiin.
1 Kings 22:12 And all the prophets prophesied so, saying, Go up to Ramothgilead, and prosper: for the LORD shall deliver it into the king’s hand.
1. Kuninkaiden kirja 22:13 Ja sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, puhui hänelle sanoen: Katso, profeettojen sanat julistavat kuninkaalle hyvää yhdestä suusta. Olkoon sinun sanasi niin kuin jonkun heidän sanansa, ja puhu sitä, mikä hyvää on.
1 Kings 22:13 And the messenger that was gone to call Micaiah spoke to him, saying, Behold now, the words of the prophets declare good to the king with one mouth: let your word, I pray you, be like the word of one of them, and speak that which is good.
1. Kuninkaiden kirja 22:14 Miika sanoi: Niin totta kuin Herra elää, sen minä puhun, minkä Herra minulle on sanonut.
1 Kings 22:14 And Micaiah said, As the LORD lives, what the LORD said to me, that will I speak.
1. Kuninkaiden kirja 22:15 Niin hän tuli kuninkaan luo, ja kuningas sanoi hänelle: Miika, mennäänkö meidän sotaan Gileadin Ramotia vastaan vai jätetäänkö lähtemättä? Hän vastasi hänelle: Mene, niin sinä voitat, sillä Herra antaa sen kuninkaan käsiin.
1 Kings 22:15 So he came to the king. And the king said to him, Micaiah, shall we go against Ramothgilead to battle, or shall we forbear? And he answered him, Go, and prosper: for the LORD shall deliver it into the hand of the king.
1. Kuninkaiden kirja 22:16 Ja kuningas sanoi hänelle: Kuinka monta kertaa minun täytyy vannottaa sinua, ettet puhu minulle muuta kuin totta Herran nimessä?
1 Kings 22:16 And the king said to him, How many times shall I adjure you that you tell me nothing but that which is true in the name of the LORD?
1. Kuninkaiden kirja 22:17 Ja hän sanoi: Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla, niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää; palatkoon kukin kotiinsa rauhassa.'
1 Kings 22:17 And he said, I saw all Israel scattered on the hills, as sheep that have not a shepherd: and the LORD said, These have no master: let them return every man to his house in peace.
1. Kuninkaiden kirja 22:18 Ja Israelin kuningas sanoi Josafatille: Enkö minä sanonut sinulle, ettei hän ennusta minulle hyvää, vaan pahaa?
1 Kings 22:18 And the king of Israel said to Jehoshaphat, Did I not tell you that he would prophesy no good concerning me, but evil?
1. Kuninkaiden kirja 22:19 Ja hän sanoi: Kuulkaa siis Herran sana: Minä näin Herran istuvan valtaistuimellaan ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen ympärillään hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
1 Kings 22:19 And he said, Hear you therefore the word of the LORD: I saw the LORD sitting on his throne, and all the host of heaven standing by him on his right hand and on his left.
1. Kuninkaiden kirja 22:20 Ja Herra sanoi: Kuka taivuttelee Ahabin lähtemään ja kaatumaan Gileadin Ramotissa? Yksi sanoi näin, toinen noin.
1 Kings 22:20 And the LORD said, Who shall persuade Ahab, that he may go up and fall at Ramothgilead? And one said on this manner, and another said on that manner.
1. Kuninkaiden kirja 22:21 Niin eräs henki astui esiin ja seisoi Herran edessä ja sanoi: Minä taivutan hänet.
1 Kings 22:21 And there came forth a spirit, and stood before the LORD, and said, I will persuade him.
1. Kuninkaiden kirja 22:22 Herra sanoi hänelle: Millä? Hän vastasi: Minä menen ulos ja olen valheen henki kaikkien hänen profeettain suussa. Hän sanoi: Sinä taivuttelet hänet ja sinä onnistut; mene ja tee niin.
1 Kings 22:22 And the LORD said to him, With which? And he said, I will go forth, and I will be a lying spirit in the mouth of all his prophets. And he said, You shall persuade him, and prevail also: go forth, and do so.
1. Kuninkaiden kirja 22:23 Ja nyt katso, Herra on pannut valheen hengen kaikkien näiden profeettojesi suuhun, ja Herra on puhunut sinusta pahaa.
1 Kings 22:23 Now therefore, behold, the LORD has put a lying spirit in the mouth of all these your prophets, and the LORD has spoken evil concerning you.
1. Kuninkaiden kirja 22:24 Mutta Sidkia, Kenaanan poika, meni lähelle, löi Miikaa poskelle ja sanoi: Mitä tietä Herran Henki meni minusta pois puhumaan sinulle?
1 Kings 22:24 But Zedekiah the son of Chenaanah went near, and smote Micaiah on the cheek, and said, Which way went the Spirit of the LORD from me to speak to you?
1. Kuninkaiden kirja 22:25 Ja Miika sanoi: Katso, sinä saat sen nähdä sinä päivänä, kun menet sisimpään kammioon kätkeytyäksesi.
1 Kings 22:25 And Micaiah said, Behold, you shall see in that day, when you shall go into an inner chamber to hide yourself.
1. Kuninkaiden kirja 22:26 Ja Israelin kuningas sanoi: Ota Miika ja vie hänet takaisin kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaanpojan Jooaan luo,
1 Kings 22:26 And the king of Israel said, Take Micaiah, and carry him back to Amon the governor of the city, and to Joash the king’s son;
1. Kuninkaiden kirja 22:27 Ja sano: Näin sanoo kuningas: Pankaa tämä mies vankilaan ja ruokkikaa häntä vaivan leivällä ja vedellä, kunnes minä tulen rauhassa.
1 Kings 22:27 And say, Thus said the king, Put this fellow in the prison, and feed him with bread of affliction and with water of affliction, until I come in peace.
1. Kuninkaiden kirja 22:28 Miika sanoi: Jos te palajatte rauhassa takaisin, niin Herra ei ole puhunut minun kauttani. Ja hän sanoi: Kuulkaa, kaikki te kansat.
1 Kings 22:28 And Micaiah said, If you return at all in peace, the LORD has not spoken by me. And he said, Listen, O people, every one of you.
1. Kuninkaiden kirja 22:29 Niin Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, menivät ylös Gileadin Ramotiin.
1 Kings 22:29 So the king of Israel and Jehoshaphat the king of Judah went up to Ramothgilead.
1. Kuninkaiden kirja 22:30 Ja Israelin kuningas sanoi Josafatille: Minä pukeudun tuntemattomaksi ja menen taisteluun, mutta sinä pue yllesi omat vaatteesi. Ja Israelin kuningas puki itsensä tuntemattomaksi ja meni taisteluun.
1 Kings 22:30 And the king of Israel said to Jehoshaphat, I will disguise myself, and enter into the battle; but put you on your robes. And the king of Israel disguised himself, and went into the battle.
1. Kuninkaiden kirja 22:31 Mutta Syyrian kuningas käski kolmeakymmentäkahdetta sotavaunujensa päälliköt, jotka hallitsivat hänen vaunujaan, sanoen: Älkää taistelko pientä älkääkä suurta vastaan, paitsi ainoastaan Israelin kuningasta vastaan.
1 Kings 22:31 But the king of Syria commanded his thirty and two captains that had rule over his chariots, saying, Fight neither with small nor great, save only with the king of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 22:32 Ja kun vaunujen päälliköt näkivät Josafatin, sanoivat he: Varmasti tämä on Israelin kuningas. Ja he kääntyivät taistelemaan häntä vastaan; ja Josafat huusi.
1 Kings 22:32 And it came to pass, when the captains of the chariots saw Jehoshaphat, that they said, Surely it is the king of Israel. And they turned aside to fight against him: and Jehoshaphat cried out.
1. Kuninkaiden kirja 22:33 Ja kun vaunujen päälliköt huomasivat, ettei se ollutkaan Israelin kuningas, he palasivat takaa-ajosta.
1 Kings 22:33 And it came to pass, when the captains of the chariots perceived that it was not the king of Israel, that they turned back from pursuing him.
1. Kuninkaiden kirja 22:34 Niin eräs mies jännitti umpikujaan jousen ja osui Israelin kuningasta haarniskan nivelten väliin. Niin kuningas sanoi vaunujensa ajajalle: Käännä kätesi ja vie minut pois leiristä, sillä minä olen haavoittunut.
1 Kings 22:34 And a certain man drew a bow at a venture, and smote the king of Israel between the joints of the harness: why he said to the driver of his chariot, Turn your hand, and carry me out of the host; for I am wounded.
1. Kuninkaiden kirja 22:35 Ja taistelu kiihtyi sinä päivänä, ja kuningas jäi seisomaan vaunuihinsa syyrialaisia vastaan ja kuoli illalla; ja veri valui haavasta vaunujen keskelle.
1 Kings 22:35 And the battle increased that day: and the king was stayed up in his chariot against the Syrians, and died at even: and the blood ran out of the wound into the middle of the chariot.
1. Kuninkaiden kirja 22:36 Ja auringonlaskun aikaan kuulutettiin leirissä näin: Jokainen kaupunkiinsa ja jokainen maahansa.
1 Kings 22:36 And there went a proclamation throughout the host about the going down of the sun, saying, Every man to his city, and every man to his own country.
1. Kuninkaiden kirja 22:37 Niin kuningas kuoli ja hänet tuotiin Samariaan, ja he hautasivat kuninkaan Samariaan.
1 Kings 22:37 So the king died, and was brought to Samaria; and they buried the king in Samaria.
1. Kuninkaiden kirja 22:38 Ja vaunut pestiin Samarian lammikossa, ja koirat nuolivat hänen verensä; ja ne pesivät hänen haarniskansa, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut.
1 Kings 22:38 And one washed the chariot in the pool of Samaria; and the dogs licked up his blood; and they washed his armor; according to the word of the LORD which he spoke.
1. Kuninkaiden kirja 22:39 Mitä muuta on kerrottavaa Ahabista ja kaikesta, mitä hän teki, norsunluusta tehdystä talosta, jonka hän rakennutti, ja kaikista kaupungeista, jotka hän rakensi, se on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
1 Kings 22:39 Now the rest of the acts of Ahab, and all that he did, and the ivory house which he made, and all the cities that he built, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
1. Kuninkaiden kirja 22:40 Niin Ahab meni lepoon isiensä luo, ja hänen poikansa Ahasja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
1 Kings 22:40 So Ahab slept with his fathers; and Ahaziah his son reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 22:41 Ja Josafat, Asan poika, tuli Juudan kuninkaaksi Ahabin, Israelin kuninkaan, neljäntenä hallitusvuotena.
1 Kings 22:41 And Jehoshaphat the son of Asa began to reign over Judah in the fourth year of Ahab king of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 22:42 Joosafat oli kolmenkymmenenviiden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäviisi vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Asuba, Silhin tytär.
1 Kings 22:42 Jehoshaphat was thirty and five years old when he began to reign; and he reigned twenty and five years in Jerusalem. And his mother’s name was Azubah the daughter of Shilhi.
1. Kuninkaiden kirja 22:43 Ja hän vaelsi kaikilla isänsä Asan teillä, eikä poikennut niiltä, vaan teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä. Kuitenkin uhrikukkuloita ei poistettu, sillä kansa poltti uhreja ja suitsukkeita yhä uhrikukkuloilla.
1 Kings 22:43 And he walked in all the ways of Asa his father; he turned not aside from it, doing that which was right in the eyes of the LORD: nevertheless the high places were not taken away; for the people offered and burnt incense yet in the high places.
1. Kuninkaiden kirja 22:44 Ja Josafat teki rauhan Israelin kuninkaan kanssa.
1 Kings 22:44 And Jehoshaphat made peace with the king of Israel.
1. Kuninkaiden kirja 22:45 Mitä muuta on kerrottavaa Josafatista, hänen uroteoistaan ja sotimistaan, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa.
1 Kings 22:45 Now the rest of the acts of Jehoshaphat, and his might that he showed, and how he warred, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
1. Kuninkaiden kirja 22:46 Ja ne sodomalaiset, jotka olivat jäljellä hänen isänsä Asan päivinä, hän otti pois maasta.
1 Kings 22:46 And the remnant of the sodomites, which remained in the days of his father Asa, he took out of the land.
1. Kuninkaiden kirja 22:47 Edomissa ei silloin ollut kuningasta: kuninkaana oli sijaishallitsija.
1 Kings 22:47 There was then no king in Edom: a deputy was king.
1. Kuninkaiden kirja 22:48 Joosafat rakensi Tarsis-laivoja, joilla ne kuljetettiin Oofiriin kultaa noutamaan; mutta laivat eivät lähteneet, sillä laivat olivat rikkoutuneet Esjon-Geberissä.
1 Kings 22:48 Jehoshaphat made ships of Tharshish to go to Ophir for gold: but they went not; for the ships were broken at Eziongeber.
1. Kuninkaiden kirja 22:49 Niin Ahasja, Ahabin poika, sanoi Josafatille: Anna minun palvelijoideni mennä sinun palvelijoidesi kanssa laivoissa. Mutta Josafat ei suostunut.
1 Kings 22:49 Then said Ahaziah the son of Ahab to Jehoshaphat, Let my servants go with your servants in the ships. But Jehoshaphat would not.
1. Kuninkaiden kirja 22:50 Ja Joosafat nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin isiensä viereen isänsä Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Jooram hallitsi hänen sijaansa.
1 Kings 22:50 And Jehoshaphat slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David his father: and Jehoram his son reigned in his stead.
1. Kuninkaiden kirja 22:51 Ahasja, Ahabin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa Juudan kuninkaan Josafatin seitsemäntenätoista hallitusvuotena, ja hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.
1 Kings 22:51 Ahaziah the son of Ahab began to reign over Israel in Samaria the seventeenth year of Jehoshaphat king of Judah, and reigned two years over Israel.
1. Kuninkaiden kirja 22:52 Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi isänsä tietä ja äitinsä tietä ja Jerobeamin, Nebatin pojan, tietä, joka oli saattanut Israelin syntiin.
1 Kings 22:52 And he did evil in the sight of the LORD, and walked in the way of his father, and in the way of his mother, and in the way of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin:
1. Kuninkaiden kirja 22:53 Sillä hän palveli Baalia ja kumarsi häntä ja vihoitti Herran, Israelin Jumalan, aivan niin kuin hänen isänsä oli tehnyt.
1 Kings 22:53 For he served Baal, and worshipped him, and provoked to anger the LORD God of Israel, according to all that his father had done.
2. Kuninkaiden kirja 1:1 Sitten Moab kapinoi Israelia vastaan Ahabin kuoleman jälkeen.
2 Kings 1:1 Then Moab rebelled against Israel after the death of Ahab.
2. Kuninkaiden kirja 1:2 Ja Ahasja putosi Samariassa olevassa yläsalissaan ristikon läpi ja sairastui. Niin hän lähetti sanansaattajia sanomaan heille: Menkää ja kysykää Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta, toivunko minä tästä taudista.
2 Kings 1:2 And Ahaziah fell down through a lattice in his upper chamber that was in Samaria, and was sick: and he sent messengers, and said to them, Go, inquire of Baalzebub the god of Ekron whether I shall recover of this disease.
2. Kuninkaiden kirja 1:3 Mutta Herran enkeli sanoi tisbeläiselle Elialle: Nouse ja mene Samarian kuninkaan sanansaattajia vastaan ja sano heille: 'Eikö Israelissa ole Jumalaa, kun te menette kysymään neuvoa Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta?'
2 Kings 1:3 But the angel of the LORD said to Elijah the Tishbite, Arise, go up to meet the messengers of the king of Samaria, and say to them, Is it not because there is not a God in Israel, that you go to inquire of Baalzebub the god of Ekron?
2. Kuninkaiden kirja 1:4 Sentähden Herra sanoo näin: 'Sinä et astu alas vuoteesta, johon olet noussut, vaan sinä kuolet varmasti.' Ja Elia meni pois.
2 Kings 1:4 Now therefore thus said the LORD, You shall not come down from that bed on which you are gone up, but shall surely die. And Elijah departed.
2. Kuninkaiden kirja 1:5 Ja kun sanansaattajat palasivat hänen luokseen, hän sanoi heille: Miksi te nyt palasitte?
2 Kings 1:5 And when the messengers turned back to him, he said to them, Why are you now turned back?
2. Kuninkaiden kirja 1:6 Ja he sanoivat hänelle: Mies tuli meitä vastaan ja sanoi meille: 'Menkää ja palatkaa kuninkaan luo, joka teidät lähetti, ja sanokaa hänelle: Näin sanoo Herra: Eikö Israelissa ole Jumalaa, kun lähetätte kysymään neuvoa Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta?'
2 Kings 1:6 And they said to him, There came a man up to meet us, and said to us, Go, turn again to the king that sent you, and say to him, Thus said the LORD, Is it not because there is not a God in Israel, that you send to inquire of Baalzebub the god of Ekron? the
2. Kuninkaiden kirja 1:7 Ja hän sanoi heille: Millainen mies se oli, joka tuli teitä vastaan ja puhui teille nämä sanat?
2 Kings 1:7 And he said to them, What manner of man was he which came up to meet you, and told you these words?
2. Kuninkaiden kirja 1:8 He vastasivat hänelle: Hän oli karvainen mies ja vyötäröllään nahkavyö. Hän sanoi: Se on tisbeläinen Elia.
2 Kings 1:8 And they answered him, He was an hairy man, and girt with a girdle of leather about his loins. And he said, It is Elijah the Tishbite.
2. Kuninkaiden kirja 1:9 Niin kuningas lähetti hänen luokseen viidenkymmenenpäämiehen viidenkymmenen miehensä kanssa. Ja tämä meni ylös hänen luokseen, ja katso, hän istui kukkulan laella. Ja kuningas sanoi hänelle: Jumalan mies, kuningas sanoo: Tule alas.
2 Kings 1:9 Then the king sent to him a captain of fifty with his fifty. And he went up to him: and, behold, he sat on the top of an hill. And he spoke to him, You man of God, the king has said, Come down.
2. Kuninkaiden kirja 1:10 Niin Elia vastasi ja sanoi viidenkymmenenpäämiehelle: Jos minä olen Jumalan mies, niin tulkoon taivaasta tuli ja kuluttakoon sinut ja viisikymmentä miestäsi. Ja taivaasta tuli tuli ja kulutti hänet ja hänen viisikymmentä miestään.
2 Kings 1:10 And Elijah answered and said to the captain of fifty, If I be a man of God, then let fire come down from heaven, and consume you and your fifty. And there came down fire from heaven, and consumed him and his fifty.
2. Kuninkaiden kirja 1:11 Hän lähetti jälleen hänen luokseen toisen viidenkymmenenpäämiehen viidenkymmenen miehensä kanssa. Tämä vastasi ja sanoi hänelle: Jumalan mies, näin sanoo kuningas: Tule nopeasti alas.
2 Kings 1:11 Again also he sent to him another captain of fifty with his fifty. And he answered and said to him, O man of God, thus has the king said, Come down quickly.
2. Kuninkaiden kirja 1:12 Elia vastasi ja sanoi heille: Jos minä olen Jumalan mies, niin tulkoon tuli taivaasta ja kuluttakoon sinut ja sinun viisikymmentä miestäsi. Ja Jumalan tuli lankesi taivaasta ja kulutti hänet ja hänen viisikymmentä miestään.
2 Kings 1:12 And Elijah answered and said to them, If I be a man of God, let fire come down from heaven, and consume you and your fifty. And the fire of God came down from heaven, and consumed him and his fifty.
2. Kuninkaiden kirja 1:13 Ja hän lähetti takaisin kolmannen viidenkymmenenpäämiehen viidenkymmenen miehensä kanssa. Ja kolmas viidenkymmenenpäämies meni ylös ja tuli ja polvistui Elian eteen ja etsi häntä ja sanoi hänelle: Oi Jumalan mies, anna minun henkeni ja näiden viidenkymmenen henkesi olla sinun käsissäsi.
2 Kings 1:13 And he sent again a captain of the third fifty with his fifty. And the third captain of fifty went up, and came and fell on his knees before Elijah, and sought him, and said to him, O man of God, I pray you, let my life, and the life of these fifty your s
2. Kuninkaiden kirja 1:14 Katso, taivaasta iski tuli ja poltti kaksi edellistä viidenkymmenenpäämiestä ja heidän viisikymmentä miestään. Olkoon siis minun henkeni kallis sinun silmissäsi.
2 Kings 1:14 Behold, there came fire down from heaven, and burnt up the two captains of the former fifties with their fifties: therefore let my life now be precious in your sight.
2. Kuninkaiden kirja 1:15 Ja Herran enkeli sanoi Elialle: Mene alas hänen kanssaan, älä pelkää häntä. Niin hän nousi ja meni hänen kanssaan alas kuninkaan luo.
2 Kings 1:15 And the angel of the LORD said to Elijah, Go down with him: be not afraid of him. And he arose, and went down with him to the king.
2. Kuninkaiden kirja 1:16 Ja hän sanoi hänelle: Näin sanoo Herra: Koska olet lähettänyt sanansaattajia kysymään neuvoa Baalsebubilta, Ekronin jumalalta, eikö se johdu siitä, ettei Israelissa ole Jumalaa, jolta kysyä? Älä siis astu alas vuoteesta, jossa olet.
2 Kings 1:16 And he said to him, Thus said the LORD, For as much as you have sent messengers to inquire of Baalzebub the god of Ekron, is it not because there is no God in Israel to inquire of his word? therefore you shall not come down off that bed on which you are g
2. Kuninkaiden kirja 1:17 Niin hän kuoli Herran sanan mukaan, jonka Elia oli puhunut. Ja Jooram hallitsi hänen sijaansa Jooramin, Joosafatin pojan, Juudan kuninkaan, toisena hallitusvuotena, koska tällä ei ollut poikaa.
2 Kings 1:17 So he died according to the word of the LORD which Elijah had spoken. And Jehoram reigned in his stead in the second year of Jehoram the son of Jehoshaphat king of Judah; because he had no son.
2. Kuninkaiden kirja 1:18 Mitä muuta on kerrottavaa Ahasjasta, siitä mitä hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuninkaiden aikakirjassa.
2 Kings 1:18 Now the rest of the acts of Ahaziah which he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
2. Kuninkaiden kirja 2:1 Ja kun Herra aikoi nostaa Elian pyörretuulessa taivaaseen, Elia lähti Elisan kanssa Gilgalista.
2 Kings 2:1 And it came to pass, when the LORD would take up Elijah into heaven by a whirlwind, that Elijah went with Elisha from Gilgal.
2. Kuninkaiden kirja 2:2 Ja Elia sanoi Elisalle: Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Beeteliin. Elisa sanoi hänelle: Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinun sielusi elää, minä en jätä sinua. Niin he menivät alas Beeteliin.
2 Kings 2:2 And Elijah said to Elisha, Tarry here, I pray you; for the LORD has sent me to Bethel. And Elisha said to him, As the LORD lives, and as your soul lives, I will not leave you. So they went down to Bethel.
2. Kuninkaiden kirja 2:3 Ja Beetelissä olevat profeettojen oppilaat menivät Elisan luo ja sanoivat hänelle: Tiedätkö, että Herra ottaa tänä päivänä pois isäntäsi? Hän vastasi: Tiedän kyllä; ole hiljaa.
2 Kings 2:3 And the sons of the prophets that were at Bethel came forth to Elisha, and said to him, Know you that the LORD will take away your master from your head to day? And he said, Yes, I know it; hold you your peace.
2. Kuninkaiden kirja 2:4 Ja Elia sanoi hänelle: Elisa, jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jerikoon. Hän sanoi: Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinun sielusi elää, minä en jätä sinua. Niin he tulivat Jerikoon.
2 Kings 2:4 And Elijah said to him, Elisha, tarry here, I pray you; for the LORD has sent me to Jericho. And he said, As the LORD lives, and as your soul lives, I will not leave you. So they came to Jericho.
2. Kuninkaiden kirja 2:5 Niin Jerikossa olevat profeettojen oppilaat tulivat Elisan luo ja sanoivat hänelle: Tiedätkö, että Herra ottaa tänä päivänä pois isäntäsi? Hän vastasi: Tiedän kyllä; ole hiljaa.
2 Kings 2:5 And the sons of the prophets that were at Jericho came to Elisha, and said to him, Know you that the LORD will take away your master from your head to day? And he answered, Yes, I know it; hold you your peace.
2. Kuninkaiden kirja 2:6 Ja Elia sanoi hänelle: Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jordanille. Hän sanoi: Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinun sielusi elää, minä en jätä sinua. Ja he molemmat jatkoivat matkaansa.
2 Kings 2:6 And Elijah said to him, Tarry, I pray you, here; for the LORD has sent me to Jordan. And he said, As the LORD lives, and as your soul lives, I will not leave you. And they two went on.
2. Kuninkaiden kirja 2:7 Ja viisikymmentä miestä profeettojen lapsista meni ja asettui katsomaan kaukaa; ja he kaksi seisoivat Jordanin rannalla.
2 Kings 2:7 And fifty men of the sons of the prophets went, and stood to view afar off: and they two stood by Jordan.
2. Kuninkaiden kirja 2:8 Ja Elia otti viittansa, kääri sen kokoon ja löi vesiä, ja ne jakautuivat kahtia, niin että he molemmat kulkivat sen yli kuivaa myöten.
2 Kings 2:8 And Elijah took his mantle, and wrapped it together, and smote the waters, and they were divided here and thither, so that they two went over on dry ground.
2. Kuninkaiden kirja 2:9 Ja kun he olivat menneet yli, Elia sanoi Elisalle: Pyydä, mitä minun pitäisi tehdä hyväksesi, ennen kuin minut otetaan pois sinun luotasi. Elisa sanoi: Tulkoon minun päälleni kaksinkertainen osa hengestäsi.
2 Kings 2:9 And it came to pass, when they were gone over, that Elijah said to Elisha, Ask what I shall do for you, before I be taken away from you. And Elisha said, I pray you, let a double portion of your spirit be on me.
2. Kuninkaiden kirja 2:10 Ja hän sanoi: Pyyntösi on vaikea. Jos kuitenkin näet minut otettuna luotasi, niin se sinulle tapahtuu; mutta jos ei, niin ei tapahdu.
2 Kings 2:10 And he said, You have asked a hard thing: nevertheless, if you see me when I am taken from you, it shall be so to you; but if not, it shall not be so.
2. Kuninkaiden kirja 2:11 Ja tapahtui, kun he yhä jatkoivat matkaansa ja keskustelivat, että katso, ilmestyivät tulisia vaunuja ja tulisia hevosia, ja ne erottivat heidät toisistaan; ja Elia nousi pyörretuulessa taivaaseen.
2 Kings 2:11 And it came to pass, as they still went on, and talked, that, behold, there appeared a chariot of fire, and horses of fire, and parted them both asunder; and Elijah went up by a whirlwind into heaven.
2. Kuninkaiden kirja 2:12 Ja Elisa näki sen, ja hän huusi: Isäni, isäni, Israelin vaunut ja sen ratsumiehet! Eikä hän enää häntä nähnyt; ja hän tarttui omiin vaatteisiinsa ja repäisi ne kahtia.
2 Kings 2:12 And Elisha saw it, and he cried, My father, my father, the chariot of Israel, and the horsemen thereof. And he saw him no more: and he took hold of his own clothes, and rent them in two pieces.
2. Kuninkaiden kirja 2:13 Hän otti myös Elian viitan, joka oli pudonnut hänen päältään, palasi takaisin ja seisoi Jordanin rannalla.
2 Kings 2:13 He took up also the mantle of Elijah that fell from him, and went back, and stood by the bank of Jordan;
2. Kuninkaiden kirja 2:14 Ja hän otti Elian viitan, joka oli pudonnut häneltä, ja löi vesiä ja sanoi: Missä on Herra, Elian Jumala? Ja kun hänkin löi vesiä, ne jakautuivat kahtia, ja Elisa meni yli.
2 Kings 2:14 And he took the mantle of Elijah that fell from him, and smote the waters, and said, Where is the LORD God of Elijah? and when he also had smitten the waters, they parted here and thither: and Elisha went over.
2. Kuninkaiden kirja 2:15 Ja kun profeettojen oppilaat, jotka olivat tulossa katsomaan Jerikoa, näkivät hänet, sanoivat he: Elian henki lepää Elisan päällä. He tulivat häntä vastaan ja kumartuivat maahan hänen edessään.
2 Kings 2:15 And when the sons of the prophets which were to view at Jericho saw him, they said, The spirit of Elijah does rest on Elisha. And they came to meet him, and bowed themselves to the ground before him.
2. Kuninkaiden kirja 2:16 Ja he sanoivat hänelle: Katso, palvelijoidesi joukossa on viisikymmentä urhoollista miestä; anna heidän mennä ja etsiä isäntääsi, ettei Herran Henki olisi ottanut hänet ylös ja heittänyt hänet jollekin vuorelle tai johonkin laaksoon. Ja hän sanoi: Sinä
2 Kings 2:16 And they said to him, Behold now, there be with your servants fifty strong men; let them go, we pray you, and seek your master: lest peradventure the Spirit of the LORD has taken him up, and cast him on some mountain, or into some valley. And he said, You
2. Kuninkaiden kirja 2:17 Ja kun he ahdistelivat häntä, kunnes hän häpesi, hän sanoi: Lähettäkää. Niin he lähettivät viisikymmentä miestä, ja he etsivät häntä kolme päivää, mutta eivät löytäneet häntä.
2 Kings 2:17 And when they urged him till he was ashamed, he said, Send. They sent therefore fifty men; and they sought three days, but found him not.
2. Kuninkaiden kirja 2:18 Ja kun he palasivat hänen luokseen (sillä hän viipyi Jerikossa), hän sanoi heille: Enkö minä sanonut teille: 'Älkää menkö'?
2 Kings 2:18 And when they came again to him, (for he tarried at Jericho,) he said to them, Did I not say to you, Go not?
2. Kuninkaiden kirja 2:19 Niin kaupungin miehet sanoivat Elisalle: Katso, kaupungin sijainti on miellyttävä, niinkuin herrani näkee, mutta vesi on täällä tyyntä ja maa karua.
2 Kings 2:19 And the men of the city said to Elisha, Behold, I pray you, the situation of this city is pleasant, as my lord sees: but the water is naught, and the ground barren.
2. Kuninkaiden kirja 2:20 Ja hän sanoi: Tuokaa minulle uusi ruukku ja pankaa siihen suolaa. Ja he toivat sen hänelle.
2 Kings 2:20 And he said, Bring me a new cruse, and put salt therein. And they brought it to him.
2. Kuninkaiden kirja 2:21 Ja hän meni vesilähteelle ja heitti siihen suolan ja sanoi: Näin sanoo Herra: Minä olen parantanut nämä vedet; ei niistä enää ole tuleva kuolemaa eikä karua maata.
2 Kings 2:21 And he went forth to the spring of the waters, and cast the salt in there, and said, Thus said the LORD, I have healed these waters; there shall not be from there any more death or barren land.
2. Kuninkaiden kirja 2:22 Niin vedet paranivat, aina tähän päivään asti, Elisan sanan mukaan, jonka hän oli puhunut.
2 Kings 2:22 So the waters were healed to this day, according to the saying of Elisha which he spoke.
2. Kuninkaiden kirja 2:23 Ja hän meni sieltä ylös Beeteliin; ja hänen tietä ylös mennessään kaupungista tuli pieniä lapsia, jotka pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: Mene ylös, kaljupää, mene ylös, kaljupää!
2 Kings 2:23 And he went up from there to Bethel: and as he was going up by the way, there came forth little children out of the city, and mocked him, and said to him, Go up, you bald head; go up, you bald head.
2. Kuninkaiden kirja 2:24 Ja hän kääntyi takaisin ja näki heidät ja kirosi heidät Herran nimeen. Niin metsästä tuli kaksi karhua ja raapi niistä neljäkymmentä kaksi lasta.
2 Kings 2:24 And he turned back, and looked on them, and cursed them in the name of the LORD. And there came forth two she bears out of the wood, and tare forty and two children of them.
2. Kuninkaiden kirja 2:25 Ja sieltä hän meni Karmelinvuorelle ja sieltä hän palasi Samariaan.
2 Kings 2:25 And he went from there to mount Carmel, and from there he returned to Samaria.
2. Kuninkaiden kirja 3:1 Jooram, Ahabin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa Juudan kuninkaan Joosafatin kahdeksantenatoista hallitusvuotena, ja hän hallitsi kaksitoista vuotta.
2 Kings 3:1 Now Jehoram the son of Ahab began to reign over Israel in Samaria the eighteenth year of Jehoshaphat king of Judah, and reigned twelve years.
2. Kuninkaiden kirja 3:2 Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ei kuitenkaan niin kuin hänen isänsä ja niin kuin hänen äitinsä; sillä hän poisti Baalin kuvan, jonka hänen isänsä oli tehnyt.
2 Kings 3:2 And he worked evil in the sight of the LORD; but not like his father, and like his mother: for he put away the image of Baal that his father had made.
2. Kuninkaiden kirja 3:3 Kuitenkin hän liittyi Jerobeamin, Nebatin pojan, synteihin, jotka olivat saattaneet Israelin syntiin, eikä hän niistä luopunut.
2 Kings 3:3 Nevertheless he joined to the sins of Jeroboam the son of Nebat, which made Israel to sin; he departed not therefrom.
2. Kuninkaiden kirja 3:4 Ja Mesa, Mooabin kuningas, oli lammasten paimen, ja hän antoi Israelin kuninkaalle satatuhatta karitsaa ja satatuhatta pässiä villan kera.
2 Kings 3:4 And Mesha king of Moab was a sheep master, and rendered to the king of Israel an hundred thousand lambs, and an hundred thousand rams, with the wool.
2. Kuninkaiden kirja 3:5 Mutta Ahabin kuoltua Mooabin kuningas kapinoi Israelin kuningasta vastaan.
2 Kings 3:5 But it came to pass, when Ahab was dead, that the king of Moab rebelled against the king of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 3:6 Ja kuningas Jooram lähti Samariasta samaan aikaan ja laski koko Israelin.
2 Kings 3:6 And king Jehoram went out of Samaria the same time, and numbered all Israel.
2. Kuninkaiden kirja 3:7 Ja hän meni ja lähetti sanan Josafatille, Juudan kuninkaalle, tämän sanan: Mooabin kuningas on kapinoinut minua vastaan. Lähdetkö minun kanssani sotaan Mooabia vastaan? Hän vastasi: Minä menen ylös. Minä olen niin kuin sinä, minun kansani niin kuin sinun kansasi, ja minun hevoseni niin kuin sinun hevosesi.
2 Kings 3:7 And he went and sent to Jehoshaphat the king of Judah, saying, The king of Moab has rebelled against me: will you go with me against Moab to battle? And he said, I will go up: I am as you are, my people as your people, and my horses as your horses.
2. Kuninkaiden kirja 3:8 Ja hän sanoi: Mitä tietä meidän pitää menemän ylös? Hän vastasi: Edomin erämaan tietä.
2 Kings 3:8 And he said, Which way shall we go up? And he answered, The way through the wilderness of Edom.
2. Kuninkaiden kirja 3:9 Niin Israelin kuningas, Juudan kuningas ja Edomin kuningas menivät ja kulkivat seitsemän päivän matkan, eikä sotajoukolla eikä heitä seuranneella karjalla ollut vettä.
2 Kings 3:9 So the king of Israel went, and the king of Judah, and the king of Edom: and they fetched a compass of seven days’ journey: and there was no water for the host, and for the cattle that followed them.
2. Kuninkaiden kirja 3:10 Ja Israelin kuningas sanoi: Voi! Herra on kutsunut nämä kolme kuningasta koolle antaakseen heidät Mooabin käsiin!
2 Kings 3:10 And the king of Israel said, Alas! that the LORD has called these three kings together, to deliver them into the hand of Moab!
2. Kuninkaiden kirja 3:11 Mutta Josafat sanoi: Eikö täällä ole ketään Herran profeettaa, että voisimme kysyä Herralta hänen kauttaan? Yksi Israelin kuninkaan palvelijoista vastasi ja sanoi: Tässä on Elisa, Safatin poika, joka vuodatti vettä Elian käsille.
2 Kings 3:11 But Jehoshaphat said, Is there not here a prophet of the LORD, that we may inquire of the LORD by him? And one of the king of Israel’s servants answered and said, Here is Elisha the son of Shaphat, which poured water on the hands of Elijah.
2. Kuninkaiden kirja 3:12 Ja Josafat sanoi: Herran sana on hänen kanssaan. Niin Israelin kuningas, Josafat ja Edomin kuningas menivät alas hänen luokseen.
2 Kings 3:12 And Jehoshaphat said, The word of the LORD is with him. So the king of Israel and Jehoshaphat and the king of Edom went down to him.
2. Kuninkaiden kirja 3:13 Niin Elisa sanoi Israelin kuninkaalle: Mitä minulla on sinun kanssasi tekemistä? Mene isäsi ja äitisi profeettojen luo. Israelin kuningas sanoi hänelle: Ei, sillä Herra on kutsunut nämä kolme kuningasta koolle antaakseen heidät käsiinsä.
2 Kings 3:13 And Elisha said to the king of Israel, What have I to do with you? get you to the prophets of your father, and to the prophets of your mother. And the king of Israel said to him, No: for the LORD has called these three kings together, to deliver them into
2. Kuninkaiden kirja 3:14 Ja Elisa sanoi: Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minä seison: ellei minun pitäisi silmällä Josafatia, Juudan kuningasta, minä en katsoisi sinuun enkä näkisi sinua.
2 Kings 3:14 And Elisha said, As the LORD of hosts lives, before whom I stand, surely, were it not that I regard the presence of Jehoshaphat the king of Judah, I would not look toward you, nor see you.
2. Kuninkaiden kirja 3:15 Mutta tuokaa nyt minulle laulaja. Ja kun laulaja soitti, tuli Herran käsi hänen päälleen.
2 Kings 3:15 But now bring me a minstrel. And it came to pass, when the minstrel played, that the hand of the LORD came on him.
2. Kuninkaiden kirja 3:16 Ja hän sanoi: Näin sanoo Herra: Tehkää tämä laakso täyteen ojia.
2 Kings 3:16 And he said, Thus said the LORD, Make this valley full of ditches.
2. Kuninkaiden kirja 3:17 Sillä näin sanoo Herra: Ette te tule näkemään tuulta ettekä sadetta; kuitenkin tuo laakso on täyttyvä vedellä, niin että te saatte juoda, sekä te että teidän karjanne ja juhtanne.
2 Kings 3:17 For thus said the LORD, You shall not see wind, neither shall you see rain; yet that valley shall be filled with water, that you may drink, both you, and your cattle, and your beasts.
2. Kuninkaiden kirja 3:18 Ja tämä on Herran silmissä vähä asia: hän antaa myös mooabilaiset teidän käsiinne.
2 Kings 3:18 And this is but a light thing in the sight of the LORD: he will deliver the Moabites also into your hand.
2. Kuninkaiden kirja 3:19 Ja sinä valloitat jokaisen varustetun kaupungin ja jokaisen parhaan kaupungin, kaadat jokaisen hyvän puun, tukit kaikki vesilähteet ja turmelet kivillä jokaisen hyvän peltopalan.
2 Kings 3:19 And you shall smite every fenced city, and every choice city, and shall fell every good tree, and stop all wells of water, and mar every good piece of land with stones.
2. Kuninkaiden kirja 3:20 Ja aamulla, kun ruokauhri uhrattiin, katso, Edomin tietä tuli vettä, ja maa täyttyi vedellä.
2 Kings 3:20 And it came to pass in the morning, when the meat offering was offered, that, behold, there came water by the way of Edom, and the country was filled with water.
2. Kuninkaiden kirja 3:21 Ja kun kaikki mooabilaiset kuulivat, että kuninkaat olivat nousseet sotimaan heitä vastaan, he kokosivat kaikki, jotka kykenivät pukeutumaan sota-aseisiin, ja sitä vanhemmat, ja asettuivat rajalle.
2 Kings 3:21 And when all the Moabites heard that the kings were come up to fight against them, they gathered all that were able to put on armor, and upward, and stood in the border.
2. Kuninkaiden kirja 3:22 Ja he nousivat varhain aamulla, ja aurinko paistoi veteen, ja moabilaiset näkivät veden toisella puolella punaisena kuin veri.
2 Kings 3:22 And they rose up early in the morning, and the sun shone on the water, and the Moabites saw the water on the other side as red as blood:
2. Kuninkaiden kirja 3:23 Ja he sanoivat: Tämä on verta! Kuninkaat ovat varmasti surmatut, ja he ovat lyöneet toisiaan. Nyt siis, Moab, saaliiseen!
2 Kings 3:23 And they said, This is blood: the kings are surely slain, and they have smitten one another: now therefore, Moab, to the spoil.
2. Kuninkaiden kirja 3:24 Ja kun he tulivat Israelin leiriin, nousivat israelilaiset ja löivät mooabilaiset, niin että nämä pakenivat heitä; mutta he jatkoivat voittoaan mooabilaisten keskuudessa.
2 Kings 3:24 And when they came to the camp of Israel, the Israelites rose up and smote the Moabites, so that they fled before them: but they went forward smiting the Moabites, even in their country.
2. Kuninkaiden kirja 3:25 Ja he hävittivät kaupungit, ja jokainen mies heitti kivensä jokaiselle hyvälle maapalalle ja täytti sen; ja he tukkivat kaikki vesikaivot ja kaatoivat kaikki hyvät puut; ainoastaan Kir-Harasetissa he jättivät kivet; mutta linkomiehet menivät pois
2 Kings 3:25 And they beat down the cities, and on every good piece of land cast every man his stone, and filled it; and they stopped all the wells of water, and felled all the good trees: only in Kirharaseth left they the stones thereof; however, the slingers went ab
2. Kuninkaiden kirja 3:26 Ja kun Mooabin kuningas näki, että taistelu kävi hänelle liian ankaraksi, hän otti mukaansa seitsemänsataa miekkamiestä murtautuakseen Edomin kuninkaan luo; mutta he eivät kyenneet.
2 Kings 3:26 And when the king of Moab saw that the battle was too sore for him, he took with him seven hundred men that drew swords, to break through even to the king of Edom: but they could not.
2. Kuninkaiden kirja 3:27 Sitten hän otti vanhimman poikansa, jonka olisi pitänyt hallita hänen jälkeensä, ja uhrasi hänet polttouhriksi muurilla. Ja suuri viha syntyi Israelia kohtaan; ja he lähtivät hänen luotaan ja palasivat omaan maahansa.
2 Kings 3:27 Then he took his oldest son that should have reigned in his stead, and offered him for a burnt offering on the wall. And there was great indignation against Israel: and they departed from him, and returned to their own land.
2. Kuninkaiden kirja 4:1 Niin muuan profeettojen poikien vaimoista huusi Elisalle sanoen: Palvelijasi, minun mieheni, on kuollut; ja sinä tiedät, että palvelijasi pelkäsi Herraa. Mutta velkoja on tullut ottamaan minun kaksi poikaani orjiksi luokseen.
2 Kings 4:1 Now there cried a certain woman of the wives of the sons of the prophets to Elisha, saying, Your servant my husband is dead; and you know that your servant did fear the LORD: and the creditor is come to take to him my two sons to be slaves.
2. Kuninkaiden kirja 4:2 Ja Elisa sanoi hänelle: Mitä minun pitää tekemän hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossa? Hän vastasi: Palvelijattarellasi ei ole talossa mitään muuta kuin öljyastia.
2 Kings 4:2 And Elisha said to her, What shall I do for you? tell me, what have you in the house? And she said, Your handmaid has not any thing in the house, save a pot of oil.
2. Kuninkaiden kirja 4:3 Sitten hän sanoi: Menkää ja lainatkaa itsellenne astioita kaikilta naapureiltanne, tyhjiä astioita; älkää lainatko montaa.
2 Kings 4:3 Then he said, Go, borrow you vessels abroad of all your neighbors, even empty vessels; borrow not a few.
2. Kuninkaiden kirja 4:4 Ja kun tulet sisään, sulje ovi jälkeesi ja poikiesi jälkeen ja kaada kaikkiin niihin astioihin ja pane täysi syrjään.
2 Kings 4:4 And when you are come in, you shall shut the door on you and on your sons, and shall pour out into all those vessels, and you shall set aside that which is full.
2. Kuninkaiden kirja 4:5 Niin hän meni pois hänen luotaan ja sulki oven jälkeensä ja poikiensa jälkeen, jotka toivat astiat hänelle; ja hän vuodatti.
2 Kings 4:5 So she went from him, and shut the door on her and on her sons, who brought the vessels to her; and she poured out.
2. Kuninkaiden kirja 4:6 Ja kun astiat olivat täynnä, hän sanoi pojalleen: Tuo minulle vielä astia. Poika sanoi hänelle: Ei ole enää astiaa. Ja öljy jäi jäljelle.
2 Kings 4:6 And it came to pass, when the vessels were full, that she said to her son, Bring me yet a vessel. And he said to her, There is not a vessel more. And the oil stayed.
2. Kuninkaiden kirja 4:7 Niin hän tuli ja kertoi Jumalan miehelle, ja tämä sanoi: Mene, myy öljy ja maksa velkasi, ja elä sinä ja lapsesi sillä, mitä lopusta jää.
2 Kings 4:7 Then she came and told the man of God. And he said, Go, sell the oil, and pay your debt, and live you and your children of the rest.
2. Kuninkaiden kirja 4:8 Eräänä päivänä Elisa meni Suunemiin, jossa asui mahtava nainen, ja tämä pakotti hänet syömään leipää. Niin usein kuin hän kulki ohi, hän poikkesi sinne syömään.
2 Kings 4:8 And it fell on a day, that Elisha passed to Shunem, where was a great woman; and she constrained him to eat bread. And so it was, that as oft as he passed by, he turned in thither to eat bread.
2. Kuninkaiden kirja 4:9 Ja hän sanoi miehelleen: Katso, minä näen, että tämä on pyhä Jumalan mies, joka aina kulkee meidän ohitsemme.
2 Kings 4:9 And she said to her husband, Behold now, I perceive that this is an holy man of God, which passes by us continually.
2. Kuninkaiden kirja 4:10 Tehkäämme siis seinälle pieni kammio ja asettakaamme hänelle sinne sänky, pöytä, jakkara ja lampunjalka, ja kun hän tulee meidän luoksemme, hän poikkee sinne.
2 Kings 4:10 Let us make a little chamber, I pray you, on the wall; and let us set for him there a bed, and a table, and a stool, and a candlestick: and it shall be, when he comes to us, that he shall turn in thither.
2. Kuninkaiden kirja 4:11 Ja eräänä päivänä hän tuli sinne, poikkesi kammioon ja makasi siellä.
2 Kings 4:11 And it fell on a day, that he came thither, and he turned into the chamber, and lay there.
2. Kuninkaiden kirja 4:12 Ja hän sanoi palvelijalleen Geehasille: Kutsu tämä sunemlainen. Ja hän kutsui hänet, ja tämä seisoi hänen edessään.
2 Kings 4:12 And he said to Gehazi his servant, Call this Shunammite. And when he had called her, she stood before him.
2. Kuninkaiden kirja 4:13 Ja hän sanoi hänelle: Sano nyt hänelle: Katso, sinä olet nähnyt meidän hyväksemme kaiken tämän vaivan. Mitä sinun hyväksesi pitäisi tehdä? Tahdotko, että kuningas tai sotapäämies puhuu puolestasi? Hän vastasi: Minä asun oman kansani keskuudessa.
2 Kings 4:13 And he said to him, Say now to her, Behold, you have been careful for us with all this care; what is to be done for you? would you be spoken for to the king, or to the captain of the host? And she answered, I dwell among my own people.
2. Kuninkaiden kirja 4:14 Ja hän kysyi: Mitä sitten hänelle tehdään? Geehasi vastasi: Hänellä ei todellakaan ole lasta, ja hänen miehensä on vanha.
2 Kings 4:14 And he said, What then is to be done for her? And Gehazi answered, Truly she has no child, and her husband is old.
2. Kuninkaiden kirja 4:15 Ja hän sanoi: Kutsu hänet. Ja kun hän oli kutsunut häntä, seisoi hän ovella.
2 Kings 4:15 And he said, Call her. And when he had called her, she stood in the door.
2. Kuninkaiden kirja 4:16 Ja hän sanoi: Tähän aikaan, elämän mukaan, sinä syleilet poikaa. Hän sanoi: Ei, herrani, sinä Jumalan mies, älä valehtele palvelijattarellesi.
2 Kings 4:16 And he said, About this season, according to the time of life, you shall embrace a son. And she said, No, my lord, you man of God, do not lie to your handmaid.
2. Kuninkaiden kirja 4:17 Ja nainen tuli raskaaksi ja synnytti pojan siihen aikaan, jonka Elisa oli hänelle sanonut, elinajan mukaan.
2 Kings 4:17 And the woman conceived, and bore a son at that season that Elisha had said to her, according to the time of life.
2. Kuninkaiden kirja 4:18 Ja kun lapsi oli kasvanut suureksi, eräänä päivänä hän meni isänsä luo elonleikkaajien luo.
2 Kings 4:18 And when the child was grown, it fell on a day, that he went out to his father to the reapers.
2. Kuninkaiden kirja 4:19 Ja hän sanoi isälleen: Pääni, pääni. Ja hän sanoi pojalle: Vie hänet äitinsä luo.
2 Kings 4:19 And he said to his father, My head, my head. And he said to a lad, Carry him to his mother.
2. Kuninkaiden kirja 4:20 Ja otettuaan hänet mukaansa ja tuotuaan hänet hänen äitinsä luo, poika istui hänen sylissään puoleenpäivään asti ja kuoli sitten.
2 Kings 4:20 And when he had taken him, and brought him to his mother, he sat on her knees till noon, and then died.
2. Kuninkaiden kirja 4:21 Ja hän meni ylös ja laski hänet Jumalan miehen vuoteelle, sulki oven hänen jälkeensä ja meni ulos.
2 Kings 4:21 And she went up, and laid him on the bed of the man of God, and shut the door on him, and went out.
2. Kuninkaiden kirja 4:22 Ja hän huusi miestään ja sanoi: Lähetä minulle yksi nuorista miehistä ja yksi aaseista, että juoksisin Jumalan miehen luo ja palaisin takaisin.
2 Kings 4:22 And she called to her husband, and said, Send me, I pray you, one of the young men, and one of the asses, that I may run to the man of God, and come again.
2. Kuninkaiden kirja 4:23 Ja hän sanoi: Miksi menet hänen luokseen juuri tänään? Ei ole uusikuu eikä sapatti. Nainen sanoi: Kyllä kaikki menee hyvin.
2 Kings 4:23 And he said, Why will you go to him to day? it is neither new moon, nor sabbath. And she said, It shall be well.
2. Kuninkaiden kirja 4:24 Sitten hän satuloi aasin ja sanoi palvelijalleen: Aja eteenpäin; älä hellitä ratsastustasi, ellei minä käske sinua.
2 Kings 4:24 Then she saddled an ass, and said to her servant, Drive, and go forward; slack not your riding for me, except I bid you.
2. Kuninkaiden kirja 4:25 Niin hän meni ja tuli Jumalan miehen luo Karmelinvuorelle. Ja kun Jumalan mies näki hänet kaukaa, sanoi hän palvelijalleen Geehasille: Katso, tuolla on sunemlainen nainen.
2 Kings 4:25 So she went and came to the man of God to mount Carmel. And it came to pass, when the man of God saw her afar off, that he said to Gehazi his servant, Behold, yonder is that Shunammite:
2. Kuninkaiden kirja 4:26 Juokse nyt häntä vastaan ja kysy häneltä: 'Voitko sinä hyvin? Voiko miehesi hyvin? Voiko lapsi hyvin?' Hän vastasi: 'Hyvin.'
2 Kings 4:26 Run now, I pray you, to meet her, and say to her, Is it well with you? is it well with your husband? is it well with the child? And she answered, It is well:
2. Kuninkaiden kirja 4:27 Ja kun hän tuli Jumalan miehen luo kukkulalle, tarttui hän tätä jalkoihin. Mutta Geehasi tuli lähelle työntääkseen hänet pois. Ja Jumalan mies sanoi: Anna hänen olla, sillä hänen sielunsa on murheellinen hänen sisällään. Herra on salannut sen minulta eikä ole minulle ilmoittanut.
2 Kings 4:27 And when she came to the man of God to the hill, she caught him by the feet: but Gehazi came near to thrust her away. And the man of God said, Let her alone; for her soul is vexed within her: and the LORD has hid it from me, and has not told me.
2. Kuninkaiden kirja 4:28 Niin hän sanoi: Halusinko minä herraltani poikaa? Enkö sanonut: 'Älä petä minua'?
2 Kings 4:28 Then she said, Did I desire a son of my lord? did I not say, Do not deceive me?
2. Kuninkaiden kirja 4:29 Sitten hän sanoi Geehasille: Vyötä kupeesi ja ota minun sauvani käteesi ja mene matkaasi. Jos kohtaat jonkun miehen, älä tervehdi häntä, ja jos joku tervehtii sinua, älä vastaa hänelle. Ja aseta minun sauvani pojan kasvoille.
2 Kings 4:29 Then he said to Gehazi, Gird up your loins, and take my staff in your hand, and go your way: if you meet any man, salute him not; and if any salute you, answer him not again: and lay my staff on the face of the child.
2. Kuninkaiden kirja 4:30 Ja lapsen äiti sanoi: Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinun sielusi elää, minä en sinua jätä. Niin poika nousi ja seurasi häntä.
2 Kings 4:30 And the mother of the child said, As the LORD lives, and as your soul lives, I will not leave you. And he arose, and followed her.
2. Kuninkaiden kirja 4:31 Ja Geehasi kulki heidän edellään ja pani sauvan lapsen kasvoille, mutta ei kuulunut eikä kuulunut. Niin hän palasi häntä vastaan ja ilmoitti hänelle sanoen: Lapsi ei ole herännyt.
2 Kings 4:31 And Gehazi passed on before them, and laid the staff on the face of the child; but there was neither voice, nor hearing. Why he went again to meet him, and told him, saying, The child is not awaked.
2. Kuninkaiden kirja 4:32 Ja kun Elisa tuli taloon, katso, lapsi oli kuollut ja makasi hänen vuoteessaan.
2 Kings 4:32 And when Elisha was come into the house, behold, the child was dead, and laid on his bed.
2. Kuninkaiden kirja 4:33 Niin hän meni sisään, sulki oven heidän kahden jälkeensä ja rukoili Herraa.
2 Kings 4:33 He went in therefore, and shut the door on them two, and prayed to the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 4:34 Ja hän nousi ylös ja makasi lapsen päällä, pani suunsa hänen suunsa päälle, silmänsä hänen silmiensä päälle ja kätensä hänen käsiensä päälle ja ojensi itsensä lapsen päälle, ja lapsen iho lämpeni.
2 Kings 4:34 And he went up, and lay on the child, and put his mouth on his mouth, and his eyes on his eyes, and his hands on his hands: and stretched himself on the child; and the flesh of the child waxed warm.
2. Kuninkaiden kirja 4:35 Sitten hän palasi ja käveli talossa edestakaisin, nousi ylös ja ojensi itsensä hänen päälleen; ja lapsi aivastaa seitsemän kertaa, ja lapsi avasi silmänsä.
2 Kings 4:35 Then he returned, and walked in the house to and fro; and went up, and stretched himself on him: and the child sneezed seven times, and the child opened his eyes.
2. Kuninkaiden kirja 4:36 Ja hän kutsui Geehasin ja sanoi: Kutsu tämä sunemlainen. Niin hän kutsui hänet. Ja kun tämä tuli hänen luokseen, sanoi hän: Ota poikasi.
2 Kings 4:36 And he called Gehazi, and said, Call this Shunammite. So he called her. And when she was come in to him, he said, Take up your son.
2. Kuninkaiden kirja 4:37 Niin hän meni sisään, lankesi hänen jalkoihinsa ja kumarsi maahan, otti poikansa ja meni ulos.
2 Kings 4:37 Then she went in, and fell at his feet, and bowed herself to the ground, and took up her son, and went out.
2. Kuninkaiden kirja 4:38 Ja Elisa palasi Gilgaliin, ja maassa oli nälänhätä, ja profeettojen oppilaat istuivat hänen edessään. Ja hän sanoi palvelijalleen: Nosta suuri pata liedelle ja keitä keitto profeettojen oppilaille.
2 Kings 4:38 And Elisha came again to Gilgal: and there was a dearth in the land; and the sons of the prophets were sitting before him: and he said to his servant, Set on the great pot, and seethe pottage for the sons of the prophets.
2. Kuninkaiden kirja 4:39 Ja yksi meni ulos pellolle keräämään yrttejä ja löysi villiköynnöksen ja keräsi siitä sylinsä täyteen villikurpitsoja; ja hän tuli ja silppuili ne keittopataan; sillä he eivät tunteneet niitä.
2 Kings 4:39 And one went out into the field to gather herbs, and found a wild vine, and gathered thereof wild gourds his lap full, and came and shred them into the pot of pottage: for they knew them not.
2. Kuninkaiden kirja 4:40 Niin he kaatoivat miesten syötäväksi. Ja kun he söivät keiton, he huusivat ja sanoivat: Voi Jumalan mies, padassa on kuolema! Eivätkä he voineet sitä syödä.
2 Kings 4:40 So they poured out for the men to eat. And it came to pass, as they were eating of the pottage, that they cried out, and said, O you man of God, there is death in the pot. And they could not eat thereof.
2. Kuninkaiden kirja 4:41 Mutta hän sanoi: Tuokaa sitten jauhoja. Ja hän heitti ne pataan ja sanoi: Kaada kansalle, että he söisivät. Eikä padassa ollut mitään vahinkoa.
2 Kings 4:41 But he said, Then bring meal. And he cast it into the pot; and he said, Pour out for the people, that they may eat. And there was no harm in the pot.
2. Kuninkaiden kirja 4:42 Ja BaalSalisasta tuli mies ja toi Jumalan miehelle uutisleipää, kaksikymmentä ohraleipää ja täysiä tähkiä akanassaan. Ja hän sanoi: Anna kansalle, että he syövät.
2 Kings 4:42 And there came a man from Baalshalisha, and brought the man of God bread of the first fruits, twenty loaves of barley, and full ears of corn in the husk thereof. And he said, Give to the people, that they may eat.
2. Kuninkaiden kirja 4:43 Ja hänen palvelijansa sanoi: Mitä? Annanko tämän sadalle miehelle? Hän sanoi vielä: Anna kansalle, että he syökööt, sillä näin sanoo Herra: He syövät, ja siitä jää jäljelle.
2 Kings 4:43 And his servitor said, What, should I set this before an hundred men? He said again, Give the people, that they may eat: for thus said the LORD, They shall eat, and shall leave thereof.
2. Kuninkaiden kirja 4:44 Niin hän pani sen heidän eteensä, ja he söivät, ja siitä jäi tähteeksi, Herran sanan mukaan.
2 Kings 4:44 So he set it before them, and they did eat, and left thereof, according to the word of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 5:1 Naaman, Syyrian kuninkaan sotajoukon päällikkö, oli isäntänsä silmissä arvossa pidetty ja arvossa pidetty mies, sillä hänen kauttaan Herra oli antanut Syyrialle avun. Hän oli myös sotaurko, mutta hän oli spitaalinen.
2 Kings 5:1 Now Naaman, captain of the host of the king of Syria, was a great man with his master, and honorable, because by him the LORD had given deliverance to Syria: he was also a mighty man in valor, but he was a leper.
2. Kuninkaiden kirja 5:2 Ja syyrialaiset olivat lähteneet liikkeelle osastoittain ja ottaneet vangiksi Israelin maasta pienen tytön, joka palveli Naamanin vaimoa.
2 Kings 5:2 And the Syrians had gone out by companies, and had brought away captive out of the land of Israel a little maid; and she waited on Naaman’s wife.
2. Kuninkaiden kirja 5:3 Ja hän sanoi emännälleen: Jospa herrani olisi Samarian profeetan luona! Hän parantaisi hänet spitaalista.
2 Kings 5:3 And she said to her mistress, Would God my lord were with the prophet that is in Samaria! for he would recover him of his leprosy.
2. Kuninkaiden kirja 5:4 Ja yksi meni sisään ja ilmoitti herralleen sanoen: Näin ja näin sanoo piika, joka on Israelin maasta.
2 Kings 5:4 And one went in, and told his lord, saying, Thus and thus said the maid that is of the land of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 5:5 Ja Syrian kuningas sanoi: Mene, mene, minä lähetän kirjeen Israelin kuninkaalle. Niin hän lähti ja otti mukanaan kymmenen talenttia hopeata ja kuusituhatta kultarahaa ja kymmenen juhlapukua.
2 Kings 5:5 And the king of Syria said, Go to, go, and I will send a letter to the king of Israel. And he departed, and took with him ten talents of silver, and six thousand pieces of gold, and ten changes of raiment.
2. Kuninkaiden kirja 5:6 Ja hän vei kirjeen Israelin kuninkaalle, ja siinä sanottiin: Kun tämä kirje on tullut sinulle, katso, minä olen lähettänyt palvelijani Naamanin sinun luoksesi, että parantaisit hänet spitaalista.
2 Kings 5:6 And he brought the letter to the king of Israel, saying, Now when this letter is come to you, behold, I have therewith sent Naaman my servant to you, that you may recover him of his leprosy.
2. Kuninkaiden kirja 5:7 Ja kun Israelin kuningas oli lukenut kirjeen, repäisi hän vaatteensa ja sanoi: Olenko minä Jumala, joka voi sekä tappaa että herättää eloon? Kun tämä mies lähettää minun luokseni parantamaan miehen spitaalista? Miksi teidän pitäisi ajatella ja katsoa, kuinka hän etsii turvaa?
2 Kings 5:7 And it came to pass, when the king of Israel had read the letter, that he rent his clothes, and said, Am I God, to kill and to make alive, that this man does send to me to recover a man of his leprosy? why consider, I pray you, and see how he seeks a quar
2. Kuninkaiden kirja 5:8 Ja kun Jumalan mies Elisa kuuli, että Israelin kuningas oli repäissyt vaatteensa, lähetti hän kuninkaalle sanan: Miksi olet repäissyt vaatteesi? Tulkoon hän minun luokseni, niin hän tulee tietämään, että Israelissa on profeetta.
2 Kings 5:8 And it was so, when Elisha the man of God had heard that the king of Israel had rent his clothes, that he sent to the king, saying, Why have you rent your clothes? let him come now to me, and he shall know that there is a prophet in Israel.
2. Kuninkaiden kirja 5:9 Niin Naaman tuli hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven eteen.
2 Kings 5:9 So Naaman came with his horses and with his chariot, and stood at the door of the house of Elisha.
2. Kuninkaiden kirja 5:10 Ja Elisa lähetti sanansaattajan hänen luokseen ja sanoi: Mene ja peseydy Jordanissa seitsemän kertaa, niin lihasi tulee jälleen ennalleen, ja sinä tulet puhtaaksi.
2 Kings 5:10 And Elisha sent a messenger to him, saying, Go and wash in Jordan seven times, and your flesh shall come again to you, and you shall be clean.
2. Kuninkaiden kirja 5:11 Mutta Naaman vihastui ja meni pois sanoen: Katso, minä ajattelin, että hän kyllä tulee ulos minun luokseni, seisoo täällä ja huutaa avuksi Herran, Jumalansa, nimeä, lyö kädellään paikkaa ja parantaa spitaalista sairastavan.
2 Kings 5:11 But Naaman was wroth, and went away, and said, Behold, I thought, He will surely come out to me, and stand, and call on the name of the LORD his God, and strike his hand over the place, and recover the leper.
2. Kuninkaiden kirja 5:12 Eivätkö Damaskoksen virrat, Abana ja Parpar, ole parempia kuin kaikki Israelin vedet? Enkö minä saa peseytyä niissä ja puhdistua? Niin hän kääntyi ja meni pois vihaisena.
2 Kings 5:12 Are not Abana and Pharpar, rivers of Damascus, better than all the waters of Israel? may I not wash in them, and be clean? So he turned and went away in a rage.
2. Kuninkaiden kirja 5:13 Niin hänen palvelijansa tulivat ja puhuttelivat häntä sanoen: Isäni, jos profeetta olisi käskenyt sinua tekemään jonkin suuren teon, etkö olisi sitä tehnyt? Kuinka paljon ennemmin, kun hän sanoi sinulle: 'Peseydy, niin puhdistut'?
2 Kings 5:13 And his servants came near, and spoke to him, and said, My father, if the prophet had bid you do some great thing, would you not have done it? how much rather then, when he said to you, Wash, and be clean?
2. Kuninkaiden kirja 5:14 Sitten hän meni alas ja kastautui Jordaniin seitsemän kertaa, Jumalan miehen sanan mukaan; ja hänen lihansa tuli jälleen pienen lapsen lihan kaltaiseksi, ja hän oli puhdas.
2 Kings 5:14 Then went he down, and dipped himself seven times in Jordan, according to the saying of the man of God: and his flesh came again like to the flesh of a little child, and he was clean.
2. Kuninkaiden kirja 5:15 Ja hän palasi Jumalan miehen luo, hän ja kaikki hänen joukkonsa, ja tuli ja seisoi hänen edessään. Ja hän sanoi: Katso, nyt minä tiedän, ettei ole Jumalaa koko maan päällä, paitsi Israelissa. Ota siis nyt vastaan palvelijasi siunaus.
2 Kings 5:15 And he returned to the man of God, he and all his company, and came, and stood before him: and he said, Behold, now I know that there is no God in all the earth, but in Israel: now therefore, I pray you, take a blessing of your servant.
2. Kuninkaiden kirja 5:16 Mutta hän sanoi: Niin totta kuin Herra elää, jonka edessä minä seison, minä en ota sitä. Ja hän pyysi häntä ottamaan sen, mutta hän kieltäytyi.
2 Kings 5:16 But he said, As the LORD lives, before whom I stand, I will receive none. And he urged him to take it; but he refused.
2. Kuninkaiden kirja 5:17 Ja Naaman sanoi: Eikö siis pitäisi antaa palvelijallesi kaksi muulia – kuorma maata? Sillä palvelijasi ei enää uhraa polttouhria eikä teurasuhria muille jumalille kuin Herralle.
2 Kings 5:17 And Naaman said, Shall there not then, I pray you, be given to your servant two mules’ burden of earth? for your servant will from now on offer neither burnt offering nor sacrifice to other gods, but to the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 5:18 Tässä asiassa Herra antakoon palvelijallesi anteeksi, että kun herrani menee Rimmonin temppeliin kumartamaan ja hän nojaa minun käteeni ja minä kumarrun Rimmonin temppelissä, Herra antakoon palvelijallesi anteeksi, että minä kumarrun Rimmonin temppelissä.
2 Kings 5:18 In this thing the LORD pardon your servant, that when my master goes into the house of Rimmon to worship there, and he leans on my hand, and I bow myself in the house of Rimmon: when I bow down myself in the house of Rimmon, the LORD pardon your servant i
2. Kuninkaiden kirja 5:19 Ja hän sanoi hänelle: Mene rauhassa. Niin hän meni hänestä vähän matkaa pois.
2 Kings 5:19 And he said to him, Go in peace. So he departed from him a little way.
2. Kuninkaiden kirja 5:20 Mutta Geehasi, Jumalan miehen Elisan palvelija, sanoi: Katso, herrani on säästänyt tuon syyrialaisen Naamania, eikä ole ottanut hänen kädestään sitä, mitä hän on tuonut. Mutta niin totta kuin Herra elää, minä juoksen hänen peräänsä ja otan häneltä jotakin.
2 Kings 5:20 But Gehazi, the servant of Elisha the man of God, said, Behold, my master has spared Naaman this Syrian, in not receiving at his hands that which he brought: but, as the LORD lives, I will run after him, and take somewhat of him.
2. Kuninkaiden kirja 5:21 Niin Geehasi ajoi Naamania takaa. Ja kun Naaman näki hänen juoksevan perässä, hyppäsi hän vaunuista häntä vastaan ja kysyi: Onko kaikki hyvin?
2 Kings 5:21 So Gehazi followed after Naaman. And when Naaman saw him running after him, he lighted down from the chariot to meet him, and said, Is all well?
2. Kuninkaiden kirja 5:22 Ja hän sanoi: Kaikki on hyvin. Herrani lähetti minut sanomaan: Katso, juuri nyt on tullut luokseni kaksi nuorta miestä, profeettojen poikia, Efraimin vuoristosta. Antakaa heille talentti hopeata ja kaksi juhlavaatetta.
2 Kings 5:22 And he said, All is well. My master has sent me, saying, Behold, even now there be come to me from mount Ephraim two young men of the sons of the prophets: give them, I pray you, a talent of silver, and two changes of garments.
2. Kuninkaiden kirja 5:23 Naaman sanoi: Ota mieluummin kaksi talenttia. Niin hän pyysi häntä ja sitoi kaksi talenttia hopeaa kahteen säkkiin sekä kaksi juhlavaatetta ja pani ne kahdelle palvelijalleen, ja he kantoivat niitä hänen edellään.
2 Kings 5:23 And Naaman said, Be content, take two talents. And he urged him, and bound two talents of silver in two bags, with two changes of garments, and laid them on two of his servants; and they bore them before him.
2. Kuninkaiden kirja 5:24 Ja kun hän tuli torniin, otti hän ne heidän käsistään ja jätti ne taloon; ja hän päästi miehet menemään, ja he lähtivät matkaan.
2 Kings 5:24 And when he came to the tower, he took them from their hand, and bestowed them in the house: and he let the men go, and they departed.
2. Kuninkaiden kirja 5:25 Mutta hän meni sisään ja seisoi isäntänsä edessä. Ja Elisa kysyi häneltä: Mistä tulet, Geehasi? Hän vastasi: Palvelijasi ei ole käynyt missään.
2 Kings 5:25 But he went in, and stood before his master. And Elisha said to him, From where come you, Gehazi? And he said, Your servant went no where.
2. Kuninkaiden kirja 5:26 Ja hän sanoi hänelle: Eikö sydämeni kulkenut sinun mukanasi, kun mies palasi vaunuistaan sinua vastaan? Onko nyt aika ottaa rahaa ja ottaa vaatteita, öljytarhoja, viinitarhoja, lampaita, raakoja, palvelijoita ja palvelijattaria?
2 Kings 5:26 And he said to him, Went not my heart with you, when the man turned again from his chariot to meet you? Is it a time to receive money, and to receive garments, and olive groves, and vineyards, and sheep, and oxen, and menservants, and maidservants?
2. Kuninkaiden kirja 5:27 Sentähden Naamanin spitaali tarttuu sinuun ja sinun jälkeläisiinsi ikuisesti. Ja hän lähti hänen luotaan spitaalisena, valkoisena kuin lumi.
2 Kings 5:27 The leprosy therefore of Naaman shall stick to you, and to your seed for ever. And he went out from his presence a leper as white as snow.
2. Kuninkaiden kirja 6:1 Niin profeettojen oppilaat sanoivat Elisalle: Katso, paikka, jossa me asumme sinun luonasi, on meille liian ahdas.
2 Kings 6:1 And the sons of the prophets said to Elisha, Behold now, the place where we dwell with you is too strait for us.
2. Kuninkaiden kirja 6:2 Menkäämme siis Jordanille ja ottakaamme sieltä kukin hirsipuu ja rakentakaamme sinne itsellemme asuinsija. Hän vastasi: Mene sinä.
2 Kings 6:2 Let us go, we pray you, to Jordan, and take there every man a beam, and let us make us a place there, where we may dwell. And he answered, Go you.
2. Kuninkaiden kirja 6:3 Ja toinen sanoi: Tyytykää, mene palvelijaisi kanssa. Hän vastasi: Minä menen.
2 Kings 6:3 And one said, Be content, I pray you, and go with your servants. And he answered, I will go.
2. Kuninkaiden kirja 6:4 Niin hän meni heidän kanssaan. Ja kun he tulivat Jordanille, he kaatoivat puita.
2 Kings 6:4 So he went with them. And when they came to Jordan, they cut down wood.
2. Kuninkaiden kirja 6:5 Mutta kun eräs mies kaatoi hirttä, kirveen kärki putosi veteen. Mies huusi ja sanoi: Voi herrani, se on lainattu!
2 Kings 6:5 But as one was felling a beam, the ax head fell into the water: and he cried, and said, Alas, master! for it was borrowed.
2. Kuninkaiden kirja 6:6 Ja Jumalan mies kysyi: Mihin se putosi? Ja hän näytti hänelle paikan. Ja hän katkaisi oksan ja heitti sen sinne; ja rauta ui.
2 Kings 6:6 And the man of God said, Where fell it? And he showed him the place. And he cut down a stick, and cast it in thither; and the iron did swim.
2. Kuninkaiden kirja 6:7 Niin hän sanoi: Ota se ylös. Ja hän ojensi kätensä ja otti sen.
2 Kings 6:7 Therefore said he, Take it up to you. And he put out his hand, and took it.
2. Kuninkaiden kirja 6:8 Silloin Syyrian kuningas soti Israelia vastaan ja neuvotteli palvelijainsa kanssa sanoen: Siihen ja siihen paikkaan minä asetun leiriin.
2 Kings 6:8 Then the king of Syria warred against Israel, and took counsel with his servants, saying, In such and such a place shall be my camp.
2. Kuninkaiden kirja 6:9 Ja Jumalan mies lähetti Israelin kuninkaalle tämän sanan: Varo, ettet mene sen paikan läpi, sillä sinne ovat tulleet alas aramilaiset.
2 Kings 6:9 And the man of God sent to the king of Israel, saying, Beware that you pass not such a place; for thither the Syrians are come down.
2. Kuninkaiden kirja 6:10 Ja Israelin kuningas lähetti sanansaattajia siihen paikkaan, josta Jumalan mies oli hänelle sanonut ja varoittanut, ja pelasti itsensä siellä, ei kertaa eikä kahta.
2 Kings 6:10 And the king of Israel sent to the place which the man of God told him and warned him of, and saved himself there, not once nor twice.
2. Kuninkaiden kirja 6:11 Niin Syrian kuninkaan sydän levottomaksi tuli tästä asiasta, ja hän kutsui palvelijansa ja sanoi heille: Ettekö osoita minulle, kuka meistä on Israelin kuninkaan puolella?
2 Kings 6:11 Therefore the heart of the king of Syria was sore troubled for this thing; and he called his servants, and said to them, Will you not show me which of us is for the king of Israel?
2. Kuninkaiden kirja 6:12 Ja yksi hänen palvelijoistaan sanoi: Ei niin, herrani kuningas, vaan Elisa, profeetta, joka on Israelissa, kertoo Israelin kuninkaalle ne sanat, jotka sinä puhut makuuhuoneessasi.
2 Kings 6:12 And one of his servants said, None, my lord, O king: but Elisha, the prophet that is in Israel, tells the king of Israel the words that you speak in your bedchamber.
2. Kuninkaiden kirja 6:13 Ja hän sanoi: Mene ja vakoile, missä hän on, niin minä lähetän noutamaan hänet. Ja hänelle ilmoitettiin ja sanottiin: Katso, hän on Dotanissa.
2 Kings 6:13 And he said, Go and spy where he is, that I may send and fetch him. And it was told him, saying, Behold, he is in Dothan.
2. Kuninkaiden kirja 6:14 Niin hän lähetti sinne hevosia ja vaunuja ja suuren sotajoukon; ja he tulivat yöllä ja piirittivät kaupungin.
2 Kings 6:14 Therefore sent he thither horses, and chariots, and a great host: and they came by night, and compassed the city about.
2. Kuninkaiden kirja 6:15 Ja kun Jumalan miehen palvelija nousi varhain aamulla ja meni ulos, katso, sotajoukko piiritti kaupunkia hevosilla ja vaunuilla. Ja hänen palvelijansa sanoi hänelle: Voi, herrani, kuinka meidän pitäisi tehdä?
2 Kings 6:15 And when the servant of the man of God was risen early, and gone forth, behold, an host compassed the city both with horses and chariots. And his servant said to him, Alas, my master! how shall we do?
2. Kuninkaiden kirja 6:16 Ja hän vastasi: Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssaan.
2 Kings 6:16 And he answered, Fear not: for they that be with us are more than they that be with them.
2. Kuninkaiden kirja 6:17 Ja Elisa rukoili ja sanoi: Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi. Herra avasi nuoren miehen silmät, ja hän näki: ja katso, vuori oli täynnä tulisia hevosia ja vaunuja Elisan ympärillä.
2 Kings 6:17 And Elisha prayed, and said, LORD, I pray you, open his eyes, that he may see. And the LORD opened the eyes of the young man; and he saw: and, behold, the mountain was full of horses and chariots of fire round about Elisha.
2. Kuninkaiden kirja 6:18 Ja kun he tulivat alas hänen luokseen, Elisa rukoili Herraa ja sanoi: Sokaise tämä kansa. Ja hän löi heidät sokeudella Elisan sanan mukaan.
2 Kings 6:18 And when they came down to him, Elisha prayed to the LORD, and said, Smite this people, I pray you, with blindness. And he smote them with blindness according to the word of Elisha.
2. Kuninkaiden kirja 6:19 Ja Elisa sanoi heille: Ei tämä ole oikea tie, eikä tämä ole oikea kaupunki. Seuratkaa minua, niin minä vien teidät sen miehen luo, jota etsitte. Mutta hän johdatti heidät Samariaan.
2 Kings 6:19 And Elisha said to them, This is not the way, neither is this the city: follow me, and I will bring you to the man whom you seek. But he led them to Samaria.
2. Kuninkaiden kirja 6:20 Ja kun he tulivat Samariaan, Elisa sanoi: Herra, avaa näiden miesten silmät, että he näkisivät. Herra avasi heidän silmänsä, ja he näkivät, ja katso, he olivat keskellä Samariaa.
2 Kings 6:20 And it came to pass, when they were come into Samaria, that Elisha said, LORD, open the eyes of these men, that they may see. And the LORD opened their eyes, and they saw; and, behold, they were in the middle of Samaria.
2. Kuninkaiden kirja 6:21 Ja Israelin kuningas sanoi Elisalle, nähdessään heidät: Isäni, lyönkö minä heidät? Lyönkö minä heidät?
2 Kings 6:21 And the king of Israel said to Elisha, when he saw them, My father, shall I smite them? shall I smite them?
2. Kuninkaiden kirja 6:22 Hän vastasi: Älä lyö heitä! Aiotko lyödä niitä, jotka olet ottanut vangiksi miekallasi ja jousellasi? Anna heidän syödä ja juoda leipää ja vettä ja mennä sitten isäntänsä luo.
2 Kings 6:22 And he answered, You shall not smite them: would you smite those whom you have taken captive with your sword and with your bow? set bread and water before them, that they may eat and drink, and go to their master.
2. Kuninkaiden kirja 6:23 Ja hän valmisti heille paljon evästä, ja kun he olivat syöneet ja juoneet, hän päästi heidät menemään, ja he palasivat isäntänsä luo. Niin Aramin partiojoukot eivät enää tulleet Israelin maahan.
2 Kings 6:23 And he prepared great provision for them: and when they had eaten and drunk, he sent them away, and they went to their master. So the bands of Syria came no more into the land of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 6:24 Ja sen jälkeen tapahtui, että Benhadad, Aramin kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa ja meni ylös ja piiritti Samarian.
2 Kings 6:24 And it came to pass after this, that Benhadad king of Syria gathered all his host, and went up, and besieged Samaria.
2. Kuninkaiden kirja 6:25 Ja Samariaan tuli suuri nälänhätä; ja katso, he piirittivät sitä, kunnes aasin pää myytiin kahdeksallakymmenellä hopearahalla ja neljännes kaabia kyyhkysenlantaa viidellä hopearahalla.
2 Kings 6:25 And there was a great famine in Samaria: and, behold, they besieged it, until an ass’s head was sold for fourscore pieces of silver, and the fourth part of a cab of dove’s dung for five pieces of silver.
2. Kuninkaiden kirja 6:26 Ja kun Israelin kuningas kulki muuria pitkin, huusi muuan nainen hänelle sanoen: Auta, herrani, kuningas!
2 Kings 6:26 And as the king of Israel was passing by on the wall, there cried a woman to him, saying, Help, my lord, O king.
2. Kuninkaiden kirja 6:27 Ja hän sanoi: Jos Herra ei auta sinua, mistä minä sinua autan? Aittaan vai viinikuurnasta?
2 Kings 6:27 And he said, If the LORD do not help you, from where shall I help you? out of the barn floor, or out of the wine press?
2. Kuninkaiden kirja 6:28 Ja kuningas kysyi häneltä: Mikä sinua vaivaa? Hän vastasi: Tämä nainen sanoi minulle: 'Anna poikasi, syödäksemme hänet tänään, ja syömme minun poikani huomenna'.
2 Kings 6:28 And the king said to her, What ails you? And she answered, This woman said to me, Give your son, that we may eat him to day, and we will eat my son to morrow.
2. Kuninkaiden kirja 6:29 Niin me keitimme poikani ja söimme hänet. Ja seuraavana päivänä minä sanoin hänelle: 'Anna poikasi tänne, että söisimme hänet'. Mutta hän kätki poikansa.
2 Kings 6:29 So we boiled my son, and did eat him: and I said to her on the next day, Give your son, that we may eat him: and she has hid her son.
2. Kuninkaiden kirja 6:30 Ja kun kuningas kuuli naisen sanat, repäisi hän vaatteensa ja kulki muuria pitkin. Ja kun kansa näki, oli hänellä säkki sisällä ihon päällä.
2 Kings 6:30 And it came to pass, when the king heard the words of the woman, that he rent his clothes; and he passed by on the wall, and the people looked, and, behold, he had sackcloth within on his flesh.
2. Kuninkaiden kirja 6:31 Niin hän sanoi: Jumala tehköön minulle niin ja vasta, jos Elisan, Safatin pojan, pää tänä päivänä pysyy hänen päällään.
2 Kings 6:31 Then he said, God do so and more also to me, if the head of Elisha the son of Shaphat shall stand on him this day.
2. Kuninkaiden kirja 6:32 Mutta Elisa istui talossaan, ja vanhimmat istuivat hänen kanssaan. Ja kuningas lähetti miehen edellään. Mutta ennen kuin sanansaattaja tuli hänen luokseen, hän sanoi vanhimmille: Näettekö, kuinka tuo murhaajan poika on lähettänyt ottamaan minun pääni pois? Katsokaa, kun sanansaattaja tulee,
2 Kings 6:32 But Elisha sat in his house, and the elders sat with him; and the king sent a man from before him: but ere the messenger came to him, he said to the elders, See you how this son of a murderer has sent to take away my head? look, when the messenger comes,
2. Kuninkaiden kirja 6:33 Ja kun hän vielä puhui heidän kanssaan, katso, sanansaattaja tuli alas hänen luokseen ja sanoi: Katso, tämä onnettomuus on Herrasta; mitä minun pitäisi enää odottaa Herralta?
2 Kings 6:33 And while he yet talked with them, behold, the messenger came down to him: and he said, Behold, this evil is of the LORD; what should I wait for the LORD any longer?
2. Kuninkaiden kirja 7:1 Niin Elisa sanoi: Kuulkaa Herran sana: Näin sanoo Herra: Huomenna tähän aikaan Samarian portissa myydään sea-mitta lestyjä jauhoja sekelillä ja kaksi sea-mittaa ohria sekelillä.
2 Kings 7:1 Then Elisha said, Hear you the word of the LORD; Thus said the LORD, To morrow about this time shall a measure of fine flour be sold for a shekel, and two measures of barley for a shekel, in the gate of Samaria.
2. Kuninkaiden kirja 7:2 Silloin eräs herra, jonka käteen kuningas nojasi, vastasi Jumalan miehelle ja sanoi: Katso, jos Herra tekisi ikkunat taivaaseen, kuinka tämä voisi tapahtua? Hän sanoi: Katso, sinä saat sen omin silmin nähdä, mutta et saa siitä syödä.
2 Kings 7:2 Then a lord on whose hand the king leaned answered the man of God, and said, Behold, if the LORD would make windows in heaven, might this thing be? And he said, Behold, you shall see it with your eyes, but shall not eat thereof.
2. Kuninkaiden kirja 7:3 Ja portin ovella oli neljä spitaalista miestä, ja he sanoivat toisilleen: Miksi me istumme täällä, kunnes kuolemme?
2 Kings 7:3 And there were four leprous men at the entering in of the gate: and they said one to another, Why sit we here until we die?
2. Kuninkaiden kirja 7:4 Jos sanomme: 'Me menemme kaupunkiin', niin kaupungissa on nälänhätä, ja me kuolemme siellä. Ja jos me jäämme tänne, mekin kuolemme. Tulkaa siis, hyökätkäämme syyrialaisten leiriin. Jos he antavat meidän jäädä henkiin, me selviämme; ja jos he tappavat meidät,
2 Kings 7:4 If we say, We will enter into the city, then the famine is in the city, and we shall die there: and if we sit still here, we die also. Now therefore come, and let us fall to the host of the Syrians: if they save us alive, we shall live; and if they kill u
2. Kuninkaiden kirja 7:5 Ja he nousivat hämärän laskeutuessa mennäkseen syyrialaisten leiriin; ja kun he tulivat syyrialaisten leirin ääriin, katso, siellä ei ollut ketään.
2 Kings 7:5 And they rose up in the twilight, to go to the camp of the Syrians: and when they were come to the uttermost part of the camp of Syria, behold, there was no man there.
2. Kuninkaiden kirja 7:6 Sillä Herra oli antanut syyrialaisten sotajoukon kuulla vaunujen ja hevosten töminää, suuren sotajoukon jylinää; ja he sanoivat toisilleen: Katsokaa, Israelin kuningas on palkannut meitä vastaan heettiläisten kuninkaat ja Egean kuninkaat.
2 Kings 7:6 For the LORD had made the host of the Syrians to hear a noise of chariots, and a noise of horses, even the noise of a great host: and they said one to another, See, the king of Israel has hired against us the kings of the Hittites, and the kings of the Eg
2. Kuninkaiden kirja 7:7 Miksi he nousivat ja pakenivat hämärässä, jättivät teltansa, hevosensa ja aasinsa, jopa leirinsä sellaisenaan, ja pakenivat henkensä edestä.
2 Kings 7:7 Why they arose and fled in the twilight, and left their tents, and their horses, and their asses, even the camp as it was, and fled for their life.
2. Kuninkaiden kirja 7:8 Ja kun nämä spitaaliset tulivat leirin ääriin, he menivät yhteen telttaan ja söivät ja joivat ja kantoivat sinne hopeaa ja kultaa ja vaatteita ja menivät ja kätkivät ne; ja he palasivat ja menivät toiseen telttaan ja kantoivat sinnekin, ja
2 Kings 7:8 And when these lepers came to the uttermost part of the camp, they went into one tent, and did eat and drink, and carried there silver, and gold, and raiment, and went and hid it; and came again, and entered into another tent, and carried there also, and
2. Kuninkaiden kirja 7:9 Niin he sanoivat toisilleen: Emme tee hyvää. Tämä päivä on hyvän sanoman päivä, ja me pysymme hiljaa. Jos jäämme odottamaan aamunkoittoon, meille tapahtuu jotain onnettomuutta. Tulkaa siis, menemme ja kerromme kuninkaan hoville.
2 Kings 7:9 Then they said one to another, We do not well: this day is a day of good tidings, and we hold our peace: if we tarry till the morning light, some mischief will come on us: now therefore come, that we may go and tell the king’s household.
2. Kuninkaiden kirja 7:10 Niin he tulivat ja huusivat kaupungin ovenvartijalle, ja tämä ilmoitti heille sanoen: Me tulimme syyrialaisten leiriin, ja katso, siellä ei ollut ketään, eikä ihmisen ääntäkään kuulunut; hevoset ja aasit olivat sidottuja ja teltat niin kuin ne olivat.
2 Kings 7:10 So they came and called to the porter of the city: and they told them, saying, We came to the camp of the Syrians, and, behold, there was no man there, neither voice of man, but horses tied, and asses tied, and the tents as they were.
2. Kuninkaiden kirja 7:11 Ja hän kutsui ovenvartijat, ja he ilmoittivat sen kuninkaan linnaan.
2 Kings 7:11 And he called the porters; and they told it to the king’s house within.
2. Kuninkaiden kirja 7:12 Ja kuningas nousi yöllä ja sanoi palvelijoilleen: Minä näytän teille nyt, mitä syyrialaiset ovat meille tehneet. He tietävät, että meillä on nälkä; sentähden he ovat lähteneet leiristä piiloutumaan pellolle ja sanoneet: 'Kun he tulevat kaupungista,'
2 Kings 7:12 And the king arose in the night, and said to his servants, I will now show you what the Syrians have done to us. They know that we be hungry; therefore are they gone out of the camp to hide themselves in the field, saying, When they come out of the city,
2. Kuninkaiden kirja 7:13 Ja yksi hänen palvelijoistaan vastasi ja sanoi: Ottakaa viisi jäljellä olevaa hevosta, jotka ovat jäljellä kaupungissa. Katso, ne ovat yhtä suuria kuin kaikki Israelin jäljellä olevat joukot. Katso, minä sanon, ne ovat yhtä suuria kuin kaikki Israelin joukot.
2 Kings 7:13 And one of his servants answered and said, Let some take, I pray you, five of the horses that remain, which are left in the city, (behold, they are as all the multitude of Israel that are left in it: behold, I say, they are even as all the multitude of th
2. Kuninkaiden kirja 7:14 Niin he ottivat kaksi hevosvaunua, ja kuningas lähetti sanan syyrialaisten joukon perään: Menkää ja katsokaa.
2 Kings 7:14 They took therefore two chariot horses; and the king sent after the host of the Syrians, saying, Go and see.
2. Kuninkaiden kirja 7:15 Ja he seurasivat heitä Jordanille asti; ja katso, koko tie oli täynnä vaatteita ja kaluja, jotka syyrialaiset olivat kiireessä heittäneet pois. Ja sanansaattajat palasivat ja ilmoittivat kuninkaalle.
2 Kings 7:15 And they went after them to Jordan: and, see, all the way was full of garments and vessels, which the Syrians had cast away in their haste. And the messengers returned, and told the king.
2. Kuninkaiden kirja 7:16 Niin kansa meni ulos ja ryösti syyrialaisten teltat. Niin myytiin mitta lestyjä jauhoja sekelillä ja kaksi mittaa ohria sekelillä, Herran sanan mukaan.
2 Kings 7:16 And the people went out, and spoiled the tents of the Syrians. So a measure of fine flour was sold for a shekel, and two measures of barley for a shekel, according to the word of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 7:17 Ja kuningas määräsi sen herran, jonka käteen hän nojasi, portin vartijaksi. Mutta kansa astui hänen päälleen portissa, ja hän kuoli, niin kuin Jumalan mies oli sanonut, joka oli puhunut kuninkaan tullessa alas hänen luokseen.
2 Kings 7:17 And the king appointed the lord on whose hand he leaned to have the charge of the gate: and the people stepped on him in the gate, and he died, as the man of God had said, who spoke when the king came down to him.
2. Kuninkaiden kirja 7:18 Ja tapahtui, niin kuin Jumalan mies oli puhunut kuninkaalle sanoen: Huomenna tähän aikaan kaksi mittaa ohria sekelin ja mitta lestyjä jauhoja sekelin hintaan -
2 Kings 7:18 And it came to pass as the man of God had spoken to the king, saying, Two measures of barley for a shekel, and a measure of fine flour for a shekel, shall be to morrow about this time in the gate of Samaria:
2. Kuninkaiden kirja 7:19 Ja herra vastasi Jumalan miehelle ja sanoi: Katso, vaikka Herra tekisi ikkunat taivaaseen, kuinka se voisi tapahtua? Hän sanoi: Katso, sinä saat sen omin silmin nähdä, mutta et saa siitä syödä.
2 Kings 7:19 And that lord answered the man of God, and said, Now, behold, if the LORD should make windows in heaven, might such a thing be? And he said, Behold, you shall see it with your eyes, but shall not eat thereof.
2. Kuninkaiden kirja 7:20 Ja niin kävi hänelle, sillä kansa astui hänen päälleen portissa, ja hän kuoli.
2 Kings 7:20 And so it fell out to him: for the people stepped on him in the gate, and he died.
2. Kuninkaiden kirja 8:1 Niin Elisa puhui vaimolle, jonka pojan hän oli herättänyt henkiin, sanoen: Nouse ja mene, sinä ja perheesi, ja oleskele muukalaisena, missä ikinä voitte oleskella; sillä Herra on kutsunut nälänhädän, ja se tuleekin maahan seitsemän vuotta.
2 Kings 8:1 Then spoke Elisha to the woman, whose son he had restored to life, saying, Arise, and go you and your household, and sojourn wherever you can sojourn: for the LORD has called for a famine; and it shall also come on the land seven years.
2. Kuninkaiden kirja 8:2 Niin nainen nousi ja teki Jumalan miehen sanan jälkeen; hän meni perheineen ja asui filistealaisten maassa seitsemän vuotta.
2 Kings 8:2 And the woman arose, and did after the saying of the man of God: and she went with her household, and sojourned in the land of the Philistines seven years.
2. Kuninkaiden kirja 8:3 Ja seitsemän vuoden kuluttua nainen palasi filistealaisten maasta ja meni huutamaan kuninkaan luokse talonsa ja maansa puolesta.
2 Kings 8:3 And it came to pass at the seven years’ end, that the woman returned out of the land of the Philistines: and she went forth to cry to the king for her house and for her land.
2. Kuninkaiden kirja 8:4 Ja kuningas puhui Geehasin, Jumalan miehen palvelijan, kanssa sanoen: Kerro minulle kaikki ne suuret teot, jotka Elisa on tehnyt.
2 Kings 8:4 And the king talked with Gehazi the servant of the man of God, saying, Tell me, I pray you, all the great things that Elisha has done.
2. Kuninkaiden kirja 8:5 Ja kun hän kertoi kuninkaalle, kuinka hän oli herättänyt kuolleen ruumiin henkiin, niin katso, nainen, jonka pojan hän oli herättänyt henkiin, huusi kuninkaalta talonsa ja maansa perään. Ja Geehasi sanoi: Herrani, kuningas, tämä on se nainen, ja
2 Kings 8:5 And it came to pass, as he was telling the king how he had restored a dead body to life, that, behold, the woman, whose son he had restored to life, cried to the king for her house and for her land. And Gehazi said, My lord, O king, this is the woman, and
2. Kuninkaiden kirja 8:6 Ja kun kuningas kysyi naiselta, tämä kertoi hänelle, niin kuningas määräsi hänelle hoviherran sanoen: Anna takaisin kaikki, mitä hänellä oli, ja kaikki pellon hedelmät siitä päivästä lähtien, jona hän lähti maalta, tähän päivään asti.
2 Kings 8:6 And when the king asked the woman, she told him. So the king appointed to her a certain officer, saying, Restore all that was hers, and all the fruits of the field since the day that she left the land, even until now.
2. Kuninkaiden kirja 8:7 Ja Elisa tuli Damaskoon; ja Benhadad, Syyrian kuningas, oli sairaana; ja hänelle ilmoitettiin, sanoen: Jumalan mies on tullut tänne.
2 Kings 8:7 And Elisha came to Damascus; and Benhadad the king of Syria was sick; and it was told him, saying, The man of God is come here.
2. Kuninkaiden kirja 8:8 Ja kuningas sanoi Hasaelille: Ota lahja mukaasi ja mene Jumalan miestä vastaan ja kysy hänen kauttaan Herralta: 'Parannanko minä tästä taudista?'
2 Kings 8:8 And the king said to Hazael, Take a present in your hand, and go, meet the man of God, and inquire of the LORD by him, saying, Shall I recover of this disease?
2. Kuninkaiden kirja 8:9 Niin Hasael meni häntä vastaan ja otti mukanaan lahjoja, kaikkea Damaskoksen hyvyyttä, neljäkymmentä kamelin kuormaa, ja tuli ja seisoi hänen edessään, ja sanoi: Poikasi Benhadad, Aramin kuningas, lähetti minut sinun luoksesi kysymään: 'Parannanko minä tästä taudista?'
2 Kings 8:9 So Hazael went to meet him, and took a present with him, even of every good thing of Damascus, forty camels’ burden, and came and stood before him, and said, Your son Benhadad king of Syria has sent me to you, saying, Shall I recover of this disease?
2. Kuninkaiden kirja 8:10 Ja Elisa sanoi hänelle: Mene ja sano hänelle: 'Sinä toiveesi kyllä; mutta Herra on minulle osoittanut, että hän kuolee.'
2 Kings 8:10 And Elisha said to him, Go, say to him, You may certainly recover: however, the LORD has showed me that he shall surely die.
2. Kuninkaiden kirja 8:11 Ja hän rauhoitti katseensa, kunnes häpesi; ja Jumalan mies itki.
2 Kings 8:11 And he settled his countenance steadfastly, until he was ashamed: and the man of God wept.
2. Kuninkaiden kirja 8:12 Ja Hasael sanoi: Miksi herrani itkee? Hän vastasi: Minä tiedän, mitä pahaa sinä aiot tehdä israelilaisille. Sinä poltat heidän linnoituksensa ja tapat miekalla heidän nuoret miehensä, murskaat heidän lapsensa ja repit heidät.
2 Kings 8:12 And Hazael said, Why weeps my lord? And he answered, Because I know the evil that you will do to the children of Israel: their strong holds will you set on fire, and their young men will you slay with the sword, and will dash their children, and rip up th
2. Kuninkaiden kirja 8:13 Ja Hasael sanoi: Mutta mikä on palvelijasi koira, että hän tekee tällaista suurta tekoa? Elisa vastasi: Herra on minulle ilmoittanut, että sinusta tulee Aramin kuningas.
2 Kings 8:13 And Hazael said, But what, is your servant a dog, that he should do this great thing? And Elisha answered, The LORD has showed me that you shall be king over Syria.
2. Kuninkaiden kirja 8:14 Niin hän lähti Elisan luota ja tuli isäntänsä luo, joka kysyi häneltä: Mitä Elisa sanoi sinulle? Hän vastasi: Hän sanoi minulle, että sinä varmasti paranet.
2 Kings 8:14 So he departed from Elisha, and came to his master; who said to him, What said Elisha to you? And he answered, He told me that you should surely recover.
2. Kuninkaiden kirja 8:15 Seuraavana päivänä hän otti paksun vaatteen, kastoi sen veteen ja levitti sen hänen kasvoilleen, niin että hän kuoli. Ja Hasael hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 8:15 And it came to pass on the morrow, that he took a thick cloth, and dipped it in water, and spread it on his face, so that he died: and Hazael reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 8:16 Ja Israelin kuninkaan Joramin, Ahabin pojan, viidentenä hallitusvuotena, kun Joosafat oli silloin Juudan kuningas, Jooram, Joosafatin poika, Juudan kuningas, alkoi hallita.
2 Kings 8:16 And in the fifth year of Joram the son of Ahab king of Israel, Jehoshaphat being then king of Judah, Jehoram the son of Je hoshaphat king of Judah began to reign.
2. Kuninkaiden kirja 8:17 Hän oli kolmenkymmenenkaksi vuotta vanha tullessaan hallitsemaan, ja hän hallitsi kahdeksan vuotta Jerusalemissa.
2 Kings 8:17 Thirty and two years old was he when he began to reign; and he reigned eight years in Jerusalem.
2. Kuninkaiden kirja 8:18 Ja hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, niinkuin Ahabin suku oli tehnyt, sillä Ahabin tytär oli hänen vaimonsa; ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.
2 Kings 8:18 And he walked in the way of the kings of Israel, as did the house of Ahab: for the daughter of Ahab was his wife: and he did evil in the sight of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 8:19 Mutta Herra ei tahtonut tuhota Juudaa palvelijansa Daavidin tähden, sillä hän oli luvannut antaa hänelle ja hänen lapsilleen aina valon.
2 Kings 8:19 Yet the LORD would not destroy Judah for David his servant’s sake, as he promised him to give him always a light, and to his children.
2. Kuninkaiden kirja 8:20 Hänen päivinään Edom luopui Juudan vallasta ja asetti itselleen kuninkaan.
2 Kings 8:20 In his days Edom revolted from under the hand of Judah, and made a king over themselves.
2. Kuninkaiden kirja 8:21 Niin Joram meni Sairiin kaikkien vaunujensa kanssa. Yöllä hän nousi ja löi edomilaiset, jotka piirittivät häntä, ja vaunujen päälliköt. Niin kansa pakeni telttoihinsa.
2 Kings 8:21 So Joram went over to Zair, and all the chariots with him: and he rose by night, and smote the Edomites which compassed him about, and the captains of the chariots: and the people fled into their tents.
2. Kuninkaiden kirja 8:22 Edom kuitenkin kapinoi Juudan vallasta ja on aina tähän päivään asti. Myös Libna kapinoi samaan aikaan.
2 Kings 8:22 Yet Edom revolted from under the hand of Judah to this day. Then Libnah revolted at the same time.
2. Kuninkaiden kirja 8:23 Mitä muuta on kerrottavaa Jooramista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa?
2 Kings 8:23 And the rest of the acts of Joram, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 8:24 Ja Joram nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Ahasja hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 8:24 And Joram slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David: and Ahaziah his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 8:25 Israelin kuninkaan Joramin, Ahabin pojan, kahdentenatoista hallitusvuotena alkoi Ahasja, Juudan kuninkaan Joramin poika, hallita.
2 Kings 8:25 In the twelfth year of Joram the son of Ahab king of Israel did Ahaziah the son of Jehoram king of Judah begin to reign.
2. Kuninkaiden kirja 8:26 Ahasja oli kahdenkymmenenkahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi yhden vuoden Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Atalja, Israelin kuninkaan Omrin tytär.
2 Kings 8:26 Two and twenty years old was Ahaziah when he began to reign; and he reigned one year in Jerusalem. And his mother’s name was Athaliah, the daughter of Omri king of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 8:27 Ja hän vaelsi Ahabin suvun tietä ja teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niinkuin Ahabin suvun jäsenet; sillä hän oli Ahabin suvun vävy.
2 Kings 8:27 And he walked in the way of the house of Ahab, and did evil in the sight of the LORD, as did the house of Ahab: for he was the son in law of the house of Ahab.
2. Kuninkaiden kirja 8:28 Ja hän meni Joramin, Ahabin pojan, kanssa sotaan Hasaelia, Syyrian kuningasta, vastaan Gileadin Ramotissa; ja syyrialaiset haavoittivat Joramia.
2 Kings 8:28 And he went with Joram the son of Ahab to the war against Hazael king of Syria in Ramothgilead; and the Syrians wounded Joram.
2. Kuninkaiden kirja 8:29 Ja kuningas Joram palasi parantumaan Jisreeliin haavoista, jotka syyrialaiset olivat hänelle aiheuttaneet Raamassa, kun hän taisteli Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan. Ja Ahasja, Jooramin poika, Juudan kuningas, meni alas tapaamaan Joramia, Ahabin poikaa, Jisreeliin, koska
2 Kings 8:29 And king Joram went back to be healed in Jezreel of the wounds which the Syrians had given him at Ramah, when he fought against Hazael king of Syria. And Ahaziah the son of Jehoram king of Judah went down to see Joram the son of Ahab in Jezreel, because h
2. Kuninkaiden kirja 9:1 Niin profeetta Elisa kutsui luokseen yhden profeettojen lapsista ja sanoi hänelle: Vyötä kupeesi, ota tämä öljyastia käteesi ja mene Gileadin Ramotiin.
2 Kings 9:1 And Elisha the prophet called one of the children of the prophets, and said to him, Gird up your loins, and take this box of oil in your hand, and go to Ramothgilead:
2. Kuninkaiden kirja 9:2 Ja kun tulet sinne, niin katso ulos Jeehuun, Joosafatin poikaan, Nimsin pojanpoikaan, ja mene sisään ja käske hänen nousta veljiensä keskuudesta ja vie hänet sisimpään kammioon;
2 Kings 9:2 And when you come thither, look out there Jehu the son of Jehoshaphat the son of Nimshi, and go in, and make him arise up from among his brothers, and carry him to an inner chamber;
2. Kuninkaiden kirja 9:3 Ota sitten öljyastia ja kaada se hänen päähänsä ja sano: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi.' Avaa sitten ovi ja pakene äläkä viivyttele.
2 Kings 9:3 Then take the box of oil, and pour it on his head, and say, Thus said the LORD, I have anointed you king over Israel. Then open the door, and flee, and tarry not.
2. Kuninkaiden kirja 9:4 Niinpä nuori mies, tuo nuori profeetta, meni Gileadin Ramothiin.
2 Kings 9:4 So the young man, even the young man the prophet, went to Ramothgilead.
2. Kuninkaiden kirja 9:5 Ja kun hän tuli, katso, sotaväen päälliköt istuivat siellä, ja hän sanoi: Minulla on asiaa sinulle, päällikkö. Jeehu kysyi: Kenelle meistä? Hän vastasi: Sinulle, päällikkö.
2 Kings 9:5 And when he came, behold, the captains of the host were sitting; and he said, I have an errand to you, O captain. And Jehu said, To which of all us? And he said, To you, O captain.
2. Kuninkaiden kirja 9:6 Niin hän nousi ja meni taloon, vuodatti öljyä hänen päähänsä ja sanoi hänelle: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä olen voidellut sinut Herran kansan, Israelin, kuninkaaksi.
2 Kings 9:6 And he arose, and went into the house; and he poured the oil on his head, and said to him, Thus said the LORD God of Israel, I have anointed you king over the people of the LORD, even over Israel.
2. Kuninkaiden kirja 9:7 Ja sinä lyöt herrasi Ahabin suvun, että minä kostaisin palvelijoitteni profeettojen veren ja kaikkien Herran palvelijoiden veren Isebelin kädelle.
2 Kings 9:7 And you shall smite the house of Ahab your master, that I may avenge the blood of my servants the prophets, and the blood of all the servants of the LORD, at the hand of Jezebel.
2. Kuninkaiden kirja 9:8 Sillä koko Ahabin suku tuhoutuu, ja minä hävitän Ahabin jälkeläisistä ne, jotka virtsaavat seinää vasten, ja ne, jotka suljetaan ja jätetään jäljelle Israelissa.
2 Kings 9:8 For the whole house of Ahab shall perish: and I will cut off from Ahab him that urinates against the wall, and him that is shut up and left in Israel:
2. Kuninkaiden kirja 9:9 Ja minä teen Ahabin suvulle niin kuin Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja kuin Baasan, Ahijan pojan, suvulle.
2 Kings 9:9 And I will make the house of Ahab like the house of Jeroboam the son of Nebat, and like the house of Baasha the son of Ahijah:
2. Kuninkaiden kirja 9:10 Ja koirat syövät Isebelin Jisreelin vainiolla, eikä kukaan hautaa häntä. Niin hän avasi oven ja pakeni.
2 Kings 9:10 And the dogs shall eat Jezebel in the portion of Jezreel, and there shall be none to bury her. And he opened the door, and fled.
2. Kuninkaiden kirja 9:11 Niin Jeehu meni ulos herransa palvelijoiden luo, ja joku kysyi häneltä: Onko kaikki hyvin? Miksi tämä hullu mies tuli sinun luoksesi? Hän sanoi heille: Te tunnette miehen ja hänen sanansa.
2 Kings 9:11 Then Jehu came forth to the servants of his lord: and one said to him, Is all well? why came this mad fellow to you? And he said to them, You know the man, and his communication.
2. Kuninkaiden kirja 9:12 Ja he sanoivat: Se on valetta; kerro meille nyt. Ja hän sanoi: Näin ja näin hän puhui minulle sanoen: Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi.
2 Kings 9:12 And they said, It is false; tell us now. And he said, Thus and thus spoke he to me, saying, Thus said the LORD, I have anointed you king over Israel.
2. Kuninkaiden kirja 9:13 Niin he kiiruhtivat ja ottivat kukin vaatteensa ja panivat ne hänen allensa portaiden yläpäähän ja puhalsivat torviin ja huusivat: Jeehu on tullut kuninkaaksi!
2 Kings 9:13 Then they hurried, and took every man his garment, and put it under him on the top of the stairs, and blew with trumpets, saying, Jehu is king.
2. Kuninkaiden kirja 9:14 Niin Jeehu, Josafatin poika, Nimsin pojanpoika, teki salaliiton Joramia vastaan. (Joram ja koko Israel olivat pitäneet Ramot-Gileadin hallussaan Hasaelin, Syyrian kuninkaan, vuoksi.)
2 Kings 9:14 So Jehu the son of Jehoshaphat the son of Nimshi conspired against Joram. (Now Joram had kept Ramothgilead, he and all Israel, because of Hazael king of Syria.
2. Kuninkaiden kirja 9:15 Mutta kuningas Joram palasi Jisreeliin parannettavaksi haavoista, jotka syyrialaiset olivat hänelle aiheuttaneet hänen taistellessaan Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan. Niin Jeehu sanoi: Jos teillä on tahto, niin älkää päästäkö ketään ulos kaupungista eikä pakoon menemään kertomaan tästä Jisreeliin.
2 Kings 9:15 But king Joram was returned to be healed in Jezreel of the wounds which the Syrians had given him, when he fought with Hazael king of Syria.) And Jehu said, If it be your minds, then let none go forth nor escape out of the city to go to tell it in Jezreel
2. Kuninkaiden kirja 9:16 Niin Jeehu nousi vaunuihin ja meni Jisreeliin, sillä Joram makasi siellä. Ja Ahasja, Juudan kuningas, oli tullut katsomaan Joramia.
2 Kings 9:16 So Jehu rode in a chariot, and went to Jezreel; for Joram lay there. And Ahaziah king of Judah was come down to see Joram.
2. Kuninkaiden kirja 9:17 Ja Jisreelin tornissa seisoi tähystäjä, joka näki Jeehun joukon tulevan ja sanoi: Minä näen joukon. Niin Joram sanoi: Ottakaa ratsumies ja lähettäkää heitä vastaan, ja hän kysyköön: 'Onko kaikki rauha?'
2 Kings 9:17 And there stood a watchman on the tower in Jezreel, and he spied the company of Jehu as he came, and said, I see a company. And Joram said, Take an horseman, and send to meet them, and let him say, Is it peace?
2. Kuninkaiden kirja 9:18 Niin yksi ratsumies meni häntä vastaan ja sanoi: Näin kysyy kuningas: 'Onko rauha?' Jeehu sanoi: Mitä sinulla on tekemistä rauhan kanssa? Käänny takaisin minun taakseni. Tähystäjä ilmoitti ja sanoi: Sanansaattaja tuli heidän luokseen, mutta ei palaa.
2 Kings 9:18 So there went one on horseback to meet him, and said, Thus said the king, Is it peace? And Jehu said, What have you to do with peace? turn you behind me. And the watchman told, saying, The messenger came to them, but he comes not again.
2. Kuninkaiden kirja 9:19 Sitten hän lähetti toisen ratsumiehen, joka tuli heidän luokseen ja sanoi: Näin kysyy kuningas: 'Onko rauha?' Jeehu vastasi: Mitä sinulla on tekemistä rauhan kanssa? Käänny minun taakseni.
2 Kings 9:19 Then he sent out a second on horseback, which came to them, and said, Thus said the king, Is it peace? And Jehu answered, What have you to do with peace? turn you behind me.
2. Kuninkaiden kirja 9:20 Ja tähystäjä ilmoitti sanoen: Hän tuli heidän luokseen, eikä palaja. Ja ajaminen on kuin Jeehun, Nimsin pojan, ajamista; sillä hän ajaa raivokkaasti.
2 Kings 9:20 And the watchman told, saying, He came even to them, and comes not again: and the driving is like the driving of Jehu the son of Nimshi; for he drives furiously.
2. Kuninkaiden kirja 9:21 Ja Joram sanoi: Valmistautukaa. Ja hänen vaununsa valjastuivat. Ja Joram, Israelin kuningas, ja Ahasja, Juudan kuningas, lähtivät liikkeelle, kukin vaunuissaan, ja he menivät Jeehua vastaan ja kohtasivat hänet jisreeliläisen Nabotin pellolla.
2 Kings 9:21 And Joram said, Make ready. And his chariot was made ready. And Joram king of Israel and Ahaziah king of Judah went out, each in his chariot, and they went out against Jehu, and met him in the portion of Naboth the Jezreelite.
2. Kuninkaiden kirja 9:22 Ja kun Joram näki Jeehun, kysyi hän: Onko kaikki rauhassa, Jeehu? Hän vastasi: Mikä on rauha? Niin kauan kuin äitisi Isebelin haureus ja noituus ovat yhä lukuisia.
2 Kings 9:22 And it came to pass, when Joram saw Jehu, that he said, Is it peace, Jehu? And he answered, What peace, so long as the prostitutions of your mother Jezebel and her witchcrafts are so many?
2. Kuninkaiden kirja 9:23 Niin Joram käänsi kätensä ja pakeni, ja sanoi Ahasjalle: Tämä on petos, Ahasja!
2 Kings 9:23 And Joram turned his hands, and fled, and said to Ahaziah, There is treachery, O Ahaziah.
2. Kuninkaiden kirja 9:24 Ja Jeehu jännitti jousensa täydellä voimallaan ja osui Jooramiin käsivarsien väliin, ja nuoli lävisti hänen sydämensä, ja hän vaipui vaunuihinsa.
2 Kings 9:24 And Jehu drew a bow with his full strength, and smote Jehoram between his arms, and the arrow went out at his heart, and he sunk down in his chariot.
2. Kuninkaiden kirja 9:25 Niin Jeehu sanoi päällikölleen Bidkarille: Ota hänet ja heitä hänet jisreeliläisen Nabotin pellonpalstalle. Muistathan, kuinka minä ja sinä ratsastimme yhdessä hänen isänsä Ahabin perässä ja Herra antoi tämän kuorman hänen kannettavakseen.
2 Kings 9:25 Then said Jehu to Bidkar his captain, Take up, and cast him in the portion of the field of Naboth the Jezreelite: for remember how that, when I and you rode together after Ahab his father, the LORD laid this burden on him;
2. Kuninkaiden kirja 9:26 Totisesti, näin eilen Nabotin veren ja hänen poikiensa veren, sanoi Herra, ja minä kostan teille tällä pellolla, sanoi Herra. Ottakaa siis hänet ja heittäkää hänet pellolle Herran sanan mukaan.
2 Kings 9:26 Surely I have seen yesterday the blood of Naboth, and the blood of his sons, said the LORD; and I will requite you in this plat, said the LORD. Now therefore take and cast him into the plat of ground, according to the word of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 9:27 Mutta kun Ahasja, Juudan kuningas, näki tämän, pakeni hän Kasvihuoneen tietä. Ja Jeehu ajoi hänen perässään ja sanoi: Lyökää hänetkin vaunuissa! Ja he tekivät niin Gurin nousussa, joka on Jibleamin luona. Ja hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
2 Kings 9:27 But when Ahaziah the king of Judah saw this, he fled by the way of the garden house. And Jehu followed after him, and said, Smite him also in the chariot. And they did so at the going up to Gur, which is by Ibleam. And he fled to Megiddo, and died there.
2. Kuninkaiden kirja 9:28 Ja hänen palvelijansa veivät hänet vaunuissa Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen hautaansa isiensä viereen Daavidin kaupunkiin.
2 Kings 9:28 And his servants carried him in a chariot to Jerusalem, and buried him in his sepulcher with his fathers in the city of David.
2. Kuninkaiden kirja 9:29 Ja Ahasjasta tuli Juudan kuningas Joramin, Ahabin pojan, yhdentenätoista hallitusvuotena.
2 Kings 9:29 And in the eleventh year of Joram the son of Ahab began Ahaziah to reign over Judah.
2. Kuninkaiden kirja 9:30 Ja kun Jeehu tuli Jisreeliin, kuuli Isebel siitä; ja hän maalasi kasvonsa, värjäsi hiuksensa ja katsoi ulos ikkunasta.
2 Kings 9:30 And when Jehu was come to Jezreel, Jezebel heard of it; and she painted her face, and tired her head, and looked out at a window.
2. Kuninkaiden kirja 9:31 Ja kun Jeehu meni portista sisään, hän sanoi: Onko Simrillä rauha, joka surmasi isäntänsä?
2 Kings 9:31 And as Jehu entered in at the gate, she said, Had Zimri peace, who slew his master?
2. Kuninkaiden kirja 9:32 Ja hän nosti kasvonsa ikkunaa kohti ja sanoi: Kuka on minun puolellani? Kuka? Ja kaksi tai kolme hoviherraa katsoi ulos hänen luokseen.
2 Kings 9:32 And he lifted up his face to the window, and said, Who is on my side? who? And there looked out to him two or three eunuchs.
2. Kuninkaiden kirja 9:33 Ja hän sanoi: Heittäkää hänet alas. Niin he heittivät hänet alas, ja hänen vertaan roiskui seinälle ja hevosille, ja hän tallasi hänet jalkoihinsa.
2 Kings 9:33 And he said, Throw her down. So they threw her down: and some of her blood was sprinkled on the wall, and on the horses: and he stepped her under foot.
2. Kuninkaiden kirja 9:34 Ja kun hän tuli sisään, söi ja joi, hän sanoi: Mene katsomaan tätä kirottua naista ja hautaa hänet, sillä hän on kuninkaan tytär.
2 Kings 9:34 And when he was come in, he did eat and drink, and said, Go, see now this cursed woman, and bury her: for she is a king’s daughter.
2. Kuninkaiden kirja 9:35 Ja he menivät hautaamaan häntä, mutta eivät löytäneet hänestä muuta kuin kallon, jalat ja kämmenet.
2 Kings 9:35 And they went to bury her: but they found no more of her than the skull, and the feet, and the palms of her hands.
2. Kuninkaiden kirja 9:36 He palasivat ja kertoivat sen hänelle. Hän sanoi: Tämä on Herran sana, jonka hän puhui palvelijansa tisbeläisen Elian kautta sanoen: 'Jisreelin pellolla koirat syövät Isebelin lihan.'
2 Kings 9:36 Why they came again, and told him. And he said, This is the word of the LORD, which he spoke by his servant Elijah the Tishbite, saying, In the portion of Jezreel shall dogs eat the flesh of Jezebel:
2. Kuninkaiden kirja 9:37 Ja Isebelin raato on oleva kuin lanta Jisreelin pellolla, niin etteivät he voi sanoa: Tämä on Isebel.
2 Kings 9:37 And the carcass of Jezebel shall be as dung on the face of the field in the portion of Jezreel; so that they shall not say, This is Jezebel.
2. Kuninkaiden kirja 10:1 Ja Ahabilla oli seitsemänkymmentä poikaa Samariassa. Ja Jeehu kirjoitti kirjeet ja lähetti ne Samariaan Jisreelin ruhtinaille, vanhimmille ja Ahabin lasten kasvattajille, ja ne kuuluivat:
2 Kings 10:1 And Ahab had seventy sons in Samaria. And Jehu wrote letters, and sent to Samaria, to the rulers of Jezreel, to the elders, and to them that brought up Ahab’s children, saying,
2. Kuninkaiden kirja 10:2 Kun tämä kirje tulee teille, ja teidän isäntänne pojat ovat teidän kanssanne, teillä on mukananne vaunuja ja hevosia, varustettu kaupunki ja haarniska,
2 Kings 10:2 Now as soon as this letter comes to you, seeing your master’s sons are with you, and there are with you chariots and horses, a fenced city also, and armor;
2. Kuninkaiden kirja 10:3 Etsi herrasi pojista parhaimmat ja sopivimmat, aseta hänet isänsä valtaistuimelle ja taistele herrasi suvun puolesta.
2 Kings 10:3 Look even out the best and meet of your master’s sons, and set him on his father’s throne, and fight for your master’s house.
2. Kuninkaiden kirja 10:4 Mutta he pelästyivät suuresti ja sanoivat: Katso, kaksi kuningasta ei kestänyt hänen edessään; kuinka me sitten kestäisimme?
2 Kings 10:4 But they were exceedingly afraid, and said, Behold, two kings stood not before him: how then shall we stand?
2. Kuninkaiden kirja 10:5 Ja talon ja kaupungin päällikkö, vanhimmat ja lasten kasvattajat lähettivät Jeehun luo tämän sanan: Me olemme sinun palvelijoitasi ja teemme kaiken, mitä sinä meille käsket; emme me aseta ketään kuningasta. Tee sinä, mikä on hyvää
2 Kings 10:5 And he that was over the house, and he that was over the city, the elders also, and the bringers up of the children, sent to Jehu, saying, We are your servants, and will do all that you shall bid us; we will not make any king: do you that which is good in
2. Kuninkaiden kirja 10:6 Sitten hän kirjoitti heille toisen kirjeen ja sanoi: Jos te olette minun ja jos kuuntelette minua, ottakaa itsellenne herranne poikien miesten päät ja tulkaa minun luokseni Jisreeliin huomenna tähän aikaan. Kuninkaan poikia, seitsemänkymmentä henkeä, oli
2 Kings 10:6 Then he wrote a letter the second time to them, saying, If you be mine, and if you will listen to my voice, take you the heads of the men your master’s sons, and come to me to Jezreel by to morrow this time. Now the king’s sons, being seventy persons, wer
2. Kuninkaiden kirja 10:7 Ja kun kirje tuli heille, ottivat he kuninkaanpojat ja tappoivat seitsemänkymmentä miestä, panivat heidän päänsä koreihin ja lähettivät ne hänelle Jisreeliin.
2 Kings 10:7 And it came to pass, when the letter came to them, that they took the king’s sons, and slew seventy persons, and put their heads in baskets, and sent him them to Jezreel.
2. Kuninkaiden kirja 10:8 Niin sanansaattaja tuli ja ilmoitti hänelle sanoen: He ovat tuoneet kuninkaan poikien päät. Hän sanoi: Pankaa ne kahteen kasaan portin ovelle aamuun asti.
2 Kings 10:8 And there came a messenger, and told him, saying, They have brought the heads of the king’s sons. And he said, Lay you them in two heaps at the entering in of the gate until the morning.
2. Kuninkaiden kirja 10:9 Ja aamulla hän meni ulos, seisoi ja sanoi kaikelle kansalle: Olkaa te vanhurskaita! Katso, minä tein salaliiton isäntääni vastaan ja tapoin hänet; mutta kuka tappoi kaikki nämä?
2 Kings 10:9 And it came to pass in the morning, that he went out, and stood, and said to all the people, You be righteous: behold, I conspired against my master, and slew him: but who slew all these?
2. Kuninkaiden kirja 10:10 Tiedä nyt, ettei mikään Herran sanasta, jonka Herra puhui Ahabin huoneesta, putoa maahan; sillä Herra on tehnyt, minkä hän puhui palvelijansa Elian kautta.
2 Kings 10:10 Know now that there shall fall to the earth nothing of the word of the LORD, which the LORD spoke concerning the house of Ahab: for the LORD has done that which he spoke by his servant Elijah.
2. Kuninkaiden kirja 10:11 Niin Jeehu surmasi kaikki Ahabin suvun jäljellä olevat Jisreelissä, kaikki hänen ylimyksensä, veljensä ja pappinsa, jättäen hänestä jäljelle ainoatakaan.
2 Kings 10:11 So Jehu slew all that remained of the house of Ahab in Jezreel, and all his great men, and his kinfolks, and his priests, until he left him none remaining.
2. Kuninkaiden kirja 10:12 Ja hän nousi ja lähti matkaan ja tuli Samariaan. Ja kun hän oli tien varrella farmien keritsemispaikalla,
2 Kings 10:12 And he arose and departed, and came to Samaria. And as he was at the shearing house in the way,
2. Kuninkaiden kirja 10:13 Jeehu tapasi Juudan kuninkaan Ahasjan veljet ja kysyi: Keitä te olette? He vastasivat: Me olemme Ahasjan veljet, ja me menemme alas tervehtimään kuninkaan ja kuningattaren lapsia.
2 Kings 10:13 Jehu met with the brothers of Ahaziah king of Judah, and said, Who are you? And they answered, We are the brothers of Ahaziah; and we go down to salute the children of the king and the children of the queen.
2. Kuninkaiden kirja 10:35 Ja Jeehu nukkui isiensä kanssa, ja he hautasivat hänet Samariaan. Ja hänen poikansa Jooahas hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 10:35 And Jehu slept with his fathers: and they buried him in Samaria. And Jehoahaz his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 10:36 Ja aika, jonka Jeehu hallitsi Israelia Samariassa, oli kaksikymmentäkahdeksan vuotta.
2 Kings 10:36 And the time that Jehu reigned over Israel in Samaria was twenty and eight years.
2. Kuninkaiden kirja 11:1 Ja kun Atalia, Ahasjan äiti, näki poikansa kuolleen, nousi hän ja tuhosi kaiken kuninkaallisen suvun.
2 Kings 11:1 And when Athaliah the mother of Ahaziah saw that her son was dead, she arose and destroyed all the seed royal.
2. Kuninkaiden kirja 11:2 Mutta Jooseba, kuningas Joramin tytär, Ahasjan sisar, otti Jooaan, Ahasjan pojan, ja varasti hänet surmattujen kuninkaan poikien joukosta; ja he kätkivät hänet, hänet ja hänen imettäjänsä, makuuhuoneeseen Ataljan ulottumattomiin, niin ettei häntä tapettu.
2 Kings 11:2 But Jehosheba, the daughter of king Joram, sister of Ahaziah, took Joash the son of Ahaziah, and stole him from among the king’s sons which were slain; and they hid him, even him and his nurse, in the bedchamber from Athaliah, so that he was not slain.
2. Kuninkaiden kirja 11:3 Ja hän oli hänen kanssaan piilossa Herran temppelissä kuusi vuotta. Ja Atalja hallitsi maata.
2 Kings 11:3 And he was with her hid in the house of the LORD six years. And Athaliah did reign over the land.
2. Kuninkaiden kirja 11:4 Seitsemäntenä vuonna Joojada lähetti hakemaan satojen päämiehet, päälliköt ja vartijat ja toi heidät luokseen Herran temppeliin. Hän teki heidän kanssaan liiton ja vannoi heidän puolestaan valan Herran temppelissä. Hän näytti heille
2 Kings 11:4 And the seventh year Jehoiada sent and fetched the rulers over hundreds, with the captains and the guard, and brought them to him into the house of the LORD, and made a covenant with them, and took an oath of them in the house of the LORD, and showed them
2. Kuninkaiden kirja 11:5 Ja hän käski heitä sanoen: Näin teidän on tehtävä: Kolmas osa teistä, jotka astuvat vartiopaikalle sapattina, on vartioiva kuninkaan linnaa.
2 Kings 11:5 And he commanded them, saying, This is the thing that you shall do; A third part of you that enter in on the sabbath shall even be keepers of the watch of the king’s house;
2. Kuninkaiden kirja 11:6 Ja kolmas osa olkoon Surin portilla ja kolmas osa vartijan takana olevalla portilla; näin teidän on pidettävä huolta temppelistä, ettei sitä murrettaisi.
2 Kings 11:6 And a third part shall be at the gate of Sur; and a third part at the gate behind the guard: so shall you keep the watch of the house, that it be not broken down.
2. Kuninkaiden kirja 11:7 Ja kaksi osaa kaikista teistä, jotka lähdette liikkeelle sapattina, heidän tulee pitää huolta Herran temppelistä kuninkaan luona.
2 Kings 11:7 And two parts of all you that go forth on the sabbath, even they shall keep the watch of the house of the LORD about the king.
2. Kuninkaiden kirja 11:8 Ja teidän on piiritettävä kuningas, jokainen ase kädessään, ja joka tulee taistelualueille, se surmattakoon; ja olkaa kuninkaan kanssa hänen mennessään ulos ja tullessaan sisään.
2 Kings 11:8 And you shall compass the king round about, every man with his weapons in his hand: and he that comes within the ranges, let him be slain: and be you with the king as he goes out and as he comes in.
2. Kuninkaiden kirja 11:9 Ja sadanpäämiehet tekivät kaiken niin kuin pappi Joojada oli käskenyt. Ja he ottivat kukin miehensä, jotka olivat tulossa sapattina, ja ne, jotka olivat menossa ulos sapattina, ja tulivat pappi Joojadan luo.
2 Kings 11:9 And the captains over the hundreds did according to all things that Jehoiada the priest commanded: and they took every man his men that were to come in on the sabbath, with them that should go out on the sabbath, and came to Jehoiada the priest.
2. Kuninkaiden kirja 11:10 Ja sadanpäämiehille pappi antoi kuningas Daavidin keihäät ja kilvet, jotka olivat Herran temppelissä.
2 Kings 11:10 And to the captains over hundreds did the priest give king David’s spears and shields, that were in the temple of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 11:11 Ja vartiot seisoivat, jokainen ase kädessään, kuninkaan ympärillä, temppelin oikeasta kulmasta temppelin vasempaan kulmaan, alttarin ja temppelin luona.
2 Kings 11:11 And the guard stood, every man with his weapons in his hand, round about the king, from the right corner of the temple to the left corner of the temple, along by the altar and the temple.
2. Kuninkaiden kirja 11:12 Ja hän toi esiin kuninkaanpojan, pani kruunun hänen päähänsä ja antoi hänelle todistuksen; ja he tekivät hänet kuninkaaksi ja voitelivat hänet; ja he taputtivat käsiään ja sanoivat: Eläköön kuningas!
2 Kings 11:12 And he brought forth the king’s son, and put the crown on him, and gave him the testimony; and they made him king, and anointed him; and they clapped their hands, and said, God save the king.
2. Kuninkaiden kirja 11:13 Ja kun Atalja kuuli vartijan ja kansan huudon, meni hän kansan luo Herran temppeliin.
2 Kings 11:13 And when Athaliah heard the noise of the guard and of the people, she came to the people into the temple of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 11:14 Ja kun hän katsahti, katso, kuningas seisoi pylvään vieressä, niin kuin tapa oli, ja päämiehet ja torvensoittajat kuninkaan luona, ja kaikki maan kansa iloitsi ja puhalsi torviin. Ja Atalja repäisi vaatteensa ja huusi: Petos, petos!
2 Kings 11:14 And when she looked, behold, the king stood by a pillar, as the manner was, and the princes and the trumpeters by the king, and all the people of the land rejoiced, and blew with trumpets: and Athaliah rent her clothes, and cried, Treason, Treason.
2. Kuninkaiden kirja 11:15 Mutta pappi Joojada käski sadanpäämiehiä, sotajoukon johtajia, ja sanoi heille: Viekää hänet ulos rivistöjen ulkopuolelle, ja joka häntä seuraa, surmattakoon miekalla. Sillä pappi oli sanonut: Älköön häntä surmattako israelilaisten talossa.
2 Kings 11:15 But Jehoiada the priest commanded the captains of the hundreds, the officers of the host, and said to them, Have her forth without the ranges: and him that follows her kill with the sword. For the priest had said, Let her not be slain in the house of the
2. Kuninkaiden kirja 11:16 Ja he kävivät häneen käsiksi, ja hän kulki samaa tietä, jota hevoset kuljetettiin kuninkaan palatsiin; ja siellä hänet surmattiin.
2 Kings 11:16 And they laid hands on her; and she went by the way by the which the horses came into the king’s house: and there was she slain.
2. Kuninkaiden kirja 11:17 Ja Joojada teki liiton Herran, kuninkaan ja kansan välille, että he olisivat Herran kansa, sekä kuninkaan ja kansan välille.
2 Kings 11:17 And Jehoiada made a covenant between the LORD and the king and the people, that they should be the LORD’s people; between the king also and the people.
2. Kuninkaiden kirja 11:18 Ja koko maan kansa meni Baalin temppeliin ja hajotti sen; sen alttarit ja kuvat he murskasivat perusteellisesti ja tappoivat Mattanin, Baalin papin, alttarien edessä. Ja pappi asetti virkamiehiä Herran temppelin ylle.
2 Kings 11:18 And all the people of the land went into the house of Baal, and broke it down; his altars and his images broke they in pieces thoroughly, and slew Mattan the priest of Baal before the altars. And the priest appointed officers over the house of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 11:19 Ja hän otti satapäälliköt, päälliköt, vartijat ja kaiken maan kansan; ja he toivat kuninkaan alas Herran temppelistä ja tulivat vartioportin kautta kuninkaan palatsiin. Ja hän istui valtaistuimelle
2 Kings 11:19 And he took the rulers over hundreds, and the captains, and the guard, and all the people of the land; and they brought down the king from the house of the LORD, and came by the way of the gate of the guard to the king’s house. And he sat on the throne of
2. Kuninkaiden kirja 11:20 Ja kaikki maan kansa iloitsi, ja kaupunki oli rauhassa; ja he surmasivat Atalian miekalla kuninkaan linnan vieressä.
2 Kings 11:20 And all the people of the land rejoiced, and the city was in quiet: and they slew Athaliah with the sword beside the king’s house.
2. Kuninkaiden kirja 11:21 Jooas oli seitsemänvuotias tullessaan hallitsijaksi.
2 Kings 11:21 Seven years old was Jehoash when he began to reign.
2. Kuninkaiden kirja 12:1 Jeehun seitsemäntenä vuonna Jooas alkoi hallita, ja hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Sibia Beersebasta.
2 Kings 12:1 In the seventh year of Jehu Jehoash began to reign; and forty years reigned he in Jerusalem. And his mother’s name was Zibiah of Beersheba.
2. Kuninkaiden kirja 12:2 Ja Jooas teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, kaikkina päivinään, niinä päivinä, kuin pappi Joojada häntä opetti.
2 Kings 12:2 And Jehoash did that which was right in the sight of the LORD all his days wherein Jehoiada the priest instructed him.
2. Kuninkaiden kirja 12:3 Mutta uhrikukkuloita ei poistettu, vaan kansa uhrasi ja suitsutti edelleen uhrikukkuloilla.
2 Kings 12:3 But the high places were not taken away: the people still sacrificed and burnt incense in the high places.
2. Kuninkaiden kirja 12:4 Ja Jooas sanoi papeille: Kaikki pyhitettyjen lahjojen rahat, jotka tuodaan Herran temppeliin, jokaisen tilille menevän rahat, rahat, jotka kukin on asettanut, ja kaikki rahat, jotka jonkun sydämeen nousevat,
2 Kings 12:4 And Jehoash said to the priests, All the money of the dedicated things that is brought into the house of the LORD, even the money of every one that passes the account, the money that every man is set at, and all the money that comes into any man’s heart t
2. Kuninkaiden kirja 12:5 Papit viekööt sen heille, jokainen tuttavansa, ja korjatkoot he talon repeämät, missä tahansa repeämä löytyy.
2 Kings 12:5 Let the priests take it to them, every man of his acquaintance: and let them repair the breaches of the house, wherever any breach shall be found.
2. Kuninkaiden kirja 12:6 Mutta kuningas Jooaan kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena papit eivät olleet korjanneet temppelin reikiä.
2 Kings 12:6 But it was so, that in the three and twentieth year of king Jehoash the priests had not repaired the breaches of the house.
2. Kuninkaiden kirja 12:7 Niin kuningas Jooas kutsui pappi Joojadan ja muut papit ja sanoi heille: Miksi ette korjaa talon reikiä? Älkää siis enää ottako rahaa tuttaviltanne, vaan antakaa se talon reikien korjaamiseksi.
2 Kings 12:7 Then king Jehoash called for Jehoiada the priest, and the other priests, and said to them, Why repair you not the breaches of the house? now therefore receive no more money of your acquaintance, but deliver it for the breaches of the house.
2. Kuninkaiden kirja 12:8 Ja papit suostuivat olemaan enää ottamatta rahaa kansalta eivätkä korjaamaan talon reikiä.
2 Kings 12:8 And the priests consented to receive no more money of the people, neither to repair the breaches of the house.
2. Kuninkaiden kirja 12:9 Mutta pappi Joojada otti arkun, kaivoi reiän sen kanteen ja asetti sen alttarin viereen, oikealle puolelle, mistä Herran temppeliin mennään. Ovenvartijat papit panivat siihen kaiken rahan, joka tuotiin temppeliin.
2 Kings 12:9 But Jehoiada the priest took a chest, and bored a hole in the lid of it, and set it beside the altar, on the right side as one comes into the house of the LORD: and the priests that kept the door put therein all the money that was brought into the house o
2. Kuninkaiden kirja 12:10 Ja kun he näkivät, että arkussa oli paljon rahaa, tulivat kuninkaan kirjuri ja ylimmäinen pappi, panivat sen säkkeihin ja lukivat Herran temppelistä löytyneen rahan määrän.
2 Kings 12:10 And it was so, when they saw that there was much money in the chest, that the king’s scribe and the high priest came up, and they put up in bags, and told the money that was found in the house of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 12:11 Ja he antoivat rahat, sen jälkeen kun heille oli ilmoitettu, työvalvojille, jotka olivat vastuussa Herran temppelin työstä. Nämä jakoivat ne kirvesmiehille ja rakentajille, jotka työskentelivät Herran temppelissä.
2 Kings 12:11 And they gave the money, being told, into the hands of them that did the work, that had the oversight of the house of the LORD: and they laid it out to the carpenters and builders, that worked on the house of the LORD,
2. Kuninkaiden kirja 12:12 Ja kivenhakkaajille ja kivenhakkaajille ostamaan puutavaraa ja hakattua kiveä Herran temppelin repeämien korjaamiseksi ja kaikkeen, mitä temppeliin tehtiin sen korjaamiseksi.
2 Kings 12:12 And to masons, and hewers of stone, and to buy timber and hewed stone to repair the breaches of the house of the LORD, and for all that was laid out for the house to repair it.
2. Kuninkaiden kirja 12:13 Mutta Herran temppeliin tuoduilla rahoilla ei tehty Herran temppeliin hopeamaljoja, saksetta, vadeja, torvia eikä mitään kulta- tai hopea-astioita.
2 Kings 12:13 However, there were not made for the house of the LORD bowls of silver, snuffers, basins, trumpets, any vessels of gold, or vessels of silver, of the money that was brought into the house of the LORD:
2. Kuninkaiden kirja 12:14 Mutta he antoivat sen työmiehille ja korjasivat sillä Herran temppelin.
2 Kings 12:14 But they gave that to the workmen, and repaired therewith the house of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 12:15 Eivätkä he tehneet tiliä niiden miesten kanssa, joiden käteen he antoivat rahat jaettavaksi työmiehille, sillä nämä olivat uskollisia.
2 Kings 12:15 Moreover they reckoned not with the men, into whose hand they delivered the money to be bestowed on workmen: for they dealt faithfully.
2. Kuninkaiden kirja 12:16 Vikarahaa ja syntirahaa ei tuotu Herran temppeliin; sen tekivät papit.
2 Kings 12:16 The trespass money and sin money was not brought into the house of the LORD: it was the priests’.
2. Kuninkaiden kirja 12:17 Niin Hasael, Aramin kuningas, lähti ja taisteli Gatia vastaan ja valloitti sen. Ja Hasael käänsi kasvonsa mennäkseen ylös Jerusalemia kohti.
2 Kings 12:17 Then Hazael king of Syria went up, and fought against Gath, and took it: and Hazael set his face to go up to Jerusalem.
2. Kuninkaiden kirja 12:18 Ja Jooas, Juudan kuningas, otti kaikki pyhät lahjat, jotka hänen isänsä, Juudan kuninkaat, Joosafat, Joram ja Ahasja, olivat pyhittäneet, ja omat pyhät lahjansa sekä kaiken kullan, jota löydettiin Herran temppelin aarrekammioista ja
2 Kings 12:18 And Jehoash king of Judah took all the hallowed things that Jehoshaphat, and Jehoram, and Ahaziah, his fathers, kings of Judah, had dedicated, and his own hallowed things, and all the gold that was found in the treasures of the house of the LORD, and in t
2. Kuninkaiden kirja 12:19 Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa?
2 Kings 12:19 And the rest of the acts of Joash, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 12:20 Niin hänen palvelijansa nousivat ja tekivät salaliiton ja tappoivat Jooaan Millon kaupungissa, joka menee alas Sillaan.
2 Kings 12:20 And his servants arose, and made a conspiracy, and slew Joash in the house of Millo, which goes down to Silla.
2. Kuninkaiden kirja 12:21 Sillä hänen palvelijansa Josakar, Simeatin poika, ja Josabad, Somerin poika, löivät hänet, ja hän kuoli; ja he hautasivat hänet isiensä viereen Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Amasja hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 12:21 For Jozachar the son of Shimeath, and Jehozabad the son of Shomer, his servants, smote him, and he died; and they buried him with his fathers in the city of David: and Amaziah his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 13:1 Juudan kuninkaan Jooaan, Ahasjan pojan, kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena tuli Jooahas, Jeehun poika, Israelin kuninkaaksi Samariassa, ja hän hallitsi seitsemäntoista vuotta.
2 Kings 13:1 In the three and twentieth year of Joash the son of Ahaziah king of Judah Jehoahaz the son of Jehu began to reign over Israel in Samaria, and reigned seventeen years.
2. Kuninkaiden kirja 13:2 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja seurasi Jerobeamin, Nebatin pojan, syntejä, jotka olivat saattaneet Israelin syntiin; eikä hän niistä luopunut.
2 Kings 13:2 And he did that which was evil in the sight of the LORD, and followed the sins of Jeroboam the son of Nebat, which made Israel to sin; he departed not therefrom.
2. Kuninkaiden kirja 13:3 Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidät Hasaelin, Aramin kuninkaan, ja Benhadadin, Hasaelin pojan, käsiin koko heidän elinajakseen.
2 Kings 13:3 And the anger of the LORD was kindled against Israel, and he delivered them into the hand of Hazael king of Syria, and into the hand of Benhadad the son of Hazael, all their days.
2. Kuninkaiden kirja 13:4 Ja Jooahas etsi Herraa, ja Herra kuuli häntä, sillä hän näki Israelin sorron, koska Aramin kuningas sorsi heitä.
2 Kings 13:4 And Jehoahaz sought the LORD, and the LORD listened to him: for he saw the oppression of Israel, because the king of Syria oppressed them.
2. Kuninkaiden kirja 13:5 (Ja Herra antoi Israelille pelastajan, niin että he pääsivät pois syyrialaisten kädestä; ja israelilaiset asuivat teltoissaan niin kuin ennenkin.
2 Kings 13:5 (And the LORD gave Israel a savior, so that they went out from under the hand of the Syrians: and the children of Israel dwelled in their tents, as beforetime.
2. Kuninkaiden kirja 13:6 He eivät kuitenkaan luopuneet Jerobeamin suvun synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä, vaan vaelsivat niissä; ja lehvästökin pysyi Samariassa.
2 Kings 13:6 Nevertheless they departed not from the sins of the house of Jeroboam, who made Israel sin, but walked therein: and there remained the grove also in Samaria.)
2. Kuninkaiden kirja 13:7 Eikä hän jättänyt Jooahasille kansasta muuta kuin viisikymmentä ratsumiestä, kymmenen vaunua ja kymmenentuhatta jalkamiestä, sillä Aramin kuningas oli tuhonnut heidät ja tehnyt heidät puimalla tehdyn tomun kaltaisiksi.
2 Kings 13:7 Neither did he leave of the people to Jehoahaz but fifty horsemen, and ten chariots, and ten thousand footmen; for the king of Syria had destroyed them, and had made them like the dust by threshing.
2. Kuninkaiden kirja 13:8 Mitä muuta on kerrottavaa Jooahaksesta, kaikesta, mitä hän teki ja hänen uroteoistaan, se on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
2 Kings 13:8 Now the rest of the acts of Jehoahaz, and all that he did, and his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
2. Kuninkaiden kirja 13:9 Ja Jooahas nukkui isiensä kanssa, ja he hautasivat hänet Samariaan; ja hänen poikansa Jooas tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
2 Kings 13:9 And Jehoahaz slept with his fathers; and they buried him in Samaria: and Joash his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 13:10 Juudan kuninkaan Jooaan kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä hallitusvuotena Jooas, Jooahaan poika, tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa, ja hän hallitsi kuusitoista vuotta.
2 Kings 13:10 In the thirty and seventh year of Joash king of Judah began Jehoash the son of Jehoahaz to reign over Israel in Samaria, and reigned sixteen years.
2. Kuninkaiden kirja 13:11 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä; hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin syntiä tekemään, vaan hän vaelsi niissä.
2 Kings 13:11 And he did that which was evil in the sight of the LORD; he departed not from all the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel sin: but he walked therein.
2. Kuninkaiden kirja 13:12 Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistään, joilla hän taisteli Amasjaa, Juudan kuningasta, vastaan, se on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
2 Kings 13:12 And the rest of the acts of Joash, and all that he did, and his might with which he fought against Amaziah king of Judah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
2. Kuninkaiden kirja 13:13 Ja Jooas nukkui isiensä kanssa, ja Jerobeam istui hänen valtaistuimellaan; ja Jooas haudattiin Samariaan Israelin kuningasten viereen.
2 Kings 13:13 And Joash slept with his fathers; and Jeroboam sat on his throne: and Joash was buried in Samaria with the kings of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 13:14 Elisa sairastui siihen sairauteen, johon hän kuoli. Niin Israelin kuningas Jooas tuli hänen luokseen ja itki hänen kasvojensa edessä ja sanoi: Oi isäni, isäni, Israelin vaunut ja sen ratsumiehet!
2 Kings 13:14 Now Elisha was fallen sick of his sickness whereof he died. And Joash the king of Israel came down to him, and wept over his face, and said, O my father, my father, the chariot of Israel, and the horsemen thereof.
2. Kuninkaiden kirja 13:15 Ja Elisa sanoi hänelle: Ota jousi ja nuolia. Ja hän otti itselleen jousen ja nuolia.
2 Kings 13:15 And Elisha said to him, Take bow and arrows. And he took to him bow and arrows.
2. Kuninkaiden kirja 13:16 Ja hän sanoi Israelin kuninkaalle: Pane kätesi jouselle. Ja hän pani kätensä sen päälle, ja Elisa pani kätensä kuninkaan käsien päälle.
2 Kings 13:16 And he said to the king of Israel, Put your hand on the bow. And he put his hand on it: and Elisha put his hands on the king’s hands.
2. Kuninkaiden kirja 13:17 Ja hän sanoi: Avaa ikkuna itään päin. Ja hän avasi sen. Sitten Elisa sanoi: Ammu. Ja hän ampui. Ja hän sanoi: Herran pelastuksen nuoli, pelastuksen nuoli Syyriasta! Sinä lyöt Syyrialaiset Afekissa, kunnes olet heidät tuhonnut.
2 Kings 13:17 And he said, Open the window eastward. And he opened it. Then Elisha said, Shoot. And he shot. And he said, The arrow of the LORD’s deliverance, and the arrow of deliverance from Syria: for you shall smite the Syrians in Aphek, till you have consumed them
2. Kuninkaiden kirja 13:18 Ja hän sanoi: Ota nuolet. Ja hän otti ne. Ja hän sanoi Israelin kuninkaalle: Lyö maahan. Ja hän löi kolme kertaa ja asettui sitten.
2 Kings 13:18 And he said, Take the arrows. And he took them. And he said to the king of Israel, Smite on the ground. And he smote thrice, and stayed.
2. Kuninkaiden kirja 13:19 Ja Jumalan mies vihastui häneen ja sanoi: Sinun olisi pitänyt lyödä viisi tai kuusi kertaa; silloin olisit lyönyt Aramia, kunnes olisit sen tuhonnut; mutta nyt sinä lyöt Aramia vain kolme kertaa.
2 Kings 13:19 And the man of God was wroth with him, and said, You should have smitten five or six times; then had you smitten Syria till you had consumed it: whereas now you shall smite Syria but thrice.
2. Kuninkaiden kirja 13:20 Ja Elisa kuoli, ja hänet haudattiin. Ja mooabilaisten partiojoukot hyökkäsivät maahan vuoden tultua.
2 Kings 13:20 And Elisha died, and they buried him. And the bands of the Moabites invaded the land at the coming in of the year.
2. Kuninkaiden kirja 13:21 Ja kun he hautasivat miestä, näkivät he joukon miehiä ja heittivät miehen Elisan hautaan. Ja kun mies laskettiin alas ja hän kosketti Elisan luita, hän virkosi ja nousi jaloilleen.
2 Kings 13:21 And it came to pass, as they were burying a man, that, behold, they spied a band of men; and they cast the man into the sepulcher of Elisha: and when the man was let down, and touched the bones of Elisha, he revived, and stood up on his feet.
2. Kuninkaiden kirja 13:22 Mutta Syyrian kuningas Hasael sorsi Israelia kaikkina Jooahasin päivinä.
2 Kings 13:22 But Hazael king of Syria oppressed Israel all the days of Jehoahaz.
2. Kuninkaiden kirja 13:23 Ja Herra oli heille armollinen ja sääli heitä ja katsoi heitä puoleensa liittonsa tähden Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa, eikä hän vielä tahtonut tuhota heitä eikä hylätä heitä kasvojensa edestä.
2 Kings 13:23 And the LORD was gracious to them, and had compassion on them, and had respect to them, because of his covenant with Abraham, Isaac, and Jacob, and would not destroy them, neither cast he them from his presence as yet.
2. Kuninkaiden kirja 13:24 Niin Aramin kuningas Hasael kuoli, ja hänen poikansa Benhadad hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 13:24 So Hazael king of Syria died; and Benhadad his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 13:25 Ja Jooas, Jooahasin poika, otti Benhadadin, Hasaelin pojan, käsistä takaisin ne kaupungit, jotka tämä oli sodalla ottanut hänen isänsä Jooahasin käsistä. Kolme kertaa Jooas löi hänet ja otti takaisin Israelin kaupungit.
2 Kings 13:25 And Jehoash the son of Jehoahaz took again out of the hand of Benhadad the son of Hazael the cities, which he had taken out of the hand of Jehoahaz his father by war. Three times did Joash beat him, and recovered the cities of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 14:1 Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahasin pojan, toisena hallitusvuotena tuli Amasja, Jooaan poika, Juudan kuninkaaksi.
2 Kings 14:1 In the second year of Joash son of Jehoahaz king of Israel reigned Amaziah the son of Joash king of Judah.
2. Kuninkaiden kirja 14:2 Hän oli kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen tullessaan hallitsemaan, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Jooaddan Jerusalemista.
2 Kings 14:2 He was twenty and five years old when he began to reign, and reigned twenty and nine years in Jerusalem. And his mother’s name was Jehoaddan of Jerusalem.
2. Kuninkaiden kirja 14:3 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan niin kuin hänen isänsä Daavid; hän teki kaikessa niin kuin hänen isänsä Jooas.
2 Kings 14:3 And he did that which was right in the sight of the LORD, yet not like David his father: he did according to all things as Joash his father did.
2. Kuninkaiden kirja 14:4 Uhrikukkulat eivät kuitenkaan olleet tuhottu; kansa uhrasi ja suitsutti edelleen uhrikukkuloilla.
2 Kings 14:4 However, the high places were not taken away: as yet the people did sacrifice and burnt incense on the high places.
2. Kuninkaiden kirja 14:5 Ja tapahtui, että heti kun valtakunta oli vahvistettu hänen kädessään, että hän surmasi palvelijansa, jotka olivat surmanneet hänen isänsä kuninkaan.
2 Kings 14:5 And it came to pass, as soon as the kingdom was confirmed in his hand, that he slew his servants which had slain the king his father.
2. Kuninkaiden kirja 14:6 Mutta murhaajien lapsia hän ei surmannut, niin kuin on kirjoitettuna Mooseksen lain kirjassa, jossa Herra käski sanoen: Älköön isiä rangaistako lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden.
2 Kings 14:6 But the children of the murderers he slew not: according to that which is written in the book of the law of Moses, wherein the LORD commanded, saying, The fathers shall not be put to death for the children, nor the children be put to death for the fathers
2. Kuninkaiden kirja 14:7 Hän voitti Suolalaaksossa kymmenentuhatta edomilaista ja valloitti sotimalla Selan ja antoi sille nimen Jokteel, ja se on tähän päivään asti.
2 Kings 14:7 He slew of Edom in the valley of salt ten thousand, and took Selah by war, and called the name of it Joktheel to this day.
2. Kuninkaiden kirja 14:8 Sitten Amasja lähetti sanansaattajat Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahasin pojan, Jeehun pojanpojan, luo sanomaan: Tule, katsokaamme toisiamme kasvoihin.
2 Kings 14:8 Then Amaziah sent messengers to Jehoash, the son of Jehoahaz son of Jehu, king of Israel, saying, Come, let us look one another in the face.
2. Kuninkaiden kirja 14:9 Ja Israelin kuningas Jooas lähetti Amasjalle, Juudan kuninkaalle, tämän sanan: Libanonilla kasvava ohdake lähetti Libanonilla kasvavalle setrille tämän sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi'. Silloin Libanonilla oleva villieläin kulki ohi ja astui sen yli.
2 Kings 14:9 And Jehoash the king of Israel sent to Amaziah king of Judah, saying, The thistle that was in Lebanon sent to the cedar that was in Lebanon, saying, Give your daughter to my son to wife: and there passed by a wild beast that was in Lebanon, and stepped do
2. Kuninkaiden kirja 14:10 Sinä olet todellakin voittanut Edomin, ja sinun sydämesi on ylpeä. Pidä siitä kunniaa, ja jää kotiin! Sillä miksi sinä tekisit onnettomuutesi, että sinä kaatuisit, sinä ja Juuda sinun kanssasi?
2 Kings 14:10 You have indeed smitten Edom, and your heart has lifted you up: glory of this, and tarry at home: for why should you meddle to your hurt, that you should fall, even you, and Judah with you?
2. Kuninkaiden kirja 14:11 Mutta Amasja ei kuunnellut. Niinpä Israelin kuningas Jooas meni ylös, ja hän ja Amasja, Juudan kuningas, katsoivat toisiaan kasvoihin Bet-Semesissä, joka kuuluu Juudaan.
2 Kings 14:11 But Amaziah would not hear. Therefore Jehoash king of Israel went up; and he and Amaziah king of Judah looked one another in the face at Bethshemesh, which belongs to Judah.
2. Kuninkaiden kirja 14:12 Ja Juuda kärsi tappion Israelin edessä, ja he pakenivat kukin teltoilleen.
2 Kings 14:12 And Judah was put to the worse before Israel; and they fled every man to their tents.
2. Kuninkaiden kirja 14:13 Ja Israelin kuningas Jooas otti Amasjan, Juudan kuninkaan, Jooaan pojan, Ahasjan pojan, Bet-Semesissä, ja tuli Jerusalemiin, ja revitti Jerusalemin muurin Efraimin portista Kulmaporttiin asti, neljäsataa kyynärää.
2 Kings 14:13 And Jehoash king of Israel took Amaziah king of Judah, the son of Jehoash the son of Ahaziah, at Bethshemesh, and came to Jerusalem, and broke down the wall of Jerusalem from the gate of Ephraim to the corner gate, four hundred cubits.
2. Kuninkaiden kirja 14:14 Ja hän otti kaiken kullan ja hopean ja kaikki kalut, jotka löytyivät Herran temppelistä ja kuninkaan linnan aarrekammioista, sekä panttivankeja ja palasi Samariaan.
2 Kings 14:14 And he took all the gold and silver, and all the vessels that were found in the house of the LORD, and in the treasures of the king’s house, and hostages, and returned to Samaria.
2. Kuninkaiden kirja 14:15 Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta, hänen urotöistään ja siitä, kuinka hän taisteli Amasjaa, Juudan kuningasta, vastaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
2 Kings 14:15 Now the rest of the acts of Jehoash which he did, and his might, and how he fought with Amaziah king of Judah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
2. Kuninkaiden kirja 14:16 Ja Jooas meni lepoon isiensä luo ja haudattiin Samariaan Israelin kuningasten viereen; ja hänen poikansa Jerobeam hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 14:16 And Jehoash slept with his fathers, and was buried in Samaria with the kings of Israel; and Jeroboam his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 14:17 Ja Amasja, Jooaan poika, Juudan kuningas, eli Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, kuoltua viisitoista vuotta.
2 Kings 14:17 And Amaziah the son of Joash king of Judah lived after the death of Jehoash son of Jehoahaz king of Israel fifteen years.
2. Kuninkaiden kirja 14:18 Mitä muuta on kerrottavaa Amasjasta, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa?
2 Kings 14:18 And the rest of the acts of Amaziah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 14:19 He tekivät salaliiton häntä vastaan Jerusalemissa, ja hän pakeni Lakiiseen; mutta he lähettivät miehiä hänen peräänsä Lakiiseen, ja he tappoivat hänet siellä.
2 Kings 14:19 Now they made a conspiracy against him in Jerusalem: and he fled to Lachish; but they sent after him to Lachish, and slew him there.
2. Kuninkaiden kirja 14:20 Ja he toivat hänet hevosilla, ja hänet haudattiin Jerusalemiin isiensä viereen, Daavidin kaupunkiin.
2 Kings 14:20 And they brought him on horses: and he was buried at Jerusalem with his fathers in the city of David.
2. Kuninkaiden kirja 14:21 Ja koko Juudan kansa otti Asarjan, joka oli kuusitoistavuotias, ja teki hänestä kuninkaan hänen isänsä Amasjan sijaan.
2 Kings 14:21 And all the people of Judah took Azariah, which was sixteen years old, and made him king instead of his father Amaziah.
2. Kuninkaiden kirja 14:22 Hän linnoitti Elatin ja palautti sen Juudalle, sen jälkeen kun kuningas oli mennyt lepoon isiensä luo.
2 Kings 14:22 He built Elath, and restored it to Judah, after that the king slept with his fathers.
2. Kuninkaiden kirja 14:23 Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, viidentenätoista hallitusvuotena tuli Jerobeam, Jooaan poika, Israelin kuningas, kuninkaaksi Samariassa, ja hän hallitsi neljäkymmentäyksi vuotta.
2 Kings 14:23 In the fifteenth year of Amaziah the son of Joash king of Judah Jeroboam the son of Joash king of Israel began to reign in Samaria, and reigned forty and one years.
2. Kuninkaiden kirja 14:24 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä; hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin syntiin.
2 Kings 14:24 And he did that which was evil in the sight of the LORD: he departed not from all the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin.
2. Kuninkaiden kirja 14:25 Hän ennallisti Israelin rajan Hamatiin johtavista rajoista aina Tasangon mereen asti Herran, Israelin Jumalan, sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijansa Joonan, Amittain pojan, Gat-Heferistä kotoisin olevan profeetta, kautta.
2 Kings 14:25 He restored the coast of Israel from the entering of Hamath to the sea of the plain, according to the word of the LORD God of Israel, which he spoke by the hand of his servant Jonah, the son of Amittai, the prophet, which was of Gathhepher.
2. Kuninkaiden kirja 14:26 Sillä Herra näki Israelin kurjuuden, että se oli hyvin katkera; sillä ei ollut ketään suljettuna, ei ketään jäljellä eikä ketään auttajaa Israelilla.
2 Kings 14:26 For the LORD saw the affliction of Israel, that it was very bitter: for there was not any shut up, nor any left, nor any helper for Israel.
2. Kuninkaiden kirja 14:27 Eikä Herra sanonut pyyhkivänsä pois Israelin nimeä taivaan alta, vaan hän pelasti heidät Jerobeamin, Jooaan pojan, käden kautta.
2 Kings 14:27 And the LORD said not that he would blot out the name of Israel from under heaven: but he saved them by the hand of Jeroboam the son of Joash.
2. Kuninkaiden kirja 14:28 Mitä muuta on kerrottavaa Jerobeamista, kaikesta, mitä hän teki, hänen urotöistään, siitä, miten hän soti ja miten hän valtasi takaisin Damaskoksen ja Hamatin, jotka kuuluivat Juudalle, Israelille, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
2 Kings 14:28 Now the rest of the acts of Jeroboam, and all that he did, and his might, how he warred, and how he recovered Damascus, and Hamath, which belonged to Judah, for Israel, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
2. Kuninkaiden kirja 14:29 Ja Jerobeam nukkui isiensä, Israelin kuningasten, kanssa, ja hänen poikansa Sakaria hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 14:29 And Jeroboam slept with his fathers, even with the kings of Israel; and Zachariah his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 15:1 Israelin kuninkaan Jerobeamin kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä hallitusvuotena Asarja, Amasjan poika, tuli Juudan kuninkaaksi.
2 Kings 15:1 In the twenty and seventh year of Jeroboam king of Israel began Azariah son of Amaziah king of Judah to reign.
2. Kuninkaiden kirja 15:2 Hän oli kuusitoistavuotias tullessaan hallitsemaan, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Jekolja Jerusalemista.
2 Kings 15:2 Sixteen years old was he when he began to reign, and he reigned two and fifty years in Jerusalem. And his mother’s name was Jecholiah of Jerusalem.
2. Kuninkaiden kirja 15:3 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Amasja oli tehnyt;
2 Kings 15:3 And he did that which was right in the sight of the LORD, according to all that his father Amaziah had done;
2. Kuninkaiden kirja 15:4 Mutta uhrikukkuloita ei poistettu; kansa uhrasi ja poltti suitsukkeita yhä uhrikukkuloilla.
2 Kings 15:4 Save that the high places were not removed: the people sacrificed and burnt incense still on the high places.
2. Kuninkaiden kirja 15:5 Ja Herra löi kuningasta, niin että hän oli spitaalinen kuolinpäiväänsä asti ja asui eri talossa. Ja kuninkaan poika Jootam oli talon hoitaja ja jakoi oikeutta maan kansalle.
2 Kings 15:5 And the LORD smote the king, so that he was a leper to the day of his death, and dwelled in a several house. And Jotham the king’s son was over the house, judging the people of the land.
2. Kuninkaiden kirja 15:6 Mitä muuta on kerrottavaa Asarjasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa?
2 Kings 15:6 And the rest of the acts of Azariah, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 15:7 Niin Asarja nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin, ja hänen poikansa Jootam hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 15:7 So Azariah slept with his fathers; and they buried him with his fathers in the city of David: and Jotham his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 15:8 Juudan kuninkaan Asarjan kolmantenakymmenentenäkahdeksantena hallitusvuotena Sakarja, Jerobeamin poika, hallitsi Israelia Samariassa kuusi kuukautta.
2 Kings 15:8 In the thirty and eighth year of Azariah king of Judah did Zachariah the son of Jeroboam reign over Israel in Samaria six months.
2. Kuninkaiden kirja 15:9 Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä olivat tehneet; hän ei luopunut Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin syntiin.
2 Kings 15:9 And he did that which was evil in the sight of the LORD, as his fathers had done: he departed not from the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin.
2. Kuninkaiden kirja 15:10 Ja Sallum, Jaabesin poika, teki salaliiton häntä vastaan ja löi hänet kansan edessä, tappoi hänet ja hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 15:10 And Shallum the son of Jabesh conspired against him, and smote him before the people, and slew him, and reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 15:11 Mitä muuta on kerrottavaa Sakariaasta, se on kirjoitettuna Israelin kuninkaiden aikakirjassa.
2 Kings 15:11 And the rest of the acts of Zachariah, behold, they are written in the book of the chronicles of the kings of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 15:12 Tämä oli Herran sana, jonka hän puhui Jeehulle sanoen: Sinun poikasi istukoot Israelin valtaistuimella neljänteen polveen asti. Ja niin tapahtui.
2 Kings 15:12 This was the word of the LORD which he spoke to Jehu, saying, Your sons shall sit on the throne of Israel to the fourth generation. And so it came to pass.
2. Kuninkaiden kirja 15:13 Jaabesin poika Sallum tuli kuninkaaksi Ussian, Juudan kuninkaan, kolmantenakymmenentenä yhdeksäntenä hallitusvuotena, ja hän hallitsi Samariassa kuukauden.
2 Kings 15:13 Shallum the son of Jabesh began to reign in the nine and thirtieth year of Uzziah king of Judah; and he reigned a full month in Samaria.
2. Kuninkaiden kirja 15:14 Sillä Menahem, Gadin poika, lähti Tirsasta ja tuli Samariaan. Hän löi siellä Sallumin, Jaabesin pojan, tappoi hänet ja hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 15:14 For Menahem the son of Gadi went up from Tirzah, and came to Samaria, and smote Shallum the son of Jabesh in Samaria, and slew him, and reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 15:15 Mitä muuta on kerrottavaa Sallumista ja hänen salaliitostaan, jonka hän teki, se on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
2 Kings 15:15 And the rest of the acts of Shallum, and his conspiracy which he made, behold, they are written in the book of the chronicles of the kings of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 15:16 Sitten Menahem löi Tifsahin ja kaikki, mitä siellä oli, ja sen alueen Tirsasta alkaen; koska he eivät avanneet hänelle ovea, sentähden hän löi sen; ja kaikki siellä olevat raskaana olevat naiset hän repi kappaleiksi.
2 Kings 15:16 Then Menahem smote Tiphsah, and all that were therein, and the coasts thereof from Tirzah: because they opened not to him, therefore he smote it; and all the women therein that were with child he ripped up.
2. Kuninkaiden kirja 15:17 Juudan kuninkaan Asarjan kolmantenakymmenentenä yhdeksäntenä hallitusvuotena Menahem, Gadin poika, tuli Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa kymmenen vuotta.
2 Kings 15:17 In the nine and thirtieth year of Azariah king of Judah began Menahem the son of Gadi to reign over Israel, and reigned ten years in Samaria.
2. Kuninkaiden kirja 15:18 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä; hän ei luopunut koko elinaikanaan Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.
2 Kings 15:18 And he did that which was evil in the sight of the LORD: he departed not all his days from the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin.
2. Kuninkaiden kirja 15:19 Ja Assyrian kuningas Pul hyökkäsi maahan, ja Menahem antoi Pulille tuhat talenttia hopeaa, että hänen kätensä olisi hänen kanssaan ja vahvistaisi kuninkuuden hänen kädessään.
2 Kings 15:19 And Pul the king of Assyria came against the land: and Menahem gave Pul a thousand talents of silver, that his hand might be with him to confirm the kingdom in his hand.
2. Kuninkaiden kirja 15:20 Ja Menahem määräsi rahat Israelilta, kaikilta rikkailta miehiltä, kultakin mieheltä viisikymmentä hopeasekeliä annettavaksi Assyrian kuninkaalle. Niin Assyrian kuningas palasi takaisin eikä jäänyt maahan.
2 Kings 15:20 And Menahem exacted the money of Israel, even of all the mighty men of wealth, of each man fifty shekels of silver, to give to the king of Assyria. So the king of Assyria turned back, and stayed not there in the land.
2. Kuninkaiden kirja 15:21 Mitä muuta on kerrottavaa Menahemista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuninkaiden aikakirjassa?
2 Kings 15:21 And the rest of the acts of Menahem, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?
2. Kuninkaiden kirja 15:22 Ja Menahem meni lepoon isiensä luo, ja hänen poikansa Pekahja hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 15:22 And Menahem slept with his fathers; and Pekahiah his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 15:23 Juudan kuninkaan Asarjan viidentenäkymmenentenä hallitusvuotena Menahemin poika Pekahja tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa, ja hän hallitsi kaksi vuotta.
2 Kings 15:23 In the fiftieth year of Azariah king of Judah Pekahiah the son of Menahem began to reign over Israel in Samaria, and reigned two years.
2. Kuninkaiden kirja 15:24 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä; hän ei luopunut Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin syntiin.
2 Kings 15:24 And he did that which was evil in the sight of the LORD: he departed not from the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin.
2. Kuninkaiden kirja 15:25 Mutta Pekah, Remaljan poika, hänen sotapäällikkönsä, teki salaliiton häntä vastaan ja löi hänet Samariassa, kuninkaan linnan palatsissa, Argobin ja Arjen kanssa ja viisikymmentä gileadilaista miestä; ja hän tappoi hänet ja hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 15:25 But Pekah the son of Remaliah, a captain of his, conspired against him, and smote him in Samaria, in the palace of the king’s house, with Argob and Arieh, and with him fifty men of the Gileadites: and he killed him, and reigned in his room.
2. Kuninkaiden kirja 15:26 Mitä muuta on kerrottavaa Pekahjasta ja kaikesta, mitä hän teki, katso, se on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
2 Kings 15:26 And the rest of the acts of Pekahiah, and all that he did, behold, they are written in the book of the chronicles of the kings of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 15:27 Juudan kuninkaan Asarjan viidentenäkymmenentenä toisena hallitusvuotena tuli Remaljan poika Pekah Israelin kuninkaaksi Samariassa, ja hän hallitsi kaksikymmentä vuotta.
2 Kings 15:27 In the two and fiftieth year of Azariah king of Judah Pekah the son of Remaliah began to reign over Israel in Samaria, and reigned twenty years.
2. Kuninkaiden kirja 15:28 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä; hän ei luopunut Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin syntiin.
2 Kings 15:28 And he did that which was evil in the sight of the LORD: he departed not from the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin.
2. Kuninkaiden kirja 15:29 Israelin kuninkaan Pekahin aikana tuli Assyrian kuningas TiglatPileser ja valloitti Ijjonin, Abel-bet-Maakan, Janoahin, Kedesin, Hasorin, Gileadin ja Galilean, koko Naftalin maan, ja vei heidät pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan.
2 Kings 15:29 In the days of Pekah king of Israel came Tiglathpileser king of Assyria, and took Ijon, and Abelbethmaachah, and Janoah, and Kedesh, and Hazor, and Gilead, and Galilee, all the land of Naphtali, and carried them captive to Assyria.
2. Kuninkaiden kirja 15:30 Ja Hoosea, Elan poika, teki salaliiton Pekahia, Remaljan poikaa, vastaan, löi hänet kuoliaaksi ja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa Jotamin, Ussian pojan, kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena.
2 Kings 15:30 And Hoshea the son of Elah made a conspiracy against Pekah the son of Remaliah, and smote him, and slew him, and reigned in his stead, in the twentieth year of Jotham the son of Uzziah.
2. Kuninkaiden kirja 15:31 Mitä muuta on kerrottavaa Pekahista ja kaikesta, mitä hän teki, katso, se on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.
2 Kings 15:31 And the rest of the acts of Pekah, and all that he did, behold, they are written in the book of the chronicles of the kings of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 15:32 Israelin kuninkaan Pekahin, Remaljan pojan, toisena hallitusvuotena tuli Juudan kuninkaaksi Jotam, Ussian poika.
2 Kings 15:32 In the second year of Pekah the son of Remaliah king of Israel began Jotham the son of Uzziah king of Judah to reign.
2. Kuninkaiden kirja 15:33 Hän oli viidenkolmatta vuotta vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Jerusa, Sadokin tytär.
2 Kings 15:33 Five and twenty years old was he when he began to reign, and he reigned sixteen years in Jerusalem. And his mother’s name was Jerusha, the daughter of Zadok.
2. Kuninkaiden kirja 15:34 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Ussia oli tehnyt.
2 Kings 15:34 And he did that which was right in the sight of the LORD: he did according to all that his father Uzziah had done.
2. Kuninkaiden kirja 15:35 Uhrikukkulat eivät kuitenkaan hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä uhrikukkuloilla. Hän rakensi Herran temppelin ylimmän portin.
2 Kings 15:35 However, the high places were not removed: the people sacrificed and burned incense still in the high places. He built the higher gate of the house of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 15:36 Mitä muuta on kerrottavaa Jotamista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa.
2 Kings 15:36 Now the rest of the acts of Jotham, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 15:37 Noina päivinä Herra alkoi lähettää Juudaa vastaan Resiniä, Aramin kuningasta, ja Pekahia, Remaljan poikaa.
2 Kings 15:37 In those days the LORD began to send against Judah Rezin the king of Syria, and Pekah the son of Remaliah.
2. Kuninkaiden kirja 15:38 Ja Jootam nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin isiensä viereen isänsä Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Aahas hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 15:38 And Jotham slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David his father: and Ahaz his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 16:1 Pekahin, Remaljan pojan, seitsemäntenätoista hallitusvuotena Ahas, Jotamin poika, Juudan kuningas, alkoi hallita.
2 Kings 16:1 In the seventeenth year of Pekah the son of Remaliah Ahaz the son of Jotham king of Judah began to reign.
2. Kuninkaiden kirja 16:2 Ahas oli kahdenkymmenen vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hän ei tehnyt sitä, mikä oli oikein Herran, hänen Jumalansa, silmissä, niin kuin hänen isänsä Daavid.
2 Kings 16:2 Twenty years old was Ahaz when he began to reign, and reigned sixteen years in Jerusalem, and did not that which was right in the sight of the LORD his God, like David his father.
2. Kuninkaiden kirja 16:3 Vaan hän vaelsi Israelin kuningasten tietä ja pani poikansa kulkemaan tulen läpi niiden pakanain kauhistusten mukaan, jotka Herra oli karkottanut israelilaisten tieltä.
2 Kings 16:3 But he walked in the way of the kings of Israel, yes, and made his son to pass through the fire, according to the abominations of the heathen, whom the LORD cast out from before the children of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 16:4 Ja hän teurasti ja poltti suitsukkeita korkeilla paikoilla ja kukkuloilla ja jokaisen vihreän puun alla.
2 Kings 16:4 And he sacrificed and burnt incense in the high places, and on the hills, and under every green tree.
2. Kuninkaiden kirja 16:5 Silloin Syrian kuningas Resin ja Israelin kuningas Pekah, Remaljan poika, tulivat sotimaan Jerusalemiin; ja he piirittivät Ahasa, mutta eivät kyenneet voittamaan häntä.
2 Kings 16:5 Then Rezin king of Syria and Pekah son of Remaliah king of Israel came up to Jerusalem to war: and they besieged Ahaz, but could not overcome him.
2. Kuninkaiden kirja 16:6 Siihen aikaan Aramin kuningas Resin valtasi Elatin takaisin Aramialle ja ajoi juutalaiset pois Elatista. Niin aramilaiset tulivat Elatiin ja asuivat siellä tähän päivään asti.
2 Kings 16:6 At that time Rezin king of Syria recovered Elath to Syria, and drove the Jews from Elath: and the Syrians came to Elath, and dwelled there to this day.
2. Kuninkaiden kirja 16:7 Niin Ahas lähetti sanansaattajia Assyrian kuninkaan Tiglatpileserin luo ja käski sanoa: Minä olen sinun palvelijasi ja poikasi. Tule ja pelasta minut Aramin kuninkaan ja Israelin kuninkaan käsistä, jotka nousevat minua vastaan.
2 Kings 16:7 So Ahaz sent messengers to Tiglathpileser king of Assyria, saying, I am your servant and your son: come up, and save me out of the hand of the king of Syria, and out of the hand of the king of Israel, which rise up against me.
2. Kuninkaiden kirja 16:8 Ja Ahas otti Herran temppelistä ja kuninkaan linnan aarrekammioista löytyneen hopean ja kullan ja lähetti sen lahjaksi Assyrian kuninkaalle.
2 Kings 16:8 And Ahaz took the silver and gold that was found in the house of the LORD, and in the treasures of the king’s house, and sent it for a present to the king of Assyria.
2. Kuninkaiden kirja 16:9 Ja Assyrian kuningas kuuli häntä, sillä Assyrian kuningas meni Damaskoa vastaan ja valloitti sen, vei sen asukkaat vangiksi Kiriin ja surmasi Resinin.
2 Kings 16:9 And the king of Assyria listened to him: for the king of Assyria went up against Damascus, and took it, and carried the people of it captive to Kir, and slew Rezin.
2. Kuninkaiden kirja 16:10 Ja kuningas Ahas meni Damaskoon tapaamaan Assyrian kuningasta Tiglatpileseriä ja näki Damaskoksessa alttarin. Niin kuningas Ahas lähetti pappi Urialle alttarin mallin ja kaavan, kaiken sen työn mukaan.
2 Kings 16:10 And king Ahaz went to Damascus to meet Tiglathpileser king of Assyria, and saw an altar that was at Damascus: and king Ahaz sent to Urijah the priest the fashion of the altar, and the pattern of it, according to all the workmanship thereof.
2. Kuninkaiden kirja 16:11 Ja pappi Uria rakensi alttarin, aivan sen mukaan, mitä kuningas Ahas oli lähettänyt Damaskoksesta; niin pappi Uria teki sen kuningas Ahasille, joka tuli Damaskoksesta.
2 Kings 16:11 And Urijah the priest built an altar according to all that king Ahaz had sent from Damascus: so Urijah the priest made it against king Ahaz came from Damascus.
2. Kuninkaiden kirja 16:12 Ja kun kuningas tuli Damaskoksesta, näki hän alttarin; ja kuningas lähestyi alttaria ja poltti sillä.
2 Kings 16:12 And when the king was come from Damascus, the king saw the altar: and the king approached to the altar, and offered thereon.
2. Kuninkaiden kirja 16:13 Ja hän poltti polttouhrinsa ja ruokauhrinsa, vuodatti juomauhrinsa ja vihmoi alttarille yhteysuhriensa veren.
2 Kings 16:13 And he burnt his burnt offering and his meat offering, and poured his drink offering, and sprinkled the blood of his peace offerings, on the altar.
2. Kuninkaiden kirja 16:14 Ja hän toi myös pronssialttarin, joka oli Herran edessä, temppelin etuosasta, alttarin ja Herran temppelin välistä, ja asetti sen alttarin pohjoispuolelle.
2 Kings 16:14 And he brought also the brazen altar, which was before the LORD, from the forefront of the house, from between the altar and the house of the LORD, and put it on the north side of the altar.
2. Kuninkaiden kirja 16:15 Ja kuningas Ahas käski pappi Uriaa sanoen: Polta suurella alttarilla aamuinen polttouhri ja iltainen ruokauhri ja kuninkaan polttouhri ja hänen ruokauhrinsa sekä koko maan kansan ja heidän miestensä polttouhri.
2 Kings 16:15 And king Ahaz commanded Urijah the priest, saying, On the great altar burn the morning burnt offering, and the evening meat offering, and the king’s burnt sacrifice, and his meat offering, with the burnt offering of all the people of the land, and their m
2. Kuninkaiden kirja 16:16 Näin pappi Uria teki, kaiken niin kuin kuningas Ahas oli käskenyt.
2 Kings 16:16 Thus did Urijah the priest, according to all that king Ahaz commanded.
2. Kuninkaiden kirja 16:17 Ja kuningas Ahas leikkasi irti telineiden reunukset ja otti altaan niiden päältä; ja hän otti meren alas pronssihärkien päältä, jotka olivat sen alla, ja asetti sen kiviselle alustalle.
2 Kings 16:17 And king Ahaz cut off the borders of the bases, and removed the laver from off them; and took down the sea from off the brazen oxen that were under it, and put it on the pavement of stones.
2. Kuninkaiden kirja 16:18 Ja sapatinvarjon, jonka he olivat rakentaneet temppeliin, ja kuninkaan ulkoportin hän käänsi pois Herran temppelistä Assyrian kuninkaan tieltä.
2 Kings 16:18 And the covert for the sabbath that they had built in the house, and the king’s entry without, turned he from the house of the LORD for the king of Assyria.
2. Kuninkaiden kirja 16:19 Mitä muuta on kerrottavaa Ahasista, siitä mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa?
2 Kings 16:19 Now the rest of the acts of Ahaz which he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 16:20 Ja Ahas nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Hiskia hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 16:20 And Ahaz slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David: and Hezekiah his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 17:1 Juudan kuninkaan Ahasin kahdentenatoista hallitusvuotena Hoosea, Elan poika, alkoi hallita Israelia Samariassa yhdeksän vuotta.
2 Kings 17:1 In the twelfth year of Ahaz king of Judah began Hoshea the son of Elah to reign in Samaria over Israel nine years.
2. Kuninkaiden kirja 17:2 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ei kuitenkaan niin kuin Israelin kuninkaat, jotka olivat olleet ennen häntä.
2 Kings 17:2 And he did that which was evil in the sight of the LORD, but not as the kings of Israel that were before him.
2. Kuninkaiden kirja 17:3 Häntä vastaan nousi Assyrian kuningas Salmanassar, ja Hooseasta tuli hänen palvelijansa ja hän antoi hänelle lahjoja.
2 Kings 17:3 Against him came up Shalmaneser king of Assyria; and Hoshea became his servant, and gave him presents.
2. Kuninkaiden kirja 17:4 Ja Assyrian kuningas huomasi Hosean tehneen salaliiton; sillä tämä oli lähettänyt sanansaattajia Son, Egyptin kuninkaan, luo, mutta ei tuonut Assyrian kuninkaalle lahjoja, niin kuin hän oli tehnyt vuosi vuodelta. Niin Assyrian kuningas sulki hänet ja sitoi hänet vankilaan.
2 Kings 17:4 And the king of Assyria found conspiracy in Hoshea: for he had sent messengers to So king of Egypt, and brought no present to the king of Assyria, as he had done year by year: therefore the king of Assyria shut him up, and bound him in prison.
2. Kuninkaiden kirja 17:5 Silloin Assyrian kuningas hyökkäsi kaikkialle maahan, meni Samariaan ja piiritti sitä kolme vuotta.
2 Kings 17:5 Then the king of Assyria came up throughout all the land, and went up to Samaria, and besieged it three years.
2. Kuninkaiden kirja 17:6 Hosean yhdeksäntenä hallitusvuotena Assyrian kuningas valloitti Samarian ja vei israelilaiset pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan ja asetti heidät Halahiin ja Haboriin Goosanin joen varrelle sekä meedialaisten kaupunkeihin.
2 Kings 17:6 In the ninth year of Hoshea the king of Assyria took Samaria, and carried Israel away into Assyria, and placed them in Halah and in Habor by the river of Gozan, and in the cities of the Medes.
2. Kuninkaiden kirja 17:7 Sillä niin tapahtui, että israelilaiset olivat tehneet syntiä Herraa, Jumalaansa, vastaan, joka oli johdattanut heidät Egyptin maasta, faraon, Egyptin kuninkaan, käden alta, ja he olivat pelänneet muita jumalia,
2 Kings 17:7 For so it was, that the children of Israel had sinned against the LORD their God, which had brought them up out of the land of Egypt, from under the hand of Pharaoh king of Egypt, and had feared other gods,
2. Kuninkaiden kirja 17:8 Ja vaelsivat pakanakansojen säädösten mukaan, jotka Herra oli karkottanut israelilaisten tieltä, ja niiden Israelin kuninkaiden säädösten mukaan, jotka he olivat tehneet.
2 Kings 17:8 And walked in the statutes of the heathen, whom the LORD cast out from before the children of Israel, and of the kings of Israel, which they had made.
2. Kuninkaiden kirja 17:9 Ja israelilaiset tekivät salaa sitä, mikä ei ollut oikein Herraa, heidän Jumalaansa, vastaan, ja he rakensivat itselleen uhrikukkuloita kaikkiin kaupunkeihinsa, vartiotorneista aina varustettuihin kaupunkeihin asti.
2 Kings 17:9 And the children of Israel did secretly those things that were not right against the LORD their God, and they built them high places in all their cities, from the tower of the watchmen to the fenced city.
2. Kuninkaiden kirja 17:10 Ja he pystyttivät itselleen patsaita ja lehtoja jokaiselle korkealle kukkulalle ja jokaisen vihreän puun alle,
2 Kings 17:10 And they set them up images and groves in every high hill, and under every green tree:
2. Kuninkaiden kirja 17:11 Ja siellä he polttivat suitsukkeita kaikilla uhrikukkuloilla, niinkuin pakanat tekivät, jotka Herra oli ajanut pois heidän tieltään, ja tekivät pahoja tekoja vihoittaakseen Herran.
2 Kings 17:11 And there they burnt incense in all the high places, as did the heathen whom the LORD carried away before them; and worked wicked things to provoke the LORD to anger:
2. Kuninkaiden kirja 17:12 Sillä he palvelivat epäjumalia, joista Herra oli heille sanonut: Älkää tehkö niin.
2 Kings 17:12 For they served idols, whereof the LORD had said to them, You shall not do this thing.
2. Kuninkaiden kirja 17:13 Mutta Herra todisti Israelia ja Juudaa vastaan kaikkien profeettojen ja kaikkien näkijöiden kautta sanoen: Kääntykää pois pahoilta teiltänne ja noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, kaiken sen lain mukaan, jonka minä olen säätänyt teidän isillenne ja jonka olen lähettänyt teillenne.
2 Kings 17:13 Yet the LORD testified against Israel, and against Judah, by all the prophets, and by all the seers, saying, Turn you from your evil ways, and keep my commandments and my statutes, according to all the law which I commanded your fathers, and which I sent
2. Kuninkaiden kirja 17:14 Mutta he eivät totelleet, vaan kovensivat niskureitaan, niin kuin heidän isänsäkin olivat tehneet, jotka eivät uskoneet Herraan, Jumalaansa.
2 Kings 17:14 Notwithstanding they would not hear, but hardened their necks, like to the neck of their fathers, that did not believe in the LORD their God.
2. Kuninkaiden kirja 17:15 Ja he hylkäsivät hänen säädöksensä ja liittonsa, jonka hän oli tehnyt heidän isiensä kanssa, ja hänen todistuksensa, jotka hän oli heitä vastaan todennut; ja he seurasivat turhuutta ja turhiksi tulivat ja seurasivat ympärillään asuvia pakanoita, joista HE
2 Kings 17:15 And they rejected his statutes, and his covenant that he made with their fathers, and his testimonies which he testified against them; and they followed vanity, and became vain, and went after the heathen that were round about them, concerning whom the LO
2. Kuninkaiden kirja 17:16 Ja he hylkäsivät kaikki Herran, Jumalansa, käskyt ja tekivät itselleen valettuja kuvia, kaksi vasikkaa, ja tekivät itselleen aseran ja kumarsivat kaikkea taivaan joukkoa ja palvelivat Baalia.
2 Kings 17:16 And they left all the commandments of the LORD their God, and made them molten images, even two calves, and made a grove, and worshipped all the host of heaven, and served Baal.
2. Kuninkaiden kirja 17:17 Ja he panivat poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi ja harjoittivat ennusteluja ja noitoja ja myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittamaan hänet.
2 Kings 17:17 And they caused their sons and their daughters to pass through the fire, and used divination and enchantments, and sold themselves to do evil in the sight of the LORD, to provoke him to anger.
2. Kuninkaiden kirja 17:18 Niin Herra vihastui suuresti Israeliin ja poisti heidät kasvoinsa edestä, niin ettei ketään jäljellä ollut paitsi Juudan sukukunta.
2 Kings 17:18 Therefore the LORD was very angry with Israel, and removed them out of his sight: there was none left but the tribe of Judah only.
2. Kuninkaiden kirja 17:19 Juuda ei myöskään pitänyt Herran, Jumalansa, käskyjä, vaan vaelsi Israelin itsensä tekemien säädösten mukaan.
2 Kings 17:19 Also Judah kept not the commandments of the LORD their God, but walked in the statutes of Israel which they made.
2. Kuninkaiden kirja 17:20 Ja Herra hylkäsi koko Israelin jälkeläisen, ahdisti heitä ja antoi heidät ryöstäjien käsiin, kunnes hän heitti heidät pois silmiensä edestä.
2 Kings 17:20 And the LORD rejected all the seed of Israel, and afflicted them, and delivered them into the hand of spoilers, until he had cast them out of his sight.
2. Kuninkaiden kirja 17:21 Sillä hän repäisi Israelin Daavidin suvusta, ja he tekivät Jerobeamin, Nebatin pojan, kuninkaaksi; ja niin Jerobeam ojensi Israelin pois Herran seuraamisesta ja saattoi heidät tekemään suuren synnin.
2 Kings 17:21 For he rent Israel from the house of David; and they made Jeroboam the son of Nebat king: and Jeroboam drove Israel from following the LORD, and made them sin a great sin.
2. Kuninkaiden kirja 17:22 Sillä israelilaiset vaelsivat kaikissa Jerobeamin synneissä, joita hän oli tehnyt, eivätkä he luopuneet niistä;
2 Kings 17:22 For the children of Israel walked in all the sins of Jeroboam which he did; they departed not from them;
2. Kuninkaiden kirja 17:23 Kunnes Herra poisti Israelin kasvoistaan, niin kuin hän oli sanonut kaikkien palvelijoittensa, profeettojen, kautta. Näin Israel vietiin pakkosiirtolaisuuteen omasta maastaan Assyriaan, ja se on tähän päivään asti.
2 Kings 17:23 Until the LORD removed Israel out of his sight, as he had said by all his servants the prophets. So was Israel carried away out of their own land to Assyria to this day.
2. Kuninkaiden kirja 17:24 Ja Assyrian kuningas toi miehiä Babylonista, Kutasta, Avasta, Hamatista ja Sefarvaimista ja asetti heidät Samarian kaupunkeihin israelilaisten sijaan; ja he ottivat Samarian omakseen ja asuivat sen kaupungeissa.
2 Kings 17:24 And the king of Assyria brought men from Babylon, and from Cuthah, and from Ava, and from Hamath, and from Sepharvaim, and placed them in the cities of Samaria instead of the children of Israel: and they possessed Samaria, and dwelled in the cities thereo
2. Kuninkaiden kirja 17:25 Ja heidän siellä asumisensa alussa he eivät pelänneet Herraa; sentähden Herra lähetti heidän keskuuteensa leijonia, jotka tappoivat muutamia heistä.
2 Kings 17:25 And so it was at the beginning of their dwelling there, that they feared not the LORD: therefore the LORD sent lions among them, which slew some of them.
2. Kuninkaiden kirja 17:26 Miksi he puhuivat Assyrian kuninkaalle näin: Kansat, jotka sinä olet siirtänyt pois ja asettanut Samarian kaupunkeihin, eivät tunne maan Jumalan tapoja. Sentähden hän on lähettänyt heidän kimppuunsa leijonia, ja katso, ne tappavat heidät, koska he eivät tunne...
2 Kings 17:26 Why they spoke to the king of Assyria, saying, The nations which you have removed, and placed in the cities of Samaria, know not the manner of the God of the land: therefore he has sent lions among them, and, behold, they slay them, because they know not
2. Kuninkaiden kirja 17:27 Silloin Assyrian kuningas käski sanoen: Viekää sinne yksi niistä papeista, jotka olette sieltä tuoneet, ja menkööt he sinne asumaan, ja opettakoot heille maan Jumalan tavat.
2 Kings 17:27 Then the king of Assyria commanded, saying, Carry thither one of the priests whom you brought from there; and let them go and dwell there, and let him teach them the manner of the God of the land.
2. Kuninkaiden kirja 17:28 Silloin yksi Samariasta pakkosiirtolaisuuteen viedyistä papeista tuli ja asettui Beeteliin ja opetti heille, miten heidän tuli pelätä Herraa.
2 Kings 17:28 Then one of the priests whom they had carried away from Samaria came and dwelled in Bethel, and taught them how they should fear the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 17:29 Mutta jokainen kansa teki itselleen jumalia ja asetti niitä samarialaisten rakentamille uhrikukkuloiden temppeleille, jokainen kansa kaupunkeihinsa, joissa he asuivat.
2 Kings 17:29 However, every nation made gods of their own, and put them in the houses of the high places which the Samaritans had made, every nation in their cities wherein they dwelled.
2. Kuninkaiden kirja 17:30 Ja Babylonin miehet tekivät Sukkot-Benotin, ja Kuutin miehet tekivät Neergalin, ja Hamatin miehet tekivät Asiman,
2 Kings 17:30 And the men of Babylon made Succothbenoth, and the men of Cuth made Nergal, and the men of Hamath made Ashima,
2. Kuninkaiden kirja 17:31 Ja avvilaiset tekivät Nibhasin ja Tartakin, ja sefarvilaiset polttivat lapsensa tulessa Adrammelekille ja Anammelekille, Sefarvaimin jumalille.
2 Kings 17:31 And the Avites made Nibhaz and Tartak, and the Sepharvites burnt their children in fire to Adrammelech and Anammelech, the gods of Sepharvaim.
2. Kuninkaiden kirja 17:32 Niin he pelkäsivät Herraa ja tekivät itselleen alhaisimmista joukostaan uhrikukkuloiden pappeja, jotka uhrasivat heidän puolestaan uhrikukkuloiden huoneissa.
2 Kings 17:32 So they feared the LORD, and made to themselves of the lowest of them priests of the high places, which sacrificed for them in the houses of the high places.
2. Kuninkaiden kirja 17:33 He pelkäsivät Herraa ja palvelivat omia jumaliaan niiden kansojen tavan mukaan, jotka he sieltä veivät pakkosiirtolaisuuteen.
2 Kings 17:33 They feared the LORD, and served their own gods, after the manner of the nations whom they carried away from there.
2. Kuninkaiden kirja 17:34 Vielä tänäkin päivänä he tekevät entisten tapojen mukaan: he eivät pelkää Herraa eivätkä elä heidän säädöstensä ja määräystensä, sen lain ja käskyjen mukaan, jotka Herra antoi Jaakobin lapsille, joille hän antoi nimen Israel;
2 Kings 17:34 To this day they do after the former manners: they fear not the LORD, neither do they after their statutes, or after their ordinances, or after the law and commandment which the LORD commanded the children of Jacob, whom he named Israel;
2. Kuninkaiden kirja 17:35 Joiden kanssa Herra oli tehnyt liiton ja käskenyt heitä sanoen: Älkää pelätkö muita jumalia älkääkä kumartako niitä älkääkä palvelko niitä älkääkä uhratko niille,
2 Kings 17:35 With whom the LORD had made a covenant, and charged them, saying, You shall not fear other gods, nor bow yourselves to them, nor serve them, nor sacrifice to them:
2. Kuninkaiden kirja 17:36 Vaan Herraa, joka toi teidät pois Egyptin maasta suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella, häntä teidän tulee pelätä, ja häntä teidän tulee kumartaa ja hänelle teidän on uhrattava.
2 Kings 17:36 But the LORD, who brought you up out of the land of Egypt with great power and a stretched out arm, him shall you fear, and him shall you worship, and to him shall you do sacrifice.
2. Kuninkaiden kirja 17:37 Ja teidän tulee pitää kiinni niistä säädöksistä, säädöksistä, laista ja käskyistä, jotka hän on teille kirjoittanut, ikuisesti, älkääkä pelätkö muita jumalia.
2 Kings 17:37 And the statutes, and the ordinances, and the law, and the commandment, which he wrote for you, you shall observe to do for ever more; and you shall not fear other gods.
2. Kuninkaiden kirja 17:38 Äläkä unohda liittoa, jonka minä olen sinun kanssasi tehnyt, äläkä pelkää muita jumalia.
2 Kings 17:38 And the covenant that I have made with you you shall not forget; neither shall you fear other gods.
2. Kuninkaiden kirja 17:39 Vaan pelkää Herraa, teidän Jumalaanne, niin hän pelastaa teidät kaikkien vihollistenne käsistä.
2 Kings 17:39 But the LORD your God you shall fear; and he shall deliver you out of the hand of all your enemies.
2. Kuninkaiden kirja 17:40 He eivät kuitenkaan kuunnelleet, vaan tekivät entiseen tapaansa.
2 Kings 17:40 However, they did not listen, but they did after their former manner.
2. Kuninkaiden kirja 17:41 Niin nämä kansat pelkäsivät Herraa ja palvelivat jumalankuviaan, sekä heidän lapsensa että lastensa lapset; niin kuin heidän isänsä tekivät, niin he tekevät vielä tänäkin päivänä.
2 Kings 17:41 So these nations feared the LORD, and served their graven images, both their children, and their children’s children: as did their fathers, so do they to this day.
2. Kuninkaiden kirja 18:1 Israelin kuninkaan Hosean, Elan pojan, kolmantena hallitusvuotena tuli Hiskia, Aahasin poika, Juudan kuninkaaksi.
2 Kings 18:1 Now it came to pass in the third year of Hoshea son of Elah king of Israel, that Hezekiah the son of Ahaz king of Judah began to reign.
2. Kuninkaiden kirja 18:2 Hän oli kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen tullessaan hallitsemaan, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä nimi oli myös Abi, Sakariaan tytär.
2 Kings 18:2 Twenty and five years old was he when he began to reign; and he reigned twenty and nine years in Jerusalem. His mother’s name also was Abi, the daughter of Zachariah.
2. Kuninkaiden kirja 18:3 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.
2 Kings 18:3 And he did that which was right in the sight of the LORD, according to all that David his father did.
2. Kuninkaiden kirja 18:4 Hän poisti uhripaikat, murskasi patsaat, hakkasi maahan asera-karsinat ja murskasi pronssisen käärmeen, jonka Mooses oli tehnyt. Siihen aikaan israelilaiset polttivat sille suitsukkeita, ja hän antoi sille nimen Nehustan.
2 Kings 18:4 He removed the high places, and broke the images, and cut down the groves, and broke in pieces the brazen serpent that Moses had made: for to those days the children of Israel did burn incense to it: and he called it Nehushtan.
2. Kuninkaiden kirja 18:5 Hän turvasi Herraan, Israelin Jumalaan, niin ettei hänen jälkeensä tullut hänen kaltaistaan kaikkien Juudan kuninkaiden joukossa eikä niiden, jotka olivat ennen häntä.
2 Kings 18:5 He trusted in the LORD God of Israel; so that after him was none like him among all the kings of Judah, nor any that were before him.
2. Kuninkaiden kirja 18:6 Sillä hän pysyi uskollisena Herralle eikä luopunut hänestä, vaan piti hänen käskynsä, jotka Herra oli antanut Moosekselle.
2 Kings 18:6 For he held to the LORD, and departed not from following him, but kept his commandments, which the LORD commanded Moses.
2. Kuninkaiden kirja 18:7 Ja Herra oli hänen kanssaan, ja hän menestyi kaikkialla, minne hän meni; mutta hän kapinoi Assyrian kuningasta vastaan eikä palvellut häntä.
2 Kings 18:7 And the LORD was with him; and he prospered wherever he went forth: and he rebelled against the king of Assyria, and served him not.
2. Kuninkaiden kirja 18:8 Hän löi filistealaisia aina Gazaan asti ja sen alueille, vartiotorneista aina varustettuihin kaupunkeihin asti.
2 Kings 18:8 He smote the Philistines, even to Gaza, and the borders thereof, from the tower of the watchmen to the fenced city.
2. Kuninkaiden kirja 18:9 Ja kuningas Hiskian neljäntenä hallitusvuotena, joka oli Israelin kuninkaan Hosean, Elan pojan, seitsemäs hallitusvuosi, Assyrian kuningas Salmanassar hyökkäsi Samarian kimppuun ja piiritti sen.
2 Kings 18:9 And it came to pass in the fourth year of king Hezekiah, which was the seventh year of Hoshea son of Elah king of Israel, that Shalmaneser king of Assyria came up against Samaria, and besieged it.
2. Kuninkaiden kirja 18:10 Ja kolmen vuoden kuluttua he valloittivat sen: Hiskian kuudentena hallitusvuotena, se on Israelin kuninkaan Hosean yhdeksäntenä hallitusvuotena, Samaria valloitettiin.
2 Kings 18:10 And at the end of three years they took it: even in the sixth year of Hezekiah, that is in the ninth year of Hoshea king of Israel, Samaria was taken.
2. Kuninkaiden kirja 18:11 Ja Assyrian kuningas vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan ja asetti heidät Halahiin ja Haboriin Goosanin virran varrelle ja Meedian kaupunkeihin.
2 Kings 18:11 And the king of Assyria did carry away Israel to Assyria, and put them in Halah and in Habor by the river of Gozan, and in the cities of the Medes:
2. Kuninkaiden kirja 18:12 Koska he eivät totelleet Herran, Jumalansa, ääntä, vaan rikkoivat hänen liittonsa ja kaiken, mitä Herran palvelija Mooses oli käskenyt, eivätkä totelleet heitä eivätkä tehneet heidän mukaansa.
2 Kings 18:12 Because they obeyed not the voice of the LORD their God, but transgressed his covenant, and all that Moses the servant of the LORD commanded, and would not hear them, nor do them.
2. Kuninkaiden kirja 18:13 Kuningas Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena hyökkäsi Assyrian kuningas Sanherib kaikkia Juudan varustettuja kaupunkeja vastaan ja valloitti ne.
2 Kings 18:13 Now in the fourteenth year of king Hezekiah did Sennacherib king of Assyria come up against all the fenced cities of Judah, and took them.
2. Kuninkaiden kirja 18:14 Ja Hiskia, Juudan kuningas, lähetti Assyrian kuninkaalle Lakiiseen tämän sanan: Minä olen tehnyt syntiä; käänny pois minun luotani; sen minä kannan. Ja Assyrian kuningas määräsi Hiskialle, Juudan kuninkaalle, kolmesataa talenttia hopeaa ja kolmekymmentä talenttia
2 Kings 18:14 And Hezekiah king of Judah sent to the king of Assyria to Lachish, saying, I have offended; return from me: that which you put on me will I bear. And the king of Assyria appointed to Hezekiah king of Judah three hundred talents of silver and thirty talent
2. Kuninkaiden kirja 18:15 Ja Hiskia antoi hänelle kaiken hopean, mitä Herran temppelissä ja kuninkaan linnan aarrekammioissa oli.
2 Kings 18:15 And Hezekiah gave him all the silver that was found in the house of the LORD, and in the treasures of the king’s house.
2. Kuninkaiden kirja 18:16 Siihen aikaan Hiskia leikkasi pois kullan Herran temppelin ovista ja pylväistä, jotka Hiskia, Juudan kuningas, oli päällystänyt, ja antoi sen Assyrian kuninkaalle.
2 Kings 18:16 At that time did Hezekiah cut off the gold from the doors of the temple of the LORD, and from the pillars which Hezekiah king of Judah had overlaid, and gave it to the king of Assyria.
2. Kuninkaiden kirja 18:17 Ja Assyrian kuningas lähetti Lakisista Tartanin, rabsarisen ja rabsaken suuren sotajoukon kanssa kuningas Hiskian luo Jerusalemia vastaan. He menivät ylös ja tulivat Jerusalemiin. Ja kun he olivat tulleet ylös, he tulivat ja pysähtyivät Ylälammikon vesijohdon ääreen,
2 Kings 18:17 And the king of Assyria sent Tartan and Rabsaris and Rabshakeh from Lachish to king Hezekiah with a great host against Jerusalem. And they went up and came to Jerusalem. And when they were come up, they came and stood by the conduit of the upper pool, whi
2. Kuninkaiden kirja 18:18 Ja kun he huusivat kuningasta, tulivat heidän luokseen talon päällikkö Eljakim, Hilkian poika, kirjuri Sebna ja kansleri Joah, Asafin poika.
2 Kings 18:18 And when they had called to the king, there came out to them Eliakim the son of Hilkiah, which was over the household, and Shebna the scribe, and Joah the son of Asaph the recorder.
2. Kuninkaiden kirja 18:19 Ja Rabsake sanoi heille: Puhukaa Hiskialle näin: Näin sanoo suuri kuningas, Assyrian kuningas: Mihin turvaatte?
2 Kings 18:19 And Rabshakeh said to them, Speak you now to Hezekiah, Thus said the great king, the king of Assyria, What confidence is this wherein you trust?
2. Kuninkaiden kirja 18:20 Sanot (mutta ne ovat vain turhia sanoja): Minulla on neuvo ja voima sodassa. Keneen nyt luotat, kun kapinoit minua vastaan?
2 Kings 18:20 You say, (but they are but vain words,) I have counsel and strength for the war. Now on whom do you trust, that you rebel against me?
2. Kuninkaiden kirja 18:21 Ja katso, te luotatte tähän murskattuun ruokokeen sauvaan, Egyptiin, johon joku nojaa, ja se menee hänen käteensä ja lävistää sen. Sellainen on farao, Egyptin kuningas, kaikille, jotka häneen turvaavat.
2 Kings 18:21 Now, behold, you trust on the staff of this bruised reed, even on Egypt, on which if a man lean, it will go into his hand, and pierce it: so is Pharaoh king of Egypt to all that trust on him.
2. Kuninkaiden kirja 18:22 Mutta jos te sanotte minulle: 'Me turvaamme Herraan, Jumalaamme', niin eikö hän ole se, jonka uhripaikat ja alttarit Hiskia poisti ja sanoi Juudalle ja Jerusalemille: 'Tämän alttarin edessä teidän on kumarrettava Jerusalemissa?'
2 Kings 18:22 But if you say to me, We trust in the LORD our God: is not that he, whose high places and whose altars Hezekiah has taken away, and has said to Judah and Jerusalem, You shall worship before this altar in Jerusalem?
2. Kuninkaiden kirja 18:23 Anna siis nyt lupaus herralleni, Assyrian kuninkaalle, niin minä annan sinulle kaksituhatta hevosta, jos sinä pystyt hankkimaan niille ratsastajat.
2 Kings 18:23 Now therefore, I pray you, give pledges to my lord the king of Assyria, and I will deliver you two thousand horses, if you be able on your part to set riders on them.
2. Kuninkaiden kirja 18:24 Kuinka siis käännät pois yhdenkään herrani vähäisimmän palvelijan päämiehen kasvot ja luotat Egyptiin, sen vaunuihin ja ratsumiehiin?
2 Kings 18:24 How then will you turn away the face of one captain of the least of my master’s servants, and put your trust on Egypt for chariots and for horsemen?
2. Kuninkaiden kirja 18:25 Olenko minä nyt tullut tätä paikkaa vastaan ilman Herraa hävittämään sitä? Herra sanoi minulle: 'Mene tätä maata vastaan ja hävitä se.'
2 Kings 18:25 Am I now come up without the LORD against this place to destroy it? The LORD said to me, Go up against this land, and destroy it.
2. Kuninkaiden kirja 18:26 Niin Eljakim, Hilkian poika, Sebna ja Jooah sanoivat Rabsakelle: Puhu palvelijoillesi araminkieltä, sillä me ymmärrämme sitä; äläkä puhu meille juutalaisten kieltä muurilla olevan kansan kuullen.
2 Kings 18:26 Then said Eliakim the son of Hilkiah, and Shebna, and Joah, to Rabshakeh, Speak, I pray you, to your servants in the Syrian language; for we understand it: and talk not with us in the Jews’ language in the ears of the people that are on the wall.
2. Kuninkaiden kirja 18:27 Mutta Rabsake sanoi heille: Onko herrani lähettänyt minut teidän herranne luo ja teidän luoksenne puhumaan näitä sanoja? Eikö hän ole lähettänyt minua niiden miesten luo, jotka istuvat muurilla, syömään omaa ulostettaan ja juomaan omaa virtsaansa teidän kanssanne?
2 Kings 18:27 But Rabshakeh said to them, Has my master sent me to your master, and to you, to speak these words? has he not sent me to the men which sit on the wall, that they may eat their own dung, and drink their own urine with you?
2. Kuninkaiden kirja 18:28 Silloin Rabsake astui esiin ja huusi suurella äänellä juutalaisten kielellä ja sanoi: Kuulkaa suuren kuninkaan, Assyrian kuninkaan, sana:
2 Kings 18:28 Then Rabshakeh stood and cried with a loud voice in the Jews’ language, and spoke, saying, Hear the word of the great king, the king of Assyria:
2. Kuninkaiden kirja 18:29 Näin sanoo kuningas: Älkää antako Hiskian pettää teitä, sillä hän ei voi pelastaa teitä hänen käsistään.
2 Kings 18:29 Thus said the king, Let not Hezekiah deceive you: for he shall not be able to deliver you out of his hand:
2. Kuninkaiden kirja 18:30 Älköön Hiskia saako teitä turvaamaan Herraan sanoen: 'Herra pelastaa meidät, eikä tätä kaupunkia anneta Assyrian kuninkaan käsiin.'
2 Kings 18:30 Neither let Hezekiah make you trust in the LORD, saying, The LORD will surely deliver us, and this city shall not be delivered into the hand of the king of Assyria.
2. Kuninkaiden kirja 18:31 Älkää kuunnelko Hiskiaa, sillä näin sanoo Assyrian kuningas: 'Tehkää minun kanssani sopimus lahjalla ja tulkaa ulos minun luokseni, niin syökää jokainen omasta viiniköynnöksestään ja viikunapuustansa ja juokaa jokainen vesisäiliöstänsä.'
2 Kings 18:31 Listen not to Hezekiah: for thus said the king of Assyria, Make an agreement with me by a present, and come out to me, and then eat you every man of his own vine, and every one of his fig tree, and drink you every one the waters of his cistern:
2. Kuninkaiden kirja 18:32 Kunnes minä tulen ja vien teidät maahan, joka on teidän oman maanne kaltainen, viljan ja viinin maahan, leivän ja viinitarhojen maahan, öljyn, oliivin ja hunajan maahan, että te eläisitte ettekä kuolisi. Älkääkä kuunnelko Hiskiaa, kun hän saa teidät uskottelemaan sanoen: 'Herra'
2 Kings 18:32 Until I come and take you away to a land like your own land, a land of corn and wine, a land of bread and vineyards, a land of oil olive and of honey, that you may live, and not die: and listen not to Hezekiah, when he persuades you, saying, The LORD will
2. Kuninkaiden kirja 18:33 Onko yksikään kansojen jumalista pelastanut maataan Assyrian kuninkaan kädestä?
2 Kings 18:33 Has any of the gods of the nations delivered at all his land out of the hand of the king of Assyria?
2. Kuninkaiden kirja 18:34 Missä ovat Hamatin ja Arpadin jumalat? Missä ovat Sefarvaimin, Heenan ja Iivan jumalat? Ovatko he pelastaneet Samarian minun käsistäni?
2 Kings 18:34 Where are the gods of Hamath, and of Arpad? where are the gods of Sepharvaim, Hena, and Ivah? have they delivered Samaria out of my hand?
2. Kuninkaiden kirja 18:35 Ketkä kaikkien maiden jumalista ovat pelastaneet maansa minun kädestäni, niin että Herra pelastaisi Jerusalemin minun kädestäni?
2 Kings 18:35 Who are they among all the gods of the countries, that have delivered their country out of my hand, that the LORD should deliver Jerusalem out of my hand?
2. Kuninkaiden kirja 18:36 Mutta kansa pysyi hiljaa eikä vastannut hänelle sanaakaan, sillä kuninkaan käsky oli: Älkää vastatko hänelle.
2 Kings 18:36 But the people held their peace, and answered him not a word: for the king’s commandment was, saying, Answer him not.
2. Kuninkaiden kirja 18:37 Silloin tulivat talon päällikkö Eljakim, Hilkian poika, kirjuri Sebna ja kansleri Jooah, Asafin poika, Hiskian luo vaatteet repäistyinä ja kertoivat hänelle Rabsaken sanat.
2 Kings 18:37 Then came Eliakim the son of Hilkiah, which was over the household, and Shebna the scribe, and Joah the son of Asaph the recorder, to Hezekiah with their clothes rent, and told him the words of Rabshakeh.
2. Kuninkaiden kirja 19:1 Ja kun kuningas Hiskia kuuli sen, repäisi hän vaatteensa, kääriytyi säkkiin ja meni Herran temppeliin.
2 Kings 19:1 And it came to pass, when king Hezekiah heard it, that he rent his clothes, and covered himself with sackcloth, and went into the house of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 19:2 Ja hän lähetti talonpäällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä säkkeihin pukeutuneet pappien vanhimmat profeetta Jesajan, Amosin pojan, luo.
2 Kings 19:2 And he sent Eliakim, which was over the household, and Shebna the scribe, and the elders of the priests, covered with sackcloth, to Isaiah the prophet the son of Amoz.
2. Kuninkaiden kirja 19:3 Ja he sanoivat hänelle: Näin sanoo Hiskia: Tämä päivä on tuskan, nuhteen ja jumalanpilkan päivä, sillä lapset ovat tulleet synnytyskuntoon, mutta ei ole voimaa synnyttää.
2 Kings 19:3 And they said to him, Thus said Hezekiah, This day is a day of trouble, and of rebuke, and blasphemy; for the children are come to the birth, and there is not strength to bring forth.
2. Kuninkaiden kirja 19:4 Ehkä Herra, teidän Jumalanne, kuulee kaikki Rabsaken sanat, joilla hänen isäntänsä, Assyrian kuningas, on lähettänyt hänet pilkkaamaan elävää Jumalaa, ja nuhtelee heitä sanoilla, jotka Herra, teidän Jumalanne, on kuullut. Miksi kohotat rukouksesi jäljelle jääneiden puolesta?
2 Kings 19:4 It may be the LORD your God will hear all the words of Rabshakeh, whom the king of Assyria his master has sent to reproach the living God; and will reprove the words which the LORD your God has heard: why lift up your prayer for the remnant that are left.
2. Kuninkaiden kirja 19:5 Niin kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan luo.
2 Kings 19:5 So the servants of king Hezekiah came to Isaiah.
2. Kuninkaiden kirja 19:6 Ja Jesaja sanoi heille: Näin teidän on sanottava isännällenne: Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut, joilla Assyrian kuninkaan palvelijat ovat minua pilkanneet.
2 Kings 19:6 And Isaiah said to them, Thus shall you say to your master, Thus said the LORD, Be not afraid of the words which you have heard, with which the servants of the king of Assyria have blasphemed me.
2. Kuninkaiden kirja 19:7 Katso, minä lähetän häneen tuulenpuuskan, ja kun hän kuulee sanoman, palaa hän omaan maahansa; ja minä annan hänen kaatua miekkaan omassa maassaan.
2 Kings 19:7 Behold, I will send a blast on him, and he shall hear a rumor, and shall return to his own land; and I will cause him to fall by the sword in his own land.
2. Kuninkaiden kirja 19:8 Niin Rabsake palasi ja löysi Assyrian kuninkaan sotimasta Libnaa vastaan; sillä hän oli kuullut, että tämä oli lähtenyt Lakisista.
2 Kings 19:8 So Rabshakeh returned, and found the king of Assyria warring against Libnah: for he had heard that he was departed from Lachish.
2. Kuninkaiden kirja 19:9 Ja kun hän kuuli Tirhakasta, Etiopian kuninkaasta, sanottavan: Katso, hän on lähtenyt sotimaan sinua vastaan, hän lähetti sanansaattajia takaisin Hiskian luo sanomaan:
2 Kings 19:9 And when he heard say of Tirhakah king of Ethiopia, Behold, he is come out to fight against you: he sent messengers again to Hezekiah, saying,
2. Kuninkaiden kirja 19:10 Näin sinun on sanottava Hiskialle, Juudan kuninkaalle, ja sanottava: 'Älä anna Jumalasi, johon sinä luotat, pettää sinua sanomalla: 'Jerusalemia ei anneta Assyrian kuninkaan käsiin.'
2 Kings 19:10 Thus shall you speak to Hezekiah king of Judah, saying, Let not your God in whom you trust deceive you, saying, Jerusalem shall not be delivered into the hand of the king of Assyria.
2. Kuninkaiden kirja 19:11 Katso, sinä olet kuullut, mitä Assyrian kuninkaat ovat tehneet kaikille maille, tuhoten ne täysin. Ja sinäkö pelastut?
2 Kings 19:11 Behold, you have heard what the kings of Assyria have done to all lands, by destroying them utterly: and shall you be delivered?
2. Kuninkaiden kirja 19:12 Ovatko kansojen jumalat pelastaneet ne, jotka minun isäni ovat tuhonneet, Gozanin, Haranin, Resefin ja Eedenin lapset, jotka olivat Telasarissa?
2 Kings 19:12 Have the gods of the nations delivered them which my fathers have destroyed; as Gozan, and Haran, and Rezeph, and the children of Eden which were in Thelasar?
2. Kuninkaiden kirja 19:13 Missä on Hamatin kuningas, Arpadin kuningas ja Sefarvaimin, Henan ja Iivan kaupunkien kuningas?
2 Kings 19:13 Where is the king of Hamath, and the king of Arpad, and the king of the city of Sepharvaim, of Hena, and Ivah?
2. Kuninkaiden kirja 19:14 Ja Hiskia otti kirjeen sanansaattajilta ja luki sen. Sitten Hiskia meni Herran temppeliin ja levitti sen Herran eteen.
2 Kings 19:14 And Hezekiah received the letter of the hand of the messengers, and read it: and Hezekiah went up into the house of the LORD, and spread it before the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 19:15 Ja Hiskia rukoili Herran edessä ja sanoi: Herra, Israelin Jumala, joka asut kerubimien keskellä, sinä ainoa olet kaikkien maan valtakuntien Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.
2 Kings 19:15 And Hezekiah prayed before the LORD, and said, O LORD God of Israel, which dwell between the cherubim, you are the God, even you alone, of all the kingdoms of the earth; you have made heaven and earth.
2. Kuninkaiden kirja 19:16 Herra, kallista korvasi ja kuule; avaa, Herra, silmäsi ja näe; ja kuule Sanheribin sanat, jotka hän lähetti pilkkaamaan elävää Jumalaa.
2 Kings 19:16 LORD, bow down your ear, and hear: open, LORD, your eyes, and see: and hear the words of Sennacherib, which has sent him to reproach the living God.
2. Kuninkaiden kirja 19:17 Totisesti, Herra, Assyrian kuninkaat ovat tuhonneet kansat ja niiden maat,
2 Kings 19:17 Of a truth, LORD, the kings of Assyria have destroyed the nations and their lands,
2. Kuninkaiden kirja 19:18 Ja heittivät heidän jumalansa tuleen, sillä ne eivät olleet jumalia, vaan ihmisten kätten tekoa, puuta ja kiveä; sentähden he tuhosivat ne.
2 Kings 19:18 And have cast their gods into the fire: for they were no gods, but the work of men’s hands, wood and stone: therefore they have destroyed them.
2. Kuninkaiden kirja 19:19 Ja nyt, Herra, meidän Jumalamme, minä rukoilen sinua, pelasta meidät hänen kädestään, että kaikki maan valtakunnat tulisivat tietämään, että sinä, Herra, olet ainoa Jumala.
2 Kings 19:19 Now therefore, O LORD our God, I beseech you, save you us out of his hand, that all the kingdoms of the earth may know that you are the LORD God, even you only.
2. Kuninkaiden kirja 19:20 Niin Jesaja, Amosin poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä olen kuullut, mitä olet minulta rukoillut Assyrian kuningasta Sanheribia vastaan.
2 Kings 19:20 Then Isaiah the son of Amoz sent to Hezekiah, saying, Thus said the LORD God of Israel, That which you have prayed to me against Sennacherib king of Assyria I have heard.
2. Kuninkaiden kirja 19:21 Tämä on se sana, jonka Herra on hänestä puhunut: Neitsyt, Siionin tytär, on halveksinut sinua ja pilkannut sinua; Jerusalemin tytär on pudistellut päätään sinulle.
2 Kings 19:21 This is the word that the LORD has spoken concerning him; The virgin the daughter of Zion has despised you, and laughed you to scorn; the daughter of Jerusalem has shaken her head at you.
2. Kuninkaiden kirja 19:22 Ketä sinä olet herjannut ja pilkannut? Ja ketä vastaan sinä olet korottanut äänesi ja nostanut silmäsi korkeuteen? Israelin Pyhää vastaan.
2 Kings 19:22 Whom have you reproached and blasphemed? and against whom have you exalted your voice, and lifted up your eyes on high? even against the Holy One of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 19:23 Sanansaattajasi kautta sinä olet pilkannut Herraa ja sanonut: Vaunujeni paljouden kanssa minä olen noussut vuorten korkeuksiin, Libanonin rinteisiin, ja minä kaadan sieltä korkeat setripuut ja parhaat kimppupuut.
2 Kings 19:23 By your messengers you have reproached the LORD, and have said, With the multitude of my chariots I am come up to the height of the mountains, to the sides of Lebanon, and will cut down the tall cedar trees thereof, and the choice fir trees thereof: and I
2. Kuninkaiden kirja 19:24 Olen kaivanut ja juonut vieraita vesiä, ja jalkapohjillani olen kuivannut kaikki piiritettyjen paikkojen joet.
2 Kings 19:24 I have dig and drunk strange waters, and with the sole of my feet have I dried up all the rivers of besieged places.
2. Kuninkaiden kirja 19:25 Etkö ole kuullut jo kauan sitten, kuinka minä sen tein ja muinoin muovasin? Nyt minä olen sen toteuttanut, että sinä raunioina teet vahvistetuista kaupungeista rauniokasoja.
2 Kings 19:25 Have you not heard long ago how I have done it, and of ancient times that I have formed it? now have I brought it to pass, that you should be to lay waste fenced cities into ruinous heaps.
2. Kuninkaiden kirja 19:26 Sen tähden heidän asukkaansa olivat vähäpätöisiä, he kauhistuivat ja joutuivat häpeään; he olivat kuin kedon ruoho, kuin vihanta heinä, kuin katoilla kasvava ruoho ja kuin ennen kuin se on kasvanut.
2 Kings 19:26 Therefore their inhabitants were of small power, they were dismayed and confounded; they were as the grass of the field, and as the green herb, as the grass on the house tops, and as corn blasted before it be grown up.
2. Kuninkaiden kirja 19:27 Mutta tiedän, että jäit, ja että menit ulos ja tulit sisään, ja että raivosit minua vastaan.
2 Kings 19:27 But I know your stayed, and your going out, and your coming in, and your rage against me.
2. Kuninkaiden kirja 19:28 Koska sinun raivosi minua vastaan ja metelisi on noussut minun korviini, minä panen koukun nenääsi ja suitseni huuliisi ja kuljetan sinut takaisin samaa tietä, jota tulit.
2 Kings 19:28 Because your rage against me and your tumult is come up into my ears, therefore I will put my hook in your nose, and my bridle in your lips, and I will turn you back by the way by which you came.
2. Kuninkaiden kirja 19:29 Ja tämä olkoon teille merkkinä: tänä vuonna te syötte itsestään kasvavaa satoa ja toisena vuonna sen versoa; ja kolmantena vuonna te kylvätte ja leikkaatte sadon ja istutatte viinitarhoja ja syötte niiden hedelmiä.
2 Kings 19:29 And this shall be a sign to you, You shall eat this year such things as grow of themselves, and in the second year that which springs of the same; and in the third year sow you, and reap, and plant vineyards, and eat the fruits thereof.
2. Kuninkaiden kirja 19:30 Ja Juudan heimosta pelastuneet juurtuvat jälleen alaspäin ja kantavat hedelmää ylöspäin.
2 Kings 19:30 And the remnant that is escaped of the house of Judah shall yet again take root downward, and bear fruit upward.
2. Kuninkaiden kirja 19:31 Sillä Jerusalemista lähtee liikkeelle jäännös, Siionin vuorelta pelastuneet. Herran Sebaotin kiivaus tekee tämän.
2 Kings 19:31 For out of Jerusalem shall go forth a remnant, and they that escape out of mount Zion: the zeal of the LORD of hosts shall do this.
2. Kuninkaiden kirja 19:32 Sentähden näin sanoo Herra Assyrian kuninkaasta: Hän ei tule tähän kaupunkiin eikä ammu siihen nuolta, ei tule sitä vastaan kilvellä eikä luo sitä vastaan vallia.
2 Kings 19:32 Therefore thus said the LORD concerning the king of Assyria, He shall not come into this city, nor shoot an arrow there, nor come before it with shield, nor cast a bank against it.
2. Kuninkaiden kirja 19:33 Samaa tietä, jota hän tuli, hän palaa takaisin, eikä hän tule tähän kaupunkiin, sanoo Herra.
2 Kings 19:33 By the way that he came, by the same shall he return, and shall not come into this city, said the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 19:34 Sillä minä puolustan tätä kaupunkia pelastaakseni sen, itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.
2 Kings 19:34 For I will defend this city, to save it, for my own sake, and for my servant David’s sake.
2. Kuninkaiden kirja 19:35 Ja sinä yönä Herran enkeli lähti ja löi assyrialaisten leirissä sata kahdeksankymmentäviisituhatta miestä. Kun he nousivat varhain aamulla, katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina.
2 Kings 19:35 And it came to pass that night, that the angel of the LORD went out, and smote in the camp of the Assyrians an hundred fourscore and five thousand: and when they arose early in the morning, behold, they were all dead corpses.
2. Kuninkaiden kirja 19:36 Niin Assyrian kuningas Sanherib lähti matkaan, meni takaisin ja palasi takaisin ja asettui Niniveen.
2 Kings 19:36 So Sennacherib king of Assyria departed, and went and returned, and dwelled at Nineveh.
2. Kuninkaiden kirja 19:37 Ja kun hän oli rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat hänen poikansa Adrammelek ja Sareser hänet miekalla ja pakenivat Armenian maahan. Ja hänen poikansa Assarhaddon hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 19:37 And it came to pass, as he was worshipping in the house of Nisroch his god, that Adrammelech and Sharezer his sons smote him with the sword: and they escaped into the land of Armenia. And Esarhaddon his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 20:1 Siihen aikaan Hiskia sairastui kuolemaan asti. Ja profeetta Jesaja, Amosin poika, tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: Näin sanoo Herra: 'Toimita talosi, sillä sinä kuolet etkä jää eloon.'
2 Kings 20:1 In those days was Hezekiah sick to death. And the prophet Isaiah the son of Amoz came to him, and said to him, Thus said the LORD, Set your house in order; for you shall die, and not live.
2. Kuninkaiden kirja 20:2 Sitten hän käänsi kasvonsa seinää kohti ja rukoili Herraa sanoen:
2 Kings 20:2 Then he turned his face to the wall, and prayed to the LORD, saying,
2. Kuninkaiden kirja 20:3 Herra, muista nyt, kuinka olen vaeltanut sinun edessäsi uskollisesti ja ehyellä sydämellä ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi. Ja Hiskia itki katkerasti.
2 Kings 20:3 I beseech you, O LORD, remember now how I have walked before you in truth and with a perfect heart, and have done that which is good in your sight. And Hezekiah wept sore.
2. Kuninkaiden kirja 20:4 Ja ennen kuin Jesaja oli mennyt keskimmäiseen esipihaan, tuli hänelle tämä Herran sana:
2 Kings 20:4 And it came to pass, before Isaiah was gone out into the middle court, that the word of the LORD came to him, saying,
2. Kuninkaiden kirja 20:5 Palaa takaisin ja sano Hiskialle, kansani päämiehelle: Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukouksesi, olen nähnyt sinun kyyneleesi. Katso, minä parannan sinut. Kolmantena päivänä sinä menet Herran temppeliin.
2 Kings 20:5 Turn again, and tell Hezekiah the captain of my people, Thus said the LORD, the God of David your father, I have heard your prayer, I have seen your tears: behold, I will heal you: on the third day you shall go up to the house of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 20:6 Ja minä lisään päiviisi viisitoista vuotta; ja minä pelastan sinut ja tämän kaupungin Assyrian kuninkaan käsistä; ja minä puolustan tätä kaupunkia itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.
2 Kings 20:6 And I will add to your days fifteen years; and I will deliver you and this city out of the hand of the king of Assyria; and I will defend this city for my own sake, and for my servant David’s sake.
2. Kuninkaiden kirja 20:7 Ja Jesaja sanoi: Ottakaa viikunakimpukka. Niin he ottivat ja panivat sen paiseen päälle, ja hän parani.
2 Kings 20:7 And Isaiah said, Take a lump of figs. And they took and laid it on the boil, and he recovered.
2. Kuninkaiden kirja 20:8 Ja Hiskia sanoi Jesajalle: Mikä on merkkinä siitä, että Herra parantaa minut ja että minä menen Herran temppeliin kolmantena päivänä?
2 Kings 20:8 And Hezekiah said to Isaiah, What shall be the sign that the LORD will heal me, and that I shall go up into the house of the LORD the third day?
2. Kuninkaiden kirja 20:9 Ja Jesaja sanoi: Tämä on sinulle merkkinä Herralta, että Herra tekee, mitä hän on puhunut: meneekö varjo kymmenen astetta eteenpäin vai siirtyykö kymmenen astetta taaksepäin?
2 Kings 20:9 And Isaiah said, This sign shall you have of the LORD, that the LORD will do the thing that he has spoken: shall the shadow go forward ten degrees, or go back ten degrees?
2. Kuninkaiden kirja 20:10 Hiskia vastasi: Varjon on kevyt mennä kymmenen astetta alaspäin; ei, vaan varjon on palattava kymmenen astetta taaksepäin.
2 Kings 20:10 And Hezekiah answered, It is a light thing for the shadow to go down ten degrees: no, but let the shadow return backward ten degrees.
2. Kuninkaiden kirja 20:11 Ja profeetta Jesaja huusi Herraa, ja hän vei varjon taaksepäin kymmenen astetta, jotka se oli laskeutunut Aahaan kellotaulussa.
2 Kings 20:11 And Isaiah the prophet cried to the LORD: and he brought the shadow ten degrees backward, by which it had gone down in the dial of Ahaz.
2. Kuninkaiden kirja 20:12 Siihen aikaan Babylonian kuningas Berodakbaladan, Baladanin poika, lähetti kirjeen ja lahjoja Hiskialle, sillä hän oli kuullut Hiskian sairastuneen.
2 Kings 20:12 At that time Berodachbaladan, the son of Baladan, king of Babylon, sent letters and a present to Hezekiah: for he had heard that Hezekiah had been sick.
2. Kuninkaiden kirja 20:13 Ja Hiskia kuunteli heitä ja näytti heille koko kalleutensa huoneen, hopean ja kullan, hajusteet ja kalliin voiteen, ja koko sota-asunsa huoneen ja kaiken, mitä hänen aarrekammioissaan oli; ei ollut mitään hänen talossaan
2 Kings 20:13 And Hezekiah listened to them, and showed them all the house of his precious things, the silver, and the gold, and the spices, and the precious ointment, and all the house of his armor, and all that was found in his treasures: there was nothing in his hou
2. Kuninkaiden kirja 20:14 Silloin profeetta Jesaja tuli kuningas Hiskian luo ja sanoi hänelle: Mitä nämä miehet sanoivat? Ja mistä he tulivat sinun luoksesi? Hiskia vastasi: He ovat tulleet kaukaisesta maasta, Babylonista.
2 Kings 20:14 Then came Isaiah the prophet to king Hezekiah, and said to him, What said these men? and from from where came they to you? And Hezekiah said, They are come from a far country, even from Babylon.
2. Kuninkaiden kirja 20:15 Ja hän sanoi: Mitä he ovat nähneet sinun talossasi? Hiskia vastasi: Kaiken, mitä talossani on, he ovat nähneet; aarreaitassani ei ole mitään, mitä en olisi heille näyttänyt.
2 Kings 20:15 And he said, What have they seen in your house? And Hezekiah answered, All the things that are in my house have they seen: there is nothing among my treasures that I have not showed them.
2. Kuninkaiden kirja 20:16 Ja Jesaja sanoi Hiskialle: Kuule Herran sana.
2 Kings 20:16 And Isaiah said to Hezekiah, Hear the word of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 20:17 Katso, päivät tulevat, jolloin kaikki, mitä on talossasi ja mitä isäsi ovat koonneet tähän päivään asti, viedään Babyloniin; ei mitään jää jäljelle, sanoo Herra.
2 Kings 20:17 Behold, the days come, that all that is in your house, and that which your fathers have laid up in store to this day, shall be carried into Babylon: nothing shall be left, said the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 20:18 Ja ne pojistasi, jotka polveutuvat ja joita sinulle siitetään, viedään pois, ja heistä tulee hovipalvelijoita Babylonin kuninkaan palatsissa.
2 Kings 20:18 And of your sons that shall issue from you, which you shall beget, shall they take away; and they shall be eunuchs in the palace of the king of Babylon.
2. Kuninkaiden kirja 20:19 Niin Hiskia sanoi Jesajalle: Herran sana, jonka olet puhunut, on hyvä. Hän sanoi: Eikö ole hyvä, jos rauha ja totuus ovat minun päivinäni?
2 Kings 20:19 Then said Hezekiah to Isaiah, Good is the word of the LORD which you have spoken. And he said, Is it not good, if peace and truth be in my days?
2. Kuninkaiden kirja 20:20 Mitä muuta on kerrottavaa Hiskiasta ja kaikesta hänen urotyöstään, siitä kuinka hän rakensi lammen ja vesijohdon ja johti vettä kaupunkiin, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa.
2 Kings 20:20 And the rest of the acts of Hezekiah, and all his might, and how he made a pool, and a conduit, and brought water into the city, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 20:21 Ja Hiskia meni lepoon isiensä luo, ja hänen poikansa Manasse tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
2 Kings 20:21 And Hezekiah slept with his fathers: and Manasseh his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 21:1 Manasse oli kahdentoista vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäviisi vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Hefsiba.
2 Kings 21:1 Manasseh was twelve years old when he began to reign, and reigned fifty and five years in Jerusalem. And his mother’s name was Hephzibah.
2. Kuninkaiden kirja 21:2 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, niiden pakanain kauhistusten mukaan, jotka Herra oli ajanut pois israelilaisten tieltä.
2 Kings 21:2 And he did that which was evil in the sight of the LORD, after the abominations of the heathen, whom the LORD cast out before the children of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 21:3 Sillä hän rakensi jälleen uhrikukkulat, jotka hänen isänsä Hiskia oli hävittänyt, ja hän pystytti alttareita Baalille ja teki aseran, niin kuin Israelin kuningas Ahab oli tehnyt, ja kumarsi kaikkea taivaan joukkoa ja palveli niitä.
2 Kings 21:3 For he built up again the high places which Hezekiah his father had destroyed; and he reared up altars for Baal, and made a grove, as did Ahab king of Israel; and worshipped all the host of heaven, and served them.
2. Kuninkaiden kirja 21:4 Ja hän rakensi alttareita Herran temppeliin, josta Herra oli sanonut: Jerusalemiin minä asetan nimeni.
2 Kings 21:4 And he built altars in the house of the LORD, of which the LORD said, In Jerusalem will I put my name.
2. Kuninkaiden kirja 21:5 Ja hän rakensi alttareita kaikelle taivaalliselle joukolle Herran temppelin kahteen esipihaan.
2 Kings 21:5 And he built altars for all the host of heaven in the two courts of the house of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 21:6 Ja hän pani poikansa kulkemaan tulen läpi, otti huomioon määräajat, harjoitti noituutta ja toimitti tietäjähenkien ja velhojen kanssa. Hän teki paljon sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitti hänet.
2 Kings 21:6 And he made his son pass through the fire, and observed times, and used enchantments, and dealt with familiar spirits and wizards: he worked much wickedness in the sight of the LORD, to provoke him to anger.
2. Kuninkaiden kirja 21:7 Ja hän asetti temppeliin tekemänsä lehväkarsin veistetyn kuvan, josta Herra oli sanonut Daavidille ja hänen pojalleen Salomolle: Tähän temppeliin ja Jerusalemiin, jonka minä olen valinnut kaikista Israelin sukukunnista, minä asetan nimeni ikuisesti.
2 Kings 21:7 And he set a graven image of the grove that he had made in the house, of which the LORD said to David, and to Solomon his son, In this house, and in Jerusalem, which I have chosen out of all tribes of Israel, will I put my name for ever:
2. Kuninkaiden kirja 21:8 Enkä minä enää saa Israelin jalkoja liikkumaan pois maasta, jonka annoin heidän isilleen, jos he vain tarkoin tekevät kaiken sen mukaan, mitä minä olen käskenyt heidän tehdä, ja kaiken sen lain mukaan, jonka minun palvelijani Mooses heille on säätänyt.
2 Kings 21:8 Neither will I make the feet of Israel move any more out of the land which I gave their fathers; only if they will observe to do according to all that I have commanded them, and according to all the law that my servant Moses commanded them.
2. Kuninkaiden kirja 21:9 Mutta he eivät totelleet, ja Manasse vietteli heidät tekemään enemmän pahaa kuin ne kansat olivat tehneet, jotka Herra oli tuhonnut israelilaisten tieltä.
2 Kings 21:9 But they listened not: and Manasseh seduced them to do more evil than did the nations whom the LORD destroyed before the children of Israel.
2. Kuninkaiden kirja 21:10 Ja Herra puhui palvelijoittensa profeettojen kautta sanoen:
2 Kings 21:10 And the LORD spoke by his servants the prophets, saying,
2. Kuninkaiden kirja 21:11 Koska Manasse, Juudan kuningas, on tehnyt nämä kauhistukset ja tehnyt pahemmin kuin kaikki amorilaiset, jotka olivat ennen häntä, ja on saattanut myös Juudan tekemään syntiä epäjumalillaan,
2 Kings 21:11 Because Manasseh king of Judah has done these abominations, and has done wickedly above all that the Amorites did, which were before him, and has made Judah also to sin with his idols:
2. Kuninkaiden kirja 21:12 Sentähden, näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Katso, minä tuotan Jerusalemille ja Juudalle sellaisen onnettomuuden, että joka siitä kuulee, molemmat korvat soivat.
2 Kings 21:12 Therefore thus said the LORD God of Israel, Behold, I am bringing such evil on Jerusalem and Judah, that whoever hears of it, both his ears shall tingle.
2. Kuninkaiden kirja 21:13 Minä vedän Jerusalemin yli Samarian mittanuoran ja Ahabin suvun luotilangan. Minä pyyhin Jerusalemin, niin kuin mies pyyhkii vatin, pyyhkii sen ja kääntää sen ylösalaisin.
2 Kings 21:13 And I will stretch over Jerusalem the line of Samaria, and the plummet of the house of Ahab: and I will wipe Jerusalem as a man wipes a dish, wiping it, and turning it upside down.
2. Kuninkaiden kirja 21:14 Ja minä hylkään perintöosani jäännöksen ja annan heidät vihollistensa käsiin, ja heistä tulee saalista ja ryöstösaalista kaikille vihollisilleen;
2 Kings 21:14 And I will forsake the remnant of my inheritance, and deliver them into the hand of their enemies; and they shall become a prey and a spoil to all their enemies;
2. Kuninkaiden kirja 21:15 Koska he ovat tehneet sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja ovat vihoittaneet minut siitä päivästä lähtien, jona heidän isänsä lähtivät Egyptistä, aina tähän päivään asti.
2 Kings 21:15 Because they have done that which was evil in my sight, and have provoked me to anger, since the day their fathers came forth out of Egypt, even to this day.
2. Kuninkaiden kirja 21:16 Manasse vuodatti hyvin paljon viatonta verta, kunnes täytti Jerusalemin äärettömästi äärettömän paljon, sen syntinsä lisäksi, jolla hän oli saattanut Juudan tekemään syntiä, kun tämä teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
2 Kings 21:16 Moreover Manasseh shed innocent blood very much, till he had filled Jerusalem from one end to another; beside his sin with which he made Judah to sin, in doing that which was evil in the sight of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 21:17 Mitä muuta on kerrottavaa Manassesta, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen synnistä, jonka hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa.
2 Kings 21:17 Now the rest of the acts of Manasseh, and all that he did, and his sin that he sinned, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 21:18 Ja Manasse nukkui isiensä kanssa ja haudattiin talonsa puutarhaan, Ussan puutarhaan; ja hänen poikansa Amon hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 21:18 And Manasseh slept with his fathers, and was buried in the garden of his own house, in the garden of Uzza: and Amon his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 21:19 Amon oli kahdenkymmenenkahden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksi vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Mesullemet, Harusin tytär Jotbasta.
2 Kings 21:19 Amon was twenty and two years old when he began to reign, and he reigned two years in Jerusalem. And his mother’s name was Meshullemeth, the daughter of Haruz of Jotbah.
2. Kuninkaiden kirja 21:20 Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Manasse oli tehnyt.
2 Kings 21:20 And he did that which was evil in the sight of the LORD, as his father Manasseh did.
2. Kuninkaiden kirja 21:21 Ja hän vaelsi koko sitä tietä, jota hänen isänsä oli vaeltanut, ja palveli niitä epäjumalia, joita hänen isänsä oli palvellut, ja kumarsi niitä.
2 Kings 21:21 And he walked in all the way that his father walked in, and served the idols that his father served, and worshipped them:
2. Kuninkaiden kirja 21:22 Ja hän hylkäsi Herran, isiensä Jumalan, eikä vaeltanut Herran tietä.
2 Kings 21:22 And he forsook the LORD God of his fathers, and walked not in the way of the LORD.
2. Kuninkaiden kirja 21:23 Ja Amonin palvelijat tekivät salaliiton häntä vastaan ja tappoivat kuninkaan hänen omassa linnassaan.
2 Kings 21:23 And the servants of Amon conspired against him, and slew the king in his own house.
2. Kuninkaiden kirja 21:24 Ja maan kansa surmasi kaikki ne, jotka olivat salaliitossa kuningas Amonia vastaan; ja maan kansa teki hänen pojastaan Josian kuninkaaksi hänen sijaansa.
2 Kings 21:24 And the people of the land slew all them that had conspired against king Amon; and the people of the land made Josiah his son king in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 21:25 Mitä muuta on kerrottavaa Amonista, siitä mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa.
2 Kings 21:25 Now the rest of the acts of Amon which he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 21:26 Ja hänet haudattiin omaan hautaansa Ussan puutarhaan, ja hänen poikansa Josia hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 21:26 And he was buried in his sepulcher in the garden of Uzza: and Josiah his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 22:1 Josia oli kahdeksanvuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolmekymmentäyksi vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Jedida, Adajan tytär Boskatista.
2 Kings 22:1 Josiah was eight years old when he began to reign, and he reigned thirty and one years in Jerusalem. And his mother’s name was Jedidah, the daughter of Adaiah of Boscath.
2. Kuninkaiden kirja 22:2 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, ja vaelsi kaikessa isänsä Daavidin tietä poikkeamatta oikealle eikä vasemmalle.
2 Kings 22:2 And he did that which was right in the sight of the LORD, and walked in all the way of David his father, and turned not aside to the right hand or to the left.
2. Kuninkaiden kirja 22:3 Kuningas Josian kahdeksantenatoista hallitusvuotena kuningas lähetti kirjuri Safanin, Asaljan pojan, Mesullamin pojan, Herran temppeliin ja käski sanoa:
2 Kings 22:3 And it came to pass in the eighteenth year of king Josiah, that the king sent Shaphan the son of Azaliah, the son of Meshullam, the scribe, to the house of the LORD, saying,
2. Kuninkaiden kirja 22:4 Mene ylimmäisen papin Hilkian luo, että hän laskisi Herran temppeliin tuodun hopean, jonka ovenvartijat ovat kansalta koonneet.
2 Kings 22:4 Go up to Hilkiah the high priest, that he may sum the silver which is brought into the house of the LORD, which the keepers of the door have gathered of the people:
2. Kuninkaiden kirja 22:5 Ja antakoot sen työntekijöiden käsiin, jotka valvovat Herran temppelin töitä, ja antakoot sen Herran temppelin töiden tekijöille temppelin reikien korjaamiseksi,
2 Kings 22:5 And let them deliver it into the hand of the doers of the work, that have the oversight of the house of the LORD: and let them give it to the doers of the work which is in the house of the LORD, to repair the breaches of the house,
2. Kuninkaiden kirja 22:6 Kirvesmiehille, rakentajille ja muurareille sekä ostamaan puutavaraa ja hakattua kiveä talon korjaamiseksi.
2 Kings 22:6 To carpenters, and builders, and masons, and to buy timber and hewn stone to repair the house.
2. Kuninkaiden kirja 22:7 Heille ei kuitenkaan laskettu tilejä siitä rahasta, joka heille annettiin, sillä he olivat uskollisia.
2 Kings 22:7 However, there was no reckoning made with them of the money that was delivered into their hand, because they dealt faithfully.
2. Kuninkaiden kirja 22:8 Ja ylimmäinen pappi Hilkia sanoi kirjuri Safanille: Minä löysin lain kirjan Herran temppelistä. Ja Hilkia antoi kirjan Safanille, ja tämä luki sen.
2 Kings 22:8 And Hilkiah the high priest said to Shaphan the scribe, I have found the book of the law in the house of the LORD. And Hilkiah gave the book to Shaphan, and he read it.
2. Kuninkaiden kirja 22:9 Niin Safan, kirjuri, tuli kuninkaan luo ja toi kuninkaalle asian takaisin ja sanoi: Palvelijasi ovat koonneet talosta löytyneen rahan ja antaneet sen töiden tekijöiden haltuun, jotka ovat talon valvojina.
2 Kings 22:9 And Shaphan the scribe came to the king, and brought the king word again, and said, Your servants have gathered the money that was found in the house, and have delivered it into the hand of them that do the work, that have the oversight of the house of th
2. Kuninkaiden kirja 22:10 Ja kirjuri Safan ilmoitti kuninkaalle sanoen: Pappi Hilkia antoi minulle kirjan. Ja Safan luki sen kuninkaan edessä.
2 Kings 22:10 And Shaphan the scribe showed the king, saying, Hilkiah the priest has delivered me a book. And Shaphan read it before the king.
2. Kuninkaiden kirja 22:11 Ja kun kuningas kuuli lain kirjan sanat, repäisi hän vaatteensa.
2 Kings 22:11 And it came to pass, when the king had heard the words of the book of the law, that he rent his clothes.
2. Kuninkaiden kirja 22:12 Ja kuningas käski pappi Hilkiaa, Ahikamia, Safanin poikaa, Akboria, Mikajan poikaa, kirjuri Safania ja kuninkaan palvelijaa Asajaa sanoen:
2 Kings 22:12 And the king commanded Hilkiah the priest, and Ahikam the son of Shaphan, and Achbor the son of Michaiah, and Shaphan the scribe, and Asahiah a servant of the king’s, saying,
2. Kuninkaiden kirja 22:13 Menkää ja kysykää Herralta minun ja kansan ja koko Juudan puolesta tämän löydetyn kirjan sanoja. Sillä suuri on Herran viha, joka on syttynyt meitä vastaan, koska isämme eivät ole totelleet tämän kirjan sanoja,
2 Kings 22:13 Go you, inquire of the LORD for me, and for the people, and for all Judah, concerning the words of this book that is found: for great is the wrath of the LORD that is kindled against us, because our fathers have not listened to the words of this book, to
2. Kuninkaiden kirja 22:14 Niin pappi Hilkia, Ahikam, Akbor, Safan ja Asaja menivät naisprofeetta Huldan luo, joka oli Sallumin, Tikvan pojan, Harhasin pojan, vaatekaapin hoitajan, vaimo; tämä asui Jerusalemissa, koulukaupungissa. He puhuivat hänen kanssaan.
2 Kings 22:14 So Hilkiah the priest, and Ahikam, and Achbor, and Shaphan, and Asahiah, went to Huldah the prophetess, the wife of Shallum the son of Tikvah, the son of Harhas, keeper of the wardrobe; (now she dwelled in Jerusalem in the college;) and they communed with
2. Kuninkaiden kirja 22:15 Ja hän sanoi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Sanokaa miehelle, joka lähetti teidät minun luokseni:
2 Kings 22:15 And she said to them, Thus said the LORD God of Israel, Tell the man that sent you to me,
2. Kuninkaiden kirja 22:16 Näin sanoo Herra: Katso, minä tuotan tälle paikalle ja sen asukkaille onnettomuuden, kaikki ne sanat, jotka Juudan kuningas on lukenut tässä kirjassa:
2 Kings 22:16 Thus said the LORD, Behold, I will bring evil on this place, and on the inhabitants thereof, even all the words of the book which the king of Judah has read:
2. Kuninkaiden kirja 22:17 Koska he ovat hylänneet minut ja polttaneet uhreja muille jumalille, vihoittaakseen minut kaikilla kättensä teoilla; sentähden minun vihani syttyy tätä paikkaa vastaan, eikä se sammu.
2 Kings 22:17 Because they have forsaken me, and have burned incense to other gods, that they might provoke me to anger with all the works of their hands; therefore my wrath shall be kindled against this place, and shall not be quenched.
2. Kuninkaiden kirja 22:18 Mutta Juudan kuninkaalle, joka lähetti teidät kysymään neuvoa Herralta, teidän on sanottava näin: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, niistä sanoista, jotka olette kuulleet:
2 Kings 22:18 But to the king of Judah which sent you to inquire of the LORD, thus shall you say to him, Thus said the LORD God of Israel, As touching the words which you have heard;
2. Kuninkaiden kirja 22:19 Koska sinun sydämesi oli pehmoinen ja sinä nöyrryit Herran edessä, kun kuulit, mitä minä puhuin tätä paikkaa ja sen asukkaita vastaan, että heistä tulisi autio ja kirous, ja sinä repäisit vaatteesi ja itkit
2 Kings 22:19 Because your heart was tender, and you have humbled yourself before the LORD, when you heard what I spoke against this place, and against the inhabitants thereof, that they should become a desolation and a curse, and have rent your clothes, and wept befor
2. Kuninkaiden kirja 22:20 Katso, minä kokoan sinut isiesi luo, ja sinut otetaan rauhassa hautaasi, eivätkä sinun silmäsi näe kaikkea sitä onnettomuutta, jonka minä tuotan tälle paikalle. Ja he toivat kuninkaalle sanan.
2 Kings 22:20 Behold therefore, I will gather you to your fathers, and you shall be gathered into your grave in peace; and your eyes shall not see all the evil which I will bring on this place. And they brought the king word again.
2. Kuninkaiden kirja 23:1 Ja kuningas lähetti, ja he kokosivat hänen luokseen kaikki Juudan ja Jerusalemin vanhimmat.
2 Kings 23:1 And the king sent, and they gathered to him all the elders of Judah and of Jerusalem.
2. Kuninkaiden kirja 23:2 Ja kuningas meni Herran temppeliin, ja kaikki Juudan miehet ja kaikki Jerusalemin asukkaat hänen kanssaan, papit ja profeetat ja kaikki kansa, pienet ja suuret, ja hän luki heidän kuultensa kaikki Herran kirjan sanat.
2 Kings 23:2 And the king went up into the house of the LORD, and all the men of Judah and all the inhabitants of Jerusalem with him, and the priests, and the prophets, and all the people, both small and great: and he read in their ears all the words of the book of th
2. Kuninkaiden kirja 23:3 Ja kuningas seisoi patsaan vieressä ja teki liiton Herran edessä, että heidän piti vaeltaa Herran perässä ja pitää hänen käskynsä, todistuksensa ja säädöksensä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan, ja pitää tämän liiton sanat, jotka on kirjoitettu
2 Kings 23:3 And the king stood by a pillar, and made a covenant before the LORD, to walk after the LORD, and to keep his commandments and his testimonies and his statutes with all their heart and all their soul, to perform the words of this covenant that were written
2. Kuninkaiden kirja 23:4 Ja kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja toisen asteen pappeja ja ovenvartijoita tuomaan ulos Herran temppelistä kaikki ne kalut, jotka oli tehty Baalille, aseralle ja kaikelle taivaan joukolle.
2 Kings 23:4 And the king commanded Hilkiah the high priest, and the priests of the second order, and the keepers of the door, to bring forth out of the temple of the LORD all the vessels that were made for Baal, and for the grove, and for all the host of heaven: and
2. Kuninkaiden kirja 23:5 Ja hän kukisti epäjumalia palvovat papit, jotka Juudan kuninkaat olivat asettaneet polttamaan suitsukkeita Juudan kaupunkien ja Jerusalemin ympäristön uhrikukkuloilla, ja ne, jotka polttivat suitsukkeita Baalille, auringolle, kuulle ja
2 Kings 23:5 And he put down the idolatrous priests, whom the kings of Judah had ordained to burn incense in the high places in the cities of Judah, and in the places round about Jerusalem; them also that burned incense to Baal, to the sun, and to the moon, and to the
2. Kuninkaiden kirja 23:6 Ja hän vei asera-karsinan Herran temppelistä, Jerusalemin ulkopuolelle, Kidronin puroon ja poltti sen Kidronin purossa, murskasi sen tomuksi ja heitti sen tomun kansan lasten haudoille.
2 Kings 23:6 And he brought out the grove from the house of the LORD, without Jerusalem, to the brook Kidron, and burned it at the brook Kidron, and stamped it small to powder, and cast the powder thereof on the graves of the children of the people.
2. Kuninkaiden kirja 23:7 Ja hän repi maahan häpeällisten miesten talot, jotka olivat Herran temppelin luona, joissa naiset kutoivat vaatteita aseralle.
2 Kings 23:7 And he broke down the houses of the sodomites, that were by the house of the LORD, where the women wove hangings for the grove.
2. Kuninkaiden kirja 23:8 Ja hän toi kaikki papit Juudan kaupungeista ja saastutti uhripaikat, joilla papit olivat polttaneet suitsukkeita, Gebasta Beersebaan asti, ja hajotti porttien uhripaikat, jotka olivat käskynhaltija Joosuan portin sisäänkäynnillä.
2 Kings 23:8 And he brought all the priests out of the cities of Judah, and defiled the high places where the priests had burned incense, from Geba to Beersheba, and broke down the high places of the gates that were in the entering in of the gate of Joshua the governo
2. Kuninkaiden kirja 23:9 Uhrikukkulapapit eivät kuitenkaan nousseet Herran alttarille Jerusalemissa, vaan he söivät happamatonta leipää veljiensä kanssa.
2 Kings 23:9 Nevertheless the priests of the high places came not up to the altar of the LORD in Jerusalem, but they did eat of the unleavened bread among their brothers.
2. Kuninkaiden kirja 23:10 Ja hän saastutti Tofetin, joka on Hinnomin lasten laaksossa, niin ettei kukaan voisi polttaa poikaansa tai tytärtään tulen läpi Molokille.
2 Kings 23:10 And he defiled Topheth, which is in the valley of the children of Hinnom, that no man might make his son or his daughter to pass through the fire to Molech.
2. Kuninkaiden kirja 23:11 Ja hän otti pois hevoset, jotka Juudan kuninkaat olivat antaneet auringolle, Herran temppelin sisäänkäynniltä, kamariherra Netanmelekin kammion luota, joka oli esikaupunkialueella, ja poltti auringonvaunut tulessa.
2 Kings 23:11 And he took away the horses that the kings of Judah had given to the sun, at the entering in of the house of the LORD, by the chamber of Nathanmelech the chamberlain, which was in the suburbs, and burned the chariots of the sun with fire.
2. Kuninkaiden kirja 23:12 Ja ne alttarit, jotka olivat Ahasin yläsalin katolla ja jotka Juudan kuninkaat olivat tehneet, ja ne alttarit, jotka Manasse oli tehnyt Herran temppelin kahteen esipihaan, kuningas kukisti ja särki ne sieltä ja heitti maahan uhrilahjan.
2 Kings 23:12 And the altars that were on the top of the upper chamber of Ahaz, which the kings of Judah had made, and the altars which Manasseh had made in the two courts of the house of the LORD, did the king beat down, and broke them down from there, and cast the du
2. Kuninkaiden kirja 23:13 Ja ne uhripaikat, jotka olivat Jerusalemin edustalla, Turmeluksen vuoren oikealla puolella, jotka Israelin kuningas Salomo oli rakentanut Astartelle, siidonilaisten kauhistukselle, ja Kemosille, mooabilaisten kauhistukselle, ja Miinukselle
2 Kings 23:13 And the high places that were before Jerusalem, which were on the right hand of the mount of corruption, which Solomon the king of Israel had built for Ashtoreth the abomination of the Zidonians, and for Chemosh the abomination of the Moabites, and for Mi
2. Kuninkaiden kirja 23:14 Ja hän murskasi patsaat ja hakkasi maahan asera-karsinat ja täytti niiden paikat ihmisten luilla.
2 Kings 23:14 And he broke in pieces the images, and cut down the groves, and filled their places with the bones of men.
2. Kuninkaiden kirja 23:15 Myös Beetelissä olevan alttarin ja uhripaikan, jonka Jerobeam, Nebatin poika, oli tehnyt, hän, joka oli saattanut Israelin tekemään syntiä – sekä alttarin että uhripaikan hän kukisti, poltti uhripaikan ja murskasi sen tomuksi, samoin kuin aserankin.
2 Kings 23:15 Moreover the altar that was at Bethel, and the high place which Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin, had made, both that altar and the high place he broke down, and burned the high place, and stamped it small to powder, and burned the grove.
2. Kuninkaiden kirja 23:16 Ja kun Josia kääntyi, näki hän vuorella olevat haudat ja lähetti ottamaan luut haudoista ja polttamaan ne alttarilla ja saastuttamaan sen Herran sanan mukaan, jonka Jumalan mies oli julistanut, joka
2 Kings 23:16 And as Josiah turned himself, he spied the sepulchers that were there in the mount, and sent, and took the bones out of the sepulchers, and burned them on the altar, and polluted it, according to the word of the LORD which the man of God proclaimed, who p
2. Kuninkaiden kirja 23:17 Niin hän sanoi: Mikä tuo nimi on, jonka minä näen? Kaupungin miehet sanoivat hänelle: Tämä on sen Jumalan miehen hauta, joka tuli Juudasta ja julisti nämä teot, jotka sinä olet tehnyt Beetelin alttarille.
2 Kings 23:17 Then he said, What title is that that I see? And the men of the city told him, It is the sepulcher of the man of God, which came from Judah, and proclaimed these things that you have done against the altar of Bethel.
2. Kuninkaiden kirja 23:18 Ja hän sanoi: Antakaa hänen olla, älköön kukaan koskettako hänen luitaan. Niin he antoivat hänen luunsa olla, samoin kuin Samariasta tulleen profeetan luut.
2 Kings 23:18 And he said, Let him alone; let no man move his bones. So they let his bones alone, with the bones of the prophet that came out of Samaria.
2. Kuninkaiden kirja 23:19 Ja kaikki Samarian kaupungeissa olevat uhrikukkuloiden temppelit, jotka Israelin kuninkaat olivat tehneet vihoittaakseen Herran, Josia poisti ja teki niille kaiken niin kuin hän oli tehnyt Beetelissä.
2 Kings 23:19 And all the houses also of the high places that were in the cities of Samaria, which the kings of Israel had made to provoke the Lord to anger, Josiah took away, and did to them according to all the acts that he had done in Bethel.
2. Kuninkaiden kirja 23:20 Ja hän teurasti kaikki siellä olevat uhrikukkuloiden papit alttareilla ja poltti niillä ihmisten luita ja palasi sitten Jerusalemiin.
2 Kings 23:20 And he slew all the priests of the high places that were there on the altars, and burned men’s bones on them, and returned to Jerusalem.
2. Kuninkaiden kirja 23:21 Ja kuningas käski kaikkea kansaa sanoen: Viettäkää pääsiäistä Herran, Jumalanne, kunniaksi, niin kuin on kirjoitettuna tässä liiton kirjassa.
2 Kings 23:21 And the king commanded all the people, saying, Keep the passover to the LORD your God, as it is written in the book of this covenant.
2. Kuninkaiden kirja 23:22 Eikö sellaista pääsiäistä ole vietetty Israelia tuomitsevien tuomareiden päivistä lähtien eikä Israelin eikä Juudan kuninkaiden kaikkina päivinä?
2 Kings 23:22 Surely there was not held such a passover from the days of the judges that judged Israel, nor in all the days of the kings of Israel, nor of the kings of Judah;
2. Kuninkaiden kirja 23:23 Mutta kuningas Josian kahdeksantenatoista hallitusvuotena, jolloin tämä pääsiäinen vietettiin Herran kunniaksi Jerusalemissa.
2 Kings 23:23 But in the eighteenth year of king Josiah, wherein this passover was held to the LORD in Jerusalem.
2. Kuninkaiden kirja 23:24 Myös tietäjät, tietäjät, patsaat, epäjumalat ja kaikki kauhistukset, jotka olivat nähneet Juudan maassa ja Jerusalemissa, Josia hävitti täyttääkseen lain sanat, jotka oli kirjoitettu
2 Kings 23:24 Moreover the workers with familiar spirits, and the wizards, and the images, and the idols, and all the abominations that were spied in the land of Judah and in Jerusalem, did Josiah put away, that he might perform the words of the law which were written
2. Kuninkaiden kirja 23:25 Eikä ollut hänen kaltaistaan kuningasta ennen häntä, joka olisi kääntynyt Herran puoleen kaikesta sydämestään, kaikesta sielustaan ja kaikesta voimastaan koko Mooseksen lain mukaan; eikä hänen jälkeensä noussut hänen kaltaistaan.
2 Kings 23:25 And like to him was there no king before him, that turned to the LORD with all his heart, and with all his soul, and with all his might, according to all the law of Moses; neither after him arose there any like him.
2. Kuninkaiden kirja 23:26 Mutta Herra ei hellittänyt suuren vihansa hehkua, joka oli syttynyt Juudaa kohtaan kaikkien niiden vihoitusten tähden, joilla Manasse oli häntä vihoittanut.
2 Kings 23:26 Notwithstanding the LORD turned not from the fierceness of his great wrath, with which his anger was kindled against Judah, because of all the provocations that Manasseh had provoked him with.
2. Kuninkaiden kirja 23:27 Ja Herra sanoi: Minä poistan myös Juudan kasvoiltani, niinkuin olen poistanut Israelin, ja hylkään pois tämän kaupungin, Jerusalemin, jonka olen valinnut, ja temppelin, josta olen sanonut: 'Minun nimeni on oleva siellä'.
2 Kings 23:27 And the LORD said, I will remove Judah also out of my sight, as I have removed Israel, and will cast off this city Jerusalem which I have chosen, and the house of which I said, My name shall be there.
2. Kuninkaiden kirja 23:28 Mitä muuta on kerrottavaa Josiasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa.
2 Kings 23:28 Now the rest of the acts of Josiah, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 23:29 Hänen aikanaan farao Neko, Egyptin kuningas, meni Assyrian kuningasta vastaan Eufrat-virralle; ja kuningas Josia meni häntä vastaan; ja hän surmasi hänet Megiddossa, nähtyään hänet.
2 Kings 23:29 In his days Pharaohnechoh king of Egypt went up against the king of Assyria to the river Euphrates: and king Josiah went against him; and he slew him at Megiddo, when he had seen him.
2. Kuninkaiden kirja 23:30 Ja hänen palvelijansa kuljettivat hänet kuolleena vaunuissa Megiddosta ja toivat hänet Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa. Ja maan kansa otti Jooahasin, Josian pojan, ja voiteli hänet ja teki hänestä kuninkaan hänen isänsä sijaan.
2 Kings 23:30 And his servants carried him in a chariot dead from Megiddo, and brought him to Jerusalem, and buried him in his own sepulcher. And the people of the land took Jehoahaz the son of Josiah, and anointed him, and made him king in his father’s stead.
2. Kuninkaiden kirja 23:31 Jooahas oli kahdenkymmenenkolmen vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal, Jeremian tytär Libnasta.
2 Kings 23:31 Jehoahaz was twenty and three years old when he began to reign; and he reigned three months in Jerusalem. And his mother’s name was Hamutal, the daughter of Jeremiah of Libnah.
2. Kuninkaiden kirja 23:32 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä olivat tehneet.
2 Kings 23:32 And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that his fathers had done.
2. Kuninkaiden kirja 23:33 Ja farao Neko pani hänet vankiloihin Riblassa Hamatin maassa, ettei hän hallitsisi Jerusalemissa, ja määräsi maan veroon sadan talentin hopeaa ja yhden talentin kultaa.
2 Kings 23:33 And Pharaohnechoh put him in bands at Riblah in the land of Hamath, that he might not reign in Jerusalem; and put the land to a tribute of an hundred talents of silver, and a talent of gold.
2. Kuninkaiden kirja 23:34 Ja farao Neko teki Eljakimin, Josian pojan, kuninkaaksi hänen isänsä Josian sijaan ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi; ja Jooahas vei hänet pois; ja hän tuli Egyptiin ja kuoli siellä.
2 Kings 23:34 And Pharaohnechoh made Eliakim the son of Josiah king in the room of Josiah his father, and turned his name to Jehoiakim, and took Jehoahaz away: and he came to Egypt, and died there.
2. Kuninkaiden kirja 23:35 Ja Joojakim antoi hopean ja kullan faraolle, mutta hän verotti maata antaakseen rahat faraon käskyn mukaan; hän otti maan kansalta hopean ja kullan, kultakin hänen veronsa mukaan, antaakseen sen faraolle.
2 Kings 23:35 And Jehoiakim gave the silver and the gold to Pharaoh; but he taxed the land to give the money according to the commandment of Pharaoh: he exacted the silver and the gold of the people of the land, of every one according to his taxation, to give it to Pha
2. Kuninkaiden kirja 23:36 Joojakim oli kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi yksitoista vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Sebuda, Pedajan tytär Ruumasta.
2 Kings 23:36 Jehoiakim was twenty and five years old when he began to reign; and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother’s name was Zebudah, the daughter of Pedaiah of Rumah.
2. Kuninkaiden kirja 23:37 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä olivat tehneet.
2 Kings 23:37 And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that his fathers had done.
2. Kuninkaiden kirja 24:1 Hänen aikanaan Babylonian kuningas Nebukadnessar nousi ylös, ja Joojakimista tuli hänen palvelijansa kolmeksi vuodeksi; sitten Joojakim kääntyi ja kapinoi häntä vastaan.
2 Kings 24:1 In his days Nebuchadnezzar king of Babylon came up, and Jehoiakim became his servant three years: then he turned and rebelled against him.
2. Kuninkaiden kirja 24:2 Ja Herra lähetti häntä vastaan kaldealaisten, syyrialaisten, mooabilaisten ja ammonilaisten partiojoukkoja, ja lähetti ne Juudaa vastaan hävittämään sitä Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijoittensa kautta.
2 Kings 24:2 And the LORD sent against him bands of the Chaldees, and bands of the Syrians, and bands of the Moabites, and bands of the children of Ammon, and sent them against Judah to destroy it, according to the word of the LORD, which he spoke by his servants the
2. Kuninkaiden kirja 24:3 Totisesti, Herran käskystä tämä tapahtui Juudalle, että hän poistaisi heidät kasvojensa edestä Manassen syntien tähden, kaiken sen mukaan, mitä hän oli tehnyt;
2 Kings 24:3 Surely at the commandment of the LORD came this on Judah, to remove them out of his sight, for the sins of Manasseh, according to all that he did;
2. Kuninkaiden kirja 24:4 Ja myös viattoman veren tähden, jonka hän vuodatti, sillä hän täytti Jerusalemin viattomalla verellä, jota Herra ei tahtonut anteeksi.
2 Kings 24:4 And also for the innocent blood that he shed: for he filled Jerusalem with innocent blood; which the LORD would not pardon.
2. Kuninkaiden kirja 24:5 Mitä muuta on kerrottavaa Joojakimista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuninkaiden aikakirjassa?
2 Kings 24:5 Now the rest of the acts of Jehoiakim, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?
2. Kuninkaiden kirja 24:6 Niin Joojakim meni lepoon isiensä luo, ja hänen poikansa Joojakin hallitsi hänen sijaansa.
2 Kings 24:6 So Jehoiakim slept with his fathers: and Jehoiachin his son reigned in his stead.
2. Kuninkaiden kirja 24:7 Eikä Egyptin kuningas enää lähtenyt maastansa, sillä Babylonin kuningas oli ottanut Egyptin virrasta Eufrat-virtaan asti kaiken, mikä kuului Egyptin kuninkaalle.
2 Kings 24:7 And the king of Egypt came not again any more out of his land: for the king of Babylon had taken from the river of Egypt to the river Euphrates all that pertained to the king of Egypt.
2. Kuninkaiden kirja 24:8 Joojakin oli kahdeksantoistavuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta. Hänen äitinsä nimi oli Nehusta, Elnatanin tytär Jerusalemista.
2 Kings 24:8 Jehoiachin was eighteen years old when he began to reign, and he reigned in Jerusalem three months. And his mother’s name was Nehushta, the daughter of Elnathan of Jerusalem.
2. Kuninkaiden kirja 24:9 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä oli tehnyt.
2 Kings 24:9 And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that his father had done.
2. Kuninkaiden kirja 24:10 Siihen aikaan Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin palvelijat nousivat Jerusalemiin, ja kaupunki piiritettiin.
2 Kings 24:10 At that time the servants of Nebuchadnezzar king of Babylon came up against Jerusalem, and the city was besieged.
2. Kuninkaiden kirja 24:11 Ja Nebukadnessar, Babylonin kuningas, hyökkäsi kaupunkia vastaan, ja hänen palvelijansa piirittivät sitä.
2 Kings 24:11 And Nebuchadnezzar king of Babylon came against the city, and his servants did besiege it.
2. Kuninkaiden kirja 24:12 Ja Joojakin, Juudan kuningas, meni Babylonin kuninkaan luo, hän ja hänen äitinsä, palvelijansa, ruhtinaansa ja virkamiehensä; ja Babylonin kuningas otti hänet vangiksi hänen kahdeksantena hallitusvuotenaan.
2 Kings 24:12 And Jehoiachin the king of Judah went out to the king of Babylon, he, and his mother, and his servants, and his princes, and his officers: and the king of Babylon took him in the eighth year of his reign.
2. Kuninkaiden kirja 24:13 Ja hän vei sinne kaikki Herran temppelin aarteet ja kuninkaan palatsin aarteet ja paloitteli kaikki kultakalut, jotka Salomo, Israelin kuningas, oli tehnyt Herran temppeliin, niin kuin Herra oli sanonut.
2 Kings 24:13 And he carried out there all the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king’s house, and cut in pieces all the vessels of gold which Solomon king of Israel had made in the temple of the LORD, as the LORD had said.
2. Kuninkaiden kirja 24:14 Ja hän vei pois koko Jerusalemin ja kaikki ruhtinaat ja kaikki sotaurhot, kymmenentuhatta vankia, ja kaikki käsityöläiset ja sepät; ei ketään jäljellä, paitsi maan kansan köyhimmät.
2 Kings 24:14 And he carried away all Jerusalem, and all the princes, and all the mighty men of valor, even ten thousand captives, and all the craftsmen and smiths: none remained, save the poorest sort of the people of the land.
2. Kuninkaiden kirja 24:15 Ja hän vei Joojakinin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin, ja kuninkaan äidin ja kuninkaan vaimot ja hänen virkamiehensä ja maan mahtimiehet, jotka hän vei pakkosiirtolaisuuteen Jerusalemista Babyloniin.
2 Kings 24:15 And he carried away Jehoiachin to Babylon, and the king’s mother, and the king’s wives, and his officers, and the mighty of the land, those carried he into captivity from Jerusalem to Babylon.
2. Kuninkaiden kirja 24:16 Ja kaikki sotaurhot, seitsemäntuhatta, ja käsityöläiset ja sepät, tuhat, kaikki sotavoimaiset ja taitavat, heidätkin Babylonin kuningas vei pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin.
2 Kings 24:16 And all the men of might, even seven thousand, and craftsmen and smiths a thousand, all that were strong and apt for war, even them the king of Babylon brought captive to Babylon.
2. Kuninkaiden kirja 24:17 Ja Babylonin kuningas teki Mattanjan, hänen isänsä veljen, kuninkaaksi hänen sijaansa ja muutti hänen nimensä Sidkiaksi.
2 Kings 24:17 And the king of Babylon made Mattaniah his father’s brother king in his stead, and changed his name to Zedekiah.
2. Kuninkaiden kirja 24:18 Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi yksitoista vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal, Jeremian tytär Libnasta.
2 Kings 24:18 Zedekiah was twenty and one years old when he began to reign, and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother’s name was Hamutal, the daughter of Jeremiah of Libnah.
2. Kuninkaiden kirja 24:19 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, aivan niin kuin Joojakim oli tehnyt.
2 Kings 24:19 And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that Jehoiakim had done.
2. Kuninkaiden kirja 24:20 Sillä Herran vihan tähden tapahtui niin, että Jerusalemissa ja Juudassa hän karkotti heidät kasvojensa edestä, ja Sidkia kapinoi Babylonin kuningasta vastaan.
2 Kings 24:20 For through the anger of the LORD it came to pass in Jerusalem and Judah, until he had cast them out from his presence, that Zedekiah rebelled against the king of Babylon.
2. Kuninkaiden kirja 25:1 Ja hänen hallituskautensa yhdeksäntenä vuonna, kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, tuli Nebukadnessar, Babylonin kuningas, kaikkine sotajoukkoineen, Jerusalemin kimppuun ja leiriytyi sitä vastaan; ja he rakensivat linnoituksia sen ympärille.
2 Kings 25:1 And it came to pass in the ninth year of his reign, in the tenth month, in the tenth day of the month, that Nebuchadnezzar king of Babylon came, he, and all his host, against Jerusalem, and pitched against it; and they built forts against it round about.
2. Kuninkaiden kirja 25:2 Ja kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.
2 Kings 25:2 And the city was besieged to the eleventh year of king Zedekiah.
2. Kuninkaiden kirja 25:3 Ja neljännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä nälänhätä alkoi kaupungissa, eikä maan kansalla ollut leipää.
2 Kings 25:3 And on the ninth day of the fourth month the famine prevailed in the city, and there was no bread for the people of the land.
2. Kuninkaiden kirja 25:4 Ja kaupunki murtui, ja kaikki sotamiehet pakenivat yöllä kahden muurin välistä porttia pitkin, joka on kuninkaan puutarhan luona; kaldealaiset olivat nyt kaupungin ympärillä; ja kuningas meni tasangolle päin.
2 Kings 25:4 And the city was broken up, and all the men of war fled by night by the way of the gate between two walls, which is by the king’s garden: (now the Chaldees were against the city round about:) and the king went the way toward the plain.
2. Kuninkaiden kirja 25:5 Ja kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa ja saavutti hänet Jerikon tasangoilla; ja koko hänen sotajoukkonsa hajosi hänen luotaan.
2 Kings 25:5 And the army of the Chaldees pursued after the king, and overtook him in the plains of Jericho: and all his army were scattered from him.
2. Kuninkaiden kirja 25:6 Niin he ottivat kuninkaan ja veivät hänet Babylonin kuninkaan luo Riblaan, ja he langettivat hänelle tuomion.
2 Kings 25:6 So they took the king, and brought him up to the king of Babylon to Riblah; and they gave judgment on him.
2. Kuninkaiden kirja 25:7 Ja he teurastivat Sidkian pojat hänen silmiensä edessä, sokaisuttivat Sidkian silmät, sitoivat hänet vaskikahleisiin ja veivät hänet Babyloniin.
2 Kings 25:7 And they slew the sons of Zedekiah before his eyes, and put out the eyes of Zedekiah, and bound him with fetters of brass, and carried him to Babylon.
2. Kuninkaiden kirja 25:8 Viidentenä kuukautena, kuukauden seitsemäntenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, Babylonian kuninkaan palvelija, Jerusalemiin.
2 Kings 25:8 And in the fifth month, on the seventh day of the month, which is the nineteenth year of king Nebuchadnezzar king of Babylon, came Nebuzaradan, captain of the guard, a servant of the king of Babylon, to Jerusalem:
2. Kuninkaiden kirja 25:9 Ja hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaikki Jerusalemin talot, ja jokaisen suuren miehen talot hän poltti tulella.
2 Kings 25:9 And he burnt the house of the LORD, and the king’s house, and all the houses of Jerusalem, and every great man’s house burnt he with fire.
2. Kuninkaiden kirja 25:10 Ja koko kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkivartiopäällikön kanssa, repi maahan Jerusalemin muurit yltympäri.
2 Kings 25:10 And all the army of the Chaldees, that were with the captain of the guard, broke down the walls of Jerusalem round about.
2. Kuninkaiden kirja 25:11 Mutta kaupungin jäljelle jääneet ihmiset ja Babylonin kuninkaan puolelle karanneet sekä kansan jäännökset vei Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, pakkosiirtolaisuuteen.
2 Kings 25:11 Now the rest of the people that were left in the city, and the fugitives that fell away to the king of Babylon, with the remnant of the multitude, did Nebuzaradan the captain of the guard carry away.
2. Kuninkaiden kirja 25:12 Mutta henkivartiopäällikkö jätti maan köyhät oven taakse viinitarhureiksi ja peltotyöläisiksi.
2 Kings 25:12 But the captain of the guard left of the door of the poor of the land to be vinedressers and farmers.
2. Kuninkaiden kirja 25:13 Ja Herran temppelissä olevat vaskipylväät ja niiden jalustat ja pronssimeren, joka oli Herran temppelissä, kaldealaiset murskasivat ja veivät niiden vasken Babyloniin.
2 Kings 25:13 And the pillars of brass that were in the house of the LORD, and the bases, and the brazen sea that was in the house of the LORD, did the Chaldees break in pieces, and carried the brass of them to Babylon.
2. Kuninkaiden kirja 25:14 Ja kattilat, lapiot, sakset, lusikat ja kaikki vaskikalut, joilla he olivat tehneet virkaansa, he veivät pois.
2 Kings 25:14 And the pots, and the shovels, and the snuffers, and the spoons, and all the vessels of brass with which they ministered, took they away.
2. Kuninkaiden kirja 25:15 Ja hiilipannut ja maljat ja kaikki kultaiset, kultaiset ja hopeiset esineet otti mukaansa vartioväen päällikkö.
2 Kings 25:15 And the fire pans, and the bowls, and such things as were of gold, in gold, and of silver, in silver, the captain of the guard took away.
2. Kuninkaiden kirja 25:16 Kaksi pylvästä, meri ja jalustat, jotka Salomo oli tehnyt Herran temppeliin; kaikkien näiden esineiden pronssi oli painoton.
2 Kings 25:16 The two pillars, one sea, and the bases which Solomon had made for the house of the LORD; the brass of all these vessels was without weight.
2. Kuninkaiden kirja 25:17 Toisen pylvään korkeus oli kahdeksantoista kyynärää, ja sen päässä oleva pylväänpää oli messinkiä; ja pylväänpään korkeus oli kolme kyynärää; ja pylväänpään ympärillä olevat punokset ja granaattiomenat olivat kaikki messinkiä; ja samanlaisia oli toisella pylväällä, ja
2 Kings 25:17 The height of the one pillar was eighteen cubits, and the capital on it was brass: and the height of the capital three cubits; and the wreathen work, and pomegranates on the capital round about, all of brass: and like to these had the second pillar with w
2. Kuninkaiden kirja 25:18 Ja henkivartiopäällikkö otti mukaansa ylimmäisen papin Serajan ja toisen papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa.
2 Kings 25:18 And the captain of the guard took Seraiah the chief priest, and Zephaniah the second priest, and the three keepers of the door:
2. Kuninkaiden kirja 25:19 Ja kaupungista hän otti mukaansa virkamiehen, joka oli asetettu sotaväen ylipäälliköksi, ja viisi miestä niistä, jotka olivat kuninkaan luona ja jotka tavattiin kaupungista, sekä sotaväen ylimmän kirjurin, joka kokosi maan kansan, ja kuusikymmentä miestä
2 Kings 25:19 And out of the city he took an officer that was set over the men of war, and five men of them that were in the king’s presence, which were found in the city, and the principal scribe of the host, which mustered the people of the land, and three score men
2. Kuninkaiden kirja 25:20 Ja Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, otti ne ja vei ne Baabelin kuninkaalle Riblaan.
2 Kings 25:20 And Nebuzaradan captain of the guard took these, and brought them to the king of Babylon to Riblah:
2. Kuninkaiden kirja 25:21 Ja Babylonin kuningas löi heidät ja tappoi heidät Riblassa Hamatin maassa. Niin Juuda vietiin pakkosiirtolaisuuteen maastaan.
2 Kings 25:21 And the king of Babylon smote them, and slew them at Riblah in the land of Hamath. So Judah was carried away out of their land.
2. Kuninkaiden kirja 25:22 Ja niiden Juudan asukkaiden hallitsijaksi, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar oli jättänyt jäljelle, hän asetti Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, hallitsijaksi.
2 Kings 25:22 And as for the people that remained in the land of Judah, whom Nebuchadnezzar king of Babylon had left, even over them he made Gedaliah the son of Ahikam, the son of Shaphan, ruler.
2. Kuninkaiden kirja 25:23 Ja kun kaikki sotaväen päälliköt, he ja heidän miehensä, kuulivat, että Babylonin kuningas oli asettanut Gedaljan käskynhaltijaksi, tulivat Gedaljan luo Mispaan Ismael, Netanjan poika, Johanan, Kareahin poika, ja Seraja, Tanhumetin poika.
2 Kings 25:23 And when all the captains of the armies, they and their men, heard that the king of Babylon had made Gedaliah governor, there came to Gedaliah to Mizpah, even Ishmael the son of Nethaniah, and Johanan the son of Careah, and Seraiah the son of Tanhumeth th
2. Kuninkaiden kirja 25:24 Ja Gedalja vannoi heille ja heidän miehilleen ja sanoi heille: Älkää pelätkö olla kaldealaisten palvelijoita; asukaa maassa ja palvelkaa Babylonin kuningasta, niin teidän käy hyvin.
2 Kings 25:24 And Gedaliah swore to them, and to their men, and said to them, Fear not to be the servants of the Chaldees: dwell in the land, and serve the king of Babylon; and it shall be well with you.
2. Kuninkaiden kirja 25:25 Mutta seitsemäntenä kuukautena tuli Ismael, Netanjan poika, Elisaman pojanpoika, kuninkaallisesta suvusta, ja kymmenen miestä hänen kanssaan, ja löivät Gedaljan kuoliaaksi, samoin kuin juutalaiset ja kaldealaiset, jotka olivat hänen kanssaan Mispassa.
2 Kings 25:25 But it came to pass in the seventh month, that Ishmael the son of Nethaniah, the son of Elishama, of the seed royal, came, and ten men with him, and smote Gedaliah, that he died, and the Jews and the Chaldees that were with him at Mizpah.
2. Kuninkaiden kirja 25:26 Ja kaikki kansa, sekä pienet että suuret, ja sotajoukkojen päälliköt nousivat ja tulivat Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.
2 Kings 25:26 And all the people, both small and great, and the captains of the armies, arose, and came to Egypt: for they were afraid of the Chaldees.
2. Kuninkaiden kirja 25:27 Juudan kuninkaan Joojakinin pakkosiirtolaisuuden kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuonna, kahdennentoista kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, korotti Babylonin kuningas EvilMerodak, sinä vuonna, jona hän alkoi hallita, päänsä
2 Kings 25:27 And it came to pass in the seven and thirtieth year of the captivity of Jehoiachin king of Judah, in the twelfth month, on the seven and twentieth day of the month, that Evilmerodach king of Babylon in the year that he began to reign did lift up the head
2. Kuninkaiden kirja 25:28 Ja hän puhui hänelle ystävällisesti ja asetti hänen valtaistuimensa niiden kuninkaiden valtaistuinten yläpuolelle, jotka olivat hänen kanssaan Babylonissa;
2 Kings 25:28 And he spoke kindly to him, and set his throne above the throne of the kings that were with him in Babylon;
2. Kuninkaiden kirja 25:29 Ja hän muutti hänen vankivaatteensa, ja hän söi leipää jatkuvasti hänen edessään kaikkina elinpäivinään.
2 Kings 25:29 And changed his prison garments: and he did eat bread continually before him all the days of his life.
2. Kuninkaiden kirja 25:30 Ja hänen elantonsa oli jatkuva elanto, jonka kuningas hänelle antoi, päivittäinen määrä jokaista päivää kohden, kaikkina hänen elinpäivinään.
2 Kings 25:30 And his allowance was a continual allowance given him of the king, a daily rate for every day, all the days of his life.
1. Aikakirja 1:1 Aadam, Set ja Enos,
1 Chronicles 1:1 Adam, Sheth, Enosh,
1. Aikakirja 1:2 Kenan, Mahalalel, Jered,
1 Chronicles 1:2 Kenan, Mahalaleel, Jered,
1. Aikakirja 1:3 Henok, Metusalah, Lamek,
1 Chronicles 1:3 Henoch, Methuselah, Lamech,
1. Aikakirja 1:4 Nooa, Seem, Ham ja Jaafet.
1 Chronicles 1:4 Noah, Shem, Ham, and Japheth.
1. Aikakirja 1:5 Jaafetin pojat olivat Gomer, Magog, Madai, Jaavan, Tubal, Mesek ja Tiras.
1 Chronicles 1:5 The sons of Japheth; Gomer, and Magog, and Madai, and Javan, and Tubal, and Meshech, and Tiras.
1. Aikakirja 1:6 Ja Gomerin pojat olivat Askenas, Riifat ja Toogarma.
1 Chronicles 1:6 And the sons of Gomer; Ashchenaz, and Riphath, and Togarmah.
1. Aikakirja 1:7 Ja Jaavanin pojat olivat Elisa, Tarsis, Kittim ja Dodanim.
1 Chronicles 1:7 And the sons of Javan; Elishah, and Tarshish, Kittim, and Dodanim.
1. Aikakirja 1:8 Hamin pojat olivat Kuus, Misraim, Put ja Kanaan.
1 Chronicles 1:8 The sons of Ham; Cush, and Mizraim, Put, and Canaan.
1. Aikakirja 1:9 Ja Kuusin pojat olivat Seba, Havila, Sabta, Raema ja Sabteka. Ja Raeman pojat olivat Seba ja Dedan.
1 Chronicles 1:9 And the sons of Cush; Seba, and Havilah, and Sabta, and Raamah, and Sabtecha. And the sons of Raamah; Sheba, and Dedan.
1. Aikakirja 1:10 Ja Kuusille syntyi Nimrod; hän alkoi olla mahtava maan päällä.
1 Chronicles 1:10 And Cush begat Nimrod: he began to be mighty on the earth.
1. Aikakirja 1:11 Misraimille syntyivät Ludim, Anamim, Lehabim ja Naftuhim,
1 Chronicles 1:11 And Mizraim begat Ludim, and Anamim, and Lehabim, and Naphtuhim,
1. Aikakirja 1:12 Patrosimin ja Kasluhin, joista filistealaiset polveutuvat, sekä Kaftorimin.
1 Chronicles 1:12 And Pathrusim, and Casluhim, (of whom came the Philistines,) and Caphthorim.
1. Aikakirja 1:13 Ja Kanaanille syntyi Sidon, hänen esikoisensa, ja Heet,
1 Chronicles 1:13 And Canaan begat Zidon his firstborn, and Heth,
1. Aikakirja 1:14 sekä jebusilaiset, amorilaiset ja girgasilaiset,
1 Chronicles 1:14 The Jebusite also, and the Amorite, and the Girgashite,
1. Aikakirja 1:15 Ja hivviläiset, arkilaiset ja siiniläiset,
1 Chronicles 1:15 And the Hivite, and the Arkite, and the Sinite,
1. Aikakirja 1:16 Ja arvadilaiset, semarilaiset ja hamatilaiset.
1 Chronicles 1:16 And the Arvadite, and the Zemarite, and the Hamathite.
1. Aikakirja 1:17 Seemin pojat olivat Elam, Assur, Arpaksad, Lud, Aram, Us, Huul, Geter ja Mesek.
1 Chronicles 1:17 The sons of Shem; Elam, and Asshur, and Arphaxad, and Lud, and Aram, and Uz, and Hul, and Gether, and Meshech.
1. Aikakirja 1:18 Ja Arpaksadille syntyi Selah, ja Selahille syntyi Eeber.
1 Chronicles 1:18 And Arphaxad begat Shelah, and Shelah begat Eber.
1. Aikakirja 1:19 Ja Eeberille syntyi kaksi poikaa: toisen nimi oli Peleg, sillä hänen aikanaan maa jaettiin; ja hänen veljensä nimi oli Joktan.
1 Chronicles 1:19 And to Eber were born two sons: the name of the one was Peleg; because in his days the earth was divided: and his brother’s name was Joktan.
1. Aikakirja 1:20 Ja Joktanille syntyi Almodad, Selef, Hasarmavet ja Jerah,
1 Chronicles 1:20 And Joktan begat Almodad, and Sheleph, and Hazarmaveth, and Jerah,
1. Aikakirja 1:21 myös Hadoram, Uzal ja Diklah,
1 Chronicles 1:21 Hadoram also, and Uzal, and Diklah,
1. Aikakirja 1:22 Ja Ebal, ja Abimael, ja Seba,
1 Chronicles 1:22 And Ebal, and Abimael, and Sheba,
1. Aikakirja 1:23 Oofir, Havila ja Jobab. Kaikki nämä olivat Joktanin poikia.
1 Chronicles 1:23 And Ophir, and Havilah, and Jobab. All these were the sons of Joktan.
1. Aikakirja 1:24 Seem, Arpaksad, Selah,
1 Chronicles 1:24 Shem, Arphaxad, Shelah,
1. Aikakirja 1:25 Eeber, Peleg ja Reu,
1 Chronicles 1:25 Eber, Peleg, Reu,
1. Aikakirja 1:26 Serug, Nahor, Terah,
1 Chronicles 1:26 Serug, Nahor, Terah,
1. Aikakirja 1:27 Abram; sama on Abraham.
1 Chronicles 1:27 Abram; the same is Abraham.
1. Aikakirja 1:28 Abrahamin pojat olivat Iisak ja Ismael.
1 Chronicles 1:28 The sons of Abraham; Isaac, and Ishmael.
1. Aikakirja 1:29 Nämä ovat heidän sukupolvensa: Ismaelin esikoinen oli Nebajot, sitten Kedar, Adbeel ja Mibsam,
1 Chronicles 1:29 These are their generations: The firstborn of Ishmael, Nebaioth; then Kedar, and Adbeel, and Mibsam,
1. Aikakirja 1:30 Mishma ja Dumah, Massa, Hadad ja Tema,
1 Chronicles 1:30 Mishma, and Dumah, Massa, Hadad, and Tema,
1. Aikakirja 1:31 Jetur, Naafis ja Kedma. Nämä olivat Ismaelin pojat.
1 Chronicles 1:31 Jetur, Naphish, and Kedemah. These are the sons of Ishmael.
1. Aikakirja 1:32 Keturan, Abrahamin sivuvaimon, pojat olivat: hän synnytti Simranin, Joksanin, Medanin, Midianin, Jisbakin ja Suuahin. Joksanin pojat olivat Seba ja Dedan.
1 Chronicles 1:32 Now the sons of Keturah, Abraham’s concubine: she bore Zimran, and Jokshan, and Medan, and Midian, and Ishbak, and Shuah. And the sons of Jokshan; Sheba, and Dedan.
1. Aikakirja 1:33 Ja Midianin pojat olivat Eefa, Eefer, Henok, Abida ja Eldaa. Kaikki nämä olivat Keturan poikia.
1 Chronicles 1:33 And the sons of Midian; Ephah, and Epher, and Henoch, and Abida, and Eldaah. All these are the sons of Keturah.
1. Aikakirja 1:34 Ja Abraham siitti Iisakin. Iisakin pojat olivat Esau ja Israel.
1 Chronicles 1:34 And Abraham begat Isaac. The sons of Isaac; Esau and Israel.
1. Aikakirja 1:35 Esaun pojat olivat Elifas, Reguel, Jeus, Jaalam ja Korah.
1 Chronicles 1:35 The sons of Esau; Eliphaz, Reuel, and Jeush, and Jaalam, and Korah.
1. Aikakirja 1:36 Elifasin pojat olivat Teman, Omar, Sefi, Gaetam, Kenas, Timna ja Amalek.
1 Chronicles 1:36 The sons of Eliphaz; Teman, and Omar, Zephi, and Gatam, Kenaz, and Timna, and Amalek.
1. Aikakirja 1:37 Reuelin pojat olivat Nahat, Serah, Samma ja Missa.
1 Chronicles 1:37 The sons of Reuel; Nahath, Zerah, Shammah, and Mizzah.
1. Aikakirja 1:38 Ja Seirin pojat olivat Lootan, Soobal, Sibeon, Ana, Dison, Esar ja Disan.
1 Chronicles 1:38 And the sons of Seir; Lotan, and Shobal, and Zibeon, and Anah, and Dishon, and Ezar, and Dishan.
1. Aikakirja 1:39 Ja Lootanin pojat olivat Hori ja Hoomam; ja Timna oli Lootanin sisar.
1 Chronicles 1:39 And the sons of Lotan; Hori, and Homam: and Timna was Lotan’s sister.
1. Aikakirja 1:40 Soobalin pojat olivat Aljan, Manahat, Ebal, Sefi ja Onam; ja Sibeonin pojat Aija ja Ana.
1 Chronicles 1:40 The sons of Shobal; Alian, and Manahath, and Ebal, Shephi, and Onam. and the sons of Zibeon; Aiah, and Anah.
1. Aikakirja 1:41 Anan pojat olivat Dison. Disonin pojat olivat Amram, Esban, Jitran ja Keran.
1 Chronicles 1:41 The sons of Anah; Dishon. And the sons of Dishon; Amram, and Eshban, and Ithran, and Cheran.
1. Aikakirja 1:42 Eserin pojat olivat Bilhan, Zavan ja Jakan. Disanin pojat olivat Us ja Aran.
1 Chronicles 1:42 The sons of Ezer; Bilhan, and Zavan, and Jakan. The sons of Dishan; Uz, and Aran.
1. Aikakirja 1:43 Nämä olivat ne kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin maassa, ennen kuin yksikään kuningas hallitsi israelilaisia: Bela, Beorin poika, ja hänen kaupunkinsa nimi oli Dinhaba.
1 Chronicles 1:43 Now these are the kings that reigned in the land of Edom before any king reigned over the children of Israel; Bela the son of Beor: and the name of his city was Dinhabah.
1. Aikakirja 1:44 Ja kun Bela kuoli, tuli Jobab, Serahin poika Bosrasta, kuninkaaksi hänen sijaansa.
1 Chronicles 1:44 And when Bela was dead, Jobab the son of Zerah of Bozrah reigned in his stead.
1. Aikakirja 1:45 Ja kun Jobab oli kuollut, Husam temanilaisten maasta hallitsi hänen sijaansa.
1 Chronicles 1:45 And when Jobab was dead, Husham of the land of the Temanites reigned in his stead.
1. Aikakirja 1:46 Ja kun Husam oli kuollut, tuli Hadad, Bedadin poika, kuninkaaksi hänen sijaansa, hän, joka voitti midianilaiset Mooabin maalla; ja hänen kaupunkinsa nimi oli Avit.
1 Chronicles 1:46 And when Husham was dead, Hadad the son of Bedad, which smote Midian in the field of Moab, reigned in his stead: and the name of his city was Avith.
1. Aikakirja 1:47 Ja Hadadin kuoltua Samla Masrekasta hallitsi hänen sijaansa.
1 Chronicles 1:47 And when Hadad was dead, Samlah of Masrekah reigned in his stead.
1. Aikakirja 1:48 Ja kun Samla kuoli, tuli Saul Rehobotista, virran varrelta, hallitsi hänen sijaansa.
1 Chronicles 1:48 And when Samlah was dead, Shaul of Rehoboth by the river reigned in his stead.
1. Aikakirja 1:49 Ja kun Saul kuoli, tuli Baal-Haanan, Akborin poika, kuninkaaksi hänen sijaansa.
1 Chronicles 1:49 And when Shaul was dead, Baalhanan the son of Achbor reigned in his stead.
1. Aikakirja 1:50 Ja kun Baal-Haanan oli kuollut, Hadad hallitsi hänen sijaansa; ja hänen kaupunkinsa nimi oli Pai; ja hänen vaimonsa nimi oli Mehetabel, Matredin tytär, joka oli Mee-Sahabin tytär.
1 Chronicles 1:50 And when Baalhanan was dead, Hadad reigned in his stead: and the name of his city was Pai; and his wife’s name was Mehetabel, the daughter of Matred, the daughter of Mezahab.
1. Aikakirja 1:51 Myös Hadad kuoli. Edomin ruhtinaat olivat: ruhtinas Timna, ruhtinas Alia, ruhtinas Jetet,
1 Chronicles 1:51 Hadad died also. And the dukes of Edom were; duke Timnah, duke Aliah, duke Jetheth,
1. Aikakirja 1:52 Herttua Aholibama, herttua Elah, herttua Pinon,
1 Chronicles 1:52 Duke Aholibamah, duke Elah, duke Pinon,
1. Aikakirja 1:53 Herttua Kenaz, herttua Teman, herttua Mibzar,
1 Chronicles 1:53 Duke Kenaz, duke Teman, duke Mibzar,
1. Aikakirja 1:54 Ruhtinas Magdiel, ruhtinas Iram. Nämä ovat Edomin ruhtinaat.
1 Chronicles 1:54 Duke Magdiel, duke Iram. These are the dukes of Edom.
1. Aikakirja 2:1 Nämä olivat Israelin pojat: Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda, Isaskar ja Sebulon,
1 Chronicles 2:1 These are the sons of Israel; Reuben, Simeon, Levi, and Judah, Issachar, and Zebulun,
1. Aikakirja 2:2 Dan, Joosef ja Benjamin, Naftali, Gad ja Asser.
1 Chronicles 2:2 Dan, Joseph, and Benjamin, Naphtali, Gad, and Asher.
1. Aikakirja 2:3 Juudan pojat olivat Er, Onan ja Seela, jotka kolme syntyivät hänelle kanaanilaisen Suan tyttärestä. Mutta Er, Juudan esikoinen, oli paha Herran silmissä, ja hän surmasi hänet.
1 Chronicles 2:3 The sons of Judah; Er, and Onan, and Shelah: which three were born to him of the daughter of Shua the Canaanitess. And Er, the firstborn of Judah, was evil in the sight of the LORD; and he slew him.
1. Aikakirja 2:4 Ja hänen miniänsä Tamar synnytti hänelle Peresin ja Serahin. Juudan poikia oli kaikkiaan viisi.
1 Chronicles 2:4 And Tamar his daughter in law bore him Pharez and Zerah. All the sons of Judah were five.
1. Aikakirja 2:5 Peresin pojat olivat Hesron ja Hamul.
1 Chronicles 2:5 The sons of Pharez; Hezron, and Hamul.
1. Aikakirja 2:6 Ja Serahin pojat olivat Simri, Etan, Heman, Kalkol ja Dara, kaikkiaan viisi.
1 Chronicles 2:6 And the sons of Zerah; Zimri, and Ethan, and Heman, and Calcol, and Dara: five of them in all.
1. Aikakirja 2:7 Ja Karmin pojat: Akar, Israelin onnettomuuden aiheuttaja, joka oli tehnyt kirouksen kieltoa vastaan.
1 Chronicles 2:7 And the sons of Carmi; Achar, the troubler of Israel, who transgressed in the thing accursed.
1. Aikakirja 2:8 Ja Etanin pojat olivat Asarja.
1 Chronicles 2:8 And the sons of Ethan; Azariah.
1. Aikakirja 2:9 Hesronin pojat, jotka hänelle syntyivät, olivat Jerahmeel, Ram ja Kelubai.
1 Chronicles 2:9 The sons also of Hezron, that were born to him; Jerahmeel, and Ram, and Chelubai.
1. Aikakirja 2:10 Ja Raamille syntyi Amminadab, ja Amminadabille syntyi Nahson, Juudan lasten ruhtinas.
1 Chronicles 2:10 And Ram begat Amminadab; and Amminadab begat Nahshon, prince of the children of Judah;
1. Aikakirja 2:11 Nahsonille syntyi Salma, ja Salmalle syntyi Booas,
1 Chronicles 2:11 And Nahshon begat Salma, and Salma begat Boaz,
1. Aikakirja 2:12 Ja Booaalle syntyi Obed, ja Obedille syntyi Iisai,
1 Chronicles 2:12 And Boaz begat Obed, and Obed begat Jesse,
1. Aikakirja 2:13 Ja Iisaille syntyi esikoisensa Eliab, toinen Abinadab ja kolmas Simea,
1 Chronicles 2:13 And Jesse begat his firstborn Eliab, and Abinadab the second, and Shimma the third,
1. Aikakirja 2:14 Neljäs Netanel, viides Raddai,
1 Chronicles 2:14 Nethaneel the fourth, Raddai the fifth,
1. Aikakirja 2:15 Kuudes Ozem, seitsemäs Daavid,
1 Chronicles 2:15 Ozem the sixth, David the seventh:
1. Aikakirja 2:16 Hänen sisarensa olivat Seruja ja Abigail. Serujan pojat olivat Abisai, Joab ja Asael, kaikkiaan kolme.
1 Chronicles 2:16 Whose sisters were Zeruiah, and Abigail. And the sons of Zeruiah; Abishai, and Joab, and Asahel, three.
1. Aikakirja 2:17 Ja Abigail synnytti Amasan; ja Amasan isä oli ismaelilainen Jeter.
1 Chronicles 2:17 And Abigail bore Amasa: and the father of Amasa was Jether the Ishmeelite.
1. Aikakirja 2:18 Ja Kalebille, Hesronin pojalle, syntyi lapsia hänen vaimostaan Asubasta ja Jeriotista. Hänen poikansa ovat nämä: Jeser, Sobab ja Ardon.
1 Chronicles 2:18 And Caleb the son of Hezron begat children of Azubah his wife, and of Jerioth: her sons are these; Jesher, and Shobab, and Ardon.
1. Aikakirja 2:19 Ja kun Asuba oli kuollut, Kaleb otti vaimokseen Efratin, joka synnytti hänelle Hurin.
1 Chronicles 2:19 And when Azubah was dead, Caleb took to him Ephrath, which bore him Hur.
1. Aikakirja 2:20 Ja Hurille syntyi Uri, ja Urille syntyi Besaleel.
1 Chronicles 2:20 And Hur begat Uri, and Uri begat Bezaleel.
1. Aikakirja 2:21 Sen jälkeen Hesron yhtyi Gileadin isän Makirin tyttäreen ja otti tämän vaimokseen ollessaan 30 vuotta vanha, ja tämä synnytti hänelle Segubin.
1 Chronicles 2:21 And afterward Hezron went in to the daughter of Machir the father of Gilead, whom he married when he was three score years old; and she bore him Segub.
1. Aikakirja 2:22 Ja Segub siitti Jairin, jolla oli kaksikymmentäkolme kaupunkia Gileadin maassa.
1 Chronicles 2:22 And Segub begat Jair, who had three and twenty cities in the land of Gilead.
1. Aikakirja 2:23 Ja hän valloitti heiltä Gesurin ja Aramin sekä Jairin kylät ja Kenatin ja sen kylät, yhteensä kuusikymmentä kaupunkia. Kaikki nämä kuuluivat Maakirin, Gileadin isän, pojille.
1 Chronicles 2:23 And he took Geshur, and Aram, with the towns of Jair, from them, with Kenath, and the towns thereof, even three score cities. All these belonged to the sons of Machir the father of Gilead.
1. Aikakirja 2:24 Ja sen jälkeen, kun Hesron oli kuollut Kalebefratassa, synnytti Hesronin vaimo Abia hänelle Ashurin, Tekoan isän.
1 Chronicles 2:24 And after that Hezron was dead in Calebephratah, then Abiah Hezron’s wife bore him Ashur the father of Tekoa.
1. Aikakirja 2:25 Ja Jerahmeelin, Hesronin esikoisen, pojat olivat Ram, esikoinen, ja Buna, Oren, Oosem ja Ahija.
1 Chronicles 2:25 And the sons of Jerahmeel the firstborn of Hezron were, Ram the firstborn, and Bunah, and Oren, and Ozem, and Ahijah.
1. Aikakirja 2:26 Jerahmeelilla oli myös toinen vaimo, jonka nimi oli Atara; hän oli Onamin äiti.
1 Chronicles 2:26 Jerahmeel had also another wife, whose name was Atarah; she was the mother of Onam.
1. Aikakirja 2:27 Ja Raamin, Jerahmeelin esikoisen, pojat olivat Maas, Jamin ja Eeker.
1 Chronicles 2:27 And the sons of Ram the firstborn of Jerahmeel were, Maaz, and Jamin, and Eker.
1. Aikakirja 2:28 Ja Onamin pojat olivat Sammai ja Jaada. Ja Sammain pojat olivat Nadab ja Abisur.
1 Chronicles 2:28 And the sons of Onam were, Shammai, and Jada. And the sons of Shammai; Nadab and Abishur.
1. Aikakirja 2:29 Ja Abisurin vaimon nimi oli Abihail, ja hän synnytti hänelle Ahbanin ja Molidin.
1 Chronicles 2:29 And the name of the wife of Abishur was Abihail, and she bore him Ahban, and Molid.
1. Aikakirja 2:30 Ja Nadabin pojat olivat Seled ja Appaim; mutta Seled kuoli lapsettomana.
1 Chronicles 2:30 And the sons of Nadab; Seled, and Appaim: but Seled died without children.
1. Aikakirja 2:31 Appaimin pojat olivat Jisi. Jisin pojat olivat Seesan. Seesanin lapset olivat Ahlai.
1 Chronicles 2:31 And the sons of Appaim; Ishi. And the sons of Ishi; Sheshan. And the children of Sheshan; Ahlai.
1. Aikakirja 2:32 Ja Jadan, Sammain veljen, pojat olivat Jeter ja Jonathan; ja Jeter kuoli lapsettomana.
1 Chronicles 2:32 And the sons of Jada the brother of Shammai; Jether, and Jonathan: and Jether died without children.
1. Aikakirja 2:33 Ja Jonatanin pojat olivat Pelet ja Saasa. Nämä olivat Jerahmeelin pojat.
1 Chronicles 2:33 And the sons of Jonathan; Peleth, and Zaza. These were the sons of Jerahmeel.
1. Aikakirja 2:34 Sesanilla ei ollut poikia, vaan ainoastaan tyttäriä. Ja Sesanilla oli egyptiläinen palvelija, jonka nimi oli Jarha.
1 Chronicles 2:34 Now Sheshan had no sons, but daughters. And Sheshan had a servant, an Egyptian, whose name was Jarha.
1. Aikakirja 2:35 Ja Seesan antoi tyttärensä palvelijalleen Jarhalle vaimoksi, ja tämä synnytti hänelle Attain.
1 Chronicles 2:35 And Sheshan gave his daughter to Jarha his servant to wife; and she bore him Attai.
1. Aikakirja 2:36 Ja Attaille syntyi Naatan, ja Naatanille syntyi Sabad,
1 Chronicles 2:36 And Attai begat Nathan, and Nathan begat Zabad,
1. Aikakirja 2:37 Ja Sabadille syntyi Eflal, ja Eflalille syntyi Obed,
1 Chronicles 2:37 And Zabad begat Ephlal, and Ephlal begat Obed,
1. Aikakirja 2:38 Ja Obedille syntyi Jeehu, ja Jeehulle syntyi Asarja,
1 Chronicles 2:38 And Obed begat Jehu, and Jehu begat Azariah,
1. Aikakirja 2:39 Asarjalle syntyi Heles, ja Helesille syntyi Eleasa.
1 Chronicles 2:39 And Azariah begat Helez, and Helez begat Eleasah,
1. Aikakirja 2:40 Ja Eleasalle syntyi Sisamai, ja Sisamaille syntyi Sallum,
1 Chronicles 2:40 And Eleasah begat Sisamai, and Sisamai begat Shallum,
1. Aikakirja 2:41 Ja Sallumille syntyi Jekamia, ja Jekamialle syntyi Elisama.
1 Chronicles 2:41 And Shallum begat Jekamiah, and Jekamiah begat Elishama.
1. Aikakirja 2:42 Jerahmeelin veljen Kalebin pojat olivat Mesa, hänen esikoisensa, joka oli Siifin isä, ja Maresan, Hebronin isän, pojat.
1 Chronicles 2:42 Now the sons of Caleb the brother of Jerahmeel were, Mesha his firstborn, which was the father of Ziph; and the sons of Mareshah the father of Hebron.
1. Aikakirja 2:43 Ja Hebronin pojat olivat Korah, Tappuah, Rekem ja Sema.
1 Chronicles 2:43 And the sons of Hebron; Korah, and Tappuah, and Rekem, and Shema.
1. Aikakirja 2:44 Ja Semalle syntyi Raham, Jorkoamin isä; ja Rekemille syntyi Sammai.
1 Chronicles 2:44 And Shema begat Raham, the father of Jorkoam: and Rekem begat Shammai.
1. Aikakirja 2:45 Ja Sammain poika oli Maon; ja Maon oli Betsurin isä.
1 Chronicles 2:45 And the son of Shammai was Maon: and Maon was the father of Bethzur.
1. Aikakirja 2:46 Ja Efa, Kaalebin sivuvaimo, synnytti Haranin, Mosan ja Gaseksen, ja Haranille syntyi Gases.
1 Chronicles 2:46 And Ephah, Caleb’s concubine, bore Haran, and Moza, and Gazez: and Haran begat Gazez.
1. Aikakirja 2:47 Ja Jahdain pojat olivat Regem, Jootam, Gesam, Pelet, Eefa ja Saaf.
1 Chronicles 2:47 And the sons of Jahdai; Regem, and Jotham, and Gesham, and Pelet, and Ephah, and Shaaph.
1. Aikakirja 2:48 Maaka, Kaalebin sivuvaimo, synnytti Seberin ja Tirhanan.
1 Chronicles 2:48 Maachah, Caleb’s concubine, bore Sheber, and Tirhanah.
1. Aikakirja 2:49 Hän synnytti myös Saafin, Madmannan isän, Sevan, Makbenan isän, ja Gibean isän; ja Kalebin tytär oli Aksa.
1 Chronicles 2:49 She bore also Shaaph the father of Madmannah, Sheva the father of Machbenah, and the father of Gibea: and the daughter of Caleb was Achsa.
1. Aikakirja 2:50 Nämä olivat Kalebin, Hurin pojan, Efratan esikoisen, pojat; Soobal, Kirjat-Jearimin isä.
1 Chronicles 2:50 These were the sons of Caleb the son of Hur, the firstborn of Ephratah; Shobal the father of Kirjathjearim.
1. Aikakirja 2:51 Salma, Betlehemin isä, Haref, Betgaderin isä.
1 Chronicles 2:51 Salma the father of Bethlehem, Hareph the father of Bethgader.
1. Aikakirja 2:52 Ja Soobalilla, Kirjat-Jearimin isällä, oli poikia: Haroeh ja puolet manahetilaisista.
1 Chronicles 2:52 And Shobal the father of Kirjathjearim had sons; Haroeh, and half of the Manahethites.
1. Aikakirja 2:53 Ja Kirjat-Jearimin suvut: jetriläiset, puhilaiset, suumatilaiset ja misrailaiset; heistä polveutuvat saraatilaiset ja estaulilaiset,
1 Chronicles 2:53 And the families of Kirjathjearim; the Ithrites, and the Puhites, and the Shumathites, and the Mishraites; of them came the Zareathites, and the Eshtaulites,
1. Aikakirja 2:54 Salman jälkeläisiä olivat Betlehem ja netofalaiset, Atarot ja Joabin heimo sekä puolet manahetilaisista, sorilaiset.
1 Chronicles 2:54 The sons of Salma; Bethlehem, and the Netophathites, Ataroth, the house of Joab, and half of the Manahethites, the Zorites.
1. Aikakirja 2:55 Ja Jaabeksessa asuvien kirjurien suvut: tiratilaiset, simeatilaiset ja sukatilaiset. Nämä olivat keeniläiset, jotka polveutuivat Hematista, Rekabin suvun isästä.
1 Chronicles 2:55 And the families of the scribes which dwelled at Jabez; the Tirathites, the Shimeathites, and Suchathites. These are the Kenites that came of Hemath, the father of the house of Rechab.
1. Aikakirja 3:1 Nämä olivat Daavidin pojat, jotka syntyivät hänelle Hebronissa: esikoinen Amnon jisreeliläisestä Ahinoamista, toinen Daniel karmelilaisesta Abigailista.
1 Chronicles 3:1 Now these were the sons of David, which were born to him in Hebron; the firstborn Amnon, of Ahinoam the Jezreelitess; the second Daniel, of Abigail the Carmelitess:
1. Aikakirja 3:2 Kolmas Absalom, Gesurin kuninkaan Talmain tyttären Maakan poika, neljäs Adonia Haggitin poika:
1 Chronicles 3:2 The third, Absalom the son of Maachah the daughter of Talmai king of Geshur: the fourth, Adonijah the son of Haggith:
1. Aikakirja 3:3 Viides Sefatja Abitalista; kuudes Jitream, hänen vaimonsa Egla.
1 Chronicles 3:3 The fifth, Shephatiah of Abital: the sixth, Ithream by Eglah his wife.
1. Aikakirja 3:4 Nämä kuusi syntyivät hänelle Hebronissa, ja siellä hän hallitsi seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta, ja Jerusalemissa hän hallitsi kolmekymmentä kolme vuotta.
1 Chronicles 3:4 These six were born to him in Hebron; and there he reigned seven years and six months: and in Jerusalem he reigned thirty and three years.
1. Aikakirja 3:5 Ja nämä syntyivät hänelle Jerusalemissa: Simea, Soobab, Naatan ja Salomo, neljä, Batsuasta, Ammielin tyttärestä.
1 Chronicles 3:5 And these were born to him in Jerusalem; Shimea, and Shobab, and Nathan, and Solomon, four, of Bathshua the daughter of Ammiel:
1. Aikakirja 3:6 myös Ibhar, Elisama ja Eliphelet,
1 Chronicles 3:6 Ibhar also, and Elishama, and Eliphelet,
1. Aikakirja 3:7 Ja Nogah, Nefeg ja Jaafia,
1 Chronicles 3:7 And Nogah, and Nepheg, and Japhia,
1. Aikakirja 3:8 Elisama, Eljada ja Elifelet, yhdeksän.
1 Chronicles 3:8 And Elishama, and Eliada, and Eliphelet, nine.
1. Aikakirja 3:9 Nämä kaikki olivat Daavidin poikia, sivuvaimojen poikia lukuun ottamatta, ja heidän sisarensa Taamar.
1 Chronicles 3:9 These were all the sons of David, beside the sons of the concubines, and Tamar their sister.
1. Aikakirja 3:10 Ja Salomon poika oli Rehabeam, hänen poikansa Abia, hänen poikansa Asa, hänen poikansa Josafat,
1 Chronicles 3:10 And Solomon’s son was Rehoboam, Abia his son, Asa his son, Jehoshaphat his son,
1. Aikakirja 3:11 Hänen poikansa Joram, tämän poika Ahasja, tämän poika Joas,
1 Chronicles 3:11 Joram his son, Ahaziah his son, Joash his son,
1. Aikakirja 3:12 hänen poikansa Amasja, tämän poika Asarja, tämän poika Jotam,
1 Chronicles 3:12 Amaziah his son, Azariah his son, Jotham his son,
1. Aikakirja 3:13 Hänen poikansa Ahas, tämän poika Hiskia, tämän poika Manasse,
1 Chronicles 3:13 Ahaz his son, Hezekiah his son, Manasseh his son,
1. Aikakirja 3:14 Hänen poikansa Amon ja tämän poika Josia.
1 Chronicles 3:14 Amon his son, Josiah his son.
1. Aikakirja 3:15 Ja Josian pojat olivat: esikoinen Joohanan, toinen Joojakim, kolmas Sidkia ja neljäs Sallum.
1 Chronicles 3:15 And the sons of Josiah were, the firstborn Johanan, the second Jehoiakim, the third Zedekiah, the fourth Shallum.
1. Aikakirja 3:16 Ja Joojakimin pojat olivat Jekonja, hänen poikansa, ja hänen poikansa Sidkia.
1 Chronicles 3:16 And the sons of Jehoiakim: Jeconiah his son, Zedekiah his son.
1. Aikakirja 3:17 Ja Jekonian pojat; Assir, hänen poikansa Salathiel,
1 Chronicles 3:17 And the sons of Jeconiah; Assir, Salathiel his son,
1. Aikakirja 3:18 Myös Malkiram, Pedaja, Senasar, Jekamia, Hosama ja Nedabia.
1 Chronicles 3:18 Malchiram also, and Pedaiah, and Shenazar, Jecamiah, Hoshama, and Nedabiah.
1. Aikakirja 3:19 Ja Pedajan pojat olivat Serubbaabel ja Simei, ja Serubbaabelin pojat; Mesullam, Hananja ja Selomit, heidän sisarensa:
1 Chronicles 3:19 And the sons of Pedaiah were, Zerubbabel, and Shimei: and the sons of Zerubbabel; Meshullam, and Hananiah, and Shelomith their sister:
1. Aikakirja 3:20 Ja Hasuba, Ohel, Berekja, Hasadja ja Juusabhesed, viisi.
1 Chronicles 3:20 And Hashubah, and Ohel, and Berechiah, and Hasadiah, Jushabhesed, five.
1. Aikakirja 3:21 Ja Hananjan pojat olivat Pelatja ja Jesaja, Refajan pojat, Arnanin pojat, Obadjan pojat, Sekanjan pojat.
1 Chronicles 3:21 And the sons of Hananiah; Pelatiah, and Jesaiah: the sons of Rephaiah, the sons of Arnan, the sons of Obadiah, the sons of Shechaniah.
1. Aikakirja 3:22 Ja Sekanjan pojat olivat Semaja; ja Semajan pojat olivat Hattus, Jigeal, Baria, Nearja ja Safat, kaikkiaan kuusi.
1 Chronicles 3:22 And the sons of Shechaniah; Shemaiah: and the sons of Shemaiah; Hattush, and Igeal, and Bariah, and Neariah, and Shaphat, six.
1. Aikakirja 3:23 Ja Nearjan pojat olivat Eljoenai, Hiskia ja Asrikam, kaikkiaan kolme.
1 Chronicles 3:23 And the sons of Neariah; Elioenai, and Hezekiah, and Azrikam, three.
1. Aikakirja 3:24 Ja Elioenain pojat olivat Hodaja, Eljasib, Pelaja, Akkub, Johanan, Dalaja ja Anani, seitsemän.
1 Chronicles 3:24 And the sons of Elioenai were, Hodaiah, and Eliashib, and Pelaiah, and Akkub, and Johanan, and Dalaiah, and Anani, seven.
1. Aikakirja 4:1 Juudan pojat olivat Peres, Hesron, Karmi, Huur ja Soobal.
1 Chronicles 4:1 The sons of Judah; Pharez, Hezron, and Carmi, and Hur, and Shobal.
1. Aikakirja 4:2 Ja Reajalle, Soobalin pojalle, syntyi Jahat, ja Jahatille syntyivät Ahumai ja Lahad. Nämä ovat soratilaisten suvut.
1 Chronicles 4:2 And Reaiah the son of Shobal begat Jahath; and Jahath begat Ahumai, and Lahad. These are the families of the Zorathites.
1. Aikakirja 4:3 Ja nämä olivat Etamin isän lapset: Jisreel, Jisma ja Jidbas; ja heidän sisarensa nimi oli Haslelponi.
1 Chronicles 4:3 And these were of the father of Etam; Jezreel, and Ishma, and Idbash: and the name of their sister was Hazelelponi:
1. Aikakirja 4:4 Ja Penuel, Gedorin isä, ja Eser, Husan isä. Nämä olivat Hurin, Efratan esikoisen, Betlehemin isän, pojat.
1 Chronicles 4:4 And Penuel the father of Gedor, and Ezer the father of Hushah. These are the sons of Hur, the firstborn of Ephratah, the father of Bethlehem.
1. Aikakirja 4:5 Ja Assurilla, Tekoan isällä, oli kaksi vaimoa, Hela ja Naara.
1 Chronicles 4:5 And Ashur the father of Tekoa had two wives, Helah and Naarah.
1. Aikakirja 4:6 Ja Naara synnytti hänelle Ahusamin, Heeferin, Temenin ja Haahastarin. Nämä olivat Naaran pojat.
1 Chronicles 4:6 And Naarah bore him Ahuzam, and Hepher, and Temeni, and Haahashtari. These were the sons of Naarah.
1. Aikakirja 4:7 Ja Helan pojat olivat Seret, Jisoar ja Etnan.
1 Chronicles 4:7 And the sons of Helah were, Zereth, and Jezoar, and Ethnan.
1. Aikakirja 4:8 Ja Koosille syntyivät Anub ja Zobebah, ja Aharhelin, Harumin pojan, suvut.
1 Chronicles 4:8 And Coz begat Anub, and Zobebah, and the families of Aharhel the son of Harum.
1. Aikakirja 4:9 Ja Jabes oli veljiään kunnioitetumpi, ja hänen äitinsä antoi hänelle nimen Jabes, sanoen: Minä synnytin hänet tuskalla.
1 Chronicles 4:9 And Jabez was more honorable than his brothers: and his mother called his name Jabez, saying, Because I bore him with sorrow.
1. Aikakirja 4:10 Ja Jabes huusi avuksi Israelin Jumalaa sanoen: Oi, jospa siunaisit minua ja laajentaisit minun alueeni, jospa kätesi olisi minun kanssani ja varjelisit minut pahasta, ettei se minua murehdaisi! Ja Jumala antoi hänelle, mitä hän pyysi.
1 Chronicles 4:10 And Jabez called on the God of Israel, saying, Oh that you would bless me indeed, and enlarge my coast, and that your hand might be with me, and that you would keep me from evil, that it may not grieve me! And God granted him that which he requested.
1. Aikakirja 4:11 Ja Kelubille, Suuahin veljelle, syntyi Mehir, joka oli Estonin isä.
1 Chronicles 4:11 And Chelub the brother of Shuah begat Mehir, which was the father of Eshton.
1. Aikakirja 4:12 Estonille syntyivät Bet-Rafa, Paseah ja Tehinna, Irnahasin isä. Nämä ovat Rekan miehet.
1 Chronicles 4:12 And Eshton begat Bethrapha, and Paseah, and Tehinnah the father of Irnahash. These are the men of Rechah.
1. Aikakirja 4:13 Kenasin pojat olivat Otniel ja Seraja; ja Otnielin pojat olivat Hatat.
1 Chronicles 4:13 And the sons of Kenaz; Othniel, and Seraiah: and the sons of Othniel; Hathath.
1. Aikakirja 4:14 Meonotaille syntyi Ofra, ja Serajalle syntyi Joab, Harasimin laakson isä; sillä he olivat käsityöläisiä.
1 Chronicles 4:14 And Meonothai begat Ophrah: and Seraiah begat Joab, the father of the valley of Charashim; for they were craftsmen.
1. Aikakirja 4:15 Ja Kalebin, Jefunnen pojan, pojat olivat Iru, Ela ja Naam; ja Elan pojat oli Kenas.
1 Chronicles 4:15 And the sons of Caleb the son of Jephunneh; Iru, Elah, and Naam: and the sons of Elah, even Kenaz.
1. Aikakirja 4:16 Ja Jehaleleelin pojat olivat Siif, Siifa, Tiria ja Asareel.
1 Chronicles 4:16 And the sons of Jehaleleel; Ziph, and Ziphah, Tiria, and Asareel.
1. Aikakirja 4:17 Esran pojat olivat Jeter, Mered, Eefer ja Jalon; ja hän synnytti Mirjamin, Sammain ja Jisban, Estemoan isän.
1 Chronicles 4:17 And the sons of Ezra were, Jether, and Mered, and Epher, and Jalon: and she bore Miriam, and Shammai, and Ishbah the father of Eshtemoa.
1. Aikakirja 4:18 Ja hänen vaimonsa Jehudija synnytti Jeredin, Gedorin isän, ja Heberin, Sokon isän, ja Jekutielin, Sanoahin isän. Ja nämä olivat Bitian, faraon tyttären, pojat, jotka Mered otti vaimokseen.
1 Chronicles 4:18 And his wife Jehudijah bore Jered the father of Gedor, and Heber the father of Socho, and Jekuthiel the father of Zanoah. And these are the sons of Bithiah the daughter of Pharaoh, which Mered took.
1. Aikakirja 4:19 Ja hänen vaimonsa Hoodian, Nahamin sisaren, pojat; Naham oli garmilaisen Keilan isä ja maakatilainen Estemoa.
1 Chronicles 4:19 And the sons of his wife Hodiah the sister of Naham, the father of Keilah the Garmite, and Eshtemoa the Maachathite.
1. Aikakirja 4:20 Simonin pojat olivat Amnon, Rinna, Ben-Hanan ja Tilon. Jisin pojat olivat Sohet ja Benzohet.
1 Chronicles 4:20 And the sons of Shimon were, Amnon, and Rinnah, Benhanan, and Tilon. And the sons of Ishi were, Zoheth, and Benzoheth.
1. Aikakirja 4:21 Juudan pojan Seelan pojat olivat Er, Lekan isä, ja Laada, Maresan isä, sekä Asbean suvusta peräisin olevat pellavakankaiden kutojien suvut,
1 Chronicles 4:21 The sons of Shelah the son of Judah were, Er the father of Lecah, and Laadah the father of Mareshah, and the families of the house of them that worked fine linen, of the house of Ashbea,
1. Aikakirja 4:22 Ja Jokim ja Koseban miehet ja Joas ja Saraf, joilla oli valta Moabissa, ja Jasubilehem. Nämä ovat muinaisia asioita.
1 Chronicles 4:22 And Jokim, and the men of Chozeba, and Joash, and Saraph, who had the dominion in Moab, and Jashubilehem. And these are ancient things.
1. Aikakirja 4:23 Nämä olivat savenvalajia ja niitä, jotka asuivat kasvien ja pensasaitojen keskellä: siellä he asuivat kuninkaan luona hänen työssään.
1 Chronicles 4:23 These were the potters, and those that dwelled among plants and hedges: there they dwelled with the king for his work.
1. Aikakirja 4:24 Simeonin pojat olivat Nemuel, Jamin, Jarib, Serah ja Saul.
1 Chronicles 4:24 The sons of Simeon were, Nemuel, and Jamin, Jarib, Zerah, and Shaul:
1. Aikakirja 4:25 hänen poikansa Sallum, tämän poika Mibsam, tämän poika Misma.
1 Chronicles 4:25 Shallum his son, Mibsam his son, Mishma his son.
1. Aikakirja 4:26 Misman pojat olivat hänen poikansa Hamuel, hänen poikansa Sakkur ja hänen poikansa Simei.
1 Chronicles 4:26 And the sons of Mishma; Hamuel his son, Zacchur his son, Shimei his son.
1. Aikakirja 4:27 Ja Simeillä oli kuusitoista poikaa ja kuusi tytärtä; mutta hänen veljillään ei ollut monta lasta, eikä koko heidän sukunsa lisääntynyt niin kuin Juudan lapset.
1 Chronicles 4:27 And Shimei had sixteen sons and six daughters: but his brothers had not many children, neither did all their family multiply, like to the children of Judah.
1. Aikakirja 4:28 Ja he asuivat Beersebassa, Moladassa ja Hasarsualissa,
1 Chronicles 4:28 And they dwelled at Beersheba, and Moladah, and Hazarshual,
1. Aikakirja 4:29 Ja Bilhassa, Esemissä ja Toladissa,
1 Chronicles 4:29 And at Bilhah, and at Ezem, and at Tolad,
1. Aikakirja 4:30 Ja Betuelissa, Hormassa ja Siklagissa,
1 Chronicles 4:30 And at Bethuel, and at Hormah, and at Ziklag,
1. Aikakirja 4:31 Ja BetMarkabotissa, Hasarsusimissa, BetBireissa ja Saaraimissa. Nämä olivat heidän kaupunkejaan Daavidin hallituskauteen asti.
1 Chronicles 4:31 And at Bethmarcaboth, and Hazarsusim, and at Bethbirei, and at Shaaraim. These were their cities to the reign of David.
1. Aikakirja 4:32 Ja heidän kylänsä olivat Etam, Ain, Rimmon, Token ja Asan, viisi kaupunkia.
1 Chronicles 4:32 And their villages were, Etam, and Ain, Rimmon, and Tochen, and Ashan, five cities:
1. Aikakirja 4:33 Ja kaikki heidän kylänsä, jotka olivat näiden kaupunkien ympärillä, aina Baaliin asti. Nämä olivat heidän asuinpaikkansa ja heidän sukuluettelonsa.
1 Chronicles 4:33 And all their villages that were round about the same cities, to Baal. These were their habitations, and their genealogy.
1. Aikakirja 4:34 Ja Mesobab, ja Jamlek, ja Josa, Amasjan poika,
1 Chronicles 4:34 And Meshobab, and Jamlech, and Joshah, the son of Amaziah,
1. Aikakirja 4:35 Ja Joel ja Jeehu, Josibjan poika, joka oli Serajan poika, joka Asielin poika,
1 Chronicles 4:35 And Joel, and Jehu the son of Josibiah, the son of Seraiah, the son of Asiel,
1. Aikakirja 4:36 Ja Eljoenai, Jaakoba, Jesohaja, Asaja, Adiel, Jesimiel ja Benaja,
1 Chronicles 4:36 And Elioenai, and Jaakobah, and Jeshohaiah, and Asaiah, and Adiel, and Jesimiel, and Benaiah,
1. Aikakirja 4:37 Ja Siisa, Sifin poika, joka oli Allonin poika, joka Jedajan poika, joka Simrin poika, joka Semajan poika;
1 Chronicles 4:37 And Ziza the son of Shiphi, the son of Allon, the son of Jedaiah, the son of Shimri, the son of Shemaiah;
1. Aikakirja 4:38 Nämä nimeltä mainitut olivat ruhtinaita sukuissaan, ja heidän isiensä huonekunta lisääntyi suuresti.
1 Chronicles 4:38 These mentioned by their names were princes in their families: and the house of their fathers increased greatly.
1. Aikakirja 4:39 Ja he menivät Gedorin sisäänkäynnille, aina laakson itäpuolelle, etsimään laidunta lampailleen.
1 Chronicles 4:39 And they went to the entrance of Gedor, even to the east side of the valley, to seek pasture for their flocks.
1. Aikakirja 4:40 Ja he löysivät lihavan ja hyvän laitumen, ja maa oli laaja, hiljainen ja rauhallinen; sillä Haamin jälkeläiset olivat asuneet siellä muinoin.
1 Chronicles 4:40 And they found fat pasture and good, and the land was wide, and quiet, and peaceable; for they of Ham had dwelled there of old.
1. Aikakirja 4:41 Ja nämä nimeltä kirjoitetut tulivat Hiskian, Juudan kuninkaan, päivinä ja löivät heidän telttansa ja siellä olevat asumuksensa ja tuhosivat heidät täysin, aina tähän päivään asti, ja asuivat heidän kammioissaan, koska siellä oli laidun heidän karjalleen.
1 Chronicles 4:41 And these written by name came in the days of Hezekiah king of Judah, and smote their tents, and the habitations that were found there, and destroyed them utterly to this day, and dwelled in their rooms: because there was pasture there for their flocks.
1. Aikakirja 4:42 Ja heistä, Simeonin lapsista, viisisataa miestä, meni Seirin vuoristoon, ja heidän päämiehinään olivat Pelatja, Nearja, Refaja ja Ussiel, Jisin pojat.
1 Chronicles 4:42 And some of them, even of the sons of Simeon, five hundred men, went to mount Seir, having for their captains Pelatiah, and Neariah, and Rephaiah, and Uzziel, the sons of Ishi.
1. Aikakirja 4:43 Ja he voittivat loputkin amalekilaisista ja asuivat siellä aina tähän päivään asti.
1 Chronicles 4:43 And they smote the rest of the Amalekites that were escaped, and dwelled there to this day.
1. Aikakirja 5:1 Ruubenin, Israelin esikoisen, pojat (sillä hän oli esikoinen, mutta koska hän saastutti isänsä vuoteen, hänen esikoisuutensa annettiin Israelin pojan Joosefin pojille; eikä sukuluetteloa ole laskettava esikoisoikeuden jälkeen.
1 Chronicles 5:1 Now the sons of Reuben the firstborn of Israel, (for he was the firstborn; but for as much as he defiled his father’s bed, his birthright was given to the sons of Joseph the son of Israel: and the genealogy is not to be reckoned after the birthright.
1. Aikakirja 5:2 Sillä Juuda oli veljiensä edellä, ja hänestä polveutui ylin hallitsija; mutta esikoisoikeus oli Joosefilla.)
1 Chronicles 5:2 For Judah prevailed above his brothers, and of him came the chief ruler; but the birthright was Joseph’s:)
1. Aikakirja 5:3 Ruubenin, Israelin esikoisen, pojat olivat Hanok, Pallu, Hesron ja Karmi.
1 Chronicles 5:3 The sons, I say, of Reuben the firstborn of Israel were, Hanoch, and Pallu, Hezron, and Carmi.
1. Aikakirja 5:4 Joelin pojat olivat hänen poikansa Semaja, tämän poika Goog, tämän poika Simei,
1 Chronicles 5:4 The sons of Joel; Shemaiah his son, Gog his son, Shimei his son,
1. Aikakirja 5:5 Miika hänen poikansa, Reaja hänen poikansa, Baal hänen poikansa,
1 Chronicles 5:5 Micah his son, Reaia his son, Baal his son,
1. Aikakirja 5:6 Hänen poikansa Beera, jonka Assyrian kuningas TilgatPilneser vei vangiksi; hän oli ruubenilaisten ruhtinas.
1 Chronicles 5:6 Beerah his son, whom Tilgathpilneser king of Assyria carried away captive: he was prince of the Reubenites.
1. Aikakirja 5:7 Ja hänen veljensä suvuittain, kun heidän polveutumisensa laskettiin muistiin, olivat päämies Jeiel ja Sakarja,
1 Chronicles 5:7 And his brothers by their families, when the genealogy of their generations was reckoned, were the chief, Jeiel, and Zechariah,
1. Aikakirja 5:8 Ja Bela, Asaksen poika, Seman pojan, Joelin pojan, joka asui Aroerissa, aina Neboon ja Baal-Meoniin asti,
1 Chronicles 5:8 And Bela the son of Azaz, the son of Shema, the son of Joel, who dwelled in Aroer, even to Nebo and Baalmeon:
1. Aikakirja 5:9 Ja itään päin hän asui aina Eufrat-virrasta lähtevän erämaan rajaan asti, sillä heidän karjansa oli lisääntynyt Gileadin maassa.
1 Chronicles 5:9 And eastward he inhabited to the entering in of the wilderness from the river Euphrates: because their cattle were multiplied in the land of Gilead.
1. Aikakirja 5:10 Ja Saulin päivinä he sotivat hagarilaisia vastaan, jotka kaatuivat heidän käsiinsä; ja he asuivat heidän teltoissaan koko Gileadin itäisellä maalla.
1 Chronicles 5:10 And in the days of Saul they made war with the Hagarites, who fell by their hand: and they dwelled in their tents throughout all the east land of Gilead.
1. Aikakirja 5:11 Ja Gadin lapset asuivat heidän vastapäätä, Basanin maassa Salkaan asti.
1 Chronicles 5:11 And the children of Gad dwelled over against them, in the land of Bashan to Salcah:
1. Aikakirja 5:12 Joel päämies ja Saafam seuraava, ja Jaanai ja Safat Baasanissa.
1 Chronicles 5:12 Joel the chief, and Shapham the next, and Jaanai, and Shaphat in Bashan.
1. Aikakirja 5:13 Ja heidän veljensä isiensä suvusta olivat Mikael, Mesullam, Seba, Jorai, Jakan, Siia ja Heber, seitsemän.
1 Chronicles 5:13 And their brothers of the house of their fathers were, Michael, and Meshullam, and Sheba, and Jorai, and Jachan, and Zia, and Heber, seven.
1. Aikakirja 5:14 Nämä olivat Abihailin, Hurin pojan, lapset, joka oli Jaroahin poika, Gileadin poika, Mikaelin poika, Jesisain poika, Jahdon poika, Busin poika.
1 Chronicles 5:14 These are the children of Abihail the son of Huri, the son of Jaroah, the son of Gilead, the son of Michael, the son of Jeshishai, the son of Jahdo, the son of Buz;
1. Aikakirja 5:15 Ahi, Abdielin poika, Gunin pojanpoika, heidän isiensä suvun päämies.
1 Chronicles 5:15 Ahi the son of Abdiel, the son of Guni, chief of the house of their fathers.
1. Aikakirja 5:16 Ja he asuivat Gileadissa Basanissa ja sen tytärkaupungeissa ja kaikissa Saaronin esikaupungeissa, niiden rajoilla.
1 Chronicles 5:16 And they dwelled in Gilead in Bashan, and in her towns, and in all the suburbs of Sharon, on their borders.
1. Aikakirja 5:17 Kaikki nämä laskettiin sukuluetteloihin Juudan kuninkaan Jotamin ja Israelin kuninkaan Jerobeamin päivinä.
1 Chronicles 5:17 All these were reckoned by genealogies in the days of Jotham king of Judah, and in the days of Jeroboam king of Israel.
1. Aikakirja 5:18 Ruubenin, gadilaisten ja toisen puolen Manassen sukukuntaa, urheita miehiä, jotka kykenivät kantamaan kilpeä ja miekkaa, ampumaan jousella ja sotimaan, oli neljäkymmentäneljä tuhatta seitsemänsataa kuusikymmentä sotaan lähtenyttä miestä.
1 Chronicles 5:18 The sons of Reuben, and the Gadites, and half the tribe of Manasseh, of valiant men, men able to bear buckler and sword, and to shoot with bow, and skillful in war, were four and forty thousand seven hundred and three score, that went out to the war.
1. Aikakirja 5:19 Ja he sotivat hagarilaisia, Jeturia, Nefisiä ja Nodabia vastaan.
1 Chronicles 5:19 And they made war with the Hagarites, with Jetur, and Nephish, and Nodab.
1. Aikakirja 5:20 Ja heitä autettiin heitä vastaan, ja hagarilaiset annettiin heidän käsiinsä ja kaikki, jotka olivat heidän kanssaan; sillä he huusivat Jumalan puoleen taistelussa, ja hän kuuli heidän rukouksensa, koska he turvasivat häneen.
1 Chronicles 5:20 And they were helped against them, and the Hagarites were delivered into their hand, and all that were with them: for they cried to God in the battle, and he was entreated of them; because they put their trust in him.
1. Aikakirja 5:21 Ja he ottivat pois heidän karjansa, viisikymmentätuhatta kamelia, kaksisataaviisikymmentätuhatta lampaita, kaksituhatta aasia ja satatuhatta miestä.
1 Chronicles 5:21 And they took away their cattle; of their camels fifty thousand, and of sheep two hundred and fifty thousand, and of asses two thousand, and of men an hundred thousand.
1. Aikakirja 5:22 Sillä monta kaatui kaatuneena, koska sota oli Jumalan. Ja he asuivat heidän paikoillaan pakkosiirtolaisuuteen asti.
1 Chronicles 5:22 For there fell down many slain, because the war was of God. And they dwelled in their steads until the captivity.
1. Aikakirja 5:23 Ja Manassen heimon puolikkaat asuivat maassa; he levisivät Basanista Baal-Hermoniin ja Seniriin ja Hermonin vuorelle.
1 Chronicles 5:23 And the children of the half tribe of Manasseh dwelled in the land: they increased from Bashan to Baalhermon and Senir, and to mount Hermon.
1. Aikakirja 5:24 Ja nämä olivat heidän isiensä huonekuntien päämiehet: Eefer, Jisi, Eliel, Asriel, Jeremia, Hoodavja ja Jahdiel, sotaurkoja, kuuluisia miehiä ja isiensä huonekuntien päämiehiä.
1 Chronicles 5:24 And these were the heads of the house of their fathers, even Epher, and Ishi, and Eliel, and Azriel, and Jeremiah, and Hodaviah, and Jahdiel, mighty men of valor, famous men, and heads of the house of their fathers.
1. Aikakirja 5:25 Ja he rikkoivat isiensä Jumalaa vastaan ja kulkivat haureudessa maan kansojen jumalien perässä, jotka Jumala oli tuhonnut heidän tieltään.
1 Chronicles 5:25 And they transgressed against the God of their fathers, and went a whoring after the gods of the people of the land, whom God destroyed before them.
1. Aikakirja 5:26 Ja Israelin Jumala herätti Assyrian kuninkaan Puulin hengen ja Assyrian kuninkaan TilgatPilneserin hengen, ja hän vei heidät pois, ruubenilaiset, gadilaiset ja puolen Manassen heimoa, ja vei heidät Halahiin ja Haboriin,
1 Chronicles 5:26 And the God of Israel stirred up the spirit of Pul king of Assyria, and the spirit of Tilgathpilneser king of Assyria, and he carried them away, even the Reubenites, and the Gadites, and the half tribe of Manasseh, and brought them to Halah, and Habor, an
1. Aikakirja 6:1 Leevin pojat olivat Gerson, Kehat ja Merari.
1 Chronicles 6:1 The sons of Levi; Gershon, Kohath, and Merari.
1. Aikakirja 6:2 Ja Kehatin pojat; Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel.
1 Chronicles 6:2 And the sons of Kohath; Amram, Izhar, and Hebron, and Uzziel.
1. Aikakirja 6:3 Ja Amramin lapset: Aaron, Mooses ja Miriam. Ja Aaronin lapset: Nadab, Abihu, Eleasar ja Itamar.
1 Chronicles 6:3 And the children of Amram; Aaron, and Moses, and Miriam. The sons also of Aaron; Nadab, and Abihu, Eleazar, and Ithamar.
1. Aikakirja 6:4 Eleasarille syntyi Piinehas, Piinehasille Abisua,
1 Chronicles 6:4 Eleazar begat Phinehas, Phinehas begat Abishua,
1. Aikakirja 6:5 Ja Abisualle syntyi Bukki, ja Bukille syntyi Ussi,
1 Chronicles 6:5 And Abishua begat Bukki, and Bukki begat Uzzi,
1. Aikakirja 6:6 Ussille syntyi Serahja, ja Serahjalle syntyi Merajot.
1 Chronicles 6:6 And Uzzi begat Zerahiah, and Zerahiah begat Meraioth,
1. Aikakirja 6:7 Meraiotille syntyi Amarja ja Amarjalle Ahitub,
1 Chronicles 6:7 Meraioth begat Amariah, and Amariah begat Ahitub,
1. Aikakirja 6:8 Ja Ahitubille syntyi Saadok, ja Saadokille syntyi Ahimaas,
1 Chronicles 6:8 And Ahitub begat Zadok, and Zadok begat Ahimaaz,
1. Aikakirja 6:9 Ja Ahimaasille syntyi Asarja, ja Asarjalle syntyi Johanan,
1 Chronicles 6:9 And Ahimaaz begat Azariah, and Azariah begat Johanan,
1. Aikakirja 6:10 Ja Joohananille syntyi Asarja, joka toimitti pappina temppelissä, jonka Salomo rakensi Jerusalemiin.
1 Chronicles 6:10 And Johanan begat Azariah, (he it is that executed the priest’s office in the temple that Solomon built in Jerusalem:)
1. Aikakirja 6:11 Ja Asarjalle syntyi Amarja, ja Amarjalle syntyi Ahitub,
1 Chronicles 6:11 And Azariah begat Amariah, and Amariah begat Ahitub,
1. Aikakirja 6:12 Ja Ahitubille syntyi Saadok, ja Saadokille syntyi Sallum,
1 Chronicles 6:12 And Ahitub begat Zadok, and Zadok begat Shallum,
1. Aikakirja 6:13 Ja Sallumille syntyi Hilkia, ja Hilkialle syntyi Asarja,
1 Chronicles 6:13 And Shallum begat Hilkiah, and Hilkiah begat Azariah,
1. Aikakirja 6:14 Ja Asarjalle syntyi Seraja, ja Serajalle syntyi Josadak,
1 Chronicles 6:14 And Azariah begat Seraiah, and Seraiah begat Jehozadak,
1. Aikakirja 6:15 Ja Joosadak joutui pakkosiirtolaisuuteen, kun Herra vei Juudan ja Jerusalemin pois Nebukadnessarin käden kautta.
1 Chronicles 6:15 And Jehozadak went into captivity, when the LORD carried away Judah and Jerusalem by the hand of Nebuchadnezzar.
1. Aikakirja 6:16 Leevin pojat; Gershom, Kahat ja Merari.
1 Chronicles 6:16 The sons of Levi; Gershom, Kohath, and Merari.
1. Aikakirja 6:17 Ja nämä olivat Gersomin poikien nimet: Libni ja Simei.
1 Chronicles 6:17 And these be the names of the sons of Gershom; Libni, and Shimei.
1. Aikakirja 6:18 Ja Kehatin pojat olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel.
1 Chronicles 6:18 And the sons of Kohath were, Amram, and Izhar, and Hebron, and Uzziel.
1. Aikakirja 6:19 Merarin pojat olivat Mahli ja Musi. Nämä olivat leeviläisten suvut heidän isiensä mukaan.
1 Chronicles 6:19 The sons of Merari; Mahli, and Mushi. And these are the families of the Levites according to their fathers.
1. Aikakirja 6:20 Gersomin poika oli Libni, tämän poika Jahat, tämän poika Simma,
1 Chronicles 6:20 Of Gershom; Libni his son, Jahath his son, Zimmah his son,
1. Aikakirja 6:21 Hänen poikansa Joah, tämän poika Iddo, tämän poika Serah ja tämän poika Jeaterai.
1 Chronicles 6:21 Joah his son, Iddo his son, Zerah his son, Jeaterai his son.
1. Aikakirja 6:22 Kehatin pojat; hänen poikansa Amminadab, hänen poikansa Korah, hänen poikansa Assir,
1 Chronicles 6:22 The sons of Kohath; Amminadab his son, Korah his son, Assir his son,
1. Aikakirja 6:23 Elkana hänen poikansa, Ebjasaf hänen poikansa ja Assir hänen poikansa,
1 Chronicles 6:23 Elkanah his son, and Ebiasaph his son, and Assir his son,
1. Aikakirja 6:24 Tämän poika oli Tahat, tämän poika Uriel, tämän poika Ussia ja tämän poika Saul.
1 Chronicles 6:24 Tahath his son, Uriel his son, Uzziah his son, and Shaul his son.
1. Aikakirja 6:25 Ja Elkanan pojat; Amasai ja Ahimoth.
1 Chronicles 6:25 And the sons of Elkanah; Amasai, and Ahimoth.
1. Aikakirja 6:26 Elkanasta: Elkanan pojat olivat hänen poikansa Sofai ja hänen poikansa Nahat,
1 Chronicles 6:26 As for Elkanah: the sons of Elkanah; Zophai his son, and Nahath his son,
1. Aikakirja 6:27 Tämän poika Eliab, tämän poika Jeroham, tämän poika Elkana.
1 Chronicles 6:27 Eliab his son, Jeroham his son, Elkanah his son.
1. Aikakirja 6:28 Ja Samuelin pojat olivat esikoinen Vasni ja Abia.
1 Chronicles 6:28 And the sons of Samuel; the firstborn Vashni, and Abiah.
1. Aikakirja 6:29 Merarin pojat olivat Mahli, hänen poikansa Libni, tämän poika Simei, tämän poika Ussa,
1 Chronicles 6:29 The sons of Merari; Mahli, Libni his son, Shimei his son, Uzza his son,
1. Aikakirja 6:30 Hänen poikansa Simea, tämän poika Haggia, tämän poika Asaja.
1 Chronicles 6:30 Shimea his son, Haggiah his son, Asaiah his son.
1. Aikakirja 6:31 Ja nämä olivat ne, jotka Daavid asetti valvomaan laulupalvelusta Herran temppelissä, sen jälkeen kun arkki oli tullut lepoon.
1 Chronicles 6:31 And these are they whom David set over the service of song in the house of the LORD, after that the ark had rest.
1. Aikakirja 6:32 Ja he palvelivat laulaen ilmestysmajan asuinsijan edessä, kunnes Salomo oli rakentanut Herran temppelin Jerusalemiin; sitten he toimittivat tehtäviään järjestyksessään.
1 Chronicles 6:32 And they ministered before the dwelling place of the tabernacle of the congregation with singing, until Solomon had built the house of the LORD in Jerusalem: and then they waited on their office according to their order.
1. Aikakirja 6:33 Ja nämä olivat ne, jotka palvelivat lapsineen. Kehatin jälkeläisistä: Heman, laulaja, Joelin poika, Samuelin pojan,
1 Chronicles 6:33 And these are they that waited with their children. Of the sons of the Kohathites: Heman a singer, the son of Joel, the son of Shemuel,
1. Aikakirja 6:34 Elkanan poika, Jerohamin poika, Elielin poika, Toahin poika,
1 Chronicles 6:34 The son of Elkanah, the son of Jeroham, the son of Eliel, the son of Toah,
1. Aikakirja 6:35 Suufin poika, Elkanan poika, Mahatin poika, Amasain poika,
1 Chronicles 6:35 The son of Zuph, the son of Elkanah, the son of Mahath, the son of Amasai,
1. Aikakirja 6:36 Elkanan poika, Joelin poika, Asarjan poika, Sefanjan poika,
1 Chronicles 6:36 The son of Elkanah, the son of Joel, the son of Azariah, the son of Zephaniah,
1. Aikakirja 6:37 Tahatin poika, Assirin poika, Ebjasafin poika, Koorahin poika,
1 Chronicles 6:37 The son of Tahath, the son of Assir, the son of Ebiasaph, the son of Korah,
1. Aikakirja 6:38 Jisharin poika, Kehatin poika, Leevin poika, Israelin poika.
1 Chronicles 6:38 The son of Izhar, the son of Kohath, the son of Levi, the son of Israel.
1. Aikakirja 6:39 Ja hänen veljensä Asaf, joka seisoi hänen oikealla puolellaan, Asaf, Berakiahin poika, joka oli Simean poika,
1 Chronicles 6:39 And his brother Asaph, who stood on his right hand, even Asaph the son of Berachiah, the son of Shimea,
1. Aikakirja 6:40 Mikaelin poika, Baasejan poika, Malkian poika,
1 Chronicles 6:40 The son of Michael, the son of Baaseiah, the son of Malchiah,
1. Aikakirja 6:41 Etnin poika, Serahin poika, Adajan poika,
1 Chronicles 6:41 The son of Ethni, the son of Zerah, the son of Adaiah,
1. Aikakirja 6:42 Etanin poika, Simman poika, Simein poika,
1 Chronicles 6:42 The son of Ethan, the son of Zimmah, the son of Shimei,
1. Aikakirja 6:43 Jahatin poika, Gersomin poika, Leevin poika.
1 Chronicles 6:43 The son of Jahath, the son of Gershom, the son of Levi.
1. Aikakirja 6:44 Ja heidän veljensä, Merarin pojat, seisoivat vasemmalla puolella: Eetan, Kisin poika, Abdin poika, Mallukin poika,
1 Chronicles 6:44 And their brothers the sons of Merari stood on the left hand: Ethan the son of Kishi, the son of Abdi, the son of Malluch,
1. Aikakirja 6:45 Hasabjan poika, Amasjan poika, Hilkian poika,
1 Chronicles 6:45 The son of Hashabiah, the son of Amaziah, the son of Hilkiah,
1. Aikakirja 6:46 Amzin poika, Banin poika, Shamerin poika,
1 Chronicles 6:46 The son of Amzi, the son of Bani, the son of Shamer,
1. Aikakirja 6:47 Mahlin poika, Musin poika, Merarin poika, Leevin poika.
1 Chronicles 6:47 The son of Mahli, the son of Mushi, the son of Merari, the son of Levi.
1. Aikakirja 6:48 Myös heidän veljensä leeviläiset määrättiin kaikkiin Jumalan temppelin tabernaakkelin palvelukseen.
1 Chronicles 6:48 Their brothers also the Levites were appointed to all manner of service of the tabernacle of the house of God.
1. Aikakirja 6:49 Mutta Aaron ja hänen poikansa uhrasivat polttouhrialttarilla ja suitsutusalttarilla, ja heidät määrättiin hoitamaan kaikkea pyhän paikan työtä ja toimittamaan sovitus Israelille, kaiken niin kuin Jumalan palvelija Mooses oli käskenyt.
1 Chronicles 6:49 But Aaron and his sons offered on the altar of the burnt offering, and on the altar of incense, and were appointed for all the work of the place most holy, and to make an atonement for Israel, according to all that Moses the servant of God had commanded.
1. Aikakirja 6:50 Ja nämä olivat Aaronin pojat: hänen poikansa Eleasar, hänen poikansa Pinehas, hänen poikansa Abisua,
1 Chronicles 6:50 And these are the sons of Aaron; Eleazar his son, Phinehas his son, Abishua his son,
1. Aikakirja 6:51 Bukki hänen poikansa, Ussi hänen poikansa, Serahja hänen poikansa,
1 Chronicles 6:51 Bukki his son, Uzzi his son, Zerahiah his son,
1. Aikakirja 6:52 hänen poikansa Meraiot, hänen poikansa Amarja, hänen poikansa Ahitub,
1 Chronicles 6:52 Meraioth his son, Amariah his son, Ahitub his son,
1. Aikakirja 6:53 hänen poikansa Saadok, hänen poikansa Ahimaas.
1 Chronicles 6:53 Zadok his son, Ahimaaz his son.
1. Aikakirja 6:54 Nämä ovat heidän asuinpaikkansa heidän linnoissaan, heidän alueillaan, Aaronin poikien, kehatilaisten suvuista, asuinpaikat; sillä arpa lankesi heille.
1 Chronicles 6:54 Now these are their dwelling places throughout their castles in their coasts, of the sons of Aaron, of the families of the Kohathites: for theirs was the lot.
1. Aikakirja 6:55 Ja he antoivat heille Hebronin Juudan maasta ja sen ympärillä olevat laidunmaat.
1 Chronicles 6:55 And they gave them Hebron in the land of Judah, and the suburbs thereof round about it.
1. Aikakirja 6:56 Mutta kaupungin pellot ja kylät he annettiin Kalebille, Jefunnen pojalle.
1 Chronicles 6:56 But the fields of the city, and the villages thereof, they gave to Caleb the son of Jephunneh.
1. Aikakirja 6:57 Ja Aaronin pojille annettiin Juudan kaupungit, turvakaupunki Hebronin, Libnan laidunmaineen, Jattirin laidunmaineen ja Estemoan laidunmaineen,
1 Chronicles 6:57 And to the sons of Aaron they gave the cities of Judah, namely, Hebron, the city of refuge, and Libnah with her suburbs, and Jattir, and Eshtemoa, with their suburbs,
1. Aikakirja 6:58 Ja Hilenin esikaupunkeineen, Debirin esikaupunkeineen,
1 Chronicles 6:58 And Hilen with her suburbs, Debir with her suburbs,
1. Aikakirja 6:59 Asan esikaupunkeinensa ja Bet-Semes esikaupunkeinensa,
1 Chronicles 6:59 And Ashan with her suburbs, and Bethshemesh with her suburbs:
1. Aikakirja 6:60 Ja Benjaminin sukukunnasta Geban esikaupunkeinensa, Alemetin esikaupunkeinensa ja Anatotin esikaupunkeinensa. Kaikkiaan heidän kaupunkejaan heidän sukujensa mukaan oli kolmetoista.
1 Chronicles 6:60 And out of the tribe of Benjamin; Geba with her suburbs, and Alemeth with her suburbs, and Anathoth with her suburbs. All their cities throughout their families were thirteen cities.
1. Aikakirja 6:61 Ja Kehatin jälkeläisille, jotka olivat jäljellä tuon heimon suvusta, annettiin kaupunkeja toiselta puolelta heimoa, nimittäin toiselta puolelta Manassen heimoa arvalla kymmenen kaupunkia.
1 Chronicles 6:61 And to the sons of Kohath, which were left of the family of that tribe, were cities given out of the half tribe, namely, out of the half tribe of Manasseh, by lot, ten cities.
1. Aikakirja 6:62 Ja Gersomin jälkeläisille heidän suvuilleen Isaskarin sukukunnasta, Asserin sukukunnasta, Naftalin sukukunnasta ja Manassen sukukunnasta Basanista kolmetoista kaupunkia.
1 Chronicles 6:62 And to the sons of Gershom throughout their families out of the tribe of Issachar, and out of the tribe of Asher, and out of the tribe of Naphtali, and out of the tribe of Manasseh in Bashan, thirteen cities.
1. Aikakirja 6:63 Merarin jälkeläisille annettiin arvalla, heidän suvuilleen, Ruubenin sukukunnalta, Gadin sukukunnalta ja Sebulonin sukukunnalta kaksitoista kaupunkia.
1 Chronicles 6:63 To the sons of Merari were given by lot, throughout their families, out of the tribe of Reuben, and out of the tribe of Gad, and out of the tribe of Zebulun, twelve cities.
1. Aikakirja 6:64 Ja israelilaiset antoivat leeviläisille nämä kaupungit laidunmaineen.
1 Chronicles 6:64 And the children of Israel gave to the Levites these cities with their suburbs.
1. Aikakirja 6:65 Ja he antoivat arvalla Juudan lasten sukukunnalta, Simeonin lasten sukukunnalta ja Benjaminin lasten sukukunnalta nämä nimitetyt kaupungit.
1 Chronicles 6:65 And they gave by lot out of the tribe of the children of Judah, and out of the tribe of the children of Simeon, and out of the tribe of the children of Benjamin, these cities, which are called by their names.
1. Aikakirja 6:66 Ja Kehatin lasten sukujen muut jäsenet saivat Efraimin sukukunnalta kaupunkeja niiden rajoilla.
1 Chronicles 6:66 And the residue of the families of the sons of Kohath had cities of their coasts out of the tribe of Ephraim.
1. Aikakirja 6:67 Ja heille annettiin turvakaupungeista Sikemin Efraimin vuoristosta laidunmaineen ja Geserin laidunmaineen,
1 Chronicles 6:67 And they gave to them, of the cities of refuge, Shechem in mount Ephraim with her suburbs; they gave also Gezer with her suburbs,
1. Aikakirja 6:68 Ja Jokmeamin esikaupunkeinensa ja Bet-Hooronin esikaupunkeinensa,
1 Chronicles 6:68 And Jokmeam with her suburbs, and Bethhoron with her suburbs,
1. Aikakirja 6:69 Aijalon esikaupunkeinensa ja Gatrimmon esikaupunkeinensa,
1 Chronicles 6:69 And Aijalon with her suburbs, and Gathrimmon with her suburbs:
1. Aikakirja 6:70 Ja Manassen puoliskolta Aner laidunmaineen ja Bileam laidunmaineen, Kehatin lasten jäännöksille.
1 Chronicles 6:70 And out of the half tribe of Manasseh; Aner with her suburbs, and Bileam with her suburbs, for the family of the remnant of the sons of Kohath.
1. Aikakirja 6:71 Gersomin jälkeläisille annettiin Manassen heimon toiselta puolelta suvun aluetta Golan Basanissa laidunmaineen ja Astarot laidunmaineen,
1 Chronicles 6:71 To the sons of Gershom were given out of the family of the half tribe of Manasseh, Golan in Bashan with her suburbs, and Ashtaroth with her suburbs:
1. Aikakirja 6:72 Ja Isaskarin sukukunnasta Kedesin esikaupunkeinensa, Daberatin esikaupunkeinensa,
1 Chronicles 6:72 And out of the tribe of Issachar; Kedesh with her suburbs, Daberath with her suburbs,
1. Aikakirja 6:73 ja Ramotin esikaupunkeinensa ja Anemin esikaupunkeinensa,
1 Chronicles 6:73 And Ramoth with her suburbs, and Anem with her suburbs:
1. Aikakirja 6:74 Ja Asserin sukukunnasta Mashalin esikaupunkeinensa ja Abdonin esikaupunkeinensa,
1 Chronicles 6:74 And out of the tribe of Asher; Mashal with her suburbs, and Abdon with her suburbs,
1. Aikakirja 6:75 Hukokin esikaupunkeinensa ja Rehobin esikaupunkeinensa,
1 Chronicles 6:75 And Hukok with her suburbs, and Rehob with her suburbs:
1. Aikakirja 6:76 Ja Naftalin sukukunnasta Kedes Galileasta laidunmaineen, Hammon laidunmaineen ja Kirjataimin laidunmaineen.
1 Chronicles 6:76 And out of the tribe of Naphtali; Kedesh in Galilee with her suburbs, and Hammon with her suburbs, and Kirjathaim with her suburbs.
1. Aikakirja 6:77 Muille Merarin lapsille annettiin Sebulonin sukukunnalta Rimmonin laidunmaineen ja Taborin laidunmaineen,
1 Chronicles 6:77 To the rest of the children of Merari were given out of the tribe of Zebulun, Rimmon with her suburbs, Tabor with her suburbs:
1. Aikakirja 6:78 Ja heille annettiin Ruubenin sukukunnalta Jordanin toisella puolella, Jerikon kohdalla, Jordanin itäpuolella, erämaasta Beser laidunmaineen ja Jahsa laidunmaineen,
1 Chronicles 6:78 And on the other side Jordan by Jericho, on the east side of Jordan, were given them out of the tribe of Reuben, Bezer in the wilderness with her suburbs, and Jahzah with her suburbs,
1. Aikakirja 6:79 Kedemotin esikaupunkeinensa ja Meefaatin esikaupunkeinensa,
1 Chronicles 6:79 Kedemoth also with her suburbs, and Mephaath with her suburbs:
1. Aikakirja 6:80 Ja Gadin sukukunnasta Gileadista Ramotin laidunmaineen ja Mahanaim laidunmaineen,
1 Chronicles 6:80 And out of the tribe of Gad; Ramoth in Gilead with her suburbs, and Mahanaim with her suburbs,
1. Aikakirja 6:81 ja Hesbonin esikaupunkeinensa ja Jaeserin esikaupunkeinensa.
1 Chronicles 6:81 And Heshbon with her suburbs, and Jazer with her suburbs.
1. Aikakirja 7:1 Isaskarin pojat olivat Tola, Puua, Jaasub ja Simrom, kaikkiaan neljä.
1 Chronicles 7:1 Now the sons of Issachar were, Tola, and Puah, Jashub, and Shimrom, four.
1. Aikakirja 7:2 Ja Tolan pojat olivat Ussi, Refaja, Jeriel, Jahmai, Jibsam ja Samuel, Tolan sukujen päämiehet; he olivat urheita ja sotaurhoja sukupolvessaan; heidän lukumääränsä oli Daavidin päivinä kaksikymmentäkaksi tuhatta.
1 Chronicles 7:2 And the sons of Tola; Uzzi, and Rephaiah, and Jeriel, and Jahmai, and Jibsam, and Shemuel, heads of their father’s house, to wit, of Tola: they were valiant men of might in their generations; whose number was in the days of David two and twenty thousand a
1. Aikakirja 7:3 Ussin pojat olivat Jisrahja, ja Jisrahjan pojat olivat Mikael, Obadja, Joel ja Jissia, kaikkiaan viisi, kaikki päämiehiä.
1 Chronicles 7:3 And the sons of Uzzi; Izrahiah: and the sons of Izrahiah; Michael, and Obadiah, and Joel, Ishiah, five: all of them chief men.
1. Aikakirja 7:4 Ja heidän kanssaan, polveutuen, isiensä huoneen mukaan, oli sotajoukkoja, kolmekymmentäkuusi tuhatta miestä; sillä heillä oli paljon vaimoja ja poikia.
1 Chronicles 7:4 And with them, by their generations, after the house of their fathers, were bands of soldiers for war, six and thirty thousand men: for they had many wives and sons.
1. Aikakirja 7:5 Ja heidän veljensä, kaikki Isaskarin suvut, olivat urheita miehiä, kaikkiaan kahdeksankymmentäseitsemäntuhatta sukuluetteloihin merkittyä.
1 Chronicles 7:5 And their brothers among all the families of Issachar were valiant men of might, reckoned in all by their genealogies fourscore and seven thousand.
1. Aikakirja 7:6 Benjaminin pojat olivat Bela, Beker ja Jediael, kaikkiaan kolme.
1 Chronicles 7:6 The sons of Benjamin; Bela, and Becher, and Jediael, three.
1. Aikakirja 7:7 Ja Belan pojat olivat Esbon, Ussi, Ussiel, Jerimot ja Iiri, kaikkiaan viisi, isiensä huonekuntien päämiehiä, sotaurhoja, ja heitä oli sukuluetteloissa kaksikymmentäkaksi tuhatta kolmekymmentäneljä.
1 Chronicles 7:7 And the sons of Bela; Ezbon, and Uzzi, and Uzziel, and Jerimoth, and Iri, five; heads of the house of their fathers, mighty men of valor; and were reckoned by their genealogies twenty and two thousand and thirty and four.
1. Aikakirja 7:8 Ja Bekerin pojat olivat Zemira, Jooas, Elieser, Eljoenai, Omri, Jerimot, Abia, Anatot ja Alamet. Kaikki nämä ovat Bekerin poikia.
1 Chronicles 7:8 And the sons of Becher; Zemira, and Joash, and Eliezer, and Elioenai, and Omri, and Jerimoth, and Abiah, and Anathoth, and Alameth. All these are the sons of Becher.
1. Aikakirja 7:9 Ja heidän lukumääränsä, heidän sukuluettelonsa mukaan polveutumisensa mukaan, heidän isiensä huonekuntien päämiehet, urheat miehet, oli kaksikymmentätuhatta kaksisataa.
1 Chronicles 7:9 And the number of them, after their genealogy by their generations, heads of the house of their fathers, mighty men of valor, was twenty thousand and two hundred.
1. Aikakirja 7:10 Ja Jediaelin pojat olivat Bilhan; ja Bilhanin pojat olivat Jeus, Benjamin, Ehud, Kenaana, Seetan, Tarsis ja Ahisahar.
1 Chronicles 7:10 The sons also of Jediael; Bilhan: and the sons of Bilhan; Jeush, and Benjamin, and Ehud, and Chenaanah, and Zethan, and Tharshish, and Ahishahar.
1. Aikakirja 7:11 Kaikki nämä Jediaelin pojat, isiensä päämiehet, urheita miehiä, olivat seitsemäntoistatuhatta kaksisataa soturia, sotakelpoisia.
1 Chronicles 7:11 All these the sons of Jediael, by the heads of their fathers, mighty men of valor, were seventeen thousand and two hundred soldiers, fit to go out for war and battle.
1. Aikakirja 7:12 myös Suppim ja Huppim, Irin lapset, ja Husim, Aherin lapset.
1 Chronicles 7:12 Shuppim also, and Huppim, the children of Ir, and Hushim, the sons of Aher.
1. Aikakirja 7:13 Naftalin pojat olivat Jahsiel, Guni, Jeeser ja Sallum, Bilhan pojat.
1 Chronicles 7:13 The sons of Naphtali; Jahziel, and Guni, and Jezer, and Shallum, the sons of Bilhah.
1. Aikakirja 7:14 Manassen pojat olivat Asriel, jonka hän synnytti; hänen aramilainen sivuvaimonsa synnytti Maakirin, Gileadin isän.
1 Chronicles 7:14 The sons of Manasseh; Ashriel, whom she bore: (but his concubine the Aramitess bore Machir the father of Gilead:
1. Aikakirja 7:15 Ja Makir otti vaimokseen Huppimin ja Suppimin sisaren, jonka sisaren nimi oli Maaka; ja toisen nimi oli Selofhad; ja Selofhadilla oli tyttäriä.
1 Chronicles 7:15 And Machir took to wife the sister of Huppim and Shuppim, whose sister’s name was Maachah;) and the name of the second was Zelophehad: and Zelophehad had daughters.
1. Aikakirja 7:16 Ja Maaka, Maakirin vaimo, synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Peres; ja hänen veljensä nimi oli Seres; ja hänen poikansa olivat Ulam ja Rakem.
1 Chronicles 7:16 And Maachah the wife of Machir bore a son, and she called his name Peresh; and the name of his brother was Sheresh; and his sons were Ulam and Rakem.
1. Aikakirja 7:17 Ja Ulamin pojat olivat Bedan. Nämä olivat Gileadin, Maakirin pojan, Manassen pojan, pojat.
1 Chronicles 7:17 And the sons of Ulam; Bedan. These were the sons of Gilead, the son of Machir, the son of Manasseh.
1. Aikakirja 7:18 Ja hänen sisarensa Hammoleket synnytti Ishodin, Abieserin ja Mahalan.
1 Chronicles 7:18 And his sister Hammoleketh bore Ishod, and Abiezer, and Mahalah.
1. Aikakirja 7:19 Ja Semidan pojat olivat Ahian, Sikem, Likhi ja Aniam.
1 Chronicles 7:19 And the sons of Shemidah were, Ahian, and Shechem, and Likhi, and Aniam.
1. Aikakirja 7:20 Efraimin pojat olivat Suutelah, hänen poikansa Bered, hänen poikansa Tahat, hänen poikansa Elada ja hänen poikansa Tahat,
1 Chronicles 7:20 And the sons of Ephraim; Shuthelah, and Bered his son, and Tahath his son, and Eladah his son, and Tahath his son,
1. Aikakirja 7:21 Ja hänen poikansa Sabad, ja hänen poikansa Sutelah, ja Eser ja Elead, jotka Gatin miehet, siinä maassa syntyneet, tappoivat, koska he olivat tulleet alas ottamaan pois heidän karjansa.
1 Chronicles 7:21 And Zabad his son, and Shuthelah his son, and Ezer, and Elead, whom the men of Gath that were born in that land slew, because they came down to take away their cattle.
1. Aikakirja 7:22 Ja heidän isänsä Efraim suri monta päivää, ja hänen veljensä tulivat lohduttamaan häntä.
1 Chronicles 7:22 And Ephraim their father mourned many days, and his brothers came to comfort him.
1. Aikakirja 7:23 Ja kun hän yhtyi vaimoonsa, tämä tuli raskaaksi ja synnytti pojan, ja hän antoi pojalle nimen Beria, koska hänen suvulle oli tapahtunut onnettomuus.
1 Chronicles 7:23 And when he went in to his wife, she conceived, and bore a son, and he called his name Beriah, because it went evil with his house.
1. Aikakirja 7:24 (Ja hänen tyttärensä oli Sera, joka rakensi alemman ja ylemmän Beet-Hooronin ja Ussen-Seran.)
1 Chronicles 7:24 (And his daughter was Sherah, who built Bethhoron the nether, and the upper, and Uzzensherah.)
1. Aikakirja 7:25 Ja Refa oli hänen poikansa, ja Resef, ja Telah hänen poikansa, ja Tahan hänen poikansa.
1 Chronicles 7:25 And Rephah was his son, also Resheph, and Telah his son, and Tahan his son.
1. Aikakirja 7:26 Laedanin poika, Ammihudin poika, Elisaman poika.
1 Chronicles 7:26 Laadan his son, Ammihud his son, Elishama his son.
1. Aikakirja 7:27 Non hänen poikansa, Joosua hänen poikansa.
1 Chronicles 7:27 Non his son, Jehoshuah his son.
1. Aikakirja 7:28 Ja heidän perintöosuutensa ja asuinalueensa olivat Beetel ja sen tytärkaupungit, itään päin Naaran ja länteen päin Geser ja sen tytärkaupungit, Sikem ja sen tytärkaupungit aina Gazaan ja sen tytärkaupunkeihin asti,
1 Chronicles 7:28 And their possessions and habitations were, Bethel and the towns thereof, and eastward Naaran, and westward Gezer, with the towns thereof; Shechem also and the towns thereof, to Gaza and the towns thereof:
1. Aikakirja 7:29 Ja Manassen lasten rajojen sisäpuolella: Bet-Sean ja sen tytärkaupungit, Taanak ja sen tytärkaupungit, Megiddo ja sen tytärkaupungit, Door ja sen tytärkaupungit. Näissä asuivat Joosefin, Israelin pojan, lapset.
1 Chronicles 7:29 And by the borders of the children of Manasseh, Bethshean and her towns, Taanach and her towns, Megiddo and her towns, Dor and her towns. In these dwelled the children of Joseph the son of Israel.
1. Aikakirja 7:30 Asserin pojat olivat Jimna, Jisuah, Jisvuai ja Berija sekä heidän sisarensa Serah.
1 Chronicles 7:30 The sons of Asher; Imnah, and Isuah, and Ishuai, and Beriah, and Serah their sister.
1. Aikakirja 7:31 Berian pojat olivat Heber ja Malkiel, joka oli Birsavitin isä.
1 Chronicles 7:31 And the sons of Beriah; Heber, and Malchiel, who is the father of Birzavith.
1. Aikakirja 7:32 Ja Heberille syntyivät Jaflet, Somer, Hotam ja heidän sisarensa Suua.
1 Chronicles 7:32 And Heber begat Japhlet, and Shomer, and Hotham, and Shua their sister.
1. Aikakirja 7:33 Ja Jafletin pojat olivat Pasak, Bimhal ja Asvat. Nämä ovat Jafletin lapset.
1 Chronicles 7:33 And the sons of Japhlet; Pasach, and Bimhal, and Ashvath. These are the children of Japhlet.
1. Aikakirja 7:34 Ja Samerin pojat olivat Ahi, Rohga, Jehubba ja Aram.
1 Chronicles 7:34 And the sons of Shamer; Ahi, and Rohgah, Jehubbah, and Aram.
1. Aikakirja 7:35 Ja hänen veljensä Heelemin pojat olivat Soofah, Jimna, Seeles ja Amal.
1 Chronicles 7:35 And the sons of his brother Helem; Zophah, and Imna, and Shelesh, and Amal.
1. Aikakirja 7:36 Sofan pojat; Suah ja Harnefer, ja Sual, ja Beri ja Imra,
1 Chronicles 7:36 The sons of Zophah; Suah, and Harnepher, and Shual, and Beri, and Imrah,
1. Aikakirja 7:37 Beser, Hood, Samma, Silsa, Jitran ja Beera.
1 Chronicles 7:37 Bezer, and Hod, and Shamma, and Shilshah, and Ithran, and Beera.
1. Aikakirja 7:38 Ja Jeterin pojat olivat Jefunne, Pispa ja Ara.
1 Chronicles 7:38 And the sons of Jether; Jephunneh, and Pispah, and Ara.
1. Aikakirja 7:39 Ja Ullan pojat olivat Arah, Haniel ja Resia.
1 Chronicles 7:39 And the sons of Ulla; Arah, and Haniel, and Rezia.
1. Aikakirja 7:40 Nämä kaikki olivat Asserin jälkeläisiä, perhekuntien päämiehiä, valittuja ja sotaurhoja, ruhtinasten päämiehiä. Sotaan ja taisteluun sotimaan sotivien lukumäärä sukuluettelossa oli kaksikymmentäkuusituhatta miestä.
1 Chronicles 7:40 All these were the children of Asher, heads of their father’s house, choice and mighty men of valor, chief of the princes. And the number throughout the genealogy of them that were apt to the war and to battle was twenty and six thousand men.
1. Aikakirja 8:1 Benjaminille syntyi esikoisensa Bela, toinen Asbel ja kolmas Ahrah.
1 Chronicles 8:1 Now Benjamin begat Bela his firstborn, Ashbel the second, and Aharah the third,
1. Aikakirja 8:2 Neljäs Nohah ja viides Rapha.
1 Chronicles 8:2 Nohah the fourth, and Rapha the fifth.
1. Aikakirja 8:3 Ja Belan pojat olivat Addar, Gera ja Abihud,
1 Chronicles 8:3 And the sons of Bela were, Addar, and Gera, and Abihud,
1. Aikakirja 8:4 Ja Abisua, Naaman ja Ahoah,
1 Chronicles 8:4 And Abishua, and Naaman, and Ahoah,
1. Aikakirja 8:5 Ja Gera, Sefufan ja Huuram.
1 Chronicles 8:5 And Gera, and Shephuphan, and Huram.
1. Aikakirja 8:6 Ja nämä olivat Ehudin pojat, Geban asukasten perhekuntien päämiehet, ja he siirsivät heidät Manahatiin:
1 Chronicles 8:6 And these are the sons of Ehud: these are the heads of the fathers of the inhabitants of Geba, and they removed them to Manahath:
1. Aikakirja 8:7 Ja Naaman, Ahia ja Gera, hän siirsi heidät pois, ja hänelle syntyivät Ussa ja Ahihud.
1 Chronicles 8:7 And Naaman, and Ahiah, and Gera, he removed them, and begat Uzza, and Ahihud.
1. Aikakirja 8:8 Ja Saharaimille syntyi lapsia Mooabin maassa, lähetettyään heidät pois; Husim ja Baara olivat hänen vaimojaan.
1 Chronicles 8:8 And Shaharaim begat children in the country of Moab, after he had sent them away; Hushim and Baara were his wives.
1. Aikakirja 8:9 Ja hänelle syntyivät vaimonsa Hodesin kanssa Jobab, Sibia, Mesa ja Malkham,
1 Chronicles 8:9 And he begat of Hodesh his wife, Jobab, and Zibia, and Mesha, and Malcham,
1. Aikakirja 8:10 Ja Jeus, Sakia ja Mirma. Nämä olivat hänen poikansa, perhekuntien päämiehet.
1 Chronicles 8:10 And Jeuz, and Shachia, and Mirma. These were his sons, heads of the fathers.
1. Aikakirja 8:11 Ja Husimista hänelle syntyivät Abitub ja Elpaal.
1 Chronicles 8:11 And of Hushim he begat Abitub, and Elpaal.
1. Aikakirja 8:12 Elpaalin pojat olivat Eeber, Misam ja Samed, jotka rakensivat Onon ja Lodin sekä sen tytärkaupungit.
1 Chronicles 8:12 The sons of Elpaal; Eber, and Misham, and Shamed, who built Ono, and Lod, with the towns thereof:
1. Aikakirja 8:13 Myös Beria ja Sema, Aijalonin asukkaiden perhekuntien päämiehet, jotka ajoivat pois Gatin asukkaat,
1 Chronicles 8:13 Beriah also, and Shema, who were heads of the fathers of the inhabitants of Aijalon, who drove away the inhabitants of Gath:
1. Aikakirja 8:14 Ja Ahio, Shashak ja Jeremoth,
1 Chronicles 8:14 And Ahio, Shashak, and Jeremoth,
1. Aikakirja 8:15 Ja Sebadja, ja Arad ja Ader,
1 Chronicles 8:15 And Zebadiah, and Arad, and Ader,
1. Aikakirja 8:16 Ja Mikael, Jispa ja Joha, Berian pojat;
1 Chronicles 8:16 And Michael, and Ispah, and Joha, the sons of Beriah;
1. Aikakirja 8:17 Sebadia, Mesullam, Hiski ja Heber,
1 Chronicles 8:17 And Zebadiah, and Meshullam, and Hezeki, and Heber,
1. Aikakirja 8:18 Jismerai, Jislia ja Jobab, Elpaalin pojat;
1 Chronicles 8:18 Ishmerai also, and Jezliah, and Jobab, the sons of Elpaal;
1. Aikakirja 8:19 Ja Jakim, Sikri ja Zabdi,
1 Chronicles 8:19 And Jakim, and Zichri, and Zabdi,
1. Aikakirja 8:20 Ja Elienai, ja Ziltai, ja Eliel,
1 Chronicles 8:20 And Elienai, and Zilthai, and Eliel,
1. Aikakirja 8:21 Ja Adaja, Beraja ja Simrat, Simhin pojat;
1 Chronicles 8:21 And Adaiah, and Beraiah, and Shimrath, the sons of Shimhi;
1. Aikakirja 8:22 Ja Jispan, ja Heber, ja Eliel,
1 Chronicles 8:22 And Ishpan, and Heber, and Eliel,
1. Aikakirja 8:23 Ja Abdon, ja Sikri, ja Hanan,
1 Chronicles 8:23 And Abdon, and Zichri, and Hanan,
1. Aikakirja 8:24 Ja Hananja, ja Elam, ja Antotia,
1 Chronicles 8:24 And Hananiah, and Elam, and Antothijah,
1. Aikakirja 8:25 Ja Jifedja ja Penuel, Sashakin pojat;
1 Chronicles 8:25 And Iphedeiah, and Penuel, the sons of Shashak;
1. Aikakirja 8:26 Ja Shamsherai, Seharia ja Atalja,
1 Chronicles 8:26 And Shamsherai, and Shehariah, and Athaliah,
1. Aikakirja 8:27 Ja Jaresia, Elia ja Sikri, Jerohamin pojat.
1 Chronicles 8:27 And Jaresiah, and Eliah, and Zichri, the sons of Jeroham.
1. Aikakirja 8:28 Nämä olivat sukukunnissa päämiehiä, polveutumisensa mukaan, ja he asuivat Jerusalemissa.
1 Chronicles 8:28 These were heads of the fathers, by their generations, chief men. These dwelled in Jerusalem.
1. Aikakirja 8:29 Ja Gibeonissa asui Gibeonin isä, jonka vaimon nimi oli Maaka.
1 Chronicles 8:29 And at Gibeon dwelled the father of Gibeon; whose wife’s name was Maachah:
1. Aikakirja 8:30 Ja hänen esikoispoikansa Abdon, sitten Sur, Kis, Baal ja Nadab,
1 Chronicles 8:30 And his firstborn son Abdon, and Zur, and Kish, and Baal, and Nadab,
1. Aikakirja 8:31 Ja Gedor, ja Ahjo ja Saker.
1 Chronicles 8:31 And Gedor, and Ahio, and Zacher.
1. Aikakirja 8:32 Ja Miklot siitti Simean. Nämäkin asuivat veljiensä kanssa Jerusalemissa, heidän vastapäätä.
1 Chronicles 8:32 And Mikloth begat Shimeah. And these also dwelled with their brothers in Jerusalem, over against them.
1. Aikakirja 8:33 Ja Neerille syntyi Kis, ja Kisille syntyi Saul, ja Saulille syntyivät Jonathan, Malkisua, Abinadab ja Esbaal.
1 Chronicles 8:33 And Ner begat Kish, and Kish begat Saul, and Saul begat Jonathan, and Malchishua, and Abinadab, and Eshbaal.
1. Aikakirja 8:34 Ja Jonathanin poika oli Meribbaal, ja Meribbaalille syntyi Mikka.
1 Chronicles 8:34 And the son of Jonathan was Meribbaal; and Meribbaal begat Micah.
1. Aikakirja 8:35 Miikan pojat olivat Piton, Melek, Tarea ja Ahas.
1 Chronicles 8:35 And the sons of Micah were, Pithon, and Melech, and Tarea, and Ahaz.
1. Aikakirja 8:36 Ja Ahas siitti Joadan; Joadalle syntyi Alemet, Asmavet ja Simri. ja Zimri synnytti Mosan,
1 Chronicles 8:36 And Ahaz begat Jehoadah; and Jehoadah begat Alemeth, and Azmaveth, and Zimri; and Zimri begat Moza,
1. Aikakirja 8:37 Ja Moosa siitti Binean; hänen poikansa oli Rapha, tämän poika Eleasa, tämän poika Asel.
1 Chronicles 8:37 And Moza begat Binea: Rapha was his son, Eleasah his son, Azel his son:
1. Aikakirja 8:38 Ja Aaselilla oli kuusi poikaa, joiden nimet ovat Asrikam, Bokeru, Jismael, Searja, Obadja ja Hanan. Kaikki nämä olivat Aaselin poikia.
1 Chronicles 8:38 And Azel had six sons, whose names are these, Azrikam, Bocheru, and Ishmael, and Sheariah, and Obadiah, and Hanan. All these were the sons of Azel.
1. Aikakirja 8:39 Ja hänen veljensä Esekin pojat olivat: hänen esikoisensa Ulam, toinen Jeus ja kolmas Elifelet.
1 Chronicles 8:39 And the sons of Eshek his brother were, Ulam his firstborn, Jehush the second, and Eliphelet the third.
1. Aikakirja 8:40 Ja Ulamin pojat olivat sotaurhoja, jousimiehiä, ja heillä oli paljon poikia ja poikia, sata viisikymmentä. Nämä kaikki olivat Benjaminin poikia.
1 Chronicles 8:40 And the sons of Ulam were mighty men of valor, archers, and had many sons, and sons’ sons, an hundred and fifty. All these are of the sons of Benjamin.
1. Aikakirja 9:1 Niin koko Israel laskettiin sukuluetteloihin, ja katso, heidät kirjoitettiin Israelin ja Juudan kuninkaiden kirjaan, jotka vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin heidän rikkomustensa tähden.
1 Chronicles 9:1 So all Israel were reckoned by genealogies; and, behold, they were written in the book of the kings of Israel and Judah, who were carried away to Babylon for their transgression.
1. Aikakirja 9:2 Ensimmäisiä asukkaita, jotka asuivat perintömaillansa kaupungeissaan, olivat israelilaiset, papit, leeviläiset ja netinit.
1 Chronicles 9:2 Now the first inhabitants that dwelled in their possessions in their cities were, the Israelites, the priests, Levites, and the Nethinims.
1. Aikakirja 9:3 Ja Jerusalemissa asui Juudan lapsia, Benjaminin lapsia, Efraimin ja Manassen lapsia,
1 Chronicles 9:3 And in Jerusalem dwelled of the children of Judah, and of the children of Benjamin, and of the children of Ephraim, and Manasseh;
1. Aikakirja 9:4 Utai, Ammihudin poika, joka oli Omrin poika, joka Imrin poika, joka Banin poika, Peresin, Juudan pojan, jälkeläisiä.
1 Chronicles 9:4 Uthai the son of Ammihud, the son of Omri, the son of Imri, the son of Bani, of the children of Pharez the son of Judah.
1. Aikakirja 9:5 Ja siilolaisista esikoinen Asaja ja hänen poikansa.
1 Chronicles 9:5 And of the Shilonites; Asaiah the firstborn, and his sons.
1. Aikakirja 9:6 Ja Serahin pojista Jeuel ja heidän veljensä, kuusisataa yhdeksänkymmentä.
1 Chronicles 9:6 And of the sons of Zerah; Jeuel, and their brothers, six hundred and ninety.
1. Aikakirja 9:7 Ja Benjaminin jälkeläisistä Sallu, Mesullamin poika, joka oli Hoodavjan poika, joka Hasenuan poika,
1 Chronicles 9:7 And of the sons of Benjamin; Sallu the son of Meshullam, the son of Hodaviah, the son of Hasenuah,
1. Aikakirja 9:8 Ja Jibneja, Jerohamin poika, ja Ela, Ussin poika, Mikrin pojan, ja Mesullam, Sefatjan poika, Reguelin poika, Jibnian poika,
1 Chronicles 9:8 And Ibneiah the son of Jeroham, and Elah the son of Uzzi, the son of Michri, and Meshullam the son of Shephathiah, the son of Reuel, the son of Ibnijah;
1. Aikakirja 9:9 Ja heidän veljiään, polveutumisensa mukaan, yhdeksänsataa viisikymmentäkuusi. Kaikki nämä miehet olivat perhekuntien päämiehiä isiensä huoneessa.
1 Chronicles 9:9 And their brothers, according to their generations, nine hundred and fifty and six. All these men were chief of the fathers in the house of their fathers.
1. Aikakirja 9:10 Ja papeista Jedaja, Joojarib ja Jakin,
1 Chronicles 9:10 And of the priests; Jedaiah, and Jehoiarib, and Jachin,
1. Aikakirja 9:11 Ja Asarja, Hilkian poika, Mesullamin pojan, Sadokin pojan, Merajotin pojan, Ahitubin pojan, Jumalan temppelin päällikön,
1 Chronicles 9:11 And Azariah the son of Hilkiah, the son of Meshullam, the son of Zadok, the son of Meraioth, the son of Ahitub, the ruler of the house of God;
1. Aikakirja 9:12 Ja Adaja, Jerohamin poika, Pashurin pojan, Malkian pojan, ja Maasai, Adielin poika, Jahseran pojan, Mesullamin pojan, Mesillemitin pojan, Immerin pojan,
1 Chronicles 9:12 And Adaiah the son of Jeroham, the son of Pashur, the son of Malchijah, and Maasiai the son of Adiel, the son of Jahzerah, the son of Meshullam, the son of Meshillemith, the son of Immer;
1. Aikakirja 9:13 Ja heidän veljensä, isiensä huonekuntien päämiehet, tuhat seitsemänsataa kolmekymmentä, erittäin päteviä miehiä Jumalan temppelin palvelukseen.
1 Chronicles 9:13 And their brothers, heads of the house of their fathers, a thousand and seven hundred and three score; very able men for the work of the service of the house of God.
1. Aikakirja 9:14 Ja leeviläisistä Semaja, Hassubin poika, Asrikamin pojan, Hasabjan pojan, Merarin poikia;
1 Chronicles 9:14 And of the Levites; Shemaiah the son of Hasshub, the son of Azrikam, the son of Hashabiah, of the sons of Merari;
1. Aikakirja 9:15 ja Bakbakkar, Heres, Galal ja Mattania, Miikan poika, joka oli Sikrin poika, joka Aasafin poika;
1 Chronicles 9:15 And Bakbakkar, Heresh, and Galal, and Mattaniah the son of Micah, the son of Zichri, the son of Asaph;
1. Aikakirja 9:16 Ja Obadja, Semajan poika, Galalin pojan, Jedutunin pojan, ja Berekja, Asan poika, Elkanan pojan, jotka asuivat netofalaisten kylissä.
1 Chronicles 9:16 And Obadiah the son of Shemaiah, the son of Galal, the son of Jeduthun, and Berechiah the son of Asa, the son of Elkanah, that dwelled in the villages of the Netophathites.
1. Aikakirja 9:17 Ja ovenvartijat olivat Sallum, Akkub, Talmon ja Ahiman sekä heidän veljensä. Sallum oli päällikkönä.
1 Chronicles 9:17 And the porters were, Shallum, and Akkub, and Talmon, and Ahiman, and their brothers: Shallum was the chief;
1. Aikakirja 9:18 Jotka tähän asti odottivat kuninkaanportissa itään päin; he olivat ovenvartijoina Leevin lasten osastoissa.
1 Chronicles 9:18 Who till now waited in the king’s gate eastward: they were porters in the companies of the children of Levi.
1. Aikakirja 9:19 Ja Sallum, Koren poika, joka oli Ebjasafin poika, joka oli Koorahin poika, ja hänen veljensä, isänsä suvusta, koorahilaiset, valvoivat palvelustehtävää, vartioivat majan portteja; ja heidän isänsä valvoivat Herran joukkoa,
1 Chronicles 9:19 And Shallum the son of Kore, the son of Ebiasaph, the son of Korah, and his brothers, of the house of his father, the Korahites, were over the work of the service, keepers of the gates of the tabernacle: and their fathers, being over the host of the LORD,
1. Aikakirja 9:20 Ja Eleasarin poika Pinehas oli heidän hallitsijansa muinoin, ja Herra oli hänen kanssaan.
1 Chronicles 9:20 And Phinehas the son of Eleazar was the ruler over them in time past, and the LORD was with him.
1. Aikakirja 9:21 Ja Sakarja, Meselemjan poika, oli seurakunnan majan ovenvartijana.
1 Chronicles 9:21 And Zechariah the son of Meshelemiah was porter of the door of the tabernacle of the congregation.
1. Aikakirja 9:22 Kaikki nämä, jotka valittiin porttien ovenvartijoiksi, olivat kaksisataa kaksitoista. Nämä laskettiin sukuluetteloihinsa kylien mukaan, ja Daavid ja Samuel, näkijä, asettivat heidät virkaansa.
1 Chronicles 9:22 All these which were chosen to be porters in the gates were two hundred and twelve. These were reckoned by their genealogy in their villages, whom David and Samuel the seer did ordain in their set office.
1. Aikakirja 9:23 Niinpä heillä ja heidän lapsillaan oli vastuu Herran temppelin, asumuksen temppelin, porttien vartioinnista.
1 Chronicles 9:23 So they and their children had the oversight of the gates of the house of the LORD, namely, the house of the tabernacle, by wards.
1. Aikakirja 9:24 Ovenvartijat olivat neljällä eri puolella: itään, länteen, pohjoiseen ja etelään.
1 Chronicles 9:24 In four quarters were the porters, toward the east, west, north, and south.
1. Aikakirja 9:25 Ja heidän veljensä, jotka olivat kylissään, tulivat heidän luokseen seitsemän päivän kuluttua aika ajoin.
1 Chronicles 9:25 And their brothers, which were in their villages, were to come after seven days from time to time with them.
1. Aikakirja 9:26 Sillä nämä leeviläiset, neljä ovenvartijan päällikköä, olivat määrätyissä tehtävissään ja valvoivat Jumalan temppelin kammioita ja aarrekammioita.
1 Chronicles 9:26 For these Levites, the four chief porters, were in their set office, and were over the chambers and treasuries of the house of God.
1. Aikakirja 9:27 Ja he yöpyivät Jumalan temppelin ympärillä, sillä heidän tehtävänään oli huolehtia sen suorittamisesta ja heidän tehtävänsä oli avata se joka aamu.
1 Chronicles 9:27 And they lodged round about the house of God, because the charge was on them, and the opening thereof every morning pertained to them.
1. Aikakirja 9:28 Ja muutamilla heistä oli vastuu palvelusvälineistä, että he kantaisivat niitä sisään ja ulos laskujen mukaan.
1 Chronicles 9:28 And certain of them had the charge of the ministering vessels, that they should bring them in and out by tale.
1. Aikakirja 9:29 Muutamat heistä määrättiin myös valvomaan kalusteita ja kaikkia pyhäkön välineitä, lestyjä jauhoja, viiniä, öljyä, suitsuketta ja mausteita.
1 Chronicles 9:29 Some of them also were appointed to oversee the vessels, and all the instruments of the sanctuary, and the fine flour, and the wine, and the oil, and the frankincense, and the spices.
1. Aikakirja 9:30 Ja jotkut pappien pojista valmistivat tuoksuaineista voiteen.
1 Chronicles 9:30 And some of the sons of the priests made the ointment of the spices.
1. Aikakirja 9:31 Ja leeviläisistä Mattitja, koorahilaisen Sallumin esikoinen, oli vastuussa pannuissa tehdyistä esineistä.
1 Chronicles 9:31 And Mattithiah, one of the Levites, who was the firstborn of Shallum the Korahite, had the set office over the things that were made in the pans.
1. Aikakirja 9:32 Ja muut heidän veljistään, Kehatin pojista, olivat vastuussa näkyleivän valmistuksesta joka sapatti.
1 Chronicles 9:32 And other of their brothers, of the sons of the Kohathites, were over the show bread, to prepare it every sabbath.
1. Aikakirja 9:33 Ja nämä olivat ne laulajat, leeviläisten perhekuntien päämiehet, jotka asuivat kammioissa vapaana, sillä he tekivät sitä työtä päivin ja öin.
1 Chronicles 9:33 And these are the singers, chief of the fathers of the Levites, who remaining in the chambers were free: for they were employed in that work day and night.
1. Aikakirja 9:34 Nämä leeviläisten perhekuntien päämiehet olivat päämiehiä sukupolvensa aikana; he asuivat Jerusalemissa.
1 Chronicles 9:34 These chief fathers of the Levites were chief throughout their generations; these dwelled at Jerusalem.
1. Aikakirja 9:35 Ja Gibeonissa asui Gibeonin isä Jehiel, jonka vaimon nimi oli Maaka.
1 Chronicles 9:35 And in Gibeon dwelled the father of Gibeon, Jehiel, whose wife’s name was Maachah:
1. Aikakirja 9:36 Ja hänen esikoispoikansa Abdon, sitten Zur, Kis, Baal, Neer ja Nadab.
1 Chronicles 9:36 And his firstborn son Abdon, then Zur, and Kish, and Baal, and Ner, and Nadab.
1. Aikakirja 9:37 Ja Gedor, ja Ahjo, ja Sakarja ja Miklot.
1 Chronicles 9:37 And Gedor, and Ahio, and Zechariah, and Mikloth.
1. Aikakirja 9:38 Ja Miklot siitti Simeamin. Ja hekin asuivat veljiensä kanssa Jerusalemissa, veljiensä kohdalla.
1 Chronicles 9:38 And Mikloth begat Shimeam. And they also dwelled with their brothers at Jerusalem, over against their brothers.
1. Aikakirja 9:39 Neerille syntyi Kis, Kisille syntyi Saul, Saulille syntyivät Jonathan, Malkisua, Abinadab ja Esbaal.
1 Chronicles 9:39 And Ner begat Kish; and Kish begat Saul; and Saul begat Jonathan, and Malchishua, and Abinadab, and Eshbaal.
1. Aikakirja 9:40 Ja Jonathanin poika oli Meribbaal, ja Meribbaalille syntyi Mikka.
1 Chronicles 9:40 And the son of Jonathan was Meribbaal: and Meribbaal begat Micah.
1. Aikakirja 9:41 Miikan pojat olivat Piton, Melek, Tahrea ja Ahas.
1 Chronicles 9:41 And the sons of Micah were, Pithon, and Melech, and Tahrea, and Ahaz.
1. Aikakirja 9:42 Ahasille syntyi Jara, Jarahille syntyivät Alemet, Asmavet ja Simri, ja Simrille syntyi Moosa.
1 Chronicles 9:42 And Ahaz begat Jarah; and Jarah begat Alemeth, and Azmaveth, and Zimri; and Zimri begat Moza;
1. Aikakirja 9:43 Ja Mozalle syntyi Binea; ja hänen poikansa Rephaja, tämän poika Eleasa, tämän poika Azel.
1 Chronicles 9:43 And Moza begat Binea; and Rephaiah his son, Eleasah his son, Azel his son.
1. Aikakirja 9:44 Ja Aaselilla oli kuusi poikaa, joiden nimet ovat nämä: Asrikam, Bokeru, Jismael, Searja, Obadja ja Hanan; nämä olivat Aaselin pojat.
1 Chronicles 9:44 And Azel had six sons, whose names are these, Azrikam, Bocheru, and Ishmael, and Sheariah, and Obadiah, and Hanan: these were the sons of Azel.
1. Aikakirja 10:1 Filistealaiset taistelivat Israelia vastaan, ja Israelin miehet pakenivat filistealaisten edestä ja kaatuivat surmattuina Gilboanvuorella.
1 Chronicles 10:1 Now the Philistines fought against Israel; and the men of Israel fled from before the Philistines, and fell down slain in mount Gilboa.
1. Aikakirja 10:2 Ja filistealaiset ajoivat Saulia ja hänen poikiaan takaa, ja filistealaiset surmasivat Saulin pojat Jonatanin, Abinadabin ja Malkisuan.
1 Chronicles 10:2 And the Philistines followed hard after Saul, and after his sons; and the Philistines slew Jonathan, and Abinadab, and Malchishua, the sons of Saul.
1. Aikakirja 10:3 Ja taistelu kiihtyi ankarasti Saulia vastaan, ja jousimiehet osuivat häneen, ja jousimiehet haavoittivat häntä.
1 Chronicles 10:3 And the battle went sore against Saul, and the archers hit him, and he was wounded of the archers.
1. Aikakirja 10:4 Niin Saul sanoi aseenkantajalleen: Vedä miekkasi ja lävistä sillä minut, etteivät nämä ympärileikkaamattomat tulisi ja pilkkaisi minua. Mutta hänen aseenkantajansa ei suostunut, sillä hän pelkäsi kovasti. Niin Saul otti miekan ja heittäytyi siihen.
1 Chronicles 10:4 Then said Saul to his armor bearer, Draw your sword, and thrust me through therewith; lest these uncircumcised come and abuse me. But his armor bearer would not; for he was sore afraid. So Saul took a sword, and fell on it.
1. Aikakirja 10:5 Ja kun hänen aseenkantajansa näki Saulin kuolleen, heittäytyi hänkin miekkaan ja kuoli.
1 Chronicles 10:5 And when his armor bearer saw that Saul was dead, he fell likewise on the sword, and died.
1. Aikakirja 10:6 Niin Saul kuoli, ja hänen kolme poikaansa, ja koko hänen perheensä kuoli yhdessä.
1 Chronicles 10:6 So Saul died, and his three sons, and all his house died together.
1. Aikakirja 10:7 Ja kun kaikki laaksossa olevat Israelin miehet näkivät heidän paenneen ja että Saul ja hänen poikansa olivat kuolleet, he jättivät kaupunkinsa ja pakenivat; ja filistealaiset tulivat ja asettuivat niihin.
1 Chronicles 10:7 And when all the men of Israel that were in the valley saw that they fled, and that Saul and his sons were dead, then they forsook their cities, and fled: and the Philistines came and dwelled in them.
1. Aikakirja 10:8 Seuraavana päivänä, kun filistealaiset tulivat ryöstämään surmattuja, he löysivät Saulin ja hänen poikansa kaatuneina Gilboan vuorella.
1 Chronicles 10:8 And it came to pass on the morrow, when the Philistines came to strip the slain, that they found Saul and his sons fallen in mount Gilboa.
1. Aikakirja 10:9 Ja kun he olivat riisuneet hänet, ottivat he hänen päänsä ja haarniskansa ja lähettivät ympäri filistealaisten maata viemään sanomaa heidän epäjumalilleen ja kansalle.
1 Chronicles 10:9 And when they had stripped him, they took his head, and his armor, and sent into the land of the Philistines round about, to carry tidings to their idols, and to the people.
1. Aikakirja 10:10 Ja he panivat hänen haarniskansa jumaliensa temppeliin ja kiinnittivät hänen päänsä Daagonin temppeliin.
1 Chronicles 10:10 And they put his armor in the house of their gods, and fastened his head in the temple of Dagon.
1. Aikakirja 10:11 Ja kun koko Jaabes-Gilead kuuli kaiken, mitä filistealaiset olivat tehneet Saulille,
1 Chronicles 10:11 And when all Jabeshgilead heard all that the Philistines had done to Saul,
1. Aikakirja 10:12 He nousivat, kaikki urhoolliset miehet, ja ottivat pois Saulin ruumiin ja hänen poikiensa ruumiit ja toivat ne Jaabesiin ja hautasivat heidän luunsa Jaabesin tammen alle ja paastosivat seitsemän päivää.
1 Chronicles 10:12 They arose, all the valiant men, and took away the body of Saul, and the bodies of his sons, and brought them to Jabesh, and buried their bones under the oak in Jabesh, and fasted seven days.
1. Aikakirja 10:13 Niin Saul kuoli rikkomuksensa tähden, jonka hän oli tehnyt Herraa vastaan, Herran sanaa vastaan, jota hän ei ollut pitänyt, ja myös siksi, että hän oli kysynyt neuvoa vainajahengeltä, tiedustellakseen sitä.
1 Chronicles 10:13 So Saul died for his transgression which he committed against the LORD, even against the word of the LORD, which he kept not, and also for asking counsel of one that had a familiar spirit, to inquire of it;
1. Aikakirja 10:14 Eikä kysynyt Herralta; sentähden hän surmasi hänet ja antoi valtakunnan Daavidille, Iisain pojalle.
1 Chronicles 10:14 And inquired not of the LORD: therefore he slew him, and turned the kingdom to David the son of Jesse.
1. Aikakirja 11:1 Niin koko Israel kokoontui Daavidin luo Hebroniin ja sanoi: Katso, me olemme sinun luutasi ja lihaasi.
1 Chronicles 11:1 Then all Israel gathered themselves to David to Hebron, saying, Behold, we are your bone and your flesh.
1. Aikakirja 11:2 Ja myös menneinä aikoina, jo Saulin ollessa kuninkaana, sinä johdatit Israelin ulos ja sisään. Ja Herra, sinun Jumalasi, sanoi sinulle: 'Sinun on kaitsettava minun kansaani Israelia ja oltava minun kansani Israelin hallitsija.'
1 Chronicles 11:2 And moreover in time past, even when Saul was king, you were he that led out and brought in Israel: and the LORD your God said to you, You shall feed my people Israel, and you shall be ruler over my people Israel.
1. Aikakirja 11:3 Niin kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan luo Hebroniin, ja Daavid teki heidän kanssaan liiton Hebronissa Herran edessä, ja he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi Herran sanan mukaan, jonka Samuel oli antanut.
1 Chronicles 11:3 Therefore came all the elders of Israel to the king to Hebron; and David made a covenant with them in Hebron before the LORD; and they anointed David king over Israel, according to the word of the LORD by Samuel.
1. Aikakirja 11:4 Ja Daavid ja koko Israel menivät Jerusalemiin, se on Jebus; siellä asuivat jebusilaiset, maan asukkaat.
1 Chronicles 11:4 And David and all Israel went to Jerusalem, which is Jebus; where the Jebusites were, the inhabitants of the land.
1. Aikakirja 11:5 Ja Jebuksen asukkaat sanoivat Daavidille: Et tule tänne. Kuitenkin Daavid valloitti Siionin linnan, joka on Daavidin kaupunki.
1 Chronicles 11:5 And the inhabitants of Jebus said to David, You shall not come here. Nevertheless David took the castle of Zion, which is the city of David.
1. Aikakirja 11:6 Ja Daavid sanoi: Joka ensimmäisenä lyö jebusilaiset, siitä tulee päällikkö ja päämies. Niin Joab, Serujan poika, meni ensimmäisenä ylös ja oli päällikkö.
1 Chronicles 11:6 And David said, Whoever smites the Jebusites first shall be chief and captain. So Joab the son of Zeruiah went first up, and was chief.
1. Aikakirja 11:7 Ja Daavid asui linnassa; sentähden he kutsuivat sitä Daavidin kaupungiksi.
1 Chronicles 11:7 And David dwelled in the castle; therefore they called it the city of David.
1. Aikakirja 11:8 Ja hän rakensi kaupunkia ympäri, Millosta alkaen, ja Joab korjasi muun osan kaupungista.
1 Chronicles 11:8 And he built the city round about, even from Millo round about: and Joab repaired the rest of the city.
1. Aikakirja 11:9 Ja Daavid tuli yhä mahtavammaksi, sillä Herra Sebaot oli hänen kanssaan.
1 Chronicles 11:9 So David waxed greater and greater: for the LORD of hosts was with him.
1. Aikakirja 11:10 Nämä olivat myös Daavidin urhojen päämiehet, jotka vahvistivat asemaansa hänen valtakunnassa ja koko Israelin kanssa tehdäkseen hänet kuninkaaksi Herran Israelia koskevan sanan mukaan.
1 Chronicles 11:10 These also are the chief of the mighty men whom David had, who strengthened themselves with him in his kingdom, and with all Israel, to make him king, according to the word of the LORD concerning Israel.
1. Aikakirja 11:11 Ja tämä on niiden sankarien lukumäärä, jotka Daavidilla oli: Jasobeam, hakmonilainen, päällikkö, joka oli ylimmäinen joukosta. Hän nosti keihäänsä kolmea sataa miestä vastaan, jotka hän surmasi yhdellä kertaa.
1 Chronicles 11:11 And this is the number of the mighty men whom David had; Jashobeam, an Hachmonite, the chief of the captains: he lifted up his spear against three hundred slain by him at one time.
1. Aikakirja 11:12 Ja hänen jälkeensä tuli Eleasar, Dodon poika, ahohilainen, yksi niistä kolmesta urhoollisesta miehestä.
1 Chronicles 11:12 And after him was Eleazar the son of Dodo, the Ahohite, who was one of the three mighty men.
1. Aikakirja 11:13 Hän oli Daavidin kanssa Pasdammimissa, ja siellä filistealaiset kokoontuivat taisteluun; siellä oli peltopalsta täynnä ohraa; ja kansa pakeni filistealaisten edestä.
1 Chronicles 11:13 He was with David at Pasdammim, and there the Philistines were gathered together to battle, where was a parcel of ground full of barley; and the people fled from before the Philistines.
1. Aikakirja 11:14 Ja he asettuivat keskelle tuota peltoa, vapauttivat sen ja surmasivat filistealaiset; ja Herra pelasti heidät suurella voitolla.
1 Chronicles 11:14 And they set themselves in the middle of that parcel, and delivered it, and slew the Philistines; and the LORD saved them by a great deliverance.
1. Aikakirja 11:15 Kolme niistä kolmestakymmenestä päälliköstä meni alas kalliolle Daavidin luo Adullamin luo; ja filistealaisten joukko oli leiriytynyt Refaimin laaksoon.
1 Chronicles 11:15 Now three of the thirty captains went down to the rock to David, into the cave of Adullam; and the host of the Philistines encamped in the valley of Rephaim.
1. Aikakirja 11:16 Ja Daavid oli silloin linnoituksessa, ja filistealaisten varuskunta oli silloin Betlehemissä.
1 Chronicles 11:16 And David was then in the hold, and the Philistines’ garrison was then at Bethlehem.
1. Aikakirja 11:17 Ja Daavid himoitui ja sanoi: Kukapa antaisi minulle juoda Betlehemin kaivosta, joka on portin luona?
1 Chronicles 11:17 And David longed, and said, Oh that one would give me drink of the water of the well of Bethlehem, that is at the gate!
1. Aikakirja 11:18 Ja ne kolme murtautuivat filistealaisten leirin läpi ja ammensivat vettä Beetlehemin kaivosta, joka oli portin luona, ottivat sen ja toivat Daavidille; mutta Daavid ei tahtonut sitä juoda, vaan vuodatti sen Herralle.
1 Chronicles 11:18 And the three broke through the host of the Philistines, and drew water out of the well of Bethlehem, that was by the gate, and took it, and brought it to David: but David would not drink of it, but poured it out to the LORD.
1. Aikakirja 11:19 Ja sanoi: Jumala varjelkoon minua tekemästä tätä! Joisinko näiden miesten verta, jotka ovat panneet henkensä alttiiksi? Sillä he toivat sen henkensä alttiiksi pannessaan. Sentähden hän ei tahtonut sitä juoda. Näin tekivät nämä kolme miestä.
1 Chronicles 11:19 And said, My God forbid it me, that I should do this thing: shall I drink the blood of these men that have put their lives in jeopardy? for with the jeopardy of their lives they brought it. Therefore he would not drink it. These things did these three mig
1. Aikakirja 11:20 Ja Abisai, Joabin veli, oli niiden kolmen päällikkö; sillä hän nosti keihäänsä kolmea sataa miestä vastaan ja surmasi heidät; ja hän oli kuuluisa niiden kolmen joukossa.
1 Chronicles 11:20 And Abishai the brother of Joab, he was chief of the three: for lifting up his spear against three hundred, he slew them, and had a name among the three.
1. Aikakirja 11:21 Näistä kolmesta hän oli kunniallisempi kuin ne kaksi, sillä hän oli heidän päällikkönsä; mutta hän ei yltänyt noiden kolmen ensimmäiseen.
1 Chronicles 11:21 Of the three, he was more honorable than the two; for he was their captain: however, he attained not to the first three.
1. Aikakirja 11:22 Benaja, Joojadan poika, urhoollisen Kabseelin miehen poika, joka oli tehnyt paljon tekoja; hän surmasi kaksi mooabilaista miestä, leijonan kaltaista; hän meni alas ja surmasi leijonan kuopassa lumisateisena päivänä.
1 Chronicles 11:22 Benaiah the son of Jehoiada, the son of a valiant man of Kabzeel, who had done many acts; he slew two lion like men of Moab: also he went down and slew a lion in a pit in a snowy day.
1. Aikakirja 11:23 Ja hän surmasi egyptiläisen miehen, kookkaan, viisi kyynärää pitkän; egyptiläisellä oli kädessään keihäs kuin kutojan puu; ja hän meni alas hänen luokseen sauva kädessä, tempaisi keihään egyptiläisen kädestä ja surmasi hänet hänen omalla keihäällään.
1 Chronicles 11:23 And he slew an Egyptian, a man of great stature, five cubits high; and in the Egyptian’s hand was a spear like a weaver’s beam; and he went down to him with a staff, and plucked the spear out of the Egyptian’s hand, and slew him with his own spear.
1. Aikakirja 11:24 Näin teki Benaja, Joojadan poika, ja hänestä tuli yksi niistä kolmesta urhoollisesta miehestä.
1 Chronicles 11:24 These things did Benaiah the son of Jehoiada, and had the name among the three mighty men.
1. Aikakirja 11:25 Katso, hän oli arvossa pidetty niiden kolmenkymmenen joukossa, mutta ei yltänyt kolmen ensimmäiseen; ja Daavid asetti hänet henkivartiostonsa päälliköksi.
1 Chronicles 11:25 Behold, he was honorable among the thirty, but attained not to the first three: and David set him over his guard.
1. Aikakirja 11:26 Sotajoukon urhoolliset miehet olivat Asahel, Joabin veli, Elhanan, Dodon poika Betlehemistä,
1 Chronicles 11:26 Also the valiant men of the armies were, Asahel the brother of Joab, Elhanan the son of Dodo of Bethlehem,
1. Aikakirja 11:27 Harorilainen Sammot, pelonilainen Heles,
1 Chronicles 11:27 Shammoth the Harorite, Helez the Pelonite,
1. Aikakirja 11:28 Ira tekoilaisen Ikkesin poika, antotilainen Abieser,
1 Chronicles 11:28 Ira the son of Ikkesh the Tekoite, Abiezer the Antothite,
1. Aikakirja 11:29 Sibbecai hushatilainen, Ilai ahohilainen,
1 Chronicles 11:29 Sibbecai the Hushathite, Ilai the Ahohite,
1. Aikakirja 11:30 netofalainen Mahrai, netofalainen Heled, Baanan poika,
1 Chronicles 11:30 Maharai the Netophathite, Heled the son of Baanah the Netophathite,
1. Aikakirja 11:31 Itai, Ribain poika, Gibeasta, joka kuului Benjaminin jälkeläisiin, piratonilainen Benaja,
1 Chronicles 11:31 Ithai the son of Ribai of Gibeah, that pertained to the children of Benjamin, Benaiah the Pirathonite,
1. Aikakirja 11:32 Hurai Gaasin puroista, Abiel Arbatilainen,
1 Chronicles 11:32 Hurai of the brooks of Gaash, Abiel the Arbathite,
1. Aikakirja 11:33 Azmavet baharumilainen, Eliahba shaalbonilainen,
1 Chronicles 11:33 Azmaveth the Baharumite, Eliahba the Shaalbonite,
1. Aikakirja 11:34 Gisonilaisen Hasemin pojat, hararilaisen Sagen poika Jonatan,
1 Chronicles 11:34 The sons of Hashem the Gizonite, Jonathan the son of Shage the Hararite,
1. Aikakirja 11:35 Ahiam, hararilaisen Sakarin poika, Elifal, Urin poika,
1 Chronicles 11:35 Ahiam the son of Sacar the Hararite, Eliphal the son of Ur,
1. Aikakirja 11:36 Hepher mekeratilainen, Ahia pelonilainen,
1 Chronicles 11:36 Hepher the Mecherathite, Ahijah the Pelonite,
1. Aikakirja 11:37 Hesro karmelilainen, Naarai Esbain poika,
1 Chronicles 11:37 Hezro the Carmelite, Naarai the son of Ezbai,
1. Aikakirja 11:38 Joel, Natanin veli, Mibhar, Haggerin poika,
1 Chronicles 11:38 Joel the brother of Nathan, Mibhar the son of Haggeri,
1. Aikakirja 11:39 ammonilainen Selek, beerotilainen Naharai, Joabin, Serujan pojan, aseenkantaja,
1 Chronicles 11:39 Zelek the Ammonite, Naharai the Berothite, the armor bearer of Joab the son of Zeruiah,
1. Aikakirja 11:40 Iira jetriläinen, Gareb jetriläinen,
1 Chronicles 11:40 Ira the Ithrite, Gareb the Ithrite,
1. Aikakirja 11:41 Heettiläinen Uuria, Sabad, Ahlain poika,
1 Chronicles 11:41 Uriah the Hittite, Zabad the son of Ahlai,
1. Aikakirja 11:42 Adina, ruubenilaisen Siisan poika, ruubenilaisten päällikkö, ja hänen kanssaan kolmekymmentä miestä,
1 Chronicles 11:42 Adina the son of Shiza the Reubenite, a captain of the Reubenites, and thirty with him,
1. Aikakirja 11:43 Hanan, Maakan poika, ja Joosafat mitniläinen,
1 Chronicles 11:43 Hanan the son of Maachah, and Joshaphat the Mithnite,
1. Aikakirja 11:44 Ussia asteratilainen, Shama ja Jehiel, aroerilaisen Hotanin pojat,
1 Chronicles 11:44 Uzzia the Ashterathite, Shama and Jehiel the sons of Hothan the Aroerite,
1. Aikakirja 11:45 Jediael, Simrin poika, ja hänen veljensä Joha, tiisiläinen,
1 Chronicles 11:45 Jediael the son of Shimri, and Joha his brother, the Tizite,
1. Aikakirja 11:46 mahavilainen Eliel, Elnaamin pojat Jeribai ja Josavia sekä mooabilainen Jitma,
1 Chronicles 11:46 Eliel the Mahavite, and Jeribai, and Joshaviah, the sons of Elnaam, and Ithmah the Moabite,
1. Aikakirja 11:47 Eliel, Obed ja mesobalainen Jasiel.
1 Chronicles 11:47 Eliel, and Obed, and Jasiel the Mesobaite.
1. Aikakirja 12:1 Nämä olivat ne, jotka tulivat Daavidin luo Siklagiin, kun hän vielä pysytteli poissa Saulin, Kisin pojan, takia. He olivat urhojen auttajia sodassa.
1 Chronicles 12:1 Now these are they that came to David to Ziklag, while he yet kept himself close because of Saul the son of Kish: and they were among the mighty men, helpers of the war.
1. Aikakirja 12:2 He olivat aseistautuneet jousilla ja pystyivät käyttämään sekä oikeaa että vasenta kättään kivien heittämiseen ja nuolien ampumiseen jousella, jopa Saulin benjaminilaiset veljet.
1 Chronicles 12:2 They were armed with bows, and could use both the right hand and the left in hurling stones and shooting arrows out of a bow, even of Saul’s brothers of Benjamin.
1. Aikakirja 12:3 Päämies oli Ahieser, sitten Jooas, gibealaisen Semaan pojat, ja Jesiel ja Pelet, Asmavetin pojat, ja Beraka ja annotilainen Jeehu.
1 Chronicles 12:3 The chief was Ahiezer, then Joash, the sons of Shemaah the Gibeathite; and Jeziel, and Pelet, the sons of Azmaveth; and Berachah, and Jehu the Antothite.
1. Aikakirja 12:4 Ja gibeonilainen Jismaja, sankari niiden kolmenkymmenen joukossa ja niiden kolmenkymmenen ylitse, ja Jeremia, ja Jahasiel, ja Johanan, ja gederalainen Josabad,
1 Chronicles 12:4 And Ismaiah the Gibeonite, a mighty man among the thirty, and over the thirty; and Jeremiah, and Jahaziel, and Johanan, and Josabad the Gederathite,
1. Aikakirja 12:5 Elusai, Jerimot, Bealia, Semarja ja harufilainen Sefatja,
1 Chronicles 12:5 Eluzai, and Jerimoth, and Bealiah, and Shemariah, and Shephatiah the Haruphite,
1. Aikakirja 12:6 Elkana, Jesia, Asarel, Jooeser ja Jasobeam, korahilaiset,
1 Chronicles 12:6 Elkanah, and Jesiah, and Azareel, and Joezer, and Jashobeam, the Korhites,
1. Aikakirja 12:7 Ja Joela ja Sebadja, Gedorin Jerohamin pojat.
1 Chronicles 12:7 And Joelah, and Zebadiah, the sons of Jeroham of Gedor.
1. Aikakirja 12:8 Ja Gadin heimosta erottui Daavidin luokse erämaahan linnoitukseen urheita miehiä, sotamiehiä, jotka kykenivät käyttämään kilpiä ja pientä varustusta, ja joiden kasvot olivat kuin leijonien kasvot ja jotka olivat nopeita kuin metsävuohet.
1 Chronicles 12:8 And of the Gadites there separated themselves to David into the hold to the wilderness men of might, and men of war fit for the battle, that could handle shield and buckler, whose faces were like the faces of lions, and were as swift as the roes on the mo
1. Aikakirja 12:9 Eser ensimmäinen, Obadja toinen, Eliab kolmas,
1 Chronicles 12:9 Ezer the first, Obadiah the second, Eliab the third,
1. Aikakirja 12:10 Neljäs Mismanna, viides Jeremia,
1 Chronicles 12:10 Mishmannah the fourth, Jeremiah the fifth,
1. Aikakirja 12:11 Attai kuudes, Eliel seitsemäs,
1 Chronicles 12:11 Attai the sixth, Eliel the seventh,
1. Aikakirja 12:12 Johanan kahdeksas, Elsabad yhdeksäs,
1 Chronicles 12:12 Johanan the eighth, Elzabad the ninth,
1. Aikakirja 12:13 kymmenes Jeremia, yhdestoista Makbanai.
1 Chronicles 12:13 Jeremiah the tenth, Machbanai the eleventh.
1. Aikakirja 12:14 Nämä olivat Gadin poikia, sotajoukon päälliköitä: pienin oli sadan ja suurin tuhannen miehen yli.
1 Chronicles 12:14 These were of the sons of Gad, captains of the host: one of the least was over an hundred, and the greatest over a thousand.
1. Aikakirja 12:15 Nämä olivat ne, jotka menivät Jordanin yli ensimmäisenä kuukautena, kun se tulvi yli kaikkien äyräidensä; ja he ajoivat pakoon kaikki laaksojen asukkaat, sekä itään että länteen.
1 Chronicles 12:15 These are they that went over Jordan in the first month, when it had overflowed all his banks; and they put to flight all them of the valleys, both toward the east, and toward the west.
1. Aikakirja 12:16 Ja Benjaminin ja Juudan lapsista tuli Daavidin linnoitukseen.
1 Chronicles 12:16 And there came of the children of Benjamin and Judah to the hold to David.
1. Aikakirja 12:17 Ja Daavid meni heitä vastaan ja vastasi ja sanoi heille: Jos te tulette luokseni rauhanomaisesti auttamaan minua, sydämeni on teihin liittyvä; mutta jos te tulette kavaltamaan minut vihollisilleni, koska minulla ei ole mitään vääryyttä käsissäni, niin isiemme Jumala katsokoon sinua.
1 Chronicles 12:17 And David went out to meet them, and answered and said to them, If you be come peaceably to me to help me, my heart shall be knit to you: but if you be come to betray me to my enemies, seeing there is no wrong in my hands, the God of our fathers look ther
1. Aikakirja 24:6 Ja kirjuri Semaja, Netanelin poika, yksi leeviläisistä, kirjoitti ne kuninkaan, ruhtinaiden, pappi Sadokin ja Ahimelekin, Ebjatarin pojan, sekä pappien ja leeviläisten perhekuntien päämiesten edessä, yhden päämajan edessä
1 Chronicles 24:6 And Shemaiah the son of Nethaneel the scribe, one of the Levites, wrote them before the king, and the princes, and Zadok the priest, and Ahimelech the son of Abiathar, and before the chief of the fathers of the priests and Levites: one principal household
1. Aikakirja 24:7 Ensimmäinen arpa lankesi Joojaribille, toinen Jedajalle,
1 Chronicles 24:7 Now the first lot came forth to Jehoiarib, the second to Jedaiah,
1. Aikakirja 24:8 Kolmas Harimille, neljäs Seorimille,
1 Chronicles 24:8 The third to Harim, the fourth to Seorim,
1. Aikakirja 24:9 Viides Malkialle, kuudes Mijaminille,
1 Chronicles 24:9 The fifth to Malchijah, the sixth to Mijamin,
1. Aikakirja 24:10 Seitsemäs Hakkosille, kahdeksas Abialle,
1 Chronicles 24:10 The seventh to Hakkoz, the eighth to Abijah,
1. Aikakirja 24:11 Yhdeksäs Jesualle, kymmenes Sekanjalle,
1 Chronicles 24:11 The ninth to Jeshuah, the tenth to Shecaniah,
1. Aikakirja 24:12 Yhdestoista Eljasibille, kahdestoista Jakimille,
1 Chronicles 24:12 The eleventh to Eliashib, the twelfth to Jakim,
1. Aikakirja 24:13 Kolmastoista Huppalle, neljästoista Jesebabille,
1 Chronicles 24:13 The thirteenth to Huppah, the fourteenth to Jeshebeab,
1. Aikakirja 24:14 Viidestoista Bilgalle, kuudestoista Immerille,
1 Chronicles 24:14 The fifteenth to Bilgah, the sixteenth to Immer,
1. Aikakirja 24:15 Seitsemästoista Hezirille, kahdeksastoista Afseelle,
1 Chronicles 24:15 The seventeenth to Hezir, the eighteenth to Aphses,
1. Aikakirja 24:16 Yhdeksästoista Petahjalle, kahdeskymmenes Isekelille,
1 Chronicles 24:16 The nineteenth to Pethahiah, the twentieth to Jehezekel,
1. Aikakirja 24:17 Kahdeskymmenes ensimmäinen Jaakinille, kahdeskymmenes toinen Gamulille,
1 Chronicles 24:17 The one and twentieth to Jachin, the two and twentieth to Gamul,
1. Aikakirja 24:18 Kahdeskymmeneskolmas Delajalle, kahdeskymmenesneljäs Maasjalle.
1 Chronicles 24:18 The three and twentieth to Delaiah, the four and twentieth to Maaziah.
1. Aikakirja 24:19 Nämä olivat heidän järjestelynsä palveluksessaan Herran temppeliin menemiseksi tapansa mukaan isänsä Aaronin johdolla, niin kuin Herra, Israelin Jumala, oli häntä käskenyt.
1 Chronicles 24:19 These were the orderings of them in their service to come into the house of the LORD, according to their manner, under Aaron their father, as the LORD God of Israel had commanded him.
1. Aikakirja 24:20 Ja muut Leevin pojat olivat nämä: Amramin pojista Subael, Subaelin pojista Jehdeja.
1 Chronicles 24:20 And the rest of the sons of Levi were these: Of the sons of Amram; Shubael: of the sons of Shubael; Jehdeiah.
1. Aikakirja 24:21 Rehabiasta: Rehabian pojista oli Jissia, ensimäinen.
1 Chronicles 24:21 Concerning Rehabiah: of the sons of Rehabiah, the first was Isshiah.
1. Aikakirja 24:22 Jisharilaisista Selomot; Selomotin jälkeläisistä Jahat.
1 Chronicles 24:22 Of the Izharites; Shelomoth: of the sons of Shelomoth; Jahath.
1. Aikakirja 24:23 Hebronin pojat olivat: Jeria ensimmäinen, Amarja toinen, Jahasiel kolmas ja Jekameam neljäs.
1 Chronicles 24:23 And the sons of Hebron; Jeriah the first, Amariah the second, Jahaziel the third, Jekameam the fourth.
1. Aikakirja 24:24 Ussielin pojista Miika; Miikan pojista Samir.
1 Chronicles 24:24 Of the sons of Uzziel; Michah: of the sons of Michah; Shamir.
1. Aikakirja 24:25 Miikan veli oli Jissia; Jissian poikia Sakarja.
1 Chronicles 24:25 The brother of Michah was Isshiah: of the sons of Isshiah; Zechariah.
1. Aikakirja 24:26 Merarin pojat olivat Mahli ja Musi; Jaasjan pojat olivat Beno.
1 Chronicles 24:26 The sons of Merari were Mahli and Mushi: the sons of Jaaziah; Beno.
1. Aikakirja 24:27 Merarin ja Jaasjan pojat olivat Beno, Sooham, Sakkur ja Ibri.
1 Chronicles 24:27 The sons of Merari by Jaaziah; Beno, and Shoham, and Zaccur, and Ibri.
1. Aikakirja 24:28 Mahlista polveutui Eleasar, jolla ei ollut poikia.
1 Chronicles 24:28 Of Mahli came Eleazar, who had no sons.
1. Aikakirja 24:29 Kiisistä: Kiisin poika oli Jerahmeel.
1 Chronicles 24:29 Concerning Kish: the son of Kish was Jerahmeel.
1. Aikakirja 24:30 Musin pojat olivat Mahli, Eder ja Jerimot. Nämä olivat leeviläisten jälkeläisiä heidän isiensä huoneen mukaan.
1 Chronicles 24:30 The sons also of Mushi; Mahli, and Eder, and Jerimoth. These were the sons of the Levites after the house of their fathers.
1. Aikakirja 24:31 Nämäkin heittivät arpaa veljiensä, Aaronin poikien, kesken kuningas Daavidin, Sadokin ja Ahimelekin sekä pappien ja leeviläisten perhekuntien päämiesten läsnäollessa, niin, pääasialliset perhekunnat nuorempia veljiään vastaan.
1 Chronicles 24:31 These likewise cast lots over against their brothers the sons of Aaron in the presence of David the king, and Zadok, and Ahimelech, and the chief of the fathers of the priests and Levites, even the principal fathers over against their younger brothers.
1. Aikakirja 25:1 Ja Daavid ja sotapäälliköt erottivat Asafin, Hemanin ja Jedutunin poikien palvelukseen, jotka profetoivat harppujen, psalttarien ja symbaalien avulla. Ja työmiesten lukumäärä heidän palveluksensa mukaan oli:
1 Chronicles 25:1 Moreover David and the captains of the host separated to the service of the sons of Asaph, and of Heman, and of Jeduthun, who should prophesy with harps, with psalteries, and with cymbals: and the number of the workmen according to their service was:
1. Aikakirja 25:2 Asafin jälkeläisistä Sakkur, Joosef, Netanja ja Asarela, Asafin jälkeläisiä Asafin johdolla, joka ennusti kuninkaan käskyn mukaan.
1 Chronicles 25:2 Of the sons of Asaph; Zaccur, and Joseph, and Nethaniah, and Asarelah, the sons of Asaph under the hands of Asaph, which prophesied according to the order of the king.
1. Aikakirja 25:3 Jedutunista: Jedutunin pojat: Gedalja, Seri, Jesaja, Hasabja ja Mattitja, kuusi, isänsä Jedutunin johdolla, joka hurmosi harpulla kiittääkseen ja ylistääkseen Herraa.
1 Chronicles 25:3 Of Jeduthun: the sons of Jeduthun; Gedaliah, and Zeri, and Jeshaiah, Hashabiah, and Mattithiah, six, under the hands of their father Jeduthun, who prophesied with a harp, to give thanks and to praise the LORD.
1. Aikakirja 25:4 Hemanista: Hemanin pojat: Bukkia, Mattania, Ussiel, Sebuel ja Jerimot, Hanania, Hanani, Eljata, Giddalti ja Romamtieser, Joosbekasa, Malloti, Hothir ja Mahasiot.
1 Chronicles 25:4 Of Heman: the sons of Heman: Bukkiah, Mattaniah, Uzziel, Shebuel, and Jerimoth, Hananiah, Hanani, Eliathah, Giddalti, and Romamtiezer, Joshbekashah, Mallothi, Hothir, and Mahazioth:
1. Aikakirja 25:5 Nämä kaikki olivat Hemanin, kuninkaan näkijän, poikia Jumalan sanoin, että hänen piti nostaa sarvi. Ja Jumala antoi Hemanille neljätoista poikaa ja kolme tytärtä.
1 Chronicles 25:5 All these were the sons of Heman the king’s seer in the words of God, to lift up the horn. And God gave to Heman fourteen sons and three daughters.
1. Aikakirja 12:18 Silloin henki tuli Amasain, sotapäälliköiden päällikköön, ja hän sanoi: Me olemme sinun, Daavid, ja sinun puolellasi, sinä Iisain poika. Rauha, rauha olkoon sinulle ja rauha auttajillesi, sillä sinun Jumalasi auta sinua. Silloin Daavid otti heidät vastaan ja teki heistä sotapäälliköitä.
1 Chronicles 12:18 Then the spirit came on Amasai, who was chief of the captains, and he said, Your are we, David, and on your side, you son of Jesse: peace, peace be to you, and peace be to your helpers; for your God helps you. Then David received them, and made them capta
1. Aikakirja 12:19 Ja jotkut Manassesta liittoutuivat Daavidin kanssa, kun hän tuli filistealaisten kanssa taisteluun Saulia vastaan, mutta he eivät auttaneet heitä, sillä filistealaisten ruhtinaat lähettivät hänet neuvosta pois sanoen: Hän liittoutuu herransa Saulin kanssa meidän päämme vaaraksi.
1 Chronicles 12:19 And there fell some of Manasseh to David, when he came with the Philistines against Saul to battle: but they helped them not: for the lords of the Philistines on advisement sent him away, saying, He will fall to his master Saul to the jeopardy of our head
1. Aikakirja 12:20 Kun hän meni Siklagiin, hänen puolelleen tulivat Manassesta Adna, Josabad, Jediael, Mikael, Josabad, Elihu ja Siltai, Manassen tuhansien päälliköt.
1 Chronicles 12:20 As he went to Ziklag, there fell to him of Manasseh, Adnah, and Jozabad, and Jediael, and Michael, and Jozabad, and Elihu, and Zilthai, captains of the thousands that were of Manasseh.
1. Aikakirja 12:21 Ja he auttoivat Daavidia vaeltajajoukkoa vastaan, sillä he olivat kaikki sotaurhoja ja päälliköitä sodassa.
1 Chronicles 12:21 And they helped David against the band of the rovers: for they were all mighty men of valor, and were captains in the host.
1. Aikakirja 12:22 Sillä siihen aikaan, päivä päivältä, joukot tulivat Daavidin luo avuksi, kunnes niistä oli kasvanut suuri joukko, kuin Jumalan sotajoukot.
1 Chronicles 12:22 For at that time day by day there came to David to help him, until it was a great host, like the host of God.
1. Aikakirja 12:23 Ja tämä on niiden joukko-osastojen lukumäärä, jotka olivat sotaan aseistautuneet ja tulivat Daavidin luo Hebroniin siirtääkseen Saulin valtakunnan hänelle Herran sanan mukaan.
1 Chronicles 12:23 And these are the numbers of the bands that were ready armed to the war, and came to David to Hebron, to turn the kingdom of Saul to him, according to the word of the LORD.
1. Aikakirja 12:24 Juudan jälkeläisiä, jotka kantoivat kilpeä ja keihästä, oli kuusituhatta kahdeksansataa, sodankäyntiin aseistettua miestä.
1 Chronicles 12:24 The children of Judah that bore shield and spear were six thousand and eight hundred, ready armed to the war.
1. Aikakirja 12:25 Simeonin lapsista, sotaurhoja, seitsemäntuhatta ja sata.
1 Chronicles 12:25 Of the children of Simeon, mighty men of valor for the war, seven thousand and one hundred.
1. Aikakirja 12:26 Leevin lapsista neljätuhatta kuusisataa.
1 Chronicles 12:26 Of the children of Levi four thousand and six hundred.
1. Aikakirja 12:27 Ja Joojada oli Aaronin lasten päämies, ja hänen kanssaan oli kolmetuhatta seitsemänsataa;
1 Chronicles 12:27 And Jehoiada was the leader of the Aaronites, and with him were three thousand and seven hundred;
1. Aikakirja 12:28 Ja Sadok, nuorukainen ja urhea mies, ja hänen isänsä suvusta kaksikymmentäkaksi päällikköä.
1 Chronicles 12:28 And Zadok, a young man mighty of valor, and of his father’s house twenty and two captains.
1. Aikakirja 12:29 Ja Benjaminin lapsista, Saulin suvusta, kolmetuhatta; sillä tähän asti suurin osa heistä oli hoitanut Saulin suvun vartiota.
1 Chronicles 12:29 And of the children of Benjamin, the kindred of Saul, three thousand: for till now the greatest part of them had kept the ward of the house of Saul.
1. Aikakirja 12:30 Ja Efraimin lapsista kaksikymmentätuhatta kahdeksansataa sotaurhoa, kuuluisia isiensä suvussa.
1 Chronicles 12:30 And of the children of Ephraim twenty thousand and eight hundred, mighty men of valor, famous throughout the house of their fathers.
1. Aikakirja 12:31 Ja puolesta Manassen sukukuntaa kahdeksantoistatuhatta, jotka nimeltä ilmoitettiin tulevan ja tekevän Daavidin kuninkaaksi.
1 Chronicles 12:31 And of the half tribe of Manasseh eighteen thousand, which were expressed by name, to come and make David king.
1. Aikakirja 12:32 Ja Isaskarin lapsista, jotka ymmärsivät ajan kulkua ja tiesivät, mitä Israelin oli tehtävä, oli kaksisataa päämiestä, ja kaikki heidän veljensä olivat heidän käskyjensä alaisia.
1 Chronicles 12:32 And of the children of Issachar, which were men that had understanding of the times, to know what Israel ought to do; the heads of them were two hundred; and all their brothers were at their commandment.
1. Aikakirja 12:33 Sebulonista, jotka lähtivät taisteluun, sotaan taitavia, kaikkine sota-aseineen, viisikymmentätuhatta, jotka kykenivät pysymään rivissä; heillä ei ollut kaksimielisyyttä.
1 Chronicles 12:33 Of Zebulun, such as went forth to battle, expert in war, with all instruments of war, fifty thousand, which could keep rank: they were not of double heart.
1. Aikakirja 12:34 Ja Naftalista tuhat päämiestä, ja heidän kanssaan kilpi ja keihäs mukana kolmekymmentäseitsemäntuhatta.
1 Chronicles 12:34 And of Naphtali a thousand captains, and with them with shield and spear thirty and seven thousand.
1. Aikakirja 12:35 Ja daanilaisista sotaan taitavia kaksikymmentäkahdeksantuhatta kuusisataa.
1 Chronicles 12:35 And of the Danites expert in war twenty and eight thousand and six hundred.
1. Aikakirja 12:36 Ja Asserista, jotka sotaan lähtivät, sotaan taitavia, neljäkymmentätuhatta.
1 Chronicles 12:36 And of Asher, such as went forth to battle, expert in war, forty thousand.
1. Aikakirja 12:37 Ja Jordanin toisella puolella ruubenilaisia, gadilaisia ja Manassen puoliskkoa, kaikkine sota-aseineen, satakaksikymmentätuhatta miestä.
1 Chronicles 12:37 And on the other side of Jordan, of the Reubenites, and the Gadites, and of the half tribe of Manasseh, with all manner of instruments of war for the battle, an hundred and twenty thousand.
1. Aikakirja 12:38 Kaikki nämä sotamiehet, jotka kykenivät pitämään rivistön, tulivat ehyin sydämin Hebroniin tehdäkseen Daavidin koko Israelin kuninkaaksi; ja kaikki muukin Israel oli yksimielinen tekemään Daavidin kuninkaaksi.
1 Chronicles 12:38 All these men of war, that could keep rank, came with a perfect heart to Hebron, to make David king over all Israel: and all the rest also of Israel were of one heart to make David king.
1. Aikakirja 12:39 Ja he olivat siellä Daavidin luona kolme päivää söimässä ja juomassa, sillä heidän veljensä olivat valmistaneet heille.
1 Chronicles 12:39 And there they were with David three days, eating and drinking: for their brothers had prepared for them.
1. Aikakirja 12:40 Myös ne, jotka olivat heidän lähellään, aina Isaskariin, Sebuloniin ja Naftaliin asti, toivat leipää aaseilla, kameleilla, muuleilla ja härjillä, sekä lihaa, jauhoja, viikunakakkuja ja rusinakimppuja, viiniä ja öljyä, sekä härkiä ja lampaita runsaasti.
1 Chronicles 12:40 Moreover they that were near them, even to Issachar and Zebulun and Naphtali, brought bread on asses, and on camels, and on mules, and on oxen, and meat, meal, cakes of figs, and bunches of raisins, and wine, and oil, and oxen, and sheep abundantly: for t
1. Aikakirja 13:1 Ja Daavid neuvotteli tuhannen- ja sadanpäämiesten ja kaikkien päämiesten kanssa.
1 Chronicles 13:1 And David consulted with the captains of thousands and hundreds, and with every leader.
1. Aikakirja 13:2 Ja Daavid sanoi koko Israelin seurakunnalle: Jos teistä tuntuu hyvältä ja jos se on Herralta, meidän Jumalaltamme, niin lähettäkäämme sanan veljillemme, jotka ovat jäljellä kaikkialla Israelin maassa, ja heidän mukanaan myös papeille ja leeviläisille, jotka ovat
1 Chronicles 13:2 And David said to all the congregation of Israel, If it seem good to you, and that it be of the LORD our God, let us send abroad to our brothers every where, that are left in all the land of Israel, and with them also to the priests and Levites which are
1. Aikakirja 13:3 Ja tuokaamme takaisin Jumalamme arkki meille, sillä emme sitä tiedustelleet Saulin päivinä.
1 Chronicles 13:3 And let us bring again the ark of our God to us: for we inquired not at it in the days of Saul.
1. Aikakirja 13:4 Ja koko seurakunta sanoi tekevänsä niin, sillä se oli oikein koko kansan silmissä.
1 Chronicles 13:4 And all the congregation said that they would do so: for the thing was right in the eyes of all the people.
1. Aikakirja 13:5 Niin Daavid kokosi koko Israelin Egyptin Siihorista aina Hamatiin asti tuomaan Jumalan liitonarkkia Kirjat-Jearimista.
1 Chronicles 13:5 So David gathered all Israel together, from Shihor of Egypt even to the entering of Hemath, to bring the ark of God from Kirjathjearim.
1. Aikakirja 13:6 Ja Daavid ja koko Israel menivät ylös Baalaan, Kirjat-Jearimiin, joka kuului Juudalle, tuomaan sinne Herran Jumalan, kerubien keskellä asuvan, liitonarkin, jonka nimi on otettu siihen.
1 Chronicles 13:6 And David went up, and all Israel, to Baalah, that is, to Kirjathjearim, which belonged to Judah, to bring up there the ark of God the LORD, that dwells between the cherubim, whose name is called on it.
1. Aikakirja 13:7 Ja he veivät Jumalan arkin uusilla vaunuilla pois Abinadabin talosta, ja Ussa ja Ahjo ajoivat vaunuja.
1 Chronicles 13:7 And they carried the ark of God in a new cart out of the house of Abinadab: and Uzza and Ahio drove the cart.
1. Aikakirja 13:8 Ja Daavid ja koko Israel karisivat Jumalan edessä kaikin voimin laulaen, harppujen, psalttarien, tamburiinien, symbaalien ja trumpettien säestyksellä.
1 Chronicles 13:8 And David and all Israel played before God with all their might, and with singing, and with harps, and with psalteries, and with tambourines, and with cymbals, and with trumpets.
1. Aikakirja 13:9 Ja kun he tulivat Kiidonin puimatantereelle, ojensi Ussa kätensä pitääkseen arkkia, sillä härät kompastuivat.
1 Chronicles 13:9 And when they came to the threshing floor of Chidon, Uzza put forth his hand to hold the ark; for the oxen stumbled.
1. Aikakirja 13:10 Niin Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja hän löi häntä, koska hän ojensi kätensä arkkiin; ja hän kuoli siellä Jumalan edessä.
1 Chronicles 13:10 And the anger of the LORD was kindled against Uzza, and he smote him, because he put his hand to the ark: and there he died before God.
1. Aikakirja 13:11 Ja Daavid oli pahastunut siitä, että Herra oli tehnyt murtuman Ussassa; sentähden sitä paikkaa kutsutaan Peresussaksi vielä tänäkin päivänä.
1 Chronicles 13:11 And David was displeased, because the LORD had made a breach on Uzza: why that place is called Perezuzza to this day.
1. Aikakirja 13:12 Ja Daavid pelkäsi Jumalaa sinä päivänä ja sanoi: Kuinka minä tuon Jumalan arkin kotiini?
1 Chronicles 13:12 And David was afraid of God that day, saying, How shall I bring the ark of God home to me?
1. Aikakirja 13:13 Niin Daavid ei tuonut arkkia kotiinsa Daavidin kaupunkiin, vaan vei sen syrjään gatilaisen Obed-Edomin taloon.
1 Chronicles 13:13 So David brought not the ark home to himself to the city of David, but carried it aside into the house of Obededom the Gittite.
1. Aikakirja 13:14 Ja Jumalan arkki pysyi Obededomin suvun luona hänen talossaan kolme kuukautta. Ja Herra siunasi Obededomin suvun ja kaiken, mitä hänellä oli.
1 Chronicles 13:14 And the ark of God remained with the family of Obededom in his house three months. And the LORD blessed the house of Obededom, and all that he had.
1. Aikakirja 14:1 Tyroksen kuningas Hiram lähetti sanansaattajia Daavidin luokse sekä setripuita, kivenhakkaajia ja kirvesmiehiä rakentamaan hänelle taloa.
1 Chronicles 14:1 Now Hiram king of Tyre sent messengers to David, and timber of cedars, with masons and carpenters, to build him an house.
1. Aikakirja 14:2 Ja Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänet Israelin kuninkaaksi, sillä hänen valtakuntansa oli korotettu korkealle hänen kansansa Israelin tähden.
1 Chronicles 14:2 And David perceived that the LORD had confirmed him king over Israel, for his kingdom was lifted up on high, because of his people Israel.
1. Aikakirja 14:3 Ja Daavid otti lisää vaimoja Jerusalemissa, ja Daavidille syntyi lisää poikia ja tyttäriä.
1 Chronicles 14:3 And David took more wives at Jerusalem: and David begat more sons and daughters.
1. Aikakirja 14:4 Nämä olivat hänen lastensa nimet, jotka syntyivät hänelle Jerusalemissa: Sammua, Sobab, Natan ja Salomo,
1 Chronicles 14:4 Now these are the names of his children which he had in Jerusalem; Shammua, and Shobab, Nathan, and Solomon,
1. Aikakirja 14:5 Ja Ibhar, Elisua ja Elpalet,
1 Chronicles 14:5 And Ibhar, and Elishua, and Elpalet,
1. Aikakirja 14:6 Ja Nogah, Nefeg ja Jaafia,
1 Chronicles 14:6 And Nogah, and Nepheg, and Japhia,
1. Aikakirja 14:7 Ja Elisama, ja Beeljada ja Elifelet.
1 Chronicles 14:7 And Elishama, and Beeliada, and Eliphalet.
1. Aikakirja 14:8 Ja kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu koko Israelin kuninkaaksi, kaikki filistealaiset lähtivät etsimään Daavidia. Ja Daavid kuuli sen ja lähti heitä vastaan.
1 Chronicles 14:8 And when the Philistines heard that David was anointed king over all Israel, all the Philistines went up to seek David. And David heard of it, and went out against them.
1. Aikakirja 14:9 Ja filistealaiset tulivat ja levittäytyivät Refaimin laaksoon.
1 Chronicles 14:9 And the Philistines came and spread themselves in the valley of Rephaim.
1. Aikakirja 14:10 Ja Daavid kysyi Jumalalta sanoen: Menenkö minä filistealaisia vastaan? Annatko sinä heidät minun käsiini? Herra sanoi hänelle: Mene, sillä minä annan heidät sinun käsiisi.
1 Chronicles 14:10 And David inquired of God, saying, Shall I go up against the Philistines? And will you deliver them into my hand? And the LORD said to him, Go up; for I will deliver them into your hand.
1. Aikakirja 14:11 Niin he tulivat Baal-Perasimiin, ja Daavid löi heidät siellä. Silloin Daavid sanoi: Jumala on murtanut viholliseni minun kädelläni, niin kuin vedet puhkeavat. Sentähden he antoivat sille paikalle nimen Baal-Perasim.
1 Chronicles 14:11 So they came up to Baalperazim; and David smote them there. Then David said, God has broken in on my enemies by my hand like the breaking forth of waters: therefore they called the name of that place Baalperazim.
1. Aikakirja 14:12 Ja kun he olivat jättäneet sinne jumalansa, antoi Daavid käskyn, ja ne poltettiin tulessa.
1 Chronicles 14:12 And when they had left their gods there, David gave a commandment, and they were burned with fire.
1. Aikakirja 14:13 Ja filistealaiset levittäytyivät jälleen laaksoon.
1 Chronicles 14:13 And the Philistines yet again spread themselves abroad in the valley.
1. Aikakirja 14:14 Niin Daavid kysyi taas Jumalalta, ja Jumala sanoi hänelle: Älä mene heidän jälkeensä; käänny heistä pois ja hyökkää heidän kimppuunsa silkkipuiden vierestä.
1 Chronicles 14:14 Therefore David inquired again of God; and God said to him, Go not up after them; turn away from them, and come on them over against the mulberry trees.
1. Aikakirja 14:15 Ja kun kuulet äänen mulperipuiden latvoista, silloin sinun on mentävä taisteluun, sillä Jumala on lähtenyt sinun edelläsi lyömään filistealaisten leiriä.
1 Chronicles 14:15 And it shall be, when you shall hear a sound of going in the tops of the mulberry trees, that then you shall go out to battle: for God is gone forth before you to smite the host of the Philistines.
1. Aikakirja 14:16 Daavid teki niin kuin Jumala oli häntä käskenyt, ja he voittivat filistealaisten joukot Gibeonista aina Geseriin asti.
1 Chronicles 14:16 David therefore did as God commanded him: and they smote the host of the Philistines from Gibeon even to Gazer.
1. Aikakirja 14:17 Ja Daavidin maine levisi kaikkiin maihin, ja Herra saattoi pelon häntä kohtaan kaikkien kansojen keskuuteen.
1 Chronicles 14:17 And the fame of David went out into all lands; and the LORD brought the fear of him on all nations.
1. Aikakirja 15:1 Ja Daavid rakensi itselleen taloja Daavidin kaupunkiin ja valmisti paikan Jumalan arkille ja pystytti sille teltan.
1 Chronicles 15:1 And David made him houses in the city of David, and prepared a place for the ark of God, and pitched for it a tent.
1. Aikakirja 15:2 Silloin Daavid sanoi: Kenenkään muun kuin leeviläisten ei tule kantaa Jumalan arkkia, sillä heidät Herra on valinnut kantamaan Jumalan arkkia ja palvelemaan häntä ikuisesti.
1 Chronicles 15:2 Then David said, None ought to carry the ark of God but the Levites: for them has the LORD chosen to carry the ark of God, and to minister to him for ever.
1. Aikakirja 15:3 Ja Daavid kokosi kaiken Israelin Jerusalemiin tuomaan Herran arkin siihen paikkaan, jonka hän oli sille valmistanut.
1 Chronicles 15:3 And David gathered all Israel together to Jerusalem, to bring up the ark of the LORD to his place, which he had prepared for it.
1. Aikakirja 15:4 Ja Daavid kokosi Aaronin lapset ja leeviläiset.
1 Chronicles 15:4 And David assembled the children of Aaron, and the Levites:
1. Aikakirja 15:5 Kehatin jälkeläisistä päämies Uriel ja hänen veljensä, sata kaksikymmentä;
1 Chronicles 15:5 Of the sons of Kohath; Uriel the chief, and his brothers an hundred and twenty:
1. Aikakirja 15:6 Merarin jälkeläisistä päämies Asaja ja hänen veljensä, kaksisataa kaksikymmentä;
1 Chronicles 15:6 Of the sons of Merari; Asaiah the chief, and his brothers two hundred and twenty:
1. Aikakirja 15:7 Gersomin jälkeläisistä: Joel, päämies, ja hänen veljensä, sata kolmekymmentä;
1 Chronicles 15:7 Of the sons of Gershom; Joel the chief and his brothers an hundred and thirty:
1. Aikakirja 15:8 Elisafanin jälkeläisistä: Semaja, päämies, ja hänen veljensä, kaksisataa;
1 Chronicles 15:8 Of the sons of Elizaphan; Shemaiah the chief, and his brothers two hundred:
1. Aikakirja 15:9 Hebronin jälkeläisistä: päämies Eliel ja hänen veljensä, kahdeksankymmentä;
1 Chronicles 15:9 Of the sons of Hebron; Eliel the chief, and his brothers fourscore:
1. Aikakirja 15:10 Ussielin jälkeläisistä: päämies Amminadab ja hänen veljensä, sata kaksitoista.
1 Chronicles 15:10 Of the sons of Uzziel; Amminadab the chief, and his brothers an hundred and twelve.
1. Aikakirja 15:11 Ja Daavid kutsui papit Sadokin ja Ebjatarin sekä leeviläiset Urielin, Asajan, Joelin, Semajan, Elielin ja Amminadabin,
1 Chronicles 15:11 And David called for Zadok and Abiathar the priests, and for the Levites, for Uriel, Asaiah, and Joel, Shemaiah, and Eliel, and Amminadab,
1. Aikakirja 15:12 Ja sanoi heille: Te olette leeviläisten perhekuntien päämiehiä. Pyhittäkää itsenne, sekä te että veljenne, että voisitte tuoda Herran, Israelin Jumalan, arkin siihen paikkaan, jonka minä olen sille valmistanut.
1 Chronicles 15:12 And said to them, You are the chief of the fathers of the Levites: sanctify yourselves, both you and your brothers, that you may bring up the ark of the LORD God of Israel to the place that I have prepared for it.
1. Aikakirja 15:13 Sillä koska ette tehneet niin ensi kertaa, Herra, meidän Jumalamme, teki repeämän meihin, koska emme etsineet häntä oikean tavan mukaan.
1 Chronicles 15:13 For because you did it not at the first, the LORD our God made a breach on us, for that we sought him not after the due order.
1. Aikakirja 15:14 Niin papit ja leeviläiset pyhittivät itsensä tuodakseen Herran, Israelin Jumalan, liitonarkin.
1 Chronicles 15:14 So the priests and the Levites sanctified themselves to bring up the ark of the LORD God of Israel.
1. Aikakirja 15:15 Ja leeviläisten lapset kantoivat Jumalan arkkia hartioillaan sen päällä olevilla korennoilla, niin kuin Mooses oli Herran sanan mukaan käskenyt.
1 Chronicles 15:15 And the children of the Levites bore the ark of God on their shoulders with the staves thereon, as Moses commanded according to the word of the LORD.
1. Aikakirja 15:16 Ja Daavid puhui leeviläisten päämiehille, että heidän tulisi asettaa veljensä laulajiksi soittimineen, psalttereineen, harppuineen ja symbaaleineen, ja että he soittaisivat ilolla ja korottaisivat äänen.
1 Chronicles 15:16 And David spoke to the chief of the Levites to appoint their brothers to be the singers with instruments of music, psalteries and harps and cymbals, sounding, by lifting up the voice with joy.
1. Aikakirja 15:17 Niin leeviläiset asettivat Hemanin, Joelin pojan, ja hänen veljistään Asafin, Berekjan pojan, ja heidän veljistään Merarin pojista Etanin, Kusajan pojan,
1 Chronicles 15:17 So the Levites appointed Heman the son of Joel; and of his brothers, Asaph the son of Berechiah; and of the sons of Merari their brothers, Ethan the son of Kushaiah;
1. Aikakirja 15:18 Ja heidän kanssaan heidän toisen polven veljensä Sakarja, Ben, Jaasiel, Semiramot, Jehiel, Unni, Eliab, Benaja, Maaseja, Mattitja, Elifeleh, Mikneja, Obededom ja Jeiel, ovenvartijat.
1 Chronicles 15:18 And with them their brothers of the second degree, Zechariah, Ben, and Jaaziel, and Shemiramoth, and Jehiel, and Unni, Eliab, and Benaiah, and Maaseiah, and Mattithiah, and Elipheleh, and Mikneiah, and Obededom, and Jeiel, the porters.
1. Aikakirja 15:19 Niinpä veisaajat Heman, Asaf ja Etan asetettiin soittamaan messinkikymbaaleja;
1 Chronicles 15:19 So the singers, Heman, Asaph, and Ethan, were appointed to sound with cymbals of brass;
1. Aikakirja 15:20 Ja Sakarja, Asiel, Semiramot, Jehiel, Unni, Eliab, Maaseja ja Benaja psaltereineen Alamotissa;
1 Chronicles 15:20 And Zechariah, and Aziel, and Shemiramoth, and Jehiel, and Unni, and Eliab, and Maaseiah, and Benaiah, with psalteries on Alamoth;
1. Aikakirja 15:21 Ja Mattitja, Elifeleh, Mikneja, Obededom, Jeiel ja Asasja, soittaen harppuja seminit-tyyliin.
1 Chronicles 15:21 And Mattithiah, and Elipheleh, and Mikneiah, and Obededom, and Jeiel, and Azaziah, with harps on the Sheminith to excel.
1. Aikakirja 15:22 Ja leeviläisten päällikkö Kenanja oli vastuussa laulusta; hän opetti laulua, sillä hän oli taitava.
1 Chronicles 15:22 And Chenaniah, chief of the Levites, was for song: he instructed about the song, because he was skillful.
1. Aikakirja 15:23 Ja Berekja ja Elkana olivat arkin ovenvartijoina.
1 Chronicles 15:23 And Berechiah and Elkanah were doorkeepers for the ark.
1. Aikakirja 15:24 Ja papit Sebanja, Josafat, Netanel, Amasai, Sakarja, Benaja ja Elieser puhalsivat torviin Jumalan arkin edessä, ja Obededom ja Jehia olivat arkin ovenvartijoina.
1 Chronicles 15:24 And Shebaniah, and Jehoshaphat, and Nethaneel, and Amasai, and Zechariah, and Benaiah, and Eliezer, the priests, did blow with the trumpets before the ark of God: and Obededom and Jehiah were doorkeepers for the ark.
1. Aikakirja 15:25 Niin Daavid ja Israelin vanhimmat ja tuhansien päälliköt menivät iloiten tuomaan Herran liitonarkkia Obed-Edomin talosta.
1 Chronicles 15:25 So David, and the elders of Israel, and the captains over thousands, went to bring up the ark of the covenant of the LORD out of the house of Obededom with joy.
1. Aikakirja 15:26 Ja kun Jumala auttoi leeviläisiä, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, he uhrasivat seitsemän härkää ja seitsemän pässiä.
1 Chronicles 15:26 And it came to pass, when God helped the Levites that bore the ark of the covenant of the LORD, that they offered seven bullocks and seven rams.
1. Aikakirja 15:27 Ja Daavidilla oli yllään hienosta pellavasta tehty viittaa, ja kaikilla leeviläisillä, jotka kantoivat arkkia, ja veisaajilla, ja Kenanjalla, veisaajan johtajalla, veisaajien kanssa. Daavidilla oli yllään myös pellavainen efodi.
1 Chronicles 15:27 And David was clothed with a robe of fine linen, and all the Levites that bore the ark, and the singers, and Chenaniah the master of the song with the singers: David also had on him an ephod of linen.
1. Aikakirja 15:28 Niin koko Israel toi Herran liitonarkin riemuitessa, torvien, trumpettien ja symbaalien soidessa, psalttarien ja harppujen säestyksellä.
1 Chronicles 15:28 Thus all Israel brought up the ark of the covenant of the LORD with shouting, and with sound of the cornet, and with trumpets, and with cymbals, making a noise with psalteries and harps.
1. Aikakirja 15:29 Ja kun Herran liitonarkki tuli Daavidin kaupunkiin, Saulin tytär Miikal katseli ikkunasta ja näki kuningas Daavidin tanssivan ja soittavan; ja hän halveksi häntä sydämessään.
1 Chronicles 15:29 And it came to pass, as the ark of the covenant of the LORD came to the city of David, that Michal, the daughter of Saul looking out at a window saw king David dancing and playing: and she despised him in her heart.
1. Aikakirja 16:1 Niin he toivat Jumalan arkin ja asettivat sen keskelle telttaa, jonka Daavid oli sille pystyttänyt, ja uhrasivat polttouhreja ja yhteysuhreja Jumalan edessä.
1 Chronicles 16:1 So they brought the ark of God, and set it in the middle of the tent that David had pitched for it: and they offered burnt sacrifices and peace offerings before God.
1. Aikakirja 16:2 Ja kun Daavid oli saanut polttouhrit ja yhteysuhrit uhrattua, siunasi hän kansan Herran nimeen.
1 Chronicles 16:2 And when David had made an end of offering the burnt offerings and the peace offerings, he blessed the people in the name of the LORD.
1. Aikakirja 16:3 Ja hän jakoi jokaiselle israelilaiselle, sekä miehille että naisille, kullekin leivän, hyvän palan lihaa ja viinipullon.
1 Chronicles 16:3 And he dealt to every one of Israel, both man and woman, to every one a loaf of bread, and a good piece of flesh, and a flagon of wine.
1. Aikakirja 16:4 Ja hän määräsi leeviläisiä palvelemaan Herran arkin edessä ja tekemään pöytäkirjoja, kiittämään ja ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa,
1 Chronicles 16:4 And he appointed certain of the Levites to minister before the ark of the LORD, and to record, and to thank and praise the LORD God of Israel:
1. Aikakirja 16:5 Asaf, päällikkö, ja hänen seuraavansa Sakarja, Jeiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja ja Obededom; ja Jeiel harppujen ja psalttereiden kanssa; mutta Asaf soitti symbaaleilla;
1 Chronicles 16:5 Asaph the chief, and next to him Zechariah, Jeiel, and Shemiramoth, and Jehiel, and Mattithiah, and Eliab, and Benaiah, and Obededom: and Jeiel with psalteries and with harps; but Asaph made a sound with cymbals;
1. Aikakirja 16:6 Myös papit Benaja ja Jahasiel kulkivat torvien kanssa jatkuvasti Jumalan liitonarkin edellä.
1 Chronicles 16:6 Benaiah also and Jahaziel the priests with trumpets continually before the ark of the covenant of God.
1. Aikakirja 16:7 Sinä päivänä Daavid ensin esitti tämän psalmin kiittääkseen Herraa Asafin ja hänen veljiensä käsiin.
1 Chronicles 16:7 Then on that day David delivered first this psalm to thank the LORD into the hand of Asaph and his brothers.
1. Aikakirja 16:8 Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, tehkää hänen tekonsa tunnetuiksi kansojen keskuudessa.
1 Chronicles 16:8 Give thanks to the LORD, call on his name, make known his deeds among the people.
1. Aikakirja 16:9 Laulakaa hänelle, veisaakaa hänelle psalmeja, kertokaa kaikista hänen ihmeellisistä teoistaan.
1 Chronicles 16:9 Sing to him, sing psalms to him, talk you of all his wondrous works.
1. Aikakirja 16:10 Kunnioittakaa hänen pyhää nimeään: iloitkoot niiden sydämet, jotka etsivät Herraa.
1 Chronicles 16:10 Glory you in his holy name: let the heart of them rejoice that seek the LORD.
1. Aikakirja 16:11 Etsikää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojaan.
1 Chronicles 16:11 Seek the LORD and his strength, seek his face continually.
1. Aikakirja 16:12 Muistakaa hänen ihmetekojaan, jotka hän on tehnyt, hänen ihmetekojaan ja hänen suunsa tuomioita;
1 Chronicles 16:12 Remember his marvelous works that he has done, his wonders, and the judgments of his mouth;
1. Aikakirja 16:13 Oi te Israelin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin lapset, hänen valittunsa.
1 Chronicles 16:13 O you seed of Israel his servant, you children of Jacob, his chosen ones.
1. Aikakirja 16:14 Hän on Herra, meidän Jumalamme; hänen tuomionsa ulottuvat kaikkeen maahan.
1 Chronicles 16:14 He is the LORD our God; his judgments are in all the earth.
1. Aikakirja 16:15 Muistakaa aina hänen liittonsa, sana, jonka hän on säätänyt tuhansille polville,
1 Chronicles 16:15 Be you mindful always of his covenant; the word which he commanded to a thousand generations;
1. Aikakirja 16:16 niin liitosta, jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valasta, jonka hän vannoi Iisakille;
1 Chronicles 16:16 Even of the covenant which he made with Abraham, and of his oath to Isaac;
1. Aikakirja 16:17 Ja on vahvistanut sen Jaakobille laiksi ja Israelille iankaikkiseksi liitoksi,
1 Chronicles 16:17 And has confirmed the same to Jacob for a law, and to Israel for an everlasting covenant,
1. Aikakirja 16:18 Sanoen: Sinulle minä annan Kanaanin maan, perintöosasi.
1 Chronicles 16:18 Saying, To you will I give the land of Canaan, the lot of your inheritance;
1. Aikakirja 16:19 Kun teitä oli vain harva, jopa harva, ja vieraita siinä.
1 Chronicles 16:19 When you were but few, even a few, and strangers in it.
1. Aikakirja 16:20 Ja kun he kulkivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan;
1 Chronicles 16:20 And when they went from nation to nation, and from one kingdom to another people;
1. Aikakirja 16:21 Hän ei sallinut kenenkään tehdä heille vääryyttä, vaan nuhteli kuninkaita heidän tähtensä,
1 Chronicles 16:21 He suffered no man to do them wrong: yes, he reproved kings for their sakes,
1. Aikakirja 16:22 Sanoen: Älkää koskeko minun voideltuihini älkääkä tehkö pahaa profeetoilleni.
1 Chronicles 16:22 Saying, Touch not my anointed, and do my prophets no harm.
1. Aikakirja 16:23 Veisatkaa Herralle, kaikki maa, kertokaa päivästä päivään hänen pelastustaan.
1 Chronicles 16:23 Sing to the LORD, all the earth; show forth from day to day his salvation.
1. Aikakirja 16:24 Julistakaa hänen kunniaansa pakanakansojen keskuudessa, hänen ihmeellisiä tekojaan kaikkien kansojen keskuudessa.
1 Chronicles 16:24 Declare his glory among the heathen; his marvelous works among all nations.
1. Aikakirja 16:25 Sillä suuri on Herra ja suuresti ylistettävä, hän on pelättävämpi kuin kaikki jumalat.
1 Chronicles 16:25 For great is the LORD, and greatly to be praised: he also is to be feared above all gods.
1. Aikakirja 16:26 Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat.
1 Chronicles 16:26 For all the gods of the people are idols: but the LORD made the heavens.
1. Aikakirja 16:27 Kunnia ja kunnia on hänen luonaan, voima ja ilo ovat hänen asuinsijassaan.
1 Chronicles 16:27 Glory and honor are in his presence; strength and gladness are in his place.
1. Aikakirja 16:28 Antakaa Herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja voima.
1 Chronicles 16:28 Give to the LORD, you kindreds of the people, give to the LORD glory and strength.
1. Aikakirja 16:29 Antakaa Herralle hänen nimelleen kuuluva kunnia, tuokaa uhrilahjoja ja tulkaa hänen eteensä, kumartakaa Herraa pyhyyden kauneudessa.
1 Chronicles 16:29 Give to the LORD the glory due to his name: bring an offering, and come before him: worship the LORD in the beauty of holiness.
1. Aikakirja 16:30 Peljätköön häntä kaikki maa! Silloin maanpiiri pysyy vakaana eikä horju.
1 Chronicles 16:30 Fear before him, all the earth: the world also shall be stable, that it be not moved.
1. Aikakirja 16:31 Iloitkoot taivaat ja riemuitkoon maa, ja sanokoot kansojen seassa: 'Herra on kuningas!'
1 Chronicles 16:31 Let the heavens be glad, and let the earth rejoice: and let men say among the nations, The LORD reigns.
1. Aikakirja 16:32 Pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on, riemuitkoot pellot ja kaikki, mitä niissä on.
1 Chronicles 16:32 Let the sea roar, and the fullness thereof: let the fields rejoice, and all that is therein.
1. Aikakirja 16:33 Silloin metsän puut riemuitsevat Herran edessä, sillä hän tulee tuomitsemaan maata.
1 Chronicles 16:33 Then shall the trees of the wood sing out at the presence of the LORD, because he comes to judge the earth.
1. Aikakirja 16:34 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
1 Chronicles 16:34 O give thanks to the LORD; for he is good; for his mercy endures for ever.
1. Aikakirja 16:35 Ja sinä sanot: Pelasta meidät, oi pelastuksemme Jumala, ja kokoa meidät ja vapauta meidät pakanoista, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskaisimme sinun ylistyksestäsi.
1 Chronicles 16:35 And say you, Save us, O God of our salvation, and gather us together, and deliver us from the heathen, that we may give thanks to your holy name, and glory in your praise.
1. Aikakirja 16:36 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Ja kaikki kansa sanoi: Aamen, ja ylisti Herraa.
1 Chronicles 16:36 Blessed be the LORD God of Israel for ever and ever. And all the people said, Amen, and praised the LORD.
1. Aikakirja 16:37 Niin hän jätti Asafin ja hänen veljensä Herran liitonarkin eteen palvelemaan jatkuvasti arkin edessä, niin kuin kunkin päivän työ vaati.
1 Chronicles 16:37 So he left there before the ark of the covenant of the LORD Asaph and his brothers, to minister before the ark continually, as every day’s work required:
1. Aikakirja 16:38 Ja Obededom ja hänen veljensä, kuusikymmentä kahdeksan, sekä Obededom, Jedutunin poika, ja Hosa ovenvartijoiksi,
1 Chronicles 16:38 And Obededom with their brothers, three score and eight; Obededom also the son of Jeduthun and Hosah to be porters:
1. Aikakirja 16:39 Ja pappi Sadok ja hänen veljensä, papit, Herran majan edessä, Gibeonin uhrikukkulalla,
1 Chronicles 16:39 And Zadok the priest, and his brothers the priests, before the tabernacle of the LORD in the high place that was at Gibeon,
1. Aikakirja 16:40 Uhraamaan Herralle polttouhreja polttouhrialttarilla jatkuvasti aamuin ja illoin ja tekemään kaiken niin kuin on kirjoitettuna Herran laissa, jonka hän antoi Israelille,
1 Chronicles 16:40 To offer burnt offerings to the LORD on the altar of the burnt offering continually morning and evening, and to do according to all that is written in the law of the LORD, which he commanded Israel;
1. Aikakirja 16:41 Ja heidän kanssaan Heman ja Jedutun ja muut valitut, jotka nimeltä mainittiin, kiittämään Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,
1 Chronicles 16:41 And with them Heman and Jeduthun, and the rest that were chosen, who were expressed by name, to give thanks to the LORD, because his mercy endures for ever;
1. Aikakirja 16:42 Ja heidän kanssaan Heman ja Jedutun, trumpeteilla ja symbaaleilla ääniä soittavia varten, ja Jumalan soittimilla. Ja Jedutunin pojat olivat ovenvartijoina.
1 Chronicles 16:42 And with them Heman and Jeduthun with trumpets and cymbals for those that should make a sound, and with musical instruments of God. And the sons of Jeduthun were porters.
1. Aikakirja 16:43 Ja kaikki kansa meni pois, kukin kotiinsa; ja Daavid palasi siunaamaan taloaan.
1 Chronicles 16:43 And all the people departed every man to his house: and David returned to bless his house.
1. Aikakirja 17:1 Ja kun Daavid istui huoneessansa, sanoi Daavid profeetta Natanille: Katso, minä asun setripuutalossa, mutta Herran liitonarkki pysyy vaateliinojen alla.
1 Chronicles 17:1 Now it came to pass, as David sat in his house, that David said to Nathan the prophet, See, I dwell in an house of cedars, but the ark of the covenant of the LORD remains under curtains.
1. Aikakirja 17:2 Niin Natan sanoi Daavidille: Tee kaikki, mitä sydämessäsi on, sillä Jumala on sinun kanssasi.
1 Chronicles 17:2 Then Nathan said to David, Do all that is in your heart; for God is with you.
1. Aikakirja 17:3 Ja sinä yönä tuli Jumalan sana Natanille ja sanoi:
1 Chronicles 17:3 And it came to pass the same night, that the word of God came to Nathan, saying,
1. Aikakirja 17:4 Mene ja sano palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra: Et sinä saa rakentaa minulle taloa asuakseni.
1 Chronicles 17:4 Go and tell David my servant, Thus said the LORD, You shall not build me an house to dwell in:
1. Aikakirja 17:5 Sillä en minä ole asunut talossa siitä päivästä asti, jona toin Israelin tänne, tähän päivään asti, vaan olen vaeltanut teltasta telttaan ja majasta toiseen.
1 Chronicles 17:5 For I have not dwelled in an house since the day that I brought up Israel to this day; but have gone from tent to tent, and from one tabernacle to another.
1. Aikakirja 17:6 Missä ikinä olenkaan vaeltanut koko Israelin kanssa, olenko sanonut sanaakaan yhdellekään Israelin tuomareista, joiden käskin paimentaa kansaani, näin: 'Miksi ette ole rakentaneet minulle setripuista taloa?'
1 Chronicles 17:6 Wherever I have walked with all Israel, spoke I a word to any of the judges of Israel, whom I commanded to feed my people, saying, Why have you not built me an house of cedars?
1. Aikakirja 17:7 Sano siis palvelijalleni Daavidille näin: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä otin sinut lammastarhasta, lammasten seuraamisesta, että sinä olisit kansani Israelin hallitsija.
1 Chronicles 17:7 Now therefore thus shall you say to my servant David, Thus said the LORD of hosts, I took you from the sheepcote, even from following the sheep, that you should be ruler over my people Israel:
1. Aikakirja 17:8 Ja minä olen ollut sinun kanssasi kaikkialla, missä olet vaeltanut, ja olen hävittänyt kaikki vihollisesi edestäsi ja olen tehnyt sinulle nimen, niinkuin mahtavien nimi maan päällä.
1 Chronicles 17:8 And I have been with you wherever you have walked, and have cut off all your enemies from before you, and have made you a name like the name of the great men that are in the earth.
1. Aikakirja 17:9 Minä määrään kansalleni Israelille sijan ja istutan heidät, ja he saavat asua paikassaan eivätkä enää joudu horjumaan, eivätkä vääryyden lapset enää hävitä heitä niin kuin alussa,
1 Chronicles 17:9 Also I will ordain a place for my people Israel, and will plant them, and they shall dwell in their place, and shall be moved no more; neither shall the children of wickedness waste them any more, as at the beginning,
1. Aikakirja 17:10 Ja siitä ajasta lähtien, jona minä asetin tuomarit kansani Israelin yli, minä alistan kaikki sinun vihollisesi. Ja minä sanon sinulle, että Herra rakentaa sinulle huoneen.
1 Chronicles 17:10 And since the time that I commanded judges to be over my people Israel. Moreover I will subdue all your enemies. Furthermore I tell you that the LORD will build you an house.
1. Aikakirja 17:11 Ja kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä menet isiesi luo, minä herätän sinun jälkeesi jälkeläisen, joka polveutuu pojistasi, ja minä vahvistan hänen valtakuntansa.
1 Chronicles 17:11 And it shall come to pass, when your days be expired that you must go to be with your fathers, that I will raise up your seed after you, which shall be of your sons; and I will establish his kingdom.
1. Aikakirja 17:12 Hän rakentaa minulle talon, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi.
1 Chronicles 17:12 He shall build me an house, and I will establish his throne for ever.
1. Aikakirja 17:13 Minä olen oleva hänen isänsä, ja hän on oleva minun poikani, enkä minä ota häneltä pois armoani, niin kuin otin sen pois häneltä, joka oli ennen sinua.
1 Chronicles 17:13 I will be his father, and he shall be my son: and I will not take my mercy away from him, as I took it from him that was before you:
1. Aikakirja 17:14 Mutta minä asetan hänet talooni ja valtakuntaani ikuisiksi ajoiksi, ja hänen valtaistuimensa on oleva vahva ikuisesti.
1 Chronicles 17:14 But I will settle him in my house and in my kingdom for ever: and his throne shall be established for ever more.
1. Aikakirja 17:15 Kaikkien näiden sanojen ja kaiken tämän näyn mukaisesti Natan puhui Daavidille.
1 Chronicles 17:15 According to all these words, and according to all this vision, so did Nathan speak to David.
1. Aikakirja 17:16 Niin kuningas Daavid tuli ja istui Herran eteen ja sanoi: Mikä minä olen, Herra Jumala, ja mikä on minun suvuni, että olet minua tähän asti tuonut?
1 Chronicles 17:16 And David the king came and sat before the LORD, and said, Who am I, O LORD God, and what is my house, that you have brought me till now?
1. Aikakirja 17:17 Ja kuitenkin tämä oli vähäinen asia sinun silmissäsi, oi Jumala; sillä sinä olet puhunut palvelijasi suvusta myös kaukaisesta ajasta ja olet pitänyt minua korkean miehen arvoisena, oi Herra Jumala.
1 Chronicles 17:17 And yet this was a small thing in your eyes, O God; for you have also spoken of your servant’s house for a great while to come, and have regarded me according to the estate of a man of high degree, O LORD God.
1. Aikakirja 17:18 Mitä Daavid voi vielä puhua sinulle palvelijasi kunniaksi? Sinähän tunnet palvelijasi.
1 Chronicles 17:18 What can David speak more to you for the honor of your servant? for you know your servant.
1. Aikakirja 17:19 Herra, palvelijasi tähden ja oman sydämesi mukaan sinä olet tehnyt kaikki nämä suuret teot, ilmoittamalla kaikki nämä suuret asiat.
1 Chronicles 17:19 O LORD, for your servant’s sake, and according to your own heart, have you done all this greatness, in making known all these great things.
1. Aikakirja 17:20 Herra, ei ole toista sinun vertaistasi, eikä ole toista Jumalaa paitsi sinua, kaiken sen perusteella, mitä olemme korvillamme kuulleet.
1 Chronicles 17:20 O LORD, there is none like you, neither is there any God beside you, according to all that we have heard with our ears.
1. Aikakirja 17:21 Ja mikä yksikään kansa maan päällä on sinun kansasi Israelin kaltainen, jota Jumala meni lunastamaan omaksi kansakseen, tekemään sinulle suuren ja pelottavan nimen, ajamalla pois pakanakansoja kansasi tieltä, jonka lunastit Egyptistä?
1 Chronicles 17:21 And what one nation in the earth is like your people Israel, whom God went to redeem to be his own people, to make you a name of greatness and terribleness, by driving out nations from before your people whom you have redeemed out of Egypt?
1. Aikakirja 17:22 Sinä teit kansallesi Israelin ikuisiksi ajoiksi omaksi kansaksesi, ja sinä, Herra, tulit heidän Jumalakseen.
1 Chronicles 17:22 For your people Israel did you make your own people for ever; and you, LORD, became their God.
1. Aikakirja 17:23 Herra, vahvistakoon nyt se, mitä olet puhunut palvelijastasi ja hänen suvustaan, ikuisiksi ajoiksi. Tee niin kuin olet sanonut.
1 Chronicles 17:23 Therefore now, LORD, let the thing that you have spoken concerning your servant and concerning his house be established for ever, and do as you have said.
1. Aikakirja 17:24 Vakiinnuttakoon se, että sinun nimesi tulisi suureksi ikuisesti, ja sanottaisiin: 'Herra Sebaot on Israelin Jumala, Israelin Jumala'. Vakiinnuttakoon palvelijasi Daavidin suku sinun edessäsi.
1 Chronicles 17:24 Let it even be established, that your name may be magnified for ever, saying, The LORD of hosts is the God of Israel, even a God to Israel: and let the house of David your servant be established before you.
1. Aikakirja 17:25 Sillä sinä, Jumalani, olet ilmoittanut palvelijallesi, että rakennat hänelle talon; sentähden palvelijasi on sydämessään päättänyt rukoilla sinun edessäsi.
1 Chronicles 17:25 For you, O my God, have told your servant that you will build him an house: therefore your servant has found in his heart to pray before you.
1. Aikakirja 17:26 Ja nyt, Herra, sinä olet Jumala ja olet luvannut palvelijallesi tämän hyvyyden:
1 Chronicles 17:26 And now, LORD, you are God, and have promised this goodness to your servant:
1. Aikakirja 17:27 Nyt siis suo sinun siunata palvelijasi suku, että se olisi sinun edessäsi ikuisesti; sillä sinä siunaat, Herra, ja se on oleva siunattu ikuisesti.
1 Chronicles 17:27 Now therefore let it please you to bless the house of your servant, that it may be before you for ever: for you bless, O LORD, and it shall be blessed for ever.
1. Aikakirja 18:1 Tämän jälkeen Daavid löi filistealaiset ja alisti heidät ja valloitti Gatin ja sen tytärkaupungit filistealaisten käsistä.
1 Chronicles 18:1 Now after this it came to pass, that David smote the Philistines, and subdued them, and took Gath and her towns out of the hand of the Philistines.
1. Aikakirja 18:2 Ja hän löi Mooabin, ja Mooabilaisista tuli Daavidin palvelijoita, ja he toivat lahjoja.
1 Chronicles 18:2 And he smote Moab; and the Moabites became David’s servants, and brought gifts.
1. Aikakirja 18:3 Ja Daavid löi Hadareserin, Sooban kuninkaan, Hamatissa, kun tämä oli menossa vahvistamaan valtaansa Eufrat-virran varrelle.
1 Chronicles 18:3 And David smote Hadarezer king of Zobah to Hamath, as he went to establish his dominion by the river Euphrates.
1. Aikakirja 18:4 Ja Daavid otti häneltä tuhat vaunua, seitsemäntuhatta ratsumiestä ja kaksikymmentätuhatta jalkamiestä. Myös kaikkien vaunuhevosten jänteet Daavid katkaisi, mutta jätti heistä sata vaunua.
1 Chronicles 18:4 And David took from him a thousand chariots, and seven thousand horsemen, and twenty thousand footmen: David also hamstrung all the chariot horses, but reserved of them an hundred chariots.
1. Aikakirja 18:5 Ja kun Damaskoksen syyrialaiset tulivat auttamaan Sooban kuningasta Hadareseria, surmasi Daavid syyrialaisia kaksikymmentäkaksi tuhatta miestä.
1 Chronicles 18:5 And when the Syrians of Damascus came to help Hadarezer king of Zobah, David slew of the Syrians two and twenty thousand men.
1. Aikakirja 18:6 Sitten Daavid asetti varuskuntia Syriadamaskokseen, ja syyrialaisista tuli Daavidin palvelijoita, ja he toivat lahjoja. Näin Herra varjeli Daavidia, minne ikinä hän menikin.
1 Chronicles 18:6 Then David put garrisons in Syriadamascus; and the Syrians became David’s servants, and brought gifts. Thus the LORD preserved David wherever he went.
1. Aikakirja 18:7 Ja Daavid otti Hadareserin palvelijoiden kultaiset kilvet ja vei ne Jerusalemiin.
1 Chronicles 18:7 And David took the shields of gold that were on the servants of Hadarezer, and brought them to Jerusalem.
1. Aikakirja 18:8 Samoin Tibhatista ja Kuunista, Hadareserin kaupungeista, Daavid toi hyvin paljon vaskea, josta Salomo teki pronssimeren, pylväät ja pronssiastiat.
1 Chronicles 18:8 Likewise from Tibhath, and from Chun, cities of Hadarezer, brought David very much brass, with which Solomon made the brazen sea, and the pillars, and the vessels of brass.
1. Aikakirja 18:9 Kun Tou, Hamatin kuningas, kuuli, että Daavid oli lyönyt kaiken Hadareserin, Sooban kuninkaan, armeijan,
1 Chronicles 18:9 Now when Tou king of Hamath heard how David had smitten all the host of Hadarezer king of Zobah;
1. Aikakirja 18:10 Hän lähetti poikansa Hadoramin kuningas Daavidin luo kysymään hänen vointiaan ja onnittelemaan häntä, koska hän oli taistellut Hadareseria vastaan ja voittanut hänet; Hadareserilla oli sota Touta vastaan; ja hänen mukanaan kaikenlaisia kulta-, hopea- ja pronssikaluja.
1 Chronicles 18:10 He sent Hadoram his son to king David, to inquire of his welfare, and to congratulate him, because he had fought against Hadarezer, and smitten him; (for Hadarezer had war with Tou;) and with him all manner of vessels of gold and silver and brass.
1. Aikakirja 18:11 Kuningas Daavid pyhitti nekin Herralle sekä hopean ja kullan, jonka hän oli ottanut kaikilta näiltä kansoilta: Edomilaisilta, Mooabilaisilta, ammonilaisilta, filistealaisilta ja amalekilaisilta.
1 Chronicles 18:11 Them also king David dedicated to the LORD, with the silver and the gold that he brought from all these nations; from Edom, and from Moab, and from the children of Ammon, and from the Philistines, and from Amalek.
1. Aikakirja 18:12 Ja Abisai, Serujan poika, surmasi Suolalaaksossa kahdeksantoistatuhatta edomilaista.
1 Chronicles 18:12 Moreover Abishai the son of Zeruiah slew of the Edomites in the valley of salt eighteen thousand.
1. Aikakirja 18:13 Ja hän asetti varuskuntia Edomiin, ja kaikki edomilaiset tulivat Daavidin palvelijoiksi. Näin Herra varjeli Daavidia, minne ikinä hän menikin.
1 Chronicles 18:13 And he put garrisons in Edom; and all the Edomites became David’s servants. Thus the LORD preserved David wherever he went.
1. Aikakirja 18:14 Niin Daavid hallitsi koko Israelia ja pani täytäntöön oikeuden ja oikeuden koko kansansa keskuudessa.
1 Chronicles 18:14 So David reigned over all Israel, and executed judgment and justice among all his people.
1. Aikakirja 18:15 Ja Joab, Serujan poika, oli sotajoukon päällikkönä, ja Josafat, Ahiludin poika, oli kansleri.
1 Chronicles 18:15 And Joab the son of Zeruiah was over the host; and Jehoshaphat the son of Ahilud, recorder.
1. Aikakirja 18:16 Ja Sadok, Ahitobin poika, ja Abimelek, Ebjatarin poika, olivat pappeina, ja Savsa oli kirjurina.
1 Chronicles 18:16 And Zadok the son of Ahitub, and Abimelech the son of Abiathar, were the priests; and Shavsha was scribe;
1. Aikakirja 18:17 Ja Benaja, Joojadan poika, oli kreettien ja pleettien päällikkönä, ja Daavidin pojat olivat päämiehiä kuninkaan ympärillä.
1 Chronicles 18:17 And Benaiah the son of Jehoiada was over the Cherethites and the Pelethites; and the sons of David were chief about the king.
1. Aikakirja 19:1 Tämän jälkeen tapahtui, että Nahas, ammonilaisten kuningas, kuoli, ja hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
1 Chronicles 19:1 Now it came to pass after this, that Nahash the king of the children of Ammon died, and his son reigned in his stead.
1. Aikakirja 19:2 Ja Daavid sanoi: Minä teen laupeuden Hanunille, Nahaksen pojalle, koska hänen isänsä teki laupeutta minua kohtaan. Ja Daavid lähetti sanansaattajia lohduttamaan häntä hänen isänsä johdosta. Niin Daavidin palvelijat tulivat ammonilaisten maahan Hanunin luokse
1 Chronicles 19:2 And David said, I will show kindness to Hanun the son of Nahash, because his father showed kindness to me. And David sent messengers to comfort him concerning his father. So the servants of David came into the land of the children of Ammon to Hanun, to co
1. Aikakirja 19:3 Mutta ammonilaisten päämiehet sanoivat Hanunille: Luuletko, että Daavid kunnioittaa isääsi, kun hän on lähettänyt lohduttajat luoksesi? Eivätkö hänen palvelijansa ole tulleet luoksesi tutkimaan, hävittämään ja vakoilemaan maata?
1 Chronicles 19:3 But the princes of the children of Ammon said to Hanun, Think you that David does honor your father, that he has sent comforters to you? are not his servants come to you for to search, and to overthrow, and to spy out the land?
1. Aikakirja 19:4 Miksi Hanun otti Daavidin palvelijat, ajoi heidän partansa, leikkasi heidän vaatteensa tiukasti keskeltä pakaroita myöten ja lähetti heidät pois.
1 Chronicles 19:4 Why Hanun took David’s servants, and shaved them, and cut off their garments in the middle hard by their buttocks, and sent them away.
1. Aikakirja 19:5 Niin menivät miehet kertomaan Daavidille, kuinka miehille oli tehty. Ja hän lähetti sanan heitä vastaan, sillä miehet olivat suuresti häpeissään. Ja kuningas sanoi: Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja palatkaa sitten takaisin.
1 Chronicles 19:5 Then there went certain, and told David how the men were served. And he sent to meet them: for the men were greatly ashamed. And the king said, Tarry at Jericho until your beards be grown, and then return.
1. Aikakirja 19:6 Ja kun ammonilaiset näkivät, että he olivat tehneet itsensä Daavidille viheliäisiksi, lähettivät Hanun ja ammonilaiset tuhat talenttia hopeata palkatakseen heille vaunuja ja ratsumiehiä Mesopotamiasta, Syyriasta Maakasta ja Soobasta.
1 Chronicles 19:6 And when the children of Ammon saw that they had made themselves odious to David, Hanun and the children of Ammon sent a thousand talents of silver to hire them chariots and horsemen out of Mesopotamia, and out of Syriamaachah, and out of Zobah.
1. Aikakirja 19:7 Niin he palkkasivat kolmekymmentäkaksituhatta vaunua sekä Maakan kuninkaan ja hänen väkensä, ja he tulivat ja leiriytyivät Medeban eteen. Ja ammonilaiset kokoontuivat kaupungeistaan ja tulivat taisteluun.
1 Chronicles 19:7 So they hired thirty and two thousand chariots, and the king of Maachah and his people; who came and pitched before Medeba. And the children of Ammon gathered themselves together from their cities, and came to battle.
1. Aikakirja 19:8 Ja kun Daavid kuuli siitä, lähetti hän Joabin ja kaiken sotaväen sotajoukon.
1 Chronicles 19:8 And when David heard of it, he sent Joab, and all the host of the mighty men.
1. Aikakirja 19:9 Ja ammonilaiset lähtivät ja asettuivat taisteluun kaupungin portin eteen, ja kuninkaat, jotka olivat tulleet, olivat yksinään kentällä.
1 Chronicles 19:9 And the children of Ammon came out, and put the battle in array before the gate of the city: and the kings that were come were by themselves in the field.
1. Aikakirja 19:10 Kun Joab näki, että taistelu oli häntä vastaan edestä ja takaa, hän valitsi miehiä kaikista Israelin parhaista miehistä ja asetti heidät sotarintaan syyrialaisia vastaan.
1 Chronicles 19:10 Now when Joab saw that the battle was set against him before and behind, he chose out of all the choice of Israel, and put them in array against the Syrians.
1. Aikakirja 19:11 Ja loput väestä hän antoi veljensä Abisain haltuun, ja he asettuivat sotarintaan ammonilaisia vastaan.
1 Chronicles 19:11 And the rest of the people he delivered to the hand of Abishai his brother, and they set themselves in array against the children of Ammon.
1. Aikakirja 19:12 Ja hän sanoi: Jos syyrialaiset tulevat minua väkevämmiksi, niin sinä autat minua; mutta jos ammonilaiset tulevat sinua väkevämmiksi, niin minä autan sinua.
1 Chronicles 19:12 And he said, If the Syrians be too strong for me, then you shall help me: but if the children of Ammon be too strong for you, then I will help you.
1. Aikakirja 19:13 Olkaa rohkeita, ja puolustakaamme urheasti kansaamme ja Jumalamme kaupunkeja. Herra tehköön, mikä on hyväksi hänen silmissään.
1 Chronicles 19:13 Be of good courage, and let us behave ourselves valiantly for our people, and for the cities of our God: and let the LORD do that which is good in his sight.
1. Aikakirja 19:14 Niin Joab ja hänen kanssaan ollut väki lähestyivät taisteluun syyrialaisia, ja nämä pakenivat häntä.
1 Chronicles 19:14 So Joab and the people that were with him drew near before the Syrians to the battle; and they fled before him.
1. Aikakirja 19:15 Ja kun ammonilaiset näkivät syyrialaisten paenneen, pakenivat hekin hänen veljeään Abisaita ja menivät kaupunkiin. Sitten Joab tuli Jerusalemiin.
1 Chronicles 19:15 And when the children of Ammon saw that the Syrians were fled, they likewise fled before Abishai his brother, and entered into the city. Then Joab came to Jerusalem.
1. Aikakirja 19:16 Ja kun syyrialaiset näkivät, että israelilaiset olivat voittaneet heidät, lähettivät he sanansaattajia ja veivät esiin ne syyrialaiset, jotka olivat jo tuolla puolella virran. Ja Soofak, Hadareserin sotapäällikkö, kulki heidän edellään.
1 Chronicles 19:16 And when the Syrians saw that they were put to the worse before Israel, they sent messengers, and drew forth the Syrians that were beyond the river: and Shophach the captain of the host of Hadarezer went before them.
1. Aikakirja 19:17 Ja se ilmoitettiin Daavidille, ja hän kokosi kaiken Israelin ja meni Jordanin yli ja hyökkäsi heidän kimppuunsa ja asettui taisteluun heitä vastaan. Ja kun Daavid asettui taisteluun syyrialaisia vastaan, he taistelivat hänen kanssaan.
1 Chronicles 19:17 And it was told David; and he gathered all Israel, and passed over Jordan, and came on them, and set the battle in array against them. So when David had put the battle in array against the Syrians, they fought with him.
1. Aikakirja 19:18 Mutta syyrialaiset pakenivat Israelia, ja Daavid surmasi syyrialaisista seitsemäntuhatta vaunumiestä ja neljäkymmentätuhatta jalkamiestä ja tappoi sodanpäällikön Soofakin.
1 Chronicles 19:18 But the Syrians fled before Israel; and David slew of the Syrians seven thousand men which fought in chariots, and forty thousand footmen, and killed Shophach the captain of the host.
1. Aikakirja 19:19 Ja kun Hadareserin palvelijat näkivät, että Israel oli lyönyt heidät alas, tekivät he Daavidin kanssa rauhan ja tulivat hänen palvelijoikseen; eivätkä syyrialaiset enää auttaneet ammonilaisia.
1 Chronicles 19:19 And when the servants of Hadarezer saw that they were put to the worse before Israel, they made peace with David, and became his servants: neither would the Syrians help the children of Ammon any more.
1. Aikakirja 20:1 Ja vuoden kuluttua, kuningasten taisteluun lähtöaikaan, Joab johdatti sotajoukon liikkeelle ja hävitti ammonilaisten maan. Sitten hän tuli ja piiritti Rabbaa. Mutta Daavid viipyi Jerusalemissa. Ja Joab...
1 Chronicles 20:1 And it came to pass, that after the year was expired, at the time that kings go out to battle, Joab led forth the power of the army, and wasted the country of the children of Ammon, and came and besieged Rabbah. But David tarried at Jerusalem. And Joab sm
1. Aikakirja 20:2 Ja Daavid otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästään ja huomasi sen painavan talentin kultaa, ja siinä oli kalliita kiviä; ja se pantiin Daavidin päähän; ja hän toi myös ylen paljon saalista kaupungista.
1 Chronicles 20:2 And David took the crown of their king from off his head, and found it to weigh a talent of gold, and there were precious stones in it; and it was set on David’s head: and he brought also exceeding much spoil out of the city.
1. Aikakirja 20:3 Ja hän vei ulos siellä olevat ihmiset ja hakkasi heidät sahoilla, rauta-äkeillä ja kirveillä. Näin Daavid teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sitten Daavid ja kaikki kansa palasivat Jerusalemiin.
1 Chronicles 20:3 And he brought out the people that were in it, and cut them with saws, and with harrows of iron, and with axes. Even so dealt David with all the cities of the children of Ammon. And David and all the people returned to Jerusalem.
1. Aikakirja 20:4 Tämän jälkeen syttyi Geserissä sota filistealaisia vastaan; silloin huusalainen Sibbekai surmasi Sippain, joka oli refalaisten jälkeläisiä, ja heidät alistettiin.
1 Chronicles 20:4 And it came to pass after this, that there arose war at Gezer with the Philistines; at which time Sibbechai the Hushathite slew Sippai, that was of the children of the giant: and they were subdued.
1. Aikakirja 20:5 Ja taas syttyi sota filistealaisia vastaan; ja Elhanan, Jairin poika, surmasi Lahmin, gatilaisen Goljatin veljen, jonka keihään varsi oli kuin kutojien puu.
1 Chronicles 20:5 And there was war again with the Philistines; and Elhanan the son of Jair slew Lahmi the brother of Goliath the Gittite, whose spear staff was like a weaver’s beam.
1. Aikakirja 20:6 Ja taas oli sota Gatissa, jossa oli kookas mies, jolla oli kaksikymmentäneljä sormea ja varvasta, kuusi kummassakin kädessä ja kuusi kummassakin jalassa, ja hänkin oli jättiläisen poika.
1 Chronicles 20:6 And yet again there was war at Gath, where was a man of great stature, whose fingers and toes were four and twenty, six on each hand, and six on each foot and he also was the son of the giant.
1. Aikakirja 20:7 Mutta kun hän uhmasi Israelia, surmasi hänet Jonathan, Daavidin veljen Simean poika.
1 Chronicles 20:7 But when he defied Israel, Jonathan the son of Shimea David’s brother slew him.
1. Aikakirja 20:8 Nämä olivat syntyneet Gatin jättiläisille, ja he kaatuivat Daavidin ja hänen palvelijoidensa käden kautta.
1 Chronicles 20:8 These were born to the giant in Gath; and they fell by the hand of David, and by the hand of his servants.
1. Aikakirja 21:1 Ja Saatana nousi Israelia vastaan ja yllytti Daavidia laskemaan Israelin väkiluvun.
1 Chronicles 21:1 And Satan stood up against Israel, and provoked David to number Israel.
1. Aikakirja 21:2 Ja Daavid sanoi Joabille ja kansan päämiehille: Menkää ja laskekaa Israel Beersebasta Daaniin asti ja tuokaa heidän lukunsa minulle, että saisin sen tietää.
1 Chronicles 21:2 And David said to Joab and to the rulers of the people, Go, number Israel from Beersheba even to Dan; and bring the number of them to me, that I may know it.
1. Aikakirja 21:3 Joab vastasi: Herra tehköön kansansa sata kertaa lukuisammaksi, kuin heitä on! Mutta herrani, kuningas, eivätkö he kaikki ole herrani palvelijoita? Miksi siis herrani vaatii tätä? Miksi hän tahtoo olla Israelille vikapää?
1 Chronicles 21:3 And Joab answered, The LORD make his people an hundred times so many more as they be: but, my lord the king, are they not all my lord’s servants? why then does my lord require this thing? why will he be a cause of trespass to Israel?
1. Aikakirja 21:4 Kuitenkin kuninkaan sana voitettiin Joabia vastaan. Niin Joab lähti matkaan ja kulki halki koko Israelin ja tuli Jerusalemiin.
1 Chronicles 21:4 Nevertheless the king’s word prevailed against Joab. Why Joab departed, and went throughout all Israel, and came to Jerusalem.
1. Aikakirja 21:5 Ja Joab antoi Daavidille kansan lukumäärän. Ja Israelissa oli kaikkiaan tuhat tuhatta ja satatuhatta miekkamiestä, ja Juudassa oli neljäsataa kuusikymmentätuhatta miekkamiestä.
1 Chronicles 21:5 And Joab gave the sum of the number of the people to David. And all they of Israel were a thousand thousand and an hundred thousand men that drew sword: and Judah was four hundred three score and ten thousand men that drew sword.
1. Aikakirja 21:6 Mutta Leeviä ja Benjaminia hän ei laskenut heihin mukaan, sillä kuninkaan sana oli Joabille kauhistus.
1 Chronicles 21:6 But Levi and Benjamin counted he not among them: for the king’s word was abominable to Joab.
1. Aikakirja 21:7 Ja Jumala oli tästä paha; sentähden hän löi Israelia.
1 Chronicles 21:7 And God was displeased with this thing; therefore he smote Israel.
1. Aikakirja 21:8 Ja Daavid sanoi Jumalalle: Olen tehnyt suuren synnin, kun olen tämän tehnyt. Mutta nyt anna anteeksi palvelijasi rikos, sillä olen tehnyt hyvin tyhmästi.
1 Chronicles 21:8 And David said to God, I have sinned greatly, because I have done this thing: but now, I beseech you, do away the iniquity of your servant; for I have done very foolishly.
1. Aikakirja 21:9 Ja Herra puhui Gadille, Daavidin näkijälle, sanoen:
1 Chronicles 21:9 And the LORD spoke to Gad, David’s seer, saying,
1. Aikakirja 21:10 Mene ja sano Daavidille: Näin sanoo Herra: Kolme asiaa minä annan sinulle. Valitse niistä yksi, niin minä teen sen sinulle.
1 Chronicles 21:10 Go and tell David, saying, Thus said the LORD, I offer you three things: choose you one of them, that I may do it to you.
1. Aikakirja 21:11 Niin Gaad tuli Daavidin luo ja sanoi hänelle: Näin sanoo Herra: Valitse itsellesi
1 Chronicles 21:11 So Gad came to David, and said to him, Thus said the LORD, Choose you
1. Aikakirja 21:12 Joko kolme vuotta nälänhätää, tai kolme kuukautta vihollistenne tuhoa, kunnes vihollistenne miekka teidät saavuttaa, tai kolme päivää Herran miekka, rutto, maassa ja Herran enkeli tuhoaa kaikkialla...
1 Chronicles 21:12 Either three years’ famine; or three months to be destroyed before your foes, while that the sword of your enemies overtakes you; or else three days the sword of the LORD, even the pestilence, in the land, and the angel of the LORD destroying throughout a
1. Aikakirja 21:13 Ja Daavid sanoi Gadille: Minä olen suuressa hädässä. Anna minun langeta Herran käsiin, sillä hänen armonsa on hyvin suuri; mutta älä anna minun langeta ihmisten käsiin.
1 Chronicles 21:13 And David said to Gad, I am in a great strait: let me fall now into the hand of the LORD; for very great are his mercies: but let me not fall into the hand of man.
1. Aikakirja 21:14 Niin Herra lähetti ruton Israeliin, ja Israelista kaatui seitsemänkymmentätuhatta miestä.
1 Chronicles 21:14 So the LORD sent pestilence on Israel: and there fell of Israel seventy thousand men.
1. Aikakirja 21:15 Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemiin tuhoamaan sitä. Ja kun enkeli tuhosi, Herra näki sen ja katui pahaa ja sanoi tuhon tehneelle enkelille: Riittää jo, jätä kätesi paikoilleen. Ja Herran enkeli seisoi puimatantereen ääressä
1 Chronicles 21:15 And God sent an angel to Jerusalem to destroy it: and as he was destroying, the LORD beheld, and he repented him of the evil, and said to the angel that destroyed, It is enough, stay now your hand. And the angel of the LORD stood by the threshing floor of
1. Aikakirja 21:16 Ja Daavid nosti silmänsä ja näki Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välillä, kädessään paljastettu miekka ojennettuna Jerusalemin ylle. Silloin Daavid ja Israelin vanhimmat, jotka olivat puettuina säkkeihin, lankesivat kasvoilleen.
1 Chronicles 21:16 And David lifted up his eyes, and saw the angel of the LORD stand between the earth and the heaven, having a drawn sword in his hand stretched out over Jerusalem. Then David and the elders of Israel, who were clothed in sackcloth, fell on their faces.
1. Aikakirja 21:17 Ja Daavid sanoi Jumalalle: Enkö minä ole käskenyt kansan laskea? Minä olen tehnyt syntiä ja tehnyt pahaa. Mutta mitä nämä lampaat ovat tehneet? Olkoon kätesi minun ja isäni suvun päällä, Herra, minun Jumalani, mutta
1 Chronicles 21:17 And David said to God, Is it not I that commanded the people to be numbered? even I it is that have sinned and done evil indeed; but as for these sheep, what have they done? let your hand, I pray you, O LORD my God, be on me, and on my father’s house; but
1. Aikakirja 21:18 Silloin Herran enkeli käski Gadin sanoa Daavidille, että Daavidin tulisi mennä ylös ja pystyttää alttarin Herralle jebusilaisen Ornanin puimatantereelle.
1 Chronicles 21:18 Then the angel of the LORD commanded Gad to say to David, that David should go up, and set up an altar to the LORD in the threshing floor of Ornan the Jebusite.
1. Aikakirja 21:19 Ja Daavid meni ylös Gadin sanan mukaan, jonka hän oli puhunut Herran nimeen.
1 Chronicles 21:19 And David went up at the saying of Gad, which he spoke in the name of the LORD.
1. Aikakirja 21:20 Ja Ornan kääntyi takaisin ja näki enkelin; ja hänen neljä poikaansa hänen kanssaan piiloutuivat. Ornan oli puimassa vehnää.
1 Chronicles 21:20 And Ornan turned back, and saw the angel; and his four sons with him hid themselves. Now Ornan was threshing wheat.
1. Aikakirja 21:21 Ja kun Daavid tuli Ornanin luo, katsoi Ornan ja näki Daavidin. Niin hän meni puimatantereelta ja kumartui Daavidin edessä kasvoilleen maahan.
1 Chronicles 21:21 And as David came to Ornan, Ornan looked and saw David, and went out of the threshing floor, and bowed himself to David with his face to the ground.
1. Aikakirja 21:22 Niin Daavid sanoi Ornanille: Anna minulle tämän puimatantereen paikka, rakentaakseni siihen alttarin Herralle; anna se minulle täydestä hinnasta, että vitsaus lakkaisi kansan keskuudesta.
1 Chronicles 21:22 Then David said to Ornan, Grant me the place of this threshing floor, that I may build an altar therein to the LORD: you shall grant it me for the full price: that the plague may be stayed from the people.
1. Aikakirja 21:23 Ja Ornan sanoi Daavidille: Ota se sinulle, ja tehköön herrani, kuningas, niin kuin hän hyväksi näkee. Katso, minä annan sinulle myös härät polttouhriksi ja puima-aseet puiksi ja vehnän ruokauhriksi; annan ne kaikki.
1 Chronicles 21:23 And Ornan said to David, Take it to you, and let my lord the king do that which is good in his eyes: see, I give you the oxen also for burnt offerings, and the threshing instruments for wood, and the wheat for the meat offering; I give it all.
1. Aikakirja 21:24 Ja kuningas Daavid sanoi Ornanille: Ei, vaan minä ostan sen täydestä hinnasta, sillä en minä ota Herralle sitä, mikä on sinun, enkä uhraa polttouhreja ilmaiseksi.
1 Chronicles 21:24 And king David said to Ornan, No; but I will truly buy it for the full price: for I will not take that which is your for the LORD, nor offer burnt offerings without cost.
1. Aikakirja 21:25 Niin Daavid antoi Ornanille paikasta kuusisataa sekeliä kultaa.
1 Chronicles 21:25 So David gave to Ornan for the place six hundred shekels of gold by weight.
1. Aikakirja 21:26 Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja ja huusi avuksi Herraa; ja hän vastasi hänelle taivaasta tulen kautta polttouhrialttarilla.
1 Chronicles 21:26 And David built there an altar to the LORD, and offered burnt offerings and peace offerings, and called on the LORD; and he answered him from heaven by fire on the altar of burnt offering.
1. Aikakirja 21:27 Ja Herra käski enkeliä, ja tämä pisti miekkansa takaisin tuppeen.
1 Chronicles 21:27 And the LORD commanded the angel; and he put up his sword again into the sheath thereof.
1. Aikakirja 21:28 Siihen aikaan, kun Daavid näki, että Herra oli vastannut hänelle jebusilaisen Ornanin puimatantereella, hän uhrasi siellä.
1 Chronicles 21:28 At that time when David saw that the LORD had answered him in the threshing floor of Ornan the Jebusite, then he sacrificed there.
1. Aikakirja 21:29 Sillä Herran maja, jonka Mooses oli tehnyt erämaassa, ja polttouhrialttari olivat siihen aikaan Gibeonin uhrikukkulalla.
1 Chronicles 21:29 For the tabernacle of the LORD, which Moses made in the wilderness, and the altar of the burnt offering, were at that season in the high place at Gibeon.
1. Aikakirja 21:30 Mutta Daavid ei voinut mennä sen eteen kysymään Jumalalta neuvoa, sillä hän pelkäsi Herran enkelin miekkaa.
1 Chronicles 21:30 But David could not go before it to inquire of God: for he was afraid because of the sword of the angel of the LORD.
1. Aikakirja 22:1 Niin Daavid sanoi: Tämä on Herran Jumalan temppeli ja tämä on Israelin polttouhrialttari.
1 Chronicles 22:1 Then David said, This is the house of the LORD God, and this is the altar of the burnt offering for Israel.
1. Aikakirja 22:2 Ja Daavid käski koota Israelin maassa olevat muukalaiset ja asetti kivenhakkaajia hakkaamaan taottuja kiviä Jumalan temppelin rakentamiseksi.
1 Chronicles 22:2 And David commanded to gather together the strangers that were in the land of Israel; and he set masons to hew worked stones to build the house of God.
1. Aikakirja 22:3 Ja Daavid valmisti runsaasti rautaa porttien ovien nauloja ja liitoksia varten ja vaskea runsaasti, niin paljon, ettei sitä voitu punnita.
1 Chronicles 22:3 And David prepared iron in abundance for the nails for the doors of the gates, and for the joinings; and brass in abundance without weight;
1. Aikakirja 22:4 Myös setripuita oli runsaasti, sillä siidonilaiset ja tyyrolaiset toivat Daavidille paljon setripuuta.
1 Chronicles 22:4 Also cedar trees in abundance: for the Zidonians and they of Tyre brought much cedar wood to David.
1. Aikakirja 22:5 Ja Daavid sanoi: Poikani Salomo on nuori ja hento, ja Herralle rakennettavan huoneen täytyy olla ylen suuri, maineikas ja kunniakas kaikissa maissa. Minä siis teen nyt valmistelut sitä varten. Niin Daavid valmisti runsaasti ennen
1 Chronicles 22:5 And David said, Solomon my son is young and tender, and the house that is to be built for the LORD must be exceeding magnificent, of fame and of glory throughout all countries: I will therefore now make preparation for it. So David prepared abundantly bef
1. Aikakirja 22:6 Sitten hän kutsui poikansa Salomon ja käski hänen rakentaa temppelin Herralle, Israelin Jumalalle.
1 Chronicles 22:6 Then he called for Solomon his son, and charged him to build an house for the LORD God of Israel.
1. Aikakirja 22:7 Ja Daavid sanoi Salomolle: Poikani, minä aikoin rakentaa temppelin Herran, Jumalani, nimelle.
1 Chronicles 22:7 And David said to Solomon, My son, as for me, it was in my mind to build an house to the name of the LORD my God:
1. Aikakirja 22:8 Mutta minulle tuli tämä Herran sana: Sinä olet vuodattanut paljon verta ja käynyt suuria sotia. Et sinä saa rakentaa minun nimelleni huonetta, sillä olet vuodattanut paljon verta maan päällä minun silmieni edessä.
1 Chronicles 22:8 But the word of the LORD came to me, saying, You have shed blood abundantly, and have made great wars: you shall not build an house to my name, because you have shed much blood on the earth in my sight.
1. Aikakirja 22:9 Katso, sinulle on syntyvä poika, josta tulee levon mies; minä annan hänelle levon kaikista hänen ympärillään olevista vihollisista; sillä hänen nimensä on oleva Salomo, ja minä annan Israelille rauhan ja hiljaisuuden hänen päivinään.
1 Chronicles 22:9 Behold, a son shall be born to you, who shall be a man of rest; and I will give him rest from all his enemies round about: for his name shall be Solomon, and I will give peace and quietness to Israel in his days.
1. Aikakirja 22:10 Hän rakentaa temppelin minun nimelleni, ja hän on oleva minun poikani, ja minä olen oleva hänen isänsä, ja minä vahvistan hänen valtakuntansa valtaistuimen Israelin yllä ikuisiksi ajoiksi.
1 Chronicles 22:10 He shall build an house for my name; and he shall be my son, and I will be his father; and I will establish the throne of his kingdom over Israel for ever.
1. Aikakirja 22:11 Herra olkoon nyt sinun kanssasi, poikani, ja menestyköön sinun menestymisesi, ja rakenna Herran, Jumalasi, temppeli, niin kuin hän on sinusta luvannut.
1 Chronicles 22:11 Now, my son, the LORD be with you; and prosper you, and build the house of the LORD your God, as he has said of you.
1. Aikakirja 22:12 Herra ainoastaan antakoon sinulle viisautta ja ymmärrystä ja antakoon sinulle käskyt Israelia kohtaan, että noudattaisit Herran, sinun Jumalasi, lakia.
1 Chronicles 22:12 Only the LORD give you wisdom and understanding, and give you charge concerning Israel, that you may keep the law of the LORD your God.
1. Aikakirja 22:13 Silloin sinä menestyt, jos tarkoin pidät ne säädökset ja oikeudet, jotka Herra antoi Moosekselle Israelia vastaan. Ole luja ja rohkea, älä pelkää äläkä arastele.
1 Chronicles 22:13 Then shall you prosper, if you take heed to fulfill the statutes and judgments which the LORD charged Moses with concerning Israel: be strong, and of good courage; dread not, nor be dismayed.
1. Aikakirja 22:14 Katso, minä olen vaivassani hankkinut Herran temppeliin satatuhatta talenttia kultaa ja tuhattuhatta talenttia hopeaa sekä painotonta pronssia ja rautaa, sillä sitä on yllin kyllin. Olen hankkinut myös puuta ja kiveä, ja
1 Chronicles 22:14 Now, behold, in my trouble I have prepared for the house of the LORD an hundred thousand talents of gold, and a thousand thousand talents of silver; and of brass and iron without weight; for it is in abundance: timber also and stone have I prepared; and y
1. Aikakirja 22:15 Sinulla on myös runsaasti työmiehiä, kivenhakkaajia ja puuseppiä sekä kaikenlaisia taitavia miehiä kaikkiin töihin.
1 Chronicles 22:15 Moreover there are workmen with you in abundance, hewers and workers of stone and timber, and all manner of cunning men for every manner of work.
1. Aikakirja 22:16 Kullan, hopean, pronssin ja raudan määrä on lukematon. Nouse siis ja tee, ja Herra olkoon sinun kanssasi.
1 Chronicles 22:16 Of the gold, the silver, and the brass, and the iron, there is no number. Arise therefore, and be doing, and the LORD be with you.
1. Aikakirja 22:17 Daavid käski myös kaikkia Israelin ruhtinaita auttamaan poikaansa Salomoa sanoen:
1 Chronicles 22:17 David also commanded all the princes of Israel to help Solomon his son, saying,
1. Aikakirja 22:18 Eikö Herra, teidän Jumalanne, ole teidän kanssanne? Hän on antanut teille levon joka taholla? Hän on antanut maan asukkaat minun käsiini, ja maa on alistettu Herran ja hänen kansansa edessä.
1 Chronicles 22:18 Is not the LORD your God with you? and has he not given you rest on every side? for he has given the inhabitants of the land into my hand; and the land is subdued before the LORD, and before his people.
1. Aikakirja 22:19 Pyrkikää nyt sydämenne ja sielunne etsimään Herraa, Jumalaanne. Nouskaa siis ja rakentakaa itsellenne Herran Jumalan pyhäkkö, tuomaan Herran liitonarkki ja Jumalan pyhät kalut siihen temppeliin, joka rakennetaan Herran nimelle.
1 Chronicles 22:19 Now set your heart and your soul to seek the LORD your God; arise therefore, and build you the sanctuary of the LORD God, to bring the ark of the covenant of the LORD, and the holy vessels of God, into the house that is to be built to the name of the LORD
1. Aikakirja 23:1 Kun Daavid oli vanha ja elämästä kyllänsä saanut, hän teki pojastaan Salomosta Israelin kuninkaan.
1 Chronicles 23:1 So when David was old and full of days, he made Solomon his son king over Israel.
1. Aikakirja 23:2 Ja hän kokosi koolle kaikki Israelin ruhtinaat, papit ja leeviläiset.
1 Chronicles 23:2 And he gathered together all the princes of Israel, with the priests and the Levites.
1. Aikakirja 23:3 Leeviläiset laskettiin, kolmenkymmenen vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat, ja heidän lukumääränsä oli pääosin, mies mieheltä, kolmekymmentäkahdeksantuhatta.
1 Chronicles 23:3 Now the Levites were numbered from the age of thirty years and upward: and their number by their polls, man by man, was thirty and eight thousand.
1. Aikakirja 23:4 Näistä neljäkolmattakymmentätuhatta johti Herran temppelin työtä ja kuusituhatta päällysmiehinä ja tuomareina.
1 Chronicles 23:4 Of which, twenty and four thousand were to set forward the work of the house of the LORD; and six thousand were officers and judges:
1. Aikakirja 23:5 Ja neljätuhatta oli ovenvartijoita; ja neljätuhatta ylisti Herraa soittimilla, jotka minä tein ylistystä varten, sanoi Daavid.
1 Chronicles 23:5 Moreover four thousand were porters; and four thousand praised the LORD with the instruments which I made, said David, to praise therewith.
1. Aikakirja 23:6 Ja Daavid jakoi heidät osastoihin Leevin poikien, Gersonin, Kehatin ja Merarin, kesken.
1 Chronicles 23:6 And David divided them into courses among the sons of Levi, namely, Gershon, Kohath, and Merari.
1. Aikakirja 23:7 Gersonilaisia olivat Laadan ja Simei.
1 Chronicles 23:7 Of the Gershonites were, Laadan, and Shimei.
1. Aikakirja 23:8 Laadanin pojat; päämies oli Jehiel, Setam ja Joel, kaikkiaan kolme.
1 Chronicles 23:8 The sons of Laadan; the chief was Jehiel, and Zetham, and Joel, three.
1. Aikakirja 23:9 Simein pojat olivat Selomit, Hasiel ja Haran, kaikkiaan kolme. Nämä olivat Laadanin sukukuntien päämiehet.
1 Chronicles 23:9 The sons of Shimei; Shelomith, and Haziel, and Haran, three. These were the chief of the fathers of Laadan.
1. Aikakirja 23:10 Ja Simein pojat olivat Jahat, Siina, Jeus ja Beria. Nämä neljä olivat Simein poikia.
1 Chronicles 23:10 And the sons of Shimei were, Jahath, Zina, and Jeush, and Beriah. These four were the sons of Shimei.
1. Aikakirja 23:11 Jahat oli päämies ja Siisa toinen; mutta Jeuksella ja Berialla ei ollut monta poikaa; sentähden heidät laskettiin samaan lukuun isiensä suvun mukaan.
1 Chronicles 23:11 And Jahath was the chief, and Zizah the second: but Jeush and Beriah had not many sons; therefore they were in one reckoning, according to their father’s house.
1. Aikakirja 23:12 Kehatin pojat; Amram, Jishar, Hebron ja Uzsiel, neljä.
1 Chronicles 23:12 The sons of Kohath; Amram, Izhar, Hebron, and Uzziel, four.
1. Aikakirja 23:13 Amramin pojat, Aaron ja Mooses; ja Aaron erotettiin, että hän ja hänen poikansa pyhittäisivät kaikkein pyhimmät ikuisesti, polttamaan suitsukkeita Herran edessä, palvelemaan häntä ja siunaamaan hänen nimeensä ikuisesti.
1 Chronicles 23:13 The sons of Amram; Aaron and Moses: and Aaron was separated, that he should sanctify the most holy things, he and his sons for ever, to burn incense before the LORD, to minister to him, and to bless in his name for ever.
1. Aikakirja 23:14 Jumalan miehen Mooseksen pojat nimettiin Leevin sukukuntaan.
1 Chronicles 23:14 Now concerning Moses the man of God, his sons were named of the tribe of Levi.
1. Aikakirja 23:15 Mooseksen pojat olivat Gersom ja Elieser.
1 Chronicles 23:15 The sons of Moses were, Gershom, and Eliezer.
1. Aikakirja 23:16 Gersomin pojista oli Sebuel päämies.
1 Chronicles 23:16 Of the sons of Gershom, Shebuel was the chief.
1. Aikakirja 23:17 Ja Elieserin poikia olivat Rehabia, päämies. Eikä Elieserillä ollut muita poikia, mutta Rehabian poikia oli hyvin paljon.
1 Chronicles 23:17 And the sons of Eliezer were, Rehabiah the chief. And Eliezer had none other sons; but the sons of Rehabiah were very many.
1. Aikakirja 23:18 Jisharin jälkeläisistä Selomit, päämies.
1 Chronicles 23:18 Of the sons of Izhar; Shelomith the chief.
1. Aikakirja 23:19 Hebronin jälkeläisistä Jeria ensimäinen, Amarja toinen, Jahasiel kolmas ja Jekameam neljäs.
1 Chronicles 23:19 Of the sons of Hebron; Jeriah the first, Amariah the second, Jahaziel the third, and Jekameam the fourth.
1. Aikakirja 23:20 Ussielin jälkeläisistä Miika, ensimmäinen, ja Jesia, toinen.
1 Chronicles 23:20 Of the sons of Uzziel; Micah the first and Jesiah the second.
1. Aikakirja 23:21 Merarin pojat olivat Mahli ja Musi. Mahlin pojat olivat Eleasar ja Kis.
1 Chronicles 23:21 The sons of Merari; Mahli, and Mushi. The sons of Mahli; Eleazar, and Kish.
1. Aikakirja 23:22 Ja Eleasar kuoli, eikä hänellä ollut poikia, ainoastaan tyttäriä; ja heidän veljensä, Kiisin pojat, ottivat heidät vaimoikseen.
1 Chronicles 23:22 And Eleazar died, and had no sons, but daughters: and their brothers the sons of Kish took them.
1. Aikakirja 23:23 Musin pojat olivat Mahli, Eder ja Jeremot, kaikkiaan kolme.
1 Chronicles 23:23 The sons of Mushi; Mahli, and Eder, and Jeremoth, three.
1. Aikakirja 23:24 Nämä olivat Leevin jälkeläisiä perhekunnittain, perhekuntien päämiehiä, jotka oli laskettu nimeltä pääluvulta päälliköin, ja jotka tekivät Herran temppelin palveluksessa tarvittavia tehtäviä, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat.
1 Chronicles 23:24 These were the sons of Levi after the house of their fathers; even the chief of the fathers, as they were counted by number of names by their polls, that did the work for the service of the house of the LORD, from the age of twenty years and upward.
1. Aikakirja 23:25 Sillä Daavid sanoi: Herra, Israelin Jumala, on antanut kansalleen levon, niin että he saavat asua Jerusalemissa ikuisesti.
1 Chronicles 23:25 For David said, The LORD God of Israel has given rest to his people, that they may dwell in Jerusalem for ever:
1. Aikakirja 23:26 Ja leeviläisillekin; heidän ei enää tule kantaa tabernaakkelia eivätkä sen kalustoja sen palvelukseen.
1 Chronicles 23:26 And also to the Levites; they shall no more carry the tabernacle, nor any vessels of it for the service thereof.
1. Aikakirja 23:27 Sillä Daavidin viimeisten sanojen mukaan leeviläiset laskettiin kaksikymmentävuotiaasta ylöspäin:
1 Chronicles 23:27 For by the last words of David the Levites were numbered from twenty years old and above:
1. Aikakirja 23:28 Koska heidän tehtävänään oli palvella Aaronin poikia Herran temppelin palveluksessa esipihoilla ja kammioissa sekä kaikkien pyhien esineiden puhdistamisessa ja Jumalan temppelin palveluksessa,
1 Chronicles 23:28 Because their office was to wait on the sons of Aaron for the service of the house of the LORD, in the courts, and in the chambers, and in the purifying of all holy things, and the work of the service of the house of God;
1. Aikakirja 23:29 Sekä näkyleipää että ruokauhrileipää ja leivonnaisia varten, happamattomia leipiä varten, paistettuja leipiä ja paistettuja leipiä varten ja kaikenlaisia mittoja ja kokoja varten,
1 Chronicles 23:29 Both for the show bread, and for the fine flour for meat offering, and for the unleavened cakes, and for that which is baked in the pan, and for that which is fried, and for all manner of measure and size;
1. Aikakirja 23:30 Ja seisomaan joka aamu kiittämään ja ylistämään Herraa, ja samoin illalla,
1 Chronicles 23:30 And to stand every morning to thank and praise the LORD, and likewise at even:
1. Aikakirja 23:31 Ja uhraamaan kaikki polttouhrit Herralle sapatteina, uudenkuun päivinä ja juhlapäivinä, lukumäärän mukaan, sen järjestyksen mukaan, joka heille on määrätty, aina Herran edessä,
1 Chronicles 23:31 And to offer all burnt sacrifices to the LORD in the sabbaths, in the new moons, and on the set feasts, by number, according to the order commanded to them, continually before the LORD:
1. Aikakirja 23:32 Ja että heidän tuli hoitaa seurakunnan majan ja pyhäkön hoidot ja veljiensä Aaronin poikien tehtävät Herran temppelin palveluksessa.
1 Chronicles 23:32 And that they should keep the charge of the tabernacle of the congregation, and the charge of the holy place, and the charge of the sons of Aaron their brothers, in the service of the house of the LORD.
1. Aikakirja 24:1 Nämä olivat Aaronin poikien osastot: Aaronin pojat olivat Nadab, Abihu, Eleasar ja Itamar.
1 Chronicles 24:1 Now these are the divisions of the sons of Aaron. The sons of Aaron; Nadab, and Abihu, Eleazar, and Ithamar.
1. Aikakirja 24:2 Mutta Nadab ja Abihu kuolivat ennen isäänsä, eivätkä heillä olleet lapsia; sen tähden Eleasar ja Itamar hoitivat papinviran.
1 Chronicles 24:2 But Nadab and Abihu died before their father, and had no children: therefore Eleazar and Ithamar executed the priest’s office.
1. Aikakirja 24:3 Ja Daavid jakoi heidät, sekä Sadokin Eleasarin pojista että Ahimelekin Itamarin pojista, heidän virkojensa mukaan heidän palveluksessaan.
1 Chronicles 24:3 And David distributed them, both Zadok of the sons of Eleazar, and Ahimelech of the sons of Ithamar, according to their offices in their service.
1. Aikakirja 24:4 Ja Eleasarin poikien joukossa havaittiin enemmän päämiehiä kuin Itamarin poikien joukossa, ja näin heidät jaettiin. Eleasarin poikien joukossa oli kuusitoista päämiestä isiensä suvuista ja kahdeksan Itamarin poikien joukossa sen mukaan,
1 Chronicles 24:4 And there were more chief men found of the sons of Eleazar than of the sons of Ithamar, and thus were they divided. Among the sons of Eleazar there were sixteen chief men of the house of their fathers, and eight among the sons of Ithamar according to the
1. Aikakirja 24:5 Näin heidät jaettiin arvalla, yksi toisensa kanssa, sillä pyhäkön ja Jumalan huoneen päämiehet olivat Eleasarin ja Itamarin poikia.
1 Chronicles 24:5 Thus were they divided by lot, one sort with another; for the governors of the sanctuary, and governors of the house of God, were of the sons of Eleazar, and of the sons of Ithamar.
1. Aikakirja 25:6 Nämä kaikki olivat isänsä johdolla veisaamassa Herran temppelissä symbalien, psalttarien ja harppujen kanssa Jumalan temppelin palveluksessa, niin kuin kuningas oli määrännyt Asafille, Jedutunille ja Hemanille.
1 Chronicles 25:6 All these were under the hands of their father for song in the house of the LORD, with cymbals, psalteries, and harps, for the service of the house of God, according to the king’s order to Asaph, Jeduthun, and Heman.
1. Aikakirja 25:7 Ja heidän lukumääränsä, samoin kuin heidän veljiensäkin, jotka olivat opetettuja Herran lauluihin, kaikki ne, jotka olivat taitavia, oli kaksisataa kahdeksankymmentä kahdeksan.
1 Chronicles 25:7 So the number of them, with their brothers that were instructed in the songs of the LORD, even all that were cunning, was two hundred fourscore and eight.
1. Aikakirja 25:8 Ja he heittivät arpaa, seurakunta seurakuntaa vastaan, niin pienet kuin suuretkin, opettajat kuin oppineetkin.
1 Chronicles 25:8 And they cast lots, ward against ward, as well the small as the great, the teacher as the scholar.
1. Aikakirja 25:9 Ensimmäinen arpa lankesi Asafille ja Joosefille, toinen Gedaljalle, jota oli kaksitoista veljineen ja poikineen.
1 Chronicles 25:9 Now the first lot came forth for Asaph to Joseph: the second to Gedaliah, who with his brothers and sons were twelve:
1. Aikakirja 25:10 Kolmas Sakkurille, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:10 The third to Zaccur, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:11 Neljäs Jisrille, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:11 The fourth to Izri, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:12 Viides Netanjalle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:12 The fifth to Nethaniah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:13 Kuudes Bukkialle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:13 The sixth to Bukkiah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:14 Seitsemäs Jesarelille, hänelle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:14 The seventh to Jesharelah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:15 Kahdeksas Jesajalle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:15 The eighth to Jeshaiah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:16 Yhdeksäs Mattanjalle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:16 The ninth to Mattaniah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:17 Kymmenes Simeille, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:17 The tenth to Shimei, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:18 Yhdestoista Asarielille, hänelle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:18 The eleventh to Azareel, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:19 Kahdestoista Hasabjalle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:19 The twelfth to Hashabiah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:20 Kolmastoista Subaelille, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:20 The thirteenth to Shubael, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:21 Neljästoista Mattitjalle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:21 The fourteenth to Mattithiah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:22 Viidestoista Jeremotille, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:22 The fifteenth to Jeremoth, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:23 Kuudestoista Hananjalle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:23 The sixteenth to Hananiah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:24 Seitsemästoista Josbekasalle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:24 The seventeenth to Joshbekashah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:25 Kahdeksastoista Hananille, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:25 The eighteenth to Hanani, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:26 Yhdeksästoista Mallotiille, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:26 The nineteenth to Mallothi, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:27 Kahdeskymmenes Eljatalle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:27 The twentieth to Eliathah, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:28 Kahdeskymmenesyksi Hotirille, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:28 The one and twentieth to Hothir, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:29 Kahdeskymmeneskahdes Giddaltille, hänelle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:29 The two and twentieth to Giddalti, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:30 Kahdeskymmeneskolmas Mahasiotille, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:30 The three and twentieth to Mahazioth, he, his sons, and his brothers, were twelve:
1. Aikakirja 25:31 Kahdeskymmenesneljäs Romamtiezerille, hänelle, hänen pojilleen ja veljilleen, joita oli kaksitoista.
1 Chronicles 25:31 The four and twentieth to Romamtiezer, he, his sons, and his brothers, were twelve.
1. Aikakirja 26:1 Ovenvartijoitten osastoista: Korhilaisista oli Meselemja, Koren poika, Asafin poikia.
1 Chronicles 26:1 Concerning the divisions of the porters: Of the Korhites was Meshelemiah the son of Kore, of the sons of Asaph.
1. Aikakirja 26:2 Meselemjan pojat olivat: esikoinen Sakarja, toinen Jediael, kolmas Sebadja, neljäs Jatniel,
1 Chronicles 26:2 And the sons of Meshelemiah were, Zechariah the firstborn, Jediael the second, Zebadiah the third, Jathniel the fourth,
1. Aikakirja 26:3 Viides Elam, kuudes Joohanan, seitsemäs Eljoenai.
1 Chronicles 26:3 Elam the fifth, Jehohanan the sixth, Elioenai the seventh.
1. Aikakirja 26:4 Ja Obededomin pojat olivat: esikoinen Semaja, toinen Josabad, kolmas Joah, neljäs Sakar ja viides Netanel.
1 Chronicles 26:4 Moreover the sons of Obededom were, Shemaiah the firstborn, Jehozabad the second, Joah the third, and Sacar the fourth, and Nethaneel the fifth.
1. Aikakirja 26:5 Ammiel kuudes, Isaskar seitsemäs, Peultai kahdeksas, sillä Jumala siunasi häntä.
1 Chronicles 26:5 Ammiel the sixth, Issachar the seventh, Peulthai the eighth: for God blessed him.
1. Aikakirja 26:6 Myös hänen pojalleen Semajalle syntyi poikia, jotka hallitsivat isänsä huoneessa; sillä he olivat sotaurhoja miehiä.
1 Chronicles 26:6 Also to Shemaiah his son were sons born, that ruled throughout the house of their father: for they were mighty men of valor.
1. Aikakirja 26:7 Semajan pojat olivat Otni, Refael, Obed ja Elsabad, ja hänen veljensä, Elihu ja Semakja, olivat urheita miehiä.
1 Chronicles 26:7 The sons of Shemaiah; Othni, and Rephael, and Obed, Elzabad, whose brothers were strong men, Elihu, and Semachiah.
1. Aikakirja 26:8 Kaikki nämä Obed-Edomin pojat, he ja heidän poikansa ja veljensä, kyvykkään miehen palvelukseen, oli Obed-Edomin jälkeläisiä kuusikymmentä kaksi.
1 Chronicles 26:8 All these of the sons of Obededom: they and their sons and their brothers, able men for strength for the service, were three score and two of Obededom.
1. Aikakirja 26:9 Meselemjalla oli poikia ja veljiä, urheita miehiä, kahdeksantoista.
1 Chronicles 26:9 And Meshelemiah had sons and brothers, strong men, eighteen.
1. Aikakirja 26:10 Myös Merarin jälkeläisistä Hosalla oli poikia: Simri, päämies (vaikka hän ei ollutkaan esikoinen, teki hänen isänsä hänet päämieheksi);
1 Chronicles 26:10 Also Hosah, of the children of Merari, had sons; Simri the chief, (for though he was not the firstborn, yet his father made him the chief;)
1. Aikakirja 26:11 Toinen Hilkia, kolmas Tebalja, neljäs Sakarja: kaikki Hosan pojat ja veljet olivat kolmetoista.
1 Chronicles 26:11 Hilkiah the second, Tebaliah the third, Zechariah the fourth: all the sons and brothers of Hosah were thirteen.
1. Aikakirja 26:12 Näiden joukossa olivat ovenvartijoiden osastot, päämiesten, jotka hoitivat toisiaan vastaan ja palvelivat Herran temppelissä.
1 Chronicles 26:12 Among these were the divisions of the porters, even among the chief men, having wards one against another, to minister in the house of the LORD.
1. Aikakirja 26:13 Ja he heittivät arpaa, sekä pienet että suuret, isiensä suvun mukaan, jokaisesta portista.
1 Chronicles 26:13 And they cast lots, as well the small as the great, according to the house of their fathers, for every gate.
1. Aikakirja 26:14 Ja arpa itään lankesi Selemjalle. Sitten he heittivät arpaa hänen pojalleen Sakarjalle, viisaalle neuvonantajalle, ja hänen arpansa lankesi pohjoiseen.
1 Chronicles 26:14 And the lot eastward fell to Shelemiah. Then for Zechariah his son, a wise counselor, they cast lots; and his lot came out northward.
1. Aikakirja 26:15 Obededomille etelään; ja hänen pojilleen Asuppimin huone.
1 Chronicles 26:15 To Obededom southward; and to his sons the house of Asuppim.
1. Aikakirja 26:16 Suppimille ja Hosalle arpa meni länteen päin, Salleket-porttia pitkin, ylöskäytävän pengerrystä pitkin, vartiot vartiota vasten.
1 Chronicles 26:16 To Shuppim and Hosah the lot came forth westward, with the gate Shallecheth, by the causeway of the going up, ward against ward.
1. Aikakirja 26:17 Idässä oli kuusi leeviläistä, pohjoisessa neljä päivässä, etelässä neljä päivässä ja Asuppimin puolella kaksi ja kaksi.
1 Chronicles 26:17 Eastward were six Levites, northward four a day, southward four a day, and toward Asuppim two and two.
1. Aikakirja 26:18 Parbarissa länteen, neljä pengertiellä ja kaksi Parbarissa.
1 Chronicles 26:18 At Parbar westward, four at the causeway, and two at Parbar.
1. Aikakirja 26:19 Nämä ovat ovenvartijoitten osastot Koren ja Merarin jälkeläisten keskuudessa.
1 Chronicles 26:19 These are the divisions of the porters among the sons of Kore, and among the sons of Merari.
1. Aikakirja 26:20 Leeviläisistä Ahija valvoi Jumalan temppelin aarteita ja pyhitettyjen lahjojen aarteita.
1 Chronicles 26:20 And of the Levites, Ahijah was over the treasures of the house of God, and over the treasures of the dedicated things.
1. Aikakirja 26:21 Laedanin poikia olivat geersonilaisten Laedanin pojat, perhekuntien päämiehet, geersonilaisten Laedanin suvun päämiehet, jehieliläiset.
1 Chronicles 26:21 As concerning the sons of Laadan; the sons of the Gershonite Laadan, chief fathers, even of Laadan the Gershonite, were Jehieli.
1. Aikakirja 26:22 Jehielin pojat olivat Setam ja hänen veljensä Joel, jotka hoitivat Herran temppelin aarteita.
1 Chronicles 26:22 The sons of Jehieli; Zetham, and Joel his brother, which were over the treasures of the house of the LORD.
1. Aikakirja 26:23 Amramilaisista, jisharilaisista, hebronilaisista ja uzsielilaisista:
1 Chronicles 26:23 Of the Amramites, and the Izharites, the Hebronites, and the Uzzielites:
1. Aikakirja 26:24 Ja Sebuel, Gersomin poika, Mooseksen pojan, oli aarteiden haltija.
1 Chronicles 26:24 And Shebuel the son of Gershom, the son of Moses, was ruler of the treasures.
1. Aikakirja 26:25 Ja hänen veljensä Elieseristä olivat: hänen poikansa Rehabja, hänen poikansa Jesaja, hänen poikansa Joram, hänen poikansa Sikri ja hänen poikansa Selomit.
1 Chronicles 26:25 And his brothers by Eliezer; Rehabiah his son, and Jeshaiah his son, and Joram his son, and Zichri his son, and Shelomith his son.
1. Aikakirja 26:26 Selomit ja hänen veljensä valvoivat kaikkia pyhitettyjä aarteita, jotka kuningas Daavid, perhekuntien päämiehet, tuhannen- ja sadanpäämiehet ja sotapäälliköt olivat pyhittäneet.
1 Chronicles 26:26 Which Shelomith and his brothers were over all the treasures of the dedicated things, which David the king, and the chief fathers, the captains over thousands and hundreds, and the captains of the host, had dedicated.
1. Aikakirja 26:27 Taisteluissa saadusta saaliista he pyhittivät Herran temppelin kunnossapitoon.
1 Chronicles 26:27 Out of the spoils won in battles did they dedicate to maintain the house of the LORD.
1. Aikakirja 26:28 Ja kaikki, mitä näkijä Samuel, ja Saul, Kisin poika, ja Abner, Neerin poika, ja Joab, Serujan poika, olivat pyhittäneet; ja kuka tahansa oli jotakin pyhittänyt, se oli Selomitin ja hänen veljiensä käsissä.
1 Chronicles 26:28 And all that Samuel the seer, and Saul the son of Kish, and Abner the son of Ner, and Joab the son of Zeruiah, had dedicated; and whoever had dedicated any thing, it was under the hand of Shelomith, and of his brothers.
1. Aikakirja 26:29 Jisharilaisista Kenanja ja hänen poikansa hoitivat Israelin ulkoisia asioita, virkamiehiä ja tuomareita.
1 Chronicles 26:29 Of the Izharites, Chenaniah and his sons were for the outward business over Israel, for officers and judges.
1. Aikakirja 26:30 Ja hebronilaisista Hasabja ja hänen veljensä, tuhat seitsemänsataa sotaurhoa, olivat Israelin päällysmiehinä tällä puolella Jordania, länteen päin, kaikissa Herran asioissa ja kuninkaan palveluksessa.
1 Chronicles 26:30 And of the Hebronites, Hashabiah and his brothers, men of valor, a thousand and seven hundred, were officers among them of Israel on this side Jordan westward in all the business of the LORD, and in the service of the king.
1. Aikakirja 26:31 Hebronilaisten joukossa oli Jerija, hebronilaisten päällikkö, isiensä sukupolvien mukaan. Daavidin hallituskauden neljäntenäkymmenentenä vuonna heitä etsittiin, ja heidän joukostaan löydettiin sotaurhoja miehiä Gileadin Jaeserissa.
1 Chronicles 26:31 Among the Hebronites was Jerijah the chief, even among the Hebronites, according to the generations of his fathers. In the fortieth year of the reign of David they were sought for, and there were found among them mighty men of valor at Jazer of Gilead.
1. Aikakirja 26:32 Ja hänen veljensä, urhoolliset miehet, olivat kaksituhatta seitsemänsataa perhekuntien päämiestä, jotka kuningas Daavid asetti ruubenilaisten, gadilaisten ja Manassen puolen sukukunnan hallitsijoiksi kaikissa Jumalan ja kuninkaan asioissa.
1 Chronicles 26:32 And his brothers, men of valor, were two thousand and seven hundred chief fathers, whom king David made rulers over the Reubenites, the Gadites, and the half tribe of Manasseh, for every matter pertaining to God, and affairs of the king.
1. Aikakirja 27:1 Israelin lapset lukumääränsä mukaan, nimittäin perhekuntien päämiehet, tuhannen ja sadan päälliköt ja heidän päällysmiehensä, jotka palvelivat kuningasta kaikissa osastojen asioissa, jotka tulivat ja menivät kuukausi kuukaudelta kaikkina kuukausina,
1 Chronicles 27:1 Now the children of Israel after their number, to wit, the chief fathers and captains of thousands and hundreds, and their officers that served the king in any matter of the courses, which came in and went out month by month throughout all the months of t
1. Aikakirja 27:2 Ensimmäisen osastoa, ensimmäisenä kuukautena, johti Jasobeam, Sabdielin poika, ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:2 Over the first course for the first month was Jashobeam the son of Zabdiel: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:3 Peresin lapsista oli kaikkien sotapäälliköiden päällikkö ensimmäisenä kuukautena.
1 Chronicles 27:3 Of the children of Perez was the chief of all the captains of the host for the first month.
1. Aikakirja 27:4 Toisen kuukauden aikana oli ahohilainen Doodai, ja hänen osastossaan oli hallitsija Miklot; hänen osastossaan oli myös kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:4 And over the course of the second month was Dodai an Ahohite, and of his course was Mikloth also the ruler: in his course likewise were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:5 Kolmantena kuukautena sotajoukon kolmas päällikkö oli ylipappi Benaja, Joojadan poika; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:5 The third captain of the host for the third month was Benaiah the son of Jehoiada, a chief priest: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:6 Tämä oli Benaja, sankari niiden kolmenkymmenen joukossa, niiden kolmenkymmenen yläpuolella; ja hänen osastossaan oli hänen poikansa Ammisabad.
1 Chronicles 27:6 This is that Benaiah, who was mighty among the thirty, and above the thirty: and in his course was Ammizabad his son.
1. Aikakirja 27:7 Neljäs päällikkö, neljännellä kuukaudella, oli Asahel, Joabin veli, ja hänen jälkeensä hänen poikansa Sebadja; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:7 The fourth captain for the fourth month was Asahel the brother of Joab, and Zebadiah his son after him: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:8 Viides päällikkö, viidentenä kuukautena, oli jisrahilainen Samhut; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:8 The fifth captain for the fifth month was Shamhuth the Izrahite: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:9 Kuudes päällikkö, kuudentena kuukautena, oli tekoalainen Ira, Ikkesin poika; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:9 The sixth captain for the sixth month was Ira the son of Ikkesh the Tekoite: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:10 Seitsemäs päällikkö seitsemäntenä kuukautena oli pelonilainen Heles, efraimilaisia; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:10 The seventh captain for the seventh month was Helez the Pelonite, of the children of Ephraim: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:11 Kahdeksas päällikkö, kahdeksantena kuukautena, oli huusalainen Sibbekai, serahilaisia; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:11 The eighth captain for the eighth month was Sibbecai the Hushathite, of the Zarhites: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:12 Yhdeksäs päällikkö, yhdeksäntenä kuukautena, oli anetotilainen Abieser benjaminilaisista; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:12 The ninth captain for the ninth month was Abiezer the Anetothite, of the Benjamites: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:13 Kymmenes päällikkö, kymmenentenä kuukautena, oli netofalainen Maharai, serahilaisia; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:13 The tenth captain for the tenth month was Maharai the Netophathite, of the Zarhites: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:14 Yhdestoista päällikkö, yhdentenätoista kuukautena, oli piratonilainen Benaja, efraimilaisia; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljä tuhatta.
1 Chronicles 27:14 The eleventh captain for the eleventh month was Benaiah the Pirathonite, of the children of Ephraim: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:15 Kahdestoista, kahdentenatoista kuukautena, oli netofalainen Heldai Otnielista; ja hänen osastossaan oli kaksikymmentäneljätuhatta.
1 Chronicles 27:15 The twelfth captain for the twelfth month was Heldai the Netophathite, of Othniel: and in his course were twenty and four thousand.
1. Aikakirja 27:16 Israelin sukukuntien päällä hallitsi ruubenilaisten hallitsija Elieser, Sikrin poika; simeonilaisten hallitsija Sefatja, Maakan poika;
1 Chronicles 27:16 Furthermore over the tribes of Israel: the ruler of the Reubenites was Eliezer the son of Zichri: of the Simeonites, Shephatiah the son of Maachah:
1. Aikakirja 27:17 Leeviläisistä Hasabja, Kemuelin poika; aaronilaisista Sadok;
1 Chronicles 27:17 Of the Levites, Hashabiah the son of Kemuel: of the Aaronites, Zadok:
1. Aikakirja 27:18 Juudasta Elihu, yksi Daavidin veljistä; Isaskarin jälkeläisistä Omri, Mikaelin poika;
1 Chronicles 27:18 Of Judah, Elihu, one of the brothers of David: of Issachar, Omri the son of Michael:
1. Aikakirja 27:19 Sebulonista Ismaja, Obadjan poika, Naftalista Jerimot Azrielin poika:
1 Chronicles 27:19 Of Zebulun, Ishmaiah the son of Obadiah: of Naphtali, Jerimoth the son of Azriel:
1. Aikakirja 27:20 Efraimin lapsista Hoosea, Asasjan poika; Manassen puoliskon sukukunnasta Joel, Pedajan poika;
1 Chronicles 27:20 Of the children of Ephraim, Hoshea the son of Azaziah: of the half tribe of Manasseh, Joel the son of Pedaiah:
1. Aikakirja 27:21 Gileadista Manassen puoliskon sukukunnasta Iddo, Sakarjan poika; Benjaminista Jaasiel, Abnerin poika;
1 Chronicles 27:21 Of the half tribe of Manasseh in Gilead, Iddo the son of Zechariah: of Benjamin, Jaasiel the son of Abner:
1. Aikakirja 27:22 Danista Asareel, Jerohamin poika. Nämä olivat Israelin sukukuntien ruhtinaat.
1 Chronicles 27:22 Of Dan, Azareel the son of Jeroham. These were the princes of the tribes of Israel.
1. Aikakirja 27:23 Mutta Daavid ei laskenut heitä, jotka olivat kaksikymmentävuotiaita ja nuorempia, sillä Herra oli sanonut tekevänsä Israelin lukuisaksi kuin taivaan tähdet.
1 Chronicles 27:23 But David took not the number of them from twenty years old and under: because the LORD had said he would increase Israel like to the stars of the heavens.
1. Aikakirja 27:24 Joab, Serujan poika, alkoi laskea, mutta ei saanut sitä valmiiksi, sillä siitä vihastui Israel; eikä laskettua lukua merkitty kuningas Daavidin aikakirjoihin.
1 Chronicles 27:24 Joab the son of Zeruiah began to number, but he finished not, because there fell wrath for it against Israel; neither was the number put in the account of the chronicles of king David.
1. Aikakirja 27:25 Ja kuninkaan aarteiden hoitaja oli Asmavet, Adielin poika; ja varastojen hoitaja pelloilla, kaupungeissa, kylissä ja linnoissa oli Joonatan, Ussian poika.
1 Chronicles 27:25 And over the king’s treasures was Azmaveth the son of Adiel: and over the storehouses in the fields, in the cities, and in the villages, and in the castles, was Jehonathan the son of Uzziah:
1. Aikakirja 27:26 Ja niiden, jotka tekivät pellon töitä maan kyntämiseksi, päällä oli Esri, Kelubin poika.
1 Chronicles 27:26 And over them that did the work of the field for tillage of the ground was Ezri the son of Chelub:
1. Aikakirja 27:27 Viinitarhojen hoitaja oli ramatilainen Simei; viinitarhojen satoa viinikellareiden varassa hoiti sifmiläinen Sabdi.
1 Chronicles 27:27 And over the vineyards was Shimei the Ramathite: over the increase of the vineyards for the wine cellars was Zabdi the Shiphmite:
1. Aikakirja 27:28 Alankomailla kasvavien öljypuiden ja metsäviikunapuiden hoitaja oli gederiläinen Baal-Haanan, ja öljyvarastojen hoitaja oli Jooas.
1 Chronicles 27:28 And over the olive trees and the sycomore trees that were in the low plains was Baalhanan the Gederite: and over the cellars of oil was Joash:
1. Aikakirja 27:29 Ja Saaronissa laitumella olevien karjalaumojen valvojana oli saaronilainen Sitrai, ja laaksoissa olevien karjalaumojen valvojana oli Safat, Adlain poika.
1 Chronicles 27:29 And over the herds that fed in Sharon was Shitrai the Sharonite: and over the herds that were in the valleys was Shaphat the son of Adlai:
1. Aikakirja 27:30 Kamelien valvojana oli ismaelilainen Obil ja aasien valvojana meronotilainen Jehdeja.
1 Chronicles 27:30 Over the camels also was Obil the Ishmaelite: and over the asses was Jehdeiah the Meronothite:
1. Aikakirja 27:31 Ja lampaiden valvojana oli hagerilainen Jaasis. Nämä kaikki olivat kuningas Daavidin omaisuuden hallitsijoita.
1 Chronicles 27:31 And over the flocks was Jaziz the Hagerite. All these were the rulers of the substance which was king David’s.
1. Aikakirja 27:32 Myös Jonatan, Daavidin setä, oli neuvonantaja, viisas mies ja kirjuri; ja Jehiel, Hakmonin poika, oli kuninkaan poikien kanssa.
1 Chronicles 27:32 Also Jonathan David’s uncle was a counselor, a wise man, and a scribe: and Jehiel the son of Hachmoni was with the king’s sons:
1. Aikakirja 27:33 Ja Ahitofel oli kuninkaan neuvonantaja, ja arkilainen Husai oli kuninkaan toveri.
1 Chronicles 27:33 And Ahithophel was the king’s counselor: and Hushai the Archite was the king’s companion:
1. Aikakirja 27:34 Ahitofelin jälkeen tulivat Joojada, Benajan poika, ja Ebjatar; ja kuninkaan sotapäämies oli Joab.
1 Chronicles 27:34 And after Ahithophel was Jehoiada the son of Benaiah, and Abiathar: and the general of the king’s army was Joab.
1. Aikakirja 28:1 Ja Daavid kokosi kaikki Israelin ruhtinaat, heimojen ruhtinaat ja niiden osastopäälliköt, jotka palvelivat kuningasta osastoittain, sekä tuhannen- ja sadanpäälliköt ja kaiken omaisuuden haltijat.
1 Chronicles 28:1 And David assembled all the princes of Israel, the princes of the tribes, and the captains of the companies that ministered to the king by course, and the captains over the thousands, and captains over the hundreds, and the stewards over all the substance
1. Aikakirja 28:2 Niin kuningas Daavid nousi jaloilleen ja sanoi: Kuulkaa minua, veljeni ja kansani! Minä olin ajatellut rakentaa lepohuoneen Herran liitonarkille ja meidän Jumalamme jalkojen astinlaudaksi, ja olin valmistautunut rakentamiseen.
1 Chronicles 28:2 Then David the king stood up on his feet, and said, Hear me, my brothers, and my people: As for me, I had in my heart to build an house of rest for the ark of the covenant of the LORD, and for the footstool of our God, and had made ready for the building:
1. Aikakirja 28:3 Mutta Jumala sanoi minulle: Älä sinä rakenna huonetta minun nimelleni, sillä sinä olet ollut soturi ja olet vuodattanut verta.
1 Chronicles 28:3 But God said to me, You shall not build an house for my name, because you have been a man of war, and have shed blood.
1. Aikakirja 28:4 Mutta Herra, Israelin Jumala, valitsi minut ennen kaikkea isäni sukua olemaan Israelin kuninkaana ikuisesti; sillä hän on valinnut Juudan ruhtinaaksi, ja Juudan sukukunnasta isäni suvun; ja isäni poikien joukossa hän näki minun hyväksi tehdäkseen minut
1 Chronicles 28:4 However, the LORD God of Israel chose me before all the house of my father to be king over Israel for ever: for he has chosen Judah to be the ruler; and of the house of Judah, the house of my father; and among the sons of my father he liked me to make me
1. Aikakirja 28:5 Ja kaikista pojistani (sillä Herra on antanut minulle monta poikaa) hän on valinnut poikani Salomon istumaan Herran valtakunnan valtaistuimella Israelin yllä.
1 Chronicles 28:5 And of all my sons, (for the LORD has given me many sons,) he has chosen Solomon my son to sit on the throne of the kingdom of the LORD over Israel.
1. Aikakirja 28:6 Ja hän sanoi minulle: 'Poikasi Salomo rakentakoon minun taloni ja esipihani, sillä minä olen valinnut hänet pojakseni, ja minä olen oleva hänen isänsä.'
1 Chronicles 28:6 And he said to me, Solomon your son, he shall build my house and my courts: for I have chosen him to be my son, and I will be his father.
1. Aikakirja 28:7 Ja minä vahvistan hänen valtakuntansa ikuisiksi ajoiksi, jos hän pysyy minun käskyissäni ja oikeuksissani, niin kuin tänä päivänä tekee.
1 Chronicles 28:7 Moreover I will establish his kingdom for ever, if he be constant to do my commandments and my judgments, as at this day.
1. Aikakirja 28:8 Niin pitäkää siis koko Israelin, Herran seurakunnan, edessä ja meidän Jumalamme kuullen, ja etsikää kaikkia Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, että saisitte pitää hallussanne tämän hyvän maan ja jättäisitte sen perinnöksi lapsillenne.
1 Chronicles 28:8 Now therefore in the sight of all Israel the congregation of the LORD, and in the audience of our God, keep and seek for all the commandments of the LORD your God: that you may possess this good land, and leave it for an inheritance for your children afte
1. Aikakirja 28:9 Ja sinä, poikani Salomo, tunne isäsi Jumala ja palvele häntä ehyellä sydämellä ja halukkaalla mielellä, sillä Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja aivoitukset. Jos sinä etsit häntä, niin sinä löydät hänet.
1 Chronicles 28:9 And you, Solomon my son, know you the God of your father, and serve him with a perfect heart and with a willing mind: for the LORD searches all hearts, and understands all the imaginations of the thoughts: if you seek him, he will be found of you; but if
1. Aikakirja 28:10 Ole nyt varuillasi, sillä Herra on valinnut sinut rakentamaan temppelin; ole luja ja tee se.
1 Chronicles 28:10 Take heed now; for the LORD has chosen you to build an house for the sanctuary: be strong, and do it.
1. Aikakirja 28:11 Niin Daavid antoi pojalleen Salomolle eteisen, sen talojen, aarrekammioiden, yläkammioiden, sisimpien salien ja armoistuimen paikan mallin,
1 Chronicles 28:11 Then David gave to Solomon his son the pattern of the porch, and of the houses thereof, and of the treasuries thereof, and of the upper chambers thereof, and of the inner parlors thereof, and of the place of the mercy seat,
1. Aikakirja 28:12 Ja kaiken, mitä hän oli Hengen voimalla saanut, Herran temppelin esipihojen ja kaikkien ympärillä olevien kammioiden, Jumalan temppelin aarrekammioiden ja pyhitettyjen lahjojen aarrekammioiden malli,
1 Chronicles 28:12 And the pattern of all that he had by the spirit, of the courts of the house of the LORD, and of all the chambers round about, of the treasuries of the house of God, and of the treasuries of the dedicated things:
1. Aikakirja 28:13 myös pappien ja leeviläisten osastoille ja kaikelle Herran temppelin palvelukseen liittyvälle työlle ja kaikille Herran temppelin palvelukseen liittyville kalustoille.
1 Chronicles 28:13 Also for the courses of the priests and the Levites, and for all the work of the service of the house of the LORD, and for all the vessels of service in the house of the LORD.
1. Aikakirja 28:14 Hän antoi kultaa painon mukaan kultakaluja varten, kaikkinaisia palvelusvälineitä varten, ja hopeaa myös kaikkinaisia hopeisia esineitä varten, kaikkinaisia palvelusvälineitä varten,
1 Chronicles 28:14 He gave of gold by weight for things of gold, for all instruments of all manner of service; silver also for all instruments of silver by weight, for all instruments of every kind of service:
1. Aikakirja 28:15 Kultaisten lampunjalkojen ja niiden kultaisten lamppujen paino, kunkin lampunjalan ja sen lamppujen paino, ja hopeisten lampunjalkojen paino, sekä lampunjalan että sen lamppujen, ohjeen mukaan
1 Chronicles 28:15 Even the weight for the candlesticks of gold, and for their lamps of gold, by weight for every candlestick, and for the lamps thereof: and for the candlesticks of silver by weight, both for the candlestick, and also for the lamps thereof, according to the
1. Aikakirja 28:16 Ja hän antoi punnituksen mukaan kultaa näkyleipäpöytiä varten, jokaista pöytää varten, ja samoin hopeaa hopeisia pöytiä varten,
1 Chronicles 28:16 And by weight he gave gold for the tables of show bread, for every table; and likewise silver for the tables of silver:
1. Aikakirja 28:17 Ja puhdasta kultaa ruokakoukkuihin, vadeihin ja kuppeihin; ja kultaisiin maljoihin hän antoi kultaa painon mukaan, kuhunkin maljaan, ja samoin hopeaa painon mukaan, jokaiseen hopeiseen maljaan.
1 Chronicles 28:17 Also pure gold for the meat hooks, and the bowls, and the cups: and for the golden basins he gave gold by weight for every basin; and likewise silver by weight for every basin of silver:
1. Aikakirja 28:18 Ja suitsutusalttaria varten painoltaan puhdistettua kultaa ja kultaa kerubien vaunujen kuvioon, niiden, jotka levittivät siipensä ja peittivät Herran liitonarkin.
1 Chronicles 28:18 And for the altar of incense refined gold by weight; and gold for the pattern of the chariot of the cherubim, that spread out their wings, and covered the ark of the covenant of the LORD.
1. Aikakirja 28:19 Kaiken tämän, sanoi Daavid, Herra minulle kädellään selitti, kaikki tämän mallin mukaiset työt.
1 Chronicles 28:19 All this, said David, the LORD made me understand in writing by his hand on me, even all the works of this pattern.
1. Aikakirja 28:20 Ja Daavid sanoi pojalleen Salomolle: Ole luja ja rohkea ja tee se; älä pelkää äläkä arastele, sillä Herra Jumala, minun Jumalani, on sinun kanssasi; hän ei jätä sinua eikä hylkää sinua, ennen kuin olet saanut valmiiksi kaikki talon palvelukseen liittyvät työt.
1 Chronicles 28:20 And David said to Solomon his son, Be strong and of good courage, and do it: fear not, nor be dismayed: for the LORD God, even my God, will be with you; he will not fail you, nor forsake you, until you have finished all the work for the service of the hou
1. Aikakirja 28:21 Ja katso, pappien ja leeviläisten osastot, hehän ovat teidän kanssanne kaikessa Jumalan temppelin palveluksessa; ja teidän kanssanne olkoon jokainen altis ja taitava mies kaikissa tehtävissä, kaikissa palveluksissa; ja ruhtinaat
1 Chronicles 28:21 And, behold, the courses of the priests and the Levites, even they shall be with you for all the service of the house of God: and there shall be with you for all manner of workmanship every willing skillful man, for any manner of service: also the princes
1. Aikakirja 29:1 Ja kuningas Daavid sanoi koko seurakunnalle: Poikani Salomo, jonka Jumala yksin on valinnut, on vielä nuori ja hento, ja työ on suuri; sillä palatsi ei ole ihmisen, vaan Herran Jumalan.
1 Chronicles 29:1 Furthermore David the king said to all the congregation, Solomon my son, whom alone God has chosen, is yet young and tender, and the work is great: for the palace is not for man, but for the LORD God.
1. Aikakirja 29:2 Olen nyt kaikin voimin valmistanut Jumalani temppeliä varten kultaa kultaesineille ja hopeaa hopeisia esineitä varten ja vaskea messinkiä messinkiä varten, rautaa rautaesineitä varten ja puuta puuesineitä varten; onyksikiviä ja muita kiviä
1 Chronicles 29:2 Now I have prepared with all my might for the house of my God the gold for things to be made of gold, and the silver for things of silver, and the brass for things of brass, the iron for things of iron, and wood for things of wood; onyx stones, and stones
1. Aikakirja 29:3 Koska olen kiintynyt Jumalani temppeliin, olen antanut Jumalani temppelille omaa omaisuuttani, kultaa ja hopeaa, kaiken sen lisäksi, mitä olen hankkinut pyhää temppeliä varten.
1 Chronicles 29:3 Moreover, because I have set my affection to the house of my God, I have of my own proper good, of gold and silver, which I have given to the house of my God, over and above all that I have prepared for the holy house.
1. Aikakirja 29:4 Kolmetuhatta talenttia kultaa, Oofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdistettua hopeaa, talojen seinien päällystämiseksi,
1 Chronicles 29:4 Even three thousand talents of gold, of the gold of Ophir, and seven thousand talents of refined silver, to overlay the walls of the houses with:
1. Aikakirja 29:5 Kultaa kultaesineihin ja hopeaa hopeaesineihin ja kaikkinaisiin taiteilijoiden käsillä tehtäviin töihin. Ja kuka siis tänä päivänä haluaa pyhittää palveluksensa Herralle?
1 Chronicles 29:5 The gold for things of gold, and the silver for things of silver, and for all manner of work to be made by the hands of artificers. And who then is willing to consecrate his service this day to the LORD?
1. Aikakirja 29:6 Silloin Israelin perhekuntien päämiehet ja heimojen ruhtinaat, tuhannen- ja sadanpäämiehet sekä kuninkaan töiden päämiehet antoivat vapaaehtoisesti lahjoituksia,
1 Chronicles 29:6 Then the chief of the fathers and princes of the tribes of Israel and the captains of thousands and of hundreds, with the rulers of the king’s work, offered willingly,
1. Aikakirja 29:7 Ja antoi Jumalan temppelin palvelukseen kultaa viisituhatta talenttia ja kymmenentuhatta drakmia, hopeaa kymmenentuhatta talenttia, vaskea kahdeksantoistatuhatta talenttia ja satatuhatta talenttia rautaa.
1 Chronicles 29:7 And gave for the service of the house of God of gold five thousand talents and ten thousand drams, and of silver ten thousand talents, and of brass eighteen thousand talents, and one hundred thousand talents of iron.
1. Aikakirja 29:8 Ja ne, joiden hallusta löydettiin jalokiviä, antoivat ne Herran temppelin aarrekammioihin geersonilaisen Jehielin käden kautta.
1 Chronicles 29:8 And they with whom precious stones were found gave them to the treasure of the house of the LORD, by the hand of Jehiel the Gershonite.
1. Aikakirja 29:9 Niin kansa iloitsi siitä, että he antoivat vapaaehtoisia uhreja, sillä he antoivat ehyellä sydämellä vapaaehtoisia uhreja Herralle; ja myös kuningas Daavid iloitsi suuresti.
1 Chronicles 29:9 Then the people rejoiced, for that they offered willingly, because with perfect heart they offered willingly to the LORD: and David the king also rejoiced with great joy.
1. Aikakirja 29:10 Niin Daavid ylisti Herraa koko seurakunnan edessä ja sanoi: Kiitetty ole sinä, Herra, meidän isämme Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.
1 Chronicles 29:10 Why David blessed the LORD before all the congregation: and David said, Blessed be you, LORD God of Israel our father, for ever and ever.
1. Aikakirja 29:11 Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, voitto ja majesteettius, sillä sinun on kaikki, mitä taivaassa ja maan päällä on; sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaikkien yläpuolelle.
1 Chronicles 29:11 Yours, O LORD is the greatness, and the power, and the glory, and the victory, and the majesty: for all that is in the heaven and in the earth is yours; your is the kingdom, O LORD, and you are exalted as head above all.
1. Aikakirja 29:12 Sekä rikkaus että kunnia tulevat sinulta, ja sinä hallitset kaikkea; ja sinun kädessäsi on voima ja väkevyys; ja sinun kädessäsi on tehdä kaikki suureksi ja antaa heille voima.
1 Chronicles 29:12 Both riches and honor come of you, and you reign over all; and in your hand is power and might; and in your hand it is to make great, and to give strength to all.
1. Aikakirja 29:13 Nyt siis, Jumalamme, me kiitämme sinua ja ylistämme sinun kunniakasta nimeäsi.
1 Chronicles 29:13 Now therefore, our God, we thank you, and praise your glorious name.
1. Aikakirja 29:14 Mutta mikä minä olen, ja mikä on minun kansani, että me kykenisimme näin vapaaehtoisesti uhraamaan? Sillä kaikki tulee sinusta, ja omastasi me olemme sinulle antaneet.
1 Chronicles 29:14 But who am I, and what is my people, that we should be able to offer so willingly after this sort? for all things come of you, and of your own have we given you.
1. Aikakirja 29:15 Sillä me olemme muukalaisia sinun edessäsi ja vieraita, niinkuin kaikki meidän isämmekin olivat. Meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo, eikä kukaan pysy siellä.
1 Chronicles 29:15 For we are strangers before you, and sojourners, as were all our fathers: our days on the earth are as a shadow, and there is none abiding.
1. Aikakirja 29:16 Herra, meidän Jumalamme, kaikki tämä tavara, jonka olemme koonneet rakentaaksemme sinulle temppelin sinun pyhälle nimellesi, on sinun kädestäsi ja on kokonaan sinun omaasi.
1 Chronicles 29:16 O LORD our God, all this store that we have prepared to build you an house for your holy name comes of your hand, and is all your own.
1. Aikakirja 29:17 Minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämen ja iloitset rehellisyydestä. Minä olen sydämeni rehellisyydessä antanut kaikki nämä vapaaehtoisesti. Olen nyt ilolla nähnyt, että sinun kansasi, joka täällä on, antaa sinulle vapaaehtoisesti.
1 Chronicles 29:17 I know also, my God, that you try the heart, and have pleasure in uprightness. As for me, in the uprightness of my heart I have willingly offered all these things: and now have I seen with joy your people, which are present here, to offer willingly to you
1. Aikakirja 29:18 Herra, meidän isiemme Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä tämä ikuisesti kansasi sydämen ajatuksissa ja mielessä ja valmista heidän sydämensä sinua kohti:
1 Chronicles 29:18 O LORD God of Abraham, Isaac, and of Israel, our fathers, keep this for ever in the imagination of the thoughts of the heart of your people, and prepare their heart to you:
1. Aikakirja 29:19 Ja anna pojalleni Salomolle ehy sydän pitämään sinun käskysi, todistuksesi ja säädöksesi ja tekemään kaikki nämä ja rakentamaan palatsin, jonka olen valmistanut.
1 Chronicles 29:19 And give to Solomon my son a perfect heart, to keep your commandments, your testimonies, and your statutes, and to do all these things, and to build the palace, for the which I have made provision.
1. Aikakirja 29:20 Ja Daavid sanoi koko seurakunnalle: Kiittäkää nyt Herraa, Jumalaanne! Ja koko seurakunta kiitti Herraa, isiensä Jumalaa, ja he kumartuivat ja rukoilivat Herraa ja kuningasta.
1 Chronicles 29:20 And David said to all the congregation, Now bless the LORD your God. And all the congregation blessed the LORD God of their fathers, and bowed down their heads, and worshipped the LORD, and the king.
1. Aikakirja 29:21 Ja seuraavana päivänä he uhrasivat teurasuhreja Herralle ja polttouhreja Herralle, tuhannen härkää, tuhat pässiä ja tuhat karitsaa, niihin kuuluvat juomauhrit ja runsaat teurasuhrit koko Israelin puolesta.
1 Chronicles 29:21 And they sacrificed sacrifices to the LORD, and offered burnt offerings to the LORD, on the morrow after that day, even a thousand bullocks, a thousand rams, and a thousand lambs, with their drink offerings, and sacrifices in abundance for all Israel:
1. Aikakirja 29:22 Ja he söivät ja joivat sinä päivänä Herran edessä suurella ilolla. Ja he tekivät Salomon, Daavidin pojan, toisen kerran kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herran käskynhaltijaksi ja Sadokin papiksi.
1 Chronicles 29:22 And did eat and drink before the LORD on that day with great gladness. And they made Solomon the son of David king the second time, and anointed him to the LORD to be the chief governor, and Zadok to be priest.
1. Aikakirja 29:23 Niin Salomo istui Herran valtaistuimelle kuninkaana isänsä Daavidin sijaan ja menestyi; ja koko Israel totteli häntä.
1 Chronicles 29:23 Then Solomon sat on the throne of the LORD as king instead of David his father, and prospered; and all Israel obeyed him.
1. Aikakirja 29:24 Ja kaikki ruhtinaat ja sankarit ja kaikki kuningas Daavidin pojatkin alistuivat kuningas Salomolle.
1 Chronicles 29:24 And all the princes, and the mighty men, and all the sons likewise of king David, submitted themselves to Solomon the king.
1. Aikakirja 29:25 Ja Herra teki Salomon ylen suureksi koko Israelin silmissä ja antoi hänelle sellaisen kuninkaallisen loiston, jollaista ei ollut ollut kenelläkään kuninkaalla Israelissa ennen häntä.
1 Chronicles 29:25 And the LORD magnified Solomon exceedingly in the sight of all Israel, and bestowed on him such royal majesty as had not been on any king before him in Israel.
1. Aikakirja 29:26 Niin Daavid, Iisain poika, hallitsi koko Israelia.
1 Chronicles 29:26 Thus David the son of Jesse reigned over all Israel.
1. Aikakirja 29:27 Ja aika, jonka hän hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta; seitsemän vuotta hän hallitsi Hebronissa ja kolmekymmentä kolme vuotta Jerusalemissa.
1 Chronicles 29:27 And the time that he reigned over Israel was forty years; seven years reigned he in Hebron, and thirty and three years reigned he in Jerusalem.
1. Aikakirja 29:28 Ja hän kuoli hyvällä iällä, kylläisenä elämästä, rikkaudesta ja kunniasta; ja hänen poikansa Salomo hallitsi hänen sijaansa.
1 Chronicles 29:28 And he died in a good old age, full of days, riches, and honor: and Solomon his son reigned in his stead.
1. Aikakirja 29:29 Kuningas Daavidin teot, ensimmäiset ja viimeiset, katso, ne ovat kirjoitetut näkijä Samuelin kirjaan, profeetta Natanin kirjaan ja näkijä Gadin kirjaan,
1 Chronicles 29:29 Now the acts of David the king, first and last, behold, they are written in the book of Samuel the seer, and in the book of Nathan the prophet, and in the book of Gad the seer,
1. Aikakirja 29:30 Kaikella hänen hallituskaudellaan ja voimallaan ja aikoillaan, jotka koskivat häntä ja Israelia ja kaikkia maiden valtakuntia.
1 Chronicles 29:30 With all his reign and his might, and the times that went over him, and over Israel, and over all the kingdoms of the countries.
2. Aikakirja 1:1 Ja Salomo, Daavidin poika, vahvistui valtakunnassaan, ja Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssaan ja teki hänet ylen suureksi.
2 Chronicles 1:1 And Solomon the son of David was strengthened in his kingdom, and the LORD his God was with him, and magnified him exceedingly.
2. Aikakirja 1:2 Sitten Salomo puhui koko Israelille, tuhannen- ja sadanpäämiehille, tuomareille ja kaikille Israelin käskynhaltijoille ja perhekuntien päämiehille.
2 Chronicles 1:2 Then Solomon spoke to all Israel, to the captains of thousands and of hundreds, and to the judges, and to every governor in all Israel, the chief of the fathers.
2. Aikakirja 1:3 Niin Salomo ja koko hänen kanssaan oleva seurakunta menivät Gibeonin uhripaikalle; siellä oli Jumalan seurakunnan maja, jonka Herran palvelija Mooses oli tehnyt erämaassa.
2 Chronicles 1:3 So Solomon, and all the congregation with him, went to the high place that was at Gibeon; for there was the tabernacle of the congregation of God, which Moses the servant of the LORD had made in the wilderness.
2. Aikakirja 1:4 Mutta Jumalan arkin oli Daavid tuonut Kirjat-Jearimista siihen paikkaan, jonka Daavid oli sille valmistanut; sillä hän oli pystyttänyt sille teltan Jerusalemiin.
2 Chronicles 1:4 But the ark of God had David brought up from Kirjathjearim to the place which David had prepared for it: for he had pitched a tent for it at Jerusalem.
2. Aikakirja 1:5 Ja vaskialttarin, jonka Besalel, Urin poika, Hurin pojanpoika, oli tehnyt, hän asetti Herran majan eteen; ja Salomo ja seurakunta etsivät sitä.
2 Chronicles 1:5 Moreover the brazen altar, that Bezaleel the son of Uri, the son of Hur, had made, he put before the tabernacle of the LORD: and Solomon and the congregation sought to it.
2. Aikakirja 1:6 Ja Salomo meni sinne Herran edessä olevalle pronssialttarille, joka oli ilmestysmajan luona, ja uhrasi sillä tuhat polttouhria.
2 Chronicles 1:6 And Solomon went up thither to the brazen altar before the LORD, which was at the tabernacle of the congregation, and offered a thousand burnt offerings on it.
2. Aikakirja 1:7 Sinä yönä Jumala ilmestyi Salomolle ja sanoi hänelle: Pyydä, mitä minun pitäisi antaa sinulle.
2 Chronicles 1:7 In that night did God appear to Solomon, and said to him, Ask what I shall give you.
2. Aikakirja 1:8 Ja Salomo sanoi Jumalalle: Sinä olet osoittanut suurta laupeutta isälleni Daavidille ja tehnyt minut kuninkaaksi hänen siaansa.
2 Chronicles 1:8 And Solomon said to God, You have showed great mercy to David my father, and have made me to reign in his stead.
2. Aikakirja 1:9 Herra Jumala, vahvista nyt lupauksesi isälleni Daavidille, sillä sinä olet tehnyt minusta kuninkaan kansalle, jota on kuin maan tomua.
2 Chronicles 1:9 Now, O LORD God, let your promise to David my father be established: for you have made me king over a people like the dust of the earth in multitude.
2. Aikakirja 1:10 Anna minulle nyt viisautta ja tietoa, että voisin mennä ja tulla tämän kansan edellä; sillä kuka voi tuomita tätä sinun suurta kansaasi?
2 Chronicles 1:10 Give me now wisdom and knowledge, that I may go out and come in before this people: for who can judge this your people, that is so great?
2. Aikakirja 1:11 Ja Jumala sanoi Salomolle: Koska tämä on ollut sinun sydämessäsi, etkä ole pyytänyt rikkautta, tavaraa etkä kunniaa etkä vihollistesi henkeä etkä pitkää ikää, vaan olet pyytänyt itsellesi viisautta ja tietoa, että voisit tuomita minun kansaani...
2 Chronicles 1:11 And God said to Solomon, Because this was in your heart, and you have not asked riches, wealth, or honor, nor the life of your enemies, neither yet have asked long life; but have asked wisdom and knowledge for yourself, that you may judge my people, over
2. Aikakirja 1:12 Sinulle on annettu viisautta ja tietoa, ja minä annan sinulle rikkautta, tavaraa ja kunniaa, jollaista ei ole ollut kenelläkään kuninkaalla ennen sinua eikä tule olemaan sinun jälkeesi.
2 Chronicles 1:12 Wisdom and knowledge is granted to you; and I will give you riches, and wealth, and honor, such as none of the kings have had that have been before you, neither shall there any after you have the like.
2. Aikakirja 1:13 Sitten Salomo palasi matkaltaan Gibeonin uhripaikalta, seurakunnan majan edestä, Jerusalemiin ja hallitsi Israelia.
2 Chronicles 1:13 Then Solomon came from his journey to the high place that was at Gibeon to Jerusalem, from before the tabernacle of the congregation, and reigned over Israel.
2. Aikakirja 1:14 Ja Salomo kokosi vaunuja ja ratsumiehiä, ja hänellä oli tuhat neljäsataa vaunua ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä, jotka hän sijoitti vaunukaupunkeihin ja kuninkaan luokse Jerusalemiin.
2 Chronicles 1:14 And Solomon gathered chariots and horsemen: and he had a thousand and four hundred chariots, and twelve thousand horsemen, which he placed in the chariot cities, and with the king at Jerusalem.
2. Aikakirja 1:15 Ja kuningas teki Jerusalemissa hopeaa ja kultaa yhtä runsaaksi kuin kiviä, ja setripuita hän teki niistä niin runsaita kuin metsäviikunapuita laaksossa.
2 Chronicles 1:15 And the king made silver and gold at Jerusalem as plenteous as stones, and cedar trees made he as the sycomore trees that are in the vale for abundance.
2. Aikakirja 1:16 Ja Salomo tuotti hevosia Egyptistä ja pellavalankaa; kuninkaan kauppiaat saivat pellavalangan hinnalla.
2 Chronicles 1:16 And Solomon had horses brought out of Egypt, and linen yarn: the king’s merchants received the linen yarn at a price.
2. Aikakirja 1:17 Ja he toivat Egyptistä vaunut kuudellasadalla hopeasekelillä ja hevosen sadallaviidelläkymmenellä; ja niin he toivat heidän avullaan hevosia kaikille heettiläisten kuninkaille ja Syyrian kuninkaille.
2 Chronicles 1:17 And they fetched up, and brought forth out of Egypt a chariot for six hundred shekels of silver, and an horse for an hundred and fifty: and so brought they out horses for all the kings of the Hittites, and for the kings of Syria, by their means.
2. Aikakirja 2:1 Ja Salomo päätti rakentaa temppelin Herran nimelle ja temppelin valtakunnalleen.
2 Chronicles 2:1 And Solomon determined to build an house for the name of the LORD, and an house for his kingdom.
2. Aikakirja 2:2 Ja Salomo määräsi kuusikymmentätuhatta miestä kantamaan taakkoja ja kahdeksankymmentätuhatta miestä hakkaamaan vuorella ja kolmetuhatta kuusisataa miestä valvomaan niitä.
2 Chronicles 2:2 And Solomon told out three score and ten thousand men to bear burdens, and fourscore thousand to hew in the mountain, and three thousand and six hundred to oversee them.
2. Aikakirja 2:3 Ja Salomo lähetti Huuramille, Tyroksen kuninkaalle, tämän sanan: Tee minullekin niin kuin teit isälleni Daavidille ja lähetit hänelle setripuita rakentamaan hänelle talon asuttavaksi.
2 Chronicles 2:3 And Solomon sent to Huram the king of Tyre, saying, As you did deal with David my father, and did send him cedars to build him an house to dwell therein, even so deal with me.
2. Aikakirja 2:4 Katso, minä rakennan temppelin Herran, Jumalani, nimelle, pyhitetyksi hänelle ja polttaakseni siellä hänen edessään tuoksuvaa suitsuketta, uhratakseni aina uhrileipää ja uhratakseni polttouhrit aamuin ja illoin, sapatteina, uudenkuun päivinä ja aikojensa paikkeina.
2 Chronicles 2:4 Behold, I build an house to the name of the LORD my God, to dedicate it to him, and to burn before him sweet incense, and for the continual show bread, and for the burnt offerings morning and evening, on the sabbaths, and on the new moons, and on the sole
2. Aikakirja 2:5 Ja talo, jonka minä rakennan, on suuri; sillä meidän Jumalamme on suurempi kuin kaikki jumalat.
2 Chronicles 2:5 And the house which I build is great: for great is our God above all gods.
2. Aikakirja 2:6 Mutta kuka voi rakentaa hänelle talon, kun taivas ja taivasten taivaat eivät voi häntä käsittää? Mikä minä sitten olen rakentamaan hänelle talon muuta kuin polttamaan uhria hänen edessään?
2 Chronicles 2:6 But who is able to build him an house, seeing the heaven and heaven of heavens cannot contain him? who am I then, that I should build him an house, save only to burn sacrifice before him?
2. Aikakirja 2:7 Lähetä siis minulle mies, joka on taitava tekemään töitä kullasta, hopeasta, vaskesta, raudasta, purppurasta, karmiininpunaisesta ja sinisestä langasta ja joka osaa kaivertaa niiden taitavien miesten kanssa, jotka ovat kanssani Juudassa ja Jerusalemissa ja joita minun isäni Daavid koetteli.
2 Chronicles 2:7 Send me now therefore a man cunning to work in gold, and in silver, and in brass, and in iron, and in purple, and crimson, and blue, and that can skill to grave with the cunning men that are with me in Judah and in Jerusalem, whom David my father did prov
2. Aikakirja 2:8 Lähetä minulle myös setripuita, kuusia ja algumpuita Libanonilta, sillä tiedän, että palvelijasi osaavat hakata puita Libanonilla; ja katso, minun palvelijani saavat olla sinun palvelijasi kanssa,
2 Chronicles 2:8 Send me also cedar trees, fir trees, and algum trees, out of Lebanon: for I know that your servants can skill to cut timber in Lebanon; and, behold, my servants shall be with your servants,
2. Aikakirja 2:9 Jopa valmistamaan minulle runsaasti puutavaraa, sillä talo, jonka aion rakentaa, on oleva ihmeellinen ja suuri.
2 Chronicles 2:9 Even to prepare me timber in abundance: for the house which I am about to build shall be wonderful great.
2. Aikakirja 2:10 Ja katso, minä annan palvelijoillesi, puunhakkaajille, kaksikymmentätuhatta koria survottua vehnää, kaksikymmentätuhatta koria ohria, kaksikymmentätuhatta batia viiniä ja kaksikymmentätuhatta batia öljyä.
2 Chronicles 2:10 And, behold, I will give to your servants, the hewers that cut timber, twenty thousand measures of beaten wheat, and twenty thousand measures of barley, and twenty thousand baths of wine, and twenty thousand baths of oil.
2. Aikakirja 2:11 Niin Tyroksen kuningas Huuram vastasi kirjeellä, jonka hän lähetti Salomolle: Koska Herra rakastaa kansaansa, hän on tehnyt sinusta heidän kuninkaansa.
2 Chronicles 2:11 Then Huram the king of Tyre answered in writing, which he sent to Solomon, Because the LORD has loved his people, he has made you king over them.
2. Aikakirja 2:12 Huuram sanoi vielä: Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka on tehnyt taivaan ja maan, joka on antanut kuningas Daavidille viisaan pojan, jolla on ymmärrystä ja taitoa, rakentamaan huoneen Herralle ja talon hänen valtakunnalleen.
2 Chronicles 2:12 Huram said moreover, Blessed be the LORD God of Israel, that made heaven and earth, who has given to David the king a wise son, endued with prudence and understanding, that might build an house for the LORD, and an house for his kingdom.
2. Aikakirja 2:13 Ja nyt minä olen lähettänyt viekkaan ja ymmärtäväisen miehen, isäni Huramin jälkeläisistä,
2 Chronicles 2:13 And now I have sent a cunning man, endued with understanding, of Huram my father’s,
2. Aikakirja 2:14 Danin tyttärien naisen poika, ja hänen isänsä oli Tyroksen mies, taitava työskentelemään kullassa, hopeassa, messingissä, raudassa, kivessä ja puussa, purppurassa, sinisessä, hienossa pellavassa ja karmiininpunaisessa langassa, ja kaivertamaan kaikenlaisia kaiverruksia.
2 Chronicles 2:14 The son of a woman of the daughters of Dan, and his father was a man of Tyre, skillful to work in gold, and in silver, in brass, in iron, in stone, and in timber, in purple, in blue, and in fine linen, and in crimson; also to grave any manner of engraving
2. Aikakirja 2:15 Lähettäköön siis herrani palvelijoilleen vehnän, ohran, öljyn ja viinin, joista hän on puhunut.
2 Chronicles 2:15 Now therefore the wheat, and the barley, the oil, and the wine, which my lord has spoken of, let him send to his servants:
2. Aikakirja 2:16 Ja me hakkaamme puita Libanonilta, niin paljon kuin tarvitset, ja me tuomme sen sinulle lautoilla meritse Joppeen, ja sinä kannat sen ylös Jerusalemiin.
2 Chronicles 2:16 And we will cut wood out of Lebanon, as much as you shall need: and we will bring it to you in floats by sea to Joppa; and you shall carry it up to Jerusalem.
2. Aikakirja 2:17 Ja Salomo laski kaikki muukalaiset, jotka olivat Israelin maassa, sen luvun jälkeen, jonka hänen isänsä Daavid oli tehnyt, ja heitä löydettiin sata viisikymmentä tuhatta kolmetuhatta kuusisataa.
2 Chronicles 2:17 And Solomon numbered all the strangers that were in the land of Israel, after the numbering with which David his father had numbered them; and they were found an hundred and fifty thousand and three thousand and six hundred.
2. Aikakirja 2:18 Ja hän asetti heistä kuusikymmentätuhatta taakankantajiksi ja kahdeksankymmentätuhatta hakkuutyömiehiksi vuorelle ja kolmetuhatta kuusisataa työnjohtajaksi panemaan kansalle työtä.
2 Chronicles 2:18 And he set three score and ten thousand of them to be bearers of burdens, and fourscore thousand to be hewers in the mountain, and three thousand and six hundred overseers to set the people a work.
2. Aikakirja 3:1 Sitten Salomo alkoi rakentaa Herran temppeliä Jerusalemiin, Morian vuorelle, missä Herra oli ilmestynyt hänen isälleen Daavidille, siihen paikkaan, jonka Daavid oli valmistanut jebusilaisen Ornanin puimatantereelle.
2 Chronicles 3:1 Then Solomon began to build the house of the LORD at Jerusalem in mount Moriah, where the Lord appeared to David his father, in the place that David had prepared in the threshing floor of Ornan the Jebusite.
2. Aikakirja 3:2 Ja hän alkoi rakentaa toisen kuukauden toisena päivänä, hallituskautensa neljäntenä vuonna.
2 Chronicles 3:2 And he began to build in the second day of the second month, in the fourth year of his reign.
2. Aikakirja 3:3 Nämä ovat ne asiat, joiden mukaan Salomolle annettiin ohje Jumalan temppelin rakentamiseksi. Pituus kyynärinä mitattuna oli kolmekymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentä kyynärää.
2 Chronicles 3:3 Now these are the things wherein Solomon was instructed for the building of the house of God. The length by cubits after the first measure was three score cubits, and the breadth twenty cubits.
2. Aikakirja 3:4 Ja talon edessä olevan eteisen pituus oli yhtä pitkä kuin talon leveys, kaksikymmentä kyynärää ja korkeus satakaksikymmentä kyynärää; ja hän päällysti sen sisältä puhtaalla kullalla.
2 Chronicles 3:4 And the porch that was in the front of the house, the length of it was according to the breadth of the house, twenty cubits, and the height was an hundred and twenty: and he overlaid it within with pure gold.
2. Aikakirja 3:5 Ja suuremman talon hän verhosi kuusipuupaneeleilla, päällysti ne puhtaalla kullalla ja asetti niihin palmuja ja ketjuja.
2 Chronicles 3:5 And the greater house he paneled with fir tree, which he overlaid with fine gold, and set thereon palm trees and chains.
2. Aikakirja 3:6 Ja hän koristeli talon kallisarvoisilla kivillä sen kaunistukseksi; ja kulta oli Parvaimin kultaa.
2 Chronicles 3:6 And he garnished the house with precious stones for beauty: and the gold was gold of Parvaim.
2. Aikakirja 3:7 Hän päällysti myös talon, sen palkit, pilarit, seinät ja ovet kullalla ja kaiversi seiniin kerubeja.
2 Chronicles 3:7 He overlaid also the house, the beams, the posts, and the walls thereof, and the doors thereof, with gold; and graved cherubim on the walls.
2. Aikakirja 3:8 Ja hän teki kaikkeinpyhimmän temppelin, jonka pituus oli temppelin leveyden mukainen, kaksikymmentä kyynärää, ja sen leveys kaksikymmentä kyynärää; ja hän päällysti sen puhtaalla kullalla, kuusisataa talenttia.
2 Chronicles 3:8 And he made the most holy house, the length whereof was according to the breadth of the house, twenty cubits, and the breadth thereof twenty cubits: and he overlaid it with fine gold, amounting to six hundred talents.
2. Aikakirja 3:9 Ja naulojen paino oli viisikymmentä kultasekeliä. Ja hän päällysti yläkammiot kullalla.
2 Chronicles 3:9 And the weight of the nails was fifty shekels of gold. And he overlaid the upper chambers with gold.
2. Aikakirja 3:10 Ja kaikkeinpyhimpään hän teki kaksi kerubia patsaista ja päällysti ne kullalla.
2 Chronicles 3:10 And in the most holy house he made two cherubim of image work, and overlaid them with gold.
2. Aikakirja 3:11 Ja kerubien siivet olivat kaksikymmentä kyynärää pitkät. Toisen kerubin toinen siipi oli viisi kyynärää pitkä ja ulottui talon seinään; ja toinenkin siipi oli viisi kyynärää pitkä ja ulottui toisen kerubin siipeen.
2 Chronicles 3:11 And the wings of the cherubim were twenty cubits long: one wing of the one cherub was five cubits, reaching to the wall of the house: and the other wing was likewise five cubits, reaching to the wing of the other cherub.
2. Aikakirja 3:12 Ja toisen kerubin toinen siipi oli viisikyynäräinen ja ulottui talon seinään; ja toinenkin siipi oli viisikyynäräinen ja liittyi toisen kerubin siipeen.
2 Chronicles 3:12 And one wing of the other cherub was five cubits, reaching to the wall of the house: and the other wing was five cubits also, joining to the wing of the other cherub.
2. Aikakirja 3:13 Näiden kerubien siivet levisivät kahdenkymmenen kyynärän päähän, ja ne seisoivat jaloillaan, ja niiden kasvot olivat sisäänpäin.
2 Chronicles 3:13 The wings of these cherubim spread themselves forth twenty cubits: and they stood on their feet, and their faces were inward.
2. Aikakirja 3:14 Ja hän teki esiripun sinisestä, purppuranpunaisesta ja karmiininpunaisesta ja hienosta pellavalangasta ja kutoi siihen kerubit.
2 Chronicles 3:14 And he made the veil of blue, and purple, and crimson, and fine linen, and worked cherubim thereon.
2. Aikakirja 3:15 Hän teki myös temppelin eteen kaksi pylvästä, jotka olivat kolmekymmentäviisi kyynärää korkeat, ja pylväänpää, joka oli kummankin päässä, oli viisi kyynärää pitkä.
2 Chronicles 3:15 Also he made before the house two pillars of thirty and five cubits high, and the capital that was on the top of each of them was five cubits.
2. Aikakirja 3:16 Ja hän teki ketjuja, niin kuin kaikkeinpyhimmän kammion, ja pani ne pylväiden päähän; ja hän teki sata granaattiomenaa ja pani ne ketjuihin.
2 Chronicles 3:16 And he made chains, as in the oracle, and put them on the heads of the pillars; and made an hundred pomegranates, and put them on the chains.
2. Aikakirja 3:17 Ja hän pystytti pylväät temppelin eteen, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle; ja hän antoi oikeanpuoleiselle nimen Jaakin ja vasemmanpuoleiselle nimen Booas.
2 Chronicles 3:17 And he reared up the pillars before the temple, one on the right hand, and the other on the left; and called the name of that on the right hand Jachin, and the name of that on the left Boaz.
2. Aikakirja 4:1 Ja hän teki myös pronssialttarin, kaksikymmentä kyynärää pitkän, kaksikymmentä kyynärää leveän ja kymmenen kyynärää korkean.
2 Chronicles 4:1 Moreover he made an altar of brass, twenty cubits the length thereof, and twenty cubits the breadth thereof, and ten cubits the height thereof.
2. Aikakirja 4:2 Hän teki myös valetun meren, joka oli kymmenen kyynärää leveä reunasta reunaan, pyöreä ja viisi kyynärää korkea; ja kolmenkymmenen kyynärän pituinen nuora ympäröi sen ympärillä.
2 Chronicles 4:2 Also he made a molten sea of ten cubits from brim to brim, round in compass, and five cubits the height thereof; and a line of thirty cubits did compass it round about.
2. Aikakirja 4:3 Ja sen alla oli härkien muotoinen kuva, joka piiritti sitä, kymmenen kyynärää kohden, ja se piiritti merta yltympäri. Kaksi riviä härkiä valettiin, kun se valettiin.
2 Chronicles 4:3 And under it was the similitude of oxen, which did compass it round about: ten in a cubit, compassing the sea round about. Two rows of oxen were cast, when it was cast.
2. Aikakirja 4:4 Se seisoi kahdentoista härän päällä, joista kolme katsoi pohjoiseen, kolme länteen, kolme etelään ja kolme itään. Meri oli niiden päällä, ja kaikki niiden takaosat olivat sisäänpäin.
2 Chronicles 4:4 It stood on twelve oxen, three looking toward the north, and three looking toward the west, and three looking toward the south, and three looking toward the east: and the sea was set above on them, and all their hinder parts were inward.
2. Aikakirja 4:5 Ja sen paksuus oli kämmenen levyinen, ja sen reuna oli kuin maljan reunan tekoinen, liljojen kukkien koristama; ja siihen mahtui kolmetuhatta batia.
2 Chronicles 4:5 And the thickness of it was an handbreadth, and the brim of it like the work of the brim of a cup, with flowers of lilies; and it received and held three thousand baths.
2. Aikakirja 4:6 Hän teki myös kymmenen allasta ja asetti viisi oikealle ja viisi vasemmalle puolelle peseytymistä varten; niissä he pesivät polttouhriastiat, mutta meri oli pappien peseytymistä varten.
2 Chronicles 4:6 He made also ten lavers, and put five on the right hand, and five on the left, to wash in them: such things as they offered for the burnt offering they washed in them; but the sea was for the priests to wash in.
2. Aikakirja 4:7 Ja hän teki kymmenen kultaista lampunjalkaa niiden muodon mukaan ja asetti ne temppeliin, viisi oikealle ja viisi vasemmalle puolelle.
2 Chronicles 4:7 And he made ten candlesticks of gold according to their form, and set them in the temple, five on the right hand, and five on the left.
2. Aikakirja 4:8 Hän teki myös kymmenen pöytää ja asetti ne temppeliin, viisi oikealle puolelle ja viisi vasemmalle puolelle, ja hän teki sata kultaista allasta.
2 Chronicles 4:8 He made also ten tables, and placed them in the temple, five on the right side, and five on the left. And he made an hundred basins of gold.
2. Aikakirja 4:9 Lisäksi hän teki pappien esipihan ja suuren esipihan sekä esipihan ovet ja päällysti niiden ovet messingillä.
2 Chronicles 4:9 Furthermore he made the court of the priests, and the great court, and doors for the court, and overlaid the doors of them with brass.
2. Aikakirja 4:10 Ja hän asetti meren itäpään oikealle puolelle, etelää vastapäätä.
2 Chronicles 4:10 And he set the sea on the right side of the east end, over against the south.
2. Aikakirja 4:11 Ja Huuram teki kattilat, lapiot ja maljat. Ja Huuram sai valmiiksi työn, jonka hänen oli tehtävä kuningas Salomolle Jumalan temppeliä varten.
2 Chronicles 4:11 And Huram made the pots, and the shovels, and the basins. And Huram finished the work that he was to make for king Solomon for the house of God;
2. Aikakirja 4:12 Nimittäin ne kaksi pylvästä ja niiden haarukat ja pylväiden päässä olevat pylväänpäät sekä ne kaksi seppelettä peittämään pylväiden päässä olevien pylväänpääten kahta haarukkaa,
2 Chronicles 4:12 To wit, the two pillars, and the pommels, and the capitals which were on the top of the two pillars, and the two wreaths to cover the two pommels of the capitals which were on the top of the pillars;
2. Aikakirja 4:13 Ja neljäsataa granaattiomenaa kahdessa seppeleessä, kaksi riviä granaattiomenoita kummassakin seppeleessä peittämään pylväiden päällä olevien pylväänpäiden kahta nuppineulaa.
2 Chronicles 4:13 And four hundred pomegranates on the two wreaths; two rows of pomegranates on each wreath, to cover the two pommels of the capitals which were on the pillars.
2. Aikakirja 4:14 Hän teki myös jalustoja, ja hän teki allasaltaita jalustojen päälle;
2 Chronicles 4:14 He made also bases, and lavers made he on the bases;
2. Aikakirja 4:15 Yksi meri ja sen alla kaksitoista härkää.
2 Chronicles 4:15 One sea, and twelve oxen under it.
2. Aikakirja 4:16 Myös padat, lapiot, koukut ja kaikki niihin liittyvät työkalut Huram, hänen isänsä, teki kuningas Salomolle Herran temppeliin kiiltävästä pronssista.
2 Chronicles 4:16 The pots also, and the shovels, and the meat hooks, and all their instruments, did Huram his father make to king Solomon for the house of the LORD of bright brass.
2. Aikakirja 4:17 Jordanin tasangolla kuningas valoi ne savimaassa Sukkotin ja Seredatan välillä.
2 Chronicles 4:17 In the plain of Jordan did the king cast them, in the clay ground between Succoth and Zeredathah.
2. Aikakirja 4:18 Näin Salomo teki kaikkia näitä kaluja hyvin paljon, sillä vasken painoa ei voitu mitata.
2 Chronicles 4:18 Thus Solomon made all these vessels in great abundance: for the weight of the brass could not be found out.
2. Aikakirja 4:19 Ja Salomo teki kaikki Jumalan temppelin kalut, niin myös kultaisen alttarin ja pöydät, joilla näkyleipää asetettiin;
2 Chronicles 4:19 And Solomon made all the vessels that were for the house of God, the golden altar also, and the tables where on the show bread was set;
2. Aikakirja 4:20 Ja kynttiläjalat lamppuineen, että ne palaisivat tavanomaisesti kaikkeinpyhimmän edessä, puhtaasta kullasta,
2 Chronicles 4:20 Moreover the candlesticks with their lamps, that they should burn after the manner before the oracle, of pure gold;
2. Aikakirja 4:21 Ja kukat, ja lamput, ja pihdit, hän teki kullasta, ja vieläpä täydellisestä kullasta;
2 Chronicles 4:21 And the flowers, and the lamps, and the tongs, made he of gold, and that perfect gold;
2. Aikakirja 4:22 Ja sakset, maljat, lusikat ja suitsutusastiat olivat puhdasta kultaa. Ja talon sisäänkäynti ja sen sisäovet kaikkeinpyhimpään ja temppelin ovet olivat kultaa.
2 Chronicles 4:22 And the snuffers, and the basins, and the spoons, and the censers, of pure gold: and the entry of the house, the inner doors thereof for the most holy place, and the doors of the house of the temple, were of gold.
2. Aikakirja 5:1 Näin kaikki työ, jonka Salomo teki Herran temppeliä varten, oli valmis. Salomo toi sinne kaikki, mitä hänen isänsä Daavid oli pyhittänyt, sekä hopean, kullan ja kaikki kalustovälineet, ja pani ne Jumalan temppelin aarrekammioihin.
2 Chronicles 5:1 Thus all the work that Solomon made for the house of the LORD was finished: and Solomon brought in all the things that David his father had dedicated; and the silver, and the gold, and all the instruments, put he among the treasures of the house of God.
2. Aikakirja 5:2 Niin Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki sukukuntien päämiehet, Israelin lasten perhekuntien päämiehet, Jerusalemiin tuomaan Herran liitonarkkia Daavidin kaupungista, se on Siionista.
2 Chronicles 5:2 Then Solomon assembled the elders of Israel, and all the heads of the tribes, the chief of the fathers of the children of Israel, to Jerusalem, to bring up the ark of the covenant of the LORD out of the city of David, which is Zion.
2. Aikakirja 5:3 Kaikki Israelin miehet kokoontuivat kuninkaan luo juhlaan seitsemännessä kuussa.
2 Chronicles 5:3 Why all the men of Israel assembled themselves to the king in the feast which was in the seventh month.
2. Aikakirja 5:4 Ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat, ja leeviläiset ottivat arkin.
2 Chronicles 5:4 And all the elders of Israel came; and the Levites took up the ark.
2. Aikakirja 5:5 Ja he toivat arkin ja ilmestysmajan ja kaikki pyhät kalut, jotka olivat majassa; papit ja leeviläiset toivat ne.
2 Chronicles 5:5 And they brought up the ark, and the tabernacle of the congregation, and all the holy vessels that were in the tabernacle, these did the priests and the Levites bring up.
2. Aikakirja 5:6 Myös kuningas Salomo ja koko Israelin seurakunta, joka oli kokoontunut hänen luokseen arkin eteen, teurastivat lampaita ja nautakarjaa, niin paljon, ettei niitä voitu lukea eikä laskea niiden paljouden vuoksi.
2 Chronicles 5:6 Also king Solomon, and all the congregation of Israel that were assembled to him before the ark, sacrificed sheep and oxen, which could not be told nor numbered for multitude.
2. Aikakirja 5:7 Ja papit toivat Herran liitonarkin sen paikalle, temppelin kaikkeinpyhimpään, kerubien siipien alle.
2 Chronicles 5:7 And the priests brought in the ark of the covenant of the LORD to his place, to the oracle of the house, into the most holy place, even under the wings of the cherubim:
2. Aikakirja 5:8 Sillä kerubit levittivät siipensä arkin paikan yli, ja kerubit peittivät arkin ja sen korennot ylhäältä päin.
2 Chronicles 5:8 For the cherubim spread forth their wings over the place of the ark, and the cherubim covered the ark and the staves thereof above.
2. Aikakirja 5:9 Ja he vetivät ulos arkin sauvat, niin että sauvojen päät näkyivät arkista kaikkeinpyhimmän edessä, mutta eivät ulkopuolelta. Ja siinä ne ovat vielä tänäkin päivänä.
2 Chronicles 5:9 And they drew out the staves of the ark, that the ends of the staves were seen from the ark before the oracle; but they were not seen without. And there it is to this day.
2. Aikakirja 5:10 Arkissa ei ollut muuta kuin ne kaksi taulua, jotka Mooses pani siihen Hoorebilla, kun Herra teki liiton israelilaisten kanssa, kun he tulivat Egyptistä.
2 Chronicles 5:10 There was nothing in the ark save the two tables which Moses put therein at Horeb, when the LORD made a covenant with the children of Israel, when they came out of Egypt.
2. Aikakirja 5:11 Ja kun papit olivat tulleet ulos pyhästä paikasta (sillä kaikki paikalla olleet papit olivat pyhitettyjä eivätkä silloin odottaneet vuoroaan),
2 Chronicles 5:11 And it came to pass, when the priests were come out of the holy place: (for all the priests that were present were sanctified, and did not then wait by course:
2. Aikakirja 5:12 Ja leeviläiset, jotka olivat laulajia, kaikki Asafin, Hemanin ja Jedutunin heimoa, sekä heidän poikansa ja veljensä, puettuina valkoisiin pellavavaatteisiin, symbaaleilla, psaltereilla ja harppuilla, seisoivat alttarin itäpäässä, ja heidän kanssaan sata
2 Chronicles 5:12 Also the Levites which were the singers, all of them of Asaph, of Heman, of Jeduthun, with their sons and their brothers, being arrayed in white linen, having cymbals and psalteries and harps, stood at the east end of the altar, and with them an hundred a
2. Aikakirja 5:13 Niin tapahtui, että trumpetit ja laulajat olivat kuin yksi heistä, ja he tekivät yhteen ääneen ylistyksen ja kiitoksen Herralle; ja kun he korottivat äänensä trumpettien, symbaalien ja muiden soittimien säestyksellä ja ylistivät Herraa sanoen: Sillä
2 Chronicles 5:13 It came even to pass, as the trumpeters and singers were as one, to make one sound to be heard in praising and thanking the LORD; and when they lifted up their voice with the trumpets and cymbals and instruments of music, and praised the LORD, saying, For
2. Aikakirja 5:14 Niin etteivät papit voineet seisoa ja palvella pilven takia, sillä Herran kirkkaus täytti Jumalan temppelin.
2 Chronicles 5:14 So that the priests could not stand to minister by reason of the cloud: for the glory of the LORD had filled the house of God.
2. Aikakirja 6:1 Silloin Salomo sanoi: Herra on sanonut, että hän tahtoo asua pimeydessä.
2 Chronicles 6:1 Then said Solomon, The LORD has said that he would dwell in the thick darkness.
2. Aikakirja 6:2 Mutta minä olen rakentanut sinulle asuintalon, paikan, jossa sinä asut ikuisesti.
2 Chronicles 6:2 But I have built an house of habitation for you, and a place for your dwelling for ever.
2. Aikakirja 6:3 Ja kuningas käänsi kasvonsa ja siunasi koko Israelin seurakunnan, ja koko Israelin seurakunta nousi seisomaan.
2 Chronicles 6:3 And the king turned his face, and blessed the whole congregation of Israel: and all the congregation of Israel stood.
2. Aikakirja 6:4 Ja hän sanoi: Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka käsillään on täyttänyt sen, minkä hän suullaan puhui isälleni Daavidille sanoen:
2 Chronicles 6:4 And he said, Blessed be the LORD God of Israel, who has with his hands fulfilled that which he spoke with his mouth to my father David, saying,
2. Aikakirja 6:5 Siitä päivästä lähtien, jona minä vein kansani pois Egyptin maasta, en minä ole valinnut yhtään kaupunkia Israelin sukukunnista rakentaakseni sinne temppeliä, jossa nimeni olisi siellä, enkä ole valinnut ketään hallitsijaksi kansalleni Israelille.
2 Chronicles 6:5 Since the day that I brought forth my people out of the land of Egypt I chose no city among all the tribes of Israel to build an house in, that my name might be there; neither chose I any man to be a ruler over my people Israel:
2. Aikakirja 6:6 Mutta minä olen valinnut Jerusalemin, että minun nimeni olisi siellä, ja olen valinnut Daavidin hallitsemaan kansani Israelia.
2 Chronicles 6:6 But I have chosen Jerusalem, that my name might be there; and have chosen David to be over my people Israel.
2. Aikakirja 6:7 Isäni Daavidin sydämessä oli rakentaa temppeli Herran, Israelin Jumalan, nimelle.
2 Chronicles 6:7 Now it was in the heart of David my father to build an house for the name of the LORD God of Israel.
2. Aikakirja 6:8 Mutta Herra sanoi isälleni Daavidille: Koska sinun sydämessäsi oli rakentaa temppeli minun nimelleni, teit hyvin, kun se oli sinun sydämessäsi.
2 Chronicles 6:8 But the LORD said to David my father, For as much as it was in your heart to build an house for my name, you did well in that it was in your heart:
2. Aikakirja 6:9 Mutta et sinä sitä huonetta rakenna, vaan sinun poikasi, joka lähtee sinun kupeistasi, hän on rakentava huoneen minun nimelleni.
2 Chronicles 6:9 Notwithstanding you shall not build the house; but your son which shall come forth out of your loins, he shall build the house for my name.
2. Aikakirja 6:10 Herra on siis pitänyt sanansa, jonka hän on puhunut. Minä olen noussut isäni Daavidin sijalle ja istun Israelin valtaistuimelle, niin kuin Herra on luvannut. Olen rakentanut temppelin Herran, Israelin Jumalan, nimelle.
2 Chronicles 6:10 The LORD therefore has performed his word that he has spoken: for I am risen up in the room of David my father, and am set on the throne of Israel, as the LORD promised, and have built the house for the name of the LORD God of Israel.
2. Aikakirja 6:11 Ja sinne minä olen pannut liitonarkin, jossa on Herran liitto, jonka hän teki israelilaisten kanssa.
2 Chronicles 6:11 And in it have I put the ark, wherein is the covenant of the LORD, that he made with the children of Israel.
2. Aikakirja 6:12 Ja hän seisoi Herran alttarin edessä koko Israelin seurakunnan läsnäollessa ja ojensi kätensä,
2 Chronicles 6:12 And he stood before the altar of the LORD in the presence of all the congregation of Israel, and spread forth his hands:
2. Aikakirja 6:13 Sillä Salomo oli tehnyt pronssisen telineen, viisi kyynärää pitkän, viisi kyynärää leveän ja kolme kyynärää korkean, ja asettanut sen esipihan keskelle. Ja hän seisoi sen päällä, polvistui koko Israelin seurakunnan edessä ja levittäytyi
2 Chronicles 6:13 For Solomon had made a brazen scaffold of five cubits long, and five cubits broad, and three cubits high, and had set it in the middle of the court: and on it he stood, and kneeled down on his knees before all the congregation of Israel, and spread forth
2. Aikakirja 6:14 Ja sanoi: Herra, Israelin Jumala, ei ole sinun vertaistasi Jumalaa taivaassa eikä maan päällä, joka pidät liiton ja osoitat laupeutta palvelijoillesi, jotka vaeltavat sinun edessäsi kaikesta sydämestään.
2 Chronicles 6:14 And said, O LORD God of Israel, there is no God like you in the heaven, nor in the earth; which keep covenant, and show mercy to your servants, that walk before you with all their hearts:
2. Aikakirja 6:15 Sinä olet pitänyt palvelijallesi Daavidille, minun isälleni, kaiken, minkä olet hänelle luvannut, ja olet puhunut suullasi ja täyttänyt sen kädelläsi, niin kuin tänä päivänä tapahtuu.
2 Chronicles 6:15 You which have kept with your servant David my father that which you have promised him; and spoke with your mouth, and have fulfilled it with your hand, as it is this day.
2. Aikakirja 6:16 Ja nyt, Herra, Israelin Jumala, pidä palvelijallesi Daavidille, isälleni, se, minkä olet hänelle luvannut sanoen: 'Aina on mies sinun luotasi istuva Israelin valtaistuimella.' Mutta että lapsesi pitäisivät vaarin tiestään ja vaeltaisivat minun tielläni.
2 Chronicles 6:16 Now therefore, O LORD God of Israel, keep with your servant David my father that which you have promised him, saying, There shall not fail you a man in my sight to sit on the throne of Israel; yet so that your children take heed to their way to walk in my
2. Aikakirja 6:17 Nyt siis, Herra, Israelin Jumala, toteutukoon sanasi, jonka olet puhunut palvelijallesi Daavidille.
2 Chronicles 6:17 Now then, O LORD God of Israel, let your word be verified, which you have spoken to your servant David.
2. Aikakirja 6:18 Mutta asuisiko Jumala todella ihmisten kanssa maan päällä? Katso, taivas ja taivasten taivaat eivät voi sinua käsittää, saati sitten tämä huone, jonka minä olen rakentanut!
2 Chronicles 6:18 But will God in very deed dwell with men on the earth? behold, heaven and the heaven of heavens cannot contain you; how much less this house which I have built!
2. Aikakirja 6:19 Käänny siis palvelijasi rukouksen ja anomisen puoleen, Herra, minun Jumalani, että kuulisit huudon ja rukouksen, jonka palvelijasi rukoilee sinun edessäsi:
2 Chronicles 6:19 Have respect therefore to the prayer of your servant, and to his supplication, O LORD my God, to listen to the cry and the prayer which your servant prays before you:
2. Aikakirja 6:20 Että sinun silmäsi olisivat avoinna tämän temppelin puoleen päivin ja öin, sen paikan puoleen, josta olet luvannut asettaa nimesi sinne, että kuulisit rukouksen, jonka palvelijasi rukoilee tätä paikkaa kohti päin kääntyneenä.
2 Chronicles 6:20 That your eyes may be open on this house day and night, on the place whereof you have said that you would put your name there; to listen to the prayer which your servant prays toward this place.
2. Aikakirja 6:21 Kuule siis palvelijasi ja kansasi Israelin rukoukset, joita he tähän paikkaan päin kääntyneinä esittävät. Kuule taivaasta, asuinpaikastasi. Kun kuulet, anna anteeksi.
2 Chronicles 6:21 Listen therefore to the supplications of your servant, and of your people Israel, which they shall make toward this place: hear you from your dwelling place, even from heaven; and when you hear, forgive.
2. Aikakirja 6:22 Jos joku rikkoo lähimmäistään vastaan ja hänelle vannotaan vala, ja vala tulee sinun alttarisi eteen tässä temppelissä,
2 Chronicles 6:22 If a man sin against his neighbor, and an oath be laid on him to make him swear, and the oath come before your altar in this house;
2. Aikakirja 6:23 Niin kuule sinä taivaasta ja tee niin ja tuomitse palvelijasi, kostamalla jumalattomalle, laskemalla hänen tekojensa vahingot hänen oman päänsä päälle ja julistamalla vanhurskaan vanhurskaaksi, antamalla hänelle hänen vanhurskautensa mukaan.
2 Chronicles 6:23 Then hear you from heaven, and do, and judge your servants, by requiting the wicked, by recompensing his way on his own head; and by justifying the righteous, by giving him according to his righteousness.
2. Aikakirja 6:24 Ja jos sinun kansasi Israel kärsii tappion vihollisen edessä, koska he ovat tehneet syntiä sinua vastaan, ja sitten he kääntyvät ja tunnustavat sinun nimeäsi, rukoilevat ja anovat avunpyyntöjä sinun edessäsi tässä temppelissä,
2 Chronicles 6:24 And if your people Israel be put to the worse before the enemy, because they have sinned against you; and shall return and confess your name, and pray and make supplication before you in this house;
2. Aikakirja 6:25 Niin kuule sinua taivaasta ja anna anteeksi kansasi Israelin synti ja tuo heidät takaisin siihen maahan, jonka annoit heille ja heidän isilleen.
2 Chronicles 6:25 Then hear you from the heavens, and forgive the sin of your people Israel, and bring them again to the land which you gave to them and to their fathers.
2. Aikakirja 6:26 Kun taivas on suljettuna eikä sada, koska he ovat tehneet syntiä sinua vastaan, mutta jos he rukoilevat tähän paikkaan päin ja tunnustavat sinun nimesi ja kääntyvät pois synnistään, kun sinä heitä kuritat,
2 Chronicles 6:26 When the heaven is shut up, and there is no rain, because they have sinned against you; yet if they pray toward this place, and confess your name, and turn from their sin, when you do afflict them;
2. Aikakirja 6:27 Niin kuule taivaasta ja anna anteeksi palvelijoidesi ja kansasi Israelin synti, kun olet opettanut heille hyvän tien, jota heidän tulee vaeltaa; ja anna sade maallesi, jonka olet antanut kansallesi perintöosaksi.
2 Chronicles 6:27 Then hear you from heaven, and forgive the sin of your servants, and of your people Israel, when you have taught them the good way, wherein they should walk; and send rain on your land, which you have given to your people for an inheritance.
2. Aikakirja 6:28 Jos maassa on nälänhätä, jos on rutto, jos on nokipölyä tai viljanruostetta, jos on heinäsirkkoja tai toukkia, jos heidän vihollisensa piirittävät heitä heidän maansa kaupungeissa, jos on mikä tahansa vitsaus tai tauti,
2 Chronicles 6:28 If there be dearth in the land, if there be pestilence, if there be blasting, or mildew, locusts, or caterpillars; if their enemies besiege them in the cities of their land; whatever sore or whatever sickness there be:
2. Aikakirja 6:29 Ja minkä rukouksen tai pyynnön esittää kuka tahansa ihminen tai koko kansasi Israel, kun kukin tuntee oman kipunsa ja tuskansa ja ojentaa kätensä tässä huoneessa,
2 Chronicles 6:29 Then what prayer or what supplication soever shall be made of any man, or of all your people Israel, when every one shall know his own sore and his own grief, and shall spread forth his hands in this house:
2. Aikakirja 6:30 Niin kuule sinä taivaasta, asuinpaikastasi, ja anna anteeksi ja maksa jokaiselle hänen teittensä mukaan, sillä sinä tunnet ihmisten sydämen; sillä sinä tunnet ainoastaan ihmisten lasten sydämet.
2 Chronicles 6:30 Then hear you from heaven your dwelling place, and forgive, and render to every man according to all his ways, whose heart you know; (for you only know the hearts of the children of men:)
2. Aikakirja 6:31 Jotta he pelkäisivät sinua ja vaeltaisivat sinun teitäsi niin kauan kuin he elävät siinä maassa, jonka annoit meidän isillemme.
2 Chronicles 6:31 That they may fear you, to walk in your ways, so long as they live in the land which you gave to our fathers.
2. Aikakirja 6:32 Entä jos muukalainen, joka ei ole sinun kansaasi Israelia, vaan tulee kaukaisesta maasta sinun suuren nimesi, sinun mahtavan kätesi ja ojennetun käsivartesi tähden, tulee ja rukoilee tässä temppelissä,
2 Chronicles 6:32 Moreover concerning the stranger, which is not of your people Israel, but is come from a far country for your great name’s sake, and your mighty hand, and your stretched out arm; if they come and pray in this house;
2. Aikakirja 6:33 Niin kuule sinua taivaasta, asuinpaikastasi, ja tee kaikki, mitä muukalainen sinulta pyytää, että kaikki maan kansat tuntisivat sinun nimesi ja pelkäisivät sinua, niin kuin kansasi Israel, ja tietäisivät, että tämä temppeli, jonka minä olen rakentanut
2 Chronicles 6:33 Then hear you from the heavens, even from your dwelling place, and do according to all that the stranger calls to you for; that all people of the earth may know your name, and fear you, as does your people Israel, and may know that this house which I have
2. Aikakirja 6:34 Jos kansasi lähtee sotaan vihollisiaan vastaan sitä tietä, jota sinä lähetät heidät, ja he rukoilevat sinua kääntyneinä tähän kaupunkiin päin, jonka olet valinnut, ja tähän temppeliin päin, jonka olen rakentanut sinun nimellesi,
2 Chronicles 6:34 If your people go out to war against their enemies by the way that you shall send them, and they pray to you toward this city which you have chosen, and the house which I have built for your name;
2. Aikakirja 6:35 Kuule siis taivaista heidän rukouksensa ja anomisensa ja aja heidän asiaansa.
2 Chronicles 6:35 Then hear you from the heavens their prayer and their supplication, and maintain their cause.
2. Aikakirja 6:36 Jos he tekevät syntiä sinua vastaan – sillä ei ole ihmistä, joka ei syntiä tekisi – ja sinä vihastut heihin ja annat heidät vihollistensa käsiin, ja he vievät heidät vankeina kaukaiseen tai läheiseen maahan,
2 Chronicles 6:36 If they sin against you, (for there is no man which sins not,) and you be angry with them, and deliver them over before their enemies, and they carry them away captives to a land far off or near;
2. Aikakirja 6:37 Mutta jos he siinä maassa, johon heidät on viety pakkosiirtolaisuuteen, ajattelevat ja kääntyvät ja rukoilevat sinua pakkosiirtolaisuutensa maassa sanoen: 'Me olemme tehneet syntiä, olemme tehneet väärin ja olemme olleet jumalattomia',
2 Chronicles 6:37 Yet if they bethink themselves in the land where they are carried captive, and turn and pray to you in the land of their captivity, saying, We have sinned, we have done amiss, and have dealt wickedly;
2. Aikakirja 6:38 Jos he palajavat sinun luoksesi kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan vankeutensa maassa, jonne he ovat heidät vangiksi vieneet, ja rukoilevat kääntyneinä maahansa, jonka annoit heidän isilleen, ja kaupunkiin päin, jonka olet valinnut, ja
2 Chronicles 6:38 If they return to you with all their heart and with all their soul in the land of their captivity, where they have carried them captives, and pray toward their land, which you gave to their fathers, and toward the city which you have chosen, and toward th
2. Aikakirja 6:39 Niin kuule sinä taivaasta, asuinpaikastasi, heidän rukouksensa ja anomisensa, ja aja heidän asiaansa. Ja anna anteeksi kansallesi, jonka he ovat tehneet syntiä sinua vastaan.
2 Chronicles 6:39 Then hear you from the heavens, even from your dwelling place, their prayer and their supplications, and maintain their cause, and forgive your people which have sinned against you.
2. Aikakirja 6:40 Nyt, Jumalani, anna sinun, minä rukoilen, olla silmäsi auki ja korvasi kuunnelkoot rukouksia, joita tässä paikassa esitetään.
2 Chronicles 6:40 Now, my God, let, I beseech you, your eyes be open, and let your ears be attentive to the prayer that is made in this place.
2. Aikakirja 6:41 Nouse siis, Herra Jumala, leposijaasi, sinä ja sinun voimasi arkki. Herra Jumala, olkoot pappisi pukeutuneet pelastukseen, ja sinun pyhäsi iloitkoot hyvyydestä.
2 Chronicles 6:41 Now therefore arise, O LORD God, into your resting place, you, and the ark of your strength: let your priests, O LORD God, be clothed with salvation, and let your saints rejoice in goodness.
2. Aikakirja 6:42 Herra Jumala, älä hylkää voideltuasi, muista palvelijasi Daavidin armoa.
2 Chronicles 6:42 O LORD God, turn not away the face of your anointed: remember the mercies of David your servant.
2. Aikakirja 7:1 Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, taivaasta lankesi tuli ja kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin.
2 Chronicles 7:1 Now when Solomon had made an end of praying, the fire came down from heaven, and consumed the burnt offering and the sacrifices; and the glory of the LORD filled the house.
2. Aikakirja 7:2 Eivätkä papit voineet mennä Herran temppeliin, sillä Herran kirkkaus oli täyttänyt Herran temppelin.
2 Chronicles 7:2 And the priests could not enter into the house of the LORD, because the glory of the LORD had filled the LORD’s house.
2. Aikakirja 7:3 Ja kun kaikki israelilaiset näkivät tulen laskeutuvan alas ja Herran kirkkauden laskeutuvan temppelin ylle, he kumartuivat kasvoilleen maahan laskeutumispaikalle ja rukoilivat ja ylistivät Herraa sanoen: Sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa kestää.
2 Chronicles 7:3 And when all the children of Israel saw how the fire came down, and the glory of the LORD on the house, they bowed themselves with their faces to the ground on the pavement, and worshipped, and praised the LORD, saying, For he is good; for his mercy endur
2. Aikakirja 7:4 Sitten kuningas ja kaikki kansa uhrasivat teurasuhreja Herran edessä.
2 Chronicles 7:4 Then the king and all the people offered sacrifices before the LORD.
2. Aikakirja 7:5 Ja kuningas Salomo uhrasi teurasuhrina kaksikymmentäkaksituhatta härkää ja satakaksikymmentätuhatta lammasta. Näin kuningas ja kaikki kansa vihkivät Jumalan temppelin.
2 Chronicles 7:5 And king Solomon offered a sacrifice of twenty and two thousand oxen, and an hundred and twenty thousand sheep: so the king and all the people dedicated the house of God.
2. Aikakirja 7:6 Ja papit palvelivat tehtävissään, ja leeviläiset Herran soittimien kanssa, jotka kuningas Daavid oli tehnyt ylistämään Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti; kun Daavid ylisti heidän palveluksessaan; ja papit soittivat trumpetteja
2 Chronicles 7:6 And the priests waited on their offices: the Levites also with instruments of music of the LORD, which David the king had made to praise the LORD, because his mercy endures for ever, when David praised by their ministry; and the priests sounded trumpets b
2. Aikakirja 7:7 Ja Salomo pyhitti Herran temppelin edessä olevan esipihan keskiosan, sillä siellä hän uhrasi polttouhreja ja yhteysuhrien rasvoja, koska Salomon tekemä pronssialttari ei kyennyt vastaanottamaan polttouhreja.
2 Chronicles 7:7 Moreover Solomon hallowed the middle of the court that was before the house of the LORD: for there he offered burnt offerings, and the fat of the peace offerings, because the brazen altar which Solomon had made was not able to receive the burnt offerings,
2. Aikakirja 7:8 Salomo vietti juhlaa myös siihen aikaan seitsemän päivää, ja koko Israel hänen kanssaan, hyvin suuri seurakunta, Hamatin rajanylityspaikasta aina Egyptin virtaan asti.
2 Chronicles 7:8 Also at the same time Solomon kept the feast seven days, and all Israel with him, a very great congregation, from the entering in of Hamath to the river of Egypt.
2. Aikakirja 7:9 Ja kahdeksantena päivänä he pitivät juhlakokouksen, sillä he viettivät alttarin vihkiäisiä seitsemän päivää ja juhlaa seitsemän päivää.
2 Chronicles 7:9 And in the eighth day they made a solemn assembly: for they kept the dedication of the altar seven days, and the feast seven days.
2. Aikakirja 7:10 Ja seitsemännen kuun kahdentenakymmenentenä kolmantena päivänä hän päästi kansan menemään majoilleen, iloisina ja riemuissaan siitä hyvyydestä, jonka Herra oli tehnyt Daavidille, Salomolle ja kansalleen Israelille.
2 Chronicles 7:10 And on the three and twentieth day of the seventh month he sent the people away into their tents, glad and merry in heart for the goodness that the LORD had showed to David, and to Solomon, and to Israel his people.
2. Aikakirja 7:11 Näin Salomo sai valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan; ja kaiken, mitä Salomon sydämeen tuli tehdä Herran temppeliin ja omaan taloonsa, hän onnistui.
2 Chronicles 7:11 Thus Solomon finished the house of the LORD, and the king’s house: and all that came into Solomon’s heart to make in the house of the LORD, and in his own house, he prosperously effected.
2. Aikakirja 7:12 Ja Herra ilmestyi Salomolle yöllä ja sanoi hänelle: Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja olen valinnut tämän paikan itselleni uhripaikaksi.
2 Chronicles 7:12 And the LORD appeared to Solomon by night, and said to him, I have heard your prayer, and have chosen this place to myself for an house of sacrifice.
2. Aikakirja 7:13 Jos minä suljen taivaan, niin ettei tule sadetta, tai jos minä käsken heinäsirkkojen syödä maan tai jos minä lähetän ruton kansani keskuuteen,
2 Chronicles 7:13 If I shut up heaven that there be no rain, or if I command the locusts to devour the land, or if I send pestilence among my people;
2. Aikakirja 7:14 Jos minun kansani, joka on otettu minun nimelläni, nöyrtyy ja rukoilee ja etsii minun kasvojani ja kääntyy pois pahoilta teiltään, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja parannan heidän maansa.
2 Chronicles 7:14 If my people, which are called by my name, shall humble themselves, and pray, and seek my face, and turn from their wicked ways; then will I hear from heaven, and will forgive their sin, and will heal their land.
2. Aikakirja 7:15 Nyt silmäni ovat avoinna ja korvani tarkkaavaiset rukoukselle, jota tässä paikassa esitetään.
2 Chronicles 7:15 Now my eyes shall be open, and my ears attentive to the prayer that is made in this place.
2. Aikakirja 7:16 Sillä nyt minä olen valinnut ja pyhittänyt tämän temppelin, että minun nimeni olisi siinä ikuisesti; ja minun silmäni ja sydämeni ovat siellä ikuisesti.
2 Chronicles 7:16 For now have I chosen and sanctified this house, that my name may be there for ever: and my eyes and my heart shall be there perpetually.
2. Aikakirja 7:17 Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niin kuin isäsi Daavid vaelsi, ja teet kaiken sen mukaan, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä, ja noudatat minun säädöksiäni ja oikeuksiani,
2 Chronicles 7:17 And as for you, if you will walk before me, as David your father walked, and do according to all that I have commanded you, and shall observe my statutes and my judgments;
2. Aikakirja 7:18 Silloin minä vahvistan sinun valtakuntasi valtaistuimen, niin kuin olen liiton tehnyt isäsi Daavidin kanssa sanoen: 'Aina on mies sinulta puuttuva hallitsija Israelissa.'
2 Chronicles 7:18 Then will I establish the throne of your kingdom, according as I have covenanted with David your father, saying, There shall not fail you a man to be ruler in Israel.
2. Aikakirja 7:19 Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun säädökseni ja käskyni, jotka minä olen teille antanut, ja menette palvelemaan muita jumalia ja kumarratte niitä,
2 Chronicles 7:19 But if you turn away, and forsake my statutes and my commandments, which I have set before you, and shall go and serve other gods, and worship them;
2. Aikakirja 7:20 Silloin minä repäisen heidät juurineen irti maastani, jonka olen heille antanut; ja tämän temppelin, jonka olen pyhittänyt nimelleni, minä heitän pois silmieni edestä ja teen siitä sananlaskun ja pilkan aiheen kaikkien kansojen keskuudessa.
2 Chronicles 7:20 Then will I pluck them up by the roots out of my land which I have given them; and this house, which I have sanctified for my name, will I cast out of my sight, and will make it to be a proverb and a byword among all nations.
2. Aikakirja 7:21 Ja tämä korkea temppeli on hämmästyksenä jokaiselle ohikulkijalle, niin että hän kysyy: Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?
2 Chronicles 7:21 And this house, which is high, shall be an astonishment to every one that passes by it; so that he shall say, Why has the LORD done thus to this land, and to this house?
2. Aikakirja 7:22 Ja vastataan: 'Koska he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli johdattanut heidät Egyptin maasta, ja tarttuivat muihin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä; sentähden hän on tuottanut kaiken tämän onnettomuuden heille.'
2 Chronicles 7:22 And it shall be answered, Because they forsook the LORD God of their fathers, which brought them forth out of the land of Egypt, and laid hold on other gods, and worshipped them, and served them: therefore has he brought all this evil on them.
2. Aikakirja 8:1 Ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua, joina Salomo oli rakentanut Herran temppelin ja oman talonsa,
2 Chronicles 8:1 And it came to pass at the end of twenty years, wherein Solomon had built the house of the LORD, and his own house,
2. Aikakirja 8:2 Että Salomo rakensi ne kaupungit, jotka Huuram oli palauttanut Salomolle, ja asetti israelilaiset asumaan niihin.
2 Chronicles 8:2 That the cities which Huram had restored to Solomon, Solomon built them, and caused the children of Israel to dwell there.
2. Aikakirja 8:3 Ja Salomo meni Hamat-Sobaan ja voitti sen.
2 Chronicles 8:3 And Solomon went to Hamathzobah, and prevailed against it.
2. Aikakirja 8:4 Ja hän linnoitti Tadmorin erämaahan ja kaikki varastokaupungit, jotka hän rakensi Hamatiin.
2 Chronicles 8:4 And he built Tadmor in the wilderness, and all the store cities, which he built in Hamath.
2. Aikakirja 8:5 Hän rakensi myös Ylä-Beet-Hooronin ja Ala-Beet-Hooronin, varustettuja kaupunkeja muureineen, portteineen ja salpoineen;
2 Chronicles 8:5 Also he built Bethhoron the upper, and Bethhoron the nether, fenced cities, with walls, gates, and bars;
2. Aikakirja 8:6 Ja Baalat ja kaikki varastokaupungit, jotka Salomolla olivat, ja kaikki vaunukaupungit ja ratsumiesten kaupungit ja kaikki, mitä Salomo halusi rakentaa Jerusalemissa ja Libanonissa ja koko valta-alueellaan.
2 Chronicles 8:6 And Baalath, and all the store cities that Solomon had, and all the chariot cities, and the cities of the horsemen, and all that Solomon desired to build in Jerusalem, and in Lebanon, and throughout all the land of his dominion.
2. Aikakirja 8:7 Mitä tulee kaikkiin niihin heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten jälkeläisiin, jotka eivät olleet Israelista,
2 Chronicles 8:7 As for all the people that were left of the Hittites, and the Amorites, and the Perizzites, and the Hivites, and the Jebusites, which were not of Israel,
2. Aikakirja 8:8 Mutta niistä heidän lapsistaan, jotka heidän jälkeensä jäivät maahan, joita israelilaiset eivät tuhonneet, Salomo pani veronmaksajiksi, aina tähän päivään asti.
2 Chronicles 8:8 But of their children, who were left after them in the land, whom the children of Israel consumed not, them did Solomon make to pay tribute until this day.
2. Aikakirja 8:9 Mutta israelilaisista Salomo ei tehnyt ketään työorjiksi, vaan he olivat sotamiehiä, hänen vaunujensa ja ratsumiestensä päälliköitä.
2 Chronicles 8:9 But of the children of Israel did Solomon make no servants for his work; but they were men of war, and chief of his captains, and captains of his chariots and horsemen.
2. Aikakirja 8:10 Ja nämä olivat kuningas Salomon ylimmäiset hoviherrat, kaksisataa viisikymmentä, jotka hoitivat kansaa.
2 Chronicles 8:10 And these were the chief of king Solomon’s officers, even two hundred and fifty, that bore rule over the people.
2. Aikakirja 8:11 Ja Salomo toi faraon tyttären Daavidin kaupungista siihen taloon, jonka tämä oli hänelle rakentanut; sillä hän sanoi: Vaimoni ei saa asua Daavidin, Israelin kuninkaan, talossa, sillä paikat, joihin Herran arkki on tullut, ovat pyhät.
2 Chronicles 8:11 And Solomon brought up the daughter of Pharaoh out of the city of David to the house that he had built for her: for he said, My wife shall not dwell in the house of David king of Israel, because the places are holy, whereunto the ark of the LORD has come.
2. Aikakirja 8:12 Sitten Salomo uhrasi polttouhreja Herralle Herran alttarilla, jonka hän oli rakentanut eteisen eteen,
2 Chronicles 8:12 Then Solomon offered burnt offerings to the LORD on the altar of the LORD, which he had built before the porch,
2. Aikakirja 8:13 Joka päivä tietyn määrän mukaan uhratkaa Mooseksen käskyn mukaan sapatteina, uusinakuina ja juhlina, kolme kertaa vuodessa, happamattoman leivän juhlana, viikkojuhlana ja pyhänä päivänä.
2 Chronicles 8:13 Even after a certain rate every day, offering according to the commandment of Moses, on the sabbaths, and on the new moons, and on the solemn feasts, three times in the year, even in the feast of unleavened bread, and in the feast of weeks, and in the fea
2. Aikakirja 8:14 Ja hän määräsi, isänsä Daavidin järjestelyn mukaan, pappien osastot palvelukseensa ja leeviläiset tehtäviinsä, ylistämään ja palvelemaan pappien edessä, sen mukaan kuin kunkin päivän tehtävät vaativat. Myös ovenvartijat osastoittain
2 Chronicles 8:14 And he appointed, according to the order of David his father, the courses of the priests to their service, and the Levites to their charges, to praise and minister before the priests, as the duty of every day required: the porters also by their courses at
2. Aikakirja 8:15 Eivätkä he poikenneet kuninkaan papeille ja leeviläisille antamasta käskystä missään asiassa eivätkä aarteiden suhteen.
2 Chronicles 8:15 And they departed not from the commandment of the king to the priests and Levites concerning any matter, or concerning the treasures.
2. Aikakirja 8:16 Näin kaikki Salomon työ oli valmis Herran temppelin perustuspäivään asti, kunnes se oli valmis. Näin Herran temppeli oli valmis.
2 Chronicles 8:16 Now all the work of Solomon was prepared to the day of the foundation of the house of the LORD, and until it was finished. So the house of the LORD was perfected.
2. Aikakirja 8:17 Sitten Salomo meni Esjongeberiin ja Elotiin, meren rannalle Edomin maahan.
2 Chronicles 8:17 Then went Solomon to Eziongeber, and to Eloth, at the sea side in the land of Edom.
2. Aikakirja 8:18 Ja Huram lähetti hänelle palvelijoittensa mukana laivoja ja merenkulkijoita, ja he menivät Salomon palvelijoiden kanssa Oofiriin ja ottivat sieltä neljäsataa viisikymmentä talenttia kultaa ja toivat ne kuningas Salomolle.
2 Chronicles 8:18 And Huram sent him by the hands of his servants ships, and servants that had knowledge of the sea; and they went with the servants of Solomon to Ophir, and took there four hundred and fifty talents of gold, and brought them to king Solomon.
2. Aikakirja 9:1 Ja kun Saban kuningatar kuuli Salomon maineesta, hän tuli koettelemaan Salomoa ankarilla kysymyksillä Jerusalemiin hyvin suuren joukon ja kamelein kanssa, jotka kantoivat hajusteita, kultaa ja kallisarvoisia kiviä. Ja kun hän tuli Salomon luo, hän
2 Chronicles 9:1 And when the queen of Sheba heard of the fame of Solomon, she came to prove Solomon with hard questions at Jerusalem, with a very great company, and camels that bore spices, and gold in abundance, and precious stones: and when she was come to Solomon, she
2. Aikakirja 9:2 Ja Salomo vastasi hänelle kaikki hänen kysymyksensä, eikä mikään ollut Salomolta salattua, mitä hän ei olisi hänelle kertonut.
2 Chronicles 9:2 And Solomon told her all her questions: and there was nothing hid from Solomon which he told her not.
2. Aikakirja 9:3 Ja kun Saban kuningatar oli nähnyt Salomon viisauden ja talon, jonka hän oli rakentanut,
2 Chronicles 9:3 And when the queen of Sheba had seen the wisdom of Solomon, and the house that he had built,
2. Aikakirja 9:4 Ja hänen pöydänsä ruoka ja hänen palvelijainsa istumapaikat ja hänen palvelijainsa palvelus ja heidän vaatteensa; myös hänen juomanlaskijansa ja heidän vaatteensa; ja hänen nousemisensa, jolla hän nousi Herran temppeliin - ei hänessä enää ollut henkeä.
2 Chronicles 9:4 And the meat of his table, and the sitting of his servants, and the attendance of his ministers, and their apparel; his cupbearers also, and their apparel; and his ascent by which he went up into the house of the LORD; there was no more spirit in her.
2. Aikakirja 9:5 Ja hän sanoi kuninkaalle: Totta se oli, mitä minä kotimaassani kuulin sinun teoistasi ja viisaudestasi.
2 Chronicles 9:5 And she said to the king, It was a true report which I heard in my own land of your acts, and of your wisdom:
2. Aikakirja 9:6 Minä en kuitenkaan uskonut heidän sanojaan, ennen kuin tulin ja omin silmin näin sen. Ja katso, minulle ei kerrottu puoltakaan sinun viisautesi suuruudesta, sillä sinä olet suurempi kuin se huhu, jonka olin kuullut.
2 Chronicles 9:6 However, I believed not their words, until I came, and my eyes had seen it: and, behold, the one half of the greatness of your wisdom was not told me: for you exceed the fame that I heard.
2. Aikakirja 9:7 Onnellisia ovat sinun miehesi, ja onnellisia ovat nämä palvelijasi, jotka seisovat aina edessäsi ja kuulevat viisauttasi.
2 Chronicles 9:7 Happy are your men, and happy are these your servants, which stand continually before you, and hear your wisdom.
2. Aikakirja 9:8 Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka sinuun mielistyi ja asetti sinut valtaistuimelleen kuninkaaksi Herran, sinun Jumalasi, edessä. Koska sinun Jumalasi rakasti Israelia ja tahtoi vahvistaa heitä ikuisesti, hän teki sinusta heidän kuninkaansa, tekemään oikeuden ja vanhurskauden.
2 Chronicles 9:8 Blessed be the LORD your God, which delighted in you to set you on his throne, to be king for the LORD your God: because your God loved Israel, to establish them for ever, therefore made he you king over them, to do judgment and justice.
2. Aikakirja 9:9 Ja hän antoi kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa ja ylen paljon hajusteita ja kallisarvoisia kiviä. Ei ollut myöskään muita hajusteita, joita Saban kuningatar oli antanut kuningas Salomolle.
2 Chronicles 9:9 And she gave the king an hundred and twenty talents of gold, and of spices great abundance, and precious stones: neither was there any such spice as the queen of Sheba gave king Solomon.
2. Aikakirja 9:10 Ja Huuramin palvelijat ja Salomon palvelijat, jotka toivat kultaa Oofirista, toivat myös algum-puita ja jalokiviä.
2 Chronicles 9:10 And the servants also of Huram, and the servants of Solomon, which brought gold from Ophir, brought algum trees and precious stones.
2. Aikakirja 9:11 Ja kuningas teki algumpuista pengerryksiä Herran temppeliin ja kuninkaan palatsiin sekä harppuja ja psalttareita laulajille; eikä sellaisia oltu ennen nähty Juudan maassa.
2 Chronicles 9:11 And the king made of the algum trees terraces to the house of the LORD, and to the king’s palace, and harps and psalteries for singers: and there were none such seen before in the land of Judah.
2. Aikakirja 9:12 Ja kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle kaiken, mitä tämä halusi ja pyysi, paitsi sitä, mitä tämä oli kuninkaalle tuonut. Niin kuningatar palasi ja meni omaan maahansa palvelijoineen.
2 Chronicles 9:12 And king Solomon gave to the queen of Sheba all her desire, whatever she asked, beside that which she had brought to the king. So she turned, and went away to her own land, she and her servants.
2. Aikakirja 9:13 Salomolle yhtenä vuotena tulevan kullan paino oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa.
2 Chronicles 9:13 Now the weight of gold that came to Solomon in one year was six hundred and three score and six talents of gold;
2. Aikakirja 9:14 Sen lisäksi, mitä kauppiaat ja raahat toivat. Ja kaikki Arabian kuninkaat ja maan käskynhaltijat toivat kultaa ja hopeaa Salomolle.
2 Chronicles 9:14 Beside that which chapmen and merchants brought. And all the kings of Arabia and governors of the country brought gold and silver to Solomon.
2. Aikakirja 9:15 Ja kuningas Salomo teetti kaksisataa kilpeä taotusta kullasta: kuusisataa sekeliä taottua kultaa käytettiin yhteen kilpeen.
2 Chronicles 9:15 And king Solomon made two hundred targets of beaten gold: six hundred shekels of beaten gold went to one target.
2. Aikakirja 9:16 Ja hän teki kolmesataa kilpeä taotusta kullasta; kolmesataa kultasekeliä käytettiin yhteen kilpeen. Ja kuningas pani ne Libanoninmetsä-taloon.
2 Chronicles 9:16 And three hundred shields made he of beaten gold: three hundred shekels of gold went to one shield. And the king put them in the house of the forest of Lebanon.
2. Aikakirja 9:17 Ja kuningas teki suuren norsunluusta valtaistuimen ja päällysti sen puhtaalla kullalla.
2 Chronicles 9:17 Moreover the king made a great throne of ivory, and overlaid it with pure gold.
2. Aikakirja 9:18 Ja valtaistuimelle johti kuusi askelmaa ja kultainen jalusta, joka oli kiinnitetty valtaistuimeen, ja tukipilarit istuimen kummallakin puolella, ja kaksi leijonaa seisoi tukipilareiden ääressä.
2 Chronicles 9:18 And there were six steps to the throne, with a footstool of gold, which were fastened to the throne, and stays on each side of the sitting place, and two lions standing by the stays:
2. Aikakirja 9:19 Ja kaksitoista leijonaa seisoi siellä kuudella askelmalla toisella ja toisella puolella. Sellaista ei ole tehty missään valtakunnassa.
2 Chronicles 9:19 And twelve lions stood there on the one side and on the other on the six steps. There was not the like made in any kingdom.
2. Aikakirja 9:20 Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa; ei yksikään ollut hopeasta; se ei ollut mikään arvo Salomon päivinä.
2 Chronicles 9:20 And all the drinking vessels of king Solomon were of gold, and all the vessels of the house of the forest of Lebanon were of pure gold: none were of silver; it was not any thing accounted of in the days of Solomon.
2. Aikakirja 9:21 Sillä kuninkaan laivat menivät Tarsiiseen Huuramin palvelijoiden mukana; joka kolmas vuosi Tarsiisin laivat tulivat toimaan kultaa, hopeaa, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.
2 Chronicles 9:21 For the king’s ships went to Tarshish with the servants of Huram: every three years once came the ships of Tarshish bringing gold, and silver, ivory, and apes, and peacocks.
2. Aikakirja 9:22 Ja kuningas Salomo ohitti kaikki maan kuninkaat rikkaudessa ja viisaudessa.
2 Chronicles 9:22 And king Solomon passed all the kings of the earth in riches and wisdom.
2. Aikakirja 9:23 Ja kaikki maan kuninkaat etsivät Salomon läsnäoloa kuullakseen hänen viisauttaan, jonka Jumala oli pannut hänen sydämeensä.
2 Chronicles 9:23 And all the kings of the earth sought the presence of Solomon, to hear his wisdom, that God had put in his heart.
2. Aikakirja 9:24 Ja he toivat kukin lahjansa: hopea- ja kultakaluja, vaatteita, valjaita, hajusteita, hevosia ja muuleja, vuosittain määrätyn määrän.
2 Chronicles 9:24 And they brought every man his present, vessels of silver, and vessels of gold, and raiment, harness, and spices, horses, and mules, a rate year by year.
2. Aikakirja 9:25 Ja Salomolla oli neljätuhatta pilttuuta hevosille ja vaunuille ja kaksitoistatuhatta ratsumiestä, jotka hän sijoitti vaunukaupunkeihin ja kuninkaan luokse Jerusalemiin.
2 Chronicles 9:25 And Solomon had four thousand stalls for horses and chariots, and twelve thousand horsemen; whom he bestowed in the chariot cities, and with the king at Jerusalem.
2. Aikakirja 9:26 Ja hän hallitsi kaikkia kuninkaita aina virrasta filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan asti.
2 Chronicles 9:26 And he reigned over all the kings from the river even to the land of the Philistines, and to the border of Egypt.
2. Aikakirja 9:27 Ja kuningas teki Jerusalemissa hopeaa kivien kaltaiseksi, ja setripuita hän teki niin paljon kuin metsäviikunapuita, joita on runsaasti alankomailla.
2 Chronicles 9:27 And the king made silver in Jerusalem as stones, and cedar trees made he as the sycomore trees that are in the low plains in abundance.
2. Aikakirja 9:28 Ja he toivat Salomonille hevosia Egyptistä ja kaikista muista maista.
2 Chronicles 9:28 And they brought to Solomon horses out of Egypt, and out of all lands.
2. Aikakirja 9:29 Mitä muuta on kerrottavaa Salomon teoista, ensimmäisistä viimeisiin, on kirjoitettu profeetta Natanin kirjaan, siilolaisen Ahian profetiaan ja näkijä Iddon näyihin Jerobeamia, Nebatin poikaa, vastaan?
2 Chronicles 9:29 Now the rest of the acts of Solomon, first and last, are they not written in the book of Nathan the prophet, and in the prophecy of Ahijah the Shilonite, and in the visions of Iddo the seer against Jeroboam the son of Nebat?
2. Aikakirja 9:30 Ja Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta.
2 Chronicles 9:30 And Solomon reigned in Jerusalem over all Israel forty years.
2. Aikakirja 9:31 Ja Salomo nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Rehabeam hallitsi hänen sijaansa.
2 Chronicles 9:31 And Solomon slept with his fathers, and he was buried in the city of David his father: and Rehoboam his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 10:1 Ja Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin tekemään hänet kuninkaaksi.
2 Chronicles 10:1 And Rehoboam went to Shechem: for to Shechem were all Israel come to make him king.
2. Aikakirja 10:2 Ja kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen Egyptissä, jonne hän oli paennut kuningas Salomon luota, palasi Jerobeam Egyptistä.
2 Chronicles 10:2 And it came to pass, when Jeroboam the son of Nebat, who was in Egypt, where he fled from the presence of Solomon the king, heard it, that Jeroboam returned out of Egypt.
2. Aikakirja 10:3 Ja he lähettivät kutsumaan hänet. Niin Jerobeam ja koko Israel tulivat ja puhuivat Rehabeamille sanoen:
2 Chronicles 10:3 And they sent and called him. So Jeroboam and all Israel came and spoke to Rehoboam, saying,
2. Aikakirja 10:4 Isänne teki ikeemme raskaaksi. Huolehtikaa nyt siis isänne raskaasta orjuudesta ja raskaasta ieksestä, jonka hän pani meidän harteillemme, niin me palvelemme teitä.
2 Chronicles 10:4 Your father made our yoke grievous: now therefore ease you somewhat the grievous servitude of your father, and his heavy yoke that he put on us, and we will serve you.
2. Aikakirja 10:5 Ja hän sanoi heille: Tulkaa takaisin minun luokseni kolmen päivän kuluttua. Ja kansa lähti matkaan.
2 Chronicles 10:5 And he said to them, Come again to me after three days. And the people departed.
2. Aikakirja 10:6 Ja kuningas Rehabeam neuvotteli vanhinten kanssa, jotka olivat seisoneet hänen isänsä Salomon edessä hänen vielä eläessään, ja sanoi: Minkä neuvon te annatte minulle vastaukseksi tälle kansalle?
2 Chronicles 10:6 And king Rehoboam took counsel with the old men that had stood before Solomon his father while he yet lived, saying, What counsel give you me to return answer to this people?
2. Aikakirja 10:7 Ja he puhuivat hänelle sanoen: Jos olet ystävällinen tälle kansalle, miellytät heitä ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi ikuisesti.
2 Chronicles 10:7 And they spoke to him, saying, If you be kind to this people, and please them, and speak good words to them, they will be your servants for ever.
2. Aikakirja 10:8 Mutta hän hylkäsi vanhojen neuvot ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat hänen kanssaan kasvaneet ja jotka seisoivat hänen edessään.
2 Chronicles 10:8 But he forsook the counsel which the old men gave him, and took counsel with the young men that were brought up with him, that stood before him.
2. Aikakirja 10:9 Ja hän sanoi heille: Minkä neuvon te annatte, että voisimme vastata tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Helpota hieman sitä iestä, jonka isänne pani meidän niskaamme'?
2 Chronicles 10:9 And he said to them, What advice give you that we may return answer to this people, which have spoken to me, saying, Ease somewhat the yoke that your father did put on us?
2. Aikakirja 10:10 Ja nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, puhuivat hänelle sanoen: Näin vastaat kansalle, joka puhui sinulle sanoen: 'Isäsi teki ikeemme raskaaksi, mutta tee se itse meille vähän kevyemmäksi'. Sano heille näin: 'Minun pikkusormeni on...'
2 Chronicles 10:10 And the young men that were brought up with him spoke to him, saying, Thus shall you answer the people that spoke to you, saying, Your father made our yoke heavy, but make you it somewhat lighter for us; thus shall you say to them, My little finger shall
2. Aikakirja 10:11 Sillä isäni pani teidän harteillenne raskaan ikeen, ja minä panen teidän ikeenne vielä raskaammaksi. Isäni kuritti teitä ruoskilla, mutta minä kuritan teitä skorpioneilla.
2 Chronicles 10:11 For whereas my father put a heavy yoke on you, I will put more to your yoke: my father chastised you with whips, but I will chastise you with scorpions.
2. Aikakirja 10:12 Niin Jerobeam ja kaikki kansa tulivat Rehabeamin luo kolmantena päivänä, niin kuin kuningas oli käskenyt, sanoen: Tulkaa takaisin minun luokseni kolmantena päivänä.
2 Chronicles 10:12 So Jeroboam and all the people came to Rehoboam on the third day, as the king bade, saying, Come again to me on the third day.
2. Aikakirja 10:13 Ja kuningas vastasi heille ankarasti, ja kuningas Rehabeam hylkäsi vanhinten neuvon,
2 Chronicles 10:13 And the king answered them roughly; and king Rehoboam forsook the counsel of the old men,
2. Aikakirja 10:14 Ja vastasi heille nuorten miesten neuvon jälkeen sanoen: Isäni teki teidän ikeenne raskaaksi, mutta minä lisään siihen vielä. Isäni kuritti teitä ruoskilla, mutta minä kuritan teitä skorpioneilla.
2 Chronicles 10:14 And answered them after the advice of the young men, saying, My father made your yoke heavy, but I will add thereto: my father chastised you with whips, but I will chastise you with scorpions.
2. Aikakirja 10:15 Eikä kuningas kuunnellut kansaa, sillä asia oli Jumalan tahto, että Herra täyttäisi sanansa, jonka hän oli puhunut siilolaisen Ahian kautta Jerobeamille, Nebatin pojalle.
2 Chronicles 10:15 So the king listened not to the people: for the cause was of God, that the LORD might perform his word, which he spoke by the hand of Ahijah the Shilonite to Jeroboam the son of Nebat.
2. Aikakirja 10:16 Ja kun koko Israel näki, ettei kuningas kuunnellut heitä, vastasi kansa kuninkaalle sanoen: Mikä on meidän osamme Daavidissa? Eikä meillä ole perintöosaa Iisain pojassa. Menkää kukin majoillenne, Israel! Ja nyt, Daavid, pidä huolta omasta talostasi.
2 Chronicles 10:16 And when all Israel saw that the king would not listen to them, the people answered the king, saying, What portion have we in David? and we have none inheritance in the son of Jesse: every man to your tents, O Israel: and now, David, see to your own house
2. Aikakirja 10:17 Mutta niitä israelilaisia, jotka asuivat Juudan kaupungeissa, hallitsi Rehabeam.
2 Chronicles 10:17 But as for the children of Israel that dwelled in the cities of Judah, Rehoboam reigned over them.
2. Aikakirja 10:18 Niin kuningas Rehabeam lähetti veronkantaja Hadoramin, ja israelilaiset kivittivät hänet kuoliaaksi. Mutta kuningas Rehabeam kiiruhti nostamaan hänet vaunuihinsa paetakseen Jerusalemiin.
2 Chronicles 10:18 Then king Rehoboam sent Hadoram that was over the tribute; and the children of Israel stoned him with stones, that he died. But king Rehoboam made speed to get him up to his chariot, to flee to Jerusalem.
2. Aikakirja 10:19 Ja Israel kapinoi Daavidin sukua vastaan, ja he kapinoivat tähän päivään asti.
2 Chronicles 10:19 And Israel rebelled against the house of David to this day.
2. Aikakirja 11:1 Ja kun Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän Juudan ja Benjaminin heimosta sata kahdeksankymmentätuhatta valittua miestä, soturia, sotimaan Israelia vastaan ja palauttamaan valtakunnan Rehabeamille.
2 Chronicles 11:1 And when Rehoboam was come to Jerusalem, he gathered of the house of Judah and Benjamin an hundred and fourscore thousand chosen men, which were warriors, to fight against Israel, that he might bring the kingdom again to Rehoboam.
2. Aikakirja 11:2 Mutta Herran sana tuli Jumalan miehelle Semajalle ja sanoi:
2 Chronicles 11:2 But the word of the LORD came to Shemaiah the man of God, saying,
2. Aikakirja 11:3 Puhu Rehabeamille, Salomon pojalle, Juudan kuninkaalle, ja koko Israelille Juudassa ja Benjaminissa näin:
2 Chronicles 11:3 Speak to Rehoboam the son of Solomon, king of Judah, and to all Israel in Judah and Benjamin, saying,
2. Aikakirja 11:4 Näin sanoo Herra: Älkää menkö ylös älkääkä taistelko veljiänne vastaan. Palatkaa jokainen kotiinne, sillä minulta tämä on tullut. Ja he tottelivat Herran sanoja ja palasivat menemättä Jerobeamia vastaan.
2 Chronicles 11:4 Thus said the LORD, You shall not go up, nor fight against your brothers: return every man to his house: for this thing is done of me. And they obeyed the words of the LORD, and returned from going against Jeroboam.
2. Aikakirja 11:5 Ja Rehabeam asui Jerusalemissa ja rakensi linnoituskaupunkeja Juudaan.
2 Chronicles 11:5 And Rehoboam dwelled in Jerusalem, and built cities for defense in Judah.
2. Aikakirja 11:6 Hän rakensi jopa Betlehemin, Etamin ja Tekoan,
2 Chronicles 11:6 He built even Bethlehem, and Etam, and Tekoa,
2. Aikakirja 11:7 Ja Betsur, ja Soko, ja Adullam,
2 Chronicles 11:7 And Bethzur, and Shoco, and Adullam,
2. Aikakirja 11:8 Ja Gat, Maresa ja Siif,
2 Chronicles 11:8 And Gath, and Mareshah, and Ziph,
2. Aikakirja 11:9 Ja Adoraim, Lakissa ja Asekassa,
2 Chronicles 11:9 And Adoraim, and Lachish, and Azekah,
2. Aikakirja 11:10 Ja Sora, Aijalon ja Hebron, jotka ovat Juudassa ja Benjaminissa, vahvoja kaupunkeja.
2 Chronicles 11:10 And Zorah, and Aijalon, and Hebron, which are in Judah and in Benjamin fenced cities.
2. Aikakirja 11:11 Ja hän linnoitti linnoitukset ja asetti niihin päälliköitä sekä varastoi muonaa, öljyä ja viiniä.
2 Chronicles 11:11 And he fortified the strong holds, and put captains in them, and store of victual, and of oil and wine.
2. Aikakirja 11:12 Ja hän asetti jokaiseen kaupunkiin kilpiä ja keihäitä ja teki ne erittäin vahvoiksi, ja Juuda ja Benjamin olivat hänen puolellaan.
2 Chronicles 11:12 And in every several city he put shields and spears, and made them exceeding strong, having Judah and Benjamin on his side.
2. Aikakirja 11:13 Ja papit ja leeviläiset, jotka olivat koko Israelissa, kokoontuivat hänen luokseen kaikista alueistaan.
2 Chronicles 11:13 And the priests and the Levites that were in all Israel resorted to him out of all their coasts.
2. Aikakirja 11:14 Sillä leeviläiset jättivät esikaupunkinsa ja perintömaansa ja tulivat Juudaan ja Jerusalemiin, sillä Jerobeam ja hänen poikansa olivat karkottaneet heidät toimittamasta Herran pappisvirkaa.
2 Chronicles 11:14 For the Levites left their suburbs and their possession, and came to Judah and Jerusalem: for Jeroboam and his sons had cast them off from executing the priest’s office to the LORD:
2. Aikakirja 11:15 Ja hän asetti hänelle pappeja uhrikukkuloille, riivaajille ja vasikoille, jotka hän oli tehnyt.
2 Chronicles 11:15 And he ordained him priests for the high places, and for the devils, and for the calves which he had made.
2. Aikakirja 11:16 Ja heidän jälkeensä kaikista Israelin sukukunnista ne, jotka sydämestään olivat päättäneet etsiä Herraa, Israelin Jumalaa, tulivat Jerusalemiin uhraamaan Herralle, isiensä Jumalalle.
2 Chronicles 11:16 And after them out of all the tribes of Israel such as set their hearts to seek the LORD God of Israel came to Jerusalem, to sacrifice to the LORD God of their fathers.
2. Aikakirja 11:17 Niin he vahvistivat Juudan valtakuntaa ja tekivät Rehabeamin, Salomon pojan, vahvaksi kolmeksi vuodeksi; kolme vuotta he vaelsivat Daavidin ja Salomon tietä.
2 Chronicles 11:17 So they strengthened the kingdom of Judah, and made Rehoboam the son of Solomon strong, three years: for three years they walked in the way of David and Solomon.
2. Aikakirja 11:18 Ja Rehabeam otti itselleen vaimoiksi Mahalatin, Daavidin pojan Jerimotin tyttären, ja Abihailin, Eliabin tyttären, Iisain pojan.
2 Chronicles 11:18 And Rehoboam took him Mahalath the daughter of Jerimoth the son of David to wife, and Abihail the daughter of Eliab the son of Jesse;
2. Aikakirja 11:19 Tämä synnytti hänelle lapsia: Jeuksen, Samarjan ja Sahamin.
2 Chronicles 11:19 Which bore him children; Jeush, and Shamariah, and Zaham.
2. Aikakirja 11:20 Ja hänen jälkeensä hän otti Maakan, Absalomin tyttären, joka synnytti hänelle Abian, Attain, Siisan ja Selomitin.
2 Chronicles 11:20 And after her he took Maachah the daughter of Absalom; which bore him Abijah, and Attai, and Ziza, and Shelomith.
2. Aikakirja 11:21 Ja Rehabeam rakasti Maakaa, Absalomin tytärtä, enemmän kuin kaikkia muita vaimojaan ja sivuvaimojaan; (sillä hän otti kahdeksantoista vaimoa ja kuusikymmentä sivuvaimoa; ja hänelle syntyi kahdeksankolmattakymmentä poikaa ja kuusikymmentä tytärtä.)
2 Chronicles 11:21 And Rehoboam loved Maachah the daughter of Absalom above all his wives and his concubines: (for he took eighteen wives, and three score concubines; and begat twenty and eight sons, and three score daughters.)
2. Aikakirja 11:22 Ja Rehabeam teki Maakan pojan Abian veljiensä päämieheksi, hallitsijaksi, sillä hän aikoi tehdä hänestä kuninkaan.
2 Chronicles 11:22 And Rehoboam made Abijah the son of Maachah the chief, to be ruler among his brothers: for he thought to make him king.
2. Aikakirja 11:23 Ja hän menetteli viisaasti ja hajautti kaikki lapsensa kaikkiin Juudan ja Benjaminin maihin, kaikkiin varustettuihin kaupunkeihin, ja hän antoi heille runsaasti elatusta. Ja hän halusi ottaa itselleen monta vaimoa.
2 Chronicles 11:23 And he dealt wisely, and dispersed of all his children throughout all the countries of Judah and Benjamin, to every fenced city: and he gave them victual in abundance. And he desired many wives.
2. Aikakirja 12:1 Ja kun Rehabeam oli vahvistanut valtakuntansa ja vahvistunut, hylkäsi hän Herran lain, ja koko Israel hänen kanssaan.
2 Chronicles 12:1 And it came to pass, when Rehoboam had established the kingdom, and had strengthened himself, he forsook the law of the LORD, and all Israel with him.
2. Aikakirja 12:2 Ja tapahtui, että kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena Egyptin kuningas Siisak hyökkäsi Jerusalemin kimppuun, koska he olivat tehneet luopiota Herraa vastaan,
2 Chronicles 12:2 And it came to pass, that in the fifth year of king Rehoboam Shishak king of Egypt came up against Jerusalem, because they had transgressed against the LORD,
2. Aikakirja 12:3 Kaksitoistasataa vaunua ja kuusikymmentätuhatta ratsumiestä; ja kansaa, joka tuli hänen kanssaan Egyptistä, oli lukematon määrä: libialaisia, sukkia ja etiopialaisia.
2 Chronicles 12:3 With twelve hundred chariots, and three score thousand horsemen: and the people were without number that came with him out of Egypt; the Lubims, the Sukkiims, and the Ethiopians.
2. Aikakirja 12:4 Ja hän valloitti Juudaan kuuluvat vahvistetut kaupungit ja tuli Jerusalemiin.
2 Chronicles 12:4 And he took the fenced cities which pertained to Judah, and came to Jerusalem.
2. Aikakirja 12:5 Silloin profeetta Semaja tuli Rehabeamin ja Juudan ruhtinaiden luo, jotka olivat kokoontuneet Jerusalemiin Siisakin takia, ja sanoi heille: Näin sanoo Herra: Te olette hylänneet minut, ja sentähden olen minäkin jättänyt teidät Siisakin käsiin.
2 Chronicles 12:5 Then came Shemaiah the prophet to Rehoboam, and to the princes of Judah, that were gathered together to Jerusalem because of Shishak, and said to them, Thus said the LORD, You have forsaken me, and therefore have I also left you in the hand of Shishak.
2. Aikakirja 12:6 Silloin Israelin ruhtinaat ja kuningas nöyrtyivät ja sanoivat: Herra on vanhurskas.
2 Chronicles 12:6 Whereupon the princes of Israel and the king humbled themselves; and they said, The LORD is righteous.
2. Aikakirja 12:7 Ja kun Herra näki heidän nöyrtyneen, tuli Herran sana Semajalle tämä: He ovat nöyrtyneet; sentähden minä en heitä tuhoa, vaan annan heille jonkinlaisen pelastuksen; eikä vihani vuodateta Jerusalemin ylle.
2 Chronicles 12:7 And when the LORD saw that they humbled themselves, the word of the LORD came to Shemaiah, saying, They have humbled themselves; therefore I will not destroy them, but I will grant them some deliverance; and my wrath shall not be poured out on Jerusalem b
2. Aikakirja 12:8 Kuitenkin heidän tulee olla hänen palvelijoitaan, jotta he oppisivat palvelemaan minua ja muiden maiden valtakuntia.
2 Chronicles 12:8 Nevertheless they shall be his servants; that they may know my service, and the service of the kingdoms of the countries.
2. Aikakirja 12:9 Niin Egyptin kuningas Siisak hyökkäsi Jerusalemiin ja otti Herran temppelin aarteet ja kuninkaan linnan aarteet; hän otti ne kaikki; ja hän vei pois myös kultaiset kilvet, jotka Salomo oli tehnyt.
2 Chronicles 12:9 So Shishak king of Egypt came up against Jerusalem, and took away the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king’s house; he took all: he carried away also the shields of gold which Solomon had made.
2. Aikakirja 12:10 Niiden sijaan kuningas Rehabeam teetti messinkikilpiä ja antoi ne vartiokaartin päällikön haltuun, joka vartioi kuninkaan linnan ovea.
2 Chronicles 12:10 Instead of which king Rehoboam made shields of brass, and committed them to the hands of the chief of the guard, that kept the entrance of the king’s house.
2. Aikakirja 12:11 Ja kun kuningas meni Herran temppeliin, tuli vartija ja haki heidät ja vei heidät takaisin vartiokammioon.
2 Chronicles 12:11 And when the king entered into the house of the LORD, the guard came and fetched them, and brought them again into the guard chamber.
2. Aikakirja 12:12 Ja kun hän nöyrtyi, kääntyi Herran viha hänestä pois, eikä hän tuhonnut häntä kokonaan; ja myös Juudassa kävi hyvin.
2 Chronicles 12:12 And when he humbled himself, the wrath of the LORD turned from him, that he would not destroy him altogether: and also in Judah things went well.
2. Aikakirja 12:13 Niin kuningas Rehabeam vahvisti asemaansa Jerusalemissa ja hallitsi. Sillä Rehabeam oli neljäkymmentäyksivuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Herra oli valinnut kaikista Israelin sukukunnista asettaakseen niemimaansa sinne.
2 Chronicles 12:13 So king Rehoboam strengthened himself in Jerusalem, and reigned: for Rehoboam was one and forty years old when he began to reign, and he reigned seventeen years in Jerusalem, the city which the LORD had chosen out of all the tribes of Israel, to put his n
2. Aikakirja 12:14 Ja hän teki pahaa, koska ei valmistanut sydäntään etsimään Herraa.
2 Chronicles 12:14 And he did evil, because he prepared not his heart to seek the LORD.
2. Aikakirja 12:15 Eivätkö Rehabeamin teot, ensimmäiset ja viimeiset, ole kirjoitettuna profeetta Semajan ja näkijä Iddon kirjassa sukuluetteloissa? Ja Rehabeamin ja Jerobeamin välillä oli jatkuvasti sotia.
2 Chronicles 12:15 Now the acts of Rehoboam, first and last, are they not written in the book of Shemaiah the prophet, and of Iddo the seer concerning genealogies? And there were wars between Rehoboam and Jeroboam continually.
2. Aikakirja 12:16 Ja Rehabeam nukkui isiensä kanssa ja haudattiin Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Abia hallitsi hänen sijaansa.
2 Chronicles 12:16 And Rehoboam slept with his fathers, and was buried in the city of David: and Abijah his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 13:1 Kuningas Jerobeamin kahdeksantenatoista hallitusvuotena Abia tuli Juudan kuninkaaksi.
2 Chronicles 13:1 Now in the eighteenth year of king Jeroboam began Abijah to reign over Judah.
2. Aikakirja 13:2 Hän hallitsi kolme vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Miika, Urielin tytär Gibeasta. Ja Abian ja Jerobeamin välillä oli sota.
2 Chronicles 13:2 He reigned three years in Jerusalem. His mother’s name also was Michaiah the daughter of Uriel of Gibeah. And there was war between Abijah and Jeroboam.
2. Aikakirja 13:3 Ja Abia asettui taisteluun sotaurhojen sotilaiden armeijalla, neljälläsadallatuhannella valiomiehellä. Myös Jerobeam asettui taisteluun häntä vastaan kahdeksansadallatuhannella valimiehellä, jotka olivat sotaurhoja.
2 Chronicles 13:3 And Abijah set the battle in array with an army of valiant men of war, even four hundred thousand chosen men: Jeroboam also set the battle in array against him with eight hundred thousand chosen men, being mighty men of valor.
2. Aikakirja 13:4 Ja Abia nousi Semaraimin vuorelle, joka on Efraimin vuoristossa, ja sanoi: Kuulkaa minua, Jerobeam ja koko Israel!
2 Chronicles 13:4 And Abijah stood up on mount Zemaraim, which is in mount Ephraim, and said, Hear me, you Jeroboam, and all Israel;
2. Aikakirja 13:5 Eikö teidän pitäisi tietää, että Herra, Israelin Jumala, antoi Israelin kuninkuuden Daavidille ikuisiksi ajoiksi, hänelle ja hänen pojilleen suolaliiton kautta?
2 Chronicles 13:5 Ought you not to know that the LORD God of Israel gave the kingdom over Israel to David for ever, even to him and to his sons by a covenant of salt?
2. Aikakirja 13:6 Mutta Jerobeam, Nebatin poika, Salomon, Daavidin pojan, palvelija, on noussut ja kapinoi herraansa vastaan.
2 Chronicles 13:6 Yet Jeroboam the son of Nebat, the servant of Solomon the son of David, is risen up, and has rebelled against his lord.
2. Aikakirja 13:7 Ja hänen luokseen on kokoontunut turhia miehiä, Belialin lapsia, ja he ovat nousseet Salomon poikaa Rehabeamia vastaan, kun Rehabeam oli nuori ja helläsydäminen eikä voinut vastustaa heitä.
2 Chronicles 13:7 And there are gathered to him vain men, the children of Belial, and have strengthened themselves against Rehoboam the son of Solomon, when Rehoboam was young and tenderhearted, and could not withstand them.
2. Aikakirja 13:8 Ja nyt te luulette voivanne vastustaa Herran valtakuntaa, joka on Daavidin poikien kädessä; teillä on suuri joukko, ja teidän kanssanne on kultaisia vasikoita, jotka Jerobeam on tehnyt teille jumaliksi.
2 Chronicles 13:8 And now you think to withstand the kingdom of the LORD in the hand of the sons of David; and you be a great multitude, and there are with your golden calves, which Jeroboam made you for gods.
2. Aikakirja 13:9 Ettekö te ole karkottaneet Herran pappeja, Aaronin poikia, ja leeviläisiä, ja tehneet itsellenne pappeja muiden kansojen tavan mukaan? Niin että kuka tahansa tulee pyhittämään itsensä nuoren härän ja seitsemän pässin kanssa, se olkoon
2 Chronicles 13:9 Have you not cast out the priests of the LORD, the sons of Aaron, and the Levites, and have made you priests after the manner of the nations of other lands? so that whoever comes to consecrate himself with a young bullock and seven rams, the same may be a
2. Aikakirja 13:10 Mutta meidän Herra on meidän Jumalamme, emmekä me ole häntä hylänneet; ja papit, jotka palvelevat Herraa, ovat Aaronin poikia, ja leeviläiset hoitavat tehtäviään.
2 Chronicles 13:10 But as for us, the LORD is our God, and we have not forsaken him; and the priests, which minister to the LORD, are the sons of Aaron, and the Levites wait on their business:
2. Aikakirja 13:11 Ja he polttavat Herralle joka aamu ja joka ilta polttouhreja ja hyvänhajuista suitsuketta. Myös näkyleivät he asettavat puhtaalle pöydälle ja kultaisen lampunjalan lamppuineen poltettavaksi joka ilta. Sillä me pidämme tehtävämme Herralle.
2 Chronicles 13:11 And they burn to the LORD every morning and every evening burnt sacrifices and sweet incense: the show bread also set they in order on the pure table; and the candlestick of gold with the lamps thereof, to burn every evening: for we keep the charge of the
2. Aikakirja 13:12 Ja katso, Jumala itse on meidän kanssamme, meidän päämiehenämme, ja hänen pappinsa soittavat torvia huutaakseen hälytystä teitä vastaan. Te israelilaiset, älkää taistelleet Herraa, isienne Jumalaa, vastaan, sillä te ette menesty.
2 Chronicles 13:12 And, behold, God himself is with us for our captain, and his priests with sounding trumpets to cry alarm against you. O children of Israel, fight you not against the LORD God of your fathers; for you shall not prosper.
2. Aikakirja 13:13 Mutta Jerobeam asetti väijytyksen heidän taakseen; niin he olivat Juudan edessä, ja väijytys oli heidän takanaan.
2 Chronicles 13:13 But Jeroboam caused an ambush to come about behind them: so they were before Judah, and the ambush was behind them.
2. Aikakirja 13:14 Ja kun Juuda katsoi taakseen, katso, taistelu oli edessä ja takana; ja he huusivat Herraa, ja papit soittivat torvilla.
2 Chronicles 13:14 And when Judah looked back, behold, the battle was before and behind: and they cried to the LORD, and the priests sounded with the trumpets.
2. Aikakirja 13:15 Niin Juudan miehet nostivat huudon, ja kun Juudan miehet nostivat huudon, tapahtui, että Jumala löi Jerobeamin ja koko Israelin Abian ja Juudan edessä.
2 Chronicles 13:15 Then the men of Judah gave a shout: and as the men of Judah shouted, it came to pass, that God smote Jeroboam and all Israel before Abijah and Judah.
2. Aikakirja 13:16 Ja israelilaiset pakenivat Juudan edestä, ja Jumala antoi heidät heidän käsiinsä.
2 Chronicles 13:16 And the children of Israel fled before Judah: and God delivered them into their hand.
2. Aikakirja 13:17 Ja Abia ja hänen kansansa surmasivat heidät suuressa tappiossa, niin että Israelista kaatui kaatuneina viisisataatuhatta valittua miestä.
2 Chronicles 13:17 And Abijah and his people slew them with a great slaughter: so there fell down slain of Israel five hundred thousand chosen men.
2. Aikakirja 13:18 Näin israelilaiset nöyryytettiin siihen aikaan, mutta Juudan lapset voittivat, koska he turvautuivat Herraan, isiensä Jumalaan.
2 Chronicles 13:18 Thus the children of Israel were brought under at that time, and the children of Judah prevailed, because they relied on the LORD God of their fathers.
2. Aikakirja 13:19 Ja Abia ajoi Jerobeamia takaa ja valloitti häneltä kaupunkeja, Beetelin ja sen tytärkaupungit, Jesanan ja sen tytärkaupungit sekä Efraimin ja sen tytärkaupungit.
2 Chronicles 13:19 And Abijah pursued after Jeroboam, and took cities from him, Bethel with the towns thereof, and Jeshanah with the towns thereof, and Ephraim with the towns thereof.
2. Aikakirja 13:20 Eikä Jerobeam enää saanut voimia Abian päivinä; sillä Herra löi häntä, niin että hän kuoli.
2 Chronicles 13:20 Neither did Jeroboam recover strength again in the days of Abijah: and the LORD struck him, and he died.
2. Aikakirja 13:21 Mutta Abia tuli mahtavaksi ja otti neljätoista vaimoa ja siitti kaksikolmatta poikaa ja kuusitoista tytärtä.
2 Chronicles 13:21 But Abijah waxed mighty, and married fourteen wives, and begat twenty and two sons, and sixteen daughters.
2. Aikakirja 13:22 Mitä muuta on kerrottavaa Abiasta, hänen teistänsä ja sanoistaan, se on kirjoitettu profeetta Iddon kertomuksessa.
2 Chronicles 13:22 And the rest of the acts of Abijah, and his ways, and his sayings, are written in the story of the prophet Iddo.
2. Aikakirja 14:1 Niin Abia nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Asa hallitsi hänen sijaansa. Hänen aikanaan oli maassa rauha kymmenen vuotta.
2 Chronicles 14:1 So Abijah slept with his fathers, and they buried him in the city of David: and Asa his son reigned in his stead. In his days the land was quiet ten years.
2. Aikakirja 14:2 Ja Asa teki sitä, mikä oli hyvää ja oikeata Herran, hänen Jumalansa, silmissä:
2 Chronicles 14:2 And Asa did that which was good and right in the eyes of the LORD his God:
2. Aikakirja 14:3 Sillä hän poisti vieraiden jumalien alttarit ja uhripaikat, murskasi patsaat ja hakkasi maahan asera-karsinat.
2 Chronicles 14:3 For he took away the altars of the strange gods, and the high places, and broke down the images, and cut down the groves:
2. Aikakirja 14:4 Ja käski Juudan etsiä Herraa, isiensä Jumalaa, ja pitää lain ja käskyt.
2 Chronicles 14:4 And commanded Judah to seek the LORD God of their fathers, and to do the law and the commandment.
2. Aikakirja 14:5 Ja hän poisti kaikista Juudan kaupungeista uhripaikat ja patsaat, ja valtakunta oli rauhassa hänen edessään.
2 Chronicles 14:5 Also he took away out of all the cities of Judah the high places and the images: and the kingdom was quiet before him.
2. Aikakirja 14:6 Ja hän rakensi varustettuja kaupunkeja Juudaan, sillä maa sai levon, eikä hänellä ollut sotaa noina vuosina, koska Herra oli antanut hänelle levon.
2 Chronicles 14:6 And he built fenced cities in Judah: for the land had rest, and he had no war in those years; because the LORD had given him rest.
2. Aikakirja 14:7 Sentähden hän sanoi Juudalle: Rakentakaamme nämä kaupungit ja tehkäämme niiden ympärille muurit, tornit, portit ja salvat, niin kauan kuin maa vielä on edessämme; sillä me olemme etsineet Herraa, meidän Jumalaamme, me olemme etsineet häntä, ja hän on antanut meille levon joka puolelta. Niin he...
2 Chronicles 14:7 Therefore he said to Judah, Let us build these cities, and make about them walls, and towers, gates, and bars, while the land is yet before us; because we have sought the LORD our God, we have sought him, and he has given us rest on every side. So they bu
2. Aikakirja 14:8 Ja Asalla oli sotajoukko, joka kantoi kiekkoja ja keihäitä, Juudasta kolmesataatuhatta ja Benjaminista kaksisataa kahdeksankymmentätuhatta kilpeä ja jousimiestä; kaikki nämä olivat sotaurhoja.
2 Chronicles 14:8 And Asa had an army of men that bore targets and spears, out of Judah three hundred thousand; and out of Benjamin, that bore shields and drew bows, two hundred and fourscore thousand: all these were mighty men of valor.
2. Aikakirja 14:9 Ja heitä vastaan lähti etiopialainen Serah tuhannen tuhannen miehen joukolla ja kolmesadalla vaunulla ja tuli Maresaan.
2 Chronicles 14:9 And there came out against them Zerah the Ethiopian with an host of a thousand thousand, and three hundred chariots; and came to Mareshah.
2. Aikakirja 14:10 Sitten Asa lähti häntä vastaan, ja he asettuivat taisteluun Sefatan laaksossa Maresassa.
2 Chronicles 14:10 Then Asa went out against him, and they set the battle in array in the valley of Zephathah at Mareshah.
2. Aikakirja 14:11 Ja Asa huusi Herran, Jumalansa, puoleen ja sanoi: Herra, sinä et voi auttaa, olitpa sitten monien tai voimattomien kanssa. Auta meitä, Herra, meidän Jumalamme, sillä me turvaudumme sinuun ja sinun nimessäsi me käymme tätä joukkoa vastaan. Herra, sinä olet meidän Jumalamme, anna meidän
2 Chronicles 14:11 And Asa cried to the LORD his God, and said, LORD, it is nothing with you to help, whether with many, or with them that have no power: help us, O LORD our God; for we rest on you, and in your name we go against this multitude. O LORD, you are our God; let
2. Aikakirja 14:12 Niin Herra löi etiopialaisia Asan ja Juudan edessä, ja etiopialaiset pakenivat.
2 Chronicles 14:12 So the LORD smote the Ethiopians before Asa, and before Judah; and the Ethiopians fled.
2. Aikakirja 14:13 Ja Asa ja hänen kanssaan ollut väki ajoivat heitä takaa aina Gerariin asti; ja etiopialaiset kaatuivat, eivätkä he kyenneet toipumaan, sillä Herra ja hänen joukkonsa tuhosivat heidät, ja he veivät hyvin paljon saalista.
2 Chronicles 14:13 And Asa and the people that were with him pursued them to Gerar: and the Ethiopians were overthrown, that they could not recover themselves; for they were destroyed before the LORD, and before his host; and they carried away very much spoil.
2. Aikakirja 14:14 Ja he valloittivat kaikki Gerarin ympärillä olevat kaupungit, sillä Herran pelko tuli heidän päälleen; ja he ryöstivät kaikki kaupungit, sillä niissä oli ylen paljon saalista.
2 Chronicles 14:14 And they smote all the cities round about Gerar; for the fear of the LORD came on them: and they spoiled all the cities; for there was exceeding much spoil in them.
2. Aikakirja 14:15 He löivät myös karjatelttoja ja veivät pois runsaasti lampaita ja kameleita ja palasivat sitten Jerusalemiin.
2 Chronicles 14:15 They smote also the tents of cattle, and carried away sheep and camels in abundance, and returned to Jerusalem.
2. Aikakirja 15:1 Ja Jumalan Henki tuli Asarjan, Odedin pojan, päälle.
2 Chronicles 15:1 And the Spirit of God came on Azariah the son of Oded:
2. Aikakirja 15:2 Ja hän meni ulos Asaa vastaan ja sanoi hänelle: Kuulkaa minua, Asa ja koko Juuda ja Benjamin! Herra on teidän kanssanne, kun te olette hänen kanssaan. Ja jos te etsitte häntä, niin te löydätte hänet; mutta jos te hylkäätte hänet, niin hänkin hylkää teidät.
2 Chronicles 15:2 And he went out to meet Asa, and said to him, Hear you me, Asa, and all Judah and Benjamin; The LORD is with you, while you be with him; and if you seek him, he will be found of you; but if you forsake him, he will forsake you.
2. Aikakirja 15:3 Nyt pitkän aikaa Israel on ollut ilman tosi Jumalaa, ilman opettavaa pappia ja ilman lakia.
2 Chronicles 15:3 Now for a long season Israel has been without the true God, and without a teaching priest, and without law.
2. Aikakirja 15:4 Mutta kun he hädässänsä kääntyivät Herran, Israelin Jumalan, puoleen ja etsivät häntä, he löysivät hänet.
2 Chronicles 15:4 But when they in their trouble did turn to the LORD God of Israel, and sought him, he was found of them.
2. Aikakirja 15:5 Ja noina aikoina ei ollut rauhaa sillä, joka meni ulos, eikä sillä, joka tuli sisään, vaan suuri ahdistus oli kaikkien maiden asukkaiden keskuudessa.
2 Chronicles 15:5 And in those times there was no peace to him that went out, nor to him that came in, but great vexations were on all the inhabitants of the countries.
2. Aikakirja 15:6 Ja kansa tuhoutui kansasta ja kaupunki kaupungista, sillä Jumala vaivasi heitä kaikella vastoinkäymisellä.
2 Chronicles 15:6 And nation was destroyed of nation, and city of city: for God did vex them with all adversity.
2. Aikakirja 15:7 Olkaa siis vahvoja, älköönkä kätenne heikkenkö, sillä teidän työstänne on tuleva palkka.
2 Chronicles 15:7 Be you strong therefore, and let not your hands be weak: for your work shall be rewarded.
2. Aikakirja 15:8 Ja kun Asa kuuli nämä sanat ja profeetta Odedin profetian, hän rohkaistui ja poisti iljettävät epäjumalat koko Juudan ja Benjaminin maasta ja niistä kaupungeista, jotka hän oli vallannut Efraimin vuoristosta, ja uudisti Herran alttarin.
2 Chronicles 15:8 And when Asa heard these words, and the prophecy of Oded the prophet, he took courage, and put away the abominable idols out of all the land of Judah and Benjamin, and out of the cities which he had taken from mount Ephraim, and renewed the altar of the L
2. Aikakirja 15:9 Ja hän kokosi koko Juudan ja Benjaminin sekä heidän kanssaan asuvat muukalaiset Efraimista, Manassesta ja Simeonista, sillä paljon ihmisiä liittyi hänen puolelleen Israelista, kun he näkivät, että Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssaan.
2 Chronicles 15:9 And he gathered all Judah and Benjamin, and the strangers with them out of Ephraim and Manasseh, and out of Simeon: for they fell to him out of Israel in abundance, when they saw that the LORD his God was with him.
2. Aikakirja 15:10 Niin he kokoontuivat Jerusalemiin Asan hallituskauden viidentenätoista vuonna, kolmantena kuukautena.
2 Chronicles 15:10 So they gathered themselves together at Jerusalem in the third month, in the fifteenth year of the reign of Asa.
2. Aikakirja 15:11 Ja he uhrasivat sinä päivänä Herralle tuomastaan saaliista seitsemänsataa härkää ja seitsemäntuhatta lammasta.
2 Chronicles 15:11 And they offered to the LORD the same time, of the spoil which they had brought, seven hundred oxen and seven thousand sheep.
2. Aikakirja 15:12 Ja he tekivät liiton, että etsisivät Herraa, isiensä Jumalaa, kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan;
2 Chronicles 15:12 And they entered into a covenant to seek the LORD God of their fathers with all their heart and with all their soul;
2. Aikakirja 15:13 Että jokainen, joka ei etsi Herraa, Israelin Jumalaa, olisi surmattava, olipa se pieni tai suuri, mies tai nainen.
2 Chronicles 15:13 That whoever would not seek the LORD God of Israel should be put to death, whether small or great, whether man or woman.
2. Aikakirja 15:14 Ja he vannoivat Herralle suurella äänellä, riemun pauhulla, torvien ja torvien säestyksellä.
2 Chronicles 15:14 And they swore to the LORD with a loud voice, and with shouting, and with trumpets, and with cornets.
2. Aikakirja 15:15 Ja koko Juuda iloitsi valasta, sillä he olivat vannoneet valan kaikesta sydämestään ja etsineet häntä kaikesta halustaan, ja he löysivät hänet. Ja Herra antoi heille levon joka puolelta.
2 Chronicles 15:15 And all Judah rejoiced at the oath: for they had sworn with all their heart, and sought him with their whole desire; and he was found of them: and the LORD gave them rest round about.
2. Aikakirja 15:16 Myöskin kuningas Asan äidin Maakan hän poisti kuningattaren virasta, koska tämä oli tehnyt epäjumalan patsaa lehtoon. Asa hakkasi maahan hänen epäjumalansa, poltti sen ja poltti sen Kidronin purossa.
2 Chronicles 15:16 And also concerning Maachah the mother of Asa the king, he removed her from being queen, because she had made an idol in a grove: and Asa cut down her idol, and stamped it, and burnt it at the brook Kidron.
2. Aikakirja 15:17 Mutta uhrikukkuloita ei poistettu Israelista; kuitenkin Asan sydän pysyi eheänä kaikkina hänen päivinään.
2 Chronicles 15:17 But the high places were not taken away out of Israel: nevertheless the heart of Asa was perfect all his days.
2. Aikakirja 15:18 Ja hän toi Jumalan temppeliin ne lahjat, jotka hänen isänsä oli pyhittänyt ja jotka hän itse oli pyhittänyt: hopeaa, kultaa ja kaluja.
2 Chronicles 15:18 And he brought into the house of God the things that his father had dedicated, and that he himself had dedicated, silver, and gold, and vessels.
2. Aikakirja 15:19 Eikä sotaa enää ollut Asan hallituskauden kolmanteenkymmenenteen viidenteen vuoteen asti.
2 Chronicles 15:19 And there was no more war to the five and thirtieth year of the reign of Asa.
2. Aikakirja 16:1 Asan hallituskauden kolmantenakymmenentenä kuudentena vuonna Israelin kuningas Baasa hyökkäsi Juudaa vastaan ja linnoitti Raman, ettei kukaan pääsisi Asan, Juudan kuninkaan, luokse eikä hänen luokseen.
2 Chronicles 16:1 In the six and thirtieth year of the reign of Asa Baasha king of Israel came up against Judah, and built Ramah, to the intent that he might let none go out or come in to Asa king of Judah.
2. Aikakirja 16:2 Niin Asa otti esiin hopeaa ja kultaa Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarrekammioista ja lähetti sen Benhadadille, Syyrian kuninkaalle, joka asui Damaskoksessa, ja käski sanoa:
2 Chronicles 16:2 Then Asa brought out silver and gold out of the treasures of the house of the LORD and of the king’s house, and sent to Benhadad king of Syria, that dwelled at Damascus, saying,
2. Aikakirja 16:3 On liitto minun ja sinun välilläsi, niinkuin oli minun isäni ja sinun isäsi välillä. Katso, minä olen lähettänyt sinulle hopeaa ja kultaa; mene ja riko liittosi Baasan, Israelin kuninkaan, kanssa, että hän lähtisi pois minun kimpustani.
2 Chronicles 16:3 There is a league between me and you, as there was between my father and your father: behold, I have sent you silver and gold; go, break your league with Baasha king of Israel, that he may depart from me.
2. Aikakirja 16:4 Ja Benhadad kuuli kuningas Asaa ja lähetti sotajoukkojensa päälliköt Israelin kaupunkeja vastaan; ja he valloittivat Ijjonin, Danin, Abelmaimin ja kaikki Naftalin varastokaupungit.
2 Chronicles 16:4 And Benhadad listened to king Asa, and sent the captains of his armies against the cities of Israel; and they smote Ijon, and Dan, and Abelmaim, and all the store cities of Naphtali.
2. Aikakirja 16:5 Ja kun Baesa kuuli sen, hän lakkasi rakentamasta Ramaa ja lopetti työnsä.
2 Chronicles 16:5 And it came to pass, when Baasha heard it, that he left off building of Ramah, and let his work cease.
2. Aikakirja 16:6 Niin kuningas Asa otti koko Juudan, ja he veivät pois Raaman kivet ja puut, joilla Baesa rakensi, ja hän rakensi niillä Geban ja Mispan.
2 Chronicles 16:6 Then Asa the king took all Judah; and they carried away the stones of Ramah, and the timber thereof, with which Baasha was building; and he built therewith Geba and Mizpah.
2. Aikakirja 16:7 Siihen aikaan näkijä Hanani tuli Asan, Juudan kuninkaan, luo ja sanoi hänelle: Koska sinä turvauduit Aramin kuninkaaseen etkä Herraan, Jumalaasi, on Aramin kuninkaan sotajoukko pelastunut sinun käsistäsi.
2 Chronicles 16:7 And at that time Hanani the seer came to Asa king of Judah, and said to him, Because you have relied on the king of Syria, and not relied on the LORD your God, therefore is the host of the king of Syria escaped out of your hand.
2. Aikakirja 16:8 Eivätkö etiopialaiset ja libialaiset olleet suuri joukko, hyvin paljon vaunuja ja ratsumiehiä? Mutta koska te turvauduitte Herraan, hän antoi heidät teidän käsiinne.
2 Chronicles 16:8 Were not the Ethiopians and the Lubims a huge host, with very many chariots and horsemen? yet, because you did rely on the LORD, he delivered them into your hand.
2. Aikakirja 16:9 Sillä Herran silmät tarkkailevat kaikkea maata, että hän osoittaisi voimansa niiden puolesta, jotka ovat ehyellä sydämellä häntä kohtaan. Tässä te olette tehneet tyhmästi; sentähden teillä on tästedes sotia.
2 Chronicles 16:9 For the eyes of the LORD run to and fro throughout the whole earth, to show himself strong in the behalf of them whose heart is perfect toward him. Herein you have done foolishly: therefore from now on you shall have wars.
2. Aikakirja 16:10 Silloin Asa vihastui näkijään ja pani hänet vankilaan, sillä hän oli vihainen tälle asiasta. Ja Asa sorsi sinä aikana joitakin kansasta.
2 Chronicles 16:10 Then Asa was wroth with the seer, and put him in a prison house; for he was in a rage with him because of this thing. And Asa oppressed some of the people the same time.
2. Aikakirja 16:11 Ja katso, Asan teot, ensimmäiset ja viimeiset, katso, ne ovat kirjoitetut Juudan ja Israelin kuninkaiden kirjassa.
2 Chronicles 16:11 And, behold, the acts of Asa, first and last, see, they are written in the book of the kings of Judah and Israel.
2. Aikakirja 16:12 Ja Asan jalkojen kunto oli kolmantenakymmenentenäyhdeksäntenä hallitusvuotena, ja hänen tautinsa paheni suuresti. Mutta sairaudessaan hän ei kääntynyt Herran, vaan lääkäreiden puoleen.
2 Chronicles 16:12 And Asa in the thirty and ninth year of his reign was diseased in his feet, until his disease was exceeding great: yet in his disease he sought not to the LORD, but to the physicians.
2. Aikakirja 16:13 Ja Asa meni lepoon isiensä luo ja kuoli hallituskautensa neljäntenäkymmenentenä ensimmäisenä vuonna.
2 Chronicles 16:13 And Asa slept with his fathers, and died in the one and fortieth year of his reign.
2. Aikakirja 16:14 Ja he hautasivat hänet omiin hautoihinsa, jotka hän oli tehnyt itselleen Daavidin kaupunkiin, ja laskivat hänet vuoteeseen, joka oli täynnä tuoksuvia yrttejä ja erilaisia apteekkareiden valmistamia yrttejä; ja he tekivät hänelle suuren polttouhrin.
2 Chronicles 16:14 And they buried him in his own sepulchers, which he had made for himself in the city of David, and laid him in the bed which was filled with sweet odors and divers kinds of spices prepared by the apothecaries’ are: and they made a very great burning for h
2. Aikakirja 17:1 Ja hänen poikansa Josafat hallitsi hänen sijaansa ja vahvisti asemaansa Israelia vastaan.
2 Chronicles 17:1 And Jehoshaphat his son reigned in his stead, and strengthened himself against Israel.
2. Aikakirja 17:2 Ja hän sijoitti joukkoja kaikkiin Juudan varustettuihin kaupunkeihin ja pystytti varuskuntia Juudan maahan ja Efraimin kaupunkeihin, jotka hänen isänsä Asa oli valloittanut.
2 Chronicles 17:2 And he placed forces in all the fenced cities of Judah, and set garrisons in the land of Judah, and in the cities of Ephraim, which Asa his father had taken.
2. Aikakirja 17:3 Ja Herra oli Josafatin kanssa, koska hän vaelsi isänsä Daavidin entisiä teitä eikä etsinyt baaleja;
2 Chronicles 17:3 And the LORD was with Jehoshaphat, because he walked in the first ways of his father David, and sought not to Baalim;
2. Aikakirja 17:4 Vaan etsi Herraa, isänsä Jumalaa, ja vaelsi hänen käskyjensä mukaan eikä Israelin tekojen mukaan.
2 Chronicles 17:4 But sought to the Lord God of his father, and walked in his commandments, and not after the doings of Israel.
2. Aikakirja 17:5 Niin Herra vahvisti valtakunnan hänen käsiinsä, ja koko Juuda toi Josafatille lahjoja, ja hänellä oli runsaasti rikkautta ja kunniaa.
2 Chronicles 17:5 Therefore the LORD established the kingdom in his hand; and all Judah brought to Jehoshaphat presents; and he had riches and honor in abundance.
2. Aikakirja 17:6 Ja hänen sydämensä ylpistyi Herran teissä; ja hän poisti Juudasta uhripaikat ja lehstot.
2 Chronicles 17:6 And his heart was lifted up in the ways of the LORD: moreover he took away the high places and groves out of Judah.
2. Aikakirja 17:7 Myös kolmantena hallitusvuotenaan hän lähetti ruhtinailleen Benhailin, Obadjan, Sakarjan, Netanelin ja Mikajan luo opettamaan Juudan kaupunkeihin.
2 Chronicles 17:7 Also in the third year of his reign he sent to his princes, even to Benhail, and to Obadiah, and to Zechariah, and to Nethaneel, and to Michaiah, to teach in the cities of Judah.
2. Aikakirja 17:8 Ja heidän kanssaan hän lähetti leeviläisiä, leeviläisiä Semajan, Netanjan, Sebadjan, Asahelin, Semiramotin, Joonatanin, Adonian, Tobian ja Tobadonijan, ja heidän kanssaan pappeja Elisaman ja Joramin.
2 Chronicles 17:8 And with them he sent Levites, even Shemaiah, and Nethaniah, and Zebadiah, and Asahel, and Shemiramoth, and Jehonathan, and Adonijah, and Tobijah, and Tobadonijah, Levites; and with them Elishama and Jehoram, priests.
2. Aikakirja 17:9 Ja he opettivat Juudassa, ja heillä oli Herran lain kirja mukanaan, ja he kiertelivät kaikissa Juudan kaupungeissa ja opettivat kansaa.
2 Chronicles 17:9 And they taught in Judah, and had the book of the law of the LORD with them, and went about throughout all the cities of Judah, and taught the people.
2. Aikakirja 17:10 Ja Herran pelko valtasi kaikki Juudan ympärillä olevat valtakunnat, niin etteivät ne sotineet Josafatia vastaan.
2 Chronicles 17:10 And the fear of the LORD fell on all the kingdoms of the lands that were round about Judah, so that they made no war against Jehoshaphat.
2. Aikakirja 17:11 Myös jotkut filistealaiset toivat Josafatille lahjoja ja hopeaveroa, ja arabialaiset toivat hänelle pikkukarjaa, seitsemäntuhatta seitsemänsataa pässiä ja seitsemäntuhatta seitsemänsataa kaurista.
2 Chronicles 17:11 Also some of the Philistines brought Jehoshaphat presents, and tribute silver; and the Arabians brought him flocks, seven thousand and seven hundred rams, and seven thousand and seven hundred he goats.
2. Aikakirja 17:12 Ja Joosafatista tuli erittäin mahtava, ja hän rakensi Juudaan linnoja ja varastokaupunkeja.
2 Chronicles 17:12 And Jehoshaphat waxed great exceedingly; and he built in Judah castles, and cities of store.
2. Aikakirja 17:13 Ja hänellä oli paljon toimintaa Juudan kaupungeissa, ja sotamiehet, urhoolliset miehet, olivat Jerusalemissa.
2 Chronicles 17:13 And he had much business in the cities of Judah: and the men of war, mighty men of valor, were in Jerusalem.
2. Aikakirja 17:14 Ja tämä on heidän lukumääränsä heidän isiensä huoneen mukaan: Juudasta tuhansien päämiehet, päämies Adna, ja hänen kanssaan kolmesataatuhatta sotaurhoa.
2 Chronicles 17:14 And these are the numbers of them according to the house of their fathers: Of Judah, the captains of thousands; Adnah the chief, and with him mighty men of valor three hundred thousand.
2. Aikakirja 17:15 Ja hänen vieressään oli päällikkö Joohanan, ja hänen kanssaan kaksisataa kahdeksankymmentätuhatta miestä.
2 Chronicles 17:15 And next to him was Jehohanan the captain, and with him two hundred and fourscore thousand.
2. Aikakirja 17:16 Hänen jälkeensä tuli Amasja, Sikrin poika, joka vapaaehtoisesti antautui Herralle, ja hänen kanssaan kaksisataatuhatta sotaurhoa.
2 Chronicles 17:16 And next him was Amasiah the son of Zichri, who willingly offered himself to the LORD; and with him two hundred thousand mighty men of valor.
2. Aikakirja 17:17 Ja Benjaminista Eljada, urhea soturi, ja hänen kanssaan kaksisataatuhatta jousella ja kilvellä aseistettua miestä.
2 Chronicles 17:17 And of Benjamin; Eliada a mighty man of valor, and with him armed men with bow and shield two hundred thousand.
2. Aikakirja 17:18 Ja hänen vieressään oli Josabad, ja hänen kanssaan satakahdeksankymmentätuhatta sotaan valmiina olevaa miestä.
2 Chronicles 17:18 And next him was Jehozabad, and with him an hundred and fourscore thousand ready prepared for the war.
2. Aikakirja 17:19 Nämä palvelivat kuningasta niiden lisäksi, jotka kuningas oli sijoittanut varustettuihin kaupunkeihin koko Juudaan.
2 Chronicles 17:19 These waited on the king, beside those whom the king put in the fenced cities throughout all Judah.
2. Aikakirja 18:1 Joosafatilla oli runsaasti rikkauksia ja kunniaa, ja hän yhtyi Ahabiin.
2 Chronicles 18:1 Now Jehoshaphat had riches and honor in abundance, and joined affinity with Ahab.
2. Aikakirja 18:2 Muutaman vuoden kuluttua hän meni Ahabin luo Samariaan. Ja Ahab teurasti hänelle ja hänen kanssaan olevalle väelle runsaasti lampaita ja nautakarjaa ja suostutteli hänet lähtemään kanssaan Ramot-Gileadiin.
2 Chronicles 18:2 And after certain years he went down to Ahab to Samaria. And Ahab killed sheep and oxen for him in abundance, and for the people that he had with him, and persuaded him to go up with him to Ramothgilead.
2. Aikakirja 18:3 Ja Israelin kuningas Ahab sanoi Josafatille, Juudan kuninkaalle: Lähdetkö minun kanssani Gileadin ramotiin? Hän vastasi hänelle: Minä olen niin kuin sinä, ja minun kansani niin kuin sinun kansasi; ja me olemme sinun kanssasi sodassa.
2 Chronicles 18:3 And Ahab king of Israel said to Jehoshaphat king of Judah, Will you go with me to Ramothgilead? And he answered him, I am as you are, and my people as your people; and we will be with you in the war.
2. Aikakirja 18:4 Ja Joosafat sanoi Israelin kuninkaalle: Kysy tänään, mitä Herra on sanonut.
2 Chronicles 18:4 And Jehoshaphat said to the king of Israel, Inquire, I pray you, at the word of the LORD to day.
2. Aikakirja 18:5 Niin Israelin kuningas kokosi profeettoja, neljäsataa miestä, ja sanoi heille: Lähdemmekö sotimaan Gileadin Ramotiin vai pidättäydymmekö? He sanoivat: Menkää, sillä Jumala antaa sen kuninkaan käsiin.
2 Chronicles 18:5 Therefore the king of Israel gathered together of prophets four hundred men, and said to them, Shall we go to Ramothgilead to battle, or shall I forbear? And they said, Go up; for God will deliver it into the king’s hand.
2. Aikakirja 18:6 Mutta Josafat sanoi: Eikö täällä ole ketään muuta Herran profeettaa, jolta voisimme kysyä?
2 Chronicles 18:6 But Jehoshaphat said, Is there not here a prophet of the LORD besides, that we might inquire of him?
2. Aikakirja 18:7 Ja Israelin kuningas sanoi Josafatille: On vielä yksi mies, jolta voisimme kysyä Herralta neuvoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei ole koskaan ennustanut minulle hyvää, vaan aina pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika. Ja Josafat sanoi: Älköön kuningas niin puhuko.
2 Chronicles 18:7 And the king of Israel said to Jehoshaphat, There is yet one man, by whom we may inquire of the LORD: but I hate him; for he never prophesied good to me, but always evil: the same is Micaiah the son of Imla. And Jehoshaphat said, Let not the king say so.
2. Aikakirja 18:8 Niin Israelin kuningas kutsui luokseen yhden hoviherroistaan ja sanoi: Hae kiireesti Miika, Jimlan poika.
2 Chronicles 18:8 And the king of Israel called for one of his officers, and said, Fetch quickly Micaiah the son of Imla.
2. Aikakirja 18:9 Ja Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat kumpikin valtaistuimellaan, puettuina vaatteisiinsa, ja he istuivat tyhjällä paikalla Samarian portin ovella; ja kaikki profeetat ennustivat heidän edessään.
2 Chronicles 18:9 And the king of Israel and Jehoshaphat king of Judah sat either of them on his throne, clothed in their robes, and they sat in a void place at the entering in of the gate of Samaria; and all the prophets prophesied before them.
2. Aikakirja 18:10 Ja Sidkia, Kenaanan poika, oli tehnyt itselleen rautasarvet ja sanoi: Näin sanoo Herra: Näillä sinä pusket aramilaisia, kunnes olet heidät tuhonnut.
2 Chronicles 18:10 And Zedekiah the son of Chenaanah had made him horns of iron, and said, Thus said the LORD, With these you shall push Syria until they be consumed.
2. Aikakirja 18:11 Ja kaikki profeetat ennustivat niin sanoen: Mene Gileadin Ramotiin ja sinä voitat, sillä Herra antaa sen kuninkaan käsiin.
2 Chronicles 18:11 And all the prophets prophesied so, saying, Go up to Ramothgilead, and prosper: for the LORD shall deliver it into the hand of the king.
2. Aikakirja 18:12 Ja sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, puhui hänelle sanoen: Katso, profeettojen sanat julistavat kuninkaalle hyvää kaikkine mielipiteineen; olkoon siis sinun sanasi niinkuin heidän, ja puhu itsellesi hyvää.
2 Chronicles 18:12 And the messenger that went to call Micaiah spoke to him, saying, Behold, the words of the prophets declare good to the king with one assent; let your word therefore, I pray you, be like one of theirs, and speak you good.
2. Aikakirja 18:13 Miika sanoi: Niin totta kuin Herra elää, minä puhun, minkä minun Jumalani on sanonut.
2 Chronicles 18:13 And Micaiah said, As the LORD lives, even what my God said, that will I speak.
2. Aikakirja 18:14 Ja kun hän tuli kuninkaan luo, kuningas sanoi hänelle: Miika, mennäänkö Ramot-Gileadiin sotimaan vai pitääkö minun olla menemättä? Hän sanoi: Mene ylös ja onnistu, niin heidät annetaan sinun käsiisi.
2 Chronicles 18:14 And when he was come to the king, the king said to him, Micaiah, shall we go to Ramothgilead to battle, or shall I forbear? And he said, Go you up, and prosper, and they shall be delivered into your hand.
2. Aikakirja 18:15 Ja kuningas sanoi hänelle: Kuinka monta kertaa minun täytyy vannottaa sinua, ettet puhu minulle muuta kuin totuutta Herran nimessä?
2 Chronicles 18:15 And the king said to him, How many times shall I adjure you that you say nothing but the truth to me in the name of the LORD?
2. Aikakirja 18:16 Niin hän sanoi: Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää; palatkoot siis kukin kotiinsa rauhassa.'
2 Chronicles 18:16 Then he said, I did see all Israel scattered on the mountains, as sheep that have no shepherd: and the LORD said, These have no master; let them return therefore every man to his house in peace.
2. Aikakirja 18:17 Ja Israelin kuningas sanoi Josafatille: Enkö minä sanonut sinulle, ettei hän ennusta minulle hyvää, vaan pahaa?
2 Chronicles 18:17 And the king of Israel said to Jehoshaphat, Did I not tell you that he would not prophesy good to me, but evil?
2. Aikakirja 18:18 Ja hän sanoi vielä: Kuulkaa siis Herran sana: Minä näin Herran istuvan valtaistuimellaan ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
2 Chronicles 18:18 Again he said, Therefore hear the word of the LORD; I saw the LORD sitting on his throne, and all the host of heaven standing on his right hand and on his left.
2. Aikakirja 18:19 Ja Herra sanoi: Kuka viekoittelee Ahabin, Israelin kuninkaan, lähtemään ja kaatumaan Gileadin Ramotissa? Yksi puhui näin ja toinen noin.
2 Chronicles 18:19 And the LORD said, Who shall entice Ahab king of Israel, that he may go up and fall at Ramothgilead? And one spoke saying after this manner, and another saying after that manner.
2. Aikakirja 18:20 Silloin tuli ulos henki, seisoi Herran edessä ja sanoi: Minä viekoittelen hänet. Herra sanoi hänelle: Millä?
2 Chronicles 18:20 Then there came out a spirit, and stood before the LORD, and said, I will entice him. And the LORD said to him, With which?
2. Aikakirja 18:21 Ja hän sanoi: Minä menen ulos ja olen valheen henki kaikkien hänen profeettain suussa. Herra sanoi: Sinä viekoittelet häntä, ja sinä myös onnistut; mene ulos ja tee niin.
2 Chronicles 18:21 And he said, I will go out, and be a lying spirit in the mouth of all his prophets. And the Lord said, You shall entice him, and you shall also prevail: go out, and do even so.
2. Aikakirja 18:22 Ja nyt katso, Herra on pannut valheen hengen näiden profeettojesi suuhun, ja Herra on puhunut sinua vastaan pahaa.
2 Chronicles 18:22 Now therefore, behold, the LORD has put a lying spirit in the mouth of these your prophets, and the LORD has spoken evil against you.
2. Aikakirja 18:23 Silloin astui esiin Sidkia, Kenaanan poika, löi Miikaa poskelle ja sanoi: Mitä tietä Herran Henki meni minusta pois puhumaan sinulle?
2 Chronicles 18:23 Then Zedekiah the son of Chenaanah came near, and smote Micaiah on the cheek, and said, Which way went the Spirit of the LORD from me to speak to you?
2. Aikakirja 18:24 Ja Miika sanoi: Katso, sinä saat sen nähdä sinä päivänä, kun menet sisimpään kammioon kätkeytyäksesi.
2 Chronicles 18:24 And Micaiah said, Behold, you shall see on that day when you shall go into an inner chamber to hide yourself.
2. Aikakirja 18:25 Silloin Israelin kuningas sanoi: Ota Miika mukaasi ja vie hänet takaisin kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaanpojan Jooaan luo.
2 Chronicles 18:25 Then the king of Israel said, Take you Micaiah, and carry him back to Amon the governor of the city, and to Joash the king’s son;
2. Aikakirja 18:26 Ja sano: Näin sanoo kuningas: Pankaa tämä mies vankilaan ja ruokkikaa häntä vaivan leivällä ja vedellä, kunnes minä palaan rauhassa.
2 Chronicles 18:26 And say, Thus said the king, Put this fellow in the prison, and feed him with bread of affliction and with water of affliction, until I return in peace.
2. Aikakirja 18:27 Miika sanoi: Jos sinä varmasti palaat rauhassa takaisin, niin eikö Herra ole puhunut minun kauttani? Ja hän sanoi: Kuulkaa, kaikki te kansat.
2 Chronicles 18:27 And Micaiah said, If you certainly return in peace, then has not the LORD spoken by me. And he said, Listen, all you people.
2. Aikakirja 18:28 Niin Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, menivät ylös Gileadin Ramotiin.
2 Chronicles 18:28 So the king of Israel and Jehoshaphat the king of Judah went up to Ramothgilead.
2. Aikakirja 18:29 Ja Israelin kuningas sanoi Josafatille: Minä pukeudun tuntemattomaksi ja menen taisteluun, mutta sinä pue yllesi omat vaatteesi. Niin Israelin kuningas puki itsensä tuntemattomaksi, ja he menivät taisteluun.
2 Chronicles 18:29 And the king of Israel said to Jehoshaphat, I will disguise myself, and I will go to the battle; but put you on your robes. So the king of Israel disguised himself; and they went to the battle.
2. Aikakirja 18:30 Syrian kuningas oli käskenyt kanssaan olevien vaunujen päälliköitä sanoen: Älkää taistelko pientä älkääkä suurta vastaan, paitsi ainoastaan Israelin kuningasta vastaan.
2 Chronicles 18:30 Now the king of Syria had commanded the captains of the chariots that were with him, saying, Fight you not with small or great, save only with the king of Israel.
2. Aikakirja 18:31 Ja kun vaunujen päälliköt näkivät Josafatin, sanoivat he: Se on Israelin kuningas. Niin he piirittivät hänet sotimaan. Mutta Josafat huusi, ja Herra auttoi häntä, ja Jumala ajatteli heidät pois hänen luotaan.
2 Chronicles 18:31 And it came to pass, when the captains of the chariots saw Jehoshaphat, that they said, It is the king of Israel. Therefore they compassed about him to fight: but Jehoshaphat cried out, and the LORD helped him; and God moved them to depart from him.
2. Aikakirja 18:32 Sillä kun vaunujen päälliköt huomasivat, ettei se ollutkaan Israelin kuningas, he palasivat takaisin ajamasta häntä takaa.
2 Chronicles 18:32 For it came to pass, that, when the captains of the chariots perceived that it was not the king of Israel, they turned back again from pursuing him.
2. Aikakirja 18:33 Niin eräs mies jännitti umpikujaan jousen ja osui Israelin kuningasta haarniskan nivelten väliin. Niin hän sanoi vaunumiehelleen: Käännä kätesi ja vie minut pois leiristä, sillä minä olen haavoittunut.
2 Chronicles 18:33 And a certain man drew a bow at a venture, and smote the king of Israel between the joints of the harness: therefore he said to his chariot man, Turn your hand, that you may carry me out of the host; for I am wounded.
2. Aikakirja 18:34 Ja taistelu kiihtyi sinä päivänä; mutta Israelin kuningas pysyi vaunuissaan syyrialaisia vastaan iltaan asti; ja auringonlaskun aikaan hän kuoli.
2 Chronicles 18:34 And the battle increased that day: however, the king of Israel stayed himself up in his chariot against the Syrians until the even: and about the time of the sun going down he died.
2. Aikakirja 19:1 Ja Juudan kuningas Josafat palasi rauhassa kotiinsa Jerusalemiin.
2 Chronicles 19:1 And Jehoshaphat the king of Judah returned to his house in peace to Jerusalem.
2. Aikakirja 19:2 Ja näkijä Jeehu, Hananin poika, meni häntä vastaan ja sanoi kuningas Josafatille: Pitäisikö sinun auttaa jumalattomia ja rakastaa niitä, jotka vihaavat Herraa? Sentähden kohtaa sinua Herran viha.
2 Chronicles 19:2 And Jehu the son of Hanani the seer went out to meet him, and said to king Jehoshaphat, Should you help the ungodly, and love them that hate the LORD? therefore is wrath on you from before the LORD.
2. Aikakirja 19:3 Kuitenkin on sinussa havaittu myös hyvää, sillä olet poistanut lehstot maasta ja valmistanut sydämesi etsimään Jumalaa.
2 Chronicles 19:3 Nevertheless there are good things found in you, in that you have taken away the groves out of the land, and have prepared your heart to seek God.
2. Aikakirja 19:4 Ja Joosafat asui Jerusalemissa; ja hän meni jälleen kansan keskuuteen Beersebasta Efraimin vuoristoon ja toi heidät takaisin Herran, heidän isiensä Jumalan, luo.
2 Chronicles 19:4 And Jehoshaphat dwelled at Jerusalem: and he went out again through the people from Beersheba to mount Ephraim, and brought them back to the LORD God of their fathers.
2. Aikakirja 19:5 Ja hän asetti tuomareita maahan, kaikkiin Juudan varustettuihin kaupunkeihin, kaupunki kaupungilta,
2 Chronicles 19:5 And he set judges in the land throughout all the fenced cities of Judah, city by city,
2. Aikakirja 19:6 Ja sanoi tuomareille: Olkaa tarkkoja, mitä teette; sillä ette te tuomitse ihmisen, vaan Herran puolesta, joka on teidän kanssanne tuomiossa.
2 Chronicles 19:6 And said to the judges, Take heed what you do: for you judge not for man, but for the LORD, who is with you in the judgment.
2. Aikakirja 19:7 Miksi siis teidän päällänne olkoon Herran pelko? Olkaa varuillanne ja tehkää niin. Sillä Herran, meidän Jumalamme, luona ei ole vääryyttä, ei henkilöön katsomista eikä lahjojen ottamista.
2 Chronicles 19:7 Why now let the fear of the LORD be on you; take heed and do it: for there is no iniquity with the LORD our God, nor respect of persons, nor taking of gifts.
2. Aikakirja 19:8 Ja Jerusalemissa Joosafat asetti leeviläisiä, pappeja ja Israelin perhekuntien päämiehiä tuomitsemaan Herraa ja ratkaisemaan riita-asioita, kun he palasivat Jerusalemiin.
2 Chronicles 19:8 Moreover in Jerusalem did Jehoshaphat set of the Levites, and of the priests, and of the chief of the fathers of Israel, for the judgment of the LORD, and for controversies, when they returned to Jerusalem.
2. Aikakirja 19:9 Ja hän käski heitä sanoen: Näin teidän tulee tehdä Herran pelossa, uskollisesti ja ehyellä sydämellä.
2 Chronicles 19:9 And he charged them, saying, Thus shall you do in the fear of the LORD, faithfully, and with a perfect heart.
2. Aikakirja 19:10 Ja jos kaupungeissasi asuvien veljienne kanssa tulee teille rikosasia, veren ja veren, lain ja käskyn, säädösten ja päätösten välillä, teidän on varoitettava heitä, etteivät he tekisi Herralle mitään, ettei viha kohtaisi teitä.
2 Chronicles 19:10 And what cause soever shall come to you of your brothers that dwell in your cities, between blood and blood, between law and commandment, statutes and judgments, you shall even warn them that they trespass not against the LORD, and so wrath come on you, a
2. Aikakirja 19:11 Ja katso, ylimmäinen pappi Amarja on teidän esimiehenne kaikissa Herran asioissa, ja Sebadja, Ismaelin poika, Juudan huoneen ruhtinas, kaikissa kuninkaan asioissa. Ja leeviläiset ovat teidän virkamiehinänne. Tehkää rohkeasti työtä, niin Herra tekee teidät.
2 Chronicles 19:11 And, behold, Amariah the chief priest is over you in all matters of the LORD; and Zebadiah the son of Ishmael, the ruler of the house of Judah, for all the king’s matters: also the Levites shall be officers before you. Deal courageously, and the LORD shal
2. Aikakirja 20:1 Tämän jälkeen tulivat mooabilaiset, ammonilaiset ja heidän kanssaan muita ammonilaisten lisäksi sotimaan Joosafatia vastaan.
2 Chronicles 20:1 It came to pass after this also, that the children of Moab, and the children of Ammon, and with them other beside the Ammonites, came against Jehoshaphat to battle.
2. Aikakirja 20:2 Niin tuli joku, joka ilmoitti Josafatille: Suuri joukko tulee sinua vastaan meren toiselta puolelta, tältä puolelta Syriaa; ja katso, he ovat Hasasontamarissa, se on Engedissä.
2 Chronicles 20:2 Then there came some that told Jehoshaphat, saying, There comes a great multitude against you from beyond the sea on this side Syria; and, behold, they be in Hazazontamar, which is Engedi.
2. Aikakirja 20:3 Ja Josafat pelkäsi ja kääntyi etsimään Herraa ja julisti paaston koko Juudaan.
2 Chronicles 20:3 And Jehoshaphat feared, and set himself to seek the LORD, and proclaimed a fast throughout all Judah.
2. Aikakirja 20:4 Ja Juuda kokoontui pyytämään apua Herralta; kaikista Juudan kaupungeista he tulivat etsimään Herraa.
2 Chronicles 20:4 And Judah gathered themselves together, to ask help of the LORD: even out of all the cities of Judah they came to seek the LORD.
2. Aikakirja 20:5 Ja Joosafat seisoi Juudan ja Jerusalemin seurakunnassa Herran temppelissä, uuden esipihan edessä,
2 Chronicles 20:5 And Jehoshaphat stood in the congregation of Judah and Jerusalem, in the house of the LORD, before the new court,
2. Aikakirja 20:6 Ja sanoivat: Herra, meidän isiemme Jumala, etkö sinä ole Jumala taivaassa? Etkö sinä hallitse kaikkia pakanakansojen valtakuntia? Eikö sinun kädessäsi ole voima ja väkevyys, niin ettei kukaan voi sinua vastaan kestää?
2 Chronicles 20:6 And said, O LORD God of our fathers, are not you God in heaven? and rule not you over all the kingdoms of the heathen? and in your hand is there not power and might, so that none is able to withstand you?
2. Aikakirja 20:7 Etkö sinä ole meidän Jumalamme, joka ajoit tämän maan asukkaat pois kansasi Israelin tieltä ja annoit sen Abrahamin, ystäväsi, siemenelle ikuisiksi ajoiksi?
2 Chronicles 20:7 Are not you our God, who did drive out the inhabitants of this land before your people Israel, and gave it to the seed of Abraham your friend for ever?
2. Aikakirja 20:8 Ja he asuivat siellä ja rakensivat sinne pyhäkön sinun nimellesi sanoen:
2 Chronicles 20:8 And they dwelled therein, and have built you a sanctuary therein for your name, saying,
2. Aikakirja 20:9 Jos meitä kohtaa onnettomuus, miekka, tuomio, rutto tai nälkä, ja me seisomme tämän temppelin edessä ja sinun edessäsi – sillä sinun nimesi on tässä temppelissä – ja huudamme sinua ahdingossamme, niin sinä kuulet ja autat meitä.
2 Chronicles 20:9 If, when evil comes on us, as the sword, judgment, or pestilence, or famine, we stand before this house, and in your presence, (for your name is in this house,) and cry to you in our affliction, then you will hear and help.
2. Aikakirja 20:10 Ja nyt katso, Ammonin, Mooabin ja Seirin vuoriston lapset, joiden kimppuun sinä et antanut israelilaisten mennä, kun he tulivat Egyptin maasta, vaan he kääntyivät heistä pois eivätkä tuhonneet heitä,
2 Chronicles 20:10 And now, behold, the children of Ammon and Moab and mount Seir, whom you would not let Israel invade, when they came out of the land of Egypt, but they turned from them, and destroyed them not;
2. Aikakirja 20:11 Katso, minä sanon, kuinka he palkitsevat meidät tulemalla karkottamaan meidät omaisuudestasi, jonka olet antanut meille perinnöksi.
2 Chronicles 20:11 Behold, I say, how they reward us, to come to cast us out of your possession, which you have given us to inherit.
2. Aikakirja 20:12 Oi Jumalamme, etkö sinä tuomitsisi heitä? Sillä meillä ei ole voimaa tätä suurta joukkoa vastaan, joka tulee meitä vastaan, emmekä tiedä, mitä tehdä; vaan meidän silmämme katsovat sinuun.
2 Chronicles 20:12 O our God, will you not judge them? for we have no might against this great company that comes against us; neither know we what to do: but our eyes are on you.
2. Aikakirja 20:13 Ja koko Juuda seisoi Herran edessä, pienokaisineen, vaimoineen ja lapsineen.
2 Chronicles 20:13 And all Judah stood before the LORD, with their little ones, their wives, and their children.
2. Aikakirja 20:14 Silloin Herran Henki tuli seurakunnan keskellä Jahasielin, Sakarjan pojan, ylle, joka oli Benajan poika, joka Jeielin poika, joka Mattanjan poika, leeviläinen Asafin pojista.
2 Chronicles 20:14 Then on Jahaziel the son of Zechariah, the son of Benaiah, the son of Jeiel, the son of Mattaniah, a Levite of the sons of Asaph, came the Spirit of the LORD in the middle of the congregation;
2. Aikakirja 20:15 Ja hän sanoi: Kuulkaa, koko Juuda ja te Jerusalemin asukkaat ja sinä kuningas Josafat! Näin sanoo Herra teille: Älkää pelätkö älkääkä säikkykö tätä suurta joukkoa, sillä sota ei ole teidän, vaan Jumalan.
2 Chronicles 20:15 And he said, Listen you, all Judah, and you inhabitants of Jerusalem, and you king Jehoshaphat, Thus said the LORD to you, Be not afraid nor dismayed by reason of this great multitude; for the battle is not yours, but God’s.
2. Aikakirja 20:16 Menkää huomenna alas heitä vastaan. Katso, he tulevat Siisin kalliolta ylös; ja te kohtaatte heidät puron päässä, Jeruelin erämaan itäpuolella.
2 Chronicles 20:16 To morrow go you down against them: behold, they come up by the cliff of Ziz; and you shall find them at the end of the brook, before the wilderness of Jeruel.
2. Aikakirja 20:17 Teidän ei tarvitse taistella tässä taistelussa. Asetukaa paikoillenne, pysykää paikoillanne ja katsokaa, kuinka Herra pelastaa teidät, te Juuda ja Jerusalem. Älkää pelätkö älkääkä kauhistuko; menkää huomenna heitä vastaan, sillä Herra on teidän kanssanne.
2 Chronicles 20:17 You shall not need to fight in this battle: set yourselves, stand you still, and see the salvation of the LORD with you, O Judah and Jerusalem: fear not, nor be dismayed; to morrow go out against them: for the LORD will be with you.
2. Aikakirja 20:18 Ja Joosafat kumartui kasvoilleen maahan, ja koko Juuda ja Jerusalemin asukkaat lankesivat Herran eteen ja rukoilivat Herraa.
2 Chronicles 20:18 And Jehoshaphat bowed his head with his face to the ground: and all Judah and the inhabitants of Jerusalem fell before the LORD, worshipping the LORD.
2. Aikakirja 20:19 Ja leeviläiset, kehatilaisten ja koorahilaisten lapsista, nousivat ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa, suurella äänellä korkeuksista.
2 Chronicles 20:19 And the Levites, of the children of the Kohathites, and of the children of the Korhites, stood up to praise the LORD God of Israel with a loud voice on high.
2. Aikakirja 20:20 Ja he nousivat varhain aamulla ja menivät Tekoan erämaahan. Ja heidän mennessään Joosafat seisoi ja sanoi: Kuulkaa minua, Juuda ja te Jerusalemin asukkaat! Uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin te pysytte turvassa; uskokaa hänen
2 Chronicles 20:20 And they rose early in the morning, and went forth into the wilderness of Tekoa: and as they went forth, Jehoshaphat stood and said, Hear me, O Judah, and you inhabitants of Jerusalem; Believe in the LORD your God, so shall you be established; believe his
2. Aikakirja 20:21 Ja neuvoteltuaan kansan kanssa hän asetti veisaajat Herralle, ylistämään pyhyyden kauneutta, kulkemaan armeijan edellä ja sanomaan: Ylistäkää Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Chronicles 20:21 And when he had consulted with the people, he appointed singers to the LORD, and that should praise the beauty of holiness, as they went out before the army, and to say, Praise the LORD; for his mercy endures for ever.
2. Aikakirja 20:22 Ja kun he alkoivat laulaa ja ylistää, Herra asetti väijytyksiä ammonilaisten, mooabilaisten ja Seirin vuoristolaisten ylle, jotka olivat tulleet Juudan kimppuun, ja heidät voitettiin.
2 Chronicles 20:22 And when they began to sing and to praise, the LORD set ambushes against the children of Ammon, Moab, and mount Seir, which were come against Judah; and they were smitten.
2. Aikakirja 20:23 Sillä ammonilaiset ja mooabilaiset nousivat Seirin vuoriston asukkaita vastaan surmatakseen ja tuhotakseen heidät; ja kun he olivat tehneet lopun Seirin asukkaista, auttoi jokainen tuhoamaan toisensa.
2 Chronicles 20:23 For the children of Ammon and Moab stood up against the inhabitants of mount Seir, utterly to slay and destroy them: and when they had made an end of the inhabitants of Seir, every one helped to destroy another.
2. Aikakirja 20:24 Ja kun Juuda tuli erämaahan tähystystornille, he katsoivat joukkoa, ja katso, kaikki olivat maahan kaatuneita ruumiita, eikä kukaan päässyt pakoon.
2 Chronicles 20:24 And when Judah came toward the watch tower in the wilderness, they looked to the multitude, and, behold, they were dead bodies fallen to the earth, and none escaped.
2. Aikakirja 20:25 Ja kun Joosafat ja hänen väkensä tulivat ottamaan heidän saalistaan, he löysivät heidän keskuudestaan runsaasti sekä rikkauksia ruumiiden joukosta että kallisarvoisia jalokiviä, joita he ryöstivät itselleen, enemmän kuin jaksaisivat ottaa mukaansa. Ja heitä oli kolme
2 Chronicles 20:25 And when Jehoshaphat and his people came to take away the spoil of them, they found among them in abundance both riches with the dead bodies, and precious jewels, which they stripped off for themselves, more than they could carry away: and they were three
2. Aikakirja 20:26 Ja neljäntenä päivänä he kokoontuivat Berakan laaksoon, sillä siellä he ylistivät Herraa. Sentähden kutsutaan sitä paikkaa Berakan laaksoksi, vielä tänäkin päivänä.
2 Chronicles 20:26 And on the fourth day they assembled themselves in the valley of Berachah; for there they blessed the LORD: therefore the name of the same place was called, The valley of Berachah, to this day.
2. Aikakirja 20:27 Sitten he palasivat, kaikki Juudan ja Jerusalemin miehet, ja Joosafat heidän eturintamassa, mennäkseen jälleen Jerusalemiin iloiten, sillä Herra oli antanut heidän iloita heidän vihollisistaan.
2 Chronicles 20:27 Then they returned, every man of Judah and Jerusalem, and Jehoshaphat in the forefront of them, to go again to Jerusalem with joy; for the LORD had made them to rejoice over their enemies.
2. Aikakirja 20:28 Ja he tulivat Jerusalemiin psaltereita, harppuja ja torvia kantaen, Herran temppeliin.
2 Chronicles 20:28 And they came to Jerusalem with psalteries and harps and trumpets to the house of the LORD.
2. Aikakirja 20:29 Ja Jumalan pelko valtasi kaikki noiden maiden valtakunnat, kun he kuulivat Herran sotineen Israelin vihollisia vastaan.
2 Chronicles 20:29 And the fear of God was on all the kingdoms of those countries, when they had heard that the LORD fought against the enemies of Israel.
2. Aikakirja 20:30 Niin Joosafatin valtakunta oli levollinen, sillä hänen Jumalansa antoi hänelle levon joka puolelta.
2 Chronicles 20:30 So the realm of Jehoshaphat was quiet: for his God gave him rest round about.
2. Aikakirja 20:31 Ja Joosafat hallitsi Juudaa; hän oli viidenkolmattakymmentä vuotta vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäviisi vuotta. Ja hänen äitinsä nimi oli Asuba, Silhin tytär.
2 Chronicles 20:31 And Jehoshaphat reigned over Judah: he was thirty and five years old when he began to reign, and he reigned twenty and five years in Jerusalem. And his mother’s name was Azubah the daughter of Shilhi.
2. Aikakirja 20:32 Ja hän vaelsi isänsä Asan tietä eikä siitä poikennut, tehden sitä, mikä oli oikein Herran silmissä.
2 Chronicles 20:32 And he walked in the way of Asa his father, and departed not from it, doing that which was right in the sight of the LORD.
2. Aikakirja 20:33 Uhrikukkulat eivät kuitenkaan hävinneet, sillä kansa ei ollut vielä valmistanut sydäntään isiensä Jumalalle.
2 Chronicles 20:33 However, the high places were not taken away: for as yet the people had not prepared their hearts to the God of their fathers.
2. Aikakirja 20:34 Mitä muuta on kerrottavaa Josafatista, ensimmäisistä viimeisiin, katso, se on kirjoitettu Jeehun, Hananin pojan, kirjaan, josta on maininta Israelin kuningasten kirjassa.
2 Chronicles 20:34 Now the rest of the acts of Jehoshaphat, first and last, behold, they are written in the book of Jehu the son of Hanani, who is mentioned in the book of the kings of Israel.
2. Aikakirja 20:35 Ja tämän jälkeen Juudan kuningas Josafat liittoutui Israelin kuninkaan Ahasjan kanssa, joka teki hyvin pahaa.
2 Chronicles 20:35 And after this did Jehoshaphat king of Judah join himself with Ahaziah king of Israel, who did very wickedly:
2. Aikakirja 20:36 Ja hän liittyi hänen kanssaan rakentaakseen laivoja, joilla menisi Tarsiiseen; ja laivat rakennettiin Esjongaberissa.
2 Chronicles 20:36 And he joined himself with him to make ships to go to Tarshish: and they made the ships in Eziongaber.
2. Aikakirja 20:37 Silloin Elieser, Dodavan poika Maresasta, ennusti Josafatia vastaan sanoen: Koska olet liittoutunut Ahasjan kanssa, Herra on murskannut sinun työsi. Laivat särkyivät, eivätkä ne voineet mennä Tarsiiseen.
2 Chronicles 20:37 Then Eliezer the son of Dodavah of Mareshah prophesied against Jehoshaphat, saying, Because you have joined yourself with Ahaziah, the LORD has broken your works. And the ships were broken, that they were not able to go to Tarshish.
2. Aikakirja 21:1 Ja Joosafat meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Jooram hallitsi hänen sijaansa.
2 Chronicles 21:1 Now Jehoshaphat slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David. And Jehoram his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 21:2 Ja hänellä oli veljiä, Josafatin pojat Asarja, Jehiel, Sakarja, Asarja, Mikael ja Sefatja; kaikki nämä olivat Josafatin, Israelin kuninkaan, poikia.
2 Chronicles 21:2 And he had brothers the sons of Jehoshaphat, Azariah, and Jehiel, and Zechariah, and Azariah, and Michael, and Shephatiah: all these were the sons of Jehoshaphat king of Israel.
2. Aikakirja 21:3 Ja heidän isänsä antoi heille suuria lahjoja, hopeaa, kultaa ja kallisarvoisia esineitä, sekä varustettuja kaupunkeja Juudassa; mutta valtakunnan hän antoi Jooramille, koska hän oli esikoinen.
2 Chronicles 21:3 And their father gave them great gifts of silver, and of gold, and of precious things, with fenced cities in Judah: but the kingdom gave he to Jehoram; because he was the firstborn.
2. Aikakirja 21:4 Kun Jooram oli noussut isänsä valtakuntaan, hän vahvisti asemaansa ja surmasi miekalla kaikki veljensä sekä muutamia Israelin ruhtinaita.
2 Chronicles 21:4 Now when Jehoram was risen up to the kingdom of his father, he strengthened himself, and slew all his brothers with the sword, and divers also of the princes of Israel.
2. Aikakirja 21:5 Jooram oli kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta.
2 Chronicles 21:5 Jehoram was thirty and two years old when he began to reign, and he reigned eight years in Jerusalem.
2. Aikakirja 21:6 Ja hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, niinkuin Ahabin suku oli tehnyt; sillä hänellä oli Ahabin tytär vaimona; ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
2 Chronicles 21:6 And he walked in the way of the kings of Israel, like as did the house of Ahab: for he had the daughter of Ahab to wife: and he worked that which was evil in the eyes of the LORD.
2. Aikakirja 21:7 Herra ei kuitenkaan tahtonut tuhota Daavidin sukua liiton tähden, jonka hän oli tehnyt Daavidin kanssa, ja koska hän oli luvannut antaa valon hänelle ja hänen pojilleen ikuisesti.
2 Chronicles 21:7 However, the LORD would not destroy the house of David, because of the covenant that he had made with David, and as he promised to give a light to him and to his sons for ever.
2. Aikakirja 21:8 Hänen aikanaan edomilaiset nousivat kapinaan Juudan vallasta ja tekivät itselleen kuninkaan.
2 Chronicles 21:8 In his days the Edomites revolted from under the dominion of Judah, and made themselves a king.
2. Aikakirja 21:9 Niin Jooram lähti liikkeelle päämiehineen ja kaikkine vaunuineen. Hän nousi yöllä ja löi edomilaiset, jotka olivat piirittäneet hänet, ja vaunujen päälliköt.
2 Chronicles 21:9 Then Jehoram went forth with his princes, and all his chariots with him: and he rose up by night, and smote the Edomites which compassed him in, and the captains of the chariots.
2. Aikakirja 21:10 Niin edomilaiset luopuivat Juudan vallasta, ja he ovat sitä tänäkin päivänä. Myös Libna luopui hänen vallastaan, koska hän oli hylännyt Herran, isiensä Jumalan.
2 Chronicles 21:10 So the Edomites revolted from under the hand of Judah to this day. The same time also did Libnah revolt from under his hand; because he had forsaken the LORD God of his fathers.
2. Aikakirja 21:11 Lisäksi hän rakensi uhrikukkuloita Juudan vuorille ja saattoi Jerusalemin asukkaat harjoittamaan haureutta ja pakotti Juudan siihen.
2 Chronicles 21:11 Moreover he made high places in the mountains of Judah and caused the inhabitants of Jerusalem to commit fornication, and compelled Judah thereto.
2. Aikakirja 21:12 Ja hänelle tuli kirjoitus profeetta Elialta, joka sanoi: Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Koska et ole vaeltanut isäsi Josafatin teitä etkä Asan, Juudan kuninkaan, teitä,
2 Chronicles 21:12 And there came a writing to him from Elijah the prophet, saying, Thus said the LORD God of David your father, Because you have not walked in the ways of Jehoshaphat your father, nor in the ways of Asa king of Judah,
2. Aikakirja 21:13 Vaan te olette vaeltaneet Israelin kuningasten tietä ja saattaneet Juudan ja Jerusalemin asukkaat haureuteen, niin kuin Ahabin suvun haureus oli, ja te olette tappaneet myös veljenne isänne suvusta, jotka olivat parempia kuin teidän veljenne.
2 Chronicles 21:13 But have walked in the way of the kings of Israel, and have made Judah and the inhabitants of Jerusalem to go a whoring, like to the prostitutions of the house of Ahab, and also have slain your brothers of your father’s house, which were better than yours
2. Aikakirja 21:14 Katso, Herra rankaisee teidän kansanne, lapsianne, vaimojanne ja kaikkea omaisuuttanne suurella vitsauksella.
2 Chronicles 21:14 Behold, with a great plague will the LORD smite your people, and your children, and your wives, and all your goods:
2. Aikakirja 21:15 Ja sinä olet sairastamassa suurta sairausta sisusteesi takia, kunnes sisuksesi päivä päivältä sairauden vuoksi irtoavat.
2 Chronicles 21:15 And you shall have great sickness by disease of your bowels, until your bowels fall out by reason of the sickness day by day.
2. Aikakirja 21:16 Ja Herra herätti Jooramia vastaan filistealaisten ja etiopialaisten lähellä asuvien arabialaisten hengen.
2 Chronicles 21:16 Moreover the LORD stirred up against Jehoram the spirit of the Philistines, and of the Arabians, that were near the Ethiopians:
2. Aikakirja 21:17 Ja he tulivat Juudaan ja murtautuivat sinne ja veivät pois kaiken omaisuuden, mitä kuninkaan linnassa oli, sekä hänen poikansa ja vaimonsa, niin ettei hänelle jäänyt yhtään poikaa, paitsi Jooahas, hänen nuorin pojistaan.
2 Chronicles 21:17 And they came up into Judah, and broke into it, and carried away all the substance that was found in the king’s house, and his sons also, and his wives; so that there was never a son left him, save Jehoahaz, the youngest of his sons.
2. Aikakirja 21:18 Ja kaiken tämän jälkeen Herra löi häntä sisuskaluihin parantumattomalla taudilla.
2 Chronicles 21:18 And after all this the LORD smote him in his bowels with an incurable disease.
2. Aikakirja 21:19 Ja tapahtui, että kahden vuoden kuluttua, että hänen sisuksensa putosivat ulos hänen sairautensa tähden, ja hän kuoli pahoihin tauteihin. Eikä hänen kansansa polttanut häntä niin kuin hänen isiensä polttivat.
2 Chronicles 21:19 And it came to pass, that in process of time, after the end of two years, his bowels fell out by reason of his sickness: so he died of sore diseases. And his people made no burning for him, like the burning of his fathers.
2. Aikakirja 21:20 Hän oli kolmenkymmenenkahden vuoden ikäinen tullessaan hallitsemaan, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta ja lähti pois toivomatta. Hänet kuitenkin haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautoihin.
2 Chronicles 21:20 Thirty and two years old was he when he began to reign, and he reigned in Jerusalem eight years, and departed without being desired. However, they buried him in the city of David, but not in the sepulchers of the kings.
2. Aikakirja 22:1 Ja Jerusalemin asukkaat tekivät Ahasjan, hänen nuorimman poikansa, kuninkaaksi hänen sijaansa, sillä joukko-osasto, joka oli tullut arabialaisten kanssa leiriin, oli surmannut kaikki vanhimmat. Niin Ahasja, Jooramin poika, Juudan kuningas, hallitsi.
2 Chronicles 22:1 And the inhabitants of Jerusalem made Ahaziah his youngest son king in his stead: for the band of men that came with the Arabians to the camp had slain all the oldest. So Ahaziah the son of Jehoram king of Judah reigned.
2. Aikakirja 22:2 Ahasja oli neljänkymmenenkaksi vuotta vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi yhden vuoden Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Atalja, Omrin tytär.
2 Chronicles 22:2 Forty and two years old was Ahaziah when he began to reign, and he reigned one year in Jerusalem. His mother’s name also was Athaliah the daughter of Omri.
2. Aikakirja 22:3 Hän vaelsi myös Ahabin suvun teitä, sillä hänen äitinsä oli hänen neuvonantajansa jumalattomaan toimintaan.
2 Chronicles 22:3 He also walked in the ways of the house of Ahab: for his mother was his counselor to do wickedly.
2. Aikakirja 22:4 Sentähden hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niinkuin Ahabin suku; sillä he olivat hänen neuvonantajinaan hänen isänsä kuoltua, hänen tuhokseen.
2 Chronicles 22:4 Why he did evil in the sight of the LORD like the house of Ahab: for they were his counsellors after the death of his father to his destruction.
2. Aikakirja 22:5 Hän vaelsi myös heidän neuvonsa mukaan ja meni Israelin kuninkaan Jooramin, Ahabin pojan, kanssa sotimaan Syyrian kuningasta Hasaelia vastaan Gileadin Ramotissa; ja Syyrialaiset voittivat Joramin.
2 Chronicles 22:5 He walked also after their counsel, and went with Jehoram the son of Ahab king of Israel to war against Hazael king of Syria at Ramothgilead: and the Syrians smote Joram.
2. Aikakirja 22:6 Ja hän palasi parantuakseen Jisreeliin haavoista, jotka häneen oli suotu Raamassa, hänen taistellessaan Hasaelia, Syyrian kuningasta, vastaan. Ja Asarja, Jooramin poika, Juudan kuningas, meni alas Jisreeliin katsomaan Jooramia, Ahabin poikaa, koska tämä oli sairas.
2 Chronicles 22:6 And he returned to be healed in Jezreel because of the wounds which were given him at Ramah, when he fought with Hazael king of Syria. And Azariah the son of Jehoram king of Judah went down to see Jehoram the son of Ahab at Jezreel, because he was sick.
2. Aikakirja 22:7 Ja Ahasjan tuho oli Jumalan päätös, kun hän tuli Joramin luo; sillä tultuaan hän meni Joramin kanssa Jeehua, Nimsin poikaa, vastaan, jonka Herra oli voidellut hävittämään Ahabin suvun.
2 Chronicles 22:7 And the destruction of Ahaziah was of God by coming to Joram: for when he was come, he went out with Jehoram against Jehu the son of Nimshi, whom the LORD had anointed to cut off the house of Ahab.
2. Aikakirja 22:8 Ja kun Jeehu oli panemassa täytäntöön tuomiota Ahabin suvulle, hän löysi Juudan ruhtinaat ja Ahasjan veljesten pojat, jotka palvelivat Ahasjaa, ja surmasi heidät.
2 Chronicles 22:8 And it came to pass, that, when Jehu was executing judgment on the house of Ahab, and found the princes of Judah, and the sons of the brothers of Ahaziah, that ministered to Ahaziah, he slew them.
2. Aikakirja 22:9 Ja hän etsi Ahasjaa, ja he ottivat hänet kiinni, sillä hän oli piileskellyt Samariassa, ja toivat hänet Jeehun luo. Ja he surmasivat hänet ja hautasivat hänet. He sanoivat: Hän on Josafatin poika, joka etsi Herraa kaikesta sydämestään. Niin Ahasjan suku
2 Chronicles 22:9 And he sought Ahaziah: and they caught him, (for he was hid in Samaria,) and brought him to Jehu: and when they had slain him, they buried him: Because, said they, he is the son of Jehoshaphat, who sought the LORD with all his heart. So the house of Ahazi
2. Aikakirja 22:10 Mutta kun Atalia, Ahasjan äiti, näki poikansa kuolleen, nousi hän ja tuhosi kaikki Juudan suvun kuninkaalliset jälkeläiset.
2 Chronicles 22:10 But when Athaliah the mother of Ahaziah saw that her son was dead, she arose and destroyed all the seed royal of the house of Judah.
2. Aikakirja 22:11 Mutta kuninkaan tytär Josabaat otti Ahasjan pojan Joasin ja varasti hänet surmattujen kuninkaan poikien joukosta ja pani hänet ja hänen imettäjänsä makuuhuoneeseen. Niin Joosabaat, kuningas Joramin tytär, pappi Joojadan vaimo,
2 Chronicles 22:11 But Jehoshabeath, the daughter of the king, took Joash the son of Ahaziah, and stole him from among the king’s sons that were slain, and put him and his nurse in a bedchamber. So Jehoshabeath, the daughter of king Jehoram, the wife of Jehoiada the priest,
2. Aikakirja 22:12 Ja hän oli heidän kanssaan piilossa Jumalan temppelissä kuusi vuotta; ja Atalja hallitsi maata.
2 Chronicles 22:12 And he was with them hid in the house of God six years: and Athaliah reigned over the land.
2. Aikakirja 23:1 Ja seitsemäntenä vuonna Joojada vahvisti itseään ja otti sadanpäämiehet Asarjan, Jerohamin pojan, Ismaelin, Johananin pojan, ja Asarjan, Obedin pojan, ja Maasajan, Adajan pojan, ja Elisafatin, Sikrin pojan, joukkoon
2 Chronicles 23:1 And in the seventh year Jehoiada strengthened himself, and took the captains of hundreds, Azariah the son of Jeroham, and Ishmael the son of Jehohanan, and Azariah the son of Obed, and Maaseiah the son of Adaiah, and Elishaphat the son of Zichri, into cov
2. Aikakirja 23:2 Ja he kiertelivät Juudassa ja kokosivat leeviläiset kaikista Juudan kaupungeista ja Israelin perhekuntien päämiehet, ja he tulivat Jerusalemiin.
2 Chronicles 23:2 And they went about in Judah, and gathered the Levites out of all the cities of Judah, and the chief of the fathers of Israel, and they came to Jerusalem.
2. Aikakirja 23:3 Ja koko seurakunta teki liiton kuninkaan kanssa Jumalan temppelissä. Ja hän sanoi heille: Katso, kuninkaan poika on tuleva kuninkaaksi, niin kuin Herra on sanonut Daavidin pojille.
2 Chronicles 23:3 And all the congregation made a covenant with the king in the house of God. And he said to them, Behold, the king’s son shall reign, as the LORD has said of the sons of David.
2. Aikakirja 23:4 Näin teidän on tehtävä: Kolmas osa teistä, jotka menevät sisään sapattina, papeista ja leeviläisistä, toimikoot ovenvartijoina;
2 Chronicles 23:4 This is the thing that you shall do; A third part of you entering on the sabbath, of the priests and of the Levites, shall be porters of the doors;
2. Aikakirja 23:5 Ja kolmas osa kuninkaan linnan luona ja kolmas osa Perustusportin luona; ja kaikki kansa on Herran temppelin esipihoilla.
2 Chronicles 23:5 And a third part shall be at the king’s house; and a third part at the gate of the foundation: and all the people shall be in the courts of the house of the LORD.
2. Aikakirja 23:6 Älköön kukaan tulko Herran temppeliin, paitsi papit ja leeviläiset, jotka palvelevat; he menkö sinne, sillä he ovat pyhiä; mutta koko kansan on pidettävä huolta Herrasta.
2 Chronicles 23:6 But let none come into the house of the LORD, save the priests, and they that minister of the Levites; they shall go in, for they are holy: but all the people shall keep the watch of the LORD.
2. Aikakirja 23:7 Ja leeviläiset piirittäkööt kuninkaan, jokainen ase kädessään; ja kuka tahansa muu menee taloon, se surmattakoon; mutta ole sinä kuninkaan kanssa hänen tullessaan sisään ja mennessään ulos.
2 Chronicles 23:7 And the Levites shall compass the king round about, every man with his weapons in his hand; and whoever else comes into the house, he shall be put to death: but be you with the king when he comes in, and when he goes out.
2. Aikakirja 23:8 Niin leeviläiset ja koko Juuda tekivät kaiken niin kuin pappi Joojada oli käskenyt, ja jokainen otti mukaansa miehensä, jotka olivat tulleet sapattina, ja ne, jotka olivat lähtemässä sapattina. Sillä pappi Joojada ei päästänyt vuoroaan irti.
2 Chronicles 23:8 So the Levites and all Judah did according to all things that Jehoiada the priest had commanded, and took every man his men that were to come in on the sabbath, with them that were to go out on the sabbath: for Jehoiada the priest dismissed not the course
2. Aikakirja 23:9 Ja pappi Joojada antoi satapäälliköille keihäitä, kilpiä ja muita kilpiä, jotka olivat olleet kuningas Daavidin hallussa ja jotka olivat Jumalan temppelissä.
2 Chronicles 23:9 Moreover Jehoiada the priest delivered to the captains of hundreds spears, and bucklers, and shields, that had been king David’s, which were in the house of God.
2. Aikakirja 23:10 Ja hän asetti kaiken kansan, jokaisen ase kädessä, temppelin oikealta puolelta vasemmalle puolelle, alttarin ja temppelin viereen, kuninkaan ympärille.
2 Chronicles 23:10 And he set all the people, every man having his weapon in his hand, from the right side of the temple to the left side of the temple, along by the altar and the temple, by the king round about.
2. Aikakirja 23:11 Sitten he toivat kuninkaan pojan ulos ja panivat hänen päähänsä kruunun ja antoivat hänelle todistuksen ja tekivät hänestä kuninkaan. Ja Joojada ja hänen poikansa voitelivat hänet ja sanoivat: Eläköön kuningas!
2 Chronicles 23:11 Then they brought out the king’s son, and put on him the crown, and gave him the testimony, and made him king. And Jehoiada and his sons anointed him, and said, God save the king.
2. Aikakirja 23:12 Kun Atalja kuuli kansan juoksevan ja ylistävän kuningasta, hän meni kansan luo Herran temppeliin.
2 Chronicles 23:12 Now when Athaliah heard the noise of the people running and praising the king, she came to the people into the house of the LORD:
2. Aikakirja 23:13 Ja hän katsoi, ja katso, kuningas seisoi pylväänsä luona sisäänkäynnillä, ja päämiehet ja torvet kuninkaan vieressä. Ja kaikki maan kansa iloitsi ja soitti torvilla, myös laulajat soittimineen ja kaikki, jotka olivat oppineet
2 Chronicles 23:13 And she looked, and, behold, the king stood at his pillar at the entering in, and the princes and the trumpets by the king: and all the people of the land rejoiced, and sounded with trumpets, also the singers with instruments of music, and such as taught
2. Aikakirja 23:14 Niin pappi Joojada toi ulos sadanpäämiehet, jotka olivat sotajoukon ylitse, ja sanoi heille: Viekää hänet ulos joukoista, ja jokainen, joka seuraa häntä, surmattakoon miekalla. Sillä pappi sanoi: Älkää surmatko häntä Herran temppelissä.
2 Chronicles 23:14 Then Jehoiada the priest brought out the captains of hundreds that were set over the host, and said to them, Have her forth of the ranges: and whoever follows her, let him be slain with the sword. For the priest said, Slay her not in the house of the LORD
2. Aikakirja 23:15 Niin he kävivät häneen käsiksi; ja kun hän tuli hevosportin ovelle kuninkaan linnan luona, he tappoivat hänet siellä.
2 Chronicles 23:15 So they laid hands on her; and when she was come to the entering of the horse gate by the king’s house, they slew her there.
2. Aikakirja 23:16 Ja Joojada teki liiton hänen ja koko kansan ja kuninkaan välillä, että heidän piti oleman Herran kansa.
2 Chronicles 23:16 And Jehoiada made a covenant between him, and between all the people, and between the king, that they should be the LORD’s people.
2. Aikakirja 23:17 Sitten kaikki kansa meni Baalin temppeliin ja hajotti sen, murskasi hänen alttarinsa ja patsaansa ja tappoi Mattanin, Baalin papin, alttarien edessä.
2 Chronicles 23:17 Then all the people went to the house of Baal, and broke it down, and broke his altars and his images in pieces, and slew Mattan the priest of Baal before the altars.
2. Aikakirja 23:18 Ja Joojada määräsi Herran temppelin virat leeviläisten pappien kautta, jotka Daavid oli jakanut Herran temppeliin, uhraamaan Herran polttouhreja, niin kuin on kirjoitettu Mooseksen laissa, iloiten ja iloiten.
2 Chronicles 23:18 Also Jehoiada appointed the offices of the house of the LORD by the hand of the priests the Levites, whom David had distributed in the house of the LORD, to offer the burnt offerings of the LORD, as it is written in the law of Moses, with rejoicing and wi
2. Aikakirja 23:19 Ja hän asetti ovenvartijat Herran temppelin porteille, ettei kukaan, joka oli missään asiassa saastainen, pääsisi sisään.
2 Chronicles 23:19 And he set the porters at the gates of the house of the LORD, that none which was unclean in any thing should enter in.
2. Aikakirja 23:20 Ja hän otti mukaansa sadanpäämiehet, ylimykset, kansan käskynhaltijat ja kaiken maan kansan ja toi kuninkaan alas Herran temppelistä; ja he tulivat Yläportin kautta kuninkaan palatsiin ja asettivat kuninkaan istuimelle
2 Chronicles 23:20 And he took the captains of hundreds, and the nobles, and the governors of the people, and all the people of the land, and brought down the king from the house of the LORD: and they came through the high gate into the king’s house, and set the king on the
2. Aikakirja 23:21 Ja kaikki maan kansa iloitsi, ja kaupunki lepäsi, sen jälkeen kun he olivat surmanneet Atalian miekalla.
2 Chronicles 23:21 And all the people of the land rejoiced: and the city was quiet, after that they had slain Athaliah with the sword.
2. Aikakirja 24:1 Jooas oli seitsemän vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä nimi oli myös Sibia Beersebasta.
2 Chronicles 24:1 Joash was seven years old when he began to reign, and he reigned forty years in Jerusalem. His mother’s name also was Zibiah of Beersheba.
2. Aikakirja 24:2 Ja Jooas teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, kaikkina pappi Joojadan päivinä.
2 Chronicles 24:2 And Joash did that which was right in the sight of the LORD all the days of Jehoiada the priest.
2. Aikakirja 24:3 Ja Joojada otti hänelle kaksi vaimoa, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
2 Chronicles 24:3 And Jehoiada took for him two wives; and he begat sons and daughters.
2. Aikakirja 24:4 Ja tämän jälkeen Jooas päätti korjata Herran temppelin.
2 Chronicles 24:4 And it came to pass after this, that Joash was minded to repair the house of the LORD.
2. Aikakirja 24:5 Ja hän kokosi papit ja leeviläiset ja sanoi heille: Menkää Juudan kaupunkeihin ja kootkaa koko Israelilta rahaa Jumalanne temppelin korjaamiseksi vuodesta vuoteen ja pitäkää huoli, että joudutatte asian käsittelyä. Mutta leeviläiset jouduttivat sitä.
2 Chronicles 24:5 And he gathered together the priests and the Levites, and said to them, Go out to the cities of Judah, and gather of all Israel money to repair the house of your God from year to year, and see that you hasten the matter. However, the Levites hastened it n
2. Aikakirja 24:6 Ja kuningas kutsui luokseen ylimmäisen Joojadan ja sanoi hänelle: Miksi et ole vaatinut leeviläisiä tuomaan Juudasta ja Jerusalemista veronkeräystä Herran palvelijan Mooseksen ja I:n seurakunnan käskyn mukaan?
2 Chronicles 24:6 And the king called for Jehoiada the chief, and said to him, Why have you not required of the Levites to bring in out of Judah and out of Jerusalem the collection, according to the commandment of Moses the servant of the LORD, and of the congregation of I
2. Aikakirja 24:7 Sillä Atalian, tuon jumalattoman naisen, pojat olivat hajottaneet Jumalan temppelin, ja kaikki Herran temppelin pyhitetyt lahjat he olivat antaneet Baalimille.
2 Chronicles 24:7 For the sons of Athaliah, that wicked woman, had broken up the house of God; and also all the dedicated things of the house of the LORD did they bestow on Baalim.
2. Aikakirja 24:8 Ja kuninkaan käskystä he tekivät arkun ja asettivat sen Herran temppelin portin ulkopuolelle.
2 Chronicles 24:8 And at the king’s commandment they made a chest, and set it without at the gate of the house of the LORD.
2. Aikakirja 24:9 Ja he kuuluttivat Juudassa ja Jerusalemissa, että Herralle oli tuotava se vero, jonka Jumalan palvelija Mooses oli määrännyt Israelille erämaassa.
2 Chronicles 24:9 And they made a proclamation through Judah and Jerusalem, to bring in to the LORD the collection that Moses the servant of God laid on Israel in the wilderness.
2. Aikakirja 24:10 Ja kaikki ruhtinaat ja kaikki kansa iloitsivat ja kantoivat sisään ja heittivät arkkuun, kunnes olivat lopettaneet.
2 Chronicles 24:10 And all the princes and all the people rejoiced, and brought in, and cast into the chest, until they had made an end.
2. Aikakirja 35:27 Ja hänen tekonsa, ensimmäiset ja viimeiset, katso, ne ovat kirjoitetut Israelin ja Juudan kuningasten kirjaan.
2 Chronicles 35:27 And his deeds, first and last, behold, they are written in the book of the kings of Israel and Judah.
2. Aikakirja 36:1 Silloin maan kansa otti Jooahasin, Josian pojan, ja teki hänestä kuninkaan hänen isänsä sijaan Jerusalemissa.
2 Chronicles 36:1 Then the people of the land took Jehoahaz the son of Josiah, and made him king in his father’s stead in Jerusalem.
2. Aikakirja 36:2 Jooahas oli kahdenkymmenenkolmen vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa.
2 Chronicles 36:2 Jehoahaz was twenty and three years old when he began to reign, and he reigned three months in Jerusalem.
2. Aikakirja 36:3 Ja Egyptin kuningas pani hänet alas Jerusalemissa ja määräsi maalle tuomion sadan hopealeiman ja yhden kultaleiman verran.
2 Chronicles 36:3 And the king of Egypt put him down at Jerusalem, and condemned the land in an hundred talents of silver and a talent of gold.
2. Aikakirja 36:4 Ja Egyptin kuningas teki hänen veljestään Eljakimista Juudan ja Jerusalemin kuninkaan ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi. Ja Neko otti hänen veljensä Jooahasin ja vei hänet Egyptiin.
2 Chronicles 36:4 And the king of Egypt made Eliakim his brother king over Judah and Jerusalem, and turned his name to Jehoiakim. And Necho took Jehoahaz his brother, and carried him to Egypt.
2. Aikakirja 36:5 Joojakim oli kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä.
2 Chronicles 36:5 Jehoiakim was twenty and five years old when he began to reign, and he reigned eleven years in Jerusalem: and he did that which was evil in the sight of the LORD his God.
2. Aikakirja 36:6 Häntä vastaan nousi Babylonin kuningas Nebukadnessar, sitoi hänet kahleisiin ja vei hänet Babyloniin.
2 Chronicles 36:6 Against him came up Nebuchadnezzar king of Babylon, and bound him in fetters, to carry him to Babylon.
2. Aikakirja 36:7 Myös osan Herran temppelin astioista Nebukadnessar vei Babyloniin ja pani ne temppeliinsä Babylonissa.
2 Chronicles 36:7 Nebuchadnezzar also carried of the vessels of the house of the LORD to Babylon, and put them in his temple at Babylon.
2. Aikakirja 36:8 Mitä muuta on kerrottavaa Joojakimista ja hänen kauhistuksistaan, joita hän teki, ja kaikesta, mitä hänessä havaittiin, katso, se on kirjoitettu Israelin ja Juudan kuningasten kirjaan. Ja hänen poikansa Joojakin hallitsi hänen sijaansa.
2 Chronicles 36:8 Now the rest of the acts of Jehoiakim, and his abominations which he did, and that which was found in him, behold, they are written in the book of the kings of Israel and Judah: and Jehoiachin his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 36:9 Joojakin oli kahdeksanvuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta ja kymmenen päivää; ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
2 Chronicles 36:9 Jehoiachin was eight years old when he began to reign, and he reigned three months and ten days in Jerusalem: and he did that which was evil in the sight of the LORD.
2. Aikakirja 36:10 Ja vuoden kuluttua kuningas Nebukadnessar lähetti tuomaan hänet Babyloniin Herran temppelin kauneimpien astioiden kanssa ja teki hänen veljestään Sidkian Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi.
2 Chronicles 36:10 And when the year was expired, king Nebuchadnezzar sent, and brought him to Babylon, with the goodly vessels of the house of the LORD, and made Zedekiah his brother king over Judah and Jerusalem.
2. Aikakirja 36:11 Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta.
2 Chronicles 36:11 Zedekiah was one and twenty years old when he began to reign, and reigned eleven years in Jerusalem.
2. Aikakirja 36:12 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä, eikä nöyrtynyt profeetta Jeremian edessä, joka puhui Herran suusta.
2 Chronicles 36:12 And he did that which was evil in the sight of the LORD his God, and humbled not himself before Jeremiah the prophet speaking from the mouth of the LORD.
2. Aikakirja 36:13 Ja hän kapinoi myös kuningas Nebukadnessaria vastaan, joka oli vannottanut hänet Jumalan kautta; mutta hän jäykkäsi niskurin ja paadutti sydämensä kääntymästä Herran, Israelin Jumalan, puoleen.
2 Chronicles 36:13 And he also rebelled against king Nebuchadnezzar, who had made him swear by God: but he stiffened his neck, and hardened his heart from turning to the LORD God of Israel.
2. Aikakirja 36:14 Ja kaikki ylipapit ja kansa rikkoivat hyvin pahasti pakanain kauhistusten mukaan ja saastuttivat Herran temppelin, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa.
2 Chronicles 36:14 Moreover all the chief of the priests, and the people, transgressed very much after all the abominations of the heathen; and polluted the house of the LORD which he had hallowed in Jerusalem.
2. Aikakirja 36:15 Ja Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti heille sanansaattajiaan, nousi aikaisin ja lähetti, sillä hän armahti kansaansa ja asuinsijaansa,
2 Chronicles 36:15 And the LORD God of their fathers sent to them by his messengers, rising up betimes, and sending; because he had compassion on his people, and on his dwelling place:
2. Aikakirja 36:16 Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen sanojaan ja käyttivät väärin hänen profeettojaan, kunnes Herran viha nousi hänen kansaansa kohtaan, eikä enää ollut apua.
2 Chronicles 36:16 But they mocked the messengers of God, and despised his words, and misused his prophets, until the wrath of the LORD arose against his people, till there was no remedy.
2. Aikakirja 36:17 Sentähden hän toi heidän kimppuunsa kaldealaisten kuninkaan, joka surmasi heidän nuoret miehensä miekalla heidän pyhäkössään eikä säälinyt nuorukaista eikä neitoa, ei vanhusta eikä ikäihmistä; hän antoi heidät kaikki hänen käsiinsä.
2 Chronicles 36:17 Therefore he brought on them the king of the Chaldees, who slew their young men with the sword in the house of their sanctuary, and had no compassion on young man or maiden, old man, or him that stooped for age: he gave them all into his hand.
2. Aikakirja 36:18 Ja kaikki Jumalan temppelin kalut, suuret ja pienet, ja Herran temppelin aarteet ja kuninkaan ja hänen ruhtinaidensa aarteet; kaikki nämä hän vei Babyloniin.
2 Chronicles 36:18 And all the vessels of the house of God, great and small, and the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king, and of his princes; all these he brought to Babylon.
2. Aikakirja 36:19 Ja he polttivat Jumalan temppelin ja repivät maahan Jerusalemin muurin ja polttivat kaikki sen palatsit tulella ja tuhosivat kaikki sen kauniit kalut.
2 Chronicles 36:19 And they burnt the house of God, and broke down the wall of Jerusalem, and burnt all the palaces thereof with fire, and destroyed all the goodly vessels thereof.
2. Aikakirja 36:20 Ja ne, jotka olivat päässeet miekalta, hän vei Babyloniin; ja he olivat hänen ja hänen poikiensa palvelijoita Persian valtakunnan hallituskauteen asti.
2 Chronicles 36:20 And them that had escaped from the sword carried he away to Babylon; where they were servants to him and his sons until the reign of the kingdom of Persia:
2. Aikakirja 36:21 Jotta Herran sana täyttyisi Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut nauttia sapateistaan; sillä niin kauan kuin se oli autiona, se piti sapatin, kunnes kuusikymmentä vuotta oli kulunut.
2 Chronicles 36:21 To fulfill the word of the LORD by the mouth of Jeremiah, until the land had enjoyed her sabbaths: for as long as she lay desolate she kept sabbath, to fulfill three score and ten years.
2. Aikakirja 36:22 Persian kuninkaan Kyyroksen ensimmäisenä hallitusvuotena, että Herran sana, jonka Jeremia oli puhunut suun kautta, toteutuisi, herätti Herra Persian kuninkaan Kyyroksen hengen, niin että hän kuulutti koko valtakunnassaan ja teki sen myös
2 Chronicles 36:22 Now in the first year of Cyrus king of Persia, that the word of the LORD spoken by the mouth of Jeremiah might be accomplished, the LORD stirred up the spirit of Cyrus king of Persia, that he made a proclamation throughout all his kingdom, and put it also
2. Aikakirja 36:23 Näin sanoo Kyyros, Persian kuningas: Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat, ja hän on käskenyt minun rakentaa hänelle temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa. Kuka teistä on hänen kansaansa? Herra, hänen Jumalansa, olkoon hänen kanssaan, ja olkoon
2 Chronicles 36:23 Thus said Cyrus king of Persia, All the kingdoms of the earth has the LORD God of heaven given me; and he has charged me to build him an house in Jerusalem, which is in Judah. Who is there among you of all his people? The LORD his God be with him, and let
Esra 1:1 Persian kuninkaan Kyyroksen ensimmäisenä hallitusvuotena, että Herran sana Jeremian suun kautta täyttyisi, herätti Herra Persian kuninkaan Kyyroksen hengen, niin että hän kuulutti koko valtakunnassaan ja myös kirjoitti sen.
Ezra 1:1 Now in the first year of Cyrus king of Persia, that the word of the LORD by the mouth of Jeremiah might be fulfilled, the LORD stirred up the spirit of Cyrus king of Persia, that he made a proclamation throughout all his kingdom, and put it also in writin
Esra 1:2 Näin sanoo Kyyros, Persian kuningas: Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat, ja hän on käskenyt minun rakentaa itselleen huoneen Jerusalemiin, joka on Juudassa.
Ezra 1:2 Thus said Cyrus king of Persia, The LORD God of heaven has given me all the kingdoms of the earth; and he has charged me to build him an house at Jerusalem, which is in Judah.
Esra 1:3 Kuka teistä on hänen kansastaan? Olkoon hänen Jumalansa hänen kanssaan. Menköön hän Jerusalemiin, joka on Juudassa, ja rakentakoon Herran, Israelin Jumalan, temppelin, joka on Jerusalemissa. Hän on Jumala.
Ezra 1:3 Who is there among you of all his people? his God be with him, and let him go up to Jerusalem, which is in Judah, and build the house of the LORD God of Israel, (he is the God,) which is in Jerusalem.
Esra 1:4 Ja jos joku jää muukalaismaihinsa, heidän asuinpaikkansa miehet auttakoot häntä hopealla, kullalla, tavaroilla ja karjalla, sen lisäksi, mitä vapaaehtoisesti annetaan Jumalan temppelille Jerusalemissa.
Ezra 1:4 And whoever remains in any place where he sojournes, let the men of his place help him with silver, and with gold, and with goods, and with beasts, beside the freewill offering for the house of God that is in Jerusalem.
Esra 1:5 Niin nousivat Juudan ja Benjaminin perhekuntien päämiehet sekä papit ja leeviläiset, kaikki ne, joiden hengen Jumala oli herättänyt, menemään rakentamaan Herran temppeliä, joka on Jerusalemissa.
Ezra 1:5 Then rose up the chief of the fathers of Judah and Benjamin, and the priests, and the Levites, with all them whose spirit God had raised, to go up to build the house of the LORD which is in Jerusalem.
Esra 1:6 Ja kaikki heidän ympärillään olevat vahvistivat heidän käsiään hopea- ja kultakaluilla, tavaroilla, eläimillä ja kalleilla esineillä, kaiken muun lisäksi, mitä alttiisti lahjoitettiin.
Ezra 1:6 And all they that were about them strengthened their hands with vessels of silver, with gold, with goods, and with beasts, and with precious things, beside all that was willingly offered.
Esra 1:7 Kuningas Kyyros toi esiin Herran temppelin astiat, jotka Nebukadnessar oli tuonut Jerusalemista ja pannut jumalansa temppeliin.
Ezra 1:7 Also Cyrus the king brought forth the vessels of the house of the LORD, which Nebuchadnezzar had brought forth out of Jerusalem, and had put them in the house of his gods;
Esra 1:8 Nekin Kyyros, Persian kuningas, toi esiin rahastonhoitaja Mitredatin mukana ja laski ne Sesbassarille, Juudan ruhtinaalle.
Ezra 1:8 Even those did Cyrus king of Persia bring forth by the hand of Mithredath the treasurer, and numbered them to Sheshbazzar, the prince of Judah.
Esra 1:9 Ja tämä on heidän lukumääränsä: kolmekymmentä kultavatia, tuhat hopeavatia, kaksikymmentäyhdeksän veistä,
Ezra 1:9 And this is the number of them: thirty chargers of gold, a thousand chargers of silver, nine and twenty knives,
Esra 1:10 Kolmekymmentä kultaista allasta, neljäsataa kymmenen toisen laatuista hopeaaltasta ja tuhat muuta astiaa.
Ezra 1:10 Thirty basins of gold, silver basins of a second sort four hundred and ten, and other vessels a thousand.
Esra 1:11 Kulta- ja hopeaesineitä oli kaikkiaan viisituhatta neljäsataa. Kaikki nämä Sesbassar toi mukanaan pakkosiirtolaisuudesta, joka tuotiin Babylonista Jerusalemiin.
Ezra 1:11 All the vessels of gold and of silver were five thousand and four hundred. All these did Sheshbazzar bring up with them of the captivity that were brought up from Babylon to Jerusalem.
Esra 2:1 Nämä olivat ne maakunnan asukkaat, jotka palasivat pakkosiirtolaisten pakkosiirtolaisuudesta, jotka Babylonin kuningas Nebukadnessar oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin, ja jotka palasivat Jerusalemiin ja Juudaan, kukin kaupunkiinsa.
Ezra 2:1 Now these are the children of the province that went up out of the captivity, of those which had been carried away, whom Nebuchadnezzar the king of Babylon had carried away to Babylon, and came again to Jerusalem and Judah, every one to his city;
Esra 2:2 Serubbaabelin mukana tulleet: Jesua, Nehemia, Seraja, Reelaja, Mordokai, Bilsan, Mispar, Bigvai, Rehum, Baana. Israelin kansan miesten lukumäärä:
Ezra 2:2 Which came with Zerubbabel: Jeshua, Nehemiah, Seraiah, Reelaiah, Mordecai, Bilshan, Mizpar, Bigvai, Rehum, Baanah. The number of the men of the people of Israel:
Esra 2:3 Parošin lapsia kaksituhatta sata seitsemänkymmentä kaksi.
Ezra 2:3 The children of Parosh, two thousand an hundred seventy and two.
Esra 2:4 Sefatjan jälkeläisiä kolmesataa seitsemänkymmentä kaksi.
Ezra 2:4 The children of Shephatiah, three hundred seventy and two.
Esra 2:5 Arahin jälkeläisiä seitsemänsataa seitsemänkymmentä viisi.
Ezra 2:5 The children of Arah, seven hundred seventy and five.
Esra 2:6 Pahat-Moabin jälkeläisiä, Jeesuan ja Joabin jälkeläisistä, kaksituhatta kahdeksansataa kaksitoista.
Ezra 2:6 The children of Pahathmoab, of the children of Jeshua and Joab, two thousand eight hundred and twelve.
Esra 2:7 Elamin jälkeläisiä, tuhat kaksisataa viisikymmentä neljä.
Ezra 2:7 The children of Elam, a thousand two hundred fifty and four.
Esra 2:8 Sattun jälkeläisiä, yhdeksänsataa neljäkymmentä viisi.
Ezra 2:8 The children of Zattu, nine hundred forty and five.
Esra 2:9 Sakkain jälkeläisiä seitsemänsataa kolmekymmentä.
Ezra 2:9 The children of Zaccai, seven hundred and three score.
Esra 2:10 Banin jälkeläisiä kuusisataa neljäkymmentä kaksi.
Ezra 2:10 The children of Bani, six hundred forty and two.
Esra 2:11 Bebain jälkeläisiä kuusisataa kaksikymmentä kolme.
Ezra 2:11 The children of Bebai, six hundred twenty and three.
Esra 2:12 Asgadin jälkeläisiä, tuhat kaksisataa kaksikymmentä kaksi.
Ezra 2:12 The children of Azgad, a thousand two hundred twenty and two.
Esra 2:13 Adonikamin jälkeläisiä kuusisataa kuusikymmentä kuusi.
Ezra 2:13 The children of Adonikam, six hundred sixty and six.
Esra 2:14 Bigvain jälkeläisiä kaksituhatta viisikymmentä kuusi.
Ezra 2:14 The children of Bigvai, two thousand fifty and six.
Esra 2:15 Adinin jälkeläisiä neljäsataa viisikymmentä neljä.
Ezra 2:15 The children of Adin, four hundred fifty and four.
Esra 2:16 Aterin, Hiskian, jälkeläisiä, yhdeksänkymmentä kahdeksan.
Ezra 2:16 The children of Ater of Hezekiah, ninety and eight.
Esra 2:17 Besain jälkeläisiä kolmesataa kaksikymmentä kolme.
Ezra 2:17 The children of Bezai, three hundred twenty and three.
Esra 2:18 Joran jälkeläisiä, sata kaksitoista.
Ezra 2:18 The children of Jorah, an hundred and twelve.
Esra 2:19 Hasumin jälkeläisiä kaksisataa kaksikymmentä kolme.
Ezra 2:19 The children of Hashum, two hundred twenty and three.
Esra 2:20 Gibbarin lapsia, yhdeksänkymmentäviisi.
Ezra 2:20 The children of Gibbar, ninety and five.
Esra 2:21 Betlehemin lapsia, sata kaksikymmentä kolme.
Ezra 2:21 The children of Bethlehem, an hundred twenty and three.
Esra 2:22 Netofan miehiä, viisikymmentäkuusi.
Ezra 2:22 The men of Netophah, fifty and six.
Esra 2:23 Anatotin miehiä, sata kaksikymmentä kahdeksan.
Ezra 2:23 The men of Anathoth, an hundred twenty and eight.
Esra 2:24 Asmavetin lapsia, neljäkymmentä kaksi.
Ezra 2:24 The children of Azmaveth, forty and two.
Esra 2:25 Kirjatharimin, Kefiran ja Beerotin lapset, seitsemänsataa neljäkymmentä kolme.
Ezra 2:25 The children of Kirjatharim, Chephirah, and Beeroth, seven hundred and forty and three.
Esra 2:26 Raaman ja Gaban jälkeläisiä, kuusisataa kaksikymmentä yksi.
Ezra 2:26 The children of Ramah and Gaba, six hundred twenty and one.
Esra 2:27 Mikmaan miehiä, sata kaksikymmentä kaksi.
Ezra 2:27 The men of Michmas, an hundred twenty and two.
Esra 2:28 Betelin ja Ain miehiä, kaksisataa kaksikymmentä kolme.
Ezra 2:28 The men of Bethel and Ai, two hundred twenty and three.
Esra 2:29 Nebon jälkeläisiä, viisikymmentä kaksi.
Ezra 2:29 The children of Nebo, fifty and two.
Esra 2:30 Magbišin jälkeläisiä, sata viisikymmentä kuusi.
Ezra 2:30 The children of Magbish, an hundred fifty and six.
Esra 2:31 Toisen Eelamin jälkeläisiä, tuhat kaksisataa viisikymmentä neljä.
Ezra 2:31 The children of the other Elam, a thousand two hundred fifty and four.
Esra 2:32 Harimin jälkeläisiä kolmesataa kaksikymmentä.
Ezra 2:32 The children of Harim, three hundred and twenty.
Esra 2:33 Lodin, Hadidin ja Onon jälkeläisiä seitsemänsataa kaksikymmentä viisi.
Ezra 2:33 The children of Lod, Hadid, and Ono, seven hundred twenty and five.
Esra 2:34 Jerikon lapset, kolmesataa neljäkymmentä viisi.
Ezra 2:34 The children of Jericho, three hundred forty and five.
Esra 2:35 Senaan jälkeläisiä kolmetuhatta kuusisataa kolmekymmentä.
Ezra 2:35 The children of Senaah, three thousand and six hundred and thirty.
Esra 2:36 Papit: Jedajan jälkeläisiä, Jesuan suvusta, yhdeksänsataa seitsemänkymmentä kolme.
Ezra 2:36 The priests: the children of Jedaiah, of the house of Jeshua, nine hundred seventy and three.
Esra 2:37 Immerin jälkeläisiä, tuhat viisikymmentä kaksi.
Ezra 2:37 The children of Immer, a thousand fifty and two.
Esra 2:38 Pashurin jälkeläisiä, tuhat kaksisataa neljäkymmentä seitsemän.
Ezra 2:38 The children of Pashur, a thousand two hundred forty and seven.
Esra 2:39 Harimin jälkeläisiä, tuhat seitsemäntoista.
Ezra 2:39 The children of Harim, a thousand and seventeen.
Esra 2:40 Leeviläisiä: Jesuan ja Kadmielin jälkeläisiä, Hoodavjan jälkeläisistä, seitsemänkymmentäneljä.
Ezra 2:40 The Levites: the children of Jeshua and Kadmiel, of the children of Hodaviah, seventy and four.
Esra 2:41 Veisaajat: Asafin jälkeläisiä, sata kaksikymmentä kahdeksan.
Ezra 2:41 The singers: the children of Asaph, an hundred twenty and eight.
Esra 2:42 Ovenvartijoitten lapset: Sallumin lapset, Aterin lapset, Talmonin lapset, Akkubin lapset, Hatitan lapset, Soobain lapset, kaikkiaan sata kolmekymmentä yhdeksän.
Ezra 2:42 The children of the porters: the children of Shallum, the children of Ater, the children of Talmon, the children of Akkub, the children of Hatita, the children of Shobai, in all an hundred thirty and nine.
Esra 2:43 Netinit: Sihan jälkeläiset, Hasufan jälkeläiset, Tabbaotin jälkeläiset,
Ezra 2:43 The Nethinims: the children of Ziha, the children of Hasupha, the children of Tabbaoth,
Esra 2:44 Keroksen lapset, Siahan lapset, Padonin lapset,
Ezra 2:44 The children of Keros, the children of Siaha, the children of Padon,
Esra 2:45 Lebanan lapset, Hagaban lapset, Akkubin lapset,
Ezra 2:45 The children of Lebanah, the children of Hagabah, the children of Akkub,
Esra 2:46 Hagabin lapset, Salmain lapset, Hananin lapset,
Ezra 2:46 The children of Hagab, the children of Shalmai, the children of Hanan,
Esra 2:47 Giddelin lapset, Gaharin lapset, Reajan lapset,
Ezra 2:47 The children of Giddel, the children of Gahar, the children of Reaiah,
Esra 2:48 Resinin lapset, Nekodan lapset, Gassamin lapset,
Ezra 2:48 The children of Rezin, the children of Nekoda, the children of Gazzam,
Esra 2:49 Ussan lapset, Paseahin lapset, Besain lapset,
Ezra 2:49 The children of Uzza, the children of Paseah, the children of Besai,
Esra 2:50 Asnan lapset, Mehunimin lapset, Nefusimin lapset,
Ezra 2:50 The children of Asnah, the children of Mehunim, the children of Nephusim,
Esra 2:51 Bakbukin lapset, Hakuphan lapset, Harhurin lapset,
Ezra 2:51 The children of Bakbuk, the children of Hakupha, the children of Harhur,
Esra 2:52 Baslutin lapset, Mehidan lapset, Harsan lapset,
Ezra 2:52 The children of Bazluth, the children of Mehida, the children of Harsha,
Esra 2:53 Barkoksen lapset, Siiseran lapset, Tamahan lapset,
Ezra 2:53 The children of Barkos, the children of Sisera, the children of Thamah,
Esra 2:54 Nesiahin lapset, Hatifan lapset.
Ezra 2:54 The children of Neziah, the children of Hatipha.
Esra 2:55 Salomon palvelijoiden lapset: Sotain lapset, Soferetin lapset, Perudan lapset,
Ezra 2:55 The children of Solomon’s servants: the children of Sotai, the children of Sophereth, the children of Peruda,
Esra 2:56 Jaalan lapset, Darkonin lapset, Giddelin lapset,
Ezra 2:56 The children of Jaalah, the children of Darkon, the children of Giddel,
Esra 2:57 Sefatjan lapset, Hattilin lapset, Pokeret-Sebaimin lapset, Amin lapset.
Ezra 2:57 The children of Shephatiah, the children of Hattil, the children of Pochereth of Zebaim, the children of Ami.
Esra 2:58 Kaikkiaan netinejä ja Salomon palvelijoiden lapsia oli kolmesataa yhdeksänkymmentä kaksi.
Ezra 2:58 All the Nethinims, and the children of Solomon’s servants, were three hundred ninety and two.
Esra 2:59 Ja nämä olivat ne, jotka lähtivät Telmelahista, Telharsasta, Kerubista, Addanista ja Immeristä, mutta he eivät kyenneet ilmoittamaan isiensä huonetta ja jälkeläisiään, olivatko he Israelista,
Ezra 2:59 And these were they which went up from Telmelah, Telharsa, Cherub, Addan, and Immer: but they could not show their father’s house, and their seed, whether they were of Israel:
2. Aikakirja 24:11 Ja tapahtui, että siihen aikaan, kun leeviläiset toivat arkun kuninkaan toimistoon, ja kun he näkivät, että siinä oli paljon rahaa, tulivat kuninkaan kirjuri ja ylimmäisen papin virkamies ja tyhjensivät arkun, ottivat sen ja veivät sen
2 Chronicles 24:11 Now it came to pass, that at what time the chest was brought to the king’s office by the hand of the Levites, and when they saw that there was much money, the king’s scribe and the high priest’s officer came and emptied the chest, and took it, and carried
2. Aikakirja 24:12 Ja kuningas ja Joojada antoivat sen niille, jotka tekivät Herran temppelin palvelustyötä, ja palkkasivat kivenhakkaajia ja kirvesmiehiä korjaamaan Herran temppeliä, ja myös rauta- ja vaskiseppiä korjaamaan Herran temppeliä.
2 Chronicles 24:12 And the king and Jehoiada gave it to such as did the work of the service of the house of the LORD, and hired masons and carpenters to repair the house of the LORD, and also such as worked iron and brass to mend the house of the LORD.
2. Aikakirja 24:13 Niin työmiehet työskentelivät, ja heidän työnsä saatiin valmiiksi, ja he asettivat Jumalan temppelin entiselle paikalleen ja vahvistivat sen.
2 Chronicles 24:13 So the workmen worked, and the work was perfected by them, and they set the house of God in his state, and strengthened it.
2. Aikakirja 24:14 Ja kun he olivat sen valmiiksi saattaneet, toivat he loput rahat kuninkaan ja Joojadan eteen, ja niistä tehtiin astioita Herran temppeliin, astioita palvelusta ja uhrilahjoja varten, lusikoita ja kulta- ja hopea-astioita. Ja he uhrasivat
2 Chronicles 24:14 And when they had finished it, they brought the rest of the money before the king and Jehoiada, whereof were made vessels for the house of the LORD, even vessels to minister, and to offer with, and spoons, and vessels of gold and silver. And they offered
2. Aikakirja 24:15 Mutta Joojada vanheni ja oli elämästä kyllänsä saanut kuollessaan; hän oli kuollessaan sadan kolmenkymmenen vuoden ikäinen.
2 Chronicles 24:15 But Jehoiada waxed old, and was full of days when he died; an hundred and thirty years old was he when he died.
2. Aikakirja 24:16 Ja he hautasivat hänet Daavidin kaupunkiin kuninkaiden sekaan, koska hän oli tehnyt hyvää Israelissa sekä Jumalaa että hänen sukuaan kohtaan.
2 Chronicles 24:16 And they buried him in the city of David among the kings, because he had done good in Israel, both toward God, and toward his house.
2. Aikakirja 24:17 Joojadan kuoleman jälkeen Juudan ruhtinaat tulivat ja kumarsivat kuningasta. Kuningas kuuli heitä.
2 Chronicles 24:17 Now after the death of Jehoiada came the princes of Judah, and made obeisance to the king. Then the king listened to them.
2. Aikakirja 24:18 Ja he jättivät Herran, isiensä Jumalan, temppelin ja palvelivat asera-karsikkoja ja epäjumalia. Ja viha kohtasi Juudaa ja Jerusalemia tämän heidän rikkomuksensa tähden.
2 Chronicles 24:18 And they left the house of the LORD God of their fathers, and served groves and idols: and wrath came on Judah and Jerusalem for this their trespass.
2. Aikakirja 24:19 Mutta hän lähetti heidän luokseen profeettoja palauttamaan heidät Herran luo; ja he todistivat heitä vastaan, mutta he eivät kuunnelleet.
2 Chronicles 24:19 Yet he sent prophets to them, to bring them again to the LORD; and they testified against them: but they would not give ear.
2. Aikakirja 24:20 Ja Jumalan Henki tuli pappi Sakarjan, Joojadan pojan, päälle, joka seisoi kansan edessä ja sanoi heille: Näin sanoo Jumala: Miksi te rikotte Herran käskyt? Ettekö voi menestyä? Koska te olette hyljänneet Herran, hän on myös...
2 Chronicles 24:20 And the Spirit of God came on Zechariah the son of Jehoiada the priest, which stood above the people, and said to them, Thus said God, Why transgress you the commandments of the LORD, that you cannot prosper? because you have forsaken the LORD, he has als
2. Aikakirja 24:21 Ja he tekivät salaliiton häntä vastaan ja kivittivät hänet kivillä kuninkaan käskystä Herran temppelin esipihalla.
2 Chronicles 24:21 And they conspired against him, and stoned him with stones at the commandment of the king in the court of the house of the LORD.
2. Aikakirja 24:22 Niinpä kuningas Jooas ei muistanut isänsä Joojadan hänelle osoittamaa laupeutta, vaan surmasi hänen poikansa. Kun tämä kuoli, hän sanoi: Herra katsokoon ja kostakoon.
2 Chronicles 24:22 Thus Joash the king remembered not the kindness which Jehoiada his father had done to him, but slew his son. And when he died, he said, The LORD look on it, and require it.
2. Aikakirja 24:23 Ja vuoden lopussa tapahtui, että Syyrian joukot nousivat häntä vastaan; ja he tulivat Juudaan ja Jerusalemiin, ja tuhosivat kaikki kansan päämiehet kansan keskuudesta, ja lähettivät kaiken heidän saaliinsa Damaskoksen kuninkaalle.
2 Chronicles 24:23 And it came to pass at the end of the year, that the host of Syria came up against him: and they came to Judah and Jerusalem, and destroyed all the princes of the people from among the people, and sent all the spoil of them to the king of Damascus.
2. Aikakirja 24:24 Sillä syyrialaisten sotajoukko tuli pienen joukon kanssa, ja Herra antoi heidän käsiinsä hyvin suuren sotajoukon, koska he olivat hylänneet Herran, isiensä Jumalan. Niin he panivat täytäntöön tuomion Jooasta vastaan.
2 Chronicles 24:24 For the army of the Syrians came with a small company of men, and the LORD delivered a very great host into their hand, because they had forsaken the LORD God of their fathers. So they executed judgment against Joash.
2. Aikakirja 24:25 Ja kun he olivat lähteneet hänen luotaan (sillä he jättivät hänet suuriin tauteihin), hänen omat palvelijansa tekivät salaliiton häntä vastaan pappi Joojadan poikien veren tähden ja tappoivat hänet vuoteessaan, ja hän kuoli. Ja he hautasivat hänet Daavidin kaupunkiin, mutta he
2 Chronicles 24:25 And when they were departed from him, (for they left him in great diseases,) his own servants conspired against him for the blood of the sons of Jehoiada the priest, and slew him on his bed, and he died: and they buried him in the city of David, but they
2. Aikakirja 24:26 Ja nämä olivat ne, jotka tekivät salaliiton häntä vastaan: Sabad, ammonilaisen Simeatin poika, ja Joosabad, mooabilaisen Simritin poika.
2 Chronicles 24:26 And these are they that conspired against him; Zabad the son of Shimeath an Ammonitess, and Jehozabad the son of Shimrith a Moabitess.
2. Aikakirja 24:27 Mutta hänen pojistaan, hänen kannettavakseen asetettujen rasitteiden suuruudesta ja Jumalan temppelin korjaamisesta, katso, se on kirjoitettu kuningasten kirjan kertomukseen. Ja hänen poikansa Amasja hallitsi hänen sijaansa.
2 Chronicles 24:27 Now concerning his sons, and the greatness of the burdens laid on him, and the repairing of the house of God, behold, they are written in the story of the book of the kings. And Amaziah his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 25:1 Amasja oli kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Jooaddan Jerusalemista.
2 Chronicles 25:1 Amaziah was twenty and five years old when he began to reign, and he reigned twenty and nine years in Jerusalem. And his mother’s name was Jehoaddan of Jerusalem.
2. Aikakirja 25:2 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, mutta ei ehyellä sydämellä.
2 Chronicles 25:2 And he did that which was right in the sight of the LORD, but not with a perfect heart.
2. Aikakirja 25:3 Kun hänen valtakuntansa oli vahvistunut, hän surmasi palvelijansa, jotka olivat tappaneet hänen isänsä, kuninkaan.
2 Chronicles 25:3 Now it came to pass, when the kingdom was established to him, that he slew his servants that had killed the king his father.
2. Aikakirja 25:4 Mutta heidän lapsiaan hän ei surmannut, vaan teki niin kuin on kirjoitettuna Mooseksen laissa, jossa Herra on käskenyt sanoen: Älköön isät kuolko lasten tähden, älköönkä lapset isien tähden, vaan jokainen kuolkoon oman syntinsä tähden.
2 Chronicles 25:4 But he slew not their children, but did as it is written in the law in the book of Moses, where the LORD commanded, saying, The fathers shall not die for the children, neither shall the children die for the fathers, but every man shall die for his own sin
2. Aikakirja 25:5 Ja Amasja kokosi Juudan ja teki heistä tuhansien ja satojen päämiehiä heidän isiensä suvuittain koko Juudassa ja Benjaminissa. Ja hän laski heidät, kaksikymmentävuotiaat ja sitä vanhemmat, ja löysi heidät
2 Chronicles 25:5 Moreover Amaziah gathered Judah together, and made them captains over thousands, and captains over hundreds, according to the houses of their fathers, throughout all Judah and Benjamin: and he numbered them from twenty years old and above, and found them
2. Aikakirja 25:6 Hän palkkasi myös satatuhatta sotaurkoa Israelista sadalla hopeatalentilla.
2 Chronicles 25:6 He hired also an hundred thousand mighty men of valor out of Israel for an hundred talents of silver.
2. Aikakirja 25:7 Mutta hänen luokseen tuli Jumalan mies ja sanoi: Kuningas, älköön Israelin sotajoukko lähtekö sinun kanssasi, sillä Herra ei ole Israelin, eikä kaikkien Efraimin lasten, kanssa.
2 Chronicles 25:7 But there came a man of God to him, saying, O king, let not the army of Israel go with you; for the LORD is not with Israel, to wit, with all the children of Ephraim.
2. Aikakirja 25:8 Mutta jos tahdot mennä, niin mene; ole luja taisteluun. Jumala kaataa sinut vihollisen edessä, sillä Jumalalla on valta auttaa ja kukistaa.
2 Chronicles 25:8 But if you will go, do it; be strong for the battle: God shall make you fall before the enemy: for God has power to help, and to cast down.
2. Aikakirja 25:9 Amasja sanoi Jumalan miehelle: Mitä meidän pitää tehdä niille sadalle talentille, jotka olen antanut Israelin sotajoukolle? Jumalan mies vastasi: Herra voi antaa sinulle paljon enemmän kuin tämän.
2 Chronicles 25:9 And Amaziah said to the man of God, But what shall we do for the hundred talents which I have given to the army of Israel? And the man of God answered, The LORD is able to give you much more than this.
2. Aikakirja 25:10 Silloin Amasja erotti heidät, sen joukon, joka oli tullut hänen luokseen Efraimista, palaamaan kotiinsa. Silloin heidän vihansa syttyi suuresti Juudaa kohtaan, ja he palasivat kotiinsa suuressa vihassa.
2 Chronicles 25:10 Then Amaziah separated them, to wit, the army that was come to him out of Ephraim, to go home again: why their anger was greatly kindled against Judah, and they returned home in great anger.
2. Aikakirja 25:11 Ja Amasja rohkaisi itseään ja johdatti kansansa liikkeelle ja meni Suolalaaksoon ja löi siellä kymmenentuhatta Seirin lasta.
2 Chronicles 25:11 And Amaziah strengthened himself, and led forth his people, and went to the valley of salt, and smote of the children of Seir ten thousand.
2. Aikakirja 25:12 Ja kymmenentuhatta muuta Juudan lapset veivät vangiksi ja toivat heidät kallion huipulle ja heittivät heidät alas kallion huipulta, niin että heidät kaikki murskattiin kappaleiksi.
2 Chronicles 25:12 And other ten thousand left alive did the children of Judah carry away captive, and brought them to the top of the rock, and cast them down from the top of the rock, that they all were broken in pieces.
2. Aikakirja 25:13 Mutta sen armeijan sotilaat, jonka Amasja oli lähettänyt takaisin, jotta he eivät lähtisi hänen kanssaan taisteluun, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin Samariasta aina Bet-Horoniin asti ja löivät heistä kolmetuhatta ja ottivat paljon saalista.
2 Chronicles 25:13 But the soldiers of the army which Amaziah sent back, that they should not go with him to battle, fell on the cities of Judah, from Samaria even to Bethhoron, and smote three thousand of them, and took much spoil.
2. Aikakirja 25:14 Kun Amasja oli palannut edomilaisten voitosta, hän toi Seirin lasten jumalat, asetti ne itse jumalikseen ja kumarsi niiden edessä ja poltti niille suitsukkeita.
2 Chronicles 25:14 Now it came to pass, after that Amaziah was come from the slaughter of the Edomites, that he brought the gods of the children of Seir, and set them up to be his gods, and bowed down himself before them, and burned incense to them.
2. Aikakirja 25:15 Miksi Herran viha syttyi Amasjaa kohtaan, ja hän lähetti hänen luokseen profeetan, joka sanoi hänelle: Miksi etsit niiden kansojen jumalia, jotka eivät kyenneet pelastamaan omaa kansaansa sinun kädestäsi?
2 Chronicles 25:15 Why the anger of the LORD was kindled against Amaziah, and he sent to him a prophet, which said to him, Why have you sought after the gods of the people, which could not deliver their own people out of your hand?
2. Aikakirja 25:16 Ja kun hän puhui hänen kanssaan, sanoi kuningas hänelle: Oletko kuninkaan neuvon mukainen? Ole valmis; miksi sinua pitäisi lyödä? Silloin profeetta kieltäytyi ja sanoi: Tiedän, että Jumala on päättänyt tuhota sinut, koska olet tehnyt tämän,
2 Chronicles 25:16 And it came to pass, as he talked with him, that the king said to him, Are you made of the king’s counsel? forbear; why should you be smitten? Then the prophet declined, and said, I know that God has determined to destroy you, because you have done this,
2. Aikakirja 25:17 Niin Amasja, Juudan kuningas, piti neuvoa ja lähetti sanan Jooaalle, Jooahasin pojalle, Jeehun pojanpojalle, Israelin kuninkaalle, tämän sanan: Tule, katsokaamme toisiamme kasvoista kasvoihin.
2 Chronicles 25:17 Then Amaziah king of Judah took advice, and sent to Joash, the son of Jehoahaz, the son of Jehu, king of Israel, saying, Come, let us see one another in the face.
2. Aikakirja 25:18 Ja Israelin kuningas Jooas lähetti Amasjalle, Juudan kuninkaalle, tämän sanan: Libanonilla kasvava ohdake lähetti Libanonilla kasvavalle setrille tämän sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi'. Silloin Libanonilla oleva villieläin kulki ohi ja astui alas
2 Chronicles 25:18 And Joash king of Israel sent to Amaziah king of Judah, saying, The thistle that was in Lebanon sent to the cedar that was in Lebanon, saying, Give your daughter to my son to wife: and there passed by a wild beast that was in Lebanon, and stepped down the
2. Aikakirja 25:19 Sinä sanot: Katso, sinä olet voittanut edomilaiset, ja sinun sydämesi ylpeilee kerskuakseen. Jää siis kotiin; miksi tahdot tehdä itsellesi onnettomuutta, että sinä ja Juuda sinun kanssasi kaatuisit?
2 Chronicles 25:19 You say, See, you have smitten the Edomites; and your heart lifts you up to boast: abide now at home; why should you meddle to your hurt, that you should fall, even you, and Judah with you?
2. Aikakirja 25:20 Mutta Amasja ei kuullut, sillä se oli Jumalalta tullut, antaakseen heidät vihollistensa käsiin, koska he etsivät Edomin jumalia.
2 Chronicles 25:20 But Amaziah would not hear; for it came of God, that he might deliver them into the hand of their enemies, because they sought after the gods of Edom.
2. Aikakirja 25:21 Niin Israelin kuningas Jooas meni ylös, ja he kohtasivat toisensa kasvotusten, hän ja Amasja, Juudan kuningas, Bet-Semesissä, joka kuuluu Juudaan.
2 Chronicles 25:21 So Joash the king of Israel went up; and they saw one another in the face, both he and Amaziah king of Judah, at Bethshemesh, which belongs to Judah.
2. Aikakirja 25:22 Ja Juuda kärsi tappion Israelin edessä, niin että he pakenivat kukin telttoihinsa.
2 Chronicles 25:22 And Judah was put to the worse before Israel, and they fled every man to his tent.
2. Aikakirja 25:23 Ja Israelin kuningas Jooas otti Amasjan, Juudan kuninkaan, Jooaan pojan, Jooahasin pojan, Bet-Semesissä vangiksi ja vei hänet Jerusalemiin. Ja hän revitti Jerusalemin muurin Efraimin portista Kulmaporttiin asti, neljäsataa kyynärää.
2 Chronicles 25:23 And Joash the king of Israel took Amaziah king of Judah, the son of Joash, the son of Jehoahaz, at Bethshemesh, and brought him to Jerusalem, and broke down the wall of Jerusalem from the gate of Ephraim to the corner gate, four hundred cubits.
2. Aikakirja 25:24 Ja hän otti kaiken kullan ja hopean ja kaikki kalut, jotka olivat Jumalan temppelissä Obededomin luona, ja kuninkaan linnan aarteet, niin myös panttivangit, ja palasi Samariaan.
2 Chronicles 25:24 And he took all the gold and the silver, and all the vessels that were found in the house of God with Obededom, and the treasures of the king’s house, the hostages also, and returned to Samaria.
2. Aikakirja 25:25 Ja Amasja, Jooaan poika, Juudan kuningas, eli Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, kuoltua viisitoista vuotta.
2 Chronicles 25:25 And Amaziah the son of Joash king of Judah lived after the death of Joash son of Jehoahaz king of Israel fifteen years.
2. Aikakirja 25:26 Mitä muuta on kerrottavaa Amasjan ajoista, ensimmäisistä viimeisiin, katso, eikö se ole kirjoitettuna Juudan ja Israelin kuninkaiden kirjassa?
2 Chronicles 25:26 Now the rest of the acts of Amaziah, first and last, behold, are they not written in the book of the kings of Judah and Israel?
2. Aikakirja 25:27 Mutta sen jälkeen, kun Amasja oli luopunut Herrasta, he tekivät salaliiton häntä vastaan Jerusalemissa; ja hän pakeni Lakiiseen; mutta he lähettivät miehiä Lakiiseen hänen peräänsä, ja he tappoivat hänet siellä.
2 Chronicles 25:27 Now after the time that Amaziah did turn away from following the LORD they made a conspiracy against him in Jerusalem; and he fled to Lachish: but they sent to Lachish after him, and slew him there.
2. Aikakirja 25:28 Ja he toivat hänet hevosilla ja hautasivat hänet isiensä viereen Juudan kaupunkiin.
2 Chronicles 25:28 And they brought him on horses, and buried him with his fathers in the city of Judah.
2. Aikakirja 26:1 Silloin koko Juudan kansa otti Ussian, joka oli kuusitoistavuotias, ja teki hänestä kuninkaan hänen isänsä Amasjan sijaan.
2 Chronicles 26:1 Then all the people of Judah took Uzziah, who was sixteen years old, and made him king in the room of his father Amaziah.
2. Aikakirja 26:2 Hän rakensi Elotin ja palautti sen Juudalle, sen jälkeen kun kuningas oli mennyt lepoon isiensä luo.
2 Chronicles 26:2 He built Eloth, and restored it to Judah, after that the king slept with his fathers.
2. Aikakirja 26:3 Ussia oli kuusitoistavuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänen äitinsä nimi oli myös Jekolja Jerusalemista.
2 Chronicles 26:3 Sixteen years old was Uzziah when he began to reign, and he reigned fifty and two years in Jerusalem. His mother’s name also was Jecoliah of Jerusalem.
2. Aikakirja 26:4 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Amasja oli tehnyt.
2 Chronicles 26:4 And he did that which was right in the sight of the LORD, according to all that his father Amaziah did.
2. Aikakirja 26:5 Ja hän etsi Jumalaa Sakarjan päivinä, jolla oli ymmärrystä Jumalan näyissä; ja niin kauan kuin hän etsi Herraa, Jumala antoi hänen menestyä.
2 Chronicles 26:5 And he sought God in the days of Zechariah, who had understanding in the visions of God: and as long as he sought the LORD, God made him to prosper.
2. Aikakirja 26:6 Ja hän lähti ja soti filistealaisia vastaan ja revitti Gatin muurin, Jabnen muurin ja Asdodin muurin ja rakensi kaupunkeja Asdodin ympärille ja filistealaisten keskuuteen.
2 Chronicles 26:6 And he went forth and warred against the Philistines, and broke down the wall of Gath, and the wall of Jabneh, and the wall of Ashdod, and built cities about Ashdod, and among the Philistines.
2. Aikakirja 26:7 Ja Jumala auttoi häntä filistealaisia ja Gurbaalissa asuvia arabialaisia ja mehunilaisia vastaan.
2 Chronicles 26:7 And God helped him against the Philistines, and against the Arabians that dwelled in Gurbaal, and the Mehunims.
2. Aikakirja 26:8 Ja ammonilaiset antoivat lahjoja Ussialle, ja hänen nimensä levisi aina Egyptiin asti, sillä hän vahvistui ylen paljon.
2 Chronicles 26:8 And the Ammonites gave gifts to Uzziah: and his name spread abroad even to the entering in of Egypt; for he strengthened himself exceedingly.
2. Aikakirja 26:9 Ja Ussia rakensi torneja Jerusalemiin Kulmaportin, Laaksoportin ja Muurin mutkan kohdalle ja linnoitti ne.
2 Chronicles 26:9 Moreover Uzziah built towers in Jerusalem at the corner gate, and at the valley gate, and at the turning of the wall, and fortified them.
2. Aikakirja 26:10 Hän rakensi torneja myös erämaahan ja kaivoi paljon kaivoja, sillä hänellä oli paljon karjaa sekä alankomaissa että tasangoilla; ja maanviljelijöitä ja viinitarhureita vuorilla ja Karmelissa, sillä hän rakasti maanviljelystä.
2 Chronicles 26:10 Also he built towers in the desert, and dig many wells: for he had much cattle, both in the low country, and in the plains: farmers also, and vine dressers in the mountains, and in Carmel: for he loved husbandry.
2. Aikakirja 26:11 Ussialla oli myös sotajoukko, joka lähti sotaan osastoittain, sen lukumäärän mukaan, jonka kirjuri Jeiel ja ruhtinas Maaseja olivat laskeneet, ja Hananjan, yhden kuninkaan päälliköistä, johdolla.
2 Chronicles 26:11 Moreover Uzziah had an host of fighting men, that went out to war by bands, according to the number of their account by the hand of Jeiel the scribe and Maaseiah the ruler, under the hand of Hananiah, one of the king’s captains.
2. Aikakirja 26:12 Sotaurkojen, sotaväen, perhekunta-päämiesten koko luku oli kaksituhatta kuusisataa.
2 Chronicles 26:12 The whole number of the chief of the fathers of the mighty men of valor were two thousand and six hundred.
2. Aikakirja 26:13 Ja heidän käsissään oli sotajoukko, kolmesataa seitsemäntuhatta viisisataa miestä, jotka sotivat suurella voimalla auttaakseen kuningasta vihollista vastaan.
2 Chronicles 26:13 And under their hand was an army, three hundred thousand and seven thousand and five hundred, that made war with mighty power, to help the king against the enemy.
2. Aikakirja 26:14 Ja Ussia valmisti heille koko leirille kilpiä, keihäitä, kypäriä, haarniskoja, jousia ja linkoja kivien heittämiseen.
2 Chronicles 26:14 And Uzziah prepared for them throughout all the host shields, and spears, and helmets, and habergeons, and bows, and slings to cast stones.
2. Aikakirja 26:15 Ja hän teki Jerusalemissa ovelien miesten keksimiä koneita torneihin ja muureille nuolien ja suurten kivien ampumiseksi. Ja hänen maineensa levisi laajalle, sillä hän sai ihmeellisesti apua, kunnes hän vahvistui.
2 Chronicles 26:15 And he made in Jerusalem engines, invented by cunning men, to be on the towers and on the bulwarks, to shoot arrows and great stones with. And his name spread far abroad; for he was marvelously helped, till he was strong.
2. Aikakirja 26:16 Mutta kun hän oli voimaantunut, hänen sydämensä paisui, ja hän ajautui tuhoon, sillä hän oli tehnyt uskottomuuden Herraa, Jumalaansa, vastaan ja meni Herran temppeliin polttamaan suitsuketta suitsutusalttarilla.
2 Chronicles 26:16 But when he was strong, his heart was lifted up to his destruction: for he transgressed against the LORD his God, and went into the temple of the LORD to burn incense on the altar of incense.
2. Aikakirja 26:17 Ja pappi Asarja meni sisään hänen perässään, ja hänen kanssaan kahdeksankymmentä Herran pappia, sotaurhoja miehiä.
2 Chronicles 26:17 And Azariah the priest went in after him, and with him fourscore priests of the LORD, that were valiant men:
2. Aikakirja 26:18 Ja he vastustivat kuningas Ussiaa ja sanoivat hänelle: Sinun, Ussia, ei kuulu suitsuttaa Herralle, vaan pappien, Aaronin poikien, jotka ovat pyhitettyjä suitsuttamaan. Menkää ulos pyhäköstä, sillä te olette tehneet syntiä. Älkääkä tehkö niin.
2 Chronicles 26:18 And they withstood Uzziah the king, and said to him, It appertains not to you, Uzziah, to burn incense to the LORD, but to the priests the sons of Aaron, that are consecrated to burn incense: go out of the sanctuary; for you have trespassed; neither shall
2. Aikakirja 26:19 Silloin Ussia vihastui, ja hänellä oli kädessään suitsutusastia suitsukkeen polttamiseksi. Ja kun hän vihastui pappeihin, nousi spitali hänen otsaansa pappien edessä Herran temppelissä, suitsutusalttarin vierestä.
2 Chronicles 26:19 Then Uzziah was wroth, and had a censer in his hand to burn incense: and while he was wroth with the priests, the leprosy even rose up in his forehead before the priests in the house of the LORD, from beside the incense altar.
2. Aikakirja 26:20 Ja ylipappi Asarja ja kaikki papit katsoivat häntä, ja katso, hänellä oli spitali otsassa; ja he ajoivat hänet sieltä ulos; ja hän itsekin kiirehti ulos, koska Herra oli lyönyt häntä.
2 Chronicles 26:20 And Azariah the chief priest, and all the priests, looked on him, and, behold, he was leprous in his forehead, and they thrust him out from there; yes, himself hurried also to go out, because the LORD had smitten him.
2. Aikakirja 26:21 Ja kuningas Ussia oli spitaalinen kuolinpäiväänsä asti ja asui eri taloissa spitaalisena, sillä hänet oli erotettu Herran temppelistä; ja hänen poikansa Jootam oli kuninkaan palatsin hoitaja ja tuomitsi maan kansaa.
2 Chronicles 26:21 And Uzziah the king was a leper to the day of his death, and dwelled in a several house, being a leper; for he was cut off from the house of the LORD: and Jotham his son was over the king’s house, judging the people of the land.
2. Aikakirja 26:22 Ussian muut teot, ensimmäiset ja viimeiset, kirjoitti profeetta Jesaja, Amosin poika.
2 Chronicles 26:22 Now the rest of the acts of Uzziah, first and last, did Isaiah the prophet, the son of Amoz, write.
2. Aikakirja 26:23 Niin Ussia nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin isiensä viereen kuninkaiden hautapaikoille; sillä he sanoivat: Hän on spitaalinen. Ja hänen poikansa Jootam hallitsi hänen sijaansa.
2 Chronicles 26:23 So Uzziah slept with his fathers, and they buried him with his fathers in the field of the burial which belonged to the kings; for they said, He is a leper: and Jotham his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 27:1 Jotam oli kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hänen äitinsä nimi oli myös Jerusa, Sadokin tytär.
2 Chronicles 27:1 Jotham was twenty and five years old when he began to reign, and he reigned sixteen years in Jerusalem. His mother’s name also was Jerushah, the daughter of Zadok.
2. Aikakirja 27:2 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Ussia oli tehnyt; kuitenkaan hän ei mennyt Herran temppeliin. Ja kansa menetteli edelleen turmiollisesti.
2 Chronicles 27:2 And he did that which was right in the sight of the LORD, according to all that his father Uzziah did: however, he entered not into the temple of the LORD. And the people did yet corruptly.
2. Aikakirja 27:3 Hän rakensi Herran temppelin yliportin ja rakensi paljon Ofelin muurille.
2 Chronicles 27:3 He built the high gate of the house of the LORD, and on the wall of Ophel he built much.
2. Aikakirja 27:4 Lisäksi hän rakensi kaupunkeja Juudan vuorille ja metsiin linnoja ja torneja.
2 Chronicles 27:4 Moreover he built cities in the mountains of Judah, and in the forests he built castles and towers.
2. Aikakirja 27:5 Hän taisteli myös ammonilaisten kuningasta vastaan ja voitti heidät. Ja ammonilaiset antoivat hänelle sinä vuonna sata talenttia hopeaa, kymmenentuhatta sea-mittaa vehnää ja kymmenentuhatta sea-mittaa ohraa. Niin paljon ammonilaiset maksoivat
2 Chronicles 27:5 He fought also with the king of the Ammonites, and prevailed against them. And the children of Ammon gave him the same year an hundred talents of silver, and ten thousand measures of wheat, and ten thousand of barley. So much did the children of Ammon pay
2. Aikakirja 27:6 Niin Jotamista tuli mahtava, sillä hän valmisti tiensä Herran, Jumalansa, edessä.
2 Chronicles 27:6 So Jotham became mighty, because he prepared his ways before the LORD his God.
2. Aikakirja 27:7 Mitä muuta on kerrottavaa Jotamista, kaikista hänen sodistaan ja teistänsä, katso, se on kirjoitettu Israelin ja Juudan kuningasten kirjaan.
2 Chronicles 27:7 Now the rest of the acts of Jotham, and all his wars, and his ways, see, they are written in the book of the kings of Israel and Judah.
2. Aikakirja 27:8 Hän oli viidenkolmatta vuotta vanha tullessaan hallitsijaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta.
2 Chronicles 27:8 He was five and twenty years old when he began to reign, and reigned sixteen years in Jerusalem.
2. Aikakirja 27:9 Ja Jootam nukkui isiensä kanssa, ja he hautasivat hänet Daavidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Aahas tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
2 Chronicles 27:9 And Jotham slept with his fathers, and they buried him in the city of David: and Ahaz his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 28:1 Ahas oli kahdenkymmenen vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta; mutta hän ei tehnyt sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, niin kuin hänen isänsä Daavid.
2 Chronicles 28:1 Ahaz was twenty years old when he began to reign, and he reigned sixteen years in Jerusalem: but he did not that which was right in the sight of the LORD, like David his father:
2. Aikakirja 28:2 Sillä hän vaelsi Israelin kuningasten teitä ja teki myös valettuja kuvia Baalille.
2 Chronicles 28:2 For he walked in the ways of the kings of Israel, and made also molten images for Baalim.
2. Aikakirja 28:3 Ja hän poltti suitsukkeita Hinnomin pojan laaksossa ja poltti lapsensa tulessa niiden pakanain kauhistusten mukaan, jotka Herra oli karkottanut israelilaisten tieltä.
2 Chronicles 28:3 Moreover he burnt incense in the valley of the son of Hinnom, and burnt his children in the fire, after the abominations of the heathen whom the LORD had cast out before the children of Israel.
2. Aikakirja 28:4 Hän uhrasi ja suitsutti myös uhrikukkuloilla, kukkuloilla ja jokaisen vihreän puun alla.
2 Chronicles 28:4 He sacrificed also and burnt incense in the high places, and on the hills, and under every green tree.
2. Aikakirja 28:5 Sentähden Herra, hänen Jumalansa, antoi hänet Syyrian kuninkaan käsiin, ja he löivät hänet ja veivät suuren joukon heistä vankeja ja toivat heidät Damaskokseen. Ja hänetkin annettiin Israelin kuninkaan käsiin, joka löi häntä
2 Chronicles 28:5 Why the LORD his God delivered him into the hand of the king of Syria; and they smote him, and carried away a great multitude of them captives, and brought them to Damascus. And he was also delivered into the hand of the king of Israel, who smote him with
2. Aikakirja 28:6 Sillä Pekah, Remaljan poika, surmasi Juudassa satakaksikymmentätuhatta miestä yhtenä päivänä, kaikki urhoollisia miehiä, koska he olivat hylänneet Herran, isiensä Jumalan.
2 Chronicles 28:6 For Pekah the son of Remaliah slew in Judah an hundred and twenty thousand in one day, which were all valiant men; because they had forsaken the LORD God of their fathers.
2. Aikakirja 28:7 Ja Sikri, efraimilainen sankari, surmasi kuninkaan pojan Maasejan ja linnan päällikön Asrikamin ja kuningasta lähimmän Elkanan.
2 Chronicles 28:7 And Zichri, a mighty man of Ephraim, slew Maaseiah the king’s son, and Azrikam the governor of the house, and Elkanah that was next to the king.
2. Aikakirja 28:8 Ja israelilaiset veivät veljistään pakkosiirtolaisuuteen kaksisataatuhatta naista, poikia ja tyttäriä, ja ottivat heiltä myös paljon saalista ja toivat saaliin Samariaan.
2 Chronicles 28:8 And the children of Israel carried away captive of their brothers two hundred thousand, women, sons, and daughters, and took also away much spoil from them, and brought the spoil to Samaria.
2. Aikakirja 28:9 Mutta siellä oli Herran profeetta, jonka nimi oli Ooded; ja hän meni ulos Samariaan tulevan joukon edellä ja sanoi heille: Katso, koska Herra, teidän isienne Jumala, oli vihastunut Juudaan, on hän antanut heidät teidän käsiinne, ja te olette tappaneet heidät
2 Chronicles 28:9 But a prophet of the LORD was there, whose name was Oded: and he went out before the host that came to Samaria, and said to them, Behold, because the LORD God of your fathers was wroth with Judah, he has delivered them into your hand, and you have slain t
2. Aikakirja 28:10 Ja nyt te aiotte pitää Juudan ja Jerusalemin lapset itsellenne orjiksi ja palvelijattariksi; mutta eikö teissä itsessänne ole syntiä Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan?
2 Chronicles 28:10 And now you purpose to keep under the children of Judah and Jerusalem for slaves and bondwomen to you: but are there not with you, even with you, sins against the LORD your God?
2. Aikakirja 28:11 Kuulkaa nyt minua ja vapauttakaa takaisin vangit, jotka olette ottaneet veljiltänne vangiksi, sillä Herran vihan kiivaus on teidän päällänne.
2 Chronicles 28:11 Now hear me therefore, and deliver the captives again, which you have taken captive of your brothers: for the fierce wrath of the LORD is on you.
2. Aikakirja 28:12 Silloin nousivat muutamat Efraimin lasten päämiehistä, Asarja, Joohananin poika, Berekja, Mesillemotin poika, Jehiskia, Sallumin poika, ja Amasa, Hadlain poika, sodasta tulleita vastaan,
2 Chronicles 28:12 Then certain of the heads of the children of Ephraim, Azariah the son of Johanan, Berechiah the son of Meshillemoth, and Jehizkiah the son of Shallum, and Amasa the son of Hadlai, stood up against them that came from the war,
2. Aikakirja 28:13 Ja sanoi heille: Älkää tuoko tänne vankeja, sillä me olemme jo rikkoneet Herraa vastaan, ja te aiotte lisätä syntejämme ja rikkomustamme. Sillä rikkomuksemme on suuri ja Israelia vastaan on kiivas viha.
2 Chronicles 28:13 And said to them, You shall not bring in the captives here: for whereas we have offended against the LORD already, you intend to add more to our sins and to our trespass: for our trespass is great, and there is fierce wrath against Israel.
2. Aikakirja 28:14 Niin aseistetut miehet jättivät vangit ja saaliin ruhtinaiden ja koko seurakunnan eteen.
2 Chronicles 28:14 So the armed men left the captives and the spoil before the princes and all the congregation.
2. Aikakirja 28:15 Ja nimeltä mainitut miehet nousivat ja ottivat vangit ja saaliilla vaatettivat kaikki alastomat heidän joukossaan, pukivat heidät ja kengittivät heidät, antoivat heille ruokaa ja juomaa ja voitelivat heidät ja veivät kaikki heikot pois
2 Chronicles 28:15 And the men which were expressed by name rose up, and took the captives, and with the spoil clothed all that were naked among them, and arrayed them, and shod them, and gave them to eat and to drink, and anointed them, and carried all the feeble of them o
2. Aikakirja 28:16 Siihen aikaan kuningas Ahas lähetti avuksi Assyrian kuninkaita.
2 Chronicles 28:16 At that time did king Ahaz send to the kings of Assyria to help him.
2. Aikakirja 28:17 Sillä edomilaiset olivat jälleen tulleet, lyöneet Juudaa ja vieneet vankeja.
2 Chronicles 28:17 For again the Edomites had come and smitten Judah, and carried away captives.
2. Aikakirja 28:18 Filistealaiset olivat myös tunkeutuneet Alankomaan ja Juudan eteläosiin kaupunkeihin ja valloittaneet Bet-Semesin, Ajalonin, Gederotin, Sokon ja sen kylät, Timnan ja sen kylät sekä Gimson ja sen kylät.
2 Chronicles 28:18 The Philistines also had invaded the cities of the low country, and of the south of Judah, and had taken Bethshemesh, and Ajalon, and Gederoth, and Shocho with the villages thereof, and Timnah with the villages thereof, Gimzo also and the villages thereof
2. Aikakirja 28:19 Sillä Herra alensi Juudan Aahaan, Israelin kuninkaan, tähden, koska tämä riisui Juudan alastomaksi ja oli pahasti uskoton Herraa vastaan.
2 Chronicles 28:19 For the LORD brought Judah low because of Ahaz king of Israel; for he made Judah naked, and transgressed sore against the LORD.
2. Aikakirja 28:20 Ja Assyrian kuningas TilgatPilneser tuli hänen luokseen ja ahdisti häntä, mutta ei vahvistanut häntä.
2 Chronicles 28:20 And Tilgathpilneser king of Assyria came to him, and distressed him, but strengthened him not.
2. Aikakirja 28:21 Sillä Ahas otti osan Herran temppelistä, kuninkaan ja ruhtinaiden palatsista ja antoi sen Assyrian kuninkaalle; mutta hän ei auttanut häntä.
2 Chronicles 28:21 For Ahaz took away a portion out of the house of the LORD, and out of the house of the king, and of the princes, and gave it to the king of Assyria: but he helped him not.
2. Aikakirja 28:22 Ja ahdinkonsa aikana hän teki yhä enemmän syntiä Herraa vastaan; tämä on kuningas Ahas.
2 Chronicles 28:22 And in the time of his distress did he trespass yet more against the LORD: this is that king Ahaz.
2. Aikakirja 28:23 Sillä hän uhrasi Damaskon jumalille, jotka olivat lyöneet häntä. Ja hän sanoi: Koska Syyrian kuningasten jumalat auttavat heitä, uhraan minäkin heille, että he auttaisivat minua. Mutta he olivat hänelle ja koko Israelille turmioksi.
2 Chronicles 28:23 For he sacrificed to the gods of Damascus, which smote him: and he said, Because the gods of the kings of Syria help them, therefore will I sacrifice to them, that they may help me. But they were the ruin of him, and of all Israel.
2. Aikakirja 28:24 Ja Ahas kokosi Jumalan temppelin kalut ja paloitteli Jumalan temppelin kalut ja sulki Herran temppelin ovet. Hän teki itselleen alttareita jokaiseen Jerusalemin nurkkaan.
2 Chronicles 28:24 And Ahaz gathered together the vessels of the house of God, and cut in pieces the vessels of the house of God, and shut up the doors of the house of the LORD, and he made him altars in every corner of Jerusalem.
2. Aikakirja 28:25 Ja hän teki jokaiseen Juudan kaupunkiin uhrikukkuloita polttaakseen suitsukkeita muille jumalille ja vihoitti Herran, isiensä Jumalan.
2 Chronicles 28:25 And in every several city of Judah he made high places to burn incense to other gods, and provoked to anger the LORD God of his fathers.
2. Aikakirja 28:26 Mitä muuta on kerrottavaa hänen teoistaan ja kaikista hänen teistä, ensimmäisistä viimeisiin, katso, ne ovat kirjoitetut Juudan ja Israelin kuninkaiden kirjassa.
2 Chronicles 28:26 Now the rest of his acts and of all his ways, first and last, behold, they are written in the book of the kings of Judah and Israel.
2. Aikakirja 28:27 Ja Ahas nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin kaupunkiin, Jerusalemiin; mutta häntä ei viety Israelin kuningasten hautoihin; ja hänen poikansa Hiskia hallitsi hänen sijaansa.
2 Chronicles 28:27 And Ahaz slept with his fathers, and they buried him in the city, even in Jerusalem: but they brought him not into the sepulchers of the kings of Israel: and Hezekiah his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 29:1 Hiskia alkoi hallita ollessaan kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Abia, Sakarjan tytär.
2 Chronicles 29:1 Hezekiah began to reign when he was five and twenty years old, and he reigned nine and twenty years in Jerusalem. And his mother’s name was Abijah, the daughter of Zechariah.
2. Aikakirja 29:2 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.
2 Chronicles 29:2 And he did that which was right in the sight of the LORD, according to all that David his father had done.
2. Aikakirja 29:3 Ensimmäisenä hallitusvuotenaan, ensimmäisessä kuussa, hän avasi Herran temppelin ovet ja korjasi ne.
2 Chronicles 29:3 He in the first year of his reign, in the first month, opened the doors of the house of the LORD, and repaired them.
2. Aikakirja 29:4 Ja hän toi papit ja leeviläiset sisään ja kokosi heidät itäiselle kadulle,
2 Chronicles 29:4 And he brought in the priests and the Levites, and gathered them together into the east street,
2. Aikakirja 29:5 Ja sanoi heille: Kuulkaa minua, te leeviläiset, pyhittäkää siis itsenne ja pyhittäkää Herran, isienne Jumalan, temppeli ja viekää pois saastaisuus pyhäköstä.
2 Chronicles 29:5 And said to them, Hear me, you Levites, sanctify now yourselves, and sanctify the house of the LORD God of your fathers, and carry forth the filthiness out of the holy place.
2. Aikakirja 29:6 Sillä meidän isämme ovat olleet uskottomia ja tehneet sitä, mikä on pahaa Herran, meidän Jumalamme, silmissä, ja ovat hylänneet hänet, kääntäneet kasvonsa pois Herran asuinsijasta ja kääntäneet selkänsä.
2 Chronicles 29:6 For our fathers have trespassed, and done that which was evil in the eyes of the LORD our God, and have forsaken him, and have turned away their faces from the habitation of the LORD, and turned their backs.
2. Aikakirja 29:7 He ovat myös sulkeneet eteisen ovet ja sammuttaneet lamput, eivätkä ole polttaneet suitsukkeita eivätkä uhranneet polttouhreja pyhässä paikassa Israelin Jumalalle.
2 Chronicles 29:7 Also they have shut up the doors of the porch, and put out the lamps, and have not burned incense nor offered burnt offerings in the holy place to the God of Israel.
2. Aikakirja 29:8 Miksi Herran viha kohtasi Juudaa ja Jerusalemia, ja hän antoi heidät hädän valtaan, hämmästykseksi ja vihellyksen aiheeksi, niin kuin te omin silmin näette.
2 Chronicles 29:8 Why the wrath of the LORD was on Judah and Jerusalem, and he has delivered them to trouble, to astonishment, and to hissing, as you see with your eyes.
2. Aikakirja 29:9 Sillä katso, meidän isämme ovat kaatuneet miekkaan, ja meidän poikamme ja tyttäremme ja vaimomme ovat joutuneet vankeuteen tämän tähden.
2 Chronicles 29:9 For, see, our fathers have fallen by the sword, and our sons and our daughters and our wives are in captivity for this.
2. Aikakirja 29:10 Nyt sydämessäni on tehdä liitto Herran, Israelin Jumalan, kanssa, että hänen hehkuva vihansa kääntyisi meistä pois.
2 Chronicles 29:10 Now it is in my heart to make a covenant with the LORD God of Israel, that his fierce wrath may turn away from us.
2. Aikakirja 29:11 Poikani, älkää olko laiminlyöneet, sillä Herra on valinnut teidät seisomaan hänen edessään, palvelemaan häntä, palvelemaan häntä ja polttamaan suitsuketta.
2 Chronicles 29:11 My sons, be not now negligent: for the LORD has chosen you to stand before him, to serve him, and that you should minister to him, and burn incense.
2. Aikakirja 29:12 Silloin nousivat leeviläiset: Mahat, Amasain poika, ja Joel, Asarjan poika, kehatilaisten jälkeläisistä; ja Merarin jälkeläisistä Kis, Abdin poika, ja Asarja, Jehalelelin poika; ja geersonilaisista Joah, Simman poika, ja Eeden
2 Chronicles 29:12 Then the Levites arose, Mahath the son of Amasai, and Joel the son of Azariah, of the sons of the Kohathites: and of the sons of Merari, Kish the son of Abdi, and Azariah the son of Jehalelel: and of the Gershonites; Joah the son of Zimmah, and Eden the s
2. Aikakirja 29:13 Ja Elisafanin pojista Simri ja Jeiel; ja Asafin pojista Sakarja ja Mattanja;
2 Chronicles 29:13 And of the sons of Elizaphan; Shimri, and Jeiel: and of the sons of Asaph; Zechariah, and Mattaniah:
2. Aikakirja 29:14 Ja Hemanin lapsista Jehiel ja Simei; ja Jedutunin lapsista Semaja ja Ussiel.
2 Chronicles 29:14 And of the sons of Heman; Jehiel, and Shimei: and of the sons of Jeduthun; Shemaiah, and Uzziel.
2. Aikakirja 29:15 Ja he kokosivat veljensä ja pyhittivät itsensä ja tulivat kuninkaan käskyn, Herran sanojen, mukaan puhdistamaan Herran temppeliä.
2 Chronicles 29:15 And they gathered their brothers, and sanctified themselves, and came, according to the commandment of the king, by the words of the LORD, to cleanse the house of the LORD.
2. Aikakirja 29:16 Ja papit menivät Herran temppelin sisälle puhdistamaan sitä ja veivät kaiken epäpuhtauden, jonka he löysivät Herran temppelistä, Herran temppelin esipihaan. Ja leeviläiset ottivat sen ja vievät sen ulos
2 Chronicles 29:16 And the priests went into the inner part of the house of the LORD, to cleanse it, and brought out all the uncleanness that they found in the temple of the LORD into the court of the house of the LORD. And the Levites took it, to carry it out abroad into t
2. Aikakirja 29:17 He alkoivat pyhittää sitä ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, ja kuukauden kahdeksantena päivänä he tulivat Herran eteiseen. Näin he pyhittivät Herran temppelin kahdeksan päivää, ja ensimmäisen kuukauden kuudentenatoista päivänä he olivat sen saaneet päätökseen.
2 Chronicles 29:17 Now they began on the first day of the first month to sanctify, and on the eighth day of the month came they to the porch of the LORD: so they sanctified the house of the LORD in eight days; and in the sixteenth day of the first month they made an end.
2. Aikakirja 29:18 Niin he menivät sisään kuningas Hiskian luo ja sanoivat: Me olemme puhdistaneet koko Herran temppelin ja polttouhrialttarin kaikkine kaluineen ja näkyleipäpöydän kaikkine kaluineen.
2 Chronicles 29:18 Then they went in to Hezekiah the king, and said, We have cleansed all the house of the LORD, and the altar of burnt offering, with all the vessels thereof, and the show bread table, with all the vessels thereof.
2. Aikakirja 29:19 12Ja kaikki ne astiat, jotka kuningas Ahas hallituskautensa aikana rikkomuksessaan heitti pois, me olemme valmistaneet ja pyhittänyt, ja katso, ne ovat Herran alttarin edessä.
2 Chronicles 29:19 Moreover all the vessels, which king Ahaz in his reign did cast away in his transgression, have we prepared and sanctified, and, behold, they are before the altar of the LORD.
2. Aikakirja 29:20 Niin kuningas Hiskia nousi varhain, kokosi kaupungin päämiehet ja meni ylös Herran temppeliin.
2 Chronicles 29:20 Then Hezekiah the king rose early, and gathered the rulers of the city, and went up to the house of the LORD.
2. Aikakirja 29:21 Ja he toivat seitsemän härkää, seitsemän pässiä, seitsemän karitsaa ja seitsemän kaurista syntiuhriksi valtakunnan, pyhäkön ja Juudan puolesta. Ja hän käski pappeja, Aaronin poikia, uhrata ne Herran alttarilla.
2 Chronicles 29:21 And they brought seven bullocks, and seven rams, and seven lambs, and seven he goats, for a sin offering for the kingdom, and for the sanctuary, and for Judah. And he commanded the priests the sons of Aaron to offer them on the altar of the LORD.
2. Aikakirja 29:22 Niin he teurastivat härät, ja papit ottivat veren ja vihmoivat sen alttarille. Samoin teurastettuaan pässit he vihmoivat veren alttarille. He teurastivat myös karitsat ja vihmoivat veren alttarille.
2 Chronicles 29:22 So they killed the bullocks, and the priests received the blood, and sprinkled it on the altar: likewise, when they had killed the rams, they sprinkled the blood on the altar: they killed also the lambs, and they sprinkled the blood on the altar.
2. Aikakirja 29:23 Ja he toivat syntiuhrikauriit kuninkaan ja seurakunnan eteen, ja he panivat kätensä niiden päälle.
2 Chronicles 29:23 And they brought forth the he goats for the sin offering before the king and the congregation; and they laid their hands on them:
2. Aikakirja 29:24 Ja papit teurastivat heidät, ja he sovittivat heidän verensä alttarilla toimittaakseen sovituksen koko Israelille; sillä kuningas oli käskenyt uhrata polttouhrin ja syntiuhrin koko Israelin puolesta.
2 Chronicles 29:24 And the priests killed them, and they made reconciliation with their blood on the altar, to make an atonement for all Israel: for the king commanded that the burnt offering and the sin offering should be made for all Israel.
2. Aikakirja 29:25 Ja hän asetti leeviläiset Herran temppeliin symbalien, psalttarien ja harppujen kanssa, Daavidin ja Gadin, kuninkaan näkijän, ja profeetta Natanin käskyn mukaan; sillä niin oli Herran käsky hänen profeettainsa kautta.
2 Chronicles 29:25 And he set the Levites in the house of the LORD with cymbals, with psalteries, and with harps, according to the commandment of David, and of Gad the king’s seer, and Nathan the prophet: for so was the commandment of the LORD by his prophets.
2. Aikakirja 29:26 Ja leeviläiset seisoivat Daavidin soittimineen ja papit trumpetteineen.
2 Chronicles 29:26 And the Levites stood with the instruments of David, and the priests with the trumpets.
2. Aikakirja 29:27 Ja Hiskia käski uhrata polttouhrin alttarilla. Ja kun polttouhri alkoi, alkoi myös Herran laulu torvien ja Israelin kuninkaan Daavidin asettamien soittimien säestyksellä.
2 Chronicles 29:27 And Hezekiah commanded to offer the burnt offering on the altar. And when the burnt offering began, the song of the LORD began also with the trumpets, and with the instruments ordained by David king of Israel.
2. Aikakirja 29:28 Ja koko seurakunta kumarsi, ja veisaajat veisasivat ja torvet soittivat; ja kaikki tämä jatkui, kunnes polttouhri oli uhrattu.
2 Chronicles 29:28 And all the congregation worshipped, and the singers sang, and the trumpeters sounded: and all this continued until the burnt offering was finished.
2. Aikakirja 29:29 Ja kun he olivat lopettaneet uhraamisen, kuningas ja kaikki, jotka olivat hänen kanssaan, kumartuivat ja rukoilivat.
2 Chronicles 29:29 And when they had made an end of offering, the king and all that were present with him bowed themselves, and worshipped.
2. Aikakirja 29:30 Ja kuningas Hiskia ja ruhtinaat käskivät leeviläisten ylistää Herraa Daavidin ja näkijä Asafin sanoin. Ja he ylistivät iloiten, kumartuivat ja rukoilivat.
2 Chronicles 29:30 Moreover Hezekiah the king and the princes commanded the Levites to sing praise to the LORD with the words of David, and of Asaph the seer. And they sang praises with gladness, and they bowed their heads and worshipped.
2. Aikakirja 29:31 Hiskia vastasi ja sanoi: Te olette nyt pyhittäneet itsenne Herralle. Tulkaa ja tuokaa teurasuhreja ja kiitosuhreja Herran temppeliin. Ja seurakunta toi teurasuhreja ja kiitosuhreja, ja kaikki vapaat
2 Chronicles 29:31 Then Hezekiah answered and said, Now you have consecrated yourselves to the LORD, come near and bring sacrifices and thank offerings into the house of the LORD. And the congregation brought in sacrifices and thank offerings; and as many as were of a free
2. Aikakirja 29:32 Ja polttouhrien luku, jotka seurakunta toi, oli kuusikymmentä härkää, sata pässiä ja kaksisataa karitsaa; kaikki nämä olivat polttouhriksi Herralle.
2 Chronicles 29:32 And the number of the burnt offerings, which the congregation brought, was three score and ten bullocks, an hundred rams, and two hundred lambs: all these were for a burnt offering to the LORD.
2. Aikakirja 29:33 Ja pyhitettyjä lahjoja oli kuusisataa härkää ja kolmetuhatta lammasta.
2 Chronicles 29:33 And the consecrated things were six hundred oxen and three thousand sheep.
2. Aikakirja 29:34 Mutta pappeja oli liian vähän, eivätkä he voineet nylkeä kaikkia polttouhreja. Siksi heidän veljensä leeviläiset auttoivat heitä, kunnes työ oli saatu päätökseen ja kunnes muut papit olivat pyhittäneet itsensä, sillä leeviläiset olivat sydämeltään rehellisempiä
2 Chronicles 29:34 But the priests were too few, so that they could not flay all the burnt offerings: why their brothers the Levites did help them, till the work was ended, and until the other priests had sanctified themselves: for the Levites were more upright in heart to
2. Aikakirja 29:35 Ja polttouhrejakin oli runsaasti, samoin kuin yhteysuhrien rasvoja ja juomauhreja kaikkia polttouhreja varten. Näin Herran temppelin palvelus asetettiin järjestykseen.
2 Chronicles 29:35 And also the burnt offerings were in abundance, with the fat of the peace offerings, and the drink offerings for every burnt offering. So the service of the house of the LORD was set in order.
2. Aikakirja 29:36 Ja Hiskia ja kaikki kansa iloitsivat siitä, että Jumala oli valmistanut kansan, sillä se tapahtui äkkiä.
2 Chronicles 29:36 And Hezekiah rejoiced, and all the people, that God had prepared the people: for the thing was done suddenly.
2. Aikakirja 30:1 Ja Hiskia lähetti sanan koko Israelille ja Juudalle, ja kirjoitti kirjeet myös Efraimille ja Manasselle, että heidän tulisi tulla Herran temppeliin Jerusalemiin viettämään pääsiäistä Herran, Israelin Jumalan, kunniaksi.
2 Chronicles 30:1 And Hezekiah sent to all Israel and Judah, and wrote letters also to Ephraim and Manasseh, that they should come to the house of the LORD at Jerusalem, to keep the passover to the LORD God of Israel.
2. Aikakirja 30:2 Sillä kuningas ja hänen ruhtinaansa ja koko Jerusalemin seurakunta olivat neuvotelleet pääsiäisen viettämisestä toisena kuukautena.
2 Chronicles 30:2 For the king had taken counsel, and his princes, and all the congregation in Jerusalem, to keep the passover in the second month.
2. Aikakirja 30:3 Sillä he eivät voineet viettää sitä silloin, koska papit eivät olleet pyhittäneet itseään riittävästi eivätkä kansa olleet kokoontuneet Jerusalemiin.
2 Chronicles 30:3 For they could not keep it at that time, because the priests had not sanctified themselves sufficiently, neither had the people gathered themselves together to Jerusalem.
2. Aikakirja 30:4 Ja se miellytti kuningasta ja koko seurakuntaa.
2 Chronicles 30:4 And the thing pleased the king and all the congregation.
2. Aikakirja 30:5 Niin he säätivät käskyn kuuluttaa koko Israelissa, Beersebasta aina Daaniin asti, että heidän oli tultava viettämään pääsiäistä Herran, Israelin Jumalan, kunniaksi Jerusalemiin; sillä he eivät olleet pitkään aikaan viettäneet sitä niin kuin on kirjoitettu.
2 Chronicles 30:5 So they established a decree to make proclamation throughout all Israel, from Beersheba even to Dan, that they should come to keep the passover to the LORD God of Israel at Jerusalem: for they had not done it of a long time in such sort as it was written.
2. Aikakirja 30:6 Niinpä postimiehet kulkivat kuninkaan ja hänen ruhtinaidensa kirjeiden kanssa kaikkialle Israeliin ja Juudaan, kuninkaan käskyn mukaan: Te israelilaiset, kääntykää Herran, Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumalan, luo, niin hän palaa sinun luoksesi.
2 Chronicles 30:6 So the posts went with the letters from the king and his princes throughout all Israel and Judah, and according to the commandment of the king, saying, You children of Israel, turn again to the LORD God of Abraham, Isaac, and Israel, and he will return to
2. Aikakirja 30:7 Älkääkä olko isienne ja veljienne kaltaisia, jotka tekivät uskottomuutta Herraa, isiensä Jumalaa, vastaan, niin että hän antoi heidät autioitua, niinkuin näette.
2 Chronicles 30:7 And be not you like your fathers, and like your brothers, which trespassed against the LORD God of their fathers, who therefore gave them up to desolation, as you see.
2. Aikakirja 30:8 Älkää nyt olko niskureita niin kuin teidän isänne olivat, vaan antakaa itsenne Herralle ja menkää hänen pyhäkköön, jonka hän on pyhittänyt ikuisiksi ajoiksi. Ja palvelkaa Herraa, Jumalaanne, että hänen vihansa kiivas hehku kääntyisi teistä pois.
2 Chronicles 30:8 Now be you not stiff necked, as your fathers were, but yield yourselves to the LORD, and enter into his sanctuary, which he has sanctified for ever: and serve the LORD your God, that the fierceness of his wrath may turn away from you.
2. Aikakirja 30:9 Sillä jos te käännytte jälleen Herran puoleen, teidän veljenne ja lapsenne löytävät armon niiden edessä, jotka vievät heidät pakkosiirtolaisuuteen, niin että he palaavat tähän maahan. Sillä Herra, teidän Jumalanne, on armollinen ja laupias, eikä hän käännä kasvojaan teistä pois.
2 Chronicles 30:9 For if you turn again to the LORD, your brothers and your children shall find compassion before them that lead them captive, so that they shall come again into this land: for the LORD your God is gracious and merciful, and will not turn away his face from
2. Aikakirja 30:10 Niinpä lähetykset kulkivat kaupungista kaupunkiin Efraimin ja Manassen maan halki aina Sebuloniin asti; mutta he pilkkasivat ja pilkkasivat heitä.
2 Chronicles 30:10 So the posts passed from city to city through the country of Ephraim and Manasseh even to Zebulun: but they laughed them to scorn, and mocked them.
2. Aikakirja 30:11 Kuitenkin jotkut Asserin, Manassen ja Sebulonin heimosta nöyrtyivät ja tulivat Jerusalemiin.
2 Chronicles 30:11 Nevertheless divers of Asher and Manasseh and of Zebulun humbled themselves, and came to Jerusalem.
2. Aikakirja 30:12 Myös Juudassa Jumalan käsi antoi heille yhden sydämen noudattamaan kuninkaan ja ruhtinaiden käskyä Herran sanan kautta.
2 Chronicles 30:12 Also in Judah the hand of God was to give them one heart to do the commandment of the king and of the princes, by the word of the LORD.
2. Aikakirja 30:13 Ja paljon kansaa kokoontui Jerusalemiin viettämään happamattoman leivän juhlaa toisena kuukautena, sangen suuri joukko.
2 Chronicles 30:13 And there assembled at Jerusalem much people to keep the feast of unleavened bread in the second month, a very great congregation.
2. Aikakirja 30:14 Ja he nousivat ja poistivat Jerusalemissa olevat alttarit, ja kaikki suitsutusalttarit he poistivat ja heittivät ne Kidronin puroon.
2 Chronicles 30:14 And they arose and took away the altars that were in Jerusalem, and all the altars for incense took they away, and cast them into the brook Kidron.
2. Aikakirja 30:15 Sitten he teurastivat pääsiäislampaan toisen kuukauden neljäntenätoista päivänä. Ja papit ja leeviläiset häpesivät ja pyhittivät itsensä ja toivat polttouhrit Herran temppeliin.
2 Chronicles 30:15 Then they killed the passover on the fourteenth day of the second month: and the priests and the Levites were ashamed, and sanctified themselves, and brought in the burnt offerings into the house of the LORD.
2. Aikakirja 30:16 Ja he seisoivat paikoillaan tapansa mukaan, Jumalan miehen Mooseksen lain mukaan; ja papit vihmoivat veren, jonka he olivat ottaneet leeviläisten kädestä.
2 Chronicles 30:16 And they stood in their place after their manner, according to the law of Moses the man of God: the priests sprinkled the blood, which they received of the hand of the Levites.
2. Aikakirja 30:17 Sillä seurakunnassa oli monta, jotka eivät olleet pyhitettyjä; sentähden leeviläisten tehtävänä oli teurastaa pääsiäislammas kaikkien niiden puolesta, jotka eivät olleet puhtaita, pyhittääkseen ne Herralle.
2 Chronicles 30:17 For there were many in the congregation that were not sanctified: therefore the Levites had the charge of the killing of the passovers for every one that was not clean, to sanctify them to the LORD.
2. Aikakirja 30:18 Sillä suuri joukko kansaa, monet Efraimista, Manassesta, Isaskarista ja Sebulonista, eivät olleet puhdistautuneet, vaan söivät pääsiäisaterian toisin kuin oli kirjoitettu. Mutta Hiskia rukoili heidän puolestaan sanoen: Herra, hyvä, antakoon anteeksi jokaiselle, joka
2 Chronicles 30:18 For a multitude of the people, even many of Ephraim, and Manasseh, Issachar, and Zebulun, had not cleansed themselves, yet did they eat the passover otherwise than it was written. But Hezekiah prayed for them, saying, The good LORD pardon every one
2. Aikakirja 30:19 Se valmistaa hänen sydämensä etsimään Jumalaa, Herraa, hänen isiensä Jumalaa, vaikka hän ei olekaan puhdistettu pyhäkön puhdistustavan mukaan.
2 Chronicles 30:19 That prepares his heart to seek God, the LORD God of his fathers, though he be not cleansed according to the purification of the sanctuary.
2. Aikakirja 30:20 Ja Herra kuuli Hiskiaa ja paransi kansan.
2 Chronicles 30:20 And the LORD listened to Hezekiah, and healed the people.
2. Aikakirja 30:21 Ja Israelin lapset, jotka olivat Jerusalemissa, viettivät happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää suurella ilolla. Ja leeviläiset ja papit ylistivät Herraa joka päivä, veisaten Herralle voimakkailla soittimilla.
2 Chronicles 30:21 And the children of Israel that were present at Jerusalem kept the feast of unleavened bread seven days with great gladness: and the Levites and the priests praised the LORD day by day, singing with loud instruments to the LORD.
2. Aikakirja 30:22 Ja Hiskia puhui mukavasti kaikille leeviläisille, jotka opettivat Herran hyvää tuntemusta; ja he söivät koko juhlan ajan seitsemän päivää, uhrasivat yhteysuhreja ja ylistivät Herraa, isiensä Jumalaa.
2 Chronicles 30:22 And Hezekiah spoke comfortably to all the Levites that taught the good knowledge of the LORD: and they did eat throughout the feast seven days, offering peace offerings, and making confession to the LORD God of their fathers.
2. Aikakirja 30:23 Ja koko seurakunta neuvotteli viettävänsä toiset seitsemän päivää; ja he viettivät ilolla toiset seitsemän päivää.
2 Chronicles 30:23 And the whole assembly took counsel to keep other seven days: and they kept other seven days with gladness.
2. Aikakirja 30:24 Sillä Hiskia, Juudan kuningas, antoi seurakunnalle tuhat härkää ja seitsemäntuhatta lammasta, ja päämiehet antoivat seurakunnalle tuhat härkää ja kymmenentuhatta lammasta, ja suuri joukko pappeja pyhitti itsensä.
2 Chronicles 30:24 For Hezekiah king of Judah did give to the congregation a thousand bullocks and seven thousand sheep; and the princes gave to the congregation a thousand bullocks and ten thousand sheep: and a great number of priests sanctified themselves.
2. Aikakirja 30:25 Ja koko Juudan seurakunta, papit ja leeviläiset ja koko Israelista lähtenyt seurakunta ja muukalaiset, jotka olivat tulleet Israelin maasta ja jotka asuivat Juudassa, iloitsivat.
2 Chronicles 30:25 And all the congregation of Judah, with the priests and the Levites, and all the congregation that came out of Israel, and the strangers that came out of the land of Israel, and that dwelled in Judah, rejoiced.
2. Aikakirja 30:26 Niin oli suuri ilo Jerusalemissa, sillä Israelin kuninkaan Salomon, Daavidin pojan, ajoista lähtien ei ollut Jerusalemissa ollut sen kaltaista.
2 Chronicles 30:26 So there was great joy in Jerusalem: for since the time of Solomon the son of David king of Israel there was not the like in Jerusalem.
2. Aikakirja 30:27 Silloin leeviläiset papit nousivat ja siunasivat kansan, ja heidän äänensä kuultiin, ja heidän rukouksensa nousi hänen pyhään asuinsijaansa, taivaaseen.
2 Chronicles 30:27 Then the priests the Levites arose and blessed the people: and their voice was heard, and their prayer came up to his holy dwelling place, even to heaven.
2. Aikakirja 31:1 Kun kaikki tämä oli päättynyt, menivät kaikki paikalla olleet israelilaiset Juudan kaupunkeihin ja murskasivat patsaat, hakkasivat maahan asera-karsinat ja hajottivat uhripaikat ja alttarit koko Juudassa ja Benjaminissa, sekä Efraimissa ja Manassessa.
2 Chronicles 31:1 Now when all this was finished, all Israel that were present went out to the cities of Judah, and broke the images in pieces, and cut down the groves, and threw down the high places and the altars out of all Judah and Benjamin, in Ephraim also and Manasse
2. Aikakirja 31:2 Ja Hiskia määräsi pappien ja leeviläisten osastot osastojensa mukaan, jokaisen palvelutehtävänsä mukaan, papit ja leeviläiset polttouhreja ja yhteysuhreja varten, palvelemaan, kiittämään ja ylistämään porteissa
2 Chronicles 31:2 And Hezekiah appointed the courses of the priests and the Levites after their courses, every man according to his service, the priests and Levites for burnt offerings and for peace offerings, to minister, and to give thanks, and to praise in the gates of
2. Aikakirja 31:3 Hän määräsi myös kuninkaan osuuden omaisuudestaan polttouhreja varten, nimittäin aamu- ja iltapolttouhreja sekä sapattien, uusienkuupäivien ja juhlien polttouhreja varten, niin kuin on kirjoitettuna laissa
2 Chronicles 31:3 He appointed also the king’s portion of his substance for the burnt offerings, to wit, for the morning and evening burnt offerings, and the burnt offerings for the sabbaths, and for the new moons, and for the set feasts, as it is written in the law of the
2. Aikakirja 31:4 Ja hän käski Jerusalemin asukkaita antamaan pappien ja leeviläisten osuuden, että he saisivat rohkaisua Herran laissa.
2 Chronicles 31:4 Moreover he commanded the people that dwelled in Jerusalem to give the portion of the priests and the Levites, that they might be encouraged in the law of the LORD.
2. Aikakirja 31:5 Ja heti kun käsky levisi, israelilaiset toivat runsaasti viljan, viinin, öljyn ja hunajan ensi satoa ja kaikkea pellon satoa; ja he toivat runsaasti kymmenykset kaikesta.
2 Chronicles 31:5 And as soon as the commandment came abroad, the children of Israel brought in abundance the first fruits of corn, wine, and oil, and honey, and of all the increase of the field; and the tithe of all things brought they in abundantly.
2. Aikakirja 31:6 Ja Israelin ja Juudan lapset, jotka asuivat Juudan kaupungeissa, toivat myös kymmenykset härjistä ja lampaista sekä kymmenykset pyhistä lahjoista, jotka olivat pyhitetty Herralle, heidän Jumalalleen, ja panivat ne kasoittain.
2 Chronicles 31:6 And concerning the children of Israel and Judah, that dwelled in the cities of Judah, they also brought in the tithe of oxen and sheep, and the tithe of holy things which were consecrated to the LORD their God, and laid them by heaps.
2. Aikakirja 31:7 Kolmannessa kuussa he alkoivat laskea kasojen perustusta ja saivat sen valmiiksi seitsemännessä kuussa.
2 Chronicles 31:7 In the third month they began to lay the foundation of the heaps, and finished them in the seventh month.
2. Aikakirja 31:8 Ja kun Hiskia ja päämiehet tulivat ja näkivät kasat, he ylistivät Herraa ja hänen kansaansa Israelia.
2 Chronicles 31:8 And when Hezekiah and the princes came and saw the heaps, they blessed the LORD, and his people Israel.
2. Aikakirja 31:9 Sitten Hiskia kysyi papeilta ja leeviläisiltä röykkiöistä.
2 Chronicles 31:9 Then Hezekiah questioned with the priests and the Levites concerning the heaps.
2. Aikakirja 31:10 Ja Asarja, Sadokin suvun ylimmäinen pappi, vastasi hänelle ja sanoi: Siitä lähtien, kun kansa alkoi tuoda uhreja Herran temppeliin, meillä on ollut kyllin syötävää, ja paljon on vielä jäljelläkin; sillä Herra on siunannut kansaansa, ja se, mikä on jäljellä
2 Chronicles 31:10 And Azariah the chief priest of the house of Zadok answered him, and said, Since the people began to bring the offerings into the house of the LORD, we have had enough to eat, and have left plenty: for the LORD has blessed his people; and that which is le
2. Aikakirja 31:11 Niin Hiskia käski laittaa kuntoon kammioita Herran temppelissä, ja ne laitettiin kuntoon,
2 Chronicles 31:11 Then Hezekiah commanded to prepare chambers in the house of the LORD; and they prepared them,
2. Aikakirja 31:12 Ja toi uskollisesti sisään uhrilahjat, kymmenykset ja pyhitetyt lahjat; ja leeviläinen Konanja oli hallitsija, ja hänen veljensä Simei oli hänen seuraavansa.
2 Chronicles 31:12 And brought in the offerings and the tithes and the dedicated things faithfully: over which Cononiah the Levite was ruler, and Shimei his brother was the next.
2. Aikakirja 31:13 Ja Jehiel, Asasja, Nahat, Asahel, Jerimot, Joosabad, Eliel, Jismakja, Mahat ja Benaja olivat valvojina Konanjan ja hänen veljensä Simein alaisuudessa kuningas Hiskian ja hallitsija Asarjan käskystä.
2 Chronicles 31:13 And Jehiel, and Azaziah, and Nahath, and Asahel, and Jerimoth, and Jozabad, and Eliel, and Ismachiah, and Mahath, and Benaiah, were overseers under the hand of Cononiah and Shimei his brother, at the commandment of Hezekiah the king, and Azariah the ruler
2. Aikakirja 31:14 Ja leeviläinen Kore, Jimnan poika, idänpuoleisen ovenvartija, oli Jumalan vapaaehtoisten lahjojen valvoja, jakamassa Herran antimia ja erittäin pyhiä lahjoja.
2 Chronicles 31:14 And Kore the son of Imnah the Levite, the porter toward the east, was over the freewill offerings of God, to distribute the oblations of the LORD, and the most holy things.
2. Aikakirja 31:15 Hänen lähimpänään olivat Eeden, Minjamin, Ješua, Semaja, Amarja ja Sekanja pappien kaupungeissa, määrätyssä tehtävässään, antaakseen veljilleen osastoittain, niin suurille kuin pienillekin,
2 Chronicles 31:15 And next him were Eden, and Miniamin, and Jeshua, and Shemaiah, Amariah, and Shecaniah, in the cities of the priests, in their set office, to give to their brothers by courses, as well to the great as to the small:
2. Aikakirja 31:16 Kolmivuotiaiden ja sitä vanhempien miespuolisten sukuluetteloiden lisäksi, kaikkien niiden, jotka menevät Herran temppeliin, heidän jokapäiväinen osuutensa heidän palveluksessaan heidän osastojensa mukaan,
2 Chronicles 31:16 Beside their genealogy of males, from three years old and upward, even to every one that enters into the house of the LORD, his daily portion for their service in their charges according to their courses;
2. Aikakirja 31:17 Sekä pappien sukuluetteloihin heidän isiensä huoneen mukaan että leeviläisten, kaksikymmentävuotiaiden ja sitä vanhempien, tehtäviinsä heidän osastoittain,
2 Chronicles 31:17 Both to the genealogy of the priests by the house of their fathers, and the Levites from twenty years old and upward, in their charges by their courses;
2. Aikakirja 31:18 Ja kaikkien heidän lastensa, vaimojensa, poikiensa ja tyttäriensä sukuluetteloihin koko seurakunnassa, sillä he pyhittivät itsensä virkaansa asetetuissa tehtävissään,
2 Chronicles 31:18 And to the genealogy of all their little ones, their wives, and their sons, and their daughters, through all the congregation: for in their set office they sanctified themselves in holiness:
2. Aikakirja 31:19 Myös Aaronin pojista, papeista, jotka olivat kaupunkiensa laitumien pelloilla, jokaisessa kaupungissa nimeltä mainitut miehet, antamaan osuudet kaikille miespuolisille papeille ja kaikille sukuluetteloihin merkityille
2 Chronicles 31:19 Also of the sons of Aaron the priests, which were in the fields of the suburbs of their cities, in every several city, the men that were expressed by name, to give portions to all the males among the priests, and to all that were reckoned by genealogies a
2. Aikakirja 31:20 Näin Hiskia teki koko Juudassa ja teki sitä, mikä oli hyvää, oikeaa ja totta Herran, hänen Jumalansa, edessä.
2 Chronicles 31:20 And thus did Hezekiah throughout all Judah, and worked that which was good and right and truth before the LORD his God.
2. Aikakirja 31:21 Ja kaikissa töissä, joihin hän ryhtyi Jumalan temppelin palveluksessa, lain ja käskyjen parissa, etsiäkseen Jumalaansa, hän teki sen kaikesta sydämestään ja menestyi.
2 Chronicles 31:21 And in every work that he began in the service of the house of God, and in the law, and in the commandments, to seek his God, he did it with all his heart, and prospered.
2. Aikakirja 32:1 Näiden tapahtumien ja niiden vakiintumisen jälkeen Assyrian kuningas Sanherib tuli ja hyökkäsi Juudaan ja leiriytyi varustettujen kaupunkien eteen ja aikoi vallata ne itselleen.
2 Chronicles 32:1 After these things, and the establishment thereof, Sennacherib king of Assyria came, and entered into Judah, and encamped against the fenced cities, and thought to win them for himself.
2. Aikakirja 32:2 Ja kun Hiskia näki Sanheribin tulleen ja aikovan sotia Jerusalemia vastaan,
2 Chronicles 32:2 And when Hezekiah saw that Sennacherib was come, and that he was purposed to fight against Jerusalem,
2. Aikakirja 32:3 Hän neuvotteli ruhtinaidensa ja sankariensa kanssa tukkiakseen kaupungin ulkopuolella olevien lähteiden vedet, ja he auttoivat häntä.
2 Chronicles 32:3 He took counsel with his princes and his mighty men to stop the waters of the fountains which were without the city: and they did help him.
2. Aikakirja 32:4 Niin kokoontui paljon kansaa, ja he tukkivat kaikki lähteet ja maan halki virtaavan puron sanoen: Miksi Assyrian kuninkaat tulisivat ja löytäisivät paljon vettä?
2 Chronicles 32:4 So there was gathered much people together, who stopped all the fountains, and the brook that ran through the middle of the land, saying, Why should the kings of Assyria come, and find much water?
2. Aikakirja 32:5 Hän vahvisti myös voimansa ja rakensi uudelleen koko sortuneen muurin ja korotti sen torneihin asti, ja toisen muurin ulkopuolelle. Hän korjasi Millon Daavidin kaupungissa ja teki runsaasti nuolia ja kilpiä.
2 Chronicles 32:5 Also he strengthened himself, and built up all the wall that was broken, and raised it up to the towers, and another wall without, and repaired Millo in the city of David, and made darts and shields in abundance.
2. Aikakirja 32:6 Ja hän asetti sodanpäälliköitä kansan ylle ja kokosi heidät luokseen kaupungin portin kujalle ja puhui heille ystävällisesti sanoen:
2 Chronicles 32:6 And he set captains of war over the people, and gathered them together to him in the street of the gate of the city, and spoke comfortably to them, saying,
2. Aikakirja 32:7 Olkaa rohkeat ja vahvat, älkää pelätkö älkääkä kauhistuko Assyrian kuningasta älkääkä kaikkea sitä joukkoa, joka on hänen kanssaan; sillä meidän puolellamme on enemmän kuin hänen.
2 Chronicles 32:7 Be strong and courageous, be not afraid nor dismayed for the king of Assyria, nor for all the multitude that is with him: for there be more with us than with him:
2. Aikakirja 32:8 Hänen kanssaan on lihallinen käsivarsi, mutta meidän kanssamme on Herra, meidän Jumalamme, auttamassa meitä ja käymässä meidän sotiamme. Ja kansa luotti Hiskian, Juudan kuninkaan, sanoihin.
2 Chronicles 32:8 With him is an arm of flesh; but with us is the LORD our God to help us, and to fight our battles. And the people rested themselves on the words of Hezekiah king of Judah.
2. Aikakirja 32:9 Tämän jälkeen Assyrian kuningas Sanherib lähetti palvelijansa Jerusalemiin – mutta hän itse piiritti Lakista kaiken sotavoimansa kanssa – Hiskian, Juudan kuninkaan, ja kaikkien Jerusalemissa olevien Juudan miesten luo ja sanoi:
2 Chronicles 32:9 After this did Sennacherib king of Assyria send his servants to Jerusalem, (but he himself laid siege against Lachish, and all his power with him,) to Hezekiah king of Judah, and to all Judah that were at Jerusalem, saying,
2. Aikakirja 32:10 Näin sanoo Sanherib, Assyrian kuningas: Mihin sinä luotat, että jäät piirityksen ajaksi Jerusalemiin?
2 Chronicles 32:10 Thus said Sennacherib king of Assyria, Where on do you trust, that you abide in the siege in Jerusalem?
2. Aikakirja 32:11 Eikö Hiskia houkuttele teitä kuolemaan nälkään ja janoon sanoen: 'Herra, meidän Jumalamme, pelastaa meidät Assyrian kuninkaan kädestä?'
2 Chronicles 32:11 Does not Hezekiah persuade you to give over yourselves to die by famine and by thirst, saying, The LORD our God shall deliver us out of the hand of the king of Assyria?
2. Aikakirja 32:12 Eikö sama Hiskia ole poistanut hänen uhrikukkuloitaan ja alttariaan ja käskenyt Juudaa ja Jerusalemia sanoen: 'Teidän on kumarrettava yhden alttarin edessä ja poltettava sillä suitsuketta'?
2 Chronicles 32:12 Has not the same Hezekiah taken away his high places and his altars, and commanded Judah and Jerusalem, saying, You shall worship before one altar, and burn incense on it?
2. Aikakirja 32:13 Ettekö tiedä, mitä minä ja isäni olemme tehneet kaikille muiden maiden kansoille? Pystyivätkö noiden maiden kansojen jumalat millään tavalla pelastamaan maansa minun käsistäni?
2 Chronicles 32:13 Know you not what I and my fathers have done to all the people of other lands? were the gods of the nations of those lands any ways able to deliver their lands out of my hand?
2. Aikakirja 32:14 Kuka kaikkien niiden kansojen jumalista, jotka minun isäni tuhosivat kokonaan, kykeni pelastamaan kansansa minun kädestäni, niin että teidän Jumalanne kykeni pelastamaan teidät minun kädestäni?
2 Chronicles 32:14 Who was there among all the gods of those nations that my fathers utterly destroyed, that could deliver his people out of my hand, that your God should be able to deliver you out of my hand?
2. Aikakirja 32:15 Älkää siis antako Hiskian pettää teitä älkääkä houkutella teitä tällä tavalla älkääkä uskoko häntä. Sillä ei minkään kansan tai valtakunnan jumala kyennyt pelastamaan kansaansa minun kädestäni ja isieni kädestä. Saatanatahtoisesti teidän Jumalanne pelastaa...
2 Chronicles 32:15 Now therefore let not Hezekiah deceive you, nor persuade you on this manner, neither yet believe him: for no god of any nation or kingdom was able to deliver his people out of my hand, and out of the hand of my fathers: how much less shall your God delive
2. Aikakirja 32:16 Ja hänen palvelijansa puhuivat vielä enemmän Herraa Jumalaa ja hänen palvelijaansa Hiskiaa vastaan.
2 Chronicles 32:16 And his servants spoke yet more against the LORD God, and against his servant Hezekiah.
2. Aikakirja 32:17 Hän kirjoitti myös kirjeitä pilkatakseen Herraa, Israelin Jumalaa, ja puhuakseen häntä vastaan sanoen: Niin kuin muiden kansojen jumalat eivät ole pelastaneet kansaansa minun kädestäni, niin ei Hiskian Jumalakaan ole pelastava kansaansa minun kädestäni.
2 Chronicles 32:17 He wrote also letters to rail on the LORD God of Israel, and to speak against him, saying, As the gods of the nations of other lands have not delivered their people out of my hand, so shall not the God of Hezekiah deliver his people out of my hand.
2. Aikakirja 32:18 Niin he huusivat suurella äänellä juutalaisten kielellä Jerusalemin muurilla oleville asukkaille pelotellakseen ja hämmentääkseen heitä, että he voisivat valloittaa kaupungin.
2 Chronicles 32:18 Then they cried with a loud voice in the Jews’ speech to the people of Jerusalem that were on the wall, to affright them, and to trouble them; that they might take the city.
2. Aikakirja 32:19 Ja he puhuivat Jerusalemin Jumalaa vastaan, niin kuin maan kansojen jumalia vastaan, jotka olivat ihmiskätten tekoja.
2 Chronicles 32:19 And they spoke against the God of Jerusalem, as against the gods of the people of the earth, which were the work of the hands of man.
2. Aikakirja 32:20 Ja tästä syystä kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Amosin poika, rukoilivat ja huusivat taivaan puoleen.
2 Chronicles 32:20 And for this cause Hezekiah the king, and the prophet Isaiah the son of Amoz, prayed and cried to heaven.
2. Aikakirja 32:21 Ja Herra lähetti enkelin, joka tuhosi kaikki sotaurhot, päämiehet ja päälliköt Assyrian kuninkaan leirissä. Niin hän palasi häpeissään omaan maahansa. Ja kun hän tuli jumalansa temppeliin, ne, jotka olivat lähteneet
2 Chronicles 32:21 And the LORD sent an angel, which cut off all the mighty men of valor, and the leaders and captains in the camp of the king of Assyria. So he returned with shame of face to his own land. And when he was come into the house of his god, they that came forth
2. Aikakirja 32:22 Näin Herra pelasti Hiskian ja Jerusalemin asukkaat Assyrian kuninkaan Sanheribin ja kaikkien muiden käsistä ja johdatti heitä joka taholla.
2 Chronicles 32:22 Thus the LORD saved Hezekiah and the inhabitants of Jerusalem from the hand of Sennacherib the king of Assyria, and from the hand of all other, and guided them on every side.
2. Aikakirja 32:23 Ja monet toivat lahjoja Herralle Jerusalemiin ja lahjaksi Hiskialle, Juudan kuninkaalle, niin että hänestä tuli siitä lähtien suuri kaikkien kansojen silmissä.
2 Chronicles 32:23 And many brought gifts to the LORD to Jerusalem, and presents to Hezekiah king of Judah: so that he was magnified in the sight of all nations from thereafter.
2. Aikakirja 32:24 Siihen aikaan Hiskia sairastui kuolemankipeästi ja rukoili Herraa; ja Herra puhui hänelle ja antoi hänelle merkin.
2 Chronicles 32:24 In those days Hezekiah was sick to the death, and prayed to the LORD: and he spoke to him, and he gave him a sign.
2. Aikakirja 32:25 Mutta Hiskia ei tehnyt takaisin hänelle tehdyn hyvän mukaan, sillä hänen sydämensä oli ylpistynyt; sentähden kohtasi viha häntä ja Juudaa ja Jerusalemia.
2 Chronicles 32:25 But Hezekiah rendered not again according to the benefit done to him; for his heart was lifted up: therefore there was wrath on him, and on Judah and Jerusalem.
2. Aikakirja 32:26 Mutta Hiskia nöyrtyi sydämensä ylpeyden tähden, sekä hän että Jerusalemin asukkaat, eikä Herran viha kohdannut heitä Hiskian päivinä.
2 Chronicles 32:26 Notwithstanding Hezekiah humbled himself for the pride of his heart, both he and the inhabitants of Jerusalem, so that the wrath of the LORD came not on them in the days of Hezekiah.
2. Aikakirja 32:27 Ja Hiskialla oli ylen paljon rikkauksia ja kunniaa; ja hän teki itselleen aarteita hopealle, kullalle, jalokiville, hajusteille, kilpille ja kaikkinaisille ihanille esineille,
2 Chronicles 32:27 And Hezekiah had exceeding much riches and honor: and he made himself treasuries for silver, and for gold, and for precious stones, and for spices, and for shields, and for all manner of pleasant jewels;
2. Aikakirja 32:28 Myös varastoja viljan, viinin ja öljyn satoa varten; ja karsinoita kaikenlaisille eläimille ja lakeja lampaille.
2 Chronicles 32:28 Storehouses also for the increase of corn, and wine, and oil; and stalls for all manner of beasts, and cotes for flocks.
2. Aikakirja 32:29 Lisäksi hän antoi hänelle kaupunkeja ja runsaasti lampaita ja nautakarjaa, sillä Jumala oli antanut hänelle ylen paljon omaisuutta.
2 Chronicles 32:29 Moreover he provided him cities, and possessions of flocks and herds in abundance: for God had given him substance very much.
2. Aikakirja 32:30 Sama Hiskia tukki myös Giihonin ylävirran ja johti sen suoraan alas Daavidin kaupungin länsipuolelle. Ja Hiskia menestyi kaikissa töissään.
2 Chronicles 32:30 This same Hezekiah also stopped the upper watercourse of Gihon, and brought it straight down to the west side of the city of David. And Hezekiah prospered in all his works.
2. Aikakirja 32:31 Mutta Babylonian ruhtinaiden lähettiläiden ollessa tekemisissä, jotka lähettivät hänen luokseen tiedustelemaan maassa tehtyä ihmettä, Jumala jätti hänet koetellakseen häntä ja saadakseen tietää kaiken, mitä hänen sydämessään oli.
2 Chronicles 32:31 However, in the business of the ambassadors of the princes of Babylon, who sent to him to inquire of the wonder that was done in the land, God left him, to try him, that he might know all that was in his heart.
2. Aikakirja 32:32 Mitä muuta on kerrottavaa Hiskiasta ja hänen hyvyydestään, katso, se on kirjoitettu profeetta Jesajan, Amosin pojan, näyssä ja Juudan ja Israelin kuninkaiden kirjassa.
2 Chronicles 32:32 Now the rest of the acts of Hezekiah, and his goodness, behold, they are written in the vision of Isaiah the prophet, the son of Amoz, and in the book of the kings of Judah and Israel.
2. Aikakirja 32:33 Ja Hiskia nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin Daavidin poikien hautoihin, kaikkein tärkeimpään. Ja koko Juuda ja Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunnioitusta hänen kuollessaan. Ja hänen poikansa Manasse hallitsi hänen sijaansa.
2 Chronicles 32:33 And Hezekiah slept with his fathers, and they buried him in the most chief of the sepulchers of the sons of David: and all Judah and the inhabitants of Jerusalem did him honor at his death. And Manasseh his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 33:1 Manasse oli kahdentoista vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäviisi vuotta.
2 Chronicles 33:1 Manasseh was twelve years old when he began to reign, and he reigned fifty and five years in Jerusalem:
2. Aikakirja 33:2 Vaan teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, niiden pakanain kauhistusten kaltaisia, jotka Herra oli karkottanut israelilaisten tieltä.
2 Chronicles 33:2 But did that which was evil in the sight of the LORD, like to the abominations of the heathen, whom the LORD had cast out before the children of Israel.
2. Aikakirja 33:3 Sillä hän rakensi jälleen uhrikukkulat, jotka hänen isänsä Hiskia oli kukistanut, ja pystytti alttareita baaleille ja teki asera-karsioita ja kumarsi kaikkea taivaan joukkoa ja palveli niitä.
2 Chronicles 33:3 For he built again the high places which Hezekiah his father had broken down, and he reared up altars for Baalim, and made groves, and worshipped all the host of heaven, and served them.
2. Aikakirja 33:4 Hän rakensi myös alttareita Herran temppeliin, josta Herra oli sanonut: Jerusalemissa on minun nimeni oleva ikuisesti.
2 Chronicles 33:4 Also he built altars in the house of the LORD, whereof the LORD had said, In Jerusalem shall my name be for ever.
2. Aikakirja 33:5 Ja hän rakensi alttareita kaikelle taivaalliselle joukolle Herran temppelin kahteen esipihaan.
2 Chronicles 33:5 And he built altars for all the host of heaven in the two courts of the house of the LORD.
2. Aikakirja 33:6 Ja hän pani lapsensa kulkemaan tulen läpi Hinnomin pojan laaksossa. Hän noudatti myös määräyksiä, harjoitti noituutta ja taikuutta, toimitti vainaja- ja tietäjähenkien manaajien kanssa. Hän teki paljon pahaa Herran silmissä.
2 Chronicles 33:6 And he caused his children to pass through the fire in the valley of the son of Hinnom: also he observed times, and used enchantments, and used witchcraft, and dealt with a familiar spirit, and with wizards: he worked much evil in the sight of the LORD, t
2. Aikakirja 33:7 Ja hän asetti tekemänsä epäjumalankuvan Jumalan temppeliin, josta Jumala oli sanonut Daavidille ja hänen pojalleen Salomolle: Tähän temppeliin ja Jerusalemiin, jonka olen valinnut kaikkien Israelin sukukuntien edestä, minä asetan nimeni ikuisiksi ajoiksi.
2 Chronicles 33:7 And he set a carved image, the idol which he had made, in the house of God, of which God had said to David and to Solomon his son, In this house, and in Jerusalem, which I have chosen before all the tribes of Israel, will I put my name for ever:
2. Aikakirja 33:8 Enkä minä enää aja Israelin jalkaa pois siitä maasta, jonka olen määrännyt teidän isillenne, että he tarkoin noudattaisivat kaikkea, mitä minä olen käskenyt heidän tehdä, koko lain, säädösten ja määräysten mukaan, jotka minä olen antanut.
2 Chronicles 33:8 Neither will I any more remove the foot of Israel from out of the land which I have appointed for your fathers; so that they will take heed to do all that I have commanded them, according to the whole law and the statutes and the ordinances by the hand of
2. Aikakirja 33:9 Niin Manasse saattoi Juudan ja Jerusalemin asukkaat eksymään ja tekemään pahemmin kuin pakanat, jotka Herra oli tuhonnut israelilaisten tieltä.
2 Chronicles 33:9 So Manasseh made Judah and the inhabitants of Jerusalem to err, and to do worse than the heathen, whom the LORD had destroyed before the children of Israel.
2. Aikakirja 33:10 Ja Herra puhui Manasselle ja hänen kansalleen, mutta he eivät kuunnelleet.
2 Chronicles 33:10 And the LORD spoke to Manasseh, and to his people: but they would not listen.
2. Aikakirja 33:11 Sentähden Herra toi heidän kimppuunsa Assyrian kuninkaan sotapäälliköt, jotka ottivat Manassen kiinni orjantappurapensaan, sitoivat hänet kahleisiin ja veivät hänet Babyloniin.
2 Chronicles 33:11 Why the LORD brought on them the captains of the host of the king of Assyria, which took Manasseh among the thorns, and bound him with fetters, and carried him to Babylon.
2. Aikakirja 33:12 Ja ahdingossa ollessaan hän etsi Herraa, Jumalaansa, ja nöyrtyi suuresti isiensä Jumalan edessä,
2 Chronicles 33:12 And when he was in affliction, he sought the LORD his God, and humbled himself greatly before the God of his fathers,
2. Aikakirja 33:13 Ja hän rukoili häntä, ja hän kuuli hänen rukouksensa ja toi hänet takaisin Jerusalemiin, hänen valtakuntaansa. Silloin Manasse ymmärsi, että Herra oli Jumala.
2 Chronicles 33:13 And prayed to him: and he was entreated of him, and heard his supplication, and brought him again to Jerusalem into his kingdom. Then Manasseh knew that the LORD he was God.
2. Aikakirja 33:14 Tämän jälkeen hän rakensi muurin Daavidin kaupungin ulkopuolelle, Giihonin länsipuolelle, laaksoon, aina Kalaportin sisäänkäyntiin asti, ja piiritti Ofelin ja korotti sen hyvin korkeaksi ja asetti sodanpäälliköitä kaikkiin varustettuihin kaupunkeihin.
2 Chronicles 33:14 Now after this he built a wall without the city of David, on the west side of Gihon, in the valley, even to the entering in at the fish gate, and compassed about Ophel, and raised it up a very great height, and put captains of war in all the fenced cities
2. Aikakirja 33:15 Ja hän otti pois vieraat jumalat ja epäjumalankuvan Herran temppelistä ja kaikki alttarit, jotka hän oli rakentanut Herran temppelin vuorelle ja Jerusalemiin, ja heitti ne kaupungin ulkopuolelle.
2 Chronicles 33:15 And he took away the strange gods, and the idol out of the house of the LORD, and all the altars that he had built in the mount of the house of the LORD, and in Jerusalem, and cast them out of the city.
2. Aikakirja 33:16 Ja hän korjasi Herran alttarin ja uhrasi sillä yhteysuhreja ja kiitosuhreja ja käski Juudan palvella Herraa, Israelin Jumalaa.
2 Chronicles 33:16 And he repaired the altar of the LORD, and sacrificed thereon peace offerings and thank offerings, and commanded Judah to serve the LORD God of Israel.
2. Aikakirja 33:17 Kansa kuitenkin uhrasi yhä uhrikukkuloilla, ainoastaan Herralle, Jumalalleen.
2 Chronicles 33:17 Nevertheless the people did sacrifice still in the high places, yet to the LORD their God only.
2. Aikakirja 33:18 Mitä muuta on kerrottavaa Manassesta, hänen rukouksestaan Jumalalleen ja näkijöiden sanoista, jotka puhuivat hänelle Herran, Israelin Jumalan, nimeen, katso, se on kirjoitettu Israelin kuningasten kirjaan.
2 Chronicles 33:18 Now the rest of the acts of Manasseh, and his prayer to his God, and the words of the seers that spoke to him in the name of the LORD God of Israel, behold, they are written in the book of the kings of Israel.
2. Aikakirja 33:19 Ja hänen rukouksensa ja kuinka Jumala kuuli hänen puoleensa hartaasti, ja kaikki hänen syntinsä ja hänen rikkomuksensa ja paikat, joihin hän rakensi uhrikukkuloita ja pystytti asera-karsioita ja veistettyjä kuvia, ennen kuin hän nöyryytettiin: katso, ne ovat kirjoitetut näkijöiden sanojen joukossa.
2 Chronicles 33:19 His prayer also, and how God was entreated of him, and all his sins, and his trespass, and the places wherein he built high places, and set up groves and graven images, before he was humbled: behold, they are written among the sayings of the seers.
2. Aikakirja 33:20 Niin Manasse nukkui isiensä kanssa, ja hänet haudattiin hänen omaan talooni; ja hänen poikansa Amon hallitsi hänen sijaansa.
2 Chronicles 33:20 So Manasseh slept with his fathers, and they buried him in his own house: and Amon his son reigned in his stead.
2. Aikakirja 33:21 Amon oli kahdenkymmenenkahden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksi vuotta Jerusalemissa.
2 Chronicles 33:21 Amon was two and twenty years old when he began to reign, and reigned two years in Jerusalem.
2. Aikakirja 33:22 Mutta hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Manasse oli tehnyt. Sillä Aamon uhrasi kaikille niille epäjumalille, jotka hänen isänsä Manasse oli tehnyt, ja palveli niitä.
2 Chronicles 33:22 But he did that which was evil in the sight of the LORD, as did Manasseh his father: for Amon sacrificed to all the carved images which Manasseh his father had made, and served them;
2. Aikakirja 33:23 Eikä Amon nöyrtynyt Herran edessä, niin kuin hänen isänsä Manasse oli nöyrtynyt; vaan Amon teki yhä enemmän syntiä.
2 Chronicles 33:23 And humbled not himself before the LORD, as Manasseh his father had humbled himself; but Amon trespassed more and more.
2. Aikakirja 33:24 Ja hänen palvelijansa tekivät salaliiton häntä vastaan ja tappoivat hänet hänen omassa talossaan.
2 Chronicles 33:24 And his servants conspired against him, and slew him in his own house.
2. Aikakirja 33:25 Mutta maan kansa surmasi kaikki ne, jotka olivat salaliitossa kuningas Amonia vastaan, ja maan kansa teki hänen pojastaan Josian kuninkaaksi hänen sijaansa.
2 Chronicles 33:25 But the people of the land slew all them that had conspired against king Amon; and the people of the land made Josiah his son king in his stead.
2. Aikakirja 34:1 Josia oli kahdeksanvuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolmekymmentäyksi vuotta.
2 Chronicles 34:1 Josiah was eight years old when he began to reign, and he reigned in Jerusalem one and thirty years.
2. Aikakirja 34:2 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, ja vaelsi isänsä Daavidin teitä, eikä poikennut oikealle eikä vasemmalle.
2 Chronicles 34:2 And he did that which was right in the sight of the LORD, and walked in the ways of David his father, and declined neither to the right hand, nor to the left.
2. Aikakirja 34:3 Sillä kahdeksantena hallitusvuotenaan, ollessaan vielä nuori, hän alkoi etsiä isänsä Daavidin Jumalaa. Ja kahdentenatoista hallitusvuotenaan hän alkoi puhdistaa Juudaa ja Jerusalemia uhrikukkuloista, lehdoista, veistetyistä ja valetuista jumalankuvista.
2 Chronicles 34:3 For in the eighth year of his reign, while he was yet young, he began to seek after the God of David his father: and in the twelfth year he began to purge Judah and Jerusalem from the high places, and the groves, and the carved images, and the molten imag
2. Aikakirja 34:4 Ja he repivät Baalien alttarit hänen läsnäollessaan, ja patsaat, jotka olivat niiden päällä, hän hakkasi maahan; ja asera-karsinat, veistetyt ja valetut patsaat hän murskasi ja teki niistä tomua ja sirotteli ne haudoille.
2 Chronicles 34:4 And they broke down the altars of Baalim in his presence; and the images, that were on high above them, he cut down; and the groves, and the carved images, and the molten images, he broke in pieces, and made dust of them, and strewed it on the graves of t
2. Aikakirja 34:5 Ja hän poltti pappien luut heidän alttareillaan ja puhdisti Juudan ja Jerusalemin.
2 Chronicles 34:5 And he burnt the bones of the priests on their altars, and cleansed Judah and Jerusalem.
2. Aikakirja 34:6 Niin hän teki Manassen, Efraimin ja Simeonin kaupungeissa aina Naftaliin asti, kuokkineen yltympäri.
2 Chronicles 34:6 And so did he in the cities of Manasseh, and Ephraim, and Simeon, even to Naphtali, with their mattocks round about.
2. Aikakirja 34:7 Ja kun hän oli kukistanut alttarit ja lehstot, murskannut patsaat tomuksi ja hakannut maahan kaikki epäjumalankuvat koko Israelin maasta, hän palasi Jerusalemiin.
2 Chronicles 34:7 And when he had broken down the altars and the groves, and had beaten the graven images into powder, and cut down all the idols throughout all the land of Israel, he returned to Jerusalem.
2. Aikakirja 34:8 Kahdeksantenatoista hallitusvuotenaan, puhdistettuaan maan ja temppelin, hän lähetti Safanin, Asaljan pojan, ja kaupungin päällikön Maasejan ja kansleri Joahin, Joahasin pojan, korjaamaan Herran, hänen Jumalansa, temppeliä.
2 Chronicles 34:8 Now in the eighteenth year of his reign, when he had purged the land, and the house, he sent Shaphan the son of Azaliah, and Maaseiah the governor of the city, and Joah the son of Joahaz the recorder, to repair the house of the LORD his God.
2. Aikakirja 34:9 Ja kun he tulivat ylimmäisen papin Hilkian luo, he antoivat Jumalan temppeliin tuodut rahat, jotka ovenvartijat leeviläiset olivat koonneet Manassesta ja Efraimista ja koko Israelin jäännöksestä ja koko Juudasta ja
2 Chronicles 34:9 And when they came to Hilkiah the high priest, they delivered the money that was brought into the house of God, which the Levites that kept the doors had gathered of the hand of Manasseh and Ephraim, and of all the remnant of Israel, and of all Judah and
2. Aikakirja 34:10 Ja he panivat sen Herran temppelin työmiesten käsiin, ja nämä antoivat sen työmiehille, jotka työskentelivät Herran temppelissä temppelin korjaamiseksi ja parantamiseksi.
2 Chronicles 34:10 And they put it in the hand of the workmen that had the oversight of the house of the LORD, and they gave it to the workmen that worked in the house of the LORD, to repair and amend the house:
2. Aikakirja 34:11 He antoivat sitä jopa seppien ja rakentajien käyttöön, hakatun kiven ja puun ostamiseksi holkkeja varten ja niiden talojen lattian tekemiseksi, jotka Juudan kuninkaat olivat tuhonneet.
2 Chronicles 34:11 Even to the artificers and builders gave they it, to buy hewn stone, and timber for couplings, and to floor the houses which the kings of Judah had destroyed.
2. Aikakirja 34:12 Ja miehet tekivät työtä uskollisesti, ja heidän valvojinaan toimivat leeviläiset Jahat ja Obadja Merarin pojista, ja Sakarja ja Mesullam Kehatin pojista johtamassa työtä, ja muut leeviläiset, kaikki jotka taisivat työssä.
2 Chronicles 34:12 And the men did the work faithfully: and the overseers of them were Jahath and Obadiah, the Levites, of the sons of Merari; and Zechariah and Meshullam, of the sons of the Kohathites, to set it forward; and other of the Levites, all that could skill of in
2. Aikakirja 34:13 He olivat myös taakankantajien valvojia ja valvoivat kaikkia, jotka tekivät työtä kaikissa palveluksissa. Leeviläisten joukossa oli kirjureita, virkamiehiä ja ovenvartijoita.
2 Chronicles 34:13 Also they were over the bearers of burdens, and were overseers of all that worked the work in any manner of service: and of the Levites there were scribes, and officers, and porters.
2. Aikakirja 34:14 Ja kun he kantoivat ulos Herran temppeliin tuodut rahat, pappi Hilkia löysi Herran lain kirjan, jonka Mooses oli antanut.
2 Chronicles 34:14 And when they brought out the money that was brought into the house of the LORD, Hilkiah the priest found a book of the law of the LORD given by Moses.
2. Aikakirja 34:15 Hilkia vastasi ja sanoi kirjuri Safanille: Minä löysin lain kirjan Herran temppelistä. Ja Hilkia antoi kirjan Safanille.
2 Chronicles 34:15 And Hilkiah answered and said to Shaphan the scribe, I have found the book of the law in the house of the LORD. And Hilkiah delivered the book to Shaphan.
2. Aikakirja 34:16 Ja Safan vei kirjan kuninkaalle ja ilmoitti kuninkaalle sanan: Kaiken, mitä palvelijoillesi oli annettu tehtäväksi, he tekevät sen.
2 Chronicles 34:16 And Shaphan carried the book to the king, and brought the king word back again, saying, All that was committed to your servants, they do it.
2. Aikakirja 34:17 Ja he ovat koonneet Herran temppelistä löytyneen rahan ja antaneet sen valvojien ja työmiesten käsiin.
2 Chronicles 34:17 And they have gathered together the money that was found in the house of the LORD, and have delivered it into the hand of the overseers, and to the hand of the workmen.
2. Aikakirja 34:18 Niin kirjuri Safan ilmoitti kuninkaalle sanoen: Pappi Hilkia antoi minulle kirjan. Ja Safan luki sen kuninkaan edessä.
2 Chronicles 34:18 Then Shaphan the scribe told the king, saying, Hilkiah the priest has given me a book. And Shaphan read it before the king.
2. Aikakirja 34:19 Ja kun kuningas kuuli lain sanat, repäisi hän vaatteensa.
2 Chronicles 34:19 And it came to pass, when the king had heard the words of the law, that he rent his clothes.
2. Aikakirja 34:20 Ja kuningas käski Hilkiaa, Ahikamia, Safanin poikaa, Abdonia, Miikan poikaa, kirjuri Safania ja kuninkaan palvelijaa Asajaa sanoen:
2 Chronicles 34:20 And the king commanded Hilkiah, and Ahikam the son of Shaphan, and Abdon the son of Micah, and Shaphan the scribe, and Asaiah a servant of the king’s, saying,
2. Aikakirja 34:21 Menkää ja kysykää Herralta minun puolestani ja niiden puolesta, jotka ovat jäljellä Israelissa ja Juudassa, tämän löydetyn kirjan sanoista. Sillä suuri on Herran viha, joka on vuodatettu meidän päällemme, koska isämme eivät ole pitäneet Herran sanaa eivätkä ole tehneet...
2 Chronicles 34:21 Go, inquire of the LORD for me, and for them that are left in Israel and in Judah, concerning the words of the book that is found: for great is the wrath of the LORD that is poured out on us, because our fathers have not kept the word of the LORD, to do a
2. Aikakirja 34:22 Ja Hilkia ja ne, jotka kuningas oli määrännyt, menivät naisprofeetta Huldan luo, joka oli Sallumin, Tikvatin pojan, Hasran pojanpojan, vaatekaapin vartijan, vaimo; sillä hän asui Jerusalemissa, koulukaupungissa; ja he puhuivat hänelle näin.
2 Chronicles 34:22 And Hilkiah, and they that the king had appointed, went to Huldah the prophetess, the wife of Shallum the son of Tikvath, the son of Hasrah, keeper of the wardrobe; (now she dwelled in Jerusalem in the college:) and they spoke to her to that effect.
2. Aikakirja 34:23 Ja hän vastasi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Kertokaa tämä miehelle, joka lähetti teidät minun luokseni,
2 Chronicles 34:23 And she answered them, Thus said the LORD God of Israel, Tell you the man that sent you to me,
2. Aikakirja 34:24 Näin sanoo Herra: Katso, minä tuotan tälle paikalle ja sen asukkaille onnettomuuden, kaikki ne kiroukset, jotka ovat kirjoitetut siihen kirjaan, jonka he luivat Juudan kuninkaalle:
2 Chronicles 34:24 Thus said the LORD, Behold, I will bring evil on this place, and on the inhabitants thereof, even all the curses that are written in the book which they have read before the king of Judah:
2. Aikakirja 34:25 Koska he ovat hylänneet minut ja polttaneet uhreja muille jumalille, vihoittaakseen minut kaikilla kättensä teoilla; sentähden vuodatetaan minun vihani tämän paikan ylle, eikä se sammu.
2 Chronicles 34:25 Because they have forsaken me, and have burned incense to other gods, that they might provoke me to anger with all the works of their hands; therefore my wrath shall be poured out on this place, and shall not be quenched.
2. Aikakirja 34:26 Ja Juudan kuninkaalle, joka lähetti teidät kysymään neuvoa Herralta, teidän on sanottava: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, niistä sanoista, jotka olette kuulleet:
2 Chronicles 34:26 And as for the king of Judah, who sent you to inquire of the LORD, so shall you say to him, Thus said the LORD God of Israel concerning the words which you have heard;
2. Aikakirja 34:27 Koska sinun sydämesi oli hellä ja sinä nöyrryit Jumalan edessä, kun kuulit hänen sanansa tätä paikkaa ja sen asukkaita vastaan, ja nöyrryit minun edessäni ja repäisit vaatteesi ja itkit minun edessäni; minä olen jopa kuullut sinun
2 Chronicles 34:27 Because your heart was tender, and you did humble yourself before God, when you heard his words against this place, and against the inhabitants thereof, and humbled yourself before me, and did rend your clothes, and weep before me; I have even heard you a
2. Aikakirja 34:28 Katso, minä kokoan sinut isiesi tykö, ja sinut kootaan hautaasi rauhassa, eivätkä silmäsi saa nähdä kaikkea sitä onnettomuutta, jonka minä tuotan tälle paikalle ja sen asukkaille. Niin he toivat kuninkaalle sanan.
2 Chronicles 34:28 Behold, I will gather you to your fathers, and you shall be gathered to your grave in peace, neither shall your eyes see all the evil that I will bring on this place, and on the inhabitants of the same. So they brought the king word again.
2. Aikakirja 34:29 Sitten kuningas lähetti kokoamaan kaikki Juudan ja Jerusalemin vanhimmat.
2 Chronicles 34:29 Then the king sent and gathered together all the elders of Judah and Jerusalem.
2. Aikakirja 34:30 Ja kuningas meni Herran temppeliin ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, papit ja leeviläiset ja kaikki kansa, suuret ja pienet, ja hän luki heidän kuullensa kaikki liiton kirjan sanat, jotka
2 Chronicles 34:30 And the king went up into the house of the LORD, and all the men of Judah, and the inhabitants of Jerusalem, and the priests, and the Levites, and all the people, great and small: and he read in their ears all the words of the book of the covenant that wa
2. Aikakirja 34:31 Ja kuningas seisoi paikallansa ja teki liiton Herran edessä, että heidän piti vaeltaa Herran perässä ja pitää hänen käskynsä, todistuksensa ja säädöksensä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan, pitääkseen liiton sanat, jotka ovat kirjoitettu
2 Chronicles 34:31 And the king stood in his place, and made a covenant before the LORD, to walk after the LORD, and to keep his commandments, and his testimonies, and his statutes, with all his heart, and with all his soul, to perform the words of the covenant which are wr
2. Aikakirja 34:32 Ja hän saattoi kaikki Jerusalemissa ja Benjaminissa asuvat pysymään siinä kiinni. Ja Jerusalemin asukkaat tekivät Jumalan, isiensä Jumalan, liiton mukaan.
2 Chronicles 34:32 And he caused all that were present in Jerusalem and Benjamin to stand to it. And the inhabitants of Jerusalem did according to the covenant of God, the God of their fathers.
2. Aikakirja 34:33 Ja Josia poisti kaikki kauhistukset kaikista israelilaisten maista ja pani kaikki, jotka olivat Israelissa, palvelemaan, palvelemaan Herraa, heidän Jumalaansa. Eivätkä he kaikkina hänen päivinään luopuneet Herran seuraamisesta,
2 Chronicles 34:33 And Josiah took away all the abominations out of all the countries that pertained to the children of Israel, and made all that were present in Israel to serve, even to serve the LORD their God. And all his days they departed not from following the LORD, t
2. Aikakirja 35:1 Ja Josia vietti pääsiäistä Herran kunniaksi Jerusalemissa; ja he teurastivat pääsiäislampaan ensimmäisen kuukauden neljäntenätoista päivänä.
2 Chronicles 35:1 Moreover Josiah kept a passover to the LORD in Jerusalem: and they killed the passover on the fourteenth day of the first month.
2. Aikakirja 35:2 Ja hän asetti papit heidän tehtäviinsä ja rohkaisi heitä palvelemaan Herran temppelissä,
2 Chronicles 35:2 And he set the priests in their charges, and encouraged them to the service of the house of the LORD,
2. Aikakirja 35:3 Ja sanoi leeviläisille, jotka opettivat koko Israelia, jotka olivat pyhitettyjä Herralle: Pankaa pyhä liitonarkki siihen temppeliin, jonka Salomo, Daavidin poika, Israelin kuningas, rakensi; se ei ole teidän hartioillanne taakka. Palvelkaa nyt Herraa, Jumalaanne, ja hänen kansaansa.
2 Chronicles 35:3 And said to the Levites that taught all Israel, which were holy to the LORD, Put the holy ark in the house which Solomon the son of David king of Israel did build; it shall not be a burden on your shoulders: serve now the LORD your God, and his people Isr
2. Aikakirja 35:4 Ja valmistautukaa isäinne suvuittain, osastoittain, Israelin kuninkaan Daavidin ja hänen poikansa Salomon ohjeiden mukaan.
2 Chronicles 35:4 And prepare yourselves by the houses of your fathers, after your courses, according to the writing of David king of Israel, and according to the writing of Solomon his son.
2. Aikakirja 35:5 Ja seisokaa pyhässä paikassa veljienne, kansan, isien suvunjakoin ja leeviläisten suvunjakoin mukaan.
2 Chronicles 35:5 And stand in the holy place according to the divisions of the families of the fathers of your brothers the people, and after the division of the families of the Levites.
2. Aikakirja 35:6 Teurastakaa siis pääsiäislammas ja pyhittäkää itsenne ja valmistakaa veljenne, että he tekisivät Herran sanan mukaan Mooseksen kautta.
2 Chronicles 35:6 So kill the passover, and sanctify yourselves, and prepare your brothers, that they may do according to the word of the LORD by the hand of Moses.
2. Aikakirja 35:7 Ja Josia antoi kansalle lampaita, karitsoita ja kihlasormia, kaikki pääsiäisuhriksi, kaikille läsnäolijoille, kaikkiaan kolmekymmentätuhatta, ja kolmetuhatta härkää; nämä olivat kuninkaan omaisuutta.
2 Chronicles 35:7 And Josiah gave to the people, of the flock, lambs and kids, all for the passover offerings, for all that were present, to the number of thirty thousand, and three thousand bullocks: these were of the king’s substance.
2. Aikakirja 35:8 Ja hänen päämiehensä antoivat auliisti kansalle, papeille ja leeviläisille. Hilkia, Sakarja ja Jehiel, Jumalan temppelin päämiehet, antoivat papeille pääsiäisuhreiksi kaksituhatta kuusisataa nautaa ja kolmesataa härkää
2 Chronicles 35:8 And his princes gave willingly to the people, to the priests, and to the Levites: Hilkiah and Zechariah and Jehiel, rulers of the house of God, gave to the priests for the passover offerings two thousand and six hundred small cattle and three hundred oxen
2. Aikakirja 35:9 Myös Konanja ja hänen veljensä Semaja ja Netanel sekä leeviläisten päämiehet Hasabja, Jeiel ja Joosabad antoivat leeviläisille pääsiäisuhriksi viisituhatta nautaa ja viisisataa härkää.
2 Chronicles 35:9 Conaniah also, and Shemaiah and Nethaneel, his brothers, and Hashabiah and Jeiel and Jozabad, chief of the Levites, gave to the Levites for passover offerings five thousand small cattle, and five hundred oxen.
2. Aikakirja 35:10 Niin jumalanpalvelus oli valmisteltu, ja papit seisoivat paikoillaan ja leeviläiset osastoillaan kuninkaan käskyn mukaan.
2 Chronicles 35:10 So the service was prepared, and the priests stood in their place, and the Levites in their courses, according to the king’s commandment.
2. Aikakirja 35:11 Ja he teurastivat pääsiäislampaan, ja papit pirskottivat veren heidän käsistään, ja leeviläiset nylkevät ne.
2 Chronicles 35:11 And they killed the passover, and the priests sprinkled the blood from their hands, and the Levites flayed them.
2. Aikakirja 35:12 Ja he poistivat polttouhrit, jotta he voisivat antaa ne kansan sukukuntien osastoittain uhriksi Herralle, niin kuin on kirjoitettu Mooseksen kirjassa. Niin he tekivät myös härkien kanssa.
2 Chronicles 35:12 And they removed the burnt offerings, that they might give according to the divisions of the families of the people, to offer to the LORD, as it is written in the book of Moses. And so did they with the oxen.
2. Aikakirja 35:13 Ja he paistoivat pääsiäislampaan tulessa säädetyn mukaan, mutta muut pyhät uhrit he keittivät padoissa, padoissa ja pannuissa ja jakoivat ne nopeasti kaiken kansan kesken.
2 Chronicles 35:13 And they roasted the passover with fire according to the ordinance: but the other holy offerings sod they in pots, and in caldrons, and in pans, and divided them speedily among all the people.
2. Aikakirja 35:14 Ja sen jälkeen he valmistivat itselleen ja papeille; koska papit, Aaronin pojat, olivat yöhön asti uhraamassa polttouhreja ja rasvoja; niin leeviläiset valmistivat itselleen ja papeille, Aarin pojille,
2 Chronicles 35:14 And afterward they made ready for themselves, and for the priests: because the priests the sons of Aaron were busied in offering of burnt offerings and the fat until night; therefore the Levites prepared for themselves, and for the priests the sons of Aar
2. Aikakirja 35:15 Ja laulajat, Asafin pojat, olivat paikoillaan Daavidin, Asafin, Hemanin ja kuninkaan näkijän Jedutunin käskyn mukaan; ja ovenvartijat vartioivat jokaisella portilla; he eivät saaneet poistua palveluksestaan; sillä heidän veljensä, leeviläiset
2 Chronicles 35:15 And the singers the sons of Asaph were in their place, according to the commandment of David, and Asaph, and Heman, and Jeduthun the king’s seer; and the porters waited at every gate; they might not depart from their service; for their brothers the Levite
2. Aikakirja 35:16 Näin kaikki Herran palvelus valmistettiin sinä päivänä, pääsiäisen viettoa ja polttouhrien uhraamista Herran alttarilla kuningas Josian käskyn mukaan.
2 Chronicles 35:16 So all the service of the LORD was prepared the same day, to keep the passover, and to offer burnt offerings on the altar of the LORD, according to the commandment of king Josiah.
2. Aikakirja 35:17 Ja läsnä olevat israelilaiset viettivät siihen aikaan pääsiäistä ja happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää.
2 Chronicles 35:17 And the children of Israel that were present kept the passover at that time, and the feast of unleavened bread seven days.
2. Aikakirja 35:18 Eikä Israelissa vietetty senkaltaista pääsiäistä profeetta Samuelin ajoista lähtien; eivätkä kaikki Israelin kuninkaat pitäneet senkaltaista pääsiäistä kuin Josia, papit, leeviläiset, koko Juuda ja Israel, jotka olivat läsnä, ja asukkaat
2 Chronicles 35:18 And there was no passover like to that kept in Israel from the days of Samuel the prophet; neither did all the kings of Israel keep such a passover as Josiah kept, and the priests, and the Levites, and all Judah and Israel that were present, and the inhab
2. Aikakirja 35:19 Tätä pääsiäistä vietettiin Josian hallituskauden kahdeksantenatoista vuonna.
2 Chronicles 35:19 In the eighteenth year of the reign of Josiah was this passover kept.
2. Aikakirja 35:20 Kaiken tämän jälkeen, kun Josia oli saanut temppelin kuntoon, Egyptin kuningas Neko lähti sotimaan Karkemis-jokea vastaan Eufratin varrella, ja Josia lähti häntä vastaan.
2 Chronicles 35:20 After all this, when Josiah had prepared the temple, Necho king of Egypt came up to fight against Charchemish by Euphrates: and Josiah went out against him.
2. Aikakirja 35:21 Mutta hän lähetti lähettiläitä sanomaan hänelle: Mitä minulla on tekemistä sinun kanssasi, Juudan kuningas? En minä tule tänään sinua vastaan, vaan sitä sukua vastaan, jota vastaan minulla on sota. Jumala on käskenyt minun kiirehtiä. Älä sekaannu Jumalan asioihin, joka on minun kanssani,
2 Chronicles 35:21 But he sent ambassadors to him, saying, What have I to do with you, you king of Judah? I come not against you this day, but against the house with which I have war: for God commanded me to make haste: forbear you from meddling with God, who is with me, th
2. Aikakirja 35:22 Mutta Josia ei tahtonut kääntää kasvojaan pois hänestä, vaan pukeutui tuntemattomaksi taistellakseen häntä vastaan. Hän ei kuunnellut Nekon sanoja, jotka Jumalan suusta olivat, vaan tuli taistelemaan Megiddon laaksoon.
2 Chronicles 35:22 Nevertheless Josiah would not turn his face from him, but disguised himself, that he might fight with him, and listened not to the words of Necho from the mouth of God, and came to fight in the valley of Megiddo.
2. Aikakirja 35:23 Ja jousimiehet ampuivat kuningas Josiaa; ja kuningas sanoi palvelijoilleen: Viekää minut pois, sillä olen pahasti haavoittunut.
2 Chronicles 35:23 And the archers shot at king Josiah; and the king said to his servants, Have me away; for I am sore wounded.
2. Aikakirja 35:24 Niin hänen palvelijansa ottivat hänet pois vaunuista ja panivat hänet toisiin vaunuihin, jotka hänellä oli, ja toivat hänet Jerusalemiin. Siellä hän kuoli ja haudattiin yhteen isiensä haudoista. Ja koko Juuda ja Jerusalem valittivat Josiaa.
2 Chronicles 35:24 His servants therefore took him out of that chariot, and put him in the second chariot that he had; and they brought him to Jerusalem, and he died, and was buried in one of the sepulchers of his fathers. And all Judah and Jerusalem mourned for Josiah.
2. Aikakirja 35:25 Ja Jeremia itki Josiaa, ja kaikki laulajat, miehet ja naiset, puhuivat Josiasta valitusvirsissään aina tähän päivään asti, ja he tekivät niistä tavan Israelissa; ja katso, ne ovat kirjoitettuina valitusvirsiin.
2 Chronicles 35:25 And Jeremiah lamented for Josiah: and all the singing men and the singing women spoke of Josiah in their lamentations to this day, and made them an ordinance in Israel: and, behold, they are written in the lamentations.
2. Aikakirja 35:26 Mitä muuta on kerrottavaa Josiasta ja hänen hyvyydestään, sen mukaan kuin on kirjoitettuna Herran laissa,
2 Chronicles 35:26 Now the rest of the acts of Josiah, and his goodness, according to that which was written in the law of the LORD,
Esra 2:60 Delajan jälkeläisiä, Tobian jälkeläisiä, Nekodan jälkeläisiä, kuusisataa viisikymmentä kaksi.
Ezra 2:60 The children of Delaiah, the children of Tobiah, the children of Nekoda, six hundred fifty and two.
Esra 2:61 Ja pappien lapsista: Habajan lapset, Koosin lapset, Barsillain lapset, joka otti vaimon gileadilaisen Barsillain tyttäristä ja kutsuttiin heidän nimellään,
Ezra 2:61 And of the children of the priests: the children of Habaiah, the children of Koz, the children of Barzillai; which took a wife of the daughters of Barzillai the Gileadite, and was called after their name:
Esra 2:62 Nämä etsivät sukuluetteloonsa merkittyjä, mutta heitä ei löytynyt; sentähden heidät erotettiin papinvirasta ikään kuin saastaisina.
Ezra 2:62 These sought their register among those that were reckoned by genealogy, but they were not found: therefore were they, as polluted, put from the priesthood.
Esra 2:63 Ja Tirsata sanoi heille, etteivät he saisi syödä kaikkeinpyhimpiä, ennen kuin nousee pappi, jolla on urim ja tummim.
Ezra 2:63 And the Tirshatha said to them, that they should not eat of the most holy things, till there stood up a priest with Urim and with Thummim.
Esra 2:64 Koko seurakunta oli yhteensä neljäkymmentäkaksituhatta kolmesataakolmekymmentä,
Ezra 2:64 The whole congregation together was forty and two thousand three hundred and three score,
Esra 2:65 Paitsi heidän palvelijoitaan ja palvelijattariaan, joita oli seitsemäntuhatta kolmesataa kolmekymmentä seitsemän; ja heidän joukossaan oli kaksisataa laulajaa, miestä ja naista, laulajaa.
Ezra 2:65 Beside their servants and their maids, of whom there were seven thousand three hundred thirty and seven: and there were among them two hundred singing men and singing women.
Esra 2:66 Heidän hevosiaan oli seitsemänsataakolmekymmentäkuusi; heidän muulejaan kaksisataaneljäkymmentäviisi;
Ezra 2:66 Their horses were seven hundred thirty and six; their mules, two hundred forty and five;
Esra 2:67 Heidän kamelejaan oli neljäsataa kolmekymmentä viisi ja aasejaan kuusituhatta seitsemänsataa kaksikymmentä.
Ezra 2:67 Their camels, four hundred thirty and five; their asses, six thousand seven hundred and twenty.
Esra 2:68 Ja jotkut perhekuntien päämiehistä, tullessaan Herran temppeliin Jerusalemissa, antoivat vapaaehtoisia lahjoja Jumalan temppelin pystyttämiseksi paikalleen,
Ezra 2:68 And some of the chief of the fathers, when they came to the house of the LORD which is at Jerusalem, offered freely for the house of God to set it up in his place:
Esra 2:69 He antoivat kykyjensä mukaan työn aarrerahastoon kuusikymmentätuhatta drahmia kultaa, viisituhatta naulaa hopeaa ja sata papinpukua.
Ezra 2:69 They gave after their ability to the treasure of the work three score and one thousand drams of gold, and five thousand pound of silver, and one hundred priests’ garments.
Esra 2:70 Niin papit, leeviläiset ja osa kansasta, laulajat, ovenvartijat ja temppelipalvelijat asuivat kaupungeissaan, ja koko Israel omissa kaupungeissaan.
Ezra 2:70 So the priests, and the Levites, and some of the people, and the singers, and the porters, and the Nethinims, dwelled in their cities, and all Israel in their cities.
Esra 3:1 Ja kun seitsemäs kuukausi tuli ja israelilaiset olivat kaupungeissa, kokoontui kansa yhtenä miehenä Jerusalemiin.
Ezra 3:1 And when the seventh month was come, and the children of Israel were in the cities, the people gathered themselves together as one man to Jerusalem.
Esra 3:2 Silloin nousi Jeesua, Joosadakin poika, ja hänen veljensä, papit, ja Serubbaabel, Sealtielin poika, ja hänen veljensä ja rakensivat Israelin Jumalan alttarin uhratakseen sillä polttouhreja, niin kuin on kirjoitettuna Mooseksen, Jumalan miehen, laissa.
Ezra 3:2 Then stood up Jeshua the son of Jozadak, and his brothers the priests, and Zerubbabel the son of Shealtiel, and his brothers, and built the altar of the God of Israel, to offer burnt offerings thereon, as it is written in the law of Moses the man of God.
Esra 3:3 Ja he pystyttivät alttarin sen perustusten päälle, sillä heitä valtasi pelko noiden maiden kansojen tähden, ja he uhrasivat sen päällä polttouhreja Herralle, polttouhreja aamuin ja illoin.
Ezra 3:3 And they set the altar on his bases; for fear was on them because of the people of those countries: and they offered burnt offerings thereon to the LORD, even burnt offerings morning and evening.
Esra 3:4 He viettivät myös lehtimajanjuhlaa, niin kuin on kirjoitettu, ja uhrasivat jokapäiväisiä polttouhreja tavan mukaan, sen mukaan kuin kunkin päivän velvollisuus vaati,
Ezra 3:4 They kept also the feast of tabernacles, as it is written, and offered the daily burnt offerings by number, according to the custom, as the duty of every day required;
Esra 3:5 Ja sen jälkeen uhrattiin jatkuva polttouhri sekä uudenkuun päivinä että kaikkien Herran pyhien juhlien uhrit ja jokaisen, joka toi vapaaehtoisen uhrin Herralle.
Ezra 3:5 And afterward offered the continual burnt offering, both of the new moons, and of all the set feasts of the LORD that were consecrated, and of every one that willingly offered a freewill offering to the LORD.
Esra 3:6 Seitsemännen kuukauden ensimmäisestä päivästä lähtien he alkoivat uhrata polttouhreja Herralle, mutta Herran temppelin perustusta ei ollut vielä laskettu.
Ezra 3:6 From the first day of the seventh month began they to offer burnt offerings to the LORD. But the foundation of the temple of the LORD was not yet laid.
Esra 3:7 He antoivat rahaa myös kivenhakkaajille ja kirvesmiehille sekä ruokaa, juomaa ja öljyä siidonilaisille ja tyyrolaisille, jotta he toisivat setripuita Libanonilta Joppenmerelle, Persian kuninkaan Kyyroksen heille antaman luvan mukaisesti.
Ezra 3:7 They gave money also to the masons, and to the carpenters; and meat, and drink, and oil, to them of Zidon, and to them of Tyre, to bring cedar trees from Lebanon to the sea of Joppa, according to the grant that they had of Cyrus king of Persia.
Esra 3:8 Toisena vuonna siitä, kun he olivat tulleet Jumalan temppeliin Jerusalemiin, toisena kuukautena, aloittivat Serubbaabel, Sealtielin poika, ja Jeesua, Joosadakin poika, sekä heidän veljiensä, pappien ja leeviläisten, jäännökset ja kaikki, jotka olivat tulleet,
Ezra 3:8 Now in the second year of their coming to the house of God at Jerusalem, in the second month, began Zerubbabel the son of Shealtiel, and Jeshua the son of Jozadak, and the remnant of their brothers the priests and the Levites, and all they that were come
Esra 3:9 Silloin seisoivat Jeesua poikineen ja veljineen, Kadmiel poikineen, Juudan poikineen, yhdessä asettamaan työntekijöitä Jumalan temppelissä: Henadadin pojat poikineen ja veljineen, leeviläisin.
Ezra 3:9 Then stood Jeshua with his sons and his brothers, Kadmiel and his sons, the sons of Judah, together, to set forward the workmen in the house of God: the sons of Henadad, with their sons and their brothers the Levites.
Esra 3:10 Ja kun rakentajat laskivat Herran temppelin perustusta, he asettivat papit vaatteissaan trumpettien kanssa ja leeviläiset, Asafin pojat, symbaalien kanssa ylistämään Herraa, Israelin kuninkaan Daavidin säädöksen mukaan.
Ezra 3:10 And when the builders laid the foundation of the temple of the LORD, they set the priests in their apparel with trumpets, and the Levites the sons of Asaph with cymbals, to praise the LORD, after the ordinance of David king of Israel.
Esra 3:11 Ja he lauloivat yhdessä ylistäen ja kiittäen Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti Israelia kohtaan. Ja kaikki kansa nosti suuren riemun, kun he ylistivät Herraa, koska Herran temppelin perustus oli tehty.
Ezra 3:11 And they sang together by course in praising and giving thanks to the LORD; because he is good, for his mercy endures for ever toward Israel. And all the people shouted with a great shout, when they praised the LORD, because the foundation of the house of
Esra 3:12 Mutta monet papit, leeviläiset ja perhekuntien päämiehet, jotka olivat vanhoja miehiä ja jotka olivat nähneet ensimmäisen temppelin, kun tämän temppelin perustus laskettiin heidän silmiensä edessä, itkivät suurella äänellä, ja monet huusivat ilosta:
Ezra 3:12 But many of the priests and Levites and chief of the fathers, who were ancient men, that had seen the first house, when the foundation of this house was laid before their eyes, wept with a loud voice; and many shouted aloud for joy:
Esra 3:13 Niin ettei kansa voinut erottaa ilohuudon ääntä kansan itkun äänestä, sillä kansa nosti kovan huudon, ja ääni kuului kauas.
Ezra 3:13 So that the people could not discern the noise of the shout of joy from the noise of the weeping of the people: for the people shouted with a loud shout, and the noise was heard afar off.
Esra 4:1 Kun Juudan ja Benjaminin viholliset kuulivat, että pakkosiirtolaiset olivat rakentaneet temppelin Herralle, Israelin Jumalalle,
Ezra 4:1 Now when the adversaries of Judah and Benjamin heard that the children of the captivity built the temple to the LORD God of Israel;
Esra 4:2 Niin he tulivat Serubbaabelin ja perhekuntien päämiesten luo ja sanoivat heille: Rakentakaamme yhdessä teidän kanssanne, sillä me etsimme teidän Jumalaanne, niinkuin tekin, ja me olemme uhranneet hänelle Assurin kuninkaan Assarhaddonin ajoista asti, joka toi meidät tänne.
Ezra 4:2 Then they came to Zerubbabel, and to the chief of the fathers, and said to them, Let us build with you: for we seek your God, as you do; and we do sacrifice to him since the days of Esarhaddon king of Assur, which brought us up here.
Esra 4:3 Mutta Serubbaabel, Jeesua ja muut Israelin perhekuntien päämiehet sanoivat heille: Ei teidän tarvitse olla meidän kanssamme rakentamassa huonetta Jumalallemme, vaan me yhdessä rakennamme Herralle, Israelin Jumalalle, niin kuin Persian kuningas Kyyros on tehnyt.
Ezra 4:3 But Zerubbabel, and Jeshua, and the rest of the chief of the fathers of Israel, said to them, You have nothing to do with us to build an house to our God; but we ourselves together will build to the LORD God of Israel, as king Cyrus the king of Persia has
Esra 4:4 Silloin maan kansa heikensi Juudan kansan kädet ja vaikeutti heidän rakentamistaan,
Ezra 4:4 Then the people of the land weakened the hands of the people of Judah, and troubled them in building,
Esra 4:5 Ja palkkasi heitä vastaan neuvonantajia, tekemään tyhjäksi heidän aikeensa, kaikkina Persian kuninkaan Kyyroksen päivinä, aina Persian kuninkaan Dareioksen hallituskauteen asti.
Ezra 4:5 And hired counsellors against them, to frustrate their purpose, all the days of Cyrus king of Persia, even until the reign of Darius king of Persia.
Esra 4:6 Ja Ahasveroksen hallituskaudella, hänen hallituskautensa alussa, he kirjoittivat hänelle syytöksen Juudan ja Jerusalemin asukkaita vastaan.
Ezra 4:6 And in the reign of Ahasuerus, in the beginning of his reign, wrote they to him an accusation against the inhabitants of Judah and Jerusalem.
Esra 4:7 Ja Artakserkseen päivinä kirjoittivat Bislam, Mitredat, Tabeel ja muut heidän toverinsa Artakserkseen, Persian kuninkaan, luo; ja kirje kirjoitettiin arabin kielellä ja käännettiin arabin kielellä.
Ezra 4:7 And in the days of Artaxerxes wrote Bishlam, Mithredath, Tabeel, and the rest of their companions, to Artaxerxes king of Persia; and the writing of the letter was written in the Syrian tongue, and interpreted in the Syrian tongue.
Esra 4:8 Kansleri Rehum ja kirjuri Simsai kirjoittivat kuningas Artakserkselle tällaisen kirjeen Jerusalemia vastaan:
Ezra 4:8 Rehum the chancellor and Shimshai the scribe wrote a letter against Jerusalem to Artaxerxes the king in this sort:
Esra 4:9 Silloin kirjoittivat kansleri Rehum ja kirjuri Simsai ja muut heidän toverinsa: dinailaiset, afarsatkilaiset, tarpelilaiset, afarsilaiset, arkevilaiset, babylonialaiset, susanilaiset, dehavilaiset ja eelamilaiset,
Ezra 4:9 Then wrote Rehum the chancellor, and Shimshai the scribe, and the rest of their companions; the Dinaites, the Apharsathchites, the Tarpelites, the Apharsites, the Archevites, the Babylonians, the Susanchites, the Dehavites, and the Elamites,
Esra 4:10 Ja muut kansat, jotka suuri ja jalo Asnapper toi mukanaan ja asetti Samarian kaupunkeihin, ja muut, jotka ovat tällä puolella virran, ja siihen aikaan.
Ezra 4:10 And the rest of the nations whom the great and noble Asnapper brought over, and set in the cities of Samaria, and the rest that are on this side the river, and at such a time.
Esra 4:11 Tämä on jäljennös kirjeestä, jonka he lähettivät hänelle, kuningas Artakserkselle: Teidän palvelijanne, miehet tällä puolella virran, ja siihen aikaan.
Ezra 4:11 This is the copy of the letter that they sent to him, even to Artaxerxes the king; Your servants the men on this side the river, and at such a time.
Esra 4:12 Tietäköön kuningas, että ne juutalaiset, jotka tulivat sinun luotasi meidän luoksemme, ovat tulleet Jerusalemiin ja rakentavat kapinallista ja pahaa kaupunkia. He ovat pystyttäneet sen muurit ja vahvistaneet sen perustukset.
Ezra 4:12 Be it known to the king, that the Jews which came up from you to us are come to Jerusalem, building the rebellious and the bad city, and have set up the walls thereof, and joined the foundations.
Esra 4:13 Tietäköön nyt kuningas, että jos tämä kaupunki rakennetaan ja muurit pannaan jälleen pystyyn, he eivät enää maksa tietullia, veroa eikä tullia, ja niin te vahingoitatte kuninkaiden tuloja.
Ezra 4:13 Be it known now to the king, that, if this city be built, and the walls set up again, then will they not pay toll, tribute, and custom, and so you shall damage the revenue of the kings.
Esra 4:14 Koska meillä on nyt elanto kuninkaan palatsista, eikä meidän ollut sopivaa katsella kuninkaan häpeää, lähetimme sentähden ilmoittamaan kuninkaalle.
Ezra 4:14 Now because we have maintenance from the king’s palace, and it was not meet for us to see the king’s dishonor, therefore have we sent and certified the king;
Esra 4:15 Että se voitaisiin etsiä isiesi aikakirjasta; niin sinä löydät aikakirjasta ja tiedät, että tämä kaupunki on kapinallinen kaupunki ja vahingoittaa kuninkaita ja maakuntia, ja että he ovat nostaneet kapinan muinaisten aikojen sisällä.
Ezra 4:15 That search may be made in the book of the records of your fathers: so shall you find in the book of the records, and know that this city is a rebellious city, and hurtful to kings and provinces, and that they have moved sedition within the same of old ti
Esra 4:16 Me ilmoitamme kuninkaalle, että jos tämä kaupunki rakennetaan uudelleen ja sen muurit pannaan pystyyn, teillä ei ole silloin osuutta virran tällä puolella.
Ezra 4:16 We certify the king that, if this city be built again, and the walls thereof set up, by this means you shall have no portion on this side the river.
Esra 4:17 Niin kuningas lähetti vastauksen kansleri Rehumille ja kirjuri Simsaille ja heidän muille tovereilleen, jotka asuvat Samariassa ja muille Eufrat-virran toisella puolella: Rauha, ja vielä kerran, kun on aika!
Ezra 4:17 Then sent the king an answer to Rehum the chancellor, and to Shimshai the scribe, and to the rest of their companions that dwell in Samaria, and to the rest beyond the river, Peace, and at such a time.
Esra 4:18 Kirje, jonka lähetitte meille, on selvästi luettu minulle.
Ezra 4:18 The letter which you sent to us has been plainly read before me.
Esra 4:19 Ja minä käskin, ja etsintä on suoritettu, ja on havaittu, että tämä kaupunki on muinoin kapinoinut kuninkaita vastaan ja että siellä on ollut kapinoita ja levottomuuksia.
Ezra 4:19 And I commanded, and search has been made, and it is found that this city of old time has made insurrection against kings, and that rebellion and sedition have been made therein.
Esra 4:20 Jerusalemissa on myös ollut mahtavia kuninkaita, jotka ovat hallinneet kaikkia virran takana olevia maita; ja heille maksettiin tullia, veroa ja tullia.
Ezra 4:20 There have been mighty kings also over Jerusalem, which have ruled over all countries beyond the river; and toll, tribute, and custom, was paid to them.
Esra 4:21 Anna nyt sinulle käsky lopettaa näiden miesten työ, eikä tätä kaupunkia saa rakentaa, ennen kuin minulta annetaan toinen käsky.
Ezra 4:21 Give you now commandment to cause these men to cease, and that this city be not built, until another commandment shall be given from me.
Esra 4:22 Varo nyt, ettette laiminlyö tätä: miksi vahinko kasvaisi kuninkaiden vahingoksi?
Ezra 4:22 Take heed now that you fail not to do this: why should damage grow to the hurt of the kings?
Esra 4:23 Kun kuningas Artakserkseen kirjeen jäljennös oli luettu Rehumin, kirjuri Simsain ja heidän tovereidensa edessä, he menivät kiireesti Jerusalemiin juutalaisten luo ja estivät heitä väkisin ja voimakeinoin.
Ezra 4:23 Now when the copy of king Artaxerxes’ letter was read before Rehum, and Shimshai the scribe, and their companions, they went up in haste to Jerusalem to the Jews, and made them to cease by force and power.
Esra 4:24 Silloin Jumalan temppelin rakennustyöt Jerusalemissa pysähtyivät, ja ne pysähtyivät aina Persian kuninkaan Dareioksen toiseen hallitusvuoteen asti.
Ezra 4:24 Then ceased the work of the house of God which is at Jerusalem. So it ceased to the second year of the reign of Darius king of Persia.
Esra 5:1 Silloin profeetat, profeetta Haggai ja Sakarja, Iddon poika, profetoivat Juudassa ja Jerusalemissa oleville juutalaisille Israelin Jumalan nimeen.
Ezra 5:1 Then the prophets, Haggai the prophet, and Zechariah the son of Iddo, prophesied to the Jews that were in Judah and Jerusalem in the name of the God of Israel, even to them.
Esra 5:2 Silloin nousivat Serubbaabel, Sealtielin poika, ja Jeesua, Joosadakin poika, ja alkoivat rakentaa Jumalan temppeliä, joka on Jerusalemissa; ja heidän kanssaan olivat Jumalan profeetat auttamassa heitä.
Ezra 5:2 Then rose up Zerubbabel the son of Shealtiel, and Jeshua the son of Jozadak, and began to build the house of God which is at Jerusalem: and with them were the prophets of God helping them.
Esra 5:3 Siihen aikaan tulivat heidän luokseen Tatnai, virran tämän puolen käskynhaltija, ja Setarbosnai ja heidän toverinsa ja sanoivat heille näin: Kuka on käskenyt teidän rakentaa tätä temppeliä ja pystyttää tätä muuria?
Ezra 5:3 At the same time came to them Tatnai, governor on this side the river, and Shetharboznai and their companions, and said thus to them, Who has commanded you to build this house, and to make up this wall?
Esra 5:4 Sitten me sanoimme heille näin: Mitkä ovat niiden miesten nimet, jotka tätä rakennusta rakentavat?
Ezra 5:4 Then said we to them after this manner, What are the names of the men that make this building?
Esra 5:5 Mutta heidän Jumalansa silmä oli juutalaisten vanhinten yllä, eivätkä he voineet estää heitä, ennen kuin asia tuli Dareioksen eteen; ja silloin he vastasivat kirjeellä tästä asiasta.
Ezra 5:5 But the eye of their God was on the elders of the Jews, that they could not cause them to cease, till the matter came to Darius: and then they returned answer by letter concerning this matter.
Esra 5:6 Jäljennös kirjeestä, jonka Tatnai, virran tämänpuoleisen maan käskynhaltija, ja Setarbosnai ja hänen toverinsa, afarsakilaiset, jotka asuivat virran tällä puolella, lähettivät kuningas Dareiokselle:
Ezra 5:6 The copy of the letter that Tatnai, governor on this side the river, and Shetharboznai and his companions the Apharsachites, which were on this side the river, sent to Darius the king:
Esra 5:7 He lähettivät hänelle kirjeen, jossa luki näin: Kuningas Dareiokselle kaikkea rauhaa!
Ezra 5:7 They sent a letter to him, wherein was written thus; To Darius the king, all peace.
Esra 5:8 Kuninkaalle tiettäköön, että me menimme Juudean maakuntaan, suuren Jumalan temppeliin, joka on rakennettu suurista kivistä ja puita on ladottu seiniin, ja tämä työ etenee nopeasti ja menestyy heidän käsissään.
Ezra 5:8 Be it known to the king, that we went into the province of Judea, to the house of the great God, which is built with great stones, and timber is laid in the walls, and this work goes fast on, and prospers in their hands.
Esra 5:9 Niin me kysyimme niiltä vanhimmilta ja sanoimme heille näin: Kuka käski teitä rakentamaan tätä taloa ja panemaan nämä seinät pystyyn?
Ezra 5:9 Then asked we those elders, and said to them thus, Who commanded you to build this house, and to make up these walls?
Esra 5:10 Me kysyimme myös heidän nimiään ilmoittaaksemme ne teille, jotta voisimme kirjoittaa muistiin niiden miesten nimet, jotka olivat heidän päämiehiään.
Ezra 5:10 We asked their names also, to certify you, that we might write the names of the men that were the chief of them.
Esra 5:11 Ja näin he vastasivat meille sanoen: Me olemme taivaan ja maan Jumalan palvelijoita ja rakennamme tätä temppeliä, joka rakennettiin monta vuotta sitten, jonka suuri Israelin kuningas rakensi ja pystytti.
Ezra 5:11 And thus they returned us answer, saying, We are the servants of the God of heaven and earth, and build the house that was built these many years ago, which a great king of Israel built and set up.
Esra 5:12 Mutta sen jälkeen kun isämme olivat vihoittaneet taivaan Jumalan, hän antoi heidät kaldealaisen Nebukadnessarin, Babylonin kuninkaan, käsiin. Hän hävitti tämän temppelin ja vei kansan pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin.
Ezra 5:12 But after that our fathers had provoked the God of heaven to wrath, he gave them into the hand of Nebuchadnezzar the king of Babylon, the Chaldean, who destroyed this house, and carried the people away into Babylon.
Esra 5:13 Mutta Babylonian kuninkaan Kyyroksen ensimmäisenä hallitusvuotena antoi kuningas Kyyros käskyn rakentaa tämän Jumalan temppelin.
Ezra 5:13 But in the first year of Cyrus the king of Babylon the same king Cyrus made a decree to build this house of God.
Esra 5:14 Ja myös ne Jumalan temppelin kulta- ja hopeakalut, jotka Nebukadnessar otti Jerusalemin temppelistä ja toi Babylonin temppeliin, ne kuningas Kyyros otti Babylonin temppelistä ja annettiin takaisin.
Ezra 5:14 And the vessels also of gold and silver of the house of God, which Nebuchadnezzar took out of the temple that was in Jerusalem, and brought them into the temple of Babylon, those did Cyrus the king take out of the temple of Babylon, and they were delivere
Esra 5:15 Ja sanoi hänelle: Ota nämä kalut, mene ja vie ne Jerusalemin temppeliin, ja Jumalan temppeli rakennettakoon sen sijaan.
Ezra 5:15 And said to him, Take these vessels, go, carry them into the temple that is in Jerusalem, and let the house of God be built in his place.
Esra 5:16 Silloin tuli tuo Sesbassar ja laski Jumalan temppelin perustuksen, joka on Jerusalemissa. Siitä ajasta tähän päivään asti sitä on rakennettu, eikä se ole vieläkään valmis.
Ezra 5:16 Then came the same Sheshbazzar, and laid the foundation of the house of God which is in Jerusalem: and since that time even until now has it been in building, and yet it is not finished.
Esra 5:17 Jos kuningas nyt näkee hyväksi, niin tutkittakoon kuninkaan aarrekammiossa Babylonissa, onko niin, että kuningas Kyyros on antanut käskyn rakentaa tämä Jumalan temppeli Jerusalemiin, ja lähettäköön kuningas anomuksensa
Ezra 5:17 Now therefore, if it seem good to the king, let there be search made in the king’s treasure house, which is there at Babylon, whether it be so, that a decree was made of Cyrus the king to build this house of God at Jerusalem, and let the king send his ple
Esra 6:1 Silloin kuningas Dareios antoi käskyn, ja etsintä tehtiin Babylonin kirjakääröjen varastossa, jossa aarteet olivat.
Ezra 6:1 Then Darius the king made a decree, and search was made in the house of the rolls, where the treasures were laid up in Babylon.
Esra 6:2 Ja Akmetasta, Meedian maakunnasta, löytyi kirjakäärö, ja siihen oli kirjoitettu näin:
Ezra 6:2 And there was found at Achmetha, in the palace that is in the province of the Medes, a roll, and therein was a record thus written:
Esra 6:3 Kuningas Kyyroksen ensimmäisenä hallitusvuotena antoi kuningas Kyyros käskyn Jumalan temppelistä Jerusalemissa: Temppi rakennettakoon uudelleen, paikka, jossa uhrataan, ja sen perustukset laskettakoon lujasti; sen korkeus saa olla kolme...
Ezra 6:3 In the first year of Cyrus the king the same Cyrus the king made a decree concerning the house of God at Jerusalem, Let the house be built, the place where they offered sacrifices, and let the foundations thereof be strongly laid; the height thereof three
Esra 6:4 Kolme riviä suuria kiviä ja yksi rivi uutta puuta; ja kulut maksettakoon kuninkaan linnasta.
Ezra 6:4 With three rows of great stones, and a row of new timber: and let the expenses be given out of the king’s house:
Esra 6:5 Ja myös Jumalan temppelin kultaiset ja hopeiset astiat, jotka Nebukadnessar otti Jerusalemin temppelistä ja toi Babyloniin, palautettakoon ja tuotakoon takaisin Jerusalemin temppeliin, jokainen paikalleen,
Ezra 6:5 And also let the golden and silver vessels of the house of God, which Nebuchadnezzar took forth out of the temple which is at Jerusalem, and brought to Babylon, be restored, and brought again to the temple which is at Jerusalem, every one to his place, an
Esra 6:6 Niinpä siis, Tatnai, virran tuonpuoleinen käskynhaltija, Setarbosnai ja teidän toverinne, afarsakilaiset, jotka ovat virran tuolla puolella, pysykää kaukana sieltä.
Ezra 6:6 Now therefore, Tatnai, governor beyond the river, Shetharboznai, and your companions the Apharsachites, which are beyond the river, be you far from there:
Esra 6:7 Jättäkää tämän Jumalan temppelin työ rauhaan; juutalaisten käskynhaltija ja juutalaisten vanhimmat rakentakoot tämän Jumalan temppelin hänen paikalleen.
Ezra 6:7 Let the work of this house of God alone; let the governor of the Jews and the elders of the Jews build this house of God in his place.
Esra 6:8 Lisäksi annan käskyn, mitä teidän on tehtävä näiden juutalaisten vanhimmille tämän Jumalan temppelin rakentamiseksi: että kuninkaan omaisuudesta, jopa virran toiselta puolelta tulevasta verosta, on viipymättä suoritettava kulut näille miehille, ettei heitä estettäisi.
Ezra 6:8 Moreover I make a decree what you shall do to the elders of these Jews for the building of this house of God: that of the king’s goods, even of the tribute beyond the river, immediately expenses be given to these men, that they be not hindered.
Esra 6:9 Ja mitä he tarvitsevat, sekä nuoria härkiä, pässejä että karitsoita taivaan Jumalan polttouhriksi, vehnää, suolaa, viiniä ja öljyä, Jerusalemin pappien säädösten mukaan, se annettakoon heille päivä päivältä ilman
Ezra 6:9 And that which they have need of, both young bullocks, and rams, and lambs, for the burnt offerings of the God of heaven, wheat, salt, wine, and oil, according to the appointment of the priests which are at Jerusalem, let it be given them day by day witho
Esra 6:10 Että he uhraisivat taivaan Jumalalle tuoksuvia uhreja ja rukoilisivat kuninkaan ja hänen poikiensa hengen puolesta.
Ezra 6:10 That they may offer sacrifices of sweet smells to the God of heaven, and pray for the life of the king, and of his sons.
Esra 6:11 Minä olen myös antanut määräyksen, että jos joku muuttaa tätä määräystä, hänen talostaan revittäköön hirret ja ripustakoon ne paikoilleen, ja hänen talostaan tehtäköön lantakasa.
Ezra 6:11 Also I have made a decree, that whoever shall alter this word, let timber be pulled down from his house, and being set up, let him be hanged thereon; and let his house be made a dunghill for this.
Esra 6:12 Ja Jumala, joka on asettanut nimensä sinne asumaan, tuhoakoon kaikki kuninkaat ja kansat, jotka ryhtyvät muuttamaan tätä Jumalan temppeliä, joka on Jerusalemissa. Minä, Dareios, olen antanut käskyn; se tehtäköön pian.
Ezra 6:12 And the God that has caused his name to dwell there destroy all kings and people, that shall put to their hand to alter and to destroy this house of God which is at Jerusalem. I Darius have made a decree; let it be done with speed.
Esra 6:13 Sitten Tatnai, virran tämänpuoleisen maan käskynhaltija, Setarbosnai ja heidän virkatoverinsa tekivät nopeasti sen, minkä kuningas Dareios oli lähettänyt.
Ezra 6:13 Then Tatnai, governor on this side the river, Shetharboznai, and their companions, according to that which Darius the king had sent, so they did speedily.
Esra 6:14 Ja juutalaisten vanhimmat rakensivat, ja he menestyivät profeetta Haggain ja Sakarjan, Iddon pojan, profetian kautta. Ja he rakensivat ja saivat sen valmiiksi Israelin Jumalan käskyn ja Kyyroksen käskyn mukaan.
Ezra 6:14 And the elders of the Jews built, and they prospered through the prophesying of Haggai the prophet and Zechariah the son of Iddo. And they built, and finished it, according to the commandment of the God of Israel, and according to the commandment of Cyrus
Esra 6:15 Ja tämä temppeli saatiin valmiiksi adar-kuun kolmantena päivänä, joka oli kuningas Dareioksen kuudentena hallitusvuotena.
Ezra 6:15 And this house was finished on the third day of the month Adar, which was in the sixth year of the reign of Darius the king.
Esra 6:16 Ja israelilaiset, papit, leeviläiset ja muut pakkosiirtolaiset viettivät iloiten tämän Jumalan temppelin vihkiäisiä.
Ezra 6:16 And the children of Israel, the priests, and the Levites, and the rest of the children of the captivity, kept the dedication of this house of God with joy.
Esra 6:17 Ja uhrasivat tämän Jumalan temppelin vihkiäisissä sata härkää, kaksisataa pässiä ja neljäsataa karitsaa sekä syntiuhriksi koko Israelin puolesta kaksitoista kaurista Israelin sukukuntien luvun mukaan.
Ezra 6:17 And offered at the dedication of this house of God an hundred bullocks, two hundred rams, four hundred lambs; and for a sin offering for all Israel, twelve he goats, according to the number of the tribes of Israel.
Esra 6:18 Ja he asettivat papit osastoihinsa ja leeviläiset osastoihinsa Jumalan palvelukseen, joka on Jerusalemissa, niin kuin on kirjoitettu Mooseksen kirjassa.
Ezra 6:18 And they set the priests in their divisions, and the Levites in their courses, for the service of God, which is at Jerusalem; as it is written in the book of Moses.
Esra 6:19 Ja pakkosiirtolaiset viettivät pääsiäistä ensimmäisen kuukauden neljäntenätoista päivänä.
Ezra 6:19 And the children of the captivity kept the passover on the fourteenth day of the first month.
Esra 6:20 Sillä papit ja leeviläiset olivat yhdessä puhdistautuneet, kaikki puhtaita, ja he teurastivat pääsiäislampaan kaikille pakkosiirtolaisille ja veljilleen papeille ja itselleen.
Ezra 6:20 For the priests and the Levites were purified together, all of them were pure, and killed the passover for all the children of the captivity, and for their brothers the priests, and for themselves.
Esra 6:21 Ja söivät israelilaiset, jotka olivat palanneet vankeudesta, ja kaikki ne, jotka olivat erottautuneet maan pakanakansojen saastaisuudesta etsimään Herraa, Israelin Jumalaa,
Ezra 6:21 And the children of Israel, which were come again out of captivity, and all such as had separated themselves to them from the filthiness of the heathen of the land, to seek the LORD God of Israel, did eat,
Esra 6:22 Ja he viettivät happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää iloiten, sillä Herra oli tehnyt heidät iloisiksi ja kääntänyt Assyrian kuninkaan sydämen heidän puoleensa, niin että hän vahvisti heidän käsiään Jumalan, Israelin Jumalan, temppelin työssä.
Ezra 6:22 And kept the feast of unleavened bread seven days with joy: for the LORD had made them joyful, and turned the heart of the king of Assyria to them, to strengthen their hands in the work of the house of God, the God of Israel.
Esra 7:1 Näiden tapahtumien jälkeen, Persian kuninkaan Artakserkseen hallituskaudella, Esra, Serajan poika, Asarjan pojan, Hilkian pojan,
Ezra 7:1 Now after these things, in the reign of Artaxerxes king of Persia, Ezra the son of Seraiah, the son of Azariah, the son of Hilkiah,
Esra 7:2 Sallumin poika, Zadokin poika, Ahitubin poika,
Ezra 7:2 The son of Shallum, the son of Zadok, the son of Ahitub,
Esra 7:3 Amarjan poika, Asarjan poika, Merajotin poika,
Ezra 7:3 The son of Amariah, the son of Azariah, the son of Meraioth,
Esra 7:4 Serahjan poika, Ussin poika, Bukkin poika,
Ezra 7:4 The son of Zerahiah, the son of Uzzi, the son of Bukki,
Esra 7:5 Abishuan poika, Pinehasin poika, Eleasarin poika, Aaronin, ylipappin, poika.
Ezra 7:5 The son of Abishua, the son of Phinehas, the son of Eleazar, the son of Aaron the chief priest:
Esra 7:6 Tämä Esra lähti Babylonista; ja hän oli taitava Mooseksen lain tuntija, jonka Herra, Israelin Jumala, oli antanut. Ja kuningas antoi hänelle kaiken, mitä hän pyysi, Herran, hänen Jumalansa, käden kautta.
Ezra 7:6 This Ezra went up from Babylon; and he was a ready scribe in the law of Moses, which the LORD God of Israel had given: and the king granted him all his request, according to the hand of the LORD his God on him.
Esra 7:7 Ja joitakin israelilaisia, pappeja, leeviläisiä, laulajia, ovenvartijoita ja netinejä meni Jerusalemiin kuningas Artakserkseen seitsemäntenä hallitusvuotena.
Ezra 7:7 And there went up some of the children of Israel, and of the priests, and the Levites, and the singers, and the porters, and the Nethinims, to Jerusalem, in the seventh year of Artaxerxes the king.
Esra 7:8 Ja hän saapui Jerusalemiin viidentenä kuukautena, kuninkaan seitsemäntenä hallitusvuotena.
Ezra 7:8 And he came to Jerusalem in the fifth month, which was in the seventh year of the king.
Esra 7:9 Sillä ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä hän alkoi lähteä ylös Babylonista, ja viidennen kuukauden ensimmäisenä päivänä hän tuli Jerusalemiin, koska hänen Jumalansa hyvä käsi oli hänen päällään.
Ezra 7:9 For on the first day of the first month began he to go up from Babylon, and on the first day of the fifth month came he to Jerusalem, according to the good hand of his God on him.
Esra 7:10 Sillä Esra oli valmistanut sydämensä etsimään Herran lakia ja tekemään sen mukaan ja opettamaan Israelissa säädöksiä ja oikeuksia.
Ezra 7:10 For Ezra had prepared his heart to seek the law of the LORD, and to do it, and to teach in Israel statutes and judgments.
Esra 7:11 Tämä on jäljennös kirjeestä, jonka kuningas Artakserkses antoi pappi Esralle, kirjurille, Herran käskyjen ja hänen Israelille antamiensa säädösten sanojen kirjurille.
Ezra 7:11 Now this is the copy of the letter that the king Artaxerxes gave to Ezra the priest, the scribe, even a scribe of the words of the commandments of the LORD, and of his statutes to Israel.
Esra 7:12 Artakserkses, kuninkaiden kuningas, pappi Esralle, taivaan Jumalan lain kirjurille, täydellinen rauha, ja sellaiseen aikaan.
Ezra 7:12 Artaxerxes, king of kings, to Ezra the priest, a scribe of the law of the God of heaven, perfect peace, and at such a time.
Esra 7:13 Minä annan käskyn, että kaikki ne Israelin kansasta, hänen pappeistaan ja leeviläisistään, jotka minun valtakunnassani omasta vapaasta tahdostaan haluavat mennä Jerusalemiin, menkööt teidän kanssanne.
Ezra 7:13 I make a decree, that all they of the people of Israel, and of his priests and Levites, in my realm, which are minded of their own freewill to go up to Jerusalem, go with you.
Esra 7:14 Koska kuningas ja hänen seitsemän neuvonantajaansa ovat lähettäneet sinut tiedustelemaan Juudaa ja Jerusalemia sinun Jumalasi lain mukaan, joka on sinun kädessäsi,
Ezra 7:14 For as much as you are sent of the king, and of his seven counsellors, to inquire concerning Judah and Jerusalem, according to the law of your God which is in your hand;
Esra 7:15 Ja viemään hopean ja kullan, jonka kuningas ja hänen neuvonantajansa ovat vapaaehtoisesti antaneet Israelin Jumalalle, jonka asuinsija on Jerusalemissa,
Ezra 7:15 And to carry the silver and gold, which the king and his counsellors have freely offered to the God of Israel, whose habitation is in Jerusalem,
Esra 7:16 Ja kaiken hopean ja kullan, jonka löydät koko Babylonin maakunnasta, sekä kansan ja pappien vapaaehtoiset antimet, jotka he antavat vapaaehtoisesti Jumalansa temppeliin, joka on Jerusalemissa,
Ezra 7:16 And all the silver and gold that you can find in all the province of Babylon, with the freewill offering of the people, and of the priests, offering willingly for the house of their God which is in Jerusalem:
Esra 7:17 Että sinä voisit joutuin ostaa tällä rahalla härkiä, pässejä ja karitsoita sekä niihin kuuluvia ruoka- ja juomauhreja ja uhrata ne Jumalasi temppelin alttarilla Jerusalemissa.
Ezra 7:17 That you may buy speedily with this money bullocks, rams, lambs, with their meat offerings and their drink offerings, and offer them on the altar of the house of your God which is in Jerusalem.
Esra 7:18 Ja mitä sinä ja veljesi näette hyväksi tehdä lopuille hopealle ja kullalle, tehkää Jumalanne tahdon mukaan.
Ezra 7:18 And whatever shall seem good to you, and to your brothers, to do with the rest of the silver and the gold, that do after the will of your God.
Esra 7:19 Myös ne astiat, jotka sinulle annetaan Jumalasi temppelin palvelusta varten, luovuta ne sinulle Jerusalemin Jumalan eteen.
Ezra 7:19 The vessels also that are given you for the service of the house of your God, those deliver you before the God of Jerusalem.
Esra 7:20 Ja mitä muuta Jumalanne temppeliin tarvitaan, mitä teillä on tilaisuus antaa, antakaa se kuninkaan aarrekammiosta.
Ezra 7:20 And whatever more shall be needful for the house of your God, which you shall have occasion to bestow, bestow it out of the king’s treasure house.
Esra 7:21 Ja minä, kuningas Artakserkses, annan käskyn kaikille Eufrat-virran tuolla puolella oleville rahastonhoitajille, että kaikki, mitä pappi Esra, taivaan Jumalan lain kirjoittaja, teiltä pyytää, on tehtävä pian,
Ezra 7:21 And I, even I Artaxerxes the king, do make a decree to all the treasurers which are beyond the river, that whatever Ezra the priest, the scribe of the law of the God of heaven, shall require of you, it be done speedily,
Esra 7:22 Sataan talenttiin hopeaa ja sataan koriin vehnää ja sataan batiin viiniä ja sataan batiin öljyä, ja suolaa määräämättä.
Ezra 7:22 To an hundred talents of silver, and to an hundred measures of wheat, and to an hundred baths of wine, and to an hundred baths of oil, and salt without prescribing how much.
Esra 7:23 Kaikki, mitä taivaan Jumala käskee, se tehtäköön tarkoin taivaan Jumalan temppelille. Sillä miksi viha kohtaisi kuninkaan ja hänen poikiensa valtakuntaa?
Ezra 7:23 Whatever is commanded by the God of heaven, let it be diligently done for the house of the God of heaven: for why should there be wrath against the realm of the king and his sons?
Esra 7:24 Ja me ilmoitamme teille, että ei ole luvallista määrätä tietulleja, veroja eikä tulleja papeille, leeviläisille, laulajille, ovenvartijoille, netineille tai muille tämän Jumalan temppelin palvelijoille.
Ezra 7:24 Also we certify you, that touching any of the priests and Levites, singers, porters, Nethinims, or ministers of this house of God, it shall not be lawful to impose toll, tribute, or custom, on them.
Esra 7:25 Ja sinä, Esra, Jumalasi viisauden mukaan, joka on kädessäsi, aseta tuomareita ja virkamiehiä tuomitsemaan kaikkea virran tuolla puolella olevaa kansaa, kaikkia niitä, jotka tuntevat Jumalasi lait, ja opettamaan niitä, jotka eivät niitä tunne.
Ezra 7:25 And you, Ezra, after the wisdom of your God, that is in your hand, set magistrates and judges, which may judge all the people that are beyond the river, all such as know the laws of your God; and teach you them that know them not.
Esra 7:26 Ja joka ei tahdo pitää sinun Jumalasi lakia ja kuninkaan lakia, hänelle langetettakoon pian tuomio, olipa se kuolema tai karkotus tai omaisuuden takavarikointi tai vankeus.
Ezra 7:26 And whoever will not do the law of your God, and the law of the king, let judgment be executed speedily on him, whether it be to death, or to banishment, or to confiscation of goods, or to imprisonment.
Esra 7:27 Kiitetty olkoon Herra, meidän isiemme Jumala, joka on pannut kuninkaan sydämeen tämänkaltaisen asian kaunistaakseen Herran temppelin, joka on Jerusalemissa,
Ezra 7:27 Blessed be the LORD God of our fathers, which has put such a thing as this in the king’s heart, to beautify the house of the LORD which is in Jerusalem:
Esra 7:28 Ja on osoittanut minulle armoa kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa ja kaikkien kuninkaan mahtavien ruhtinaiden edessä. Ja minä vahvistuin, kun Herran, minun Jumalani, käsi oli minun päälläni, ja minä kokosin Israelista päämiehiä lähtemään kanssani ylös.
Ezra 7:28 And has extended mercy to me before the king, and his counsellors, and before all the king’s mighty princes. And I was strengthened as the hand of the LORD my God was on me, and I gathered together out of Israel chief men to go up with me.
Esra 8:1 Nämä ovat nyt heidän isäinsä päämiehet, ja tämä on niiden sukuluettelo, jotka menivät minun kanssani Babylonista kuningas Artakserkseen hallituskaudella.
Ezra 8:1 These are now the chief of their fathers, and this is the genealogy of them that went up with me from Babylon, in the reign of Artaxerxes the king.
Esra 8:2 Pinehasin jälkeläisistä Gersom; Itamarin jälkeläisistä Daniel; Daavidin jälkeläisistä Hattus.
Ezra 8:2 Of the sons of Phinehas; Gershom: of the sons of Ithamar; Daniel: of the sons of David; Hattush.
Esra 8:3 Sekanjan jälkeläisiä, Faroksen jälkeläisiä, Sakarja; ja hänen kanssaan oli sukuluetteloihin merkittyjä miehiä, sata viisikymmentä.
Ezra 8:3 Of the sons of Shechaniah, of the sons of Pharosh; Zechariah: and with him were reckoned by genealogy of the males an hundred and fifty.
Esra 8:4 Pahat-Moabin jälkeläisiä: Elihoenai, Serahjan poika, ja hänen kanssaan kaksisataa miestä.
Ezra 8:4 Of the sons of Pahathmoab; Elihoenai the son of Zerahiah, and with him two hundred males.
Esra 8:5 Sekanjan jälkeläisistä Jahasielin poika ja hänen kanssaan kolmesataa miestä.
Ezra 8:5 Of the sons of Shechaniah; the son of Jahaziel, and with him three hundred males.
Esra 8:6 Adinin jälkeläisistä Ebed, Jonathanin poika, ja hänen kanssaan viisikymmentä miestä.
Ezra 8:6 Of the sons also of Adin; Ebed the son of Jonathan, and with him fifty males.
Esra 8:7 Ja Eelamin jälkeläisistä Jesaja, Atalian poika, ja hänen kanssaan seitsemänkymmentä miestä.
Ezra 8:7 And of the sons of Elam; Jeshaiah the son of Athaliah, and with him seventy males.
Esra 8:8 Ja Sefatjan jälkeläisistä Sebadja, Mikaelin poika, ja hänen kanssaan kahdeksankymmentä miestä.
Ezra 8:8 And of the sons of Shephatiah; Zebadiah the son of Michael, and with him fourscore males.
Esra 8:9 Joabin jälkeläisistä Obadja, Jehielin poika, ja hänen kanssaan kaksisataakahdeksantoista miestä.
Ezra 8:9 Of the sons of Joab; Obadiah the son of Jehiel, and with him two hundred and eighteen males.
Esra 8:10 Ja Selomitin jälkeläisistä Josifjan poika, ja hänen kanssaan sata kuusikymmentä miestä.
Ezra 8:10 And of the sons of Shelomith; the son of Josiphiah, and with him an hundred and three score males.
Esra 8:11 Ja Beebain jälkeläisistä Sakarja, Beebain poika, ja hänen kanssaan kaksikymmentäkahdeksan miestä.
Ezra 8:11 And of the sons of Bebai; Zechariah the son of Bebai, and with him twenty and eight males.
Esra 8:12 Ja Asgadin jälkeläisistä Johanan, Hakkatanin poika, ja hänen kanssaan satakymmenen miestä.
Ezra 8:12 And of the sons of Azgad; Johanan the son of Hakkatan, and with him an hundred and ten males.
Esra 8:13 Ja Adonikamin viimeisistä pojista, joiden nimet ovat nämä, Elifelet, Jeiel ja Semaja, ja heidän kanssaan kolmekymmentä miestä.
Ezra 8:13 And of the last sons of Adonikam, whose names are these, Eliphelet, Jeiel, and Shemaiah, and with them three score males.
Esra 8:14 Bigvain pojista Utai ja Sabbud, ja heidän kanssaan seitsemänkymmentä miestä.
Ezra 8:14 Of the sons also of Bigvai; Uthai, and Zabbud, and with them seventy males.
Esra 8:15 Ja minä kokosin heidät joelle, joka virtaa Ahavaan; ja me olimme siellä teltoissa kolme päivää. Ja minä katselin kansaa ja pappeja, enkä löytänyt sieltä ketään Leevin pojista.
Ezra 8:15 And I gathered them together to the river that runs to Ahava; and there stayed we in tents three days: and I viewed the people, and the priests, and found there none of the sons of Levi.
Esra 8:16 Sitten minä lähetin hakemaan Elieserin, Arielin, Semajan, Elnatanin, Jaribin, Elnatanin, Natanin, Sakarjan ja Mesullamin, päämiehet, sekä Joojaribin ja Elnatanin, ymmärtäväiset miehet.
Ezra 8:16 Then sent I for Eliezer, for Ariel, for Shemaiah, and for Elnathan, and for Jarib, and for Elnathan, and for Nathan, and for Zechariah, and for Meshullam, chief men; also for Joiarib, and for Elnathan, men of understanding.
Esra 8:17 Ja minä lähetin heidät käskyn kanssa Iddon, Kasifian paikkakunnan päällikön, luo, ja sanoin heille, mitä heidän piti sanoa Iddolle ja hänen veljilleen, netineille, Kasifian paikkakunnassa, että heidän piti tuoda meille palvelijoita Jumalamme temppeliin.
Ezra 8:17 And I sent them with commandment to Iddo the chief at the place Casiphia, and I told them what they should say to Iddo, and to his brothers the Nethinims, at the place Casiphia, that they should bring to us ministers for the house of our God.
Esra 8:18 Ja meidän Jumalamme hyvän käden kautta he toivat meille ymmärtäväisen miehen, Mahlin, Leevin pojan, Israelin pojan, poikia, sekä Seerebjan poikineen ja veljineen, kahdeksantoista,
Ezra 8:18 And by the good hand of our God on us they brought us a man of understanding, of the sons of Mahli, the son of Levi, the son of Israel; and Sherebiah, with his sons and his brothers, eighteen;
Esra 8:19 Ja Hasabja, ja hänen kanssaan Jesaja, Merarin pojista, sekä hänen veljensä ja heidän poikansa, kaksikymmentä;
Ezra 8:19 And Hashabiah, and with him Jeshaiah of the sons of Merari, his brothers and their sons, twenty;
Esra 8:20 Myös netinimistä, jotka Daavid ja ruhtinaat olivat asettaneet leeviläisten palvelukseen, oli kaksisataa kaksikymmentä netinimistä, kaikki nimeltä mainittuina.
Ezra 8:20 Also of the Nethinims, whom David and the princes had appointed for the service of the Levites, two hundred and twenty Nethinims: all of them were expressed by name.
Esra 8:21 Niin minä kuulutin paaston Ahava-virran varrella, että me nöyrtyisimme Jumalamme edessä ja pyytäisimme häneltä oikeaa tietä itsellemme, lapsillemme ja kaikelle omaisuudellemme.
Ezra 8:21 Then I proclaimed a fast there, at the river of Ahava, that we might afflict ourselves before our God, to seek of him a right way for us, and for our little ones, and for all our substance.
Esra 8:22 Sillä minä häpesin pyytää kuninkaalta sotilaita ja ratsumiehiä avuksemme vihollista vastaan tiellä. Koska me olimme puhuneet kuninkaalle näin: Meidän Jumalamme käsi on kaikkien niiden päällä, jotka häntä etsivät, ja se on heidän hyväkseen, mutta hänen voimansa ja vihansa on meitä vastaan.
Ezra 8:22 For I was ashamed to require of the king a band of soldiers and horsemen to help us against the enemy in the way: because we had spoken to the king, saying, The hand of our God is on all them for good that seek him; but his power and his wrath is against
Esra 8:23 Niin me paastosimme ja pyysimme tätä Jumalaltamme, ja hän kuuli meidän rukouksemme.
Ezra 8:23 So we fasted and sought our God for this: and he was entreated of us.
Esra 8:24 Sitten minä erotin kaksitoista ylipappia, Seerebjan ja Hasabjan, ja heidän kanssaan kymmenen heidän veljistään,
Ezra 8:24 Then I separated twelve of the chief of the priests, Sherebiah, Hashabiah, and ten of their brothers with them,
Esra 8:25 Ja punnitsi heille hopean, kullan ja kalut, meidän Jumalamme temppelin antilahjan, jonka kuningas ja hänen neuvonantajansa, hänen ylimyksensä ja koko siellä oleva Israel olivat antaneet,
Ezra 8:25 And weighed to them the silver, and the gold, and the vessels, even the offering of the house of our God, which the king, and his counsellors, and his lords, and all Israel there present, had offered:
Esra 8:26 Minä punnitsin heidän käteensä kuusisataa viisikymmentä talenttia hopeaa, hopea-astioita sata talenttia ja kultaa sata talenttia,
Ezra 8:26 I even weighed to their hand six hundred and fifty talents of silver, and silver vessels an hundred talents, and of gold an hundred talents;
Esra 8:27 myös kaksikymmentä kultamaljaa, veivät puoleensa tuhat drahmia, ja kaksi hienoa kuparia, kallisarvoista kuin kulta.
Ezra 8:27 Also twenty basins of gold, of a thousand drams; and two vessels of fine copper, precious as gold.
Esra 8:28 Ja minä sanoin heille: Te olette pyhät Herralle; astiat ovat myös pyhät; ja hopea ja kulta ovat vapaaehtoinen lahja Herralle, teidän isienne Jumalalle.
Ezra 8:28 And I said to them, You are holy to the LORD; the vessels are holy also; and the silver and the gold are a freewill offering to the LORD God of your fathers.
Esra 8:29 Pidä silmällä ja säilytä ne, kunnes punnitset ne pappien ja leeviläisten päämiesten ja Israelin perhekuntien päämiesten edessä Jerusalemissa, Herran temppelin kammioissa.
Ezra 8:29 Watch you, and keep them, until you weigh them before the chief of the priests and the Levites, and chief of the fathers of Israel, at Jerusalem, in the chambers of the house of the LORD.
Esra 8:30 Niin papit ja leeviläiset ottivat hopean, kullan ja kalustojen punnituksen ja toivat ne Jerusalemiin, meidän Jumalamme temppeliin.
Ezra 8:30 So took the priests and the Levites the weight of the silver, and the gold, and the vessels, to bring them to Jerusalem to the house of our God.
Esra 8:31 Sitten me lähdimme Ahava-virrasta ensimmäisen kuun kahdentenatoista päivänä mennäksemme Jerusalemiin. Ja Jumalamme käsi oli meidän päällämme, ja hän pelasti meidät vihollisten ja tien varrella väijyvien käsistä.
Ezra 8:31 Then we departed from the river of Ahava on the twelfth day of the first month, to go to Jerusalem: and the hand of our God was on us, and he delivered us from the hand of the enemy, and of such as lay in wait by the way.
Esra 8:32 Ja me tulimme Jerusalemiin ja olimme siellä kolme päivää.
Ezra 8:32 And we came to Jerusalem, and stayed there three days.
Esra 8:33 Neljäntenä päivänä punnittiin hopea, kulta ja kalut meidän Jumalamme temppelissä pappi Meremotin, Uurian pojan, käden kautta; ja hänen kanssaan oli Eleasar, Pinehasin poika; ja heidän kanssaan olivat Josabad, Jeesuan poika, ja Noodja
Ezra 8:33 Now on the fourth day was the silver and the gold and the vessels weighed in the house of our God by the hand of Meremoth the son of Uriah the priest; and with him was Eleazar the son of Phinehas; and with them was Jozabad the son of Jeshua, and Noadiah t
Esra 8:34 Lukumäärän ja painon mukaan jokainen, ja koko paino merkittiin muistiin silloin.
Ezra 8:34 By number and by weight of every one: and all the weight was written at that time.
Esra 8:35 Myös pakkosiirtolaisten lapset, jotka olivat tulleet vankeudesta, uhrasivat polttouhreja Israelin Jumalalle: kaksitoista härkää koko Israelin puolesta, yhdeksänkymmentäkuusi pässiä, seitsemänkymmentäseitsemän karitsaa ja kaksitoista syntiuhrikaurista.
Ezra 8:35 Also the children of those that had been carried away, which were come out of the captivity, offered burnt offerings to the God of Israel, twelve bullocks for all Israel, ninety and six rams, seventy and seven lambs, twelve he goats for a sin offering: al
Esra 8:36 Ja he antoivat kuninkaan määräykset kuninkaan apulaisille ja joen tämän puolen käskynhaltijoille; ja he edistivät kansaa ja Jumalan temppeliä.
Ezra 8:36 And they delivered the king’s commissions to the king’s lieutenants, and to the governors on this side the river: and they furthered the people, and the house of God.
Esra 9:1 Kun tämä oli tehty, ruhtinaat tulivat minun luokseni ja sanoivat: Israelin kansa, papit ja leeviläiset eivät ole eristäytyneet muiden maiden kansoista eivätkä tehneet niiden kauhistuksia, joita kanaanilaiset, heettiläiset ja
Ezra 9:1 Now when these things were done, the princes came to me, saying, The people of Israel, and the priests, and the Levites, have not separated themselves from the people of the lands, doing according to their abominations, even of the Canaanites, the Hittite
Esra 9:2 Sillä he ovat ottaneet heidän tyttäriään itselleen ja pojilleen, niin että pyhä siemen on sekoittunut noiden maiden kansoihin; niin, ruhtinaiden ja hallitsijoiden käsi on ollut tämän rikkomuksen päällimmäinen.
Ezra 9:2 For they have taken of their daughters for themselves, and for their sons: so that the holy seed have mingled themselves with the people of those lands: yes, the hand of the princes and rulers has been chief in this trespass.
Esra 9:3 Ja kun minä tämän kuulin, repäisin vaatteeni ja viittani, nyppisin pääni ja partani hiukset ja istuin hämmästyneenä.
Ezra 9:3 And when I heard this thing, I rent my garment and my mantle, and plucked off the hair of my head and of my beard, and sat down astonished.
Esra 9:4 Silloin kokoontuivat minun luokseni kaikki, jotka vapisivat Israelin Jumalan sanojen edessä pakkosiirtolaisten rikkomuksen tähden; ja minä istuin hämmästyneenä iltauhriin asti.
Ezra 9:4 Then were assembled to me every one that trembled at the words of the God of Israel, because of the transgression of those that had been carried away; and I sat astonished until the evening sacrifice.
Esra 9:5 Ja iltauhrin aikaan minä nousin tuskastani, repäisin vaatteeni ja viittani, lankesin polvilleni ja ojensin käteni Herran, minun Jumalani, puoleen,
Ezra 9:5 And at the evening sacrifice I arose up from my heaviness; and having rent my garment and my mantle, I fell on my knees, and spread out my hands to the LORD my God,
Esra 9:6 Ja sanoin: Jumalani, minä häpeän ja punastun nostaessani kasvojani sinun puoleesi, Jumalani; sillä meidän pahat tekomme ovat kasvaneet päämme yli ja rikkomuksemme ovat ulottuneet taivaisiin asti.
Ezra 9:6 And said, O my God, I am ashamed and blush to lift up my face to you, my God: for our iniquities are increased over our head, and our trespass is grown up to the heavens.
Esra 9:7 Isiemme ajoista asti me olemme olleet suuressa synnissä tähän päivään asti; ja pahat tekomme tähden meidät, meidän kuninkaamme ja pappimme on annettu muiden maiden kuninkaiden käsiin, miekalle, vankeuteen, ryöstettäväksi ja hämmennyksen kohteeksi.
Ezra 9:7 Since the days of our fathers have we been in a great trespass to this day; and for our iniquities have we, our kings, and our priests, been delivered into the hand of the kings of the lands, to the sword, to captivity, and to a spoil, and to confusion of
Esra 9:8 Ja nyt on Herra, meidän Jumalamme, vähäksi aikaa osoittanut armoa, jättäen meille jäännöstä pelastuneeksi ja antaen meille naulan pyhään paikkaansa, että Jumalamme valistaisi silmämme ja antaisi meille vähän virkistystä orjuudessamme.
Ezra 9:8 And now for a little space grace has been showed from the LORD our God, to leave us a remnant to escape, and to give us a nail in his holy place, that our God may lighten our eyes, and give us a little reviving in our bondage.
Esra 9:9 Sillä me olimme orjia, mutta meidän Jumalamme ei ole hylännyt meitä orjuudessamme, vaan on osoittanut meille armoa Persian kuningasten edessä, antaakseen meille virkistyksen, pystyttääkseen Jumalamme temppelin, korjatakseen sen rauniot ja antaakseen meille muurin Juudaan.
Ezra 9:9 For we were slaves; yet our God has not forsaken us in our bondage, but has extended mercy to us in the sight of the kings of Persia, to give us a reviving, to set up the house of our God, and to repair the desolations thereof, and to give us a wall in Ju
Esra 9:10 Ja nyt, oi Jumalamme, mitä meidän pitäisi sanoa tämän jälkeen? Sillä me olemme hyljänneet sinun käskysi,
Ezra 9:10 And now, O our God, what shall we say after this? for we have forsaken your commandments,
Esra 9:11 Jonka sinä olet käskenyt palvelijoidesi profeettojen kautta sanoen: 'Maa, jota te menette ottamaan omaksenne, on saastainen maa kansojen saastaisuuden ja heidän kauhistustensa tähden, jotka ovat täyttäneet sen äärestä ääreen epäpuhtauksillaan'.
Ezra 9:11 Which you have commanded by your servants the prophets, saying, The land, to which you go to possess it, is an unclean land with the filthiness of the people of the lands, with their abominations, which have filled it from one end to another with their un
Esra 9:12 Älkää siis antako tyttäriänne heidän pojilleen älkääkä ottako heidän tyttäriään pojillenne, älkääkä älkääkä älkää älkääkä etsikö heidän onneaan tai rikkauttaan ikuisesti. Jotta olisitte vahvoja ja söisitte maan hyvyyttä ja jättäisitte sen perinnöksi lapsillenne ikuisiksi ajoiksi.
Ezra 9:12 Now therefore give not your daughters to their sons, neither take their daughters to your sons, nor seek their peace or their wealth for ever: that you may be strong, and eat the good of the land, and leave it for an inheritance to your children for ever.
Esra 9:13 Ja kaiken sen jälkeen, mikä on meitä kohdannut pahojen tekojemme ja suuren rikkomuksemme tähden, koska sinä, Jumalamme, olet rankaissut meitä vähemmän kuin pahat tekomme ansaitsevat, ja olet antanut meille tällaisen pelastuksen,
Ezra 9:13 And after all that is come on us for our evil deeds, and for our great trespass, seeing that you our God have punished us less than our iniquities deserve, and have given us such deliverance as this;
Esra 9:14 Pitäisikö meidän taas rikkoa käskysi ja liittyä näiden kauhistusten kansojen joukkoon? Etkö sinä olisi vihainen meille, kunnes tuhoisit meidät, niin ettei kukaan pääsisi pakoon eikä pelastuisi?
Ezra 9:14 Should we again break your commandments, and join in affinity with the people of these abominations? would not you be angry with us till you had consumed us, so that there should be no remnant nor escaping?
Esra 9:15 Herra, Israelin Jumala, sinä olet vanhurskas, sillä me olemme vielä pelastuneita, niin kuin tänä päivänä on. Katso, me olemme sinun edessäsi rikkomustemme tähden, sillä emme voi kestää sinun edessäsi tämän tähden.
Ezra 9:15 O LORD God of Israel, you are righteous: for we remain yet escaped, as it is this day: behold, we are before you in our trespasses: for we cannot stand before you because of this.
Esra 10:1 Kun Esra oli rukoillut ja tunnustanut syntinsä itkien ja maahan heittäytyen Jumalan temppelin edessä, kokoontui hänen luokseen hyvin suuri joukko Israelista miehiä, naisia ja lapsia; sillä kansa itki katkerasti.
Ezra 10:1 Now when Ezra had prayed, and when he had confessed, weeping and casting himself down before the house of God, there assembled to him out of Israel a very great congregation of men and women and children: for the people wept very sore.
Esra 10:2 Ja Sekanja, Jehielin poika, yksi Eelamin pojista, vastasi ja sanoi Esralle: Me olemme tehneet uskottomuuden Jumalaamme vastaan ja ottaneet muukalaisia vaimoja maan kansasta. Kuitenkin on nyt toivoa Israelilla tämän asian suhteen.
Ezra 10:2 And Shechaniah the son of Jehiel, one of the sons of Elam, answered and said to Ezra, We have trespassed against our God, and have taken strange wives of the people of the land: yet now there is hope in Israel concerning this thing.
Esra 10:3 Tehkäämme siis liitto Jumalamme kanssa, että erotamme kaikki vaimot ja heidän lapsensa herrani neuvon mukaan, niiden neuvon mukaan, jotka vapisevat Jumalamme käskyn edessä, ja se tehtäköön lain mukaan.
Ezra 10:3 Now therefore let us make a covenant with our God to put away all the wives, and such as are born of them, according to the counsel of my lord, and of those that tremble at the commandment of our God; and let it be done according to the law.
Esra 10:4 Nouse, sillä tämä asia kuuluu sinulle. Me olemme sinun kanssasi. Ole rohkea ja tee se.
Ezra 10:4 Arise; for this matter belongs to you: we also will be with you: be of good courage, and do it.
Esra 10:5 Niin Esra nousi ja vannotti ylipapit, leeviläiset ja koko Israelin, että heidän tulisi tehdä tämän sanan mukaan. Ja he vannoivat.
Ezra 10:5 Then arose Ezra, and made the chief priests, the Levites, and all Israel, to swear that they should do according to this word. And they swore.
Esra 10:6 Niin Esra nousi Jumalan temppelin edestä ja meni Joohananin, Eljasibin pojan, kammioon. Sinne tultuaan hän ei syönyt leipää eikä juonut vettä, sillä hän suri pakkosiirtolaisten rikkomuksia.
Ezra 10:6 Then Ezra rose up from before the house of God, and went into the chamber of Johanan the son of Eliashib: and when he came thither, he did eat no bread, nor drink water: for he mourned because of the transgression of them that had been carried away.
Esra 10:7 Ja he julistivat Juudassa ja Jerusalemissa kaikille pakkosiirtolaisille, että heidän tuli kokoontua Jerusalemiin;
Ezra 10:7 And they made proclamation throughout Judah and Jerusalem to all the children of the captivity, that they should gather themselves together to Jerusalem;
Esra 10:8 Ja että kenenkään omaisuus, ruhtinaiden ja vanhinten neuvon mukaan, tulisi menettää kolmen päivän kuluessa ja hänet itse erotettaisiin pakkosiirtolaisten seurakunnasta.
Ezra 10:8 And that whoever would not come within three days, according to the counsel of the princes and the elders, all his substance should be forfeited, and himself separated from the congregation of those that had been carried away.
Esra 10:9 Niin kaikki Juudan ja Benjaminin miehet kokoontuivat Jerusalemiin kolmen päivän kuluessa. Oli yhdeksännen kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä, ja kaikki kansa istui Jumalan temppelin kadulla vapisten tämän asian vuoksi.
Ezra 10:9 Then all the men of Judah and Benjamin gathered themselves together to Jerusalem within three days. It was the ninth month, on the twentieth day of the month; and all the people sat in the street of the house of God, trembling because of this matter, and
Esra 10:10 Ja pappi Esra nousi ja sanoi heille: Te olette tehneet syntiä ja ottaneet muukalaisia vaimoja lisätäksenne Israelin syntiä.
Ezra 10:10 And Ezra the priest stood up, and said to them, You have transgressed, and have taken strange wives, to increase the trespass of Israel.
Esra 10:11 Tunnustakaa nyt Herralle, isienne Jumalalle, syntinne ja tehkää hänen tahtonsa; eristäytykää maan kansoista ja muukalaisvaimoista.
Ezra 10:11 Now therefore make confession to the LORD God of your fathers, and do his pleasure: and separate yourselves from the people of the land, and from the strange wives.
Esra 10:12 Niin koko seurakunta vastasi ja sanoi suurella äänellä: Niin kuin sinä sanoit, niin meidän on tehtävä.
Ezra 10:12 Then all the congregation answered and said with a loud voice, As you have said, so must we do.
Esra 10:13 Mutta väkeä on paljon, ja on runsassateinen aika, emmekä voi pysyä ulkona. Eikä tämä ole yhden tai kahden päivän työ, sillä meitä on paljon, jotka ovat tässä asiassa rikkoneet.
Ezra 10:13 But the people are many, and it is a time of much rain, and we are not able to stand without, neither is this a work of one day or two: for we are many that have transgressed in this thing.
Esra 10:14 Astukoot nyt koko seurakuntamme päämiehet, ja kaikki ne, jotka ovat ottaneet vieraita vaimoja kaupungeissamme, tulkoot määrättyinä aikoina, ja heidän kanssaan jokaisen kaupungin vanhimmat ja tuomarit, kunnes Jumalamme kiivas viha tästä asiasta on tullut.
Ezra 10:14 Let now our rulers of all the congregation stand, and let all them which have taken strange wives in our cities come at appointed times, and with them the elders of every city, and the judges thereof, until the fierce wrath of our God for this matter be t
Esra 10:15 Vain Jonathan, Asahelin poika, ja Jahasja, Tikvan poika, olivat tässä asiassa toimeksiantoja, ja heitä auttoivat leeviläiset Mesullam ja Sabbetai.
Ezra 10:15 Only Jonathan the son of Asahel and Jahaziah the son of Tikvah were employed about this matter: and Meshullam and Shabbethai the Levite helped them.
Esra 10:16 Ja pakkosiirtolaiset tekivät niin. Ja pappi Esra erotettiin ja muutamat perhekuntien päämiehet, heidän perhekunnittain, kaikki nimeltänsä, ja he istuivat kymmenennen kuukauden ensimmäisenä päivänä tutkimaan asiaa.
Ezra 10:16 And the children of the captivity did so. And Ezra the priest, with certain chief of the fathers, after the house of their fathers, and all of them by their names, were separated, and sat down in the first day of the tenth month to examine the matter.
Esra 10:17 Ja he lopettivat kaikkien niiden miesten kanssa, jotka olivat ottaneet vieraita vaimoja, ensimmäisen kuukauden ensimmäiseen päivään mennessä.
Ezra 10:17 And they made an end with all the men that had taken strange wives by the first day of the first month.
Esra 10:18 Ja pappien poikien joukosta löydettiin niitä, jotka olivat ottaneet vieraita vaimoja: Jeesuan, Joosadakin pojan, pojista ja hänen veljistään Maaseja, Elieser, Jarib ja Gedalja.
Ezra 10:18 And among the sons of the priests there were found that had taken strange wives: namely, of the sons of Jeshua the son of Jozadak, and his brothers; Maaseiah, and Eliezer, and Jarib, and Gedaliah.
Esra 10:19 Ja he antoivat kätensä hyljätäkseen vaimonsa, ja koska he olivat syyllisiä, he uhrasivat pässin laumasta rikkomuksensa tähden.
Ezra 10:19 And they gave their hands that they would put away their wives; and being guilty, they offered a ram of the flock for their trespass.
Esra 10:20 Ja Immerin lapsista Hanani ja Sebadja.
Ezra 10:20 And of the sons of Immer; Hanani, and Zebadiah.
Esra 10:21 ja Harimin pojista; Maaseja, Elia, Semaja, Jehiel ja Ussia.
Ezra 10:21 And of the sons of Harim; Maaseiah, and Elijah, and Shemaiah, and Jehiel, and Uzziah.
Esra 10:22 Ja Pashurin jälkeläisistä Eljoenai, Maaseja, Jismael, Netanel, Joosabad ja Elasa.
Ezra 10:22 And of the sons of Pashur; Elioenai, Maaseiah, Ishmael, Nethaneel, Jozabad, and Elasah.
Esra 10:23 myös leeviläisten; Josabad, Simei ja Kelaja, se on Kelita, Petahja, Juuda ja Elieser.
Ezra 10:23 Also of the Levites; Jozabad, and Shimei, and Kelaiah, (the same is Kelita,) Pethahiah, Judah, and Eliezer.
Esra 10:24 myös laulajista; Eliasib: ja ovenvartiasta; Sallum, Telem ja Uri.
Ezra 10:24 Of the singers also; Eliashib: and of the porters; Shallum, and Telem, and Uri.
Esra 10:25 Ja Israelista: Paroksen jälkeläisistä Ramja, Jissia, Malkia, Miamin, Eleasar, Malkia ja Benaja.
Ezra 10:25 Moreover of Israel: of the sons of Parosh; Ramiah, and Jeziah, and Malchiah, and Miamin, and Eleazar, and Malchijah, and Benaiah.
Esra 10:26 Ja Eelamin lapsista Mattanja, Sakarja, Jehiel, Abdi, Jeremot ja Elia.
Ezra 10:26 And of the sons of Elam; Mattaniah, Zechariah, and Jehiel, and Abdi, and Jeremoth, and Eliah.
Esra 10:27 Ja Zattun pojista; Elioenai, Eljasib, Mattania ja Jeremot, ja Sabad ja Azisa.
Ezra 10:27 And of the sons of Zattu; Elioenai, Eliashib, Mattaniah, and Jeremoth, and Zabad, and Aziza.
Esra 10:28 Myös Bebain pojista; Johanan, Hananja, Zabbai ja Athlai.
Ezra 10:28 Of the sons also of Bebai; Jehohanan, Hananiah, Zabbai, and Athlai.
Esra 10:29 Ja Banin jälkeläisistä Mesullam, Malluk, Adaja, Jasub, Seal ja Ramot.
Ezra 10:29 And of the sons of Bani; Meshullam, Malluch, and Adaiah, Jashub, and Sheal, and Ramoth.
Esra 10:30 ja Pahatmoabin pojista; Adna, Kelal, Benaja, Maaseja, Mattania, Besaleel, Binnui ja Manasse.
Ezra 10:30 And of the sons of Pahathmoab; Adna, and Chelal, Benaiah, Maaseiah, Mattaniah, Bezaleel, and Binnui, and Manasseh.
Esra 10:31 Ja Harimin jälkeläisistä Elieser, Jissia, Malkia, Semaja, Simeon,
Ezra 10:31 And of the sons of Harim; Eliezer, Ishijah, Malchiah, Shemaiah, Shimeon,
Esra 10:32 Benjamin, Malluk ja Semaria.
Ezra 10:32 Benjamin, Malluch, and Shemariah.
Esra 10:33 Hasumin pojista; Mattenai, Mattatha, Sabad, Eliphelet, Jeremai, Manasse ja Simei.
Ezra 10:33 Of the sons of Hashum; Mattenai, Mattathah, Zabad, Eliphelet, Jeremai, Manasseh, and Shimei.
Esra 10:34 Banin pojista; Maadai, Amram ja Uel,
Ezra 10:34 Of the sons of Bani; Maadai, Amram, and Uel,
Esra 10:35 Benaja, Bedeja, Kellu,
Ezra 10:35 Benaiah, Bedeiah, Chelluh,
Esra 10:36 Vanja, Meremot, Eljasib,
Ezra 10:36 Vaniah, Meremoth, Eliashib,
Esra 10:37 Mattaniah, Mattenai ja Jaasau,
Ezra 10:37 Mattaniah, Mattenai, and Jaasau,
Esra 10:38 Ja Bani, ja Binnui, ja Simei,
Ezra 10:38 And Bani, and Binnui, Shimei,
Esra 10:39 ja Selemia, Naatan ja Adaja,
Ezra 10:39 And Shelemiah, and Nathan, and Adaiah,
Esra 10:40 Mahnadebai, Šasai, Šarai,
Ezra 10:40 Machnadebai, Shashai, Sharai,
Esra 10:41 Asarel, Selemja, Semarja,
Ezra 10:41 Azareel, and Shelemiah, Shemariah,
Esra 10:42 Sallum, Amarja ja Joosef.
Ezra 10:42 Shallum, Amariah, and Joseph.
Esra 10:43 Nebon pojista; Jeiel, Mattitja, Sabad, Sebina, Jadau ja Joel, Benaja.
Ezra 10:43 Of the sons of Nebo; Jeiel, Mattithiah, Zabad, Zebina, Jadau, and Joel, Benaiah.
Esra 10:44 Nämä kaikki olivat ottaneet muukalaisia vaimoja, ja joillakin heistä oli vaimoja, joiden kanssa he olivat saaneet lapsia.
Ezra 10:44 All these had taken strange wives: and some of them had wives by whom they had children.
Nehemia 1:1 Nehemian, Hakaljan pojan, sanat. Ja tapahtui kislev-kuussa, kahdentenakymmenentenä vuonna, kun minä olin Susanin linnassa,
Nehemiah 1:1 The words of Nehemiah the son of Hachaliah. And it came to pass in the month Chisleu, in the twentieth year, as I was in Shushan the palace,
Nehemia 1:2 Että Hanani, yksi veljistäni, tuli, hän ja muutamia Juudan miehiä; ja minä kysyin heiltä pakoon päässeistä juutalaisista, jotka olivat jääneet jäljelle vankeudesta, ja Jerusalemista.
Nehemiah 1:2 That Hanani, one of my brothers, came, he and certain men of Judah; and I asked them concerning the Jews that had escaped, which were left of the captivity, and concerning Jerusalem.
Nehemia 1:3 Ja he sanoivat minulle: Jäljelle jääneet pakkosiirtolaiset tuossa maakunnassa ovat suuressa kurjuudessa ja häväistyksen alaisena. Jerusalemin muuri on revitty maahan, ja sen portit ovat tulella poltetut.
Nehemiah 1:3 And they said to me, The remnant that are left of the captivity there in the province are in great affliction and reproach: the wall of Jerusalem also is broken down, and the gates thereof are burned with fire.
Nehemia 1:4 Ja kun minä kuulin nämä sanat, istuin alas ja itkin ja murehdin tiettyjä päiviä, paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edessä,
Nehemiah 1:4 And it came to pass, when I heard these words, that I sat down and wept, and mourned certain days, and fasted, and prayed before the God of heaven,
Nehemia 1:5 Ja sanoin: Minä rukoilen sinua, Herra, taivaan Jumala, sinä suuri ja peljättävä Jumala, joka pidät liiton ja olet armollinen niille, jotka sinua rakastavat ja pitävät sinun käskysi:
Nehemiah 1:5 And said, I beseech you, O LORD God of heaven, the great and terrible God, that keeps covenant and mercy for them that love him and observe his commandments:
Nehemia 1:6 Olkoon korvasi tarkkaavainen ja silmäsi avoinna, että kuulisit palvelijasi rukouksen, jota minä rukoilen sinun edessäsi päivin ja öin palvelijoidesi israelilaisten puolesta. Minä tunnustan israelilaisten synnit, jotka me olemme jälleen tehneet.
Nehemiah 1:6 Let your ear now be attentive, and your eyes open, that you may hear the prayer of your servant, which I pray before you now, day and night, for the children of Israel your servants, and confess the sins of the children of Israel, which we have sinned aga
Nehemia 1:7 Me olemme kohdelleet sinua hyvin turmiollisesti emmekä ole pitäneet käskyjä, säädöksiä ja oikeuksia, jotka annoit palvelijallesi Moosekselle.
Nehemiah 1:7 We have dealt very corruptly against you, and have not kept the commandments, nor the statutes, nor the judgments, which you commanded your servant Moses.
Nehemia 1:8 Muista siis, minä rukoilen, se sana, jonka käskit palvelijallesi Moosekselle sanoen: 'Jos te rikotte, minä hajotan teidät kansojen sekaan'.
Nehemiah 1:8 Remember, I beseech you, the word that you commanded your servant Moses, saying, If you transgress, I will scatter you abroad among the nations:
Nehemia 1:9 Mutta jos te käännytte minun puoleeni ja pidätte minun käskyni ja teette ne, niin vaikka teidät olisivatkin karkotettuja taivaan ääriin asti, minä kokoan heidät sieltäkin ja tuon heidät siihen paikkaan, jonka olen valinnut nimeni asuinpaikaksi.
Nehemiah 1:9 But if you turn to me, and keep my commandments, and do them; though there were of you cast out to the uttermost part of the heaven, yet will I gather them from there, and will bring them to the place that I have chosen to set my name there.
Nehemia 1:10 Nämä ovat nyt sinun palvelijasi ja sinun kansasi, jonka sinä olet lunastanut suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi.
Nehemiah 1:10 Now these are your servants and your people, whom you have redeemed by your great power, and by your strong hand.
Nehemia 1:11 Oi Herra, minä rukoilen sinua, anna nyt korvasi olla tarkkaavainen palvelijasi rukoukselle ja palvelijoidesi rukoukselle, jotka halajavat pelätä sinun nimeäsi. Ja anna palvelijasi tänä päivänä menestyä ja anna hänelle armo tämän miehen edessä. Sillä minä olin
Nehemiah 1:11 O LORD, I beseech you, let now your ear be attentive to the prayer of your servant, and to the prayer of your servants, who desire to fear your name: and prosper, I pray you, your servant this day, and grant him mercy in the sight of this man. For I was t
Nehemia 2:1 Ja tapahtui Nisan-kuussa, kuningas Artakserkseen kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena, että viini oli hänen edessään; ja minä otin viinin ja annoin sen kuninkaalle. Sillä en ollut ennen ollut surullinen hänen edessään.
Nehemiah 2:1 And it came to pass in the month Nisan, in the twentieth year of Artaxerxes the king, that wine was before him: and I took up the wine, and gave it to the king. Now I had not been beforetime sad in his presence.
Nehemia 2:2 Miksi kuningas sanoi minulle: Miksi olet surullinen, vaikka et ole sairas? Se ei ole muuta kuin sydämen murhetta. Silloin minä pelkäsin kovin,
Nehemiah 2:2 Why the king said to me, Why is your countenance sad, seeing you are not sick? this is nothing else but sorrow of heart. Then I was very sore afraid,
Nehemia 2:3 Ja sanoi kuninkaalle: Eläköön kuningas ikuisesti! Miksi en olisi surullinen, kun kaupunki, isieni hautojen sija, on autiona ja sen portit tulen polttamina?
Nehemiah 2:3 And said to the king, Let the king live for ever: why should not my countenance be sad, when the city, the place of my fathers’ sepulchers, lies waste, and the gates thereof are consumed with fire?
Nehemia 2:4 Niin kuningas sanoi minulle: Mitä pyydät? Niin minä rukoilin taivaan Jumalaa.
Nehemiah 2:4 Then the king said to me, For what do you make request? So I prayed to the God of heaven.
Nehemia 2:5 Ja minä sanoin kuninkaalle: Jos kuningas näkee hyväksi ja jos palvelijasi on saanut suosion sinun silmissäsi, niin lähetät minut Juudaan, isieni hautojen kaupunkiin, rakentamaan sen uudelleen.
Nehemiah 2:5 And I said to the king, If it please the king, and if your servant have found favor in your sight, that you would send me to Judah, to the city of my fathers’ sepulchers, that I may build it.
Nehemia 2:6 Ja kuningas sanoi minulle (kuningatar istui hänen vieressään): Kuinka kauan matkasi kestää ja milloin palaat? Niin kuningas näki hyväksi lähettää minut, ja minä määräsin hänelle ajan.
Nehemiah 2:6 And the king said to me, (the queen also sitting by him,) For how long shall your journey be? and when will you return? So it pleased the king to send me; and I set him a time.
Nehemia 2:7 Ja minä sanoin kuninkaalle: Jos kuningas hyväksi näkee, niin annettakoon minulle kirjeet Eufrat-virran toisella puolella oleville käskynhaltijoille, että he kuljettaisivat minua Juudaan asti,
Nehemiah 2:7 Moreover I said to the king, If it please the king, let letters be given me to the governors beyond the river, that they may convey me over till I come into Judah;
Nehemia 2:8 Ja kirjeen Asafille, kuninkaan metsänvartijalle, että hän antaisi minulle puuta talon porttien palkkien tekemiseksi ja kaupungin muuriin ja taloon, johon menen. Ja kuningas myönsi minulle
Nehemiah 2:8 And a letter to Asaph the keeper of the king’s forest, that he may give me timber to make beams for the gates of the palace which appertained to the house, and for the wall of the city, and for the house that I shall enter into. And the king granted me, a
Nehemia 2:9 Sitten tulin joen toisella puolella olevien käskynhaltijoiden luo ja annoin heille kuninkaan kirjeet. Kuningas oli lähettänyt kanssani armeijan päälliköitä ja ratsumiehiä.
Nehemiah 2:9 Then I came to the governors beyond the river, and gave them the king’s letters. Now the king had sent captains of the army and horsemen with me.
Nehemia 2:10 Kun hooronilainen Sanballat ja ammonilainen palvelija Tobia kuulivat siitä, he pahoittivat mielensä suuresti siitä, että mies oli tullut huolehtimaan israelilaisten hyvinvoinnista.
Nehemiah 2:10 When Sanballat the Horonite, and Tobiah the servant, the Ammonite, heard of it, it grieved them exceedingly that there was come a man to seek the welfare of the children of Israel.
Nehemia 2:11 Niin minä tulin Jerusalemiin ja olin siellä kolme päivää.
Nehemiah 2:11 So I came to Jerusalem, and was there three days.
Nehemia 2:12 Ja minä nousin yöllä, minä ja muutamat miehet kanssani; enkä kertonut kenellekään, mitä Jumalani oli pannut sydämeeni tehdä Jerusalemissa; eikä minulla ollut mukanani mitään eläintä, paitsi se eläin, jolla ratsastin.
Nehemiah 2:12 And I arose in the night, I and some few men with me; neither told I any man what my God had put in my heart to do at Jerusalem: neither was there any beast with me, save the beast that I rode on.
Nehemia 2:13 Ja minä menin yöllä laaksonportista ulos, lohikäärmekaivon edestä, lantaportille, ja katselin Jerusalemin muureja, jotka olivat sortuneet, ja sen portteja, jotka olivat tulen polttamat.
Nehemiah 2:13 And I went out by night by the gate of the valley, even before the dragon well, and to the dung port, and viewed the walls of Jerusalem, which were broken down, and the gates thereof were consumed with fire.
Nehemia 2:14 Sitten menin lähteen portille ja kuninkaanlammikolle, mutta siellä ei ollut tilaa kulkea eläimen läpi, joka oli minun allani.
Nehemiah 2:14 Then I went on to the gate of the fountain, and to the king’s pool: but there was no place for the beast that was under me to pass.
Nehemia 2:15 Sitten menin yöllä ylös puroa pitkin ja katselin muuria, käännyin takaisin ja menin sisään laakson portista ja palasin niin.
Nehemiah 2:15 Then went I up in the night by the brook, and viewed the wall, and turned back, and entered by the gate of the valley, and so returned.
Nehemia 2:16 Eivätkä hallitsijat tienneet, minne menin tai mitä tein; enkä ollut vielä kertonut sitä juutalaisille enkä papeille, enkä aatelisille, enkä hallitsijoille enkä muillekaan, jotka työtä tekivät.
Nehemiah 2:16 And the rulers knew not where I went, or what I did; neither had I as yet told it to the Jews, nor to the priests, nor to the nobles, nor to the rulers, nor to the rest that did the work.
Nehemia 2:17 Niin minä sanoin heille: Te näette, missä ahdingossa me olemme, kuinka Jerusalem on autiona ja sen portit tulella poltettuina. Tulkaa, rakentakaamme uudelleen Jerusalemin muurit, emmekä enää olisi häpeän aiheena.
Nehemiah 2:17 Then said I to them, You see the distress that we are in, how Jerusalem lies waste, and the gates thereof are burned with fire: come, and let us build up the wall of Jerusalem, that we be no more a reproach.
Nehemia 2:18 Sitten minä kerroin heille Jumalani kädestä, joka oli ollut minun päälläni, ja myös kuninkaan sanoista, jotka hän oli minulle puhunut. Ja he sanoivat: Nouskaamme ja rakentakaamme. Niin he vahvistivat käsiään tätä hyvää työtä varten.
Nehemiah 2:18 Then I told them of the hand of my God which was good on me; as also the king’s words that he had spoken to me. And they said, Let us rise up and build. So they strengthened their hands for this good work.
Nehemia 2:19 Mutta kun hooronilainen Sanballat, ammonilainen palvelija Tobia ja arabialainen Gesem sen kuulivat, pilkkasivat he meitä ja halveksivat meitä sanoen: Mitä te teette? Aiotteko kapinoida kuningasta vastaan?
Nehemiah 2:19 But when Sanballat the Horonite, and Tobiah the servant, the Ammonite, and Geshem the Arabian, heard it, they laughed us to scorn, and despised us, and said, What is this thing that you do? will you rebel against the king?
Nehemia 2:20 Niin minä vastasin heille ja sanoin heille: Taivaan Jumala, hän suo meille menestystä; sen tähden me, hänen palvelijansa, nousemme ja rakennamme; mutta teillä ei ole osuutta, oikeutta eikä muistoa Jerusalemissa.
Nehemiah 2:20 Then answered I them, and said to them, The God of heaven, he will prosper us; therefore we his servants will arise and build: but you have no portion, nor right, nor memorial, in Jerusalem.
Nehemia 3:1 Silloin nousi ylimmäinen pappi Eljasib veljiensä, pappien, kanssa, ja he rakensivat Lammasportin; he pyhittivät sen ja asettivat sen ovet paikoilleen; aina Meahin torniin ja Hananelin torniin asti he pyhittivät sen.
Nehemiah 3:1 Then Eliashib the high priest rose up with his brothers the priests, and they built the sheep gate; they sanctified it, and set up the doors of it; even to the tower of Meah they sanctified it, to the tower of Hananeel.
Nehemia 3:2 Ja hänen vieressään rakensivat Jerikon miehet. Ja heidän vieressään rakensi Sakkur, Imrin poika.
Nehemiah 3:2 And next to him built the men of Jericho. And next to them built Zaccur the son of Imri.
Nehemia 3:3 Mutta Kalaportin rakensivat Hassenaan pojat, ja he myös panivat sen palkit paikoilleen ja asettivat paikoilleen sen ovet, lukot ja salvat.
Nehemiah 3:3 But the fish gate did the sons of Hassenaah build, who also laid the beams thereof, and set up the doors thereof, the locks thereof, and the bars thereof.
Nehemia 3:4 Heidän vieressään korjasi Meremot, Uurian poika, joka oli Koosin poika. Heidän vieressään korjasi Mesullam, Berekjan poika, joka oli Mesesabeelin poika. Heidän vieressään korjasi Sadok, Baanan poika.
Nehemiah 3:4 And next to them repaired Meremoth the son of Urijah, the son of Koz. And next to them repaired Meshullam the son of Berechiah, the son of Meshezabeel. And next to them repaired Zadok the son of Baana.
Nehemia 3:5 Ja heidän vieressään korjasivat tekoalaiset, mutta heidän ylimyksensä eivät antaneet kaulaansa Herransa työlle.
Nehemiah 3:5 And next to them the Tekoites repaired; but their nobles put not their necks to the work of their LORD.
Nehemia 3:6 Vanhan portin korjasivat Joojada, Paseahin poika, ja Mesullam, Besodjan poika; he kattoivat sen ja asettivat paikoilleen sen ovet, lukot ja salvat.
Nehemiah 3:6 Moreover the old gate repaired Jehoiada the son of Paseah, and Meshullam the son of Besodeiah; they laid the beams thereof, and set up the doors thereof, and the locks thereof, and the bars thereof.
Nehemia 3:7 Ja heidän vieressään korjasivat gibeonilainen Melatja ja meronotilainen Jaadon sekä Gibeonin ja Mispan miehet, joen tällä puolella olevan käskynhaltijan valtaistuimen luona.
Nehemiah 3:7 And next to them repaired Melatiah the Gibeonite, and Jadon the Meronothite, the men of Gibeon, and of Mizpah, to the throne of the governor on this side the river.
Nehemia 3:8 Hänen vieressään korjasi Ussiel, Harhajan poika, kultaseppä. Hänen vieressään korjasi myös Hananja, erään apteekkarin poika. Ja he linnoittivat Jerusalemin leveälle muurille asti.
Nehemiah 3:8 Next to him repaired Uzziel the son of Harhaiah, of the goldsmiths. Next to him also repaired Hananiah the son of one of the apothecaries, and they fortified Jerusalem to the broad wall.
Nehemia 3:9 Ja heidän vieressään korjasi Refaja, Hurin poika, Jerusalemin toisen puoliskon päällikkö.
Nehemiah 3:9 And next to them repaired Rephaiah the son of Hur, the ruler of the half part of Jerusalem.
Nehemia 3:10 Heidän vieressään korjasi Jedaja, Harumafin poika, talonsa kohdalla. Hänen vieressään korjasi Hattus, Hasabnjan poika.
Nehemiah 3:10 And next to them repaired Jedaiah the son of Harumaph, even over against his house. And next to him repaired Hattush the son of Hashabniah.
Nehemia 3:11 Toisen osan ja pätsitornin korjasivat Malkia, Harimin poika, ja Hasub, Pahat-Moabin poika.
Nehemiah 3:11 Malchijah the son of Harim, and Hashub the son of Pahathmoab, repaired the other piece, and the tower of the furnaces.
Nehemia 3:12 Ja hänen vieressään korjasi Sallum, Halohesin poika, Jerusalemin toisen puoliskon päällikkö, hän ja hänen tyttärensä.
Nehemiah 3:12 And next to him repaired Shallum the son of Halohesh, the ruler of the half part of Jerusalem, he and his daughters.
Nehemia 3:13 Laaksoportin korjasivat Hanun ja Sanoahin asukkaat; he rakensivat sen ja asettivat paikoilleen sen ovet, lukot ja salvat, ja tuhat kyynärää muuria lantaporttiin asti.
Nehemiah 3:13 The valley gate repaired Hanun, and the inhabitants of Zanoah; they built it, and set up the doors thereof, the locks thereof, and the bars thereof, and a thousand cubits on the wall to the dung gate.
Nehemia 3:14 Mutta lantaportin korjasi Malkia, Rekabin poika, Beet-Keremin osan päällikkö; hän rakensi sen ja asetti paikoilleen sen ovet, lukot ja salvat.
Nehemiah 3:14 But the dung gate repaired Malchiah the son of Rechab, the ruler of part of Bethhaccerem; he built it, and set up the doors thereof, the locks thereof, and the bars thereof.
Nehemia 3:15 Mutta Lähdeportin korjasi Sallun, Kolhosen poika, Mispan osan päällikkö; hän rakensi sen ja peitti sen, asetti paikoilleen sen ovet, lukot ja salvat, ja Siloahin lammikon muurin kuninkaan puutarhan luona,
Nehemiah 3:15 But the gate of the fountain repaired Shallun the son of Colhozeh, the ruler of part of Mizpah; he built it, and covered it, and set up the doors thereof, the locks thereof, and the bars thereof, and the wall of the pool of Siloah by the king’s garden, an
Nehemia 3:16 Hänen jälkeensä korjasi Nehemia, Asbukin poika, Bet-Suurin toisen puolen päällikkö, aina Daavidin hautojen kohdalle ja tekolammikolle ja sankarien talolle asti.
Nehemiah 3:16 After him repaired Nehemiah the son of Azbuk, the ruler of the half part of Bethzur, to the place over against the sepulchers of David, and to the pool that was made, and to the house of the mighty.
Nehemia 3:17 Hänen jälkeensä korjasivat leeviläiset Rehum, Banin poika. Hänen vieressään korjasi Hasabja, Keilan toisen puoliskon päällikkö, omalla alueellaan.
Nehemiah 3:17 After him repaired the Levites, Rehum the son of Bani. Next to him repaired Hashabiah, the ruler of the half part of Keilah, in his part.
Nehemia 3:18 Hänen jälkeensä korjasivat heidän veljensä Bavai, Henadadin poika, Keilan piirikunnan toisen puoliskon päällikkö.
Nehemiah 3:18 After him repaired their brothers, Bavai the son of Henadad, the ruler of the half part of Keilah.
Nehemia 3:19 Ja hänen vieressään korjasi Eser, Jesuan poika, Mispan ruhtinas, toisen osan, asehuoneen nousevan tien kohdalle muurin kulmassa.
Nehemiah 3:19 And next to him repaired Ezer the son of Jeshua, the ruler of Mizpah, another piece over against the going up to the armory at the turning of the wall.
Nehemia 3:20 Hänen jälkeensä korjasi Baruk, Sabbain poika, ahkerasti toisen osan, muurin kulmasta ylimmäisen papin Eljasibin talon oveen asti.
Nehemiah 3:20 After him Baruch the son of Zabbai earnestly repaired the other piece, from the turning of the wall to the door of the house of Eliashib the high priest.
Nehemia 3:21 Hänen jälkeensä korjasi Meremot, Uurian poika, joka oli Koosin poika, toisen osan, Eljasibin talon ovesta Eljasibin talon päähän.
Nehemiah 3:21 After him repaired Meremoth the son of Urijah the son of Koz another piece, from the door of the house of Eliashib even to the end of the house of Eliashib.
Nehemia 3:22 Ja hänen jälkeensä korjasivat papit, tasangon miehet.
Nehemiah 3:22 And after him repaired the priests, the men of the plain.
Nehemia 3:23 Hänen jälkeensä korjasivat Benjamin ja Hasub oman talonsa kohdalta. Hänen jälkeensä korjasi Asarja, Maasejan poika, Ananjan pojan, oman talonsa kohdalta.
Nehemiah 3:23 After him repaired Benjamin and Hashub over against their house. After him repaired Azariah the son of Maaseiah the son of Ananiah by his house.
Nehemia 3:24 Hänen jälkeensä korjasi Binnui, Henadadin poika, toisen osan Asarjan talosta muurin kulmaan, aina kulmaan asti.
Nehemiah 3:24 After him repaired Binnui the son of Henadad another piece, from the house of Azariah to the turning of the wall, even to the corner.
Nehemia 3:25 Palal, Usain poika, muurin mutkan ja kuninkaan ylimmästä linnasta vankilapihan luona ulottuvan tornin kohdalla. Hänen jälkeensä Pedaja, Paroksen poika.
Nehemiah 3:25 Palal the son of Uzai, over against the turning of the wall, and the tower which lies out from the king’s high house, that was by the court of the prison. After him Pedaiah the son of Parosh.
Nehemia 3:26 Ja netinit asuivat Ofelissa, aina Vesiportin ja ulospäin olevan tornin kohdalle asti.
Nehemiah 3:26 Moreover the Nethinims dwelled in Ophel, to the place over against the water gate toward the east, and the tower that lies out.
Nehemia 3:27 Heidän jälkeensä tekoalaiset korjasivat toisen osan, suuren, ulkona olevan tornin kohdalta, Ofelin muuriin asti.
Nehemiah 3:27 After them the Tekoites repaired another piece, over against the great tower that lies out, even to the wall of Ophel.
Nehemia 3:28 Hevosportin yläpuolelta korjasivat papit, kukin talonsa kohdalla.
Nehemiah 3:28 From above the horse gate repaired the priests, every one over against his house.
Nehemia 3:29 Heidän jälkeensä korjasi Sadok, Immerin poika, talonsa kohdalta. Hänen jälkeensä korjasi myös Semaja, Sekanjan poika, itäportin vartija.
Nehemiah 3:29 After them repaired Zadok the son of Immer over against his house. After him repaired also Shemaiah the son of Shechaniah, the keeper of the east gate.
Nehemia 3:30 Hänen jälkeensä korjasivat Hananja, Selemjan poika, ja Hanun, Salafin kuudes poika, toisen osan. Hänen jälkeensä korjasi Mesullam, Berekjan poika, kammionsa kohdalta.
Nehemiah 3:30 After him repaired Hananiah the son of Shelemiah, and Hanun the sixth son of Zalaph, another piece. After him repaired Meshullam the son of Berechiah over against his chamber.
Nehemia 3:31 Hänen jälkeensä korjasi kultaseppä Malkia netinien ja kauppiaiden asuinalueelle, Mifkadin portin kohdalle ja kulman nousupaikalle asti.
Nehemiah 3:31 After him repaired Malchiah the goldsmith’s son to the place of the Nethinims, and of the merchants, over against the gate Miphkad, and to the going up of the corner.
Nehemia 3:32 Ja kulman nousun ja Lammasportin välisen osan korjasivat kultasepät ja kauppiaat.
Nehemiah 3:32 And between the going up of the corner to the sheep gate repaired the goldsmiths and the merchants.
Nehemia 4:1 Mutta kun Sanballat kuuli, että me olimme rakentaneet muuria, hän vihastui ja närkästyi suuresti ja pilkkasi juutalaisia.
Nehemiah 4:1 But it came to pass, that when Sanballat heard that we built the wall, he was wroth, and took great indignation, and mocked the Jews.
Nehemia 4:2 Ja hän puhui veljiensä ja Samarian armeijan edessä ja sanoi: Mitä nämä voimattomat juutalaiset tekevät? Aikovatko he linnoittaa itsensä? Uhratako he? Saavatko he sen päätökseen päivässä? Herättävätkö he kivet poltettujen sorakasojen seasta?
Nehemiah 4:2 And he spoke before his brothers and the army of Samaria, and said, What do these feeble Jews? will they fortify themselves? will they sacrifice? will they make an end in a day? will they revive the stones out of the heaps of the rubbish which are burned?
Nehemia 4:3 Mutta ammonilainen Tobia seisoi hänen vieressään, ja hän sanoi: Jos kettu käy yli heidän rakentamiensa kivimuurien, se murtaa ne.
Nehemiah 4:3 Now Tobiah the Ammonite was by him, and he said, Even that which they build, if a fox go up, he shall even break down their stone wall.
Nehemia 4:4 Kuule, meidän Jumalamme, sillä meitä halveksitaan. Käännä heidän häpeänsä heidän oman päänsä päälle ja anna heidät saaliiksi vankeuden maassa.
Nehemiah 4:4 Hear, O our God; for we are despised: and turn their reproach on their own head, and give them for a prey in the land of captivity:
Nehemia 4:5 Äläkä peitä heidän rikoksiaan, äläkä anna heidän syntinsä pyyhittäväksi pois sinun kasvojesi edestä, sillä he ovat vihoittaneet sinut rakentajien edessä.
Nehemiah 4:5 And cover not their iniquity, and let not their sin be blotted out from before you: for they have provoked you to anger before the builders.
Nehemia 4:6 Niin me rakensimme muurin, ja koko muuri oli liitetty yhteen puoleen asti, sillä kansalla oli halu työskennellä.
Nehemiah 4:6 So built we the wall; and all the wall was joined together to the half thereof: for the people had a mind to work.
Nehemia 4:7 Mutta kun Sanballat, Tobia, arabialaiset, ammonilaiset ja asdodilaiset kuulivat, että Jerusalemin muureja oli korjattu ja että niiden aukkoja alettiin paikata, he vihastuivat kovin.
Nehemiah 4:7 But it came to pass, that when Sanballat, and Tobiah, and the Arabians, and the Ammonites, and the Ashdodites, heard that the walls of Jerusalem were made up, and that the breaches began to be stopped, then they were very wroth,
Nehemia 4:8 Ja he kaikki yhdessä tekivät salaliiton tullakseen ja sotiakseen Jerusalemia vastaan ja tehdäkseen sille vahingon.
Nehemiah 4:8 And conspired all of them together to come and to fight against Jerusalem, and to hinder it.
Nehemia 4:9 Kuitenkin me rukoilimme Jumalaamme ja asetimme vartijoita heitä vastaan päivin ja öin heidän takiaan.
Nehemiah 4:9 Nevertheless we made our prayer to our God, and set a watch against them day and night, because of them.
Nehemia 4:10 Ja Juuda sanoi: Taakankantajien voima on heikentynyt ja soraa on paljon, emmekä me pysty rakentamaan muuria uudelleen.
Nehemiah 4:10 And Judah said, The strength of the bearers of burdens is decayed, and there is much rubbish; so that we are not able to build the wall.
Nehemia 4:11 Ja vastustajamme sanoivat: He eivät saa tietää eivätkä nähdä, ennen kuin me tulemme heidän keskelleen, tapamme heidät ja lopetamme työn.
Nehemiah 4:11 And our adversaries said, They shall not know, neither see, till we come in the middle among them, and slay them, and cause the work to cease.
Nehemia 4:12 Ja kun heidän lähellään asuvat juutalaiset tulivat, he sanoivat meille kymmenen kertaa: Kaikista paikoista, joista te palaatte meidän luoksemme, he hyökkäävät teidän kimppuunne.
Nehemiah 4:12 And it came to pass, that when the Jews which dwelled by them came, they said to us ten times, From all places from where you shall return to us they will be on you.
Nehemia 4:13 Sen tähden asetin alemmille paikoille muurin taakse ja ylemmille paikoille asetin kansan sukujensa mukaan miekkoineen, keihäineen ja jousineen.
Nehemiah 4:13 Therefore set I in the lower places behind the wall, and on the higher places, I even set the people after their families with their swords, their spears, and their bows.
Nehemia 4:14 Ja minä katsoin, nousin ja sanoin ylimyksille, hallitsijoille ja muulle kansalle: Älkää pelätkö heitä! Muistakaa Herraa, suurta ja pelättävää, ja taistelkaa veljienne, poikianne, tyttäriänne, vaimojenne ja itsenne puolesta.
Nehemiah 4:14 And I looked, and rose up, and said to the nobles, and to the rulers, and to the rest of the people, Be not you afraid of them: remember the LORD, which is great and terrible, and fight for your brothers, your sons, and your daughters, your wives, and you
Nehemia 4:15 Ja kun vihollisemme kuulivat, että me olimme saaneet tietää ja Jumala oli tehnyt heidän suunnitelmansa tyhjäksi, niin me palasimme kaikki muurin luo, kukin työhönsä.
Nehemiah 4:15 And it came to pass, when our enemies heard that it was known to us, and God had brought their counsel to nothing, that we returned all of us to the wall, every one to his work.
Nehemia 4:16 Ja siitä ajasta lähtien puolet palvelijoistani teki työtä, ja toinen puoli heistä piti hallussaan keihäitä, kilpiä, jousia ja haarniskoja; ja päämiehet olivat koko Juudan heimon takana.
Nehemiah 4:16 And it came to pass from that time forth, that the half of my servants worked in the work, and the other half of them held both the spears, the shields, and the bows, and the habergeons; and the rulers were behind all the house of Judah.
Nehemia 4:17 Sekä muurin rakentajat että taakkojen kantajat ja kuormaajat tekivät työtä kukin yhdellä kädellä ja piti toisella asetta.
Nehemiah 4:17 They which built on the wall, and they that bore burdens, with those that laded, every one with one of his hands worked in the work, and with the other hand held a weapon.
Nehemia 4:18 Rakentajilla oli jokaisella miekka vyötettynä kylkeensä, ja niin he rakensivat. Ja se, joka puhalsi torvea, oli minun luonani.
Nehemiah 4:18 For the builders, every one had his sword girded by his side, and so built. And he that sounded the trumpet was by me.
Nehemia 4:19 Ja minä sanoin ylimyksille, hallitusmiehille ja muulle kansalle: Työ on suuri ja laaja, ja me olemme hajaantuneet muurilla, toinen kaukana toisesta.
Nehemiah 4:19 And I said to the nobles, and to the rulers, and to the rest of the people, The work is great and large, and we are separated on the wall, one far from another.
Nehemia 4:20 Missä siis kuulette pasuunan äänen, sinne kokoonnutte meidän luoksemme; meidän Jumalamme sotii meidän puolestamme.
Nehemiah 4:20 In what place therefore you hear the sound of the trumpet, resort you thither to us: our God shall fight for us.
Nehemia 4:21 Niin me teimme työtä, ja puolet heistä kantoi keihäitä aamunkoitosta tähtien näyttämiseen asti.
Nehemiah 4:21 So we labored in the work: and half of them held the spears from the rising of the morning till the stars appeared.
Nehemia 4:22 Samoin minä sanoin samaan aikaan kansalle: Jokainen palvelijoineen yöpyköön Jerusalemissa, että he olisivat yöllä vartijana meille ja päivällä työtä tekisivät.
Nehemiah 4:22 Likewise at the same time said I to the people, Let every one with his servant lodge within Jerusalem, that in the night they may be a guard to us, and labor on the day.
Nehemia 4:23 Niin emme minä, enkä veljeni, enkä palvelijani emmekä minua seuranneet vartijat, kukaan meistä riisunut vaatteitaan, paitsi että kukin riisui ne pesua varten.
Nehemiah 4:23 So neither I, nor my brothers, nor my servants, nor the men of the guard which followed me, none of us put off our clothes, saving that every one put them off for washing.
Nehemia 5:1 Ja kansa ja heidän vaimonsa huusivat suuresti veljiään, juutalaisia, vastaan.
Nehemiah 5:1 And there was a great cry of the people and of their wives against their brothers the Jews.
Nehemia 5:2 Sillä oli ihmisiä, jotka sanoivat: Meitä, meidän poikiamme ja tyttäriämme on paljon; sentähden me otamme heille viljaa syödäksemme ja elääksemme.
Nehemiah 5:2 For there were that said, We, our sons, and our daughters, are many: therefore we take up corn for them, that we may eat, and live.
Nehemia 5:3 Oli myös muutamia, jotka sanoivat: Me olemme pantanneet maamme, viinitarhamme ja talomme ostaaksemme viljaa nälkätilan vuoksi.
Nehemiah 5:3 Some also there were that said, We have mortgaged our lands, vineyards, and houses, that we might buy corn, because of the dearth.
Nehemia 5:4 Oli myös sellaisia, jotka sanoivat: Olemme lainanneet rahaa kuninkaan veroa varten, ja vieläpä maitamme ja viinitarhojamme vastaan.
Nehemiah 5:4 There were also that said, We have borrowed money for the king’s tribute, and that on our lands and vineyards.
Nehemia 5:5 Mutta nyt meidän lihamme on kuin veljiemme liha, ja lapsemme kuin heidän lapsensa. Ja katso, me teemme poikamme ja tyttäremme orjiksi, ja jotkut tyttäristämme ovat jo orjuuteen ajettuja. Eikä meillä ole valtaa lunastaa heitä.
Nehemiah 5:5 Yet now our flesh is as the flesh of our brothers, our children as their children: and, see, we bring into bondage our sons and our daughters to be servants, and some of our daughters are brought to bondage already: neither is it in our power to redeem th
Nehemia 5:6 Ja minä vihastuin kovasti, kun kuulin heidän huutonsa ja nämä sanat.
Nehemiah 5:6 And I was very angry when I heard their cry and these words.
Nehemia 5:7 Sitten minä neuvottelin itsekseni ja nuhtelin ylimyksiä ja hallitsijoita ja sanoin heille: Te peritte korkoa, jokainen veljeltään. Ja minä kokosin suuren kansankokouksen heitä vastaan.
Nehemiah 5:7 Then I consulted with myself, and I rebuked the nobles, and the rulers, and said to them, You exact usury, every one of his brother. And I set a great assembly against them.
Nehemia 5:8 Ja minä sanoin heille: Me olemme voimiemme mukaan lunastaneet veljemme juutalaiset, jotka myytiin pakanoille; ja tekö myytte veljenne? Vai myydäänkö heidät meille? Silloin he olivat hiljaa eivätkä löytäneet mitään vastausta.
Nehemiah 5:8 And I said to them, We after our ability have redeemed our brothers the Jews, which were sold to the heathen; and will you even sell your brothers? or shall they be sold to us? Then held they their peace, and found nothing to answer.
Nehemia 5:9 Minä sanoin myös: Ei ole hyvä, että te niin teette; eikö teidän pitäisi vaeltaa meidän Jumalamme pelossa pakanain, vihollistemme, pilkan vuoksi?
Nehemiah 5:9 Also I said, It is not good that you do: ought you not to walk in the fear of our God because of the reproach of the heathen our enemies?
Nehemia 5:10 Samoin minä, veljeni ja palvelijani voisimme vaatia heiltä rahaa ja viljaa: lopettakaamme tämä koronkiskominen.
Nehemiah 5:10 I likewise, and my brothers, and my servants, might exact of them money and corn: I pray you, let us leave off this usury.
Nehemia 5:11 Antakaa heille takaisin vielä tänä päivänä heidän maansa, viinitarhansa, oliivilehtonsa ja talonsa sekä sadasosa rahasta, viljasta, viinistä ja öljystä, jonka te heiltä vaaditte.
Nehemiah 5:11 Restore, I pray you, to them, even this day, their lands, their vineyards, their olive groves, and their houses, also the hundredth part of the money, and of the corn, the wine, and the oil, that you exact of them.
Nehemia 5:12 Niin he sanoivat: Me palautamme heidät emmekä vaadi heiltä mitään; teemme niin kuin sanot. Niin minä kutsuin papit ja vannotin heille valan, että he tekisivät tämän lupauksen mukaan.
Nehemiah 5:12 Then said they, We will restore them, and will require nothing of them; so will we do as you say. Then I called the priests, and took an oath of them, that they should do according to this promise.
Nehemia 5:13 Minä ravistelin syliini ja sanoin: Näin Jumala ravistelkoon ulos jokaisen miehen talostaan ja vaivannäöstään, joka ei täytä tätä lupausta; näin hänet ravisteltakoon ulos ja tyhjennettäköön. Ja koko seurakunta sanoi: Aamen, ja ylisti Herraa. Ja kansa teki niin.
Nehemiah 5:13 Also I shook my lap, and said, So God shake out every man from his house, and from his labor, that performes not this promise, even thus be he shaken out, and emptied. And all the congregation said, Amen, and praised the LORD. And the people did according
Nehemia 5:14 Ja siitä ajasta lähtien, jolloin minut nimitettiin heidän käskynhaltijakseen Juudan maahan, kuningas Artakserkseen kahdennestakymmenennestä vuodesta aina kolmanteenkymmenenteen toiseen vuoteen asti, se on kaksitoista vuotta, emme minä ja veljeni ole syöneet käskynhaltijan leipää.
Nehemiah 5:14 Moreover from the time that I was appointed to be their governor in the land of Judah, from the twentieth year even to the two and thirtieth year of Artaxerxes the king, that is, twelve years, I and my brothers have not eaten the bread of the governor.
Nehemia 5:15 Mutta minun edeltäjäni käskynhaltijat olivat kansan veronmaksajia ja ottivat heiltä leipää ja viiniä neljänkymmenen hopeasekelin lisäksi; ja heidän palvelijansakin hallitsivat kansaa, mutta minä en tehnyt niin Jumalanpelon vuoksi.
Nehemiah 5:15 But the former governors that had been before me were chargeable to the people, and had taken of them bread and wine, beside forty shekels of silver; yes, even their servants bore rule over the people: but so did not I, because of the fear of God.
Nehemia 5:16 Niin, minäkin jatkoin tämän muurin rakentamista emmekä ostaneet maata; ja kaikki palvelijani kokoontuivat sinne työhön.
Nehemiah 5:16 Yes, also I continued in the work of this wall, neither bought we any land: and all my servants were gathered thither to the work.
Nehemia 5:17 Lisäksi minun pöydässäni oli sata viisikymmentä juutalaista ja hallitusmiestä, paitsi niitä, jotka olivat tulleet luoksemme ympärillämme asuvien pakanoiden joukosta.
Nehemiah 5:17 Moreover there were at my table an hundred and fifty of the Jews and rulers, beside those that came to us from among the heathen that are about us.
Nehemia 5:18 Minulle valmistettiin päivittäin yksi härkä ja kuusi valiolammasta. Minulle valmistettiin myös lintuja ja kerran kymmenessä päivässä varasto kaikenlaista viiniä. Kaikesta tästä huolimatta en kuitenkaan tarvinnut maaherran leipää, koska orjuus oli raskas tämän kansan päällä.
Nehemiah 5:18 Now that which was prepared for me daily was one ox and six choice sheep; also fowls were prepared for me, and once in ten days store of all sorts of wine: yet for all this required not I the bread of the governor, because the bondage was heavy on this pe
Nehemia 5:19 Ajattele, Jumalani, minua hyväkseni, kaiken sen mukaan, mitä olen tehnyt tälle kansalle.
Nehemiah 5:19 Think on me, my God, for good, according to all that I have done for this people.
Nehemia 6:1 Kun Sanballat, Tobia, arabialainen Gesem ja muut vihollisemme kuulivat, että olin rakentanut muurin, eikä siinä ollut enää yhtään aukkoja (vaikka en ollut vielä silloin pystyttänyt porttien ovia),
Nehemiah 6:1 Now it came to pass when Sanballat, and Tobiah, and Geshem the Arabian, and the rest of our enemies, heard that I had built the wall, and that there was no breach left therein; (though at that time I had not set up the doors on the gates;)
Nehemia 6:2 Sanballat ja Gesem lähettivät minulle sanan: Tule, tapaamme toisemme jossakin Onon tasangon kylistä. Mutta he ajattelivat tehdä minulle onnettomuutta.
Nehemiah 6:2 That Sanballat and Geshem sent to me, saying, Come, let us meet together in some one of the villages in the plain of Ono. But they thought to do me mischief.
Nehemia 6:3 Ja minä lähetin sanansaattajat heidän luokseen sanomaan: Minulla on suuri työ tekeillä, enkä voi tulla alas. Miksi työ pysähtyisi, kun minä sen jätän ja tulen alas teidän luoksenne?
Nehemiah 6:3 And I sent messengers to them, saying, I am doing a great work, so that I cannot come down: why should the work cease, whilst I leave it, and come down to you?
Nehemia 6:4 Silti he lähettivät minulle neljä kertaa tällä tavalla, ja minä vastasin heille samalla tavalla.
Nehemiah 6:4 Yet they sent to me four times after this sort; and I answered them after the same manner.
Nehemia 6:5 Niin lähetti Sanballatin palvelijansa minun luokseni samalla tavalla viidennen kerran avoin kirje kädessään;
Nehemiah 6:5 Then sent Sanballat his servant to me in like manner the fifth time with an open letter in his hand;
Nehemia 6:6 Jossa oli kirjoitettu: Pakanain keskuudessa kerrotaan, ja Gasmu on sanonut sen, että sinä ja juutalaiset aiotte kapinoida; sentähden te rakennatte muurin, että tulisitte heidän kuninkaakseen näiden sanojen mukaan.
Nehemiah 6:6 Wherein was written, It is reported among the heathen, and Gashmu said it, that you and the Jews think to rebel: for which cause you build the wall, that you may be their king, according to these words.
Nehemia 6:7 Sinä olet myös määrännyt profeettoja saarnaamaan sinusta Jerusalemissa näin: 'Juudassa on kuningas'. Ja nyt kuninkaalle ilmoitetaan nämä sanat. Tule siis, neuvotelkaamme keskenämme.
Nehemiah 6:7 And you have also appointed prophets to preach of you at Jerusalem, saying, There is a king in Judah: and now shall it be reported to the king according to these words. Come now therefore, and let us take counsel together.
Nehemia 6:8 Niin minä lähetin hänelle sanan: Ei ole tapahtunut mitään sellaista, mitä sanot, vaan teeskentelet niitä omasta sydämestäsi.
Nehemiah 6:8 Then I sent to him, saying, There are no such things done as you say, but you feign them out of your own heart.
Nehemia 6:9 Sillä he kaikki pelottelivat meitä sanoen: Heidän kätensä herpaantuvat työstä, eikä se tule valmiiksi. Niin vahvista nyt, Jumala, minun käsiäni.
Nehemiah 6:9 For they all made us afraid, saying, Their hands shall be weakened from the work, that it be not done. Now therefore, O God, strengthen my hands.
Nehemia 6:10 Sen jälkeen minä tulin Semajan, Delajan pojan, Mehetabelin pojan, taloon, joka oli suljettuna. Hän sanoi: Kokoontukaamme Jumalan huoneeseen, temppeliin, ja sulkekaamme temppelin ovet, sillä he tulevat tappamaan teidät.
Nehemiah 6:10 Afterward I came to the house of Shemaiah the son of Delaiah the son of Mehetabeel, who was shut up; and he said, Let us meet together in the house of God, within the temple, and let us shut the doors of the temple: for they will come to slay you; yes, in
Nehemia 6:11 Ja minä sanoin: Pitäisikö minunlaiseni miehen paeta? Ja kuka minun kaltaiseni menisi temppeliin pelastaakseen henkensä? Minä en mene sinne.
Nehemiah 6:11 And I said, Should such a man as I flee? and who is there, that, being as I am, would go into the temple to save his life? I will not go in.
Nehemia 6:12 Ja katso, minä ymmärsin, ettei Jumala ollut häntä lähettänyt, vaan että hän lausui tämän ennustuksen minua vastaan, sillä Tobia ja Sanballat olivat palkanneet hänet.
Nehemiah 6:12 And, see, I perceived that God had not sent him; but that he pronounced this prophecy against me: for Tobiah and Sanballat had hired him.
Nehemia 6:13 Sentähden hänet palkattiin, että minä pelkäisin ja tekisin niin ja tekisin syntiä, ja että heillä olisi aihetta pahaan huhuun, jota he voisivat häpäistä minusta.
Nehemiah 6:13 Therefore was he hired, that I should be afraid, and do so, and sin, and that they might have matter for an evil report, that they might reproach me.
Nehemia 6:14 Jumalani, ajattele Tobiaa ja Sanballatia näiden heidän tekojensa perusteella ja naisprofeetta Nooadjaa ja muita profeettoja, jotka olisivat saattaneet minut pelkäämään.
Nehemiah 6:14 My God, think you on Tobiah and Sanballat according to these their works, and on the prophetess Noadiah, and the rest of the prophets, that would have put me in fear.
Nehemia 6:15 Muuri valmistui Elul-kuun kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä, viidessäkymmenessäkahdessa päivässä.
Nehemiah 6:15 So the wall was finished in the twenty and fifth day of the month Elul, in fifty and two days.
Nehemia 6:16 Ja kun kaikki vihollisemme kuulivat sen, ja kaikki pakanat, jotka olivat ympärillämme, näkivät tämän, he masentuivat suuresti omissa silmissään, sillä he ymmärsivät, että tämä teko oli meidän Jumalamme tekemä.
Nehemiah 6:16 And it came to pass, that when all our enemies heard thereof, and all the heathen that were about us saw these things, they were much cast down in their own eyes: for they perceived that this work was worked of our God.
Nehemia 6:17 Ja noina päivinä Juudan ylimykset lähettivät paljon kirjeitä Tobialle, ja Tobian kirjeet saapuivat heille.
Nehemiah 6:17 Moreover in those days the nobles of Judah sent many letters to Tobiah, and the letters of Tobiah came to them.
Nehemia 6:18 Sillä monta oli Juudassa vannottuja hänelle, koska hän oli Sekanjan, Arahin pojan, vävy; ja hänen poikansa Joohanan oli ottanut vaimokseen Mesullamin, Berekjan pojan, tyttären.
Nehemiah 6:18 For there were many in Judah sworn to him, because he was the son in law of Shechaniah the son of Arah; and his son Johanan had taken the daughter of Meshullam the son of Berechiah.
Nehemia 6:19 He kertoivat minulle hänen hyvistä teoistaan ja puhuivat hänelle minun sanoistani. Ja Tobia lähetti kirjeitä pelotellakseen minua.
Nehemiah 6:19 Also they reported his good deeds before me, and uttered my words to him. And Tobiah sent letters to put me in fear.
Nehemia 7:1 Kun muuri oli rakennettu ja minä olin asettanut ovet paikoilleen, ja ovenvartijat, laulajat ja leeviläiset oli asetettu virkoihinsa,
Nehemiah 7:1 Now it came to pass, when the wall was built, and I had set up the doors, and the porters and the singers and the Levites were appointed,
Nehemia 7:2 Että minä annoin veljelleni Hananille ja linnan päällikölle Hananjan Jerusalemin haltuun, sillä hän oli uskollinen mies ja pelkäsi Jumalaa enemmän kuin monet muut.
Nehemiah 7:2 That I gave my brother Hanani, and Hananiah the ruler of the palace, charge over Jerusalem: for he was a faithful man, and feared God above many.
Nehemia 7:3 Ja minä sanoin heille: Älköön Jerusalemin portteja avattako, ennen kuin aurinko on kuuma; ja heidän siinä seisoessaan sulkekoot ovet ja salpakoot ne. Ja asettakoot Jerusalemin asukkaiden vartijat, jokainen omaan vartiopaikkaansa ja jokainen vastapäätä.
Nehemiah 7:3 And I said to them, Let not the gates of Jerusalem be opened until the sun be hot; and while they stand by, let them shut the doors, and bar them: and appoint watches of the inhabitants of Jerusalem, every one in his watch, and every one to be over agains
Nehemia 7:4 Kaupunki oli suuri ja suuri, mutta väkeä oli siellä vähän, eikä taloja rakennettu.
Nehemiah 7:4 Now the city was large and great: but the people were few therein, and the houses were not built.
Nehemia 7:5 Ja Jumalani pani minun sydämeeni koota ylimykset, hallitsijat ja kansan, että heidät voitaisiin laskea sukuluetteloon. Löysin heidän sukuluettelonsa, joka oli ensin tullut esiin, ja siinä oli kirjoitettuna,
Nehemiah 7:5 And my God put into my heart to gather together the nobles, and the rulers, and the people, that they might be reckoned by genealogy. And I found a register of the genealogy of them which came up at the first, and found written therein,
Nehemia 7:6 Nämä olivat ne maakunnan asukkaat, jotka palasivat pakkosiirtolaisten vankeudesta, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen, ja jotka palasivat Jerusalemiin ja Juudaan, kukin kaupunkiinsa;
Nehemiah 7:6 These are the children of the province, that went up out of the captivity, of those that had been carried away, whom Nebuchadnezzar the king of Babylon had carried away, and came again to Jerusalem and to Judah, every one to his city;
Nehemia 7:7 Joka tuli Serubbaabelin, Jesuan, Nehemian, Asarjan, Raamjan, Nahamanin, Mordokain, Bilsanin, Misperetin, Bigvain, Nehumin, Baanan kanssa. Minä sanon, Israelin kansan miesten luku oli tämä;
Nehemiah 7:7 Who came with Zerubbabel, Jeshua, Nehemiah, Azariah, Raamiah, Nahamani, Mordecai, Bilshan, Mispereth, Bigvai, Nehum, Baanah. The number, I say, of the men of the people of Israel was this;
Nehemia 7:8 Parošin lapsia kaksituhatta sata seitsemänkymmentä kaksi.
Nehemiah 7:8 The children of Parosh, two thousand an hundred seventy and two.
Nehemia 7:9 Sefatjan jälkeläisiä kolmesataa seitsemänkymmentä kaksi.
Nehemiah 7:9 The children of Shephatiah, three hundred seventy and two.
Nehemia 7:10 Arahin jälkeläisiä kuusisataa viisikymmentä kaksi.
Nehemiah 7:10 The children of Arah, six hundred fifty and two.
Nehemia 7:11 Pahat-Moabin jälkeläisiä, Jeesuan ja Joabin jälkeläisistä, kaksituhatta kahdeksansataa kahdeksantoista.
Nehemiah 7:11 The children of Pahathmoab, of the children of Jeshua and Joab, two thousand and eight hundred and eighteen.
Nehemia 7:12 Elamin jälkeläisiä, tuhat kaksisataa viisikymmentä neljä.
Nehemiah 7:12 The children of Elam, a thousand two hundred fifty and four.
Nehemia 7:13 Sattun jälkeläisiä kahdeksansataa neljäkymmentä viisi.
Nehemiah 7:13 The children of Zattu, eight hundred forty and five.
Nehemia 7:14 Sakkain jälkeläisiä seitsemänsataa kolmekymmentä.
Nehemiah 7:14 The children of Zaccai, seven hundred and three score.
Nehemia 7:15 Binnuin jälkeläisiä kuusisataa neljäkymmentä kahdeksan.
Nehemiah 7:15 The children of Binnui, six hundred forty and eight.
Nehemia 7:16 Bebain jälkeläisiä kuusisataa kaksikymmentä kahdeksan.
Nehemiah 7:16 The children of Bebai, six hundred twenty and eight.
Nehemia 7:17 Asgadin jälkeläisiä kaksituhatta kolmesataa kaksikymmentä kaksi.
Nehemiah 7:17 The children of Azgad, two thousand three hundred twenty and two.
Nehemia 7:18 Adonikamin jälkeläisiä kuusisataa kolmekymmentä seitsemän.
Nehemiah 7:18 The children of Adonikam, six hundred three score and seven.
Nehemia 7:19 Bigvain lapsia, kaksituhatta kolmekymmentä seitsemän.
Nehemiah 7:19 The children of Bigvai, two thousand three score and seven.
Nehemia 7:20 Adinin jälkeläisiä kuusisataa viisikymmentä viisi.
Nehemiah 7:20 The children of Adin, six hundred fifty and five.
Nehemia 7:21 Aterin, Hiskian, jälkeläisiä, yhdeksänkymmentä kahdeksan.
Nehemiah 7:21 The children of Ater of Hezekiah, ninety and eight.
Nehemia 7:22 Hasumin jälkeläisiä kolmesataa kaksikymmentä kahdeksan.
Nehemiah 7:22 The children of Hashum, three hundred twenty and eight.
Nehemia 7:23 Besain jälkeläisiä kolmesataa kaksikymmentä neljä.
Nehemiah 7:23 The children of Bezai, three hundred twenty and four.
Nehemia 7:24 Harifin jälkeläisiä, sata kaksitoista.
Nehemiah 7:24 The children of Hariph, an hundred and twelve.
Nehemia 7:25 Gibeonin lapsia, yhdeksänkymmentäviisi.
Nehemiah 7:25 The children of Gibeon, ninety and five.
Nehemia 7:26 Betlehemin ja Netofan miehiä, sata kahdeksankymmentä kahdeksan.
Nehemiah 7:26 The men of Bethlehem and Netophah, an hundred fourscore and eight.
Nehemia 7:27 Anatotin miehiä, sata kaksikymmentä kahdeksan.
Nehemiah 7:27 The men of Anathoth, an hundred twenty and eight.
Nehemia 7:28 Betasmavetin miehiä, neljäkymmentä kaksi.
Nehemiah 7:28 The men of Bethazmaveth, forty and two.
Nehemia 7:29 Kirjat-Jearimin, Kefiran ja Beerotin miehiä seitsemänsataa neljäkymmentä kolme.
Nehemiah 7:29 The men of Kirjathjearim, Chephirah, and Beeroth, seven hundred forty and three.
Nehemia 7:30 Raaman ja Gaban miehiä, kuusisataa kaksikymmentä yksi.
Nehemiah 7:30 The men of Ramah and Gaba, six hundred twenty and one.
Nehemia 7:31 Mikmaan miehiä, sata kaksikymmentä kaksi.
Nehemiah 7:31 The men of Michmas, an hundred and twenty and two.
Nehemia 7:32 Beetelin ja Ain miehiä, sata kaksikymmentä kolme.
Nehemiah 7:32 The men of Bethel and Ai, an hundred twenty and three.
Nehemia 7:33 Toisen Nebon miehiä, viisikymmentäkaksi.
Nehemiah 7:33 The men of the other Nebo, fifty and two.
Nehemia 7:34 Toisen Eelamin jälkeläisiä, tuhat kaksisataa viisikymmentä neljä.
Nehemiah 7:34 The children of the other Elam, a thousand two hundred fifty and four.
Nehemia 7:35 Harimin jälkeläisiä kolmesataa kaksikymmentä.
Nehemiah 7:35 The children of Harim, three hundred and twenty.
Nehemia 7:36 Jerikon lapset, kolmesataa neljäkymmentä viisi.
Nehemiah 7:36 The children of Jericho, three hundred forty and five.
Nehemia 7:37 Lodin, Hadidin ja Onon lapset, seitsemänsataa kaksikymmentä yksi.
Nehemiah 7:37 The children of Lod, Hadid, and Ono, seven hundred twenty and one.
Nehemia 7:38 Senaan jälkeläisiä kolmetuhatta yhdeksänsataa kolmekymmentä.
Nehemiah 7:38 The children of Senaah, three thousand nine hundred and thirty.
Nehemia 7:39 Papit: Jedajan jälkeläisiä, Jesuan suvusta, yhdeksänsataa seitsemänkymmentä kolme.
Nehemiah 7:39 The priests: the children of Jedaiah, of the house of Jeshua, nine hundred seventy and three.
Nehemia 7:40 Immerin jälkeläisiä, tuhat viisikymmentä kaksi.
Nehemiah 7:40 The children of Immer, a thousand fifty and two.
Nehemia 7:41 Pashurin jälkeläisiä, tuhat kaksisataa neljäkymmentä seitsemän.
Nehemiah 7:41 The children of Pashur, a thousand two hundred forty and seven.
Nehemia 7:42 Harimin jälkeläisiä, tuhat seitsemäntoista.
Nehemiah 7:42 The children of Harim, a thousand and seventeen.
Nehemia 7:43 Leeviläisiä: Jeesuan, Kadmielin ja Hoodevan jälkeläisiä, seitsemänkymmentäneljä.
Nehemiah 7:43 The Levites: the children of Jeshua, of Kadmiel, and of the children of Hodevah, seventy and four.
Nehemia 7:44 Veisaajat: Asafin jälkeläisiä, sata neljäkymmentä kahdeksan.
Nehemiah 7:44 The singers: the children of Asaph, an hundred forty and eight.
Nehemia 7:45 Ovenvartijat: Sallumin lapset, Aterin lapset, Talmonin lapset, Akkubin lapset, Hatitan lapset, Soobain lapset, sata kolmekymmentä kahdeksan.
Nehemiah 7:45 The porters: the children of Shallum, the children of Ater, the children of Talmon, the children of Akkub, the children of Hatita, the children of Shobai, an hundred thirty and eight.
Nehemia 7:46 Netinit: Sihan jälkeläiset, Hasufan jälkeläiset, Tabbaotin jälkeläiset,
Nehemiah 7:46 The Nethinims: the children of Ziha, the children of Hashupha, the children of Tabbaoth,
Nehemia 7:47 Keroksen lapset, Sian lapset, Padonin lapset,
Nehemiah 7:47 The children of Keros, the children of Sia, the children of Padon,
Nehemia 7:48 Lebanan lapset, Hagaban lapset, Salmain lapset,
Nehemiah 7:48 The children of Lebana, the children of Hagaba, the children of Shalmai,
Nehemia 7:49 Hananin lapset, Giddelin lapset, Gaharin lapset,
Nehemiah 7:49 The children of Hanan, the children of Giddel, the children of Gahar,
Nehemia 7:50 Reajan lapset, Resinin lapset, Nekodan lapset,
Nehemiah 7:50 The children of Reaiah, the children of Rezin, the children of Nekoda,
Nehemia 7:51 Gassamin lapset, Ussan lapset, Faseahin lapset,
Nehemiah 7:51 The children of Gazzam, the children of Uzza, the children of Phaseah,
Nehemia 7:52 Besain lapset, Meunimin lapset, Nefisemin lapset,
Nehemiah 7:52 The children of Besai, the children of Meunim, the children of Nephishesim,
Nehemia 7:53 Bakbukin lapset, Hakuphan lapset, Harhurin lapset,
Nehemiah 7:53 The children of Bakbuk, the children of Hakupha, the children of Harhur,
Nehemia 7:54 Baslithin lapset, Mehidan lapset, Harsan lapset,
Nehemiah 7:54 The children of Bazlith, the children of Mehida, the children of Harsha,
Nehemia 7:55 Barkoksen lapset, Siiseran lapset, Tamahin lapset,
Nehemiah 7:55 The children of Barkos, the children of Sisera, the children of Tamah,
Nehemia 7:56 Nesiahin lapset, Hatifan lapset.
Nehemiah 7:56 The children of Neziah, the children of Hatipha.
Nehemia 7:57 Salomon palvelijoiden lapset: Sotain lapset, Soferetin lapset, Peridan lapset,
Nehemiah 7:57 The children of Solomon’s servants: the children of Sotai, the children of Sophereth, the children of Perida,
Nehemia 7:58 Jaalan lapset, Darkonin lapset, Giddelin lapset,
Nehemiah 7:58 The children of Jaala, the children of Darkon, the children of Giddel,
Nehemia 7:59 Sefatjan lapset, Hattilin lapset, Pokeret-Sebaimin lapset, Amonin lapset.
Nehemiah 7:59 The children of Shephatiah, the children of Hattil, the children of Pochereth of Zebaim, the children of Amon.
Nehemia 7:60 Kaikkiaan netinejä ja Salomon palvelijoiden lapsia oli kolmesataa yhdeksänkymmentä kaksi.
Nehemiah 7:60 All the Nethinims, and the children of Solomon’s servants, were three hundred ninety and two.
Nehemia 7:61 Ja nämä olivat ne, jotka menivät ylös myös Telmelahista, Telharesasta, Kerubista, Addonista ja Immeristä; mutta he eivät kyenneet ilmoittamaan isiensä huonetta eivätkä jälkeläisiään, olivatko he Israelista.
Nehemiah 7:61 And these were they which went up also from Telmelah, Telharesha, Cherub, Addon, and Immer: but they could not show their father’s house, nor their seed, whether they were of Israel.
Nehemia 7:62 Delajan jälkeläisiä, Tobian jälkeläisiä, Nekodan jälkeläisiä, kuusisataa neljäkymmentä kaksi.
Nehemiah 7:62 The children of Delaiah, the children of Tobiah, the children of Nekoda, six hundred forty and two.
Nehemia 7:63 Ja papeista: Habajan jälkeläiset, Koosin jälkeläiset, Barsillain jälkeläiset, joka otti vaimokseen gileadilaisen Barsillain tyttäriä ja sai nimensä heidän nimellään.
Nehemiah 7:63 And of the priests: the children of Habaiah, the children of Koz, the children of Barzillai, which took one of the daughters of Barzillai the Gileadite to wife, and was called after their name.
Nehemia 7:64 Nämä etsivät sukuluetteloonsa merkittyjä, mutta sitä ei löytynyt; sentähden heidät erotettiin papinvirasta ikään kuin saastaisina.
Nehemiah 7:64 These sought their register among those that were reckoned by genealogy, but it was not found: therefore were they, as polluted, put from the priesthood.
Nehemia 7:65 Ja Tirsata sanoi heille, etteivät he saisi syödä kaikkeinpyhimpiä, ennen kuin nousee pappi, jolla on urim ja tummim.
Nehemiah 7:65 And the Tirshatha said to them, that they should not eat of the most holy things, till there stood up a priest with Urim and Thummim.
Nehemia 7:66 Koko seurakunta oli yhteensä neljäkymmentäkaksituhatta kolmesataakolmekymmentä,
Nehemiah 7:66 The whole congregation together was forty and two thousand three hundred and three score,
Nehemia 7:67 Paitsi heidän palvelijoitaan ja palvelijattariaan, joita oli seitsemäntuhatta kolmesataa kolmekymmentä seitsemän, ja heillä oli kaksisataa neljäkymmentä viisi laulajaa, miestä ja naista.
Nehemiah 7:67 Beside their manservants and their maidservants, of whom there were seven thousand three hundred thirty and seven: and they had two hundred forty and five singing men and singing women.
Nehemia 7:68 Heidän hevosiaan, seitsemänsataa kolmekymmentä kuusi: heidän muulejaan, kaksisataa neljäkymmentä viisi:
Nehemiah 7:68 Their horses, seven hundred thirty and six: their mules, two hundred forty and five:
Nehemia 7:69 Heidän kamelejaan oli neljäsataa kolmekymmentä viisi ja aaseja kuusituhatta seitsemänsataa kaksikymmentä.
Nehemiah 7:69 Their camels, four hundred thirty and five: six thousand seven hundred and twenty asses.
Nehemia 7:70 Ja jotkut perhekuntien päämiehistä antoivat työhön. Maaherra antoi aarrekammioon tuhat kultapenninkiä, viisikymmentä vadia ja viisisataa kolmekymmentä papinpukua.
Nehemiah 7:70 And some of the chief of the fathers gave to the work. The Tirshatha gave to the treasure a thousand drams of gold, fifty basins, five hundred and thirty priests’ garments.
Nehemia 7:71 Ja jotkut perhekuntien päämiehistä antoivat rakennusrahastoon kaksikymmentätuhatta kultadarainia ja kaksituhatta kaksisataa hopeamilliaria.
Nehemiah 7:71 And some of the chief of the fathers gave to the treasure of the work twenty thousand drams of gold, and two thousand and two hundred pound of silver.
Nehemia 7:72 Ja se, mitä muu kansa antoi, oli kaksikymmentätuhatta drahmia kultaa ja kaksituhatta naulaa hopeaa sekä kuusikymmentäseitsemän papinpukua.
Nehemiah 7:72 And that which the rest of the people gave was twenty thousand drams of gold, and two thousand pound of silver, and three score and seven priests’ garments.
Nehemia 7:73 Niin papit, leeviläiset, ovenvartijat, veisaajat ja osa kansasta, temppelipalvelijat ja koko Israel asuivat kaupungeissaan; ja seitsemännen kuukauden tultua israelilaiset olivat kaupungeissaan.
Nehemiah 7:73 So the priests, and the Levites, and the porters, and the singers, and some of the people, and the Nethinims, and all Israel, dwelled in their cities; and when the seventh month came, the children of Israel were in their cities.
Nehemia 8:1 Ja kaikki kansa kokoontui yhtenä miehenä Vesiportin edessä olevalle kadulle ja käskivät Esran, kirjanoppineen, tuoda Mooseksen lain kirjan, jonka Herra oli antanut Israelille.
Nehemiah 8:1 And all the people gathered themselves together as one man into the street that was before the water gate; and they spoke to Ezra the scribe to bring the book of the law of Moses, which the LORD had commanded to Israel.
Nehemia 8:2 Ja pappi Esra toi lain seurakunnan eteen, sekä miesten että naisten, ja kaikkien niiden, jotka kykenivät kuulemaan ja ymmärtämään, seitsemännen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Nehemiah 8:2 And Ezra the priest brought the law before the congregation both of men and women, and all that could hear with understanding, on the first day of the seventh month.
Nehemia 8:3 Ja hän luki sitä Vesiportin edustalla olevalla kadulla aamusta keskipäivään asti, miesten ja naisten ja kaikkien niiden kuullen, jotka kykenivät ymmärtämään; ja kaiken kansan korvat olivat tarkkaavaiset lain kirjalle.
Nehemiah 8:3 And he read therein before the street that was before the water gate from the morning until midday, before the men and the women, and those that could understand; and the ears of all the people were attentive to the book of the law.
Nehemia 8:4 Ja Esra, kirjanoppinut, seisoi puisella saarnatuolilla, jonka he olivat tehneet sitä varten; ja hänen vieressään seisoivat Mattitja, Sema, Anaja, Uria, Hilkia ja Maaseja, hänen oikealla puolellaan; ja Pedaja, Misael ja Malkia hänen vasemmalla puolellaan,
Nehemiah 8:4 And Ezra the scribe stood on a pulpit of wood, which they had made for the purpose; and beside him stood Mattithiah, and Shema, and Anaiah, and Urijah, and Hilkiah, and Maaseiah, on his right hand; and on his left hand, Pedaiah, and Mishael, and Malchiah,
Nehemia 8:5 Ja Esra avasi kirjan kaiken kansan nähden, sillä hän oli kaikkea kansaa ylempi; ja kun hän sen avasi, kaikki kansa nousi seisomaan.
Nehemiah 8:5 And Ezra opened the book in the sight of all the people; (for he was above all the people;) and when he opened it, all the people stood up:
Nehemia 8:6 Ja Esra ylisti Herraa, suurta Jumalaa. Ja kaikki kansa vastasi: Aamen, aamen, nostaen kätensä; ja he kumartuivat ja rukoilivat Herraa kasvoillaan maahan.
Nehemiah 8:6 And Ezra blessed the LORD, the great God. And all the people answered, Amen, Amen, with lifting up their hands: and they bowed their heads, and worshipped the LORD with their faces to the ground.
Nehemia 8:7 Myös Jeesua, Bani, Serebja, Jamin, Akkub, Sabetai, Hodija, Maaseja, Kelita, Asarja, Jozabad, Hanan, Pelaja ja leeviläiset saivat kansan ymmärtämään lain, ja kansa seisoi paikallaan.
Nehemiah 8:7 Also Jeshua, and Bani, and Sherebiah, Jamin, Akkub, Shabbethai, Hodijah, Maaseiah, Kelita, Azariah, Jozabad, Hanan, Pelaiah, and the Levites, caused the people to understand the law: and the people stood in their place.
Nehemia 8:8 Niin he lukivat Jumalan lain kirjaa selkeästi ja selittivät sen merkityksen ja ymmärsivät luetun.
Nehemiah 8:8 So they read in the book in the law of God distinctly, and gave the sense, and caused them to understand the reading.
Nehemia 8:9 Ja Nehemia, joka on maanmies, ja Esra, pappi, kirjanoppinut, ja leeviläiset, jotka opettivat kansaa, sanoivat kaikelle kansalle: Tämä päivä on pyhä Herralle, teidän Jumalallenne; älkää murehtiko älkääkä itkekö. Sillä kaikki kansa itki, kun he kuulivat lain sanat.
Nehemiah 8:9 And Nehemiah, which is the Tirshatha, and Ezra the priest the scribe, and the Levites that taught the people, said to all the people, This day is holy to the LORD your God; mourn not, nor weep. For all the people wept, when they heard the words of the law
Nehemia 8:10 Niin hän sanoi heille: Menkää, syökää rasvaa ja juokaa makeaa ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna. Sillä tämä päivä on pyhä meidän Herrallemme. Älkää olko murheellisia, sillä Herran ilo on teidän väkevyytenne.
Nehemiah 8:10 Then he said to them, Go your way, eat the fat, and drink the sweet, and send portions to them for whom nothing is prepared: for this day is holy to our LORD: neither be you sorry; for the joy of the LORD is your strength.
Nehemia 8:11 Niin leeviläiset rauhoittivat kaiken kansan sanoen: Olkaa hiljaa, sillä tämä päivä on pyhä, älkääkä murehtiko.
Nehemiah 8:11 So the Levites stilled all the people, saying, Hold your peace, for the day is holy; neither be you grieved.
Nehemia 8:12 Ja kaikki kansa meni syömään ja juomaan ja lähettämään osia ja pitämään suurta iloa, sillä he olivat ymmärtäneet ne sanat, jotka heille oli ilmoitettu.
Nehemiah 8:12 And all the people went their way to eat, and to drink, and to send portions, and to make great mirth, because they had understood the words that were declared to them.
Nehemia 8:13 Ja toisena päivänä kokoontuivat kaiken kansan perhekuntien päämiehet, papit ja leeviläiset Esran, kirjanoppineen, luo ymmärtämään lain sanoja.
Nehemiah 8:13 And on the second day were gathered together the chief of the fathers of all the people, the priests, and the Levites, to Ezra the scribe, even to understand the words of the law.
Nehemia 8:14 Ja he löysivät laista, jonka Herra oli Mooseksen kautta antanut, kirjoitetun, että israelilaisten tuli asua lehtimajoissa seitsemännen kuukauden juhlana,
Nehemiah 8:14 And they found written in the law which the LORD had commanded by Moses, that the children of Israel should dwell in booths in the feast of the seventh month:
Nehemia 8:15 Ja että heidän piti julistaman ja kuuluttaman kaikissa kaupungeissaan ja Jerusalemissa näin sanoen: Menkää vuorelle ja tuokaa öljypuun oksia, männyn oksia, myrtin oksia, palmun oksia ja paksujen puiden oksia tehdäksenne lehtimajoja, niinkuin kirjoitettu on
Nehemiah 8:15 And that they should publish and proclaim in all their cities, and in Jerusalem, saying, Go forth to the mount, and fetch olive branches, and pine branches, and myrtle branches, and palm branches, and branches of thick trees, to make booths, as it is writ
Nehemia 8:16 Niin kansa meni ulos ja toi ne ja teki itselleen lehtimajoja, kukin talonsa katolle ja esipihoilleen ja Jumalan temppelin esipihoille ja Vesiportin kadulle ja Efraimin portin kadulle.
Nehemiah 8:16 So the people went forth, and brought them, and made themselves booths, every one on the roof of his house, and in their courts, and in the courts of the house of God, and in the street of the water gate, and in the street of the gate of Ephraim.
Nehemia 8:17 Ja kaikki niiden seurakunta, jotka olivat palanneet vankeudesta, tekivät lehtimajoja ja istuivat lehtimajojen alla, sillä israelilaiset eivät olleet niin tehneet Joosuan, Nuunin pojan, ajoista siihen päivään asti. Ja oli hyvin suuri ilo.
Nehemiah 8:17 And all the congregation of them that were come again out of the captivity made booths, and sat under the booths: for since the days of Jeshua the son of Nun to that day had not the children of Israel done so. And there was very great gladness.
Nehemia 8:18 Ja hän luki Jumalan lain kirjaa päivästä päivään, ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja kahdeksantena päivänä oli juhlakokous tavan mukaan.
Nehemiah 8:18 Also day by day, from the first day to the last day, he read in the book of the law of God. And they kept the feast seven days; and on the eighth day was a solemn assembly, according to the manner.
Nehemia 9:1 Tämän kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä israelilaiset kokoontuivat paastoten, säkit yllään ja multaa peittäen.
Nehemiah 9:1 Now in the twenty and fourth day of this month the children of Israel were assembled with fasting, and with sackcloths, and earth on them.
Nehemia 9:2 Ja Israelin jälkeläiset eristäytyivät kaikista muukalaisista ja astuivat esiin ja tunnustivat syntinsä ja isiensä pahat teot.
Nehemiah 9:2 And the seed of Israel separated themselves from all strangers, and stood and confessed their sins, and the iniquities of their fathers.
Nehemia 9:3 Ja he nousivat seisomaan paikoilleen ja lukivat Herran, Jumalansa, lain kirjaa neljänneksen päivästä; ja toisen neljänneksen he tunnustivat syntinsä ja kumarsivat Herraa, Jumalaansa.
Nehemiah 9:3 And they stood up in their place, and read in the book of the law of the LORD their God one fourth part of the day; and another fourth part they confessed, and worshipped the LORD their God.
Nehemia 9:4 Silloin leeviläisten portaille nousivat Ješua, Bani, Kadmiel, Sebanja, Bunni, Seerebja, Bani ja Kenani ja huusivat suurella äänellä Herraa, Jumalaansa.
Nehemiah 9:4 Then stood up on the stairs, of the Levites, Jeshua, and Bani, Kadmiel, Shebaniah, Bunni, Sherebiah, Bani, and Chenani, and cried with a loud voice to the LORD their God.
Nehemia 9:5 Silloin leeviläiset Jťaua, Kadmiel, Bani, Hasabneja, Seerebja, Hoodija, Sebanja ja Petahja sanoivat: Nouskaa ja kiittäkää Herraa, Jumalaanne, aina ja iankaikkisesti! Kiitetty olkoon sinun kunniakas nimesi, joka on korotettu kaiken siunauksen ja ylistyksen yläpuolelle.
Nehemiah 9:5 Then the Levites, Jeshua, and Kadmiel, Bani, Hashabniah, Sherebiah, Hodijah, Shebaniah, and Pethahiah, said, Stand up and bless the LORD your God for ever and ever: and blessed be your glorious name, which is exalted above all blessing and praise.
Nehemia 9:6 Sinä, sinä yksin olet Herra; sinä olet tehnyt taivaan, taivasten taivaat ja kaikkine niiden joukkoineen, maan ja kaikki, mitä siinä on, meret ja kaikki, mitä niissä on, ja sinä varjelet niitä kaikkia; ja taivaan joukot kumartavat sinua.
Nehemiah 9:6 You, even you, are LORD alone; you have made heaven, the heaven of heavens, with all their host, the earth, and all things that are therein, the seas, and all that is therein, and you preserve them all; and the host of heaven worships you.
Nehemia 9:7 Sinä olet Herra, Jumala, joka valitsit Abramin ja veit hänet pois Kaldean Uurista ja annoit hänelle nimen Abraham;
Nehemiah 9:7 You are the LORD the God, who did choose Abram, and brought him forth out of Ur of the Chaldees, and gave him the name of Abraham;
Nehemia 9:8 Ja sinä havait hänen sydämensä uskolliseksi sinua kohtaan ja teit hänen kanssaan liiton antaaksesi kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, jebusilaisten ja girgasilaisten maan hänen jälkeläisilleen, ja sinä olet pitänyt sinun sanasi.
Nehemiah 9:8 And found his heart faithful before you, and made a covenant with him to give the land of the Canaanites, the Hittites, the Amorites, and the Perizzites, and the Jebusites, and the Girgashites, to give it, I say, to his seed, and have performed your words
Nehemia 9:9 Ja minä näin isiemme kurjuuden Egyptissä ja kuulin heidän huutonsa Kaislameren rannalla,
Nehemiah 9:9 And did see the affliction of our fathers in Egypt, and heard their cry by the Red sea;
Nehemia 9:10 Ja teit tunnustekoja ja ihmeitä faraolle ja kaikille hänen palvelijoilleen ja kaikelle hänen maansa kansalle; sillä sinä tiesit heidän olevan heitä kohtaan ylpeitä. Niin sinä teit itsellesi nimen, niin kuin se tänäkin päivänä on.
Nehemiah 9:10 And showed signs and wonders on Pharaoh, and on all his servants, and on all the people of his land: for you knew that they dealt proudly against them. So did you get you a name, as it is this day.
Nehemia 9:11 Ja sinä halkaisit meren heidän edessään, niin että he kulkivat meren poikki kuivaa myöten; ja heidän vainoojansa sinä heitit syvyyksiin, kuin kiven mahtaviin vesiin.
Nehemiah 9:11 And you did divide the sea before them, so that they went through the middle of the sea on the dry land; and their persecutors you threw into the deeps, as a stone into the mighty waters.
Nehemia 9:12 Sinä johdatit heitä päivällä pilvipatsaalla ja yöllä tulipatsaalla valaistaksesi heille tietä, jota heidän tuli kulkea.
Nehemiah 9:12 Moreover you led them in the day by a cloudy pillar; and in the night by a pillar of fire, to give them light in the way wherein they should go.
Nehemia 9:13 Sinä tulit alas Siinain vuorelle ja puhuit heidän kanssaan taivaasta ja annoit heille oikeat oikeudet, totiset lait, hyvät säädökset ja käskyt.
Nehemiah 9:13 You came down also on mount Sinai, and spoke with them from heaven, and gave them right judgments, and true laws, good statutes and commandments:
Nehemia 9:14 Ja teit heille tiettäväksi pyhän sapattisi ja annoit heille käskyt, säädökset ja lait palvelijasi Mooseksen kautta,
Nehemiah 9:14 And made known to them your holy sabbath, and commanded them precepts, statutes, and laws, by the hand of Moses your servant:
Nehemia 9:15 Ja annoit heille taivaasta leipää heidän nälkäänsä ja toit heille vettä kalliosta heidän janoonsa ja lupasit heille, että he menisivät ottamaan omakseen sen maan, jonka olit vannonut heille antavasi.
Nehemiah 9:15 And gave them bread from heaven for their hunger, and brought forth water for them out of the rock for their thirst, and promised them that they should go in to possess the land which you had sworn to give them.
Nehemia 9:16 Mutta he ja meidän isämme olivat ylpeitä ja kovensivat niskureita eivätkä totelleet sinun käskyjäsi,
Nehemiah 9:16 But they and our fathers dealt proudly, and hardened their necks, and listened not to your commandments,
Nehemia 9:17 Eivätkä he totelleet eivätkä muistaneet sinun ihmeitäsi, joita sinä teit heidän keskuudessaan, vaan paaduttivat niskureitaan ja kapinoidessaan asettivat päämiehen palaamaan orjuuteensa. Mutta sinä olet Jumala, joka on anteeksiantava, armollinen ja laupias, pitkämielinen,
Nehemiah 9:17 And refused to obey, neither were mindful of your wonders that you did among them; but hardened their necks, and in their rebellion appointed a captain to return to their bondage: but you are a God ready to pardon, gracious and merciful, slow to anger, an
Nehemia 9:18 Niin, kun he olivat tehneet itselleen valetun vasikan ja sanoneet: Tämä on sinun Jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä, ja olivat herättäneet paljon vihaa;
Nehemiah 9:18 Yes, when they had made them a molten calf, and said, This is your God that brought you up out of Egypt, and had worked great provocations;
Nehemia 9:19 Mutta moninaisissa armollisuuksissasi sinä et hylännyt heitä erämaassa. Pilvipatsas ei päivällä siirtynyt heistä pois johdattaakseen heitä tietä, eikä tulenpatsas yöllä näyttämään heille valoa ja reittiä, jota heidän oli kuljettava.
Nehemiah 9:19 Yet you in your manifold mercies forsook them not in the wilderness: the pillar of the cloud departed not from them by day, to lead them in the way; neither the pillar of fire by night, to show them light, and the way wherein they should go.
Nehemia 9:20 Sinä annoit heille hyvän henkesi opettaaksesi heitä, etkä kieltänyt mannaasi heidän suustaan, vaan annoit heille vettä heidän janoonsa.
Nehemiah 9:20 You gave also your good spirit to instruct them, and withheld not your manna from their mouth, and gave them water for their thirst.
Nehemia 9:21 Niin, neljäkymmentä vuotta sinä elätit heitä erämaassa, niin ettei heiltä mitään puuttunut; heidän vaatteensa eivät kuluneet eivätkä heidän jalkansa turponneet.
Nehemiah 9:21 Yes, forty years did you sustain them in the wilderness, so that they lacked nothing; their clothes waxed not old, and their feet swelled not.
Nehemia 9:22 Sinä annoit heille valtakuntia ja kansoja ja jaoit heidät maan osiin. Niin he ottivat omakseen Sihonin maan, Hesbonin kuninkaan maan ja Oogin, Basanin kuninkaan, maan.
Nehemiah 9:22 Moreover you gave them kingdoms and nations, and did divide them into corners: so they possessed the land of Sihon, and the land of the king of Heshbon, and the land of Og king of Bashan.
Nehemia 9:23 Heidän lapsensa teivät sinua moninkertaisesti kuin taivaan tähdet ja toit heidät siihen maahan, jonka olit vannonut heidän isilleen, että he ottaisivat sen omakseen.
Nehemiah 9:23 Their children also multiplied you as the stars of heaven, and brought them into the land, concerning which you had promised to their fathers, that they should go in to possess it.
Nehemia 9:24 Niin lapset menivät ja omistivat maan, ja sinä alistit heidän edessään maan asukkaat, kanaanilaiset, ja annoit heidät heidän käsiinsä, heidän kuningastensa ja maan kansan, että he tekisivät heille, mitä tahtoivat.
Nehemiah 9:24 So the children went in and possessed the land, and you subdued before them the inhabitants of the land, the Canaanites, and gave them into their hands, with their kings, and the people of the land, that they might do with them as they would.
Nehemia 9:25 Ja he valloittivat vahvat kaupungit ja lihavan maan ja omistivat taloja täynnä kaikkea hyvää, kaivoja, viinitarhoja ja öljylehtoja ja runsaasti hedelmäpuita. Niin he söivät ja tulivat ravituiksi ja lihaviksi ja iloitsivat sinun suuresta hyvyydestäsi.
Nehemiah 9:25 And they took strong cities, and a fat land, and possessed houses full of all goods, wells dig, vineyards, and olive groves, and fruit trees in abundance: so they did eat, and were filled, and became fat, and delighted themselves in your great goodness.
Nehemia 9:26 Kuitenkin he olivat tottelemattomia ja kapinoivat sinua vastaan, heittivät lakisi selkänsä taakse ja tappoivat profeettasi, jotka todistivat heitä vastaan kääntääkseen heidät sinun puoleesi, ja he saivat aikaan suuria häpeitä.
Nehemiah 9:26 Nevertheless they were disobedient, and rebelled against you, and cast your law behind their backs, and slew your prophets which testified against them to turn them to you, and they worked great provocations.
Nehemia 9:27 Sentähden sinä annoit heidät vihollistensa käsiin, jotka ahdistivat heitä. Mutta heidän ahdinkonsa aikana, kun he huusivat sinua, sinä kuulit heidät taivaasta. Ja moninaisessa armossasi annoit heille pelastajia, jotka pelastivat heidät vihollisten käsistä.
Nehemiah 9:27 Therefore you delivered them into the hand of their enemies, who vexed them: and in the time of their trouble, when they cried to you, you heard them from heaven; and according to your manifold mercies you gave them saviors, who saved them out of the hand
Nehemia 9:28 Mutta levon päätyttyä he tekivät jälleen pahaa sinun edessäsi. Sentähden jätit heidät vihollistensa maahan, niin että nämä vallitsivat heitä. Mutta kun he palasivat ja huusivat sinua, sinä kuulit heidät taivaasta ja pelastit heidät monta kertaa.
Nehemiah 9:28 But after they had rest, they did evil again before you: therefore left you them in the land of their enemies, so that they had the dominion over them: yet when they returned, and cried to you, you heard them from heaven; and many times did you deliver th
Nehemia 9:29 Ja todistit heitä vastaan, että voisit palauttaa heidät lakiisi. Mutta he olivat ylpeitä eivätkä totelleet sinun käskyjäsi, vaan tekivät syntiä sinun oikeuksiasi vastaan, jotka ihminen pitää, ja hän niiden varassa elää. He vetivät selkänsä pois ja paatuivat.
Nehemiah 9:29 And testified against them, that you might bring them again to your law: yet they dealt proudly, and listened not to your commandments, but sinned against your judgments, (which if a man do, he shall live in them;) and withdrew the shoulder, and hardened
Nehemia 9:30 Mutta sinä kielsit heitä monta vuotta ja todistit heitä vastaan henkesi kautta profeettojen kautta, mutta he eivät kuunnelleet. Sentähden annoit heidät maan kansojen käsiin.
Nehemiah 9:30 Yet many years did you forbear them, and testified against them by your spirit in your prophets: yet would they not give ear: therefore gave you them into the hand of the people of the lands.
Nehemia 9:31 Suuren armosi tähden et kuitenkaan tuhonnut heitä kokonaan etkä hylännyt heitä, sillä sinä olet armollinen ja laupias Jumala.
Nehemiah 9:31 Nevertheless for your great mercies’ sake you did not utterly consume them, nor forsake them; for you are a gracious and merciful God.
Nehemia 9:32 Ja nyt, meidän Jumalamme, sinä suuri, mahtava ja peljättävä Jumala, joka pidät liiton ja pidät laupeuden, älä anna kaikkien niiden vaikeuksien, jotka ovat kohdanneet meitä, meidän kuninkaitamme, ruhtinaitamme, pappejamme, profeettojamme ja isiämme, pitää sinua vähäisenä.
Nehemiah 9:32 Now therefore, our God, the great, the mighty, and the terrible God, who keep covenant and mercy, let not all the trouble seem little before you, that has come on us, on our kings, on our princes, and on our priests, and on our prophets, and on our father
Nehemia 9:33 Sinä olet kuitenkin oikeudenmukainen kaikessa, mitä meitä vastaan tuodaan, sillä sinä olet tehnyt oikein, mutta me olemme tehneet jumalattomasti.
Nehemiah 9:33 However, you are just in all that is brought on us; for you have done right, but we have done wickedly:
Nehemia 9:34 Eivätkä meidän kuninkaamme, ruhtinaamme, pappimme eivätkä isämme ole noudattaneet sinun lakiasi eivätkä totelleet käskyjäsi ja todistuksiasi, joilla sinä todistit heitä vastaan.
Nehemiah 9:34 Neither have our kings, our princes, our priests, nor our fathers, kept your law, nor listened to your commandments and your testimonies, with which you did testify against them.
Nehemia 9:35 Sillä he eivät ole palvelleet sinua heidän valtakunnassaan eivätkä sinun suuressa hyvyydessäsi, jonka annoit heille, eivätkä siinä laajassa ja lihavassa maassa, jonka annoit heidän eteensä, eivätkä he ole kääntyneet pois pahoista teoistaan.
Nehemiah 9:35 For they have not served you in their kingdom, and in your great goodness that you gave them, and in the large and fat land which you gave before them, neither turned they from their wicked works.
Nehemia 9:36 Katso, me olemme tänä päivänä palvelijoita, ja siinä maassa, jonka annoit isillemme, että he söisivät sen hedelmiä ja hyvyyttä, katso, me olemme palvelijoita siinä.
Nehemiah 9:36 Behold, we are servants this day, and for the land that you gave to our fathers to eat the fruit thereof and the good thereof, behold, we are servants in it:
Nehemia 9:37 Ja se antaa suuren sadon niille kuninkaille, jotka olet asettanut meidän ylitsemme syntiemme tähden; ja he vallitsevat meidän ruumiitamme ja karjaamme mielensä mukaan, ja me olemme suuressa ahdingossa.
Nehemiah 9:37 And it yields much increase to the kings whom you have set over us because of our sins: also they have dominion over our bodies, and over our cattle, at their pleasure, and we are in great distress.
Nehemia 9:38 Ja kaiken tämän vuoksi me teemme vahvan liiton ja kirjoitamme sen; ja ruhtinaamme, leeviläiset ja pappimme sinetöivät sen.
Nehemiah 9:38 And because of all this we make a sure covenant, and write it; and our princes, Levites, and priests, seal to it.
Nehemia 10:1 Sinetin painajat olivat Nehemia, Tirsata, Hakaljan poika, ja Sidkia,
Nehemiah 10:1 Now those that sealed were, Nehemiah, the Tirshatha, the son of Hachaliah, and Zidkijah,
Nehemia 10:2 Seraja, Asarja, Jeremia,
Nehemiah 10:2 Seraiah, Azariah, Jeremiah,
Nehemia 10:3 Pashur, Amarja, Malkia,
Nehemiah 10:3 Pashur, Amariah, Malchijah,
Nehemia 10:4 Hattus, Sebanja, Malluk,
Nehemiah 10:4 Hattush, Shebaniah, Malluch,
Nehemia 10:5 Harim, Meremot, Obadja,
Nehemiah 10:5 Harim, Meremoth, Obadiah,
Nehemia 10:6 Daniel, Ginneton, Baruk,
Nehemiah 10:6 Daniel, Ginnethon, Baruch,
Nehemia 10:7 Mesullam, Abia, Mijamin,
Nehemiah 10:7 Meshullam, Abijah, Mijamin,
Nehemia 10:8 Maasja, Bilgai ja Semaja: nämä olivat pappeja.
Nehemiah 10:8 Maaziah, Bilgai, Shemaiah: these were the priests.
Nehemia 10:9 Ja leeviläiset: Jeesua, Asanjan poika, Binnui, Henadadin jälkeläisistä, Kadmiel,
Nehemiah 10:9 And the Levites: both Jeshua the son of Azaniah, Binnui of the sons of Henadad, Kadmiel;
Nehemia 10:10 Ja heidän veljensä Sebanja, Hodija, Kelita, Pelaja, Hanan,
Nehemiah 10:10 And their brothers, Shebaniah, Hodijah, Kelita, Pelaiah, Hanan,
Nehemia 10:11 Miika, Rehob, Hasabja,
Nehemiah 10:11 Micha, Rehob, Hashabiah,
Nehemia 10:12 Sakkur, Seerebja, Sebanja,
Nehemiah 10:12 Zaccur, Sherebiah, Shebaniah,
Nehemia 10:13 Hodija, Bani, Beninu.
Nehemiah 10:13 Hodijah, Bani, Beninu.
Nehemia 10:14 kansan päällikkö; Parosh, Pahathmoab, Elam, Zatthu, Bani,
Nehemiah 10:14 The chief of the people; Parosh, Pahathmoab, Elam, Zatthu, Bani,
Nehemia 10:15 Bunni, Azgad, Bebai,
Nehemiah 10:15 Bunni, Azgad, Bebai,
Nehemia 10:16 Adonia, Bigvai ja Adin,
Nehemiah 10:16 Adonijah, Bigvai, Adin,
Nehemia 10:17 Ater, Hizkija, Azzur,
Nehemiah 10:17 Ater, Hizkijah, Azzur,
Nehemia 10:18 Hodija, Hasum ja Besai,
Nehemiah 10:18 Hodijah, Hashum, Bezai,
Nehemia 10:19 Harif, Anatot, Nebai,
Nehemiah 10:19 Hariph, Anathoth, Nebai,
Nehemia 10:20 Magpiaš, Mesullam, Hesir,
Nehemiah 10:20 Magpiash, Meshullam, Hezir,
Nehemia 10:21 Mesesabeel, Sadok, Jaddua,
Nehemiah 10:21 Meshezabeel, Zadok, Jaddua,
Nehemia 10:22 Pelatja, Hanan, Anaja,
Nehemiah 10:22 Pelatiah, Hanan, Anaiah,
Nehemia 10:23 Hoosea, Hananja, Hasub,
Nehemiah 10:23 Hoshea, Hananiah, Hashub,
Nehemia 10:24 Hallohesh, Pileha, Shobek,
Nehemiah 10:24 Hallohesh, Pileha, Shobek,
Nehemia 10:25 Rehum, Hasabna, Maaseja,
Nehemiah 10:25 Rehum, Hashabnah, Maaseiah,
Nehemia 10:26 Ja Ahija, Hanan, Anan,
Nehemiah 10:26 And Ahijah, Hanan, Anan,
Nehemia 10:27 Malluk, Harim ja Baana.
Nehemiah 10:27 Malluch, Harim, Baanah.
Nehemia 10:28 Ja muu kansa, papit, leeviläiset, ovenvartijat, laulajat, netinit ja kaikki ne, jotka olivat eristäytyneet maan kansoista Jumalan lain seuraan, heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä, kaikki, jotka tiesivät
Nehemiah 10:28 And the rest of the people, the priests, the Levites, the porters, the singers, the Nethinims, and all they that had separated themselves from the people of the lands to the law of God, their wives, their sons, and their daughters, every one having knowle
Nehemia 10:29 He liittyivät veljiinsä, ylimyksiinsä, ja vannoivat kirouksen ja valan, että vaeltaisivat Jumalan lain mukaan, jonka Jumalan palvelija Mooses oli antanut, ja että he noudattaisivat ja tekisivät kaikki Herran, meidän Herramme, käskyt, hänen oikeutensa ja säädöksensä.
Nehemiah 10:29 They joined to their brothers, their nobles, and entered into a curse, and into an oath, to walk in God’s law, which was given by Moses the servant of God, and to observe and do all the commandments of the LORD our Lord, and his judgments and his statutes
Nehemia 10:30 Ja ettemme antaisi tyttäriämme maan kansalle emmekä ottaisi heidän tyttäriään pojillemme,
Nehemiah 10:30 And that we would not give our daughters to the people of the land, not take their daughters for our sons:
Nehemia 10:31 Ja jos maan kansa tuo sapatinpäivänä myytäväksi tavaroita tai elintarvikkeita, emme osta sitä heiltä sapattina tai pyhäpäivänä, ja me luovumme seitsemännestä vuodesta ja kaikkien velkojen perimisestä.
Nehemiah 10:31 And if the people of the land bring ware or any victuals on the sabbath day to sell, that we would not buy it of them on the sabbath, or on the holy day: and that we would leave the seventh year, and the exaction of every debt.
Nehemia 10:32 Me teimme myös itsellemme säädökset, että meidän tulisi vuosittain maksaa kolmannes sekeliä Jumalamme temppelin palvelukseen,
Nehemiah 10:32 Also we made ordinances for us, to charge ourselves yearly with the third part of a shekel for the service of the house of our God;
Nehemia 10:33 Näkyleipää varten, jatkuvaa ruokauhria varten, jatkuvaa polttouhria varten, sapattien ja uusienkuupäivien uhria varten, juhla-aikojen uhria varten, pyhien lahjojen ja Israelin sovitukseksi tarkoitettujen syntiuhrien ja kaiken työn vuoksi
Nehemiah 10:33 For the show bread, and for the continual meat offering, and for the continual burnt offering, of the sabbaths, of the new moons, for the set feasts, and for the holy things, and for the sin offerings to make an atonement for Israel, and for all the work
Nehemia 10:34 Ja me arpoimme pappien, leeviläisten ja kansan kesken puuuhripuut, jotka oli tuotava Jumalamme temppeliin isiemme suvuittain, määräaikoina vuodesta vuoteen poltettavaksi Herran, meidän Jumalamme, alttarilla, niin kuin on kirjoitettu
Nehemiah 10:34 And we cast the lots among the priests, the Levites, and the people, for the wood offering, to bring it into the house of our God, after the houses of our fathers, at times appointed year by year, to burn on the altar of the LORD our God, as it is written
Nehemia 10:35 ja tuomaan maamme ensi hedelmät ja kaikkien puiden kaikkien hedelmien ensi hedelmät, vuosi vuodelta, Herran temppeliin,
Nehemiah 10:35 And to bring the first fruits of our ground, and the first fruits of all fruit of all trees, year by year, to the house of the LORD:
Nehemia 10:36 Myös poikiemme ja karjamme esikoiset, niin kuin laissa on kirjoitettu, ja karjamme ja lampaidemme esikoiset, vietäväksi Jumalamme temppeliin papeille, jotka palvelevat Jumalamme temppelissä,
Nehemiah 10:36 Also the firstborn of our sons, and of our cattle, as it is written in the law, and the firstborn of our herds and of our flocks, to bring to the house of our God, to the priests that minister in the house of our God:
Nehemia 10:37 Ja että me tuomme taikinamme ensi hedelmät ja uhrimme ja kaikenlaisten puiden hedelmät, viinin ja öljyn, papeille Jumalamme temppelin kammioihin; ja maamme kymmenykset leeviläisille, että sama leeviläinen
Nehemiah 10:37 And that we should bring the first fruits of our dough, and our offerings, and the fruit of all manner of trees, of wine and of oil, to the priests, to the chambers of the house of our God; and the tithes of our ground to the Levites, that the same Levite
Nehemia 10:38 Ja pappi, Aaronin poika, on leeviläisten kanssa, kun leeviläiset ottavat kymmenykset; ja leeviläisten on tuotava kymmenykset kymmenyksistä meidän Jumalamme temppeliin, kammioihin, aarrekammioon.
Nehemiah 10:38 And the priest the son of Aaron shall be with the Levites, when the Levites take tithes: and the Levites shall bring up the tithe of the tithes to the house of our God, to the chambers, into the treasure house.
Nehemia 10:39 Sillä Israelin lasten ja Leevin lasten on tuotava uhriksi viljaa, uutta viiniä ja öljyä kammioihin, joissa ovat pyhäkön kalut, palvelevat papit, ovenvartijat ja laulajat. Ja me n
Nehemiah 10:39 For the children of Israel and the children of Levi shall bring the offering of the corn, of the new wine, and the oil, to the chambers, where are the vessels of the sanctuary, and the priests that minister, and the porters, and the singers: and we will n
Nehemia 11:1 Ja kansan päämiehet asuivat Jerusalemissa; ja muu kansa arpoi, että yksi kymmenestä tuotaisiin asumaan Jerusalemiin, pyhään kaupunkiin, ja yhdeksän osaa asumaan muihin kaupunkeihin.
Nehemiah 11:1 And the rulers of the people dwelled at Jerusalem: the rest of the people also cast lots, to bring one of ten to dwell in Jerusalem the holy city, and nine parts to dwell in other cities.
Nehemia 11:2 Ja kansa siunasi kaikki miehet, jotka olivat halukkaita asumaan Jerusalemissa.
Nehemiah 11:2 And the people blessed all the men, that willingly offered themselves to dwell at Jerusalem.
Nehemia 11:3 Nämä olivat ne maakunnan päämiehet, jotka asuivat Jerusalemissa; mutta Juudan kaupungeissa asui jokainen omalla maa-alueellaan, omissa kaupungeissaan: israelilaiset, papit, leeviläiset, netinimit ja Salomon palvelijoiden lapset.
Nehemiah 11:3 Now these are the chief of the province that dwelled in Jerusalem: but in the cities of Judah dwelled every one in his possession in their cities, to wit, Israel, the priests, and the Levites, and the Nethinims, and the children of Solomon’s servants.
Nehemia 11:4 Ja Jerusalemissa asui muutamia Juudan ja Benjaminin lapsista. Juudan lapsista Ataja, Ussian poika, joka oli Sakarjan poika, joka Amarjan poika, joka Sefatjan poika, joka Mahalaleelin poika, Perin lapsista.
Nehemiah 11:4 And at Jerusalem dwelled certain of the children of Judah, and of the children of Benjamin. Of the children of Judah; Athaiah the son of Uzziah, the son of Zechariah, the son of Amariah, the son of Shephatiah, the son of Mahalaleel, of the children of Per
Nehemia 11:5 Ja Maaseja, Barukin poika, joka oli Kolhosen poika, joka Hasajan poika, joka Adajan poika, joka Joojaribin poika, joka Sakarjan poika, joka Silonin poika.
Nehemiah 11:5 And Maaseiah the son of Baruch, the son of Colhozeh, the son of Hazaiah, the son of Adaiah, the son of Joiarib, the son of Zechariah, the son of Shiloni.
Nehemia 11:6 Kaikkiaan Jerusalemissa asuvia Peresin poikia oli neljäsataa kuusikymmentä kahdeksan sotaurkoista miestä.
Nehemiah 11:6 All the sons of Perez that dwelled at Jerusalem were four hundred three score and eight valiant men.
Nehemia 11:7 Ja nämä olivat Benjaminin pojat: Sallu, Mesullamin poika, joka oli Joedin poika, joka Pedajan poika, joka Kolajan poika, joka Maasejan poika, joka Itielin poika, joka Jesajan poika.
Nehemiah 11:7 And these are the sons of Benjamin; Sallu the son of Meshullam, the son of Joed, the son of Pedaiah, the son of Kolaiah, the son of Maaseiah, the son of Ithiel, the son of Jesaiah.
Nehemia 11:8 Ja hänen jälkeensä Gabbai ja Sallai, yhdeksänsataa kaksikymmentä kahdeksan.
Nehemiah 11:8 And after him Gabbai, Sallai, nine hundred twenty and eight.
Nehemia 11:9 Ja Joel, Sikrin poika, oli heidän ylivalvojansa, ja Juuda, Senuan poika, oli kaupungin toinen ylivalvoja.
Nehemiah 11:9 And Joel the son of Zichri was their overseer: and Judah the son of Senuah was second over the city.
Nehemia 11:10 Papeista Jedaja, Joojaribin poika, ja Jakin.
Nehemiah 11:10 Of the priests: Jedaiah the son of Joiarib, Jachin.
Nehemia 11:11 Jumalan temppelin esimies oli Seraja, Hilkian poika, joka oli Mesullamin poika, joka Sadokin poika, joka Merajotin poika, joka Ahitubin poika.
Nehemiah 11:11 Seraiah the son of Hilkiah, the son of Meshullam, the son of Zadok, the son of Meraioth, the son of Ahitub, was the ruler of the house of God.
Nehemia 11:12 Ja heidän veljiään, jotka tekivät talon työtä, oli kahdeksansataa kaksikymmentäkaksi: ja Adaja, Jerohamin poika, Pelaljan pojan, Amsin pojan, Sakarjan pojan, Pashurin pojan, Malkian pojan.
Nehemiah 11:12 And their brothers that did the work of the house were eight hundred twenty and two: and Adaiah the son of Jeroham, the son of Pelaliah, the son of Amzi, the son of Zechariah, the son of Pashur, the son of Malchiah.
Nehemia 11:13 Ja hänen veljensä, perhekuntien päämiehet, kaksisataa neljäkymmentä kaksi; ja Amasai, Asarelin poika, Ahasain pojan, Mesillemotin pojan, Immerin pojan,
Nehemiah 11:13 And his brothers, chief of the fathers, two hundred forty and two: and Amashai the son of Azareel, the son of Ahasai, the son of Meshillemoth, the son of Immer,
Nehemia 11:14 Ja heidän veljensä, urhoolliset miehet, sata kaksikymmentä kahdeksan; ja heidän päällysmiehenään oli Sabdiel, yhden mahtimiehen poika.
Nehemiah 11:14 And their brothers, mighty men of valor, an hundred twenty and eight: and their overseer was Zabdiel, the son of one of the great men.
Nehemia 11:15 Leeviläisiä olivat myös Semaja, Hasubin poika, joka oli Asrikamin poika, joka Hasabjan poika, joka Bunnin poika;
Nehemiah 11:15 Also of the Levites: Shemaiah the son of Hashub, the son of Azrikam, the son of Hashabiah, the son of Bunni;
Nehemia 11:16 Ja leeviläisten päämiehistä Sabbetai ja Joosabad valvoivat Jumalan temppelin ulkoisia tehtäviä.
Nehemiah 11:16 And Shabbethai and Jozabad, of the chief of the Levites, had the oversight of the outward business of the house of God.
Nehemia 11:17 Ja Mattanja, Miikan poika, Sabdin pojan, Asafin pojan, aloitti kiitosvirren rukouksella; ja Bakbukia, toinen hänen veljistään, ja Abda, Sammuan poika, Galalin pojan, Jedutunin pojan.
Nehemiah 11:17 And Mattaniah the son of Micha, the son of Zabdi, the son of Asaph, was the principal to begin the thanksgiving in prayer: and Bakbukiah the second among his brothers, and Abda the son of Shammua, the son of Galal, the son of Jeduthun.
Nehemia 11:18 Kaikkiaan leeviläisiä pyhässä kaupungissa oli kaksisataa kahdeksankymmentä neljä.
Nehemiah 11:18 All the Levites in the holy city were two hundred fourscore and four.
Nehemia 11:19 Ja ovenvartijoita, Akkubia, Talmonia ja heidän veljiään, jotka vartioivat portteja, oli sata seitsemänkymmentä kaksi.
Nehemiah 11:19 Moreover the porters, Akkub, Talmon, and their brothers that kept the gates, were an hundred seventy and two.
Nehemia 11:20 Ja jäljelle jääneet israelilaiset, papit ja leeviläiset, asuivat kaikissa Juudan kaupungeissa, kukin perintöalueellaan.
Nehemiah 11:20 And the residue of Israel, of the priests, and the Levites, were in all the cities of Judah, every one in his inheritance.
Nehemia 11:21 Mutta Netinimit asuivat Ofelissa, ja Siiha ja Gispa olivat Netinimien johdossa.
Nehemiah 11:21 But the Nethinims dwelled in Ophel: and Ziha and Gispa were over the Nethinims.
Nehemia 11:22 Leeviläisten valvojana Jerusalemissa oli Ussi, Banin poika, joka oli Hasabjan poika, joka Mattanjan poika, joka Miikan poika. Asafin pojista veisaajat johtivat Jumalan temppelin tehtäviä.
Nehemiah 11:22 The overseer also of the Levites at Jerusalem was Uzzi the son of Bani, the son of Hashabiah, the son of Mattaniah, the son of Micha. Of the sons of Asaph, the singers were over the business of the house of God.
Nehemia 11:23 Sillä kuninkaan käsky oli, että laulajille oli annettava tietty osa joka päivä.
Nehemiah 11:23 For it was the king’s commandment concerning them, that a certain portion should be for the singers, due for every day.
Nehemia 11:24 Ja Petahja, Mesesabeelin poika, Juudan pojan Serahin jälkeläisiä, oli kuninkaan apuna kaikissa kansaa koskevissa asioissa.
Nehemiah 11:24 And Pethahiah the son of Meshezabeel, of the children of Zerah the son of Judah, was at the king’s hand in all matters concerning the people.
Nehemia 11:25 Ja kylien ja niiden peltojen osalta Juudan lapsista osa asui Kirjat-Arbassa ja sen kylissä, Dibonissa ja sen kylissä, Jekabseelissa ja sen kylissä,
Nehemiah 11:25 And for the villages, with their fields, some of the children of Judah dwelled at Kirjatharba, and in the villages thereof, and at Dibon, and in the villages thereof, and at Jekabzeel, and in the villages thereof,
Nehemia 11:26 Ja Jesuassa, Moladassa ja Bet-Feletissä,
Nehemiah 11:26 And at Jeshua, and at Moladah, and at Bethphelet,
Nehemia 11:27 Ja Hasarsualissa, Beersebassa ja sen kylissä,
Nehemiah 11:27 And at Hazarshual, and at Beersheba, and in the villages thereof,
Nehemia 11:28 Ja Siklagissa ja Mekonassa ja sen kylissä,
Nehemiah 11:28 And at Ziklag, and at Mekonah, and in the villages thereof,
Nehemia 11:29 Ja Enrimmonissa, Sarehassa ja Jarmutissa,
Nehemiah 11:29 And at Enrimmon, and at Zareah, and at Jarmuth,
Nehemia 11:30 Sanoahissa, Adullamissa ja heidän kylissään, Lakisissa ja sen pelloilla, Asekassa ja sen kylissä. Ja he asuivat Beersebasta Hinnomin laaksoon asti.
Nehemiah 11:30 Zanoah, Adullam, and in their villages, at Lachish, and the fields thereof, at Azekah, and in the villages thereof. And they dwelled from Beersheba to the valley of Hinnom.
Nehemia 11:31 Myös Gebasta kotoisin olevat Benjaminin lapset asuivat Mikmasissa, Aijassa ja Betelissä ja niiden kylissä.
Nehemiah 11:31 The children also of Benjamin from Geba dwelled at Michmash, and Aija, and Bethel, and in their villages.
Nehemia 11:32 Ja Anatotissa, Nobissa, Ananjassa,
Nehemiah 11:32 And at Anathoth, Nob, Ananiah,
Nehemia 11:33 Haasor, Raama, Gittaim,
Nehemiah 11:33 Hazor, Ramah, Gittaim,
Nehemia 11:34 Hadid, Seboim, Neballat,
Nehemiah 11:34 Hadid, Zeboim, Neballat,
Nehemia 11:35 Lod ja Ono, käsityöläisten laakso.
Nehemiah 11:35 Lod, and Ono, the valley of craftsmen.
Nehemia 11:36 Ja leeviläisistä oli osastoja Juudassa ja Benjaminissa.
Nehemiah 11:36 And of the Levites were divisions in Judah, and in Benjamin.
Nehemia 12:1 Nämä olivat ne papit ja leeviläiset, jotka menivät ylös Serubbaabelin, Sealtielin pojan, ja Jesuan kanssa: Seraja, Jeremia, Esra,
Nehemiah 12:1 Now these are the priests and the Levites that went up with Zerubbabel the son of Shealtiel, and Jeshua: Seraiah, Jeremiah, Ezra,
Nehemia 12:2 Amarja, Malluk, Hattus,
Nehemiah 12:2 Amariah, Malluch, Hattush,
Nehemia 12:3 Sekanja, Rehum, Meremot,
Nehemiah 12:3 Shechaniah, Rehum, Meremoth,
Nehemia 12:4 Iddo, Ginneto, Abia,
Nehemiah 12:4 Iddo, Ginnetho, Abijah,
Nehemia 12:5 Miamin, Maadia, Bilga,
Nehemiah 12:5 Miamin, Maadiah, Bilgah,
Nehemia 12:6 Semaja, Joojarib, Jedaja,
Nehemiah 12:6 Shemaiah, and Joiarib, Jedaiah,
Nehemia 12:7 Sallu, Amok, Hilkia ja Jedaja. Nämä olivat pappien ja heidän veljiensä ylimmäisiä Jeesuan päivinä.
Nehemiah 12:7 Sallu, Amok, Hilkiah, Jedaiah. These were the chief of the priests and of their brothers in the days of Jeshua.
Nehemia 12:8 Ja leeviläiset: Ješua, Binnui, Kadmiel, Seerebja, Juuda ja Mattanja, joka johti kiitosvirttä, hän ja hänen veljensä.
Nehemiah 12:8 Moreover the Levites: Jeshua, Binnui, Kadmiel, Sherebiah, Judah, and Mattaniah, which was over the thanksgiving, he and his brothers.
Nehemia 12:9 Myös heidän veljensä Bakbukia ja Unni olivat heidän vastapäätä vartiovuorossa.
Nehemiah 12:9 Also Bakbukiah and Unni, their brothers, were over against them in the watches.
Nehemia 12:10 Ja Jeesualle syntyi Jojakim, Jojakimille syntyi myös Eljasib, ja Eliasibille syntyi Jojada,
Nehemiah 12:10 And Jeshua begat Joiakim, Joiakim also begat Eliashib, and Eliashib begat Joiada,
Nehemia 12:11 Ja Joojadalle syntyi Jonathan, ja Jonathanille syntyi Jaddua.
Nehemiah 12:11 And Joiada begat Jonathan, and Jonathan begat Jaddua.
Nehemia 12:12 Ja Joojakimin päivinä oli pappeja, perhekuntien päämiehiä: Serajan pojalla Meraja, Jeremian pojalla Hananja,
Nehemiah 12:12 And in the days of Joiakim were priests, the chief of the fathers: of Seraiah, Meraiah; of Jeremiah, Hananiah;
Nehemia 12:13 Esrasta Mesullam; Amarjasta Joohanan;
Nehemiah 12:13 Of Ezra, Meshullam; of Amariah, Jehohanan;
Nehemia 12:14 Melikusta Jonathan, Sebanjasta Joosef,
Nehemiah 12:14 Of Melicu, Jonathan; of Shebaniah, Joseph;
Nehemia 12:15 Harimista, Adna; Meraioth, Helkai;
Nehemiah 12:15 Of Harim, Adna; of Meraioth, Helkai;
Nehemia 12:16 Iddosta Sakarja; Ginnethon, Meshullam;
Nehemiah 12:16 Of Iddo, Zechariah; of Ginnethon, Meshullam;
Nehemia 12:17 Abiasta Sikri, Minjaminista Moadjasta Piltai,
Nehemiah 12:17 Of Abijah, Zichri; of Miniamin, of Moadiah, Piltai:
Nehemia 12:18 Bilgasta, Sammuasta; Semajasta Joonatan;
Nehemiah 12:18 Of Bilgah, Shammua; of Shemaiah, Jehonathan;
Nehemia 12:19 Ja Joiaribista Mattenai; Jedajasta Ussi;
Nehemiah 12:19 And of Joiarib, Mattenai; of Jedaiah, Uzzi;
Nehemia 12:20 Sallai, Kallai; Amok, Eber;
Nehemiah 12:20 Of Sallai, Kallai; of Amok, Eber;
Nehemia 12:21 Hilkiasta Hasabja; Jedajasta, Netaneelista.
Nehemiah 12:21 Of Hilkiah, Hashabiah; of Jedaiah, Nethaneel.
Nehemia 12:22 Eljasibin, Joojadan, Joohananin ja Jadduan päivinä leeviläiset kirjattiin perhekuntien päämiehiksi, samoin kuin papit persialaisen Dareioksen hallituskauteen asti.
Nehemiah 12:22 The Levites in the days of Eliashib, Joiada, and Johanan, and Jaddua, were recorded chief of the fathers: also the priests, to the reign of Darius the Persian.
Nehemia 12:23 Leevin pojat, perhekuntien päämiehet, kirjoitettiin aikakirjaan Joohananin, Eljasibin pojan, päiviin asti.
Nehemiah 12:23 The sons of Levi, the chief of the fathers, were written in the book of the chronicles, even until the days of Johanan the son of Eliashib.
Nehemia 12:24 Ja leeviläisten päämiehet: Hasabja, Seerebja ja Jeesua, Kadmielin poika, ja heidän veljensä heidän vastapäätä ylistämään ja kiittämään, Jumalan miehen Daavidin käskyn mukaan, osasto osastoa vasten.
Nehemiah 12:24 And the chief of the Levites: Hashabiah, Sherebiah, and Jeshua the son of Kadmiel, with their brothers over against them, to praise and to give thanks, according to the commandment of David the man of God, ward over against ward.
Nehemia 12:25 Mattania ja Bakbukia, Obadja, Mesullam, Talmon ja Akkub olivat porttivartijoita, jotka pitivät seurakuntaa porttien kynnyksellä.
Nehemiah 12:25 Mattaniah, and Bakbukiah, Obadiah, Meshullam, Talmon, Akkub, were porters keeping the ward at the thresholds of the gates.
Nehemia 12:26 Tämä tapahtui Joojakimin, Jesuan pojan, Joosadakin pojan, päivinä, ja Nehemian, käskynhaltijan, ja Esran, pappi ja kirjuri, päivinä.
Nehemiah 12:26 These were in the days of Joiakim the son of Jeshua, the son of Jozadak, and in the days of Nehemiah the governor, and of Ezra the priest, the scribe.
Nehemia 12:27 Ja Jerusalemin muurin vihkiäisissä he etsivät leeviläiset kaikista heidän paikoistaan, tuodakseen heidät Jerusalemiin ja viettääkseen vihkiäisiä iloiten, kiitoslauluin ja laulaen symbaaleilla, psalttereilla ja harppuilla.
Nehemiah 12:27 And at the dedication of the wall of Jerusalem they sought the Levites out of all their places, to bring them to Jerusalem, to keep the dedication with gladness, both with thanksgivings, and with singing, with cymbals, psalteries, and with harps.
Nehemia 12:28 Ja veisaajien pojat kokoontuivat sekä Jerusalemin ympärillä olevalta tasangolta että Netofan kylistä,
Nehemiah 12:28 And the sons of the singers gathered themselves together, both out of the plain country round about Jerusalem, and from the villages of Netophathi;
Nehemia 12:29 Myös Gilgalin talosta ja Geban ja Asmavetin pelloilta, sillä laulajat olivat rakentaneet itselleen kyliä Jerusalemin ympärille.
Nehemiah 12:29 Also from the house of Gilgal, and out of the fields of Geba and Azmaveth: for the singers had built them villages round about Jerusalem.
Nehemia 12:30 Ja papit ja leeviläiset puhdistivat itsensä, ja he puhdistivat myös kansan, portit ja muurin.
Nehemiah 12:30 And the priests and the Levites purified themselves, and purified the people, and the gates, and the wall.
Nehemia 12:31 Sitten minä toin Juudan ruhtinaat muurille ja asetin kaksi suurta joukkoa kiitosvirsiä laulamaan, joista toinen kulki muuria pitkin oikealle puolelle Lantaporttia kohti.
Nehemiah 12:31 Then I brought up the princes of Judah on the wall, and appointed two great companies of them that gave thanks, whereof one went on the right hand on the wall toward the dung gate:
Nehemia 12:32 Ja heidän perässään kulkivat Hosaja ja puolet Juudan ruhtinaista,
Nehemiah 12:32 And after them went Hoshaiah, and half of the princes of Judah,
Nehemia 12:33 Ja Asarja, Esra ja Mesullam,
Nehemiah 12:33 And Azariah, Ezra, and Meshullam,
Nehemia 12:34 Juuda, Benjamin, Semaja ja Jeremia,
Nehemiah 12:34 Judah, and Benjamin, and Shemaiah, and Jeremiah,
Nehemia 12:35 Ja muutamia pappien pojista trumpeteilla, nimittäin Sakarja, Jonathanin poika, joka oli Semajan poika, joka Mattanjan poika, joka Mikajan poika, joka Sakkurin poika, joka Asafin poika,
Nehemiah 12:35 And certain of the priests’ sons with trumpets; namely, Zechariah the son of Jonathan, the son of Shemaiah, the son of Mattaniah, the son of Michaiah, the son of Zaccur, the son of Asaph:
Nehemia 12:36 Ja hänen veljensä Semaja, Asarael, Milalai, Gilalai, Maai, Netanel, Juuda ja Hanani, Jumalan miehen Daavidin soittimien kanssa, ja heidän edellään kirjuri Esra.
Nehemiah 12:36 And his brothers, Shemaiah, and Azarael, Milalai, Gilalai, Maai, Nethaneel, and Judah, Hanani, with the musical instruments of David the man of God, and Ezra the scribe before them.
Nehemia 12:37 Ja heidän vastapäätä olevaa Lähdeporttia pitkin he nousivat Daavidin kaupungin portaita muurille, Daavidin talon yläpuolelle, aina Vesiportille itään päin.
Nehemiah 12:37 And at the fountain gate, which was over against them, they went up by the stairs of the city of David, at the going up of the wall, above the house of David, even to the water gate eastward.
Nehemia 12:38 Ja toinen kiitosjoukko kulki heitä vastapäätä, ja minä kuljin heidän perässään ja puolet muurilla olevasta kansasta, pätsitornin takaa aina leveälle muurille asti;
Nehemiah 12:38 And the other company of them that gave thanks went over against them, and I after them, and the half of the people on the wall, from beyond the tower of the furnaces even to the broad wall;
Nehemia 12:39 Ja Efraimin portin yläpuolelta, Vanhan portin yläpuolelta, Kalaportin yläpuolelta, Hananelin tornin yläpuolelta ja Mean tornin yläpuolelta aina Lammasporttiin asti; ja he pysähtyivät vankilan portille.
Nehemiah 12:39 And from above the gate of Ephraim, and above the old gate, and above the fish gate, and the tower of Hananeel, and the tower of Meah, even to the sheep gate: and they stood still in the prison gate.
Nehemia 12:40 Niin seisoivat ne kaksi joukkoa, jotka kiittivät Jumalan temppelissä, ja minä ja puolet päämiehistä minun kanssani.
Nehemiah 12:40 So stood the two companies of them that gave thanks in the house of God, and I, and the half of the rulers with me:
Nehemia 12:41 Ja papit; Eljakim, Maaseja, Miniamin, Miika, Eljoenai, Sakarja ja Hananja trumpettien kanssa;
Nehemiah 12:41 And the priests; Eliakim, Maaseiah, Miniamin, Michaiah, Elioenai, Zechariah, and Hananiah, with trumpets;
Nehemia 12:42 Ja Maaseja, Semaja, Eleasar, Ussi, Joohanan, Malkia, Eelam ja Eser. Ja veisaajat veisasivat äänekkäästi, ja Jisrahja oli heidän johtajansa.
Nehemiah 12:42 And Maaseiah, and Shemaiah, and Eleazar, and Uzzi, and Jehohanan, and Malchijah, and Elam, and Ezer. And the singers sang loud, with Jezrahiah their overseer.
Nehemia 12:43 Sinä päivänä he uhrasivat suuria teurasuhreja ja iloitsivat, sillä Jumala oli ilahduttanut heitä suurella ilolla. Myös vaimot ja lapset iloitsivat, niin että Jerusalemin ilo kuului kaukaa.
Nehemiah 12:43 Also that day they offered great sacrifices, and rejoiced: for God had made them rejoice with great joy: the wives also and the children rejoiced: so that the joy of Jerusalem was heard even afar off.
Nehemia 12:44 Ja siihen aikaan asetettiin miehiä valvomaan aarrekammioita, uhrilahjoja, ensi hedelmiä ja kymmenyksiä varten, jotta he kokoaisivat niihin kaupunkien pelloilta lain osuudet papeille ja leeviläisille. Sillä Juuda iloitsee.
Nehemiah 12:44 And at that time were some appointed over the chambers for the treasures, for the offerings, for the first fruits, and for the tithes, to gather into them out of the fields of the cities the portions of the law for the priests and Levites: for Judah rejoi
Nehemia 12:45 Ja sekä laulajat että ovenvartijat hoitivat Jumalansa palvelukset ja puhdistustehtävät Daavidin ja hänen poikansa Salomon käskyn mukaan.
Nehemiah 12:45 And both the singers and the porters kept the ward of their God, and the ward of the purification, according to the commandment of David, and of Solomon his son.
Nehemia 12:46 Sillä Daavidin ja Aasafin päivinä, muinoin, oli veisaajien päämiehiä ja ylistys- ja kiitoslauluja Jumalalle.
Nehemiah 12:46 For in the days of David and Asaph of old there were chief of the singers, and songs of praise and thanksgiving to God.
Nehemia 12:47 Ja koko Israel antoi Serubbaabelin ja Nehemian päivinä veisaajien ja ovenvartijoiden osuudet, joka päivä heidän osuutensa; ja he pyhittivät pyhät lahjat leeviläisille, ja leeviläiset pyhittivät ne Aaronin lapsille.
Nehemiah 12:47 And all Israel in the days of Zerubbabel, and in the days of Nehemiah, gave the portions of the singers and the porters, every day his portion: and they sanctified holy things to the Levites; and the Levites sanctified them to the children of Aaron.
Nehemia 13:1 Sinä päivänä he lukivat Mooseksen kirjaa kansan kuullen, ja siinä löydettiin kirjoitettuna, että ammonilaiset ja mooabilaiset eivät saisi ikuisesti tulla Jumalan seurakuntaan,
Nehemiah 13:1 On that day they read in the book of Moses in the audience of the people; and therein was found written, that the Ammonite and the Moabite should not come into the congregation of God for ever;
Nehemia 13:2 Koska he eivät tulleet israelilaisten luo leivän ja veden kanssa, vaan palkkasivat heitä vastaan Bileamin kiroamaan heidät. Mutta meidän Jumalamme muutti kirouksen siunaukseksi.
Nehemiah 13:2 Because they met not the children of Israel with bread and with water, but hired Balaam against them, that he should curse them: however, our God turned the curse into a blessing.
Nehemia 13:3 Kuultuaan lain he erottivat kaiken sekakansan Israelista.
Nehemiah 13:3 Now it came to pass, when they had heard the law, that they separated from Israel all the mixed multitude.
Nehemia 13:4 Ja ennen tätä pappi Eljasib, joka valvoi meidän Jumalamme temppelin kammiota, oli Tobian liittolainen.
Nehemiah 13:4 And before this, Eliashib the priest, having the oversight of the chamber of the house of our God, was allied to Tobiah:
Nehemia 13:5 Ja hän oli valmistanut hänelle suuren kammion, johon he ennen asettivat ruokauhrit, suitsukkeen ja astiat sekä viljan, uuden viinin ja öljyn kymmenykset, jotka oli käsketty antaa leeviläisille, laulajille ja p
Nehemiah 13:5 And he had prepared for him a great chamber, where aforetime they laid the meat offerings, the frankincense, and the vessels, and the tithes of the corn, the new wine, and the oil, which was commanded to be given to the Levites, and the singers, and the p
Nehemia 13:6 Mutta koko tähän aikaan en minä ollut Jerusalemissa, sillä Babylonian kuninkaan Artakserkseen kolmantenakymmenentenä toisena hallitusvuotena minä tulin kuninkaan luo ja sain muutaman päivän kuluttua kuninkaalta luvan.
Nehemiah 13:6 But in all this time was not I at Jerusalem: for in the two and thirtieth year of Artaxerxes king of Babylon came I to the king, and after certain days obtained I leave of the king:
Nehemia 13:7 Ja minä tulin Jerusalemiin ja ymmärsin, kuinka paljon pahaa Eljasib oli tehnyt Tobialle valmistaessaan hänelle kammion Jumalan temppelin esipihoihin.
Nehemiah 13:7 And I came to Jerusalem, and understood of the evil that Eliashib did for Tobiah, in preparing him a chamber in the courts of the house of God.
Nehemia 13:8 Ja se suretti minua kovasti; niin minä heitin kaikki talon tavarat ulos kammiosta Tobialle.
Nehemiah 13:8 And it grieved me sore: therefore I cast forth all the household stuff to Tobiah out of the chamber.
Nehemia 13:9 Sitten minä käskin puhdistaa kammiot, ja sinne minä toin takaisin Jumalan temppelin astiat, ruokauhrin ja suitsukkeen.
Nehemiah 13:9 Then I commanded, and they cleansed the chambers: and thither brought I again the vessels of the house of God, with the meat offering and the frankincense.
Nehemia 13:10 Ja minä huomasin, ettei leeviläisten osuuksia ollut annettu heille, sillä leeviläiset ja veisaajat, jotka tekivät työtä, olivat paenneet kukin pellolleen.
Nehemiah 13:10 And I perceived that the portions of the Levites had not been given them: for the Levites and the singers, that did the work, were fled every one to his field.
Nehemia 13:11 Silloin minä väittelin päämiesten kanssa ja sanoin: Miksi Jumalan temppeli on hylätty? Minä kokosin heidät ja asetin heidät paikoilleen.
Nehemiah 13:11 Then contended I with the rulers, and said, Why is the house of God forsaken? And I gathered them together, and set them in their place.
Nehemia 13:12 Sitten koko Juuda toi kymmenykset viljasta, viinistä ja öljystä aarrekammioihin.
Nehemiah 13:12 Then brought all Judah the tithe of the corn and the new wine and the oil to the treasuries.
Nehemia 13:13 Ja minä asetin aarrekammioiden hoitajaksi pappi Selemjan ja kirjuri Sadokin ja leeviläisistä Pedajan; ja heidän viereensä oli Hanan, Sakkurin poika, Mattanjan pojanpoika; sillä heidät katsottiin uskollisiksi, ja heidän tehtävänään oli jakaa heille.
Nehemiah 13:13 And I made treasurers over the treasuries, Shelemiah the priest, and Zadok the scribe, and of the Levites, Pedaiah: and next to them was Hanan the son of Zaccur, the son of Mattaniah: for they were counted faithful, and their office was to distribute to t
Nehemia 13:14 Muista minua, oi Jumalani, tämän tähden äläkä pyyhi pois hyviä tekojani, jotka olen tehnyt Jumalani temppelille ja sen viroille.
Nehemiah 13:14 Remember me, O my God, concerning this, and wipe not out my good deeds that I have done for the house of my God, and for the offices thereof.
Nehemia 13:15 Noina päivinä näin minä Juudassa viinikuurnia polkevan sapattina ja tuovan lyhteitä ja lastaavan aaseja; ja viiniä, rypäleitä ja viikunoita ja kaikenlaisia taakkoja, joita he toivat Jerusalemiin sapatinpäivänä; ja minä todistin heitä vastaan
Nehemiah 13:15 In those days saw I in Judah some treading wine presses on the sabbath, and bringing in sheaves, and lading asses; as also wine, grapes, and figs, and all manner of burdens, which they brought into Jerusalem on the sabbath day: and I testified against the
Nehemia 13:16 Siellä asui myös tyyrolaisia miehiä, jotka toivat kalaa ja kaikenlaisia kauppatavaroita ja myivät niitä sapattina Juudan lapsille ja Jerusalemissa.
Nehemiah 13:16 There dwelled men of Tyre also therein, which brought fish, and all manner of ware, and sold on the sabbath to the children of Judah, and in Jerusalem.
Nehemia 13:17 Sitten minä nuhtelin Juudan ylimyksiä ja sanoin heille: Mitä pahaa te teette ja häpäisette sapatinpäivän?
Nehemiah 13:17 Then I contended with the nobles of Judah, and said to them, What evil thing is this that you do, and profane the sabbath day?
Nehemia 13:18 Eivätkö teidän isänne tehneet niin, ja eikö meidän Jumalamme tuottanut kaikkea tätä onnettomuutta meille ja tälle kaupungille? Ja kuitenkin te lisäätte vihaa Israelin päälle häpäisemällä sapatin.
Nehemiah 13:18 Did not your fathers thus, and did not our God bring all this evil on us, and on this city? yet you bring more wrath on Israel by profaning the sabbath.
Nehemia 13:19 Ja kun Jerusalemin portit alkoivat pimetä ennen sapattia, käskin minä sulkea portit ja kielsin niitä avaamasta ennen sapatin loppua. Ja asetin muutamia palvelijoitani porteille, että siellä
Nehemiah 13:19 And it came to pass, that when the gates of Jerusalem began to be dark before the sabbath, I commanded that the gates should be shut, and charged that they should not be opened till after the sabbath: and some of my servants set I at the gates, that there
Nehemia 13:20 Niinpä kauppiaat ja kaikenlaisten tavaroiden myyjät yöpyivät kerran tai kaksi Jerusalemin ulkopuolella.
Nehemiah 13:20 So the merchants and sellers of all kind of ware lodged without Jerusalem once or twice.
Nehemia 13:21 Niin minä todistin heitä vastaan ja sanoin heille: Miksi te yövyitte muurin ääressä? Jos teette niin vielä kerran, minä käyn teihin käsiksi. Siitä ajasta lähtien he eivät enää tulleet tänne sapattina.
Nehemiah 13:21 Then I testified against them, and said to them, Why lodge you about the wall? if you do so again, I will lay hands on you. From that time forth came they no more on the sabbath.
Nehemia 13:22 Ja minä käskin leeviläisten puhdistautua ja tulla vartioimaan portteja pyhittääkseen sapatinpäivän. Muista minua, oi Jumalani, myös tässä asiassa ja säästä minua suuren armosi tähden.
Nehemiah 13:22 And I commanded the Levites that they should cleanse themselves, and that they should come and keep the gates, to sanctify the sabbath day. Remember me, O my God, concerning this also, and spare me according to the greatness of your mercy.
Nehemia 13:23 Noina päivinä näin myös juutalaisia, jotka olivat ottaneet vaimoikseen asdodilaisia, ammonilaisia ja mooabilaisia.
Nehemiah 13:23 In those days also saw I Jews that had married wives of Ashdod, of Ammon, and of Moab:
Nehemia 13:24 Ja heidän lapsensa puhuivat puolet Asdodin kieltä eivätkä osanneet puhua juutalaisten kieltä, vaan toisen kansan kieltä.
Nehemiah 13:24 And their children spoke half in the speech of Ashdod, and could not speak in the Jews’ language, but according to the language of each people.
Nehemia 13:25 Ja minä riitelin heidän kanssaan ja kirosin heidät, ja löin muutamia heistä, repin heidän hiuksensa irti ja vannotin heidät Jumalan kautta sanoen: Älkää antako tyttäriänne heidän pojilleen älkääkä ottako heidän tyttäriään pojillenne ettekä itsellenne.
Nehemiah 13:25 And I contended with them, and cursed them, and smote certain of them, and plucked off their hair, and made them swear by God, saying, You shall not give your daughters to their sons, nor take their daughters to your sons, or for yourselves.
Nehemia 13:26 Eikö Salomo, Israelin kuningas, tehnyt syntiä näillä asioilla? Mutta monien kansojen joukossa ei ollut hänen kaltaistaan kuningasta, joka oli Jumalansa rakastama, ja Jumala teki hänestä koko Israelin kuninkaan. Kuitenkin jopa hänetkin muukalaiset naiset saattoivat syntiin.
Nehemiah 13:26 Did not Solomon king of Israel sin by these things? yet among many nations was there no king like him, who was beloved of his God, and God made him king over all Israel: nevertheless even him did outlandish women cause to sin.
Nehemia 13:27 Pitäisikö meidän siis kuunnella sinua, kun teet kaikkea tätä suurta pahuutta, kun rikot Jumalaamme vastaan naimisiinmenolla?
Nehemiah 13:27 Shall we then listen to you to do all this great evil, to transgress against our God in marrying strange wives?
Nehemia 13:28 Ja yksi Joojadan, ylimmäisen papin Eljasibin pojan, pojista oli hooronilaisen Sanballatin vävy; sentähden minä ajoin hänet pois luotani.
Nehemiah 13:28 And one of the sons of Joiada, the son of Eliashib the high priest, was son in law to Sanballat the Horonite: therefore I chased him from me.
Nehemia 13:29 Muista heitä, oi Jumalani, sillä he ovat saastuttaneet pappeuden ja pappeuden ja leeviläisten liiton.
Nehemiah 13:29 Remember them, O my God, because they have defiled the priesthood, and the covenant of the priesthood, and of the Levites.
Nehemia 13:30 Näin minä puhdistin heidät kaikista muukalaisista ja määräsin pappien ja leeviläisten tehtävät, kunkin tehtävänsä mukaan;
Nehemiah 13:30 Thus cleansed I them from all strangers, and appointed the wards of the priests and the Levites, every one in his business;
Nehemia 13:31 Ja puuuhriksi määrättyinä aikoina ja ensi hedelmien uhriksi. Muista minua, Jumalani, minun hyväkseni.
Nehemiah 13:31 And for the wood offering, at times appointed, and for the first fruits. Remember me, O my God, for good.
Ester 1:1 Ahasveroksen päivinä – tämä Ahasveros hallitsi Intiasta Etiopiaan asti sataa kahtakymmentäseitsemää maakuntaa –
Esther 1:1 Now it came to pass in the days of Ahasuerus, (this is Ahasuerus which reigned, from India even to Ethiopia, over an hundred and seven and twenty provinces:)
Ester 1:2 Siihen aikaan, kun kuningas Ahasveros istui valtaistuimellaan Susanin linnassa,
Esther 1:2 That in those days, when the king Ahasuerus sat on the throne of his kingdom, which was in Shushan the palace,
Ester 1:3 Kolmantena hallitusvuotenaan hän laittoi pidot kaikille ruhtinailleen ja palvelijoilleen; Persian ja Meedian väkijoukot, maakuntien ylimykset ja ruhtinaat olivat hänen edessään.
Esther 1:3 In the third year of his reign, he made a feast to all his princes and his servants; the power of Persia and Media, the nobles and princes of the provinces, being before him:
Ester 1:4 Kun hän osoitti valtakuntansa kirkkauden rikkauksia ja erinomaisen majesteettinsa kunniaa monta päivää, satakahdeksankymmentä päivää.
Esther 1:4 When he showed the riches of his glorious kingdom and the honor of his excellent majesty many days, even an hundred and fourscore days.
Ester 1:5 Ja kun ne päivät olivat kuluneet, kuningas laittoi seitsemän päivän pidot kaikelle Susanin palatsissa olevalle kansalle, sekä suurille että pienille, kuninkaan palatsin puutarhan pihalla.
Esther 1:5 And when these days were expired, the king made a feast to all the people that were present in Shushan the palace, both to great and small, seven days, in the court of the garden of the king’s palace;
Ester 1:6 Missä oli valkoisia, vihreitä ja sinisiä vaatteita, jotka oli kiinnitetty hienoista pellavasta ja purppuranpunaisista langoista valmistetuilla köysillä hopearenkaisiin ja marmoripylväisiin. Vuoteet olivat kultaa ja hopeaa, ja ne oli asetettu punaisesta, sinisestä, valkoisesta ja mustasta marmorista tehdylle lattialle.
Esther 1:6 Where were white, green, and blue, hangings, fastened with cords of fine linen and purple to silver rings and pillars of marble: the beds were of gold and silver, on a pavement of red, and blue, and white, and black, marble.
Ester 1:7 Ja heille annettiin juomaa kulta-astioissa, astiat olivat erilaisia, ja kuninkaallista viiniä runsaasti, kuninkaan säädöksen mukaan.
Esther 1:7 And they gave them drink in vessels of gold, (the vessels being diverse one from another,) and royal wine in abundance, according to the state of the king.
Ester 1:8 Ja juominen tapahtui lain mukaan; kukaan ei pakottanut; sillä niin kuningas oli määrännyt kaikille talonsa virkamiehille, että heidän tuli tehdä kunkin mieleen.
Esther 1:8 And the drinking was according to the law; none did compel: for so the king had appointed to all the officers of his house, that they should do according to every man’s pleasure.
Ester 1:9 Myös kuningatar Vasti laittoi pidot naisille kuningas Ahasveroksen hovissa.
Esther 1:9 Also Vashti the queen made a feast for the women in the royal house which belonged to king Ahasuerus.
Ester 1:10 Seitsemäntenä päivänä, kun kuninkaan sydän oli viinistä iloinen, hän käski Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Setarin ja Karkasin, seitsemän kamaripalvelijan, jotka palvelivat kuningas Ahasveroksen luona,
Esther 1:10 On the seventh day, when the heart of the king was merry with wine, he commanded Mehuman, Biztha, Harbona, Bigtha, and Abagtha, Zethar, and Carcas, the seven chamberlains that served in the presence of Ahasuerus the king,
Ester 1:11 Tuomaan kuningatar Vastin kuninkaan eteen kuninkaallinen kruunu päässään, näyttääkseen kansalle ja ruhtinaille hänen kauneutensa, sillä hän oli kaunis näöltään.
Esther 1:11 To bring Vashti the queen before the king with the crown royal, to show the people and the princes her beauty: for she was fair to look on.
Ester 1:12 Mutta kuningatar Vasti kieltäytyi tulemasta kuninkaan hoviherrojen käskystä; niin kuningas vihastui kovin, ja hänen vihansa syttyi hänessä.
Esther 1:12 But the queen Vashti refused to come at the king’s commandment by his chamberlains: therefore was the king very wroth, and his anger burned in him.
Ester 1:13 Niin kuningas sanoi viisaille miehille, jotka tiesivät ajanlaskun – sillä niin oli kuninkaan tapa kohdella kaikkia lain ja oikeuden tuntijoita:
Esther 1:13 Then the king said to the wise men, which knew the times, (for so was the king’s manner toward all that knew law and judgment:
Ester 1:14 Ja hänen vierellään olivat Karsena, Setar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Meedian ruhtinasta, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja jotka istuivat ensimmäisinä valtakunnassa.)
Esther 1:14 And the next to him was Carshena, Shethar, Admatha, Tarshish, Meres, Marsena, and Memucan, the seven princes of Persia and Media, which saw the king’s face, and which sat the first in the kingdom;)
Ester 1:15 Mitä meidän on lain mukaan tehtävä kuningatar Vastille, koska hän ei ole noudattanut kuningas Ahasveroksen kamaripalvelijoiden kautta antamaa käskyä?
Esther 1:15 What shall we do to the queen Vashti according to law, because she has not performed the commandment of the king Ahasuerus by the chamberlains?
Ester 1:16 Ja Memukan vastasi kuninkaan ja ruhtinaiden edessä: Kuningatar Vasti ei ole tehnyt vääryyttä ainoastaan kuningasta vastaan, vaan myös kaikkia ruhtinaita ja kaikkea kansaa vastaan, jotka ovat kuningas Ahasveroksen kaikissa maakunnissa.
Esther 1:16 And Memucan answered before the king and the princes, Vashti the queen has not done wrong to the king only, but also to all the princes, and to all the people that are in all the provinces of the king Ahasuerus.
Ester 1:17 Sillä tämä kuningattaren teko tulee kaikkien naisten tietoon, niin että he halveksivat aviomiehiään silmissään, kun kerrotaan: 'Kuningas Ahasveros käski kuningatar Vastin tuoda eteensä, mutta tämä ei tullut.'
Esther 1:17 For this deed of the queen shall come abroad to all women, so that they shall despise their husbands in their eyes, when it shall be reported, The king Ahasuerus commanded Vashti the queen to be brought in before him, but she came not.
Ester 1:18 Samoin Persian ja Meedian ruhtinattaret sanovat tänä päivänä kaikille kuninkaan ruhtinaille, jotka ovat kuulleet kuningattaren teosta. Siitä nousee liikaa halveksuntaa ja vihaa.
Esther 1:18 Likewise shall the ladies of Persia and Media say this day to all the king’s princes, which have heard of the deed of the queen. Thus shall there arise too much contempt and wrath.
Ester 1:19 Jos kuningas hyväksi näkee, niin antakoon häneltä kuninkaallisen käskyn, joka kirjoitettakoon muuttamattomana persialaisten ja meedialaisten lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen, ja että kuningas antaa hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle.
Esther 1:19 If it please the king, let there go a royal commandment from him, and let it be written among the laws of the Persians and the Medes, that it be not altered, That Vashti come no more before king Ahasuerus; and let the king give her royal estate to another
Ester 1:20 Ja kun kuninkaan säädös, jonka hän antaa, julkaistaan koko hänen valtakunnassaan – sillä se on suuri –, kaikki vaimot, sekä suuret että pienet, antavat miehilleen kunniaa.
Esther 1:20 And when the king’s decree which he shall make shall be published throughout all his empire, (for it is great,) all the wives shall give to their husbands honor, both to great and small.
Ester 1:21 Ja puhe miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki Memukanin sanan mukaan.
Esther 1:21 And the saying pleased the king and the princes; and the king did according to the word of Memucan:
Ester 1:22 Sillä hän lähetti kirjeet kaikkiin kuninkaan maakuntiin, jokaiseen maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja jokaiselle kansalle sen kielellä, että jokaisen miehen oli pidettävä hallitusvaltaa omassa talossaan ja että se oli julkaistava sen omalla kielellä.
Esther 1:22 For he sent letters into all the king’s provinces, into every province according to the writing thereof, and to every people after their language, that every man should bear rule in his own house, and that it should be published according to the language
Ester 2:1 Näiden tapausten jälkeen, kun kuningas Ahasveroksen viha oli asettunut, hän muisti Vastin ja mitä tämä oli tehnyt ja mitä häntä vastaan oli päätetty.
Esther 2:1 After these things, when the wrath of king Ahasuerus was appeased, he remembered Vashti, and what she had done, and what was decreed against her.
Ester 2:2 Niin kuninkaan palvelijat, jotka palvelivat häntä, sanoivat: Etsittäköön kuninkaalle kauniita nuoria neitsyitä.
Esther 2:2 Then said the king’s servants that ministered to him, Let there be fair young virgins sought for the king:
Ester 2:3 Ja kuningas asettakoon virkamiehiä kaikkiin valtakuntansa maakuntiin, että he kokoaisivat kaikki kauniit nuoret neitsyet Susanin palatsiin, naisten taloon, kuninkaan kamariherran Hegen, naisten vartijan, huostaan.
Esther 2:3 And let the king appoint officers in all the provinces of his kingdom, that they may gather together all the fair young virgins to Shushan the palace, to the house of the women, to the custody of Hege the king’s chamberlain, keeper of the women; and let t
Ester 2:4 Ja neito, joka on kuninkaan mielestä mieluisa, tulkoon kuningattareksi Vastin sijaan. Ja tämä oli kuninkaalle mieleen, ja hän teki niin.
Esther 2:4 And let the maiden which pleases the king be queen instead of Vashti. And the thing pleased the king; and he did so.
Ester 2:5 Susanin linnassa asui eräs juutalainen mies, nimeltä Mordokai, Jairin poika, joka oli Simein poika, joka Kiisin poika, benjaminilainen.
Esther 2:5 Now in Shushan the palace there was a certain Jew, whose name was Mordecai, the son of Jair, the son of Shimei, the son of Kish, a Benjamite;
Ester 2:6 Joka oli viety Jerusalemista pakkosiirtolaisuuteen niiden pakkosiirtolaisten mukana, jotka oli viety pakkosiirtolaisuuteen Jekonjan, Juudan kuninkaan, kanssa, jonka Babylonian kuningas Nebukadnessar oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen.
Esther 2:6 Who had been carried away from Jerusalem with the captivity which had been carried away with Jeconiah king of Judah, whom Nebuchadnezzar the king of Babylon had carried away.
Ester 2:7 Ja hän kasvatti Hadassan, se on Esterin, setänsä tyttären, sillä tällä ei ollut isää eikä äitiä, ja piika oli kaunis ja kaunis; ja Mordokai otti hänet tyttärekseen, kun hänen isänsä ja äitinsä olivat kuolleet.
Esther 2:7 And he brought up Hadassah, that is, Esther, his uncle’s daughter: for she had neither father nor mother, and the maid was fair and beautiful; whom Mordecai, when her father and mother were dead, took for his own daughter.
Ester 2:8 Kun kuninkaan käsky ja säädös oli kuultu ja paljon neitoja oli koottu Susanin linnaan Hegain huostaan, tuotiin myös Ester kuninkaan linnaan Hegain, linnanvartijan, huostaan.
Esther 2:8 So it came to pass, when the king’s commandment and his decree was heard, and when many maidens were gathered together to Shushan the palace, to the custody of Hegai, that Esther was brought also to the king’s house, to the custody of Hegai, keeper of the
Ester 2:9 Ja neito miellytti häntä, ja hän sai osakseen hänen suosiotaan; ja hän antoi hänelle nopeasti hänen puhdistustarvikkeitaan, sekä hänen omaisuuttaan, ja seitsemän neitoa, jotka olivat hänelle sopivia annettavaksi, kuninkaan hovista; ja hän piti häntä parempana ja
Esther 2:9 And the maiden pleased him, and she obtained kindness of him; and he speedily gave her her things for purification, with such things as belonged to her, and seven maidens, which were meet to be given her, out of the king’s house: and he preferred her and
Ester 2:10 Ester ei ollut ilmoittanut kansaansa eikä sukuaan, sillä Mordokai oli kieltänyt häntä sitä ilmoittamasta.
Esther 2:10 Esther had not showed her people nor her kindred: for Mordecai had charged her that she should not show it.
Ester 2:11 Ja Mordokai käveli joka päivä naisten talon esipihan edessä tietääkseen, kuinka Esterille kävi ja mitä hänelle tapahtuisi.
Esther 2:11 And Mordecai walked every day before the court of the women’s house, to know how Esther did, and what should become of her.
Ester 2:12 Kun jokaisen piian vuoro tuli mennä kuningas Ahasveroksen luo, tämän ollessa ollut kaksitoista kuukautta naisten tavan mukaan (sillä niin kauan heidän puhdistuspäivänsä olivat kuluneet, kuusi kuukautta mirhaöljyllä ja kuusi kuukautta...)
Esther 2:12 Now when every maid’s turn was come to go in to king Ahasuerus, after that she had been twelve months, according to the manner of the women, (for so were the days of their purifications accomplished, to wit, six months with oil of myrrh, and six months wi
Ester 2:13 Näin jokainen neito tuli kuninkaan luo; mitä tahansa hän halusi, hänelle annettiin, jotta hän voisi mennä hänen kanssaan naisten talosta kuninkaan palatsiin.
Esther 2:13 Then thus came every maiden to the king; whatever she desired was given her to go with her out of the house of the women to the king’s house.
Ester 2:14 Illalla hän meni, ja seuraavana hän palasi toiseen naisten taloon, kuninkaan kamariherran Shaashgasin huostaan, joka vartioi sivuvaimoja. Hän ei enää tullut kuninkaan luo, ellei kuningas ollut häneen mieltynyt ja koska hän oli...
Esther 2:14 In the evening she went, and on the morrow she returned into the second house of the women, to the custody of Shaashgaz, the king’s chamberlain, which kept the concubines: she came in to the king no more, except the king delighted in her, and that she wer
Ester 2:15 Kun Esterin, Mordokain sedän Abihailin tyttären, vuoro tuli mennä kuninkaan luo, Mordokain sedän Abihailin tyttären, joka oli ottanut hänet tyttärekseen, vuoro mennä kuninkaan luo, ei tämä vaatinut muuta kuin mitä kuninkaan kamariherra Hegai, naisten vartija, oli määrännyt.
Esther 2:15 Now when the turn of Esther, the daughter of Abihail the uncle of Mordecai, who had taken her for his daughter, was come to go in to the king, she required nothing but what Hegai the king’s chamberlain, the keeper of the women, appointed. And Esther obtai
Ester 2:16 Niin Ester vietiin kuningas Ahasveroksen luo hänen kuninkaalliseen taloonsa kymmenennessä kuussa, joka on teget-kuu, hänen seitsemäntenä hallitusvuotenaan.
Esther 2:16 So Esther was taken to king Ahasuerus into his house royal in the tenth month, which is the month Tebeth, in the seventh year of his reign.
Ester 2:17 Ja kuningas rakasti Esteriä enemmän kuin kaikkia muita naisia, ja tämä sai armon ja suosion hänen silmissään enemmän kuin kaikki neitsyet; niin että hän pani kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänestä kuningattaren Vastin sijaan.
Esther 2:17 And the king loved Esther above all the women, and she obtained grace and favor in his sight more than all the virgins; so that he set the royal crown on her head, and made her queen instead of Vashti.
Ester 2:18 Silloin kuningas laittoi suuret pidot kaikille ruhtinailleen ja palvelijoilleen, Esterin juhlat; ja hän antoi maakunnille vapautuksen ja antoi lahjoja kuninkaan määräyksen mukaan.
Esther 2:18 Then the king made a great feast to all his princes and his servants, even Esther’s feast; and he made a release to the provinces, and gave gifts, according to the state of the king.
Ester 2:19 Ja kun neitsyet koottiin toisen kerran, Mordokai istui kuninkaanportissa.
Esther 2:19 And when the virgins were gathered together the second time, then Mordecai sat in the king’s gate.
Ester 2:20 Ester ei ollut vielä ilmoittanut sukuaan eikä kansaansa, niin kuin Mordokai oli häntä käskenyt, sillä Ester teki Mordokain käskyn, aivan kuten silloinkin, kun hänet kasvatettiin hänen luonaan.
Esther 2:20 Esther had not yet showed her kindred nor her people; as Mordecai had charged her: for Esther did the commandment of Mordecai, like as when she was brought up with him.
Ester 2:21 Siihen aikaan, kun Mordokai istui kuninkaanportissa, kaksi kuninkaan kamariherroista, Bigtan ja Teres, ovenvartijoista, vihastuivat ja yrittivät käydä käsiksi kuningas Ahasverokseen.
Esther 2:21 In those days, while Mordecai sat in the king’s gate, two of the king’s chamberlains, Bigthan and Teresh, of those which kept the door, were wroth, and sought to lay hands on the king Ahasuerus.
Ester 2:22 Ja asia tuli Mordokain tietoon, ja hän kertoi sen kuningatar Esterille; ja Ester ilmoitti sen kuninkaalle Mordokain nimessä.
Esther 2:22 And the thing was known to Mordecai, who told it to Esther the queen; and Esther certified the king thereof in Mordecai’s name.
Ester 2:23 Ja kun asiaa tutkittiin, se saatiin selville; ja heidät molemmat ripustettiin puuhun; ja se kirjoitettiin aikakirjaan kuninkaan edessä.
Esther 2:23 And when inquisition was made of the matter, it was found out; therefore they were both hanged on a tree: and it was written in the book of the chronicles before the king.
Ester 3:1 Näiden tapausten jälkeen kuningas Ahasveros ylensi agagilaisen Hamanin, Hammedatan pojan, ja asetti hänet korkeammalle asemaan ja asetti hänen istuimensa kaikkien hänen kanssaan olevien ruhtinaiden yläpuolelle.
Esther 3:1 After these things did king Ahasuerus promote Haman the son of Hammedatha the Agagite, and advanced him, and set his seat above all the princes that were with him.
Ester 3:2 Ja kaikki kuninkaan palvelijat, jotka olivat kuninkaanportissa, kumartuivat ja osoittivat kunnioitusta Hamanille, sillä niin oli kuningas hänestä käskenyt. Mutta Mordokai ei kumartunut eikä osoittanut kunnioitusta.
Esther 3:2 And all the king’s servants, that were in the king’s gate, bowed, and reverenced Haman: for the king had so commanded concerning him. But Mordecai bowed not, nor did him reverence.
Ester 3:3 Niin kuninkaan palvelijat, jotka olivat kuninkaanportissa, sanoivat Mordokaille: Miksi rikot kuninkaan käskyn?
Esther 3:3 Then the king’s servants, which were in the king’s gate, said to Mordecai, Why transgress you the king’s commandment?
Ester 3:4 Kun he puhuivat hänelle joka päivä, eikä hän kuunnellut heitä, he ilmoittivat Hamanille nähdäkseen, pitäisivätkö Mordokain asiat paikkansa; sillä hän oli sanonut heille olevansa juutalainen.
Esther 3:4 Now it came to pass, when they spoke daily to him, and he listened not to them, that they told Haman, to see whether Mordecai’s matters would stand: for he had told them that he was a Jew.
Ester 3:5 Ja kun Haman näki, ettei Mordokai kumartanut eikä osoittanut hänelle kunnioitusta, Haman täyttyi vihasta.
Esther 3:5 And when Haman saw that Mordecai bowed not, nor did him reverence, then was Haman full of wrath.
Ester 3:6 Ja hän halveksi käydä käsiksi ainoastaan Mordokaihin, sillä he olivat näyttäneet hänelle Mordokain kansan; sen tähden Haman pyrki tuhoamaan kaikki juutalaiset koko Ahasveroksen valtakunnassa, Mordokain kansan.
Esther 3:6 And he thought scorn to lay hands on Mordecai alone; for they had showed him the people of Mordecai: why Haman sought to destroy all the Jews that were throughout the whole kingdom of Ahasuerus, even the people of Mordecai.
Ester 3:7 Ensimmäisessä kuussa, nisankuussa, kuningas Ahasveroksen kahdentenatoista hallitusvuotena, heittivät Hamanin edessä pur-arvoa, päivästä päivään ja kuukaudesta kuukauteen, aina kahdenteentoista kuukauteen, adarkuuhun, asti.
Esther 3:7 In the first month, that is, the month Nisan, in the twelfth year of king Ahasuerus, they cast Pur, that is, the lot, before Haman from day to day, and from month to month, to the twelfth month, that is, the month Adar.
Ester 3:8 Ja Haman sanoi kuningas Ahasverokselle: On olemassa eräs kansa, joka on hajallaan ja hajaantunut kansojen sekaan kaikissa valtakuntasi maakunnissa; heidän lakinsa ovat erilaiset kuin kaikkien muiden kansojen; eivätkä he noudata kuninkaan lakeja; sentähden se ei ole kuninkaan asia.
Esther 3:8 And Haman said to king Ahasuerus, There is a certain people scattered abroad and dispersed among the people in all the provinces of your kingdom; and their laws are diverse from all people; neither keep they the king’s laws: therefore it is not for the ki
Ester 3:9 Jos kuningas hyväksi näkee, kirjoitettakoon määräys, että heidät tuhotaan. Minä annan kymmenentuhatta talenttia hopeaa niille, jotka ovat vastuussa asioista, ja tuon ne kuninkaan aarrekammioihin.
Esther 3:9 If it please the king, let it be written that they may be destroyed: and I will pay ten thousand talents of silver to the hands of those that have the charge of the business, to bring it into the king’s treasuries.
Ester 3:10 Ja kuningas otti sormuksensa kädestään ja antoi sen agagilaiselle Hamanille, Hammedatan pojalle, juutalaisten viholliselle.
Esther 3:10 And the king took his ring from his hand, and gave it to Haman the son of Hammedatha the Agagite, the Jews’ enemy.
Ester 3:11 Ja kuningas sanoi Hamanille: Hopea annetaan sinulle, ja myös kansalle, tehdäksesi sillä, mitä hyväksi näet.
Esther 3:11 And the king said to Haman, The silver is given to you, the people also, to do with them as it seems good to you.
Ester 3:12 Niin kuninkaan kirjurit kutsuttiin ensimmäisen kuukauden kolmantenatoista päivänä, ja kaikki, mitä Haman oli käskenyt, kirjoitettiin kuninkaan sapatinvartijoille ja jokaisen maakunnan käskynhaltijoille sekä jokaisen kansan hallitsijoille.
Esther 3:12 Then were the king’s scribes called on the thirteenth day of the first month, and there was written according to all that Haman had commanded to the king’s lieutenants, and to the governors that were over every province, and to the rulers of every people
Ester 3:13 Ja kirjeet lähetettiin postitse kaikkiin kuninkaan maakuntiin, että kaikki juutalaiset, sekä nuoret että vanhat, pienet lapset ja naiset, oli tuhottava, tapettava ja tuhottava yhtenä päivänä, kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmantenatoista päivänä.
Esther 3:13 And the letters were sent by posts into all the king’s provinces, to destroy, to kill, and to cause to perish, all Jews, both young and old, little children and women, in one day, even on the thirteenth day of the twelfth month, which is the month Adar, a
Ester 3:14 Käskykirjoituksen jäljennös, joka oli annettava jokaisessa maakunnassa, julkaistiin kaikille kansoille, jotta he olisivat valmiita sinä päivänä.
Esther 3:14 The copy of the writing for a commandment to be given in every province was published to all people, that they should be ready against that day.
Ester 3:15 Juoksijat lähtivät liikkeelle kuninkaan käskystä jouduttaen, ja säädös annettiin Susanin linnassa. Ja kuningas ja Haman istuivat juomaan, mutta Susanin kaupunki oli hämmentynyt.
Esther 3:15 The posts went out, being hastened by the king’s commandment, and the decree was given in Shushan the palace. And the king and Haman sat down to drink; but the city Shushan was perplexed.
Ester 4:1 Kun Mordokai näki kaiken, mitä oli tapahtunut, repäisi Mordokai vaatteensa, pukeutui säkkiin ja levitti tuhkaa ja meni kaupungin keskelle ja huusi kovaa ja katkeraa valitusta.
Esther 4:1 When Mordecai perceived all that was done, Mordecai rent his clothes, and put on sackcloth with ashes, and went out into the middle of the city, and cried with a loud and a bitter cry;
Ester 4:2 Ja he tulivat jopa kuninkaan portin eteen, sillä kukaan ei saanut mennä kuninkaan portista sisään säkkikankaassa.
Esther 4:2 And came even before the king’s gate: for none might enter into the king’s gate clothed with sackcloth.
Ester 4:3 Ja jokaisessa maakunnassa, minne ikinä kuninkaan käsky ja hänen säädöksensä tulivat, oli juutalaisten keskuudessa suuri suru, paastoaminen, itku ja valitus; ja monet makasivat säkeissä ja tuhassa.
Esther 4:3 And in every province, wherever the king’s commandment and his decree came, there was great mourning among the Jews, and fasting, and weeping, and wailing; and many lay in sackcloth and ashes.
Ester 4:4 Niin Esterin palvelijattaret ja hoviherrat tulivat ja kertoivat sen hänelle. Silloin kuningatar tuli kovin murheelliseksi ja lähetti vaatteita, jotta Mordokai voisi niihin pukea ja jotta hän voisi riisua hänen säkkinsä, mutta hän ei ottanut niitä vastaan.
Esther 4:4 So Esther’s maids and her chamberlains came and told it her. Then was the queen exceedingly grieved; and she sent raiment to clothe Mordecai, and to take away his sackcloth from him: but he received it not.
Ester 4:5 Silloin Ester kutsui luokseen Hatakin, yhden kuninkaan kamariherroista, jonka tämä oli määrännyt palvelemaan häntä, ja antoi Mordokaille käskyn selvittää, mitä se oli ja miksi se oli.
Esther 4:5 Then called Esther for Hatach, one of the king’s chamberlains, whom he had appointed to attend on her, and gave him a commandment to Mordecai, to know what it was, and why it was.
Ester 4:6 Niin Hatak meni Mordokain luo kaupungin kadulle, joka oli kuninkaanportin edessä.
Esther 4:6 So Hatach went forth to Mordecai to the street of the city, which was before the king’s gate.
Ester 4:7 Ja Mordokai kertoi hänelle kaiken, mitä hänelle oli tapahtunut, ja rahasumman, jonka Haman oli luvannut maksaa kuninkaan aarrekammioihin juutalaisten puolesta, heidän tuhoamisekseen.
Esther 4:7 And Mordecai told him of all that had happened to him, and of the sum of the money that Haman had promised to pay to the king’s treasuries for the Jews, to destroy them.
Ester 4:8 Hän antoi hänelle myös jäljennöksen Susanissa annetusta käskystä, jonka mukaan heidät oli tuhottava, näyttääkseen sen Esterille ja ilmoittaakseen sen hänelle sekä käskeäkseen hänen mennä kuninkaan luo rukoilemaan ja anomaan häntä.
Esther 4:8 Also he gave him the copy of the writing of the decree that was given at Shushan to destroy them, to show it to Esther, and to declare it to her, and to charge her that she should go in to the king, to make supplication to him, and to make request before
Ester 4:9 Ja Hatak tuli ja kertoi Esterille Mordokain sanat.
Esther 4:9 And Hatach came and told Esther the words of Mordecai.
Ester 4:10 Ester puhui taas Hatakille ja antoi hänelle käskyn Mordokaille;
Esther 4:10 Again Esther spoke to Hatach, and gave him commandment to Mordecai;
Ester 4:11 Kaikki kuninkaan palvelijat ja kuninkaan maakuntien kansa tietävät, että kuka tahansa, mies tai nainen, joka kutsumatta tulee kuninkaan luo sisempään esipihaan, on hänen laissaan yksi ja sama: hänet on surmattava, paitsi ne, joille kuningas antaa...
Esther 4:11 All the king’s servants, and the people of the king’s provinces, do know, that whoever, whether man or women, shall come to the king into the inner court, who is not called, there is one law of his to put him to death, except such to whom the king shall h
Ester 4:12 Ja he kertoivat Mordokaille Esterin sanat.
Esther 4:12 And they told to Mordecai Esther’s words.
Ester 4:13 Silloin Mordokai käski vastata Esterille: Älä luule, että sinä pelastut kuninkaan linnassa kaikkien muiden juutalaisten joukossa.
Esther 4:13 Then Mordecai commanded to answer Esther, Think not with yourself that you shall escape in the king’s house, more than all the Jews.
Ester 4:14 Sillä jos sinä tänä aikana kokonaan vaiet, niin juutalaisille koittaa avaruus ja vapautus muualta; mutta sinä ja isäsi suku tuhotaan; ja kuka tietää, oletteko tulleet valtakuntaan juuri sellaista aikaa varten kuin
Esther 4:14 For if you altogether hold your peace at this time, then shall there enlargement and deliverance arise to the Jews from another place; but you and your father’s house shall be destroyed: and who knows whether you are come to the kingdom for such a time as
Ester 4:15 Silloin Ester käski heidän antaa Mordokaille tämä vastaus,
Esther 4:15 Then Esther bade them return Mordecai this answer,
Ester 4:16 Mene ja kokoa kaikki Susanin juutalaiset ja paastoatkaa minun puolestani, älkääkä syökö älkääkä juoko kolme päivää, yötä tai päivää. Minäkin ja palvelijattareni paastoamme samoin, ja niin minäkin menen kuninkaan luo, mikä ei ole lain mukaista. Ja jos minä...
Esther 4:16 Go, gather together all the Jews that are present in Shushan, and fast you for me, and neither eat nor drink three days, night or day: I also and my maidens will fast likewise; and so will I go in to the king, which is not according to the law: and if I p
Ester 4:17 Niin Mordokai meni tiehensä ja teki kaiken niin kuin Ester oli häntä käskenyt.
Esther 4:17 So Mordecai went his way, and did according to all that Esther had commanded him.
Ester 5:1 Kolmantena päivänä Ester puki ylleen kuninkaalliset vaatteet ja seisoi kuninkaan linnan sisemmässä esipihassa, vastapäätä kuninkaan linnaa; ja kuningas istui kuninkaallisella valtaistuimellaan kuninkaallisessa linnassa, vastapäätä linnan porttia.
Esther 5:1 Now it came to pass on the third day, that Esther put on her royal apparel, and stood in the inner court of the king’s house, over against the king’s house: and the king sat on his royal throne in the royal house, over against the gate of the house.
Ester 5:2 Ja kun kuningas näki kuningatar Esterin seisovan esipihassa, sai tämä suosion hänen silmiensä edessä. Ja kuningas ojensi Esteriä kohti kultaisen valtikan, joka oli hänen kädessään. Niin Ester lähestyi ja kosketti valtikan kärkeä.
Esther 5:2 And it was so, when the king saw Esther the queen standing in the court, that she obtained favor in his sight: and the king held out to Esther the golden scepter that was in his hand. So Esther drew near, and touched the top of the scepter.
Ester 5:3 Niin kuningas sanoi hänelle: Mitä tahdot, kuningatar Ester, ja mitä pyydät? Se annetaan sinulle, vaikka olisit puoli valtakuntaa.
Esther 5:3 Then said the king to her, What will you, queen Esther? and what is your request? it shall be even given you to the half of the kingdom.
Ester 5:4 Ester vastasi: Jos kuninkaalle hyväksi näyttää, niin tulkoot kuningas ja Haman tänä päivänä pitoihin, jotka olen hänelle valmistanut.
Esther 5:4 And Esther answered, If it seem good to the king, let the king and Haman come this day to the banquet that I have prepared for him.
Ester 5:5 Niin kuningas sanoi: Käy Hamanin kiireesti tekemässä niin kuin Ester on sanonut. Niin kuningas ja Haman tulivat pitoihin, jotka Ester oli valmistanut.
Esther 5:5 Then the king said, Cause Haman to make haste, that he may do as Esther has said. So the king and Haman came to the banquet that Esther had prepared.
Ester 5:6 Ja kuningas sanoi Esterille viininjuomien keskellä: Mikä on pyyntösi, niin se sinulle myönnetään. Ja mikä on pyyntösi? Vaikka se olisi puoli valtakuntaa, se täytetään.
Esther 5:6 And the king said to Esther at the banquet of wine, What is your petition? and it shall be granted you: and what is your request? even to the half of the kingdom it shall be performed.
Ester 5:7 Niin Ester vastasi ja sanoi: Minun pyyntöni ja toivomukseni on:
Esther 5:7 Then answered Esther, and said, My petition and my request is;
Ester 5:8 Jos olen saanut suosion kuninkaan silmissä ja jos kuningas näkee hyväksi myöntää pyyntöni ja täyttää pyyntöni, niin tulkoot kuningas ja Haman pitoihin, jotka minä heille valmistan. Huomenna teen niin kuin kuningas on sanonut.
Esther 5:8 If I have found favor in the sight of the king, and if it please the king to grant my petition, and to perform my request, let the king and Haman come to the banquet that I shall prepare for them, and I will do to morrow as the king has said.
Ester 5:9 Niin Haman meni ulos sinä päivänä iloisena ja hyvillä mielin; mutta kun Haman näki Mordokain kuninkaanportissa, eikä tämä noussut ylös eikä liikkunut hänen puolestaan, hän oli täynnä vihaa Mordokaita kohtaan.
Esther 5:9 Then went Haman forth that day joyful and with a glad heart: but when Haman saw Mordecai in the king’s gate, that he stood not up, nor moved for him, he was full of indignation against Mordecai.
Ester 5:10 Mutta Haman pidätteli itseään, ja kotiin tultuaan hän lähetti kutsumaan ystävänsä ja vaimonsa Seresin.
Esther 5:10 Nevertheless Haman refrained himself: and when he came home, he sent and called for his friends, and Zeresh his wife.
Ester 5:11 Ja Haman kertoi heille rikkauksiensa loistosta ja lastensa paljoudesta ja kaikesta, miten kuningas oli korottanut hänet ja kuinka hän oli asettanut hänet kuninkaan ruhtinaiden ja palvelijoiden yläpuolelle.
Esther 5:11 And Haman told them of the glory of his riches, and the multitude of his children, and all the things wherein the king had promoted him, and how he had advanced him above the princes and servants of the king.
Ester 5:12 Haman sanoi vielä: Kuningatar Ester ei antanut kenenkään muun tulla kuninkaan kanssa pitoihin, jotka hän oli valmistanut, paitsi minut; ja huomennakin minut on kutsuttu hänen luokseen kuninkaan kanssa.
Esther 5:12 Haman said moreover, Yes, Esther the queen did let no man come in with the king to the banquet that she had prepared but myself; and to morrow am I invited to her also with the king.
Ester 5:13 Mutta kaikki tämä ei hyödytä minua, niin kauan kuin näen juutalaisen Mordokain istuvan kuninkaanportissa.
Esther 5:13 Yet all this avails me nothing, so long as I see Mordecai the Jew sitting at the king’s gate.
Ester 5:14 Niin hänen vaimonsa Seres ja kaikki hänen ystävänsä sanoivat hänelle: Tehtäköön hirsipuu, viisikymmentä kyynärää korkea, ja puhu huomenna kuninkaalle, että Mordokai ripustetaan siihen; sitten mene iloiten kuninkaan kanssa pitoihin. Ja se miellytti Hamania.
Esther 5:14 Then said Zeresh his wife and all his friends to him, Let a gallows be made of fifty cubits high, and to morrow speak you to the king that Mordecai may be hanged thereon: then go you in merrily with the king to the banquet. And the thing pleased Haman; an
Ester 6:1 Sinä yönä kuningas ei saanut unta, ja hän käski tuoda aikakirjojen aikakirjan, ja ne luettiin kuninkaan edessä.
Esther 6:1 On that night could not the king sleep, and he commanded to bring the book of records of the chronicles; and they were read before the king.
Ester 6:2 Ja löydettiin kirjoitettuna, että Mordokai oli kertonut Bigtanasta ja Teresistä, kahdesta kuninkaan kamariherrasta, ovenvartijoista, jotka yrittivät käydä käsiksi kuningas Ahasverokseen.
Esther 6:2 And it was found written, that Mordecai had told of Bigthana and Teresh, two of the king’s chamberlains, the keepers of the door, who sought to lay hand on the king Ahasuerus.
Ester 6:3 Ja kuningas sanoi: Mitä kunniaa ja arvostusta Mordokaille on tästä osoitettu? Niin kuninkaan palvelijat, jotka palvelivat häntä, sanoivat: Hänelle ei ole tehty mitään.
Esther 6:3 And the king said, What honor and dignity has been done to Mordecai for this? Then said the king’s servants that ministered to him, There is nothing done for him.
Ester 6:4 Ja kuningas kysyi: Kuka on esipihalla? Haman oli juuri tullut kuninkaan linnan ulompaan esipihaan puhumaan kuninkaan kanssa, että Mordokai ripustettaisiin hirsipuuhun, jonka hän oli hänelle pystyttänyt.
Esther 6:4 And the king said, Who is in the court? Now Haman was come into the outward court of the king’s house, to speak to the king to hang Mordecai on the gallows that he had prepared for him.
Ester 6:5 Ja kuninkaan palvelijat sanoivat hänelle: Katso, Haman seisoo esipihassa. Ja kuningas sanoi: Tulkoon sisään.
Esther 6:5 And the king’s servants said to him, Behold, Haman stands in the court. And the king said, Let him come in.
Ester 6:6 Niin Haman tuli sisään. Ja kuningas sanoi hänelle: Mitä tehdään miehelle, jota kuningas tahtoo kunnioittaa? Ja Haman ajatteli sydämessään: Kenelle kuningas tahtoo osoittaa suurempaa kunnioitusta kuin minulle?
Esther 6:6 So Haman came in. And the king said to him, What shall be done to the man whom the king delights to honor? Now Haman thought in his heart, To whom would the king delight to do honor more than to myself?
Ester 6:7 Ja Haman vastasi kuninkaalle: Sen miehen puolesta, jota kuningas tahtoo kunnioittaa,
Esther 6:7 And Haman answered the king, For the man whom the king delights to honor,
Ester 6:8 Tuotakoon kuninkaalliset vaatteet, joita kuningas käyttää, ja hevonen, jolla kuningas ratsastaa, ja kuninkaallinen kruunu pantakoon hänen päähänsä.
Esther 6:8 Let the royal apparel be brought which the king uses to wear, and the horse that the king rides on, and the crown royal which is set on his head:
Ester 6:9 Ja tämä puku ja hevonen luovutettakoon yhdelle kuninkaan jaloimmista ruhtinaista, jotta he pukisivat miehen, jonka kuningas tahtoo kunnioittaa, ja tuoisivat hänet hevosen selässä kaupungin katuja pitkin ja julistaisivat hänen edessään: Näin
Esther 6:9 And let this apparel and horse be delivered to the hand of one of the king’s most noble princes, that they may array the man with whom the king delights to honor, and bring him on horseback through the street of the city, and proclaim before him, Thus sha
Ester 6:10 Niin kuningas sanoi Hamanille: Ota joutuin vaatteet ja hevonen, niin kuin olet sanonut, ja tee niin juutalaiselle Mordokaille, joka istuu kuninkaan portissa; älköön mikään jääkö toteuttamatta kaikesta, mitä olet puhunut.
Esther 6:10 Then the king said to Haman, Make haste, and take the apparel and the horse, as you have said, and do even so to Mordecai the Jew, that sits at the king’s gate: let nothing fail of all that you have spoken.
Ester 6:11 Niin Haman otti vaatteet ja hevosen, puki Mordokain ja vei hänet hevosen selässä kaupungin katuja pitkin ja huusi hänen edellään: Näin tehdään miehelle, jota kuningas tahtoo kunnioittaa.
Esther 6:11 Then took Haman the apparel and the horse, and arrayed Mordecai, and brought him on horseback through the street of the city, and proclaimed before him, Thus shall it be done to the man whom the king delights to honor.
Ester 6:12 Ja Mordokai palasi kuninkaanportille. Mutta Haman kiiruhti kotiinsa murehtien ja pää peitettynä.
Esther 6:12 And Mordecai came again to the king’s gate. But Haman hurried to his house mourning, and having his head covered.
Ester 6:13 Ja Haman kertoi vaimolleen Seresille ja kaikille ystävilleen kaiken, mitä hänelle oli tapahtunut. Silloin hänen viisaansa ja hänen vaimonsa Seres sanoivat hänelle: Jos Mordokai on juutalaisten jälkeläisiä, joiden edessä olet alkanut sortua, et voi häntä vastaan, vaan sinä...
Esther 6:13 And Haman told Zeresh his wife and all his friends every thing that had befallen him. Then said his wise men and Zeresh his wife to him, If Mordecai be of the seed of the Jews, before whom you have begun to fall, you shall not prevail against him, but sha
Ester 6:14 Ja heidän vielä hänen kanssaan puhuessaan tulivat kuninkaan kamariherrat ja kiirehtivät tuomaan Hamanin Esterin valmistamiin pitoihin.
Esther 6:14 And while they were yet talking with him, came the king’s chamberlains, and hurried to bring Haman to the banquet that Esther had prepared.
Ester 7:1 Niin kuningas ja Haman tulivat pitoihin kuningatar Esterin luo.
Esther 7:1 So the king and Haman came to banquet with Esther the queen.
Ester 7:2 Ja kuningas sanoi Esterille toisena päivänä viininjuonnin aikana: Mikä on pyyntösi, kuningatar Ester? Se sinulle täytetään. Ja mikä on pyyntösi? Se täytetään, vaikka olisi puoli valtakuntaa.
Esther 7:2 And the king said again to Esther on the second day at the banquet of wine, What is your petition, queen Esther? and it shall be granted you: and what is your request? and it shall be performed, even to the half of the kingdom.
Ester 7:3 Niin kuningatar Ester vastasi ja sanoi: Jos olen saanut armon sinun silmissäsi, kuningas, ja jos kuningas hyväksi näkee, niin annettakoon minulle henkeni pyynnöstäni ja kansani pyynnöstäni.
Esther 7:3 Then Esther the queen answered and said, If I have found favor in your sight, O king, and if it please the king, let my life be given me at my petition, and my people at my request:
Ester 7:4 Sillä meidät myydään, minut ja kansani, tuhottaviksi, teurastettavaksi ja tuhottaviksi. Mutta jos meidät olisi myyty orjiksi ja orjattomiehiksi, olisin pitänyt kieleni vaiti, vaikka vihollinen ei kyennytkään korvaamaan kuninkaan vahinkoa.
Esther 7:4 For we are sold, I and my people, to be destroyed, to be slain, and to perish. But if we had been sold for slaves and bondwomen, I had held my tongue, although the enemy could not countervail the king’s damage.
Ester 7:5 Niin kuningas Ahasveros vastasi ja sanoi kuningatar Esterille: Kuka se on, ja missä hän on, joka rohkeni sydämessään tehdä niin?
Esther 7:5 Then the king Ahasuerus answered and said to Esther the queen, Who is he, and where is he, that dared presume in his heart to do so?
Ester 7:6 Ja Ester sanoi: Vihollinen ja vihollinen on tämä paha Haman. Silloin Haman pelkäsi kuningasta ja kuningatarta.
Esther 7:6 And Esther said, The adversary and enemy is this wicked Haman. Then Haman was afraid before the king and the queen.
Ester 7:7 Ja kuningas nousi vihaisena viininjuonnista ja meni palatsin puutarhaan. Ja Haman nousi anomaan kuningatar Esteriltä henkensä edestä, sillä hän näki, että kuninkaalla oli häntä vastaan paha päätetty.
Esther 7:7 And the king arising from the banquet of wine in his wrath went into the palace garden: and Haman stood up to make request for his life to Esther the queen; for he saw that there was evil determined against him by the king.
Ester 7:8 Sitten kuningas palasi palatsin puutarhasta viininjuontipaikalle; ja Haman makasi vuoteella, jossa Ester makasi. Silloin kuningas sanoi: Väkisikö hän kuningatartakin minun edessäni talossa? Niin kuin sana lähti kuninkaan suusta, he
Esther 7:8 Then the king returned out of the palace garden into the place of the banquet of wine; and Haman was fallen on the bed where on Esther was. Then said the king, Will he force the queen also before me in the house? As the word went out of king’s mouth, they
Ester 7:9 Ja Harbona, yksi kamaripalvelijoista, sanoi kuninkaan edessä: Katso, hirsipuu, jonka Haman oli tehnyt Mordokaille, joka puhui hyvää kuninkaan puolesta, seisoo Hamanin talossa, viisikymmentä kyynärää korkea. Silloin kuningas sanoi: Ripustakaa hänet siihen.
Esther 7:9 And Harbonah, one of the chamberlains, said before the king, Behold also, the gallows fifty cubits high, which Haman had made for Mordecai, who spoken good for the king, stands in the house of Haman. Then the king said, Hang him thereon.
Ester 7:10 Niinpä Haman ripustettiin hirsipuuhun, jonka hän oli pystyttänyt Mordokaille. Silloin kuninkaan viha asettui.
Esther 7:10 So they hanged Haman on the gallows that he had prepared for Mordecai. Then was the king’s wrath pacified.
Ester 8:1 Sinä päivänä kuningas Ahasveros antoi juutalaisten vihollisen Hamanin talon kuningatar Esterille. Ja Mordokai tuli kuninkaan eteen, sillä Ester oli kertonut, mitä Mordokai hänelle oli.
Esther 8:1 On that day did the king Ahasuerus give the house of Haman the Jews’ enemy to Esther the queen. And Mordecai came before the king; for Esther had told what he was to her.
Ester 8:2 Ja kuningas otti sormuksensa, jonka hän oli ottanut Hamanilta, ja antoi sen Mordokaille. Ja Ester asetti Mordokain Hamanin suvun hoitajaksi.
Esther 8:2 And the king took off his ring, which he had taken from Haman, and gave it to Mordecai. And Esther set Mordecai over the house of Haman.
Ester 8:3 Ja Ester puhui vielä kuninkaan edessä, lankesi hänen jalkoihinsa ja pyysi kyynelin häntä lopettamaan agagilaisen Hamanin pahuuden ja juonen, jonka hän oli punonut juutalaisia vastaan.
Esther 8:3 And Esther spoke yet again before the king, and fell down at his feet, and sought him with tears to put away the mischief of Haman the Agagite, and his device that he had devised against the Jews.
Ester 8:4 Niin kuningas ojensi kultaisen valtikan Esteriä kohti. Niin Ester nousi ja seisoi kuninkaan edessä,
Esther 8:4 Then the king held out the golden scepter toward Esther. So Esther arose, and stood before the king,
Ester 8:5 Ja sanoi: Jos kuningas on mieltynyt ja jos minulla on hänen suosionsa ja asia näyttää kuninkaan mielestä oikealta ja olen hänen silmissään otollinen, niin kirjoitettakoon, että kumottaisiin agagilaisen Hamanin, Hammedatan pojan, laatimat kirjeet, jotka hän kirjoitti tuhoa varten
Esther 8:5 And said, If it please the king, and if I have favor in his sight, and the thing seem right before the king, and I be pleasing in his eyes, let it be written to reverse the letters devised by Haman the son of Hammedatha the Agagite, which he wrote to dest
Ester 8:6 Sillä kuinka minä voin kestää nähdä sen onnettomuuden, joka kohtaa kansaani, tai kuinka minä voin kestää nähdä sukulaisteni tuhon?
Esther 8:6 For how can I endure to see the evil that shall come to my people? or how can I endure to see the destruction of my kindred?
Ester 8:7 Niin kuningas Ahasveros sanoi kuningatar Esterille ja juutalaiselle Mordokaille: Katso, minä olen antanut Esterille Hamanin talon, ja hänet on ripustettu hirsipuuhun, koska hän pani kätensä juutalaisten kimppuun.
Esther 8:7 Then the king Ahasuerus said to Esther the queen and to Mordecai the Jew, Behold, I have given Esther the house of Haman, and him they have hanged on the gallows, because he laid his hand on the Jews.
Ester 8:8 Kirjoita sinäkin juutalaisten puolesta, niin kuin haluat, kuninkaan nimessä ja sinetöi se kuninkaan sormuksella; sillä kirjoitusta, joka on kirjoitettu kuninkaan nimessä ja sinetöity kuninkaan sormuksella, ei kukaan saa perua.
Esther 8:8 Write you also for the Jews, as it likes you, in the king’s name, and seal it with the king’s ring: for the writing which is written in the king’s name, and sealed with the king’s ring, may no man reverse.
Ester 8:9 Silloin kutsuttiin kuninkaan kirjurit koolle kolmantena kuukautena, se on sivan-kuukautena, sen kahdentenakymmenentenä kolmantena päivänä, ja kirjoitettiin kaikki niin kuin Mordokai oli käskenyt juutalaisia, luutnantteja, apureita ja ruhtinaita.
Esther 8:9 Then were the king’s scribes called at that time in the third month, that is, the month Sivan, on the three and twentieth day thereof; and it was written according to all that Mordecai commanded to the Jews, and to the lieutenants, and the deputies and ru
Ester 8:10 Ja hän kirjoitti kuningas Ahasveroksen nimessä ja sinetöi sen kuninkaan sormuksella ja lähetti kirjeet hevosilla ja muuleilla, kameleilla ja nuorilla dromedaareilla ratsastavien postivaunujen mukana:
Esther 8:10 And he wrote in the king Ahasuerus’ name, and sealed it with the king’s ring, and sent letters by posts on horseback, and riders on mules, camels, and young dromedaries:
Ester 8:11 Jossa kuningas antoi jokaisessa kaupungissa oleville juutalaisille luvan kokoontua ja puolustaa henkensä, tuhota, surmata ja tuhota kaikki kansan ja maakunnan voimat, jotka heitä ahdistavat, sekä lapset että naiset
Esther 8:11 Wherein the king granted the Jews which were in every city to gather themselves together, and to stand for their life, to destroy, to slay and to cause to perish, all the power of the people and province that would assault them, both little ones and women
Ester 8:12 Yhtenä päivänä kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa, nimittäin kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmantenatoista päivänä.
Esther 8:12 On one day in all the provinces of king Ahasuerus, namely, on the thirteenth day of the twelfth month, which is the month Adar.
Ester 8:13 Jäljennös kirjoituksesta, joka oli annettava käskyksi jokaisessa maakunnassa, julkaistiin kaikille kansoille, ja että juutalaisten tuli olla valmiita sinä päivänä kostamaan vihollisilleen.
Esther 8:13 The copy of the writing for a commandment to be given in every province was published to all people, and that the Jews should be ready against that day to avenge themselves on their enemies.
Ester 8:14 Niinpä muuleilla ja kameleilla ratsastavat junat lähtivät liikkeelle kuninkaan käskystä kiirehdittyinä ja kiirehtivinä. Ja käsky annettiin Susanin linnassa.
Esther 8:14 So the posts that rode on mules and camels went out, being hastened and pressed on by the king’s commandment. And the decree was given at Shushan the palace.
Ester 8:15 Ja Mordokai lähti kuninkaan luota pukeutuneena kuninkaalliseen siniseen ja valkoiseen pukuun, päässään suuri kultainen kruunu ja yllään hienosta pellavasta ja purppuranpunaisesta viitta. Ja Susanin kaupunki iloitsi ja oli riemuissaan.
Esther 8:15 And Mordecai went out from the presence of the king in royal apparel of blue and white, and with a great crown of gold, and with a garment of fine linen and purple: and the city of Shushan rejoiced and was glad.
Ester 8:16 Juutalaisilla oli valo, ilo, riemu ja kunnia.
Esther 8:16 The Jews had light, and gladness, and joy, and honor.
Ester 8:17 Ja jokaisessa maakunnassa ja jokaisessa kaupungissa, minne kuninkaan käsky ja hänen säädöksensä tulivat, juutalaisilla oli ilo ja riemu, juhla ja hyvä päivä. Ja monet maan kansasta kääntyivät juutalaisiksi, sillä juutalaisten pelko valtasi heidät.
Esther 8:17 And in every province, and in every city, wherever the king’s commandment and his decree came, the Jews had joy and gladness, a feast and a good day. And many of the people of the land became Jews; for the fear of the Jews fell on them.
Ester 9:1 Kahdennentoista kuukauden, se on adar-kuun, kolmantenatoista päivänä, kun kuninkaan käsky ja säädös oli pantu täytäntöön, sinä päivänä, jona juutalaisten viholliset toivoivat saavansa heidät valtaansa (vaikka se olikin kääntynyt...
Esther 9:1 Now in the twelfth month, that is, the month Adar, on the thirteenth day of the same, when the king’s commandment and his decree drew near to be put in execution, in the day that the enemies of the Jews hoped to have power over them, (though it was turned
Ester 9:2 Juutalaiset kokoontuivat kaupunkeihinsa kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa käydäkseen käsiksi niihin, jotka etsivät heidän onnettomuuttaan; eikä kukaan voinut vastustaa heitä, sillä pelko heitä kohtaan valtasi kaikki kansat.
Esther 9:2 The Jews gathered themselves together in their cities throughout all the provinces of the king Ahasuerus, to lay hand on such as sought their hurt: and no man could withstand them; for the fear of them fell on all people.
Ester 9:3 Ja kaikki maakuntien hallitsijat, kuninkaan luutnantit, valtuutetut ja virkamiehet auttoivat juutalaisia, sillä Mordokain pelko lankesi heidän päälleen.
Esther 9:3 And all the rulers of the provinces, and the lieutenants, and the deputies, and officers of the king, helped the Jews; because the fear of Mordecai fell on them.
Ester 9:4 Sillä Mordokai oli mahtava kuninkaan linnassa, ja hänen maineensa levisi kaikkiin maakuntiin; sillä tämä mies Mordokai tuli yhä mahtavammaksi.
Esther 9:4 For Mordecai was great in the king’s house, and his fame went out throughout all the provinces: for this man Mordecai waxed greater and greater.
Ester 9:5 Näin juutalaiset löivät kaikki vihollisensa miekaniskuilla, teurastuksella ja tuholla ja tekivät, mitä halusivat, niille, jotka heitä vihasivat.
Esther 9:5 Thus the Jews smote all their enemies with the stroke of the sword, and slaughter, and destruction, and did what they would to those that hated them.
Ester 9:6 Ja Susanin palatsissa juutalaiset surmasivat ja tuhosivat viisisataa miestä.
Esther 9:6 And in Shushan the palace the Jews slew and destroyed five hundred men.
Ester 9:7 Ja Parshandatha, Dalphon ja Aspatha,
Esther 9:7 And Parshandatha, and Dalphon, and Aspatha,
Ester 9:8 Ja Porata, ja Adalia, ja Aridata,
Esther 9:8 And Poratha, and Adalia, and Aridatha,
Ester 9:9 Ja Parmasta, Arisai, Aridai ja Vajezatha,
Esther 9:9 And Parmashta, and Arisai, and Aridai, and Vajezatha,
Ester 9:10 Hamanin, Hammedatan pojan, juutalaisten vihollisen, kymmenen poikaa he surmasivat, mutta saaliiseen he eivät tarttuneet.
Esther 9:10 The ten sons of Haman the son of Hammedatha, the enemy of the Jews, slew they; but on the spoil laid they not their hand.
Ester 9:11 Sinä päivänä tuotiin kuninkaan eteen Susanin palatsissa surmattujen lukumäärä.
Esther 9:11 On that day the number of those that were slain in Shushan the palace was brought before the king.
Ester 9:12 Ja kuningas sanoi kuningatar Esterille: Juutalaiset ovat surmanneet ja tuhonneet Susanin linnassa viisisataa miestä ja Hamanin kymmenen poikaa. Mitä he ovat tehneet muissa kuninkaan maakunnissa? Mitä nyt pyydät? Se sinulle myönnetään.
Esther 9:12 And the king said to Esther the queen, The Jews have slain and destroyed five hundred men in Shushan the palace, and the ten sons of Haman; what have they done in the rest of the king’s provinces? now what is your petition? and it shall be granted you: or
Ester 9:13 Niin Ester sanoi: Jos kuningas näkee hyväksi, niin sallittakoon Susanin juutalaisten tehdä huomennakin tämän päivän lain mukaan ja ripustettakoon Hamanin kymmenen poikaa hirsipuuhun.
Esther 9:13 Then said Esther, If it please the king, let it be granted to the Jews which are in Shushan to do to morrow also according to this day’s decree, and let Haman’s ten sons be hanged on the gallows.
Ester 9:14 Ja kuningas käski niin tehtäväksi, ja määräys annettiin Susanissa; ja Hamanin kymmenen poikaa hirtettiin.
Esther 9:14 And the king commanded it so to be done: and the decree was given at Shushan; and they hanged Haman’s ten sons.
Ester 9:15 Sillä Susanin juutalaiset kokoontuivat myös adar-kuun neljäntenätoista päivänä ja surmasivat Susanissa kolmesataa miestä, mutta saaliiseen he eivät tarttuneet.
Esther 9:15 For the Jews that were in Shushan gathered themselves together on the fourteenth day also of the month Adar, and slew three hundred men at Shushan; but on the prey they laid not their hand.
Ester 9:16 Mutta muut juutalaiset, jotka olivat kuninkaan maakunnissa, kokoontuivat ja puolustautuivat henkensä puolesta ja pääsivät rauhaan vihollisistaan. He surmasivat vihollisiaan seitsemänkymmentäviisituhatta, mutta saaliiseen he eivät tarttuneet.
Esther 9:16 But the other Jews that were in the king’s provinces gathered themselves together, and stood for their lives, and had rest from their enemies, and slew of their foes seventy and five thousand, but they laid not their hands on the prey,
Ester 9:17 Adar-kuun kolmantenatoista päivänä; ja saman kuun neljäntenätoista päivänä he lepäsivät ja tekivät siitä juhla- ja ilopäivän.
Esther 9:17 On the thirteenth day of the month Adar; and on the fourteenth day of the same rested they, and made it a day of feasting and gladness.
Ester 9:18 Mutta Susanin juutalaiset kokoontuivat sen kolmantenatoista ja neljäntenätoista päivänä, ja saman kuukauden viidentenätoista päivänä he lepäsivät ja tekivät siitä juhla- ja ilopäivän.
Esther 9:18 But the Jews that were at Shushan assembled together on the thirteenth day thereof, and on the fourteenth thereof; and on the fifteenth day of the same they rested, and made it a day of feasting and gladness.
Ester 9:19 Sen tähden kylien juutalaiset, jotka asuivat muurittomissa kaupungeissa, tekivät adar-kuun neljännestätoista päivästä ilon ja juhlan päivän ja hyvän päivän, jolloin he lähettivät toisilleen osia.
Esther 9:19 Therefore the Jews of the villages, that dwelled in the unwalled towns, made the fourteenth day of the month Adar a day of gladness and feasting, and a good day, and of sending portions one to another.
Ester 9:20 Ja Mordokai kirjoitti nämä asiat ja lähetti kirjeet kaikille juutalaisille, jotka olivat kuningas Ahasveroksen kaikissa maakunnissa, sekä lähellä että kaukana,
Esther 9:20 And Mordecai wrote these things, and sent letters to all the Jews that were in all the provinces of the king Ahasuerus, both near and far,
Ester 9:21 Vakiinnuttaen tämän heidän keskuudessaan, että heidän tuli viettää adar-kuun neljättätoista ja samaa kuukautta viidettätoista päivää vuosittain,
Esther 9:21 To establish this among them, that they should keep the fourteenth day of the month Adar, and the fifteenth day of the same, yearly,
Ester 9:22 Niin kuin ne päivät, jolloin juutalaiset lepäsivät vihollisistaan, ja se kuukausi, joka heille muuttui surusta iloksi ja surusta iloksi, niin heidän tuli pitää ne juhla- ja ilopäivinä ja lähettää toisilleen osia ja lahjoja
Esther 9:22 As the days wherein the Jews rested from their enemies, and the month which was turned to them from sorrow to joy, and from mourning into a good day: that they should make them days of feasting and joy, and of sending portions one to another, and gifts to
Ester 9:23 Ja juutalaiset ryhtyivät tekemään niin kuin olivat alkaneet ja niin kuin Mordokai oli heille kirjoittanut;
Esther 9:23 And the Jews undertook to do as they had begun, and as Mordecai had written to them;
Ester 9:24 Koska agagilainen Haman, Hammedatan poika, kaikkien juutalaisten vihollinen, oli suunnitellut juutalaisia vastaan tuhotakseen heidät ja oli heittänyt pur-nimisen arvan hävittääkseen ja tuhotakseen heidät,
Esther 9:24 Because Haman the son of Hammedatha, the Agagite, the enemy of all the Jews, had devised against the Jews to destroy them, and had cast Pur, that is, the lot, to consume them, and to destroy them;
Ester 9:25 Mutta kun Ester tuli kuninkaan eteen, tämä määräsi kirjeillä, että hänen pahan juonensa, jonka hän oli punonut juutalaisia vastaan, oli kääntyvä hänen omaan päähänsä ja että hänet ja hänen poikansa oli ripustettava hirsipuuhun.
Esther 9:25 But when Esther came before the king, he commanded by letters that his wicked device, which he devised against the Jews, should return on his own head, and that he and his sons should be hanged on the gallows.
Ester 9:26 Sentähden he kutsuivat näitä päiviä purimiksi pur-nimen mukaan. Siksi kaikkien tämän kirjeen sanojen ja sen vuoksi, mitä he olivat nähneet tästä asiasta ja mikä oli heille tullut,
Esther 9:26 Why they called these days Purim after the name of Pur. Therefore for all the words of this letter, and of that which they had seen concerning this matter, and which had come to them,
Ester 9:27 Juutalaiset säätivät ja ottivat itselleen ja heidän jälkeläisilleen ja kaikille, jotka liittyivät heihin, niin että heidän oli ehdottomasti vietettävä näitä kahta päivää ohjeensa ja määräaikansa mukaan joka vuosi,
Esther 9:27 The Jews ordained, and took on them, and on their seed, and on all such as joined themselves to them, so as it should not fail, that they would keep these two days according to their writing, and according to their appointed time every year;
Ester 9:28 Ja että näitä päiviä muistettaisiin ja vietettäisiin jokaisessa sukupolvessa, jokaisessa suvussa, jokaisessa maakunnassa ja jokaisessa kaupungissa; ja että nämä purimin päivät eivät katoaisi juutalaisten keskuudesta eikä niiden muisto katoaisi heidän jälkeläisistään.
Esther 9:28 And that these days should be remembered and kept throughout every generation, every family, every province, and every city; and that these days of Purim should not fail from among the Jews, nor the memorial of them perish from their seed.
Ester 9:29 Niin kuningatar Ester, Abihailin tytär, ja juutalainen Mordokai kirjoittivat täydellä valtuutuksella vahvistaakseen tämän toisen purim-kirjeen.
Esther 9:29 Then Esther the queen, the daughter of Abihail, and Mordecai the Jew, wrote with all authority, to confirm this second letter of Purim.
Ester 9:30 Ja hän lähetti kirjeet kaikille juutalaisille, Ahasveroksen valtakunnan sataan kahteenkymmeneenseitsemään maakuntaan, rauhan ja totuuden sanoin,
Esther 9:30 And he sent the letters to all the Jews, to the hundred twenty and seven provinces of the kingdom of Ahasuerus, with words of peace and truth,
Ester 9:31 vahvistaakseen nämä purim-päivät määrättyinä aikoinaan, niin kuin juutalainen Mordokai ja kuningatar Ester olivat heille määränneet ja niin kuin he olivat itselleen ja jälkeläisilleen säätäneet paasto- ja valitusilmoituksensa.
Esther 9:31 To confirm these days of Purim in their times appointed, according as Mordecai the Jew and Esther the queen had enjoined them, and as they had decreed for themselves and for their seed, the matters of the fastings and their cry.
Ester 9:32 Ja Esterin säädös vahvisti nämä purimin asiat, ja se kirjoitettiin kirjaan.
Esther 9:32 And the decree of Esther confirmed these matters of Purim; and it was written in the book.
Ester 10:1 Ja kuningas Ahasveros määräsi veron maalle ja meren saarille.
Esther 10:1 And the king Ahasuerus laid a tribute on the land, and on the isles of the sea.
Ester 10:2 Ja kaikki hänen voimansa ja väkevyytensä teot ja Mordokain suuruuden kertominen, jolla kuningas hänet korotti, eikö se ole kirjoitettu Meedian ja Persian kuninkaiden aikakirjaan?
Esther 10:2 And all the acts of his power and of his might, and the declaration of the greatness of Mordecai, whereunto the king advanced him, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Media and Persia?
Ester 10:3 Sillä juutalainen Mordokai oli kuningas Ahasveroksen seuraava mies ja suuri juutalaisten keskuudessa. Hän oli monien veljiensä suosiossa, sillä hän pyrki kansansa rikkauksiin ja puhui rauhaa kaikille jälkeläisilleen.
Esther 10:3 For Mordecai the Jew was next to king Ahasuerus, and great among the Jews, and accepted of the multitude of his brothers, seeking the wealth of his people, and speaking peace to all his seed.
Job 1:1 Usin maassa eli mies, jonka nimi oli Job; ja tämä mies oli nuhteeton ja rehellinen, ja hän pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa.
Job 1:1 There was a man in the land of Uz, whose name was Job; and that man was perfect and upright, and one that feared God, and eschewed evil.
Job 1:2 Ja hänelle syntyi seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.
Job 1:2 And there were born to him seven sons and three daughters.
Job 1:3 Hänen omaisuutensa oli myös seitsemäntuhatta lammasta, kolmetuhatta kamelia, viisisataa härkäparia ja viisisataa aasia sekä hyvin runsas perhekunta; niin että tämä mies oli mahtavin kaikista idän miehistä.
Job 1:3 His substance also was seven thousand sheep, and three thousand camels, and five hundred yoke of oxen, and five hundred she asses, and a very great household; so that this man was the greatest of all the men of the east.
Job 1:4 Ja hänen poikansa menivät ja juhlivat kodeissaan, kukin päivänään, ja lähettivät kutsumaan kolme sisartaan syömään ja juomaan heidän kanssaan.
Job 1:4 And his sons went and feasted in their houses, every one his day; and sent and called for their three sisters to eat and to drink with them.
Job 1:5 Ja kun heidän juhlapäivänsä olivat ohi, lähetti Job sanan ja pyhitti heidät. Hän nousi varhain aamulla ja uhrasi polttouhreja kaikkien heidän lukumääränsä mukaan. Sillä Job sanoi: Ehkäpä poikani ovat tehneet syntiä ja pahoinpidelleet...
Job 1:5 And it was so, when the days of their feasting were gone about, that Job sent and sanctified them, and rose up early in the morning, and offered burnt offerings according to the number of them all: for Job said, It may be that my sons have sinned, and cur
Job 1:6 Eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, ja Saatanakin tuli heidän joukossaan.
Job 1:6 Now there was a day when the sons of God came to present themselves before the LORD, and Satan came also among them.
Job 1:7 Ja Herra sanoi Saatanalle: Mistä sinä tulet? Saatana vastasi Herralle ja sanoi: Maan päällä vaeltamasta ja siellä vaeltamasta.
Job 1:7 And the LORD said to Satan, From where come you? Then Satan answered the LORD, and said, From going to and fro in the earth, and from walking up and down in it.
Job 1:8 Ja Herra sanoi Saatanalle: Oletko pannut merkille palvelijani Jobin? Ei ole maan päällä ketään hänen vertaistaan. Hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa.
Job 1:8 And the LORD said to Satan, Have you considered my servant Job, that there is none like him in the earth, a perfect and an upright man, one that fears God, and eschews evil?
Job 1:9 Niin Saatana vastasi Herralle ja sanoi: Pelkääkö Job Jumalaa syyttä?
Job 1:9 Then Satan answered the LORD, and said, Does Job fear God for nothing?
Job 1:10 Etkö ole tehnyt aidan hänen, hänen talonsa ja kaiken hänen omaisuutensa ympärille joka puolelta? Sinä olet siunannut hänen kättensä työn, ja hänen tavaransa on lisääntynyt maassa.
Job 1:10 Have not you made an hedge about him, and about his house, and about all that he has on every side? you have blessed the work of his hands, and his substance is increased in the land.
Job 1:11 Mutta ojenna nyt kätesi ja koske kaikkeen, mitä hänellä on, niin hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.
Job 1:11 But put forth your hand now, and touch all that he has, and he will curse you to your face.
Job 1:12 Ja Herra sanoi Saatanalle: Katso, kaikki, mitä hänellä on, on sinun vallassasi; älä ainoastaan satuta kättäsi häneen itseensä. Niin Saatana meni pois Herran luota.
Job 1:12 And the LORD said to Satan, Behold, all that he has is in your power; only on himself put not forth your hand. So Satan went forth from the presence of the LORD.
Job 1:13 Ja eräänä päivänä hänen poikansa ja tyttärensä söivät ja joivat viiniä vanhimman veljensä talossa.
Job 1:13 And there was a day when his sons and his daughters were eating and drinking wine in their oldest brother’s house:
Job 1:14 Ja sanansaattaja tuli Jobin luo ja sanoi: Härät kynsivät ja aasit laitumella niiden vieressä.
Job 1:14 And there came a messenger to Job, and said, The oxen were plowing, and the asses feeding beside them:
Job 1:15 Ja sabalaiset hyökkäsivät heidän kimppuunsa ja veivät heidät pois; ja he ovat surmanneet palvelijat miekan terällä; ja minä yksin olen päässyt pakoon kertomaan sinulle.
Job 1:15 And the Sabeans fell on them, and took them away; yes, they have slain the servants with the edge of the sword; and I only am escaped alone to tell you.
Job 1:16 Hänen vielä puhuessaan tuli toinen ja sanoi: Jumalan tuli on pudonnut taivaasta ja polttanut lampaat ja palvelijat ja kuluttanut heidät; ja minä yksin olen päässyt pakoon kertomaan sinulle tämän.
Job 1:16 While he was yet speaking, there came also another, and said, The fire of God is fallen from heaven, and has burned up the sheep, and the servants, and consumed them; and I only am escaped alone to tell you.
Job 1:17 Hänen vielä puhuessaan tuli toinen ja sanoi: Kaldealaiset muodostivat kolme joukkoa ja hyökkäsivät kamelien kimppuun ja veivät ne pois, ja palvelijat he tappoivat miekan terällä; ja minä yksin olen päässyt pakoon kertomaan sinulle tämän.
Job 1:17 While he was yet speaking, there came also another, and said, The Chaldeans made out three bands, and fell on the camels, and have carried them away, yes, and slain the servants with the edge of the sword; and I only am escaped alone to tell you.
Job 1:18 Hänen vielä puhuessaan tuli toinen ja sanoi: Poikasi ja tyttäresi söivät ja joivat viiniä vanhimman veljensä talossa.
Job 1:18 While he was yet speaking, there came also another, and said, Your sons and your daughters were eating and drinking wine in their oldest brother’s house:
Job 1:19 Ja katso, suuri tuuli tuli erämaasta ja iski talon neljään nurkkaan, ja se kaatui nuorten miesten päälle, ja he kuolivat; ja minä yksin olen päässyt pakoon kertomaan tämän sinulle.
Job 1:19 And, behold, there came a great wind from the wilderness, and smote the four corners of the house, and it fell on the young men, and they are dead; and I only am escaped alone to tell you.
Job 1:20 Silloin Job nousi, repäisi viittansa, ajoi päänsä kaljuksi ja lankesi maahan ja rukoili.
Job 1:20 Then Job arose, and rent his mantle, and shaved his head, and fell down on the ground, and worshipped,
Job 1:21 Ja sanoi: Alastomana minä tulin äitini kohdusta, ja alastomana minä sinne palajan. Herra antoi, ja Herra otti pois; kiitetty olkoon Herran nimi.
Job 1:21 And said, Naked came I out of my mother’s womb, and naked shall I return thither: the LORD gave, and the LORD has taken away; blessed be the name of the LORD.
Job 1:22 Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä eikä syyttänyt Jumalaa tyhmyydellä.
Job 1:22 In all this Job sinned not, nor charged God foolishly.
Job 2:1 Taas eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen. Myös Saatana tuli heidän joukossaan ja asettui Herran eteen.
Job 2:1 Again there was a day when the sons of God came to present themselves before the LORD, and Satan came also among them to present himself before the LORD.
Job 2:2 Ja Herra sanoi Saatanalle: Mistä sinä tulet? Saatana vastasi Herralle ja sanoi: Maan päällä vaeltamasta ja siellä vaeltamasta.
Job 2:2 And the LORD said to Satan, From where come you? And Satan answered the LORD, and said, From going to and fro in the earth, and from walking up and down in it.
Job 2:3 Ja Herra sanoi Saatanalle: Oletko pannut merkille palvelijani Jobin? Ei maan päällä ole ketään hänen vertaistaan. Hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa. Ja silti hän pysyy uskollisena nuhteettomuudelleen, vaikka sinä olet yllyttänyt minua häntä vastaan tuhoamaan hänet.
Job 2:3 And the LORD said to Satan, Have you considered my servant Job, that there is none like him in the earth, a perfect and an upright man, one that fears God, and eschews evil? and still he holds fast his integrity, although you moved me against him, to dest
Job 2:4 Saatana vastasi Herralle ja sanoi: Nahka nahasta, ja kaiken, mitä ihminen omistaa, hän antaa hengestään.
Job 2:4 And Satan answered the LORD, and said, Skin for skin, yes, all that a man has will he give for his life.
Job 2:5 Mutta ojenna nyt kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa, niin hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.
Job 2:5 But put forth your hand now, and touch his bone and his flesh, and he will curse you to your face.
Job 2:6 Ja Herra sanoi Saatanalle: Katso, hän on sinun käsissäsi, mutta pelasta hänen henkensä.
Job 2:6 And the LORD said to Satan, Behold, he is in your hand; but save his life.
Job 2:7 Niin Saatana meni pois Herran luota ja löi Jobia pahoilla paiseilla kantapäästä päähän.
Job 2:7 So went Satan forth from the presence of the LORD, and smote Job with sore boils from the sole of his foot to his crown.
Job 2:8 Ja hän otti itselleen saviastian palasen kaapiakseen sillä itseään ja istuutui tuhkaan.
Job 2:8 And he took him a potsherd to scrape himself with; and he sat down among the ashes.
Job 2:9 Niin hänen vaimonsa sanoi hänelle: Vieläkö pysyt nuhteettomana? Kiroa Jumalaa ja kuole.
Job 2:9 Then said his wife to him, Do you still retain your integrity? curse God, and die.
Job 2:10 Mutta hän sanoi hänelle: Sinä puhut niin kuin yksi tyhmistä naisista puhuu. Mitä? Otammeko Jumalan kädestä vastaan hyvää, emmekä pahaa? Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä huulillaan.
Job 2:10 But he said to her, You speak as one of the foolish women speaks. What? shall we receive good at the hand of God, and shall we not receive evil? In all this did not Job sin with his lips.
Job 2:11 Kun Jobin kolme ystävää kuulivat kaikesta tästä onnettomuudesta, joka oli kohdannut häntä, he tulivat kukin kotiseuduiltaan: teemanilainen Elifas, suuhilainen Bildad ja naemalainen Sofar, sillä he olivat sopineet tulevansa suremaan hänen kanssaan.
Job 2:11 Now when Job’s three friends heard of all this evil that was come on him, they came every one from his own place; Eliphaz the Temanite, and Bildad the Shuhite, and Zophar the Naamathite: for they had made an appointment together to come to mourn with him
Job 2:12 Ja kun he kaukaa nostivat silmänsä eivätkä tunteneet häntä, he korottivat äänensä ja itkivät; ja he repäisivät kukin vaatteensa ja ripottelivat tomua päänsä päälle taivasta kohti.
Job 2:12 And when they lifted up their eyes afar off, and knew him not, they lifted up their voice, and wept; and they rent every one his mantle, and sprinkled dust on their heads toward heaven.
Job 2:13 Niin he istuivat hänen kanssaan maassa seitsemän päivää ja seitsemän yötä, eikä kukaan puhunut hänelle sanaakaan, sillä he näkivät, että hänen surunsa oli hyvin suuri.
Job 2:13 So they sat down with him on the ground seven days and seven nights, and none spoke a word to him: for they saw that his grief was very great.
Job 3:1 Tämän jälkeen Job avasi suunsa ja kirosi päivänsä.
Job 3:1 After this opened Job his mouth, and cursed his day.
Job 3:2 Ja Job puhui ja sanoi:
Job 3:2 And Job spoke, and said,
Job 3:3 Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, jona sanottiin: Poikalapsi on siinnyt.
Job 3:3 Let the day perish wherein I was born, and the night in which it was said, There is a man child conceived.
Job 3:4 Se päivä olkoon pimeys, älköön Jumala sitä ylhäältä katsoko, älköön valo sille paistako.
Job 3:4 Let that day be darkness; let not God regard it from above, neither let the light shine on it.
Job 3:5 Pimeys ja kuoleman varjo tahraa sen, pilvi laskeutuu sen ylle, päivän synkeys peljättää sen.
Job 3:5 Let darkness and the shadow of death stain it; let a cloud dwell on it; let the blackness of the day terrify it.
Job 3:6 Mutta tuo yö, pimeys ylleen laskeutukoon, älköön se liittykö vuoden päiviin, älköön se tulko kuukausien lukuun.
Job 3:6 As for that night, let darkness seize on it; let it not be joined to the days of the year, let it not come into the number of the months.
Job 3:7 Katso, olkoon se yö yksinäinen, älköön silloin kuuluko ilon ääntä.
Job 3:7 See, let that night be solitary, let no joyful voice come therein.
Job 3:8 Kirotkoot sitä ne, jotka päivää kiroavat, jotka ovat valmiit surulaulunsa kohottamaan.
Job 3:8 Let them curse it that curse the day, who are ready to raise up their mourning.
Job 3:9 Pimmitkööt sen hämärän tähdet, odottakoot se valoa, mutta sitä ei saa, älköön se näkkö päivän sarastusta.
Job 3:9 Let the stars of the twilight thereof be dark; let it look for light, but have none; neither let it see the dawning of the day:
Job 3:10 Koska se ei sulkenut äitini kohdun ovia eikä kätkenyt surua silmiltäni.
Job 3:10 Because it shut not up the doors of my mother’s womb, nor hid sorrow from my eyes.
Job 3:11 Miksi en kuollut jo kohdusta lähtien, miksi en antanut henkeäni tultuani ulos kohdusta?
Job 3:11 Why died I not from the womb? why did I not give up the ghost when I came out of the belly?
Job 3:12 Miksi polvet estivät minua? Tai miksi rinnat, joita minun piti imeä?
Job 3:12 Why did the knees prevent me? or why the breasts that I should suck?
Job 3:13 Sillä nyt olisin maannut hiljaa ja ollut, olisin nukkunut: silloin olisin ollut levossa,
Job 3:13 For now should I have lain still and been quiet, I should have slept: then had I been at rest,
Job 3:14 Maan kuninkaiden ja neuvonantajien kanssa, jotka rakentavat itselleen autioita paikkoja;
Job 3:14 With kings and counsellors of the earth, which build desolate places for themselves;
Job 3:15 Tai ruhtinaiden kanssa, joilla oli kultaa ja jotka täyttivät talonsa hopealla:
Job 3:15 Or with princes that had gold, who filled their houses with silver:
Job 3:16 Tai piilotettuna ennenaikaisena syntymänä en ollut ollut; kuin lapsina, jotka eivät koskaan valoa nähneet.
Job 3:16 Or as an hidden untimely birth I had not been; as infants which never saw light.
Job 3:17 Siellä jumalattomat lakkaavat vaivaamasta, ja siellä väsyneet saavat levon.
Job 3:17 There the wicked cease from troubling; and there the weary be at rest.
Job 3:18 Siellä vangit lepäävät yhdessä; he eivät kuule sortajan ääntä.
Job 3:18 There the prisoners rest together; they hear not the voice of the oppressor.
Job 3:19 Siellä ovat pienet ja suuret, ja palvelija on vapaa isännästään.
Job 3:19 The small and great are there; and the servant is free from his master.
Job 3:20 Miksi annetaan valoa kurjuudessa olevalle ja elämää katkeralle sielulle?
Job 3:20 Why is light given to him that is in misery, and life to the bitter in soul;
Job 3:21 Jotka kaipaavat kuolemaa, mutta se ei tule, ja kaivavat sitä enemmän kuin kätkettyjä aarteita;
Job 3:21 Which long for death, but it comes not; and dig for it more than for hid treasures;
Job 3:22 Jotka iloitsevat suuresti ja riemuitsevat löytäessään haudan?
Job 3:22 Which rejoice exceedingly, and are glad, when they can find the grave?
Job 3:23 Miksi valoa annetaan miehelle, jonka tie on kätketty ja jonka Jumala on piirittänyt?
Job 3:23 Why is light given to a man whose way is hid, and whom God has hedged in?
Job 3:24 Sillä huokaukseni tulee ennen kuin syön, ja parkunani vuodatetaan kuin vedet.
Job 3:24 For my sighing comes before I eat, and my roarings are poured out like the waters.
Job 3:25 Sillä se, mitä suuresti pelkäsin, on tullut minun päälleni, ja se, mitä kauhistuin, on tullut minun eteeni.
Job 3:25 For the thing which I greatly feared is come on me, and that which I was afraid of is come to me.
Job 3:26 En ollut turvassa, enkä saanut lepoa enkä tyyntä, mutta silti vaikeuksia tuli.
Job 3:26 I was not in safety, neither had I rest, neither was I quiet; yet trouble came.
Job 4:1 Niin vastasi teemanilainen Elifas ja sanoi:
Job 4:1 Then Eliphaz the Temanite answered and said,
Job 4:2 Jos yritämme keskustella kanssanne, tuletteko te surulliseksi? Mutta kuka voi pidättäytyä puhumasta?
Job 4:2 If we assay to commune with you, will you be grieved? but who can withhold himself from speaking?
Job 4:3 Katso, sinä olet opettanut monia ja vahvistanut heikkoja käsiä.
Job 4:3 Behold, you have instructed many, and you have strengthened the weak hands.
Job 4:4 Sanasi ovat tukeneet kaatuvaa, ja olet vahvistanut horjuvat polvet.
Job 4:4 Your words have upheld him that was falling, and you have strengthened the feeble knees.
Job 4:5 Mutta nyt se on tullut sinun päällesi, ja sinä olet väsynyt, se koskettaa sinua, ja sinä pelästyit.
Job 4:5 But now it is come on you, and you faint; it touches you, and you are troubled.
Job 4:6 Eikö tämä ole pelkosi, luottamuksesi, toivosi ja tiesi oikeamielisyys?
Job 4:6 Is not this your fear, your confidence, your hope, and the uprightness of your ways?
Job 4:7 Muistathan, kuka on koskaan hukkunut viattomana, tai missä vanhurskaat on tuhottu?
Job 4:7 Remember, I pray you, who ever perished, being innocent? or where were the righteous cut off?
Job 4:8 Niin kuin olen nähnyt, ne, jotka kyntävät vääryyttä ja kylvävät jumalattomuutta, niittävät sitä.
Job 4:8 Even as I have seen, they that plow iniquity, and sow wickedness, reap the same.
Job 4:9 Jumalan puuskasta he hukkuvat, hänen sieraintensa henkäyksestä heidät tuhotaan.
Job 4:9 By the blast of God they perish, and by the breath of his nostrils are they consumed.
Job 4:10 Leijonan karjunta, raivoisan leijonan ääni ja nuorten leijonien hampaat murskataan.
Job 4:10 The roaring of the lion, and the voice of the fierce lion, and the teeth of the young lions, are broken.
Job 4:11 Vanha leijona menehtyy saaliin puutteessa, ja väkevät leijonan pennut hajallaan.
Job 4:11 The old lion perishes for lack of prey, and the stout lion’s whelps are scattered abroad.
Job 4:12 Minulle tuotiin salaa jotakin, ja korvani sai siitä osan kuulla.
Job 4:12 Now a thing was secretly brought to me, and my ear received a little thereof.
Job 4:13 Yön näyissä ajatuksissa, kun syvä uni laskeutuu ihmisten ylle,
Job 4:13 In thoughts from the visions of the night, when deep sleep falls on men,
Job 4:14 Pelko valtasi minut ja vapina, niin että kaikki luuni vapisivat.
Job 4:14 Fear came on me, and trembling, which made all my bones to shake.
Job 4:15 Silloin henki kulki minun editseni, ja minun ihoni hiukset nousivat pystyyn.
Job 4:15 Then a spirit passed before my face; the hair of my flesh stood up:
Job 4:16 Se seisoi paikallaan, mutta en pystynyt erottamaan sen muotoa: silmieni edessä oli kuva, oli hiljaisuus, ja kuulin äänen sanovan:
Job 4:16 It stood still, but I could not discern the form thereof: an image was before my eyes, there was silence, and I heard a voice, saying,
Job 4:17 Voiko kuolevainen ihminen olla oikeudenmukaisempi kuin Jumala, voiko ihminen olla puhtaampi kuin tekijänsä?
Job 4:17 Shall mortal man be more just than God? shall a man be more pure than his maker?
Job 4:18 Katso, hän ei luottanut palvelijoihinsa, ja enkeleitään hän syytti tyhmyydestä:
Job 4:18 Behold, he put no trust in his servants; and his angels he charged with folly:
Job 4:19 Kuinka paljon vähemmän ne, jotka asuvat savitaloissa, joiden perustus on tomusta, jotka koin edessä murskataan?
Job 4:19 How much less in them that dwell in houses of clay, whose foundation is in the dust, which are crushed before the moth?
Job 4:20 Ne tuhoutuvat aamusta iltaan: ne hukkuvat ikuisiksi ajoiksi kenenkään siitä välittämättä.
Job 4:20 They are destroyed from morning to evening: they perish for ever without any regarding it.
Job 4:21 Eikö heidän ihanuutensa, joka heissä on, katoa? He kuolevat, viisautta vailla.
Job 4:21 Does not their excellency which is in them go away? they die, even without wisdom.
Job 5:1 Huuda nyt, jos joku vastaa sinulle; ja kenen pyhimyksen puoleen käännyt?
Job 5:1 Call now, if there be any that will answer you; and to which of the saints will you turn?
Job 5:2 Sillä viha tappaa tyhmän miehen ja kateus surmaa tyhmän.
Job 5:2 For wrath kills the foolish man, and envy slays the silly one.
Job 5:3 Olen nähnyt tyhmän juurtuvan, mutta yhtäkkiä kirosin hänen asuinsijansa.
Job 5:3 I have seen the foolish taking root: but suddenly I cursed his habitation.
Job 5:4 Hänen lapsensa ovat kaukana turvasta, heidät murskataan portissa, eikä ole ketään, joka heitä pelastaisi.
Job 5:4 His children are far from safety, and they are crushed in the gate, neither is there any to deliver them.
Job 5:5 Jonka sadon nälkäinen syö, ottaa sen jopa orjantappuroista, ja rosvo nielee heidän tavaransa.
Job 5:5 Whose harvest the hungry eats up, and takes it even out of the thorns, and the robber swallows up their substance.
Job 5:6 Vaikka tuska ei synny tomusta, eikä tuska nouse maasta;
Job 5:6 Although affliction comes not forth of the dust, neither does trouble spring out of the ground;
Job 5:7 Silti ihminen on syntynyt vaikeuksiin, kipinöiden lentäessä ylöspäin.
Job 5:7 Yet man is born to trouble, as the sparks fly upward.
Job 5:8 Minä etsisin Jumalan puoleen ja antaisin asiani Jumalan haltuun:
Job 5:8 I would seek to God, and to God would I commit my cause:
Job 5:9 Joka tekee suuria ja tutkimattomia tekoja, ihmeellisiä tekoja ilman määrää:
Job 5:9 Which does great things and unsearchable; marvelous things without number:
Job 5:10 Joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vedet pelloille:
Job 5:10 Who gives rain on the earth, and sends waters on the fields:
Job 5:11 nostamaan alhaiset korkealle, että surevat turvaan nousisivat.
Job 5:11 To set up on high those that be low; that those which mourn may be exalted to safety.
Job 5:12 Hän tekee viekkaiden aikeen tyhjäksi, niin etteivät heidän kätensä voi suorittaa heidän aikeitaan.
Job 5:12 He disappoints the devices of the crafty, so that their hands cannot perform their enterprise.
Job 5:13 Hän vangitsee viisaat heidän viekkaudessaan, ja petollisten neuvot viedään suin päin.
Job 5:13 He takes the wise in their own craftiness: and the counsel of the fraudulent is carried headlong.
Job 5:14 Päivällä he kohtaavat pimeyden ja hapuilevat keskipäivällä niin kuin yöllä.
Job 5:14 They meet with darkness in the day time, and grope in the noonday as in the night.
Job 5:15 Mutta hän pelastaa köyhät miekasta, heidän suustaan ja väkevien kädestä.
Job 5:15 But he saves the poor from the sword, from their mouth, and from the hand of the mighty.
Job 5:16 Niin köyhällä on toivo, ja vääryys tukkii hänen suunsa.
Job 5:16 So the poor has hope, and iniquity stops her mouth.
Job 5:17 Katso, onnellinen se mies, jota Jumala kurittaa; älkää siis halveksuko Kaikkivaltiaan kuritusta.
Job 5:17 Behold, happy is the man whom God corrects: therefore despise not you the chastening of the Almighty:
Job 5:18 Sillä hän tekee haavan ja sitoo sen, hän haavoittaa ja hänen kätensä parantavat.
Job 5:18 For he makes sore, and binds up: he wounds, and his hands make whole.
Job 5:19 Kuudessa hädässä hän sinut pelastaa, ja seitsemässäkään ei mikään onnettomuus sinua kosketa.
Job 5:19 He shall deliver you in six troubles: yes, in seven there shall no evil touch you.
Job 5:20 Nälänhädän aikana hän lunastaa sinut kuolemasta ja sodan aikana miekan voimasta.
Job 5:20 In famine he shall redeem you from death: and in war from the power of the sword.
Job 5:21 Sinä olet kätketty kielen ruoskalta, etkä sinun tarvitse pelätä tuhoa, kun se tulee.
Job 5:21 You shall be hid from the whip of the tongue: neither shall you be afraid of destruction when it comes.
Job 5:22 Häviölle ja nälänhädälle sinä naurat, etkä sinä pelkää maan eläimiä.
Job 5:22 At destruction and famine you shall laugh: neither shall you be afraid of the beasts of the earth.
Job 5:23 Sillä sinä olet liittoutunut kedon kivien kanssa, ja kedon eläimet elävät rauhassa kanssasi.
Job 5:23 For you shall be in league with the stones of the field: and the beasts of the field shall be at peace with you.
Job 5:24 Ja sinä tiedät, että sinun majasi pysyy rauhassa, ja sinä saat käydä asuinsijassasi etkä syntiä tee.
Job 5:24 And you shall know that your tabernacle shall be in peace; and you shall visit your habitation, and shall not sin.
Job 5:25 Sinä tulet tietämään, että sinun jälkeläisesi ovat lukuisat ja vesasi kuin maan ruoho.
Job 5:25 You shall know also that your seed shall be great, and your offspring as the grass of the earth.
Job 5:26 Sinä tulet hautaasi täyteen ikään, niin kuin viljasato tulee ajallansa.
Job 5:26 You shall come to your grave in a full age, like as a shock of corn comes in in his season.
Job 5:27 Katso, me olemme sen tutkineet, ja niin se on; kuule se ja tiedä se omaksi parhaaksesi.
Job 5:27 See this, we have searched it, so it is; hear it, and know you it for your good.
Job 6:1 Mutta Job vastasi ja sanoi:
Job 6:1 But Job answered and said,
Job 6:2 Oi, jospa suruni punnittaisiin perusteellisesti ja onnettomuuteni pantaisiin yhdessä vaa'alle!
Job 6:2 Oh that my grief were thoroughly weighed, and my calamity laid in the balances together!
Job 6:3 Sillä nyt se olisi raskaampaa kuin meren hiekka: sentähden sanani ovat nieltyinä.
Job 6:3 For now it would be heavier than the sand of the sea: therefore my words are swallowed up.
Job 6:4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, niiden myrkky juo minun henkeni; Jumalan kauhut asettuvat minua vastaan.
Job 6:4 For the arrows of the Almighty are within me, the poison whereof drinks up my spirit: the terrors of God do set themselves in array against me.
Job 6:5 Kiljuuko villiaasi ruohon äärellä, vai ammueko härkä rehunsa äärellä?
Job 6:5 Does the wild ass bray when he has grass? or lows the ox over his fodder?
Job 6:6 Voiko epämiellyttävää syödä ilman suolaa? Tai onko kananmunan valkuaisessa mitään makua?
Job 6:6 Can that which is unsavory be eaten without salt? or is there any taste in the white of an egg?
Job 6:7 Asiat, joita sieluni kieltäytyi koskemasta, ovat kuin surun ruokani.
Job 6:7 The things that my soul refused to touch are as my sorrowful meat.
Job 6:8 Oi, jospa pyyntöni toteutuisi ja Jumala antaisi minulle kaipaamani!
Job 6:8 Oh that I might have my request; and that God would grant me the thing that I long for!
Job 6:9 Vaikkapa Jumala näkisi mieliksi tuhota minut; että hän päästäisi kätensä ja hakkaisi minut pois!
Job 6:9 Even that it would please God to destroy me; that he would let loose his hand, and cut me off!
Job 6:10 Silloin minulla olisi vielä lohdutusta; kyllä, minä paaduttaisin itseni murheessa: älköön hän armahtako, sillä en ole peittänyt Pyhän sanoja.
Job 6:10 Then should I yet have comfort; yes, I would harden myself in sorrow: let him not spare; for I have not concealed the words of the Holy One.
Job 6:11 Mikä on minun voimani, että saisin toivoa, ja mikä on minun päämääräni, että voisin pidentää elämääni?
Job 6:11 What is my strength, that I should hope? and what is my end, that I should prolong my life?
Job 6:12 Onko voimani kivien lujuutta vai onko lihani pronssia?
Job 6:12 Is my strength the strength of stones? or is my flesh of brass?
Job 6:13 Eikö apuni ole minussa itsessäni, ja viisaus on kokonaan minusta pois ajautunut?
Job 6:13 Is not my help in me? and is wisdom driven quite from me?
Job 6:14 Murheellista ystävää tulisi kohdella säälittävästi, mutta hän hylkää Kaikkivaltiaan pelon.
Job 6:14 To him that is afflicted pity should be showed from his friend; but he forsakes the fear of the Almighty.
Job 6:15 Veljeni ovat olleet petollisia kuin puro, ja kuin purojen virta he virtaavat pois;
Job 6:15 My brothers have dealt deceitfully as a brook, and as the stream of brooks they pass away;
Job 6:16 Jotka ovat mustia jään takia ja joihin lumi on kätketty:
Job 6:16 Which are blackish by reason of the ice, and wherein the snow is hid:
Job 6:17 Kun ne lämpenevät, ne katoavat; kun on kuuma, ne katoavat paikaltaan.
Job 6:17 What time they wax warm, they vanish: when it is hot, they are consumed out of their place.
Job 6:18 Heidän tiensä polut poikkeavat, he kulkevat tyhjyyteen ja hukkuvat.
Job 6:18 The paths of their way are turned aside; they go to nothing, and perish.
Job 6:19 Teman joukot katsoivat, Saban joukot odottivat heitä.
Job 6:19 The troops of Tema looked, the companies of Sheba waited for them.
Job 6:20 He olivat hämmentyneitä, koska olivat toivoneet; he tulivat sinne ja häpesivät.
Job 6:20 They were confounded because they had hoped; they came thither, and were ashamed.
Job 6:21 Sillä nyt te olette mitään; te näette minun maahan lyödyn ja pelkäätte.
Job 6:21 For now you are nothing; you see my casting down, and are afraid.
Job 6:22 Sanoinko: Tuo minulle? tai: Anna minulle palkka omaisuudestasi?
Job 6:22 Did I say, Bring to me? or, Give a reward for me of your substance?
Job 6:23 Tai: Pelasta minut vihollisen kädestä, lunasta minut sankarien kädestä?
Job 6:23 Or, Deliver me from the enemy’s hand? or, Redeem me from the hand of the mighty?
Job 6:24 Opeta minua, niin minä vaien kieleni, ja auta minua ymmärtämään, missä olen erehtynyt.
Job 6:24 Teach me, and I will hold my tongue: and cause me to understand wherein I have erred.
Job 6:25 Kuinka voimakkaita oikeat sanat ovatkaan! Mutta mitä sinun argumenttisi nuhtelee?
Job 6:25 How forcible are right words! but what does your arguing reprove?
Job 6:26 Luuletko nuhtelevasi sanoja, epätoivoisen puheet, jotka ovat kuin tuuli?
Job 6:26 Do you imagine to reprove words, and the speeches of one that is desperate, which are as wind?
Job 6:27 Sinä hukutat orvot ja kaivat kuopan ystävällesi.
Job 6:27 Yes, you overwhelm the fatherless, and you dig a pit for your friend.
Job 6:28 Ole siis nyt tyytyväinen ja katso minua; sillä te näette selvästi, jos valehtelen.
Job 6:28 Now therefore be content, look on me; for it is evident to you if I lie.
Job 6:29 Kääntykää, älköön se olko vääryys; kääntykää jälleen, sillä minun vanhurskauteni on siinä.
Job 6:29 Return, I pray you, let it not be iniquity; yes, return again, my righteousness is in it.
Job 6:30 Onko kielelläni vääryys, eikö makuni erota vääriä asioita?
Job 6:30 Is there iniquity in my tongue? cannot my taste discern perverse things?
Job 7:1 Eikö ihmisellä maan päällä ole määrätty aika? Eivätkö hänen päivänsä ole niin kuin palkkalaisen päivät?
Job 7:1 Is there not an appointed time to man on earth? are not his days also like the days of an hireling?
Job 7:2 Niin kuin palvelija halajaa varjoa ja palkkalainen odottaa työnsä palkkaa:
Job 7:2 As a servant earnestly desires the shadow, and as an hireling looks for the reward of his work:
Job 7:3 Niin olen tehty omistamaan turhuuden kuukausia, ja minulle on määrätty väsyttäviä öitä.
Job 7:3 So am I made to possess months of vanity, and wearisome nights are appointed to me.
Job 7:4 Kun käyn makuulle, minä sanon: Milloin herään, yön ollessa jo ohi? Ja minä olen täynnä horjahduksia päivän sarastukseen asti.
Job 7:4 When I lie down, I say, When shall I arise, and the night be gone? and I am full of tossings to and fro to the dawning of the day.
Job 7:5 Ruumiini on peittynyt matoihin ja tomumöykkyihin; ihoni on rikki ja tullut inhottavaksi.
Job 7:5 My flesh is clothed with worms and clods of dust; my skin is broken, and become loathsome.
Job 7:6 Päiväni ovat nopeampia kuin kutojan sukkulat ja ne kuluvat toivotta.
Job 7:6 My days are swifter than a weaver’s shuttle, and are spent without hope.
Job 7:7 Muista, että elämäni on kuin tuulta: silmäni ei enää näe hyvää.
Job 7:7 O remember that my life is wind: my eye shall no more see good.
Job 7:8 Joka minut on nähnyt, ei enää minua näe; sinun silmäsi katsovat minua, enkä minä ole.
Job 7:8 The eye of him that has seen me shall see me no more: your eyes are on me, and I am not.
Job 7:9 Niin kuin pilvi häviää ja katoaa, niin se, joka menee alas hautaan, ei enää sieltä nouse.
Job 7:9 As the cloud is consumed and vanishes away: so he that goes down to the grave shall come up no more.
Job 7:10 Hän ei enää palaa kotiinsa, eikä hänen asuinpaikkansa häntä enää tunne.
Job 7:10 He shall return no more to his house, neither shall his place know him any more.
Job 7:11 Sentähden minä en pidättele suutani; minä puhun henkeni tuskassa, valitan sieluni katkeruudessa.
Job 7:11 Therefore I will not refrain my mouth; I will speak in the anguish of my spirit; I will complain in the bitterness of my soul.
Job 7:12 Olenko minä meri vai valas, että asetat minut vartijaksi?
Job 7:12 Am I a sea, or a whale, that you set a watch over me?
Job 7:13 Kun sanon: Vuoteeni minua lohduttaa, vuoteeni helpottaa valituksiani,
Job 7:13 When I say, My bed shall comfort me, my couch shall ease my complaints;
Job 7:14 Sitten sinä pelotat minua unilla ja kauhistutat minua näyillä:
Job 7:14 Then you scare me with dreams, and terrify me through visions:
Job 7:15 Niin että sieluni valitsee kuristumisen ja kuoleman mieluummin kuin elämäni.
Job 7:15 So that my soul chooses strangling, and death rather than my life.
Job 7:16 Minä inhoan sitä; en tahdo elää ikuisesti: antakaa minun olla, sillä minun päiväni ovat turhuutta.
Job 7:16 I loathe it; I would not live always: let me alone; for my days are vanity.
Job 7:17 Mikä on ihminen, että sinä häntä ylistät ja että häneen kiinnität sydämesi?
Job 7:17 What is man, that you should magnify him? and that you should set your heart on him?
Job 7:18 Ja että sinun pitäisi käydä hänen luonaan joka aamu ja koetella häntä joka hetki?
Job 7:18 And that you should visit him every morning, and try him every moment?
Job 7:19 Kuinka kauan et aio luopua minusta etkä antaa minun olla rauhassa, ennen kuin olen sylkeni niellyt?
Job 7:19 How long will you not depart from me, nor let me alone till I swallow down my spittle?
Job 7:20 Olen tehnyt syntiä; mitä minun pitäisi sinulle tehdä, sinä ihmisten varjelija? Miksi olet asettanut minut itsellesi maalitauluksi, niin että olen itselleni taakaksi?
Job 7:20 I have sinned; what shall I do to you, O you preserver of men? why have you set me as a mark against you, so that I am a burden to myself?
Job 7:21 Miksi et anna anteeksi rikkomustani ja ota pois pahaa tekoani? Sillä nyt minä nukun tomussa, ja te etsitte minua aamulla, mutta minua ei ole.
Job 7:21 And why do you not pardon my transgression, and take away my iniquity? for now shall I sleep in the dust; and you shall seek me in the morning, but I shall not be.
Job 8:1 Silloin vastasi suhilainen Bildad ja sanoi:
Job 8:1 Then answered Bildad the Shuhite, and said,
Job 8:2 Kuinka kauan te vielä puhutte näitä, ja kuinka kauan teidän suusi sanat ovat kuin voimakas tuuli?
Job 8:2 How long will you speak these things? and how long shall the words of your mouth be like a strong wind?
Job 8:3 Vääristääkö Jumala tuomion, vai vääristääkö Kaikkivaltias oikeuden?
Job 8:3 Does God pervert judgment? or does the Almighty pervert justice?
Job 8:4 Jos lapsenne ovat tehneet syntiä häntä vastaan ja hän on hyljännyt heidät heidän rikkomuksensa tähden;
Job 8:4 If your children have sinned against him, and he have cast them away for their transgression;
Job 8:5 Jos etsisit Jumalaa ajoissa ja ojentaisit rukouksesi Kaikkivaltiaalle;
Job 8:5 If you would seek to God betimes, and make your supplication to the Almighty;
Job 8:6 Jos olisit puhdas ja oikeamielinen, niin hän varmasti nyt heräisi sinun tähtesi ja tekisi vanhurskautesi asumuksen menestyksekkääksi.
Job 8:6 If you were pure and upright; surely now he would awake for you, and make the habitation of your righteousness prosperous.
Job 8:7 Vaikka alkusi oli pieni, loppusi on kasvava suuresti.
Job 8:7 Though your beginning was small, yet your latter end should greatly increase.
Job 8:8 Sillä tiedustele, pyydän teitä, menneiltä ajoilta ja valmistaudu heidän isiensä tutkimiseen:
Job 8:8 For inquire, I pray you, of the former age, and prepare yourself to the search of their fathers:
Job 8:9 (Sillä me olemme vain eilisen lapsia emmekä tiedä mitään, koska päivämme maan päällä ovat kuin varjo.)
Job 8:9 (For we are but of yesterday, and know nothing, because our days on earth are a shadow:)
Job 8:10 Eivätkö he opeta teitä, kerro teille ja lausu sydämensä sanoja?
Job 8:10 Shall not they teach you, and tell you, and utter words out of their heart?
Job 8:11 Voiko kaisla kasvaa ilman mutaa? voiko lippu kasvaa ilman vettä?
Job 8:11 Can the rush grow up without mire? can the flag grow without water?
Job 8:12 Vielä vihreydessään, eikä sitä ole leikattu, se kuihtuu ennen muita yrttejä.
Job 8:12 Whilst it is yet in his greenness, and not cut down, it wither before any other herb.
Job 8:13 Sellaisia ovat kaikkien niiden polut, jotka unohtavat Jumalan, ja ulkokullattujen toivo hukkuu.
Job 8:13 So are the paths of all that forget God; and the hypocrite’s hope shall perish:
Job 8:14 Jonka toivo katkeaa ja jonka turva on kuin hämähäkinverkko.
Job 8:14 Whose hope shall be cut off, and whose trust shall be a spider’s web.
Job 8:15 Hän nojaa taloonsa, mutta se ei pysy pystyssä; hän pitää siitä kiinni, mutta se ei pysy pitkällään.
Job 8:15 He shall lean on his house, but it shall not stand: he shall hold it fast, but it shall not endure.
Job 8:16 Hän on vihreä auringon alla, ja hänen oksansa puhkeaa hänen puutarhassaan.
Job 8:16 He is green before the sun, and his branch shoots forth in his garden.
Job 8:17 Hänen juurensa ovat kietoutuneet kasan ympärille ja näkevät kivien paikan.
Job 8:17 His roots are wrapped about the heap, and sees the place of stones.
Job 8:18 Jos hän hävittää hänet hänen asuinpaikastaan, se kieltää hänet sanoen: En ole nähnyt sinua.
Job 8:18 If he destroy him from his place, then it shall deny him, saying, I have not seen you.
Job 8:19 Katso, tämä on hänen tiensä ilo, ja maasta kasvaa muita.
Job 8:19 Behold, this is the joy of his way, and out of the earth shall others grow.
Job 8:20 Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta ihmistä eikä auta pahantekijöitä:
Job 8:20 Behold, God will not cast away a perfect man, neither will he help the evil doers:
Job 8:21 Kunnes hän täyttää suusi naurulla ja huulesi riemulla.
Job 8:21 Till he fill your mouth with laughing, and your lips with rejoicing.
Job 8:22 Sinua vihaavat puetaan häpeään, ja jumalattomien asuinsija raukeaa.
Job 8:22 They that hate you shall be clothed with shame; and the dwelling place of the wicked shall come to nothing.
Job 9:1 Silloin Job vastasi ja sanoi:
Job 9:1 Then Job answered and said,
Job 9:2 Tiedän, että se on totta: mutta kuinka ihmisen tulisi olla oikeudenmukainen Jumalan edessä?
Job 9:2 I know it is so of a truth: but how should man be just with God?
Job 9:3 Jos hän tahtoo väitellä hänen kanssaan, hän ei voi vastata hänelle yhteen tuhannesta.
Job 9:3 If he will contend with him, he cannot answer him one of a thousand.
Job 9:4 Hän on viisas sydämeltään ja mahtava voimassaan: kuka on paaduttanut itsensä häntä vastaan ja on sitten menestynyt?
Job 9:4 He is wise in heart, and mighty in strength: who has hardened himself against him, and has prospered?
Job 9:5 Joka vuoria siirtelee, eivätkä he sitä tiedä, joka ne vihassaan kukistaa.
Job 9:5 Which removes the mountains, and they know not: which overturns them in his anger.
Job 9:6 Joka ravistelee maan pois paikaltaan, ja sen pilarit vapisevat.
Job 9:6 Which shakes the earth out of her place, and the pillars thereof tremble.
Job 9:7 Joka käskee aurinkoa, eikä se nouse, ja sinetöi tähdet.
Job 9:7 Which commands the sun, and it rises not; and seals up the stars.
Job 9:8 Joka yksin levittää taivaat ja tallaa meren aaltoja.
Job 9:8 Which alone spreads out the heavens, and treads on the waves of the sea.
Job 9:9 Mikä tekee Arcturuksen, Orionin ja Plejadit sekä etelän kammiot.
Job 9:9 Which makes Arcturus, Orion, and Pleiades, and the chambers of the south.
Job 9:10 Joka tekee suuria tekoja, joita ei voida selvittää, ja ihmeitä lukemattomia.
Job 9:10 Which does great things past finding out; yes, and wonders without number.
Job 9:11 Katso, hän kulkee ohitseni, enkä minä näe häntä; hän kulkee myös ohi, mutta en huomaa häntä.
Job 9:11 See, he goes by me, and I see him not: he passes on also, but I perceive him not.
Job 9:12 Katso, hän ottaa pois, kuka voi häntä estää? Kuka voi sanoa hänelle: Mitä sinä teet?
Job 9:12 Behold, he takes away, who can hinder him? who will say to him, What do you?
Job 9:13 Jos Jumala ei käännä vihaansa pois, ylpeät auttajansa nöyrtyvät hänen allensa.
Job 9:13 If God will not withdraw his anger, the proud helpers do stoop under him.
Job 9:14 Kuinka paljon vähemmän minun pitäisi vastata hänelle ja valita sanani keskustellakseni hänen kanssaan?
Job 9:14 How much less shall I answer him, and choose out my words to reason with him?
Job 9:15 Vaikka olisin vanhurskas, en vastaisi hänelle, vaan anoisin avuksi tuomariani.
Job 9:15 Whom, though I were righteous, yet would I not answer, but I would make supplication to my judge.
Job 9:16 Jos olisin kutsunut ja hän olisi minulle vastannut, en silti uskoisi, että hän olisi kuunnellut ääntäni.
Job 9:16 If I had called, and he had answered me; yet would I not believe that he had listened to my voice.
Job 9:17 Sillä hän myrskytuulella minut runtelee ja syyttä lisää minun haavojani.
Job 9:17 For he breaks me with a tempest, and multiplies my wounds without cause.
Job 9:18 Hän ei salli minun vetää henkeäni, vaan täyttää minut katkeruudella.
Job 9:18 He will not suffer me to take my breath, but fills me with bitterness.
Job 9:19 Jos minä puhun voimasta, katso, hän on väkevä; ja jos minä puhun oikeudesta, kuka määrää minulle ajan riitauttaa?
Job 9:19 If I speak of strength, see, he is strong: and if of judgment, who shall set me a time to plead?
Job 9:20 Jos minä olen oikeutettu, oma suuni tuomitsee minut; jos sanon: 'Olen nuhteeton', se osoittaa minut vääräksi.
Job 9:20 If I justify myself, my own mouth shall condemn me: if I say, I am perfect, it shall also prove me perverse.
Job 9:21 Vaikka olisin täydellinen, en silti tuntisi sieluani: halveksin elämääni.
Job 9:21 Though I were perfect, yet would I not know my soul: I would despise my life.
Job 9:22 Tämä on yksi asia, siksi sanoin sen: Hän tuhoaa nuhteettomat ja jumalattomat.
Job 9:22 This is one thing, therefore I said it, He destroys the perfect and the wicked.
Job 9:23 Jos ruoska surmaa yhtäkkiä, hän nauraa viattomien oikeudenkäynnille.
Job 9:23 If the whip slay suddenly, he will laugh at the trial of the innocent.
Job 9:24 Maa on annettu jumalattomien käsiin, hän peittää sen tuomareiden kasvot; ellei niin missä ja kuka hän on?
Job 9:24 The earth is given into the hand of the wicked: he covers the faces of the judges thereof; if not, where, and who is he?
Job 9:25 Nyt minun päiväni ovat nopeammat kuin postimies: ne pakenevat, eivätkä näe mitään hyvää.
Job 9:25 Now my days are swifter than a post: they flee away, they see no good.
Job 9:26 Ne menevät ohi kuin nopeat laivat, kuin kotka, joka kiiruhtaa saaliin kimppuun.
Job 9:26 They are passed away as the swift ships: as the eagle that hastens to the prey.
Job 9:27 Jos sanon: Unohdan valitukseni, hylkään tuskani ja lohduttaudun:
Job 9:27 If I say, I will forget my complaint, I will leave off my heaviness, and comfort myself:
Job 9:28 Pelkään kaikkia surujani, tiedän, ettet pidä minua syyttömänä.
Job 9:28 I am afraid of all my sorrows, I know that you will not hold me innocent.
Job 9:29 Jos olen jumalaton, miksi sitten turhaan teen työtä?
Job 9:29 If I be wicked, why then labor I in vain?
Job 9:30 Jos pesen itseni lumivedellä ja teen käteni enkä koskaan niin puhtaiksi;
Job 9:30 If I wash myself with snow water, and make my hands never so clean;
Job 9:31 Mutta sinä syökset minut kuoppaan, ja omat vaatteeni inhoavat minua.
Job 9:31 Yet shall you plunge me in the ditch, and my own clothes shall abhor me.
Job 9:32 Sillä hän ei ole ihminen niin kuin minä, että minä vastaisin hänelle ja meidän pitäisi yhdessä käydä oikeutta.
Job 9:32 For he is not a man, as I am, that I should answer him, and we should come together in judgment.
Job 9:33 Eikä meidän välillämme ole tuomaria, joka voisi käydä meihin molempiin käsiksi.
Job 9:33 Neither is there any judge between us, that might lay his hand on us both.
Job 9:34 Ottakoon hän vitsansa minulta pois, älköönkä hänen pelkonsa minua peljättäkö.
Job 9:34 Let him take his rod away from me, and let not his fear terrify me:
Job 9:35 Silloin minä puhuisin enkä pelkäisi häntä; mutta niin ei ole minun laitani.
Job 9:35 Then would I speak, and not fear him; but it is not so with me.
Job 10:1 Sieluni on elämään kyllästynyt; jätän valitukseni itselleni; puhun sieluni katkeruudessa.
Job 10:1 My soul is weary of my life; I will leave my complaint on myself; I will speak in the bitterness of my soul.
Job 10:2 Minä sanon Jumalalle: Älä minua tuomitse; ilmoita minulle, miksi riitelet minun kanssani.
Job 10:2 I will say to God, Do not condemn me; show me why you contend with me.
Job 10:3 Onko sinulle hyväksi, että sorrat, halveksit kättesi tekoa ja loistat jumalattomien neuvon edessä?
Job 10:3 Is it good to you that you should oppress, that you should despise the work of your hands, and shine on the counsel of the wicked?
Job 10:4 Onko teillä lihallisia silmiä, vai näettekö itsenne niin kuin ihminen näkee?
Job 10:4 Have you eyes of flesh? or see you as man sees?
Job 10:5 Ovatko sinun päiväsi niin kuin ihmisen päivät, ovatko vuotesi niin kuin ihmisen päivät,
Job 10:5 Are your days as the days of man? are your years as man’s days,
Job 10:6 Että sinä tiedustelet minun pahaa tekoani ja etsit minun syntiäni?
Job 10:6 That you enquire after my iniquity, and search after my sin?
Job 10:7 Sinä tiedät, etten minä ole jumalaton, eikä kukaan voi pelastaa sinua sinun kädestäsi.
Job 10:7 You know that I am not wicked; and there is none that can deliver out of your hand.
Job 10:8 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja muovanneet minut yltympäri, ja silti sinä tuhoat minut.
Job 10:8 Your hands have made me and fashioned me together round about; yet you do destroy me.
Job 10:9 Muista, että sinä olet tehnyt minut saven kaltaiseksi ja palautat minut jälleen tomuun?
Job 10:9 Remember, I beseech you, that you have made me as the clay; and will you bring me into dust again?
Job 10:10 Etkö ole vuodattanut minua kuin maitoa ja juoksettanut minua kuin juustoa?
Job 10:10 Have you not poured me out as milk, and curdled me like cheese?
Job 10:11 Sinä olet pukenut minut nahalla ja lihalla, ja olet ympäröinyt minut luilla ja jänteillä.
Job 10:11 You have clothed me with skin and flesh, and have fenced me with bones and sinews.
Job 10:12 Sinä olet antanut minulle elämän ja suosion, ja sinun etsintäsi on varjellut minun henkeni.
Job 10:12 You have granted me life and favor, and your visitation has preserved my spirit.
Job 10:13 Ja nämä asiat olet kätkenyt sydämeesi: Minä tiedän, että tämä on sinun kanssasi.
Job 10:13 And these things have you hid in your heart: I know that this is with you.
Job 10:14 Jos syntiä teen, sinä pidät minut silmällä etkä vapauta minua pahasta teostani.
Job 10:14 If I sin, then you mark me, and you will not acquit me from my iniquity.
Job 10:15 Jos olen jumalaton, voi minua! Jos olen vanhurskas, en kuitenkaan nosta päätäni. Olen täynnä hämmennystä; katso siis minun kurjuuttani;
Job 10:15 If I be wicked, woe to me; and if I be righteous, yet will I not lift up my head. I am full of confusion; therefore see you my affliction;
Job 10:16 Sillä se lisääntyy. Sinä metsästät minua kuin julma leijona: ja jälleen osoitat ihmeellisyytesi minua kohtaan.
Job 10:16 For it increases. You hunt me as a fierce lion: and again you show yourself marvelous on me.
Job 10:17 Sinä uusit todistajasi minua vastaan ja lisäät vihaasi minua kohtaan; muutokset ja sota käyvät minua vastaan.
Job 10:17 You renew your witnesses against me, and increase your indignation on me; changes and war are against me.
Job 10:18 Miksi sitten toit minut esiin äitini kohdusta? Oi, jospa olisin kuollut, eikä kukaan silmä olisi minua nähnyt!
Job 10:18 Why then have you brought me forth out of the womb? Oh that I had given up the ghost, and no eye had seen me!
Job 10:19 Minun olisi pitänyt olla ikään kuin minua ei olisi ollutkaan; minut olisi pitänyt kantaa kohdusta hautaan.
Job 10:19 I should have been as though I had not been; I should have been carried from the womb to the grave.
Job 10:20 Eivätkö päiväni ole vähissä? Lakkaa siis ja anna minun olla, että saisin vähän lohtua,
Job 10:20 Are not my days few? cease then, and let me alone, that I may take comfort a little,
Job 10:21 Ennen kuin minä menen sieltä, mistä en palaa, pimeyden maahan ja kuoleman varjoon;
Job 10:21 Before I go from where I shall not return, even to the land of darkness and the shadow of death;
Job 10:22 Pimeyden maa, kuin pimeys itse; ja kuoleman varjon maa, jossa ei ole järjestystä, ja jossa valo on kuin pimeys.
Job 10:22 A land of darkness, as darkness itself; and of the shadow of death, without any order, and where the light is as darkness.
Job 11:1 Niin vastasi naemalainen Soofar ja sanoi:
Job 11:1 Then answered Zophar the Naamathite, and said,
Job 11:2 Eikö paljon sanoja pitäisi vastata, ja paljonpuhujaa pitäisi puolustaa?
Job 11:2 Should not the multitude of words be answered? and should a man full of talk be justified?
Job 11:3 Pitäisikö valheesi saada ihmiset pysymään hiljaa? Ja kun pilkkaat, eikö kukaan saata sinua häpeään?
Job 11:3 Should your lies make men hold their peace? and when you mock, shall no man make you ashamed?
Job 11:4 Sinä olet sanonut: Minun oppini on puhdas, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi.
Job 11:4 For you have said, My doctrine is pure, and I am clean in your eyes.
Job 11:5 Oi, jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa teitä vastaan!
Job 11:5 But oh that God would speak, and open his lips against you;
Job 11:6 Ja että hän näyttäisi sinulle viisauden salaisuudet, että ne ovat kaksinkertaiset siihen verrattuna, mikä on olemassa! Tiedä siis, että Jumala vaatii sinulta vähemmän kuin sinun pahat tekosi ansaitsevat.
Job 11:6 And that he would show you the secrets of wisdom, that they are double to that which is! Know therefore that God exacts of you less than your iniquity deserves.
Job 11:7 Voitko etsimällä löytää Jumalan? Voitko löytää Kaikkivaltiaan täydellisesti?
Job 11:7 Can you by searching find out God? can you find out the Almighty to perfection?
Job 11:8 Se on korkea kuin taivas; mitä sinä sille voit tehdä? Syvempi kuin helvetti; mitä sinä sille tiedät?
Job 11:8 It is as high as heaven; what can you do? deeper than hell; what can you know?
Job 11:9 Sen mitta on maata pitempi ja merta leveämpi.
Job 11:9 The measure thereof is longer than the earth, and broader than the sea.
Job 11:10 Jos hän katkaisee kaiken ja vaikenee tai kokoontuu, kuka voi häntä estää?
Job 11:10 If he cut off, and shut up, or gather together, then who can hinder him?
Job 11:11 Sillä hän tuntee turhamaiset ihmiset: hän näkee myös pahuuden; eikö hän silloin sitä ajattele?
Job 11:11 For he knows vain men: he sees wickedness also; will he not then consider it?
Job 11:12 Sillä turhamainen ihminen olisi viisas, vaikka ihminen syntyisi villiaasin varsan kaltaiseksi.
Job 11:12 For vain men would be wise, though man be born like a wild ass’s colt.
Job 11:13 Jos valmistat sydämesi ja ojennat kätesi häntä kohti;
Job 11:13 If you prepare your heart, and stretch out your hands toward him;
Job 11:14 Jos kädessäsi on vääryys, pane se kauas pois äläkä anna vääryyden asua majoissasi.
Job 11:14 If iniquity be in your hand, put it far away, and let not wickedness dwell in your tabernacles.
Job 11:15 Sillä silloin sinä kohotat kasvosi tahrattomana, sinä olet luja etkä pelkää.
Job 11:15 For then shall you lift up your face without spot; yes, you shall be steadfast, and shall not fear:
Job 11:16 Sillä sinä unohdat kurjuutesi ja muistat sen kuin virtaavat vedet:
Job 11:16 Because you shall forget your misery, and remember it as waters that pass away:
Job 11:17 Ja sinun ikäsi on kirkkaampi kuin keskipäivä: sinä loistat, sinä olet kuin aamunkoitto.
Job 11:17 And your age shall be clearer than the noonday: you shall shine forth, you shall be as the morning.
Job 11:18 Ja sinä olet turvassa, sillä toivoa on; sinä kaivaudut ympärillesi ja lepäät turvassa.
Job 11:18 And you shall be secure, because there is hope; yes, you shall dig about you, and you shall take your rest in safety.
Job 11:19 Sinä saat maata, eikä kukaan sinua pelota; monet etsivät sinua.
Job 11:19 Also you shall lie down, and none shall make you afraid; yes, many shall make suit to you.
Job 11:20 Mutta jumalattomien silmät sammuvat, eivätkä he pääse pakoon, ja heidän toivonsa on kuin kuoleminen.
Job 11:20 But the eyes of the wicked shall fail, and they shall not escape, and their hope shall be as the giving up of the ghost.
Job 12:1 Ja Job vastasi ja sanoi:
Job 12:1 And Job answered and said,
Job 12:2 Epäilemättä te olette kansa, ja viisaus kuolee teidän kanssanne.
Job 12:2 No doubt but you are the people, and wisdom shall die with you.
Job 12:3 Mutta minulla on yhtä paljon ymmärrystä kuin teillä, en ole teitä huonompi: kukapa ei tietäisi tällaisia asioita?
Job 12:3 But I have understanding as well as you; I am not inferior to you: yes, who knows not such things as these?
Job 12:4 Minä olen kuin lähimmäisensä pilkkaama, joka huutaa Jumalaa avuksi, ja hän vastaa hänelle; vanhurskasta pilkataan.
Job 12:4 I am as one mocked of his neighbor, who calls on God, and he answers him: the just upright man is laughed to scorn.
Job 12:5 Joka jaloillaan kompastuu, on kuin lamppu, jota huoleton ihminen halveksii.
Job 12:5 He that is ready to slip with his feet is as a lamp despised in the thought of him that is at ease.
Job 12:6 Ryöstäjien majat menestyvät, ja ne, jotka vihoittavat Jumalan, ovat turvassa, joiden käteen Jumala antaa runsaasti.
Job 12:6 The tabernacles of robbers prosper, and they that provoke God are secure; into whose hand God brings abundantly.
Job 12:7 Mutta kysy nyt eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne kertovat sinulle:
Job 12:7 But ask now the beasts, and they shall teach you; and the fowls of the air, and they shall tell you:
Job 12:8 Tai puhu maalle, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
Job 12:8 Or speak to the earth, and it shall teach you: and the fishes of the sea shall declare to you.
Job 12:9 Kuka ei tiedä, että Herran käsi on tämän tehnyt kaikissa näissä?
Job 12:9 Who knows not in all these that the hand of the LORD has worked this?
Job 12:10 Jonka kädessä on jokaisen elävän sielu ja kaikkien ihmisten henki.
Job 12:10 In whose hand is the soul of every living thing, and the breath of all mankind.
Job 12:11 Eikö korva koettele sanoja ja suu maista ruokansa makua?
Job 12:11 Does not the ear try words? and the mouth taste his meat?
Job 12:12 Vanhan ihmisen luona on viisaus, pitkäikäisten keskuudessa ymmärrys.
Job 12:12 With the ancient is wisdom; and in length of days understanding.
Job 12:13 Hänen luonaan on viisaus ja voima, hänellä on neuvo ja ymmärrys.
Job 12:13 With him is wisdom and strength, he has counsel and understanding.
Job 12:14 Katso, hän hajottaa, eikä sitä voida rakentaa uudelleen; hän sulkee miehen oven, eikä aukkoa ole.
Job 12:14 Behold, he breaks down, and it cannot be built again: he shuts up a man, and there can be no opening.
Job 12:15 Katso, hän pidättää vedet, ja ne kuivuvat; hän päästää ne ulos, ja ne mullistavat maan.
Job 12:15 Behold, he withholds the waters, and they dry up: also he sends them out, and they overturn the earth.
Job 12:16 Hänen kanssaan on voima ja viisaus: hänen ovat sekä eksyneet että pettäjät.
Job 12:16 With him is strength and wisdom: the deceived and the deceiver are his.
Job 12:17 Hän johdattaa neuvonantajat pois turmeltuneina ja tekee tuomareista tyhmiä.
Job 12:17 He leads counsellors away spoiled, and makes the judges fools.
Job 12:18 Hän avaa kuninkaiden siteet ja vyöttää heidän kupeensa vyöllä.
Job 12:18 He looses the bond of kings, and girds their loins with a girdle.
Job 12:19 Hän vie ruhtinaat pois ryöstettyinä ja kukistaa mahtavat.
Job 12:19 He leads princes away spoiled, and overthrows the mighty.
Job 12:20 Hän ottaa pois luotettavilta puheen ja ottaa pois vanhuksilta ymmärryksen.
Job 12:20 He removes away the speech of the trusty, and takes away the understanding of the aged.
Job 12:21 Hän vuodattaa halveksuntaa ruhtinaiden ylle ja heikentää mahtavien voiman.
Job 12:21 He pours contempt on princes, and weakens the strength of the mighty.
Job 12:22 Hän paljastaa syvät asiat pimeydestä ja tuo valoon kuoleman varjon.
Job 12:22 He discovers deep things out of darkness, and brings out to light the shadow of death.
Job 12:23 Hän lisää kansakuntia ja sitten ne hävittää, hän laajentaa kansakuntia ja sitten ne jälleen kuroo umpeen.
Job 12:23 He increases the nations, and destroys them: he enlarges the nations, and straitens them again.
Job 12:24 Hän ottaa maan kansojen päämiehiltä sydämen ja saattaa heidät harhailemaan erämaahan, johon ei tietä ole.
Job 12:24 He takes away the heart of the chief of the people of the earth, and causes them to wander in a wilderness where there is no way.
Job 12:25 He hapuilevat pimeydessä ilman valoa, ja hän saa heidät horjumaan kuin juopuneen miehen.
Job 12:25 They grope in the dark without light, and he makes them to stagger like a drunken man.
Job 13:1 Katso, silmäni on nähnyt kaiken tämän, korvani on kuullut ja ymmärtänyt sen.
Job 13:1 See, my eye has seen all this, my ear has heard and understood it.
Job 13:2 Minkä te tiedätte, sen tiedän minäkin: en ole teitä huonompi.
Job 13:2 What you know, the same do I know also: I am not inferior to you.
Job 13:3 Totisesti, minä puhuisin Kaikkivaltiaalle ja haluaisin keskustella Jumalan kanssa.
Job 13:3 Surely I would speak to the Almighty, and I desire to reason with God.
Job 13:4 Mutta te olette valheen sepittäjät, olette kaikki arvottomia lääkäreitä.
Job 13:4 But you are forgers of lies, you are all physicians of no value.
Job 13:5 Oi, jospa olisit kokonaan hiljaa! Se olisi sinun viisautesi.
Job 13:5 O that you would altogether hold your peace! and it should be your wisdom.
Job 13:6 Kuule nyt minun järkeilyni ja kuuntele huulteni pyyntöjä.
Job 13:6 Hear now my reasoning, and listen to the pleadings of my lips.
Job 13:7 Aiotko puhua vääryyttä Jumalan puolesta ja petosta hänen puolestaan?
Job 13:7 Will you speak wickedly for God? and talk deceitfully for him?
Job 13:8 Hyväksytkö hänen persoonansa? Kilpailetko Jumalan puolesta?
Job 13:8 Will you accept his person? will you contend for God?
Job 13:9 Onko hyvä, että hän etsii sinut, vai pilkkaatko sinä häntä niin kuin toinen pilkkaa toista?
Job 13:9 Is it good that he should search you out? or as one man mocks another, do you so mock him?
Job 13:10 Hän varmasti nuhtelee sinua, jos salaa otat vastaan henkilöitä.
Job 13:10 He will surely reprove you, if you do secretly accept persons.
Job 13:11 Eikö hänen ihanuutensa pelota teitä, ja hänen kauhunsa valtaa teidät?
Job 13:11 Shall not his excellency make you afraid? and his dread fall on you?
Job 13:12 Muistonne ovat kuin tuhkaa, ruumiinne kuin savea.
Job 13:12 Your remembrances are like to ashes, your bodies to bodies of clay.
Job 13:13 Ole hiljaa, anna minun puhua, ja tapahtukoon minulle, mitä tahtoo.
Job 13:13 Hold your peace, let me alone, that I may speak, and let come on me what will.
Job 13:14 Miksi otan lihani hampaisiini ja laitan henkeni käteeni?
Job 13:14 Why do I take my flesh in my teeth, and put my life in my hand?
Job 13:15 Vaikka hän minut surmaisi, minä turvaan häneen, mutta hänen edessään minä pysyn omilla teilläni.
Job 13:15 Though he slay me, yet will I trust in him: but I will maintain my own ways before him.
Job 13:16 Hän on myös minun pelastukseni, sillä ei yksikään ulkokullattu saa tulla hänen eteensä.
Job 13:16 He also shall be my salvation: for an hypocrite shall not come before him.
Job 13:17 Kuunnelkaa tarkoin puhettani ja korvillanne julistustani.
Job 13:17 Hear diligently my speech, and my declaration with your ears.
Job 13:18 Katso, nyt olen järjestänyt asiani; tiedän, että minut julistetaan oikeaksi.
Job 13:18 Behold now, I have ordered my cause; I know that I shall be justified.
Job 13:19 Kuka minua nyt puolustelee? Jos nyt vaietan kieltäni, kuolen.
Job 13:19 Who is he that will plead with me? for now, if I hold my tongue, I shall give up the ghost.
Job 13:20 Älä tee minulle vain kahta asiaa, niin en silloin kätkeydy sinulta.
Job 13:20 Only do not two things to me: then will I not hide myself from you.
Job 13:21 Vedä kätesi minusta kauas, äläkä anna kauhusi minua pelottaa.
Job 13:21 Withdraw your hand far from me: and let not your dread make me afraid.
Job 13:22 Kutsu sitten itseäsi, niin vastaan: tai anna minun puhua, ja vastaa sinulle.
Job 13:22 Then call you, and I will answer: or let me speak, and answer you me.
Job 13:23 Kuinka paljon on minun pahat tekoni ja syntini? Saata minut tuntemaan rikokseni ja syntini.
Job 13:23 How many are my iniquities and sins? make me to know my transgression and my sin.
Job 13:24 Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
Job 13:24 Why hide you your face, and hold me for your enemy?
Job 13:25 Murratko edestakaisin ajettavan lehden, ajatko takaa kuivaa oljenkortta?
Job 13:25 Will you break a leaf driven to and fro? and will you pursue the dry stubble?
Job 13:26 Sinä kirjoitat minua vastaan katkeria asioita ja annat minun kantaa nuoruuteni pahat teot.
Job 13:26 For you write bitter things against me, and make me to possess the iniquities of my youth.
Job 13:27 Sinä panit minun jalkani jalkapuuhun ja tarkkailit kaikkia polkujani; jätit jäljen jalkojeni kantapäihin.
Job 13:27 You put my feet also in the stocks, and look narrowly to all my paths; you set a print on the heels of my feet.
Job 13:28 Ja hän, kuin mätä, kuluttaa itseään, kuin vaate, jonka koi syö.
Job 13:28 And he, as a rotten thing, consumes, as a garment that is moth eaten.
Job 14:1 Naisesta syntynyt mies elää vain muutaman päivän ja on täynnä levottomuutta.
Job 14:1 Man that is born of a woman is of few days and full of trouble.
Job 14:2 Hän puhkeaa kukkaan kuin kukka ja niitetään pois; hän pakenee kuin varjo eikä pysy paikallaan.
Job 14:2 He comes forth like a flower, and is cut down: he flees also as a shadow, and continues not.
Job 14:3 Ja avaatko silmäsi sellaiselle ja vietkö minut oikeuteen kanssasi?
Job 14:3 And does you open your eyes on such an one, and bring me into judgment with you?
Job 14:4 Kuka voi saada puhtaan epäpuhtaasta? Ei yksikään.
Job 14:4 Who can bring a clean thing out of an unclean? not one.
Job 14:5 Sinä olet asettanut hänelle rajat, joita hän ei voi ylittää, sillä hänen päivänsä ovat määrätyt, hänen kuukausiensa luku on sinun hallussasi.
Job 14:5 Seeing his days are determined, the number of his months are with you, you have appointed his bounds that he cannot pass;
Job 14:6 Käänny pois hänestä, että hän lepäisi, kunnes hän palkkalaisena on täyttänyt päivänsä.
Job 14:6 Turn from him, that he may rest, till he shall accomplish, as an hireling, his day.
Job 14:7 Sillä puulla on toivo: jos se kaadetaan, se kasvaa jälleen ja sen hento oksa ei lakkaa.
Job 14:7 For there is hope of a tree, if it be cut down, that it will sprout again, and that the tender branch thereof will not cease.
Job 14:8 Vaikka sen juuri vanhenee maassa ja sen runko kuolee maahan,
Job 14:8 Though the root thereof wax old in the earth, and the stock thereof die in the ground;
Job 14:9 Mutta veden tuoksusta se silmuuntuu ja tuottaa oksia kuin kasvi.
Job 14:9 Yet through the scent of water it will bud, and bring forth boughs like a plant.
Job 14:10 Mutta ihminen kuolee ja kuihtuu: kyllä, ihminen antaa henkensä, ja missä hän on?
Job 14:10 But man dies, and wastes away: yes, man gives up the ghost, and where is he?
Job 14:11 Niin kuin vedet ehtyvät merestä ja tulva hiipuu ja kuivuu:
Job 14:11 As the waters fail from the sea, and the flood decays and dries up:
Job 14:12 Niin ihminen makaa eikä nouse; ennen kuin taivaat ovat poissa, hän ei herää eikä herätetä unestaan.
Job 14:12 So man lies down, and rises not: till the heavens be no more, they shall not awake, nor be raised out of their sleep.
Job 14:13 Oi, jospa kätkisit minut hautaan, pitäisit minut salassa, kunnes vihasi on ohi, asettaisit minulle määräajan ja muistaisit minua!
Job 14:13 O that you would hide me in the grave, that you would keep me secret, until your wrath be past, that you would appoint me a set time, and remember me!
Job 14:14 Jos ihminen kuolee, herääkö hän jälleen eloon? Kaikki määräaikani päivät minä odotan, kunnes muutokseni tapahtuu.
Job 14:14 If a man die, shall he live again? all the days of my appointed time will I wait, till my change come.
Job 14:15 Sinä kutsut minua, ja minä vastaan sinulle: sinä himoitset kättesi töitä.
Job 14:15 You shall call, and I will answer you: you will have a desire to the work of your hands.
Job 14:16 Sinä lasket minun askeleeni, etkö valvo syntiäni?
Job 14:16 For now you number my steps: do you not watch over my sin?
Job 14:17 Rikkomukseni on sinetöity pussiin, ja sinä ompelet kiinni minun pahat tekoni.
Job 14:17 My transgression is sealed up in a bag, and you sew up my iniquity.
Job 14:18 Ja totisesti, vuoret sortuvat raunioiksi, ja kallio siirtyy paikaltaan.
Job 14:18 And surely the mountains falling comes to nothing, and the rock is removed out of his place.
Job 14:19 Vedet kuluttavat kivet: sinä huuhtelet pois maan tomusta kasvavat; ja sinä tuhoat ihmisen toivon.
Job 14:19 The waters wear the stones: you wash away the things which grow out of the dust of the earth; and you destroy the hope of man.
Job 14:20 Sinä voitat hänet ikuisesti, ja hän menee ohi. Sinä muutat hänen hahmonsa ja lähetät hänet pois.
Job 14:20 You prevail for ever against him, and he passes: you change his countenance, and send him away.
Job 14:21 Hänen poikansa tulevat kunniaan, eikä hän sitä tiedä; ja heidät alennetaan, mutta hän ei sitä heistä huomaa.
Job 14:21 His sons come to honor, and he knows it not; and they are brought low, but he perceives it not of them.
Job 14:22 Mutta hänen lihansa kärsii tuskaa, ja hänen sielunsa hänen sisällään suree.
Job 14:22 But his flesh on him shall have pain, and his soul within him shall mourn.
Job 15:1 Niin vastasi teemanilainen Elifas ja sanoi:
Job 15:1 Then answered Eliphaz the Temanite, and said,
Job 15:2 Puhuuko viisas mies turhaa tietoa ja täyttääkö vatsansa itätuulella?
Job 15:2 Should a wise man utter vain knowledge, and fill his belly with the east wind?
Job 15:3 Pitäisikö hänen järkeillä hyödyttömillä puheilla tai puheilla, joista ei ole mitään hyötyä?
Job 15:3 Should he reason with unprofitable talk? or with speeches with which he can do no good?
Job 15:4 Kyllä, sinä heität pois pelon ja pidätät rukouksen Jumalan edessä.
Job 15:4 Yes, you cast off fear, and restrain prayer before God.
Job 15:5 Sillä sinun suusi tuo julki sinun pahat tekosi, ja sinä valitset viekkaiden kielen.
Job 15:5 For your mouth utters your iniquity, and you choose the tongue of the crafty.
Job 15:6 Oma suusi tuomitsee sinua, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
Job 15:6 Your own mouth comdemns you, and not I: yes, your own lips testify against you.
Job 15:7 Oletko sinä ensimmäinen ihminen, joka syntyi, vai luotiinko sinut ennen kukkuloita?
Job 15:7 Are you the first man that was born? or were you made before the hills?
Job 15:8 Oletko kuullut Jumalan salaisuuden? Ja pidätätkö viisauden itselläsi?
Job 15:8 Have you heard the secret of God? and do you restrain wisdom to yourself?
Job 15:9 Mitä sinä tiedät, mitä me emme tiedä? Mitä sinä ymmärrät, mitä ei ole meissä?
Job 15:9 What know you, that we know not? what understand you, which is not in us?
Job 15:10 Joukossamme on sekä harmaapäisiä että hyvin iäkkäitä miehiä, paljon vanhempia kuin isäsi.
Job 15:10 With us are both the gray headed and very aged men, much elder than your father.
Job 15:11 Ovatko Jumalan lohdutukset sinulle vähäisiä? Onko sinulla mitään salassa?
Job 15:11 Are the consolations of God small with you? is there any secret thing with you?
Job 15:12 Miksi sydämesi vie sinut mennessään? Ja mitä silmäsi iskevät,
Job 15:12 Why does your heart carry you away? and what do your eyes wink at,
Job 15:13 Että käännät henkesi Jumalaa vastaan ja annat sellaisten sanojen päästää suustasi?
Job 15:13 That you turn your spirit against God, and let such words go out of your mouth?
Job 15:14 Mikä on ihminen, että hän olisi puhdas, ja mikä on naisesta syntynyt, että hän olisi vanhurskas?
Job 15:14 What is man, that he should be clean? and he which is born of a woman, that he should be righteous?
Job 15:15 Katso, hän ei luota pyhiinsä, eivätkä taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissään.
Job 15:15 Behold, he puts no trust in his saints; yes, the heavens are not clean in his sight.
Job 15:16 Kuinka paljon kauhistuttavampi ja saastaisempi on ihminen, joka juo vääryyttä kuin vettä?
Job 15:16 How much more abominable and filthy is man, which drinks iniquity like water?
Job 15:17 Minä ilmoitan sinulle, kuule minua; ja minkä olen nähnyt, sen minä ilmoitan;
Job 15:17 I will show you, hear me; and that which I have seen I will declare;
Job 15:18 Jonka viisaat ovat kertoneet isilleen eivätkä ole sitä salanneet:
Job 15:18 Which wise men have told from their fathers, and have not hid it:
Job 15:19 Joille yksin maa annettiin, eikä yksikään muukalainen kulkenut heidän keskellään.
Job 15:19 To whom alone the earth was given, and no stranger passed among them.
Job 15:20 Jumalaton ihminen tuskissaa kaikkina päivinään, ja vuosien luku on sortajalta salattu.
Job 15:20 The wicked man travails with pain all his days, and the number of years is hidden to the oppressor.
Job 15:21 Kauhea ääni on hänen korvissaan: onnen aikana tuhoaja tulee hänen kimppuunsa.
Job 15:21 A dreadful sound is in his ears: in prosperity the destroyer shall come on him.
Job 15:22 Hän ei usko palaavansa pimeydestä, ja miekka odottaa häntä.
Job 15:22 He believes not that he shall return out of darkness, and he is waited for of the sword.
Job 15:23 Hän harhailee leivän perässä ja kysyy: Missä se on? Hän tietää, että pimeyden päivä on lähellä.
Job 15:23 He wanders abroad for bread, saying, Where is it? he knows that the day of darkness is ready at his hand.
Job 15:24 Hätä ja ahdistus pelottavat häntä, ne voittavat hänet niin kuin taisteluun valmis kuningas.
Job 15:24 Trouble and anguish shall make him afraid; they shall prevail against him, as a king ready to the battle.
Job 15:25 Sillä hän ojentaa kätensä Jumalaa vastaan ja vahvistaa itseään Kaikkivaltiasta vastaan.
Job 15:25 For he stretches out his hand against God, and strengthens himself against the Almighty.
Job 15:26 Hän juoksee hänen kimppuunsa, jopa hänen kaulaansa pitkin, hänen kilpensä paksuja kohoumia pitkin:
Job 15:26 He runs on him, even on his neck, on the thick bosses of his bucklers:
Job 15:27 Koska hän peittää kasvonsa lihavuudellaan ja tekee rasvapullistumia kylkilleen.
Job 15:27 Because he covers his face with his fatness, and makes bulges of fat on his flanks.
Job 15:28 Ja hän asuu autioissa kaupungeissa ja taloissa, joissa ei kukaan asu, jotka ovat valmiita raunioiksi.
Job 15:28 And he dwells in desolate cities, and in houses which no man inhabits, which are ready to become heaps.
Job 15:29 Hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa säily, eikä hän saa jatkaa sen täydellisyyttä maan päällä.
Job 15:29 He shall not be rich, neither shall his substance continue, neither shall he prolong the perfection thereof on the earth.
Job 15:30 Hän ei pääse pimeydestä; liekki kuivattaa hänen oksansa, ja suunsa henkäyksellä hän katoaa.
Job 15:30 He shall not depart out of darkness; the flame shall dry up his branches, and by the breath of his mouth shall he go away.
Job 15:31 Älköön eksynyt turvatko turhuuteen, sillä turhuus on hänen palkkansa.
Job 15:31 Let not him that is deceived trust in vanity: for vanity shall be his recompense.
Job 15:32 Se tapahtuu ennen hänen aikaansa, eikä hänen oksansa ole vihreä.
Job 15:32 It shall be accomplished before his time, and his branch shall not be green.
Job 15:33 Hän ravistaa pois raa'at rypäleensä kuin viiniköynnöksen ja karistaa kukkansa kuin öljypuun.
Job 15:33 He shall shake off his unripe grape as the vine, and shall cast off his flower as the olive.
Job 15:34 Sillä ulkokullattujen seurakunta autioituu, ja tuli kuluttaa lahjonnan majat.
Job 15:34 For the congregation of hypocrites shall be desolate, and fire shall consume the tabernacles of bribery.
Job 15:35 He siittävät pahuutta ja synnyttävät turhuutta, ja heidän vatsansa valmistaa petosta.
Job 15:35 They conceive mischief, and bring forth vanity, and their belly prepares deceit.
Job 16:1 Silloin Job vastasi ja sanoi:
Job 16:1 Then Job answered and said,
Job 16:2 Olen kuullut paljon sellaista: te olette kaikki kurjia lohduttajia.
Job 16:2 I have heard many such things: miserable comforters are you all.
Job 16:3 Loppuvatko tyhjät sanat, tai mikä rohkaisee sinua vastaamaan?
Job 16:3 Shall vain words have an end? or what emboldens you that you answer?
Job 16:4 Minäkin voisin puhua niin kuin sinä: jos sinun sielusi olisi minun sieluni sijassa, voisin kasata sanoja sinua vastaan ja pudistaa päätäni sinulle.
Job 16:4 I also could speak as you do: if your soul were in my soul’s stead, I could heap up words against you, and shake my head at you.
Job 16:5 Mutta minä vahvistaisin teitä suullani, ja huulteni liike tyynnyttäisi tuskanne.
Job 16:5 But I would strengthen you with my mouth, and the moving of my lips should assuage your grief.
Job 16:6 Vaikka puhun, ei suruni laannu; ja vaikka pidättäydyn, mikä helpottaa minua?
Job 16:6 Though I speak, my grief is not assuaged: and though I forbear, what am I eased?
Job 16:7 Mutta nyt hän on minut väsyttänyt, sinä olet tehnyt autioksi kaiken seuralaiseni.
Job 16:7 But now he has made me weary: you have made desolate all my company.
Job 16:8 Ja sinä olet täyttänyt minut ryppyillä, jotka ovat todistajana minua vastaan; ja laihuutensa, joka minussa nousee, todistaa kasvoillani.
Job 16:8 And you have filled me with wrinkles, which is a witness against me: and my leanness rising up in me bears witness to my face.
Job 16:9 Hän, joka minua vihaa, repii minua vihassaan; hän kiristelee hampaitaan minua vastaan, viholliseni terävöittää silmiään minua vastaan.
Job 16:9 He tears me in his wrath, who hates me: he gnashes on me with his teeth; my enemy sharpens his eyes on me.
Job 16:10 He ovat ammottaneet minua suullaan, lyöneet minua poskelle pilkaten, kokoontuneet minua vastaan.
Job 16:10 They have gaped on me with their mouth; they have smitten me on the cheek reproachfully; they have gathered themselves together against me.
Job 16:11 Jumala on antanut minut jumalattomien käsiin ja antanut minut jumalattomien käsiin.
Job 16:11 God has delivered me to the ungodly, and turned me over into the hands of the wicked.
Job 16:12 Minä olin rauhassa, mutta hän on minut murskannut kappaleiksi: hän on ottanut minua niskastani, ravistellut minut kappaleiksi ja asettanut minut maalitaulukseen.
Job 16:12 I was at ease, but he has broken me asunder: he has also taken me by my neck, and shaken me to pieces, and set me up for his mark.
Job 16:13 Hänen jousiampujansa piirittävät minut, hän katkaisee minun ohjakseni eikä säästä; hän vuodattaa minun sappeni maahan.
Job 16:13 His archers compass me round about, he splits my reins asunder, and does not spare; he pours out my gall on the ground.
Job 16:14 Hän murskaa minut repeämällä repeämän perään, hän juoksee kimppuuni kuin jättiläinen.
Job 16:14 He breaks me with breach on breach, he runs on me like a giant.
Job 16:15 Olen ommellut säkin iholleni ja saastuttanut sarveni tomussa.
Job 16:15 I have sewed sackcloth on my skin, and defiled my horn in the dust.
Job 16:16 Kasvoni ovat itkusta tahraantuneet, ja silmäluomillani on kuoleman varjo;
Job 16:16 My face is foul with weeping, and on my eyelids is the shadow of death;
Job 16:17 Ei minun käsissäni olevan vääryyden vuoksi: myös rukoukseni on puhdas.
Job 16:17 Not for any injustice in my hands: also my prayer is pure.
Job 16:18 Oi maa, älä peitä vertani, äläkä anna huutoni olla sijaa.
Job 16:18 O earth, cover not you my blood, and let my cry have no place.
Job 16:19 Ja nyt, katso, minun todistajani on taivaassa ja minun todistukseni on korkeuksissa.
Job 16:19 Also now, behold, my witness is in heaven, and my record is on high.
Job 16:20 Ystäväni pilkkaavat minua, mutta minun silmäni vuodattavat kyyneleitä Jumalan edessä.
Job 16:20 My friends scorn me: but my eye pours out tears to God.
Job 16:21 Oi, jospa joku voisi rukoilla ihmisen puolesta Jumalan edessä, niin kuin ihminen rukoilee lähimmäisensä puolesta!
Job 16:21 O that one might plead for a man with God, as a man pleads for his neighbor!
Job 16:22 Kun muutamat vuodet ovat kuluneet, minä menen tielle, josta en enää palaa.
Job 16:22 When a few years are come, then I shall go the way from where I shall not return.
Job 17:1 Henkeni on turmeltunut, päiväni ovat sammuneet, haudat ovat valmiit minua varten.
Job 17:1 My breath is corrupt, my days are extinct, the graves are ready for me.
Job 17:2 Eivätkö minun keskuudessani ole pilkkaajia, ja eikö silmäni ole jatkuvassa heidän ärsytyksessään?
Job 17:2 Are there not mockers with me? and does not my eye continue in their provocation?
Job 17:3 Makaa nyt alas, takaa minut kanssasi; kuka uskaltaa lyödä minua kädellä?
Job 17:3 Lay down now, put me in a surety with you; who is he that will strike hands with me?
Job 17:4 Sinä olet kätkenyt heidän sydämensä ymmärrykseltä; sentähden et sinä heitä korota.
Job 17:4 For you have hid their heart from understanding: therefore shall you not exalt them.
Job 17:5 Joka ystävilleen mairittelee, siltä lastensakin silmät himmenevät.
Job 17:5 He that speaks flattery to his friends, even the eyes of his children shall fail.
Job 17:6 Hän on tehnyt minusta kansan pilkan aiheen, ja ennen minä olin kuin tamburiini.
Job 17:6 He has made me also a byword of the people; and aforetime I was as a tabret.
Job 17:7 Minun silmäni on hämärtynyt tuskasta, ja kaikki jäseneni ovat kuin varjo.
Job 17:7 My eye also is dim by reason of sorrow, and all my members are as a shadow.
Job 17:8 Oikeamieliset miehet hämmästyvät tästä, ja viaton nousee tekopyhää vastaan.
Job 17:8 Upright men shall be astonished at this, and the innocent shall stir up himself against the hypocrite.
Job 17:9 Vanhurskas pysyy tiellään, ja viattomat kädet ovat vahvempia ja vahvempia.
Job 17:9 The righteous also shall hold on his way, and he that has clean hands shall be stronger and stronger.
Job 17:10 Mutta te kaikki, palatkaa takaisin ja tulkaa nyt, sillä en löydä keskuudestanne yhtäkään viisasta.
Job 17:10 But as for you all, do you return, and come now: for I cannot find one wise man among you.
Job 17:11 Päiväni ovat kuluneet, rauenneet raunioista, sydämeni ajatuksetkin.
Job 17:11 My days are past, my purposes are broken off, even the thoughts of my heart.
Job 17:12 He muuttavat yön päiväksi: valo on lyhyt pimeyden tähden.
Job 17:12 They change the night into day: the light is short because of darkness.
Job 17:13 Jos odotan, hauta on taloni: olen tehnyt vuoteeni pimeyteen.
Job 17:13 If I wait, the grave is my house: I have made my bed in the darkness.
Job 17:14 Minä olen sanonut turmelukselle: Sinä olet minun isäni; matolle: Sinä olet minun äitini ja minun sisareni.
Job 17:14 I have said to corruption, You are my father: to the worm, You are my mother, and my sister.
Job 17:15 Ja missä on nyt toivoni? Kuka voi toivoni nähdä?
Job 17:15 And where is now my hope? as for my hope, who shall see it?
Job 17:16 He menevät alas haudan salpoihin, kun me yhdessä lepäämme tomussa.
Job 17:16 They shall go down to the bars of the pit, when our rest together is in the dust.
Job 18:1 Silloin vastasi suhilainen Bildad ja sanoi:
Job 18:1 Then answered Bildad the Shuhite, and said,
Job 18:2 Kuinka kauan kestää, ennen kuin lopetat sanomisesi? Pidä tauko, ja sen jälkeen me puhumme.
Job 18:2 How long will it be ere you make an end of words? mark, and afterwards we will speak.
Job 18:3 Miksi meidät pidetään eläiminä ja pidetään inhottavina sinun silmissäsi?
Job 18:3 Why are we counted as beasts, and reputed vile in your sight?
Job 18:4 Hän repii itsensä vihassaan: hylätäänkö maa sinun tähtesi, siirretäänkö kallio paikaltaan?
Job 18:4 He tears himself in his anger: shall the earth be forsaken for you? and shall the rock be removed out of his place?
Job 18:5 Niin, jumalattoman valo sammuu, eikä hänen tulensa kipinä loista.
Job 18:5 Yes, the light of the wicked shall be put out, and the spark of his fire shall not shine.
Job 18:6 Hänen majansa valo on pimeä, ja hänen lamppunsa sammuu hänen kanssaan.
Job 18:6 The light shall be dark in his tabernacle, and his candle shall be put out with him.
Job 18:7 Hänen voimansa askeleet ahtautuvat, ja hänen oma neuvonsa syöksee hänet maahan.
Job 18:7 The steps of his strength shall be straitened, and his own counsel shall cast him down.
Job 18:8 Sillä hänen omat jalkansa heittävät hänet verkkoon, ja hän vaeltaa paulassa.
Job 18:8 For he is cast into a net by his own feet, and he walks on a snare.
Job 18:9 Džini tarttuu häneen kantapäästä, ja ryöväri voittaa hänet.
Job 18:9 The gin shall take him by the heel, and the robber shall prevail against him.
Job 18:10 Ansa on pantu hänelle maahan, ansa hänelle tielle.
Job 18:10 The snare is laid for him in the ground, and a trap for him in the way.
Job 18:11 Kauhu pelottaa häntä joka puolelta ja ajaa hänet jaloilleen.
Job 18:11 Terrors shall make him afraid on every side, and shall drive him to his feet.
Job 18:12 Hänen voimansa on äärimmäisen nälkäinen, ja tuho on valmis hänen rinnallaan.
Job 18:12 His strength shall be extremely hungry, and destruction shall be ready at his side.
Job 18:13 Se syö hänen nahkansa voiman, jopa kuoleman esikoiset syövät hänen voimansa.
Job 18:13 It shall devour the strength of his skin: even the firstborn of death shall devour his strength.
Job 18:14 Hänen turvansa revitään pois hänen majastaan, ja se vie hänet kauhujen kuninkaan luo.
Job 18:14 His confidence shall be rooted out of his tabernacle, and it shall bring him to the king of terrors.
Job 18:15 Se asuu hänen majassaan, koska se ei ole hänen omaansa; tulikiveä sirotellaan hänen asuinsijalleen.
Job 18:15 It shall dwell in his tabernacle, because it is none of his: brimstone shall be scattered on his habitation.
Job 18:16 Hänen juurensa kuivuvat alhaalta, ja ylhäältä hänen oksansa katkaistaan.
Job 18:16 His roots shall be dried up beneath, and above shall his branch be cut off.
Job 18:17 Hänen muistonsa katoaa maan päältä, eikä hänellä ole nimeä kaduilla.
Job 18:17 His remembrance shall perish from the earth, and he shall have no name in the street.
Job 18:18 Hänet ajetaan valosta pimeyteen ja karkotetaan maailmasta.
Job 18:18 He shall be driven from light into darkness, and chased out of the world.
Job 18:19 Hänellä ei saa olla poikaa eikä veljenpoikaa kansansa keskuudessa eikä ketään muuta jäädä asuinsijoihinsa.
Job 18:19 He shall neither have son nor nephew among his people, nor any remaining in his dwellings.
Job 18:20 Hänen jälkeläisensä hämmästyvät hänen päivästään, niin kuin edeltäjät kauhistuivat.
Job 18:20 They that come after him shall be astonished at his day, as they that went before were affrighted.
Job 18:21 Totisesti, sellaiset ovat jumalattomien asunnot, ja tämä on niiden asuinsija, jotka eivät tunne Jumalaa.
Job 18:21 Surely such are the dwellings of the wicked, and this is the place of him that knows not God.
Job 19:1 Silloin Job vastasi ja sanoi:
Job 19:1 Then Job answered and said,
Job 19:2 Kuinka kauan aiot vaivata sieluani ja murskata minut sanoillasi?
Job 19:2 How long will you vex my soul, and break me in pieces with words?
Job 19:3 Kymmenen kertaa olette minua hävenneet: ette häpeä sitä, että teette itsenne minulle vieraiksi.
Job 19:3 These ten times have you reproached me: you are not ashamed that you make yourselves strange to me.
Job 19:4 Ja olkoonpa niin, että olen erehtynyt, erehdykseni pysyy itselläni.
Job 19:4 And be it indeed that I have erred, my error remains with myself.
Job 19:5 Jos te todellakin ylpeilette minua vastaan ja anotte minulle syyn häpeääni,
Job 19:5 If indeed you will magnify yourselves against me, and plead against me my reproach:
Job 19:6 Tiedä nyt, että Jumala on kukistanut minut ja on kietonut minut verkkoonsa.
Job 19:6 Know now that God has overthrown me, and has compassed me with his net.
Job 19:7 Katso, minä huudan vääryyttä, mutta minua ei kuulla; minä huudan ääneen, mutta oikeutta ei ole.
Job 19:7 Behold, I cry out of wrong, but I am not heard: I cry aloud, but there is no judgment.
Job 19:8 Hän on aidannut tieni, enkä voi sitä kulkea, ja hän on asettanut pimeyden poluilleni.
Job 19:8 He has fenced up my way that I cannot pass, and he has set darkness in my paths.
Job 19:9 Hän on riistänyt minulta kunniani ja ottanut kruunun päästäni.
Job 19:9 He has stripped me of my glory, and taken the crown from my head.
Job 19:10 Hän on tuhonnut minut joka puolelta, niin että olen mennyttä, ja toivoni hän on poistanut kuin puun.
Job 19:10 He has destroyed me on every side, and I am gone: and my hope has he removed like a tree.
Job 19:11 Hän on myös sytyttänyt vihansa minua vastaan ja pitää minua vihollisenaan.
Job 19:11 He has also kindled his wrath against me, and he counts me to him as one of his enemies.
Job 19:12 Hänen joukkonsa kokoontuvat ja nousevat minua vastaan ja leiriytyvät majani ympärille.
Job 19:12 His troops come together, and raise up their way against me, and encamp round about my tabernacle.
Job 19:13 Hän on ajanut veljeni kauas minusta, ja tuttavani ovat todella vieraantuneet minusta.
Job 19:13 He has put my brothers far from me, and my acquaintance are truly estranged from me.
Job 19:14 Sukulaiseni ovat epäonnistuneet, ja tutut ystäväni ovat minut unohtaneet.
Job 19:14 My kinsfolk have failed, and my familiar friends have forgotten me.
Job 19:15 Ne, jotka asuvat minun talossani ja palvelijattareni, pitävät minua muukalaisena: olen vieras heidän silmissään.
Job 19:15 They that dwell in my house, and my maids, count me for a stranger: I am an alien in their sight.
Job 19:16 Minä kutsuin palvelijaani, eikä hän vastannut; minä anelin häntä suullani.
Job 19:16 I called my servant, and he gave me no answer; I entreated him with my mouth.
Job 19:17 Hengitykseni on vaimolleni outo, vaikka hartaasti rukoilin lasteni tähden oman ruumiini puolesta.
Job 19:17 My breath is strange to my wife, though I entreated for the children’s sake of my own body.
Job 19:18 Niin, lapsetkin halveksivat minua; minä nousin, ja he puhuivat minua vastaan.
Job 19:18 Yes, young children despised me; I arose, and they spoke against me.
Job 19:19 Kaikki sisäiset ystäväni inhosivat minua, ja ne, joita rakastin, ovat kääntyneet minua vastaan.
Job 19:19 All my inward friends abhorred me: and they whom I loved are turned against me.
Job 19:20 Luuni tarttuu ihooni ja lihaani, ja pääsen pakoon hampaideni nahkaa käyttäen.
Job 19:20 My bone sticks to my skin and to my flesh, and I am escaped with the skin of my teeth.
Job 19:21 Armahtakaa minua, armahtakaa minua, oi te ystäväni, sillä Jumalan käsi on koskettanut minua.
Job 19:21 Have pity on me, have pity on me, O you my friends; for the hand of God has touched me.
Job 19:22 Miksi vainoat minua niinkuin Jumalaa etkä ole saanut tyydytystä lihastani?
Job 19:22 Why do you persecute me as God, and are not satisfied with my flesh?
Job 19:23 Oi, jospa sanani nyt kirjoitettaisiin! Oi, jospa ne painettaisiin kirjaan!
Job 19:23 Oh that my words were now written! oh that they were printed in a book!
Job 19:24 Että ne on kaiverrettu rautakynällä ja lyijyllä kallioon ikuisiksi ajoiksi!
Job 19:24 That they were graven with an iron pen and lead in the rock for ever!
Job 19:25 Sillä minä tiedän, että minun lunastajani elää, ja että hän on seisova maan päällä viimeisenä päivänä.
Job 19:25 For I know that my redeemer lives, and that he shall stand at the latter day on the earth:
Job 19:26 Ja vaikka nahan madot tuhoavatkin tämän ruumiin, saan silti nähdä Jumalan lihassani.
Job 19:26 And though after my skin worms destroy this body, yet in my flesh shall I see God:
Job 19:27 Jonka minä itse saan nähdä, ja minun silmäni saavat nähdä, eikä toisen; vaikka minun munaskuuteni minussa särkyisivät.
Job 19:27 Whom I shall see for myself, and my eyes shall behold, and not another; though my reins be consumed within me.
Job 19:28 Mutta sinun pitäisi sanoa: Miksi vainoamme häntä, kun asian juuri on minussa?
Job 19:28 But you should say, Why persecute we him, seeing the root of the matter is found in me?
Job 19:29 Pelkää miekkaa, sillä viha tuo mukanaan miekan rangaistuksen, että tietäisit, että tuomio on olemassa.
Job 19:29 Be you afraid of the sword: for wrath brings the punishments of the sword, that you may know there is a judgment.
Job 20:1 Niin vastasi naemalainen Soofar ja sanoi:
Job 20:1 Then answered Zophar the Naamathite, and said,
Job 20:2 Sentähden ajatukseni saavat minut vastaamaan, ja siksi minä kiirehdin.
Job 20:2 Therefore do my thoughts cause me to answer, and for this I make haste.
Job 20:3 Olen kuullut moitteeni vastalauseen, ja ymmärrykseni henki saa minut vastaamaan.
Job 20:3 I have heard the check of my reproach, and the spirit of my understanding causes me to answer.
Job 20:4 Ettekö tienneet tätä muinoin, siitä asti kun ihminen asetettiin maan päälle,
Job 20:4 Know you not this of old, since man was placed on earth,
Job 20:5 Että jumalattomien riemu on lyhyt ja tekopyhien ilo vain silmänräpäyksen?
Job 20:5 That the triumphing of the wicked is short, and the joy of the hypocrite but for a moment?
Job 20:6 Vaikka hänen loistonsa kohoaisi taivaisiin ja hänen päänsä ulottuisi pilviin;
Job 20:6 Though his excellency mount up to the heavens, and his head reach to the clouds;
Job 20:7 Mutta hän hukkuu ikuisiksi ajoiksi niin kuin oma lantansa. Ne, jotka ovat hänet nähneet, sanovat: Missä hän on?
Job 20:7 Yet he shall perish for ever like his own dung: they which have seen him shall say, Where is he?
Job 20:8 Hän lentää pois kuin uni, eikä häntä löydetä; hänet ajetaan pois kuin yöllinen näky.
Job 20:8 He shall fly away as a dream, and shall not be found: yes, he shall be chased away as a vision of the night.
Job 20:9 Silmä, joka hänet näki, ei enää häntä näe, eikä hänen asuinsijansa häntä enää näe.
Job 20:9 The eye also which saw him shall see him no more; neither shall his place any more behold him.
Job 20:10 Hänen lapsensa pyrkivät miellyttämään köyhiä, ja hänen kätensä palauttavat heidän tavaransa.
Job 20:10 His children shall seek to please the poor, and his hands shall restore their goods.
Job 20:11 Hänen luunsa ovat täynnä hänen nuoruutensa syntiä, joka makaa hänen kanssaan tomussa.
Job 20:11 His bones are full of the sin of his youth, which shall lie down with him in the dust.
Job 20:12 Vaikka pahuus olisi makeaa hänen suussaan, vaikka hän kätkisi sen kielensä alle;
Job 20:12 Though wickedness be sweet in his mouth, though he hide it under his tongue;
Job 20:13 Vaikka hän sitä säästää eikä sitä hylkää, vaan pitää sen yhä suussaan:
Job 20:13 Though he spare it, and forsake it not; but keep it still within his mouth:
Job 20:14 Mutta hänen sisuksissaan ruoka on muuttunut, käärmeiden sappi on hänen sisällään.
Job 20:14 Yet his meat in his bowels is turned, it is the gall of asps within him.
Job 20:15 Hän on nielnyt rikkaudet ja oksentaa ne jälleen: Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastaan.
Job 20:15 He has swallowed down riches, and he shall vomit them up again: God shall cast them out of his belly.
Job 20:16 Hän imee kyykäärmeiden myrkkyä, kyykäärmeen kieli tappaa hänet.
Job 20:16 He shall suck the poison of asps: the viper’s tongue shall slay him.
Job 20:17 Hän ei saa nähdä virtoja, tulvia, hunaja- ja voipuroja.
Job 20:17 He shall not see the rivers, the floods, the brooks of honey and butter.
Job 20:18 Sen, minkä eteen hän on vaivan nähnyt, hän korvaa, eikä sitä niele. Hänen varojensa mukaan hyvitys tapahtuu, eikä hän siitä iloitse.
Job 20:18 That which he labored for shall he restore, and shall not swallow it down: according to his substance shall the restitution be, and he shall not rejoice therein.
Job 20:19 Koska hän on sortanut ja hyljännyt köyhiä, koska hän on väkivallalla ottanut pois talon, jota hän ei ole rakentanut;
Job 20:19 Because he has oppressed and has forsaken the poor; because he has violently taken away an house which he built not;
Job 20:20 Varmasti hän ei tunne tyyneyttä vatsassaan, eikä hän pelasta sitä, mitä hän haluaa.
Job 20:20 Surely he shall not feel quietness in his belly, he shall not save of that which he desired.
Job 20:21 Hänen ruastaan ei jää mitään jäljelle, eikä kukaan siksi etsi hänen tavaroitaan.
Job 20:21 There shall none of his meat be left; therefore shall no man look for his goods.
Job 20:22 Yltäkylläisyytensä keskellä hän on ahdingossa; jokainen jumalattomien käsi kohtaa hänet.
Job 20:22 In the fullness of his sufficiency he shall be in straits: every hand of the wicked shall come on him.
Job 20:23 Kun hän on täyttämäisillään vatsansa, Jumala heittää vihansa kiivauden hänen päälleen ja sataa sen hänen päälleen hänen syödessään.
Job 20:23 When he is about to fill his belly, God shall cast the fury of his wrath on him, and shall rain it on him while he is eating.
Job 20:24 Hän pakenee rauta-asetta, ja teräsjousi lävistää hänet.
Job 20:24 He shall flee from the iron weapon, and the bow of steel shall strike him through.
Job 20:25 Se vedetään ulos ja tulee ulos ruumiista; niin, kimalteleva miekka tulee ulos hänen sappestaan: kauhut valtaavat hänet.
Job 20:25 It is drawn, and comes out of the body; yes, the glittering sword comes out of his gall: terrors are on him.
Job 20:26 Kaikki pimeys kätkeytyy hänen salaisiin paikkoihinsa; tuli, jota ei ole poltettu, kuluttaa hänet; se käy huonosti sille, joka jää hänen majaansa.
Job 20:26 All darkness shall be hid in his secret places: a fire not blown shall consume him; it shall go ill with him that is left in his tabernacle.
Job 20:27 Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, ja maa nousee häntä vastaan.
Job 20:27 The heaven shall reveal his iniquity; and the earth shall rise up against him.
Job 20:28 Hänen talonsa rikkaudet katoavat, ja hänen tavaransa valuvat pois hänen vihansa päivänä.
Job 20:28 The increase of his house shall depart, and his goods shall flow away in the day of his wrath.
Job 20:29 Tämä on jumalattoman miehen osa Jumalalta ja perintö, jonka Jumala hänelle määrää.
Job 20:29 This is the portion of a wicked man from God, and the heritage appointed to him by God.
Job 21:1 Mutta Job vastasi ja sanoi:
Job 21:1 But Job answered and said,
Job 21:2 Kuunnelkaa tarkoin puhettani, ja tämä olkoon teidän lohdutuksenne.
Job 21:2 Hear diligently my speech, and let this be your consolations.
Job 21:3 Sallikaa minun puhua; ja puhuttuani jatkakaa pilkkaamista.
Job 21:3 Suffer me that I may speak; and after that I have spoken, mock on.
Job 21:4 Mitä minuun tulee, onko valitukseni ihmiselle? Ja jos niin olisi, miksi henkeni ei olisi levoton?
Job 21:4 As for me, is my complaint to man? and if it were so, why should not my spirit be troubled?
Job 21:5 Katso minua ja hämmästy, ja pane kätesi suullesi.
Job 21:5 Mark me, and be astonished, and lay your hand on your mouth.
Job 21:6 Jopa muistaessani pelkään, ja vapina valtaa lihani.
Job 21:6 Even when I remember I am afraid, and trembling takes hold on my flesh.
Job 21:7 Miksi jumalattomat elävät, vanhenevat, ovat voimallisia?
Job 21:7 Why do the wicked live, become old, yes, are mighty in power?
Job 21:8 Heidän jälkeläisensä ovat vakiintuneet heidän silmiensä edessä ja heidän jälkeläisensä heidän silmiensä edessä.
Job 21:8 Their seed is established in their sight with them, and their offspring before their eyes.
Job 21:9 Heidän talonsa ovat turvassa pelolta, eikä Jumalan vitsa ole heidän yllään.
Job 21:9 Their houses are safe from fear, neither is the rod of God on them.
Job 21:10 Heidän härkänsä siittää eikä koskaan hyljeksi, heidän lehmänsä poikii eikä synnytä.
Job 21:10 Their bull engenders, and fails not; their cow calves, and casts not her calf.
Job 21:11 He päästävät pienokaiset liikkeelle kuin lauman, ja heidän lapsensa tanssivat.
Job 21:11 They send forth their little ones like a flock, and their children dance.
Job 21:12 He ottavat tamburiinin ja harpun ja iloitsevat urkujen äänestä.
Job 21:12 They take the tambourine and harp, and rejoice at the sound of the organ.
Job 21:13 He viettävät päivänsä rikkaudessa ja vaipuvat äkkiä hautaan.
Job 21:13 They spend their days in wealth, and in a moment go down to the grave.
Job 21:14 Sentähden he sanovat Jumalalle: Mene pois meistä, sillä emme halua tietää sinun teitäsi.
Job 21:14 Therefore they say to God, Depart from us; for we desire not the knowledge of your ways.
Job 21:15 Mikä on Kaikkivaltias, että meidän pitäisi häntä palvella, ja mitä hyötyä meillä siitä on, jos rukoilemme häntä?
Job 21:15 What is the Almighty, that we should serve him? and what profit should we have, if we pray to him?
Job 21:16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän käsissään; jumalattomien neuvo on minusta kaukana.
Job 21:16 See, their good is not in their hand: the counsel of the wicked is far from me.
Job 21:17 Kuinka usein jumalattomien lamppu sammuukaan, ja kuinka usein heidän tuhonsa tulee heidän päälleen! Jumala jakaa tuskaa vihassaan.
Job 21:17 How oft is the candle of the wicked put out! and how oft comes their destruction on them! God distributes sorrows in his anger.
Job 21:18 He ovat kuin oljenkorsi tuulessa, kuin akanat, jotka myrsky vie mennessään.
Job 21:18 They are as stubble before the wind, and as chaff that the storm carries away.
Job 21:19 Jumala säästää hänen pahat tekonsa hänen lastensa edestä: hän palkitsee hänet, ja hän on sen tietävä.
Job 21:19 God lays up his iniquity for his children: he rewards him, and he shall know it.
Job 21:20 Hänen silmänsä näkevät hänen tuhonsa, ja hän juo Kaikkivaltiaan vihaa.
Job 21:20 His eyes shall see his destruction, and he shall drink of the wrath of the Almighty.
Job 21:21 Sillä mitä iloa hänellä on talostaan hänen jälkeensä, kun hänen kuukausiensa luku on puolivälissä katkennut?
Job 21:21 For what pleasure has he in his house after him, when the number of his months is cut off in the middle?
Job 21:22 Voiko kukaan opettaa Jumalalle tietoa, kun hän tuomitsee ylhäiset?
Job 21:22 Shall any teach God knowledge? seeing he judges those that are high.
Job 21:23 Ihminen kuolee täydessä voimassaan, täysin levollisena ja hiljaisena.
Job 21:23 One dies in his full strength, being wholly at ease and quiet.
Job 21:24 Hänen rintansa ovat täynnä maitoa ja hänen luunsa ovat kostutettuja ytimestä.
Job 21:24 His breasts are full of milk, and his bones are moistened with marrow.
Job 21:25 Ja toinen kuolee sielunsa katkeruuteen eikä koskaan syö nautinnolla.
Job 21:25 And another dies in the bitterness of his soul, and never eats with pleasure.
Job 21:26 He makaavat yhdessä tomussa, ja madot peittävät heidät.
Job 21:26 They shall lie down alike in the dust, and the worms shall cover them.
Job 21:27 Katso, minä tiedän teidän ajatuksenne ja juonet, joita te vääryydellä punotte minua vastaan.
Job 21:27 Behold, I know your thoughts, and the devices which you wrongfully imagine against me.
Job 21:28 Sillä te sanotte: Missä on ruhtinaan talo, missä jumalattomien asuinsijat?
Job 21:28 For you say, Where is the house of the prince? and where are the dwelling places of the wicked?
Job 21:29 Etkö ole kysynyt niiltä, jotka kulkevat ohitse? Etkö tiedä heidän merkkejään,
Job 21:29 Have you not asked them that go by the way? and do you not know their tokens,
Job 21:30 Että jumalattomat säästetään tuhon päivään asti, heidät viedään esiin vihan päivään asti.
Job 21:30 That the wicked is reserved to the day of destruction? they shall be brought forth to the day of wrath.
Job 21:31 Kuka voi kertoa hänen tiensä hänelle kasvotusten, ja kuka maksaa hänelle hänen tekonsa?
Job 21:31 Who shall declare his way to his face? and who shall repay him what he has done?
Job 21:32 Kuitenkin hänet viedään hautaan, ja hän jää hautaan.
Job 21:32 Yet shall he be brought to the grave, and shall remain in the tomb.
Job 21:33 Laakson kokkareet ovat hänelle makeita, ja jokainen ihminen vetää häntä perässään, niin kuin lukemattomat ovat hänen edellään.
Job 21:33 The clods of the valley shall be sweet to him, and every man shall draw after him, as there are innumerable before him.
Job 21:34 Kuinka siis lohdutat minua turhaan, kun vastauksissasi on edelleen valhetta?
Job 21:34 How then comfort you me in vain, seeing in your answers there remains falsehood?
Job 22:1 Niin vastasi teemanilainen Elifas ja sanoi:
Job 22:1 Then Eliphaz the Temanite answered and said,
Job 22:2 Voiko ihminen olla hyödyllinen Jumalalle, niin kuin viisas voi olla hyödyllinen itselleen?
Job 22:2 Can a man be profitable to God, as he that is wise may be profitable to himself?
Job 22:3 Onko Kaikkivaltiaalle iloa, että olet vanhurskas, vai onko hänelle hyötyä, että teet tiesi täydellisiksi?
Job 22:3 Is it any pleasure to the Almighty, that you are righteous? or is it gain to him, that you make your ways perfect?
Job 22:4 Nuhteleeko hän sinua, koska pelkäät sinua? Käveleekö hän kanssasi oikeuteen?
Job 22:4 Will he reprove you for fear of you? will he enter with you into judgment?
Job 22:5 Eikö sinun pahuutesi ole suuri ja pahat tekosi loputtomat?
Job 22:5 Is not your wickedness great? and your iniquities infinite?
Job 22:6 Sinä olet ottanut veljeltäsi pantin ilmaiseksi ja riisunut alastomalta vaatteet.
Job 22:6 For you have taken a pledge from your brother for nothing, and stripped the naked of their clothing.
Job 22:7 Et ole antanut väsyneille vettä juotavaksi ja olet kieltänyt nälkäisiltä leivän.
Job 22:7 You have not given water to the weary to drink, and you have withheld bread from the hungry.
Job 22:8 Mutta sankari sai maan, ja kunnialliset asuivat siinä.
Job 22:8 But as for the mighty man, he had the earth; and the honorable man dwelled in it.
Job 22:9 Lesket olet lähettänyt pois tyhjin käsin, ja orpojen käsivarret on murskattu.
Job 22:9 You have sent widows away empty, and the arms of the fatherless have been broken.
Job 22:10 Sentähden ansat ympäröivät sinua, ja äkillinen pelko vaivaa sinua;
Job 22:10 Therefore snares are round about you, and sudden fear troubles you;
Job 22:11 Tai pimeyttä, jota et näe, ja vetten runsaus peittää sinut.
Job 22:11 Or darkness, that you can not see; and abundance of waters cover you.
Job 22:12 Eikö Jumala ole taivaan korkeuksissa? Katso, tähtien korkeus, kuinka korkeita ne ovat!
Job 22:12 Is not God in the height of heaven? and behold the height of the stars, how high they are!
Job 22:13 Ja sinä sanot: Mistä Jumala tietää? Voiko hän tuomita pimeyden pilven läpi?
Job 22:13 And you say, How does God know? can he judge through the dark cloud?
Job 22:14 Paksut pilvet ovat hänen verhonsa, jota hän ei näe, ja hän vaeltaa taivaan kehässä.
Job 22:14 Thick clouds are a covering to him, that he sees not; and he walks in the circuit of heaven.
Job 22:15 Oletko pannut merkille vanhan tien, jota pahat miehet ovat vaeltaneet?
Job 22:15 Have you marked the old way which wicked men have trodden?
Job 22:16 Jotka ajan umpeen kaadettiin, joiden perustus tulvaan tulvi:
Job 22:16 Which were cut down out of time, whose foundation was overflowed with a flood:
Job 22:17 Joka sanoi Jumalalle: Mene pois meistä! Mitä Kaikkivaltias voi tehdä heille?
Job 22:17 Which said to God, Depart from us: and what can the Almighty do for them?
Job 22:18 Silti hän täytti heidän talonsa hyvyydellä, mutta jumalattomien neuvo on minusta kaukana.
Job 22:18 Yet he filled their houses with good things: but the counsel of the wicked is far from me.
Job 22:19 Vanhurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viattomat pilkkaavat heitä.
Job 22:19 The righteous see it, and are glad: and the innocent laugh them to scorn.
Job 22:20 Mutta meidän omaisuuttamme ei kaadeta, vaan heidän tähteensä kuluttaa tuli.
Job 22:20 Whereas our substance is not cut down, but the remnant of them the fire consumes.
Job 22:21 Tutustu nyt häneen ja ole rauhassa: siten sinulle koituu hyvää.
Job 22:21 Acquaint now yourself with him, and be at peace: thereby good shall come to you.
Job 22:22 Ota siis vastaan laki hänen suustaan ja kätke hänen sanansa sydämeesi.
Job 22:22 Receive, I pray you, the law from his mouth, and lay up his words in your heart.
Job 22:23 Jos sinä palaat Kaikkivaltiaan luo, sinut rakennetaan, sinä karkotat vääryyden kauas majastasi.
Job 22:23 If you return to the Almighty, you shall be built up, you shall put away iniquity far from your tabernacles.
Job 22:24 Silloin sinä kokoat kultaa tomun veroisena ja Oofirin kultaa kuin kiviä puroihin.
Job 22:24 Then shall you lay up gold as dust, and the gold of Ophir as the stones of the brooks.
Job 22:25 Niin, Kaikkivaltias on sinun turvasi, ja hopeaa sinulla on yllin kyllin.
Job 22:25 Yes, the Almighty shall be your defense, and you shall have plenty of silver.
Job 22:26 Sillä silloin sinun ilosi on Kaikkivaltiaasta ja sinun kasvosi kohotetaan Jumalan puoleen.
Job 22:26 For then shall you have your delight in the Almighty, and shall lift up your face to God.
Job 22:27 Sinun on rukoiltava häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinun on täytättävä lupauksesi.
Job 22:27 You shall make your prayer to him, and he shall hear you, and you shall pay your vows.
Job 22:28 Sinä päätät jotakin, ja se sinulle toteutuu, ja valo loistaa sinun teillesi.
Job 22:28 You shall also decree a thing, and it shall be established to you: and the light shall shine on your ways.
Job 22:29 Kun ihmiset maahan lyödään, silloin sinä sanot: He korottavat itsensä, ja hän pelastaa nöyrän.
Job 22:29 When men are cast down, then you shall say, There is lifting up; and he shall save the humble person.
Job 22:30 Hän pelastaa viattomien saaren, ja se pelastuu sinun kättesi puhtauden ansiosta.
Job 22:30 He shall deliver the island of the innocent: and it is delivered by the pureness of your hands.
Job 23:1 Silloin Job vastasi ja sanoi:
Job 23:1 Then Job answered and said,
Job 23:2 Vielä tänäkin päivänä on valitukseni katkera: iskunvaimentimeni on raskaampi kuin voihkintani.
Job 23:2 Even to day is my complaint bitter: my stroke is heavier than my groaning.
Job 23:3 Oi, jospa tietäisin, mistä hänet löytäisin! Jospa saisin tulla edes hänen istuimelleen!
Job 23:3 Oh that I knew where I might find him! that I might come even to his seat!
Job 23:4 Asettaisin asiani hänen eteensä ja täyttäisin suuni väitteillä.
Job 23:4 I would order my cause before him, and fill my mouth with arguments.
Job 23:5 Tietäisin sanat, joilla hän minulle vastaisi, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanoisi.
Job 23:5 I would know the words which he would answer me, and understand what he would say to me.
Job 23:6 Aikooko hän suurella voimallaan minua vastaan riidellä? Ei, vaan hän antaisi minuun voiman.
Job 23:6 Will he plead against me with his great power? No; but he would put strength in me.
Job 23:7 Siellä vanhurskas voisi riidellä hänen kanssaan; niin minä pelastuisin ikuisesti tuomariltani.
Job 23:7 There the righteous might dispute with him; so should I be delivered for ever from my judge.
Job 23:8 Katso, minä kuljen eteenpäin, mutta häntä ei ole siellä, ja taaksepäin, mutta en voi häntä havaita.
Job 23:8 Behold, I go forward, but he is not there; and backward, but I cannot perceive him:
Job 23:9 Vasemmalla puolella, missä hän tekee työtä, enkä minä häntä näe; oikealla puolella hän kätkee itsensä, enkä minä häntä näe.
Job 23:9 On the left hand, where he does work, but I cannot behold him: he hides himself on the right hand, that I cannot see him:
Job 23:10 Mutta hän tietää tien, jota kuljen: kun hän on minut koetellut, selviän kuin kulta.
Job 23:10 But he knows the way that I take: when he has tried me, I shall come forth as gold.
Job 23:11 Jalkani on kulkenut hänen askeleissaan, hänen tietään olen pitänyt enkä ole poikennut.
Job 23:11 My foot has held his steps, his way have I kept, and not declined.
Job 23:12 Enkä ole poikennut hänen huultensa käskystä; olen pitänyt hänen suunsa sanoja tärkeämpänä kuin välttämätöntä ruokaani.
Job 23:12 Neither have I gone back from the commandment of his lips; I have esteemed the words of his mouth more than my necessary food.
Job 23:13 Mutta hän on yksimielinen, kuka voi hänet käännyttää? Ja mitä hänen sielunsa halajaa, sen hän tekee.
Job 23:13 But he is in one mind, and who can turn him? and what his soul desires, even that he does.
Job 23:14 Sillä hän tekee sen, mikä minulle on määrätty, ja paljon sellaista on hänellä.
Job 23:14 For he performes the thing that is appointed for me: and many such things are with him.
Job 23:15 Sentähden minä hämmennyn hänen läsnäolostaan: kun ajattelen häntä, minä pelkään.
Job 23:15 Therefore am I troubled at his presence: when I consider, I am afraid of him.
Job 23:16 Sillä Jumala pehmentää minun sydämeni, ja Kaikkivaltias minua vaivaa:
Job 23:16 For God makes my heart soft, and the Almighty troubles me:
Job 23:17 Koska minua ei pimeydeltä tuhottu, eikä hän peittänyt pimeyttä kasvoiltani.
Job 23:17 Because I was not cut off before the darkness, neither has he covered the darkness from my face.
Job 24:1 Miksi, kun ajat eivät ole Kaikkivaltiaalta kätkössä, eivätkö ne, jotka hänet tuntevat, näe hänen päiviään?
Job 24:1 Why, seeing times are not hidden from the Almighty, do they that know him not see his days?
Job 24:2 Jotkut poistavat maamerkkejä; he ryöstävät väkivalloin pois laumoja ja laiduntavat niitä.
Job 24:2 Some remove the landmarks; they violently take away flocks, and feed thereof.
Job 24:3 He ajavat pois orpojen aasin, ottavat leskien härän pantiksi.
Job 24:3 They drive away the ass of the fatherless, they take the widow’s ox for a pledge.
Job 24:4 He työntävät köyhät pois tieltään, maan köyhät kätkevät itsensä kaikki yhteen.
Job 24:4 They turn the needy out of the way: the poor of the earth hide themselves together.
Job 24:5 Katso, villiaasit erämaassa he lähtevät työhönsä, nousevat varhain saalista hakemaan: erämaa antaa heille ja heidän lapsilleen leivän.
Job 24:5 Behold, as wild asses in the desert, go they forth to their work; rising betimes for a prey: the wilderness yields food for them and for their children.
Job 24:6 He leikkaavat kukin viljansa pellolla ja korjaavat jumalattomien viinin.
Job 24:6 They reap every one his corn in the field: and they gather the vintage of the wicked.
Job 24:7 He panevat alastomia majoittumaan ilman vaatteita, niin ettei heillä ole peitettä kylmässä.
Job 24:7 They cause the naked to lodge without clothing, that they have no covering in the cold.
Job 24:8 He ovat vuorten sateista märkiä ja syleilevät kallioita suojan puutteessa.
Job 24:8 They are wet with the showers of the mountains, and embrace the rock for want of a shelter.
Job 24:9 He nyppäävät isättömiä rinnalta ja ottavat köyhiltä pantin.
Job 24:9 They pluck the fatherless from the breast, and take a pledge of the poor.
Job 24:10 He panevat hänet kulkemaan alastomana ilman vaatteita ja ottavat nälkäisiltä lyhteen;
Job 24:10 They cause him to go naked without clothing, and they take away the sheaf from the hungry;
Job 24:11 Jotka tekevät öljyä muuriensa sisällä ja polkevat viinikuurnansa ja kärsivät janoa.
Job 24:11 Which make oil within their walls, and tread their winepresses, and suffer thirst.
Job 24:12 Kaupungista kuuluu miesten voihkimista, haavoittuneiden sielu huutaa apua, mutta Jumala ei pidä heitä hulluina.
Job 24:12 Men groan from out of the city, and the soul of the wounded cries out: yet God lays not folly to them.
Job 24:13 He ovat niitä, jotka kapinoivat valoa vastaan; he eivät tunne sen teitä eivätkä pysy sen poluilla.
Job 24:13 They are of those that rebel against the light; they know not the ways thereof, nor abide in the paths thereof.
Job 24:14 Valkeudessa nouseva murhaaja tappaa köyhät ja köyhät, ja yöllä hän on kuin varas.
Job 24:14 The murderer rising with the light kills the poor and needy, and in the night is as a thief.
Job 24:15 Avionrikkojan silmä odottaa hämärää, sanoen: Ei yksikään silmä minua näe, ja peittää kasvonsa.
Job 24:15 The eye also of the adulterer waits for the twilight, saying, No eye shall see me: and disguises his face.
Job 24:16 Pimeässä he kaivautuvat talojen läpi, jotka he olivat merkinneet itselleen päiväsaikaan: he eivät tunne valoa.
Job 24:16 In the dark they dig through houses, which they had marked for themselves in the daytime: they know not the light.
Job 24:17 Sillä aamu on heille kuin kuoleman varjo: jos heidät tuntee, he ovat kuoleman varjon kauhuissa.
Job 24:17 For the morning is to them even as the shadow of death: if one know them, they are in the terrors of the shadow of death.
Job 24:18 Hän on nopea kuin vedet, heidän osansa maassa on kirottu: hän ei näe viinitarhojen tietä.
Job 24:18 He is swift as the waters; their portion is cursed in the earth: he beholds not the way of the vineyards.
Job 24:19 Kuivuus ja kuumuus nielevät lumivedet: niin nielee hauta ne, jotka ovat syntiä tehneet.
Job 24:19 Drought and heat consume the snow waters: so does the grave those which have sinned.
Job 24:20 Kohtu unohtaa hänet, mato syö häntä makeasti, häntä ei enää muisteta, ja jumalattomuus murtuu kuin puu.
Job 24:20 The womb shall forget him; the worm shall feed sweetly on him; he shall be no more remembered; and wickedness shall be broken as a tree.
Job 24:21 Hän kohtelee pahasti hedelmätöntä, joka ei synnytä, eikä tee hyvää leskelle.
Job 24:21 He evil entreats the barren that bears not: and does not good to the widow.
Job 24:22 Hän vetää puoleensa myös mahtavat voimallaan: hän nousee, eikä kukaan ole varma elämästään.
Job 24:22 He draws also the mighty with his power: he rises up, and no man is sure of life.
Job 24:23 Vaikka hänelle on annettu olla turvassa, missä hän lepää, hänen silmänsä tarkkailevat heidän teitänsä.
Job 24:23 Though it be given him to be in safety, where on he rests; yet his eyes are on their ways.
Job 24:24 Hetken aikaa heidät korotetaan, mutta he ovat poissa ja alennettuja; heidät otetaan pois tieltä niinkuin kaikki muutkin, heidät leikataan pois kuin tähkien latvat.
Job 24:24 They are exalted for a little while, but are gone and brought low; they are taken out of the way as all other, and cut off as the tops of the ears of corn.
Job 24:25 Ja jos näin ei ole, kuka tekee minusta valehtelijan ja tekee puheestani mitättömän?
Job 24:25 And if it be not so now, who will make me a liar, and make my speech nothing worth?
Job 25:1 Silloin vastasi suhilainen Bildad ja sanoi:
Job 25:1 Then answered Bildad the Shuhite, and said,
Job 25:2 Valta ja pelko ovat hänen kanssaan, hän tekee rauhan korkeuksissaan.
Job 25:2 Dominion and fear are with him, he makes peace in his high places.
Job 25:3 Onko hänen armeijoitaan lukumääräinen, ja kenen ylle ei hänen valonsa koittaudu?
Job 25:3 Is there any number of his armies? and on whom does not his light arise?
Job 25:4 Kuinka sitten ihminen voi olla vanhurskas Jumalan edessä, tai kuinka naisesta syntynyt voi olla puhdas?
Job 25:4 How then can man be justified with God? or how can he be clean that is born of a woman?
Job 25:5 Katso kuuta, se ei paista, eivätkä tähdetkään ole puhtaat hänen silmissään.
Job 25:5 Behold even to the moon, and it shines not; yes, the stars are not pure in his sight.
Job 25:6 Kuinka paljon vähemmän ihminen, joka on mato, ja ihmisen poika, joka on mato?
Job 25:6 How much less man, that is a worm? and the son of man, which is a worm?
Job 26:1 Mutta Job vastasi ja sanoi:
Job 26:1 But Job answered and said,
Job 26:2 Kuinka olet auttanut voimatonta, kuinka pelastanut voimattoman käsivarren?
Job 26:2 How have you helped him that is without power? how save you the arm that has no strength?
Job 26:3 Kuinka olet neuvonut viisasta, ja kuinka olet riimittänyt asian selityksen?
Job 26:3 How have you counceled him that has no wisdom? and how have you plentifully declared the thing as it is?
Job 26:4 Kenelle olet lausunut sanoja, ja kenen henki sinusta on tullut?
Job 26:4 To whom have you uttered words? and whose spirit came from you?
Job 26:5 Kuolleet muodostuvat vesien alta ja niiden asukkaat.
Job 26:5 Dead things are formed from under the waters, and the inhabitants thereof.
Job 26:6 Helvetti on alaston hänen edessään, eikä tuholla ole peitettä.
Job 26:6 Hell is naked before him, and destruction has no covering.
Job 26:7 Hän levittää pohjoisen autiuden ylle ja ripustaa maan tyhjyyden päälle.
Job 26:7 He stretches out the north over the empty place, and hangs the earth on nothing.
Job 26:8 Hän sitoo vedet paksuihin pilviinsä, eivätkä pilvet repeä niiden alta.
Job 26:8 He binds up the waters in his thick clouds; and the cloud is not rent under them.
Job 26:9 Hän peittää valtaistuimensa kasvot ja levittää pilvensä sen ylle.
Job 26:9 He holds back the face of his throne, and spreads his cloud on it.
Job 26:10 Hän on piirittänyt vedet rajalla, kunnes päivä ja yö päättyvät.
Job 26:10 He has compassed the waters with bounds, until the day and night come to an end.
Job 26:11 Taivaan pilarit vapisevat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.
Job 26:11 The pillars of heaven tremble and are astonished at his reproof.
Job 26:12 Voimallaan hän halkaisee meren, ymmärryksellään hän lyö ylpeät.
Job 26:12 He divides the sea with his power, and by his understanding he smites through the proud.
Job 26:13 Hengellään hän on kaunistanut taivaat, hänen kätensä on muovannut kieron käärmeen.
Job 26:13 By his spirit he has garnished the heavens; his hand has formed the crooked serpent.
Job 26:14 Katso, nämä ovat osia hänen teistään, mutta kuinka vähän hänestä kuullaankaan? Mutta kuka voi ymmärtää hänen voimansa jylinän?
Job 26:14 See, these are parts of his ways: but how little a portion is heard of him? but the thunder of his power who can understand?
Job 27:1 Ja Job jatkoi vertaustaan ja sanoi:
Job 27:1 Moreover Job continued his parable, and said,
Job 27:2 Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta pois tuomion, ja Kaikkivaltias, joka on vaivannut sieluni;
Job 27:2 As God lives, who has taken away my judgment; and the Almighty, who has vexed my soul;
Job 27:3 Kaiken aikaa, kun henkäykseni on minussa ja Jumalan henki sieraimissani;
Job 27:3 All the while my breath is in me, and the spirit of God is in my nostrils;
Job 27:4 Minun huuleni eivät puhu vääryyttä eikä kieleni lausu petosta.
Job 27:4 My lips shall not speak wickedness, nor my tongue utter deceit.
Job 27:5 Jumala varjelkoon, että pitäisin sinua vanhurskaana: kuolemaani asti en luovu nuhteettomuudestani.
Job 27:5 God forbid that I should justify you: till I die I will not remove my integrity from me.
Job 27:6 Minä pidän kiinni vanhurskaudestani enkä hellitä siitä; sydämeni ei minua soimaa niin kauan kuin elän.
Job 27:6 My righteousness I hold fast, and will not let it go: my heart shall not reproach me so long as I live.
Job 27:7 Olkoon viholliseni kuin jumalaton, ja se, joka minua vastaan nousee, kuin väärämielinen.
Job 27:7 Let my enemy be as the wicked, and he that rises up against me as the unrighteous.
Job 27:8 Sillä mitä toivoa tekopyhällä on, vaikka hän olisikin voittanut jotakin, kun Jumala ottaa pois hänen sielunsa?
Job 27:8 For what is the hope of the hypocrite, though he has gained, when God takes away his soul?
Job 27:9 Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun häntä kohtaa ahdinko?
Job 27:9 Will God hear his cry when trouble comes on him?
Job 27:10 Iloitseeko hän Kaikkivaltiaassa, huutaako hän aina Jumalaa avuksi?
Job 27:10 Will he delight himself in the Almighty? will he always call on God?
Job 27:11 Minä opetan teitä Jumalan käden kautta: sitä, mikä on Kaikkivaltiaan luona, en minä salaa.
Job 27:11 I will teach you by the hand of God: that which is with the Almighty will I not conceal.
Job 27:12 Katso, te olette kaikki sen nähneet; miksi te sitten olette noin täysin turhia?
Job 27:12 Behold, all you yourselves have seen it; why then are you thus altogether vain?
Job 27:13 Tämä on jumalattoman miehen osa Jumalan edessä ja sortajien perintöosa, jonka he saavat Kaikkivaltiaalta.
Job 27:13 This is the portion of a wicked man with God, and the heritage of oppressors, which they shall receive of the Almighty.
Job 27:14 Jos hänen lapsensa lisääntyvät, ne menevät miekalle, eivätkä hänen jälkeläisensä saa leipää kylläkseen.
Job 27:14 If his children be multiplied, it is for the sword: and his offspring shall not be satisfied with bread.
Job 27:15 Ne, jotka hänestä jäävät jäljelle, haudataan kuolemaan, eivätkä hänen leskensä itke.
Job 27:15 Those that remain of him shall be buried in death: and his widows shall not weep.
Job 27:16 Vaikka hän kasaisi hopeaa kuin tomua ja kokoaisi vaatteita kuin savea,
Job 27:16 Though he heap up silver as the dust, and prepare raiment as the clay;
Job 27:17 Hän saattaa sen valmistaa, mutta vanhurskas sen ylleen panee, ja viaton jakaa hopean.
Job 27:17 He may prepare it, but the just shall put it on, and the innocent shall divide the silver.
Job 27:18 Hän rakentaa talonsa kuin koiperhosen, kuin majanhoitajan tekemän majan.
Job 27:18 He builds his house as a moth, and as a booth that the keeper makes.
Job 27:19 Rikas mies makaa levolla, mutta häntä ei korjata pois; hän avaa silmänsä, eikä häntä ole.
Job 27:19 The rich man shall lie down, but he shall not be gathered: he opens his eyes, and he is not.
Job 27:20 Kauhu valtaa hänet kuin vedet, myrsky vie hänet mennessään yöllä.
Job 27:20 Terrors take hold on him as waters, a tempest steals him away in the night.
Job 27:21 Idän tuuli vie hänet pois, ja hän lähtee, ja myrskyn lailla se heittää hänet pois paikaltaan.
Job 27:21 The east wind carries him away, and he departs: and as a storm hurles him out of his place.
Job 27:22 Sillä Jumala hyökkää hänen kimppuunsa eikä säästä: hän pakenee mielellään hänen kädestään.
Job 27:22 For God shall cast on him, and not spare: he would fain flee out of his hand.
Job 27:23 Miehet taputtavat käsiään hänen tähtensä ja viheltävät hänet pois paikaltaan.
Job 27:23 Men shall clap their hands at him, and shall hiss him out of his place.
Job 28:1 Totisesti, hopealle on olemassa juoni ja kullalle paikka, jossa sitä puhdistetaan.
Job 28:1 Surely there is a vein for the silver, and a place for gold where they fine it.
Job 28:2 Rauta otetaan maasta, ja messinki sulatetaan kivestä.
Job 28:2 Iron is taken out of the earth, and brass is molten out of the stone.
Job 28:3 Hän tekee lopun pimeydelle ja etsii kaiken täydellisen: pimeyden kivet ja kuoleman varjon.
Job 28:3 He sets an end to darkness, and searches out all perfection: the stones of darkness, and the shadow of death.
Job 28:4 Tulva puhkeaa asukkaan keskeltä, vedet ovat kuivuneet, poissa ihmisten ulottuvilta.
Job 28:4 The flood breaks out from the inhabitant; even the waters forgotten of the foot: they are dried up, they are gone away from men.
Job 28:5 Maasta tulee leipä, ja sen alta se käännetään ylösalaisin kuin tulesta.
Job 28:5 As for the earth, out of it comes bread: and under it is turned up as it were fire.
Job 28:6 Sen kivet ovat safiirien asuinpaikka, ja siellä on kultatonta.
Job 28:6 The stones of it are the place of sapphires: and it has dust of gold.
Job 28:7 On polku, jota ei yksikään lintu tunne, eikä korppikotkan silmä ole nähnyt:
Job 28:7 There is a path which no fowl knows, and which the vulture’s eye has not seen:
Job 28:8 Leijonan pennut eivät ole sitä tallanneet, eikä raivoisa leijona ole sen ohi kulkenut.
Job 28:8 The lion’s whelps have not trodden it, nor the fierce lion passed by it.
Job 28:9 Hän ojentaa kätensä kalliolle, kaataa vuoret juurineen.
Job 28:9 He puts forth his hand on the rock; he overturns the mountains by the roots.
Job 28:10 Hän leikkaa virtoja kallioiden sekaan, ja hänen silmänsä näkee kaiken kallisarvoisen.
Job 28:10 He cuts out rivers among the rocks; and his eye sees every precious thing.
Job 28:11 Hän sitoo virrat pois tulvilta, ja kätkettyjen hän tuo valoon.
Job 28:11 He binds the floods from overflowing; and the thing that is hid brings he forth to light.
Job 28:12 Mutta mistä viisaus löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinsija?
Job 28:12 But where shall wisdom be found? and where is the place of understanding?
Job 28:13 Ihminen ei tiedä sen hintaa, eikä sitä löydy elävien maasta.
Job 28:13 Man knows not the price thereof; neither is it found in the land of the living.
Job 28:14 Syvyys sanoi: Se ei ole minussa, ja meri sanoi: Se ei ole minun luonani.
Job 28:14 The depth said, It is not in me: and the sea said, It is not with me.
Job 28:15 Sitä ei voida saada kullalla, eikä hopeaa punnita sen hinnaksi.
Job 28:15 It cannot be gotten for gold, neither shall silver be weighed for the price thereof.
Job 28:16 Sitä ei voida arvostaa Oofirin kullan, kallisarvoisen onyksin tai safiirin rinnalla.
Job 28:16 It cannot be valued with the gold of Ophir, with the precious onyx, or the sapphire.
Job 28:17 Kulta ja kristalli eivät sitä voi verrata, eikä sitä voida vaihtaa hienompiin kultakaluihin.
Job 28:17 The gold and the crystal cannot equal it: and the exchange of it shall not be for jewels of fine gold.
Job 28:18 Korallien ja helmien arvoa ei pidä unohtaa, sillä viisauden hinta on kalliimpi kuin rubiinien.
Job 28:18 No mention shall be made of coral, or of pearls: for the price of wisdom is above rubies.
Job 28:19 Etiopian topaasi ei ole sen veroinen, eikä sitä voida arvostaa puhtaan kullan vertaisena.
Job 28:19 The topaz of Ethiopia shall not equal it, neither shall it be valued with pure gold.
Job 28:20 Mistä siis tulee viisaus, ja missä on ymmärryksen asuinsija?
Job 28:20 From where then comes wisdom? and where is the place of understanding?
Job 28:21 Sen näkeminen on kätketty kaikkien elävien silmiltä ja pidetty lähellä taivaan linnuilta.
Job 28:21 Seeing it is hid from the eyes of all living, and kept close from the fowls of the air.
Job 28:22 Kuolema ja tuho sanovat: Olemme korvillamme kuulleet siitä kertovan.
Job 28:22 Destruction and death say, We have heard the fame thereof with our ears.
Job 28:23 Jumala tietää sen tien ja tietää sen paikan.
Job 28:23 God understands the way thereof, and he knows the place thereof.
Job 28:24 Sillä hän katsoo maan ääriin asti ja näkee kaiken, mitä taivaan alla on;
Job 28:24 For he looks to the ends of the earth, and sees under the whole heaven;
Job 28:25 Hän tekee tuulille painon ja punnitsee vedet mitalla.
Job 28:25 To make the weight for the winds; and he weighs the waters by measure.
Job 28:26 Kun hän sääti sateelle säädöksen ja ukkosenjyrinän tien:
Job 28:26 When he made a decree for the rain, and a way for the lightning of the thunder:
Job 28:27 Sitten hän näki sen ja julisti sen; hän valmisti sen, kyllä, ja tutki sen.
Job 28:27 Then did he see it, and declare it; he prepared it, yes, and searched it out.
Job 28:28 Ja ihmiselle hän sanoi: Katso, Herran pelko on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä.
Job 28:28 And to man he said, Behold, the fear of the LORD, that is wisdom; and to depart from evil is understanding.
Job 29:1 Ja Job jatkoi vertaustaan ja sanoi:
Job 29:1 Moreover Job continued his parable, and said,
Job 29:2 Oi, jospa olisin niin kuin menneinä kuukausina, niinä päivinä, jolloin Jumala minua varjeli!
Job 29:2 Oh that I were as in months past, as in the days when God preserved me;
Job 29:3 Kun hänen kynttilänsä paistoi pääni päälle ja kun hänen valossaan vaelsin pimeyden halki;
Job 29:3 When his candle shined on my head, and when by his light I walked through darkness;
Job 29:4 Niin kuin olin nuoruuteni päivinä, kun Jumalan salaisuus oli minun majassani;
Job 29:4 As I was in the days of my youth, when the secret of God was on my tabernacle;
Job 29:5 Kun Kaikkivaltias vielä oli minun kanssani, kun lapseni olivat ympärilläni;
Job 29:5 When the Almighty was yet with me, when my children were about me;
Job 29:6 Kun minä pesin askeleeni voilla ja kallio vuodatti minulle öljyvirtoja;
Job 29:6 When I washed my steps with butter, and the rock poured me out rivers of oil;
Job 29:7 Kun menin kaupungin läpi portille, kun valmistin paikkani kadulle!
Job 29:7 When I went out to the gate through the city, when I prepared my seat in the street!
Job 29:8 Nuoret miehet näkivät minut ja kätkeytyivät, ja vanhat nousivat ja seisoivat.
Job 29:8 The young men saw me, and hid themselves: and the aged arose, and stood up.
Job 29:9 Prinssit pidättäytyivät puhumasta ja panivat kätensä suulleen.
Job 29:9 The princes refrained talking, and laid their hand on their mouth.
Job 29:10 Aateliset pysyivät hiljaa, ja heidän kielensä tarttui kitalakeen.
Job 29:10 The nobles held their peace, and their tongue stuck to the roof of their mouth.
Job 29:11 Kenen korva minusta kuuli, se minua siunasi, ja kenen silmä minut näki, se todisti minusta.
Job 29:11 When the ear heard me, then it blessed me; and when the eye saw me, it gave witness to me:
Job 29:12 Sillä minä pelastin köyhän, joka huusi, ja orvon, ja sen, jolla ei ollut auttajaa.
Job 29:12 Because I delivered the poor that cried, and the fatherless, and him that had none to help him.
Job 29:13 Menettäytyvän siunaus tuli minun osakseni, ja minä sain lesken sydämen riemuitsemaan.
Job 29:13 The blessing of him that was ready to perish came on me: and I caused the widow’s heart to sing for joy.
Job 29:14 Minä puin ylleni vanhurskauden, ja se vaatetti minut: oikeuteni oli kuin viitta ja kruunu.
Job 29:14 I put on righteousness, and it clothed me: my judgment was as a robe and a diadem.
Job 29:15 Minä olin silmät sokeille ja jalat rammoille.
Job 29:15 I was eyes to the blind, and feet was I to the lame.
Job 29:16 Olin köyhien isä: ja asian, jota en tuntenut, minä etsin.
Job 29:16 I was a father to the poor: and the cause which I knew not I searched out.
Job 29:17 Ja minä mursin jumalattomien leuat ja repäisin saaliin hänen hampaistaan.
Job 29:17 And I broke the jaws of the wicked, and plucked the spoil out of his teeth.
Job 29:18 Silloin minä sanoin: Minä kuolen pesässäni ja teen päiväni moninkertaisiksi kuin hiekkaa.
Job 29:18 Then I said, I shall die in my nest, and I shall multiply my days as the sand.
Job 29:19 Juureni levisi vesien viereen, ja kaste laskeutui oksalleni koko yön.
Job 29:19 My root was spread out by the waters, and the dew lay all night on my branch.
Job 29:20 Kunniani oli minussa tuore, ja jouseni oli uudistunut kädessäni.
Job 29:20 My glory was fresh in me, and my bow was renewed in my hand.
Job 29:21 Miehet kuuntelivat minua, odottivat ja olivat hiljaa neuvoni kuullen.
Job 29:21 To me men gave ear, and waited, and kept silence at my counsel.
Job 29:22 Sanani jälkeen he eivät enää puhuneet, ja puheeni putosi heidän päälleen.
Job 29:22 After my words they spoke not again; and my speech dropped on them.
Job 29:23 Ja he odottivat minua kuin sadetta, ja heidän kitansa ammollaan kuin myöhäissadetta.
Job 29:23 And they waited for me as for the rain; and they opened their mouth wide as for the latter rain.
Job 29:24 Jos minä heille nauroin, he eivät uskoneet sitä; eivätkä he sammuttaneet kasvojeni valoa.
Job 29:24 If I laughed on them, they believed it not; and the light of my countenance they cast not down.
Job 29:25 Minä valitsin heidän tiensä, istuin johtoasemana ja asuin kuin kuningas armeijassa, kuin lohduttaja sureville.
Job 29:25 I chose out their way, and sat chief, and dwelled as a king in the army, as one that comforts the mourners.
Job 30:1 Mutta nyt minua nuoremmat pilkkaavat minua, joiden isiä olisin halveksinut asettaa laumani koirien joukkoon.
Job 30:1 But now they that are younger than I have me in derision, whose fathers I would have disdained to have set with the dogs of my flock.
Job 30:2 Niin, mitä hyötyä olisi minulle heidän kättensä voimasta, jossa vanhuus on kadonnut?
Job 30:2 Yes, whereto might the strength of their hands profit me, in whom old age was perished?
Job 30:3 Puutteen ja nälänhädän vuoksi he olivat yksinäisiä, pakenivat muinoin erämaahan autioina ja hävitettyinä.
Job 30:3 For want and famine they were solitary; fleeing into the wilderness in former time desolate and waste.
Job 30:4 Joka leikkasi malvapuuta pensaiden vierestä ja katajan juuria ruokakseen.
Job 30:4 Who cut up mallows by the bushes, and juniper roots for their meat.
Job 30:5 Heidät ajettiin pois ihmisten joukosta, (heidän peräänsä huusivat kuin varkaan perään);
Job 30:5 They were driven forth from among men, (they cried after them as after a thief;)
Job 30:6 Asua laaksojen kallioissa, maan luolissa ja kallioiden uumenissa.
Job 30:6 To dwell in the cliffs of the valleys, in caves of the earth, and in the rocks.
Job 30:7 Pensaiden keskellä ne hirnuivat, nokkosten alle ne olivat kokoontuneet.
Job 30:7 Among the bushes they brayed; under the nettles they were gathered together.
Job 30:8 He olivat tyhmien lapsia, niin, halpamaisten miesten lapsia: he olivat iljettävämpiä kuin maa.
Job 30:8 They were children of fools, yes, children of base men: they were viler than the earth.
Job 30:9 Ja nyt olen heidän laulunsa, kyllä, olen heidän pilkanansa.
Job 30:9 And now am I their song, yes, I am their byword.
Job 30:10 He inhoavat minua, pakenevat kauas minusta eivätkä arastele sylkeä minua kasvoihin.
Job 30:10 They abhor me, they flee far from me, and spare not to spit in my face.
Job 30:11 Koska hän on löysättänyt minun köyteni ja minua vaivannut, he ovat myös päästäneet suitset minun edessäni.
Job 30:11 Because he has loosed my cord, and afflicted me, they have also let loose the bridle before me.
Job 30:12 Oikealla puolellani nousee nuorukainen; he työntävät pois jalkani ja nostavat minua vastaan tuhonsa tiet.
Job 30:12 On my right hand rise the youth; they push away my feet, and they raise up against me the ways of their destruction.
Job 30:13 He turmelevat polkuni, ajavat minua onnettomuuteen, eikä heillä ole auttajaa.
Job 30:13 They mar my path, they set forward my calamity, they have no helper.
Job 30:14 Ne tulivat kimppuuni kuin laaja vesien puhkeaminen, autiossa ne vierivät päälleni.
Job 30:14 They came on me as a wide breaking in of waters: in the desolation they rolled themselves on me.
Job 30:15 Kauhut ovat kääntyneet minua vastaan: ne vainoavat sieluani kuin tuuli, ja onneni katoaa kuin pilvi.
Job 30:15 Terrors are turned on me: they pursue my soul as the wind: and my welfare passes away as a cloud.
Job 30:16 Ja nyt sieluni vuodatetaan minun päälleni, ahdistuksen päivät ovat minut saavuttaneet.
Job 30:16 And now my soul is poured out on me; the days of affliction have taken hold on me.
Job 30:17 Yöllä minun luuni lävistetään, eivätkä minun jänteeni lepää.
Job 30:17 My bones are pierced in me in the night season: and my sinews take no rest.
Job 30:18 Sairauteni suuren voiman vuoksi vaatteeni on muuttunut: se kietoo minut ympärilleni kuin takkini kaulus.
Job 30:18 By the great force of my disease is my garment changed: it binds me about as the collar of my coat.
Job 30:19 Hän on heittänyt minut mutaan, ja minusta on tullut tomua ja tuhkaa.
Job 30:19 He has cast me into the mire, and I am become like dust and ashes.
Job 30:20 Minä huudan sinua, mutta sinä et kuule minua; minä seison, mutta sinä et katso minua.
Job 30:20 I cry to you, and you do not hear me: I stand up, and you regard me not.
Job 30:21 Sinusta on tullut minulle julma: väkevällä kädelläsi vastustat itseäsi minua vastaan.
Job 30:21 You are become cruel to me: with your strong hand you oppose yourself against me.
Job 30:22 Sinä nostat minut tuuleen, annat minun ratsastaa sen päällä ja hajotat minun olemukseni.
Job 30:22 You lift me up to the wind; you cause me to ride on it, and dissolve my substance.
Job 30:23 Sillä minä tiedän, että sinä viet minut kuolemaan, siihen taloon, joka on tarkoitettu kaikille eläville.
Job 30:23 For I know that you will bring me to death, and to the house appointed for all living.
Job 30:24 Hän ei kuitenkaan ojenna kättään hautaan, vaikka he huutavat hänen tuhoaan.
Job 30:24 However, he will not stretch out his hand to the grave, though they cry in his destruction.
Job 30:25 Enkö minä itkenyt ahdingossa olevaa, eikö minun sieluni murehtinut köyhien tähden?
Job 30:25 Did not I weep for him that was in trouble? was not my soul grieved for the poor?
Job 30:26 Kun minä odotin hyvää, tuli paha eteeni; ja kun minä odotin valoa, tuli pimeys.
Job 30:26 When I looked for good, then evil came to me: and when I waited for light, there came darkness.
Job 30:27 Sisuuteni kiehuivat eivätkä levänneet: ahdistuksen päivät estivät minua.
Job 30:27 My bowels boiled, and rested not: the days of affliction prevented me.
Job 30:28 Minä kuljin murehtien ilman aurinkoa: nousin seisomaan ja itkin seurakunnan keskellä.
Job 30:28 I went mourning without the sun: I stood up, and I cried in the congregation.
Job 30:29 Olen lohikäärmeiden veli ja pöllöiden seuralainen.
Job 30:29 I am a brother to dragons, and a companion to owls.
Job 30:30 Ihoni on musta päälläni ja luuni ovat kuumuudesta palaneet.
Job 30:30 My skin is black on me, and my bones are burned with heat.
Job 30:31 Minun harppuni on muuttunut suruksi ja urkuni itkevien ääneksi.
Job 30:31 My harp also is turned to mourning, and my organ into the voice of them that weep.
Job 31:1 Minä tein liiton silmieni kanssa; miksi siis ajattelisin neitoa?
Job 31:1 I made a covenant with my eyes; why then should I think on a maid?
Job 31:2 Sillä mikä on Jumalan osa ylhäältä, ja mikä on Kaikkivaltiaan perintö korkeuksista?
Job 31:2 For what portion of God is there from above? and what inheritance of the Almighty from on high?
Job 31:3 Eikö jumalattomille ole tuho ja väärintekijöille vieras rangaistus?
Job 31:3 Is not destruction to the wicked? and a strange punishment to the workers of iniquity?
Job 31:4 Eikö hän näe minun teitäni ja laske kaikkia askeleitani?
Job 31:4 Does not he see my ways, and count all my steps?
Job 31:5 Jos olen vaeltanut turhuudessa tai jos jalkani on kiiruhtanut petokseen;
Job 31:5 If I have walked with vanity, or if my foot has hurried to deceit;
Job 31:6 Punnitkoon minut tasaisella vaa'alla, että Jumala tietäisi minun nuhteettomuuteni.
Job 31:6 Let me be weighed in an even balance that God may know my integrity.
Job 31:7 Jos askeleeni ovat poikenneet tieltä ja sydämeni kulkenut silmieni perässä, ja jos käsiini on tarttunut tahra,
Job 31:7 If my step has turned out of the way, and my heart walked after my eyes, and if any blot has stuck to my hands;
Job 31:8 Minä kylvän, ja toinen syököön, ja revittäköön jälkeläiseni juurineen pois.
Job 31:8 Then let me sow, and let another eat; yes, let my offspring be rooted out.
Job 31:9 Jos nainen on sydämeni pettänyt tai jos olen väijynyt naapurini ovella;
Job 31:9 If my heart have been deceived by a woman, or if I have laid wait at my neighbor’s door;
Job 31:10 Sitten vaimoni jauhakoon toiselle, ja muut kumartakoot häntä.
Job 31:10 Then let my wife grind to another, and let others bow down on her.
Job 31:11 Sillä tämä on hirvittävä rikos; niin, se on vääryys, josta tuomarit rankaisevat.
Job 31:11 For this is an heinous crime; yes, it is an iniquity to be punished by the judges.
Job 31:12 Sillä se on tuli, joka kuluttaa tuhon omaksi ja raapaisee kaiken satoni.
Job 31:12 For it is a fire that consumes to destruction, and would root out all my increase.
Job 31:13 Jos halveksin palvelijani tai palvelijattareni asiaa, kun he riitelivät kanssani,
Job 31:13 If I did despise the cause of my manservant or of my maidservant, when they contended with me;
Job 31:14 Mitä minun sitten pitäisi tehdä, kun Jumala nousee, ja kun hän etsii itseään, mitä minun pitäisi hänelle vastata?
Job 31:14 What then shall I do when God rises up? and when he visits, what shall I answer him?
Job 31:15 Eikö hän, joka loi minut kohdussa, tehnyt häntäkin? Eikö sama muovannut meitä kohdussa?
Job 31:15 Did not he that made me in the womb make him? and did not one fashion us in the womb?
Job 31:16 Jos olen kieltänyt köyhiltä heidän halunsa tai saanut lesken silmät sammumaan,
Job 31:16 If I have withheld the poor from their desire, or have caused the eyes of the widow to fail;
Job 31:17 Tai olenko itse yksin syönyt palani, eikä isä ole siitä syönyt?
Job 31:17 Or have eaten my morsel myself alone, and the fatherless has not eaten thereof;
Job 31:18 (Sillä nuoruudestani asti hän on kasvatettu minun kanssani niin kuin isän kanssa, ja minä olen ohjannut häntä äitini kohdusta asti;)
Job 31:18 (For from my youth he was brought up with me, as with a father, and I have guided her from my mother’s womb;)
Job 31:19 Jos olen nähnyt jonkun menehtyvän vaatteiden puutteeseen tai jonkun köyhän peitteettömyyden tähden;
Job 31:19 If I have seen any perish for want of clothing, or any poor without covering;
Job 31:20 Jos hänen kupeensa eivät ole minua siunanneet, ja jos hän ei ole lämmittänyt minua lampaitteni taljoilla;
Job 31:20 If his loins have not blessed me, and if he were not warmed with the fleece of my sheep;
Job 31:21 Jos olen nostanut käteni orpoa vastaan, kun olen nähnyt apuni portissa:
Job 31:21 If I have lifted up my hand against the fatherless, when I saw my help in the gate:
Job 31:22 Pudotkoon sitten käsivarteni lapaluustani ja murtukoon käsivarteni luistani.
Job 31:22 Then let my arm fall from my shoulder blade, and my arm be broken from the bone.
Job 31:23 Sillä Jumalan lähettämä tuho oli minulle kauhistus, enkä hänen korkeutensa tähden voinut sitä kestää.
Job 31:23 For destruction from God was a terror to me, and by reason of his highness I could not endure.
Job 31:24 Jos olen tehnyt toivoni kullasta tai sanonut puhtaalle kullalle: Sinä olet minun turvani,
Job 31:24 If I have made gold my hope, or have said to the fine gold, You are my confidence;
Job 31:25 Jos minä iloitsen siitä, että rikkauteni oli suuri ja käteni oli paljon hankkinut,
Job 31:25 If I rejoice because my wealth was great, and because my hand had gotten much;
Job 31:26 Jos katselisin aurinkoa, kun se paistoi, tai kuuta, kun se kirkkaasti kulki;
Job 31:26 If I beheld the sun when it shined, or the moon walking in brightness;
Job 31:27 Ja sydämeni on salaa viekoitellut, tai suuni on suudellut kättäni:
Job 31:27 And my heart has been secretly enticed, or my mouth has kissed my hand:
Job 31:28 Tämäkin olisi ollut tuomarin rankaisema vääryys, sillä minä olisin kieltänyt ylhäällä olevan Jumalan.
Job 31:28 This also were an iniquity to be punished by the judge: for I should have denied the God that is above.
Job 31:29 Jos iloitsen vihamieheni tuhosta, ylpeilen, kun häntä kohtasi onnettomuus,
Job 31:29 If I rejoice at the destruction of him that hated me, or lifted up myself when evil found him:
Job 31:30 Enkä ole antanut suuni tehdä syntiä toivomalla kirousta hänen sielulleen.
Job 31:30 Neither have I suffered my mouth to sin by wishing a curse to his soul.
Job 31:31 Jos minun majani miehet eivät sanoneet: Oi, jospa meillä olisi hänen lihaansa!, emme kyllästyisi.
Job 31:31 If the men of my tabernacle said not, Oh that we had of his flesh! we cannot be satisfied.
Job 31:32 Muukalainen ei yöpynyt kadulla, mutta avasin oveni matkalaisille.
Job 31:32 The stranger did not lodge in the street: but I opened my doors to the travelers.
Job 31:33 Jos minä peitin rikkomukseni niin kuin Aadam, kätkin pahat tekoni poveeni,
Job 31:33 If I covered my transgressions as Adam, by hiding my iniquity in my bosom:
Job 31:34 Pelkäsinkö suurta väkijoukkoa vai kauhistuttiko minua perheiden halveksunta, niin että pysyin hiljaa enkä mennyt ovesta ulos?
Job 31:34 Did I fear a great multitude, or did the contempt of families terrify me, that I kept silence, and went not out of the door?
Job 31:35 Oi, jospa joku minua kuulisi! Katso, minä toivon, että Kaikkivaltias vastaisi minulle ja että vastustajani kirjoittaisi kirjan.
Job 31:35 Oh that one would hear me! behold, my desire is, that the Almighty would answer me, and that my adversary had written a book.
Job 31:36 Totisesti, ottaisin sen hartioilleni ja sitoisin sen kruunuksi itselleni.
Job 31:36 Surely I would take it on my shoulder, and bind it as a crown to me.
Job 31:37 Minä ilmoittaisin hänelle askeleideni luvun, lähestyisin häntä kuin ruhtinas.
Job 31:37 I would declare to him the number of my steps; as a prince would I go near to him.
Job 31:38 Jos maani huutaa minua vastaan tai jos sen vaot samoin valittavat;
Job 31:38 If my land cry against me, or that the furrows likewise thereof complain;
Job 31:39 Jos olen rahatta syönyt sen hedelmiä tai saattanut sen omistajat menettämään henkensä,
Job 31:39 If I have eaten the fruits thereof without money, or have caused the owners thereof to lose their life:
Job 31:40 Kasvakoon ohdakkeet vehnän sijaan ja simpukankuori ohran sijaan. Jobin sanat ovat päättyneet.
Job 31:40 Let thistles grow instead of wheat, and cockle instead of barley. The words of Job are ended.
Job 32:1 Niinpä nämä kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobille, koska hän oli omissa silmissään vanhurskas.
Job 32:1 So these three men ceased to answer Job, because he was righteous in his own eyes.
Job 32:2 Silloin syttyi Elihun, bussilaisen Barakelin pojan, Raamin suvusta, viha; Jobia kohtaan hänen vihansa syttyi, koska hän piti itseään oikeutettuna Jumalan sijaan.
Job 32:2 Then was kindled the wrath of Elihu the son of Barachel the Buzite, of the kindred of Ram: against Job was his wrath kindled, because he justified himself rather than God.
Job 32:3 Myös hänen kolmea ystäväänsä kohtaan hän vihastui, koska he eivät olleet löytäneet vastausta ja silti olivat tuominneet Jobin.
Job 32:3 Also against his three friends was his wrath kindled, because they had found no answer, and yet had condemned Job.
Job 32:4 Elihu oli odottanut Jobin puhetta, koska he olivat häntä vanhempia.
Job 32:4 Now Elihu had waited till Job had spoken, because they were elder than he.
Job 32:5 Kun Elihu näki, ettei näillä kolmella miehellä ollut vastausta, hänen vihansa syttyi.
Job 32:5 When Elihu saw that there was no answer in the mouth of these three men, then his wrath was kindled.
Job 32:6 Ja Elihu, buusilainen Barakelin poika, vastasi ja sanoi: Minä olen nuori ja te olette hyvin vanhoja; siksi minä pelkäsin enkä uskaltanut kertoa teille mielipidettäni.
Job 32:6 And Elihu the son of Barachel the Buzite answered and said, I am young, and you are very old; why I was afraid, and dared not show you my opinion.
Job 32:7 Minä sanoin: Päivien tulisi puhua ja vuosien paljous opettaa viisautta.
Job 32:7 I said, Days should speak, and multitude of years should teach wisdom.
Job 32:8 Mutta ihmisessä on henki, ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärryksen.
Job 32:8 But there is a spirit in man: and the inspiration of the Almighty gives them understanding.
Job 32:9 Suuret miehet eivät ole aina viisaita: eivätkä vanhuksetkaan ymmärrä harkintakykyä.
Job 32:9 Great men are not always wise: neither do the aged understand judgment.
Job 32:10 Sentähden minä sanoin: Kuuntele minua, minäkin ilmoitan oman mielipiteeni.
Job 32:10 Therefore I said, Listen to me; I also will show my opinion.
Job 32:11 Katso, minä odotin sanojanne, kuuntelin teidän perustelujanne, kun te etsitte, mitä sanoa.
Job 32:11 Behold, I waited for your words; I gave ear to your reasons, whilst you searched out what to say.
Job 32:12 Niin, minä kuuntelin teitä, ja katso, kukaan teistä ei saanut Jobia uskomaan eikä vastannut hänen sanoihinsa.
Job 32:12 Yes, I attended to you, and, behold, there was none of you that convinced Job, or that answered his words:
Job 32:13 Ettet sanoisi: Me olemme löytäneet viisauden: Jumala lyö hänet maahan, ei ihminen.
Job 32:13 Lest you should say, We have found out wisdom: God thrusts him down, not man.
Job 32:14 Hän ei ole kohdistanut sanojaan minua vastaan, enkä minä vastaa hänelle teidän puheillanne.
Job 32:14 Now he has not directed his words against me: neither will I answer him with your speeches.
Job 32:15 He olivat hämmästyneitä eivätkä vastanneet enempää, he lakkasivat puhumasta.
Job 32:15 They were amazed, they answered no more: they left off speaking.
Job 32:16 Kun olin odottanut (sillä he eivät puhuneet, vaan seisoivat paikoillaan eivätkä enää vastanneet);
Job 32:16 When I had waited, (for they spoke not, but stood still, and answered no more;)
Job 32:17 Sanoin, että vastaan myös omaan osuuteeni ja ilmoitan myös mielipiteeni.
Job 32:17 I said, I will answer also my part, I also will show my opinion.
Job 32:18 Sillä olen täynnä ainetta, minussa oleva henki pakottaa minua.
Job 32:18 For I am full of matter, the spirit within me constrains me.
Job 32:19 Katso, minun vatsani on kuin viini, jolla ei ole reikää; se on kuin uudet leilit, jotka ovat halkeamassa.
Job 32:19 Behold, my belly is as wine which has no vent; it is ready to burst like new bottles.
Job 32:20 Minä puhun, että virkistyisin: avaan huuleni ja vastaan.
Job 32:20 I will speak, that I may be refreshed: I will open my lips and answer.
Job 32:21 Älkäämme, pyydän teitä, hyväksykö ketään ihmistä enkä antako kenellekään imartelevia nimityksiä.
Job 32:21 Let me not, I pray you, accept any man’s person, neither let me give flattering titles to man.
Job 32:22 Sillä tiedän, etten saa antaa imartelevia nimityksiä; niin tehdessäni Luojani ottaisi minut pian pois.
Job 32:22 For I know not to give flattering titles; in so doing my maker would soon take me away.
Job 33:1 Kuulehan, Job, minun puheeni, ota vaarin kaikista sanoistani.
Job 33:1 Why, Job, I pray you, hear my speeches, and listen to all my words.
Job 33:2 Katso, nyt minä olen avannut suuni, kieleni on puhunut suussani.
Job 33:2 Behold, now I have opened my mouth, my tongue has spoken in my mouth.
Job 33:3 Sanani tulevat sydämeni vilpittömyydestä, ja huuleni puhuvat selvästi tietoa.
Job 33:3 My words shall be of the uprightness of my heart: and my lips shall utter knowledge clearly.
Job 33:4 Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys on antanut minulle elämän.
Job 33:4 The spirit of God has made me, and the breath of the Almighty has given me life.
Job 33:5 Jos osaat vastata minulle, niin järjestä sanasi edessäni ja nouse seisomaan.
Job 33:5 If you can answer me, set your words in order before me, stand up.
Job 33:6 Katso, minä olen sinun tahtosi mukaan Jumalan sijassa: minutkin on muovattu savesta.
Job 33:6 Behold, I am according to your wish in God’s stead: I also am formed out of the clay.
Job 33:7 Katso, minun kauhuni ei pelota teitä, eikä minun käteni ole raskas teitä vastaan.
Job 33:7 Behold, my terror shall not make you afraid, neither shall my hand be heavy on you.
Job 33:8 Totisesti, sinä olet puhunut minun korvissani, ja minä olen kuullut sinun sanojesi äänen sanovan:
Job 33:8 Surely you have spoken in my hearing, and I have heard the voice of your words, saying,
Job 33:9 Olen puhdas ilman rikkomuksia, olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä.
Job 33:9 I am clean without transgression, I am innocent; neither is there iniquity in me.
Job 33:10 Katso, hän löytää aihetta minua vastaan, hän pitää minua vihollisenaan,
Job 33:10 Behold, he finds occasions against me, he counts me for his enemy,
Job 33:11 Hän panee minun jalkani jalkapuuhun, hän merkitsee kaikki polkuni.
Job 33:11 He puts my feet in the stocks, he marks all my paths.
Job 33:12 Katso, tässä et ole oikeudenmukainen: vastaan sinulle, että Jumala on suurempi kuin ihminen.
Job 33:12 Behold, in this you are not just: I will answer you, that God is greater than man.
Job 33:13 Miksi riitelet häntä vastaan, sillä hän ei tee tiliä mistään teoistaan.
Job 33:13 Why do you strive against him? for he gives not account of any of his matters.
Job 33:14 Sillä Jumala puhuu kerran, kyllä, kahdesti, mutta ihminen ei sitä huomaa.
Job 33:14 For God speaks once, yes twice, yet man perceives it not.
Job 33:15 Unessa, yöllisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset, kun he nukkuvat vuoteessaan;
Job 33:15 In a dream, in a vision of the night, when deep sleep falls on men, in slumberings on the bed;
Job 33:16 Sitten hän avaa ihmisten korvat ja sinetöi heidän opetuksensa,
Job 33:16 Then he opens the ears of men, and seals their instruction,
Job 33:17 Jotta hän voisi vetää ihmisen pois aikomuksestaan ja kätkeä ylpeyden ihmiseltä.
Job 33:17 That he may withdraw man from his purpose, and hide pride from man.
Job 33:18 Hän varjelee sielunsa kuodulta ja elämänsä miekan kautta tuhoutumasta.
Job 33:18 He keeps back his soul from the pit, and his life from perishing by the sword.
Job 33:19 Häntä kuritetaan tuskalla vuoteessa, ja hänen lukuisia luitaan ankaralla tuskalla.
Job 33:19 He is chastened also with pain on his bed, and the multitude of his bones with strong pain:
Job 33:20 Niin että hänen elämänsä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkullista ruokaa.
Job 33:20 So that his life abhors bread, and his soul dainty meat.
Job 33:21 Hänen lihansa on palanut pois, niin ettei sitä voi enää nähdä, ja hänen luunsa, jotka eivät olleet näkyvissä, törröttävät.
Job 33:21 His flesh is consumed away, that it cannot be seen; and his bones that were not seen stick out.
Job 33:22 Niin, hänen sielunsa lähestyy hautaa ja hänen elämänsä tuhoajia.
Job 33:22 Yes, his soul draws near to the grave, and his life to the destroyers.
Job 33:23 Jos hänen kanssaan on sanansaattaja, tulkki, yksi tuhansien joukossa, osoittamaan ihmiselle hänen oikeamielisyytensä:
Job 33:23 If there be a messenger with him, an interpreter, one among a thousand, to show to man his uprightness:
Job 33:24 Silloin hän armahtaa häntä ja sanoo: Pelasta hänet joutumasta hautaan; minä olen löytänyt lunnaat.
Job 33:24 Then he is gracious to him, and said, Deliver him from going down to the pit: I have found a ransom.
Job 33:25 Hänen lihansa on virkeämpi kuin lapsen: hän palaa nuoruutensa päiviin.
Job 33:25 His flesh shall be fresher than a child’s: he shall return to the days of his youth:
Job 33:26 Hän rukoilee Jumalaa, ja tämä on hänelle suosiollinen, ja hän saa ilolla nähdä hänen kasvonsa, sillä hän maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Job 33:26 He shall pray to God, and he will be favorable to him: and he shall see his face with joy: for he will render to man his righteousness.
Job 33:27 Hän katsoo ihmisiä, ja jos joku sanoo: Olen tehnyt syntiä ja vääristellyt oikean, eikä se ole minua hyödyttänyt.
Job 33:27 He looks on men, and if any say, I have sinned, and perverted that which was right, and it profited me not;
Job 33:28 Hän pelastaa hänen sielunsa joutumasta tuonelaan, ja hänen elämänsä näkee valon.
Job 33:28 He will deliver his soul from going into the pit, and his life shall see the light.
Job 33:29 Katso, kaikki nämä asiat tekevät Jumala usein ihmisen kanssa,
Job 33:29 See, all these things works God oftentimes with man,
Job 33:30 Tuodakseen hänen sielunsa takaisin kuopasta, valaistuakseen elävien valolla.
Job 33:30 To bring back his soul from the pit, to be enlightened with the light of the living.
Job 33:31 Ota vaarin, Job, kuuntele minua: ole hiljaa, niin minä puhun.
Job 33:31 Mark well, O Job, listen to me: hold your peace, and I will speak.
Job 33:32 Jos sinulla on jotain sanottavaa, vastaa minulle: puhu, sillä haluan todistaa sinut oikeutetuksi.
Job 33:32 If you have anything to say, answer me: speak, for I desire to justify you.
Job 33:33 Jos et, niin kuuntele minua: ole hiljaa, niin minä opetan sinulle viisautta.
Job 33:33 If not, listen to me: hold your peace, and I shall teach you wisdom.
Job 34:1 Ja Elihu vastasi ja sanoi:
Job 34:1 Furthermore Elihu answered and said,
Job 34:2 Kuulkaa minun sanojani, te viisaat, ja ottakaa korviinne, te tietäjät.
Job 34:2 Hear my words, O you wise men; and give ear to me, you that have knowledge.
Job 34:3 Sillä korva koettelee sanat, niin kuin suu maistaa ruokaa.
Job 34:3 For the ear tries words, as the mouth tastes meat.
Job 34:4 Valitkaamme itsellemme tuomion: tietäkäämme keskenämme, mikä on hyvää.
Job 34:4 Let us choose to us judgment: let us know among ourselves what is good.
Job 34:5 Sillä Job on sanonut: Minä olen vanhurskas, ja Jumala on ottanut minulta pois oikeuteni.
Job 34:5 For Job has said, I am righteous: and God has taken away my judgment.
Job 34:6 Pitäisikö minun valehdella oikeuttani vastaan? Haavani on parantumaton ilman rikkomusta.
Job 34:6 Should I lie against my right? my wound is incurable without transgression.
Job 34:7 Mikä mies on Jobin kaltainen, joka juo pilkkaa kuin vettä?
Job 34:7 What man is like Job, who drinks up scorning like water?
Job 34:8 Joka vääryydentekijöiden seurassa kulkee ja jumalattomien miesten parissa vaeltaa.
Job 34:8 Which goes in company with the workers of iniquity, and walks with wicked men.
Job 34:9 Sillä hän on sanonut: Ei ole ihmiselle mitään hyötyä, jos hän iloitsee Jumalan edessä.
Job 34:9 For he has said, It profits a man nothing that he should delight himself with God.
Job 34:10 Kuulkaa siis minua, te ymmärtäväiset miehet: kaukana se on, että Jumala tekisi vääryyttä, ja kaukana Kaikkivaltiaasta, että hän tekisi vääryyttä.
Job 34:10 Therefore listen to me you men of understanding: far be it from God, that he should do wickedness; and from the Almighty, that he should commit iniquity.
Job 34:11 Sillä hän maksaa ihmiselle hänen tekonsa ja antaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan.
Job 34:11 For the work of a man shall he render to him, and cause every man to find according to his ways.
Job 34:12 Totisesti, Jumala ei tee väärin, eikä Kaikkivaltias vääristele oikeutta.
Job 34:12 Yes, surely God will not do wickedly, neither will the Almighty pervert judgment.
Job 34:13 Kuka on antanut hänelle käskyn maan päällä, tai kuka on säätänyt koko maailman?
Job 34:13 Who has given him a charge over the earth? or who has disposed the whole world?
Job 34:14 Jos hän kohdistaa sydämensä ihmiseen, jos hän ottaa itselleen hänen henkensä ja henkäyksensä;
Job 34:14 If he set his heart on man, if he gather to himself his spirit and his breath;
Job 34:15 Kaikki liha hukkuu yhdessä, ja ihminen palaa tomuksi jälleen.
Job 34:15 All flesh shall perish together, and man shall turn again to dust.
Job 34:16 Jos sinulla nyt on ymmärrystä, niin kuule tämä: ota vaari sanojeni äänestä.
Job 34:16 If now you have understanding, hear this: listen to the voice of my words.
Job 34:17 Saako edes se hallita, joka vihaa oikeutta? Ja tuomitsetko sinä oikeudenmukaisimman?
Job 34:17 Shall even he that hates right govern? and will you condemn him that is most just?
Job 34:18 Onko sopivaa sanoa kuninkaalle: Sinä olet jumalaton, ja ruhtinaille: Sinä olet jumalaton?
Job 34:18 Is it fit to say to a king, You are wicked? and to princes, You are ungodly?
Job 34:19 Kuinka paljon vähemmän se, joka ei katso ruhtinaiden henkilöön eikä pidä rikkaita köyhien sijaan, sillä he kaikki ovat hänen kättensä tekoa.
Job 34:19 How much less to him that accepts not the persons of princes, nor regards the rich more than the poor? for they all are the work of his hands.
Job 34:20 Hetkessä he kuolevat, ja kansa järkyttyy keskiyöllä ja katoaa, ja mahtavat viedään pois ilman käden kosketusta.
Job 34:20 In a moment shall they die, and the people shall be troubled at midnight, and pass away: and the mighty shall be taken away without hand.
Job 34:21 Sillä hänen silmänsä tarkkailevat ihmisen teitä, hän näkee kaikki hänen askeleensa.
Job 34:21 For his eyes are on the ways of man, and he sees all his goings.
Job 34:22 Ei ole pimeyttä eikä kuoleman varjoa, johon laittomuuden tekijät voisivat kätkeytyä.
Job 34:22 There is no darkness, nor shadow of death, where the workers of iniquity may hide themselves.
Job 34:23 Sillä hän ei rankaise ihmistä enempää kuin on oikein, jotta tämä joutuisi oikeuteen Jumalan kanssa.
Job 34:23 For he will not lay on man more than right; that he should enter into judgment with God.
Job 34:24 Hän murskaa kappaleiksi lukemattomat sankarit ja asettaa muita heidän sijaansa.
Job 34:24 He shall break in pieces mighty men without number, and set others in their stead.
Job 34:25 Sentähden hän tietää heidän tekonsa ja kukistaa heidät yöllä, niin että he tuhoutuvat.
Job 34:25 Therefore he knows their works, and he overturns them in the night, so that they are destroyed.
Job 34:26 Hän leimaa heidät pahoiksi miehiksi muiden silmien edessä;
Job 34:26 He strikes them as wicked men in the open sight of others;
Job 34:27 Koska he kääntyivät pois hänestä eivätkä välittäneet yhdestäkään hänen teistään:
Job 34:27 Because they turned back from him, and would not consider any of his ways:
Job 34:28 Niin että he tuovat köyhien huudon hänen luokseen ja hän kuulee kurjien valitushuudon.
Job 34:28 So that they cause the cry of the poor to come to him, and he hears the cry of the afflicted.
Job 34:29 Kun hän antaa hiljaisuuden, kuka silloin voi aiheuttaa onnettomuutta? Ja kun hän peittää kasvonsa, kuka silloin voi häntä katsella? Olipa se tehty kansaa tai vain ihmistä vastaan?
Job 34:29 When he gives quietness, who then can make trouble? and when he hides his face, who then can behold him? whether it be done against a nation, or against a man only:
Job 34:30 Ettei ulkokullatut hallitsisi, ettei kansa joutuisi pauloihinsa.
Job 34:30 That the hypocrite reign not, lest the people be ensnared.
Job 34:31 Totisesti, Jumalalle on sopivaa sanoa: Olen kärsinyt rangaistuksen, enkä enää riko.
Job 34:31 Surely it is meet to be said to God, I have borne chastisement, I will not offend any more:
Job 34:32 Mitä en näe, se opettaa minulle: jos olen tehnyt vääryyttä, en sitä enää tee.
Job 34:32 That which I see not teach you me: if I have done iniquity, I will do no more.
Job 34:33 Pitäisikö se olla mielesi mukaan? Hän palkitsee sen, kieltäydytpä tai valitsitpa; en minä: puhu siis, mitä tiedät.
Job 34:33 Should it be according to your mind? he will recompense it, whether you refuse, or whether you choose; and not I: therefore speak what you know.
Job 34:34 Ymmärrykselliset miehet kertokoot minulle, ja viisas mies kuunnelkoon minua.
Job 34:34 Let men of understanding tell me, and let a wise man listen to me.
Job 34:35 Job puhui tietämättömästi, ja hänen sanansa olivat vailla viisautta.
Job 34:35 Job has spoken without knowledge, and his words were without wisdom.
Job 34:36 Toivon, että Job joutuisi koetukselle loppuun asti, koska hän vastasi jumalattomien miesten puolesta.
Job 34:36 My desire is that Job may be tried to the end because of his answers for wicked men.
Job 34:37 Sillä hän lisää syntiinsä kapinan, hän taputtaa käsiään meidän keskellämme ja moninkertaistaa sanojaan Jumalaa vastaan.
Job 34:37 For he adds rebellion to his sin, he clapps his hands among us, and multiplies his words against God.
Job 35:1 Elihu puhui vielä ja sanoi:
Job 35:1 Elihu spoke moreover, and said,
Job 35:2 Luuletko oikein, että sanoit: Minun vanhurskauteni on suurempi kuin Jumalan vanhurskaus?
Job 35:2 Think you this to be right, that you said, My righteousness is more than God’s?
Job 35:3 Sinä sanoit: Mitä hyötyä siitä sinulle on? Ja mitä hyötyä minulle on, jos puhdistun synnistäni?
Job 35:3 For you said, What advantage will it be to you? and, What profit shall I have, if I be cleansed from my sin?
Job 35:4 Minä vastaan sinulle ja seuralaisillesi.
Job 35:4 I will answer you, and your companions with you.
Job 35:5 Katso taivaille ja näe; ja näe pilviä, jotka ovat sinua korkeammalla.
Job 35:5 Look to the heavens, and see; and behold the clouds which are higher than you.
Job 35:6 Jos teet syntiä, mitä teet häntä vastaan? Tai jos rikkomuksesi lisääntyvät, mitä teet hänelle?
Job 35:6 If you sin, what do you against him? or if your transgressions be multiplied, what do you to him?
Job 35:7 Jos olet vanhurskas, mitä annat hänelle? Tai mitä hän ottaa sinun kädestäsi?
Job 35:7 If you be righteous, what give you him? or what receives he of your hand?
Job 35:8 Pahuutesi voi vahingoittaa ihmistä kuten sinä olet, mutta vanhurskautesi voi hyödyttää ihmisen poikaa.
Job 35:8 Your wickedness may hurt a man as you are; and your righteousness may profit the son of man.
Job 35:9 Sorron paljouden tähden he saavat sorretut itkemään, he valittavat sankarien käsivarren voimaa.
Job 35:9 By reason of the multitude of oppressions they make the oppressed to cry: they cry out by reason of the arm of the mighty.
Job 35:10 Mutta kukaan ei sanonut: Missä on Jumala, minun tekijäni, joka yöllä virittää lauluja?
Job 35:10 But none said, Where is God my maker, who gives songs in the night;
Job 35:11 Kuka opettaa meille enemmän kuin maan eläimet ja tekee meidät viisaammiksi kuin taivaan linnut?
Job 35:11 Who teaches us more than the beasts of the earth, and makes us wiser than the fowls of heaven?
Job 35:12 Siellä he huutavat, mutta kukaan ei vastaa, pahojen ihmisten ylpeyden tähden.
Job 35:12 There they cry, but none gives answer, because of the pride of evil men.
Job 35:13 Totisesti, Jumala ei kuule turhuutta, eikä Kaikkivaltias sitä katso.
Job 35:13 Surely God will not hear vanity, neither will the Almighty regard it.
Job 35:14 Vaikka sanot, ettet häntä näe, tuomio on kuitenkin hänen edessään; turvaa siis häneen.
Job 35:14 Although you say you shall not see him, yet judgment is before him; therefore trust you in him.
Job 35:15 Mutta nyt, koska näin ei ole, hän on vihassaan rankaissut, mutta ei tiedä sitä kovin voimakkaasti:
Job 35:15 But now, because it is not so, he has visited in his anger; yet he knows it not in great extremity:
Job 35:16 Sentähden Job avaa suunsa turhaan, hän puhuu paljon taitamatta.
Job 35:16 Therefore does Job open his mouth in vain; he multiplies words without knowledge.
Job 36:1 Elihu jatkoi myös ja sanoi:
Job 36:1 Elihu also proceeded, and said,
Job 36:2 Kärsikää minua vähän, niin näytän teille, etten ole vielä puhunut Jumalan puolesta.
Job 36:2 Suffer me a little, and I will show you that I have yet to speak on God’s behalf.
Job 36:3 Minä haen tietoni kaukaa ja ylistän Luojaani vanhurskaudeksi.
Job 36:3 I will fetch my knowledge from afar, and will ascribe righteousness to my Maker.
Job 36:4 Sillä totisesti, minun sanani eivät ole valhetta: täydellinen tieto on teidän kanssanne.
Job 36:4 For truly my words shall not be false: he that is perfect in knowledge is with you.
Job 36:5 Katso, Jumala on mahtava, eikä halveksi ketään: hänellä on mahtava voima ja viisaus.
Job 36:5 Behold, God is mighty, and despises not any: he is mighty in strength and wisdom.
Job 36:6 Hän ei varjele jumalattomien henkeä, vaan hankkii oikeutta köyhille.
Job 36:6 He preserves not the life of the wicked: but gives right to the poor.
Job 36:7 Hän ei käännä silmiään pois vanhurskaista, vaan he ovat valtaistuimella kuningasten kanssa, ja hän vahvistaa heidät ikuisiksi ajoiksi, ja he tulevat korotetuiksi.
Job 36:7 He withdraws not his eyes from the righteous: but with kings are they on the throne; yes, he does establish them for ever, and they are exalted.
Job 36:8 Ja jos heidät sidotaan kahleisiin ja pidetään kurituksen köysissä;
Job 36:8 And if they be bound in fetters, and be held in cords of affliction;
Job 36:9 Sitten hän näyttää heille heidän tekonsa ja heidän rikkomuksensa, jotka he ovat ylittäneet.
Job 36:9 Then he shows them their work, and their transgressions that they have exceeded.
Job 36:10 Hän avaa myös heidän korvansa kurille ja käskee heitä kääntymään pois pahuudesta.
Job 36:10 He opens also their ear to discipline, and commands that they return from iniquity.
Job 36:11 Jos he tottelevat ja palvelevat häntä, he viettävät päivänsä onnessa ja vuotensa nautinnoissa.
Job 36:11 If they obey and serve him, they shall spend their days in prosperity, and their years in pleasures.
Job 36:12 Mutta jos he eivät tottele, he hukkuvat miekkaan ja kuolevat tietoa vailla.
Job 36:12 But if they obey not, they shall perish by the sword, and they shall die without knowledge.
Job 36:13 Mutta ulkokullatut keräävät sydämessään vihaa: he eivät huuda, kun hän heidät sitoo.
Job 36:13 But the hypocrites in heart heap up wrath: they cry not when he binds them.
Job 36:14 He kuolevat nuoruudessaan, ja heidän elämänsä on saastaisten parissa.
Job 36:14 They die in youth, and their life is among the unclean.
Job 36:15 Hän pelastaa köyhät hänen ahdingostaan ja avaa heidän korvansa hänen ahdistuksessaan.
Job 36:15 He delivers the poor in his affliction, and opens their ears in oppression.
Job 36:16 Niin hän olisi siirtänyt sinut ahtaudesta avaraan paikkaan, jossa ei ole ahdasta paikkaa; ja se, mitä pöydällesi katettaisiin, olisi täynnä lihavuutta.
Job 36:16 Even so would he have removed you out of the strait into a broad place, where there is no narrow place; and that which should be set on your table should be full of fatness.
Job 36:17 Mutta sinä olet toteuttanut jumalattomien tuomion: tuomio ja vanhurskaus ovat sinut ottaneet haltuunsa.
Job 36:17 But you have fulfilled the judgment of the wicked: judgment and justice take hold on you.
Job 36:18 Koska siellä on viha, varo, ettei hän rynnäköi sinua pois; silloin suuret lunnaat eivät voi sinua pelastaa.
Job 36:18 Because there is wrath, beware lest he take you away with his stroke: then a great ransom cannot deliver you.
Job 36:19 Arvostaako hän rikkauksiasi? Ei, ei kultaa eikä kaikkia mahtivoimia.
Job 36:19 Will he esteem your riches? no, not gold, nor all the forces of strength.
Job 36:20 Älä kaipaa yötä, jolloin ihmiset hävitetään asuinpaikaltaan.
Job 36:20 Desire not the night, when people are cut off in their place.
Job 36:21 Ole varuillasi, älä välitä vääryydestä; sillä sen olet valinnut mieluummin kuin kurjuuden.
Job 36:21 Take heed, regard not iniquity: for this have you chosen rather than affliction.
Job 36:22 Katso, Jumala korottaa voimansa voimalla: kuka opettaa niin kuin hän?
Job 36:22 Behold, God exalts by his power: who teaches like him?
Job 36:23 Kuka on käskenyt hänen vaeltaa, tai kuka voi sanoa: Sinä olet tehnyt vääryyttä?
Job 36:23 Who has enjoined him his way? or who can say, You have worked iniquity?
Job 36:24 Muista, että ylistät hänen tekojaan, joita ihmiset katselevat.
Job 36:24 Remember that you magnify his work, which men behold.
Job 36:25 Jokainen ihminen voi sen nähdä; ihminen voi katsella sitä kaukaa.
Job 36:25 Every man may see it; man may behold it afar off.
Job 36:26 Katso, Jumala on suuri, emmekä me tunne häntä, eikä hänen vuosiensa lukua voida tutkia.
Job 36:26 Behold, God is great, and we know him not, neither can the number of his years be searched out.
Job 36:27 Sillä hän tekee vesipisarat pieniksi, ne kaatavat sadetta höyryn tavoin.
Job 36:27 For he makes small the drops of water: they pour down rain according to the vapor thereof:
Job 36:28 jota pilvet tihkuvat ja tihkuvat ihmisen ylle runsaasti.
Job 36:28 Which the clouds do drop and distil on man abundantly.
Job 36:29 Voiko kukaan ymmärtää pilvien leviämistä tai hänen majansa ääntä?
Job 36:29 Also can any understand the spreading of the clouds, or the noise of his tabernacle?
Job 36:30 Katso, hän levittää valonsa sen ylle ja peittää meren pohjan.
Job 36:30 Behold, he spreads his light on it, and covers the bottom of the sea.
Job 36:31 Sillä niiden mukaan hän tuomitsee kansan, hän antaa yltäkylläisesti ruokaa.
Job 36:31 For by them judges he the people; he gives meat in abundance.
Job 36:32 Pilvillä hän peittää valon ja käskee sitä olemaan loistamatta väliin tulevalla pilvellä.
Job 36:32 With clouds he covers the light; and commands it not to shine by the cloud that comes between.
Job 36:33 Sen melu kertoo siitä, ja karjakin sen höyrystä.
Job 36:33 The noise thereof shows concerning it, the cattle also concerning the vapor.
Job 37:1 Tästäkin minun sydämeni vapisee ja liikkuu paikaltaan.
Job 37:1 At this also my heart trembles, and is moved out of his place.
Job 37:2 Kuuntele tarkkaan hänen äänensä kohinaa ja ääntä, joka lähtee hänen suustaan.
Job 37:2 Hear attentively the noise of his voice, and the sound that goes out of his mouth.
Job 37:3 Hän suuntaa sen koko taivaan alle ja sen salama maan ääriin.
Job 37:3 He directs it under the whole heaven, and his lightning to the ends of the earth.
Job 37:4 Sen jälkeen kuuluu ääni, joka jylisee ylhäisyytensä äänellä, eikä hän heitä pysäytä, kun hänen äänensä kuuluu.
Job 37:4 After it a voice roars: he thunders with the voice of his excellency; and he will not stay them when his voice is heard.
Job 37:5 Jumala jylisee ihmeellisesti äänellään; hän tekee suuria tekoja, joita emme voi käsittää.
Job 37:5 God thunders marvelously with his voice; great things does he, which we cannot comprehend.
Job 37:6 Sillä hän sanoi lumelle: Ole maan päällä! samoin pienelle sateelle ja hänen voimansa suurelle sateelle.
Job 37:6 For he said to the snow, Be you on the earth; likewise to the small rain, and to the great rain of his strength.
Job 37:7 Hän sinetöi jokaisen miehen käden, jotta kaikki ihmiset tietäisivät hänen tekonsa.
Job 37:7 He seals up the hand of every man; that all men may know his work.
Job 37:8 Sitten pedot menevät luoliinsa ja pysyvät paikoillaan.
Job 37:8 Then the beasts go into dens, and remain in their places.
Job 37:9 Etelästä tulee pyörretuuli: ja pohjoisesta kylmyys.
Job 37:9 Out of the south comes the whirlwind: and cold out of the north.
Job 37:10 Jumalan henkäyksestä syntyy pakkas, ja ahtautuu vesien leveys.
Job 37:10 By the breath of God frost is given: and the breadth of the waters is straitened.
Job 37:11 Kastelemalla hän väsyttää paksun pilven, hajottaa kirkkaan pilvensä.
Job 37:11 Also by watering he wearies the thick cloud: he scatters his bright cloud:
Job 37:12 Ja hänen neuvonsa kääntävät sen ympäri: että he tekisivät maan päällä kaiken, mitä hän heille käskee.
Job 37:12 And it is turned round about by his counsels: that they may do whatever he commands them on the face of the world in the earth.
Job 37:13 Hän saa sen tulemaan, olipa kyse ojennuksesta, maansa puolesta tai armosta.
Job 37:13 He causes it to come, whether for correction, or for his land, or for mercy.
Job 37:14 Kuuntele tätä, Job: seiso paikallasi ja mieti Jumalan ihmeellisiä tekoja.
Job 37:14 Listen to this, O Job: stand still, and consider the wondrous works of God.
Job 37:15 Tiedätkö, milloin Jumala heidät poisti ja antoi pilvensä valon loistaa?
Job 37:15 Do you know when God disposed them, and caused the light of his cloud to shine?
Job 37:16 Tiedätkö pilvien tasapainon, hänen ihmeelliset tekonsa, hänen, joka on täydellisen tietävä?
Job 37:16 Do you know the balancing of the clouds, the wondrous works of him which is perfect in knowledge?
Job 37:17 Kuinka sinun vaatteesi lämpiminä pysyvät, kun hän etelätuulella tyynnyttää maan?
Job 37:17 How your garments are warm, when he quiets the earth by the south wind?
Job 37:18 Oletko hänen kanssaan levittänyt taivaan, joka on vahva ja kuin sula peili?
Job 37:18 Have you with him spread out the sky, which is strong, and as a molten looking glass?
Job 37:19 Opeta meille, mitä meidän pitäisi hänelle sanoa, sillä pimeyden tähden emme voi järjestää puhettamme.
Job 37:19 Teach us what we shall say to him; for we cannot order our speech by reason of darkness.
Job 37:20 Kertooko hänelle, että minä puhun? Jos ihminen puhuu, niin hänet varmasti niellään.
Job 37:20 Shall it be told him that I speak? if a man speak, surely he shall be swallowed up.
Job 37:21 Eivätkä ihmiset nyt näe pilvissä olevaa kirkasta valoa, vaan tuuli puhaltaa ne puhtaaksi.
Job 37:21 And now men see not the bright light which is in the clouds: but the wind passes, and cleans them.
Job 37:22 Pohjoisesta saapuu kaunis sää: Jumalan luona on pelottava majesteetti.
Job 37:22 Fair weather comes out of the north: with God is terrible majesty.
Job 37:23 Kaikkivaltiaaseen emme voi koskea. Hän on voimallinen, oikeudessa ja vanhurskaudessa runsas, ei hän rankaise.
Job 37:23 Touching the Almighty, we cannot find him out: he is excellent in power, and in judgment, and in plenty of justice: he will not afflict.
Job 37:24 Sentähden ihmiset pelkäävät häntä: hän ei kunnioita ketään, jolla on viisas sydän.
Job 37:24 Men do therefore fear him: he respects not any that are wise of heart.
Job 38:1 Silloin Herra vastasi Jobille pyörremyrskystä ja sanoi:
Job 38:1 Then the LORD answered Job out of the whirlwind, and said,
Job 38:2 Kuka tämä on, joka pimentää neuvon tietämättömillä sanoilla?
Job 38:2 Who is this that darkens counsel by words without knowledge?
Job 38:3 Vyötä nyt kupeesi kuin mies, sillä minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat minulle.
Job 38:3 Gird up now your loins like a man; for I will demand of you, and answer you me.
Job 38:4 Missä olit, kun minä maan perustin? Kerro, jos sinulla on ymmärrystä.
Job 38:4 Where were you when I laid the foundations of the earth? declare, if you have understanding.
Job 38:5 Kuka on sen mitoittanut, jos tiedät, tai kuka on sen mitoittanut?
Job 38:5 Who has laid the measures thereof, if you know? or who has stretched the line on it?
Job 38:6 Mihin sen perustukset on kiinnitetty, tai kuka laski sen kulmakiven?
Job 38:6 Whereupon are the foundations thereof fastened? or who laid the corner stone thereof;
Job 38:7 Kun aamutähdet yhdessä lauloivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?
Job 38:7 When the morning stars sang together, and all the sons of God shouted for joy?
Job 38:8 Tai kuka sulki meren ovilla, kun se puhkesi, ikään kuin se olisi tullut ulos äidin kohdusta?
Job 38:8 Or who shut up the sea with doors, when it broke forth, as if it had issued out of the womb?
Job 38:9 Kun minä tein pilvestä sen vaatteen ja synkästä pimeydestä kapalot sen ympärille,
Job 38:9 When I made the cloud the garment thereof, and thick darkness a swaddling cloth for it,
Job 38:10 Ja avasin sille säätämäni paikan ja asetin salvat ja ovet,
Job 38:10 And broke up for it my decreed place, and set bars and doors,
Job 38:11 Ja sanoi: Tähän asti sinä tulet, etkä pidemmälle; ja tähän sinun ylpeät aaltosi pysähtyvät?
Job 38:11 And said, Till now shall you come, but no further: and here shall your proud waves be stayed?
Job 38:12 Oletko käskenyt aamun ilmestystä päivistäsi asti ja antanut koiton lävitselle paikkansa?
Job 38:12 Have you commanded the morning since your days; and caused the dayspring to know his place;
Job 38:13 Että se voisi käsittää maan ääret, että jumalattomat siitä ravistettaisiin pois?
Job 38:13 That it might take hold of the ends of the earth, that the wicked might be shaken out of it?
Job 38:14 Se muuttuu sinetiksi kuin saveksi, ja ne pysyvät paikoillaan kuin vaate.
Job 38:14 It is turned as clay to the seal; and they stand as a garment.
Job 38:15 Ja jumalattomilta pidätetään heidän valonsa, ja kohotettu käsivarsi murretaan.
Job 38:15 And from the wicked their light is withheld, and the high arm shall be broken.
Job 38:16 Oletko astunut meren lähteille, vai oletko vaeltanut etsien syvyyksiä?
Job 38:16 Have you entered into the springs of the sea? or have you walked in the search of the depth?
Job 38:17 Ovatko kuoleman portit avautuneet sinulle, tai oletko nähnyt kuoleman varjon ovet?
Job 38:17 Have the gates of death been opened to you? or have you seen the doors of the shadow of death?
Job 38:18 Oletko käsittänyt maan laajuuden? Ilmoita, jos tiedät sen kaiken.
Job 38:18 Have you perceived the breadth of the earth? declare if you know it all.
Job 38:19 Missä on tie, minne valo asuu? Ja missä on pimeyden asuinsija,
Job 38:19 Where is the way where light dwells? and as for darkness, where is the place thereof,
Job 38:20 Että veisit sen sen rajoille ja tietäisit polut sen talolle?
Job 38:20 That you should take it to the bound thereof, and that you should know the paths to the house thereof?
Job 38:21 Tiedätkö sen, koska synnyit silloin, vai koska päiviesi luku on suuri?
Job 38:21 Know you it, because you were then born? or because the number of your days is great?
Job 38:22 Oletko astunut lumen aarteisiin? Tai oletko nähnyt rakeiden aarteet,
Job 38:22 Have you entered into the treasures of the snow? or have you seen the treasures of the hail,
Job 38:23 Jonka olen säästänyt ahdingon aikaa varten, taistelun ja sodan päivää varten?
Job 38:23 Which I have reserved against the time of trouble, against the day of battle and war?
Job 38:24 Mistä tiestä valo jakautuu, joka hajottaa itätuulen maan päälle?
Job 38:24 By what way is the light parted, which scatters the east wind on the earth?
Job 38:25 Kuka on avannut vesiuoman tulville, tien ukkosenjylinälle?
Job 38:25 Who has divided a watercourse for the overflowing of waters, or a way for the lightning of thunder;
Job 38:26 niin että se antaa sataa maan päälle, missä ei ole ihmistä, erämaahan, jossa ei ole ihmistä,
Job 38:26 To cause it to rain on the earth, where no man is; on the wilderness, wherein there is no man;
Job 38:27 Tyydyttääkseen aution ja hylätyn maan ja saadakseen hennon ruohon silmun puhkeamaan?
Job 38:27 To satisfy the desolate and waste ground; and to cause the bud of the tender herb to spring forth?
Job 38:28 Onko sateella isää, tai kuka on siittänyt kastepisarat?
Job 38:28 Has the rain a father? or who has begotten the drops of dew?
Job 38:29 Kenen kohdusta jää tuli? Ja kuka on taivaan harmaan huurteen siittänyt?
Job 38:29 Out of whose womb came the ice? and the hoary frost of heaven, who has gendered it?
Job 38:30 Vedet ovat peittyneet kuin kiveen, ja syvyyden pinta on jäätynyt.
Job 38:30 The waters are hid as with a stone, and the face of the deep is frozen.
Job 38:31 Voitko sitoa Plejadien suloiset vaikutukset tai avata Orionin siteet?
Job 38:31 Can you bind the sweet influences of Pleiades, or loose the bands of Orion?
Job 38:32 Voitko tuoda esiin Mazzarothin hänen aikanaan? Tai voitko opastaa Arcturusta hänen poikiensa kanssa?
Job 38:32 Can you bring forth Mazzaroth in his season? or can you guide Arcturus with his sons?
Job 38:33 Tunnetko taivaan säädökset? Voitko asettaa sen herruuden maan päälle?
Job 38:33 Know you the ordinances of heaven? can you set the dominion thereof in the earth?
Job 38:34 Voitko korottaa äänesi pilviin, niin että runsaat vedet peittäisivät sinut?
Job 38:34 Can you lift up your voice to the clouds, that abundance of waters may cover you?
Job 38:35 Voitko lähettää salamoita, niin että he menevät ja sanovat sinulle: Tässä me olemme?
Job 38:35 Can you send lightning, that they may go and say to you, Here we are?
Job 38:36 Kuka on pannut viisauden sisimpään, tai kuka on antanut sydämelle ymmärryksen?
Job 38:36 Who has put wisdom in the inward parts? or who has given understanding to the heart?
Job 38:37 Kuka voi viisaasti lukea pilvet, tai kuka voi sulkea taivaan leilit,
Job 38:37 Who can number the clouds in wisdom? or who can stay the bottles of heaven,
Job 38:38 Kun pöly kovettuu ja kokkareet tarttuvat tiukasti yhteen?
Job 38:38 When the dust grows into hardness, and the clods stuck fast together?
Job 38:39 Aiotko metsästää leijonalle saaliin, tyydyttää nuorten leijonien ruokahalun,
Job 38:39 Will you hunt the prey for the lion? or fill the appetite of the young lions,
Job 38:40 Kun he lepäilevät luolissaan ja väijyvät piilossa?
Job 38:40 When they couch in their dens, and abide in the covert to lie in wait?
Job 38:41 Kuka hankkii korpille sen ruoan? Kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen, ne harhailevat lihan puutteessa.
Job 38:41 Who provides for the raven his food? when his young ones cry to God, they wander for lack of meat.
Job 39:1 Tiedätkö, milloin kallion villivuori synnyttää, tai osaatko arvioida, milloin peurat poikivat?
Job 39:1 Know you the time when the wild goats of the rock bring forth? or can you mark when the hinds do calve?
Job 39:2 Osaatko laskea kuukaudet, jotka ne täyttävät, tai tiedätkö ajan, jolloin ne synnyttävät?
Job 39:2 Can you number the months that they fulfill? or know you the time when they bring forth?
Job 39:3 He kumartavat, he tuovat esiin poikasensa, he heittävät ulos surunsa.
Job 39:3 They bow themselves, they bring forth their young ones, they cast out their sorrows.
Job 39:4 Heidän poikasensa ovat mieluisia, ne kasvavat viljan kanssa; ne menevät pois eivätkä palaa niiden luo.
Job 39:4 Their young ones are in good liking, they grow up with corn; they go forth, and return not to them.
Job 39:5 Kuka on päästänyt villiaasin vapaaksi, tai kuka on irrottanut villiaasin siteet?
Job 39:5 Who has sent out the wild ass free? or who has loosed the bands of the wild ass?
Job 39:6 Minä olen tehnyt erämaan hänen huoneekseen ja karun maan hänen asunnokseen.
Job 39:6 Whose house I have made the wilderness, and the barren land his dwellings.
Job 39:7 Hän halveksii kaupungin väkijoukkoa eikä välitä ajurin huudosta.
Job 39:7 He scorns the multitude of the city, neither regards he the crying of the driver.
Job 39:8 Vuorten vuoristo on hänen laidunmaansa, ja hän etsii kaikkea vihreää.
Job 39:8 The range of the mountains is his pasture, and he searches after every green thing.
Job 39:9 Onko yksisarvinen halukas palvelemaan sinua vai pysymään pinnasängysi vieressä?
Job 39:9 Will the unicorn be willing to serve you, or abide by your crib?
Job 39:10 Voitko sitoa yksisarvisen köydellään vakoon, vai äestääkö se laaksot perässäsi?
Job 39:10 Can you bind the unicorn with his band in the furrow? or will he harrow the valleys after you?
Job 39:11 Luotatko häneen, hänen voimansa on suuri, vai jätätkö työsi hänen käsiinsä?
Job 39:11 Will you trust him, because his strength is great? or will you leave your labor to him?
Job 39:12 Uskotko häntä, että hän tuo siemenesi kotiin ja kokoaa ne aittaasi?
Job 39:12 Will you believe him, that he will bring home your seed, and gather it into your barn?
Job 39:13 Annoitko sinä ihanat siivet riikinkukoille? Vai siivet ja höyhenet strutsille?
Job 39:13 Gave you the goodly wings to the peacocks? or wings and feathers to the ostrich?
Job 39:14 Joka jättää munansa maahan ja lämmittää niitä tomussa,
Job 39:14 Which leaves her eggs in the earth, and warms them in dust,
Job 39:15 Ja unohtaa, että jalka voi ne murskata tai että peto voi ne murskata.
Job 39:15 And forgets that the foot may crush them, or that the wild beast may break them.
Job 39:16 Hän on paatunut poikasiaan kohtaan, ikään kuin ne eivät olisi hänen omiaan: hänen työnsä on turhaa ilman pelkoa;
Job 39:16 She is hardened against her young ones, as though they were not her’s: her labor is in vain without fear;
Job 39:17 Koska Jumala on riistänyt häneltä viisauden, hän ei ole myöskään antanut hänelle ymmärrystä.
Job 39:17 Because God has deprived her of wisdom, neither has he imparted to her understanding.
Job 39:18 Kun hän itsensä korkealle korottaa, hän pilkkaa hevosta ja sen ratsastajaa.
Job 39:18 What time she lifts up herself on high, she scorns the horse and his rider.
Job 39:19 Oletko antanut hevoselle voimaa? Oletko verhonnut sen kaulan ukkosen voimalla?
Job 39:19 Have you given the horse strength? have you clothed his neck with thunder?
Job 39:20 Voitko pelottaa häntä kuin heinäsirkkaa? Hänen sieraintensa loisto on pelottava.
Job 39:20 Can you make him afraid as a grasshopper? the glory of his nostrils is terrible.
Job 39:21 Hän kaivaa tassuaan laaksossa ja iloitsee voimastaan: hän jatkaa matkaansa aseistettuja miehiä vastaan.
Job 39:21 He paws in the valley, and rejoices in his strength: he goes on to meet the armed men.
Job 39:22 Hän pilkkaa pelkoa eikä säiky, eikä hän miekkaa pakota.
Job 39:22 He mocks at fear, and is not affrighted; neither turns he back from the sword.
Job 39:23 Vipu rätisee häntä vasten, kimalteleva keihäs ja kilpi.
Job 39:23 The quiver rattles against him, the glittering spear and the shield.
Job 39:24 Hän nielee maan raivolla ja raivolla: kumpikaan ei usko, että se on trumpetin ääntä.
Job 39:24 He swallows the ground with fierceness and rage: neither believes he that it is the sound of the trumpet.
Job 39:25 Hän huusi pasuunan pasuunoiden keskellä: Ha, ha! Ja hän haistoi kaukaa taistelun, päälliköiden jylinän ja huudon.
Job 39:25 He said among the trumpets, Ha, ha; and he smells the battle afar off, the thunder of the captains, and the shouting.
Job 39:26 Lentääkö haukka sinun viisaudellasi ja levittääkö siipensä etelää kohti?
Job 39:26 Does the hawk fly by your wisdom, and stretch her wings toward the south?
Job 39:27 Nouseeko kotka sinun käskystäsi ja tekeekö pesänsä korkealle?
Job 39:27 Does the eagle mount up at your command, and make her nest on high?
Job 39:28 Hän asuu ja yöpyy kalliolla, kallionjyrkänteellä ja linnoitetussa paikassa.
Job 39:28 She dwells and stays on the rock, on the crag of the rock, and the strong place.
Job 39:29 Sieltä hän etsii saalista, ja hänen silmänsä tarkkailevat kaukaa.
Job 39:29 From there she seeks the prey, and her eyes behold afar off.
Job 39:30 Myös sen poikaset imevät verta, ja missä surmatut ovat, siellä on se itse.
Job 39:30 Her young ones also suck up blood: and where the slain are, there is she.
Job 40:1 Ja Herra vastasi Jobille ja sanoi:
Job 40:1 Moreover the LORD answered Job, and said,
Job 40:2 Joka riitelee Kaikkivaltiaan kanssa, opettaako hän häntä? Joka Jumalaa nuhtelee, vastatkoon.
Job 40:2 Shall he that contends with the Almighty instruct him? he that reproves God, let him answer it.
Job 40:3 Silloin Job vastasi Herralle ja sanoi:
Job 40:3 Then Job answered the LORD, and said,
Job 40:4 Katso, minä olen halpamainen; mitä minä sinulle vastaisin? Minä panen käteni suulleni.
Job 40:4 Behold, I am vile; what shall I answer you? I will lay my hand on my mouth.
Job 40:5 Kerran olen puhunut, mutta en aio vastata: kyllä, kahdesti, mutta en aio jatkaa pidemmälle.
Job 40:5 Once have I spoken; but I will not answer: yes, twice; but I will proceed no further.
Job 40:6 Silloin Herra vastasi Jobille pyörremyrskystä ja sanoi:
Job 40:6 Then answered the LORD to Job out of the whirlwind, and said,
Job 40:7 Vyötä nyt kupeesi kuin mies! Minä vaadin sinulta, ja minä ilmoitan sinut minulle.
Job 40:7 Gird up your loins now like a man: I will demand of you, and declare you to me.
Job 40:8 Aiotko peruuttaa minunkin tuomioni, tuomita minut, jotta olisit itse vanhurskas?
Job 40:8 Will you also cancel my judgment? will you condemn me, that you may be righteous?
Job 40:9 Onko sinulla käsivarsi niin kuin Jumalalla, tai voitko jylistaa jylinän äänellä niin kuin hän?
Job 40:9 Have you an arm like God? or can you thunder with a voice like him?
Job 40:10 Korista itsesi nyt majesteettisuudella ja ylhäisyydellä, ja pue itsesi loistoon ja kauneuteen.
Job 40:10 Deck yourself now with majesty and excellency; and array yourself with glory and beauty.
Job 40:11 Heittäkää vihanne raivo ulos, katsokaa jokaista ylpeää ja nöyryyttäkää hänet.
Job 40:11 Cast abroad the rage of your wrath: and behold every one that is proud, and abase him.
Job 40:12 Katso kaikkia ylpeitä ja paina heidät maahan, tallaa jumalattomat maahan heidän asuinsijassaan.
Job 40:12 Look on every one that is proud, and bring him low; and tread down the wicked in their place.
Job 40:13 Kätke heidät yhdessä tomuun ja sido heidän kasvonsa salaa.
Job 40:13 Hide them in the dust together; and bind their faces in secret.
Job 40:14 Silloin minäkin tunnustan sinulle, että oma oikea kätesi voi sinut pelastaa.
Job 40:14 Then will I also confess to you that your own right hand can save you.
Job 40:15 Katso, behemotti, jonka minä sinun kanssasi tein; se syö ruohoa niin kuin härkä.
Job 40:15 Behold now behemoth, which I made with you; he eats grass as an ox.
Job 40:16 Katso, hänen voimansa on hänen kupeissaan ja hänen voimansa hänen vatsansa navassa.
Job 40:16 See now, his strength is in his loins, and his force is in the navel of his belly.
Job 40:17 Hän liikuttaa häntäänsä kuin setri: hänen kiviensä jänteet ovat kietoutuneet yhteen.
Job 40:17 He moves his tail like a cedar: the sinews of his stones are wrapped together.
Job 40:18 Hänen luunsa ovat kuin vahvat messinkipalat, hänen luunsa ovat kuin rautatankoja.
Job 40:18 His bones are as strong pieces of brass; his bones are like bars of iron.
Job 40:19 Hän on Jumalan teiden päällikkö: hän, joka hänet loi, voi saada miekkansa lähestymään häntä.
Job 40:19 He is the chief of the ways of God: he that made him can make his sword to approach to him.
Job 40:20 Varmasti vuoret tuovat hänelle ruokaa, siellä missä kaikki metsän eläimet leikkivät.
Job 40:20 Surely the mountains bring him forth food, where all the beasts of the field play.
Job 40:21 Hän lepää varjoisten puiden alla, ruovikoiden ja soiden suojassa.
Job 40:21 He lies under the shady trees, in the covert of the reed, and fens.
Job 40:22 Varjoisat puut peittävät hänet varjollaan, purojen pajut ympäröivät häntä.
Job 40:22 The shady trees cover him with their shadow; the willows of the brook compass him about.
Job 40:23 Katso, hän juo virran eikä kiirehdi: hän luottaa siihen, että voi ammentaa Jordanin suuhunsa.
Job 40:23 Behold, he drinks up a river, and hastens not: he trusts that he can draw up Jordan into his mouth.
Job 40:24 Hän ottaa sen silmillään: hänen nenänsä lävistää ansat.
Job 40:24 He takes it with his eyes: his nose pierces through snares.
Job 41:1 Voitko vetää Leviatanin ulos koukulla tai hänen kielensä köydellä, jonka lasket alas?
Job 41:1 Can you draw out leviathan with an hook? or his tongue with a cord which you let down?
Job 41:2 Voitko työntää koukun hänen nenään tai lävistää hänen leukansa piikin avulla?
Job 41:2 Can you put an hook into his nose? or bore his jaw through with a thorn?
Job 41:3 Anooko hän sinulta paljon anomuksia, puhuuko hän sinulle lempeitä sanoja?
Job 41:3 Will he make many supplications to you? will he speak soft words to you?
Job 41:4 Tekeekö hän liiton kanssasi? Otatko hänet ikuiseksi palvelijaksesi?
Job 41:4 Will he make a covenant with you? will you take him for a servant for ever?
Job 41:5 Leikitsätkö hänen kanssaan kuin linnun kanssa, vai sidotko hänet neitojesi vuoksi?
Job 41:5 Will you play with him as with a bird? or will you bind him for your maidens?
Job 41:6 Pitäisikö seuralaisten pitää hänestä pidot? Jaettaisiinko hänet kauppiaiden kesken?
Job 41:6 Shall the companions make a banquet of him? shall they part him among the merchants?
Job 41:7 Voitko täyttää hänen ihonsa piikkiraudoilla? Tai hänen päänsä kalankeihäillä?
Job 41:7 Can you fill his skin with barbed irons? or his head with fish spears?
Job 41:8 Laita kätesi hänen päälleen, muista taistelu, älä tee enempää.
Job 41:8 Lay your hand on him, remember the battle, do no more.
Job 41:9 Katso, turha on toivo hänestä: eikö kukaan masennu jo hänen näkemisestään?
Job 41:9 Behold, the hope of him is in vain: shall not one be cast down even at the sight of him?
Job 41:10 Kukaan ei ole niin raivoisa, että uskaltaisi häntä herättää: kuka sitten voi kestää minun edessäni?
Job 41:10 None is so fierce that dare stir him up: who then is able to stand before me?
Job 41:11 Kuka on estänyt minua maksamasta hänelle? Kaikki, mitä taivaan alla on, on minun.
Job 41:11 Who has prevented me, that I should repay him? whatever is under the whole heaven is mine.
Job 41:12 En peitä hänen ruumiinosiaan, enkä hänen voimaansa enkä hänen kauniita mittasuhteitaan.
Job 41:12 I will not conceal his parts, nor his power, nor his comely proportion.
Job 41:13 Kuka voi paljastaa hänen vaatteensa pinnan, tai kuka voi tulla hänen luokseen hänen kaksinkertaiset suitsinsa kanssa?
Job 41:13 Who can discover the face of his garment? or who can come to him with his double bridle?
Job 41:14 Kuka voi avata hänen kasvojensa ovet? Hänen hampaansa ovat hirvittävät joka puolelta.
Job 41:14 Who can open the doors of his face? his teeth are terrible round about.
Job 41:15 Hänen suomut ovat hänen ylpeytensä, suljettuina yhteen kuin tiivis sinetti.
Job 41:15 His scales are his pride, shut up together as with a close seal.
Job 41:16 Toinen on niin lähellä toista, ettei ilma pääse niiden väliin.
Job 41:16 One is so near to another, that no air can come between them.
Job 41:17 Ne ovat liittyneet toisiinsa, ne pysyvät yhdessä, niin etteivät ne voi erota toisistaan.
Job 41:17 They are joined one to another, they stick together, that they cannot be sundered.
Job 41:18 Hänen tarpeistaan loistaa valo, ja hänen silmänsä ovat kuin aamun silmäluomet.
Job 41:18 By his neesings a light does shine, and his eyes are like the eyelids of the morning.
Job 41:19 Hänen suustaan lähtee palavia lamppuja ja tulen kipinöitä.
Job 41:19 Out of his mouth go burning lamps, and sparks of fire leap out.
Job 41:20 Hänen sieraimistaan tulee savua kuin kiehuvasta padasta tai padasta.
Job 41:20 Out of his nostrils goes smoke, as out of a seething pot or caldron.
Job 41:21 Hänen hengityksensä sytyttää hiilet, ja hänen suustaan lähtee liekki.
Job 41:21 His breath kindles coals, and a flame goes out of his mouth.
Job 41:22 Hänen kaulassaan pysyy voima, ja suru muuttuu hänen edessään iloksi.
Job 41:22 In his neck remains strength, and sorrow is turned into joy before him.
Job 41:23 Hänen lihansa hiutaleet ovat kiinni toisissaan: ne ovat itsessään lujia; niitä ei voida liikuttaa.
Job 41:23 The flakes of his flesh are joined together: they are firm in themselves; they cannot be moved.
Job 41:24 Hänen sydämensä on luja kuin kivi; niin, kova kuin mannerten myllynkiven pala.
Job 41:24 His heart is as firm as a stone; yes, as hard as a piece of the nether millstone.
Job 41:25 Kun hän nousee ylös, pelästyvät mahtavat: murtumien tähden he puhdistavat itsensä.
Job 41:25 When he raises up himself, the mighty are afraid: by reason of breakings they purify themselves.
Job 41:26 Häntä hyökkäävän miekka ei kestä: keihästä, tikkaa eikä haarniskaa.
Job 41:26 The sword of him that lays at him cannot hold: the spear, the dart, nor the habergeon.
Job 41:27 Hän pitää rautaa oljenkortena ja messinkiä lahopuuna.
Job 41:27 He esteems iron as straw, and brass as rotten wood.
Job 41:28 Nuoli ei saa häntä pakenemaan: linkokivet muuttuvat hänen mukanaan oljenkorseksi.
Job 41:28 The arrow cannot make him flee: sling stones are turned with him into stubble.
Job 41:29 Tikanheittoja pidetään sängensuojina: hän nauraa keihään heiluttelulle.
Job 41:29 Darts are counted as stubble: he laughs at the shaking of a spear.
Job 41:30 Terävät kivet ovat hänen allansa: teräviä esineitä hän levittää mutaan.
Job 41:30 Sharp stones are under him: he spreads sharp pointed things on the mire.
Job 41:31 Hän kiehuttaa syvyyden kuin padan, hän tekee meren voideastian kaltaiseksi.
Job 41:31 He makes the deep to boil like a pot: he makes the sea like a pot of ointment.
Job 41:32 Hän tekee polun loistaakseen perässään; voisi luulla syvyyksien olevan harmaantuneita.
Job 41:32 He makes a path to shine after him; one would think the deep to be hoary.
Job 41:33 Maan päällä ei ole hänen vertaistaan, joka on luotu ilman pelkoa.
Job 41:33 On earth there is not his like, who is made without fear.
Job 41:34 Hän katselee kaikkia korkeita asioita: hän on kaikkien ylpeiden lasten kuningas.
Job 41:34 He beholds all high things: he is a king over all the children of pride.
Job 42:1 Silloin Job vastasi Herralle ja sanoi:
Job 42:1 Then Job answered the LORD, and said,
Job 42:2 Tiedän, että sinä voit tehdä kaiken, eikä mikään ajatus voi sinulta jäädä huomaamatta.
Job 42:2 I know that you can do every thing, and that no thought can be withheld from you.
Job 42:3 Kuka kätkee neuvon taitamatta? Sentähden minä puhun, etten ymmärrä, asioita, jotka ovat minulle liian ihmeellisiä, joita en tiedä.
Job 42:3 Who is he that hides counsel without knowledge? therefore have I uttered that I understood not; things too wonderful for me, which I knew not.
Job 42:4 Kuule, minä rukoilen sinua, niin minä puhun; minä kysyn sinulta ja ilmoitan sinut minulle.
Job 42:4 Hear, I beseech you, and I will speak: I will demand of you, and declare you to me.
Job 42:5 Korvakuulolta olen sinusta kuullut, mutta nyt silmäni sinut näkee.
Job 42:5 I have heard of you by the hearing of the ear: but now my eye sees you.
Job 42:6 Miksi minä inhoan itseäni ja kadun tomussa ja tuhassa.
Job 42:6 Why I abhor myself, and repent in dust and ashes.
Job 42:7 Ja tapahtui, että sen jälkeen kun Herra oli puhunut nämä sanat Jobille, Herra sanoi teemanilaiselle Elifasille: Minun vihani on syttynyt sinua ja sinun kahta ystävääsi kohtaan, koska ette ole puhuneet minusta oikein, niin kuin minun palvelijani Job.
Job 42:7 And it was so, that after the LORD had spoken these words to Job, the LORD said to Eliphaz the Temanite, My wrath is kindled against you, and against your two friends: for you have not spoken of me the thing that is right, as my servant Job has.
Job 42:8 Ottakaa siis teille seitsemän härkää ja seitsemän pässiä ja menkää palvelijani Jobin luo ja uhratkaa puolestanne polttouhri. Palvelijani Job rukoilee teidän puolestanne. Minä otan vastaan rukouksen, etten tekisi teille tyhmyyttänne, kun ette ole puhuneet.
Job 42:8 Therefore take to you now seven bullocks and seven rams, and go to my servant Job, and offer up for yourselves a burnt offering; and my servant Job shall pray for you: for him will I accept: lest I deal with you after your folly, in that you have not spok
Job 42:9 Niin teemanilainen Elifas, suuhilainen Bildad ja naemalainen Sofar menivät ja tekivät niin kuin Herra oli heille käskenyt; ja Herra otti Jobin vastaan.
Job 42:9 So Eliphaz the Temanite and Bildad the Shuhite and Zophar the Naamathite went, and did according as the LORD commanded them: the LORD also accepted Job.
Job 42:10 Ja Herra käänsi Jobin kohtalon, kun hän rukoili ystäviensä puolesta; ja Herra antoi Jobille kaksinkertaisesti sen, mitä hänellä oli ennen ollut.
Job 42:10 And the LORD turned the captivity of Job, when he prayed for his friends: also the LORD gave Job twice as much as he had before.
Job 42:11 Niin tulivat hänen luokseen kaikki hänen veljensä ja kaikki hänen sisarensa ja kaikki, jotka olivat olleet hänen entisiä tuttaviaan, ja söivät leipää hänen kanssaan hänen talossaan. He valittivat ja lohduttivat häntä kaikesta siitä onnettomuudesta, jonka Herra oli antanut hänelle.
Job 42:11 Then came there to him all his brothers, and all his sisters, and all they that had been of his acquaintance before, and did eat bread with him in his house: and they bemoaned him, and comforted him over all the evil that the LORD had brought on him: ever
Job 42:12 Niin Herra siunasi Jobin elämän loppuvaiheita runsaammin kuin sen alkuja, sillä hänellä oli neljätoistatuhatta lammasta, kuusituhatta kamelia, tuhat härkäparia ja tuhat aasintammaa.
Job 42:12 So the LORD blessed the latter end of Job more than his beginning: for he had fourteen thousand sheep, and six thousand camels, and a thousand yoke of oxen, and a thousand she asses.
Job 42:13 Hänellä oli myös seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.
Job 42:13 He had also seven sons and three daughters.
Job 42:14 Ja hän antoi ensimmäisen nimen Jemima, toisen nimen Ketsia ja kolmannen nimen Keren-Happuk.
Job 42:14 And he called the name of the first, Jemima; and the name of the second, Kezia; and the name of the third, Kerenhappuch.
Job 42:15 Eikä koko maassa ollut niin kauniita naisia kuin Jobin tyttäret; ja heidän isänsä antoi heille perintöosan heidän veljiensä joukossa.
Job 42:15 And in all the land were no women found so fair as the daughters of Job: and their father gave them inheritance among their brothers.
Job 42:16 Tämän jälkeen Job eli sata neljäkymmentä vuotta ja näki poikansa ja poikansa neljässä sukupolvessa.
Job 42:16 After this lived Job an hundred and forty years, and saw his sons, and his sons’ sons, even four generations.
Job 42:17 Niin Job kuoli vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena.
Job 42:17 So Job died, being old and full of days.
Psalmi 1:1 Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomien neuvossa, ei seiso syntisten tiellä eikä istu pilkkaajien paikalla.
Psalm 1:1 Blessed is the man that walks not in the counsel of the ungodly, nor stands in the way of sinners, nor sits in the seat of the scornful.
Psalmi 1:2 Vaan hänen ilonsa on Herran laissa, ja hänen lakiaan hän miettii päivin ja öin.
Psalm 1:2 But his delight is in the law of the LORD; and in his law does he meditate day and night.
Psalmi 1:3 Ja hän on kuin istutettu puu vesivirtojen varsille, joka antaa hedelmänsä ajallaan; eikä hänen lehtensä lakastu, ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
Psalm 1:3 And he shall be like a tree planted by the rivers of water, that brings forth his fruit in his season; his leaf also shall not wither; and whatever he does shall prosper.
Psalmi 1:4 Jumalattomat eivät ole niin, vaan he ovat kuin akanoita, jotka tuuli ajaa pois.
Psalm 1:4 The ungodly are not so: but are like the chaff which the wind drives away.
Psalmi 1:5 Sen tähden jumalattomat eivät kestä tuomiossa eivätkä syntiset vanhurskaiden seurakunnassa.
Psalm 1:5 Therefore the ungodly shall not stand in the judgment, nor sinners in the congregation of the righteous.
Psalmi 1:6 Sillä Herra tuntee vanhurskasten tien, mutta jumalattomien tie hukkuu.
Psalm 1:6 For the LORD knows the way of the righteous: but the way of the ungodly shall perish.
Psalmi 2:1 Miksi pakanat raivoavat ja kansa turhia ajattelee?
Psalm 2:1 Why do the heathen rage, and the people imagine a vain thing?
Psalmi 2:2 Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuaan vastaan sanoen:
Psalm 2:2 The kings of the earth set themselves, and the rulers take counsel together, against the LORD, and against his anointed, saying,
Psalmi 2:3 Katkaiskaamme heidän siteensä ja heittäkäämme pois heidän köytensä päältämme.
Psalm 2:3 Let us break their bands asunder, and cast away their cords from us.
Psalmi 2:4 Hän, joka taivaissa istuu, nauraa; Herra pitää heitä pilkkanaan.
Psalm 2:4 He that sits in the heavens shall laugh: the LORD shall have them in derision.
Psalmi 2:5 Silloin hän puhuu heille vihassaan ja ärsyttää heitä kiivaudessaan.
Psalm 2:5 Then shall he speak to them in his wrath, and vex them in his sore displeasure.
Psalmi 2:6 Silti minä olen asettanut kuninkaani pyhälle vuorelleni Siioniin.
Psalm 2:6 Yet have I set my king on my holy hill of Zion.
Psalmi 2:7 Minä julistan säädöksen: Herra on sanonut minulle: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
Psalm 2:7 I will declare the decree: the LORD has said to me, You are my Son; this day have I begotten you.
Psalmi 2:8 Pyydä minulta, niin minä annan sinulle perintöosaksesi pakanat ja omiksesi maan ääret.
Psalm 2:8 Ask of me, and I shall give you the heathen for your inheritance, and the uttermost parts of the earth for your possession.
Psalmi 2:9 Sinä murskaat heidät rautasauvalla, sinä murskaat heidät kappaleiksi kuin savenvalaja-astian.
Psalm 2:9 You shall break them with a rod of iron; you shall dash them in pieces like a potter’s vessel.
Psalmi 2:10 Olkaa siis viisaita, te kuninkaat; ottakaa opetusta, te maan tuomarit.
Psalm 2:10 Be wise now therefore, O you kings: be instructed, you judges of the earth.
Psalmi 2:11 Palvelkaa Herraa peläten, iloitkaa vavisten.
Psalm 2:11 Serve the LORD with fear, and rejoice with trembling.
Psalmi 2:12 Suutelkaa Poikaa, ettei hän vihastuisi ja te hukkuisi tieltänne, kun hänen vihansa syttyy vain hetkeksi. Autuaita kaikki, jotka panevat turvansa häneen.
Psalm 2:12 Kiss the Son, lest he be angry, and you perish from the way, when his wrath is kindled but a little. Blessed are all they that put their trust in him.
Psalmi 3:1 Herra, kuinka paljon on niitä, jotka minua vaivaavat! Monet ovat ne, jotka nousevat minua vastaan.
Psalm 3:1 Lord, how are they increased that trouble me! many are they that rise up against me.
Psalmi 3:2 Monet sanovat minun sielustani: Ei ole hänelle apua Jumalassa. Sela.
Psalm 3:2 Many there be which say of my soul, There is no help for him in God. Selah.
Psalmi 3:3 Mutta sinä, Herra, olet minun kilpeni, minun kunniani ja se, joka nostaa minun pääni.
Psalm 3:3 But you, O LORD, are a shield for me; my glory, and the lifter up of my head.
Psalmi 3:4 Minä huusin äänelläni Herraa, ja hän vastasi minua pyhältä vuoreltaan. Sela.
Psalm 3:4 I cried to the LORD with my voice, and he heard me out of his holy hill. Selah.
Psalmi 3:5 Minä kävin levolle ja nukuin; minä heräsin, sillä Herra tuki minua.
Psalm 3:5 I laid me down and slept; I awaked; for the LORD sustained me.
Psalmi 3:6 En minä pelkää kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka ovat asettuneet minua vastaan joka puolelta.
Psalm 3:6 I will not be afraid of ten thousands of people, that have set themselves against me round about.
Psalmi 3:7 Nouse, Herra, pelasta minut, Jumalani, sillä sinä olet lyönyt kaikkia vihollisiani poskiluille, olet murskannut jumalattomien hampaat.
Psalm 3:7 Arise, O LORD; save me, O my God: for you have smitten all my enemies on the cheek bone; you have broken the teeth of the ungodly.
Psalmi 3:8 Pelastus on Herran, sinun siunauksesi tulkoon kansasi päälle. Sela.
Psalm 3:8 Salvation belongs to the LORD: your blessing is on your people. Selah.
Psalmi 4:1 Kuule minua, kun huudan, sinä minun vanhurskauteni Jumala. Sinä olet avannut minulle oveni ahdingossa; armahda minua ja kuule rukoukseni.
Psalm 4:1 Hear me when I call, O God of my righteousness: you have enlarged me when I was in distress; have mercy on me, and hear my prayer.
Psalmi 4:2 Te ihmislapset, kuinka kauan te teet minun kunniani häpeäksi? Kuinka kauan te rakastatte turhuutta ja tavoittelette petosta? Sela!
Psalm 4:2 O you sons of men, how long will you turn my glory into shame? how long will you love vanity, and seek after leasing? Selah.
Psalmi 4:3 Mutta tiedä, että Herra on erottanut itselleen hurskaan; Herra kuulee, kun minä huudan häntä avuksi.
Psalm 4:3 But know that the LORD has set apart him that is godly for himself: the LORD will hear when I call to him.
Psalmi 4:4 Pelästy, äläkä syntiä tee. Keskustele sydämesi kanssa vuoteessasi ja ole hiljaa. Sela.
Psalm 4:4 Stand in awe, and sin not: commune with your own heart on your bed, and be still. Selah.
Psalmi 4:5 Uhratkaa vanhurskauden uhreja ja turvatkaa Herraan.
Psalm 4:5 Offer the sacrifices of righteousness, and put your trust in the LORD.
Psalmi 4:6 Monet sanovat: Kuka meille hyvää osoittaa? Herra, nosta kasvojesi valo meidän yllemme.
Psalm 4:6 There be many that say, Who will show us any good? LORD, lift you up the light of your countenance on us.
Psalmi 4:7 Sinä olet antanut minun sydämeeni ilon, enemmän kuin silloin, kun heidän viljansa ja viininsä runsaudessa olivat.
Psalm 4:7 You have put gladness in my heart, more than in the time that their corn and their wine increased.
Psalmi 4:8 Minä käyn sekä rauhassa levolle että nukun, sillä sinä, Herra, ainoastaan annat minun asua turvassa.
Psalm 4:8 I will both lay me down in peace, and sleep: for you, LORD, only make me dwell in safety.
Psalmi 5:1 Herra, ota korviisi minun sanani, tarkkaile minun ajatuksiani.
Psalm 5:1 Give ear to my words, O LORD, consider my meditation.
Psalmi 5:2 Kuule minun huutoni ääni, minun Kuninkaani ja Jumalani, sillä sinua minä rukoilen.
Psalm 5:2 Listen to the voice of my cry, my King, and my God: for to you will I pray.
Psalmi 5:3 Herra, sinä kuulet aamulla minun ääneni; aamulla minä käännyn rukoukseni sinun puoleesi ja katson ylös.
Psalm 5:3 My voice shall you hear in the morning, O LORD; in the morning will I direct my prayer to you, and will look up.
Psalmi 5:4 Sillä sinä et ole Jumala, joka mielistyy vääryyteen, eikä pahuus saa asua sinun luonasi.
Psalm 5:4 For you are not a God that has pleasure in wickedness: neither shall evil dwell with you.
Psalmi 5:5 Tyhmät eivät kestä sinun edessäsi: sinä vihaat kaikkia vääryydentekijöitä.
Psalm 5:5 The foolish shall not stand in your sight: you hate all workers of iniquity.
Psalmi 5:6 Sinä tuhoat ne, jotka valehtelevat; Herra inhoaa veristä ja petollista miestä.
Psalm 5:6 You shall destroy them that speak leasing: the LORD will abhor the bloody and deceitful man.
Psalmi 5:7 Mutta minä tulen sinun taloosi sinun suuressa armossasi ja kumarran sinun pelkossasi kohti pyhää temppeliäsi.
Psalm 5:7 But as for me, I will come into your house in the multitude of your mercy: and in your fear will I worship toward your holy temple.
Psalmi 5:8 Herra, johdata minua vanhurskaudessasi vihollisteni tähden; tee tiesi tasaiseksi minun eteeni.
Psalm 5:8 Lead me, O LORD, in your righteousness because of my enemies; make your way straight before my face.
Psalmi 5:9 Sillä heidän suussaan ei ole uskollisuutta, heidän sisimpänsä on täynnä pahuutta, heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellään he liehakoivat.
Psalm 5:9 For there is no faithfulness in their mouth; their inward part is very wickedness; their throat is an open sepulcher; they flatter with their tongue.
Psalmi 5:10 Tuhoa sinä heidät, Jumala; anna heidän langeta omien neuvojensa tähden; heitä heidät pois heidän rikkomustensa paljouden tähden, sillä he ovat kapinoineet sinua vastaan.
Psalm 5:10 Destroy you them, O God; let them fall by their own counsels; cast them out in the multitude of their transgressions; for they have rebelled against you.
Psalmi 5:11 Mutta iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat. Huutakoot he aina ilosta, sillä sinä suojelet heitä. Riemuitkoot ne, jotka rakastavat sinun nimeäsi.
Psalm 5:11 But let all those that put their trust in you rejoice: let them ever shout for joy, because you defend them: let them also that love your name be joyful in you.
Psalmi 5:12 Sillä sinä, Herra, siunaat vanhurskasta, sinä ympäröit hänet suosiolla kuin kilvellä.
Psalm 5:12 For you, LORD, will bless the righteous; with favor will you compass him as with a shield.
Psalmi 6:1 Herra, älä nuhtele minua vihassasi, äläkä kurita minua kiivaudessasi.
Psalm 6:1 O LORD, rebuke me not in your anger, neither chasten me in your hot displeasure.
Psalmi 6:2 Herra, armahda minua, sillä minä olen heikko; Herra, paranna minut, sillä minun luuni ovat murheen murtamat.
Psalm 6:2 Have mercy on me, O LORD; for I am weak: O LORD, heal me; for my bones are vexed.
Psalmi 6:3 Minun sieluni on myös kovin tuskallinen: mutta sinä, Herra, kuinka kauan?
Psalm 6:3 My soul is also sore vexed: but you, O LORD, how long?
Psalmi 6:4 Herra, käänny takaisin, pelasta minun sieluni: pelasta minut armosi tähden.
Psalm 6:4 Return, O LORD, deliver my soul: oh save me for your mercies’ sake.
Psalmi 6:5 Sillä kuolemassa ei sinua muisteta: kuka sinua haudassa kiittää?
Psalm 6:5 For in death there is no remembrance of you: in the grave who shall give you thanks?
Psalmi 6:6 Olen väsynyt voivotteluuni; koko yön minä teen vuoteeni uimaan, kastelen vuoteeni kyynelilläni.
Psalm 6:6 I am weary with my groaning; all the night make I my bed to swim; I water my couch with my tears.
Psalmi 6:7 Silmäni on kulunut surusta, se vanhenee kaikkien vihollisteni tähden.
Psalm 6:7 My eye is consumed because of grief; it waxes old because of all my enemies.
Psalmi 6:8 Menkää pois minun luota, kaikki te vääryydentekijät, sillä Herra on kuullut minun itkun äänen.
Psalm 6:8 Depart from me, all you workers of iniquity; for the LORD has heard the voice of my weeping.
Psalmi 6:9 Herra on kuullut minun rukoukseni, Herra ottaa vastaan minun rukoukseni.
Psalm 6:9 The LORD has heard my supplication; the LORD will receive my prayer.
Psalmi 6:10 Häpeäkööt ja harmikoot kaikki viholliseni: palatkoot he ja häpeäkööt äkkiä.
Psalm 6:10 Let all my enemies be ashamed and sore vexed: let them return and be ashamed suddenly.
Psalmi 7:1 Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan: pelasta minut kaikista vainoojistani ja pelasta minut.
Psalm 7:1 O LORD my God, in you do I put my trust: save me from all them that persecute me, and deliver me:
Psalmi 7:2 Ettei hän repäise sieluni kappaleiksi kuin leijona, raapii sitä kappaleiksi, eikä pelastajaa ole.
Psalm 7:2 Lest he tear my soul like a lion, rending it in pieces, while there is none to deliver.
Psalmi 7:3 Herra, minun Jumalani, jos olen tämän tehnyt, jos käsissäni on vääryys,
Psalm 7:3 O LORD my God, If I have done this; if there be iniquity in my hands;
Psalmi 7:4 Jos olen pahan kostanut sille, joka oli rauhassa kanssani; (niin, olen pelastanut hänet, joka on syyttä viholliseni:)
Psalm 7:4 If I have rewarded evil to him that was at peace with me; (yes, I have delivered him that without cause is my enemy:)
Psalmi 7:5 Vainoakoon vihollinen minun sieluani ja ottakoon sen, tallaakoon hän elämäni maan päälle ja laskekoon kunniani tomuun. Sela.
Psalm 7:5 Let the enemy persecute my soul, and take it; yes, let him tread down my life on the earth, and lay my honor in the dust. Selah.
Psalmi 7:6 Nouse, Herra, vihassasi, ylhäällä vihollisteni raivon tähden, herää minun puolestani sitä tuomiota varten, jonka olet säätänyt.
Psalm 7:6 Arise, O LORD, in your anger, lift up yourself because of the rage of my enemies: and awake for me to the judgment that you have commanded.
Psalmi 7:7 Niin kansan joukko piirittää sinut: heidän tähtensä sinun pitää siis palaaman korkeuteen.
Psalm 7:7 So shall the congregation of the people compass you about: for their sakes therefore return you on high.
Psalmi 7:8 Herra tuomitkoon kansat: tuomitse minut, Herra, minun vanhurskauteni ja nuhteettomuuteni mukaan.
Psalm 7:8 The LORD shall judge the people: judge me, O LORD, according to my righteousness, and according to my integrity that is in me.
Psalmi 7:9 Loppukoon jumalattomien pahuus, mutta vahvista vanhurskaat, sillä vanhurskas Jumala koettelee sydämet ja munaskuut.
Psalm 7:9 Oh let the wickedness of the wicked come to an end; but establish the just: for the righteous God tries the hearts and reins.
Psalmi 7:10 Minun puolustukseni on Jumalassa, joka pelastaa oikeamieliset.
Psalm 7:10 My defense is of God, which saves the upright in heart.
Psalmi 7:11 Jumala tuomitsee vanhurskaat, ja Jumala on vihainen jumalattomille joka päivä.
Psalm 7:11 God judges the righteous, and God is angry with the wicked every day.
Psalmi 7:12 Ellei hän käänny, hän teroittaa miekkansa; hän on jännittänyt jousensa ja valmistanut sen.
Psalm 7:12 If he turn not, he will whet his sword; he has bent his bow, and made it ready.
Psalmi 7:13 Hän on myös valmistanut hänelle kuoleman välikappaleet; hän määrää nuolensa vainoojia vastaan.
Psalm 7:13 He has also prepared for him the instruments of death; he ordains his arrows against the persecutors.
Psalmi 7:14 Katso, hän kärsii vääryyttä, on siittänyt turmion ja synnyttänyt valheen.
Psalm 7:14 Behold, he travails with iniquity, and has conceived mischief, and brought forth falsehood.
Psalmi 7:15 Hän teki kuopan ja kaivoi sen, ja putosi ojaan, jonka hän teki.
Psalm 7:15 He made a pit, and dig it, and is fallen into the ditch which he made.
Psalmi 7:16 Hänen pahuutensa kääntyy hänen oman päänsä päälle, ja hänen väkivaltansa lankeaa hänen omalle otsalleen.
Psalm 7:16 His mischief shall return on his own head, and his violent dealing shall come down on his own pate.
Psalmi 7:17 Minä ylistän Herraa hänen vanhurskautensa mukaan, veisaan kiitosta Herran, Korkeimman, nimelle.
Psalm 7:17 I will praise the LORD according to his righteousness: and will sing praise to the name of the LORD most high.
Psalmi 8:1 Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa! Sinä, joka olet asettanut kunniasi taivaitten yläpuolelle.
Psalm 8:1 O LORD, our Lord, how excellent is your name in all the earth! who have set your glory above the heavens.
Psalmi 8:2 Lapsen ja imeväisen suusta sinä olet säätänyt voiman vihollisiasi vastaan, että voisit vaimentaa vihollisen ja kostajan.
Psalm 8:2 Out of the mouth of babes and sucklings have you ordained strength because of your enemies, that you might still the enemy and the avenger.
Psalmi 8:3 Kun minä katselen sinun taivaitasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut;
Psalm 8:3 When I consider your heavens, the work of your fingers, the moon and the stars, which you have ordained;
Psalmi 8:4 Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, ja ihmisen poika, että sinä hänestä pidät huolen?
Psalm 8:4 What is man, that you are mindful of him? and the son of man, that you visit him?
Psalmi 8:5 Sinä olet tehnyt hänet vähän enkeleitä halvemmaksi ja kruunannut hänet kirkkaudella ja kunnialla.
Psalm 8:5 For you have made him a little lower than the angels, and have crowned him with glory and honor.
Psalmi 8:6 Sinä asetit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaiken hänen jalkojensa alle.
Psalm 8:6 You made him to have dominion over the works of your hands; you have put all things under his feet:
Psalmi 8:7 Kaikki lampaat ja härät, kyllä, ja kedon eläimet;
Psalm 8:7 All sheep and oxen, yes, and the beasts of the field;
Psalmi 8:8 Taivaan linnut ja meren kalat ja kaikki, mikä merten poluilla kulkee.
Psalm 8:8 The fowl of the air, and the fish of the sea, and whatever passes through the paths of the seas.
Psalmi 8:9 Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi koko maan päällä!
Psalm 8:9 O LORD our Lord, how excellent is your name in all the earth!
Psalmi 9:1 Minä ylistän sinua, Herra, kaikesta sydämestäni, minä ilmoitan kaikki sinun ihmeelliset tekosi.
Psalm 9:1 I will praise you, O LORD, with my whole heart; I will show forth all your marvelous works.
Psalmi 9:2 Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein.
Psalm 9:2 I will be glad and rejoice in you: I will sing praise to your name, O you most High.
Psalmi 9:3 Kun viholliseni kääntyvät takaisin, he kaatuvat ja hukkuvat sinun edessäsi.
Psalm 9:3 When my enemies are turned back, they shall fall and perish at your presence.
Psalmi 9:4 Sinä olet ajanut minun oikeuttani ja asiaani, sinä olet istunut valtaistuimella ja tuominnut oikein.
Psalm 9:4 For you have maintained my right and my cause; you sat in the throne judging right.
Psalmi 9:5 Sinä olet nuhdellut pakanoita, tuhonnut jumalattomat, pyyhkinyt heidän nimensä pois ikuisiksi ajoiksi.
Psalm 9:5 You have rebuked the heathen, you have destroyed the wicked, you have put out their name for ever and ever.
Psalmi 9:6 Oi sinä vihollinen, tuho on tullut ikuiseksi lopukseen: ja sinä olet tuhonnut kaupungit; niiden muisto on kadonnut niiden mukana.
Psalm 9:6 O you enemy, destructions are come to a perpetual end: and you have destroyed cities; their memorial is perished with them.
Psalmi 9:7 Mutta Herra pysyy iankaikkisesti, hän on valmistanut valtaistuimensa tuomiota varten.
Psalm 9:7 But the LORD shall endure for ever: he has prepared his throne for judgment.
Psalmi 9:8 Ja hän tuomitsee maailman vanhurskaudessa, hän jakaa oikeutta kansoille oikeamielisyydessä.
Psalm 9:8 And he shall judge the world in righteousness, he shall minister judgment to the people in uprightness.
Psalmi 9:9 Herra on myös sorrettujen turva, turva ahdingon aikoina.
Psalm 9:9 The LORD also will be a refuge for the oppressed, a refuge in times of trouble.
Psalmi 9:10 Ja ne, jotka tuntevat sinun nimesi, turvaavat sinuun; sillä sinä, Herra, et ole hylännyt niitä, jotka sinua etsivät.
Psalm 9:10 And they that know your name will put their trust in you: for you, LORD, have not forsaken them that seek you.
Psalmi 9:11 Veisatkaa ylistystä Herralle, joka asuu Siionissa: kertokaa kansojen keskuudessa hänen suurista teoistaan.
Psalm 9:11 Sing praises to the LORD, which dwells in Zion: declare among the people his doings.
Psalmi 9:12 Kun hän verta tutkii, hän muistaa heidät: hän ei unohda nöyrien huutoa.
Psalm 9:12 When he makes inquisition for blood, he remembers them: he forgets not the cry of the humble.
Psalmi 9:13 Herra, armahda minua; katso minun kurjuuttani, jota minä kärsin vihaajieni tähden, sinä joka nostat minut kuoleman porteista.
Psalm 9:13 Have mercy on me, O LORD; consider my trouble which I suffer of them that hate me, you that lift me up from the gates of death:
Psalmi 9:14 Jotta voisin julistaa kaiken sinun ylistyksesi Siionin tyttären porteissa: minä iloitsen sinun pelastuksestasi.
Psalm 9:14 That I may show forth all your praise in the gates of the daughter of Zion: I will rejoice in your salvation.
Psalmi 9:15 Pakanat ovat vajonneet tekemäänsä kuoppaan, heidän oma jalkansa on tarttunut verkkoon, jonka he kätkivät.
Psalm 9:15 The heathen are sunk down in the pit that they made: in the net which they hid is their own foot taken.
Psalmi 9:16 Herra tunnetaan tuomioistaan, jotka hän toteuttaa: jumalaton on pauloihinsa omien kättensä tekoihin. Higgajon. Sela.
Psalm 9:16 The LORD is known by the judgment which he executes: the wicked is snared in the work of his own hands. Higgaion. Selah.
Psalmi 9:17 Jumalattomat joutuvat helvettiin, kaikki kansat, jotka unohtavat Jumalan.
Psalm 9:17 The wicked shall be turned into hell, and all the nations that forget God.
Psalmi 9:18 Sillä köyhiä ei ikuisesti unohdeta: köyhien odotus ei katoa ikuisesti.
Psalm 9:18 For the needy shall not always be forgotten: the expectation of the poor shall not perish for ever.
Psalmi 9:19 Nouse, Herra, älköön ihminen voittako, tuomitkoon pakanat sinun edessäsi.
Psalm 9:19 Arise, O LORD; let not man prevail: let the heathen be judged in your sight.
Psalmi 9:20 Herra, pelota heitä, että kansat tietäisivät olevansa vain ihmisiä. Sela.
Psalm 9:20 Put them in fear, O LORD: that the nations may know themselves to be but men. Selah.
Psalmi 10:1 Miksi sinä, Herra, seisot kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?
Psalm 10:1 Why stand you afar off, O LORD? why hide you yourself in times of trouble?
Psalmi 10:2 Jumalaton vainoaa ylpeydessään köyhiä: antakoot heidän joutua ansaan heidän keksimiensä juonien parissa.
Psalm 10:2 The wicked in his pride does persecute the poor: let them be taken in the devices that they have imagined.
Psalmi 10:3 Sillä jumalaton kerskuu sydämensä himoa ja siunaa ahneet, joita Herra inhoaa.
Psalm 10:3 For the wicked boasts of his heart’s desire, and blesses the covetous, whom the LORD abhors.
Psalmi 10:4 Jumalaton ei ylpeyden vuoksi etsi Jumalaa; Jumala ei ole kaikissa hänen ajatuksissaan.
Psalm 10:4 The wicked, through the pride of his countenance, will not seek after God: God is not in all his thoughts.
Psalmi 10:5 Hänen tiensä ovat aina tuskalliset, sinun tuomiosi ovat kaukana hänen silmistään; hän pöyhkeilee kaikkia vihollisiaan vastaan.
Psalm 10:5 His ways are always grievous; your judgments are far above out of his sight: as for all his enemies, he puffs at them.
Psalmi 10:6 Hän on sanonut sydämessään: Minä en horju, sillä en koskaan joudu ahdinkoon.
Psalm 10:6 He has said in his heart, I shall not be moved: for I shall never be in adversity.
Psalmi 10:7 Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta ja kavaluutta, hänen kielensä alla on ilkivaltaa ja turhuutta.
Psalm 10:7 His mouth is full of cursing and deceit and fraud: under his tongue is mischief and vanity.
Psalmi 10:8 Hän istuu kylien piilopaikoissa, salaisissa paikoissa hän murhaa viattomia, hänen silmänsä ovat salaa köyhiä vastaan.
Psalm 10:8 He sits in the lurking places of the villages: in the secret places does he murder the innocent: his eyes are privately set against the poor.
Psalmi 10:9 Hän väijyy salaa kuin leijona luolassaan: hän väijyy köyhää saadakseen kiinni; hän saa köyhän kiinni, kun vetää hänet verkkoonsa.
Psalm 10:9 He lies in wait secretly as a lion in his den: he lies in wait to catch the poor: he does catch the poor, when he draws him into his net.
Psalmi 10:10 Hän kyyristyy ja nöyrtyy, jotta köyhät kaatuisivat hänen väkeviensä viereen.
Psalm 10:10 He crouches, and humbles himself, that the poor may fall by his strong ones.
Psalmi 10:11 Hän on sanonut sydämessään: Jumala on sen unhottanut; hän kätkee kasvonsa, eikä hän sitä koskaan näe.
Psalm 10:11 He has said in his heart, God has forgotten: he hides his face; he will never see it.
Psalmi 10:12 Nouse, Herra, Jumala, kohota kätesi, älä unohda nöyriä.
Psalm 10:12 Arise, O LORD; O God, lift up your hand: forget not the humble.
Psalmi 10:13 Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Hän sanoo sydämessään: Et sinä sitä vaadi.
Psalm 10:13 Why does the wicked scorn God? he has said in his heart, You will not require it.
Psalmi 10:14 Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä näet pahuuden ja ilkeyden, ja kostat sen kädelläsi: köyhä uskoutuu sinun huostaasi, sinä olet orpojen auttaja.
Psalm 10:14 You have seen it; for you behold mischief and spite, to requite it with your hand: the poor commits himself to you; you are the helper of the fatherless.
Psalmi 10:15 Murskaa jumalattoman ja pahan miehen käsivarsi, etsi hänen pahuuttaan, kunnes et sitä löydä.
Psalm 10:15 Break you the arm of the wicked and the evil man: seek out his wickedness till you find none.
Psalmi 10:16 Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti: pakanat ovat hukkuneet hänen maastaan.
Psalm 10:16 The LORD is King for ever and ever: the heathen are perished out of his land.
Psalmi 10:17 Herra, sinä olet kuullut nöyrien toiveen, sinä valmistat heidän sydämensä, sinä annat korvasi kuulla.
Psalm 10:17 LORD, you have heard the desire of the humble: you will prepare their heart, you will cause your ear to hear:
Psalmi 10:18 Tuomitsemaan orpoja ja sorrettuja, ettei maan ihminen enää sortaisi.
Psalm 10:18 To judge the fatherless and the oppressed, that the man of the earth may no more oppress.
Psalmi 11:1 Herraan minä turvaan: kuinka te sanotte minun sielulleni: Pakene vuorellesi kuin lintu?
Psalm 11:1 In the LORD put I my trust: how say you to my soul, Flee as a bird to your mountain?
Psalmi 11:2 Sillä katso, jumalattomat jännittävät jousensa, he virittävät nuolensa jänteelle ampuakseen salaa oikeamielisiä.
Psalm 11:2 For, see, the wicked bend their bow, they make ready their arrow on the string, that they may privately shoot at the upright in heart.
Psalmi 11:3 Jos perustukset murretaan, mitä vanhurskas voi tehdä?
Psalm 11:3 If the foundations be destroyed, what can the righteous do?
Psalmi 11:4 Herra on pyhässä temppelissään, Herran valtaistuin on taivaassa; hänen silmänsä katsovat, hänen silmäluomet koettelevat, ihmislapset.
Psalm 11:4 The LORD is in his holy temple, the LORD’s throne is in heaven: his eyes behold, his eyelids try, the children of men.
Psalmi 11:5 Herra koettelee vanhurskaita, mutta jumalatonta ja väkivaltaa rakastavaa hänen sielunsa vihaa.
Psalm 11:5 The LORD tries the righteous: but the wicked and him that loves violence his soul hates.
Psalmi 11:6 Jumalattomien päälle hän sataa pauloja, tulta ja tulikiveä ja hirvittävän myrskyn: tämä on heidän maljansa osa.
Psalm 11:6 On the wicked he shall rain snares, fire and brimstone, and an horrible tempest: this shall be the portion of their cup.
Psalmi 11:7 Sillä vanhurskas Herra rakastaa vanhurskautta, hänen kasvonsa katsovat oikeamielisiä.
Psalm 11:7 For the righteous LORD loves righteousness; his countenance does behold the upright.
Psalmi 12:1 Auta, Herra, sillä hurskas mies loppuu, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.
Psalm 12:1 Help, LORD; for the godly man ceases; for the faithful fail from among the children of men.
Psalmi 12:2 He puhuvat turhuutta toinen toisensa kanssa: mielistellyin huulin ja kaksimielisesti he puhuvat.
Psalm 12:2 They speak vanity every one with his neighbor: with flattering lips and with a double heart do they speak.
Psalmi 12:3 Herra hävittää kaikki mielistelevät huulet ja kielen, joka ylpeästi puhuu:
Psalm 12:3 The LORD shall cut off all flattering lips, and the tongue that speaks proud things:
Psalmi 12:4 Kuka on sanonut: Kielellämme me voitamme, huulemme ovat meidän omamme; kuka on meidän herramme?
Psalm 12:4 Who have said, With our tongue will we prevail; our lips are our own: who is lord over us?
Psalmi 12:5 Köyhien sorron ja köyhien huokausten tähden minä nyt nousen, sanoo Herra, minä autan hänet niiltä, jotka häntä nöyristelevät.
Psalm 12:5 For the oppression of the poor, for the sighing of the needy, now will I arise, said the LORD; I will set him in safety from him that puffs at him.
Psalmi 12:6 Herran sanat ovat puhtaita sanoja: kuin hopea, joka on valettu maapätsissä, seitsenkertaisesti puhdistettu.
Psalm 12:6 The words of the LORD are pure words: as silver tried in a furnace of earth, purified seven times.
Psalmi 12:7 Sinä, Herra, varjele heidät, sinä varjelet heidät tältä sukupolvelta ikuisesti.
Psalm 12:7 You shall keep them, O LORD, you shall preserve them from this generation for ever.
Psalmi 12:8 Jumalattomat kulkevat joka puolella, kun pahimmat miehet korotetaan.
Psalm 12:8 The wicked walk on every side, when the vilest men are exalted.
Psalmi 13:1 Kuinka kauan sinä, Herra, unhotat minut? ikuisesti? Kuinka kauan kätket kasvosi minulta?
Psalm 13:1 How long will you forget me, O LORD? for ever? how long will you hide your face from me?
Psalmi 13:2 Kuinka kauan minun täytyy sielussani neuvotella, sydämessäni päivittäin murheen kantaa? Kuinka kauan viholliseni pitää ylpeilemän minun tähteni?
Psalm 13:2 How long shall I take counsel in my soul, having sorrow in my heart daily? how long shall my enemy be exalted over me?
Psalmi 13:3 Herra, minun Jumalani, ota minusta vaarin ja kuule minua. Valaise minun silmäni, etten minä nukkuisi kuoleman uneen.
Psalm 13:3 Consider and hear me, O LORD my God: lighten my eyes, lest I sleep the sleep of death;
Psalmi 13:4 Ettei viholliseni sanoisi: Minä olen voittanut hänet, ja ne, jotka minua vaivaavat, iloitsisivat, kun minä horjun.
Psalm 13:4 Lest my enemy say, I have prevailed against him; and those that trouble me rejoice when I am moved.
Psalmi 13:5 Mutta minä turvaan sinun armoon, sydämeni iloitsee sinun avustasi.
Psalm 13:5 But I have trusted in your mercy; my heart shall rejoice in your salvation.
Psalmi 13:6 Minä laulan Herralle, sillä hän on tehnyt minulle hyvin.
Psalm 13:6 I will sing to the LORD, because he has dealt bountifully with me.
Psalmi 14:1 Tyhmä sanoo sydämessään: Ei ole Jumalaa. He ovat turmeltuneita, he ovat tehneet kauhistuksia, ei ole ketään, joka tekee hyvää.
Psalm 14:1 The fool has said in his heart, There is no God. They are corrupt, they have done abominable works, there is none that does good.
Psalmi 14:2 Herra katsoi taivaasta ihmislasten puoleen nähdäkseen, oliko ketään, joka ymmärtäisi ja etsisi Jumalaa.
Psalm 14:2 The LORD looked down from heaven on the children of men, to see if there were any that did understand, and seek God.
Psalmi 14:3 He ovat kaikki eksyneet pois, kaikki yhdessä saastaisiksi tulleet: ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.
Psalm 14:3 They are all gone aside, they are all together become filthy: there is none that does good, no, not one.
Psalmi 14:4 Eivätkö kaikki väärintekijät tiedä mitään, jotka syövät minun kansaani niin kuin he syövät leipää eivätkä huuda avukseen Herraa?
Psalm 14:4 Have all the workers of iniquity no knowledge? who eat up my people as they eat bread, and call not on the LORD.
Psalmi 14:5 Siellä he olivat suuren pelon vallassa, sillä Jumala on vanhurskaiden sukupolvessa.
Psalm 14:5 There were they in great fear: for God is in the generation of the righteous.
Psalmi 14:6 Sinä olet saattanut köyhien neuvon häpeään, sillä Herra on heidän turvansa.
Psalm 14:6 You have shamed the counsel of the poor, because the LORD is his refuge.
Psalmi 14:7 Oi, jospa Israelin pelastus tulisi Siionista! Kun Herra kääntää kansansa kohtalon, Jaakob iloitsee ja Israel riemuitsee.
Psalm 14:7 Oh that the salvation of Israel were come out of Zion! when the LORD brings back the captivity of his people, Jacob shall rejoice, and Israel shall be glad.
Psalmi 15:1 Herra, kuka saa asua sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi?
Psalm 15:1 Lord, who shall abide in your tabernacle? who shall dwell in your holy hill?
Psalmi 15:2 Joka vaeltaa nuhteettomasti, tekee vanhurskautta ja puhuu totta sydämessään.
Psalm 15:2 He that walks uprightly, and works righteousness, and speaks the truth in his heart.
Psalmi 15:3 Joka ei kielellään panettele, ei tee lähimmäiselleen pahaa eikä herjaa lähimmäistään.
Psalm 15:3 He that backbites not with his tongue, nor does evil to his neighbor, nor takes up a reproach against his neighbor.
Psalmi 15:4 Jonka silmissä halveksitaan halveksittavaa, mutta Herraa pelkääviä hän kunnioittaa. Joka vannoo omaksi turmiokseen eikä muuta valaansa.
Psalm 15:4 In whose eyes a vile person is contemned; but he honors them that fear the LORD. He that swears to his own hurt, and changes not.
Psalmi 15:5 Joka ei käytä rahojaan koronkiskomiseen eikä ota palkkiota viattomalta, se, joka näitä tekee, ei ikinä horju.
Psalm 15:5 He that puts not out his money to usury, nor takes reward against the innocent. He that does these things shall never be moved.
Psalmi 16:1 Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan.
Psalm 16:1 Preserve me, O God: for in you do I put my trust.
Psalmi 16:2 Oi sieluni, sinä olet sanonut Herralle: Sinä olet minun Herrani. Minun hyvyyteni ei ulotu sinuun asti.
Psalm 16:2 O my soul, you have said to the LORD, You are my Lord: my goodness extends not to you;
Psalmi 16:3 Vaan pyhille, jotka ovat maan päällä, ja jaloille, joissa on kaikki minun iloni.
Psalm 16:3 But to the saints that are in the earth, and to the excellent, in whom is all my delight.
Psalmi 16:4 Heidän surunsa moninkertaistuvat, jotka kiiruhtavat toisen jumalan perään: heidän veriuhrejaan en minä uhraa enkä ota heidän nimiään huulilleni.
Psalm 16:4 Their sorrows shall be multiplied that hasten after another god: their drink offerings of blood will I not offer, nor take up their names into my lips.
Psalmi 16:5 Herra on minun perintöosani ja maljani, sinä pidät minun osani hallussasi.
Psalm 16:5 The LORD is the portion of my inheritance and of my cup: you maintain my lot.
Psalmi 16:6 Viivat ovat langenneet minulle miellyttäviin paikkoihin; kyllä, minulla on hyvä perintö.
Psalm 16:6 The lines are fallen to me in pleasant places; yes, I have a goodly heritage.
Psalmi 16:7 Minä kiitän Herraa, joka on antanut minulle neuvon: minun munaskuuteni opettavat minua myös yöllä.
Psalm 16:7 I will bless the LORD, who has given me counsel: my reins also instruct me in the night seasons.
Psalmi 16:8 Minä pidän Herran aina edessäni; sillä hän on minun oikealla puolellani, en minä horju.
Psalm 16:8 I have set the LORD always before me: because he is at my right hand, I shall not be moved.
Psalmi 16:9 Sentähden minun sydämeni iloitsee ja minun kunniani riemuitsee; myös minun ruumiini lepää toivossa.
Psalm 16:9 Therefore my heart is glad, and my glory rejoices: my flesh also shall rest in hope.
Psalmi 16:10 Sillä sinä et jätä minun sieluani helvettiin etkä salli Pyhäsi nähdä mädäntymistä.
Psalm 16:10 For you will not leave my soul in hell; neither will you suffer your Holy One to see corruption.
Psalmi 16:11 Sinä osoitat minulle elämän tien: sinun kasvojesi edessä on ilon täyteys, oikealla puolellasi on onnea iankaikkisesti.
Psalm 16:11 You will show me the path of life: in your presence is fullness of joy; at your right hand there are pleasures for ever more.
Psalmi 17:1 Kuule, Herra, oikea tahto, ota korviisi minun huutoni, ota korviisi rukoukseni, joka ei lähde teeskenteleviltä huulilta.
Psalm 17:1 Hear the right, O LORD, attend to my cry, give ear to my prayer, that goes not out of feigned lips.
Psalmi 17:2 Lähteköön tuomioni sinun kasvoistasi, katsokoot silmäsi sitä, mikä on tasavertaista.
Psalm 17:2 Let my sentence come forth from your presence; let your eyes behold the things that are equal.
Psalmi 17:3 Sinä olet koetellut minun sydäntäni, olet etsinyt minua yöllä, olet kiusannut minua, mutta et löydä mitään; olen päättänyt, ettei suuni rikkoisi.
Psalm 17:3 You have proved my heart; you have visited me in the night; you have tried me, and shall find nothing; I am purposed that my mouth shall not transgress.
Psalmi 17:4 Ihmisten tekojen suhteen minä olen sinun huultesi sanalla varjellut itseni tuhontekijän poluilta.
Psalm 17:4 Concerning the works of men, by the word of your lips I have kept me from the paths of the destroyer.
Psalmi 17:5 Tue minun kulkuani poluillasi, etteivät askeleeni horjuisi.
Psalm 17:5 Hold up my goings in your paths, that my footsteps slip not.
Psalmi 17:6 Minä huudan sinua avuksi, sillä sinä, Jumala, kuulet minua: kallista korvasi minun puoleeni ja kuule puheeni.
Psalm 17:6 I have called on you, for you will hear me, O God: incline your ear to me, and hear my speech.
Psalmi 17:7 Osoita ihmeellinen rakkaudellinen hyvyytesi, oi sinä, joka pelastat oikealla kädelläsi ne, jotka panevat turvansa sinuun, niiltä, jotka nousevat heitä vastaan.
Psalm 17:7 Show your marvelous loving kindness, O you that save by your right hand them which put their trust in you from those that rise up against them.
Psalmi 17:8 Varjele minua kuin silmäterääsi, kätke minut siipiesi varjoon,
Psalm 17:8 Keep me as the apple of the eye, hide me under the shadow of your wings,
Psalmi 17:9 Jumalattomilta, jotka minua sortavat, minun tappavilta vihollisiltani, jotka minua piirittävät.
Psalm 17:9 From the wicked that oppress me, from my deadly enemies, who compass me about.
Psalmi 17:10 He ovat sulkeutuneet omaan rasvaansa: suullaan he puhuvat ylpeästi.
Psalm 17:10 They are enclosed in their own fat: with their mouth they speak proudly.
Psalmi 17:11 He ovat nyt piirittäneet meidät askeleissamme, heidän silmänsä ovat kääntyneet maahan;
Psalm 17:11 They have now compassed us in our steps: they have set their eyes bowing down to the earth;
Psalmi 17:12 Kuin saalistaan ahne leijona, kuin piilossa lymyilevä nuori leijona.
Psalm 17:12 Like as a lion that is greedy of his prey, and as it were a young lion lurking in secret places.
Psalmi 17:13 Nouse, Herra, saata hänet pettymään, syökse hänet maahan. Vapauta minun sieluni jumalattomien käsistä miekallasi.
Psalm 17:13 Arise, O LORD, disappoint him, cast him down: deliver my soul from the wicked, which is your sword:
Psalmi 17:14 Herra, sinun kätesi alaisina olevista ihmisistä, maailman ihmisistä, joilla on osansa tässä elämässä ja joiden vatsan sinä täytät kätketyllä aarteesi: he ovat täynnä lapsia ja jättävät lopun omaisuudestaan lapsilleen.
Psalm 17:14 From men which are your hand, O LORD, from men of the world, which have their portion in this life, and whose belly you fill with your hid treasure: they are full of children, and leave the rest of their substance to their babes.
Psalmi 17:15 Minä saan katsella sinun kasvojasi vanhurskaudessa, herätessäni tyydytyn sinun kaltaiseesi.
Psalm 17:15 As for me, I will behold your face in righteousness: I shall be satisfied, when I awake, with your likeness.
Psalmi 18:1 Minä rakastan sinua, Herra, minun voimani.
Psalm 18:1 I will love you, O LORD, my strength.
Psalmi 18:2 Herra on minun kallioni, linnani ja pelastajani, Jumalani, voimani, johon minä turvaan, kilpeni, pelastukseni sarvi ja korkein tornini.
Psalm 18:2 The LORD is my rock, and my fortress, and my deliverer; my God, my strength, in whom I will trust; my buckler, and the horn of my salvation, and my high tower.
Psalmi 18:3 Minä huudan avuksi Herraa, joka on ylistyksen arvoinen, niin minä pelastun vihollisiltani.
Psalm 18:3 I will call on the LORD, who is worthy to be praised: so shall I be saved from my enemies.
Psalmi 18:4 Kuoleman tuskat piirittivät minut, ja jumalattomien ihmisten tulvat pelottivat minua.
Psalm 18:4 The sorrows of death compassed me, and the floods of ungodly men made me afraid.
Psalmi 18:5 Helvetin tuskat piirittivät minut, kuoleman paulat estivät minua.
Psalm 18:5 The sorrows of hell compassed me about: the snares of death prevented me.
Psalmi 18:6 Ahdingossani minä huusin avuksi Herraa ja huusin Jumalani puoleen. Hän kuuli minun ääneni temppelistään, ja minun huutoni kantautui hänen eteensä, hänen korviinsa.
Psalm 18:6 In my distress I called on the LORD, and cried to my God: he heard my voice out of his temple, and my cry came before him, even into his ears.
Psalmi 18:7 Silloin maa järisi ja vapisi, ja kukkuloiden perustukset järkkyivät ja järkkyivät, sillä hän oli vihastunut.
Psalm 18:7 Then the earth shook and trembled; the foundations also of the hills moved and were shaken, because he was wroth.
Psalmi 18:8 Savu nousi hänen sieraimistaan, ja hänen suustaan tuli kulutti kuluttavaa, hiilet syttyivät siitä.
Psalm 18:8 There went up a smoke out of his nostrils, and fire out of his mouth devoured: coals were kindled by it.
Psalmi 18:9 Hän taivutti taivaan ja tuli alas, ja pimeys oli hänen jalkojensa alla.
Psalm 18:9 He bowed the heavens also, and came down: and darkness was under his feet.
Psalmi 18:10 Ja hän ratsasti kerubin selässä ja lensi: niin, hän lensi tuulen siivillä.
Psalm 18:10 And he rode on a cherub, and did fly: yes, he did fly on the wings of the wind.
Psalmi 18:11 Hän teki pimeydestä piilopaikkansa, hänen majansa ympärillään olivat synkät vedet ja paksut taivaan pilvet.
Psalm 18:11 He made darkness his secret place; his pavilion round about him were dark waters and thick clouds of the skies.
Psalmi 18:12 Hänen edessään olevan kirkkauden edessä hänen paksut pilvensä ohittivat, rakeet ja tulisia hiiliä.
Psalm 18:12 At the brightness that was before him his thick clouds passed, hail stones and coals of fire.
Psalmi 18:13 Herra jylisi taivaissa, ja Korkein antoi äänensä, rakeita ja tulisia hiiliä.
Psalm 18:13 The LORD also thundered in the heavens, and the Highest gave his voice; hail stones and coals of fire.
Psalmi 18:14 Niin, hän lähetti nuolensa ja hajotti heidät, hän ampui salamoita ja löi heidät.
Psalm 18:14 Yes, he sent out his arrows, and scattered them; and he shot out lightning, and discomfited them.
Psalmi 18:15 Silloin näkyivät vesien uomat, ja maailman perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun sieraimesi henkäyksen puuskasta.
Psalm 18:15 Then the channels of waters were seen, and the foundations of the world were discovered at your rebuke, O LORD, at the blast of the breath of your nostrils.
Psalmi 18:16 Hän lähetti minut ylhäältä, hän otti minut, hän veti minut ylös monista vesistä.
Psalm 18:16 He sent from above, he took me, he drew me out of many waters.
Psalmi 18:17 Hän pelasti minut väkevistä vihollisistani, vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämpiä.
Psalm 18:17 He delivered me from my strong enemy, and from them which hated me: for they were too strong for me.
Psalmi 18:18 He estivät minua onnettomuuteni päivänä, mutta Herra oli minun turvani.
Psalm 18:18 They prevented me in the day of my calamity: but the LORD was my stay.
Psalmi 18:19 Hän vei minut ulos avaraan paikkaan, hän pelasti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
Psalm 18:19 He brought me forth also into a large place; he delivered me, because he delighted in me.
Psalmi 18:20 Herra palkitsi minut vanhurskauteni mukaan, hän maksoi minulle kätteni puhtauden mukaan.
Psalm 18:20 The LORD rewarded me according to my righteousness; according to the cleanness of my hands has he recompensed me.
Psalmi 18:21 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole jumalattomasti luopunut Jumalastani.
Psalm 18:21 For I have kept the ways of the LORD, and have not wickedly departed from my God.
Psalmi 18:22 Sillä kaikki hänen tuomionsa olivat minun edessäni, enkä minä hylännyt hänen säädöksiään.
Psalm 18:22 For all his judgments were before me, and I did not put away his statutes from me.
Psalmi 18:23 Minäkin olin oikeamielinen hänen edessään ja varoin pahuuttani.
Psalm 18:23 I was also upright before him, and I kept myself from my iniquity.
Psalmi 18:24 Sentähden Herra on maksanut minulle vanhurskauteni mukaan, kätteni puhtauden mukaan hänen silmissään.
Psalm 18:24 Therefore has the LORD recompensed me according to my righteousness, according to the cleanness of my hands in his eyesight.
Psalmi 18:25 Armollista kohtaan olet armollinen, oikeamielistä kohtaan olet oikeamielinen.
Psalm 18:25 With the merciful you will show yourself merciful; with an upright man you will show yourself upright;
Psalmi 18:26 Puhtaan kanssa olet puhdas, ja petollisen kanssa olet petollinen.
Psalm 18:26 With the pure you will show yourself pure; and with the fraudulent you will show yourself devious.
Psalmi 18:27 Sillä sinä pelastat kurjat, mutta alennat ylpeät kasvot.
Psalm 18:27 For you will save the afflicted people; but will bring down high looks.
Psalmi 18:28 Sinä sytytät minun lamppuni: Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.
Psalm 18:28 For you will light my candle: the LORD my God will enlighten my darkness.
Psalmi 18:29 Sillä sinun avullasi minä olen juossut rosvojoukon läpi, ja Jumalani avulla olen hypännyt muurin yli.
Psalm 18:29 For by you I have run through a troop; and by my God have I leaped over a wall.
Psalmi 18:30 Jumalan tie on täydellinen, Herran sana on koeteltu. Hän on kilpi kaikille, jotka häneen turvaavat.
Psalm 18:30 As for God, his way is perfect: the word of the LORD is tried: he is a buckler to all those that trust in him.
Psalmi 18:31 Sillä kuka on Jumala paitsi Herra, tai kuka on kallio paitsi meidän Jumalamme?
Psalm 18:31 For who is God save the LORD? or who is a rock save our God?
Psalmi 18:32 Jumala vyöttää minut voimalla ja tekee tieni täydelliseksi.
Psalm 18:32 It is God that girds me with strength, and makes my way perfect.
Psalmi 18:33 Hän tekee jalkani hirvenjalkojen kaltaisiksi ja asettaa minut korkeille paikoilleni.
Psalm 18:33 He makes my feet like hinds’ feet, and sets me on my high places.
Psalmi 18:34 Hän opettaa käteni sotimaan, niin että teräsjousi murtuu käsivarsistani.
Psalm 18:34 He teaches my hands to war, so that a bow of steel is broken by my arms.
Psalmi 18:35 Sinä annoit minulle pelastuksesi kilven, sinun oikea kätesi tukee minua, sinun hyvyytesi on tehnyt minut suureksi.
Psalm 18:35 You have also given me the shield of your salvation: and your right hand has held me up, and your gentleness has made me great.
Psalmi 18:36 Sinä olet tehnyt askeleeni laveiksi allani, etteivät jalkani horju.
Psalm 18:36 You have enlarged my steps under me, that my feet did not slip.
Psalmi 18:37 Minä olen ajanut takaa vihollisiani ja saavuttanut heidät; enkä palannut takaisin, ennen kuin heidät oli tuhottu.
Psalm 18:37 I have pursued my enemies, and overtaken them: neither did I turn again till they were consumed.
Psalmi 18:38 Minä olen haavoittanut heidät, niin etteivät he pystyneet nousemaan: he ovat kaatuneet jalkojeni alle.
Psalm 18:38 I have wounded them that they were not able to rise: they are fallen under my feet.
Psalmi 18:39 Sinä olet vyöttänyt minut voimalla taisteluun, olet nöyryyttänyt minun alleni ne, jotka nousivat minua vastaan.
Psalm 18:39 For you have girded me with strength to the battle: you have subdued under me those that rose up against me.
Psalmi 18:40 Sinä olet antanut minulle vihollisteni kaulat, jotta tuhoaisin ne, jotka minua vihaavat.
Psalm 18:40 You have also given me the necks of my enemies; that I might destroy them that hate me.
Psalmi 18:41 He huusivat, mutta ei ollut pelastajaa, huusivat Herran puoleen, mutta hän ei vastannut heille.
Psalm 18:41 They cried, but there was none to save them: even to the LORD, but he answered them not.
Psalmi 18:42 Silloin minä murskasin heidät pieniksi kuin tomun tuulessa, heitin heidät pois kuin lian kaduille.
Psalm 18:42 Then did I beat them small as the dust before the wind: I did cast them out as the dirt in the streets.
Psalmi 18:43 Sinä olet pelastanut minut kansojen riidoista, ja sinä olet tehnyt minusta pakanoiden pään; kansa, jota en tunne, on palveleva minua.
Psalm 18:43 You have delivered me from the strivings of the people; and you have made me the head of the heathen: a people whom I have not known shall serve me.
Psalmi 18:44 Heti kun he kuulevat minusta, he tottelevat minua: muukalaiset alistuvat minulle.
Psalm 18:44 As soon as they hear of me, they shall obey me: the strangers shall submit themselves to me.
Psalmi 18:45 Muukalaiset katoavat ja pelkäävät lävitsensä.
Psalm 18:45 The strangers shall fade away, and be afraid out of their close places.
Psalmi 18:46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon minun pelastukseni Jumala.
Psalm 18:46 The LORD lives; and blessed be my rock; and let the God of my salvation be exalted.
Psalmi 18:47 Jumala kostaa minun puolestani ja alistaa kansan minun valtani alle.
Psalm 18:47 It is God that avenges me, and subdues the people under me.
Psalmi 18:48 Hän pelastaa minut vihollisistani. Sinä korotat minut niiden yläpuolelle, jotka nousevat minua vastaan. Sinä pelastat minut väkivaltaisesta miehestä.
Psalm 18:48 He delivers me from my enemies: yes, you lift me up above those that rise up against me: you have delivered me from the violent man.
Psalmi 18:49 Sen tähden minä ylistän sinua, Herra, pakanakansojen keskellä ja veisaan kiitosta sinun nimellesi.
Psalm 18:49 Therefore will I give thanks to you, O LORD, among the heathen, and sing praises to your name.
Psalmi 18:50 Suuren pelastuksen hän antaa kuninkaalleen ja osoittaa armoa voidellulleen Daavidille ja hänen jälkeläisilleen iankaikkisesti.
Psalm 18:50 Great deliverance gives he to his king; and shows mercy to his anointed, to David, and to his seed for ever more.
Psalmi 19:1 Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, ja taivaanvahvuus kertoo hänen kättensä tekoja.
Psalm 19:1 The heavens declare the glory of God; and the firmament shows his handiwork.
Psalmi 19:2 Päivä päivälle lausuu sanoja ja yö yölle osoittaa tietoa.
Psalm 19:2 Day to day utters speech, and night to night shows knowledge.
Psalmi 19:3 Ei ole puhetta eikä kieltä siellä, missä heidän ääntään ei kuulla.
Psalm 19:3 There is no speech nor language, where their voice is not heard.
Psalmi 19:4 Heidän säkeensä on kulkenut yli kaiken maan ja heidän sanansa maailman ääriin. Heihin hän on pystyttänyt majan auringolle,
Psalm 19:4 Their line is gone out through all the earth, and their words to the end of the world. In them has he set a tabernacle for the sun,
Psalmi 19:5 Joka on kuin sulhanen, joka tulee ulos kammiostaan, ja iloitsee kuin väkevä mies juostessaan kilpailua.
Psalm 19:5 Which is as a bridegroom coming out of his chamber, and rejoices as a strong man to run a race.
Psalmi 19:6 Hänen lähtönsä on taivaan ääristä ja hänen kiertokulkunsa sen ääriin, eikä mikään voi kätkeytyä sen kuumuudelta.
Psalm 19:6 His going forth is from the end of the heaven, and his circuit to the ends of it: and there is nothing hid from the heat thereof.
Psalmi 19:7 Herran laki on täydellinen, se virkistää sielun; Herran todistus on vahva, se tekee yksinkertaiset viisaiksi.
Psalm 19:7 The law of the LORD is perfect, converting the soul: the testimony of the LORD is sure, making wise the simple.
Psalmi 19:8 Herran säädökset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen; Herran käsky on puhdas, se valaisee silmät.
Psalm 19:8 The statutes of the LORD are right, rejoicing the heart: the commandment of the LORD is pure, enlightening the eyes.
Psalmi 19:9 Herran pelko on puhdas, se pysyy ikuisesti; Herran tuomiot ovat todet ja kaikki kaikin puolin vanhurskaat.
Psalm 19:9 The fear of the LORD is clean, enduring for ever: the judgments of the LORD are true and righteous altogether.
Psalmi 19:10 Ne ovat haluttavampia kuin kulta, jopa kuin paljon puhdasta kultaa, makeampia kuin hunaja ja hunajakenno.
Psalm 19:10 More to be desired are they than gold, yes, than much fine gold: sweeter also than honey and the honeycomb.
Psalmi 19:11 Lisäksi niiden kautta palvelijasi saa varoituksen, ja niiden noudattamisesta on suuri palkka.
Psalm 19:11 Moreover by them is your servant warned: and in keeping of them there is great reward.
Psalmi 19:12 Kuka voi ymmärtää hänen erheensä? Puhdista minut salaisista rikkomuksista.
Psalm 19:12 Who can understand his errors? cleanse you me from secret faults.
Psalmi 19:13 Varjele palvelijaasi myös julkeista synneistä, älköön ne minua vallitko; silloin minä olen oikeamielinen ja viaton suuresta rikkomuksesta.
Psalm 19:13 Keep back your servant also from presumptuous sins; let them not have dominion over me: then shall I be upright, and I shall be innocent from the great transgression.
Psalmi 19:14 Olkoot minun suuni sanat ja minun sydämeni ajatukset sinulle otolliset, Herra, minun voimani ja lunastajani.
Psalm 19:14 Let the words of my mouth, and the meditation of my heart, be acceptable in your sight, O LORD, my strength, and my redeemer.
Psalmi 20:1 Herra kuule sinua ahdingon päivänä; Jaakobin Jumalan nimi suojelee sinua;
Psalm 20:1 The LORD hear you in the day of trouble; the name of the God of Jacob defend you;
Psalmi 20:2 Lähetä sinulle apua pyhäköstä ja vahvista sinua Siionista;
Psalm 20:2 Send you help from the sanctuary, and strengthen you out of Zion;
Psalmi 20:3 Muista kaikki uhrilahjasi ja ottakaa polttouhrisi vastaan; Sela.
Psalm 20:3 Remember all your offerings, and accept your burnt sacrifice; Selah.
Psalmi 20:4 Suo sinulle sydämesi mukaan ja toteuta kaikki suunnitelmasi.
Psalm 20:4 Grant you according to your own heart, and fulfill all your counsel.
Psalmi 20:5 Me iloitsemme sinun avustasi ja nostamme lippumme Jumalamme nimeen. Herra täyttäköön kaikki sinun pyyntösi.
Psalm 20:5 We will rejoice in your salvation, and in the name of our God we will set up our banners: the LORD fulfill all your petitions.
Psalmi 20:6 Nyt minä tiedän, että Herra pelastaa voideltunsa; hän kuulee häntä pyhästä taivaastaan oikean kätensä pelastavalla voimalla.
Psalm 20:6 Now know I that the LORD saves his anointed; he will hear him from his holy heaven with the saving strength of his right hand.
Psalmi 20:7 Jotkut turvaavat vaunuihin, toiset hevosiin, mutta me muistamme Herran, Jumalamme, nimen.
Psalm 20:7 Some trust in chariots, and some in horses: but we will remember the name of the LORD our God.
Psalmi 20:8 He ovat kaatuneet ja kaatuneet, mutta me olemme nousseet ja seisomme pystyssä.
Psalm 20:8 They are brought down and fallen: but we are risen, and stand upright.
Psalmi 20:9 Herra, pelasta, kuulkoon kuningas meitä, kun huudamme.
Psalm 20:9 Save, LORD: let the king hear us when we call.
Psalmi 21:1 Herra, kuningas iloitsee sinun voimastasi, ja kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi!
Psalm 21:1 The king shall joy in your strength, O LORD; and in your salvation how greatly shall he rejoice!
Psalmi 21:2 Sinä olet antanut hänelle, mitä hänen sydämensä halajaa, etkä ole kieltäytynyt hänen huultensa pyynnöstä. Sela.
Psalm 21:2 You have given him his heart’s desire, and have not withheld the request of his lips. Selah.
Psalmi 21:3 Sinä estät häntä hyvyyden siunauksilla: asetat hänen päähänsä puhtaasta kullasta tehdyn kruunun.
Psalm 21:3 For you prevent him with the blessings of goodness: you set a crown of pure gold on his head.
Psalmi 21:4 Hän pyysi sinulta elämää, ja sinä annoit sen hänelle, pitkiä päiviä iankaikkisesti.
Psalm 21:4 He asked life of you, and you gave it him, even length of days for ever and ever.
Psalmi 21:5 Hänen kunniansa on suuri sinun pelastuksessasi: kunnian ja majesteettiuden olet hänelle antanut.
Psalm 21:5 His glory is great in your salvation: honor and majesty have you laid on him.
Psalmi 21:6 Sillä sinä olet tehnyt hänet ikuisesti siunatuksi, sinä olet ilahuttanut häntä ylenpalttisesti kasvojesi edessä.
Psalm 21:6 For you have made him most blessed for ever: you have made him exceeding glad with your countenance.
Psalmi 21:7 Sillä kuningas turvaa Herraan, eikä Korkeimman armon tähden hän horju.
Psalm 21:7 For the king trusts in the LORD, and through the mercy of the most High he shall not be moved.
Psalmi 21:8 Sinun kätesi löytää kaikki vihollisesi, sinun oikea kätesi löytää ne, jotka sinua vihaavat.
Psalm 21:8 Your hand shall find out all your enemies: your right hand shall find out those that hate you.
Psalmi 21:9 Sinä teet heidät kuin tuliseksi uuniksi vihasi aikana; Herra nielee heidät vihassaan, ja tuli kuluttaa heidät.
Psalm 21:9 You shall make them as a fiery oven in the time of your anger: the LORD shall swallow them up in his wrath, and the fire shall devour them.
Psalmi 21:10 Sinä hävität heidän hedelmänsä maan päältä ja heidän siemenensä ihmisten lasten keskuudesta.
Psalm 21:10 Their fruit shall you destroy from the earth, and their seed from among the children of men.
Psalmi 21:11 Sillä he aikoivat pahaa sinua vastaan, he punoivat ilkeän juonen, jota he eivät pysty toteuttamaan.
Psalm 21:11 For they intended evil against you: they imagined a mischievous device, which they are not able to perform.
Psalmi 21:12 Sentähden sinä saat heidät kääntämään selkänsä, kun olet asettanut nuolesi jänteihisi heidän kasvojaan vastaan.
Psalm 21:12 Therefore shall you make them turn their back, when you shall make ready your arrows on your strings against the face of them.
Psalmi 21:13 Herra, ole ylistetty omassa voimassasi, niin me veisaamme ja ylistämme sinun voimaasi.
Psalm 21:13 Be you exalted, LORD, in your own strength: so will we sing and praise your power.
Psalmi 22:1 Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana avustani, huutoni sanoista?
Psalm 22:1 My God, my God, why have you forsaken me? why are you so far from helping me, and from the words of my roaring?
Psalmi 22:2 Oi Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et kuule, ja yöllä en ole hiljaa.
Psalm 22:2 O my God, I cry in the day time, but you hear not; and in the night season, and am not silent.
Psalmi 22:3 Mutta sinä olet pyhä, oi sinä, joka asut Israelin ylistyslaulussa.
Psalm 22:3 But you are holy, O you that inhabit the praises of Israel.
Psalmi 22:4 Isämme turvasivat sinuun: he turvasivat, ja sinä pelastit heidät.
Psalm 22:4 Our fathers trusted in you: they trusted, and you did deliver them.
Psalmi 22:5 He huusivat sinua ja pelastuivat, he turvasivat sinuun eivätkä joutuneet häpeään.
Psalm 22:5 They cried to you, and were delivered: they trusted in you, and were not confounded.
Psalmi 22:6 Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan halveksima.
Psalm 22:6 But I am a worm, and no man; a reproach of men, and despised of the people.
Psalmi 22:7 Kaikki, jotka minut näkevät, nauravat minua pilkaksi: he työntävät huulensa ulos, he pudistelevat päätään sanoen:
Psalm 22:7 All they that see me laugh me to scorn: they shoot out the lip, they shake the head, saying,
Psalmi 22:8 Hän turvasi Herraan, että tämä pelastaisi hänet: pelastakoon hän hänet, koska hän oli häneen mieltynyt.
Psalm 22:8 He trusted on the LORD that he would deliver him: let him deliver him, seeing he delighted in him.
Psalmi 22:9 Mutta sinä otit minut pois kohdusta: sinä annoit minulle toivon, kun olin äitini rinnoilla.
Psalm 22:9 But you are he that took me out of the womb: you did make me hope when I was on my mother’s breasts.
Psalmi 22:10 Sinun huoleksesi minut on annettu kohdusta asti: sinä olet minun Jumalani äitini kohdusta asti.
Psalm 22:10 I was cast on you from the womb: you are my God from my mother’s belly.
Psalmi 22:11 Älä ole kaukana minusta, sillä ahdistus on lähellä, sillä ei ole auttajaa.
Psalm 22:11 Be not far from me; for trouble is near; for there is none to help.
Psalmi 22:12 Monet härät ovat piirittäneet minut, Basanin väkevät härät ovat piirittäneet minut.
Psalm 22:12 Many bulls have compassed me: strong bulls of Bashan have beset me round.
Psalmi 22:13 Ne ammottivat minua suullaan kuin raateleva ja karjuva leijona.
Psalm 22:13 They gaped on me with their mouths, as a ravening and a roaring lion.
Psalmi 22:14 Minut on kaadettu kuin vettä, kaikki luuni ovat irronneet nivelistäni; sydämeni on kuin vahaa, se on sulanut sisusteni keskellä.
Psalm 22:14 I am poured out like water, and all my bones are out of joint: my heart is like wax; it is melted in the middle of my bowels.
Psalmi 22:15 Voimani on kuivunut kuin saviastian sirpale, ja kieleni tarttuu leukoihini; ja sinä olet vienyt minut kuoleman tomuun.
Psalm 22:15 My strength is dried up like a potsherd; and my tongue sticks to my jaws; and you have brought me into the dust of death.
Psalmi 22:16 Sillä koirat ovat minut piirittäneet, jumalattomien joukko on minut piirittänyt, he lävistävät käteni ja jalkani.
Psalm 22:16 For dogs have compassed me: the assembly of the wicked have enclosed me: they pierced my hands and my feet.
Psalmi 22:17 Saatan paljastaa kaikki luuni: ne katsovat ja tuijottavat minua.
Psalm 22:17 I may tell all my bones: they look and stare on me.
Psalmi 22:18 He jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät vaatteistani arpaa.
Psalm 22:18 They part my garments among them, and cast lots on my clothing.
Psalmi 22:19 Mutta älä ole kaukana minusta, Herra; minun voimani, riennä minua auttamaan.
Psalm 22:19 But be not you far from me, O LORD: O my strength, haste you to help me.
Psalmi 22:20 Pelasta sieluni miekalta, rakkaani koiran vallasta.
Psalm 22:20 Deliver my soul from the sword; my darling from the power of the dog.
Psalmi 22:21 Pelasta minut leijonan kidasta, sillä sinä olet kuullut minua yksisarvisten sarvien kautta.
Psalm 22:21 Save me from the lion’s mouth: for you have heard me from the horns of the unicorns.
Psalmi 22:22 Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
Psalm 22:22 I will declare your name to my brothers: in the middle of the congregation will I praise you.
Psalmi 22:23 Te, jotka Herraa pelkäätte, ylistäkää häntä; kaikki te Jaakobin jälkeläiset, kunnioittakaa häntä; ja peljätkää häntä, kaikki te Israelin jälkeläiset.
Psalm 22:23 You that fear the LORD, praise him; all you the seed of Jacob, glorify him; and fear him, all you the seed of Israel.
Psalmi 22:24 Sillä hän ei halveksi eikä inhoa kurjan ahdistusta, eikä kätke häneltä kasvojaan, vaan kuulee, kun hän huutaa hänen avukseen.
Psalm 22:24 For he has not despised nor abhorred the affliction of the afflicted; neither has he hid his face from him; but when he cried to him, he heard.
Psalmi 22:25 Sinua minun ylistykseni kuuluu suuressa seurakunnassa: minä täytän lupaukseni niiden edessä, jotka häntä pelkäävät.
Psalm 22:25 My praise shall be of you in the great congregation: I will pay my vows before them that fear him.
Psalmi 22:26 Nöyrät syövät ja tulevat ravituiksi; ne, jotka häntä etsivät, ylistävät Herraa; teidän sydämenne elää ikuisesti.
Psalm 22:26 The meek shall eat and be satisfied: they shall praise the LORD that seek him: your heart shall live for ever.
Psalmi 22:27 Kaikki maailman ääret muistavat ja kääntyvät Herran puoleen, ja kaikki kansojen sukukunnat kumartavat sinun edessäsi.
Psalm 22:27 All the ends of the world shall remember and turn to the LORD: and all the kindreds of the nations shall worship before you.
Psalmi 22:28 Sillä Herran on valtakunta, ja hän on hallitsija kansojen keskellä.
Psalm 22:28 For the kingdom is the LORD’s: and he is the governor among the nations.
Psalmi 22:29 Kaikki maan lihavat syövät ja kumartavat, kaikki tomuun astuneet kumartavat hänen edessään, eikä kukaan voi pitää omaa sieluaan elossa.
Psalm 22:29 All they that be fat on earth shall eat and worship: all they that go down to the dust shall bow before him: and none can keep alive his own soul.
Psalmi 22:30 Siemen palvelee häntä, se luetaan Herralle sukupolvesta sukupolveen.
Psalm 22:30 A seed shall serve him; it shall be accounted to the Lord for a generation.
Psalmi 22:31 He tulevat ja julistavat hänen vanhurskauttaan syntyvälle kansalle, että hän on tämän tehnyt.
Psalm 22:31 They shall come, and shall declare his righteousness to a people that shall be born, that he has done this.
Psalmi 23:1 Herra on minun paimeneni, minulta ei mitään puutu.
Psalm 23:1 The LORD is my shepherd; I shall not want.
Psalmi 23:2 Hän vie minut lepäämään vihreille laitumille, johdattaa minut tyynen veden äärelle.
Psalm 23:2 He makes me to lie down in green pastures: he leads me beside the still waters.
Psalmi 23:3 Hän virvoittaa minun sieluni: hän johdattaa minua vanhurskauden poluilla nimensä tähden.
Psalm 23:3 He restores my soul: he leads me in the paths of righteousness for his name’s sake.
Psalmi 23:4 Vaikka minä vaeltaisin kuoleman varjon laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi ne lohduttavat minua.
Psalm 23:4 Yes, though I walk through the valley of the shadow of death, I will fear no evil: for you are with me; your rod and your staff they comfort me.
Psalmi 23:5 Sinä valmistat minulle pöydän vihollisteni nähden, sinä voitelet minun pääni öljyllä, minun maljani on ylitsevuotavainen.
Psalm 23:5 You prepare a table before me in the presence of my enemies: you anoint my head with oil; my cup runs over.
Psalmi 23:6 Hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa iankaikkisesti.
Psalm 23:6 Surely goodness and mercy shall follow me all the days of my life: and I will dwell in the house of the LORD for ever.
Psalmi 24:1 Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat.
Psalm 24:1 The earth is the LORD’s, and the fullness thereof; the world, and they that dwell therein.
Psalmi 24:2 Sillä hän on sen merten päälle perustanut, virtojen päälle sen vahvistanut.
Psalm 24:2 For he has founded it on the seas, and established it on the floods.
Psalmi 24:3 Kuka saa nousta Herran vuorelle, kuka seisoa hänen pyhässä paikassaan?
Psalm 24:3 Who shall ascend into the hill of the LORD? or who shall stand in his holy place?
Psalmi 24:4 Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei ole kohottanut sieluaan turhuuteen eikä vannonut petollisesti.
Psalm 24:4 He that has clean hands, and a pure heart; who has not lifted up his soul to vanity, nor sworn deceitfully.
Psalmi 24:5 Hän saa siunauksen Herralta ja vanhurskauden pelastuksensa Jumalalta.
Psalm 24:5 He shall receive the blessing from the LORD, and righteousness from the God of his salvation.
Psalmi 24:6 Tämä on niiden sukupolvi, jotka etsivät häntä, jotka etsivät sinun kasvojasi, oi Jaakob. Sela.
Psalm 24:6 This is the generation of them that seek him, that seek your face, O Jacob. Selah.
Psalmi 24:7 Nostakaa päänne, te portit, ja kohottakaa päänne, te ikuiset ovet, ja kunnian kuningas käy sisään.
Psalm 24:7 Lift up your heads, O you gates; and be you lift up, you everlasting doors; and the King of glory shall come in.
Psalmi 24:8 Kuka on tämä kunnian Kuningas? Herra, väkevä ja mahtava, Herra, mahtava sodassa.
Psalm 24:8 Who is this King of glory? The LORD strong and mighty, the LORD mighty in battle.
Psalmi 24:9 Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, ja kunnian kuningas käy sisään.
Psalm 24:9 Lift up your heads, O you gates; even lift them up, you everlasting doors; and the King of glory shall come in.
Psalmi 24:10 Kuka on tämä kunnian Kuningas? Herra Sebaot, hän on kunnian Kuningas. Sela.
Psalm 24:10 Who is this King of glory? The LORD of hosts, he is the King of glory. Selah.
Psalmi 25:1 Sinun puoleesi, Herra, minä ylennän sieluni.
Psalm 25:1 To you, O LORD, do I lift up my soul.
Psalmi 25:2 Jumalani, sinuun minä turvaan: älä anna minun häpeään joutua, äläkä anna vihollisteni minusta riemuita.
Psalm 25:2 O my God, I trust in you: let me not be ashamed, let not my enemies triumph over me.
Psalmi 25:3 Älköön kukaan, joka sinua odottaa, häpeäkö; häpeäkööt ne, jotka tekevät syntiä ilman syytä.
Psalm 25:3 Yes, let none that wait on you be ashamed: let them be ashamed which transgress without cause.
Psalmi 25:4 Herra, osoita minulle tiesi, opeta minulle polkusi.
Psalm 25:4 Show me your ways, O LORD; teach me your paths.
Psalmi 25:5 Johdata minua totuudessasi ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala, sinua minä odotan kaiken päivää.
Psalm 25:5 Lead me in your truth, and teach me: for you are the God of my salvation; on you do I wait all the day.
Psalmi 25:6 Muista, Herra, armoasi ja hyvyyttäsi, sillä ne ovat olleet ikuisesti.
Psalm 25:6 Remember, O LORD, your tender mercies and your loving kindnesses; for they have been ever of old.
Psalmi 25:7 Älä muista nuoruuteni syntejä äläkä rikkomuksiani; armosi mukaan muista minua hyvyytesi tähden, Herra.
Psalm 25:7 Remember not the sins of my youth, nor my transgressions: according to your mercy remember you me for your goodness’ sake, O LORD.
Psalmi 25:8 Hyvä ja oikeamielinen on Herra, sentähden hän opettaa syntisiä tielle.
Psalm 25:8 Good and upright is the LORD: therefore will he teach sinners in the way.
Psalmi 25:9 Nöyriä hän ohjaa oikeuden tiellä ja opettaa nöyrille tiensä.
Psalm 25:9 The meek will he guide in judgment: and the meek will he teach his way.
Psalmi 25:10 Kaikki Herran polut ovat armoa ja totuutta niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja todistuksensa.
Psalm 25:10 All the paths of the LORD are mercy and truth to such as keep his covenant and his testimonies.
Psalmi 25:11 Herra, nimesi tähden, anna anteeksi minun pahat tekoni, sillä ne ovat suuret.
Psalm 25:11 For your name’s sake, O LORD, pardon my iniquity; for it is great.
Psalmi 25:12 Kuka mies pelkää Herraa? Hän opettaa häntä tielle, jonka hän itse valitsee.
Psalm 25:12 What man is he that fears the LORD? him shall he teach in the way that he shall choose.
Psalmi 25:13 Hänen sielunsa asuu huolettomasti, ja hänen jälkeläisensä perivät maan.
Psalm 25:13 His soul shall dwell at ease; and his seed shall inherit the earth.
Psalmi 25:14 Herran salaisuus on niiden luona, jotka häntä pelkäävät, ja hän ilmoittaa heille liittonsa.
Psalm 25:14 The secret of the LORD is with them that fear him; and he will show them his covenant.
Psalmi 25:15 Minun silmäni katsovat aina Herraan, sillä hän tempaisee jalkani verkosta.
Psalm 25:15 My eyes are ever toward the LORD; for he shall pluck my feet out of the net.
Psalmi 25:16 Käänny minun puoleeni ja armahda minua, sillä minä olen autio ja kurja.
Psalm 25:16 Turn you to me, and have mercy on me; for I am desolate and afflicted.
Psalmi 25:17 Sydämeni ahdinko on paisunut: oi, päästä minut ahdistuksistani.
Psalm 25:17 The troubles of my heart are enlarged: O bring you me out of my distresses.
Psalmi 25:18 Katso minun kurjuuttani ja tuskaani, ja anna anteeksi kaikki syntini.
Psalm 25:18 Look on my affliction and my pain; and forgive all my sins.
Psalmi 25:19 Ajatelkaa vihollisiani, sillä heitä on paljon, ja he vihaavat minua julmalla vihalla.
Psalm 25:19 Consider my enemies; for they are many; and they hate me with cruel hatred.
Psalmi 25:20 Oi varjele minun sieluni ja pelasta minut, älä anna minun häpeään joutua, sillä sinuun minä turvaan.
Psalm 25:20 O keep my soul, and deliver me: let me not be ashamed; for I put my trust in you.
Psalmi 25:21 Nuhteettomuus ja oikeamielisyys varjelkoot minua, sillä sinua minä odotan.
Psalm 25:21 Let integrity and uprightness preserve me; for I wait on you.
Psalmi 25:22 Lunasta Israel, oi Jumala, kaikista hänen ahdistuksistaan.
Psalm 25:22 Redeem Israel, O God, out of all his troubles.
Psalmi 26:1 Tuomitse minut, Herra, sillä minä olen vaeltanut nuhteettomuudessani; minä olen turvannut Herraan; sentähden en horju.
Psalm 26:1 Judge me, O LORD; for I have walked in my integrity: I have trusted also in the LORD; therefore I shall not slide.
Psalmi 26:2 Tutki minua, Herra, ja koetele minua, koettele munaskuuliani ja sydäntäni.
Psalm 26:2 Examine me, O LORD, and prove me; try my reins and my heart.
Psalmi 26:3 Sillä sinun rakkaudellinen armosi on minun silmieni edessä, ja minä olen vaeltanut sinun totuudessasi.
Psalm 26:3 For your loving kindness is before my eyes: and I have walked in your truth.
Psalmi 26:4 En ole istunut turhamaisten kanssa enkä mene teeskentelijöiden seuraan.
Psalm 26:4 I have not sat with vain persons, neither will I go in with dissemblers.
Psalmi 26:5 Minä olen vihannut pahantekijöiden seurakuntaa enkä istu jumalattomien kanssa.
Psalm 26:5 I have hated the congregation of evil doers; and will not sit with the wicked.
Psalmi 26:6 Minä pesen käteni viattomuudessa, niin minä kuljen sinun alttarisi ympäri, oi Herra.
Psalm 26:6 I will wash my hands in innocence: so will I compass your altar, O LORD:
Psalmi 26:7 Jotta voisin kiitoksen äänellä julistaa ja kertoa kaikista sinun ihmeellisistä teoistasi.
Psalm 26:7 That I may publish with the voice of thanksgiving, and tell of all your wondrous works.
Psalmi 26:8 Herra, minä olen rakastanut sinun huoneesi asuinsijaa, sitä paikkaa, jossa sinun kunniasi asuu.
Psalm 26:8 LORD, I have loved the habitation of your house, and the place where your honor dwells.
Psalmi 26:9 Älä vie sieluani syntisten joukkoon äläkä henkeäni verivelkisten joukkoon:
Psalm 26:9 Gather not my soul with sinners, nor my life with bloody men:
Psalmi 26:10 Jonka käsissä on pahuus ja jonka oikea käsi on täynnä lahjuksia.
Psalm 26:10 In whose hands is mischief, and their right hand is full of bribes.
Psalmi 26:11 Mutta minä vaellan nuhteettomuudessani: lunasta minut ja ole minulle armollinen.
Psalm 26:11 But as for me, I will walk in my integrity: redeem me, and be merciful to me.
Psalmi 26:12 Jalkani seisoo tasaisella paikalla: seurakunnissa minä ylistän Herraa.
Psalm 26:12 My foot stands in an even place: in the congregations will I bless the LORD.
Psalmi 27:1 Herra on minun valoni ja pelastukseni; ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni väkevyys; ketä minä kavahtaisin?
Psalm 27:1 The LORD is my light and my salvation; whom shall I fear? the LORD is the strength of my life; of whom shall I be afraid?
Psalmi 27:2 Kun jumalattomat, minun viholliseni ja vihamieheni, tulivat kimppuuni syödäkseen lihaani, he kompastuivat ja kaatuivat.
Psalm 27:2 When the wicked, even my enemies and my foes, came on me to eat up my flesh, they stumbled and fell.
Psalmi 27:3 Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei sydämeni pelkäisi; vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olen turvassa.
Psalm 27:3 Though an host should encamp against me, my heart shall not fear: though war should rise against me, in this will I be confident.
Psalmi 27:4 Yhtä minä Herralta pyydän, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät, katsella Herran kauneutta ja tutkiskella hänen temppelissään.
Psalm 27:4 One thing have I desired of the LORD, that will I seek after; that I may dwell in the house of the LORD all the days of my life, to behold the beauty of the LORD, and to inquire in his temple.
Psalmi 27:5 Sillä ahdingon aikana hän kätkee minut majaansa, kätkee minut majansa suojaan, hän asettaa minut kalliolle.
Psalm 27:5 For in the time of trouble he shall hide me in his pavilion: in the secret of his tabernacle shall he hide me; he shall set me up on a rock.
Psalmi 27:6 Ja nyt minun pääni kohoaa vihollisteni yläpuolelle, jotka minua ympäröivät. Sentähden minä uhraan ilouhreja hänen majassaan. Minä veisaan, veisaan kiitosta Herralle.
Psalm 27:6 And now shall my head be lifted up above my enemies round about me: therefore will I offer in his tabernacle sacrifices of joy; I will sing, yes, I will sing praises to the LORD.
Psalmi 27:7 Kuule, Herra, kun minä huudan äänelläni: armahda minua ja vastaa minulle.
Psalm 27:7 Hear, O LORD, when I cry with my voice: have mercy also on me, and answer me.
Psalmi 27:8 Kun sinä sanoit: Etsi minun kasvojani, sydämeni sanoi sinulle: Herra, sinun kasvojasi minä etsin.
Psalm 27:8 When you said, Seek you my face; my heart said to you, Your face, LORD, will I seek.
Psalmi 27:9 Älä kätke kasvojasi minulta kauas, älä hylkää palvelijaasi vihassasi. Sinä olet ollut minun apuni; älä jätä minua äläkä hylkää minua, sinä minun pelastukseni Jumala.
Psalm 27:9 Hide not your face far from me; put not your servant away in anger: you have been my help; leave me not, neither forsake me, O God of my salvation.
Psalmi 27:10 Vaikka isäni ja äitini minut hylkäisivätkin, Herra kuitenkin ottaisi minut huostaansa.
Psalm 27:10 When my father and my mother forsake me, then the LORD will take me up.
Psalmi 27:11 Herra, opeta minulle tiesi, johdata minua tasaista polkua vihollisteni tähden.
Psalm 27:11 Teach me your way, O LORD, and lead me in a plain path, because of my enemies.
Psalmi 27:12 Älä anna minua vihollisteni armoille, sillä väärät todistajat ovat nousseet minua vastaan, julmuutta julmasti levittävät.
Psalm 27:12 Deliver me not over to the will of my enemies: for false witnesses are risen up against me, and such as breathe out cruelty.
Psalmi 27:13 Olisin pyörtynyt, ellen olisi uskonut näkeväni Herran hyvyyttä elävien maassa.
Psalm 27:13 I had fainted, unless I had believed to see the goodness of the LORD in the land of the living.
Psalmi 27:14 Odota Herraa, ole rohkea, hän vahvistaa sinun sydämesi. Odota, sanon minä, Herraa.
Psalm 27:14 Wait on the LORD: be of good courage, and he shall strengthen your heart: wait, I say, on the LORD.
Psalmi 28:1 Sinua minä huudan, Herra, minun kallioni; älä ole minulle hiljaa; etten minä, jos sinä olet minulle hiljaa, tulisi niiden kaltaiseksi, jotka menevät alas kuoppaan.
Psalm 28:1 To you will I cry, O LORD my rock; be not silent to me: lest, if you be silent to me, I become like them that go down into the pit.
Psalmi 28:2 Kuule minun rukousteni ääni, kun minä huudan sinua, kun minä kohotan käteni sinun pyhää paikkaasi kohti.
Psalm 28:2 Hear the voice of my supplications, when I cry to you, when I lift up my hands toward your holy oracle.
Psalmi 28:3 Älä vedä minua pois jumalattomien ja väärintekijöiden kanssa, jotka puhuvat lähimmäisilleen rauhaa, mutta heidän sydämessään on paha.
Psalm 28:3 Draw me not away with the wicked, and with the workers of iniquity, which speak peace to their neighbors, but mischief is in their hearts.
Psalmi 28:4 Anna heille heidän tekojensa ja heidän pahuutensa mukaan: anna heille heidän kättensä tekojen mukaan, maksa heille heidän ansionsa.
Psalm 28:4 Give them according to their deeds, and according to the wickedness of their endeavors: give them after the work of their hands; render to them their desert.
Psalmi 28:5 Koska he eivät välitä Herran teoista eivätkä hänen kättensä toimista, hän tuhoaa heidät eikä rakenna heitä uudelleen.
Psalm 28:5 Because they regard not the works of the LORD, nor the operation of his hands, he shall destroy them, and not build them up.
Psalmi 28:6 Kiitetty olkoon Herra, sillä hän on kuullut minun rukousteni äänen.
Psalm 28:6 Blessed be the LORD, because he has heard the voice of my supplications.
Psalmi 28:7 Herra on minun voimani ja kilpeni; sydämeni turvasi häneen, ja minä sain avun; sentähden minun sydämeni iloitsee suuresti; ja minä ylistän häntä laulullani.
Psalm 28:7 The LORD is my strength and my shield; my heart trusted in him, and I am helped: therefore my heart greatly rejoices; and with my song will I praise him.
Psalmi 28:8 Herra on heidän voimansa, hän on voideltunsa pelastava voima.
Psalm 28:8 The LORD is their strength, and he is the saving strength of his anointed.
Psalmi 28:9 Pelasta kansasi ja siunaa perintösi; ruoki heitä ja korota heitä ikuisesti.
Psalm 28:9 Save your people, and bless your inheritance: feed them also, and lift them up for ever.
Psalmi 29:1 Antakaa Herralle, te mahtavat, antakaa Herralle kunnia ja voima.
Psalm 29:1 Give to the LORD, O you mighty, give to the LORD glory and strength.
Psalmi 29:2 Antakaa Herralle hänen nimelleen kuuluva kunnia, kumartakaa Herraa pyhyyden kauneudessa.
Psalm 29:2 Give to the LORD the glory due to his name; worship the LORD in the beauty of holiness.
Psalmi 29:3 Herran ääni on vetten päällä: kirkkauden Jumala jylisee: Herra on paljojen vetten päällä.
Psalm 29:3 The voice of the LORD is on the waters: the God of glory thunders: the LORD is on many waters.
Psalmi 29:4 Herran ääni on voimakas, Herran ääni on täynnä majesteettiutta.
Psalm 29:4 The voice of the LORD is powerful; the voice of the LORD is full of majesty.
Psalmi 29:5 Herran ääni murskaa setrit; niin, Herra murskaa Libanonin setrit.
Psalm 29:5 The voice of the LORD breaks the cedars; yes, the LORD breaks the cedars of Lebanon.
Psalmi 29:6 Hän saa ne hyppimään kuin vasikka, Libanonin ja Sirionin kuin nuoren yksisarvisen.
Psalm 29:6 He makes them also to skip like a calf; Lebanon and Sirion like a young unicorn.
Psalmi 29:7 Herran ääni halkaisee tulen liekit.
Psalm 29:7 The voice of the LORD divides the flames of fire.
Psalmi 29:8 Herran ääni järkyttää erämaata, Herra järkyttää Kadešin erämaata.
Psalm 29:8 The voice of the LORD shakes the wilderness; the LORD shakes the wilderness of Kadesh.
Psalmi 29:9 Herran ääni poikittaa peurat ja paljastaa metsät, ja hänen temppelissään kaikki puhuvat hänen kunniastaan.
Psalm 29:9 The voice of the LORD makes the hinds to calve, and discovers the forests: and in his temple does every one speak of his glory.
Psalmi 29:10 Herra istuu vedenpaisumuksen päällä; niin, Herra istuu kuninkaana ikuisesti.
Psalm 29:10 The LORD sits on the flood; yes, the LORD sits King for ever.
Psalmi 29:11 Herra antaa voiman kansalleen, Herra siunaa kansaansa rauhalla.
Psalm 29:11 The LORD will give strength to his people; the LORD will bless his people with peace.
Psalmi 30:1 Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä olet nostanut minut ylös etkä ole antanut vihollisteni iloita minusta.
Psalm 30:1 I will extol you, O LORD; for you have lifted me up, and have not made my foes to rejoice over me.
Psalmi 30:2 Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut.
Psalm 30:2 O LORD my God, I cried to you, and you have healed me.
Psalmi 30:3 Herra, sinä nostit minun sieluni haudasta, sinä olet pitänyt minut elossa, etten joutuisi hautaan.
Psalm 30:3 O LORD, you have brought up my soul from the grave: you have kept me alive, that I should not go down to the pit.
Psalmi 30:4 Veisatkaa Herralle, te hänen pyhänsä, ja kiittäkää hänen pyhyyttään muistellessanne.
Psalm 30:4 Sing to the LORD, O you saints of his, and give thanks at the remembrance of his holiness.
Psalmi 30:5 Sillä hänen vihansa kestää vain hetken, hänen puolellaan on elämä. Yön kestää itku, mutta aamulla tulee ilo.
Psalm 30:5 For his anger endures but a moment; in his favor is life: weeping may endure for a night, but joy comes in the morning.
Psalmi 30:6 Ja onnessani minä sanoin: En ikinä horju.
Psalm 30:6 And in my prosperity I said, I shall never be moved.
Psalmi 30:7 Herra, armosi kautta sinä olet vahvistanut vuoreni; sinä kätkit kasvosi, ja minä hämmästyin.
Psalm 30:7 LORD, by your favor you have made my mountain to stand strong: you did hide your face, and I was troubled.
Psalmi 30:8 Herra, sinua minä huusin, ja Herraa minä avuksi esitin.
Psalm 30:8 I cried to you, O LORD; and to the LORD I made supplication.
Psalmi 30:9 Mitä hyötyä on verestäni, kun vaivun hautaan? Ylistääkö tomu sinua, julistaako se totuuttasi?
Psalm 30:9 What profit is there in my blood, when I go down to the pit? Shall the dust praise you? shall it declare your truth?
Psalmi 30:10 Kuule, Herra, ja armahda minua: Herra, ole minun auttajani.
Psalm 30:10 Hear, O LORD, and have mercy on me: LORD, be you my helper.
Psalmi 30:11 Sinä olet muuttanut minun suruni tanssiksi, riisunut säkkivaatteeni ja vyöttänyt minut ilolla;
Psalm 30:11 You have turned for me my mourning into dancing: you have put off my sackcloth, and girded me with gladness;
Psalmi 30:12 Jotta minun kunniani veisaisi sinulle kiitosta eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, minä kiitän sinua ikuisesti.
Psalm 30:12 To the end that my glory may sing praise to you, and not be silent. O LORD my God, I will give thanks to you for ever.
Psalmi 31:1 Sinuun, Herra, minä turvaan, enkä koskaan joudu häpeään: pelasta minut vanhurskaudessasi.
Psalm 31:1 In you, O LORD, do I put my trust; let me never be ashamed: deliver me in your righteousness.
Psalmi 31:2 Kallista korvasi minun puoleeni, pelasta minut pian: ole minun vahva kallioni, puolustushuoneeni pelastamaan minut.
Psalm 31:2 Bow down your ear to me; deliver me speedily: be you my strong rock, for an house of defense to save me.
Psalmi 31:3 Sillä sinä olet minun kallioni ja linnoitukseni; sinun nimesi tähden johdata ja ohjaa minua.
Psalm 31:3 For you are my rock and my fortress; therefore for your name’s sake lead me, and guide me.
Psalmi 31:4 Vedä minut verkosta, jonka he ovat salaa virittäneet eteeni, sillä sinä olet minun voimani.
Psalm 31:4 Pull me out of the net that they have laid privately for me: for you are my strength.
Psalmi 31:5 Sinun käteesi minä annan henkeni. Sinä olet lunastanut minut, Herra, totuuden Jumala.
Psalm 31:5 Into your hand I commit my spirit: you have redeemed me, O LORD God of truth.
Psalmi 31:6 Minä vihaan niitä, jotka pitävät valheen turhuutta, mutta minä turvaan Herraan.
Psalm 31:6 I have hated them that regard lying vanities: but I trust in the LORD.
Psalmi 31:7 Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi, sillä sinä olet nähnyt minun ahdinkoni, sinä tunnet sieluni vastoinkäymiset;
Psalm 31:7 I will be glad and rejoice in your mercy: for you have considered my trouble; you have known my soul in adversities;
Psalmi 31:8 Etkä ole sulkenut minua vihollisen käsiin, vaan olet asettanut minun jalkani suureen saliin.
Psalm 31:8 And have not shut me up into the hand of the enemy: you have set my feet in a large room.
Psalmi 31:9 Herra, armahda minua, sillä minä olen ahdingossa. Silmäni ovat tuskasta kuluneet, niin, myös sieluni ja vatsani.
Psalm 31:9 Have mercy on me, O LORD, for I am in trouble: my eye is consumed with grief, yes, my soul and my belly.
Psalmi 31:10 Sillä minun elämäni kuluu murheessa ja vuoteni huokauksessa. Voimani pettää pahat tekoni tähden, ja luuni menehtyvät.
Psalm 31:10 For my life is spent with grief, and my years with sighing: my strength fails because of my iniquity, and my bones are consumed.
Psalmi 31:11 Olin häpeäksi kaikille vihollisilleni, mutta erityisesti naapureilleni, ja peloksi tuttavilleni: ne, jotka näkivät minut ulkona, pakenivat minua.
Psalm 31:11 I was a reproach among all my enemies, but especially among my neighbors, and a fear to my acquaintance: they that did see me without fled from me.
Psalmi 31:12 Minut on unohdettu kuin kuollut, olen kuin särkynyt astia.
Psalm 31:12 I am forgotten as a dead man out of mind: I am like a broken vessel.
Psalmi 31:13 Sillä minä olen kuullut monen panettelua; pelko oli joka puolella; he neuvottelivat minua vastaan, ja punoivat minun henkeni riistämistä.
Psalm 31:13 For I have heard the slander of many: fear was on every side: while they took counsel together against me, they devised to take away my life.
Psalmi 31:14 Mutta minä turvasin sinuun, Herra. Minä sanoin: Sinä olet minun Jumalani.
Psalm 31:14 But I trusted in you, O LORD: I said, You are my God.
Psalmi 31:15 Minun aikani ovat sinun kädessäsi: pelasta minut vihollisteni kädestä ja vainoojistani.
Psalm 31:15 My times are in your hand: deliver me from the hand of my enemies, and from them that persecute me.
Psalmi 31:16 Kirkasta kasvosi palvelijallesi: pelasta minut armosi tähden.
Psalm 31:16 Make your face to shine on your servant: save me for your mercies’ sake.
Psalmi 31:17 Herra, älä anna minun hävetä, sillä sinua minä avuksi huudan. Häpeäkööt jumalattomat, vaipukoot he hiljaa haudassa.
Psalm 31:17 Let me not be ashamed, O LORD; for I have called on you: let the wicked be ashamed, and let them be silent in the grave.
Psalmi 31:18 Vaikenekoot valheelliset huulet, jotka ylpeästi ja halveksivasti puhuvat pahoja asioita vanhurskasta vastaan.
Psalm 31:18 Let the lying lips be put to silence; which speak grievous things proudly and contemptuously against the righteous.
Psalmi 31:19 Oi, kuinka suuri on sinun hyvyytesi, jonka olet säästänyt sinua pelkääville, jonka olet tehnyt niille, jotka sinuun turvaavat ihmisten lasten edessä!
Psalm 31:19 Oh how great is your goodness, which you have laid up for them that fear you; which you have worked for them that trust in you before the sons of men!
Psalmi 31:20 Sinä kätket heidät kasvojesi salaisuuteen ihmisten ylpeydeltä, säilytät heidät salassa majassa kielten riidalta.
Psalm 31:20 You shall hide them in the secret of your presence from the pride of man: you shall keep them secretly in a pavilion from the strife of tongues.
Psalmi 31:21 Kiitetty olkoon Herra, sillä hän on osoittanut minulle ihmeellisen armonsa vahvassa kaupungissa.
Psalm 31:21 Blessed be the LORD: for he has showed me his marvelous kindness in a strong city.
Psalmi 31:22 Sillä minä sanoin kiireessäni: Minut on eristetty pois sinun silmiesi edestä. Kuitenkin sinä kuulit minun rukousteni äänen, kun minä huusin sinua.
Psalm 31:22 For I said in my haste, I am cut off from before your eyes: nevertheless you heard the voice of my supplications when I cried to you.
Psalmi 31:23 Rakastakaa Herraa, kaikki te hänen pyhänsä! Sillä Herra varjelee uskolliset ja palkitsee runsaasti röyhkeät.
Psalm 31:23 O love the LORD, all you his saints: for the LORD preserves the faithful, and plentifully rewards the proud doer.
Psalmi 31:24 Olkaa rohkeita, niin hän vahvistaa teidän sydämenne, kaikki te, jotka panette toivonne Herraan.
Psalm 31:24 Be of good courage, and he shall strengthen your heart, all you that hope in the LORD.
Psalmi 32:1 Autuas se, jonka rikokset on annettu anteeksi, jonka synti on peitetty.
Psalm 32:1 Blessed is he whose transgression is forgiven, whose sin is covered.
Psalmi 32:2 Autuas se mies, jolle Herra ei lue rikoksia ja jonka hengessä ei ole petosta.
Psalm 32:2 Blessed is the man to whom the LORD imputes not iniquity, and in whose spirit there is no guile.
Psalmi 32:3 Kun olin hiljaa, luuni vanhenivat jatkuvasta huudostani.
Psalm 32:3 When I kept silence, my bones waxed old through my roaring all the day long.
Psalmi 32:4 Päivän ja yön sinun kätesi oli raskas päälläni: märkyyteni on muuttunut kesän kuivuudeksi. Sela.
Psalm 32:4 For day and night your hand was heavy on me: my moisture is turned into the drought of summer. Selah.
Psalmi 32:5 Minä tunnustan sinulle syntini enkä peitä vääryyttäni. Minä sanoin: Tunnustan Herralle rikkomukseni, ja sinä annoit anteeksi syntini vääryyden. Sela.
Psalm 32:5 I acknowledge my sin to you, and my iniquity have I not hid. I said, I will confess my transgressions to the LORD; and you forgave the iniquity of my sin. Selah.
Psalmi 32:6 Sillä tätä rukoilee jokainen hurskas sinua aikana, jolloin sinut voidaan löytää; totisesti, suurten vesien tulvissa he eivät pääse häntä lähelle.
Psalm 32:6 For this shall every one that is godly pray to you in a time when you may be found: surely in the floods of great waters they shall not come near to him.
Psalmi 32:7 Sinä olet minun piilopaikkani, sinä varjelet minut hädältä, sinä ympäröit minut pelastuksen lauluilla. Sela.
Psalm 32:7 You are my hiding place; you shall preserve me from trouble; you shall compass me about with songs of deliverance. Selah.
Psalmi 32:8 Minä opetan sinua ja opetan sinulle tietä, jota sinun tulee kulkea: minä ohjaan sinua silmälläni.
Psalm 32:8 I will instruct you and teach you in the way which you shall go: I will guide you with my eye.
Psalmi 32:9 Älä ole kuin hevonen tai muuli, joilla ei ole ymmärrystä, jonka suu on pidettävä kiinni suitsilla ja kuolaimilla, etteivät ne lähestyisi sinua.
Psalm 32:9 Be you not as the horse, or as the mule, which have no understanding: whose mouth must be held in with bit and bridle, lest they come near to you.
Psalmi 32:10 Jumalattomalla on paljon tuskaa, mutta joka Herraan turvaa, sitä ympäröi armo.
Psalm 32:10 Many sorrows shall be to the wicked: but he that trusts in the LORD, mercy shall compass him about.
Psalmi 32:11 Iloitkaa Herrassa, riemuitkaa, te vanhurskaat, ja riemuitkaa, kaikki te oikeamieliset.
Psalm 32:11 Be glad in the LORD, and rejoice, you righteous: and shout for joy, all you that are upright in heart.
Psalmi 33:1 Riemuitkaa Herrassa, te vanhurskaat, sillä oikeamielisille sopii ylistys.
Psalm 33:1 Rejoice in the LORD, O you righteous: for praise is comely for the upright.
Psalmi 33:2 Ylistäkää Herraa harpulla, veisaakaa hänelle psalttarin ja kymmenkielisen soittimen säestyksellä.
Psalm 33:2 Praise the LORD with harp: sing to him with the psaltery and an instrument of ten strings.
Psalmi 33:3 Laulakaa hänelle uusi laulu, soittakaa taitavasti kovalla äänellä.
Psalm 33:3 Sing to him a new song; play skillfully with a loud noise.
Psalmi 33:4 Sillä Herran sana on oikea, ja kaikki hänen tekonsa ovat totuudessa tehdyt.
Psalm 33:4 For the word of the LORD is right; and all his works are done in truth.
Psalmi 33:5 Hän rakastaa vanhurskautta ja oikeutta: maa on täynnä Herran hyvyyttä.
Psalm 33:5 He loves righteousness and judgment: the earth is full of the goodness of the LORD.
Psalmi 33:6 Herran sanalla tehtiin taivaat ja kaikki niiden joukot hänen suunsa henkäyksellä.
Psalm 33:6 By the word of the LORD were the heavens made; and all the host of them by the breath of his mouth.
Psalmi 33:7 Hän kokoaa meren vedet röykkiöksi, syvyydet hän varastoi varastoihin.
Psalm 33:7 He gathers the waters of the sea together as an heap: he lays up the depth in storehouses.
Psalmi 33:8 Peljätköön Herraa kaikki maa, kaikki maan asukkaat kunnioittakoot häntä.
Psalm 33:8 Let all the earth fear the LORD: let all the inhabitants of the world stand in awe of him.
Psalmi 33:9 Sillä hän puhui, ja niin tapahtui; hän käski, ja se pysyi pystyssä.
Psalm 33:9 For he spoke, and it was done; he commanded, and it stood fast.
Psalmi 33:10 Herra särkee pakanain neuvon, hän tekee kansojen aikeen tyhjäksi.
Psalm 33:10 The LORD brings the counsel of the heathen to nothing: he makes the devices of the people of none effect.
Psalmi 33:11 Herran neuvo pysyy ikuisesti, hänen sydämensä ajatukset polvesta polveen.
Psalm 33:11 The counsel of the LORD stands for ever, the thoughts of his heart to all generations.
Psalmi 33:12 Siunattu on se kansa, jonka Jumala on Herra, ja se kansa, jonka hän on valinnut perintöosakseen.
Psalm 33:12 Blessed is the nation whose God is the LORD; and the people whom he has chosen for his own inheritance.
Psalmi 33:13 Herra katsoo taivaasta, hän näkee kaikki ihmisten lapset.
Psalm 33:13 The LORD looks from heaven; he beholds all the sons of men.
Psalmi 33:14 Asuinpaikastaan hän katselee kaikkia maan asukkaita.
Psalm 33:14 From the place of his habitation he looks on all the inhabitants of the earth.
Psalmi 33:15 Hän on muovannut heidän sydämensä samanlaisiksi, hän tarkkailee kaikkia heidän tekojaan.
Psalm 33:15 He fashions their hearts alike; he considers all their works.
Psalmi 33:16 Ei kuningasta pelasta suuri sotajoukko, ei sankaria pelasta suuri voima.
Psalm 33:16 There is no king saved by the multitude of an host: a mighty man is not delivered by much strength.
Psalmi 33:17 Hevonen on turha pelastus, eikä se suurella voimallaan ketään pelasta.
Psalm 33:17 An horse is a vain thing for safety: neither shall he deliver any by his great strength.
Psalmi 33:18 Katso, Herran silmä on niiden yllä, jotka häntä pelkäävät, niiden yllä, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa;
Psalm 33:18 Behold, the eye of the LORD is on them that fear him, on them that hope in his mercy;
Psalmi 33:19 pelastaakseen heidän sielunsa kuolemasta ja pitääkseen heidät hengissä nälänhädän aikana.
Psalm 33:19 To deliver their soul from death, and to keep them alive in famine.
Psalmi 33:20 Meidän sielumme odottaa Herraa: hän on meidän apumme ja kilpemme.
Psalm 33:20 Our soul waits for the LORD: he is our help and our shield.
Psalmi 33:21 Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, koska olemme turvanneet hänen pyhään nimeensä.
Psalm 33:21 For our heart shall rejoice in him, because we have trusted in his holy name.
Psalmi 33:22 Herra, sinun armosi olkoon meidän päällämme, niin kuin me sinuun toivomme.
Psalm 33:22 Let your mercy, O LORD, be on us, according as we hope in you.
Psalmi 34:1 Minä ylistän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on aina minun suussani.
Psalm 34:1 I will bless the LORD at all times: his praise shall continually be in my mouth.
Psalmi 34:2 Minun sieluni ylpeilee Herrasta; nöyrät kuulevat sen ja iloitsevat.
Psalm 34:2 My soul shall make her boast in the LORD: the humble shall hear thereof, and be glad.
Psalmi 34:3 Ylistäkää kanssani Herran suuruutta, ylistäkäämme yhdessä hänen nimeään.
Psalm 34:3 O magnify the LORD with me, and let us exalt his name together.
Psalmi 34:4 Minä etsin Herraa, ja hän kuuli minua ja pelasti minut kaikista peloistani.
Psalm 34:4 I sought the LORD, and he heard me, and delivered me from all my fears.
Psalmi 34:5 He katsoivat häneen ja iloitsivat, eivätkä heidän kasvonsa hävenneet.
Psalm 34:5 They looked to him, and were lightened: and their faces were not ashamed.
Psalmi 34:6 Tämä köyhä huusi, ja Herra kuuli häntä ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistaan.
Psalm 34:6 This poor man cried, and the LORD heard him, and saved him out of all his troubles.
Psalmi 34:7 Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.
Psalm 34:7 The angel of the LORD encamps round about them that fear him, and delivers them.
Psalmi 34:8 Maistakaa ja katsokaa, että Herra on hyvä: siunattu on se mies, joka häneen turvaa.
Psalm 34:8 O taste and see that the LORD is good: blessed is the man that trusts in him.
Psalmi 34:9 Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä ei siltä mitään puutu, jotka häntä pelkäävät.
Psalm 34:9 O fear the LORD, you his saints: for there is no want to them that fear him.
Psalmi 34:10 Nuoret leijonat kyllä kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta jotka etsivät Herraa, eivät heiltä mitään hyvää puutu.
Psalm 34:10 The young lions do lack, and suffer hunger: but they that seek the LORD shall not want any good thing.
Psalmi 34:11 Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: minä opetan teille Herran pelon.
Psalm 34:11 Come, you children, listen to me: I will teach you the fear of the LORD.
Psalmi 34:12 Kuka on se ihminen, joka halajaa elämää ja rakastaa monia päiviä, jotta näkisi onnea?
Psalm 34:12 What man is he that desires life, and loves many days, that he may see good?
Psalmi 34:13 Varjele kielesi pahasta ja huulesi puhumasta petosta.
Psalm 34:13 Keep your tongue from evil, and your lips from speaking guile.
Psalmi 34:14 Karta pahaa ja tee hyvää; etsi rauhaa ja tavoittele sitä.
Psalm 34:14 Depart from evil, and do good; seek peace, and pursue it.
Psalmi 34:15 Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoaan.
Psalm 34:15 The eyes of the LORD are on the righteous, and his ears are open to their cry.
Psalmi 34:16 Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääkseen heidän muistonsa maan päältä.
Psalm 34:16 The face of the LORD is against them that do evil, to cut off the remembrance of them from the earth.
Psalmi 34:17 Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja pelastaa heidät kaikista heidän ahdistuksistaan.
Psalm 34:17 The righteous cry, and the LORD hears, and delivers them out of all their troubles.
Psalmi 34:18 Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
Psalm 34:18 The LORD is near to them that are of a broken heart; and saves such as be of a contrite spirit.
Psalmi 34:19 Monet ovat vanhurskaan kärsimykset, mutta Herra pelastaa hänet niistä kaikista.
Psalm 34:19 Many are the afflictions of the righteous: but the LORD delivers him out of them all.
Psalmi 34:20 Hän varjelee kaikki hänen luunsa: yksikään niistä ei ole murtunut.
Psalm 34:20 He keeps all his bones: not one of them is broken.
Psalmi 34:21 Paha tappaa jumalattomat, ja ne, jotka vihaavat vanhurskasta, joutuvat autioksi.
Psalm 34:21 Evil shall slay the wicked: and they that hate the righteous shall be desolate.
Psalmi 34:22 Herra lunastaa palvelijoittensa sielut, eikä yksikään niistä, jotka häneen turvaavat, joudu yksin.
Psalm 34:22 The LORD redeems the soul of his servants: and none of them that trust in him shall be desolate.
Psalmi 35:1 Herra, aja minun asiaani niiden kanssa, jotka riitelevät minua vastaan: taistele niitä vastaan, jotka taistelevat minua vastaan.
Psalm 35:1 Plead my cause, O LORD, with them that strive with me: fight against them that fight against me.
Psalmi 35:2 Tartu kilpeen ja pienpanssariin ja nouse avuksesi.
Psalm 35:2 Take hold of shield and buckler, and stand up for my help.
Psalmi 35:3 Vedä keihäs esiin ja tukki tie vainoojiani vastaan. Sano sielulleni: Minä olen sinun pelastuksesi.
Psalm 35:3 Draw out also the spear, and stop the way against them that persecute me: say to my soul, I am your salvation.
Psalmi 35:4 Häpeään joutukoot ja saakoot häpeän ne, jotka minun sieluani väijyvät; kääntykööt takaisin ja joutukoot hämmennykseen ne, jotka minulle turmiota hankkivat.
Psalm 35:4 Let them be confounded and put to shame that seek after my soul: let them be turned back and brought to confusion that devise my hurt.
Psalmi 35:5 Olkoot he kuin akanat tuulessa, ja Herran enkeli ajakoon heitä takaa.
Psalm 35:5 Let them be as chaff before the wind: and let the angel of the LORD chase them.
Psalmi 35:6 Heidän tiensä olkoon pimeä ja liukas, ja Herran enkeli vainoakoon heitä.
Psalm 35:6 Let their way be dark and slippery: and let the angel of the LORD persecute them.
Psalmi 35:7 Sillä syyttä he ovat minulle verkkonsa virittäneet kuoppaan, syyttä he ovat sen kaivaneet sielulleni.
Psalm 35:7 For without cause have they hid for me their net in a pit, which without cause they have dig for my soul.
Psalmi 35:8 Tulkoon häneen turmio odottamatta, ja hänen virittämänsä verkko vyöryköön hänen päälleen: langetkoon hän itse tuhoon.
Psalm 35:8 Let destruction come on him at unawares; and let his net that he has hid catch himself: into that very destruction let him fall.
Psalmi 35:9 Ja minun sieluni iloitsee Herrassa, se riemuitsee hänen pelastuksestaan.
Psalm 35:9 And my soul shall be joyful in the LORD: it shall rejoice in his salvation.
Psalmi 35:10 Kaikki minun luuni sanokoot: Herra, kuka on sinun vertaisesi? Sinä pelastat köyhän väkevämmästä, köyhän ja tarvitsevan ryöstämästään?
Psalm 35:10 All my bones shall say, LORD, who is like to you, which deliver the poor from him that is too strong for him, yes, the poor and the needy from him that spoils him?
Psalmi 35:11 Vääriä todistajia nousi; he esittivät minulle syytöksiä asioista, joita en tiennyt.
Psalm 35:11 False witnesses did rise up; they laid to my charge things that I knew not.
Psalmi 35:12 He palkitsivat minulle hyvän pahalla, sieluni turmelukseksi.
Psalm 35:12 They rewarded me evil for good to the spoiling of my soul.
Psalmi 35:13 Mutta minä, kun he olivat sairaita, puin säkkikankaan. Minä nöyryytin sieluni paastolla, ja rukoukseni palasi omaan helmaani.
Psalm 35:13 But as for me, when they were sick, my clothing was sackcloth: I humbled my soul with fasting; and my prayer returned into my own bosom.
Psalmi 35:14 Käyttäydyin kuin hän olisi ollut ystäväni tai veljeni: kumarruin raskaasti, kuin sureva äitiään.
Psalm 35:14 I behaved myself as though he had been my friend or brother: I bowed down heavily, as one that mourns for his mother.
Psalmi 35:15 Mutta he iloitsivat minun ahdingostani ja kokoontuivat; hyökkääjät kokoontuivat minua vastaan, enkä minä tiennyt sitä; he repivät minua eivätkä lakanneet.
Psalm 35:15 But in my adversity they rejoiced, and gathered themselves together: yes, the attackers gathered themselves together against me, and I knew it not; they did tear me, and ceased not:
Psalmi 35:16 Tekopyhien pilkkaajien kanssa pidoissa he kiristelivät minulle hampaitaan.
Psalm 35:16 With hypocritical mockers in feasts, they gnashed on me with their teeth.
Psalmi 35:17 Herra, kuinka kauan vielä katsot tätä? Pelasta minun sieluni heidän tuhostaan, rakkaani leijonien kynsistä.
Psalm 35:17 Lord, how long will you look on? rescue my soul from their destructions, my darling from the lions.
Psalmi 35:18 Minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa, ylistän sinua monien ihmisten keskellä.
Psalm 35:18 I will give you thanks in the great congregation: I will praise you among much people.
Psalmi 35:19 Älköön viholliseni syyttä iloitko minusta, älköönkä ne, jotka minua syyttä vihaavat, iskekö silmiään.
Psalm 35:19 Let not them that are my enemies wrongfully rejoice over me: neither let them wink with the eye that hate me without a cause.
Psalmi 35:20 Sillä he eivät puhu rauhasta, vaan punovat petollisia asioita niitä vastaan, jotka maan päällä hiljaa elävät.
Psalm 35:20 For they speak not peace: but they devise deceitful matters against them that are quiet in the land.
Psalmi 35:21 Niin, he avasivat suunsa ammolleen minua vastaan ja sanoivat: Kas niin, kas niin, meidän silmämme ovat sen nähneet.
Psalm 35:21 Yes, they opened their mouth wide against me, and said, Aha, aha, our eye has seen it.
Psalmi 35:22 Sinä olet nähnyt tämän, Herra: älä ole vaiti. Herra, älä ole kaukana minusta.
Psalm 35:22 This you have seen, O LORD: keep not silence: O Lord, be not far from me.
Psalmi 35:23 Herää ja herää minun tuomiolleni, minun asiaani, Jumalani ja Herrani.
Psalm 35:23 Stir up yourself, and awake to my judgment, even to my cause, my God and my Lord.
Psalmi 35:24 Tuomitse minut, Herra, minun Jumalani, vanhurskautesi mukaan, älköönkä he minusta iloitko.
Psalm 35:24 Judge me, O LORD my God, according to your righteousness; and let them not rejoice over me.
Psalmi 35:25 Älköön he sanoko sydämessään: Niin mekin haluaisimme! Älköön he sanoko: Me olemme hänet niellyt!
Psalm 35:25 Let them not say in their hearts, Ah, so would we have it: let them not say, We have swallowed him up.
Psalmi 35:26 Häpeäkööt ja joutukoot kaikki häpeään, jotka iloitsevat minun tuskastani; häpeä ja pilkka pukekoot ne, jotka minua vastaan ylpeilevät.
Psalm 35:26 Let them be ashamed and brought to confusion together that rejoice at my hurt: let them be clothed with shame and dishonor that magnify themselves against me.
Psalmi 35:27 Riemuitkoot ja riemuitkoot ne, jotka minun vanhurskasta asiaani ajavat. Sanokoot he alati: Ylistetty olkoon Herra, joka iloitsee palvelijansa menestyksestä.
Psalm 35:27 Let them shout for joy, and be glad, that favor my righteous cause: yes, let them say continually, Let the LORD be magnified, which has pleasure in the prosperity of his servant.
Psalmi 35:28 Ja minun kieleni on kertova sinun vanhurskaudestasi ja ylistävä sinua kaiken päivää.
Psalm 35:28 And my tongue shall speak of your righteousness and of your praise all the day long.
Psalmi 36:1 Jumalattoman rikos sanoi sydämessäni, ettei hänen silmiensä edessä ole Jumalan pelkoa.
Psalm 36:1 The transgression of the wicked said within my heart, that there is no fear of God before his eyes.
Psalmi 36:2 Sillä hän mielistelee itseään omissa silmissään, kunnes hänen pahat tekonsa havaitaan inhottavaksi.
Psalm 36:2 For he flatters himself in his own eyes, until his iniquity be found to be hateful.
Psalmi 36:3 Hänen suunsa sanat ovat vääryyttä ja petosta; hän on lakannut olemasta viisas ja tekemästä hyvää.
Psalm 36:3 The words of his mouth are iniquity and deceit: he has left off to be wise, and to do good.
Psalmi 36:4 Hän punoo pahuutta vuoteessaan, hän asettuu tielle, joka ei ole hyvä, eikä hän kammoa pahaa.
Psalm 36:4 He devises mischief on his bed; he sets himself in a way that is not good; he abhors not evil.
Psalmi 36:5 Herra, sinun armosi on taivaissa, ja sinun uskollisuutesi ulottuu pilviin asti.
Psalm 36:5 Your mercy, O LORD, is in the heavens; and your faithfulness reaches to the clouds.
Psalmi 36:6 Sinun vanhurskautesi on kuin suuret vuoret, sinun tuomiosi kuin suuri syvyys. Herra, sinä varjelet ihmisiä ja eläimiä.
Psalm 36:6 Your righteousness is like the great mountains; your judgments are a great deep: O LORD, you preserve man and beast.
Psalmi 36:7 Kuinka ihana on sinun armosi, Jumala! Sen tähden ihmisten lapset turvaavat sinun siipiesi suojaan.
Psalm 36:7 How excellent is your loving kindness, O God! therefore the children of men put their trust under the shadow of your wings.
Psalmi 36:8 He tulevat kylläisiksi sinun talosi lihavuudesta, ja sinä juotat heidän onnensa virrasta.
Psalm 36:8 They shall be abundantly satisfied with the fatness of your house; and you shall make them drink of the river of your pleasures.
Psalmi 36:9 Sillä sinun luonasi on elämän lähde: sinun valossasi me näemme valon.
Psalm 36:9 For with you is the fountain of life: in your light shall we see light.
Psalmi 36:10 Oi, jatka rakkaudellista hyvyyttäsi niille, jotka sinut tuntevat, ja vanhurskauttasi oikeamielisille.
Psalm 36:10 O continue your loving kindness to them that know you; and your righteousness to the upright in heart.
Psalmi 36:11 Älköön ylpeyden jalka minua vastaan tulko, älköön jumalattomien käsi minua karkottako.
Psalm 36:11 Let not the foot of pride come against me, and let not the hand of the wicked remove me.
Psalmi 36:12 Siellä ovat langenneet vääryyden tekijät: heidät on syösty maahan, eivätkä he voi nousta.
Psalm 36:12 There are the workers of iniquity fallen: they are cast down, and shall not be able to rise.
Psalmi 37:1 Älä kiihdy pahantekijöiden takia, äläkä kadehdi väärintekijöitä.
Psalm 37:1 Fret not yourself because of evildoers, neither be you envious against the workers of iniquity.
Psalmi 37:2 Sillä heidät pian niitetään pois kuin ruoho ja heinät kuihtuvat kuin vihreä ruoho.
Psalm 37:2 For they shall soon be cut down like the grass, and wither as the green herb.
Psalmi 37:3 Turvaa Herraan ja tee hyvää, niin saat asua maassa ja sinua todella ruokitaan.
Psalm 37:3 Trust in the LORD, and do good; so shall you dwell in the land, and truly you shall be fed.
Psalmi 37:4 Iloitse Herrassa, niin hän antaa sinulle, mitä sydämesi halajaa.
Psalm 37:4 Delight yourself also in the LORD: and he shall give you the desires of your heart.
Psalmi 37:5 Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen, hän kyllä sen hoitaa.
Psalm 37:5 Commit your way to the LORD; trust also in him; and he shall bring it to pass.
Psalmi 37:6 Ja hän tuo esiin teidän vanhurskautenne kuin valon ja teidän oikeutenne kuin keskipäivän.
Psalm 37:6 And he shall bring forth your righteousness as the light, and your judgment as the noonday.
Psalmi 37:7 Ole levollinen Herrassa ja odota häntä kärsivällisesti. Älä murehdi sitä, jonka tie menestyy, sitä miestä, joka saa aikaan pahoja aikeita.
Psalm 37:7 Rest in the LORD, and wait patiently for him: fret not yourself because of him who prospers in his way, because of the man who brings wicked devices to pass.
Psalmi 37:8 Lakkaa vihasta ja hylkää kiivastuminen, älä missään nimessä kiihdy tekemään pahaa.
Psalm 37:8 Cease from anger, and forsake wrath: fret not yourself in any wise to do evil.
Psalmi 37:9 Sillä pahantekijät hävitetään, mutta ne, jotka Herraa odottavat, perivät maan.
Psalm 37:9 For evildoers shall be cut off: but those that wait on the LORD, they shall inherit the earth.
Psalmi 37:10 Vielä hetkinen, niin jumalatonta ei ole enää. Sinä katsot hänen sijaansa, eikä häntä ole.
Psalm 37:10 For yet a little while, and the wicked shall not be: yes, you shall diligently consider his place, and it shall not be.
Psalmi 37:11 Mutta sävyisät perivät maan ja iloitsevat rauhan runsaudesta.
Psalm 37:11 But the meek shall inherit the earth; and shall delight themselves in the abundance of peace.
Psalmi 37:12 Jumalaton juonittelee vanhurskasta vastaan ja kiristelee hänelle hampaitaan.
Psalm 37:12 The wicked plots against the just, and gnashes on him with his teeth.
Psalmi 37:13 Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee päivänsä tulevan.
Psalm 37:13 The LORD shall laugh at him: for he sees that his day is coming.
Psalmi 37:14 Jumalattomat ovat vetäneet miekkansa ja jännittäneet jousensa lyödäkseen maahan köyhät ja köyhät ja surmatakseen oikeamieliset.
Psalm 37:14 The wicked have drawn out the sword, and have bent their bow, to cast down the poor and needy, and to slay such as be of upright conversation.
Psalmi 37:15 Heidän miekkansa tunkeutuu heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.
Psalm 37:15 Their sword shall enter into their own heart, and their bows shall be broken.
Psalmi 37:16 Vanhurskaan vähä omaisuus on parempi kuin monen jumalattoman rikkaudet.
Psalm 37:16 A little that a righteous man has is better than the riches of many wicked.
Psalmi 37:17 Sillä jumalattomien käsivarret murskataan, mutta Herra tukee vanhurskaita.
Psalm 37:17 For the arms of the wicked shall be broken: but the LORD upholds the righteous.
Psalmi 37:18 Herra tuntee oikeamielisten päivät, ja heidän perintönsä pysyy ikuisesti.
Psalm 37:18 The LORD knows the days of the upright: and their inheritance shall be for ever.
Psalmi 37:19 He eivät joudu häpeään pahana aikana, ja nälänhädän päivinä he tulevat kylläisiksi.
Psalm 37:19 They shall not be ashamed in the evil time: and in the days of famine they shall be satisfied.
Psalmi 37:20 Mutta jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin karitsojen rasva; he tuhoutuvat, he hajoavat savuksi.
Psalm 37:20 But the wicked shall perish, and the enemies of the LORD shall be as the fat of lambs: they shall consume; into smoke shall they consume away.
Psalmi 37:21 Jumalaton lainaa eikä maksa takaisin, mutta vanhurskas on armollinen ja antaa.
Psalm 37:21 The wicked borrows, and pays not again: but the righteous shows mercy, and gives.
Psalmi 37:22 Sillä ne, jotka hän siunaa, perivät maan, ja ne, jotka hän kiroaa, hävitetään.
Psalm 37:22 For such as be blessed of him shall inherit the earth; and they that be cursed of him shall be cut off.
Psalmi 37:23 Herra ohjaa hyvän miehen askeleet, ja hän iloitsee hänen tiestään.
Psalm 37:23 The steps of a good man are ordered by the LORD: and he delights in his way.
Psalmi 37:24 Vaikka hän kaatuu, ei hän kokonaan maahan syöstävä ole, sillä Herra tukee häntä kädellään.
Psalm 37:24 Though he fall, he shall not be utterly cast down: for the LORD upholds him with his hand.
Psalmi 37:25 Olin nuori ja olen vanha, enkä ole nähnyt vanhurskasta hylättynä enkä hänen jälkeläistänsä kerjäämässä leipää.
Psalm 37:25 I have been young, and now am old; yet have I not seen the righteous forsaken, nor his seed begging bread.
Psalmi 37:26 Hän on aina armollinen ja lainaa, ja hänen jälkeläisensä ovat siunattuja.
Psalm 37:26 He is ever merciful, and lends; and his seed is blessed.
Psalmi 37:27 Välty pahasta ja tee hyvää, niin sinä pysyt ikuisesti.
Psalm 37:27 Depart from evil, and do good; and dwell for ever more.
Psalmi 37:28 Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää pyhiään; he säilyvät ikuisesti; mutta jumalattomien jälkeläiset hävitetään.
Psalm 37:28 For the LORD loves judgment, and forsakes not his saints; they are preserved for ever: but the seed of the wicked shall be cut off.
Psalmi 37:29 Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä ikuisesti.
Psalm 37:29 The righteous shall inherit the land, and dwell therein for ever.
Psalmi 37:30 Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeutta.
Psalm 37:30 The mouth of the righteous speaks wisdom, and his tongue talks of judgment.
Psalmi 37:31 Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, eivätkä hänen askeleensa horju.
Psalm 37:31 The law of his God is in his heart; none of his steps shall slide.
Psalmi 37:32 Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaakseen.
Psalm 37:32 The wicked watches the righteous, and seeks to slay him.
Psalmi 37:33 Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä tuomiossaan.
Psalm 37:33 The LORD will not leave him in his hand, nor condemn him when he is judged.
Psalmi 37:34 Odota Herraa ja noudata hänen tietään, niin hän korottaa sinut, että perisit maan. Sinä saat nähdä, kuinka jumalattomat hävitetään.
Psalm 37:34 Wait on the LORD, and keep his way, and he shall exalt you to inherit the land: when the wicked are cut off, you shall see it.
Psalmi 37:35 Olen nähnyt jumalattoman suuressa voimassaan, levittäytyvän kuin vihreä laakeripuu.
Psalm 37:35 I have seen the wicked in great power, and spreading himself like a green bay tree.
Psalmi 37:36 Mutta hän kuoli, eikä häntä enää ollut. Minä etsin häntä, mutta en löytänyt.
Psalm 37:36 Yet he passed away, and, see, he was not: yes, I sought him, but he could not be found.
Psalmi 37:37 Huomioi nuhteeton mies ja katso oikeamielistä, sillä sen miehen loppu on rauha.
Psalm 37:37 Mark the perfect man, and behold the upright: for the end of that man is peace.
Psalmi 37:38 Mutta rikolliset kaikki tuhotaan, jumalattomien loppu hävitetään.
Psalm 37:38 But the transgressors shall be destroyed together: the end of the wicked shall be cut off.
Psalmi 37:39 Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta: hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
Psalm 37:39 But the salvation of the righteous is of the LORD: he is their strength in the time of trouble.
Psalmi 37:40 Ja Herra auttaa heitä ja pelastaa heidät, hän vapauttaa heidät jumalattomista ja pelastaa heidät, sillä he turvaavat häneen.
Psalm 37:40 And the LORD shall help them, and deliver them: he shall deliver them from the wicked, and save them, because they trust in him.
Psalmi 38:1 Herra, älä nuhtele minua vihassasi, äläkä kurita minua kiivaudessasi.
Psalm 38:1 O lord, rebuke me not in your wrath: neither chasten me in your hot displeasure.
Psalmi 38:2 Sillä sinun nuolesi iskevät minuun lujasti, ja sinun kätesi painaa minua ankarasti.
Psalm 38:2 For your arrows stick fast in me, and your hand presses me sore.
Psalmi 38:3 Ei ruumiissani ole terveyttä sinun vihasi tähden, eikä luissani ole lepoa syntini tähden.
Psalm 38:3 There is no soundness in my flesh because of your anger; neither is there any rest in my bones because of my sin.
Psalmi 38:4 Sillä minun pahat tekoni käyvät ylitseni: ne ovat minulle liian raskaita kuin raskas kuorma.
Psalm 38:4 For my iniquities are gone over my head: as an heavy burden they are too heavy for me.
Psalmi 38:5 Haavani haisevat ja ovat mädäntyneitä tyhmyyteni tähden.
Psalm 38:5 My wounds stink and are corrupt because of my foolishness.
Psalmi 38:6 Minä olen levoton, olen suuresti kumarassa, minä vaellan sureen kaiken päivää.
Psalm 38:6 I am troubled; I am bowed down greatly; I go mourning all the day long.
Psalmi 38:7 Sillä minun kupeeni ovat täynnä inhottavaa tautia, eikä minun ruumiissani ole mitään tervettä kohtaa.
Psalm 38:7 For my loins are filled with a loathsome disease: and there is no soundness in my flesh.
Psalmi 38:8 Olen heikko ja särkynyt: sydämeni levottomuuden vuoksi minä parun.
Psalm 38:8 I am feeble and sore broken: I have roared by reason of the disquietness of my heart.
Psalmi 38:9 Herra, kaikki minun halajamiseni on sinun edessäsi, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
Psalm 38:9 Lord, all my desire is before you; and my groaning is not hid from you.
Psalmi 38:10 Sydämeni haukkoo henkeäni, voimani katoaa, silmieni valo on myös mennyt.
Psalm 38:10 My heart pants, my strength fails me: as for the light of my eyes, it also is gone from me.
Psalmi 38:11 Rakastajani ja ystäväni pysyvät loitolla kipustani, ja sukulaiseni seisovat loitolla.
Psalm 38:11 My lovers and my friends stand aloof from my sore; and my kinsmen stand afar off.
Psalmi 38:12 Jotka minun henkeäni väijyvät, virittävät minulle ansoja, ja jotka minun pahaa tavoittelevat, puhuvat turmiota ja punovat petosta kaiken päivää.
Psalm 38:12 They also that seek after my life lay snares for me: and they that seek my hurt speak mischievous things, and imagine deceits all the day long.
Psalmi 38:13 Mutta minä olin kuin kuuro mies, en kuullut, ja olin kuin mykkä mies, joka ei avaa suutansa.
Psalm 38:13 But I, as a deaf man, heard not; and I was as a dumb man that opens not his mouth.
Psalmi 38:14 Niin minä olin kuin mies, joka ei kuule, jonka suussa ei ole nuhtelua.
Psalm 38:14 Thus I was as a man that hears not, and in whose mouth are no reproofs.
Psalmi 38:15 Sillä sinuun, Herra, minä panen toivoni: sinä kuulet, Herra, minun Jumalani.
Psalm 38:15 For in you, O LORD, do I hope: you will hear, O Lord my God.
Psalmi 38:16 Sillä minä sanoin: Kuulkaa minua, etteivät he minusta iloitsisi; kun jalkani horjuu, he ylpeilivät minua vastaan.
Psalm 38:16 For I said, Hear me, lest otherwise they should rejoice over me: when my foot slips, they magnify themselves against me.
Psalmi 38:17 Sillä minä olen valmis pysähtymään, ja suruni on aina edessäni.
Psalm 38:17 For I am ready to halt, and my sorrow is continually before me.
Psalmi 38:18 Sillä minä ilmoitan pahat tekoni, minä kadun syntiäni.
Psalm 38:18 For I will declare my iniquity; I will be sorry for my sin.
Psalmi 38:19 Mutta minun viholliseni ovat eläviä ja väkeviä, ja niiden määrä, jotka minua syyttömästi vihaavat, kasvaa suureksi.
Psalm 38:19 But my enemies are lively, and they are strong: and they that hate me wrongfully are multiplied.
Psalmi 38:20 Ne, jotka kostavat hyvän pahalla, ovat minun vastustajiani, koska minä seuraan sitä, mikä on hyvää.
Psalm 38:20 They also that render evil for good are my adversaries; because I follow the thing that good is.
Psalmi 38:21 Älä hylkää minua, Herra: Jumalani, älä ole minusta kaukana.
Psalm 38:21 Forsake me not, O LORD: O my God, be not far from me.
Psalmi 38:22 Kiirehdi minun auttamiseni, Herra, minun pelastukseni.
Psalm 38:22 Make haste to help me, O Lord my salvation.
Psalmi 39:1 Minä sanoin: Minä pidän vaarin teistäni, etten kielelläni syntiä tekisi. Minä suitsitan suuni, kun jumalaton on minun edessäni.
Psalm 39:1 I said, I will take heed to my ways, that I sin not with my tongue: I will keep my mouth with a bridle, while the wicked is before me.
Psalmi 39:2 Olin mykkänä hiljaisuudesta, pysyin hiljaa, jopa hyvästä; ja suruni heräsi.
Psalm 39:2 I was dumb with silence, I held my peace, even from good; and my sorrow was stirred.
Psalmi 39:3 Sydämeni oli kuuma sisälläni, kun mietiskelin, tuli paloi: sitten puhuin kielelläni,
Psalm 39:3 My heart was hot within me, while I was musing the fire burned: then spoke I with my tongue,
Psalmi 39:4 Herra, anna minun tietää loppuni ja päivieni määrä, että tietäisin, kuinka hauras olen.
Psalm 39:4 LORD, make me to know my end, and the measure of my days, what it is: that I may know how frail I am.
Psalmi 39:5 Katso, sinä olet tehnyt minun päiväni kämmenenleveyden veroisiksi, ja minun ikäni on niinkuin ei mitään sinun edessäsi; totisesti, jokainen mies parhaimmillaankin on pelkkää turhuutta. Sela.
Psalm 39:5 Behold, you have made my days as an handbreadth; and my age is as nothing before you: truly every man at his best state is altogether vanity. Selah.
Psalmi 39:6 Totisesti, jokainen mies vaeltaa turhaan, turhaan he levottomasti levottomasti kulkevat. Hän kokoaa rikkauksia, eikä tiedä, kuka ne kerää.
Psalm 39:6 Surely every man walks in a vain show: surely they are disquieted in vain: he heaps up riches, and knows not who shall gather them.
Psalmi 39:7 Ja nyt, Herra, mitä minä odotan? Sinussa on minun toivoni.
Psalm 39:7 And now, Lord, what wait I for? my hope is in you.
Psalmi 39:8 Päästä minut kaikista rikkomuksistani: älä tee minusta tyhmien pilkkaa.
Psalm 39:8 Deliver me from all my transgressions: make me not the reproach of the foolish.
Psalmi 39:9 Minä olin mykkä, enkä avannut suutani, koska sinä teit sen.
Psalm 39:9 I was dumb, I opened not my mouth; because you did it.
Psalmi 39:10 Poista minusta lyöntisi: kätesi isku tuhoaa minut.
Psalm 39:10 Remove your stroke away from me: I am consumed by the blow of your hand.
Psalmi 39:11 Kun te nuhtelette ihmistä hänen pahasta vääryydestä, niin te saatte hänen kauneutensa tuhoutumaan kuin koin. Totisesti, jokainen ihminen on turhuutta. Sela.
Psalm 39:11 When you with rebukes do correct man for iniquity, you make his beauty to consume away like a moth: surely every man is vanity. Selah.
Psalmi 39:12 Kuule minun rukoukseni, Herra, ja ota korviisi minun huutoni, älä vaikene kyynelteni edessä, sillä minä olen muukalainen sinun luonasi ja vieras, niinkuin kaikki minun isänikin olivat.
Psalm 39:12 Hear my prayer, O LORD, and give ear to my cry; hold not your peace at my tears: for I am a stranger with you, and a sojourner, as all my fathers were.
Psalmi 39:13 Oi, säästä minut, että saisin voimani takaisin, ennen kuin lähden täältä enkä minua enää ole.
Psalm 39:13 O spare me, that I may recover strength, before I go hence, and be no more.
Psalmi 40:1 Kärsivällisesti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli minun huutoni.
Psalm 40:1 I waited patiently for the LORD; and he inclined to me, and heard my cry.
Psalmi 40:2 Hän nosti minut ylös kauheasta kuopasta, mudaisesta savesta, asetti jalkani kalliolle ja vahvisti askeleeni.
Psalm 40:2 He brought me up also out of an horrible pit, out of the miry clay, and set my feet on a rock, and established my goings.
Psalmi 40:3 Ja hän on pannut minun suuhuni uuden virren, ylistyksen meidän Jumalallemme. Monet näkevät sen ja pelkäävät ja turvaavat Herraan.
Psalm 40:3 And he has put a new song in my mouth, even praise to our God: many shall see it, and fear, and shall trust in the LORD.
Psalmi 40:4 Autuas se mies, joka panee turvansa Herraan eikä kunnioita ylpeitä eikä valheeseen kääntyviä.
Psalm 40:4 Blessed is that man that makes the LORD his trust, and respects not the proud, nor such as turn aside to lies.
Psalmi 40:5 Monet, Herra, minun Jumalani, ovat sinun ihmeellisiä tekojasi, jotka olet tehnyt, ja ajatuksiasi, jotka ovat meitä varten. Niitä ei voida luetella sinun rinnallasi. Jos minä ne julistaisin ja kertoisin, niitä olisi enemmän kuin voidaan laskea.
Psalm 40:5 Many, O LORD my God, are your wonderful works which you have done, and your thoughts which are to us-ward: they cannot be reckoned up in order to you: if I would declare and speak of them, they are more than can be numbered.
Psalmi 40:6 Uhria ja ruokauhria sinä et halunnut; minun korvani sinä avasit; polttouhria ja syntiuhria sinä et vaatinut.
Psalm 40:6 Sacrifice and offering you did not desire; my ears have you opened: burnt offering and sin offering have you not required.
Psalmi 40:7 Silloin minä sanoin: Katso, minä tulen. Kirjakääröön on minusta kirjoitettu,
Psalm 40:7 Then said I, See, I come: in the volume of the book it is written of me,
Psalmi 40:8 Jumalani, minä teen mielelläni sinun tahtosi; sinun lakisi on minun sydämessäni.
Psalm 40:8 I delight to do your will, O my God: yes, your law is within my heart.
Psalmi 40:9 Minä olen saarnannut vanhurskautta suuressa seurakunnassa: katso, en ole pidätellyt huuliani, Herra, sinä tiedät sen.
Psalm 40:9 I have preached righteousness in the great congregation: see, I have not refrained my lips, O LORD, you know.
Psalmi 40:10 En ole kätkenyt vanhurskauttasi sydämeeni, olen julistanut uskollisuuttasi ja pelastustasi. En ole salannut armoasi ja totuuttasi suurelta seurakunnalta.
Psalm 40:10 I have not hid your righteousness within my heart; I have declared your faithfulness and your salvation: I have not concealed your loving kindness and your truth from the great congregation.
Psalmi 40:11 Älä kiellä minulta armoasi, Herra. Sinun armosi ja totuutesi varjele minua aina.
Psalm 40:11 Withhold not you your tender mercies from me, O LORD: let your loving kindness and your truth continually preserve me.
Psalmi 40:12 Sillä lukemattomat pahuudet ovat minut piirittäneet, pahat tekoni ovat minut ottaneet haltuunsa, enkä voi nostaa katsettani; niitä on enemmän kuin hiuksia päässäni; sentähden minun sydämeni pettää.
Psalm 40:12 For innumerable evils have compassed me about: my iniquities have taken hold on me, so that I am not able to look up; they are more than the hairs of my head: therefore my heart fails me.
Psalmi 40:13 Herra, olkoon sinulle mieli vapauttaa minut: Herra, riennä minua auttamaan.
Psalm 40:13 Be pleased, O LORD, to deliver me: O LORD, make haste to help me.
Psalmi 40:14 Häpeäkööt ja pilkkaavat kaikki, jotka tavoittelevat sieluani tuhotakseen sen; ajautukoot taaksepäin ja häpeään ne, jotka minulle pahaa toivovat.
Psalm 40:14 Let them be ashamed and confounded together that seek after my soul to destroy it; let them be driven backward and put to shame that wish me evil.
Psalmi 40:15 Häpeänsä tähden olkoot ne autioina, jotka sanovat minulle: Aha, aha!
Psalm 40:15 Let them be desolate for a reward of their shame that say to me, Aha, aha.
Psalmi 40:16 Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät. Jotka rakastavat sinun pelastustasi, sanokoot alati: Ylistetty olkoon Herra!
Psalm 40:16 Let all those that seek you rejoice and be glad in you: let such as love your salvation say continually, The LORD be magnified.
Psalmi 40:17 Mutta minä olen köyhä ja köyhä, mutta Herra ajattelee minua: sinä olet minun apuni ja vapauttajani; älä viivyttele, Jumalani.
Psalm 40:17 But I am poor and needy; yet the Lord thinks on me: you are my help and my deliverer; make no tarrying, O my God.
Psalmi 41:1 Autuas se, joka köyhiä ajattelee: Herra pelastaa hänet ahdingon aikana.
Psalm 41:1 Blessed is he that considers the poor: the LORD will deliver him in time of trouble.
Psalmi 41:2 Herra varjelee hänet ja pitää hänet hengissä, ja hän on siunattu maan päällä; etkä sinä anna häntä vihollistensa mielivallan valtaan.
Psalm 41:2 The LORD will preserve him, and keep him alive; and he shall be blessed on the earth: and you will not deliver him to the will of his enemies.
Psalmi 41:3 Herra vahvistaa häntä kipuvuoteessa, sinä laitat hänet sairauden vuoteen alle.
Psalm 41:3 The LORD will strengthen him on the bed of languishing: you will make all his bed in his sickness.
Psalmi 41:4 Minä sanoin: Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan.
Psalm 41:4 I said, LORD, be merciful to me: heal my soul; for I have sinned against you.
Psalmi 41:5 Viholliseni puhuvat minusta pahaa. Milloin hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?
Psalm 41:5 My enemies speak evil of me, When shall he die, and his name perish?
Psalmi 41:6 Ja jos hän tulee minua katsomaan, hän puhuu turhuutta: hänen sydämensä kokoaa itseensä vääryyttä; lähtiessään hän kertoo sen.
Psalm 41:6 And if he come to see me, he speaks vanity: his heart gathers iniquity to itself; when he goes abroad, he tells it.
Psalmi 41:7 Kaikki, jotka minua vihaavat, kuiskivat minua vastaan: he ajattelevat minulle pahaa.
Psalm 41:7 All that hate me whisper together against me: against me do they devise my hurt.
Psalmi 41:8 Paha tauti, sanovat he, tarttuu häneen; ja nyt kun hän valehtelee, hän ei enää nouse.
Psalm 41:8 An evil disease, say they, sticks fast to him: and now that he lies he shall rise up no more.
Psalmi 41:9 Niin, oma tuttu ystäväni, johon minä turvasin, joka söi minun leipääni, on nostanut kantapäänsä minua vastaan.
Psalm 41:9 Yes, my own familiar friend, in whom I trusted, which did eat of my bread, has lifted up his heel against me.
Psalmi 41:10 Mutta sinä, Herra, ole minulle armollinen ja nosta minut ylös, että minä voisin heille kostaa.
Psalm 41:10 But you, O LORD, be merciful to me, and raise me up, that I may requite them.
Psalmi 41:11 Siitä tiedän, että sinä olet minulle suosiollinen, koska viholliseni ei saa minusta riemua.
Psalm 41:11 By this I know that you favor me, because my enemy does not triumph over me.
Psalmi 41:12 Ja minua sinä tuet nuhteettomuudessani ja asetat minut kasvojesi eteen ikuisesti.
Psalm 41:12 And as for me, you uphold me in my integrity, and set me before your face for ever.
Psalmi 41:13 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen ja aamen.
Psalm 41:13 Blessed be the LORD God of Israel from everlasting, and to everlasting. Amen, and Amen.
Psalmi 42:1 Niin kuin peura kaipaa purojen vettä, niin minun sieluni kaipaa sinua, Jumala.
Psalm 42:1 As the hart pants after the water brooks, so pants my soul after you, O God.
Psalmi 42:2 Sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa: milloin minä tulen ja ilmestyn Jumalan eteen?
Psalm 42:2 My soul thirsts for God, for the living God: when shall I come and appear before God?
Psalmi 42:3 Kyyneleeni ovat olleet minun ruokani päivin ja öin, kun he aina sanovat minulle: Missä on sinun Jumalasi?
Psalm 42:3 My tears have been my meat day and night, while they continually say to me, Where is your God?
Psalmi 42:4 Kun muistan näitä asioita, vuodatan sieluni itsessäni; sillä minä olin kulkenut väkijoukon mukana, menin heidän kanssaan Jumalan huoneeseen ilon ja ylistyksen äänellä, väkijoukon kanssa, joka piti pyhän päivän.
Psalm 42:4 When I remember these things, I pour out my soul in me: for I had gone with the multitude, I went with them to the house of God, with the voice of joy and praise, with a multitude that kept holy day.
Psalmi 42:5 Miksi olet, sieluni, noin alakuloinen, ja miksi olet minussa noin levoton? Pane toivosi Jumalaan, sillä vielä saan kiittää häntä hänen kasvojensa avusta.
Psalm 42:5 Why are you cast down, O my soul? and why are you disquieted in me? hope you in God: for I shall yet praise him for the help of his countenance.
Psalmi 42:6 Jumalani, sieluni on minussa masentunut; sentähden minä muistan sinua Jordanin maasta ja Hermonilaisten maasta, Misarin kukkulalta.
Psalm 42:6 O my God, my soul is cast down within me: therefore will I remember you from the land of Jordan, and of the Hermonites, from the hill Mizar.
Psalmi 42:7 Syvyys kutsuu syvyyttä vesipatsaidesi pauhussa: kaikki aaltosi ja aaltosi ovat tulleet ylitseni.
Psalm 42:7 Deep calls to deep at the noise of your waterspouts: all your waves and your billows are gone over me.
Psalmi 42:8 Mutta Herra käskee armonsa päivällä, ja yöllä on hänen laulunsa minun kanssani ja rukoukseni elämäni Jumalalle.
Psalm 42:8 Yet the LORD will command his loving kindness in the day time, and in the night his song shall be with me, and my prayer to the God of my life.
Psalmi 42:9 Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: Miksi minut unhotat? Miksi minä menen suremaan vihollisen sortoa?
Psalm 42:9 I will say to God my rock, Why have you forgotten me? why go I mourning because of the oppression of the enemy?
Psalmi 42:10 Kuin miekka olisi luissani, niin viholliseni minua häpäisevät, ja he sanovat minulle joka päivä: Missä on sinun Jumalasi?
Psalm 42:10 As with a sword in my bones, my enemies reproach me; while they say daily to me, Where is your God?
Psalmi 42:11 Miksi olet, sieluni, niin alakuloinen, ja miksi olet minussa noin levoton? Pane toivosi Jumalaan, sillä vielä saan ylistää häntä, minun kasvojeni turvaa ja Jumalani.
Psalm 42:11 Why are you cast down, O my soul? and why are you disquieted within me? hope you in God: for I shall yet praise him, who is the health of my countenance, and my God.
Psalmi 43:1 Tuomitse minut, Jumala, ja aja minun asiani jumalatonta kansaa vastaan: pelasta minut petollisesta ja väärämielisestä miehestä.
Psalm 43:1 Judge me, O God, and plead my cause against an ungodly nation: O deliver me from the deceitful and unjust man.
Psalmi 43:2 Sillä sinä olet minun voimani Jumala: miksi hylkäät minut? Miksi minä menen suremaan vihollisen sortoa?
Psalm 43:2 For you are the God of my strength: why do you cast me off? why go I mourning because of the oppression of the enemy?
Psalmi 43:3 Lähetä valosi ja totuutesi, johdattakoot ne minua, viekööt ne minut pyhälle vuorellesi, sinun asuinsijoillesi.
Psalm 43:3 O send out your light and your truth: let them lead me; let them bring me to your holy hill, and to your tabernacles.
Psalmi 43:4 Silloin minä menen Jumalan alttarin luo, Jumalan, minun suuren iloni, luo; minä ylistän sinua harppujen säestyksellä, Jumalani, minun Jumalani.
Psalm 43:4 Then will I go to the altar of God, to God my exceeding joy: yes, on the harp will I praise you, O God my God.
Psalmi 43:5 Miksi olet, sieluni, noin alakuloinen, ja miksi olet minussa noin levoton? Pane toivosi Jumalaan, sillä vielä minä saan ylistää häntä, joka on minun kasvojeni turva ja Jumalani.
Psalm 43:5 Why are you cast down, O my soul? and why are you disquieted within me? hope in God: for I shall yet praise him, who is the health of my countenance, and my God.
Psalmi 44:1 Jumala, me olemme korvillamme kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, mitä tekoja sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.
Psalm 44:1 We have heard with our ears, O God, our fathers have told us, what work you did in their days, in the times of old.
Psalmi 44:2 Kuinka sinä kädelläsi ajoit pois pakanat ja istutit heidät; kuinka sinä ahdistit kansoja ja karkotit heidät.
Psalm 44:2 How you did drive out the heathen with your hand, and planted them; how you did afflict the people, and cast them out.
Psalmi 44:3 Sillä he eivät ottaneet maata haltuunsa omalla miekallaan, eikä heidän oma käsivartensa auttanut heitä, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja kasvojesi valo, koska sinä olit heille suosiollinen.
Psalm 44:3 For they got not the land in possession by their own sword, neither did their own arm save them: but your right hand, and your arm, and the light of your countenance, because you had a favor to them.
Psalmi 44:4 Sinä olet minun kuninkaani, Jumala: käske pelastusta Jaakobille.
Psalm 44:4 You are my King, O God: command deliverances for Jacob.
Psalmi 44:5 Sinun avullasi me kukistamme vihollisemme, sinun nimesi avulla me tallaamme ne, jotka nousevat meitä vastaan.
Psalm 44:5 Through you will we push down our enemies: through your name will we tread them under that rise up against us.
Psalmi 44:6 Sillä en minä luota jouseeni, eikä miekkani minua auta.
Psalm 44:6 For I will not trust in my bow, neither shall my sword save me.
Psalmi 44:7 Mutta sinä olet pelastanut meidät vihollisiltamme ja saattanut häpeään ne, jotka meitä vihasivat.
Psalm 44:7 But you have saved us from our enemies, and have put them to shame that hated us.
Psalmi 44:8 Jumalasta me ylpeilemme kaiken päivää ja ylistämme sinun nimeäsi ikuisesti. Sela.
Psalm 44:8 In God we boast all the day long, and praise your name for ever. Selah.
Psalmi 44:9 Mutta sinä olet hylännyt meidät ja saattanut meidät häpeään, etkä lähde liikkeelle joukkojemme kanssa.
Psalm 44:9 But you have cast off, and put us to shame; and go not forth with our armies.
Psalmi 44:10 Sinä saatat meidät kääntymään vihollista vastaan, ja ne, jotka meitä vihaavat, ryöstivät itseltään.
Psalm 44:10 You make us to turn back from the enemy: and they which hate us spoil for themselves.
Psalmi 44:11 Sinä olet antanut meidät kuin syötäväksi annetut lampaat ja hajottanut meidät pakanain sekaan.
Psalm 44:11 You have given us like sheep appointed for meat; and have scattered us among the heathen.
Psalmi 44:12 Myyt kansasi ilmaiseksi etkä lisää vaurauttasi heidän hinnallaan.
Psalm 44:12 You sell your people for nothing, and do not increase your wealth by their price.
Psalmi 44:13 Sinä teet meidät naapureidemme häväistykseksi, ympärillämme olevien pilkan ja pilkan aiheeksi.
Psalm 44:13 You make us a reproach to our neighbors, a scorn and a derision to them that are round about us.
Psalmi 44:14 Sinä teet meistä pilkan aiheen pakanoiden keskuudessa, päänpudistuksen aiheen kansojen keskuudessa.
Psalm 44:14 You make us a byword among the heathen, a shaking of the head among the people.
Psalmi 44:15 Häpeäni on aina edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
Psalm 44:15 My confusion is continually before me, and the shame of my face has covered me,
Psalmi 44:16 herjaajan ja pilkkaajan äänen tähden, vihollisen ja kostajan tähden.
Psalm 44:16 For the voice of him that reproaches and blasphemes; by reason of the enemy and avenger.
Psalmi 44:17 Kaikki tämä on kohdannut meitä; emme kuitenkaan ole unohtaneet sinua emmekä ole rikkoneet sinun liittoasi.
Psalm 44:17 All this is come on us; yet have we not forgotten you, neither have we dealt falsely in your covenant.
Psalmi 44:18 Sydämemme ei ole kääntynyt pois sinun tieltäsi, eivätkä askeleemme ole poikenneet sinun tieltäsi;
Psalm 44:18 Our heart is not turned back, neither have our steps declined from your way;
Psalmi 44:19 Vaikka olet meidät murskannut lohikäärmeiden paikalla ja peittänyt meidät kuoleman varjolla.
Psalm 44:19 Though you have sore broken us in the place of dragons, and covered us with the shadow of death.
Psalmi 44:20 Jos olemme unohtaneet Jumalamme nimen tai ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen;
Psalm 44:20 If we have forgotten the name of our God, or stretched out our hands to a strange god;
Psalmi 44:21 Eikö Jumala tutkisi tätä, sillä hän tietää sydämen salaisuudet?
Psalm 44:21 Shall not God search this out? for he knows the secrets of the heart.
Psalmi 44:22 Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meidät pidetään teuraslampaina.
Psalm 44:22 Yes, for your sake are we killed all the day long; we are counted as sheep for the slaughter.
Psalmi 44:23 Herää, Herra, miksi nukut? Nouse, älä hylkää meitä ikuisesti.
Psalm 44:23 Awake, why sleep you, O Lord? arise, cast us not off for ever.
Psalmi 44:24 Miksi peität kasvosi ja unohdat meidän kurjuutemme ja sorromme?
Psalm 44:24 Why hide you your face, and forget our affliction and our oppression?
Psalmi 44:25 Sillä sielumme on painunut tomuun, vatsamme on maassa.
Psalm 44:25 For our soul is bowed down to the dust: our belly sticks to the earth.
Psalmi 44:26 Nouse avuksemme ja lunasta meidät armosi tähden.
Psalm 44:26 Arise for our help, and redeem us for your mercies’ sake.
Psalmi 45:1 Sydämeni on täynnä hyvää asiaa: puhun siitä, mitä olen tehnyt kuninkaasta: kieleni on kuin kirjoittajan kynä.
Psalm 45:1 My heart is gushing a good matter: I speak of the things which I have made touching the king: my tongue is the pen of a ready writer.
Psalmi 45:2 Sinä olet kauniimpi kuin ihmislapset, armo on vuodatettu sinun huulillesi, sentähden Jumala on siunannut sinua iankaikkisesti.
Psalm 45:2 You are fairer than the children of men: grace is poured into your lips: therefore God has blessed you for ever.
Psalmi 45:3 Vyötä miekkasi kupeellesi, oi mahtava, yllesi kirkkautesi ja majesteettisuutesi.
Psalm 45:3 Gird your sword on your thigh, O most mighty, with your glory and your majesty.
Psalmi 45:4 Ja ratsasta menestyksekkäästi majesteettisuudessasi totuuden, nöyryyden ja vanhurskauden tähden, ja oikea kätesi opettaa sinulle kauhistuttavia asioita.
Psalm 45:4 And in your majesty ride prosperously because of truth and meekness and righteousness; and your right hand shall teach you terrible things.
Psalmi 45:5 Sinun nuolesi ovat terävät kuninkaan vihollisten sydämessä; ja kansa kaatuu niiden alle.
Psalm 45:5 Your arrows are sharp in the heart of the king’s enemies; whereby the people fall under you.
Psalmi 45:6 Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen: sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.
Psalm 45:6 Your throne, O God, is for ever and ever: the scepter of your kingdom is a right scepter.
Psalmi 45:7 Sinä rakastat vanhurskautta ja vihaat vääryyttä; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinut iloöljyllä enemmän kuin lähimmäisiäsi.
Psalm 45:7 You love righteousness, and hate wickedness: therefore God, your God, has anointed you with the oil of gladness above your fellows.
Psalmi 45:8 Kaikki sinun vaatteesi tuoksuvat mirhalta, aloe veralta ja kassialta norsunluisista palatseista, jotka ilahduttavat sinua.
Psalm 45:8 All your garments smell of myrrh, and aloes, and cassia, out of the ivory palaces, whereby they have made you glad.
Psalmi 45:9 Kuninkaiden tyttäriä oli sinun kunnianaistesi joukossa: oikealla puolellasi seisoi kuningatar Ofirin kullassa.
Psalm 45:9 Kings’ daughters were among your honorable women: on your right hand did stand the queen in gold of Ophir.
Psalmi 45:10 Kuuntele, tytär, ja ajattele, kallista korvasi; unohda myös oma kansasi ja isäsi huone;
Psalm 45:10 Listen, O daughter, and consider, and incline your ear; forget also your own people, and your father’s house;
Psalmi 45:11 Niin kuningas on suuresti himoitseva kauneuttasi, sillä hän on sinun Herrasi, ja kumarra häntä.
Psalm 45:11 So shall the king greatly desire your beauty: for he is your Lord; and worship you him.
Psalmi 45:12 Ja Tyroksen tytär on siellä lahja mukanaan, jopa kansan rikkaat anelevat sinun suosiotasi.
Psalm 45:12 And the daughter of Tyre shall be there with a gift; even the rich among the people shall entreat your favor.
Psalmi 45:13 Kuninkaan tytär on sisältä aivan loistava: hänen vaatteensa ovat työstetystä kullasta.
Psalm 45:13 The king’s daughter is all glorious within: her clothing is of worked gold.
Psalmi 45:14 Hänet tuodaan kuninkaan luo kirjailtuina vaatteina; neitsyet, jotka seuraavat häntä, tuodaan sinun luoksesi.
Psalm 45:14 She shall be brought to the king in raiment of needlework: the virgins her companions that follow her shall be brought to you.
Psalmi 45:15 Iloiten ja riemuitsevasti heidät tuodaan: he menevät kuninkaan palatsiin.
Psalm 45:15 With gladness and rejoicing shall they be brought: they shall enter into the king’s palace.
Psalmi 45:16 Isäsi sijaan tulevat sinun lapsesi, joista voit tehdä ruhtinaita kaikkialla maailmassa.
Psalm 45:16 Instead of your fathers shall be your children, whom you may make princes in all the earth.
Psalmi 45:17 Minä teen sinun nimesi muistoksi sukupolvesta sukupolveen; sentähden kansat ylistävät sinua aina ja iankaikkisesti.
Psalm 45:17 I will make your name to be remembered in all generations: therefore shall the people praise you for ever and ever.
Psalmi 46:1 Jumala on meidän turvamme ja voimamme, apumme hädässä aivan lähellä.
Psalm 46:1 God is our refuge and strength, a very present help in trouble.
Psalmi 46:2 Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret romahtaisivat keskelle merta;
Psalm 46:2 Therefore will not we fear, though the earth be removed, and though the mountains be carried into the middle of the sea;
Psalmi 46:3 Vaikka sen vedet pauhaavat ja kuohuvat, vaikka vuoret järkkyvät sen pauhusta. Sela.
Psalm 46:3 Though the waters thereof roar and be troubled, though the mountains shake with the swelling thereof. Selah.
Psalmi 46:4 On joki, jonka purot ilahduttavat Jumalan kaupunkia, Korkeimman pyhää asuinsijaa.
Psalm 46:4 There is a river, the streams whereof shall make glad the city of God, the holy place of the tabernacles of the most High.
Psalmi 46:5 Jumala on hänen keskellään, hän ei horju: Jumala auttaa häntä, ja heti alkuunsa.
Psalm 46:5 God is in the middle of her; she shall not be moved: God shall help her, and that right early.
Psalmi 46:6 Pakanat raivosivat, valtakunnat järkkyivät: hän päästi äänensä, ja maa suli.
Psalm 46:6 The heathen raged, the kingdoms were moved: he uttered his voice, the earth melted.
Psalmi 46:7 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän turvamme. Sela.
Psalm 46:7 The LORD of hosts is with us; the God of Jacob is our refuge. Selah.
Psalmi 46:8 Tulkaa, katsokaa Herran tekoja, mitä autiuksia hän on tehnyt maan päälle.
Psalm 46:8 Come, behold the works of the LORD, what desolations he has made in the earth.
Psalmi 46:9 Hän lopettaa sodat maan ääriin asti, hän taittaa jousen ja katkaisee keihään, hän polttaa vaunut tulessa.
Psalm 46:9 He makes wars to cease to the end of the earth; he breaks the bow, and cuts the spear in sunder; he burns the chariot in the fire.
Psalmi 46:10 Pysykää hiljaa ja tietäkää, että minä olen Jumala! Minut korotetaan pakanakansojen keskellä, minut korotetaan maan päällä.
Psalm 46:10 Be still, and know that I am God: I will be exalted among the heathen, I will be exalted in the earth.
Psalmi 46:11 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän turvamme. Sela.
Psalm 46:11 The LORD of hosts is with us; the God of Jacob is our refuge. Selah.
Psalmi 47:1 Taputtakaa käsiänne, kaikki te kansat, kohottakaa riemunhuuto Jumalalle!
Psalm 47:1 O clap your hands, all you people; shout to God with the voice of triumph.
Psalmi 47:2 Sillä Herra, Korkein, on pelottava, hän on suuri kuningas koko maan päällä.
Psalm 47:2 For the LORD most high is terrible; he is a great King over all the earth.
Psalmi 47:3 Hän alistaa kansat meidän allemme ja kansakunnat jalkojemme alle.
Psalm 47:3 He shall subdue the people under us, and the nations under our feet.
Psalmi 47:4 Hän valitsee meille perintöosan, Jaakobin ihanuuden, jota hän rakasti. Sela.
Psalm 47:4 He shall choose our inheritance for us, the excellency of Jacob whom he loved. Selah.
Psalmi 47:5 Jumala nousee ylös riemun kuuluessa, Herra pasuunan pasuunan soidessa.
Psalm 47:5 God is gone up with a shout, the LORD with the sound of a trumpet.
Psalmi 47:6 Veisatkaa ylistystä Jumalalle, veisatkaa ylistystä: veisatkaa ylistystä Kuninkaallemme, veisatkaa ylistystä.
Psalm 47:6 Sing praises to God, sing praises: sing praises to our King, sing praises.
Psalmi 47:7 Sillä Jumala on kaiken maan kuningas: veisatkaa ylistystänne ymmärryksellä.
Psalm 47:7 For God is the King of all the earth: sing you praises with understanding.
Psalmi 47:8 Jumala hallitsee pakanoita: Jumala istuu pyhyytensä valtaistuimella.
Psalm 47:8 God reigns over the heathen: God sits on the throne of his holiness.
Psalmi 47:9 Kansan ruhtinaat ovat kokoontuneet yhteen, Abrahamin Jumalan kansa; sillä maan kilvet kuuluvat Jumalalle: hän on sangen korkea.
Psalm 47:9 The princes of the people are gathered together, even the people of the God of Abraham: for the shields of the earth belong to God: he is greatly exalted.
Psalmi 48:1 Suuri on Herra, ja suuresti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, hänen pyhällä vuorellaan.
Psalm 48:1 Great is the LORD, and greatly to be praised in the city of our God, in the mountain of his holiness.
Psalmi 48:2 Kaunis sijailtaan, koko maan ilo, on Siionin vuori pohjoisessa puolella, suuren kuninkaan kaupunki.
Psalm 48:2 Beautiful for situation, the joy of the whole earth, is mount Zion, on the sides of the north, the city of the great King.
Psalmi 48:3 Jumala tunnetaan turvanaan sen palatseissa.
Psalm 48:3 God is known in her palaces for a refuge.
Psalmi 48:4 Sillä katso, kuninkaat olivat kokoontuneet, he kulkivat yhdessä ohi.
Psalm 48:4 For, see, the kings were assembled, they passed by together.
Psalmi 48:5 He näkivät sen ja ihmettelivät; he pelästyivät ja kiiruhtivat pois.
Psalm 48:5 They saw it, and so they marveled; they were troubled, and hurried away.
Psalmi 48:6 Pelko valtasi heidät siellä ja tuska kuin synnyttävän naisen.
Psalm 48:6 Fear took hold on them there, and pain, as of a woman in travail.
Psalmi 48:7 Sinä murskaat Tarsisin laivat itätuulella.
Psalm 48:7 You break the ships of Tarshish with an east wind.
Psalmi 48:8 Niin kuin olemme kuulleet, niin olemme nähneet Herran Sebaotin kaupungissa, meidän Jumalamme kaupungissa. Jumala pitää sen pystyssä ikuisiksi ajoiksi. Sela.
Psalm 48:8 As we have heard, so have we seen in the city of the LORD of hosts, in the city of our God: God will establish it for ever. Selah.
Psalmi 48:9 Jumala, me olemme ajatelleet sinun armoasi temppelisi keskellä.
Psalm 48:9 We have thought of your loving kindness, O God, in the middle of your temple.
Psalmi 48:10 Jumala, niin kuin sinun nimesi, niin kuuluu sinun ylistyksesi maan ääriin asti: sinun oikea kätesi on täynnä vanhurskautta.
Psalm 48:10 According to your name, O God, so is your praise to the ends of the earth: your right hand is full of righteousness.
Psalmi 48:11 Iloitkoon Siionin vuori, riemuitkoot Juudan tyttäret sinun tuomioidesi tähden.
Psalm 48:11 Let mount Zion rejoice, let the daughters of Judah be glad, because of your judgments.
Psalmi 48:12 Vaeltakaa Siionin ympäri, kiertäkää se, kertokaa sen tornit.
Psalm 48:12 Walk about Zion, and go round about her: tell the towers thereof.
Psalmi 48:13 Pidä silmällä hänen linnoituksiaan, katso hänen palatsejaan, että voisit kertoa niistä tuleville polville.
Psalm 48:13 Mark you well her bulwarks, consider her palaces; that you may tell it to the generation following.
Psalmi 48:14 Sillä tämä Jumala on meidän Jumalamme iankaikkisesta iankaikkiseen: hän johdattaa meidät kuolemaan asti.
Psalm 48:14 For this God is our God for ever and ever: he will be our guide even to death.
Psalmi 49:1 Kuulkaa tämä, kaikki te kansat, ottakaa korviinne, kaikki te maailman asukkaat:
Psalm 49:1 Hear this, all you people; give ear, all you inhabitants of the world:
Psalmi 49:2 Sekä alhaisia että ylhäisiä, rikkaita ja köyhiä, yhdessä.
Psalm 49:2 Both low and high, rich and poor, together.
Psalmi 49:3 Minun suuni puhuu viisautta, ja sydämeni ajatukset ovat ymmärrystä.
Psalm 49:3 My mouth shall speak of wisdom; and the meditation of my heart shall be of understanding.
Psalmi 49:4 Minä kallistan korvani vertaukselle, avaan hämärän puheeni harpulla.
Psalm 49:4 I will incline my ear to a parable: I will open my dark saying on the harp.
Psalmi 49:5 Miksi pelkäisin pahoina päivinä, kun kantapäitteni pahuus minua ympäröi?
Psalm 49:5 Why should I fear in the days of evil, when the iniquity of my heels shall compass me about?
Psalmi 49:6 Jotka turvaavat rikkauteensa ja kerskuvat rikkauksiensa paljoudesta,
Psalm 49:6 They that trust in their wealth, and boast themselves in the multitude of their riches;
Psalmi 49:7 Kukaan heistä ei voi millään tavalla lunastaa veljeään eikä antaa hänestä Jumalalle lunnaita,
Psalm 49:7 None of them can by any means redeem his brother, nor give to God a ransom for him:
Psalmi 49:8 (Sillä heidän sielunsa lunastus on kallisarvoinen, ja se lakkaa ikuisesti:)
Psalm 49:8 (For the redemption of their soul is precious, and it ceases for ever:)
Psalmi 49:9 Että hän eläisi ikuisesti eikä näkisi mädäntymistä.
Psalm 49:9 That he should still live for ever, and not see corruption.
Psalmi 49:10 Sillä hän näkee, että viisaat kuolevat, samoin tyhmät ja järjettömät hukkuvat ja jättävät rikkautensa muille.
Psalm 49:10 For he sees that wise men die, likewise the fool and the brutish person perish, and leave their wealth to others.
Psalmi 49:11 Heidän sisimmässään ajatuksena on, että heidän talonsa pysyvät ikuisesti ja heidän asuinpaikkansa sukupolvesta sukupolveen; he kutsuvat maitaan omien nimiensä mukaan.
Psalm 49:11 Their inward thought is, that their houses shall continue for ever, and their dwelling places to all generations; they call their lands after their own names.
Psalmi 49:12 Mutta kunniassa oleva ihminen ei pysy: hän on kuin eläimet, jotka hukkuvat.
Psalm 49:12 Nevertheless man being in honor stays not: he is like the beasts that perish.
Psalmi 49:13 Tämä on heidän tiensä, heidän hulluutensa; kuitenkin heidän jälkeläisensä hyväksyvät heidän sanansa. Sela.
Psalm 49:13 This their way is their folly: yet their posterity approve their sayings. Selah.
Psalmi 49:14 Niinkuin lampaat heidät pannaan hautaan; kuolema laiduntelee heitä, ja oikeamieliset vallitsevat heitä aamulla; ja heidän kauneutensa katoaa haudassa heidän asuinsijastaan.
Psalm 49:14 Like sheep they are laid in the grave; death shall feed on them; and the upright shall have dominion over them in the morning; and their beauty shall consume in the grave from their dwelling.
Psalmi 49:15 Mutta Jumala lunastaa minun sieluni tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut vastaan. Sela.
Psalm 49:15 But God will redeem my soul from the power of the grave: for he shall receive me. Selah.
Psalmi 49:16 Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa loisto lisääntyy;
Psalm 49:16 Be not you afraid when one is made rich, when the glory of his house is increased;
Psalmi 49:17 Sillä kuollessaan hän ei vie mitään mennessään, eikä hänen kunniansa laskeudu hänen peräänsä.
Psalm 49:17 For when he dies he shall carry nothing away: his glory shall not descend after him.
Psalmi 49:18 Vaikka hän eläessään siunasi sieluaan: ja ihmiset ylistävät sinua, kun teet itsellesi hyvää.
Psalm 49:18 Though while he lived he blessed his soul: and men will praise you, when you do well to yourself.
Psalmi 49:19 Hän menee isiensä sukupolven luo; he eivät koskaan näe valoa.
Psalm 49:19 He shall go to the generation of his fathers; they shall never see light.
Psalmi 49:20 Kunniallinen ihminen, joka ei ymmärrä, on kuin hukkuvat eläimet.
Psalm 49:20 Man that is in honor, and understands not, is like the beasts that perish.
Psalmi 50:1 Väkevä Jumala, Herra, on puhunut ja kutsunut maan auringonnoususta sen auringonlaskuun.
Psalm 50:1 The mighty God, even the LORD, has spoken, and called the earth from the rising of the sun to the going down thereof.
Psalmi 50:2 Siionista, kauneuden täydellisyydestä, Jumala on loistanut.
Psalm 50:2 Out of Zion, the perfection of beauty, God has shined.
Psalmi 50:3 Meidän Jumalamme tulee, eikä ole vaiti. Hänen edellään kulkee kuluttava tuli, ja hänen ympärillään on oleva suuri myrsky.
Psalm 50:3 Our God shall come, and shall not keep silence: a fire shall devour before him, and it shall be very tempestuous round about him.
Psalmi 50:4 Hän kutsuu ylhäältä taivaita ja maan, että hän tuomitsisi kansansa.
Psalm 50:4 He shall call to the heavens from above, and to the earth, that he may judge his people.
Psalmi 50:5 Kootkaa luokseni pyhäni, ne, jotka ovat tehneet kanssani liiton uhrin kautta.
Psalm 50:5 Gather my saints together to me; those that have made a covenant with me by sacrifice.
Psalmi 50:6 Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on itse tuomari. Sela.
Psalm 50:6 And the heavens shall declare his righteousness: for God is judge himself. Selah.
Psalmi 50:7 Kuule, kansani, minä puhun; Israel, minä todistan sinua vastaan: Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
Psalm 50:7 Hear, O my people, and I will speak; O Israel, and I will testify against you: I am God, even your God.
Psalmi 50:8 En minä sinua nuhtele teurasuhreistasi tai polttouhreistasi, jotka ovat aina olleet minun edessäni.
Psalm 50:8 I will not reprove you for your sacrifices or your burnt offerings, to have been continually before me.
Psalmi 50:9 En ota härkää talostasi enkä vuohia laitumeltasi.
Psalm 50:9 I will take no bullock out of your house, nor he goats out of your folds.
Psalmi 50:10 Sillä kaikki metsän eläimet ovat minun, ja tuhansien kukkuloiden karja.
Psalm 50:10 For every beast of the forest is mine, and the cattle on a thousand hills.
Psalmi 50:11 Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja metsän eläimet ovat minun.
Psalm 50:11 I know all the fowls of the mountains: and the wild beasts of the field are mine.
Psalmi 50:12 Jos minulla olisi nälkä, en kertoisi sinulle; sillä maailma on minun ja kaikki, mitä siinä on.
Psalm 50:12 If I were hungry, I would not tell you: for the world is mine, and the fullness thereof.
Psalmi 50:13 Söisinkö minä härkien lihaa tai joisinko vuohien verta?
Psalm 50:13 Will I eat the flesh of bulls, or drink the blood of goats?
Psalmi 50:14 Uhraa Jumalalle kiitosuhri ja täytä lupauksesi Korkeimmalle:
Psalm 50:14 Offer to God thanksgiving; and pay your vows to the most High:
Psalmi 50:15 Ja huuda minua avuksesi hädän päivänä; minä pelastan sinut, ja sinä tuot minulle kunnian.
Psalm 50:15 And call on me in the day of trouble: I will deliver you, and you shall glorify me.
Psalmi 50:16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoi: Mitä sinun on tehtävä julistaa minun säädöksiäni tai ottaa minun liittoni suuhusi?
Psalm 50:16 But to the wicked God said, What have you to do to declare my statutes, or that you should take my covenant in your mouth?
Psalmi 50:17 Koska sinä vihaat opetusta ja heität minun sanani selkäsi taakse.
Psalm 50:17 Seeing you hate instruction, and casts my words behind you.
Psalmi 50:18 Kun näit varkaan, suostuit häneen ja olet ollut osallisena avionrikkijoiden kanssa.
Psalm 50:18 When you saw a thief, then you consented with him, and have been partaker with adulterers.
Psalmi 50:19 Sinä annat suusi puhua pahuudesta, ja kielesi sepittelee petosta.
Psalm 50:19 You give your mouth to evil, and your tongue frames deceit.
Psalmi 50:20 Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, panet oman äitisi poikaa.
Psalm 50:20 You sit and speak against your brother; you slander your own mother’s son.
Psalmi 50:21 Näitä sinä teit, ja minä olin vaiti; sinä luulit minun olevan aivan samanlainen kuin sinä. Mutta minä nuhtelen sinua ja asetan ne sinun silmiesi eteen.
Psalm 50:21 These things have you done, and I kept silence; you thought that I was altogether such an one as yourself: but I will reprove you, and set them in order before your eyes.
Psalmi 50:22 Ajatelkaa nyt tätä, te jotka unhotatte Jumalan, etten minä teitä repäise kappaleiksi, eikä kukaan auta.
Psalm 50:22 Now consider this, you that forget God, lest I tear you in pieces, and there be none to deliver.
Psalmi 50:23 Joka ylistystä uhraa, se kirkastaa minua; ja sille, joka oikein ajattelee, minä osoitan Jumalan pelastuksen.
Psalm 50:23 Whoever offers praise glorifies me: and to him that orders his conversation aright will I show the salvation of God.
Psalmi 51:1 Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
Psalm 51:1 Have mercy on me, O God, according to your loving kindness: according to the multitude of your tender mercies blot out my transgressions.
Psalmi 51:2 Pese minut perusteellisesti pois vääryydestäni ja puhdista minut synnistäni.
Psalm 51:2 Wash me thoroughly from my iniquity, and cleanse me from my sin.
Psalmi 51:3 Sillä minä tunnustan rikkomukseni, ja syntini on aina minun edessäni.
Psalm 51:3 For I acknowledge my transgressions: and my sin is ever before me.
Psalmi 51:4 Sinua ainoastaan vastaan olen syntiä tehnyt ja tehnyt tämän, mikä on pahaa sinun silmissäsi, jotta olisit vanhurskas puheissasi ja puhdas tuomitessasi.
Psalm 51:4 Against you, you only, have I sinned, and done this evil in your sight: that you might be justified when you speak, and be clear when you judge.
Psalmi 51:5 Katso, minut muovattiin vääryydessä, ja äitini siitti minut synnissä.
Psalm 51:5 Behold, I was shaped in iniquity; and in sin did my mother conceive me.
Psalmi 51:6 Katso, sinä kaipaat totuutta sisimmässäsi, ja salaisessa sinä johdatat minut tuntemaan viisautta.
Psalm 51:6 Behold, you desire truth in the inward parts: and in the hidden part you shall make me to know wisdom.
Psalmi 51:7 Puhdista minut iisopilla, niin minä puhdistun; pese minut, niin minä tulen lunta valkoisemmaksi.
Psalm 51:7 Purge me with hyssop, and I shall be clean: wash me, and I shall be whiter than snow.
Psalmi 51:8 Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ne luut, jotka sinä olet murskannut, riemuitsisivat.
Psalm 51:8 Make me to hear joy and gladness; that the bones which you have broken may rejoice.
Psalmi 51:9 Peitä kasvosi synneiltäni ja pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
Psalm 51:9 Hide your face from my sins, and blot out all my iniquities.
Psalmi 51:10 Luo minuun puhdas sydän, oi Jumala, ja anna minussa uusi oikea henki.
Psalm 51:10 Create in me a clean heart, O God; and renew a right spirit within me.
Psalmi 51:11 Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
Psalm 51:11 Cast me not away from your presence; and take not your holy spirit from me.
Psalmi 51:12 Anna minulle takaisin pelastuksesi ilo ja tue minua rauhallisuudellasi.
Psalm 51:12 Restore to me the joy of your salvation; and uphold me with your free spirit.
Psalmi 51:13 Silloin minä opetan sinun tiesi rikkojille, ja syntiset kääntyvät sinun puoleesi.
Psalm 51:13 Then will I teach transgressors your ways; and sinners shall be converted to you.
Psalmi 51:14 Päästä minut verivelasta, Jumala, sinä minun pelastukseni Jumala, niin minun kieleni on ylistävä sinun vanhurskauttasi.
Psalm 51:14 Deliver me from bloodguiltiness, O God, you God of my salvation: and my tongue shall sing aloud of your righteousness.
Psalmi 51:15 Herra, avaa minun huuleni, ja suuni julistakoon sinun ylistystäsi.
Psalm 51:15 O Lord, open you my lips; and my mouth shall show forth your praise.
Psalmi 51:16 Sillä et sinä halua uhria, muuten antaisin sen; polttouhri ei ole sinun mielesi.
Psalm 51:16 For you desire not sacrifice; else would I give it: you delight not in burnt offering.
Psalmi 51:17 Jumalan uhrit ovat särkynyt henki: särkynyttä ja murtunutta sydäntä sinä, Jumala, et halveksi.
Psalm 51:17 The sacrifices of God are a broken spirit: a broken and a contrite heart, O God, you will not despise.
Psalmi 51:18 Tee Siionille hyvää tahdosi tähden: rakenna itsellesi Jerusalemin muurit.
Psalm 51:18 Do good in your good pleasure to Zion: build you the walls of Jerusalem.
Psalmi 51:19 Silloin sinä olet mielistynyt vanhurskauden uhreihin, polttouhreihin ja kokonaisuhreihin; silloin he uhraavat härkiä sinun alttarillasi.
Psalm 51:19 Then shall you be pleased with the sacrifices of righteousness, with burnt offering and whole burnt offering: then shall they offer bullocks on your altar.
Psalmi 52:1 Miksi ylpeilet turmiolla, oi sankari? Jumalan hyvyys pysyy ikuisesti.
Psalm 52:1 Why boast you yourself in mischief, O mighty man? the goodness of God endures continually.
Psalmi 52:2 Kieli punoo pahuutta, se toimii petollisesti kuin terävä partaveitsi.
Psalm 52:2 The tongue devises mischiefs; like a sharp razor, working deceitfully.
Psalmi 52:3 Sinä rakastat pahaa enemmän kuin hyvää, ja valetta enemmän kuin vanhurskauden puhumista. Sela.
Psalm 52:3 You love evil more than good; and lying rather than to speak righteousness. Selah.
Psalmi 52:4 Sinä rakastat kaikkia ahmivia sanoja, oi sinä petollinen kieli.
Psalm 52:4 You love all devouring words, O you deceitful tongue.
Psalmi 52:5 Niin Jumala sinutkin tuhoaa ikuisiksi ajoiksi, ottaa sinut pois ja tempaa sinut pois asuinpaikastasi, juurittaa sinut pois elävien maasta. Sela.
Psalm 52:5 God shall likewise destroy you for ever, he shall take you away, and pluck you out of your dwelling place, and root you out of the land of the living. Selah.
Psalmi 52:6 Vanhurskaat näkevät sen ja pelkäävät ja nauravat hänelle.
Psalm 52:6 The righteous also shall see, and fear, and shall laugh at him:
Psalmi 52:7 Katso, tämä on se mies, joka ei tehnyt Jumalaa voimakseen, vaan luotti rikkauksiensa runsauteen ja vahvistui pahuudessaan.
Psalm 52:7 See, this is the man that made not God his strength; but trusted in the abundance of his riches, and strengthened himself in his wickedness.
Psalmi 52:8 Mutta minä olen kuin viheriävä öljypuu Jumalan huoneessa: minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti.
Psalm 52:8 But I am like a green olive tree in the house of God: I trust in the mercy of God for ever and ever.
Psalmi 52:9 Minä ylistän sinua ikuisesti, sillä sinä sen teit, ja odotan sinun nimeäsi, sillä se on hyvä sinun pyhiesi edessä.
Psalm 52:9 I will praise you for ever, because you have done it: and I will wait on your name; for it is good before your saints.
Psalmi 53:1 Tyhmä sanoo sydämessään: Ei ole Jumalaa. He ovat turmeltuneita ja ovat tehneet kauhistuttavaa vääryyttä, ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on.
Psalm 53:1 The fool has said in his heart, There is no God. Corrupt are they, and have done abominable iniquity: there is none that does good.
Psalmi 53:2 Jumala katsoi taivaasta ihmislasten päälle nähdäkseen, oliko ketään, joka ymmärtäisi, joka etsisi Jumalaa.
Psalm 53:2 God looked down from heaven on the children of men, to see if there were any that did understand, that did seek God.
Psalmi 53:3 Jokainen heistä on kääntynyt takaisin, he ovat kokonaan saastaisiksi tulleet; ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.
Psalm 53:3 Every one of them is gone back: they are altogether become filthy; there is none that does good, no, not one.
Psalmi 53:4 Eivätkö väärintekijät ymmärrä mitään, jotka syövät minun kansaani niin kuin he syövät leipää; he eivät ole huutaneet Jumalaa avuksi.
Psalm 53:4 Have the workers of iniquity no knowledge? who eat up my people as they eat bread: they have not called on God.
Psalmi 53:5 Siellä he olivat suuren pelon vallassa, missä ei pelkoa ollut, sillä Jumala oli hajottanut niiden luut, jotka olivat leiriytyneet teitä vastaan. Te olette saattaneet heidät häpeään, koska Jumala on heidät halveksinut.
Psalm 53:5 There were they in great fear, where no fear was: for God has scattered the bones of him that encamps against you: you have put them to shame, because God has despised them.
Psalmi 53:6 Oi, jospa Israelin pelastus tulisi Siionista! Kun Jumala kääntää kansansa kohtalon, niin Jaakob iloitsee ja Israel riemuitsee.
Psalm 53:6 Oh that the salvation of Israel were come out of Zion! When God brings back the captivity of his people, Jacob shall rejoice, and Israel shall be glad.
Psalmi 54:1 Pelasta minut, Jumala, nimesi kautta ja tuomitse minut voimasi mukaan.
Psalm 54:1 Save me, O God, by your name, and judge me by your strength.
Psalmi 54:2 Kuule rukoukseni, Jumala, ota korviisi minun suuni sanat.
Psalm 54:2 Hear my prayer, O God; give ear to the words of my mouth.
Psalmi 54:3 Sillä muukalaiset ovat nousseet minua vastaan, ja sortajat väijyvät minun henkeäni; he eivät ole asettaneet Jumalaa eteensä. Sela.
Psalm 54:3 For strangers are risen up against me, and oppressors seek after my soul: they have not set God before them. Selah.
Psalmi 54:4 Katso, Jumala on minun auttajani: Herra on niiden kanssa, jotka tukevat minun sieluani.
Psalm 54:4 Behold, God is my helper: the Lord is with them that uphold my soul.
Psalmi 54:5 Hän palkitsee viholliseni pahalla: tuhoa heidät totuudessasi.
Psalm 54:5 He shall reward evil to my enemies: cut them off in your truth.
Psalmi 54:6 Minä uhraan sinulle vapaaehtoisesti: minä ylistän sinun nimeäsi, Herra, sillä se on hyvä.
Psalm 54:6 I will freely sacrifice to you: I will praise your name, O LORD; for it is good.
Psalmi 54:7 Sillä hän on pelastanut minut kaikesta hädästä, ja minun silmäni on nähnyt hänen himonsa vihollisissani.
Psalm 54:7 For he has delivered me out of all trouble: and my eye has seen his desire on my enemies.
Psalmi 55:1 Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, äläkä kätkeydy minun anomukseltani.
Psalm 55:1 Give ear to my prayer, O God; and hide not yourself from my supplication.
Psalmi 55:2 Ota minusta vaari ja kuule minua! Minä suren valitustani ja pidän melua;
Psalm 55:2 Attend to me, and hear me: I mourn in my complaint, and make a noise;
Psalmi 55:3 Vihollisen äänen tähden, jumalattomien sorron tähden; sillä he heittävät minun päälleni vääryyttä ja vihassa he vihaavat minua.
Psalm 55:3 Because of the voice of the enemy, because of the oppression of the wicked: for they cast iniquity on me, and in wrath they hate me.
Psalmi 55:4 Sydämeni särkee kovasti rinnassani, ja kuoleman kauhut ovat vallanneet minut.
Psalm 55:4 My heart is sore pained within me: and the terrors of death are fallen on me.
Psalmi 55:5 Pelko ja vapina ovat minut valtanneet, kauhu on minut valtannut.
Psalm 55:5 Fearfulness and trembling are come on me, and horror has overwhelmed me.
Psalmi 55:6 Ja minä sanoin: Oi, jospa minulla olisi siivet niinkuin kyyhkysellä! Silloin lentäisin pois ja löytäisin levon.
Psalm 55:6 And I said, Oh that I had wings like a dove! for then would I fly away, and be at rest.
Psalmi 55:7 Katso, silloin minä harhailisin kauas ja jäisin erämaahan. Sela.
Psalm 55:7 See, then would I wander far off, and remain in the wilderness. Selah.
Psalmi 55:8 Kiirehtisin pakoani tuuliselta myrskyltä ja myrskyltä.
Psalm 55:8 I would hasten my escape from the windy storm and tempest.
Psalmi 55:9 Herra, tuhoa heidän kielensä, ja hajota heidän kielensä, sillä minä olen nähnyt kaupungissa väkivaltaa ja riitaa.
Psalm 55:9 Destroy, O Lord, and divide their tongues: for I have seen violence and strife in the city.
Psalmi 55:10 Yötä päivää he kulkevat sen muureilla: sen keskellä on myös onnettomuutta ja murhetta.
Psalm 55:10 Day and night they go about it on the walls thereof: mischief also and sorrow are in the middle of it.
Psalmi 55:11 Jumalattomuus on sen keskellä, petos ja kavaluus eivät poistu sen kaduilta.
Psalm 55:11 Wickedness is in the middle thereof: deceit and guile depart not from her streets.
Psalmi 55:12 Sillä ei vihollinen minua pilkannut, silloin olisin voinut kestää, eikä vihamieheni ylpeillyt minua vastaan, silloin olisin kätkenyt itseni häneltä.
Psalm 55:12 For it was not an enemy that reproached me; then I could have borne it: neither was it he that hated me that did magnify himself against me; then I would have hid myself from him:
Psalmi 55:13 Mutta se olit sinä, mies joka oli vertaiseni, oppaani ja tuttavani.
Psalm 55:13 But it was you, a man my equal, my guide, and my acquaintance.
Psalmi 55:14 Pidimme yhdessä suloista neuvottelua ja kävelimme yhdessä Jumalan huoneeseen.
Psalm 55:14 We took sweet counsel together, and walked to the house of God in company.
Psalmi 55:15 Kuolema siunatkoon heitä, ja syöksykööt he elävältä alas helvettiin, sillä pahuus on heidän asuinsioissaan ja heidän keskellään.
Psalm 55:15 Let death seize on them, and let them go down quick into hell: for wickedness is in their dwellings, and among them.
Psalmi 55:16 Minä huudan avuksi Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
Psalm 55:16 As for me, I will call on God; and the LORD shall save me.
Psalmi 55:17 Illalla, aamulla ja keskipäivällä minä rukoilen ja huudan ääneen, ja hän kuulee minun ääneni.
Psalm 55:17 Evening, and morning, and at noon, will I pray, and cry aloud: and he shall hear my voice.
Psalmi 55:18 Hän on pelastanut minun sieluni rauhaan taistelusta, joka käytiin minua vastaan, sillä monta oli minun puolellani.
Psalm 55:18 He has delivered my soul in peace from the battle that was against me: for there were many with me.
Psalmi 55:19 Jumala kuulee ja kurittaa heitä, hän joka ikisistä ajoista pysyy. Sela. Koska heissä ei ole muutosta, eivät he sentähden pelkää Jumalaa.
Psalm 55:19 God shall hear, and afflict them, even he that stays of old. Selah. Because they have no changes, therefore they fear not God.
Psalmi 55:20 Hän on ojentanut kätensä niitä vastaan, jotka ovat rauhassa hänen kanssaan, hän on rikkonut hänen liittonsa.
Psalm 55:20 He has put forth his hands against such as be at peace with him: he has broken his covenant.
Psalmi 55:21 Hänen suunsa sanat olivat voita liukkaammat, mutta hänen sydämessään oli sota; hänen sanansa olivat öljyä pehmeämmät, mutta ne olivat kuin paljastetut miekat.
Psalm 55:21 The words of his mouth were smoother than butter, but war was in his heart: his words were softer than oil, yet were they drawn swords.
Psalmi 55:22 Heitä taakkasi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen; hän ei ikinä salli vanhurskaan horjua.
Psalm 55:22 Cast your burden on the LORD, and he shall sustain you: he shall never suffer the righteous to be moved.
Psalmi 55:23 Mutta sinä, Jumala, syökset heidät tuhon kuoppaan; veriset ja petolliset miehet eivät elä puoliakaan päivistään; mutta minä turvaan sinuun.
Psalm 55:23 But you, O God, shall bring them down into the pit of destruction: bloody and deceitful men shall not live out half their days; but I will trust in you.
Psalmi 56:1 Jumala, ole minulle armollinen, sillä ihminen tahtoo minut niellä, hän sortaa minua joka päivä sotiessaan.
Psalm 56:1 Be merciful to me, O God: for man would swallow me up; he fighting daily oppresses me.
Psalmi 56:2 Viholliseni nielisivät minut joka päivä, sillä paljon on niitä, jotka sotivat minua vastaan, oi sinä Korkein.
Psalm 56:2 My enemies would daily swallow me up: for they be many that fight against me, O you most High.
Psalmi 56:3 Mitä ikinä pelkäänkin, sinuun minä turvaan.
Psalm 56:3 What time I am afraid, I will trust in you.
Psalmi 56:4 Jumalassa minä ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan; en pelkää, mitä liha minulle voi tehdä.
Psalm 56:4 In God I will praise his word, in God I have put my trust; I will not fear what flesh can do to me.
Psalmi 56:5 Joka päivä he vääristelevät minun sanojani: kaikki heidän ajatuksensa ovat minua vastaan pahuuteen tähtääviä.
Psalm 56:5 Every day they wrest my words: all their thoughts are against me for evil.
Psalmi 56:6 He kokoontuvat, he kätkeytyvät, he tarkkailevat askeleitani, kun he väijyvät henkeäni.
Psalm 56:6 They gather themselves together, they hide themselves, they mark my steps, when they wait for my soul.
Psalmi 56:7 Pääsevätkö he pakoon vääryyden tähden? Jumala, sinä syökset vihassasi kansaa maahan.
Psalm 56:7 Shall they escape by iniquity? in your anger cast down the people, O God.
Psalmi 56:8 Sinä kerrot vaelluksistani: laitat kyyneleeni leiliisi: eivätkö ne ole kirjassasi?
Psalm 56:8 You tell my wanderings: put you my tears into your bottle: are they not in your book?
Psalmi 56:9 Kun minä huudan sinua, viholliseni kääntyvät takaisin. Minä tiedän tämän, sillä Jumala on minun puolellani.
Psalm 56:9 When I cry to you, then shall my enemies turn back: this I know; for God is for me.
Psalmi 56:10 Jumalassa minä ylistän hänen sanaansa, Herrassa minä ylistän hänen sanaansa.
Psalm 56:10 In God will I praise his word: in the LORD will I praise his word.
Psalmi 56:11 Jumalaan minä turvaan: en pelkää, mitä ihminen minulle tekisi.
Psalm 56:11 In God have I put my trust: I will not be afraid what man can do to me.
Psalmi 56:12 Jumala, sinun lupauksesi ovat minun päälläni: minä ylistän sinua.
Psalm 56:12 Your vows are on me, O God: I will render praises to you.
Psalmi 56:13 Sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta: etkö pelastaisi minun jalkojani lankeamasta, että vaeltaisin Jumalan edessä elävien valossa?
Psalm 56:13 For you have delivered my soul from death: will not you deliver my feet from falling, that I may walk before God in the light of the living?
Psalmi 57:1 Ole minulle armollinen, Jumala, ole minulle armollinen, sillä minun sieluni turvaa sinuun. Minä turvaan sinun siipiesi suojaan, kunnes nämä onnettomuudet ovat ohi.
Psalm 57:1 Be merciful to me, O God, be merciful to me: for my soul trusts in you: yes, in the shadow of your wings will I make my refuge, until these calamities be over.
Psalmi 57:2 Minä huudan Korkeimman Jumalan puoleen, Jumalan, joka tekee kaiken minun puolestani.
Psalm 57:2 I will cry to God most high; to God that performes all things for me.
Psalmi 57:3 Hän lähettää taivaasta ja pelastaa minut sen häväistyksestä, joka tahtoo minut niellä. Sela! Jumala lähettää armonsa ja totuutensa.
Psalm 57:3 He shall send from heaven, and save me from the reproach of him that would swallow me up. Selah. God shall send forth his mercy and his truth.
Psalmi 57:4 Sieluni on leijonien keskellä, ja minä makaan niiden keskellä, jotka ovat tulessa sytytettyjä, ihmislasten, joiden hampaat ovat keihäät ja nuolet ja heidän kielensä terävä miekka.
Psalm 57:4 My soul is among lions: and I lie even among them that are set on fire, even the sons of men, whose teeth are spears and arrows, and their tongue a sharp sword.
Psalmi 57:5 Jumala, ole korotettu taivaitten yläpuolelle, olkoon sinun kunniasi koko maan yläpuolella.
Psalm 57:5 Be you exalted, O God, above the heavens; let your glory be above all the earth.
Psalmi 57:6 He ovat virittäneet verkon minun askeleilleni, sieluni on kumarassa. He ovat kaivaneet eteeni kuopan, johon he itse ovat pudonneet. Sela.
Psalm 57:6 They have prepared a net for my steps; my soul is bowed down: they have dig a pit before me, into the middle whereof they are fallen themselves. Selah.
Psalmi 57:7 Sydämeni on luja, oi Jumala, sydämeni on luja: minä veisaan ja ylistän.
Psalm 57:7 My heart is fixed, O God, my heart is fixed: I will sing and give praise.
Psalmi 57:8 Herää, kunniani, herää, psalttari ja harppu! Minä itse herään varhain.
Psalm 57:8 Awake up, my glory; awake, psaltery and harp: I myself will awake early.
Psalmi 57:9 Minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskellä, veisaan sinulle ylistystä pakanakansojen keskellä.
Psalm 57:9 I will praise you, O Lord, among the people: I will sing to you among the nations.
Psalmi 57:10 Sillä suuri on sinun armosi taivaisiin asti ja totuutesi pilviin asti.
Psalm 57:10 For your mercy is great to the heavens, and your truth to the clouds.
Psalmi 57:11 Jumala, ole korotettu taivaitten yläpuolelle, olkoon sinun kunniasi koko maan yläpuolella.
Psalm 57:11 Be you exalted, O God, above the heavens: let your glory be above all the earth.
Psalmi 58:1 Puhutteko te todella vanhurskautta, seurakunta, tuomitteko te oikeamielisesti, te ihmislapset?
Psalm 58:1 Do you indeed speak righteousness, O congregation? do you judge uprightly, O you sons of men?
Psalmi 58:2 Niin, sydämessäsi sinä teet pahuutta, punnitset kättesi väkivallan maassa.
Psalm 58:2 Yes, in heart you work wickedness; you weigh the violence of your hands in the earth.
Psalmi 58:3 Jumalattomat ovat vieraantuneet kohdusta asti: he eksyvät syntyessään ja puhuvat valheita.
Psalm 58:3 The wicked are estranged from the womb: they go astray as soon as they be born, speaking lies.
Psalmi 58:4 Heidän myrkkynsä on kuin käärmeen myrkky, he ovat kuin kuuro kyyhky, joka tukkii korvansa.
Psalm 58:4 Their poison is like the poison of a serpent: they are like the deaf adder that stops her ear;
Psalmi 58:5 Joka ei kuuntele hurmaajien ääntä, hurmaajia, jotka eivät ole koskaan viisaasti hurmaavia.
Psalm 58:5 Which will not listen to the voice of charmers, charming never so wisely.
Psalmi 58:6 Jumala, murskaa heidän hampaansa heidän suustaan: Herra, murskaa nuorten leijonien suuret hampaat.
Psalm 58:6 Break their teeth, O God, in their mouth: break out the great teeth of the young lions, O LORD.
Psalmi 58:7 Sulakoot ne pois kuin lakkaamatta virtaavat vedet: kun hän jännittää jousensa ampuakseen nuoliaan, ne raapiutukoot kuin kappaleiksi revityt.
Psalm 58:7 Let them melt away as waters which run continually: when he bends his bow to shoot his arrows, let them be as cut in pieces.
Psalmi 58:8 Niin kuin etana, joka sulaa, katoavat kaikki heistä: niin kuin naisen keskoset, jotka eivät aurinkoa näe.
Psalm 58:8 As a snail which melts, let every one of them pass away: like the untimely birth of a woman, that they may not see the sun.
Psalmi 58:9 Ennen kuin ruukkunne ehtivät tuntea orjantappurat, hän vie ne pois kuin pyörretuulella, sekä elävältä että vihassaan.
Psalm 58:9 Before your pots can feel the thorns, he shall take them away as with a whirlwind, both living, and in his wrath.
Psalmi 58:10 Vanhurskas iloitsee nähdessään koston; hän pesee jalkansa jumalattoman veressä.
Psalm 58:10 The righteous shall rejoice when he sees the vengeance: he shall wash his feet in the blood of the wicked.
Psalmi 58:11 Niin että ihminen voi sanoa: Vanhurskaalla on palkkansa; hän on totisesti Jumala, joka tuomitsee maan päällä.
Psalm 58:11 So that a man shall say, Truly there is a reward for the righteous: truly he is a God that judges in the earth.
Psalmi 59:1 Pelasta minut vihollisistani, oi Jumalani: suojele minua niiltä, jotka nousevat minua vastaan.
Psalm 59:1 Deliver me from my enemies, O my God: defend me from them that rise up against me.
Psalmi 59:2 Päästä minut vääryyden tekijöistä ja pelasta minut verirouvojen käsistä.
Psalm 59:2 Deliver me from the workers of iniquity, and save me from bloody men.
Psalmi 59:3 Sillä katso, he väijyvät minun sieluani; sankarit ovat kokoontuneet minua vastaan; eivät minun rikokseni eivätkä syntini tähden, oi Herra.
Psalm 59:3 For, see, they lie in wait for my soul: the mighty are gathered against me; not for my transgression, nor for my sin, O LORD.
Psalmi 59:4 He juoksevat ja valmistautuvat ilman minun syytäni: herätkää auttamaan minua, ja katsokaa.
Psalm 59:4 They run and prepare themselves without my fault: awake to help me, and behold.
Psalmi 59:5 Herää siis, Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala, ja kostaudu kaikille pakanoille. Älä armahda ketään jumalatonta, joka on rikkonut. Sela.
Psalm 59:5 You therefore, O LORD God of hosts, the God of Israel, awake to visit all the heathen: be not merciful to any wicked transgressors. Selah.
Psalmi 59:6 He palaavat illalla: he ääntelevät kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.
Psalm 59:6 They return at evening: they make a noise like a dog, and go round about the city.
Psalmi 59:7 Katso, he röyhkeilevät suullaan, miekat ovat heidän huulillaan. Sillä kuka, he sanovat, kuulee?
Psalm 59:7 Behold, they belch out with their mouth: swords are in their lips: for who, say they, does hear?
Psalmi 59:8 Mutta sinä, Herra, naurat heille, sinä pilkkaat kaikkia pakanakansoja.
Psalm 59:8 But you, O LORD, shall laugh at them; you shall have all the heathen in derision.
Psalmi 59:9 Hänen voimansa tähden minä odotan sinua, sillä Jumala on minun turvani.
Psalm 59:9 Because of his strength will I wait on you: for God is my defense.
Psalmi 59:10 Minun armollinen Jumalani minua estää: Jumala antaa minun nähdä himoni vihollisissani.
Psalm 59:10 The God of my mercy shall prevent me: God shall let me see my desire on my enemies.
Psalmi 59:11 Älä surmaa heitä, ettei kansani unohtaisi; hajota heidät voimallasi ja kukista heidät, Herra, meidän kilpemme.
Psalm 59:11 Slay them not, lest my people forget: scatter them by your power; and bring them down, O Lord our shield.
Psalmi 59:12 Heidän suunsa synnin ja huultensa sanojen tähden heidät voidaan vangita ylpeydessään, heidän kirouksensa ja valheensa tähden.
Psalm 59:12 For the sin of their mouth and the words of their lips let them even be taken in their pride: and for cursing and lying which they speak.
Psalmi 59:13 Hävitä heidät vihassasi, tuhoa heidät, niin etteivät he enää ole. He tietävät, että Jumala hallitsee Jaakobissa maan ääriin asti. Sela.
Psalm 59:13 Consume them in wrath, consume them, that they may not be: and let them know that God rules in Jacob to the ends of the earth. Selah.
Psalmi 59:14 Ja illalla palatkoot he takaisin; ja ääntäkööt he kuin koirat ja kiertäkööt kaupunkia.
Psalm 59:14 And at evening let them return; and let them make a noise like a dog, and go round about the city.
Psalmi 59:15 Vaeltelkoot edestakaisin ruoan perässä ja kantakoot kaunaa, jos eivät ole tyytyväisiä.
Psalm 59:15 Let them wander up and down for meat, and grudge if they be not satisfied.
Psalmi 59:16 Mutta minä veisaan sinun voimastasi, veisaan aamulla sinun armostasi, sillä sinä olet minun turvani ja turvani ahdinkoni päivänä.
Psalm 59:16 But I will sing of your power; yes, I will sing aloud of your mercy in the morning: for you have been my defense and refuge in the day of my trouble.
Psalmi 59:17 Sinulle, oi minun voimani, minä veisaan kiitosta, sillä Jumala on minun turvani ja armoni Jumala.
Psalm 59:17 To you, O my strength, will I sing: for God is my defense, and the God of my mercy.
Psalmi 60:1 Jumala, sinä olet hylännyt meidät, hajottanut meidät, olet ollut sinulle vihainen; käänny jälleen puoleemme.
Psalm 60:1 O God, you have cast us off, you have scattered us, you have been displeased; O turn yourself to us again.
Psalmi 60:2 Sinä olet maan järisyttänyt, sinä olet sen särkenyt; korjaa sen repeämät, sillä se järkkyy.
Psalm 60:2 You have made the earth to tremble; you have broken it: heal the breaches thereof; for it shakes.
Psalmi 60:3 Sinä olet näyttänyt kansallesi kovia asioita: olet juottanut meidät hämmästyksen viinillä.
Psalm 60:3 You have showed your people hard things: you have made us to drink the wine of astonishment.
Psalmi 60:4 Sinä olet antanut lipun niille, jotka sinua pelkäävät, että se nostettaisiin totuuden tähden. Sela.
Psalm 60:4 You have given a banner to them that fear you, that it may be displayed because of the truth. Selah.
Psalmi 60:5 Että rakkaasi pelastuisi; auta oikealla kädelläsi ja kuule minua.
Psalm 60:5 That your beloved may be delivered; save with your right hand, and hear me.
Psalmi 60:6 Jumala on puhunut pyhässänsä; minä iloitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.
Psalm 60:6 God has spoken in his holiness; I will rejoice, I will divide Shechem, and mete out the valley of Succoth.
Psalmi 60:7 Gilead on minun ja Manasse on minun; Efraim on minun pääni linna, Juuda on minun lainsäätäjäni;
Psalm 60:7 Gilead is mine, and Manasseh is mine; Ephraim also is the strength of my head; Judah is my lawgiver;
Psalmi 60:8 Moab on minun pesuastiani, Edomin ylitse heitän kenkäni. Filistea, sinä voitat minun ansiostani.
Psalm 60:8 Moab is my wash pot; over Edom will I cast out my shoe: Philistia, triumph you because of me.
Psalmi 60:9 Kuka vie minut vahvaan kaupunkiin, kuka johtaa minut Edomiin?
Psalm 60:9 Who will bring me into the strong city? who will lead me into Edom?
Psalmi 60:10 Etkö sinä, Jumala, joka hylkäsit meidät, etkä sinä, Jumala, joka et lähtenyt liikkeelle meidän joukkojemme kanssa?
Psalm 60:10 Will not you, O God, which had cast us off? and you, O God, which did not go out with our armies?
Psalmi 60:11 Anna meille apua hädässä, sillä ihmisen apu on turhaa.
Psalm 60:11 Give us help from trouble: for vain is the help of man.
Psalmi 60:12 Jumalan avulla me teemme urheita tekoja, sillä hän tallaa vihollisemme maahan.
Psalm 60:12 Through God we shall do valiantly: for he it is that shall tread down our enemies.
Psalmi 61:1 Kuule minun huutoni, oi Jumala, ota vaari rukouksestani.
Psalm 61:1 Hear my cry, O God; attend to my prayer.
Psalmi 61:2 Maan äärestä minä huudan sinua, kun sydämeni on nääntynyt: johdata minut kalliolle, joka on minua korkeampi.
Psalm 61:2 From the end of the earth will I cry to you, when my heart is overwhelmed: lead me to the rock that is higher than I.
Psalmi 61:3 Sillä sinä olet ollut minulle suoja, vahva torni vihollista vastaan.
Psalm 61:3 For you have been a shelter for me, and a strong tower from the enemy.
Psalmi 61:4 Minä asun sinun majassasi iankaikkisesti, turvaan sinun siipiesi suojaan. Sela.
Psalm 61:4 I will abide in your tabernacle for ever: I will trust in the covert of your wings. Selah.
Psalmi 61:5 Sillä sinä, Jumala, olet kuullut minun lupaukseni, olet antanut minulle perintöosan niiden joukossa, jotka pelkäävät sinun nimeäsi.
Psalm 61:5 For you, O God, have heard my vows: you have given me the heritage of those that fear your name.
Psalmi 61:6 Sinä pidennät kuninkaan elämää ja hänen vuotensa niin pitkäksi kuin sukupolvia.
Psalm 61:6 You will prolong the king’s life: and his years as many generations.
Psalmi 61:7 Hän pysyy Jumalan edessä ikuisesti: valmistakaa armo ja totuus, jotka varjelkoot häntä.
Psalm 61:7 He shall abide before God for ever: O prepare mercy and truth, which may preserve him.
Psalmi 61:8 Niin minä veisaan kiitosta sinun nimellesi ikuisesti, että voisin joka päivä täyttää lupaukseni.
Psalm 61:8 So will I sing praise to your name for ever, that I may daily perform my vows.
Psalmi 62:1 Totisesti, sieluni odottaa Jumalaa: häneltä tulee minun pelastukseni.
Psalm 62:1 Truly my soul waits on God: from him comes my salvation.
Psalmi 62:2 Hän yksin on minun kallioni ja pelastukseni, hän on minun turvani; en minä suuresti horju.
Psalm 62:2 He only is my rock and my salvation; he is my defense; I shall not be greatly moved.
Psalmi 62:3 Kuinka kauan te vielä kuvittelette tekevänne pahaa ihmistä vastaan? Teidät surmataan kaikki. Teistä tulee kuin sortuva muuri, kuin sortuva aita.
Psalm 62:3 How long will you imagine mischief against a man? you shall be slain all of you: as a bowing wall shall you be, and as a tottering fence.
Psalmi 62:4 Heillä on vain neuvoa, miten syöstä hänet alas hänen ihanuudestaan, he iloitsevat valheista. He siunaavat suullaan, mutta kiroavat sydämessään. Sela.
Psalm 62:4 They only consult to cast him down from his excellency: they delight in lies: they bless with their mouth, but they curse inwardly. Selah.
Psalmi 62:5 Sieluni, odota ainoastaan Jumalaa, sillä häneltä minun odotukseni tulee.
Psalm 62:5 My soul, wait you only on God; for my expectation is from him.
Psalmi 62:6 Hän yksin on minun kallioni ja pelastukseni, hän on minun turvani; minä en horju.
Psalm 62:6 He only is my rock and my salvation: he is my defense; I shall not be moved.
Psalmi 62:7 Jumalassa on minun pelastukseni ja kunniani, minun voimani kallio ja turvani on Jumalassa.
Psalm 62:7 In God is my salvation and my glory: the rock of my strength, and my refuge, is in God.
Psalmi 62:8 Turvatkaa häneen aina, vuodattakaa sydämenne hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme. Sela.
Psalm 62:8 Trust in him at all times; you people, pour out your heart before him: God is a refuge for us. Selah.
Psalmi 62:9 Totisesti, alhaiset miehet ovat turhuutta ja korkeat miehet valhetta: vaa'alla he ovat kevyempiä kuin turhuutta.
Psalm 62:9 Surely men of low degree are vanity, and men of high degree are a lie: to be laid in the balance, they are altogether lighter than vanity.
Psalmi 62:10 Älä turvaa sortoon äläkä turhaudu ryöstössä. Jos rikkaus karttuu, älä kiinnitä siihen sydäntäsi.
Psalm 62:10 Trust not in oppression, and become not vain in robbery: if riches increase, set not your heart on them.
Psalmi 62:11 Jumala on puhunut kerran; kahdesti olen kuullut tämän; se voima kuuluu Jumalalle.
Psalm 62:11 God has spoken once; twice have I heard this; that power belongs to God.
Psalmi 62:12 Sinun, Herra, on myös armo, sillä sinä annat jokaiselle hänen tekojensa mukaan.
Psalm 62:12 Also to you, O Lord, belongs mercy: for you render to every man according to his work.
Psalmi 63:1 Oi Jumala, sinä olet minun Jumalani; varhain minä sinua etsin. Minun sieluni janoaa sinua, minun ruumiini halajaa sinua kuivassa ja janoisessa maassa, jossa ei ole vettä.
Psalm 63:1 O God, you are my God; early will I seek you: my soul thirsts for you, my flesh longs for you in a dry and thirsty land, where no water is;
Psalmi 63:2 Nähdäkseni sinun voimasi ja kirkkautesi, niin kuin olen nähnyt sinut pyhäkössä.
Psalm 63:2 To see your power and your glory, so as I have seen you in the sanctuary.
Psalmi 63:3 Koska sinun rakkaudellinen hyvyytesi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistävät sinua.
Psalm 63:3 Because your loving kindness is better than life, my lips shall praise you.
Psalmi 63:4 Näin minä sinua siunaan elinaikani: nostan käteni sinun nimessäsi.
Psalm 63:4 Thus will I bless you while I live: I will lift up my hands in your name.
Psalmi 63:5 Minun sieluni tulee kylläiseksi kuin ytimellä ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevin huulin.
Psalm 63:5 My soul shall be satisfied as with marrow and fatness; and my mouth shall praise you with joyful lips:
Psalmi 63:6 Kun muistan sinua vuoteellani ja mietiskelen sinua yövalvoissani.
Psalm 63:6 When I remember you on my bed, and meditate on you in the night watches.
Psalmi 63:7 Koska sinä olet ollut minun apuni, minä iloitsen sinun siipiesi varjossa.
Psalm 63:7 Because you have been my help, therefore in the shadow of your wings will I rejoice.
Psalmi 63:8 Sieluni seuraa sinua jatkuvasti: sinun oikea kätesi tukee minua.
Psalm 63:8 My soul follows hard after you: your right hand upholds me.
Psalmi 63:9 Mutta ne, jotka etsivät sieluani tuhotakseen sen, menevät maan alimpiin paikkoihin.
Psalm 63:9 But those that seek my soul, to destroy it, shall go into the lower parts of the earth.
Psalmi 63:10 He kaatuvat miekkaan, heistä tulee kettujen ruoka.
Psalm 63:10 They shall fall by the sword: they shall be a portion for foxes.
Psalmi 63:11 Mutta kuningas iloitsee Jumalassa, jokainen, joka vannoo hänen nimeensä, ylpeilee, mutta valheiden puhujien suu tukitaan.
Psalm 63:11 But the king shall rejoice in God; every one that swears by him shall glory: but the mouth of them that speak lies shall be stopped.
Psalmi 64:1 Kuule minun ääneni, oi Jumala, rukouksessani: varjele minun henkeni vihollisen pelolta.
Psalm 64:1 Hear my voice, O God, in my prayer: preserve my life from fear of the enemy.
Psalmi 64:2 Kätke minut jumalattomien salaisilta neuvoilta, väärintekijöiden kapinoilta.
Psalm 64:2 Hide me from the secret counsel of the wicked; from the insurrection of the workers of iniquity:
Psalmi 64:3 Jotka teroittavat kielensä kuin miekan ja jännittävät jousensa ampuakseen nuoliaan, katkeria sanoja:
Psalm 64:3 Who whet their tongue like a sword, and bend their bows to shoot their arrows, even bitter words:
Psalmi 64:4 Jotta he salaa ampuisivat täydellistä: yhtäkkiä he ampuvat häntä eivätkä pelkää.
Psalm 64:4 That they may shoot in secret at the perfect: suddenly do they shoot at him, and fear not.
Psalmi 64:5 He rohkaisevat itseään pahassa asiassa, he neuvottelevat salaa virittävänsä ansoja; he sanovat: Kuka ne näkee?
Psalm 64:5 They encourage themselves in an evil matter: they commune of laying snares privately; they say, Who shall see them?
Psalmi 64:6 He etsivät vääryyksiä, he tutkivat niitä ahkerasti: sekä heidän jokaisen sisäinen ajatus että sydän ovat syvät.
Psalm 64:6 They search out iniquities; they accomplish a diligent search: both the inward thought of every one of them, and the heart, is deep.
Psalmi 64:7 Mutta Jumala ampuu heitä nuolella, ja äkkiarvaamatta he haavoittuvat.
Psalm 64:7 But God shall shoot at them with an arrow; suddenly shall they be wounded.
Psalmi 64:8 Niin he tekevät oman kielensä itseensä lankeamaan; kaikki, jotka heidät näkevät, pakenevat.
Psalm 64:8 So they shall make their own tongue to fall on themselves: all that see them shall flee away.
Psalmi 64:9 Ja kaikki ihmiset pelkäävät ja julistavat Jumalan tekoja, sillä he ottavat viisaasti huomioon hänen tekonsa.
Psalm 64:9 And all men shall fear, and shall declare the work of God; for they shall wisely consider of his doing.
Psalmi 64:10 Vanhurskaat iloitsevat Herrassa ja turvaavat häneen, ja kaikki oikeamieliset kerskaavat.
Psalm 64:10 The righteous shall be glad in the LORD, and shall trust in him; and all the upright in heart shall glory.
Psalmi 65:1 Ylistys odottaa sinua, Jumala, Siionissa, ja sinulle täytetään lupaus.
Psalm 65:1 Praise waits for you, O God, in Sion: and to you shall the vow be performed.
Psalmi 65:2 Oi sinä, joka kuulet rukouksen, sinun luoksesi kaikki liha tulee.
Psalm 65:2 O you that hear prayer, to you shall all flesh come.
Psalmi 65:3 Synnit minua vastaan voittavat: sinä puhdistat minut rikkomuksistamme.
Psalm 65:3 Iniquities prevail against me: as for our transgressions, you shall purge them away.
Psalmi 65:4 Autuas se mies, jonka sinä valitset ja tuot luoksesi asumaan esipihoissasi! Me tulemme kylläisiksi sinun talosi, pyhän temppelisi hyvyydestä.
Psalm 65:4 Blessed is the man whom you choose, and cause to approach to you, that he may dwell in your courts: we shall be satisfied with the goodness of your house, even of your holy temple.
Psalmi 65:5 Pelottavilla, vanhurskailla teoilla sinä vastaat meille, sinä pelastuksemme Jumala, joka olet kaikkien maan äärten ja meren äärten turva.
Psalm 65:5 By terrible things in righteousness will you answer us, O God of our salvation; who are the confidence of all the ends of the earth, and of them that are afar off on the sea:
Psalmi 65:6 Joka voimallansa vuoret vahvistaa, vyöttäytyneenä voimalla:
Psalm 65:6 Which by his strength sets fast the mountains; being girded with power:
Psalmi 65:7 Joka tyynnyttää merten pauhun, niiden aaltojen pauhun ja ihmisten hälinän.
Psalm 65:7 Which stills the noise of the seas, the noise of their waves, and the tumult of the people.
Psalmi 65:8 Myös äärilaidoilla asuvaiset pelkäävät sinun merkkejäsi: sinä teet aamun ja illan menon iloksi.
Psalm 65:8 They also that dwell in the uttermost parts are afraid at your tokens: you make the outgoings of the morning and evening to rejoice.
Psalmi 65:9 Sinä tarkastelet maata ja kastelet sitä: sinä rikastutat sitä suuresti Jumalan joella, joka on täynnä vettä: sinä valmistat heille viljaa, kun olet siitä huolehdit.
Psalm 65:9 You visit the earth, and water it: you greatly enrich it with the river of God, which is full of water: you prepare them corn, when you have so provided for it.
Psalmi 65:10 Sinä kastelet sen harjanteet runsaasti, tasoitat sen vaot, pehmennät sen sadekuuroilla, siunaat sen verson.
Psalm 65:10 You water the ridges thereof abundantly: you settle the furrows thereof: you make it soft with showers: you bless the springing thereof.
Psalmi 65:11 Sinä kruunaat vuoden hyvyydelläsi, ja polkusi tiukentavat lihavuutta.
Psalm 65:11 You crown the year with your goodness; and your paths drop fatness.
Psalmi 65:12 Ne putoavat erämaan laitumille, ja pienet kukkulat riemuitsevat joka puolella.
Psalm 65:12 They drop on the pastures of the wilderness: and the little hills rejoice on every side.
Psalmi 65:13 Laidunmaat täyttyvät lampaista, laaksot ovat viljan peitossa; ne riemuitsevat ja laulavat.
Psalm 65:13 The pastures are clothed with flocks; the valleys also are covered over with corn; they shout for joy, they also sing.
Psalmi 66:1 Riemuitse Jumalalle, kaikki maat:
Psalm 66:1 Make a joyful noise to God, all you lands:
Psalmi 66:2 Veisatkaa hänen nimensä kunniaa, tehkää hänen ylistyksensä ylistäväksi.
Psalm 66:2 Sing forth the honor of his name: make his praise glorious.
Psalmi 66:3 Sano Jumalalle: Kuinka peljättävä olet sinä teoissasi! Sinun voimasi suuren tähden vihollisesi alistuvat sinulle.
Psalm 66:3 Say to God, How terrible are you in your works! through the greatness of your power shall your enemies submit themselves to you.
Psalmi 66:4 Koko maa kumarraa sinua ja laulaa sinulle, he laulavat kiitosta sinun nimellesi. Sela.
Psalm 66:4 All the earth shall worship you, and shall sing to you; they shall sing to your name. Selah.
Psalmi 66:5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan tekoja: peljättävä on hänen tekonsa ihmislapsia kohtaan.
Psalm 66:5 Come and see the works of God: he is terrible in his doing toward the children of men.
Psalmi 66:6 Hän muutti meren kuivaksi maaksi: he kulkivat jalan veden läpi: siellä me iloitsimme hänestä.
Psalm 66:6 He turned the sea into dry land: they went through the flood on foot: there did we rejoice in him.
Psalmi 66:7 Hän hallitsee voimassaan ikuisesti, hänen silmänsä tarkkailevat kansoja. Älköön kapinalliset ylpeilkö. Sela.
Psalm 66:7 He rules by his power for ever; his eyes behold the nations: let not the rebellious exalt themselves. Selah.
Psalmi 66:8 Ylistäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, ja antakaa hänen ylistyksensä ääni kuulua:
Psalm 66:8 O bless our God, you people, and make the voice of his praise to be heard:
Psalmi 66:9 Joka sielumme pitää otteessaan eikä salli jalkojemme horjua.
Psalm 66:9 Which holds our soul in life, and suffers not our feet to be moved.
Psalmi 66:10 Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, olet meitä koetellut, niin kuin hopeaa puhdistetaan.
Psalm 66:10 For you, O God, have proved us: you have tried us, as silver is tried.
Psalmi 66:11 Sinä veit meidät verkkoon, panit ahdistuksen lanteillemme.
Psalm 66:11 You brought us into the net; you laid affliction on our loins.
Psalmi 66:12 Sinä annoit ihmisten ratsastaa päämme yli, me kuljimme tulen ja veden läpi, mutta sinä veit meidät rikkaan paikkaan.
Psalm 66:12 You have caused men to ride over our heads; we went through fire and through water: but you brought us out into a wealthy place.
Psalmi 66:13 Minä menen taloosi polttouhreja kanssani: täytän sinulle lupaukseni,
Psalm 66:13 I will go into your house with burnt offerings: I will pay you my vows,
Psalmi 66:14 jonka minun huuleni ovat lausuneet ja suuni puhuneet, kun minulla oli ahdinko.
Psalm 66:14 Which my lips have uttered, and my mouth has spoken, when I was in trouble.
Psalmi 66:15 Minä uhraan sinulle polttouhreina syöttövasikoita ja pässien suitsukkeita, uhraan sinulle härkiä ja vuohia. Sela.
Psalm 66:15 I will offer to you burnt sacrifices of fatted calves, with the incense of rams; I will offer bullocks with goats. Selah.
Psalmi 66:16 Tulkaa ja kuulkaa, kaikki te Jumalaa pelkäväiset, niin minä kerron, mitä hän on tehnyt sielulleni.
Psalm 66:16 Come and hear, all you that fear God, and I will declare what he has done for my soul.
Psalmi 66:17 Huusin häntä suullani, ja kielelläni minä ylistin häntä.
Psalm 66:17 I cried to him with my mouth, and he was extolled with my tongue.
Psalmi 66:18 Jos sydämessäni on vääryys, Herra ei minua kuule;
Psalm 66:18 If I regard iniquity in my heart, the Lord will not hear me:
Psalmi 66:19 Mutta Jumala on totisesti kuullut minua, hän on ottanut vaarin rukoukseni äänestä.
Psalm 66:19 But truly God has heard me; he has attended to the voice of my prayer.
Psalmi 66:20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei ole hylännyt rukoustani eikä armoaan minulta pois käännyttänyt.
Psalm 66:20 Blessed be God, which has not turned away my prayer, nor his mercy from me.
Psalmi 67:1 Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, ja valistakoon kasvonsa meille; Sela.
Psalm 67:1 God be merciful to us, and bless us; and cause his face to shine on us; Selah.
Psalmi 67:2 Jotta sinun tiesi tulisi tunnetuksi maan päällä, sinun pelastuksesi kaikkien kansojen keskuudessa.
Psalm 67:2 That your way may be known on earth, your saving health among all nations.
Psalmi 67:3 Ylistäköön sinua kansa, oi Jumala, ylistäköön sinua kaikki kansa.
Psalm 67:3 Let the people praise you, O God; let all the people praise you.
Psalmi 67:4 Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat, sillä sinä tuomitset kansat vanhurskaasti ja hallitset kansoja maan päällä. Sela.
Psalm 67:4 O let the nations be glad and sing for joy: for you shall judge the people righteously, and govern the nations on earth. Selah.
Psalmi 67:5 Ylistäköön sinua kansa, oi Jumala, ylistäköön sinua kaikki kansa.
Psalm 67:5 Let the people praise you, O God; let all the people praise you.
Psalmi 67:6 Silloin maa antaa satonsa, ja Jumala, meidän oma Jumalamme, siunaa meitä.
Psalm 67:6 Then shall the earth yield her increase; and God, even our own God, shall bless us.
Psalmi 67:7 Jumala siunatkoon meitä, ja kaikki maan ääret pelkäävät häntä.
Psalm 67:7 God shall bless us; and all the ends of the earth shall fear him.
Psalmi 68:1 Jumala nousee, hajaantuvat hänen vihollisensa, pakenevat hänen kasvojensa edestä ne, jotka häntä vihaavat.
Psalm 68:1 Let God arise, let his enemies be scattered: let them also that hate him flee before him.
Psalmi 68:2 Niin kuin savu ajetaan pois, niin aja heidät pois; niin kuin vaha sulaa tulen edessä, niin hukkuvat jumalattomat Jumalan kasvoin edessä.
Psalm 68:2 As smoke is driven away, so drive them away: as wax melts before the fire, so let the wicked perish at the presence of God.
Psalmi 68:3 Mutta vanhurskaat iloitkoot, riemuitkoot Jumalan edessä, riemuitkoot ylen riemuiten.
Psalm 68:3 But let the righteous be glad; let them rejoice before God: yes, let them exceedingly rejoice.
Psalmi 68:4 Veisatkaa Jumalalle, veisatkaa ylistystä hänen nimelleen. Ylistäkää häntä, joka taivaissa ratsastaa, hänen nimeään Jah, ja iloitkaa hänen edessään.
Psalm 68:4 Sing to God, sing praises to his name: extol him that rides on the heavens by his name JAH, and rejoice before him.
Psalmi 68:5 Orpojen isä ja leskien oikeuttaja on Jumala pyhässä asunnossaan.
Psalm 68:5 A father of the fatherless, and a judge of the widows, is God in his holy habitation.
Psalmi 68:6 Jumala asettaa yksinäiset perheisiin: hän tuo ulos kahleisiin sidotut; mutta kapinalliset asuvat kuivalla maalla.
Psalm 68:6 God sets the solitary in families: he brings out those which are bound with chains: but the rebellious dwell in a dry land.
Psalmi 68:7 Jumala, kun sinä kävit kansasi edellä, kun marssit erämaassa; Sela!
Psalm 68:7 O God, when you went forth before your people, when you did march through the wilderness; Selah:
Psalmi 68:8 Maa järisi, taivaat tihkusivat Jumalan edessä, jopa Siinaikin järkkyi Jumalan, Israelin Jumalan, edessä.
Psalm 68:8 The earth shook, the heavens also dropped at the presence of God: even Sinai itself was moved at the presence of God, the God of Israel.
Psalmi 68:9 Sinä, Jumala, lähetit runsaan sateen, jolla vahvistit perintösi, kun se oli väsynyt.
Psalm 68:9 You, O God, did send a plentiful rain, whereby you did confirm your inheritance, when it was weary.
Psalmi 68:10 Sinun seurakuntasi on siellä asunut: sinä, Jumala, olet valmistanut hyvyydestäsi köyhiä varten.
Psalm 68:10 Your congregation has dwelled therein: you, O God, have prepared of your goodness for the poor.
Psalmi 68:11 Herra antoi sanan: suuri oli niiden joukko, jotka sitä julistivat.
Psalm 68:11 The Lord gave the word: great was the company of those that published it.
Psalmi 68:12 Sotajoukkojen kuninkaat pakenivat nopeasti, ja kotona viipynyt jakoi saaliin.
Psalm 68:12 Kings of armies did flee apace: and she that tarried at home divided the spoil.
Psalmi 68:13 Vaikka makaisit ruukkujen keskellä, olet silti kuin kyyhkysen siivet, jotka on päällystetty hopealla ja sen höyhenet keltaisella kullalla.
Psalm 68:13 Though you have lien among the pots, yet shall you be as the wings of a dove covered with silver, and her feathers with yellow gold.
Psalmi 68:14 Kun Kaikkivaltias hajotti sinne kuninkaat, se oli Salmonin maassa valkoinen kuin lumi.
Psalm 68:14 When the Almighty scattered kings in it, it was white as snow in Salmon.
Psalmi 68:15 Jumalan vuori on kuin Basanin kukkula, korkea kukkula kuin Basanin kukkula.
Psalm 68:15 The hill of God is as the hill of Bashan; an high hill as the hill of Bashan.
Psalmi 68:16 Miksi te hyppitte, te korkeat kukkulat? Tämä on vuori, jolla Jumala haluaa asua; Herra on asuva siellä iankaikkisesti.
Psalm 68:16 Why leap you, you high hills? this is the hill which God desires to dwell in; yes, the LORD will dwell in it for ever.
Psalmi 68:17 Jumalan vaunuja on kaksikymmentätuhatta, jopa tuhansia enkeleitä: Herra on heidän keskellään, niinkuin Siinailla, pyhässä paikassa.
Psalm 68:17 The chariots of God are twenty thousand, even thousands of angels: the Lord is among them, as in Sinai, in the holy place.
Psalmi 68:18 Sinä olet noussut korkeuteen, olet johdattanut vankeja saaliikseen. Olet ottanut lahjoja ihmisille, jopa kapinallisillekin, että Herra Jumala asuisi heidän keskellään.
Psalm 68:18 You have ascended on high, you have led captivity captive: you have received gifts for men; yes, for the rebellious also, that the LORD God might dwell among them.
Psalmi 68:19 Kiitetty olkoon Herra, joka päivittäin antaa meille paljon hyvää, meidän pelastuksemme Jumala. Sela.
Psalm 68:19 Blessed be the Lord, who daily loads us with benefits, even the God of our salvation. Selah.
Psalmi 68:20 Meidän Jumalamme on pelastuksen Jumala; ja JUMALALLE, Herralle, kuuluu se, mikä kuolemasta lähtee.
Psalm 68:20 He that is our God is the God of salvation; and to GOD the Lord belong the issues from death.
Psalmi 68:21 Mutta Jumala haavoittuu vihollistensa pään ja niiden karvaisen päänahan, jotka yhä jatkavat synneissään.
Psalm 68:21 But God shall wound the head of his enemies, and the hairy scalp of such an one as goes on still in his trespasses.
Psalmi 68:22 Herra sanoi: Minä tuon kansani takaisin Basanista, tuon kansani takaisin meren syvyyksistä.
Psalm 68:22 The Lord said, I will bring again from Bashan, I will bring my people again from the depths of the sea:
Psalmi 68:23 Että sinun jalkasi kastettaisiin vihollistesi vereen ja koiriesi kieli samaan.
Psalm 68:23 That your foot may be dipped in the blood of your enemies, and the tongue of your dogs in the same.
Psalmi 68:24 He ovat nähneet sinun menosi, oi Jumala, jopa minun Jumalani, minun kuninkaani, menot pyhäkössä.
Psalm 68:24 They have seen your goings, O God; even the goings of my God, my King, in the sanctuary.
Psalmi 68:25 Laulajat kulkivat edellä, soittajat perässä; heidän joukossaan oli tamburiineilla soittavia neitoja.
Psalm 68:25 The singers went before, the players on instruments followed after; among them were the damsels playing with tambourines.
Psalmi 68:26 Kiittäköön Jumalaa seurakunnissa, Herraa Israelin lähteestä.
Psalm 68:26 Bless you God in the congregations, even the Lord, from the fountain of Israel.
Psalmi 68:27 Siellä on pieni Benjamin hallitsijansa kanssa, Juudan ruhtinaat ja heidän neuvostonsa, Sebulonin ruhtinaat ja Naftalin ruhtinaat.
Psalm 68:27 There is little Benjamin with their ruler, the princes of Judah and their council, the princes of Zebulun, and the princes of Naphtali.
Psalmi 68:28 Sinun Jumalasi on käskenyt sinun voimasi: vahvista, Jumala, sitä, minkä olet meille tehnyt.
Psalm 68:28 Your God has commanded your strength: strengthen, O God, that which you have worked for us.
Psalmi 68:29 Sinun temppelisi tähden Jerusalemissa kuninkaat tuovat sinulle lahjoja.
Psalm 68:29 Because of your temple at Jerusalem shall kings bring presents to you.
Psalmi 68:30 Nuhdelkaa keihäsmiehien joukkoa, härkien laumaa ja kansan vasikoita, kunnes jokainen nöyrtyy hopearahojen kanssa. Hajottakaa kansa, joka sodasta iloitsee.
Psalm 68:30 Rebuke the company of spearmen, the multitude of the bulls, with the calves of the people, till every one submit himself with pieces of silver: scatter you the people that delight in war.
Psalmi 68:31 Ruhtinaat tulevat Egyptistä, Etiopia ojentaa pian kätensä Jumalan puoleen.
Psalm 68:31 Princes shall come out of Egypt; Ethiopia shall soon stretch out her hands to God.
Psalmi 68:32 Laulakaa Jumalalle, te maan valtakunnat, veisatkaa ylistystä Herralle! Sela!
Psalm 68:32 Sing to God, you kingdoms of the earth; O sing praises to the Lord; Selah:
Psalmi 68:33 Hänelle, joka ratsastaa muinaisten taivasten taivailla, katso, hän lähettää äänensä, ja sen mahtavan äänen.
Psalm 68:33 To him that rides on the heavens of heavens, which were of old; see, he does send out his voice, and that a mighty voice.
Psalmi 68:34 Antakaa Jumalan ansioksi voimanne: hänen ylhäisyytensä on Israelin yllä, hänen voimansa on pilvissä.
Psalm 68:34 Ascribe you strength to God: his excellency is over Israel, and his strength is in the clouds.
Psalmi 68:35 Jumala, sinä olet pelottava pyhistäsi paikoistasi! Israelin Jumala antaa kansalleen voiman ja väkevyyden. Kiitetty olkoon Jumala.
Psalm 68:35 O God, you are terrible out of your holy places: the God of Israel is he that gives strength and power to his people. Blessed be God.
Psalmi 69:1 Pelasta minut, Jumala, sillä vedet ovat tulleet sieluuni asti.
Psalm 69:1 Save me, O God; for the waters are come in to my soul.
Psalmi 69:2 Minä vajoan syvään mutaan, missä ei ole pysyvää pohjaa; olen tullut syviin vesiin, virrat minut tulvivat.
Psalm 69:2 I sink in deep mire, where there is no standing: I am come into deep waters, where the floods overflow me.
Psalmi 69:3 Olen väsynyt itkuuni: kurkkuni on kuiva, silmäni himmenevät, kun odotan Jumalaani.
Psalm 69:3 I am weary of my crying: my throat is dried: my eyes fail while I wait for my God.
Psalmi 69:4 Niitä, jotka minua syyttä vihaavat, on enemmän kuin hiuksia päässäni. Ne, jotka minua tuhoavat, koska ovat syyttömiä vihollisiani, ovat mahtavia. Silloin minä korvaan sen, mitä en ottanut.
Psalm 69:4 They that hate me without a cause are more than the hairs of my head: they that would destroy me, being my enemies wrongfully, are mighty: then I restored that which I took not away.
Psalmi 69:5 Jumala, sinä tiedät minun hulluuteni, eivätkä minun syntini ole sinulta salassa.
Psalm 69:5 O God, you know my foolishness; and my sins are not hid from you.
Psalmi 69:6 Älköön ne, jotka sinua odottavat, Herra, Jumala Sebaot, joutuko häpeään minun tähteni. Älköön ne, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala, joutuko häpeään minun tähteni.
Psalm 69:6 Let not them that wait on you, O Lord GOD of hosts, be ashamed for my sake: let not those that seek you be confounded for my sake, O God of Israel.
Psalmi 69:7 Sillä sinun tähtesi olen kärsinyt häpeää, häpeä peittää kasvoni.
Psalm 69:7 Because for your sake I have borne reproach; shame has covered my face.
Psalmi 69:8 Minusta on tullut vieras veljilleni ja vieras äitini lapsille.
Psalm 69:8 I am become a stranger to my brothers, and an alien to my mother’s children.
Psalmi 69:9 Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden pilkat, jotka sinua pilkkaavat, ovat kohdanneet minua.
Psalm 69:9 For the zeal of your house has eaten me up; and the reproaches of them that reproached you are fallen on me.
Psalmi 69:10 Kun itkin ja kuritin sieluani paastolla, se oli minulle häpeäksi.
Psalm 69:10 When I wept, and chastened my soul with fasting, that was to my reproach.
Psalmi 69:11 Minä tein säkistä vaatteeni ja minusta tuli heille sananlasku.
Psalm 69:11 I made sackcloth also my garment; and I became a proverb to them.
Psalmi 69:12 Portissa istuvat puhuvat minua vastaan, ja minä olen ollut juopuneiden laulu.
Psalm 69:12 They that sit in the gate speak against me; and I was the song of the drunkards.
Psalmi 69:13 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisena aikana: Jumala, kuule minua suuressa armossasi, pelastuksesi totuudessa.
Psalm 69:13 But as for me, my prayer is to you, O LORD, in an acceptable time: O God, in the multitude of your mercy hear me, in the truth of your salvation.
Psalmi 69:14 Päästä minut mudasta, äläkä anna minun upota. Vapauta minut vihaajistani, syvistä vesistä.
Psalm 69:14 Deliver me out of the mire, and let me not sink: let me be delivered from them that hate me, and out of the deep waters.
Psalmi 69:15 Älköön virta minua hukuttako, älköön syvyys minua nielekö, älköön kuilu kitaansa sulkeko.
Psalm 69:15 Let not the flood overflow me, neither let the deep swallow me up, and let not the pit shut her mouth on me.
Psalmi 69:16 Kuule minua, Herra, sillä sinun armosi on hyvä: käänny minun puoleeni suuren laupeutesi tähden.
Psalm 69:16 Hear me, O LORD; for your loving kindness is good: turn to me according to the multitude of your tender mercies.
Psalmi 69:17 Äläkä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdingossa: kuule minua pian.
Psalm 69:17 And hide not your face from your servant; for I am in trouble: hear me speedily.
Psalmi 69:18 Lähesty sieluani ja lunasta se: pelasta minut vihollisteni tähden.
Psalm 69:18 Draw near to my soul, and redeem it: deliver me because of my enemies.
Psalmi 69:19 Sinä tunnet minun häpeäni, pilkkani ja pilkkani; kaikki minun vastustajani ovat sinun edessäsi.
Psalm 69:19 You have known my reproach, and my shame, and my dishonor: my adversaries are all before you.
Psalmi 69:20 Häväistys on särkenyt sydämeni, ja minä olen täynnä murhetta. Minä etsin sääliä, mutta sitä ei ollut, ja lohduttajaa, mutta en löytänyt.
Psalm 69:20 Reproach has broken my heart; and I am full of heaviness: and I looked for some to take pity, but there was none; and for comforters, but I found none.
Psalmi 69:21 He antoivat minulle myös sappea ruaksi ja juottivat minulle etikkaa janooni.
Psalm 69:21 They gave me also gall for my meat; and in my thirst they gave me vinegar to drink.
Psalmi 69:22 Tulkoon heidän pöytänsä heille ansaksi, ja se, mikä olisi ollut heidän parhaakseen, tulkoon ansaksi.
Psalm 69:22 Let their table become a snare before them: and that which should have been for their welfare, let it become a trap.
Psalmi 69:23 Soetkoon heidän silmänsä, etteivät he näkisi, ja saattakoon heidän kupeensa alati vapisemaan.
Psalm 69:23 Let their eyes be darkened, that they see not; and make their loins continually to shake.
Psalmi 69:24 Vuodata vihasi heidän päälleen, ja anna vihasi hehkua heidän yllään.
Psalm 69:24 Pour out your indignation on them, and let your wrathful anger take hold of them.
Psalmi 69:25 Heidän asuinsijansa olkoon autio, älköönkä kukaan asuko heidän teltoissaan.
Psalm 69:25 Let their habitation be desolate; and let none dwell in their tents.
Psalmi 69:26 Sillä he vainoavat sitä, jonka sinä olet lyönyt, ja he puhuvat niiden suruksi, joita sinä olet haavoittanut.
Psalm 69:26 For they persecute him whom you have smitten; and they talk to the grief of those whom you have wounded.
Psalmi 69:27 Lisää heidän vääryyttä vääryyden päälle äläkä anna heidän tulla sinun vanhurskauteen.
Psalm 69:27 Add iniquity to their iniquity: and let them not come into your righteousness.
Psalmi 69:28 Pyyhittäköön heidät pois elävien kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskaiden joukkoon.
Psalm 69:28 Let them be blotted out of the book of the living, and not be written with the righteous.
Psalmi 69:29 Mutta minä olen köyhä ja murheellinen: Jumala, auta minua, sinun pelastuksesi korottaa minut.
Psalm 69:29 But I am poor and sorrowful: let your salvation, O God, set me up on high.
Psalmi 69:30 Minä ylistän Jumalan nimeä laululla, ylistän häntä kiitoksella.
Psalm 69:30 I will praise the name of God with a song, and will magnify him with thanksgiving.
Psalmi 69:31 Tämäkin on Herralle mieluisampi kuin sarvet ja kaviot omaava härkä tai sonni.
Psalm 69:31 This also shall please the LORD better than an ox or bullock that has horns and hoofs.
Psalmi 69:32 Nöyrät näkevät tämän ja iloitsevat, ja teidän sydämenne, jotka etsitte Jumalaa, elää.
Psalm 69:32 The humble shall see this, and be glad: and your heart shall live that seek God.
Psalmi 69:33 Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejaan.
Psalm 69:33 For the LORD hears the poor, and despises not his prisoners.
Psalmi 69:34 Ylistäkööt häntä taivas ja maa, meret ja kaikki, mikä niissä liikkuu.
Psalm 69:34 Let the heaven and earth praise him, the seas, and every thing that moves therein.
Psalmi 69:35 Sillä Jumala pelastaa Siionin ja rakentaa Juudan kaupungit, että he asuisivat siellä ja pitäisivät sen perintönään.
Psalm 69:35 For God will save Zion, and will build the cities of Judah: that they may dwell there, and have it in possession.
Psalmi 69:36 Ja hänen palvelijoidensa jälkeläiset perivät sen, ja ne, jotka rakastavat hänen nimeään, saavat siellä asua.
Psalm 69:36 The seed also of his servants shall inherit it: and they that love his name shall dwell therein.
Psalmi 70:1 JUMALA, KIIREhdi minua pelastamaan; Herra, kiirrehdi minua auttamaan.
Psalm 70:1 MAKE HASTE, O GOD, TO DELIVER ME; MAKE HASTE TO HELP ME, O LORD.
Psalmi 70:2 Häpeään joutukoot ja pilkkaan ne, jotka minun sieluani väijyvät; kääntykööt takaisin ja hämmentykööt ne, jotka minun pahaa himoitsevat.
Psalm 70:2 Let them be ashamed and confounded that seek after my soul: let them be turned backward, and put to confusion, that desire my hurt.
Psalmi 70:3 Kääntykööt takaisin häpeänsä palkkaa kohti, jotka sanovat: Aha, aha!
Psalm 70:3 Let them be turned back for a reward of their shame that say, Aha, aha.
Psalmi 70:4 Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät. Ja jotka rakastavat sinun pelastustasi, sanokoot alati: Ylistetty olkoon Jumala!
Psalm 70:4 Let all those that seek you rejoice and be glad in you: and let such as love your salvation say continually, Let God be magnified.
Psalmi 70:5 Mutta minä olen köyhä ja köyhä: kiiruhda minun luokseni, Jumala! Sinä olet minun apuni ja vapauttajani; Herra, älä viivyttele.
Psalm 70:5 But I am poor and needy: make haste to me, O God: you are my help and my deliverer; O LORD, make no tarrying.
Psalmi 71:1 Sinuun, Herra, minä turvaan, älä anna minun ikuisesti joutua häpeään.
Psalm 71:1 In you, O LORD, do I put my trust: let me never be put to confusion.
Psalmi 71:2 Pelasta minut vanhurskaudessasi ja auta minua pelastumaan: kallista korvasi minun puoleeni ja pelasta minut.
Psalm 71:2 Deliver me in your righteousness, and cause me to escape: incline your ear to me, and save me.
Psalmi 71:3 Ole sinä minun vahva asumukseni, johon minä aina turvaudun: sinä olet käskenyt minun pelastaa minut, sillä sinä olet minun kallioni ja linnoitukseni.
Psalm 71:3 Be you my strong habitation, whereunto I may continually resort: you have given commandment to save me; for you are my rock and my fortress.
Psalmi 71:4 Jumalani, pelasta minut jumalattomien käsistä, epävanhurskaan ja julman miehen kädestä.
Psalm 71:4 Deliver me, O my God, out of the hand of the wicked, out of the hand of the unrighteous and cruel man.
Psalmi 71:5 Sillä sinä olet minun toivoni, Herra Jumala, sinä olet minun turvani nuoruudestani asti.
Psalm 71:5 For you are my hope, O Lord GOD: you are my trust from my youth.
Psalmi 71:6 Sinä olet minua kannatellut kohdusta asti, sinä otit minut pois äitini kohdusta. Sinulta tulee aina minun ylistykseni.
Psalm 71:6 By you have I been held up from the womb: you are he that took me out of my mother’s bowels: my praise shall be continually of you.
Psalmi 71:7 Olen kuin ihmetys monille, mutta sinä olet minun vahva turvani.
Psalm 71:7 I am as a wonder to many; but you are my strong refuge.
Psalmi 71:8 Olkoon suuni täynnä sinun ylistystäsi ja kunniaasi kaiken päivää.
Psalm 71:8 Let my mouth be filled with your praise and with your honor all the day.
Psalmi 71:9 Älä hylkää minua vanhuudessani, älä hylkää minua, kun voimani ehtyvät.
Psalm 71:9 Cast me not off in the time of old age; forsake me not when my strength fails.
Psalmi 71:10 Sillä viholliseni puhuvat minua vastaan, ja ne, jotka väijyvät henkeäni, neuvottelevat keskenään,
Psalm 71:10 For my enemies speak against me; and they that lay wait for my soul take counsel together,
Psalmi 71:11 Sanoen: Jumala on hänet hylännyt; vainoakaa ja ottakaa hänet kiinni, sillä ei ole ketään, joka häntä pelastaisi.
Psalm 71:11 Saying, God has forsaken him: persecute and take him; for there is none to deliver him.
Psalmi 71:12 Jumala, älä ole minusta kaukana: Jumalani, riennä minun avukseni.
Psalm 71:12 O God, be not far from me: O my God, make haste for my help.
Psalmi 71:13 Häpeään joutukoot ja tuhoutukoot ne, jotka ovat sieluni vihollisia; peittykööt häpeään ja häpeään ne, jotka tavoittelevat minun onnettomuuttani.
Psalm 71:13 Let them be confounded and consumed that are adversaries to my soul; let them be covered with reproach and dishonor that seek my hurt.
Psalmi 71:14 Mutta minä toivon alati ja ylistän sinua yhä enemmän.
Psalm 71:14 But I will hope continually, and will yet praise you more and more.
Psalmi 71:15 Minun suuni julistaa sinun vanhurskauttasi ja pelastustasi kaiken päivää, sillä en tiedä niiden määrää.
Psalm 71:15 My mouth shall show forth your righteousness and your salvation all the day; for I know not the numbers thereof.
Psalmi 71:16 Minä kuljen Herran Jumalan voimassa, minä muistan sinun vanhurskauttasi, ainoaa, joka on sinun vanhurskautesi.
Psalm 71:16 I will go in the strength of the Lord GOD: I will make mention of your righteousness, even of your only.
Psalmi 71:17 Jumala, sinä olet opettanut minua nuoruudestani asti, ja tähän asti olen kertonut sinun ihmeellisistä teoistasi.
Psalm 71:17 O God, you have taught me from my youth: and till now have I declared your wondrous works.
Psalmi 71:18 Älä nytkään, Jumala, hylkää minua, kun olen vanha ja harmaapäinen, ennen kuin olen näyttänyt voimasi tälle sukupolvelle ja valtasi kaikille tuleville.
Psalm 71:18 Now also when I am old and gray headed, O God, forsake me not; until I have showed your strength to this generation, and your power to every one that is to come.
Psalmi 71:19 Jumala, sinun vanhurskautesi on hyvin korkea, sinä joka olet tehnyt suuria tekoja: Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
Psalm 71:19 Your righteousness also, O God, is very high, who have done great things: O God, who is like to you!
Psalmi 71:20 Sinä, joka olet näyttänyt minulle suuria ja tuskallisia ahdistuksia, sinä virvoitat minut jälleen ja nostat minut jälleen maan syvyyksistä.
Psalm 71:20 You, which have showed me great and sore troubles, shall quicken me again, and shall bring me up again from the depths of the earth.
Psalmi 71:21 Sinä lisäät minun suuruuttani ja lohdutat minua joka puolelta.
Psalm 71:21 You shall increase my greatness, and comfort me on every side.
Psalmi 71:22 Minä ylistän sinua harpulla, sinun totuuttasi, Jumalani. Minä veisaan sinulle harppujen säestyksellä, sinä Israelin Pyhä.
Psalm 71:22 I will also praise you with the psaltery, even your truth, O my God: to you will I sing with the harp, O you Holy One of Israel.
Psalmi 71:23 Minun huuleni riemuitsevat suuresti, kun veisaan sinulle, ja sieluni, jonka sinä olet lunastanut.
Psalm 71:23 My lips shall greatly rejoice when I sing to you; and my soul, which you have redeemed.
Psalmi 71:24 Minun kieleni puhuu sinun vanhurskaudestasi kaiken päivää; sillä häpeään joutuvat, häpeään joutuvat ne, jotka etsivät minun onnettomuuttani.
Psalm 71:24 My tongue also shall talk of your righteousness all the day long: for they are confounded, for they are brought to shame, that seek my hurt.
Psalmi 72:1 Anna tuomiosi kuninkaalle, oi Jumala, ja vanhurskautesi kuninkaan pojalle.
Psalm 72:1 Give the king your judgments, O God, and your righteousness to the king’s son.
Psalmi 72:2 Hän tuomitsee sinun kansasi vanhurskaudella ja sinun köyhiäsi oikeudella.
Psalm 72:2 He shall judge your people with righteousness, and your poor with judgment.
Psalmi 72:3 Vuoret tuovat kansalle rauhan ja kukkulat vanhurskauden kautta.
Psalm 72:3 The mountains shall bring peace to the people, and the little hills, by righteousness.
Psalmi 72:4 Hän tuomitsee kansan köyhät, pelastaa köyhien lapset ja murskaa sortajan.
Psalm 72:4 He shall judge the poor of the people, he shall save the children of the needy, and shall break in pieces the oppressor.
Psalmi 72:5 He pelkäävät sinua niin kauan kuin aurinko ja kuu pysyvät, sukupolvesta sukupolveen.
Psalm 72:5 They shall fear you as long as the sun and moon endure, throughout all generations.
Psalmi 72:6 Hän tulee alas kuin sade niitetylle ruoholle, kuin sadekuurot, jotka kastelevat maan.
Psalm 72:6 He shall come down like rain on the mown grass: as showers that water the earth.
Psalmi 72:7 Hänen päivinään vanhurskas kukoistaa, ja rauha on runsas niin kauan kuin kuu paistaa.
Psalm 72:7 In his days shall the righteous flourish; and abundance of peace so long as the moon endures.
Psalmi 72:8 Hän hallitsee merestä mereen ja virrasta maan ääriin.
Psalm 72:8 He shall have dominion also from sea to sea, and from the river to the ends of the earth.
Psalmi 72:9 Hänen edessään kumartuvat erämaassa asuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua.
Psalm 72:9 They that dwell in the wilderness shall bow before him; and his enemies shall lick the dust.
Psalmi 72:10 Tarsisin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat uhraavat lahjoja.
Psalm 72:10 The kings of Tarshish and of the isles shall bring presents: the kings of Sheba and Seba shall offer gifts.
Psalmi 72:11 Niin, kaikki kuninkaat kumartuvat hänen edessään, kaikki kansat palvelevat häntä.
Psalm 72:11 Yes, all kings shall fall down before him: all nations shall serve him.
Psalmi 72:12 Sillä hän auttaa köyhää, kun hän huutaa, köyhää ja sitä, jolla ei ole auttajaa.
Psalm 72:12 For he shall deliver the needy when he cries; the poor also, and him that has no helper.
Psalmi 72:13 Hän armahtaa köyhiä ja tarvitsevia ja pelastaa köyhien sielut.
Psalm 72:13 He shall spare the poor and needy, and shall save the souls of the needy.
Psalmi 72:14 Hän lunastaa heidän sielunsa petoksesta ja väkivallasta, ja heidän verensä on oleva kallis hänen silmissään.
Psalm 72:14 He shall redeem their soul from deceit and violence: and precious shall their blood be in his sight.
Psalmi 72:15 Ja hän saa elää, ja hänelle annetaan Saban kultaa. Hänen puolestaan rukoillaan alati, ja häntä ylistetään joka päivä.
Psalm 72:15 And he shall live, and to him shall be given of the gold of Sheba: prayer also shall be made for him continually; and daily shall he be praised.
Psalmi 72:16 Vuorten huipuilla maassa on kourallinen jyviä, sen hedelmät vapisevat kuin Libanon, ja kaupungin asukkaat kukoistavat kuin maan ruoho.
Psalm 72:16 There shall be an handful of corn in the earth on the top of the mountains; the fruit thereof shall shake like Lebanon: and they of the city shall flourish like grass of the earth.
Psalmi 72:17 Hänen nimensä pysyy ikuisesti, hänen nimeään pidetään yllä niin kauan kuin aurinko paistaa, ja ihmiset tulevat siunatuiksi hänessä, kaikki kansat ylistävät häntä siunatuksi.
Psalm 72:17 His name shall endure for ever: his name shall be continued as long as the sun: and men shall be blessed in him: all nations shall call him blessed.
Psalmi 72:18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, joka ainoa tekee ihmeitä.
Psalm 72:18 Blessed be the LORD God, the God of Israel, who only does wondrous things.
Psalmi 72:19 Ja kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa täyttyköön hänen kirkkaudestaan. Aamen, aamen.
Psalm 72:19 And blessed be his glorious name for ever: and let the whole earth be filled with his glory; Amen, and Amen.
Psalmi 72:20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset ovat päättyneet.
Psalm 72:20 The prayers of David the son of Jesse are ended.
Psalmi 73:1 Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, jopa niille, joilla on puhdas sydän.
Psalm 73:1 Truly God is good to Israel, even to such as are of a clean heart.
Psalmi 73:2 Mutta minun jalkani olivat melkein poissa; askeleeni olivat melkein lipsahtaneet.
Psalm 73:2 But as for me, my feet were almost gone; my steps had well near slipped.
Psalmi 73:3 Sillä minä kadehdin tyhmiä, kun näin jumalattomien menestyvän.
Psalm 73:3 For I was envious at the foolish, when I saw the prosperity of the wicked.
Psalmi 73:4 Sillä heidän kuolemassaan ei ole siteitä, vaan heidän voimansa on luja.
Psalm 73:4 For there are no bands in their death: but their strength is firm.
Psalmi 73:5 He eivät ole vaikeuksissa kuten muut miehet, eivätkä heitä vaivaa kuten muut miehet.
Psalm 73:5 They are not in trouble as other men; neither are they plagued like other men.
Psalmi 73:6 Sen tähden ylpeys kietoo heidät kuin kahleet, väkivalta verhoaa heidät kuin vaate.
Psalm 73:6 Therefore pride compasses them about as a chain; violence covers them as a garment.
Psalmi 73:7 Heidän silmänsä ovat lihavat: heillä on enemmän kuin sydän uskaltaa toivoa.
Psalm 73:7 Their eyes stand out with fatness: they have more than heart could wish.
Psalmi 73:8 He ovat turmeltuneita ja puhuvat ilkeästi sorrosta, he puhuvat ylpeästi.
Psalm 73:8 They are corrupt, and speak wickedly concerning oppression: they speak loftily.
Psalmi 73:9 He kohottavat suunsa taivasta kohti, ja heidän kielensä vaeltaa maan halki.
Psalm 73:9 They set their mouth against the heavens, and their tongue walks through the earth.
Psalmi 73:10 Sentähden hänen kansansa tänne palaa, ja heille puristetaan täysiä maljoja vettä.
Psalm 73:10 Therefore his people return here: and waters of a full cup are wrung out to them.
Psalmi 73:11 Ja he sanovat: Kuinka Jumala tietää? Ja onko Korkeimmalla tietoa?
Psalm 73:11 And they say, How does God know? and is there knowledge in the most High?
Psalmi 73:12 Katso, nämä ovat jumalattomia, jotka menestyvät maailmassa; heidän rikkautensa lisääntyvät.
Psalm 73:12 Behold, these are the ungodly, who prosper in the world; they increase in riches.
Psalmi 73:13 Totisesti olen turhaan puhdistanut sydämeni ja pessyt käteni viattomuudessa.
Psalm 73:13 Truly I have cleansed my heart in vain, and washed my hands in innocence.
Psalmi 73:14 Sillä minua on vaivattu kaiken päivää, ja minua on kuritettu joka aamu.
Psalm 73:14 For all the day long have I been plagued, and chastened every morning.
Psalmi 73:15 Jos minä sanoisin: Minä puhun näin, niin katso, minä rikkoisin lastesi sukupolvea vastaan.
Psalm 73:15 If I say, I will speak thus; behold, I should offend against the generation of your children.
Psalmi 73:16 Kun luulin tietäväni tämän, se oli minulle liian tuskallista;
Psalm 73:16 When I thought to know this, it was too painful for me;
Psalmi 73:17 Kunnes menin Jumalan pyhäkköön; silloin ymmärsin heidän loppunsa.
Psalm 73:17 Until I went into the sanctuary of God; then understood I their end.
Psalmi 73:18 Totisesti, sinä asetit heidät liukkaille teille, syöksit heidät alas tuhoon.
Psalm 73:18 Surely you did set them in slippery places: you cast them down into destruction.
Psalmi 73:19 Kuinka heidät onkaan hetkessä tuhottu! Kauhu valtaa heidät täysin.
Psalm 73:19 How are they brought into desolation, as in a moment! they are utterly consumed with terrors.
Psalmi 73:20 Niin kuin uni herätessään, niin sinä, Herra, herätessäsi halveksit heidän kuvaansa.
Psalm 73:20 As a dream when one wakes; so, O Lord, when you wake, you shall despise their image.
Psalmi 73:21 Niin sydämeni murtui ja ohjakseni pistettiin.
Psalm 73:21 Thus my heart was grieved, and I was pricked in my reins.
Psalmi 73:22 Niin tyhmä ja tietämätön olin: olin kuin eläin sinun edessäsi.
Psalm 73:22 So foolish was I, and ignorant: I was as a beast before you.
Psalmi 73:23 Kuitenkin minä olen aina sinun luonasi: sinä pidät minua oikeasta kädestäni.
Psalm 73:23 Nevertheless I am continually with you: you have held me by my right hand.
Psalmi 73:24 Sinä johdatat minua neuvollasi ja sen jälkeen otat minut vastaan kirkkauteen.
Psalm 73:24 You shall guide me with your counsel, and afterward receive me to glory.
Psalmi 73:25 Ketä muuta minulla taivaassa on kuin sinut, eikä maan päällä ole ketään muuta, jota haluaisin sinun rinnallasi.
Psalm 73:25 Whom have I in heaven but you? and there is none on earth that I desire beside you.
Psalmi 73:26 Ruumiini ja sydämeni nääntyvät, mutta Jumala on minun sydämeni väkevyys ja minun osani iankaikkisesti.
Psalm 73:26 My flesh and my heart fails: but God is the strength of my heart, and my portion for ever.
Psalmi 73:27 Sillä katso, ne, jotka sinusta kaukana ovat, hukkuvat; sinä olet tuhonnut kaikki, jotka sinusta luopuivat haureudessa.
Psalm 73:27 For, see, they that are far from you shall perish: you have destroyed all them that go a whoring from you.
Psalmi 73:28 Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa. Minä turvaan Herraan, Herraan, että voisin kertoa kaikista sinun teoistasi.
Psalm 73:28 But it is good for me to draw near to God: I have put my trust in the Lord GOD, that I may declare all your works.
Psalmi 74:1 Jumala, miksi hylkäsit meidät ikuisiksi ajoiksi, miksi vihasi savuaa laitumesi lampaita vastaan?
Psalm 74:1 O God, why have you cast us off for ever? why does your anger smoke against the sheep of your pasture?
Psalmi 74:2 Muista seurakuntaasi, jonka olet muinoin ostanut, perintösi sauvaa, jonka olet lunastanut, tätä Siionin vuorta, jolla olet asunut.
Psalm 74:2 Remember your congregation, which you have purchased of old; the rod of your inheritance, which you have redeemed; this mount Zion, wherein you have dwelled.
Psalmi 74:3 Nostakaa jalkanne ikuisten autiuksien ylle, kohti kaikkea sitä, mitä vihollinen on tehnyt jumalattomasti pyhäkössä.
Psalm 74:3 Lift up your feet to the perpetual desolations; even all that the enemy has done wickedly in the sanctuary.
Psalmi 74:4 Vihollisesi karjuvat seurakuntasi keskellä, he pystyttävät lippunsa merkeiksi.
Psalm 74:4 Your enemies roar in the middle of your congregations; they set up their ensigns for signs.
Psalmi 74:5 Mies tuli kuuluisaksi siitä, että hän oli nostanut kirveitä paksuihin puihin.
Psalm 74:5 A man was famous according as he had lifted up axes on the thick trees.
Psalmi 74:6 Mutta nyt he hajottavat sen veistetyt työt heti kirveillä ja vasaroilla.
Psalm 74:6 But now they break down the carved work thereof at once with axes and hammers.
Psalmi 74:7 He ovat sytyttänyt tulen sinun pyhäkköösi, he ovat saastuttaneet sinun nimesi asuinsijan hajottamalla sen maan tasalle.
Psalm 74:7 They have cast fire into your sanctuary, they have defiled by casting down the dwelling place of your name to the ground.
Psalmi 74:8 He sanoivat sydämessään: Hävittäkäämme heidät yhdessä! He ovat polttaneet kaikki Jumalan synagogat maassa.
Psalm 74:8 They said in their hearts, Let us destroy them together: they have burned up all the synagogues of God in the land.
Psalmi 74:9 Emme näe merkkejämme, ei ole enää profeettaa, eikä keskuudessamme ole ketään, joka tietäisi kuinka kauan.
Psalm 74:9 We see not our signs: there is no more any prophet: neither is there among us any that knows how long.
Psalmi 74:10 Jumala, kuinka kauan vihollinen saa häpäistä sinua, kuinka kauan vihollinen pilkata sinun nimeäsi ikuisesti?
Psalm 74:10 O God, how long shall the adversary reproach? shall the enemy blaspheme your name for ever?
Psalmi 74:11 Miksi vedät kätesi pois, oikean kätesi? Repäise se povestasi?
Psalm 74:11 Why withdraw you your hand, even your right hand? pluck it out of your bosom.
Psalmi 74:12 Sillä Jumala on minun muinainen kuninkaani, joka saa aikaan pelastuksen maan keskellä.
Psalm 74:12 For God is my King of old, working salvation in the middle of the earth.
Psalmi 74:13 Sinä jaoit meren voimallasi, sinä murskasit lohikäärmeiden päät vesissä.
Psalm 74:13 You did divide the sea by your strength: you brake the heads of the dragons in the waters.
Psalmi 74:14 Sinä murskasit Leviatanin päät ja annoit hänet ruaksi erämaassa asuville.
Psalm 74:14 You brake the heads of leviathan in pieces, and gave him to be meat to the people inhabiting the wilderness.
Psalmi 74:15 Sinä halkaisit lähteen ja tulvan, sinä kuivasit mahtavat virrat.
Psalm 74:15 You did split the fountain and the flood: you dried up mighty rivers.
Psalmi 74:16 Päivä on sinun, ja yökin on sinun: sinä olet valmistanut valon ja auringon.
Psalm 74:16 The day is yours, the night also is yours: you have prepared the light and the sun.
Psalmi 74:17 Sinä asetit kaikki maan rajat, sinä loit kesän ja talven.
Psalm 74:17 You have set all the borders of the earth: you have made summer and winter.
Psalmi 74:18 Muista tämä: vihollinen on häpäissyt sinua, Herra, ja tyhmä kansa on pilkannut sinun nimeäsi.
Psalm 74:18 Remember this, that the enemy has reproached, O LORD, and that the foolish people have blasphemed your name.
Psalmi 74:19 Älä anna kyyhkysesi sielua jumalattomien paljoudelle, älä ikuisesti unohda köyhiesi seurakuntaa.
Psalm 74:19 O deliver not the soul of your turtledove to the multitude of the wicked: forget not the congregation of your poor for ever.
Psalmi 74:20 Kunnioita liittoa, sillä maan pimeydet ovat täynnä julmuuden asumuksia.
Psalm 74:20 Have respect to the covenant: for the dark places of the earth are full of the habitations of cruelty.
Psalmi 74:21 Älköön sorretut häpeissään palatko, köyhät ja köyhät ylistäkö sinun nimeäsi.
Psalm 74:21 O let not the oppressed return ashamed: let the poor and needy praise your name.
Psalmi 74:22 Nouse, Jumala, aja omaa asiaasi: muista, kuinka tyhmä ihminen sinua joka päivä solvaa.
Psalm 74:22 Arise, O God, plead your own cause: remember how the foolish man reproaches you daily.
Psalmi 74:23 Älä unohda vihollistesi ääntä: niiden meteli, jotka nousevat sinua vastaan, kasvaa jatkuvasti.
Psalm 74:23 Forget not the voice of your enemies: the tumult of those that rise up against you increases continually.
Psalmi 75:1 Sinua, Jumala, me kiitämme, sinua me kiitämme, sillä sinun nimesi on lähellä, julista ihmeellisiä tekojasi.
Psalm 75:1 To you, O God, do we give thanks, to you do we give thanks: for that your name is near your wondrous works declare.
Psalmi 75:2 Kun otan seurakunnan vastaan, tuomitsen vanhurskaasti.
Psalm 75:2 When I shall receive the congregation I will judge uprightly.
Psalmi 75:3 Maa ja kaikki sen asukkaat sortuvat, minä kannan sen pylväitä. Sela.
Psalm 75:3 The earth and all the inhabitants thereof are dissolved: I bear up the pillars of it. Selah.
Psalmi 75:4 Minä sanoin tyhmille: Älkää tehkö tyhmästi, ja jumalattomille: Älkää nostako sarveanne.
Psalm 75:4 I said to the fools, Deal not foolishly: and to the wicked, Lift not up the horn:
Psalmi 75:5 Älä nosta sarveasi korkeuksiin, älä puhu jäykästi.
Psalm 75:5 Lift not up your horn on high: speak not with a stiff neck.
Psalmi 75:6 Sillä ylennys ei tule idästä, lännestä eikä etelästä.
Psalm 75:6 For promotion comes neither from the east, nor from the west, nor from the south.
Psalmi 75:7 Mutta Jumala on tuomari: hän kukistaa yhden ja nostaa toisen.
Psalm 75:7 But God is the judge: he puts down one, and sets up another.
Psalmi 75:8 Sillä Herran kädessä on malja, ja viini on punaista, täynnä sekoitusvettä, ja hän vuodattaa siitä; mutta sen pohjasakan kaikki maan jumalattomat puristavat ja juovat.
Psalm 75:8 For in the hand of the LORD there is a cup, and the wine is red; it is full of mixture; and he pours out of the same: but the dregs thereof, all the wicked of the earth shall wring them out, and drink them.
Psalmi 75:9 Mutta minä julistan ikuisesti, minä veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
Psalm 75:9 But I will declare for ever; I will sing praises to the God of Jacob.
Psalmi 75:10 Minä katkaisen kaikki jumalattomien sarvet, mutta vanhurskasten sarvet korotetaan.
Psalm 75:10 All the horns of the wicked also will I cut off; but the horns of the righteous shall be exalted.
Psalmi 76:1 Juudassa Jumala on tunnettu: hänen nimensä on suuri Israelissa.
Psalm 76:1 In Judah is God known: his name is great in Israel.
Psalmi 76:2 Myös hänen majansa on Salemissa ja hänen asuinsijansa Siionissa.
Psalm 76:2 In Salem also is his tabernacle, and his dwelling place in Zion.
Psalmi 76:3 Siellä hän murskasi jousen nuolet, kilven ja miekan ja sodan. Sela.
Psalm 76:3 There broke he the arrows of the bow, the shield, and the sword, and the battle. Selah.
Psalmi 76:4 Sinä olet kunniakkaampi ja ylevämpi kuin saalisvuoret.
Psalm 76:4 You are more glorious and excellent than the mountains of prey.
Psalmi 76:5 Julkeat ovat pilalle menneet, he ovat nukkuneet unensa, eikä yksikään sankari ole löytänyt heidän käsiään.
Psalm 76:5 The stouthearted are spoiled, they have slept their sleep: and none of the men of might have found their hands.
Psalmi 76:6 Nuhteluasi, oi Jaakobin Jumala, sekä vaunut että hevoset vaipuvat kuolleeseen uneen.
Psalm 76:6 At your rebuke, O God of Jacob, both the chariot and horse are cast into a dead sleep.
Psalmi 76:7 Sinua, jopa sinua, on pelättävä: ja kuka voi kestää sinun edessäsi, kun olet vihainen?
Psalm 76:7 You, even you, are to be feared: and who may stand in your sight when once you are angry?
Psalmi 76:8 Sinä annoit taivaasta kuulua tuomiosi; maa pelkäsi ja pysyi hiljaa,
Psalm 76:8 You did cause judgment to be heard from heaven; the earth feared, and was still,
Psalmi 76:9 Kun Jumala nousi tuomitsemaan, pelastamaan kaikki maan nöyrät. Sela.
Psalm 76:9 When God arose to judgment, to save all the meek of the earth. Selah.
Psalmi 76:10 Ihmisen viha sinua varmasti ylistää: lopun vihasta sinä pidät.
Psalm 76:10 Surely the wrath of man shall praise you: the remainder of wrath shall you restrain.
Psalmi 76:11 Tehkää lupaus ja täyttäkää se Herralle, Jumalallenne. Kaikki hänen ympärillään olevat tuokoot hänelle pelättäviä lahjoja.
Psalm 76:11 Vow, and pay to the LORD your God: let all that be round about him bring presents to him that ought to be feared.
Psalmi 76:12 Hän murskaa ruhtinaiden hengen, maan kuninkaille hän on pelottava.
Psalm 76:12 He shall cut off the spirit of princes: he is terrible to the kings of the earth.
Psalmi 77:1 Minä huusin äänelläni Jumalan puoleen, niin, ääneni Jumalan puoleen, ja hän kuuli minua.
Psalm 77:1 I cried to God with my voice, even to God with my voice; and he gave ear to me.
Psalmi 77:2 Hädäni päivänä minä etsin Herraa; kipuni juoksi yöllä eikä lakannut, sieluni ei lohdutuksesta huolinut.
Psalm 77:2 In the day of my trouble I sought the Lord: my sore ran in the night, and ceased not: my soul refused to be comforted.
Psalmi 77:3 Minä muistin Jumalaa ja olin levoton; minä valitin, ja henkeni oli nääntynyt. Sela.
Psalm 77:3 I remembered God, and was troubled: I complained, and my spirit was overwhelmed. Selah.
Psalmi 77:4 Pidät silmiäni hereillä: Olen niin levoton, etten pysty puhumaan.
Psalm 77:4 You hold my eyes waking: I am so troubled that I cannot speak.
Psalmi 77:5 Olen miettinyt muinaisia päiviä, muinaisten aikojen vuosia.
Psalm 77:5 I have considered the days of old, the years of ancient times.
Psalmi 77:6 Yöllä minä muistan lauluni, mietin sydäntäni, henkeni sitä tutkii.
Psalm 77:6 I call to remembrance my song in the night: I commune with my own heart: and my spirit made diligent search.
Psalmi 77:7 Hylkääkö Herra ikuisiksi ajoiksi, eikä enää ole hänelle armollinen?
Psalm 77:7 Will the Lord cast off for ever? and will he be favorable no more?
Psalmi 77:8 Onko hänen armonsa mennyttä ikuisiksi ajoiksi, onko hänen lupauksensa ikuisesti pettänyt?
Psalm 77:8 Is his mercy clean gone for ever? does his promise fail for ever more?
Psalmi 77:9 Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan sulkenut armonsa? Sela.
Psalm 77:9 Has God forgotten to be gracious? has he in anger shut up his tender mercies? Selah.
Psalmi 77:10 Ja minä sanoin: Tämä on minun heikkouteni, mutta minä muistan Korkeimman oikean käden vuodet.
Psalm 77:10 And I said, This is my infirmity: but I will remember the years of the right hand of the most High.
Psalmi 77:11 Minä muistan Herran teot, muistan sinun muinaiset ihmeesi.
Psalm 77:11 I will remember the works of the LORD: surely I will remember your wonders of old.
Psalmi 77:12 Minä mietiskelen myös kaikkia sinun töitäsi ja puhun sinun teoistasi.
Psalm 77:12 I will meditate also of all your work, and talk of your doings.
Psalmi 77:13 Jumala, sinun tiesi on pyhäkössä: kuka on niin suuri Jumala kuin meidän Jumalamme?
Psalm 77:13 Your way, O God, is in the sanctuary: who is so great a God as our God?
Psalmi 77:14 Sinä olet Jumala, joka tekee ihmeitä: sinä olet julistanut voimasi kansojen keskuudessa.
Psalm 77:14 You are the God that do wonders: you have declared your strength among the people.
Psalmi 77:15 Sinä lunastit käsivarrellasi kansasi, Jaakobin ja Joosefin pojat. Sela.
Psalm 77:15 You have with your arm redeemed your people, the sons of Jacob and Joseph. Selah.
Psalmi 77:16 Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut; ne peljästyivät, syvyydetkin peljästyivät.
Psalm 77:16 The waters saw you, O God, the waters saw you; they were afraid: the depths also were troubled.
Psalmi 77:17 Pilvet syöksivät vettä, taivaat antoivat jylinän, sinun nuolesi lensivät.
Psalm 77:17 The clouds poured out water: the skies sent out a sound: your arrows also went abroad.
Psalmi 77:18 Ukkosjylinäsi jylisi taivaalla, salama valaisi maanpiirin, maa vapisi ja järkkyi.
Psalm 77:18 The voice of your thunder was in the heaven: the lightning lightened the world: the earth trembled and shook.
Psalmi 77:19 Meressä on sinun tiesi ja polkusi suurissa vesissä, eivätkä askeleesi ole tiedossa.
Psalm 77:19 Your way is in the sea, and your path in the great waters, and your footsteps are not known.
Psalmi 77:20 Sinä johdatit kansaasi kuin lammaslaumaa Mooseksen ja Aaronin käden kautta.
Psalm 77:20 You led your people like a flock by the hand of Moses and Aaron.
Psalmi 78:1 Ota korvasi, kansani, minun lakini, kallista korvasi minun suuni sanoille.
Psalm 78:1 Give ear, O my people, to my law: incline your ears to the words of my mouth.
Psalmi 78:2 Minä avaan suuni vertaukseen, tuon julki muinaisia, hämäräperäisiä sanoja:
Psalm 78:2 I will open my mouth in a parable: I will utter dark sayings of old:
Psalmi 78:3 Jonka olemme kuulleet ja tietäneet, ja jonka isämme ovat meille kertoneet.
Psalm 78:3 Which we have heard and known, and our fathers have told us.
Psalmi 78:4 Emme salaa niitä heidän lapsiltaan, vaan kerromme tuleville polville Herran ylistystä, hänen voimaansa ja ihmeellisiä tekojaan, jotka hän on tehnyt.
Psalm 78:4 We will not hide them from their children, showing to the generation to come the praises of the LORD, and his strength, and his wonderful works that he has done.
Psalmi 78:5 Sillä hän asetti todistuksen Jaakobiin ja sääti lain Israeliin, käski meidän isiämme julistamaan sen lapsilleen,
Psalm 78:5 For he established a testimony in Jacob, and appointed a law in Israel, which he commanded our fathers, that they should make them known to their children:
Psalmi 78:6 Jotta tuleva sukupolvi ne tuntisi, lapset, jotka syntyisivät, jotka nousisivat ja julistaisivat ne lapsilleen,
Psalm 78:6 That the generation to come might know them, even the children which should be born; who should arise and declare them to their children:
Psalmi 78:7 Että he panisivat toivonsa Jumalaan eivätkä unohtaisi Jumalan tekoja, vaan pitäisivät hänen käskynsä,
Psalm 78:7 That they might set their hope in God, and not forget the works of God, but keep his commandments:
Psalmi 78:8 Eivätkä ehkä olisi kuin heidän isänsä, itsepäinen ja kapinallinen sukupolvi, sukupolvi, jonka sydän ei ollut oikea eikä jonka henki ollut vakaa Jumalan edessä.
Psalm 78:8 And might not be as their fathers, a stubborn and rebellious generation; a generation that set not their heart aright, and whose spirit was not steadfast with God.
Psalmi 78:9 Efraimin lapset, aseistettuina ja jousilla varustettuina, kääntyivät takaisin taistelun päivänä.
Psalm 78:9 The children of Ephraim, being armed, and carrying bows, turned back in the day of battle.
Psalmi 78:10 He eivät pitäneet Jumalan liittoa eivätkä vaeltaneet hänen lainsa mukaan;
Psalm 78:10 They kept not the covenant of God, and refused to walk in his law;
Psalmi 78:11 ja unohtivat hänen tekonsa ja ihmeensä, jotka hän oli heille näyttänyt.
Psalm 78:11 And forgot his works, and his wonders that he had showed them.
Psalmi 78:12 Ihmeellisiä tekoja hän teki heidän isiensä silmien edessä Egyptin maassa, Sooanin kedolla.
Psalm 78:12 Marvelous things did he in the sight of their fathers, in the land of Egypt, in the field of Zoan.
Psalmi 78:13 Hän halkaisi meren ja antoi heidän kulkea sen läpi, ja hän pysäytti vedet kuin rauniot.
Psalm 78:13 He divided the sea, and caused them to pass through; and he made the waters to stand as an heap.
Psalmi 78:14 Myös päiväsaikaan hän johdatti heitä pilvellä ja koko yön tulen valolla.
Psalm 78:14 In the daytime also he led them with a cloud, and all the night with a light of fire.
Psalmi 78:15 Hän halkaisi kalliot erämaassa ja antoi heille juomaa kuin syvän veden lähteeksi.
Psalm 78:15 He split the rocks in the wilderness, and gave them drink as out of the great depths.
Psalmi 78:16 Hän sai purot pulppuamaan kalliosta ja pani vedet virtaamaan kuin virrat.
Psalm 78:16 He brought streams also out of the rock, and caused waters to run down like rivers.
Psalmi 78:17 Ja he tekivät yhä enemmän syntiä häntä vastaan vihoittamalla Korkeimman erämaassa.
Psalm 78:17 And they sinned yet more against him by provoking the most High in the wilderness.
Psalmi 78:18 Ja he kiusasivat Jumalaa sydämessään pyytämällä lihaa himonsa tyydyttämiseksi.
Psalm 78:18 And they tempted God in their heart by asking meat for their lust.
Psalmi 78:19 Niin, he puhuivat Jumalaa vastaan; he sanoivat: Voiko Jumala kattaa pöydän erämaassa?
Psalm 78:19 Yes, they spoke against God; they said, Can God furnish a table in the wilderness?
Psalmi 78:20 Katso, hän löi kalliota, niin että vedet vuotivat ja purot tulvivat; voiko hän antaa leipääkin, voiko hän hankkia lihaa kansalleen?
Psalm 78:20 Behold, he smote the rock, that the waters gushed out, and the streams overflowed; can he give bread also? can he provide flesh for his people?
Psalmi 78:21 Niin Herra kuuli tämän ja vihastui; niin tuli syttyi Jaakobia vastaan, ja viha nousi Israelia vastaan;
Psalm 78:21 Therefore the LORD heard this, and was wroth: so a fire was kindled against Jacob, and anger also came up against Israel;
Psalmi 78:22 Koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen pelastukseensa:
Psalm 78:22 Because they believed not in God, and trusted not in his salvation:
Psalmi 78:23 Vaikka hän oli ylhäältä käskenyt pilviä ja avannut taivaan ovet,
Psalm 78:23 Though he had commanded the clouds from above, and opened the doors of heaven,
Psalmi 78:24 Ja oli satanut heidän päälleen mannaa syötäväksi ja antanut heille taivaan viljaa.
Psalm 78:24 And had rained down manna on them to eat, and had given them of the corn of heaven.
Psalmi 78:25 Ihminen söi enkelien ruokaa: hän lähetti heille lihaa kyllin.
Psalm 78:25 Man did eat angels’ food: he sent them meat to the full.
Psalmi 78:26 Hän nosti itätuulen puhaltamaan taivaalla ja voimallaan hän toi etelätuulen.
Psalm 78:26 He caused an east wind to blow in the heaven: and by his power he brought in the south wind.
Psalmi 78:27 Hän satoi heidän päälleen lihaa kuin tomua ja höyhenpeitteisiä lintuja kuin meren hiekkaa:
Psalm 78:27 He rained flesh also on them as dust, and feathered fowls like as the sand of the sea:
Psalmi 78:28 Ja hän antoi sen pudota heidän leirinsä keskelle, heidän asuinsijansa ympärille.
Psalm 78:28 And he let it fall in the middle of their camp, round about their habitations.
Psalmi 78:29 Niin he söivät ja tulivat ravituiksi, sillä hän antoi heille, mitä he halusivat;
Psalm 78:29 So they did eat, and were well filled: for he gave them their own desire;
Psalmi 78:30 He eivät olleet vieraantuneet himostaan. Mutta ruoka oli vielä heidän suussaan,
Psalm 78:30 They were not estranged from their lust. But while their meat was yet in their mouths,
Psalmi 78:31 Jumalan viha kohtasi heidät, surmasi heidän voimakkaimmat ja löi maahan Israelin valitut miehet.
Psalm 78:31 The wrath of God came on them, and slew the fattest of them, and smote down the chosen men of Israel.
Psalmi 78:32 Kaikesta tästä huolimatta he tekivät yhä syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeellisiin tekoihinsa.
Psalm 78:32 For all this they sinned still, and believed not for his wondrous works.
Psalmi 78:33 Sentähden hän kulutti heidän päivänsä turhuudessa ja heidän vuotensa ahdingossa.
Psalm 78:33 Therefore their days did he consume in vanity, and their years in trouble.
Psalmi 78:34 Kun hän surmasi heidät, he etsivät häntä, palasivat ja kysyivät Jumalalta.
Psalm 78:34 When he slew them, then they sought him: and they returned and inquired early after God.
Psalmi 78:35 Ja he muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa ja korkein Jumala, heidän lunastajansa.
Psalm 78:35 And they remembered that God was their rock, and the high God their redeemer.
Psalmi 78:36 Kuitenkin he mielistelivät häntä suullaan ja valehtelivat hänelle kielellään.
Psalm 78:36 Nevertheless they did flatter him with their mouth, and they lied to him with their tongues.
Psalmi 78:37 Sillä heidän sydämensä ei ollut oikeamielinen häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossaan.
Psalm 78:37 For their heart was not right with him, neither were they steadfast in his covenant.
Psalmi 78:38 Mutta hän, täynnä laupeutta, antoi anteeksi heidän pahat tekonsa eikä tuhonnut heitä; usein hän käänsi vihansa pois eikä nostattanut kaikkea kiivauttaan.
Psalm 78:38 But he, being full of compassion, forgave their iniquity, and destroyed them not: yes, many a time turned he his anger away, and did not stir up all his wrath.
Psalmi 78:39 Sillä hän muisti, että he olivat vain lihaa, kuin tuuli, joka menee pois eikä palaja.
Psalm 78:39 For he remembered that they were but flesh; a wind that passes away, and comes not again.
Psalmi 78:40 Kuinka usein he ärsyttivät häntä erämaassa ja murehduttivat häntä aromaassa!
Psalm 78:40 How oft did they provoke him in the wilderness, and grieve him in the desert!
Psalmi 78:41 Kyllä, he kääntyivät takaisin ja kiusasivat Jumalaa ja saattoivat Israelin Pyhän kuriin.
Psalm 78:41 Yes, they turned back and tempted God, and limited the Holy One of Israel.
Psalmi 78:42 He eivät muistaneet hänen kättään eivätkä sitä päivää, jona hän pelasti heidät vihollisen käsistä.
Psalm 78:42 They remembered not his hand, nor the day when he delivered them from the enemy.
Psalmi 78:43 Kuinka hän oli tehnyt ihmeensä Egyptissä ja ihmeensä Soanin pellolla.
Psalm 78:43 How he had worked his signs in Egypt, and his wonders in the field of Zoan.
Psalmi 78:44 Ja oli muuttanut heidän virtansa vereksi, ja heidän virtansa, niin etteivät he voineet juoda niitä.
Psalm 78:44 And had turned their rivers into blood; and their floods, that they could not drink.
Psalmi 78:45 Hän lähetti heidän kimppuunsa monenlaisia kärpäsiä, jotka söivät heidät, ja sammakoita, jotka tuhosivat heidät.
Psalm 78:45 He sent divers sorts of flies among them, which devoured them; and frogs, which destroyed them.
Psalmi 78:46 Hän antoi myös niiden sadon toukille ja niiden vaivannäön heinäsirkoille.
Psalm 78:46 He gave also their increase to the caterpillar, and their labor to the locust.
Psalmi 78:47 Hän tuhosi heidän viiniköynnöksensä rakeilla ja heidän metsäviikunapuunsa hallalla.
Psalm 78:47 He destroyed their vines with hail, and their sycomore trees with frost.
Psalmi 78:48 Hän antoi heidän karjansa rakeille ja heidän laumansa kuumille ukkosenjyrinöille.
Psalm 78:48 He gave up their cattle also to the hail, and their flocks to hot thunderbolts.
Psalmi 78:49 Hän lähetti heidän päälleen vihansa, kiivautensa ja närkästyksensä hehkun ja ahdistuksen lähettämällä heidän keskuuteensa pahoja enkeleitä.
Psalm 78:49 He cast on them the fierceness of his anger, wrath, and indignation, and trouble, by sending evil angels among them.
Psalmi 78:50 Hän raivasi tien vihalleen, ei säästänyt heidän sielujaan kuolemalta, vaan antoi heidän elämänsä ruton valtaan.
Psalm 78:50 He made a way to his anger; he spared not their soul from death, but gave their life over to the pestilence;
Psalmi 78:51 Ja surmasi kaikki esikoiset Egyptissä, heidän päämiehensä Haamin majoissa,
Psalm 78:51 And smote all the firstborn in Egypt; the chief of their strength in the tabernacles of Ham:
Psalmi 78:52 Mutta hän johdatti oman kansansa liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
Psalm 78:52 But made his own people to go forth like sheep, and guided them in the wilderness like a flock.
Psalmi 78:53 Ja hän johdatti heitä turvallisesti eteenpäin, niin etteivät he pelänneet; mutta meri hukutti heidän vihollisensa.
Psalm 78:53 And he led them on safely, so that they feared not: but the sea overwhelmed their enemies.
Psalmi 78:54 Ja hän vei heidät pyhäkkönsä rajalle, tälle vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli ostanut.
Psalm 78:54 And he brought them to the border of his sanctuary, even to this mountain, which his right hand had purchased.
Psalmi 78:55 Hän ajoi pois pakanat heidän tieltään ja jakoi heille perintöosan viivalla ja asetti Israelin sukukunnat asumaan heidän teltoissaan.
Psalm 78:55 He cast out the heathen also before them, and divided them an inheritance by line, and made the tribes of Israel to dwell in their tents.
Psalmi 78:56 Mutta he kiusasivat ja vihoittivat Korkeinta Jumalaa eivätkä pitäneet hänen todistuksiaan,
Psalm 78:56 Yet they tempted and provoked the most high God, and kept not his testimonies:
Psalmi 78:57 Mutta he kääntyivät takaisin ja olivat uskottomia niin kuin heidän isänsä, heidät käännettiin pois kuin petollinen jousi.
Psalm 78:57 But turned back, and dealt unfaithfully like their fathers: they were turned aside like a deceitful bow.
Psalmi 78:58 Sillä he vihoittivat hänet uhrikukkuloillaan ja herättivät hänen kiivautensa epäjumalillansa.
Psalm 78:58 For they provoked him to anger with their high places, and moved him to jealousy with their graven images.
Psalmi 78:59 Kun Jumala kuuli tämän, hän vihastui ja inhosi Israelia suuresti.
Psalm 78:59 When God heard this, he was wroth, and greatly abhorred Israel:
Psalmi 78:60 Niin hän hylkäsi Siilon majan, teltan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle,
Psalm 78:60 So that he forsook the tabernacle of Shiloh, the tent which he placed among men;
Psalmi 78:61 Ja antoi voimansa vankeuteen ja kunniansa vihollisen käsiin.
Psalm 78:61 And delivered his strength into captivity, and his glory into the enemy’s hand.
Psalmi 78:62 Hän antoi kansansa miekalle alttiiksi ja vihastui perintöosaansa kohtaan.
Psalm 78:62 He gave his people over also to the sword; and was wroth with his inheritance.
Psalmi 78:63 Tuli kulutti heidän nuoret miehensä, eikä heidän neitojaan annettu naimisiin.
Psalm 78:63 The fire consumed their young men; and their maidens were not given to marriage.
Psalmi 78:64 Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä itkeneet.
Psalm 78:64 Their priests fell by the sword; and their widows made no lamentation.
Psalmi 78:65 Silloin Herra heräsi kuin unesta, kuin viinistä huutava sankari.
Psalm 78:65 Then the LORD awaked as one out of sleep, and like a mighty man that shouts by reason of wine.
Psalmi 78:66 Ja hän löi vihollistensa takamaita, saattoi heidät ikuisen häpeän kohteeksi.
Psalm 78:66 And he smote his enemies in the hinder parts: he put them to a perpetual reproach.
Psalmi 78:67 Hän hylkäsi Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa.
Psalm 78:67 Moreover he refused the tabernacle of Joseph, and chose not the tribe of Ephraim:
Psalmi 78:68 Vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakasti.
Psalm 78:68 But chose the tribe of Judah, the mount Zion which he loved.
Psalmi 78:69 Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeiden palatsien kaltaiseksi, kuin maan, jonka hän on perustanut ikuisiksi ajoiksi.
Psalm 78:69 And he built his sanctuary like high palaces, like the earth which he has established for ever.
Psalmi 78:70 Hän valitsi myös palvelijansa Daavidin ja otti hänet lammastarhoista.
Psalm 78:70 He chose David also his servant, and took him from the sheepfolds:
Psalmi 78:71 Imettävien lammasten seuraajilta hän toi hänet kaitsemaan kansaansa Jaakobia ja perintöänsä Israelia.
Psalm 78:71 From following the ewes great with young he brought him to feed Jacob his people, and Israel his inheritance.
Psalmi 78:72 Niin hän ruokki heitä sydämensä vilpittömyyden mukaan ja ohjasi heitä kättensä taitavuudella.
Psalm 78:72 So he fed them according to the integrity of his heart; and guided them by the skillfulness of his hands.
Psalmi 79:1 Jumala, pakanat ovat tulleet sinun perintöosaasi; pyhän temppelisi he ovat saastuttaneet, Jerusalemin he ovat kunnostaneet raunioiden päälle.
Psalm 79:1 O God, the heathen are come into your inheritance; your holy temple have they defiled; they have laid Jerusalem on heaps.
Psalmi 79:2 Palvelijoidesi ruumiit he ovat antaneet taivaan linnuille ruaksi, pyhiesi lihat maan eläimille.
Psalm 79:2 The dead bodies of your servants have they given to be meat to the fowls of the heaven, the flesh of your saints to the beasts of the earth.
Psalmi 79:3 Heidän verensä he vuodattivat kuin veden Jerusalemin ympärillä, eikä kukaan heitä haudannut.
Psalm 79:3 Their blood have they shed like water round about Jerusalem; and there was none to bury them.
Psalmi 79:4 Meistä on tullut pilkan kohde naapureillemme, pilkan kohde ja pilkan kohde ympärillämme oleville.
Psalm 79:4 We are become a reproach to our neighbors, a scorn and derision to them that are round about us.
Psalmi 79:5 Kuinka kauan, Herra, sinä olet ikuisesti vihainen? Palaako kiivautesi kuin tuli?
Psalm 79:5 How long, LORD? will you be angry for ever? shall your jealousy burn like fire?
Psalmi 79:6 Vuodata vihasi pakanakansojen päälle, jotka eivät sinua tunne, ja valtakuntien päälle, jotka eivät avuksi huuda sinun nimeäsi.
Psalm 79:6 Pour out your wrath on the heathen that have not known you, and on the kingdoms that have not called on your name.
Psalmi 79:7 Sillä he ovat syöneet Jaakobin ja autioittaneet hänen asuinsijansa.
Psalm 79:7 For they have devoured Jacob, and laid waste his dwelling place.
Psalmi 79:8 Älä muista meitä vastaan entisiä syntejäsi. Anna armosi pian estää meitä, sillä me olemme hyvin alas paenneet.
Psalm 79:8 O remember not against us former iniquities: let your tender mercies speedily prevent us: for we are brought very low.
Psalmi 79:9 Auta meitä, oi pelastuksemme Jumala, nimesi kunnian tähden; vapauta meidät ja puhdista syntimme nimesi tähden.
Psalm 79:9 Help us, O God of our salvation, for the glory of your name: and deliver us, and purge away our sins, for your name’s sake.
Psalmi 79:10 Miksi pakanat sanoisivat: Missä on heidän Jumalansa? Tee hänet tunnetuksi pakanain keskuudessa meidän silmiemme edessä kostamalla palvelijoidesi vuodatetun veren.
Psalm 79:10 Why should the heathen say, Where is their God? let him be known among the heathen in our sight by the revenging of the blood of your servants which is shed.
Psalmi 79:11 Tulkoon vangin huokaus sinun eteesi; sinun suuren voimasi tähden varjele ne, jotka kuolemaan on tuomittu;
Psalm 79:11 Let the sighing of the prisoner come before you; according to the greatness of your power preserve you those that are appointed to die;
Psalmi 79:12 Ja maksa naapureillemme seitsenkertaisesti heidän helmaansa heidän häväistyksensä, jolla he ovat häpäisseet sinua, Herra.
Psalm 79:12 And render to our neighbors sevenfold into their bosom their reproach, with which they have reproached you, O Lord.
Psalmi 79:13 Niin me, sinun kansasi ja laitumesi lampaat, kiitämme sinua ikuisesti, me julistamme sinun ylistystäsi polvesta polveen.
Psalm 79:13 So we your people and sheep of your pasture will give you thanks for ever: we will show forth your praise to all generations.
Psalmi 80:1 Ota korviisi, Israelin paimen, sinä joka johdatat Joosefia niinkuin laumaa; sinä joka asut kerubien keskellä, kirkkautesi.
Psalm 80:1 Give ear, O Shepherd of Israel, you that lead Joseph like a flock; you that dwell between the cherubim, shine forth.
Psalmi 80:2 Efraimin, Benjaminin ja Manassen edellä, herätä voimasi ja tule pelastamaan meidät.
Psalm 80:2 Before Ephraim and Benjamin and Manasseh stir up your strength, and come and save us.
Psalmi 80:3 Jumala, käännä meidät jälleen ja anna kasvosi loistaa, niin me pelastumme.
Psalm 80:3 Turn us again, O God, and cause your face to shine; and we shall be saved.
Psalmi 80:4 Herra Jumala Sebaot, kuinka kauan sinä vielä vihastut kansasi rukoukseen?
Psalm 80:4 O LORD God of hosts, how long will you be angry against the prayer of your people?
Psalmi 80:5 Sinä ruokit heitä kyynelten leivällä ja annat heille kyyneleitä runsaasti juoda.
Psalm 80:5 You feed them with the bread of tears; and give them tears to drink in great measure.
Psalmi 80:6 Sinä teet meidät riidaksi naapureillemme, ja vihollisemme nauravat toisilleen.
Psalm 80:6 You make us a strife to our neighbors: and our enemies laugh among themselves.
Psalmi 80:7 Jumala Sebaot, käännä meidät päin, ja anna kasvosi loistaa, niin me pelastumme.
Psalm 80:7 Turn us again, O God of hosts, and cause your face to shine; and we shall be saved.
Psalmi 80:8 Sinä toit viinipuun Egyptistä, sinä karkotti pakanat ja istutit sen.
Psalm 80:8 You have brought a vine out of Egypt: you have cast out the heathen, and planted it.
Psalmi 80:9 Sinä raivasit sille tilaa ja juurrutit sen syvälle, ja se täytti maan.
Psalm 80:9 You prepared room before it, and did cause it to take deep root, and it filled the land.
Psalmi 80:10 Sen varjo peitti kukkulat, ja sen oksat olivat kuin kauniit setrit.
Psalm 80:10 The hills were covered with the shadow of it, and the boughs thereof were like the goodly cedars.
Psalmi 80:11 Hän ojensi oksansa mereen ja oksansa jokeen.
Psalm 80:11 She sent out her boughs to the sea, and her branches to the river.
Psalmi 80:12 Miksi olet sitten murtanut hänen aitansa, niin että kaikki ohikulkijat nyppivät hänet?
Psalm 80:12 Why have you then broken down her hedges, so that all they which pass by the way do pluck her?
Psalmi 80:13 Metsän villisika sen hävittää, ja kedon peto sen syö.
Psalm 80:13 The boar out of the wood does waste it, and the wild beast of the field does devour it.
Psalmi 80:14 Palaa, Jumala Sebaot, katso taivaasta ja pidä silmällä tätä viinipuuta,
Psalm 80:14 Return, we beseech you, O God of hosts: look down from heaven, and behold, and visit this vine;
Psalmi 80:15 Ja viinitarha, jonka sinun oikea kätesi on istuttanut, ja oksa, jonka sinä itsellesi vahvaksi teit.
Psalm 80:15 And the vineyard which your right hand has planted, and the branch that you made strong for yourself.
Psalmi 80:16 Se on tulella poltettu, se on hakattu maahan: ne hukkuvat sinun kasvojesi nuhtelusta.
Psalm 80:16 It is burned with fire, it is cut down: they perish at the rebuke of your countenance.
Psalmi 80:17 Kätesi olkoon oikean kätesi miehen yllä, ihmispojan yllä, jonka olet itsellesi lujaksi tehnyt.
Psalm 80:17 Let your hand be on the man of your right hand, on the son of man whom you made strong for yourself.
Psalmi 80:18 Emme siis peräänny sinun luotasi; virvoita meitä, niin me huudamme avuksi sinun nimeäsi.
Psalm 80:18 So will not we go back from you: quicken us, and we will call on your name.
Psalmi 80:19 Herra Jumala Sebaot, käännä meidät jälleen, anna kasvosi loistaa, niin me pelastumme.
Psalm 80:19 Turn us again, O LORD God of hosts, cause your face to shine; and we shall be saved.
Psalmi 81:1 Veisatkaa ääneen Jumalalle, meidän voimallemme, riemuitsekaa Jaakobin Jumalalle.
Psalm 81:1 Sing aloud to God our strength: make a joyful noise to the God of Jacob.
Psalmi 81:2 Vie virsi ja tuo tänne tamburiini, suloinen harppu psalttareineen.
Psalm 81:2 Take a psalm, and bring here the tambourine, the pleasant harp with the psaltery.
Psalmi 81:3 Puhaltakaa torveen uudenkuun aikaan, määräaikana, meidän juhlapäivänämme.
Psalm 81:3 Blow up the trumpet in the new moon, in the time appointed, on our solemn feast day.
Psalmi 81:4 Sillä tämä oli säädös Israelille, Jaakobin Jumalan laki.
Psalm 81:4 For this was a statute for Israel, and a law of the God of Jacob.
Psalmi 81:5 Tämän hän sääti todistukseksi Joosefille, kun hän vaelsi Egyptin maan halki; siellä minä kuulin kieltä, jota en ymmärtänyt.
Psalm 81:5 This he ordained in Joseph for a testimony, when he went out through the land of Egypt: where I heard a language that I understood not.
Psalmi 81:6 Otin hänen olkapäänsä taakan päältä: hänen kätensä vapautuivat ruukuista.
Psalm 81:6 I removed his shoulder from the burden: his hands were delivered from the pots.
Psalmi 81:7 Hädässäsi sinä huusit, ja minä pelastin sinut; minä vastasin sinulle ukkosenjyrinän salaisessa paikassa, koettelin sinua Meriban vesien luona. Sela.
Psalm 81:7 You called in trouble, and I delivered you; I answered you in the secret place of thunder: I proved you at the waters of Meribah. Selah.
Psalmi 81:8 Kuule, kansani, niin minä todistan sinua vastaan: Israel, jospa sinä minua kuuntelet!
Psalm 81:8 Hear, O my people, and I will testify to you: O Israel, if you will listen to me;
Psalmi 81:9 Älä olkoon keskuudessasi vierasta jumalaa, äläkä kumarra mitään vierasta jumalaa.
Psalm 81:9 There shall no strange god be in you; neither shall you worship any strange god.
Psalmi 81:10 Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut pois Egyptin maasta; avaa suusi ammolleen, niin minä täytän sen.
Psalm 81:10 I am the LORD your God, which brought you out of the land of Egypt: open your mouth wide, and I will fill it.
Psalmi 81:11 Mutta kansani ei kuunnellut minun ääntäni, eikä Israel minua kuunnellut.
Psalm 81:11 But my people would not listen to my voice; and Israel would none of me.
Psalmi 81:12 Niin minä annoin heidät heidän oman sydämensä himojen valtaan, ja he vaelsivat omien neuvojensa mukaan.
Psalm 81:12 So I gave them up to their own hearts’ lust: and they walked in their own counsels.
Psalmi 81:13 Oi, jospa kansani olisi kuunnellut minua ja Israel olisi vaeltanut minun teilläni!
Psalm 81:13 Oh that my people had listened to me, and Israel had walked in my ways!
Psalmi 81:14 Olisin pian alistanut heidän vihollisensa ja kääntänyt käteni heidän vastustajiaan vastaan.
Psalm 81:14 I should soon have subdued their enemies, and turned my hand against their adversaries.
Psalmi 81:15 Herran vihaajien olisi pitänyt alistua hänelle, mutta heidän aikansa olisi kestänyt ikuisesti.
Psalm 81:15 The haters of the LORD should have submitted themselves to him: but their time should have endured for ever.
Psalmi 81:16 Hänen olisi pitänyt ruokkia heitä parhaalla vehnällä, ja kallion hunajalla minä olisin teidät tyydyttänyt.
Psalm 81:16 He should have fed them also with the finest of the wheat: and with honey out of the rock should I have satisfied you.
Psalmi 82:1 Jumala seisoo sankarien seurakunnassa, hän tuomitsee jumalten keskuudessa.
Psalm 82:1 God stands in the congregation of the mighty; he judges among the gods.
Psalmi 82:2 Kuinka kauan te tuomitsette epäoikeudenmukaisesti ja suositte jumalattomien oikeuksia? Sela!
Psalm 82:2 How long will you judge unjustly, and accept the persons of the wicked? Selah.
Psalmi 82:3 Puolustakaa köyhiä ja isättömiä, tehkää oikeutta kurjille ja köyhille.
Psalm 82:3 Defend the poor and fatherless: do justice to the afflicted and needy.
Psalmi 82:4 Pelasta köyhät ja köyhät, päästä heidät jumalattomien kädestä.
Psalm 82:4 Deliver the poor and needy: rid them out of the hand of the wicked.
Psalmi 82:5 He eivät tiedä eivätkä ymmärrä, he vaeltavat pimeydessä, kaikki maan perustukset ovat järkkyneet.
Psalm 82:5 They know not, neither will they understand; they walk on in darkness: all the foundations of the earth are out of course.
Psalmi 82:6 Minä olen sanonut: Te olette jumalia, ja kaikki te olette Korkeimman lapsia.
Psalm 82:6 I have said, You are gods; and all of you are children of the most High.
Psalmi 82:7 Mutta te kuolette kuin miehet ja kaadutte kuin yksi ruhtinaista.
Psalm 82:7 But you shall die like men, and fall like one of the princes.
Psalmi 82:8 Nouse, Jumala, tuomitse maa, sillä sinä saat periä kaikki kansat.
Psalm 82:8 Arise, O God, judge the earth: for you shall inherit all nations.
Psalmi 83:1 Älä ole hiljaa, Jumala, älä ole hiljaa äläkä ole liikkumatta, Jumala.
Psalm 83:1 Keep not you silence, O God: hold not your peace, and be not still, O God.
Psalmi 83:2 Sillä katso, sinun vihollisesi meteliä pitävät, ja ne, jotka sinua vihaavat, nostavat päänsä.
Psalm 83:2 For, see, your enemies make a tumult: and they that hate you have lifted up the head.
Psalmi 83:3 He ovat pitäneet viekkaita neuvoja kansaasi vastaan ja neuvotelleet piilotettujasi vastaan.
Psalm 83:3 They have taken crafty counsel against your people, and consulted against your hidden ones.
Psalmi 83:4 He sanovat: Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, ettei Israelin nimeä enää muistettaisi.
Psalm 83:4 They have said, Come, and let us cut them off from being a nation; that the name of Israel may be no more in remembrance.
Psalmi 83:5 Sillä he ovat neuvotelleet keskenään yksimielisesti: he ovat liitossa sinua vastaan:
Psalm 83:5 For they have consulted together with one consent: they are confederate against you:
Psalmi 83:6 Edomin ja ismaelilaisten, Mooabin ja hagarilaisten majat,
Psalm 83:6 The tabernacles of Edom, and the Ishmaelites; of Moab, and the Hagarenes;
Psalmi 83:7 Gebal, Ammon ja Amalek; filistealaiset ja Tyroksen asukkaat;
Psalm 83:7 Gebal, and Ammon, and Amalek; the Philistines with the inhabitants of Tyre;
Psalmi 83:8 Assurkin on liittynyt heihin: he ovat auttaneet Lootin lapsia. Sela.
Psalm 83:8 Assur also is joined with them: they have helped the children of Lot. Selah.
Psalmi 83:9 Tee heille niin kuin midianilaisille, niin kuin Siiseralle, niin kuin Jabinille Kisonin purolla,
Psalm 83:9 Do to them as to the Midianites; as to Sisera, as to Jabin, at the brook of Kison:
Psalmi 83:10 Jotka tuhoutuivat Endorissa, heistä tuli maan lanta.
Psalm 83:10 Which perished at Endor: they became as dung for the earth.
Psalmi 83:11 Tehkää heidän ylimyksistään kuin Orebin ja kuin Seebin, ja kaikista heidän ruhtinaistansa kuin Sebahin ja kuin Salmunnan,
Psalm 83:11 Make their nobles like Oreb, and like Zeeb: yes, all their princes as Zebah, and as Zalmunna:
Psalmi 83:12 Joka sanoi: Ottakaamme Jumalan temppelit omaksemme.
Psalm 83:12 Who said, Let us take to ourselves the houses of God in possession.
Psalmi 83:13 Jumalani, tee heidät kuin pyörän, kuin oljenkorsi tuulen edellä.
Psalm 83:13 O my God, make them like a wheel; as the stubble before the wind.
Psalmi 83:14 Niin kuin tuli polttaa puuta ja liekki sytyttää vuoret tuleen;
Psalm 83:14 As the fire burns a wood, and as the flame sets the mountains on fire;
Psalmi 83:15 Joten vainoa heitä myrskylläsi ja pelota heitä myrskylläsi.
Psalm 83:15 So persecute them with your tempest, and make them afraid with your storm.
Psalmi 83:16 Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.
Psalm 83:16 Fill their faces with shame; that they may seek your name, O LORD.
Psalmi 83:17 Häpeään joutukoot ja hämmennykseen joutukoot he ikuisesti, häpeään joutukoot ja hukkukoot.
Psalm 83:17 Let them be confounded and troubled for ever; yes, let them be put to shame, and perish:
Psalmi 83:18 Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka ainoan nimi on JEHOVA, olet Korkein koko maan päällä.
Psalm 83:18 That men may know that you, whose name alone is JEHOVAH, are the most high over all the earth.
Psalmi 84:1 Kuinka rakkaat ovatkaan sinun majasi, oi Herra Sebaot!
Psalm 84:1 How amiable are your tabernacles, O LORD of hosts!
Psalmi 84:2 Minun sieluni halajaa, halajaa Herran esipihoja; minun sydämeni ja ruumiini huutaa elävää Jumalaa.
Psalm 84:2 My soul longs, yes, even faints for the courts of the LORD: my heart and my flesh cries out for the living God.
Psalmi 84:3 Niin, varpunen on löytänyt itselleen talon ja pääsky pesän, johon se poikasensa munii, sinun alttarisi äärelle, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja Jumalani.
Psalm 84:3 Yes, the sparrow has found an house, and the swallow a nest for herself, where she may lay her young, even your altars, O LORD of hosts, my King, and my God.
Psalmi 84:4 Autuaita ovat ne, jotka asuvat sinun talossasi: he ylistävät sinua ikuisesti. Sela.
Psalm 84:4 Blessed are they that dwell in your house: they will be still praising you. Selah.
Psalmi 84:5 Autuas se mies, jonka voima on sinussa, jonka sydämessä ovat heidän tiensä.
Psalm 84:5 Blessed is the man whose strength is in you; in whose heart are the ways of them.
Psalmi 84:6 Joka kulkee Bakan laakson läpi, tekee siitä kaivon; sade täyttää myös lammet.
Psalm 84:6 Who passing through the valley of Baca make it a well; the rain also fills the pools.
Psalmi 84:7 He etenevät voimasta voimaan, jokainen heistä Siionissa ilmestyy Jumalan kasvojen eteen.
Psalm 84:7 They go from strength to strength, every one of them in Zion appears before God.
Psalmi 84:8 Herra Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni; ota korviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
Psalm 84:8 O LORD God of hosts, hear my prayer: give ear, O God of Jacob. Selah.
Psalmi 84:9 Katso, Jumala, meidän kilpemme, ja katso voideltuasi kasvoja.
Psalm 84:9 Behold, O God our shield, and look on the face of your anointed.
Psalmi 84:10 Sillä yksi päivä sinun esipihoissasi on parempi kuin tuhat. Mieluummin olen ovenvartija Jumalani huoneessa kuin asun jumalattomuuden majoissa.
Psalm 84:10 For a day in your courts is better than a thousand. I had rather be a doorkeeper in the house of my God, than to dwell in the tents of wickedness.
Psalmi 84:11 Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä niiltä, jotka vaeltavat nuhteettomasti, mitään hyvää.
Psalm 84:11 For the LORD God is a sun and shield: the LORD will give grace and glory: no good thing will he withhold from them that walk uprightly.
Psalmi 84:12 Herra Sebaot, siunattu on se mies, joka sinuun turvaa.
Psalm 84:12 O LORD of hosts, blessed is the man that trusts in you.
Psalmi 85:1 Herra, sinä olet ollut armollinen maallesi, sinä olet käännetty Jaakobin kohtalon.
Psalm 85:1 Lord, you have been favorable to your land: you have brought back the captivity of Jacob.
Psalmi 85:2 Sinä olet antanut anteeksi kansasi pahat teot, olet peittänyt kaikki heidän syntinsä. Sela.
Psalm 85:2 You have forgiven the iniquity of your people, you have covered all their sin. Selah.
Psalmi 85:3 Sinä olet ottanut pois kaiken vihasi, olet kääntänyt pois vihasi hehkun.
Psalm 85:3 You have taken away all your wrath: you have turned yourself from the fierceness of your anger.
Psalmi 85:4 Käänny meidän puoleemme, oi pelastuksemme Jumala, ja lakkaa vihasi meitä kohtaan.
Psalm 85:4 Turn us, O God of our salvation, and cause your anger toward us to cease.
Psalmi 85:5 Aiotko olla vihainen meille ikuisesti, vetääkö vihasi kaikkien sukupolvien ajan?
Psalm 85:5 Will you be angry with us for ever? will you draw out your anger to all generations?
Psalmi 85:6 Etkö sinä herättäisi meitä jälleen henkiin, että kansasi iloitsisi sinussa?
Psalm 85:6 Will you not revive us again: that your people may rejoice in you?
Psalmi 85:7 Herra, osoita meille armosi ja suo meille pelastuksesi.
Psalm 85:7 Show us your mercy, O LORD, and grant us your salvation.
Psalmi 85:8 Minä tahdon kuulla, mitä Herra Jumala puhuu. Sillä hän puhuu rauhaa kansalleen ja pyhilleen, mutta älköön he kääntykö jälleen hulluuteen.
Psalm 85:8 I will hear what God the LORD will speak: for he will speak peace to his people, and to his saints: but let them not turn again to folly.
Psalmi 85:9 Totisesti, hänen pelastuksensa on lähellä niitä, jotka häntä pelkäävät, että kunnia asuisi maassamme.
Psalm 85:9 Surely his salvation is near them that fear him; that glory may dwell in our land.
Psalmi 85:10 Laupeus ja totuus kohtaavat, vanhurskaus ja rauha suudelevat toisiaan.
Psalm 85:10 Mercy and truth are met together; righteousness and peace have kissed each other.
Psalmi 85:11 Totuus versoaa maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta.
Psalm 85:11 Truth shall spring out of the earth; and righteousness shall look down from heaven.
Psalmi 85:12 Herra antaa kyllä hyvää, ja maamme antaa satonsa.
Psalm 85:12 Yes, the LORD shall give that which is good; and our land shall yield her increase.
Psalmi 85:13 Vanhurskaus käy hänen edellään ja ohjaa meidät hänen askeleitaan.
Psalm 85:13 Righteousness shall go before him; and shall set us in the way of his steps.
Psalmi 86:1 Herra, kallista korvasi ja kuule minua, sillä minä olen köyhä ja köyhä.
Psalm 86:1 Bow down your ear, O LORD, hear me: for I am poor and needy.
Psalmi 86:2 Varjele minun sieluni, sillä minä olen pyhä: sinä, Jumalani, pelasta palvelijasi, joka sinuun turvaa.
Psalm 86:2 Preserve my soul; for I am holy: O you my God, save your servant that trusts in you.
Psalmi 86:3 Ole minulle armollinen, Herra, sillä minä huudan sinua joka päivä.
Psalm 86:3 Be merciful to me, O Lord: for I cry to you daily.
Psalmi 86:4 Iloitse palvelijasi sielu, sillä sinun puoleesi, Herra, minä ylennän sieluni.
Psalm 86:4 Rejoice the soul of your servant: for to you, O Lord, do I lift up my soul.
Psalmi 86:5 Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantava, suuri armo kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.
Psalm 86:5 For you, Lord, are good, and ready to forgive; and plenteous in mercy to all them that call on you.
Psalmi 86:6 Herra, ota korviisi minun rukoukseni, ota huomioon minun anomiseni ääni.
Psalm 86:6 Give ear, O LORD, to my prayer; and attend to the voice of my supplications.
Psalmi 86:7 Hädäni päivänä minä huudan sinua avuksi, sillä sinä vastaat minulle.
Psalm 86:7 In the day of my trouble I will call on you: for you will answer me.
Psalmi 86:8 Jumalien joukossa ei ole ketään sinun vertaistasi, Herra, eikä ole tekojasi vertaisia.
Psalm 86:8 Among the gods there is none like to you, O Lord; neither are there any works like to your works.
Psalmi 86:9 Kaikki kansat, jotka sinä olet tehnyt, tulevat ja kumartavat sinun eteesi, Herra, ja ylistävät sinun nimeäsi.
Psalm 86:9 All nations whom you have made shall come and worship before you, O Lord; and shall glorify your name.
Psalmi 86:10 Sillä sinä olet suuri ja teet ihmeitä: sinä olet ainoa Jumala.
Psalm 86:10 For you are great, and do wondrous things: you are God alone.
Psalmi 86:11 Herra, opeta minulle tiesi, minä vaellan sinun totuudessasi: yhdistä sydämeni pelkäämään sinun nimeäsi.
Psalm 86:11 Teach me your way, O LORD; I will walk in your truth: unite my heart to fear your name.
Psalmi 86:12 Minä ylistän sinua, Herra, minun Jumalani, kaikesta sydämestäni, ja kirkastan sinun nimeäsi iankaikkisesti.
Psalm 86:12 I will praise you, O Lord my God, with all my heart: and I will glorify your name for ever more.
Psalmi 86:13 Sillä suuri on sinun armosi minua kohtaan, ja sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyyksistä.
Psalm 86:13 For great is your mercy toward me: and you have delivered my soul from the lowest hell.
Psalmi 86:14 Jumala, ylpeät ovat nousseet minua vastaan, ja väkivaltaisten miesten joukot tavoittelevat minun sieluani eivätkä ole asettaneet sinua eteensä.
Psalm 86:14 O God, the proud are risen against me, and the assemblies of violent men have sought after my soul; and have not set you before them.
Psalmi 86:15 Mutta sinä, Herra, olet laupias ja armollinen Jumala, pitkämielinen ja täynnä armoa ja totuutta.
Psalm 86:15 But you, O Lord, are a God full of compassion, and gracious, long suffering, and plenteous in mercy and truth.
Psalmi 86:16 Käänny minun puoleeni ja armahda minua; anna voimasi palvelijallesi ja pelasta palvelijattaresi poika.
Psalm 86:16 O turn to me, and have mercy on me; give your strength to your servant, and save the son of your handmaid.
Psalmi 86:17 Näytä minulle merkki hyvästä, että ne, jotka minua vihaavat, näkisivät sen ja häpeäisivät; sillä sinä, Herra, olet auttanut minua ja lohduttanut minua.
Psalm 86:17 Show me a token for good; that they which hate me may see it, and be ashamed: because you, LORD, have helped me, and comforted me.
Psalmi 87:1 Hänen perustuksensa on pyhillä vuorilla.
Psalm 87:1 His foundation is in the holy mountains.
Psalmi 87:2 Herra rakastaa Siionin portteja enemmän kuin kaikkia Jaakobin asumuksia.
Psalm 87:2 The LORD loves the gates of Zion more than all the dwellings of Jacob.
Psalmi 87:3 Sinusta puhutaan ihania asioita, oi Jumalan kaupunki. Sela.
Psalm 87:3 Glorious things are spoken of you, O city of God. Selah.
Psalmi 87:4 Minä mainitsen Rahabin ja Babylonin niille, jotka minut tuntevat. Katso, Filistea ja Tyros sekä Etiopia; tämä mies on siellä syntynyt.
Psalm 87:4 I will make mention of Rahab and Babylon to them that know me: behold Philistia, and Tyre, with Ethiopia; this man was born there.
Psalmi 87:5 Ja Siionista sanotaan: Tämä ja tuo mies on siellä syntynyt, ja Korkein itse sen vahvistaa.
Psalm 87:5 And of Zion it shall be said, This and that man was born in her: and the highest himself shall establish her.
Psalmi 87:6 Herra laskee, kun hän kirjoittaa kansan luetteloon, että tämä mies on syntynyt siellä. Sela.
Psalm 87:6 The LORD shall count, when he writes up the people, that this man was born there. Selah.
Psalmi 87:7 Siellä ovat niin laulajat kuin soittajatkin: kaikki minun lähteeni ovat sinussa.
Psalm 87:7 As well the singers as the players on instruments shall be there: all my springs are in you.
Psalmi 88:1 Herra, minun pelastukseni Jumala, olen huutanut sinun edessäsi päivin ja öin:
Psalm 88:1 O lord God of my salvation, I have cried day and night before you:
Psalmi 88:2 Tulkoon rukoukseni eteesi, kallista korvasi huutoni puoleen.
Psalm 88:2 Let my prayer come before you: incline your ear to my cry;
Psalmi 88:3 Sillä sieluni on täynnä tuskaa, ja elämäni lähestyy tuonelaa.
Psalm 88:3 For my soul is full of troubles: and my life draws near to the grave.
Psalmi 88:4 Minut luetaan kuoppaan vaipuneiden joukkoon, olen kuin voimaton mies.
Psalm 88:4 I am counted with them that go down into the pit: I am as a man that has no strength:
Psalmi 88:5 Vapaina kuolleiden joukossa, niin kuin surmatut, jotka makaavat haudassa, joita et enää muista; ja heidät on leikattu pois sinun kädestäsi.
Psalm 88:5 Free among the dead, like the slain that lie in the grave, whom you remember no more: and they are cut off from your hand.
Psalmi 88:6 Olet laskenut minut syvimpään kuoppaan, pimeyteen, syvyyksiin.
Psalm 88:6 You have laid me in the lowest pit, in darkness, in the deeps.
Psalmi 88:7 Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki aaltosi ovat minua vaivanneet. Sela.
Psalm 88:7 Your wrath lies hard on me, and you have afflicted me with all your waves. Selah.
Psalmi 88:8 Olet ajanut tuttavani kauas minusta, tehnyt minusta heille kauhistuksen. Olen suljettu sisään enkä voi lähteä ulos.
Psalm 88:8 You have put away my acquaintance far from me; you have made me an abomination to them: I am shut up, and I cannot come forth.
Psalmi 88:9 Silmäni suree tuskaa: Herra, minä olen huutanut sinua avukseni joka päivä, olen ojentanut käteni sinun puoleesi.
Psalm 88:9 My eye mourns by reason of affliction: LORD, I have called daily on you, I have stretched out my hands to you.
Psalmi 88:10 Näetkö ihmeitä kuolleille? Nousevatko kuolleet ylistämään sinua? Sela.
Psalm 88:10 Will you show wonders to the dead? shall the dead arise and praise you? Selah.
Psalmi 88:11 Julistetaanko sinun rakkaudellista hyvyyttäsi haudassa, tai uskollisuuttasi tuhossa?
Psalm 88:11 Shall your loving kindness be declared in the grave? or your faithfulness in destruction?
Psalmi 88:12 Tunnetaanko sinun ihmetekojasi pimeydessä ja vanhurskauttasi unohduksen maassa?
Psalm 88:12 Shall your wonders be known in the dark? and your righteousness in the land of forgetfulness?
Psalmi 88:13 Mutta sinua, Herra, minä huudan, ja aamulla minun rukoukseni sinua odottaa.
Psalm 88:13 But to you have I cried, O LORD; and in the morning shall my prayer prevent you.
Psalmi 88:14 Herra, miksi hylkäät sinut sieluni edestä, miksi kätket minulta kasvosi?
Psalm 88:14 LORD, why cast you off my soul? why hide you your face from me?
Psalmi 88:15 Olen ahdistettu ja kuolemaisillani nuoruudestani asti: kärsiessäni kauhujasi olen hämmentynyt.
Psalm 88:15 I am afflicted and ready to die from my youth up: while I suffer your terrors I am distracted.
Psalmi 88:16 Sinun kiivas vihasi käy minun ylitseni, sinun kauhusi ovat minut tuhonneet.
Psalm 88:16 Your fierce wrath goes over me; your terrors have cut me off.
Psalmi 88:17 Ne ympäröivät minua joka päivä kuin vesi, ne piirittivät minut yhdessä.
Psalm 88:17 They came round about me daily like water; they compassed me about together.
Psalmi 88:18 Rakastajan ja ystävän olet ajanut minusta kauas, tuttavani pimeyteen.
Psalm 88:18 Lover and friend have you put far from me, and my acquaintance into darkness.
Psalmi 89:1 Minä veisaan Herran armotekoja ikuisesti, suullani teen tiettäväksi sinun uskollisuutesi polvesta polveen.
Psalm 89:1 I will sing of the mercies of the LORD for ever: with my mouth will I make known your faithfulness to all generations.
Psalmi 89:2 Sillä minä sanon: Laupeus on oleva ikuisesti pystyssä, sinun uskollisuutesi sinä vahvistat taivaissa.
Psalm 89:2 For I have said, Mercy shall be built up for ever: your faithfulness shall you establish in the very heavens.
Psalmi 89:3 Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen vannonut palvelijalleni Daavidille,
Psalm 89:3 I have made a covenant with my chosen, I have sworn to David my servant,
Psalmi 89:4 Minä vahvistan sinun jälkeläisesi ikuisiksi ajoiksi ja rakennan sinun valtaistuimesi polvesta polveen. Sela.
Psalm 89:4 Your seed will I establish for ever, and build up your throne to all generations. Selah.
Psalmi 89:5 Ja taivaat ylistävät sinun ihmetekojasi, Herra, ja sinun uskollisuuttasi pyhien seurakunnassa.
Psalm 89:5 And the heavens shall praise your wonders, O LORD: your faithfulness also in the congregation of the saints.
Psalmi 89:6 Sillä kuka taivaassa on Herran vertainen, kuka mahtavien pojista on Herran vertainen?
Psalm 89:6 For who in the heaven can be compared to the LORD? who among the sons of the mighty can be likened to the LORD?
Psalmi 89:7 Jumalaa on suuresti pelättävä pyhien seurakunnassa, ja kaikkien hänen ympärillään olevien tulee kunnioittaa häntä.
Psalm 89:7 God is greatly to be feared in the assembly of the saints, and to be had in reverence of all them that are about him.
Psalmi 89:8 Herra Jumala Sebaot, kuka on niin väkevä Herra kuin sinä, kuka on niin uskollinen kuin sinä ympärilläsi?
Psalm 89:8 O LORD God of hosts, who is a strong LORD like to you? or to your faithfulness round about you?
Psalmi 89:9 Sinä hallitset meren raivoa: kun sen aallot nousevat, sinä tyynnytät ne.
Psalm 89:9 You rule the raging of the sea: when the waves thereof arise, you still them.
Psalmi 89:10 Sinä olet murskannut Rahabin kappaleiksi kuin surmatun, olet hajottanut vihollisesi voimakkaalla käsivarrellasi.
Psalm 89:10 You have broken Rahab in pieces, as one that is slain; you have scattered your enemies with your strong arm.
Psalmi 89:11 Taivaat ovat sinun, ja maakin on sinun; sinä olet perustanut maanpiirin ja kaikki, mitä siinä on.
Psalm 89:11 The heavens are yours, the earth also is yours: as for the world and the fullness thereof, you have founded them.
Psalmi 89:12 Pohjoisen ja etelän sinä olet luonut, Tabor ja Hermon riemuitsevat sinun nimestäsi.
Psalm 89:12 The north and the south you have created them: Tabor and Hermon shall rejoice in your name.
Psalmi 89:13 Sinulla on mahtava käsivarsi: väkevä on sinun kätesi ja korkea on sinun oikea kätesi.
Psalm 89:13 You have a mighty arm: strong is your hand, and high is your right hand.
Psalmi 89:14 Oikeus ja oikeus ovat valtaistuimesi asuinsija, armo ja totuus käyvät kasvojesi edellä.
Psalm 89:14 Justice and judgment are the habitation of your throne: mercy and truth shall go before your face.
Psalmi 89:15 Autuas se kansa, joka tuntee riemun äänen: he saavat vaeltaa sinun kasvojesi valossa, Herra.
Psalm 89:15 Blessed is the people that know the joyful sound: they shall walk, O LORD, in the light of your countenance.
Psalmi 89:16 Sinun nimesi tähden he iloitsevat kaiken päivää, ja sinun vanhurskaudessasi heidät korotetaan.
Psalm 89:16 In your name shall they rejoice all the day: and in your righteousness shall they be exalted.
Psalmi 89:17 Sillä sinä olet heidän voimansa kunnia, ja sinun suosiosi tähden meidän sarvemme kohoaa.
Psalm 89:17 For you are the glory of their strength: and in your favor our horn shall be exalted.
Psalmi 89:18 Sillä Herra on meidän turvamme, ja Israelin Pyhä on meidän kuninkaamme.
Psalm 89:18 For the LORD is our defense; and the Holy One of Israel is our king.
Psalmi 89:19 Silloin sinä puhuit näyssä pyhällesi ja sanoit: Minä olen auttanut sankaria, olen korottanut kansan joukosta valitun.
Psalm 89:19 Then you spoke in vision to your holy one, and said, I have laid help on one that is mighty; I have exalted one chosen out of the people.
Psalmi 89:20 Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin; pyhällä öljylläni olen hänet voidellut.
Psalm 89:20 I have found David my servant; with my holy oil have I anointed him:
Psalmi 89:21 Jossa minun käteni on tukeva, ja minun käsivarteni häntä vahvistaa.
Psalm 89:21 With whom my hand shall be established: my arm also shall strengthen him.
Psalmi 89:22 Vihollinen ei häntä rankaise, eikä vääryyden poika häntä sorra.
Psalm 89:22 The enemy shall not exact on him; nor the son of wickedness afflict him.
Psalmi 89:23 Ja minä lyön hänen vihollisensa hänen kasvojensa edessä ja rankaisen niitä, jotka häntä vihaavat.
Psalm 89:23 And I will beat down his foes before his face, and plague them that hate him.
Psalmi 89:24 Mutta minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssaan, ja minun nimessäni hänen sarvensa korotetaan.
Psalm 89:24 But my faithfulness and my mercy shall be with him: and in my name shall his horn be exalted.
Psalmi 89:25 Minä asetan hänen kätensä mereen ja hänen oikean kätensä virroihin.
Psalm 89:25 I will set his hand also in the sea, and his right hand in the rivers.
Psalmi 89:26 Hän huutaa minulle: Sinä olet minun isäni, minun Jumalani ja pelastukseni kallio.
Psalm 89:26 He shall cry to me, You are my father, my God, and the rock of my salvation.
Psalmi 89:27 Minä teen hänestä myös esikoiseni, korkeamman maan kuninkaita.
Psalm 89:27 Also I will make him my firstborn, higher than the kings of the earth.
Psalmi 89:28 Minä säilytän armoni häntä kohtaan ikuisesti, ja liittoni hänen kanssaan pysyy lujana.
Psalm 89:28 My mercy will I keep for him for ever more, and my covenant shall stand fast with him.
Psalmi 89:29 Minä annan hänen jälkeläisilleen pysyä ikuisesti ja hänen valtaistuimelleen niin kauan kuin taivaan päivät ovat.
Psalm 89:29 His seed also will I make to endure for ever, and his throne as the days of heaven.
Psalmi 89:30 Jos hänen lapsensa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan;
Psalm 89:30 If his children forsake my law, and walk not in my judgments;
Psalmi 89:31 Jos he rikkovat minun säädökseni eivätkä pidä minun käskyjäni;
Psalm 89:31 If they break my statutes, and keep not my commandments;
Psalmi 89:32 Silloin minä rankaisen heidän rikoksensa vitsalla ja heidän pahat tekonsa ruoskilla.
Psalm 89:32 Then will I visit their transgression with the rod, and their iniquity with stripes.
Psalmi 89:33 Kuitenkin minä en kokonaan ota häneltä pois rakkaudellista hyvyyttäni enkä anna uskollisuuteni pettää.
Psalm 89:33 Nevertheless my loving kindness will I not utterly take from him, nor suffer my faithfulness to fail.
Psalmi 89:34 Liittoani minä en riko enkä muuta sitä, mikä minun huuliltani on lähtenyt.
Psalm 89:34 My covenant will I not break, nor alter the thing that is gone out of my lips.
Psalmi 89:35 Olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, etten valehtele Daavidille.
Psalm 89:35 Once have I sworn by my holiness that I will not lie to David.
Psalmi 89:36 Hänen jälkeläisensä pysyvät ikuisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni kuin aurinko.
Psalm 89:36 His seed shall endure for ever, and his throne as the sun before me.
Psalmi 89:37 Se pysyy ikuisesti perustettuna kuin kuu, uskollisena todistajana taivaassa. Sela.
Psalm 89:37 It shall be established for ever as the moon, and as a faithful witness in heaven. Selah.
Psalmi 89:38 Mutta sinä olet hylännyt ja inhonnut, olet vihastunut voideltuunne.
Psalm 89:38 But you have cast off and abhorred, you have been wroth with your anointed.
Psalmi 89:39 Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häpäissyt hänen kruununsa heittämällä sen maahan.
Psalm 89:39 You have made void the covenant of your servant: you have profaned his crown by casting it to the ground.
Psalmi 89:40 Sinä olet murtanut kaikki hänen aitansa, olet saattanut hänen linnoituksensa raunioiksi.
Psalm 89:40 You have broken down all his hedges; you have brought his strong holds to ruin.
Psalmi 89:41 Kaikki ohikulkijat saalistavat häntä: hän on naapureidensa häpeäksi.
Psalm 89:41 All that pass by the way spoil him: he is a reproach to his neighbors.
Psalmi 89:42 Sinä olet vahvistanut hänen vastustajiensa oikeaa kättä, olet saattanut kaikki hänen vihollisensa iloitsemaan.
Psalm 89:42 You have set up the right hand of his adversaries; you have made all his enemies to rejoice.
Psalmi 89:43 Sinä olet kääntänyt hänen miekkansa terän etkä ole antanut hänelle voimaa taistelussa.
Psalm 89:43 You have also turned the edge of his sword, and have not made him to stand in the battle.
Psalmi 89:44 Sinä olet tehnyt lopun hänen kunniastaan ja syössyt hänen valtaistuimensa maahan.
Psalm 89:44 You have made his glory to cease, and cast his throne down to the ground.
Psalmi 89:45 Hänen nuoruutensa päivät sinä olet lyhentänyt, olet peittänyt hänet häpeällä. Sela.
Psalm 89:45 The days of his youth have you shortened: you have covered him with shame. Selah.
Psalmi 89:46 Kuinka kauan, Herra, sinä aiot kätkeytyä ikuisesti? Palaako vihasi kuin tuli?
Psalm 89:46 How long, LORD? will you hide yourself for ever? shall your wrath burn like fire?
Psalmi 89:47 Muista, kuinka lyhyt minun aikani on: miksi olet tehnyt kaikki ihmiset turhiksi?
Psalm 89:47 Remember how short my time is: why have you made all men in vain?
Psalmi 89:48 Kuka mies on, joka elää eikä näe kuolemaa? Voiko hän pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? Sela.
Psalm 89:48 What man is he that lives, and shall not see death? shall he deliver his soul from the hand of the grave? Selah.
Psalmi 89:49 Herra, missä ovat sinun entiset armosi, jotka vannoit Daavidille totuudessasi?
Psalm 89:49 Lord, where are your former loving kindnesses, which you swore to David in your truth?
Psalmi 89:50 Muista, Herra, palvelijaisi häväistystä, kuinka minä kannan povessani kaikkien mahtavien kansojen häväistystä;
Psalm 89:50 Remember, Lord, the reproach of your servants; how I do bear in my bosom the reproach of all the mighty people;
Psalmi 89:51 Millä sinun vihollisesi ovat häpäisseet, Herra, jolla he ovat häpäisseet sinun voideltusi askeleita.
Psalm 89:51 With which your enemies have reproached, O LORD; with which they have reproached the footsteps of your anointed.
Psalmi 89:52 Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Aamen, aamen.
Psalm 89:52 Blessed be the LORD for ever more. Amen, and Amen.
Psalmi 90:1 Herra, sinä olet ollut meidän asuinsijamme kaikkina sukupolvina.
Psalm 90:1 Lord, you have been our dwelling place in all generations.
Psalmi 90:2 Ennen kuin vuoret luotiin ja maan ja maailman muovasit, iankaikkisesta iankaikkiseen sinä olet Jumala.
Psalm 90:2 Before the mountains were brought forth, or ever you had formed the earth and the world, even from everlasting to everlasting, you are God.
Psalmi 90:3 Sinä saatat ihmisen tuhoon ja sanot: Palatkaa takaisin, te ihmisten lapset!
Psalm 90:3 You turn man to destruction; and say, Return, you children of men.
Psalmi 90:4 Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi kuin eilinen päivä, joka on ohi, ja kuin yöllinen vartiohetki.
Psalm 90:4 For a thousand years in your sight are but as yesterday when it is past, and as a watch in the night.
Psalmi 90:5 Sinä viet heidät pois kuin tulva, he ovat kuin uni, aamulla he ovat kuin ruoho, joka kasvaa ylös.
Psalm 90:5 You carry them away as with a flood; they are as a sleep: in the morning they are like grass which grows up.
Psalmi 90:6 Aamulla se kukoistaa ja kasvaa, illalla se niitetään ja kuihtuu.
Psalm 90:6 In the morning it flourishes, and grows up; in the evening it is cut down, and wither.
Psalmi 90:7 Sillä sinun vihasi nielee meidät, ja sinun kiivauksesi meidät vaivaa.
Psalm 90:7 For we are consumed by your anger, and by your wrath are we troubled.
Psalmi 90:8 Sinä olet asettanut pahat tekomme eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valoon.
Psalm 90:8 You have set our iniquities before you, our secret sins in the light of your countenance.
Psalmi 90:9 Sillä kaikki meidän päivämme ovat kuluneet sinun vihasi alla: me kulutamme vuotemme kuin kertomukseksi.
Psalm 90:9 For all our days are passed away in your wrath: we spend our years as a tale that is told.
Psalmi 90:10 Meidän vuosiemme päivät ovat kolmekymmentä vuotta ja kymmenen; ja jos ne ovat voiman vuoksi kahdeksankymmentä vuotta, niin niiden voima on kuitenkin työtä ja tuskaa, sillä se pian katkeaa, ja me lennämme pois.
Psalm 90:10 The days of our years are three score years and ten; and if by reason of strength they be fourscore years, yet is their strength labor and sorrow; for it is soon cut off, and we fly away.
Psalmi 90:11 Kuka tuntee vihasi voiman? Niin suuri on vihasi kuin pelkosi.
Psalm 90:11 Who knows the power of your anger? even according to your fear, so is your wrath.
Psalmi 90:12 Opeta siis meitä laskemaan päivämme, että voisimme sydämessämme viisautta tavoitella.
Psalm 90:12 So teach us to number our days, that we may apply our hearts to wisdom.
Psalmi 90:13 Kuinka kauan, Herra, käänny takaisin? Ja anna sinun katua palvelijoitasi.
Psalm 90:13 Return, O LORD, how long? and let it repent you concerning your servants.
Psalmi 90:14 Oi, tyydytä meidät varhain armollasi, että saisimme iloita ja riemuita kaikkina päivinämme.
Psalm 90:14 O satisfy us early with your mercy; that we may rejoice and be glad all our days.
Psalmi 90:15 Iloitse meidät niiden päivien mukaan, joina olet meitä ahdistanut, niiden vuosien mukaan, joina olemme pahaa nähneet.
Psalm 90:15 Make us glad according to the days wherein you have afflicted us, and the years wherein we have seen evil.
Psalmi 90:16 Näkykööt sinun tekosi palvelijoillesi ja sinun kunniasi heidän lapsilleen.
Psalm 90:16 Let your work appear to your servants, and your glory to their children.
Psalmi 90:17 Ja Herran, meidän Jumalamme, kunnia olkoon meidän päällämme! Vahvista meidän kättemme työ meidän päällämme; niin, vahvista meidän kättemme työ.
Psalm 90:17 And let the beauty of the LORD our God be on us: and establish you the work of our hands on us; yes, the work of our hands establish you it.
Psalmi 91:1 Joka Korkeimman kätköissä asuu, pysyy Kaikkivaltiaan varjossa.
Psalm 91:1 He that dwells in the secret place of the most High shall abide under the shadow of the Almighty.
Psalmi 91:2 Minä sanon Herrasta: Hän on minun turvani ja linnani, minun Jumalani, häneen minä turvaan.
Psalm 91:2 I will say of the LORD, He is my refuge and my fortress: my God; in him will I trust.
Psalmi 91:3 Totisesti, hän pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahasta rutosta.
Psalm 91:3 Surely he shall deliver you from the snare of the fowler, and from the noisome pestilence.
Psalmi 91:4 Hän suojaa sinua höyhenillään, ja sinä turvaat hänen siipiensä alle; hänen totuutensa on sinun kilpesi ja suojuksesi.
Psalm 91:4 He shall cover you with his feathers, and under his wings shall you trust: his truth shall be your shield and buckler.
Psalmi 91:5 Et pelkää yön kauhua etkä päivällä lentävää nuolta;
Psalm 91:5 You shall not be afraid for the terror by night; nor for the arrow that flies by day;
Psalmi 91:6 Eikä pimeydessä vaeltavaa ruttoa eikä keskipäivällä tuhoavaa tuhoa.
Psalm 91:6 Nor for the pestilence that walks in darkness; nor for the destruction that wastes at noonday.
Psalmi 91:7 Tuhat kaatuu sinun puoleltasi ja kymmenentuhatta oikealta puoleltasi, mutta se ei lähesty sinua.
Psalm 91:7 A thousand shall fall at your side, and ten thousand at your right hand; but it shall not come near you.
Psalmi 91:8 Vain silmilläsi sinä saat katsella ja nähdä jumalattomien palkan.
Psalm 91:8 Only with your eyes shall you behold and see the reward of the wicked.
Psalmi 91:9 Sillä sinä olet tehnyt Herran, minun turvani, Korkeimman, asumuksesi;
Psalm 91:9 Because you have made the LORD, which is my refuge, even the most High, your habitation;
Psalmi 91:10 Ei sinua kohtaa mikään onnettomuus, eikä vitsaus lähesty asuinsijaasi.
Psalm 91:10 There shall no evil befall you, neither shall any plague come near your dwelling.
Psalmi 91:11 Sillä hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelisivat sinua kaikilla teilläsi.
Psalm 91:11 For he shall give his angels charge over you, to keep you in all your ways.
Psalmi 91:12 He kantavat sinua käsillään, ettet jalkaasi kiveen loukkaa.
Psalm 91:12 They shall bear you up in their hands, lest you dash your foot against a stone.
Psalmi 91:13 Sinä astut leijonan ja kyyn päälle, tallaat nuoren leijonan ja lohikäärmeen jalkoihin.
Psalm 91:13 You shall tread on the lion and adder: the young lion and the dragon shall you trample under feet.
Psalmi 91:14 Koska hän on minuun rakastistunut, minä pelastan hänet; minä asetan hänet korkealle, koska hän tuntee minun nimeni.
Psalm 91:14 Because he has set his love on me, therefore will I deliver him: I will set him on high, because he has known my name.
Psalmi 91:15 Hän huutaa minua avukseni, ja minä vastaan hänelle: minä olen hänen kanssaan hädässä, minä pelastan hänet ja saatan hänet kunniaan.
Psalm 91:15 He shall call on me, and I will answer him: I will be with him in trouble; I will deliver him, and honor him.
Psalmi 91:16 Minä tyydytän hänet pitkällä iällä ja näytän hänelle pelastukseni.
Psalm 91:16 With long life will I satisfy him, and show him my salvation.
Psalmi 92:1 Hyvä on kiittää Herraa ja veisata ylistystä sinun nimellesi, oi Korkein:
Psalm 92:1 IT IS A GOOD THING TO GIVE THANKS UNTO THE LORD, AND TO SING PRAISES UNTO THY NAME, O MOST HIGH:
Psalmi 92:2 Osoittaaksesi aamulla sinun rakkaudellisen hyvyytesi ja yöllä uskollisuutesi,
Psalm 92:2 To show forth your loving kindness in the morning, and your faithfulness every night,
Psalmi 92:3 kymmenkielisellä soittimella ja psaltterilla, harpulla juhlallisella äänellä.
Psalm 92:3 On an instrument of ten strings, and on the psaltery; on the harp with a solemn sound.
Psalmi 92:4 Sillä sinä, Herra, olet ilahduttanut minua töilläsi: sinun kättesi töiden ansiosta minä saan olla ylpeä.
Psalm 92:4 For you, LORD, have made me glad through your work: I will triumph in the works of your hands.
Psalmi 92:5 Herra, kuinka suuret ovat sinun tekosi! Ja sinun ajatuksesi ovat hyvin syvät.
Psalm 92:5 O LORD, how great are your works! and your thoughts are very deep.
Psalmi 92:6 Eläinmies ei tiedä, eikä tyhmä ymmärrä tätä.
Psalm 92:6 A brutish man knows not; neither does a fool understand this.
Psalmi 92:7 Kun jumalattomat vihertävät kuin ruoho ja kaikki väärintekijät kukoistavat, silloin heidät tuhotaan ikuisiksi ajoiksi.
Psalm 92:7 When the wicked spring as the grass, and when all the workers of iniquity do flourish; it is that they shall be destroyed for ever:
Psalmi 92:8 Mutta sinä, Herra, olet Korkein iankaikkisesti.
Psalm 92:8 But you, LORD, are most high for ever more.
Psalmi 92:9 Sillä katso, sinun vihollisesi, oi Herra, sillä katso, sinun vihollisesi hukkuvat; kaikki vääryydentekijät hajaantuvat.
Psalm 92:9 For, see, your enemies, O LORD, for, see, your enemies shall perish; all the workers of iniquity shall be scattered.
Psalmi 92:10 Mutta minun sarveni sinä korotat kuin yksisarvisen sarven: minut voidellaan tuoreella öljyllä.
Psalm 92:10 But my horn shall you exalt like the horn of an unicorn: I shall be anointed with fresh oil.
Psalmi 92:11 Silmäni saavat nähdä himoitsevani vihollisiani, ja korvani kuulevat himoitsevani jumalattomia, jotka nousevat minua vastaan.
Psalm 92:11 My eye also shall see my desire on my enemies, and my ears shall hear my desire of the wicked that rise up against me.
Psalmi 92:12 Vanhurskas kukoistaa kuin palmu, hän kasvaa kuin setri Libanonilla.
Psalm 92:12 The righteous shall flourish like the palm tree: he shall grow like a cedar in Lebanon.
Psalmi 92:13 Herran temppeliin istutetut kukoistavat meidän Jumalamme esipihoilla.
Psalm 92:13 Those that be planted in the house of the LORD shall flourish in the courts of our God.
Psalmi 92:14 Vielä vanhoinakin he kantavat hedelmää, he ovat meheviä ja kukoistavat;
Psalm 92:14 They shall still bring forth fruit in old age; they shall be fat and flourishing;
Psalmi 92:15 Osoittaakseen, että Herra on oikeamielinen, hän on minun kallioni, eikä hänessä ole vääryyttä.
Psalm 92:15 To show that the LORD is upright: he is my rock, and there is no unrighteousness in him.
Psalmi 93:1 Herra hallitsee, hän on puettu majesteettiuteen; Herra on puettu voimaan, jolla hän on itsensä vyöttänyt. Maailma on luja, eikä se horju.
Psalm 93:1 The LORD reigns, he is clothed with majesty; the LORD is clothed with strength, with which he has girded himself: the world also is established, that it cannot be moved.
Psalmi 93:2 Sinun valtaistuimesi on ollut muinaisista ajoista lähtien, sinä olet ollut iankaikkisesta asti.
Psalm 93:2 Your throne is established of old: you are from everlasting.
Psalmi 93:3 Herra, virrat ovat nousseet, virrat ovat korottaneet äänensä, virrat ovat nostaneet aaltonsa.
Psalm 93:3 The floods have lifted up, O LORD, the floods have lifted up their voice; the floods lift up their waves.
Psalmi 93:4 Korkeuksissa oleva Herra on mahtavampi kuin paljojen vesien pauhu, niin, suurempi kuin meren mahtavat aallot.
Psalm 93:4 The LORD on high is mightier than the noise of many waters, yes, than the mighty waves of the sea.
Psalmi 93:5 Sinun todistuksesi ovat aivan varmat: pyhyydestä tulee sinun huoneesi, Herra, ikuisesti.
Psalm 93:5 Your testimonies are very sure: holiness becomes your house, O LORD, for ever.
Psalmi 94:1 Herra Jumala, jonka on kosto; oi Jumala, jonka on kosto, näytä itsesi.
Psalm 94:1 O Lord God, to whom vengeance belongs; O God, to whom vengeance belongs, show yourself.
Psalmi 94:2 Ylpeä, maan tuomari, nosta itsesi, maksa ylpeille palkka.
Psalm 94:2 Lift up yourself, you judge of the earth: render a reward to the proud.
Psalmi 94:3 Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
Psalm 94:3 LORD, how long shall the wicked, how long shall the wicked triumph?
Psalmi 94:4 Kuinka kauan he saavat puhua ja puhua kovia asioita ja kaikki väärintekijät kerskua?
Psalm 94:4 How long shall they utter and speak hard things? and all the workers of iniquity boast themselves?
Psalmi 94:5 Herra, he murskaavat sinun kansasi ja sortavat sinun perintöäsi.
Psalm 94:5 They break in pieces your people, O LORD, and afflict your heritage.
Psalmi 94:6 He tappavat lesket ja muukalaiset ja murhaavat orvot.
Psalm 94:6 They slay the widow and the stranger, and murder the fatherless.
Psalmi 94:7 Silti he sanovat: Ei Herra sitä näe, eikä Jaakobin Jumala sitä huomaa.
Psalm 94:7 Yet they say, The LORD shall not see, neither shall the God of Jacob regard it.
Psalmi 94:8 Ymmärtäkää tämä, te kansan järjettömät, ja te tyhmät, milloin te viisastutte?
Psalm 94:8 Understand, you brutish among the people: and you fools, when will you be wise?
Psalmi 94:9 Eikö korvan istuttanut kuule, eikö silmän muovannut näe?
Psalm 94:9 He that planted the ear, shall he not hear? he that formed the eye, shall he not see?
Psalmi 94:10 Eikö pakanoita kurittava ojentaisi, ja joka opettaa ihmiselle tietoa, tietäisi?
Psalm 94:10 He that chastises the heathen, shall not he correct? he that teaches man knowledge, shall not he know?
Psalmi 94:11 Herra tietää ihmisen ajatukset, että ne ovat turhuutta.
Psalm 94:11 The LORD knows the thoughts of man, that they are vanity.
Psalmi 94:12 Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja opetat hänelle lakiasi;
Psalm 94:12 Blessed is the man whom you chasten, O LORD, and teach him out of your law;
Psalmi 94:13 Että sinä antaisit hänelle levon ahdingon päivinä, kunnes jumalattomille kuoppa kaivetaan.
Psalm 94:13 That you may give him rest from the days of adversity, until the pit be dig for the wicked.
Psalmi 94:14 Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa.
Psalm 94:14 For the LORD will not cast off his people, neither will he forsake his inheritance.
Psalmi 94:15 Mutta oikeus palaa vanhurskauteen, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.
Psalm 94:15 But judgment shall return to righteousness: and all the upright in heart shall follow it.
Psalmi 94:16 Kuka nousee minun puolelleni pahantekijöitä vastaan, tai kuka puolustaa minua väärintekijöitä vastaan?
Psalm 94:16 Who will rise up for me against the evildoers? or who will stand up for me against the workers of iniquity?
Psalmi 94:17 Ellei Herra olisi ollut minun apunani, sieluni olisi melkein vaipunut hiljaisuuteen.
Psalm 94:17 Unless the LORD had been my help, my soul had almost dwelled in silence.
Psalmi 94:18 Kun sanoin: Minun jalkani horjuu, sinun armosi, Herra, tuki minua.
Psalm 94:18 When I said, My foot slips; your mercy, O LORD, held me up.
Psalmi 94:19 Ajatusteni paljoudessa sinun lohtusi ilahduttaa sieluani.
Psalm 94:19 In the multitude of my thoughts within me your comforts delight my soul.
Psalmi 94:20 Voiko sinun kanssasi olla yhteydessä vääryyden valtaistuin, joka lain kautta pahuutta laatii?
Psalm 94:20 Shall the throne of iniquity have fellowship with you, which frames mischief by a law?
Psalmi 94:21 He kokoontuvat vanhurskaan sielua vastaan ja tuomitsevat viattoman veren.
Psalm 94:21 They gather themselves together against the soul of the righteous, and condemn the innocent blood.
Psalmi 94:22 Mutta Herra on minun linnani, ja Jumalani on minun turvani kallio.
Psalm 94:22 But the LORD is my defense; and my God is the rock of my refuge.
Psalmi 94:23 Ja hän tuo heidän päälleen heidän oman pahat tekonsa ja hävittää heidät heidän omassa pahuudessaan; Herra, meidän Jumalamme, hävittää heidät.
Psalm 94:23 And he shall bring on them their own iniquity, and shall cut them off in their own wickedness; yes, the LORD our God shall cut them off.
Psalmi 95:1 Tulkaa, veisatkaamme Herralle, kohottakaamme riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.
Psalm 95:1 O come, let us sing to the LORD: let us make a joyful noise to the rock of our salvation.
Psalmi 95:2 Tulkaamme hänen kasvojensa eteen kiittäen, riemuitsekaamme hänelle psalmeilla.
Psalm 95:2 Let us come before his presence with thanksgiving, and make a joyful noise to him with psalms.
Psalmi 95:3 Sillä Herra on suuri Jumala ja suuri kuningas kaikkien jumalten yläpuolella.
Psalm 95:3 For the LORD is a great God, and a great King above all gods.
Psalmi 95:4 Hänen kädessään ovat maan syvyydet, hänen ovat myös kukkuloiden lujuudet.
Psalm 95:4 In his hand are the deep places of the earth: the strength of the hills is his also.
Psalmi 95:5 Meri on hänen, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat muovanneet kuivan maan.
Psalm 95:5 The sea is his, and he made it: and his hands formed the dry land.
Psalmi 95:6 Tulkaa, kumartakaamme ja kumartukaamme, polvistukaamme Herran, meidän tekijämme, eteen.
Psalm 95:6 O come, let us worship and bow down: let us kneel before the LORD our maker.
Psalmi 95:7 Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme hänen laitumensa kansa, hänen kätensä lammas. Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä,
Psalm 95:7 For he is our God; and we are the people of his pasture, and the sheep of his hand. To day if you will hear his voice,
Psalmi 95:8 Älkää paaduttako sydämiänne, niin kuin teitte katkeruuden hetkellä ja kiusauksen päivänä erämaassa,
Psalm 95:8 Harden not your heart, as in the provocation, and as in the day of temptation in the wilderness:
Psalmi 95:9 Kun teidän isänne kiusasivat minua, koettelivat minua ja näkivät minun tekoni.
Psalm 95:9 When your fathers tempted me, proved me, and saw my work.
Psalmi 95:10 Neljäkymmentä vuotta minä olin vihainen tämän sukupolven päälle ja sanoin: He ovat kansa, joka eksyy sydämessään, eivätkä he ole oppineet tuntemaan minun teitäni.
Psalm 95:10 Forty years long was I grieved with this generation, and said, It is a people that do err in their heart, and they have not known my ways:
Psalmi 95:11 joille minä vihassani vannoin, etteivät he pääse minun lepooni.
Psalm 95:11 To whom I swore in my wrath that they should not enter into my rest.
Psalmi 96:1 Veisatkaa Herralle uusi laulu: veisatkaa Herralle, kaikki maa.
Psalm 96:1 O sing to the LORD a new song: sing to the LORD, all the earth.
Psalmi 96:2 Veisatkaa Herralle, ylistäkää hänen nimeään, kertokaa hänen pelastustaan päivästä päivään.
Psalm 96:2 Sing to the LORD, bless his name; show forth his salvation from day to day.
Psalmi 96:3 Julistakaa hänen kunniaansa pakanakansojen keskuudessa, hänen ihmetekojaan kaikkien kansojen keskuudessa.
Psalm 96:3 Declare his glory among the heathen, his wonders among all people.
Psalmi 96:4 Sillä Herra on suuri ja suuresti ylistettävä, hän on pelättävämpi kuin kaikki jumalat.
Psalm 96:4 For the LORD is great, and greatly to be praised: he is to be feared above all gods.
Psalmi 96:5 Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat.
Psalm 96:5 For all the gods of the nations are idols: but the LORD made the heavens.
Psalmi 96:6 Kunnia ja majesteettius ovat hänen edessään, voima ja kauneus hänen pyhäkössään.
Psalm 96:6 Honor and majesty are before him: strength and beauty are in his sanctuary.
Psalmi 96:7 Antakaa Herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja voima.
Psalm 96:7 Give to the LORD, O you kindreds of the people, give to the LORD glory and strength.
Psalmi 96:8 Antakaa Herralle hänen nimelleen kuuluva kunnia, tuokaa uhrilahjat, tulkaa hänen esipihoihinsa.
Psalm 96:8 Give to the LORD the glory due to his name: bring an offering, and come into his courts.
Psalmi 96:9 Palvelkaa Herraa pyhyydessä kauneudessa, peljätkää häntä, kaikki maa.
Psalm 96:9 O worship the LORD in the beauty of holiness: fear before him, all the earth.
Psalmi 96:10 Sanokaa pakanakansojen keskuudessa: Herra on kuningas! Maailma on pysyvä, eikä se horju. Hän tuomitsee kansat vanhurskaasti.
Psalm 96:10 Say among the heathen that the LORD reigns: the world also shall be established that it shall not be moved: he shall judge the people righteously.
Psalmi 96:11 Iloitkoot taivaat ja riemuitkoon maa, pauhahtakoon meri ja kaikki, mitä siinä on.
Psalm 96:11 Let the heavens rejoice, and let the earth be glad; let the sea roar, and the fullness thereof.
Psalmi 96:12 Iloitkoon pelto ja kaikki, mitä sillä on, silloin kaikki metsän puut riemuitkoot.
Psalm 96:12 Let the field be joyful, and all that is therein: then shall all the trees of the wood rejoice
Psalmi 96:13 Herran edessä, sillä hän tulee, sillä hän tulee tuomitsemaan maata. Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaudessa ja kansat totuudessaan.
Psalm 96:13 Before the LORD: for he comes, for he comes to judge the earth: he shall judge the world with righteousness, and the people with his truth.
Psalmi 97:1 Herra on kuningas; iloitkoon maa, riemuitkoot siitä saarten paljous.
Psalm 97:1 The LORD reigns; let the earth rejoice; let the multitude of isles be glad thereof.
Psalmi 97:2 Pilvet ja pimeys ympäröivät häntä, vanhurskaus ja oikeus ovat hänen valtaistuimensa perusta.
Psalm 97:2 Clouds and darkness are round about him: righteousness and judgment are the habitation of his throne.
Psalmi 97:3 Tuli käy hänen edellään ja polttaa hänen vihollisensa ympärillä.
Psalm 97:3 A fire goes before him, and burns up his enemies round about.
Psalmi 97:4 Hänen salamansa valaisi maailman: maa näki ja vapisi.
Psalm 97:4 His lightning enlightened the world: the earth saw, and trembled.
Psalmi 97:5 Kukkulat sulivat kuin vaha Herran edessä, koko maan Herran edessä.
Psalm 97:5 The hills melted like wax at the presence of the LORD, at the presence of the Lord of the whole earth.
Psalmi 97:6 Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kirkkautensa.
Psalm 97:6 The heavens declare his righteousness, and all the people see his glory.
Psalmi 97:7 Häpeään joutuvat kaikki, jotka palvelevat epäjumalia, jotka kerskuvat epäjumalista: kumartakaa häntä, kaikki te jumalat.
Psalm 97:7 Confounded be all they that serve graven images, that boast themselves of idols: worship him, all you gods.
Psalmi 97:8 Siion kuuli sen ja iloitsi, ja Juudan tyttäret riemuitsivat sinun tuomioistasi, Herra.
Psalm 97:8 Zion heard, and was glad; and the daughters of Judah rejoiced because of your judgments, O LORD.
Psalmi 97:9 Sillä sinä, Herra, olet korkealla kaiken maan yllä, sinä olet ylen korkea kaikkia jumalia korkeammalle.
Psalm 97:9 For you, LORD, are high above all the earth: you are exalted far above all gods.
Psalmi 97:10 Te, jotka rakastatte Herraa, vihatkaa pahaa; hän varjelee pyhiensä sielut, hän pelastaa heidät jumalattomien kädestä.
Psalm 97:10 You that love the LORD, hate evil: he preserves the souls of his saints; he delivers them out of the hand of the wicked.
Psalmi 97:11 Vanhurskaille kylvetään valo ja oikeamielisille ilo.
Psalm 97:11 Light is sown for the righteous, and gladness for the upright in heart.
Psalmi 97:12 Iloitkaa Herrassa, te vanhurskaat, ja kiittäkää hänen pyhyyttään muistellessanne.
Psalm 97:12 Rejoice in the LORD, you righteous; and give thanks at the remembrance of his holiness.
Psalmi 98:1 Veisatkaa Herralle uusi virsi, sillä hän on tehnyt ihmeitä: hänen oikea kätensä ja pyhä käsivartensa ovat tuoneet hänelle voiton.
Psalm 98:1 O sing to the LORD a new song; for he has done marvelous things: his right hand, and his holy arm, has gotten him the victory.
Psalmi 98:2 Herra on tehnyt pelastuksensa tiettäväksi, vanhurskautensa hän on osoittanut pakanakansojen silmien edessä.
Psalm 98:2 The LORD has made known his salvation: his righteousness has he openly showed in the sight of the heathen.
Psalmi 98:3 Hän on muistanut armonsa ja totuutensa Israelin heimoa kohtaan; kaikki maan ääret ovat nähneet meidän Jumalamme pelastuksen.
Psalm 98:3 He has remembered his mercy and his truth toward the house of Israel: all the ends of the earth have seen the salvation of our God.
Psalmi 98:4 Riemuitkaa Herralle, kaikki maa! Kohottakaa kova huuto, riemuitkaa ja veisatkaa kiitosta.
Psalm 98:4 Make a joyful noise to the LORD, all the earth: make a loud noise, and rejoice, and sing praise.
Psalmi 98:5 Veisatkaa Herralle harppujen säestyksellä, laulakaa harppujen säestyksellä, veisatkaa psalmin äänillä.
Psalm 98:5 Sing to the LORD with the harp; with the harp, and the voice of a psalm.
Psalmi 98:6 Torvien ja pasuunan soidessa, kohottakaa riemukas ääni Herran, kuninkaan, edessä.
Psalm 98:6 With trumpets and sound of cornet make a joyful noise before the LORD, the King.
Psalmi 98:7 Pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat.
Psalm 98:7 Let the sea roar, and the fullness thereof; the world, and they that dwell therein.
Psalmi 98:8 Taputtakoot virrat käsiään, riemuitkoot kukkulat yhdessä.
Psalm 98:8 Let the floods clap their hands: let the hills be joyful together
Psalmi 98:9 Herran edessä, sillä hän tulee tuomitsemaan maata; hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaudessa ja kansat oikeudenmukaisesti.
Psalm 98:9 Before the LORD; for he comes to judge the earth: with righteousness shall he judge the world, and the people with equity.
Psalmi 99:1 Herra hallitsee; vapiskoot kansat; hän istuu kerubien keskellä; järkkyköön maa.
Psalm 99:1 The LORD reigns; let the people tremble: he sits between the cherubim; let the earth be moved.
Psalmi 99:2 Herra on suuri Siionissa, hän on korkea kaikkien kansojen yläpuolella.
Psalm 99:2 The LORD is great in Zion; and he is high above all the people.
Psalmi 99:3 Ylistäkööt he sinun suurta ja pelättävää nimeäsi, sillä se on pyhä.
Psalm 99:3 Let them praise your great and terrible name; for it is holy.
Psalmi 99:4 Kuninkaan voima rakastaa oikeutta; sinä saat oikeuden voimaan, sinä toteutat oikeuden ja vanhurskauden Jaakobissa.
Psalm 99:4 The king’s strength also loves judgment; you do establish equity, you execute judgment and righteousness in Jacob.
Psalmi 99:5 Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, ja kumartakaa hänen jalkojensa juureen, sillä hän on pyhä.
Psalm 99:5 Exalt you the LORD our God, and worship at his footstool; for he is holy.
Psalmi 99:6 Mooses ja Aaron hänen pappiensa joukossa ja Samuel niiden joukossa, jotka huusivat avuksi hänen nimeään; he huusivat avuksi Herraa, ja hän vastasi heille.
Psalm 99:6 Moses and Aaron among his priests, and Samuel among them that call on his name; they called on the LORD, and he answered them.
Psalmi 99:7 Hän puhui heille pilvipatsaassa; he noudattivat hänen todistuksiaan ja hänen heille antamaansa säädöstä.
Psalm 99:7 He spoke to them in the cloudy pillar: they kept his testimonies, and the ordinance that he gave them.
Psalmi 99:8 Sinä vastasit heille, Herra, meidän Jumalamme. Sinä olit Jumala, joka annoit heille anteeksi, vaikka kostit heidän tekonsa.
Psalm 99:8 You answered them, O LORD our God: you were a God that forgave them, though you took vengeance of their inventions.
Psalmi 99:9 Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, ja kumartakaa hänen pyhällä vuorellaan; sillä Herra, meidän Jumalamme, on pyhä.
Psalm 99:9 Exalt the LORD our God, and worship at his holy hill; for the LORD our God is holy.
Psalmi 100:1 Riemuitsekaa Herralle, kaikki te maat.
Psalm 100:1 Make a joyful noise to the LORD, all you lands.
Psalmi 100:2 Palvelkaa Herraa iloiten, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemuiten.
Psalm 100:2 Serve the LORD with gladness: come before his presence with singing.
Psalmi 100:3 Tiedä, että Herra on Jumala, hän on meidät tehnyt, emmekä me itse; me olemme hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Psalm 100:3 Know you that the LORD he is God: it is he that has made us, and not we ourselves; we are his people, and the sheep of his pasture.
Psalmi 100:4 Käykää hänen porteistaan kiittäen, hänen esipihoihinsa ylistystä veisaten. Kiittäkää häntä ja ylistäkää hänen nimeään.
Psalm 100:4 Enter into his gates with thanksgiving, and into his courts with praise: be thankful to him, and bless his name.
Psalmi 100:5 Sillä Herra on hyvä, hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen totuutensa pysyy polvesta polveen.
Psalm 100:5 For the LORD is good; his mercy is everlasting; and his truth endures to all generations.
Psalmi 101:1 Minä veisaan armosta ja oikeudesta: sinulle, Herra, minä veisaan.
Psalm 101:1 I will sing of mercy and judgment: to you, O LORD, will I sing.
Psalmi 101:2 Minä olen viisaasti ja täydellisesti käyttäytynyt. Oi, milloin tulet luokseni? Minä vaellan talossani täydellisellä sydämellä.
Psalm 101:2 I will behave myself wisely in a perfect way. O when will you come to me? I will walk within my house with a perfect heart.
Psalmi 101:3 En aseta silmieni eteen mitään pahaa, vihaan luopuvien tekoja, ne eivät minuun tartu.
Psalm 101:3 I will set no wicked thing before my eyes: I hate the work of them that turn aside; it shall not stick to me.
Psalmi 101:4 Petollinen sydän poistukoon minusta: en tunne jumalatonta ihmistä.
Psalm 101:4 A fraudulent heart shall depart from me: I will not know a wicked person.
Psalmi 101:5 Joka salaa panettelee lähimmäistään, sen minä hävitän; ylpeää ja ylpeää sydäntä en siedä.
Psalm 101:5 Whoever privately slanders his neighbor, him will I cut off: him that has an high look and a proud heart will not I suffer.
Psalmi 101:6 Minun silmäni ovat maan uskollisten puoleen, että he asuisivat minun luonani; joka nuhteetonta tietä vaeltaa, se palvelee minua.
Psalm 101:6 My eyes shall be on the faithful of the land, that they may dwell with me: he that walks in a perfect way, he shall serve me.
Psalmi 101:7 Joka petosta harjoittaa, älköön asuko minun talossani; ja joka valheita puhuu, älköön viipykö minun silmieni edessä.
Psalm 101:7 He that works deceit shall not dwell within my house: he that tells lies shall not tarry in my sight.
Psalmi 101:8 Minä tuhoan pian kaikki maan jumalattomat, hävitän kaikki jumalattomat Herran kaupungista.
Psalm 101:8 I will early destroy all the wicked of the land; that I may cut off all wicked doers from the city of the LORD.
Psalmi 102:1 Kuule rukoukseni, Herra, ja anna huutoni tulla sinun luoksesi.
Psalm 102:1 Hear my prayer, O LORD, and let my cry come to you.
Psalmi 102:2 Älä kätke minulta kasvojasi ahdingon päivänä, kallista korvasi minulle. Kun huudan, vastaa minulle nopeasti.
Psalm 102:2 Hide not your face from me in the day when I am in trouble; incline your ear to me: in the day when I call answer me speedily.
Psalmi 102:3 Sillä minun päiväni kuluvat kuin savu, ja minun luuni hehkuvat kuin tulisija.
Psalm 102:3 For my days are consumed like smoke, and my bones are burned as an hearth.
Psalmi 102:4 Sydämeni on murtunut ja kuihtunut kuin ruoho, niin että unohdan syödä leipääni.
Psalm 102:4 My heart is smitten, and withered like grass; so that I forget to eat my bread.
Psalmi 102:5 Voihkailuni äänen tähden luuni tarttuvat ihooni.
Psalm 102:5 By reason of the voice of my groaning my bones stick to my skin.
Psalmi 102:6 Olen kuin erämaan pelikaani, olen kuin aavikon pöllö.
Psalm 102:6 I am like a pelican of the wilderness: I am like an owl of the desert.
Psalmi 102:7 Minä katselen ja olen kuin yksinäinen varpunen katolla.
Psalm 102:7 I watch, and am as a sparrow alone on the house top.
Psalmi 102:8 Viholliseni häpäisevät minua kaiken päivää, ja ne, jotka minua vastaan raivoavat, vannovat minua vastaan.
Psalm 102:8 My enemies reproach me all the day; and they that are mad against me are sworn against me.
Psalmi 102:9 Sillä minä olen syönyt tuhkaa kuin leipää ja sekoittanut juomani itkuun.
Psalm 102:9 For I have eaten ashes like bread, and mingled my drink with weeping.
Psalmi 102:10 Sinun vihasi ja vihasi tähden, sillä sinä olet minut nostanut ja syössyt alas.
Psalm 102:10 Because of your indignation and your wrath: for you have lifted me up, and cast me down.
Psalmi 102:11 Päiväni ovat kuin laskeva varjo, ja minä olen kuihtunut kuin ruoho.
Psalm 102:11 My days are like a shadow that declines; and I am withered like grass.
Psalmi 102:12 Mutta sinä, Herra, pysyt ikuisesti, ja sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
Psalm 102:12 But you, O LORD, shall endure for ever; and your remembrance to all generations.
Psalmi 102:13 Sinä nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tullut osoittaa sille suosiota, määräaika.
Psalm 102:13 You shall arise, and have mercy on Zion: for the time to favor her, yes, the set time, is come.
Psalmi 102:14 Sillä sinun palvelijasi iloitsevat sen kivistä ja pitävät sen tomusta.
Psalm 102:14 For your servants take pleasure in her stones, and favor the dust thereof.
Psalmi 102:15 Niin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi.
Psalm 102:15 So the heathen shall fear the name of the LORD, and all the kings of the earth your glory.
Psalmi 102:16 Kun Herra rakentaa Siionin, hän ilmestyy kirkkaudessaan.
Psalm 102:16 When the LORD shall build up Zion, he shall appear in his glory.
Psalmi 102:17 Hän ottaa huomioon köyhien rukouksen eikä halveksi heidän rukoustaan.
Psalm 102:17 He will regard the prayer of the destitute, and not despise their prayer.
Psalmi 102:18 Tämä kirjoitetaan tuleville sukupolville, ja kansa, joka luodaan, ylistää Herraa.
Psalm 102:18 This shall be written for the generation to come: and the people which shall be created shall praise the LORD.
Psalmi 102:19 Sillä hän on katsonut alas pyhäkkönsä korkeudesta, taivaasta Herra on katsellut maata;
Psalm 102:19 For he has looked down from the height of his sanctuary; from heaven did the LORD behold the earth;
Psalmi 102:20 Kuulemaan vangin huokauksen; päästämään kuolemaan tuomitut;
Psalm 102:20 To hear the groaning of the prisoner; to loose those that are appointed to death;
Psalmi 102:21 Julistamaan Herran nimeä Siionissa ja hänen ylistystään Jerusalemissa,
Psalm 102:21 To declare the name of the LORD in Zion, and his praise in Jerusalem;
Psalmi 102:22 Kun kansat kokoontuvat yhteen ja valtakunnat palvelemaan Herraa.
Psalm 102:22 When the people are gathered together, and the kingdoms, to serve the LORD.
Psalmi 102:23 Hän heikensi voimani matkalla, hän lyhensi päiväni.
Psalm 102:23 He weakened my strength in the way; he shortened my days.
Psalmi 102:24 Minä sanoin: Jumalani, älä vie minua pois keskellä päiviäni; sinun vuotesi kestävät polvesta polveen.
Psalm 102:24 I said, O my God, take me not away in the middle of my days: your years are throughout all generations.
Psalmi 102:25 Sinä perustit maan muinoin, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoa.
Psalm 102:25 Of old have you laid the foundation of the earth: and the heavens are the work of your hands.
Psalmi 102:26 Ne katoavat, mutta sinä pysyt; ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä vaihdat ne kuin vaatteen, ja ne muuttuvat.
Psalm 102:26 They shall perish, but you shall endure: yes, all of them shall wax old like a garment; as a clothing shall you change them, and they shall be changed:
Psalmi 102:27 Mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu.
Psalm 102:27 But you are the same, and your years shall have no end.
Psalmi 102:28 Palvelijoidesi lapset pysyvät, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.
Psalm 102:28 The children of your servants shall continue, and their seed shall be established before you.
Psalmi 103:1 Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, kiitä hänen pyhää nimeään.
Psalm 103:1 Bless the LORD, O my soul: and all that is within me, bless his holy name.
Psalmi 103:2 Kiitä Herraa, sieluni, äläkä unohda kaikkia hänen hyviä tekojaan.
Psalm 103:2 Bless the LORD, O my soul, and forget not all his benefits:
Psalmi 103:3 Joka antaa anteeksi kaikki sinun pahat tekosi, joka parantaa kaikki sinun sairautesi;
Psalm 103:3 Who forgives all your iniquities; who heals all your diseases;
Psalmi 103:4 Joka lunastaa sinun henkesi tuhosta, joka kruunaa sinut armolla ja laupeudella;
Psalm 103:4 Who redeems your life from destruction; who crowns you with loving kindness and tender mercies;
Psalmi 103:5 Joka tyydyttää suusi hyvyydellä, niin että nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
Psalm 103:5 Who satisfies your mouth with good things; so that your youth is renewed like the eagle’s.
Psalmi 103:6 Herra toimittaa vanhurskauden ja oikeuden kaikille sorretuille.
Psalm 103:6 The LORD executes righteousness and judgment for all that are oppressed.
Psalmi 103:7 Hän teki tiensä Moosekselle, tekonsa israelilaisille.
Psalm 103:7 He made known his ways to Moses, his acts to the children of Israel.
Psalmi 103:8 Herra on armollinen ja laupias, pitkämielinen ja rikas armossaan.
Psalm 103:8 The LORD is merciful and gracious, slow to anger, and plenteous in mercy.
Psalmi 103:9 Hän ei aina nuhtele, eikä pidä vihaansa ikuisesti.
Psalm 103:9 He will not always chide: neither will he keep his anger for ever.
Psalmi 103:10 Hän ei ole tehnyt meille syntiemme mukaan, eikä kostanut meille pahat tekomme.
Psalm 103:10 He has not dealt with us after our sins; nor rewarded us according to our iniquities.
Psalmi 103:11 Sillä niin kuin taivas on korkealla maan yllä, niin suuri on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
Psalm 103:11 For as the heaven is high above the earth, so great is his mercy toward them that fear him.
Psalmi 103:12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
Psalm 103:12 As far as the east is from the west, so far has he removed our transgressions from us.
Psalmi 103:13 Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin Herra armahtaa niitä, jotka häntä pelkäävät.
Psalm 103:13 Like as a father pities his children, so the LORD pities them that fear him.
Psalmi 103:14 Sillä hän tietää, millaista tekoamme olemme, hän muistaa, että olemme tomua.
Psalm 103:14 For he knows our frame; he remembers that we are dust.
Psalmi 103:15 Ihmisen päivät ovat kuin ruoho, hän kukoistaa kuin kukka kedon lumoissa.
Psalm 103:15 As for man, his days are as grass: as a flower of the field, so he flourishes.
Psalmi 103:16 Sillä tuuli käy sen yli, ja se on poissa, eikä sen asuinsija sitä enää tunne.
Psalm 103:16 For the wind passes over it, and it is gone; and the place thereof shall know it no more.
Psalmi 103:17 Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lastenlapsille;
Psalm 103:17 But the mercy of the LORD is from everlasting to everlasting on them that fear him, and his righteousness to children’s children;
Psalmi 103:18 Niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä pitääkseen ne.
Psalm 103:18 To such as keep his covenant, and to those that remember his commandments to do them.
Psalmi 103:19 Herra on pystyttänyt valtaistuimensa taivaisiin, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkea.
Psalm 103:19 The LORD has prepared his throne in the heavens; and his kingdom rules over all.
Psalmi 103:20 Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te sankarit, jotka pidätte hänen käskynsä, kuullette hänen sanansa ääntä.
Psalm 103:20 Bless the LORD, you his angels, that excel in strength, that do his commandments, hearkening to the voice of his word.
Psalmi 103:21 Kiittäkää Herraa, kaikki te hänen joukonsa, te hänen palvelijansa, jotka teette hänen tahtonsa.
Psalm 103:21 Bless you the LORD, all you his hosts; you ministers of his, that do his pleasure.
Psalmi 103:22 Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä Herraa, minun sieluni.
Psalm 103:22 Bless the LORD, all his works in all places of his dominion: bless the LORD, O my soul.
Psalmi 104:1 Kiitä Herraa, minun sieluni. Herra, minun Jumalani, sinä olet hyvin suuri, puettuna kunniaan ja majesteettiuteen.
Psalm 104:1 Bless the LORD, O my soul. O LORD my God, you are very great; you are clothed with honor and majesty.
Psalmi 104:2 Joka verhoudut valolla kuin vaatteella, joka levität taivaat kuin verhon,
Psalm 104:2 Who cover yourself with light as with a garment: who stretch out the heavens like a curtain:
Psalmi 104:3 Joka on rakentanut kammioidensa kattopalkit vesiin, joka tekee pilvistä vaununsa, joka kulkee tuulen siivillä?
Psalm 104:3 Who lays the beams of his chambers in the waters: who makes the clouds his chariot: who walks on the wings of the wind:
Psalmi 104:4 Joka tekee enkelinsä hengiksi ja palvelijansa liekehtiviksi tuleksi:
Psalm 104:4 Who makes his angels spirits; his ministers a flaming fire:
Psalmi 104:5 Joka laski maan perustukset, ettei se ikuisesti horju.
Psalm 104:5 Who laid the foundations of the earth, that it should not be removed for ever.
Psalmi 104:6 Sinä peitit sen syvyydellä kuin vaatteella, vedet seisoivat vuorten yllä.
Psalm 104:6 You covered it with the deep as with a garment: the waters stood above the mountains.
Psalmi 104:7 Nuhteluasi he pakenivat, ukkosenjylinääsi he kiiruhtivat pois.
Psalm 104:7 At your rebuke they fled; at the voice of your thunder they hurried away.
Psalmi 104:8 He nousevat vuoria pitkin, he laskeutuvat laaksoja pitkin siihen paikkaan, jonka sinä olet heille perustanut.
Psalm 104:8 They go up by the mountains; they go down by the valleys to the place which you have founded for them.
Psalmi 104:9 Sinä olet asettanut rajan, jota he eivät ylitä, etteivät he enää palaa peittämään maata.
Psalm 104:9 You have set a bound that they may not pass over; that they turn not again to cover the earth.
Psalmi 104:10 Hän lähettää lähteet laaksoihin, jotka virtaavat kukkuloiden välissä.
Psalm 104:10 He sends the springs into the valleys, which run among the hills.
Psalmi 104:11 Ne juottavat kaikkia metsän eläimiä, villiaasit sammuttavat janonsa.
Psalm 104:11 They give drink to every beast of the field: the wild asses quench their thirst.
Psalmi 104:12 Niiden luona taivaan linnut asuvat, ne laulavat oksien keskellä.
Psalm 104:12 By them shall the fowls of the heaven have their habitation, which sing among the branches.
Psalmi 104:13 Hän kastelee kukkulat kammioistaan, maa kyllästyy sinun töidenne hedelmistä.
Psalm 104:13 He waters the hills from his chambers: the earth is satisfied with the fruit of your works.
Psalmi 104:14 Hän kasvattaa ruohon karjalle ja yrttejä ihmisen käyttöön, että hän tuottaisi maasta leivän;
Psalm 104:14 He causes the grass to grow for the cattle, and herb for the service of man: that he may bring forth food out of the earth;
Psalmi 104:15 Ja viiniä, joka ilahduttaa ihmisen sydämen, ja öljyä, joka kirkastaa hänen kasvonsa, ja leipää, joka vahvistaa ihmisen sydäntä.
Psalm 104:15 And wine that makes glad the heart of man, and oil to make his face to shine, and bread which strengthens man’s heart.
Psalmi 104:16 Herran puut ovat täynnä mahlaa, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut;
Psalm 104:16 The trees of the LORD are full of sap; the cedars of Lebanon, which he has planted;
Psalmi 104:17 Missä linnut pesivät: haikaran talot ovat kuusien alla.
Psalm 104:17 Where the birds make their nests: as for the stork, the fir trees are her house.
Psalmi 104:18 Korkeat kukkulat ovat villivuohien turvapaikka ja kalliot kaniinien.
Psalm 104:18 The high hills are a refuge for the wild goats; and the rocks for the conies.
Psalmi 104:19 Hän on säätänyt kuun määrätäkseen vuodenajat: aurinko tietää laskunsa.
Psalm 104:19 He appointed the moon for seasons: the sun knows his going down.
Psalmi 104:20 Sinä teet pimeyden, ja tulee yö; silloin kaikki metsän eläimet matelevat.
Psalm 104:20 You make darkness, and it is night: wherein all the beasts of the forest do creep forth.
Psalmi 104:21 Nuoret leijonat karjuvat saaliinsa perässä ja pyytävät ruokansa Jumalalta.
Psalm 104:21 The young lions roar after their prey, and seek their meat from God.
Psalmi 104:22 Aurinko nousee, ja he kokoontuvat yhteen ja laskevat heidät luoliinsa.
Psalm 104:22 The sun rises, they gather themselves together, and lay them down in their dens.
Psalmi 104:23 Ihminen menee töihinsä ja uurastaakseen iltaan asti.
Psalm 104:23 Man goes forth to his work and to his labor until the evening.
Psalmi 104:24 Herra, kuinka moninaiset ovat sinun tekosi! Viisaudessa olet ne kaikki tehnyt; maa on täynnä sinun rikkauksiasi.
Psalm 104:24 O LORD, how manifold are your works! in wisdom have you made them all: the earth is full of your riches.
Psalmi 104:25 Niin on tämä suuri ja avara meri, jossa matelee lukemattomia olentoja, sekä pieniä että suuria petoja.
Psalm 104:25 So is this great and wide sea, wherein are things creeping innumerable, both small and great beasts.
Psalmi 104:26 Tuolla laivat menevät: tuolla on Leviatan, jonka olet luonut leikkimään siinä.
Psalm 104:26 There go the ships: there is that leviathan, whom you have made to play therein.
Psalmi 104:27 Nämä kaikki odottavat sinua, jotta antaisit heille heidän ruokansa ajallaan.
Psalm 104:27 These wait all on you; that you may give them their meat in due season.
Psalmi 104:28 Sinä annat heille, he keräävät; sinä avaat kätesi, ja he tulevat ravituiksi hyvyydellä.
Psalm 104:28 That you give them they gather: you open your hand, they are filled with good.
Psalmi 104:29 Sinä peität kasvosi, niin he pelästyvät; sinä otat heidän henkensä pois, ja he kuolevat ja palajavat tomuunsa.
Psalm 104:29 You hide your face, they are troubled: you take away their breath, they die, and return to their dust.
Psalmi 104:30 Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan, ja sinä uudistat maan pinnan.
Psalm 104:30 You send forth your spirit, they are created: and you renew the face of the earth.
Psalmi 104:31 Herran kunnia pysyy ikuisesti: Herra iloitsee teoistaan.
Psalm 104:31 The glory of the LORD shall endure for ever: the LORD shall rejoice in his works.
Psalmi 104:32 Hän katsoo maahan, ja se vapisee, hän koskettaa kukkuloita, ja ne savuavat.
Psalm 104:32 He looks on the earth, and it trembles: he touches the hills, and they smoke.
Psalmi 104:33 Minä veisaan Herralle niin kauan kuin elän, veisaan kiitosta Jumalalleni niin kauan kuin olen.
Psalm 104:33 I will sing to the LORD as long as I live: I will sing praise to my God while I have my being.
Psalmi 104:34 Minun ajatteluni hänestä on suloinen; minä iloitsen Herrassa.
Psalm 104:34 My meditation of him shall be sweet: I will be glad in the LORD.
Psalmi 104:35 Hävittäkööt syntiset maan päältä, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Ylistä Herraa.
Psalm 104:35 Let the sinners be consumed out of the earth, and let the wicked be no more. Bless you the LORD, O my soul. Praise you the LORD.
Psalmi 105:1 Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, tehkää hänen tekonsa tunnetuiksi kansojen keskuudessa.
Psalm 105:1 O give thanks to the LORD; call on his name: make known his deeds among the people.
Psalmi 105:2 Laulakaa hänelle, veisaakaa hänelle psalmeja: kertokaa kaikista hänen ihmeellisistä teoistaan.
Psalm 105:2 Sing to him, sing psalms to him: talk you of all his wondrous works.
Psalmi 105:3 Kunnioittakaa hänen pyhää nimeään: iloitkoot niiden sydämet, jotka etsivät Herraa.
Psalm 105:3 Glory you in his holy name: let the heart of them rejoice that seek the LORD.
Psalmi 105:4 Etsikää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää hänen kasvojaan alati.
Psalm 105:4 Seek the LORD, and his strength: seek his face ever more.
Psalmi 105:5 Muistakaa hänen ihmetekojaan, jotka hän on tehnyt, hänen ihmetekojaan ja hänen suunsa tuomioita;
Psalm 105:5 Remember his marvelous works that he has done; his wonders, and the judgments of his mouth;
Psalmi 105:6 Oi te Abrahamin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin, hänen valittunsa, lapset.
Psalm 105:6 O you seed of Abraham his servant, you children of Jacob his chosen.
Psalmi 105:7 Hän on Herra, meidän Jumalamme; hänen tuomionsa ulottuvat kaikkeen maahan.
Psalm 105:7 He is the LORD our God: his judgments are in all the earth.
Psalmi 105:8 Hän on muistanut liittonsa ikuisesti, sanan, jonka hän sääti tuhansille polville.
Psalm 105:8 He has remembered his covenant for ever, the word which he commanded to a thousand generations.
Psalmi 105:9 Jonka liiton hän teki Abrahamin kanssa ja valansa Iisakille;
Psalm 105:9 Which covenant he made with Abraham, and his oath to Isaac;
Psalmi 105:10 Ja vahvisti sen Jaakobille laiksi ja Israelille iankaikkiseksi liitoksi,
Psalm 105:10 And confirmed the same to Jacob for a law, and to Israel for an everlasting covenant:
Psalmi 105:11 Sanoen: Sinulle minä annan Kanaanin maan, perintöosasi,
Psalm 105:11 Saying, To you will I give the land of Canaan, the lot of your inheritance:
Psalmi 105:12 Kun heitä oli lukumäärältään vain muutama mies; kyllä, hyvin harvat, ja vieraita siellä.
Psalm 105:12 When they were but a few men in number; yes, very few, and strangers in it.
Psalmi 105:13 Kun he kulkivat kansasta toiseen, valtakunnasta toiseen kansaan;
Psalm 105:13 When they went from one nation to another, from one kingdom to another people;
Psalmi 105:14 Hän ei sallinut kenenkään tehdä heille vääryyttä; kyllä, hän nuhteli kuninkaita heidän tähtensä;
Psalm 105:14 He suffered no man to do them wrong: yes, he reproved kings for their sakes;
Psalmi 105:15 Sanoen: Älkää koskeko minun voideltuihini älkääkä tehkö pahaa profeetoilleni.
Psalm 105:15 Saying, Touch not my anointed, and do my prophets no harm.
Psalmi 105:16 Lisäksi hän julisti nälänhädän maahan: hän mursi koko leipätuen.
Psalm 105:16 Moreover he called for a famine on the land: he broke the whole staff of bread.
Psalmi 105:17 Hän lähetti heidän edellään miehen, Joosefin, joka oli myyty orjaksi:
Psalm 105:17 He sent a man before them, even Joseph, who was sold for a servant:
Psalmi 105:18 Jonka jalkoja he kahlehtivat: hänet pantiin rautaan:
Psalm 105:18 Whose feet they hurt with fetters: he was laid in iron:
Psalmi 105:19 Siihen asti, kunnes hänen sanansa tuli: Herran sana koetteli häntä.
Psalm 105:19 Until the time that his word came: the word of the LORD tried him.
Psalmi 105:20 Kuningas lähetti ja päästi hänet irti; kansan hallitsija päästi hänet vapaaksi.
Psalm 105:20 The king sent and loosed him; even the ruler of the people, and let him go free.
Psalmi 105:21 Hän teki hänestä talonsa herran ja kaiken omaisuutensa hallitsijan,
Psalm 105:21 He made him lord of his house, and ruler of all his substance:
Psalmi 105:22 Sitomaan ruhtinaansa mielensä mukaan ja opettamaan senaattoreilleen viisautta.
Psalm 105:22 To bind his princes at his pleasure; and teach his senators wisdom.
Psalmi 105:23 Myös Israel tuli Egyptiin, ja Jaakob asui muukalaisena Hamin maassa.
Psalm 105:23 Israel also came into Egypt; and Jacob sojourned in the land of Ham.
Psalmi 105:24 Ja hän lisäsi kansansa suuresti ja teki heistä vihollisiaan väkevämpiä.
Psalm 105:24 And he increased his people greatly; and made them stronger than their enemies.
Psalmi 105:25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, kohtelemaan hänen palvelijoitaan viekkaasti.
Psalm 105:25 He turned their heart to hate his people, to deal subtly with his servants.
Psalmi 105:26 Hän lähetti palvelijansa Mooseksen ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
Psalm 105:26 He sent Moses his servant; and Aaron whom he had chosen.
Psalmi 105:27 He tekivät hänen tunnustekojaan heidän keskellään ja ihmeitään Haamin maassa.
Psalm 105:27 They showed his signs among them, and wonders in the land of Ham.
Psalmi 105:28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi sen, eivätkä he kapinoineet hänen sanaansa vastaan.
Psalm 105:28 He sent darkness, and made it dark; and they rebelled not against his word.
Psalmi 105:29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja tappoi heidän kalansa.
Psalm 105:29 He turned their waters into blood, and slew their fish.
Psalmi 105:30 Heidän maansa tuotti runsaasti sammakoita, heidän kuninkaidensa kammioissa.
Psalm 105:30 Their land brought forth frogs in abundance, in the chambers of their kings.
Psalmi 105:31 Hän puhui, ja kaikkialla niiden rannikoilla oli monenlaisia kärpäsiä ja täitä.
Psalm 105:31 He spoke, and there came divers sorts of flies, and lice in all their coasts.
Psalmi 105:32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan ja tulen liekkejä heidän maahansa.
Psalm 105:32 He gave them hail for rain, and flaming fire in their land.
Psalmi 105:33 Hän löi heidän viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa ja murskasi heidän raajojensa puut.
Psalm 105:33 He smote their vines also and their fig trees; and broke the trees of their coasts.
Psalmi 105:34 Hän käski, ja heinäsirkat tulivat ja toukat, ja niitä oli lukematon määrä,
Psalm 105:34 He spoke, and the locusts came, and caterpillars, and that without number,
Psalmi 105:35 Ja söi kaikki heidän maansa kasvit ja ahmi heidän peltonsa hedelmät.
Psalm 105:35 And did eat up all the herbs in their land, and devoured the fruit of their ground.
Psalmi 105:36 Hän surmasi myös kaikki heidän maansa esikoiset, kaiken heidän sotavoimansa päämiehet.
Psalm 105:36 He smote also all the firstborn in their land, the chief of all their strength.
Psalmi 105:37 Hän vei heidät ulos hopean ja kullan kanssa, eikä heidän sukukunnissaan ollut yhtäkään heikkoa.
Psalm 105:37 He brought them forth also with silver and gold: and there was not one feeble person among their tribes.
Psalmi 105:38 Egypti iloitsi heidän lähdöstään, sillä pelko heitä kohtaan lankesi sen päälle.
Psalm 105:38 Egypt was glad when they departed: for the fear of them fell on them.
Psalmi 105:39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen valaisemaan yötä.
Psalm 105:39 He spread a cloud for a covering; and fire to give light in the night.
Psalmi 105:40 Ihmiset pyysivät, ja hän toi viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä.
Psalm 105:40 The people asked, and he brought quails, and satisfied them with the bread of heaven.
Psalmi 105:41 Hän avasi kallion, ja vedet virtasivat ulos, ne virtasivat kuivissa paikoissa kuin virta.
Psalm 105:41 He opened the rock, and the waters gushed out; they ran in the dry places like a river.
Psalmi 105:42 Sillä hän muisti pyhän lupauksensa ja palvelijansa Abrahamin.
Psalm 105:42 For he remembered his holy promise, and Abraham his servant.
Psalmi 105:43 Ja hän vei kansansa ulos ilolla ja valittunsa riemulla.
Psalm 105:43 And he brought forth his people with joy, and his chosen with gladness:
Psalmi 105:44 Ja antoi heille pakanain maat, ja he perivät kansojen vaivannäön;
Psalm 105:44 And gave them the lands of the heathen: and they inherited the labor of the people;
Psalmi 105:45 Että he pitäisivät hänen säädöksensä ja pitäisivät hänen lakinsa. Kiitetty olkoon Herra.
Psalm 105:45 That they might observe his statutes, and keep his laws. Praise you the LORD.
Psalmi 106:1 Ylistäkää Herraa. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 106:1 Praise you the LORD. O give thanks to the LORD; for he is good: for his mercy endures for ever.
Psalmi 106:2 Kuka voi kertoa Herran suuret teot, kuka voi julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
Psalm 106:2 Who can utter the mighty acts of the LORD? who can show forth all his praise?
Psalmi 106:3 Autuaita ne, jotka pitävät oikeuden, ja ne, jotka aina tekevät vanhurskautta.
Psalm 106:3 Blessed are they that keep judgment, and he that does righteousness at all times.
Psalmi 106:4 Muista minua, Herra, siinä suosiossa, jota osoitit kansallesi. Oi, etsi minulle pelastustasi.
Psalm 106:4 Remember me, O LORD, with the favor that you bore to your people: O visit me with your salvation;
Psalmi 106:5 Jotta näkisin valittujesi menestyvän, iloitsisin kansasi ilosta, ylpeilisin perintösi kanssa.
Psalm 106:5 That I may see the good of your chosen, that I may rejoice in the gladness of your nation, that I may glory with your inheritance.
Psalmi 106:6 Me olemme tehneet syntiä isiemme kanssa, olemme tehneet vääryyttä, olemme olleet jumalattomat.
Psalm 106:6 We have sinned with our fathers, we have committed iniquity, we have done wickedly.
Psalmi 106:7 Isämme eivät ymmärtäneet sinun ihmetekojasi Egyptissä, eivätkä muistaneet sinun suurta armoasi, vaan he vihoittivat hänet merellä, Kaislamerellä.
Psalm 106:7 Our fathers understood not your wonders in Egypt; they remembered not the multitude of your mercies; but provoked him at the sea, even at the Red sea.
Psalmi 106:8 Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tunnetuksi.
Psalm 106:8 Nevertheless he saved them for his name’s sake, that he might make his mighty power to be known.
Psalmi 106:9 Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Niin hän johdatti heitä syvyyksien halki kuin erämaan.
Psalm 106:9 He rebuked the Red sea also, and it was dried up: so he led them through the depths, as through the wilderness.
Psalmi 106:10 Ja hän pelasti heidät heidän vihaajansa kädestä, lunasti heidät vihollisen kädestä.
Psalm 106:10 And he saved them from the hand of him that hated them, and redeemed them from the hand of the enemy.
Psalmi 106:11 Ja vedet peittivät heidän vihollisensa, eikä heistä jäänyt jäljelle yhtäkään.
Psalm 106:11 And the waters covered their enemies: there was not one of them left.
Psalmi 106:12 Silloin he uskoivat hänen sanansa; he lauloivat hänen ylistystään.
Psalm 106:12 Then believed they his words; they sang his praise.
Psalmi 106:13 He unohtivat pian hänen tekonsa, eivätkä odottaneet hänen neuvoaan:
Psalm 106:13 They soon forgot his works; they waited not for his counsel:
Psalmi 106:14 Mutta erämaassa hän himoitsi suuresti ja kiusasi Jumalaa autiomaassa.
Psalm 106:14 But lusted exceedingly in the wilderness, and tempted God in the desert.
Psalmi 106:15 Ja hän antoi heille heidän pyyntönsä, mutta lähetti heidän sieluihinsa sairauden.
Psalm 106:15 And he gave them their request; but sent leanness into their soul.
Psalmi 106:16 He kadehtivat leirissä myös Moosesta ja Herran pyhää Aaronia.
Psalm 106:16 They envied Moses also in the camp, and Aaron the saint of the LORD.
Psalmi 106:17 Maa avautui ja nielaisi Datanin ja peitti Abiramin joukon.
Psalm 106:17 The earth opened and swallowed up Dathan and covered the company of Abiram.
Psalmi 106:18 Ja heidän joukossaan syttyi tuli, ja liekki poltti jumalattomat.
Psalm 106:18 And a fire was kindled in their company; the flame burned up the wicked.
Psalmi 106:19 He tekivät vasikan Hoorebilla ja kumarsivat valettua kuvaa.
Psalm 106:19 They made a calf in Horeb, and worshipped the molten image.
Psalmi 106:20 Niinpä he muuttivat loistonsa ruohoa syövän härän kaltaiseksi.
Psalm 106:20 Thus they changed their glory into the similitude of an ox that eats grass.
Psalmi 106:21 He unohtivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt suuria tekoja Egyptissä;
Psalm 106:21 They forgot God their savior, which had done great things in Egypt;
Psalmi 106:22 Ihmeellisiä tekoja Hamin maassa ja peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
Psalm 106:22 Wondrous works in the land of Ham, and terrible things by the Red sea.
Psalmi 106:23 Sentähden hän sanoi tuhoavansa heidät, ellei hänen valittunsa Mooses olisi seisonut hänen edessään ristiriidassa kääntääkseen pois hänen vihansa, ettei hän tuhoaisi heitä.
Psalm 106:23 Therefore he said that he would destroy them, had not Moses his chosen stood before him in the breach, to turn away his wrath, lest he should destroy them.
Psalmi 106:24 Niin, he halveksivat ihanaa maata, eivät uskoneet hänen sanaansa.
Psalm 106:24 Yes, they despised the pleasant land, they believed not his word:
Psalmi 106:25 Mutta napisivat teltoissaan eivätkä kuunnelleet Herran ääntä.
Psalm 106:25 But murmured in their tents, and listened not to the voice of the LORD.
Psalmi 106:26 Sentähden hän nosti kätensä heitä vastaan, tuhotakseen heidät erämaassa,
Psalm 106:26 Therefore he lifted up his hand against them, to overthrow them in the wilderness:
Psalmi 106:27 tuhotakseen heidän jälkeläisensä kansojen sekaan ja hajottaakseen heidät maihin.
Psalm 106:27 To overthrow their seed also among the nations, and to scatter them in the lands.
Psalmi 106:28 He liittyivät myös Baal-Peoriin ja söivät kuolleiden teurasuhreja.
Psalm 106:28 They joined themselves also to Baalpeor, and ate the sacrifices of the dead.
Psalmi 106:29 Näin he vihoittivat hänet keksinnöillään, ja rutto iski heihin.
Psalm 106:29 Thus they provoked him to anger with their inventions: and the plague broke in on them.
Psalmi 106:30 Silloin nousi Pinehas ja pani täytäntöön tuomion, ja niin vitsaus lakkasi.
Psalm 106:30 Then stood up Phinehas, and executed judgment: and so the plague was stayed.
Psalmi 106:31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi kaikkien sukupolvien ajan iankaikkisesti.
Psalm 106:31 And that was counted to him for righteousness to all generations for ever more.
Psalmi 106:32 He suututtivat hänet myös riidan vesillä, niin että Mooseksen kävi heidän tähtensä pahasti.
Psalm 106:32 They angered him also at the waters of strife, so that it went ill with Moses for their sakes:
Psalmi 106:33 Koska ne vihoittivat hänen henkensä, niin että hän puhui harkitsemattomasti huulillaan.
Psalm 106:33 Because they provoked his spirit, so that he spoke unadvisedly with his lips.
Psalmi 106:34 He eivät tuhonneet kansoja, joista Herra oli heille käskyn antanut:
Psalm 106:34 They did not destroy the nations, concerning whom the LORD commanded them:
Psalmi 106:35 vaan sekoittuivat pakanoiden sekaan ja oppivat heidän tekonsa.
Psalm 106:35 But were mingled among the heathen, and learned their works.
Psalmi 106:36 Ja he palvelivat heidän epäjumaliansa, jotka olivat heille ansaksi.
Psalm 106:36 And they served their idols: which were a snare to them.
Psalmi 106:37 Kyllä, he uhrasivat poikansa ja tyttärensä paholaisille,
Psalm 106:37 Yes, they sacrificed their sons and their daughters to devils,
Psalmi 106:38 Ja vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, jotka he uhrasivat Kanaanin epäjumalille; ja maa saastui verellä.
Psalm 106:38 And shed innocent blood, even the blood of their sons and of their daughters, whom they sacrificed to the idols of Canaan: and the land was polluted with blood.
Psalmi 106:39 Näin he saastuivat omilla töillään ja kulkivat haureutta omilla keksinnöillään.
Psalm 106:39 Thus were they defiled with their own works, and went a whoring with their own inventions.
Psalmi 106:40 Niin syttyi Herran viha hänen kansaansa kohtaan, niin että hän inhosi omaa perintöänsä.
Psalm 106:40 Therefore was the wrath of the LORD kindled against his people, so that he abhorred his own inheritance.
Psalmi 106:41 Ja hän antoi heidät pakanoiden käsiin, ja ne, jotka heitä vihasivat, hallitsivat heitä.
Psalm 106:41 And he gave them into the hand of the heathen; and they that hated them ruled over them.
Psalmi 106:42 Myös heidän vihollisensa sorsivat heitä, ja heidät alistettiin heidän kätensä alle.
Psalm 106:42 Their enemies also oppressed them, and they were brought into subjection under their hand.
Psalmi 106:43 Monta kertaa hän pelasti heidät, mutta he vihoittivat hänet neuvoillaan ja nöyryyttivät itsensä pahuutensa tähden.
Psalm 106:43 Many times did he deliver them; but they provoked him with their counsel, and were brought low for their iniquity.
Psalmi 106:44 Kuitenkin hän katsoi heidän ahdinkoaan, kuullessaan heidän huutonsa:
Psalm 106:44 Nevertheless he regarded their affliction, when he heard their cry:
Psalmi 106:45 Ja hän muisti heidän hyväkseen tekemänsä liitto ja katui sitä suuren armonsa tähden.
Psalm 106:45 And he remembered for them his covenant, and repented according to the multitude of his mercies.
Psalmi 106:46 Hän sai heidät myös tuntemaan sääliä kaikkia niitä kohtaan, jotka veivät heidät vangeiksi.
Psalm 106:46 He made them also to be pitied of all those that carried them captives.
Psalmi 106:47 Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanakansojen seasta kiittämään sinun pyhää nimeäsi ja voittamaan sinun ylistyksesi.
Psalm 106:47 Save us, O LORD our God, and gather us from among the heathen, to give thanks to your holy name, and to triumph in your praise.
Psalmi 106:48 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Kaikki kansa sanokoon: Aamen! Ylistäköön Herraa.
Psalm 106:48 Blessed be the LORD God of Israel from everlasting to everlasting: and let all the people say, Amen. Praise you the LORD.
Psalmi 107:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 107:1 O give thanks to the LORD, for he is good: for his mercy endures for ever.
Psalmi 107:2 Näin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut vihollisen kädestä;
Psalm 107:2 Let the redeemed of the LORD say so, whom he has redeemed from the hand of the enemy;
Psalmi 107:3 Ja kokosi heidät maista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä.
Psalm 107:3 And gathered them out of the lands, from the east, and from the west, from the north, and from the south.
Psalmi 107:4 He vaelsivat yksinäisinä erämaassa, eivätkä löytäneet kaupunkia, jossa asua.
Psalm 107:4 They wandered in the wilderness in a solitary way; they found no city to dwell in.
Psalmi 107:5 Nälkäisinä ja janoisina heidän sielunsa pyörtyi heissä.
Psalm 107:5 Hungry and thirsty, their soul fainted in them.
Psalmi 107:6 Silloin he huusivat Herraa hädässänsä, ja hän pelasti heidät heidän ahdingostaan.
Psalm 107:6 Then they cried to the LORD in their trouble, and he delivered them out of their distresses.
Psalmi 107:7 Ja hän johdatti heidät oikeaa tietä, että he pääsisivät asuttuun kaupunkiin.
Psalm 107:7 And he led them forth by the right way, that they might go to a city of habitation.
Psalmi 107:8 Oi, jospa ihmiset ylistäisivät Herraa hänen hyvyydestään, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten lapsille!
Psalm 107:8 Oh that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!
Psalmi 107:9 Sillä hän tyydyttää kaipaavan sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
Psalm 107:9 For he satisfies the longing soul, and fills the hungry soul with goodness.
Psalmi 107:10 Jotka istuvat pimeydessä ja kuoleman varjossa, sidottuina kurjuuteen ja rautaan;
Psalm 107:10 Such as sit in darkness and in the shadow of death, being bound in affliction and iron;
Psalmi 107:11 Koska he kapinoivat Jumalan sanoja vastaan ja halveksivat Korkeimman neuvoa:
Psalm 107:11 Because they rebelled against the words of God, and contemned the counsel of the most High:
Psalmi 107:12 Sentähden hän vaivasi heidän sydäntään, he kaatuivat, eikä kukaan auttanut.
Psalm 107:12 Therefore he brought down their heart with labor; they fell down, and there was none to help.
Psalmi 107:13 Silloin he huusivat Herraa hädässänsä, ja hän pelasti heidät heidän ahdingostaan.
Psalm 107:13 Then they cried to the LORD in their trouble, and he saved them out of their distresses.
Psalmi 107:14 Hän vei heidät pimeydestä ja kuoleman varjosta ja katkaisi heidän siteensä.
Psalm 107:14 He brought them out of darkness and the shadow of death, and broke their bands in sunder.
Psalmi 107:15 Oi, jospa ihmiset ylistäisivät Herraa hänen hyvyydestään, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten lapsille!
Psalm 107:15 Oh that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!
Psalmi 107:16 Sillä hän on murskannut vaskiportit ja katkaissut rautasalvat.
Psalm 107:16 For he has broken the gates of brass, and cut the bars of iron in sunder.
Psalmi 107:17 Tyhmät kärsivät rikkomustensa ja pahojen tekojensa tähden.
Psalm 107:17 Fools because of their transgression, and because of their iniquities, are afflicted.
Psalmi 107:18 Heidän sielunsa inhoaa kaikkea ruokaa, ja he lähestyvät kuoleman portteja.
Psalm 107:18 Their soul abhors all manner of meat; and they draw near to the gates of death.
Psalmi 107:19 Sitten he huutavat Herraa hädässänsä, ja hän pelastaa heidät heidän ahdingostaan.
Psalm 107:19 Then they cry to the LORD in their trouble, and he saves them out of their distresses.
Psalmi 107:20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät heidän tuhostaan.
Psalm 107:20 He sent his word, and healed them, and delivered them from their destructions.
Psalmi 107:21 Oi, jospa ihmiset ylistäisivät Herraa hänen hyvyydestään, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten lapsille!
Psalm 107:21 Oh that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!
Psalmi 107:22 Ja uhratkoot kiitosuhreja ja julistakoot iloiten hänen tekojaan.
Psalm 107:22 And let them sacrifice the sacrifices of thanksgiving, and declare his works with rejoicing.
Psalmi 107:23 Jotka laivoilla merelle menevät, suurilla vesillä kauppaa käyvät,
Psalm 107:23 They that go down to the sea in ships, that do business in great waters;
Psalmi 107:24 Nämä näkevät Herran teot, hänen ihmeensä syvyyksissä.
Psalm 107:24 These see the works of the LORD, and his wonders in the deep.
Psalmi 107:25 Sillä hän käskee ja nostaa myrskytuulen, joka nostaa sen aallot.
Psalm 107:25 For he commands, and raises the stormy wind, which lifts up the waves thereof.
Psalmi 107:26 He nousevat taivaaseen, vajoavat taas syvyyksiin: heidän sielunsa sulaa ahdingon tähden.
Psalm 107:26 They mount up to the heaven, they go down again to the depths: their soul is melted because of trouble.
Psalmi 107:27 He hoipertelevat edestakaisin ja horjuvat kuin juopuneet ja ovat aivan poissa tolaltaan.
Psalm 107:27 They reel to and fro, and stagger like a drunken man, and are at their wit’s end.
Psalmi 107:28 Sitten he huutavat Herraa hädässänsä, ja hän auttaa heidät ulos heidän ahdingostaan.
Psalm 107:28 Then they cry to the LORD in their trouble, and he brings them out of their distresses.
Psalmi 107:29 Hän tyynnyttää myrskyn, niin että sen aallot pysyvät tyyneinä.
Psalm 107:29 He makes the storm a calm, so that the waves thereof are still.
Psalmi 107:30 Silloin he iloitsevat, koska ovat olleet hiljaa; niin hän johdattaa heidät haluttuun satamaan.
Psalm 107:30 Then are they glad because they be quiet; so he brings them to their desired haven.
Psalmi 107:31 Oi, jospa ihmiset ylistäisivät Herraa hänen hyvyydestään, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten lapsille!
Psalm 107:31 Oh that men would praise the LORD for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!
Psalmi 107:32 Ylistäkööt he häntä kansan seurakunnassa, ylistäkööt häntä vanhinten kokouksessa.
Psalm 107:32 Let them exalt him also in the congregation of the people, and praise him in the assembly of the elders.
Psalmi 107:33 Hän muuttaa virrat erämaaksi ja lähteet kuivaksi maaksi;
Psalm 107:33 He turns rivers into a wilderness, and the springs into dry ground;
Psalmi 107:34 Hedelmällinen maa karuudeksi siinä asuvien pahuuden tähden.
Psalm 107:34 A fruitful land into barrenness, for the wickedness of them that dwell therein.
Psalmi 107:35 Hän muuttaa erämaan seisovaksi vedeksi ja kuivan maan lähteiksi.
Psalm 107:35 He turns the wilderness into a standing water, and dry ground into springs.
Psalmi 107:36 Ja hän antaa nälkäisille asua siellä, että he rakentaisivat kaupungin asuttavaksi;
Psalm 107:36 And there he makes the hungry to dwell, that they may prepare a city for habitation;
Psalmi 107:37 Ja kylvä pellot ja istuta viinitarhoja, jotka tuottavat satoa.
Psalm 107:37 And sow the fields, and plant vineyards, which may yield fruits of increase.
Psalmi 107:38 Hän siunaa heitäkin, niin että he lisääntyvät suuresti, eikä salli heidän karjansa vähenevän.
Psalm 107:38 He blesses them also, so that they are multiplied greatly; and suffers not their cattle to decrease.
Psalmi 107:39 Jälleen heidät vähätellään ja alennetaan sorron, ahdistuksen ja surun kautta.
Psalm 107:39 Again, they are diminished and brought low through oppression, affliction, and sorrow.
Psalmi 107:40 Hän vuodattaa halveksuntaa ruhtinaiden ylle ja saa heidät harhailemaan erämaassa, minne ei tietä ole.
Psalm 107:40 He pours contempt on princes, and causes them to wander in the wilderness, where there is no way.
Psalmi 107:41 Mutta hän nostaa köyhät pois ahdingosta ja tekee perheistään kuin lauman.
Psalm 107:41 Yet sets he the poor on high from affliction, and makes him families like a flock.
Psalmi 107:42 Vanhurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja kaikki vääryys sulkee hänen suunsa.
Psalm 107:42 The righteous shall see it, and rejoice: and all iniquity shall stop her mouth.
Psalmi 107:43 Joka on viisas ja näitä noudattaa, se tulee ymmärtämään Herran armon.
Psalm 107:43 Whoever is wise, and will observe these things, even they shall understand the loving kindness of the LORD.
Psalmi 108:1 Oi Jumala, sydämeni on luja; minä laulan ja ylistän, jopa kunniallani.
Psalm 108:1 O god, my heart is fixed; I will sing and give praise, even with my glory.
Psalmi 108:2 Herätkää, psalttari ja harppu: minä itse herään varhain.
Psalm 108:2 Awake, psaltery and harp: I myself will awake early.
Psalmi 108:3 Minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskellä, veisaan kiitosta sinulle pakanakansojen keskellä.
Psalm 108:3 I will praise you, O LORD, among the people: and I will sing praises to you among the nations.
Psalmi 108:4 Sillä sinun armosi on suuri taivaiden yläpuolella ja totuutesi ulottuu pilviin asti.
Psalm 108:4 For your mercy is great above the heavens: and your truth reaches to the clouds.
Psalmi 108:5 Jumala, ole korotettu taivaitten yli, ja sinun kunniasi koko maan yläpuolella;
Psalm 108:5 Be you exalted, O God, above the heavens: and your glory above all the earth;
Psalmi 108:6 Jotta rakkaasi pelastuisi: auta oikealla kädelläsi ja vastaa minulle.
Psalm 108:6 That your beloved may be delivered: save with your right hand, and answer me.
Psalmi 108:7 Jumala on puhunut pyhässänsä; minä iloitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.
Psalm 108:7 God has spoken in his holiness; I will rejoice, I will divide Shechem, and mete out the valley of Succoth.
Psalmi 108:8 Gilead on minun, Manasse on minun, Efraim on minun pääni linna, Juuda on minun lainsäätäjäni.
Psalm 108:8 Gilead is mine; Manasseh is mine; Ephraim also is the strength of my head; Judah is my lawgiver;
Psalmi 108:9 Moab on minun pesuastiani; Edomin yli minä heitän kenkäni, Filistean yli minä riemuitsen.
Psalm 108:9 Moab is my wash pot; over Edom will I cast out my shoe; over Philistia will I triumph.
Psalmi 108:10 Kuka vie minut vahvaan kaupunkiin, kuka johtaa minut Edomiin?
Psalm 108:10 Who will bring me into the strong city? who will lead me into Edom?
Psalmi 108:11 Etkö sinä, Jumala, joka olet meidät hylännyt, lähde liikkeelle joukkojemme kanssa?
Psalm 108:11 Will not you, O God, who have cast us off? and will not you, O God, go forth with our hosts?
Psalmi 108:12 Anna meille apua hädässä, sillä ihmisen apu on turhaa.
Psalm 108:12 Give us help from trouble: for vain is the help of man.
Psalmi 108:13 Jumalan avulla me teemme urheita tekoja, sillä hän tallaa vihollisemme maahan.
Psalm 108:13 Through God we shall do valiantly: for he it is that shall tread down our enemies.
Psalmi 109:1 Älä ole hiljaa, oi minun ylistykseni Jumala;
Psalm 109:1 Hold not your peace, O God of my praise;
Psalmi 109:2 Sillä jumalattomien suu ja petollisten suu on avautunut minua vastaan; he puhuvat minua vastaan valheellisella kielellä.
Psalm 109:2 For the mouth of the wicked and the mouth of the deceitful are opened against me: they have spoken against me with a lying tongue.
Psalmi 109:3 He piirittivät minut vihan sanoilla ja taistelivat minua vastaan syyttä.
Psalm 109:3 They compassed me about also with words of hatred; and fought against me without a cause.
Psalmi 109:4 Rakkauteni tähden he ovat viholliseni, mutta minä olen omistautunut rukoukselle.
Psalm 109:4 For my love they are my adversaries: but I give myself to prayer.
Psalmi 109:5 Ja he ovat palkitseneet minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
Psalm 109:5 And they have rewarded me evil for good, and hatred for my love.
Psalmi 109:6 Asetakaa hänen ylleen jumalaton mies, ja Saatana seisokoon hänen oikealla puolellaan.
Psalm 109:6 Set you a wicked man over him: and let Satan stand at his right hand.
Psalmi 109:7 Kun häntä tuomitaan, hänet tuomittakoon, ja hänen rukouksestaan tulkoon synti.
Psalm 109:7 When he shall be judged, let him be condemned: and let his prayer become sin.
Psalmi 109:8 Olkoot hänen päivänsä harvat, ja toinen ottakoon hänen virkansa.
Psalm 109:8 Let his days be few; and let another take his office.
Psalmi 109:9 Olkoot hänen lapsensa isättömiä ja hänen vaimonsa leski.
Psalm 109:9 Let his children be fatherless, and his wife a widow.
Psalmi 109:10 Olkoot hänen lapsensa aina kuljeksijoita ja kerjääkööt; hakekoot he leipänsä autioista paikoistaan.
Psalm 109:10 Let his children be continually vagabonds, and beg: let them seek their bread also out of their desolate places.
Psalmi 109:11 Kiristäjä saakoon kaiken omaisuutensa, ja vieraat pilatkoot hänen työnsä.
Psalm 109:11 Let the extortionist catch all that he has; and let the strangers spoil his labor.
Psalmi 109:12 Älköön kukaan osoittako hänelle armoa, älköönkä kukaan suosiko hänen isättömiä lapsiaan.
Psalm 109:12 Let there be none to extend mercy to him: neither let there be any to favor his fatherless children.
Psalmi 109:13 Hävittäköön hänen jälkeläisensä, ja pyyhittäköön heidän nimensä pois tulevassa sukupolvessa.
Psalm 109:13 Let his posterity be cut off; and in the generation following let their name be blotted out.
Psalmi 109:14 Herra muistakoon hänen isiensä pahat teot, älköön hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
Psalm 109:14 Let the iniquity of his fathers be remembered with the LORD; and let not the sin of his mother be blotted out.
Psalmi 109:15 Olkoot he alati Herran edessä, että hän hävittäisi heidän muistonsa maan päältä.
Psalm 109:15 Let them be before the LORD continually, that he may cut off the memory of them from the earth.
Psalmi 109:16 Koska hän ei muistanut osoittaa armoa, vaan vainosi köyhiä ja tarvitsevia, voidakseen tappaa ne, joilla oli särkynyt sydän.
Psalm 109:16 Because that he remembered not to show mercy, but persecuted the poor and needy man, that he might even slay the broken in heart.
Psalmi 109:17 Koska hän rakasti kirousta, niin se tulkoon hänelle; koska hän ei iloinnut siunauksesta, niin se olkoon hänestä kaukana.
Psalm 109:17 As he loved cursing, so let it come to him: as he delighted not in blessing, so let it be far from him.
Psalmi 109:18 Niin kuin hän puki kirouksen ylleen kuin vaatteensa, niin tulkoon se hänen sisuksiinsa kuin vesi ja hänen luihinsa kuin öljy.
Psalm 109:18 As he clothed himself with cursing like as with his garment, so let it come into his bowels like water, and like oil into his bones.
Psalmi 109:19 Se olkoon hänelle kuin vaate, joka häntä verhoaa, ja vyö, jolla hän aina pysyy vyötettynä.
Psalm 109:19 Let it be to him as the garment which covers him, and for a girdle with which he is girded continually.
Psalmi 109:20 Tämä olkoon Herralta minun vastustajilleni palkka, niille, jotka puhuvat pahaa sieluani vastaan.
Psalm 109:20 Let this be the reward of my adversaries from the LORD, and of them that speak evil against my soul.
Psalmi 109:21 Mutta tee se minun tähteni, oi Jumala, Herra, nimesi tähden; sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
Psalm 109:21 But do you for me, O GOD the Lord, for your name’s sake: because your mercy is good, deliver you me.
Psalmi 109:22 Sillä minä olen köyhä ja köyhä, ja sydämeni on haavoittunut minussa.
Psalm 109:22 For I am poor and needy, and my heart is wounded within me.
Psalmi 109:23 Minä olen poissa kuin laskeutuva varjo, minua heittelehtii kuin heinäsirkkaa.
Psalm 109:23 I am gone like the shadow when it declines: I am tossed up and down as the locust.
Psalmi 109:24 Polveni ovat paastosta heikot, ja lihani on menettänyt lihavuutensa.
Psalm 109:24 My knees are weak through fasting; and my flesh fails of fatness.
Psalmi 109:25 Minusta tuli heille myös häpeäksi: kun he katsoivat minua, he pudistivat päätään.
Psalm 109:25 I became also a reproach to them: when they looked on me they shook their heads.
Psalmi 109:26 Auta minua, Herra, minun Jumalani: pelasta minut armosi jälkeen!
Psalm 109:26 Help me, O LORD my God: O save me according to your mercy:
Psalmi 109:27 Jotta he tietäisivät, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, olet sen tehnyt.
Psalm 109:27 That they may know that this is your hand; that you, LORD, have done it.
Psalmi 109:28 Kirotkoot he sinua, mutta siunatkoot heitä; häpeäkööt he noustessaan, mutta palvelijasi iloitkoon.
Psalm 109:28 Let them curse, but bless you: when they arise, let them be ashamed; but let your servant rejoice.
Psalmi 109:29 Pukeutukoot minun vastustajani häpeään, verhoutukoot he omaan häpeäänsä kuin viittaan.
Psalm 109:29 Let my adversaries be clothed with shame, and let them cover themselves with their own confusion, as with a mantle.
Psalmi 109:30 Minä ylistän Herraa suuresti suullani, minä ylistän häntä kansan keskellä.
Psalm 109:30 I will greatly praise the LORD with my mouth; yes, I will praise him among the multitude.
Psalmi 109:31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niiltä, jotka tuomitsevat hänen sielunsa.
Psalm 109:31 For he shall stand at the right hand of the poor, to save him from those that condemn his soul.
Psalmi 110:1 Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.
Psalm 110:1 The LORD said to my Lord, Sit you at my right hand, until I make your enemies your footstool.
Psalmi 110:2 Herra lähettää sinun voimasi sauvan Siionista: hallitse sinua vihollistesi keskellä.
Psalm 110:2 The LORD shall send the rod of your strength out of Zion: rule you in the middle of your enemies.
Psalmi 110:3 Kansasi on altis sinun voimasi päivänä, pyhyyden kauneudessa aamunkoiton kohdusta: sinulla on nuoruutesi kaste.
Psalm 110:3 Your people shall be willing in the day of your power, in the beauties of holiness from the womb of the morning: you have the dew of your youth.
Psalmi 110:4 Herra on vannonut, eikä hän sitä kadu: Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.
Psalm 110:4 The LORD has sworn, and will not repent, You are a priest for ever after the order of Melchizedek.
Psalmi 110:5 Herra sinun oikealla puolellasi lyö kuninkaita vihansa päivänä.
Psalm 110:5 The Lord at your right hand shall strike through kings in the day of his wrath.
Psalmi 110:6 Hän tuomitsee pakanakansojen keskuudessa, täyttää paikat ruumiilla, murskaa päät monissa maissa.
Psalm 110:6 He shall judge among the heathen, he shall fill the places with the dead bodies; he shall wound the heads over many countries.
Psalmi 110:7 Hän juo purosta tien varrelta, sentähden hän nostaa päänsä.
Psalm 110:7 He shall drink of the brook in the way: therefore shall he lift up the head.
Psalmi 111:1 Ylistäkää Herraa! Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni, oikeamielisten seurakunnassa ja seurakunnassa.
Psalm 111:1 Praise you the LORD. I will praise the LORD with my whole heart, in the assembly of the upright, and in the congregation.
Psalmi 111:2 Herran teot ovat suuret, ne ovat tutkisteltuja kaikkien niiden keskuudessa, jotka niistä iloitsevat.
Psalm 111:2 The works of the LORD are great, sought out of all them that have pleasure therein.
Psalmi 111:3 Hänen työnsä on kunniallinen ja loistava, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 111:3 His work is honorable and glorious: and his righteousness endures for ever.
Psalmi 111:4 Hän on tehnyt ihmeelliset tekonsa muistoksi: Herra on armollinen ja täynnä laupeutta.
Psalm 111:4 He has made his wonderful works to be remembered: the LORD is gracious and full of compassion.
Psalmi 111:5 Hän on antanut lihaa häntä pelkääville, hän muistaa liittonsa aina.
Psalm 111:5 He has given meat to them that fear him: he will ever be mindful of his covenant.
Psalmi 111:6 Hän on osoittanut kansalleen tekojensa voiman antaakseen heille pakanoiden perinnön.
Psalm 111:6 He has showed his people the power of his works, that he may give them the heritage of the heathen.
Psalmi 111:7 Hänen kättensä teot ovat totuus ja oikeus, kaikki hänen käskynsä ovat varmat.
Psalm 111:7 The works of his hands are verity and judgment; all his commandments are sure.
Psalmi 111:8 Ne pysyvät vahvoina aina ja iankaikkisesti, ja ne ovat tehty totuudessa ja oikeamielisyydessä.
Psalm 111:8 They stand fast for ever and ever, and are done in truth and uprightness.
Psalmi 111:9 Hän lähetti lunastuksen kansalleen: hän on säätänyt liittonsa ikuiseksi: pyhä ja peljättävä on hänen nimensä.
Psalm 111:9 He sent redemption to his people: he has commanded his covenant for ever: holy and reverend is his name.
Psalmi 111:10 Herran pelko on viisauden alku; hyvä ymmärrys on kaikilla, jotka pitävät hänen käskynsä; hänen ylistyksensä pysyy iankaikkisesti.
Psalm 111:10 The fear of the LORD is the beginning of wisdom: a good understanding have all they that do his commandments: his praise endures for ever.
Psalmi 112:1 Kiitetty olkoon Herra! Siunattu on se mies, joka pelkää Herraa, joka iloitsee suuresti hänen käskyistään.
Psalm 112:1 Praise you the LORD. Blessed is the man that fears the LORD, that delights greatly in his commandments.
Psalmi 112:2 Hänen jälkeläisensä ovat mahtavat maan päällä; oikeamielisten sukupolvi tulee siunatuksi.
Psalm 112:2 His seed shall be mighty on earth: the generation of the upright shall be blessed.
Psalmi 112:3 Rikkaus ja rikkaus ovat hänen huoneessaan, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 112:3 Wealth and riches shall be in his house: and his righteousness endures for ever.
Psalmi 112:4 Oikeamielisille koittaa pimeydestä valo: hän on armollinen, laupias ja vanhurskas.
Psalm 112:4 To the upright there rises light in the darkness: he is gracious, and full of compassion, and righteous.
Psalmi 112:5 Hyvä mies on suopea ja lainaa, hän hoitaa asiansa harkiten.
Psalm 112:5 A good man shows favor, and lends: he will guide his affairs with discretion.
Psalmi 112:6 Totisesti, hän ei iankaikkisesti horju; vanhurskaat muistetaan ikuisesti.
Psalm 112:6 Surely he shall not be moved for ever: the righteous shall be in everlasting remembrance.
Psalmi 112:7 Hän ei pelkää pahaa sanomaa; hänen sydämensä on vahva, se turvaa Herraan.
Psalm 112:7 He shall not be afraid of evil tidings: his heart is fixed, trusting in the LORD.
Psalmi 112:8 Hänen sydämensä on vahva, eikä hän pelkää, ennen kuin näkee himoitsevansa vihollisiaan.
Psalm 112:8 His heart is established, he shall not be afraid, until he see his desire on his enemies.
Psalmi 112:9 Hän on hajauttanut, hän on antanut köyhille; hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti, hänen sarvensa korotetaan kunnialla.
Psalm 112:9 He has dispersed, he has given to the poor; his righteousness endures for ever; his horn shall be exalted with honor.
Psalmi 112:10 Jumalaton näkee sen ja murehtii, kiristelee hampaitaan ja raukeaa; jumalattomien himo katoaa.
Psalm 112:10 The wicked shall see it, and be grieved; he shall gnash with his teeth, and melt away: the desire of the wicked shall perish.
Psalmi 113:1 Ylistäkää Herraa. Ylistäkää, te Herran palvelijat, ylistäkää Herran nimeä.
Psalm 113:1 Praise you the LORD. Praise, O you servants of the LORD, praise the name of the LORD.
Psalmi 113:2 Kiitetty olkoon Herran nimi tästä lähtien ja iankaikkisesti.
Psalm 113:2 Blessed be the name of the LORD from this time forth and for ever more.
Psalmi 113:3 Auringonnoususta sen laskuun asti olkoon Herran nimi ylistetty.
Psalm 113:3 From the rising of the sun to the going down of the same the LORD’s name is to be praised.
Psalmi 113:4 Herra on korkealla kaikkien kansojen yläpuolella, ja hänen kunniansa ulottuu taivaitten yli.
Psalm 113:4 The LORD is high above all nations, and his glory above the heavens.
Psalmi 113:5 Kuka on Herran, meidän Jumalamme, kaltainen, joka asuu korkeuksissa,
Psalm 113:5 Who is like to the LORD our God, who dwells on high,
Psalmi 113:6 Joka nöyrtyy katsomaan sitä, mitä taivaassa ja maan päällä on!
Psalm 113:6 Who humbles himself to behold the things that are in heaven, and in the earth!
Psalmi 113:7 Hän nostaa köyhät tomusta ja nostaa köyhät lantakasasta;
Psalm 113:7 He raises up the poor out of the dust, and lifts the needy out of the dunghill;
Psalmi 113:8 Että hän asettaisi hänet ruhtinaiden joukkoon, kansansa ruhtinaiden joukkoon.
Psalm 113:8 That he may set him with princes, even with the princes of his people.
Psalmi 113:9 Hän tekee hedelmättömästä naisen taloutta pitämään, iloiseksi lasten äidiksi. Kiitetty olkoon Herra.
Psalm 113:9 He makes the barren woman to keep house, and to be a joyful mother of children. Praise you the LORD.
Psalmi 114:1 Kun Israel lähti Egyptistä, Jaakobin heimo vieraskielisen kansan keskeltä,
Psalm 114:1 When Israel went out of Egypt, the house of Jacob from a people of strange language;
Psalmi 114:2 Juuda oli hänen pyhäkkönsä ja Israel hänen valtansa.
Psalm 114:2 Judah was his sanctuary, and Israel his dominion.
Psalmi 114:3 Meri näki sen ja pakeni: Jordan ajettiin takaisin.
Psalm 114:3 The sea saw it, and fled: Jordan was driven back.
Psalmi 114:4 Vuoret hyppivät kuin pässit ja pienet kukkulat kuin karitsat.
Psalm 114:4 The mountains skipped like rams, and the little hills like lambs.
Psalmi 114:5 Mikä sinua vaivasi, meri, että pakenit, mikä sinua, Jordan, että sinut ajettiin takaisin?
Psalm 114:5 What ailed you, O you sea, that you fled? you Jordan, that you were driven back?
Psalmi 114:6 Te vuoret, jotka hyppitte kuin pässit, ja te pienet kukkulat kuin karitsat?
Psalm 114:6 You mountains, that you skipped like rams; and you little hills, like lambs?
Psalmi 114:7 Vapise, maa, Herran edessä, Jaakobin Jumalan edessä;
Psalm 114:7 Tremble, you earth, at the presence of the Lord, at the presence of the God of Jacob;
Psalmi 114:8 Joka muutti kallion seisovaksi vedeksi, piikiven vesilähteeksi.
Psalm 114:8 Which turned the rock into a standing water, the flint into a fountain of waters.
Psalmi 115:1 Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimellesi anna kunnia armosi ja totuutesi tähden.
Psalm 115:1 Not to us, O LORD, not to us, but to your name give glory, for your mercy, and for your truth’s sake.
Psalmi 115:2 Miksi pakanat sanoisivat: Missä heidän Jumalansa on nyt?
Psalm 115:2 Why should the heathen say, Where is now their God?
Psalmi 115:3 Mutta meidän Jumalamme on taivaissa; hän tekee kaiken, mitä on tahtonut.
Psalm 115:3 But our God is in the heavens: he has done whatever he has pleased.
Psalmi 115:4 Heidän epäjumalansa ovat hopeaa ja kultaa, ihmisten kätten tekoa.
Psalm 115:4 Their idols are silver and gold, the work of men’s hands.
Psalmi 115:5 Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe.
Psalm 115:5 They have mouths, but they speak not: eyes have they, but they see not:
Psalmi 115:6 Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule; niillä on nenät, mutta ne eivät haista:
Psalm 115:6 They have ears, but they hear not: noses have they, but they smell not:
Psalmi 115:7 Niillä on kädet, mutta ne eivät kosketa; niillä on jalat, mutta ne eivät kävele; eivätkä ne puhu kurkullaan.
Psalm 115:7 They have hands, but they handle not: feet have they, but they walk not: neither speak they through their throat.
Psalmi 115:8 Niiden tekijät ovat niiden kaltaisia, ja jokainen, joka niihin luottaa.
Psalm 115:8 They that make them are like to them; so is every one that trusts in them.
Psalmi 115:9 Oi Israel, turvaa Herraan: hän on heidän apunsa ja kilpensä.
Psalm 115:9 O Israel, trust you in the LORD: he is their help and their shield.
Psalmi 115:10 Aaronin suku, turvatkaa Herraan: hän on heidän apunsa ja kilpensä.
Psalm 115:10 O house of Aaron, trust in the LORD: he is their help and their shield.
Psalmi 115:11 Te, jotka Herraa pelkäätte, turvatkaa Herraan: hän on heidän apunsa ja kilpensä.
Psalm 115:11 You that fear the LORD, trust in the LORD: he is their help and their shield.
Psalmi 115:12 Herra on pitänyt meistä huolta: hän siunaa meitä, hän siunaa Israelin heimoa, hän siunaa Aaronin heimoa.
Psalm 115:12 The LORD has been mindful of us: he will bless us; he will bless the house of Israel; he will bless the house of Aaron.
Psalmi 115:13 Hän siunaa niitä, jotka pelkäävät Herraa, sekä pieniä että suuria.
Psalm 115:13 He will bless them that fear the LORD, both small and great.
Psalmi 115:14 Herra antakoon teille yhä enemmän sijaa, teille ja teidän lapsillenne.
Psalm 115:14 The LORD shall increase you more and more, you and your children.
Psalmi 115:15 Olet Herran siunaama, joka on tehnyt taivaan ja maan.
Psalm 115:15 You are blessed of the LORD which made heaven and earth.
Psalmi 115:16 Taivas, niin, taivaat ovat Herran, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.
Psalm 115:16 The heaven, even the heavens, are the LORD’s: but the earth has he given to the children of men.
Psalmi 115:17 Eivät kuolleet ylistä Herraa, eivätkä ne, jotka ovat vaipuneet alas hiljaisuuteen.
Psalm 115:17 The dead praise not the LORD, neither any that go down into silence.
Psalmi 115:18 Mutta me ylistämme Herraa tästä lähtien ja iankaikkisesti. Kiitetty olkoon Herra.
Psalm 115:18 But we will bless the LORD from this time forth and for ever more. Praise the LORD.
Psalmi 116:1 Minä rakastan Herraa, sillä hän on kuullut minun ääneni ja rukoukseni.
Psalm 116:1 I love the LORD, because he has heard my voice and my supplications.
Psalmi 116:2 Koska hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, sentähden minä huudan häntä avuksi niin kauan kuin elän.
Psalm 116:2 Because he has inclined his ear to me, therefore will I call on him as long as I live.
Psalmi 116:3 Kuoleman tuskat piirittivät minut, ja helvetin tuskat valtasivat minut: minä löysin tuskan ja murheen.
Psalm 116:3 The sorrows of death compassed me, and the pains of hell got hold on me: I found trouble and sorrow.
Psalmi 116:4 Silloin minä huusin avuksi Herran nimeä: Oi Herra, pelasta minun sieluni!
Psalm 116:4 Then called I on the name of the LORD; O LORD, I beseech you, deliver my soul.
Psalmi 116:5 Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.
Psalm 116:5 Gracious is the LORD, and righteous; yes, our God is merciful.
Psalmi 116:6 Herra varjelee yksinkertaiset: minä olin nöyrä, ja hän auttoi minua.
Psalm 116:6 The LORD preserves the simple: I was brought low, and he helped me.
Psalmi 116:7 Palaja lepoosi, sieluni, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.
Psalm 116:7 Return to your rest, O my soul; for the LORD has dealt bountifully with you.
Psalmi 116:8 Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, silmäni kyynelistä ja jalkani lankeamisesta.
Psalm 116:8 For you have delivered my soul from death, my eyes from tears, and my feet from falling.
Psalmi 116:9 Minä vaellan Herran edessä elävien maassa.
Psalm 116:9 I will walk before the LORD in the land of the living.
Psalmi 116:10 Minä uskoin, siksi minä puhuin: minua tuski suuresti.
Psalm 116:10 I believed, therefore have I spoken: I was greatly afflicted:
Psalmi 116:11 Hätäisessä hädässäni sanoin: Kaikki ihmiset ovat valehtelijoita.
Psalm 116:11 I said in my haste, All men are liars.
Psalmi 116:12 Millä minä maksan Herralle kaikista hänen minulle tekemistään hyvyyksistä?
Psalm 116:12 What shall I render to the LORD for all his benefits toward me?
Psalmi 116:13 Minä otan pelastuksen maljan ja huudan avuksi Herran nimeä.
Psalm 116:13 I will take the cup of salvation, and call on the name of the LORD.
Psalmi 116:14 Minä täytän nyt Herralle antamani lupaukset koko hänen kansansa edessä.
Psalm 116:14 I will pay my vows to the LORD now in the presence of all his people.
Psalmi 116:15 Kallis on Herran silmissä hänen pyhiensä kuolema.
Psalm 116:15 Precious in the sight of the LORD is the death of his saints.
Psalmi 116:16 Herra, minä olen todella sinun palvelijasi, minä olen sinun palvelijasi ja palvelijattaresi poika; sinä olet avannut minun kahleeni.
Psalm 116:16 O LORD, truly I am your servant; I am your servant, and the son of your handmaid: you have loosed my bonds.
Psalmi 116:17 Minä uhraan sinulle kiitosuhrin ja huudan avuksi Herran nimeä.
Psalm 116:17 I will offer to you the sacrifice of thanksgiving, and will call on the name of the LORD.
Psalmi 116:18 Minä täytän nyt Herralle antamani lupaukset koko hänen kansansa edessä.
Psalm 116:18 I will pay my vows to the LORD now in the presence of all his people.
Psalmi 116:19 Herran temppelin esipihoilla, sinun keskelläsi, Jerusalem. Ylistä Herraa.
Psalm 116:19 In the courts of the LORD’s house, in the middle of you, O Jerusalem. Praise you the LORD.
Psalmi 117:1 Ylistäkää Herraa, kaikki kansat, ylistäkää häntä, kaikki kansat.
Psalm 117:1 O praise the LORD, all you nations: praise him, all you people.
Psalmi 117:2 Sillä suuri on hänen laupeutensa meitä kohtaan, ja Herran totuus pysyy iankaikkisesti. Kiitetty olkoon Herra.
Psalm 117:2 For his merciful kindness is great toward us: and the truth of the LORD endures for ever. Praise you the LORD.
Psalmi 118:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 118:1 O give thanks to the LORD; for he is good: because his mercy endures for ever.
Psalmi 118:2 Sanokoon nyt Israel, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 118:2 Let Israel now say, that his mercy endures for ever.
Psalmi 118:3 Sanokoot nyt Aaronin suku, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 118:3 Let the house of Aaron now say, that his mercy endures for ever.
Psalmi 118:4 Sanokoot nyt ne, jotka Herraa pelkäävät, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 118:4 Let them now that fear the LORD say, that his mercy endures for ever.
Psalmi 118:5 Hädässäni minä huusin Herraa: Herra vastasi minulle ja asetti minut avaraan paikkaan.
Psalm 118:5 I called on the LORD in distress: the LORD answered me, and set me in a large place.
Psalmi 118:6 Herra on minun puolellani, en minä pelkää: mitä ihminen voi minulle tehdä?
Psalm 118:6 The LORD is on my side; I will not fear: what can man do to me?
Psalmi 118:7 Herra pitää minun puolellani niiden kanssa, jotka minua auttavat; sentähden minä saan nähdä himoitsevani niitä, jotka minua vihaavat.
Psalm 118:7 The LORD takes my part with them that help me: therefore shall I see my desire on them that hate me.
Psalmi 118:8 On parempi turvata Herraan kuin luottaa ihmiseen.
Psalm 118:8 It is better to trust in the LORD than to put confidence in man.
Psalmi 118:9 On parempi turvata Herraan kuin luottaa ruhtinaisiin.
Psalm 118:9 It is better to trust in the LORD than to put confidence in princes.
Psalmi 118:10 Kaikki kansat piirittivät minut, mutta Herran nimessä minä heidät tuhoan.
Psalm 118:10 All nations compassed me about: but in the name of the LORD will I destroy them.
Psalmi 118:11 He piirittivät minut, niin, he piirittivät minut, mutta Herran nimessä minä tuhoan heidät.
Psalm 118:11 They compassed me about; yes, they compassed me about: but in the name of the LORD I will destroy them.
Psalmi 118:12 He piirittivät minua kuin mehiläiset, sammuivat kuin orjantappuratuli, sillä Herran nimessä minä heidät tuhoan.
Psalm 118:12 They compassed me about like bees: they are quenched as the fire of thorns: for in the name of the LORD I will destroy them.
Psalmi 118:13 Sinä olet minua kovasti sysännyt, niin että minä kaatuisin, mutta Herra auttoi minua.
Psalm 118:13 You have thrust sore at me that I might fall: but the LORD helped me.
Psalmi 118:14 Herra on minun voimani ja virsi, ja hänestä tuli minulle pelastus.
Psalm 118:14 The LORD is my strength and song, and is become my salvation.
Psalmi 118:15 Riemun ja pelastuksen ääni kuuluu vanhurskasten majoissa: Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja.
Psalm 118:15 The voice of rejoicing and salvation is in the tabernacles of the righteous: the right hand of the LORD does valiantly.
Psalmi 118:16 Herran oikea käsi on korotettu: Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja.
Psalm 118:16 The right hand of the LORD is exalted: the right hand of the LORD does valiantly.
Psalmi 118:17 Minä en kuole, vaan elän ja julistan Herran tekoja.
Psalm 118:17 I shall not die, but live, and declare the works of the LORD.
Psalmi 118:18 Herra on minua ankarasti kurittanut, mutta kuoleman alttiiksi hän ei ole minua antanut.
Psalm 118:18 The LORD has chastened me sore: but he has not given me over to death.
Psalmi 118:19 Avatkaa minulle vanhurskauden portit, minä käyn niistä sisään ja ylistän Herraa.
Psalm 118:19 Open to me the gates of righteousness: I will go into them, and I will praise the LORD:
Psalmi 118:20 Tämä on Herran portti, josta vanhurskaat käyvät sisään.
Psalm 118:20 This gate of the LORD, into which the righteous shall enter.
Psalmi 118:21 Minä ylistän sinua, sillä sinä olet kuullut minua ja tullut minun pelastukseni.
Psalm 118:21 I will praise you: for you have heard me, and are become my salvation.
Psalmi 118:22 Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.
Psalm 118:22 The stone which the builders refused is become the head stone of the corner.
Psalmi 118:23 Herran teko tämä on; se on ihmeellinen meidän silmissämme.
Psalm 118:23 This is the LORD’s doing; it is marvelous in our eyes.
Psalmi 118:24 Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; me iloitkaamme ja riemuitkaamme siitä.
Psalm 118:24 This is the day which the LORD has made; we will rejoice and be glad in it.
Psalmi 118:25 Pelasta nyt, Herra, minä rukoilen sinua: Herra, lähetä nyt onni.
Psalm 118:25 Save now, I beseech you, O LORD: O LORD, I beseech you, send now prosperity.
Psalmi 118:26 Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! Me olemme siunanneet sinut Herran huoneesta.
Psalm 118:26 Blessed be he that comes in the name of the LORD: we have blessed you out of the house of the LORD.
Psalmi 118:27 Herra on Jumala, joka on antanut meille valon: sido uhri köysillä alttarin sarviin.
Psalm 118:27 God is the LORD, which has showed us light: bind the sacrifice with cords, even to the horns of the altar.
Psalmi 118:28 Sinä olet minun Jumalani, ja minä ylistän sinua: sinä olet minun Jumalani, minä ylistän sinua.
Psalm 118:28 You are my God, and I will praise you: you are my God, I will exalt you.
Psalmi 118:29 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 118:29 O give thanks to the LORD; for he is good: for his mercy endures for ever.
Psalmi 119:1 Autuaita ovat ne, joiden tie on tahraton, jotka vaeltavat Herran lain mukaan.
Psalm 119:1 Blessed are the undefiled in the way, who walk in the law of the LORD.
Psalmi 119:2 Autuaita ne, jotka pitävät hänen todistuksensa ja etsivät häntä kaikesta sydämestään.
Psalm 119:2 Blessed are they that keep his testimonies, and that seek him with the whole heart.
Psalmi 119:3 He eivät tee vääryyttä, vaan vaeltavat hänen teillään.
Psalm 119:3 They also do no iniquity: they walk in his ways.
Psalmi 119:4 Olet käskenyt meitä pitämään säädöksesi tarkoin.
Psalm 119:4 You have commanded us to keep your precepts diligently.
Psalmi 119:5 Oi, jospa tieni olisi ohjattu noudattamaan sinun säädöksiäsi!
Psalm 119:5 O that my ways were directed to keep your statutes!
Psalmi 119:6 Silloin en joudu häpeään, kun pidän silmällä kaikkia sinun käskyjäsi.
Psalm 119:6 Then shall I not be ashamed, when I have respect to all your commandments.
Psalmi 119:7 Minä ylistän sinua vilpittömällä sydämellä, kun olen oppinut oppimaan vanhurskaat oikeutesi.
Psalm 119:7 I will praise you with uprightness of heart, when I shall have learned your righteous judgments.
Psalmi 119:8 Minä noudatan sinun säädöksiäsi: älä hylkää minua kokonaan.
Psalm 119:8 I will keep your statutes: O forsake me not utterly.
Psalmi 119:9 Millä tavoin nuorukainen voi pitää tiensä puhtaana? Ei ottamalla vaarin sinun sanastasi.
Psalm 119:9 Wherewithal shall a young man cleanse his way? by taking heed thereto according to your word.
Psalmi 119:10 Koko sydämestäni minä olen etsinyt sinua: älä anna minun eksyä käskyistäsi.
Psalm 119:10 With my whole heart have I sought you: O let me not wander from your commandments.
Psalmi 119:11 Sinun sanasi olen kätkenyt sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.
Psalm 119:11 Your word have I hid in my heart, that I might not sin against you.
Psalmi 119:12 Kiitetty olet sinä, Herra: opeta minulle säädöksesi.
Psalm 119:12 Blessed are you, O LORD: teach me your statutes.
Psalmi 119:13 Huulillani olen julistanut kaikki sinun suusi tuomiot.
Psalm 119:13 With my lips have I declared all the judgments of your mouth.
Psalmi 119:14 Olen iloinnut sinun todistustesi tiestä, niin kuin kaikesta rikkaudesta.
Psalm 119:14 I have rejoiced in the way of your testimonies, as much as in all riches.
Psalmi 119:15 Minä mietiskelen sinun asetuksiasi ja kunnioitan sinun teitäsi.
Psalm 119:15 I will meditate in your precepts, and have respect to your ways.
Psalmi 119:16 Minä iloitsen sinun säädöksistäsi, enkä unohda sinun sanaasi.
Psalm 119:16 I will delight myself in your statutes: I will not forget your word.
Psalmi 119:17 Tee palvelijallesi hyvin, että eläisin ja pitäisin sanasi.
Psalm 119:17 Deal bountifully with your servant, that I may live, and keep your word.
Psalmi 119:18 Avaa minun silmäni, että voisin nähdä sinun lakisi ihmeitä.
Psalm 119:18 Open you my eyes, that I may behold wondrous things out of your law.
Psalmi 119:19 Minä olen muukalainen maan päällä: älä kätke minulta käskyjäsi.
Psalm 119:19 I am a stranger in the earth: hide not your commandments from me.
Psalmi 119:20 Sieluni särkyy, koska se kaipaa ainaisia tuomioitasi.
Psalm 119:20 My soul breaks for the longing that it has to your judgments at all times.
Psalmi 119:21 Sinä olet nuhdellut ylpeitä, kirottuja, jotka eksyvät käskyistäsi.
Psalm 119:21 You have rebuked the proud that are cursed, which do err from your commandments.
Psalmi 119:22 Poista minusta häpeä ja halveksunta, sillä minä pidän sinun todistuksesi.
Psalm 119:22 Remove from me reproach and contempt; for I have kept your testimonies.
Psalmi 119:23 Ruhtinaatkin istuivat ja puhuivat minua vastaan, mutta palvelijasi mietti sinun säädöksiäsi.
Psalm 119:23 Princes also did sit and speak against me: but your servant did meditate in your statutes.
Psalmi 119:24 Sinun todistuksesi ovat minun iloni ja neuvonantajani.
Psalm 119:24 Your testimonies also are my delight and my counsellors.
Psalmi 119:25 Sieluni tarttuu tomuun: virvoita minua sanasi mukaan.
Psalm 119:25 My soul sticks to the dust: quicken you me according to your word.
Psalmi 119:26 Minä olen ilmoittanut tieni, ja sinä kuulit minua: opeta minulle säädöksesi.
Psalm 119:26 I have declared my ways, and you heard me: teach me your statutes.
Psalmi 119:27 Saata minut ymmärtämään säädöstesi tietä, niin minä puhun ihmeellisistä teoistasi.
Psalm 119:27 Make me to understand the way of your precepts: so shall I talk of your wondrous works.
Psalmi 119:28 Sieluni sulaa tuskasta: vahvista minua sanasi mukaan.
Psalm 119:28 My soul melts for heaviness: strengthen you me according to your word.
Psalmi 119:29 Poista minusta valheen tie ja anna minulle armollisesti lakisi.
Psalm 119:29 Remove from me the way of lying: and grant me your law graciously.
Psalmi 119:30 Olen valinnut totuuden tien: olen asettanut sinun tuomiosi eteeni.
Psalm 119:30 I have chosen the way of truth: your judgments have I laid before me.
Psalmi 119:31 Minä olen pysynyt sinun todistuksissasi: Herra, älä saata minua häpeään.
Psalm 119:31 I have stuck to your testimonies: O LORD, put me not to shame.
Psalmi 119:32 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, kun sinä avarrat sydämeni.
Psalm 119:32 I will run the way of your commandments, when you shall enlarge my heart.
Psalmi 119:33 Opeta minulle, Herra, säädöstesi tie, niin minä noudatan sitä loppuun asti.
Psalm 119:33 Teach me, O LORD, the way of your statutes; and I shall keep it to the end.
Psalmi 119:34 Anna minulle ymmärrystä, niin noudatan lakiasi, noudatan sitä kaikesta sydämestäni.
Psalm 119:34 Give me understanding, and I shall keep your law; yes, I shall observe it with my whole heart.
Psalmi 119:35 Anna minun kulkea käskyjesi tietä, sillä siitä minä iloitsen.
Psalm 119:35 Make me to go in the path of your commandments; for therein do I delight.
Psalmi 119:36 Taivuta sydämeni todistustesi puoleen, älä ahneuden puoleen.
Psalm 119:36 Incline my heart to your testimonies, and not to covetousness.
Psalmi 119:37 Käännä silmäni pois turhuuden katselemisesta ja virvoita minua tielläsi.
Psalm 119:37 Turn away my eyes from beholding vanity; and quicken you me in your way.
Psalmi 119:38 Vahvista sanasi palvelijallesi, joka on omistautunut sinun pelkollesi.
Psalm 119:38 Establish your word to your servant, who is devoted to your fear.
Psalmi 119:39 Käännä pois minun häpeäni, jota pelkään, sillä sinun tuomiosi ovat hyvät.
Psalm 119:39 Turn away my reproach which I fear: for your judgments are good.
Psalmi 119:40 Katso, minä olen ikävöinyt sinun asetuksiasi: virvoita minua vanhurskaudellasi.
Psalm 119:40 Behold, I have longed after your precepts: quicken me in your righteousness.
Psalmi 119:41 Herra, tulkoon minullekin armosi, sinun pelastuksesi, sanasi mukaan.
Psalm 119:41 Let your mercies come also to me, O LORD, even your salvation, according to your word.
Psalmi 119:42 Näin minulla on, millä vastata herjaajalleni, sillä minä turvaan sinun sanaasi.
Psalm 119:42 So shall I have with which to answer him that reproaches me: for I trust in your word.
Psalmi 119:43 Äläkä ota totuuden sanaa kokonaan pois minun suustani, sillä minä panen toivoni sinun oikeuksiisi.
Psalm 119:43 And take not the word of truth utterly out of my mouth; for I have hoped in your judgments.
Psalmi 119:44 Niin minä noudatan sinun lakiasi alati, aina ja iankaikkisesti.
Psalm 119:44 So shall I keep your law continually for ever and ever.
Psalmi 119:45 Ja minä vaellan vapaasti, sillä minä etsin sinun asetuksiasi.
Psalm 119:45 And I will walk at liberty: for I seek your precepts.
Psalmi 119:46 Minä puhun sinun todistuksistasi myös kuninkaiden edessä enkä häpeä.
Psalm 119:46 I will speak of your testimonies also before kings, and will not be ashamed.
Psalmi 119:47 Ja minä iloitsen sinun käskyistäsi, joita olen rakastanut.
Psalm 119:47 And I will delight myself in your commandments, which I have loved.
Psalmi 119:48 Minä nostan käteni sinun rakastamiesi käskyjen puoleen ja mietiskelen sinun säädöksiäsi.
Psalm 119:48 My hands also will I lift up to your commandments, which I have loved; and I will meditate in your statutes.
Psalmi 119:49 Muista palvelijallesi antamasi sana, johon annoit minun toivoni.
Psalm 119:49 Remember the word to your servant, on which you have caused me to hope.
Psalmi 119:50 Tämä on minun lohtuni ahdingossani, sillä sinun sanasi on minut virkistänyt.
Psalm 119:50 This is my comfort in my affliction: for your word has quickened me.
Psalmi 119:51 Ylpeät pilkkaavat minua suuresti, mutta sinun laistasi en ole poikennut.
Psalm 119:51 The proud have had me greatly in derision: yet have I not declined from your law.
Psalmi 119:52 Minä muistan sinun muinaiset tuomiosi, Herra, ja olen lohduttanut itseäni.
Psalm 119:52 I remembered your judgments of old, O LORD; and have comforted myself.
Psalmi 119:53 Kauhu on minut valtannut jumalattomien takia, jotka hylkäävät sinun lakisi.
Psalm 119:53 Horror has taken hold on me because of the wicked that forsake your law.
Psalmi 119:54 Sinun säädöksesi ovat olleet minun virsiäni vaelluspaikkani huoneessa.
Psalm 119:54 Your statutes have been my songs in the house of my pilgrimage.
Psalmi 119:55 Herra, minä olen muistanut sinun nimesi yöllä ja noudattanut sinun lakiasi.
Psalm 119:55 I have remembered your name, O LORD, in the night, and have kept your law.
Psalmi 119:56 Tämä minulle tapahtui, koska noudatin sinun asetuksiasi.
Psalm 119:56 This I had, because I kept your precepts.
Psalmi 119:57 Sinä olet minun osani, Herra. Olen sanonut, että pidän sinun sanasi.
Psalm 119:57 You are my portion, O LORD: I have said that I would keep your words.
Psalmi 119:58 Minä anoin sinun suosiota kaikesta sydämestäni: ole minulle armollinen sanasi mukaan.
Psalm 119:58 I entreated your favor with my whole heart: be merciful to me according to your word.
Psalmi 119:59 Minä mietin teitäni ja käännyin askeleeni sinun todistustesi puoleen.
Psalm 119:59 I thought on my ways, and turned my feet to your testimonies.
Psalmi 119:60 Minä kiiruhdin enkä viivytellyt pitääkseni käskyjäsi.
Psalm 119:60 I made haste, and delayed not to keep your commandments.
Psalmi 119:61 Jumalattomien joukko ryöstää minut, mutta minä en ole unohtanut sinun lakiasi.
Psalm 119:61 The bands of the wicked have robbed me: but I have not forgotten your law.
Psalmi 119:62 Keskiyöllä minä nousen kiittämään sinua vanhurskaiden oikeuksiesi tähden.
Psalm 119:62 At midnight I will rise to give thanks to you because of your righteous judgments.
Psalmi 119:63 Minä olen kaikkien niiden seuralainen, jotka sinua pelkäävät ja pitävät sinun säädöksesi.
Psalm 119:63 I am a companion of all them that fear you, and of them that keep your precepts.
Psalmi 119:64 Herra, maa on täynnä sinun armoasi: opeta minulle säädöksesi.
Psalm 119:64 The earth, O LORD, is full of your mercy: teach me your statutes.
Psalmi 119:65 Sinä olet kohdellut palvelijaasi hyvin, Herra, sanasi mukaan.
Psalm 119:65 You have dealt well with your servant, O LORD, according to your word.
Psalmi 119:66 Opeta minulle hyvää ymmärrystä ja tietoa, sillä minä uskon sinun käskyihisi.
Psalm 119:66 Teach me good judgment and knowledge: for I have believed your commandments.
Psalmi 119:67 Ennen kuin minua nöyryytettiin, eksyin; mutta nyt minä pidän sinun sanasi.
Psalm 119:67 Before I was afflicted I went astray: but now have I kept your word.
Psalmi 119:68 Sinä olet hyvä ja teet hyvää; opeta minulle säädöksesi.
Psalm 119:68 You are good, and do good; teach me your statutes.
Psalmi 119:69 Ylpeät ovat sepittäneet valhetta minua vastaan, mutta minä noudatan sinun asetuksiasi kaikesta sydämestäni.
Psalm 119:69 The proud have forged a lie against me: but I will keep your precepts with my whole heart.
Psalmi 119:70 Heidän sydämensä on rasvaa kuin rasva, mutta minä iloitsen sinun laistasi.
Psalm 119:70 Their heart is as fat as grease; but I delight in your law.
Psalmi 119:71 Hyvä minulle on, että minua on nöyryytetty, että oppisin sinun säädöksesi.
Psalm 119:71 It is good for me that I have been afflicted; that I might learn your statutes.
Psalmi 119:72 Sinun suusi laki on minulle parempi kuin tuhansia kultaa ja hopeaa.
Psalm 119:72 The law of your mouth is better to me than thousands of gold and silver.
Psalmi 119:73 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja muovanneet: anna minulle ymmärrystä, että oppisin sinun käskysi.
Psalm 119:73 Your hands have made me and fashioned me: give me understanding, that I may learn your commandments.
Psalmi 119:74 Jotka sinua pelkäävät, iloitsevat minut nähdessään, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
Psalm 119:74 They that fear you will be glad when they see me; because I have hoped in your word.
Psalmi 119:75 Minä tiedän, Herra, että sinun tuomiosi ovat oikeat ja että sinä olet minua uskollisuudessasi vaivannut.
Psalm 119:75 I know, O LORD, that your judgments are right, and that you in faithfulness have afflicted me.
Psalmi 119:76 Olkoon sinun laupeutesi minulle lohdukseksi, palvelijallesi antamasi sanan mukaan.
Psalm 119:76 Let, I pray you, your merciful kindness be for my comfort, according to your word to your servant.
Psalmi 119:77 Tulkoon minun ylleni sinun armollisuutesi, että eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.
Psalm 119:77 Let your tender mercies come to me, that I may live: for your law is my delight.
Psalmi 119:78 Ylpeät häpeäkööt, sillä he kohtelivat minua väärin syyttä; mutta minä mietiskelen sinun asetuksiasi.
Psalm 119:78 Let the proud be ashamed; for they dealt perversely with me without a cause: but I will meditate in your precepts.
Psalmi 119:79 Kääntykööt minun puoleeni ne, jotka sinua pelkäävät, ja ne, jotka tuntevat sinun todistuksesi.
Psalm 119:79 Let those that fear you turn to me, and those that have known your testimonies.
Psalmi 119:80 Pysy sydämeni lujana sinun säädöksissäsi, etten häpeäisi.
Psalm 119:80 Let my heart be sound in your statutes; that I be not ashamed.
Psalmi 119:81 Minun sieluni ikävöi sinun pelastustasi, mutta minä toivon sinun sanaasi.
Psalm 119:81 My soul faints for your salvation: but I hope in your word.
Psalmi 119:82 Minun silmäni himmenevät sinun sanaasi odottaen, sanoen: Milloin sinä minua lohdutat?
Psalm 119:82 My eyes fail for your word, saying, When will you comfort me?
Psalmi 119:83 Sillä minä olen kuin savuleipä; en kuitenkaan unohda sinun säädöksiäsi.
Psalm 119:83 For I am become like a bottle in the smoke; yet do I not forget your statutes.
Psalmi 119:84 Kuinka monta on palvelijasi päivää? Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?
Psalm 119:84 How many are the days of your servant? when will you execute judgment on them that persecute me?
Psalmi 119:85 Ylpeät kaivavat minulle kuoppia, koska eivät elä sinun lakisi mukaan.
Psalm 119:85 The proud have dig pits for me, which are not after your law.
Psalmi 119:86 Kaikki sinun käskysi ovat todet: he vainoavat minua syyttömästi; auta minua.
Psalm 119:86 All your commandments are faithful: they persecute me wrongfully; help you me.
Psalmi 119:87 He olivat melkein tuhonneet minut maan päällä, mutta minä en hylännyt sinun asetuksiasi.
Psalm 119:87 They had almost consumed me on earth; but I forsook not your precepts.
Psalmi 119:88 Elvytä minut armosi mukaan, niin minä noudatan sinun suusi todistusta.
Psalm 119:88 Quicken me after your loving kindness; so shall I keep the testimony of your mouth.
Psalmi 119:89 Herra, sinun sanasi pysyy ikuisesti taivaassa.
Psalm 119:89 For ever, O LORD, your word is settled in heaven.
Psalmi 119:90 Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen: sinä olet perustanut maan, ja se pysyy.
Psalm 119:90 Your faithfulness is to all generations: you have established the earth, and it stays.
Psalmi 119:91 He tekevät niin tänäkin päivänä sinun säädöstesi mukaan, sillä kaikki ovat sinun palvelijoitasi.
Psalm 119:91 They continue this day according to your ordinances: for all are your servants.
Psalmi 119:92 Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin silloin tuhoutunut kurjuudessani.
Psalm 119:92 Unless your law had been my delights, I should then have perished in my affliction.
Psalmi 119:93 En koskaan unohda sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä olet minua herättänyt.
Psalm 119:93 I will never forget your precepts: for with them you have quickened me.
Psalmi 119:94 Minä olen sinun, pelasta minut, sillä minä olen etsinyt sinun asetuksiasi.
Psalm 119:94 I am yours, save me: for I have sought your precepts.
Psalmi 119:95 Jumalattomat odottivat minua tuhotakseen minut, mutta minä otan huomioon sinun todistuksesi.
Psalm 119:95 The wicked have waited for me to destroy me: but I will consider your testimonies.
Psalmi 119:96 Olen nähnyt kaiken täydellisyyden lopun, mutta sinun käskysi on ylen laaja.
Psalm 119:96 I have seen an end of all perfection: but your commandment is exceeding broad.
Psalmi 119:97 Oi, kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Se on minun mietiskelyni kaiken päivää.
Psalm 119:97 O how I love your law! it is my meditation all the day.
Psalmi 119:98 Käskyilläsi sinä olet tehnyt minut vihollisiani viisaammaksi, sillä he ovat aina minun kanssani.
Psalm 119:98 You through your commandments have made me wiser than my enemies: for they are ever with me.
Psalmi 119:99 Minulla on enemmän ymmärrystä kuin kaikilla opettajillani, sillä sinun todistuksesi ovat minun mietiskelyni.
Psalm 119:99 I have more understanding than all my teachers: for your testimonies are my meditation.
Psalmi 119:100 Minä ymmärrän paremmin kuin muinaiset, sillä minä noudatan sinun asetuksiasi.
Psalm 119:100 I understand more than the ancients, because I keep your precepts.
Psalmi 119:101 Minä olen pidättänyt jalkani kaikilta pahoilta teiltä, että voisin pitää sinun sanasi.
Psalm 119:101 I have refrained my feet from every evil way, that I might keep your word.
Psalmi 119:102 En ole poikennut sinun oikeuksistasi, sillä sinä olet minua opettanut.
Psalm 119:102 I have not departed from your judgments: for you have taught me.
Psalmi 119:103 Kuinka makeat ovat sinun sanasi minun suulleni! Niin, makeammat kuin hunaja minun suulleni!
Psalm 119:103 How sweet are your words to my taste! yes, sweeter than honey to my mouth!
Psalmi 119:104 Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.
Psalm 119:104 Through your precepts I get understanding: therefore I hate every false way.
Psalmi 119:105 Sinun sanasi on minun jalkojeni lamppu ja valo minun polulleni.
Psalm 119:105 Your word is a lamp to my feet, and a light to my path.
Psalmi 119:106 Minä olen vannonut, ja minä täytän sen, että pidän sinun vanhurskaat oikeutesi oikeudet.
Psalm 119:106 I have sworn, and I will perform it, that I will keep your righteous judgments.
Psalmi 119:107 Minä olen kovin ahdistettu; virvoita minua, Herra, sanasi mukaan.
Psalm 119:107 I am afflicted very much: quicken me, O LORD, according to your word.
Psalmi 119:108 Ota, Herra, vastaan minun suuni vapaaehtoiset uhrit ja opeta minulle oikeutesi.
Psalm 119:108 Accept, I beseech you, the freewill offerings of my mouth, O LORD, and teach me your judgments.
Psalmi 119:109 Sieluni on aina minun kädessäni, mutta en unohda sinun lakiasi.
Psalm 119:109 My soul is continually in my hand: yet do I not forget your law.
Psalmi 119:110 Jumalattomat ovat virittäneet minulle ansan, mutta en minä ole eksynyt sinun asetuksistasi.
Psalm 119:110 The wicked have laid a snare for me: yet I erred not from your precepts.
Psalmi 119:111 Sinun todistuksesi olen ottanut perintöosakseni ikuisesti, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
Psalm 119:111 Your testimonies have I taken as an heritage for ever: for they are the rejoicing of my heart.
Psalmi 119:112 Olen taipunut sydämeni noudattamaan sinun säädöksiäsi aina, aina loppuun asti.
Psalm 119:112 I have inclined my heart to perform your statutes always, even to the end.
Psalmi 119:113 Minä vihaan turhia ajatuksia, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
Psalm 119:113 I hate vain thoughts: but your law do I love.
Psalmi 119:114 Sinä olet minun piilopaikkani ja kilpeni: minä toivon sinun sanaasi.
Psalm 119:114 You are my hiding place and my shield: I hope in your word.
Psalmi 119:115 Menkää pois minun luotani, te pahantekijät, sillä minä pidän Jumalani käskyt.
Psalm 119:115 Depart from me, you evildoers: for I will keep the commandments of my God.
Psalmi 119:116 Tue minua sanasi mukaan, että eläisin, äläkä anna minun hävetä toivoani.
Psalm 119:116 Uphold me according to your word, that I may live: and let me not be ashamed of my hope.
Psalmi 119:117 Tue minua, niin minä olen turvassa, ja minä otan aina vaarin sinun säädöksistäsi.
Psalm 119:117 Hold you me up, and I shall be safe: and I will have respect to your statutes continually.
Psalmi 119:118 Sinä olet tallannut maahan kaikki ne, jotka eksyvät sinun säädöksistäsi, sillä heidän petoksensa on valhetta.
Psalm 119:118 You have trodden down all them that err from your statutes: for their deceit is falsehood.
Psalmi 119:119 Sinä hävität kaikki maan jumalattomat kuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.
Psalm 119:119 You put away all the wicked of the earth like dross: therefore I love your testimonies.
Psalmi 119:120 Ruumiini vapisee sinun pelostasi, ja minä kauhistun sinun tuomioitasi.
Psalm 119:120 My flesh trembles for fear of you; and I am afraid of your judgments.
Psalmi 119:121 Olen tehnyt oikeuden ja tehnyt vanhurskauden: älä jätä minua sortajieni käsiin.
Psalm 119:121 I have done judgment and justice: leave me not to my oppressors.
Psalmi 119:122 Ole palvelijasi takaaja, hänen hyväkseen: älä anna ylpeiden minua sortaa.
Psalm 119:122 Be surety for your servant for good: let not the proud oppress me.
Psalmi 119:123 Minun silmäni himmenevät sinun pelastuksesi ja vanhurskautesi sanan perään.
Psalm 119:123 My eyes fail for your salvation, and for the word of your righteousness.
Psalmi 119:124 Tee palvelijallesi armosi mukaan ja opeta minulle säädöksesi.
Psalm 119:124 Deal with your servant according to your mercy, and teach me your statutes.
Psalmi 119:125 Minä olen sinun palvelijasi; anna minulle ymmärrystä, että tuntisin sinun todistuksesi.
Psalm 119:125 I am your servant; give me understanding, that I may know your testimonies.
Psalmi 119:126 Herra, sinun on aikasi tehdä työsi, sillä he ovat tehneet sinun lakisi tyhjäksi.
Psalm 119:126 It is time for you, LORD, to work: for they have made void your law.
Psalmi 119:127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, niin, enemmän kuin puhdasta kultaa.
Psalm 119:127 Therefore I love your commandments above gold; yes, above fine gold.
Psalmi 119:128 Sen tähden minä pidän kaikkia sinun asetuksiasi kaikissa asioissa oikeina, ja vihaan jokaista valheen tietä.
Psalm 119:128 Therefore I esteem all your precepts concerning all things to be right; and I hate every false way.
Psalmi 119:129 Sinun todistuksesi ovat ihmeelliset: sentähden minun sieluni pitää ne mielessään.
Psalm 119:129 Your testimonies are wonderful: therefore does my soul keep them.
Psalmi 119:130 Sanasi avautuminen valaisee, se antaa yksinkertaiselle ymmärrystä.
Psalm 119:130 The entrance of your words gives light; it gives understanding to the simple.
Psalmi 119:131 Minä avasin suuni ja hengästyin, sillä minä ikävöin sinun käskyjäsi.
Psalm 119:131 I opened my mouth, and panted: for I longed for your commandments.
Psalmi 119:132 Katso minuun ja ole minulle armollinen, niin kuin ennen teit niille, jotka rakastavat sinun nimeäsi.
Psalm 119:132 Look you on me, and be merciful to me, as you use to do to those that love your name.
Psalmi 119:133 Ohjaa minun askeleeni sanasi mukaan, äläkä anna minkään vääryyden minua hallita.
Psalm 119:133 Order my steps in your word: and let not any iniquity have dominion over me.
Psalmi 119:134 Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.
Psalm 119:134 Deliver me from the oppression of man: so will I keep your precepts.
Psalmi 119:135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle säädöksesi.
Psalm 119:135 Make your face to shine on your servant; and teach me your statutes.
Psalmi 119:136 Vesivirrat vuotavat minun silmistäni, koska he eivät noudata sinun lakiasi.
Psalm 119:136 Rivers of waters run down my eyes, because they keep not your law.
Psalmi 119:137 Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeamieliset.
Psalm 119:137 Righteous are you, O LORD, and upright are your judgments.
Psalmi 119:138 Todistuksesi, jotka olet säätänyt, ovat vanhurskaita ja hyvin uskollisia.
Psalm 119:138 Your testimonies that you have commanded are righteous and very faithful.
Psalmi 119:139 Kiivauteni on minut kuluttanut, sillä viholliseni ovat unhottaneet sinun sanasi.
Psalm 119:139 My zeal has consumed me, because my enemies have forgotten your words.
Psalmi 119:140 Sinun sanasi on hyvin puhdas: siksi palvelijasi rakastaa sitä.
Psalm 119:140 Your word is very pure: therefore your servant loves it.
Psalmi 119:141 Olen pieni ja halveksittu: en kuitenkaan unohda sinun asetuksiasi.
Psalm 119:141 I am small and despised: yet do not I forget your precepts.
Psalmi 119:142 Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.
Psalm 119:142 Your righteousness is an everlasting righteousness, and your law is the truth.
Psalmi 119:143 Hätä ja ahdistus ovat minut valtanneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.
Psalm 119:143 Trouble and anguish have taken hold on me: yet your commandments are my delights.
Psalmi 119:144 Sinun todistustesi vanhurskaus pysyy iankaikkisesti: anna minulle ymmärrystä, niin minä elän.
Psalm 119:144 The righteousness of your testimonies is everlasting: give me understanding, and I shall live.
Psalmi 119:145 Minä huudan kaikesta sydämestäni; kuule minua, Herra! Minä pidän sinun säädöksesi.
Psalm 119:145 I cried with my whole heart; hear me, O LORD: I will keep your statutes.
Psalmi 119:146 Minä huusin sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.
Psalm 119:146 I cried to you; save me, and I shall keep your testimonies.
Psalmi 119:147 Minä estin aamun sarastuksen ja huusin: Minä panin toivoni sinun sanaasi.
Psalm 119:147 I prevented the dawning of the morning, and cried: I hoped in your word.
Psalmi 119:148 Silmäni varovat yölliset vartiot, että voisin miettiä sinun sanaasi.
Psalm 119:148 My eyes prevent the night watches, that I might meditate in your word.
Psalmi 119:149 Kuule minun ääneni armosi jälkeen: Herra, virvoita minua oikeutesi jälkeen.
Psalm 119:149 Hear my voice according to your loving kindness: O LORD, quicken me according to your judgment.
Psalmi 119:150 Lähelle lähestyvät ne, jotka pahuuden perässä juoksevat: he ovat kaukana sinun laistasi.
Psalm 119:150 They draw near that follow after mischief: they are far from your law.
Psalmi 119:151 Sinä olet lähellä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat totuus.
Psalm 119:151 You are near, O LORD; and all your commandments are truth.
Psalmi 119:152 Todistuksistasi minä tiedän jo muinaisista ajoista, että sinä olet ne perustanut ikuisiksi ajoiksi.
Psalm 119:152 Concerning your testimonies, I have known of old that you have founded them for ever.
Psalmi 119:153 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unohda sinun lakiasi.
Psalm 119:153 Consider my affliction, and deliver me: for I do not forget your law.
Psalmi 119:154 Aja minun asiaani ja pelasta minut: virvoita minua sanasi mukaan.
Psalm 119:154 Plead my cause, and deliver me: quicken me according to your word.
Psalmi 119:155 Pelastus on kaukana jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun säädöksiäsi.
Psalm 119:155 Salvation is far from the wicked: for they seek not your statutes.
Psalmi 119:156 Suuri on sinun armosi, Herra; virvoita minua oikeutesi jälkeen.
Psalm 119:156 Great are your tender mercies, O LORD: quicken me according to your judgments.
Psalmi 119:157 Monet ovat minun vainoojani ja viholliseni, mutta en minä hylkää sinun todistuksiasi.
Psalm 119:157 Many are my persecutors and my enemies; yet do I not decline from your testimonies.
Psalmi 119:158 Minä näin väärintekijät ja minua murheutti, koska he eivät pitäneet sinun sanaasi.
Psalm 119:158 I beheld the transgressors, and was grieved; because they kept not your word.
Psalmi 119:159 Katso, kuinka rakastan sinun asetuksiasi: Herra, virvoita minua armosi mukaan.
Psalm 119:159 Consider how I love your precepts: quicken me, O LORD, according to your loving kindness.
Psalmi 119:160 Sinun sanasi on alusta asti totta, ja kaikki sinun vanhurskautesi tuomiot pysyvät ikuisesti.
Psalm 119:160 Your word is true from the beginning: and every one of your righteous judgments endures for ever.
Psalmi 119:161 Ruhtinaat vainosivat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanaasi.
Psalm 119:161 Princes have persecuted me without a cause: but my heart stands in awe of your word.
Psalmi 119:162 Minä iloitsen sinun sanastasi niinkuin suuren saaliin löytänyt.
Psalm 119:162 I rejoice at your word, as one that finds great spoil.
Psalmi 119:163 Minä vihaan ja kammoksun valhetta, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
Psalm 119:163 I hate and abhor lying: but your law do I love.
Psalmi 119:164 Seitsemän kertaa päivässä minä ylistän sinua vanhurskaiden oikeuksiesi tähden.
Psalm 119:164 Seven times a day do I praise you because of your righteous judgments.
Psalmi 119:165 Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä mikään heitä loukkaa.
Psalm 119:165 Great peace have they which love your law: and nothing shall offend them.
Psalmi 119:166 Herra, minä olen toivonut pelastustasi ja pitänyt sinun käskysi.
Psalm 119:166 LORD, I have hoped for your salvation, and done your commandments.
Psalmi 119:167 Sieluni on pitänyt sinun todistuksesi, ja minä rakastan niitä ylen paljon.
Psalm 119:167 My soul has kept your testimonies; and I love them exceedingly.
Psalmi 119:168 Minä olen pitänyt sinun säädöksesi ja todistuksesi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.
Psalm 119:168 I have kept your precepts and your testimonies: for all my ways are before you.
Psalmi 119:169 Herra, anna minun huutoni tulla sinun kasvojesi eteen: anna minulle ymmärrystä sanasi jälkeen.
Psalm 119:169 Let my cry come near before you, O LORD: give me understanding according to your word.
Psalmi 119:170 Tulkoon rukoukseni sinun eteesi: pelasta minut sanasi mukaan.
Psalm 119:170 Let my supplication come before you: deliver me according to your word.
Psalmi 119:171 Minun huuleni ylistävät sinua, kun olet opettanut minulle säädöksesi.
Psalm 119:171 My lips shall utter praise, when you have taught me your statutes.
Psalmi 119:172 Minun kieleni julistaa sinun sanaasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskautta.
Psalm 119:172 My tongue shall speak of your word: for all your commandments are righteousness.
Psalmi 119:173 Anna kätesi minua auttaa, sillä olen valinnut sinun säädöksesi.
Psalm 119:173 Let your hand help me; for I have chosen your precepts.
Psalmi 119:174 Herra, minä olen ikävöinyt sinun pelastustasi, ja sinun lakisi on minun iloni.
Psalm 119:174 I have longed for your salvation, O LORD; and your law is my delight.
Psalmi 119:175 Eläköön sieluni, niin se ylistää sinua, ja auttakoot minua sinun tuomiosi.
Psalm 119:175 Let my soul live, and it shall praise you; and let your judgments help me.
Psalmi 119:176 Minä olen eksynyt kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unohda sinun käskyjäsi.
Psalm 119:176 I have gone astray like a lost sheep; seek your servant; for I do not forget your commandments.
Psalmi 120:1 Ahdingossani minä huusin Herraa, ja hän kuuli minut.
Psalm 120:1 In my distress I cried to the LORD, and he heard me.
Psalmi 120:2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista ja petollisesta kielestä.
Psalm 120:2 Deliver my soul, O LORD, from lying lips, and from a deceitful tongue.
Psalmi 120:3 Mitä sinulle annetaan tai mitä sinulle tehdään, sinä valheellinen kieli?
Psalm 120:3 What shall be given to you? or what shall be done to you, you false tongue?
Psalmi 120:4 Voimallisten terävät nuolet, katajanpuun hiilien kanssa.
Psalm 120:4 Sharp arrows of the mighty, with coals of juniper.
Psalmi 120:5 Voi minua, että minun täytyy asua muukalaisena Mesekissa, asua Kedarin teltoissa!
Psalm 120:5 Woe is me, that I sojourn in Mesech, that I dwell in the tents of Kedar!
Psalmi 120:6 Sieluni on kauan asunut hänen luonaan, joka vihaa rauhaa.
Psalm 120:6 My soul has long dwelled with him that hates peace.
Psalmi 120:7 Minä olen rauhan puolella, mutta kun minä puhun, he ovat sodan puolella.
Psalm 120:7 I am for peace: but when I speak, they are for war.
Psalmi 121:1 Minä nostan katseeni kukkuloita kohti, mistä apuni tulee.
Psalm 121:1 I will lift up my eyes to the hills, from where comes my help.
Psalmi 121:2 Apuni tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
Psalm 121:2 My help comes from the LORD, which made heaven and earth.
Psalmi 121:3 Hän ei salli jalkaasi horjua: hän, joka sinua varjelee, ei torku.
Psalm 121:3 He will not suffer your foot to be moved: he that keeps you will not slumber.
Psalmi 121:4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
Psalm 121:4 Behold, he that keeps Israel shall neither slumber nor sleep.
Psalmi 121:5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on sinun varjosi oikealla puolellasi.
Psalm 121:5 The LORD is your keeper: the LORD is your shade on your right hand.
Psalmi 121:6 Aurinko ei sinua satu päivällä eikä kuu yöllä.
Psalm 121:6 The sun shall not smite you by day, nor the moon by night.
Psalmi 121:7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.
Psalm 121:7 The LORD shall preserve you from all evil: he shall preserve your soul.
Psalmi 121:8 Herra varjelee sinun lähtösi ja tulosi tästä lähtien ja iankaikkisesti.
Psalm 121:8 The LORD shall preserve your going out and your coming in from this time forth, and even for ever more.
Psalmi 122:1 Minä iloitsin, kun he sanoivat minulle: Menkäämme Herran temppeliin.
Psalm 122:1 I was glad when they said to me, Let us go into the house of the LORD.
Psalmi 122:2 Jalkamme seisovat sinun porttiesi sisäpuolella, oi Jerusalem.
Psalm 122:2 Our feet shall stand within your gates, O Jerusalem.
Psalmi 122:3 Jerusalem on rakennettu tiiviiksi kaupungiksi:
Psalm 122:3 Jerusalem is built as a city that is compact together:
Psalmi 122:4 Minne heimot menevät ylös, Herran heimot, Israelin todistukseen, kiittämään Herran nimeä.
Psalm 122:4 Where the tribes go up, the tribes of the LORD, to the testimony of Israel, to give thanks to the name of the LORD.
Psalmi 122:5 Sillä siellä on tuomion valtaistuimet, Daavidin suvun valtaistuimet.
Psalm 122:5 For there are set thrones of judgment, the thrones of the house of David.
Psalmi 122:6 Rukoilkaa Jerusalemin rauhaa: ne menestyvät, jotka sinua rakastavat.
Psalm 122:6 Pray for the peace of Jerusalem: they shall prosper that love you.
Psalmi 122:7 Rauha olkoon muuriesi sisällä ja vauraus palatseissasi.
Psalm 122:7 Peace be within your walls, and prosperity within your palaces.
Psalmi 122:8 Veljieni ja tovereideni tähden sanon nyt: Rauha olkoon teissä.
Psalm 122:8 For my brothers and companions’ sakes, I will now say, Peace be within you.
Psalmi 122:9 Herran, meidän Jumalamme, temppelin tähden minä etsin sinun parastasi.
Psalm 122:9 Because of the house of the LORD our God I will seek your good.
Psalmi 123:1 Sinun puoleesi minä nostan silmäni, oi sinä, joka taivaissa asut.
Psalm 123:1 To you lift I up my eyes, O you that dwell in the heavens.
Psalmi 123:2 Katso, niin kuin palvelijoiden silmät katsovat isäntiensä kättä ja palvelijattaren silmät emäntänsä kättä, niin meidänkin silmämme odottavat Herraa, meidän Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meidät.
Psalm 123:2 Behold, as the eyes of servants look to the hand of their masters, and as the eyes of a maiden to the hand of her mistress; so our eyes wait on the LORD our God, until that he have mercy on us.
Psalmi 123:3 Armahda meitä, Herra, armahda meitä, sillä me olemme ylenpalttisesti täynnä halveksuntaa.
Psalm 123:3 Have mercy on us, O LORD, have mercy on us: for we are exceedingly filled with contempt.
Psalmi 123:4 Sielumme on täynnä huolettomien pilkkaa ja ylpeiden halveksuntaa.
Psalm 123:4 Our soul is exceedingly filled with the scorning of those that are at ease, and with the contempt of the proud.
Psalmi 124:1 Jos Herra ei olisi ollut meidän puolellamme, niin sanokoon nyt Israel:
Psalm 124:1 If it had not been the LORD who was on our side, now may Israel say;
Psalmi 124:2 Jos Herra ei olisi ollut meidän puolellamme, kun miehet nousivat meitä vastaan:
Psalm 124:2 If it had not been the LORD who was on our side, when men rose up against us:
Psalmi 124:3 Sitten he olivat meidät äkkiä niellyt, kun heidän vihansa syttyi meitä vastaan:
Psalm 124:3 Then they had swallowed us up quick, when their wrath was kindled against us:
Psalmi 124:4 Silloin vedet olivat meidät hukuttaneet, virta oli vyörynyt sielumme yli:
Psalm 124:4 Then the waters had overwhelmed us, the stream had gone over our soul:
Psalmi 124:5 Sitten ylpeät vedet olivat tulvineet sielumme yli.
Psalm 124:5 Then the proud waters had gone over our soul.
Psalmi 124:6 Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hampaidensa saaliiksi.
Psalm 124:6 Blessed be the LORD, who has not given us as a prey to their teeth.
Psalmi 124:7 Sielumme on pelastunut kuin lintu lintumiehen paulasta: paula katkeaa, ja me olemme pelastuneet.
Psalm 124:7 Our soul is escaped as a bird out of the snare of the fowlers: the snare is broken, and we are escaped.
Psalmi 124:8 Meidän apumme on Herran nimessä, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.
Psalm 124:8 Our help is in the name of the LORD, who made heaven and earth.
Psalmi 125:1 Ne, jotka turvaavat Herraan, ovat kuin Siionin vuori, joka ei horju, vaan pysyy ikuisesti.
Psalm 125:1 They that trust in the LORD shall be as mount Zion, which cannot be removed, but stays for ever.
Psalmi 125:2 Niin kuin vuoret ympäröivät Jerusalemia, niin Herra ympäröi kansaansa nyt ja iankaikkisesti.
Psalm 125:2 As the mountains are round about Jerusalem, so the LORD is round about his people from now on even for ever.
Psalmi 125:3 Sillä jumalattomien vitsa ei lepää vanhurskaiden osalla, etteivät vanhurskaat ojentaisi käsiään vääryyteen.
Psalm 125:3 For the rod of the wicked shall not rest on the lot of the righteous; lest the righteous put forth their hands to iniquity.
Psalmi 125:4 Herra, tee hyvää hyville ja oikeamielisille.
Psalm 125:4 Do good, O LORD, to those that be good, and to them that are upright in their hearts.
Psalmi 125:5 Mutta jotka poikkeavat mutkikkaille teillensä, Herra johdattaa heidät pois pahantekijöiden kanssa; mutta rauha olkoon Israelin päällä.
Psalm 125:5 As for such as turn aside to their crooked ways, the LORD shall lead them forth with the workers of iniquity: but peace shall be on Israel.
Psalmi 126:1 Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, me olimme kuin ne, jotka unta näkivät.
Psalm 126:1 When the LORD turned again the captivity of Zion, we were like them that dream.
Psalmi 126:2 Silloin suumme täyttyi naurusta ja kielemme riemulla. Silloin sanottiin pakanakansojen keskuudessa: Herra on tehnyt heille suuria tekoja.
Psalm 126:2 Then was our mouth filled with laughter, and our tongue with singing: then said they among the heathen, The LORD has done great things for them.
Psalmi 126:3 Herra on tehnyt meille suuria tekoja, siitä me iloitsemme.
Psalm 126:3 The LORD has done great things for us; whereof we are glad.
Psalmi 126:4 Herra, käännä kohtalomme ennalleen kuin etelän virrat.
Psalm 126:4 Turn again our captivity, O LORD, as the streams in the south.
Psalmi 126:5 Jotka kyynelin kylvävät, ne iloiten niittävät.
Psalm 126:5 They that sow in tears shall reap in joy.
Psalmi 126:6 Se, joka lähtee itkemään ja kantaa kallisarvoista siementä, epäilemättä palaa iloiten ja lyhteensä mukanaan.
Psalm 126:6 He that goes forth and weeps, bearing precious seed, shall doubtless come again with rejoicing, bringing his sheaves with him.
Psalmi 127:1 Ellei Herra rakenna huonetta, turhaan sen rakentajat näkevät vaivaa. Ellei Herra varjele kaupunkia, turhaan vartija valvoo.
Psalm 127:1 Except the LORD build the house, they labor in vain that build it: except the LORD keep the city, the watchman wakes but in vain.
Psalmi 127:2 Turhaa on sinun nousta varhain ja valvoa myöhään, syödä tuskan leipää; sillä niin hän antaa rakkaallensa unen.
Psalm 127:2 It is vain for you to rise up early, to sit up late, to eat the bread of sorrows: for so he gives his beloved sleep.
Psalmi 127:3 Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on hänen antinsa.
Psalm 127:3 See, children are an heritage of the LORD: and the fruit of the womb is his reward.
Psalmi 127:4 Niin kuin nuolet ovat sankarin kädessä, niin ovat nuorukaiset.
Psalm 127:4 As arrows are in the hand of a mighty man; so are children of the youth.
Psalmi 127:5 Autuas se mies, jonka viine on täynnä niitä: eivät ne joudu häpeään, vaan saavat puhua vihollisten kanssa portissa.
Psalm 127:5 Happy is the man that has his quiver full of them: they shall not be ashamed, but they shall speak with the enemies in the gate.
Psalmi 128:1 Autuas on jokainen, joka pelkää Herraa, joka vaeltaa hänen teillään.
Psalm 128:1 Blessed is every one that fears the LORD; that walks in his ways.
Psalmi 128:2 Sillä sinä saat syödä kättesi työn; onnellinen sinä olet, ja sinun käy hyvin.
Psalm 128:2 For you shall eat the labor of your hands: happy shall you be, and it shall be well with you.
Psalmi 128:3 Vaimosi on kuin hedelmällinen viiniköynnös talosi vierellä, lapsesi kuin öljypuun taimet pöytäsi ympärillä.
Psalm 128:3 Your wife shall be as a fruitful vine by the sides of your house: your children like olive plants round about your table.
Psalmi 128:4 Katso, näin siunataan mies, joka pelkää Herraa.
Psalm 128:4 Behold, that thus shall the man be blessed that fears the LORD.
Psalmi 128:5 Herra siunatkoon sinua Siionista, ja sinä saat nähdä Jerusalemin onnen kaikkina elinpäivinäsi.
Psalm 128:5 The LORD shall bless you out of Zion: and you shall see the good of Jerusalem all the days of your life.
Psalmi 128:6 Kyllä, sinä saat nähdä lastesi lapset, ja rauha olkoon Israelille.
Psalm 128:6 Yes, you shall see your children’s children, and peace on Israel.
Psalmi 129:1 Monta kertaa he ovat minua ahdistaneet nuoruudestani asti – sanokoon nyt Israel:
Psalm 129:1 Many a time have they afflicted me from my youth, may Israel now say:
Psalmi 129:2 Monta kertaa he ovat minua ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät ole minua voittaneet.
Psalm 129:2 Many a time have they afflicted me from my youth: yet they have not prevailed against me.
Psalmi 129:3 Kyntäjät kynsivät minun selässäni: he tekivät vakonsa pitkiksi.
Psalm 129:3 The plowers plowed on my back: they made long their furrows.
Psalmi 129:4 Herra on vanhurskas: hän on katkaissut jumalattomien köydet.
Psalm 129:4 The LORD is righteous: he has cut asunder the cords of the wicked.
Psalmi 129:5 Häpeään joutukoot ja kääntykööt takaisin kaikki, jotka vihaavat Siionia.
Psalm 129:5 Let them all be confounded and turned back that hate Zion.
Psalmi 129:6 Olkoot he kuin ruoho talojen katoilla, joka kuihtuu ennen kuin se kasvaa ylös:
Psalm 129:6 Let them be as the grass on the housetops, which wither before it grows up:
Psalmi 129:7 Millä ei leikkuri kämmentään täytä eikä lyhteiden sitoja rintaansa.
Psalm 129:7 With which the mower fills not his hand; nor he that binds sheaves his bosom.
Psalmi 129:8 Eivätkä ohikulkijat sano: Herran siunaus olkoon teidän päällänne! Me siunaamme teitä Herran nimeen.
Psalm 129:8 Neither do they which go by say, The blessing of the LORD be on you: we bless you in the name of the LORD.
Psalmi 130:1 Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
Psalm 130:1 Out of the depths have I cried to you, O LORD.
Psalmi 130:2 Herra, kuule minun ääneni: olkoot korvasi tarkkaavaiset rukousteni äänelle.
Psalm 130:2 Lord, hear my voice: let your ears be attentive to the voice of my supplications.
Psalmi 130:3 Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi vääryydet, Herra, kuka silloin kestää?
Psalm 130:3 If you, LORD, should mark iniquities, O Lord, who shall stand?
Psalmi 130:4 Mutta sinun luonasi on anteeksianto, jotta sinua pelättäisiin.
Psalm 130:4 But there is forgiveness with you, that you may be feared.
Psalmi 130:5 Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja hänen sanaansa minä panen toivoni.
Psalm 130:5 I wait for the LORD, my soul does wait, and in his word do I hope.
Psalmi 130:6 Sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin ne, jotka aamua vartioitsevat: sanon minä, hartaammin kuin ne, jotka aamua vartioitsevat.
Psalm 130:6 My soul waits for the Lord more than they that watch for the morning: I say, more than they that watch for the morning.
Psalmi 130:7 Pane Israel toivosi Herraan, sillä Herran luona on armo, hänen tykönään on runsas lunastus.
Psalm 130:7 Let Israel hope in the LORD: for with the LORD there is mercy, and with him is plenteous redemption.
Psalmi 130:8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen pahoista teoista.
Psalm 130:8 And he shall redeem Israel from all his iniquities.
Psalmi 131:1 Herra, minun sydämeni ei ole ylpeä eivätkä silmäni ylpeät, enkä minä tee suuria asioita enkä sellaisia, jotka ovat minulle liian korkeita.
Psalm 131:1 Lord, my heart is not haughty, nor my eyes lofty: neither do I exercise myself in great matters, or in things too high for me.
Psalmi 131:2 Totisesti olen käyttäytynyt ja rauhoittunut kuin äidistään vieroitettu lapsi: sieluni on kuin vieroitettu lapsi.
Psalm 131:2 Surely I have behaved and quieted myself, as a child that is weaned of his mother: my soul is even as a weaned child.
Psalmi 131:3 Israel pankoon toivonsa Herraan nyt ja ikuisesti.
Psalm 131:3 Let Israel hope in the LORD from now on and for ever.
Psalmi 132:1 Herra, muista Daavidia ja kaikkia hänen ahdistuksiaan:
Psalm 132:1 Lord, remember David, and all his afflictions:
Psalmi 132:2 Kuinka hän vannoi Herralle, lupasi Jaakobin Väkevälle Jumalalle,
Psalm 132:2 How he swore to the LORD, and vowed to the mighty God of Jacob;
Psalmi 132:3 En minä varmasti tule talooni majaan enkä nouse vuoteeseeni;
Psalm 132:3 Surely I will not come into the tabernacle of my house, nor go up into my bed;
Psalmi 132:4 En anna silmilleni unta enkä silmäluomilleni unta,
Psalm 132:4 I will not give sleep to my eyes, or slumber to my eyelids,
Psalmi 132:5 Kunnes löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle Jumalalle.
Psalm 132:5 Until I find out a place for the LORD, an habitation for the mighty God of Jacob.
Psalmi 132:6 Katso, me kuulimme siitä Efratassa, me löysimme sen metsän pelloilta.
Psalm 132:6 See, we heard of it at Ephratah: we found it in the fields of the wood.
Psalmi 132:7 Me menemme hänen majoihinsa, me kumarramme hänen jalkojensa juuressa.
Psalm 132:7 We will go into his tabernacles: we will worship at his footstool.
Psalmi 132:8 Nouse, Herra, lepoosi, sinä ja sinun voimasi arkki.
Psalm 132:8 Arise, O LORD, into your rest; you, and the ark of your strength.
Psalmi 132:9 Pukeutukoot pappisi vanhurskauteen, ja riemuitkoot pyhäsi.
Psalm 132:9 Let your priests be clothed with righteousness; and let your saints shout for joy.
Psalmi 132:10 Palvelijasi Daavidin tähden älä hylkää voideltuasi.
Psalm 132:10 For your servant David’s sake turn not away the face of your anointed.
Psalmi 132:11 Herra on vannonut Daavidille totuuden, eikä hän siitä peräänny; sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
Psalm 132:11 The LORD has sworn in truth to David; he will not turn from it; Of the fruit of your body will I set on your throne.
Psalmi 132:12 Jos sinun lapsesi pitävät minun liittoni ja todistukseni, jonka minä heille opetan, niin heidän lapsensakin saavat istua sinun valtaistuimellasi ikuisesti.
Psalm 132:12 If your children will keep my covenant and my testimony that I shall teach them, their children shall also sit on your throne for ever more.
Psalmi 132:13 Sillä Herra on valinnut Siionin, hän on halunnut sen asuinsijakseen.
Psalm 132:13 For the LORD has chosen Zion; he has desired it for his habitation.
Psalmi 132:14 Tämä on minun leponi ikuisesti: täällä minä tahdon asua, sillä olen sitä halunnut.
Psalm 132:14 This is my rest for ever: here will I dwell; for I have desired it.
Psalmi 132:15 Minä siunaan runsaasti hänen ruokansa, ravitsen hänen köyhänsä leivällä.
Psalm 132:15 I will abundantly bless her provision: I will satisfy her poor with bread.
Psalmi 132:16 Minä puen sen papit pelastuksella, ja sen pyhät riemuitsevat.
Psalm 132:16 I will also clothe her priests with salvation: and her saints shall shout aloud for joy.
Psalmi 132:17 Siellä minä annan Daavidin sarven kukkia, olen valmistanut lampun voidellulleni.
Psalm 132:17 There will I make the horn of David to bud: I have ordained a lamp for my anointed.
Psalmi 132:18 Hänen vihollisensa minä puen häpeään, mutta hänen itsensä päällä kukoistaa hänen kruununsa.
Psalm 132:18 His enemies will I clothe with shame: but on himself shall his crown flourish.
Psalmi 133:1 Katso, kuinka hyvää ja suloista onkaan, että veljekset asuvat yhdessä sovussa!
Psalm 133:1 Behold, how good and how pleasant it is for brothers to dwell together in unity!
Psalmi 133:2 Se on kuin kallisarvoinen voide pään päällä, joka valui partaan, Aaronin partaan, joka valui hänen vaatteidensa helmoihin asti;
Psalm 133:2 It is like the precious ointment on the head, that ran down on the beard, even Aaron’s beard: that went down to the skirts of his garments;
Psalmi 133:3 Niinkuin Hermonin kaste, niinkuin kaste, joka lankeaa Siionin vuorille; sillä sinne Herra on säätänyt siunauksen, elämän iankaikkisesti.
Psalm 133:3 As the dew of Hermon, and as the dew that descended on the mountains of Zion: for there the LORD commanded the blessing, even life for ever more.
Psalmi 134:1 Katso, kiittäkää Herraa, kaikki te Herran palvelijat, jotka seisotte öisin Herran temppelissä.
Psalm 134:1 Behold, bless you the LORD, all you servants of the LORD, which by night stand in the house of the LORD.
Psalmi 134:2 Nostakaa kätenne pyhäkössä ja ylistäkää Herraa.
Psalm 134:2 Lift up your hands in the sanctuary, and bless the LORD.
Psalmi 134:3 Herra, joka on tehnyt taivaan ja maan, siunatkoon sinua Siionista.
Psalm 134:3 The LORD that made heaven and earth bless you out of Zion.
Psalmi 135:1 Ylistäkää Herraa. Ylistäkää Herran nimeä, ylistäkää häntä, te Herran palvelijat.
Psalm 135:1 Praise you the LORD. Praise you the name of the LORD; praise him, O you servants of the LORD.
Psalmi 135:2 te, jotka seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme huoneen esipihoilla.
Psalm 135:2 You that stand in the house of the LORD, in the courts of the house of our God.
Psalmi 135:3 Ylistäkää Herraa, sillä Herra on hyvä; veisatkaa hänen nimensä kiitosta, sillä se on suloinen.
Psalm 135:3 Praise the LORD; for the LORD is good: sing praises to his name; for it is pleasant.
Psalmi 135:4 Sillä Herra on valinnut itselleen Jaakobin ja Israelin omaksi aarteekseen.
Psalm 135:4 For the LORD has chosen Jacob to himself, and Israel for his peculiar treasure.
Psalmi 135:5 Sillä minä tiedän, että Herra on suuri ja että meidän Herramme on kaikkia jumalia korkeampi.
Psalm 135:5 For I know that the LORD is great, and that our Lord is above all gods.
Psalmi 135:6 Kaiken, mitä Herra tahtoi, hän teki taivaassa ja maan päällä, merissä ja kaikissa syvyyksissä.
Psalm 135:6 Whatever the LORD pleased, that did he in heaven, and in earth, in the seas, and all deep places.
Psalmi 135:7 Hän nostaa höyryt maan ääristä, hän tekee salamat sateelle, hän tuo tuulen aarrekammioistaan.
Psalm 135:7 He causes the vapors to ascend from the ends of the earth; he makes lightning for the rain; he brings the wind out of his treasuries.
Psalmi 135:8 Joka löi Egyptin esikoiset, sekä ihmisten että eläinten.
Psalm 135:8 Who smote the firstborn of Egypt, both of man and beast.
Psalmi 135:9 Joka lähetti merkkejä ja ihmeitä sinun keskellesi, oi Egypti, faraolle ja kaikille hänen palvelijoilleen.
Psalm 135:9 Who sent tokens and wonders into the middle of you, O Egypt, on Pharaoh, and on all his servants.
Psalmi 135:10 Joka löi suuria kansoja ja surmasi mahtavia kuninkaita;
Psalm 135:10 Who smote great nations, and slew mighty kings;
Psalmi 135:11 Siihon, amorilaisten kuningas, ja Og, Basanin kuningas, ja kaikki Kanaanin valtakunnat,
Psalm 135:11 Sihon king of the Amorites, and Og king of Bashan, and all the kingdoms of Canaan:
Psalmi 135:12 Ja antoi heidän maansa perintöosaksi, perintöosaksi kansalleen Israelille.
Psalm 135:12 And gave their land for an heritage, an heritage to Israel his people.
Psalmi 135:13 Sinun nimesi, oi Herra, pysyy ikuisesti, ja sinun muistosi, oi Herra, pysyy suvusta sukuun.
Psalm 135:13 Your name, O LORD, endures for ever; and your memorial, O LORD, throughout all generations.
Psalmi 135:14 Sillä Herra tuomitsee kansansa ja katuu palvelijoitaan.
Psalm 135:14 For the LORD will judge his people, and he will repent himself concerning his servants.
Psalmi 135:15 Pakanain epäjumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmisten kätten tekoa.
Psalm 135:15 The idols of the heathen are silver and gold, the work of men’s hands.
Psalmi 135:16 Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe;
Psalm 135:16 They have mouths, but they speak not; eyes have they, but they see not;
Psalmi 135:17 Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule, eikä niiden suussa ole henkeä.
Psalm 135:17 They have ears, but they hear not; neither is there any breath in their mouths.
Psalmi 135:18 Niiden tekijät ovat niiden kaltaisia: niin on jokainen, joka niihin turvaa.
Psalm 135:18 They that make them are like to them: so is every one that trusts in them.
Psalmi 135:19 Kiittäkää Herraa, te Israelin heimo: kiittäkää Herraa, te Aaronin heimo!
Psalm 135:19 Bless the LORD, O house of Israel: bless the LORD, O house of Aaron:
Psalmi 135:20 Kiittäkää Herraa, te Leevin suku; te, jotka Herraa pelkäätte, kiittäkää Herraa.
Psalm 135:20 Bless the LORD, O house of Levi: you that fear the LORD, bless the LORD.
Psalmi 135:21 Kiitetty olkoon Herra Siionista, joka asuu Jerusalemissa. Kiitetty olkoon Herra.
Psalm 135:21 Blessed be the LORD out of Zion, which dwells at Jerusalem. Praise you the LORD.
Psalmi 136:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:1 O give thanks to the LORD; for he is good: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:2 Kiittäkää jumalten Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:2 O give thanks to the God of gods: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:3 Kiittäkää herrojen Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:3 O give thanks to the Lord of lords: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:4 Hänelle, joka yksin tekee suuria ihmeitä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:4 To him who alone does great wonders: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:5 Hänelle, joka viisaudella teki taivaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:5 To him that by wisdom made the heavens: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:6 Hänelle, joka levitti maan vetten yläpuolelle, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:6 To him that stretched out the earth above the waters: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:7 Hänelle, joka on tehnyt suuret valot, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:7 To him that made great lights: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:8 auringon hallitsemaan päivää, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti:
Psalm 136:8 The sun to rule by day: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:9 Kuu ja tähdet hallitsemaan yötä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:9 The moon and stars to rule by night: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:10 Hänelle, joka löi Egyptin esikoiset, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:10 To him that smote Egypt in their firstborn: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:11 Ja vei Israelin pois heidän keskeltään, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:11 And brought out Israel from among them: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:12 Voimakkaalla kädellä ja ojennetulla käsivarrella, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:12 With a strong hand, and with a stretched out arm: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:13 Hänelle, joka jakoi Punaisen meren kahtia, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:13 To him which divided the Red sea into parts: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:14 Ja vei Israelin kulkemaan sen keskitse, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:14 And made Israel to pass through the middle of it: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:15 Mutta hän syöksi faraon ja hänen sotajoukkonsa Kaislamereen, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:15 But overthrew Pharaoh and his host in the Red sea: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:16 Hänelle, joka johdatti kansaansa erämaassa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:16 To him which led his people through the wilderness: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:17 Hänelle, joka voitti suuret kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:17 To him which smote great kings: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:18 Ja surmasi kuuluisat kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:18 And slew famous kings: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:19 Siihon, amorilaisten kuningas, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:19 Sihon king of the Amorites: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:20 ja Oog, Basanin kuningas, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,
Psalm 136:20 And Og the king of Bashan: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:21 Ja antoi heidän maansa perintöosaksi, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:21 And gave their land for an heritage: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:22 perintöosaksi palvelijalleen Israelille, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:22 Even an heritage to Israel his servant: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:23 Joka muisti meidät alentuessamme, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:23 Who remembered us in our low estate: for his mercy endures for ever:
Psalmi 136:24 Ja on lunastanut meidät vihollisistamme, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:24 And has redeemed us from our enemies: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:25 Joka antaa ruoan kaikelle lihalle, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:25 Who gives food to all flesh: for his mercy endures for ever.
Psalmi 136:26 Kiittäkää taivaan Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Psalm 136:26 O give thanks to the God of heaven: for his mercy endures for ever.
Psalmi 137:1 Babylonin virtojen varsilla me istuimme ja itkimme, kun muistimme Siionin.
Psalm 137:1 By the rivers of Babylon, there we sat down, yes, we wept, when we remembered Zion.
Psalmi 137:2 Ripustimme harppumme pajuihin sen keskelle.
Psalm 137:2 We hanged our harps on the willows in the middle thereof.
Psalmi 137:3 Sillä ne, jotka veivät meidät vankeuteen, vaativat meiltä laulun, ja ne, jotka meitä hävittivät, vaativat meiltä iloa sanoen: Laulakaa meille yksi Siionin lauluista.
Psalm 137:3 For there they that carried us away captive required of us a song; and they that wasted us required of us mirth, saying, Sing us one of the songs of Zion.
Psalmi 137:4 Kuinka voisimme laulaa Herran laulua vieraalla maalla?
Psalm 137:4 How shall we sing the LORD’s song in a strange land?
Psalmi 137:5 Jos minä unohdan sinut, Jerusalem, niin unohda oikea käteni viekkautensa.
Psalm 137:5 If I forget you, O Jerusalem, let my right hand forget her cunning.
Psalmi 137:6 Jos en sinua muista, tartu kieleni kitalakeeni, ellen pidä Jerusalemia suurimpana ilonani.
Psalm 137:6 If I do not remember you, let my tongue stick to the roof of my mouth; if I prefer not Jerusalem above my chief joy.
Psalmi 137:7 Muista, Herra, Edomin lapsia Jerusalemin päivänä, jotka sanoivat: Hajottakaa se, hajottakaa se perustuksia myöten!
Psalm 137:7 Remember, O LORD, the children of Edom in the day of Jerusalem; who said, Raze it, raze it, even to the foundation thereof.
Psalmi 137:8 Oi Babylonin tytär, joka tuhotaan! Autuas se, joka palkitsee sinut sen, mitä olet meitä palvellut.
Psalm 137:8 O daughter of Babylon, who are to be destroyed; happy shall he be, that rewards you as you have served us.
Psalmi 137:9 Onnellinen se, joka ottaa pienokaisesi ja lyö ne kiviä vasten.
Psalm 137:9 Happy shall he be, that takes and dashes your little ones against the stones.
Psalmi 138:1 Ylistän sinua koko sydämestäni: jumalten edessä veisaan sinulle kiitosta.
Psalm 138:1 I will praise you with my whole heart: before the gods will I sing praise to you.
Psalmi 138:2 Minä kumarran sinun pyhää temppeliäsi kohti ja ylistän sinun nimeäsi armosi ja totuutesi tähden, sillä sinä olet tehnyt sanasi suureksi kaikkien muiden nimiesi yläpuolelle.
Psalm 138:2 I will worship toward your holy temple, and praise your name for your loving kindness and for your truth: for you have magnified your word above all your name.
Psalmi 138:3 Sinä päivänä, kun minä itkin, sinä vastasit minulle ja vahvistit minua, annoit minulle voimaa sielulleni.
Psalm 138:3 In the day when I cried you answered me, and strengthened me with strength in my soul.
Psalmi 138:4 Kaikki maan kuninkaat ylistävät sinua, Herra, kun he kuulevat sinun suusi sanat.
Psalm 138:4 All the kings of the earth shall praise you, O LORD, when they hear the words of your mouth.
Psalmi 138:5 Kyllä, he veisaavat Herran teiltä, sillä suuri on Herran kunnia.
Psalm 138:5 Yes, they shall sing in the ways of the LORD: for great is the glory of the LORD.
Psalmi 138:6 Vaikka Herra on korkea, hän katsoo kuitenkin alhaiseen, mutta ylpeät hän tuntee kaukaa.
Psalm 138:6 Though the LORD be high, yet has he respect to the lowly: but the proud he knows afar off.
Psalmi 138:7 Vaikka minä vaeltaisin ahdingon keskellä, sinä virvoitat minut. Sinä ojennat kätesi vihollisteni vihaa vastaan, ja sinun oikea kätesi pelastaa minut.
Psalm 138:7 Though I walk in the middle of trouble, you will revive me: you shall stretch forth your hand against the wrath of my enemies, and your right hand shall save me.
Psalmi 138:8 Herra saattaa minun asiani päätökseen. Sinun armosi, Herra, pysyy iankaikkisesti: älä hylkää kättesi tekoja.
Psalm 138:8 The LORD will perfect that which concerns me: your mercy, O LORD, endures for ever: forsake not the works of your own hands.
Psalmi 139:1 Herra, sinä olet minut tutkinut ja tunnet minut.
Psalm 139:1 O lord, you have searched me, and known me.
Psalmi 139:2 Sinä tiedät istuutumiseni ja nousemiseni, sinä ymmärrät ajatukseni kaukaa.
Psalm 139:2 You know my sitting down and my rising up, you understand my thought afar off.
Psalmi 139:3 Sinä valvot minun polkuani ja makuuaikaani, ja kaikki tieni ovat sinulle tutut.
Psalm 139:3 You compass my path and my lying down, and are acquainted with all my ways.
Psalmi 139:4 Sillä ei ole sanaakaan kielelläni, mutta katso, Herra, sinä tiedät sen kokonaan.
Psalm 139:4 For there is not a word in my tongue, but, see, O LORD, you know it altogether.
Psalmi 139:5 Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja pannut kätesi minun päälleni.
Psalm 139:5 You have beset me behind and before, and laid your hand on me.
Psalmi 139:6 Sellainen tieto on minulle liian ihmeellinen; se on korkeaa, en voi sitä käsittää.
Psalm 139:6 Such knowledge is too wonderful for me; it is high, I cannot attain to it.
Psalmi 139:7 Minne minä menisin sinun henkesi edestä, tai minne pakenisin sinun kasvojesi edestä?
Psalm 139:7 Where shall I go from your spirit? or where shall I flee from your presence?
Psalmi 139:8 Jos minä taivaaseen nousen, sinä olet siellä; jos minä vuoteeni helvettiin tekisin, katso, sinä olet siellä.
Psalm 139:8 If I ascend up into heaven, you are there: if I make my bed in hell, behold, you are there.
Psalmi 139:9 Jos minä ottaisin aamun siivet ja asettautuisin meren ääriin;
Psalm 139:9 If I take the wings of the morning, and dwell in the uttermost parts of the sea;
Psalmi 139:10 Sielläkin sinun kätesi minua johdattaa, ja sinun oikea kätesi pitää minusta kiinni.
Psalm 139:10 Even there shall your hand lead me, and your right hand shall hold me.
Psalmi 139:11 Jos sanoisin: Peittäköön pimeys minut, niin yökin valkeni ympärilläni.
Psalm 139:11 If I say, Surely the darkness shall cover me; even the night shall be light about me.
Psalmi 139:12 Niin, pimeys ei sinulta kätkeydy, vaan yö loistaa kuin päivä; pimeys ja valo ovat sinulle yhtä.
Psalm 139:12 Yes, the darkness hides not from you; but the night shines as the day: the darkness and the light are both alike to you.
Psalmi 139:13 Sillä sinä olet pitänyt minun ohjakseni, sinä olet suojannut minut äitini kohdussa.
Psalm 139:13 For you have possessed my reins: you have covered me in my mother’s womb.
Psalmi 139:14 Minä ylistän sinua, sillä olen tehty ylen ihmeellisesti. Ihmeelliset ovat sinun tekosi, ja sen minun sieluni tietää oikein hyvin.
Psalm 139:14 I will praise you; for I am fearfully and wonderfully made: marvelous are your works; and that my soul knows right well.
Psalmi 139:15 Minun olemukseni ei ollut sinulta kätkössä, kun minut salassa tehtiin, kun minut oudosti työskentelin maan syvimmissä osissa.
Psalm 139:15 My substance was not hid from you, when I was made in secret, and curiously worked in the lowest parts of the earth.
Psalmi 139:16 Silmäsi näkivät minut, vaikka se oli epätäydellinen; ja kirjaasi olivat kirjoitetut kaikki jäseneni, jotka jatkuvasti muovautuivat, vaikka niitä ei vielä ollut jäljellä.
Psalm 139:16 Your eyes did see my substance, yet being imperfect; and in your book all my members were written, which in continuance were fashioned, when as yet there was none of them.
Psalmi 139:17 Kuinka kalliit ovatkaan minulle sinun ajatuksesi, oi Jumala! Kuinka suuri onkaan niiden luku!
Psalm 139:17 How precious also are your thoughts to me, O God! how great is the sum of them!
Psalmi 139:18 Jos minun pitäisi laskea ne, niitä on enemmän kuin hiekkaa: heräänikin yhä luonasi.
Psalm 139:18 If I should count them, they are more in number than the sand: when I awake, I am still with you.
Psalmi 139:19 Totisesti, sinä, Jumala, surmaat jumalattomat; menkää siis pois minun luotani, te verimiehet.
Psalm 139:19 Surely you will slay the wicked, O God: depart from me therefore, you bloody men.
Psalmi 139:20 Sillä he puhuvat sinua vastaan pahoin, ja vihollisesi lausuvat nimesi turhaan.
Psalm 139:20 For they speak against you wickedly, and your enemies take your name in vain.
Psalmi 139:21 Enkö minä vihaa niitä, Herra, jotka sinua vihaavat, enkö minä tunne vihaa niitä kohtaan, jotka nousevat sinua vastaan?
Psalm 139:21 Do not I hate them, O LORD, that hate you? and am not I grieved with those that rise up against you?
Psalmi 139:22 Vihaan heitä täydellä vihalla: pidän heitä vihollisinani.
Psalm 139:22 I hate them with perfect hatred: I count them my enemies.
Psalmi 139:23 Tutki minua, Jumala, ja tunne sydämeni: koettele minua ja tunne ajatukseni.
Psalm 139:23 Search me, O God, and know my heart: try me, and know my thoughts:
Psalmi 139:24 Ja katso, onko minussa mitään pahan tietä, ja johdata minua iankaikkista tietä.
Psalm 139:24 And see if there be any wicked way in me, and lead me in the way everlasting.
Psalmi 140:1 Päästä minut, Herra, pahasta miehestä, varjele minut väkivaltaiselta mieheltä.
Psalm 140:1 Deliver me, O LORD, from the evil man: preserve me from the violent man;
Psalmi 140:2 Jotka sydämessään punovat pahaa, aina he kokoontuvat sotaan.
Psalm 140:2 Which imagine mischiefs in their heart; continually are they gathered together for war.
Psalmi 140:3 He ovat teroittaneet kielensä kuin käärme, kyiden myrkkyä on heidän huultensa alla. Sela.
Psalm 140:3 They have sharpened their tongues like a serpent; adders’ poison is under their lips. Selah.
Psalmi 140:4 Herra, varjele minut jumalattomien käsistä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, jotka aikovat turmella minut.
Psalm 140:4 Keep me, O LORD, from the hands of the wicked; preserve me from the violent man; who have purposed to overthrow my goings.
Psalmi 140:5 Ylpeät ovat virittäneet minulle ansan ja köysiä, he ovat levittäneet verkon tien varteen, asettaneet minulle pyydystysköydet. Sela.
Psalm 140:5 The proud have hid a snare for me, and cords; they have spread a net by the wayside; they have set gins for me. Selah.
Psalmi 140:6 Minä sanoin Herralle: Sinä olet minun Jumalani; kuule, Herra, minun rukousteni ääni.
Psalm 140:6 I said to the LORD, You are my God: hear the voice of my supplications, O LORD.
Psalmi 140:7 Oi Jumala, Herra, minun pelastukseni voima, sinä olet suojannut pääni taistelun päivänä.
Psalm 140:7 O GOD the Lord, the strength of my salvation, you have covered my head in the day of battle.
Psalmi 140:8 Herra, älä anna jumalattomien himojen toteutua, älä anna heidän pahojen aikeidensa edetä, etteivät he ylpeilisi. Sela.
Psalm 140:8 Grant not, O LORD, the desires of the wicked: further not his wicked device; lest they exalt themselves. Selah.
Psalmi 140:9 Mutta niiden päät, jotka minua piirittävät, peittäköön heidän omien huultensa pahuus.
Psalm 140:9 As for the head of those that compass me about, let the mischief of their own lips cover them.
Psalmi 140:10 Putookoot hehkuvat hiilit heidän päälleen: heittäkää heidät tuleen, syviin kuoppiin, etteivät he enää nouse.
Psalm 140:10 Let burning coals fall on them: let them be cast into the fire; into deep pits, that they rise not up again.
Psalmi 140:11 Älköön pahanpuhuja asettuko maan päälle; pahuus vainoaa väkivaltaista kukistaakseen hänet.
Psalm 140:11 Let not an evil speaker be established in the earth: evil shall hunt the violent man to overthrow him.
Psalmi 140:12 Minä tiedän, että Herra pitää huolta kurjien oikeudesta ja köyhien oikeudesta.
Psalm 140:12 I know that the LORD will maintain the cause of the afflicted, and the right of the poor.
Psalmi 140:13 Totisesti, vanhurskaat kiittävät sinun nimeäsi, oikeamieliset asuvat sinun edessäsi.
Psalm 140:13 Surely the righteous shall give thanks to your name: the upright shall dwell in your presence.
Psalmi 141:1 Herra, minä huudan sinua: kiiruhda minun luokseni, ota korviisi ääneni, kun minä huudan sinua.
Psalm 141:1 Lord, I cry to you: make haste to me; give ear to my voice, when I cry to you.
Psalmi 141:2 Olkoon rukoukseni sinun eteesi suitsukkeena ja kätteni kohottaminen iltauhrina.
Psalm 141:2 Let my prayer be set forth before you as incense; and the lifting up of my hands as the evening sacrifice.
Psalmi 141:3 Herra, aseta vartija minun suuni eteen, varjele minun huulteni ovea.
Psalm 141:3 Set a watch, O LORD, before my mouth; keep the door of my lips.
Psalmi 141:4 Älä anna sydämeni taipua mihinkään pahaan, äläkä tee pahoja tekoja vääryyttä tekevien miesten kanssa, äläkä anna minun syödä heidän herkkujaan.
Psalm 141:4 Incline not my heart to any evil thing, to practice wicked works with men that work iniquity: and let me not eat of their dainties.
Psalmi 141:5 Lyökööt minua vanhurskas; se on armoa; ja nuhdelkoon hän minua; se on niin ihanaa öljyä, ettei se minun päätäni murra; sillä minun rukoukseni on myös heidän onnettomuutensa aikana.
Psalm 141:5 Let the righteous smite me; it shall be a kindness: and let him reprove me; it shall be an excellent oil, which shall not break my head: for yet my prayer also shall be in their calamities.
Psalmi 141:6 Kun heidän tuomarinsa syöstään maahan kivisissä paikoissa, he kuulevat minun sanani, sillä ne ovat suloiset.
Psalm 141:6 When their judges are overthrown in stony places, they shall hear my words; for they are sweet.
Psalmi 141:7 Luumme ovat hajallaan haudan suulla, aivan kuin maassa puuta katkaistaisiin ja halkaistaisiin.
Psalm 141:7 Our bones are scattered at the grave’s mouth, as when one cuts and splits wood on the earth.
Psalmi 141:8 Mutta minun silmäni katsovat sinua kohti, oi Jumala, Herra. Sinuun on minun turvani; älä jätä sieluani tyhjin käsin.
Psalm 141:8 But my eyes are to you, O GOD the Lord: in you is my trust; leave not my soul destitute.
Psalmi 141:9 Varjele minua ansoista, jotka he ovat minulle virittäneet, ja vääryydentekijöiden pauloista.
Psalm 141:9 Keep me from the snares which they have laid for me, and the gins of the workers of iniquity.
Psalmi 141:10 Jumalattomat lankeavat omiin verkkoihinsa, kun minä pääsen pakoon.
Psalm 141:10 Let the wicked fall into their own nets, whilst that I with escape.
Psalmi 142:1 Minä huusin äänelläni Herran puoleen, ääneni puhui Herran puoleen.
Psalm 142:1 I cried to the LORD with my voice; with my voice to the LORD did I make my supplication.
Psalmi 142:2 Vuodatin valitukseni hänen eteensä, näytin hänelle murheeni.
Psalm 142:2 I poured out my complaint before him; I showed before him my trouble.
Psalmi 142:3 Kun henkeni minussa nääntyi, sinä tiesit polkuni. Polulle, jota vaelsin, he virittivät minulle ansan salaa.
Psalm 142:3 When my spirit was overwhelmed within me, then you knew my path. In the way wherein I walked have they privately laid a snare for me.
Psalmi 142:4 Minä katsoin oikealle puolelleni ja näin, mutta ei ollut ketään, joka minua tuntisi; turva puuttui minulta, ei kukaan välittänyt sielustani.
Psalm 142:4 I looked on my right hand, and beheld, but there was no man that would know me: refuge failed me; no man cared for my soul.
Psalmi 142:5 Minä huusin sinua, Herra. Minä sanoin: Sinä olet minun turvani ja osani elävien maassa.
Psalm 142:5 I cried to you, O LORD: I said, You are my refuge and my portion in the land of the living.
Psalmi 142:6 Ota vaari minun huudostani, sillä minä olen hyvin alas painettu: pelasta minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämpiä.
Psalm 142:6 Attend to my cry; for I am brought very low: deliver me from my persecutors; for they are stronger than I.
Psalmi 142:7 Vie minun sieluni vankeudesta, että voisin ylistää sinun nimeäsi. Vanhurskaat piirittäkööt minut, sillä sinä teet minulle hyvää.
Psalm 142:7 Bring my soul out of prison, that I may praise your name: the righteous shall compass me about; for you shall deal bountifully with me.
Psalmi 143:1 Kuule rukoukseni, Herra, ota korviisi minun anomukseni. Vastaa minulle uskollisuudessasi ja vanhurskaudessasi.
Psalm 143:1 Hear my prayer, O LORD, give ear to my supplications: in your faithfulness answer me, and in your righteousness.
Psalmi 143:2 Äläkä käy oikeutta palvelijasi kanssa, sillä sinun edessäsi ei yksikään elävä ole vanhurskas.
Psalm 143:2 And enter not into judgment with your servant: for in your sight shall no man living be justified.
Psalmi 143:3 Sillä vihollinen vainoaa minun sieluani, hän lyö minun elämäni maahan, hän on pannut minut asumaan pimeydessä niin kuin ammoin kuolleet.
Psalm 143:3 For the enemy has persecuted my soul; he has smitten my life down to the ground; he has made me to dwell in darkness, as those that have been long dead.
Psalmi 143:4 Sentähden on henkeni minussa nääntynyt, sydämeni on autio.
Psalm 143:4 Therefore is my spirit overwhelmed within me; my heart within me is desolate.
Psalmi 143:5 Minä muistan muinaiset päivät, minä mietiskelen kaikkia sinun töitäsi, minä pohdin sinun kättesi töitä.
Psalm 143:5 I remember the days of old; I meditate on all your works; I muse on the work of your hands.
Psalmi 143:6 Minä ojennan käteni sinua kohti, sieluni janoaa sinua niin kuin janoinen maa. Sela.
Psalm 143:6 I stretch forth my hands to you: my soul thirsts after you, as a thirsty land. Selah.
Psalmi 143:7 Kuule minua pian, Herra! Minun henkeni pettää. Älä peitä minulta kasvojasi, etten olisi niiden kaltainen, jotka menevät hautaan.
Psalm 143:7 Hear me speedily, O LORD: my spirit fails: hide not your face from me, lest I be like to them that go down into the pit.
Psalmi 143:8 Anna minun kuulla armoasi aamulla, sillä sinuun minä turvaan: anna minun tietää tie, jota minun tulisi vaeltaa, sillä minä nostan sieluni sinun puoleesi.
Psalm 143:8 Cause me to hear your loving kindness in the morning; for in you do I trust: cause me to know the way wherein I should walk; for I lift up my soul to you.
Psalmi 143:9 Pelasta minut, Herra, vihollisistani! Minä pakenen sinun luoksesi, piiloudun.
Psalm 143:9 Deliver me, O LORD, from my enemies: I flee to you to hide me.
Psalmi 143:10 Opeta minua tekemään sinun tahtosi, sillä sinä olet minun Jumalani; sinun henkesi on hyvä; johdata minut oikeamielisyyden maahan.
Psalm 143:10 Teach me to do your will; for you are my God: your spirit is good; lead me into the land of uprightness.
Psalmi 143:11 Herra, virvoita minua nimesi tähden: auta minun sieluni hädästä vanhurskautesi tähden.
Psalm 143:11 Quicken me, O LORD, for your name’s sake: for your righteousness’ sake bring my soul out of trouble.
Psalmi 143:12 Ja sinun armostasi hävitä minun viholliseni ja tuhoa kaikki, jotka vaivaavat sieluani, sillä minä olen sinun palvelijasi.
Psalm 143:12 And of your mercy cut off my enemies, and destroy all them that afflict my soul: for I am your servant.
Psalmi 144:1 Kiitetty olkoon Herra, minun voimani, joka opettaa minun käteni sotimaan ja sormeni taistelemaan!
Psalm 144:1 Blessed be the LORD my strength which teaches my hands to war, and my fingers to fight:
Psalmi 144:2 Minun hyvyyteni ja linnoitukseni, korkea tornini ja vapauttajani, kilpeni ja hän, johon minä turvaan; joka alistaa kansani minun alleni.
Psalm 144:2 My goodness, and my fortress; my high tower, and my deliverer; my shield, and he in whom I trust; who subdues my people under me.
Psalmi 144:3 Herra, mikä on ihminen, että sinä hänet tunnet, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolta?
Psalm 144:3 LORD, what is man, that you take knowledge of him! or the son of man, that you make account of him!
Psalmi 144:4 Ihminen on kuin turhuus: hänen päivänsä ovat kuin katoava varjo.
Psalm 144:4 Man is like to vanity: his days are as a shadow that passes away.
Psalmi 144:5 Herra, taivuta taivaasi ja tule alas; kosketa vuoria, niin ne savuavat.
Psalm 144:5 Bow your heavens, O LORD, and come down: touch the mountains, and they shall smoke.
Psalmi 144:6 Lähetä salamointia ja hajota heidät, ammu nuolesi ja tuhoa heidät.
Psalm 144:6 Cast forth lightning, and scatter them: shoot out your arrows, and destroy them.
Psalmi 144:7 Lähetä kätesi ylhäältä, pelasta minut ja pelasta minut suurista vesistä, vieraiden lasten käsistä.
Psalm 144:7 Send your hand from above; rid me, and deliver me out of great waters, from the hand of strange children;
Psalmi 144:8 Jonka suu puhuu turhuutta ja jonka oikea käsi on valheen oikea käsi.
Psalm 144:8 Whose mouth speaks vanity, and their right hand is a right hand of falsehood.
Psalmi 144:9 Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, psalttarin säestyksellä ja kymmenkielisellä soittimella minä ylistän sinua.
Psalm 144:9 I will sing a new song to you, O God: on a psaltery and an instrument of ten strings will I sing praises to you.
Psalmi 144:10 Hän antaa pelastuksen kuninkaille, hän pelastaa palvelijansa Daavidin tuhoisalta miekalta.
Psalm 144:10 It is he that gives salvation to kings: who delivers David his servant from the hurtful sword.
Psalmi 144:11 Päästä minut eroon ja pelasta minut vieraiden lasten kädestä, joiden suu puhuu turhuutta ja joiden oikea käsi on valheen oikea käsi.
Psalm 144:11 Rid me, and deliver me from the hand of strange children, whose mouth speaks vanity, and their right hand is a right hand of falsehood:
Psalmi 144:12 Että poikamme olisivat kuin nuoruudessaan kasvaneet taimet, että tyttäremme olisivat kuin palatsin kaltaiset kulmakivet, hiotut.
Psalm 144:12 That our sons may be as plants grown up in their youth; that our daughters may be as corner stones, polished after the similitude of a palace:
Psalmi 144:13 Että aittamme täyttyisivät ja niistä saisivat kaikenlaista viljaa, että lampaamme kantaisivat tuhansia ja kymmeniätuhansia lampaita kaduillamme.
Psalm 144:13 That our garners may be full, affording all manner of store: that our sheep may bring forth thousands and ten thousands in our streets:
Psalmi 144:14 Että härkämme olisivat vahvoja työtä tekemään, ettei kukaan murtautuisi sisään eikä ulos, ettei kaduillamme olisi valitusta.
Psalm 144:14 That our oxen may be strong to labor; that there be no breaking in, nor going out; that there be no complaining in our streets.
Psalmi 144:15 Autuas se kansa, joka on sellaisessa tilanteessa: niin, autuas se kansa, jonka Jumala on Herra.
Psalm 144:15 Happy is that people, that is in such a case: yes, happy is that people, whose God is the LORD.
Psalmi 145:1 Minä ylistän sinua, Jumalani, oi kuningas, ja kiitän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.
Psalm 145:1 I will extol you, my God, O king; and I will bless your name for ever and ever.
Psalmi 145:2 Joka päivä minä sinua ylistän, ja minä ylistän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Psalm 145:2 Every day will I bless you; and I will praise your name for ever and ever.
Psalmi 145:3 Suuri on Herra ja suuresti ylistettävä, ja hänen suuruutensa on tutkimaton.
Psalm 145:3 Great is the LORD, and greatly to be praised; and his greatness is unsearchable.
Psalmi 145:4 Sukupolvi ylistää sinun tekojasi sukupolvelle ja julistaa sinun mahtavia tekojasi.
Psalm 145:4 One generation shall praise your works to another, and shall declare your mighty acts.
Psalmi 145:5 Minä puhun sinun majesteettisi loistavasta kunniasta ja ihmeellisistä teoistasi.
Psalm 145:5 I will speak of the glorious honor of your majesty, and of your wondrous works.
Psalmi 145:6 Ja ihmiset puhuvat sinun kauhistuttavien tekojen voimasta, ja minä julistan sinun suuruuttasi.
Psalm 145:6 And men shall speak of the might of your terrible acts: and I will declare your greatness.
Psalmi 145:7 He ylistävät sinun suurta hyvyyttäsi ja laulavat sinun vanhurskaudestasi.
Psalm 145:7 They shall abundantly utter the memory of your great goodness, and shall sing of your righteousness.
Psalmi 145:8 Herra on armollinen ja täynnä laupeutta, pitkämielinen ja suuri armosta.
Psalm 145:8 The LORD is gracious, and full of compassion; slow to anger, and of great mercy.
Psalmi 145:9 Herra on hyvä kaikille, ja hänen armonsa on kaikkien hänen tekojensa yllä.
Psalm 145:9 The LORD is good to all: and his tender mercies are over all his works.
Psalmi 145:10 Kaikki sinun tekosi ylistävät sinua, Herra, ja sinun pyhäsi siunaavat sinua.
Psalm 145:10 All your works shall praise you, O LORD; and your saints shall bless you.
Psalmi 145:11 He puhuvat sinun valtakuntasi kunniasta ja puhuvat sinun voimastasi;
Psalm 145:11 They shall speak of the glory of your kingdom, and talk of your power;
Psalmi 145:12 tehdäkseen ihmislapsille tiettäväksi hänen mahtavat tekonsa ja hänen valtakuntansa kirkkauden majesteettiuden.
Psalm 145:12 To make known to the sons of men his mighty acts, and the glorious majesty of his kingdom.
Psalmi 145:13 Sinun valtakuntasi on iankaikkinen valtakunta, ja sinun herruutesi pysyy polvesta polveen.
Psalm 145:13 Your kingdom is an everlasting kingdom, and your dominion endures throughout all generations.
Psalmi 145:14 Herra tukee kaikkia kaatuvia ja nostaa kaikki kumaraan painetut pystyyn.
Psalm 145:14 The LORD upholds all that fall, and raises up all those that be bowed down.
Psalmi 145:15 Kaikkien silmät odottavat sinua, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan.
Psalm 145:15 The eyes of all wait on you; and you give them their meat in due season.
Psalmi 145:16 Sinä avaat kätesi ja tyydytät kaikkien elävien halun.
Psalm 145:16 You open your hand, and satisfy the desire of every living thing.
Psalmi 145:17 Herra on vanhurskas kaikilla teillään ja pyhä kaikissa teoissaan.
Psalm 145:17 The LORD is righteous in all his ways, and holy in all his works.
Psalmi 145:18 Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka häntä totuudessa avuksensa huutavat.
Psalm 145:18 The LORD is near to all them that call on him, to all that call on him in truth.
Psalmi 145:19 Hän täyttää niiden toiveen, jotka häntä pelkäävät, ja kuulee heidän huutonsa ja pelastaa heidät.
Psalm 145:19 He will fulfill the desire of them that fear him: he also will hear their cry, and will save them.
Psalmi 145:20 Herra varjelee kaikkia, jotka häntä rakastavat, mutta kaikki jumalattomat hän tuhoaa.
Psalm 145:20 The LORD preserves all them that love him: but all the wicked will he destroy.
Psalmi 145:21 Minun suuni julistakoon Herran ylistystä, ja kaikki liha kiittäköön hänen pyhää nimeään aina ja iankaikkisesti.
Psalm 145:21 My mouth shall speak the praise of the LORD: and let all flesh bless his holy name for ever and ever.
Psalmi 146:1 Ylistä Herraa. Ylistä Herraa, minun sieluni.
Psalm 146:1 Praise you the LORD. Praise the LORD, O my soul.
Psalmi 146:2 Niin kauan kuin elän, minä ylistän Herraa, veisaan kiitosta Jumalalleni, niin kauan kuin olen olemassa.
Psalm 146:2 While I live will I praise the LORD: I will sing praises to my God while I have any being.
Psalmi 146:3 Älkää luottako ruhtinaisiin älkääkä ihmislapseen, sillä hänestä ei ole apua.
Psalm 146:3 Put not your trust in princes, nor in the son of man, in whom there is no help.
Psalmi 146:4 Hänen henkäyksensä lähtee, hän palaa maahansa; sinä päivänä hänen ajatuksensa katoavat.
Psalm 146:4 His breath goes forth, he returns to his earth; in that very day his thoughts perish.
Psalmi 146:5 Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, jonka toivo on Herrassa, hänen Jumalassaan!
Psalm 146:5 Happy is he that has the God of Jacob for his help, whose hope is in the LORD his God:
Psalmi 146:6 Joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy totena iankaikkisesti,
Psalm 146:6 Which made heaven, and earth, the sea, and all that therein is: which keeps truth for ever:
Psalmi 146:7 Joka hankkii oikeuden sorretuille, joka antaa leivän nälkäisille. Herra päästää vangit.
Psalm 146:7 Which executes judgment for the oppressed: which gives food to the hungry. The LORD looses the prisoners:
Psalmi 146:8 Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa kumarassa olevat, Herra rakastaa vanhurskaita.
Psalm 146:8 The LORD opens the eyes of the blind: the LORD raises them that are bowed down: the LORD loves the righteous:
Psalmi 146:9 Herra varjelee muukalaiset, hän auttaa orpoja ja leskiä, mutta jumalattomien tien hän kääntää nurin.
Psalm 146:9 The LORD preserves the strangers; he relieves the fatherless and widow: but the way of the wicked he turns upside down.
Psalmi 146:10 Herra on kuningas iankaikkisesti, sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Kiitetty olkoon Herra.
Psalm 146:10 The LORD shall reign for ever, even your God, O Zion, to all generations. Praise you the LORD.
Psalmi 147:1 Ylistäkää Herraa, sillä hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme, sillä se on suloista, ja ylistys on kaunista.
Psalm 147:1 Praise you the LORD: for it is good to sing praises to our God; for it is pleasant; and praise is comely.
Psalmi 147:2 Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkotetut.
Psalm 147:2 The LORD does build up Jerusalem: he gathers together the outcasts of Israel.
Psalmi 147:3 Hän parantaa särkyneiden sydämien ja sitoo heidän haavansa.
Psalm 147:3 He heals the broken in heart, and binds up their wounds.
Psalmi 147:4 Hän kertoo tähtien luvun; hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
Psalm 147:4 He tells the number of the stars; he calls them all by their names.
Psalmi 147:5 Suuri on Herramme ja suurivoimainen: hänen ymmärryksensä on ääretön.
Psalm 147:5 Great is our Lord, and of great power: his understanding is infinite.
Psalmi 147:6 Herra korottaa nöyrät, hän paiskaa jumalattomat maahan.
Psalm 147:6 The LORD lifts up the meek: he casts the wicked down to the ground.
Psalmi 147:7 Veisatkaa Herralle kiitosvirsiä, soittakaa harppua ylistystä Jumalallemme!
Psalm 147:7 Sing to the LORD with thanksgiving; sing praise on the harp to our God:
Psalmi 147:8 Joka peittää taivaan pilvillä, joka valmistaa sateen maalle, joka saa ruohon kasvamaan vuorilla.
Psalm 147:8 Who covers the heaven with clouds, who prepares rain for the earth, who makes grass to grow on the mountains.
Psalmi 147:9 Hän antaa pedolle sen ruokansa ja nuorille korpeille, jotka huutavat.
Psalm 147:9 He gives to the beast his food, and to the young ravens which cry.
Psalmi 147:10 Ei hän iloitse hevosen voimasta, ei hän mielisty miehen jaloista.
Psalm 147:10 He delights not in the strength of the horse: he takes not pleasure in the legs of a man.
Psalmi 147:11 Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, niihin, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
Psalm 147:11 The LORD takes pleasure in them that fear him, in those that hope in his mercy.
Psalmi 147:12 Ylistä Herraa, Jerusalem; ylistä Jumalaasi, Siion.
Psalm 147:12 Praise the LORD, O Jerusalem; praise your God, O Zion.
Psalmi 147:13 Sillä hän on vahvistanut sinun porttiesi salvat, hän on siunannut lapsesi sinun keskelläsi.
Psalm 147:13 For he has strengthened the bars of your gates; he has blessed your children within you.
Psalmi 147:14 Hän tekee rauhan rajoillesi ja ravitsee sinut parhaalla vehnällä.
Psalm 147:14 He makes peace in your borders, and fills you with the finest of the wheat.
Psalmi 147:15 Hän lähettää käskynsä maan päälle: hänen sanansa kiitää nopeasti.
Psalm 147:15 He sends forth his commandment on earth: his word runs very swiftly.
Psalmi 147:16 Hän antaa lunta kuin villaa, hän hajottaa huurteen kuin tuhkaa.
Psalm 147:16 He gives snow like wool: he scatters the hoarfrost like ashes.
Psalmi 147:17 Hän heittää jäätään ulos kuin muruja: kuka kestää hänen kylmyyttään?
Psalm 147:17 He casts forth his ice like morsels: who can stand before his cold?
Psalmi 147:18 Hän lähettää sanansa ja sulattaa ne, hän saa tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
Psalm 147:18 He sends out his word, and melts them: he causes his wind to blow, and the waters flow.
Psalmi 147:19 Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, säädöksensä ja tuomionsa Israelille.
Psalm 147:19 He shows his word to Jacob, his statutes and his judgments to Israel.
Psalmi 147:20 Näin hän ei ole tehnyt millekään kansakunnalle, eivätkä he tunne hänen tuomioitaan. Kiitetty olkoon Herra.
Psalm 147:20 He has not dealt so with any nation: and as for his judgments, they have not known them. Praise you the LORD.
Psalmi 148:1 Ylistäkää Herraa. Ylistäkää Herraa taivaista, ylistäkää häntä korkeuksissa.
Psalm 148:1 Praise you the LORD. Praise you the LORD from the heavens: praise him in the heights.
Psalmi 148:2 Ylistäkää häntä, kaikki hänen enkelinsä: ylistäkää häntä, kaikki hänen joukkonsa.
Psalm 148:2 Praise you him, all his angels: praise you him, all his hosts.
Psalmi 148:3 Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu: ylistäkää häntä, kaikki te valon tähdet.
Psalm 148:3 Praise you him, sun and moon: praise him, all you stars of light.
Psalmi 148:4 Ylistäkää häntä, te taivasten taivaat, ja te vedet, jotka ovat taivaitten yläpuolella.
Psalm 148:4 Praise him, you heavens of heavens, and you waters that be above the heavens.
Psalmi 148:5 Ylistäkööt he Herran nimeä, sillä hän käski, ja ne luotiin.
Psalm 148:5 Let them praise the name of the LORD: for he commanded, and they were created.
Psalmi 148:6 Hän on ne vahvistanut ikuisiksi ajoiksi, hän on säätänyt säädöksen, joka ei mene läpi.
Psalm 148:6 He has also established them for ever and ever: he has made a decree which shall not pass.
Psalmi 148:7 Ylistäkää Herraa maasta, te lohikäärmeet ja kaikki syvyydet:
Psalm 148:7 Praise the LORD from the earth, you dragons, and all deeps:
Psalmi 148:8 Tuli ja rakeet, lumi ja usvat, myrskytuuli, joka täyttää hänen sanansa:
Psalm 148:8 Fire, and hail; snow, and vapors; stormy wind fulfilling his word:
Psalmi 148:9 Vuoret ja kaikki kukkulat, hedelmäpuut ja kaikki setrit:
Psalm 148:9 Mountains, and all hills; fruitful trees, and all cedars:
Psalmi 148:10 Pedot ja kaikki karjaeläimet; matelevat ja lentävät linnut:
Psalm 148:10 Beasts, and all cattle; creeping things, and flying fowl:
Psalmi 148:11 Maan kuninkaat ja kaikki kansat, ruhtinaat ja kaikki maan tuomarit:
Psalm 148:11 Kings of the earth, and all people; princes, and all judges of the earth:
Psalmi 148:12 Sekä nuoret miehet että neidot, vanhat miehet ja lapset:
Psalm 148:12 Both young men, and maidens; old men, and children:
Psalmi 148:13 Ylistäkööt he Herran nimeä, sillä hänen nimensä yksin on korkea, hänen kunniansa ulottuu maan ja taivaan yli.
Psalm 148:13 Let them praise the name of the LORD: for his name alone is excellent; his glory is above the earth and heaven.
Psalmi 148:14 Hän korottaa kansansa sarven, kaikkien pyhiensä ylistyksen, Israelin lasten, kansan, joka on häntä lähellä. Kiittäkää Herraa.
Psalm 148:14 He also exalts the horn of his people, the praise of all his saints; even of the children of Israel, a people near to him. Praise you the LORD.
Psalmi 149:1 Ylistäkää Herraa! Veisatkaa Herralle uusi virsi, veisatkaa hänen ylistystään pyhien seurakunnassa.
Psalm 149:1 Praise you the LORD. Sing to the LORD a new song, and his praise in the congregation of saints.
Psalmi 149:2 Iloitkoon Israel hänestä, joka hänet teki: Siionin lapset riemuitkoot kuninkaastaan.
Psalm 149:2 Let Israel rejoice in him that made him: let the children of Zion be joyful in their King.
Psalmi 149:3 Ylistäkööt he hänen nimeään tanssien, veisaukoot he hänelle ylistystä tamburiinilla ja harpulla.
Psalm 149:3 Let them praise his name in the dance: let them sing praises to him with the tambourine and harp.
Psalmi 149:4 Sillä Herra mielistyy kansaansa, hän kaunistaa nöyrät pelastuksella.
Psalm 149:4 For the LORD takes pleasure in his people: he will beautify the meek with salvation.
Psalmi 149:5 Iloitkoot pyhät kirkkaudessa: laulakoot he vuoteillaan.
Psalm 149:5 Let the saints be joyful in glory: let them sing aloud on their beds.
Psalmi 149:6 Jumalan ylistys olkoon heidän suussaan ja kaksiteräinen miekka heidän kädessään;
Psalm 149:6 Let the high praises of God be in their mouth, and a two-edged sword in their hand;
Psalmi 149:7 Kostaakseen pakanoille ja rangaistakseen ihmisiä;
Psalm 149:7 To execute vengeance on the heathen, and punishments on the people;
Psalmi 149:8 Sitomaan heidän kuninkaansa kahleilla ja heidän ylimyksensä rautakahleilla;
Psalm 149:8 To bind their kings with chains, and their nobles with fetters of iron;
Psalmi 149:9 Että heille pantaisiin täytäntöön kirjoitettu tuomio: tämä kunnia kuuluu kaikille hänen pyhilleen. Ylistäköön sinua Herra.
Psalm 149:9 To execute on them the judgment written: this honor have all his saints. Praise you the LORD.
Psalmi 150:1 Ylistäkää Herraa. Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä hänen voimansa taivaanvahvuudessa.
Psalm 150:1 Praise you the LORD. Praise God in his sanctuary: praise him in the firmament of his power.
Psalmi 150:2 Ylistäkää häntä hänen mahtavista teoistaan, ylistäkää häntä hänen suuren suuruutensa tähden.
Psalm 150:2 Praise him for his mighty acts: praise him according to his excellent greatness.
Psalmi 150:3 Ylistäkää häntä torven äänellä, ylistäkää häntä psalttarin ja harpun säestyksellä.
Psalm 150:3 Praise him with the sound of the trumpet: praise him with the psaltery and harp.
Psalmi 150:4 Ylistäkää häntä tamburiinilla ja tanssien, ylistäkää häntä kielisoittimilla ja urkuilla.
Psalm 150:4 Praise him with the tambourine and dance: praise him with stringed instruments and organs.
Psalmi 150:5 Ylistäkää häntä kuuluvilla symbaaleilla, ylistäkää häntä korkeilla symbaaleilla.
Psalm 150:5 Praise him on the loud cymbals: praise him on the high sounding cymbals.
Psalmi 150:6 Kaikki, missä henki on, ylistäköön Herraa. Ylistäköön te Herraa.
Psalm 150:6 Let every thing that has breath praise the LORD. Praise you the LORD.
Sananlaskut 1:1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut;
Proverbs 1:1 The proverbs of Solomon the son of David, king of Israel;
Sananlaskut 1:2 Oppiaksesi viisautta ja opetusta, ymmärtääksesi ymmärryksen sanoja,
Proverbs 1:2 To know wisdom and instruction; to perceive the words of understanding;
Sananlaskut 1:3 Saadakseen viisauden, oikeuden, harkinnan ja tasapuolisuuden opetusta;
Proverbs 1:3 To receive the instruction of wisdom, justice, and judgment, and equity;
Sananlaskut 1:4 Antaakseen hienovaraisuutta yksinkertaisille, nuorelle miehelle tietoa ja harkintaa.
Proverbs 1:4 To give subtlety to the simple, to the young man knowledge and discretion.
Sananlaskut 1:5 Viisas mies kuulee ja oppii lisää, ja ymmärtäväinen mies saavuttaa viisaat neuvot.
Proverbs 1:5 A wise man will hear, and will increase learning; and a man of understanding shall attain to wise counsels:
Sananlaskut 1:6 Ymmärtääkseen sananlaskun ja sen selityksen, viisaiden sanat ja heidän hämärät sanontansa.
Proverbs 1:6 To understand a proverb, and the interpretation; the words of the wise, and their dark sayings.
Sananlaskut 1:7 Herran pelko on tiedon alku, mutta tyhmät halveksivat viisautta ja opetusta.
Proverbs 1:7 The fear of the LORD is the beginning of knowledge: but fools despise wisdom and instruction.
Sananlaskut 1:8 Poikani, kuule isäsi opetusta äläkä hylkää äitisi lakia:
Proverbs 1:8 My son, hear the instruction of your father, and forsake not the law of your mother:
Sananlaskut 1:9 Sillä ne ovat pääsi kaunistukseksi ja kaulasi ketjuiksi.
Proverbs 1:9 For they shall be an ornament of grace to your head, and chains about your neck.
Sananlaskut 1:10 Poikani, jos syntiset sinua houkuttelevat, älä suostu niihin.
Proverbs 1:10 My son, if sinners entice you, consent you not.
Sananlaskut 1:11 Jos he sanovat: Tulkaa kanssamme, väijykäämme verta, väijykäämme salaa viattoman perään syyttä!
Proverbs 1:11 If they say, Come with us, let us lay wait for blood, let us lurk privately for the innocent without cause:
Sananlaskut 1:12 Niele heidät elävältä kuin hauta, ja kokonaisina kuin ne, jotka kuoppaan menevät.
Proverbs 1:12 Let us swallow them up alive as the grave; and whole, as those that go down into the pit:
Sananlaskut 1:13 Me löydämme kaikkea kallisarvoista tavaraa, täytämme talomme saaliilla:
Proverbs 1:13 We shall find all precious substance, we shall fill our houses with spoil:
Sananlaskut 1:14 Heitä joukkoosi, olkoon meillä kaikilla yksi kukkaro:
Proverbs 1:14 Cast in your lot among us; let us all have one purse:
Sananlaskut 1:15 Poikani, älä vaella heidän tietään, pidätä jalkasi pois heidän polultaan.
Proverbs 1:15 My son, walk not you in the way with them; refrain your foot from their path:
Sananlaskut 1:16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen ja kiiruhtavat vuodattamaan verta.
Proverbs 1:16 For their feet run to evil, and make haste to shed blood.
Sananlaskut 1:17 Turhaan verkko levitetään lintujen silmien edessä.
Proverbs 1:17 Surely in vain the net is spread in the sight of any bird.
Sananlaskut 1:18 Ja he väijyvät omaa vertansa, omaa henkeään he salaa vartioivat.
Proverbs 1:18 And they lay wait for their own blood; they lurk privately for their own lives.
Sananlaskut 1:19 Sellaista on jokaisen voitonhimoisen tie, joka riistää sen omistajan hengen.
Proverbs 1:19 So are the ways of every one that is greedy of gain; which takes away the life of the owners thereof.
Sananlaskut 1:20 Viisaus huutaa ulkona, se kaikuu kaduilla:
Proverbs 1:20 Wisdom cries without; she utters her voice in the streets:
Sananlaskut 1:21 Hän huutaa yleisön edessä, porttien ovella, kaupungissa hän lausuu sanansa ja sanoo:
Proverbs 1:21 She cries in the chief place of concourse, in the openings of the gates: in the city she utters her words, saying,
Sananlaskut 1:22 Kuinka kauan te yksinkertaiset rakastatte yksinkertaisuutta? Pilkkaajat iloitsevat pilkasta ja tyhmät vihaavat tietoa?
Proverbs 1:22 How long, you simple ones, will you love simplicity? and the scorners delight in their scorning, and fools hate knowledge?
Sananlaskut 1:23 Kääntykää minun nuhteluni puoleen. Katso, minä vuodatan Henkeni teidän puoleenne, teen teille sanani tiettäväksi.
Proverbs 1:23 Turn you at my reproof: behold, I will pour out my spirit to you, I will make known my words to you.
Sananlaskut 1:24 Koska minä kutsuin, ja te kieltäydyitte, minä ojensin käteni, eikä kukaan välittänyt;
Proverbs 1:24 Because I have called, and you refused; I have stretched out my hand, and no man regarded;
Sananlaskut 1:25 Mutta te olette tehneet tyhjäksi kaikki minun neuvoni ettekä ole kuunnelleet nuhteluani.
Proverbs 1:25 But you have set at nothing all my counsel, and would none of my reproof:
Sananlaskut 1:26 Minäkin nauran teidän onnettomuudellenne, pilkkaan, kun teidän pelkonne tulee;
Proverbs 1:26 I also will laugh at your calamity; I will mock when your fear comes;
Sananlaskut 1:27 Kun pelkosi tulee autiutena ja tuhosi tulee pyörremyrskynä, kun ahdistus ja tuska tulevat päällesi.
Proverbs 1:27 When your fear comes as desolation, and your destruction comes as a whirlwind; when distress and anguish comes on you.
Sananlaskut 1:28 Silloin he huutavat minua avuksensa, mutta minä en vastaa, he etsivät minua varhain, mutta eivät löydä.
Proverbs 1:28 Then shall they call on me, but I will not answer; they shall seek me early, but they shall not find me:
Sananlaskut 1:29 Sentähden he vihasivat tietoa eivätkä valinneet Herran pelkoa,
Proverbs 1:29 For that they hated knowledge, and did not choose the fear of the LORD:
Sananlaskut 1:30 He eivät suostuneet neuvooni, he halveksivat kaikkea nuhteluani.
Proverbs 1:30 They would none of my counsel: they despised all my reproof.
Sananlaskut 1:31 Sen tähden he syövät oman tiensä hedelmiä ja kyllästyvät omilla aikeillaan.
Proverbs 1:31 Therefore shall they eat of the fruit of their own way, and be filled with their own devices.
Sananlaskut 1:32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän onnensa.
Proverbs 1:32 For the turning away of the simple shall slay them, and the prosperity of fools shall destroy them.
Sananlaskut 1:33 Mutta joka minua kuuntelee, se asuu turvassa ja on hiljaa pahaa pelkäämättä.
Proverbs 1:33 But whoever listens to me shall dwell safely, and shall be quiet from fear of evil.
Sananlaskut 2:1 Poikani, jos sinä otat minun sanani vastaan ja kätket minun käskyni mieleesi;
Proverbs 2:1 My son, if you will receive my words, and hide my commandments with you;
Sananlaskut 2:2 Niin että kallistat korvasi viisaudelle ja keskityt ymmärrykseen,
Proverbs 2:2 So that you incline your ear to wisdom, and apply your heart to understanding;
Sananlaskut 2:3 Niin, jos huudat tietoa ja korotat äänesi ymmärryksen puolesta;
Proverbs 2:3 Yes, if you cry after knowledge, and lift up your voice for understanding;
Sananlaskut 2:4 Jos etsit häntä kuin hopeaa ja etsit häntä kuin kätkettyä aarretta,
Proverbs 2:4 If you seek her as silver, and search for her as for hid treasures;
Sananlaskut 2:5 Silloin sinä ymmärrät Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.
Proverbs 2:5 Then shall you understand the fear of the LORD, and find the knowledge of God.
Sananlaskut 2:6 Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustaan tulee tieto ja ymmärrys.
Proverbs 2:6 For the LORD gives wisdom: out of his mouth comes knowledge and understanding.
Sananlaskut 2:7 Hän varastoi viisautta vanhurskaille, hän on kilpi nuhteettomasti vaeltaville.
Proverbs 2:7 He lays up sound wisdom for the righteous: he is a buckler to them that walk uprightly.
Sananlaskut 2:8 Hän pitää huolta oikeuden poluista ja varjelee pyhiensä tien.
Proverbs 2:8 He keeps the paths of judgment, and preserves the way of his saints.
Sananlaskut 2:9 Silloin sinä ymmärrät vanhurskauden, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden, jokaisen hyvän tien.
Proverbs 2:9 Then shall you understand righteousness, and judgment, and equity; yes, every good path.
Sananlaskut 2:10 Kun viisaus tulee sydämeesi ja tieto on sielulle mieluista;
Proverbs 2:10 When wisdom enters into your heart, and knowledge is pleasant to your soul;
Sananlaskut 2:11 Taito sinua varjelee, ymmärrys sinua varjelee:
Proverbs 2:11 Discretion shall preserve you, understanding shall keep you:
Sananlaskut 2:12 pelastaakseen sinut pahan miehen tieltä, mieheltä, joka petosta puhuu;
Proverbs 2:12 To deliver you from the way of the evil man, from the man that speaks fraudulent things;
Sananlaskut 2:13 Jotka hylkäävät oikeamielisyyden polut ja vaeltavat pimeyden teitä;
Proverbs 2:13 Who leave the paths of uprightness, to walk in the ways of darkness;
Sananlaskut 2:14 Jotka iloitsevat pahaa tehdessään ja iloitsevat jumalattomien petollisuudesta;
Proverbs 2:14 Who rejoice to do evil, and delight in the frowardness of the wicked;
Sananlaskut 2:15 Joiden tiet ovat mutkaiset ja poluillansa petolliset:
Proverbs 2:15 Whose ways are crooked, and they fraudulent in their paths:
Sananlaskut 2:16 Vapauttamaan sinut oudolta naiselta, vieläpä muukalaiselta, joka mielistelee sanoillaan;
Proverbs 2:16 To deliver you from the strange woman, even from the stranger which flatters with her words;
Sananlaskut 2:17 Joka hylkää nuoruutensa oppaan ja unhottaa Jumalansa liiton.
Proverbs 2:17 Which forsakes the guide of her youth, and forgets the covenant of her God.
Sananlaskut 2:18 Sillä hänen talonsa kallistuu kuolemaan päin ja hänen polkunsa kuolleiden luo.
Proverbs 2:18 For her house inclines to death, and her paths to the dead.
Sananlaskut 2:19 Kukaan, joka menee sinne, ei palaa takaisin, eikä elämän poluille tartu.
Proverbs 2:19 None that go to her return again, neither take they hold of the paths of life.
Sananlaskut 2:20 Että vaeltaisit hyvien ihmisten tietä ja pysyisit vanhurskasten poluilla.
Proverbs 2:20 That you may walk in the way of good men, and keep the paths of the righteous.
Sananlaskut 2:21 Sillä oikeamieliset saavat asua maassa ja nuhteettomat siinä pysyä.
Proverbs 2:21 For the upright shall dwell in the land, and the perfect shall remain in it.
Sananlaskut 2:22 Mutta jumalattomat hävitetään maan päältä, ja lainrikkojat juuritaan siitä pois.
Proverbs 2:22 But the wicked shall be cut off from the earth, and the transgressors shall be rooted out of it.
Sananlaskut 3:1 Poikani, älä unohda minun lakiani, vaan sydämesi säilyttäköön minun käskyni.
Proverbs 3:1 My son, forget not my law; but let your heart keep my commandments:
Sananlaskut 3:2 Sillä pitkää ikää, pitkää ikää ja rauhaa he sinulle lisäävät.
Proverbs 3:2 For length of days, and long life, and peace, shall they add to you.
Sananlaskut 3:3 Älköön armo ja totuus sinua hyljätkö: sido ne kaulaasi, kirjoita ne sydämesi tauluun.
Proverbs 3:3 Let not mercy and truth forsake you: bind them about your neck; write them on the table of your heart:
Sananlaskut 3:4 Niin löydät suosion ja hyvän ymmärryksen Jumalan ja ihmisten silmissä.
Proverbs 3:4 So shall you find favor and good understanding in the sight of God and man.
Sananlaskut 3:5 Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaa omaan ymmärrykseesi.
Proverbs 3:5 Trust in the LORD with all your heart; and lean not to your own understanding.
Sananlaskut 3:6 Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän ohjaa polkusi.
Proverbs 3:6 In all your ways acknowledge him, and he shall direct your paths.
Sananlaskut 3:7 Älä ole viisas omissa silmissäsi; pelkää Herraa ja karta pahaa.
Proverbs 3:7 Be not wise in your own eyes: fear the LORD, and depart from evil.
Sananlaskut 3:8 Se on terveyttä napallesi ja ydintä luillesi.
Proverbs 3:8 It shall be health to your navel, and marrow to your bones.
Sananlaskut 3:9 Kunnioita Herraa varoillasi ja kaiken satosi ensi hedelmillä:
Proverbs 3:9 Honor the LORD with your substance, and with the first fruits of all your increase:
Sananlaskut 3:10 Niin sinun aittasi täyttyvät yltäkylläisyydellä ja kuurnaasi pursuavat uutta viiniä.
Proverbs 3:10 So shall your barns be filled with plenty, and your presses shall burst out with new wine.
Sananlaskut 3:11 Poikani, älä halveksi Herran kuritusta äläkä väsy hänen ojennukseensa.
Proverbs 3:11 My son, despise not the chastening of the LORD; neither be weary of his correction:
Sananlaskut 3:12 Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, niinkuin isä poikaa, johon hän on mieltynyt.
Proverbs 3:12 For whom the LORD loves he corrects; even as a father the son in whom he delights.
Sananlaskut 3:13 Onnellinen se mies, joka löytää viisauden, ja se mies, joka saa ymmärryksen.
Proverbs 3:13 Happy is the man that finds wisdom, and the man that gets understanding.
Sananlaskut 3:14 Sillä sen kauppatavara on parempi kuin hopean kauppatavara ja sen voitto parempi kuin puhdas kulta.
Proverbs 3:14 For the merchandise of it is better than the merchandise of silver, and the gain thereof than fine gold.
Sananlaskut 3:15 Hän on kallisarvoisempi kuin rubiinit, eikä mikään, mitä voit haluta, ole verrattavissa häneen.
Proverbs 3:15 She is more precious than rubies: and all the things you can desire are not to be compared to her.
Sananlaskut 3:16 Pitkä ikä on hänen oikeassa kädessään, ja vasemmassa kädessään rikkaus ja kunnia.
Proverbs 3:16 Length of days is in her right hand; and in her left hand riches and honor.
Sananlaskut 3:17 Hänen tiensä ovat miellyttäviä teitä, ja kaikki hänen polkunsa ovat rauhaa.
Proverbs 3:17 Her ways are ways of pleasantness, and all her paths are peace.
Sananlaskut 3:18 Hän on elämän puu niille, jotka hänestä kiinni pitävät, ja onnellinen on jokainen, joka hänestä kiinni pysyy.
Proverbs 3:18 She is a tree of life to them that lay hold on her: and happy is every one that retains her.
Sananlaskut 3:19 Herra on viisaudella maan perustanut, ymmärryksellä taivaat vahvistanut.
Proverbs 3:19 The LORD by wisdom has founded the earth; by understanding has he established the heavens.
Sananlaskut 3:20 Hänen tietonsa voimalla syvyydet repäistään ja pilvet tihkuttavat kastetta.
Proverbs 3:20 By his knowledge the depths are broken up, and the clouds drop down the dew.
Sananlaskut 3:21 Poikani, älä anna niiden häipyä silmistäsi; säilytä viisaus ja ymmärrys.
Proverbs 3:21 My son, let not them depart from your eyes: keep sound wisdom and discretion:
Sananlaskut 3:22 Niin ne ovat elämä sinun sielullesi ja kaunistus kaulallesi.
Proverbs 3:22 So shall they be life to your soul, and grace to your neck.
Sananlaskut 3:23 Silloin vaellat tiesi turvallisesti, eikä jalkasi kompastu.
Proverbs 3:23 Then shall you walk in your way safely, and your foot shall not stumble.
Sananlaskut 3:24 Kun makaat, et pelkää; sinä makaat, ja unesi on makea.
Proverbs 3:24 When you lie down, you shall not be afraid: yes, you shall lie down, and your sleep shall be sweet.
Sananlaskut 3:25 Älä pelkää äkillistä kauhua äläkä jumalattomien tuhoa, kun se tulee.
Proverbs 3:25 Be not afraid of sudden fear, neither of the desolation of the wicked, when it comes.
Sananlaskut 3:26 Sillä Herra on sinun turvasi ja varjelee jalkasi joutumasta harhaan.
Proverbs 3:26 For the LORD shall be your confidence, and shall keep your foot from being taken.
Sananlaskut 3:27 Älä kiellä hyvää niiltä, joille se kuuluu, kun sinun kätesi vallassa on sen tekeminen.
Proverbs 3:27 Withhold not good from them to whom it is due, when it is in the power of your hand to do it.
Sananlaskut 3:28 Älä sano lähimmäisellesi: Mene ja tule uudelleen, niin minä annan huomenna, kun sinulla on sitä.
Proverbs 3:28 Say not to your neighbor, Go, and come again, and to morrow I will give; when you have it by you.
Sananlaskut 3:29 Älä ajattele pahaa lähimmäistäsi vastaan, sillä hän asuu turvassa sinun luonasi.
Proverbs 3:29 Devise not evil against your neighbor, seeing he dwells securely by you.
Sananlaskut 3:30 Älä riitele miehen kanssa ilman syytä, ellei hän ole tehnyt sinulle mitään pahaa.
Proverbs 3:30 Strive not with a man without cause, if he have done you no harm.
Sananlaskut 3:31 Älä kadehdi sortajaa äläkä valitse yhtäkään hänen teistään.
Proverbs 3:31 Envy you not the oppressor, and choose none of his ways.
Sananlaskut 3:32 Sillä petollinen on Herralle kauhistus, mutta hänen salaisuutensa on vanhurskaiden luona.
Proverbs 3:32 For the fraudulent is abomination to the LORD: but his secret is with the righteous.
Sananlaskut 3:33 Herran kirous on jumalattoman huoneessa, mutta vanhurskasten asuinsijaa hän siunaa.
Proverbs 3:33 The curse of the LORD is in the house of the wicked: but he blesses the habitation of the just.
Sananlaskut 3:34 Totisesti, hän pilkkaa pilkkaajia, mutta nöyrille hän antaa armon.
Proverbs 3:34 Surely he scorns the scorners: but he gives grace to the lowly.
Sananlaskut 3:35 Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmien menestys on häpeä.
Proverbs 3:35 The wise shall inherit glory: but shame shall be the promotion of fools.
Sananlaskut 4:1 Kuulkaa, lapset, isän opetusta, ja ottakaa vaarin oppiaksenne ymmärryksen.
Proverbs 4:1 Hear, you children, the instruction of a father, and attend to know understanding.
Sananlaskut 4:2 Sillä minä annan teille hyvän opin, älkää hyljätkö minun lakiani.
Proverbs 4:2 For I give you good doctrine, forsake you not my law.
Sananlaskut 4:3 Sillä minä olin isäni poika, hellä ja ainoa rakas äitini silmissä.
Proverbs 4:3 For I was my father’s son, tender and only beloved in the sight of my mother.
Sananlaskut 4:4 Hän opetti minua myös ja sanoi minulle: Pidä sydämesi minun sanani, pidä minun käskyni, niin elät.
Proverbs 4:4 He taught me also, and said to me, Let your heart retain my words: keep my commandments, and live.
Sananlaskut 4:5 Hanki viisautta, hanki ymmärrystä: älä unohda sitä, äläkä poikkea minun suuni sanoista.
Proverbs 4:5 Get wisdom, get understanding: forget it not; neither decline from the words of my mouth.
Sananlaskut 4:6 Älä hylkää häntä, niin hän varjelee sinua; rakasta häntä, niin hän varjelee sinua.
Proverbs 4:6 Forsake her not, and she shall preserve you: love her, and she shall keep you.
Sananlaskut 4:7 Viisaus on tärkeintä; hanki siis viisautta, ja kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä.
Proverbs 4:7 Wisdom is the principal thing; therefore get wisdom: and with all your getting get understanding.
Sananlaskut 4:8 Ylistäkää häntä, niin hän teidät ylentää; hän saattaa teidät kunniaan, kun syleilette häntä.
Proverbs 4:8 Exalt her, and she shall promote you: she shall bring you to honor, when you do embrace her.
Sananlaskut 4:9 Hän antaa päähäsi armon koristuksen, kirkkauden kruunun hän sinulle ojentaa.
Proverbs 4:9 She shall give to your head an ornament of grace: a crown of glory shall she deliver to you.
Sananlaskut 4:10 Kuule, poikani, ja ota vastaan minun sanani, niin elinvuotesi ovat monet.
Proverbs 4:10 Hear, O my son, and receive my sayings; and the years of your life shall be many.
Sananlaskut 4:11 Minä olen opettanut sinua viisauden tiellä, olen johdattanut sinua oikeille poluille.
Proverbs 4:11 I have taught you in the way of wisdom; I have led you in right paths.
Sananlaskut 4:12 Kun kuljet, askeleesi eivät ole ahtaat, ja kun juokset, et kompastu.
Proverbs 4:12 When you go, your steps shall not be straitened; and when you run, you shall not stumble.
Sananlaskut 4:13 Pidä kiinni opetuksesta, älä päästä siitä irti, varjele sitä, sillä se on sinun elämäsi.
Proverbs 4:13 Take fast hold of instruction; let her not go: keep her; for she is your life.
Sananlaskut 4:14 Älä lähde jumalattomien polulle äläkä vaella pahojen ihmisten tietä.
Proverbs 4:14 Enter not into the path of the wicked, and go not in the way of evil men.
Sananlaskut 4:15 Vältä sitä, älä kulje sen ohi, käänny pois siitä ja mene pois.
Proverbs 4:15 Avoid it, pass not by it, turn from it, and pass away.
Sananlaskut 4:16 Sillä he eivät nuku, elleivät ole tehneet pahaa; ja heidän unensa otetaan pois, elleivät he aiheuta jonkun kaatumista.
Proverbs 4:16 For they sleep not, except they have done mischief; and their sleep is taken away, unless they cause some to fall.
Sananlaskut 4:17 Sillä he syövät pahuuden leipää ja juovat väkivallan viiniä.
Proverbs 4:17 For they eat the bread of wickedness, and drink the wine of violence.
Sananlaskut 4:18 Mutta vanhurskasten polku on kuin kirkas valo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään asti.
Proverbs 4:18 But the path of the just is as the shining light, that shines more and more to the perfect day.
Sananlaskut 4:19 Jumalattomien tie on kuin pimeys: he eivät tiedä, mihin he kompastuvat.
Proverbs 4:19 The way of the wicked is as darkness: they know not at what they stumble.
Sananlaskut 4:20 Poikani, kuuntele minun sanojani, kallista korvasi minun sanoilleni.
Proverbs 4:20 My son, attend to my words; incline your ear to my sayings.
Sananlaskut 4:21 Älköön ne poistuko silmistäsi, säilytä ne sydämesi keskellä.
Proverbs 4:21 Let them not depart from your eyes; keep them in the middle of your heart.
Sananlaskut 4:22 Sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja terveys kaikelle heidän lihalleen.
Proverbs 4:22 For they are life to those that find them, and health to all their flesh.
Sananlaskut 4:23 Varjele sydäntäsi kaikella ahkeruudella, sillä siitä elämä kumpuaa.
Proverbs 4:23 Keep your heart with all diligence; for out of it are the issues of life.
Sananlaskut 4:24 Pankaa pois itsestänne petollinen suu ja väärät huulet kauas.
Proverbs 4:24 Put away from you a fraudulent mouth, and perverse lips put far from you.
Sananlaskut 4:25 Anna silmiesi katsoa suoraan eteenpäin ja anna silmäluomiesi katsoa suoraan eteesi.
Proverbs 4:25 Let your eyes look right on, and let your eyelids look straight before you.
Sananlaskut 4:26 Mieti jalkojesi polkua, ja kaikki tiesi pysykööt vakaina.
Proverbs 4:26 Ponder the path of your feet, and let all your ways be established.
Sananlaskut 4:27 Älä poikkea oikealle äläkä vasemmalle: poista jalkasi pahasta.
Proverbs 4:27 Turn not to the right hand nor to the left: remove your foot from evil.
Sananlaskut 5:1 Poikani, kuuntele minun viisauttani ja kallista korvasi minun ymmärrykselleni:
Proverbs 5:1 My son, attend to my wisdom, and bow your ear to my understanding:
Sananlaskut 5:2 Että sinun pitäisi vaalia harkintaa ja että sinun huulesi säilyttäisivät tiedon.
Proverbs 5:2 That you may regard discretion, and that your lips may keep knowledge.
Sananlaskut 5:3 Sillä vieraan naisen huulet tippuvat kuin hunajakenno, ja hänen suunsa on öljyä liukkaampi:
Proverbs 5:3 For the lips of a strange woman drop as an honeycomb, and her mouth is smoother than oil:
Sananlaskut 5:4 Mutta hänen loppunsa on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Proverbs 5:4 But her end is bitter as wormwood, sharp as a two-edged sword.
Sananlaskut 5:5 Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, hänen askeleensa vetävät helvettiin.
Proverbs 5:5 Her feet go down to death; her steps take hold on hell.
Sananlaskut 5:6 Ettet miettisi elämän polkua, sillä sen tiet ovat horjuvat, etkä voi niitä tuntea.
Proverbs 5:6 Lest you should ponder the path of life, her ways are moveable, that you can not know them.
Sananlaskut 5:7 Kuulkaa siis minua nyt, te lapset, älkääkä poikkeako minun suuni sanoista.
Proverbs 5:7 Hear me now therefore, O you children, and depart not from the words of my mouth.
Sananlaskut 5:8 Vie tiesi kauas hänestä äläkä tule hänen talonsa oven lähelle.
Proverbs 5:8 Remove your way far from her, and come not near the door of her house:
Sananlaskut 5:9 Ettet antaisi kunniaasi muille ja vuotesi julmille:
Proverbs 5:9 Lest you give your honor to others, and your years to the cruel:
Sananlaskut 5:10 Etteivät vieraat tulisi kylläisiksi teidän rikkauksistanne ja teidän vaivannäkönne tulisi olla vieraan talossa;
Proverbs 5:10 Lest strangers be filled with your wealth; and your labors be in the house of a stranger;
Sananlaskut 5:11 Ja te surette viimein, kun lihasi ja ruumiisi tuhoutuvat,
Proverbs 5:11 And you mourn at the last, when your flesh and your body are consumed,
Sananlaskut 5:12 Ja sanot: Kuinka olen vihannut opetusta, ja sydämeni halveksinut nuhdetta?
Proverbs 5:12 And say, How have I hated instruction, and my heart despised reproof;
Sananlaskut 5:13 enkä ole totellut opettajieni ääntä enkä kallistanut korvaani niille, jotka minua opettivat!
Proverbs 5:13 And have not obeyed the voice of my teachers, nor inclined my ear to them that instructed me!
Sananlaskut 5:14 Olin melkein täysin pahan vallassa seurakunnan ja kokouksen keskellä.
Proverbs 5:14 I was almost in all evil in the middle of the congregation and assembly.
Sananlaskut 5:15 Juo vettä omasta vesisäiliöstäsi ja virtaavaa vettä omasta kaivostasi.
Proverbs 5:15 Drink waters out of your own cistern, and running waters out of your own well.
Sananlaskut 5:16 Levitkööt sinun lähteesi laajalle levinneinä ja vesivirrat kaduilla.
Proverbs 5:16 Let your fountains be dispersed abroad, and rivers of waters in the streets.
Sananlaskut 5:17 Olkoot ne vain omiasi, eivätkä vieraita sinulle.
Proverbs 5:17 Let them be only your own, and not strangers’ with you.
Sananlaskut 5:18 Siunattu olkoon lähteesi, ja iloitse nuoruutesi vaimon kanssa.
Proverbs 5:18 Let your fountain be blessed: and rejoice with the wife of your youth.
Sananlaskut 5:19 Olkoon hän kuin rakastava peura ja suloinen metsäkauris; hänen rintansa tyydyttäkööt sinua aina; ja ole aina ihastunut hänen rakkauteensa.
Proverbs 5:19 Let her be as the loving hind and pleasant roe; let her breasts satisfy you at all times; and be you ravished always with her love.
Sananlaskut 5:20 Ja miksi sinä, poikani, ihastut vieraaseen naiseen ja syleilet vieraan miehen helmaa?
Proverbs 5:20 And why will you, my son, be ravished with a strange woman, and embrace the bosom of a stranger?
Sananlaskut 5:21 Sillä ihmisen tiet ovat Herran silmien edessä, ja hän tutkii kaikkia hänen askeliaan.
Proverbs 5:21 For the ways of man are before the eyes of the LORD, and he ponders all his goings.
Sananlaskut 5:22 Jumalattoman pitävät hänen omat pahat tekonsa, ja hänen syntiensä köydet pitävät hänet otteessaan.
Proverbs 5:22 His own iniquities shall take the wicked himself, and he shall be held with the cords of his sins.
Sananlaskut 5:23 Hän kuolee oppimatta, ja suuressa tyhmyydessään hän eksyy.
Proverbs 5:23 He shall die without instruction; and in the greatness of his folly he shall go astray.
Sananlaskut 6:1 Poikani, jos olet takaaja ystävällesi, jos olet lyönyt kättäsi vieraalle,
Proverbs 6:1 My son, if you be surety for your friend, if you have stricken your hand with a stranger,
Sananlaskut 6:2 Sinut on pyydystetty suusi sanoilla, sinut on vangittu suusi sanoilla.
Proverbs 6:2 You are snared with the words of your mouth, you are taken with the words of your mouth.
Sananlaskut 6:3 Tee nyt näin, poikani, ja pelasta itsesi, kun joudut ystäväsi käsiin; mene, nöyrry ja varmista ystäväsi.
Proverbs 6:3 Do this now, my son, and deliver yourself, when you are come into the hand of your friend; go, humble yourself, and make sure your friend.
Sananlaskut 6:4 Älä anna silmillesi unta äläkä silmäluomillesi unta.
Proverbs 6:4 Give not sleep to your eyes, nor slumber to your eyelids.
Sananlaskut 6:5 Pelasta itsesi metsästäjän kädestä kuin peura, lintu metsästäjän kädestä kuin lintu.
Proverbs 6:5 Deliver yourself as a roe from the hand of the hunter, and as a bird from the hand of the fowler.
Sananlaskut 6:6 Mene muurahaisen luo, sinä laiska, katso hänen teitään ja viisastu:
Proverbs 6:6 Go to the ant, you sluggard; consider her ways, and be wise:
Sananlaskut 6:7 jolla ei ole opasta, valvojaa eikä hallitsijaa,
Proverbs 6:7 Which having no guide, overseer, or ruler,
Sananlaskut 6:8 Kesällä hän antaa ruokansa ja elonkorjuuaikana hän kokoaa ruokansa.
Proverbs 6:8 Provides her meat in the summer, and gathers her food in the harvest.
Sananlaskut 6:9 Kuinka kauan aiot nukkua, laiska? Milloin heräät unestasi?
Proverbs 6:9 How long will you sleep, O sluggard? when will you arise out of your sleep?
Sananlaskut 6:10 Vielä vähän unta, vähän torkkua, vähän käsi ristissä nukkumista:
Proverbs 6:10 Yet a little sleep, a little slumber, a little folding of the hands to sleep:
Sananlaskut 6:11 Niin köyhyytesi tulee kuin matkamies ja puutteesi kuin aseistettu mies.
Proverbs 6:11 So shall your poverty come as one that travels, and your want as an armed man.
Sananlaskut 6:12 Tuhma, paha mies vaeltaa petollisen suun kanssa.
Proverbs 6:12 A naughty person, a wicked man, walks with a fraudulent mouth.
Sananlaskut 6:13 Hän iskee silmiään, puhuu jaloillaan, opettaa sormillaan;
Proverbs 6:13 He winks with his eyes, he speaks with his feet, he teaches with his fingers;
Sananlaskut 6:14 Petollisuus on hänen sydämessään, hän punoo aina pahaa, hän kylvää riitaa.
Proverbs 6:14 Frowardness is in his heart, he devises mischief continually; he sows discord.
Sananlaskut 6:15 Sentähden hänen onnettomuutensa tulee äkkiarvaamatta, äkkiarvaamatta hän murskataan, eikä avuksi ole mitään.
Proverbs 6:15 Therefore shall his calamity come suddenly; suddenly shall he be broken without remedy.
Sananlaskut 6:16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hän kauhistuu:
Proverbs 6:16 These six things does the LORD hate: yes, seven are an abomination to him:
Sananlaskut 6:17 Ylpeät katseet, valehteleva kieli ja kädet, jotka vuodattivat viatonta verta,
Proverbs 6:17 A proud look, a lying tongue, and hands that shed innocent blood,
Sananlaskut 6:18 Sydän, joka ilkeitä ajatuksia punoo, jalat, jotka nopeasti juoksevat pahuuteen,
Proverbs 6:18 An heart that devises wicked imaginations, feet that be swift in running to mischief,
Sananlaskut 6:19 Väärä todistaja, joka valheita puhuu, ja se, joka kylvää riitaa veljien kesken.
Proverbs 6:19 A false witness that speaks lies, and he that sows discord among brothers.
Sananlaskut 6:20 Poikani, pidä isäsi käsky äläkä hylkää äitisi lakia:
Proverbs 6:20 My son, keep your father’s commandment, and forsake not the law of your mother:
Sananlaskut 6:21 Sido ne aina sydämesi ympärille ja kieto ne kaulasi ympärille.
Proverbs 6:21 Bind them continually on your heart, and tie them about your neck.
Sananlaskut 6:22 Kun kuljet, se johdattaa sinua; kun nukut, se varjelee sinua; ja kun heräät, se puhuu kanssasi.
Proverbs 6:22 When you go, it shall lead you; when you sleep, it shall keep you; and when you wake, it shall talk with you.
Sananlaskut 6:23 Sillä käsky on lamppu, laki on valo, ja kurittava ojennus on elämän tie.
Proverbs 6:23 For the commandment is a lamp; and the law is light; and reproofs of instruction are the way of life:
Sananlaskut 6:24 Varjelemaan sinua pahalta naiselta, vieraan naisen kielen mielistelystä.
Proverbs 6:24 To keep you from the evil woman, from the flattery of the tongue of a strange woman.
Sananlaskut 6:25 Älä himoitse hänen kauneuttaan sydämessäsi, äläkä anna hänen vetää sinua silmäluomillaan.
Proverbs 6:25 Lust not after her beauty in your heart; neither let her take you with her eyelids.
Sananlaskut 6:26 Sillä portto naisen kautta mies viedään leipäpalan luo, ja avionrikkoja nainen metsästää kalliin hengen.
Proverbs 6:26 For by means of a whorish woman a man is brought to a piece of bread: and the adulteress will hunt for the precious life.
Sananlaskut 6:27 Voiko mies ottaa tulta poveensa, niin etteivät hänen vaatteensa pala?
Proverbs 6:27 Can a man take fire in his bosom, and his clothes not be burned?
Sananlaskut 6:28 Voiko joku kävellä kuumilla hiilillä jalkojaan polttamatta?
Proverbs 6:28 Can one go on hot coals, and his feet not be burned?
Sananlaskut 6:29 Joka siis menee lähimmäisensä vaimon luo, ei jää rankaisematta, kuka ikinä häneen koskee.
Proverbs 6:29 So he that goes in to his neighbor’s wife; whoever touches her shall not be innocent.
Sananlaskut 6:30 Ihmiset eivät halveksi varasta, jos hän varastaa tyydyttääkseen sielunsa nälkäisenä;
Proverbs 6:30 Men do not despise a thief, if he steal to satisfy his soul when he is hungry;
Sananlaskut 6:31 Mutta jos hänet löydetään, hänen on korvattava seitsenkertaisesti; hänen on annettava kaikki talonsa omaisuus.
Proverbs 6:31 But if he be found, he shall restore sevenfold; he shall give all the substance of his house.
Sananlaskut 6:32 Mutta joka tekee aviorikoksen naisen kanssa, on ymmärtämätön; hän, joka niin tekee, turmelee oman sielunsa.
Proverbs 6:32 But whoever commits adultery with a woman lacks understanding: he that does it destroys his own soul.
Sananlaskut 6:33 Hän saa haavan ja häpeän, eikä hänen häpeäänsä pyyhitä pois.
Proverbs 6:33 A wound and dishonor shall he get; and his reproach shall not be wiped away.
Sananlaskut 6:34 Sillä mustasukkaisuus on miehen viha: sentähden hän ei säästä koston päivänä.
Proverbs 6:34 For jealousy is the rage of a man: therefore he will not spare in the day of vengeance.
Sananlaskut 6:35 Hän ei välitä mistään lunnaista eikä tyydy, vaikka antaisit paljon lahjoja.
Proverbs 6:35 He will not regard any ransom; neither will he rest content, though you give many gifts.
Sananlaskut 7:1 Poikani, pidä minun sanani ja talleta minun käskyni.
Proverbs 7:1 My son, keep my words, and lay up my commandments with you.
Sananlaskut 7:2 Pidä minun käskyni, niin elät, ja minun lakini kuin silmäteräsi.
Proverbs 7:2 Keep my commandments, and live; and my law as the apple of your eye.
Sananlaskut 7:3 Sido ne sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun.
Proverbs 7:3 Bind them on your fingers, write them on the table of your heart.
Sananlaskut 7:4 Sano viisaudelle: 'Sinä olet minun sisareni', ja kutsu ymmärrystä sukulaiseksesi.
Proverbs 7:4 Say to wisdom, You are my sister; and call understanding your kinswoman:
Sananlaskut 7:5 Jotta ne varjelisivat sinua oudolta naiselta, muukalaiselta, joka mielistelee sanoillaan.
Proverbs 7:5 That they may keep you from the strange woman, from the stranger which flatters with her words.
Sananlaskut 7:6 Sillä minä katsoin taloni ikkunasta läpi ikkunalaudan,
Proverbs 7:6 For at the window of my house I looked through my casement,
Sananlaskut 7:7 Ja näin yksinkertaisten joukossa, erotin nuorten joukosta nuoren miehen, jolla ei ollut ymmärrystä,
Proverbs 7:7 And beheld among the simple ones, I discerned among the youths, a young man void of understanding,
Sananlaskut 7:8 Hän kulki kadun läpi hänen kulmansa lähellä; ja hän meni tietä hänen talolleen,
Proverbs 7:8 Passing through the street near her corner; and he went the way to her house,
Sananlaskut 7:9 Hämärässä, illalla, mustassa ja pimeässä yössä:
Proverbs 7:9 In the twilight, in the evening, in the black and dark night:
Sananlaskut 7:10 Ja katso, häntä vastaan tuli nainen, jolla oli porton asu ja kavala sydän.
Proverbs 7:10 And, behold, there met him a woman with the attire of an harlot, and subtle of heart.
Sananlaskut 7:11 (Hän on äänekäs ja itsepäinen; hänen jalkansa eivät pysy talossaan:)
Proverbs 7:11 (She is loud and stubborn; her feet abide not in her house:
Sananlaskut 7:12 Milloin hän on ulkona, milloin kaduilla ja väijyy joka kulmassa.)
Proverbs 7:12 Now is she without, now in the streets, and lies in wait at every corner.)
Sananlaskut 7:13 Niinpä hän otti hänet kiinni, suuteli häntä ja sanoi hänelle röyhkeästi:
Proverbs 7:13 So she caught him, and kissed him, and with an impudent face said to him,
Sananlaskut 7:14 Minulla on mukanani rauhanuhrit; tänä päivänä olen täyttänyt lupaukseni.
Proverbs 7:14 I have peace offerings with me; this day have I paid my vows.
Sananlaskut 7:15 Sentähden minä lähdin sinua vastaan, etsimään kasvojasi ahkerasti, ja olen sinut löytänyt.
Proverbs 7:15 Therefore came I forth to meet you, diligently to seek your face, and I have found you.
Sananlaskut 7:16 Olen koristellut vuoteeni seinävaatteilla, veistetyillä teoksilla, hienolla egyptiläisellä pellavakankaalla.
Proverbs 7:16 I have decked my bed with coverings of tapestry, with carved works, with fine linen of Egypt.
Sananlaskut 7:17 Olen tuoksuttanut vuoteeni mirhalla, aloe veralla ja kanelilla.
Proverbs 7:17 I have perfumed my bed with myrrh, aloes, and cinnamon.
Sananlaskut 7:18 Tulkaa, nauttikaamme rakkaudesta aamuun asti: lohduttakaamme itseämme rakkaudella.
Proverbs 7:18 Come, let us take our fill of love until the morning: let us solace ourselves with loves.
Sananlaskut 7:19 Sillä taloudenhoitaja ei ole kotona, hän on lähtenyt pitkälle matkalle:
Proverbs 7:19 For the manager is not at home, he is gone a long journey:
Sananlaskut 7:20 Hän on ottanut mukaansa rahapussin ja tulee kotiin sovittuna päivänä.
Proverbs 7:20 He has taken a bag of money with him, and will come home at the day appointed.
Sananlaskut 7:21 Paljon kauniilla puheellaan hän sai hänet taipumaan, huultensa imartelulla hän pakotti hänet.
Proverbs 7:21 With her much fair speech she caused him to yield, with the flattering of her lips she forced him.
Sananlaskut 7:22 Hän käy hänen kimppuunsa suoraan, niin kuin härkä teuraaksi tai hullu puuhun kuritukseen;
Proverbs 7:22 He goes after her straightway, as an ox goes to the slaughter, or as a fool to the correction of the stocks;
Sananlaskut 7:23 Kunnes nuoli lävistää hänen maksansa, niinkuin lintu kiiruhtaa ansaan eikä tiedä, että se on hänen henkensä edestä.
Proverbs 7:23 Till a dart strike through his liver; as a bird hastens to the snare, and knows not that it is for his life.
Sananlaskut 7:24 Kuulkaa siis minua nyt, te lapset, ja ottakaa vaarin minun suuni sanoista.
Proverbs 7:24 Listen to me now therefore, O you children, and attend to the words of my mouth.
Sananlaskut 7:25 Älköön sydämesi poikkeko hänen teilleen, älköönkä eksykö hänen poluiltaan.
Proverbs 7:25 Let not your heart decline to her ways, go not astray in her paths.
Sananlaskut 7:26 Sillä hän on kaatanut monta haavoittunutta, ja monta väkevää miestä hän on surmannut.
Proverbs 7:26 For she has cast down many wounded: yes, many strong men have been slain by her.
Sananlaskut 7:27 Hänen talonsa on tie helvettiin, tie alas kuoleman kammioihin.
Proverbs 7:27 Her house is the way to hell, going down to the chambers of death.
Sananlaskut 8:1 Eikö viisaus huuda ja ymmärrys anna äänensä kuulua?
Proverbs 8:1 Does not wisdom cry? and understanding put forth her voice?
Sananlaskut 8:2 Hän seisoo korkeiden paikkojen huipuilla, tien varrella polkujen varsilla.
Proverbs 8:2 She stands in the top of high places, by the way in the places of the paths.
Sananlaskut 8:3 Hän itkee porteilla, kaupungin ovella, ovista sisään tullessa.
Proverbs 8:3 She cries at the gates, at the entry of the city, at the coming in at the doors.
Sananlaskut 8:4 Teille, oi miehet, minä huudan, ja minun ääneni kuuluu ihmislapsille.
Proverbs 8:4 To you, O men, I call; and my voice is to the sons of man.
Sananlaskut 8:5 Te yksinkertaiset, ymmärtäkää viisaus, ja te hullut, olkaa ymmärtäväisiä.
Proverbs 8:5 O you simple, understand wisdom: and, you fools, be you of an understanding heart.
Sananlaskut 8:6 Kuulkaa, sillä minä puhun jaloista asioista, ja minun huulteni avautuu oikeista asioista.
Proverbs 8:6 Hear; for I will speak of excellent things; and the opening of my lips shall be right things.
Sananlaskut 8:7 Sillä minun suuni puhuu totta, ja vääryys on minun huulilleni kauhistus.
Proverbs 8:7 For my mouth shall speak truth; and wickedness is an abomination to my lips.
Sananlaskut 8:8 Kaikki minun suuni sanat ovat vanhurskautta, niissä ei ole petosta eikä väärää tekoa.
Proverbs 8:8 All the words of my mouth are in righteousness; there is nothing fraudulent or perverse in them.
Sananlaskut 8:9 Ne ovat kaikki selviä ymmärtäväiselle ja oikeita niille, jotka löytävät tiedon.
Proverbs 8:9 They are all plain to him that understands, and right to them that find knowledge.
Sananlaskut 8:10 Ottakaa vastaan minun opetustani, älkääkä hopeaa, ja tietoa mieluummin kuin valittua kultaa.
Proverbs 8:10 Receive my instruction, and not silver; and knowledge rather than choice gold.
Sananlaskut 8:11 Sillä viisaus on parempi kuin rubiinit, eikä mikään haluttu ole sen vertaista.
Proverbs 8:11 For wisdom is better than rubies; and all the things that may be desired are not to be compared to it.
Sananlaskut 8:12 Minä, viisaus, asun harkitsevaisuuden kanssa ja löydän tietoa nokkelia keksintöjä vastaan.
Proverbs 8:12 I wisdom dwell with prudence, and find out knowledge of witty inventions.
Sananlaskut 8:13 Herran pelko on vihata pahaa: ylpeyttä ja ylpeyttä, pahaa tietä ja petollista suuta minä vihaan.
Proverbs 8:13 The fear of the LORD is to hate evil: pride, and arrogance, and the evil way, and the fraudulent mouth, do I hate.
Sananlaskut 8:14 Minun on neuvo ja viisaus: minä olen ymmärrys, minulla on voima.
Proverbs 8:14 Counsel is mine, and sound wisdom: I am understanding; I have strength.
Sananlaskut 8:15 Minun kauttani kuninkaat hallitsevat ja ruhtinaat julistavat oikeutta.
Proverbs 8:15 By me kings reign, and princes decree justice.
Sananlaskut 8:16 Minun kauttani ruhtinaat hallitsevat ja ylimykset, kaikki maan tuomarit.
Proverbs 8:16 By me princes rule, and nobles, even all the judges of the earth.
Sananlaskut 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat; ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Proverbs 8:17 I love them that love me; and those that seek me early shall find me.
Sananlaskut 8:18 Rikkaus ja kunnia ovat minun luonani, pysyvät rikkaudet ja vanhurskaus.
Proverbs 8:18 Riches and honor are with me; yes, durable riches and righteousness.
Sananlaskut 8:19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, niin, kuin puhdas kulta, ja minun tuloni on parempi kuin valittu hopea.
Proverbs 8:19 My fruit is better than gold, yes, than fine gold; and my revenue than choice silver.
Sananlaskut 8:20 Minä kuljetan vanhurskauden tietä, oikeuden polkujen keskikohtaa:
Proverbs 8:20 I lead in the way of righteousness, in the middle of the paths of judgment:
Sananlaskut 8:21 Että minä annan niille, jotka minua rakastavat, perinnön ja täytän heidän aarteensa.
Proverbs 8:21 That I may cause those that love me to inherit substance; and I will fill their treasures.
Sananlaskut 8:22 Herra omisti minut tiensä alussa, ennen muinaisia tekojaan.
Proverbs 8:22 The LORD possessed me in the beginning of his way, before his works of old.
Sananlaskut 8:23 Minut perustettiin iankaikkisesta asti, alusta asti eli ennen kuin maa oli olemassa.
Proverbs 8:23 I was set up from everlasting, from the beginning, or ever the earth was.
Sananlaskut 8:24 Kun syvyyksiä ei ollut, minut tuotiin esiin, kun ei ollut runsaita vesilähteitä.
Proverbs 8:24 When there were no depths, I was brought forth; when there were no fountains abounding with water.
Sananlaskut 8:25 Ennen kuin vuoret perustettiin, ennen kuin kukkulat syntyivät, minä synnyin:
Proverbs 8:25 Before the mountains were settled, before the hills was I brought forth:
Sananlaskut 8:26 Vaikka hän ei ollut vielä tehnyt maata, ei peltoja eikä maailman tomun korkeinta kohtaa.
Proverbs 8:26 While as yet he had not made the earth, nor the fields, nor the highest part of the dust of the world.
Sananlaskut 8:27 Kun hän taivaat valmisti, minä olin siellä, kun hän asetti kompassin syvyyden pinnalle:
Proverbs 8:27 When he prepared the heavens, I was there: when he set a compass on the face of the depth:
Sananlaskut 8:28 Kun hän ylhäällä pilvet vahvisti, kun syvyyden lähteet vahvisti:
Proverbs 8:28 When he established the clouds above: when he strengthened the fountains of the deep:
Sananlaskut 8:29 Kun hän antoi merelle määräyksensä, ettei vesien tarvitsisi käydä hänen käskynsä läpi, kun hän maan perustukset vahvisti,
Proverbs 8:29 When he gave to the sea his decree, that the waters should not pass his commandment: when he appointed the foundations of the earth:
Sananlaskut 8:30 Silloin olin hänen luonaan kuin hänen kanssaan kasvatettu: ja olin joka päivä hänen ilonsa kohde, iloiten aina hänen edessään;
Proverbs 8:30 Then I was by him, as one brought up with him: and I was daily his delight, rejoicing always before him;
Sananlaskut 8:31 Iloitsin hänen maansa asuttavasta osasta, ja minun iloni oli ihmisten lasten kanssa.
Proverbs 8:31 Rejoicing in the habitable part of his earth; and my delights were with the sons of men.
Sananlaskut 8:32 Kuulkaa siis minua, te lapset! Autuaita ovat ne, jotka pitävät minun tieni.
Proverbs 8:32 Now therefore listen to me, O you children: for blessed are they that keep my ways.
Sananlaskut 8:33 Kuuntele opetusta, ole viisas äläkä torju sitä.
Proverbs 8:33 Hear instruction, and be wise, and refuse it not.
Sananlaskut 8:34 Autuas se mies, joka minua kuulee, valvoo porteillani päivittäin, vartioi ovieni pihtipieliä.
Proverbs 8:34 Blessed is the man that hears me, watching daily at my gates, waiting at the posts of my doors.
Sananlaskut 8:35 Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran suosion.
Proverbs 8:35 For whoever finds me finds life, and shall obtain favor of the LORD.
Sananlaskut 8:36 Mutta joka minua vastaan syntiä tekee, tekee vääryyttä sielulleen; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa.
Proverbs 8:36 But he that sins against me wrongs his own soul: all they that hate me love death.
Sananlaskut 9:1 Viisaus on rakentanut talonsa, veistänyt seitsemän pilariaan:
Proverbs 9:1 Wisdom has built her house, she has hewn out her seven pillars:
Sananlaskut 9:2 Hän on tappanut eläimensä, sekoittanut viininsä ja kattanut pöytänsä.
Proverbs 9:2 She has killed her beasts; she has mingled her wine; she has also furnished her table.
Sananlaskut 9:3 Hän on lähettänyt neitonsa: hän huutaa kaupungin kukkuloilla,
Proverbs 9:3 She has sent forth her maidens: she cries on the highest places of the city,
Sananlaskut 9:4 Joka on yksinkertainen, poikenkoon tänne; ja sille, joka ei ymmärrä, hän sanoi:
Proverbs 9:4 Whoever is simple, let him turn in here: as for him that wants understanding, she said to him,
Sananlaskut 9:5 Tule, syö leipääni ja juo viiniä, jonka olen sekoittanut.
Proverbs 9:5 Come, eat of my bread, and drink of the wine which I have mingled.
Sananlaskut 9:6 Hylkää tyhmät, niin elät, ja kulje ymmärryksen tietä.
Proverbs 9:6 Forsake the foolish, and live; and go in the way of understanding.
Sananlaskut 9:7 Joka pilkkaajaa nuhtelee, saa itselleen häpeän, ja joka jumalatonta nuhtelee, saa itselleen tahran.
Proverbs 9:7 He that reproves a scorner gets to himself shame: and he that rebukes a wicked man gets himself a blot.
Sananlaskut 9:8 Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän rakastaa sinua.
Proverbs 9:8 Reprove not a scorner, lest he hate you: rebuke a wise man, and he will love you.
Sananlaskut 9:9 Anna viisaalle opetus, niin hän viisastuu entisestään; opeta vanhurskasta, niin hän oppii lisää.
Proverbs 9:9 Give instruction to a wise man, and he will be yet wiser: teach a just man, and he will increase in learning.
Sananlaskut 9:10 Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhän tunteminen on ymmärrystä.
Proverbs 9:10 The fear of the LORD is the beginning of wisdom: and the knowledge of the holy is understanding.
Sananlaskut 9:11 Sillä minun kauttani sinun päiväsi moninkertaistuvat ja elinvuotesi lisääntyvät.
Proverbs 9:11 For by me your days shall be multiplied, and the years of your life shall be increased.
Sananlaskut 9:12 Jos olet viisas, olet viisas itseäsi varten; mutta jos pilkkaat, joudut sen yksin kantamaan.
Proverbs 9:12 If you be wise, you shall be wise for yourself: but if you scorn, you alone shall bear it.
Sananlaskut 9:13 Tyhmä nainen on äänekäs: hän on yksinkertainen eikä tiedä mitään.
Proverbs 9:13 A foolish woman is clamorous: she is simple, and knows nothing.
Sananlaskut 9:14 Sillä hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin korkeilla paikoilla,
Proverbs 9:14 For she sits at the door of her house, on a seat in the high places of the city,
Sananlaskut 9:15 Kutsuakseen matkustajia, jotka menevät suoraan omille teilleen:
Proverbs 9:15 To call passengers who go right on their ways:
Sananlaskut 9:16 Joka on yksinkertainen, poikenkoon tänne; ja sille, jolla ei ole ymmärrystä, hän sanoi:
Proverbs 9:16 Whoever is simple, let him turn in here: and as for him that wants understanding, she said to him,
Sananlaskut 9:17 Varastettu vesi on makeaa, ja salassa syöty leipä on suloista.
Proverbs 9:17 Stolen waters are sweet, and bread eaten in secret is pleasant.
Sananlaskut 9:18 Mutta hän ei tiedä, että kuolleet ovat siellä; ja että hänen vieraansa ovat helvetin syvyyksissä.
Proverbs 9:18 But he knows not that the dead are there; and that her guests are in the depths of hell.
Sananlaskut 10:1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä iloksi, mutta tyhmä poika on äitinsä murheeksi.
Proverbs 10:1 The proverbs of Solomon. A wise son makes a glad father: but a foolish son is the heaviness of his mother.
Sananlaskut 10:2 Vääryyden aarteet eivät hyödytä mitään, mutta vanhurskaus pelastaa kuolemasta.
Proverbs 10:2 Treasures of wickedness profit nothing: but righteousness delivers from death.
Sananlaskut 10:3 Herra ei salli vanhurskaan sielun nähdä nälkää, mutta jumalattomien varan hän hylkää.
Proverbs 10:3 The LORD will not suffer the soul of the righteous to famish: but he casts away the substance of the wicked.
Sananlaskut 10:4 Köyhäksi tulee, joka laiskan käden kanssa tekee yhteistyötä, mutta ahkeran käsi rikastuttaa.
Proverbs 10:4 He becomes poor that deals with a slack hand: but the hand of the diligent makes rich.
Sananlaskut 10:5 Kesällä kerääjä on viisas poika, mutta elonkorjuuaikana nukkuja on häpeän tuoja.
Proverbs 10:5 He that gathers in summer is a wise son: but he that sleeps in harvest is a son that causes shame.
Sananlaskut 10:6 Siunaus on vanhurskaan päässä, mutta jumalattomien suun peittää väkivalta.
Proverbs 10:6 Blessings are on the head of the just: but violence covers the mouth of the wicked.
Sananlaskut 10:7 Vanhurskaan muisto on siunattu, mutta jumalattomien nimi mätänee.
Proverbs 10:7 The memory of the just is blessed: but the name of the wicked shall rot.
Sananlaskut 10:8 Viisas sydämeltään ottaa käskyt vastaan, mutta hölmö jaarittelu lankeaa.
Proverbs 10:8 The wise in heart will receive commandments: but a prating fool shall fall.
Sananlaskut 10:9 Joka oikeamielisesti vaeltaa, se totisesti vaeltaa, mutta joka vääristää tiensä, se tunnetaan.
Proverbs 10:9 He that walks uprightly walks surely: but he that perverts his ways shall be known.
Sananlaskut 10:10 Silmää iskevä on murheen aiheuttaja, mutta hölmö lankeaa.
Proverbs 10:10 He that winks with the eye causes sorrow: but a prating fool shall fall.
Sananlaskut 10:11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suun peittää väkivalta.
Proverbs 10:11 The mouth of a righteous man is a well of life: but violence covers the mouth of the wicked.
Sananlaskut 10:12 Viha herättää riitoja, mutta rakkaus peittää kaikki synnit.
Proverbs 10:12 Hatred stirs up strifes: but love covers all sins.
Sananlaskut 10:13 Ymmärtävän huulilta löytyy viisaus, mutta ymmärtämättömän selkään on vitsa.
Proverbs 10:13 In the lips of him that has understanding wisdom is found: but a rod is for the back of him that is void of understanding.
Sananlaskut 10:14 Viisaat tallettavat tietoa, mutta tyhmien suu on lähellä tuhoa.
Proverbs 10:14 Wise men lay up knowledge: but the mouth of the foolish is near destruction.
Sananlaskut 10:15 Rikkaan miehen rikkaus on hänen vahva kaupunkinsa: köyhien turmio on heidän köyhyytensä.
Proverbs 10:15 The rich man’s wealth is his strong city: the destruction of the poor is their poverty.
Sananlaskut 10:16 Vanhurskaan työ koituu elämäksi, jumalattomien hedelmä synniksi.
Proverbs 10:16 The labor of the righteous tends to life: the fruit of the wicked to sin.
Sananlaskut 10:17 Joka kurin ottaa, se on elämän tiellä, mutta joka hylkää ojennuksen, se eksyy.
Proverbs 10:17 He is in the way of life that keeps instruction: but he that refuses reproof errs.
Sananlaskut 10:18 Joka vihaa peittelee valheellisilla huulilla ja panettelee, on tyhmä.
Proverbs 10:18 He that hides hatred with lying lips, and he that utters a slander, is a fool.
Sananlaskut 10:19 Sanan paljoudessa ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, on viisas.
Proverbs 10:19 In the multitude of words there wants not sin: but he that refrains his lips is wise.
Sananlaskut 10:20 Vanhurskaan kieli on valittua hopeaa, jumalattomien sydän on vähäarvoinen.
Proverbs 10:20 The tongue of the just is as choice silver: the heart of the wicked is little worth.
Sananlaskut 10:21 Vanhurskaan huulet ruokkivat monia, mutta tyhmät kuolevat viisauden puutteeseen.
Proverbs 10:21 The lips of the righteous feed many: but fools die for want of wisdom.
Sananlaskut 10:22 Herran siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään murhetta.
Proverbs 10:22 The blessing of the LORD, it makes rich, and he adds no sorrow with it.
Sananlaskut 10:23 Tyhmälle on huvia tehdä pahaa, mutta ymmärtäväisellä miehellä on viisaus.
Proverbs 10:23 It is as sport to a fool to do mischief: but a man of understanding has wisdom.
Sananlaskut 10:24 Jumalattoman kauhu tulee hänen päälleen, mutta vanhurskasten halajama täytetään.
Proverbs 10:24 The fear of the wicked, it shall come on him: but the desire of the righteous shall be granted.
Sananlaskut 10:25 Niinkuin pyörretuuli käy, niin jumalatonta ei enää ole, mutta vanhurskas on iankaikkinen perustus.
Proverbs 10:25 As the whirlwind passes, so is the wicked no more: but the righteous is an everlasting foundation.
Sananlaskut 10:26 Kuin etikka hampaille ja savu silmille, niin on laiska lähettäjilleen.
Proverbs 10:26 As vinegar to the teeth, and as smoke to the eyes, so is the sluggard to them that send him.
Sananlaskut 10:27 Herran pelko pidentää päiviä, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.
Proverbs 10:27 The fear of the LORD prolongs days: but the years of the wicked shall be shortened.
Sananlaskut 10:28 Vanhurskasten toivo on ilo, mutta jumalattomien odotus raukeaa.
Proverbs 10:28 The hope of the righteous shall be gladness: but the expectation of the wicked shall perish.
Sananlaskut 10:29 Herran tie on oikeamielisille väkevyys, mutta väärintekijöille koituu tuho.
Proverbs 10:29 The way of the LORD is strength to the upright: but destruction shall be to the workers of iniquity.
Sananlaskut 10:30 Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät asu maan päällä.
Proverbs 10:30 The righteous shall never be removed: but the wicked shall not inhabit the earth.
Sananlaskut 10:31 Vanhurskaan suu tuo viisautta, mutta petollinen kieli hakataan pois.
Proverbs 10:31 The mouth of the just brings forth wisdom: but the fraudulent tongue shall be cut out.
Sananlaskut 10:32 Vanhurskaan huulet tietävät, mikä on otollista, mutta jumalattomien suu puhuu petosta.
Proverbs 10:32 The lips of the righteous know what is acceptable: but the mouth of the wicked speaks frowardness.
Sananlaskut 11:1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikea punnus on hänen himojensa ansiota.
Proverbs 11:1 A false balance is abomination to the LORD: but a just weight is his delight.
Sananlaskut 11:2 Missä ylpeys tulee, siellä tulee häpeä, mutta nöyrillä on viisaus.
Proverbs 11:2 When pride comes, then comes shame: but with the lowly is wisdom.
Sananlaskut 11:3 Oikeamielisten nuhteettomuus ohjaa heitä, mutta luopioiden vääryys heidät tuhoaa.
Proverbs 11:3 The integrity of the upright shall guide them: but the perverseness of transgressors shall destroy them.
Sananlaskut 11:4 Rikkaus ei auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus pelastaa kuolemasta.
Proverbs 11:4 Riches profit not in the day of wrath: but righteousness delivers from death.
Sananlaskut 11:5 Nuhteettoman vanhurskaus ohjaa hänen tiensä, mutta jumalaton kaatuu omaan jumalattomuuteensa.
Proverbs 11:5 The righteousness of the perfect shall direct his way: but the wicked shall fall by his own wickedness.
Sananlaskut 11:6 Oikeamielisten vanhurskaus pelastaa heidät, mutta luopiot jäävät kiinni omassa pahuudessaan.
Proverbs 11:6 The righteousness of the upright shall deliver them: but transgressors shall be taken in their own naughtiness.
Sananlaskut 11:7 Kun jumalaton kuolee, hänen odotuksensa raukeaa, ja väärämielisten toivo katoaa.
Proverbs 11:7 When a wicked man dies, his expectation shall perish: and the hope of unjust men perishes.
Sananlaskut 11:8 Vanhurskas pelastuu hädästä, ja jumalaton tulee hänen sijaansa.
Proverbs 11:8 The righteous is delivered out of trouble, and the wicked comes in his stead.
Sananlaskut 11:9 Ulkokullattu suullaan turmelee lähimmäisensä, mutta tiedon kautta vanhurskas pelastuu.
Proverbs 11:9 An hypocrite with his mouth destroys his neighbor: but through knowledge shall the just be delivered.
Sananlaskut 11:10 Kun vanhurskasten käy hyvin, kaupunki iloitsee, ja kun jumalattomat hukkuvat, kuuluu riemu.
Proverbs 11:10 When it goes well with the righteous, the city rejoices: and when the wicked perish, there is shouting.
Sananlaskut 11:11 Oikeamielisten siunauksesta kaupunki korotetaan, mutta jumalattomien suu sen kukistaa.
Proverbs 11:11 By the blessing of the upright the city is exalted: but it is overthrown by the mouth of the wicked.
Sananlaskut 11:12 Viisas mies halveksii lähimmäistään, mutta ymmärtäväinen mies pysyy vaiti.
Proverbs 11:12 He that is void of wisdom despises his neighbor: but a man of understanding holds his peace.
Sananlaskut 11:13 Panettelija paljastaa salaisuudet, mutta uskollinen salaa asian.
Proverbs 11:13 A talebearer reveals secrets: but he that is of a faithful spirit conceals the matter.
Sananlaskut 11:14 Missä neuvoa ei ole, kansa lankeaa, mutta neuvonantajien paljous tuo turvan.
Proverbs 11:14 Where no counsel is, the people fall: but in the multitude of counsellors there is safety.
Sananlaskut 11:15 Joka vieraan puolesta takaa, saa sen kärsiä, ja joka velkaa vihaa, saa lujan velan.
Proverbs 11:15 He that is surety for a stranger shall smart for it: and he that hates indebtedness is sure.
Sananlaskut 11:16 Suloinen nainen säilyttää kunnian, ja väkevät miehet rikkauden.
Proverbs 11:16 A gracious woman retains honor: and strong men retain riches.
Sananlaskut 11:17 Armollinen mies tekee hyvää omalle sielulleen, mutta julma mies vahingoittaa omaa ruumistaan.
Proverbs 11:17 The merciful man does good to his own soul: but he that is cruel troubles his own flesh.
Sananlaskut 11:18 Jumalaton tekee petollisia tekoja, mutta vanhurskauden kylväjällä on varma palkka.
Proverbs 11:18 The wicked works a deceitful work: but to him that sows righteousness shall be a sure reward.
Sananlaskut 11:19 Niin kuin vanhurskaus koituu elämän kautta, niin pahaa tavoitteleva kuolemakseen.
Proverbs 11:19 As righteousness tends to life: so he that pursues evil pursues it to his own death.
Sananlaskut 11:20 Petolliset sydämet ovat Herralle kauhistus, mutta oikeamieliset ovat hänelle otolliset.
Proverbs 11:20 They that are of a fraudulent heart are abomination to the LORD: but such as are upright in their way are his delight.
Sananlaskut 11:21 Vaikka käsi kädessä kävisivätkin, jumalaton ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
Proverbs 11:21 Though hand join in hand, the wicked shall not be unpunished: but the seed of the righteous shall be delivered.
Sananlaskut 11:22 Kuin kultainen jalokivi sian kuonoon, on kaunis nainen, jolla ei ole harkintaa.
Proverbs 11:22 As a jewel of gold in a swine’s snout, so is a fair woman which is without discretion.
Sananlaskut 11:23 Vanhurskasten halu on vain hyvä, mutta jumalattomien odotus on viha.
Proverbs 11:23 The desire of the righteous is only good: but the expectation of the wicked is wrath.
Sananlaskut 11:24 On, joka hajauttaa ja kuitenkin karttuu; ja on, joka pidättää enemmän kuin on tarpeen, mutta se johtaa köyhyyteen.
Proverbs 11:24 There is that scatters, and yet increases; and there is that withholds more than is meet, but it tends to poverty.
Sananlaskut 11:25 Antelias sielu tulee ravituksi, ja joka kastelee, tulee itsekin kastelluksi.
Proverbs 11:25 The liberal soul shall be made fat: and he that waters shall be watered also himself.
Sananlaskut 11:26 Joka viljaa pidättää, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljaa myy, sen pään päälle tulee siunaus.
Proverbs 11:26 He that withholds corn, the people shall curse him: but blessing shall be on the head of him that sells it.
Sananlaskut 11:27 Joka hyvää tavoittelee, saa suosion, mutta joka pahaa tavoittelee, sille se tulee.
Proverbs 11:27 He that diligently seeks good procures favor: but he that seeks mischief, it shall come to him.
Sananlaskut 11:28 Joka rikkauteensa turvaa, se kaatuu, mutta vanhurskas kukoistaa kuin oksa.
Proverbs 11:28 He that trusts in his riches shall fall; but the righteous shall flourish as a branch.
Sananlaskut 11:29 Joka oman talonsa murentaa, perii tuulen, ja tyhmä joutuu viisasmielisen palvelijaksi.
Proverbs 11:29 He that troubles his own house shall inherit the wind: and the fool shall be servant to the wise of heart.
Sananlaskut 11:30 Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas se, joka sieluja voittaa.
Proverbs 11:30 The fruit of the righteous is a tree of life; and he that wins souls is wise.
Sananlaskut 11:31 Katso, vanhurskaat saavat palkkansa maan päällä, saati sitten jumalattomat ja syntiset.
Proverbs 11:31 Behold, the righteous shall be recompensed in the earth: much more the wicked and the sinner.
Sananlaskut 12:1 Joka rakastaa opetusta, rakastaa tietoa; mutta joka vihaa nuhdetta, on järjetön.
Proverbs 12:1 Whoever loves instruction loves knowledge: but he that hates reproof is brutish.
Sananlaskut 12:2 Hyvä mies saa Herran suosion, mutta pahan juonen miehen hän tuomitsee.
Proverbs 12:2 A good man obtains favor of the LORD: but a man of wicked devices will he condemn.
Sananlaskut 12:3 Ihminen ei pysy pystyssä vääryyden varassa, mutta vanhurskaan juuri ei järky.
Proverbs 12:3 A man shall not be established by wickedness: but the root of the righteous shall not be moved.
Sananlaskut 12:4 Hyveellinen nainen on miehelleen kruunu, mutta häpeällinen on kuin mätä hänen luissaan.
Proverbs 12:4 A virtuous woman is a crown to her husband: but she that makes ashamed is as rottenness in his bones.
Sananlaskut 12:5 Vanhurskasten ajatukset ovat oikeat, mutta jumalattomien neuvot ovat petosta.
Proverbs 12:5 The thoughts of the righteous are right: but the counsels of the wicked are deceit.
Sananlaskut 12:6 Jumalattomien sanat väijyvät veren perimmäiseksi, mutta oikeamielisten suu pelastaa heidät.
Proverbs 12:6 The words of the wicked are to lie in wait for blood: but the mouth of the upright shall deliver them.
Sananlaskut 12:7 Jumalattomat kaatuvat, eivätkä he ole enää, mutta vanhurskasten talo pysyy pystyssä.
Proverbs 12:7 The wicked are overthrown, and are not: but the house of the righteous shall stand.
Sananlaskut 12:8 Mies saa kiitosta viisautensa mukaan, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
Proverbs 12:8 A man shall be commended according to his wisdom: but he that is of a perverse heart shall be despised.
Sananlaskut 12:9 Halveksittu, jolla on palvelija, on parempi kuin se, joka itseään kunnioittaa ja jolla ei ole leipää.
Proverbs 12:9 He that is despised, and has a servant, is better than he that honors himself, and lacks bread.
Sananlaskut 12:10 Vanhurskas pitää huolta eläimensä hengestä, mutta jumalattomien armo on julma.
Proverbs 12:10 A righteous man regards the life of his beast: but the tender mercies of the wicked are cruel.
Sananlaskut 12:11 Joka maansa viljelee, saa leipää kylläkseen, mutta turhien seuraaja on ymmärrystä vailla.
Proverbs 12:11 He that tills his land shall be satisfied with bread: but he that follows vain persons is void of understanding.
Sananlaskut 12:12 Jumalaton himoitsee pahojen ihmisten verkkoa, mutta vanhurskasten juuri kantaa hedelmää.
Proverbs 12:12 The wicked desires the net of evil men: but the root of the righteous yields fruit.
Sananlaskut 12:13 Jumalaton joutuu ansaan huultensa rikkomusten tähden, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
Proverbs 12:13 The wicked is snared by the transgression of his lips: but the just shall come out of trouble.
Sananlaskut 12:14 Ihminen saa kylläkseen hyvyyttä suunsa hedelmästä, ja miehen kätten palkka maksetaan hänelle.
Proverbs 12:14 A man shall be satisfied with good by the fruit of his mouth: and the recompense of a man’s hands shall be rendered to him.
Sananlaskut 12:15 Tyhmän tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuuntelee, on viisas.
Proverbs 12:15 The way of a fool is right in his own eyes: but he that listens to counsel is wise.
Sananlaskut 12:16 Tyhmän viha tunnetaan pian, mutta viisas mies peittää häpeän.
Proverbs 12:16 A fool’s wrath is presently known: but a prudent man covers shame.
Sananlaskut 12:17 Totuuden puhuja tekee vanhurskauden, mutta väärä todistaja on petos.
Proverbs 12:17 He that speaks truth shows forth righteousness: but a false witness deceit.
Sananlaskut 12:18 Jotkut puhuvat kuin miekan pistot, mutta viisaiden kieli on lääkettä.
Proverbs 12:18 There is that speaks like the piercings of a sword: but the tongue of the wise is health.
Sananlaskut 12:19 Totuuden huulet pysyvät vahvoina ikuisesti, mutta valheen kieli on olemassa vain hetken.
Proverbs 12:19 The lip of truth shall be established for ever: but a lying tongue is but for a moment.
Sananlaskut 12:20 Pahaa ajattelevien sydämessä on petos, mutta rauhan neuvonantajilla on ilo.
Proverbs 12:20 Deceit is in the heart of them that imagine evil: but to the counsellors of peace is joy.
Sananlaskut 12:21 Vanhurskasta ei kohtaa mikään paha, mutta jumalattomat kyllästyvät turmioon.
Proverbs 12:21 There shall no evil happen to the just: but the wicked shall be filled with mischief.
Sananlaskut 12:22 Valheelliset huulet ovat Herralle kauhistus, mutta totuudenmukaiset ovat hänen ihastuksensa.
Proverbs 12:22 Lying lips are abomination to the LORD: but they that deal truly are his delight.
Sananlaskut 12:23 Viisas mies kätkee tietonsa, mutta tyhmien sydän julistaa tyhmyyttä.
Proverbs 12:23 A prudent man conceals knowledge: but the heart of fools proclaims foolishness.
Sananlaskut 12:24 Ahkeran käsi hallitsee, mutta laiska joutuu veron alle.
Proverbs 12:24 The hand of the diligent shall bear rule: but the slothful shall be under tribute.
Sananlaskut 12:25 Murhe ihmisen sydämessä painaa sen alas, mutta hyvä sana sen ilahduttaa.
Proverbs 12:25 Heaviness in the heart of man makes it stoop: but a good word makes it glad.
Sananlaskut 12:26 Vanhurskas on lähimmäistään etevämpi, mutta jumalattomien tie viettelee heidät.
Proverbs 12:26 The righteous is more excellent than his neighbor: but the way of the wicked seduces them.
Sananlaskut 12:27 Laiska ei paahda metsästyssaaliinsa, mutta ahkeran omaisuus on kallisarvoinen.
Proverbs 12:27 The slothful man roasts not that which he took in hunting: but the substance of a diligent man is precious.
Sananlaskut 12:28 Vanhurskauden tiellä on elämä, eikä sen polulla ole kuolemaa.
Proverbs 12:28 In the way of righteousness is life: and in the pathway thereof there is no death.
Sananlaskut 13:1 Viisas poika kuuntelee isänsä kuritusta, mutta pilkkaaja ei kuuntele nuhdetta.
Proverbs 13:1 A wise son hears his father’s instruction: but a scorner hears not rebuke.
Sananlaskut 13:2 Ihminen syö hyvää suunsa hedelmästä, mutta väärintekijöiden sielu syö väkivaltaa.
Proverbs 13:2 A man shall eat good by the fruit of his mouth: but the soul of the transgressors shall eat violence.
Sananlaskut 13:3 Joka suunsa varjelee, pitää henkensä, mutta joka huulensa ammolleen avaa, joutuu tuhoon.
Proverbs 13:3 He that keeps his mouth keeps his life: but he that opens wide his lips shall have destruction.
Sananlaskut 13:4 Laiskan sielu himoitsee, mutta ei saa mitään, mutta ahkeran sielu rikastuu.
Proverbs 13:4 The soul of the sluggard desires, and has nothing: but the soul of the diligent shall be made fat.
Sananlaskut 13:5 Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalaton on inhottava ja joutuu häpeään.
Proverbs 13:5 A righteous man hates lying: but a wicked man is loathsome, and comes to shame.
Sananlaskut 13:6 Vanhurskaus varjelee oikeamielisen tiellä, mutta jumalattomuus kukistaa syntisen.
Proverbs 13:6 Righteousness keeps him that is upright in the way: but wickedness overthrows the sinner.
Sananlaskut 13:7 On, joka rikastuu, mutta jolla ei ole mitään; on, joka köyhtyy, mutta jolla on paljon rikkauksia.
Proverbs 13:7 There is that makes himself rich, yet has nothing: there is that makes himself poor, yet has great riches.
Sananlaskut 13:8 Ihmisen rikkaudet ovat hänen hengen lunnaat, mutta köyhä ei kuule nuhdetta.
Proverbs 13:8 The ransom of a man’s life are his riches: but the poor hears not rebuke.
Sananlaskut 13:9 Vanhurskasten valo iloitsee, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
Proverbs 13:9 The light of the righteous rejoices: but the lamp of the wicked shall be put out.
Sananlaskut 13:10 Ylpeydestä tulee riitaa, mutta viisauden partaalla on viisaus.
Proverbs 13:10 Only by pride comes contention: but with the well advised is wisdom.
Sananlaskut 13:11 Turhuudella hankittu rikkaus vähenee, mutta joka vaivalla kokoaa, se karttuu.
Proverbs 13:11 Wealth gotten by vanity shall be diminished: but he that gathers by labor shall increase.
Sananlaskut 13:12 Lyhyt toivo tekee sydämen sairaaksi, mutta himo on elämän puu, kun se tulee.
Proverbs 13:12 Hope deferred makes the heart sick: but when the desire comes, it is a tree of life.
Sananlaskut 13:13 Joka sanaa halveksii, se tuhoutuu, mutta joka käskyä pelkää, se palkitaan.
Proverbs 13:13 Whoever despises the word shall be destroyed: but he that fears the commandment shall be rewarded.
Sananlaskut 13:14 Viisaan laki on elämän lähde, kuoleman paulan välttämiseksi.
Proverbs 13:14 The law of the wise is a fountain of life, to depart from the snares of death.
Sananlaskut 13:15 Hyvä ymmärrys tuo suosiota, mutta luopioiden tie on mutkainen.
Proverbs 13:15 Good understanding gives favor: but the way of transgressors is hard.
Sananlaskut 13:16 Jokainen viisas toimii tiedon varassa, mutta tyhmä paljastaa tyhmyytensä.
Proverbs 13:16 Every prudent man deals with knowledge: but a fool lays open his folly.
Sananlaskut 13:17 Paha sanansaattaja lankeaa onnettomuuteen, mutta uskollinen lähettiläs on terveys.
Proverbs 13:17 A wicked messenger falls into mischief: but a faithful ambassador is health.
Sananlaskut 13:18 Köyhyys ja häpeä kohtaavat sitä, joka hylkää kurin, mutta joka nuhdetta vaalii, se saa kunnian.
Proverbs 13:18 Poverty and shame shall be to him that refuses instruction: but he that regards reproof shall be honored.
Sananlaskut 13:19 Toteutunut halu on sielulle makea, mutta tyhmille on kauhistus karttaa pahaa.
Proverbs 13:19 The desire accomplished is sweet to the soul: but it is abomination to fools to depart from evil.
Sananlaskut 13:20 Viisaiden kanssa vaeltaja viisastuu, mutta tyhmien seuralainen tuhoutuu.
Proverbs 13:20 He that walks with wise men shall be wise: but a companion of fools shall be destroyed.
Sananlaskut 13:21 Paha vainoaa syntisiä, mutta vanhurskaille maksetaan hyvä.
Proverbs 13:21 Evil pursues sinners: but to the righteous good shall be repaid.
Sananlaskut 13:22 Hyvä mies jättää perinnön lastenlapsille, ja syntisen tavara talletetaan vanhurskaille.
Proverbs 13:22 A good man leaves an inheritance to his children’s children: and the wealth of the sinner is laid up for the just.
Sananlaskut 13:23 Köyhien pellolla on paljon ruokaa, mutta osa tuhoutuu oikeuden puutteessa.
Proverbs 13:23 Much food is in the tillage of the poor: but there is that is destroyed for want of judgment.
Sananlaskut 13:24 Joka vitsaa säästää, vihaa poikaansa; mutta joka häntä rakastaa, kurittaa häntä aikoihin.
Proverbs 13:24 He that spares his rod hates his son: but he that loves him chastens him betimes.
Sananlaskut 13:25 Vanhurskas syö kyllin, mutta jumalattomien vatsa tyhjenee.
Proverbs 13:25 The righteous eats to the satisfying of his soul: but the belly of the wicked shall want.
Sananlaskut 14:1 Jokainen viisas nainen rakentaa talonsa, mutta tyhmä repii sen alas käsillään.
Proverbs 14:1 Every wise woman builds her house: but the foolish plucks it down with her hands.
Sananlaskut 14:2 Joka oikeamielisesti vaeltaa, pelkää Herraa, mutta joka on väärämielinen teillään, se halveksii häntä.
Proverbs 14:2 He that walks in his uprightness fears the LORD: but he that is perverse in his ways despises him.
Sananlaskut 14:3 Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa, mutta viisaan huulet varjelevat hänet.
Proverbs 14:3 In the mouth of the foolish is a rod of pride: but the lips of the wise shall preserve them.
Sananlaskut 14:4 Missä ei ole härkiä, seimi on puhdas; mutta paljon satoa tulee härän voimasta.
Proverbs 14:4 Where no oxen are, the crib is clean: but much increase is by the strength of the ox.
Sananlaskut 14:5 Uskollinen todistaja ei valehtele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
Proverbs 14:5 A faithful witness will not lie: but a false witness will utter lies.
Sananlaskut 14:6 Pilkkaaja etsii viisautta, mutta ei sitä löydä, mutta ymmärtäväinen saa helposti tiedon.
Proverbs 14:6 A scorner seeks wisdom, and finds it not: but knowledge is easy to him that understands.
Sananlaskut 14:7 Mene pois tyhmän miehen luota, kun et havaitse hänen huulillaan tiedon ääntä.
Proverbs 14:7 Go from the presence of a foolish man, when you perceive not in him the lips of knowledge.
Sananlaskut 14:8 Viisas miehen viisaus on tietää tiensä, mutta tyhmien hulluus on petosta.
Proverbs 14:8 The wisdom of the prudent is to understand his way: but the folly of fools is deceit.
Sananlaskut 14:9 Tyhmät pilkkaavat syntiä, mutta vanhurskasten keskuudessa on armo.
Proverbs 14:9 Fools make a mock at sin: but among the righteous there is favor.
Sananlaskut 14:10 Sydän tuntee oman katkeruutensa, eikä vieras sekaannu hänen iloonsa.
Proverbs 14:10 The heart knows his own bitterness; and a stranger does not intermeddle with his joy.
Sananlaskut 14:11 Jumalattomien talo kukistetaan, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
Proverbs 14:11 The house of the wicked shall be overthrown: but the tabernacle of the upright shall flourish.
Sananlaskut 14:12 On tie, joka miehestä näyttää oikealta, mutta sen loppu on kuoleman tie.
Proverbs 14:12 There is a way which seems right to a man, but the end thereof are the ways of death.
Sananlaskut 14:13 Naurussakin sydän on murheellinen; ja tuon ilon loppu on tuska.
Proverbs 14:13 Even in laughter the heart is sorrowful; and the end of that mirth is heaviness.
Sananlaskut 14:14 Luopio sydämeltään saa kylläisyyden omista teistään, ja hyvä mies saa kyllänsä itsestään.
Proverbs 14:14 The backslider in heart shall be filled with his own ways: and a good man shall be satisfied from himself.
Sananlaskut 14:15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta viisas mies pitää huolen teoistaan.
Proverbs 14:15 The simple believes every word: but the prudent man looks well to his going.
Sananlaskut 14:16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä raivoaa ja pysyy turvassa.
Proverbs 14:16 A wise man fears, and departs from evil: but the fool rages, and is confident.
Sananlaskut 14:17 Joka pian vihastuu, tekee tyhmyyttä, ja ilkeitä juonittelevaa miestä vihataan.
Proverbs 14:17 He that is soon angry deals foolishly: and a man of wicked devices is hated.
Sananlaskut 14:18 Yksinkertaiset perivät tyhmyyden, mutta ymmärtäväiset kruunataan tiedolla.
Proverbs 14:18 The simple inherit folly: but the prudent are crowned with knowledge.
Sananlaskut 14:19 Pahat kumartavat hyvien edessä ja jumalattomat vanhurskaiden porteilla.
Proverbs 14:19 The evil bow before the good; and the wicked at the gates of the righteous.
Sananlaskut 14:20 Köyhää vihaavat jopa hänen lähimmäisensä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.
Proverbs 14:20 The poor is hated even of his own neighbor: but the rich has many friends.
Sananlaskut 14:21 Joka lähimmäistään halveksii, tekee syntiä; mutta autuas se, joka köyhiä armahtaa.
Proverbs 14:21 He that despises his neighbor sins: but he that has mercy on the poor, happy is he.
Sananlaskut 14:22 Eivätkö ne eksy, jotka pahaa suunnittelevat? Mutta armo ja totuus on niiden osaksi, jotka hyvää suunnittelevat.
Proverbs 14:22 Do they not err that devise evil? but mercy and truth shall be to them that devise good.
Sananlaskut 14:23 Kaikessa työssä on voittoa, mutta huulten puhe johtaa vain köyhyyteen.
Proverbs 14:23 In all labor there is profit: but the talk of the lips tends only to penury.
Sananlaskut 14:24 Viisaiden kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmien hulluus on hulluutta.
Proverbs 14:24 The crown of the wise is their riches: but the foolishness of fools is folly.
Sananlaskut 14:25 Totuudellinen todistaja pelastaa sieluja, mutta petollinen todistaja puhuu valheita.
Proverbs 14:25 A true witness delivers souls: but a deceitful witness speaks lies.
Sananlaskut 14:26 Herran pelossa on vahva turvallisuus, ja hänen lapsillaan on turvapaikka.
Proverbs 14:26 In the fear of the LORD is strong confidence: and his children shall have a place of refuge.
Sananlaskut 14:27 Herran pelko on elämän lähde, joka pelastaa kuoleman paulat.
Proverbs 14:27 The fear of the LORD is a fountain of life, to depart from the snares of death.
Sananlaskut 14:28 Kansan paljoudessa on kuninkaan kunnia, mutta kansan puutteessa on ruhtinaan tuho.
Proverbs 14:28 In the multitude of people is the king’s honor: but in the want of people is the destruction of the prince.
Sananlaskut 14:29 Joka on pitkämielinen, on hyvin ymmärtäväinen, mutta joka on äkkipikainen, se ylistää tyhmyyttä.
Proverbs 14:29 He that is slow to wrath is of great understanding: but he that is hasty of spirit exalts folly.
Sananlaskut 14:30 Terve sydän on lihan elämä, mutta kateus on luiden mätäneisyys.
Proverbs 14:30 A sound heart is the life of the flesh: but envy the rottenness of the bones.
Sananlaskut 14:31 Joka köyhää sortaa, pilkkaa hänen Luojaansa, mutta joka häntä kunnioittaa, armahtaa köyhiä.
Proverbs 14:31 He that oppresses the poor reproaches his Maker: but he that honors him has mercy on the poor.
Sananlaskut 14:32 Jumalaton ajetaan pois pahuudessaan, mutta vanhurskaalla on toivo kuolemassaan.
Proverbs 14:32 The wicked is driven away in his wickedness: but the righteous has hope in his death.
Sananlaskut 14:33 Ymmärtävän sydämessä asuu viisaus, mutta tyhmien keskellä se, mikä on, tulee ilmi.
Proverbs 14:33 Wisdom rests in the heart of him that has understanding: but that which is in the middle of fools is made known.
Sananlaskut 14:34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansalle häpeäksi.
Proverbs 14:34 Righteousness exalts a nation: but sin is a reproach to any people.
Sananlaskut 14:35 Kuninkaan suosio on viisasta palvelijaa kohtaan, mutta hänen vihansa on sitä vastaan, joka häpeää.
Proverbs 14:35 The king’s favor is toward a wise servant: but his wrath is against him that causes shame.
Sananlaskut 15:1 Lempeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaavat sanat herättävät vihan.
Proverbs 15:1 A soft answer turns away wrath: but grievous words stir up anger.
Sananlaskut 15:2 Viisaiden kieli käyttää tietoa oikein, mutta tyhmien suu purkaa tyhmyyttä.
Proverbs 15:2 The tongue of the wise uses knowledge aright: but the mouth of fools pours out foolishness.
Sananlaskut 15:3 Herran silmät ovat kaikkialla, ne tarkkailevat sekä pahoja että hyviä.
Proverbs 15:3 The eyes of the LORD are in every place, beholding the evil and the good.
Sananlaskut 15:4 Terve kieli on elämän puu, mutta siinä oleva nurja kieli on hengen repeämä.
Proverbs 15:4 A wholesome tongue is a tree of life: but perverseness therein is a breach in the spirit.
Sananlaskut 15:5 Tyhmä halveksii isänsä kuritusta, mutta joka nuhdetta ottaa vaarin, on viisas.
Proverbs 15:5 A fool despises his father’s instruction: but he that regards reproof is prudent.
Sananlaskut 15:6 Vanhurskaan talossa on paljon aarretta, mutta jumalattomien tuloissa on levottomuutta.
Proverbs 15:6 In the house of the righteous is much treasure: but in the revenues of the wicked is trouble.
Sananlaskut 15:7 Viisaiden huulet levittävät tietoa, mutta tyhmien sydän ei niin tee.
Proverbs 15:7 The lips of the wise disperse knowledge: but the heart of the foolish does not so.
Sananlaskut 15:8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänen ilonsa.
Proverbs 15:8 The sacrifice of the wicked is an abomination to the LORD: but the prayer of the upright is his delight.
Sananlaskut 15:9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta vanhurskautta noudattavaa hän rakastaa.
Proverbs 15:9 The way of the wicked is an abomination to the LORD: but he loves him that follows after righteousness.
Sananlaskut 15:10 Kuritus on tuskallista sille, joka tien hylkää, ja joka nuhdetta vihaa, se kuolee.
Proverbs 15:10 Correction is grievous to him that forsakes the way: and he that hates reproof shall die.
Sananlaskut 15:11 Herran edessä ovat helvetti ja tuho, kuinka paljon enemmän ihmislasten sydämet?
Proverbs 15:11 Hell and destruction are before the LORD: how much more then the hearts of the children of men?
Sananlaskut 15:12 Pilkkaaja ei rakasta nuhtelijaa, eikä hän mene viisaiden luo.
Proverbs 15:12 A scorner loves not one that reproves him: neither will he go to the wise.
Sananlaskut 15:13 Iloinen sydän tekee kasvot iloisiksi, mutta sydämen murhe särkee hengen.
Proverbs 15:13 A merry heart makes a cheerful countenance: but by sorrow of the heart the spirit is broken.
Sananlaskut 15:14 Ymmärtävän sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu ruokkii tyhmyyttä.
Proverbs 15:14 The heart of him that has understanding seeks knowledge: but the mouth of fools feeds on foolishness.
Sananlaskut 15:15 Kaikki kurjan päivät ovat pahoja, mutta iloisella sydämellä on aina pidot.
Proverbs 15:15 All the days of the afflicted are evil: but he that is of a merry heart has a continual feast.
Sananlaskut 15:16 Parempi on vähä, jossa on Herran pelkoa, kuin suuri aarre, jossa on myös vaivaa.
Proverbs 15:16 Better is little with the fear of the LORD than great treasure and trouble therewith.
Sananlaskut 15:17 Parempi on yrttejä täynnä oleva ateria rakkauden seurassa kuin pidetty härkä vihan ympäröimänä.
Proverbs 15:17 Better is a dinner of herbs where love is, than a stalled ox and hatred therewith.
Sananlaskut 15:18 Vihainen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen riidan lepyttää.
Proverbs 15:18 A wrathful man stirs up strife: but he that is slow to anger appeases strife.
Sananlaskut 15:19 Laiskan tie on kuin orjantappura-aita, mutta vanhurskaan tie on kaita.
Proverbs 15:19 The way of the slothful man is as an hedge of thorns: but the way of the righteous is made plain.
Sananlaskut 15:20 Viisas poika on isänsä ilo, mutta tyhmä mies halveksii äitiään.
Proverbs 15:20 A wise son makes a glad father: but a foolish man despises his mother.
Sananlaskut 15:21 Viisauden puutteessa hulluus on ilo, mutta ymmärtäväinen mies vaeltaa nuhteettomasti.
Proverbs 15:21 Folly is joy to him that is destitute of wisdom: but a man of understanding walks uprightly.
Sananlaskut 15:22 Ilman neuvoa raukeavat aikeet, mutta neuvonantajien paljoudessa ne vahvistuvat.
Proverbs 15:22 Without counsel purposes are disappointed: but in the multitude of counsellors they are established.
Sananlaskut 15:23 Ihminen iloitsee suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä se onkaan, kun sana on puhuttu ajallansa!
Proverbs 15:23 A man has joy by the answer of his mouth: and a word spoken in due season, how good is it!
Sananlaskut 15:24 Elämän tie on viisaalle ylhäällä, jotta hän välttyisi alhaalta tulevalta helvetiltä.
Proverbs 15:24 The way of life is above to the wise, that he may depart from hell beneath.
Sananlaskut 15:25 Herra tuhoaa ylpeiden huoneen, mutta leskien rajat hän vahvistaa.
Proverbs 15:25 The LORD will destroy the house of the proud: but he will establish the border of the widow.
Sananlaskut 15:26 Jumalattomien ajatukset ovat Herralle kauhistus, mutta puhtaiden sanat ovat miellyttäviä sanoja.
Proverbs 15:26 The thoughts of the wicked are an abomination to the LORD: but the words of the pure are pleasant words.
Sananlaskut 15:27 Ahne omaa voittoa tavoitteleva voi vahingoittaa omaa taloaan, mutta lahjoja vihaava saa elää.
Proverbs 15:27 He that is greedy of gain troubles his own house; but he that hates gifts shall live.
Sananlaskut 15:28 Vanhurskaan sydän miettii vastausta, mutta jumalattomien suu vuodattaa pahuutta.
Proverbs 15:28 The heart of the righteous studies to answer: but the mouth of the wicked pours out evil things.
Sananlaskut 15:29 Herra on kaukana jumalattomista, mutta vanhurskasten rukoukset hän kuulee.
Proverbs 15:29 The LORD is far from the wicked: but he hears the prayer of the righteous.
Sananlaskut 15:30 Silmien valo ilahduttaa sydämen, ja hyvä sanoma vahvistaa luut.
Proverbs 15:30 The light of the eyes rejoices the heart: and a good report makes the bones fat.
Sananlaskut 15:31 Korva, joka kuulee elämän nuhdetta, pysyy viisaiden parissa.
Proverbs 15:31 The ear that hears the reproof of life stays among the wise.
Sananlaskut 15:32 Joka hylkää kurin, halveksii omaa sieluaan; mutta joka nuhdetta kuulee, saa ymmärrystä.
Proverbs 15:32 He that refuses instruction despises his own soul: but he that hears reproof gets understanding.
Sananlaskut 15:33 Herran pelko on viisauden opetus, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Proverbs 15:33 The fear of the LORD is the instruction of wisdom; and before honor is humility.
Sananlaskut 16:1 Ihmisen sydämen aivoitukset ja kielen vastaus tulee Herralta.
Proverbs 16:1 The preparations of the heart in man, and the answer of the tongue, is from the LORD.
Sananlaskut 16:2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra punnitsee henget.
Proverbs 16:2 All the ways of a man are clean in his own eyes; but the LORD weighs the spirits.
Sananlaskut 16:3 Anna työsi Herran haltuun, niin ajatuksesi vahvistuvat.
Proverbs 16:3 Commit your works to the LORD, and your thoughts shall be established.
Sananlaskut 16:4 Herra on tehnyt kaiken itseään varten, jumalattomatkin pahan päivää varten.
Proverbs 16:4 The LORD has made all things for himself: yes, even the wicked for the day of evil.
Sananlaskut 16:5 Jokainen ylpeäsydäminen on Herralle kauhistus: vaikka kädet yhteen liitettäisiin, ei hän rankaisematta jää.
Proverbs 16:5 Every one that is proud in heart is an abomination to the LORD: though hand join in hand, he shall not be unpunished.
Sananlaskut 16:6 Laupeudella ja totuudella vääryys puhdistetaan, ja Herran pelolla ihmiset välttävät pahan.
Proverbs 16:6 By mercy and truth iniquity is purged: and by the fear of the LORD men depart from evil.
Sananlaskut 16:7 Kun Herralle kelpaavat ihmisen tiet, hän saattaa vihollisetkin rauhaan hänen kanssaan.
Proverbs 16:7 When a man’s ways please the LORD, he makes even his enemies to be at peace with him.
Sananlaskut 16:8 Parempi on vähä vanhurskaudella kuin suuret tulot ilman vääryyttä.
Proverbs 16:8 Better is a little with righteousness than great revenues without right.
Sananlaskut 16:9 Miehen sydän suunnittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleitaan.
Proverbs 16:9 A man’s heart devises his way: but the LORD directs his steps.
Sananlaskut 16:10 Jumalallinen tuomio on kuninkaan huulilla: hänen suunsa ei riko tuomiossa.
Proverbs 16:10 A divine sentence is in the lips of the king: his mouth transgresses not in judgment.
Sananlaskut 16:11 Herran on oikea punnus ja vaaka, kaikki säkin punnukset ovat hänen tekonsa.
Proverbs 16:11 A just weight and balance are the LORD’s: all the weights of the bag are his work.
Sananlaskut 16:12 Kuninkaille on kauhistus tehdä jumalatonta, sillä valtaistuin vahvistetaan vanhurskaudella.
Proverbs 16:12 It is an abomination to kings to commit wickedness: for the throne is established by righteousness.
Sananlaskut 16:13 Vanhurskaat huulet ovat kuninkaiden ilo, ja he rakastavat sitä, joka puhuu oikein.
Proverbs 16:13 Righteous lips are the delight of kings; and they love him that speaks right.
Sananlaskut 16:14 Kuninkaan viha on kuin kuoleman sanansaattaja, mutta viisas mies sen tyynnyttää.
Proverbs 16:14 The wrath of a king is as messengers of death: but a wise man will pacify it.
Sananlaskut 16:15 Kuninkaan kasvojen valossa on elämä, ja hänen suosionsa on kuin kevätsateen pilvi.
Proverbs 16:15 In the light of the king’s countenance is life; and his favor is as a cloud of the latter rain.
Sananlaskut 16:16 Kuinka paljon parempi on hankkia viisautta kuin kultaa, ja ymmärrystä hankkia ja olla valittu hopeaa paremmaksi!
Proverbs 16:16 How much better is it to get wisdom than gold! and to get understanding rather to be chosen than silver!
Sananlaskut 16:17 Oikeamielisten tie on pahan välttäminen; joka tiestään pysyy, se varjelee sielunsa.
Proverbs 16:17 The highway of the upright is to depart from evil: he that keeps his way preserves his soul.
Sananlaskut 16:18 Ylpeys käy tuhon edellä ja ylpeys lankeemuksen edellä.
Proverbs 16:18 Pride goes before destruction, and an haughty spirit before a fall.
Sananlaskut 16:19 Parempi on olla nöyrämielinen alhaisten kanssa, kuin jakaa saalista ylpeiden kanssa.
Proverbs 16:19 Better it is to be of an humble spirit with the lowly, than to divide the spoil with the proud.
Sananlaskut 16:20 Joka asian viisaasti hoitaa, löytää onnen; ja autuas on se, joka turvaa Herraan.
Proverbs 16:20 He that handles a matter wisely shall find good: and whoever trusts in the LORD, happy is he.
Sananlaskut 16:21 Viisassydämistä kutsutaan ymmärtäväiseksi, ja huulten makeus lisää oppia.
Proverbs 16:21 The wise in heart shall be called prudent: and the sweetness of the lips increases learning.
Sananlaskut 16:22 Ymmärrys on sille elämän lähde, jolla se on, mutta tyhmien opetus on hulluutta.
Proverbs 16:22 Understanding is a wellspring of life to him that has it: but the instruction of fools is folly.
Sananlaskut 16:23 Viisaan sydän opettaa hänen suunsa ja lisää hänen huulilleen oppia.
Proverbs 16:23 The heart of the wise teaches his mouth, and adds learning to his lips.
Sananlaskut 16:24 Miellyttävät sanat ovat kuin hunajakenno, makeat sielulle ja lääkitsevät luita.
Proverbs 16:24 Pleasant words are as an honeycomb, sweet to the soul, and health to the bones.
Sananlaskut 16:25 On tie, joka miehestä näyttää oikealta, mutta senkin tie päättyy kuolemaan.
Proverbs 16:25 There is a way that seems right to a man, but the end thereof are the ways of death.
Sananlaskut 16:26 Joka työtä tekee, tekee työtä vain itselleen, sillä hänen suunsa sitä häneltä himoitsee.
Proverbs 16:26 He that labors labors for himself; for his mouth craves it of him.
Sananlaskut 16:27 Jumalaton mies kaivaa esiin pahuuden, ja hänen huulillaan on kuin polttava tuli.
Proverbs 16:27 An ungodly man digs up evil: and in his lips there is as a burning fire.
Sananlaskut 16:28 Petturi kylvää riitaa, ja kuiskuttaja erottaa parhaat ystävät.
Proverbs 16:28 A fraudulent man sows strife: and a whisperer separates chief friends.
Sananlaskut 16:29 Väkivaltainen mies houkuttelee lähimmäisensä ja johdattaa hänet pahalle tielle.
Proverbs 16:29 A violent man entices his neighbor, and leads him into the way that is not good.
Sananlaskut 16:30 Hän sulkee silmänsä miettiäkseen petosta: huuliaan liikuttamalla hän saa aikaan pahuuden.
Proverbs 16:30 He shuts his eyes to devise fraudulent things: moving his lips he brings evil to pass.
Sananlaskut 16:31 Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, jos ne löytyvät vanhurskauden tiellä.
Proverbs 16:31 The hoary head is a crown of glory, if it be found in the way of righteousness.
Sananlaskut 16:32 Joka on pitkämielinen, on parempi kuin sankari, ja se, joka hillitsee itsensä, on parempi kuin se, joka valloittaa kaupungin.
Proverbs 16:32 He that is slow to anger is better than the mighty; and he that rules his spirit than he that takes a city.
Sananlaskut 16:33 Arpa heitetään helmaan, mutta sen jako on Herran käsissä.
Proverbs 16:33 The lot is cast into the lap; but the whole disposing thereof is of the LORD.
Sananlaskut 17:1 Parempi on kuiva pala ja sen kanssa hiljaisuus kuin täynnä uhreja oleva talo riidan keskellä.
Proverbs 17:1 Better is a dry morsel, and quietness therewith, than an house full of sacrifices with strife.
Sananlaskut 17:2 Viisas palvelija saa hallita häpeää tuottavaa poikaa ja saada osan perinnöstä veljiensä joukossa.
Proverbs 17:2 A wise servant shall have rule over a son that causes shame, and shall have part of the inheritance among the brothers.
Sananlaskut 17:3 Hopeaa varten on sulatusastia ja kultaa varten sulatuspätsi, mutta Herra koettelee sydämet.
Proverbs 17:3 The fining pot is for silver, and the furnace for gold: but the LORD tries the hearts.
Sananlaskut 17:4 Jumalaton kuuntelee valheellisia huulia, ja valehtelija kuuntelee ilkeää kieltä.
Proverbs 17:4 A wicked doer gives heed to false lips; and a liar gives ear to a naughty tongue.
Sananlaskut 17:5 Joka köyhää pilkkaa, se pilkkaa hänen Luojaansa; ja joka onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
Proverbs 17:5 Whoever mocks the poor reproaches his Maker: and he that is glad at calamities shall not be unpunished.
Sananlaskut 17:6 Lasten lapset ovat vanhojen kruunu, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
Proverbs 17:6 Children’s children are the crown of old men; and the glory of children are their fathers.
Sananlaskut 17:7 Erinomainen puhe ei sovi tyhmälle, saati sitten valehtelevat huulet prinssille.
Proverbs 17:7 Excellent speech becomes not a fool: much less do lying lips a prince.
Sananlaskut 17:8 Lahja on omistajansa silmissä kuin kallisarvoinen kivi: minne ikinä se kääntyykin, se menestyy.
Proverbs 17:8 A gift is as a precious stone in the eyes of him that has it: wherever it turns, it prospers.
Sananlaskut 17:9 Joka rikkomuksen peittää, se rakkautta etsii, mutta joka asian toistaa, se erottaa ystävät.
Proverbs 17:9 He that covers a transgression seeks love; but he that repeats a matter separates very friends.
Sananlaskut 17:10 Nuhtelu tekee viisaalle enemmän kuin sata lyöntiä tyhmälle.
Proverbs 17:10 A reproof enters more into a wise man than an hundred stripes into a fool.
Sananlaskut 17:11 Paha mies tavoittelee vain kapinaa; siksi lähetetään julma sanansaattaja häntä vastaan.
Proverbs 17:11 An evil man seeks only rebellion: therefore a cruel messenger shall be sent against him.
Sananlaskut 17:12 Pentunsa menettänyt karhu kohtaa mieluummin miehen kuin tyhmä tyhmyydessään.
Proverbs 17:12 Let a bear robbed of her whelps meet a man, rather than a fool in his folly.
Sananlaskut 17:13 Joka palkitsee hyvän pahalla, hänen huoneestaan ei paha poistu.
Proverbs 17:13 Whoever rewards evil for good, evil shall not depart from his house.
Sananlaskut 17:14 Riidan alku on kuin veden päästäminen pois: lopeta siis riita, ennen kuin siihen puututaan.
Proverbs 17:14 The beginning of strife is as when one lets out water: therefore leave off contention, before it be meddled with.
Sananlaskut 17:15 Joka julistaa jumalattoman vanhurskaaksi ja joka tuomitsee vanhurskaan, molemmat ovat Herralle kauhistus.
Proverbs 17:15 He that justifies the wicked, and he that comdemns the just, even they both are abomination to the LORD.
Sananlaskut 17:16 Miksi tyhmän kädessä on viisauden hankkimisesta hinta, vaikka hänellä ei ole siihen sydäntä?
Proverbs 17:16 Why is there a price in the hand of a fool to get wisdom, seeing he has no heart to it?
Sananlaskut 17:17 Ystävä rakastaa kaikkina aikoina, ja veli syntyy vastoinkäymisiä varten.
Proverbs 17:17 A friend loves at all times, and a brother is born for adversity.
Sananlaskut 17:18 Ymmärtämätön mies lyö kättä ja ryhtyy takaajaksi ystävänsä edessä.
Proverbs 17:18 A man void of understanding strikes hands, and becomes surety in the presence of his friend.
Sananlaskut 17:19 Joka rakastaa riitaa, se rakastaa rikkomusta, ja joka porttinsa korottaa, se tavoittelee tuhoa.
Proverbs 17:19 He loves transgression that loves strife: and he that exalts his gate seeks destruction.
Sananlaskut 17:20 Petollinen sydän ei löydä onnea, ja kieli on kavala, se joutuu onnettomuuteen.
Proverbs 17:20 He that has a fraudulent heart finds no good: and he that has a perverse tongue falls into mischief.
Sananlaskut 17:21 Joka tyhmän siittää, tekee sen hänen surukseen, eikä tyhmän isällä ole iloa.
Proverbs 17:21 He that begets a fool does it to his sorrow: and the father of a fool has no joy.
Sananlaskut 17:22 Iloinen sydän on kuin lääke, mutta murtunut mieli kuivattaa luut.
Proverbs 17:22 A merry heart does good like a medicine: but a broken spirit dries the bones.
Sananlaskut 17:23 Jumalaton mies ottaa lahjan povestansa vääristääkseen oikeuden tiet.
Proverbs 17:23 A wicked man takes a gift out of the bosom to pervert the ways of judgment.
Sananlaskut 17:24 Viisaus on sen edessä, jolla on ymmärrystä, mutta tyhmän silmät ovat maan äärissä.
Proverbs 17:24 Wisdom is before him that has understanding; but the eyes of a fool are in the ends of the earth.
Sananlaskut 17:25 Tyhmä poika on isälleen murheeksi ja synnyttäjälleen katkeruudeksi.
Proverbs 17:25 A foolish son is a grief to his father, and bitterness to her that bore him.
Sananlaskut 17:26 Ei ole hyvä rangaista vanhurskasta eikä lyödä ruhtinaita oikeudenmukaisuuden vuoksi.
Proverbs 17:26 Also to punish the just is not good, nor to strike princes for equity.
Sananlaskut 17:27 Tietävä säästää sanojaan, ja ymmärtäväinen mies on hurjan henkinen.
Proverbs 17:27 He that has knowledge spares his words: and a man of understanding is of an excellent spirit.
Sananlaskut 17:28 Tyhmääkin pidetään viisaana, kun hän on vaiti, ja joka huulensa sulkee, sitä pidetään ymmärtäväisenä.
Proverbs 17:28 Even a fool, when he holds his peace, is counted wise: and he that shuts his lips is esteemed a man of understanding.
Sananlaskut 18:1 Halun kautta ihminen, erotettuaan itsensä, etsii ja sekaantuu kaikkeen viisauteen.
Proverbs 18:1 Through desire a man, having separated himself, seeks and intermeddles with all wisdom.
Sananlaskut 18:2 Tyhmä ei iloitse ymmärryksestä, vaan siitä, että hänen sydämensä löytää itsensä.
Proverbs 18:2 A fool has no delight in understanding, but that his heart may discover itself.
Sananlaskut 18:3 Kun jumalaton tulee, silloin tulee myös halveksunta ja häpeän mukana pilkka.
Proverbs 18:3 When the wicked comes, then comes also contempt, and with ignominy reproach.
Sananlaskut 18:4 Miehen suun sanat ovat kuin syvät vedet ja viisauden lähde kuin virtaava puro.
Proverbs 18:4 The words of a man’s mouth are as deep waters, and the wellspring of wisdom as a flowing brook.
Sananlaskut 18:5 Ei ole hyvä suosia jumalattoman henkilöä, eikä vanhurskasta tuomiossa kukistaa.
Proverbs 18:5 It is not good to accept the person of the wicked, to overthrow the righteous in judgment.
Sananlaskut 18:6 Tyhmän huulet riitelevät, ja hänen suunsa vaatii lyöntejä.
Proverbs 18:6 A fool’s lips enter into contention, and his mouth calls for strokes.
Sananlaskut 18:7 Tyhmän suu on hänen turmionsa, ja hänen huulensa ovat hänen sielunsa ansa.
Proverbs 18:7 A fool’s mouth is his destruction, and his lips are the snare of his soul.
Sananlaskut 18:8 Panettelijan sanat ovat kuin haavat, ja ne ulottuvat vatsan sisimpään.
Proverbs 18:8 The words of a talebearer are as wounds, and they go down into the innermost parts of the belly.
Sananlaskut 18:9 Myös se, joka on laiska työssään, on sen veli, joka on suuri tuhlaaja.
Proverbs 18:9 He also that is slothful in his work is brother to him that is a great waster.
Sananlaskut 18:10 Herran nimi on vahva torni: vanhurskas juoksee sinne ja on turvassa.
Proverbs 18:10 The name of the LORD is a strong tower: the righteous runs into it, and is safe.
Sananlaskut 18:11 Rikkaan miehen rikkaus on hänen vahva kaupunkinsa ja hänen omassa luulossaan kuin korkea muuri.
Proverbs 18:11 The rich man’s wealth is his strong city, and as an high wall in his own conceit.
Sananlaskut 18:12 Ihmisen sydän on ylpeä ennen tuhoa, ja kunnian edellä käy nöyryys.
Proverbs 18:12 Before destruction the heart of man is haughty, and before honor is humility.
Sananlaskut 18:13 Joka vastaa asiaan ennen kuin on sen kuullut, sille se on hulluutta ja häpeää.
Proverbs 18:13 He that answers a matter before he hears it, it is folly and shame to him.
Sananlaskut 18:14 Miehen henki kestää hänen heikkoutensa; mutta kuka voi kantaa haavoittunutta henkeä?
Proverbs 18:14 The spirit of a man will sustain his infirmity; but a wounded spirit who can bear?
Sananlaskut 18:15 Viisaan sydän saa tietoa, ja viisaan korva etsii tietoa.
Proverbs 18:15 The heart of the prudent gets knowledge; and the ear of the wise seeks knowledge.
Sananlaskut 18:16 Ihmisen lahja tekee hänelle tilaa ja tuo hänet suurten miesten eteen.
Proverbs 18:16 A man’s gift makes room for him, and brings him before great men.
Sananlaskut 18:17 Joka on ensimmäinen omassa asiassaan, näyttää vanhurskaalta, mutta hänen lähimmäisensä tulee ja tutkii häntä.
Proverbs 18:17 He that is first in his own cause seems just; but his neighbor comes and searches him.
Sananlaskut 18:18 Arpa lopettaa riidat ja erottaa mahtavien välit.
Proverbs 18:18 The lot causes contentions to cease, and parts between the mighty.
Sananlaskut 18:19 Loukattu veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki; ja heidän riitansa ovat kuin linnan salvat.
Proverbs 18:19 A brother offended is harder to be won than a strong city: and their contentions are like the bars of a castle.
Sananlaskut 18:20 Miehen vatsa kylläytyy hänen suunsa hedelmästä, ja hänen huultensa ansioilla hän tulee täyteen.
Proverbs 18:20 A man’s belly shall be satisfied with the fruit of his mouth; and with the increase of his lips shall he be filled.
Sananlaskut 18:21 Kuolema ja elämä ovat kielen vallassa; ja jotka sitä rakastavat, ne syövät sen hedelmää.
Proverbs 18:21 Death and life are in the power of the tongue: and they that love it shall eat the fruit thereof.
Sananlaskut 18:22 Joka löytää vaimon, löytää onnen ja saa Herran suosion.
Proverbs 18:22 Whoever finds a wife finds a good thing, and obtains favor of the LORD.
Sananlaskut 18:23 Köyhä käyttää anomista, mutta rikas vastaa tylysti.
Proverbs 18:23 The poor uses entreaties; but the rich answers roughly.
Sananlaskut 18:24 Ystävillä olevan miehen tulee olla ystävällinen: ja on ystävää, joka pysyy läheisempänä kuin veli.
Proverbs 18:24 A man that has friends must show himself friendly: and there is a friend that sticks closer than a brother.
Sananlaskut 19:1 Parempi on köyhä, joka vaeltaa nuhteettomuudessaan, kuin se, jonka huulet ovat nurjat ja joka on tyhmä.
Proverbs 19:1 Better is the poor that walks in his integrity, than he that is perverse in his lips, and is a fool.
Sananlaskut 19:2 Ei myöskään, jos sielu on tietämätön, se ei ole hyvä; ja joka jaloillaan kiirehtii, tekee syntiä.
Proverbs 19:2 Also, that the soul be without knowledge, it is not good; and he that hastens with his feet sins.
Sananlaskut 19:3 Ihmisen hulluus vääristää hänen tiensä, ja hänen sydämensä kiihtyy Herraa vastaan.
Proverbs 19:3 The foolishness of man perverts his way: and his heart frets against the LORD.
Sananlaskut 19:4 Rikkaus tuo paljon ystäviä, mutta köyhä erottuu lähimmäisestään.
Proverbs 19:4 Wealth makes many friends; but the poor is separated from his neighbor.
Sananlaskut 19:5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, ei pääse pakoon.
Proverbs 19:5 A false witness shall not be unpunished, and he that speaks lies shall not escape.
Sananlaskut 19:6 Monet anelevat ruhtinaan suosiota, ja jokainen, joka lahjoja antaa, on hänen ystävänsä.
Proverbs 19:6 Many will entreat the favor of the prince: and every man is a friend to him that gives gifts.
Sananlaskut 19:7 Kaikki köyhien veljet vihaavat häntä: kuinka paljon enemmän hänen ystävänsä etääntyvät hänestä? Hän vainoaa heitä sanoilla, mutta he eivät ole hänestä kaukana.
Proverbs 19:7 All the brothers of the poor do hate him: how much more do his friends go far from him? he pursues them with words, yet they are wanting to him.
Sananlaskut 19:8 Joka viisautta hankkii, rakastaa omaa sieluaan; joka ymmärryksen säilyttää, löytää onnen.
Proverbs 19:8 He that gets wisdom loves his own soul: he that keeps understanding shall find good.
Sananlaskut 19:9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, tuhoutuu.
Proverbs 19:9 A false witness shall not be unpunished, and he that speaks lies shall perish.
Sananlaskut 19:10 Tyhmälle ei sovi ilo, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
Proverbs 19:10 Delight is not seemly for a fool; much less for a servant to have rule over princes.
Sananlaskut 19:11 Miehen harkintakyky lykkää hänen vihansa, ja hänen kunniakseen on antaa rikkomus anteeksi.
Proverbs 19:11 The discretion of a man defers his anger; and it is his glory to pass over a transgression.
Sananlaskut 19:12 Kuninkaan viha on kuin leijonan karjunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
Proverbs 19:12 The king’s wrath is as the roaring of a lion; but his favor is as dew on the grass.
Sananlaskut 19:13 Tyhmä poika on isänsä onnettomuus, ja vaimon riidat ovat kuin alituinen tippuva vesi.
Proverbs 19:13 A foolish son is the calamity of his father: and the contentions of a wife are a continual dropping.
Sananlaskut 19:14 Talo ja rikkaudet ovat isien perintö, ja viisas vaimo on Herralta.
Proverbs 19:14 House and riches are the inheritance of fathers: and a prudent wife is from the LORD.
Sananlaskut 19:15 Laiskuus vaivuttaa syvään uneen, ja joutilas sielu näkee nälkää.
Proverbs 19:15 Slothfulness casts into a deep sleep; and an idle soul shall suffer hunger.
Sananlaskut 19:16 Joka pitää käskyn, varjelee sielunsa; mutta joka halveksii sen teitä, se kuolee.
Proverbs 19:16 He that keeps the commandment keeps his own soul; but he that despises his ways shall die.
Sananlaskut 19:17 Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra antaa hänelle takaisin hänen antamansa.
Proverbs 19:17 He that has pity on the poor lends to the LORD; and that which he has given will he pay him again.
Sananlaskut 19:18 Kurita poikaasi, niin kauan kuin vielä toivoa on, äläkä anna sielusi säästää hänen itkuaan.
Proverbs 19:18 Chasten your son while there is hope, and let not your soul spare for his crying.
Sananlaskut 19:19 Suuren vihan mies kärsii rangaistuksen: sillä jos vapautat hänet, sinun on tehtävä se uudelleen.
Proverbs 19:19 A man of great wrath shall suffer punishment: for if you deliver him, yet you must do it again.
Sananlaskut 19:20 Kuuntele neuvoa ja ota opetus varteen, että olisit viisas vasta myöhemmin.
Proverbs 19:20 Hear counsel, and receive instruction, that you may be wise in your latter end.
Sananlaskut 19:21 Monet aivoitukset ovat ihmisen sydämessä, mutta Herran neuvo pysyy.
Proverbs 19:21 There are many devices in a man’s heart; nevertheless the counsel of the LORD, that shall stand.
Sananlaskut 19:22 Ihmisen halu on hänen hyvyytensä, ja köyhä on parempi kuin valehtelija.
Proverbs 19:22 The desire of a man is his kindness: and a poor man is better than a liar.
Sananlaskut 19:23 Herran pelko on eläväksi koittava; ja se pysyy kylläisenä, eikä häntä kohtaa onnettomuus.
Proverbs 19:23 The fear of the LORD tends to life: and he that has it shall abide satisfied; he shall not be visited with evil.
Sananlaskut 19:24 Laiska kätkee kätensä poveensa eikä vie sitä edes suuhunsa.
Proverbs 19:24 A slothful man hides his hand in his bosom, and will not so much as bring it to his mouth again.
Sananlaskut 19:25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen varoittaa; ja nuhtele ymmärtäväistä, niin hän ymmärtää tiedon.
Proverbs 19:25 Smite a scorner, and the simple will beware: and reprove one that has understanding, and he will understand knowledge.
Sananlaskut 19:26 Joka isänsä turmelee ja äitinsä ajaa pois, hän on häpeän ja pilkan poika.
Proverbs 19:26 He that wastes his father, and chases away his mother, is a son that causes shame, and brings reproach.
Sananlaskut 19:27 Lakkaa, poikani, kuuntelemasta opetusta, joka johtaa harhaan tiedon sanoista.
Proverbs 19:27 Cease, my son, to hear the instruction that causes to err from the words of knowledge.
Sananlaskut 19:28 Jumalaton todistaja halveksii oikeutta, ja jumalattomien suu syö vääryyttä.
Proverbs 19:28 An ungodly witness scorns judgment: and the mouth of the wicked devours iniquity.
Sananlaskut 19:29 Pilkkaajille on valmistettu tuomiot ja tyhmien selkään ruoskimiset.
Proverbs 19:29 Judgments are prepared for scorners, and stripes for the back of fools.
Sananlaskut 20:1 Viini on pilkkaaja, väkevä juoma raivoisa; eikä se, joka niillä pettyy, ole viisas.
Proverbs 20:1 Wine is a mocker, strong drink is raging: and whoever is deceived thereby is not wise.
Sananlaskut 20:2 Kuninkaan pelko on kuin leijonan karjunta: joka hänet vihoittaa, tekee syntiä omaa sieluaan vastaan.
Proverbs 20:2 The fear of a king is as the roaring of a lion: whoever provokes him to anger sins against his own soul.
Sananlaskut 20:3 On kunnia miehelle lakata riitelemästä, mutta kaikki tyhmät sekaantuvat asioihin.
Proverbs 20:3 It is an honor for a man to cease from strife: but every fool will be meddling.
Sananlaskut 20:4 Laiska ei kynnä kylmyyden tähden; sentähden hän kerjää elonkorjuuaikana, eikä hänellä ole mitään.
Proverbs 20:4 The sluggard will not plow by reason of the cold; therefore shall he beg in harvest, and have nothing.
Sananlaskut 20:5 Syvät vedet ovat ihmisen sydämessä, mutta ymmärtäväinen mies ne ammentaa esiin.
Proverbs 20:5 Counsel in the heart of man is like deep water; but a man of understanding will draw it out.
Sananlaskut 20:6 Useimmat miehet julistavat jokaisen omaa hyvyyttään: mutta kuka voi löytää uskollisen miehen?
Proverbs 20:6 Most men will proclaim every one his own goodness: but a faithful man who can find?
Sananlaskut 20:7 Vanhurskas vaeltaa nuhteettomuudessaan: hänen lapsensa ovat siunattuja hänen jälkeensä.
Proverbs 20:7 The just man walks in his integrity: his children are blessed after him.
Sananlaskut 20:8 Kuningas, joka istuu tuomion valtaistuimella, hajottaa kaiken pahan silmillään.
Proverbs 20:8 A king that sits in the throne of judgment scatters away all evil with his eyes.
Sananlaskut 20:9 Kuka voi sanoa: Olen puhdistanut sydämeni, olen synnistäni vapaa?
Proverbs 20:9 Who can say, I have made my heart clean, I am pure from my sin?
Sananlaskut 20:10 Moninaiset punnukset ja moninaiset mitat, molemmat ovat Herralle kauhistus.
Proverbs 20:10 Divers weights, and divers measures, both of them are alike abomination to the LORD.
Sananlaskut 20:11 Lapsikin tunnetaan teoistaan, siitä ovatko hänen tekonsa puhtaita ja oikeita.
Proverbs 20:11 Even a child is known by his doings, whether his work be pure, and whether it be right.
Sananlaskut 20:12 Kuulevan korvan ja näkevän silmän – Herra on tehnyt molemmat.
Proverbs 20:12 The hearing ear, and the seeing eye, the LORD has made even both of them.
Sananlaskut 20:13 Älä rakasta unta, ettet köyhtyisi; avaa silmäsi, niin saat leipää kylläksesi.
Proverbs 20:13 Love not sleep, lest you come to poverty; open your eyes, and you shall be satisfied with bread.
Sananlaskut 20:14 Se on turhaa, se on turhaa, sanoi ostaja; mutta kun hän on mennyt tiehensä, silloin hän kerskuu.
Proverbs 20:14 It is naught, it is naught, said the buyer: but when he is gone his way, then he boasts.
Sananlaskut 20:15 Kultaa on ja rubiineja paljon, mutta tiedon huulet ovat kallisarvoinen jalokivi.
Proverbs 20:15 There is gold, and a multitude of rubies: but the lips of knowledge are a precious jewel.
Sananlaskut 20:16 Ota hänen vaatteensa, joka on takauksena muukalaisen puolesta, ja ota häneltä pantti vieraan naisen puolesta.
Proverbs 20:16 Take his garment that is surety for a stranger: and take a pledge of him for a strange woman.
Sananlaskut 20:17 Petoksen leipä on miehelle makeaa, mutta sen jälkeen hänen suunsa täyttyy soralla.
Proverbs 20:17 Bread of deceit is sweet to a man; but afterwards his mouth shall be filled with gravel.
Sananlaskut 20:18 Jokainen aivoitus vahvistetaan neuvottelulla: ja sotikaa hyvällä neuvolla.
Proverbs 20:18 Every purpose is established by counsel: and with good advice make war.
Sananlaskut 20:19 Joka panettelijana kulkee ympäriinsä ja paljastaa salaisuudet: älä siis sekaannu sen kanssa, joka mielistelee huulillaan.
Proverbs 20:19 He that goes about as a talebearer reveals secrets: therefore meddle not with him that flatters with his lips.
Sananlaskut 20:20 Joka isäänsä tai äitiään kiroaa, hänen lamppunsa sammuu pimeyteen.
Proverbs 20:20 Whoever curses his father or his mother, his lamp shall be put out in obscure darkness.
Sananlaskut 20:21 Perintö voidaan aluksi hankkia hätäisesti, mutta sen loppu ei ole siunattu.
Proverbs 20:21 An inheritance may be gotten hastily at the beginning; but the end thereof shall not be blessed.
Sananlaskut 20:22 Älä sano: Minä kostan pahan, vaan odota Herraa, niin hän pelastaa sinut.
Proverbs 20:22 Say not you, I will recompense evil; but wait on the LORD, and he shall save you.
Sananlaskut 20:23 Erilaiset punnukset ovat Herralle kauhistus, eikä väärä vaaka ole hyvä.
Proverbs 20:23 Divers weights are an abomination to the LORD; and a false balance is not good.
Sananlaskut 20:24 Herran ovat ihmisen teot; kuinka ihminen sitten ymmärtäisi oman tiensä?
Proverbs 20:24 Man’s goings are of the LORD; how can a man then understand his own way?
Sananlaskut 20:25 Se on ansa miehelle, joka ahmii pyhää ja lupausten jälkeen tekee tutkimusta.
Proverbs 20:25 It is a snare to the man who devours that which is holy, and after vows to make enquiry.
Sananlaskut 20:26 Viisas kuningas hajottaa jumalattomat ja lähettää pyörän heidän ylitseen.
Proverbs 20:26 A wise king scatters the wicked, and brings the wheel over them.
Sananlaskut 20:27 Ihmisen henki on Herran lamppu, joka tutkii kaikki sydämen sisimmät.
Proverbs 20:27 The spirit of man is the candle of the LORD, searching all the inward parts of the belly.
Sananlaskut 20:28 Laupeus ja totuus varjelevat kuninkaan, ja hänen valtaistuimensa pysyy pystyssä laupeuden kautta.
Proverbs 20:28 Mercy and truth preserve the king: and his throne is upheld by mercy.
Sananlaskut 20:29 Nuorten miesten kunnia on heidän voimansa, ja vanhojen miesten kaunistus on harmaat hiukset.
Proverbs 20:29 The glory of young men is their strength: and the beauty of old men is the grey head.
Sananlaskut 20:30 Haavan sinerrys puhdistaa pois pahan: niin tekevät raidat vatsan sisäosat.
Proverbs 20:30 The blueness of a wound cleans away evil: so do stripes the inward parts of the belly.
Sananlaskut 21:1 Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesivirrat: hän taittaa sen, minne tahtoo.
Proverbs 21:1 The king’s heart is in the hand of the LORD, as the rivers of water: he turns it wherever he will.
Sananlaskut 21:2 Jokainen miehen tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta Herra tutkii sydämet.
Proverbs 21:2 Every way of a man is right in his own eyes: but the LORD ponders the hearts.
Sananlaskut 21:3 Oikeuden ja oikeuden noudattaminen on Herralle otollisempaa kuin uhri.
Proverbs 21:3 To do justice and judgment is more acceptable to the LORD than sacrifice.
Sananlaskut 21:4 Ylpeä katse, ylpeä sydän ja jumalattomien kyntäminen on syntiä.
Proverbs 21:4 An high look, and a proud heart, and the plowing of the wicked, is sin.
Sananlaskut 21:5 Ahkeran ajatukset johtavat vain runsauteen, mutta jokaisen hätäilijän ajatukset vain puutteeseen.
Proverbs 21:5 The thoughts of the diligent tend only to plenty; but of every one that is hasty only to want.
Sananlaskut 21:6 Aarteiden hankkiminen valehtelevalla kielellä on turhuutta, jota kuolemaa etsivät heittelevät edestakaisin.
Proverbs 21:6 The getting of treasures by a lying tongue is a vanity tossed to and fro of them that seek death.
Sananlaskut 21:7 Jumalattomien ryöstö tuhoaa heidät, koska he kieltäytyvät tekemästä oikeutta.
Proverbs 21:7 The robbery of the wicked shall destroy them; because they refuse to do judgment.
Sananlaskut 21:8 Ihmisen tie on petollinen ja outo, mutta puhtaan teko on oikea.
Proverbs 21:8 The way of man is fraudulent and strange: but as for the pure, his work is right.
Sananlaskut 21:9 Parempi on asua katon nurkassa kuin riitelevän naisen kanssa avarassa talossa.
Proverbs 21:9 It is better to dwell in a corner of the housetop, than with a brawling woman in a wide house.
Sananlaskut 21:10 Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, eikä hänen lähimmäisensä löydä armoa hänen silmissään.
Proverbs 21:10 The soul of the wicked desires evil: his neighbor finds no favor in his eyes.
Sananlaskut 21:11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, yksinkertainen viisastuu, ja viisas oppii, kun häntä opetetaan.
Proverbs 21:11 When the scorner is punished, the simple is made wise: and when the wise is instructed, he receives knowledge.
Sananlaskut 21:12 Vanhurskas pitää viisaasti silmällä jumalattoman taloa, mutta Jumala kukistaa jumalattomat heidän pahuutensa tähden.
Proverbs 21:12 The righteous man wisely considers the house of the wicked: but God overthrows the wicked for their wickedness.
Sananlaskut 21:13 Joka tukkii korvansa köyhien huudolta, hän itse itkee, mutta häntä ei kuulla.
Proverbs 21:13 Whoever stops his ears at the cry of the poor, he also shall cry himself, but shall not be heard.
Sananlaskut 21:14 Salainen lahja tyynnyttää vihan, ja povessa oleva palkka herättää väkevän vihan.
Proverbs 21:14 A gift in secret pacifies anger: and a reward in the bosom strong wrath.
Sananlaskut 21:15 Vanhurskaille on ilo tehdä oikeutta, mutta väärintekijöille koituu tuho.
Proverbs 21:15 It is joy to the just to do judgment: but destruction shall be to the workers of iniquity.
Sananlaskut 21:16 Ihminen, joka eksyy ymmärryksen tieltä, jää kuolleiden joukkoon.
Proverbs 21:16 The man that wanders out of the way of understanding shall remain in the congregation of the dead.
Sananlaskut 21:17 Joka rakastaa nautintoa, tulee köyhäksi; joka rakastaa viiniä ja öljyä, ei rikastu.
Proverbs 21:17 He that loves pleasure shall be a poor man: he that loves wine and oil shall not be rich.
Sananlaskut 21:18 Jumalaton on lunnaina vanhurskaan puolesta ja rikkoja oikeamielisten puolesta.
Proverbs 21:18 The wicked shall be a ransom for the righteous, and the transgressor for the upright.
Sananlaskut 21:19 Parempi on asua erämaassa kuin riitaisan ja vihaisen naisen kanssa.
Proverbs 21:19 It is better to dwell in the wilderness, than with a contentious and an angry woman.
Sananlaskut 21:20 Viisaiden asunnossa on haluttavaa aarretta ja öljyä, mutta tyhmä ihminen tuhlaa sen.
Proverbs 21:20 There is treasure to be desired and oil in the dwelling of the wise; but a foolish man spends it up.
Sananlaskut 21:21 Vanhurskautta ja laupeutta tavoitteleva löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Proverbs 21:21 He that follows after righteousness and mercy finds life, righteousness, and honor.
Sananlaskut 21:22 Viisas mies kiipeää sankarien kaupunkiin ja kukistaa sen luottamuksen ja lujuuden.
Proverbs 21:22 A wise man scales the city of the mighty, and casts down the strength of the confidence thereof.
Sananlaskut 21:23 Joka suunsa ja kielensä varjelee, se varjelee sielunsa vaikeuksilta.
Proverbs 21:23 Whoever keeps his mouth and his tongue keeps his soul from troubles.
Sananlaskut 21:24 Ylpeä ja ylimielinen pilkkaaja on hänen nimensä, joka ylpeästi vihastuu.
Proverbs 21:24 Proud and haughty scorner is his name, who deals in proud wrath.
Sananlaskut 21:25 Laiskan himo tappaa hänet, sillä hänen kätensä kieltäytyvät työtä tekemästä.
Proverbs 21:25 The desire of the slothful kills him; for his hands refuse to labor.
Sananlaskut 21:26 Hän himoitsee kaiken päivää, mutta vanhurskas antaa eikä säästä.
Proverbs 21:26 He covets greedily all the day long: but the righteous gives and spares not.
Sananlaskut 21:27 Jumalattoman uhri on kauhistus; saati sitten, jos hän sen tuo pahan mielen vallassa?
Proverbs 21:27 The sacrifice of the wicked is abomination: how much more, when he brings it with a wicked mind?
Sananlaskut 21:28 Väärä todistaja hukkuu, mutta joka kuulee, se puhuu aina.
Proverbs 21:28 A false witness shall perish: but the man that hears speaks constantly.
Sananlaskut 21:29 Jumalaton mies kovettaa kasvonsa, mutta oikeamielinen ohjaa tiensä.
Proverbs 21:29 A wicked man hardens his face: but as for the upright, he directs his way.
Sananlaskut 21:30 Ei ole viisautta, ymmärrystä eikä neuvoa Herraa vastaan.
Proverbs 21:30 There is no wisdom nor understanding nor counsel against the LORD.
Sananlaskut 21:31 Hevonen on varustettu taistelun päivää varten, mutta pelastus on Herran kädessä.
Proverbs 21:31 The horse is prepared against the day of battle: but safety is of the LORD.
Sananlaskut 22:1 HYVÄ nimi on parempi kuin suuri rikkaus, ja suosio parempi kuin hopea ja kulta.
Proverbs 22:1 A GOOD name is rather to be chosen than great riches, and loving favor rather than silver and gold.
Sananlaskut 22:2 Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa: Herra on heidät kaikki tehnyt.
Proverbs 22:2 The rich and poor meet together: the LORD is the maker of them all.
Sananlaskut 22:3 Viisas mies näkee pahan ja kätkee itsensä, mutta yksinkertaiset kulkevat ohi ja saavat rangaistuksen.
Proverbs 22:3 A prudent man foresees the evil, and hides himself: but the simple pass on, and are punished.
Sananlaskut 22:4 Nöyryydestä ja Herran pelosta tulee rikkaus, kunnia ja elämä.
Proverbs 22:4 By humility and the fear of the LORD are riches, and honor, and life.
Sananlaskut 22:5 Orjantappurat ja ansat ovat petollisen tiellä; joka sielunsa varjelee, pysyköön niistä kaukana.
Proverbs 22:5 Thorns and snares are in the way of the fraudulent: he that does keep his soul shall be far from them.
Sananlaskut 22:6 Opeta lapselle oikea tie, niin hän ei vanhetessaankaan siltä poikkea.
Proverbs 22:6 Train up a child in the way he should go: and when he is old, he will not depart from it.
Sananlaskut 22:7 Rikas hallitsee köyhiä, ja lainanottajan on oltava lainanantajan palvelija.
Proverbs 22:7 The rich rules over the poor, and the borrower is servant to the lender.
Sananlaskut 22:8 Joka vääryyttä kylvää, se turhuutta niittää, ja hänen vihansa vitsa lakkasi toimimasta.
Proverbs 22:8 He that sows iniquity shall reap vanity: and the rod of his anger shall fail.
Sananlaskut 22:9 Antelias silmä on siunattu, sillä hän antaa leivästään köyhille.
Proverbs 22:9 He that has a bountiful eye shall be blessed; for he gives of his bread to the poor.
Sananlaskut 22:10 Aja pois pilkkaaja, niin riita lakkaa, ja touhu ja häväistys loppuvat.
Proverbs 22:10 Cast out the scorner, and contention shall go out; yes, strife and reproach shall cease.
Sananlaskut 22:11 Joka rakastaa sydämen puhtautta, sen huulten suloisuuden ansiosta kuningas on hänen ystävänsä.
Proverbs 22:11 He that loves pureness of heart, for the grace of his lips the king shall be his friend.
Sananlaskut 22:12 Herran silmät varjelevat tiedon, ja hän tekee tyhjäksi väärintekijän sanat.
Proverbs 22:12 The eyes of the LORD preserve knowledge, and he overthrows the words of the transgressor.
Sananlaskut 22:13 Laiska mies sanoi: Ulkona on leijona, minut surmataan kaduilla.
Proverbs 22:13 The slothful man said, There is a lion without, I shall be slain in the streets.
Sananlaskut 22:14 Vieraiden naisten suu on syvä kuoppa: se, jota Herra inhoaa, lankeaa siihen.
Proverbs 22:14 The mouth of strange women is a deep pit: he that is abhorred of the LORD shall fall therein.
Sananlaskut 22:15 Tyhmyys on sidottu lapsen sydämeen, mutta kurituksen vitsa ajaa sen hänestä kauas.
Proverbs 22:15 Foolishness is bound in the heart of a child; but the rod of correction shall drive it far from him.
Sananlaskut 22:16 Joka sortaa köyhiä rikkauksiensa kartuttamiseksi ja joka antaa rikkaille, joutuu varmasti puutteeseen.
Proverbs 22:16 He that oppresses the poor to increase his riches, and he that gives to the rich, shall surely come to want.
Sananlaskut 22:17 Kallista korvasi ja kuuntele viisaiden sanoja, ja pane sydämesi minun tietooni.
Proverbs 22:17 Bow down your ear, and hear the words of the wise, and apply your heart to my knowledge.
Sananlaskut 22:18 Sillä on suloista, jos säilytät ne sisälläsi; ne asettuvat sitten huulillesi.
Proverbs 22:18 For it is a pleasant thing if you keep them within you; they shall with be fitted in your lips.
Sananlaskut 22:19 Jotta turvasi olisi Herrassa, olen sen sinulle tänä päivänä ilmoittanut.
Proverbs 22:19 That your trust may be in the LORD, I have made known to you this day, even to you.
Sananlaskut 22:20 Enkö ole kirjoittanut teille erinomaisia neuvoja ja tietoa,
Proverbs 22:20 Have not I written to you excellent things in counsels and knowledge,
Sananlaskut 22:21 Jotta voisin tehdä teille selväksi totuuden sanojen varmuuden, jotta voisitte vastata totuuden sanoilla niille, jotka niitä teille lähettävät?
Proverbs 22:21 That I might make you know the certainty of the words of truth; that you might answer the words of truth to them that send to you?
Sananlaskut 22:22 Älä ryöstä köyhää, koska hän on köyhä, äläkä sorra portissa kurjaa.
Proverbs 22:22 Rob not the poor, because he is poor: neither oppress the afflicted in the gate:
Sananlaskut 22:23 Sillä Herra ajaa heidän asiaansa ja ryöstä niiden sielut, jotka heitä ryöstivät.
Proverbs 22:23 For the LORD will plead their cause, and spoil the soul of those that spoiled them.
Sananlaskut 22:24 Älä ystävysty vihaisen miehen kanssa, äläkä mene raivoisan miehen kanssa.
Proverbs 22:24 Make no friendship with an angry man; and with a furious man you shall not go:
Sananlaskut 22:25 ettet oppisi hänen teitänsä ja saisi sieluasi ansaan.
Proverbs 22:25 Lest you learn his ways, and get a snare to your soul.
Sananlaskut 22:26 Älä ole yksi niistä, jotka lyövät kättä, äläkä niistä, jotka ovat velkojen takaajia.
Proverbs 22:26 Be not you one of them that strike hands, or of them that are sureties for debts.
Sananlaskut 22:27 Jos sinulla ei ole mitään maksettavaa, miksi hänen pitäisi ottaa vuode jalkoiltasi?
Proverbs 22:27 If you have nothing to pay, why should he take away your bed from under you?
Sananlaskut 22:28 Älä siirrä ikivanhaa rajamerkkiä, jonka isänne ovat asettaneet.
Proverbs 22:28 Remove not the ancient landmark, which your fathers have set.
Sananlaskut 22:29 Näetkö miehen, joka on ahkera työssään? Hän seisoo kuninkaiden edessä, ei halpojen ihmisten edessä.
Proverbs 22:29 See you a man diligent in his business? he shall stand before kings; he shall not stand before mean men.
Sananlaskut 23:1 Kun istut syömään hallitsijan kanssa, mieti tarkoin, mitä edessäsi on:
Proverbs 23:1 When you sit to eat with a ruler, consider diligently what is before you:
Sananlaskut 23:2 Ja pane veitsi kurkullesi, jos olet herkkänälkäinen mies.
Proverbs 23:2 And put a knife to your throat, if you be a man given to appetite.
Sananlaskut 23:3 Älä himoitse hänen herkkujaan, sillä ne ovat petollista ruokaa.
Proverbs 23:3 Be not desirous of his dainties: for they are deceitful meat.
Sananlaskut 23:4 Työskentele rikastumatta: lakaa omasta viisaudestasi.
Proverbs 23:4 Labor not to be rich: cease from your own wisdom.
Sananlaskut 23:5 Tahdotko kiinnittää katseesi siihen, mitä ei ole? Sillä rikkaudet tekevät itselleen siivet, ne lentävät taivasta kohti kuin kotka.
Proverbs 23:5 Will you set your eyes on that which is not? for riches certainly make themselves wings; they fly away as an eagle toward heaven.
Sananlaskut 23:6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujaan.
Proverbs 23:6 Eat you not the bread of him that has an evil eye, neither desire you his dainty meats:
Sananlaskut 23:7 Sillä niin kuin hän sydämessään ajattelee, niin hän on: Syö ja juo, hän sanoi sinulle; mutta hänen sydämensä ei ole sinun kanssasi.
Proverbs 23:7 For as he thinks in his heart, so is he: Eat and drink, said he to you; but his heart is not with you.
Sananlaskut 23:8 Syömäsi palan sinä oksennat ulos ja menetät suloiset sanasi.
Proverbs 23:8 The morsel which you have eaten shall you vomit up, and lose your sweet words.
Sananlaskut 23:9 Älä puhu tyhmän korviin, sillä hän halveksii sanojesi viisautta.
Proverbs 23:9 Speak not in the ears of a fool: for he will despise the wisdom of your words.
Sananlaskut 23:10 Älä siirrä vanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
Proverbs 23:10 Remove not the old landmark; and enter not into the fields of the fatherless:
Sananlaskut 23:11 Sillä heidän lunastajansa on mahtava; hän ajaa heidän asiansa sinun kanssasi.
Proverbs 23:11 For their redeemer is mighty; he shall plead their cause with you.
Sananlaskut 23:12 Keskitä sydämesi opetukseen ja korvasi tiedon sanoihin.
Proverbs 23:12 Apply your heart to instruction, and your ears to the words of knowledge.
Sananlaskut 23:13 Älä kiellä lasta ojentamasta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, hän ei kuole.
Proverbs 23:13 Withhold not correction from the child: for if you beat him with the rod, he shall not die.
Sananlaskut 23:14 Sinä lyöt häntä vitsalla ja pelastat hänen sielunsa helvetistä.
Proverbs 23:14 You shall beat him with the rod, and shall deliver his soul from hell.
Sananlaskut 23:15 Poikani, jos sinun sydämesi on viisas, niin minun sydämeni iloitsee, jopa minunkin.
Proverbs 23:15 My son, if your heart be wise, my heart shall rejoice, even mine.
Sananlaskut 23:16 Kyllä, minun munaskuni iloitsevat, kun sinun huulesi puhuvat oikein.
Proverbs 23:16 Yes, my reins shall rejoice, when your lips speak right things.
Sananlaskut 23:17 Älköön teidän sydämenne kadehtiko syntisiä, vaan peljätkää Herraa kaiken päivää.
Proverbs 23:17 Let not your heart envy sinners: but be you in the fear of the LORD all the day long.
Sananlaskut 23:18 Sillä totisesti, loppu on vielä tulossa, eikä teidän odotuksenne raukea.
Proverbs 23:18 For surely there is an end; and your expectation shall not be cut off.
Sananlaskut 23:19 Kuule, poikani, ole viisas ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
Proverbs 23:19 Hear you, my son, and be wise, and guide your heart in the way.
Sananlaskut 23:20 Älä ole viininjuojain, älä lihansyöjien seassa,
Proverbs 23:20 Be not among winebibbers; among riotous eaters of flesh:
Sananlaskut 23:21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja uneliaisuus vaatettaa miehen ryysyihin.
Proverbs 23:21 For the drunkard and the glutton shall come to poverty: and drowsiness shall clothe a man with rags.
Sananlaskut 23:22 Kuuntele isääsi, joka sinut siitti, äläkä halveksi äitiäsi, kun hän on vanha.
Proverbs 23:22 Listen to your father that begat you, and despise not your mother when she is old.
Sananlaskut 23:23 Osta totuutta, äläkä sitä myy; osta myös viisautta, opetusta ja ymmärrystä.
Proverbs 23:23 Buy the truth, and sell it not; also wisdom, and instruction, and understanding.
Sananlaskut 23:24 Vanhurskaan isä iloitsee suuresti, ja joka viisaan lapsen siittää, saa hänestä ilon.
Proverbs 23:24 The father of the righteous shall greatly rejoice: and he that begets a wise child shall have joy of him.
Sananlaskut 23:25 Isäsi ja äitisi iloitsevat, ja hän, joka sinut synnytti, riemuitsee.
Proverbs 23:25 Your father and your mother shall be glad, and she that bore you shall rejoice.
Sananlaskut 23:26 Poikani, anna minulle sydämesi, ja anna silmiesi tarkkailla minun teitäni.
Proverbs 23:26 My son, give me your heart, and let your eyes observe my ways.
Sananlaskut 23:27 Sillä portto on syvä kuoppa ja vieras nainen ahdas kuoppa.
Proverbs 23:27 For a whore is a deep ditch; and a strange woman is a narrow pit.
Sananlaskut 23:28 Hän väijyy kuin saalista ja lisää rikollisten määrää ihmisten keskuudessa.
Proverbs 23:28 She also lies in wait as for a prey, and increases the transgressors among men.
Sananlaskut 23:29 Kenellä on tuskaa? Kenellä on murhetta? Kenellä on riitoja? Kenellä on höpötystä? Kenellä on haavat ilman syytä? Kenellä on silmät punoittavat?
Proverbs 23:29 Who has woe? who has sorrow? who has contentions? who has babbling? who has wounds without cause? who has redness of eyes?
Sananlaskut 23:30 Ne, jotka viinin ääressä kauan viipyvät, ne, jotka menevät etsimään sekoitettua viiniä.
Proverbs 23:30 They that tarry long at the wine; they that go to seek mixed wine.
Sananlaskut 23:31 Älä katso viiniä, kun se on punaista, kun se antaa värinsä maljassa, kun se liikkuu oikein.
Proverbs 23:31 Look not you on the wine when it is red, when it gives his color in the cup, when it moves itself aright.
Sananlaskut 23:32 Viimein se puree kuin käärme ja pistää kuin kyykäärme.
Proverbs 23:32 At the last it bites like a serpent, and stings like an adder.
Sananlaskut 23:33 Silmäsi näkevät vieraita naisia, ja sydämesi puhuu vääristyneitä asioita.
Proverbs 23:33 Your eyes shall behold strange women, and your heart shall utter perverse things.
Sananlaskut 23:34 Niin, sinä olet oleva kuin se, joka makaa keskellä merta, tai kuin se, joka makaa maston huipulla.
Proverbs 23:34 Yes, you shall be as he that lies down in the middle of the sea, or as he that lies on the top of a mast.
Sananlaskut 23:35 He ovat lyöneet minua, sanotteko, enkä ole ollut sairas; he ovat pieksäneet minua, enkä ole tuntenut sitä: milloin herään? Minä etsin sitä vielä uudelleen.
Proverbs 23:35 They have stricken me, shall you say, and I was not sick; they have beaten me, and I felt it not: when shall I awake? I will seek it yet again.
Sananlaskut 24:1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua olla heidän kanssaan.
Proverbs 24:1 Be not you envious against evil men, neither desire to be with them.
Sananlaskut 24:2 Sillä heidän sydämensä miettii tuhoa, ja heidän huulensa puhuvat pahasta.
Proverbs 24:2 For their heart studies destruction, and their lips talk of mischief.
Sananlaskut 24:3 Viisaudella talo rakennetaan, ja ymmärryksellä se vahvistetaan.
Proverbs 24:3 Through wisdom is an house built; and by understanding it is established:
Sananlaskut 24:4 Ja tiedon avulla kammiot täyttyvät kaikilla kallisarvoisilla ja ihanilla rikkauksilla.
Proverbs 24:4 And by knowledge shall the chambers be filled with all precious and pleasant riches.
Sananlaskut 24:5 Viisas mies on väkevä; niin, tiedon mies kartuttaa voimaansa.
Proverbs 24:5 A wise man is strong; yes, a man of knowledge increases strength.
Sananlaskut 24:6 Sillä viisaalla neuvolla sinä käyt sotaasi, ja neuvonantajien paljous tuo turvan.
Proverbs 24:6 For by wise counsel you shall make your war: and in multitude of counsellors there is safety.
Sananlaskut 24:7 Tyhmälle on viisaus liian korkealla: hän ei avaa suutansa portissa.
Proverbs 24:7 Wisdom is too high for a fool: he opens not his mouth in the gate.
Sananlaskut 24:8 Joka aikoo tehdä pahaa, sitä kutsutaan ilkikuriseksi.
Proverbs 24:8 He that devises to do evil shall be called a mischievous person.
Sananlaskut 24:9 Tyhmyyden ajatus on synti, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
Proverbs 24:9 The thought of foolishness is sin: and the scorner is an abomination to men.
Sananlaskut 24:10 Jos pyörryt ahdingon päivänä, voimasi ovat vähäiset.
Proverbs 24:10 If you faint in the day of adversity, your strength is small.
Sananlaskut 24:11 Jos pidättäydyt vapauttamasta niitä, jotka kuolemaan vetävät, ja niitä, jotka ovat valmiita surmattaviksi;
Proverbs 24:11 If you forbear to deliver them that are drawn to death, and those that are ready to be slain;
Sananlaskut 24:12 Jos sanotte: Katso, emme tienneet sitä, eikö sydämen tutkija sitä huomaa? Ja joka teidän sielunne varjelee, eikö hän sitä tiedä? Eikö hän maksa jokaiselle hänen tekojensa mukaan?
Proverbs 24:12 If you say, Behold, we knew it not; does not he that ponders the heart consider it? and he that keeps your soul, does not he know it? and shall not he render to every man according to his works?
Sananlaskut 24:13 Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja hunajakennoa, sillä se on makeaa sinun suussasi.
Proverbs 24:13 My son, eat you honey, because it is good; and the honeycomb, which is sweet to your taste:
Sananlaskut 24:14 Näin on viisauden tuntemus sielullesi: kun olet sen löytänyt, silloin on oleva palkka, eikä odotuksesi raukea tyhjiin.
Proverbs 24:14 So shall the knowledge of wisdom be to your soul: when you have found it, then there shall be a reward, and your expectation shall not be cut off.
Sananlaskut 24:15 Älä, jumalaton, väijy vanhurskaan asumusta, älä turmele hänen leposijaansa.
Proverbs 24:15 Lay not wait, O wicked man, against the dwelling of the righteous; spoil not his resting place:
Sananlaskut 24:16 Sillä seitsemän kertaa vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat lankeavat onnettomuuteen.
Proverbs 24:16 For a just man falls seven times, and rises up again: but the wicked shall fall into mischief.
Sananlaskut 24:17 Älä iloitse, kun vihollisesi kaatuu, äläkä riemuitse, kun hän kompastuu.
Proverbs 24:17 Rejoice not when your enemy falls, and let not your heart be glad when he stumbles:
Sananlaskut 24:18 Ettei Herra sitä näkisi, eikä se olisi hänelle mieluista, eikä hän kääntäisi vihaansa hänestä pois.
Proverbs 24:18 Lest the LORD see it, and it displease him, and he turn away his wrath from him.
Sananlaskut 24:19 Älä kiihdy pahojen ihmisten takia, äläkä kadehdi jumalattomia.
Proverbs 24:19 Fret not yourself because of evil men, neither be you envious at the wicked:
Sananlaskut 24:20 Sillä pahalla ei ole palkkaa, jumalattomien lamppu sammuu.
Proverbs 24:20 For there shall be no reward to the evil man; the candle of the wicked shall be put out.
Sananlaskut 24:21 Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, äläkä sekaannu niiden kanssa, jotka ovat taipuvaisia vaihtamaan mieltään.
Proverbs 24:21 My son, fear you the LORD and the king: and meddle not with them that are given to change:
Sananlaskut 24:22 Sillä heidän onnettomuutensa nousee äkkiarvaamatta, ja kuka tietää heidän molempien tuhon?
Proverbs 24:22 For their calamity shall rise suddenly; and who knows the ruin of them both?
Sananlaskut 24:23 Nämäkin kuuluvat viisaille. Ei ole hyvä tuomittaessa katsoa henkilöön.
Proverbs 24:23 These things also belong to the wise. It is not good to have respect of persons in judgment.
Sananlaskut 24:24 Joka sanoi jumalattomalle: Sinä olet vanhurskas, häntä kansa kiroaa, pakanakansat inhoavat.
Proverbs 24:24 He that said to the wicked, You are righteous; him shall the people curse, nations shall abhor him:
Sananlaskut 24:25 Mutta jotka häntä nuhtelevat, niillä on ilo, ja heille tulee hyvä siunaus.
Proverbs 24:25 But to them that rebuke him shall be delight, and a good blessing shall come on them.
Sananlaskut 24:26 Jokainen mies suukottaa sen huulia, joka antaa oikean vastauksen.
Proverbs 24:26 Every man shall kiss his lips that gives a right answer.
Sananlaskut 24:27 Valmistele ulkona työsi ja tee se itsellesi sopivaksi pellolla; ja sen jälkeen rakenna talosi.
Proverbs 24:27 Prepare your work without, and make it fit for yourself in the field; and afterwards build your house.
Sananlaskut 24:28 Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, äläkä huulillasi petä.
Proverbs 24:28 Be not a witness against your neighbor without cause; and deceive not with your lips.
Sananlaskut 24:29 Älä sano: Minä teen hänelle niin kuin hän teki minulle; Minä maksan miehelle hänen tekojensa mukaan.
Proverbs 24:29 Say not, I will do so to him as he has done to me: I will render to the man according to his work.
Sananlaskut 24:30 Minä kuljin laiskurin pellon ja ymmärtämättömän miehen viinitarhan ohi;
Proverbs 24:30 I went by the field of the slothful, and by the vineyard of the man void of understanding;
Sananlaskut 24:31 Ja katso, se oli kauttaaltaan täynnä orjantappuraa, nokkoset peittivät sen pinnan, ja sen kivimuuri oli sortunut.
Proverbs 24:31 And, see, it was all grown over with thorns, and nettles had covered the face thereof, and the stone wall thereof was broken down.
Sananlaskut 24:32 Sitten minä näin ja tarkastelin sitä tarkoin, katselin sitä ja sain opetusta.
Proverbs 24:32 Then I saw, and considered it well: I looked on it, and received instruction.
Sananlaskut 24:33 Vielä vähän unta, vähän torkkua, vähän käsi ristissä nukkumista:
Proverbs 24:33 Yet a little sleep, a little slumber, a little folding of the hands to sleep:
Sananlaskut 24:34 Niin köyhyytesi tulee kuin matkalainen ja puutteesi kuin aseistettu mies.
Proverbs 24:34 So shall your poverty come as one that travels; and your want as an armed man.
Sananlaskut 25:1 Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja, jotka Juudan kuninkaan Hiskian miehet jäljensivät.
Proverbs 25:1 These are also proverbs of Solomon, which the men of Hezekiah king of Judah copied out.
Sananlaskut 25:2 Jumalan kunnia on salata asia, mutta kuninkaiden kunnia on selvittää asia.
Proverbs 25:2 It is the glory of God to conceal a thing: but the honor of kings is to search out a matter.
Sananlaskut 25:3 Taivas on korkeus ja maa syvyys, ja kuninkaiden sydän on tutkimaton.
Proverbs 25:3 The heaven for height, and the earth for depth, and the heart of kings is unsearchable.
Sananlaskut 25:4 Poista kuona hopeasta, niin saat esiin astian jalommalle hopealle.
Proverbs 25:4 Take away the dross from the silver, and there shall come forth a vessel for the finer.
Sananlaskut 25:5 Poista jumalaton kuninkaan edestä, niin hänen valtaistuimensa vahvistetaan vanhurskaudessa.
Proverbs 25:5 Take away the wicked from before the king, and his throne shall be established in righteousness.
Sananlaskut 25:6 Älä asetu kuninkaan eteen äläkä asetu suurten miesten paikalle.
Proverbs 25:6 Put not forth yourself in the presence of the king, and stand not in the place of great men:
Sananlaskut 25:7 Sillä parempi on, että sinulle sanotaan: 'Tule tänne ylös', kuin että sinua alennetaan ruhtinaan edessä, jonka omin silmin olet nähnyt.
Proverbs 25:7 For better it is that it be said to you, Come up here; than that you should be put lower in the presence of the prince whom your eyes have seen.
Sananlaskut 25:8 Älä lähde kiireesti taisteluun, ettet tiedä, mitä tehdä, kun lähimmäisesi on saattanut sinut häpeään.
Proverbs 25:8 Go not forth hastily to strive, lest you know not what to do in the end thereof, when your neighbor has put you to shame.
Sananlaskut 25:9 Keskustele asiastasi lähimmäisesi kanssa äläkä paljasta salaisuutta toiselle:
Proverbs 25:9 Debate your cause with your neighbor himself; and discover not a secret to another:
Sananlaskut 25:10 Ettei se, joka sen kuulee, saattaisi sinua häpeään eikä häpeäsi väistyisi.
Proverbs 25:10 Lest he that hears it put you to shame, and your infamy turn not away.
Sananlaskut 25:11 Sopivasti lausuttu sana on kuin kultaomenoita hopeamaljoissa.
Proverbs 25:11 A word fitly spoken is like apples of gold in pictures of silver.
Sananlaskut 25:12 Kuin kultainen korvarengas ja puhtaasta kullasta tehty koriste, on viisas ojentaja tottelevaiselle korvalle.
Proverbs 25:12 As an earring of gold, and an ornament of fine gold, so is a wise reprover on an obedient ear.
Sananlaskut 25:13 Niinkuin kylmyys elonkorjuuaikana, on uskollinen sanansaattaja lähettäjilleen; sillä hän virkistää isäntiensä sieluja.
Proverbs 25:13 As the cold of snow in the time of harvest, so is a faithful messenger to them that send him: for he refreshes the soul of his masters.
Sananlaskut 25:14 Joka ylpeilee väärällä lahjallaan, on kuin pilvi ja tuuli ilman sadetta.
Proverbs 25:14 Whoever boasts himself of a false gift is like clouds and wind without rain.
Sananlaskut 25:15 Pitkämielisyydellä ruhtinas taivutetaan, ja hiljainen kieli luut murskaa.
Proverbs 25:15 By long forbearing is a prince persuaded, and a soft tongue breaks the bone.
Sananlaskut 25:16 Oletko löytänyt hunajaa? Syö niin paljon kuin tarvitset, ettet kyllästyisi ja oksentaisi sitä.
Proverbs 25:16 Have you found honey? eat so much as is sufficient for you, lest you be filled therewith, and vomit it.
Sananlaskut 25:17 Vedä jalkasi pois naapurisi talosta, ettei hän kyllästyisi sinuun ja alkaisi sinua vihata.
Proverbs 25:17 Withdraw your foot from your neighbor’s house; lest he be weary of you, and so hate you.
Sananlaskut 25:18 Mies, joka todistaa väärin lähimmäistään vastaan, on kuin nuija, miekka ja terävä nuoli.
Proverbs 25:18 A man that bears false witness against his neighbor is a maul, and a sword, and a sharp arrow.
Sananlaskut 25:19 Uskottomaan mieheen turvautuminen ahdingon aikana on kuin katkennut hammas ja nivelrikko.
Proverbs 25:19 Confidence in an unfaithful man in time of trouble is like a broken tooth, and a foot out of joint.
Sananlaskut 25:20 Kuin se, joka kylmällä ilmalla riisuu vaatteen, ja kuin etikka salpeen päällä, niin on se, joka murheelliselle sydämelle virsiä laulaa.
Proverbs 25:20 As he that takes away a garment in cold weather, and as vinegar on nitre, so is he that singes songs to an heavy heart.
Sananlaskut 25:21 Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä; ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda.
Proverbs 25:21 If your enemy be hungry, give him bread to eat; and if he be thirsty, give him water to drink:
Sananlaskut 25:22 Sillä sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra palkitsee sinut.
Proverbs 25:22 For you shall heap coals of fire on his head, and the LORD shall reward you.
Sananlaskut 25:23 Pohjoistuuli ajaa pois sateen: niin ajaa vihainen ilme panettelevan kielen.
Proverbs 25:23 The north wind drives away rain: so does an angry countenance a backbiting tongue.
Sananlaskut 25:24 Parempi on asua katon nurkassa kuin riitaisan naisen kanssa avarassa talossa.
Proverbs 25:24 It is better to dwell in the corner of the housetop, than with a brawling woman and in a wide house.
Sananlaskut 25:25 Kuin kylmä vesi janoiselle sielulle, niin on hyvä uutinen kaukaisesta maasta.
Proverbs 25:25 As cold waters to a thirsty soul, so is good news from a far country.
Sananlaskut 25:26 Vanhurskas, joka kaatuu jumalattoman edessä, on kuin kuohuva lähde, kuin turmeltunut lähde.
Proverbs 25:26 A righteous man falling down before the wicked is as a troubled fountain, and a corrupt spring.
Sananlaskut 25:27 Ei ole hyvä syödä paljon hunajaa: ei ole kunniaa, jos ihmiset etsivät omaa kunniaansa.
Proverbs 25:27 It is not good to eat much honey: so for men to search their own glory is not glory.
Sananlaskut 25:28 Se, joka ei hallitse omaa henkeään, on kuin sortunut kaupunki, jossa ei ole muureja.
Proverbs 25:28 He that has no rule over his own spirit is like a city that is broken down, and without walls.
Sananlaskut 26:1 Niin kuin lumi kesällä ja sade elonkorjuuaikana, niin kunnia ei sovi tyhmälle.
Proverbs 26:1 As snow in summer, and as rain in harvest, so honor is not seemly for a fool.
Sananlaskut 26:2 Niin kuin lintu vaeltaa, niin kuin pääsky lentää, niin ei myöskään aiheeton kirous tule.
Proverbs 26:2 As the bird by wandering, as the swallow by flying, so the curse causeless shall not come.
Sananlaskut 26:3 Ruoska hevoselle, suitset aasille ja vitsa tyhmän selkään.
Proverbs 26:3 A whip for the horse, a bridle for the ass, and a rod for the fool’s back.
Sananlaskut 26:4 Älä vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan, ettet sinäkin olisi hänen kaltaisensa.
Proverbs 26:4 Answer not a fool according to his folly, lest you also be like to him.
Sananlaskut 26:5 Vastaa tyhmälle hänen tyhmyytensä mukaan, ettei hän olisi omassa viisas tarkoituksessaan.
Proverbs 26:5 Answer a fool according to his folly, lest he be wise in his own conceit.
Sananlaskut 26:6 Joka viestin lähettää tyhmän käden kautta, katkaisee jalat ja juo vahinkoa.
Proverbs 26:6 He that sends a message by the hand of a fool cuts off the feet, and drinks damage.
Sananlaskut 26:7 Ramman jalat eivät ole samanlaiset: niin on vertaus tyhmien suussa.
Proverbs 26:7 The legs of the lame are not equal: so is a parable in the mouth of fools.
Sananlaskut 26:8 Joka tyhmälle kunnian antaa, on kuin se, joka kiven linkoon sitoo.
Proverbs 26:8 As he that binds a stone in a sling, so is he that gives honor to a fool.
Sananlaskut 26:9 Niin kuin orjantappura nousee juopuneen käteen, niin on vertaus tyhmien suussa.
Proverbs 26:9 As a thorn goes up into the hand of a drunkard, so is a parable in the mouths of fools.
Sananlaskut 26:10 Suuri Jumala, joka loi kaiken, palkitsee sekä tyhmän että palkitsee rikkojat.
Proverbs 26:10 The great God that formed all things both rewards the fool, and rewards transgressors.
Sananlaskut 26:11 Niin kuin koira palaa oksennuksensa luo, niin tyhmä palaa tyhmyyteensä.
Proverbs 26:11 As a dog returns to his vomit, so a fool returns to his folly.
Sananlaskut 26:12 Näetkö miehen, joka on itsessään viisas? Tyhmästä on enemmän toivoa kuin hänestä.
Proverbs 26:12 See you a man wise in his own conceit? there is more hope of a fool than of him.
Sananlaskut 26:13 Laiska mies sanoi: Leijona on tiellä, leijona on kaduilla.
Proverbs 26:13 The slothful man said, There is a lion in the way; a lion is in the streets.
Sananlaskut 26:14 Niin kuin ovi kääntyy saranoillaan, niin kääntyy laiskakin sängyllään.
Proverbs 26:14 As the door turns on his hinges, so does the slothful on his bed.
Sananlaskut 26:15 Laiska kätkee kätensä poveensa; häntä surettaa nostaa se takaisin suuhunsa.
Proverbs 26:15 The slothful hides his hand in his bosom; it grieves him to bring it again to his mouth.
Sananlaskut 26:16 Laiska on omassa luulossaan viisaampi kuin seitsemän miestä, jotka osaavat järkeillä.
Proverbs 26:16 The sluggard is wiser in his own conceit than seven men that can render a reason.
Sananlaskut 26:17 Joka ohikulkijaksi ryhtyy riitaan, joka ei hänelle kuulu, hän on kuin koiraa korvista vetävä.
Proverbs 26:17 He that passes by, and meddles with strife belonging not to him, is like one that takes a dog by the ears.
Sananlaskut 26:18 Kuin hullu mies, joka ampuu tulisia kekäleitä, nuolia ja kuolemaa,
Proverbs 26:18 As a mad man who casts firebrands, arrows, and death,
Sananlaskut 26:19 Näin on sen miehen laita, joka pettää lähimmäistään ja sanoo: Enkö minä leiki?
Proverbs 26:19 So is the man that deceives his neighbor, and said, Am not I in sport?
Sananlaskut 26:20 Missä ei ole puita, siellä sammuu tuli; ja missä ei ole panettelijaa, riita lakkaa.
Proverbs 26:20 Where no wood is, there the fire goes out: so where there is no talebearer, the strife ceases.
Sananlaskut 26:21 Niin kuin hiilet ovat palavia hiiliä ja puut tulta vastaan, niin riitaisa mies on riidan sytyttäjä.
Proverbs 26:21 As coals are to burning coals, and wood to fire; so is a contentious man to kindle strife.
Sananlaskut 26:22 Panettelijan sanat ovat kuin haavat, ja ne ulottuvat vatsan sisimpään.
Proverbs 26:22 The words of a talebearer are as wounds, and they go down into the innermost parts of the belly.
Sananlaskut 26:23 Palavat huulet ja paha sydän ovat kuin hopeasurjeella peitetty saviastiansirpale.
Proverbs 26:23 Burning lips and a wicked heart are like a potsherd covered with silver dross.
Sananlaskut 26:24 Vihaaja teeskentelee huulillaan ja hautaa sydämeensä petoksen;
Proverbs 26:24 He that hates dissembles with his lips, and lays up deceit within him;
Sananlaskut 26:25 Kun hän puhuu kauniita asioita, älä usko häntä, sillä hänen sydämessään on seitsemän kauhistusta.
Proverbs 26:25 When he speaks fair, believe him not: for there are seven abominations in his heart.
Sananlaskut 26:26 Jonka viha peitetään petoksella, sen pahuus tulee julki koko seurakunnan edessä.
Proverbs 26:26 Whose hatred is covered by deceit, his wickedness shall be showed before the whole congregation.
Sananlaskut 26:27 Joka kuopan kaivaa, se siihen lankeaa, ja joka kiven vierittää, sen päälle se palajaa.
Proverbs 26:27 Whoever digs a pit shall fall therein: and he that rolls a stone, it will return on him.
Sananlaskut 26:28 Valheellinen kieli vihaa sitä, jota se vaivaa, ja mielistelevä suu saa aikaan turmion.
Proverbs 26:28 A lying tongue hates those that are afflicted by it; and a flattering mouth works ruin.
Sananlaskut 27:1 Älä kersku huomisesta, sillä et tiedä, mitä se päivä tuo tullessaan.
Proverbs 27:1 Boast not yourself of to morrow; for you know not what a day may bring forth.
Sananlaskut 27:2 Ylistäköön sinua toinen, eikä oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.
Proverbs 27:2 Let another man praise you, and not your own mouth; a stranger, and not your own lips.
Sananlaskut 27:3 Kivi on raskas ja hiekka painava; mutta tyhmän viha on molempia raskaampi.
Proverbs 27:3 A stone is heavy, and the sand weighty; but a fool’s wrath is heavier than them both.
Sananlaskut 27:4 Viha on julma ja viha riehakas, mutta kuka kestää kateuden?
Proverbs 27:4 Wrath is cruel, and anger is outrageous; but who is able to stand before envy?
Sananlaskut 27:5 Avoin nuhde on parempi kuin salainen rakkaus.
Proverbs 27:5 Open rebuke is better than secret love.
Sananlaskut 27:6 Ystävän haavat ovat uskolliset, mutta vihollisen suudelmat ovat petollisia.
Proverbs 27:6 Faithful are the wounds of a friend; but the kisses of an enemy are deceitful.
Sananlaskut 27:7 Täyteläinen sielu inhoaa hunajakennoa, mutta nälkäiselle sielulle kaikki karvas on makeaa.
Proverbs 27:7 The full soul loathes an honeycomb; but to the hungry soul every bitter thing is sweet.
Sananlaskut 27:8 Niinkuin lintu, joka harhailee pesästään, niin on ihminen, joka harhailee paikaltaan.
Proverbs 27:8 As a bird that wanders from her nest, so is a man that wanders from his place.
Sananlaskut 27:9 Voide ja tuoksu ilahduttavat sydämen: niin tekee ystävän makeus sydämellisen neuvon kautta.
Proverbs 27:9 Ointment and perfume rejoice the heart: so does the sweetness of a man’s friend by hearty counsel.
Sananlaskut 27:10 Älä hylkää omaa ystävääsi äläkä isäsi ystävää äläkä mene veljesi taloon hätäsi päivänä; sillä lähellä oleva naapuri on parempi kuin kaukana oleva veli.
Proverbs 27:10 Your own friend, and your father’s friend, forsake not; neither go into your brother’s house in the day of your calamity: for better is a neighbor that is near than a brother far off.
Sananlaskut 27:11 Poikani, ole viisas ja ilahduta sydämeni, niin voin vastata herjaajalleni.
Proverbs 27:11 My son, be wise, and make my heart glad, that I may answer him that reproaches me.
Sananlaskut 27:12 Viisas mies näkee pahan ja kätkee itsensä, mutta yksinkertaiset kulkevat ohi ja saavat rangaistuksen.
Proverbs 27:12 A prudent man foresees the evil, and hides himself; but the simple pass on, and are punished.
Sananlaskut 27:13 Ota hänen vaatteensa, joka on takauksena muukalaisen puolesta, ja ota häneltä pantti vieraan naisen puolesta.
Proverbs 27:13 Take his garment that is surety for a stranger, and take a pledge of him for a strange woman.
Sananlaskut 27:14 Joka aamulla varhain suurella äänellä siunaa lähimmäistään, hänelle se luetaan kiroukseksi.
Proverbs 27:14 He that blesses his friend with a loud voice, rising early in the morning, it shall be counted a curse to him.
Sananlaskut 27:15 Jatkuva tippuva sadepäivä ja riitaisa nainen ovat toistensa vertaisia.
Proverbs 27:15 A continual dropping in a very rainy day and a contentious woman are alike.
Sananlaskut 27:16 Joka hänet kätkee, kätkee tuulen ja oikean kätensä voiteen, joka paljastaa itsensä.
Proverbs 27:16 Whoever hides her hides the wind, and the ointment of his right hand, which denudes itself.
Sananlaskut 27:17 Rauta teroittaa rautaa, niin mies teroittaa ystävänsä kasvot.
Proverbs 27:17 Iron sharpens iron; so a man sharpens the countenance of his friend.
Sananlaskut 27:18 Joka viikunapuuta vartioi, saa syödä sen hedelmää; ja joka isäntäänsä odottaa, se saa kunnian.
Proverbs 27:18 Whoever keeps the fig tree shall eat the fruit thereof: so he that waits on his master shall be honored.
Sananlaskut 27:19 Niin kuin vedessä kasvot vastaavat kasvoille, niin ihmisen sydän vastaa ihmiselle.
Proverbs 27:19 As in water face answers to face, so the heart of man to man.
Sananlaskut 27:20 Helvetti ja tuho eivät koskaan ole täynnä, eivätkä ihmisen silmätkään saa tyydytystä.
Proverbs 27:20 Hell and destruction are never full; so the eyes of man are never satisfied.
Sananlaskut 27:21 Kuin sulatusastia hopealle ja sulatusuuni kullalle, niin on mies, jota hän ylistää.
Proverbs 27:21 As the fining pot for silver, and the furnace for gold; so is a man to his praise.
Sananlaskut 27:22 Vaikka survoisit tyhmää morttelissa nisujen keskellä survimella, hänen tyhmyytensä ei kuitenkaan katoa hänestä.
Proverbs 27:22 Though you should bray a fool in a mortar among wheat with a pestle, yet will not his foolishness depart from him.
Sananlaskut 27:23 Olkaa ahkeria tietämään laumojenne tila ja pitäkää tarkkaa huolta laumoistanne.
Proverbs 27:23 Be you diligent to know the state of your flocks, and look well to your herds.
Sananlaskut 27:24 Sillä rikkaus ei ole ikuista, ja pysyykö kruunu sukupolvesta sukupolveen?
Proverbs 27:24 For riches are not for ever: and does the crown endure to every generation?
Sananlaskut 27:25 Heinä ilmestyy, ja hento ruoho näyttää itsensä, ja vuorten yrtit kerätään.
Proverbs 27:25 The hay appears, and the tender grass shows itself, and herbs of the mountains are gathered.
Sananlaskut 27:26 Karitsat ovat sinun vaatteiksesi ja vuohet pellon hinnaksi.
Proverbs 27:26 The lambs are for your clothing, and the goats are the price of the field.
Sananlaskut 27:27 Ja sinulla on oltava tarpeeksi vuohenmaitoa ruokaasi varten, taloutesi ruoaksi ja palvelijattariesi elatukseksi.
Proverbs 27:27 And you shall have goats’ milk enough for your food, for the food of your household, and for the maintenance for your maidens.
Sananlaskut 28:1 Jumalattomat pakenevat, vaikka kukaan ei aja heitä takaa, mutta vanhurskaat ovat rohkeita kuin leijona.
Proverbs 28:1 The wicked flee when no man pursues: but the righteous are bold as a lion.
Sananlaskut 28:2 Maalle langetetut rikkomukset saavat monta ruhtinasta, mutta ymmärtäväinen ja tietävä mies pitää sen valtakunnan voimassa.
Proverbs 28:2 For the transgression of a land many are the princes thereof: but by a man of understanding and knowledge the state thereof shall be prolonged.
Sananlaskut 28:3 Köyhä mies, joka sortaa köyhiä, on kuin rankkasade, joka ei jätä ruokaa jälkeensä.
Proverbs 28:3 A poor man that oppresses the poor is like a sweeping rain which leaves no food.
Sananlaskut 28:4 Lain hylkääjät ylistävät jumalattomia, mutta lain pitävät riitelevät heitä vastaan.
Proverbs 28:4 They that forsake the law praise the wicked: but such as keep the law contend with them.
Sananlaskut 28:5 Pahat ihmiset eivät ymmärrä oikeutta, mutta ne, jotka etsivät Herraa, ymmärtävät kaiken.
Proverbs 28:5 Evil men understand not judgment: but they that seek the LORD understand all things.
Sananlaskut 28:6 Parempi on köyhä, joka vaeltaa oikeamielisyydessään, kuin se, joka on nurja teillänsä, vaikka olisi rikas.
Proverbs 28:6 Better is the poor that walks in his uprightness, than he that is perverse in his ways, though he be rich.
Sananlaskut 28:7 Viisas poika noudattaa lakia, mutta joka riehakkaiden miesten seuraan liittyy, häpäisee isänsä.
Proverbs 28:7 Whoever keeps the law is a wise son: but he that is a companion of riotous men shames his father.
Sananlaskut 28:8 Joka koronkiskonnalla ja epärehellisellä voitolla kartuttaa omaisuuttaan, hän kerää sen sille, joka säälii köyhiä.
Proverbs 28:8 He that by usury and unjust gain increases his substance, he shall gather it for him that will pity the poor.
Sananlaskut 28:9 Joka korvansa kääntää pois kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.
Proverbs 28:9 He that turns away his ear from hearing the law, even his prayer shall be abomination.
Sananlaskut 28:10 Joka vanhurskaan eksyttää pahalle tielle, se putoaa itse omaan kuoppaansa; mutta oikeamieliset saavat omansa.
Proverbs 28:10 Whoever causes the righteous to go astray in an evil way, he shall fall himself into his own pit: but the upright shall have good things in possession.
Sananlaskut 28:11 Rikas mies on itsessään viisas, mutta ymmärtäväinen köyhä etsii hänet.
Proverbs 28:11 The rich man is wise in his own conceit; but the poor that has understanding searches him out.
Sananlaskut 28:12 Kun vanhurskaat iloitsevat, on siitä suuri kunnia; mutta kun jumalattomat nousevat, mies kätkeytyy.
Proverbs 28:12 When righteous men do rejoice, there is great glory: but when the wicked rise, a man is hidden.
Sananlaskut 28:13 Joka syntinsä peittää, ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
Proverbs 28:13 He that covers his sins shall not prosper: but whoever confesses and forsakes them shall have mercy.
Sananlaskut 28:14 Autuas se mies, joka aina pelkää; mutta joka sydämensä paaduttaa, lankeaa onnettomuuteen.
Proverbs 28:14 Happy is the man that fears always: but he that hardens his heart shall fall into mischief.
Sananlaskut 28:15 Kuin karjuva leijona ja vaeltava karhu, niin on jumalaton hallitsija köyhän kansan yllä.
Proverbs 28:15 As a roaring lion, and a ranging bear; so is a wicked ruler over the poor people.
Sananlaskut 28:16 Ymmärrystä vailla oleva ruhtinas on myös suuri sortaja, mutta ahneutta vihaava saa elää pitkiä päiviä.
Proverbs 28:16 The prince that wants understanding is also a great oppressor: but he that hates covetousness shall prolong his days.
Sananlaskut 28:17 Joka rikkoo jonkun verta, pakenee kuoppaan; älköön kukaan häntä estäkö.
Proverbs 28:17 A man that does violence to the blood of any person shall flee to the pit; let no man stay him.
Sananlaskut 28:18 Joka oikeamielisesti vaeltaa, pelastuu, mutta joka on väärämielinen teillään, lankeaa heti.
Proverbs 28:18 Whoever walks uprightly shall be saved: but he that is perverse in his ways shall fall at once.
Sananlaskut 28:19 Joka maataan viljelee, sillä on leipää yltäin, mutta joka turhien perässä juoksee, sillä on kyllä köyhyyttä.
Proverbs 28:19 He that tills his land shall have plenty of bread: but he that follows after vain persons shall have poverty enough.
Sananlaskut 28:20 Uskollinen mies saa runsaasti siunauksia, mutta joka kiirehtii rikastumaan, ei jää rankaisematta.
Proverbs 28:20 A faithful man shall abound with blessings: but he that makes haste to be rich shall not be innocent.
Sananlaskut 28:21 Ei ole hyvä olla henkilökohtainen, sillä leipäpalastakin ihminen rikkoo.
Proverbs 28:21 To have respect of persons is not good: for for a piece of bread that man will transgress.
Sananlaskut 28:22 Joka kiirehtii rikastumaan, hänellä on paha silmä, eikä hän aavista, että köyhyys häntä kohtaa.
Proverbs 28:22 He that hastens to be rich has an evil eye, and considers not that poverty shall come on him.
Sananlaskut 28:23 Joka toista nuhtelee, saa osakseen enemmän suosiota kuin se, joka kielellään mielistelee.
Proverbs 28:23 He that rebukes a man afterwards shall find more favor than he that flatters with the tongue.
Sananlaskut 28:24 Joka isältään tai äidiltään riistää ja sanoo: Ei se ole rikkomus, hän on tuhonhimoisen seuralainen.
Proverbs 28:24 Whoever robs his father or his mother, and said, It is no transgression; the same is the companion of a destroyer.
Sananlaskut 28:25 Ylpeäsydäminen riitaa herättää, mutta joka Herraan turvaa, se rikastuu.
Proverbs 28:25 He that is of a proud heart stirs up strife: but he that puts his trust in the LORD shall be made fat.
Sananlaskut 28:26 Joka luottaa omaan sydämeensä, on tyhmä; mutta joka viisaasti vaeltaa, se pelastuu.
Proverbs 28:26 He that trusts in his own heart is a fool: but whoever walks wisely, he shall be delivered.
Sananlaskut 28:27 Joka köyhälle antaa, ei häneltä puutu, mutta joka silmänsä peittää, sitä kohtaa monta kirousta.
Proverbs 28:27 He that gives to the poor shall not lack: but he that hides his eyes shall have many a curse.
Sananlaskut 28:28 Kun jumalattomat nousevat, ihmiset kätkevät itsensä; mutta kun he hukkuvat, vanhurskaat lisääntyvät.
Proverbs 28:28 When the wicked rise, men hide themselves: but when they perish, the righteous increase.
Sananlaskut 29:1 Se, jota usein nuhdellaan ja joka paaduttaa niskansa, tuhotaan yhtäkkiä, eikä siihen ole parannusta.
Proverbs 29:1 He, that being often reproved hardens his neck, shall suddenly be destroyed, and that without remedy.
Sananlaskut 29:2 Kun vanhurskaat hallitsevat, kansa iloitsee, mutta kun jumalattomat hallitsevat, kansa suree.
Proverbs 29:2 When the righteous are in authority, the people rejoice: but when the wicked bears rule, the people mourn.
Sananlaskut 29:3 Viisautta rakastava ilahduttaa isäänsä, mutta porttojen seuraan seurusteleva tuhlaa omaisuutensa.
Proverbs 29:3 Whoever loves wisdom rejoices his father: but he that keeps company with harlots spends his substance.
Sananlaskut 29:4 Kuningas vahvistaa maan oikeudella, mutta lahjoja ottava hävittää sen.
Proverbs 29:4 The king by judgment establishes the land: but he that receives gifts overthrows it.
Sananlaskut 29:5 Mies, joka lähimmäistään imartelee, levittää verkon hänen jalkojensa eteen.
Proverbs 29:5 A man that flatters his neighbor spreads a net for his feet.
Sananlaskut 29:6 Pahan ihmisen rikkomuksessa on ansa, mutta vanhurskas riemuitsee ja iloitsee.
Proverbs 29:6 In the transgression of an evil man there is a snare: but the righteous does sing and rejoice.
Sananlaskut 29:7 Vanhurskas pitää huolta köyhien asiasta, mutta jumalaton ei sitä tiedä.
Proverbs 29:7 The righteous considers the cause of the poor: but the wicked regards not to know it.
Sananlaskut 29:8 Pilkkaavat miehet saattavat kaupungin ansaan, mutta viisaat miehet torjuvat vihan.
Proverbs 29:8 Scornful men bring a city into a snare: but wise men turn away wrath.
Sananlaskut 29:9 Jos viisas mies riitelee tyhmän miehen kanssa, ei rauhaa ole, olipa tämä sitten raivoissaan tai nauraessaan.
Proverbs 29:9 If a wise man contends with a foolish man, whether he rage or laugh, there is no rest.
Sananlaskut 29:10 Verenhimoiset vihaavat oikeamielistä, mutta vanhurskaat tavoittelevat hänen henkeään.
Proverbs 29:10 The bloodthirsty hate the upright: but the just seek his soul.
Sananlaskut 29:11 Tyhmä puhuu kaiken, mitä ajattelee, mutta viisas pitää sen sisällään myöhempään ajankohtaan.
Proverbs 29:11 A fool utters all his mind: but a wise man keeps it in till afterwards.
Sananlaskut 29:12 Jos hallitsija kuuntelee valheita, kaikki hänen palvelijansa ovat jumalattomia.
Proverbs 29:12 If a ruler listen to lies, all his servants are wicked.
Sananlaskut 29:13 Köyhä ja petollinen kohtaavat toisensa: Herra valaisee heidän molempien silmät.
Proverbs 29:13 The poor and the deceitful man meet together: the LORD lightens both their eyes.
Sananlaskut 29:14 Kuningas, joka tuomitsee uskollisesti köyhät, hänen valtaistuimensa pysyy ikuisesti.
Proverbs 29:14 The king that faithfully judges the poor, his throne shall be established for ever.
Sananlaskut 29:15 Vitsa ja ojennus antavat viisautta, mutta yksin jätetty lapsi saattaa äitinsä häpeään.
Proverbs 29:15 The rod and reproof give wisdom: but a child left to himself brings his mother to shame.
Sananlaskut 29:16 Kun jumalattomat lisääntyvät, rikos lisääntyy, mutta vanhurskaat näkevät heidän kaatumisensa.
Proverbs 29:16 When the wicked are multiplied, transgression increases: but the righteous shall see their fall.
Sananlaskut 29:17 Kurita poikaasi, niin hän antaa sinulle levon, niin hän on sielullesi iloksi.
Proverbs 29:17 Correct your son, and he shall give you rest; yes, he shall give delight to your soul.
Sananlaskut 29:18 Missä näkyä ei ole, kansa hukkuu; mutta autuas on se, joka lain pitää.
Proverbs 29:18 Where there is no vision, the people perish: but he that keeps the law, happy is he.
Sananlaskut 29:19 Palvelijaa ei ojenneta sanoilla, sillä vaikka hän ymmärtäisi, hän ei vastaa.
Proverbs 29:19 A servant will not be corrected by words: for though he understand he will not answer.
Sananlaskut 29:20 Näetkö miehen, joka on hätäinen sanoissaan? Tyhmästä on enemmän toivoa kuin hänestä.
Proverbs 29:20 See you a man that is hasty in his words? there is more hope of a fool than of him.
Sananlaskut 29:21 Joka palvelijansa hellästi kasvattaa lapsesta asti, hänestä tulee lopulta poikansa.
Proverbs 29:21 He that delicately brings up his servant from a child shall have him become his son at the length.
Sananlaskut 29:22 Vihainen mies nostaa riitaa, ja kiukkuinen mies tekee paljon rikkomuksia.
Proverbs 29:22 An angry man stirs up strife, and a furious man abounds in transgression.
Sananlaskut 29:23 Ylpeys alentaa miehen, mutta kunnia tukee nöyrää.
Proverbs 29:23 A man’s pride shall bring him low: but honor shall uphold the humble in spirit.
Sananlaskut 29:24 Joka varkaan kanssa on, se vihaa omaa sieluaan: hän kuulee kirouksen, mutta ei paljasta sitä.
Proverbs 29:24 Whoever is partner with a thief hates his own soul: he hears cursing, and denudes it not.
Sananlaskut 29:25 Ihmispelko saattaa ansan, mutta joka turvaa Herraan, se pelastuu.
Proverbs 29:25 The fear of man brings a snare: but whoever puts his trust in the LORD shall be safe.
Sananlaskut 29:26 Monet etsivät hallitsijan suosiota, mutta jokaisen miehen tuomio tulee Herralta.
Proverbs 29:26 Many seek the ruler’s favor; but every man’s judgment comes from the LORD.
Sananlaskut 29:27 Väärämielinen on vanhurskaille kauhistus, ja oikeamielinen tiellään on jumalattomille kauhistus.
Proverbs 29:27 An unjust man is an abomination to the just: and he that is upright in the way is abomination to the wicked.
Sananlaskut 30:1 Agurin, Jaken pojan, sanat, ennustus, jonka mies puhui Itielille, Itielille ja Ukalille,
Proverbs 30:1 The words of Agur the son of Jakeh, even the prophecy: the man spoke to Ithiel, even to Ithiel and Ucal,
Sananlaskut 30:2 Totisesti, olen minä järjettömämpi kuin kukaan muu ihminen, enkä omaa ihmisen ymmärrystä.
Proverbs 30:2 Surely I am more brutish than any man, and have not the understanding of a man.
Sananlaskut 30:3 En oppinut viisautta enkä tiedä pyhyyttä.
Proverbs 30:3 I neither learned wisdom, nor have the knowledge of the holy.
Sananlaskut 30:4 Kuka on noussut taivaaseen tai tullut alas? Kuka on koonnut tuulen nyrkkeihinsä? Kuka on sitonut vedet vaatteeseen? Kuka on vahvistanut kaikki maan ääret? Mikä on hänen nimensä ja mikä on hänen poikansa nimi, jos tiedät sen?
Proverbs 30:4 Who has ascended up into heaven, or descended? who has gathered the wind in his fists? who has bound the waters in a garment? who has established all the ends of the earth? what is his name, and what is his son’s name, if you can tell?
Sananlaskut 30:5 Jokainen Jumalan sana on puhdas: hän on kilpi niille, jotka turvaavat häneen.
Proverbs 30:5 Every word of God is pure: he is a shield to them that put their trust in him.
Sananlaskut 30:6 Älä lisää itseäsi hänen sanoihinsa, ettei hän nuhtelisi sinua ja sinua pidettäisi valehtelijana.
Proverbs 30:6 Add you not to his words, lest he reprove you, and you be found a liar.
Sananlaskut 30:7 Kaksi asiaa olen sinulta pyytänyt; älä kiellä niitä minulta ennen kuin kuolen:
Proverbs 30:7 Two things have I required of you; deny me them not before I die:
Sananlaskut 30:8 Poistakaa minusta kauas turhuus ja valhe, älkää antako minulle köyhyyttä älkääkä rikkautta; ruokkikaa minua sillä ruoalla, joka minulle sopii.
Proverbs 30:8 Remove far from me vanity and lies: give me neither poverty nor riches; feed me with food convenient for me:
Sananlaskut 30:9 Etten kylläiseksi tultuani kieltäisi sinua ja sanoisi: 'Kuka on Herra?', enkä köyhtyisi ja varastaisi ja käyttäisi Jumalani nimeä turhaan.
Proverbs 30:9 Lest I be full, and deny you, and say, Who is the LORD? or lest I be poor, and steal, and take the name of my God in vain.
Sananlaskut 30:10 Älä syytä palvelijaa hänen isännälleen, ettei hän kiroaisi sinua ja sinua todettaisi syylliseksi.
Proverbs 30:10 Accuse not a servant to his master, lest he curse you, and you be found guilty.
Sananlaskut 30:11 On sukupolvi, joka isäänsä kiroaa eikä äitiään siunaa.
Proverbs 30:11 There is a generation that curses their father, and does not bless their mother.
Sananlaskut 30:12 On sukupolvi, joka on omissa silmissään puhdas, mutta ei ole pesty saastaisuudestaan.
Proverbs 30:12 There is a generation that are pure in their own eyes, and yet is not washed from their filthiness.
Sananlaskut 30:13 On sukupolvi, oi kuinka ylpeät ovatkaan heidän silmänsä! ja heidän silmäluomensa ovat koholla.
Proverbs 30:13 There is a generation, O how lofty are their eyes! and their eyelids are lifted up.
Sananlaskut 30:14 On sukupolvi, jonka hampaat ovat kuin miekat ja leukahampaat kuin veitset, syömään maan päältä köyhät ja ihmisten joukosta köyhät.
Proverbs 30:14 There is a generation, whose teeth are as swords, and their jaw teeth as knives, to devour the poor from off the earth, and the needy from among men.
Sananlaskut 30:15 Hevosen taluttajalla on kaksi tytärtä, jotka huutavat: Anna, anna! Kolme on, jotka eivät saa kyllikseen, ja neljä sanoo: Jo riittää.
Proverbs 30:15 The horse leach has two daughters, crying, Give, give. There are three things that are never satisfied, yes, four things say not, It is enough:
Sananlaskut 30:16 Hauta ja hedelmätön kohtu; maa, joka ei ole täynnä vettä, ja tuli, joka ei sanonut: Jo riittää.
Proverbs 30:16 The grave; and the barren womb; the earth that is not filled with water; and the fire that said not, It is enough.
Sananlaskut 30:17 Silmän, joka isäänsä pilkkaa ja äitiään halveksii, laakson korpit nyppivät irti, ja kotkanpojat syövät sen.
Proverbs 30:17 The eye that mocks at his father, and despises to obey his mother, the ravens of the valley shall pick it out, and the young eagles shall eat it.
Sananlaskut 30:18 Kolme asiaa on minulle liian ihmeellisiä, ja neljä, joita en tiedä:
Proverbs 30:18 There be three things which are too wonderful for me, yes, four which I know not:
Sananlaskut 30:19 Kotkan tie taivaalla; käärmeen tie kalliolla; laivan tie keskellä merta; ja miehen tie palvelijattaren kanssa.
Proverbs 30:19 The way of an eagle in the air; the way of a serpent on a rock; the way of a ship in the middle of the sea; and the way of a man with a maid.
Sananlaskut 30:20 Sellainen on avionrikkojan naisen tie: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: En ole tehnyt mitään vääryyttä.
Proverbs 30:20 Such is the way of an adulterous woman; she eats, and wipes her mouth, and said, I have done no wickedness.
Sananlaskut 30:21 Kolmen asian vuoksi maa levoton on, ja neljän vuoksi se ei voi kestää:
Proverbs 30:21 For three things the earth is disquieted, and for four which it cannot bear:
Sananlaskut 30:22 Palvelijalle, kun hän hallitsee, ja tyhmälle, kun hän on kylläinen ruoan kanssa;
Proverbs 30:22 For a servant when he reigns; and a fool when he is filled with meat;
Sananlaskut 30:23 Inhottavalle naiselle naimisissa ollessaan; ja palvelijattarelle, joka on emäntänsä perillinen.
Proverbs 30:23 For an odious woman when she is married; and an handmaid that is heir to her mistress.
Sananlaskut 30:24 Neljä on maan päällä vähäisintä, mutta silti viisasta:
Proverbs 30:24 There be four things which are little on the earth, but they are exceeding wise:
Sananlaskut 30:25 Muurahaiset ovat heikko kansa, mutta silti ne valmistavat ruokansa kesällä;
Proverbs 30:25 The ants are a people not strong, yet they prepare their meat in the summer;
Sananlaskut 30:26 Käryt ovat vain heikkoa väkeä, mutta silti ne rakentavat talonsa kallioihin;
Proverbs 30:26 The conies are but a feeble folk, yet make they their houses in the rocks;
Sananlaskut 30:27 Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, ja silti ne lähtevät kaikki liikkeelle parveittain;
Proverbs 30:27 The locusts have no king, yet go they forth all of them by bands;
Sananlaskut 30:28 Hämähäkki tarttuu käsiinsä ja on kuninkaiden linnoissa.
Proverbs 30:28 The spider takes hold with her hands, and is in kings’ palaces.
Sananlaskut 30:29 Kolme asiaa menee hyvin, kyllä, neljä on kaunista menossa:
Proverbs 30:29 There be three things which go well, yes, four are comely in going:
Sananlaskut 30:30 Leijona, vahvin petojen joukossa, eikä käänny pois kenenkään edestä;
Proverbs 30:30 A lion which is strongest among beasts, and turns not away for any;
Sananlaskut 30:31 Vinttikoira; myös vuohi; ja kuningas, jota vastaan ei kukaan nouse.
Proverbs 30:31 A greyhound; an he goat also; and a king, against whom there is no rising up.
Sananlaskut 30:32 Jos olet tehnyt tyhmyyttä korottaessasi itseäsi tai jos olet ajatellut pahaa, pane kätesi suusi eteen.
Proverbs 30:32 If you have done foolishly in lifting up yourself, or if you have thought evil, lay your hand on your mouth.
Sananlaskut 30:33 Totisesti, maidon kirnuaminen tuottaa voita ja nenän puristaminen verta; niin myös vihan puristaminen aiheuttaa riitaa.
Proverbs 30:33 Surely the churning of milk brings forth butter, and the wringing of the nose brings forth blood: so the forcing of wrath brings forth strife.
Sananlaskut 31:1 Kuningas Lemuelin sanat, profetia, jonka hänen äitinsä opetti hänelle.
Proverbs 31:1 The words of king Lemuel, the prophecy that his mother taught him.
Sananlaskut 31:2 Mitä, poikani? Ja mitä, kohtuni poika? Ja mitä, lupausteni poika?
Proverbs 31:2 What, my son? and what, the son of my womb? and what, the son of my vows?
Sananlaskut 31:3 Älä anna voimaasi naisille äläkä teitäsi sille, joka tuhoaa kuninkaita.
Proverbs 31:3 Give not your strength to women, nor your ways to that which destroys kings.
Sananlaskut 31:4 Ei sovi kuninkaiden, oi Lemuel, ei sovi kuninkaiden juoda viiniä eikä ruhtinaiden väkeviä juomia.
Proverbs 31:4 It is not for kings, O Lemuel, it is not for kings to drink wine; nor for princes strong drink:
Sananlaskut 31:5 Etteivät he joisi ja unohtaisi lakia ja vääristäisi yhdenkään kurjan tuomiota.
Proverbs 31:5 Lest they drink, and forget the law, and pervert the judgment of any of the afflicted.
Sananlaskut 31:6 Anna väkevää juomaa sille, joka on kuolemaisillaan, ja viiniä niille, jotka ovat murheen murtamina.
Proverbs 31:6 Give strong drink to him that is ready to perish, and wine to those that be of heavy hearts.
Sananlaskut 31:7 Juokoon hän ja unohtakoon köyhyytensä älköönkä enää muistako kurjuuttaan.
Proverbs 31:7 Let him drink, and forget his poverty, and remember his misery no more.
Sananlaskut 31:8 Avaa suusi mykkien puolesta, puhu kaikkien niiden puolesta, jotka ovat tuhoon tuomittuja.
Proverbs 31:8 Open your mouth for the dumb in the cause of all such as are appointed to destruction.
Sananlaskut 31:9 Avaa suusi, tuomitse vanhurskaasti ja aja köyhien ja tarvitsevien asiaa.
Proverbs 31:9 Open your mouth, judge righteously, and plead the cause of the poor and needy.
Sananlaskut 31:10 Kuka voi löytää hyveellisen naisen, sillä hänen hintansa on paljon kalliimpi kuin rubiinit.
Proverbs 31:10 Who can find a virtuous woman? for her price is far above rubies.
Sananlaskut 31:11 Hänen miehensä sydän luottaa häneen, eikä hän tarvitse mitään saalista.
Proverbs 31:11 The heart of her husband does safely trust in her, so that he shall have no need of spoil.
Sananlaskut 31:12 Hän tekee hänelle hyvää eikä pahaa kaikkina elinpäivinään.
Proverbs 31:12 She will do him good and not evil all the days of her life.
Sananlaskut 31:13 Hän etsii villaa ja pellavaa ja työskentelee mielellään käsillään.
Proverbs 31:13 She seeks wool, and flax, and works willingly with her hands.
Sananlaskut 31:14 Hän on kuin kauppalaivat; hän tuo ruokansa kaukaa.
Proverbs 31:14 She is like the merchants’ ships; she brings her food from afar.
Sananlaskut 31:15 Hän nousee myös yön ollessa ja antaa ruokaa talolleen ja osan palvelijoilleen.
Proverbs 31:15 She rises also while it is yet night, and gives meat to her household, and a portion to her maidens.
Sananlaskut 31:16 Hän harkitsee peltoa ja ostaa sen, ja kättensä hedelmillä hän istuttaa viinitarhan.
Proverbs 31:16 She considers a field, and buys it: with the fruit of her hands she plants a vineyard.
Sananlaskut 31:17 Hän vyöttää kupeensa voimalla ja vahvistaa käsivarsiaan.
Proverbs 31:17 She girds her loins with strength, and strengthens her arms.
Sananlaskut 31:18 Hän huomaa, että hänen kauppatavaransa on hyvää: hänen lamppunsa ei sammu yöllä.
Proverbs 31:18 She perceives that her merchandise is good: her candle goes not out by night.
Sananlaskut 31:19 Hän laskee kätensä värttinän päälle ja hänen kätensä pitävät kiinni värttinästä.
Proverbs 31:19 She lays her hands to the spindle, and her hands hold the distaff.
Sananlaskut 31:20 Hän ojentaa kätensä köyhille, ja hän ojentaa kätensä tarvitsevalle.
Proverbs 31:20 She stretches out her hand to the poor; yes, she reaches forth her hands to the needy.
Sananlaskut 31:21 Hän ei pelkää lunta perheensä tähden, sillä koko hänen perheensä on puettu helakanpunaisiin.
Proverbs 31:21 She is not afraid of the snow for her household: for all her household are clothed with scarlet.
Sananlaskut 31:22 Hän tekee itselleen peitteitä seinävaatteista; hänen vaatteensa ovat silkkiä ja purppuraa.
Proverbs 31:22 She makes herself coverings of tapestry; her clothing is silk and purple.
Sananlaskut 31:23 Hänen miehensä tunnetaan porteissa, kun hän istuu maan vanhinten joukossa.
Proverbs 31:23 Her husband is known in the gates, when he sits among the elders of the land.
Sananlaskut 31:24 Hän tekee hienoa pellavaa ja myy sitä; ja toimittaa vöitä kauppiaalle.
Proverbs 31:24 She makes fine linen, and sells it; and delivers girdles to the merchant.
Sananlaskut 31:25 Voima ja kunnia ovat hänen vaatteensa, ja hän iloitsee tulevasta.
Proverbs 31:25 Strength and honor are her clothing; and she shall rejoice in time to come.
Sananlaskut 31:26 Hän avaa suunsa viisaudella, ja hänen kielellään on hyvyyden laki.
Proverbs 31:26 She opens her mouth with wisdom; and in her tongue is the law of kindness.
Sananlaskut 31:27 Hän pitää huolta taloutensa menosta eikä syö laiskuuden leipää.
Proverbs 31:27 She looks well to the ways of her household, and eats not the bread of idleness.
Sananlaskut 31:28 Hänen lapsensa nousevat ja ylistävät häntä autuaaksi; myös hänen miehensä, ja hän ylistää häntä.
Proverbs 31:28 Her children arise up, and call her blessed; her husband also, and he praises her.
Sananlaskut 31:29 Monet tyttäret ovat menestyneet hyvin, mutta sinä olet heitä kaikkia parempi.
Proverbs 31:29 Many daughters have done virtuously, but you excel them all.
Sananlaskut 31:30 Suosio on petollinen ja kauneus turha; mutta nainen, joka Herraa pelkää, tulee ylistetyksi.
Proverbs 31:30 Favor is deceitful, and beauty is vain: but a woman that fears the LORD, she shall be praised.
Sananlaskut 31:31 Anna hänelle hänen kättensä hedelmiä, ja hänen omat tekonsa ylistäkööt häntä porteissa.
Proverbs 31:31 Give her of the fruit of her hands; and let her own works praise her in the gates.
Saarnaaja 1:1 Saarnaajan, Daavidin pojan, Jerusalemin kuninkaan, sanat.
Ecclesiastes 1:1 The words of the Preacher, the son of David, king in Jerusalem.
Saarnaaja 1:2 Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta.
Ecclesiastes 1:2 Vanity of vanities, said the Preacher, vanity of vanities; all is vanity.
Saarnaaja 1:3 Mitä hyötyä ihmiselle on kaikesta vaivannäöstään, jota hän auringon alla tekee?
Ecclesiastes 1:3 What profit has a man of all his labor which he takes under the sun?
Saarnaaja 1:4 Yksi sukupolvi kulkee pois, ja toinen tulee, mutta maa pysyy ikuisesti.
Ecclesiastes 1:4 One generation passes away, and another generation comes: but the earth stays for ever.
Saarnaaja 1:5 Aurinko nousee ja aurinko laskee ja kiiruhtaa paikalleen, josta se nousi.
Ecclesiastes 1:5 The sun also rises, and the sun goes down, and hastens to his place where he arose.
Saarnaaja 1:6 Tuuli menee etelään ja kääntyy pohjoiseen; se pyörii lakkaamatta ja palaa jälleen kiertokulkuihinsa.
Ecclesiastes 1:6 The wind goes toward the south, and turns about to the north; it whirls about continually, and the wind returns again according to his circuits.
Saarnaaja 1:7 Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei ole täynnä; mistä joet alkavat, sinne ne palaavat jälleen.
Ecclesiastes 1:7 All the rivers run into the sea; yet the sea is not full; to the place from where the rivers come, thither they return again.
Saarnaaja 1:8 Kaikki on täynnä työtä, ihminen ei sitä voi sanoin kuvailla: silmä ei saa näkemisestä kyllikseen eikä korva kuulemisesta täyteen.
Ecclesiastes 1:8 All things are full of labor; man cannot utter it: the eye is not satisfied with seeing, nor the ear filled with hearing.
Saarnaaja 1:9 Mikä on ollut, se on se, mikä vastakin tapahtuu, ja mikä on tehty, se vastakin tapahtuu. Eikä auringon alla ole mitään uutta.
Ecclesiastes 1:9 The thing that has been, it is that which shall be; and that which is done is that which shall be done: and there is no new thing under the sun.
Saarnaaja 1:10 Onko mitään, mistä voidaan sanoa: Katso, tämä on uutta? Se on ollut jo muinaisista ajoista, jotka olivat ennen meitä.
Ecclesiastes 1:10 Is there any thing whereof it may be said, See, this is new? it has been already of old time, which was before us.
Saarnaaja 1:11 Menneistä ei ole muistoa, eikä tulevista asioista ole muistoa niiden jälkeen, jotka tulevat.
Ecclesiastes 1:11 There is no remembrance of former things; neither shall there be any remembrance of things that are to come with those that shall come after.
Saarnaaja 1:12 Minä, Saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa.
Ecclesiastes 1:12 I the Preacher was king over Israel in Jerusalem.
Saarnaaja 1:13 Ja minä annoin sydämeni viisaasti tutkia ja tutkia kaikkea, mitä taivaan alla tapahtuu. Tämän tuskallisen vaivan on Jumala antanut ihmislapsille, että he siinä harjoitettaisiin.
Ecclesiastes 1:13 And I gave my heart to seek and search out by wisdom concerning all things that are done under heaven: this sore travail has God given to the sons of man to be exercised therewith.
Saarnaaja 1:14 Minä olen nähnyt kaikki teot, joita auringon alla tehdään, ja katso, kaikki on turhuutta ja hengen tyydytystä.
Ecclesiastes 1:14 I have seen all the works that are done under the sun; and, behold, all is vanity and vexation of spirit.
Saarnaaja 1:15 Väärää ei voida suoristaa, ja puuttuvaa ei voida lukea.
Ecclesiastes 1:15 That which is crooked cannot be made straight: and that which is wanting cannot be numbered.
Saarnaaja 1:16 Minä puhuin sydämessäni ja sanoin: Katso, minä olen tullut suureen asemaan ja saanut enemmän viisautta kuin kukaan niistä, jotka ovat olleet ennen minua Jerusalemissa. Sydämeni on kokenut paljon viisautta ja tietoa.
Ecclesiastes 1:16 I communed with my own heart, saying, See, I am come to great estate, and have gotten more wisdom than all they that have been before me in Jerusalem: yes, my heart had great experience of wisdom and knowledge.
Saarnaaja 1:17 Ja minä annoin sydämeni oppiakseni viisautta, oppiakseni hulluutta ja tyhmyyttä. Minä ymmärsin, että tämäkin on hengen vaivaa.
Ecclesiastes 1:17 And I gave my heart to know wisdom, and to know madness and folly: I perceived that this also is vexation of spirit.
Saarnaaja 1:18 Sillä paljon viisautta sisältää paljon tuskaa; ja joka tietoa lisää, se lisää tuskaa.
Ecclesiastes 1:18 For in much wisdom is much grief: and he that increases knowledge increases sorrow.
Saarnaaja 2:1 Minä sanoin sydämessäni: Käykää nyt, minä koettelen teitä ilolla; nauttikaa siis hyvyyttä. Mutta katso, tämäkin on turhuutta.
Ecclesiastes 2:1 I said in my heart, Go to now, I will prove you with mirth, therefore enjoy pleasure: and, behold, this also is vanity.
Saarnaaja 2:2 Naurun minä sanoin: Se on hulluutta, ja hilpeyden: Mitä se tekee?
Ecclesiastes 2:2 I said of laughter, It is mad: and of mirth, What does it?
Saarnaaja 2:3 Minä pyrin sydämessäni nauttimaan viinistä, mutta samalla tutustuttamaan sydämeni viisauteen ja tarttumaan tyhmyyteen, kunnes näkisin, mikä on ihmislasten hyväksi, mitä he tekisivät taivaan alla kaikkina elinpäivinään.
Ecclesiastes 2:3 I sought in my heart to give myself to wine, yet acquainting my heart with wisdom; and to lay hold on folly, till I might see what was that good for the sons of men, which they should do under the heaven all the days of their life.
Saarnaaja 2:4 Minä tein itselleni suuria töitä, rakensin itselleni taloja, istutin itselleni viinitarhoja.
Ecclesiastes 2:4 I made me great works; I built me houses; I planted me vineyards:
Saarnaaja 2:5 Minä tein itselleni puutarhoja ja hedelmätarhoja ja istutin niihin kaikenlaisia hedelmäpuita:
Ecclesiastes 2:5 I made me gardens and orchards, and I planted trees in them of all kind of fruits:
Saarnaaja 2:6 Minä tein itselleni vesilammikoita, kastellakseni niillä metsää, joka kasvaa puita.
Ecclesiastes 2:6 I made me pools of water, to water therewith the wood that brings forth trees:
Saarnaaja 2:7 Minulla oli palvelijoita ja palvelijattaria, ja talossani syntyi myös palvelijoita. Minulla oli myös paljon karjaa, sekä suuria että pieniä, enemmän kuin kenelläkään muulla, joka oli ollut Jerusalemissa ennen minua.
Ecclesiastes 2:7 I got me servants and maidens, and had servants born in my house; also I had great possessions of great and small cattle above all that were in Jerusalem before me:
Saarnaaja 2:8 Minä keräsin itselleni myös hopeaa ja kultaa, kuninkaiden ja maakuntien ainutlaatuisia aarteita. Hankin itselleni laulajia ja laulajattaria, ihmisten lasten ihanuuksia, soittimia ja kaikenlaisia muita soittimia.
Ecclesiastes 2:8 I gathered me also silver and gold, and the peculiar treasure of kings and of the provinces: I got me men singers and women singers, and the delights of the sons of men, as musical instruments, and that of all sorts.
Saarnaaja 2:9 Niin minä olin suuri ja enemmistönä kaikista, jotka olivat ennen minua Jerusalemissa; ja viisauteni pysyi minussa.
Ecclesiastes 2:9 So I was great, and increased more than all that were before me in Jerusalem: also my wisdom remained with me.
Saarnaaja 2:10 Mitä ikinä silmäni halusivat, en minä niiltä kieltänyt, enkä kieltänyt sydäntäni mistään ilosta, sillä sydämeni iloitsi kaikesta vaivannäöstäni, ja tämä oli minun osani kaikesta vaivannäöstäni.
Ecclesiastes 2:10 And whatever my eyes desired I kept not from them, I withheld not my heart from any joy; for my heart rejoiced in all my labor: and this was my portion of all my labor.
Saarnaaja 2:11 Sitten minä katselin kaikkia töitä, joita käteni olivat tehneet, ja vaivannäköäni, jolla olin vaivaa nähnyt, ja katso, kaikki oli turhuutta ja hengen tyydytystä, eikä auringon alla ole mitään hyötyä.
Ecclesiastes 2:11 Then I looked on all the works that my hands had worked, and on the labor that I had labored to do: and, behold, all was vanity and vexation of spirit, and there was no profit under the sun.
Saarnaaja 2:12 Ja minä käännyin katsomaan viisautta, hulluutta ja tyhmyyttä. Sillä mitä voi tehdä se mies, joka tulee kuninkaan jälkeen? Sitäkään, mikä on jo tehty.
Ecclesiastes 2:12 And I turned myself to behold wisdom, and madness, and folly: for what can the man do that comes after the king? even that which has been already done.
Saarnaaja 2:13 Silloin minä näin, että viisaus on hulluutta syvempi, niin kuin valo on pimeyttä syvempi.
Ecclesiastes 2:13 Then I saw that wisdom excels folly, as far as light excels darkness.
Saarnaaja 2:14 Viisaan silmät ovat hänen päässään, mutta tyhmä vaeltaa pimeydessä; ja minäkin havaitsin, että sama asia tapahtuu heille kaikille.
Ecclesiastes 2:14 The wise man’s eyes are in his head; but the fool walks in darkness: and I myself perceived also that one event happens to them all.
Saarnaaja 2:15 Silloin minä sanoin sydämessäni: Niin kuin tyhmälle käy, niin minullekin käy; miksi siis olisin viisaampi? Silloin minä sanoin sydämessäni, että tämäkin on turhuutta.
Ecclesiastes 2:15 Then said I in my heart, As it happens to the fool, so it happens even to me; and why was I then more wise? Then I said in my heart, that this also is vanity.
Saarnaaja 2:16 Sillä viisaalla ei ole ikuista muistoa, niin kuin tyhmälläkään. Kaikki, mitä nyt tapahtuu, unohdetaan. Ja kuinka viisas kuolee? Niin kuin tyhmä kuolee.
Ecclesiastes 2:16 For there is no remembrance of the wise more than of the fool for ever; seeing that which now is in the days to come shall all be forgotten. And how dies the wise man? as the fool.
Saarnaaja 2:17 Sentähden minä vihasin elämää, sillä kaikki auringon alla tehtävä työ on minulle tuskallista; sillä kaikki on turhuutta ja hengenvaaraa.
Ecclesiastes 2:17 Therefore I hated life; because the work that is worked under the sun is grievous to me: for all is vanity and vexation of spirit.
Saarnaaja 2:18 Niin, minä vihasin kaikkea vaivannäköäni, jonka olin tehnyt auringon alla, koska minun piti jättämään sen miehelle, joka on tuleva minun jälkeeni.
Ecclesiastes 2:18 Yes, I hated all my labor which I had taken under the sun: because I should leave it to the man that shall be after me.
Saarnaaja 2:19 Kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? Kuitenkin hän hallitsee kaikkea minun vaivannäköäni, jolla olen nähnyt vaivaa ja jolla olen viisaaksi osoittanut itseni auringon alla. Sekin on turhuutta.
Ecclesiastes 2:19 And who knows whether he shall be a wise man or a fool? yet shall he have rule over all my labor wherein I have labored, and wherein I have showed myself wise under the sun. This is also vanity.
Saarnaaja 2:20 Niinpä minä saatoin sydämeni epätoivoon kaikesta siitä vaivannäöstä, jota olin tehnyt auringon alla.
Ecclesiastes 2:20 Therefore I went about to cause my heart to despair of all the labor which I took under the sun.
Saarnaaja 2:21 Sillä on mies, jonka vaivannäkö on viisautta, tietoa ja oikeudenmukaisuutta; mutta miehelle, joka ei ole vaivaa nähnyt, hän jättää sen osaksi. Sekin on turhuutta ja suuri onnettomuus.
Ecclesiastes 2:21 For there is a man whose labor is in wisdom, and in knowledge, and in equity; yet to a man that has not labored therein shall he leave it for his portion. This also is vanity and a great evil.
Saarnaaja 2:22 Sillä mitä ihmiselle kuuluu kaikesta hänen vaivannäöstään ja sydämensä vaivasta, jolla hän on vaivannut itseään auringon alla?
Ecclesiastes 2:22 For what has man of all his labor, and of the vexation of his heart, wherein he has labored under the sun?
Saarnaaja 2:23 Sillä kaikki hänen päivänsä ovat tuskaa ja hänen työnsä tuskaa, eikä hänen sydämensä yölläkään lepää. Sekin on turhuutta.
Ecclesiastes 2:23 For all his days are sorrows, and his travail grief; yes, his heart takes not rest in the night. This is also vanity.
Saarnaaja 2:24 Ei ole ihmiselle mitään parempaa kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia vaivannäöstään. Tämänkin minä näin, että se oli Jumalan kädestä.
Ecclesiastes 2:24 There is nothing better for a man, than that he should eat and drink, and that he should make his soul enjoy good in his labor. This also I saw, that it was from the hand of God.
Saarnaaja 2:25 Sillä kuka voi syödä tai kuka voi kiirehtiä tänne enemmän kuin minä?
Ecclesiastes 2:25 For who can eat, or who else can hasten hereunto, more than I?
Saarnaaja 2:26 Sillä Jumala antaa miehelle, joka on hänen silmissään hyvä, viisautta, tietoa ja iloa, mutta syntiselle hän antaa vaivaa koota ja kasata, jotta hän antaisi sille, joka on Jumalan edessä hyvä. Tämäkin on turhuutta ja hengen vaivaa.
Ecclesiastes 2:26 For God gives to a man that is good in his sight wisdom, and knowledge, and joy: but to the sinner he gives travail, to gather and to heap up, that he may give to him that is good before God. This also is vanity and vexation of spirit.
Saarnaaja 3:1 Kaikella on määräaikansa, aikansa joka asialla taivaan alla.
Ecclesiastes 3:1 To every thing there is a season, and a time to every purpose under the heaven:
Saarnaaja 3:2 Aika syntyä ja aika kuolla; aika istuttaa ja aika nyhtää istutettu;
Ecclesiastes 3:2 A time to be born, and a time to die; a time to plant, and a time to pluck up that which is planted;
Saarnaaja 3:3 Aika tappaa ja aika parantaa, aika hajottaa ja aika rakentaa;
Ecclesiastes 3:3 A time to kill, and a time to heal; a time to break down, and a time to build up;
Saarnaaja 3:4 Aika itkeä ja aika nauraa, aika valittaa ja aika tanssia;
Ecclesiastes 3:4 A time to weep, and a time to laugh; a time to mourn, and a time to dance;
Saarnaaja 3:5 Aika heittää kivet pois ja aika kerätä kivet yhteen; aika halata ja aika olla halaamatta;
Ecclesiastes 3:5 A time to cast away stones, and a time to gather stones together; a time to embrace, and a time to refrain from embracing;
Saarnaaja 3:6 Aika ottaa ja aika kadottaa; aika säilyttää ja aika heittää pois;
Ecclesiastes 3:6 A time to get, and a time to lose; a time to keep, and a time to cast away;
Saarnaaja 3:7 Aika repiä ja aika ommella; aika olla hiljaa ja aika puhua;
Ecclesiastes 3:7 A time to rend, and a time to sew; a time to keep silence, and a time to speak;
Saarnaaja 3:8 Aika rakastaa ja aika vihata; sodan aika ja rauhan aika.
Ecclesiastes 3:8 A time to love, and a time to hate; a time of war, and a time of peace.
Saarnaaja 3:9 Mitä hyötyä on hänellä, joka tekee työtä siinä, missä hän vaivaa?
Ecclesiastes 3:9 What profit has he that works in that wherein he labors?
Saarnaaja 3:10 Minä olen nähnyt vaivan, jonka Jumala on antanut ihmislapsille, että heitä siinä rasitettaisiin.
Ecclesiastes 3:10 I have seen the travail, which God has given to the sons of men to be exercised in it.
Saarnaaja 3:11 Hän on tehnyt kaiken kauniisti aikanansa: hän on myös pannut maailman heidän sydämeensä, niin ettei kukaan ihminen voi käsittää Jumalan tekoja alusta loppuun.
Ecclesiastes 3:11 He has made every thing beautiful in his time: also he has set the world in their heart, so that no man can find out the work that God makes from the beginning to the end.
Saarnaaja 3:12 Tiedän, ettei niissä ole muuta hyvää kuin iloita ja tehdä hyvää elämässään.
Ecclesiastes 3:12 I know that there is no good in them, but for a man to rejoice, and to do good in his life.
Saarnaaja 3:13 Ja myös se, että jokainen ihminen syö ja juo ja nauttii kaiken vaivannäkönsä hyvyydestä, on Jumalan lahja.
Ecclesiastes 3:13 And also that every man should eat and drink, and enjoy the good of all his labor, it is the gift of God.
Saarnaaja 3:14 Minä tiedän, että mitä tahansa Jumala tekee, se pysyy ikuisesti: siihen ei voida mitään lisätä eikä siitä voida mitään ottaa. Ja Jumala tekee sen, jotta ihmisten tulisi pelätä häntä.
Ecclesiastes 3:14 I know that, whatever God does, it shall be for ever: nothing can be put to it, nor any thing taken from it: and God does it, that men should fear before him.
Saarnaaja 3:15 Se, mikä on ollut, on nyt; ja se, mikä on tuleva, on jo ollut; ja Jumala vaatii sitä, mikä on ollut.
Ecclesiastes 3:15 That which has been is now; and that which is to be has already been; and God requires that which is past.
Saarnaaja 3:16 Ja minä näin auringon alla tuomion sijan, että siellä oli vääryys, ja vanhurskauden sijan, että siellä oli vääryys.
Ecclesiastes 3:16 And moreover I saw under the sun the place of judgment, that wickedness was there; and the place of righteousness, that iniquity was there.
Saarnaaja 3:17 Minä sanoin sydämessäni: Jumala on tuomitseva vanhurskaat ja jumalattomat, sillä siellä on aikansa jokaisella asialla ja jokaisella teolla.
Ecclesiastes 3:17 I said in my heart, God shall judge the righteous and the wicked: for there is a time there for every purpose and for every work.
Saarnaaja 3:18 Minä sanoin sydämessäni ihmisten poikien tilasta, että Jumala heidät ilmoittaisi ja että he näkisivät olevansa itse eläimiä.
Ecclesiastes 3:18 I said in my heart concerning the estate of the sons of men, that God might manifest them, and that they might see that they themselves are beasts.
Saarnaaja 3:19 Sillä se, mikä tapahtuu ihmislapsille, tapahtuu eläimillekin; sama tapahtuu niille: niin kuin toinen kuolee, niin kuolee toinenkin; ja heillä kaikilla on yksi henkäys; niin ettei ihmisellä ole etuoikeutta eläimiin nähden; sillä kaikki on turhuutta.
Ecclesiastes 3:19 For that which befalls the sons of men befalls beasts; even one thing befalls them: as the one dies, so dies the other; yes, they have all one breath; so that a man has no preeminence above a beast: for all is vanity.
Saarnaaja 3:20 Kaikki menevät samaan paikkaan; kaikki ovat tomusta ja kaikki muuttuvat jälleen tomuksi.
Ecclesiastes 3:20 All go to one place; all are of the dust, and all turn to dust again.
Saarnaaja 3:21 Kuka tuntee ihmisen hengen, joka nousee ylös, ja eläimen hengen, joka laskeutuu maahan?
Ecclesiastes 3:21 Who knows the spirit of man that goes upward, and the spirit of the beast that goes downward to the earth?
Saarnaaja 3:22 Miksi minä ymmärrän, ettei ole mitään parempaa kuin että ihminen iloitsee omista teoistaan, sillä se on hänen osansa; sillä kuka vie hänet katsomaan, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?
Ecclesiastes 3:22 Why I perceive that there is nothing better, than that a man should rejoice in his own works; for that is his portion: for who shall bring him to see what shall be after him?
Saarnaaja 4:1 Niin minä palasin ja katselin kaikkea sortoa, jota auringon alla harjoitetaan: ja katso, siinä olivat sorrettujen kyyneleet, eikä heillä ollut lohduttajaa; ja heidän sortajiensa puolella oli voima, mutta heillä ei ollut lohduttajaa.
Ecclesiastes 4:1 So I returned, and considered all the oppressions that are done under the sun: and behold the tears of such as were oppressed, and they had no comforter; and on the side of their oppressors there was power; but they had no comforter.
Saarnaaja 4:2 Miksi ylistin kuolleita, jotka ovat jo kuolleita, enemmän kuin eläviä, jotka vielä elävät.
Ecclesiastes 4:2 Why I praised the dead which are already dead more than the living which are yet alive.
Saarnaaja 4:3 Kyllä, parempi on hän kuin nuo molemmat, joka ei vielä ole ollut, joka ei ole nähnyt pahuutta, jota tehdään auringon alla.
Ecclesiastes 4:3 Yes, better is he than both they, which has not yet been, who has not seen the evil work that is done under the sun.
Saarnaaja 4:4 Minä taas ajattelin kaikkea vaivaa ja kaikkea hyvää työtä, että lähimmäisensä kadehtii sitä. Sekin on turhuutta ja hengenvaaraa.
Ecclesiastes 4:4 Again, I considered all travail, and every right work, that for this a man is envied of his neighbor. This is also vanity and vexation of spirit.
Saarnaaja 4:5 Tyhmä ristii kätensä yhteen ja syö omaa lihaansa.
Ecclesiastes 4:5 The fool folds his hands together, and eats his own flesh.
Saarnaaja 4:6 Parempi on kourallinen hiljaisuudessa kuin molemmat kouralliset täynnä työtä ja mielen tuskaa.
Ecclesiastes 4:6 Better is an handful with quietness, than both the hands full with travail and vexation of spirit.
Saarnaaja 4:7 Sitten minä palasin ja näin turhuutta auringon alla.
Ecclesiastes 4:7 Then I returned, and I saw vanity under the sun.
Saarnaaja 4:8 Yksi on yksin, eikä toista ole; hänellä ei ole lasta eikä veljeä. Mutta ei hänen vaivannäkönsä lopu, eikä hänen silmänsä saa rikkauksista kyllikseen. Hän ei sano: Kenen vuoksi minä näen vaivaa ja riistän sieluni hyvyydestä? Sekin on turhuutta.
Ecclesiastes 4:8 There is one alone, and there is not a second; yes, he has neither child nor brother: yet is there no end of all his labor; neither is his eye satisfied with riches; neither said he, For whom do I labor, and bereave my soul of good? This is also vanity, y
Saarnaaja 4:9 Kaksi on parempi kuin yksi, sillä heillä on hyvä palkka vaivannäöstään.
Ecclesiastes 4:9 Two are better than one; because they have a good reward for their labor.
Saarnaaja 4:10 Sillä jos he kaatuvat, toinen nostaa lähimmäisensä ylös; mutta voi sitä, joka on yksin, kun hän kaatuu, sillä hänellä ei ole toista auttamassa häntä ylös.
Ecclesiastes 4:10 For if they fall, the one will lift up his fellow: but woe to him that is alone when he falls; for he has not another to help him up.
Saarnaaja 4:11 Ja jos kaksi makaa yhdessä, heillä on lämmin; mutta kuinka voi yksinäinen olla lämmin?
Ecclesiastes 4:11 Again, if two lie together, then they have heat: but how can one be warm alone?
Saarnaaja 4:12 Ja jos yksi voittaa hänet, kaksi kestää häntä, eikä kolmiosainen köysi katkea heti.
Ecclesiastes 4:12 And if one prevail against him, two shall withstand him; and a threefold cord is not quickly broken.
Saarnaaja 4:13 Parempi on köyhä ja viisas lapsi kuin vanha ja tyhmä kuningas, jota ei enää ojennusta kuunnella.
Ecclesiastes 4:13 Better is a poor and a wise child than an old and foolish king, who will no more be admonished.
Saarnaaja 4:14 Sillä hän tulee vankilasta hallitsemaan; kun taas hänen valtakunnassaan syntynyt tulee köyhäksi.
Ecclesiastes 4:14 For out of prison he comes to reign; whereas also he that is born in his kingdom becomes poor.
Saarnaaja 4:15 Minä katselin kaikkia eläviä, jotka vaeltavat auringon alla, ja sitä toista lasta, joka nousee hänen sijaansa.
Ecclesiastes 4:15 I considered all the living which walk under the sun, with the second child that shall stand up in his stead.
Saarnaaja 4:16 Ei ole loppua kaikella kansalla, ei kaikilla, jotka ovat olleet ennen heitä, eivätkä nekään, jotka tulevat heidän jälkeensä, iloitse hänestä. Totisesti, tämäkin on turhuutta ja hengenvaarallisuutta.
Ecclesiastes 4:16 There is no end of all the people, even of all that have been before them: they also that come after shall not rejoice in him. Surely this also is vanity and vexation of spirit.
Saarnaaja 5:1 Varjele jalkaasi, kun menet Jumalan huoneeseen, ja ole valmiimpi kuulemaan kuin antamaan tyhmien uhria, sillä he eivät tiedä tekevänsä pahaa.
Ecclesiastes 5:1 Keep your foot when you go to the house of God, and be more ready to hear, than to give the sacrifice of fools: for they consider not that they do evil.
Saarnaaja 5:2 Älä ole suussasi harkitsematon, äläkä anna sydämesi olla nopea puhumaan mitään Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä maan päällä; olko siis sanasi harvat.
Ecclesiastes 5:2 Be not rash with your mouth, and let not your heart be hasty to utter any thing before God: for God is in heaven, and you on earth: therefore let your words be few.
Saarnaaja 5:3 Sillä uni syntyy monien toimien keskeltä, ja tyhmän ääni tunnetaan sanojen paljoudesta.
Ecclesiastes 5:3 For a dream comes through the multitude of business; and a fool’s voice is known by multitude of words.
Saarnaaja 5:4 Kun vannoit lupauksen Jumalalle, älä viivyttele sen täyttämistä, sillä hän ei mielisty tyhmiin. Täytä, mitä olet vannonut.
Ecclesiastes 5:4 When you vow a vow to God, defer not to pay it; for he has no pleasure in fools: pay that which you have vowed.
Saarnaaja 5:5 Parempi on, ettet lupaa, kuin että lupaat etkä täytä lupaustasi.
Ecclesiastes 5:5 Better is it that you should not vow, than that you should vow and not pay.
Saarnaaja 5:6 Älä salli suusi saattaa lihaasi syntiin äläkä sano enkelin edessä, että se oli erehdys: miksi Jumalan pitäisi vihastua sinun äänestäsi ja tuhota kättesi teko?
Ecclesiastes 5:6 Suffer not your mouth to cause your flesh to sin; neither say you before the angel, that it was an error: why should God be angry at your voice, and destroy the work of your hands?
Saarnaaja 5:7 Sillä unien paljoudessa ja monissa sanoissa on myös monenlaisia turhuuksia; mutta peljätkää te Jumalaa.
Ecclesiastes 5:7 For in the multitude of dreams and many words there are also divers vanities: but fear you God.
Saarnaaja 5:8 Jos näet maakunnassa köyhien sortoa ja oikeuden ja oikeuden väkivaltaista vääristelyä, älä ihmettele sitä, sillä korkeimpien yläpuolella oleva arvostaa; ja heitäkin on korkeampi.
Ecclesiastes 5:8 If you see the oppression of the poor, and violent perverting of judgment and justice in a province, marvel not at the matter: for he that is higher than the highest regards; and there be higher than they.
Saarnaaja 5:9 Lisäksi maan hyöty on kaikkien hyväksi: pelto palvelee itse kuningasta.
Ecclesiastes 5:9 Moreover the profit of the earth is for all: the king himself is served by the field.
Saarnaaja 5:10 Joka rakastaa hopeaa, ei saa hopeasta kyllikseen, eikä yltäkylläisyyttä rakastava rikastumista; sekin on turhuutta.
Ecclesiastes 5:10 He that loves silver shall not be satisfied with silver; nor he that loves abundance with increase: this is also vanity.
Saarnaaja 5:11 Kun tavarat lisääntyvät, lisääntyvät myös ne, jotka niitä syövät; ja mitä hyötyä niistä on omistajilleen, paitsi että he silmillään näkevät ne?
Ecclesiastes 5:11 When goods increase, they are increased that eat them: and what good is there to the owners thereof, saving the beholding of them with their eyes?
Saarnaaja 5:12 Työläisen uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan yltäkylläisyys ei salli hänen nukkua.
Ecclesiastes 5:12 The sleep of a laboring man is sweet, whether he eat little or much: but the abundance of the rich will not suffer him to sleep.
Saarnaaja 5:13 On yksi paha onnettomuus, jonka olen nähnyt auringon alla, nimittäin rikkaudet, jotka talletetaan omistajilleen heidän onnettomuudekseen.
Ecclesiastes 5:13 There is a sore evil which I have seen under the sun, namely, riches kept for the owners thereof to their hurt.
Saarnaaja 5:14 Mutta nuo rikkaudet katoavat pahan työn tähden; ja hän siittää pojan, eikä hänen kädessään ole mitään.
Ecclesiastes 5:14 But those riches perish by evil travail: and he begets a son, and there is nothing in his hand.
Saarnaaja 5:15 Niin kuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin alastomana hän palaa mennäkseen, niin kuin tulikin, eikä ota vaivannäöstään mitään mukaansa, mitä hän voisi viedä mukanaan.
Ecclesiastes 5:15 As he came forth of his mother’s womb, naked shall he return to go as he came, and shall take nothing of his labor, which he may carry away in his hand.
Saarnaaja 5:16 Ja tämäkin on paha onnettomuus, että niin kuin hän tuli, niin hän meneekin: ja mitä hyötyä siitä on sille, joka on nähnyt vaivaa tuulen hyväksi?
Ecclesiastes 5:16 And this also is a sore evil, that in all points as he came, so shall he go: and what profit has he that has labored for the wind?
Saarnaaja 5:17 Kaikkina päivinään hän syö pimeydessä, ja hänellä on paljon surua ja vihaa sairautensa vuoksi.
Ecclesiastes 5:17 All his days also he eats in darkness, and he has much sorrow and wrath with his sickness.
Saarnaaja 5:18 Katso, mitä olen nähnyt: on hyvää ja kaunista syödä ja juoda ja nauttia kaikesta vaivannäöstään, jota ihminen tekee auringon alla kaikkina elinpäivinään, jotka Jumala hänelle antaa; sillä se on hänen osansa.
Ecclesiastes 5:18 Behold that which I have seen: it is good and comely for one to eat and to drink, and to enjoy the good of all his labor that he takes under the sun all the days of his life, which God gives him: for it is his portion.
Saarnaaja 5:19 Myös jokainen ihminen, jolle Jumala on antanut rikkauksia ja tavaraa ja antanut hänelle vallan syödä niistä ja ottaa osansa ja iloita vaivannäöstään; tämä on Jumalan lahja.
Ecclesiastes 5:19 Every man also to whom God has given riches and wealth, and has given him power to eat thereof, and to take his portion, and to rejoice in his labor; this is the gift of God.
Saarnaaja 5:20 Sillä hän ei paljon muista elinpäiviään, koska Jumala vastaa hänelle hänen sydämensä ilossa.
Ecclesiastes 5:20 For he shall not much remember the days of his life; because God answers him in the joy of his heart.
Saarnaaja 6:1 Yksikin pahuus, jonka olen nähnyt auringon alla, on yleinen ihmisten keskuudessa:
Ecclesiastes 6:1 There is an evil which I have seen under the sun, and it is common among men:
Saarnaaja 6:2 Jos Jumala on antanut miehelle rikkautta, tavaraa ja kunniaa, niin ettei häneltä puutu mitään sielulleen kaikesta, mitä hän haluaa, eikä Jumala anna hänelle valtaa syödä sitä, vaan muukalainen syö sen: se on turhuutta ja paha tauti.
Ecclesiastes 6:2 A man to whom God has given riches, wealth, and honor, so that he wants nothing for his soul of all that he desires, yet God gives him not power to eat thereof, but a stranger eats it: this is vanity, and it is an evil disease.
Saarnaaja 6:3 Vaikka mies siittäisi sata lasta ja eläisi monta vuotta, niin että hänen päivänsä olisivat monet, eikä hänen sielunsa tulisi täyteen hyvyyttä eikä hänellä olisi hautaustakaan; minä sanon, että ennenaikainen syntymä on parempi kuin hän.
Ecclesiastes 6:3 If a man beget an hundred children, and live many years, so that the days of his years be many, and his soul be not filled with good, and also that he have no burial; I say, that an untimely birth is better than he.
Saarnaaja 6:4 Sillä hän tulee turhuudessa ja lähtee pimeydessä, ja hänen nimensä peittyy pimeyteen.
Ecclesiastes 6:4 For he comes in with vanity, and departs in darkness, and his name shall be covered with darkness.
Saarnaaja 6:5 Sitä paitsi hän ei ole nähnyt aurinkoa eikä tiennyt mitään: tällä on enemmän lepoa kuin toisella.
Ecclesiastes 6:5 Moreover he has not seen the sun, nor known any thing: this has more rest than the other.
Saarnaaja 6:6 Niin, vaikka hän eläisi tuhat vuotta kahdesti kerrottuna, ei hän kuitenkaan ole nähnyt mitään hyvää: eivätkö kaikki mene samaan paikkaan?
Ecclesiastes 6:6 Yes, though he live a thousand years twice told, yet has he seen no good: do not all go to one place?
Saarnaaja 6:7 Kaikki ihmisen vaivannäkö on hänen suunsa hyväksi, eikä ruokahalu kuitenkaan tule tyydytetyksi.
Ecclesiastes 6:7 All the labor of man is for his mouth, and yet the appetite is not filled.
Saarnaaja 6:8 Sillä mitä enemmän viisaalla on kuin tyhmällä, ja mitä enemmän köyhällä, joka tietää vaeltaa elävien edellä?
Ecclesiastes 6:8 For what has the wise more than the fool? what has the poor, that knows to walk before the living?
Saarnaaja 6:9 Silmien näkö on parempi kuin halun harhailu: sekin on turhuutta ja hengen vaivaa.
Ecclesiastes 6:9 Better is the sight of the eyes than the wandering of the desire: this is also vanity and vexation of spirit.
Saarnaaja 6:10 Se, mikä on ollut, on jo nimetty, ja tiedetään, että se on ihminen: eikä hän voi kilpailla häntä mahtavamman kanssa.
Ecclesiastes 6:10 That which has been is named already, and it is known that it is man: neither may he contend with him that is mightier than he.
Saarnaaja 6:11 Koska on paljon asioita, jotka lisäävät turhuutta, mitäpä parempi ihminen on?
Ecclesiastes 6:11 Seeing there be many things that increase vanity, what is man the better?
Saarnaaja 6:12 Sillä kuka tietää, mikä on ihmiselle hyväksi tässä elämässä, kaikkina hänen turhina päivinään, jotka hän viettää varjona? Sillä kuka voi sanoa ihmiselle, mitä hänen jälkeensä tapahtuu auringon alla?
Ecclesiastes 6:12 For who knows what is good for man in this life, all the days of his vain life which he spends as a shadow? for who can tell a man what shall be after him under the sun?
Saarnaaja 7:1 Hyvä nimi on parempi kuin kallis voide, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.
Ecclesiastes 7:1 A good name is better than precious ointment; and the day of death than the day of one’s birth.
Saarnaaja 7:2 Parempi on mennä surutaloon kuin pitotaloon, sillä se on kaikkien ihmisten loppu, ja elävät panevat sen sydämeensä.
Ecclesiastes 7:2 It is better to go to the house of mourning, than to go to the house of feasting: for that is the end of all men; and the living will lay it to his heart.
Saarnaaja 7:3 Murhe on parempi kuin nauru, sillä kasvojen murhe tekee sydämen paremmaksi.
Ecclesiastes 7:3 Sorrow is better than laughter: for by the sadness of the countenance the heart is made better.
Saarnaaja 7:4 Viisaiden sydän on surun talossa, mutta tyhmien sydän on ilon talossa.
Ecclesiastes 7:4 The heart of the wise is in the house of mourning; but the heart of fools is in the house of mirth.
Saarnaaja 7:5 Parempi on kuulla viisaiden nuhdetta kuin tyhmien laulua.
Ecclesiastes 7:5 It is better to hear the rebuke of the wise, than for a man to hear the song of fools.
Saarnaaja 7:6 Sillä tyhmän nauru on kuin orjantappuran rätinää padan alla; sekin on turhuutta.
Ecclesiastes 7:6 For as the crackling of thorns under a pot, so is the laughter of the fool: this also is vanity.
Saarnaaja 7:7 Sorto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.
Ecclesiastes 7:7 Surely oppression makes a wise man mad; and a gift destroys the heart.
Saarnaaja 7:8 Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja kärsivällinen on parempi kuin ylpeä hengessä.
Ecclesiastes 7:8 Better is the end of a thing than the beginning thereof: and the patient in spirit is better than the proud in spirit.
Saarnaaja 7:9 Älä ole hengessäsi liian hätäinen vihastumaan, sillä viha majailee tyhmien povessa.
Ecclesiastes 7:9 Be not hasty in your spirit to be angry: for anger rests in the bosom of fools.
Saarnaaja 7:10 Älkää sanoko: Miksi entiset ajat olivat paremmat kuin nämä? sillä ette te kysy viisaasti tätä asiaa.
Ecclesiastes 7:10 Say not you, What is the cause that the former days were better than these? for you do not inquire wisely concerning this.
Saarnaaja 7:11 Viisaus on hyväksi perinnön kanssa, ja siitä on hyötyä niille, jotka näkevät auringon.
Ecclesiastes 7:11 Wisdom is good with an inheritance: and by it there is profit to them that see the sun.
Saarnaaja 7:12 Sillä viisaus on puolustus, ja raha on puolustus; mutta tiedon erinomaisuus on siinä, että viisaus antaa elämän niille, joilla se on.
Ecclesiastes 7:12 For wisdom is a defense, and money is a defense: but the excellency of knowledge is, that wisdom gives life to them that have it.
Saarnaaja 7:13 Ajattele Jumalan tekoja: kuka voi suoristaa sen, minkä hän on tehnyt vääriksi?
Ecclesiastes 7:13 Consider the work of God: for who can make that straight, which he has made crooked?
Saarnaaja 7:14 Onnen päivänä iloitse, mutta vastoinkäymisen päivänä ajattele: Jumala on asettanut toisen toista vastaan, ettei ihminen löytäisi mitään jälkeensä.
Ecclesiastes 7:14 In the day of prosperity be joyful, but in the day of adversity consider: God also has set the one over against the other, to the end that man should find nothing after him.
Saarnaaja 7:15 Kaikkea olen nähnyt turhuudessani päivinä: on vanhurskas, joka hukkuu vanhurskaudessaan, ja on jumalaton, joka elää pitkään jumalattomuudessaan.
Ecclesiastes 7:15 All things have I seen in the days of my vanity: there is a just man that perishes in his righteousness, and there is a wicked man that prolongs his life in his wickedness.
Saarnaaja 7:16 Älä ole liian vanhurskas äläkä tee itseäsi liian viisaaksi: miksi tuhoisit itsesi?
Ecclesiastes 7:16 Be not righteous over much; neither make yourself over wise: why should you destroy yourself ?
Saarnaaja 7:17 Älä ole liian jumalaton äläkä tyhmä: miksi kuolisit ennen aikojasi?
Ecclesiastes 7:17 Be not over much wicked, neither be you foolish: why should you die before your time?
Saarnaaja 7:18 Hyvä on, että tartut tähän; äläkä myöskään tästä pidä kättäsi pois, sillä se, joka Jumalaa pelkää, pääsee niistä kaikista eroon.
Ecclesiastes 7:18 It is good that you should take hold of this; yes, also from this withdraw not your hand: for he that fears God shall come forth of them all.
Saarnaaja 7:19 Viisaus vahvistaa viisaita enemmän kuin kymmenen sankaria, jotka ovat kaupungissa.
Ecclesiastes 7:19 Wisdom strengthens the wise more than ten mighty men which are in the city.
Saarnaaja 7:20 Sillä ei ole maan päällä yhtäkään vanhurskasta ihmistä, joka tekisi hyvää eikä syntiä tekisi.
Ecclesiastes 7:20 For there is not a just man on earth, that does good, and sins not.
Saarnaaja 7:21 Äläkä välitä kaikista puhutuista sanoista, ettet kuulisi palvelijasi kiroavan sinua.
Ecclesiastes 7:21 Also take no heed to all words that are spoken; lest you hear your servant curse you:
Saarnaaja 7:22 Sillä usein myös oma sydämesi tietää, että sinäkin olet kironnut muita.
Ecclesiastes 7:22 For oftentimes also your own heart knows that you yourself likewise have cursed others.
Saarnaaja 7:23 Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Sanoin: Minä olen viisas, mutta se oli minusta kaukana.
Ecclesiastes 7:23 All this have I proved by wisdom: I said, I will be wise; but it was far from me.
Saarnaaja 7:24 Mikä on kaukana ja äärimmäisen syvällä, kuka voi sen löytää?
Ecclesiastes 7:24 That which is far off, and exceeding deep, who can find it out?
Saarnaaja 7:25 Minä käänsin sydämeni tietämään, tutkimaan ja etsimään viisautta ja asioiden syytä ja ymmärtämään hulluuden, tyhmyyden ja mielettömyyden pahuuden.
Ecclesiastes 7:25 I applied my heart to know, and to search, and to seek out wisdom, and the reason of things, and to know the wickedness of folly, even of foolishness and madness:
Saarnaaja 7:26 Ja minä löydän kuolemaa katkerammaksi naisen, jonka sydän on ansa ja verkko ja jonka kädet ovat kuin kahleet. Joka on Jumalalle otollinen, pääsee hänestä pakoon, mutta syntisen hän ottaa kiinni.
Ecclesiastes 7:26 And I find more bitter than death the woman, whose heart is snares and nets, and her hands as bands: whoever pleases God shall escape from her; but the sinner shall be taken by her.
Saarnaaja 7:27 Katso, tämän olen löytänyt, sanoi saarnaaja laskien yksi kerrallaan saadakseen selville tilin:
Ecclesiastes 7:27 Behold, this have I found, said the preacher, counting one by one, to find out the account:
Saarnaaja 7:28 Sieluni etsii sitä, mutta en löydä: yhden miehen tuhansien joukosta olen löytänyt, mutta naista en ole löytänyt kaikkien niiden joukosta.
Ecclesiastes 7:28 Which yet my soul seeks, but I find not: one man among a thousand have I found; but a woman among all those have I not found.
Saarnaaja 7:29 Katso, tämän ainoan olen löytänyt, että Jumala on luonut ihmisen oikeamieliseksi; mutta he ovat keksineet monia keksejä.
Ecclesiastes 7:29 See, this only have I found, that God has made man upright; but they have sought out many inventions.
Saarnaaja 8:1 Kuka on viisaan vertainen, ja kuka tietää asian selityksen? Ihmisen viisaus kirkastaa hänen kasvonsa, ja hänen kasvojensa rohkeus muuttuu.
Ecclesiastes 8:1 Who is as the wise man? and who knows the interpretation of a thing? a man’s wisdom makes his face to shine, and the boldness of his face shall be changed.
Saarnaaja 8:2 Neuvon sinua pitämään kuninkaan käskyn ja vieläpä Jumalan valaa koskevan.
Ecclesiastes 8:2 I counsel you to keep the king’s commandment, and that in regard of the oath of God.
Saarnaaja 8:3 Älä kiirehdi poistumaan hänen näkyvistään, äläkä seiso pahan asian parissa, sillä hän tekee, mikä hänelle otollista on.
Ecclesiastes 8:3 Be not hasty to go out of his sight: stand not in an evil thing; for he does whatever pleases him.
Saarnaaja 8:4 Missä kuninkaan sana on, siellä on voima; ja kuka voi sanoa hänelle: Mitä sinä teet?
Ecclesiastes 8:4 Where the word of a king is, there is power: and who may say to him, What do you?
Saarnaaja 8:5 Joka käskyn pitää, ei tunne mitään pahaa; ja viisaan sydän tietää ajan ja oikeuden.
Ecclesiastes 8:5 Whoever keeps the commandment shall feel no evil thing: and a wise man’s heart discerns both time and judgment.
Saarnaaja 8:6 Koska jokaisella asialla on aikansa ja tuomionsa, sentähden on ihmisen kurjuus suuri hänelle.
Ecclesiastes 8:6 Because to every purpose there is time and judgment, therefore the misery of man is great on him.
Saarnaaja 8:7 Sillä hän ei tiedä, mitä tuleva on; sillä kuka voi kertoa hänelle, milloin se tapahtuu?
Ecclesiastes 8:7 For he knows not that which shall be: for who can tell him when it shall be?
Saarnaaja 8:8 Ei ole ketään, jolla olisi valtaa hengen yli, ettei hän voisi pidättää henkeä; eikä hänellä ole valtaa kuoleman päivänä; eikä siinä sodassa ole vapautusta; eikä jumattomuus pelasta niitä, jotka sille annetaan.
Ecclesiastes 8:8 There is no man that has power over the spirit to retain the spirit; neither has he power in the day of death: and there is no discharge in that war; neither shall wickedness deliver those that are given to it.
Saarnaaja 8:9 Kaiken tämän olen nähnyt ja kiinnittänyt sydämeni kaikkeen, mitä auringon alla tehdään: on aika, jolloin ihminen hallitsee toista omaksi turmiokseen.
Ecclesiastes 8:9 All this have I seen, and applied my heart to every work that is done under the sun: there is a time wherein one man rules over another to his own hurt.
Saarnaaja 8:10 Ja niin minä näin jumalattomien haudatun, jotka olivat tulleet ja menneet pyhästä paikasta, ja heidät unohdettiin kaupungissa, jossa he olivat niin tehneet: sekin on turhuutta.
Ecclesiastes 8:10 And so I saw the wicked buried, who had come and gone from the place of the holy, and they were forgotten in the city where they had so done: this is also vanity.
Saarnaaja 8:11 Koska pahan teon tuomiota ei panna pian täytäntöön, sentähden ihmislasten sydän on täysin päättänyt tehdä pahaa.
Ecclesiastes 8:11 Because sentence against an evil work is not executed speedily, therefore the heart of the sons of men is fully set in them to do evil.
Saarnaaja 8:12 Vaikka syntinen tekisi pahaa sata kertaa ja hänen päivänsä pitkittyisivät, tiedän kuitenkin, että niiden, jotka Jumalaa pelkäävät, käy hyvin, jotka pelkäävät häntä.
Ecclesiastes 8:12 Though a sinner do evil an hundred times, and his days be prolonged, yet surely I know that it shall be well with them that fear God, which fear before him:
Saarnaaja 8:13 Mutta jumalattoman ei käy hyvin, eikä hän saa pitkittää päiviään, jotka ovat kuin varjo, sillä hän ei pelkää Jumalan edessä.
Ecclesiastes 8:13 But it shall not be well with the wicked, neither shall he prolong his days, which are as a shadow; because he fears not before God.
Saarnaaja 8:14 Maan päällä tapahtuu turhuutta: on vanhurskaita, joille tapahtuu jumalattomien tekojen jälkeen, ja on jumalattomia, joille tapahtuu vanhurskaiden tekojen jälkeen. Minä sanoin, että sekin on turhuutta.
Ecclesiastes 8:14 There is a vanity which is done on the earth; that there be just men, to whom it happens according to the work of the wicked; again, there be wicked men, to whom it happens according to the work of the righteous: I said that this also is vanity.
Saarnaaja 8:15 Silloin minä ylistin iloa, sillä ei ihmisellä ole auringon alla parempaa kuin syödä, juoda ja olla iloinen. Se pysyy hänen mukanaan hänen vaivannäöstään hänen elinpäivinään, jotka Jumala hänelle auringon alla antaa.
Ecclesiastes 8:15 Then I commended mirth, because a man has no better thing under the sun, than to eat, and to drink, and to be merry: for that shall abide with him of his labor the days of his life, which God gives him under the sun.
Saarnaaja 8:16 Kun minä käänsin sydämeni oppimaan viisautta ja näkemään, mitä maan päällä tehdään (sillä ei ole edes sellaista, jonka silmät näkevät unta, ei päivää eikä yötä):
Ecclesiastes 8:16 When I applied my heart to know wisdom, and to see the business that is done on the earth: (for also there is that neither day nor night sees sleep with his eyes:)
Saarnaaja 8:17 Silloin minä katselin kaikkia Jumalan tekoja, niin ettei ihminen voi käsittää, mitä auringon alla tehdään. Sillä vaikka ihminen näkisi vaivaa sitä etsiäkseen, hän ei sitä löydä, eikä kauemmaskaan; vaikka viisas mies luulisi sen tietävänsä, hän ei kuitenkaan sitä löydä.
Ecclesiastes 8:17 Then I beheld all the work of God, that a man cannot find out the work that is done under the sun: because though a man labor to seek it out, yet he shall not find it; yes farther; though a wise man think to know it, yet shall he not be able to find it.
Saarnaaja 9:1 Kaiken tämän tähden minä harkitsin sydämessäni julistaakseni kaiken tämän: että vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä; ei kukaan ihminen tunne rakkautta eikä vihaa kaikesta, mitä heidän edessään on.
Ecclesiastes 9:1 For all this I considered in my heart even to declare all this, that the righteous, and the wise, and their works, are in the hand of God: no man knows either love or hatred by all that is before them.
Saarnaaja 9:2 Kaikki tapahtuu kaikille samalla tavalla: sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä ja puhtaalla ja saastaisella, uhraavalla ja sillä, joka ei uhraa. Hyvän ja syntisen käy niin kuin hyvän, ja vannojan käy niin kuin vannookin.
Ecclesiastes 9:2 All things come alike to all: there is one event to the righteous, and to the wicked; to the good and to the clean, and to the unclean; to him that sacrifices, and to him that sacrifices not: as is the good, so is the sinner; and he that swears, as he tha
Saarnaaja 9:3 Tämä on pahin kaikista auringon alla tapahtuvista asioista, että kaikilla on sama kohtalo. Ihmislasten sydän on täynnä pahuutta, ja heidän sydämessään on hulluus heidän eläessään, mutta sen jälkeen he menevät kuolleiden luo.
Ecclesiastes 9:3 This is an evil among all things that are done under the sun, that there is one event to all: yes, also the heart of the sons of men is full of evil, and madness is in their heart while they live, and after that they go to the dead.
Saarnaaja 9:4 Sillä sillä, joka on sidoksissa kaikkeen elävään, on toivo: elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.
Ecclesiastes 9:4 For to him that is joined to all the living there is hope: for a living dog is better than a dead lion.
Saarnaaja 9:5 Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole enää paikkaa, sillä heidän muistonsa on unohdettu.
Ecclesiastes 9:5 For the living know that they shall die: but the dead know not any thing, neither have they any more a reward; for the memory of them is forgotten.
Saarnaaja 9:6 Myös heidän rakkautensa, vihansa ja kateutensa on nyt kadonnut, eivätkä heillä ole enää iankaikkisesti osaa missään, mitä auringon alla tapahtuu.
Ecclesiastes 9:6 Also their love, and their hatred, and their envy, is now perished; neither have they any more a portion for ever in any thing that is done under the sun.
Saarnaaja 9:7 Mene matkaasi, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä Jumala nyt hyväksyy tekosi.
Ecclesiastes 9:7 Go your way, eat your bread with joy, and drink your wine with a merry heart; for God now accepts your works.
Saarnaaja 9:8 Olkoot vaatteesi aina valkoiset, älköönkä päästäsi puutuko voidetta.
Ecclesiastes 9:8 Let your garments be always white; and let your head lack no ointment.
Saarnaaja 9:9 Elä ilolla rakastamasi vaimon kanssa kaikkina turhuuden päivinäsi, jotka hän on sinulle antanut auringon alla, kaikkina turhuuden päivinäsi. Sillä se on sinun osasi tässä elämässä ja vaivannäössäsi, jota teet auringon alla.
Ecclesiastes 9:9 Live joyfully with the wife whom you love all the days of the life of your vanity, which he has given you under the sun, all the days of your vanity: for that is your portion in this life, and in your labor which you take under the sun.
Saarnaaja 9:10 Mitä ikinä kätesi löytää tehtäväkseen, tee se voimallasi; sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne sinä menet.
Ecclesiastes 9:10 Whatever your hand finds to do, do it with your might; for there is no work, nor device, nor knowledge, nor wisdom, in the grave, where you go.
Saarnaaja 9:11 Minä näin auringon alla, ettei kilpajuoksu ole nopeiden vallassa eikä taistelu väkevien, ei leipä viisaiden, rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavien, vaan aika ja sattuma kohtaavat heidät kaikki.
Ecclesiastes 9:11 I returned, and saw under the sun, that the race is not to the swift, nor the battle to the strong, neither yet bread to the wise, nor yet riches to men of understanding, nor yet favor to men of skill; but time and chance happens to them all.
Saarnaaja 9:12 Sillä ihminenkään ei tunne aikaansa: niin kuin kalat, jotka joutuvat pahaan verkkoon, ja linnut, jotka joutuvat paulaan, niin ovat ihmisten lapset paulaan pahana aikana, kun se yllättää heidät.
Ecclesiastes 9:12 For man also knows not his time: as the fishes that are taken in an evil net, and as the birds that are caught in the snare; so are the sons of men snared in an evil time, when it falls suddenly on them.
Saarnaaja 9:13 Tämänkin viisauden olen nähnyt auringon alla, ja se on minusta suuri:
Ecclesiastes 9:13 This wisdom have I seen also under the sun, and it seemed great to me:
Saarnaaja 9:14 Oli pieni kaupunki ja siinä vain vähän miehiä; ja sitä vastaan tuli suuri kuningas, piiritti sitä ja rakensi sitä vastaan suuria valleja.
Ecclesiastes 9:14 There was a little city, and few men within it; and there came a great king against it, and besieged it, and built great bulwarks against it:
Saarnaaja 9:15 Siellä oli köyhä ja viisas mies, joka viisaudellaan pelasti kaupungin; mutta kukaan ei muistanut tuota köyhää miestä.
Ecclesiastes 9:15 Now there was found in it a poor wise man, and he by his wisdom delivered the city; yet no man remembered that same poor man.
Saarnaaja 9:16 Silloin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima; kuitenkin köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojaan kuulla.
Ecclesiastes 9:16 Then said I, Wisdom is better than strength: nevertheless the poor man’s wisdom is despised, and his words are not heard.
Saarnaaja 9:17 Viisaiden sanat hiljaisuudessa kuullaan helpommin kuin tyhmien hallitseman huuto.
Ecclesiastes 9:17 The words of wise men are heard in quiet more than the cry of him that rules among fools.
Saarnaaja 9:18 Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi syntinen voi paljon hyvää tuhota.
Ecclesiastes 9:18 Wisdom is better than weapons of war: but one sinner destroys much good.
Saarnaaja 10:1 Kuolleet kärpäset saavat apteekkarin voiteen haisemaan: niin tekee pieni tyhmyys sitä, joka on viisaan ja kunniallisen maineensa alainen.
Ecclesiastes 10:1 Dead flies cause the ointment of the apothecary to send forth a stinking smell: so does a little folly him that is in reputation for wisdom and honor.
Saarnaaja 10:2 Viisaan sydän on hänen oikealla puolellaan, mutta tyhmän sydän vasemmalla.
Ecclesiastes 10:2 A wise man’s heart is at his right hand; but a fool’s heart at his left.
Saarnaaja 10:3 Niin, myös kun hullu kulkee tietä, hänen viisautensa pettää, ja hän sanoo kaikille olevansa hullu.
Ecclesiastes 10:3 Yes also, when he that is a fool walks by the way, his wisdom fails him, and he said to every one that he is a fool.
Saarnaaja 10:4 Jos hallitsijan henki nousee sinua vastaan, älä jätä paikkaasi, sillä periksi antaminen lepyttää suuret rikkomukset.
Ecclesiastes 10:4 If the spirit of the ruler rise up against you, leave not your place; for yielding pacifies great offenses.
Saarnaaja 10:5 On yksikin onnettomuus, jonka olen nähnyt auringon alla, hallitsijasta lähtöisin oleva erhe:
Ecclesiastes 10:5 There is an evil which I have seen under the sun, as an error which proceeds from the ruler:
Saarnaaja 10:6 Tyhmyys asetetaan suureen arvoon, ja rikkaat istuvat alhaisella paikalla.
Ecclesiastes 10:6 Folly is set in great dignity, and the rich sit in low place.
Saarnaaja 10:7 Olen nähnyt palvelijoita hevosten selässä ja ruhtinaita kävelemässä palvelijoina maan päällä.
Ecclesiastes 10:7 I have seen servants on horses, and princes walking as servants on the earth.
Saarnaaja 10:8 Joka kuopan kaivaa, se putoaa siihen, ja joka aidan rikkoo, sitä käärme puree.
Ecclesiastes 10:8 He that digs a pit shall fall into it; and whoever breaks an hedge, a serpent shall bite him.
Saarnaaja 10:9 Joka irrottaa kiviä, kärsii niistä, ja joka halkaisee puuta, joutuu niiden mukana vaaraan.
Ecclesiastes 10:9 Whoever removes stones shall be hurt therewith; and he that splits wood shall be endangered thereby.
Saarnaaja 10:10 Jos rauta on tylsä eikä hän teroita sen reunaa, hänen täytyy käyttää enemmän voimaa: mutta viisaudesta on hyötyä ohjata.
Ecclesiastes 10:10 If the iron be blunt, and he do not whet the edge, then must he put to more strength: but wisdom is profitable to direct.
Saarnaaja 10:11 Käärme puree varmasti ilman lumousta, eikä puheliaskaan ole parempi.
Ecclesiastes 10:11 Surely the serpent will bite without enchantment; and a babbler is no better.
Saarnaaja 10:12 Viisaan suun sanat ovat lempeitä, mutta tyhmän huulet nielevät itsensä.
Ecclesiastes 10:12 The words of a wise man’s mouth are gracious; but the lips of a fool will swallow up himself.
Saarnaaja 10:13 Hänen suunsa sanojen alku on hulluutta, ja hänen puheensa loppu on ilkikurista mielettömyyttä.
Ecclesiastes 10:13 The beginning of the words of his mouth is foolishness: and the end of his talk is mischievous madness.
Saarnaaja 10:14 Tyhmäkin on puheissaan: mies ei tiedä, mitä tuleva on; ja mitä hänen jälkeensä tapahtuu, kuka hänelle sen kertoo?
Ecclesiastes 10:14 A fool also is full of words: a man cannot tell what shall be; and what shall be after him, who can tell him?
Saarnaaja 10:15 Tyhmän työ uuvuttaa jokaisen heistä, koska hän ei tiedä, miten kaupunkiin mennään.
Ecclesiastes 10:15 The labor of the foolish wearies every one of them, because he knows not how to go to the city.
Saarnaaja 10:16 Voi sinua, maa, jonka kuninkaasi on lapsi ja jonka ruhtinaat syövät aamulla!
Ecclesiastes 10:16 Woe to you, O land, when your king is a child, and your princes eat in the morning!
Saarnaaja 10:17 Siunattu olet sinä, maa, jonka kuninkaana on jalosukuinen poika ja jonka ruhtinaat syövät ajallaan, saadakseen voimaa eivätkä juovuksissa!
Ecclesiastes 10:17 Blessed are you, O land, when your king is the son of nobles, and your princes eat in due season, for strength, and not for drunkenness!
Saarnaaja 10:18 Paljon laiskuutta rakennus rappeutuu; ja käsien joutilaisuuden vuoksi talo putoaa läpi.
Ecclesiastes 10:18 By much slothfulness the building decays; and through idleness of the hands the house drops through.
Saarnaaja 10:19 Pidot laitetaan nauruksi ja viini tekee iloiseksi, mutta raha riittää kaikkeen.
Ecclesiastes 10:19 A feast is made for laughter, and wine makes merry: but money answers all things.
Saarnaaja 10:20 Älä kiroa kuningasta, älä ajatuksissasi, äläkä kiroa rikasta makuuhuoneessasi, sillä taivaan lintu kantaa äänen, ja siivekäs se kertoo asian.
Ecclesiastes 10:20 Curse not the king, no not in your thought; and curse not the rich in your bedchamber: for a bird of the air shall carry the voice, and that which has wings shall tell the matter.
Saarnaaja 11:1 Heitä leipäsi vetten päälle, sillä löydät sen monen päivän kuluttua.
Ecclesiastes 11:1 Cast your bread on the waters: for you shall find it after many days.
Saarnaaja 11:2 Anna osa seitsemälle ja kahdeksallekin, sillä et tiedä, mikä onnettomuus maan päällä tapahtuu.
Ecclesiastes 11:2 Give a portion to seven, and also to eight; for you know not what evil shall be on the earth.
Saarnaaja 11:3 Jos pilvet ovat täynnä sadetta, ne vuodattavat sateen maan päälle; ja jos puu kaatuu etelään tai pohjoiseen, siihen paikkaan, mihin puu kaatuu, sinne se jää.
Ecclesiastes 11:3 If the clouds be full of rain, they empty themselves on the earth: and if the tree fall toward the south, or toward the north, in the place where the tree falls, there it shall be.
Saarnaaja 11:4 Joka tuulta tarkkailee, ei kylvä, ja joka pilviä tarkkailee, ei leikkaa.
Ecclesiastes 11:4 He that observes the wind shall not sow; and he that regards the clouds shall not reap.
Saarnaaja 11:5 Niinkuin et tiedä hengen tietä etkä sitä, miten luut kasvavat raskaana olevan kohdussa, niin et tiedä Jumalan tekoja, hänen, joka kaiken tekee.
Ecclesiastes 11:5 As you know not what is the way of the spirit, nor how the bones do grow in the womb of her that is with child: even so you know not the works of God who makes all.
Saarnaaja 11:6 Kylvä siemenesi aamulla, äläkä hellitä kättäsi illalla, sillä et tiedä, onnistuuko tämä vai tuo, vai ovatko molemmat yhtä hyviä.
Ecclesiastes 11:6 In the morning sow your seed, and in the evening withhold not your hand: for you know not whether shall prosper, either this or that, or whether they both shall be alike good.
Saarnaaja 11:7 Totisesti, valo on suloinen, ja silmille on ihanaa katsella aurinkoa:
Ecclesiastes 11:7 Truly the light is sweet, and a pleasant thing it is for the eyes to behold the sun:
Saarnaaja 11:8 Vaikka ihminen eläisi monta vuotta ja iloitsisi niistä kaikista, muistakoon hän kuitenkin pimeyden päivät, sillä niitä tulee paljon. Kaikki, mikä tulee, on turhuutta.
Ecclesiastes 11:8 But if a man live many years, and rejoice in them all; yet let him remember the days of darkness; for they shall be many. All that comes is vanity.
Saarnaaja 11:9 Iloitse, nuorukainen, nuoruudessasi, ja sydämesi ilahduttakoon sinua nuoruutesi päivinä. Vaella sydämesi teitä ja silmiesi tahdon mukaan. Mutta tiedä, että Jumala tuo sinut kaikesta tästä tuomiolle.
Ecclesiastes 11:9 Rejoice, O young man, in your youth; and let your heart cheer you in the days of your youth, and walk in the ways of your heart, and in the sight of your eyes: but know you, that for all these things God will bring you into judgment.
Saarnaaja 11:10 Poista siis suru sydämestäsi ja pane paha pois ruumiistasi, sillä lapsuus ja nuoruus ovat turhuutta.
Ecclesiastes 11:10 Therefore remove sorrow from your heart, and put away evil from your flesh: for childhood and youth are vanity.
Saarnaaja 12:1 Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja vuodet lähestyvät, jolloin sanot: En minä niihin mielisty.
Ecclesiastes 12:1 Remember now your Creator in the days of your youth, while the evil days come not, nor the years draw near, when you shall say, I have no pleasure in them;
Saarnaaja 12:2 Eikä aurinko, eikä valo, eikä kuu, eikä tähdet pimene, eivätkä pilvet sateen jälkeen palaa,
Ecclesiastes 12:2 While the sun, or the light, or the moon, or the stars, be not darkened, nor the clouds return after the rain:
Saarnaaja 12:3 Sinä päivänä, jolloin talon vartijat vapisevat, väkevät miehet painuvat maahan, jauhajat lopettavat vähäisyytensä vuoksi ja ikkunoista ulos katsovat pimenevät,
Ecclesiastes 12:3 In the day when the keepers of the house shall tremble, and the strong men shall bow themselves, and the grinders cease because they are few, and those that look out of the windows be darkened,
Saarnaaja 12:4 Ja kaduilla ovet suljetaan, kun jauhamisen ääni on hiljainen, ja hän nousee linnun laulusta, ja kaikki laulun tyttäret vaipuvat;
Ecclesiastes 12:4 And the doors shall be shut in the streets, when the sound of the grinding is low, and he shall rise up at the voice of the bird, and all the daughters of music shall be brought low;
Saarnaaja 12:5 Myös silloin, kun he pelkäävät korkeita, ja kauhu on tiellä, ja mantelipuu kukoistaa, ja heinäsirkka on taakka, ja himo katoaa: sillä ihminen menee ikuiseen kotiinsa ja surevat kulkevat kaduilla
Ecclesiastes 12:5 Also when they shall be afraid of that which is high, and fears shall be in the way, and the almond tree shall flourish, and the grasshopper shall be a burden, and desire shall fail: because man goes to his long home, and the mourners go about the streets
Saarnaaja 12:6 Tai hopeinen lanka aukeaa, kultainen malja särkyy, kannu särkyy lähteellä tai vesisäiliön pyörä rikkoutuu.
Ecclesiastes 12:6 Or ever the silver cord be loosed, or the golden bowl be broken, or the pitcher be broken at the fountain, or the wheel broken at the cistern.
Saarnaaja 12:7 Silloin tomu palaa maahan, niin kuin se ennenkin oli, ja henki palaa Jumalan luo, joka sen antoi.
Ecclesiastes 12:7 Then shall the dust return to the earth as it was: and the spirit shall return to God who gave it.
Saarnaaja 12:8 Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja; kaikki on turhuutta.
Ecclesiastes 12:8 Vanity of vanities, said the preacher; all is vanity.
Saarnaaja 12:9 Ja lisäksi, koska saarnaaja oli viisas, hän opetti kansalle tietoa; kyllä, hän otti siitä vaarin ja etsi ja kokosi monia sananlaskuja.
Ecclesiastes 12:9 And moreover, because the preacher was wise, he still taught the people knowledge; yes, he gave good heed, and sought out, and set in order many proverbs.
Saarnaaja 12:10 Saarnaaja pyrki löytämään otolliset sanat: ja se, mikä oli kirjoitettu, oli oikeamielistä, totuuden sanoja.
Ecclesiastes 12:10 The preacher sought to find out acceptable words: and that which was written was upright, even words of truth.
Saarnaaja 12:11 Viisaiden sanat ovat kuin piiska, kuin seurakunnan johtajien iskemät naulat, jotka ovat saman paimenen antamat.
Ecclesiastes 12:11 The words of the wise are as goads, and as nails fastened by the masters of assemblies, which are given from one shepherd.
Saarnaaja 12:12 Ja lisäksi, poikani, ota näistä opiksesi: monien kirjojen tekemisellä ei ole loppua; ja paljon opiskelua on lihan väsymystä.
Ecclesiastes 12:12 And further, by these, my son, be admonished: of making many books there is no end; and much study is a weariness of the flesh.
Saarnaaja 12:13 Kuulkaamme koko asian johtopäätös: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä se on ihmisen koko velvollisuus.
Ecclesiastes 12:13 Let us hear the conclusion of the whole matter: Fear God, and keep his commandments: for this is the whole duty of man.
Saarnaaja 12:14 Sillä Jumala tuo tuomiolle jokaisen teon, jokaisen salaisen asian, olkoon se hyvää tai pahaa.
Ecclesiastes 12:14 For God shall bring every work into judgment, with every secret thing, whether it be good, or whether it be evil.
Laulujen laulu 1:1 Laulujen laulu, joka on Salomon.
Song of Solomon 1:1 The song of songs, which is Solomon’s.
Laulujen laulu 1:2 Suutele hän minua suunsa suudelmilla, sillä sinun rakkautesi on parempaa kuin viini.
Song of Solomon 1:2 Let him kiss me with the kisses of his mouth: for your love is better than wine.
Laulujen laulu 1:3 Hyvien voiteidesi tuoksun tähden sinun nimesi on kuin vuodatettu voide; sentähden neitsyet sinua rakastavat.
Song of Solomon 1:3 Because of the smell of your good ointments your name is as ointment poured forth, therefore do the virgins love you.
Laulujen laulu 1:4 Vedä minut tänne, me juoksemme perässäsi. Kuningas on tuonut minut kammioihinsa. Me iloitsemme ja riemuitsemme sinusta, me muistamme rakkauttasi enemmän kuin viiniä: oikeamieliset rakastavat sinua.
Song of Solomon 1:4 Draw me, we will run after you: the king has brought me into his chambers: we will be glad and rejoice in you, we will remember your love more than wine: the upright love you.
Laulujen laulu 1:5 Minä olen musta, mutta kaunis, te Jerusalemin tyttäret, kuin Kedarin teltat, kuin Salomon verhot.
Song of Solomon 1:5 I am black, but comely, O you daughters of Jerusalem, as the tents of Kedar, as the curtains of Solomon.
Laulujen laulu 1:6 Älkää katsoko minua, sillä olen musta, sillä aurinko on katsonut minuun. Äitini lapset olivat minulle vihaisia; he tekivät minusta viinitarhojen vartijan; mutta omaa viinitarhaani en ole vartioinut.
Song of Solomon 1:6 Look not on me, because I am black, because the sun has looked on me: my mother’s children were angry with me; they made me the keeper of the vineyards; but my own vineyard have I not kept.
Laulujen laulu 1:7 Kerro minulle, sinä jota sieluni rakastaa, missä laidunnat, missä lepäätät laumaasi keskipäivällä? Miksi minun pitäisi olla kuin se, joka poikkeaa tovereidesi laumojen luota?
Song of Solomon 1:7 Tell me, O you whom my soul loves, where you feed, where you make your flock to rest at noon: for why should I be as one that turns aside by the flocks of your companions?
Laulujen laulu 1:8 Jos et tiedä, oi sinä kaunein naisten joukossa, niin kuljet lauman jalanjäljissä ja ruoki vohlasi paimenten telttojen vieressä.
Song of Solomon 1:8 If you know not, O you fairest among women, go your way forth by the footsteps of the flock, and feed your kids beside the shepherds’ tents.
Laulujen laulu 1:9 Olen verrannut sinua, oi rakkaani, faaraon vaunujen hevosjoukkoon.
Song of Solomon 1:9 I have compared you, O my love, to a company of horses in Pharaoh’s chariots.
Laulujen laulu 1:10 Poskesi ovat kauniit jalokivien rivistöissä, kaulasi kultaketjuissa.
Song of Solomon 1:10 Your cheeks are comely with rows of jewels, your neck with chains of gold.
Laulujen laulu 1:11 Me teemme sinulle kultaiset reunukset ja hopeiset napit.
Song of Solomon 1:11 We will make you borders of gold with studs of silver.
Laulujen laulu 1:12 Kuninkaan istuessa pöydässään, minun nardusöljyni tuoksuu.
Song of Solomon 1:12 While the king sits at his table, my spikenard sends forth the smell thereof.
Laulujen laulu 1:13 Rakkaani on minulle mirhakimppu, hän makaa yön yli rintani välissä.
Song of Solomon 1:13 A bundle of myrrh is my well-beloved to me; he shall lie all night between my breasts.
Laulujen laulu 1:14 Rakkaani on minulle kuin kamfiirin rypäle En-Gedin viinitarhoissa.
Song of Solomon 1:14 My beloved is to me as a cluster of camphire in the vineyards of Engedi.
Laulujen laulu 1:15 Katso, sinä olet kaunis, rakkaani; katso, sinä olet kaunis; sinulla on kyyhkysen silmät.
Song of Solomon 1:15 Behold, you are fair, my love; behold, you are fair; you have doves’ eyes.
Laulujen laulu 1:16 Katso, sinä olet kaunis, rakkaani, niin, ihana; ja meidän vuoteenamme on viheriäinen.
Song of Solomon 1:16 Behold, you are fair, my beloved, yes, pleasant: also our bed is green.
Laulujen laulu 1:17 Talomme palkit ovat setriä ja kattoparrumme kuusipuuta.
Song of Solomon 1:17 The beams of our house are cedar, and our rafters of fir.
Laulujen laulu 2:1 Minä olen Saaronin ruusu ja laaksojen lilja.
Song of Solomon 2:1 I am the rose of Sharon, and the lily of the valleys.
Laulujen laulu 2:2 Niin kuin lilja orjantappurakoiden keskellä, niin on rakkaani tyttärien joukossa.
Song of Solomon 2:2 As the lily among thorns, so is my love among the daughters.
Laulujen laulu 2:3 Niinkuin omenapuu metsän puiden joukossa, niin on rakkaani lasten joukossa. Minä istuin sen varjossa suurella ilolla, ja sen hedelmä oli makea minun suussani.
Song of Solomon 2:3 As the apple tree among the trees of the wood, so is my beloved among the sons. I sat down under his shadow with great delight, and his fruit was sweet to my taste.
Laulujen laulu 2:4 Hän vei minut juhlataloon, ja rakkaus oli hänen lippunsa minun ylläni.
Song of Solomon 2:4 He brought me to the banqueting house, and his banner over me was love.
Laulujen laulu 2:5 Pidä minut tynnyreillä, lohduta minua omenoilla, sillä olen kyllästynyt rakkauteen.
Song of Solomon 2:5 Stay me with flagons, comfort me with apples: for I am sick of love.
Laulujen laulu 2:6 Hänen vasen kätensä on pääni alla, ja hänen oikea kätensä halaa minua.
Song of Solomon 2:6 His left hand is under my head, and his right hand does embrace me.
Laulujen laulu 2:7 Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, metsävuohien ja kedon peurojen kautta, ettette häirittäisi älkääkä herättäkö rakastani, ennen kuin hän itse haluaa.
Song of Solomon 2:7 I charge you, O you daughters of Jerusalem, by the roes, and by the hinds of the field, that you stir not up, nor awake my love, till he please.
Laulujen laulu 2:8 Rakkaani ääni! Katso, hän tulee hyppien vuorilla, hyppien kukkuloilla.
Song of Solomon 2:8 The voice of my beloved! behold, he comes leaping on the mountains, skipping on the hills.
Laulujen laulu 2:9 Rakkaani on kuin metsäkauris tai nuori peura: katso, hän seisoo muurimme takana, hän kurkistaa ikkunoihin, hän näyttää itsensä ristikoiden välistä.
Song of Solomon 2:9 My beloved is like a roe or a young hart: behold, he stands behind our wall, he looks forth at the windows, showing himself through the lattice.
Laulujen laulu 2:10 Rakkaani puhui ja sanoi minulle: Nouse, rakkaani, kaunoiseni, ja tule pois.
Song of Solomon 2:10 My beloved spoke, and said to me, Rise up, my love, my fair one, and come away.
Laulujen laulu 2:11 Sillä katso, talvi on ohi, sade on lakannut ja poissa;
Song of Solomon 2:11 For, see, the winter is past, the rain is over and gone;
Laulujen laulu 2:12 Kukat puhkeavat maan päälle; lintujen laulun aika on tullut, ja kilpikonnan ääni kuuluu maassamme;
Song of Solomon 2:12 The flowers appear on the earth; the time of the singing of birds is come, and the voice of the turtle is heard in our land;
Laulujen laulu 2:13 Viikunapuu tuottaa vihreitä viikunoita, ja viiniköynnökset tuoksuvat suloisesti, rakkaani, kaunoiseni, ja tule pois.
Song of Solomon 2:13 The fig tree puts forth her green figs, and the vines with the tender grape give a good smell. Arise, my love, my fair one, and come away.
Laulujen laulu 2:14 Oi kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, portaiden piilopaikoissa, anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi; sillä suloinen on äänesi ja ihana on sinun olemuksesi.
Song of Solomon 2:14 O my dove, that are in the clefts of the rock, in the secret places of the stairs, let me see your countenance, let me hear your voice; for sweet is your voice, and your countenance is comely.
Laulujen laulu 2:15 Ottakaa meidät kiinni ketut, nuo pikkuketut, jotka turmelevat viiniköynnökset, sillä viiniköynnöksissämme on pehmeitä rypäleitä.
Song of Solomon 2:15 Take us the foxes, the little foxes, that spoil the vines: for our vines have tender grapes.
Laulujen laulu 2:16 Rakkaani on minun, ja minä olen hänen: hän kaitsee liljojen keskellä.
Song of Solomon 2:16 My beloved is mine, and I am his: he feeds among the lilies.
Laulujen laulu 2:17 Kunnes päivä sarastaa ja varjot pakenevat, käänny takaisin, rakkaani, ja ole kuin kauris tai nuori peura Betherin vuorilla.
Song of Solomon 2:17 Until the day break, and the shadows flee away, turn, my beloved, and be you like a roe or a young hart on the mountains of Bether.
Laulujen laulu 3:1 Yöllä vuoteellani minä etsin häntä, jota sieluni rakastaa: minä etsin häntä, mutta en löytänyt.
Song of Solomon 3:1 By night on my bed I sought him whom my soul loves: I sought him, but I found him not.
Laulujen laulu 3:2 Minä nousen nyt ja kuljen kaupungin kaduilla ja kujilla ja etsin häntä, jota sieluni rakastaa: minä etsin häntä, mutta en löytänyt.
Song of Solomon 3:2 I will rise now, and go about the city in the streets, and in the broad ways I will seek him whom my soul loves: I sought him, but I found him not.
Laulujen laulu 3:3 Kaupungin vartijat löysivät minut; minä sanoin heille: Näitkö hänet, jota minun sieluni rakastaa?
Song of Solomon 3:3 The watchmen that go about the city found me: to whom I said, Saw you him whom my soul loves?
Laulujen laulu 3:4 Vain hetken olin heistä pois kulkenut, kun löysin hänet, jota sieluni rakastaa. Pidin häntä sylissäni enkä päästänyt häntä, ennen kuin olin tuonut hänet äitini taloon, hänen kammioonsa, joka oli minut siittänyt.
Song of Solomon 3:4 It was but a little that I passed from them, but I found him whom my soul loves: I held him, and would not let him go, until I had brought him into my mother’s house, and into the chamber of her that conceived me.
Laulujen laulu 3:5 Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, metsävuohien ja kedon peurojen kautta, ettette häirittäisi älkääkä herättäkö rakastani, ennen kuin hän itse haluaa.
Song of Solomon 3:5 I charge you, O you daughters of Jerusalem, by the roes, and by the hinds of the field, that you stir not up, nor awake my love, till he please.
Laulujen laulu 3:6 Kuka tämä on, joka tulee erämaasta kuin savupatsaat, tuoksuen mirhalta ja suitsukkeelta, kaikkinaisilta kauppiaan puuteilta?
Song of Solomon 3:6 Who is this that comes out of the wilderness like pillars of smoke, perfumed with myrrh and frankincense, with all powders of the merchant?
Laulujen laulu 3:7 Katso hänen vuoteensa, joka on Salomon; sen ympärillä on kolmekymmentä urhoollista miestä, Israelin urhoollisia.
Song of Solomon 3:7 Behold his bed, which is Solomon’s; three score valiant men are about it, of the valiant of Israel.
Laulujen laulu 3:8 He kaikki kantavat miekkoja, koska ovat sodankäynnin taitavia: jokaisella miekka on kupeellaan yön pelon vuoksi.
Song of Solomon 3:8 They all hold swords, being expert in war: every man has his sword on his thigh because of fear in the night.
Laulujen laulu 3:9 Kuningas Salomo teki itselleen vaunut Libanonin puusta.
Song of Solomon 3:9 King Solomon made himself a chariot of the wood of Lebanon.
Laulujen laulu 3:10 Hän teki sen pylväät hopeasta, sen pohjan kullasta, sen peitteen purppurasta ja sen keskiosan rakkaudella päällystettynä Jerusalemin tyttärien kunniaksi.
Song of Solomon 3:10 He made the pillars thereof of silver, the bottom thereof of gold, the covering of it of purple, the middle thereof being paved with love, for the daughters of Jerusalem.
Laulujen laulu 3:11 Menkää ulos, te Siionin tyttäret, ja katsokaa kuningas Salomoa kruunun kanssa, jolla hänen äitinsä kruunasi hänet hääpäivänään, hänen sydämensä ilopäivänä.
Song of Solomon 3:11 Go forth, O you daughters of Zion, and behold king Solomon with the crown with which his mother crowned him in the day of his espousals, and in the day of the gladness of his heart.
Laulujen laulu 4:1 Katso, sinä olet kaunis, rakkaani; katso, sinä olet kaunis; sinulla on kyyhkysen silmät hiuksissasi; hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka nousee Gileadin vuorilta.
Song of Solomon 4:1 Behold, you are fair, my love; behold, you are fair; you have doves’ eyes within your locks: your hair is as a flock of goats, that appear from mount Gilead.
Laulujen laulu 4:2 Sinun hampaasi ovat kuin lauma kerittyjä lampaita, jotka pesosta tulivat; jokainen niistä synnyttää kaksoset, eikä yksikään niiden joukossa ole hedelmätön.
Song of Solomon 4:2 Your teeth are like a flock of sheep that are even shorn, which came up from the washing; whereof every one bear twins, and none is barren among them.
Laulujen laulu 4:3 Sinun huulesi ovat kuin helakanpunainen lanka, ja sinun puheesi on ihanaa; ohimosi ovat kuin granaattiomenanpala hiuksissasi.
Song of Solomon 4:3 Your lips are like a thread of scarlet, and your speech is comely: your temples are like a piece of a pomegranate within your locks.
Laulujen laulu 4:4 Sinun kaulasi on kuin Daavidin torni, rakennettu asevarastoksi, jossa riippuu tuhat kilpeä, kaikki sankarien kilvet.
Song of Solomon 4:4 Your neck is like the tower of David built for an armory, where on there hang a thousand bucklers, all shields of mighty men.
Laulujen laulu 4:5 Sinun kaksi rintaasi ovat kuin kaksi kaksosenmuotoista metsäkaurista, jotka laitumella liljojen keskellä.
Song of Solomon 4:5 Your two breasts are like two young roes that are twins, which feed among the lilies.
Laulujen laulu 4:6 Kunnes päivä sarastaa ja varjot pakenevat, minä menen mirhanvuorelle ja suitsukkeen kukkulalle.
Song of Solomon 4:6 Until the day break, and the shadows flee away, I will get me to the mountain of myrrh, and to the hill of frankincense.
Laulujen laulu 4:7 Olet kaunis, rakkaani; sinussa ei ole tahraa.
Song of Solomon 4:7 You are all fair, my love; there is no spot in you.
Laulujen laulu 4:8 Tule kanssani Libanonilta, morsiameni, kanssani Libanonilta: katso Amanan huipulta, Senirin ja Hermonin huipulta, leijonien luolista, leopardien vuorilta.
Song of Solomon 4:8 Come with me from Lebanon, my spouse, with me from Lebanon: look from the top of Amana, from the top of Shenir and Hermon, from the lions’ dens, from the mountains of the leopards.
Laulujen laulu 4:9 Sinä olet ryöstänyt sydämeni, sisareni, puolisoni; olet ryöstänyt sydämeni yhdellä silmästäsi, yhdellä kaulaketjullasi.
Song of Solomon 4:9 You have ravished my heart, my sister, my spouse; you have ravished my heart with one of your eyes, with one chain of your neck.
Laulujen laulu 4:10 Kuinka ihana onkaan rakkautesi, sisareni, morsiameni! Kuinka paljon suloisempi on rakkautesi viiniä, ja voiteidesi tuoksu kaikkia balsameja!
Song of Solomon 4:10 How fair is your love, my sister, my spouse! how much better is your love than wine! and the smell of your ointments than all spices!
Laulujen laulu 4:11 Morsiameni, sinun huulesi tiukkuvat kuin hunajakenno; hunajaa ja maitoa on kielesi alla, ja vaatteidesi tuoksu on kuin Libanonin tuoksu.
Song of Solomon 4:11 Your lips, O my spouse, drop as the honeycomb: honey and milk are under your tongue; and the smell of your garments is like the smell of Lebanon.
Laulujen laulu 4:12 Suljettu puutarha on sisareni, puolisoni; suljettu lähde, sinetöity kaivo.
Song of Solomon 4:12 A garden enclosed is my sister, my spouse; a spring shut up, a fountain sealed.
Laulujen laulu 4:13 Sinun istutuksesi ovat granaattiomenatarha, täynnä ihania hedelmiä; kamfiiri ja nardus,
Song of Solomon 4:13 Your plants are an orchard of pomegranates, with pleasant fruits; camphire, with spikenard,
Laulujen laulu 4:14 Nardusta ja sahramia, kalmoa ja kanelia ynnä kaikkia suitsukepuita, mirhaa ja aloeta ynnä kaikkia parhaita mausteita,
Song of Solomon 4:14 Spikenard and saffron; calamus and cinnamon, with all trees of frankincense; myrrh and aloes, with all the chief spices:
Laulujen laulu 4:15 Puutarhojen lähde, elävien vesien lähde ja Libanonin purot.
Song of Solomon 4:15 A fountain of gardens, a well of living waters, and streams from Lebanon.
Laulujen laulu 4:16 Herää, pohjoistuuli, ja tule, etelätuuli, puhalla puutarhaani, että sen tuoksut virtaisivat. Tulkoon rakkaani puutarhaansa ja syököön sen ihania hedelmiä.
Song of Solomon 4:16 Awake, O north wind; and come, you south; blow on my garden, that the spices thereof may flow out. Let my beloved come into his garden, and eat his pleasant fruits.
Laulujen laulu 5:1 Minä olen tullut puutarhaani, sisareni, morsiameni. Olen kerännyt mirhani yrtteineen, syönyt hunajakennoni hunajani kanssa, juonut viinini maidon kanssa. Syökää, ystävät; juokaa, juo runsaasti, rakkaat.
Song of Solomon 5:1 I am come into my garden, my sister, my spouse: I have gathered my myrrh with my spice; I have eaten my honeycomb with my honey; I have drunk my wine with my milk: eat, O friends; drink, yes, drink abundantly, O beloved.
Laulujen laulu 5:2 Minä nukun, mutta sydämeni herää: se on rakkaani ääni, joka kolkuttaa ja sanoo: Avaa minulle, sisareni, armaani, kyyhkyseni, tahraton ystäväni! Sillä pääni on täynnä kastetta ja hiukseni yön pisaroita.
Song of Solomon 5:2 I sleep, but my heart wakes: it is the voice of my beloved that knocks, saying, Open to me, my sister, my love, my dove, my undefiled: for my head is filled with dew, and my locks with the drops of the night.
Laulujen laulu 5:3 Olen riisunut takkini; kuinka puen sen päälleni? Olen pessyt jalkani; kuinka ne saastuttaisin?
Song of Solomon 5:3 I have put off my coat; how shall I put it on? I have washed my feet; how shall I defile them?
Laulujen laulu 5:4 Rakkaani pisti kätensä ovenraosta sisään, ja minun sydämeni liikkui hänestä.
Song of Solomon 5:4 My beloved put in his hand by the hole of the door, and my bowels were moved for him.
Laulujen laulu 5:5 Nousin avaamaan rakkaalleni; ja käteni tippuivat mirhaa ja sormeni tuoksuvaa mirhaa lukon kahvoihin.
Song of Solomon 5:5 I rose up to open to my beloved; and my hands dropped with myrrh, and my fingers with sweet smelling myrrh, on the handles of the lock.
Laulujen laulu 5:6 Minä avasin rakkaalleni, mutta rakkaani oli vetäytynyt pois ja mennyt. Sieluni nääntyi, kun hän puhui. Minä etsin häntä, mutta en löytänyt häntä, minä huusin häntä, mutta hän ei vastannut minulle.
Song of Solomon 5:6 I opened to my beloved; but my beloved had withdrawn himself, and was gone: my soul failed when he spoke: I sought him, but I could not find him; I called him, but he gave me no answer.
Laulujen laulu 5:7 Kaupungin ympäri kiertelevät vartijat löysivät minut, he löivät ja haavoittivat minua; muurien vartijat ottivat minulta hunnun pois.
Song of Solomon 5:7 The watchmen that went about the city found me, they smote me, they wounded me; the keepers of the walls took away my veil from me.
Laulujen laulu 5:8 Minä vannotan teitä, oi Jerusalemin tyttäret, jos löydätte rakkaani, kertokaa hänelle, että olen kyllästynyt rakkauteen.
Song of Solomon 5:8 I charge you, O daughters of Jerusalem, if you find my beloved, that you tell him, that I am sick of love.
Laulujen laulu 5:9 Millä tavoin on rakkaasi muita rakkaimpia, oi sinä naisten kaunein? Millä tavoin on rakkaasi muita rakkaimpia, että käsket meitä näin?
Song of Solomon 5:9 What is your beloved more than another beloved, O you fairest among women? what is your beloved more than another beloved, that you do so charge us?
Laulujen laulu 5:10 Rakkaani on valkoinen ja punainen, kymmenentuhannen joukossa mahtavin.
Song of Solomon 5:10 My beloved is white and ruddy, the most chief among ten thousand.
Laulujen laulu 5:11 Hänen päänsä on parasta kultaa, hänen hiuksensa ovat tuuheat ja mustat kuin korpin.
Song of Solomon 5:11 His head is as the most fine gold, his locks are bushy, and black as a raven.
Laulujen laulu 5:12 Hänen silmänsä ovat kuin kyyhkysten silmät vesivirtojen varrella, maidolla pestyt ja sopivasti asetetut.
Song of Solomon 5:12 His eyes are as the eyes of doves by the rivers of waters, washed with milk, and fitly set.
Laulujen laulu 5:13 Hänen poskensa ovat kuin tuoksulava, kuin tuoksuvat kukkaset; hänen huulensa ovat kuin liljat, joista tippuu tuoksuvaa mirhaa.
Song of Solomon 5:13 His cheeks are as a bed of spices, as sweet flowers: his lips like lilies, dropping sweet smelling myrrh.
Laulujen laulu 5:14 Hänen kätensä ovat kuin kultaiset sormukset, joihin on upotettu berylliä; hänen vatsansa on kuin kirkas norsunluu, päällystetty safiireilla.
Song of Solomon 5:14 His hands are as gold rings set with the beryl: his belly is as bright ivory overlaid with sapphires.
Laulujen laulu 5:15 Hänen jalkansa ovat kuin marmoripylväät, jotka on asetettu puhtaan kullan jalustoille; hänen kasvonsa ovat kuin Libanon, jalo kuin setrit.
Song of Solomon 5:15 His legs are as pillars of marble, set on sockets of fine gold: his countenance is as Lebanon, excellent as the cedars.
Laulujen laulu 5:16 Hänen suunsa on makea, hän on kaikin puolin ihana. Tämä on rakkaani, ja tämä on ystäväni, oi Jerusalemin tyttäret.
Song of Solomon 5:16 His mouth is most sweet: yes, he is altogether lovely. This is my beloved, and this is my friend, O daughters of Jerusalem.
Laulujen laulu 6:1 Minne rakkaasi on mennyt, sinä naisten kaunein? Minne rakkaasi on poikennut? Että me etsimme häntä sinun kanssasi.
Song of Solomon 6:1 Where is your beloved gone, O you fairest among women? where is your beloved turned aside? that we may seek him with you.
Laulujen laulu 6:2 Rakkaani on mennyt alas puutarhaansa, tuoksupenkeille, laiduntamaan puutarhoissa ja keräämään liljoja.
Song of Solomon 6:2 My beloved is gone down into his garden, to the beds of spices, to feed in the gardens, and to gather lilies.
Laulujen laulu 6:3 Minä olen rakkaani, ja rakkaani on minun: hän kaitsee liljojen keskellä.
Song of Solomon 6:3 I am my beloved’s, and my beloved is mine: he feeds among the lilies.
Laulujen laulu 6:4 Olet kaunis, oi rakkaani, kuin Tirsa, suloinen kuin Jerusalem, pelottava kuin sotajoukko lippuineen.
Song of Solomon 6:4 You are beautiful, O my love, as Tirzah, comely as Jerusalem, terrible as an army with banners.
Laulujen laulu 6:5 Käännä katseesi minusta pois, sillä ne ovat minut voittaneet. Sinun hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka nousee Gileadista.
Song of Solomon 6:5 Turn away your eyes from me, for they have overcome me: your hair is as a flock of goats that appear from Gilead.
Laulujen laulu 6:6 Sinun hampaasi ovat kuin lauma lampaita, jotka pesosta nousevat; jokainen niistä synnyttää kaksoset, eikä yksikään ole niiden joukossa hedelmätön.
Song of Solomon 6:6 Your teeth are as a flock of sheep which go up from the washing, whereof every one bears twins, and there is not one barren among them.
Laulujen laulu 6:7 Kuin granaattiomenan pala ovat ohimosi hiustesi sisällä.
Song of Solomon 6:7 As a piece of a pomegranate are your temples within your locks.
Laulujen laulu 6:8 On kolmekymmentä kuningatarta ja kahdeksankymmentä sivuvaimoa ja neitsyitä lukemattomia.
Song of Solomon 6:8 There are three score queens, and fourscore concubines, and virgins without number.
Laulujen laulu 6:9 Kyyhkyseni, tahraton kyyhkyseni, on ainoa; hän on äitinsä ainoa, hän on äitinsä valittu, joka hänet synnytti. Tyttäret näkivät hänet ja siunasivat häntä, niin, kuningattaret ja sivuvaimot, ja he ylistivät häntä.
Song of Solomon 6:9 My dove, my undefiled is but one; she is the only one of her mother, she is the choice one of her that bore her. The daughters saw her, and blessed her; yes, the queens and the concubines, and they praised her.
Laulujen laulu 6:10 Kuka on hän, joka katsoo esiin kuin aamunkoitto, on kaunis kuin kuu, kirkas kuin aurinko ja pelottava kuin sotajoukko lippuineen?
Song of Solomon 6:10 Who is she that looks forth as the morning, fair as the moon, clear as the sun, and terrible as an army with banners?
Laulujen laulu 6:11 Menin alas pähkinätarhaan katsomaan laakson hedelmiä ja näkemään, kukoistiko viiniköynnös ja puhkesivatko granaattiomenat silmuun.
Song of Solomon 6:11 I went down into the garden of nuts to see the fruits of the valley, and to see whether the vine flourished and the pomegranates budded.
Laulujen laulu 6:12 Tai en koskaan tiennytkään, sieluni teki minut Amminadibin vaunujen kaltaiseksi.
Song of Solomon 6:12 Or ever I was aware, my soul made me like the chariots of Amminadib.
Laulujen laulu 6:13 Palaja, palaja, oi sulamilainen; palaja, palaja, että me voimme katsoa sinua. Mitä näet sulamilaisessa? Kuin kahden armeijan joukon.
Song of Solomon 6:13 Return, return, O Shulamite; return, return, that we may look on you. What will you see in the Shulamite? As it were the company of two armies.
Laulujen laulu 7:1 Kuinka kauniit ovat jalkasi kengissä, oi prinssin tytär! Reitesi nivelet ovat kuin jalokivet, taitavan työmiehen kätten työtä.
Song of Solomon 7:1 How beautiful are your feet with shoes, O prince’s daughter! the joints of your thighs are like jewels, the work of the hands of a cunning workman.
Laulujen laulu 7:2 Napasi on kuin pyöreä pikari, josta ei viinaa puutu: vatsasi on kuin vehnäkasa, jonka ympärillä on liljoja.
Song of Solomon 7:2 Your navel is like a round goblet, which wants not liquor: your belly is like an heap of wheat set about with lilies.
Laulujen laulu 7:3 Sinun kaksi rintaasi ovat kuin kaksi nuorta kaurista, jotka ovat kaksosia.
Song of Solomon 7:3 Your two breasts are like two young roes that are twins.
Laulujen laulu 7:4 Sinun kaulasi on kuin norsunluutorni, silmäsi kuin Hesbonin kalalammikot Bat-Rabimin portin luona; nenäsi on kuin Libanonin torni, joka katsoo Damaskokseen päin.
Song of Solomon 7:4 Your neck is as a tower of ivory; your eyes like the fish pools in Heshbon, by the gate of Bathrabbim: your nose is as the tower of Lebanon which looks toward Damascus.
Laulujen laulu 7:5 Pääsi on kuin Karmel ja hiuksesi purppuraa; kuningasta pidetään gallerioissa.
Song of Solomon 7:5 Your head on you is like Carmel, and the hair of your head like purple; the king is held in the galleries.
Laulujen laulu 7:6 Kuinka kaunis ja miellyttävä oletkaan, oi rakas, ihanuuksille!
Song of Solomon 7:6 How fair and how pleasant are you, O love, for delights!
Laulujen laulu 7:7 Sinun vartalosi on kuin palmupuu ja rintasi kuin viinirypäleet.
Song of Solomon 7:7 This your stature is like to a palm tree, and your breasts to clusters of grapes.
Laulujen laulu 7:8 Minä sanoin: Minä nousen palmupuuhun, tartun sen oksiin. Silloin sinun rintasi ovat kuin viiniköynnöksen rypäleet ja nenäsi tuoksu on kuin omenoiden tuoksu.
Song of Solomon 7:8 I said, I will go up to the palm tree, I will take hold of the boughs thereof: now also your breasts shall be as clusters of the vine, and the smell of your nose like apples;
Laulujen laulu 7:9 Ja sinun kitalaesi on kuin parasta viiniä rakkaalleni, joka suloisesti valuu alas ja saa nukkuvien huulet puhumaan.
Song of Solomon 7:9 And the roof of your mouth like the best wine for my beloved, that goes down sweetly, causing the lips of those that are asleep to speak.
Laulujen laulu 7:10 Minä olen rakkaani, ja hänen himonsa on minuun.
Song of Solomon 7:10 I am my beloved’s, and his desire is toward me.
Laulujen laulu 7:11 Tule, rakkaani, lähtekäämme pellolle, yöpykäämme kylissä.
Song of Solomon 7:11 Come, my beloved, let us go forth into the field; let us lodge in the villages.
Laulujen laulu 7:12 Nouskaamme varhain viinitarhoihin, katsokaamme, kukoistaako viiniköynnös, ilmestyvätkö rypäleet ja puhkeavatko granaattiomenat. Siellä minä annan teille rakkauteni.
Song of Solomon 7:12 Let us get up early to the vineyards; let us see if the vine flourish, whether the tender grape appear, and the pomegranates bud forth: there will I give you my loves.
Laulujen laulu 7:13 Almarakat tuoksuvat, ja porteillamme on kaikenlaisia ihania hedelmiä, uusia ja vanhoja, jotka olen koonnut sinulle, rakkaani.
Song of Solomon 7:13 The mandrakes give a smell, and at our gates are all manner of pleasant fruits, new and old, which I have laid up for you, O my beloved.
Laulujen laulu 8:1 Oi, jospa olisit kuin veljeni, joka imeskeli äitini rintoja! Kun löytäisin sinut ulkoa, suutelisin sinua; niin, en tulisi halveksituksi.
Song of Solomon 8:1 O that you were as my brother, that sucked the breasts of my mother! when I should find you without, I would kiss you; yes, I should not be despised.
Laulujen laulu 8:2 Minä taluttaisin sinut ja veisin sinut äitini taloon, joka opettaisi minua; minä antaisin sinun juoda maustettua viiniä, granaattiomeni mehua.
Song of Solomon 8:2 I would lead you, and bring you into my mother’s house, who would instruct me: I would cause you to drink of spiced wine of the juice of my pomegranate.
Laulujen laulu 8:3 Hänen vasen kätensä tulisi olla pääni alla ja hänen oikea kätensä halaamaan minua.
Song of Solomon 8:3 His left hand should be under my head, and his right hand should embrace me.
Laulujen laulu 8:4 Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, ettette häiritsisi älkääkä herättäkö rakastani, ennen kuin hän itse haluaa.
Song of Solomon 8:4 I charge you, O daughters of Jerusalem, that you stir not up, nor awake my love, until he please.
Laulujen laulu 8:5 Kuka tämä on, joka tulee erämaasta, nojaten rakastettuunsa? Minä kasvatin sinut omenapuun alle; siellä äitisi sinut toi esiin; siellä sinut toi esiin hän, joka sinut synnytti.
Song of Solomon 8:5 Who is this that comes up from the wilderness, leaning on her beloved? I raised you up under the apple tree: there your mother brought you forth: there she brought you forth that bore you.
Laulujen laulu 8:6 Pane minut sinetiksi sydämeesi, sinetiksi käsivarteesi. Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivaus julma kuin hauta; sen hiilet ovat tulisia hiiliä, joissa on hehkuva liekki.
Song of Solomon 8:6 Set me as a seal on your heart, as a seal on your arm: for love is strong as death; jealousy is cruel as the grave: the coals thereof are coals of fire, which has a most vehement flame.
Laulujen laulu 8:7 Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa, eivätkä virrat sitä hukuttaa. Jos ihminen antaisi kaiken talonsa omaisuuden rakkaudesta, se olisi täysin halveksuttavaa.
Song of Solomon 8:7 Many waters cannot quench love, neither can the floods drown it: if a man would give all the substance of his house for love, it would utterly be contemned.
Laulujen laulu 8:8 Meillä on pikkusisko, eikä hänellä ole rintoja: mitä teemme siskomme hyväksi sinä päivänä, kun hänestä puhutaan?
Song of Solomon 8:8 We have a little sister, and she has no breasts: what shall we do for our sister in the day when she shall be spoken for?
Laulujen laulu 8:9 Jos hän on muuri, rakennamme sen päälle hopeisen palatsin; ja jos hän on ovi, suljemme sen setrilaudoilla.
Song of Solomon 8:9 If she be a wall, we will build on her a palace of silver: and if she be a door, we will enclose her with boards of cedar.
Laulujen laulu 8:10 Minä olen muuri, rintani kuin tornit: silloin olin hänen silmissään kuin armollinen.
Song of Solomon 8:10 I am a wall, and my breasts like towers: then was I in his eyes as one that found favor.
Laulujen laulu 8:11 Salomolla oli viinitarha Baal-Hamonissa; hän vuokrasi viinitarhan vartijoille; jokaisen oli tuotava tuhat hopearahaa sen hedelmistä.
Song of Solomon 8:11 Solomon had a vineyard at Baalhamon; he let out the vineyard to keepers; every one for the fruit thereof was to bring a thousand pieces of silver.
Laulujen laulu 8:12 Viinitarhani, joka on minun, on minun edessäni: sinulla, Salomo, on oltava tuhat ja niiden, jotka sen hedelmiä vartioivat, kaksisataa.
Song of Solomon 8:12 My vineyard, which is mine, is before me: you, O Solomon, must have a thousand, and those that keep the fruit thereof two hundred.
Laulujen laulu 8:13 Sinä, joka asut puutarhoissa, ystäväsi, kuuntele ääntäsi: anna minun kuulla se.
Song of Solomon 8:13 You that dwell in the gardens, the companions listen to your voice: cause me to hear it.
Laulujen laulu 8:14 Riennä, rakkaani, ja ole kuin kauris tai nuori peura tuoksuvuorilla.
Song of Solomon 8:14 Make haste, my beloved, and be you like to a roe or to a young hart on the mountains of spices.
Jesaja 1:1 Jesajan, Amosin pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Juudan kuningasten Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian päivinä.
Isaiah 1:1 The vision of Isaiah the son of Amoz, which he saw concerning Judah and Jerusalem in the days of Uzziah, Jotham, Ahaz, and Hezekiah, kings of Judah.
Jesaja 1:2 Kuulkaa, taivaat, ja ota korviisi, maa! Sillä Herra on puhunut: Minä olen kasvattanut ja kasvattanut lapsia, mutta he ovat kapinoineet minua vastaan.
Isaiah 1:2 Hear, O heavens, and give ear, O earth: for the LORD has spoken, I have nourished and brought up children, and they have rebelled against me.
Jesaja 1:3 Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen; mutta Israel ei tiedä, minun kansani ei sitä ymmärrä.
Isaiah 1:3 The ox knows his owner, and the ass his master’s crib: but Israel does not know, my people does not consider.
Jesaja 1:4 Voi syntistä kansaa, vääryyden rasittamaa kansaa, pahantekijöiden siementä, turmeluksen tyyntä lasta! He ovat hylänneet Herran, vihoittaneet Israelin Pyhän, he ovat kääntyneet pois.
Isaiah 1:4 Ah sinful nation, a people laden with iniquity, a seed of evildoers, children that are corrupters: they have forsaken the LORD, they have provoked the Holy One of Israel to anger, they are gone away backward.
Jesaja 1:5 Miksi sinua enää rangaistaisiin? Kapinoit yhä enemmän; koko pääsi on sairas ja koko sydän voimaton.
Isaiah 1:5 Why should you be stricken any more? you will revolt more and more: the whole head is sick, and the whole heart faint.
Jesaja 1:6 Jalkapohjasta päähän ei siinä ole mitään tervettä, ainoastaan haavoja, ruhjeita ja mädäntyviä paiseita: niitä ei ole suljettu, ei sidottu eikä voideltu.
Isaiah 1:6 From the sole of the foot even to the head there is no soundness in it; but wounds, and bruises, and putrefying sores: they have not been closed, neither bound up, neither mollified with ointment.
Jesaja 1:7 Teidän maanne on autio, kaupunkinne ovat tulella poltetut; muukalaiset syövät teidän edessänne maanne, ja se on autio, kuin muukalaisten kukistama.
Isaiah 1:7 Your country is desolate, your cities are burned with fire: your land, strangers devour it in your presence, and it is desolate, as overthrown by strangers.
Jesaja 1:8 Ja Siionin tytär on jäljelle jäänyt kuin maja viinitarhassa, kuin maja kurkkutarhassa, kuin piiritetty kaupunki.
Isaiah 1:8 And the daughter of Zion is left as a cottage in a vineyard, as a lodge in a garden of cucumbers, as a besieged city.
Jesaja 1:9 Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meistä vain pientä jäännöstä, olisimme olleet kuin Sodoma ja Gomorran kaltaisia.
Isaiah 1:9 Except the LORD of hosts had left to us a very small remnant, we should have been as Sodom, and we should have been like to Gomorrah.
Jesaja 1:10 Kuulkaa Herran sana, te Sodoman hallitsijat, ottakaa korviinne Jumalamme laki, te Gomorran kansa.
Isaiah 1:10 Hear the word of the LORD, you rulers of Sodom; give ear to the law of our God, you people of Gomorrah.
Jesaja 1:11 Mitä hyödyttää minua teidän monilukuinen teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kylläinen pässien polttouhreista ja syöttöeläinten rasvasta, enkä minä mielisty härkien, karitsojen tai vuohien vereen.
Isaiah 1:11 To what purpose is the multitude of your sacrifices to me? said the LORD: I am full of the burnt offerings of rams, and the fat of fed beasts; and I delight not in the blood of bullocks, or of lambs, or of he goats.
Jesaja 1:12 Kun tulet minun eteeni, kuka on vaatinut sinulta tätä, että tallaat esipihojani?
Isaiah 1:12 When you come to appear before me, who has required this at your hand, to tread my courts?
Jesaja 1:13 Älkää enää tuoko turhia uhreja; suitsuke on minulle kauhistus; en voi hyväksyä uudenkuun päiviä ja sapatteja, kokousten koollekutsumista; se on vääryys, jopa juhlakokous.
Isaiah 1:13 Bring no more vain oblations; incense is an abomination to me; the new moons and sabbaths, the calling of assemblies, I cannot away with; it is iniquity, even the solemn meeting.
Jesaja 1:14 Teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne minun sieluni vihaa; ne ovat minulle vaivaksi, olen väsynyt niitä kestämään.
Isaiah 1:14 Your new moons and your appointed feasts my soul hates: they are a trouble to me; I am weary to bear them.
Jesaja 1:15 Ja kun te levitätte käsiänne, minä peitän teiltä silmäni. Ja vaikka paljon rukoilisitte, minä en kuule; teidän kätenne ovat täynnä verta.
Isaiah 1:15 And when you spread forth your hands, I will hide my eyes from you: yes, when you make many prayers, I will not hear: your hands are full of blood.
Jesaja 1:16 Pese itsesi, puhdistaudu, pane pois pahan tekosi minun silmieni edestä, lakatkaa pahaa tekemästä.
Isaiah 1:16 Wash you, make you clean; put away the evil of your doings from before my eyes; cease to do evil;
Jesaja 1:17 Oppikaa tekemään hyvää; etsikää oikeutta, auttakaa sorrettuja, ottakaa orpojen oikeus, ajakaa leskien asiaa.
Isaiah 1:17 Learn to do well; seek judgment, relieve the oppressed, judge the fatherless, plead for the widow.
Jesaja 1:18 Tulkaa nyt, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat helakanpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi; vaikka ne ovat karmosiininpunaiset, ne tulevat villanvalkoisiksi.
Isaiah 1:18 Come now, and let us reason together, said the LORD: though your sins be as scarlet, they shall be as white as snow; though they be red like crimson, they shall be as wool.
Jesaja 1:19 Jos olette halukkaita ja kuuliaiset, saatte syödä maan hyvyyttä:
Isaiah 1:19 If you be willing and obedient, you shall eat the good of the land:
Jesaja 1:20 Mutta jos te kieltäydytte ja kapinoitte, miekka tuhoaa teidät; sillä Herran suu on niin puhunut.
Isaiah 1:20 But if you refuse and rebel, you shall be devoured with the sword: for the mouth of the LORD has spoken it.
Jesaja 1:21 Kuinka onkaan uskollinen kaupunki muuttunut portoksi! Se oli täynnä oikeutta, vanhurskaus asui siellä, mutta nyt murhaajia.
Isaiah 1:21 How is the faithful city become an harlot! it was full of judgment; righteousness lodged in it; but now murderers.
Jesaja 1:22 Hopeasi on kuonaksi muuttunut, viinisi veteen sekoitettuksi:
Isaiah 1:22 Your silver is become dross, your wine mixed with water:
Jesaja 1:23 Sinun ruhtinaasesi ovat kapinallisia ja varkaiden tovereita. Jokainen heistä rakastaa lahjoja ja tavoittelee palkintoja. He eivät oikeuta orpoja, eikä leskien asia tule heidän eteensä.
Isaiah 1:23 Your princes are rebellious, and companions of thieves: every one loves gifts, and follows after rewards: they judge not the fatherless, neither does the cause of the widow come to them.
Jesaja 1:24 Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, Israelin Väkevä: Minä vapaudan itseni vastustajistani ja kostan vihollisilleni!
Isaiah 1:24 Therefore said the LORD, the LORD of hosts, the mighty One of Israel, Ah, I will ease me of my adversaries, and avenge me of my enemies:
Jesaja 1:25 Ja minä käännän käteni sinua vastaan ja puhdistan sinusta kuonan ja otan pois kaiken tinan.
Isaiah 1:25 And I will turn my hand on you, and purely purge away your dross, and take away all your tin:
Jesaja 1:26 Minä palautan sinulle tuomarit muinaisilleen ja neuvonantajasi alkuinsa. Jälkeenpäin sinua kutsutaan vanhurskauden kaupungiksi, uskolliseksi kaupungiksi.
Isaiah 1:26 And I will restore your judges as at the first, and your counsellors as at the beginning: afterward you shall be called, The city of righteousness, the faithful city.
Jesaja 1:27 Siion lunastetaan tuomiolla ja sen kääntyneet vanhurskaudella.
Isaiah 1:27 Zion shall be redeemed with judgment, and her converts with righteousness.
Jesaja 1:28 Ja laittomat ja syntiset tuhotaan yhdessä, ja ne, jotka hylkäävät Herran, hukkuvat.
Isaiah 1:28 And the destruction of the transgressors and of the sinners shall be together, and they that forsake the LORD shall be consumed.
Jesaja 1:29 Sillä he häpeävät tammien tähden, joita olet himoinut, ja sinä häpeään joudut puutarhojen tähden, jotka olet valinnut.
Isaiah 1:29 For they shall be ashamed of the oaks which you have desired, and you shall be confounded for the gardens that you have chosen.
Jesaja 1:30 Sillä sinä olet oleva kuin tammi, jonka lehdet kuihtuvat, kuin puutarha, jossa ei ole vettä.
Isaiah 1:30 For you shall be as an oak whose leaf fades, and as a garden that has no water.
Jesaja 1:31 Ja väkevä on kuin sydänlanka ja sen tekijä kuin kipinä, ja molemmat palavat yhdessä, eikä kukaan sammuta niitä.
Isaiah 1:31 And the strong shall be as wick, and the maker of it as a spark, and they shall both burn together, and none shall quench them.
Jesaja 2:1 Sana, jonka Jesaja, Amosin poika, näki Juudasta ja Jerusalemista.
Isaiah 2:1 The word that Isaiah the son of Amoz saw concerning Judah and Jerusalem.
Jesaja 2:2 Ja viimeisinä päivinä Herran temppelin vuori on seisova vahvana, ylimpänä vuorten huipulla, ja korotettava kukkuloiden yläpuolelle, ja kaikki kansat virtaavat sinne.
Isaiah 2:2 And it shall come to pass in the last days, that the mountain of the LORD’s house shall be established in the top of the mountains, and shall be exalted above the hills; and all nations shall flow to it.
Jesaja 2:3 Ja monet kansat menevät ja sanovat: Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitään, ja me vaeltaisimme hänen polkujaan. Sillä Siionista lähtee laki ja Herran sana.
Isaiah 2:3 And many people shall go and say, Come you, and let us go up to the mountain of the LORD, to the house of the God of Jacob; and he will teach us of his ways, and we will walk in his paths: for out of Zion shall go forth the law, and the word of the LORD f
Jesaja 2:4 Ja hän on tuomitseva pakanakansojen keskuudessa ja nuhteleva monia kansoja; ja he takovat miekkansa aurausteriksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.
Isaiah 2:4 And he shall judge among the nations, and shall rebuke many people: and they shall beat their swords into plowshares, and their spears into pruning hooks: nation shall not lift up sword against nation, neither shall they learn war any more.
Jesaja 2:5 Oi Jaakobin heimo, tulkaa, vaeltakaamme Herran valossa.
Isaiah 2:5 O house of Jacob, come you, and let us walk in the light of the LORD.
Jesaja 2:6 Sentähden sinä olet hylännyt kansasi, Jaakobin suvun, koska he ovat täydentyneet idästä ja ovat ennustajia kuin filistealaiset ja heidän mielistyksensä kohdistuu muukalaisten lapsiin.
Isaiah 2:6 Therefore you have forsaken your people the house of Jacob, because they be replenished from the east, and are soothsayers like the Philistines, and they please themselves in the children of strangers.
Jesaja 2:7 Heidän maansa on täynnä hopeaa ja kultaa, eikä heidän aarteillaan ole loppua; heidän maansa on täynnä hevosia, eikä heidän vaunuillaan ole loppua.
Isaiah 2:7 Their land also is full of silver and gold, neither is there any end of their treasures; their land is also full of horses, neither is there any end of their chariots:
Jesaja 2:8 Heidän maansa on täynnä epäjumalia; he kumartavat omien kättensä tekoa, sitä, mitä heidän omat sormensa ovat tehneet.
Isaiah 2:8 Their land also is full of idols; they worship the work of their own hands, that which their own fingers have made:
Jesaja 2:9 Ja halpa mies kumartaa, ja suuri mies nöyrtyy: älä siksi anna heille anteeksi.
Isaiah 2:9 And the mean man bows down, and the great man humbles himself: therefore forgive them not.
Jesaja 2:10 Mene kallion sisään ja kätkeydy tomuun Herran pelon ja hänen majesteettinsa kirkkauden vuoksi.
Isaiah 2:10 Enter into the rock, and hide you in the dust, for fear of the LORD, and for the glory of his majesty.
Jesaja 2:11 Ihmisen ylpeät kasvot painuvat maahan, ja miesten ylpeys painuu maahan, ja Herra yksin on korkea sinä päivänä.
Isaiah 2:11 The lofty looks of man shall be humbled, and the haughtiness of men shall be bowed down, and the LORD alone shall be exalted in that day.
Jesaja 2:12 Sillä Herran Sebaotin päivä on tuleva jokaisen ylpeän ja ylpeän, jokaisen korskaan päälle, ja hän painuu alas.
Isaiah 2:12 For the day of the LORD of hosts shall be on every one that is proud and lofty, and on every one that is lifted up; and he shall be brought low:
Jesaja 2:13 Ja kaikkia Libanonin setrejä, korkeita ja ylhäisiä, ja kaikkia Basanin tammia,
Isaiah 2:13 And on all the cedars of Lebanon, that are high and lifted up, and on all the oaks of Bashan,
Jesaja 2:14 Ja kaikilla korkeilla vuorilla ja kaikilla kohoavilla kukkuloilla,
Isaiah 2:14 And on all the high mountains, and on all the hills that are lifted up,
Jesaja 2:15 Ja jokaisella korkealla tornilla ja jokaisella aidatulla muurilla,
Isaiah 2:15 And on every high tower, and on every fenced wall,
Jesaja 2:16 Ja kaikissa Tarsisin laivoissa ja kaikissa ihanissa kuvissa.
Isaiah 2:16 And on all the ships of Tarshish, and on all pleasant pictures.
Jesaja 2:17 Ja miehen ylpeys painuu maahan, ja miesten ylpeys painuu alas; ja Herra yksin on korkea sinä päivänä.
Isaiah 2:17 And the loftiness of man shall be bowed down, and the haughtiness of men shall be made low: and the LORD alone shall be exalted in that day.
Jesaja 2:18 Ja epäjumalat hän hävittää kokonaan.
Isaiah 2:18 And the idols he shall utterly abolish.
Jesaja 2:19 Ja he menevät kallioiden kooloihin ja maan luoliin Herran pelon ja hänen majesteettinsa kirkkauden tähden, kun hän nousee järkyttämään maata kauhistuttavasti.
Isaiah 2:19 And they shall go into the holes of the rocks, and into the caves of the earth, for fear of the LORD, and for the glory of his majesty, when he rises to shake terribly the earth.
Jesaja 2:20 Sinä päivänä mies heittää hopeiset ja kultaiset epäjumalansa, jotka hän on tehnyt itselleen palvottavaksi, myyrille ja lepakoille;
Isaiah 2:20 In that day a man shall cast his idols of silver, and his idols of gold, which they made each one for himself to worship, to the moles and to the bats;
Jesaja 2:21 Menemään kallioiden rotkoihin ja rosoisten kallioiden huipuille Herran pelvon ja hänen majesteettinsa kirkkauden tähden, kun hän nousee järkyttämään maata kauhistuttavasti.
Isaiah 2:21 To go into the clefts of the rocks, and into the tops of the ragged rocks, for fear of the LORD, and for the glory of his majesty, when he rises to shake terribly the earth.
Jesaja 2:22 Lakkaa olemasta ihmisestä, jonka henki on hänen sieraimissaan; sillä mihin häntä voidaan pitää pidettynä?
Isaiah 2:22 Cease you from man, whose breath is in his nostrils: for wherein is he to be accounted of ?
Jesaja 3:1 Sillä katso, Herra, Herra Sebaot, ottaa pois Jerusalemista ja Juudasta tuen ja sauvan, kaiken leivän ja kaiken veden tuen.
Isaiah 3:1 For, behold, the Lord, the LORD of hosts, does take away from Jerusalem and from Judah the stay and the staff, the whole stay of bread, and the whole stay of water.
Jesaja 3:2 Sankari ja soturi, tuomari ja profeetta, ymmärtäväinen ja vanha,
Isaiah 3:2 The mighty man, and the man of war, the judge, and the prophet, and the prudent, and the ancient,
Jesaja 3:3 Viidenkymmenenpäämies ja kunniallinen mies ja neuvonantaja ja viekas seppä ja kaunopuheinen puhuja.
Isaiah 3:3 The captain of fifty, and the honorable man, and the counselor, and the cunning artificer, and the eloquent orator.
Jesaja 3:4 Ja minä annan lapset heidän ruhtinaikseen, ja imeväiset hallitsevat heitä.
Isaiah 3:4 And I will give children to be their princes, and babes shall rule over them.
Jesaja 3:5 Ja kansaa sorretaan, jokainen toinen ja jokainen naapurinsa. Lapsi käyttäytyy ylpeästi vanhaa vastaan ja halpamainen kunniallista vastaan.
Isaiah 3:5 And the people shall be oppressed, every one by another, and every one by his neighbor: the child shall behave himself proudly against the ancient, and the base against the honorable.
Jesaja 3:6 Kun mies tarttuu veljeensä isänsä talosta sanoen: Sinulla on vaatteita, ole meidän hallitsijamme, ja tämä raunio olkoon sinun käsissäsi,
Isaiah 3:6 When a man shall take hold of his brother of the house of his father, saying, You have clothing, be you our ruler, and let this ruin be under your hand:
Jesaja 3:7 Sinä päivänä hän vannoo sanoen: Minä en ole parantaja, sillä talossani ei ole leipää eikä vaatteita; älkää tehkö minusta kansan hallitsijaa.
Isaiah 3:7 In that day shall he swear, saying, I will not be an healer; for in my house is neither bread nor clothing: make me not a ruler of the people.
Jesaja 3:8 Sillä Jerusalem on raunioina ja Juuda kukistunut, koska heidän kielensä ja tekonsa ovat Herraa vastaan, ja he vihoittavat hänen kirkkautensa silmiä.
Isaiah 3:8 For Jerusalem is ruined, and Judah is fallen: because their tongue and their doings are against the LORD, to provoke the eyes of his glory.
Jesaja 3:9 Heidän kasvojensa hahmo todistaa heitä vastaan, ja he julistavat syntinsä niin kuin Sodoma, eivätkä he sitä peitä. Voi heidän sielujaan, sillä he ovat kostaneet itselleen pahan.
Isaiah 3:9 The show of their countenance does witness against them; and they declare their sin as Sodom, they hide it not. Woe to their soul! for they have rewarded evil to themselves.
Jesaja 3:10 Sanokaa vanhurskaille, että hänen käy hyvin, sillä he saavat syödä tekojensa hedelmät.
Isaiah 3:10 Say you to the righteous, that it shall be well with him: for they shall eat the fruit of their doings.
Jesaja 3:11 Voi jumalatonta! Hänen käy huonosti, sillä hänelle annetaan hänen kättensä palkka.
Isaiah 3:11 Woe to the wicked! it shall be ill with him: for the reward of his hands shall be given him.
Jesaja 3:12 Lapset sortavat kansaani ja naiset hallitsevat heitä. Oi kansani, ne, jotka teitä johtavat, eksyttävät teitä ja turmelevat teidän polkujenne tien.
Isaiah 3:12 As for my people, children are their oppressors, and women rule over them. O my people, they which lead you cause you to err, and destroy the way of your paths.
Jesaja 3:13 Herra nousee ajamaan asiaa, hän seisoo tuomitsemaan kansaa.
Isaiah 3:13 The LORD stands up to plead, and stands to judge the people.
Jesaja 3:14 Herra käy oikeutta kansansa vanhimpien ja ruhtinaiden kanssa, sillä te olette syöneet viinitarhan, köyhien saalis on taloissanne.
Isaiah 3:14 The LORD will enter into judgment with the ancients of his people, and the princes thereof: for you have eaten up the vineyard; the spoil of the poor is in your houses.
Jesaja 3:15 Mitä te teette, kun ruhjotte minun kansani kappaleiksi ja jauhatte kurjien kasvoja? sanoo Herra, Herra Sebaot.
Isaiah 3:15 What mean you that you beat my people to pieces, and grind the faces of the poor? said the Lord GOD of hosts.
Jesaja 3:16 Ja Herra sanoi vielä: Koska Siionin tyttäret ovat ylpeitä, vaeltavat kaulat ojennettuina ja silmät irstaina, käyskentelevät ja väijyvät kulkiessaan ja jaloillaan kilisevät,
Isaiah 3:16 Moreover the LORD said, Because the daughters of Zion are haughty, and walk with stretched forth necks and wanton eyes, walking and mincing as they go, and making a tinkling with their feet:
Jesaja 3:17 Sentähden Herra lyö Siionin tyttärien päälaen ruvella, ja Herra paljastaa heidän salaiset ruumiinsa.
Isaiah 3:17 Therefore the LORD will smite with a scab the crown of the head of the daughters of Zion, and the LORD will discover their secret parts.
Jesaja 3:18 Sinä päivänä Herra ottaa pois heidän jalkojensa ympärillä olevat kilisevät koristukset, heidän rusket ja heidän pyöreiden, kuun kaltaisten renkaidensa,
Isaiah 3:18 In that day the Lord will take away the bravery of their tinkling ornaments about their feet, and their cauls, and their round tires like the moon,
Jesaja 3:19 Ketjut, rannekorut ja kaulahuivit,
Isaiah 3:19 The chains, and the bracelets, and the mufflers,
Jesaja 3:20 Päähineet, jalkojen koristeet, päänauhat, taulut ja korvakorut,
Isaiah 3:20 The bonnets, and the ornaments of the legs, and the headbands, and the tablets, and the earrings,
Jesaja 3:21 Sormukset ja nenäkorut,
Isaiah 3:21 The rings, and nose jewels,
Jesaja 3:22 Vaihdettavat vaatteet ja viitat ja nyörit ja neulat,
Isaiah 3:22 The changeable suits of apparel, and the mantles, and the wimples, and the crisping pins,
Jesaja 3:23 Silmälasit, hieno pellava, huput ja hunnut.
Isaiah 3:23 The glasses, and the fine linen, and the hoods, and the veils.
Jesaja 3:24 Ja tapahtuu, että tuoksun sijaan on löyhkä, vyön sijaan repeämä, hiusten sijaan kaljuus, vatsan sijaan säkkipuku ja kauneuden sijaan hehku.
Isaiah 3:24 And it shall come to pass, that instead of sweet smell there shall be stink; and instead of a girdle a rent; and instead of well set hair baldness; and instead of a stomacher a girding of sackcloth; and burning instead of beauty.
Jesaja 3:25 Miehesi kaatuvat miekkaan ja sankarinne sodassa.
Isaiah 3:25 Your men shall fall by the sword, and your mighty in the war.
Jesaja 3:26 Ja sen portit valittavat ja surevat, ja autiona se istuu maassa.
Isaiah 3:26 And her gates shall lament and mourn; and she being desolate shall sit on the ground.
Jesaja 4:1 Ja sinä päivänä seitsemän naista tarttuu yhteen mieheen ja sanoo: Me syömme omaa leipäämme ja vaatetamme itsemme omilla vaatteilla; anna vain meidän kantaa sinun nimeäsi, että meidän häpeämme poistettaisiin.
Isaiah 4:1 And in that day seven women shall take hold of one man, saying, We will eat our own bread, and wear our own apparel: only let us be called by your name, to take away our reproach.
Jesaja 4:2 Sinä päivänä Herran oksa on oleva kaunis ja loistava, ja maan hedelmä on oleva ylevä ja ihana Israelin pelastuneille.
Isaiah 4:2 In that day shall the branch of the LORD be beautiful and glorious, and the fruit of the earth shall be excellent and comely for them that are escaped of Israel.
Jesaja 4:3 Ja tapahtuu, että Siionissa jäljelle jääneet ja Jerusalemissa jäljelle jääneet kutsutaan pyhäksi, jokainen, joka on kirjoitettu Jerusalemin elävien joukkoon,
Isaiah 4:3 And it shall come to pass, that he that is left in Zion, and he that remains in Jerusalem, shall be called holy, even every one that is written among the living in Jerusalem:
Jesaja 4:4 Kun Herra on pessyt pois Siionin tyttärien saastan ja puhdistanut Jerusalemin veren sen keskeltä tuomion hengellä ja polton hengellä.
Isaiah 4:4 When the Lord shall have washed away the filth of the daughters of Zion, and shall have purged the blood of Jerusalem from the middle thereof by the spirit of judgment, and by the spirit of burning.
Jesaja 4:5 Ja Herra luo Siionin vuoren jokaisen asuinpaikan ja sen seurakuntien ylle pilven ja savun päivällä ja tulenliekin hohteen yöllä; sillä kaiken kirkkauden yllä on oleva puolustus.
Isaiah 4:5 And the LORD will create on every dwelling place of mount Zion, and on her assemblies, a cloud and smoke by day, and the shining of a flaming fire by night: for on all the glory shall be a defense.
Jesaja 4:6 Ja siellä on oleva maja varjoksi päivällä helteeltä ja suojaksi ja suojaksi myrskyltä ja sateelta.
Isaiah 4:6 And there shall be a tabernacle for a shadow in the day time from the heat, and for a place of refuge, and for a covert from storm and from rain.
Jesaja 5:1 Nyt minä laulan rakkaalleni, rakkaani viinitarhasta. Rakkaallani on viinitarha hedelmällisellä kukkulalla.
Isaiah 5:1 Now will I sing to my well beloved a song of my beloved touching his vineyard. My well beloved has a vineyard in a very fruitful hill:
Jesaja 5:2 Ja hän aitasi sen ja kokosi sen kivet ja istutti siihen parhaita viiniköynnöksiä ja rakensi sen keskelle tornin ja teki siihen myös viinikuurnan; ja hän odotti sen tuottavan rypäleitä, ja se tuotti villirypäleitä.
Isaiah 5:2 And he fenced it, and gathered out the stones thereof, and planted it with the choicest vine, and built a tower in the middle of it, and also made a wine press therein: and he looked that it should bring forth grapes, and it brought forth wild grapes.
Jesaja 5:3 Ja nyt, te Jerusalemin asukkaat ja Juudan miehet, tuomitkaa minun ja viinitarhani välillä.
Isaiah 5:3 And now, O inhabitants of Jerusalem, and men of Judah, judge, I pray you, between me and my vineyard.
Jesaja 5:4 Mitä olisi voitu tehdä viinitarhalleni enempää, jota en ole sille tehnyt? Miksi se toikin villirypäleitä, kun odotin sen kasvavan?
Isaiah 5:4 What could have been done more to my vineyard, that I have not done in it? why, when I looked that it should bring forth grapes, brought it forth wild grapes?
Jesaja 5:5 Ja nyt, minä kerron teille, mitä minä teen viinitarhalleni: Minä poistan sen aidan, ja se syödään, ja sen muurin revitän, ja se tallataan maahan.
Isaiah 5:5 And now go to; I will tell you what I will do to my vineyard: I will take away the hedge thereof, and it shall be eaten up; and break down the wall thereof, and it shall be trodden down:
Jesaja 5:6 Minä teen sen autioksi, sitä ei leikata eikä kaiveta, vaan sinne kasvaa orjantappuraa ja ohdakkeita. Minä käsken pilviä, etteivät ne sataisi sille.
Isaiah 5:6 And I will lay it waste: it shall not be pruned, nor dig; but there shall come up briers and thorns: I will also command the clouds that they rain no rain on it.
Jesaja 5:7 Sillä Herran Sebaotin viinitarha on Israelin heimo ja Juudan miehet hänen ihana istutuksensa. Hän odotti oikeutta, mutta katso, sortoa, vanhurskautta, mutta katso, kuuluu valitus.
Isaiah 5:7 For the vineyard of the LORD of hosts is the house of Israel, and the men of Judah his pleasant plant: and he looked for judgment, but behold oppression; for righteousness, but behold a cry.
Jesaja 5:8 Voi niitä, jotka yhdistävät talon taloon, jotka rakentavat pellon pellolle, kunnes ei ole enää tilaa, jotta he saisivat olla yksin keskellä maata!
Isaiah 5:8 Woe to them that join house to house, that lay field to field, till there be no place, that they may be placed alone in the middle of the earth!
Jesaja 5:9 Minun korvissani sanoi Herra Sebaot: Totisesti, monet talot, suuret ja kauniit, tulevat autioiksi, asumattomiksi.
Isaiah 5:9 In my ears said the LORD of hosts, Of a truth many houses shall be desolate, even great and fair, without inhabitant.
Jesaja 5:10 Kymmenen eekkeriä viinitarhaa tuottaa yhden batin, ja homerin siemenestä eefa-mitan.
Isaiah 5:10 Yes, ten acres of vineyard shall yield one bath, and the seed of an homer shall yield an ephah.
Jesaja 5:11 Voi niitä, jotka nousevat aamulla varhain seuratakseen väkeviä juomia, jotka jatkavat yöhön asti, kunnes viini heidät sytyttää tuleen!
Isaiah 5:11 Woe to them that rise up early in the morning, that they may follow strong drink; that continue until night, till wine inflame them!
Jesaja 5:12 Harppu ja victoria, tamburiini ja huilu ja viini ovat heidän juhlissaan, mutta he eivät välitä Herran teoista eivätkä näe hänen kättensä tekoja.
Isaiah 5:12 And the harp, and the viol, the tabret, and pipe, and wine, are in their feasts: but they regard not the work of the LORD, neither consider the operation of his hands.
Jesaja 5:13 Sentähden minun kansani on viety pakkosiirtolaisuuteen, koska heillä ei ole tietoa; ja heidän kunnialliset miehensä ovat nälkäisiä, ja heidän joukkonsa kuivuu janoon.
Isaiah 5:13 Therefore my people are gone into captivity, because they have no knowledge: and their honorable men are famished, and their multitude dried up with thirst.
Jesaja 5:14 Sentähden on helvetti avartanut itsensä ja avannut kitansa mittaamattomasti: ja sinne laskeutuu heidän loistonsa, heidän joukkonsa ja heidän mahtinsa ja se, joka iloitsee.
Isaiah 5:14 Therefore hell has enlarged herself, and opened her mouth without measure: and their glory, and their multitude, and their pomp, and he that rejoices, shall descend into it.
Jesaja 5:15 Ja halpa mies painuu maahan, ja mahtava mies nöyryytetään, ja ylpeiden silmät painuvat maahan.
Isaiah 5:15 And the mean man shall be brought down, and the mighty man shall be humbled, and the eyes of the lofty shall be humbled:
Jesaja 5:16 Mutta Herra Sebaot korotetaan tuomiossa, ja pyhä Jumala pyhitetään vanhurskaudessa.
Isaiah 5:16 But the LORD of hosts shall be exalted in judgment, and God that is holy shall be sanctified in righteousness.
Jesaja 5:17 Silloin karitsat laiduntaisivat tapansa mukaan, ja lihavien laidunmaat syövät muukalaiset.
Isaiah 5:17 Then shall the lambs feed after their manner, and the waste places of the fat ones shall strangers eat.
Jesaja 5:18 Voi niitä, jotka vetävät vääryyttä turhuuden köysillä ja syntiä kuin kärryn köydellä!
Isaiah 5:18 Woe to them that draw iniquity with cords of vanity, and sin as it were with a cart rope:
Jesaja 5:19 Jotka sanovat: Jouduttakoon hän työnsä, että me sen näemme; ja lähestyköön ja tapahtukoon Israelin Pyhän neuvo, että me sen tiedämme!
Isaiah 5:19 That say, Let him make speed, and hasten his work, that we may see it: and let the counsel of the Holy One of Israel draw near and come, that we may know it!
Jesaja 5:20 Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valon pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!
Isaiah 5:20 Woe to them that call evil good, and good evil; that put darkness for light, and light for darkness; that put bitter for sweet, and sweet for bitter!
Jesaja 5:21 Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään ja ymmärtäväisiä omasta mielestään!
Isaiah 5:21 Woe to them that are wise in their own eyes, and prudent in their own sight!
Jesaja 5:22 Voi niitä, jotka ovat urheita juomaan viiniä ja urheita sekoittamaan väkeviä juomia!
Isaiah 5:22 Woe to them that are mighty to drink wine, and men of strength to mingle strong drink:
Jesaja 5:23 Jotka julistavat jumalattoman vanhurskaaksi palkasta ja ottavat vanhurskaalta pois hänen vanhurskautensa!
Isaiah 5:23 Which justify the wicked for reward, and take away the righteousness of the righteous from him!
Jesaja 5:24 Sentähden, niin kuin tuli kuluttaa oljenkorret ja liekki kuluttaa akanat, niin heidän juurensa mätänee kuin maa ja heidän kukkansa katoaa kuin tomu. Sillä he ovat hylänneet Herran Sebaotin lain ja halveksineet Ismaelin Pyhän sanaa.
Isaiah 5:24 Therefore as the fire devours the stubble, and the flame consumes the chaff, so their root shall be as rottenness, and their blossom shall go up as dust: because they have cast away the law of the LORD of hosts, and despised the word of the Holy One of Is
Jesaja 5:25 Sentähden on Herran viha syttynyt hänen kansaansa kohtaan, ja hän on ojentanut kätensä heitä vastaan ja lyönyt heitä; niin että kukkulat vapisevat, ja heidän ruumiinsa revitään katujen keskelle. Kaiken tämän vuoksi hänen vihansa ei ole asettunut.
Isaiah 5:25 Therefore is the anger of the LORD kindled against his people, and he has stretched forth his hand against them, and has smitten them: and the hills did tremble, and their carcasses were torn in the middle of the streets. For all this his anger is not tur
Jesaja 5:26 Ja hän nostaa viirin kaukaisille kansoille ja viheltää heille maan ääristä; ja katso, he tulevat nopeasti, kiiruhtaen.
Isaiah 5:26 And he will lift up an ensign to the nations from far, and will hiss to them from the end of the earth: and, behold, they shall come with speed swiftly:
Jesaja 5:27 Kukaan heidän joukossaan ei väsy eikä kompastu, kukaan ei torku eikä nuku, heidän lanteitaan ei vyötärölle löysennetä eikä kenkänsä nauhoja katkea.
Isaiah 5:27 None shall be weary nor stumble among them; none shall slumber nor sleep; neither shall the girdle of their loins be loosed, nor the lace of their shoes be broken:
Jesaja 5:28 Jonka nuolet ovat terävät ja kaikki heidän jousensa jännittyneet, heidän hevostensa kaviot ovat kuin piikivet ja heidän pyöränsä kuin pyörretuulet.
Isaiah 5:28 Whose arrows are sharp, and all their bows bent, their horses’ hoofs shall be counted like flint, and their wheels like a whirlwind:
Jesaja 5:29 Heidän karjuntansa on kuin leijonan, ne karjuvat kuin nuoret leijonat. Ne karjuvat ja ottavat saaliin kiinni ja vievät sen pois, eikä kukaan sitä pelasta.
Isaiah 5:29 Their roaring shall be like a lion, they shall roar like young lions: yes, they shall roar, and lay hold of the prey, and shall carry it away safe, and none shall deliver it.
Jesaja 5:30 Ja sinä päivänä he pauhaavat heitä vastaan kuin meri pauhaa. Jos katsoo maahan, niin katso, siellä on pimeys ja suru, ja valo on pimentynyt sen taivaissa.
Isaiah 5:30 And in that day they shall roar against them like the roaring of the sea: and if one look to the land, behold darkness and sorrow, and the light is darkened in the heavens thereof.
Jesaja 6:1 Sinä vuonna, jona kuningas Ussia kuoli, näin minä myös Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä valtaistuimella, ja hänen lieveensä täytti temppelin.
Isaiah 6:1 In the year that king Uzziah died I saw also the LORD sitting on a throne, high and lifted up, and his train filled the temple.
Jesaja 6:2 Sen yläpuolella seisoivat serafit; kullakin oli kuusi siipeä; kahdella hän peitti kasvonsa, kahdella jalkansa ja kahdella hän lensi.
Isaiah 6:2 Above it stood the seraphim: each one had six wings; with two he covered his face, and with two he covered his feet, and with two he did fly.
Jesaja 6:3 Ja he huusivat toisilleen ja sanoivat: Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Koko maa on täynnä hänen kirkkauttansa.
Isaiah 6:3 And one cried to another, and said, Holy, holy, holy, is the LORD of hosts: the whole earth is full of his glory.
Jesaja 6:4 Ja ovenpielet liikkuivat huutavan äänen tähden, ja talo täyttyi savulla.
Isaiah 6:4 And the posts of the door moved at the voice of him that cried, and the house was filled with smoke.
Jesaja 6:5 Niin minä sanoin: Voi minua, minä olen hukkunut, sillä olen saastaisten huulten mies ja asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet! Sillä minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin!
Isaiah 6:5 Then said I, Woe is me! for I am undone; because I am a man of unclean lips, and I dwell in the middle of a people of unclean lips: for my eyes have seen the King, the LORD of hosts.
Jesaja 6:6 Silloin lensi yksi serafeista luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä alttarilta.
Isaiah 6:6 Then flew one of the seraphim to me, having a live coal in his hand, which he had taken with the tongs from off the altar:
Jesaja 6:7 Ja hän pani sen minun suulleni ja sanoi: Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; ja sinun pahat tekosi on otettu pois ja syntisi puhdistettu.
Isaiah 6:7 And he laid it on my mouth, and said, See, this has touched your lips; and your iniquity is taken away, and your sin purged.
Jesaja 6:8 Minä kuulin myös Herran äänen sanovan: Kenet minä lähetän, ja kuka menee meidän puolestamme? Niin minä sanoin: Tässä minä olen, lähetä minut.
Isaiah 6:8 Also I heard the voice of the Lord, saying, Whom shall I send, and who will go for us? Then said I, Here am I; send me.
Jesaja 6:9 Ja hän sanoi: Mene ja sano tälle kansalle: Kuulkaa, mutta älkää ymmärtäkö, nähkää, mutta älkää käsittäkö.
Isaiah 6:9 And he said, Go, and tell this people, Hear you indeed, but understand not; and see you indeed, but perceive not.
Jesaja 6:10 Paaduta tämän kansan sydän, tee heidän korvansa kuuroiksi ja sulje heidän silmänsä, etteivät he näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja parantuisi.
Isaiah 6:10 Make the heart of this people fat, and make their ears heavy, and shut their eyes; lest they see with their eyes, and hear with their ears, and understand with their heart, and convert, and be healed.
Jesaja 6:11 Niin minä sanoin: Herra, kuinka kauan? Hän vastasi: Siihen asti, kunnes kaupungit ovat autioituneet asumattomina ja talot ilman ihmisiä ja maa on täysin autio,
Isaiah 6:11 Then said I, Lord, how long? And he answered, Until the cities be wasted without inhabitant, and the houses without man, and the land be utterly desolate,
Jesaja 6:12 Ja Herra on ajanut ihmiset kauas, ja maan keskellä on oleva suuri autius.
Isaiah 6:12 And the LORD have removed men far away, and there be a great forsaking in the middle of the land.
Jesaja 6:13 Mutta siinä on vielä kymmenesosa, ja se palaa takaisin ja syödään, niin kuin tammella ja tammella, joiden olemus on niiden lehtensä pudottamisen jälkeen; niin pyhä siemen on sen olemus.
Isaiah 6:13 But yet in it shall be a tenth, and it shall return, and shall be eaten: as a teil tree, and as an oak, whose substance is in them, when they cast their leaves: so the holy seed shall be the substance thereof.
Jesaja 7:1 Juudan kuninkaan Aahaan, Jotamin pojan, Ussian pojanpojan, päivinä menivät Resin, Syyrian kuningas, ja Pekah, Remaljan poika, Israelin kuningas, sotimaan Jerusalemia vastaan, mutta eivät kyenneet sitä valloittamaan.
Isaiah 7:1 And it came to pass in the days of Ahaz the son of Jotham, the son of Uzziah, king of Judah, that Rezin the king of Syria, and Pekah the son of Remaliah, king of Israel, went up toward Jerusalem to war against it, but could not prevail against it.
Jesaja 7:2 Ja Daavidin suvulle kerrottiin, että Aram on tehnyt liiton Efraimin kanssa. Silloin hänen ja hänen kansansa sydän vapisi, niin kuin metsän puut vapisevat tuulessa.
Isaiah 7:2 And it was told the house of David, saying, Syria is confederate with Ephraim. And his heart was moved, and the heart of his people, as the trees of the wood are moved with the wind.
Jesaja 7:3 Silloin Herra sanoi Jesajalle: Mene nyt Aahasta vastaan, sinä ja poikasi Sear-Jasub, Ylälammikon vesijohdon päähän, Vanuttajanpellon valtatielle.
Isaiah 7:3 Then said the LORD to Isaiah, Go forth now to meet Ahaz, you, and Shearjashub your son, at the end of the conduit of the upper pool in the highway of the fuller’s field;
Jesaja 7:4 Ja sano hänelle: 'Varo ja ole hiljaa, älä pelkää äläkä arastele näiden savuavien, tulisien kekäleiden pyrstöjä, Resinin ja Syrian sekä Remaljan pojan kiivasta vihaa.'
Isaiah 7:4 And say to him, Take heed, and be quiet; fear not, neither be fainthearted for the two tails of these smoking firebrands, for the fierce anger of Rezin with Syria, and of the son of Remaliah.
Jesaja 7:5 Koska Syyria, Efraim ja Remaljan poika ovat pitäneet pahaa neuvoa sinua vastaan sanoen:
Isaiah 7:5 Because Syria, Ephraim, and the son of Remaliah, have taken evil counsel against you, saying,
Jesaja 7:6 Menkäämme Juudaa vastaan ja ahdistakaamme sitä, tehkäämme itsellemme murtovarkaus ja asettakaamme sen keskelle kuningas, Taabealin poika.
Isaiah 7:6 Let us go up against Judah, and vex it, and let us make a breach therein for us, and set a king in the middle of it, even the son of Tabeal:
Jesaja 7:7 Näin sanoo Herra, Herra: Se ei pysy eikä tapahdu.
Isaiah 7:7 Thus said the Lord GOD, It shall not stand, neither shall it come to pass.
Jesaja 7:8 Sillä Syyrian pää on Damaskos ja Damaskoksen pää on Resin; ja viidenkymmenen vuoden kuluttua Efraim murskataan, eikä sitä enää ole kansa.
Isaiah 7:8 For the head of Syria is Damascus, and the head of Damascus is Rezin; and within three score and five years shall Ephraim be broken, that it be not a people.
Jesaja 7:9 Ja Efraimin pää on Samaria, ja Samarian pää on Remaljan poika. Ellette usko, ette varmastikaan pysy pystyssä.
Isaiah 7:9 And the head of Ephraim is Samaria, and the head of Samaria is Remaliah’s son. If you will not believe, surely you shall not be established.
Jesaja 7:10 Ja Herra puhui vielä Ahasille sanoen:
Isaiah 7:10 Moreover the LORD spoke again to Ahaz, saying,
Jesaja 7:11 Pyydä merkkiä Herralta, Jumalaltasi, joko syvyyksistä tai korkeudesta.
Isaiah 7:11 Ask you a sign of the LORD your God; ask it either in the depth, or in the height above.
Jesaja 7:12 Mutta Ahas sanoi: En minä pyydä enkä kiusaa Herraa.
Isaiah 7:12 But Ahaz said, I will not ask, neither will I tempt the LORD.
Jesaja 7:13 Ja hän sanoi: Kuulkaa nyt, te Daavidin suku! Eikö teille riitä, että väsytätte ihmisiä? Tahdotteko väsyttää myös minun Jumalani?
Isaiah 7:13 And he said, Hear you now, O house of David; Is it a small thing for you to weary men, but will you weary my God also?
Jesaja 7:14 Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.
Isaiah 7:14 Therefore the Lord himself shall give you a sign; Behold, a virgin shall conceive, and bear a son, and shall call his name Immanuel.
Jesaja 7:15 Voita ja hunajaa hän syö, jotta oppisi hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän.
Isaiah 7:15 Butter and honey shall he eat, that he may know to refuse the evil, and choose the good.
Jesaja 7:16 Sillä ennen kuin lapsi oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän, se maa, jota sinä inhoat, hylätään molemmilta kuninkailta.
Isaiah 7:16 For before the child shall know to refuse the evil, and choose the good, the land that you abhor shall be forsaken of both her kings.
Jesaja 7:17 Herra tuo sinulle, kansallesi ja isäsi suvulle päivät, joita ei ole tullut siitä päivästä, jona Efraim erosi Juudasta; tuo Assyrian kuninkaan.
Isaiah 7:17 The LORD shall bring on you, and on your people, and on your father’s house, days that have not come, from the day that Ephraim departed from Judah; even the king of Assyria.
Jesaja 7:18 Ja sinä päivänä Herra viheltää kärpäsille, jotka ovat Egyptin virtojen äärissä, ja mehiläisille, jotka ovat Assyrian maassa.
Isaiah 7:18 And it shall come to pass in that day, that the LORD shall hiss for the fly that is in the uttermost part of the rivers of Egypt, and for the bee that is in the land of Assyria.
Jesaja 7:19 Ja ne tulevat ja lepäävät kaikki autioissa laaksoissa ja kallioiden koloissa ja kaikissa orjantappurakoissa ja kaikissa pensaissa.
Isaiah 7:19 And they shall come, and shall rest all of them in the desolate valleys, and in the holes of the rocks, and on all thorns, and on all bushes.
Jesaja 7:20 Sinä päivänä Herra ajaa palkatulla partakoneella, jonka he, Assyrian kuningas, ovat tehneet Virran takaa, pään ja jalkakarvat, ja se kuluttaa myös parran.
Isaiah 7:20 In the same day shall the Lord shave with a razor that is hired, namely, by them beyond the river, by the king of Assyria, the head, and the hair of the feet: and it shall also consume the beard.
Jesaja 7:21 Ja sinä päivänä tapahtuu, että mies ruokkii nuoren lehmän ja kaksi lammasta;
Isaiah 7:21 And it shall come to pass in that day, that a man shall nourish a young cow, and two sheep;
Jesaja 7:22 Ja tapahtuu, että heidän antamansa maidon runsauden tähden hän syö voita; sillä jokainen, joka on jäljellä maassa, syö voita ja hunajaa.
Isaiah 7:22 And it shall come to pass, for the abundance of milk that they shall give he shall eat butter: for butter and honey shall every one eat that is left in the land.
Jesaja 7:23 Ja sinä päivänä jokainen paikka, jossa on tuhat viiniköynnöstä tuhannen hopearahalla, on oleva orjantappurapeurojen ja orjantappujen peitossa.
Isaiah 7:23 And it shall come to pass in that day, that every place shall be, where there were a thousand vines at a thousand sliver coins, it shall even be for briers and thorns.
Jesaja 7:24 Nuolien ja jousien kanssa miehet tulevat sinne, sillä koko maa muuttuu orjantappuraksi ja piikkipensaaksi.
Isaiah 7:24 With arrows and with bows shall men come thither; because all the land shall become briers and thorns.
Jesaja 7:25 Ja kaikkiin kukkuloihin, jotka kuokalla kaivetaan, ei tule orjantappujen ja piikkien pelkoa, vaan ne ovat härkien lähtöä ja pienten karjan tallaamista varten.
Isaiah 7:25 And on all hills that shall be dig with the mattock, there shall not come thither the fear of briers and thorns: but it shall be for the sending forth of oxen, and for the treading of lesser cattle.
Jesaja 8:1 Ja Herra sanoi minulle: Ota itsellesi suuri kirjakäärö ja kirjoita siihen miehen kynällä Maher-Šal-Hasbazista.
Isaiah 8:1 Moreover the LORD said to me, Take you a great roll, and write in it with a man’s pen concerning Mahershalalhashbaz.
Jesaja 8:2 Ja minä otin luokseni uskolliset todistajat todistuksekseni, pappi Uurian ja Sakarjan, Jeberekjan pojan.
Isaiah 8:2 And I took to me faithful witnesses to record, Uriah the priest, and Zechariah the son of Jeberechiah.
Jesaja 8:3 Ja minä menin naisprofeetan luo, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Silloin Herra sanoi minulle: Pane hänen nimekseen Maher-Shalal-Hasbas.
Isaiah 8:3 And I went to the prophetess; and she conceived, and bore a son. Then said the LORD to me, Call his name Mahershalalhashbaz.
Jesaja 8:4 Sillä ennen kuin lapsi oppii huutamaan: 'Isäni ja äitini', viedään Damaskoksen rikkaudet ja Samarian saalis Assyrian kuninkaan eteen.
Isaiah 8:4 For before the child shall have knowledge to cry, My father, and my mother, the riches of Damascus and the spoil of Samaria shall be taken away before the king of Assyria.
Jesaja 8:5 Herra puhui minulle vielä sanoen:
Isaiah 8:5 The LORD spoke also to me again, saying,
Jesaja 8:6 Sillä niin paljon kuin tämä kansa hylkää Siloan hiljalleen virtaavat vedet ja iloitsee Resinistä ja Remaljan pojasta,
Isaiah 8:6 For as much as this people refuses the waters of Shiloah that go softly, and rejoice in Rezin and Remaliah’s son;
Jesaja 8:7 Ja nyt katso, Herra tuo heidän päälleen virran vedet, voimakkaat ja runsaat, Assyrian kuninkaan ja kaiken hänen kunniansa; ja hän nousee kaikkien uomiensa yli ja käy kaikkien äyräidensä yli.
Isaiah 8:7 Now therefore, behold, the Lord brings up on them the waters of the river, strong and many, even the king of Assyria, and all his glory: and he shall come up over all his channels, and go over all his banks:
Jesaja 8:8 Ja hän kulkee Juudan lävitse, hän tulvii ja käy sen yli, hän ulottuu kaulaan asti; ja hänen siipensä levittäytyvät, täyttävät sinun maasi leveyden, oi Immanuel.
Isaiah 8:8 And he shall pass through Judah; he shall overflow and go over, he shall reach even to the neck; and the stretching out of his wings shall fill the breadth of your land, O Immanuel.
Jesaja 8:9 Liittykää yhteen, oi te kansat, niin teidät murskataan, ja kuulkaa, kaikki te kaukaiset maat: vyöttäkää itsenne, niin teidät murskataan, vyöttäkää itsenne, niin teidät murskataan.
Isaiah 8:9 Associate yourselves, O you people, and you shall be broken in pieces; and give ear, all you of far countries: gird yourselves, and you shall be broken in pieces; gird yourselves, and you shall be broken in pieces.
Jesaja 8:10 Neuvotelkaa keskenänne, niin se ei raukea; puhukaa, niin se ei kestä, sillä Jumala on meidän kanssamme.
Isaiah 8:10 Take counsel together, and it shall come to nothing; speak the word, and it shall not stand: for God is with us.
Jesaja 8:11 Sillä näin Herra puhui minulle väkevällä kädellä ja varoitti minua vaeltamasta tämän kansan tietä, sanoen:
Isaiah 8:11 For the LORD spoke thus to me with a strong hand, and instructed me that I should not walk in the way of this people, saying,
Jesaja 8:12 Älkää sanoko liittoa kaikille niille, joille tämä kansa sanoo liitto; älkää pelätkö heidän pelkoaan älkääkä vapisko.
Isaiah 8:12 Say you not, A confederacy, to all them to whom this people shall say, A confederacy; neither fear you their fear, nor be afraid.
Jesaja 8:13 Pyhittäkää Herra Sebaot, ja olkoon hän teidän pelkonne ja kauhunne kohde.
Isaiah 8:13 Sanctify the LORD of hosts himself; and let him be your fear, and let him be your dread.
Jesaja 8:14 Ja hän on oleva pyhäkkö, mutta kompastuskivi ja pahennuskallio molemmille Israelin huoneille, pahennus ja ansa Jerusalemin asukkaille.
Isaiah 8:14 And he shall be for a sanctuary; but for a stone of stumbling and for a rock of offense to both the houses of Israel, for a gin and for a snare to the inhabitants of Jerusalem.
Jesaja 8:15 Ja monet heistä kompastuvat ja kaatuvat ja ruhjoutuvat ja joutuvat ansaan ja vangitaan.
Isaiah 8:15 And many among them shall stumble, and fall, and be broken, and be snared, and be taken.
Jesaja 8:16 Sido todistus, sinetöi laki opetuslasteni keskellä.
Isaiah 8:16 Bind up the testimony, seal the law among my disciples.
Jesaja 8:17 Ja minä odotan Herraa, joka kätkee kasvonsa Jaakobin heimolta, ja minä etsin häntä.
Isaiah 8:17 And I will wait on the LORD, that hides his face from the house of Jacob, and I will look for him.
Jesaja 8:18 Katso, minä ja lapset, jotka Herra on minulle antanut, olemme merkeiksi ja ihmeiksi Israelissa Herralta Sebaotilta, joka asuu Siionin vuorella.
Isaiah 8:18 Behold, I and the children whom the LORD has given me are for signs and for wonders in Israel from the LORD of hosts, which dwells in mount Zion.
Jesaja 8:19 Ja kun teille sanotaan: Kysykää noitien ja velhojen selostajilta, jotka piipittävät ja mumisevat, eikö kansan pitäisi kääntyä Jumalansa puoleen? Elävien puolesta kuolleiden puoleen?
Isaiah 8:19 And when they shall say to you, Seek to them that have familiar spirits, and to wizards that peep, and that mutter: should not a people seek to their God? for the living to the dead?
Jesaja 8:20 Lain ja todistuksen puoleen: jos he eivät puhu tämän sanan mukaan, se johtuu siitä, ettei heissä ole valoa.
Isaiah 8:20 To the law and to the testimony: if they speak not according to this word, it is because there is no light in them.
Jesaja 8:21 Ja he kulkevat sen läpi tuskin väsyneinä ja nälkäisinä; ja kun heillä on nälkä, he kiukuttelevat ja kiroavat kuningastaan ja Jumalaansa ja katsovat ylöspäin.
Isaiah 8:21 And they shall pass through it, hardly bestead and hungry: and it shall come to pass, that when they shall be hungry, they shall fret themselves, and curse their king and their God, and look upward.
Jesaja 8:22 Ja he katsovat maahan; ja katso, tuska ja pimeys, tuskan synkeys; ja heidät ajetaan pimeyteen.
Isaiah 8:22 And they shall look to the earth; and behold trouble and darkness, dimness of anguish; and they shall be driven to darkness.
Jesaja 9:1 Kuitenkaan ei synkeys ole oleva sellainen kuin hänen tuskansa aikana, jolloin hän ensin kevyesti rankaisi Sebulonin ja Naftalin maata ja myöhemmin vielä ankarammin rankaisi häntä meren puolella, Jordanin tuolla puolella, Pohjois-Galileassa.
Isaiah 9:1 Nevertheless the dimness shall not be such as was in her vexation, when at the first he lightly afflicted the land of Zebulun and the land of Naphtali, and afterward did more grievously afflict her by the way of the sea, beyond Jordan, in Galilee of the n
Jesaja 9:2 Kansa, joka pimeydessä vaelsi, näki suuren valon; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille valo loistaa.
Isaiah 9:2 The people that walked in darkness have seen a great light: they that dwell in the land of the shadow of death, on them has the light shined.
Jesaja 9:3 Sinä olet lisännyt kansan etkä ole lisännyt sen iloa. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun ilo, niin kuin ihmiset iloitsevat saalista jakaessaan.
Isaiah 9:3 You have multiplied the nation, and not increased the joy: they joy before you according to the joy in harvest, and as men rejoice when they divide the spoil.
Jesaja 9:4 Sinä olet murskannut hänen taakkansa ikeen, hänen olkapäidensä sauvan, hänen sortajansa vitsan niin kuin Midianin päivänä.
Isaiah 9:4 For you have broken the yoke of his burden, and the staff of his shoulder, the rod of his oppressor, as in the day of Midian.
Jesaja 9:5 Sillä jokainen soturin taistelu on sekavan pauhun ja vereen käärittyjen vaatteiden täyttämää; mutta tämä on tapahtuva polttavaa ja tulen polttoainetta.
Isaiah 9:5 For every battle of the warrior is with confused noise, and garments rolled in blood; but this shall be with burning and fuel of fire.
Jesaja 9:6 Sillä meille on lapsi syntynyt, meille on poika annettu, ja herruus on hänen hartioillaan, ja hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas.
Isaiah 9:6 For to us a child is born, to us a son is given: and the government shall be on his shoulder: and his name shall be called Wonderful, Counselor, The mighty God, The everlasting Father, The Prince of Peace.
Jesaja 9:7 Hänen hallituksensa lisääntyminen ja rauha ei lopu Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassansa, että se saataisiin järjestykseen ja vahvistettaisiin oikeudella ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus tekee tämän.
Isaiah 9:7 Of the increase of his government and peace there shall be no end, on the throne of David, and on his kingdom, to order it, and to establish it with judgment and with justice from now on even for ever. The zeal of the LORD of hosts will perform this.
Jesaja 9:8 Herra lähetti sanan Jaakobille, ja se on tullut Israelin ylle.
Isaiah 9:8 The Lord sent a word into Jacob, and it has lighted on Israel.
Jesaja 9:9 Ja kaikki kansa tulee tietämään, Efraim ja Samarian asukkaat, jotka ylpeydessä ja sydämen ylpiydessä sanovat:
Isaiah 9:9 And all the people shall know, even Ephraim and the inhabitant of Samaria, that say in the pride and stoutness of heart,
Jesaja 9:10 Tiilet ovat sortuneet, mutta me rakennamme hakatuista kivistä; metsävaahterat ovat kaatuneet, mutta me muutamme ne setripuiksi.
Isaiah 9:10 The bricks are fallen down, but we will build with hewn stones: the sycomores are cut down, but we will change them into cedars.
Jesaja 9:11 Sentähden Herra nostattaa Resinin viholliset häntä vastaan ja kokoaa yhteen hänen vihollisensa;
Isaiah 9:11 Therefore the LORD shall set up the adversaries of Rezin against him, and join his enemies together;
Jesaja 9:12 Syrialaiset edellä ja filistealaiset takana; ja he syövät Israelin suu avoimella suulla. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, ja hänen kätensä on yhä ojennettuna.
Isaiah 9:12 The Syrians before, and the Philistines behind; and they shall devour Israel with open mouth. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.
Jesaja 9:13 Sillä kansa ei käänny sen puoleen, joka heitä lyö, eivätkä he etsi Herraa Sebaotia.
Isaiah 9:13 For the people turns not to him that smites them, neither do they seek the LORD of hosts.
Jesaja 9:14 Sen tähden Herra leikkaa pois Israelilta pään ja hännän, oksan ja kaislan yhtenä päivänä.
Isaiah 9:14 Therefore the LORD will cut off from Israel head and tail, branch and rush, in one day.
Jesaja 9:15 Vanha ja kunniallinen on pää, ja valhetta opettava profeetta on häntä.
Isaiah 9:15 The ancient and honorable, he is the head; and the prophet that teaches lies, he is the tail.
Jesaja 9:16 Sillä tämän kansan johtajat eksyttävät heitä, ja ne, joita he johtavat, tuhoutuvat.
Isaiah 9:16 For the leaders of this people cause them to err; and they that are led of them are destroyed.
Jesaja 9:17 Sentähden Herra ei iloitse heidän nuorista miehistään eikä armahda heidän orpojaan ja leskiä; sillä jokainen heistä on tekopyhä ja pahantekijä, ja jokainen suu puhuu tyhmyyttä. Kaikesta tästä ei ole hänen vihansa asettunut, vaan hänen kätensä on ojennettuna
Isaiah 9:17 Therefore the LORD shall have no joy in their young men, neither shall have mercy on their fatherless and widows: for every one is an hypocrite and an evildoer, and every mouth speaks folly. For all this his anger is not turned away, but his hand is stret
Jesaja 9:18 Sillä jumalattomuus palaa kuin tuli: se kuluttaa orjantappurat ja orjantappurat, se sytyttää metsän tiheiköt, ja ne kohoavat ilmaan kuin savupilvet.
Isaiah 9:18 For wickedness burns as the fire: it shall devour the briers and thorns, and shall kindle in the thickets of the forest, and they shall mount up like the lifting up of smoke.
Jesaja 9:19 Herran Sebaotin vihan tähden maa on pimentynyt, ja kansa on kuin tulen polttoaine; kukaan ei säästä veljeänsä.
Isaiah 9:19 Through the wrath of the LORD of hosts is the land darkened, and the people shall be as the fuel of the fire: no man shall spare his brother.
Jesaja 9:20 Ja hän syö oikealta puoleltaan ja on nälkäinen, ja hän syö vasemmalta, eivätkä he tule ravituiksi; he syövät kukin oman käsivartensa lihaa.
Isaiah 9:20 And he shall snatch on the right hand, and be hungry; and he shall eat on the left hand, and they shall not be satisfied: they shall eat every man the flesh of his own arm:
Jesaja 9:21 Manasse Efraimia ja Efraim Manassea, ja he kaikki kääntyvät Juudaa vastaan. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, hänen kätensä on yhä ojennettuna.
Isaiah 9:21 Manasseh, Ephraim; and Ephraim, Manasseh: and they together shall be against Judah. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.
Jesaja 10:1 Voi niitä, jotka säätävät vääriä säädöksiä ja kirjoittavat raakoja kirjoituksia,
Isaiah 10:1 Woe to them that decree unrighteous decrees, and that write grievousness which they have prescribed;
Jesaja 10:2 Kääntääkseen köyhät pois oikeudesta ja riistääkseen oikeuden kansani köyhiltä, että lesket joutuisivat heidän saaliikseen ja he ryöstäisivät orpoja!
Isaiah 10:2 To turn aside the needy from judgment, and to take away the right from the poor of my people, that widows may be their prey, and that they may rob the fatherless!
Jesaja 10:3 Ja mitä te teette koston päivänä, kaukaa tulevan autioituksen aikana? Kenen luo te pakenette apua etsimään? Ja minne te jätätte kunnianne?
Isaiah 10:3 And what will you do in the day of visitation, and in the desolation which shall come from far? to whom will you flee for help? and where will you leave your glory?
Jesaja 10:4 Ilman minua he kumartuvat vankien alle ja kaatuvat surmattujen alle. Kaikesta tästä ei ole hänen vihansa asettunut, hänen kätensä on yhä ojennettuna.
Isaiah 10:4 Without me they shall bow down under the prisoners, and they shall fall under the slain. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.
Jesaja 10:5 Oi Assyria, vihani vitsa, ja heidän kädessään oleva sauva on minun kiivauteni.
Isaiah 10:5 O Assyrian, the rod of my anger, and the staff in their hand is my indignation.
Jesaja 10:6 Minä lähetän hänet tekopyhää kansaa vastaan, ja vihani kansaa vastaan minä annan hänelle käskyn ottaa ryöstösaaliin ja riistää sen ja tallata sen kuin katujen loan.
Isaiah 10:6 I will send him against an hypocritical nation, and against the people of my wrath will I give him a charge, to take the spoil, and to take the prey, and to tread them down like the mire of the streets.
Jesaja 10:7 Mutta hän ei tarkoita niin, eikä hänen sydämensä ajattele niin, vaan hänen sydämessään on tuhota ja hävittää useita kansoja.
Isaiah 10:7 However, he means not so, neither does his heart think so; but it is in his heart to destroy and cut off nations not a few.
Jesaja 10:8 Sillä hän sanoi: Eivätkö minun ruhtinaani ole kaikki kuninkaita?
Isaiah 10:8 For he said, Are not my princes altogether kings?
Jesaja 10:9 Eikö Kalnon ole niin kuin Karkemis? Eikö Hamat ole niin kuin Arpad? Eikö Samaria ole niin kuin Damaskos?
Isaiah 10:9 Is not Calno as Carchemish? is not Hamath as Arpad? is not Samaria as Damascus?
Jesaja 10:10 Niin kuin minun käteni on löytänyt epäjumalien valtakunnat, joiden veistetyt kuvat olivat ylmäisemmät kuin Jerusalemin ja Samarian;
Isaiah 10:10 As my hand has found the kingdoms of the idols, and whose graven images did excel them of Jerusalem and of Samaria;
Jesaja 10:11 Enkö minun pitäisi tehdä Jerusalemille ja sen epäjumalille niin kuin tein Samarialle ja sen epäjumalille?
Isaiah 10:11 Shall I not, as I have done to Samaria and her idols, so do to Jerusalem and her idols?
Jesaja 10:12 Kun Herra on tehnyt kaikki työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, minä rankaisen Assyrian kuninkaan ylpeän sydämen hedelmää ja hänen ylpeiden kasvojensa loistoa.
Isaiah 10:12 Why it shall come to pass, that when the Lord has performed his whole work on mount Zion and on Jerusalem, I will punish the fruit of the stout heart of the king of Assyria, and the glory of his high looks.
Jesaja 10:13 Sillä hän sanoi: Käteni voimalla ja viisaudellani minä sen tein, sillä minä olen ymmärtäväinen. Minä olen siirtänyt kansan rajat, ryöstänyt heidän aarteensa ja kukistanut asukkaat kuin urhea mies.
Isaiah 10:13 For he said, By the strength of my hand I have done it, and by my wisdom; for I am prudent: and I have removed the bounds of the people, and have robbed their treasures, and I have put down the inhabitants like a valiant man:
Jesaja 10:14 Ja minun käteni on löytänyt kansojen rikkaudet kuin pesän; ja niin kuin kerätään jäljellä olevat munat, niin olen kerännyt kaiken maan; eikä kukaan ole liikauttanut siipeään, avannut suutaan tai piipitellyt.
Isaiah 10:14 And my hand has found as a nest the riches of the people: and as one gathers eggs that are left, have I gathered all the earth; and there was none that moved the wing, or opened the mouth, or peeped.
Jesaja 10:15 Kerskaileeko kirves hakkaajaa vastaan, tai ylvästeleekö saha sitä vastaan, joka sitä heiluttaa? Aivan kuin sauva heiluisi sitä nostajia vastaan, tai keppi kohoaisi, ikään kuin se ei olisi puuta.
Isaiah 10:15 Shall the ax boast itself against him that hews therewith? or shall the saw magnify itself against him that shakes it? as if the rod should shake itself against them that lift it up, or as if the staff should lift up itself, as if it were no wood.
Jesaja 10:16 Sentähden Herra, Herra Sebaot, lähettää hänen lihaviensa sekaan laihtumisen, ja kirkkautensa alla hän sytyttää tulen kuin tulen hehkun.
Isaiah 10:16 Therefore shall the Lord, the Lord of hosts, send among his fat ones leanness; and under his glory he shall kindle a burning like the burning of a fire.
Jesaja 10:17 Ja Israelin valo on oleva tuleksi ja hänen Pyhänsä liekiksi; ja se polttaa ja kuluttaa hänen orjantappuransa ja ohdakkeensa yhtenä päivänä;
Isaiah 10:17 And the light of Israel shall be for a fire, and his Holy One for a flame: and it shall burn and devour his thorns and his briers in one day;
Jesaja 10:18 Ja kuluttaa hänen metsänsä ja hedelmällisen peltonsa loiston, sekä sielun että ruumiin; ja he ovat kuin lipunkantaja pyörtyisi.
Isaiah 10:18 And shall consume the glory of his forest, and of his fruitful field, both soul and body: and they shall be as when a standard-bearer faints.
Jesaja 10:19 Ja hänen metsänsä puut jäävät vähiin, niin että lapsi voi ne kirjoittaa muistiin.
Isaiah 10:19 And the rest of the trees of his forest shall be few, that a child may write them.
Jesaja 10:20 Ja sinä päivänä tapahtuu, etteivät Israelin jäännös ja Jaakobin heimon pelastuneet enää turvaudu lyöjäänsä, vaan he turvautuvat uskollisesti Herraan, Israelin Pyhään.
Isaiah 10:20 And it shall come to pass in that day, that the remnant of Israel, and such as are escaped of the house of Jacob, shall no more again stay on him that smote them; but shall stay on the LORD, the Holy One of Israel, in truth.
Jesaja 10:21 Jäännös palaa, Jaakobin jäännös, mahtavan Jumalan luo.
Isaiah 10:21 The remnant shall return, even the remnant of Jacob, to the mighty God.
Jesaja 10:22 Sillä vaikka sinun kansasi Israel olisi kuin meren hiekka, siitä palaa vain jäännös. Tuomittu tuho tulvii vanhurskautta.
Isaiah 10:22 For though your people Israel be as the sand of the sea, yet a remnant of them shall return: the consumption decreed shall overflow with righteousness.
Jesaja 10:23 Sillä Herra, Jumala Sebaot, on tekevä määrätyn hävityksen koko maan keskellä.
Isaiah 10:23 For the Lord GOD of hosts shall make a consumption, even determined, in the middle of all the land.
Jesaja 10:24 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Sebaot: Älä pelkää Assyriaa, kansani, joka asut Siionissa; hän lyö sinua vitsalla ja kohottaa sauvansa sinua vastaan niin kuin Egyptissä.
Isaiah 10:24 Therefore thus said the Lord GOD of hosts, O my people that dwell in Zion, be not afraid of the Assyrian: he shall smite you with a rod, and shall lift up his staff against you, after the manner of Egypt.
Jesaja 10:25 Vielä aivan lyhyt hetki, niin vihani lakkaa ja minun vihani lakkaa heidän tuhostaan.
Isaiah 10:25 For yet a very little while, and the indignation shall cease, and my anger in their destruction.
Jesaja 10:26 Ja Herra Sebaot herättää hänelle ruoskan, niin kuin Midianin surmattiin Orebin kalliolla. Ja niinkuin hänen sauvansa oli meren yllä, niin hän sen kohottaa Egyptin tavan mukaan.
Isaiah 10:26 And the LORD of hosts shall stir up a whip for him according to the slaughter of Midian at the rock of Oreb: and as his rod was on the sea, so shall he lift it up after the manner of Egypt.
Jesaja 10:27 Ja sinä päivänä hänen kuormansa otetaan pois hartioiltasi ja hänen ikeensä kaulastasi, ja ies murtuu voitelun tähden.
Isaiah 10:27 And it shall come to pass in that day, that his burden shall be taken away from off your shoulder, and his yoke from off your neck, and the yoke shall be destroyed because of the anointing.
Jesaja 10:28 Hän on tullut Aijatiin, kulkenut Migroniin, Mikmasiin hän on pysäköinyt vaununsa.
Isaiah 10:28 He is come to Aiath, he is passed to Migron; at Michmash he has laid up his carriages:
Jesaja 10:29 He ovat kulkeneet käytävän yli, he ovat yöpyneet Gebassa; Raama on peloissaan, Saulin Gibea on paennut.
Isaiah 10:29 They are gone over the passage: they have taken up their lodging at Geba; Ramah is afraid; Gibeah of Saul is fled.
Jesaja 10:30 Korota äänesi, Gallimin tytär, tuo se Laiksen kuultavaksi, sinä köyhä Anatot.
Isaiah 10:30 Lift up your voice, O daughter of Gallim: cause it to be heard to Laish, O poor Anathoth.
Jesaja 10:31 Madmena on viety pois; Gebimin asukkaat kokoontuvat pakenemaan.
Isaiah 10:31 Madmenah is removed; the inhabitants of Gebim gather themselves to flee.
Jesaja 10:32 Vielä sinä päivänä hän viipyy Nobissa, hän kohottaa kättään Siionin tyttären vuorta, Jerusalemin kukkulaa, vastaan.
Isaiah 10:32 As yet shall he remain at Nob that day: he shall shake his hand against the mount of the daughter of Zion, the hill of Jerusalem.
Jesaja 10:33 Katso, Herra, Herra Sebaot, katkaisee oksan kauhulla, ja korkeat kaadetaan maahan, ja ylpeät alennetaan.
Isaiah 10:33 Behold, the Lord, the LORD of hosts, shall lop the bough with terror: and the high ones of stature shall be hewn down, and the haughty shall be humbled.
Jesaja 10:34 Ja hän hakkaa metsän tiheiköt raudalla, ja Libanon kaatuu väkevän käsissä.
Isaiah 10:34 And he shall cut down the thickets of the forest with iron, and Lebanon shall fall by a mighty one.
Jesaja 11:1 Ja Iisain kannasta puhkeaa vesa, ja oksa kasvaa hänen juuristaan.
Isaiah 11:1 And there shall come forth a rod out of the stem of Jesse, and a Branch shall grow out of his roots:
Jesaja 11:2 Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki;
Isaiah 11:2 And the spirit of the LORD shall rest on him, the spirit of wisdom and understanding, the spirit of counsel and might, the spirit of knowledge and of the fear of the LORD;
Jesaja 11:3 Ja hän tekee hänet ymmärrystä herättäväksi Herran pelossa, eikä hän tuomitse silmiensä näkemisen jälkeen eikä nuhtele korviensa kuulemisen jälkeen.
Isaiah 11:3 And shall make him of quick understanding in the fear of the LORD: and he shall not judge after the sight of his eyes, neither reprove after the hearing of his ears:
Jesaja 11:4 Mutta hän tuomitsee köyhät vanhurskaudessa ja rankaisee maan nöyriä oikeudenmukaisesti. Hän lyö maata, suunsa sauvalla, huultensa henkäyksellä hän surmaa jumalattomat.
Isaiah 11:4 But with righteousness shall he judge the poor, and reprove with equity for the meek of the earth: and he shall smite the earth: with the rod of his mouth, and with the breath of his lips shall he slay the wicked.
Jesaja 11:5 Ja vanhurskaus on hänen kupeidensa vyö ja uskollisuus hänen munassujensa vyö.
Isaiah 11:5 And righteousness shall be the girdle of his loins, and faithfulness the girdle of his reins.
Jesaja 11:6 Susi asuu karitsan kanssa, ja leopardi makaa vohlan kanssa, ja vasikka, nuori leijona ja syöttövasikka ovat yhdessä, ja pieni lapsi niitä paimentaa.
Isaiah 11:6 The wolf also shall dwell with the lamb, and the leopard shall lie down with the kid; and the calf and the young lion and the fatted calf together; and a little child shall lead them.
Jesaja 11:7 Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat makaavat yhdessä, ja leijona syö olkia niinkuin härkä.
Isaiah 11:7 And the cow and the bear shall feed; their young ones shall lie down together: and the lion shall eat straw like the ox.
Jesaja 11:8 Ja imeväinen leikkii kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu lapsi panee kätensä käärmeen luolaan.
Isaiah 11:8 And the sucking child shall play on the hole of the asp, and the weaned child shall put his hand on the cockatrice’ den.
Jesaja 11:9 Eivät he tee pahaa eivätkä tuhoa koko minun pyhällä vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niin kuin vedet peittävät meren.
Isaiah 11:9 They shall not hurt nor destroy in all my holy mountain: for the earth shall be full of the knowledge of the LORD, as the waters cover the sea.
Jesaja 11:10 Ja sinä päivänä on oleva Iisain juuri, joka seisoo kansan lippuna; sitä pakanat etsivät; ja hänen leponsa on oleva kunniakas.
Isaiah 11:10 And in that day there shall be a root of Jesse, which shall stand for an ensign of the people; to it shall the Gentiles seek: and his rest shall be glorious.
Jesaja 11:11 Ja sinä päivänä Herra ojentaa kätensä toisen kerran takaisin kansansa jäännökselle, joka on jäljellä Assyriasta, Egyptistä, Patroksesta, Kuusista, Elamista, Sinearista ja
Isaiah 11:11 And it shall come to pass in that day, that the Lord shall set his hand again the second time to recover the remnant of his people, which shall be left, from Assyria, and from Egypt, and from Pathros, and from Cush, and from Elam, and from Shinar, and fro
Jesaja 11:12 Ja hän nostaa viirin kansoille ja kokoaa Israelin karkotetut ja Juudan hajotetut maan neljältä kulmalta.
Isaiah 11:12 And he shall set up an ensign for the nations, and shall assemble the outcasts of Israel, and gather together the dispersed of Judah from the four corners of the earth.
Jesaja 11:13 Efraimin kateus katoaa, ja Juudan viholliset hävitetään. Efraim ei enää kadehdi Juudaa, eikä Juuda enää ahdistele Efraimia.
Isaiah 11:13 The envy also of Ephraim shall depart, and the adversaries of Judah shall be cut off: Ephraim shall not envy Judah, and Judah shall not vex Ephraim.
Jesaja 11:14 Mutta he pakenevat filistealaisten harteilla länteen päin, ja yhdessä he ryöstivät idän asukkaat. He kävisivät käsiksi Edomiin ja Mooabiin, ja ammonilaiset tottelisivat heitä.
Isaiah 11:14 But they shall fly on the shoulders of the Philistines toward the west; they shall spoil them of the east together: they shall lay their hand on Edom and Moab; and the children of Ammon shall obey them.
Jesaja 11:15 Ja Herra tuhoaa täysin Egyptin meren kielen, ja väkevällä tuulellaan hän heiluttaa kättään virran yli, lyö sen seitsemään jokeen ja panee miehet kulkemaan sen yli kuivissa sandaaleissa.
Isaiah 11:15 And the LORD shall utterly destroy the tongue of the Egyptian sea; and with his mighty wind shall he shake his hand over the river, and shall smite it in the seven streams, and make men go over with dry sandals.
Jesaja 11:16 Ja hänen kansansa jäännökselle, joka Assyriasta jää jäljelle, on oleva valtatie, niin kuin oli Israelille sinä päivänä, jona hän lähti Egyptin maasta.
Isaiah 11:16 And there shall be an highway for the remnant of his people, which shall be left, from Assyria; like as it was to Israel in the day that he came up out of the land of Egypt.
Jesaja 12:1 Ja sinä päivänä sinä sanot: Herra, minä ylistän sinua! Vaikka olit vihainen minulle, vihasi asettui, ja sinä lohdutit minua.
Isaiah 12:1 And in that day you shall say, O LORD, I will praise you: though you were angry with me, your anger is turned away, and you comforted me.
Jesaja 12:2 Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä turvaan häneen enkä pelkää, sillä Herra, Herra, on minun voimani ja virsini; hänestä tuli minulle pelastus.
Isaiah 12:2 Behold, God is my salvation; I will trust, and not be afraid: for the LORD JEHOVAH is my strength and my song; he also is become my salvation.
Jesaja 12:3 Sen tähden te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä.
Isaiah 12:3 Therefore with joy shall you draw water out of the wells of salvation.
Jesaja 12:4 Ja sinä päivänä te sanotte: Ylistäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa hänen suurista teoistaan kansojen keskuudessa, mainitkaa, että hänen nimensä on korkea.
Isaiah 12:4 And in that day shall you say, Praise the LORD, call on his name, declare his doings among the people, make mention that his name is exalted.
Jesaja 12:5 Veisatkaa Herralle, sillä hän on tehnyt suuria tekoja; se tulee tunnetuksi koko maassa.
Isaiah 12:5 Sing to the LORD; for he has done excellent things: this is known in all the earth.
Jesaja 12:6 Huuda ja riemuitse, sinä Siionin asukas! Sillä suuri on Israelin Pyhä sinun keskelläsi.
Isaiah 12:6 Cry out and shout, you inhabitant of Zion: for great is the Holy One of Israel in the middle of you.
Jesaja 13:1 Babylonin kuorma, jonka Jesaja, Amosin poika, näki.
Isaiah 13:1 The burden of Babylon, which Isaiah the son of Amoz did see.
Jesaja 13:2 Nostakaa lippu korkealla vuorella, korottakaa heille ääni, kättelkää heitä, että he kävisivät ylimysten porteista sisään.
Isaiah 13:2 Lift you up a banner on the high mountain, exalt the voice to them, shake the hand, that they may go into the gates of the nobles.
Jesaja 13:3 Minä olen käskenyt pyhitettyjäni, olen myös kutsunut vihani tähden mahtaviani, niitä, jotka iloitsevat minun korkeudestani.
Isaiah 13:3 I have commanded my sanctified ones, I have also called my mighty ones for my anger, even them that rejoice in my highness.
Jesaja 13:4 Väkijoukon huuto vuorilla, kuin suuren kansan melu; meteli, kun pakanakansojen valtakunnat kokoontuvat yhteen: Herra Sebaot kokoaa sotajoukon.
Isaiah 13:4 The noise of a multitude in the mountains, like as of a great people; a tumultuous noise of the kingdoms of nations gathered together: the LORD of hosts musters the host of the battle.
Jesaja 13:5 He tulevat kaukaisesta maasta, taivaan ääristä, Herran luota, hänen vihansa aseet, hävittämään koko maan.
Isaiah 13:5 They come from a far country, from the end of heaven, even the LORD, and the weapons of his indignation, to destroy the whole land.
Jesaja 13:6 Valittakaa, sillä Herran päivä on lähellä, se tulee kuin tuho Kaikkivaltiaalta.
Isaiah 13:6 Howl you; for the day of the LORD is at hand; it shall come as a destruction from the Almighty.
Jesaja 13:7 Sentähden hervonvat kaikki kädet ja jokaisen sydän raukeaa:
Isaiah 13:7 Therefore shall all hands be faint, and every man’s heart shall melt:
Jesaja 13:8 Ja he pelästyvät; tuska ja murhe valtaa heidät; he ovat tuskissa kuin synnyttäväinen; he hämmästyvät toinen toistaan; heidän kasvonsa ovat kuin liekit.
Isaiah 13:8 And they shall be afraid: pangs and sorrows shall take hold of them; they shall be in pain as a woman that travails: they shall be amazed one at another; their faces shall be as flames.
Jesaja 13:9 Katso, Herran päivä tulee, julma, täynnä vihaa ja kiivautta, autioittamaan maan ja hävittämään siitä sen syntiset.
Isaiah 13:9 Behold, the day of the LORD comes, cruel both with wrath and fierce anger, to lay the land desolate: and he shall destroy the sinners thereof out of it.
Jesaja 13:10 Sillä taivaan tähdet ja sen tähtikuviot eivät anna valoaan, aurinko pimenee noustessaan, eikä kuu anna valoaan loistaa.
Isaiah 13:10 For the stars of heaven and the constellations thereof shall not give their light: the sun shall be darkened in his going forth, and the moon shall not cause her light to shine.
Jesaja 13:11 Minä rankaisen maailman sen pahuuden tähden ja jumalattomat heidän vääryytensä tähden; minä lopetan ylpeiden ylpeyden ja kukistan julmien ylpeyden.
Isaiah 13:11 And I will punish the world for their evil, and the wicked for their iniquity; and I will cause the arrogance of the proud to cease, and will lay low the haughtiness of the terrible.
Jesaja 13:12 Minä teen ihmisen kalliimmaksi kuin puhdas kulta, ja ihmisen kalliimmaksi kuin Ofirin kultapalan.
Isaiah 13:12 I will make a man more precious than fine gold; even a man than the golden wedge of Ophir.
Jesaja 13:13 Sentähden minä liikutan taivaat, ja maa siirtyy pois paikaltaan Herran Sebaotin vihassa, hänen hehkuvan vihansa päivänä.
Isaiah 13:13 Therefore I will shake the heavens, and the earth shall remove out of her place, in the wrath of the LORD of hosts, and in the day of his fierce anger.
Jesaja 13:14 Ja se on oleva kuin ajettu metsävuori ja kuin lammas, jota kukaan ei ota hoiviinsa: jokainen kääntyy oman kansansa luo ja pakenee omaan maahansa.
Isaiah 13:14 And it shall be as the chased roe, and as a sheep that no man takes up: they shall every man turn to his own people, and flee every one into his own land.
Jesaja 13:15 Jokainen, joka tavataan, lävistetään, ja jokainen, joka heihin liittyy, kaatuu miekkaan.
Isaiah 13:15 Every one that is found shall be thrust through; and every one that is joined to them shall fall by the sword.
Jesaja 13:16 Heidän lapsensa murskataan kappaleiksi heidän silmiensä edessä, heidän talonsa ryöstetään ja heidän vaimonsa raiskataan.
Isaiah 13:16 Their children also shall be dashed to pieces before their eyes; their houses shall be spoiled, and their wives ravished.
Jesaja 13:17 Katso, minä herätän heitä vastaan meedialaiset, jotka eivät pidä huolta hopeasta eivätkä kultaan.
Isaiah 13:17 Behold, I will stir up the Medes against them, which shall not regard silver; and as for gold, they shall not delight in it.
Jesaja 13:18 Heidän jousensa murskaa nuoret miehet kappaleiksi, eivätkä he armahda kohdun hedelmää, eivätkä heidän silmänsä säästä lapsia.
Isaiah 13:18 Their bows also shall dash the young men to pieces; and they shall have no pity on the fruit of the womb; their eyes shall not spare children.
Jesaja 13:19 Ja Babylon, valtakuntien loisto, kaldealaisten ihanuus, on oleva kuin Sodoman ja Gomorran, jolloin Jumala kukisti sen.
Isaiah 13:19 And Babylon, the glory of kingdoms, the beauty of the Chaldees’ excellency, shall be as when God overthrew Sodom and Gomorrah.
Jesaja 13:20 Sitä ei ikinä asuta, eikä siellä asuta polvesta polveen. Arabia ei sinne pystytä telttaa, eivätkä paimenet sinne laitumenne.
Isaiah 13:20 It shall never be inhabited, neither shall it be dwelled in from generation to generation: neither shall the Arabian pitch tent there; neither shall the shepherds make their fold there.
Jesaja 13:21 Mutta siellä makaavat erämaan villieläimet, ja niiden talot ovat täynnä surullisia olentoja, ja siellä asuvat pöllöt ja siellä tanssivat satyyrit.
Isaiah 13:21 But wild beasts of the desert shall lie there; and their houses shall be full of doleful creatures; and owls shall dwell there, and satyrs shall dance there.
Jesaja 13:22 Ja saarten villieläimet ulvovat autioissa taloissaan ja lohikäärmeet ihanissa palatseissaan. Ja hänen aikansa on lähellä, eivätkä hänen päivänsä pitkity.
Isaiah 13:22 And the wild beasts of the islands shall cry in their desolate houses, and dragons in their pleasant palaces: and her time is near to come, and her days shall not be prolonged.
Jesaja 14:1 Sillä Herra armahtaa Jaakobia ja valitsee vielä Israelin ja asettaa heidät omaan maahansa; ja muukalaiset liittyvät heihin, ja he liittyvät Jaakobin heimoon.
Isaiah 14:1 For the LORD will have mercy on Jacob, and will yet choose Israel, and set them in their own land: and the strangers shall be joined with them, and they shall join to the house of Jacob.
Jesaja 14:2 Ja kansa ottaa heidät ja vie heidät heidän paikoilleen, ja Israelin heimo pitää heidät Herran maassa palvelijoina ja palvelijattarikseen; ja he ottavat heidät vangiksi, joiden vankeja he olivat, ja he hallitsevat heidän sortajiaan.
Isaiah 14:2 And the people shall take them, and bring them to their place: and the house of Israel shall possess them in the land of the LORD for servants and handmaids: and they shall take them captives, whose captives they were; and they shall rule over their oppre
Jesaja 14:3 Ja sinä päivänä, jona Herra antaa sinulle levon surustasi, pelostasi ja kovasta orjuudestasi, jossa sinun oli palveltava,
Isaiah 14:3 And it shall come to pass in the day that the LORD shall give you rest from your sorrow, and from your fear, and from the hard bondage wherein you were made to serve,
Jesaja 14:4 Että sinä virität tämän sananlaskun Babylonin kuningasta vastaan ja sanot: Kuinka on sortaja lakannut! Kultainen kaupunki on lakannut!
Isaiah 14:4 That you shall take up this proverb against the king of Babylon, and say, How has the oppressor ceased! the golden city ceased!
Jesaja 14:5 Herra on murskannut jumalattomien sauvan ja hallitsijoiden valtikan.
Isaiah 14:5 The LORD has broken the staff of the wicked, and the scepter of the rulers.
Jesaja 14:6 Joka löi kansaa vihassaan lakkaamattomalla lyönnillä, joka hallitsi kansoja vihassa, häntä vainotaan, eikä kukaan estä.
Isaiah 14:6 He who smote the people in wrath with a continual stroke, he that ruled the nations in anger, is persecuted, and none hinders.
Jesaja 14:7 Koko maa lepää ja on hiljaa: he puhkeavat riemuun.
Isaiah 14:7 The whole earth is at rest, and is quiet: they break forth into singing.
Jesaja 14:8 Niin, kuuset iloitsevat sinusta, Libanonin setrit sanoen: Sitten kun olet maassa, ei yksikään kaataja ole tullut meitä vastaan.
Isaiah 14:8 Yes, the fir trees rejoice at you, and the cedars of Lebanon, saying, Since you are laid down, no feller is come up against us.
Jesaja 14:9 Alhaalta päin helvetti on sinua vastaan tulossasi. Se herättää kuolleet sinun tähtesi, kaikki maan päämiehet. Se on nostanut valtaistuimiltaan kaikki kansojen kuninkaat.
Isaiah 14:9 Hell from beneath is moved for you to meet you at your coming: it stirs up the dead for you, even all the chief ones of the earth; it has raised up from their thrones all the kings of the nations.
Jesaja 14:10 Kaikki he puhuvat ja sanovat sinulle: Oletko sinäkin tullut heikoksi niin kuin me, oletko tullut meidän kaltaiseksemme?
Isaiah 14:10 All they shall speak and say to you, Are you also become weak as we? are you become like to us?
Jesaja 14:11 Sinun ylpeytesi on vaipunut alas tuonelaan, pilliesi ääni: mato on levinnyt sinun allesi, ja madot peittävät sinut.
Isaiah 14:11 Your pomp is brought down to the grave, and the noise of your viols: the worm is spread under you, and the worms cover you.
Jesaja 14:12 Kuinka olet pudonnut taivaasta, oi Lusifer, aamunkoiton poika! Kuinka olet syösty maahan, sinä joka kansoja heikensit?
Isaiah 14:12 How are you fallen from heaven, O Lucifer, son of the morning! how are you cut down to the ground, which did weaken the nations!
Jesaja 14:13 Sinä olet sanonut sydämessäsi: Minä nousen taivaaseen, korotan valtaistuimeni Jumalan tähtien yläpuolelle. Minä istun seurakunnan vuorella, pohjoisen laidalla.
Isaiah 14:13 For you have said in your heart, I will ascend into heaven, I will exalt my throne above the stars of God: I will sit also on the mount of the congregation, in the sides of the north:
Jesaja 14:14 Minä nousen pilvien korkeuksien yläpuolelle, olen Korkeimman kaltainen.
Isaiah 14:14 I will ascend above the heights of the clouds; I will be like the most High.
Jesaja 14:15 Mutta sinut syöstään alas helvettiin, kuilun perälle.
Isaiah 14:15 Yet you shall be brought down to hell, to the sides of the pit.
Jesaja 14:16 Jotka sinut näkevät, ne katsovat sinua tarkasti ja tarkkailevat sinua sanoen: Onko tämä se mies, joka järisytti maan, joka järkytti valtakuntia?
Isaiah 14:16 They that see you shall narrowly look on you, and consider you, saying, Is this the man that made the earth to tremble, that did shake kingdoms;
Jesaja 14:17 Joka teki maanpiirin erämaaksi ja hävitti sen kaupungit, joka ei avannut vankiensa taloja?
Isaiah 14:17 That made the world as a wilderness, and destroyed the cities thereof; that opened not the house of his prisoners?
Jesaja 14:18 Kaikki kansojen kuninkaat, kaikki heistä, makaavat kunniassa, jokainen omassa huoneessaan.
Isaiah 14:18 All the kings of the nations, even all of them, lie in glory, every one in his own house.
Jesaja 14:19 Mutta sinut heitetään haudastasi ulos kuin iljettävä oksa, kuin surmattujen vaatteet, miekalla lävistettyjen, jotka vaipuvat kuopan kiviin, kuin jalkoihin tallattu raato.
Isaiah 14:19 But you are cast out of your grave like an abominable branch, and as the raiment of those that are slain, thrust through with a sword, that go down to the stones of the pit; as a carcass trodden under feet.
Jesaja 14:20 Sinua ei yhdistetä heidän hautaamiseensa, sillä olet tuhonnut maasi ja surmannut kansasi. Pahantekijöiden jälkeläisistä ei koskaan pidetä huolta.
Isaiah 14:20 You shall not be joined with them in burial, because you have destroyed your land, and slain your people: the seed of evildoers shall never be renowned.
Jesaja 14:21 Valmistakaa hänen lapsilleen teurastus heidän isiensä pahojen tekojen tähden, etteivät he nousisi eivätkä ottaisi maata omakseen eivätkä täyttäisi maanpiiriä kaupungeilla.
Isaiah 14:21 Prepare slaughter for his children for the iniquity of their fathers; that they do not rise, nor possess the land, nor fill the face of the world with cities.
Jesaja 14:22 Sillä minä nousen heitä vastaan, sanoo Herra Sebaot, ja hävitän Babylonista nimen ja jäännöksen, pojan ja veljenpojan, sanoo Herra.
Isaiah 14:22 For I will rise up against them, said the LORD of hosts, and cut off from Babylon the name, and remnant, and son, and nephew, said the LORD.
Jesaja 14:23 Minä teen siitä myös katkeran perintömaan ja vesilammikon, ja lakaisen sen pois tuhon luudalla, sanoo Herra Sebaot.
Isaiah 14:23 I will also make it a possession for the bittern, and pools of water: and I will sweep it with the besom of destruction, said the LORD of hosts.
Jesaja 14:24 Herra Sebaot on vannonut sanoen: Niin kuin minä olen ajatellut, niin se tapahtuu, ja niin kuin minä olen päättänyt, niin se pysyy.
Isaiah 14:24 The LORD of hosts has sworn, saying, Surely as I have thought, so shall it come to pass; and as I have purposed, so shall it stand:
Jesaja 14:25 Että minä murskaan Assyrian maassani ja tallaan hänet vuorillani; silloin hänen ikeensä hellittää heidän päältään ja hänen kuormansa hellittää heidän hartioiltansa.
Isaiah 14:25 That I will break the Assyrian in my land, and on my mountains tread him under foot: then shall his yoke depart from off them, and his burden depart from off their shoulders.
Jesaja 14:26 Tämä on se päätös, joka on tehty koko maan päällä, ja tämä on se käsi, joka on ojennettu kaikkien kansojen yli.
Isaiah 14:26 This is the purpose that is purposed on the whole earth: and this is the hand that is stretched out on all the nations.
Jesaja 14:27 Sillä Herra Sebaot on päättänyt, kuka voi sen peruuttaa? Hänen kätensä on ojennettuna, kuka voi sen peruuttaa?
Isaiah 14:27 For the LORD of hosts has purposed, and who shall cancel it? and his hand is stretched out, and who shall turn it back?
Jesaja 14:28 Sinä vuonna, jona kuningas Ahas kuoli, oli tämä kuorma.
Isaiah 14:28 In the year that king Ahaz died was this burden.
Jesaja 14:29 Älä iloitse, koko Palestiina, siitä että sinun lyöjäsi sauva on katkennut; sillä käärmeen juuresta tulee basiliski, ja sen hedelmä on tulinen lentävä käärme.
Isaiah 14:29 Rejoice not you, whole Palestina, because the rod of him that smote you is broken: for out of the serpent’s root shall come forth a cockatrice, and his fruit shall be a fiery flying serpent.
Jesaja 14:30 Ja köyhien esikoiset saavat ravita itseään, ja köyhät saavat levätä turvassa. Minä tapan sinun juuresi nälällä, ja hän surmaa sinun jäännöksesi.
Isaiah 14:30 And the firstborn of the poor shall feed, and the needy shall lie down in safety: and I will kill your root with famine, and he shall slay your remnant.
Jesaja 14:31 Valita, portti, huuda, kaupunki! Koko Palestiina on tuhoutunut, sillä pohjoisesta nousee savu, eikä kukaan ole yksin määräaikanaan.
Isaiah 14:31 Howl, O gate; cry, O city; you, whole Palestina, are dissolved: for there shall come from the north a smoke, and none shall be alone in his appointed times.
Jesaja 14:32 Mitä sitten vastataan kansan sanansaattajille? Herra on perustanut Siionin, ja hänen kansansa köyhät turvaavat siihen.
Isaiah 14:32 What shall one then answer the messengers of the nation? That the LORD has founded Zion, and the poor of his people shall trust in it.
Jesaja 15:1 Mooabin ennätys. Sillä yöllä autioituu ja vaikenee Ar, Mooabin Ar, yöllä autioituu ja vaikenee Kir,
Isaiah 15:1 The burden of Moab. Because in the night Ar of Moab is laid waste, and brought to silence; because in the night Kir of Moab is laid waste, and brought to silence;
Jesaja 15:2 Hän on mennyt Bajitiin ja Diboniin, uhrikukkuloille, itkemään. Moab valittaa Nebon ja Medeban takia; kaikkien heidän päänsä ovat kaljut ja kaikki parrat ovat leikattuja.
Isaiah 15:2 He is gone up to Bajith, and to Dibon, the high places, to weep: Moab shall howl over Nebo, and over Medeba: on all their heads shall be baldness, and every beard cut off.
Jesaja 15:3 Kaduillaan he kääriytyvät säkkeihin, talojensa katoilla ja kaduillaan kaikki valittavat ja itkevät vuolaasti.
Isaiah 15:3 In their streets they shall gird themselves with sackcloth: on the tops of their houses, and in their streets, every one shall howl, weeping abundantly.
Jesaja 15:4 Hesbon ja Eleale huutavat, heidän äänensä kantautuu Jahasiin asti. Sentähden Mooabin aseistetut sotilaat huutavat, hänen henkensä käy hänelle tuskaksi.
Isaiah 15:4 And Heshbon shall cry, and Elealeh: their voice shall be heard even to Jahaz: therefore the armed soldiers of Moab shall cry out; his life shall be grievous to him.
Jesaja 15:5 Minun sydämeni huutaa Moabin puolesta; hänen pakolaisensa pakenevat Sooariin, kolmivuotiaan hiehon luo. Sillä he nousevat Luhitin vuorta pitkin itkien, sillä Horonaimin tietä pitkin he nostavat tuhonhuudon.
Isaiah 15:5 My heart shall cry out for Moab; his fugitives shall flee to Zoar, an heifer of three years old: for by the mounting up of Luhith with weeping shall they go it up; for in the way of Horonaim they shall raise up a cry of destruction.
Jesaja 15:6 Sillä Nimrimin vedet kuihtuvat, heinä kuihtuu, ruoho lakastuu, ei ole enää mitään vihreää.
Isaiah 15:6 For the waters of Nimrim shall be desolate: for the hay is withered away, the grass fails, there is no green thing.
Jesaja 15:7 Sentähden heidän keräämänsä yltäkylläisyyden ja varastoimansa he vievät Pajupuroon.
Isaiah 15:7 Therefore the abundance they have gotten, and that which they have laid up, shall they carry away to the brook of the willows.
Jesaja 15:8 Sillä valitus kiertää Mooabin rajoja, sen valitus kantautuu Eglaimiin ja sen valitus Beerelimiin asti.
Isaiah 15:8 For the cry is gone round about the borders of Moab; the howling thereof to Eglaim, and the howling thereof to Beerelim.
Jesaja 15:9 Sillä Dimonin vedet tulevat olemaan täynnä verta; sillä minä tuon lisää Dimoniin, leijonia Mooabin pelastuneiden kimppuun ja maan jäännöksille.
Isaiah 15:9 For the waters of Dimon shall be full of blood: for I will bring more on Dimon, lions on him that escapes of Moab, and on the remnant of the land.
Jesaja 16:1 Lähetä karitsa maan hallitsijalle Selasta erämaahan, Siionin tyttären vuorelle.
Isaiah 16:1 Send you the lamb to the ruler of the land from Sela to the wilderness, to the mount of the daughter of Zion.
Jesaja 16:2 Sillä niin kuin pesästään heitetty harhaileva lintu, niin ovat Moabin tyttäret Arnonin kahlaamopaikoilla.
Isaiah 16:2 For it shall be, that, as a wandering bird cast out of the nest, so the daughters of Moab shall be at the fords of Arnon.
Jesaja 16:3 Neuvo, noudata oikeutta; tee varjosi kuin yö keskipäivällä; kätke hylkiöt; älä paljasta eksyjää.
Isaiah 16:3 Take counsel, execute judgment; make your shadow as the night in the middle of the noonday; hide the outcasts; denude not him that wanders.
Jesaja 16:4 Anna minun karkotettujeni asua sinun luonasi, Moab; ole heille suojana ryöstäjää vastaan. Sillä anastaja on loppunut, ryöstäjä on lakannut, sortajat ovat tuhoutuneet maasta.
Isaiah 16:4 Let my outcasts dwell with you, Moab; be you a covert to them from the face of the spoiler: for the extortionist is at an end, the spoiler ceases, the oppressors are consumed out of the land.
Jesaja 16:5 Ja valtaistuin vahvistetaan armossa, ja hän istuu sillä totuudessa Daavidin majassa, tuomiten, etsien oikeutta ja jouduttaen vanhurskautta.
Isaiah 16:5 And in mercy shall the throne be established: and he shall sit on it in truth in the tabernacle of David, judging, and seeking judgment, and hastening righteousness.
Jesaja 16:6 Olemme kuulleet Mooabin ylpeydestä; hän on hyvin ylpeä; jopa hänen kopeudestaan, ylpeydestään ja vihastaan; mutta hänen valheensa eivät ole sellaisia.
Isaiah 16:6 We have heard of the pride of Moab; he is very proud: even of his haughtiness, and his pride, and his wrath: but his lies shall not be so.
Jesaja 16:7 Sentähden Moab valittaa Moabin tähden, kaikki valittavat. Kirharesetin perustusten tähden te surette; ne ovat varmasti murskatut.
Isaiah 16:7 Therefore shall Moab howl for Moab, every one shall howl: for the foundations of Kirhareseth shall you mourn; surely they are stricken.
Jesaja 16:8 Sillä Hesbonin pellot kuihtuvat ja Sibman viiniköynnös. Pakanain ruhtinaat ovat murskanneet sen parhaat kasvit. He ovat tulleet Jaaseriin asti, he harhailevat erämaassa. Sen oksat ovat levinneet, ne ovat kulkeneet yli maan.
Isaiah 16:8 For the fields of Heshbon languish, and the vine of Sibmah: the lords of the heathen have broken down the principal plants thereof, they are come even to Jazer, they wandered through the wilderness: her branches are stretched out, they are gone over the s
Jesaja 16:9 Sentähden minä suren Jaaserin, Sibman viiniköynnöksen, itkun kanssa. Kyynelilläni minä kastelen teidät, Hesbon ja Eleale, sillä teidän kesähedelmienne ja sadonkorjuunne riemu on lakannut.
Isaiah 16:9 Therefore I will mourn with the weeping of Jazer the vine of Sibmah: I will water you with my tears, O Heshbon, and Elealeh: for the shouting for your summer fruits and for your harvest is fallen.
Jesaja 16:10 Ilo on otettu pois ja riemu viljapellolta; viinitarhoissa ei ole laulua eikä riemua; viininpolttajat eivät polje viiniä kuurnissaan; minä olen lopettanut heidän viininkorjuuhunsa.
Isaiah 16:10 And gladness is taken away, and joy out of the plentiful field; and in the vineyards there shall be no singing, neither shall there be shouting: the treaders shall tread out no wine in their presses; I have made their vintage shouting to cease.
Jesaja 16:11 Miksi minun sisukseni kajahtaa kuin harppu Mooabin tähden ja sisin Kirharesin tähden?
Isaiah 16:11 Why my bowels shall sound like an harp for Moab, and my inward parts for Kirharesh.
Jesaja 16:12 Ja kun nähdään, että Moab on väsynyt uhrikukkulalla, hän tulee pyhäkköön rukoilemaan, mutta ei voi.
Isaiah 16:12 And it shall come to pass, when it is seen that Moab is weary on the high place, that he shall come to his sanctuary to pray; but he shall not prevail.
Jesaja 16:13 Tämä on sana, jonka Herra on puhunut Moabista siitä ajasta lähtien.
Isaiah 16:13 This is the word that the LORD has spoken concerning Moab since that time.
Jesaja 16:14 Mutta nyt Herra on puhunut sanoen: Kolmen vuoden kuluttua, niin kuin palkkalaisen vuodet, Mooabin kunnia ja koko tuo suuri joukko joutuvat halveksituksi, ja jäännös on oleva hyvin pieni ja heikko.
Isaiah 16:14 But now the LORD has spoken, saying, Within three years, as the years of an hireling, and the glory of Moab shall be contemned, with all that great multitude; and the remnant shall be very small and feeble.
Jesaja 17:1 Damaskoksen kuorma. Katso, Damaskos otetaan pois kaupungilta, ja siitä tulee raunio.
Isaiah 17:1 The burden of Damascus. Behold, Damascus is taken away from being a city, and it shall be a ruinous heap.
Jesaja 17:2 Aroerin kaupungit ovat hylätyt, ne joutuvat lammasten asuinpaikaksi. Ne makaavat siellä, eikä kukaan niitä pelottele.
Isaiah 17:2 The cities of Aroer are forsaken: they shall be for flocks, which shall lie down, and none shall make them afraid.
Jesaja 17:3 Efraimin linnoitus lakkaa, Damaskoksen valtakunta ja Syyrian jäännökset. Heistä tulee Israelin lasten kunnian kaltainen, sanoo Herra Sebaot.
Isaiah 17:3 The fortress also shall cease from Ephraim, and the kingdom from Damascus, and the remnant of Syria: they shall be as the glory of the children of Israel, said the LORD of hosts.
Jesaja 17:4 Ja sinä päivänä Jaakobin kunnia laihtuu ja hänen lihansa lihavuus laihtuu.
Isaiah 17:4 And in that day it shall come to pass, that the glory of Jacob shall be made thin, and the fatness of his flesh shall wax lean.
Jesaja 17:5 Ja on oleva niin kuin elonkorjaaja korjaa viljan ja leikkaa tähkäpäät käsivarrellaan, ja on oleva niin kuin tähkäpäät korjaa Refaimin laaksossa.
Isaiah 17:5 And it shall be as when the harvestman gathers the corn, and reaps the ears with his arm; and it shall be as he that gathers ears in the valley of Rephaim.
Jesaja 17:6 Mutta jäljelle jää rypäleiden jälkikorjuu, niin kuin öljypuuta ravistellaan: kaksi tai kolme marjaa ylimmän oksan latvassa, neljä tai viisi sen hedelmällisimmissä oksissa, sanoo Herra, Israelin Jumala.
Isaiah 17:6 Yet gleaning grapes shall be left in it, as the shaking of an olive tree, two or three berries in the top of the uppermost bough, four or five in the outmost fruitful branches thereof, said the LORD God of Israel.
Jesaja 17:7 Sinä päivänä ihminen katsoo Tekijäänsä, ja hänen silmänsä katsovat Israelin Pyhää.
Isaiah 17:7 At that day shall a man look to his Maker, and his eyes shall have respect to the Holy One of Israel.
Jesaja 17:8 Eikä hän katso alttareihin, kättensä tekoihin, eikä pidä huolen siitä, mitä hänen sormensa ovat tehneet, ei asera-karsikoista eikä kuvista.
Isaiah 17:8 And he shall not look to the altars, the work of his hands, neither shall respect that which his fingers have made, either the groves, or the images.
Jesaja 17:9 Sinä päivänä hänen vahvat kaupunkinsa ovat kuin hylätty oksa, latva oksa, joka jätettiin jäljelle israelilaisten tähden; ja ne jäävät autioksi.
Isaiah 17:9 In that day shall his strong cities be as a forsaken bough, and an uppermost branch, which they left because of the children of Israel: and there shall be desolation.
Jesaja 17:10 Koska olet unhottanut pelastuksesi Jumalan etkä ole muistanut väkevää kalliotasi, istutat sentähden ihania kasveja ja asetat ne vieraiden versojen joukkoon.
Isaiah 17:10 Because you have forgotten the God of your salvation, and have not been mindful of the rock of your strength, therefore shall you plant pleasant plants, and shall set it with strange slips:
Jesaja 17:11 Päivällä sinä saat taimesi kasvamaan ja aamulla siemenesi kukoistamaan; mutta sato on oleva kasa tuskan ja äärimmäisen tuskan päivänä.
Isaiah 17:11 In the day shall you make your plant to grow, and in the morning shall you make your seed to flourish: but the harvest shall be a heap in the day of grief and of desperate sorrow.
Jesaja 17:12 Voi sitä lukuisaa kansojen joukkoa, joka pauhaa kuin meri, ja kansojen pauhua, joka pauhaa kuin mahtavat vedet!
Isaiah 17:12 Woe to the multitude of many people, which make a noise like the noise of the seas; and to the rushing of nations, that make a rushing like the rushing of mighty waters!
Jesaja 17:13 Kansakunnat pauhaavat kuin paljojen vesien kohina, mutta Jumala nuhtelee heitä, ja he pakenevat kauas, ja heitä ajetaan takaa kuin akanat vuorten päällä tuulessa, kuin pyörremyrsky.
Isaiah 17:13 The nations shall rush like the rushing of many waters: but God shall rebuke them, and they shall flee far off, and shall be chased as the chaff of the mountains before the wind, and like a rolling thing before the whirlwind.
Jesaja 17:14 Ja katso, illalla tulee levottomuus, ja ennen aamua häntä ei ole. Tämä on niiden osa, jotka meitä ryöstivät, ja niiden kohtalo, jotka meitä ryöstivät.
Isaiah 17:14 And behold at evening trouble; and before the morning he is not. This is the portion of them that spoil us, and the lot of them that rob us.
Jesaja 18:1 Voi maata, siivillä varjostavaa maata, joka on Etiopian virtojen takana!
Isaiah 18:1 Woe to the land shadowing with wings, which is beyond the rivers of Ethiopia:
Jesaja 18:2 Joka lähettää lähettiläitä meren yli, kaislikoista tehdyissä veneissä vesillä, sanoen: Menkää, te nopeat sanansaattajat, hajallaan olevan ja kuoritun kansan luo, kansan luo, joka on ollut pelottava alusta tähän päivään asti, kansan, joka on mitattu ja tallattu, jonka maa on joen uumenissa.
Isaiah 18:2 That sends ambassadors by the sea, even in vessels of bulrushes on the waters, saying, Go, you swift messengers, to a nation scattered and peeled, to a people terrible from their beginning till now; a nation meted out and trodden down, whose land the rive
Jesaja 18:3 Kaikki te maan asukkaat ja maan päällä asuvaiset, nähkää, kun hän nostaa viirin vuorilla; ja kuulkaa, kun hän puhaltaa torveen.
Isaiah 18:3 All you inhabitants of the world, and dwellers on the earth, see you, when he lifts up an ensign on the mountains; and when he blows a trumpet, hear you.
Jesaja 18:4 Sillä näin on Herra minulle sanonut: Minä lepään ja katselen asuinsijassani kuin kirkas helle hehkuu yrttien päällä, kuin kastepilvi elonkorjuun helteessä.
Isaiah 18:4 For so the LORD said to me, I will take my rest, and I will consider in my dwelling place like a clear heat on herbs, and like a cloud of dew in the heat of harvest.
Jesaja 18:5 Sillä ennen sadonkorjuuta, kun silmu on täydellinen ja hapan rypäle kypsyy kukassa, hän leikkaa oksat vesureilla ja ottaa pois ja katkaisee oksat.
Isaiah 18:5 For before the harvest, when the bud is perfect, and the sour grape is ripening in the flower, he shall both cut off the sprigs with pruning hooks, and take away and cut down the branches.
Jesaja 18:6 Ne jätetään yhdessä vuorten lintujen ja maan eläinten haltuun, ja linnut viettävät niillä kesän ja kaikki maan eläimet talvehtivat niillä.
Isaiah 18:6 They shall be left together to the fowls of the mountains, and to the beasts of the earth: and the fowls shall summer on them, and all the beasts of the earth shall winter on them.
Jesaja 18:7 Siihen aikaan tuodaan Herralle Sebaotille uhrilahja hajotettu ja riisuttu kansa, kansa, joka on ollut pelottava alusta tähän päivään asti, kansa, joka on mitattu ja tallattu ja jonka maan virrat ovat saastuttaneet, siihen paikkaan, jossa n
Isaiah 18:7 In that time shall the present be brought to the LORD of hosts of a people scattered and peeled, and from a people terrible from their beginning till now; a nation meted out and trodden under foot, whose land the rivers have spoiled, to the place of the n
Jesaja 19:1 Egyptin kuorma. Katso, Herra ratsastaa nopealla pilvellä ja tulee Egyptiin; ja Egyptin epäjumalat vapisevat hänen edessään, ja Egyptin sydän sulaa sen keskellä.
Isaiah 19:1 The burden of Egypt. Behold, the LORD rides on a swift cloud, and shall come into Egypt: and the idols of Egypt shall be moved at his presence, and the heart of Egypt shall melt in the middle of it.
Jesaja 19:2 Ja minä nostan egyptiläiset egyptiläisiä vastaan, ja he sotivat toinen toistaan vastaan, toinen toistaan vastaan, kaupunki kaupunkia vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan.
Isaiah 19:2 And I will set the Egyptians against the Egyptians: and they shall fight every one against his brother, and every one against his neighbor; city against city, and kingdom against kingdom.
Jesaja 19:3 Ja Egyptin henki sammuu sen keskellä, ja minä tuhoan sen neuvon; ja he etsivät neuvoa epäjumalilta, tietäjiltä, tietäjiltä ja velhoilta.
Isaiah 19:3 And the spirit of Egypt shall fail in the middle thereof; and I will destroy the counsel thereof: and they shall seek to the idols, and to the charmers, and to them that have familiar spirits, and to the wizards.
Jesaja 19:4 Ja minä annan egyptiläiset julman herran käsiin, ja heitä hallitsee julma kuningas, sanoo Herra, Herra Sebaot.
Isaiah 19:4 And the Egyptians will I give over into the hand of a cruel lord; and a fierce king shall rule over them, said the Lord, the LORD of hosts.
Jesaja 19:5 Ja vedet ehtyvät merestä, ja joki kuivuu ja raukeaa.
Isaiah 19:5 And the waters shall fail from the sea, and the river shall be wasted and dried up.
Jesaja 19:6 Ja he kääntävät virrat kauas, ja puolustuspurot tyhjenevät ja kuivuvat, ruoko ja liput kuihtuvat.
Isaiah 19:6 And they shall turn the rivers far away; and the brooks of defense shall be emptied and dried up: the reeds and flags shall wither.
Jesaja 19:7 Purojen varsilla, purojen suulla, kasvavat paperiruo'ot ja kaikki purojen varsille kylvetty kuihtuu, ajetaan pois, eikä niitä enää ole.
Isaiah 19:7 The paper reeds by the brooks, by the mouth of the brooks, and every thing sown by the brooks, shall wither, be driven away, and be no more.
Jesaja 19:8 Kalastajat surevat, ja kaikki, jotka heittävät onkia puroihin, valittavat, ja ne, jotka levittävät verkkoja vesille, nääntyvät.
Isaiah 19:8 The fishers also shall mourn, and all they that cast angle into the brooks shall lament, and they that spread nets on the waters shall languish.
Jesaja 19:9 Myös ne, jotka tekevät hienoa pellavaa ja kutovat verkkoja, joutuvat häpeään.
Isaiah 19:9 Moreover they that work in fine flax, and they that weave networks, shall be confounded.
Jesaja 19:10 Ja ne murskataan sen aikeissa, kaikki jotka tekevät sulkuja ja lampia kaloille.
Isaiah 19:10 And they shall be broken in the purposes thereof, all that make sluices and ponds for fish.
Jesaja 19:11 Totisesti, Sooanin ruhtinaat ovat tyhmiä, faraon viisaiden neuvonantajien neuvot ovat tulleet tyhmiksi. Kuinka te sanotte faraolle: 'Minä olen viisaiden poika, muinaisten kuninkaiden poika'?
Isaiah 19:11 Surely the princes of Zoan are fools, the counsel of the wise counsellors of Pharaoh is become brutish: how say you to Pharaoh, I am the son of the wise, the son of ancient kings?
Jesaja 19:12 Missä he ovat? Missä ovat sinun viisaasi? Kertokoot he sinulle ja tietäkööt heidän, mitä Herra Sebaot on päättänyt Egyptistä.
Isaiah 19:12 Where are they? where are your wise men? and let them tell you now, and let them know what the LORD of hosts has purposed on Egypt.
Jesaja 19:13 Soanin ruhtinaat ovat tulleet tyhmiksi, Noofin ruhtinaat ovat pettyneitä; he ovat viekoitelleet Egyptin, sen heimojen tukipäällikön.
Isaiah 19:13 The princes of Zoan are become fools, the princes of Noph are deceived; they have also seduced Egypt, even they that are the stay of the tribes thereof.
Jesaja 19:14 Herra on sekoittanut sen keskelle väärän hengen, ja he ovat saattaneet Egyptin eksymään kaikissa sen töissä, niin kuin juopunut horjuu oksennuksessaan.
Isaiah 19:14 The LORD has mingled a perverse spirit in the middle thereof: and they have caused Egypt to err in every work thereof, as a drunken man staggers in his vomit.
Jesaja 19:15 Eikä Egyptille tule mitään työtä, jota pää tai häntä, oksa tai kaisla tekisi.
Isaiah 19:15 Neither shall there be any work for Egypt, which the head or tail, branch or rush, may do.
Jesaja 19:16 Sinä päivänä on Egypti oleva kuin naiset, ja se pelkää ja vapisee Herran Sebaotin kädenpudotusta, kun hän heiluttaa kättä sen ylitse.
Isaiah 19:16 In that day shall Egypt be like to women: and it shall be afraid and fear because of the shaking of the hand of the LORD of hosts, which he shakes over it.
Jesaja 19:17 Ja Juudan maa on oleva Egyptille kauhistukseksi, ja jokainen, joka siitä puhuu, pelkää Herran Sebaotin neuvoa, jonka hän on sitä vastaan päättänyt.
Isaiah 19:17 And the land of Judah shall be a terror to Egypt, every one that makes mention thereof shall be afraid in himself, because of the counsel of the LORD of hosts, which he has determined against it.
Jesaja 19:18 Sinä päivänä viisi kaupunkia Egyptin maassa puhuu Kanaanin kieltä ja vannoo Herralle Sebaotille; yksi niistä on kutsuttava Hävityksen kaupungiksi.
Isaiah 19:18 In that day shall five cities in the land of Egypt speak the language of Canaan, and swear to the LORD of hosts; one shall be called, The city of destruction.
Jesaja 19:19 Sinä päivänä on oleva Herran alttari keskellä Egyptin maata ja patsas sen rajalla Herralle.
Isaiah 19:19 In that day shall there be an altar to the LORD in the middle of the land of Egypt, and a pillar at the border thereof to the LORD.
Jesaja 19:20 Ja se on oleva merkkinä ja todistuksena Herralle Sebaotille Egyptin maassa; sillä he huutavat Herran puoleen sortajien tähden, ja hän lähettää heille pelastajan, suuren, ja hän pelastaa heidät.
Isaiah 19:20 And it shall be for a sign and for a witness to the LORD of hosts in the land of Egypt: for they shall cry to the LORD because of the oppressors, and he shall send them a savior, and a great one, and he shall deliver them.
Jesaja 19:21 Ja Herra tulee tunnetuksi egyptiläisille, ja egyptiläiset tuntevat Herran sinä päivänä ja tekevät teurasuhrin ja ruokauhrin; he tekevät lupauksen Herralle ja pitävät sen.
Isaiah 19:21 And the LORD shall be known to Egypt, and the Egyptians shall know the LORD in that day, and shall do sacrifice and oblation; yes, they shall vow a vow to the LORD, and perform it.
Jesaja 19:22 Ja Herra lyö Egyptiä, hän lyö ja parantaa sen, ja he palaavat Herran luo, ja hän kuulee heidän rukouksensa ja parantaa heidät.
Isaiah 19:22 And the LORD shall smite Egypt: he shall smite and heal it: and they shall return even to the LORD, and he shall be entreated of them, and shall heal them.
Jesaja 19:23 Sinä päivänä on oleva valtatie Egyptistä Assyriaan, ja assurlaiset tulevat Egyptiin ja egyptiläiset Assyriaan, ja egyptiläiset palvelevat assyrialaisten kanssa.
Isaiah 19:23 In that day shall there be a highway out of Egypt to Assyria, and the Assyrian shall come into Egypt, and the Egyptian into Assyria, and the Egyptians shall serve with the Assyrians.
Jesaja 19:24 Sinä päivänä Israel on oleva kolmas Egyptin ja Assyrian rinnalla, siunauksena maan keskellä.
Isaiah 19:24 In that day shall Israel be the third with Egypt and with Assyria, even a blessing in the middle of the land:
Jesaja 19:25 Jonka Herra Sebaot siunaa sanoen: Siunattu olkoon Egypti, minun kansani, ja Assyria, minun kätteni teko, ja Israel, minun perintöosani.
Isaiah 19:25 Whom the LORD of hosts shall bless, saying, Blessed be Egypt my people, and Assyria the work of my hands, and Israel my inheritance.
Jesaja 20:1 Sinä vuonna, jona Tartan tuli Asdodiin, Assyrian kuninkaan Sargonin lähetettyä hänet sinne, ja soti Asdodia vastaan ja valloitti sen,
Isaiah 20:1 In the year that Tartan came to Ashdod, (when Sargon the king of Assyria sent him,) and fought against Ashdod, and took it;
Jesaja 20:2 Siihen aikaan Herra puhui Jesajan, Amosin pojan, kautta sanoen: Mene ja riisu säkkipuku lanteiltasi ja kengät jalastasi. Ja hän teki niin, kävellen alastomana ja paljain jaloin.
Isaiah 20:2 At the same time spoke the LORD by Isaiah the son of Amoz, saying, Go and loose the sackcloth from off your loins, and put off your shoe from your foot. And he did so, walking naked and barefoot.
Jesaja 20:3 Ja Herra sanoi: Niin kuin minun palvelijani Jesaja on vaeltanut alastomana ja paljain jaloin kolme vuotta merkiksi ja ihmeeksi Egyptille ja Etiopialle,
Isaiah 20:3 And the LORD said, Like as my servant Isaiah has walked naked and barefoot three years for a sign and wonder on Egypt and on Ethiopia;
Jesaja 20:4 Niin Assyrian kuningas vie pois egyptiläisten vangit ja etiopialaisten vangit, nuoret ja vanhat, alastomina ja paljain jaloin, jopa takapuolet paljaina, Egyptin häpeäksi.
Isaiah 20:4 So shall the king of Assyria lead away the Egyptians prisoners, and the Ethiopians captives, young and old, naked and barefoot, even with their buttocks uncovered, to the shame of Egypt.
Jesaja 20:5 Ja he pelkäävät ja häpeävät Etiopiaa, jota he toivoivat, ja Egyptiä, jota he kunnioittivat.
Isaiah 20:5 And they shall be afraid and ashamed of Ethiopia their expectation, and of Egypt their glory.
Jesaja 20:6 Ja sinä päivänä tämän saaren asukas sanoo: Katso, tällaista me odotamme, kun pakenemme apua etsimään, pelastuaksemme Assyrian kuninkaalta. Kuinka me sitten pääsemme pakoon?
Isaiah 20:6 And the inhabitant of this isle shall say in that day, Behold, such is our expectation, where we flee for help to be delivered from the king of Assyria: and how shall we escape?
Jesaja 21:1 Meren autiomaan kuorma. Niin kuin pyörretuulet etelässä kulkevat, niin se tulee autiomaasta, kauhistuttavalta maalta.
Isaiah 21:1 The burden of the desert of the sea. As whirlwinds in the south pass through; so it comes from the desert, from a terrible land.
Jesaja 21:2 Minulle on ilmoitettu tuskallinen näky: petollinen on petollinen, ja hävittäjä ryöstää. Mene ylös, Elam! Piiritä, Meedia! Kaikille sen huokauksille minä olen lopettanut.
Isaiah 21:2 A grievous vision is declared to me; the treacherous dealer deals treacherously, and the spoiler spoils. Go up, O Elam: besiege, O Media; all the sighing thereof have I made to cease.
Jesaja 21:3 Sentähden ovat minun lanteeni täynnä tuskaa, tuskat valtasivat minut niinkuin synnyttäväisen. Kuullessani sen minä kumaraan painuin, nähdessäni sen minä kauhistuin.
Isaiah 21:3 Therefore are my loins filled with pain: pangs have taken hold on me, as the pangs of a woman that travails: I was bowed down at the hearing of it; I was dismayed at the seeing of it.
Jesaja 21:4 Sydämeni jyskytti, pelko pelotti minua: iloni yön hän muutti minulle kauhuksi.
Isaiah 21:4 My heart panted, fearfulness affrighted me: the night of my pleasure has he turned into fear to me.
Jesaja 21:5 Valmistakaa pöytä, valvokaa vartiotornissa, syökää ja juokaa; nouskaa, te ruhtinaat, ja voidelkaa kilpi.
Isaiah 21:5 Prepare the table, watch in the watchtower, eat, drink: arise, you princes, and anoint the shield.
Jesaja 21:6 Sillä näin on Herra minulle sanonut: Mene, aseta tähystäjä, ja ilmoittakoon, mitä näkee.
Isaiah 21:6 For thus has the LORD said to me, Go, set a watchman, let him declare what he sees.
Jesaja 21:7 Ja hän näki vaunut ja kaksi ratsastajaa, vaunut aaseja ja vaunut kameleja; ja hän kuunteli tarkasti ja tarkasti:
Isaiah 21:7 And he saw a chariot with a couple of horsemen, a chariot of asses, and a chariot of camels; and he listened diligently with much heed:
Jesaja 21:8 Ja hän huusi: Niin kuin leijona: Herrani, minä seison aina vartiotornissa päiväsaikaan ja istun vartiossani koko yön.
Isaiah 21:8 And he cried, A lion: My lord, I stand continually on the watchtower in the daytime, and I am set in my ward whole nights:
Jesaja 21:9 Ja katso, tuolta tulee vaunullinen miesjoukko ja pari ratsumiestä. Ja hän vastasi ja sanoi: Kukistunut on Babylon, kukistunut, ja kaikki sen jumalien kuvat hän on murskannut maahan.
Isaiah 21:9 And, behold, here comes a chariot of men, with a couple of horsemen. And he answered and said, Babylon is fallen, is fallen; and all the graven images of her gods he has broken to the ground.
Jesaja 21:10 Oi minun puintipeltoni ja minun puintipennini vilja! Mitä olen kuullut Herralta Sebaotilta, Israelin Jumalalta, sen olen teille ilmoittanut.
Isaiah 21:10 O my threshing, and the corn of my floor: that which I have heard of the LORD of hosts, the God of Israel, have I declared to you.
Jesaja 21:11 Duuman kuorma. Hän huutaa minulle Seiristä: Vartija, mitä yöllä on? Vartija, mitä yöllä on?
Isaiah 21:11 The burden of Dumah. He calls to me out of Seir, Watchman, what of the night? Watchman, what of the night?
Jesaja 21:12 Vartija sanoi: Aamu tulee ja yö tulee. Jos kysyt, niin kysy. Palaa takaisin, tule.
Isaiah 21:12 The watchman said, The morning comes, and also the night: if you will inquire, inquire you: return, come.
Jesaja 21:13 Ennustus Arabialle. Arabian metsässä teidän on yövyttävä, te Dedanimin matkaseurakunnat.
Isaiah 21:13 The burden on Arabia. In the forest in Arabia shall you lodge, O you traveling companies of Dedanim.
Jesaja 21:14 Teman maan asukkaat toivat vettä janoiselle, ja pakenevan he estivät leivällään.
Isaiah 21:14 The inhabitants of the land of Tema brought water to him that was thirsty, they prevented with their bread him that fled.
Jesaja 21:15 Sillä he pakenivat miekkoja, paljastettua miekkaa ja jännitettyä jousta ja sodan ankaruutta.
Isaiah 21:15 For they fled from the swords, from the drawn sword, and from the bent bow, and from the grievousness of war.
Jesaja 21:16 Sillä näin on Herra sanonut minulle: Vuoden kuluttua, palkkalaisen vuosien mukaan, kaikki Keedarin kunnia katoaa.
Isaiah 21:16 For thus has the LORD said to me, Within a year, according to the years of an hireling, and all the glory of Kedar shall fail:
Jesaja 21:17 Ja Keedarin lasten jousimiesten, sankarien, jäännös vähenee; sillä Herra, Israelin Jumala, on sen puhunut.
Isaiah 21:17 And the residue of the number of archers, the mighty men of the children of Kedar, shall be diminished: for the LORD God of Israel has spoken it.
Jesaja 22:1 Näkylaaksojen taakka. Mikä teitä nyt vaivaa, kun olette kokonaan nousseet katoille?
Isaiah 22:1 The burden of the valley of vision. What ails you now, that you are wholly gone up to the housetops?
Jesaja 22:2 Sinä, joka olet täynnä meteliä, myrskyisä kaupunki, iloinen kaupunki: sinun surmattujasi ei ole surmattu miekalla eikä kuollut taistelussa.
Isaiah 22:2 You that are full of stirs, a tumultuous city, joyous city: your slain men are not slain with the sword, nor dead in battle.
Jesaja 22:3 Kaikki sinun hallitsijasi ovat paenneet yhdessä, jousimiehet ovat sitoneet heidät; kaikki, jotka sinussa tavataan, ovat sidotut yhdessä, jotka kaukaa ovat paenneet.
Isaiah 22:3 All your rulers are fled together, they are bound by the archers: all that are found in you are bound together, which have fled from far.
Jesaja 22:4 Sentähden minä sanon: Kääntäkää katseenne pois minusta; minä itken katkerasti, älkääkä nähkö lohdutusta tyttäreni, kansani, turmion tähden.
Isaiah 22:4 Therefore said I, Look away from me; I will weep bitterly, labor not to comfort me, because of the spoiling of the daughter of my people.
Jesaja 22:5 Sillä se on hädän, tallaamisen ja hämmennyksen päivä Herralta, Herralta Sebaotilta, Näkylaaksossa, jolloin muurit murtuvat ja vuorille kaikuu huuto.
Isaiah 22:5 For it is a day of trouble, and of treading down, and of perplexity by the Lord GOD of hosts in the valley of vision, breaking down the walls, and of crying to the mountains.
Jesaja 22:6 Ja Elam kantoi viineen vaunuineen, miehineen ja ratsumiehineen, ja Kir paljasti kilven.
Isaiah 22:6 And Elam bore the quiver with chariots of men and horsemen, and Kir uncovered the shield.
Jesaja 22:7 Ja tapahtuu, että sinun ihanimmat laaksosi ovat täynnä vaunuja, ja ratsumiehet asettuvat riviin portin eteen.
Isaiah 22:7 And it shall come to pass, that your choicest valleys shall be full of chariots, and the horsemen shall set themselves in array at the gate.
Jesaja 22:8 Ja hän paljasti Juudan suojan, ja sinä päivänä sinä katsoit metsätalon haarniskaan.
Isaiah 22:8 And he discovered the covering of Judah, and you did look in that day to the armor of the house of the forest.
Jesaja 22:9 Sinä olet nähnyt Daavidin kaupungin aukot, että niitä on paljon, ja sinä olet koonnut alemman lammikon vedet.
Isaiah 22:9 You have seen also the breaches of the city of David, that they are many: and you gathered together the waters of the lower pool.
Jesaja 22:10 Ja te olette laskeneet Jerusalemin talot ja revinneet talot vahvistaaksenne muuria.
Isaiah 22:10 And you have numbered the houses of Jerusalem, and the houses have you broken down to fortify the wall.
Jesaja 22:11 Te teitte myös ojan kahden muurin väliin vanhan lammikon vettä varten, mutta ette katsoneet sen tekijään, ettekä pitäneet puoleensa sitä, joka sen muinoin teki.
Isaiah 22:11 You made also a ditch between the two walls for the water of the old pool: but you have not looked to the maker thereof, neither had respect to him that fashioned it long ago.
Jesaja 22:12 Ja sinä päivänä Herra, Jumala Sebaot, kutsui itkuun ja valitukseen, kaljuksi ajelemiseen ja säkkiin pukeutumiseen,
Isaiah 22:12 And in that day did the Lord GOD of hosts call to weeping, and to mourning, and to baldness, and to girding with sackcloth:
Jesaja 22:13 Ja katso, ilo ja riemu, härkien teurastus ja lampaiden teurastus, lihan syönti ja viinin juonti: syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.
Isaiah 22:13 And behold joy and gladness, slaying oxen, and killing sheep, eating flesh, and drinking wine: let us eat and drink; for to morrow we shall die.
Jesaja 22:14 Ja Herra Sebaot ilmoitti minulle tämän: Totisesti, tätä syntiä ei sinulta pyyhitä pois, ennen kuin kuolet, sanoo Herra, Herra Sebaot.
Isaiah 22:14 And it was revealed in my ears by the LORD of hosts, Surely this iniquity shall not be purged from you till you die, said the Lord GOD of hosts.
Jesaja 22:15 Näin sanoo Herra, Herra Sebaot: Menkää ja menkää tämän rahastonhoitajan, Sebnan, luo, joka on talon hoitaja, ja sanokaa:
Isaiah 22:15 Thus said the Lord GOD of hosts, Go, get you to this treasurer, even to Shebna, which is over the house, and say,
Jesaja 22:16 Mitä sinulla täällä on? Ja kuka sinulla täällä on, että olet tänne haudan haudannut, niinkuin se, joka hautaa itselleen haudan korkeuteen ja kaivertaa itselleen asumuksen kallioon?
Isaiah 22:16 What have you here? and whom have you here, that you have hewed you out a sepulcher here, as he that hews him out a sepulcher on high, and that engraves an habitation for himself in a rock?
Jesaja 22:17 Katso, Herra vie sinut pois väkevällä vankeudella ja suojaa sinua varmasti.
Isaiah 22:17 Behold, the LORD will carry you away with a mighty captivity, and will surely cover you.
Jesaja 22:18 Hän kääntää sinut varmasti rajusti ympäri ja heittää sinut kuin pallon laajaan maahan: siellä sinä kuolet, ja siellä sinun kunniasi vaunut joutuvat herrasi suvun häpeäksi.
Isaiah 22:18 He will surely violently turn and toss you like a ball into a large country: there shall you die, and there the chariots of your glory shall be the shame of your lord’s house.
Jesaja 22:19 Ja minä ajan teidät pois asemaltanne, ja hän vetää teidät alas asuinpaikastanne.
Isaiah 22:19 And I will drive you from your station, and from your state shall he pull you down.
Jesaja 22:20 Ja sinä päivänä minä kutsun palvelijani Eljakimin, Hilkian pojan,
Isaiah 22:20 And it shall come to pass in that day, that I will call my servant Eliakim the son of Hilkiah:
Jesaja 22:21 Minä puen hänet sinun vaatteeseen ja vahvistan hänet sinun vyölläsi ja annan sinun valtasi hänen käteensä. Hän on oleva isänä Jerusalemin asukkaille ja Juudan huoneelle.
Isaiah 22:21 And I will clothe him with your robe, and strengthen him with your girdle, and I will commit your government into his hand: and he shall be a father to the inhabitants of Jerusalem, and to the house of Judah.
Jesaja 22:22 Ja minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olalleen, ja hän avaa, eikä kukaan sulje, ja hän sulkee, eikä kukaan avaa.
Isaiah 22:22 And the key of the house of David will I lay on his shoulder; so he shall open, and none shall shut; and he shall shut, and none shall open.
Jesaja 22:23 Ja minä kiinnitän hänet naulana vahvaan paikkaan, ja hänestä tulee kunnian valtaistuin isänsä suvulle.
Isaiah 22:23 And I will fasten him as a nail in a sure place; and he shall be for a glorious throne to his father’s house.
Jesaja 22:24 Ja häneen ripustetaan hänen isänsä suvun kaikki loisto, jälkeläiset ja siemen, kaikki pienet astiat, pikari-astioista aina kaikkiin ruukkuihin asti.
Isaiah 22:24 And they shall hang on him all the glory of his father’s house, the offspring and the issue, all vessels of small quantity, from the vessels of cups, even to all the vessels of flagons.
Jesaja 22:25 Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, irrotetaan vahvaan paikkaan kiinnitetty naula, se katkaistaan ja putoaa, ja sen päällä ollut kuorma katkaistaan. Sillä Herra on niin puhunut.
Isaiah 22:25 In that day, said the LORD of hosts, shall the nail that is fastened in the sure place be removed, and be cut down, and fall; and the burden that was on it shall be cut off: for the LORD has spoken it.
Jesaja 23:1 Tyyron kuorma. Valittakaa, te Tarsisin laivat! Sillä se on autioitunut, niin ettei siellä ole taloa eikä sinne pääse sisään. Kittimin maasta se on heille ilmoitettu.
Isaiah 23:1 The burden of Tyre. Howl, you ships of Tarshish; for it is laid waste, so that there is no house, no entering in: from the land of Chittim it is revealed to them.
Jesaja 23:2 Pysykää hiljaa, te saaren asukkaat, te joita Siidonin kauppiaat, jotka meren yli kulkivat, ovat täydentäneet.
Isaiah 23:2 Be still, you inhabitants of the isle; you whom the merchants of Zidon, that pass over the sea, have replenished.
Jesaja 23:3 Ja suurten vesien äärellä Sihorin siemen, virran sato, on sen tulo; ja se on kansojen markkinapaikka.
Isaiah 23:3 And by great waters the seed of Sihor, the harvest of the river, is her revenue; and she is a mart of nations.
Jesaja 23:4 Häpeä, Siidon! Sillä meri, meren voima, sanoo: Minä en synnytä enkä synnytä lapsia, enkä kasvata nuorukaisia enkä neitsyitä.
Isaiah 23:4 Be you ashamed, O Zidon: for the sea has spoken, even the strength of the sea, saying, I travail not, nor bring forth children, neither do I nourish up young men, nor bring up virgins.
Jesaja 23:5 Niin kuin uutinen Egyptistä, niin he tulevat tuskissaan olemaan, kun he kuulevat uutisen Tyroksesta.
Isaiah 23:5 As at the report concerning Egypt, so shall they be sorely pained at the report of Tyre.
Jesaja 23:6 Menkää Tarsiiseen; valittakaa, te saaren asukkaat!
Isaiah 23:6 Pass you over to Tarshish; howl, you inhabitants of the isle.
Jesaja 23:7 Onko tämä teidän iloinen kaupunkinne, jonka ikä on muinaisista ajoista? Sen omat askeleet kantavat sen kauas muukalaisina asumaan.
Isaiah 23:7 Is this your joyous city, whose antiquity is of ancient days? her own feet shall carry her afar off to sojourn.
Jesaja 23:8 Kuka on tehnyt tämän päätöksen Tyrosta, kruununjaloa kaupunkia, vastaan, jonka kauppiaat ovat ruhtinaita, jonka kauppiaat ovat maan kunniallisia?
Isaiah 23:8 Who has taken this counsel against Tyre, the crowning city, whose merchants are princes, whose traffickers are the honorable of the earth?
Jesaja 23:9 Herra Sebaot on sen päättänyt häpäistä kaiken kunnian ylpeyden ja saattaa halveksunnan kohteeksi kaikki maan kunnialliset.
Isaiah 23:9 The LORD of hosts has purposed it, to stain the pride of all glory, and to bring into contempt all the honorable of the earth.
Jesaja 23:10 Kulje maasi lävitse kuin virta, oi Tarsisin tytär: siinä ei ole enää voimaa.
Isaiah 23:10 Pass through your land as a river, O daughter of Tarshish: there is no more strength.
Jesaja 23:11 Hän ojensi kätensä meren yli, hän järkytti valtakunnat. Herra on antanut käskyn kauppakaupunkia vastaan, sen linnoitukset tuhottavaksi.
Isaiah 23:11 He stretched out his hand over the sea, he shook the kingdoms: the LORD has given a commandment against the merchant city, to destroy the strong holds thereof.
Jesaja 23:12 Ja hän sanoi: Et enää iloitse, sinä sorrettu neitsyt, Siidonin tytär! Nouse ja mene Kittimiin, sielläkään et sinä lepää.
Isaiah 23:12 And he said, You shall no more rejoice, O you oppressed virgin, daughter of Zidon: arise, pass over to Chittim; there also shall you have no rest.
Jesaja 23:13 Katso, kaldealaisten maa; tätä kansaa ei ollut, ennen kuin Assyria perusti sen erämaassa asuville; he pystyttivät sen tornit, he pystyttivät sen palatsit, ja sitten hän hävitti sen.
Isaiah 23:13 Behold the land of the Chaldeans; this people was not, till the Assyrian founded it for them that dwell in the wilderness: they set up the towers thereof, they raised up the palaces thereof; and he brought it to ruin.
Jesaja 23:14 Valittakaa, te Tarsisin laivat, sillä teidän linnoituksenne on tuhottu.
Isaiah 23:14 Howl, you ships of Tarshish: for your strength is laid waste.
Jesaja 23:15 Ja sinä päivänä Tyyros unohdetaan seitsemäksikymmeneksi vuodeksi, yhden kuninkaan päivien mukaan; seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Tyyros laulaa porton laulua.
Isaiah 23:15 And it shall come to pass in that day, that Tyre shall be forgotten seventy years, according to the days of one king: after the end of seventy years shall Tyre sing as an harlot.
Jesaja 23:16 Ota harppu, kulje kaupungilla, sinä unohdettu portto; soita suloisia sävelmiä, laula monta laulua, että sinut muistettaisiin.
Isaiah 23:16 Take an harp, go about the city, you harlot that have been forgotten; make sweet melody, sing many songs, that you may be remembered.
Jesaja 23:17 Ja seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Herra pitää puolensa Tyrokselle, ja se palaa palkkansa luo ja harjoittaa haureutta kaikkien maan valtakuntien kanssa.
Isaiah 23:17 And it shall come to pass after the end of seventy years, that the LORD will visit Tyre, and she shall turn to her hire, and shall commit fornication with all the kingdoms of the world on the face of the earth.
Jesaja 23:18 Ja hänen kauppatavaransa ja palkkansa ovat pyhät Herralle, niitä ei säilytetä eikä säilytetä; sillä hänen kauppatavaransa on niille, jotka asuvat Herran edessä, että heillä olisi tarpeeksi ruokaa ja kestäviä vaatteita.
Isaiah 23:18 And her merchandise and her hire shall be holiness to the LORD: it shall not be treasured nor laid up; for her merchandise shall be for them that dwell before the LORD, to eat sufficiently, and for durable clothing.
Jesaja 24:1 Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, kääntää sen ylösalaisin ja hajottaa sen asukkaat.
Isaiah 24:1 Behold, the LORD makes the earth empty, and makes it waste, and turns it upside down, and scatters abroad the inhabitants thereof.
Jesaja 24:2 Ja papin laita on niin kuin kansan, niin on palvelijan laita, niin hänen isäntänsä laita, niin palvelijattaren laita, niin ostajan laita, niin myyjän laita, niin lainanantajan laita, niin koronkiskurin laita, niin koronkiskurin laita.
Isaiah 24:2 And it shall be, as with the people, so with the priest; as with the servant, so with his master; as with the maid, so with her mistress; as with the buyer, so with the seller; as with the lender, so with the borrower; as with the taker of usury, so with
Jesaja 24:3 Maa tyhjennetään peräti ja hävitetään peräti, sillä Herra on tämän sanan puhunut.
Isaiah 24:3 The land shall be utterly emptied, and utterly spoiled: for the LORD has spoken this word.
Jesaja 24:4 Maa suree ja kuihtuu, maailmankaikkeus kuihtuu ja kuihtuu, maan ylpeät ihmiset kuihtuvat.
Isaiah 24:4 The earth mourns and fades away, the world languishes and fades away, the haughty people of the earth do languish.
Jesaja 24:5 Maa on saastunut asukkaidensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet säädökset, särkyneet iankaikkisen liiton.
Isaiah 24:5 The earth also is defiled under the inhabitants thereof; because they have transgressed the laws, changed the ordinance, broken the everlasting covenant.
Jesaja 24:6 Sentähden on kirous maan kuluttanut, ja sen asukkaat ovat autioituneet; sentähden maan asukkaat ovat palaneet, ja vain harvat ihmiset ovat jäljellä.
Isaiah 24:6 Therefore has the curse devoured the earth, and they that dwell therein are desolate: therefore the inhabitants of the earth are burned, and few men left.
Jesaja 24:7 Uusi viini suree, viiniköynnös kuihtuu, kaikki iloiset huokailevat.
Isaiah 24:7 The new wine mourns, the vine languishes, all the merry hearted do sigh.
Jesaja 24:8 Tamburiinien ilo lakkaa, iloitsevien huuto loppuu, harppujen riemu lakkaa.
Isaiah 24:8 The mirth of tabrets ceases, the noise of them that rejoice ends, the joy of the harp ceases.
Jesaja 24:9 He eivät juo viiniä laulun säestyksellä; väkevät juomat ovat karvaita juojilleen.
Isaiah 24:9 They shall not drink wine with a song; strong drink shall be bitter to them that drink it.
Jesaja 24:10 Hämmingin kaupunki on kukistunut, jokainen talo on suljettu, eikä kukaan pääse sisään.
Isaiah 24:10 The city of confusion is broken down: every house is shut up, that no man may come in.
Jesaja 24:11 Kaduilla kuuluu viininhuuto; kaikki ilo on pimentynyt, maan riemu on poissa.
Isaiah 24:11 There is a crying for wine in the streets; all joy is darkened, the mirth of the land is gone.
Jesaja 24:12 Kaupungissa on jäljellä autius, ja portti on lyöty tuhon omaksi.
Isaiah 24:12 In the city is left desolation, and the gate is smitten with destruction.
Jesaja 24:13 Kun näin tapahtuu maan keskellä, kansan keskuudessa, niin tapahtuu kuin öljypuuta ravistellaan ja kuin rypäleiden jälkikorjuu sadonkorjuun päätyttyä.
Isaiah 24:13 When thus it shall be in the middle of the land among the people, there shall be as the shaking of an olive tree, and as the gleaning grapes when the vintage is done.
Jesaja 24:14 He korottavat äänensä, he laulavat Herran majesteettiutta, he huutavat kovaa mereltä.
Isaiah 24:14 They shall lift up their voice, they shall sing for the majesty of the LORD, they shall cry aloud from the sea.
Jesaja 24:15 Miksi te ylistätte Herraa tulessa, Herran, Israelin Jumalan, nimeä meren saarilla?
Isaiah 24:15 Why glorify you the LORD in the fires, even the name of the LORD God of Israel in the isles of the sea.
Jesaja 24:16 Maan ääristä me olemme kuulleet virsiä, vanhurskaiden kunniaa. Mutta minä sanon: Voi minua, voi minua, minun laihuuttani! Petolliset ovat olleet petollisia, petolliset ovat olleet hyvin petollisia.
Isaiah 24:16 From the uttermost part of the earth have we heard songs, even glory to the righteous. But I said, My leanness, my leanness, woe to me! the treacherous dealers have dealt treacherously; yes, the treacherous dealers have dealt very treacherously.
Jesaja 24:17 Kauhu, kuoppa ja ansa odottavat sinua, maan asukas.
Isaiah 24:17 Fear, and the pit, and the snare, are on you, O inhabitant of the earth.
Jesaja 24:18 Ja joka pakenee pelon ääntä, se putoaa kuoppaan, ja joka kuopan keskeltä nousee, se jää paulaan kiinni. Sillä ylhäältä ikkunat ovat auki ja maan perustukset järkkyvät.
Isaiah 24:18 And it shall come to pass, that he who flees from the noise of the fear shall fall into the pit; and he that comes up out of the middle of the pit shall be taken in the snare: for the windows from on high are open, and the foundations of the earth do shak
Jesaja 24:19 Maa on täysin murskattu, maa on täysin hajonnut, maa järkkyy äärimmäisesti.
Isaiah 24:19 The earth is utterly broken down, the earth is clean dissolved, the earth is moved exceedingly.
Jesaja 24:20 Maa horjuu edestakaisin kuin juopunut, se horjuu kuin maja, ja sen rikkomus painaa sitä raskaasti, ja se kaatuu eikä nouse enää.
Isaiah 24:20 The earth shall reel to and fro like a drunkard, and shall be removed like a cottage; and the transgression thereof shall be heavy on it; and it shall fall, and not rise again.
Jesaja 24:21 Ja sinä päivänä Herra rankaisee korkeuksien sotajoukkoa ja maan kuninkaita maan päällä.
Isaiah 24:21 And it shall come to pass in that day, that the LORD shall punish the host of the high ones that are on high, and the kings of the earth on the earth.
Jesaja 24:22 Ja heidät kootaan yhteen, niin kuin vangit kootaan kuoppaan, ja heidät suljetaan vankilaan, ja monien päivien kuluttua heitä etsitään.
Isaiah 24:22 And they shall be gathered together, as prisoners are gathered in the pit, and shall be shut up in the prison, and after many days shall they be visited.
Jesaja 24:23 Silloin kuu häpeää ja aurinko joutuu häpeään, kun Herra Sebaot on hallitseva kunniakkaasti Siionin vuorella ja Jerusalemissa vanhintensa edessä.
Isaiah 24:23 Then the moon shall be confounded, and the sun ashamed, when the LORD of hosts shall reign in mount Zion, and in Jerusalem, and before his ancients gloriously.
Jesaja 25:1 Herra, sinä olet minun Jumalani; minä ylistän sinua, minä ylistän sinun nimeäsi; sillä sinä olet tehnyt ihmeellisiä tekoja; sinun ikiajoista asti pitämäsi neuvot ovat uskollisuus ja totuus.
Isaiah 25:1 O Lord, you are my God; I will exalt you, I will praise your name; for you have done wonderful things; your counsels of old are faithfulness and truth.
Jesaja 25:2 Sillä sinä olet tehnyt kaupungista rauniokummun, varustellun kaupungin raunioiksi, muukalaisten palatsin ei enää kaupungiksi, sitä ei koskaan rakenneta.
Isaiah 25:2 For you have made of a city an heap; of a defended city a ruin: a palace of strangers to be no city; it shall never be built.
Jesaja 25:3 Sentähden sinua ylistävät mahtavat kansat, ja julmien kansojen kaupungit pelkäävät sinua.
Isaiah 25:3 Therefore shall the strong people glorify you, the city of the terrible nations shall fear you.
Jesaja 25:4 Sillä sinä olet ollut köyhän väkevyys, tarvitsevan väkevyys hänen ahdingossaan, turva myrskyltä, varjo helteeltä, kun väkivaltaisten puuska on kuin myrsky muuria vastaan.
Isaiah 25:4 For you have been a strength to the poor, a strength to the needy in his distress, a refuge from the storm, a shadow from the heat, when the blast of the terrible ones is as a storm against the wall.
Jesaja 25:5 Sinä vaimentat muukalaisten melun kuin helteen kuivassa paikassa, helteen kuin pilven varjon; peljättävien vesa vajoaa maahan.
Isaiah 25:5 You shall bring down the noise of strangers, as the heat in a dry place; even the heat with the shadow of a cloud: the branch of the terrible ones shall be brought low.
Jesaja 25:6 Ja Herra Sebaot on tällä vuorella valmistava kaikille kansoille pidot rasvaisista leivistä, pidot sakan päällä valmistetuista viineistä, ydinrasvoista, puhdistetuista sakan päällä valmistetuista viineistä.
Isaiah 25:6 And in this mountain shall the LORD of hosts make to all people a feast of fat things, a feast of wines on the lees, of fat things full of marrow, of wines on the lees well refined.
Jesaja 25:7 Ja hän hävittää tällä vuorella peitteen, joka peittää kaikki ihmiset, ja verhon, joka on levitetty kaikkien kansojen ylle.
Isaiah 25:7 And he will destroy in this mountain the face of the covering cast over all people, and the veil that is spread over all nations.
Jesaja 25:8 Hän nielee kuoleman voittaen, ja Herra, Herra, pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta, ja kansansa nuhtelun hän ottaa pois kaikesta maasta. Sillä Herra on sen puhunut.
Isaiah 25:8 He will swallow up death in victory; and the Lord GOD will wipe away tears from off all faces; and the rebuke of his people shall he take away from off all the earth: for the LORD has spoken it.
Jesaja 25:9 Ja sinä päivänä sanotaan: Katso, tämä on meidän Jumalamme; häntä me olemme odottaneet, ja hän pelastaa meidät; tämä on Herra; häntä me olemme odottaneet; me iloitsemme ja riemuitsemme hänen pelastuksestaan.
Isaiah 25:9 And it shall be said in that day, See, this is our God; we have waited for him, and he will save us: this is the LORD; we have waited for him, we will be glad and rejoice in his salvation.
Jesaja 25:10 Sillä Herran käsi lepää tällä vuorella, ja Moab tallataan hänen allensa, niin kuin oljet tallataan lantakasaksi.
Isaiah 25:10 For in this mountain shall the hand of the LORD rest, and Moab shall be trodden down under him, even as straw is trodden down for the dunghill.
Jesaja 25:11 Ja hän levittää kätensä heidän keskelleen, niin kuin uija levittää kätensä uidakseen; ja hän kukistaa heidän ylpeytensä yhdessä heidän kättensä saaliin kanssa.
Isaiah 25:11 And he shall spread forth his hands in the middle of them, as he that swims spreads forth his hands to swim: and he shall bring down their pride together with the spoils of their hands.
Jesaja 25:12 Ja hän kukistaa, alentaa ja painaa maahan, tomuun, sinun muurisi korkean linnoituksen linnoituksen.
Isaiah 25:12 And the fortress of the high fort of your walls shall he bring down, lay low, and bring to the ground, even to the dust.
Jesaja 26:1 Sinä päivänä tämä laulu lauletaan Juudan maassa: Meillä on vahva kaupunki; Jumala määrää pelastuksen muureiksi ja linnoituksiksi.
Isaiah 26:1 In that day shall this song be sung in the land of Judah; We have a strong city; salvation will God appoint for walls and bulwarks.
Jesaja 26:2 Avatkaa portit, että sisälle voi käydä vanhurskas kansa, joka pysyy totuudessa.
Isaiah 26:2 Open you the gates, that the righteous nation which keeps the truth may enter in.
Jesaja 26:3 Sinä pidät hänet täydellisessä rauhassa, hänen, jonka mieli on pysyväinen sinussa, sillä hän turvaa sinuun.
Isaiah 26:3 You will keep him in perfect peace, whose mind is stayed on you: because he trusts in you.
Jesaja 26:4 Turvaa Herraan ikuisesti, sillä Herrassa, Herrassa, on iankaikkinen voima.
Isaiah 26:4 Trust you in the LORD for ever: for in the LORD JEHOVAH is everlasting strength:
Jesaja 26:5 Sillä hän syöksee alas korkeudessa asuvat, hän alentaa ylhäisen kaupungin, hän painaa sen alas maan tasalle, hän painaa sen tomuun asti.
Isaiah 26:5 For he brings down them that dwell on high; the lofty city, he lays it low; he lays it low, even to the ground; he brings it even to the dust.
Jesaja 26:6 Jalka tallaa sitä, köyhien jalat ja köyhien askeleet.
Isaiah 26:6 The foot shall tread it down, even the feet of the poor, and the steps of the needy.
Jesaja 26:7 Vanhurskaan tie on oikeamielisyys: sinä, oikeamielisin, punnitset vanhurskaan kulkua.
Isaiah 26:7 The way of the just is uprightness: you, most upright, do weigh the path of the just.
Jesaja 26:8 Herra, sinun tuomioidesi tiellä me odotimme sinua; sinun nimeäsi ja sinun muistamistasi sielumme ikävöi.
Isaiah 26:8 Yes, in the way of your judgments, O LORD, have we waited for you; the desire of our soul is to your name, and to the remembrance of you.
Jesaja 26:9 Sieluni on sinua yöllä kaivannut, henkeni sisimmässäni etsi sinua varhain. Sillä kun sinun tuomiosi tulevat maan päälle, oppivat maanpiirin asukkaat vanhurskauden.
Isaiah 26:9 With my soul have I desired you in the night; yes, with my spirit within me will I seek you early: for when your judgments are in the earth, the inhabitants of the world will learn righteousness.
Jesaja 26:10 Osoittakoon jumalaton suosiota, mutta hän ei opi vanhurskautta. Oikeamielisyyden maassa hän tekee vääryyttä eikä katsele Herran kirkkautta.
Isaiah 26:10 Let favor be showed to the wicked, yet will he not learn righteousness: in the land of uprightness will he deal unjustly, and will not behold the majesty of the LORD.
Jesaja 26:11 Herra, kun sinun kätesi on kohotettu, he eivät näe sitä; vaan he näkevät ja häpeävät kateuttaan tätä kansaa kohtaan; sinun vihollistesi tuli kuluttaa heidät.
Isaiah 26:11 LORD, when your hand is lifted up, they will not see: but they shall see, and be ashamed for their envy at the people; yes, the fire of your enemies shall devour them.
Jesaja 26:12 Herra, sinä tuot meille rauhan, sillä sinä olet tehnyt meissä kaikki meidän tekomme.
Isaiah 26:12 LORD, you will ordain peace for us: for you also have worked all our works in us.
Jesaja 26:13 Herra, meidän Jumalamme, muut herrat ovat hallinneet meitä sinun rinnallasi, mutta sinun nimeäsi me ainoastaan mainitsemme.
Isaiah 26:13 O LORD our God, other lords beside you have had dominion over us: but by you only will we make mention of your name.
Jesaja 26:14 He ovat kuolleet, he eivät saa elää, he ovat kuolleet, he eivät nouse ylös; sentähden sinä olet etsinyt heitä ja tuhonnut heidät, ja olet katonnut kaiken heidän muistonsa.
Isaiah 26:14 They are dead, they shall not live; they are deceased, they shall not rise: therefore have you visited and destroyed them, and made all their memory to perish.
Jesaja 26:15 Sinä olet tehnyt kansasta entistä suuremman, Herra, sinä olet tehnyt kansasta entistä suuremman. Sinun kunniasi on tullut, sinä olet siirtänyt sen kauas, maan ääriin.
Isaiah 26:15 You have increased the nation, O LORD, you have increased the nation: you are glorified: you had removed it far to all the ends of the earth.
Jesaja 26:16 Herra, he etsivät sinua ahdingossa, he vuodattivat rukouksensa, kun sinun kurituksesi heitä kohtasi.
Isaiah 26:16 LORD, in trouble have they visited you, they poured out a prayer when your chastening was on them.
Jesaja 26:17 Niin kuin raskaana oleva nainen, jonka synnytysaika lähestyy, on tuskissa ja huutaa tuskissaan, niin me olemme olleet sinun edessäsi, Herra.
Isaiah 26:17 Like as a woman with child, that draws near the time of her delivery, is in pain, and cries out in her pangs; so have we been in your sight, O LORD.
Jesaja 26:18 Me olemme olleet raskaana, me olemme olleet tuskissa, me olemme ikään kuin synnyttäneet hengästyneitä; emme ole saaneet aikaan pelastusta maan päällä, eivätkä maailman asukkaat ole langenneet.
Isaiah 26:18 We have been with child, we have been in pain, we have as it were brought forth wind; we have not worked any deliverance in the earth; neither have the inhabitants of the world fallen.
Jesaja 26:19 Kuolleesi heräävät eloon, minun ruumiini kanssa he nousevat. Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa asutte! Sillä kasteenne on kuin yrttien kaste, ja maa karkottaa kuolleet.
Isaiah 26:19 Your dead men shall live, together with my dead body shall they arise. Awake and sing, you that dwell in dust: for your dew is as the dew of herbs, and the earth shall cast out the dead.
Jesaja 26:20 Tule, kansani, mene kammioihisi ja sulje ovesi jälkeesi; kätkeydy hetkeksi, kunnes vihasi lakkaa.
Isaiah 26:20 Come, my people, enter you into your chambers, and shut your doors about you: hide yourself as it were for a little moment, until the indignation be over.
Jesaja 26:21 Sillä katso, Herra lähtee asuinpaikastaan rankaisemaan maan asukkaita heidän pahat tekonsa. Maa paljastaa verivelkansa eikä enää peitä surmattujaan.
Isaiah 26:21 For, behold, the LORD comes out of his place to punish the inhabitants of the earth for their iniquity: the earth also shall disclose her blood, and shall no more cover her slain.
Jesaja 27:1 Sinä päivänä Herra rankaisee Leviatania, tuota lävistävää käärmettä, suurta ja väkevää miekaansa, ja surmaa lohikäärmeen, joka on meressä.
Isaiah 27:1 In that day the LORD with his sore and great and strong sword shall punish leviathan the piercing serpent, even leviathan that crooked serpent; and he shall slay the dragon that is in the sea.
Jesaja 27:2 Sinä päivänä laulakaa sinulle, punaviinin viinitarhalle.
Isaiah 27:2 In that day sing you to her, A vineyard of red wine.
Jesaja 27:3 Minä, Herra, varjelen sitä; minä kastelen sitä joka hetki; ettei kukaan sitä vahingoittaisi, minä varjelen sitä yötä päivää.
Isaiah 27:3 I the LORD do keep it; I will water it every moment: lest any hurt it, I will keep it night and day.
Jesaja 27:4 Ei minussa ole vihaa: kuka nostaisi minua vastaan taisteluun orjantappurat ja piikkipensaat? Minä kulkisin niiden läpi, polttaisin ne kaikki yhdessä.
Isaiah 27:4 Fury is not in me: who would set the briers and thorns against me in battle? I would go through them, I would burn them together.
Jesaja 27:5 Tai tarttukoon hän minun linnoitukseeni, tehdäkseen kanssani rauhan; ja hän tekee kanssani rauhan.
Isaiah 27:5 Or let him take hold of my strength, that he may make peace with me; and he shall make peace with me.
Jesaja 27:6 Hän juurruttaa Jaakobin jälkeläiset: Israel kukoistaa ja puhkeaa lehmiin ja täyttää maanpiirin hedelmillään.
Isaiah 27:6 He shall cause them that come of Jacob to take root: Israel shall blossom and bud, and fill the face of the world with fruit.
Jesaja 27:7 Onko hän lyönyt häntä, niin kuin hän löi hänen lyöjiään, vai surmattuko hänet surmattujensa teurastuksen mukaan?
Isaiah 27:7 Has he smitten him, as he smote those that smote him? or is he slain according to the slaughter of them that are slain by him?
Jesaja 27:8 Kun se lähtee liikkeelle, te väittelette sen kanssa; hän hillitsee myrskytuulensa itätuulen päivänä.
Isaiah 27:8 In measure, when it shoots forth, you will debate with it: he stays his rough wind in the day of the east wind.
Jesaja 27:9 Näin Jaakobin pahat teot puhdistetaan, ja tämä on kaikki hedelmä hänen syntinsä poistamiseksi; kun hän tekee kaikki alttarin kivet murskatuiksi liitukiviksi, eivätkä asera-karsinat ja patsaat pysy pystyssä.
Isaiah 27:9 By this therefore shall the iniquity of Jacob be purged; and this is all the fruit to take away his sin; when he makes all the stones of the altar as chalkstones that are beaten in sunder, the groves and images shall not stand up.
Jesaja 27:10 Mutta varusteltu kaupunki jää autioksi, asuinsija hylätyksi, jätetään erämaan kaltaiseksi. Siellä vasikka laitumella käy, siellä se makaa ja syö sen oksat.
Isaiah 27:10 Yet the defended city shall be desolate, and the habitation forsaken, and left like a wilderness: there shall the calf feed, and there shall he lie down, and consume the branches thereof.
Jesaja 27:11 Kun sen oksat kuihtuvat, ne taitetaan pois. Naiset tulevat ja sytyttävät ne tuleen. Sillä se on ymmärtämätön kansa. Sentähden ei heidän tekijänsä armahda heitä, eikä heidän muovaajansa osoita heille suosiota.
Isaiah 27:11 When the boughs thereof are withered, they shall be broken off: the women come, and set them on fire: for it is a people of no understanding: therefore he that made them will not have mercy on them, and he that formed them will show them no favor.
Jesaja 27:12 Ja sinä päivänä Herra lyö teidät erilleen virran uomasta Egyptin puroon, ja teidät kootaan yksi kerrallaan, te israelilaiset.
Isaiah 27:12 And it shall come to pass in that day, that the LORD shall beat off from the channel of the river to the stream of Egypt, and you shall be gathered one by one, O you children of Israel.
Jesaja 27:13 Ja sinä päivänä puhalletaan suureen pasuunaan, ja ne tulevat, jotka olivat lähellä tuhoa Assyrian maassa ja karkotetut Egyptin maassa, ja he kumartavat Herraa pyhällä vuorella Jerusalemissa.
Isaiah 27:13 And it shall come to pass in that day, that the great trumpet shall be blown, and they shall come which were ready to perish in the land of Assyria, and the outcasts in the land of Egypt, and shall worship the LORD in the holy mount at Jerusalem.
Jesaja 28:1 Voi Efraimin ylpeyden kruunua, juoppoja, joiden ihana kauneus on kuihtuva kukka, joka kohoaa viinin voimien lihavien laaksojen huipulla!
Isaiah 28:1 Woe to the crown of pride, to the drunkards of Ephraim, whose glorious beauty is a fading flower, which are on the head of the fat valleys of them that are overcome with wine!
Jesaja 28:2 Katso, Herralla on mahtava ja väkevä, joka syöksee kädellään maan päälle kuin raekuuro ja tuhoisa myrsky, kuin tulva, joka tulvii väkeviä vesiä.
Isaiah 28:2 Behold, the Lord has a mighty and strong one, which as a tempest of hail and a destroying storm, as a flood of mighty waters overflowing, shall cast down to the earth with the hand.
Jesaja 28:3 Efraimin juopuneiden ylpeyden kruunu tallataan jalkoihin:
Isaiah 28:3 The crown of pride, the drunkards of Ephraim, shall be trodden under feet:
Jesaja 28:4 Ja ihana, lihavan laakson päällä oleva kukka on kuin kuihtuva kukka, kuin kesän kynnyksellä oleva hedelmä, jonka se, joka sen vielä kädessään näkee, syö.
Isaiah 28:4 And the glorious beauty, which is on the head of the fat valley, shall be a fading flower, and as the hasty fruit before the summer; which when he that looks on it sees, while it is yet in his hand he eats it up.
Jesaja 28:5 Sinä päivänä Herra Sebaot on oleva kunnian kruununa ja kauniina kruununa kansansa jäännökselle,
Isaiah 28:5 In that day shall the LORD of hosts be for a crown of glory, and for a diadem of beauty, to the residue of his people,
Jesaja 28:6 Ja tuomion hengellä sille, joka tuomitsee, ja voimaksi niille, jotka kääntävät taistelun portille.
Isaiah 28:6 And for a spirit of judgment to him that sits in judgment, and for strength to them that turn the battle to the gate.
Jesaja 28:7 Mutta hekin ovat eksyneet viinin takia ja väkevien juomien takia eksyneet tieltä; pappi ja profeetta ovat eksyneet väkevien juomien takia, viini on niellyt heidät, väkevien juomien takia he ovat eksyneet tieltä; he eksyvät näyssä, he kompastuvat
Isaiah 28:7 But they also have erred through wine, and through strong drink are out of the way; the priest and the prophet have erred through strong drink, they are swallowed up of wine, they are out of the way through strong drink; they err in vision, they stumble i
Jesaja 28:8 Sillä kaikki pöydät ovat täynnä oksennusta ja saastaa, niin ettei ole puhdasta paikkaa.
Isaiah 28:8 For all tables are full of vomit and filthiness, so that there is no place clean.
Jesaja 28:9 Kenelle hän opettaa tietoa, ja kenelle hän saattaa opin ymmärtämään? Niille, jotka ovat vieroitettuja maidosta ja imetetty rinnasta.
Isaiah 28:9 Whom shall he teach knowledge? and whom shall he make to understand doctrine? them that are weaned from the milk, and drawn from the breasts.
Jesaja 28:10 Sillä käskyn täytyy olla käskyn perässä, käskyn käskyn perässä; rivi rivin perässä, rivi rivin perässä; täällä vähän, tuolla vähän:
Isaiah 28:10 For precept must be on precept, precept on precept; line on line, line on line; here a little, and there a little:
Jesaja 28:11 Sillä änkyttävillä huulilla ja toisella kielellä hän puhuu tälle kansalle.
Isaiah 28:11 For with stammering lips and another tongue will he speak to this people.
Jesaja 28:12 Jolle hän sanoi: Tämä on lepo, jolla voit antaa väsyneille levon, ja tämä on virvoitus. Mutta he eivät kuulleet.
Isaiah 28:12 To whom he said, This is the rest with which you may cause the weary to rest; and this is the refreshing: yet they would not hear.
Jesaja 28:13 Mutta Herran sana oli heille käsky käskyn perään, käsky käskyn perään, rivi rivin perään, rivi rivin perään, vähän täällä, vähän tuolla; että he kulkisivat ja kaatuisivat taaksepäin ja ruhjoutuisivat, takertuisivat ja jäisivät kiinni.
Isaiah 28:13 But the word of the LORD was to them precept on precept, precept on precept; line on line, line on line; here a little, and there a little; that they might go, and fall backward, and be broken, and snared, and taken.
Jesaja 28:14 Miksi kuulette Herran sanaa, te pilkkaajat, jotka hallitsette tätä kansaa, joka on Jerusalemissa?
Isaiah 28:14 Why hear the word of the LORD, you scornful men, that rule this people which is in Jerusalem.
Jesaja 28:15 Koska te olette sanoneet: Me olemme tehneet liiton kuoleman kanssa ja sopimuksen helvetin kanssa; vaikka tulvainen ruoska käy läpi, se ei saavuta meitä; sillä me olemme tehneet valheen turvaksemme ja piiloutuneet petoksen alle,
Isaiah 28:15 Because you have said, We have made a covenant with death, and with hell are we at agreement; when the overflowing whip shall pass through, it shall not come to us: for we have made lies our refuge, and under falsehood have we hid ourselves:
Jesaja 28:16 Sentähden näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä lasken Siioniin peruskiven, koetellun kiven, kalliin kulmakiven, lujan perustuskivi. Joka uskoo, ei hätiköidy.
Isaiah 28:16 Therefore thus said the Lord GOD, Behold, I lay in Zion for a foundation a stone, a tried stone, a precious corner stone, a sure foundation: he that believes shall not make haste.
Jesaja 28:17 Minä asetan oikeuden mittanuoraksi ja vanhurskauden luotilavuudeksi, ja rakeet pyyhkivät pois valheen turvan, ja vedet tulvivat piilopaikan.
Isaiah 28:17 Judgment also will I lay to the line, and righteousness to the plummet: and the hail shall sweep away the refuge of lies, and the waters shall overflow the hiding place.
Jesaja 28:18 Ja teidän liittonne kuoleman kanssa puretaan, eikä teidän sopimuksenne helvetin kanssa pysy voimassa; kun tulviva ruoska käy lävitsenne, silloin se teidät tallaa.
Isaiah 28:18 And your covenant with death shall be disannulled, and your agreement with hell shall not stand; when the overflowing whip shall pass through, then you shall be trodden down by it.
Jesaja 28:19 Lähtöhetkestä lähtien se vie teidät mukanaan, sillä se kulkee aamu aamulta, päivällä ja yöllä, ja sen sanoman ymmärtäminen on vain tuskaa.
Isaiah 28:19 From the time that it goes forth it shall take you: for morning by morning shall it pass over, by day and by night: and it shall be a vexation only to understand the report.
Jesaja 28:20 Sillä sänky on lyhyempi, ettei ihminen voi siihen ojentautua, ja peitto kapeampi, ettei hän voi siihen kääriytyä.
Isaiah 28:20 For the bed is shorter than that a man can stretch himself on it: and the covering narrower than that he can wrap himself in it.
Jesaja 28:21 Sillä Herra nousee niin kuin Peratsimin vuorella, hän vihastuu niin kuin Gibeonin laaksossa, tehdäkseen työnsä, oudon työnsä, ja saattaakseen tekonsa, oudon tekonsa.
Isaiah 28:21 For the LORD shall rise up as in mount Perazim, he shall be wroth as in the valley of Gibeon, that he may do his work, his strange work; and bring to pass his act, his strange act.
Jesaja 28:22 Älkää siis olko pilkkaajia, ettei teidän siteenne vahvistuisi. Sillä minä olen kuullut Herralta, Jumalalta Sebaotilta, tuhon, joka on päätetty koko maalle.
Isaiah 28:22 Now therefore be you not mockers, lest your bands be made strong: for I have heard from the Lord GOD of hosts a consumption, even determined on the whole earth.
Jesaja 28:23 Ota korvasi ja kuule minun ääneni, kuuntele ja kuule minun puheeni.
Isaiah 28:23 Give you ear, and hear my voice; listen, and hear my speech.
Jesaja 28:24 Kyntääkö kyntäjä koko päivän kylvääkseen, avaako ja rikkooko hän maansa kokkareita?
Isaiah 28:24 Does the plowman plow all day to sow? does he open and break the clods of his ground?
Jesaja 28:25 Eikö hän kylvä sen pinnan tasoittamisen jälkeen rikkaruohoja ja sirottele kuminaa ja heitä niiden tilalle päävehnää, määrättyä ohraa ja ruista?
Isaiah 28:25 When he has made plain the face thereof, does he not cast abroad the fitches, and scatter the cummin, and cast in the principal wheat and the appointed barley and the rye in their place?
Jesaja 28:26 Sillä hänen Jumalansa neuvoo häntä viisauteen ja opettaa häntä.
Isaiah 28:26 For his God does instruct him to discretion, and does teach him.
Jesaja 28:27 Sillä ei kuminaa puida puimakoneella eikä kärrynpyörää käännetä kuminan päällä, vaan kumina hakataan sauvalla ja kumina riekalla.
Isaiah 28:27 For the fitches are not threshed with a threshing instrument, neither is a cart wheel turned about on the cummin; but the fitches are beaten out with a staff, and the cummin with a rod.
Jesaja 28:28 Leipäjyvät ovat murskatut, sillä hän ei koskaan pui niitä, ei murra niitä kärryjensä pyörillä eikä ruhji niitä ratsumiehillään.
Isaiah 28:28 Bread corn is bruised; because he will not ever be threshing it, nor break it with the wheel of his cart, nor bruise it with his horsemen.
Jesaja 28:29 Tämäkin tulee Herralta Sebaotilta, jolla on ihmeellinen neuvo ja erinomainen teko.
Isaiah 28:29 This also comes forth from the LORD of hosts, which is wonderful in counsel, and excellent in working.
Jesaja 29:1 Voi Arielia, Arielia, kaupunkia, jossa Daavid asui! Lisää teitä vuosi vuodelta; teurastakoot he teuraita.
Isaiah 29:1 Woe to Ariel, to Ariel, the city where David dwelled! add you year to year; let them kill sacrifices.
Jesaja 29:2 Mutta minä ahdistan Arielia, ja silloin on oleva tuska ja tuska; ja minulle käy niin kuin Arielille.
Isaiah 29:2 Yet I will distress Ariel, and there shall be heaviness and sorrow: and it shall be to me as Ariel.
Jesaja 29:3 Minä leiriydyn sinua vastaan yltympäri, piiritän sinua valleilla ja pystytän sinua vastaan linnoituksia.
Isaiah 29:3 And I will camp against you round about, and will lay siege against you with a mount, and I will raise forts against you.
Jesaja 29:4 Ja sinut syöstään alas, ja sinä puhut maasta, ja sinun puheesi on matala tomusta, ja sinun äänesi on kuin tietäjällä maasta, ja sinun puheesi on kuiskaus tomusta.
Isaiah 29:4 And you shall be brought down, and shall speak out of the ground, and your speech shall be low out of the dust, and your voice shall be, as of one that has a familiar spirit, out of the ground, and your speech shall whisper out of the dust.
Jesaja 29:5 Ja muukalaistenne joukko on oleva kuin pieni tomuhiukkanen ja julmien joukko kuin akanoita, jotka katoavat; se tapahtuu äkkiä, äkkiä.
Isaiah 29:5 Moreover the multitude of your strangers shall be like small dust, and the multitude of the terrible ones shall be as chaff that passes away: yes, it shall be at an instant suddenly.
Jesaja 29:6 Herra Sebaot rankaisee sinua ukkosenjylinällä, maanjäristyksellä, suurella pauhulla, myrskyllä ja myrskytuulia ja kuluttavan tulen liekillä.
Isaiah 29:6 You shall be visited of the LORD of hosts with thunder, and with earthquake, and great noise, with storm and tempest, and the flame of devouring fire.
Jesaja 29:7 Ja kaikkien niiden kansojen paljous, jotka sotivat Arielia vastaan, kaikki ne, jotka sotivat sitä ja sen linnoituksia vastaan ja ahdistivat sitä, on oleva kuin yöllinen näyn uni.
Isaiah 29:7 And the multitude of all the nations that fight against Ariel, even all that fight against her and her fortification, and that distress her, shall be as a dream of a night vision.
Jesaja 29:8 Niin käy, kuin nälkäinen mies näkee unta, ja katso, hän syö, mutta herää, ja hänen sielunsa on tyhjä, tai janoinen mies näkee unta, ja katso, hän juo, mutta herää, ja katso, hän on uupunut, ja hänen sielunsa on nälkäinen: niin käy myös kansan paljouden
Isaiah 29:8 It shall even be as when an hungry man dreams, and, behold, he eats; but he wakes, and his soul is empty: or as when a thirsty man dreams, and, behold, he drinks; but he wakes, and, behold, he is faint, and his soul has appetite: so shall the multitude of
Jesaja 29:9 Pysähtykää ja ihmetelkää, huutakaa ja parukaa: he ovat juovuksissa, mutta eivät viinistä; he horjuvat, mutta eivät väkevistä juomista.
Isaiah 29:9 Stay yourselves, and wonder; cry you out, and cry: they are drunken, but not with wine; they stagger, but not with strong drink.
Jesaja 29:10 Sillä Herra on vuodattanut teidän päällenne raskaan unen hengen ja sulkenut teidän silmänne; hän on peittänyt profeetat ja hallitsijanne, näkijät.
Isaiah 29:10 For the LORD has poured out on you the spirit of deep sleep, and has closed your eyes: the prophets and your rulers, the seers has he covered.
Jesaja 29:11 Ja teille on kaikkien näky tullut kuin sinetöidyn kirjan sanoiksi, jotka annetaan oppineelle sanoen: Lue tämä. Hän vastasi: En voi, sillä se on sinetöity.
Isaiah 29:11 And the vision of all is become to you as the words of a book that is sealed, which men deliver to one that is learned, saying, Read this, I pray you: and he said, I cannot; for it is sealed:
Jesaja 29:12 Ja jos kirja annetaan oppimattomalle, sanotaan: Lue tämä. Hän vastaa: En ole oppinut.
Isaiah 29:12 And the book is delivered to him that is not learned, saying, Read this, I pray you: and he said, I am not learned.
Jesaja 29:13 Miksi Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta on sydämensä minusta kauas vienyt ja heidän pelkonsa minua kohtaan on opetettu ihmisten käskyjen mukaan,
Isaiah 29:13 Why the Lord said, For as much as this people draw near me with their mouth, and with their lips do honor me, but have removed their heart far from me, and their fear toward me is taught by the precept of men:
Jesaja 29:14 Sentähden, katso, minä teen ihmeellisen teon tämän kansan keskuudessa, ihmeellisen teon ja ihmeen; sillä heidän viisaidensa viisaus katoaa ja heidän ymmärtäväistensä ymmärrys kätkeytyy.
Isaiah 29:14 Therefore, behold, I will proceed to do a marvelous work among this people, even a marvelous work and a wonder: for the wisdom of their wise men shall perish, and the understanding of their prudent men shall be hid.
Jesaja 29:15 Voi niitä, jotka kätkevät aikeensa syvälle Herralta, tekevät tekonsa pimeydessä ja sanovat: Kuka meidät näkee, kuka meidät tuntee?
Isaiah 29:15 Woe to them that seek deep to hide their counsel from the LORD, and their works are in the dark, and they say, Who sees us? and who knows us?
Jesaja 29:16 Totisesti, sitä, että käännät asioita ylösalaisin, pidetään savenvalajan savena. Sillä sanooko työ tekijästään: 'Ei hän minua tehnyt', tai muotoiltu esine muotoilijastaan: 'Ei hän ymmärtänyt'?
Isaiah 29:16 Surely your turning of things upside down shall be esteemed as the potter’s clay: for shall the work say of him that made it, He made me not? or shall the thing framed say of him that framed it, He had no understanding?
Jesaja 29:17 Eikö ole vielä aivan lyhyt hetki, niin Libanonista tulee hedelmällinen pelto ja hedelmällinen pelto pidetään metsän veroisena?
Isaiah 29:17 Is it not yet a very little while, and Lebanon shall be turned into a fruitful field, and the fruitful field shall be esteemed as a forest?
Jesaja 29:18 Ja sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat, ja sokeiden silmät näkevät pimeydestä ja synkkyydestä.
Isaiah 29:18 And in that day shall the deaf hear the words of the book, and the eyes of the blind shall see out of obscurity, and out of darkness.
Jesaja 29:19 Nöyrät iloitsevat yhä enemmän Herrassa, ja ihmisten köyhät riemuitsevat Israelin Pyhästä.
Isaiah 29:19 The meek also shall increase their joy in the LORD, and the poor among men shall rejoice in the Holy One of Israel.
Jesaja 29:20 Sillä julma tuhoutuu, pilkkaaja tuhoutuu, ja kaikki, jotka vääryyttä väijyvät, hävitetään.
Isaiah 29:20 For the terrible one is brought to nothing, and the scorner is consumed, and all that watch for iniquity are cut off:
Jesaja 29:21 Jotka tekevät miehestä rikkojan sanan tähden ja virittävät ansan sille, joka portissa nuhtelee, ja kääntävät vanhurskaan pois tyhjän takia.
Isaiah 29:21 That make a man an offender for a word, and lay a snare for him that reproves in the gate, and turn aside the just for a thing of nothing.
Jesaja 29:22 Sentähden näin sanoo Herra, joka lunasti Abrahamin, Jaakobin heimosta: Ei Jaakob enää joudu häpeään, eivätkä hänen kasvonsa enää kalpene.
Isaiah 29:22 Therefore thus said the LORD, who redeemed Abraham, concerning the house of Jacob, Jacob shall not now be ashamed, neither shall his face now wax pale.
Jesaja 29:23 Mutta kun hän näkee lapsensa, minun kätteni työn, keskellään, he pyhittävät minun nimeni ja pyhittävät Jaakobin Pyhän ja pelkäävät Israelin Jumalaa.
Isaiah 29:23 But when he sees his children, the work of my hands, in the middle of him, they shall sanctify my name, and sanctify the Holy One of Jacob, and shall fear the God of Israel.
Jesaja 29:24 Myös hengessään eksyneet tulevat ymmärrykseen, ja nurisevat oppivat opin.
Isaiah 29:24 They also that erred in spirit shall come to understanding, and they that murmured shall learn doctrine.
Jesaja 30:1 Voi kapinallisia lapsia, sanoo Herra, jotka neuvottelevat, mutta eivät minun neuvoani, ja jotka peittävät itsensä peitteellä, mutta eivät minun henkeni, lisätäkseen syntiä syntiin!
Isaiah 30:1 Woe to the rebellious children, said the LORD, that take counsel, but not of me; and that cover with a covering, but not of my spirit, that they may add sin to sin:
Jesaja 30:2 Jotka vaeltavat alas Egyptiin eivätkä ole kysyneet minun suustani, vahvistaakseen itseään faraon voimassa ja turvatakseen Egyptin varjoon!
Isaiah 30:2 That walk to go down into Egypt, and have not asked at my mouth; to strengthen themselves in the strength of Pharaoh, and to trust in the shadow of Egypt!
Jesaja 30:3 Sentähden faraon voima on oleva teille häpeäksi ja Egyptin varjoon turvautuminen häpeäksi.
Isaiah 30:3 Therefore shall the strength of Pharaoh be your shame, and the trust in the shadow of Egypt your confusion.
Jesaja 30:4 Sillä hänen ruhtinaansa olivat Sooanissa ja hänen lähettiläänsä tulivat Hanekseen.
Isaiah 30:4 For his princes were at Zoan, and his ambassadors came to Hanes.
Jesaja 30:5 He kaikki häpesivät kansaa, joka ei voinut heille olla hyödyksi, ei avuksi eikä hyödyksi, vaan häpeäksi ja myös pilkaksi.
Isaiah 30:5 They were all ashamed of a people that could not profit them, nor be an help nor profit, but a shame, and also a reproach.
Jesaja 30:6 Etelän petojen kuorma: Hädän ja tuskan maahan, josta tulevat nuoret ja vanhat leijonat, kyykäärmeet ja tuliset lentävät käärmeet, he kantavat rikkautensa nuorten aasien hartioilla ja aarteensa aasien kimpuilla.
Isaiah 30:6 The burden of the beasts of the south: into the land of trouble and anguish, from where come the young and old lion, the viper and fiery flying serpent, they will carry their riches on the shoulders of young asses, and their treasures on the bunches of ca
Jesaja 30:7 Sillä egyptiläisten apu on turhaa ja hyödytöntä; sentähden minä olen huutanut: 'Heidän voimansa on paikallaan istua.''
Isaiah 30:7 For the Egyptians shall help in vain, and to no purpose: therefore have I cried concerning this, Their strength is to sit still.
Jesaja 30:8 Mene nyt ja kirjoita se tauluun heidän edessään ja merkitse se kirjaan, että se olisi olemassa tulevia aikoja varten, iankaikkisesti.
Isaiah 30:8 Now go, write it before them in a table, and note it in a book, that it may be for the time to come for ever and ever:
Jesaja 30:9 Että tämä on kapinallinen kansa, valehtelevia lapsia, lapsia, jotka eivät tahdo kuulla Herran lakia:
Isaiah 30:9 That this is a rebellious people, lying children, children that will not hear the law of the LORD:
Jesaja 30:10 Jotka sanovat näkijöille: Älkää nähkö! ja profeetoille: Älkää ennustako meille oikeita asioita! Puhukaa meille miellyttäviä asioita, ennustakaa petosta.
Isaiah 30:10 Which say to the seers, See not; and to the prophets, Prophesy not to us right things, speak to us smooth things, prophesy deceits:
Jesaja 30:11 Pois tieltä, poikkea polulta, lopeta Israelin Pyhän läsnäolo kasvojemme edessä.
Isaiah 30:11 Get you out of the way, turn aside out of the path, cause the Holy One of Israel to cease from before us.
Jesaja 30:12 Miksi näin sanoo Israelin Pyhä: Koska te halveksitte tätä sanaa ja turvaatte sortoon ja vääryyteen ja pysytte niissä,
Isaiah 30:12 Why thus said the Holy One of Israel, Because you despise this word, and trust in oppression and perverseness, and stay thereon:
Jesaja 30:13 Sentähden tämä rikos on teille kuin sortumaton repeämä, joka paisuu korkeassa muurissa ja murtuu äkkiä.
Isaiah 30:13 Therefore this iniquity shall be to you as a breach ready to fall, swelling out in a high wall, whose breaking comes suddenly at an instant.
Jesaja 30:14 Ja hän rikkoo sen, niin kuin saviastian särkyy, eikä hän säästä, eikä sen särkyessä löydy sirpaleeksi, millä ottaa tulta liedestä tai vettä kaivosta.
Isaiah 30:14 And he shall break it as the breaking of the potters’ vessel that is broken in pieces; he shall not spare: so that there shall not be found in the bursting of it a shard to take fire from the hearth, or to take water with out of the pit.
Jesaja 30:15 Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja lepäämällä te pelastutte, hiljaisuudessa ja luottamuksessa on teidän voimanne. Mutta te ette tahtoneet.
Isaiah 30:15 For thus said the Lord GOD, the Holy One of Israel; In returning and rest shall you be saved; in quietness and in confidence shall be your strength: and you would not.
Jesaja 30:16 Mutta te sanoitte: 'Ei, sillä me pakenemme hevosilla, sentähden te pakenette.' Ja: 'Me ratsastamme nopeilla, sentähden ne, jotka teitä takaa ajavat, ovat nopeita.'
Isaiah 30:16 But you said, No; for we will flee on horses; therefore shall you flee: and, We will ride on the swift; therefore shall they that pursue you be swift.
Jesaja 30:17 Tuhat pakenee yhden nuhtelusta, te pakenette viiden nuhtelusta, kunnes teistä jää jäljelle kuin majakka vuoren huipulla, kuin lippu kukkulalla.
Isaiah 30:17 One thousand shall flee at the rebuke of one; at the rebuke of five shall you flee: till you be left as a beacon on the top of a mountain, and as an ensign on an hill.
Jesaja 30:18 Ja sentähden Herra odottaa, että hän olisi teille armollinen, ja sentähden hän on korkea, että hän armahtaisi teitä. Sillä Herra on oikeuden Jumala; autuaita ovat kaikki, jotka häntä odottavat.
Isaiah 30:18 And therefore will the LORD wait, that he may be gracious to you, and therefore will he be exalted, that he may have mercy on you: for the LORD is a God of judgment: blessed are all they that wait for him.
Jesaja 30:19 Sillä kansa asuu Siionissa, Jerusalemissa; sinun ei enää tarvitse itkeä; hän on sinulle hyvin armollinen, kun huutosi kuuluu; kun hän sen kuulee, hän vastaa sinulle.
Isaiah 30:19 For the people shall dwell in Zion at Jerusalem: you shall weep no more: he will be very gracious to you at the voice of your cry; when he shall hear it, he will answer you.
Jesaja 30:20 Ja vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, eivät teidän opettajanne enää joudu syrjään, vaan teidän silmänne saavat nähdä teidän opettajanne.
Isaiah 30:20 And though the Lord give you the bread of adversity, and the water of affliction, yet shall not your teachers be removed into a corner any more, but your eyes shall see your teachers:
Jesaja 30:21 Ja sinun korvasi kuulevat takaasi sanan: Tässä on tie, sitä vaeltakaa, milloin poikkeatte oikealle ja milloin poikkeatte vasemmalle.
Isaiah 30:21 And your ears shall hear a word behind you, saying, This is the way, walk you in it, when you turn to the right hand, and when you turn to the left.
Jesaja 30:22 Te saastutatte myös hopeaisten veistettyjen kuvienne peitteet ja kultaisten valettujen kuvienne koristeet; heitätte ne pois kuin kuukautisvaatteisen kankaan; te sanotte sille: Mene pois täältä.
Isaiah 30:22 You shall defile also the covering of your graven images of silver, and the ornament of your molten images of gold: you shall cast them away as a menstruous cloth; you shall say to it, Get you hence.
Jesaja 30:23 Silloin hän antaa sinulle sateen, jonka kylvät maahan, ja maan sadon leipää, joka on lihavaa ja runsasta. Sinä päivänä karjasi laiduntavat laajoilla laitumilla.
Isaiah 30:23 Then shall he give the rain of your seed, that you shall sow the ground with; and bread of the increase of the earth, and it shall be fat and plenteous: in that day shall your cattle feed in large pastures.
Jesaja 30:24 Samoin härät ja aasit, jotka kyntävät maata, syövät puhdasta rehua, joka on viskattu lapiolla ja viuhkalla.
Isaiah 30:24 The oxen likewise and the young asses that ear the ground shall eat clean provender, which has been winnowed with the shovel and with the fan.
Jesaja 30:25 Ja jokaisella korkealla vuorella ja jokaisella korkealla kukkulalla on virtoja ja vesipuroja suuren teurastuksen päivänä, kun tornit sortuvat.
Isaiah 30:25 And there shall be on every high mountain, and on every high hill, rivers and streams of waters in the day of the great slaughter, when the towers fall.
Jesaja 30:26 Ja kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja auringon valo on seitsenkertainen, kuin seitsemän päivän valo, sinä päivänä, jona Herra sitoo kansansa haavat ja parantaa heidän iskemän haavan.
Isaiah 30:26 Moreover the light of the moon shall be as the light of the sun, and the light of the sun shall be sevenfold, as the light of seven days, in the day that the LORD binds up the breach of his people, and heals the stroke of their wound.
Jesaja 30:27 Katso, Herran nimi tulee kaukaa, hänen vihansa palaa, ja sen kuorma on raskas. Hänen huulensa ovat täynnä kiivautta ja hänen kielensä on kuin kuluttava tuli.
Isaiah 30:27 Behold, the name of the LORD comes from far, burning with his anger, and the burden thereof is heavy: his lips are full of indignation, and his tongue as a devouring fire:
Jesaja 30:28 Ja hänen henkäyksensä, kuin tulviva puro, ulottuu niskaan asti, seuloakseen pakanakansoja turhuuden seulalla; ja kansojen leukoihin tulee suitset, jotka saavat heidät eksymään.
Isaiah 30:28 And his breath, as an overflowing stream, shall reach to the middle of the neck, to sift the nations with the sieve of vanity: and there shall be a bridle in the jaws of the people, causing them to err.
Jesaja 30:29 Teillä on oleva laulu, niin kuin pyhän juhlan yönä, ja sydämen ilo, niin kuin kulkijalla huilu kädessä Herran vuorelle, Israelin Väkevän luo.
Isaiah 30:29 You shall have a song, as in the night when a holy solemnity is kept; and gladness of heart, as when one goes with a pipe to come into the mountain of the LORD, to the mighty One of Israel.
Jesaja 30:30 Ja Herra antaa kaikua kunniansa äänestä, näyttää käsivartensa leimahduksen vihansa kiivaudessa, kuluttavan tulen liekissä, hajaannuksessa, myrskyssä ja rakeissa.
Isaiah 30:30 And the LORD shall cause his glorious voice to be heard, and shall show the lighting down of his arm, with the indignation of his anger, and with the flame of a devouring fire, with scattering, and tempest, and hailstones.
Jesaja 30:31 Sillä Herran äänellä lyödään Assur, joka löi vitsalla.
Isaiah 30:31 For through the voice of the LORD shall the Assyrian be beaten down, which smote with a rod.
Jesaja 30:32 Ja joka paikassa, johon Herran hänen päälleen laskema maadoitettu sauva kulkee, sen mukana soivat tamburiinit ja harput, ja hän taistelee sillä järkyttävän jännityksen taisteluissa.
Isaiah 30:32 And in every place where the grounded staff shall pass, which the LORD shall lay on him, it shall be with tabrets and harps: and in battles of shaking will he fight with it.
Jesaja 30:33 Sillä Tophet on muinoin säädetty, kuninkaalle se on valmistettu; hän on sen tehnyt syväksi ja suureksi; sen kasa on tulta ja paljon puita; Herran henkäys, kuin tulikiven virta, sytyttää sen.
Isaiah 30:33 For Tophet is ordained of old; yes, for the king it is prepared; he has made it deep and large: the pile thereof is fire and much wood; the breath of the LORD, like a stream of brimstone, does kindle it.
Jesaja 31:1 Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua hakemaan, mutta turvautuvat hevosiin ja turvaavat vaunuihin, sillä niitä on paljon, ja ratsumiehiin, sillä he ovat hyvin väkevät; mutta eivät katso Israelin Pyhään eivätkä etsi Herraa!
Isaiah 31:1 Woe to them that go down to Egypt for help; and stay on horses, and trust in chariots, because they are many; and in horsemen, because they are very strong; but they look not to the Holy One of Israel, neither seek the LORD!
Jesaja 31:2 Mutta hänkin on viisas ja tuo pahaa eikä peruuta sanojaan; vaan hän nousee pahantekijöiden sukua vastaan ja väärintekijöiden auttajaa vastaan.
Isaiah 31:2 Yet he also is wise, and will bring evil, and will not call back his words: but will arise against the house of the evildoers, and against the help of them that work iniquity.
Jesaja 31:3 Mutta egyptiläiset ovat ihmisiä eivätkä jumalia, ja heidän hevosensa ovat lihaa eivätkä henkeä. Kun Herra ojentaa kätensä, niin sekä auttaja että autettu kaatuu, ja he kaikki yhdessä kaatuvat.
Isaiah 31:3 Now the Egyptians are men, and not God; and their horses flesh, and not spirit. When the LORD shall stretch out his hand, both he that helps shall fall, and he that is helped shall fall down, and they all shall fail together.
Jesaja 31:4 Sillä näin on Herra minulle puhunut: Niin kuin leijona ja nuori leijona karjuvat saaliinsa kimpussa, kun paimenten joukko kutsutaan sitä vastaan, ei se pelkää heidän ääntään eikä nöyrry heidän huutonsa edessä. Niin on Herra, Herra,
Isaiah 31:4 For thus has the LORD spoken to me, Like as the lion and the young lion roaring on his prey, when a multitude of shepherds is called forth against him, he will not be afraid of their voice, nor abase himself for the noise of them: so shall the LORD of hos
Jesaja 31:5 Niin kuin linnut lentävät, niin Herra Sebaot varjelee Jerusalemin; hän varjelee sen ja pelastaa sen, kulkee sen yli ja varjelee sen.
Isaiah 31:5 As birds flying, so will the LORD of hosts defend Jerusalem; defending also he will deliver it; and passing over he will preserve it.
Jesaja 31:6 Kääntykää hänen puoleensa, josta israelilaiset ovat syvästi luopuneet.
Isaiah 31:6 Turn you to him from whom the children of Israel have deeply revolted.
Jesaja 31:7 Sinä päivänä jokainen hylkää hopeiset ja kultaiset epäjumalansa, jotka teidän kätenne ovat teille synniksi tehneet.
Isaiah 31:7 For in that day every man shall cast away his idols of silver, and his idols of gold, which your own hands have made to you for a sin.
Jesaja 31:8 Silloin Assur kaatuu miekkaan, ei sankarin miekkaan, ja hänet syö miekka, ei halvan miehen; hän pakenee miekkaa, ja hänen nuoret miehensä joutuvat häpeään.
Isaiah 31:8 Then shall the Assyrian fall with the sword, not of a mighty man; and the sword, not of a mean man, shall devour him: but he shall flee from the sword, and his young men shall be discomfited.
Jesaja 31:9 Ja hän kulkee pelon vallassa linnoitukseensa, ja hänen ruhtinaansa vapisevat lippua, sanoo Herra, jonka tuli on Siionissa ja hänen pätsinsä Jerusalemissa.
Isaiah 31:9 And he shall pass over to his strong hold for fear, and his princes shall be afraid of the ensign, said the LORD, whose fire is in Zion, and his furnace in Jerusalem.
Jesaja 32:1 Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa, ja ruhtinaat hallitsevat oikeudessa.
Isaiah 32:1 Behold, a king shall reign in righteousness, and princes shall rule in judgment.
Jesaja 32:2 Ja mies on oleva kuin suoja tuulelta ja suoja myrskyltä, kuin vesivirrat kuivassa paikassa, kuin suuren kallion varjo uupuneessa maassa.
Isaiah 32:2 And a man shall be as an hiding place from the wind, and a covert from the tempest; as rivers of water in a dry place, as the shadow of a great rock in a weary land.
Jesaja 32:3 Eivät näkevien silmät soistu, ja kuulevien korvat kuulevat.
Isaiah 32:3 And the eyes of them that see shall not be dim, and the ears of them that hear shall listen.
Jesaja 32:4 Myös änkyttävien sydän ymmärtää tiedon, ja änkyttäjien kieli on valmis puhumaan selkeästi.
Isaiah 32:4 The heart also of the rash shall understand knowledge, and the tongue of the stammerers shall be ready to speak plainly.
Jesaja 32:5 Pahaa ihmistä ei enää kutsuta anteliaaksi eikä mörköä anteliaaksi.
Isaiah 32:5 The vile person shall be no more called liberal, nor the churl said to be bountiful.
Jesaja 32:6 Sillä paha puhuu pahaa, ja hänen sydämensä harjoittaa vääryyttä, harjoittaa ulkokultaisuutta ja puhuu valhetta Herraa vastaan, tyhjentääkseen nälkäisen sielun ja lopettaakseen janoisen juoman.
Isaiah 32:6 For the vile person will speak villainy, and his heart will work iniquity, to practice hypocrisy, and to utter error against the LORD, to make empty the soul of the hungry, and he will cause the drink of the thirsty to fail.
Jesaja 32:7 Myöskin kömpelön välikappaleet ovat pahat: hän punoo ilkeitä juonia tuhotakseen köyhät valheellisilla sanoilla, vaikka köyhä puhuukin oikein.
Isaiah 32:7 The instruments also of the churl are evil: he devises wicked devices to destroy the poor with lying words, even when the needy speaks right.
Jesaja 32:8 Mutta liberaali suunnittelee liberaaleja asioita, ja liberaalien asioiden kautta hän pysyy.
Isaiah 32:8 But the liberal devises liberal things; and by liberal things shall he stand.
Jesaja 32:9 Nouskaa, te huolettomat naiset; kuulkaa minun ääntäni, te huolettomat tyttäret; ottakaa korviini puheeni.
Isaiah 32:9 Rise up, you women that are at ease; hear my voice, you careless daughters; give ear to my speech.
Jesaja 32:10 Monta päivää ja vuotta te olette huolissanne, te huolimattomat naiset; sillä viininkorjuu pysähtyy, eikä sadonkorjuuta tule.
Isaiah 32:10 Many days and years shall you be troubled, you careless women: for the vintage shall fail, the gathering shall not come.
Jesaja 32:11 Vaviskoikaa, te huolettomat naiset; hämmentykää, te huolettomat! Riisukaa vaatteenne ja käykää tylsistyneiksi, vyöttäkää säkkikankaat lanteillenne.
Isaiah 32:11 Tremble, you women that are at ease; be troubled, you careless ones: strip you, and make you bore, and gird sackcloth on your loins.
Jesaja 32:12 He valittavat nisuja, ihania peltoja, hedelmällistä viiniköynnöstä.
Isaiah 32:12 They shall lament for the teats, for the pleasant fields, for the fruitful vine.
Jesaja 32:13 Kansani maassa kasvaa orjantappuraa ja ohdakkeita, kaikissa iloisissa kaupungeissa.
Isaiah 32:13 On the land of my people shall come up thorns and briers; yes, on all the houses of joy in the joyous city:
Jesaja 32:14 Sillä palatsit hylätään, kaupungin väkijoukko jätetään jäljelle, linnoitukset ja tornit tulevat ikuisiksi luoliksi, villiaasien iloksi, karjapaimeneksi.
Isaiah 32:14 Because the palaces shall be forsaken; the multitude of the city shall be left; the forts and towers shall be for dens for ever, a joy of wild asses, a pasture of flocks;
Jesaja 32:15 Kunnes Henki vuodatetaan meidän päällemme korkeudesta, niin erämaasta tulee hedelmällinen pelto ja hedelmällinen pelto pidetään metsänä.
Isaiah 32:15 Until the spirit be poured on us from on high, and the wilderness be a fruitful field, and the fruitful field be counted for a forest.
Jesaja 32:16 Silloin oikeus asuu erämaassa ja vanhurskaus pysyy hedelmällisessä pellolla.
Isaiah 32:16 Then judgment shall dwell in the wilderness, and righteousness remain in the fruitful field.
Jesaja 32:17 Ja vanhurskauden työ on rauha, ja vanhurskauden seuraus on hiljaisuus ja turvallisuus iankaikkisesti.
Isaiah 32:17 And the work of righteousness shall be peace; and the effect of righteousness quietness and assurance for ever.
Jesaja 32:18 Ja minun kansani asuu rauhallisissa asunnoissa, turvallisissa asunnoissa ja hiljaisissa lepopaikoissa;
Isaiah 32:18 And my people shall dwell in a peaceable habitation, and in sure dwellings, and in quiet resting places;
Jesaja 32:19 Kun rakeet osuvat metsään, kaupunki on aleneva, aleneva.
Isaiah 32:19 When it shall hail, coming down on the forest; and the city shall be low in a low place.
Jesaja 32:20 Autuas olet te, jotka kylvätte kaikkien vetten rannoille, jotka sinne härän ja aasin jalat laskette.
Isaiah 32:20 Blessed are you that sow beside all waters, that send forth thither the feet of the ox and the ass.
Jesaja 33:1 Voi sinua, joka ryöstit, vaikka et itse kärsinyt ryöstöä, ja olet petollinen, vaikka he eivät kohdelleet sinua petollisesti! Kun lakkaat ryöstämästä, sinut ryöstellään; ja kun lopetat petollisuuden, he kohtelevat sinua petollisesti.
Isaiah 33:1 Woe to you that spoil, and you were not spoiled; and deal treacherously, and they dealt not treacherously with you! when you shall cease to spoil, you shall be spoiled; and when you shall make an end to deal treacherously, they shall deal treacherously wi
Jesaja 33:2 Herra, ole meille armollinen; sinua me odotimme: ole sinä heidän käsivartensa joka aamu, meidän pelastuksemme ahdingon aikana.
Isaiah 33:2 O LORD, be gracious to us; we have waited for you: be you their arm every morning, our salvation also in the time of trouble.
Jesaja 33:3 Metelin pauhun tähden kansat pakenivat, sinun korotukseesi kansat hajosivat.
Isaiah 33:3 At the noise of the tumult the people fled; at the lifting up of yourself the nations were scattered.
Jesaja 33:4 Ja teidän saaliinne kerätään kuin toukan keräämä, hän juoksee niiden yli kuin heinäsirkat.
Isaiah 33:4 And your spoil shall be gathered like the gathering of the caterpillar: as the running to and fro of locusts shall he run on them.
Jesaja 33:5 Herra on korkea, sillä hän asuu korkeudessa; hän on täyttänyt Siionin oikeudella ja vanhurskaudella.
Isaiah 33:5 The LORD is exalted; for he dwells on high: he has filled Zion with judgment and righteousness.
Jesaja 33:6 Ja viisaus ja tieto ovat sinun aikojesi turva ja pelastuksen väkevyys; Herran pelko on hänen aarteensa.
Isaiah 33:6 And wisdom and knowledge shall be the stability of your times, and strength of salvation: the fear of the LORD is his treasure.
Jesaja 33:7 Katso, heidän urhoolliset huutavat ulkona, rauhan lähettiläät itkevät katkerasti.
Isaiah 33:7 Behold, their valiant ones shall cry without: the ambassadors of peace shall weep bitterly.
Jesaja 33:8 Valtatiet ovat autiot, vaeltaja on loppunut. Hän on rikkonut liiton, halveksinut kaupunkeja, ei välitä ihmisistä.
Isaiah 33:8 The highways lie waste, the wayfaring man ceases: he has broken the covenant, he has despised the cities, he regards no man.
Jesaja 33:9 Maa suree ja nääntyy, Libanon on häpeissään ja kaadettu maahan, Saaron on kuin erämaa, Basan ja Karmel pudistelevat hedelmänsä.
Isaiah 33:9 The earth mourns and languishes: Lebanon is ashamed and hewn down: Sharon is like a wilderness; and Bashan and Carmel shake off their fruits.
Jesaja 33:10 Nyt minä nousen, sanoo Herra, nyt minä korotan itseni, nyt minä korotan itseni.
Isaiah 33:10 Now will I rise, said the LORD; now will I be exalted; now will I lift up myself.
Jesaja 33:11 Sinä olet kantava akanaa, sinä synnytät oljenkorsia; sinun henkäyksesi kuluttaa sinut kuin tuli.
Isaiah 33:11 You shall conceive chaff, you shall bring forth stubble: your breath, as fire, shall devour you.
Jesaja 33:12 Ja kansa on kuin poltettu kalkki, kuin leikatut orjantappurat heidät poltetaan tulessa.
Isaiah 33:12 And the people shall be as the burnings of lime: as thorns cut up shall they be burned in the fire.
Jesaja 33:13 Kuulkaa, te kaukana olevat, mitä olen tehnyt; ja te lähellä olevat, tunnustakaa minun voimani.
Isaiah 33:13 Hear, you that are far off, what I have done; and, you that are near, acknowledge my might.
Jesaja 33:14 Siionin syntiset pelkäävät, kauhu on yllättänyt ulkokullatut. Kuka meistä saa asua kuluttavan tulen parissa, kuka meistä saa asua iankaikkisessa poltossa?
Isaiah 33:14 The sinners in Zion are afraid; fearfulness has surprised the hypocrites. Who among us shall dwell with the devouring fire? who among us shall dwell with everlasting burnings?
Jesaja 33:15 Joka vaeltaa vanhurskaasti ja puhuu oikeutta, joka halveksii sorron tuomaa voittoa, joka pidättelee lahjusten ottamista, joka tukkii korvansa kuulemasta veren ääniä ja sulkee silmänsä näkemästä pahaa,
Isaiah 33:15 He that walks righteously, and speaks uprightly; he that despises the gain of oppressions, that shakes his hands from holding of bribes, that stops his ears from hearing of blood, and shuts his eyes from seeing evil;
Jesaja 33:16 Hän asuu korkealla, kallionmuurit ovat hänen puolustuspaikkansa. Leipää hänelle annetaan, vetensä on turvattu.
Isaiah 33:16 He shall dwell on high: his place of defense shall be the munitions of rocks: bread shall be given him; his waters shall be sure.
Jesaja 33:17 Silmänne saavat nähdä kuninkaan hänen kauneudessaan, ne saavat katsella kaukaista maata.
Isaiah 33:17 Your eyes shall see the king in his beauty: they shall behold the land that is very far off.
Jesaja 33:18 Sydämenne valtaa kauhu. Missä on kirjuri? Missä on vastaanottaja? Missä on hän, joka laski tornit?
Isaiah 33:18 Your heart shall meditate terror. Where is the scribe? where is the receiver? where is he that counted the towers?
Jesaja 33:19 Et tule näkemään julmaa kansaa, kansaa, jonka puhe on sinulle käsittämätöntä, jonka kieli on änkyttävää ja jota et ymmärrä.
Isaiah 33:19 You shall not see a fierce people, a people of a deeper speech than you can perceive; of a stammering tongue, that you can not understand.
Jesaja 33:20 Katso Siionia, juhlallisuuksiemme kaupunkia: sinun silmäsi saavat nähdä Jerusalemin, rauhallisen asumuksen, majan, jota ei pureta; sen vaarnaa ei koskaan siirretä, eikä sen köysiä katkaista.
Isaiah 33:20 Look on Zion, the city of our solemnities: your eyes shall see Jerusalem a quiet habitation, a tabernacle that shall not be taken down; not one of the stakes thereof shall ever be removed, neither shall any of the cords thereof be broken.
Jesaja 33:21 Mutta siellä on meille kunniakas Herra leveiden jokien ja purojen paikka, jossa ei kulje soutuvene eikä urhea laiva.
Isaiah 33:21 But there the glorious LORD will be to us a place of broad rivers and streams; wherein shall go no galley with oars, neither shall gallant ship pass thereby.
Jesaja 33:22 Sillä Herra on meidän tuomarimme, Herra on meidän lainantajamme, Herra on meidän kuninkaamme; hän pelastaa meidät.
Isaiah 33:22 For the LORD is our judge, the LORD is our lawgiver, the LORD is our king; he will save us.
Jesaja 33:23 Teidän köytenne ovat irronneet; ne eivät kyenneet vahvistamaan mastoaan, eivätkä levittämään purjeitaan; silloin jaetaan suuri saalis; rammat vievät saaliin.
Isaiah 33:23 Your tacklings are loosed; they could not well strengthen their mast, they could not spread the sail: then is the prey of a great spoil divided; the lame take the prey.
Jesaja 33:24 Eikä siellä asuva sano: Minä olen sairas. Kansa, joka siellä asuu, saa syntinsä anteeksi.
Isaiah 33:24 And the inhabitant shall not say, I am sick: the people that dwell therein shall be forgiven their iniquity.
Jesaja 34:1 Tulkaa esiin, te kansat, kuulkaa, ja kuunnelkaa, te kansat! Kuulkoon maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja kaikki, mikä siitä kasvaa.
Isaiah 34:1 Come near, you nations, to hear; and listen, you people: let the earth hear, and all that is therein; the world, and all things that come forth of it.
Jesaja 34:2 Sillä Herran viha on kaikkien kansojen päällä ja hänen kiivautensa kaikkien heidän joukkojensa päällä. Hän on heidät tuhonnut omikseen, antanut heidät teurastettaviksi.
Isaiah 34:2 For the indignation of the LORD is on all nations, and his fury on all their armies: he has utterly destroyed them, he has delivered them to the slaughter.
Jesaja 34:3 Heidän surmatutkin heitetään pois, ja heidän ruhoistaan nousee löyhkä, ja vuoret sulavat heidän verestään.
Isaiah 34:3 Their slain also shall be cast out, and their stink shall come up out of their carcasses, and the mountains shall be melted with their blood.
Jesaja 34:4 Ja kaikki taivaan joukot hajoavat, ja taivaat kääritään kokoon kuin kirjakäärö, ja kaikki niiden joukot putoavat alas, niin kuin lehti putoaa viinipuusta ja niin kuin viikuna viikunapuusta.
Isaiah 34:4 And all the host of heaven shall be dissolved, and the heavens shall be rolled together as a scroll: and all their host shall fall down, as the leaf falls off from the vine, and as a falling fig from the fig tree.
Jesaja 34:5 Sillä minun miekkani kylpee taivaassa: katso, se iskee Idumean ja kiroukseni kansan päälle tuomioksi.
Isaiah 34:5 For my sword shall be bathed in heaven: behold, it shall come down on Idumea, and on the people of my curse, to judgment.
Jesaja 34:6 Herran miekka on täynnä verta, se on tehty rasvasta, karitsojen ja vuohien verestä, pässien munuaisrasvasta. Sillä Herralla on teurasuhri Bosrassa, suuri teurastus Idumean maassa.
Isaiah 34:6 The sword of the LORD is filled with blood, it is made fat with fatness, and with the blood of lambs and goats, with the fat of the kidneys of rams: for the LORD has a sacrifice in Bozrah, and a great slaughter in the land of Idumea.
Jesaja 34:7 Ja yksisarviset tulevat alas niiden kanssa ja härät härkien kanssa; ja heidän maansa kastuu verestä ja heidän tomunsa tulee rasvaksi.
Isaiah 34:7 And the unicorns shall come down with them, and the bullocks with the bulls; and their land shall be soaked with blood, and their dust made fat with fatness.
Jesaja 34:8 Sillä se on Herran koston päivä, Siionin riidan maksuvuosi.
Isaiah 34:8 For it is the day of the LORD’s vengeance, and the year of recompenses for the controversy of Zion.
Jesaja 34:9 Ja sen virrat muuttuvat pieksi ja sen tomu tulikiveksi, ja sen maa tulee palavaksi pieksi.
Isaiah 34:9 And the streams thereof shall be turned into pitch, and the dust thereof into brimstone, and the land thereof shall become burning pitch.
Jesaja 34:10 Se ei sammu yöllä eikä päivällä, sen savu nousee ikuisesti, se on autiona polvesta polveen, eikä kukaan kulje sen läpi ikuisesti.
Isaiah 34:10 It shall not be quenched night nor day; the smoke thereof shall go up for ever: from generation to generation it shall lie waste; none shall pass through it for ever and ever.
Jesaja 34:11 Mutta merimetsot ja kaulushaikarat valtaavat sen, pöllö ja korppi asuvat siellä, ja hän jännittää sen yli sekavuuden nuoran ja autiuden kivet.
Isaiah 34:11 But the cormorant and the bittern shall possess it; the owl also and the raven shall dwell in it: and he shall stretch out on it the line of confusion, and the stones of emptiness.
Jesaja 34:12 He kutsuvat sen ylimykset valtakuntaan, mutta ketään ei siellä ole, ja kaikki sen ruhtinaat ovat tyhjiä.
Isaiah 34:12 They shall call the nobles thereof to the kingdom, but none shall be there, and all her princes shall be nothing.
Jesaja 34:13 Ja sen palatseihin kasvaa orjantappuraa, sen linnoituksiin nokkosia ja karhunvatukkaa; ja siitä tulee lohikäärmeiden asuinpaikka ja pöllöjen kartano.
Isaiah 34:13 And thorns shall come up in her palaces, nettles and brambles in the fortresses thereof: and it shall be an habitation of dragons, and a court for owls.
Jesaja 34:14 Myös aavikon villieläimet kohtaavat saaren villieläimet, ja satyyri huutaa toiselleen; myös kirkuva pöllö lepää siellä ja löytää itselleen lepopaikan.
Isaiah 34:14 The wild beasts of the desert shall also meet with the wild beasts of the island, and the satyr shall cry to his fellow; the screech owl also shall rest there, and find for herself a place of rest.
Jesaja 34:15 Siellä pöllö tekee pesänsä, munee, kuoriutuu ja kokoontuu sen varjoon; sinne kokoontuvat myös korppikotkat, kukin parineen.
Isaiah 34:15 There shall the great owl make her nest, and lay, and hatch, and gather under her shadow: there shall the vultures also be gathered, every one with her mate.
Jesaja 34:16 Etsikää itsenne Herran kirjasta ja lukekaa: Yksikään näistä ei jää pois, eikä yksikään menetä puolisoaan. Sillä minun suuni on sen käskenyt, ja hänen Henkensä on ne koonnut.
Isaiah 34:16 Seek you out of the book of the LORD, and read: no one of these shall fail, none shall want her mate: for my mouth it has commanded, and his spirit it has gathered them.
Jesaja 34:17 Ja hän on heittänyt heille arpaa, ja hänen kätensä on sen heille jakanut nuoralla; he saavat sen omistaa ikuisesti, asua siinä polvesta polveen.
Isaiah 34:17 And he has cast the lot for them, and his hand has divided it to them by line: they shall possess it for ever, from generation to generation shall they dwell therein.
Jesaja 35:1 Erämaa ja autio maa iloitsee heidän tähtensä, ja autiomaa riemuitsee ja kukkii kuin ruusu.
Isaiah 35:1 The wilderness and the solitary place shall be glad for them; and the desert shall rejoice, and blossom as the rose.
Jesaja 35:2 Se kukoistaa runsaasti ja iloitsee ilosta ja laulusta. Sille annetaan Libanonin kirkkaus, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kirkkauden ja meidän Jumalamme ihanuuden.
Isaiah 35:2 It shall blossom abundantly, and rejoice even with joy and singing: the glory of Lebanon shall be given to it, the excellency of Carmel and Sharon, they shall see the glory of the LORD, and the excellency of our God.
Jesaja 35:3 Vahvistakaa heikkoja käsiä ja vahvistakaa horjuvat polvet.
Isaiah 35:3 Strengthen you the weak hands, and confirm the feeble knees.
Jesaja 35:4 Sano pelkurisydämisille: Olkaa lujat, älkää pelätkö! Katso, teidän Jumalanne tulee kostamaan, Jumala rangaistuksen kanssa; hän tulee ja pelastaa teidät.
Isaiah 35:4 Say to them that are of a fearful heart, Be strong, fear not: behold, your God will come with vengeance, even God with a recompense; he will come and save you.
Jesaja 35:5 Silloin sokeain silmät avautuvat ja kuurojen korvat aukenevat.
Isaiah 35:5 Then the eyes of the blind shall be opened, and the ears of the deaf shall be unstopped.
Jesaja 35:6 Silloin rampa hyppii kuin peura ja mykän kieli riemuitsee, sillä vedet pulppuavat erämaassa ja purot aromaassa.
Isaiah 35:6 Then shall the lame man leap as an hart, and the tongue of the dumb sing: for in the wilderness shall waters break out, and streams in the desert.
Jesaja 35:7 Ja kuiva maa muuttuu lammikoksi ja janoinen maa vesilähteiksi. Lohikäärmeiden asuinalueilla, missä ne makasivat, on ruohoa, ruokoa ja kaisloksia.
Isaiah 35:7 And the parched ground shall become a pool, and the thirsty land springs of water: in the habitation of dragons, where each lay, shall be grass with reeds and rushes.
Jesaja 35:8 Ja siellä on oleva valtatie ja tie, ja sitä kutsutaan Pyhän tieksi; saastainen ei sitä kulje; vaan se on oleva niille; vaeltajat, vaikka he ovatkin tyhmiä, eivät eksy siellä.
Isaiah 35:8 And an highway shall be there, and a way, and it shall be called The way of holiness; the unclean shall not pass over it; but it shall be for those: the wayfaring men, though fools, shall not err therein.
Jesaja 35:9 Ei siellä ole leijonaa eikä sinne nouse mikään raateleva peto, ei sitä sieltä löydetä; vaan lunastetut siellä vaeltavat.
Isaiah 35:9 No lion shall be there, nor any ravenous beast shall go up thereon, it shall not be found there; but the redeemed shall walk there:
Jesaja 35:10 Ja Herran lunastetut palajavat ja tulevat Siioniin lauluin ja iankaikkisen ilon säestyksellä. He saavat ilon ja riemua, ja suru ja huokaus pakenevat.
Isaiah 35:10 And the ransomed of the LORD shall return, and come to Zion with songs and everlasting joy on their heads: they shall obtain joy and gladness, and sorrow and sighing shall flee away.
Jesaja 36:1 Kuningas Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena hyökkäsi Assyrian kuningas Sanherib kaikkia Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja valloitti ne.
Isaiah 36:1 Now it came to pass in the fourteenth year of king Hezekiah, that Sennacherib king of Assyria came up against all the defended cities of Judah, and took them.
Jesaja 36:2 Ja Assyrian kuningas lähetti Rabsaken Lakisista suuren sotajoukon kanssa Jerusalemiin kuningas Hiskian luo. Ja hän seisoi Ylälammikon vesijohdon luona Vanuttajakentän valtatiellä.
Isaiah 36:2 And the king of Assyria sent Rabshakeh from Lachish to Jerusalem to king Hezekiah with a great army. And he stood by the conduit of the upper pool in the highway of the fuller’s field.
Jesaja 36:3 Silloin menivät hänen luokseen Eljakim, Hilkian poika, joka oli talon hoitaja, ja kirjuri Sebna ja kansleri Jooah, Asafin poika.
Isaiah 36:3 Then came forth to him Eliakim, Hilkiah’s son, which was over the house, and Shebna the scribe, and Joah, Asaph’s son, the recorder.
Jesaja 36:4 Ja Rabsake sanoi heille: Sanokaa nyt Hiskialle: Näin sanoo suuri kuningas, Assyrian kuningas: Mihin turvaatte?
Isaiah 36:4 And Rabshakeh said to them, Say you now to Hezekiah, Thus said the great king, the king of Assyria, What confidence is this wherein you trust?
Jesaja 36:5 Minä sanon, sanot te (mutta ne ovat vain turhia sanoja) Minulla on neuvo ja voima sodankäyntiin: kehen te nyt luotatte, että kapinoitte minua vastaan?
Isaiah 36:5 I say, say you, (but they are but vain words) I have counsel and strength for war: now on whom do you trust, that you rebel against me?
Jesaja 36:6 Katso, sinä luotat tähän katkenneeseen ruokokeeseen Egyptissä; jos joku nojaa siihen, se menee hänen käteensä ja lävistää sen. Sellainen on farao, Egyptin kuningas, kaikille, jotka häneen turvaavat.
Isaiah 36:6 See, you trust in the staff of this broken reed, on Egypt; where on if a man lean, it will go into his hand, and pierce it: so is Pharaoh king of Egypt to all that trust in him.
Jesaja 36:7 Mutta jos te sanotte minulle: 'Me turvaamme Herraan, Jumalaamme', niin eikö hän ole se, jonka uhripaikat ja alttarit Hiskia poisti ja sanoi Juudalle ja Jerusalemille: 'Tämän alttarin edessä teidän on kumarrettava'?
Isaiah 36:7 But if you say to me, We trust in the LORD our God: is it not he, whose high places and whose altars Hezekiah has taken away, and said to Judah and to Jerusalem, You shall worship before this altar?
Jesaja 36:8 Anna nyt siis lupaus herralleni, Assyrian kuninkaalle, niin minä annan sinulle kaksituhatta hevosta, jos sinä pystyt hankkimaan niille ratsastajat.
Isaiah 36:8 Now therefore give pledges, I pray you, to my master the king of Assyria, and I will give you two thousand horses, if you be able on your part to set riders on them.
Jesaja 36:9 Kuinka siis käännät pois yhdenkään herrani vähäisimmän palvelijan päämiehen kasvot ja luotat Egyptiin, sen vaunuihin ja ratsumiehiin?
Isaiah 36:9 How then will you turn away the face of one captain of the least of my master’s servants, and put your trust on Egypt for chariots and for horsemen?
Jesaja 36:10 Ja olenko minä nyt tullut tätä maata vastaan ilman Herraa hävittämään sitä? Herra sanoi minulle: 'Mene tätä maata vastaan ja hävitä se.'
Isaiah 36:10 And am I now come up without the LORD against this land to destroy it? the LORD said to me, Go up against this land, and destroy it.
Jesaja 36:11 Niin Eljakim, Sebna ja Jooah sanoivat Rabsakelle: Puhu palvelijoillesi araminkieltä, sillä me ymmärrämme sitä; äläkä puhu meille juutalaisten kieltä muurilla olevan kansan kuullen.
Isaiah 36:11 Then said Eliakim and Shebna and Joah to Rabshakeh, Speak, I pray you, to your servants in the Syrian language; for we understand it: and speak not to us in the Jews’ language, in the ears of the people that are on the wall.
Jesaja 36:12 Mutta Rabsake sanoi: Onko herrani lähettänyt minut sinun herrasi ja sinun luoksesi puhumaan näitä sanoja? Eikö hän ole lähettänyt minua niiden miesten luo, jotka istuvat muurilla, syömään omaa ulostettaan ja juomaan omaa virtsaansa sinun kanssasi?
Isaiah 36:12 But Rabshakeh said, Has my master sent me to your master and to you to speak these words? has he not sent me to the men that sit on the wall, that they may eat their own dung, and drink their own urine with you?
Jesaja 36:13 Silloin Rabsake astui esiin ja huusi suurella äänellä juutalaisten kielellä ja sanoi: Kuulkaa suuren kuninkaan, Assyrian kuninkaan, sanoja!
Isaiah 36:13 Then Rabshakeh stood, and cried with a loud voice in the Jews’ language, and said, Hear you the words of the great king, the king of Assyria.
Jesaja 36:14 Näin sanoi kuningas: Älkää antako Hiskian pettää teitä, sillä hän ei pysty teitä pelastamaan.
Isaiah 36:14 Thus said the king, Let not Hezekiah deceive you: for he shall not be able to deliver you.
Jesaja 36:15 Älköön Hiskia saako teitä turvaamaan Herraan sanoen: 'Herra pelastaa meidät; tätä kaupunkia ei anneta Assyrian kuninkaan käsiin.'
Isaiah 36:15 Neither let Hezekiah make you trust in the LORD, saying, The LORD will surely deliver us: this city shall not be delivered into the hand of the king of Assyria.
Jesaja 36:16 Älkää kuunnelko Hiskiaa, sillä näin sanoo Assyrian kuningas: 'Tehkää minun kanssani sopimus lahjalla ja tulkaa ulos minun luokseni. Syötkää kukin omasta viiniköynnöksestään ja viikunapuustansa ja juokaa kukin oman kaivonsa vettä.'
Isaiah 36:16 Listen not to Hezekiah: for thus said the king of Assyria, Make an agreement with me by a present, and come out to me: and eat you every one of his vine, and every one of his fig tree, and drink you every one the waters of his own cistern;
Jesaja 36:17 Kunnes minä tulen ja vien teidät maahan, joka on teidän oman maanne kaltainen, viljan ja viinin maahan, leivän ja viinitarhojen maahan.
Isaiah 36:17 Until I come and take you away to a land like your own land, a land of corn and wine, a land of bread and vineyards.
Jesaja 36:18 Varokaa, ettei Hiskia saa teitä pettämään sanoen: 'Herra pelastaa meidät.' Onko yksikään kansojen jumalista pelastanut maataan Assyrian kuninkaan kädestä?
Isaiah 36:18 Beware lest Hezekiah persuade you, saying, the LORD will deliver us. Has any of the gods of the nations delivered his land out of the hand of the king of Assyria?
Jesaja 36:19 Missä ovat Hamatin ja Arfadin jumalat? Missä ovat Sefarvaimin jumalat? Ovatko he pelastaneet Samarian minun käsistäni?
Isaiah 36:19 Where are the gods of Hamath and Arphad? where are the gods of Sepharvaim? and have they delivered Samaria out of my hand?
Jesaja 36:20 Ketkä kaikkien näiden maiden jumalien joukossa ovat pelastaneet maansa minun kädestäni, niin että Herra pelastaisi Jerusalemin minun kädestäni?
Isaiah 36:20 Who are they among all the gods of these lands, that have delivered their land out of my hand, that the LORD should deliver Jerusalem out of my hand?
Jesaja 36:21 Mutta he olivat hiljaa eivätkä vastanneet hänelle sanaakaan, sillä kuningas oli käskenyt näin: Älkää vastatko hänelle.
Isaiah 36:21 But they held their peace, and answered him not a word: for the king’s commandment was, saying, Answer him not.
Jesaja 36:22 Silloin tulivat talon päällikkö Eljakim, Hilkian poika, kirjuri Sebna ja kansleri Jooah, Asafin poika, Hiskian luo vaatteet repäistyinä ja kertoivat hänelle Rabsaken sanat.
Isaiah 36:22 Then came Eliakim, the son of Hilkiah, that was over the household, and Shebna the scribe, and Joah, the son of Asaph, the recorder, to Hezekiah with their clothes rent, and told him the words of Rabshakeh.
Jesaja 37:1 Ja kun kuningas Hiskia kuuli sen, repäisi hän vaatteensa, kääriytyi säkkiin ja meni Herran temppeliin.
Isaiah 37:1 And it came to pass, when king Hezekiah heard it, that he rent his clothes, and covered himself with sackcloth, and went into the house of the LORD.
Jesaja 37:2 Ja hän lähetti talonpäällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä säkkeihin pukeutuneet pappien vanhimmat profeetta Jesajan, Amosin pojan, luo.
Isaiah 37:2 And he sent Eliakim, who was over the household, and Shebna the scribe, and the elders of the priests covered with sackcloth, to Isaiah the prophet the son of Amoz.
Jesaja 37:3 Ja he sanoivat hänelle: Näin sanoo Hiskia: Tämä päivä on tuskan, nuhteen ja jumalanpilkan päivä, sillä lapset ovat tulleet synnytyskuntoon, mutta ei ole voimaa synnyttää.
Isaiah 37:3 And they said to him, Thus said Hezekiah, This day is a day of trouble, and of rebuke, and of blasphemy: for the children are come to the birth, and there is not strength to bring forth.
Jesaja 37:4 Ehkä Herra, teidän Jumalanne, kuulee Rabsaken sanat, joilla hänen isäntänsä, Assyrian kuningas, on lähettänyt hänet pilkkaamaan elävää Jumalaa, ja nuhtelee häntä niistä sanoista, jotka Herra, teidän Jumalanne, on kuullut. Miksi kohotat rukouksesi jäljelle jääneiden puolesta?
Isaiah 37:4 It may be the LORD your God will hear the words of Rabshakeh, whom the king of Assyria his master has sent to reproach the living God, and will reprove the words which the LORD your God has heard: why lift up your prayer for the remnant that is left.
Jesaja 37:5 Niin kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan luo.
Isaiah 37:5 So the servants of king Hezekiah came to Isaiah.
Jesaja 37:6 Ja Jesaja sanoi heille: Näin teidän on sanottava isännällenne: Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut, joilla Assyrian kuninkaan palvelijat ovat minua pilkanneet.
Isaiah 37:6 And Isaiah said to them, Thus shall you say to your master, Thus said the LORD, Be not afraid of the words that you have heard, with which the servants of the king of Assyria have blasphemed me.
Jesaja 37:7 Katso, minä lähetän häneen tuulenpuuskan, ja kun hän kuulee sanoman, palaa hän omaan maahansa; ja minä annan hänen kaatua miekkaan omassa maassaan.
Isaiah 37:7 Behold, I will send a blast on him, and he shall hear a rumor, and return to his own land; and I will cause him to fall by the sword in his own land.
Jesaja 37:8 Niin Rabsake palasi ja löysi Assyrian kuninkaan sotimasta Libnaa vastaan; sillä hän oli kuullut, että tämä oli lähtenyt Lakisista.
Isaiah 37:8 So Rabshakeh returned, and found the king of Assyria warring against Libnah: for he had heard that he was departed from Lachish.
Jesaja 37:9 Ja hän kuuli sanottavan Tirhakasta, Etiopian kuninkaasta, että hän on lähtenyt sotimaan sinua vastaan. Ja kun hän sen kuuli, lähetti hän sanansaattajat Hiskian luo sanomaan:
Isaiah 37:9 And he heard say concerning Tirhakah king of Ethiopia, He is come forth to make war with you. And when he heard it, he sent messengers to Hezekiah, saying,
Jesaja 37:10 Näin sinun on sanottava Hiskialle, Juudan kuninkaalle, ja sanottava: 'Älä anna Jumalasi, johon sinä luotat, pettää sinua sanomalla: 'Jerusalemia ei anneta Assyrian kuninkaan käsiin.'
Isaiah 37:10 Thus shall you speak to Hezekiah king of Judah, saying, Let not your God, in whom you trust, deceive you, saying, Jerusalem shall not be given into the hand of the king of Assyria.
Jesaja 37:11 Katso, sinä olet kuullut, mitä Assyrian kuninkaat ovat tehneet kaikille maille, kun ovat ne tuhonneet; ja sinäkö pelastuisit?
Isaiah 37:11 Behold, you have heard what the kings of Assyria have done to all lands by destroying them utterly; and shall you be delivered?
Jesaja 37:12 Ovatko kansojen jumalat pelastaneet ne, jotka minun isäni tuhosivat: Goosanin, Haranin, Resefin ja Eedenin lapset, jotka olivat Telassarissa?
Isaiah 37:12 Have the gods of the nations delivered them which my fathers have destroyed, as Gozan, and Haran, and Rezeph, and the children of Eden which were in Telassar?
Jesaja 37:13 Missä on Hamatin kuningas, Arfadin kuningas ja Sefarvaimin, Heenan ja Iivan kaupunkien kuningas?
Isaiah 37:13 Where is the king of Hamath, and the king of Arphad, and the king of the city of Sepharvaim, Hena, and Ivah?
Jesaja 37:14 Ja Hiskia otti kirjeen sanansaattajilta ja luki sen. Sitten Hiskia meni Herran temppeliin ja levitti sen Herran eteen.
Isaiah 37:14 And Hezekiah received the letter from the hand of the messengers, and read it: and Hezekiah went up to the house of the LORD, and spread it before the LORD.
Jesaja 37:15 Ja Hiskia rukoili Herraa sanoen:
Isaiah 37:15 And Hezekiah prayed to the LORD, saying,
Jesaja 37:16 Herra Sebaot, Israelin Jumala, joka asut kerubien keskellä, sinä ainoa olet kaikkien maan valtakuntien Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.
Isaiah 37:16 O LORD of hosts, God of Israel, that dwell between the cherubim, you are the God, even you alone, of all the kingdoms of the earth: you have made heaven and earth.
Jesaja 37:17 Herra, kallista korvasi ja kuule; Herra, avaa silmäsi ja näe; ja kuule kaikki Sanheribin sanat, jotka hän on lähettänyt pilkkaamaan elävää Jumalaa.
Isaiah 37:17 Incline your ear, O LORD, and hear; open your eyes, O LORD, and see: and hear all the words of Sennacherib, which has sent to reproach the living God.
Jesaja 37:18 Totisesti, Herra, Assyrian kuninkaat ovat hävittäneet kaikki kansat ja niiden maat,
Isaiah 37:18 Of a truth, LORD, the kings of Assyria have laid waste all the nations, and their countries,
Jesaja 37:19 Ja heittivät heidän jumalansa tuleen, sillä ne eivät olleet jumalia, vaan ihmisten kätten tekoa, puuta ja kiveä; sentähden he tuhosivat ne.
Isaiah 37:19 And have cast their gods into the fire: for they were no gods, but the work of men’s hands, wood and stone: therefore they have destroyed them.
Jesaja 37:20 Ja nyt, Herra, meidän Jumalamme, pelasta meidät hänen kädestään, että kaikki maan valtakunnat tulisivat tietämään, että sinä olet Herra, sinä ainoa.
Isaiah 37:20 Now therefore, O LORD our God, save us from his hand, that all the kingdoms of the earth may know that you are the LORD, even you only.
Jesaja 37:21 Silloin Jesaja, Amosin poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Koska olet rukoillut minua Assyrian kuningasta Sanheribia vastaan,
Isaiah 37:21 Then Isaiah the son of Amoz sent to Hezekiah, saying, Thus said the LORD God of Israel, Whereas you have prayed to me against Sennacherib king of Assyria:
Jesaja 37:22 Tämä on se sana, jonka Herra on hänestä puhunut: Neitsyt, Siionin tytär, on halveksinut sinua ja pilkannut sinua; Jerusalemin tytär on pudistellut päätään sinulle.
Isaiah 37:22 This is the word which the LORD has spoken concerning him; The virgin, the daughter of Zion, has despised you, and laughed you to scorn; the daughter of Jerusalem has shaken her head at you.
Jesaja 37:23 Ketä sinä olet herjannut ja pilkannut? Ja ketä vastaan sinä olet korottanut äänesi ja nostanut silmäsi korkeuteen? Israelin Pyhää vastaan.
Isaiah 37:23 Whom have you reproached and blasphemed? and against whom have you exalted your voice, and lifted up your eyes on high? even against the Holy One of Israel.
Jesaja 37:24 Olet palvelijoidesi kautta häpäissyt Herraa ja sanonut: Vaunujeni paljoudella minä olen noussut vuorten korkeuksiin, Libanonin rinteisiin; ja minä kaadan sen korkeat setrit ja sen parhaat pihvit. Minä teen sen
Isaiah 37:24 By your servants have you reproached the Lord, and have said, By the multitude of my chariots am I come up to the height of the mountains, to the sides of Lebanon; and I will cut down the tall cedars thereof, and the choice fir trees thereof: and I will e
Jesaja 37:25 Minä olen kaivanut ja juonut vettä, ja jalkapohjillani olen kuivannut kaikki piiritettyjen paikkojen joet.
Isaiah 37:25 I have dig, and drunk water; and with the sole of my feet have I dried up all the rivers of the besieged places.
Jesaja 37:26 Etkö ole kuullut, kuinka minä olen sen tehnyt jo kauan sitten, että minä olen sen muinoin muovannut? Nyt minä olen sen saattanut tapahtumaan, että sinä raunioina teet vahvistetuista kaupungeista rauniokasoja.
Isaiah 37:26 Have you not heard long ago, how I have done it; and of ancient times, that I have formed it? now have I brought it to pass, that you should be to lay waste defended cities into ruinous heaps.
Jesaja 37:27 Sentähden heidän asukkaansa olivat vähäpätöisiä, he kauhistuivat ja joutuivat häpeään; he olivat kuin kedon ruoho, kuin vihanta heinä, kuin katoilla kasvava ruoho, kuin ennen kuin se on kuivahtanut.
Isaiah 37:27 Therefore their inhabitants were of small power, they were dismayed and confounded: they were as the grass of the field, and as the green herb, as the grass on the housetops, and as corn blasted before it be grown up.
Jesaja 37:28 Mutta tiedän, että jäit, ja että menit ulos ja tulit sisään, ja että raivosit minua vastaan.
Isaiah 37:28 But I know your stayed, and your going out, and your coming in, and your rage against me.
Jesaja 37:29 Koska sinun raivosi minua vastaan ja pauhusi on noussut minun korviini, niin minä panen koukun nenääsi ja suitseni huuliisi ja kuljetan sinut takaisin samaa tietä, jota tulit.
Isaiah 37:29 Because your rage against me, and your tumult, is come up into my ears, therefore will I put my hook in your nose, and my bridle in your lips, and I will turn you back by the way by which you came.
Jesaja 37:30 Ja tämä olkoon sinulle merkkinä: tänä vuonna te syötte sitä, mikä itsestään kasvaa, ja toisena vuonna sitä, mikä siitä versoo. Ja kolmantena vuonna te kylvätte ja leikkaatte ja istutatte viinitarhoja ja syötte niiden hedelmät.
Isaiah 37:30 And this shall be a sign to you, You shall eat this year such as grows of itself; and the second year that which springs of the same: and in the third year sow you, and reap, and plant vineyards, and eat the fruit thereof.
Jesaja 37:31 Ja Juudan heimosta pelastuneet juurtuvat jälleen alaspäin ja kantavat hedelmää ylöspäin.
Isaiah 37:31 And the remnant that is escaped of the house of Judah shall again take root downward, and bear fruit upward:
Jesaja 37:32 Sillä Jerusalemista lähtee liikkeelle jäännös, Siionin vuorelta pelastuneet. Herran Sebaotin kiivaus tekee tämän.
Isaiah 37:32 For out of Jerusalem shall go forth a remnant, and they that escape out of mount Zion: the zeal of the LORD of hosts shall do this.
Jesaja 37:33 Sentähden näin sanoo Herra Assyrian kuninkaasta: Hän ei tule tähän kaupunkiin eikä ammu siihen nuolta, ei tule sitä vastaan kilvillä eikä luo sitä vastaan vallia.
Isaiah 37:33 Therefore thus said the LORD concerning the king of Assyria, He shall not come into this city, nor shoot an arrow there, nor come before it with shields, nor cast a bank against it.
Jesaja 37:34 Samaa tietä, jota hän tuli, hän palaa takaisin, eikä hän tule tähän kaupunkiin, sanoo Herra.
Isaiah 37:34 By the way that he came, by the same shall he return, and shall not come into this city, said the LORD.
Jesaja 37:35 Sillä minä puolustan tätä kaupunkia pelastaakseni sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.
Isaiah 37:35 For I will defend this city to save it for my own sake, and for my servant David’s sake.
Jesaja 37:36 Silloin Herran enkeli lähti ja löi assyrialaisten leirissä sata kahdeksankymmentäviisituhatta miestä. Kun he nousivat varhain aamulla, katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina.
Isaiah 37:36 Then the angel of the LORD went forth, and smote in the camp of the Assyrians a hundred and fourscore and five thousand: and when they arose early in the morning, behold, they were all dead corpses.
Jesaja 37:37 Niin Assyrian kuningas Sanherib lähti matkaan, meni takaisin ja palasi takaisin ja asettui Niniveen.
Isaiah 37:37 So Sennacherib king of Assyria departed, and went and returned, and dwelled at Nineveh.
Jesaja 37:38 Ja kun hän oli rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat hänen poikansa Adrammelek ja Sareser hänet miekalla ja pakenivat Armenian maahan. Hänen poikansa Assarhaddon hallitsi hänen sijaansa.
Isaiah 37:38 And it came to pass, as he was worshipping in the house of Nisroch his god, that Adrammelech and Sharezer his sons smote him with the sword; and they escaped into the land of Armenia: and Esarhaddon his son reigned in his stead.
Jesaja 38:1 Siihen aikaan Hiskia sairastui kuolemaan asti. Ja profeetta Jesaja, Amotsin poika, tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: Näin sanoo Herra: 'Järjestä talosi, sillä sinä kuolet etkä jää eloon.'
Isaiah 38:1 In those days was Hezekiah sick to death. And Isaiah the prophet the son of Amoz came to him, and said to him, Thus said the LORD, Set your house in order: for you shall die, and not live.
Jesaja 38:2 Sitten Hiskia käänsi kasvonsa seinää kohti ja rukoili Herraa,
Isaiah 38:2 Then Hezekiah turned his face toward the wall, and prayed to the LORD,
Jesaja 38:3 Ja sanoi: Muista nyt, Herra, kuinka minä olen vaeltanut sinun edessäsi uskollisesti ja ehyellä sydämellä ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi. Ja Hiskia itki katkerasti.
Isaiah 38:3 And said, Remember now, O LORD, I beseech you, how I have walked before you in truth and with a perfect heart, and have done that which is good in your sight. And Hezekiah wept sore.
Jesaja 38:4 Silloin tuli Herran sana Jesajalle ja sanoi:
Isaiah 38:4 Then came the word of the LORD to Isaiah, saying,
Jesaja 38:5 Mene ja sano Hiskialle: Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Minä olen kuullut sinun rukouksesi, olen nähnyt sinun kyyneleesi. Katso, minä lisään sinun päiviisi viisitoista vuotta.
Isaiah 38:5 Go, and say to Hezekiah, Thus said the LORD, the God of David your father, I have heard your prayer, I have seen your tears: behold, I will add to your days fifteen years.
Jesaja 38:6 Ja minä pelastan sinut ja tämän kaupungin Assyrian kuninkaan käsistä ja puolustan tätä kaupunkia.
Isaiah 38:6 And I will deliver you and this city out of the hand of the king of Assyria: and I will defend this city.
Jesaja 38:7 Ja tämä olkoon sinulle merkkinä Herralta, että Herra tekee tämän, minkä hän on puhunut:
Isaiah 38:7 And this shall be a sign to you from the LORD, that the LORD will do this thing that he has spoken;
Jesaja 38:8 Katso, minä käännän Ahasin aurinkokellossa takaisin kymmenen astetta sen laskeutuneen varjon, joka on laskenut. Niin aurinko palasi kymmenen astetta takaisin.
Isaiah 38:8 Behold, I will bring again the shadow of the degrees, which is gone down in the sun dial of Ahaz, ten degrees backward. So the sun returned ten degrees, by which degrees it was gone down.
Jesaja 38:9 Juudan kuninkaan Hiskian kirjoitus, kun hän oli ollut sairas ja toipunut sairaudestaan:
Isaiah 38:9 The writing of Hezekiah king of Judah, when he had been sick, and was recovered of his sickness:
Jesaja 38:10 Minä sanoin: Päivieni päättyessä minä menen tuonelaan, minulta riistetään loput vuosistani.
Isaiah 38:10 I said in the cutting off of my days, I shall go to the gates of the grave: I am deprived of the residue of my years.
Jesaja 38:11 Minä sanoin: En minä enää näe Herraa, Herraa, elävien maassa; en minä enää näe ihmistä maan asukkaiden joukossa.
Isaiah 38:11 I said, I shall not see the LORD, even the LORD, in the land of the living: I shall behold man no more with the inhabitants of the world.
Jesaja 38:12 Ikäni on mennyt, se on otettu minusta pois kuin paimenen teltta. Olen katkaissut elämäni kuin kutojan. Hän katkaisee minut tuskallisella taudilla. Päivästä yöhön sinä teet minusta lopun.
Isaiah 38:12 My age is departed, and is removed from me as a shepherd’s tent: I have cut off like a weaver my life: he will cut me off with pining sickness: from day even to night will you make an end of me.
Jesaja 38:13 Minä ajattelin aamuun asti, että hän murskaa kaikki minun luuni niin kuin leijona; päivästä yöhön sinä teet minusta lopun.
Isaiah 38:13 I reckoned till morning, that, as a lion, so will he break all my bones: from day even to night will you make an end of me.
Jesaja 38:14 Kuin kurki tai pääsky, niin minä leppelin, minä surin kuin kyyhkysen, silmäni himmenevät katsellessani ylös. Herra, minä olen ahdistettu, auta minua.
Isaiah 38:14 Like a crane or a swallow, so did I chatter: I did mourn as a dove: my eyes fail with looking upward: O LORD, I am oppressed; undertake for me.
Jesaja 38:15 Mitä minä sanon? Hän on sekä puhunut minulle että tehnyt sen. Minä kuljen hiljaa kaikkina vuoteni sieluni katkeruudessa.
Isaiah 38:15 What shall I say? he has both spoken to me, and himself has done it: I shall go softly all my years in the bitterness of my soul.
Jesaja 38:16 Herra, näissä ihmiset elävät, ja kaikissa näissä on minun henkeni elämä. Sinä pelastat minut ja annat minun elää.
Isaiah 38:16 O LORD, by these things men live, and in all these things is the life of my spirit: so will you recover me, and make me to live.
Jesaja 38:17 Katso, minulla oli rauhan toivossa suuri katkeruus, mutta sinä olet sieluni rakkaudesta pelastanut sen turmeluksen kuopasta, sillä olet heittänyt kaikki syntini selkäsi taakse.
Isaiah 38:17 Behold, for peace I had great bitterness: but you have in love to my soul delivered it from the pit of corruption: for you have cast all my sins behind your back.
Jesaja 38:18 Sillä hauta ei voi sinua ylistää, kuolema ei voi sinua juhlia: ne, jotka kuoppaan menevät, eivät voi toivoa totuuttasi.
Isaiah 38:18 For the grave cannot praise you, death can not celebrate you: they that go down into the pit cannot hope for your truth.
Jesaja 38:19 Elävät, elävät, hän ylistää sinua, niin kuin minä tänä päivänä: isä tekee lapsille tiettäväksi totuutesi.
Isaiah 38:19 The living, the living, he shall praise you, as I do this day: the father to the children shall make known your truth.
Jesaja 38:20 Herra oli valmis pelastamaan minut: sentähden me veisaamme minun virsiäni kielisoittimilla kaikkina elinpäivinämme Herran temppelissä.
Isaiah 38:20 The LORD was ready to save me: therefore we will sing my songs to the stringed instruments all the days of our life in the house of the LORD.
Jesaja 38:21 Sillä Jesaja oli sanonut: Ottakoot viikunakimpukan ja pankoot sen laastariksi paiseen päälle, niin hän paranee.
Isaiah 38:21 For Isaiah had said, Let them take a lump of figs, and lay it for a plaster on the boil, and he shall recover.
Jesaja 38:22 Hiskia oli myös sanonut: Mikä on merkkinä siitä, että minä menen Herran temppeliin?
Isaiah 38:22 Hezekiah also had said, What is the sign that I shall go up to the house of the LORD?
Jesaja 39:1 Siihen aikaan Baabelin kuningas Merodak Baladan, Baladanin poika, lähetti kirjeen ja lahjoja Hiskialle, sillä hän oli kuullut, että tämä oli ollut sairaana ja parantunut.
Isaiah 39:1 At that time Merodachbaladan, the son of Baladan, king of Babylon, sent letters and a present to Hezekiah: for he had heard that he had been sick, and was recovered.
Jesaja 39:2 Ja Hiskia iloitsi heistä ja näytti heille kalleutensa talon, hopean ja kullan, hajusteet ja kalliin voiteen, ja koko sota-asunsa talon ja kaiken, mitä hänen aarrekammioissaan oli. Hänen talossaan ei ollut mitään,
Isaiah 39:2 And Hezekiah was glad of them, and showed them the house of his precious things, the silver, and the gold, and the spices, and the precious ointment, and all the house of his armor, and all that was found in his treasures: there was nothing in his house,
Jesaja 39:3 Silloin profeetta Jesaja tuli kuningas Hiskian luo ja sanoi hänelle: Mitä nämä miehet sanoivat? Ja mistä he tulivat sinun luoksesi? Hiskia vastasi: He ovat tulleet kaukaisesta maasta minun luokseni, Babylonista.
Isaiah 39:3 Then came Isaiah the prophet to king Hezekiah, and said to him, What said these men? and from where came they to you? And Hezekiah said, They are come from a far country to me, even from Babylon.
Jesaja 39:4 Niin hän sanoi: Mitä he ovat nähneet sinun talossasi? Hiskia vastasi: Kaiken, mitä talossani on, he ovat nähneet; aarreaitassani ei ole mitään, mitä en olisi heille näyttänyt.
Isaiah 39:4 Then said he, What have they seen in your house? And Hezekiah answered, All that is in my house have they seen: there is nothing among my treasures that I have not showed them.
Jesaja 39:5 Niin Jesaja sanoi Hiskialle: Kuule Herran Sebaotin sana:
Isaiah 39:5 Then said Isaiah to Hezekiah, Hear the word of the LORD of hosts:
Jesaja 39:6 Katso, päivät tulevat, jolloin kaikki, mitä on talossasi ja mitä isäsi ovat koonneet tähän päivään asti, viedään Babyloniin; ei mitään jää jäljelle, sanoo Herra.
Isaiah 39:6 Behold, the days come, that all that is in your house, and that which your fathers have laid up in store until this day, shall be carried to Babylon: nothing shall be left, said the LORD.
Jesaja 39:7 Ja ne pojistasi, jotka polveutuvat ja joita sinulle siitetään, viedään pois, ja heistä tulee hovipalvelijoita Babylonin kuninkaan palatsissa.
Isaiah 39:7 And of your sons that shall issue from you, which you shall beget, shall they take away; and they shall be eunuchs in the palace of the king of Babylon.
Jesaja 39:8 Niin Hiskia sanoi Jesajalle: Herran sana, jonka olet puhunut, on hyvä. Hän sanoi vielä: Sillä minun päivinäni on oleva rauha ja totuus.
Isaiah 39:8 Then said Hezekiah to Isaiah, Good is the word of the LORD which you have spoken. He said moreover, For there shall be peace and truth in my days.
Jesaja 40:1 Lohduttakaa teitä, lohduttakaa teitä, minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne.
Isaiah 40:1 Comfort you, comfort you my people, said your God.
Jesaja 40:2 Puhukaa lohduttavasti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen sota on päättynyt, että sen rikos on anteeksi annettu; sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikkien syntiensä tähden.
Isaiah 40:2 Speak you comfortably to Jerusalem, and cry to her, that her warfare is accomplished, that her iniquity is pardoned: for she has received of the LORD’s hand double for all her sins.
Jesaja 40:3 Hänen ääni, joka huutaa erämaassa: Valmistakaa Herran tie, tehkää arolle tasainen valtatie meidän Jumalallemme.
Isaiah 40:3 The voice of him that cries in the wilderness, Prepare you the way of the LORD, make straight in the desert a highway for our God.
Jesaja 40:4 Jokainen laakso korotettakoon, ja jokainen vuori ja kukkula alennettakoon, ja mutkainen tehtäköön suoriksi ja kolo tasanko.
Isaiah 40:4 Every valley shall be exalted, and every mountain and hill shall be made low: and the crooked shall be made straight, and the rough places plain:
Jesaja 40:5 Ja Herran kirkkaus ilmestyy, ja kaikki liha saa sen nähdä yhdessä; sillä Herran suu on sen puhunut.
Isaiah 40:5 And the glory of the LORD shall be revealed, and all flesh shall see it together: for the mouth of the LORD has spoken it.
Jesaja 40:6 Ääni sanoi: Huuda! Ja hän sanoi: Mitä minä huudan? Kaikki liha on ruohoa, ja kaikki sen ihanuus on kuin kedon kukka.
Isaiah 40:6 The voice said, Cry. And he said, What shall I cry? All flesh is grass, and all the goodliness thereof is as the flower of the field:
Jesaja 40:7 Ruoho kuihtuu, kukka lakastuu, kun Herran Henki puhaltaa siihen; kansa on kuin ruohoa.
Isaiah 40:7 The grass wither, the flower fades: because the spirit of the LORD blows on it: surely the people is grass.
Jesaja 40:8 Ruoho kuihtuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy ikuisesti.
Isaiah 40:8 The grass wither, the flower fades: but the word of our God shall stand for ever.
Jesaja 40:9 Siion, hyvän sanoman tuoja, nouse korkealle vuorelle; Jerusalem, hyvän sanoman tuoja, korota äänesi voimakkaasti, korota se, älä pelkää; sano Juudan kaupungeille: Katso, teidän Jumalanne!
Isaiah 40:9 O Zion, that bring good tidings, get you up into the high mountain; O Jerusalem, that bring good tidings, lift up your voice with strength; lift it up, be not afraid; say to the cities of Judah, Behold your God!
Jesaja 40:10 Katso, Herra Jumala tulee väkevällä kädellä, ja hänen käsivartensa hallitsee häntä. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanaan ja hänen työnsä hänen edessään.
Isaiah 40:10 Behold, the Lord GOD will come with strong hand, and his arm shall rule for him: behold, his reward is with him, and his work before him.
Jesaja 40:11 Hän kaitsee laumaansa niinkuin paimen, kokoaa karitsat syliinsä ja kantaa niitä povellaan, imettäviä hän taluttaa.
Isaiah 40:11 He shall feed his flock like a shepherd: he shall gather the lambs with his arm, and carry them in his bosom, and shall gently lead those that are with young.
Jesaja 40:12 Kuka on mitannut vedet kourallaan, mitannut taivaan vaaksalla, vetänyt maan tomun mittaan, punninnut vuoret vaa'alla ja kukkulat punnuksella?
Isaiah 40:12 Who has measured the waters in the hollow of his hand, and meted out heaven with the span, and comprehended the dust of the earth in a measure, and weighed the mountains in scales, and the hills in a balance?
Jesaja 40:13 Kuka on Herran Henkeä ohjannut, tai hänen neuvonantajansa on häntä opettanut?
Isaiah 40:13 Who has directed the Spirit of the LORD, or being his counselor has taught him?
Jesaja 40:14 Kenen kanssa hän neuvotteli, ja kuka opetti häntä oikeuden polulla, opetti hänelle tietoa ja osoitti hänelle ymmärryksen tien?
Isaiah 40:14 With whom took he counsel, and who instructed him, and taught him in the path of judgment, and taught him knowledge, and showed to him the way of understanding?
Jesaja 40:15 Katso, kansat ovat kuin pisara ämpärissä, heidät luetaan kuin tomuhiukkasia vaa'assa. Hän nostaa merensaaret kuin pienen osan.
Isaiah 40:15 Behold, the nations are as a drop of a bucket, and are counted as the small dust of the balance: behold, he takes up the isles as a very little thing.
Jesaja 40:16 Eikä Libanon riitä polttoon, eivätkä sen eläimet polttouhriksi.
Isaiah 40:16 And Lebanon is not sufficient to burn, nor the beasts thereof sufficient for a burnt offering.
Jesaja 40:17 Kaikki kansat ovat hänen edessään kuin ei mitään, ja ne ovat hänelle vähemmän arvoisia kuin ei mitään ja turhuutta.
Isaiah 40:17 All nations before him are as nothing; and they are counted to him less than nothing, and vanity.
Jesaja 40:18 Keneen te siis vertaatte Jumalan, tai minkä kaltaiseksi te hänet asettatte?
Isaiah 40:18 To whom then will you liken God? or what likeness will you compare to him?
Jesaja 40:19 Työmies sulattaa veistetyn kuvan, ja kultaseppä kullalla päällystää sen ja valaa hopeiset ketjut.
Isaiah 40:19 The workman melts a graven image, and the goldsmith spreads it over with gold, and casts silver chains.
Jesaja 40:20 Joka on niin köyhä, ettei hänellä ole uhrilahjaa, valitsee puun, joka ei lahoa; hän etsii itselleen taitavan työmiehen tekemään veistetyn kuvan, jota ei siirretä.
Isaiah 40:20 He that is so impoverished that he has no oblation chooses a tree that will not rot; he seeks to him a cunning workman to prepare a graven image, that shall not be moved.
Jesaja 40:21 Etkö tiedä? Etkö ole kuullut? Eikö sinulle ole kerrottu alusta asti? Etkö ole ymmärtänyt maan perustuksista asti?
Isaiah 40:21 Have you not known? have you not heard? has it not been told you from the beginning? have you not understood from the foundations of the earth?
Jesaja 40:22 Hän istuu maan piirin päällä, ja sen asukkaat ovat kuin heinäsirkkoja; hän levittää taivaat kuin verhon ja levittää ne kuin teltan asuttavaksi.
Isaiah 40:22 It is he that sits on the circle of the earth, and the inhabitants thereof are as grasshoppers; that stretches out the heavens as a curtain, and spreads them out as a tent to dwell in:
Jesaja 40:23 Joka ruhtinaat tyhjiin tekee, maan tuomarit turhuuden asukkaiksi tekee.
Isaiah 40:23 That brings the princes to nothing; he makes the judges of the earth as vanity.
Jesaja 40:24 Ei niitä istuteta, ei niitä kylvetä, ei niiden vesa juurru maahan; hän puhaltaa niihin, ja ne kuihtuvat, ja pyörretuuli vie ne pois kuin oljenkorret.
Isaiah 40:24 Yes, they shall not be planted; yes, they shall not be sown: yes, their stock shall not take root in the earth: and he shall also blow on them, and they shall wither, and the whirlwind shall take them away as stubble.
Jesaja 40:25 Kehen te sitten vertaatte minua, tai kenen vertainen minä olen? sanoi Pyhä.
Isaiah 40:25 To whom then will you liken me, or shall I be equal? said the Holy One.
Jesaja 40:26 Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa, kuka on nämä luonut, joka tuo esiin niiden joukon lukumäärällä? Hän kutsuu ne kaikki nimeltä suuren voimansa tähden, sillä hänen voimassaan on paljon väkevyyttä; ei yksikään jää pois.
Isaiah 40:26 Lift up your eyes on high, and behold who has created these things, that brings out their host by number: he calls them all by names by the greatness of his might, for that he is strong in power; not one fails.
Jesaja 40:27 Miksi sinä, Jaakob, sanot, ja puhut, Israel: 'Minun tieni on kätketty Herralta, ja minun oikeuteni on mennyt Jumalani ulottumattomiin'?
Isaiah 40:27 Why say you, O Jacob, and speak, O Israel, My way is hid from the LORD, and my judgment is passed over from my God?
Jesaja 40:28 Etkö tiedä, etkö ole kuullut, että Herra, iankaikkinen Jumala, maan äärten Luoja, ei väsy eikä uuvu? Hänen ymmärrystään ei voida tutkia.
Isaiah 40:28 Have you not known? have you not heard, that the everlasting God, the LORD, the Creator of the ends of the earth, faints not, neither is weary? there is no searching of his understanding.
Jesaja 40:29 Hän antaa väsyneille voiman, ja voimattomille hän väkevyyttä lisää.
Isaiah 40:29 He gives power to the faint; and to them that have no might he increases strength.
Jesaja 40:30 Nuoretkin miehet nääntyvät ja väsyvät, ja nuoret miehet kaatuvat kokonaan.
Isaiah 40:30 Even the youths shall faint and be weary, and the young men shall utterly fall:
Jesaja 40:31 Mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat, he juoksevat eivätkä väsy, he vaeltavat eivätkä väsy.
Isaiah 40:31 But they that wait on the LORD shall renew their strength; they shall mount up with wings as eagles; they shall run, and not be weary; and they shall walk, and not faint.
Jesaja 41:1 Vaitikaa minun edessäni, te saaret; ja antakaa kansalle uusi voima. Lähestykööt he, ja sitten puhukoot; käykäämme yhdessä oikeuteen.
Isaiah 41:1 Keep silence before me, O islands; and let the people renew their strength: let them come near; then let them speak: let us come near together to judgment.
Jesaja 41:2 Kuka herätti idästä vanhurskaan, kutsui hänet jalkoihinsa, antoi kansat hänen eteensä ja asetti hänet kuninkaiden hallitsijaksi? Hän antoi heidät kuin tomua miekalleen, kuin ajettua oljenkortta jouselle.
Isaiah 41:2 Who raised up the righteous man from the east, called him to his foot, gave the nations before him, and made him rule over kings? he gave them as the dust to his sword, and as driven stubble to his bow.
Jesaja 41:3 Hän ajoi heitä takaa ja kulki turvallisesti ohi, sitä tietä pitkin, jota hän ei ollut kulkenut jaloillaan.
Isaiah 41:3 He pursued them, and passed safely; even by the way that he had not gone with his feet.
Jesaja 41:4 Kuka on sen tehnyt ja tehnyt, kutsunut sukupolvet alusta asti? Minä, Herra, ensimmäinen ja viimeinen, minä olen hän.
Isaiah 41:4 Who has worked and done it, calling the generations from the beginning? I the LORD, the first, and with the last; I am he.
Jesaja 41:5 Saaret näkivät sen ja pelkäsivät, maan ääret pelkäsivät, lähestyivät ja tulivat.
Isaiah 41:5 The isles saw it, and feared; the ends of the earth were afraid, drew near, and came.
Jesaja 41:6 He auttoivat kukin lähimmäistään ja sanoivat veljelleen: Ole rohkealla mielellä.
Isaiah 41:6 They helped every one his neighbor; and every one said to his brother, Be of good courage.
Jesaja 41:7 Niin puuseppä rohkaisi kultaseppää ja vasaralla hiova mies alasimen lyöjää sanoen: Se on valmis juottamista varten. Ja hän kiinnitti sen nauloilla, niin ettei se liikkunut.
Isaiah 41:7 So the carpenter encouraged the goldsmith, and he that smoothes with the hammer him that smote the anvil, saying, It is ready for the soldering: and he fastened it with nails, that it should not be moved.
Jesaja 41:8 Mutta sinä, Israel, olet minun palvelijani, sinä Jaakob, jonka minä olen valinnut, Abrahamin, ystäväni, siemen.
Isaiah 41:8 But you, Israel, are my servant, Jacob whom I have chosen, the seed of Abraham my friend.
Jesaja 41:9 Sinut, jonka minä olen ottanut maan ääristä, kutsunut sen päämiesten joukosta ja sanonut sinulle: Sinä olet minun palvelijani, minä olen valinnut sinut enkä ole hylännyt sinua.
Isaiah 41:9 You whom I have taken from the ends of the earth, and called you from the chief men thereof, and said to you, You are my servant; I have chosen you, and not cast you away.
Jesaja 41:10 Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arastele, sillä minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.
Isaiah 41:10 Fear you not; for I am with you: be not dismayed; for I am your God: I will strengthen you; yes, I will help you; yes, I will uphold you with the right hand of my righteousness.
Jesaja 41:11 Katso, kaikki ne, jotka sinua vastaan vihastuivat, joutuvat häpeään ja pilkkaan, heistä tulee tyhjiä, ja ne, jotka sinua vastaan riitelevät, hukkuvat.
Isaiah 41:11 Behold, all they that were incensed against you shall be ashamed and confounded: they shall be as nothing; and they that strive with you shall perish.
Jesaja 41:12 Sinä etsit heitä, etkä löydä heitä, eivätkä hekään riitele sinua vastaan; ne, jotka sotivat sinua vastaan, ovat kuin ei mitään, kuin ei mitään.
Isaiah 41:12 You shall seek them, and shall not find them, even them that contended with you: they that war against you shall be as nothing, and as a thing of nothing.
Jesaja 41:13 Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, pidän kiinni sinun oikeasta kädestäsi ja sanon sinulle: Älä pelkää, minä autan sinua.
Isaiah 41:13 For I the LORD your God will hold your right hand, saying to you, Fear not; I will help you.
Jesaja 41:14 Älä pelkää, sinä mato Jaakob, ja te Israelin miehet; minä autan teitä, sanoo Herra, ja teidän lunastajanne, Israelin Pyhä.
Isaiah 41:14 Fear not, you worm Jacob, and you men of Israel; I will help you, said the LORD, and your redeemer, the Holy One of Israel.
Jesaja 41:15 Katso, minä teen sinusta uuden, terävän puimareiän, jossa on piikit. Sinä puit vuoret ja murskaat ne pieniksi, ja sinä muutat kukkulat akanoiksi.
Isaiah 41:15 Behold, I will make you a new sharp threshing instrument having teeth: you shall thresh the mountains, and beat them small, and shall make the hills as chaff.
Jesaja 41:16 Sinä viuhkaat niitä, ja tuuli vie ne pois, ja pyörretuuli hajottaa ne. Ja sinä iloitset Herrassa, ja sinun ylpeytesi on Israelin Pyhä.
Isaiah 41:16 You shall fan them, and the wind shall carry them away, and the whirlwind shall scatter them: and you shall rejoice in the LORD, and shall glory in the Holy One of Israel.
Jesaja 41:17 Kun köyhät ja köyhät etsivät vettä, eikä sitä ole, ja heidän kielensä kuihtuu janoon, niin minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en hylkää heitä.
Isaiah 41:17 When the poor and needy seek water, and there is none, and their tongue fails for thirst, I the LORD will hear them, I the God of Israel will not forsake them.
Jesaja 41:18 Minä avaan virrat kukkuloille ja lähteet laaksojen keskelle. Minä teen erämaasta vesilammikon ja kuivan maan vesilähteiksi.
Isaiah 41:18 I will open rivers in high places, and fountains in the middle of the valleys: I will make the wilderness a pool of water, and the dry land springs of water.
Jesaja 41:19 Minä istutan erämaahan setriä, sittapuuta, myrttiä ja öljypuuta; minä istutan arolle kuusia, mäntyjä ja puksipuuta yhdessä.
Isaiah 41:19 I will plant in the wilderness the cedar, the shittah tree, and the myrtle, and the oil tree; I will set in the desert the fir tree, and the pine, and the box tree together:
Jesaja 41:20 Jotta he näkisivät ja tietäisivät, ymmärtäisivät ja ymmärtäisivät yhdessä, että Herran käsi on tämän tehnyt ja Israelin Pyhä on sen luonut.
Isaiah 41:20 That they may see, and know, and consider, and understand together, that the hand of the LORD has done this, and the Holy One of Israel has created it.
Jesaja 41:21 Tuokaa esiin asianne, sanoo Herra, tuokaa esiin vahvat todisteenne, sanoo Jaakobin kuningas.
Isaiah 41:21 Produce your cause, said the LORD; bring forth your strong reasons, said the King of Jacob.
Jesaja 41:22 Tuokoot ne esiin ja ilmoittakoot meille, mitä tapahtuu: ilmoittakoot ne entiset asiat, mitä ne olivat, jotta voisimme niitä tarkastella ja tietää niiden loppujen lopun; tai julistakoot meille tulevaiset.
Isaiah 41:22 Let them bring them forth, and show us what shall happen: let them show the former things, what they be, that we may consider them, and know the latter end of them; or declare us things for to come.
Jesaja 41:23 Ilmottakaa, mitä tämän jälkeen tapahtuu, jotta tietäisimme, että te olette jumalia. Tehkää hyvää tai tehkää pahaa, että kauhistuisimme ja yhdessä sen näkisimme.
Isaiah 41:23 Show the things that are to come hereafter, that we may know that you are gods: yes, do good, or do evil, that we may be dismayed, and behold it together.
Jesaja 41:24 Katso, te olette tyhjästä, ja teidän työnne ovat tyhjää. Kauhistus on se, joka teidät valitsee.
Isaiah 41:24 Behold, you are of nothing, and your work of nothing: an abomination is he that chooses you.
Jesaja 41:25 Minä olen herättänyt pohjoisesta miehen, ja hän tulee. Koittokaudesta hän huutaa minun nimeäni. Hän tulee ruhtinaiden kimppuun kuin laastia, niin kuin savenvalaja polkee savea.
Isaiah 41:25 I have raised up one from the north, and he shall come: from the rising of the sun shall he call on my name: and he shall come on princes as on mortar, and as the potter treads clay.
Jesaja 41:26 Kuka on alusta asti ilmoittanut, että me tietäisimme, ja edeltäpäin, että me sanoisimme: 'Hän on vanhurskas'? Ei ole ketään, joka sen ilmoittaisi, ei ole ketään, joka sen julistaisi, ei ole ketään, joka kuulee sinun sanojasi.
Isaiah 41:26 Who has declared from the beginning, that we may know? and beforetime, that we may say, He is righteous? yes, there is none that shows, yes, there is none that declares, yes, there is none that hears your words.
Jesaja 41:27 Ensimmäinen sanoo Siionille: Katso, katso heitä! Minä annan Jerusalemille hyvän sanoman tuojan.
Isaiah 41:27 The first shall say to Zion, Behold, behold them: and I will give to Jerusalem one that brings good tidings.
Jesaja 41:28 Sillä minä katselin, eikä ollut ketään heidän joukossaan, eikä ollut neuvonantajaa, joka olisi voinut vastata sanaakaan, kun minä heiltä kysyin.
Isaiah 41:28 For I beheld, and there was no man; even among them, and there was no counselor, that, when I asked of them, could answer a word.
Jesaja 41:29 Katso, ne ovat kaikki turhuutta, heidän työnsä ovat tyhjää, heidän valetut kuvansa ovat tuulta ja sekasortoa.
Isaiah 41:29 Behold, they are all vanity; their works are nothing: their molten images are wind and confusion.
Jesaja 42:1 Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon minun sieluni mielistyy. Minä olen pannut Henkeni häneen. Hän on saattava oikeuden osaksi kansoja.
Isaiah 42:1 Behold my servant, whom I uphold; my elect, in whom my soul delights; I have put my spirit on him: he shall bring forth judgment to the Gentiles.
Jesaja 42:2 Hän ei huuda, ei korota ääntään eikä anna äänensä kuulua kadulla.
Isaiah 42:2 He shall not cry, nor lift up, nor cause his voice to be heard in the street.
Jesaja 42:3 Murskattua ruokoa hän ei murra, eikä savuavaa kynttilälankaa hän sammuta; hän tuo oikeuden totuuteen.
Isaiah 42:3 A bruised reed shall he not break, and the smoking flax shall he not quench: he shall bring forth judgment to truth.
Jesaja 42:4 Hän ei lannistu eikä lannistu, ennen kuin on saattanut oikeuden voimaan maan päällä; ja merensaaret odottavat hänen lakiaan.
Isaiah 42:4 He shall not fail nor be discouraged, till he have set judgment in the earth: and the isles shall wait for his law.
Jesaja 42:5 Näin sanoo Herra Jumala, joka on luonut taivaat ja levittänyt ne, joka on levittänyt maan ja sen versot, joka antaa hengen niille, jotka sen päällä ovat, ja hengen niille, jotka siinä vaeltavat:
Isaiah 42:5 Thus said God the LORD, he that created the heavens, and stretched them out; he that spread forth the earth, and that which comes out of it; he that gives breath to the people on it, and spirit to them that walk therein:
Jesaja 42:6 Minä, Herra, olen kutsunut sinut vanhurskaudessa, ja minä tartun sinun käteesi ja varjelen sinua, ja asetan sinut kansan liitoksi, pakanoiden valoksi;
Isaiah 42:6 I the LORD have called you in righteousness, and will hold your hand, and will keep you, and give you for a covenant of the people, for a light of the Gentiles;
Jesaja 42:7 Avaamaan sokeain silmät, tuomaan vangit ulos vankilasta ja pimeydessä istuvat ulos vankilasta.
Isaiah 42:7 To open the blind eyes, to bring out the prisoners from the prison, and them that sit in darkness out of the prison house.
Jesaja 42:8 Minä olen Herra, se on minun nimeni, enkä minä anna kunniaani toiselle enkä kiitostani epäjumalille.
Isaiah 42:8 I am the LORD: that is my name: and my glory will I not give to another, neither my praise to graven images.
Jesaja 42:9 Katso, entiset ovat tapahtuneet, ja uusia minä ilmoitan; ennen kuin ne puhkeavat, minä ilmoitan niistä teille.
Isaiah 42:9 Behold, the former things are come to pass, and new things do I declare: before they spring forth I tell you of them.
Jesaja 42:10 Veisatkaa Herralle uusi laulu, veisatkaa hänen ylistystään maan ääristä, te merenkulkijat ja kaikki, mitä siinä on, saaret ja niiden asukkaat.
Isaiah 42:10 Sing to the LORD a new song, and his praise from the end of the earth, you that go down to the sea, and all that is therein; the isles, and the inhabitants thereof.
Jesaja 42:11 Korottakoot äänensä erämaa ja sen kaupungit, kylät, joissa Keedar asuu! Riemuitkoot kallion asukkaat, riemuitkoot vuorten huipuilta.
Isaiah 42:11 Let the wilderness and the cities thereof lift up their voice, the villages that Kedar does inhabit: let the inhabitants of the rock sing, let them shout from the top of the mountains.
Jesaja 42:12 Antakoot he kunnian Herralle, julistakoot hänen ylistystään saarissa.
Isaiah 42:12 Let them give glory to the LORD, and declare his praise in the islands.
Jesaja 42:13 Herra lähtee liikkeelle kuin sankari, hän herättää kiivauden kuin soturi; hän huutaa, niin, karjuu, hän voittaa vihollisensa.
Isaiah 42:13 The LORD shall go forth as a mighty man, he shall stir up jealousy like a man of war: he shall cry, yes, roar; he shall prevail against his enemies.
Jesaja 42:14 Kauan olen ollut hiljaa, olen ollut hiljaa ja pidätellyt itseäni: nyt minä huudan kuin synnyttäväinen; minä tuhoan ja nielen yhdellä kertaa.
Isaiah 42:14 I have long time held my peace; I have been still, and refrained myself: now will I cry like a travailing woman; I will destroy and devour at once.
Jesaja 42:15 Minä teen autioiksi vuoret ja kukkulat ja kuivaan kaikki niiden kasvit; minä teen virrat saariksi ja kuivaan lammikot.
Isaiah 42:15 I will make waste mountains and hills, and dry up all their herbs; and I will make the rivers islands, and I will dry up the pools.
Jesaja 42:16 Minä vien sokeat tietä, jota he eivät tunne, johdatan heidät poluilla, joita he eivät tunne. Minä teen pimeyden heidän eteensä valkeudeksi ja mutkat suoriksi. Näin minä heille teen enkä heitä hylkää.
Isaiah 42:16 And I will bring the blind by a way that they knew not; I will lead them in paths that they have not known: I will make darkness light before them, and crooked things straight. These things will I do to them, and not forsake them.
Jesaja 42:17 Ne kääntyvät takaisin, ne joutuvat suuresti häpeään, jotka turvaavat veistettyihin kuviin, jotka sanovat valetuille kuville: Te olette meidän jumaliamme.
Isaiah 42:17 They shall be turned back, they shall be greatly ashamed, that trust in graven images, that say to the molten images, You are our gods.
Jesaja 42:18 Kuulkaa, te kuurot, ja katsokaa, te sokeat, että näkisitte.
Isaiah 42:18 Hear, you deaf; and look, you blind, that you may see.
Jesaja 42:19 Kuka on sokea, ellei minun palvelijani, tai kuuro niin kuin sanansaattajani, jonka minä lähetin? Kuka on sokea niin kuin nuhteeton, ja sokea niin kuin Herran palvelija?
Isaiah 42:19 Who is blind, but my servant? or deaf, as my messenger that I sent? who is blind as he that is perfect, and blind as the LORD’s servant?
Jesaja 42:20 Näkee paljon, mutta sinä et huomaa; avaa korvat, mutta hän ei kuule.
Isaiah 42:20 Seeing many things, but you observe not; opening the ears, but he hears not.
Jesaja 42:21 Herra on mielistynyt vanhurskautensa tähden; hän tekee lain suureksi ja kunnialliseksi.
Isaiah 42:21 The LORD is well pleased for his righteousness’ sake; he will magnify the law, and make it honorable.
Jesaja 42:22 Mutta tämä on ryöstetty ja riistetty kansa; he ovat kaikki luoliin vangittuina, kätkettyinä vankiloissa; he ovat saaliiksi joutuneet, eikä kukaan pelasta, ryöstösaaliiksi, eikä kukaan sano: Anna takaisin.
Isaiah 42:22 But this is a people robbed and spoiled; they are all of them snared in holes, and they are hid in prison houses: they are for a prey, and none delivers; for a spoil, and none said, Restore.
Jesaja 42:23 Kuka teistä ottaa tämän korviinsa? Kuka kuuntelee ja kuulee tulevaa aikaa varten?
Isaiah 42:23 Who among you will give ear to this? who will listen and hear for the time to come?
Jesaja 42:24 Kuka antoi Jaakobin ryöstettäväksi ja Israelin ryöstäjille? Eikö Herra, jota vastaan me olemme syntiä tehneet? Sillä he eivät tahtoneet vaeltaa hänen teillään eivätkä totelleet hänen lakiaan.
Isaiah 42:24 Who gave Jacob for a spoil, and Israel to the robbers? did not the LORD, he against whom we have sinned? for they would not walk in his ways, neither were they obedient to his law.
Jesaja 42:25 Sentähden hän vuodatti hänen päälleen vihansa kiivauden ja taistelun voiman, ja se sytytti hänet tuleen joka puolelta, hän ei tiennyt sitä, ja se poltti häntä, mutta hän ei pannut sitä sydämeensä.
Isaiah 42:25 Therefore he has poured on him the fury of his anger, and the strength of battle: and it has set him on fire round about, yet he knew not; and it burned him, yet he laid it not to heart.
Jesaja 43:1 Mutta nyt näin sanoo Herra, joka sinut loi, Jaakob, ja joka sinut muovasi, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen sinut lunastanut, minä olen sinut nimeltäsi kutsunut; sinä olet minun.
Isaiah 43:1 But now thus said the LORD that created you, O Jacob, and he that formed you, O Israel, Fear not: for I have redeemed you, I have called you by your name; you are mine.
Jesaja 43:2 Kun kuljet vetten läpi, minä olen sinun kanssasi, ja jos virrat ovat, ne eivät sinua uppouta. Kun kuljet tulen läpi, et pala, eikä liekki sinua polta.
Isaiah 43:2 When you pass through the waters, I will be with you; and through the rivers, they shall not overflow you: when you walk through the fire, you shall not be burned; neither shall the flame kindle on you.
Jesaja 43:3 Sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne, Israelin Pyhä, teidän pelastajanne. Minä annan Egyptin lunnaksanne, Etiopian ja Seban teidän lunastuksenne.
Isaiah 43:3 For I am the LORD your God, the Holy One of Israel, your Savior: I gave Egypt for your ransom, Ethiopia and Seba for you.
Jesaja 43:4 Koska olet ollut minun silmissäni kallis, olet ollut kunnioitettu ja minä olen sinua rakastanut, annan sentähden ihmisiä sinun sijastasi ja kansaa sinun henkesi sijasta.
Isaiah 43:4 Since you were precious in my sight, you have been honorable, and I have loved you: therefore will I give men for you, and people for your life.
Jesaja 43:5 Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi. Minä tuon sinun jälkeläisesi idästä ja kokoan sinut lännestä.
Isaiah 43:5 Fear not: for I am with you: I will bring your seed from the east, and gather you from the west;
Jesaja 43:6 Minä sanon pohjoiselle: Anna tänne, ja etelälle: Älä pidättele. Tuo minun poikani kaukaa ja tyttäreni maan ääristä.
Isaiah 43:6 I will say to the north, Give up; and to the south, Keep not back: bring my sons from far, and my daughters from the ends of the earth;
Jesaja 43:7 Jokainen, joka on otettu minun nimeltäni, sillä minä olen luonut hänet kunniakseni, minä olen hänet muovannut, niin, minä olen hänet tehnyt.
Isaiah 43:7 Even every one that is called by my name: for I have created him for my glory, I have formed him; yes, I have made him.
Jesaja 43:8 Tuokaa esiin sokea kansa, jolla on silmät, ja kuuro kansa, jolla on korvat.
Isaiah 43:8 Bring forth the blind people that have eyes, and the deaf that have ears.
Jesaja 43:9 Kootkoot kaikki kansat yhteen, kokoontukoot kansat! Kuka heistä voi julistaa tämän ja näyttää meille menneitä? Tuokoot todistajansa, että heidät osoitettaisiin vanhurskaiksi, kuulkoot he ja sanokoot: Se on totuus.
Isaiah 43:9 Let all the nations be gathered together, and let the people be assembled: who among them can declare this, and show us former things? let them bring forth their witnesses, that they may be justified: or let them hear, and say, It is truth.
Jesaja 43:10 Te olette minun todistajani, sanoo Herra, ja minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, että te tietäisitte ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä olen se. Ennen minua ei ole yhtäkään jumalaa luotu, eikä minun jälkeeni tule.
Isaiah 43:10 You are my witnesses, said the LORD, and my servant whom I have chosen: that you may know and believe me, and understand that I am he: before me there was no God formed, neither shall there be after me.
Jesaja 43:11 Minä, minä olen Herra, eikä ole toista pelastajaa minun lisäkseni.
Isaiah 43:11 I, even I, am the LORD; and beside me there is no savior.
Jesaja 43:12 Minä olen ilmoittanut, ja olen pelastanut ja olen ilmoittanut, ennen kuin teidän keskuudessanne ei ollut vierasta jumalaa; sen tähden te olette minun todistajani, sanoo Herra, että minä olen Jumala.
Isaiah 43:12 I have declared, and have saved, and I have showed, when there was no strange god among you: therefore you are my witnesses, said the LORD, that I am God.
Jesaja 43:13 Jo ennen tuota päivää minä olin, eikä kukaan voi minun kädestäni pelastaa. Minä teen työtä, ja kuka sen sallii?
Isaiah 43:13 Yes, before the day was I am he; and there is none that can deliver out of my hand: I will work, and who shall let it?
Jesaja 43:14 Näin sanoo Herra, teidän lunastajanne, Israelin Pyhä: Teidän tähtenne minä lähetän sanan Baabeliin ja tuon alas kaikki heidän ylimyksensä, kaldealaiset, joiden huuto kaikuu laivoissa.
Isaiah 43:14 Thus said the LORD, your redeemer, the Holy One of Israel; For your sake I have sent to Babylon, and have brought down all their nobles, and the Chaldeans, whose cry is in the ships.
Jesaja 43:15 Minä olen Herra, teidän Pyhänne, Israelin Luoja, teidän kuninkaanne.
Isaiah 43:15 I am the LORD, your Holy One, the creator of Israel, your King.
Jesaja 43:16 Näin sanoo Herra, joka tekee tien mereen ja polun mahtavien vesien läpi:
Isaiah 43:16 Thus said the LORD, which makes a way in the sea, and a path in the mighty waters;
Jesaja 43:17 Joka tuo esiin vaunut ja hevoset, sotajoukon ja voiman; ne makaavat yhdessä, eivätkä ne nouse; ne ovat sammuneet, ne ovat sammuneet kuin tuli.
Isaiah 43:17 Which brings forth the chariot and horse, the army and the power; they shall lie down together, they shall not rise: they are extinct, they are quenched as wick.
Jesaja 43:18 Älkää muistako entisiä älkääkä miettikö menneitä.
Isaiah 43:18 Remember you not the former things, neither consider the things of old.
Jesaja 43:19 Katso, minä teen uutta; nyt se kukoistaa; ettekö te sitä huomaa? Minä teen tien erämaahan ja virrat aromaan.
Isaiah 43:19 Behold, I will do a new thing; now it shall spring forth; shall you not know it? I will even make a way in the wilderness, and rivers in the desert.
Jesaja 43:20 Metsän eläimet, lohikäärmeet ja pöllöt kunnioittavat minua, sillä minä annan vedet erämaahan ja virrat aromaan, juoda kansaani, valittuani.
Isaiah 43:20 The beast of the field shall honor me, the dragons and the owls: because I give waters in the wilderness, and rivers in the desert, to give drink to my people, my chosen.
Jesaja 43:21 Tämän kansan minä olen itselleni muovannut; he julistakoot minun ylistystäni.
Isaiah 43:21 This people have I formed for myself; they shall show forth my praise.
Jesaja 43:22 Mutta sinä et ole minua avuksi huutanut, Jaakob, vaan sinä, Israel, olet minuun kyllästynyt.
Isaiah 43:22 But you have not called on me, O Jacob; but you have been weary of me, O Israel.
Jesaja 43:23 Et ole tuonut minulle polttouhriesi pikkukarjaa, etkä ole kunnioittanut minua teurasuhreillasi. En ole käskenyt sinua uhripalvelusta tekemään enkä väsyttänyt sinua suitsukkeella.
Isaiah 43:23 You have not brought me the small cattle of your burnt offerings; neither have you honored me with your sacrifices. I have not caused you to serve with an offering, nor wearied you with incense.
Jesaja 43:24 Et ole minulle rahalla ostanut tuoksuruokoa etkä ole täyttänyt minua teurasuhriesi rasvalla, vaan olet pannut minut palvelemaan syntejäsi, olet väsyttänyt minut pahoilla teoillasi.
Isaiah 43:24 You have bought me no sweet cane with money, neither have you filled me with the fat of your sacrifices: but you have made me to serve with your sins, you have wearied me with your iniquities.
Jesaja 43:25 Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden enkä muista syntejäsi.
Isaiah 43:25 I, even I, am he that blots out your transgressions for my own sake, and will not remember your sins.
Jesaja 43:26 Muista minua, ajakaamme asiaa yhdessä, julistakaa itsesi, että olisit oikeassa.
Isaiah 43:26 Put me in remembrance: let us plead together: declare you, that you may be justified.
Jesaja 43:27 Ensimmäinen isänne on tehnyt syntiä, ja opettajanne ovat rikkoneet minua vastaan.
Isaiah 43:27 Your first father has sinned, and your teachers have transgressed against me.
Jesaja 43:28 Sentähden minä olen häpäissyt pyhäkön päämiehet, antanut Jaakobin kirouksen alaiseksi ja Israelin pilkan alaiseksi.
Isaiah 43:28 Therefore I have profaned the princes of the sanctuary, and have given Jacob to the curse, and Israel to reproaches.
Jesaja 44:1 Mutta nyt kuule, Jaakob, minun palvelijani, ja Israel, jonka minä olen valinnut:
Isaiah 44:1 Yet now hear, O Jacob my servant; and Israel, whom I have chosen:
Jesaja 44:2 Näin sanoo Herra, joka sinut teki ja muovasi hamasta äitisi kohdusta, hän, joka sinua auttaa: Älä pelkää, minun palvelijani Jaakob, äläkä sinä, Jesurun, jonka minä olen valinnut.
Isaiah 44:2 Thus said the LORD that made you, and formed you from the womb, which will help you; Fear not, O Jacob, my servant; and you, Jesurun, whom I have chosen.
Jesaja 44:3 Sillä minä vuodatan vettä janoisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun jälkeläistesi päälle ja siunaukseni sinun vesansa päälle.
Isaiah 44:3 For I will pour water on him that is thirsty, and floods on the dry ground: I will pour my spirit on your seed, and my blessing on your offspring:
Jesaja 44:4 Ja ne nousevat kuin ruohon seassa, kuin pajut vesistöjen varsilla.
Isaiah 44:4 And they shall spring up as among the grass, as willows by the water courses.
Jesaja 44:5 Yksi sanoo: Minä olen Herran, ja toinen kutsuu itseään Jaakobin nimellä, ja kolmas kirjoittaa kätensä Herran nimeen ja ottaa kunnianimekseen Israelin nimen.
Isaiah 44:5 One shall say, I am the LORD’s; and another shall call himself by the name of Jacob; and another shall subscribe with his hand to the LORD, and surname himself by the name of Israel.
Jesaja 44:6 Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja hänen lunastajansa, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, eikä ole toista Jumalaa minun rinnallani.
Isaiah 44:6 Thus said the LORD the King of Israel, and his redeemer the LORD of hosts; I am the first, and I am the last; and beside me there is no God.
Jesaja 44:7 Ja kuka minun laillani kutsuu ja julistaa sen ja saattaa sen järjestykseen, koska minä olen säätänyt muinaisen kansan? Ja mitä tuleva on ja on tuleva, sen he heille ilmoittakoot.
Isaiah 44:7 And who, as I, shall call, and shall declare it, and set it in order for me, since I appointed the ancient people? and the things that are coming, and shall come, let them show to them.
Jesaja 44:8 Älkää pelätkö älkääkä vapisko! Enkö minä ole jo siitä asti teille kertonut ja ilmoittanut? Te olette minun todistajani. Onko toista Jumalaa minun lisäkseni? Ei, toista ei ole, en minä tunne toista.
Isaiah 44:8 Fear you not, neither be afraid: have not I told you from that time, and have declared it? you are even my witnesses. Is there a God beside me? yes, there is no God; I know not any.
Jesaja 44:9 Kuvan tekijät ovat kaikki turhuutta, eivätkä heidän herkuistaan ole mitään hyötyä; he ovat itse oman itsensä todistajia; he eivät näe eivätkä tiedä, että heidän pitäisi häpeämään.
Isaiah 44:9 They that make a graven image are all of them vanity; and their delectable things shall not profit; and they are their own witnesses; they see not, nor know; that they may be ashamed.
Jesaja 44:10 Kuka on muovannut jumalan tai valanut kuvan, josta ei ole mitään hyötyä?
Isaiah 44:10 Who has formed a god, or molten a graven image that is profitable for nothing?
Jesaja 44:11 Katso, kaikki hänen kanssaveljensä joutuvat häpeään, ja työmiehet ovat ihmisiä. Kokoontukoot he kaikki yhteen, nouskoot seisomaan; kuitenkin he pelkäävät ja joutuvat yhdessä häpeään.
Isaiah 44:11 Behold, all his fellows shall be ashamed: and the workmen, they are of men: let them all be gathered together, let them stand up; yet they shall fear, and they shall be ashamed together.
Jesaja 44:12 Seppä pihdeineen tekee työtä hiilissä ja muotoilee sitä vasaroilla ja tekee sitä käsivarsiensa voimalla. Hän on nälkäinen, ja hänen voimansa ehtyy, hän ei juo vettä ja on uupunut.
Isaiah 44:12 The smith with the tongs both works in the coals, and fashions it with hammers, and works it with the strength of his arms: yes, he is hungry, and his strength fails: he drinks no water, and is faint.
Jesaja 44:13 Puuseppä ojentaa viivoittimensa, hän piirtää sen viivalla, hän sovittaa sen höylällä, hän piirtää sen harpilla ja tekee sen ihmisen hahmon mukaan, ihmisen kauneuden mukaan, että se pysyisi talossa.
Isaiah 44:13 The carpenter stretches out his rule; he marks it out with a line; he fits it with planes, and he marks it out with the compass, and makes it after the figure of a man, according to the beauty of a man; that it may remain in the house.
Jesaja 44:14 Hän hakkaa itselleen setripuita, ottaa sypressin ja tammen ja kasvattaa ne itselleen metsän puiden sekaan. Hän istuttaa saarnen, ja sade ravitsee sitä.
Isaiah 44:14 He hews him down cedars, and takes the cypress and the oak, which he strengthens for himself among the trees of the forest: he plants an ash, and the rain does nourish it.
Jesaja 44:15 Silloin on miehen tehtävä polttaa se, sillä hän ottaa siitä ja lämmittelee, hän sytyttää sen ja leipoo leipää, hän tekee jumalan ja kumartaa sitä, hän tekee siitä patsaan ja lankeaa sen eteen.
Isaiah 44:15 Then shall it be for a man to burn: for he will take thereof, and warm himself; yes, he kindles it, and bakes bread; yes, he makes a god, and worships it; he makes it a graven image, and falls down thereto.
Jesaja 44:16 Osan siitä hän polttaa tulessa, osan siitä hän syö lihaa, paahtaa paistia ja tulee kylläiseksi, ja hän lämmittelee itseään ja sanoo: Kas niin, minun on lämmin, olen nähnyt tulen!
Isaiah 44:16 He burns part thereof in the fire; with part thereof he eats flesh; he roasts roast, and is satisfied: yes, he warms himself, and said, Aha, I am warm, I have seen the fire:
Jesaja 44:17 Ja sen tähteestä hän tekee jumalan, veistetyn kuvansa; sen eteen hän lankeaa maahan, kumartaa sitä ja rukoilee sitä sanoen: Pelasta minut, sillä sinä olet minun jumalani.
Isaiah 44:17 And the residue thereof he makes a god, even his graven image: he falls down to it, and worships it, and prays to it, and said, Deliver me; for you are my god.
Jesaja 44:18 He eivät tiedä eivätkä ymmärrä, sillä hän on sulkenut heidän silmänsä, etteivät he näe, ja heidän sydämensä, etteivät he ymmärrä.
Isaiah 44:18 They have not known nor understood: for he has shut their eyes, that they cannot see; and their hearts, that they cannot understand.
Jesaja 44:19 Eikä kukaan ajattele sydämessään, eikä hänellä ole tietoa eikä ymmärrystä sanoa: Osan siitä minä olen polttanut tulessa, olen myös leiponut leipää sen hiilillä, olen paistanut lihaa ja syönyt sen; ja teenkö minä sen tähteestä kauhistuksen?
Isaiah 44:19 And none considers in his heart, neither is there knowledge nor understanding to say, I have burned part of it in the fire; yes, also I have baked bread on the coals thereof; I have roasted flesh, and eaten it: and shall I make the residue thereof an abom
Jesaja 44:20 Hän syö tuhkaa; pettynyt sydän on eksyttänyt hänet, eikä hän voi pelastaa sieluaan eikä sanoa: Eikö minun oikeassa kädessäni ole valhe?
Isaiah 44:20 He feeds on ashes: a deceived heart has turned him aside, that he cannot deliver his soul, nor say, Is there not a lie in my right hand?
Jesaja 44:21 Muista nämä, Jaakob ja Israel, sillä sinä olet minun palvelijani. Minä olen sinut muovannut, sinä olet minun palvelijani. Oi Israel, en minä sinua unohda.
Isaiah 44:21 Remember these, O Jacob and Israel; for you are my servant: I have formed you; you are my servant: O Israel, you shall not be forgotten of me.
Jesaja 44:22 Minä olen pyyhkinyt pois sinun rikkomuksesi kuin paksun pilven ja syntisi kuin pilven. Kääntykää minun luokseni, sillä minä olen teidät lunasttanut.
Isaiah 44:22 I have blotted out, as a thick cloud, your transgressions, and, as a cloud, your sins: return to me; for I have redeemed you.
Jesaja 44:23 Riemuitkaa, te taivaat, sillä Herra on sen tehnyt. Riemuitkaa, te maan syvyydet. Puhkeaisitte riemuun, te vuoret, te metsät ja kaikki niiden puut! Sillä Herra on lunasttanut Jaakobin ja kirkastanut itsensä Israelissa.
Isaiah 44:23 Sing, O you heavens; for the LORD has done it: shout, you lower parts of the earth: break forth into singing, you mountains, O forest, and every tree therein: for the LORD has redeemed Jacob, and glorified himself in Israel.
Jesaja 44:24 Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, joka sinut muovasi hamasta äitisi kohdusta: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni levittää taivaan, joka levittää maan.
Isaiah 44:24 Thus said the LORD, your redeemer, and he that formed you from the womb, I am the LORD that makes all things; that stretches forth the heavens alone; that spreads abroad the earth by myself;
Jesaja 44:25 Joka valehtelijoiden merkit tyhjiksi tekee ja ennustajat hulluiksi tekee; joka viisaat kääntää selkänsä ja tekee heidän tietonsa tyhmäksi;
Isaiah 44:25 That frustrates the tokens of the liars, and makes diviners mad; that turns wise men backward, and makes their knowledge foolish;
Jesaja 44:26 Joka vahvistaa palvelijansa sanan ja toteuttaa sanansaattajainsa neuvon, joka sanoi Jerusalemille: Sinua asutetaan, ja Juudan kaupungeille: Teidät rakennetaan uudelleen, ja minä nostan ennalleen sen rappeutuneet paikat,
Isaiah 44:26 That confirms the word of his servant, and performes the counsel of his messengers; that said to Jerusalem, You shall be inhabited; and to the cities of Judah, You shall be built, and I will raise up the decayed places thereof:
Jesaja 44:27 Joka sanoi syvyydelle: Kuivu, niin minä kuivaan sinun virrasi!
Isaiah 44:27 That said to the deep, Be dry, and I will dry up your rivers:
Jesaja 44:28 Joka sanoi Kyyroksesta: Hän on minun paimeneni, ja hän tekee kaiken, mitä minä tahdon, ja sanoi Jerusalemille: Sinut rakennettakoon, ja temppelille: Sinun perustuksesi laskettakoon.
Isaiah 44:28 That said of Cyrus, He is my shepherd, and shall perform all my pleasure: even saying to Jerusalem, You shall be built; and to the temple, Your foundation shall be laid.
Jesaja 45:1 Näin sanoo Herra voidellulleen Koorekselle, jonka oikeaan käteen minä olen tarttunut alistaakseni kansat hänen edessään. Minä päästän kuninkaiden kupeet ja avaan hänen edessään ne kaksilehtiset portit, eivätkä portit suljeta.
Isaiah 45:1 Thus said the LORD to his anointed, to Cyrus, whose right hand I have held, to subdue nations before him; and I will loose the loins of kings, to open before him the two leaved gates; and the gates shall not be shut;
Jesaja 45:2 Minä käyn sinun edelläsi ja teen mutkat suoriksi. Minä murskaan vaskiportit ja katkaisen rautasalvat.
Isaiah 45:2 I will go before you, and make the crooked places straight: I will break in pieces the gates of brass, and cut in sunder the bars of iron:
Jesaja 45:3 Ja minä annan sinulle pimeyden aarteet, kätköjen aarteet, että tietäisit, että minä, Herra, joka olen sinut nimeltä kutsunut, olen Israelin Jumala.
Isaiah 45:3 And I will give you the treasures of darkness, and hidden riches of secret places, that you may know that I, the LORD, which call you by your name, am the God of Israel.
Jesaja 45:4 Palvelijani Jaakobin ja valittuni Israelin tähden minä olen sinut nimeltä kutsunut, olen antanut sinulle sukunimen, vaikka et minua tunne.
Isaiah 45:4 For Jacob my servant’s sake, and Israel my elect, I have even called you by your name: I have surnamed you, though you have not known me.
Jesaja 45:5 Minä olen Herra, eikä toista ole, ei ole toista Jumalaa minun rinnallani. Minä vyötin sinut, vaikka et minua tunne.
Isaiah 45:5 I am the LORD, and there is none else, there is no God beside me: I girded you, though you have not known me:
Jesaja 45:6 Jotta he tietäisivät auringonnoususta ja lännestä asti, ettei ole toista minun rinnallani. Minä olen Herra, eikä toista ole.
Isaiah 45:6 That they may know from the rising of the sun, and from the west, that there is none beside me. I am the LORD, and there is none else.
Jesaja 45:7 Minä teen valon ja luon pimeyden, minä teen rauhan ja luon pahan. Minä, Herra, teen kaikki nämä.
Isaiah 45:7 I form the light, and create darkness: I make peace, and create evil: I the LORD do all these things.
Jesaja 45:8 Tippukaa, taivaat, ylhäältä, vuodattakaa taivaankannen yli vanhurskautta. Avautukoon maa, tuokoon pelastuksen, versokoon vanhurskaus yhdessä sen kanssa. Minä, Herra, olen sen luonut.
Isaiah 45:8 Drop down, you heavens, from above, and let the skies pour down righteousness: let the earth open, and let them bring forth salvation, and let righteousness spring up together; I the LORD have created it.
Jesaja 45:9 Voi sitä, joka riitelee tekijänsä kanssa! Riitellee savi maan saviastian sirpaleiden kanssa! Sanooko savi tekijälleen: Mikä sinut on tehnyt? Tai työsi: Hänellä ei ole käsiä?
Isaiah 45:9 Woe to him that strives with his Maker! Let the potsherd strive with the potsherds of the earth. Shall the clay say to him that fashions it, What make you? or your work, He has no hands?
Jesaja 45:10 Voi sitä, joka sanoi isälleen: Mikä sinut siitti? tai naiselle: Mitä sinä olet siittänyt?
Isaiah 45:10 Woe to him that said to his father, What beget you? or to the woman, What have you brought forth?
Jesaja 45:11 Näin sanoo Herra, Israelin Pyhä ja hänen Tekijänsä: Kysy minulta tulevia asioita pojistani ja käske minua tekemään kätteni tekoja.
Isaiah 45:11 Thus said the LORD, the Holy One of Israel, and his Maker, Ask me of things to come concerning my sons, and concerning the work of my hands command you me.
Jesaja 45:12 Minä olen tehnyt maan ja luonut ihmisen sen päälle. Minä, käteni, olen levittänyt taivaat ja käskenyt kaikkea niiden joukkoa.
Isaiah 45:12 I have made the earth, and created man on it: I, even my hands, have stretched out the heavens, and all their host have I commanded.
Jesaja 45:13 Minä olen hänet vanhurskaudessa nostanut ja ohjaan kaikki hänen tiensä. Hän rakentaa minun kaupunkini ja päästää minun vangini menemään, ei hinnalla eikä palkkiolla, sanoo Herra Sebaot.
Isaiah 45:13 I have raised him up in righteousness, and I will direct all his ways: he shall build my city, and he shall let go my captives, not for price nor reward, said the LORD of hosts.
Jesaja 45:14 Näin sanoo Herra: Egyptin työvaisuus ja Etiopian ja Sabalaisten kauppatavara, pitkät miehet, tulevat sinun luoksesi, ja ne ovat sinun; he seuraavat sinua, kahleissa he tulevat ja kaatuvat sinun eteesi, he
Isaiah 45:14 Thus said the LORD, The labor of Egypt, and merchandise of Ethiopia and of the Sabeans, men of stature, shall come over to you, and they shall be yours: they shall come after you; in chains they shall come over, and they shall fall down to you, they shall
Jesaja 45:15 Totisesti sinä olet kätkeytyvä Jumala, Israelin Jumala, pelastaja.
Isaiah 45:15 Truly you are a God that hide yourself, O God of Israel, the Savior.
Jesaja 45:16 Häpeään ja pilkkaan joutuvat kaikki he; epäjumalien tekijät kaikki joutuvat häpeään.
Isaiah 45:16 They shall be ashamed, and also confounded, all of them: they shall go to confusion together that are makers of idols.
Jesaja 45:17 Mutta Israel pelastuu Herrassa iankaikkisella pelastuksella; te ette joudu häpeään ettekä pilkkaan iankaikkisesti.
Isaiah 45:17 But Israel shall be saved in the LORD with an everlasting salvation: you shall not be ashamed nor confounded world without end.
Jesaja 45:18 Sillä näin sanoo Herra, joka on luonut taivaan, Jumala, joka on muovannut maan ja tehnyt sen; hän on sen vahvistanut; ei hän ole sitä luonut tyhjäksi, asuttavaksi hän sen muovasi: Minä olen Herra, eikä toista ole.
Isaiah 45:18 For thus said the LORD that created the heavens; God himself that formed the earth and made it; he has established it, he created it not in vain, he formed it to be inhabited: I am the LORD; and there is none else.
Jesaja 45:19 En minä ole puhunut salassa, maan pimeässä paikassa. En minä sanonut Jaakobin jälkeläisille: Etsikää minua turhaan. Minä, Herra, puhun vanhurskautta, minä ilmoitan totuuden.
Isaiah 45:19 I have not spoken in secret, in a dark place of the earth: I said not to the seed of Jacob, Seek you me in vain: I the LORD speak righteousness, I declare things that are right.
Jesaja 45:20 Kokoontukaa ja tulkaa, tulkaa esiin yhdessä, te pakanakansojen pelastuneet! Ei niillä ole tietoa, jotka pystyttävät puukuviansa ja rukoilevat jumalaa, joka ei voi auttaa.
Isaiah 45:20 Assemble yourselves and come; draw near together, you that are escaped of the nations: they have no knowledge that set up the wood of their graven image, and pray to a god that cannot save.
Jesaja 45:21 Kerro sinä ja tuo heidät tänne, neuvotelkoot he keskenään. Kuka on tämän ilmoittanut muinaisuudesta asti, kuka on tämän kertonut aikoihin? Enkö minä, Herra? Ei ole toista Jumalaa minun rinnallani, vanhurskasta Jumalaa ja pelastajaa, ei ole toista minun rinnallani.
Isaiah 45:21 Tell you, and bring them near; yes, let them take counsel together: who has declared this from ancient time? who has told it from that time? have not I the LORD? and there is no God else beside me; a just God and a Savior; there is none beside me.
Jesaja 45:22 Kääntykää minun puoleeni ja pelastukaa, kaikki maan ääret! Sillä minä olen Jumala, eikä toista ole.
Isaiah 45:22 Look to me, and be you saved, all the ends of the earth: for I am God, and there is none else.
Jesaja 45:23 Minä olen vannonut itse kauttani, sana on lähtenyt minun suustani vanhurskaudessa, eikä se peru sitä, että minun edessäni jokainen polvi on notkistuva, jokainen kieli vannoo.
Isaiah 45:23 I have sworn by myself, the word is gone out of my mouth in righteousness, and shall not return, That to me every knee shall bow, every tongue shall swear.
Jesaja 45:24 Totisesti, joku sanoo: Herrassa minulla on vanhurskaus ja voima. Hänen luokseen tulevat miehet, ja kaikki, jotka ovat häntä vastaan vihastuneet, joutuvat häpeään.
Isaiah 45:24 Surely, shall one say, in the LORD have I righteousness and strength: even to him shall men come; and all that are incensed against him shall be ashamed.
Jesaja 45:25 Herrassa kaikki Israelin jälkeläiset tulevat vanhurskaiksi ja he kerskaavat.
Isaiah 45:25 In the LORD shall all the seed of Israel be justified, and shall glory.
Jesaja 46:1 Bel kumartuu, Nebo lysähtää, heidän epäjumalansa ovat eläinten ja karjan päällä; teidän vaununne ovat raskaasti kuormatut; ne ovat taakka väsyneelle eläimelle.
Isaiah 46:1 Bel bows down, Nebo stoops, their idols were on the beasts, and on the cattle: your carriages were heavy laden; they are a burden to the weary beast.
Jesaja 46:2 He kumarassa ovat, he kaikki kumartuvat, eivätkä voineet kantaa taakkaa, vaan ovat itse menneet vankeuteen.
Isaiah 46:2 They stoop, they bow down together; they could not deliver the burden, but themselves are gone into captivity.
Jesaja 46:3 Kuulkaa minua, te Jaakobin heimo ja kaikki Israelin heimon jäännös, jotka minä olen kantanut äidinkohdusta asti, joita minä kannan äidin kohdusta asti:
Isaiah 46:3 Listen to me, O house of Jacob, and all the remnant of the house of Israel, which are borne by me from the belly, which are carried from the womb:
Jesaja 46:4 Ja minä olen sama, hamaan vanhuuteenne asti, ja karvapeitteennekin minä kannan teitä. Minä olen tehnyt, ja minä kannan; minä kannan ja pelastan teidät.
Isaiah 46:4 And even to your old age I am he; and even to hoar hairs will I carry you: I have made, and I will bear; even I will carry, and will deliver you.
Jesaja 46:5 Keneen te vertaatte minut, kenenkä vertaistatte minua, kenen kaltaiseksi te minut teette?
Isaiah 46:5 To whom will you liken me, and make me equal, and compare me, that we may be like?
Jesaja 46:6 He kaatavat kultaa säkistä ja punnitsevat hopeaa vaa'alla ja palkkaavat kultasepän, ja tämä tekee siitä jumalan: he kumartavat ja kumartavat.
Isaiah 46:6 They lavish gold out of the bag, and weigh silver in the balance, and hire a goldsmith; and he makes it a god: they fall down, yes, they worship.
Jesaja 46:7 He kantavat häntä olallaan, kantavat häntä ja asettavat hänet paikalleen, ja hän seisoo; paikaltaan hän ei liiku; hänelle huudetaan, mutta hän ei vastaa eikä pelasta häntä hänen hädästään.
Isaiah 46:7 They bear him on the shoulder, they carry him, and set him in his place, and he stands; from his place shall he not remove: yes, one shall cry to him, yet can he not answer, nor save him out of his trouble.
Jesaja 46:8 Muistakaa tämä ja olkaa miehiä: muistakaa tämä, te rikolliset.
Isaiah 46:8 Remember this, and show yourselves men: bring it again to mind, O you transgressors.
Jesaja 46:9 Muistakaa entisiä asioita muinaisista ajoista, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole; minä olen Jumala, eikä ole toista minun vertaistani,
Isaiah 46:9 Remember the former things of old: for I am God, and there is none else; I am God, and there is none like me,
Jesaja 46:10 Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ja muinaisuudesta asti, mitä ei vielä ole tapahtunut, sanoen: Minun neuvoni pysyy, ja minä teen kaiken, mitä tahdon.
Isaiah 46:10 Declaring the end from the beginning, and from ancient times the things that are not yet done, saying, My counsel shall stand, and I will do all my pleasure:
Jesaja 46:11 Minä kutsun idästä nälkäisen linnun, kaukaisesta maasta miehen, joka toteuttaa minun neuvoni. Minä olen sen puhunut, minä myös toteutan sen, minä olen sen päättänyt, minä myös teen sen.
Isaiah 46:11 Calling a ravenous bird from the east, the man that executes my counsel from a far country: yes, I have spoken it, I will also bring it to pass; I have purposed it, I will also do it.
Jesaja 46:12 Kuulkaa minua, te uupuneet sydämet, jotka olette kaukana vanhurskaudesta:
Isaiah 46:12 Listen to me, you stouthearted, that are far from righteousness:
Jesaja 46:13 Minä tuon vanhurskauteni lähelle, se ei ole kaukana, eikä pelastukseni viivy. Minä asetan pelastuksen Siioniin, Israelin kunniaksi.
Isaiah 46:13 I bring near my righteousness; it shall not be far off, and my salvation shall not tarry: and I will place salvation in Zion for Israel my glory.
Jesaja 47:1 Tule alas ja istu tomuun, sinä neitsyt, Babylonin tytär, istu maahan! Ei ole valtaistuinta, sinä kaldealaisten tytär, sillä sinua ei enää kutsuta herkäksi ja herkäksi.
Isaiah 47:1 Come down, and sit in the dust, O virgin daughter of Babylon, sit on the ground: there is no throne, O daughter of the Chaldeans: for you shall no more be called tender and delicate.
Jesaja 47:2 Ota myllynkivet ja jauha jauhot: paljasta hiuksesi, tee koipi, paljasta reisi, kulje virtojen yli.
Isaiah 47:2 Take the millstones, and grind meal: uncover your locks, make bore the leg, uncover the thigh, pass over the rivers.
Jesaja 47:3 Sinun alastomuutesi paljastuu, ja häpeäsi näkyy: minä kostan enkä kohtaa sinua miehenä.
Isaiah 47:3 Your nakedness shall be uncovered, yes, your shame shall be seen: I will take vengeance, and I will not meet you as a man.
Jesaja 47:4 Meidän lunastajamme, Herra Sebaot, on hänen nimensä, Israelin Pyhä.
Isaiah 47:4 As for our redeemer, the LORD of hosts is his name, the Holy One of Israel.
Jesaja 47:5 Istu hiljaa ja vaipu pimeyteen, oi kaldealaisten tytär; sillä sinua ei enää kutsuta valtakuntain valtiattareksi.
Isaiah 47:5 Sit you silent, and get you into darkness, O daughter of the Chaldeans: for you shall no more be called, The lady of kingdoms.
Jesaja 47:6 Minä olin vihastunut kansaani kohtaan, olen saastuttanut perintöosani ja antanut heidät sinun käsiisi. Et sinä osoittanut heille armoa, vanhojen niskaan olet sälyttänyt ikeesi hyvin raskaasti.
Isaiah 47:6 I was wroth with my people, I have polluted my inheritance, and given them into your hand: you did show them no mercy; on the ancient have you very heavily laid your yoke.
Jesaja 47:7 Ja sinä sanoit: Minä olen valtias ikuisesti, joten et pannut näitä asioita sydämeesi etkä muistanut niiden loppua.
Isaiah 47:7 And you said, I shall be a lady for ever: so that you did not lay these things to your heart, neither did remember the latter end of it.
Jesaja 47:8 Kuulkaa siis tätä, te hemujen haltiat, jotka elätte huolettomasti, jotka sanotte sydämessänne: Minä olen, eikä toista ole minun rinnallani; en minä saa istua leskenä enkä tietää lasten menetystä.
Isaiah 47:8 Therefore hear now this, you that are given to pleasures, that dwell carelessly, that say in your heart, I am, and none else beside me; I shall not sit as a widow, neither shall I know the loss of children:
Jesaja 47:9 Mutta nämä kaksi tulevat sinulle yhtäkkiä, yhtenä päivänä: lasten menetys ja leskeys. Ne tulevat sinulle täydellisyydessään, sinun noituuksiesi paljouden ja taikojesi suuren runsauden tähden.
Isaiah 47:9 But these two things shall come to you in a moment in one day, the loss of children, and widowhood: they shall come on you in their perfection for the multitude of your sorceries, and for the great abundance of your enchantments.
Jesaja 47:10 Sinä turvasit pahuuteenne, sinä sanoit: Kukaan ei minua näe. Sinun viisautesi ja tietosi ovat sinut eksyttäneet, ja sinä sanoit sydämessäsi: Minä olen, eikä toista ole minun rinnallani.
Isaiah 47:10 For you have trusted in your wickedness: you have said, None sees me. Your wisdom and your knowledge, it has perverted you; and you have said in your heart, I am, and none else beside me.
Jesaja 47:11 Sentähden onnettomuus kohtaa sinua, etkä tiedä, mistä se nousee, ja onnettomuus lankeaa päällesi, etkä voi sitä estää, ja äkkiarvaamatta sinua kohtaa hävitys, etkä tiedä sitä.
Isaiah 47:11 Therefore shall evil come on you; you shall not know from where it rises: and mischief shall fall on you; you shall not be able to put it off: and desolation shall come on you suddenly, which you shall not know.
Jesaja 47:12 Asetu nyt esiin noituuksinesi ja monine noituuksinesi, joita olet tehnyt nuoruudestasi asti; jos niin, sinä pystyt hyötymään, jos niin voit voittaa.
Isaiah 47:12 Stand now with your enchantments, and with the multitude of your sorceries, wherein you have labored from your youth; if so be you shall be able to profit, if so be you may prevail.
Jesaja 47:13 Olet väsynyt neuvojesi paljouteen. Nouskoot nyt tähdistäennustajat, tähtienkatsojat, kuukauden ennustajat, ja pelastakoot sinut näiltä, jotka sinua kohtaavat.
Isaiah 47:13 You are wearied in the multitude of your counsels. Let now the astrologers, the stargazers, the monthly prognosticators, stand up, and save you from these things that shall come on you.
Jesaja 47:14 Katso, heistä tulee kuin oljenkorsi; tuli polttaa heidät; he eivät pelasta itseään liekin vallasta; ei ole hiiltä lämmitettävänä eikä tulta, jonka ääressä istua.
Isaiah 47:14 Behold, they shall be as stubble; the fire shall burn them; they shall not deliver themselves from the power of the flame: there shall not be a coal to warm at, nor fire to sit before it.
Jesaja 47:15 Näin käy sinulle niiden, joiden kanssa olet tehnyt työtä nuoruudestasi asti, kauppiaidesi: he harhailevat kukin maallensa, eikä kukaan sinua auta.
Isaiah 47:15 Thus shall they be to you with whom you have labored, even your merchants, from your youth: they shall wander every one to his quarter; none shall save you.
Jesaja 48:1 Kuulkaa tämä, te Jaakobin heimo, te, jotka olette kutsutut Israelin nimellä, ja te olette tulleet Juudan vesistä, te, jotka vannotte Herran nimeen ja mainitsette Israelin Jumalan, mutta ette totuudessa ettekä vanhurskaudessa.
Isaiah 48:1 Hear you this, O house of Jacob, which are called by the name of Israel, and are come forth out of the waters of Judah, which swear by the name of the LORD, and make mention of the God of Israel, but not in truth, nor in righteousness.
Jesaja 48:2 Sillä he kutsuvat itseään pyhän kaupungin omiksi ja turvautuvat Israelin Jumalaan; Herra Sebaot on hänen nimensä.
Isaiah 48:2 For they call themselves of the holy city, and stay themselves on the God of Israel; The LORD of hosts is his name.
Jesaja 48:3 Minä olen alusta asti ilmoittanut entiset asiat, ne lähtivät minun suustani, ja minä ilmoitin ne; minä tein ne äkkiä, ja ne tapahtuivat.
Isaiah 48:3 I have declared the former things from the beginning; and they went forth out of my mouth, and I showed them; I did them suddenly, and they came to pass.
Jesaja 48:4 Koska tiesin, että olet itsepäinen, niskasi on rautajänne ja otsasi messinkiä;
Isaiah 48:4 Because I knew that you are obstinate, and your neck is an iron sinew, and your brow brass;
Jesaja 48:5 Minä olen sen teille alusta asti ilmoittanut, ennen kuin se tapahtui, minä näytin sen teille, ettet sanoisi: Minun epäjumalankuvani on ne tehnyt, ja minun veistetty ja valettu kuvani ovat ne käskeneet.
Isaiah 48:5 I have even from the beginning declared it to you; before it came to pass I showed it you: lest you should say, My idol has done them, and my graven image, and my molten image, has commanded them.
Jesaja 48:6 Olet kuullut ja nähnyt kaiken tämän, etkä sinä sitä julista? Minä olen ilmoittanut sinulle uusia asioita tästä lähtien, jopa salattuja asioita, joita et tiennyt.
Isaiah 48:6 You have heard, see all this; and will not you declare it? I have showed you new things from this time, even hidden things, and you did not know them.
Jesaja 48:7 Ne ovat luotuja nyt, eivätkä aikoja sitten, jo ennen sitä päivää, jolloin et niistä kuullut, ettet sanoisi: Katso, minä ne tiesin.
Isaiah 48:7 They are created now, and not from the beginning; even before the day when you heard them not; lest you should say, Behold, I knew them.
Jesaja 48:8 Et sinä kuullut, etkä tiennyt, etkä vielä tiennyt, etkä vielä korvaasi avannut. Minä tiesin, että tulisit olemaan hyvin uskoton ja että sinua kutsuttiin luopioksi jo äitisi kohdusta asti.
Isaiah 48:8 Yes, you heard not; yes, you knew not; yes, from that time that your ear was not opened: for I knew that you would deal very treacherously, and were called a transgressor from the womb.
Jesaja 48:9 Nimeni tähden minä pidätän vihani, ja kiitostani tähden minä pidättäydyn sinun tähtesi, etten tuhoaisi sinua.
Isaiah 48:9 For my name’s sake will I defer my anger, and for my praise will I refrain for you, that I cut you not off.
Jesaja 48:10 Katso, minä olen sinut puhdistanut, mutta en hopealla; minä olen sinut valinnut kurjuuden pätsissä.
Isaiah 48:10 Behold, I have refined you, but not with silver; I have chosen you in the furnace of affliction.
Jesaja 48:11 Itseni tähden, aivan itseni tähden, teen sen. Sillä kuinka minun nimeni saastettaisiin? Enkä anna kunniaani toiselle.
Isaiah 48:11 For my own sake, even for my own sake, will I do it: for how should my name be polluted? and I will not give my glory to another.
Jesaja 48:12 Kuule minua, Jaakob, ja sinä Israel, minun kutsumani; minä olen hän; minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen.
Isaiah 48:12 Listen to me, O Jacob and Israel, my called; I am he; I am the first, I also am the last.
Jesaja 48:13 Minun käteni on maan perustanut, ja minun oikea käteni on levittänyt taivaat. Kun minä heitä kutsun, he seisovat yhdessä.
Isaiah 48:13 My hand also has laid the foundation of the earth, and my right hand has spanned the heavens: when I call to them, they stand up together.
Jesaja 48:14 Kokoontukaa kaikki ja kuulkaa: kuka heistä on julistanut näitä? Herra rakastaa häntä; hän tekee tahtonsa Babylonissa, hänen käsivartensa on kaldealaisten yllä.
Isaiah 48:14 All you, assemble yourselves, and hear; which among them has declared these things? The LORD has loved him: he will do his pleasure on Babylon, and his arm shall be on the Chaldeans.
Jesaja 48:15 Minä, minä olen puhunut, minä olen hänet kutsunut, minä olen hänet tuonut, ja hän on tekevä tiensä menestyksekkääksi.
Isaiah 48:15 I, even I, have spoken; yes, I have called him: I have brought him, and he shall make his way prosperous.
Jesaja 48:16 Tulkaa lähemmäs minua, kuulkaa tämä: en minä ole puhunut salassa alusta asti; siinä minä olen ollut siitä hetkestä asti, ja nyt Herra, Herra, on minut lähettänyt ja hänen Henkensä.
Isaiah 48:16 Come you near to me, hear you this; I have not spoken in secret from the beginning; from the time that it was, there am I: and now the Lord GOD, and his Spirit, has sent me.
Jesaja 48:17 Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, Israelin Pyhä: Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä on hyödyllistä, ja johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee kulkea.
Isaiah 48:17 Thus said the LORD, your Redeemer, the Holy One of Israel; I am the LORD your God which teaches you to profit, which leads you by the way that you should go.
Jesaja 48:18 Oi, jospa olisit kuunnellut minun käskyjäni! Silloin sinun rauhasi olisi ollut kuin virta ja vanhurskautesi kuin meren aallot!
Isaiah 48:18 O that you had listened to my commandments! then had your peace been as a river, and your righteousness as the waves of the sea:
Jesaja 48:19 Sinun jälkeläisesi olisivat olleet kuin hiekkaa ja sinun sisuksiesi hedelmät kuin sen soraa; hänen nimensä ei olisi hävinnyt eikä hävinnyt minun kasvojeni edestä.
Isaiah 48:19 Your seed also had been as the sand, and the offspring of your bowels like the gravel thereof; his name should not have been cut off nor destroyed from before me.
Jesaja 48:20 Menkää pois Babylonista, paetkaa kaldealaisten luota! Julistakaa riemun äänellä, kertokaa tämä, kertokaa se maan ääriin asti; sanokaa: Herra on lunastanut palvelijansa Jaakobin.
Isaiah 48:20 Go you forth of Babylon, flee you from the Chaldeans, with a voice of singing declare you, tell this, utter it even to the end of the earth; say you, The LORD has redeemed his servant Jacob.
Jesaja 48:21 Eivätkä he janoa tunteneet, kun hän johdatti heitä erämaiden halki. Hän antoi vedet virrata kalliosta heidän hyväkseen. Hän halkaisi kallion, ja vedet virtasivat ulos.
Isaiah 48:21 And they thirsted not when he led them through the deserts: he caused the waters to flow out of the rock for them: he split the rock also, and the waters gushed out.
Jesaja 48:22 Ei ole rauhaa jumalattomilla, sanoo Herra.
Isaiah 48:22 There is no peace, said the LORD, to the wicked.
Jesaja 49:1 Kuulkaa minua, te saaret, ja kuunnelkaa, te kaukaiset kansat! Herra on kutsunut minut jo äitini kohdusta, äitini kohdusta asti hän on maininnut minun nimeni.
Isaiah 49:1 Listen, O isles, to me; and listen, you people, from far; The LORD has called me from the womb; from the bowels of my mother has he made mention of my name.
Jesaja 49:2 Hän on tehnyt minun suuni terävän miekan kaltaiseksi, kätkenyt minut kätensä varjoon, tehnyt minusta kiiltävän nuolen, kätkenyt minut viinensä sisään.
Isaiah 49:2 And he has made my mouth like a sharp sword; in the shadow of his hand has he hid me, and made me a polished shaft; in his quiver has he hid me;
Jesaja 49:3 Ja sanoi minulle: Sinä olet minun palvelijani, Israel, jossa minä ilmoitan kirkkauteni.
Isaiah 49:3 And said to me, You are my servant, O Israel, in whom I will be glorified.
Jesaja 49:4 Silloin minä sanoin: Olen nähnyt vaivaa turhaan, olen kuluttanut voimani tyhjään ja tyhjään. Mutta totisesti, oikeuteni on Herran huomassa ja työni Jumalani luona.
Isaiah 49:4 Then I said, I have labored in vain, I have spent my strength for nothing, and in vain: yet surely my judgment is with the LORD, and my work with my God.
Jesaja 49:5 Ja nyt, sanoo Herra, joka minut äitini kohdusta palvelijakseen muovasi, tuomaan Jaakobin takaisin hänen luokseen: Vaikka Israelia ei koottaakaan, olen minä kuitenkin kirkastettu Herran silmissä, ja Jumalani on minun voimani.
Isaiah 49:5 And now, said the LORD that formed me from the womb to be his servant, to bring Jacob again to him, Though Israel be not gathered, yet shall I be glorious in the eyes of the LORD, and my God shall be my strength.
Jesaja 49:6 Ja hän sanoi: Hyvin vähäistä on, että olet minun palvelijani ja nostat ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuot takaisin Israelin varjellut. Minä annan sinut myös pakanoille valoksi, että sinä olisit minun pelastukseni maan ääriin asti.
Isaiah 49:6 And he said, It is a light thing that you should be my servant to raise up the tribes of Jacob, and to restore the preserved of Israel: I will also give you for a light to the Gentiles, that you may be my salvation to the end of the earth.
Jesaja 49:7 Näin sanoo Herra, Israelin lunastaja, hänen Pyhänsä, sille, jota ihmiset halveksivat, sille, jota kansa inhoaa, hallitsijoiden palvelijalle: Kuninkaat näkevät ja nousevat, ruhtinaat kumartavat, Herran tähden, joka on uskollinen, ja Israelin Pyhän tähden.
Isaiah 49:7 Thus said the LORD, the Redeemer of Israel, and his Holy One, to him whom man despises, to him whom the nation abhors, to a servant of rulers, Kings shall see and arise, princes also shall worship, because of the LORD that is faithful, and the Holy One of
Jesaja 49:8 Näin sanoo Herra: Otollisella ajalla minä olen kuullut sinua ja pelastuksen päivänä minä olen auttanut sinua. Minä varjelen sinut ja teen sinut kansan liitoksi, maan vahvistamiseksi ja autioiden perintöosien jakamiseksi.
Isaiah 49:8 Thus said the LORD, In an acceptable time have I heard you, and in a day of salvation have I helped you: and I will preserve you, and give you for a covenant of the people, to establish the earth, to cause to inherit the desolate heritages;
Jesaja 49:9 Että sinä sanoisit vangituille: Menkää ulos; ja pimeydessä oleville: Tulkaa näyttämään itsenne. He saavat laitumensa teiden varsilla, ja heidän laidunmaansa ovat kaikilla korkeilla paikoilla.
Isaiah 49:9 That you may say to the prisoners, Go forth; to them that are in darkness, Show yourselves. They shall feed in the ways, and their pastures shall be in all high places.
Jesaja 49:10 Heidän ei tarvitse nähdä nälkää eikä janoa, eikä heitä polta helle eikä aurinko, sillä joka heitä armahtaa, hän johdattaa heitä, hän ohjaa heitä vesilähteiden luo.
Isaiah 49:10 They shall not hunger nor thirst; neither shall the heat nor sun smite them: for he that has mercy on them shall lead them, even by the springs of water shall he guide them.
Jesaja 49:11 Ja minä teen kaikki vuoreni teille, ja minun valtatieni korotetaan.
Isaiah 49:11 And I will make all my mountains a way, and my highways shall be exalted.
Jesaja 49:12 Katso, nämä tulevat kaukaa, ja katso, nämä pohjoisesta ja lännestä, ja nämä Sinimin maasta.
Isaiah 49:12 Behold, these shall come from far: and, see, these from the north and from the west; and these from the land of Sinim.
Jesaja 49:13 Riemuitkaa, taivaat, riemuitkaa, maa, puhkeakaa riemuun, te vuoret! Sillä Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiaan.
Isaiah 49:13 Sing, O heavens; and be joyful, O earth; and break forth into singing, O mountains: for the LORD has comforted his people, and will have mercy on his afflicted.
Jesaja 49:14 Mutta Siion sanoi: Herra on minut hylännyt, ja Herrani on minut unhottanut.
Isaiah 49:14 But Zion said, The LORD has forsaken me, and my Lord has forgotten me.
Jesaja 49:15 Voiko nainen unohtaa imeväislapsensa, niin ettei hän armahtaisi kohtunsa poikaa? Vaikka he unohtaisivat, minä en unohda sinua.
Isaiah 49:15 Can a woman forget her sucking child, that she should not have compassion on the son of her womb? yes, they may forget, yet will I not forget you.
Jesaja 49:16 Katso, minä olen piirtänyt sinut kätteni kämmenten, sinun muurisi ovat aina minun edessäni.
Isaiah 49:16 Behold, I have graven you on the palms of my hands; your walls are continually before me.
Jesaja 49:17 Lapsesi kiiruhtavat; tuhoajasi ja ne, jotka sinut hävittivät, lähtevät sinusta.
Isaiah 49:17 Your children shall make haste; your destroyers and they that made you waste shall go forth of you.
Jesaja 49:18 Nosta silmäsi ympärillesi ja katso: nämä kaikki kokoontuvat ja tulevat sinun luoksesi. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, sinä puet ne kaikki yllesi kuin koristeen ja kiedot ne ympärillesi niin kuin morsian.
Isaiah 49:18 Lift up your eyes round about, and behold: all these gather themselves together, and come to you. As I live, said the LORD, you shall surely clothe you with them all, as with an ornament, and bind them on you, as a bride does.
Jesaja 49:19 Sillä teidän rauniotanne ja autiot paikkanne ja tuhonne maa on nyt liian ahdas asukkaiden tähden, ja ne, jotka teidät nielivät, ovat kaukana.
Isaiah 49:19 For your waste and your desolate places, and the land of your destruction, shall even now be too narrow by reason of the inhabitants, and they that swallowed you up shall be far away.
Jesaja 49:20 Lapsesi, jotka sinulle vielä syntyvät, toisen menetettyäsi, sanovat jälleen korviisi: Tämä on minulle ahdas paikka, anna minulle sijaa asuakseni.
Isaiah 49:20 The children which you shall have, after you have lost the other, shall say again in your ears, The place is too strait for me: give place to me that I may dwell.
Jesaja 49:21 Silloin sinä sanot sydämessäsi: Kuka on minulle nämä siittänyt? Minä olen menettänyt lapseni, olen autio, vanki ja harhaileva? Kuka on nämä kasvattanut? Katso, minä olen jäänyt yksin. Missä nämä olivat olleet?
Isaiah 49:21 Then shall you say in your heart, Who has begotten me these, seeing I have lost my children, and am desolate, a captive, and removing to and fro? and who has brought up these? Behold, I was left alone; these, where had they been?
Jesaja 49:22 Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä nostan käteni pakanoita kohti ja pystytän lippuni kansojen ylle; ja he tuovat teidän poikanne sylissään ja teidän tyttärenne hartioillaan.
Isaiah 49:22 Thus said the Lord GOD, Behold, I will lift up my hand to the Gentiles, and set up my standard to the people: and they shall bring your sons in their arms, and your daughters shall be carried on their shoulders.
Jesaja 49:23 Ja kuninkaat tulevat olemaan sinun imettäjäsi ja heidän kuningattarensa imettäjiäsi. He kumartuvat sinun edessäsi kasvoilleen maahan ja nuolevat jalkojesi tomun. Ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra. Sillä eivät ne, jotka odottavat, joudu häpeään.
Isaiah 49:23 And kings shall be your nursing fathers, and their queens your nursing mothers: they shall bow down to you with their face toward the earth, and lick up the dust of your feet; and you shall know that I am the LORD: for they shall not be ashamed that wait
Jesaja 49:24 Otetaanko saalis mahtavalta, vai vapautetaanko laillinen vanki?
Isaiah 49:24 Shall the prey be taken from the mighty, or the lawful captive delivered?
Jesaja 49:25 Mutta näin sanoo Herra: Sankarien vangit viedään pois, ja julmien saalis vapautetaan. Sillä minä riitelen teidän kanssanne riitelevän kanssa ja pelastan teidän lapsenne.
Isaiah 49:25 But thus said the LORD, Even the captives of the mighty shall be taken away, and the prey of the terrible shall be delivered: for I will contend with him that contends with you, and I will save your children.
Jesaja 49:26 Ja minä ruokin teidän sortajianne heidän omalla lihallaan, ja he juopuvat omasta verestään kuin makeasta viinistä. Ja kaikki liha tulee tietämään, että minä, Herra, olen teidän pelastajanne ja lunastajanne, Jaakobin Väkevä.
Isaiah 49:26 And I will feed them that oppress you with their own flesh; and they shall be drunken with their own blood, as with sweet wine: and all flesh shall know that I the LORD am your Savior and your Redeemer, the mighty One of Jacob.
Jesaja 50:1 Näin sanoo Herra: Missä on äitinne erokirja, jonka minä hylkäsin? Tai kenelle velkojalleni minä teidät myin? Katso, te olette myyneet itsenne pahain tekojenne tähden, ja rikkomustenne tähden äitinne hyljättiin.
Isaiah 50:1 Thus said the LORD, Where is the bill of your mother’s divorce, whom I have put away? or which of my creditors is it to whom I have sold you? Behold, for your iniquities have you sold yourselves, and for your transgressions is your mother put away.
Jesaja 50:2 Miksi ei ollut ketään, kun minä tulin? Miksi ei ollut ketään vastaamassa, kun minä huusin? Onko minun käteni liian lyhyt, niin ettei se voi lunastaa, tai onko minulla voimaa pelastaa? Katso, minä kuivaan meren nuhtelullani, teen virrat erämaaksi; niiden kalat haisevat, sillä
Isaiah 50:2 Why, when I came, was there no man? when I called, was there none to answer? Is my hand shortened at all, that it cannot redeem? or have I no power to deliver? behold, at my rebuke I dry up the sea, I make the rivers a wilderness: their fish stinks, becau
Jesaja 50:3 Minä puen taivaat mustuuteen ja teen niiden peitteeksi säkin.
Isaiah 50:3 I clothe the heavens with blackness, and I make sackcloth their covering.
Jesaja 50:4 Herra Jumala on antanut minulle oppineen kielen, että taitaisin puhua väsyneelle sanalla ajallaan. Hän herättää aamu aamulta, hän herättää minun korvani kuulemaan niin kuin oppinut.
Isaiah 50:4 The Lord GOD has given me the tongue of the learned, that I should know how to speak a word in season to him that is weary: he wakens morning by morning, he wakens my ear to hear as the learned.
Jesaja 50:5 Herra Jumala on avannut minun korvani, enkä minä ole ollut kapinallinen enkä ole kääntynyt pois.
Isaiah 50:5 The Lord GOD has opened my ear, and I was not rebellious, neither turned away back.
Jesaja 50:6 Annoin selkäni lyöjille ja poskeni niille, jotka nyppivät karvoja: en peittänyt kasvojani häpeältä ja sylkemiseltä.
Isaiah 50:6 I gave my back to the smiters, and my cheeks to them that plucked off the hair: I hid not my face from shame and spitting.
Jesaja 50:7 Sillä Herra, Herra, auttaa minua, en minä siksi häpeään joudu. Sentähden olen tehnyt kasvoni kuin piikiven, ja tiedän, etten joudu häpeään.
Isaiah 50:7 For the Lord GOD will help me; therefore shall I not be confounded: therefore have I set my face like a flint, and I know that I shall not be ashamed.
Jesaja 50:8 Lähellä on hän, joka minut vanhurskautti; kuka tahtoo riidellä minua vastaan? Astukaamme yhteen. Kuka on minun vastustajani? Lähelle hän tulkoon minua.
Isaiah 50:8 He is near that justifies me; who will contend with me? let us stand together: who is my adversary? let him come near to me.
Jesaja 50:9 Katso, Herra Jumala auttaa minua; kuka voi minua tuomita? Katso, ne kaikki vanhenevat kuin vaate, koi syö ne.
Isaiah 50:9 Behold, the Lord GOD will help me; who is he that shall condemn me? see, they all shall wax old as a garment; the moth shall eat them up.
Jesaja 50:10 Kuka teistä pelkää Herraa, tottelee hänen palvelijansa ääntä, vaeltaa pimeydessä, valoa vailla? Hän turvatkoon Herran nimeen, pysyköön Jumalassaan.
Isaiah 50:10 Who is among you that fears the LORD, that obeys the voice of his servant, that walks in darkness, and has no light? let him trust in the name of the LORD, and stay on his God.
Jesaja 50:11 Katso, kaikki te, jotka sytytätte tulen, jotka ympäröitte itsenne kipinöillä: vaeltakaa tulenne valossa ja sytyttämienne kipinöiden keskellä. Tämä on teille minun kädestäni; te makaatte murheissa.
Isaiah 50:11 Behold, all you that kindle a fire, that compass yourselves about with sparks: walk in the light of your fire, and in the sparks that you have kindled. This shall you have of my hand; you shall lie down in sorrow.
Jesaja 51:1 Kuulkaa minua, te jotka vanhurskautta tavoittelette, te jotka etsitte Herraa: katsokaa kalliota, josta teidät on hakattu, ja kuopan reikää, josta teidät on kaivettu.
Isaiah 51:1 Listen to me, you that follow after righteousness, you that seek the LORD: look to the rock from where you are hewn, and to the hole of the pit from where you are dig.
Jesaja 51:2 Kääntykää isänne Abrahamin puoleen ja teidät synnyttäneen Saaran puoleen, sillä minä kutsuin hänet yksin, siunasin hänet ja annoin hänen lisääntyä.
Isaiah 51:2 Look to Abraham your father, and to Sarah that bore you: for I called him alone, and blessed him, and increased him.
Jesaja 51:3 Sillä Herra lohduttaa Siionin, hän lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee sen erämaasta Eedenin kaltaisen ja sen arosta Herran puutarhan kaltaisen; siellä on ilo ja riemu, kiitos ja virren ääni.
Isaiah 51:3 For the LORD shall comfort Zion: he will comfort all her waste places; and he will make her wilderness like Eden, and her desert like the garden of the LORD; joy and gladness shall be found therein, thanksgiving, and the voice of melody.
Jesaja 51:4 Kuulkaa minua, kansani, ja ottakaa korviinne, kansakuntani! Sillä minulta lähtee laki, ja minä asetan oikeuteni kansojen valoksi.
Isaiah 51:4 Listen to me, my people; and give ear to me, O my nation: for a law shall proceed from me, and I will make my judgment to rest for a light of the people.
Jesaja 51:5 Minun vanhurskauteni on lähellä, minun pelastukseni on lähtenyt liikkeelle, ja minun käsivarteni tuomitsevat kansat; saaret odottavat minua, ja ne turvaavat minun käsivarteeni.
Isaiah 51:5 My righteousness is near; my salvation is gone forth, and my arms shall judge the people; the isles shall wait on me, and on my arm shall they trust.
Jesaja 51:6 Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa alhaalla olevaa maata! Sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa vanhenee kuin vaate, ja sen asukkaat kuolevat niin kuin ne, jotka siinä asuvat. Mutta minun pelastukseni pysyy iankaikkisesti, ja minun oikeuteni
Isaiah 51:6 Lift up your eyes to the heavens, and look on the earth beneath: for the heavens shall vanish away like smoke, and the earth shall wax old like a garment, and they that dwell therein shall die in like manner: but my salvation shall be for ever, and my rig
Jesaja 51:7 Kuulkaa minua, te jotka tunnette vanhurskauden, kansa, jonka sydämessä on minun lakini; älkää pelätkö ihmisten pilkkaa älkääkä säikähtäkö heidän pilkkaamistaan.
Isaiah 51:7 Listen to me, you that know righteousness, the people in whose heart is my law; fear you not the reproach of men, neither be you afraid of their revilings.
Jesaja 51:8 Sillä koi syö heidät kuin vaatteen, mato syö heidät kuin villan; mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti ja minun pelastukseni polvesta polveen.
Isaiah 51:8 For the moth shall eat them up like a garment, and the worm shall eat them like wool: but my righteousness shall be for ever, and my salvation from generation to generation.
Jesaja 51:9 Herää, herää, pue voimasi yllesi, Herran käsivarsi; herää niin kuin muinaisina päivinä, muinaisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se, joka hakkasi Rahabin ja haavoitti lohikäärmeen?
Isaiah 51:9 Awake, awake, put on strength, O arm of the LORD; awake, as in the ancient days, in the generations of old. Are you not it that has cut Rahab, and wounded the dragon?
Jesaja 51:10 Etkö sinä ole se, joka olet kuivannut meren, suuren syvyyden vedet, joka olet tehnyt meren syvyydet tieksi lunastettujen kulkea niiden yli?
Isaiah 51:10 Are you not it which has dried the sea, the waters of the great deep; that has made the depths of the sea a way for the ransomed to pass over?
Jesaja 51:11 Sentähden Herran lunastetut palajavat ja tulevat riemuiten Siioniin, ja heidän päänsä päällä on iankaikkinen ilo. Riemu ja riemu saavat heidät, ja suru ja valitus pakenevat.
Isaiah 51:11 Therefore the redeemed of the LORD shall return, and come with singing to Zion; and everlasting joy shall be on their head: they shall obtain gladness and joy; and sorrow and mourning shall flee away.
Jesaja 51:12 Minä, minä olen teidän lohduttajanne. Kuka te olette, että pelkäisitte kuolevaa ihmistä, ihmisen lasta, joka ruohon kaltaiseksi tehdään?
Isaiah 51:12 I, even I, am he that comforts you: who are you, that you should be afraid of a man that shall die, and of the son of man which shall be made as grass;
Jesaja 51:13 Ja unohdat Herran, joka on tehnyt sinut, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja pelkäät alati, joka päivä sortajan vihaa, ikään kuin hän olisi valmis tuhoamaan? Ja missä on sortajan viha?
Isaiah 51:13 And forget the LORD your maker, that has stretched forth the heavens, and laid the foundations of the earth; and have feared continually every day because of the fury of the oppressor, as if he were ready to destroy? and where is the fury of the oppressor
Jesaja 51:14 Vangittu karkotettu kiirehtii vapautumistaan, ettei hän kuolisi kuoppaan eikä hänen leipänsä loppuisi.
Isaiah 51:14 The captive exile hastens that he may be loosed, and that he should not die in the pit, nor that his bread should fail.
Jesaja 51:15 Mutta minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka halkaisin meren, jonka aallot pauhasivat. Herra Sebaot on hänen nimensä.
Isaiah 51:15 But I am the LORD your God, that divided the sea, whose waves roared: The LORD of hosts is his name.
Jesaja 51:16 Ja minä olen pannut sanani suuhusi, ja olen kätkenyt sinut käteni varjoon, istuttaakseni taivaat ja laskeakseni maan perustukset ja sanoakseni Siionille: Sinä olet minun kansani.
Isaiah 51:16 And I have put my words in your mouth, and I have covered you in the shadow of my hand, that I may plant the heavens, and lay the foundations of the earth, and say to Zion, You are my people.
Jesaja 51:17 Herää, herää, nouse, Jerusalem, joka olet juonut Herran kädestä hänen vihansa maljan, olet juonut juopumuksen maljan pohjasakan ja puristanut sen ulos.
Isaiah 51:17 Awake, awake, stand up, O Jerusalem, which have drunk at the hand of the LORD the cup of his fury; you have drunken the dregs of the cup of trembling, and wrung them out.
Jesaja 51:18 Ei ole ketään johdattamassa häntä kaikkien niiden poikien joukossa, jotka hän on synnyttänyt, eikä kukaan tartu hänen käteensä kaikkien niiden poikien joukossa, jotka hän on kasvattanut.
Isaiah 51:18 There is none to guide her among all the sons whom she has brought forth; neither is there any that takes her by the hand of all the sons that she has brought up.
Jesaja 51:19 Nämä kaksi ovat sinua kohdanneet; kuka sinua säälii? Hävitys ja tuho, nälkä ja miekka. Kenellä minä sinua lohduttaisin?
Isaiah 51:19 These two things are come to you; who shall be sorry for you? desolation, and destruction, and the famine, and the sword: by whom shall I comfort you?
Jesaja 51:20 Teidän poikanne ovat pyörtyneet, he makaavat kaikkien katujen päämissä kuin villihärkä verkossa. He ovat täynnä Herran vihaa, teidän Jumalanne nuhtelua.
Isaiah 51:20 Your sons have fainted, they lie at the head of all the streets, as a wild bull in a net: they are full of the fury of the LORD, the rebuke of your God.
Jesaja 51:21 Kuulkaa siis tätä, te kurjat ja juopuneet, mutta ette viinistä:
Isaiah 51:21 Therefore hear now this, you afflicted, and drunken, but not with wine:
Jesaja 51:22 Näin sanoo Herranne, Herra, ja teidän Jumalanne, joka ajaa kansansa asiaa: Katso, minä olen ottanut teidän kädestänne tuon juovan maljan, vihani maljan pohjasakan; ette te sitä enää juo.
Isaiah 51:22 Thus said your Lord the LORD, and your God that pleads the cause of his people, Behold, I have taken out of your hand the cup of trembling, even the dregs of the cup of my fury; you shall no more drink it again:
Jesaja 51:23 Mutta minä annan sen sinun sortajasi käsiin, jotka ovat sanoneet sinun sielullesi: Kumartakaa, että me menisimme yli! Mutta sinä olet pannut ruumiisi maaksi, kaduksi niille, jotka sen yli kulkivat.
Isaiah 51:23 But I will put it into the hand of them that afflict you; which have said to your soul, Bow down, that we may go over: and you have laid your body as the ground, and as the street, to them that went over.
Jesaja 52:1 Herää, herää; pue yllesi voimasi, Siion; pue yllesi ihanat vaatteet, Jerusalem, pyhä kaupunki; sillä tästedes ei sinun sisällesi enää tule ympärileikkaamatonta eikä saastaista.
Isaiah 52:1 Awake, awake; put on your strength, O Zion; put on your beautiful garments, O Jerusalem, the holy city: for from now on there shall no more come into you the uncircumcised and the unclean.
Jesaja 52:2 Ravista itsesi tomusta, nouse ja istu alas, Jerusalem; riisu itsesi kaulasi kahleista, sinä vangittu Siionin tytär.
Isaiah 52:2 Shake yourself from the dust; arise, and sit down, O Jerusalem: loose yourself from the bands of your neck, O captive daughter of Zion.
Jesaja 52:3 Sillä näin sanoo Herra: Te olette myyneet itsenne ilmaiseksi, ja teidät lunastetaan ilmaiseksi.
Isaiah 52:3 For thus said the LORD, You have sold yourselves for nothing; and you shall be redeemed without money.
Jesaja 52:4 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Minun kansani meni muinoin alas Egyptiin asumaan siellä muukalaisena, ja Assur sorsi heitä syyttä.
Isaiah 52:4 For thus said the Lord GOD, My people went down aforetime into Egypt to sojourn there; and the Assyrian oppressed them without cause.
Jesaja 52:5 Ja nyt, mitä minulla on tässä, sanoo Herra, että minun kansani viedään pois ilmaiseksi? Ne, jotka sitä hallitsevat, panevat sen valittamaan, sanoo Herra, ja minun nimeäni pilkataan alati, joka päivä.
Isaiah 52:5 Now therefore, what have I here, said the LORD, that my people is taken away for nothing? they that rule over them make them to howl, said the LORD; and my name continually every day is blasphemed.
Jesaja 52:6 Sen tähden kansani on tunteva minun nimeni; sen tähden he sinä päivänä tulevat tietämään, että minä olen se, joka puhuu. Katso, minä se olen.
Isaiah 52:6 Therefore my people shall know my name: therefore they shall know in that day that I am he that does speak: behold, it is I.
Jesaja 52:7 Kuinka ihanat ovat vuorilla sen jalat, joka tuo hyvän sanoman, joka julistaa rauhaa, joka tuo hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, joka sanoo Siionille: Sinun Jumalasi on kuningas!
Isaiah 52:7 How beautiful on the mountains are the feet of him that brings good tidings, that publishes peace; that brings good tidings of good, that publishes salvation; that said to Zion, Your God reigns!
Jesaja 52:8 Teidän vartianne korottavat äänen, kaikki yhteen ääneen he laulavat, sillä he näkevät silmästä silmään, kun Herra tuo Siionin ennalleen.
Isaiah 52:8 Your watchmen shall lift up the voice; with the voice together shall they sing: for they shall see eye to eye, when the LORD shall bring again Zion.
Jesaja 52:9 Riemuitkaa, laulakaa yhdessä, te Jerusalemin rauniot! Sillä Herra on lohduttanut kansaansa, hän on lunasttanut Jerusalemin.
Isaiah 52:9 Break forth into joy, sing together, you waste places of Jerusalem: for the LORD has comforted his people, he has redeemed Jerusalem.
Jesaja 52:10 Herra on kantanut pyhää käsivarttaan kaikkien kansojen silmien edessä, ja kaikki maan ääret saavat nähdä meidän Jumalamme pelastuksen.
Isaiah 52:10 The LORD has made bore his holy arm in the eyes of all the nations; and all the ends of the earth shall see the salvation of our God.
Jesaja 52:11 Menkää pois, menkää pois, menkää pois sieltä, älkää koskeko mihinkään saastaiseen; menkää pois sen keskeltä; puhdistautukaa, te jotka kannatte Herran astioita.
Isaiah 52:11 Depart you, depart you, go you out from there, touch no unclean thing; go you out of the middle of her; be you clean, that bear the vessels of the LORD.
Jesaja 52:12 Sillä sinun ei pidä lähteä liikkeelle kiireesti äläkä paeten, sillä Herra käy sinun edelläsi, ja Israelin Jumala on sinun selustasi.
Isaiah 52:12 For you shall not go out with haste, nor go by flight: for the LORD will go before you; and the God of Israel will be your rear guard.
Jesaja 52:13 Katso, minun palvelijani toimii viisaasti, hänet korotetaan ja ylistetään, ja hänestä tulee hyvin korkea.
Isaiah 52:13 Behold, my servant shall deal prudently, he shall be exalted and extolled, and be very high.
Jesaja 52:14 Niin kuin monet hämmästyivät sinusta; hänen kasvonsa olivat niin rumat kuin kenelläkään ihmisellä, ja hänen hahmonsa oli rumampi kuin ihmislasten:
Isaiah 52:14 As many were astonished at you; his visage was so marred more than any man, and his form more than the sons of men:
Jesaja 52:15 Niin hän vihmottaa monia kansoja; kuninkaat sulkevat suunsa hänen edessään; sillä mitä heille ei ole kerrottu, sen he saavat nähdä, ja mitä he eivät ole kuulleet, sen he saavat ottaa huomioon.
Isaiah 52:15 So shall he sprinkle many nations; the kings shall shut their mouths at him: for that which had not been told them shall they see; and that which they had not heard shall they consider.
Jesaja 53:1 Kuka on uskonut meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi on ilmoitettu?
Isaiah 53:1 Who has believed our report? and to whom is the arm of the LORD revealed?
Jesaja 53:2 Sillä hän kasvaa hänen edessään kuin hento kasvi, kuin juuri kuivasta maasta. Ei hänellä ole muotoa eikä kauneutta, ja kun me näemme hänet, ei ole siinä kauneutta, jota ihailisimme.
Isaiah 53:2 For he shall grow up before him as a tender plant, and as a root out of a dry ground: he has no form nor comeliness; and when we shall see him, there is no beauty that we should desire him.
Jesaja 53:3 Hän on halveksittu ja ihmisten hylkäämä, tuskien mies ja tuskan tuttava. Me kätkimme kasvomme häneltä; hän oli halveksittu, emmekä pitäneet häntä arvossa.
Isaiah 53:3 He is despised and rejected of men; a man of sorrows, and acquainted with grief: and we hid as it were our faces from him; he was despised, and we esteemed him not.
Jesaja 53:4 Totisesti hän kantoi meidän murheemme ja kantoi meidän murheemme; kuitenkin me pidimme häntä lyötynä, Jumalan lyömänä ja ahdistettuna.
Isaiah 53:4 Surely he has borne our griefs, and carried our sorrows: yet we did esteem him stricken, smitten of God, and afflicted.
Jesaja 53:5 Mutta hän on haavoittunut meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavojensa kautta me olemme parantuneet.
Isaiah 53:5 But he was wounded for our transgressions, he was bruised for our iniquities: the chastisement of our peace was on him; and with his stripes we are healed.
Jesaja 53:6 Me kaikki olemme eksyneet kuin lampaat, olemme kääntyneet kukin omalle tielleen; ja Herra on heittänyt hänen päälleen kaikkien meidän pahat teot.
Isaiah 53:6 All we like sheep have gone astray; we have turned every one to his own way; and the LORD has laid on him the iniquity of us all.
Jesaja 53:7 Häntä sorrettiin ja häntä ahdistettiin, mutta ei hän suutansa avannut. Niin kuin karitsa hänet viedään teuraaksi, niin kuin lammas, joka on äänetön keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.
Isaiah 53:7 He was oppressed, and he was afflicted, yet he opened not his mouth: he is brought as a lamb to the slaughter, and as a sheep before her shearers is dumb, so he opens not his mouth.
Jesaja 53:8 Hänet otettiin vankilasta ja tuomiosta, kuka voi kertoa hänen syntyperänsä? Sillä hänet on karsittu pois elävien maasta, kansani rikkomusten tähden häntä on lyöty.
Isaiah 53:8 He was taken from prison and from judgment: and who shall declare his generation? for he was cut off out of the land of the living: for the transgression of my people was he stricken.
Jesaja 53:9 Ja hän teki hautansa jumalattomien pariin ja rikkaiden pariin kuolemassaan, sillä hän ei ollut tehnyt vääryyttä eikä hänen suussaan ollut petosta.
Isaiah 53:9 And he made his grave with the wicked, and with the rich in his death; because he had done no violence, neither was any deceit in his mouth.
Jesaja 53:10 Mutta Herra näki hyväksi ruhmia häntä, hän saattoi hänet murheeseen. Kun sinä annat hänen sielunsa syntiuhriksi, hän saa nähdä jälkeläisensä, hän elää pitkään, ja Herran tahto onnistuu hänen kädessään.
Isaiah 53:10 Yet it pleased the LORD to bruise him; he has put him to grief: when you shall make his soul an offering for sin, he shall see his seed, he shall prolong his days, and the pleasure of the LORD shall prosper in his hand.
Jesaja 53:11 Hän saa nähdä sielunsa tuskan ja tulee ravituksi. Tietonsa kautta minun vanhurskas palvelijani vanhurskauttaa monet, sillä hän kantaa heidän pahat tekonsa.
Isaiah 53:11 He shall see of the travail of his soul, and shall be satisfied: by his knowledge shall my righteous servant justify many; for he shall bear their iniquities.
Jesaja 53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja hän jakaa saaliin väkevien kanssa, sillä hän antoi sielunsa kuolemaan; ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon; ja hän kantoi monien synnit ja rukoili pahantekijäin puolesta.
Isaiah 53:12 Therefore will I divide him a portion with the great, and he shall divide the spoil with the strong; because he has poured out his soul to death: and he was numbered with the transgressors; and he bore the sin of many, and made intercession for the transg
Jesaja 54:1 Riemuitse, sinä hedelmätön, joka et ole synnyttänyt; puhkea riemuun ja huuda ääneen, sinä joka et ole synnyttänyt! Sillä yksinäisellä on enemmän lapsia kuin naimisissa olevalla vaimolla, sanoo Herra.
Isaiah 54:1 Sing, O barren, you that did not bear; break forth into singing, and cry aloud, you that did not travail with child: for more are the children of the desolate than the children of the married wife, said the LORD.
Jesaja 54:2 Laajenna telttasi paikkaa, levitä asumustesi verhot. Älä säästä, pidennä köysiäsi ja vahvista vaarnasi.
Isaiah 54:2 Enlarge the place of your tent, and let them stretch forth the curtains of your habitations: spare not, lengthen your cords, and strengthen your stakes;
Jesaja 54:3 Sillä sinä leviät oikealle ja vasemmalle, ja sinun jälkeläisesi perivät pakanat ja tekevät autiot kaupungit asuttaviksi.
Isaiah 54:3 For you shall break forth on the right hand and on the left; and your seed shall inherit the Gentiles, and make the desolate cities to be inhabited.
Jesaja 54:4 Älä pelkää, sillä et joudu häpeään, äläkä anna häpeän vallata sinua, sillä et joudu häpeään. Sinä unohdat nuoruutesi häpeän etkä enää muista leskeytesi pilkkaa.
Isaiah 54:4 Fear not; for you shall not be ashamed: neither be you confounded; for you shall not be put to shame: for you shall forget the shame of your youth, and shall not remember the reproach of your widowhood any more.
Jesaja 54:5 Sillä sinun Tekijäsi on sinun aviomiehesi, Herra Sebaot on hänen nimensä, ja sinun lunastajasi on Israelin Pyhä, koko maan Jumalaksi häntä kutsutaan.
Isaiah 54:5 For your Maker is your husband; the LORD of hosts is his name; and your Redeemer the Holy One of Israel; The God of the whole earth shall he be called.
Jesaja 54:6 Sillä Herra on kutsunut sinut hylätyksi ja hengeltään murheelliseksi naiseksi, nuoruuden vaimoksi, joka torjuttiin, sanoo sinun Jumalasi.
Isaiah 54:6 For the LORD has called you as a woman forsaken and grieved in spirit, and a wife of youth, when you were refused, said your God.
Jesaja 54:7 Pieneksi hetkeksi minä sinut hylkäsin, mutta suurella armolla minä sinut kokoan.
Isaiah 54:7 For a small moment have I forsaken you; but with great mercies will I gather you.
Jesaja 54:8 Vähäisessä vihassani minä hetkeksi kätkin kasvoni sinulta, mutta iankaikkisessa armossa minä armahdan sinua, sanoo Herra, sinun lunastajasi.
Isaiah 54:8 In a little wrath I hid my face from you for a moment; but with everlasting kindness will I have mercy on you, said the LORD your Redeemer.
Jesaja 54:9 Sillä tämä on minulle kuin Nooan vedet. Niin kuin minä vannoin, etteivät Nooan vedet enää tulvi maan yli, niin minä vannoin, etten enää vihastu sinulle enkä nuhtele sinua.
Isaiah 54:9 For this is as the waters of Noah to me: for as I have sworn that the waters of Noah should no more go over the earth; so have I sworn that I would not be wroth with you, nor rebuke you.
Jesaja 54:10 Sillä vuoret väistyvät ja kukkulat horjuvat, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.
Isaiah 54:10 For the mountains shall depart, and the hills be removed; but my kindness shall not depart from you, neither shall the covenant of my peace be removed, said the LORD that has mercy on you.
Jesaja 54:11 Te ahdistetut, myrskyn pieksemät, lohduttoman oloiset! Katso, minä maalaan teidän kivenne kauniilla väreillä ja lasken teidän perustuksenne safiireista.
Isaiah 54:11 O you afflicted, tossed with tempest, and not comforted, behold, I will lay your stones with fair colors, and lay your foundations with sapphires.
Jesaja 54:12 Minä teen ikkunasi akaattikivestä, porttisi karbunkulleista ja kaikki reunuksesi kauniista kivistä.
Isaiah 54:12 And I will make your windows of agates, and your gates of carbuncles, and all your borders of pleasant stones.
Jesaja 54:13 Ja kaikki sinun lapsesi tulevat olemaan Herran opetuslapsia, ja suuri on oleva lastesi rauha.
Isaiah 54:13 And all your children shall be taught of the LORD; and great shall be the peace of your children.
Jesaja 54:14 Vanhurskaudessa sinä olet perustettu, kaukana sorrosta, sillä sinun ei tarvitse pelätä, ja kauhusta, sillä se ei sinua lähesty.
Isaiah 54:14 In righteousness shall you be established: you shall be far from oppression; for you shall not fear: and from terror; for it shall not come near you.
Jesaja 54:15 Katso, he varmasti kokoontuvat yhteen, mutta eivät minun kauttani; joka kokoontuu sinua vastaan, se kaatuu sinun tähtesi.
Isaiah 54:15 Behold, they shall surely gather together, but not by me: whoever shall gather together against you shall fall for your sake.
Jesaja 54:16 Katso, minä olen luonut sepän, joka puhaltaa hiiliä tulessa ja tuo esiin välineen työhönsä; ja minä olen luonut tuhoajan hävittämään.
Isaiah 54:16 Behold, I have created the smith that blows the coals in the fire, and that brings forth an instrument for his work; and I have created the waster to destroy.
Jesaja 54:17 Yksikään ase, joka valmistetaan sinua vastaan, ei menesty, ja jokaisen kielen, joka nousee sinua vastaan oikeuteen, sinä tuomitset. Tämä on Herran palvelijoiden perintöosa, ja heidän vanhurskautensa on minulta, sanoo Herra.
Isaiah 54:17 No weapon that is formed against you shall prosper; and every tongue that shall rise against you in judgment you shall condemn. This is the heritage of the servants of the LORD, and their righteousness is of me, said the LORD.
Jesaja 55:1 Oi, kaikki janoavat, tulkaa veden ääreen, ja te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa viiniä ja maitoa ilman rahaa ja hintaan katsomatta.
Isaiah 55:1 Ho, every one that thirsts, come you to the waters, and he that has no money; come you, buy, and eat; yes, come, buy wine and milk without money and without price.
Jesaja 55:2 Miksi te annatte rahaa siitä, mikä ei ole leipää, ja vaivannäköänne siitä, mikä ei ravitse? Kuunnelkaa minua, niin syökää sitä, mikä on hyvää, ja sielunne iloitkoon lihavuudesta.
Isaiah 55:2 Why do you spend money for that which is not bread? and your labor for that which satisfies not? listen diligently to me, and eat you that which is good, and let your soul delight itself in fatness.
Jesaja 55:3 Kallista korvasi ja tule minun luokseni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää; ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, Daavidin varmat armoteot.
Isaiah 55:3 Incline your ear, and come to me: hear, and your soul shall live; and I will make an everlasting covenant with you, even the sure mercies of David.
Jesaja 55:4 Katso, minä olen antanut hänet todistajaksi kansalle, kansan johtajaksi ja käskijäksi.
Isaiah 55:4 Behold, I have given him for a witness to the people, a leader and commander to the people.
Jesaja 55:5 Katso, sinä kutsut kansaa, jota et tunne, ja kansat, jotka eivät sinua tunne, juoksevat sinun luoksesi Herran, sinun Jumalasi, tähden, Israelin Pyhän tähden, sillä hän on kirkastanut sinut.
Isaiah 55:5 Behold, you shall call a nation that you know not, and nations that knew not you shall run to you because of the LORD your God, and for the Holy One of Israel; for he has glorified you.
Jesaja 55:6 Etsikää Herraa, kun hänet löytää voi, huutakaa häntä avuksi, kun hän lähellä on:
Isaiah 55:6 Seek you the LORD while he may be found, call you on him while he is near:
Jesaja 55:7 Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran luo, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme luo, sillä hän on paljon anteeksiantavainen.
Isaiah 55:7 Let the wicked forsake his way, and the unrighteous man his thoughts: and let him return to the LORD, and he will have mercy on him; and to our God, for he will abundantly pardon.
Jesaja 55:8 Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
Isaiah 55:8 For my thoughts are not your thoughts, neither are your ways my ways, said the LORD.
Jesaja 55:9 Sillä niin kuin taivaat ovat maata korkeammat, niin ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.
Isaiah 55:9 For as the heavens are higher than the earth, so are my ways higher than your ways, and my thoughts than your thoughts.
Jesaja 55:10 Sillä niin kuin sade ja lumi tulee taivaasta eikä sinne palaa, vaan kastelee maan ja tekee sen hedelmälliseksi ja hedelmälliseksi, niin että se antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
Isaiah 55:10 For as the rain comes down, and the snow from heaven, and returns not thither, but waters the earth, and makes it bring forth and bud, that it may give seed to the sower, and bread to the eater:
Jesaja 55:11 Näin on käynyt sanani, joka minun suustani lähtee: se ei palaja minulle tyhjänä, vaan se tekee sen, mikä minulle otollista on, ja menestyy siinä, mitä varten minä sen lähetin.
Isaiah 55:11 So shall my word be that goes forth out of my mouth: it shall not return to me void, but it shall accomplish that which I please, and it shall prosper in the thing whereto I sent it.
Jesaja 55:12 Sillä iloiten te lähdette liikkeelle, rauhassa teitä johdatetaan. Vuoret ja kukkulat riemuitsevat teidän edessänne, ja kaikki kedon puut taputtavat käsiään.
Isaiah 55:12 For you shall go out with joy, and be led forth with peace: the mountains and the hills shall break forth before you into singing, and all the trees of the field shall clap their hands.
Jesaja 55:13 Orjantappuran sijaan kasvaa kuusipuu ja orjantappuran sijaan myrttipuu. Se on oleva Herran nimi, iankaikkinen merkki, joka ei katoa.
Isaiah 55:13 Instead of the thorn shall come up the fir tree, and instead of the brier shall come up the myrtle tree: and it shall be to the LORD for a name, for an everlasting sign that shall not be cut off.
Jesaja 56:1 Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja tehkää vanhurskaus, sillä minun pelastukseni on lähellä ja minun vanhurskauteni ilmestyy.
Isaiah 56:1 Thus said the LORD, Keep you judgment, and do justice: for my salvation is near to come, and my righteousness to be revealed.
Jesaja 56:2 Autuas se mies, joka näin tekee, ja se ihmisen poika, joka siitä pitää kiinni, joka varjelee sapatin saastuttamasta sitä ja varjelee kätensä tekemästä mitään pahaa.
Isaiah 56:2 Blessed is the man that does this, and the son of man that lays hold on it; that keeps the sabbath from polluting it, and keeps his hand from doing any evil.
Jesaja 56:3 Älköön muukalaisen poika, joka on liittynyt Herraan, puhuko näin: 'Herra on erottanut minut kokonaan kansastaan'. Älköönkä kuohittu sanoko: 'Katso, minä olen kuiva puu'.
Isaiah 56:3 Neither let the son of the stranger, that has joined himself to the LORD, speak, saying, The LORD has utterly separated me from his people: neither let the eunuch say, Behold, I am a dry tree.
Jesaja 56:4 Sillä näin sanoo Herra eunukeille, jotka pitävät minun sapattini, valitsevat sen, mikä minulle otollista on, ja pitävät kiinni minun liitostani:
Isaiah 56:4 For thus said the LORD to the eunuchs that keep my sabbaths, and choose the things that please me, and take hold of my covenant;
Jesaja 56:5 Minä annan heillekin huoneessani ja muurieni sisällä paikan ja nimen, joka on parempi kuin poikien ja tyttärien. Minä annan heille iankaikkisen nimen, joka ei katoa.
Isaiah 56:5 Even to them will I give in my house and within my walls a place and a name better than of sons and of daughters: I will give them an everlasting name, that shall not be cut off.
Jesaja 56:6 Myös muukalaisten lapset, jotka liittyvät Herraan palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitaan, jokainen, joka pitää sapatin eikä saastuta sitä ja pitää kiinni minun liitostani,
Isaiah 56:6 Also the sons of the stranger, that join themselves to the LORD, to serve him, and to love the name of the LORD, to be his servants, every one that keeps the sabbath from polluting it, and takes hold of my covenant;
Jesaja 56:7 Heidät minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani. Heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun temppeliäni kutsutaan kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.
Isaiah 56:7 Even them will I bring to my holy mountain, and make them joyful in my house of prayer: their burnt offerings and their sacrifices shall be accepted on my altar; for my house shall be called an house of prayer for all people.
Jesaja 56:8 Herra Jumala, joka kokoaa Israelin karkotetut, sanoo: Minä kokoan hänelle muitakin niiden lisäksi, jotka ovat hänen luokseen kootut.
Isaiah 56:8 The Lord GOD, which gathers the outcasts of Israel said, Yet will I gather others to him, beside those that are gathered to him.
Jesaja 56:9 Tulkaa syömään, kaikki te metsän eläimet! Tulkaa syömään, kaikki te metsän eläimet!
Isaiah 56:9 All you beasts of the field, come to devour, yes, all you beasts in the forest.
Jesaja 56:10 Hänen vartijansa ovat sokeita: he ovat kaikki tietämättömiä, he ovat kaikki mykkiä koiria, he eivät osaa haukkua; he nukkuvat, makaavat, rakastavat unta.
Isaiah 56:10 His watchmen are blind: they are all ignorant, they are all dumb dogs, they cannot bark; sleeping, lying down, loving to slumber.
Jesaja 56:11 Kyllä, ne ovat ahneita koiria, jotka eivät koskaan saa tarpeekseen, ja ne ovat paimenia, jotka eivät ymmärrä: ne kaikki katsovat omaan tietään, kukin omaa etuaan etsien, omasta suunnastaan.
Isaiah 56:11 Yes, they are greedy dogs which can never have enough, and they are shepherds that cannot understand: they all look to their own way, every one for his gain, from his quarter.
Jesaja 56:12 Tulkaa, he sanovat, minä haen viiniä, ja me täytämme itsemme väkevillä juomilla; ja huomenna on oleva niin kuin tämä päivä, ja paljon runsaammin.
Isaiah 56:12 Come you, say they, I will fetch wine, and we will fill ourselves with strong drink; and to morrow shall be as this day, and much more abundant.
Jesaja 57:1 Vanhurskas hukkuu, eikä kukaan pane sitä sydämelleen; ja laupiaat miehet otetaan pois, eikä kukaan aavista, että vanhurskas otetaan pois tulevaa pahaa varten.
Isaiah 57:1 The righteous perishes, and no man lays it to heart: and merciful men are taken away, none considering that the righteous is taken away from the evil to come.
Jesaja 57:2 Hän pääsee rauhaan: he lepäävät vuoteissaan, kukin vaeltaa pystyssä.
Isaiah 57:2 He shall enter into peace: they shall rest in their beds, each one walking in his uprightness.
Jesaja 57:3 Mutta tulkaa lähemmäs, te velhon lapset, avionrikkojan ja porton jälkeläiset.
Isaiah 57:3 But draw near here, you sons of the sorceress, the seed of the adulterer and the whore.
Jesaja 57:4 Ketä vastaan te leikkitte? Ketä vastaan te pidätte suunne leveänä ja kielenne venyttelee? Ettekö te ole rikoksen lapsia, valheen siementä?
Isaiah 57:4 Against whom do you sport yourselves? against whom make you a wide mouth, and draw out the tongue? are you not children of transgression, a seed of falsehood.
Jesaja 57:5 Te sytytätte itsenne tuleen epäjumalien kanssa jokaisen vihreän puun alla, surmaatte lapsia laaksoissa kallioiden rotkoissa?
Isaiah 57:5 Enflaming yourselves with idols under every green tree, slaying the children in the valleys under the clefts of the rocks?
Jesaja 57:6 Virran sileissä kivissä on sinun osasi, ne ovat sinun arpaosasi. Niillekin sinä olet vuodattanut juomauhrin, uhrannut ruokauhrin. Saisinko minä lohtua näistä?
Isaiah 57:6 Among the smooth stones of the stream is your portion; they, they are your lot: even to them have you poured a drink offering, you have offered a meat offering. Should I receive comfort in these?
Jesaja 57:7 Korkealle ja korkealle vuorelle sinä asetit vuoteen, sinne sinä nousit uhraamaan.
Isaiah 57:7 On a lofty and high mountain have you set your bed: even thither went you up to offer sacrifice.
Jesaja 57:8 Ovien ja pihtipielien taakse sinä olet asettanut muistosi, sillä sinä olet paljastanut itsesi toiselle kuin minulle ja olet noussut sinne; sinä olet laajentanut vuoteenasi ja tehnyt heidän kanssaan liiton; sinä rakastit heidän vuoteensa siinä, missä sen näit.
Isaiah 57:8 Behind the doors also and the posts have you set up your remembrance: for you have discovered yourself to another than me, and are gone up; you have enlarged your bed, and made you a covenant with them; you loved their bed where you saw it.
Jesaja 57:9 Sinä menit kuninkaan luo voide mukanasi, ja lisäsit tuoksuöljyjäsi, ja lähetit sanansaattajasi kauas, ja alensit itsesi aina helvettiin asti.
Isaiah 57:9 And you went to the king with ointment, and did increase your perfumes, and did send your messengers far off, and did debase yourself even to hell.
Jesaja 57:10 Sinä olet väsynyt tiesi suureen vaivaan, etkä kuitenkaan sanonut: Ei ole toivoa. Olet löytänyt kätesi elämän, sentähden et murehtinut.
Isaiah 57:10 You are wearied in the greatness of your way; yet said you not, There is no hope: you have found the life of your hand; therefore you were not grieved.
Jesaja 57:11 Ja ketä olet pelännyt tai arastellut, kun olet valehdellut etkä ole minua muistanut etkä pannut sitä sydämeesi? Enkö minä ole ollut hiljaa muinoin, etkä sinä minua pelkää?
Isaiah 57:11 And of whom have you been afraid or feared, that you have lied, and have not remembered me, nor laid it to your heart? have not I held my peace even of old, and you fear me not?
Jesaja 57:12 Minä julistan sinun vanhurskauttasi ja tekojasi, sillä ne eivät sinua hyödytä.
Isaiah 57:12 I will declare your righteousness, and your works; for they shall not profit you.
Jesaja 57:13 Kun sinä huudat, niin auttakoot joukkosi sinua, mutta tuuli vie heidät kaikki pois, turhuus vie heidät. Mutta joka minuun turvaa, se omistaa maan ja perii minun pyhän vuoreni.
Isaiah 57:13 When you cry, let your companies deliver you; but the wind shall carry them all away; vanity shall take them: but he that puts his trust in me shall possess the land, and shall inherit my holy mountain;
Jesaja 57:14 Ja sanon: Heittäkää itsenne ylös, heittäkää itsenne ylös, raivatkaa tie, poistakaa kompastuskive minun kansani tieltä.
Isaiah 57:14 And shall say, Cast you up, cast you up, prepare the way, take up the stumbling block out of the way of my people.
Jesaja 57:15 Sillä näin sanoo Korkeus ja Ylhäinen, joka asuu iankaikkisesti, jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeassa ja pyhässä paikassa, myös murtuneen ja nöyrän hengen omaavien luona, elvyttääkseni nöyrien hengen ja herättääkseni murtuneiden sydämet.
Isaiah 57:15 For thus said the high and lofty One that inhabits eternity, whose name is Holy; I dwell in the high and holy place, with him also that is of a contrite and humble spirit, to revive the spirit of the humble, and to revive the heart of the contrite ones.
Jesaja 57:16 Sillä minä en riitele ikuisesti enkä ole ikuisesti vihainen; sillä silloin henki nääntyy minun edessäni ja sielut, jotka minä olen tehnyt.
Isaiah 57:16 For I will not contend for ever, neither will I be always wroth: for the spirit should fail before me, and the souls which I have made.
Jesaja 57:17 Hänen ahneutensa tähden minä vihastuin ja löin häntä. Minä kätkin itseni ja vihastuin, mutta hän vaelsi sydämensä tietä eksyksissä.
Isaiah 57:17 For the iniquity of his covetousness was I wroth, and smote him: I hid me, and was wroth, and he went on frowardly in the way of his heart.
Jesaja 57:18 Minä olen nähnyt hänen tiensä ja parannan hänet. Minä johdatan häntä ja annan lohdutuksen hänelle ja hänen surevilleen.
Isaiah 57:18 I have seen his ways, and will heal him: I will lead him also, and restore comforts to him and to his mourners.
Jesaja 57:19 Minä luon huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukana oleville ja lähellä oleville, sanoo Herra, ja minä parannan hänet.
Isaiah 57:19 I create the fruit of the lips; Peace, peace to him that is far off, and to him that is near, said the LORD; and I will heal him.
Jesaja 57:20 Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri, joka ei voi tyyntyä, jonka vedet kuohuttavat mutaa ja likaa.
Isaiah 57:20 But the wicked are like the troubled sea, when it cannot rest, whose waters cast up mire and dirt.
Jesaja 57:21 Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.
Isaiah 57:21 There is no peace, said my God, to the wicked.
Jesaja 58:1 Huuda kovaan ääneen, älä säästele, korota äänesi kuin pasuuna ja ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä.
Isaiah 58:1 Cry aloud, spare not, lift up your voice like a trumpet, and show my people their transgression, and the house of Jacob their sins.
Jesaja 58:2 Silti he etsivät minua päivittäin ja iloitsevat oppiakseen tieni, niin kuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa säädöstä. He pyytävät minulta oikeuden säädöksiä, he iloitsevat Jumalan lähestymisestä.
Isaiah 58:2 Yet they seek me daily, and delight to know my ways, as a nation that did righteousness, and forsook not the ordinance of their God: they ask of me the ordinances of justice; they take delight in approaching to God.
Jesaja 58:3 Miksi olemme paastonneet, sanovat he, etkä te näe, miksi olemme vaivanneet sieluamme, etkä te tiedä? Katso, paastonne päivänä te löydätte ilon ja teette kaikki vaivannäkönne.
Isaiah 58:3 Why have we fasted, say they, and you see not? why have we afflicted our soul, and you take no knowledge? Behold, in the day of your fast you find pleasure, and exact all your labors.
Jesaja 58:4 Katso, te paastoatte riidan ja väittelyn vuoksi, lyödäksenne vääryyden nyrkillä: älkää paastotko niin kuin tänä päivänä, jotta äänenne kuuluisi korkeuksissa.
Isaiah 58:4 Behold, you fast for strife and debate, and to smite with the fist of wickedness: you shall not fast as you do this day, to make your voice to be heard on high.
Jesaja 58:5 Onko tämä sellainen paasto, jonka minä olen valinnut? Päivä, jolloin ihminen vaivaa sieluaan? Onko se, että hänen päänsä kumarretaan kuin kaisla ja että hänen allensa levitetään säkki ja tuhkaa? Kutsutteko tätä paastoksi ja Herralle otolliseksi päiväksi?
Isaiah 58:5 Is it such a fast that I have chosen? a day for a man to afflict his soul? is it to bow down his head as a bulrush, and to spread sackcloth and ashes under him? will you call this a fast, and an acceptable day to the LORD?
Jesaja 58:6 Eikö tämä ole se paasto, jonka minä olen valinnut: että sinä päästät vääryyden siteet, avaat raskaat kuormat, päästät sorretut vapaiksi ja särjet jokaisen ikeen?
Isaiah 58:6 Is not this the fast that I have chosen? to loose the bands of wickedness, to undo the heavy burdens, and to let the oppressed go free, and that you break every yoke?
Jesaja 58:7 Eikö se ole, että jaat leipääsi nälkäiselle ja tuot kodittomat köyhät taloosi? Kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy omalta lihaltasi?
Isaiah 58:7 Is it not to deal your bread to the hungry, and that you bring the poor that are cast out to your house? when you see the naked, that you cover him; and that you hide not yourself from your own flesh?
Jesaja 58:8 Silloin sinun valosi koittaa kuin aamunkoitto, ja paranemisesi kukoistaa pian, ja vanhurskautesi kulkee edelläsi, Herran kirkkaus on sinun selustasi.
Isaiah 58:8 Then shall your light break forth as the morning, and your health shall spring forth speedily: and your righteousness shall go before you; the glory of the LORD shall be your rear guard.
Jesaja 58:9 Silloin sinä huudat, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: Tässä minä olen. Jos sinä otat keskuudestasi pois ikeen, sormen ojentamisen ja turhien puheiden sanat,
Isaiah 58:9 Then shall you call, and the LORD shall answer; you shall cry, and he shall say, Here I am. If you take away from the middle of you the yoke, the putting forth of the finger, and speaking vanity;
Jesaja 58:10 Ja jos avaat sielusi nälkäiselle ja ravitset ahdistetun sielun, niin sinun valosi koittaa pimeydestä ja pimeytesi on kuin keskipäivä.
Isaiah 58:10 And if you draw out your soul to the hungry, and satisfy the afflicted soul; then shall your light rise in obscurity, and your darkness be as the noon day:
Jesaja 58:11 Ja Herra ohjaa sinua alati ja ravitsee sielusi kuivuuden aikana ja vahvistaa luusi; ja sinä olet oleva kuin kasteltu puutarha, kuin lähde, jonka vesi ei ehdy.
Isaiah 58:11 And the LORD shall guide you continually, and satisfy your soul in drought, and make fat your bones: and you shall be like a watered garden, and like a spring of water, whose waters fail not.
Jesaja 58:12 Ja teistä tulevat rakentamaan vanhat rauniot, te nostatte ennalleen monien sukupolvien perustukset, ja teitä kutsutaan repeämien korjaajaksi, asuttavien polkujen ennallistajaksi.
Isaiah 58:12 And they that shall be of you shall build the old waste places: you shall raise up the foundations of many generations; and you shall be called, The repairer of the breach, The restorer of paths to dwell in.
Jesaja 58:13 Jos sinä käännytät jalkasi pois sapatista etkä tee sitä, mikä sinulle on otollista minun pyhänä päivänäni, ja kutsut sapattia ilon päiväksi, Herran pyhäksi, kunnialliseksi päiväksi, ja kunnioitat sitä etkä vaella omia teitäsi, etkä etsi omaa intohimoasi etkä puhu omia sanojasi,
Isaiah 58:13 If you turn away your foot from the sabbath, from doing your pleasure on my holy day; and call the sabbath a delight, the holy of the LORD, honorable; and shall honor him, not doing your own ways, nor finding your own pleasure, nor speaking your own words
Jesaja 58:14 Silloin sinä iloitset Herrasta, ja minä annan sinun ratsastaa maan kukkuloilla ja ruokkia sinua isäsi Jaakobin perintöosalla. Sillä Herran suu on puhunut.
Isaiah 58:14 Then shall you delight yourself in the LORD; and I will cause you to ride on the high places of the earth, and feed you with the heritage of Jacob your father: for the mouth of the LORD has spoken it.
Jesaja 59:1 Katso, Herran käsi ei ole lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuura kuulemaan.
Isaiah 59:1 Behold, the LORD’s hand is not shortened, that it cannot save; neither his ear heavy, that it cannot hear:
Jesaja 59:2 Mutta teidän pahat tekonne erottavat teidät ja teidän Jumalanne, ja teidän syntinne ovat peittäneet teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule.
Isaiah 59:2 But your iniquities have separated between you and your God, and your sins have hid his face from you, that he will not hear.
Jesaja 59:3 Sillä teidän kätenne ovat saastuneet verestä ja sormenne vääryydestä; teidän huulenne puhuvat valhetta, teidän kielenne on mumissut turmelusta.
Isaiah 59:3 For your hands are defiled with blood, and your fingers with iniquity; your lips have spoken lies, your tongue has muttered perverseness.
Jesaja 59:4 Kukaan ei vaadi oikeutta eikä kukaan aja totuutta; he turvaavat turhuuteen ja puhuvat valheita; he siittävät turmiota ja synnyttävät vääryyttä.
Isaiah 59:4 None calls for justice, nor any pleads for truth: they trust in vanity, and speak lies; they conceive mischief, and bring forth iniquity.
Jesaja 59:5 Ne hautovat kakaduuneja ja kutovat hämähäkinverkkoja; joka niiden munia syö, kuolee, ja mikä murskataan, siitä puhkeaa kyykäärme.
Isaiah 59:5 They hatch cockatrice’ eggs, and weave the spider’s web: he that eats of their eggs dies, and that which is crushed breaks out into a viper.
Jesaja 59:6 Heidän verkkonsa eivät käy vaatteiksi, eivätkä he peitä itseään töillään; heidän tekonsa ovat vääryyden tekoja, ja väkivallanteko on heidän käsissään.
Isaiah 59:6 Their webs shall not become garments, neither shall they cover themselves with their works: their works are works of iniquity, and the act of violence is in their hands.
Jesaja 59:7 Heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat vuodattamaan viatonta verta. Heidän ajatuksensa ovat vääryyden ajatuksia, tuho ja tuho on heidän poluillaan.
Isaiah 59:7 Their feet run to evil, and they make haste to shed innocent blood: their thoughts are thoughts of iniquity; wasting and destruction are in their paths.
Jesaja 59:8 Rauhan tietä he eivät tunne, eikä heidän vaelluksissaan ole oikeutta; he ovat tehneet polunsa mutkaisiksi; joka sitä kulkee, ei tunne rauhaa.
Isaiah 59:8 The way of peace they know not; and there is no judgment in their goings: they have made them crooked paths: whoever goes therein shall not know peace.
Jesaja 59:9 Sentähden on oikeus meistä kaukana, eikä vanhurskaus meitä saavuta. Me odotamme valoa, mutta katso, pimeys, kirkkautta, mutta me vaellamme pimeydessä.
Isaiah 59:9 Therefore is judgment far from us, neither does justice overtake us: we wait for light, but behold obscurity; for brightness, but we walk in darkness.
Jesaja 59:10 Me hapuilemme seinää pitkin kuin sokeat, hapuilemme kuin meillä ei olisi silmiä; me kompastelemme keskipäivällä niin kuin yöllä, olemme autioissa paikoissa kuin kuolleet.
Isaiah 59:10 We grope for the wall like the blind, and we grope as if we had no eyes: we stumble at noon day as in the night; we are in desolate places as dead men.
Jesaja 59:11 Me karjumme kaikki kuin karhut ja valitamme katkerasti kuin kyyhkyset: me odotamme oikeutta, mutta sitä ei ole, pelastusta, mutta se on meistä kaukana.
Isaiah 59:11 We roar all like bears, and mourn sore like doves: we look for judgment, but there is none; for salvation, but it is far off from us.
Jesaja 59:12 Sillä meidän rikkomuksemme ovat monilukuiset sinun edessäsi, ja syntimme todistavat meitä vastaan; sillä meidän rikkomuksemme ovat meidän kanssamme, ja pahat tekomme me tunnemme;
Isaiah 59:12 For our transgressions are multiplied before you, and our sins testify against us: for our transgressions are with us; and as for our iniquities, we know them;
Jesaja 59:13 Koska me olemme rikkoneet ja valehdelleet Herraa vastaan, luovumme Jumalastamme, puhumme sortoa ja kapinaa, olemme kantaneet ja lausuneet sydämestämme valheen sanoja.
Isaiah 59:13 In transgressing and lying against the LORD, and departing away from our God, speaking oppression and revolt, conceiving and uttering from the heart words of falsehood.
Jesaja 59:14 Oikeus käännetään pois, ja vanhurskaus seisoo kaukana; sillä totuus kaatuu kadulla, eikä oikeamielisyys voi sisälle tulla.
Isaiah 59:14 And judgment is turned away backward, and justice stands afar off: for truth is fallen in the street, and equity cannot enter.
Jesaja 59:15 Totuus lankeaa, ja joka pahaa karttaa, joutuu saaliiksi. Herra näki sen, ja hän oli pahastuneena siitä, ettei oikeutta ollut.
Isaiah 59:15 Yes, truth fails; and he that departs from evil makes himself a prey: and the LORD saw it, and it displeased him that there was no judgment.
Jesaja 59:16 Ja hän näki, ettei ollut ketään, ja ihmetteli, ettei ollut välittäjää; sentähden hänen käsivartensa toi hänelle pelastuksen, ja hänen vanhurskautensa tuki häntä.
Isaiah 59:16 And he saw that there was no man, and wondered that there was no intercessor: therefore his arm brought salvation to him; and his righteousness, it sustained him.
Jesaja 59:17 Sillä hän puki ylleen vanhurskauden kuin rintapanssarin ja pelastuksen kypärän päähänsä; ja hän puki ylleen koston vaatteet vaatteeksi ja verhoutui kiivauteen kuin viittaan.
Isaiah 59:17 For he put on righteousness as a breastplate, and an helmet of salvation on his head; and he put on the garments of vengeance for clothing, and was clad with zeal as a cloak.
Jesaja 59:18 Heidän tekojensa mukaan hän maksaa takaisin: vihan vastustajilleen, koston vihollisilleen, saarille hän maksaa koston.
Isaiah 59:18 According to their deeds, accordingly he will repay, fury to his adversaries, recompense to his enemies; to the islands he will repay recompense.
Jesaja 59:19 Niin he pelkäävät Herran nimeä lännessä ja hänen kirkkauttansa auringonnousun aikaan. Kun vihollinen hyökkää kuin tulva, Herran Henki kohottaa lipun häntä vastaan.
Isaiah 59:19 So shall they fear the name of the LORD from the west, and his glory from the rising of the sun. When the enemy shall come in like a flood, the Spirit of the LORD shall lift up a standard against him.
Jesaja 59:20 Ja Lunastaja tulee Siioniin ja niiden luo, jotka kääntyvät pois synnistä Jaakobissa, sanoo Herra.
Isaiah 59:20 And the Redeemer shall come to Zion, and to them that turn from transgression in Jacob, said the LORD.
Jesaja 59:21 Mutta tämä on minun liittoni heidän kanssaan, sanoo Herra: Minun Henkeni, joka on sinun päälläsi, ja minun sanani, jotka minä olen pannut suuhusi, eivät poistu sinun suustasi eivätkä jälkeläistesi suusta eivätkä jälkeläistesi jälkeläisten suusta, sanoo Herra,
Isaiah 59:21 As for me, this is my covenant with them, said the LORD; My spirit that is on you, and my words which I have put in your mouth, shall not depart out of your mouth, nor out of the mouth of your seed, nor out of the mouth of your seed’s seed, said the LORD,
Jesaja 60:1 Nouse, loista, sillä sinun valosi tulee, ja Herran kirkkaus koittaa sinun ylitsesi.
Isaiah 60:1 Arise, shine; for your light is come, and the glory of the LORD is risen on you.
Jesaja 60:2 Sillä katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylläsi koittaa Herra, ja hänen kirkkautensa näkyy sinun ylläsi.
Isaiah 60:2 For, behold, the darkness shall cover the earth, and gross darkness the people: but the LORD shall arise on you, and his glory shall be seen on you.
Jesaja 60:3 Ja pakanat tulevat sinun valosi luo ja kuninkaat koittosi kirkkauden luo.
Isaiah 60:3 And the Gentiles shall come to your light, and kings to the brightness of your rising.
Jesaja 60:4 Nosta silmäsi ja katso ympärillesi: kaikki he kokoontuvat, he tulevat sinun luoksesi; poikasi tulevat kaukaa, ja tyttäriäsi imetetään sinun kyljelläsi.
Isaiah 60:4 Lift up your eyes round about, and see: all they gather themselves together, they come to you: your sons shall come from far, and your daughters shall be nursed at your side.
Jesaja 60:5 Silloin sinä näet ja vyöryt yhteen, ja sydämesi pelkää ja avartuu; sillä meren runsaus kääntyy sinun puoleesi, pakanain joukot tulevat sinun luoksesi.
Isaiah 60:5 Then you shall see, and flow together, and your heart shall fear, and be enlarged; because the abundance of the sea shall be converted to you, the forces of the Gentiles shall come to you.
Jesaja 60:6 Kamelien lauma peittää sinut, Midianin ja Eefan dromedaarit; kaikki ne tulevat Sabasta; he tuovat kultaa ja suitsukkeita; ja he kertovat Herran ylistystä.
Isaiah 60:6 The multitude of camels shall cover you, the dromedaries of Midian and Ephah; all they from Sheba shall come: they shall bring gold and incense; and they shall show forth the praises of the LORD.
Jesaja 60:7 Kaikki Keedarin laumat kokoontuvat sinun luoksesi, Nebajotin pässit palvelevat sinua. Ne nousevat otollisesti minun alttarilleni, ja minä kirkastan kirkkauteni temppelin.
Isaiah 60:7 All the flocks of Kedar shall be gathered together to you, the rams of Nebaioth shall minister to you: they shall come up with acceptance on my altar, and I will glorify the house of my glory.
Jesaja 60:8 Keitä ovat nämä, jotka lentävät kuin pilvi, kuin kyyhkyset akkunoihinsa?
Isaiah 60:8 Who are these that fly as a cloud, and as the doves to their windows?
Jesaja 60:9 Totisesti, minua odottavat saaret, ja ensin Tarsiin-laivat, tuodakseen poikasi kaukaa, heidän hopeansa ja kultansa mukanaan, Herran, sinun Jumalasi, nimelle ja Israelin Pyhälle, sillä hän on kirkastanut sinut.
Isaiah 60:9 Surely the isles shall wait for me, and the ships of Tarshish first, to bring your sons from far, their silver and their gold with them, to the name of the LORD your God, and to the Holy One of Israel, because he has glorified you.
Jesaja 60:10 Muukalaisten lapset rakentavat sinun muurisi, ja heidän kuninkaansa palvelevat sinua. Sillä vihassani minä löin sinua, mutta suosiossani minä olen sinua armahtanut.
Isaiah 60:10 And the sons of strangers shall build up your walls, and their kings shall minister to you: for in my wrath I smote you, but in my favor have I had mercy on you.
Jesaja 60:11 Sentähden sinun porttisi pidetään aina auki, niitä ei suljeta päivällä eikä yöllä, jotta pakanain joukot tuotaisiin sinun luoksesi ja heidän kuninkaansa tuotaisiin.
Isaiah 60:11 Therefore your gates shall be open continually; they shall not be shut day nor night; that men may bring to you the forces of the Gentiles, and that their kings may be brought.
Jesaja 60:12 Sillä kansa ja valtakunta, joka ei sinua palvele, hukkuu; niin, ne kansat tuhoutuvat perin juurin.
Isaiah 60:12 For the nation and kingdom that will not serve you shall perish; yes, those nations shall be utterly wasted.
Jesaja 60:13 Libanonin kirkkaus tulee sinun luoksesi, kuusi, mänty ja arkki yhdessä kaunistamaan pyhäkköni paikkaa; ja minä teen jalkojeni paikan kirkkaaksi.
Isaiah 60:13 The glory of Lebanon shall come to you, the fir tree, the pine tree, and the box together, to beautify the place of my sanctuary; and I will make the place of my feet glorious.
Jesaja 60:14 Ja sinun kurjijoittesi pojat tulevat kumartuneina sinun luoksesi, ja kaikki, jotka sinua halveksivat, kumartuvat sinun jalkoihisi; ja he kutsuvat sinua Herran kaupungiksi, Israelin Pyhän Siioniksi.
Isaiah 60:14 The sons also of them that afflicted you shall come bending to you; and all they that despised you shall bow themselves down at the soles of your feet; and they shall call you; The city of the LORD, The Zion of the Holy One of Israel.
Jesaja 60:15 Sinut on hylätty ja vihattu, eikä kukaan ole kulkenut sinun kauttasi. Mutta minä teen sinusta ikuisen ihanuuden, ilon aiheen polvesta polveen.
Isaiah 60:15 Whereas you has been forsaken and hated, so that no man went through you, I will make you an eternal excellency, a joy of many generations.
Jesaja 60:16 Sinä olet imevä pakanain maitoa, imevä kuningasten rintoja. Silloin tulet tietämään, että minä, Herra, olen sinun pelastajasi ja lunastajasi, Jaakobin Väkevä.
Isaiah 60:16 You shall also suck the milk of the Gentiles, and shall suck the breast of kings: and you shall know that I the LORD am your Savior and your Redeemer, the mighty One of Jacob.
Jesaja 60:17 Vasken sijaan minä tuon kultaa, raudan sijaan minä tuon hopeaa, puun sijaan vaskea ja kivien sijaan rautaa. Minä teen sinun palvelijasi rauhaksi ja sinun vaatijasi vanhurskaudeksi.
Isaiah 60:17 For brass I will bring gold, and for iron I will bring silver, and for wood brass, and for stones iron: I will also make your officers peace, and your exactors righteousness.
Jesaja 60:18 Ei enää kuulla väkivaltaa sinun maassasi, ei hävitystä eikä tuhoa rajojesi sisällä; vaan sinä kutsut muurejasi pelastukseksi ja porttejasi kiitokseksi.
Isaiah 60:18 Violence shall no more be heard in your land, wasting nor destruction within your borders; but you shall call your walls Salvation, and your gates Praise.
Jesaja 60:19 Aurinko ei enää ole sinun valosi päivällä, eikä kuu enää valaise sinua kirkkaana kirkkautena, vaan Herra on sinun iankaikkinen valosi ja sinun Jumalasi sinun kirkkautesi.
Isaiah 60:19 The sun shall be no more your light by day; neither for brightness shall the moon give light to you: but the LORD shall be to you an everlasting light, and your God your glory.
Jesaja 60:20 Ei sinun aurinkosi enää laske, eikä kuusi enää poistu näkyvistäsi, sillä Herra on sinun iankaikkinen valosi, ja surusi päivät ovat päättyneet.
Isaiah 60:20 Your sun shall no more go down; neither shall your moon withdraw itself: for the LORD shall be your everlasting light, and the days of your mourning shall be ended.
Jesaja 60:21 Ja sinun kansasi on oleva kaikki vanhurskasta: he perivät maan ikuisesti, he ovat minun istutukseni oksa, minun kätteni teko, että minä tulisin kirkkaudeksi.
Isaiah 60:21 Your people also shall be all righteous: they shall inherit the land for ever, the branch of my planting, the work of my hands, that I may be glorified.
Jesaja 60:22 Pienestä tulee tuhat ja vähäisimmästä väkevä kansa. Minä, Herra, teen sen joudun hänen aikanaan.
Isaiah 60:22 A little one shall become a thousand, and a small one a strong nation: I the LORD will hasten it in his time.
Jesaja 61:1 Herran Jumalan Henki on minun päälläni, sillä Herra on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särkyneet sydämet, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirkon kirkkautta.
Isaiah 61:1 The Spirit of the Lord GOD is on me; because the LORD has anointed me to preach good tidings to the meek; he has sent me to bind up the brokenhearted, to proclaim liberty to the captives, and the opening of the prison to them that are bound;
Jesaja 61:2 Julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia surevia,
Isaiah 61:2 To proclaim the acceptable year of the LORD, and the day of vengeance of our God; to comfort all that mourn;
Jesaja 61:3 Asettaakseen Siionin sureville kauneuden tuhkan sijaan, iloöljyn surun sijaan, ylistysvaatteeksi synkän hengen sijaan, että heitä kutsuttaisiin vanhurskauden puiksi, Herran istutuksiksi, hänen kirkastuksensa merkiksi.
Isaiah 61:3 To appoint to them that mourn in Zion, to give to them beauty for ashes, the oil of joy for mourning, the garment of praise for the spirit of heaviness; that they might be called trees of righteousness, the planting of the LORD, that he might be glorified
Jesaja 61:4 Ja he rakentavat uudelleen vanhat autiot paikat, he kohottavat ennalleen entiset autiopaikat ja he korjaavat autiot kaupungit, monien sukupolvien autioitukset.
Isaiah 61:4 And they shall build the old wastes, they shall raise up the former desolations, and they shall repair the waste cities, the desolations of many generations.
Jesaja 61:5 Ja muukalaiset seisovat ja kaitsevat teidän lampaitanne, ja muukalaisten lapset ovat teidän kyntömiehiänne ja viinitarhureitanne.
Isaiah 61:5 And strangers shall stand and feed your flocks, and the sons of the alien shall be your plowmen and your vinedressers.
Jesaja 61:6 Mutta teitä kutsutaan Herran papeiksi, teitä kutsutaan meidän Jumalamme palvelijoiksi. Te saatte syödä pakanain rikkauksia ja ylpeillä heidän kunniassaan.
Isaiah 61:6 But you shall be named the Priests of the LORD: men shall call you the Ministers of our God: you shall eat the riches of the Gentiles, and in their glory shall you boast yourselves.
Jesaja 61:7 Häpeän tähden saatte kaksinkertaisen hyödyn, ja hämmennyksen tähden he iloitsevat osastaan. Sentähden he saavat periä kaksinkertaisen hyödyn maassaan. Ikuinen ilo on oleva heillä.
Isaiah 61:7 For your shame you shall have double; and for confusion they shall rejoice in their portion: therefore in their land they shall possess the double: everlasting joy shall be to them.
Jesaja 61:8 Sillä minä, Herra, rakastan oikeutta, vihaan ryöstöä polttouhrin tähden; minä ohjaan heidän työnsä uskollisesti ja teen heidän kanssaan iankaikkisen liiton.
Isaiah 61:8 For I the LORD love judgment, I hate robbery for burnt offering; and I will direct their work in truth, and I will make an everlasting covenant with them.
Jesaja 61:9 Ja heidän jälkeläisensä tunnetaan pakanakansojen keskuudessa ja heidän jälkeläisensä kansojen keskuudessa. Kaikki, jotka heidät näkevät, tuntevat heidät, sillä he ovat Herran siunaamaa jälkeläistä.
Isaiah 61:9 And their seed shall be known among the Gentiles, and their offspring among the people: all that see them shall acknowledge them, that they are the seed which the LORD has blessed.
Jesaja 61:10 Minä iloitsen suuresti Herrassa, sieluni riemuitsee Jumalassani; sillä hän on pukenut minut pelastuksen vaatteisiin, verhonnut minut vanhurskauden viittaan, niin kuin sulhanen, joka kaunistaa itsensä koristeilla, ja niin kuin morsian, joka kaunistaa itsensä...
Isaiah 61:10 I will greatly rejoice in the LORD, my soul shall be joyful in my God; for he has clothed me with the garments of salvation, he has covered me with the robe of righteousness, as a bridegroom decks himself with ornaments, and as a bride adorns herself with
Jesaja 61:11 Sillä niin kuin maa tuottaa kukintonsa ja puutarha saa kylvönsä versomaan, niin Herra Jumala saa vanhurskauden ja ylistyksen versomaan kaikkien kansojen edessä.
Isaiah 61:11 For as the earth brings forth her bud, and as the garden causes the things that are sown in it to spring forth; so the Lord GOD will cause righteousness and praise to spring forth before all the nations.
Jesaja 62:1 Siionin tähden minä en ole hiljaa, enkä Jerusalemin tähden minä lepää, ennen kuin sen vanhurskaus koittaa kuin kirkkaus ja sen pelastus kuin palava lamppu.
Isaiah 62:1 For Zion’s sake will I not hold my peace, and for Jerusalem’s sake I will not rest, until the righteousness thereof go forth as brightness, and the salvation thereof as a lamp that burns.
Jesaja 62:2 Ja pakanat näkevät sinun vanhurskautesi ja kaikki kuninkaat sinun kunniasi, ja sinulle annetaan uusi nimi, jonka Herran suu mainitsee.
Isaiah 62:2 And the Gentiles shall see your righteousness, and all kings your glory: and you shall be called by a new name, which the mouth of the LORD shall name.
Jesaja 62:3 Sinä olet oleva kunnian kruunu Herran kädessä ja kuninkaallinen kruunu Jumalasi kädessä.
Isaiah 62:3 You shall also be a crown of glory in the hand of the LORD, and a royal diadem in the hand of your God.
Jesaja 62:4 Sinua ei enää kutsuta Hylätyksi, eikä maatasi enää kutsuta Autioksi, vaan sinua kutsutaan Hefsibaksi ja maatasi Beulaksi, sillä Herra on mieltynyt sinuun, ja maasi otetaan naimisiin.
Isaiah 62:4 You shall no more be termed Forsaken; neither shall your land any more be termed Desolate: but you shall be called Hephzibah, and your land Beulah: for the LORD delights in you, and your land shall be married.
Jesaja 62:5 Sillä niin kuin nuorukainen nai neitsyen, niin sinun poikasi naittavat sinut; ja niin kuin sulhanen iloitsee morsiamesta, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.
Isaiah 62:5 For as a young man marries a virgin, so shall your sons marry you: and as the bridegroom rejoices over the bride, so shall your God rejoice over you.
Jesaja 62:6 Minä olen asettanut vartijoita sinun muureillesi, Jerusalem, jotka eivät älkää pysykö hiljaa päivällä eivätkä yöllä. Te, jotka Herraa mainitsette, älkää olko vaiti,
Isaiah 62:6 I have set watchmen on your walls, O Jerusalem, which shall never hold their peace day nor night: you that make mention of the LORD, keep not silence,
Jesaja 62:7 Älkää antako hänelle lepoa, ennen kuin hän on asettanut Jerusalemin ennalleen, ennen kuin hän on tehnyt sen ylistyksen kohteeksi maan päällä.
Isaiah 62:7 And give him no rest, till he establish, and till he make Jerusalem a praise in the earth.
Jesaja 62:8 Herra on vannonut oikean kätensä ja voimansa käsivarren kautta: Minä en enää anna viljaasi vihollistesi ruaksi, eivätkä muukalaiset juo viiniäsi, jonka vuoksi olet nähnyt vaivaa.
Isaiah 62:8 The LORD has sworn by his right hand, and by the arm of his strength, Surely I will no more give your corn to be meat for your enemies; and the sons of the stranger shall not drink your wine, for the which you have labored:
Jesaja 62:9 Mutta jotka sen ovat keränneet, ne syövät sen ja ylistävät Herraa, ja jotka sen ovat kokoaneet, ne juovat sen minun pyhissä esikartanoissani.
Isaiah 62:9 But they that have gathered it shall eat it, and praise the LORD; and they that have brought it together shall drink it in the courts of my holiness.
Jesaja 62:10 Kulkekaa, kuljekaa porteista; valmistakaa tie kansalle; tehkää, tehkää valtatie; kerätkää kivet; nostakaa lippu kansalle.
Isaiah 62:10 Go through, go through the gates; prepare you the way of the people; cast up, cast up the highway; gather out the stones; lift up a standard for the people.
Jesaja 62:11 Katso, Herra on julistanut maailman ääriin asti: Sanokaa Siionin tyttärelle: Katso, sinun pelastuksesi tulee; katso, hänen palkkansa on hänen mukanaan ja hänen työnsä hänen edessään.
Isaiah 62:11 Behold, the LORD has proclaimed to the end of the world, Say you to the daughter of Zion, Behold, your salvation comes; behold, his reward is with him, and his work before him.
Jesaja 62:12 Ja heitä kutsutaan pyhäksi kansaksi, Herran lunastetuiksi; ja sinua kutsutaan etsityksi, hylkäämättömäksi kaupungiksi.
Isaiah 62:12 And they shall call them, The holy people, The redeemed of the LORD: and you shall be called, Sought out, A city not forsaken.
Jesaja 63:1 Kuka tämä on, joka tulee Edomista, värjätyissä vaatteissaan Bosrasta? Tuo, joka on loistokas puvussaan, kulkee voimassaan suuressa voimassaan? Minä, joka puhun vanhurskautta, olen voimallinen auttamaan.
Isaiah 63:1 Who is this that comes from Edom, with dyed garments from Bozrah? this that is glorious in his apparel, traveling in the greatness of his strength? I that speak in righteousness, mighty to save.
Jesaja 63:2 Miksi sinun vaatteesi ovat punaiset ja vaatteesi niin kuin viininrasvassa tallaava?
Isaiah 63:2 Why are you red in your apparel, and your garments like him that treads in the winefat?
Jesaja 63:3 Minä olen yksinäni tallannut viinikuurnaa, eikä kukaan kansoista ollut minun kanssani. Sillä minä tallaan heidät vihassani, tallan heidät kiivaudessani, ja heidän verensä vihmotaan vaatteilleni, ja minä tahran kaikki vaatteeni.
Isaiah 63:3 I have trodden the wine press alone; and of the people there was none with me: for I will tread them in my anger, and trample them in my fury; and their blood shall be sprinkled on my garments, and I will stain all my raiment.
Jesaja 63:4 Sillä koston päivä on minun sydämessäni, ja lunastettujeni vuosi on tullut.
Isaiah 63:4 For the day of vengeance is in my heart, and the year of my redeemed is come.
Jesaja 63:5 Minä katselin, eikä ollut ketään auttamassa, ja minä ihmettelin, ettei ollut ketään tukemassa. Sentähden minun käsivarteni toi minulle pelastuksen, ja minun vihani minua tuki.
Isaiah 63:5 And I looked, and there was none to help; and I wondered that there was none to uphold: therefore my own arm brought salvation to me; and my fury, it upheld me.
Jesaja 63:6 Minä tallaan kansat vihassani, juovutan heidät kiivaudellani ja syöksen heidän voimansa maahan.
Isaiah 63:6 And I will tread down the people in my anger, and make them drunk in my fury, and I will bring down their strength to the earth.
Jesaja 63:7 Minä ylistän Herran armotekoja ja Herran ylistystä kaikesta, mitä Herra on meille tehnyt, ja siitä suuresta hyvyydestä, jonka hän on heille osoittanut armollisuudessaan ja
Isaiah 63:7 I will mention the loving kindnesses of the LORD, and the praises of the LORD, according to all that the LORD has bestowed on us, and the great goodness toward the house of Israel, which he has bestowed on them according to his mercies, and according to t
Jesaja 63:8 Sillä hän sanoi: He ovat totisesti minun kansani, lapset, jotka eivät valehtele. Niin hän oli heidän pelastajansa.
Isaiah 63:8 For he said, Surely they are my people, children that will not lie: so he was their Savior.
Jesaja 63:9 Kaikessa heidän ahdingossaan hän kärsi, ja hänen läsnäolonsa enkeli pelasti heidät. Rakkaudessaan ja säälissään hän lunasti heidät, ja hän kantoi heitä ja kantoi heitä kaikkina muinaisina päivinä.
Isaiah 63:9 In all their affliction he was afflicted, and the angel of his presence saved them: in his love and in his pity he redeemed them; and he bore them, and carried them all the days of old.
Jesaja 63:10 Mutta he kapinoivat ja vihoittivat hänen Pyhän Henkensä; sen tähden hänestä tuli heidän vihollisensa, ja hän soti heitä vastaan.
Isaiah 63:10 But they rebelled, and vexed his holy Spirit: therefore he was turned to be their enemy, and he fought against them.
Jesaja 63:11 Silloin hän muisti muinaiset ajat, Mooseksen, ja kansansa, ja sanoi: Missä on hän, joka toi heidät merestä ylös laumansa paimenen kanssa? Missä on hän, joka pani Pyhän Henkensä hänen sisimpäänsä?
Isaiah 63:11 Then he remembered the days of old, Moses, and his people, saying, Where is he that brought them up out of the sea with the shepherd of his flock? where is he that put his holy Spirit within him?
Jesaja 63:12 Joka johdatti heitä Mooseksen oikealla kädellä, kirkkauden käsivarrellaan, halkaisi vedet heidän edessään ja teki itselleen ikuisen nimen?
Isaiah 63:12 That led them by the right hand of Moses with his glorious arm, dividing the water before them, to make himself an everlasting name?
Jesaja 63:13 Joka johdatti heidät syvyyksien läpi kuin hevosen erämaassa, etteivät he kompastuisi?
Isaiah 63:13 That led them through the deep, as an horse in the wilderness, that they should not stumble?
Jesaja 63:14 Niin kuin eläin laskeutuu laaksoon, Herran Henki saattoi sen levätä: niin sinä johdatit kansaasi tehdäksesi itsellesi kunniakkaan nimen.
Isaiah 63:14 As a beast goes down into the valley, the Spirit of the LORD caused him to rest: so did you lead your people, to make yourself a glorious name.
Jesaja 63:15 Katso taivaasta, pyhyydestäsi ja kirkkaudestasi, missä on sinun kiivautesi ja voimasi, sydämesi kaiku ja armosi minua kohtaan? Ovatko ne pidättyneet?
Isaiah 63:15 Look down from heaven, and behold from the habitation of your holiness and of your glory: where is your zeal and your strength, the sounding of your bowels and of your mercies toward me? are they restrained?
Jesaja 63:16 Sinä olet tosin meidän isämme, vaikka Abraham ei meistä tiedä eikä Israel meitä tunne. Sinä, Herra, olet meidän isämme, meidän lunastajamme, sinun nimesi on ollut iankaikkisesti.
Isaiah 63:16 Doubtless you are our father, though Abraham be ignorant of us, and Israel acknowledge us not: you, O LORD, are our father, our redeemer; your name is from everlasting.
Jesaja 63:17 Herra, miksi olet antanut meidän eksyä sinun teiltäsi ja paaduttanut sydämemme, ettemme pelkää sinua? Käänny takaisin palvelijoidesi, perintöosasi sukukuntien, tähden.
Isaiah 63:17 O LORD, why have you made us to err from your ways, and hardened our heart from your fear? Return for your servants’ sake, the tribes of your inheritance.
Jesaja 63:18 Pyhyytesi kansa on pitänyt sitä hallussaan vain vähän aikaa: vihollisemme ovat tallanneet pyhäkkösi.
Isaiah 63:18 The people of your holiness have possessed it but a little while: our adversaries have trodden down your sanctuary.
Jesaja 63:19 Me olemme sinun: et koskaan hallinnut heitä, heitä ei kutsuttu sinun nimelläsi.
Isaiah 63:19 We are yours: you never bore rule over them; they were not called by your name.
Jesaja 64:1 Oi, jospa repäisisit taivaat, tulisit alas, että vuoret romahtaisivat sinun edessäsi,
Isaiah 64:1 Oh that you would rend the heavens, that you would come down, that the mountains might flow down at your presence,
Jesaja 64:2 Niin kuin sulava tuli polttaa, niin kuin tuli kiehuttaa vedet, että sinun nimesi tulisi tunnetuksi vastustajillesi, että kansat vapisivat sinun edessäsi!
Isaiah 64:2 As when the melting fire burns, the fire causes the waters to boil, to make your name known to your adversaries, that the nations may tremble at your presence!
Jesaja 64:3 Kun teit kauheita tekoja, joita emme odottaneet, sinä tulit alas, vuoret sortuivat sinun edessäsi.
Isaiah 64:3 When you did terrible things which we looked not for, you came down, the mountains flowed down at your presence.
Jesaja 64:4 Sillä maailman alusta asti ei ole kukaan kuullut eikä korvalla nähnyt, eikä silmä nähnyt, oi Jumala, paitsi sinua, mitä hän on valmistanut sille, joka häntä odottaa.
Isaiah 64:4 For since the beginning of the world men have not heard, nor perceived by the ear, neither has the eye seen, O God, beside you, what he has prepared for him that waits for him.
Jesaja 64:5 Sinä kohtaat sen, joka iloitsee ja tekee vanhurskautta, ne, jotka muistavat sinua sinun teilläsi. Katso, sinä olet vihastunut, sillä me olemme syntiä tehneet. Heidän ansiostaan me pysymme hengissä, ja me pelastumme.
Isaiah 64:5 You meet him that rejoices and works righteousness, those that remember you in your ways: behold, you are wroth; for we have sinned: in those is continuance, and we shall be saved.
Jesaja 64:6 Mutta me olemme kaikki kuin saastainen, ja kaikki meidän vanhurskautemme on kuin tahraiset vaatteet; ja me kaikki lakastumme kuin lehti, ja meidän pahat tekomme ovat vieneet meidät pois kuin tuuli.
Isaiah 64:6 But we are all as an unclean thing, and all our righteousnesses are as filthy rags; and we all do fade as a leaf; and our iniquities, like the wind, have taken us away.
Jesaja 64:7 Eikä kukaan huuda avuksi sinun nimeäsi, ei kukaan nouse sinua vastaan tarttuakseen sinuun, sillä sinä olet kätkenyt kasvosi meiltä ja olet tuhonnut meidät pahain tekojemme tähden.
Isaiah 64:7 And there is none that calls on your name, that stirs up himself to take hold of you: for you have hid your face from us, and have consumed us, because of our iniquities.
Jesaja 64:8 Mutta nyt, Herra, sinä olet meidän isämme; me olemme savi, ja sinä olet meidän valajamme; ja me kaikki olemme sinun kättesi tekoa.
Isaiah 64:8 But now, O LORD, you are our father; we are the clay, and you our potter; and we all are the work of your hand.
Jesaja 64:9 Älä vihastu kovin, Herra, äläkä ikuisesti muista vääryyttäsi. Katso, me olemme kaikki sinun kansasi.
Isaiah 64:9 Be not wroth very sore, O LORD, neither remember iniquity for ever: behold, see, we beseech you, we are all your people.
Jesaja 64:10 Sinun pyhät kaupunkisi ovat tulleet erämaaksi, Siion on erämaa, Jerusalem autioksi.
Isaiah 64:10 Your holy cities are a wilderness, Zion is a wilderness, Jerusalem a desolation.
Jesaja 64:11 Pyhä ja ihana temppelimme, jossa isämme sinua ylistivät, on tulessa poltettu, ja kaikki ihanat tavaramme ovat tuhoutuneet.
Isaiah 64:11 Our holy and our beautiful house, where our fathers praised you, is burned up with fire: and all our pleasant things are laid waste.
Jesaja 64:12 Herra, pidättäydytkö näistä? Vaitisitko meitä kuitenkin suuresti?
Isaiah 64:12 Will you refrain yourself for these things, O LORD? will you hold your peace, and afflict us very sore?
Jesaja 65:1 Minut etsivät ne, jotka eivät minua kysyneet, minut löytävät ne, jotka eivät minua etsineet. Minä sanoin: Katso, katso, minä! kansalle, jota ei ole otettu minun nimelläni.
Isaiah 65:1 I am sought of them that asked not for me; I am found of them that sought me not: I said, Behold me, behold me, to a nation that was not called by my name.
Jesaja 65:2 Olen levittänyt käsiäni koko päivän kapinallista kansaa kohti, joka vaeltaa tietä, joka ei ole hyvä, omien ajatustensa mukaan;
Isaiah 65:2 I have spread out my hands all the day to a rebellious people, which walks in a way that was not good, after their own thoughts;
Jesaja 65:3 Kansa, joka alati vihoittaa minut vasten kasvojani, joka uhraa puutarhoissa ja suitsuttaa tiilialttareilla;
Isaiah 65:3 A people that provokes me to anger continually to my face; that sacrifices in gardens, and burns incense on altars of brick;
Jesaja 65:4 Jotka hautojen keskellä pysyvät ja muistomerkeissä yöpyvät, jotka syövät sianlihaa ja joiden astioissa on iljettävien asioiden lientä;
Isaiah 65:4 Which remain among the graves, and lodge in the monuments, which eat swine’s flesh, and broth of abominable things is in their vessels;
Jesaja 65:5 Jotka sanovat: Seiso yksin, älä tule minua lähelle, sillä minä olen sinua pyhempi. He ovat savu minun nenässäni, tuli, joka palaa kaiken päivää.
Isaiah 65:5 Which say, Stand by yourself, come not near to me; for I am holier than you. These are a smoke in my nose, a fire that burns all the day.
Jesaja 65:6 Katso, minun edessäni on kirjoitettu: Minä en pysy vaiti, vaan minä kostan, kostan heidän helmaansa,
Isaiah 65:6 Behold, it is written before me: I will not keep silence, but will recompense, even recompense into their bosom,
Jesaja 65:7 Teidän pahat tekonne ja teidän isienne pahat teot yhdessä, sanoo Herra, jotka ovat suitsuttaneet vuorilla ja pilkanneet minua kukkuloilla. Sentähden minä mittaan heidän entiset tekonsa heidän poveensa.
Isaiah 65:7 Your iniquities, and the iniquities of your fathers together, said the LORD, which have burned incense on the mountains, and blasphemed me on the hills: therefore will I measure their former work into their bosom.
Jesaja 65:8 Näin sanoo Herra: Niin kuin rypäleestä löydetään uusi viini ja sanotaan: 'Älä sitä tuhoa, sillä siinä on siunaus', niin minä teen palvelijoitteni tähden, etten tuhoaisi heitä kaikkia.
Isaiah 65:8 Thus said the LORD, As the new wine is found in the cluster, and one said, Destroy it not; for a blessing is in it: so will I do for my servants’ sakes, that I may not destroy them all.
Jesaja 65:9 Minä tuotan Jaakobista jälkeläisen ja Juudasta vuorteni perillisen. Minun valittuni perivät sen, ja minun palvelijani asuvat siellä.
Isaiah 65:9 And I will bring forth a seed out of Jacob, and out of Judah an inheritor of my mountains: and my elect shall inherit it, and my servants shall dwell there.
Jesaja 65:10 Ja Saaronista tulee lammasten laitume ja Akorin laaksosta karjaeläinten lepopaikka kansalleni, joka on minua etsinyt.
Isaiah 65:10 And Sharon shall be a fold of flocks, and the valley of Achor a place for the herds to lie down in, for my people that have sought me.
Jesaja 65:11 Mutta te olette ne, jotka hylkäätte Herran, unhotatte minun pyhän vuoreni, te valmistatte pöydän sille joukolle ja toimitatte juomauhrin sille joukolle.
Isaiah 65:11 But you are they that forsake the LORD, that forget my holy mountain, that prepare a table for that troop, and that furnish the drink offering to that number.
Jesaja 65:12 Sentähden minä lasken teidät miekan ansaan, ja teidän kaikkien on kumarrettava teurastettaviksi. Sillä te ette vastanneet, kun minä kutsuin, ettekä kuulleet, kun minä puhuin, vaan teitte sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsitte sen, mikä ei minulle otollista ollut.
Isaiah 65:12 Therefore will I number you to the sword, and you shall all bow down to the slaughter: because when I called, you did not answer; when I spoke, you did not hear; but did evil before my eyes, and did choose that wherein I delighted not.
Jesaja 65:13 Sentähden näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minun palvelijani syövät, mutta te olette nälkäisiä. Katso, minun palvelijani juovat, mutta te olette janoisia. Katso, minun palvelijani iloitsevat, mutta te häpeätte.
Isaiah 65:13 Therefore thus said the Lord GOD, Behold, my servants shall eat, but you shall be hungry: behold, my servants shall drink, but you shall be thirsty: behold, my servants shall rejoice, but you shall be ashamed:
Jesaja 65:14 Katso, minun palvelijani laulavat sydämen ilosta, mutta te huudatte sydämen tuskaa ja valitatte mielen tuskaa.
Isaiah 65:14 Behold, my servants shall sing for joy of heart, but you shall cry for sorrow of heart, and shall howl for vexation of spirit.
Jesaja 65:15 Ja sinä jätät nimesi kiroukseksi valituilleni, sillä Herra Jumala surmaa sinut ja kutsuu palvelijoitaan toisella nimellä.
Isaiah 65:15 And you shall leave your name for a curse to my chosen: for the Lord GOD shall slay you, and call his servants by another name:
Jesaja 65:16 Että joka itsensä maan päällä siunaa, siunaa itsensä totuuden Jumalan nimeen; ja joka vannoo maan päällä, vannoo totuuden Jumalan nimeen; sillä entiset ahdistukset ovat unhotetut, koska ne ovat kätketyt minun silmiltäni.
Isaiah 65:16 That he who blesses himself in the earth shall bless himself in the God of truth; and he that swears in the earth shall swear by the God of truth; because the former troubles are forgotten, and because they are hid from my eyes.
Jesaja 65:17 Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan, eikä entisiä enää muisteta eikä mieleen tule.
Isaiah 65:17 For, behold, I create new heavens and a new earth: and the former shall not be remembered, nor come into mind.
Jesaja 65:18 Vaan iloitkaa ja riemuitkaa ikuisesti siitä, mitä minä luon! Sillä katso, minä luon Jerusalemin iloksi ja sen kansan riemuksi.
Isaiah 65:18 But be you glad and rejoice for ever in that which I create: for, behold, I create Jerusalem a rejoicing, and her people a joy.
Jesaja 65:19 Ja minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani, eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valitushuutoa.
Isaiah 65:19 And I will rejoice in Jerusalem, and joy in my people: and the voice of weeping shall be no more heard in her, nor the voice of crying.
Jesaja 65:20 Ei siellä enää ole lasta, joka elää täysiä päiviä, eikä vanhusta, joka ei ole täyttänyt päiviään; sillä lapsi kuolee satavuotiaana, mutta satavuotias syntinen on kirottu.
Isaiah 65:20 There shall be no more there an infant of days, nor an old man that has not filled his days: for the child shall die an hundred years old; but the sinner being an hundred years old shall be accursed.
Jesaja 65:21 Ja he rakentavat taloja ja asuvat niissä, ja he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät.
Isaiah 65:21 And they shall build houses, and inhabit them; and they shall plant vineyards, and eat the fruit of them.
Jesaja 65:22 Eivät he rakenna toisten asuttavaksi, eivät he istuta toisten syötäväksi. Sillä minun kansani päivät ovat niinkuin puun päivät, ja minun valittuni saavat kauan nauttia kättensä työstä.
Isaiah 65:22 They shall not build, and another inhabit; they shall not plant, and another eat: for as the days of a tree are the days of my people, and my elect shall long enjoy the work of their hands.
Jesaja 65:23 He eivät tee työtä turhaan eivätkä synnytä vaivaan, sillä he ovat Herran siunattujen siemen ja heidän jälkeläisensä heidän kanssaan.
Isaiah 65:23 They shall not labor in vain, nor bring forth for trouble; for they are the seed of the blessed of the LORD, and their offspring with them.
Jesaja 65:24 Ja ennen kuin he huutavat, minä vastaan; ja heidän vielä puhuessaan minä kuulen.
Isaiah 65:24 And it shall come to pass, that before they call, I will answer; and while they are yet speaking, I will hear.
Jesaja 65:25 Susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö olkia niinkuin härkä, ja käärmeiden ruokana on tomu. Eivät he vahingoita eivätkä tuhoa missään minun pyhällä vuorellani, sanoo Herra.
Isaiah 65:25 The wolf and the lamb shall feed together, and the lion shall eat straw like the bullock: and dust shall be the serpent’s meat. They shall not hurt nor destroy in all my holy mountain, said the LORD.
Jesaja 66:1 Näin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni astinlauta. Missä on talo, jonka te minulle rakennatte, ja missä on minun lepopaikkani?
Isaiah 66:1 Thus said the LORD, The heaven is my throne, and the earth is my footstool: where is the house that you build to me? and where is the place of my rest?
Jesaja 66:2 Sillä minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja kaikki nämä ovat syntyneet, sanoo Herra; mutta minä katson sen miehen puoleen, joka on köyhä ja jolla on murtunut mieli ja joka vapisee minun sanani edessä.
Isaiah 66:2 For all those things has my hand made, and all those things have been, said the LORD: but to this man will I look, even to him that is poor and of a contrite spirit, and trembles at my word.
Jesaja 66:3 Joka teurastaa härän, on kuin surmaisi miehen; joka uhraa karitsan, on kuin katkaisisi koiran niskan; joka uhraa ruokauhrin, on kuin uhraisi sian verta; joka polttaa suitsukkeita, on kuin siunaisi epäjumalaa. Kyllä, he ovat valinneet omat tiensä, ja
Isaiah 66:3 He that kills an ox is as if he slew a man; he that sacrifices a lamb, as if he cut off a dog’s neck; he that offers an oblation, as if he offered swine’s blood; he that burns incense, as if he blessed an idol. Yes, they have chosen their own ways, and th
Jesaja 66:4 Minäkin valitsen heidän harhakuvitelmansa ja annan heidän pelätä itseään, sillä kukaan ei vastannut, kun minä huusin, ja he eivät kuulleet, kun minä puhuin. He tekivät sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsivat sen, mikä ei minulle miellyttänyt.
Isaiah 66:4 I also will choose their delusions, and will bring their fears on them; because when I called, none did answer; when I spoke, they did not hear: but they did evil before my eyes, and chose that in which I delighted not.
Jesaja 66:5 Kuulkaa Herran sana, te jotka vapisette hänen sanansa edessä; teidän veljenne, jotka vihasivat teitä, jotka hylkäsivät teidät minun nimeni tähden, sanovat: 'Herra olkoon kirkastettu!' Mutta hän ilmestyy teille iloksi, ja he häpeävät.
Isaiah 66:5 Hear the word of the LORD, you that tremble at his word; Your brothers that hated you, that cast you out for my name’s sake, said, Let the LORD be glorified: but he shall appear to your joy, and they shall be ashamed.
Jesaja 66:6 Pauhun ääni kaupungista, ääni temppelistä, Herran ääni, joka kostaa vihollisilleen.
Isaiah 66:6 A voice of noise from the city, a voice from the temple, a voice of the LORD that renders recompense to his enemies.
Jesaja 66:7 Ennen kuin hän synnytti, hän synnytti, ennen kuin hänen kipunsa tulivat, hän sai poikalapsen.
Isaiah 66:7 Before she travailed, she brought forth; before her pain came, she was delivered of a man child.
Jesaja 66:8 Kuka on kuullut sellaista? Kuka on nähnyt sellaista? Syntyykö maa yhtenä päivänä, syntyykö kansa yhdellä kertaa? Sillä heti kun Siion synnytti, se synnytti lapsensa.
Isaiah 66:8 Who has heard such a thing? who has seen such things? Shall the earth be made to bring forth in one day? or shall a nation be born at once? for as soon as Zion travailed, she brought forth her children.
Jesaja 66:9 Saatanko minä synnytykseen asti, enkä annan synnyttää? sanoo Herra. Saatanko minä synnyttää ja suljen kohdun? sanoo teidän Jumalanne.
Isaiah 66:9 Shall I bring to the birth, and not cause to bring forth? said the LORD: shall I cause to bring forth, and shut the womb? said your God.
Jesaja 66:10 Iloitkaa Jerusalemin kanssa ja riemuitkaa hänen kanssaan, kaikki te, jotka häntä rakastatte. Riemuitkaa hänen kanssaan, kaikki te, jotka häntä murehditte.
Isaiah 66:10 Rejoice you with Jerusalem, and be glad with her, all you that love her: rejoice for joy with her, all you that mourn for her:
Jesaja 66:11 Jotta saisit imeä ja tulla kylläiseksi hänen lohdutuksensa rinnoista, jotta saisit lypsä ja iloita hänen kirkkautensa runsaudesta.
Isaiah 66:11 That you may suck, and be satisfied with the breasts of her consolations; that you may milk out, and be delighted with the abundance of her glory.
Jesaja 66:12 Sillä näin sanoo Herra: Katso, minä tuon hänelle rauhan kuin virran ja pakanain kunnian kuin virtaavan puron. Silloin sinä saat imeä, sinua kannetaan hänen kylkillään ja sinua hellitetään hänen polvillaan.
Isaiah 66:12 For thus said the LORD, Behold, I will extend peace to her like a river, and the glory of the Gentiles like a flowing stream: then shall you suck, you shall be borne on her sides, and be dandled on her knees.
Jesaja 66:13 Niin kuin äiti lohduttaa lasta, niin minä lohdutan teitä, ja te saatte lohdutuksen Jerusalemissa.
Isaiah 66:13 As one whom his mother comforts, so will I comfort you; and you shall be comforted in Jerusalem.
Jesaja 66:14 Ja kun te tämän näette, teidän sydämenne iloitsee, ja teidän luunne vihertävät kuin heinät. Herran käsi tulee tunnetuksi hänen palvelijoissaan ja hänen vihansa hänen vihollisissaan.
Isaiah 66:14 And when you see this, your heart shall rejoice, and your bones shall flourish like an herb: and the hand of the LORD shall be known toward his servants, and his indignation toward his enemies.
Jesaja 66:15 Sillä katso, Herra tulee tulen kanssa, vaunujensa kanssa kuin pyörretuuli, antamaan vihansa kiivaudella ja nuhtelunsa tulen liekeillä.
Isaiah 66:15 For, behold, the LORD will come with fire, and with his chariots like a whirlwind, to render his anger with fury, and his rebuke with flames of fire.
Jesaja 66:16 Sillä Herra on oikeutta kaiken lihan kanssa tulella ja miekallaan, ja Herran surmaamia on oleva paljon.
Isaiah 66:16 For by fire and by his sword will the LORD plead with all flesh: and the slain of the LORD shall be many.
Jesaja 66:17 Jotka pyhittävät ja puhdistavat itsensä puutarhoissa keskellä olevan puun takana, syövät sianlihaa, kauhistusta ja hiiriä, ne kaikki tuhotaan, sanoo Herra.
Isaiah 66:17 They that sanctify themselves, and purify themselves in the gardens behind one tree in the middle, eating swine’s flesh, and the abomination, and the mouse, shall be consumed together, said the LORD.
Jesaja 66:18 Sillä minä tiedän heidän tekonsa ja ajatuksensa; ja minä kokoan kaikki kansat ja kielet, ja he tulevat ja näkevät minun kirkkauteni.
Isaiah 66:18 For I know their works and their thoughts: it shall come, that I will gather all nations and tongues; and they shall come, and see my glory.
Jesaja 66:19 Ja minä teen heidän keskuuteensa merkin ja lähetän heistä pelastuneet pakanakansojen luo, Tarsiiseen, Puuliin ja Luudiin, jousenvetäjien luo, Tuubaliin ja Jaavaniin, kaukaisiin saariin, jotka eivät ole kuulleet minun maineeni eivätkä nähneet minun kunniaani; ja he kuolevat.
Isaiah 66:19 And I will set a sign among them, and I will send those that escape of them to the nations, to Tarshish, Pul, and Lud, that draw the bow, to Tubal, and Javan, to the isles afar off, that have not heard my fame, neither have seen my glory; and they shall d
Jesaja 66:20 Ja he tuovat kaikki teidän veljenne kaikista kansoista uhrilahjaksi Herralle hevosilla, vaunuilla, kantotuolissa, muuleilla ja nopeilla juhtilla minun pyhälle vuorelleni Jerusalemiin, niin kuin israelilaiset tuovat uhrilahjan.
Isaiah 66:20 And they shall bring all your brothers for an offering to the LORD out of all nations on horses, and in chariots, and in litters, and on mules, and on swift beasts, to my holy mountain Jerusalem, said the LORD, as the children of Israel bring an offering
Jesaja 66:21 Ja minä otan niistäkin osan papeiksi ja leeviläisiksi, sanoo Herra.
Isaiah 66:21 And I will also take of them for priests and for Levites, said the LORD.
Jesaja 66:22 Sillä niin kuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka minä teen, pysyvät minun edessäni, sanoo Herra, niin pysyy teidän jälkeläisenne ja nimenne.
Isaiah 66:22 For as the new heavens and the new earth, which I will make, shall remain before me, said the LORD, so shall your seed and your name remain.
Jesaja 66:23 Ja on tapahtuva, että uudestakuusta uuteen kuuhun ja sapatista sapattiin kaikki liha tulee kumartamaan minun eteeni, sanoo Herra.
Isaiah 66:23 And it shall come to pass, that from one new moon to another, and from one sabbath to another, shall all flesh come to worship before me, said the LORD.
Jesaja 66:24 Ja he menevät ulos ja katsovat niiden miesten ruumiita, jotka ovat minua vastaan luopuneet; sillä heidän matonsa ei kuole, eikä heidän tulensa sammu; ja he ovat kauhistus kaikelle lihalle.
Isaiah 66:24 And they shall go forth, and look on the carcasses of the men that have transgressed against me: for their worm shall not die, neither shall their fire be quenched; and they shall be an abhorring to all flesh.
Jeremia 1:1 Jeremian, Hilkian pojan, sanat, joka oli Anatotissa, Benjaminin maassa, asuvia pappeja.
Jeremiah 1:1 The words of Jeremiah the son of Hilkiah, of the priests that were in Anathoth in the land of Benjamin:
Jeremia 1:2 Jolle Herran sana tuli Juudan kuninkaan Josian, Amonin pojan, päivinä, hänen kolmantenatoista hallitusvuotenaan.
Jeremiah 1:2 To whom the word of the LORD came in the days of Josiah the son of Amon king of Judah, in the thirteenth year of his reign.
Jeremia 1:3 Se tapahtui myös Juudan kuninkaan Joojakimin, Josian pojan, päivinä, Sidkian, Josian pojan, Juudan kuninkaan, yhdennentoista hallitusvuoden loppuun asti, Jerusalemin pakkosiirtolaisuuteen viidennessä kuussa.
Jeremiah 1:3 It came also in the days of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah, to the end of the eleventh year of Zedekiah the son of Josiah king of Judah, to the carrying away of Jerusalem captive in the fifth month.
Jeremia 1:4 Sitten minulle tuli tämä Herran sana:
Jeremiah 1:4 Then the word of the LORD came to me, saying,
Jeremia 1:5 Jo ennen kuin minä sinut äitisi kohdusta muovasin, minä sinut tunsin; ja ennen kuin sinä synnyit äitisi kohdusta, minä pyhitin sinut ja asetin sinut kansojen profeetaksi.
Jeremiah 1:5 Before I formed you in the belly I knew you; and before you came forth out of the womb I sanctified you, and I ordained you a prophet to the nations.
Jeremia 1:6 Niin minä sanoin: Voi, Herra, Herra! Katso, en minä osaa puhua, sillä olen vasta lapsi.
Jeremiah 1:6 Then said I, Ah, Lord GOD! behold, I cannot speak: for I am a child.
Jeremia 1:7 Mutta Herra sanoi minulle: Älä sano: 'Minä olen lapsi', vaan mene, kaikkiin niihin, joihin minä sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä sinun käsken.
Jeremiah 1:7 But the LORD said to me, Say not, I am a child: for you shall go to all that I shall send you, and whatever I command you you shall speak.
Jeremia 1:8 Älä pelkää heidän kasvojaan, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra.
Jeremiah 1:8 Be not afraid of their faces: for I am with you to deliver you, said the LORD.
Jeremia 1:9 Silloin Herra ojensi kätensä ja kosketti minun suutani. Herra sanoi minulle: Katso, minä panen sanani sinun suuhusi.
Jeremiah 1:9 Then the LORD put forth his hand, and touched my mouth. And the LORD said to me, Behold, I have put my words in your mouth.
Jeremia 1:10 Katso, minä asetan sinut tänä päivänä kansojen ja valtakuntien yli, repimään maasta, hävittämään ja hajottamaan, rakentamaan ja istuttamaan.
Jeremiah 1:10 See, I have this day set you over the nations and over the kingdoms, to root out, and to pull down, and to destroy, and to throw down, to build, and to plant.
Jeremia 1:11 Ja minulle tuli tämä Herran sana: Jeremia, mitä sinä näet? Minä vastasin: Näen mantelipuun oksan.
Jeremiah 1:11 Moreover the word of the LORD came to me, saying, Jeremiah, what see you? And I said, I see a rod of an almond tree.
Jeremia 1:12 Silloin Herra sanoi minulle: Sinä näit oikein; sillä minä teen sanani pian täytettyä.
Jeremiah 1:12 Then said the LORD to me, You have well seen: for I will hasten my word to perform it.
Jeremia 1:13 Ja Herran sana tuli minulle toisen kerran ja sanoi: Mitä sinä näet? Minä vastasin: Minä näen kiehuvan padan, jonka pinta on pohjoiseen päin.
Jeremiah 1:13 And the word of the LORD came to me the second time, saying, What see you? And I said, I see a seething pot; and the face thereof is toward the north.
Jeremia 1:14 Silloin Herra sanoi minulle: Pohjoisesta on tuleva onnettomuus, joka kohtaa kaikkia maan asukkaita.
Jeremiah 1:14 Then the LORD said to me, Out of the north an evil shall break forth on all the inhabitants of the land.
Jeremia 1:15 Sillä katso, minä kutsun kaikki pohjoisten valtakuntien sukukunnat, sanoo Herra; ja he tulevat ja asettavat kukin valtaistuimensa Jerusalemin porttien ovelle ja kaikkia sen muureja yltympäri ja kaikkia sen muureja vastaan
Jeremiah 1:15 For, see, I will call all the families of the kingdoms of the north, said the LORD; and they shall come, and they shall set every one his throne at the entering of the gates of Jerusalem, and against all the walls thereof round about, and against all the
Jeremia 1:16 Ja minä lausun tuomioni heitä vastaan kaikesta heidän pahuudestaan, sillä he ovat hylänneet minut, polttaneet uhreja muille jumalille ja kumartaneet kättensä tekoja.
Jeremiah 1:16 And I will utter my judgments against them touching all their wickedness, who have forsaken me, and have burned incense to other gods, and worshipped the works of their own hands.
Jeremia 1:17 Vyötä siis kupeesi ja nouse ja puhu heille kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Älä kauhistu heidän edessään, etten minä sinua heidän edessään häpeäksi saattaisi.
Jeremiah 1:17 You therefore gird up your loins, and arise, and speak to them all that I command you: be not dismayed at their faces, lest I confound you before them.
Jeremia 1:18 Sillä katso, minä olen tänä päivänä tehnyt sinusta varustetun kaupungin, rautapatsaan ja vaskimuurin koko maata vastaan, Juudan kuninkaita, sen ruhtinaita, sen pappeja ja maan kansaa vastaan.
Jeremiah 1:18 For, behold, I have made you this day a defended city, and an iron pillar, and brazen walls against the whole land, against the kings of Judah, against the princes thereof, against the priests thereof, and against the people of the land.
Jeremia 1:19 Ja he sotivat sinua vastaan, mutta eivät voita sinua; sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, pelastaakseni sinut.
Jeremiah 1:19 And they shall fight against you; but they shall not prevail against you; for I am with you, said the LORD, to deliver you.
Jeremia 2:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Jeremiah 2:1 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Jeremia 2:2 Mene ja huuda Jerusalemin korviin ja sano: Näin sanoo Herra: Minä muistan sinut, nuoruutesi hyvyyden, morsiantesi rakkauden, kun sinä seurasit minua erämaassa, maassa, jossa ei kylvetty.
Jeremiah 2:2 Go and cry in the ears of Jerusalem, saying, Thus said the LORD; I remember you, the kindness of your youth, the love of your espousals, when you went after me in the wilderness, in a land that was not sown.
Jeremia 2:3 Israel oli Herralle pyhä, hänen satonsa uutinen. Kaikki, jotka sitä syövät, joutuvat syntiin, heitä kohtaa onnettomuus, sanoo Herra.
Jeremiah 2:3 Israel was holiness to the LORD, and the first fruits of his increase: all that devour him shall offend; evil shall come on them, said the LORD.
Jeremia 2:4 Kuulkaa Herran sana, te Jaakobin heimo ja kaikki Israelin heimon suvut:
Jeremiah 2:4 Hear you the word of the LORD, O house of Jacob, and all the families of the house of Israel:
Jeremia 2:5 Näin sanoo Herra: Mitä vääryyttä teidän isänne minussa löysivät, että he ovat minusta kauas poikenneet, vaeltaneet turhuuden perässä ja turhiksi tulleet?
Jeremiah 2:5 Thus said the LORD, What iniquity have your fathers found in me, that they are gone far from me, and have walked after vanity, and are become vain?
Jeremia 2:6 Eivätkä he sanoneet: Missä on Herra, joka toi meidät Egyptin maasta, joka johdatti meitä erämaan halki, autiomaan ja kuoppien maan, kuivuuden ja kuoleman varjon maan halki, maan halki, jossa ei yksikään ihminen ole kulkenut,
Jeremiah 2:6 Neither said they, Where is the LORD that brought us up out of the land of Egypt, that led us through the wilderness, through a land of deserts and of pits, through a land of drought, and of the shadow of death, through a land that no man passed through,
Jeremia 2:7 Ja minä toin teidät viljavalle maalle syömään sen hedelmiä ja hyvyyttä; mutta kun te tulitte sinne, te saastutitte minun maani ja teitte minun perintöosani kauhistukseksi.
Jeremiah 2:7 And I brought you into a plentiful country, to eat the fruit thereof and the goodness thereof; but when you entered, you defiled my land, and made my heritage an abomination.
Jeremia 2:8 Papit eivät sanoneet: Missä Herra on? Ja lainopettajat eivät minua tunteneet. Myös paimenet olivat minua vastaan, ja profeetat ennustivat Baalin nimessä ja vaelsivat sen perässä, mikä ei hyödytä.
Jeremiah 2:8 The priests said not, Where is the LORD? and they that handle the law knew me not: the pastors also transgressed against me, and the prophets prophesied by Baal, and walked after things that do not profit.
Jeremia 2:9 Minä vielä käyn oikeutta teidän kanssanne, sanoo Herra, ja teidän lastenne lasten kanssa minä käyn oikeutta.
Jeremiah 2:9 Why I will yet plead with you, said the LORD, and with your children’s children will I plead.
Jeremia 2:10 Sillä kulkekaa Kittimin saarten yli ja katsokaa; ja lähettäkää Keedariin ja tutkikaa tarkoin ja katsokaa, onko sellaista olemassa.
Jeremiah 2:10 For pass over the isles of Chittim, and see; and send to Kedar, and consider diligently, and see if there be such a thing.
Jeremia 2:11 Onko jokin kansa vaihtanut jumaliaan, jotka eivät kuitenkaan ole jumalia? Mutta minun kansani on vaihtanut kunniansa sellaiseen, josta ei ole hyötyä.
Jeremiah 2:11 Has a nation changed their gods, which are yet no gods? but my people have changed their glory for that which does not profit.
Jeremia 2:12 Hämmästykää tästä, te taivaat, ja peljästykää kovin, aivan tuhoutukaa, sanoi Herra.
Jeremiah 2:12 Be astonished, O you heavens, at this, and be horribly afraid, be you very desolate, said the LORD.
Jeremia 2:13 Sillä minun kansani on tehnyt kaksi synnintekoa: he ovat hylänneet minut, elävän veden lähteen, ja hakanneet itselleen vesisäiliöitä, särkyneitä säiliöitä, jotka eivät pidä vettä.
Jeremiah 2:13 For my people have committed two evils; they have forsaken me the fountain of living waters, and hewed them out cisterns, broken cisterns, that can hold no water.
Jeremia 2:14 Onko Israel palvelija? Onko hän kotona syntynyt orja? Miksi hänet on hemmoteltu?
Jeremiah 2:14 Is Israel a servant? is he a home born slave? why is he spoiled?
Jeremia 2:15 Nuoret leijonat karjuivat hänen kimppuunsa ja huusivat, ja ne autioittivat hänen maansa; hänen kaupunkinsa poltettiin asumattomiksi.
Jeremiah 2:15 The young lions roared on him, and yelled, and they made his land waste: his cities are burned without inhabitant.
Jeremia 2:16 Myös Noofin ja Tahapaneen lapset ovat murskanneet sinun päälaen.
Jeremiah 2:16 Also the children of Noph and Tahapanes have broken the crown of your head.
Jeremia 2:17 Etkö sinä tehnyt tätä itsellesi, koska hylkäsit Herran, Jumalasi, kun hän johdatti sinua tätä tietä?
Jeremiah 2:17 Have you not procured this to yourself, in that you have forsaken the LORD your God, when he led you by the way?
Jeremia 2:18 Ja nyt mitä sinun on tehtävä Egyptin tiellä, juodaksesi Sihorin vesiä, tai mitä sinun on tehtävä Assyrian tiellä, juodaksesi virran vesiä?
Jeremiah 2:18 And now what have you to do in the way of Egypt, to drink the waters of Sihor? or what have you to do in the way of Assyria, to drink the waters of the river?
Jeremia 2:19 Oma pahuutesi kurittaa sinua, ja luopumuksesi sinua nuhtelee. Tiedä siis ja näe, että se on paha ja katkera asia, että olet hyljännyt Herran, Jumalasi, etkä tunne pelkoani, sanoo Herra, Jumala Sebaot.
Jeremiah 2:19 Your own wickedness shall correct you, and your backslidings shall reprove you: know therefore and see that it is an evil thing and bitter, that you have forsaken the LORD your God, and that my fear is not in you, said the Lord GOD of hosts.
Jeremia 2:20 Sillä muinoin minä mursin sinun ikeesi ja katkaisin sinun köyteesi, ja sinä sanoit: En minä tahdo rikkoa, vaikka sinä harhailet haureudessa jokaisella korkealla kukkulalla ja jokaisen vihreän puun alla.
Jeremiah 2:20 For of old time I have broken your yoke, and burst your bands; and you said, I will not transgress; when on every high hill and under every green tree you wander, playing the harlot.
Jeremia 2:21 Silti olin istuttanut sinulle jalon viinipuun, kokonaan oikean siemenen: kuinka sinusta sitten on tullut minulle vieraan viinipuun rappeutunut kasvi?
Jeremiah 2:21 Yet I had planted you a noble vine, wholly a right seed: how then are you turned into the degenerate plant of a strange vine to me?
Jeremia 2:22 Vaikka peset itsesi salpetrisella vedellä ja käytät paljon saippuaa, silti sinun rikoksesi on merkitty minun edessäni, sanoo Herra, Herra.
Jeremiah 2:22 For though you wash you with nitre, and take you much soap, yet your iniquity is marked before me, said the Lord GOD.
Jeremia 2:23 Kuinka voit sanoa: 'En ole saastunut enkä ole seurannut Baaleja'? Katso tiesi laaksossa, tiedä, mitä olet tehnyt. Sinä olet nopea dromedaari, joka kulkee sen teillä.
Jeremiah 2:23 How can you say, I am not polluted, I have not gone after Baalim? see your way in the valley, know what you have done: you are a swift dromedary traversing her ways;
Jeremia 2:24 Villiaasi, erämaahan tottunut, joka haistelee tuulta mielensä mukaan; kuka voi sen karkottaa hänen tilaisuudessaan? Eivät kaikki, jotka sitä etsivät, väsy; he löytävät sen hänen kuukautenaan.
Jeremiah 2:24 A wild ass used to the wilderness, that snuffs up the wind at her pleasure; in her occasion who can turn her away? all they that seek her will not weary themselves; in her month they shall find her.
Jeremia 2:25 Pidätä jalkaasi paljaana pysymästä ja kurkkuasi janolta. Sinä sanot: Ei ole toivoa, ei, sillä minä rakastan muukalaisia ja kuljen heidän perässänsä.
Jeremiah 2:25 Withhold your foot from being unshod, and your throat from thirst: but you said, There is no hope: no; for I have loved strangers, and after them will I go.
Jeremia 2:26 Niin kuin varas häpeää, kun hänet löydetään, niin häpeää Israelin heimo, he ja heidän kuninkaansa, ruhtinaansa, pappinsa ja profeettansa.
Jeremiah 2:26 As the thief is ashamed when he is found, so is the house of Israel ashamed; they, their kings, their princes, and their priests, and their prophets.
Jeremia 2:27 He sanovat puulle: Sinä olet minun isäni, ja kivelle: Sinä olet minut synnyttänyt. Sillä he ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojaan. Mutta ahdinkonsa hetkellä he sanovat: Nouse ja pelasta meidät.
Jeremiah 2:27 Saying to a stock, You are my father; and to a stone, You have brought me forth: for they have turned their back to me, and not their face: but in the time of their trouble they will say, Arise, and save us.
Jeremia 2:28 Mutta missä ovat jumalasi, jotka olet itsellesi tehnyt? Nouskoot ne, jos ne voivat auttaa sinua ahdinkosi aikana. Sillä yhtä monta kuin sinulla on kaupunkeja, on sinulla jumalia, oi Juuda.
Jeremiah 2:28 But where are your gods that you have made you? let them arise, if they can save you in the time of your trouble: for according to the number of your cities are your gods, O Judah.
Jeremia 2:29 Miksi te minua anotte? Te olette kaikki minua vastaan rikkoneet, sanoo Herra.
Jeremiah 2:29 Why will you plead with me? you all have transgressed against me, said the LORD.
Jeremia 2:30 Turhaan olen lyönyt teidän lapsianne, he eivät ole ottaneet kuritusta vastaan. Teidän oma miekkanne on syönyt teidän profeettanne kuin tuhoisa leijona.
Jeremiah 2:30 In vain have I smitten your children; they received no correction: your own sword has devoured your prophets, like a destroying lion.
Jeremia 2:31 Oi sukupolvi, näettekö Herran sanan! Olenko minä ollut Israelille erämaa, pimeyden maa? Miksi kansani sanoo: Me olemme herrat, emme enää tule teidän luoksenne?
Jeremiah 2:31 O generation, see you the word of the LORD. Have I been a wilderness to Israel? a land of darkness? why say my people, We are lords; we will come no more to you?
Jeremia 2:32 Unohtaako neito koristuksensa tai morsian vaatteensa? Mutta minun kansani on minut unohtanut luvuttomina päivinä.
Jeremiah 2:32 Can a maid forget her ornaments, or a bride her attire? yet my people have forgotten me days without number.
Jeremia 2:33 Miksi siis kallistat tiesi etsiäksesi rakkautta? Sentähden olet opettanut jumalattomille tiesi.
Jeremiah 2:33 Why trim you your way to seek love? therefore have you also taught the wicked ones your ways.
Jeremia 2:34 Myös helmoistasi löytyy köyhien viattomien sielujen verta: en ole sitä löytänyt salaisella etsinnällä, vaan kaikkien näiden päältä.
Jeremiah 2:34 Also in your skirts is found the blood of the souls of the poor innocents: I have not found it by secret search, but on all these.
Jeremia 2:35 Ja kuitenkin sinä sanot: Koska olen viaton, hänen vihansa kääntyy minusta pois. Katso, minä teen oikeutta sinun kanssasi, koska sanot: En ole syntiä tehnyt.
Jeremiah 2:35 Yet you say, Because I am innocent, surely his anger shall turn from me. Behold, I will plead with you, because you say, I have not sinned.
Jeremia 2:36 Miksi olet niin paljon harhaillut muuttaaksesi tiesi? Häpeät Egyptiä, niin kuin häpesit Assyriaa.
Jeremiah 2:36 Why gad you about so much to change your way? you also shall be ashamed of Egypt, as you were ashamed of Assyria.
Jeremia 2:37 Niin, sinä lähdet hänen luota kätesi pääsi päällä, sillä Herra on hyljännyt sinun turvasi, etkä sinä siinä menesty.
Jeremiah 2:37 Yes, you shall go forth from him, and your hands on your head: for the LORD has rejected your confidences, and you shall not prosper in them.
Jeremia 3:1 He sanovat: Jos mies hylkää vaimonsa ja tämä lähtee hänen luotaan ja joutuu toisen miehen omaksi, palaisiko mies vaimon luo uudelleen? Eikö maa tule kovin saastutetuksi? Sinä olet harjoittanut haureutta monien rakastajien kanssa, mutta palaja silti minun luokseni, sanoo Herra.
Jeremiah 3:1 They say, If a man put away his wife, and she go from him, and become another man’s, shall he return to her again? shall not that land be greatly polluted? but you have played the harlot with many lovers; yet return again to me, said the LORD.
Jeremia 3:2 Nostakaa silmänne uhrikukkuloita kohti ja katsokaa, missä teitä ei ole maattu. Teillä te olette istuneet heidän tähtensä niin kuin arabialainen erämaassa, ja te olette saastuttaneet maan haureudellanne ja pahuudellanne.
Jeremiah 3:2 Lift up your eyes to the high places, and see where you have not been lien with. In the ways have you sat for them, as the Arabian in the wilderness; and you have polluted the land with your prostitutions and with your wickedness.
Jeremia 3:3 Sentähden sadekuurot pidätettiin, eikä myöhäissadetta tullut; ja sinulla oli porton otsa, etkä halunnut hävetä.
Jeremiah 3:3 Therefore the showers have been withheld, and there has been no latter rain; and you had a whore’s forehead, you refused to be ashamed.
Jeremia 3:4 Etkö tästä lähtien huuda minulle: Isäni, sinä olet nuoruuteni opas?
Jeremiah 3:4 Will you not from this time cry to me, My father, you are the guide of my youth?
Jeremia 3:5 Pidättääkö hän vihansa ikuisesti, pitääkö hän sen sisällään loppuun asti? Katso, sinä olet puhunut ja tehnyt pahoja tekoja niin paljon kuin voit.
Jeremiah 3:5 Will he reserve his anger for ever? will he keep it to the end? Behold, you have spoken and done evil things as you could.
Jeremia 3:6 Herra sanoi minulle myös kuningas Josian päivinä: Oletko nähnyt, mitä luopio Israel on tehnyt? Se on kiivennyt jokaiselle korkealle vuorelle ja jokaisen vihreän puun alle ja harjoittanut siellä haureutta.
Jeremiah 3:6 The LORD said also to me in the days of Josiah the king, Have you seen that which backsliding Israel has done? she is gone up on every high mountain and under every green tree, and there has played the harlot.
Jeremia 3:7 Ja minä sanoin hänen tehtyään kaiken tämän: 'Palauta minut.' Mutta hän ei kääntynyt. Ja hänen petollinen sisarensa Juuda näki sen.
Jeremiah 3:7 And I said after she had done all these things, Turn you to me. But she returned not. And her treacherous sister Judah saw it.
Jeremia 3:8 Ja minä näin, että minä olin hyljännyt Israelin ja antanut hänelle erokirjan kaikista niistä syistä, joilla tuo luopio oli tehnyt aviorikoksen. Mutta hänen petollinen sisarensa Juuda ei pelännyt, vaan meni ja harjoitti myös haureutta.
Jeremiah 3:8 And I saw, when for all the causes whereby backsliding Israel committed adultery I had put her away, and given her a bill of divorce; yet her treacherous sister Judah feared not, but went and played the harlot also.
Jeremia 3:9 Ja tapahtui, että haureutensa kevytmielisyyden vuoksi hän saastutti maan ja teki aviorikoksen kivien ja puujalkojen kanssa.
Jeremiah 3:9 And it came to pass through the lightness of her prostitution, that she defiled the land, and committed adultery with stones and with stocks.
Jeremia 3:10 Ja kaikesta tästä huolimatta hänen petollinen sisarensa Juuda ei ole kääntynyt minun puoleeni kaikesta sydämestään, vaan teeskentelee, sanoo Herra.
Jeremiah 3:10 And yet for all this her treacherous sister Judah has not turned to me with her whole heart, but feignedly, said the LORD.
Jeremia 3:11 Ja Herra sanoi minulle: Luopuva Israel on osoittautunut vanhurskaammaksi kuin petollinen Juuda.
Jeremiah 3:11 And the LORD said to me, The backsliding Israel has justified herself more than treacherous Judah.
Jeremia 3:12 Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: 'Käänny takaisin, sinä luopio Israel,' sanoo Herra, 'enkä minä anna vihani kohdata sinua,' sanoo Herra, 'enkä minä pidä vihaani ikuisesti.
Jeremiah 3:12 Go and proclaim these words toward the north, and say, Return, you backsliding Israel, said the LORD; and I will not cause my anger to fall on you: for I am merciful, said the LORD, and I will not keep anger for ever.
Jeremia 3:13 Tunnusta vain syntisi, että olet rikkonut Herraa, Jumalaasi, vastaan ja hajottanut tiesi muukalaisten luo jokaisen vihreän puun alle etkä ole totellut minun ääntäni, sanoo Herra.
Jeremiah 3:13 Only acknowledge your iniquity, that you have transgressed against the LORD your God, and have scattered your ways to the strangers under every green tree, and you have not obeyed my voice, said the LORD.
Jeremia 3:14 Kääntykää takaisin, te luopiolapset, sanoo Herra; sillä minä olen ottanut teidät naimisiin. Minä otan teidät, yhden kaupungista ja kaksi suvusta, ja minä tuon teidät Siioniin.
Jeremiah 3:14 Turn, O backsliding children, said the LORD; for I am married to you: and I will take you one of a city, and two of a family, and I will bring you to Zion:
Jeremia 3:15 Ja minä annan teille sydämeni mukaan paimenia, jotka ruokkivat teitä tiedolla ja ymmärryksellä.
Jeremiah 3:15 And I will give you pastors according to my heart, which shall feed you with knowledge and understanding.
Jeremia 3:16 Ja kun te lisääntytte ja vaellatte maassa noina päivinä, sanoo Herra, ei enää sanota: ’Herran liitonarkki’, eikä sitä enää ajatella, eivätkä he sitä muista, eivätkä he sitä katso.
Jeremiah 3:16 And it shall come to pass, when you be multiplied and increased in the land, in those days, said the LORD, they shall say no more, The ark of the covenant of the LORD: neither shall it come to mind: neither shall they remember it; neither shall they visit
Jeremia 3:17 Siihen aikaan he kutsuvat Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja kaikki pakanakansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin Herran nimeen; eivätkä he enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa.
Jeremiah 3:17 At that time they shall call Jerusalem the throne of the LORD; and all the nations shall be gathered to it, to the name of the LORD, to Jerusalem: neither shall they walk any more after the imagination of their evil heart.
Jeremia 3:18 Niinä päivinä Juudan heimo vaeltaa Israelin heimon kanssa, ja he tulevat yhdessä pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä olen antanut perintöosaksi teidän isillenne.
Jeremiah 3:18 In those days the house of Judah shall walk with the house of Israel, and they shall come together out of the land of the north to the land that I have given for an inheritance to your fathers.
Jeremia 3:19 Mutta minä sanoin: Kuinka minä asetan sinut lasten joukkoon ja annan sinulle ihanan maan, ihanan perintöosan kansojen joukosta? Ja minä sanoin: Kutsu minua isäksi, äläkä käänny minusta pois.
Jeremiah 3:19 But I said, How shall I put you among the children, and give you a pleasant land, a goodly heritage of the hosts of nations? and I said, You shall call me, My father; and shall not turn away from me.
Jeremia 3:20 Niin kuin vaimo luopuu miehestään uskottomasti, niin te olette olleet minulle uskottomat, te Israelin heimo, sanoo Herra.
Jeremiah 3:20 Surely as a wife treacherously departs from her husband, so have you dealt treacherously with me, O house of Israel, said the LORD.
Jeremia 3:21 Uhrikukkuloilta kuuluu ääni, israelilaisten itku ja anomus, sillä he ovat kulkeneet väärää tietä ja unohtaneet Herran, Jumalansa.
Jeremiah 3:21 A voice was heard on the high places, weeping and supplications of the children of Israel: for they have perverted their way, and they have forgotten the LORD their God.
Jeremia 3:22 Palatkaa, te luopiolapset, niin minä parannan teidän luopumuksenne. Katso, me tulemme teidän luopumuksenne luo, sillä sinä olet Herra, meidän Jumalamme.
Jeremiah 3:22 Return, you backsliding children, and I will heal your backslidings. Behold, we come to you; for you are the LORD our God.
Jeremia 3:23 Turhaan toivotaan pelastusta kukkuloilta ja vuorten paljoudelta. Totisesti, Herrassa, meidän Jumalassamme, on Israelin pelastus.
Jeremiah 3:23 Truly in vain is salvation hoped for from the hills, and from the multitude of mountains: truly in the LORD our God is the salvation of Israel.
Jeremia 3:24 Sillä häpeä on syönyt isiemme vaivannäön nuoruudestamme asti: heidän lampaansa ja karjansa, heidän poikansa ja tyttärensä.
Jeremiah 3:24 For shame has devoured the labor of our fathers from our youth; their flocks and their herds, their sons and their daughters.
Jeremia 3:25 Me makaamme häpeässämme, ja häpeämme peittää meidät. Sillä me olemme tehneet syntiä Herraa, meidän Jumalaamme, vastaan, me ja meidän isämme, nuoruudestamme tähän päivään asti emmekä ole totelleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä.
Jeremiah 3:25 We lie down in our shame, and our confusion covers us: for we have sinned against the LORD our God, we and our fathers, from our youth even to this day, and have not obeyed the voice of the LORD our God.
Jeremia 4:1 Jos sinä, Israel, käännyt, niin käänny minun luokseni, sanoo Herra. Jos sinä poistat iljetyksesi minun silmieni edestä, niin et pääse pois.
Jeremiah 4:1 If you will return, O Israel, said the LORD, return to me: and if you will put away your abominations out of my sight, then shall you not remove.
Jeremia 4:2 Ja sinä vannoit: 'Niin totta kuin Herra elää!', totuudessa, oikeudessa ja vanhurskaudessa; ja kansat siunaavat itsensä hänessä, ja hänestä he kerskaavat.
Jeremiah 4:2 And you shall swear, The LORD lives, in truth, in judgment, and in righteousness; and the nations shall bless themselves in him, and in him shall they glory.
Jeremia 4:3 Sillä näin sanoo Herra Juudan ja Jerusalemin miehille: Raivatkaa itsellenne kesanto, älkääkä kylväkö orjantappuroiden sekaan.
Jeremiah 4:3 For thus said the LORD to the men of Judah and Jerusalem, Break up your fallow ground, and sow not among thorns.
Jeremia 4:4 Ympärileikkaakaa itsenne Herran kunniaksi ja poistakaa sydämenne esinahka, te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, ettei minun vihani syttyisi kuin tuli eikä palaisi sammumattomaksi teidän tekojenne pahuuden tähden.
Jeremiah 4:4 Circumcise yourselves to the LORD, and take away the foreskins of your heart, you men of Judah and inhabitants of Jerusalem: lest my fury come forth like fire, and burn that none can quench it, because of the evil of your doings.
Jeremia 4:5 Julistakaa Juudassa ja kuuluttakaa Jerusalemissa; ja sanokaa: Puhaltakaa torveen maassa; huutakaa, kokoontukaa ja sanokaa: Kokoontukaa, ja menkäämme varustettuihin kaupunkeihin.
Jeremiah 4:5 Declare you in Judah, and publish in Jerusalem; and say, Blow you the trumpet in the land: cry, gather together, and say, Assemble yourselves, and let us go into the defended cities.
Jeremia 4:6 Nostakaa lippu Siionia kohti: poistukaa, älkää pysähtykö! Sillä minä tuotan pohjoisesta pahuuden, suuren tuhon.
Jeremiah 4:6 Set up the standard toward Zion: retire, stay not: for I will bring evil from the north, and a great destruction.
Jeremia 4:7 Leijona on noussut tiheiköstään, ja pakanakansojen tuhoaja on matkalla; hän on lähtenyt paikaltaan autioittamaan maatanne, ja kaupunkinne tulevat raunioiksi, asumattomiksi.
Jeremiah 4:7 The lion is come up from his thicket, and the destroyer of the Gentiles is on his way; he is gone forth from his place to make your land desolate; and your cities shall be laid waste, without an inhabitant.
Jeremia 4:8 Vyöttäydy tämän tähden säkkiin, valita ja ulvo, sillä Herran vihan hehku ei ole meistä asettunut.
Jeremiah 4:8 For this gird you with sackcloth, lament and howl: for the fierce anger of the LORD is not turned back from us.
Jeremia 4:9 Ja sinä päivänä, sanoo Herra, kuninkaan sydän menehtyy ja ruhtinaiden sydän, ja papit hämmästyvät ja profeetat ihmettelevät.
Jeremiah 4:9 And it shall come to pass at that day, said the LORD, that the heart of the king shall perish, and the heart of the princes; and the priests shall be astonished, and the prophets shall wonder.
Jeremia 4:10 Niin minä sanoin: Voi, Herra, Herra! Sinä olet pettänyt suuresti tämän kansan ja Jerusalemin, kun sanot: 'Teillä on rauha', vaikka miekka ulottuu sieluun asti.
Jeremiah 4:10 Then said I, Ah, Lord GOD! surely you have greatly deceived this people and Jerusalem, saying, You shall have peace; whereas the sword reaches to the soul.
Jeremia 4:11 Siihen aikaan sanotaan tälle kansalle ja Jerusalemille: Kuiva tuuli erämaan korkeilta kukilta, tytärtä, minun kansani puoleen, ei lietsomaan eikä puhdistamaan,
Jeremiah 4:11 At that time shall it be said to this people and to Jerusalem, A dry wind of the high places in the wilderness toward the daughter of my people, not to fan, nor to cleanse,
Jeremia 4:12 Jopa täysi tuuli noista paikoista tulee minua kohti; nyt minä langetan tuomion heitä vastaan.
Jeremiah 4:12 Even a full wind from those places shall come to me: now also will I give sentence against them.
Jeremia 4:13 Katso, hän nousee kuin pilvi, ja hänen vaununsa ovat kuin pyörretuuli; hänen hevosensa ovat nopeammat kuin kotkat. Voi meitä, sillä me olemme hävitettyjä.
Jeremiah 4:13 Behold, he shall come up as clouds, and his chariots shall be as a whirlwind: his horses are swifter than eagles. Woe to us! for we are spoiled.
Jeremia 4:14 Pese sydämesi pois pahuudesta, Jerusalem, että pelastuisit. Kuinka kauan turhat ajatuksesi saavat viipyä sisälläsi?
Jeremiah 4:14 O Jerusalem, wash your heart from wickedness, that you may be saved. How long shall your vain thoughts lodge within you?
Jeremia 4:15 Sillä ääni kuuluttaa Danista, ilmoittaa Efraimin vuorelta tuskaa.
Jeremiah 4:15 For a voice declares from Dan, and publishes affliction from mount Ephraim.
Jeremia 4:16 Mainitse pakanakansoille; katso, kuuluttakaa Jerusalemia vastaan, että kaukaisesta maasta tulevat vartijat ja antavat äänensä kuulua Juudan kaupunkeja vastaan.
Jeremiah 4:16 Make you mention to the nations; behold, publish against Jerusalem, that watchers come from a far country, and give out their voice against the cities of Judah.
Jeremia 4:17 Niinkuin pellon vartijat, he käyvät sitä vastaan joka puolelta, koska se on kapinoinut minua vastaan, sanoo Herra.
Jeremiah 4:17 As keepers of a field, are they against her round about; because she has been rebellious against me, said the LORD.
Jeremia 4:18 Sinun tiesi ja tekosi ovat tämän sinulle tuottaneet; tämä on sinun pahuuttasi, sillä se on katkeraa, sillä se ulottuu sydämeesi asti.
Jeremiah 4:18 Your way and your doings have procured these things to you; this is your wickedness, because it is bitter, because it reaches to your heart.
Jeremia 4:19 Sisimpäni, sisustukseni! Sydämeni on aivan tuskallinen, sydämeni jylisee minussa, en voi pysyä hiljaa, sillä sinä, sieluni, olet kuullut pasuunan äänen, sodan hälytyksen.
Jeremiah 4:19 My bowels, my bowels! I am pained at my very heart; my heart makes a noise in me; I cannot hold my peace, because you have heard, O my soul, the sound of the trumpet, the alarm of war.
Jeremia 4:20 Häviötä huudetaan hävityksen perään, sillä koko maa on turmeltunut. Äkkiä minun telttani turmeltuvat, ja minun vaatekappaleenikin tuhoutuvat, silmänräpäyksessä.
Jeremiah 4:20 Destruction on destruction is cried; for the whole land is spoiled: suddenly are my tents spoiled, and my curtains in a moment.
Jeremia 4:21 Kuinka kauan minä saan nähdä lipun ja kuulla pasuunan äänen?
Jeremiah 4:21 How long shall I see the standard, and hear the sound of the trumpet?
Jeremia 4:22 Sillä minun kansani on hullu, he eivät tunne minua; he ovat tyhmiä lapsia, eikä heillä ole ymmärrystä. He ovat viisaita tekemään pahaa, mutta tekemään hyvää heillä ei ole tietoa.
Jeremiah 4:22 For my people is foolish, they have not known me; they are silly children, and they have none understanding: they are wise to do evil, but to do good they have no knowledge.
Jeremia 4:23 Minä katselin maata, ja katso, se oli autio ja tyhjä; ja taivaita, eikä niissä ollut valoa.
Jeremiah 4:23 I beheld the earth, and, see, it was without form, and void; and the heavens, and they had no light.
Jeremia 4:24 Minä katselin vuoria, ja katso, ne vapisivat, ja kaikki kukkulat liikkuivat kevyesti.
Jeremiah 4:24 I beheld the mountains, and, see, they trembled, and all the hills moved lightly.
Jeremia 4:25 Minä katselin, ja katso, ei ollut ketään ihmistä, ja kaikki taivaan linnut olivat paenneet.
Jeremiah 4:25 I beheld, and, see, there was no man, and all the birds of the heavens were fled.
Jeremia 4:26 Minä katselin, ja katso, hedelmällinen seutu oli muuttunut erämaaksi, ja kaikki sen kaupungit olivat kukistuneet Herran edessä, hänen vihansa hehkun edessä.
Jeremiah 4:26 I beheld, and, see, the fruitful place was a wilderness, and all the cities thereof were broken down at the presence of the LORD, and by his fierce anger.
Jeremia 4:27 Sillä näin sanoo Herra: Koko maa tulee autioksi, mutta minä en tee siitä täydellistä loppua.
Jeremiah 4:27 For thus has the LORD said, The whole land shall be desolate; yet will I not make a full end.
Jeremia 4:28 Tämän tähden maa suree ja taivaat mustuvat; sillä minä olen tämän puhunut, minä olen sen päättänyt, enkä sitä kadu enkä siitä peräänny.
Jeremiah 4:28 For this shall the earth mourn, and the heavens above be black; because I have spoken it, I have purposed it, and will not repent, neither will I turn back from it.
Jeremia 4:29 Koko kaupunki pakenee ratsumiesten ja jousimiesten huutoa; he menevät tiheikköihin ja kiipeävät kallioille; jokainen kaupunki hylätään, eikä yksikään asu niissä.
Jeremiah 4:29 The whole city shall flee for the noise of the horsemen and bowmen; they shall go into thickets, and climb up on the rocks: every city shall be forsaken, and not a man dwell therein.
Jeremia 4:30 Ja kun sinut on riistetty, mitä teet? Vaikka puet itsesi karmiininpunaan, vaikka kaunistat itsesi kultakoruilla, vaikka repäiset kasvosi maalauksilla, turhaan kaunistat itseäsi; rakastajasi halveksivat sinua, he etsivät sinua
Jeremiah 4:30 And when you are spoiled, what will you do? Though you clothe yourself with crimson, though you deck you with ornaments of gold, though you rend your face with painting, in vain shall you make yourself fair; your lovers will despise you, they will seek yo
Jeremia 4:31 Sillä minä olen kuullut äänen kuin synnyttävän naisen, tuskan kuin esikoisensa synnyttävän, Siionin tyttären äänen, joka suree, levittää käsiään ja sanoo: Voi minua! Sillä sieluni on väsynyt murhan tähden!
Jeremiah 4:31 For I have heard a voice as of a woman in travail, and the anguish as of her that brings forth her first child, the voice of the daughter of Zion, that mourns herself, that spreads her hands, saying, Woe is me now! for my soul is wearied because of murder
Jeremia 5:1 Kuljettakaa Jerusalemin katuja edestakaisin ja katsokaa, tietäkää ja etsikää sen toreilta, jos löydätte miehen, josko siellä olisi ketään, joka tekee oikeuden, joka etsii totuutta; niin minä annan anteeksi.
Jeremiah 5:1 Run you to and fro through the streets of Jerusalem, and see now, and know, and seek in the broad places thereof, if you can find a man, if there be any that executes judgment, that seeks the truth; and I will pardon it.
Jeremia 5:2 Ja vaikka he sanovat: Niin totta kuin Herra elää, he varmasti vannovat väärin.
Jeremiah 5:2 And though they say, The LORD lives; surely they swear falsely.
Jeremia 5:3 Herra, eivätkö sinun silmäsi ole totuudessa? Sinä olet lyönyt heitä, mutta he eivät ole murehtineet; sinä olet heidät tuhonnut, mutta he eivät ole ottako kuritusta vastaan. He ovat tehneet kasvonsa kovemmiksi kuin kallio, he eivät ole kääntyneet takaisin.
Jeremiah 5:3 O LORD, are not your eyes on the truth? you have stricken them, but they have not grieved; you have consumed them, but they have refused to receive correction: they have made their faces harder than a rock; they have refused to return.
Jeremia 5:4 Sentähden minä sanoin: Totisesti, nämä ovat köyhiä, he ovat tyhmiä, sillä he eivät tunne Herran tietä eivätkä Jumalansa oikeutta.
Jeremiah 5:4 Therefore I said, Surely these are poor; they are foolish: for they know not the way of the LORD, nor the judgment of their God.
Jeremia 5:5 Minä menen suurten luo ja puhun heille, sillä he tuntevat Herran tien ja Jumalansa oikeuden; mutta nämä ovat kerta kaikkiaan murskanneet ikeen ja katkaisseet kahleet.
Jeremiah 5:5 I will get me to the great men, and will speak to them; for they have known the way of the LORD, and the judgment of their God: but these have altogether broken the yoke, and burst the bonds.
Jeremia 5:6 Miksi metsän leijona heidät surmaa, ja ehtoosusi heidät raatelee, ja leopardi vartioi heidän kaupunkejaan. Jokainen, joka sinne menee, raadellaan kappaleiksi. Sillä heidän rikkomuksensa ovat monet ja heidän luopumuksensa ovat...
Jeremiah 5:6 Why a lion out of the forest shall slay them, and a wolf of the evenings shall spoil them, a leopard shall watch over their cities: every one that goes out there shall be torn in pieces: because their transgressions are many, and their backslidings are in
Jeremia 5:7 Kuinka voin antaa teille tämän anteeksi? Lapsenne ovat hylänneet minut ja vannoneet niiden kautta, jotka eivät ole jumalia. Vaikka olin ruokkinut heidät kyllin, he tekivät aviorikoksen ja kokoontuivat joukkoina porttojen taloihin.
Jeremiah 5:7 How shall I pardon you for this? your children have forsaken me, and sworn by them that are no gods: when I had fed them to the full, they then committed adultery, and assembled themselves by troops in the harlots’ houses.
Jeremia 5:8 Ne olivat kuin aamulla ruokitut hevoset: jokainen hirnui naapurinsa vaimon perään.
Jeremiah 5:8 They were as fed horses in the morning: every one neighed after his neighbor’s wife.
Jeremia 5:9 Eikö minun pitäisi rankaisemaan näitä? sanoo Herra. Eikö minun sieluni pitäisi kostaa tällaiselle kansalle?
Jeremiah 5:9 Shall I not visit for these things? said the LORD: and shall not my soul be avenged on such a nation as this?
Jeremia 5:10 Nouskaa sen muureille ja hävittäkää, mutta älkää tehkö lopun siitä. Hajottakaa pois sen vallihaudat, sillä ne eivät ole Herran.
Jeremiah 5:10 Go you up on her walls, and destroy; but make not a full end: take away her battlements; for they are not the LORD’s.
Jeremia 5:11 Sillä Israelin heimo ja Juudan heimo ovat olleet minulle hyvin uskottomia, sanoo Herra.
Jeremiah 5:11 For the house of Israel and the house of Judah have dealt very treacherously against me, said the LORD.
Jeremia 5:12 He ovat kieltäneet Herran ja sanoneet: Ei se ole hän; eikä meitä kohtaa onnettomuus, emmekä me saa nähdä miekkaa emmekä nälkää.
Jeremiah 5:12 They have belied the LORD, and said, It is not he; neither shall evil come on us; neither shall we see sword nor famine:
Jeremia 5:13 Ja profeetat muuttuvat tuuleksi, eikä heissä ole sanaa; näin heille tehdään.
Jeremiah 5:13 And the prophets shall become wind, and the word is not in them: thus shall it be done to them.
Jeremia 5:14 Miksi Herra, Jumala Sebaot, näin sanoo: Koska sinä puhut tämän sanan, katso, minä teen sanani sinun suussasi tuleksi ja tämän kansan polttopuuksi, ja se kuluttaa heidät.
Jeremiah 5:14 Why thus said the LORD God of hosts, Because you speak this word, behold, I will make my words in your mouth fire, and this people wood, and it shall devour them.
Jeremia 5:15 Katso, minä tuon teidän kimppuunne, te Israelin heimo, kansan kaukaa, sanoo Herra. Se on mahtava kansa, se on ikivanha kansa, kansa, jonka kieltä te ette tunne ettekä ymmärrä, mitä he sanovat.
Jeremiah 5:15 See, I will bring a nation on you from far, O house of Israel, said the LORD: it is a mighty nation, it is an ancient nation, a nation whose language you know not, neither understand what they say.
Jeremia 5:16 Heidän viinensä on kuin avoin hauta, he ovat kaikki sankareita.
Jeremiah 5:16 Their quiver is as an open sepulcher, they are all mighty men.
Jeremia 5:17 Ja he syövät sinun satosi ja leipäsi, jota sinun poikasi ja tyttäresi söisivät; he syövät sinun lampaasi ja karjasi; he syövät sinun viiniköynnöksesi ja viikunapuusi; he köyhdyttävät sinun vahvistetut kaupunkisi, joihin sinä luotit
Jeremiah 5:17 And they shall eat up your harvest, and your bread, which your sons and your daughters should eat: they shall eat up your flocks and your herds: they shall eat up your vines and your fig trees: they shall impoverish your fenced cities, wherein you trusted
Jeremia 5:18 Mutta noina päivinä, sanoo Herra, minä en tee teistä lopua.
Jeremiah 5:18 Nevertheless in those days, said the LORD, I will not make a full end with you.
Jeremia 5:19 Ja kun te kysytte: 'Miksi Herra, meidän Jumalamme, tekee meille kaikkea tätä?', niin vastatkaa heille: 'Niin kuin te olette hylänneet minut ja palvelleet vieraita jumalia maassanne, niin teidän on palveltava muukalaisia maassa, joka ei ole teidän.'
Jeremiah 5:19 And it shall come to pass, when you shall say, Why does the LORD our God all these things to us? then shall you answer them, Like as you have forsaken me, and served strange gods in your land, so shall you serve strangers in a land that is not yours.
Jeremia 5:20 Julistakaa tämä Jaakobin huoneessa ja kuuluttakaa se Juudassa sanoen:
Jeremiah 5:20 Declare this in the house of Jacob, and publish it in Judah, saying,
Jeremia 5:21 Kuulkaa nyt tämä, te tyhmät ja ymmärtämättömät ihmiset, joilla on silmät, mutta ette näe, joilla on korvat, mutta ette kuule:
Jeremiah 5:21 Hear now this, O foolish people, and without understanding; which have eyes, and see not; which have ears, and hear not:
Jeremia 5:22 Ettekö pelkää minua? sanoo Herra. Ettekö vapise minun edessäni, joka olen asettanut hiekan meren rajaksi ikuiseksi määräykseksi, niin ettei se voi sen yli kulkea. Vaikka sen aallot kuohuvat, ne eivät kuitenkaan voi voittaa, vaikka ne pauhaavat.
Jeremiah 5:22 Fear you not me? said the LORD: will you not tremble at my presence, which have placed the sand for the bound of the sea by a perpetual decree, that it cannot pass it: and though the waves thereof toss themselves, yet can they not prevail; though they roa
Jeremia 5:23 Mutta tällä kansalla on kapinallinen ja kapinallinen sydän; he ovat kapinoineet ja menneet pois.
Jeremiah 5:23 But this people has a revolting and a rebellious heart; they are revolted and gone.
Jeremia 5:24 Eivätkä he sano sydämessään: Pelätkäämme Herraa, meidän Jumalaamme, joka antaa sateen, sekä aikaisen että myöhäisen, ajallaan, hän säästää meille määrätyt elonkorjuuviikot.
Jeremiah 5:24 Neither say they in their heart, Let us now fear the LORD our God, that gives rain, both the former and the latter, in his season: he reserves to us the appointed weeks of the harvest.
Jeremia 5:25 Teidän pahat tekonne ovat kääntäneet nämä pois, ja teidän syntinne ovat estäneet teitä saamasta hyvää.
Jeremiah 5:25 Your iniquities have turned away these things, and your sins have withheld good things from you.
Jeremia 5:26 Sillä minun kansani keskuudessa on jumalattomia miehiä: he väijyvät kuin ansojen virittäjät; he virittävät ansan, he saavat miehiä pyydystämään.
Jeremiah 5:26 For among my people are found wicked men: they lay wait, as he that sets snares; they set a trap, they catch men.
Jeremia 5:27 Niin kuin häkki on täynnä lintuja, niin ovat heidän talonsa täynnä petosta; sentähden heistä on tullut mahtavia ja rikkaita.
Jeremiah 5:27 As a cage is full of birds, so are their houses full of deceit: therefore they are become great, and waxen rich.
Jeremia 5:28 He ovat lihavia kuin vaha, he loistavat, he ohittavat jumalattomien teot, eivät he aja oikeutta, orpojen asiaa, vaikka he menestyvät, eivätkä he aja köyhien oikeutta.
Jeremiah 5:28 They are waxen fat, they shine: yes, they overpass the deeds of the wicked: they judge not the cause, the cause of the fatherless, yet they prosper; and the right of the needy do they not judge.
Jeremia 5:29 Eikö minun pitäisi rankaisemaan näitä? sanoo Herra. Eikö minun sieluni pitäisi kostaa tällaiselle kansalle?
Jeremiah 5:29 Shall I not visit for these things? said the LORD: shall not my soul be avenged on such a nation as this?
Jeremia 5:30 Maassa tehdään ihmeellisiä ja kauhistuttavia asioita;
Jeremiah 5:30 A wonderful and horrible thing is committed in the land;
Jeremia 5:31 Profeetat ennustavat valhetta, ja papit hallitsevat heidän avullaan; ja minun kansani rakastaa sitä; ja mitä te aiotte tehdä sen jälkeen?
Jeremiah 5:31 The prophets prophesy falsely, and the priests bear rule by their means; and my people love to have it so: and what will you do in the end thereof?
Jeremia 6:1 Te Benjaminin lapset, kokoontukaa ja paetkaa Jerusalemin keskeltä, puhaltakaa torveen Tekoassa ja nostakaa tulimerkki Bet-Keremiin, sillä pohjoisesta näkyy pahuus ja suuri tuho.
Jeremiah 6:1 O you children of Benjamin, gather yourselves to flee out of the middle of Jerusalem, and blow the trumpet in Tekoa, and set up a sign of fire in Bethhaccerem: for evil appears out of the north, and great destruction.
Jeremia 6:2 Olen verrannut Siionin tytärtä kauniiseen ja herkkään naiseen.
Jeremiah 6:2 I have likened the daughter of Zion to a comely and delicate woman.
Jeremia 6:3 Paimenet tulevat sen luo laumoineen, he pystyttävät telttansa sen ympärille, he kaitsevat kukin omaa paikkaansa.
Jeremiah 6:3 The shepherds with their flocks shall come to her; they shall pitch their tents against her round about; they shall feed every one in his place.
Jeremia 6:4 Valmistautukaa sotaan häntä vastaan, nouskaa, menkäämme ylös keskipäivällä! Voi meitä, sillä päivä on kulunut, illan varjot pitenevät.
Jeremiah 6:4 Prepare you war against her; arise, and let us go up at noon. Woe to us! for the day goes away, for the shadows of the evening are stretched out.
Jeremia 6:5 Nouskaa, lähtekäämme yöllä ja tuhotkaamme hänen palatsinsa.
Jeremiah 6:5 Arise, and let us go by night, and let us destroy her palaces.
Jeremia 6:6 Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Hakatkaa puita ja luokaa valli Jerusalemin ylle. Tämä on kaupunki, jota rangaistaan; se on keskellään aivan sorron alla.
Jeremiah 6:6 For thus has the LORD of hosts said, Hew you down trees, and cast a mount against Jerusalem: this is the city to be visited; she is wholly oppression in the middle of her.
Jeremia 6:7 Niin kuin lähde syöksee vetensä ulos, niin se syöksee ulos pahuutensa: väkivaltaa ja ryöstöä kuullaan siellä; edessäni on aina suru ja haavat.
Jeremiah 6:7 As a fountain casts out her waters, so she casts out her wickedness: violence and spoil is heard in her; before me continually is grief and wounds.
Jeremia 6:8 Ota itsellesi opetus, Jerusalem, etten minä sinusta lähtisi, etten tekisi sinua autioksi, asumattomaksi maaksi.
Jeremiah 6:8 Be you instructed, O Jerusalem, lest my soul depart from you; lest I make you desolate, a land not inhabited.
Jeremia 6:9 Näin sanoo Herra Sebaot: He korjaavat Israelin jäännöksen pois kuin viiniköynnöksen; käännä kätesi takaisin koreihin kuin viininkorjaaja.
Jeremiah 6:9 Thus said the LORD of hosts, They shall thoroughly glean the remnant of Israel as a vine: turn back your hand as a grape gatherer into the baskets.
Jeremia 6:10 Kenelle minä puhuisin ja varoittaisin, että he kuulisivat? Katso, heidän korvansa on ympärileikkaamaton, eivätkä he voi kuulla. Katso, Herran sana on heille pilkka, eikä heillä ole siitä iloa.
Jeremiah 6:10 To whom shall I speak, and give warning, that they may hear? behold, their ear is uncircumcised, and they cannot listen: behold, the word of the LORD is to them a reproach; they have no delight in it.
Jeremia 6:11 Sentähden minä olen täynnä Herran vihaa, olen väsynyt pidättelemään. Minä vuodatan sen ulkona olevien lasten päälle ja nuorten miesten kokouksen päälle. Sillä mies valitaan vaimoineen, vanhus päivistä kyllänsä saaneen kanssa.
Jeremiah 6:11 Therefore I am full of the fury of the LORD; I am weary with holding in: I will pour it out on the children abroad, and on the assembly of young men together: for even the husband with the wife shall be taken, the aged with him that is full of days.
Jeremia 6:12 Ja heidän talonsa annetaan toisille, heidän peltonsa ja vaimonsa yhdessä; sillä minä ojennan käteni maan asukkaita vastaan, sanoo Herra.
Jeremiah 6:12 And their houses shall be turned to others, with their fields and wives together: for I will stretch out my hand on the inhabitants of the land, said the LORD.
Jeremia 6:13 Sillä pienimmästä suurimpaan kaikki ovat ahneuden vallassa, ja profeetasta pappiin kaikki harjoittavat petollisuutta.
Jeremiah 6:13 For from the least of them even to the greatest of them every one is given to covetousness; and from the prophet even to the priest every one deals falsely.
Jeremia 6:14 He ovat parantaneet minun kansani tyttären vammaa hieman, sanoen: Rauha, rauha!, vaikka rauhaa ei ole.
Jeremiah 6:14 They have healed also the hurt of the daughter of my people slightly, saying, Peace, peace; when there is no peace.
Jeremia 6:15 Häpesivätkö he, kun olivat tehneet kauhistuksen? Eivät he lainkaan hävenneet, eivätkä he voineet punastua. Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon. He kukistuvat sinä päivänä, kun minä heitä rankaisen, sanoo Herra.
Jeremiah 6:15 Were they ashamed when they had committed abomination? no, they were not at all ashamed, neither could they blush: therefore they shall fall among them that fall: at the time that I visit them they shall be cast down, said the LORD.
Jeremia 6:16 Näin sanoo Herra: Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, mikä on hyvä tie? Vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sielullenne. Mutta he sanoivat: Emme vaella sitä.
Jeremiah 6:16 Thus said the LORD, Stand you in the ways, and see, and ask for the old paths, where is the good way, and walk therein, and you shall find rest for your souls. But they said, We will not walk therein.
Jeremia 6:17 Minä asetin teidän yllenne vartijoita sanoen: Kuulkaa torven ääntä. Mutta he sanoivat: Emme kuuntele.
Jeremiah 6:17 Also I set watchmen over you, saying, Listen to the sound of the trumpet. But they said, We will not listen.
Jeremia 6:18 Kuulkaa siis, te kansat, ja tietäkää, oi seurakunta, mitä heidän keskuudessaan on.
Jeremiah 6:18 Therefore hear, you nations, and know, O congregation, what is among them.
Jeremia 6:19 Kuule, maa! Katso, minä tuotan tälle kansalle onnettomuuden, heidän ajatustensa hedelmän, koska he eivät ole totelleet minun sanojani eivätkä lakiani, vaan hylkäävät sen.
Jeremiah 6:19 Hear, O earth: behold, I will bring evil on this people, even the fruit of their thoughts, because they have not listened to my words, nor to my law, but rejected it.
Jeremia 6:20 Mihin minulle tulee suitsuke Sabasta ja tuoksuva ruoko kaukaisesta maasta? Teidän polttouhrinne eivät ole minulle otolliset eivätkä teurasuhrinne makeat.
Jeremiah 6:20 To what purpose comes there to me incense from Sheba, and the sweet cane from a far country? your burnt offerings are not acceptable, nor your sacrifices sweet to me.
Jeremia 6:21 Sentähden näin sanoo Herra: Katso, minä panen tämän kansan eteen kompastuskivet, ja niihin kaatuvat isät ja pojat yhdessä, naapuri ja hänen ystävänsä hukkuvat.
Jeremiah 6:21 Therefore thus said the LORD, Behold, I will lay stumbling blocks before this people, and the fathers and the sons together shall fall on them; the neighbor and his friend shall perish.
Jeremia 6:22 Näin sanoo Herra: Katso, kansa tulee pohjoisesta maasta, suuri kansa nousee maan ääristä.
Jeremiah 6:22 Thus said the LORD, Behold, a people comes from the north country, and a great nation shall be raised from the sides of the earth.
Jeremia 6:23 He tarttuvat jousiin ja keihäisiin, he ovat julmia eivätkä armoa tunne, heidän äänensä pauhaa kuin meri; ja he ratsastavat hevosilla, sotarintaan asettuneet miehet sinua vastaan, Siionin tytär.
Jeremiah 6:23 They shall lay hold on bow and spear; they are cruel, and have no mercy; their voice roars like the sea; and they ride on horses, set in array as men for war against you, O daughter of Zion.
Jeremia 6:24 Me olemme kuulleet siitä kertovan: kätemme hervonneet; tuska on meidät vallannut, kipu kuin synnyttäväisen.
Jeremiah 6:24 We have heard the fame thereof: our hands wax feeble: anguish has taken hold of us, and pain, as of a woman in travail.
Jeremia 6:25 Älä mene pellolle äläkä vaella tietä, sillä vihollisen miekka ja pelko on joka puolella.
Jeremiah 6:25 Go not forth into the field, nor walk by the way; for the sword of the enemy and fear is on every side.
Jeremia 6:26 Oi kansani tytär, vyöttäydy säkkiin ja rype tuhkassa! Suret kuin ainokaista poikaa, itke katkerasti, sillä hävittäjä tulee äkkiarvaamatta kimppuumme.
Jeremiah 6:26 O daughter of my people, gird you with sackcloth, and wallow yourself in ashes: make you mourning, as for an only son, most bitter lamentation: for the spoiler shall suddenly come on us.
Jeremia 6:27 Olen asettanut sinut torniksi ja linnoitukseksi kansani keskelle, jotta tuntisit heidän tietään ja koettelisit heidän tietään.
Jeremiah 6:27 I have set you for a tower and a fortress among my people, that you may know and try their way.
Jeremia 6:28 He ovat kaikki julmia kapinoitsijoita, panettelijoiden vaeltajia: he ovat vaskea ja rautaa, he ovat kaikki turmiontekijöitä.
Jeremiah 6:28 They are all grievous rebels, walking with slanders: they are brass and iron; they are all corrupters.
Jeremia 6:29 Palkeet palavat, lyijy kuluu tulesta; valukone sulaa turhaan, sillä jumalattomia ei temmata pois.
Jeremiah 6:29 The bellows are burned, the lead is consumed of the fire; the founder melts in vain: for the wicked are not plucked away.
Jeremia 6:30 Hopeanhopeaksi heitä kutsutaan, sillä Herra on heidät hylännyt.
Jeremiah 6:30 Reprobate silver shall men call them, because the LORD has rejected them.
Jeremia 7:1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta ja kuului:
Jeremiah 7:1 The word that came to Jeremiah from the LORD, saying,
Jeremia 7:2 Seiso Herran temppelin portissa ja julista siellä tämä sana ja sano: Kuulkaa Herran sana, kaikki te Juudan asukkaat, jotka menette näistä porteista sisään kumartamaan Herraa.
Jeremiah 7:2 Stand in the gate of the LORD’s house, and proclaim there this word, and say, Hear the word of the LORD, all you of Judah, that enter in at these gates to worship the LORD.
Jeremia 7:3 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Parantakaa vaelluksenne ja tekonne, niin minä annan teidän asua tässä paikassa.
Jeremiah 7:3 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel, Amend your ways and your doings, and I will cause you to dwell in this place.
Jeremia 7:4 Älkää luottako valheen sanoihin, jotka sanovat: Tämä on Herran temppeli, Herran temppeli, Herran temppeli.
Jeremiah 7:4 Trust you not in lying words, saying, The temple of the LORD, The temple of the LORD, The temple of the LORD, are these.
Jeremia 7:5 Sillä jos te perusteellisesti parannatte vaelluksenne ja tekonne, jos te perusteellisesti pidätte oikeuden ihmisen ja hänen lähimmäisensä välillä,
Jeremiah 7:5 For if you thoroughly amend your ways and your doings; if you thoroughly execute judgment between a man and his neighbor;
Jeremia 7:6 Jollette sorra muukalaista, orpoa ja leskeä, ette vuodata viatonta verta tässä paikassa ettekä vaella muiden jumalien perässä omaksi turmellanne,
Jeremiah 7:6 If you oppress not the stranger, the fatherless, and the widow, and shed not innocent blood in this place, neither walk after other gods to your hurt:
Jeremia 7:7 Silloin minä annan teidän asua tässä paikassa, maassa, jonka annoin teidän isillenne, iankaikkisesti.
Jeremiah 7:7 Then will I cause you to dwell in this place, in the land that I gave to your fathers, for ever and ever.
Jeremia 7:8 Katso, te luotatte valheen sanoihin, jotka eivät mitään hyödytä.
Jeremiah 7:8 Behold, you trust in lying words, that cannot profit.
Jeremia 7:9 Aiotteko varastaa, tappaa ja tehdä aviorikoksen, vannoa väärin ja polttaa suitsukkeita Baalille ja seurata muita jumalia, joita ette tunne?
Jeremiah 7:9 Will you steal, murder, and commit adultery, and swear falsely, and burn incense to Baal, and walk after other gods whom you know not;
Jeremia 7:10 Ja tulkaa ja seisokaa minun eteeni tässä huoneessa, joka on otettu minun nimelläni, ja sanokaa: 'Meidän on pelastuttu tekemään kaikkia näitä kauhistuksia?'
Jeremiah 7:10 And come and stand before me in this house, which is called by my name, and say, We are delivered to do all these abominations?
Jeremia 7:11 Onko tämä talo, joka on otettu minun nimelläni, teidän silmissänne ryövärien luola? Katso, minäkin olen sen nähnyt, sanoo Herra.
Jeremiah 7:11 Is this house, which is called by my name, become a den of robbers in your eyes? Behold, even I have seen it, said the LORD.
Jeremia 7:12 Mutta menkää nyt minun asuinpaikkaani Siilossa, jossa minä ensin asetin nimeni, ja katsokaa, mitä minä sille tein kansani Israelin pahuuden tähden.
Jeremiah 7:12 But go you now to my place which was in Shiloh, where I set my name at the first, and see what I did to it for the wickedness of my people Israel.
Jeremia 7:13 Ja nyt, koska te olette tehneet kaikki nämä teot, sanoo Herra, ja koska minä puhuin teille, nousin varhain ja puhuin, mutta te ette kuulleet, ja minä kutsuin teitä, mutta te ette vastanneet,
Jeremiah 7:13 And now, because you have done all these works, said the LORD, and I spoke to you, rising up early and speaking, but you heard not; and I called you, but you answered not;
Jeremia 7:14 Sentähden minä teen tälle temppelille, joka on otettu minun nimiini, johon te luotatte, ja paikalle, jonka minä annoin teille ja teidän isillenne, niin kuin olen tehnyt Siilolle.
Jeremiah 7:14 Therefore will I do to this house, which is called by my name, wherein you trust, and to the place which I gave to you and to your fathers, as I have done to Shiloh.
Jeremia 7:15 Ja minä heitän teidät pois kasvojeni edestä, niin kuin olen heittänyt pois kaikki teidän veljenne, koko Efraimin jälkeläiset.
Jeremiah 7:15 And I will cast you out of my sight, as I have cast out all your brothers, even the whole seed of Ephraim.
Jeremia 7:16 Älkää siis rukoilko tämän kansan puolesta, älkääkä kohottako heidän puolestaan huutoa älkääkä rukoilko minua, sillä minä en kuule teitä.
Jeremiah 7:16 Therefore pray not you for this people, neither lift up cry nor prayer for them, neither make intercession to me: for I will not hear you.
Jeremia 7:17 Etkö näe, mitä he tekevät Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla?
Jeremiah 7:17 See you not what they do in the cities of Judah and in the streets of Jerusalem?
Jeremia 7:18 Lapset keräävät puita, ja isät sytyttävät tulen, ja naiset vaivaavat taikinaa tehdäkseen kakkuja taivaan kuningattarelle ja vuodattaakseen juomauhreja muille jumalille, että he vihoittaisivat minut.
Jeremiah 7:18 The children gather wood, and the fathers kindle the fire, and the women knead their dough, to make cakes to the queen of heaven, and to pour out drink offerings to other gods, that they may provoke me to anger.
Jeremia 7:19 Vihastuttavatko he minua? sanoo Herra. Eivätkö he itseään vihoita, niin että he häpeävät?
Jeremiah 7:19 Do they provoke me to anger? said the LORD: do they not provoke themselves to the confusion of their own faces?
Jeremia 7:20 Sentähden näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minun vihani ja kiivauteni vuodatetaan tämän paikan päälle, ihmisten ja eläinten, kedon puiden ja maan hedelmien päälle, ja se palaa sammumattomana.
Jeremiah 7:20 Therefore thus said the Lord GOD; Behold, my anger and my fury shall be poured out on this place, on man, and on beast, and on the trees of the field, and on the fruit of the ground; and it shall burn, and shall not be quenched.
Jeremia 7:21 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Pankaa polttouhrinne teurasuhreihinne ja syökää lihaa.
Jeremiah 7:21 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Put your burnt offerings to your sacrifices, and eat flesh.
Jeremia 7:22 Sillä en minä puhunut isillenne enkä käskenyt heitä polttouhreista tai teurasuhreista sinä päivänä, jona minä toin heidät pois Egyptin maasta,
Jeremiah 7:22 For I spoke not to your fathers, nor commanded them in the day that I brought them out of the land of Egypt, concerning burnt offerings or sacrifices:
Jeremia 7:23 Mutta minä käskin heitä näin: 'Kuulkaa minun ääntäni, niin minä olen teidän Jumalanne ja te olette minun kansani. Vaeltakaa kaikkia niitä teitä, joita minä olen käskenyt teidän vaeltaa, että teidän kävisi hyvin.'
Jeremiah 7:23 But this thing commanded I them, saying, Obey my voice, and I will be your God, and you shall be my people: and walk you in all the ways that I have commanded you, that it may be well to you.
Jeremia 7:24 Mutta he eivät kuunnelleet eivätkä kallistaneet korvaansa, vaan vaelsivat omien neuvojensa ja pahan sydämensä paatumuksen mukaan ja kulkivat taaksepäin eivätkä eteenpäin.
Jeremiah 7:24 But they listened not, nor inclined their ear, but walked in the counsels and in the imagination of their evil heart, and went backward, and not forward.
Jeremia 7:25 Siitä päivästä lähtien, jona teidän isänne lähtivät Egyptin maasta, tähän päivään asti minä olen lähettänyt teidän luoksenne kaikki palvelijani, profeetat, joka päivä varhain lähettänyt heidät.
Jeremiah 7:25 Since the day that your fathers came forth out of the land of Egypt to this day I have even sent to you all my servants the prophets, daily rising up early and sending them:
Jeremia 7:26 Mutta he eivät kuunnelleet minua eivätkä kallistaneet korvaansa, vaan kovensivat niskureitaan, he tekivät pahemmin kuin heidän isänsä.
Jeremiah 7:26 Yet they listened not to me, nor inclined their ear, but hardened their neck: they did worse than their fathers.
Jeremia 7:27 Sentähden sinä puhut heille kaikki nämä sanat, mutta he eivät kuuntele sinua; sinä huudat heille, mutta he eivät vastaa sinulle.
Jeremiah 7:27 Therefore you shall speak all these words to them; but they will not listen to you: you shall also call to them; but they will not answer you.
Jeremia 7:28 Mutta sinä sanot heille: Tämä on kansa, joka ei tottele Herran, Jumalansa, ääntä eikä ota kuritusta vastaan; totuus on kadonnut, se on poistettu heidän suustaan.
Jeremiah 7:28 But you shall say to them, This is a nation that obeys not the voice of the LORD their God, nor receives correction: truth is perished, and is cut off from their mouth.
Jeremia 7:29 Leikkaa hiuksesi, Jerusalem, ja heitä ne pois, ja viritä valitusvirsi kukkuloilla; sillä Herra on hyljännyt ja hylännyt vihansa kohteena olevan sukupolven.
Jeremiah 7:29 Cut off your hair, O Jerusalem, and cast it away, and take up a lamentation on high places; for the LORD has rejected and forsaken the generation of his wrath.
Jeremia 7:30 Sillä Juudan lapset ovat tehneet sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, sanoo Herra. He ovat asettaneet iljetyksensä temppeliin, joka on otettu minun nimiini, ja saastuttaneet sen.
Jeremiah 7:30 For the children of Judah have done evil in my sight, said the LORD: they have set their abominations in the house which is called by my name, to pollute it.
Jeremia 7:31 Ja he ovat rakentaneet Tophetin uhrikukkulat, joka on Hinnomin pojan laaksossa, polttaakseen poikiaan ja tyttäriään tulessa; mitä minä en ole heille käskenyt, eikä se ole tullut minun sydämeeni.
Jeremiah 7:31 And they have built the high places of Tophet, which is in the valley of the son of Hinnom, to burn their sons and their daughters in the fire; which I commanded them not, neither came it into my heart.
Jeremia 7:32 Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin sitä ei enää kutsuta Tofetiksi eikä Ben-Hinnomin laaksoksi, vaan surmalaaksoksi; sillä Tofetiin haudataan, kunnes siellä ei ole enää sijaa.
Jeremiah 7:32 Therefore, behold, the days come, said the LORD, that it shall no more be called Tophet, nor the valley of the son of Hinnom, but the valley of slaughter: for they shall bury in Tophet, till there be no place.
Jeremia 7:33 Ja tämän kansan ruumiit joutuvat taivaan lintujen ja maan eläinten ruaksi, eikä kukaan heitä karkota.
Jeremiah 7:33 And the carcasses of this people shall be meat for the fowls of the heaven, and for the beasts of the earth; and none shall fray them away.
Jeremia 7:34 Silloin minä lopetan Juudan kaupungeista ja Jerusalemin kaduilta ilon ja riemun äänen, sulhasen äänen ja morsiamen äänen, sillä maa on autio.
Jeremiah 7:34 Then will I cause to cease from the cities of Judah, and from the streets of Jerusalem, the voice of mirth, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride: for the land shall be desolate.
Jeremia 8:1 Siihen aikaan, sanoo Herra, he tuovat esiin Juudan kuningasten luut, hänen ruhtinaidensa luut, pappien luut, profeettojen luut ja Jerusalemin asukasten luut heidän haudoistaan.
Jeremiah 8:1 At that time, said the LORD, they shall bring out the bones of the kings of Judah, and the bones of his princes, and the bones of the priests, and the bones of the prophets, and the bones of the inhabitants of Jerusalem, out of their graves:
Jeremia 8:2 Ja he levittävät ne auringon ja kuun ja kaikkien taivaan joukkojen eteen, joita he ovat rakastaneet ja joita he ovat palvelleet ja joita he ovat vaeltaneet ja joita he ovat etsineet ja joita he ovat kumartaneet; niitä ei koota, ei
Jeremiah 8:2 And they shall spread them before the sun, and the moon, and all the host of heaven, whom they have loved, and whom they have served, and after whom they have walked, and whom they have sought, and whom they have worshipped: they shall not be gathered, no
Jeremia 8:3 Ja kaikki tämän pahasta suvusta jäljellä olevat, kaikki ne, jotka ovat jäljellä kaikissa paikoissa, joihin minä olen heidät ajanut, valitsevat kuoleman elämän sijaan, sanoo Herra Sebaot.
Jeremiah 8:3 And death shall be chosen rather than life by all the residue of them that remain of this evil family, which remain in all the places where I have driven them, said the LORD of hosts.
Jeremia 8:4 Ja sinä sanot heille: Näin sanoo Herra: Kaatuvatko he eivätkä nouse, kääntyykö hän pois eikä palaa?
Jeremiah 8:4 Moreover you shall say to them, Thus said the LORD; Shall they fall, and not arise? shall he turn away, and not return?
Jeremia 8:5 Miksi siis tämä Jerusalemin kansa on ikuisen luopumuksen viemä? He pitävät kiinni petoksesta, he kieltäytyvät kääntymästä.
Jeremiah 8:5 Why then is this people of Jerusalem slid back by a perpetual backsliding? they hold fast deceit, they refuse to return.
Jeremia 8:6 Minä kuuntelin ja kuulin, mutta he eivät puhuneet oikein. Kukaan ei katunut pahuuttaan sanoen: Mitä olen tehnyt? Jokainen kääntyi kulkueensa, niin kuin hevonen kiiruhtaa taisteluun.
Jeremiah 8:6 I listened and heard, but they spoke not aright: no man repented him of his wickedness, saying, What have I done? every one turned to his course, as the horse rushes into the battle.
Jeremia 8:7 Niin, haikara taivaalla tietää määräaikansa; ja merikilpikonna, kurki ja pääsky pitävät silmällä tuloaikansa; mutta minun kansani ei tunne Herran oikeutta.
Jeremiah 8:7 Yes, the stork in the heaven knows her appointed times; and the turtle and the crane and the swallow observe the time of their coming; but my people know not the judgment of the LORD.
Jeremia 8:8 Kuinka te sanotte: Me olemme viisaita, ja Herran laki on meillä? Katso, turhaan hän on sen tehnyt, turha on kirjanoppineiden kynä.
Jeremiah 8:8 How do you say, We are wise, and the law of the LORD is with us? See, certainly in vain made he it; the pen of the scribes is in vain.
Jeremia 8:9 Viisaat häpeävät, kauhistuvat ja jäävät kiinni. Katso, he ovat hyljänneet Herran sanan; mikä viisaus heillä on?
Jeremiah 8:9 The wise men are ashamed, they are dismayed and taken: see, they have rejected the word of the LORD; and what wisdom is in them?
Jeremia 8:10 Sentähden minä annan heidän vaimonsa toisille ja heidän peltonsa niille, jotka ne perivät. Sillä jokainen, pienimmästä suurimpaan, on ahne, profeetasta pappiin jokainen harjoittaa petollisuutta.
Jeremiah 8:10 Therefore will I give their wives to others, and their fields to them that shall inherit them: for every one from the least even to the greatest is given to covetousness, from the prophet even to the priest every one deals falsely.
Jeremia 8:11 Sillä he ovat parantaneet minun kansani tyttären haavan niukasti, sanoen: Rauha, rauha! vaikka rauhaa ei ole.
Jeremiah 8:11 For they have healed the hurt of the daughter of my people slightly, saying, Peace, peace; when there is no peace.
Jeremia 8:12 Häpesivätkö he, kun olivat tehneet kauhistuksen? Eivät he hävenneet, eivätkä he voineet punastua. Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon, heidän rangaistuksensa aikana heidät syöstään maahan, sanoo Herra.
Jeremiah 8:12 Were they ashamed when they had committed abomination? no, they were not at all ashamed, neither could they blush: therefore shall they fall among them that fall: in the time of their visitation they shall be cast down, said the LORD.
Jeremia 8:13 Minä tuhoan heidät, sanoo Herra. Ei viinirypäleitä ole viiniköynnöksessä eikä viikunoita viikunapuussa, ja lehdet kuihtuvat, ja se, minkä minä olen heille antanut, katoaa heiltä.
Jeremiah 8:13 I will surely consume them, said the LORD: there shall be no grapes on the vine, nor figs on the fig tree, and the leaf shall fade; and the things that I have given them shall pass away from them.
Jeremia 8:14 Miksi me istumme paikoillamme? Kokoontukaa ja menkäämme varusteltuihin kaupunkeihin ja pysykäämme siellä hiljaa. Sillä Herra, meidän Jumalamme, on vaientanut meidät ja antanut meille sappea juotavaksi, koska olemme tehneet syntiä Herraa vastaan.
Jeremiah 8:14 Why do we sit still? assemble yourselves, and let us enter into the defended cities, and let us be silent there: for the LORD our God has put us to silence, and given us water of gall to drink, because we have sinned against the LORD.
Jeremia 8:15 Me odotimme rauhaa, mutta ei hyvää tullut; ja terveyttä, ja katso, levottomuutta!
Jeremiah 8:15 We looked for peace, but no good came; and for a time of health, and behold trouble!
Jeremia 8:16 Hänen hevostensa hirnuntaa kuului Danista asti; koko maa vapisi hänen urheidensa hirnumisesta; sillä ne ovat tulleet ja syöneet maan ja kaiken, mitä siinä on, kaupungin ja sen asukkaat.
Jeremiah 8:16 The snorting of his horses was heard from Dan: the whole land trembled at the sound of the neighing of his strong ones; for they are come, and have devoured the land, and all that is in it; the city, and those that dwell therein.
Jeremia 8:17 Sillä katso, minä lähetän teidän keskuuteenne käärmeitä, nuolikäärmeitä, joita ei voida lumota, ja ne purevat teitä, sanoo Herra.
Jeremiah 8:17 For, behold, I will send serpents, cockatrices, among you, which will not be charmed, and they shall bite you, said the LORD.
Jeremia 8:18 Kun yritän lohduttaa itseäni surua vastaan, sydämeni on heikko.
Jeremiah 8:18 When I would comfort myself against sorrow, my heart is faint in me.
Jeremia 8:19 Katso, tämä on minun kansani tyttären huudon ääni niiden tähden, jotka asuvat kaukaisessa maassa: Eikö Herra ole Siionissa, eikö sen kuningas ole siellä? Miksi he ovat vihoittaneet minut epäjumalillaan ja oudoilla turhilla jumalilla?
Jeremiah 8:19 Behold the voice of the cry of the daughter of my people because of them that dwell in a far country: Is not the LORD in Zion? is not her king in her? Why have they provoked me to anger with their graven images, and with strange vanities?
Jeremia 8:20 Sadonkorjuu on ohi, kesä on päättynyt, emmekä me ole pelastuneita.
Jeremiah 8:20 The harvest is past, the summer is ended, and we are not saved.
Jeremia 8:21 Kansani tyttären tuskan tähden minä olen loukkaantunut; olen musta; hämmästys on minut vallannut.
Jeremiah 8:21 For the hurt of the daughter of my people am I hurt; I am black; astonishment has taken hold on me.
Jeremia 8:22 Eikö Gileadissa ole palsamia, eikö siellä ole parantajaa? Miksi ei kansani tytär ole parantunut?
Jeremiah 8:22 Is there no balm in Gilead; is there no physician there? why then is not the health of the daughter of my people recovered?
Jeremia 9:1 Oi, jospa minun pääni olisi kuin vesilähde ja silmäni kyynelten lähde, että voisin itkeä päivin ja öin kansani tyttären surmattuja!
Jeremiah 9:1 Oh that my head were waters, and my eyes a fountain of tears, that I might weep day and night for the slain of the daughter of my people!
Jeremia 9:2 Oi, jospa minulla olisi erämaassa maja vaeltajia, niin voisin jättää kansani ja lähteä heidän luotaan! Sillä he ovat kaikki avionrikkojia, petollisten miesten joukko.
Jeremiah 9:2 Oh that I had in the wilderness a lodging place of wayfaring men; that I might leave my people, and go from them! for they be all adulterers, an assembly of treacherous men.
Jeremia 9:3 He jännittävät kielensä kuin jousensa valheeseen, mutta maan päällä he eivät ole urheita totuuden puolesta; sillä he kulkevat pahasta pahaan, eivätkä he tunne minua, sanoo Herra.
Jeremiah 9:3 And they bend their tongues like their bow for lies: but they are not valiant for the truth on the earth; for they proceed from evil to evil, and they know not me, said the LORD.
Jeremia 9:4 Ottakaa vaari jokainen lähimmäisestänne älkääkä luottako kehenkään veljeen, sillä jokainen veli on toistensa hylkijä ja jokainen lähimmäinen vaeltaa panettelijoiden mukana.
Jeremiah 9:4 Take you heed every one of his neighbor, and trust you not in any brother: for every brother will utterly supplant, and every neighbor will walk with slanders.
Jeremia 9:5 Ja he pettävät toinen toisensa eivätkä puhu totuutta; he ovat totuttaneet kielensä puhumaan valheita ja väsyneet tekemään vääryyttä.
Jeremiah 9:5 And they will deceive every one his neighbor, and will not speak the truth: they have taught their tongue to speak lies, and weary themselves to commit iniquity.
Jeremia 9:6 Teidän asuinpaikkanne on petoksen keskellä; petoksen tähden he kieltäytyvät tuntemasta minua, sanoo Herra.
Jeremiah 9:6 Your habitation is in the middle of deceit; through deceit they refuse to know me, said the LORD.
Jeremia 9:7 Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä sulatan ne ja koettelen ne; sillä mitä minä teen kansani tyttärelle?
Jeremiah 9:7 Therefore thus said the LORD of hosts, Behold, I will melt them, and try them; for how shall I do for the daughter of my people?
Jeremia 9:8 Heidän kielensä on kuin ammuttu nuoli, se puhuu petosta. Suunsa kautta he puhuvat lähimmäiselleen rauhaa, mutta sydämessään he väijyvät.
Jeremiah 9:8 Their tongue is as an arrow shot out; it speaks deceit: one speaks peaceably to his neighbor with his mouth, but in heart he lays his wait.
Jeremia 9:9 Eikö minun pitäisi kostaa heille näistä? sanoo Herra. Eikö minun sieluni pitäisi kostaa tällaiselle kansalle?
Jeremiah 9:9 Shall I not visit them for these things? said the LORD: shall not my soul be avenged on such a nation as this?
Jeremia 9:10 Vuorten tähden minä viritän itkun ja valitusvirren, erämaan laitumien tähden valitusvirren, sillä ne ovat palaneet poroksi, eikä kukaan voi kulkea niiden läpi. Eivätkä ihmiset voi kuulla karjan, taivaan lintujen ja
Jeremiah 9:10 For the mountains will I take up a weeping and wailing, and for the habitations of the wilderness a lamentation, because they are burned up, so that none can pass through them; neither can men hear the voice of the cattle; both the fowl of the heavens and
Jeremia 9:11 Minä teen Jerusalemin rauniokkuukseksi, lohikäärmeiden luolaksi, ja Juudan kaupungit autioiksi, asumattomiksi.
Jeremiah 9:11 And I will make Jerusalem heaps, and a den of dragons; and I will make the cities of Judah desolate, without an inhabitant.
Jeremia 9:12 Kuka on viisas mies, joka tämän ymmärtää, ja kenelle Herran suu on puhunut, että hän sen julistaisi? Sillä maa hukkuu ja palaa kuin erämaa, jossa kukaan ei kulje?
Jeremiah 9:12 Who is the wise man, that may understand this? and who is he to whom the mouth of the LORD has spoken, that he may declare it, for what the land perishes and is burned up like a wilderness, that none passes through?
Jeremia 9:13 Ja Herra sanoi: Koska he ovat hylänneet minun lakini, jonka minä asetin heidän eteensä, eivätkä ole totelleet minun ääntäni eivätkä vaeltaneet sen mukaan,
Jeremiah 9:13 And the LORD said, Because they have forsaken my law which I set before them, and have not obeyed my voice, neither walked therein;
Jeremia 9:14 Vaan he ovat vaeltaneet oman sydämensä paatumuksessa ja Baalin perässä, niin kuin heidän isänsä heille opettivat:
Jeremiah 9:14 But have walked after the imagination of their own heart, and after Baalim, which their fathers taught them:
Jeremia 9:15 Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä syötän heille, tälle kansalle, koiruohoa ja annan heille juotavaksi sappea vettä.
Jeremiah 9:15 Therefore thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Behold, I will feed them, even this people, with wormwood, and give them water of gall to drink.
Jeremia 9:16 Minä hajotan heidät pakanakansojen sekaan, joita eivät he eivätkä heidän isänsä tunne; ja minä lähetän heidän peräänsä miekan, kunnes olen heidät tuhonnut.
Jeremiah 9:16 I will scatter them also among the heathen, whom neither they nor their fathers have known: and I will send a sword after them, till I have consumed them.
Jeremia 9:17 Näin sanoo Herra Sebaot: Pitäkää mielessänne ja kutsukaa surevat naiset tulemaan, ja lähettäkää viekkaat naiset tulemaan.
Jeremiah 9:17 Thus said the LORD of hosts, Consider you, and call for the mourning women, that they may come; and send for cunning women, that they may come:
Jeremia 9:18 Ja kiiruhtakoot he virittämään meidän puolestamme valitusvirren, että silmämme vuotaisivat kyyneleitä ja silmäluomemme vuotaisivat vettä.
Jeremiah 9:18 And let them make haste, and take up a wailing for us, that our eyes may run down with tears, and our eyelids gush out with waters.
Jeremia 9:19 Sillä Siionista kuuluu valitus: Voi kuinka meidät on ryöstetty! Me olemme suuresti häpeissään, sillä olemme hylänneet maan, koska asuinpaikkamme ovat meidät karkottaneet.
Jeremiah 9:19 For a voice of wailing is heard out of Zion, How are we spoiled! we are greatly confounded, because we have forsaken the land, because our dwellings have cast us out.
Jeremia 9:20 Kuulkaa kuitenkin Herran sana, te naiset, ja ottakaa korvanne hänen suunsa sana vastaan. Opettakaa tyttärillenne valitusvirsi ja kukin naapurilleen valitusvirsi.
Jeremiah 9:20 Yet hear the word of the LORD, O you women, and let your ear receive the word of his mouth, and teach your daughters wailing, and every one her neighbor lamentation.
Jeremia 9:21 Sillä kuolema on tullut ikkunoistamme sisään ja tullut palatseihimme hävittääkseen lapset ulkopuolelta ja nuoret miehet kaduilta.
Jeremiah 9:21 For death is come up into our windows, and is entered into our palaces, to cut off the children from without, and the young men from the streets.
Jeremia 9:22 Sano: Näin sanoo Herra: Ihmisten ruumiitkin putoavat pellolle kuin lanta, kuin kourallinen elonkorjaajan perässä, eikä kukaan niitä korjaa.
Jeremiah 9:22 Speak, Thus said the LORD, Even the carcasses of men shall fall as dung on the open field, and as the handful after the harvestman, and none shall gather them.
Jeremia 9:23 Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudellaan, älköön väkevä kerskatko voimallaan, älköön rikas kerskatko rikkaudellaan.
Jeremiah 9:23 Thus said the LORD, Let not the wise man glory in his wisdom, neither let the mighty man glory in his might, let not the rich man glory in his riches:
Jeremia 9:24 Vaan joka ylpeilee, ylpeilköön sillä, että hän ymmärtää ja tuntee minut, että minä olen Herra, joka teen maan päällä laupeutta, oikeutta ja vanhurskautta; sillä näihin minä iloitsen, sanoo Herra.
Jeremiah 9:24 But let him that glories glory in this, that he understands and knows me, that I am the LORD which exercise loving kindness, judgment, and righteousness, in the earth: for in these things I delight, said the LORD.
Jeremia 9:25 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä rankaisen kaikkia ympärileikattuja ympärileikkaamattomien kanssa;
Jeremiah 9:25 Behold, the days come, said the LORD, that I will punish all them which are circumcised with the uncircumcised;
Jeremia 9:26 Egypti ja Juuda ja Edom ja Ammonin lapset ja Mooab ja kaikki, jotka asuvat maan äärellä, jotka asuvat erämaassa; sillä kaikki nämä kansat ovat ympärileikkaamattomia, ja koko Israelin heimo on sydämeltään ympärileikkaamaton.
Jeremiah 9:26 Egypt, and Judah, and Edom, and the children of Ammon, and Moab, and all that are in the utmost corners, that dwell in the wilderness: for all these nations are uncircumcised, and all the house of Israel are uncircumcised in the heart.
Jeremia 10:1 Kuulkaa sana, jonka Herra teille puhuu, te Israelin heimo:
Jeremiah 10:1 Hear you the word which the LORD speaks to you, O house of Israel:
Jeremia 10:2 Näin sanoo Herra: Älkää oppiko pakanain tietä älkääkä kauhistuko taivaan merkkejä, sillä pakanat kauhistuvat niitä.
Jeremiah 10:2 Thus said the LORD, Learn not the way of the heathen, and be not dismayed at the signs of heaven; for the heathen are dismayed at them.
Jeremia 10:3 Sillä kansan tavat ovat turhia: yksi kaataa metsästä puun, työmiehen kätten työtä, kirveellä.
Jeremiah 10:3 For the customs of the people are vain: for one cuts a tree out of the forest, the work of the hands of the workman, with the ax.
Jeremia 10:4 He koristelevat sen hopealla ja kullalla, he kiinnittävät sen nauloilla ja vasaroilla, ettei se liiku.
Jeremiah 10:4 They deck it with silver and with gold; they fasten it with nails and with hammers, that it move not.
Jeremia 10:5 Ne ovat pystyssä kuin palmupuu, mutta eivät puhu; niitä täytyy kantaa, sillä ne eivät voi mennä. Älä pelkää niitä, sillä ne eivät voi tehdä pahaa, eivätkä ne voi tehdä hyvääkään.
Jeremiah 10:5 They are upright as the palm tree, but speak not: they must needs be borne, because they cannot go. Be not afraid of them; for they cannot do evil, neither also is it in them to do good.
Jeremia 10:6 Sillä ei ole ketään sinun vertaistasi, Herra; sinä olet suuri, ja sinun nimesi on suuri voimassa.
Jeremiah 10:6 For as much as there is none like to you, O LORD; you are great, and your name is great in might.
Jeremia 10:7 Kuka ei pelkäisi sinua, kansojen Kuningas? Sillä se kuuluu sinulle, kaikkien kansojen viisaiden joukossa ja kaikissa heidän valtakunnissaan ei ole yhtäkään sinun vertaistasi.
Jeremiah 10:7 Who would not fear you, O King of nations? for to you does it appertain: for as much as among all the wise men of the nations, and in all their kingdoms, there is none like to you.
Jeremia 10:8 Mutta he ovat kauttaaltaan raakoja ja tyhmiä: oppi on turhuutta.
Jeremiah 10:8 But they are altogether brutish and foolish: the stock is a doctrine of vanities.
Jeremia 10:9 Hopea levyiksi levitettynä tuodaan Tarsisista ja kulta Ufasista, sepän ja valajan kätten työtä. Heidän vaatteensa ovat sinipunaiset ja purppuranpunaiset, taitavien miesten tekoa.
Jeremiah 10:9 Silver spread into plates is brought from Tarshish, and gold from Uphaz, the work of the workman, and of the hands of the founder: blue and purple is their clothing: they are all the work of cunning men.
Jeremia 10:10 Mutta Herra on totinen Jumala, hän on elävä Jumala ja iankaikkinen kuningas. Hänen vihansa edessä maa vapisee, eivätkä kansat kestä hänen kiivauttaan.
Jeremiah 10:10 But the LORD is the true God, he is the living God, and an everlasting king: at his wrath the earth shall tremble, and the nations shall not be able to abide his indignation.
Jeremia 10:11 Näin sinä sanot heille: Jumalat, jotka eivät ole tehneet taivasta eivätkä maata, nekin katoavat maan päältä ja taivaan alta.
Jeremiah 10:11 Thus shall you say to them, The gods that have not made the heavens and the earth, even they shall perish from the earth, and from under these heavens.
Jeremia 10:12 Hän on tehnyt maan voimallansa, perustanut maailman viisaudellaan ja levittänyt taivaat taitavuudellaan.
Jeremiah 10:12 He has made the earth by his power, he has established the world by his wisdom, and has stretched out the heavens by his discretion.
Jeremia 10:13 Kun hän äänensä päästää, on taivaissa paljon vesiä, ja hän nostaa höyryt maan ääristä; hän tekee salamoita ja sadetta ja tuo tuulen esiin aarrekammioistaan.
Jeremiah 10:13 When he utters his voice, there is a multitude of waters in the heavens, and he causes the vapors to ascend from the ends of the earth; he makes lightning with rain, and brings forth the wind out of his treasures.
Jeremia 10:14 Jokainen ihminen on järjetön tiedossaan, jokainen valaja häpeään joutuu veistetyn kuvan edessä, sillä hänen valettu kuvansa on petosta, eikä niissä ole henkeä.
Jeremiah 10:14 Every man is brutish in his knowledge: every founder is confounded by the graven image: for his molten image is falsehood, and there is no breath in them.
Jeremia 10:15 Ne ovat turhuutta ja erheen tekoa; tuomionsa aikana ne hukkuvat.
Jeremiah 10:15 They are vanity, and the work of errors: in the time of their visitation they shall perish.
Jeremia 10:16 Jaakobin osa ei ole niiden kaltainen, sillä hän on kaiken luoja, Israel on hänen perintönsä sauva. Herra Sebaot on hänen nimensä.
Jeremiah 10:16 The portion of Jacob is not like them: for he is the former of all things; and Israel is the rod of his inheritance: The LORD of hosts is his name.
Jeremia 10:17 Kokoa tavarasi maasta, oi linnoituksen asukas.
Jeremiah 10:17 Gather up your wares out of the land, O inhabitant of the fortress.
Jeremia 10:18 Sillä näin sanoo Herra: Katso, minä linkoan pois maan asukkaat tällä kertaa ja ahdistan heitä, niin että he saavat osansa.
Jeremiah 10:18 For thus said the LORD, Behold, I will sling out the inhabitants of the land at this once, and will distress them, that they may find it so.
Jeremia 10:19 Voi minua kipuani! Haavani on tuskallinen; mutta minä sanoin: Totisesti, tämä on tuska, ja minun on se kannettava.
Jeremiah 10:19 Woe is me for my hurt! my wound is grievous; but I said, Truly this is a grief, and I must bear it.
Jeremia 10:20 Minun majani on hävitetty, ja kaikki minun köyteni ovat katkenneet. Minun lapseni ovat lähteneet luotani, eivätkä he ole enää. Ei ole enää ketään, joka levittäisi minun telttaani ja nostaisi minun vaatekappaleeni.
Jeremiah 10:20 My tabernacle is spoiled, and all my cords are broken: my children are gone forth of me, and they are not: there is none to stretch forth my tent any more, and to set up my curtains.
Jeremia 10:21 Sillä paimenet ovat tulleet tyhmiksi eivätkä ole etsineet Herraa; sentähden he eivät menesty, ja kaikki heidän laumansa hajaantuvat.
Jeremiah 10:21 For the pastors are become brutish, and have not sought the LORD: therefore they shall not prosper, and all their flocks shall be scattered.
Jeremia 10:22 Katso, jylinän ääni kuuluu, suuri meteli pohjoisesta maasta, tekemään Juudan kaupungit autioiksi ja lohikäärmeiden luoliksi.
Jeremiah 10:22 Behold, the noise of the bruit is come, and a great commotion out of the north country, to make the cities of Judah desolate, and a den of dragons.
Jeremia 10:23 Herra, minä tiedän, ettei ihmisen tie ole hänen omassa vallassaan, eikä miehen vallassa ole ohjata askeleitaan.
Jeremiah 10:23 O LORD, I know that the way of man is not in himself: it is not in man that walks to direct his steps.
Jeremia 10:24 Herra, kurita minua, mutta kohtuudella, älä vihassasi, ettet minua tuhoaisi.
Jeremiah 10:24 O LORD, correct me, but with judgment; not in your anger, lest you bring me to nothing.
Jeremia 10:25 Vuodata vihasi pakanakansojen päälle, jotka eivät sinua tunne, ja sukukuntien päälle, jotka eivät avuksi huuda sinun nimeäsi. Sillä he ovat syöneet Jaakobin, ahmineet hänet ja tuhonneet hänet, tehneet hänen asuinsijansa autioksi.
Jeremiah 10:25 Pour out your fury on the heathen that know you not, and on the families that call not on your name: for they have eaten up Jacob, and devoured him, and consumed him, and have made his habitation desolate.
Jeremia 11:1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, kuului:
Jeremiah 11:1 The word that came to Jeremiah from the LORD saying,
Jeremia 11:2 Kuulkaa tämän liiton sanat ja puhukaa ne Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille;
Jeremiah 11:2 Hear you the words of this covenant, and speak to the men of Judah, and to the inhabitants of Jerusalem;
Jeremia 11:3 Ja sano heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Kirottu olkoon se mies, joka ei tottele tämän liiton sanoja,
Jeremiah 11:3 And say you to them, Thus said the LORD God of Israel; Cursed be the man that obeys not the words of this covenant,
Jeremia 11:4 Jonka minä käskin teidän isillenne sinä päivänä, jona minä vein heidät pois Egyptin maasta, rautapätsistä, sanoen: 'Kuulkaa minun ääntäni ja tehkää kaikki, mitä minä käsken teidän tehdä. Niin te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.'
Jeremiah 11:4 Which I commanded your fathers in the day that I brought them forth out of the land of Egypt, from the iron furnace, saying, Obey my voice, and do them, according to all which I command you: so shall you be my people, and I will be your God:
Jeremia 11:5 Jotta voisin pitää valan, jonka olen vannonut teidän isillenne, antaa heille maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, niin kuin se tänä päivänä on. Niin minä vastasin ja sanoin: Niin tapahtukoon, Herra!
Jeremiah 11:5 That I may perform the oath which I have sworn to your fathers, to give them a land flowing with milk and honey, as it is this day. Then answered I, and said, So be it, O LORD.
Jeremia 11:6 Silloin Herra sanoi minulle: Julista kaikki nämä sanat Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla ja sano: Kuulkaa tämän liiton sanat ja tehkää ne.
Jeremiah 11:6 Then the LORD said to me, Proclaim all these words in the cities of Judah, and in the streets of Jerusalem, saying, Hear you the words of this covenant, and do them.
Jeremia 11:7 Sillä minä varoitin teidän isiänne hartaasti sinä päivänä, jona minä toin heidät pois Egyptin maasta, aina tähän päivään asti, nousten varhain ja varoittaen sanoen: Kuulkaa minun ääntäni.
Jeremiah 11:7 For I earnestly protested to your fathers in the day that I brought them up out of the land of Egypt, even to this day, rising early and protesting, saying, Obey my voice.
Jeremia 11:8 Mutta he eivät totelleet eivätkä kallistaneet korvaansa, vaan vaelsivat kukin pahan sydämensä paatumuksessa. Sentähden minä annan heidän päälleen kaikki tämän liiton sanat, jotka minä käskin heidän pitää; mutta he eivät tehneet niitä.
Jeremiah 11:8 Yet they obeyed not, nor inclined their ear, but walked every one in the imagination of their evil heart: therefore I will bring on them all the words of this covenant, which I commanded them to do: but they did them not.
Jeremia 11:9 Ja Herra sanoi minulle: Juudan miesten ja Jerusalemin asukkaiden keskuudessa on havaittu salaliitto.
Jeremiah 11:9 And the LORD said to me, A conspiracy is found among the men of Judah, and among the inhabitants of Jerusalem.
Jeremia 11:10 He ovat kääntyneet takaisin esi-isiensä pahuuteen, jotka eivät tahtoneet kuulla minun sanojani, ja he ovat seuranneet muita jumalia palvellakseen niitä. Israelin ja Juudan heimo ovat rikkoneet minun liittoni, jonka tein heidän isiensä kanssa.
Jeremiah 11:10 They are turned back to the iniquities of their forefathers, which refused to hear my words; and they went after other gods to serve them: the house of Israel and the house of Judah have broken my covenant which I made with their fathers.
Jeremia 11:11 Sentähden näin sanoo Herra: Katso, minä tuotan heille onnettomuuden, jota he eivät voi välttää; ja vaikka he huutavat minua avuksi, minä en kuule heitä.
Jeremiah 11:11 Therefore thus said the LORD, Behold, I will bring evil on them, which they shall not be able to escape; and though they shall cry to me, I will not listen to them.
Jeremia 11:12 Silloin Juudan kaupungit ja Jerusalemin asukkaat menevät ja huutavat jumalia, joille he ovat suitsukkeita polttaneet, mutta ne eivät heitä pelasta heidän ahdinkonsa aikana.
Jeremiah 11:12 Then shall the cities of Judah and inhabitants of Jerusalem go, and cry to the gods to whom they offer incense: but they shall not save them at all in the time of their trouble.
Jeremia 11:13 Sillä yhtä monta kuin sinulla on kaupunkeja, niin on sinulla jumalia, oi Juuda; ja yhtä monta kuin Jerusalemissa on katuja, olet pystyttänyt alttareita häpeälliselle, alttareita polttaaksesi suitsukkeita Baalille.
Jeremiah 11:13 For according to the number of your cities were your gods, O Judah; and according to the number of the streets of Jerusalem have you set up altars to that shameful thing, even altars to burn incense to Baal.
Jeremia 11:14 Älä siis rukoile tämän kansan puolesta äläkä kohota heidän puolestaan huutoa tai rukousta, sillä minä en kuule heitä sinä aikana, kun he huutavat minua avuksi hätäänsä.
Jeremiah 11:14 Therefore pray not you for this people, neither lift up a cry or prayer for them: for I will not hear them in the time that they cry to me for their trouble.
Jeremia 11:15 Mitä rakkaani voi tehdä talossani? Hän on harjoittanut iljettävyyttä monien kanssa, ja pyhä liha on sinusta poistunut. Kun teet pahaa, silloin sinä iloitset.
Jeremiah 11:15 What has my beloved to do in my house, seeing she has worked lewdness with many, and the holy flesh is passed from you? when you do evil, then you rejoice.
Jeremia 11:16 Herra kutsui sinua nimellä: Vihreä, kaunis ja hedelmällinen öljypuu. Suuren pauhun pauhulla hän sytytti sen tuleen, ja sen oksat katkesivat.
Jeremiah 11:16 The LORD called your name, A green olive tree, fair, and of goodly fruit: with the noise of a great tumult he has kindled fire on it, and the branches of it are broken.
Jeremia 11:17 Sillä Herra Sebaot, joka sinut istutti, on ennustanut sinulle onnettomuutta Israelin ja Juudan heimon pahuuden tähden, jonka he ovat tehneet itselleen vihoittaakseen minut polttamalla Baalille.
Jeremiah 11:17 For the LORD of hosts, that planted you, has pronounced evil against you, for the evil of the house of Israel and of the house of Judah, which they have done against themselves to provoke me to anger in offering incense to Baal.
Jeremia 11:18 Ja Herra on antanut minulle sen tietää, ja minä tiedän sen; silloin sinä näytit minulle heidän tekonsa.
Jeremiah 11:18 And the LORD has given me knowledge of it, and I know it: then you showed me their doings.
Jeremia 11:19 Mutta minä olin kuin teuraaksi viety karitsa tai härkä, enkä tiennyt, että he olivat punoneet juonia minua vastaan sanoen: Hävittäkäämme puu hedelmineen, hävittäkäämme hänet elävien maasta, ettei hänen nimeään enää pidettäisi.
Jeremiah 11:19 But I was like a lamb or an ox that is brought to the slaughter; and I knew not that they had devised devices against me, saying, Let us destroy the tree with the fruit thereof, and let us cut him off from the land of the living, that his name may be no m
Jeremia 11:20 Mutta Herra Sebaot, joka tuomitset vanhurskauden, koettelet munaskuut ja sydämen, anna minun nähdä sinun kostosi heille; sillä sinulle minä olen ilmoittanut asiani.
Jeremiah 11:20 But, O LORD of hosts, that judge righteously, that try the reins and the heart, let me see your vengeance on them: for to you have I revealed my cause.
Jeremia 11:21 Sentähden näin sanoo Herra Anatotin miehistä, jotka väijyvät teidän henkeänne sanoen: 'Älkää ennustako Herran nimeen, ettette kuolisi meidän käden kautta'.
Jeremiah 11:21 Therefore thus said the LORD of the men of Anathoth, that seek your life, saying, Prophesy not in the name of the LORD, that you die not by our hand:
Jeremia 11:22 Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä rankaisen heitä; nuoret miehet kuolevat miekkaan, heidän poikansa ja tyttärensä kuolevat nälkään.
Jeremiah 11:22 Therefore thus said the LORD of hosts, Behold, I will punish them: the young men shall die by the sword; their sons and their daughters shall die by famine:
Jeremia 11:23 Eikä heistä jää jäljelle ketään, sillä minä tuotan onnettomuuden Anatotin miehille heidän rangaistusvuotenaan.
Jeremiah 11:23 And there shall be no remnant of them: for I will bring evil on the men of Anathoth, even the year of their visitation.
Jeremia 12:1 Herra, sinä olet vanhurskas, kun minä sinua hartaasti pyydän. Mutta salli minun puhua kanssasi tuomioistasi: Miksi jumalattomien tie menestyy, miksi kaikki ne ovat onnellisia, jotka ovat uskottomia?
Jeremiah 12:1 Righteous are you, O LORD, when I plead with you: yet let me talk with you of your judgments: Why does the way of the wicked prosper? why are all they happy that deal very treacherously?
Jeremia 12:2 Sinä olet ne istuttanut, ja ne ovat juurtuneet, ne kasvavat ja kantavat hedelmää. Sinä olet lähellä heidän suussaan, mutta kaukana heidän munaskuistaan.
Jeremiah 12:2 You have planted them, yes, they have taken root: they grow, yes, they bring forth fruit: you are near in their mouth, and far from their reins.
Jeremia 12:3 Mutta sinä, Herra, tunnet minut, sinä olet nähnyt minut ja koetellut minun sydämeni sinun edessäsi. Vedä heidät ulos kuin teuraslampaat, valmista heidät teuraspäivää varten.
Jeremiah 12:3 But you, O LORD, know me: you have seen me, and tried my heart toward you: pull them out like sheep for the slaughter, and prepare them for the day of slaughter.
Jeremia 12:4 Kuinka kauan maa surraa ja kaikkien peltojen ruohot kuihtuvat asukastensa pahuuden tähden? Eläimet ja linnut menehtyvät, koska he sanovat: Hän ei näe meidän loppuamme.
Jeremiah 12:4 How long shall the land mourn, and the herbs of every field wither, for the wickedness of them that dwell therein? the beasts are consumed, and the birds; because they said, He shall not see our last end.
Jeremia 12:5 Jos olet juossut jalkaväen kanssa ja he ovat sinut väsyttäneet, kuinka voit kilpailla hevosten kanssa? Ja jos he väsyttivät sinut rauhan maassa, johon luotit, kuinka sitten pärjäät Jordanin vyöryssä?
Jeremiah 12:5 If you have run with the footmen, and they have wearied you, then how can you contend with horses? and if in the land of peace, wherein you trusted, they wearied you, then how will you do in the swelling of Jordan?
Jeremia 12:6 Sillä jopa veljesi ja isäsi suku ovat kohdelleet sinua uskottomasti, ja he ovat kutsuneet joukon perääsi: älä usko heitä, vaikka he puhuvat sinulle kauniita sanoja.
Jeremiah 12:6 For even your brothers, and the house of your father, even they have dealt treacherously with you; yes, they have called a multitude after you: believe them not, though they speak fair words to you.
Jeremia 12:7 Minä olen hylännyt taloni, jättänyt perintöosani, antanut sieluni rakkaan hänen vihollistensa käsiin.
Jeremiah 12:7 I have forsaken my house, I have left my heritage; I have given the dearly beloved of my soul into the hand of her enemies.
Jeremia 12:8 Perintöosani on minulle kuin leijona metsässä; se huutaa minua vastaan; sentähden minä sitä vihaan.
Jeremiah 12:8 My heritage is to me as a lion in the forest; it cries out against me: therefore have I hated it.
Jeremia 12:9 Perintöosani on minulle kuin täplikäs lintu, jota linnut ympärillä käyvät; tulkaa, kokoakaa kaikki metsän eläimet, tulkaa syömään.
Jeremiah 12:9 My heritage is to me as a speckled bird, the birds round about are against her; come you, assemble all the beasts of the field, come to devour.
Jeremia 12:10 Monet paimenet ovat turmelleet minun viinitarhani, tallanneet minun peltopalstani jalkoihinsa, tehneet ihanan peltopalstani autioksi erämaaksi.
Jeremiah 12:10 Many pastors have destroyed my vineyard, they have trodden my portion under foot, they have made my pleasant portion a desolate wilderness.
Jeremia 12:11 He ovat tehneet sen autioksi, ja autiona se suree minulle; koko maa on autioksi tullut, koska kukaan ei pane sitä sydämelleen.
Jeremiah 12:11 They have made it desolate, and being desolate it mourns to me; the whole land is made desolate, because no man lays it to heart.
Jeremia 12:12 Hävittäjät tulevat kaikille uhrikukkuloille erämaassa, sillä Herran miekka kuluttaa maan toisesta äärestä toiseen, eikä yhdelläkään lihalla ole rauhaa.
Jeremiah 12:12 The spoilers are come on all high places through the wilderness: for the sword of the LORD shall devour from the one end of the land even to the other end of the land: no flesh shall have peace.
Jeremia 12:13 He ovat kylväneet vehnää, mutta niittävät orjantappuroita, he ovat vaivanneet itseään, mutta eivät saa hyötyä, ja heidän täytyy hävetä teidän tuottojanne Herran vihan hehkun tähden.
Jeremiah 12:13 They have sown wheat, but shall reap thorns: they have put themselves to pain, but shall not profit: and they shall be ashamed of your revenues because of the fierce anger of the LORD.
Jeremia 12:14 Näin sanoo Herra kaikkia pahoja naapureitani vastaan, jotka koskevat perintöosaan, jonka minä olen antanut kansalleni Israelille: Katso, minä repäisen heidät pois heidän maastaan, repäisen Juudan heimon pois heidän keskeltään.
Jeremiah 12:14 Thus said the LORD against all my evil neighbors, that touch the inheritance which I have caused my people Israel to inherit; Behold, I will pluck them out of their land, and pluck out the house of Judah from among them.
Jeremia 12:15 Ja tapahtuu, että sen jälkeen kun olen repinyt heidät irti, minä palajan ja armahdan heitä ja palautan heidät, jokaisen perintöalueelleen ja jokaisen maahansa.
Jeremiah 12:15 And it shall come to pass, after that I have plucked them out I will return, and have compassion on them, and will bring them again, every man to his heritage, and every man to his land.
Jeremia 12:16 Ja jos he oppivat tunnollisesti minun kansani tiet, niin että vannovat minun nimeeni: Niin totta kuin Herra elää, niin kuin he opettivat minun kansaani vannomaan Baalin kautta, niin heidät rakennetaan minun kansani keskelle.
Jeremiah 12:16 And it shall come to pass, if they will diligently learn the ways of my people, to swear by my name, The LORD lives; as they taught my people to swear by Baal; then shall they be built in the middle of my people.
Jeremia 12:17 Mutta jos he eivät tottele, minä repin sen kansan kokonaan pois ja tuhoan sen, sanoo Herra.
Jeremiah 12:17 But if they will not obey, I will utterly pluck up and destroy that nation, said the LORD.
Jeremia 13:1 Näin sanoi Herra minulle: Mene ja ota itsellesi pellavainen vyö ja pane se lanteillesi, mutta älä laita sitä veteen.
Jeremiah 13:1 Thus said the LORD to me, Go and get you a linen girdle, and put it on your loins, and put it not in water.
Jeremia 13:2 Niin minä hankin vyön Herran sanan mukaan ja panin sen lanteilleni.
Jeremiah 13:2 So I got a girdle according to the word of the LORD, and put it on my loins.
Jeremia 13:3 Ja Herran sana tuli minulle toisen kerran ja sanoi:
Jeremiah 13:3 And the word of the LORD came to me the second time, saying,
Jeremia 13:4 Ota vyö, joka sinulla on ja joka on kupeillasi, ja nouse, mene Eufratille ja kätke se siellä kallionkoloon.
Jeremiah 13:4 Take the girdle that you have got, which is on your loins, and arise, go to Euphrates, and hide it there in a hole of the rock.
Jeremia 13:5 Niin minä menin ja kätkin sen Eufratin varrelle, niin kuin Herra oli minua käskenyt.
Jeremiah 13:5 So I went, and hid it by Euphrates, as the LORD commanded me.
Jeremia 13:6 Ja pitkän ajan kuluttua Herra sanoi minulle: Nouse, mene Eufratille ja ota sieltä vyö, jonka minä käskin sinun kätkeä sinne.
Jeremiah 13:6 And it came to pass after many days, that the LORD said to me, Arise, go to Euphrates, and take the girdle from there, which I commanded you to hide there.
Jeremia 13:7 Sitten minä menin Eufratille, kaivoin ja otin vyön siitä paikasta, johon olin sen kätkenyt; ja katso, vyö oli turmeltunut, eikä siitä ollut mitään hyötyä.
Jeremiah 13:7 Then I went to Euphrates, and dig, and took the girdle from the place where I had hid it: and, behold, the girdle was marred, it was profitable for nothing.
Jeremia 13:8 Sitten minulle tuli tämä Herran sana:
Jeremiah 13:8 Then the word of the LORD came to me, saying,
Jeremia 13:9 Näin sanoo Herra: Näin minä turmelen Juudan ylpeyden ja Jerusalemin suuren ylpeyden.
Jeremiah 13:9 Thus said the LORD, After this manner will I mar the pride of Judah, and the great pride of Jerusalem.
Jeremia 13:10 Tämä paha kansa, joka kieltäytyy kuulemasta minun sanojani, joka vaeltaa sydämensä paatumuksessa ja seuraa muita jumalia, palvelee ja kumartaa niitä, on oleva kuin tämä vyö, joka ei mihinkään kelpaa.
Jeremiah 13:10 This evil people, which refuse to hear my words, which walk in the imagination of their heart, and walk after other gods, to serve them, and to worship them, shall even be as this girdle, which is good for nothing.
Jeremia 13:11 Sillä niin kuin vyö tarttuu miehen kupeisiin, niin minä olen kiinnittänyt itseeni koko Israelin heimon ja koko Juudan heimon, sanoo Herra, että he olisivat minulle kansa, nimi, ylistys ja kunnia. Mutta he eivät
Jeremiah 13:11 For as the girdle sticks to the loins of a man, so have I caused to stick to me the whole house of Israel and the whole house of Judah, said the LORD; that they might be to me for a people, and for a name, and for a praise, and for a glory: but they would
Jeremia 13:12 Sen tähden sinun on sanottava heille tämä sana: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen leili täytetään viinillä. Ja he sanovat sinulle: 'Emmekö me varmasti tiedä, että jokainen leili täytetään viinillä?'
Jeremiah 13:12 Therefore you shall speak to them this word; Thus said the LORD God of Israel, Every bottle shall be filled with wine: and they shall say to you, Do we not certainly know that every bottle shall be filled with wine?
Jeremia 13:13 Niin sinä sanot heille: Näin sanoo Herra: Katso, minä täytän kaikki tämän maan asukkaat, Daavidin valtaistuimella istuvat kuninkaat, papit ja profeetat ja kaikki Jerusalemin asukkaat juovuksella.
Jeremiah 13:13 Then shall you say to them, Thus said the LORD, Behold, I will fill all the inhabitants of this land, even the kings that sit on David’s throne, and the priests, and the prophets, and all the inhabitants of Jerusalem, with drunkenness.
Jeremia 13:14 Minä murskaan heidät toinen toistaan vastaan, isät ja pojat yhdessä, sanoo Herra. Minä en armahda enkä säästä enkä armahda heitä, vaan tuhoan heidät.
Jeremiah 13:14 And I will dash them one against another, even the fathers and the sons together, said the LORD: I will not pity, nor spare, nor have mercy, but destroy them.
Jeremia 13:15 Kuulkaa ja ottakaa korviinne, älkää ylpeilkö, sillä Herra on puhunut.
Jeremiah 13:15 Hear you, and give ear; be not proud: for the LORD has spoken.
Jeremia 13:16 Antakaa kunnia Herralle, Jumalallenne, ennen kuin hän pimeyden lähettää, ennen kuin teidän jalkanne kompastuvat pimeisiin vuoriin. Te odotatte valoa, mutta hän muuttaa sen kuoleman varjoksi, tekee siitä synkän pimeyden.
Jeremiah 13:16 Give glory to the LORD your God, before he cause darkness, and before your feet stumble on the dark mountains, and, while you look for light, he turn it into the shadow of death, and make it gross darkness.
Jeremia 13:17 Mutta jos ette kuule, niin minun sieluni itkee salassa teidän ylpeyttänne, ja minun silmäni itkee katkerasti ja vuotaa kyyneleitä, koska Herran lauma viedään pois vangiksi.
Jeremiah 13:17 But if you will not hear it, my soul shall weep in secret places for your pride; and my eye shall weep sore, and run down with tears, because the LORD’s flock is carried away captive.
Jeremia 13:18 Sano kuninkaalle ja kuningattarelle: Nöyrtykää ja istukaa alas, sillä teidän valtakuntanne kruunu laskeutuu alas.
Jeremiah 13:18 Say to the king and to the queen, Humble yourselves, sit down: for your principalities shall come down, even the crown of your glory.
Jeremia 13:19 Etelän kaupungit suljetaan, eikä kukaan avaa niitä. Koko Juuda viedään pois pakkosiirtolaisuuteen, se viedään kokonaan pois.
Jeremiah 13:19 The cities of the south shall be shut up, and none shall open them: Judah shall be carried away captive all of it, it shall be wholly carried away captive.
Jeremia 13:20 Nostakaa silmänne ja katsokaa heitä, jotka tulevat pohjoisesta: missä on lauma, joka sinulle annettiin, sinun ihanan laumasi?
Jeremiah 13:20 Lift up your eyes, and behold them that come from the north: where is the flock that was given you, your beautiful flock?
Jeremia 13:21 Mitä sanot, kun hän rankaisee sinua? Sinä olet opettanut heidät päämiehiksi ja johdattamaan sinua. Eivätkö surut sinua kohtaa kuin synnyttäväisen?
Jeremiah 13:21 What will you say when he shall punish you? for you have taught them to be captains, and as chief over you: shall not sorrows take you, as a woman in travail?
Jeremia 13:22 Ja jos sanot sydämessäsi: Miksi minulle näin tapahtuu? Suurten rikoksiesi tähden ovat helmasi paljastuneet ja kantapääsi käyneet tylsiksi.
Jeremiah 13:22 And if you say in your heart, Why come these things on me? For the greatness of your iniquity are your skirts discovered, and your heels made bore.
Jeremia 13:23 Voiko etiopialainen muuttaa ihoaan tai leopardi pilkkujaan? Silloin tekin tekin voitte tehdä hyvää, te, jotka olette tottuneet pahaan.
Jeremiah 13:23 Can the Ethiopian change his skin, or the leopard his spots? then may you also do good, that are accustomed to do evil.
Jeremia 13:24 Sentähden minä hajotan heidät kuin oljenkorren, jonka erämaan tuuli lennättää pois.
Jeremiah 13:24 Therefore will I scatter them as the stubble that passes away by the wind of the wilderness.
Jeremia 13:25 Tämä on sinun arpasi, minun määräämäni osuus, sanoo Herra, koska olet unhottanut minut ja luottanut valheeseen.
Jeremiah 13:25 This is your lot, the portion of your measures from me, said the LORD; because you have forgotten me, and trusted in falsehood.
Jeremia 13:26 Sentähden minä paljastan sinun helmasi kasvoillasi, että häpeäsi näkyisi.
Jeremiah 13:26 Therefore will I discover your skirts on your face, that your shame may appear.
Jeremia 13:27 Minä olen nähnyt sinun aviorikokset ja hirnumisesi, haureutesi iljetyksen ja kauhistuksesi kukkuloilla, kedolla. Voi sinua, Jerusalem! Etkö sinä puhdistu? Milloin se lopulta tapahtuu?
Jeremiah 13:27 I have seen your adulteries, and your neighings, the lewdness of your prostitution, and your abominations on the hills in the fields. Woe to you, O Jerusalem! will you not be made clean? when shall it once be?
Jeremia 14:1 Herran sana, joka tuli Jeremialle nälänhädästä.
Jeremiah 14:1 The word of the LORD that came to Jeremiah concerning the dearth.
Jeremia 14:2 Juuda suree, ja sen portit riutuvat, ne ovat mustiksi painuneet; ja Jerusalemin valitus nousee ylös.
Jeremiah 14:2 Judah mourns, and the gates thereof languish; they are black to the ground; and the cry of Jerusalem is gone up.
Jeremia 14:3 Ja heidän ylimyksensä lähettivät lapsensa vesille; he tulivat kaivoille, eivätkä löytäneet vettä; he palasivat tyhjin astioin; he häpesivät ja joutuivat kauhun valtaan ja peittivät päänsä.
Jeremiah 14:3 And their nobles have sent their little ones to the waters: they came to the pits, and found no water; they returned with their vessels empty; they were ashamed and confounded, and covered their heads.
Jeremia 14:4 Koska maa on taottu, eikä maassa satanut, kyntömiehet häpeävät, he peittivät päänsä.
Jeremiah 14:4 Because the ground is beat down, for there was no rain in the earth, the plowmen were ashamed, they covered their heads.
Jeremia 14:5 Niin, peurakin poiki pellolla ja hylkäsi sen, koska siellä ei ollut ruohoa.
Jeremiah 14:5 Yes, the hind also calved in the field, and forsook it, because there was no grass.
Jeremia 14:6 Ja villiaasit seisoivat korkeilla paikoilla, ne nuuhkivat tuulta kuin lohikäärmeet; niiden silmät pimisivät, kun ei ollut ruohoa.
Jeremiah 14:6 And the wild asses did stand in the high places, they snuffed up the wind like dragons; their eyes did fail, because there was no grass.
Jeremia 14:7 Herra, vaikka meidän pahat tekomme todistavat meitä vastaan, tee se nimesi tähden; sillä meidän luopumuksemme ovat monet; me olemme tehneet syntiä sinua vastaan.
Jeremiah 14:7 O LORD, though our iniquities testify against us, do you it for your name’s sake: for our backslidings are many; we have sinned against you.
Jeremia 14:8 Oi Israelin toivo, sen pelastaja ahdingon aikana, miksi olet kuin muukalainen maassa, kuin vaeltaja, joka poikkeaa yöksi?
Jeremiah 14:8 O the hope of Israel, the savior thereof in time of trouble, why should you be as a stranger in the land, and as a wayfaring man that turns aside to tarry for a night?
Jeremia 14:9 Miksi olet kuin mies, joka on hämmästynyt, kuin sankari, joka ei voi auttaa? Mutta sinä, Herra, olet meidän keskellämme, me olemme kutsutut sinun nimeesi; älä jätä meitä.
Jeremiah 14:9 Why should you be as a man astonished, as a mighty man that cannot save? yet you, O LORD, are in the middle of us, and we are called by your name; leave us not.
Jeremia 14:10 Näin sanoo Herra tälle kansalle: He ovat rakastaneet harhailla, eivätkä ole pidätelleet jalkojaan. Sentähden Herra ei heitä mielistele. Hän muistaa nyt heidän pahat tekonsa ja rankaisee heidän syntejään.
Jeremiah 14:10 Thus said the LORD to this people, Thus have they loved to wander, they have not refrained their feet, therefore the LORD does not accept them; he will now remember their iniquity, and visit their sins.
Jeremia 14:11 Silloin Herra sanoi minulle: Älä rukoile tämän kansan puolesta, heidän parhaakseen.
Jeremiah 14:11 Then said the LORD to me, Pray not for this people for their good.
Jeremia 14:12 Kun he paastoavat, en minä kuule heidän huutoaan, enkä minä ota heitä vastaan, kun he uhraavat polttouhria ja ruokauhria, vaan minä tuhoan heidät miekalla, nälällä ja rutolla.
Jeremiah 14:12 When they fast, I will not hear their cry; and when they offer burnt offering and an oblation, I will not accept them: but I will consume them by the sword, and by the famine, and by the pestilence.
Jeremia 14:13 Niin minä sanoin: Voi, Herra, Herra! Katso, profeetat sanovat heille: 'Te ette näe miekkaa ettekä koe nälkää; mutta minä annan teille vakaan rauhan tässä paikassa.'
Jeremiah 14:13 Then said I, Ah, Lord GOD! behold, the prophets say to them, You shall not see the sword, neither shall you have famine; but I will give you assured peace in this place.
Jeremia 14:14 Silloin Herra sanoi minulle: Profeetat ennustavat valhetta minun nimessäni. Minä en ole lähettänyt heitä enkä ole käskenyt heitä enkä ole puhunut heille. He ennustavat teille valheellisia näkyjä ja ennustuksia, turhia ennustuksia ja oman sydämensä petosta.
Jeremiah 14:14 Then the LORD said to me, The prophets prophesy lies in my name: I sent them not, neither have I commanded them, neither spoke to them: they prophesy to you a false vision and divination, and a thing of nothing, and the deceit of their heart.
Jeremia 14:15 Sentähden näin sanoo Herra profeetoista, jotka ennustavat minun nimessäni, vaikka minä en ole lähettänyt heitä, ja kuitenkin he sanovat: Ei miekka eikä nälkä ole oleva tässä maassa; miekka ja nälänhätä tuhoavat nuo profeetat.
Jeremiah 14:15 Therefore thus said the LORD concerning the prophets that prophesy in my name, and I sent them not, yet they say, Sword and famine shall not be in this land; By sword and famine shall those prophets be consumed.
Jeremia 14:16 Ja kansa, jolle he ennustavat, ajetaan pois Jerusalemin kaduille nälänhädän ja miekan tähden, eikä kukaan hautaa heitä, heitä, heidän vaimojaan, poikiaan eikä tyttäriään. Sillä minä vuodatan heidän pahuutensa heidän päälleen.
Jeremiah 14:16 And the people to whom they prophesy shall be cast out in the streets of Jerusalem because of the famine and the sword; and they shall have none to bury them, them, their wives, nor their sons, nor their daughters: for I will pour their wickedness on them
Jeremia 14:17 Sen tähden sinun on sanottava heille tämä sana: Vuotakoot minun silmäni kyyneleitä yötä päivää, älköön ne lakkaako, sillä neitsyt, minun kansani tytär, on murskattu suureen haavaan, tuskalliseen iskuun.
Jeremiah 14:17 Therefore you shall say this word to them; Let my eyes run down with tears night and day, and let them not cease: for the virgin daughter of my people is broken with a great breach, with a very grievous blow.
Jeremia 14:18 Jos menen pellolle, niin katso, miekalla surmattuja! Ja jos menen kaupunkiin, niin katso, nälänhädän koettelemia! Niin, sekä profeetta että pappi vaeltavat maassa, jota he eivät tunne.
Jeremiah 14:18 If I go forth into the field, then behold the slain with the sword! and if I enter into the city, then behold them that are sick with famine! yes, both the prophet and the priest go about into a land that they know not.
Jeremia 14:19 Oletko hylännyt Juudan kokonaan? Onko sielusi inhonnut Siionia? Miksi olet lyönyt meidät, eikä meillä ole parannusta? Me odotimme rauhaa, mutta ei ole hyvää, ja parantumisen aikaa, mutta katso, tulee tuska!
Jeremiah 14:19 Have you utterly rejected Judah? has your soul loathed Zion? why have you smitten us, and there is no healing for us? we looked for peace, and there is no good; and for the time of healing, and behold trouble!
Jeremia 14:20 Me tunnemme, Herra, pahuutemme ja isiemme pahat teot, sillä me olemme tehneet syntiä sinua vastaan.
Jeremiah 14:20 We acknowledge, O LORD, our wickedness, and the iniquity of our fathers: for we have sinned against you.
Jeremia 14:21 Älä halveksi meitä nimesi tähden, äläkä häpäise kunniasi valtaistuinta; muista äläkä riko liittoasi meidän kanssamme.
Jeremiah 14:21 Do not abhor us, for your name’s sake, do not disgrace the throne of your glory: remember, break not your covenant with us.
Jeremia 14:22 Voiko pakanakansojen turhuus tuottaa sadetta, tai voiko taivas antaa sadekuuroja? Etkö sinä ole se, Herra, meidän Jumalamme? Sen tähden me odotamme sinua, sillä sinä olet tehnyt kaikki nämä.
Jeremiah 14:22 Are there any among the vanities of the Gentiles that can cause rain? or can the heavens give showers? are not you he, O LORD our God? therefore we will wait on you: for you have made all these things.
Jeremia 15:1 Niin Herra sanoi minulle: Vaikka Mooses ja Samuel seisoisivat minun edessäni, en sittenkään voisi olla tämän kansan puolella. Aja heidät pois minun silmieni edestä ja päästä heidät menemään.
Jeremiah 15:1 Then said the LORD to me, Though Moses and Samuel stood before me, yet my mind could not be toward this people: cast them out of my sight, and let them go forth.
Jeremia 15:2 Ja jos he kysyvät sinulta: 'Minne meidän pitää mennä?', niin sano heille: Näin sanoo Herra: Jotka kuolemaan ovat, ne kuolemaan, ja jotka miekkaan ovat, ne miekkaan, ja jotka nälänhätään ovat, ne nälänhätään, ja jotka
Jeremiah 15:2 And it shall come to pass, if they say to you, Where shall we go forth? then you shall tell them, Thus said the LORD; Such as are for death, to death; and such as are for the sword, to the sword; and such as are for the famine, to the famine; and such as
Jeremia 15:3 Ja minä asetan heidän ylitseen neljä lajia, sanoo Herra: miekan tappamaan, koirat raatelemaan, taivaan linnut ja maan eläimet syömään ja tuhoamaan.
Jeremiah 15:3 And I will appoint over them four kinds, said the LORD: the sword to slay, and the dogs to tear, and the fowls of the heaven, and the beasts of the earth, to devour and destroy.
Jeremia 15:4 Ja minä ajan heidät karkotettavaksi kaikkiin maan valtakuntiin Manassen, Hiskian pojan, Juudan kuninkaan, tähden, sen tähden, mitä hän teki Jerusalemissa.
Jeremiah 15:4 And I will cause them to be removed into all kingdoms of the earth, because of Manasseh the son of Hezekiah king of Judah, for that which he did in Jerusalem.
Jeremia 15:5 Sillä kuka sinua, Jerusalem, armahtaa, kuka sinua valittaa, kuka menee kysymään, kuinka voit?
Jeremiah 15:5 For who shall have pity on you, O Jerusalem? or who shall bemoan you? or who shall go aside to ask how you do?
Jeremia 15:6 Sinä olet minut hylännyt, sanoo Herra, olet kääntynyt pois. Sentähden minä ojennan käteni sinua vastaan ja tuhoan sinut; minä olen väsynyt katumaan.
Jeremiah 15:6 You have forsaken me, said the LORD, you are gone backward: therefore will I stretch out my hand against you, and destroy you; I am weary with repenting.
Jeremia 15:7 Minä viuhkan heitä maan porteissa, riistään heiltä lapset ja tuhoan kansani, koska he eivät käänny teiltään.
Jeremiah 15:7 And I will fan them with a fan in the gates of the land; I will bereave them of children, I will destroy my people since they return not from their ways.
Jeremia 15:8 Heidän leskiään on minulle enemmän kuin meren hiekkaa. Minä olen tuonut heidän kimppuunsa keskipäivällä hävittäjän, nuorten miesten äidin, kimppuun. Olen pannut hänet äkkiarvaamatta syöksymään kaupunkiin ja kauhistuksen viemään sen yli.
Jeremiah 15:8 Their widows are increased to me above the sand of the seas: I have brought on them against the mother of the young men a spoiler at noonday: I have caused him to fall on it suddenly, and terrors on the city.
Jeremia 15:9 Seitsemän synnyttäjä nääntyy, hän on kuollut, hänen aurinkonsa on laskenut, kun vielä oli päivä. Hän on häpeissään ja pilkassa. Ja heidän jäännöksensä minä annan miekalle heidän vihollistensa eteen, sanoo Herra.
Jeremiah 15:9 She that has borne seven languishes: she has given up the ghost; her sun is gone down while it was yet day: she has been ashamed and confounded: and the residue of them will I deliver to the sword before their enemies, said the LORD.
Jeremia 15:10 Voi minua, äitini, että olet synnyttänyt minusta riitaisan miehen ja riitaisan miehen koko maan kanssa! En ole lainannut korkoa vastaan, eivätkä ihmiset ole minulle lainanneet korkoa vastaan, ja silti kaikki heistä kiroavat minua.
Jeremiah 15:10 Woe is me, my mother, that you have borne me a man of strife and a man of contention to the whole earth! I have neither lent on usury, nor men have lent to me on usury; yet every one of them does curse me.
Jeremia 15:11 Herra sanoi: Totisesti, sinun jäännöksesi käy hyvin; minä annan vihollisen hartaasti hartaasti sinua kohtaan pahan ja ahdistuksen aikana.
Jeremiah 15:11 The LORD said, Truly it shall be well with your remnant; truly I will cause the enemy to entreat you well in the time of evil and in the time of affliction.
Jeremia 15:12 Murskaako rauta pohjoisen raudan ja teräksen?
Jeremiah 15:12 Shall iron break the northern iron and the steel?
Jeremia 15:13 Minä annan teidän tavaranne ja aarteenne ryöstösaaliiksi ilmaiseksi, kaikkien teidän syntienne tähden, jopa kaikissa rajoissanne.
Jeremiah 15:13 Your substance and your treasures will I give to the spoil without price, and that for all your sins, even in all your borders.
Jeremia 15:14 Ja minä vien sinut vihollistesi kanssa maahan, jota et tunne; sillä minun vihani tuli on syttynyt ja se polttaa sinua.
Jeremiah 15:14 And I will make you to pass with your enemies into a land which you know not: for a fire is kindled in my anger, which shall burn on you.
Jeremia 15:15 Herra, sinä tiedät sen: muista minua, pidä minusta huolta ja kosta minun puolestani vainoojilleni; älä vie minua pois pitkämielisyydessäsi; tiedä, että sinun tähtesi minä olen kärsinyt nuhtelua.
Jeremiah 15:15 O LORD, you know: remember me, and visit me, and revenge me of my persecutors; take me not away in your long-suffering: know that for your sake I have suffered rebuke.
Jeremia 15:16 Sinun sanasi löydettiin, ja minä söin ne; ja sinun sanasi oli minulle sydämeni ilo ja riemu; sillä minä olen otettu sinun nimeesi, Herra Jumala Sebaot.
Jeremiah 15:16 Your words were found, and I did eat them; and your word was to me the joy and rejoicing of my heart: for I am called by your name, O LORD God of hosts.
Jeremia 15:17 En istunut pilkkaajien joukossa enkä iloinnut; istuin yksin sinun kätesi tähden, sillä sinä täytit minut vihalla.
Jeremiah 15:17 I sat not in the assembly of the mockers, nor rejoiced; I sat alone because of your hand: for you have filled me with indignation.
Jeremia 15:18 Miksi kipuni on ikuinen ja haavani parantumaton, eikä parane? Aiotko olla minulle kuin valehtelija, kuin kuivuva vesi?
Jeremiah 15:18 Why is my pain perpetual, and my wound incurable, which refuses to be healed? will you be altogether to me as a liar, and as waters that fail?
Jeremia 15:19 Sentähden, näin sanoo Herra: Jos sinä käännyt, niin minä tuon sinut takaisin, ja sinä saat seisoa minun edessäni. Ja jos sinä erotat jalon pahasta, sinä olet kuin minun suuni. Anna heidän palata sinun luoksesi, mutta älä itse käänny heidän luokseen.
Jeremiah 15:19 Therefore thus said the LORD, If you return, then will I bring you again, and you shall stand before me: and if you take forth the precious from the vile, you shall be as my mouth: let them return to you; but return not you to them.
Jeremia 15:20 Minä teen sinusta tämän kansan vaskimuurit, ja he sotivat sinua vastaan, mutta eivät voita sinua. Minä olen sinun kanssasi, pelastan sinut ja pelastan sinut, sanoo Herra.
Jeremiah 15:20 And I will make you to this people a fenced brazen wall: and they shall fight against you, but they shall not prevail against you: for I am with you to save you and to deliver you, said the LORD.
Jeremia 15:21 Ja minä pelastan sinut jumalattomien kädestä, ja lunastan sinut julmien kädestä.
Jeremiah 15:21 And I will deliver you out of the hand of the wicked, and I will redeem you out of the hand of the terrible.
Jeremia 16:1 Herran sana tuli myös minulle ja sanoi:
Jeremiah 16:1 The word of the LORD came also to me, saying,
Jeremia 16:2 Älä ota itsellesi vaimoa, äläkä saa sinulle poikia tai tyttäriä tässä paikassa.
Jeremiah 16:2 You shall not take you a wife, neither shall you have sons or daughters in this place.
Jeremia 16:3 Sillä näin sanoo Herra pojista ja tyttäristä, jotka syntyvät tässä paikassa, ja heidän äideistään, jotka heidät synnyttivät, ja heidän isistään, jotka heidät siittivät tässä maassa:
Jeremiah 16:3 For thus said the LORD concerning the sons and concerning the daughters that are born in this place, and concerning their mothers that bore them, and concerning their fathers that begat them in this land;
Jeremia 16:4 He kuolevat tuskallisesti, heitä ei surra eikä heitä haudata, vaan heistä tulee maan lanta, miekka ja nälkä tuhoavat heidät, ja heidän ruhonsa joutuvat taivaan lintujen ruaksi.
Jeremiah 16:4 They shall die of grievous deaths; they shall not be lamented; neither shall they be buried; but they shall be as dung on the face of the earth: and they shall be consumed by the sword, and by famine; and their carcasses shall be meat for the fowls of hea
Jeremia 16:5 Sillä näin sanoo Herra: Älä mene suruhuoneeseen äläkä mene valittamaan äläkä valittamaan heitä; sillä minä olen ottanut rauhani tältä kansalta, sanoo Herra, armon ja laupeuden.
Jeremiah 16:5 For thus said the LORD, Enter not into the house of mourning, neither go to lament nor bemoan them: for I have taken away my peace from this people, said the LORD, even loving kindness and mercies.
Jeremia 16:6 Sekä suuret että pienet kuolevat tässä maassa: heitä ei haudata, eikä heitä surra, ei viillellä eikä kaljuksi tehdä heidän tähtensä.
Jeremiah 16:6 Both the great and the small shall die in this land: they shall not be buried, neither shall men lament for them, nor cut themselves, nor make themselves bald for them:
Jeremia 16:7 Eivätkä miehet repi itseään surussa heidän tähtensä, lohduttaakseen heitä kuolleiden tähden, eivätkä miehet anna heille lohdun maljaa juotavaksi heidän isänsä tai äitinsä tähden.
Jeremiah 16:7 Neither shall men tear themselves for them in mourning, to comfort them for the dead; neither shall men give them the cup of consolation to drink for their father or for their mother.
Jeremia 16:8 Et saa myöskään mennä pitotaloon istumaan heidän kanssaan syömään ja juomaan.
Jeremiah 16:8 You shall not also go into the house of feasting, to sit with them to eat and to drink.
Jeremia 16:9 Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä lopetan tästä paikasta teidän silmienne edessä ja teidän päivinänne ilon ja riemun äänen, sulhasen äänen ja morsiamen äänen.
Jeremiah 16:9 For thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Behold, I will cause to cease out of this place in your eyes, and in your days, the voice of mirth, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride.
Jeremia 16:10 Ja kun sinä ilmoitat tälle kansalle kaikki nämä sanat, he sanovat sinulle: 'Miksi Herra on langettanut meille kaiken tämän suuren onnettomuuden? Mikä on meidän paha tekomme? Mikä on syntimme, jonka olemme tehneet Herraa, meidän Jumalaamme, vastaan?'
Jeremiah 16:10 And it shall come to pass, when you shall show this people all these words, and they shall say to you, Why has the LORD pronounced all this great evil against us? or what is our iniquity? or what is our sin that we have committed against the LORD our God?
Jeremia 16:11 Niin sinä sanot heille: Koska teidän isänne hylkäsivät minut, sanoo Herra, ja vaelsivat muiden jumalien perässä, palvelivat niitä ja kumarsivat niitä, mutta hylkäsivät minut eivätkä noudattaneet minun lakiani,
Jeremiah 16:11 Then shall you say to them, Because your fathers have forsaken me, said the LORD, and have walked after other gods, and have served them, and have worshipped them, and have forsaken me, and have not kept my law;
Jeremia 16:12 Ja te olette tehneet pahemmin kuin isänne, sillä katso, te vaellatte kukin oman pahan sydämenne pahuuden mukaan, ettette tottelisi minua.
Jeremiah 16:12 And you have done worse than your fathers; for, behold, you walk every one after the imagination of his evil heart, that they may not listen to me:
Jeremia 16:13 Sentähden minä heitän teidät pois tästä maasta maahan, jota ette tunne, ette te ettekä teidän isänne; ja siellä te palvelette muita jumalia päivin ja öin, missä minä en ole teille armollinen.
Jeremiah 16:13 Therefore will I cast you out of this land into a land that you know not, neither you nor your fathers; and there shall you serve other gods day and night; where I will not show you favor.
Jeremia 16:14 Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta'.
Jeremiah 16:14 Therefore, behold, the days come, said the LORD, that it shall no more be said, The LORD lives, that brought up the children of Israel out of the land of Egypt;
Jeremia 16:15 Mutta Herra elää, joka toi israelilaiset pohjoisesta maasta ja kaikista maista, joihin hän oli heidät ajanut. Minä tuon heidät takaisin maahansa, jonka annoin heidän isilleen.
Jeremiah 16:15 But, The LORD lives, that brought up the children of Israel from the land of the north, and from all the lands where he had driven them: and I will bring them again into their land that I gave to their fathers.
Jeremia 16:16 Katso, minä lähetän paljon kalastajia, sanoo Herra, ja he kalastavat heitä; ja sen jälkeen minä lähetän paljon metsästäjiä, ja he metsästävät heitä kaikilta vuorilta ja kaikilta kukkuloilta ja kallioiden koloista.
Jeremiah 16:16 Behold, I will send for many fishers, said the LORD, and they shall fish them; and after will I send for many hunters, and they shall hunt them from every mountain, and from every hill, and out of the holes of the rocks.
Jeremia 16:17 Sillä minun silmäni tarkkailevat kaikkia heidän teitänsä: he eivät ole kätkössä minun kasvoiltani, eivätkä heidän rikoksensa ole kätkössä minun silmiltäni.
Jeremiah 16:17 For my eyes are on all their ways: they are not hid from my face, neither is their iniquity hid from my eyes.
Jeremia 16:18 Ja ensin minä kostan heidän pahat tekonsa ja syntinsä kaksinkertaisesti, koska he ovat saastuttaneet minun maani, täyttäneet minun perintöosani inhotustensa ja iljetystensä raadoilla.
Jeremiah 16:18 And first I will recompense their iniquity and their sin double; because they have defiled my land, they have filled my inheritance with the carcasses of their detestable and abominable things.
Jeremia 16:19 Herra, minun voimani, linnani ja turvani ahdistuksen päivänä! Sinun luoksesi tulevat pakanat maan ääristä ja sanovat: Isämme ovat perineet valheen, turhuuden ja sellaista, josta ei ole mitään hyötyä.
Jeremiah 16:19 O LORD, my strength, and my fortress, and my refuge in the day of affliction, the Gentiles shall come to you from the ends of the earth, and shall say, Surely our fathers have inherited lies, vanity, and things wherein there is no profit.
Jeremia 16:20 Tehköön ihminen itselleen jumalia, jotka eivät ole jumalia?
Jeremiah 16:20 Shall a man make gods to himself, and they are no gods?
Jeremia 16:21 Sentähden, katso, minä tällä kertaa teen heidän tietäväksi, minä teen heidän tietäväksi käteni ja voimani; ja he tulevat tietämään, että minun nimeni on Herra.
Jeremiah 16:21 Therefore, behold, I will this once cause them to know, I will cause them to know my hand and my might; and they shall know that my name is The LORD.
Jeremia 17:1 Juudan synti on kirjoitettu rautakynällä ja timantin terällä; se on kaiverrettu heidän sydämensä tauluun ja teidän alttarinne sarviin;
Jeremiah 17:1 The sin of Judah is written with a pen of iron, and with the point of a diamond: it is graven on the table of their heart, and on the horns of your altars;
Jeremia 17:2 Samalla kun heidän lapsensa muistavat alttarinsa ja lehtonsa vihreiden puiden luona korkeilla kukkuloilla.
Jeremiah 17:2 Whilst their children remember their altars and their groves by the green trees on the high hills.
Jeremia 17:3 Oi vuoreni kedolla! Minä annan sinun tavarasi ja kaikki aarteesi ryöstettäväksi, uhrikukkulasi syntikaupaksi kaikilla rajoillasi.
Jeremiah 17:3 O my mountain in the field, I will give your substance and all your treasures to the spoil, and your high places for sin, throughout all your borders.
Jeremia 17:4 Ja sinä itsekin joudut luopumaan perinnöstäsi, jonka minä sinulle annoin, ja minä panen sinut palvelemaan vihollisiasi maassa, jota et tunne; sillä sinä olet sytyttänyt minun vihani tulen, joka palaa ikuisesti.
Jeremiah 17:4 And you, even yourself, shall discontinue from your heritage that I gave you; and I will cause you to serve your enemies in the land which you know not: for you have kindled a fire in my anger, which shall burn for ever.
Jeremia 17:5 Näin sanoo Herra: Kirottu olkoon se mies, joka turvaa ihmiseen ja tekee lihan käsivarrekseen, ja jonka sydän luopuu Herrasta.
Jeremiah 17:5 Thus said the LORD; Cursed be the man that trusts in man, and makes flesh his arm, and whose heart departs from the LORD.
Jeremia 17:6 Sillä hän on oleva kuin kanerva erämaassa, eikä näe hyvän tulevan; vaan hän asuu erämaan kuivilla seuduilla, suolaisessa maassa, asumattomana.
Jeremiah 17:6 For he shall be like the heath in the desert, and shall not see when good comes; but shall inhabit the parched places in the wilderness, in a salt land and not inhabited.
Jeremia 17:7 Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka toivona Herra on.
Jeremiah 17:7 Blessed is the man that trusts in the LORD, and whose hope the LORD is.
Jeremia 17:8 Sillä hän on kuin veden äärelle istutettu puu, joka levittää juurensa virran varrelle, eikä näe helteen tuloa, vaan hänen lehtensä pysyy vihreänä; eikä hän huolehdi kuivana vuonnakaan eikä lakkaa kantamasta hedelmää.
Jeremiah 17:8 For he shall be as a tree planted by the waters, and that spreads out her roots by the river, and shall not see when heat comes, but her leaf shall be green; and shall not be careful in the year of drought, neither shall cease from yielding fruit.
Jeremia 17:9 Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen: kuka voi sen tietää?
Jeremiah 17:9 The heart is deceitful above all things, and desperately wicked: who can know it?
Jeremia 17:10 Minä, Herra, tutkin sydämen, koettelen munaskuut ja annan jokaiselle hänen vaelluksensa ja tekojensa hedelmän mukaan.
Jeremiah 17:10 I the LORD search the heart, I try the reins, even to give every man according to his ways, and according to the fruit of his doings.
Jeremia 17:11 Niin kuin peltopyy istuu munien päällä eikä hauto niitä, niin se, joka rikastuu oikeudella, jättää sen kesken ikänsä ja on lopulta tyhmä.
Jeremiah 17:11 As the partridge sits on eggs, and hatches them not; so he that gets riches, and not by right, shall leave them in the middle of his days, and at his end shall be a fool.
Jeremia 17:12 Kirkkaan korkea valtaistuin alusta asti on meidän pyhäkkömme paikka.
Jeremiah 17:12 A glorious high throne from the beginning is the place of our sanctuary.
Jeremia 17:13 Herra, Israelin toivo! Kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään, ja ne, jotka minusta luopuvat, kirjoitetaan maan päälle, sillä he ovat hylänneet Herran, elävän veden lähteen.
Jeremiah 17:13 O LORD, the hope of Israel, all that forsake you shall be ashamed, and they that depart from me shall be written in the earth, because they have forsaken the LORD, the fountain of living waters.
Jeremia 17:14 Paranna minut, Herra, niin minä paranen; pelasta minut, niin minä pelastun; sillä sinä olet minun ylistykseni.
Jeremiah 17:14 Heal me, O LORD, and I shall be healed; save me, and I shall be saved: for you are my praise.
Jeremia 17:15 Katso, he sanovat minulle: Missä on Herran sana? Tulkoon se nyt.
Jeremiah 17:15 Behold, they say to me, Where is the word of the LORD? let it come now.
Jeremia 17:16 Minä en ole kiirehtinyt pois paimenen virasta seuratakseni sinua enkä ole kaivannut surun päivää; tiedäthän: se, mikä minun huuliltani tuli, oli oikein sinun edessäsi.
Jeremiah 17:16 As for me, I have not hastened from being a pastor to follow you: neither have I desired the woeful day; you know: that which came out of my lips was right before you.
Jeremia 17:17 Älä ole minulle kauhistukseksi: sinä olet minun turvani pahana päivänä.
Jeremiah 17:17 Be not a terror to me: you are my hope in the day of evil.
Jeremia 17:18 Häpeään joutukoot ne, jotka minua vainoavat, mutta älköön minä häpeään joutuko; he kauhistukoot, mutta älköön minä kauhistuko. Tuo heidän päälleen pahan päivä ja tuhoa heidät kaksinkertaisella tuholla.
Jeremiah 17:18 Let them be confounded that persecute me, but let not me be confounded: let them be dismayed, but let not me be dismayed: bring on them the day of evil, and destroy them with double destruction.
Jeremia 17:19 Näin sanoi Herra minulle: Mene ja seiso kansan lasten portissa, josta Juudan kuninkaat tulevat ja josta he menevät, ja kaikissa Jerusalemin porteissa,
Jeremiah 17:19 Thus said the LORD to me; Go and stand in the gate of the children of the people, whereby the kings of Judah come in, and by the which they go out, and in all the gates of Jerusalem;
Jeremia 17:20 Ja sano heille: Kuulkaa Herran sana, te Juudan kuninkaat ja koko Juuda ja kaikki Jerusalemin asukkaat, jotka käytte sisään näistä porteista:
Jeremiah 17:20 And say to them, Hear you the word of the LORD, you kings of Judah, and all Judah, and all the inhabitants of Jerusalem, that enter in by these gates:
Jeremia 17:21 Näin sanoo Herra: Pitäkää huolta itsestänne, älkääkä kantako taakkaa sapatinpäivänä älkääkä tuoko sitä sisään Jerusalemin porteista;
Jeremiah 17:21 Thus said the LORD; Take heed to yourselves, and bear no burden on the sabbath day, nor bring it in by the gates of Jerusalem;
Jeremia 17:22 Älkää viekö taakkaa ulos taloistanne sapatinpäivänä älkääkä tehkö mitään työtä, vaan pyhittäkää sapatinpäivä, niin kuin minä käskin teidän isiänne.
Jeremiah 17:22 Neither carry forth a burden out of your houses on the sabbath day, neither do you any work, but hallow you the sabbath day, as I commanded your fathers.
Jeremia 17:23 Mutta he eivät totelleet eivätkä kallistaneet korvaansa, vaan pitivät niskunsa jäykkänä, etteivät kuulisi eivätkä ottaisi opetusta vastaan.
Jeremiah 17:23 But they obeyed not, neither inclined their ear, but made their neck stiff, that they might not hear, nor receive instruction.
Jeremia 17:24 Ja jos te kuulette minua, sanoo Herra, ettette tuo mitään taakkaa tämän kaupungin porttien läpi sapatinpäivänä, vaan pyhitätte sapatinpäivän, ettette silloin mitään työtä tee,
Jeremiah 17:24 And it shall come to pass, if you diligently listen to me, said the LORD, to bring in no burden through the gates of this city on the sabbath day, but hallow the sabbath day, to do no work therein;
Jeremia 17:25 Silloin käyvät tämän kaupungin porteista sisään kuninkaat ja ruhtinaat, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, ajaen vaunuilla ja hevosilla, he ja heidän ruhtinaansa, Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat; ja tämä kaupunki pysyy ikuisesti.
Jeremiah 17:25 Then shall there enter into the gates of this city kings and princes sitting on the throne of David, riding in chariots and on horses, they, and their princes, the men of Judah, and the inhabitants of Jerusalem: and this city shall remain for ever.
Jeremia 17:26 Ja he tulevat Juudan kaupungeista ja Jerusalemin ympäristöstä ja Benjaminin maasta ja tasangolta ja vuorilta ja etelästä ja tuovat polttouhreja, teurasuhreja, ruokauhreja ja suitsukkeita,
Jeremiah 17:26 And they shall come from the cities of Judah, and from the places about Jerusalem, and from the land of Benjamin, and from the plain, and from the mountains, and from the south, bringing burnt offerings, and sacrifices, and meat offerings, and incense, an
Jeremia 17:27 Mutta jos ette minua kuuntele, ettekä pyhitä sapatinpäivää ettekä kanna taakkaa, ettekä mene sisään Jerusalemin porteista sapatinpäivänä, niin minä sytytän tulen sen portteihin, ja se kuluttaa Jerusalemin palatsit.
Jeremiah 17:27 But if you will not listen to me to hallow the sabbath day, and not to bear a burden, even entering in at the gates of Jerusalem on the sabbath day; then will I kindle a fire in the gates thereof, and it shall devour the palaces of Jerusalem, and it shall
Jeremia 18:1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta ja kuului:
Jeremiah 18:1 The word which came to Jeremiah from the LORD, saying,
Jeremia 18:2 Nouse ja mene alas savenvalajan taloon, ja siellä minä annan sinun kuulla sanani.
Jeremiah 18:2 Arise, and go down to the potter’s house, and there I will cause you to hear my words.
Jeremia 18:3 Sitten menin alas savenvalajan taloon, ja katso, hän teki työtä terillä.
Jeremiah 18:3 Then I went down to the potter’s house, and, behold, he worked a work on the wheels.
Jeremia 18:4 Ja saviastia, jonka hän oli tehnyt, turmeltui savenvalajan kädessä; niin hän teki siitä uuden astian, niin kuin savenvalaja näki hyväksi tehdä.
Jeremiah 18:4 And the vessel that he made of clay was marred in the hand of the potter: so he made it again another vessel, as seemed good to the potter to make it.
Jeremia 18:5 Sitten minulle tuli tämä Herran sana:
Jeremiah 18:5 Then the word of the LORD came to me, saying,
Jeremia 18:6 Oi Israelin heimo, enkö minä voi tehdä teille niin kuin tämä savenvalaja? sanoi Herra. Katso, niin kuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo.
Jeremiah 18:6 O house of Israel, cannot I do with you as this potter? said the LORD. Behold, as the clay is in the potter’s hand, so are you in my hand, O house of Israel.
Jeremia 18:7 Minä hetkenä minä puhun kansasta ja valtakunnasta repiäkseni sen pois, hajottaakseni ja tuhotakseni sen,
Jeremiah 18:7 At what instant I shall speak concerning a nation, and concerning a kingdom, to pluck up, and to pull down, and to destroy it;
Jeremia 18:8 Jos se kansa, jota vastaan olen julistanut, kääntyy pois pahuudestaan, niin minä kadun sitä pahaa, jota aikoin tehdä heille.
Jeremiah 18:8 If that nation, against whom I have pronounced, turn from their evil, I will repent of the evil that I thought to do to them.
Jeremia 18:9 Ja minä teen tietämättömäksi, ja minä puhun kansasta ja valtakunnasta rakentaakseni ja istuttaakseni sen,
Jeremiah 18:9 And at what instant I shall speak concerning a nation, and concerning a kingdom, to build and to plant it;
Jeremia 18:10 Jos se tekee pahaa minun silmissäni, niin ettei se tottele minun ääntäni, niin minä kadun sitä hyvää, jolla olen luvannut hyödyttää sitä.
Jeremiah 18:10 If it do evil in my sight, that it obey not my voice, then I will repent of the good, with which I said I would benefit them.
Jeremia 18:11 Mene siis ja puhu Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille ja sano: Näin sanoo Herra: Katso, minä suunnittelen teille pahaa ja punon juonta teitä vastaan. Kääntykää siis jokainen pahalta tieltänne ja tehkää teonne ja oikeutenne.
Jeremiah 18:11 Now therefore go to, speak to the men of Judah, and to the inhabitants of Jerusalem, saying, Thus said the LORD; Behold, I frame evil against you, and devise a device against you: return you now every one from his evil way, and make your ways and your doi
Jeremia 18:12 Ja he sanoivat: Ei ole toivoa, vaan me vaellamme omien suunnitelmiemme perässä ja teemme kukin pahan sydämensä pahuuden mukaan.
Jeremiah 18:12 And they said, There is no hope: but we will walk after our own devices, and we will every one do the imagination of his evil heart.
Jeremia 18:13 Sentähden näin sanoo Herra: Kysykää nyt pakanakansojen joukosta, kuka on kuullut tällaista: neitsyt Israel on tehnyt hyvin kauhistuttavan teon.
Jeremiah 18:13 Therefore thus said the LORD; Ask you now among the heathen, who has heard such things: the virgin of Israel has done a very horrible thing.
Jeremia 18:14 Jättääkö ihminen Libanonin lumen, joka tulee kalliolta kedon takaa, vai hylätäänkö kylmät, muualta virtaavat vedet?
Jeremiah 18:14 Will a man leave the snow of Lebanon which comes from the rock of the field? or shall the cold flowing waters that come from another place be forsaken?
Jeremia 18:15 Koska kansani on minut unhottanut, he ovat polttaneet suitsukkeita turhuudelle ja saattaneet heidät kompastumaan heidän teillään, pois muinaisilta poluilta, vaeltamaan polkuja, jotka eivät ole hakattuja;
Jeremiah 18:15 Because my people has forgotten me, they have burned incense to vanity, and they have caused them to stumble in their ways from the ancient paths, to walk in paths, in a way not cast up;
Jeremia 18:16 Tekemään heidän maansa autioksi ja ikuiseksi vihellyksen aiheeksi; jokainen, joka sen ohi kulkee, hämmästyy ja nyökyttelee päätään.
Jeremiah 18:16 To make their land desolate, and a perpetual hissing; every one that passes thereby shall be astonished, and wag his head.
Jeremia 18:17 Minä hajotan heidät kuin itätuuleen vihollisen edessä; minä osoitan heille selän, enkä kasvoja, heidän onnettomuutensa päivänä.
Jeremiah 18:17 I will scatter them as with an east wind before the enemy; I will show them the back, and not the face, in the day of their calamity.
Jeremia 18:18 Niin he sanoivat: Tulkaa, punokaamme juonia Jeremiaa vastaan, sillä laki ei katoa papilta, eikä neuvo viisailta eikä sana profeetalta. Tulkaa, lyökäämme häntä kielellämme, älkäämme totteleko yhtäkään hänen sanaansa.
Jeremiah 18:18 Then said they, Come and let us devise devices against Jeremiah; for the law shall not perish from the priest, nor counsel from the wise, nor the word from the prophet. Come, and let us smite him with the tongue, and let us not give heed to any of his wor
Jeremia 18:19 Ota minusta vaarin, Herra, ja kuuntele niiden ääntä, jotka riitelevät kanssani.
Jeremiah 18:19 Give heed to me, O LORD, and listen to the voice of them that contend with me.
Jeremia 18:20 Kostetaanko hyvä pahalla? Sillä he ovat kaivaneet kuopan sielulleni. Muista, että minä seisoin sinun edessäsi puhuakseni heidän puolestaan hyvää ja kääntääkseni vihasi heistä pois.
Jeremiah 18:20 Shall evil be recompensed for good? for they have dig a pit for my soul. Remember that I stood before you to speak good for them, and to turn away your wrath from them.
Jeremia 18:21 Sentähden antakaa heidän lapsensa nälänhätään ja vuodattakaa heidän verensä miekan voimalla; ja heidän vaimonsa jääkööt lapsista ja leskiksi; ja heidän miehensä surmattakoon; ja heidän nuoret miehensä surmattakoon miekalla sodassa.
Jeremiah 18:21 Therefore deliver up their children to the famine, and pour out their blood by the force of the sword; and let their wives be bereaved of their children, and be widows; and let their men be put to death; let their young men be slain by the sword in battle
Jeremia 18:22 Kuulukoon huuto heidän taloistaan, kun tuot yhtäkkiä joukon heidän kimppuunsa; sillä he ovat kaivaneet kuopan ottaakseen minut kiinni ja virittäneet ansat jalkojeni eteen.
Jeremiah 18:22 Let a cry be heard from their houses, when you shall bring a troop suddenly on them: for they have dig a pit to take me, and hid snares for my feet.
Jeremia 18:23 Mutta sinä, Herra, tiedät kaikki heidän aikeensa minua vastaan, surmatakseni minut. Älä anna anteeksi heidän rikoksiaan äläkä pyyhi heidän syntiään silmiesi edestä, vaan anna heidän kaatua sinun edessäsi. Tee näin heille vihasi aikana.
Jeremiah 18:23 Yet, LORD, you know all their counsel against me to slay me: forgive not their iniquity, neither blot out their sin from your sight, but let them be overthrown before you; deal thus with them in the time of your anger.
Jeremia 19:1 Näin sanoo Herra: Mene ja ota saviastia savenvalajalta ja ota kansan vanhimpia ja pappien vanhimpia,
Jeremiah 19:1 Thus said the LORD, Go and get a potter’s earthen bottle, and take of the ancients of the people, and of the ancients of the priests;
Jeremia 19:2 Ja mene Hinnomin pojan laaksoon, joka on itäportin luona, ja julista siellä ne sanat, jotka minä sinulle sanon,
Jeremiah 19:2 And go forth to the valley of the son of Hinnom, which is by the entry of the east gate, and proclaim there the words that I shall tell you,
Jeremia 19:3 Ja sano: Kuulkaa Herran sana, te Juudan kuninkaat ja Jerusalemin asukkaat! Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä tuotan tälle paikalle onnettomuuden, niin että jokaisen korvat soivat, joka sen kuulee.
Jeremiah 19:3 And say, Hear you the word of the LORD, O kings of Judah, and inhabitants of Jerusalem; Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Behold, I will bring evil on this place, the which whoever hears, his ears shall tingle.
Jeremia 19:4 Koska he ovat hylänneet minut ja vieraannuttaneet tämän paikan ja polttaneet siinä uhreja muille jumalille, joita eivät he eivätkä heidän isänsä eivätkä Juudan kuninkaat tunteneet, ja täyttäneet tämän paikan viattomien verellä,
Jeremiah 19:4 Because they have forsaken me, and have estranged this place, and have burned incense in it to other gods, whom neither they nor their fathers have known, nor the kings of Judah, and have filled this place with the blood of innocents;
Jeremia 19:5 He ovat rakentaneet Baalin uhrikukkuloita polttaakseen poikiaan tulessa Baalin polttouhreina, mitä minä en ole käskenyt enkä puhunut, eikä se ole tullut mieleeni.
Jeremiah 19:5 They have built also the high places of Baal, to burn their sons with fire for burnt offerings to Baal, which I commanded not, nor spoke it, neither came it into my mind:
Jeremia 19:6 Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin tätä paikkaa ei enää kutsuta Tofetiksi eikä Ben-Hinnomin laaksoksi, vaan Murhalaaksoksi.
Jeremiah 19:6 Therefore, behold, the days come, said the LORD, that this place shall no more be called Tophet, nor The valley of the son of Hinnom, but The valley of slaughter.
Jeremia 19:7 Minä teen tyhjäksi Juudan ja Jerusalemin neuvon tässä paikassa ja annan heidän kaatua miekkaan vihollistensa edessä ja niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeään. Heidän ruhonsa minä annan taivaan lintujen ruaksi.
Jeremiah 19:7 And I will make void the counsel of Judah and Jerusalem in this place; and I will cause them to fall by the sword before their enemies, and by the hands of them that seek their lives: and their carcasses will I give to be meat for the fowls of the heaven,
Jeremia 19:8 Ja minä teen tästä kaupungista aution ja vihellyksen aiheen; jokainen, joka sen ohi kulkee, hämmästyy ja viheltää kaikkia sen vitsauksia.
Jeremiah 19:8 And I will make this city desolate, and an hissing; every one that passes thereby shall be astonished and hiss because of all the plagues thereof.
Jeremia 19:9 Ja minä annan heidän syödä poikiensa ja tyttäriensä lihaa, ja he syövät kukin ystävänsä lihaa piirityksessä ja ahtaassa paikassa, jolla heidän vihollisensa ja ne, jotka etsivät heidän henkeään, heitä ahdistavat.
Jeremiah 19:9 And I will cause them to eat the flesh of their sons and the flesh of their daughters, and they shall eat every one the flesh of his friend in the siege and narrow place, with which their enemies, and they that seek their lives, shall straiten them.
Jeremia 19:10 Sitten sinun on rikottava pullo niiden miesten nähden, jotka kulkevat kanssasi,
Jeremiah 19:10 Then shall you break the bottle in the sight of the men that go with you,
Jeremia 19:11 Ja minä sanon heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Niin minä murskaan tämän kansan ja tämän kaupungin, niinkuin särkyy savenvalaja-astia, jota ei voida enää korjata; ja heidät haudataan Toofetiin, eikä ole enää paikkaa haudata.
Jeremiah 19:11 And shall say to them, Thus said the LORD of hosts; Even so will I break this people and this city, as one breaks a potter’s vessel, that cannot be made whole again: and they shall bury them in Tophet, till there be no place to bury.
Jeremia 19:12 Näin minä teen tälle paikalle ja sen asukkaille, sanoo Herra, ja teen tästä kaupungista Tofetin kaltaisen:
Jeremiah 19:12 Thus will I do to this place, said the LORD, and to the inhabitants thereof, and even make this city as Tophet:
Jeremia 19:13 Ja Jerusalemin talot ja Juudan kuninkaiden talot tulevat saastaisiksi kuin Toofetin paikat kaikkien niiden talojen tähden, joiden katoilla he ovat polttaneet suitsukkeita kaikelle taivaan joukolle ja vuodattaneet juomauhreja muille jumalille.
Jeremiah 19:13 And the houses of Jerusalem, and the houses of the kings of Judah, shall be defiled as the place of Tophet, because of all the houses on whose roofs they have burned incense to all the host of heaven, and have poured out drink offerings to other gods.
Jeremia 19:14 Niin Jeremia tuli Toofetista, jonne Herra oli lähettänyt hänet profetoimaan, ja hän seisoi Herran temppelin esipihalla ja sanoi kaikelle kansalle:
Jeremiah 19:14 Then came Jeremiah from Tophet, where the LORD had sent him to prophesy; and he stood in the court of the LORD’s house; and said to all the people,
Jeremia 19:15 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä tuon tämän kaupungin ja kaikkien sen kylien yli kaiken sen onnettomuuden, jolla olen sitä vastaan luvannut, koska he ovat paaduttaneet niskureitaan eivätkä kuule minun sanojani.
Jeremiah 19:15 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Behold, I will bring on this city and on all her towns all the evil that I have pronounced against it, because they have hardened their necks, that they might not hear my words.
Jeremia 20:1 Mutta pappi Pashur, Immerin poika, joka oli myös Herran temppelin ylin käskynhaltija, kuuli Jeremian ennustavan näitä asioita.
Jeremiah 20:1 Now Pashur the son of Immer the priest, who was also chief governor in the house of the LORD, heard that Jeremiah prophesied these things.
Jeremia 20:2 Silloin Pashur löi profeetta Jeremiaa ja pani hänet jalkapuuhun Benjaminin ylimmäisessä portissa, joka oli Herran temppelin luona.
Jeremiah 20:2 Then Pashur smote Jeremiah the prophet, and put him in the stocks that were in the high gate of Benjamin, which was by the house of the LORD.
Jeremia 20:3 Seuraavana päivänä Pashur otti Jeremian jalkapuusta. Silloin Jeremia sanoi hänelle: Herra ei ole kutsunut sinua nimeltä Pashur, vaan Magormisabib.
Jeremiah 20:3 And it came to pass on the morrow, that Pashur brought forth Jeremiah out of the stocks. Then said Jeremiah to him, The LORD has not called your name Pashur, but Magormissabib.
Jeremia 20:4 Sillä näin sanoo Herra: Katso, minä teen sinut kauhuksi itsellesi ja kaikille ystävillesi, ja he kaatuvat vihollistensa miekkaan, ja sinun silmäsi näkevät sen. Ja minä annan koko Juudan Babylonin kuninkaan käsiin, ja hän
Jeremiah 20:4 For thus said the LORD, Behold, I will make you a terror to yourself, and to all your friends: and they shall fall by the sword of their enemies, and your eyes shall behold it: and I will give all Judah into the hand of the king of Babylon, and he shall c
Jeremia 20:5 Minä annan kaikki tämän kaupungin linnoitukset, kaikki sen työt ja kaikki sen kalleudet, ja kaikki Juudan kuningasten aarteet minä annan heidän vihollistensa käsiin, ja he ryöstivät ne, ottivat ne ja vievät ne.
Jeremiah 20:5 Moreover I will deliver all the strength of this city, and all the labors thereof, and all the precious things thereof, and all the treasures of the kings of Judah will I give into the hand of their enemies, which shall spoil them, and take them, and carr
Jeremia 20:6 Ja sinä, Pashur, ja kaikki sinun talossasi asuvaiset, joudut pakkosiirtolaisuuteen. Sinä joudut Babyloniin, ja siellä sinä kuolet, ja sinne sinut haudataan, sinä ja kaikki ystäväsi, joille olet valhetta ennustanut.
Jeremiah 20:6 And you, Pashur, and all that dwell in your house shall go into captivity: and you shall come to Babylon, and there you shall die, and shall be buried there, you, and all your friends, to whom you have prophesied lies.
Jeremia 20:7 Herra, sinä olet pettänyt minut, ja minä olen pettynyt. Sinä olet minua väkevämpi ja olet voittanut. Minä olen pilkan kohteena joka päivä, kaikki pilkkaavat minua.
Jeremiah 20:7 O LORD, you have deceived me, and I was deceived; you are stronger than I, and have prevailed: I am in derision daily, every one mocks me.
Jeremia 20:8 Sillä siitä asti, kun puhuin, minä huusin, minä huusin väkivaltaa ja ryöstöä; sillä Herran sana on tullut minulle pilkaksi, joka päivä pilkaksi.
Jeremiah 20:8 For since I spoke, I cried out, I cried violence and spoil; because the word of the LORD was made a reproach to me, and a derision, daily.
Jeremia 20:9 Silloin minä sanoin: En enää muista häntä enkä puhu hänen nimessään. Mutta hänen sanansa oli sydämessäni kuin polttava tuli, suljettuna luihini. Minä väsyin kärsimään enkä voinut jäädä.
Jeremiah 20:9 Then I said, I will not make mention of him, nor speak any more in his name. But his word was in my heart as a burning fire shut up in my bones, and I was weary with forbearing, and I could not stay.
Jeremia 20:10 Sillä minä kuulin monen herjauksen, pelon joka puolelta. He sanovat, että ilmoittakaa, ja me ilmoitamme. Kaikki tuttavani tähyilivät minua, sanoen: Ehkä hän antaa periksi, ja me voimme voittaa hänet ja kostaa hänelle.
Jeremiah 20:10 For I heard the defaming of many, fear on every side. Report, say they, and we will report it. All my familiars watched for my halting, saying, Peradventure he will be enticed, and we shall prevail against him, and we shall take our revenge on him.
Jeremia 20:11 Mutta Herra on minun kanssani kuin sankari, hirmuinen; sentähden minun vainoojani kompastuvat eivätkä voi, he joutuvat suureen häpeään, sillä he eivät menesty; heidän ikuista häpeäänsä ei koskaan unhoteta.
Jeremiah 20:11 But the LORD is with me as a mighty terrible one: therefore my persecutors shall stumble, and they shall not prevail: they shall be greatly ashamed; for they shall not prosper: their everlasting confusion shall never be forgotten.
Jeremia 20:12 Mutta Herra Sebaot, joka koettelet vanhurskaita, näet munaskuut ja sydämen, anna minun nähdä sinun kostosi heille; sillä sinulle minä olen avannut asiani.
Jeremiah 20:12 But, O LORD of hosts, that try the righteous, and see the reins and the heart, let me see your vengeance on them: for to you have I opened my cause.
Jeremia 20:13 Veisatkaa Herralle, ylistäkää Herraa, sillä hän on pelastanut köyhien sielun pahantekijöiden kädestä.
Jeremiah 20:13 Sing to the LORD, praise you the LORD: for he has delivered the soul of the poor from the hand of evildoers.
Jeremia 20:14 Kirottu olkoon se päivä, jona minä synnyin; älköön se päivä, jona äitini minut synnytti, olko siunattu.
Jeremiah 20:14 Cursed be the day wherein I was born: let not the day wherein my mother bore me be blessed.
Jeremia 20:15 Kirottu olkoon se mies, joka toi isälleni sanoman: Sinulle on syntynyt poikalapsi, ja ilahutti häntä suuresti.
Jeremiah 20:15 Cursed be the man who brought tidings to my father, saying, A man child is born to you; making him very glad.
Jeremia 20:16 Ja käyköön tuon miehen käyvän niin kuin niiden kaupunkien, jotka Herra kukisti eikä katunut. Kuulkoon hän aamulla valitushuudon ja keskipäivällä riemun,
Jeremiah 20:16 And let that man be as the cities which the LORD overthrew, and repented not: and let him hear the cry in the morning, and the shouting at noontide;
Jeremia 20:17 Koska hän ei surmannut minua äitini kohdusta asti, eikä äitini olisi ollut minun hautani ja hänen kohtunsa aina ollut minun kanssani.
Jeremiah 20:17 Because he slew me not from the womb; or that my mother might have been my grave, and her womb to be always great with me.
Jeremia 20:18 Miksi minä lähdin kohdusta näkemään kipua ja tuskaa, että päiväni kuluisivat häpeässä?
Jeremiah 20:18 Why came I forth out of the womb to see labor and sorrow, that my days should be consumed with shame?
Jeremia 21:1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, kun kuningas Sidkia lähetti hänen luokseen Pashurin, Melkian pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan, ja sanoi:
Jeremiah 21:1 The word which came to Jeremiah from the LORD, when king Zedekiah sent to him Pashur the son of Melchiah, and Zephaniah the son of Maaseiah the priest, saying,
Jeremia 21:2 Kysy siis meidän puolestamme neuvoa Herralta, sillä Nebukadnessar, Babylonin kuningas, sotii meitä vastaan. Ehkä Herra tekee meille kaikkien ihmetekojensa mukaan, niin että hän lähtee pois meidän luotamme.
Jeremiah 21:2 Inquire, I pray you, of the LORD for us; for Nebuchadrezzar king of Babylon makes war against us; if so be that the LORD will deal with us according to all his wondrous works, that he may go up from us.
Jeremia 21:3 Niin Jeremia sanoi heille: Näin teidän on sanottava Sidkialle:
Jeremiah 21:3 Then said Jeremiah to them, Thus shall you say to Zedekiah:
Jeremia 21:4 Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Katso, minä käännän takaisin teidän käsissänne olevat sota-aseet, joilla te taistelette Babylonin kuningasta ja kaldealaisia vastaan, jotka piirittävät teitä muurien ulkopuolella, ja minä kokoan ne keskellenne.
Jeremiah 21:4 Thus said the LORD God of Israel; Behold, I will turn back the weapons of war that are in your hands, with which you fight against the king of Babylon, and against the Chaldeans, which besiege you without the walls, and I will assemble them into the middl
Jeremia 21:5 Ja minä itse taistelen teitä vastaan ojennetulla kädellä ja väkevällä käsivarrella, vihassa, kiivaudessa ja suuressa vihassa.
Jeremiah 21:5 And I myself will fight against you with an outstretched hand and with a strong arm, even in anger, and in fury, and in great wrath.
Jeremia 21:6 Ja minä lyön tämän kaupungin asukkaat, sekä ihmiset että eläimet; he kuolevat suureen ruttoon.
Jeremiah 21:6 And I will smite the inhabitants of this city, both man and beast: they shall die of a great pestilence.
Jeremia 21:7 Ja sen jälkeen, sanoo Herra, minä annan Sidkian, Juudan kuninkaan, ja hänen palvelijansa ja kansan ja ne, jotka ovat jäljellä tässä kaupungissa rutosta, miekasta ja nälänhädästä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin käsiin ja
Jeremiah 21:7 And afterward, said the LORD, I will deliver Zedekiah king of Judah, and his servants, and the people, and such as are left in this city from the pestilence, from the sword, and from the famine, into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon, and into th
Jeremia 21:8 Ja sano tälle kansalle: Näin sanoo Herra: Katso, minä panen teidän eteenne elämän tien ja kuoleman tien.
Jeremiah 21:8 And to this people you shall say, Thus said the LORD; Behold, I set before you the way of life, and the way of death.
Jeremia 21:9 Joka jää tähän kaupunkiin, se kuolee miekkaan, nälkään ja ruttoon; mutta joka lähtee ulos ja lankeaa kaldealaisten luo, jotka piirittävät teitä, se saa elää, ja hänen henkensä on oleva hänelle saaliiksi.
Jeremiah 21:9 He that stays in this city shall die by the sword, and by the famine, and by the pestilence: but he that goes out, and falls to the Chaldeans that besiege you, he shall live, and his life shall be to him for a prey.
Jeremia 21:10 Sillä minä olen kääntänyt kasvoni tätä kaupunkia vastaan, sen onnettomuudeksi eikä hyväksi, sanoo Herra. Se annetaan Babylonin kuninkaan käsiin, ja hän polttaa sen tulella.
Jeremiah 21:10 For I have set my face against this city for evil, and not for good, said the LORD: it shall be given into the hand of the king of Babylon, and he shall burn it with fire.
Jeremia 21:11 Ja Juudan kuninkaan linnasta sano: Kuulkaa Herran sana!
Jeremiah 21:11 And touching the house of the king of Judah, say, Hear you the word of the LORD;
Jeremia 21:12 Daavidin suku, näin sanoo Herra: Noudattakaa aamulla tuomio ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä, ettei minun vihani sammuisi kuin tuli eikä palaisi sammumattomaksi teidän tekojenne pahuuden tähden.
Jeremiah 21:12 O house of David, thus said the LORD; Execute judgment in the morning, and deliver him that is spoiled out of the hand of the oppressor, lest my fury go out like fire, and burn that none can quench it, because of the evil of your doings.
Jeremia 21:13 Katso, minä käyn sinua vastaan, sinä laakson asukas, tasangon kallio, sanoo Herra, joka sanot: Kuka voi tulla alas meitä vastaan, kuka voi tunkeutua asuinsiimme?
Jeremiah 21:13 Behold, I am against you, O inhabitant of the valley, and rock of the plain, said the LORD; which say, Who shall come down against us? or who shall enter into our habitations?
Jeremia 21:14 Mutta minä rankaisen teitä tekojenne hedelmien mukaan, sanoo Herra, ja minä sytytän tulen sen metsään, ja se kuluttaa kaiken sen ympärillä.
Jeremiah 21:14 But I will punish you according to the fruit of your doings, said the LORD: and I will kindle a fire in the forest thereof, and it shall devour all things round about it.
Jeremia 22:1 Näin sanoo Herra: Mene alas Juudan kuninkaan linnaan ja puhu siellä tämä sana,
Jeremiah 22:1 Thus said the LORD; Go down to the house of the king of Judah, and speak there this word,
Jeremia 22:2 Ja sano: Kuule Herran sana, sinä Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinä ja sinun palvelijasi ja kansasi, jotka käytte sisään näistä porteista:
Jeremiah 22:2 And say, Hear the word of the LORD, O king of Judah, that sit on the throne of David, you, and your servants, and your people that enter in by these gates:
Jeremia 22:3 Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja vanhurskautta, pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä. Älkää tehkö vääryyttä, älkää väkivaltaa muukalaiselle, orvolle tai leskelle älkääkä vuodattako viatonta verta tässä paikassa.
Jeremiah 22:3 Thus said the LORD; Execute you judgment and righteousness, and deliver the spoiled out of the hand of the oppressor: and do no wrong, do no violence to the stranger, the fatherless, nor the widow, neither shed innocent blood in this place.
Jeremia 22:4 Sillä jos te todella tämän teet, niin tämän talon porteista käyvät sisään kuninkaat, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, ajaen vaunuilla ja hevosilla, hän ja hänen palvelijansa ja hänen kansansa.
Jeremiah 22:4 For if you do this thing indeed, then shall there enter in by the gates of this house kings sitting on the throne of David, riding in chariots and on horses, he, and his servants, and his people.
Jeremia 22:5 Mutta jos ette kuule näitä sanoja, niin minä vannon itse kauttani, sanoo Herra, että tämä talo tulee autioksi.
Jeremiah 22:5 But if you will not hear these words, I swear by myself, said the LORD, that this house shall become a desolation.
Jeremia 22:6 Sillä näin sanoo Herra Juudan kuninkaan suvulle: Sinä olet minulle Gilead, Libanonin pää, mutta minä teen sinusta erämaan, asumattomat kaupungit.
Jeremiah 22:6 For thus said the LORD to the king’s house of Judah; You are Gilead to me, and the head of Lebanon: yet surely I will make you a wilderness, and cities which are not inhabited.
Jeremia 22:7 Ja minä asetan tuholaisia sinua vastaan, jokaisen aseineen; ja he kaatavat sinun parhaat setrisi ja heittävät ne tuleen.
Jeremiah 22:7 And I will prepare destroyers against you, every one with his weapons: and they shall cut down your choice cedars, and cast them into the fire.
Jeremia 22:8 Ja monet kansat kulkevat tämän kaupungin ohi, ja he kysyvät toinen toiselta: Miksi Herra on tehnyt näin tälle suurelle kaupungille?
Jeremiah 22:8 And many nations shall pass by this city, and they shall say every man to his neighbor, Why has the LORD done thus to this great city?
Jeremia 22:9 Silloin he vastaavat: 'Koska he ovat hylänneet Herran, Jumalansa, liiton ja kumartaneet muita jumalia ja palvelleet niitä.'
Jeremiah 22:9 Then they shall answer, Because they have forsaken the covenant of the LORD their God, and worshipped other gods, and served them.
Jeremia 22:10 Älkää itkekö kuollutta älkääkä surko häntä, vaan itkekää katkerasti sitä, joka menee pois, sillä hän ei enää palaa eikä näe synnyinmaataan.
Jeremiah 22:10 Weep you not for the dead, neither bemoan him: but weep sore for him that goes away: for he shall return no more, nor see his native country.
Jeremia 22:11 Sillä näin sanoo Herra Sallumista, Josian pojasta, Juudan kuninkaasta, joka hallitsi isänsä Josian sijaan, koska hän lähti tästä paikasta: Hän ei enää palaa tänne.
Jeremiah 22:11 For thus said the LORD touching Shallum the son of Josiah king of Judah, which reigned instead of Josiah his father, which went forth out of this place; He shall not return thither any more:
Jeremia 22:12 Mutta hän kuolee siinä paikassa, jonne hänet on viety vangiksi, eikä hän enää näe tätä maata.
Jeremiah 22:12 But he shall die in the place where they have led him captive, and shall see this land no more.
Jeremia 22:13 Voi sitä, joka rakentaa talonsa vääryydellä ja kammionsa vääryydellä, joka käyttää lähimmäisensä palvelusta palkkaa vailla eikä anna hänelle hänen työstään palkkaa!
Jeremiah 22:13 Woe to him that builds his house by unrighteousness, and his chambers by wrong; that uses his neighbor’s service without wages, and gives him not for his work;
Jeremia 22:14 Siitä huolimatta minä rakennan itselleni leveän talon ja suuret kammiot ja hakkaan siihen ikkunat; ja se on verhoiltu setripuulla ja maalattu kirkkaanpunaisella.
Jeremiah 22:14 That said, I will build me a wide house and large chambers, and cuts him out windows; and it is paneled with cedar, and painted with vermilion.
Jeremia 22:15 Oletko sinä kuningas, koska suljit itsesi setriin? Eikö isäsi syönyt ja juonut, tehnyt oikeutta ja vanhurskautta, ja silloin hänen oli hyvin?
Jeremiah 22:15 Shall you reign, because you close yourself in cedar? did not your father eat and drink, and do judgment and justice, and then it was well with him?
Jeremia 22:16 Hän auttoi köyhiä ja köyhiä, ja silloin hänen kävi hyvin. Eikö tämä ole, että hän tunsi minut? sanoo Herra.
Jeremiah 22:16 He judged the cause of the poor and needy; then it was well with him: was not this to know me? said the LORD.
Jeremia 22:17 Mutta teidän silmänne ja sydämenne eivät ole muuta kuin ahneuttanne varten, viattoman veren vuodattamiseksi, sorron ja väkivallan harjoittamiseksi.
Jeremiah 22:17 But your eyes and your heart are not but for your covetousness, and for to shed innocent blood, and for oppression, and for violence, to do it.
Jeremia 22:18 Sentähden näin sanoo Herra Joojakimista, Josian pojasta, Juudan kuninkaasta: Ei häntä valita eikä sanoa: 'Voi veljeni!', ei häntä valita eikä sanoa: 'Voi herra!', ei häntä valiteta eikä sanoa: 'Voi hänen kunniansa!'
Jeremiah 22:18 Therefore thus said the LORD concerning Jehoiakim the son of Josiah king of Judah; They shall not lament for him, saying, Ah my brother! or, Ah sister! they shall not lament for him, saying, Ah lord! or, Ah his glory!
Jeremia 22:19 Hänet haudataan kuin aasin hauta, vedetään ulos ja heitetään Jerusalemin porttien ulkopuolelle.
Jeremiah 22:19 He shall be buried with the burial of an ass, drawn and cast forth beyond the gates of Jerusalem.
Jeremia 22:20 Mene Libanonille ja itke, korota äänesi Basanissa ja itke sen käytävillä, sillä kaikki sinun rakastajasi ovat tuhon omat.
Jeremiah 22:20 Go up to Lebanon, and cry; and lift up your voice in Bashan, and cry from the passages: for all your lovers are destroyed.
Jeremia 22:21 Minä puhuin sinulle, kun olit onnellinen, mutta sinä sanoit: En kuuntele. Näin on ollut sinun tapasi nuoruudestasi asti: et ole totellut minun ääntäni.
Jeremiah 22:21 I spoke to you in your prosperity; but you said, I will not hear. This has been your manner from your youth, that you obeyed not my voice.
Jeremia 22:22 Tuuli syö kaikki paimenesi, ja rakastajasi menevät vankeuteen; silloin sinä joudut häpeään ja pilkkaan kaiken pahuutesi tähden.
Jeremiah 22:22 The wind shall eat up all your pastors, and your lovers shall go into captivity: surely then shall you be ashamed and confounded for all your wickedness.
Jeremia 22:23 Sinä Libanonin asukas, joka pesät setripuihin! Kuinka armollinen oletkaan, kun kivut tulevat osaksesi, kipu kuin synnyttävällä!
Jeremiah 22:23 O inhabitant of Lebanon, that make your nest in the cedars, how gracious shall you be when pangs come on you, the pain as of a woman in travail!
Jeremia 22:24 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra: vaikka Konja, Joojakimin poika, Juudan kuningas, olisi sinettisormus minun oikeassa kädessäni, minä repäisin sinut sieltäkin;
Jeremiah 22:24 As I live, said the LORD, though Coniah the son of Jehoiakim king of Judah were the signet on my right hand, yet would I pluck you there;
Jeremia 22:25 Ja minä annan sinut niiden käsiin, jotka etsivät henkeäsi, ja niiden käsiin, joita sinä pelkäät, Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, käsiin ja kaldealaisten käsiin.
Jeremiah 22:25 And I will give you into the hand of them that seek your life, and into the hand of them whose face you fear, even into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon, and into the hand of the Chaldeans.
Jeremia 22:26 Ja minä heitän teidät ja äitinne, joka teidät synnytti, pois toiseen maahan, jossa ette ole syntyneet; ja siellä te kuolette.
Jeremiah 22:26 And I will cast you out, and your mother that bore you, into another country, where you were not born; and there shall you die.
Jeremia 22:27 Mutta siihen maahan, johon he haluavat palata, sinne he eivät palaa.
Jeremiah 22:27 But to the land whereunto they desire to return, thither shall they not return.
Jeremia 22:28 Onko tämä mies, Konja, halveksittu, särkynyt epäjumala? Onko hän astia, josta ei ole iloa? Miksi heidät heitetään pois, hänet ja hänen jälkeläisensä, maahan, jota he eivät tunne?
Jeremiah 22:28 Is this man Coniah a despised broken idol? is he a vessel wherein is no pleasure? why are they cast out, he and his seed, and are cast into a land which they know not?
Jeremia 22:29 Oi maa, maa, maa, kuule Herran sana.
Jeremiah 22:29 O earth, earth, earth, hear the word of the LORD.
Jeremia 22:30 Näin sanoo Herra: Kirjoita tämä mies lapsettomaksi, mieheksi, joka ei menesty elinpäivinään; sillä yksikään hänen jälkeläisistään ei ole enää menestyvä istumassa Daavidin valtaistuimella eikä hallitsemassa Juudassa.
Jeremiah 22:30 Thus said the LORD, Write you this man childless, a man that shall not prosper in his days: for no man of his seed shall prosper, sitting on the throne of David, and ruling any more in Judah.
Jeremia 23:1 Voi paimenia, jotka tuhoavat ja hajottavat minun laitumeni lampaat, sanoo Herra.
Jeremiah 23:1 Woe be to the pastors that destroy and scatter the sheep of my pasture! said the LORD.
Jeremia 23:2 Sentähden näin sanoo Herra, Israelin Jumala, paimenia vastaan, jotka kaitsevat minun kansaani: Te olette hajottaneet minun lampaani ja ajaneet ne pois ettekä ole pitäneet niistä huolta. Katso, minä kostan teille teidän pahan teonne, sanoo Herra.
Jeremiah 23:2 Therefore thus said the LORD God of Israel against the pastors that feed my people; You have scattered my flock, and driven them away, and have not visited them: behold, I will visit on you the evil of your doings, said the LORD.
Jeremia 23:3 Ja minä kokoan lampaideni tähteet kaikista maista, joihin olen ne ajanut, ja tuon ne takaisin laitumiinsa; ja ne ovat hedelmälliset ja lisääntyvät.
Jeremiah 23:3 And I will gather the remnant of my flock out of all countries where I have driven them, and will bring them again to their folds; and they shall be fruitful and increase.
Jeremia 23:4 Ja minä asetan heille paimenia, jotka heitä kaitsevat; eivätkä he enää pelkää eivätkä kauhistu, eivätkä heiltä puutu mitään, sanoo Herra.
Jeremiah 23:4 And I will set up shepherds over them which shall feed them: and they shall fear no more, nor be dismayed, neither shall they be lacking, said the LORD.
Jeremia 23:5 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan. Hän on hallitseva ja menestyvä kuningas, joka tekee oikeuden ja vanhurskauden maan päällä.
Jeremiah 23:5 Behold, the days come, said the LORD, that I will raise to David a righteous Branch, and a King shall reign and prosper, and shall execute judgment and justice in the earth.
Jeremia 23:6 Hänen päivinään Juuda pelastuu, ja Israel asuu turvassa. Ja tämä on hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan: Herra, meidän vanhurskautemme.
Jeremiah 23:6 In his days Judah shall be saved, and Israel shall dwell safely: and this is his name whereby he shall be called, THE LORD OUR RIGHTEOUSNESS.
Jeremia 23:7 Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta!
Jeremiah 23:7 Therefore, behold, the days come, said the LORD, that they shall no more say, The LORD lives, which brought up the children of Israel out of the land of Egypt;
Jeremia 23:8 Mutta Herra elää, joka toi ja johdatti Israelin heimon jälkeläiset pohjoisesta maasta ja kaikista maista, joihin minä olin heidät karkottanut; ja he saavat asua omassa maassaan.
Jeremiah 23:8 But, The LORD lives, which brought up and which led the seed of the house of Israel out of the north country, and from all countries where I had driven them; and they shall dwell in their own land.
Jeremia 23:9 Sydämeni on särkynyt profeettojen tähden, kaikki luuni vapisevat. Minä olen kuin juopunut mies, kuin viinin voittanut mies Herran ja hänen pyhien sanojensa tähden.
Jeremiah 23:9 My heart within me is broken because of the prophets; all my bones shake; I am like a drunken man, and like a man whom wine has overcome, because of the LORD, and because of the words of his holiness.
Jeremia 23:10 Sillä maa on täynnä avionrikkojia, sillä maa suree kirouksen tähden; erämaan ihanuudet ovat kuivuneet, ja heidän kulkunsa on paha, eikä heidän sotavoimansa ole oikea.
Jeremiah 23:10 For the land is full of adulterers; for because of swearing the land mourns; the pleasant places of the wilderness are dried up, and their course is evil, and their force is not right.
Jeremia 23:11 Sillä sekä profeetat että papit ovat epäpyhiä; ja minun talostanikin minä olen löytänyt heidän pahuutensa, sanoo Herra.
Jeremiah 23:11 For both prophet and priest are profane; yes, in my house have I found their wickedness, said the LORD.
Jeremia 23:12 Heidän tiensä on heille kuin liukas pimeydessä; heitä ajetaan eteenpäin ja he kaatuvat siihen. Sillä minä tuotan heille onnettomuuden, heidän rangaistusvuotensa, sanoo Herra.
Jeremiah 23:12 Why their way shall be to them as slippery ways in the darkness: they shall be driven on, and fall therein: for I will bring evil on them, even the year of their visitation, said the LORD.
Jeremia 23:13 Ja minä olen nähnyt Samarian profeetoissa tyhmyyttä; he ennustivat Baalin nimessä ja eksyttivät minun kansani Israelin.
Jeremiah 23:13 And I have seen folly in the prophets of Samaria; they prophesied in Baal, and caused my people Israel to err.
Jeremia 23:14 Minä olen nähnyt Jerusalemin profeetoissa kauhistuksia: he tekevät aviorikoksen ja vaeltavat valheessa. He tukevat pahantekijöiden käsiä, niin ettei kukaan palaa pahuudestaan. He ovat kaikki minulle kuin Sodoma ja sen asukkaat.
Jeremiah 23:14 I have seen also in the prophets of Jerusalem an horrible thing: they commit adultery, and walk in lies: they strengthen also the hands of evildoers, that none does return from his wickedness; they are all of them to me as Sodom, and the inhabitants there
Jeremia 23:15 Sentähden näin sanoo Herra Sebaot profeetoista: Katso, minä syötän heille koiruohoa ja juotan heille sappivettä; sillä Jerusalemin profeetoista on epäpyhä sana levinnyt kaikkialle maahan.
Jeremiah 23:15 Therefore thus said the LORD of hosts concerning the prophets; Behold, I will feed them with wormwood, and make them drink the water of gall: for from the prophets of Jerusalem is profaneness gone forth into all the land.
Jeremia 23:16 Näin sanoo Herra Sebaot: Älkää kuunnelko profeettain sanoja, jotka teille ennustavat. He tekevät teidät turhiksi; he puhuvat oman sydämensä näkyjä eivätkä sitä, mikä tulee Herran suusta.
Jeremiah 23:16 Thus said the LORD of hosts, Listen not to the words of the prophets that prophesy to you: they make you vain: they speak a vision of their own heart, and not out of the mouth of the LORD.
Jeremia 23:17 He sanovat yhä niille, jotka minua halveksivat: Herra on sanonut: Teillä on rauha! Ja jokaiselle, joka vaeltaa oman sydämensä paatumuksen mukaan, he sanovat: Ei teille onnettomuus tule tapahtumaan.
Jeremiah 23:17 They say still to them that despise me, The LORD has said, You shall have peace; and they say to every one that walks after the imagination of his own heart, No evil shall come on you.
Jeremia 23:18 Sillä kuka on seissyt Herran neuvossa ja nähnyt ja kuullut hänen sanansa, kuka on ottanut hänen sanansa vaarin ja kuullut sen?
Jeremiah 23:18 For who has stood in the counsel of the LORD, and has perceived and heard his word? who has marked his word, and heard it?
Jeremia 23:19 Katso, Herran pyörretuuli lähtee liikkeelle vihassa, ankara pyörretuuli; se iskee tuskallisesti jumalattomien pään päälle.
Jeremiah 23:19 Behold, a whirlwind of the LORD is gone forth in fury, even a grievous whirlwind: it shall fall grievously on the head of the wicked.
Jeremia 23:20 Herran viha ei asetu, ennen kuin hän on pannut täytäntöön ja toteuttanut sydämensä aivoitukset. Aikojen lopulla te tulette sitä tarkoin ymmärtämään.
Jeremiah 23:20 The anger of the LORD shall not return, until he have executed, and till he have performed the thoughts of his heart: in the latter days you shall consider it perfectly.
Jeremia 23:21 En ole lähettänyt näitä profeettoja, ja silti he juoksivat; en ole puhunut heille, ja silti he profetoivat.
Jeremiah 23:21 I have not sent these prophets, yet they ran: I have not spoken to them, yet they prophesied.
Jeremia 23:22 Mutta jos he olisivat seisseet minun neuvonpidossani ja saattaneet kansani kuulemaan minun sanani, niin he olisivat kääntäneet heidät pois pahalta tieltään ja pahoista teoistaan.
Jeremiah 23:22 But if they had stood in my counsel, and had caused my people to hear my words, then they should have turned them from their evil way, and from the evil of their doings.
Jeremia 23:23 Olenko minä Jumala lähellä, sanoo Herra, enkä ole Jumala kaukaisessa paikassa?
Jeremiah 23:23 Am I a God at hand, said the LORD, and not a God afar off?
Jeremia 23:24 Voiko joku kätkeytyä niin salaiseen paikkaan, etten minä häntä näe? sanoo Herra. Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra.
Jeremiah 23:24 Can any hide himself in secret places that I shall not see him? said the LORD. Do not I fill heaven and earth? said the LORD.
Jeremia 23:25 Minä olen kuullut, mitä profeetat ovat sanoneet, jotka ennustavat valhetta minun nimessäni: Minä olen nähnyt unta, minä olen nähnyt unta.
Jeremiah 23:25 I have heard what the prophets said, that prophesy lies in my name, saying, I have dreamed, I have dreamed.
Jeremia 23:26 Kuinka kauan tämä pitää oleman profeettojen sydämessä, jotka valhetta ennustavat? He ovat oman sydämensä petoksen profeettoja;
Jeremiah 23:26 How long shall this be in the heart of the prophets that prophesy lies? yes, they are prophets of the deceit of their own heart;
Jeremia 23:27 Jotka luulevat unillaan, joita he kertovat toinen toiselleen, saavansa kansani unohtamaan minun nimeni, niin kuin heidän isänsä ovat unohtaneet minun nimeni Baalin tähden.
Jeremiah 23:27 Which think to cause my people to forget my name by their dreams which they tell every man to his neighbor, as their fathers have forgotten my name for Baal.
Jeremia 23:28 Profeetta, jolla on uni, kertokoon unen, ja jolla on minun sanani, puhukoon minun sanani uskollisesti. Mitä akanoita ovat vehnän rinnalla? sanoo Herra.
Jeremiah 23:28 The prophet that has a dream, let him tell a dream; and he that has my word, let him speak my word faithfully. What is the chaff to the wheat? said the LORD.
Jeremia 23:29 Eikö minun sanani ole kuin tuli, sanoo Herra, ja kuin vasara, joka murskaa kallion?
Jeremiah 23:29 Is not my word like as a fire? said the LORD; and like a hammer that breaks the rock in pieces?
Jeremia 23:30 Sentähden, katso, minä käyn niitä profeettoja vastaan, sanoo Herra, jotka varastavat minun sanani, kukin lähimmäiseltään.
Jeremiah 23:30 Therefore, behold, I am against the prophets, said the LORD, that steal my words every one from his neighbor.
Jeremia 23:31 Katso, minä käyn niitä profeettoja vastaan, sanoo Herra, jotka puhuvat kielellään: Hän sanoi näin.
Jeremiah 23:31 Behold, I am against the prophets, said the LORD, that use their tongues, and say, He said.
Jeremia 23:32 Katso, minä käyn niitä vastaan, jotka ennustavat valheunia, sanoo Herra, ja kertovat niitä ja eksyttävät minun kansani valheillaan ja kevytmielisyydellään; vaikka minä en ole lähettänyt heitä enkä käskenyt heitä; sentähden he eivät ole tälle kansalle mitään hyödyksi, sanoo Herra.
Jeremiah 23:32 Behold, I am against them that prophesy false dreams, said the LORD, and do tell them, and cause my people to err by their lies, and by their lightness; yet I sent them not, nor commanded them: therefore they shall not profit this people at all, said the
Jeremia 23:33 Ja kun tämä kansa tai profeetta tai pappi kysyy sinulta sanoen: Mikä on Herran kuorma? niin sano heille: Mikä kuorma? Minä hylkään teidät, sanoo Herra.
Jeremiah 23:33 And when this people, or the prophet, or a priest, shall ask you, saying, What is the burden of the LORD? you shall then say to them, What burden? I will even forsake you, said the LORD.
Jeremia 23:34 Ja sitä profeettaa, pappia ja kansaa, joka sanoo: Herran kuorma! Minä rankaisen, sitä miestä ja hänen sukuaan.
Jeremiah 23:34 And as for the prophet, and the priest, and the people, that shall say, The burden of the LORD, I will even punish that man and his house.
Jeremia 23:35 Näin teidän on sanottava lähimmäisellenne ja veljellenne: 'Mitä Herra on vastannut?' Ja: 'Mitä Herra on puhunut?'
Jeremiah 23:35 Thus shall you say every one to his neighbor, and every one to his brother, What has the LORD answered? and, What has the LORD spoken?
Jeremia 23:36 Älkää enää mainitko Herran kuormaa, sillä jokaisen sana on oleva hänen kuormansa; te olette vääristelleet elävän Jumalan, Herran Sebaotin, meidän Jumalamme, sanat.
Jeremiah 23:36 And the burden of the LORD shall you mention no more: for every man’s word shall be his burden; for you have perverted the words of the living God, of the LORD of hosts our God.
Jeremia 23:37 Näin sinä sanot profeetalle: 'Mitä Herra on sinulle vastannut?' Ja: 'Mitä Herra on puhunut?'
Jeremiah 23:37 Thus shall you say to the prophet, What has the LORD answered you? and, What has the LORD spoken?
Jeremia 23:38 Mutta koska te sanotte: 'Herran kuorma', sentähden näin sanoo Herra: Koska te sanotte tämän sanan: 'Herran kuorma', ja minä olen lähettänyt teille tämän sanan: 'Älkää sanoko: 'Herran kuorma',
Jeremiah 23:38 But since you say, The burden of the LORD; therefore thus said the LORD; Because you say this word, The burden of the LORD, and I have sent to you, saying, You shall not say, The burden of the LORD;
Jeremia 23:39 Sentähden, katso, minä unohdan teidät kokonaan ja hylkään teidät ja kaupungin, jonka annoin teille ja teidän isillenne, ja heitän teidät pois kasvojeni edestä.
Jeremiah 23:39 Therefore, behold, I, even I, will utterly forget you, and I will forsake you, and the city that I gave you and your fathers, and cast you out of my presence:
Jeremia 23:40 Ja minä tuotan teille iankaikkisen häpeän, ikuisen häpeän, jota ei unhoteta.
Jeremiah 23:40 And I will bring an everlasting reproach on you, and a perpetual shame, which shall not be forgotten.
Jeremia 24:1 Herra näytti minulle näytöksen, ja katso, kaksi viikunakoria oli asetettu Herran temppelin eteen sen jälkeen, kun Babylonian kuningas Nebukadnessar oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen Juudan kuninkaan Jekonjan, Joojakimin pojan, ja Juudan ruhtinaat sekä puusepät ja
Jeremiah 24:1 The LORD showed me, and, behold, two baskets of figs were set before the temple of the LORD, after that Nebuchadrezzar king of Babylon had carried away captive Jeconiah the son of Jehoiakim king of Judah, and the princes of Judah, with the carpenters and
Jeremia 24:2 Yhdessä korissa oli erittäin hyviä viikunoita, aivan kuin ensimmäiset kypsyneet viikunat, ja toisessa korissa oli erittäin huonoja viikunoita, joita ei voinut syödä, niin huonoja ne olivat.
Jeremiah 24:2 One basket had very good figs, even like the figs that are first ripe: and the other basket had very naughty figs, which could not be eaten, they were so bad.
Jeremia 24:3 Niin Herra sanoi minulle: Mitä näet, Jeremia? Minä vastasin: Viikunat; hyvät viikunat ovat oikein hyviä, ja pahat viikunat ovat oikein pahoja, niitä ei voi syödä, ne ovat niin pahoja.
Jeremiah 24:3 Then said the LORD to me, What see you, Jeremiah? And I said, Figs; the good figs, very good; and the evil, very evil, that cannot be eaten, they are so evil.
Jeremia 24:4 Herran sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Jeremiah 24:4 Again the word of the LORD came to me, saying,
Jeremia 24:5 Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Niinkuin nämä hyvät viikunat, niin minä tunnustan ne Juudan pakkosiirtolaiset, jotka minä olen lähettänyt tästä paikasta kaldealaisten maahan heidän parhaakseen.
Jeremiah 24:5 Thus said the LORD, the God of Israel; Like these good figs, so will I acknowledge them that are carried away captive of Judah, whom I have sent out of this place into the land of the Chaldeans for their good.
Jeremia 24:6 Sillä minä asetan silmäni heihin, että ne olisivat hyvät, ja minä tuon heidät takaisin tähän maahan; ja minä rakennan heidät enkä revi heitä maahan, ja istutan heidät enkä revi heitä irti.
Jeremiah 24:6 For I will set my eyes on them for good, and I will bring them again to this land: and I will build them, and not pull them down; and I will plant them, and not pluck them up.
Jeremia 24:7 Ja minä annan heille sydämen, niin että he tuntevat minut, että minä olen Herra; ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa, sillä he palajavat minun luokseni kaikesta sydämestään.
Jeremiah 24:7 And I will give them an heart to know me, that I am the LORD: and they shall be my people, and I will be their God: for they shall return to me with their whole heart.
Jeremia 24:8 Ja niinkuin pahat viikunat, joita ei voida syödä, ne ovat niin pahoja. Totisesti, näin sanoo Herra: Näin minä annan Sidkian, Juudan kuninkaan, ja hänen ruhtinaansa ja Jerusalemin jäännökset, jotka ovat jäljellä tässä maassa, ja ne, jotka asuvat Egyptin maassa.
Jeremiah 24:8 And as the evil figs, which cannot be eaten, they are so evil; surely thus said the LORD, So will I give Zedekiah the king of Judah, and his princes, and the residue of Jerusalem, that remain in this land, and them that dwell in the land of Egypt:
Jeremia 24:9 Ja minä luovutan heidät häpäistäväksi kaikkiin maan valtakuntiin, heidän onnettomuudekseen, häväistykseksi ja sananlaskuksi, pilkaksi ja kiroukseksi kaikissa paikoissa, joihin minä heidät ajan.
Jeremiah 24:9 And I will deliver them to be removed into all the kingdoms of the earth for their hurt, to be a reproach and a proverb, a taunt and a curse, in all places where I shall drive them.
Jeremia 24:10 Ja minä lähetän heidän sekaansa miekan, nälän ja ruton, kunnes heidät on hävitetty siitä maasta, jonka minä annoin heille ja heidän isillensä.
Jeremiah 24:10 And I will send the sword, the famine, and the pestilence, among them, till they be consumed from off the land that I gave to them and to their fathers.
Jeremia 25:1 Sana, joka tuli Jeremialle koko Juudan kansasta Joojakimin, Josian pojan, Juudan kuninkaan, neljäntenä hallitusvuotena, se oli Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena,
Jeremiah 25:1 The word that came to Jeremiah concerning all the people of Judah in the fourth year of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah, that was the first year of Nebuchadrezzar king of Babylon;
Jeremia 25:2 jonka profeetta Jeremia puhui koko Juudan kansalle ja kaikille Jerusalemin asukkaille sanoen:
Jeremiah 25:2 The which Jeremiah the prophet spoke to all the people of Judah, and to all the inhabitants of Jerusalem, saying,
Jeremia 25:3 Juudan kuninkaan Josian, Aamonin pojan, kolmannestatoista hallitusvuodesta tähän päivään asti, se on kahdentenakymmenentenä kolmantena vuotena, on Herran sana tullut minulle, ja minä olen puhunut teille, noussut varhain ja puhunut, mutta te ette ole kuunnelleet.
Jeremiah 25:3 From the thirteenth year of Josiah the son of Amon king of Judah, even to this day, that is the three and twentieth year, the word of the LORD has come to me, and I have spoken to you, rising early and speaking; but you have not listened.
Jeremia 25:4 Herra on lähettänyt teidän luoksenne kaikki palvelijansa, profeetat, varhaisesta alkaen, mutta te ette ole kuunnelleet ettekä kallistaneet korvaanne kuullaksenne.
Jeremiah 25:4 And the LORD has sent to you all his servants the prophets, rising early and sending them; but you have not listened, nor inclined your ear to hear.
Jeremia 25:5 He sanoivat: Kääntykää nyt kukin pahalta tieltänne ja pahoista teoistanne ja asukaa maassa, jonka Herra on antanut teille ja teidän isillenne iankaikkisesti.
Jeremiah 25:5 They said, Turn you again now every one from his evil way, and from the evil of your doings, and dwell in the land that the LORD has given to you and to your fathers for ever and ever:
Jeremia 25:6 Älkääkä seuratko muita jumalia, palvelko niitä ja kumartako niitä, älkääkä vihoittako minua kättenne teoilla, niin minä en tee teille pahaa.
Jeremiah 25:6 And go not after other gods to serve them, and to worship them, and provoke me not to anger with the works of your hands; and I will do you no hurt.
Jeremia 25:7 Mutta te ette ole kuunnelleet minua, sanoo Herra, vaan vihoittatte minut kättenne teoilla, omaksi turmiokseksi.
Jeremiah 25:7 Yet you have not listened to me, said the LORD; that you might provoke me to anger with the works of your hands to your own hurt.
Jeremia 25:8 Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot: Koska ette kuulleet minun sanojani,
Jeremiah 25:8 Therefore thus said the LORD of hosts; Because you have not heard my words,
Jeremia 25:9 Katso, minä lähetän ja otan kaikki pohjoisen sukukunnat, sanoo Herra, ja Nebukadnessarin, Babylonin kuninkaan, palvelijani, ja tuon heidät tätä maata vastaan ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan, ja minä
Jeremiah 25:9 Behold, I will send and take all the families of the north, said the LORD, and Nebuchadrezzar the king of Babylon, my servant, and will bring them against this land, and against the inhabitants thereof, and against all these nations round about, and will
Jeremia 25:10 Minä otan heiltä pois ilon äänen ja riemun äänen, sulhasen äänen ja morsiamen äänen, myllynkivien äänen ja lampun valon.
Jeremiah 25:10 Moreover I will take from them the voice of mirth, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride, the sound of the millstones, and the light of the candle.
Jeremia 25:11 Ja koko tämä maa tulee autioksi, hämmästykseksi, ja nämä kansat palvelevat Babylonin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.
Jeremiah 25:11 And this whole land shall be a desolation, and an astonishment; and these nations shall serve the king of Babylon seventy years.
Jeremia 25:12 Ja kun seitsemänkymmentä vuotta on kulunut, minä rankaisen Babylonin kuningasta ja sitä kansaa heidän pahat tekonsa tähden, sanoo Herra, ja kaldealaisten maata ja teen sen ikuiseksi autioksi.
Jeremiah 25:12 And it shall come to pass, when seventy years are accomplished, that I will punish the king of Babylon, and that nation, said the LORD, for their iniquity, and the land of the Chaldeans, and will make it perpetual desolations.
Jeremia 25:13 Ja minä tuon täytäntöön kaikki sanani, jotka olen sitä vastaan puhunut, kaiken, mitä tässä kirjassa on kirjoitettu, mitä Jeremia on ennustanut kaikkia kansoja vastaan.
Jeremiah 25:13 And I will bring on that land all my words which I have pronounced against it, even all that is written in this book, which Jeremiah has prophesied against all the nations.
Jeremia 25:14 Sillä monet kansat ja suuret kuninkaat palvelevat heitäkin, ja minä maksan heille heidän tekojensa ja kättensä töiden mukaan.
Jeremiah 25:14 For many nations and great kings shall serve themselves of them also: and I will recompense them according to their deeds, and according to the works of their own hands.
Jeremia 25:15 Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: 'Ota minun kädestäni tämä vihan viinimalja ja juota se kaikille kansoille, joiden luo minä sinut lähetän.'
Jeremiah 25:15 For thus said the LORD God of Israel to me; Take the wine cup of this fury at my hand, and cause all the nations, to whom I send you, to drink it.
Jeremia 25:16 Ja he juovat ja vapisevat ja tulevat hulluiksi miekan edessä, jonka minä lähetän heidän keskuuteensa.
Jeremiah 25:16 And they shall drink, and be moved, and be mad, because of the sword that I will send among them.
Jeremia 25:17 Niin minä otin maljan Herran kädestä ja juotin kaikki kansat, joiden luo Herra oli minut lähettänyt.
Jeremiah 25:17 Then took I the cup at the LORD’s hand, and made all the nations to drink, to whom the LORD had sent me:
Jeremia 25:18 Nimittäin Jerusalem ja Juudan kaupungit, sen kuninkaat ja ruhtinaat, tehdäkseen ne autioiksi, kauhistukseksi, vihellyksen aiheeksi ja kiroukseksi, niin kuin tänä päivänä tapahtuu;
Jeremiah 25:18 To wit, Jerusalem, and the cities of Judah, and the kings thereof, and the princes thereof, to make them a desolation, an astonishment, an hissing, and a curse; as it is this day;
Jeremia 25:19 Faarao, Egyptin kuningas, ja hänen palvelijansa, ja hänen ruhtinaansa ja kaikki hänen kansansa;
Jeremiah 25:19 Pharaoh king of Egypt, and his servants, and his princes, and all his people;
Jeremia 25:20 Ja kaikki sekakansat ja kaikki Usin maan kuninkaat ja kaikki filistealaisten maan kuninkaat sekä Askelonin, Assan ja Ekronin ja Asdodin tähteet,
Jeremiah 25:20 And all the mingled people, and all the kings of the land of Uz, and all the kings of the land of the Philistines, and Ashkelon, and Azzah, and Ekron, and the remnant of Ashdod,
Jeremia 25:21 Edom, Moab ja ammonilaiset,
Jeremiah 25:21 Edom, and Moab, and the children of Ammon,
Jeremia 25:22 Ja kaikki Tyyron kuninkaat ja kaikki Sidonin kuninkaat ja meren takana olevien saarten kuninkaat,
Jeremiah 25:22 And all the kings of Tyrus, and all the kings of Zidon, and the kings of the isles which are beyond the sea,
Jeremia 25:23 Dedan, Tema, Buz ja kaikki, jotka ovat äärinurkissa,
Jeremiah 25:23 Dedan, and Tema, and Buz, and all that are in the utmost corners,
Jeremia 25:24 Ja kaikki Arabian kuninkaat ja kaikki sekakansojen kuninkaat, jotka asuvat erämaassa,
Jeremiah 25:24 And all the kings of Arabia, and all the kings of the mingled people that dwell in the desert,
Jeremia 25:25 Ja kaikki Simrin kuninkaat ja kaikki Elamin kuninkaat ja kaikki Meedian kuninkaat,
Jeremiah 25:25 And all the kings of Zimri, and all the kings of Elam, and all the kings of the Medes,
Jeremia 25:26 Ja kaikki pohjoisen kuninkaat, lähellä ja kaukana, toinen toisensa jälkeen, ja kaikki maailman valtakunnat, jotka ovat maan päällä; ja Seesakin kuningas juo heidän jälkeensä.
Jeremiah 25:26 And all the kings of the north, far and near, one with another, and all the kingdoms of the world, which are on the face of the earth: and the king of Sheshach shall drink after them.
Jeremia 25:27 Sentähden sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne.
Jeremiah 25:27 Therefore you shall say to them, Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Drink you, and be drunken, and spew, and fall, and rise no more, because of the sword which I will send among you.
Jeremia 25:28 Ja jos he kieltäytyvät ottamasta maljaa sinun kädestäsi juodakseen, niin sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Teidän on juotava.
Jeremiah 25:28 And it shall be, if they refuse to take the cup at your hand to drink, then shall you say to them, Thus said the LORD of hosts; You shall certainly drink.
Jeremia 25:29 Sillä katso, minä alan tuoda onnettomuutta sille kaupungille, joka on otettu minun nimiini. Tekö siis jäisitte rankaisematta? Te ette jää rankaisematta. Sillä minä kutsun miekan kaikkia maan asukkaita vastaan, sanoo Herra Sebaot.
Jeremiah 25:29 For, see, I begin to bring evil on the city which is called by my name, and should you be utterly unpunished? You shall not be unpunished: for I will call for a sword on all the inhabitants of the earth, said the LORD of hosts.
Jeremia 25:30 Sentähden ennusta heitä vastaan kaikki nämä sanat ja sano heille: Herra ärjyy korkeudesta, äänensä kuuluu pyhästä asuinsijastaan. Voimalla hän ärjyy asuinsijansa yllä, hän huutaa kuin viinirypäleiden polkijat.
Jeremiah 25:30 Therefore prophesy you against them all these words, and say to them, The LORD shall roar from on high, and utter his voice from his holy habitation; he shall mightily roar on his habitation; he shall give a shout, as they that tread the grapes, against a
Jeremia 25:31 Huuto kantautuu maan ääriin, sillä Herralla on riita-asia kansojen kanssa, hän ajaa oikeutta kaiken lihan kanssa; jumalattomat hän antaa miekalle alttiiksi, sanoo Herra.
Jeremiah 25:31 A noise shall come even to the ends of the earth; for the LORD has a controversy with the nations, he will plead with all flesh; he will give them that are wicked to the sword, said the LORD.
Jeremia 25:32 Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, pahuus kulkee kansasta kansaan, ja suuri pyörremyrsky nousee maan ääriltä.
Jeremiah 25:32 Thus said the LORD of hosts, Behold, evil shall go forth from nation to nation, and a great whirlwind shall be raised up from the coasts of the earth.
Jeremia 25:33 Ja Herran surmaamia on sinä päivänä maan äärestä toiseen ääreen; heitä ei surra, ei koota eikä haudata; heistä tulee lanta maassa.
Jeremiah 25:33 And the slain of the LORD shall be at that day from one end of the earth even to the other end of the earth: they shall not be lamented, neither gathered, nor buried; they shall be dung on the ground.
Jeremia 25:34 Valittakaa, te paimenet, ja huutakaa, ja rypekää tuhkassa, te lauman päämiehet! Sillä teurastuksenne ja hajottamisenne päivät ovat päättyneet, ja te kaadutte kuin ihana astia.
Jeremiah 25:34 Howl, you shepherds, and cry; and wallow yourselves in the ashes, you principal of the flock: for the days of your slaughter and of your dispersions are accomplished; and you shall fall like a pleasant vessel.
Jeremia 25:35 Eivätkä paimenet pääse pakoon eivätkä lauman päämiehet pelastumaan.
Jeremiah 25:35 And the shepherds shall have no way to flee, nor the principal of the flock to escape.
Jeremia 25:36 Kuuluu paimenten huudon ääni ja lauman päämiesten valitus, sillä Herra on turmellut heidän laitumensa.
Jeremiah 25:36 A voice of the cry of the shepherds, and an howling of the principal of the flock, shall be heard: for the LORD has spoiled their pasture.
Jeremia 25:37 Ja rauhan asuinsijat kaadetaan Herran vihan hehkun tähden.
Jeremiah 25:37 And the peaceable habitations are cut down because of the fierce anger of the LORD.
Jeremia 25:38 Hän on hylännyt piilopaikkansa niinkuin leijona, sillä heidän maansa on autio sortajan vihan ja hehkuvan vihan tähden.
Jeremiah 25:38 He has forsaken his covert, as the lion: for their land is desolate because of the fierceness of the oppressor, and because of his fierce anger.
Jeremia 26:1 Juudan kuninkaan Joojakimin, Josian pojan, hallituskauden alussa tuli Herralta tämä sana:
Jeremiah 26:1 In the beginning of the reign of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah came this word from the LORD, saying,
Jeremia 26:2 Näin sanoo Herra: Asetu Herran temppelin esipihalle ja puhu kaikille Juudan kaupungeille, jotka tulevat rukoilemaan Herran temppeliin, kaikki ne sanat, jotka minä käsken sinun puhua heille; älä väheksy sanaakaan.
Jeremiah 26:2 Thus said the LORD; Stand in the court of the LORD’s house, and speak to all the cities of Judah, which come to worship in the LORD’s house, all the words that I command you to speak to them; diminish not a word:
Jeremia 26:3 Jos he sitten kuuntelevat ja kääntyvät kukin pahalta tieltään, niin minä kadun sitä pahaa, jota aion heille tehdä heidän tekojensa pahuuden tähden.
Jeremiah 26:3 If so be they will listen, and turn every man from his evil way, that I may repent me of the evil, which I purpose to do to them because of the evil of their doings.
Jeremia 26:4 Ja sinä sanot heille: Näin sanoo Herra: Jos ette kuuntele minua ettekä vaella minun laissani, jonka minä olen teille asettanut,
Jeremiah 26:4 And you shall say to them, Thus said the LORD; If you will not listen to me, to walk in my law, which I have set before you,
Jeremia 26:5 Kuunnellakseni palvelijoitteni, profeettojen, sanoja, jotka minä lähetin teidän luoksenne, sekä varhaisesta alkaen että varhain, mutta te ette ole kuunnelleet;
Jeremiah 26:5 To listen to the words of my servants the prophets, whom I sent to you, both rising up early, and sending them, but you have not listened;
Jeremia 26:6 Silloin minä teen tälle temppelille kuin Siilolle ja teen tästä kaupungista kirouksen kaikille maan kansoille.
Jeremiah 26:6 Then will I make this house like Shiloh, and will make this city a curse to all the nations of the earth.
Jeremia 26:7 Niin papit ja profeetat ja kaikki kansa kuulivat Jeremian puhuvan nämä sanat Herran temppelissä.
Jeremiah 26:7 So the priests and the prophets and all the people heard Jeremiah speaking these words in the house of the LORD.
Jeremia 26:8 Kun Jeremia oli puhunut kaiken, mitä Herra oli käskenyt hänen puhua kaikelle kansalle, papit, profeetat ja kaikki kansa ottivat hänet kiinni ja sanoivat: Sinun on kuolemalla kuoltava.
Jeremiah 26:8 Now it came to pass, when Jeremiah had made an end of speaking all that the LORD had commanded him to speak to all the people, that the priests and the prophets and all the people took him, saying, You shall surely die.
Jeremia 26:9 Miksi olet ennustanut Herran nimessä ja sanonut: 'Tämän temppelin käy kuin Siilo, ja tämä kaupunki jää autioksi, asumattomaksi?' Ja kaikki kansa kokoontui Jeremiaa vastaan Herran temppelissä.
Jeremiah 26:9 Why have you prophesied in the name of the LORD, saying, This house shall be like Shiloh, and this city shall be desolate without an inhabitant? And all the people were gathered against Jeremiah in the house of the LORD.
Jeremia 26:10 Kun Juudan ruhtinaat kuulivat tämän, he menivät kuninkaan talosta Herran temppeliin ja istuutuivat Herran temppelin uuden portin ovelle.
Jeremiah 26:10 When the princes of Judah heard these things, then they came up from the king’s house to the house of the LORD, and sat down in the entry of the new gate of the LORD’s house.
Jeremia 26:11 Niin papit ja profeetat puhuivat ruhtinaille ja kaikelle kansalle sanoen: Tämä mies on kuoleman oma, sillä hän on ennustanut tätä kaupunkia vastaan, niin kuin olette omin korvin kuulleet.
Jeremiah 26:11 Then spoke the priests and the prophets to the princes and to all the people, saying, This man is worthy to die; for he has prophesied against this city, as you have heard with your ears.
Jeremia 26:12 Silloin Jeremia puhui kaikille ruhtinaille ja kaikelle kansalle sanoen: Herra lähetti minut ennustamaan tätä temppeliä ja tätä kaupunkia vastaan kaikki ne sanat, jotka olette kuulleet.
Jeremiah 26:12 Then spoke Jeremiah to all the princes and to all the people, saying, The LORD sent me to prophesy against this house and against this city all the words that you have heard.
Jeremia 26:13 Parantakaa nyt siis vaelluksenne ja tekonne ja kuulkaa Herran, teidän Jumalanne, ääntä, niin Herra katuu sitä pahaa, jolla hän on teitä vastaan uhannut.
Jeremiah 26:13 Therefore now amend your ways and your doings, and obey the voice of the LORD your God; and the LORD will repent him of the evil that he has pronounced against you.
Jeremia 26:14 Mitä minuun tulee, katso, minä olen teidän käsissänne; tehkää minulle, niin kuin hyväksi näette ja teistä tuntuu.
Jeremiah 26:14 As for me, behold, I am in your hand: do with me as seems good and meet to you.
Jeremia 26:15 Mutta tietäkää varmasti, että jos te minut surmaatte, te saatatte viattoman veren päällenne ja tämän kaupungin ja sen asukasten päälle. Sillä Herra on totisesti lähettänyt minut teidän luoksenne puhumaan kaikki nämä sanat teidän korvienne kuullen.
Jeremiah 26:15 But know you for certain, that if you put me to death, you shall surely bring innocent blood on yourselves, and on this city, and on the inhabitants thereof: for of a truth the LORD has sent me to you to speak all these words in your ears.
Jeremia 26:16 Niin päämiehet ja kaikki kansa sanoivat papeille ja profeetoille: Tämä mies ei ole kuoleman arvoinen, sillä hän on puhunut meille Herran, meidän Jumalamme, nimessä.
Jeremiah 26:16 Then said the princes and all the people to the priests and to the prophets; This man is not worthy to die: for he has spoken to us in the name of the LORD our God.
Jeremia 26:17 Silloin nousivat muutamat maan vanhimmista ja puhuivat koko kansan seurakunnalle sanoen:
Jeremiah 26:17 Then rose up certain of the elders of the land, and spoke to all the assembly of the people, saying,
Jeremia 26:18 Miika Morastelainen ennusti Hiskian, Juudan kuninkaan, päivinä ja puhui koko Juudan kansalle sanoen: Näin sanoo Herra Sebaot: Siion kynnetään pelloksi, Jerusalem tulee raunioksi ja temppelivuori korkeimmaksi vuoreksi...
Jeremiah 26:18 Micah the Morasthite prophesied in the days of Hezekiah king of Judah, and spoke to all the people of Judah, saying, Thus said the LORD of hosts; Zion shall be plowed like a field, and Jerusalem shall become heaps, and the mountain of the house as the hig
Jeremia 26:19 Kuoleeko Hiskia, Juudan kuningas, ja koko Juuda, hänet? Eikö hän pelännyt Herraa ja etsinyt Herraa, ja Herra katunut sitä onnettomuutta, jolla hän oli heitä uhannut? Näin voisimmeko aiheuttaa itsellemme suuren onnettomuuden?
Jeremiah 26:19 Did Hezekiah king of Judah and all Judah put him at all to death? did he not fear the LORD, and sought the LORD, and the LORD repented him of the evil which he had pronounced against them? Thus might we procure great evil against our souls.
Jeremia 26:20 Ja oli myös mies, joka ennusti Herran nimeen, Uria, Semajan poika Kirjat-Jearimista, joka ennusti tätä kaupunkia ja tätä maata vastaan kaikkien Jeremian sanojen mukaan.
Jeremiah 26:20 And there was also a man that prophesied in the name of the LORD, Urijah the son of Shemaiah of Kirjathjearim, who prophesied against this city and against this land according to all the words of Jeremiah.
Jeremia 26:21 Ja kun kuningas Joojakim kaikkine sankareineen ja kaikkine pääruhtinoineen kuuli hänen sanansa, etsi kuningas häntä kuolemalla. Mutta kun Uria kuuli sen, hän pelästyi ja pakeni ja meni Egyptiin.
Jeremiah 26:21 And when Jehoiakim the king, with all his mighty men, and all the princes, heard his words, the king sought to put him to death: but when Urijah heard it, he was afraid, and fled, and went into Egypt;
Jeremia 26:22 Ja kuningas Joojakim lähetti miehiä Egyptiin, nimittäin Elnatanin, Akborin pojan, ja muutamia miehiä hänen kanssaan Egyptiin.
Jeremiah 26:22 And Jehoiakim the king sent men into Egypt, namely, Elnathan the son of Achbor, and certain men with him into Egypt.
Jeremia 26:23 Ja he toivat Urian Egyptistä ja veivät hänet kuningas Joojakimin eteen, joka surmasi hänet miekalla ja heitti hänen ruumiinsa kansan hautoihin.
Jeremiah 26:23 And they fetched forth Urijah out of Egypt, and brought him to Jehoiakim the king; who slew him with the sword, and cast his dead body into the graves of the common people.
Jeremia 26:24 Kuitenkin Ahikamin, Safanin pojan, käsi oli Jeremian kanssa, niin etteivät he antaneet häntä kansan käsiin surmattavaksi.
Jeremiah 26:24 Nevertheless the hand of Ahikam the son of Shaphan was with Jeremiah, that they should not give him into the hand of the people to put him to death.
Jeremia 27:1 Juudan kuninkaan Joojakimin, Josian pojan, hallituskauden alussa tuli Herralta Jeremialle tämä sana:
Jeremiah 27:1 In the beginning of the reign of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah came this word to Jeremiah from the LORD, saying,
Jeremia 27:2 Näin sanoi Herra minulle: Tehkää itsellenne siteet ja ikeet ja pankaa ne kaulaanne,
Jeremiah 27:2 Thus said the LORD to me; Make you bonds and yokes, and put them on your neck,
Jeremia 27:3 Ja lähetä ne Edomin kuninkaalle, Moabin kuninkaalle, ammonilaisten kuninkaalle, Tyroksen kuninkaalle ja Sidonin kuninkaalle niiden sanansaattajien mukana, jotka tulevat Jerusalemiin Sidkian, Juudan kuninkaan, luo,
Jeremiah 27:3 And send them to the king of Edom, and to the king of Moab, and to the king of the Ammonites, and to the king of Tyrus, and to the king of Zidon, by the hand of the messengers which come to Jerusalem to Zedekiah king of Judah;
Jeremia 27:4 Ja käske heidän sanoa isännillensä: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Näin teidän on sanottava isännillenne:
Jeremiah 27:4 And command them to say to their masters, Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Thus shall you say to your masters;
Jeremia 27:5 Minä olen suurella voimallani ja ojennetulla käsivarrellani tehnyt maan ja ihmiset ja eläimet, jotka maan päällä ovat, ja olen antanut sen, kenelle hyväksi näen.
Jeremiah 27:5 I have made the earth, the man and the beast that are on the ground, by my great power and by my outstretched arm, and have given it to whom it seemed meet to me.
Jeremia 27:6 Ja nyt minä olen antanut kaikki nämä maat palvelijani Nebukadnessarin, Babylonin kuninkaan, käsiin; ja myös metsän eläimet minä olen antanut hänelle palvelemaan häntä.
Jeremiah 27:6 And now have I given all these lands into the hand of Nebuchadnezzar the king of Babylon, my servant; and the beasts of the field have I given him also to serve him.
Jeremia 27:7 Ja kaikki kansat palvelevat häntä ja hänen poikaansa ja hänen poikansa poikaa, kunnes hänen maansa aika koittaa; ja silloin monet kansat ja suuret kuninkaat palvelevat häntä.
Jeremiah 27:7 And all nations shall serve him, and his son, and his son’s son, until the very time of his land come: and then many nations and great kings shall serve themselves of him.
Jeremia 27:8 Ja tapahtuu, että sitä kansaa ja valtakuntaa, joka ei palvele Nebukadnessaria, Babylonin kuningasta, eikä anna kaulaansa Babylonin kuninkaan ikeen alle, sitä kansaa minä rankaisen miekalla, sanoo Herra, ja
Jeremiah 27:8 And it shall come to pass, that the nation and kingdom which will not serve the same Nebuchadnezzar the king of Babylon, and that will not put their neck under the yoke of the king of Babylon, that nation will I punish, said the LORD, with the sword, and
Jeremia 27:9 Älkää siis kuunnelko profeettojanne, ennustelijoitanne, unienselittäjiänne, velhojanne ja velhojanne, jotka teille sanovat: 'Te ette ole palvelemassa Baabelin kuningasta'.
Jeremiah 27:9 Therefore listen not you to your prophets, nor to your diviners, nor to your dreamers, nor to your enchanters, nor to your sorcerers, which speak to you, saying, You shall not serve the king of Babylon:
Jeremia 27:10 Sillä he ennustavat teille valhetta, että he vievät teidät kauas maastanne, että minä ajan teidät pois, ja te hukutte.
Jeremiah 27:10 For they prophesy a lie to you, to remove you far from your land; and that I should drive you out, and you should perish.
Jeremia 27:11 Mutta ne kansat, jotka taistelevat niskansa Babylonin kuninkaan ikeen alle ja palvelevat häntä, minä annan jäädä omaan maahansa, sanoo Herra; ja he saavat viljellä sitä ja asua siinä.
Jeremiah 27:11 But the nations that bring their neck under the yoke of the king of Babylon, and serve him, those will I let remain still in their own land, said the LORD; and they shall till it, and dwell therein.
Jeremia 27:12 Minä puhuin myös Sidkialle, Juudan kuninkaalle, kaikki nämä sanat sanoen: Taivuttakaa kaulanne Babylonin kuninkaan ikeen alle ja palvelkaa häntä ja hänen kansaansa, niin te saatte elää.
Jeremiah 27:12 I spoke also to Zedekiah king of Judah according to all these words, saying, Bring your necks under the yoke of the king of Babylon, and serve him and his people, and live.
Jeremia 27:13 Miksi te kuolette, sinä ja kansasi, miekkaan, nälkään ja ruttoon, niin kuin Herra on luvannut sitä kansaa vastaan, joka ei palvele Babylonin kuningasta?
Jeremiah 27:13 Why will you die, you and your people, by the sword, by the famine, and by the pestilence, as the LORD has spoken against the nation that will not serve the king of Babylon?
Jeremia 27:14 Älkää siis kuulko profeettojen sanoja, jotka teille sanovat: 'Te ette palvele Baabelin kuningasta', sillä he ennustavat teille valhetta.
Jeremiah 27:14 Therefore listen not to the words of the prophets that speak to you, saying, You shall not serve the king of Babylon: for they prophesy a lie to you.
Jeremia 27:15 Sillä en minä ole lähettänyt heitä, sanoo Herra, ja silti he ennustavat valhetta minun nimessäni, että minä ajaisin teidät pois ja te tuhoutuisitte, te ja profeetat, jotka teille ennustavat.
Jeremiah 27:15 For I have not sent them, said the LORD, yet they prophesy a lie in my name; that I might drive you out, and that you might perish, you, and the prophets that prophesy to you.
Jeremia 27:16 Minä puhuin myös papeille ja kaikelle tälle kansalle sanoen: Näin sanoo Herra: Älkää kuulko profeettain sanoja, jotka teille ennustavat sanoen: Katso, Herran temppelin astiat tuodaan pian takaisin Babylonista; sillä he ennustavat
Jeremiah 27:16 Also I spoke to the priests and to all this people, saying, Thus said the LORD; Listen not to the words of your prophets that prophesy to you, saying, Behold, the vessels of the LORD’s house shall now shortly be brought again from Babylon: for they prophe
Jeremia 27:17 Älkää heitä kuunnelko; palvelkaa Babylonin kuningasta, niin te elätte. Miksi tämä kaupunki pitäisi autioittaa?
Jeremiah 27:17 Listen not to them; serve the king of Babylon, and live: why should this city be laid waste?
Jeremia 27:18 Mutta jos he ovat profeettoja ja jos Herran sana on heidän kanssaan, niin rukoilkoot he nyt Herraa Sebaotia, ettei Herran temppelissä, Juudan kuninkaan temppelissä ja Jerusalemissa jäljellä olevia astioita vietäisi Babyloniin.
Jeremiah 27:18 But if they be prophets, and if the word of the LORD be with them, let them now make intercession to the LORD of hosts, that the vessels which are left in the house of the LORD, and in the house of the king of Judah, and at Jerusalem, go not to Babylon.
Jeremia 27:19 Sillä näin sanoo Herra Sebaot pylväistä ja merestä ja jalustoista ja jäljellä olevista astioista tässä kaupungissa.
Jeremiah 27:19 For thus said the LORD of hosts concerning the pillars, and concerning the sea, and concerning the bases, and concerning the residue of the vessels that remain in this city.
Jeremia 27:20 jota Babylonin kuningas Nebukadnessar ei ottanut mukaansa, kun hän vei Juudan kuninkaan Jekonjan, Joojakimin pojan, ja kaikki Juudan ja Jerusalemin ylimykset Jerusalemista Babyloniin,
Jeremiah 27:20 Which Nebuchadnezzar king of Babylon took not, when he carried away captive Jeconiah the son of Jehoiakim king of Judah from Jerusalem to Babylon, and all the nobles of Judah and Jerusalem;
Jeremia 27:21 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, niistä astioista, jotka ovat vielä jäljellä Herran temppelissä ja Juudan kuninkaan ja Jerusalemin palatsissa:
Jeremiah 27:21 Yes, thus said the LORD of hosts, the God of Israel, concerning the vessels that remain in the house of the LORD, and in the house of the king of Judah and of Jerusalem;
Jeremia 27:22 Heidät viedään Babyloniin, ja siellä he pysyvät siihen päivään asti, jona minä heitä etsin, sanoo Herra; sitten minä tuon heidät tänne ja palautan heidät tähän paikkaan.
Jeremiah 27:22 They shall be carried to Babylon, and there shall they be until the day that I visit them, said the LORD; then will I bring them up, and restore them to this place.
Jeremia 28:1 Ja tapahtui samana vuonna, Juudan kuninkaan Sidkian hallituskauden alussa, neljäntenä vuonna, viidentenä kuukautena, että gibeonilainen profeetta Hananja, Asurin poika, puhui minulle Herran temppelissä, Herran edessä
Jeremiah 28:1 And it came to pass the same year, in the beginning of the reign of Zedekiah king of Judah, in the fourth year, and in the fifth month, that Hananiah the son of Azur the prophet, which was of Gibeon, spoke to me in the house of the LORD, in the presence o
Jeremia 28:2 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä olen murtanut Babylonin kuninkaan ikeen.
Jeremiah 28:2 Thus speaks the LORD of hosts, the God of Israel, saying, I have broken the yoke of the king of Babylon.
Jeremia 28:3 Kahden vuoden kuluttua minä tuon takaisin tähän paikkaan kaikki Herran temppelin kalut, jotka Babylonin kuningas Nebukadnessar otti tästä paikasta ja vei Babyloniin.
Jeremiah 28:3 Within two full years will I bring again into this place all the vessels of the LORD’s house, that Nebuchadnezzar king of Babylon took away from this place, and carried them to Babylon:
Jeremia 28:4 Minä tuon takaisin tähän paikkaan Jekonjan, Joojakimin pojan, Juudan kuninkaan, ja kaikki Juudan pakkosiirtolaiset, jotka menivät Babyloniin, sanoo Herra. Sillä minä murran Babylonin kuninkaan ikeen.
Jeremiah 28:4 And I will bring again to this place Jeconiah the son of Jehoiakim king of Judah, with all the captives of Judah, that went into Babylon, said the LORD: for I will break the yoke of the king of Babylon.
Jeremia 28:5 Silloin profeetta Jeremia sanoi profeetta Hananjalle pappien ja kaiken Herran temppelissä seisovan kansan edessä:
Jeremiah 28:5 Then the prophet Jeremiah said to the prophet Hananiah in the presence of the priests, and in the presence of all the people that stood in the house of the LORD,
Jeremia 28:6 Niinpä profeetta Jeremia sanoi: Aamen! Herra tehköön niin! Herra täyttäköön sinun sanasi, jotka olet ennustanut, ja tuokoon takaisin Herran temppelin astiat ja kaikki, jotka on viety Babylonista pakkosiirtolaisuuteen, tähän paikkaan.
Jeremiah 28:6 Even the prophet Jeremiah said, Amen: the LORD do so: the LORD perform your words which you have prophesied, to bring again the vessels of the LORD’s house, and all that is carried away captive, from Babylon into this place.
Jeremia 28:7 Kuule kuitenkin tämä sana, jonka minä puhun sinun korviesi ja kaiken kansan korvien kuullen;
Jeremiah 28:7 Nevertheless hear you now this word that I speak in your ears, and in the ears of all the people;
Jeremia 28:8 Profeetat, jotka ovat olleet ennen minua ja ennen teitä muinoin, ovat ennustaneet sekä monia maita että suuria valtakuntia vastaan, sodista, pahuudesta ja rutosta.
Jeremiah 28:8 The prophets that have been before me and before you of old prophesied both against many countries, and against great kingdoms, of war, and of evil, and of pestilence.
Jeremia 28:9 Profeetta, joka ennustaa rauhaa, tunnetaan, kun profeetan sana toteutuu. Silloin tiedetään, että Herra on todella lähettänyt hänet.
Jeremiah 28:9 The prophet which prophesies of peace, when the word of the prophet shall come to pass, then shall the prophet be known, that the LORD has truly sent him.
Jeremia 28:10 Silloin profeetta Hananja otti ikeen profeetta Jeremian kaulasta ja mursi sen.
Jeremiah 28:10 Then Hananiah the prophet took the yoke from off the prophet Jeremiah’s neck, and broke it.
Jeremia 28:11 Ja Hananja puhui kaiken kansan edessä sanoen: Näin sanoo Herra: Näin minä murran Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin ikeen kaikkien kansojen kaulasta kahden vuoden kuluttua. Ja profeetta Jeremia meni tiehensä.
Jeremiah 28:11 And Hananiah spoke in the presence of all the people, saying, Thus said the LORD; Even so will I break the yoke of Nebuchadnezzar king of Babylon from the neck of all nations within the space of two full years. And the prophet Jeremiah went his way.
Jeremia 28:12 Sitten tuli Herran sana profeetta Jeremialle, sen jälkeen kuin profeetta Hananja oli murtanut ikeen profeetta Jeremian kaulasta, ja se kuului:
Jeremiah 28:12 Then the word of the LORD came to Jeremiah the prophet, after that Hananiah the prophet had broken the yoke from off the neck of the prophet Jeremiah, saying,
Jeremia 28:13 Mene ja sano Hananjalle: Näin sanoo Herra: Sinä olet murskannut puiset ikeet, mutta sinun on tehtävä niiden tilalle rautaiset ikeet.
Jeremiah 28:13 Go and tell Hananiah, saying, Thus said the LORD; You have broken the yokes of wood; but you shall make for them yokes of iron.
Jeremia 28:14 Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä olen pannut rautaisen ikeen kaikkien näiden kansojen kaulaan, että he palvelisivat Nebukadnessaria, Babylonin kuningasta, ja heidän on palveltava häntä. Minä olen antanut hänelle myös metsän eläimet.
Jeremiah 28:14 For thus said the LORD of hosts, the God of Israel; I have put a yoke of iron on the neck of all these nations, that they may serve Nebuchadnezzar king of Babylon; and they shall serve him: and I have given him the beasts of the field also.
Jeremia 28:15 Silloin profeetta Jeremia sanoi profeetta Hananjalle: Kuule nyt, Hananja! Herra ei ole lähettänyt sinua, vaan sinä olet saattanut tämän kansan turvaamaan valheeseen.
Jeremiah 28:15 Then said the prophet Jeremiah to Hananiah the prophet, Hear now, Hananiah; The LORD has not sent you; but you make this people to trust in a lie.
Jeremia 28:16 Sentähden näin sanoo Herra: Katso, minä heitän sinut pois maan päältä; tänä vuonna sinä kuolet, koska olet opettanut kapinaa Herraa vastaan.
Jeremiah 28:16 Therefore thus said the LORD; Behold, I will cast you from off the face of the earth: this year you shall die, because you have taught rebellion against the LORD.
Jeremia 28:17 Niin profeetta Hananja kuoli samana vuonna, seitsemännessä kuussa.
Jeremiah 28:17 So Hananiah the prophet died the same year in the seventh month.
Jeremia 29:1 Nämä ovat sen kirjeen sanat, jonka profeetta Jeremia lähetti Jerusalemista jäljellä oleville vanhimmille, jotka oli viety pakkosiirtolaisuuteen, ja papeille ja profeetoille ja kaikelle kansalle, jonka Nebukadnessar oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen
Jeremiah 29:1 Now these are the words of the letter that Jeremiah the prophet sent from Jerusalem to the residue of the elders which were carried away captives, and to the priests, and to the prophets, and to all the people whom Nebuchadnezzar had carried away captive
Jeremia 29:2 (Sen jälkeen kuningas Jekonja, kuningatar, hoviherrat, Juudan ja Jerusalemin ruhtinaat, puusepät ja sepät olivat lähteneet Jerusalemista.)
Jeremiah 29:2 (After that Jeconiah the king, and the queen, and the eunuchs, the princes of Judah and Jerusalem, and the carpenters, and the smiths, were departed from Jerusalem;)
Jeremia 29:3 Elasan, Safanin pojan, ja Gemarjan, Hilkian pojan, kautta, jotka Juudan kuningas Sidkia lähetti Babyloniin Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin luo, sanoen:
Jeremiah 29:3 By the hand of Elasah the son of Shaphan, and Gemariah the son of Hilkiah, (whom Zedekiah king of Judah sent to Babylon to Nebuchadnezzar king of Babylon) saying,
Jeremia 29:4 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, kaikille pakkosiirtolaisille, jotka minä olen antanut viedä Jerusalemista Babyloniin:
Jeremiah 29:4 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel, to all that are carried away captives, whom I have caused to be carried away from Jerusalem to Babylon;
Jeremia 29:5 Rakentakaa itsellenne taloja ja asukaa niissä, istuttakaa puutarhoja ja syökää niiden hedelmiä;
Jeremiah 29:5 Build you houses, and dwell in them; and plant gardens, and eat the fruit of them;
Jeremia 29:6 Ottakaa itsellenne vaimoja ja siittäkää poikia ja tyttäriä; ottakaa pojillenne vaimoja ja antakaa tyttärenne miehille, että he synnyttäisivät poikia ja tyttäriä; että te siellä lisääntyisitte ettekä vähenisitte.
Jeremiah 29:6 Take you wives, and beget sons and daughters; and take wives for your sons, and give your daughters to husbands, that they may bear sons and daughters; that you may be increased there, and not diminished.
Jeremia 29:7 Ja etsikää sen kaupungin rauhaa, johon minä olen teidät pakkosiirtolaisuuteen vienyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen rauhassa on teillä rauha.
Jeremiah 29:7 And seek the peace of the city where I have caused you to be carried away captives, and pray to the LORD for it: for in the peace thereof shall you have peace.
Jeremia 29:8 Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Älkää antako profeettainne ja ennustelijainne, jotka ovat teidän keskellänne, pettää teitä älkääkä kuunnelko unianne, joita te uneksitte.
Jeremiah 29:8 For thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Let not your prophets and your diviners, that be in the middle of you, deceive you, neither listen to your dreams which you cause to be dreamed.
Jeremia 29:9 Sillä he ennustavat teille valhetta minun nimessäni. Minä en ole lähettänyt heitä, sanoo Herra.
Jeremiah 29:9 For they prophesy falsely to you in my name: I have not sent them, said the LORD.
Jeremia 29:10 Sillä näin sanoo Herra: Kun seitsemänkymmentä vuotta on kulunut Babylonissa, minä pidän teistä huolen ja täytän teille hyvän sanani ja tuon teidät takaisin tähän paikkaan.
Jeremiah 29:10 For thus said the LORD, That after seventy years be accomplished at Babylon I will visit you, and perform my good word toward you, in causing you to return to this place.
Jeremia 29:11 Sillä minä tiedän ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra, rauhan eivätkä pahan ajatukset, että antaisin teille toivotun lopun.
Jeremiah 29:11 For I know the thoughts that I think toward you, said the LORD, thoughts of peace, and not of evil, to give you an expected end.
Jeremia 29:12 Silloin te huudatte minua avuksi, menette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä.
Jeremiah 29:12 Then shall you call on me, and you shall go and pray to me, and I will listen to you.
Jeremia 29:13 Ja te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne.
Jeremiah 29:13 And you shall seek me, and find me, when you shall search for me with all your heart.
Jeremia 29:14 Ja te löydätte minut, sanoo Herra, ja minä käännän teidän kohtalonne ja kokoan teidät kaikista kansoista ja kaikista paikoista, joihin olen teidät ajanut, sanoo Herra, ja palautan teidät siihen paikkaan, josta olen teidät vienyt.
Jeremiah 29:14 And I will be found of you, said the LORD: and I will turn away your captivity, and I will gather you from all the nations, and from all the places where I have driven you, said the LORD; and I will bring you again into the place from where I caused you t
Jeremia 29:15 Koska sinä olet sanonut: 'Herra on herättänyt meille profeettoja Babylonissa',
Jeremiah 29:15 Because you have said, The LORD has raised us up prophets in Babylon;
Jeremia 29:16 Tiedä, että näin sanoo Herra kuninkaasta, joka istuu Daavidin valtaistuimella, ja kaikesta kansasta, joka asuu tässä kaupungissa, ja veljistänne, jotka eivät lähteneet teidän kanssanne pakkosiirtolaisuuteen:
Jeremiah 29:16 Know that thus said the LORD of the king that sits on the throne of David, and of all the people that dwells in this city, and of your brothers that are not gone forth with you into captivity;
Jeremia 29:17 Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä lähetän heidän kimppuunsa miekan, nälän ja ruton ja teen heidät kuin inhottavia viikunoita, joita ei voi syödä; niin pahoja ne ovat.
Jeremiah 29:17 Thus said the LORD of hosts; Behold, I will send on them the sword, the famine, and the pestilence, and will make them like vile figs, that cannot be eaten, they are so evil.
Jeremia 29:18 Ja minä vainoan heitä miekalla, nälänhädällä ja rutolla ja teen heidät tuhon omaisiksi kaikille maan valtakunnille, kiroukseksi, kauhistukseksi, vihellykseksi ja häpeäksi kaikkien kansojen keskuudessa, joiden seassa minä olen
Jeremiah 29:18 And I will persecute them with the sword, with the famine, and with the pestilence, and will deliver them to be removed to all the kingdoms of the earth, to be a curse, and an astonishment, and an hissing, and a reproach, among all the nations where I hav
Jeremia 29:19 Koska he eivät kuunnelleet minun sanojani, sanoo Herra, jotka minä lähetin heille palvelijoitteni, profeettojen, kautta, varhaisesta alkaen lähettäen ne; mutta te ette kuulleet, sanoo Herra.
Jeremiah 29:19 Because they have not listened to my words, said the LORD, which I sent to them by my servants the prophets, rising up early and sending them; but you would not hear, said the LORD.
Jeremia 29:20 Kuulkaa siis Herran sana, kaikki te pakkosiirtolaiset, jotka minä lähetin Jerusalemista Babyloniin:
Jeremiah 29:20 Hear you therefore the word of the LORD, all you of the captivity, whom I have sent from Jerusalem to Babylon:
Jeremia 29:21 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, Ahabista, Kolajan pojasta, ja Sidkiasta, Maasejan pojasta, jotka ennustavat teille valhetta minun nimessäni: Katso, minä annan heidät Nebukadnessarin, Babylonin kuninkaan, käsiin, ja hän surmaa heidät
Jeremiah 29:21 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel, of Ahab the son of Kolaiah, and of Zedekiah the son of Maaseiah, which prophesy a lie to you in my name; Behold, I will deliver them into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon; and he shall slay them be
Jeremia 29:22 Ja heistä tulee kaikkien Babylonissa olevien Juudan pakkosiirtolaisten kirous, ja he sanovat: 'Herra tehköön sinut Sidkian ja Ahabin kaltaiseksi, jotka Babylonin kuningas paistoi tulessa'.
Jeremiah 29:22 And of them shall be taken up a curse by all the captivity of Judah which are in Babylon, saying, The LORD make you like Zedekiah and like Ahab, whom the king of Babylon roasted in the fire;
Jeremia 29:23 Koska he ovat tehneet ilkeyttä Israelissa ja tehneet aviorikoksen lähimmäistensä vaimojen kanssa ja puhuneet valheen sanoja minun nimessäni, mitä minä en ole käskenyt heidän puhua; minä tiedän sen ja olen todistaja, sanoo Herra.
Jeremiah 29:23 Because they have committed villainy in Israel, and have committed adultery with their neighbors’ wives, and have spoken lying words in my name, which I have not commanded them; even I know, and am a witness, said the LORD.
Jeremia 29:24 Näin sinun on myös sanottava nehelamilaiselle Semajalle:
Jeremiah 29:24 Thus shall you also speak to Shemaiah the Nehelamite, saying,
Jeremia 29:25 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Koska sinä olet lähettänyt omassa nimessäsi kirjeet kaikelle Jerusalemin kansalle ja pappi Sefanjalle, Maasejan pojalle, ja kaikille papeille, ja sanonut:
Jeremiah 29:25 Thus speaks the LORD of hosts, the God of Israel, saying, Because you have sent letters in your name to all the people that are at Jerusalem, and to Zephaniah the son of Maaseiah the priest, and to all the priests, saying,
Jeremia 29:26 Herra on teidät asettanut papiksi pappi Joojadan sijaan, että teidän pitäisi olla virkamiehiä Herran temppelissä ja huolehtia jokaisesta mielettömästä miehestä, joka tekee itsensä profeetoksi. Teidän on pantava hänet vankilaan ja jalkapuuhun.
Jeremiah 29:26 The LORD has made you priest in the stead of Jehoiada the priest, that you should be officers in the house of the LORD, for every man that is mad, and makes himself a prophet, that you should put him in prison, and in the stocks.
Jeremia 29:27 Miksi ette siis ole nuhdelleet anatotilaista Jeremiaa, joka tekee itsestään teille profeetan?
Jeremiah 29:27 Now therefore why have you not reproved Jeremiah of Anathoth, which makes himself a prophet to you?
Jeremia 29:28 Sillä sentähden hän lähetti meille Babyloniin tämän sanan: 'Tämä vankeus on pitkä. Rakentakaa itsellenne taloja ja asukaa niissä, istuttakaa puutarhoja ja syökää niiden hedelmiä.'
Jeremiah 29:28 For therefore he sent to us in Babylon, saying, This captivity is long: build you houses, and dwell in them; and plant gardens, and eat the fruit of them.
Jeremia 29:29 Ja pappi Sefanja luki tämän kirjeen profeetta Jeremian kuullen.
Jeremiah 29:29 And Zephaniah the priest read this letter in the ears of Jeremiah the prophet.
Jeremia 29:30 Silloin tuli Jeremialle tämä Herran sana:
Jeremiah 29:30 Then came the word of the LORD to Jeremiah, saying,
Jeremia 29:31 Lähetä kaikille pakkosiirtolaisille tämä sana: Näin sanoo Herra nehelamilaisesta Semajasta: Koska Semaja on ennustanut teille, vaikka minä en ole häntä lähettänyt, ja hän on saanut teidät turvaamaan valheeseen,
Jeremiah 29:31 Send to all them of the captivity, saying, Thus said the LORD concerning Shemaiah the Nehelamite; Because that Shemaiah has prophesied to you, and I sent him not, and he caused you to trust in a lie:
Jeremia 29:32 Sentähden näin sanoo Herra: Katso, minä rankaisen nehelamilaista Semajaa ja hänen jälkeläisiään; ei hänellä ole miestä asumassa tämän kansan keskellä eikä hän ole näkevä sitä hyvää, jota minä teen kansalleni, sanoo Herra, koska hän on opettanut kapinaa.
Jeremiah 29:32 Therefore thus said the LORD; Behold, I will punish Shemaiah the Nehelamite, and his seed: he shall not have a man to dwell among this people; neither shall he behold the good that I will do for my people, said the LORD; because he has taught rebellion ag
Jeremia 30:1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta ja kuului:
Jeremiah 30:1 The word that came to Jeremiah from the LORD, saying,
Jeremia 30:2 Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Kirjoita kirjaan kaikki ne sanat, jotka minä olen sinulle puhunut.
Jeremiah 30:2 Thus speaks the LORD God of Israel, saying, Write you all the words that I have spoken to you in a book.
Jeremia 30:3 Sillä katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä käännän kansani Israelin ja Juudan kohtalon, sanoo Herra, ja minä palautan heidät siihen maahan, jonka minä annoin heidän isillensä, ja he ottavat sen omakseen.
Jeremiah 30:3 For, see, the days come, said the LORD, that I will bring again the captivity of my people Israel and Judah, said the LORD: and I will cause them to return to the land that I gave to their fathers, and they shall possess it.
Jeremia 30:4 Ja nämä ovat ne sanat, jotka Herra puhui Israelista ja Juudasta.
Jeremiah 30:4 And these are the words that the LORD spoke concerning Israel and concerning Judah.
Jeremia 30:5 Sillä näin sanoo Herra: Me olemme kuulleet vapinan ja pelon äänen, ei rauhan.
Jeremiah 30:5 For thus said the LORD; We have heard a voice of trembling, of fear, and not of peace.
Jeremia 30:6 Kysy itseltäsi, synnyttääkö mies raskaana? Miksi näen jokaisen miehen kädet lanteillaan kuin synnyttävän, ja kaikkien kasvot ovat kalpeiksi muuttuneet?
Jeremiah 30:6 Ask you now, and see whether a man does travail with child? why do I see every man with his hands on his loins, as a woman in travail, and all faces are turned into paleness?
Jeremia 30:7 Voi! Sillä se päivä on suuri, eikä ole sen vertaista! Se on Jaakobin ahdingon aika, mutta hän pelastuu siitä.
Jeremiah 30:7 Alas! for that day is great, so that none is like it: it is even the time of Jacob’s trouble, but he shall be saved out of it.
Jeremia 30:8 Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä murran hänen ikeensä sinun kaulastasi ja katkaisen sinun siteesi, eivätkä muukalaiset enää palvele häntä.
Jeremiah 30:8 For it shall come to pass in that day, said the LORD of hosts, that I will break his yoke from off your neck, and will burst your bonds, and strangers shall no more serve themselves of him:
Jeremia 30:9 Vaan he palvelevat Herraa, Jumalaansa, ja kuningastaan Daavidia, jonka minä heille herätän.
Jeremiah 30:9 But they shall serve the LORD their God, and David their king, whom I will raise up to them.
Jeremia 30:10 Älä siis pelkää, minun palvelijani Jaakob, sanoo Herra, äläkä säikähdä, Israel. Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaa ja sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob palaa ja saa levon ja olla hiljaa, eikä kukaan tee sinulle mitään.
Jeremiah 30:10 Therefore fear you not, O my servant Jacob, said the LORD; neither be dismayed, O Israel: for, see, I will save you from afar, and your seed from the land of their captivity; and Jacob shall return, and shall be in rest, and be quiet, and none shall make
Jeremia 30:11 Sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, pelastaakseni sinut. Vaikka minä teen lopun kaikista kansoista, joiden sekaan olen teidät hajottanut, en kuitenkaan tee sinusta loppua. Minä kuritan sinua kohtuudella enkä jätä sinua kokonaan rankaisematta.
Jeremiah 30:11 For I am with you, said the LORD, to save you: though I make a full end of all nations where I have scattered you, yet I will not make a full end of you: but I will correct you in measure, and will not leave you altogether unpunished.
Jeremia 30:12 Sillä näin sanoo Herra: Parantumaton on ruhjeesi, paha on haavasi.
Jeremiah 30:12 For thus said the LORD, Your bruise is incurable, and your wound is grievous.
Jeremia 30:13 Ei ole ketään, joka ajaisi sinun asiaasi, jotta sinut sidottaisiin: sinulla ei ole parantavia lääkkeitä.
Jeremiah 30:13 There is none to plead your cause, that you may be bound up: you have no healing medicines.
Jeremia 30:14 Kaikki rakastajasi ovat sinut unhottaneet, he eivät etsi sinua; sillä minä olen haavoittanut sinua vihollisen haavalla, julman rangaistuksen kautta, sinun pahuuden paljouden tähden, koska syntisi ovat moninkertaistuneet.
Jeremiah 30:14 All your lovers have forgotten you; they seek you not; for I have wounded you with the wound of an enemy, with the chastisement of a cruel one, for the multitude of your iniquity; because your sins were increased.
Jeremia 30:15 Miksi itket vaivaasi? Parantumaton on tuskasi pahojen tekojesi paljouden vuoksi. Koska syntisi ovat lukuisat, olen minä tehnyt sinulle näin.
Jeremiah 30:15 Why cry you for your affliction? your sorrow is incurable for the multitude of your iniquity: because your sins were increased, I have done these things to you.
Jeremia 30:16 Sentähden kaikki, jotka sinua syövät, syödään, ja kaikki sinun vihollisesi, kaikki yksi kerrallaan, menevät vankeuteen; ja ne, jotka sinua ryöstivät, joutuvat saaliiksi, ja kaikki, jotka sinua ryöstivät, minä annan saaliiksi.
Jeremiah 30:16 Therefore all they that devour you shall be devoured; and all your adversaries, every one of them, shall go into captivity; and they that spoil you shall be a spoil, and all that prey on you will I give for a prey.
Jeremia 30:17 Sillä minä teen teille terveyden ja parannan teidän haavanne, sanoo Herra; koska he kutsuivat teitä hylkiöksi, sanoen: Tämä on Siion, jota kukaan ei etsi.
Jeremiah 30:17 For I will restore health to you, and I will heal you of your wounds, said the LORD; because they called you an Outcast, saying, This is Zion, whom no man seeks after.
Jeremia 30:18 Näin sanoo Herra: Katso, minä käännän Jaakobin majojen kohtalon ja armahdan hänen asuinsijansa; ja kaupunki rakennetaan omalle kivikkokummulleen, ja palatsi pysyy entisellään.
Jeremiah 30:18 Thus said the LORD; Behold, I will bring again the captivity of Jacob’s tents, and have mercy on his dwelling places; and the city shall be built on her own heap, and the palace shall remain after the manner thereof.
Jeremia 30:19 Ja heistä lähtee kiitos ja iloisten ääni. Minä teen heidät moninkertaisiksi, eivätkä he vähene; minä teen heidät kunniaksi, eivätkä he vähene.
Jeremiah 30:19 And out of them shall proceed thanksgiving and the voice of them that make merry: and I will multiply them, and they shall not be few; I will also glorify them, and they shall not be small.
Jeremia 30:20 Heidän lapsensakin ovat niin kuin ennenkin, ja heidän seurakuntansa pysyy minun edessäni, ja minä rankaisen kaikkia, jotka heitä sortavat.
Jeremiah 30:20 Their children also shall be as aforetime, and their congregation shall be established before me, and I will punish all that oppress them.
Jeremia 30:21 Ja heidän ylimyksensä tulevat heistä itsestään, ja heidän käskynhaltijansa lähtee heidän keskeltään; ja minä tuon hänet lähelle, ja hän lähestyy minua; sillä kuka tämä on, joka on sydämensä päättänyt lähestyä minua? sanoo Herra.
Jeremiah 30:21 And their nobles shall be of themselves, and their governor shall proceed from the middle of them; and I will cause him to draw near, and he shall approach to me: for who is this that engaged his heart to approach to me? said the LORD.
Jeremia 30:22 Ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.
Jeremiah 30:22 And you shall be my people, and I will be your God.
Jeremia 30:23 Katso, Herran pyörretuuli lähtee liikkeelle vihassa, alituinen pyörretuuli; se iskee tuskallisesti jumalattomien pään päälle.
Jeremiah 30:23 Behold, the whirlwind of the LORD goes forth with fury, a continuing whirlwind: it shall fall with pain on the head of the wicked.
Jeremia 30:24 Herran vihan hehku ei asetu, ennen kuin hän on tehnyt sen, ennen kuin hän on täyttänyt sydämensä aivoitukset. Aikojen lopulla te saatte sen ymmärtää.
Jeremiah 30:24 The fierce anger of the LORD shall not return, until he has done it, and until he have performed the intents of his heart: in the latter days you shall consider it.
Jeremia 31:1 Sillä ajalla, sanoo Herra, minä olen kaikkien Israelin sukukuntien Jumala, ja he ovat minun kansani.
Jeremiah 31:1 At the same time, said the LORD, will I be the God of all the families of Israel, and they shall be my people.
Jeremia 31:2 Näin sanoo Herra: Kansa, miekalta pelastunut, löysi armon erämaassa, Israel, kun minä menin häntä lepyttämään.
Jeremiah 31:2 Thus said the LORD, The people which were left of the sword found grace in the wilderness; even Israel, when I went to cause him to rest.
Jeremia 31:3 Herra on ilmestynyt minulle muinoin ja sanonut: Minä olen rakastanut sinua iankaikkisella rakkaudella, sentähden olen vetänyt sinua puoleeni armollisella rakkaudella.
Jeremiah 31:3 The LORD has appeared of old to me, saying, Yes, I have loved you with an everlasting love: therefore with loving kindness have I drawn you.
Jeremia 31:4 Minä rakennan sinut jälleen, ja sinä tulet rakennetuksi, neitsyt Israel. Jälleen sinä koristetaan tamburiineillasi ja lähdet iloisten tanssiin.
Jeremiah 31:4 Again I will build you, and you shall be built, O virgin of Israel: you shall again be adorned with your tabrets, and shall go forth in the dances of them that make merry.
Jeremia 31:5 Sinä istutat vielä viiniköynnöksiä Samarian vuorille; istuttajat istuttavat ja syövät niitä kuin tavallisia hedelmiä.
Jeremiah 31:5 You shall yet plant vines on the mountains of Samaria: the planters shall plant, and shall eat them as common things.
Jeremia 31:6 Sillä päivä tulee, jolloin Efraimin vuoren vartijat huutavat: Nouskaa, menkäämme Siioniin Herran, meidän Jumalamme, luo!
Jeremiah 31:6 For there shall be a day, that the watchmen on the mount Ephraim shall cry, Arise you, and let us go up to Zion to the LORD our God.
Jeremia 31:7 Sillä näin sanoo Herra: Riemuitkaa ilolla Jaakobista, kohottakaa riemuhuuto kansojen pään keskellä! Julistakaa sinua, ylistäkää sinua ja sanokaa: Herra, pelasta kansasi, Israelin jäännös.
Jeremiah 31:7 For thus said the LORD; Sing with gladness for Jacob, and shout among the chief of the nations: publish you, praise you, and say, O LORD, save your people, the remnant of Israel.
Jeremia 31:8 Katso, minä tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan ääriltä. Heidän kanssaan ovat sokeat ja rammat, raskaana olevat ja synnyttäväiset. Suuri joukko palaa sinne.
Jeremiah 31:8 Behold, I will bring them from the north country, and gather them from the coasts of the earth, and with them the blind and the lame, the woman with child and her that travails with child together: a great company shall return thither.
Jeremia 31:9 He tulevat itkien, ja minä johdatan heitä rukouksin. Minä vien heidät vesivirtojen varsille suoraa tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.
Jeremiah 31:9 They shall come with weeping, and with supplications will I lead them: I will cause them to walk by the rivers of waters in a straight way, wherein they shall not stumble: for I am a father to Israel, and Ephraim is my firstborn.
Jeremia 31:10 Kuulkaa Herran sana, te kansat, ja julistakaa se kaukaisilla merensaarilla ja sanokaa: Hän, joka Israelin hajotti, kokoaa sen ja varjelee sitä niin kuin paimen laumaansa.
Jeremiah 31:10 Hear the word of the LORD, O you nations, and declare it in the isles afar off, and say, He that scattered Israel will gather him, and keep him, as a shepherd does his flock.
Jeremia 31:11 Sillä Herra on lunastanut Jaakobin, vapauttanut hänet häntä väkevämmän kädestä.
Jeremiah 31:11 For the LORD has redeemed Jacob, and ransomed him from the hand of him that was stronger than he.
Jeremia 31:12 Sentähden he tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla, ja he yhdessä virtaavat Herran hyvyyden perään, vehnän, viinin ja öljyn, lampaiden ja karjan vuoksi; ja heidän sielunsa on oleva kuin kasteltu puutarha, ja he
Jeremiah 31:12 Therefore they shall come and sing in the height of Zion, and shall flow together to the goodness of the LORD, for wheat, and for wine, and for oil, and for the young of the flock and of the herd: and their soul shall be as a watered garden; and they shal
Jeremia 31:13 Silloin neitsyt iloitsee tanssissaan, sekä nuoret miehet että vanhat yhdessä. Sillä minä muutan heidän surunsa iloksi, lohdutan heitä ja ilahutan heitä heidän tuskastaan.
Jeremiah 31:13 Then shall the virgin rejoice in the dance, both young men and old together: for I will turn their mourning into joy, and will comfort them, and make them rejoice from their sorrow.
Jeremia 31:14 Minä tyydytän pappien sielut lihavuudella, ja minun kansani tulee kylläiseksi minun hyvyydestäni, sanoo Herra.
Jeremiah 31:14 And I will satiate the soul of the priests with fatness, and my people shall be satisfied with my goodness, said the LORD.
Jeremia 31:15 Näin sanoo Herra: Ääni kuuluu Raamasta, valitus ja katkera itku; Raakel itkee lapsiaan eikä huoli lohdutuksesta, koska heitä ei enää ole.
Jeremiah 31:15 Thus said the LORD; A voice was heard in Ramah, lamentation, and bitter weeping; Rahel weeping for her children refused to be comforted for her children, because they were not.
Jeremia 31:16 Näin sanoo Herra: Pidätä äänesi itkusta ja silmäsi kyyneleistä, sillä teidän työstänne tulee palkka, sanoo Herra, ja he palaavat vihollisen maasta.
Jeremiah 31:16 Thus said the LORD; Refrain your voice from weeping, and your eyes from tears: for your work shall be rewarded, said the LORD; and they shall come again from the land of the enemy.
Jeremia 31:17 Ja sinun loppusi on vielä toivo, sanoo Herra, että sinun lapsesi palaavat omalle alueelleen.
Jeremiah 31:17 And there is hope in your end, said the LORD, that your children shall come again to their own border.
Jeremia 31:18 Minä olen kuullut Efraimin valittavan: Sinä olet kurittanut minua, ja minä olen saanut kuritusta niinkuin härkä, joka ei ole tottunut ikeeseen. Palauta sinä minut, niin minä käännyn, sillä sinä olet Herra, minun Jumalani.
Jeremiah 31:18 I have surely heard Ephraim bemoaning himself thus; You have chastised me, and I was chastised, as a bullock unaccustomed to the yoke: turn you me, and I shall be turned; for you are the LORD my God.
Jeremia 31:19 Totisesti, sen jälkeen kun minä käännyin, minä kadun; ja sen jälkeen kun minua opetettiin, minä löin reiteeni; minä häpesin, niin, jopa pilkkasin, koska kannoin nuoruuteni pilkkaa.
Jeremiah 31:19 Surely after that I was turned, I repented; and after that I was instructed, I smote on my thigh: I was ashamed, yes, even confounded, because I did bear the reproach of my youth.
Jeremia 31:20 Onko Efraim minun rakas poikani, onko hän suloinen lapsi? Siitä lähtien, kun minä puhuin häntä vastaan, minä muistan häntä yhä hartaasti. Sentähden minun sydämeni levoton hänen tähtensä; minä armahdan häntä, sanoo Herra.
Jeremiah 31:20 Is Ephraim my dear son? is he a pleasant child? for since I spoke against him, I do earnestly remember him still: therefore my bowels are troubled for him; I will surely have mercy on him, said the LORD.
Jeremia 31:21 Pystyttäkää itsellenne kivimuurit, tehkää itsellenne kivikasoja. Kiinnittäkää huomionne valtatieen, siihen tiehen, jota olette kulkeneet. Kääntykää jälleen, neitsyt Israel, kääntykää jälleen näihin kaupunkeihinne.
Jeremiah 31:21 Set you up markers, make you high heaps: set your heart toward the highway, even the way which you went: turn again, O virgin of Israel, turn again to these your cities.
Jeremia 31:22 Kuinka kauan sinä vielä kuljet, sinä luopiotytär? Sillä Herra on luonut maan päälle uutta: nainen on miestä ympäröivä.
Jeremiah 31:22 How long will you go about, O you backsliding daughter? for the LORD has created a new thing in the earth, A woman shall compass a man.
Jeremia 31:23 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Vielä kerran tätä sanotaan Juudan maassa ja sen kaupungeissa, kun minä käännän heidän kohtalonsa. Herra siunatkoon sinua, sinä oikeuden asuinsija, sinä pyhä vuori.
Jeremiah 31:23 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; As yet they shall use this speech in the land of Judah and in the cities thereof, when I shall bring again their captivity; The LORD bless you, O habitation of justice, and mountain of holiness.
Jeremia 31:24 Ja Juudassa ja kaikissa sen kaupungeissa asuvat yhdessä maanviljelijät ja ne, jotka vaeltavat lammasten kanssa.
Jeremiah 31:24 And there shall dwell in Judah itself, and in all the cities thereof together, farmers, and they that go forth with flocks.
Jeremia 31:25 Sillä minä olen ravinnut väsyneen sielun ja vahvistanut jokaisen murheellisen sielun.
Jeremiah 31:25 For I have satiated the weary soul, and I have replenished every sorrowful soul.
Jeremia 31:26 Tähän minä heräsin ja näin; ja uneni oli minulle makea.
Jeremiah 31:26 On this I awaked, and beheld; and my sleep was sweet to me.
Jeremia 31:27 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä kylvän Israelin ja Juudan heimolle ihmisten siementä ja eläinten siementä.
Jeremiah 31:27 Behold, the days come, said the LORD, that I will sow the house of Israel and the house of Judah with the seed of man, and with the seed of beast.
Jeremia 31:28 Ja niin kuin minä olen heitä vartioinut repiäkseni ne irti ja hajottaakseni, hävittääkseni ja vaivatakseni ne, niin minä myös tahdon heitä vartioida rakentaakseni ja istuttaakseni, sanoo Herra.
Jeremiah 31:28 And it shall come to pass, that like as I have watched over them, to pluck up, and to break down, and to throw down, and to destroy, and to afflict; so will I watch over them, to build, and to plant, said the LORD.
Jeremia 31:29 Niinä päivinä ei enää sanota: Isät söivät happamia rypäleitä, lasten hampaat heltyivät.
Jeremiah 31:29 In those days they shall say no more, The fathers have eaten a sour grape, and the children’s teeth are set on edge.
Jeremia 31:30 Mutta jokainen kuolee oman syntinsä tähden: jokaisen, joka syö happamia rypäleitä, hampaat heltyvät.
Jeremiah 31:30 But every one shall die for his own iniquity: every man that eats the sour grape, his teeth shall be set on edge.
Jeremia 31:31 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen uuden liiton Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa.
Jeremiah 31:31 Behold, the days come, said the LORD, that I will make a new covenant with the house of Israel, and with the house of Judah:
Jeremia 31:32 Ei sen liiton mukainen, jonka minä tein heidän isiensä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta; jonka liittoni he rikkoivat, vaikka minä olin heidän miehensä, sanoo Herra:
Jeremiah 31:32 Not according to the covenant that I made with their fathers in the day that I took them by the hand to bring them out of the land of Egypt; which my covenant they broke, although I was an husband to them, said the LORD:
Jeremia 31:33 Mutta tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa: Näiden päivien jälkeen, sanoo Herra, minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
Jeremiah 31:33 But this shall be the covenant that I will make with the house of Israel; After those days, said the LORD, I will put my law in their inward parts, and write it in their hearts; and will be their God, and they shall be my people.
Jeremia 31:34 Eivätkä he enää opeta toinen toistaan ja veljeään sanoen: Tuntekaa Herra! Sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän pahat tekonsa ja muistan heidän...
Jeremiah 31:34 And they shall teach no more every man his neighbor, and every man his brother, saying, Know the LORD: for they shall all know me, from the least of them to the greatest of them, said the LORD: for I will forgive their iniquity, and I will remember their
Jeremia 31:35 Näin sanoo Herra, joka on antanut auringon valaisemaan päivää ja kuun ja tähtien säädökset valaisemaan yötä, joka halkaisee meren, kun sen aallot pauhaavat - Herra Sebaot on hänen nimensä:
Jeremiah 31:35 Thus said the LORD, which gives the sun for a light by day, and the ordinances of the moon and of the stars for a light by night, which divides the sea when the waves thereof roar; The LORD of hosts is his name:
Jeremia 31:36 Jos nuo säädökset poistuvat minun kasvojeni edestä, sanoo Herra, niin lakkaavat myös Israelin jälkeläiset olemasta kansa minun edessäni ikuisiksi ajoiksi.
Jeremiah 31:36 If those ordinances depart from before me, said the LORD, then the seed of Israel also shall cease from being a nation before me for ever.
Jeremia 31:37 Näin sanoo Herra: Jos taivas ylhäällä voidaan mitata ja maan perustukset alhaalla tutkia, niin minä hylkään kaikki Israelin jälkeläiset kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra.
Jeremiah 31:37 Thus said the LORD; If heaven above can be measured, and the foundations of the earth searched out beneath, I will also cast off all the seed of Israel for all that they have done, said the LORD.
Jeremia 31:38 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin kaupunki rakennetaan uudelleen Herralle Hananelin tornista Kulmaporttiin asti.
Jeremiah 31:38 Behold, the days come, said the LORD, that the city shall be built to the LORD from the tower of Hananeel to the gate of the corner.
Jeremia 31:39 Ja mittanuora kulkee vielä sen kohdalta Garebin kukkulalle ja kiertää Goatiin.
Jeremiah 31:39 And the measuring line shall yet go forth over against it on the hill Gareb, and shall compass about to Goath.
Jeremia 31:40 Ja koko laakso, jossa ruumiit ja tuhka ovat, ja kaikki pellot Kidronin puroon asti, Hevosportin kulmaan itään päin, on oleva pyhä Herralle; sitä ei enää ikuisesti revitä eikä hajoteta maahan.
Jeremiah 31:40 And the whole valley of the dead bodies, and of the ashes, and all the fields to the brook of Kidron, to the corner of the horse gate toward the east, shall be holy to the LORD; it shall not be plucked up, nor thrown down any more for ever.
Jeremia 32:1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta Juudan kuninkaan Sidkian kymmenentenä hallitusvuotena, joka oli Nebukadnessarin kahdeksantenatoista hallitusvuotena.
Jeremiah 32:1 The word that came to Jeremiah from the LORD in the tenth year of Zedekiah king of Judah, which was the eighteenth year of Nebuchadrezzar.
Jeremia 32:2 Sillä silloin Babylonian kuninkaan armeija piiritti Jerusalemia, ja profeetta Jeremia oli suljettuna vankilan pihaan, joka oli Juudan kuninkaan linnassa.
Jeremiah 32:2 For then the king of Babylon’s army besieged Jerusalem: and Jeremiah the prophet was shut up in the court of the prison, which was in the king of Judah’s house.
Jeremia 32:3 Sillä Sidkia, Juudan kuningas, oli sulkenut hänet sanoen: Miksi sinä ennustat ja sanot: Näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin Babylonin kuninkaan käsiin, ja hän valloittaa sen?
Jeremiah 32:3 For Zedekiah king of Judah had shut him up, saying, Why do you prophesy, and say, Thus said the LORD, Behold, I will give this city into the hand of the king of Babylon, and he shall take it;
Jeremia 32:4 Eikä Juudan kuningas Sidkia pääse kaldealaisten käsistä, vaan hänet annetaan Babylonin kuninkaan käsiin, ja hän puhuu hänen kanssaan suusta suuhun, ja hänen silmänsä näkevät hänen silmänsä;
Jeremiah 32:4 And Zedekiah king of Judah shall not escape out of the hand of the Chaldeans, but shall surely be delivered into the hand of the king of Babylon, and shall speak with him mouth to mouth, and his eyes shall behold his eyes;
Jeremia 32:5 Ja hän vie Sidkian Babyloniin, ja siellä hän on, kunnes minä katson hänen puoleensa, sanoo Herra. Vaikka te sotisitte kaldealaisia vastaan, te ette menesty.
Jeremiah 32:5 And he shall lead Zedekiah to Babylon, and there shall he be until I visit him, said the LORD: though you fight with the Chaldeans, you shall not prosper.
Jeremia 32:6 Ja Jeremia sanoi: Minulle tuli tämä Herran sana:
Jeremiah 32:6 And Jeremiah said, The word of the LORD came to me, saying,
Jeremia 32:7 Katso, Hanamel, setäsi Sallumin poika, tulee sinun luoksesi ja sanoo: 'Osta itsellesi peltoni, joka on Anatotissa, sillä sinulla on lunastusoikeus ostaa se.'
Jeremiah 32:7 Behold, Hanameel the son of Shallum your uncle shall come to you saying, Buy you my field that is in Anathoth: for the right of redemption is your to buy it.
Jeremia 32:8 Niin Hanamel, setäni poika, tuli minun luokseni vankilan pihaan Herran sanan mukaan ja sanoi minulle: Osta minun peltoni, joka on Anatotissa, Benjaminin maassa, sillä sinulla on perintöoikeus ja lunastusoikeus.
Jeremiah 32:8 So Hanameel my uncle’s son came to me in the court of the prison according to the word of the LORD, and said to me, Buy my field, I pray you, that is in Anathoth, which is in the country of Benjamin: for the right of inheritance is yours, and the redempti
Jeremia 32:9 Ja minä ostin setäni pojan Hanamelilta pellon, joka on Anatotissa, ja punnitsin hänelle rahat, seitsemäntoista hopeasekeliä.
Jeremiah 32:9 And I bought the field of Hanameel my uncle’s son, that was in Anathoth, and weighed him the money, even seventeen shekels of silver.
Jeremia 32:10 Ja minä kirjoitin asiakirjan ja sinetöin sen ja otin todistajat ja punnitsin hänen rahansa vaa'alla.
Jeremiah 32:10 And I subscribed the evidence, and sealed it, and took witnesses, and weighed him the money in the balances.
Jeremia 32:11 Niin minä otin mukaani ostotodistuksen, sekä lain ja tavan mukaan sinetöidyn että avoimen.
Jeremiah 32:11 So I took the evidence of the purchase, both that which was sealed according to the law and custom, and that which was open:
Jeremia 32:12 Ja minä annoin ostokirjan Barukille, Neerian pojalle, Maasejan pojanpojalle, setäni pojan Hanameelin nähden ja todistajien läsnä ollessa, jotka olivat kirjoittaneet ostokirjan, kaikkien juutalaisten läsnä ollessa, jotka istuivat pihassa.
Jeremiah 32:12 And I gave the evidence of the purchase to Baruch the son of Neriah, the son of Maaseiah, in the sight of Hanameel my uncle’s son, and in the presence of the witnesses that subscribed the book of the purchase, before all the Jews that sat in the court of
Jeremia 32:13 Ja minä käskin Barukia heidän edessään sanoen:
Jeremiah 32:13 And I charged Baruch before them, saying,
Jeremia 32:14 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Ota nämä asiakirjat, tämä kauppakirja, sekä sinetöity että tämä avoin asiakirja, ja pane ne saviastiaan, että ne säilyisivät kauan.
Jeremiah 32:14 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Take these evidences, this evidence of the purchase, both which is sealed, and this evidence which is open; and put them in an earthen vessel, that they may continue many days.
Jeremia 32:15 Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Tässä maassa otetaan jälleen taloja, peltoja ja viinitarhoja.
Jeremiah 32:15 For thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Houses and fields and vineyards shall be possessed again in this land.
Jeremia 32:16 Kun olin antanut kauppakirjan Barukille, Nerian pojalle, rukoilin Herraa sanoen:
Jeremiah 32:16 Now when I had delivered the evidence of the purchase to Baruch the son of Neriah, I prayed to the LORD, saying,
Jeremia 32:17 Oi Herra Jumala! Katso, sinä olet tehnyt taivaan ja maan suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi, eikä mikään ole sinulle mahdotonta.
Jeremiah 32:17 Ah Lord GOD! behold, you have made the heaven and the earth by your great power and stretched out arm, and there is nothing too hard for you:
Jeremia 32:18 Sinä teet laupeutta tuhansille ja kostat isien pahat teot heidän lastensa helmaan heidän jälkeensä. Suuri, Väkevä Jumala, Herra Sebaot on hänen nimensä,
Jeremiah 32:18 You show loving kindness to thousands, and recompense the iniquity of the fathers into the bosom of their children after them: the Great, the Mighty God, the LORD of hosts, is his name,
Jeremia 32:19 Suuri neuvossa ja voimallinen teossa, sillä sinun silmäsi ovat avoinna kaikkien ihmislasten teiden ylle, antaaksesi jokaiselle hänen teittensä ja tekojensa hedelmän mukaan.
Jeremiah 32:19 Great in counsel, and mighty in work: for your eyes are open on all the ways of the sons of men: to give every one according to his ways, and according to the fruit of his doings:
Jeremia 32:20 Joka olet tehnyt tunnustekoja ja ihmeitä Egyptin maassa, aina tähän päivään asti, ja Israelissa ja muiden ihmisten seassa, ja olet tehnyt sinulle nimen, niin kuin se tänäkin päivänä on,
Jeremiah 32:20 Which have set signs and wonders in the land of Egypt, even to this day, and in Israel, and among other men; and have made you a name, as at this day;
Jeremia 32:21 Ja sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta merkeillä ja ihmeillä, väkevällä kädellä, ojennetulla käsivarrella ja suurella pelolla,
Jeremiah 32:21 And have brought forth your people Israel out of the land of Egypt with signs, and with wonders, and with a strong hand, and with a stretched out arm, and with great terror;
Jeremia 32:22 Ja sinä olet antanut heille tämän maan, jonka sinä heidän isillensä vannoen luvasi antaa heille, maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa;
Jeremiah 32:22 And have given them this land, which you did swear to their fathers to give them, a land flowing with milk and honey;
Jeremia 32:23 Ja he tulivat ja ottivat sen omakseen, mutta eivät totelleet sinun ääntäsi eivätkä vaeltaneet sinun lakisi mukaan; he eivät tehneet mitään kaikesta siitä, mitä käskit heidän tehdä; sentähden olet antanut kaiken tämän pahan kohdata heitä.
Jeremiah 32:23 And they came in, and possessed it; but they obeyed not your voice, neither walked in your law; they have done nothing of all that you commanded them to do: therefore you have caused all this evil to come on them:
Jeremia 32:24 Katso, vuorilla on väkeä, joka on tullut kaupunkiin valloittamaan sitä, ja kaupunki on annettu kaldealaisten käsiin, jotka sotivat sitä vastaan miekan, nälänhädän ja ruton tähden. Ja se, mitä olet puhunut, on tapahtunut, ja katso, te...
Jeremiah 32:24 Behold the mounts, they are come to the city to take it; and the city is given into the hand of the Chaldeans, that fight against it, because of the sword, and of the famine, and of the pestilence: and what you have spoken is come to pass; and, behold, yo
Jeremia 32:25 Ja sinä olet sanonut minulle, Herra Jumala: Osta itsellesi pelto rahalla ja ota todistajia, sillä kaupunki on annettu kaldealaisten käsiin.
Jeremiah 32:25 And you have said to me, O Lord GOD, Buy you the field for money, and take witnesses; for the city is given into the hand of the Chaldeans.
Jeremia 32:26 Silloin tuli Jeremialle tämä Herran sana:
Jeremiah 32:26 Then came the word of the LORD to Jeremiah, saying,
Jeremia 32:27 Katso, minä olen Herra, kaiken lihan Jumala; onko minulle mikään mahdotonta?
Jeremiah 32:27 Behold, I am the LORD, the God of all flesh: is there any thing too hard for me?
Jeremia 32:28 Sentähden näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin kaldealaisten käsiin ja Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin käsiin, ja hän valloittaa sen.
Jeremiah 32:28 Therefore thus said the LORD; Behold, I will give this city into the hand of the Chaldeans, and into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon, and he shall take it:
Jeremia 32:29 Ja kaldealaiset, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, tulevat ja sytyttävät tämän kaupungin tuleen ja polttavat sen taloineen, joiden katoilla he ovat polttaneet suitsukkeita Baalille ja vuodattaneet juomauhreja muille jumalille, vihoittaakseen minut.
Jeremiah 32:29 And the Chaldeans, that fight against this city, shall come and set fire on this city, and burn it with the houses, on whose roofs they have offered incense to Baal, and poured out drink offerings to other gods, to provoke me to anger.
Jeremia 32:30 Sillä israelilaiset ja Juudan lapset ovat nuoruudestaan asti tehneet vain sitä, mikä on pahaa minun edessäni; sillä israelilaiset ovat vain vihoittaneet minut kättensä teoilla, sanoo Herra.
Jeremiah 32:30 For the children of Israel and the children of Judah have only done evil before me from their youth: for the children of Israel have only provoked me to anger with the work of their hands, said the LORD.
Jeremia 32:31 Sillä tämä kaupunki on ollut minulle vihan ja kiivauden aiheeksi siitä päivästä lähtien, jona he sen rakensivat, tähän päivään asti, niin että minun pitäisi hävittää se kasvojeni edestä,
Jeremiah 32:31 For this city has been to me as a provocation of my anger and of my fury from the day that they built it even to this day; that I should remove it from before my face,
Jeremia 32:32 Kaiken sen pahuuden tähden, jota israelilaiset ja Juudan lapset ovat tehneet vihoittaakseen minut – he, heidän kuninkaansa, ruhtinaansa, pappinsa ja profeettansa, Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat.
Jeremiah 32:32 Because of all the evil of the children of Israel and of the children of Judah, which they have done to provoke me to anger, they, their kings, their princes, their priests, and their prophets, and the men of Judah, and the inhabitants of Jerusalem.
Jeremia 32:33 Ja he ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojaan. Vaikka minä olen opettanut heitä, noussut varhain ja opettanut heitä, eivät he ole totelleet ja ottaneet opetusta vastaan.
Jeremiah 32:33 And they have turned to me the back, and not the face: though I taught them, rising up early and teaching them, yet they have not listened to receive instruction.
Jeremia 32:34 Mutta he asettivat iljetyksensä temppeliin, joka on otettu minun nimelläni, saastuttaakseen sen.
Jeremiah 32:34 But they set their abominations in the house, which is called by my name, to defile it.
Jeremia 32:35 Ja he rakensivat Baalin uhrikukkulat, jotka ovat Hinnomin pojan laaksossa, polttaakseen poikiansa ja tyttäriään tulen läpi Molokille; mitä minä en ollut käskenyt heidän tehdä, eikä minulle tullut mieleenkään, että he tekisivät tätä kauhistusta.
Jeremiah 32:35 And they built the high places of Baal, which are in the valley of the son of Hinnom, to cause their sons and their daughters to pass through the fire to Molech; which I commanded them not, neither came it into my mind, that they should do this abominatio
Jeremia 32:36 Ja nyt sentähden näin sanoo Herra, Israelin Jumala, tästä kaupungista, josta te sanotte: 'Se annetaan Baabelin kuninkaan käsiin miekan, nälänhädän ja ruton kautta',
Jeremiah 32:36 And now therefore thus said the LORD, the God of Israel, concerning this city, whereof you say, It shall be delivered into the hand of the king of Babylon by the sword, and by the famine, and by the pestilence;
Jeremia 32:37 Katso, minä kokoan heidät kaikista maista, joihin olen heidät vihassani, kiivaudessani ja suuressa vihassani ajanut, ja tuon heidät takaisin tähän paikkaan ja annan heidän asua siellä turvallisesti.
Jeremiah 32:37 Behold, I will gather them out of all countries, where I have driven them in my anger, and in my fury, and in great wrath; and I will bring them again to this place, and I will cause them to dwell safely:
Jeremia 32:38 Ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
Jeremiah 32:38 And they shall be my people, and I will be their God:
Jeremia 32:39 Ja minä annan heille yhden sydämen ja yhden tien, että he pelkäisivät minua ikuisesti, heidän ja heidän lastensa parhaaksi heidän jälkeensä.
Jeremiah 32:39 And I will give them one heart, and one way, that they may fear me for ever, for the good of them, and of their children after them:
Jeremia 32:40 Ja minä teen heidän kanssaan iankaikkisen liiton, etten käänny heistä pois enkä tahdo tehdä heille hyvää; vaan minä panen pelkoni heidän sydämeensä, etteivät he luovu minusta.
Jeremiah 32:40 And I will make an everlasting covenant with them, that I will not turn away from them, to do them good; but I will put my fear in their hearts, that they shall not depart from me.
Jeremia 32:41 Kyllä, minä iloitsen heistä tehdessäni heille hyvää, ja minä istutan heidät tähän maahan varmasti kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani.
Jeremiah 32:41 Yes, I will rejoice over them to do them good, and I will plant them in this land assuredly with my whole heart and with my whole soul.
Jeremia 32:42 Sillä näin sanoo Herra: Niin kuin minä olen tuottanut tälle kansalle kaiken tämän suuren onnettomuuden, niin minä tuotan heille kaiken sen hyvän, jonka olen heille luvannut.
Jeremiah 32:42 For thus said the LORD; Like as I have brought all this great evil on this people, so will I bring on them all the good that I have promised them.
Jeremia 32:43 Ja peltoja ostetaan tästä maasta, josta te sanotte: 'Se on autio, vailla ihmisiä ja eläimiä, se annetaan kaldealaisten käsiin.'
Jeremiah 32:43 And fields shall be bought in this land, whereof you say, It is desolate without man or beast; it is given into the hand of the Chaldeans.
Jeremia 32:44 Miehet ostavat peltoja rahalla ja kirjoittavat todistuksia ja sinetöivät ne ja ottavat todistajia Benjaminin maassa ja Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa ja vuoriston kaupungeissa ja laakson kaupungeissa ja
Jeremiah 32:44 Men shall buy fields for money, and subscribe evidences, and seal them, and take witnesses in the land of Benjamin, and in the places about Jerusalem, and in the cities of Judah, and in the cities of the mountains, and in the cities of the valley, and in
Jeremia 33:1 Herran sana tuli Jeremialle toisen kerran, kun hän vielä oli suljettuna vankilan pihaan, ja sanoi:
Jeremiah 33:1 Moreover the word of the LORD came to Jeremiah the second time, while he was yet shut up in the court of the prison, saying,
Jeremia 33:2 Näin sanoo Herra, sen tekijä, Herra, joka sen muovasi ja vahvisti sen; Herra on hänen nimensä;
Jeremiah 33:2 Thus said the LORD the maker thereof, the LORD that formed it, to establish it; the LORD is his name;
Jeremia 33:3 Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita et tiedä.
Jeremiah 33:3 Call to me, and I will answer you, and show you great and mighty things, which you know not.
Jeremia 33:4 Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, tämän kaupungin taloista ja Juudan kuninkaiden taloista, jotka kukistetaan vuorilla ja miekalla:
Jeremiah 33:4 For thus said the LORD, the God of Israel, concerning the houses of this city, and concerning the houses of the kings of Judah, which are thrown down by the mounts, and by the sword;
Jeremia 33:5 He tulevat taistelemaan kaldealaisia vastaan, mutta täyttämään ne ihmisten ruumiilla, jotka minä olen surmannut vihassani ja kiivaudessani ja joiden kaiken pahuuden tähden olen kätkenyt kasvoni tältä kaupungilta.
Jeremiah 33:5 They come to fight with the Chaldeans, but it is to fill them with the dead bodies of men, whom I have slain in my anger and in my fury, and for all whose wickedness I have hid my face from this city.
Jeremia 33:6 Katso, minä tuon sille terveyden ja parannuksen, ja minä parannan heidät ja ilmoitan heille rauhan ja totuuden runsauden.
Jeremiah 33:6 Behold, I will bring it health and cure, and I will cure them, and will reveal to them the abundance of peace and truth.
Jeremia 33:7 Minä käännän Juudan ja Israelin kohtalon ja rakennan heidät uudelleen niin kuin ne olivat muinakin.
Jeremiah 33:7 And I will cause the captivity of Judah and the captivity of Israel to return, and will build them, as at the first.
Jeremia 33:8 Ja minä puhdistan heidät kaikesta pahasta teostansa, jolla he ovat minua vastaan syntiä tehneet; ja minä annan anteeksi kaikki heidän pahat tekonsa, joilla he ovat syntiä tehneet ja joilla he ovat minua vastaan rikkoneet.
Jeremiah 33:8 And I will cleanse them from all their iniquity, whereby they have sinned against me; and I will pardon all their iniquities, whereby they have sinned, and whereby they have transgressed against me.
Jeremia 33:9 Ja se on oleva minulle ilon nimi, ylistyksen ja kunnian nimi kaikkien maan kansojen edessä, jotka kuulevat kaiken sen hyvän, jonka minä heille teen; ja he pelkäävät ja vapisevat kaiken sen hyvyyden ja kaiken sen menestyksen vuoksi, jonka minä sille annan.
Jeremiah 33:9 And it shall be to me a name of joy, a praise and an honor before all the nations of the earth, which shall hear all the good that I do to them: and they shall fear and tremble for all the goodness and for all the prosperity that I procure to it.
Jeremia 33:10 Näin sanoo Herra: Vielä kerran kuullaan tässä paikassa, jonka te sanotte olevan autio, ilman ihmisiä ja eläimiä, Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin autioilla kaduilla, ilman ihmisiä, asukkaita ja
Jeremiah 33:10 Thus said the LORD; Again there shall be heard in this place, which you say shall be desolate without man and without beast, even in the cities of Judah, and in the streets of Jerusalem, that are desolate, without man, and without inhabitant, and without
Jeremia 33:11 Riemun ääni ja ilon ääni, sulhasen ääni ja morsiamen ääni, niiden ääni, jotka sanovat: Ylistäkää Herraa Sebaotia, sillä Herra on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti! Ja niiden, jotka tuovat uhrin
Jeremiah 33:11 The voice of joy, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride, the voice of them that shall say, Praise the LORD of hosts: for the LORD is good; for his mercy endures for ever: and of them that shall bring the sacrif
Jeremia 33:12 Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä kerran tässä autiossa paikassa, joka on ilman ihmisiä ja eläimiä, ja kaikissa sen kaupungeissa, on paimenten laitumet lepuutettava laumoitaan.
Jeremiah 33:12 Thus said the LORD of hosts; Again in this place, which is desolate without man and without beast, and in all the cities thereof, shall be an habitation of shepherds causing their flocks to lie down.
Jeremia 33:13 Vuoriston kaupungeissa, laakson kaupungeissa, etelän kaupungeissa, Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa lampaat kulkevat jälleen sen käsien läpi, joka ne ilmoittaa, sanoi
Jeremiah 33:13 In the cities of the mountains, in the cities of the vale, and in the cities of the south, and in the land of Benjamin, and in the places about Jerusalem, and in the cities of Judah, shall the flocks pass again under the hands of him that tells them, said
Jeremia 33:14 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä täytän sen hyvän lupauksen, jonka olen luvannut Israelin heimolle ja Juudan heimolle.
Jeremiah 33:14 Behold, the days come, said the LORD, that I will perform that good thing which I have promised to the house of Israel and to the house of Judah.
Jeremia 33:15 Niinä päivinä ja siihen aikaan minä annan Daavidille kasvaa vanhurskauden vesan, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa.
Jeremiah 33:15 In those days, and at that time, will I cause the Branch of righteousness to grow up to David; and he shall execute judgment and righteousness in the land.
Jeremia 33:16 Niinä päivinä Juuda pelastuu ja Jerusalem asuu turvallisesti. Ja tämä on se nimi, jolla sitä kutsutaan: 'Herra, meidän vanhurskautemme'.
Jeremiah 33:16 In those days shall Judah be saved, and Jerusalem shall dwell safely: and this is the name with which she shall be called, The LORD our righteousness.
Jeremia 33:17 Sillä näin sanoo Herra: Daavidilta ei koskaan puutu miestä, joka istuu Israelin heimon valtaistuimella;
Jeremiah 33:17 For thus said the LORD; David shall never want a man to sit on the throne of the house of Israel;
Jeremia 33:18 Eikä leeviläisten pappien luota puutu miestä minun edessäni uhraamaan polttouhreja, sytyttämään ruokauhreja ja toimittamaan jatkuvasti teurasuhreja.
Jeremiah 33:18 Neither shall the priests the Levites want a man before me to offer burnt offerings, and to kindle meat offerings, and to do sacrifice continually.
Jeremia 33:19 Ja Herran sana tuli Jeremialle ja sanoi:
Jeremiah 33:19 And the word of the LORD came to Jeremiah, saying,
Jeremia 33:20 Näin sanoo Herra: Jos te voitte rikkoa minun liittoni päivän kanssa ja minun liittoni yön kanssa, niin etteivät päivä ja yö ole enää aikanansa,
Jeremiah 33:20 Thus said the LORD; If you can break my covenant of the day, and my covenant of the night, and that there should not be day and night in their season;
Jeremia 33:21 Silloin myös minun liittoni palvelijani Daavidin kanssa rikkoutuu, niin ettei hänellä enää ole poikaa, joka istuisi hänen valtaistuimellaan, eikä liittoni leeviläisten pappien, minun palvelijoitteni, kanssa.
Jeremiah 33:21 Then may also my covenant be broken with David my servant, that he should not have a son to reign on his throne; and with the Levites the priests, my ministers.
Jeremia 33:22 Niin kuin taivaan joukkoa ei voida lukea eikä meren hiekkaa mitata, niin minä teen monilukuiseksi palvelijani Daavidin jälkeläiset ja leeviläiset, jotka minua palvelevat.
Jeremiah 33:22 As the host of heaven cannot be numbered, neither the sand of the sea measured: so will I multiply the seed of David my servant, and the Levites that minister to me.
Jeremia 33:23 Ja Herran sana tuli Jeremialle ja sanoi:
Jeremiah 33:23 Moreover the word of the LORD came to Jeremiah, saying,
Jeremia 33:24 Ettekö ole huomanneet, mitä tämä kansa on puhunut sanoen: 'Ne kaksi sukukuntaa, jotka Herra on valinnut, hän on hyljännyt?' He ovat halveksineet minun kansaani, niin ettei se enää ole kansa heidän edessään.
Jeremiah 33:24 Consider you not what this people have spoken, saying, The two families which the LORD has chosen, he has even cast them off? thus they have despised my people, that they should be no more a nation before them.
Jeremia 33:25 Näin sanoo Herra: Jos minun liittoni päivän ja yön kanssa ei ole voimassa, enkä minä ole säätänyt taivaan ja maan säädöksiä,
Jeremiah 33:25 Thus said the LORD; If my covenant be not with day and night, and if I have not appointed the ordinances of heaven and earth;
Jeremia 33:26 Silloin minä hylkään Jaakobin ja palvelijani Daavidin jälkeläiset, enkä ota heidän jälkeläisistään ketään hallitsijoiksi Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisten yli; sillä minä käännän heidän kohtalonsa ja armahdan heidät.
Jeremiah 33:26 Then will I cast away the seed of Jacob and David my servant, so that I will not take any of his seed to be rulers over the seed of Abraham, Isaac, and Jacob: for I will cause their captivity to return, and have mercy on them.
Jeremia 34:1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, kun Babylonian kuningas Nebukadnessar ja kaikki hänen armeijansa ja kaikki hänen hallitsemansa maan valtakunnat ja kaikki kansat sotivat Jerusalemia ja kaikkia sen kaupunkeja vastaan. Sanottiin:
Jeremiah 34:1 The word which came to Jeremiah from the LORD, when Nebuchadnezzar king of Babylon, and all his army, and all the kingdoms of the earth of his dominion, and all the people, fought against Jerusalem, and against all the cities thereof, saying,
Jeremia 34:2 Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Mene ja puhu Sidkialle, Juudan kuninkaalle, ja sano hänelle: Näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin Babylonin kuninkaan käsiin, ja hän polttaa sen tulella.
Jeremiah 34:2 Thus said the LORD, the God of Israel; Go and speak to Zedekiah king of Judah, and tell him, Thus said the LORD; Behold, I will give this city into the hand of the king of Babylon, and he shall burn it with fire:
Jeremia 34:3 Et sinä pääse hänen käsistään, vaan sinut otetaan varmasti kiinni ja annetaan hänen käsiinsä, ja sinun silmäsi näkevät Babylonin kuninkaan, ja hän puhuu sinun kanssasi suusta suuhun, ja sinä menet Babyloniin.
Jeremiah 34:3 And you shall not escape out of his hand, but shall surely be taken, and delivered into his hand; and your eyes shall behold the eyes of the king of Babylon, and he shall speak with you mouth to mouth, and you shall go to Babylon.
Jeremia 34:4 Kuule kuitenkin Herran sana, Sidkia, Juudan kuningas: Näin sanoo Herra sinusta: Et sinä kuole miekkaan.
Jeremiah 34:4 Yet hear the word of the LORD, O Zedekiah king of Judah; Thus said the LORD of you, You shall not die by the sword:
Jeremia 34:5 Mutta sinä kuolet rauhassa, ja niin kuin isäsi, entiset kuninkaat, jotka olivat ennen sinua, polttivat sinulle savuja, ja he valittavat sinua sanoen: Voi Herra, sillä minä olen lausunut tämän sanan, sanoo Herra.
Jeremiah 34:5 But you shall die in peace: and with the burnings of your fathers, the former kings which were before you, so shall they burn odors for you; and they will lament you, saying, Ah lord! for I have pronounced the word, said the LORD.
Jeremia 34:6 Silloin profeetta Jeremia puhui kaikki nämä sanat Sidkialle, Juudan kuninkaalle, Jerusalemissa,
Jeremiah 34:6 Then Jeremiah the prophet spoke all these words to Zedekiah king of Judah in Jerusalem,
Jeremia 34:7 Kun Babylonian kuninkaan armeija taisteli Jerusalemia ja kaikkia jäljellä olevia Juudan kaupunkeja, Lakista ja Asekaa, vastaan; sillä nämä varustetut kaupungit olivat jäljellä Juudan kaupungeista.
Jeremiah 34:7 When the king of Babylon’s army fought against Jerusalem, and against all the cities of Judah that were left, against Lachish, and against Azekah: for these defended cities remained of the cities of Judah.
Jeremia 34:8 Tämä on sana, joka tuli Jeremialle Herralta, sen jälkeen kun kuningas Sidkia oli tehnyt liiton kaiken Jerusalemissa olevan kansan kanssa, julistaakseen heille vapautuksen;
Jeremiah 34:8 This is the word that came to Jeremiah from the LORD, after that the king Zedekiah had made a covenant with all the people which were at Jerusalem, to proclaim liberty to them;
Jeremia 34:9 Että jokainen mies päästäisi palvelijansa ja palvelijattarensa, olkoonpa hän hebrealainen tai hebrealainen nainen, vapaaksi; ettei kukaan saisi palvella heitä, nimittäin juutalaista veljeään.
Jeremiah 34:9 That every man should let his manservant, and every man his maidservant, being an Hebrew or an Hebrewess, go free; that none should serve himself of them, to wit, of a Jew his brother.
Jeremia 34:10 Kun kaikki ruhtinaat ja kaikki kansa, joka oli tehnyt liiton, kuulivat, että jokaisen oli päästävä vapaaksi palvelijansa ja palvelijattarensa, niin ettei kukaan enää palvelisi heitä, he tottelivat ja antoivat heidän mennä.
Jeremiah 34:10 Now when all the princes, and all the people, which had entered into the covenant, heard that every one should let his manservant, and every one his maidservant, go free, that none should serve themselves of them any more, then they obeyed, and let them g
Jeremia 34:11 Mutta sen jälkeen he kääntyivät ja palauttivat vapautetut palvelijat ja palvelijattaret ja tekivät heistä palvelijoita ja palvelijattaria.
Jeremiah 34:11 But afterward they turned, and caused the servants and the handmaids, whom they had let go free, to return, and brought them into subjection for servants and for handmaids.
Jeremia 34:12 Niin tuli Herran sana Jeremialle Herralta ja sanoi:
Jeremiah 34:12 Therefore the word of the LORD came to Jeremiah from the LORD, saying,
Jeremia 34:13 Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä tein liiton teidän isienne kanssa sinä päivänä, jona minä vein heidät pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä, sanoen:
Jeremiah 34:13 Thus said the LORD, the God of Israel; I made a covenant with your fathers in the day that I brought them forth out of the land of Egypt, out of the house of slaves, saying,
Jeremia 34:14 Seitsemän vuoden kuluttua päästäkää jokainen menemään veljensä, hebrealaisen, joka on teille myyty. Kun hän on palvellut teitä kuusi vuotta, päästäkää hänet vapaaksi. Mutta isänne eivät kuunnelleet minua eivätkä kallistaneet korvaansa.
Jeremiah 34:14 At the end of seven years let you go every man his brother an Hebrew, which has been sold to you; and when he has served you six years, you shall let him go free from you: but your fathers listened not to me, neither inclined their ear.
Jeremia 34:15 Ja te olitte nyt kääntyneet ja tehneet oikein minun silmissäni, julistamalla vapauden, jokainen lähimmäisellensä, ja te olitte tehneet liiton minun edessäni siinä huoneessa, joka on otettu minun nimelläni,
Jeremiah 34:15 And you were now turned, and had done right in my sight, in proclaiming liberty every man to his neighbor; and you had made a covenant before me in the house which is called by my name:
Jeremia 34:16 Mutta te käännytitte selkänne ja saastutitte minun nimeni, ja teitte jokaisen palvelijansa ja palvelijattarensa takaisin, jotka te olitte vapauttaneet heidän mielensä mukaan, ja teitte heidät alamaisiksi, olemaan teille palvelijoina ja palvelijattarina.
Jeremiah 34:16 But you turned and polluted my name, and caused every man his servant, and every man his handmaid, whom he had set at liberty at their pleasure, to return, and brought them into subjection, to be to you for servants and for handmaids.
Jeremia 34:17 Sentähden näin sanoo Herra: Te ette ole kuunnelleet minua ettekä ole julistaneet vapautusta, kukin veljelleen ja jokainen lähimmäiselleen. Katso, minä julistan teille vapautuksen, sanoo Herra, miekalle, rutolle ja nälälle. Minä teen teidät vapaaksi.
Jeremiah 34:17 Therefore thus said the LORD; You have not listened to me, in proclaiming liberty, every one to his brother, and every man to his neighbor: behold, I proclaim a liberty for you, said the LORD, to the sword, to the pestilence, and to the famine; and I will
Jeremia 34:18 Ja minä annan niille miehille, jotka ovat rikkoneet minun liittoni, jotka eivät ole pitäneet liiton sanoja, jonka he tekivät minun edessäni, kun he halkaisivat vasikan kahtia ja kulkivat sen osien välistä,
Jeremiah 34:18 And I will give the men that have transgressed my covenant, which have not performed the words of the covenant which they had made before me, when they cut the calf in two, and passed between the parts thereof,
Jeremia 34:19 Juudan ruhtinaat ja Jerusalemin ruhtinaat, eunukit ja papit ja kaikki maan kansa, jotka kulkivat vasikan rungon välistä,
Jeremiah 34:19 The princes of Judah, and the princes of Jerusalem, the eunuchs, and the priests, and all the people of the land, which passed between the parts of the calf;
Jeremia 34:20 Minä annan heidät vihollistensa käsiin, niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeään, ja heidän ruumiinsa joutuvat taivaan lintujen ja maan eläinten ruaksi.
Jeremiah 34:20 I will even give them into the hand of their enemies, and into the hand of them that seek their life: and their dead bodies shall be for meat to the fowls of the heaven, and to the beasts of the earth.
Jeremia 34:21 Ja Sidkian, Juudan kuninkaan, ja hänen ruhtinaansa minä annan heidän vihollistensa käsiin, niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeään, ja Babylonin kuninkaan armeijan käsiin, joka on lähtenyt teidän luotanne.
Jeremiah 34:21 And Zedekiah king of Judah and his princes will I give into the hand of their enemies, and into the hand of them that seek their life, and into the hand of the king of Babylon’s army, which are gone up from you.
Jeremia 34:22 Katso, minä käsken, sanoo Herra, ja annan heidän palata tähän kaupunkiin; ja he sotivat sitä vastaan, valloittavat sen ja polttavat sen tulella; ja minä teen Juudan kaupungit autioksi, asumattomaksi.
Jeremiah 34:22 Behold, I will command, said the LORD, and cause them to return to this city; and they shall fight against it, and take it, and burn it with fire: and I will make the cities of Judah a desolation without an inhabitant.
Jeremia 35:1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta Juudan kuninkaan Joojakimin, Josian pojan, päivinä, kuului näin:
Jeremiah 35:1 The word which came to Jeremiah from the LORD in the days of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah, saying,
Jeremia 35:2 Mene rekabilaisten luo ja puhu heille. Vie heidät Herran temppeliin, yhteen sen kammioista, ja anna heille viiniä juotavaksi.
Jeremiah 35:2 Go to the house of the Rechabites, and speak to them, and bring them into the house of the LORD, into one of the chambers, and give them wine to drink.
Jeremia 35:3 Sitten minä otin Jaasanjan, Jeremian pojan, Habasinjan pojan, ja hänen veljensä ja kaikki hänen poikansa ja koko rekabilaisten suvun.
Jeremiah 35:3 Then I took Jaazaniah the son of Jeremiah, the son of Habaziniah, and his brothers, and all his sons, and the whole house of the Rechabites;
Jeremia 35:4 Ja minä toin heidät Herran temppeliin, Jumalan miehen Hananin, Jigdaljan pojan, poikien kammioon, joka oli päämiesten kammion vieressä, ovenvartijan Maasejan, Sallumin pojan, kammion yläpuolella.
Jeremiah 35:4 And I brought them into the house of the LORD, into the chamber of the sons of Hanan, the son of Igdaliah, a man of God, which was by the chamber of the princes, which was above the chamber of Maaseiah the son of Shallum, the keeper of the door:
Jeremia 35:5 Ja minä panin rekabilaisten suvun poikien eteen viinillä täytettyjä ruukkuja ja pikareita ja sanoin heille: Juokaa viiniä.
Jeremiah 35:5 And I set before the sons of the house of the Rechabites pots full of wine, and cups, and I said to them, Drink you wine.
Jeremia 35:6 Mutta he sanoivat: Emme juo viiniä, sillä isämme Joonadab, Rekabin poika, on käskenyt meitä sanoen: 'Te ette saa juoda viiniä, ette te ettekä teidän poikanne, ikuisesti'.
Jeremiah 35:6 But they said, We will drink no wine: for Jonadab the son of Rechab our father commanded us, saying, You shall drink no wine, neither you, nor your sons for ever:
Jeremia 35:7 Älkää rakentako taloa älkääkä kylväkö siementä älkääkä istuttako viinitarhaa älkääkä pitäkö sitä, vaan asukaa teltoissa kaikkina elinpäivinänne, että eläisitte kauan siinä maassa, jossa te olette muukalaisia.
Jeremiah 35:7 Neither shall you build house, nor sow seed, nor plant vineyard, nor have any: but all your days you shall dwell in tents; that you may live many days in the land where you be strangers.
Jeremia 35:8 Näin me olemme totelleet isämme Joonadabin, Rekabin pojan, ääntä kaikessa, mitä hän on meitä käskenyt, ettemme joisi viiniä koko elinaikanamme, emme me, eivätkä vaimomme, poikamme eivätkä tyttäremme.
Jeremiah 35:8 Thus have we obeyed the voice of Jonadab the son of Rechab our father in all that he has charged us, to drink no wine all our days, we, our wives, our sons, nor our daughters;
Jeremia 35:9 Eikä rakentaa meille taloja asuaksemme. Ei meillä ole viinitarhaa, ei peltoa eikä kylvöä.
Jeremiah 35:9 Nor to build houses for us to dwell in: neither have we vineyard, nor field, nor seed:
Jeremia 35:10 Mutta me olemme asuneet teltoissa ja totelleet ja tehneet kaiken niin kuin isämme Jonadab on meille käskenyt.
Jeremiah 35:10 But we have dwelled in tents, and have obeyed, and done according to all that Jonadab our father commanded us.
Jeremia 35:11 Mutta kun Nebukadnessar, Babylonin kuningas, hyökkäsi maahan, me sanoimme: 'Tulkaa, menkäämme Jerusalemiin kaldealaisten ja syyrialaisten armeijaa vastaan'. Niin me asetuimme Jerusalemiin.
Jeremiah 35:11 But it came to pass, when Nebuchadrezzar king of Babylon came up into the land, that we said, Come, and let us go to Jerusalem for fear of the army of the Chaldeans, and for fear of the army of the Syrians: so we dwell at Jerusalem.
Jeremia 35:12 Silloin tuli Jeremialle tämä Herran sana:
Jeremiah 35:12 Then came the word of the LORD to Jeremiah, saying,
Jeremia 35:13 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Mene ja sano Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille: 'Ettekö ota oppia kuullaksenne minun sanojani?' sanoo Herra.
Jeremiah 35:13 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Go and tell the men of Judah and the inhabitants of Jerusalem, Will you not receive instruction to listen to my words? said the LORD.
Jeremia 35:14 Rekabin pojan Jonadabin sanat, joilla hän kielsi poikiaan juomasta viiniä, ovat toteutuneet; sillä he eivät juo viiniä vielä tänäkään päivänä, vaan tottelevat isänsä käskyä. Vaikka minä olen puhunut teille, noussut varhain ja puhunut, mutta te ette ole kuunnelleet.
Jeremiah 35:14 The words of Jonadab the son of Rechab, that he commanded his sons not to drink wine, are performed; for to this day they drink none, but obey their father’s commandment: notwithstanding I have spoken to you, rising early and speaking; but you listened no
Jeremia 35:15 Minä olen lähettänyt teidän luoksenne kaikki palvelijani, profeetat, varhain noussut ja lähettänyt heidät sanomaan: 'Kääntykää siis jokainen pahalta tieltänne ja parantakaa tekonne älkääkä seuratko muita jumalia älkääkä palvelko niitä. Te saatte asua maassa, jonka minä olen teille antanut.'
Jeremiah 35:15 I have sent also to you all my servants the prophets, rising up early and sending them, saying, Return you now every man from his evil way, and amend your doings, and go not after other gods to serve them, and you shall dwell in the land which I have give
Jeremia 35:16 Koska Jonadabin, Rekabin pojan, pojat ovat pitäneet isänsä käskyn, jonka hän heille antoi, mutta tämä kansa ei ole kuunnellut minua,
Jeremiah 35:16 Because the sons of Jonadab the son of Rechab have performed the commandment of their father, which he commanded them; but this people has not listened to me:
Jeremia 35:17 Sentähden, näin sanoo Herra Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä tuon Juudan ja kaikkien Jerusalemin asukkaiden päälle kaiken sen onnettomuuden, jolla olen heitä vastaan puhunut, sillä olen puhunut heille, mutta he eivät ole kuulleet, ja olen kutsunut
Jeremiah 35:17 Therefore thus said the LORD God of hosts, the God of Israel; Behold, I will bring on Judah and on all the inhabitants of Jerusalem all the evil that I have pronounced against them: because I have spoken to them, but they have not heard; and I have called
Jeremia 35:18 Ja Jeremia sanoi rekabilaisille: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Koska te olette totelleet isänne Jonadabin käskyä ja noudattaneet kaikkia hänen säädöksiään ja tehneet kaiken, mitä hän on teille käskenyt,
Jeremiah 35:18 And Jeremiah said to the house of the Rechabites, Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Because you have obeyed the commandment of Jonadab your father, and kept all his precepts, and done according to all that he has commanded you:
Jeremia 35:19 Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Jonadabilta, Rekabin pojalta, ei kukaan jää ilman miestä, joka seisoo minun edessäni ikuisesti.
Jeremiah 35:19 Therefore thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Jonadab the son of Rechab shall not want a man to stand before me for ever.
Jeremia 36:1 Juudan kuninkaan Joojakimin, Josian pojan, neljäntenä hallitusvuotena tuli Jeremialle Herralta tämä sana:
Jeremiah 36:1 And it came to pass in the fourth year of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah, that this word came to Jeremiah from the LORD, saying,
Jeremia 36:2 Ota itsellesi kirjakäärö ja kirjoita siihen kaikki ne sanat, jotka minä olen puhunut sinulle Israelia ja Juudaa ja kaikkia kansoja vastaan siitä päivästä, jona minä puhuin sinulle, Josian päivistä, tähän päivään asti.
Jeremiah 36:2 Take you a roll of a book, and write therein all the words that I have spoken to you against Israel, and against Judah, and against all the nations, from the day I spoke to you, from the days of Josiah, even to this day.
Jeremia 36:3 Ehkä Juudan heimo kuulee kaiken sen pahan, jonka minä aion heille tehdä, niin että he kääntyvät kukin pahalta tieltään ja minä annan anteeksi heidän pahat tekonsa ja syntinsä.
Jeremiah 36:3 It may be that the house of Judah will hear all the evil which I purpose to do to them; that they may return every man from his evil way; that I may forgive their iniquity and their sin.
Jeremia 36:4 Silloin Jeremia kutsui Barukin, Neerian pojan, ja Baruk kirjoitti Jeremian suusta kaikki Herran sanat, jotka hän oli hänelle puhunut, kirjakäärölle.
Jeremiah 36:4 Then Jeremiah called Baruch the son of Neriah: and Baruch wrote from the mouth of Jeremiah all the words of the LORD, which he had spoken to him, on a roll of a book.
Jeremia 36:5 Ja Jeremia käski Barukia sanoen: Minä olen suljettuna, enkä voi mennä Herran temppeliin.
Jeremiah 36:5 And Jeremiah commanded Baruch, saying, I am shut up; I cannot go into the house of the LORD:
Jeremia 36:6 Mene siis ja lue kirjakääröstä, jonka olet kirjoittanut minun suustani, Herran sanat kansan kuullen Herran temppelissä paastopäivänä; ja lue ne myös koko Juudan kuullen, jotka tulevat kaupungeistaan.
Jeremiah 36:6 Therefore go you, and read in the roll, which you have written from my mouth, the words of the LORD in the ears of the people in the LORD’s house on the fasting day: and also you shall read them in the ears of all Judah that come out of their cities.
Jeremia 36:7 Ehkä he esittävät rukouksensa Herran eteen ja kääntyvät kukin pahalta tieltään; sillä suuri on viha ja kiivastus, jolla Herra on uhannut tätä kansaa vastaan.
Jeremiah 36:7 It may be they will present their supplication before the LORD, and will return every one from his evil way: for great is the anger and the fury that the LORD has pronounced against this people.
Jeremia 36:8 Ja Baruk, Neerian poika, teki kaiken niin kuin profeetta Jeremia oli häntä käskenyt, ja luki kirjasta Herran sanat Herran temppelissä.
Jeremiah 36:8 And Baruch the son of Neriah did according to all that Jeremiah the prophet commanded him, reading in the book the words of the LORD in the LORD’s house.
Jeremia 36:9 Juudan kuninkaan Joojakimin, Josian pojan, viidentenä hallitusvuotena, yhdeksännessä kuussa, julistettiin paasto Herran edessä kaikelle Jerusalemin kansalle ja kaikelle kansalle, joka oli tullut Juudan kaupungeista Jerusalemiin.
Jeremiah 36:9 And it came to pass in the fifth year of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah, in the ninth month, that they proclaimed a fast before the LORD to all the people in Jerusalem, and to all the people that came from the cities of Judah to Jerusalem.
Jeremia 36:10 Sitten Baruk luki kirjasta Jeremian sanat Herran temppelissä, kirjuri Gemarjan, Safanin pojan, kammiossa, ylimmässä esipihassa, Herran temppelin uuden portin ovella, koko kansan kuullen.
Jeremiah 36:10 Then read Baruch in the book the words of Jeremiah in the house of the LORD, in the chamber of Gemariah the son of Shaphan the scribe, in the higher court, at the entry of the new gate of the LORD’s house, in the ears of all the people.
Jeremia 36:11 Kun Miika, Gemarjan, Safanin pojan, poika, oli kuullut kirjasta kaikki Herran sanat,
Jeremiah 36:11 When Michaiah the son of Gemariah, the son of Shaphan, had heard out of the book all the words of the LORD,
Jeremia 36:12 Sitten hän meni alas kuninkaan linnaan, kirjurin kammioon; ja katso, siellä istuivat kaikki ruhtinaat, kirjuri Elisama, Delaja, Semajan poika, Elnatan, Akborin poika, Gemarja, Safanin poika, ja Sidkia, Haan poika.
Jeremiah 36:12 Then he went down into the king’s house, into the scribe’s chamber: and, see, all the princes sat there, even Elishama the scribe, and Delaiah the son of Shemaiah, and Elnathan the son of Achbor, and Gemariah the son of Shaphan, and Zedekiah the son of Ha
Jeremia 36:13 Niin Miika kertoi heille kaikki ne sanat, jotka hän oli kuullut Barukin lukiessa kirjaa kansan kuullen.
Jeremiah 36:13 Then Michaiah declared to them all the words that he had heard, when Baruch read the book in the ears of the people.
Jeremia 36:14 Niin kaikki ruhtinaat lähettivät Jehudin, Netanjan pojan, Selemjan pojan, Kuusin pojan, Barukin luo sanomaan: Ota käteesi kirjakäärö, josta olet lukenut kansan kuullen, ja tule. Niin Baruk, Neerian poika, otti kirjakäärön mukaansa.
Jeremiah 36:14 Therefore all the princes sent Jehudi the son of Nethaniah, the son of Shelemiah, the son of Cushi, to Baruch, saying, Take in your hand the roll wherein you have read in the ears of the people, and come. So Baruch the son of Neriah took the roll in his h
Jeremia 36:15 Ja he sanoivat hänelle: Istu nyt ja lue se meidän korviemme kuullen. Niin Baaruk luki sen heidän korviensa kuullen.
Jeremiah 36:15 And they said to him, Sit down now, and read it in our ears. So Baruch read it in their ears.
Jeremia 36:16 Kun he olivat kuulleet kaikki sanat, pelästyivät he, toinen toisensa, ja sanoivat Barukille: Me kerromme kuninkaalle kaikki nämä sanat.
Jeremiah 36:16 Now it came to pass, when they had heard all the words, they were afraid both one and other, and said to Baruch, We will surely tell the king of all these words.
Jeremia 36:17 Ja he kysyivät Barukilta sanoen: Kerro meille, kuinka kirjoitit kaikki nämä sanat hänen suustaan?
Jeremiah 36:17 And they asked Baruch, saying, Tell us now, How did you write all these words at his mouth?
Jeremia 36:18 Baruk vastasi heille: Hän puhui kaikki nämä sanat minulle suullaan, ja minä kirjoitin ne musteella kirjaan.
Jeremiah 36:18 Then Baruch answered them, He pronounced all these words to me with his mouth, and I wrote them with ink in the book.
Jeremia 36:19 Silloin ruhtinaat sanoivat Barukille: Mene ja piiloudu, sinä ja Jeremia, älköönkä kukaan tietäkö, missä te olette.
Jeremiah 36:19 Then said the princes to Baruch, Go, hide you, you and Jeremiah; and let no man know where you be.
Jeremia 36:20 Ja he menivät kuninkaan luo esipihaan, mutta kirjakäärön he jättivät kirjuri Elisaman kammioon ja kertoivat kaikki sanat kuninkaan kuullen.
Jeremiah 36:20 And they went in to the king into the court, but they laid up the roll in the chamber of Elishama the scribe, and told all the words in the ears of the king.
Jeremia 36:21 Niin kuningas lähetti Jehudin hakemaan kirjakääröä, ja tämä otti sen kirjuri Elisaman kammiosta. Ja Jehudi luki sen kuninkaan ja kaikkien kuninkaan luona seisovien ruhtinaiden kuullen.
Jeremiah 36:21 So the king sent Jehudi to fetch the roll: and he took it out of Elishama the scribe’s chamber. And Jehudi read it in the ears of the king, and in the ears of all the princes which stood beside the king.
Jeremia 36:22 Kuningas istui talvitalossa yhdeksäntenä kuukautena, ja hänen edessään paloi tuli takassa.
Jeremiah 36:22 Now the king sat in the winter house in the ninth month: and there was a fire on the hearth burning before him.
Jeremia 36:23 Ja kun Jehudi oli lukenut kolme tai neljä sivua, hän leikkasi ne linkkuveitsellä ja heitti ne tuleen, joka oli takan päällä, kunnes koko kirjakäärö oli kulunut tulessa, joka oli takan päällä.
Jeremiah 36:23 And it came to pass, that when Jehudi had read three or four leaves, he cut it with the penknife, and cast it into the fire that was on the hearth, until all the roll was consumed in the fire that was on the hearth.
Jeremia 36:24 Mutta he eivät pelänneet eivätkä repäisseet vaatteitaan, eivät kuningas eivätkä kukaan hänen palvelijoistaan, jotka olivat kuulleet kaikki nämä sanat.
Jeremiah 36:24 Yet they were not afraid, nor rent their garments, neither the king, nor any of his servants that heard all these words.
Jeremia 36:25 Elnatan, Delaja ja Gemarja olivat kuitenkin pyytäneet kuningasta olemaan polttamatta kirjakääröä, mutta kuningas ei kuunnellut heitä.
Jeremiah 36:25 Nevertheless Elnathan and Delaiah and Gemariah had made intercession to the king that he would not burn the roll: but he would not hear them.
Jeremia 36:26 Mutta kuningas käski Jerahmeelin, Hammelekin pojan, ja Serajan, Asrielin pojan, ja Selemjan, Abdeelin pojan, ottaa kiinni kirjuri Barukin ja profeetta Jeremian, mutta Herra kätki heidät.
Jeremiah 36:26 But the king commanded Jerahmeel the son of Hammelech, and Seraiah the son of Azriel, and Shelemiah the son of Abdeel, to take Baruch the scribe and Jeremiah the prophet: but the LORD hid them.
Jeremia 36:27 Sitten tuli Herran sana Jeremialle, sen jälkeen kun kuningas oli polttanut kirjakäärön ja sanat, jotka Baaruk oli kirjoittanut Jeremian suusta, sanoen:
Jeremiah 36:27 Then the word of the LORD came to Jeremiah, after that the king had burned the roll, and the words which Baruch wrote at the mouth of Jeremiah, saying,
Jeremia 36:28 Ota itsellesi toinen kirjakäärö ja kirjoita siihen kaikki ne sanat, jotka olivat edellisessä kirjakäärössä, jonka Juudan kuningas Joojakim poltti.
Jeremiah 36:28 Take you again another roll, and write in it all the former words that were in the first roll, which Jehoiakim the king of Judah has burned.
Jeremia 36:29 Ja sinun on sanottava Joojakimille, Juudan kuninkaalle: Näin sanoo Herra: Sinä olet polttanut tämän kirjakäärön sanoen: Miksi olet kirjoittanut siihen näin: 'Babylonin kuningas tulee ja hävittää tämän maan ja lopettaa siitä ihmiset ja eläimet?'
Jeremiah 36:29 And you shall say to Jehoiakim king of Judah, Thus said the LORD; You have burned this roll, saying, Why have you written therein, saying, The king of Babylon shall certainly come and destroy this land, and shall cause to cease from there man and beast?
Jeremia 36:30 Sentähden näin sanoo Herra Joojakimista, Juudan kuninkaasta: Hänellä ei ole oleva ketään istumassa Daavidin valtaistuimella; ja hänen ruumiinsa heitetään päivällä helteeseen ja yöllä pakkaseen.
Jeremiah 36:30 Therefore thus said the LORD of Jehoiakim king of Judah; He shall have none to sit on the throne of David: and his dead body shall be cast out in the day to the heat, and in the night to the frost.
Jeremia 36:31 Ja minä rankaisen häntä ja hänen jälkeläisiään ja palvelijoitaan heidän pahat tekonsa tähden; ja minä tuotan heille ja Jerusalemin asukkaille ja Juudan miehille kaiken sen onnettomuuden, jolla olen heitä vastaan luvannut; mutta he eivät totelleet.
Jeremiah 36:31 And I will punish him and his seed and his servants for their iniquity; and I will bring on them, and on the inhabitants of Jerusalem, and on the men of Judah, all the evil that I have pronounced against them; but they listened not.
Jeremia 36:32 Niin Jeremia otti toisen kirjakäärön ja antoi sen kirjuri Barukille, Neerian pojalle, joka kirjoitti siihen Jeremian suusta kaikki sen kirjan sanat, jonka Joojakim, Juudan kuningas, oli polttanut tulessa; ja niihin lisättiin vielä monta kirjaa.
Jeremiah 36:32 Then took Jeremiah another roll, and gave it to Baruch the scribe, the son of Neriah; who wrote therein from the mouth of Jeremiah all the words of the book which Jehoiakim king of Judah had burned in the fire: and there were added besides to them many li
Jeremia 37:1 Ja kuningas Sidkia, Josian poika, hallitsi Konjan, Joojakimin pojan, sijaan, jonka Babylonian kuningas Nebukadnessar teki kuninkaaksi Juudan maassa.
Jeremiah 37:1 And king Zedekiah the son of Josiah reigned instead of Coniah the son of Jehoiakim, whom Nebuchadrezzar king of Babylon made king in the land of Judah.
Jeremia 37:2 Mutta ei hän eivätkä hänen palvelijansa eikä maan kansa kuunnelleet Herran sanoja, jotka hän puhui profeetta Jeremian kautta.
Jeremiah 37:2 But neither he, nor his servants, nor the people of the land, did listen to the words of the LORD, which he spoke by the prophet Jeremiah.
Jeremia 37:3 Ja kuningas Sidkia lähetti Jehukalin, Selemjan pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan, profeetta Jeremian luo ja käski sanoa: Rukoile meidän puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme.
Jeremiah 37:3 And Zedekiah the king sent Jehucal the son of Shelemiah and Zephaniah the son of Maaseiah the priest to the prophet Jeremiah, saying, Pray now to the LORD our God for us.
Jeremia 37:4 Jeremia meni sisään ja ulos kansan keskuudessa, sillä häntä ei ollut vielä pantu vankilaan.
Jeremiah 37:4 Now Jeremiah came in and went out among the people: for they had not put him into prison.
Jeremia 37:5 Silloin faraon armeija lähti Egyptistä; ja kun kaldealaiset, jotka piirittivät Jerusalemia, kuulivat heistä, he lähtivät pois Jerusalemista.
Jeremiah 37:5 Then Pharaoh’s army was come forth out of Egypt: and when the Chaldeans that besieged Jerusalem heard tidings of them, they departed from Jerusalem.
Jeremia 37:6 Silloin tuli Herran sana profeetta Jeremialle, ja hän sanoi:
Jeremiah 37:6 Then came the word of the LORD to the prophet Jeremiah saying,
Jeremia 37:7 Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Näin sinun on sanottava Juudan kuninkaalle, joka lähetti sinut minun luokseni kysymään minulta neuvoa: Katso, faraon sotajoukko, joka on lähtenyt auttamaan sinua, palaa Egyptiin, omaan maahansa.
Jeremiah 37:7 Thus said the LORD, the God of Israel; Thus shall you say to the king of Judah, that sent you to me to inquire of me; Behold, Pharaoh’s army, which is come forth to help you, shall return to Egypt into their own land.
Jeremia 37:8 Ja kaldealaiset tulevat jälleen ja sotivat tätä kaupunkia vastaan, valloittavat sen ja polttavat sen tulella.
Jeremiah 37:8 And the Chaldeans shall come again, and fight against this city, and take it, and burn it with fire.
Jeremia 37:9 Näin sanoo Herra: Älkää pettäkö itseänne sanoen: 'Kaldealaiset varmasti lähtevät pois meistä', sillä he eivät mene pois.
Jeremiah 37:9 Thus said the LORD; Deceive not yourselves, saying, The Chaldeans shall surely depart from us: for they shall not depart.
Jeremia 37:10 Sillä vaikka olisitte lyöneet koko kaldealaisten armeijan, joka taistelee teitä vastaan, ja heidän joukossaan olisi jäljellä vain haavoittuneita miehiä, he nousisivat silti, jokainen teltassansa, ja polttaisivat tämän kaupungin tulella.
Jeremiah 37:10 For though you had smitten the whole army of the Chaldeans that fight against you, and there remained but wounded men among them, yet should they rise up every man in his tent, and burn this city with fire.
Jeremia 37:11 Ja kun kaldealaisten armeija oli eronnut Jerusalemista faraon armeijan pelon vuoksi,
Jeremiah 37:11 And it came to pass, that when the army of the Chaldeans was broken up from Jerusalem for fear of Pharaoh’s army,
Jeremia 37:12 Sitten Jeremia lähti Jerusalemista mennäkseen Benjaminin maahan, erottautuakseen siellä kansan keskeltä.
Jeremiah 37:12 Then Jeremiah went forth out of Jerusalem to go into the land of Benjamin, to separate himself there in the middle of the people.
Jeremia 37:13 Ja kun hän oli Benjaminin portissa, siellä oli vartiopäällikkö, jonka nimi oli Jirija, Selemjan poika, Hananjan pojanpoika; ja hän otti profeetta Jeremian kiinni sanoen: Sinä lankeat kaldealaisten puolelle.
Jeremiah 37:13 And when he was in the gate of Benjamin, a captain of the ward was there, whose name was Irijah, the son of Shelemiah, the son of Hananiah; and he took Jeremiah the prophet, saying, You fall away to the Chaldeans.
Jeremia 37:14 Silloin Jeremia sanoi: Se on valetta; minä en lankea kaldealaisten puolelle. Mutta hän ei kuunnellut häntä; niin Jiria otti Jeremian ja vei hänet päämiesten luo.
Jeremiah 37:14 Then said Jeremiah, It is false; I fall not away to the Chaldeans. But he listened not to him: so Irijah took Jeremiah, and brought him to the princes.
Jeremia 37:15 Sentähden ruhtinaat vihastuivat Jeremiaan ja löivät hänet ja panivat hänet vankilaan kirjuri Jonathanin taloon, sillä he olivat tehneet siitä vankilapaikan.
Jeremiah 37:15 Why the princes were wroth with Jeremiah, and smote him, and put him in prison in the house of Jonathan the scribe: for they had made that the prison.
Jeremia 37:16 Kun Jeremia oli mennyt vankilaan ja majoihin, ja Jeremia oli viipynyt siellä monta päivää,
Jeremiah 37:16 When Jeremiah was entered into the dungeon, and into the cabins, and Jeremiah had remained there many days;
Jeremia 37:17 Niin kuningas Sidkia lähetti hakemaan hänet, ja kuningas kysyi häneltä salaa talossaan ja sanoi: Onko Herralta mitään sanaa? Jeremia vastasi: On; sillä sinut annetaan Babylonin kuninkaan käsiin, hän sanoi.
Jeremiah 37:17 Then Zedekiah the king sent, and took him out: and the king asked him secretly in his house, and said, Is there any word from the LORD? And Jeremiah said, There is: for, said he, you shall be delivered into the hand of the king of Babylon.
Jeremia 37:18 Ja Jeremia sanoi kuningas Sidkialle: Mitä olen rikkonut sinua tai sinun palvelijoitasi tai tätä kansaa vastaan, että olette panneet minut vankilaan?
Jeremiah 37:18 Moreover Jeremiah said to king Zedekiah, What have I offended against you, or against your servants, or against this people, that you have put me in prison?
Jeremia 37:19 Missä nyt ovat teidän profeettanne, jotka teille ennustivat ja sanoivat: 'Ei Baabelin kuningas tule teidän kimppuunne eikä tämän maan kimppuun?'
Jeremiah 37:19 Where are now your prophets which prophesied to you, saying, The king of Babylon shall not come against you, nor against this land?
Jeremia 37:20 Kuule siis, herrani kuningas, ja anna minun rukoukseni tulla kuulluksi edessäsi, ettet salli minun palata kirjuri Jonathanin taloon, etten siellä kuolisi.
Jeremiah 37:20 Therefore hear now, I pray you, O my lord the king: let my supplication, I pray you, be accepted before you; that you cause me not to return to the house of Jonathan the scribe, lest I die there.
Jeremia 37:21 Silloin kuningas Sidkia käski, että Jeremia oli pantava vankilan pihaan ja että hänelle annettiin päivittäin pala leipää leipomokadulta, kunnes kaikki leipä kaupungista oli loppunut. Niin Jeremia pysyi pihalla.
Jeremiah 37:21 Then Zedekiah the king commanded that they should commit Jeremiah into the court of the prison, and that they should give him daily a piece of bread out of the bakers’ street, until all the bread in the city were spent. Thus Jeremiah remained in the court
Jeremia 38:1 Silloin kuulivat Sefatja, Mattanin poika, Gedalja, Pashurin poika, Juukal, Selemjan poika, ja Pashur, Malkian poika, sanat, jotka Jeremia oli puhunut kaikelle kansalle sanoen:
Jeremiah 38:1 Then Shephatiah the son of Mattan, and Gedaliah the son of Pashur, and Jucal the son of Shelemiah, and Pashur the son of Malchiah, heard the words that Jeremiah had spoken to all the people, saying,
Jeremia 38:2 Näin sanoo Herra: Joka jää tähän kaupunkiin, se kuolee miekkaan, nälkään ja ruttoon; mutta joka menee kaldealaisten luo, se saa elää, sillä hän saa henkensä ja saa elää.
Jeremiah 38:2 Thus said the LORD, He that remains in this city shall die by the sword, by the famine, and by the pestilence: but he that goes forth to the Chaldeans shall live; for he shall have his life for a prey, and shall live.
Jeremia 38:3 Näin sanoo Herra: Tämä kaupunki annetaan varmasti Babylonin kuninkaan armeijan käsiin, ja se valloittaa sen.
Jeremiah 38:3 Thus said the LORD, This city shall surely be given into the hand of the king of Babylon’s army, which shall take it.
Jeremia 38:4 Niin ruhtinaat sanoivat kuninkaalle: Me rukoilemme teitä, surmatkaa tämä mies, sillä näin hän heikentää tässä kaupungissa jäljellä olevien sotilaiden ja koko kansan kädet puhumalla heille tällaisia sanoja; sillä tämä mies ei etsi parasta.
Jeremiah 38:4 Therefore the princes said to the king, We beseech you, let this man be put to death: for thus he weakens the hands of the men of war that remain in this city, and the hands of all the people, in speaking such words to them: for this man seeks not the wel
Jeremia 38:5 Silloin kuningas Sidkia sanoi: Katso, hän on teidän käsissänne, sillä kuningas ei voi tehdä mitään teitä vastaan.
Jeremiah 38:5 Then Zedekiah the king said, Behold, he is in your hand: for the king is not he that can do any thing against you.
Jeremia 38:6 Niin he ottivat Jeremian ja heittivät hänet Malkian, Hammelekin pojan, luolaan, joka oli vankilan pihalla, ja laskivat Jeremian alas köysillä. Mutta luolassa ei ollut vettä, vaan mutaa; ja Jeremia upposi mutaan.
Jeremiah 38:6 Then took they Jeremiah, and cast him into the dungeon of Malchiah the son of Hammelech, that was in the court of the prison: and they let down Jeremiah with cords. And in the dungeon there was no water, but mire: so Jeremiah sunk in the mire.
Jeremia 38:7 Kun etiopialainen Ebedmelek, yksi kuninkaan linnan eunukeista, kuuli, että Jeremia oli pantu vankilaan; kuningas istui silloin Benjaminin portissa,
Jeremiah 38:7 Now when Ebedmelech the Ethiopian, one of the eunuchs which was in the king’s house, heard that they had put Jeremiah in the dungeon; the king then sitting in the gate of Benjamin;
Jeremia 38:8 Ebedmelek meni ulos kuninkaan linnasta ja puhui kuninkaalle sanoen:
Jeremiah 38:8 Ebedmelech went forth out of the king’s house, and spoke to the king saying,
Jeremia 38:9 Herrani kuningas, nämä miehet ovat tehneet pahaa kaikessa, mitä he ovat tehneet profeetta Jeremialle, jonka he ovat heittäneet vankikuoppaan; ja hän on kuolemaisillaan nälkään siinä paikassa, jossa hän on, sillä kaupungissa ei ole enää leipää.
Jeremiah 38:9 My lord the king, these men have done evil in all that they have done to Jeremiah the prophet, whom they have cast into the dungeon; and he is like to die for hunger in the place where he is: for there is no more bread in the city.
Jeremia 38:10 Niin kuningas käski etiopialaista Ebedmelekiä sanoen: Ota täältä mukaasi kolmekymmentä miestä ja nosta profeetta Jeremia vankikuopasta, ennen kuin hän kuolee.
Jeremiah 38:10 Then the king commanded Ebedmelech the Ethiopian, saying, Take from hence thirty men with you, and take up Jeremiah the prophet out of the dungeon, before he die.
Jeremia 38:11 Niin EbedMelek otti miehet mukaansa ja meni kuninkaan linnaan aarrekammion alle. Hän otti sieltä vanhoja, pilaantuneita vaateriepuja ja rättejä ja laski ne köysillä alas vankikuoppaan Jeremialle.
Jeremiah 38:11 So Ebedmelech took the men with him, and went into the house of the king under the treasury, and took there old cast clouts and old rotten rags, and let them down by cords into the dungeon to Jeremiah.
Jeremia 38:12 Ja etiopialainen Ebedmelek sanoi Jeremialle: Pane nämä vanhat valetut vaatteet ja mädäntyneet vaaterievut kainaloihisi köysien alle. Jeremia teki niin.
Jeremiah 38:12 And Ebedmelech the Ethiopian said to Jeremiah, Put now these old cast clouts and rotten rags under your armholes under the cords. And Jeremiah did so.
Jeremia 38:13 Niin he vetivät Jeremian köysillä ylös ja kantoivat hänet vankikuopasta; ja Jeremia jäi vankilan pihaan.
Jeremiah 38:13 So they drew up Jeremiah with cords, and took him up out of the dungeon: and Jeremiah remained in the court of the prison.
Jeremia 38:14 Niin kuningas Sidkia lähetti hakemaan profeetta Jeremian luokseen Herran temppelin kolmanteen ovelle. Ja kuningas sanoi Jeremialle: Minä kysyn sinulta jotakin, älä salaa minulta mitään.
Jeremiah 38:14 Then Zedekiah the king sent, and took Jeremiah the prophet to him into the third entry that is in the house of the LORD: and the king said to Jeremiah, I will ask you a thing; hide nothing from me.
Jeremia 38:15 Silloin Jeremia sanoi Sidkialle: Jos minä ilmoitan sinulle tämän, etkö sinä varmasti tapa minua? Ja jos minä annan sinulle neuvon, etkö sinä kuuntele minua?
Jeremiah 38:15 Then Jeremiah said to Zedekiah, If I declare it to you, will you not surely put me to death? and if I give you counsel, will you not listen to me?
Jeremia 38:16 Niin kuningas Sidkia vannoi salaa Jeremialle sanoen: Niin totta kuin Herra elää, joka on tehnyt meidät tästä sielusta: minä en sinua surmaa enkä anna sinua näiden miesten käsiin, jotka etsivät henkeäsi.
Jeremiah 38:16 So Zedekiah the king swore secretly to Jeremiah, saying, As the LORD lives, that made us this soul, I will not put you to death, neither will I give you into the hand of these men that seek your life.
Jeremia 38:17 Silloin Jeremia sanoi Sidkialle: Näin sanoo Herra, Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Jos sinä todella menet Babylonin kuninkaan ruhtinaiden luo, niin sinun sielusi saa elää, eikä tätä kaupunkia polteta tulella; ja te saatte elää, ja teidän
Jeremiah 38:17 Then said Jeremiah to Zedekiah, Thus said the LORD, the God of hosts, the God of Israel; If you will assuredly go forth to the king of Babylon’s princes, then your soul shall live, and this city shall not be burned with fire; and you shall live, and your
Jeremia 38:18 Mutta jos ette mene Babylonin kuninkaan ruhtinaiden luo, niin tämä kaupunki annetaan kaldealaisten käsiin, ja he polttavat sen tulella, ettekä te pääse heidän käsistään.
Jeremiah 38:18 But if you will not go forth to the king of Babylon’s princes, then shall this city be given into the hand of the Chaldeans, and they shall burn it with fire, and you shall not escape out of their hand.
Jeremia 38:19 Ja kuningas Sidkia sanoi Jeremialle: Minä pelkään niitä juutalaisia, jotka ovat menneet kaldealaisten puolelle, että he antavat minut heidän käsiinsä ja pilkkaavat minua.
Jeremiah 38:19 And Zedekiah the king said to Jeremiah, I am afraid of the Jews that are fallen to the Chaldeans, lest they deliver me into their hand, and they mock me.
Jeremia 38:20 Mutta Jeremia sanoi: He eivät pelasta teitä. Kuule siis Herran ääntä, jonka minä sinulle puhun, niin sinun käy hyvin ja sielusi pysyy elossa.
Jeremiah 38:20 But Jeremiah said, They shall not deliver you. Obey, I beseech you, the voice of the LORD, which I speak to you: so it shall be well to you, and your soul shall live.
Jeremia 38:21 Mutta jos kieltäydyt lähtemästä, niin tämä on se sana, jonka Herra on minulle näyttänyt:
Jeremiah 38:21 But if you refuse to go forth, this is the word that the LORD has showed me:
Jeremia 38:22 Ja katso, kaikki naiset, jotka ovat jäljellä Juudan kuninkaan linnassa, viedään Babylonin kuninkaan ruhtinaiden luo, ja he sanovat: Ystäväsi ovat yllyttäneet sinua ja voittaneet sinut; jalkasi ovat uponneet mutaan, ja
Jeremiah 38:22 And, behold, all the women that are left in the king of Judah’s house shall be brought forth to the king of Babylon’s princes, and those women shall say, Your friends have set you on, and have prevailed against you: your feet are sunk in the mire, and the
Jeremia 38:23 Niin he vievät kaikki vaimonne ja lapsenne kaldealaisten luo, ettekä te pääse heidän käsistään, vaan Baabelin kuningas ottaa teidät kiinni, ja te poltatte tämän kaupungin tulella.
Jeremiah 38:23 So they shall bring out all your wives and your children to the Chaldeans: and you shall not escape out of their hand, but shall be taken by the hand of the king of Babylon: and you shall cause this city to be burned with fire.
Jeremia 38:24 Niin Sidkia sanoi Jeremialle: Älköön kukaan saako tietää näistä sanoista, ettette kuole.
Jeremiah 38:24 Then said Zedekiah to Jeremiah, Let no man know of these words, and you shall not die.
Jeremia 38:25 Mutta jos päämiehet kuulevat, että olen puhunut kanssasi, ja he tulevat luoksesi ja sanovat sinulle: 'Ilmoita meille, mitä olet sanonut kuninkaalle, äläkä peittele sitä meiltä, niin emme tapa sinua, ja mitä kuningas on sinulle sanonut,'
Jeremiah 38:25 But if the princes hear that I have talked with you, and they come to you, and say to you, Declare to us now what you have said to the king, hide it not from us, and we will not put you to death; also what the king said to you:
Jeremia 38:26 Silloin sinun on sanottava heille: 'Minä esitin rukoukseni kuninkaalle, ettei hän lähettäisi minua takaisin Jonatanin taloon kuolemaan siellä.'
Jeremiah 38:26 Then you shall say to them, I presented my supplication before the king, that he would not cause me to return to Jonathan’s house, to die there.
Jeremia 38:27 Niin kaikki ruhtinaat tulivat Jeremian luo ja kysyivät häneltä. Hän kertoi heille kaikki ne sanat, jotka kuningas oli käskenyt. Niin he lakkasivat puhumasta hänen kanssaan, sillä asiaa ei ymmärretty.
Jeremiah 38:27 Then came all the princes to Jeremiah, and asked him: and he told them according to all these words that the king had commanded. So they left off speaking with him; for the matter was not perceived.
Jeremia 38:28 Niin Jeremia pysyi vankilan pihalla siihen päivään asti, jona Jerusalem valloitettiin; ja hän oli siellä, kun Jerusalem valloitettiin.
Jeremiah 38:28 So Jeremiah stayed in the court of the prison until the day that Jerusalem was taken: and he was there when Jerusalem was taken.
Jeremia 39:1 Juudan kuninkaan Sidkian yhdeksäntenä hallitusvuotena, kymmenennessä kuussa, Babylonian kuningas Nebukadnessar ja kaikki hänen armeijansa hyökkäsivät Jerusalemin kimppuun ja piirittivät sitä.
Jeremiah 39:1 In the ninth year of Zedekiah king of Judah, in the tenth month, came Nebuchadrezzar king of Babylon and all his army against Jerusalem, and they besieged it.
Jeremia 39:2 Ja Sidkian yhdentenätoista hallitusvuotena, neljännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kaupunki valloitettiin.
Jeremiah 39:2 And in the eleventh year of Zedekiah, in the fourth month, the ninth day of the month, the city was broken up.
Jeremia 39:3 Ja kaikki Babylonin kuninkaan ruhtinaat tulivat sisään ja istuivat keskiportissa: NergalSarezer, Samgarnebo, Sarsekim, ylimmäinen ministeri, NergalSarezer, ylimmäinen ministeri ja kaikki muut Babylonin kuninkaan ruhtinaat.
Jeremiah 39:3 And all the princes of the king of Babylon came in, and sat in the middle gate, even Nergalsharezer, Samgarnebo, Sarsechim, Rabsaris, Nergalsharezer, Rabmag, with all the residue of the princes of the king of Babylon.
Jeremia 39:4 Ja kun Sidkia, Juudan kuningas, näki heidät, ja kaikki sotamiehet, pakenivat he ja lähtivät yöllä kaupungista kuninkaan puutarhan tietä, kahden muurin välistä porttia, ja hän meni ulos tasangon tietä.
Jeremiah 39:4 And it came to pass, that when Zedekiah the king of Judah saw them, and all the men of war, then they fled, and went forth out of the city by night, by the way of the king’s garden, by the gate between the two walls: and he went out the way of the plain.
Jeremia 39:5 Mutta kaldealaisten armeija ajoi heitä takaa ja saavutti Sidkian Jerikon tasangoilla; ja kun he olivat ottaneet hänet kiinni, he veivät hänet Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin eteen Riblaan Hamatin maahan, jossa tämä langetti hänelle tuomion.
Jeremiah 39:5 But the Chaldeans’ army pursued after them, and overtook Zedekiah in the plains of Jericho: and when they had taken him, they brought him up to Nebuchadnezzar king of Babylon to Riblah in the land of Hamath, where he gave judgment on him.
Jeremia 39:6 Silloin Babylonin kuningas surmasi Sidkian pojat Riblassa hänen silmiensä edessä; ja Babylonin kuningas surmasi kaikki Juudan ylimykset.
Jeremiah 39:6 Then the king of Babylon slew the sons of Zedekiah in Riblah before his eyes: also the king of Babylon slew all the nobles of Judah.
Jeremia 39:7 Lisäksi hän sokaisutti Sidkian silmät ja sitoi hänet kahleilla viedäkseen hänet Babyloniin.
Jeremiah 39:7 Moreover he put out Zedekiah’s eyes, and bound him with chains, to carry him to Babylon.
Jeremia 39:8 Ja kaldealaiset polttivat tulella kuninkaan linnan ja kansan talot ja repivät maahan Jerusalemin muurit.
Jeremiah 39:8 And the Chaldeans burned the king’s house, and the houses of the people, with fire, and broke down the walls of Jerusalem.
Jeremia 39:9 Sitten henkivartijain päällikkö Nebusaradan vei kaupunkiin jäännökset ja ne, jotka olivat siirtyneet hänen puolelleen, sekä muun jäljelle jääneen kansan pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin.
Jeremiah 39:9 Then Nebuzaradan the captain of the guard carried away captive into Babylon the remnant of the people that remained in the city, and those that fell away, that fell to him, with the rest of the people that remained.
Jeremia 39:10 Mutta kansan köyhät, joilla ei ollut mitään, jättivät henkivartijain päällikkö Nebusaradanin Juudan maahan ja antoi heille viinitarhoja ja peltoja.
Jeremiah 39:10 But Nebuzaradan the captain of the guard left of the poor of the people, which had nothing, in the land of Judah, and gave them vineyards and fields at the same time.
Jeremia 39:11 Babylonin kuningas Nebukadnessar antoi vartijainpäällikölle Nebusaradanille Jeremiasta seuraavan käskyn:
Jeremiah 39:11 Now Nebuchadrezzar king of Babylon gave charge concerning Jeremiah to Nebuzaradan the captain of the guard, saying,
Jeremia 39:12 Ota hänet mukaasi ja pidä hänestä hyvää huolta äläkä tee hänelle mitään pahaa; tee hänelle niin kuin hän sinulle sanoo.
Jeremiah 39:12 Take him, and look well to him, and do him no harm; but do to him even as he shall say to you.
Jeremia 39:13 Niin lähetti henkivartiopäällikkö Nebusaradan ja Nebusasbanin, ylimmäisen rabsarisin, Nergal-Sareserin, ylimmäisen rabbimagin ja kaikki Babylonian kuninkaan ruhtinaat,
Jeremiah 39:13 So Nebuzaradan the captain of the guard sent, and Nebushasban, Rabsaris, and Nergalsharezer, Rabmag, and all the king of Babylon’s princes;
Jeremia 39:14 He lähettivät noutamaan Jeremian vankilan pihasta ja antoivat hänet Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, haltuun, että tämä veisi hänet kotiinsa. Niin hän asui kansan keskellä.
Jeremiah 39:14 Even they sent, and took Jeremiah out of the court of the prison, and committed him to Gedaliah the son of Ahikam the son of Shaphan, that he should carry him home: so he dwelled among the people.
Jeremia 39:15 Herran sana tuli Jeremialle, kun hän oli suljettuna vankilan pihaan, ja sanoi:
Jeremiah 39:15 Now the word of the LORD came to Jeremiah, while he was shut up in the court of the prison, saying,
Jeremia 39:16 Mene ja puhu etiopialaiselle Ebedmelekille ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä toteutan sanani tätä kaupunkia vastaan, koituvatko ne onnettomuudeksi eivätkä onneksi, ja ne toteutuvat sinä päivänä sinun edessäsi.
Jeremiah 39:16 Go and speak to Ebedmelech the Ethiopian, saying, Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Behold, I will bring my words on this city for evil, and not for good; and they shall be accomplished in that day before you.
Jeremia 39:17 Mutta minä pelastan sinut sinä päivänä, sanoo Herra, etkä sinua anneta niiden miesten käsiin, joita sinä pelkäät.
Jeremiah 39:17 But I will deliver you in that day, said the LORD: and you shall not be given into the hand of the men of whom you are afraid.
Jeremia 39:18 Sillä minä pelastan sinut varmasti, etkä sinä kaadu miekkaan, vaan sinun henkesi joutuu sinun saaliiksesi, koska sinä turvasit minuun, sanoo Herra.
Jeremiah 39:18 For I will surely deliver you, and you shall not fall by the sword, but your life shall be for a prey to you: because you have put your trust in me, said the LORD.
Jeremia 40:1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, sen jälkeen kun henkivartija Nebusaradan oli päästänyt hänet menemään Raamasta, kun hän oli ottanut hänet kahleissa sidottuna kaikkien Jerusalemin ja Juudan pakkosiirtolaisten joukkoon, jotka oli viety pakkosiirtolaisuuteen.
Jeremiah 40:1 The word that came to Jeremiah from the LORD, after that Nebuzaradan the captain of the guard had let him go from Ramah, when he had taken him being bound in chains among all that were carried away captive of Jerusalem and Judah, which were carried away c
Jeremia 40:2 Ja henkivartioväen päällikkö otti Jeremian luokseen ja sanoi hänelle: Herra, sinun Jumalasi, on uhannut tämän onnettomuuden tälle paikalle.
Jeremiah 40:2 And the captain of the guard took Jeremiah, and said to him, The LORD your God has pronounced this evil on this place.
Jeremia 40:3 Herra on nyt sen totellut ja tehnyt, niin kuin hän on sanonut, koska te olette tehneet syntiä Herraa vastaan ettekä ole totelleet hänen ääntään; sentähden tämä on teille tapahtunut.
Jeremiah 40:3 Now the LORD has brought it, and done according as he has said: because you have sinned against the LORD, and have not obeyed his voice, therefore this thing is come on you.
Jeremia 40:4 Ja nyt, katso, minä päästän sinut tänä päivänä kahleista, jotka olivat kädessäsi. Jos sinusta tuntuu hyvältä tulla minun kanssani Babyloniin, niin tule; ja minä pidän sinusta hyvää huolta; mutta jos sinusta tuntuu pahalta tulla minun kanssani Babyloniin, niin älä viivy. Katso, koko maa on
Jeremiah 40:4 And now, behold, I loose you this day from the chains which were on your hand. If it seem good to you to come with me into Babylon, come; and I will look well to you: but if it seem ill to you to come with me into Babylon, forbear: behold, all the land is
Jeremia 40:5 Kun hän ei ollut vielä palannut, hän sanoi: Palaa Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, luo, jonka Babylonin kuningas on asettanut Juudan kaupunkien käskynhaltijaksi, ja asu hänen luonaan kansan keskuudessa. Tai mene, minne ikinä tahlaat.
Jeremiah 40:5 Now while he was not yet gone back, he said, Go back also to Gedaliah the son of Ahikam the son of Shaphan, whom the king of Babylon has made governor over the cities of Judah, and dwell with him among the people: or go wherever it seems convenient to you
Jeremia 40:6 Sitten Jeremia meni Gedaljan, Ahikamin pojan, luo Mispaan ja asettui hänen luokseen niiden ihmisten keskuuteen, jotka olivat vielä jäljellä maassa.
Jeremiah 40:6 Then went Jeremiah to Gedaliah the son of Ahikam to Mizpah; and dwelled with him among the people that were left in the land.
Jeremia 40:7 Kun kaikki kedolla olevien sotajoukkojen päälliköt, he ja heidän miehensä, kuulivat, että Babylonin kuningas oli asettanut Gedaljan, Ahikamin pojan, maan käskynhaltijaksi ja uskonut hänen haltuunsa miehiä, naisia, lapsia ja maan köyhiä,
Jeremiah 40:7 Now when all the captains of the forces which were in the fields, even they and their men, heard that the king of Babylon had made Gedaliah the son of Ahikam governor in the land, and had committed to him men, and women, and children, and of the poor of t
Jeremia 40:8 Sitten he tulivat Gedaljan luo Mispaan: Ismael, Netanjan poika, Joohanan ja Jonathan, Kareahin pojat, Seraja, Tanhumetin poika, netofalaisen Efain pojat ja Jesanja, maakatilaisen poika, he ja heidän miehensä.
Jeremiah 40:8 Then they came to Gedaliah to Mizpah, even Ishmael the son of Nethaniah, and Johanan and Jonathan the sons of Kareah, and Seraiah the son of Tanhumeth, and the sons of Ephai the Netophathite, and Jezaniah the son of a Maachathite, they and their men.
Jeremia 40:9 Ja Gedalja, Safanin pojan Ahikamin poika, vannoi heille ja heidän miehilleen sanoen: Älkää pelätkö palvella kaldealaisia; asukaa maassa ja palvelkaa Babylonin kuningasta, niin teidän käy hyvin.
Jeremiah 40:9 And Gedaliah the son of Ahikam the son of Shaphan swore to them and to their men, saying, Fear not to serve the Chaldeans: dwell in the land, and serve the king of Babylon, and it shall be well with you.
Jeremia 40:10 Minä, katso, asun Mispassa palvellakseni kaldealaisia, jotka tulevat meidän luoksemme. Mutta te kerätkää viiniä, kesähedelmiä ja öljyä ja pankaa ne astioihinne ja asukaa kaupungeissanne, jotka olette vallanneet.
Jeremiah 40:10 As for me, behold, I will dwell at Mizpah, to serve the Chaldeans, which will come to us: but you, gather you wine, and summer fruits, and oil, and put them in your vessels, and dwell in your cities that you have taken.
Jeremia 40:11 Samoin kaikki juutalaiset, jotka olivat Moabissa, ammonilaisten keskuudessa, Edomissa ja kaikissa muissa maissa, kuulivat, että Babylonian kuningas oli jättänyt Juudan jäännöksen ja että hän oli asettanut heidän päälleen Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan,
Jeremiah 40:11 Likewise when all the Jews that were in Moab, and among the Ammonites, and in Edom, and that were in all the countries, heard that the king of Babylon had left a remnant of Judah, and that he had set over them Gedaliah the son of Ahikam the son of Shaphan
Jeremia 40:12 Kaikki juutalaiset palasivat takaisin kaikista paikoista, joihin heidät oli karkotettu, ja tulivat Juudan maahan, Gedaljan luo ja Mispaan, ja keräsivät hyvin paljon viiniä ja kesähedelmiä.
Jeremiah 40:12 Even all the Jews returned out of all places where they were driven, and came to the land of Judah, to Gedaliah, to Mizpah, and gathered wine and summer fruits very much.
Jeremia 40:13 Ja Joohanan, Kareahin poika, ja kaikki kedolla olevien sotajoukkojen päälliköt tulivat Gedaljan luo Mispaan,
Jeremiah 40:13 Moreover Johanan the son of Kareah, and all the captains of the forces that were in the fields, came to Gedaliah to Mizpah,
Jeremia 40:14 Ja sanoi hänelle: Tiedätkö varmasti, että ammonilaisten kuningas Baalis on lähettänyt Ismaelin, Netanjan pojan, tappamaan sinut? Mutta Gedalja, Ahikamin poika, ei uskonut heitä.
Jeremiah 40:14 And said to him, Do you certainly know that Baalis the king of the Ammonites has sent Ishmael the son of Nethaniah to slay you? But Gedaliah the son of Ahikam believed them not.
Jeremia 40:15 Silloin Joohanan, Kareahin poika, puhui salaa Gedaljalle Mispassa sanoen: Anna minun mennä, niin minä surmaan Ismaelin, Netanjan pojan, eikä kukaan saa tietää siitä. Miksi hänen pitäisi surmata sinut, niin että kaikki juutalaiset, jotka ovat kokoontuneet sinun luoksesi, hajaantuvat?
Jeremiah 40:15 Then Johanan the son of Kareah spoke to Gedaliah in Mizpah secretly saying, Let me go, I pray you, and I will slay Ishmael the son of Nethaniah, and no man shall know it: why should he slay you, that all the Jews which are gathered to you should be scatte
Jeremia 40:16 Mutta Gedalja, Ahikamin poika, sanoi Joohananille, Kareahin pojalle: Älä tee tätä, sillä sinä puhut valhetta Ismaelista.
Jeremiah 40:16 But Gedaliah the son of Ahikam said to Johanan the son of Kareah, You shall not do this thing: for you speak falsely of Ishmael.
Jeremia 41:1 Seitsemäntenä kuukautena tuli Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, kuninkaallista suvun jäsentä, ja kymmenen miestä kuninkaan päämiehistä Gedaljan, Ahikamin pojan, luo Mispaan; ja he söivät siellä yhdessä leipää.
Jeremiah 41:1 Now it came to pass in the seventh month, that Ishmael the son of Nethaniah the son of Elishama, of the seed royal, and the princes of the king, even ten men with him, came to Gedaliah the son of Ahikam to Mizpah; and there they did eat bread together in
Jeremia 41:2 Silloin nousi Ismael, Netanjan poika, ja ne kymmenen miestä, jotka olivat hänen kanssaan, ja löivät miekalla Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, ja tappoivat hänet, jonka Babylonian kuningas oli asettanut maan käskynhaltijaksi.
Jeremiah 41:2 Then arose Ishmael the son of Nethaniah, and the ten men that were with him, and smote Gedaliah the son of Ahikam the son of Shaphan with the sword, and slew him, whom the king of Babylon had made governor over the land.
Jeremia 41:3 Ismael surmasi myös kaikki juutalaiset, jotka olivat hänen kanssaan, Gedaljan kanssa, Mispassa, sekä siellä tavatut kaldealaiset ja sotamiehet.
Jeremiah 41:3 Ishmael also slew all the Jews that were with him, even with Gedaliah, at Mizpah, and the Chaldeans that were found there, and the men of war.
Jeremia 41:4 Ja tapahtui toisena päivänä sen jälkeen, kun hän oli surmannut Gedaljan, eikä kukaan tiennyt sitä,
Jeremiah 41:4 And it came to pass the second day after he had slain Gedaliah, and no man knew it,
Jeremia 41:5 Että Sikemistä, Siilosta ja Samariasta tuli kahdeksankymmentä miestä, parrat ajeltuina, vaatteet repäistyinä ja viilleltyinä, ja heillä oli käsissään uhrit ja suitsukkeet, ja he viettivät heidät Herran temppeliin.
Jeremiah 41:5 That there came certain from Shechem, from Shiloh, and from Samaria, even fourscore men, having their beards shaven, and their clothes rent, and having cut themselves, with offerings and incense in their hand, to bring them to the house of the LORD.
Jeremia 41:6 Ja Ismael, Netanjan poika, lähti Mispasta heitä vastaan itkien koko matkan. Kohdatessaan heidät hän sanoi heille: Tulkaa Gedaljan, Ahikamin pojan, luo.
Jeremiah 41:6 And Ishmael the son of Nethaniah went forth from Mizpah to meet them, weeping all along as he went: and it came to pass, as he met them, he said to them, Come to Gedaliah the son of Ahikam.
Jeremia 41:7 Ja kun he tulivat kaupungin keskelle, surmasi heidät Ismael, Netanjan poika, ja heitti heidät keskelle kuoppaa, hän ja miehet, jotka olivat hänen kanssaan.
Jeremiah 41:7 And it was so, when they came into the middle of the city, that Ishmael the son of Nethaniah slew them, and cast them into the middle of the pit, he, and the men that were with him.
Jeremia 41:8 Mutta heidän joukostaan löytyi kymmenen miestä, jotka sanoivat Ismaelille: Älä surmaa meitä, sillä meillä on aarteita pellolla: vehnää, ohraa, öljyä ja hunajaa. Niin hän kieltäytyi eikä surmannut heitä heidän veljiensä kanssa.
Jeremiah 41:8 But ten men were found among them that said to Ishmael, Slay us not: for we have treasures in the field, of wheat, and of barley, and of oil, and of honey. So he declined, and slew them not among their brothers.
Jeremia 41:9 Mutta kuoppa, johon Ismael oli heittänyt kaikkien niiden miesten ruumiit, jotka hän oli surmannut Gedaljan tähden, oli se, jonka kuningas Asa oli tehnyt Baesan, Israelin kuninkaan, pelätessä; ja Ismael, Netanjan poika, täytti sen surmatuilla.
Jeremiah 41:9 Now the pit wherein Ishmael had cast all the dead bodies of the men, whom he had slain because of Gedaliah, was it which Asa the king had made for fear of Baasha king of Israel: and Ishmael the son of Nethaniah filled it with them that were slain.
Jeremia 41:10 Sitten Ismael vei vangiksi kaikki Mispan jäljelle jääneet ihmiset, kuninkaan tyttäret ja kaikki Mispaan jääneet, jotka henkivartijain päällikkö Nebusaradan oli antanut Gedaljan, Ahikamin pojan, huostaan. Ismael
Jeremiah 41:10 Then Ishmael carried away captive all the residue of the people that were in Mizpah, even the king’s daughters, and all the people that remained in Mizpah, whom Nebuzaradan the captain of the guard had committed to Gedaliah the son of Ahikam: and Ishmael
Jeremia 41:11 Mutta kun Joohanan, Kareahin poika, ja kaikki hänen kanssaan olleet sotaväen päälliköt kuulivat kaikesta siitä pahuudesta, jonka Ismael, Netanjan poika, oli tehnyt,
Jeremiah 41:11 But when Johanan the son of Kareah, and all the captains of the forces that were with him, heard of all the evil that Ishmael the son of Nethaniah had done,
Jeremia 41:12 Sitten he ottivat kaikki miehet ja lähtivät taistelemaan Ismaelia, Netanjan poikaa, vastaan ja löysivät hänet Gibeonin suurten vesien luota.
Jeremiah 41:12 Then they took all the men, and went to fight with Ishmael the son of Nethaniah, and found him by the great waters that are in Gibeon.
Jeremia 41:13 Kun kaikki Ismaelin kanssa ollut väki näki Joohananin, Kareahin pojan, ja kaikki hänen kanssaan olleet sotaväen päälliköt, he iloitsivat.
Jeremiah 41:13 Now it came to pass, that when all the people which were with Ishmael saw Johanan the son of Kareah, and all the captains of the forces that were with him, then they were glad.
Jeremia 41:14 Niin kaikki kansa, jonka Ismael oli ottanut Mispasta vangeiksi, kääntyi takaisin ja palasi Johananin, Kareahin pojan, luo.
Jeremiah 41:14 So all the people that Ishmael had carried away captive from Mizpah cast about and returned, and went to Johanan the son of Kareah.
Jeremia 41:15 Mutta Ismael, Netanjan poika, pakeni Johananilta kahdeksan miehen kanssa ja meni ammonilaisten luo.
Jeremiah 41:15 But Ishmael the son of Nethaniah escaped from Johanan with eight men, and went to the Ammonites.
Jeremia 41:16 Niin otti Joohanan, Kareahin poika, ja kaikki hänen kanssaan olleet sotaväen päälliköt, kaiken kansan jäännöksen, jonka hän oli palauttanut Ismaelilta, Netanjan pojalta, Mispasta, sen jälkeen kun hän oli surmannut Gedaljan, Ahikamin pojan, tuon sankarin
Jeremiah 41:16 Then took Johanan the son of Kareah, and all the captains of the forces that were with him, all the remnant of the people whom he had recovered from Ishmael the son of Nethaniah, from Mizpah, after that he had slain Gedaliah the son of Ahikam, even mighty
Jeremia 41:17 Ja he lähtivät ja asettuivat Kimhamin asuinalueelle, joka on Betlehemin lähellä, mennäkseen Egyptiin,
Jeremiah 41:17 And they departed, and dwelled in the habitation of Chimham, which is by Bethlehem, to go to enter into Egypt,
Jeremia 41:18 Kaldealaisten tähden, sillä he pelkäsivät heitä, koska Ismael, Netanjan poika, oli surmannut Gedaljan, Ahikamin pojan, jonka Babylonin kuningas oli asettanut maan käskynhaltijaksi.
Jeremiah 41:18 Because of the Chaldeans: for they were afraid of them, because Ishmael the son of Nethaniah had slain Gedaliah the son of Ahikam, whom the king of Babylon made governor in the land.
Jeremia 42:1 Silloin astuivat esiin kaikki sotaväen päälliköt, Johanan, Kareahin poika, ja Jesanja, Hosajan poika, ja kaikki kansa pienimmästä suurimpaan,
Jeremiah 42:1 Then all the captains of the forces, and Johanan the son of Kareah, and Jezaniah the son of Hoshaiah, and all the people from the least even to the greatest, came near,
Jeremia 42:2 Ja sanoi profeetta Jeremialle: Anna rukouksemme tulla kuulluksi sinun edessäsi, ja rukoile meidän puolestamme Herraa, sinun Jumalaasi, kaiken tämän jäännöksen puolesta; sillä meitä on jäljellä vain harva monista, niin kuin sinun silmäsi meidät näkevät.
Jeremiah 42:2 And said to Jeremiah the prophet, Let, we beseech you, our supplication be accepted before you, and pray for us to the LORD your God, even for all this remnant; (for we are left but a few of many, as your eyes do behold us:)
Jeremia 42:3 Että Herra, teidän Jumalanne, näyttäisi meille tien, jota meidän on vaellettava, ja mitä meidän on tehtävä.
Jeremiah 42:3 That the LORD your God may show us the way wherein we may walk, and the thing that we may do.
Jeremia 42:4 Niin profeetta Jeremia sanoi heille: Minä olen kuullut teitä. Katso, minä rukoilen Herraa, teidän Jumalaanne, niin kuin te sanotte. Ja kaiken, mitä Herra teille vastaa, minä ilmoitan teille; enkä salaa teiltä mitään.
Jeremiah 42:4 Then Jeremiah the prophet said to them, I have heard you; behold, I will pray to the LORD your God according to your words; and it shall come to pass, that whatever thing the LORD shall answer you, I will declare it to you; I will keep nothing back from y
Jeremia 42:5 Niin he sanoivat Jeremialle: Herra olkoon uskollinen ja totinen todistaja meidän välillämme, ellemme tee kaikkea sitä, mitä varten Herra, sinun Jumalasi, lähettää sinut meidän luoksemme.
Jeremiah 42:5 Then they said to Jeremiah, The LORD be a true and faithful witness between us, if we do not even according to all things for the which the LORD your God shall send you to us.
Jeremia 42:6 Olipa se hyvää tai pahaa, me tottelemme Herran, meidän Jumalamme, ääntä, jonka luo me sinut lähetämme, että meidän kävisi hyvin, kun tottelemme Herran, meidän Jumalamme, ääntä.
Jeremiah 42:6 Whether it be good, or whether it be evil, we will obey the voice of the LORD our God, to whom we send you; that it may be well with us, when we obey the voice of the LORD our God.
Jeremia 42:7 Kymmenen päivän kuluttua tuli Herran sana Jeremialle.
Jeremiah 42:7 And it came to pass after ten days, that the word of the LORD came to Jeremiah.
Jeremia 42:8 Niin hän kutsui Joohananin, Kareahin pojan, ja kaikki hänen kanssaan olevat sotaväen päälliköt ja kaiken kansan pienimmästä suurimpaan,
Jeremiah 42:8 Then called he Johanan the son of Kareah, and all the captains of the forces which were with him, and all the people from the least even to the greatest,
Jeremia 42:9 Ja sanoi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, jonka luo te lähetitte minut asettamaan rukouksenne hänen eteensä:
Jeremiah 42:9 And said to them, Thus said the LORD, the God of Israel, to whom you sent me to present your supplication before him;
Jeremia 42:10 Jos te vielä asutte tässä maassa, niin minä rakennan teidät enkä revi teitä maahan, minä istutan teidät enkä revi teitä irti; sillä minä kadun sitä pahaa, jonka olen teille tehnyt.
Jeremiah 42:10 If you will still abide in this land, then will I build you, and not pull you down, and I will plant you, and not pluck you up: for I repent me of the evil that I have done to you.
Jeremia 42:11 Älkää pelätkö Babylonin kuningasta, jota te pelkäätte; älkää pelätkö häntä, sanoo Herra; sillä minä olen teidän kanssanne pelastaakseni teidät ja vapauttaakseni teidät hänen kädestään.
Jeremiah 42:11 Be not afraid of the king of Babylon, of whom you are afraid; be not afraid of him, said the LORD: for I am with you to save you, and to deliver you from his hand.
Jeremia 42:12 Ja minä osoitan teille armoa, että hän armahtaisi teitä ja antaisi teidän palata omaan maahanne.
Jeremiah 42:12 And I will show mercies to you, that he may have mercy on you, and cause you to return to your own land.
Jeremia 42:13 Mutta jos te sanotte: 'Me emme asu tässä maassa emmekä tottele Herran, teidän Jumalanne, ääntä,'
Jeremiah 42:13 But if you say, We will not dwell in this land, neither obey the voice of the LORD your God,
Jeremia 42:14 Sanoen: Ei, vaan me menemme Egyptin maahan, jossa emme näe sotaa emmekä kuule pasuunan ääntä emmekä näe leivän nälkää; ja siellä me asumme.
Jeremiah 42:14 Saying, No; but we will go into the land of Egypt, where we shall see no war, nor hear the sound of the trumpet, nor have hunger of bread; and there will we dwell:
Jeremia 42:15 Kuulkaa siis nyt Herran sana, te Juudan jäännös. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Jos te käännätte kasvonne mennäksenne Egyptiin ja menette sinne asumaan muukalaisena,
Jeremiah 42:15 And now therefore hear the word of the LORD, you remnant of Judah; Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; If you wholly set your faces to enter into Egypt, and go to sojourn there;
Jeremia 42:16 Silloin miekka, jota te pelkäätte, saavuttaa teidät siellä Egyptin maassa, ja nälänhätä, jota te pelkäsitte, seuraa teitä aivan Egyptissä, ja siellä te kuolette.
Jeremiah 42:16 Then it shall come to pass, that the sword, which you feared, shall overtake you there in the land of Egypt, and the famine, whereof you were afraid, shall follow close after you there in Egypt; and there you shall die.
Jeremia 42:17 Näin käy kaikille niille miehille, jotka kääntävät kasvonsa mennäkseen Egyptiin asumaan siellä muukalaisena; he kuolevat miekkaan, nälkään ja ruttoon, eikä kukaan heistä pääse pakoon eikä pääse pakoon sitä onnettomuutta, jonka minä heille tuotan.
Jeremiah 42:17 So shall it be with all the men that set their faces to go into Egypt to sojourn there; they shall die by the sword, by the famine, and by the pestilence: and none of them shall remain or escape from the evil that I will bring on them.
Jeremia 42:18 Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Niin kuin minun vihani ja kiivauteni on vuodatettu Jerusalemin asukasten päälle, niin minun kiivauteni vuodatetaan teidän päällenne, kun menette Egyptiin; ja te tulette kiroukseksi ja hämmästykseksi.
Jeremiah 42:18 For thus said the LORD of hosts, the God of Israel; As my anger and my fury has been poured forth on the inhabitants of Jerusalem; so shall my fury be poured forth on you, when you shall enter into Egypt: and you shall be an execration, and an astonishmen
Jeremia 42:19 Herra on sanonut teistä, te Juudan jäännös: Älkää menkö Egyptiin; tietäkää totisesti, että minä olen tänä päivänä varoittanut teitä.
Jeremiah 42:19 The LORD has said concerning you, O you remnant of Judah; Go you not into Egypt: know certainly that I have admonished you this day.
Jeremia 42:20 Sillä te teeskentelitte sydämessänne, kun lähetitte minut Herran, teidän Jumalanne, luo ja sanoitte: 'Rukoile meidän puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme,' ja kaiken sen mukaan, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo, ilmoita meille, niin me teemme sen.
Jeremiah 42:20 For you dissembled in your hearts, when you sent me to the LORD your God, saying, Pray for us to the LORD our God; and according to all that the LORD our God shall say, so declare to us, and we will do it.
Jeremia 42:21 Ja nyt minä olen tänä päivänä ilmoittanut sen teille, mutta te ette ole totelleet Herran, teidän Jumalanne, ääntä ettekä mitään sitä varten, mitä varten hän on minut teidän luoksenne lähettänyt.
Jeremiah 42:21 And now I have this day declared it to you; but you have not obeyed the voice of the LORD your God, nor any thing for the which he has sent me to you.
Jeremia 42:22 Tiedä siis nyt varmasti, että sinä kuolet miekkaan, nälkään ja ruttoon siinä paikassa, johon tahdot mennä ja asua muukalaisena.
Jeremiah 42:22 Now therefore know certainly that you shall die by the sword, by the famine, and by the pestilence, in the place where you desire to go and to sojourn.
Jeremia 43:1 Ja kun Jeremia oli puhunut loppuun asti kaikelle kansalle kaikki Herran, heidän Jumalansa, sanat, jotka Herra, heidän Jumalansa, oli lähettänyt hänet heidän luokseen, kaikki nämä sanat,
Jeremiah 43:1 And it came to pass, that when Jeremiah had made an end of speaking to all the people all the words of the LORD their God, for which the LORD their God had sent him to them, even all these words,
Jeremia 43:2 Niin Asarja, Hosajan poika, ja Joohanan, Kareahin poika, ja kaikki ylpeät miehet sanoivat Jeremialle: Sinä puhut valhetta. Herra, meidän Jumalamme, ei ole lähettänyt sinua sanomaan: 'Älä mene Egyptiin asumaan siellä muukalaisena'.
Jeremiah 43:2 Then spoke Azariah the son of Hoshaiah, and Johanan the son of Kareah, and all the proud men, saying to Jeremiah, You speak falsely: the LORD our God has not sent you to say, Go not into Egypt to sojourn there:
Jeremia 43:3 Mutta Baruk, Neerian poika, yllyttää sinua meitä vastaan, että antaisit meidät kaldealaisten käsiin, että he tappaisivat meidät ja veisivät meidät vankeina Babyloniin.
Jeremiah 43:3 But Baruch the son of Neriah sets you on against us, for to deliver us into the hand of the Chaldeans, that they might put us to death, and carry us away captives into Babylon.
Jeremia 43:4 Niin Joohanan, Kareahin poika, ja kaikki sotaväen päälliköt ja kaikki kansa eivät totelleet Herran ääntä eivätkä jääneet asumaan Juudan maahan.
Jeremiah 43:4 So Johanan the son of Kareah, and all the captains of the forces, and all the people, obeyed not the voice of the LORD, to dwell in the land of Judah.
Jeremia 43:5 Mutta Joohanan, Kareahin poika, ja kaikki sotaväen päälliköt ottivat mukaansa kaikki Juudan jäännökset, jotka olivat palanneet kaikista kansoista, joihin heidät oli karkotettu, asumaan Juudan maahan,
Jeremiah 43:5 But Johanan the son of Kareah, and all the captains of the forces, took all the remnant of Judah, that were returned from all nations, where they had been driven, to dwell in the land of Judah;
Jeremia 43:6 Niin miehet, naiset, lapset, kuninkaan tyttäret ja kaikki, jotka henkivartijain päällikkö Nebusaradan oli jättänyt Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, luokse, sekä profeetta Jeremian ja Barukin, Neerian pojan.
Jeremiah 43:6 Even men, and women, and children, and the king’s daughters, and every person that Nebuzaradan the captain of the guard had left with Gedaliah the son of Ahikam the son of Shaphan, and Jeremiah the prophet, and Baruch the son of Neriah.
Jeremia 43:7 Niin he tulivat Egyptin maahan, sillä he eivät totelleet Herran ääntä; ja niin he tulivat Tahpanhekseen asti.
Jeremiah 43:7 So they came into the land of Egypt: for they obeyed not the voice of the LORD: thus came they even to Tahpanhes.
Jeremia 43:8 Silloin tuli Herran sana Jeremialle Tahpanheessa ja sanoi:
Jeremiah 43:8 Then came the word of the LORD to Jeremiah in Tahpanhes, saying,
Jeremia 43:9 Ota käteesi suuria kiviä ja kätke ne saveen tiiliuunissa, joka on faraon linnan sisäänkäynnin luona Tahpanheessa, Juudan miesten nähden.
Jeremiah 43:9 Take great stones in your hand, and hide them in the clay in the brick kiln, which is at the entry of Pharaoh’s house in Tahpanhes, in the sight of the men of Judah;
Jeremia 43:10 Ja sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä lähetän hakemaan palvelijani Nebukadnessarin, Babylonin kuninkaan, ja asetan hänen valtaistuimensa näiden kätkettyjen kivien päälle, ja hän levittää kuninkaallisen majansa niiden päälle.
Jeremiah 43:10 And say to them, Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Behold, I will send and take Nebuchadrezzar the king of Babylon, my servant, and will set his throne on these stones that I have hid; and he shall spread his royal pavilion over them.
Jeremia 43:11 Ja kun hän tulee, hän lyö Egyptin maata ja antaa kuolemalle kuuluvat kuolemaan, vankeuteen vankeuteen ja miekalle kuuluvat miekkaan.
Jeremiah 43:11 And when he comes, he shall smite the land of Egypt, and deliver such as are for death to death; and such as are for captivity to captivity; and such as are for the sword to the sword.
Jeremia 43:12 Minä sytytän tulen Egyptin jumalten huoneisiin, ja hän polttaa ne ja vie heidät vangiksi. Hän pukeutuu Egyptin maahan, niin kuin paimen pukee vaatteensa, ja hän lähtee sieltä rauhassa.
Jeremiah 43:12 And I will kindle a fire in the houses of the gods of Egypt; and he shall burn them, and carry them away captives: and he shall array himself with the land of Egypt, as a shepherd puts on his garment; and he shall go forth from there in peace.
Jeremia 43:13 Hän murskaa myös Bet-Semesin patsaat, joka on Egyptin maassa, ja egyptiläisten jumalien temppelit hän polttaa tulella.
Jeremiah 43:13 He shall break also the images of Bethshemesh, that is in the land of Egypt; and the houses of the gods of the Egyptians shall he burn with fire.
Jeremia 44:1 Sana, joka tuli Jeremialle kaikista Egyptin maassa asuvista juutalaisista, jotka asuvat Migdolissa, Tahpanheksessa, Noofissa ja Patroksen maassa, ja se kuului:
Jeremiah 44:1 The word that came to Jeremiah concerning all the Jews which dwell in the land of Egypt, which dwell at Migdol, and at Tahpanhes, and at Noph, and in the country of Pathros, saying,
Jeremia 44:2 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Te olette nähneet kaiken sen onnettomuuden, jonka minä olen tuottanut Jerusalemille ja kaikille Juudan kaupungeille; ja katso, ne ovat tänä päivänä autiona, eikä siellä yksikään asu.
Jeremiah 44:2 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel; You have seen all the evil that I have brought on Jerusalem, and on all the cities of Judah; and, behold, this day they are a desolation, and no man dwells therein,
Jeremia 44:3 Sen pahuuden tähden, jota he ovat tehneet vihoittaakseen minut, kun he menivät polttamaan suitsukkeita ja palvelemaan muita jumalia, joita he eivät tunteneet, eivät he, te eivätkä teidän isänne.
Jeremiah 44:3 Because of their wickedness which they have committed to provoke me to anger, in that they went to burn incense, and to serve other gods, whom they knew not, neither they, you, nor your fathers.
Jeremia 44:4 Kuitenkin minä lähetin teidän luoksenne kaikki palvelijani, profeetat, varhain aamulla ja lähetin heidät sanomaan: 'Älkää tehkö tätä kauhistusta, jota minä vihaan.'
Jeremiah 44:4 However, I sent to you all my servants the prophets, rising early and sending them, saying, Oh, do not this abominable thing that I hate.
Jeremia 44:5 Mutta he eivät kuunnelleet eivätkä kallistaneet korvaansa kääntyäkseen pois pahuudestaan eivätkä polttaakseen suitsuketta muille jumalille.
Jeremiah 44:5 But they listened not, nor inclined their ear to turn from their wickedness, to burn no incense to other gods.
Jeremia 44:6 Miksi minun vihani ja vihani vuodatettiin ja syttyi Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla, ja ne ovat raunioituneet ja autiot, niin kuin ne tänäkin päivänä ovat.
Jeremiah 44:6 Why my fury and my anger was poured forth, and was kindled in the cities of Judah and in the streets of Jerusalem; and they are wasted and desolate, as at this day.
Jeremia 44:7 Sentähden, näin sanoo Herra, Jumala Sebaot, Israelin Jumala: Miksi teette itsellenne tämän suuren onnettomuuden, hävittäen keskuudestanne Juudasta miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, ettekä jätä teistä ketään jäljelle?
Jeremiah 44:7 Therefore now thus said the LORD, the God of hosts, the God of Israel; Why commit you this great evil against your souls, to cut off from you man and woman, child and suckling, out of Judah, to leave you none to remain;
Jeremia 44:8 Koska te vihoitatte minut kättenne teoilla, kun poltatte uhreja muille jumalille Egyptin maassa, jonne olette tulleet asumaan, hävittääksenne itsenne ja tullaksenne kiroukseksi ja häväistykseksi kaikkien maan kansojen keskuudessa,
Jeremiah 44:8 In that you provoke me to wrath with the works of your hands, burning incense to other gods in the land of Egypt, where you be gone to dwell, that you might cut yourselves off, and that you might be a curse and a reproach among all the nations of the eart
Jeremia 44:9 Oletko unohtanut isäsi pahuuden ja Juudan kuningasten pahuuden ja heidän vaimojensa pahuuden ja oman pahuuden ja vaimojesi pahuuden, jonka he ovat tehneet Juudan maassa ja kaduilla?
Jeremiah 44:9 Have you forgotten the wickedness of your fathers, and the wickedness of the kings of Judah, and the wickedness of their wives, and your own wickedness, and the wickedness of your wives, which they have committed in the land of Judah, and in the streets o
Jeremia 44:10 He eivät ole nöyrtyneet tähän päivään asti, eivätkä he ole pelänneet eivätkä vaeltaneet minun lain ja säädösteni mukaan, jotka minä panin teidän ja teidän isienne eteen.
Jeremiah 44:10 They are not humbled even to this day, neither have they feared, nor walked in my law, nor in my statutes, that I set before you and before your fathers.
Jeremia 44:11 Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä käännän kasvoni teitä vastaan onnettomuudeksi ja hävittääkseni koko Juudan.
Jeremiah 44:11 Therefore thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Behold, I will set my face against you for evil, and to cut off all Judah.
Jeremia 44:12 Ja minä otan Juudan jäännökset, ne, jotka ovat kääntäneet kasvonsa mennäkseen Egyptin maahan asumaan siellä muukalaisina, ja he kaikki hukkuvat ja kaatuvat Egyptin maahan; heidät hukuttaa miekka ja nälkä, he kuolevat
Jeremiah 44:12 And I will take the remnant of Judah, that have set their faces to go into the land of Egypt to sojourn there, and they shall all be consumed, and fall in the land of Egypt; they shall even be consumed by the sword and by the famine: they shall die, from
Jeremia 44:13 Sillä minä rankaisen Egyptin maan asukkaita, niin kuin minä rankaisin Jerusalemia: miekalla, nälänhädällä ja rutolla.
Jeremiah 44:13 For I will punish them that dwell in the land of Egypt, as I have punished Jerusalem, by the sword, by the famine, and by the pestilence:
Jeremia 44:14 Niin ettei kukaan Juudan jäännöksistä, jotka ovat menneet Egyptin maahan asumaan siellä muukalaisina, pääse pakoon eikä jää jäljelle, niin että he palaisivat Juudan maahan, jonne he haluavat palata asumaan siellä; sillä kukaan muu ei palaa kuin sellaiset
Jeremiah 44:14 So that none of the remnant of Judah, which are gone into the land of Egypt to sojourn there, shall escape or remain, that they should return into the land of Judah, to the which they have a desire to return to dwell there: for none shall return but such
Jeremia 44:15 Niin kaikki miehet, jotka tiesivät vaimojensa polttaneen uhreja muille jumalille, ja kaikki naiset, jotka seisoivat lähellä, suuri joukko, kaikki kansa, joka asui Egyptin maassa, Patroksessa, vastasivat Jeremialle sanoen:
Jeremiah 44:15 Then all the men which knew that their wives had burned incense to other gods, and all the women that stood by, a great multitude, even all the people that dwelled in the land of Egypt, in Pathros, answered Jeremiah, saying,
Jeremia 44:16 Mitä tulee siihen sanaan, jonka olet meille puhunut Herran nimessä, me emme kuuntele sinua.
Jeremiah 44:16 As for the word that you have spoken to us in the name of the LORD, we will not listen to you.
Jeremia 44:17 Mutta me teemme varmasti kaiken, mitä omasta suustamme lähtee, polttaaksemme suitsukkeita taivaan kuningattarelle ja vuodattaaksemme juomauhreja hänelle, niin kuin me ja meidän isämme, meidän kuninkaamme ja ruhtinaamme olemme tehneet Juudan kaupungeissa ja
Jeremiah 44:17 But we will certainly do whatever thing goes forth out of our own mouth, to burn incense to the queen of heaven, and to pour out drink offerings to her, as we have done, we, and our fathers, our kings, and our princes, in the cities of Judah, and in the s
Jeremia 44:18 Mutta siitä lähtien, kun lakkasimme polttamasta suitsukkeita taivaan kuningattarelle ja vuodattamasta juomauhreja hänelle, meiltä on puuttunut kaikkea, ja miekka ja nälänhätä ovat tuhonneet meidät.
Jeremiah 44:18 But since we left off to burn incense to the queen of heaven, and to pour out drink offerings to her, we have wanted all things, and have been consumed by the sword and by the famine.
Jeremia 44:19 Ja kun me poltimme suitsukkeita taivaan kuningattarelle ja vuodatimme hänelle juomauhreja, leivoimmeko hänelle kakkuja kumartaaksemme häntä ja vuodatimmeko hänelle juomauhreja ilman miehiämme?
Jeremiah 44:19 And when we burned incense to the queen of heaven, and poured out drink offerings to her, did we make her cakes to worship her, and pour out drink offerings to her, without our men?
Jeremia 44:20 Silloin Jeremia sanoi kaikelle kansalle, miehille ja naisille ja kaikelle kansalle, joka oli antanut hänelle tuon vastauksen, sanoen:
Jeremiah 44:20 Then Jeremiah said to all the people, to the men, and to the women, and to all the people which had given him that answer, saying,
Jeremia 44:21 Eikö Herra muistanut, eikä se tullut hänen mieleensä sitä suitsuketta, jota te poltitte Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla, te ja teidän isänne, teidän kuninkaanne ja ruhtinaanne ja maan kansa?
Jeremiah 44:21 The incense that you burned in the cities of Judah, and in the streets of Jerusalem, you, and your fathers, your kings, and your princes, and the people of the land, did not the LORD remember them, and came it not into his mind?
Jeremia 44:22 Niin ettei Herra enää voinut sietää teidän pahoja tekojanne ja kauhistuksianne, joita olette tehneet; sentähden on teidän maanne autioksi, kauhistukseksi ja kiroukseksi, asumaton, niin kuin tänäkin päivänä on.
Jeremiah 44:22 So that the LORD could no longer bear, because of the evil of your doings, and because of the abominations which you have committed; therefore is your land a desolation, and an astonishment, and a curse, without an inhabitant, as at this day.
Jeremia 44:23 Koska te olette polttaneet suitsukkeita ja tehneet syntiä Herraa vastaan ettekä ole totelleet Herran ääntä ettekä vaeltaneet hänen laissaan, hänen säädöksissään ettekä todistuksissaan; sentähden on teille tapahtunut tämä onnettomuus, niin kuin se tänä päivänä on tapahtunut.
Jeremiah 44:23 Because you have burned incense, and because you have sinned against the LORD, and have not obeyed the voice of the LORD, nor walked in his law, nor in his statutes, nor in his testimonies; therefore this evil is happened to you, as at this day.
Jeremia 44:24 Ja Jeremia sanoi kaikelle kansalle ja kaikille naisille: Kuulkaa Herran sana, kaikki Juudan asukkaat, jotka olette Egyptin maassa:
Jeremiah 44:24 Moreover Jeremiah said to all the people, and to all the women, Hear the word of the LORD, all Judah that are in the land of Egypt:
Jeremia 44:25 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Te ja teidän vaimonne olette puhuneet suullanne ja täyttäneet kädellänne sanoen: 'Me pidämme lupauksemme, jotka olemme vannoneet: poltamme suitsuketta taivaan kuningattarelle ja vuodatamme uhriuhreja'.
Jeremiah 44:25 Thus said the LORD of hosts, the God of Israel, saying; You and your wives have both spoken with your mouths, and fulfilled with your hand, saying, We will surely perform our vows that we have vowed, to burn incense to the queen of heaven, and to pour out
Jeremia 44:26 Kuulkaa siis Herran sana, kaikki Juudan asukkaat, jotka asutte Egyptin maassa: Katso, minä vannon suuren nimeni kautta, sanoo Herra, ettei minun nimeäni enää mainita yhdenkään Juudan miehen suussa koko Egyptin maassa sanoen: Herra, Herra...
Jeremiah 44:26 Therefore hear you the word of the LORD, all Judah that dwell in the land of Egypt; Behold, I have sworn by my great name, said the LORD, that my name shall no more be named in the mouth of any man of Judah in all the land of Egypt, saying, The Lord GOD l
Jeremia 44:27 Katso, minä varjelen heitä pahaksi eikä hyväksi, ja kaikki Juudan miehet, jotka ovat Egyptin maassa, hukkuvat miekkaan ja nälkään, kunnes heistä tulee loppu.
Jeremiah 44:27 Behold, I will watch over them for evil, and not for good: and all the men of Judah that are in the land of Egypt shall be consumed by the sword and by the famine, until there be an end of them.
Jeremia 44:28 Kuitenkin pieni joukko miekalta pelastuneita palaa Egyptin maasta Juudan maahan, ja kaikki Juudan jäännös, joka on mennyt Egyptin maahan asumaan siellä muukalaisena, tulee tietämään, kenen sanat pysyvät, minun vai heidän.
Jeremiah 44:28 Yet a small number that escape the sword shall return out of the land of Egypt into the land of Judah, and all the remnant of Judah, that are gone into the land of Egypt to sojourn there, shall know whose words shall stand, mine, or theirs.
Jeremia 44:29 Ja tämä on oleva sinulle merkkinä, sanoo Herra, että minä rankaisen teitä tässä paikassa, että tietäisitte, että minun sanani pysyvät teitä vastaan, tuottaen teille onnettomuuden:
Jeremiah 44:29 And this shall be a sign to you, said the LORD, that I will punish you in this place, that you may know that my words shall surely stand against you for evil:
Jeremia 44:30 Näin sanoo Herra: Katso, minä annan farao Hofran, Egyptin kuninkaan, hänen vihollistensa käsiin, niiden käsiin, jotka etsivät hänen henkeään, niinkuin minä annoin Sidkian, Juudan kuninkaan, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin, hänen vihollisensa ja hänen henkeään etsivän, käsiin.
Jeremiah 44:30 Thus said the LORD; Behold, I will give Pharaohhophra king of Egypt into the hand of his enemies, and into the hand of them that seek his life; as I gave Zedekiah king of Judah into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon, his enemy, and that sought hi
Jeremia 45:1 Sana, jonka profeetta Jeremia puhui Barukille, Neerian pojalle, kun tämä oli kirjoittanut nämä sanat kirjaan Jeremian suusta Joojakimin, Josian pojan, Juudan kuninkaan, neljäntenä hallitusvuotena, sanoen:
Jeremiah 45:1 The word that Jeremiah the prophet spoke to Baruch the son of Neriah, when he had written these words in a book at the mouth of Jeremiah, in the fourth year of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah, saying,
Jeremia 45:2 Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, sinulle, Baruk:
Jeremiah 45:2 Thus said the LORD, the God of Israel, to you, O Baruch:
Jeremia 45:3 Sinä sanoit: Voi minua! Herra on lisännyt minun tuskaani tuskaa; minä pyörryn huokaukseeni enkä löydä lepoa.
Jeremiah 45:3 You did say, Woe is me now! for the LORD has added grief to my sorrow; I fainted in my sighing, and I find no rest.
Jeremia 45:4 Näin sinun on sanottava hänelle: Näin Herra sanoi: Katso, minkä olen rakentanut, sen minä hajotan, ja minkä olen istuttanut, sen minä revin pois, koko tämän maan.
Jeremiah 45:4 Thus shall you say to him, The LORD said thus; Behold, that which I have built will I break down, and that which I have planted I will pluck up, even this whole land.
Jeremia 45:5 Ja sinä pyydät itsellesi suuria? Älä pyydä! Sillä katso, minä tuotan onnettomuuden kaikelle lihalle, sanoo Herra. Mutta sinun henkesi minä annan sinulle saaliiksi kaikissa paikoissa, joihin kuljet.
Jeremiah 45:5 And seek you great things for yourself? seek them not: for, behold, I will bring evil on all flesh, said the LORD: but your life will I give to you for a prey in all places where you go.
Jeremia 46:1 Herran sana, joka tuli profeetta Jeremialle pakanoita vastaan;
Jeremiah 46:1 The word of the LORD which came to Jeremiah the prophet against the Gentiles;
Jeremia 46:2 Egyptiä vastaan, faraon Nekon, Egyptin kuninkaan, armeijaa vastaan, joka oli Eufrat-virran varrella Karkemisissa, jonka Babylonian kuningas Nebukadnessar löi Joojakimin, Josian pojan, Juudan kuninkaan, neljäntenä hallitusvuotena.
Jeremiah 46:2 Against Egypt, against the army of Pharaohnecho king of Egypt, which was by the river Euphrates in Carchemish, which Nebuchadrezzar king of Babylon smote in the fourth year of Jehoiakim the son of Josiah king of Judah.
Jeremia 46:3 Käske teillenne pieni kilpi ja olkaa valmiina taisteluun.
Jeremiah 46:3 Order you the buckler and shield, and draw near to battle.
Jeremia 46:4 Valjastakaa hevoset, ja nouskaa, te ratsumiehet, ja astukaa esiin kypärät päässänne, kiillottakaa keihäät ja pankaa kypärät yllenne.
Jeremiah 46:4 Harness the horses; and get up, you horsemen, and stand forth with your helmets; furbish the spears, and put on the brigandines.
Jeremia 46:5 Miksi minä näin heidän kauhistuneena ja kääntyvän takaisin? Miksi heidän sankarinsa on lyöty maahan ja pakenevat nopeasti eivätkä katso taakseen? Sillä pelko ympäröi heidät, sanoo Herra.
Jeremiah 46:5 Why have I seen them dismayed and turned away back? and their mighty ones are beaten down, and are fled apace, and look not back: for fear was round about, said the LORD.
Jeremia 46:6 Älköön nopea pakenko, älköön sankari pelastuko; he kompastuvat ja kaatuvat pohjoiseen Eufrat-virran varrelle.
Jeremiah 46:6 Let not the swift flee away, nor the mighty man escape; they shall stumble, and fall toward the north by the river Euphrates.
Jeremia 46:7 Kuka tämä on, joka nousee kuin tulva, jonka vedet kuohuvat kuin virrat?
Jeremiah 46:7 Who is this that comes up as a flood, whose waters are moved as the rivers?
Jeremia 46:8 Egypti nousee kuin tulva, ja sen vedet kuohuvat kuin virrat; ja hän sanoo: Minä nousen ja peitän maan, minä hävitän kaupungin ja sen asukkaat.
Jeremiah 46:8 Egypt rises up like a flood, and his waters are moved like the rivers; and he said, I will go up, and will cover the earth; I will destroy the city and the inhabitants thereof.
Jeremia 46:9 Tulkaa, te hevoset, ja raivotkaa, te vaunut, ja tulkoot sankarit, etiopialaiset ja libyalaiset, jotka kantavat kilpeä, ja lydialaiset, jotka kantavat ja jännittävät jousta.
Jeremiah 46:9 Come up, you horses; and rage, you chariots; and let the mighty men come forth; the Ethiopians and the Libyans, that handle the shield; and the Lydians, that handle and bend the bow.
Jeremia 46:10 Sillä tämä on Herran, Herran Sebaotin, päivä, koston päivä, jolloin hän kostaa vihollisilleen. Miekka syö, ja se on kylläinen ja juovuksissa heidän verestään. Sillä Herralla, Herralla Sebaotilla, on teurasuhri pohjoisessa maassa.
Jeremiah 46:10 For this is the day of the Lord GOD of hosts, a day of vengeance, that he may avenge him of his adversaries: and the sword shall devour, and it shall be satiate and made drunk with their blood: for the Lord GOD of hosts has a sacrifice in the north countr
Jeremia 46:11 Mene Gileadiin ja ota balsamia, neitsyt, Egyptin tytär; turhaan sinä käytät monia lääkkeitä, etkä parane.
Jeremiah 46:11 Go up into Gilead, and take balm, O virgin, the daughter of Egypt: in vain shall you use many medicines; for you shall not be cured.
Jeremia 46:12 Kansat ovat kuulleet sinun häpeäsi, ja sinun valituksesi on täyttänyt maan; sillä sankari on kompastunut sankariin, ja he ovat kaatuneet molemmat yhdessä.
Jeremiah 46:12 The nations have heard of your shame, and your cry has filled the land: for the mighty man has stumbled against the mighty, and they are fallen both together.
Jeremia 46:13 Sana, jonka Herra puhui profeetta Jeremialle, kuinka Babylonian kuningas Nebukadnessar oli tuleva ja lyövä Egyptin maata.
Jeremiah 46:13 The word that the LORD spoke to Jeremiah the prophet, how Nebuchadrezzar king of Babylon should come and smite the land of Egypt.
Jeremia 46:14 Julistakaa tämä Egyptissä, kuuluttakaa Migdolissa, kuuluttakaa Noofissa ja Tahpanheksessa. Sanokaa: 'Pysykää lujina ja valmistautukaa, sillä miekka syö ympärillänne.'
Jeremiah 46:14 Declare you in Egypt, and publish in Migdol, and publish in Noph and in Tahpanhes: say you, Stand fast, and prepare you; for the sword shall devour round about you.
Jeremia 46:15 Miksi sinun urhoolliset miehesi hukkuvat pois? He eivät pysyneet pystyssä, sillä Herra ajoi heidät pois.
Jeremiah 46:15 Why are your valiant men swept away? they stood not, because the LORD did drive them.
Jeremia 46:16 Hän kaatoi monta, yksi kaatui toisen päälle. Ja he sanoivat: Nouskaa, palatkaamme takaisin kansamme luo, synnyinmaahamme, pakoon sortavan miekan alta.
Jeremiah 46:16 He made many to fall, yes, one fell on another: and they said, Arise, and let us go again to our own people, and to the land of our nativity, from the oppressing sword.
Jeremia 46:17 He huusivat siellä: Farao, Egyptin kuningas, on pelkkä ääni; hän on ohittanut määräajan.
Jeremiah 46:17 They did cry there, Pharaoh king of Egypt is but a noise; he has passed the time appointed.
Jeremia 46:18 Niin totta kuin minä elän, sanoo Kuningas, jonka nimi on Herra Sebaot, totisesti hän tulee niin kuin Taabor vuorten keskellä ja Karmel meren rannalla.
Jeremiah 46:18 As I live, said the King, whose name is the LORD of hosts, Surely as Tabor is among the mountains, and as Carmel by the sea, so shall he come.
Jeremia 46:19 Sinä Egyptin tytär, valmistaudu pakkosiirtolaisuuteen, sillä Noofista tulee autio ja asumaton.
Jeremiah 46:19 O you daughter dwelling in Egypt, furnish yourself to go into captivity: for Noph shall be waste and desolate without an inhabitant.
Jeremia 46:20 Egypti on kuin kaunis hieho, mutta tuho tulee, se tulee pohjoisesta.
Jeremiah 46:20 Egypt is like a very fair heifer, but destruction comes; it comes out of the north.
Jeremia 46:21 Sen palkkalaiset ovat sen keskellä kuin syöttöhärät, sillä hekin ovat kääntyneet takaisin ja paenneet kaikki pois. He eivät pysyneet pystyssä, sillä heidän onnettomuutensa päivä oli tullut heille, heidän rangaistuksensa aika.
Jeremiah 46:21 Also her hired men are in the middle of her like fatted bullocks; for they also are turned back, and are fled away together: they did not stand, because the day of their calamity was come on them, and the time of their visitation.
Jeremia 46:22 Sen ääni kulkee kuin käärme, sillä he marssivat armeijan kanssa ja tulevat sitä vastaan kirveillä kuin puunhakkaajat.
Jeremiah 46:22 The voice thereof shall go like a serpent; for they shall march with an army, and come against her with axes, as hewers of wood.
Jeremia 46:23 He kaatavat sen metsän, sanoo Herra, vaikka sitä ei voida tutkia, sillä niitä on enemmän kuin heinäsirkkoja, niitä on lukematon määrä.
Jeremiah 46:23 They shall cut down her forest, said the LORD, though it cannot be searched; because they are more than the grasshoppers, and are innumerable.
Jeremia 46:24 Egyptin tytär joutuu häpeään, hänet annetaan pohjoisen kansan käsiin.
Jeremiah 46:24 The daughter of Egypt shall be confounded; she shall be delivered into the hand of the people of the north.
Jeremia 46:25 Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoi: Katso, minä rankaisen Noon joukkoa, faraota ja Egyptiä, heidän jumaliaan ja kuninkaitaan, faraota ja kaikkia, jotka häneen turvaavat.
Jeremiah 46:25 The LORD of hosts, the God of Israel, said; Behold, I will punish the multitude of No, and Pharaoh, and Egypt, with their gods, and their kings; even Pharaoh, and all them that trust in him:
Jeremia 46:26 Minä annan heidät niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeään, ja Nebukadnessarin, Babylonin kuninkaan, käsiin ja hänen palvelijoittensa käsiin; ja sen jälkeen se on oleva asuttu niin kuin muinaisina päivinä, sanoo Herra.
Jeremiah 46:26 And I will deliver them into the hand of those that seek their lives, and into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon, and into the hand of his servants: and afterward it shall be inhabited, as in the days of old, said the LORD.
Jeremia 46:27 Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, äläkä säikky, Israel! Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaa ja sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob on palajava ja oleva levossa ja rauhassa, eikä kukaan pelota häntä.
Jeremiah 46:27 But fear not you, O my servant Jacob, and be not dismayed, O Israel: for, behold, I will save you from afar off, and your seed from the land of their captivity; and Jacob shall return, and be in rest and at ease, and none shall make him afraid.
Jeremia 46:28 Älä pelkää, minun palvelijani Jaakob, sanoo Herra. Minä olen sinun kanssasi; minä teen lopun kaikista kansoista, joiden sekaan olen sinut ajanut. Sinusta minä en kuitenkaan lopu, vaan kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta en jätä sinua.
Jeremiah 46:28 Fear you not, O Jacob my servant, said the LORD: for I am with you; for I will make a full end of all the nations where I have driven you: but I will not make a full end of you, but correct you in measure; yet will I not leave you wholly unpunished.
Jeremia 47:1 Herran sana, joka tuli profeetta Jeremialle filistealaisia vastaan, ennen kuin farao voitti Gazan.
Jeremiah 47:1 The word of the LORD that came to Jeremiah the prophet against the Philistines, before that Pharaoh smote Gaza.
Jeremia 47:2 Näin sanoo Herra: Katso, vedet nousevat pohjoisesta, ne tulevat tulvivaksi tulvaksi ja tulvivat maan ja kaiken, mitä siinä on, kaupungin ja sen asukkaat. Silloin miehet huutavat, ja kaikki maan asukkaat
Jeremiah 47:2 Thus said the LORD; Behold, waters rise up out of the north, and shall be an overflowing flood, and shall overflow the land, and all that is therein; the city, and them that dwell therein: then the men shall cry, and all the inhabitants of the land shall
Jeremia 47:3 Hänen voimakkaiden hevostensa kavioiden töminän, hänen vaunujensa jylinän ja hänen pyöriensä jylinän kuullessaan isät eivät katso lastensa puoleen käsien heikkenemisen vuoksi;
Jeremiah 47:3 At the noise of the stamping of the hoofs of his strong horses, at the rushing of his chariots, and at the rumbling of his wheels, the fathers shall not look back to their children for feebleness of hands;
Jeremia 47:4 Sillä se päivä tulee, joka tuhoaa kaikki filistealaiset ja hävittää Tyroksen ja Siidonin auttajat, jotka ovat jäljelle jääneet. Herra tuhoaa filistealaiset, Kaftorin maan jäännöksen.
Jeremiah 47:4 Because of the day that comes to spoil all the Philistines, and to cut off from Tyrus and Zidon every helper that remains: for the LORD will spoil the Philistines, the remnant of the country of Caphtor.
Jeremia 47:5 Gaza on kaljuuntunut, Askelon on tuhoutunut laaksonsa jäännöksistä. Kuinka kauan aiot viillellä itseäsi?
Jeremiah 47:5 Baldness is come on Gaza; Ashkelon is cut off with the remnant of their valley: how long will you cut yourself?
Jeremia 47:6 Herran miekka, kuinka kauan et ole vielä hiljaa? Pane itsesi tuppeesi, lepää ja ole hiljaa.
Jeremiah 47:6 O you sword of the LORD, how long will it be ere you be quiet? put up yourself into your scabbard, rest, and be still.
Jeremia 47:7 Kuinka se voi olla hiljaa, kun Herra on antanut sille käskyn Askelonia ja merenrantaa vastaan? Sinne hän on sen asettanut.
Jeremiah 47:7 How can it be quiet, seeing the LORD has given it a charge against Ashkelon, and against the sea shore? there has he appointed it.
Jeremia 48:1 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, Moabia vastaan: Voi Neboa, sillä se on hävitetty! Kirjataim on joutunut häpeään ja vallattu, Misgab on joutunut häpeään ja kauhistunut.
Jeremiah 48:1 Against Moab thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Woe to Nebo! for it is spoiled: Kiriathaim is confounded and taken: Misgab is confounded and dismayed.
Jeremia 48:2 Ei Mooabista enää kuulu kiitosta. Hesbonissa on sitä vastaan suunniteltu pahaa. Tulkaa, hävittäkäämme se kansakunnan joukosta. Myös sinut, Madmen, kaadetaan, miekka ajaa sinua takaa.
Jeremiah 48:2 There shall be no more praise of Moab: in Heshbon they have devised evil against it; come, and let us cut it off from being a nation. Also you shall be cut down, O Madmen; the sword shall pursue you.
Jeremia 48:3 Huudon ääni kuuluu Horonaimista: hävitys ja suuri tuho.
Jeremiah 48:3 A voice of crying shall be from Horonaim, spoiling and great destruction.
Jeremia 48:4 Moab on tuhottu, sen pienokaiset ovat saaneet valitushuudon kuulumaan.
Jeremiah 48:4 Moab is destroyed; her little ones have caused a cry to be heard.
Jeremia 48:5 Sillä Luhitin nousussa nousee jatkuva itku, sillä Horonaimin laskeutuessa viholliset kuulevat tuhonhuudon.
Jeremiah 48:5 For in the going up of Luhith continual weeping shall go up; for in the going down of Horonaim the enemies have heard a cry of destruction.
Jeremia 48:6 Paetkaa, pelastakaa henkenne ja olkaa kuin kanervi erämaassa.
Jeremiah 48:6 Flee, save your lives, and be like the heath in the wilderness.
Jeremia 48:7 Sillä koska sinä luotit töihisi ja aarteihisi, sinutkin vangitaan. Ja Kemos lähtee pakkosiirtolaisuuteen pappeineen ja ruhtinaineen.
Jeremiah 48:7 For because you have trusted in your works and in your treasures, you shall also be taken: and Chemosh shall go forth into captivity with his priests and his princes together.
Jeremia 48:8 Ja hävittäjä hyökkää jokaisen kaupungin kimppuun, eikä yksikään kaupunki pääse pakoon; laakso tuhoutuu ja tasanko tuhoutuu, niin kuin Herra on puhunut.
Jeremiah 48:8 And the spoiler shall come on every city, and no city shall escape: the valley also shall perish, and the plain shall be destroyed, as the LORD has spoken.
Jeremia 48:9 Antakaa Mooabille siivet, että se pakenisi ja pääsisi pakoon, sillä sen kaupungit tulevat autioiksi, asumattomattomiksi.
Jeremiah 48:9 Give wings to Moab, that it may flee and get away: for the cities thereof shall be desolate, without any to dwell therein.
Jeremia 48:10 Kirottu olkoon se, joka tekee Herran työn petollisesti, ja kirottu olkoon se, joka varjelee miekkansa verestä.
Jeremiah 48:10 Cursed be he that does the work of the LORD deceitfully, and cursed be he that keeps back his sword from blood.
Jeremia 48:11 Moab on elänyt rauhassa nuoruudestaan asti, hän on levännyt sakan päällä, eikä häntä ole tyhjennetty astiasta astiaan eikä hän ole joutunut vankeuteen. Sentähden hänen makunsa on säilynyt hänessä, eikä hänen hajunsa ole muuttunut.
Jeremiah 48:11 Moab has been at ease from his youth, and he has settled on his lees, and has not been emptied from vessel to vessel, neither has he gone into captivity: therefore his taste remained in him, and his scent is not changed.
Jeremia 48:12 Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä lähetän hänen luokseen harhailijoita, jotka eksyttävät häntä, tyhjentävät hänen astiansa ja rikkovat heidän leilinsä.
Jeremiah 48:12 Therefore, behold, the days come, said the LORD, that I will send to him wanderers, that shall cause him to wander, and shall empty his vessels, and break their bottles.
Jeremia 48:13 Ja Moab häpeää Kemosin tähden, niin kuin Israelin heimo häpesi Beetelin tähden, johon he turvasivat.
Jeremiah 48:13 And Moab shall be ashamed of Chemosh, as the house of Israel was ashamed of Bethel their confidence.
Jeremia 48:14 Kuinka te sanotte: Me olemme mahtavia ja vahvoja miehiä sotaan?
Jeremiah 48:14 How say you, We are mighty and strong men for the war?
Jeremia 48:15 Moab on hävitetty, ja se on lähtenyt kaupungeistaan, ja sen valitut nuoret miehet ovat menneet teurastettaviksi, sanoo Kuningas, jonka nimi on Herra Sebaot.
Jeremiah 48:15 Moab is spoiled, and gone up out of her cities, and his chosen young men are gone down to the slaughter, said the King, whose name is the LORD of hosts.
Jeremia 48:16 Moabin onnettomuus on lähellä, ja sen ahdistus kiirehtii nopeasti.
Jeremiah 48:16 The calamity of Moab is near to come, and his affliction hastens fast.
Jeremia 48:17 Kaikki te hänen ympärillään olevat, valittakaa häntä, ja kaikki te, jotka tunnette hänen nimensä, sanokaa: Kuinka onkaan murtunut vahva sauva ja kaunis sauva!
Jeremiah 48:17 All you that are about him, bemoan him; and all you that know his name, say, How is the strong staff broken, and the beautiful rod!
Jeremia 48:18 Sinä Dibonin tytär, tule alas kunniastasi ja istu janoisena, sillä Mooabin hävittäjä tulee kimppuusi ja tuhoaa linnoituksesi.
Jeremiah 48:18 You daughter that do inhabit Dibon, come down from your glory, and sit in thirst; for the spoiler of Moab shall come on you, and he shall destroy your strong holds.
Jeremia 48:19 Oi Aroerin asukas, seiso tien vieressä ja tähyile; kysy pakenevalta ja pelastuneelta ja sano: Mitä on tapahtunut?
Jeremiah 48:19 O inhabitant of Aroer, stand by the way, and espy; ask him that flees, and her that escapes, and say, What is done?
Jeremia 48:20 Häpeään joutunut Moab, sillä se on kukistunut. Valittakaa ja valittakaa! Kertokaa Arnonissa, että Moab on hävitetty.
Jeremiah 48:20 Moab is confounded; for it is broken down: howl and cry; tell you it in Arnon, that Moab is spoiled,
Jeremia 48:21 Ja tuomio on tullut tasangolle, Holonille, Jahasalle ja Meefaatille,
Jeremiah 48:21 And judgment is come on the plain country; on Holon, and on Jahazah, and on Mephaath,
Jeremia 48:22 Ja Dibonissa, Nebossa ja Bet-Diblataimissa,
Jeremiah 48:22 And on Dibon, and on Nebo, and on Bethdiblathaim,
Jeremia 48:23 Ja Kirjataimiin, Bet-Gamuliin ja Bet-Meoniin,
Jeremiah 48:23 And on Kiriathaim, and on Bethgamul, and on Bethmeon,
Jeremia 48:24 Ja Kerijotia ja Bosraa ja kaikkia Moabin maan kaupunkeja, niin kaukana kuin lähelläkin.
Jeremiah 48:24 And on Kerioth, and on Bozrah, and on all the cities of the land of Moab, far or near.
Jeremia 48:25 Moabin sarvi on katkaistu, ja hänen käsivartensa on murskattu, sanoo Herra.
Jeremiah 48:25 The horn of Moab is cut off, and his arm is broken, said the LORD.
Jeremia 48:26 Juovuttakaa hänet, sillä hän on ylpeillyt Herraa vastaan. Moab rypee oksennuksessaan ja joutuu itsekin pilkan kohteeksi.
Jeremiah 48:26 Make you him drunken: for he magnified himself against the LORD: Moab also shall wallow in his vomit, and he also shall be in derision.
Jeremia 48:27 Eikö Israel ollut teille nauruna? Löydettiinkö hänet varkaiden joukosta? Te hyppelitte ilosta, kun hänestä puhuitte.
Jeremiah 48:27 For was not Israel a derision to you? was he found among thieves? for since you spoke of him, you skipped for joy.
Jeremia 48:28 Te Mooabin asukkaat, jättäkää kaupungit ja asettukaa kallioon, olkaa kuin kyyhkynen, joka tekee pesänsä kolon suulle.
Jeremiah 48:28 O you that dwell in Moab, leave the cities, and dwell in the rock, and be like the dove that makes her nest in the sides of the hole’s mouth.
Jeremia 48:29 Me olemme kuulleet Moabin ylpeydestä (hän on ylen ylpeä), hänen ylpeydestään, hänen ylimielisyydestään, hänen ylpeydestään ja hänen sydämensä ylpeydestä.
Jeremiah 48:29 We have heard the pride of Moab, (he is exceeding proud) his loftiness, and his arrogance, and his pride, and the haughtiness of his heart.
Jeremia 48:30 Minä tiedän hänen vihansa, sanoo Herra; mutta niin ei tapahdu, eivätkä hänen valheensa sitä johda.
Jeremiah 48:30 I know his wrath, said the LORD; but it shall not be so; his lies shall not so effect it.
Jeremia 48:31 Sentähden minä valitan Mooabin tähden, huudan koko Mooabin puolesta, sydämeni suree Kir-Hereksen miesten tähden.
Jeremiah 48:31 Therefore will I howl for Moab, and I will cry out for all Moab; my heart shall mourn for the men of Kirheres.
Jeremia 48:32 Oi Sibman viiniköynnös, minä itken sinua Jaaserin itkun mukana! Sinun istutuksesi ovat menneet meren yli, ne ulottuvat Jaaserin mereen asti. Tuhoaja on langennut kesähedelmiesi ja viinitarhojesi päälle.
Jeremiah 48:32 O vine of Sibmah, I will weep for you with the weeping of Jazer: your plants are gone over the sea, they reach even to the sea of Jazer: the spoiler is fallen on your summer fruits and on your vintage.
Jeremia 48:33 Ilo ja riemu on otettu pois hedelmälliseltä pellolta ja Mooabin maalta, ja viinin minä olen lopettanut viinikuurnista; kukaan ei voi tallaa sitä riemuitsemalla, heidän huutonsa ei ole riemua.
Jeremiah 48:33 And joy and gladness is taken from the plentiful field, and from the land of Moab, and I have caused wine to fail from the winepresses: none shall tread with shouting; their shouting shall be no shouting.
Jeremia 48:34 Hesbonin valitus kuuluu Elealeen ja Jahasiin asti, heidän äänensä kuuluu, Sooarista Horonaimiin asti kuin kolmivuotias hieho; sillä Nimrimin vedetkin tyhjenevät.
Jeremiah 48:34 From the cry of Heshbon even to Elealeh, and even to Jahaz, have they uttered their voice, from Zoar even to Horonaim, as an heifer of three years old: for the waters also of Nimrim shall be desolate.
Jeremia 48:35 Minä lopetan Mooabista, sanoo Herra, ne, jotka uhraavat uhrikukkuloilla ja polttavat suitsukkeita sen jumalille.
Jeremiah 48:35 Moreover I will cause to cease in Moab, said the LORD, him that offers in the high places, and him that burns incense to his gods.
Jeremia 48:36 Sentähden minun sydämeni pauhaa Mooabin tähden kuin huilu, ja minun sydämeni pauhaa Kir-Hereksen miesten tähden kuin huilu, sillä hänen keräämänsä rikkaudet ovat kadonneet.
Jeremiah 48:36 Therefore my heart shall sound for Moab like pipes, and my heart shall sound like pipes for the men of Kirheres: because the riches that he has gotten are perished.
Jeremia 48:37 Sillä jokainen pää on kalju ja jokainen parta leikattu; kaikissa käsissä on silputtua nahkaa ja lanteilla säkkivaate.
Jeremiah 48:37 For every head shall be bald, and every beard clipped: on all the hands shall be cuttings, and on the loins sackcloth.
Jeremia 48:38 Kaikilla Mooabin katoilla ja sen kaduilla on oleva valitus, sillä minä olen murskannut Mooabin kuin astian, joka ei ole mieleisensä, sanoo Herra.
Jeremiah 48:38 There shall be lamentation generally on all the housetops of Moab, and in the streets thereof: for I have broken Moab like a vessel wherein is no pleasure, said the LORD.
Jeremia 48:39 He valittavat: Kuinka se onkaan kukistunut! Kuinka Moab onkaan kääntynyt häpeästä! Niin Moab on tuleva pilkaksi ja kauhistukseksi kaikille ympärillään oleville.
Jeremiah 48:39 They shall howl, saying, How is it broken down! how has Moab turned the back with shame! so shall Moab be a derision and a dismaying to all them about him.
Jeremia 48:40 Sillä näin sanoo Herra: Katso, hän lentää kuin kotka, levittää siipensä Mooabin yli.
Jeremiah 48:40 For thus said the LORD; Behold, he shall fly as an eagle, and shall spread his wings over Moab.
Jeremia 48:41 Keriot valloitetaan, linnoitukset hämmästyvät, ja sinä päivänä Mooabin sankarien sydämet ovat kuin synnytystuskissa olevan naisen sydän.
Jeremiah 48:41 Kerioth is taken, and the strong holds are surprised, and the mighty men’s hearts in Moab at that day shall be as the heart of a woman in her pangs.
Jeremia 48:42 Ja Moab hävitetään olemasta kansa, koska hän on ylpeillyt Herraa vastaan.
Jeremiah 48:42 And Moab shall be destroyed from being a people, because he has magnified himself against the LORD.
Jeremia 48:43 Kauhu, kuoppa ja ansa kohtaavat sinua, Mooabin asukas, sanoo Herra.
Jeremiah 48:43 Fear, and the pit, and the snare, shall be on you, O inhabitant of Moab, said the LORD.
Jeremia 48:44 Joka pakenee kauhua, putoaa kuoppaan, ja joka kuopasta nousee, jää paulaan kiinni. Sillä minä tuon Mooabin päälle heidän rangaistusvuotensa, sanoo Herra.
Jeremiah 48:44 He that flees from the fear shall fall into the pit; and he that gets up out of the pit shall be taken in the snare: for I will bring on it, even on Moab, the year of their visitation, said the LORD.
Jeremia 48:45 Pakenevat seisoivat Hesbonin varjossa väkivaltaa vastaan; mutta Hesbonista lähtee tuli ja Sihonin keskeltä liekki, ja se kuluttaa Mooabin kulmat ja kapinoitsijoiden päälaen.
Jeremiah 48:45 They that fled stood under the shadow of Heshbon because of the force: but a fire shall come forth out of Heshbon, and a flame from the middle of Sihon, and shall devour the corner of Moab, and the crown of the head of the tumultuous ones.
Jeremia 48:46 Voi sinua, Moab! Kemosin kansa hukkuu, sillä sinun poikasi on viety vangiksi ja tyttäresi vangiksi.
Jeremiah 48:46 Woe be to you, O Moab! the people of Chemosh perishes: for your sons are taken captives, and your daughters captives.
Jeremia 48:47 Mutta minä käännän Mooabin kohtalon aikojen lopulla, sanoo Herra. Tähän asti on Mooabin tuomio.
Jeremiah 48:47 Yet will I bring again the captivity of Moab in the latter days, said the LORD. Thus far is the judgment of Moab.
Jeremia 49:1 Näin sanoo Herra ammonilaisista: Eikö Israelilla ole poikia? Eikö hänellä ole perillistä? Miksi heidän kuninkaansa perii Gadin ja hänen kansansa asuu hänen kaupungeissaan?
Jeremiah 49:1 Concerning the Ammonites, thus said the LORD; Has Israel no sons? has he no heir? why then does their king inherit Gad, and his people dwell in his cities?
Jeremia 49:2 Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä annan kuulua sotahuudon ammonilaisten Rabbassa; se tulee autioksi raunioksi, ja sen tyttäret poltetaan tulessa. Silloin Israel on perivä ne, jotka olivat hänen perillisiään,
Jeremiah 49:2 Therefore, behold, the days come, said the LORD, that I will cause an alarm of war to be heard in Rabbah of the Ammonites; and it shall be a desolate heap, and her daughters shall be burned with fire: then shall Israel be heir to them that were his heirs,
Jeremia 49:3 Valita, Hesbon, sillä Ai on hävitetty. Huutakaa, te Rabban tyttäret, pukeutukaa säkkeihin, valittakaa ja juoskaa aitojen vierustalla, sillä heidän kuninkaansa menee pakkosiirtolaisuuteen ja hänen pappinsa ja ruhtinaansa kaikki yhdessä.
Jeremiah 49:3 Howl, O Heshbon, for Ai is spoiled: cry, you daughters of Rabbah, gird you with sackcloth; lament, and run to and fro by the hedges; for their king shall go into captivity, and his priests and his princes together.
Jeremia 49:4 Miksi ylpeilet laaksoissasi, vuolaassa laaksossasi, sinä luopiotytär, joka turvasit aarteissasi ja sanoit: Kuka tulee minun luokseni?
Jeremiah 49:4 Why glory you in the valleys, your flowing valley, O backsliding daughter? that trusted in her treasures, saying, Who shall come to me?
Jeremia 49:5 Katso, minä annan teidän pelon tulla kaikkien ympärillänne olevien taholta, sanoo Herra, Herra Sebaot; teidät ajetaan pois kaikki tieltänne, eikä kukaan kokoa yhteen eksynyttä.
Jeremiah 49:5 Behold, I will bring a fear on you, said the Lord GOD of hosts, from all those that be about you; and you shall be driven out every man right forth; and none shall gather up him that wanders.
Jeremia 49:6 Ja sen jälkeen minä käännän ammonilaisten kohtalon, sanoo Herra.
Jeremiah 49:6 And afterward I will bring again the captivity of the children of Ammon, said the LORD.
Jeremia 49:7 Näin sanoo Herra Sebaot Edomista: Eikö Temanissa enää ole viisautta? Onko ymmärtäväisten neuvo kadonnut, onko heidän viisautensa haihtunut?
Jeremiah 49:7 Concerning Edom, thus said the LORD of hosts; Is wisdom no more in Teman? is counsel perished from the prudent? is their wisdom vanished?
Jeremia 49:8 Paetkaa, kääntykää takaisin, asukaa syvyyksissä, te Dedanin asukkaat! Minä tuotan Esaun onnettomuuden hänen päälleen, sinä aikana, jona minä häntä rankaisen.
Jeremiah 49:8 Flee you, turn back, dwell deep, O inhabitants of Dedan; for I will bring the calamity of Esau on him, the time that I will visit him.
Jeremia 49:9 Jos viininkorjaajat tulevat luoksesi, eivätkö he jätä jälkeensä jälkikorjuuta? Jos varkaat yöllä, he tuhoavat, kunnes heillä on kyllikseen.
Jeremiah 49:9 If grape gatherers come to you, would they not leave some gleaning grapes? if thieves by night, they will destroy till they have enough.
Jeremia 49:10 Mutta minä olen tehnyt Esaun tylsistyneeksi, olen paljastanut hänen salaisuutensa, eikä hän voi piiloutua; hänen jälkeläisensä ovat turmeltuneet, ja hänen veljensä ja naapurinsa, eikä häntä enää ole.
Jeremiah 49:10 But I have made Esau bore, I have uncovered his secret places, and he shall not be able to hide himself: his seed is spoiled, and his brothers, and his neighbors, and he is not.
Jeremia 49:11 Jätä isättömiä lapsiasi, minä pidän heidät elossa, ja anna leskiesi turvata minuun.
Jeremiah 49:11 Leave your fatherless children, I will preserve them alive; and let your widows trust in me.
Jeremia 49:12 Sillä näin sanoo Herra: Katso, ne, joiden ei ollut oikeutettu juomaan tätä maljaa, ovat juoneet; ja sinäkö jäät rankaisematta? Sinä et jää rankaisematta, vaan sinä juot sen varmasti.
Jeremiah 49:12 For thus said the LORD; Behold, they whose judgment was not to drink of the cup have assuredly drunken; and are you he that shall altogether go unpunished? you shall not go unpunished, but you shall surely drink of it.
Jeremia 49:13 Sillä minä olen vannonut itse kauttani, sanoo Herra, että Bosra tulee autioksi, häpeäksi, autioksi ja kiroukseksi, ja kaikki sen kaupungit tulevat olemaan ikuisia raunioita.
Jeremiah 49:13 For I have sworn by myself, said the LORD, that Bozrah shall become a desolation, a reproach, a waste, and a curse; and all the cities thereof shall be perpetual wastes.
Jeremia 49:14 Minä olen kuullut Herralta sanoman, että lähettiläs on lähetetty pakanakansojen luo sanomaan: Kokoontukaa ja tulkaa häntä vastaan, nouskaa taisteluun.
Jeremiah 49:14 I have heard a rumor from the LORD, and an ambassador is sent to the heathen, saying, Gather you together, and come against her, and rise up to the battle.
Jeremia 49:15 Sillä katso, minä teen sinut pieneksi pakanain joukossa, halveksituksi ihmisten keskellä.
Jeremiah 49:15 For, see, I will make you small among the heathen, and despised among men.
Jeremia 49:16 Sinun kauhitteesi ja sydämesi ylpeys on sinut pettänyt, sinä joka asut kallionrotkoissa, pidät yllä kukkuloiden korkeuksia. Vaikka tekisit pesäsi korkealle kuin kotka, minä syöksen sinut sieltäkin alas, sanoo Herra.
Jeremiah 49:16 Your terribleness has deceived you, and the pride of your heart, O you that dwell in the clefts of the rock, that hold the height of the hill: though you should make your nest as high as the eagle, I will bring you down from there, said the LORD.
Jeremia 49:17 Edomkin tulee autioksi; jokainen, joka sen ohi kulkee, tyrmistyy ja sihisee kaikkia sen vitsauksia.
Jeremiah 49:17 Also Edom shall be a desolation: every one that goes by it shall be astonished, and shall hiss at all the plagues thereof.
Jeremia 49:18 Niin kuin Sodoman ja Gomorran ja niiden naapurikaupunkien hävityksessä, sanoo Herra, niin ei sielläkään yksikään ihminen saa asua, eikä yksikään ihmislapsi saa siellä asua.
Jeremiah 49:18 As in the overthrow of Sodom and Gomorrah and the neighbor cities thereof, said the LORD, no man shall abide there, neither shall a son of man dwell in it.
Jeremia 49:19 Katso, hän nousee kuin leijona Jordanin virtauksista linnoituksen laitumelle, mutta minä ajan hänet äkkiarvaamatta pakoon sen luota. Kuka on valittu mies, jonka voin asettaa sen hoitajaksi? Sillä kuka on minun kaltaiseni? Ja kuka asettaa minut hoitajaksi?
Jeremiah 49:19 Behold, he shall come up like a lion from the swelling of Jordan against the habitation of the strong: but I will suddenly make him run away from her: and who is a chosen man, that I may appoint over her? for who is like me? and who will appoint me the ti
Jeremia 49:20 Kuulkaa siis Herran neuvo, jonka hän on pitänyt Edomia vastaan, ja hänen aivoituksensa, jonka hän on ajatellut Temanin asukkaita vastaan: Totisesti, lauman vähäisimmat vetävät heidät pois, autioittavat heidän asuinpaikkansa heidän kanssaan.
Jeremiah 49:20 Therefore hear the counsel of the LORD, that he has taken against Edom; and his purposes, that he has purposed against the inhabitants of Teman: Surely the least of the flock shall draw them out: surely he shall make their habitations desolate with them.
Jeremia 49:21 Maa järkkyy heidän kaatumisensa äänestä, heidän huutonsa kuuluu Kaislameressä.
Jeremiah 49:21 The earth is moved at the noise of their fall, at the cry the noise thereof was heard in the Red sea.
Jeremia 49:22 Katso, hän nousee ja lentää kuin kotka, levittää siipensä Bosran yli. Sinä päivänä Edomin sankarien sydän on kuin synnytystuskissa olevan naisen sydän.
Jeremiah 49:22 Behold, he shall come up and fly as the eagle, and spread his wings over Bozrah: and at that day shall the heart of the mighty men of Edom be as the heart of a woman in her pangs.
Jeremia 49:23 Damaskoksesta. Häpeään joutuneet ovat Hamat ja Arpad, sillä he ovat kuulleet pahan sanoman. Heidän sydämensä ovat pelonsekaiset. Meri on murheen vallassa, se ei voi tyyntyä.
Jeremiah 49:23 Concerning Damascus. Hamath is confounded, and Arpad: for they have heard evil tidings: they are fainthearted; there is sorrow on the sea; it cannot be quiet.
Jeremia 49:24 Damaskos on voimaton ja pakenee, pelko on vallannut sen; tuska ja murhe ovat sen vallanneet kuin synnyttäväisen.
Jeremiah 49:24 Damascus is waxed feeble, and turns herself to flee, and fear has seized on her: anguish and sorrows have taken her, as a woman in travail.
Jeremia 49:25 Kuinka ei ole hylätty ylistyksen kaupunkia, minun iloni kaupunkia!
Jeremiah 49:25 How is the city of praise not left, the city of my joy!
Jeremia 49:26 Sentähden kaatuvat sen nuoret miehet sen kaduilla, ja kaikki soturit tuhoutuvat sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot.
Jeremiah 49:26 Therefore her young men shall fall in her streets, and all the men of war shall be cut off in that day, said the LORD of hosts.
Jeremia 49:27 Minä sytytän tulen Damaskoksen muuriin, ja se kuluttaa Benhadadin palatsit.
Jeremiah 49:27 And I will kindle a fire in the wall of Damascus, and it shall consume the palaces of Benhadad.
Jeremia 49:28 Kedarista ja Hasorin valtakunnista, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar on lyövä, näin sanoo Herra: Nouskaa, menkää Kedariin ja ryöstäkää idän miehet.
Jeremiah 49:28 Concerning Kedar, and concerning the kingdoms of Hazor, which Nebuchadrezzar king of Babylon shall smite, thus said the LORD; Arise you, go up to Kedar, and spoil the men of the east.
Jeremia 49:29 He vievät pois heidän telttansa ja laumansa, ottavat itselleen heidän verhonsa ja kaikki heidän kalunsa ja kamelinsa ja huutavat heille: Pelko on joka puolella.
Jeremiah 49:29 Their tents and their flocks shall they take away: they shall take to themselves their curtains, and all their vessels, and their camels; and they shall cry to them, Fear is on every side.
Jeremia 49:30 Paetkaa, menkää kauas, asukaa syvällä, te Haasorin asukkaat, sanoo Herra; sillä Nebukadnessar, Babylonin kuningas, on pitänyt neuvoa teitä vastaan ja hänellä on aivoitus teitä vastaan.
Jeremiah 49:30 Flee, get you far off, dwell deep, O you inhabitants of Hazor, said the LORD; for Nebuchadrezzar king of Babylon has taken counsel against you, and has conceived a purpose against you.
Jeremia 49:31 Nouskaa, menkää ylös rikkaiden ihmisten luo, jotka asuvat huoletta, sanoo Herra, joilla ei ole portteja eikä salpoja, jotka asuvat yksinään.
Jeremiah 49:31 Arise, get you up to the wealthy nation, that dwells without care, said the LORD, which have neither gates nor bars, which dwell alone.
Jeremia 49:32 Ja heidän kamelinsa joutuvat ryöstösaaliiksi ja heidän karjansa paljous ryöstösaaliiksi. Ja ne, jotka ovat perällä, minä hajotan kaikkiin tuuliin ja annan heidän tuhonsa tulla joka puolelta, sanoo Herra.
Jeremiah 49:32 And their camels shall be a booty, and the multitude of their cattle a spoil: and I will scatter into all winds them that are in the utmost corners; and I will bring their calamity from all sides thereof, said the LORD.
Jeremia 49:33 Ja Haasorista tulee lohikäärmeiden asuinsija, autio ikuisesti; siellä ei yksikään ihminen asu, eikä yksikään ihmislapsi siellä asu.
Jeremiah 49:33 And Hazor shall be a dwelling for dragons, and a desolation for ever: there shall no man abide there, nor any son of man dwell in it.
Jeremia 49:34 Herran sana, joka tuli profeetta Jeremialle Elamia vastaan Sidkian, Juudan kuninkaan, hallituskauden alussa, ja se kuului:
Jeremiah 49:34 The word of the LORD that came to Jeremiah the prophet against Elam in the beginning of the reign of Zedekiah king of Judah, saying,
Jeremia 49:35 Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä murran Elamin jousen, heidän voimansa päällimmäisen.
Jeremiah 49:35 Thus said the LORD of hosts; Behold, I will break the bow of Elam, the chief of their might.
Jeremia 49:36 Ja minä tuon Elamin ylle neljä tuulta taivaan neljältä ilmansuunnalta ja hajotan ne kaikkiin näihin tuuliin; eikä ole kansaa, jonka ylle Elamin karkotetut eivät tulisi.
Jeremiah 49:36 And on Elam will I bring the four winds from the four quarters of heaven, and will scatter them toward all those winds; and there shall be no nation where the outcasts of Elam shall not come.
Jeremia 49:37 Sillä minä saatan Eelamin kauhistumaan vihollistensa edessä, niiden edessä, jotka etsivät heidän henkeään. Minä tuotan heille onnettomuuden, vihani hehkun, sanoo Herra, ja lähetän miekan heidän peräänsä, kunnes olen heidät tuhonnut.
Jeremiah 49:37 For I will cause Elam to be dismayed before their enemies, and before them that seek their life: and I will bring evil on them, even my fierce anger, said the LORD; and I will send the sword after them, till I have consumed them:
Jeremia 49:38 Minä asetan valtaistuimeni Elamiin ja hävitän sieltä kuninkaan ja ruhtinaat, sanoo Herra.
Jeremiah 49:38 And I will set my throne in Elam, and will destroy from there the king and the princes, said the LORD.
Jeremia 49:39 Mutta aikojen lopulla minä käännän Elamin kohtalon, sanoo Herra.
Jeremiah 49:39 But it shall come to pass in the latter days, that I will bring again the captivity of Elam, said the LORD.
Jeremia 50:1 Sana, jonka Herra puhui Babyloniaa ja kaldealaisten maata vastaan profeetta Jeremian kautta.
Jeremiah 50:1 The word that the LORD spoke against Babylon and against the land of the Chaldeans by Jeremiah the prophet.
Jeremia 50:2 Julistakaa kansojen keskuudessa ja kuuluttakaa, ja nostakaa lippu; kuuluttakaa älkääkä salatko. Sanokaa: Babylon on valloitettu, Bel on häpeään joutunut, Merodak on murskattu; sen epäjumalankuvat ovat häpeään joutuneet, sen patsaat ovat murskatut.
Jeremiah 50:2 Declare you among the nations, and publish, and set up a standard; publish, and conceal not: say, Babylon is taken, Bel is confounded, Merodach is broken in pieces; her idols are confounded, her images are broken in pieces.
Jeremia 50:3 Sillä pohjoisesta nousee kansa sitä vastaan, ja se autioittaa sen maan, eikä siinä yksikään asu; he lähtevät pois, sekä ihmiset että eläimet.
Jeremiah 50:3 For out of the north there comes up a nation against her, which shall make her land desolate, and none shall dwell therein: they shall remove, they shall depart, both man and beast.
Jeremia 50:4 Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, israelilaiset tulevat, he ja Juudan lapset yhdessä, kulkevat ja itkevät; he menevät ja etsivät Herraa, Jumalaansa.
Jeremiah 50:4 In those days, and in that time, said the LORD, the children of Israel shall come, they and the children of Judah together, going and weeping: they shall go, and seek the LORD their God.
Jeremia 50:5 He kysyvät tietä Siioniin, kasvot sinne päin, sanoen: Tulkaa, liittykäämme Herraan ikuisessa liitossa, jota ei unohdeta.
Jeremiah 50:5 They shall ask the way to Zion with their faces thitherward, saying, Come, and let us join ourselves to the LORD in a perpetual covenant that shall not be forgotten.
Jeremia 50:6 Minun kansani on ollut kuin kadonnut lammas: heidän paimenensa ovat eksyttäneet heidät, johdattaneet heidät vuorille; he ovat vaeltaneet vuorelta kukkulalle, he ovat unohtaneet lepopaikkansa.
Jeremiah 50:6 My people has been lost sheep: their shepherds have caused them to go astray, they have turned them away on the mountains: they have gone from mountain to hill, they have forgotten their resting place.
Jeremia 50:7 Kaikki, jotka heidät löysivät, ovat heidät syöneet, ja heidän vihollisensa sanovat: Me emme tee syntiä, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa, oikeuden asuinsijaa, Herraa, isiensä toivoa, vastaan.
Jeremiah 50:7 All that found them have devoured them: and their adversaries said, We offend not, because they have sinned against the LORD, the habitation of justice, even the LORD, the hope of their fathers.
Jeremia 50:8 Lähtekää pois Babylonin keskeltä, lähtekää kaldealaisten maasta ja olkaa kuin kauriit laumojen edellä.
Jeremiah 50:8 Remove out of the middle of Babylon, and go forth out of the land of the Chaldeans, and be as the he goats before the flocks.
Jeremia 50:9 Sillä katso, minä nostan ja tuon Babylonin kimppuun suurten kansojen joukon pohjoisesta maasta; ja he asettuvat taisteluun sitä vastaan; sieltä se otetaan pois; heidän nuolensa ovat kuin sankarin, taitavan miehen; ei yksikään
Jeremiah 50:9 For, see, I will raise and cause to come up against Babylon an assembly of great nations from the north country: and they shall set themselves in array against her; from there she shall be taken: their arrows shall be as of a mighty expert man; none shall
Jeremia 50:10 Ja Kaldea joutuu ryöstösaaliiksi; kaikki, jotka sitä ryöstivät, tulevat kylläisiksi, sanoo Herra.
Jeremiah 50:10 And Chaldea shall be a spoil: all that spoil her shall be satisfied, said the LORD.
Jeremia 50:11 Koska te iloitsitte, koska te riemuitsitte, te perintöni tuhoajat, koska te olette lihoneet kuin laitumella oleva hieho ja möliseneet kuin härät;
Jeremiah 50:11 Because you were glad, because you rejoiced, O you destroyers of my heritage, because you are grown fat as the heifer at grass, and bellow as bulls;
Jeremia 50:12 Äitisi joutuu häpeään, ja joka sinut synnytti, häpeää. Katso, viimeiset kansoista tulevat olemaan erämaa, kuiva maa ja autiomaa.
Jeremiah 50:12 Your mother shall be sore confounded; she that bore you shall be ashamed: behold, the last of the nations shall be a wilderness, a dry land, and a desert.
Jeremia 50:13 Herran vihan tähden sitä ei asuta, vaan se on kokonaan autio. Jokainen, joka kulkee Babylonin ohi, hämmästyy ja sihisee kaikkia sen vitsauksia.
Jeremiah 50:13 Because of the wrath of the LORD it shall not be inhabited, but it shall be wholly desolate: every one that goes by Babylon shall be astonished, and hiss at all her plagues.
Jeremia 50:14 Asetukaa rinnettänne Babylonia vastaan yltympäri: kaikki jousenjännittäjät, ampukaa sitä, älkääkä säästäkö nuolia, sillä se on tehnyt syntiä Herraa vastaan.
Jeremiah 50:14 Put yourselves in array against Babylon round about: all you that bend the bow, shoot at her, spare no arrows: for she has sinned against the LORD.
Jeremia 50:15 Huutakaa häntä vastaan joka puolelta! Hän on antanut kätensä, hänen perustuksensa ovat sortuneet, hänen muurinsa ovat maahan revittyneet. Sillä tämä on Herran kosto. Kostakaa hänelle, tehkää hänelle niin kuin hän on tehnyt.
Jeremiah 50:15 Shout against her round about: she has given her hand: her foundations are fallen, her walls are thrown down: for it is the vengeance of the LORD: take vengeance on her; as she has done, do to her.
Jeremia 50:16 Hävittäkää Babylonista kylväjä ja se, joka elonkorjuuaikana sirppiä käyttää. Härskiin johtavan miekan pelossa he kääntyvät kukin kansansa puoleen ja pakenevat kukin omaan maahansa.
Jeremiah 50:16 Cut off the sower from Babylon, and him that handles the sickle in the time of harvest: for fear of the oppressing sword they shall turn every one to his people, and they shall flee every one to his own land.
Jeremia 50:17 Israel on hajotettu lammas; leijonat ovat ajaneet sen pois; ensin Assyrian kuningas on sen syönyt; ja viimeiseksi tämä Nebukadnessar, Babylonian kuningas, on murskannut sen luut.
Jeremiah 50:17 Israel is a scattered sheep; the lions have driven him away: first the king of Assyria has devoured him; and last this Nebuchadrezzar king of Babylon has broken his bones.
Jeremia 50:18 Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä rankaisen Babylonin kuningasta ja hänen maataan, niin kuin minä rankaisin Assyrian kuningasta.
Jeremiah 50:18 Therefore thus said the LORD of hosts, the God of Israel; Behold, I will punish the king of Babylon and his land, as I have punished the king of Assyria.
Jeremia 50:19 Ja minä tuon Israelin takaisin asuinsijalleen, ja hän on laitumella Karmelilla ja Basanissa, ja hänen sielunsa tulee ravituksi Efraimin vuoristossa ja Gileadissa.
Jeremiah 50:19 And I will bring Israel again to his habitation, and he shall feed on Carmel and Bashan, and his soul shall be satisfied on mount Ephraim and Gilead.
Jeremia 50:20 Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, etsitään Israelin pahat teot, eikä niitä enää ole, ja Juudan syntejä, eikä niitä löydetä; sillä minä annan anteeksi niille, jotka minä säästän.
Jeremiah 50:20 In those days, and in that time, said the LORD, the iniquity of Israel shall be sought for, and there shall be none; and the sins of Judah, and they shall not be found: for I will pardon them whom I reserve.
Jeremia 50:21 Menkää Merataimin maahan ja Pekodin asukkaita vastaan. Hävittäkää ja vihkikää heidät tuhon omaksi, sanoo Herra, ja tehkää kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän tehdä.
Jeremiah 50:21 Go up against the land of Merathaim, even against it, and against the inhabitants of Pekod: waste and utterly destroy after them, said the LORD, and do according to all that I have commanded you.
Jeremia 50:22 Maassa kuuluu taistelun ääni, suuri hävitys.
Jeremiah 50:22 A sound of battle is in the land, and of great destruction.
Jeremia 50:23 Kuinka onkaan koko maan vasara murskattu ja särjetty! Kuinka onkaan Babylonista tullut autio kansojen joukossa!
Jeremiah 50:23 How is the hammer of the whole earth cut asunder and broken! how is Babylon become a desolation among the nations!
Jeremia 50:24 Minä olen virittänyt sinulle ansan, ja sinut on myös vangittu, Babylon, etkä ole sitä tiennyt; sinut on löydetty ja myös vangittu, koska olet riidellyt Herraa vastaan.
Jeremiah 50:24 I have laid a snare for you, and you are also taken, O Babylon, and you were not aware: you are found, and also caught, because you have striven against the LORD.
Jeremia 50:25 Herra on avannut asehuoneensa ja tuonut esiin vihansa aseet; sillä tämä on Herran, Herran Sebaotin, teko kaldealaisten maassa.
Jeremiah 50:25 The LORD has opened his armory, and has brought forth the weapons of his indignation: for this is the work of the Lord GOD of hosts in the land of the Chaldeans.
Jeremia 50:26 Tulkaa sitä vastaan äärirajoilta, avatkaa sen varastot, heittäkää se raunioiksi ja tuhotkaa se omiksi, älköön siitä mitään jääkö jäljelle.
Jeremiah 50:26 Come against her from the utmost border, open her storehouses: cast her up as heaps, and destroy her utterly: let nothing of her be left.
Jeremia 50:27 Teurastakaa kaikki sen härät, antakaa niiden mennä teuraaksi! Voi heitä! Sillä heidän päivänsä on tullut, heidän etsikkonsa aika.
Jeremiah 50:27 Slay all her bullocks; let them go down to the slaughter: woe to them! for their day is come, the time of their visitation.
Jeremia 50:28 Niiden ääni, jotka pakenevat ja pääsevät pois Babylonin maasta, julistamaan Siionissa Herran, meidän Jumalamme, kostoa, hänen temppelinsä kostoa.
Jeremiah 50:28 The voice of them that flee and escape out of the land of Babylon, to declare in Zion the vengeance of the LORD our God, the vengeance of his temple.
Jeremia 50:29 Kootkaa jousimiehet Baabelia vastaan, kaikki te jousenjännittäjät, leiriytykää sen ympärille, älkääkä päästäkö ketään pakoon. Kostakaa sille sen tekojen mukaan, tehkää sille kaiken sen mukaan, mitä se on tehnyt, sillä se on ylpeillyt Herraa vastaan, jälleen kerran.
Jeremiah 50:29 Call together the archers against Babylon: all you that bend the bow, camp against it round about; let none thereof escape: recompense her according to her work; according to all that she has done, do to her: for she has been proud against the LORD, again
Jeremia 50:30 Sentähden kaatuvat hänen nuoret miehensä kaduilla, ja kaikki hänen soturinsa tuhoutuvat sinä päivänä, sanoo Herra.
Jeremiah 50:30 Therefore shall her young men fall in the streets, and all her men of war shall be cut off in that day, said the LORD.
Jeremia 50:31 Katso, minä käyn teitä vastaan, te ylpeät, sanoo Herra, Herra Sebaot. Sillä teidän päivänne on tullut, aika, jolloin minä teitä etsiskelen.
Jeremiah 50:31 Behold, I am against you, O you most proud, said the Lord GOD of hosts: for your day is come, the time that I will visit you.
Jeremia 50:32 Ja ylpeimmät kompastuvat ja kaatuvat, eikä kukaan nosta häntä ylös. Minä sytytän tulen hänen kaupunkeihinsa, ja se kuluttaa kaiken hänen ympärillään.
Jeremiah 50:32 And the most proud shall stumble and fall, and none shall raise him up: and I will kindle a fire in his cities, and it shall devour all round about him.
Jeremia 50:33 Näin sanoo Herra Sebaot: Israelin lapset ja Juudan lapset sorrettiin yhdessä, ja kaikki, jotka ottivat heidät vangiksi, pitivät heistä kiinni eivätkä tahtoneet päästää heitä menemään.
Jeremiah 50:33 Thus said the LORD of hosts; The children of Israel and the children of Judah were oppressed together: and all that took them captives held them fast; they refused to let them go.
Jeremia 50:34 Heidän lunastajansa on väkevä, Herra Sebaot on hänen nimensä. Hän ajaa heidän asiansa perusteellisesti, antaakseen levon maalle ja pelottaakseen Babylonin asukkaita.
Jeremiah 50:34 Their Redeemer is strong; the LORD of hosts is his name: he shall thoroughly plead their cause, that he may give rest to the land, and disquiet the inhabitants of Babylon.
Jeremia 50:35 Miekka kohtaa kaldealaisia, sanoo Herra, ja Babylonin asukkaita, sen ruhtinaita ja sen viisaita.
Jeremiah 50:35 A sword is on the Chaldeans, said the LORD, and on the inhabitants of Babylon, and on her princes, and on her wise men.
Jeremia 50:36 Miekka kohtaa valehtelijoita, ja he pelkäävät heitä; miekka kohtaa hänen sankareitaan, ja he kauhistuvat.
Jeremiah 50:36 A sword is on the liars; and they shall dote: a sword is on her mighty men; and they shall be dismayed.
Jeremia 50:37 Miekka kohtaa heidän hevosiaan ja vaunujaan ja kaikkea sekakansan kansaa, joka on hänen keskellään; heistä tulee kuin naisia; miekka kohtaa hänen aarteitaan, ja ne ryöstetään.
Jeremiah 50:37 A sword is on their horses, and on their chariots, and on all the mingled people that are in the middle of her; and they shall become as women: a sword is on her treasures; and they shall be robbed.
Jeremia 50:38 Kuivuus kohtaa sen vesiä, ja ne kuivuvat; sillä se on epäjumalien maa, ja he ovat hulluina epäjumaliensa perässä.
Jeremiah 50:38 A drought is on her waters; and they shall be dried up: for it is the land of graven images, and they are mad on their idols.
Jeremia 50:39 Sentähden siellä asuvat erämaan villieläimet ja saarten villieläimet, ja siellä asuvat pöllöt; eikä sitä enää asuta iankaikkisesti, eikä siellä asuta polvesta polveen.
Jeremiah 50:39 Therefore the wild beasts of the desert with the wild beasts of the islands shall dwell there, and the owls shall dwell therein: and it shall be no more inhabited for ever; neither shall it be dwelled in from generation to generation.
Jeremia 50:40 Niinkuin Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran ja niiden naapurikaupungit, sanoi Herra, niin ei yksikään ihminen ole siellä asuttava, eikä yksikään ihmislapsi ole siellä asuva.
Jeremiah 50:40 As God overthrew Sodom and Gomorrah and the neighbor cities thereof, said the LORD; so shall no man abide there, neither shall any son of man dwell therein.
Jeremia 50:41 Katso, pohjoisesta tulee kansa, suuri kansakunta, ja monta kuningasta nousee maan ääriltä.
Jeremiah 50:41 Behold, a people shall come from the north, and a great nation, and many kings shall be raised up from the coasts of the earth.
Jeremia 50:42 Heillä on jousi ja keihäs, he ovat julmia eivätkä armoa; heidän äänensä pauhaa kuin meri, ja he ratsastavat hevosilla, jokainen taisteluun aseteltuna kuin mies sinua vastaan, Babylonin tytär.
Jeremiah 50:42 They shall hold the bow and the lance: they are cruel, and will not show mercy: their voice shall roar like the sea, and they shall ride on horses, every one put in array, like a man to the battle, against you, O daughter of Babylon.
Jeremia 50:43 Babylonin kuningas kuuli heistä kertomuksen, ja hänen kätensä herposivat; tuska valtasi hänet, kivut kuin synnyttävän.
Jeremiah 50:43 The king of Babylon has heard the report of them, and his hands waxed feeble: anguish took hold of him, and pangs as of a woman in travail.
Jeremia 50:44 Katso, hän nousee kuin leijona Jordanin virtauksista linnoituksen laitumelle, mutta minä ajan heidät äkkiarvaamatta sieltä pakoon. Kuka on se mies, jonka minä asetan sen johtoon? Kuka on minun kaltaiseni, ja kuka määrää minulle ajan?
Jeremiah 50:44 Behold, he shall come up like a lion from the swelling of Jordan to the habitation of the strong: but I will make them suddenly run away from her: and who is a chosen man, that I may appoint over her? for who is like me? and who will appoint me the time?
Jeremia 50:45 Kuulkaa siis Herran neuvo, jonka hän on pitänyt Babylonia vastaan, ja hänen aivoituksensa, jotka hän on ajatellut kaldealaisten maata vastaan. Varmasti lauman vähäisimmat vetävät heidät pois, varmasti hän tekee heidän asuinpaikkansa autioksi
Jeremiah 50:45 Therefore hear you the counsel of the LORD, that he has taken against Babylon; and his purposes, that he has purposed against the land of the Chaldeans: Surely the least of the flock shall draw them out: surely he shall make their habitation desolate with
Jeremia 50:46 Babylonin valloituksen huuto järkyttää maata, ja valitus kuuluu kansojen keskuudessa.
Jeremiah 50:46 At the noise of the taking of Babylon the earth is moved, and the cry is heard among the nations.
Jeremia 51:1 Näin sanoo Herra: Katso, minä herätän tuhoisan tuulen Babylonia vastaan ja niiden keskellä asuvien kimppuun, jotka nousevat minua vastaan.
Jeremiah 51:1 Thus said the LORD; Behold, I will raise up against Babylon, and against them that dwell in the middle of them that rise up against me, a destroying wind;
Jeremia 51:2 Ja lähettää Babyloniin viuhkamiehiä, jotka viuhkauttavat sen ja tyhjentävät sen maata; sillä ahdingon päivänä he ovat sen kimpussa joka puolelta.
Jeremiah 51:2 And will send to Babylon fanners, that shall fan her, and shall empty her land: for in the day of trouble they shall be against her round about.
Jeremia 51:3 Sitä vastaan, joka jännittää jousensa, jännittäköön jousensa ja sitä vastaan, joka ylväästi rynnäköi. Älkää säästäkö teitä, hänen nuoria miehiään; tuhotkaa kokonaan koko hänen joukkonsa.
Jeremiah 51:3 Against him that bends let the archer bend his bow, and against him that lifts himself up in his brigandine: and spare you not her young men; destroy you utterly all her host.
Jeremia 51:4 Näin kaatuvat surmatut kaldealaisten maassa ja lävistetyt sen kaduilla.
Jeremiah 51:4 Thus the slain shall fall in the land of the Chaldeans, and they that are thrust through in her streets.
Jeremia 51:5 Sillä Israelia eikä Juudaa ei ole hylännyt hänen Jumalansa, Herra Sebaot, vaikka heidän maansa on täynnä syntiä Israelin Pyhää vastaan.
Jeremiah 51:5 For Israel has not been forsaken, nor Judah of his God, of the LORD of hosts; though their land was filled with sin against the Holy One of Israel.
Jeremia 51:6 Paetkaa Babylonin keskeltä ja pelastakaa jokainen sielunsa. Älkää tuhoutuko sen syntivelan tähden, sillä tämä on Herran koston aika; hän maksaa sille, minkä se tekee.
Jeremiah 51:6 Flee out of the middle of Babylon, and deliver every man his soul: be not cut off in her iniquity; for this is the time of the LORD’s vengeance; he will render to her a recompense.
Jeremia 51:7 Babylon on ollut Herran kädessä kuin kultainen malja, joka juovutti koko maan; kansat ovat juoneet sen viiniä, sentähden kansat ovat hulluiksi tulleet.
Jeremiah 51:7 Babylon has been a golden cup in the LORD’s hand, that made all the earth drunken: the nations have drunken of her wine; therefore the nations are mad.
Jeremia 51:8 Äkisti on Babylon kukistunut ja tuhottu: valittakaa sen tähteä, hakekaa balsamia sen kipuun, ehkä se paranee.
Jeremiah 51:8 Babylon is suddenly fallen and destroyed: howl for her; take balm for her pain, if so be she may be healed.
Jeremia 51:9 Me olisimme parantaneet Babylonin, mutta se ei ole parantunut. Hylkääkää se ja menkäämme kukin omaan maahansa. Sillä sen tuomio ulottuu taivaaseen, se kohoaa pilviin asti.
Jeremiah 51:9 We would have healed Babylon, but she is not healed: forsake her, and let us go every one into his own country: for her judgment reaches to heaven, and is lifted up even to the skies.
Jeremia 51:10 Herra on tuonut esiin meidän vanhurskautemme: tulkaa, julistakaamme Siionissa Herran, meidän Jumalamme, tekoja.
Jeremiah 51:10 The LORD has brought forth our righteousness: come, and let us declare in Zion the work of the LORD our God.
Jeremia 51:11 Kirkastakaa nuolet, kootkaa kilvet! Herra on herättänyt Meedian kuningasten hengen. Sillä hänen suunnitelmansa on Babylonia vastaan, sen tuhoaminen; sillä se on Herran kosto, hänen temppelinsä kosto.
Jeremiah 51:11 Make bright the arrows; gather the shields: the LORD has raised up the spirit of the kings of the Medes: for his device is against Babylon, to destroy it; because it is the vengeance of the LORD, the vengeance of his temple.
Jeremia 51:12 Nostakaa lippu Babylonin muureille, vahvistakaa vartio, asettakaa tähdystö, valmistakaa väijytykset. Sillä Herra on sekä suunnitellut että toteuttanut sen, mitä hän on puhunut Babylonin asukkaita vastaan.
Jeremiah 51:12 Set up the standard on the walls of Babylon, make the watch strong, set up the watchmen, prepare the ambushes: for the LORD has both devised and done that which he spoke against the inhabitants of Babylon.
Jeremia 51:13 Oi sinä, joka asut paljojen vetten äärellä, sinulla on runsaasti aarteita, sinun loppusi on tullut, ja ahneutesi mitta on tullut.
Jeremiah 51:13 O you that dwell on many waters, abundant in treasures, your end is come, and the measure of your covetousness.
Jeremia 51:14 Herra Sebaot on vannonut itse kauttansa: Minä täytän sinut ihmisillä kuin toukilla, ja he kohottavat riemun sinua vastaan.
Jeremiah 51:14 The LORD of hosts has sworn by himself, saying, Surely I will fill you with men, as with caterpillars; and they shall lift up a shout against you.
Jeremia 51:15 Hän on tehnyt maan voimallansa, perustanut maailman viisaudellaan ja levittänyt taivaan ymmärryksellään.
Jeremiah 51:15 He has made the earth by his power, he has established the world by his wisdom, and has stretched out the heaven by his understanding.
Jeremia 51:16 Kun hän äänensä antaa kaikua, on taivaissa paljon vesiä, ja hän nostaa höyryt maan ääristä. Hän tekee salamoita ja sateen, ja tuo tuulen esiin aarrekammioistaan.
Jeremiah 51:16 When he utters his voice, there is a multitude of waters in the heavens; and he causes the vapors to ascend from the ends of the earth: he makes lightning with rain, and brings forth the wind out of his treasures.
Jeremia 51:17 Jokainen ihminen on järjetön tiedossaan, jokainen valaja häpeään joutuu veistetyn kuvan edessä, sillä hänen valettu kuvansa on petosta, eikä niissä ole henkeä.
Jeremiah 51:17 Every man is brutish by his knowledge; every founder is confounded by the graven image: for his molten image is falsehood, and there is no breath in them.
Jeremia 51:18 Ne ovat turhuutta, erheen tekoa: tuomionsa aikana ne hukkuvat.
Jeremiah 51:18 They are vanity, the work of errors: in the time of their visitation they shall perish.
Jeremia 51:19 Jaakobin osa ei ole niiden kaltainen, sillä hän on kaiken luoja, Israel on hänen perintönsä sauva. Herra Sebaot on hänen nimensä.
Jeremiah 51:19 The portion of Jacob is not like them; for he is the former of all things: and Israel is the rod of his inheritance: the LORD of hosts is his name.
Jeremia 51:20 Sinä olet minun taistelukirveeni ja sota-aseeni. Sinulla minä murskaan kansat, sinun avullasi minä tuhoan valtakuntia.
Jeremiah 51:20 You are my battle ax and weapons of war: for with you will I break in pieces the nations, and with you will I destroy kingdoms;
Jeremia 51:21 Ja sinulla minä murskaan hevosen ja sen ratsastajan, ja sinulla minä murskaan vaunut ja sen ratsastajan;
Jeremiah 51:21 And with you will I break in pieces the horse and his rider; and with you will I break in pieces the chariot and his rider;
Jeremia 51:22 Sinulla minä murskaan miehen ja naisen, sinun kanssasi minä murskaan vanhan ja nuoren, sinun kanssasi minä murskaan nuoren miehen ja neidon.
Jeremiah 51:22 With you also will I break in pieces man and woman; and with you will I break in pieces old and young; and with you will I break in pieces the young man and the maid;
Jeremia 51:23 Minä murskaan sinun kanssasi paimenen ja hänen laumansa, sinun kanssasi murskaan peltomiehen ja hänen härkäparinsa, sinun kanssasi murskaan päämiehet ja hallitsijat.
Jeremiah 51:23 I will also break in pieces with you the shepherd and his flock; and with you will I break in pieces the farmer and his yoke of oxen; and with you will I break in pieces captains and rulers.
Jeremia 51:24 Ja minä kostan Babylonille ja kaikille Kaldean asukkaille kaiken heidän pahuutensa, jonka he ovat tehneet Siionissa teidän silmienne edessä, sanoo Herra.
Jeremiah 51:24 And I will render to Babylon and to all the inhabitants of Chaldea all their evil that they have done in Zion in your sight, said the LORD.
Jeremia 51:25 Katso, minä käyn sinua vastaan, sinä hävityksen vuori, sanoo Herra, joka hävität kaiken maan. Minä ojennan käteni sinua vastaan, vieritän sinut alas kallioilta ja teen sinusta poltetun vuoren.
Jeremiah 51:25 Behold, I am against you, O destroying mountain, said the LORD, which destroy all the earth: and I will stretch out my hand on you, and roll you down from the rocks, and will make you a burnt mountain.
Jeremia 51:26 Eivätkä he ota sinusta kiveä kulmakiveksi eivätkä perustuskiveksi, vaan sinä olet ikuisesti autio, sanoo Herra.
Jeremiah 51:26 And they shall not take of you a stone for a corner, nor a stone for foundations; but you shall be desolate for ever, said the LORD.
Jeremia 51:27 Nostakaa lippu maassa, puhaltakaa torveen kansojen keskuudessa, valmistakaa kansat häntä vastaan, kutsukaa kokoon Araratin, Minnin ja Askenasin valtakunnat häntä vastaan; asettakaa päämies häntä vastaan; nostakaa hevoset kuin karkeat toukat.
Jeremiah 51:27 Set you up a standard in the land, blow the trumpet among the nations, prepare the nations against her, call together against her the kingdoms of Ararat, Minni, and Ashchenaz; appoint a captain against her; cause the horses to come up as the rough caterpi
Jeremia 51:28 Valmistakaa häntä vastaan kansat, Meedian kuninkaat, sen päälliköt ja kaikki sen hallitsijat ja koko hänen valtansa alla oleva maa.
Jeremiah 51:28 Prepare against her the nations with the kings of the Medes, the captains thereof, and all the rulers thereof, and all the land of his dominion.
Jeremia 51:29 Ja maa vapisee ja murehtii, sillä kaikki Herran aivoitukset toteutuvat Babylonia vastaan, että hän tekisi Babylonin maasta aution, asumattoman.
Jeremiah 51:29 And the land shall tremble and sorrow: for every purpose of the LORD shall be performed against Babylon, to make the land of Babylon a desolation without an inhabitant.
Jeremia 51:30 Babylonin sankarit ovat kieltäytyneet taistelemasta, he ovat jääneet linnoituksiinsa; heidän voimansa on mennyt, heistä on tullut naisten kaltaisia; he ovat polttaneet sen asuinsijat, sen salvat ovat murtuneet.
Jeremiah 51:30 The mighty men of Babylon have declined to fight, they have remained in their holds: their might has failed; they became as women: they have burned her dwelling places; her bars are broken.
Jeremia 51:31 Juoksija juoksee toista vastaan, sanansaattaja toista vastaan ilmoittaakseen Babylonin kuninkaalle, että hänen kaupunkinsa on valloitettu toiselta puolelta,
Jeremiah 51:31 One post shall run to meet another, and one messenger to meet another, to show the king of Babylon that his city is taken at one end,
Jeremia 51:32 Ja että käytävät ovat tukossa ja ruo'ot he ovat polttaneet tulella, ja sotamiehet ovat peloissaan.
Jeremiah 51:32 And that the passages are stopped, and the reeds they have burned with fire, and the men of war are affrighted.
Jeremia 51:33 Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Babylonin tytär on kuin puimatanner, aika on puida se; vielä hetkinen, niin sen elonkorjuuaika tulee.
Jeremiah 51:33 For thus said the LORD of hosts, the God of Israel; The daughter of Babylon is like a threshing floor, it is time to thresh her: yet a little while, and the time of her harvest shall come.
Jeremia 51:34 Nebukadnessar, Babylonin kuningas, on minut syönyt, murskannut, tehnyt minusta tyhjän astian, hän on minut niellyt kuin lohikäärme, täyttänyt vatsansa herkuillani, hän on minut heittänyt pois.
Jeremiah 51:34 Nebuchadrezzar the king of Babylon has devoured me, he has crushed me, he has made me an empty vessel, he has swallowed me up like a dragon, he has filled his belly with my delicates, he has cast me out.
Jeremia 51:35 Minulle ja lihalleni tehty väkivalta tulkoon Babylonin päälle, sanoo Siionin asukas, ja minun vereni Kaldean asukasten päälle, sanoo Jerusalem.
Jeremiah 51:35 The violence done to me and to my flesh be on Babylon, shall the inhabitant of Zion say; and my blood on the inhabitants of Chaldea, shall Jerusalem say.
Jeremia 51:36 Sentähden näin sanoo Herra: Katso, minä ajan teidän asiaanne ja kostan teidän puolestanne; minä kuivaan teidän merenne ja kuivatan hänen lähteensä.
Jeremiah 51:36 Therefore thus said the LORD; Behold, I will plead your cause, and take vengeance for you; and I will dry up her sea, and make her springs dry.
Jeremia 51:37 Ja Babylonista tulee rauniokumpu, lohikäärmeiden asuinsija, kauhistus ja vihellyksen aihe, asumaton.
Jeremiah 51:37 And Babylon shall become heaps, a dwelling place for dragons, an astonishment, and an hissing, without an inhabitant.
Jeremia 51:38 Ne karjuvat yhdessä kuin leijonat, he huutavat kuin leijonan pennut.
Jeremiah 51:38 They shall roar together like lions: they shall yell as lions’ whelps.
Jeremia 51:39 Minä laitan heille juhlat heidän helteensä keskellä ja juovutan heidät, niin että he iloitsevat ja nukkuvat ikuiseen uneen eivätkä herää, sanoo Herra.
Jeremiah 51:39 In their heat I will make their feasts, and I will make them drunken, that they may rejoice, and sleep a perpetual sleep, and not wake, said the LORD.
Jeremia 51:40 Minä vien heidät teuraaksi kuin karitsat, kuin pässit vuohien kanssa.
Jeremiah 51:40 I will bring them down like lambs to the slaughter, like rams with he goats.
Jeremia 51:41 Kuinka onkaan Seesak vallattu! Ja kuinka koko maan ylistys on hämmästynyt! Kuinka onkaan Babylonista tullut kansakuntien hämmästys!
Jeremiah 51:41 How is Sheshach taken! and how is the praise of the whole earth surprised! how is Babylon become an astonishment among the nations!
Jeremia 51:42 Meri on noussut Babylonin ylle, aaltojensa paljous peittää sen.
Jeremiah 51:42 The sea is come up on Babylon: she is covered with the multitude of the waves thereof.
Jeremia 51:43 Sen kaupunkien on täytynyt olla autio, kuiva maa ja erämaa, maa, jossa ei yksikään ihminen asu eikä kulje sen läpi.
Jeremiah 51:43 Her cities are a desolation, a dry land, and a wilderness, a land wherein no man dwells, neither does any son of man pass thereby.
Jeremia 51:44 Minä rankaisen Beeliä Babylonissa ja vedän hänen suustaan ulos sen, minkä hän on niellyt. Eivätkä kansat enää virtaa yhteen hänen luokseen, vaan Babylonin muuri sortuu.
Jeremiah 51:44 And I will punish Bel in Babylon, and I will bring forth out of his mouth that which he has swallowed up: and the nations shall not flow together any more to him: yes, the wall of Babylon shall fall.
Jeremia 51:45 Kansani, menkää pois sen keskeltä ja pelastakaa jokainen sielunne Herran vihan hehkutukselta.
Jeremiah 51:45 My people, go you out of the middle of her, and deliver you every man his soul from the fierce anger of the LORD.
Jeremia 51:46 Ettei teidän sydämenne menettäisi voimaa ja pelästyisi huhua, joka leviää maassa; sekä huhu tulee yhtenä vuonna että sen jälkeen seuraavana, väkivalta maassa, hallitsija hallitsijaa vastaan.
Jeremiah 51:46 And lest your heart faint, and you fear for the rumor that shall be heard in the land; a rumor shall both come one year, and after that in another year shall come a rumor, and violence in the land, ruler against ruler.
Jeremia 51:47 Sentähden, katso, päivät tulevat, jolloin minä tuomitsen Babylonin epäjumalat; ja koko sen maa joutuu häpeään, ja kaikki sen surmatut kaatuvat sen keskelle.
Jeremiah 51:47 Therefore, behold, the days come, that I will do judgment on the graven images of Babylon: and her whole land shall be confounded, and all her slain shall fall in the middle of her.
Jeremia 51:48 Silloin taivas ja maa ja kaikki, mitä niissä on, riemuitsevat Babylonista, sillä pohjoisesta tulevat sen ryöstäjät, sanoo Herra.
Jeremiah 51:48 Then the heaven and the earth, and all that is therein, shall sing for Babylon: for the spoilers shall come to her from the north, said the LORD.
Jeremia 51:49 Niin kuin Babylon on kaatanut Israelin surmatut, niin kaatuvat Babylonissa koko maan surmatut.
Jeremiah 51:49 As Babylon has caused the slain of Israel to fall, so at Babylon shall fall the slain of all the earth.
Jeremia 51:50 Te, jotka olette miekkaa säästyneet, menkää pois, älkääkä pysähtykö! Muistakaa Herraa kaukaa, ja Jerusalem tulkoon mieleenne.
Jeremiah 51:50 You that have escaped the sword, go away, stand not still: remember the LORD afar off, and let Jerusalem come into your mind.
Jeremia 51:51 Me olemme häpeissään, sillä olemme kuulleet pilkkaa. Häpeä peittää kasvomme, sillä muukalaiset ovat tulleet Herran temppelin pyhäkköön.
Jeremiah 51:51 We are confounded, because we have heard reproach: shame has covered our faces: for strangers are come into the sanctuaries of the LORD’s house.
Jeremia 51:52 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä tuomitsen sen epäjumalat, ja haavoittuneet voihkivat koko sen maassa.
Jeremiah 51:52 Why, behold, the days come, said the LORD, that I will do judgment on her graven images: and through all her land the wounded shall groan.
Jeremia 51:53 Vaikka Babylon kohoaisi taivaaseen ja linnoittaisi linnoituksensa huipuksi, silti minulta tulevat sen ryöstäjät, sanoo Herra.
Jeremiah 51:53 Though Babylon should mount up to heaven, and though she should fortify the height of her strength, yet from me shall spoilers come to her, said the LORD.
Jeremia 51:54 Huudon ääni kuuluu Babylonista, suuri hävitys kaldealaisten maasta:
Jeremiah 51:54 A sound of a cry comes from Babylon, and great destruction from the land of the Chaldeans:
Jeremia 51:55 Sillä Herra on hävittänyt Babylonin ja hävittänyt siitä suuren pauhun; kun sen aaltojen jylinät ovat kuin suuret vedet, kuuluu niiden äänen ääni:
Jeremiah 51:55 Because the LORD has spoiled Babylon, and destroyed out of her the great voice; when her waves do roar like great waters, a noise of their voice is uttered:
Jeremia 51:56 Sillä hävittäjä on tullut sen kimppuun, Babylonin kimppuun, ja sen sankarit on vangittu, kaikki heidän jousensa ovat särkyneet. Sillä Herra, koston Jumala, on kostava.
Jeremiah 51:56 Because the spoiler is come on her, even on Babylon, and her mighty men are taken, every one of their bows is broken: for the LORD God of recompenses shall surely requite.
Jeremia 51:57 Minä juotan hänen ruhtinaansa, viisaansa, päällikönsä, hallitsijansa ja sankarinsa, ja he nukkuvat ikuiseen uneen eivätkä herää, sanoo Kuningas, jonka nimi on Herra Sebaot.
Jeremiah 51:57 And I will make drunk her princes, and her wise men, her captains, and her rulers, and her mighty men: and they shall sleep a perpetual sleep, and not wake, said the King, whose name is the LORD of hosts.
Jeremia 51:58 Näin sanoo Herra Sebaot: Baabelin leveät muurit murretaan kokonaan, ja sen korkeat portit poltetaan tulella; ja kansa tekee työtä turhaan, kansakunta tuleen, ja he uupuvat.
Jeremiah 51:58 Thus said the LORD of hosts; The broad walls of Babylon shall be utterly broken, and her high gates shall be burned with fire; and the people shall labor in vain, and the folk in the fire, and they shall be weary.
Jeremia 51:59 Sana, jonka profeetta Jeremia antoi Serajalle, Neerian pojalle, Maasejan pojanpojalle, kun tämä meni Sidkian, Juudan kuninkaan, kanssa Babyloniin tämän hallituskauden neljäntenä vuonna. Ja tämä Seraja oli hiljainen ruhtinas.
Jeremiah 51:59 The word which Jeremiah the prophet commanded Seraiah the son of Neriah, the son of Maaseiah, when he went with Zedekiah the king of Judah into Babylon in the fourth year of his reign. And this Seraiah was a quiet prince.
Jeremia 51:60 Niin Jeremia kirjoitti kirjaan kaiken sen onnettomuuden, joka oli kohtaava Babylonia, kaikki nämä sanat, jotka on kirjoitettu Babylonia vastaan.
Jeremiah 51:60 So Jeremiah wrote in a book all the evil that should come on Babylon, even all these words that are written against Babylon.
Jeremia 51:61 Ja Jeremia sanoi Serajalle: Kun tulet Babyloniin ja näet ja luet kaikki nämä sanat,
Jeremiah 51:61 And Jeremiah said to Seraiah, When you come to Babylon, and shall see, and shall read all these words;
Jeremia 51:62 Silloin sinä sanot: 'Herra, sinä olet puhunut tätä paikkaa vastaan ja aikonut hävittää sen, niin ettei siellä asuisi ketään, ei ihmistä eikä eläintä, vaan että se on oleva ikuisesti autiona.'
Jeremiah 51:62 Then shall you say, O LORD, you have spoken against this place, to cut it off, that none shall remain in it, neither man nor beast, but that it shall be desolate for ever.
Jeremia 51:63 Ja kun olet lukenut tämän kirjan loppuun, sido siihen kivi ja heitä se Eufrat-virtaan.
Jeremiah 51:63 And it shall be, when you have made an end of reading this book, that you shall bind a stone to it, and cast it into the middle of Euphrates:
Jeremia 51:64 Ja sinä sanot: Näin vajoaa Babylon, eikä se enää nouse siitä onnettomuudesta, jonka minä sille tuotan; ja he uupuvat. Tähän asti ovat Jeremian sanat.
Jeremiah 51:64 And you shall say, Thus shall Babylon sink, and shall not rise from the evil that I will bring on her: and they shall be weary. Thus far are the words of Jeremiah.
Jeremia 52:1 Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi yksitoista vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal, Jeremian tytär Libnasta.
Jeremiah 52:1 Zedekiah was one and twenty years old when he began to reign, and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother’s name was Hamutal the daughter of Jeremiah of Libnah.
Jeremia 52:2 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, aivan niin kuin Joojakim oli tehnyt.
Jeremiah 52:2 And he did that which was evil in the eyes of the LORD, according to all that Jehoiakim had done.
Jeremia 52:3 Sillä Herran vihan tähden tapahtui niin, että Jerusalemissa ja Juudassa hän karkotti heidät kasvojensa edestä, että Sidkia kapinoi Babylonin kuningasta vastaan.
Jeremiah 52:3 For through the anger of the LORD it came to pass in Jerusalem and Judah, till he had cast them out from his presence, that Zedekiah rebelled against the king of Babylon.
Jeremia 52:4 Ja hänen hallituskautensa yhdeksäntenä vuonna, kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, tuli Nebukadnessar, Babylonin kuningas, kaikkine sotajoukkoineen, Jerusalemin kimppuun ja leiriytyi sitä vastaan ja rakensi linnoituksia sen ympärille.
Jeremiah 52:4 And it came to pass in the ninth year of his reign, in the tenth month, in the tenth day of the month, that Nebuchadrezzar king of Babylon came, he and all his army, against Jerusalem, and pitched against it, and built forts against it round about.
Jeremia 52:5 Niin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.
Jeremiah 52:5 So the city was besieged to the eleventh year of king Zedekiah.
Jeremia 52:6 Ja neljännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä kaupungissa oli kova nälänhätä, niin ettei maan kansalla ollut leipää.
Jeremiah 52:6 And in the fourth month, in the ninth day of the month, the famine was sore in the city, so that there was no bread for the people of the land.
Jeremia 52:7 Silloin kaupunki murtui, ja kaikki sotamiehet pakenivat ja lähtivät yöllä kaupungista kahden muurin välistä porttia pitkin, joka oli kuninkaan puutarhan luona; kaldealaiset olivat kaupungin luona ympärillä. He kulkivat sitä tietä.
Jeremiah 52:7 Then the city was broken up, and all the men of war fled, and went forth out of the city by night by the way of the gate between the two walls, which was by the king’s garden; (now the Chaldeans were by the city round about:) and they went by the way of t
Jeremia 52:8 Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa ja saavutti Sidkian Jerikon tasangoilla, ja koko hänen sotajoukkonsa hajosi hänen luotaan.
Jeremiah 52:8 But the army of the Chaldeans pursued after the king, and overtook Zedekiah in the plains of Jericho; and all his army was scattered from him.
Jeremia 52:9 Sitten he ottivat kuninkaan ja veivät hänet Babylonin kuninkaan luo Riblaan, Hamatin maahan, ja tämä langetti hänelle tuomion.
Jeremiah 52:9 Then they took the king, and carried him up to the king of Babylon to Riblah in the land of Hamath; where he gave judgment on him.
Jeremia 52:10 Ja Babylonin kuningas surmasi Sidkian pojat hänen silmiensä edessä; ja kaikki Juudan ruhtinaat hän surmasi Riblassa.
Jeremiah 52:10 And the king of Babylon slew the sons of Zedekiah before his eyes: he slew also all the princes of Judah in Riblah.
Jeremia 52:11 Sitten hän sokaisi Sidkian silmät, ja Babylonin kuningas sitoi hänet kahleihin ja vei hänet Babyloniin ja pani hänet vankilaan kuolinpäiväänsä asti.
Jeremiah 52:11 Then he put out the eyes of Zedekiah; and the king of Babylon bound him in chains, and carried him to Babylon, and put him in prison till the day of his death.
Jeremia 52:12 Viidentenä kuukautena, kuukauden kymmenentenä päivänä, Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Nebusaradan, Babylonin kuninkaan henkivartijain päällikkö, Jerusalemiin.
Jeremiah 52:12 Now in the fifth month, in the tenth day of the month, which was the nineteenth year of Nebuchadrezzar king of Babylon, came Nebuzaradan, captain of the guard, which served the king of Babylon, into Jerusalem,
Jeremia 52:13 Ja poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan; ja kaikki Jerusalemin talot ja kaikki mahtimiesten talot hän poltti tulella.
Jeremiah 52:13 And burned the house of the LORD, and the king’s house; and all the houses of Jerusalem, and all the houses of the great men, burned he with fire:
Jeremia 52:14 Ja koko kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkivartiopäällikön kanssa, repi maahan kaikki Jerusalemin muurit yltympäri.
Jeremiah 52:14 And all the army of the Chaldeans, that were with the captain of the guard, broke down all the walls of Jerusalem round about.
Jeremia 52:15 Silloin henkivartiopäällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen osan kansan köyhistä ja kaupungin tähteistä sekä ne, jotka olivat siirtyneet Babylonin kuninkaan puolelle, ja muun kansan.
Jeremiah 52:15 Then Nebuzaradan the captain of the guard carried away captive certain of the poor of the people, and the residue of the people that remained in the city, and those that fell away, that fell to the king of Babylon, and the rest of the multitude.
Jeremia 52:16 Mutta henkivartiopäällikkö Nebusaradan jätti maan köyhistä osaa viinitarhureiksi ja peltotyöläisiksi.
Jeremiah 52:16 But Nebuzaradan the captain of the guard left certain of the poor of the land for vinedressers and for farmers.
Jeremia 52:17 Myös Herran temppelissä olleet vaskipylväät ja niiden jalustat ja pronssimeren, joka oli Herran temppelissä, kaldealaiset murskasivat ja veivät kaiken niiden vasken Babyloniin.
Jeremiah 52:17 Also the pillars of brass that were in the house of the LORD, and the bases, and the brazen sea that was in the house of the LORD, the Chaldeans broke, and carried all the brass of them to Babylon.
Jeremia 52:18 Myös padat, lapiot, sakset, vadit, lusikat ja kaikki vaskikalut, joilla he olivat toimittaneet palvelusta, he veivät pois.
Jeremiah 52:18 The caldrons also, and the shovels, and the snuffers, and the bowls, and the spoons, and all the vessels of brass with which they ministered, took they away.
Jeremia 52:19 Ja maljat, hiilipannut, maljat, padat, lampunjalat, lusikat ja kupit, kaikki kultaa kullassa ja kaikki hopeaa hopeassa, vei vartioväen päällikön pois.
Jeremiah 52:19 And the basins, and the fire pans, and the bowls, and the caldrons, and the candlesticks, and the spoons, and the cups; that which was of gold in gold, and that which was of silver in silver, took the captain of the guard away.
Jeremia 52:20 Kaksi pylvästä, meri ja kaksitoista pronssihärkää, jotka olivat jalustojen alla, jotka kuningas Salomo oli tehnyt Herran temppeliin: kaikkien näiden esineiden pronssi oli painoltaan mahdotonta.
Jeremiah 52:20 The two pillars, one sea, and twelve brazen bulls that were under the bases, which king Solomon had made in the house of the LORD: the brass of all these vessels was without weight.
Jeremia 52:21 Ja pylväiden korkeus oli kahdeksantoista kyynärää, ja sen ympäri ulottui kahdentoista kyynärän pituinen lista, ja sen paksuus oli neljä sormea; se oli ontto.
Jeremiah 52:21 And concerning the pillars, the height of one pillar was eighteen cubits; and a fillet of twelve cubits did compass it; and the thickness thereof was four fingers: it was hollow.
Jeremia 52:22 Ja sen päällä oli vaskipääte, ja toisen päätepään korkeus oli viisi kyynärää, ja päätepäässä oli ristikkokoristeita ja granaattiomenia yltympäri, kaikki vaskea. Myös toinen pylväs ja granaattiomenat olivat näiden kaltaisia.
Jeremiah 52:22 And a capital of brass was on it; and the height of one capital was five cubits, with network and pomegranates on the capitals round about, all of brass. The second pillar also and the pomegranates were like to these.
Jeremia 52:23 Ja granaattiomenaa oli yhdeksänkymmentäkuusi jokaisella sivulla, ja granaattiomenoita oli kaikkiaan sata yltympäri verkoston päällä.
Jeremiah 52:23 And there were ninety and six pomegranates on a side; and all the pomegranates on the network were an hundred round about.
Jeremia 52:24 Ja henkivartiopäällikkö otti mukaansa ylimmäisen papin Serajan ja toisen papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa.
Jeremiah 52:24 And the captain of the guard took Seraiah the chief priest, and Zephaniah the second priest, and the three keepers of the door:
Jeremia 52:25 Hän otti kaupungista mukaansa myös eunukin, jonka tehtävänä oli huolehtia sotilaista, ja seitsemän miestä niistä, jotka olivat kuninkaan lähellä ja jotka tavattiin kaupungista, sekä sotajoukon ylimmän kirjurin, joka kokosi maan kansan, ja kolmekymmentä
Jeremiah 52:25 He took also out of the city an eunuch, which had the charge of the men of war; and seven men of them that were near the king’s person, which were found in the city; and the principal scribe of the host, who mustered the people of the land; and three scor
Jeremia 52:26 Niin Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, otti heidät ja vei heidät Baabelin kuninkaan luo Riblaan.
Jeremiah 52:26 So Nebuzaradan the captain of the guard took them, and brought them to the king of Babylon to Riblah.
Jeremia 52:27 Ja Babylonin kuningas löi heidät ja tappoi heidät Riblassa, Hamatin maassa. Näin Juuda vietiin pakkosiirtolaisuuteen omasta maastaan.
Jeremiah 52:27 And the king of Babylon smote them, and put them to death in Riblah in the land of Hamath. Thus Judah was carried away captive out of his own land.
Jeremia 52:28 Tämä on se kansa, jonka Nebukadnessar vei pakkosiirtolaisuuteen seitsemäntenä vuonna: kolmetuhatta kaksikymmentä kolme juutalaista.
Jeremiah 52:28 This is the people whom Nebuchadrezzar carried away captive: in the seventh year three thousand Jews and three and twenty:
Jeremia 52:29 Nebukadnessarin kahdeksantenatoista hallitusvuotena hän vei Jerusalemista pakkosiirtolaisuuteen kahdeksansatakolmekymmentäkaksi miestä.
Jeremiah 52:29 In the eighteenth year of Nebuchadrezzar he carried away captive from Jerusalem eight hundred thirty and two persons:
Jeremia 52:30 Nebukadnessarin kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena vei henkivartijapäällikkö Nebusaradan juutalaisia vangiksi seitsemänsataa neljäkymmentä viisi miestä; kaikkiaan neljätuhatta kuusisataa henkeä.
Jeremiah 52:30 In the three and twentieth year of Nebuchadrezzar Nebuzaradan the captain of the guard carried away captive of the Jews seven hundred forty and five persons: all the persons were four thousand and six hundred.
Jeremia 52:31 Juudan kuninkaan Joojakinin pakkosiirtolaisuuden kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuonna, kahdennentoista kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, korotti Babylonin kuningas EvilMerodak ensimmäisenä hallitusvuotenaan Joojakinin pään
Jeremiah 52:31 And it came to pass in the seven and thirtieth year of the captivity of Jehoiachin king of Judah, in the twelfth month, in the five and twentieth day of the month, that Evilmerodach king of Babylon in the first year of his reign lifted up the head of Jeho
Jeremia 52:32 Ja puhui hänelle ystävällisesti ja asetti hänen valtaistuimensa niiden kuninkaiden valtaistuinten yläpuolelle, jotka olivat hänen kanssaan Babylonissa,
Jeremiah 52:32 And spoke kindly to him, and set his throne above the throne of the kings that were with him in Babylon,
Jeremia 52:33 Ja hän muutti hänen vankivaatteensa, ja hän söi jatkuvasti leipää hänen edessään kaikkina elinpäivinään.
Jeremiah 52:33 And changed his prison garments: and he did continually eat bread before him all the days of his life.
Jeremia 52:34 Ja hänen ruokavaliokseen oli Babylonin kuninkaalta määrätty jatkuva ruokavalio, joka päivä osa kuolinpäiväänsä asti, kaikkina hänen elinpäivinään.
Jeremiah 52:34 And for his diet, there was a continual diet given him of the king of Babylon, every day a portion until the day of his death, all the days of his life.
Valitusvirret 1:1 Kuinka kaupunki voi olla yksinäinen, joka oli täynnä ihmisiä! Kuinka hänestä on tullut leski! Hänestä, joka oli suuri kansojen joukossa ja prinsessa maakuntien joukossa, kuinka hänestä on tullut veronalaista!
Lamentations 1:1 How does the city sit solitary, that was full of people! how is she become as a widow! she that was great among the nations, and princess among the provinces, how is she become tributary!
Valitusvirret 1:2 Hän itkee yöllä katkerasti, ja hänen kyyneleensä valuvat hänen poskillaan. Ei ole ketään lohduttajaa kaikkien rakastamiensa joukossa. Kaikki hänen ystävänsä ovat olleet hänelle uskottomia, heistä on tullut hänen vihollisiaan.
Lamentations 1:2 She weeps sore in the night, and her tears are on her cheeks: among all her lovers she has none to comfort her: all her friends have dealt treacherously with her, they are become her enemies.
Valitusvirret 1:3 Juuda on viety pakkosiirtolaisuuteen kurjuuden ja suuren orjuuden tähden; se asuu pakanain keskellä, se ei löydä lepoa; kaikki sen vainoojat saavuttivat sen aallokkojen välillä.
Lamentations 1:3 Judah is gone into captivity because of affliction, and because of great servitude: she dwells among the heathen, she finds no rest: all her persecutors overtook her between the straits.
Valitusvirret 1:4 Siionin tiet surevat, sillä ei kukaan tule juhliin. Kaikki sen portti on autio. Sen pappi huokailee, sen neitsyet kärsivät, ja se on katkera.
Lamentations 1:4 The ways of Zion do mourn, because none come to the solemn feasts: all her gates are desolate: her priests sigh, her virgins are afflicted, and she is in bitterness.
Valitusvirret 1:5 Sen viholliset ovat päällimmäisinä, sen viholliset menestyvät; sillä Herra on rankaissut sitä sen monien rikkomusten tähden; sen lapset ovat menneet pakkosiirtolaisuuteen vihollisen edessä.
Lamentations 1:5 Her adversaries are the chief, her enemies prosper; for the LORD has afflicted her for the multitude of her transgressions: her children are gone into captivity before the enemy.
Valitusvirret 1:6 Ja Siionin tyttäreltä on mennyt kaikki sen kauneus; sen ruhtinaat ovat tulleet kuin peurat, jotka eivät löydä laidunta, ja voimattomina he kulkevat takaa-ajajan edessä.
Lamentations 1:6 And from the daughter of Zion all her beauty is departed: her princes are become like harts that find no pasture, and they are gone without strength before the pursuer.
Valitusvirret 1:7 Jerusalem muisti kurjuutensa ja kurjuutensa päivinä kaikki ne ihanuudet, jotka sillä oli muinaisina päivinä, kun sen kansansa lankesi vihollisen käsiin eikä kukaan auttanut sitä. Viholliset näkivät sen ja pilkkasivat sen sapatteja.
Lamentations 1:7 Jerusalem remembered in the days of her affliction and of her miseries all her pleasant things that she had in the days of old, when her people fell into the hand of the enemy, and none did help her: the adversaries saw her, and did mock at her sabbaths.
Valitusvirret 1:8 Jerusalem on tehnyt syntiä raskaasti; sentähden se on poistettava; kaikki, jotka sitä kunnioittivat, halveksivat sitä, sillä he ovat nähneet sen alastomuuden; niin, se huokaa ja kääntyy taaksepäin.
Lamentations 1:8 Jerusalem has grievously sinned; therefore she is removed: all that honored her despise her, because they have seen her nakedness: yes, she sighs, and turns backward.
Valitusvirret 1:9 Hänen saastaisuutensa on hänen helmassaan, hän ei muista loppuaan; sentähden hän alas lankesi ihmeellisesti, eikä hänellä ollut lohduttajaa. Herra, katso minun kurjuuttani, sillä vihollinen on ylpeillyt.
Lamentations 1:9 Her filthiness is in her skirts; she remembers not her last end; therefore she came down wonderfully: she had no comforter. O LORD, behold my affliction: for the enemy has magnified himself.
Valitusvirret 1:10 Vastustaja on ojentanut kätensä kaikkien sen ihanuuksien ylle, sillä se on nähnyt pakanoiden menneen sen pyhäkköön, vaikka sinä olet kieltänyt heitä menemästä seurakuntaasi.
Lamentations 1:10 The adversary has spread out his hand on all her pleasant things: for she has seen that the heathen entered into her sanctuary, whom you did command that they should not enter into your congregation.
Valitusvirret 1:11 Kaikki sen kansa huokaa, he etsivät leipää, he ovat antaneet herkkunsa ruoaksi virvoittaakseen sieluaan. Katso, Herra, ja huomaa, sillä minä olen tullut halveksituksi.
Lamentations 1:11 All her people sigh, they seek bread; they have given their pleasant things for meat to relieve the soul: see, O LORD, and consider; for I am become vile.
Valitusvirret 1:12 Eikö se teille kuulu, kaikki te ohikulkijat? Katsokaa ja katsokaa, onko mitään tuskaa sen tuskan vertaista, jolla Herra minua on kohdannut hehkuvan vihansa päivänä.
Lamentations 1:12 Is it nothing to you, all you that pass by? behold, and see if there be any sorrow like to my sorrow, which is done to me, with which the LORD has afflicted me in the day of his fierce anger.
Valitusvirret 1:13 Ylhäältä hän lähetti tulen minun luihini, ja se voitti ne. Hän levitti verkon jalkojeni eteen, hän käänsi minut takaisin. Hän teki minut autioksi ja voimattomaksi koko päivän.
Lamentations 1:13 From above has he sent fire into my bones, and it prevails against them: he has spread a net for my feet, he has turned me back: he has made me desolate and faint all the day.
Valitusvirret 1:14 Hänen kätensä sitoo minun rikkomusteni ikeen, ne kietoutuvat ja nousevat minun kaulalleni. Hän on kaatanut minun voimani. Herra on antanut minut heidän käsiinsä, enkä minä voi nousta heidän käsistään.
Lamentations 1:14 The yoke of my transgressions is bound by his hand: they are wreathed, and come up on my neck: he has made my strength to fall, the LORD has delivered me into their hands, from whom I am not able to rise up.
Valitusvirret 1:15 Herra on tallannut jalkoihinsa kaikki minun sankarini minun keskelläni. Hän on kutsunut kokouksen minua vastaan murskatakseen nuoret mieheni. Herra on tallannut neitsyen, Juudan tyttären, niinkuin viinikuurnassa.
Lamentations 1:15 The LORD has trodden under foot all my mighty men in the middle of me: he has called an assembly against me to crush my young men: the LORD has trodden the virgin, the daughter of Judah, as in a wine press.
Valitusvirret 1:16 Näitä minä itken; silmäni, silmäni vuotavat vettä, sillä lohduttaja, jonka pitäisi virvoittaa sieluni, on kaukana minusta; lapseni ovat autiot, sillä vihollinen on voittanut.
Lamentations 1:16 For these things I weep; my eye, my eye runs down with water, because the comforter that should relieve my soul is far from me: my children are desolate, because the enemy prevailed.
Valitusvirret 1:17 Siion levittää kätensä, eikä kukaan lohduttaja häntä vastaan. Herra on käskenyt Jaakobia, että hänen vihollisensa ympäröivät häntä. Jerusalem on heidän keskellään kuin kuukautisvaimo.
Lamentations 1:17 Zion spreads forth her hands, and there is none to comfort her: the LORD has commanded concerning Jacob, that his adversaries should be round about him: Jerusalem is as a menstruous woman among them.
Valitusvirret 1:18 Herra on vanhurskas, sillä minä olen kapinoinut hänen käskyään vastaan. Kuulkaa siis, kaikki kansat, ja katsokaa minun tuskaani: minun neitsyeni ja nuoret mieheni ovat menneet vankeuteen.
Lamentations 1:18 The LORD is righteous; for I have rebelled against his commandment: hear, I pray you, all people, and behold my sorrow: my virgins and my young men are gone into captivity.
Valitusvirret 1:19 Minä kutsuin rakastajiani, mutta he pettivät minut. Pappini ja vanhimpani kuolivat kaupungissa, etsiessään leipää sielujensa tyydyttämiseksi.
Lamentations 1:19 I called for my lovers, but they deceived me: my priests and my elders gave up the ghost in the city, while they sought their meat to relieve their souls.
Valitusvirret 1:20 Katso, Herra, minä olen ahdingossa, minun sisukseni ovat levottomat, sydämeni on kääntynyt minussa, sillä olen kovin kapinoinut. Ulkona miekka riistää lapset, kotona on kuin kuolema.
Lamentations 1:20 Behold, O LORD; for I am in distress: my bowels are troubled; my heart is turned within me; for I have grievously rebelled: abroad the sword bereaves, at home there is as death.
Valitusvirret 1:21 He ovat kuulleet minun huokaukseni, eikä kukaan minua lohduta. Kaikki viholliseni ovat kuulleet minun ahdingostani; he iloitsevat, että sinä sen teit. Sinä tuot sen päivän, jonka kutsut, ja heidän tulee olla minun kaltaiseni.
Lamentations 1:21 They have heard that I sigh: there is none to comfort me: all my enemies have heard of my trouble; they are glad that you have done it: you will bring the day that you have called, and they shall be like to me.
Valitusvirret 1:22 Tulkoon kaikki heidän pahuutensa sinun eteesi, ja tee heille, niin kuin olet minulle tehnyt kaikkien rikkomusteni tähden; sillä minun huokaukseni ovat monet, ja sydämeni on heikko.
Lamentations 1:22 Let all their wickedness come before you; and do to them, as you have done to me for all my transgressions: for my sighs are many, and my heart is faint.
Valitusvirret 2:1 Kuinka Herra on vihassaan pilvellä peittänyt Siionin tyttären, heittänyt taivaasta maan päälle Israelin kauneuden, eikä muistanut jalkojensa astinlautaa vihansa päivänä!
Lamentations 2:1 How has the LORD covered the daughter of Zion with a cloud in his anger, and cast down from heaven to the earth the beauty of Israel, and remembered not his footstool in the day of his anger!
Valitusvirret 2:2 Herra on nielnyt kaikki Jaakobin asuinsijat eikä ole säälinyt. Vihassaan hän on hajottanut maahan Juudan tyttären linnoitukset, hän on syössyt ne maan tasalle. Hän on saastuttanut valtakunnan ja sen ruhtinaat.
Lamentations 2:2 The LORD has swallowed up all the habitations of Jacob, and has not pitied: he has thrown down in his wrath the strong holds of the daughter of Judah; he has brought them down to the ground: he has polluted the kingdom and the princes thereof.
Valitusvirret 2:3 Hän on vihansa hehkussa katkaissut Israelin sarven kokonaan, hän on vetänyt oikean kätensä pois vihollisen edestä ja polttanut Jaakobia kuin liekehtivä tuli, joka kuluttaa kaikki yltä.
Lamentations 2:3 He has cut off in his fierce anger all the horn of Israel: he has drawn back his right hand from before the enemy, and he burned against Jacob like a flaming fire, which devours round about.
Valitusvirret 2:4 Hän jännitti jousensa kuin vihollinen, asetti oikean kätensä vastustajana ja tappoi kaikki, jotka olivat ihania Siionin tyttären majassa. Hän vuodatti vihansa kuin tulen.
Lamentations 2:4 He has bent his bow like an enemy: he stood with his right hand as an adversary, and slew all that were pleasant to the eye in the tabernacle of the daughter of Zion: he poured out his fury like fire.
Valitusvirret 2:5 Herra oli kuin vihollinen: hän on niellyt Israelin, hän on niellyt kaikki sen palatsit. Hän on tuhonnut sen linnoitukset ja on lisännyt Juudan tyttären surua ja valitusta.
Lamentations 2:5 The LORD was as an enemy: he has swallowed up Israel, he has swallowed up all her palaces: he has destroyed his strong holds, and has increased in the daughter of Judah mourning and lamentation.
Valitusvirret 2:6 Ja hän on väkivallalla ottanut pois majansa, kuin sen olisi puutarha, hän on tuhonnut hänen kokoontumispaikkansa. Herra on saattanut Siionissa unhotukseen juhlat ja sapatit, ja vihansa kiivaudessa on halveksinut kuninkaan.
Lamentations 2:6 And he has violently taken away his tabernacle, as if it were of a garden: he has destroyed his places of the assembly: the LORD has caused the solemn feasts and sabbaths to be forgotten in Zion, and has despised in the indignation of his anger the king a
Valitusvirret 2:7 Herra on hylännyt alttarinsa, hän on inhonnut pyhäkköään, hän on antanut vihollisen käsiin sen palatsien muurit; he ovat tehneet metelin Herran temppelissä niinkuin juhlan päivänä.
Lamentations 2:7 The LORD has cast off his altar, he has abhorred his sanctuary, he has given up into the hand of the enemy the walls of her palaces; they have made a noise in the house of the LORD, as in the day of a solemn feast.
Valitusvirret 2:8 Herra on päättänyt hävittää Siionin tyttären muurin. Hän on jännittänyt mittanuoran, eikä ole kättään vetänyt pois hävittämästä. Sentähden hän on pannut vallin ja muurin valittamaan; ne yhdessä riutuvat.
Lamentations 2:8 The LORD has purposed to destroy the wall of the daughter of Zion: he has stretched out a line, he has not withdrawn his hand from destroying: therefore he made the rampart and the wall to lament; they languished together.
Valitusvirret 2:9 Sen portit ovat maahan upotetut, hän on tuhonnut ja rikkonut sen salvat. Sen kuningas ja sen ruhtinaat ovat pakanain seassa. Lakia ei enää ole, eivätkä sen profeetatkaan saa näkyjä Herralta.
Lamentations 2:9 Her gates are sunk into the ground; he has destroyed and broken her bars: her king and her princes are among the Gentiles: the law is no more; her prophets also find no vision from the LORD.
Valitusvirret 2:10 Siionin tyttären vanhimmat istuvat maassa ja ovat hiljaa: he ovat heittäneet tomua päänsä päälle, vyöttäneet itsensä säkkiin; Jerusalemin neitsyet painavat päänsä maahan.
Lamentations 2:10 The elders of the daughter of Zion sit on the ground, and keep silence: they have cast up dust on their heads; they have girded themselves with sackcloth: the virgins of Jerusalem hang down their heads to the ground.
Valitusvirret 2:11 Silmäni kuivuvat kyynelistä, sisukseni ovat sekaisin, maksani vuodatetaan maahan kansani tyttären turmion tähden; sillä lapset ja imeväiset pyörtyvät kaupungin kaduilla.
Lamentations 2:11 My eyes do fail with tears, my bowels are troubled, my liver is poured on the earth, for the destruction of the daughter of my people; because the children and the sucklings swoon in the streets of the city.
Valitusvirret 2:12 He sanovat äideilleen: Missä on vilja ja viini? Kun he pyörtyivät kuin haavoittuneet kaupungin kaduilla, kun heidän sielunsa vuodatettiin äitiensä helmaan.
Lamentations 2:12 They say to their mothers, Where is corn and wine? when they swooned as the wounded in the streets of the city, when their soul was poured out into their mothers’ bosom.
Valitusvirret 2:13 Mitä minä otan todistajaksesi? Mitä minä sinuun vertaan, Jerusalemin tytär? Mihin minä sinut rinnastan lohduttaakseni sinua, neitsyt, Siionin tytär? Sillä sinun repeämäsi on suuri kuin meri: kuka voi sinut parantaa?
Lamentations 2:13 What thing shall I take to witness for you? what thing shall I liken to you, O daughter of Jerusalem? what shall I equal to you, that I may comfort you, O virgin daughter of Zion? for your breach is great like the sea: who can heal you?
Valitusvirret 2:14 Profeettasi ovat nähneet sinulle turhia ja tyhmiä asioita, eivätkä he ole paljastaneet sinun pahuuttasi, kääntääkseen sinua kohtaloosi, vaan he ovat nähneet sinulle vääriä taakkoja ja karkotuksen aiheita.
Lamentations 2:14 Your prophets have seen vain and foolish things for you: and they have not discovered your iniquity, to turn away your captivity; but have seen for you false burdens and causes of banishment.
Valitusvirret 2:15 Kaikki ohikulkijat taputtavat käsiään sinulle, he viheltävät ja nyökyttelevät päätään Jerusalemin tyttärelle sanoen: Onko tämä se kaupunki, jota kutsutaan kauneuden täydellisyydeksi, koko maan iloksi?
Lamentations 2:15 All that pass by clap their hands at you; they hiss and wag their head at the daughter of Jerusalem, saying, Is this the city that men call The perfection of beauty, The joy of the whole earth?
Valitusvirret 2:16 Kaikki vihollisesi ovat avanneet suunsa sinua vastaan, he viheltävät ja kiristelevät hampaitaan. He sanovat: Me olemme hänet nieleneet. Tämä on se päivä, jota odotimme, ja olemme sen löytäneet, olemme sen nähneet.
Lamentations 2:16 All your enemies have opened their mouth against you: they hiss and gnash the teeth: they say, We have swallowed her up: certainly this is the day that we looked for; we have found, we have seen it.
Valitusvirret 2:17 Herra on tehnyt, mitä oli aikonut, hän on täyttänyt sanansa, jonka hän oli käskenyt muinaisina päivinä. Hän on kukistanut sinut eikä armahda, ja hän on antanut sinun vihollisesi iloita sinusta, hän on nostanut sinun vastustajiesi sarven.
Lamentations 2:17 The LORD has done that which he had devised; he has fulfilled his word that he had commanded in the days of old: he has thrown down, and has not pitied: and he has caused your enemy to rejoice over you, he has set up the horn of your adversaries.
Valitusvirret 2:18 Heidän sydämensä huusi Herraa: Oi Siionin tyttären muuri, anna kyynelten virrata kuin virta, päivin ja öin: älä anna itsellesi lepoa, äläkä anna silmäteräsi ehtyä.
Lamentations 2:18 Their heart cried to the LORD, O wall of the daughter of Zion, let tears run down like a river day and night: give yourself no rest; let not the apple of your eye cease.
Valitusvirret 2:19 Nouse, huuda yöllä! Vuodata sydämesi kuin vesi Herran kasvojen eteen varhain varhain! Kohota kätesi hänen puoleensa lastenne hengen puolesta, jotka nääntyvät nälkään joka kadun varrella.
Lamentations 2:19 Arise, cry out in the night: in the beginning of the watches pour out your heart like water before the face of the LORD: lift up your hands toward him for the life of your young children, that faint for hunger in the top of every street.
Valitusvirret 2:20 Katso, Herra, ja mieti, kenelle olet tämän tehnyt! Syökööt naiset hedelmänsä ja vaksanpituiset lapsensa? Teurastetaanko pappi ja profeetta Herran pyhäkössä?
Lamentations 2:20 Behold, O LORD, and consider to whom you have done this. Shall the women eat their fruit, and children of a span long? shall the priest and the prophet be slain in the sanctuary of the Lord?
Valitusvirret 2:21 Nuoret ja vanhat makaavat maassa kaduilla; minun neitsyeni ja nuorukaiseni ovat kaatuneet miekkaan; sinä surmasit heidät vihasi päivänä, sinä tappoit etkä sääli.
Lamentations 2:21 The young and the old lie on the ground in the streets: my virgins and my young men are fallen by the sword; you have slain them in the day of your anger; you have killed, and not pitied.
Valitusvirret 2:22 Sinä kutsuit kauhuni ympäriltäsi kuin juhlapäivänä, niin ettei yksikään päässyt pakoon eikä pysynyt turvassa Herran vihan päivänä. Ne, jotka minä olen kapaloinut ja kasvattanut, on viholliseni tuhonnut.
Lamentations 2:22 You have called as in a solemn day my terrors round about, so that in the day of the LORD’s anger none escaped nor remained: those that I have swaddled and brought up has my enemy consumed.
Valitusvirret 3:1 MINÄ OLEN se mies, joka on nähnyt hänen vihansa vitsan tuskan.
Lamentations 3:1 I AM the man that has seen affliction by the rod of his wrath.
Valitusvirret 3:2 Hän on johdattanut minua ja vienyt minut pimeyteen, mutta ei valoon.
Lamentations 3:2 He has led me, and brought me into darkness, but not into light.
Valitusvirret 3:3 Totisesti, hän on kääntynyt minua vastaan, hän käänsi kätensä minua vastaan kaiken päivää.
Lamentations 3:3 Surely against me is he turned; he turns his hand against me all the day.
Valitusvirret 3:4 Hän on vanhentanut minun lihani ja nahani, hän on murskannut minun luuni.
Lamentations 3:4 My flesh and my skin has he made old; he has broken my bones.
Valitusvirret 3:5 Hän on rakentanut minua vastaan, ympäröinyt minut sapella ja vaivalla.
Lamentations 3:5 He has built against me, and compassed me with gall and travail.
Valitusvirret 3:6 Hän on asettanut minut pimeisiin paikkoihin, niin kuin ne, jotka ovat muinoin kuolleet.
Lamentations 3:6 He has set me in dark places, as they that be dead of old.
Valitusvirret 3:7 Hän on minut aidannut, enkä pääse ulos: hän on tehnyt kahleeni raskaaksi.
Lamentations 3:7 He has hedged me about, that I cannot get out: he has made my chain heavy.
Valitusvirret 3:8 Myös kun itken ja huudan, hän vaientaa rukoukseni.
Lamentations 3:8 Also when I cry and shout, he shuts out my prayer.
Valitusvirret 3:9 Hän on sulkenut tieni hakatuilla kivillä, tehnyt polkuni mutkaisiksi.
Lamentations 3:9 He has enclosed my ways with hewn stone, he has made my paths crooked.
Valitusvirret 3:10 Hän oli minulle kuin väijyvä karhu, kuin piilossa oleva leijona.
Lamentations 3:10 He was to me as a bear lying in wait, and as a lion in secret places.
Valitusvirret 3:11 Hän on kääntänyt minun tieni pois ja repinyt minut kappaleiksi, hän on tehnyt minut autioksi.
Lamentations 3:11 He has turned aside my ways, and pulled me in pieces: he has made me desolate.
Valitusvirret 3:12 Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuolen maalitauluksi.
Lamentations 3:12 He has bent his bow, and set me as a mark for the arrow.
Valitusvirret 3:13 Hän on lävistänyt viinensä nuolet minun ohjaksiini.
Lamentations 3:13 He has caused the arrows of his quiver to enter into my reins.
Valitusvirret 3:14 Olin nauruna kaikelle kansalleni, heidän laulunsa kaiken päivää.
Lamentations 3:14 I was a derision to all my people; and their song all the day.
Valitusvirret 3:15 Hän on täyttänyt minut katkeruudella, juottanut minut koiruoholla.
Lamentations 3:15 He has filled me with bitterness, he has made me drunken with wormwood.
Valitusvirret 3:16 Hän on myös murskannut hampaani sorakivillä, peittänyt minut tuhkaan.
Lamentations 3:16 He has also broken my teeth with gravel stones, he has covered me with ashes.
Valitusvirret 3:17 Ja sinä olet vienyt sieluni kauas rauhasta: olen unhottanut onnen.
Lamentations 3:17 And you have removed my soul far off from peace: I forgot prosperity.
Valitusvirret 3:18 Ja minä sanoin: Minun voimani ja toivoni Herrassa on mennyttä.
Lamentations 3:18 And I said, My strength and my hope is perished from the LORD:
Valitusvirret 3:19 Muistan kurjuuteni ja kurjuuteni, koiruohon ja sapen.
Lamentations 3:19 Remembering my affliction and my misery, the wormwood and the gall.
Valitusvirret 3:20 Sieluni muistaa heidät yhä ja on nöyrä minussa.
Lamentations 3:20 My soul has them still in remembrance, and is humbled in me.
Valitusvirret 3:21 Tämän muistan mieleeni, siksi minulla on toivo.
Lamentations 3:21 This I recall to my mind, therefore have I hope.
Valitusvirret 3:22 Herran armoa on, ettemme ole tuhoutuneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut.
Lamentations 3:22 It is of the LORD’s mercies that we are not consumed, because his compassions fail not.
Valitusvirret 3:23 Ne ovat uusia joka aamu: suuri on sinun uskollisuutesi.
Lamentations 3:23 They are new every morning: great is your faithfulness.
Valitusvirret 3:24 Herra on minun osani, sanoo sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
Lamentations 3:24 The LORD is my portion, said my soul; therefore will I hope in him.
Valitusvirret 3:25 Herra on hyvä niille, jotka häntä odottavat, sille sielulle, joka häntä etsii.
Lamentations 3:25 The LORD is good to them that wait for him, to the soul that seeks him.
Valitusvirret 3:26 On hyvä, että ihminen sekä toivoo että odottaa hiljaa Herran pelastusta.
Lamentations 3:26 It is good that a man should both hope and quietly wait for the salvation of the LORD.
Valitusvirret 3:27 Hyvä on miehelle, että hän kantaa nuoruutensa iestä.
Lamentations 3:27 It is good for a man that he bear the yoke of his youth.
Valitusvirret 3:28 Hän istuu yksin ja on hiljaa, sillä hän on sen kantanut.
Lamentations 3:28 He sits alone and keeps silence, because he has borne it on him.
Valitusvirret 3:29 Hän painaa suunsa tomuun; jos niin on, ehkä on toivoa.
Lamentations 3:29 He puts his mouth in the dust; if so be there may be hope.
Valitusvirret 3:30 Hän antaa poskensa sille, joka häntä lyö: hän on täynnä häpeää.
Lamentations 3:30 He gives his cheek to him that smites him: he is filled full with reproach.
Valitusvirret 3:31 Sillä Herra ei hylkää ikuisesti:
Lamentations 3:31 For the LORD will not cast off for ever:
Valitusvirret 3:32 Vaikka hän aiheuttaakin murhetta, hän kuitenkin armahtaa suuren laupeutensa tähden.
Lamentations 3:32 But though he cause grief, yet will he have compassion according to the multitude of his mercies.
Valitusvirret 3:33 Sillä hän ei tahallaan vaivaa eikä tuota ihmislapsille murhetta.
Lamentations 3:33 For he does not afflict willingly nor grieve the children of men.
Valitusvirret 3:34 murskatakseen jalkojensa alle kaikki maan vangit.
Lamentations 3:34 To crush under his feet all the prisoners of the earth.
Valitusvirret 3:35 Vääntääkseen miehen oikeuden Korkeimman edessä,
Lamentations 3:35 To turn aside the right of a man before the face of the most High,
Valitusvirret 3:36 Herra ei hyväksy miehen vääristämistä hänen asiassaan.
Lamentations 3:36 To subvert a man in his cause, the LORD approves not.
Valitusvirret 3:37 Kuka on sanonut, ja niin tapahtuu, vaikka Herra ei ole käskenyt?
Lamentations 3:37 Who is he that said, and it comes to pass, when the Lord commands it not?
Valitusvirret 3:38 Eikö Korkeimman suusta tule sekä paha että hyvä?
Lamentations 3:38 Out of the mouth of the most High proceeds not evil and good?
Valitusvirret 3:39 Miksi elävä ihminen valittaa, ihminen syntiensä rangaistusta?
Lamentations 3:39 Why does a living man complain, a man for the punishment of his sins?
Valitusvirret 3:40 Tutkikaamme ja koetelkaamme teitämme ja palatkaamme Herran luo.
Lamentations 3:40 Let us search and try our ways, and turn again to the LORD.
Valitusvirret 3:41 Kohottakaamme sydämemme ja kätemme taivaassa olevan Jumalan puoleen.
Lamentations 3:41 Let us lift up our heart with our hands to God in the heavens.
Valitusvirret 3:42 Me olemme rikkoneet ja kapinoineet: sinä et ole antanut anteeksi.
Lamentations 3:42 We have transgressed and have rebelled: you have not pardoned.
Valitusvirret 3:43 Sinä olet peittynyt vihaan ja vainonnut meitä: olet tappanut, etkä ole säälinyt.
Lamentations 3:43 You have covered with anger, and persecuted us: you have slain, you have not pitied.
Valitusvirret 3:44 Olet peittänyt itsesi pilvellä, jotta rukouksemme ei läpäisisi sitä.
Lamentations 3:44 You have covered yourself with a cloud, that our prayer should not pass through.
Valitusvirret 3:45 Sinä olet tehnyt meistä hylkyjä ja hylkyjä kansojen keskelle.
Lamentations 3:45 You have made us as the offscouring and refuse in the middle of the people.
Valitusvirret 3:46 Kaikki vihollisemme ovat avanneet suunsa meitä vastaan.
Lamentations 3:46 All our enemies have opened their mouths against us.
Valitusvirret 3:47 Pelko ja ansa on tullut meidän päällemme, autius ja tuho.
Lamentations 3:47 Fear and a snare is come on us, desolation and destruction.
Valitusvirret 3:48 Silmäni vuotavat vesivirtoja kansani tyttären tuhon vuoksi.
Lamentations 3:48 My eye runs down with rivers of water for the destruction of the daughter of my people.
Valitusvirret 3:49 Silmäni valuu alas, eikä lakkaa, taukoamatta.
Lamentations 3:49 My eye trickles down, and ceases not, without any intermission.
Valitusvirret 3:50 Kunnes Herra katsoo alas ja näkee taivaasta.
Lamentations 3:50 Till the LORD look down, and behold from heaven.
Valitusvirret 3:51 Silmäni vaivaa sydäntäni kaikkien kaupunkini tyttärien takia.
Lamentations 3:51 My eye affects my heart because of all the daughters of my city.
Valitusvirret 3:52 Viholliseni ajoivat minua takaa kiivaasti kuin lintua, ilman syytä.
Lamentations 3:52 My enemies chased me sore, like a bird, without cause.
Valitusvirret 3:53 He ovat katkaisseet elämäni tyrmässä ja heittäneet kiven päälleni.
Lamentations 3:53 They have cut off my life in the dungeon, and cast a stone on me.
Valitusvirret 3:54 Vedet virtasivat pääni yli; silloin minä sanoin: Olen tuhoutunut.
Lamentations 3:54 Waters flowed over my head; then I said, I am cut off.
Valitusvirret 3:55 Minä huusin avuksi sinun nimeäsi, Herra, syvästä vankikuoresta.
Lamentations 3:55 I called on your name, O LORD, out of the low dungeon.
Valitusvirret 3:56 Sinä olet kuullut minun ääneni: älä peitä korvaasi hengitykseltäni, huudoltani.
Lamentations 3:56 You have heard my voice: hide not your ear at my breathing, at my cry.
Valitusvirret 3:57 Sinä lähestyit minua sinä päivänä, jona minä sinua avuksi huusin; sinä sanoit: Älä pelkää.
Lamentations 3:57 You drew near in the day that I called on you: you said, Fear not.
Valitusvirret 3:58 Herra, sinä olet ajanut minun sieluni asioita, sinä olet lunastanut minun henkeni.
Lamentations 3:58 O LORD, you have pleaded the causes of my soul; you have redeemed my life.
Valitusvirret 3:59 Herra, sinä olet nähnyt minun vääryyteni: tuomitse minun asiani.
Lamentations 3:59 O LORD, you have seen my wrong: judge you my cause.
Valitusvirret 3:60 Olet nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan.
Lamentations 3:60 You have seen all their vengeance and all their imaginations against me.
Valitusvirret 3:61 Sinä, Herra, olet kuullut heidän häväistyksensä ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan;
Lamentations 3:61 You have heard their reproach, O LORD, and all their imaginations against me;
Valitusvirret 3:62 Niiden huulet, jotka nousivat minua vastaan, ja heidän juonensa minua vastaan kaiken päivää.
Lamentations 3:62 The lips of those that rose up against me, and their device against me all the day.
Valitusvirret 3:63 Katso heidän istumistaan ja nousemistaan; minä olen heidän musiikkinsa.
Lamentations 3:63 Behold their sitting down, and their rising up; I am their music.
Valitusvirret 3:64 Maksa heille, Herra, heidän kättensä tekojen mukaan.
Lamentations 3:64 Render to them a recompense, O LORD, according to the work of their hands.
Valitusvirret 3:65 Anna heille sydämen murhe, kirouksesi heille.
Lamentations 3:65 Give them sorrow of heart, your curse to them.
Valitusvirret 3:66 Vainoa ja tuhoa heidät vihassasi Herran taivaan alta.
Lamentations 3:66 Persecute and destroy them in anger from under the heavens of the LORD.
Valitusvirret 4:1 Kuinka onkaan kulta himmentynyt! Kuinka onkaan puhdas kulta muuttunut! Pyhäkön kivet on heitetty jokaisen kadun päähän.
Lamentations 4:1 How is the gold become dim! how is the most fine gold changed! the stones of the sanctuary are poured out in the top of every street.
Valitusvirret 4:2 Siionin kallisarvoiset pojat, puhtaan kullan kaltaiset, kuinka heitä pidetäänkään saviruukkuina, savenvalajan kätten tekona!
Lamentations 4:2 The precious sons of Zion, comparable to fine gold, how are they esteemed as earthen pitchers, the work of the hands of the potter!
Valitusvirret 4:3 Merihirviötkin vetävät rintansa esiin, imettävät poikasiaan. Minun kansani tytär on käynyt julmaksi kuin strutsit erämaassa.
Lamentations 4:3 Even the sea monsters draw out the breast, they give suck to their young ones: the daughter of my people is become cruel, like the ostriches in the wilderness.
Valitusvirret 4:4 Imevän lapsen kieli tarttuu kurkunpäähän janon takia; pienet lapset pyytävät leipää, eikä kukaan sitä heille jaa.
Lamentations 4:4 The tongue of the sucking child sticks to the roof of his mouth for thirst: the young children ask bread, and no man breaks it to them.
Valitusvirret 4:5 Jotka herkullisesti söivät, ovat autioina kaduilla; ne, jotka ovat helakanpunaisissa kasvatettuja, syleilevät lantakasoja.
Lamentations 4:5 They that did feed delicately are desolate in the streets: they that were brought up in scarlet embrace dunghills.
Valitusvirret 4:6 Sillä minun kansani tyttären vääryyden rangaistus on suurempi kuin Sodoman synnin rangaistus, joka kukistettiin silmänräpäyksessä, eikä yksikään käsi voinut siihen puuttua.
Lamentations 4:6 For the punishment of the iniquity of the daughter of my people is greater than the punishment of the sin of Sodom, that was overthrown as in a moment, and no hands stayed on her.
Valitusvirret 4:7 Hänen nasiirinsa olivat puhtaampia kuin lunta, he olivat valkoisempia kuin maito, heidän ruumiinsa oli punaisempi kuin rubiinit, heidän kiillotuksensa oli kuin safiirilla.
Lamentations 4:7 Her Nazarites were purer than snow, they were whiter than milk, they were more ruddy in body than rubies, their polishing was of sapphire:
Valitusvirret 4:8 Heidän kasvonsa ovat mustemmat kuin hiili, heitä ei tunneta kaduilla; heidän nahkansa on tarttunut heidän luihinsa; se on kuihtunut, siitä on tullut oksan kaltainen.
Lamentations 4:8 Their visage is blacker than a coal; they are not known in the streets: their skin sticks to their bones; it is withered, it is become like a stick.
Valitusvirret 4:9 Miekalla surmatut ovat paremmat kuin nälkään surmatut; sillä nämä kuihtuvat, ruhjoutuvat maan hedelmien puutteeseen.
Lamentations 4:9 They that be slain with the sword are better than they that be slain with hunger: for these pine away, stricken through for want of the fruits of the field.
Valitusvirret 4:10 Säälittäväin naisten kädet ovat keitelleet omat lapsensa: he olivat heidän ruokansa tyttären, minun kansani, tuhossa.
Lamentations 4:10 The hands of the pitiful women have sodden their own children: they were their meat in the destruction of the daughter of my people.
Valitusvirret 4:11 Herra on saanut vihansa täyttymykseen, vuodattanut hehkuvan vihansa ja sytyttänyt Siionin tuleen, ja se on kuluttanut sen perustukset.
Lamentations 4:11 The LORD has accomplished his fury; he has poured out his fierce anger, and has kindled a fire in Zion, and it has devoured the foundations thereof.
Valitusvirret 4:12 Maan kuninkaat ja kaikki maailman asukkaat eivät olisi uskoneet, että vastustaja ja vihollinen olisi mennyt Jerusalemin porteista sisään.
Lamentations 4:12 The kings of the earth, and all the inhabitants of the world, would not have believed that the adversary and the enemy should have entered into the gates of Jerusalem.
Valitusvirret 4:13 Sen profeettojen syntien ja sen pappien pahat teot, jotka ovat vuodattaneet vanhurskasten verta sen keskellä,
Lamentations 4:13 For the sins of her prophets, and the iniquities of her priests, that have shed the blood of the just in the middle of her,
Valitusvirret 4:14 He ovat harhailleet kaduilla kuin sokeat, he ovat saastuttaneet itsensä verellä, niin etteivät miehet ole voineet koskea heidän vaatteisiinsa.
Lamentations 4:14 They have wandered as blind men in the streets, they have polluted themselves with blood, so that men could not touch their garments.
Valitusvirret 4:15 He huusivat heille: Menkää pois, tämä on saastaista; menkää pois, menkää pois, älkää koskeko! Kun he pakenivat ja harhailivat, he sanoivat pakanain seassa: He eivät enää saa siellä asua.
Lamentations 4:15 They cried to them, Depart you; it is unclean; depart, depart, touch not: when they fled away and wandered, they said among the heathen, They shall no more sojourn there.
Valitusvirret 4:16 Herran viha on heidät erottanut, hän ei enää välitä heistä; he eivät kunnioittaneet pappien persoonaa, eivätkä suosineet vanhimpia.
Lamentations 4:16 The anger of the LORD has divided them; he will no more regard them: they respected not the persons of the priests, they favored not the elders.
Valitusvirret 4:17 Meidän silmämme eivät vielä ehtyneet odottamaan turhaa apuamme. Me tähyilimme kansaa, joka ei meitä auttanut.
Lamentations 4:17 As for us, our eyes as yet failed for our vain help: in our watching we have watched for a nation that could not save us.
Valitusvirret 4:18 He tavoittelevat meidän askeleitamme, emmekä voi kulkea kaduillamme. Loppumme on lähellä, päivämme ovat täyttyneet, sillä loppumme on tullut.
Lamentations 4:18 They hunt our steps, that we cannot go in our streets: our end is near, our days are fulfilled; for our end is come.
Valitusvirret 4:19 Meidän vainoojamme ovat nopeammat kuin taivaan kotkat: he ajoivat meitä takaa vuorilla, väijyivät meitä erämaassa.
Lamentations 4:19 Our persecutors are swifter than the eagles of the heaven: they pursued us on the mountains, they laid wait for us in the wilderness.
Valitusvirret 4:20 Herran voideltu, meidän sieraimiemme henkäys, otettiin heidän kuoppiinsa, josta me sanoimme: Hänen varjossaan me saamme asua pakanain keskellä.
Lamentations 4:20 The breath of our nostrils, the anointed of the LORD, was taken in their pits, of whom we said, Under his shadow we shall live among the heathen.
Valitusvirret 4:21 Iloitse ja riemuitse, sinä Edomin tytär, joka asut Usin maassa; malja on kulkeva sinun luoksesi; sinä olet juovuksissa ja alaston.
Lamentations 4:21 Rejoice and be glad, O daughter of Edom, that dwell in the land of Uz; the cup also shall pass through to you: you shall be drunken, and shall make yourself naked.
Valitusvirret 4:22 Sinun rikoksesi rangaistus on täyttynyt, Siionin tytär; hän ei enää vie sinua vankeuteen; hän rankaisee sinun rikoksesi, Edomin tytär, hän paljastaa sinun syntisi.
Lamentations 4:22 The punishment of your iniquity is accomplished, O daughter of Zion; he will no more carry you away into captivity: he will visit your iniquity, O daughter of Edom; he will discover your sins.
Valitusvirret 5:1 Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut: katso ja katso meidän häpeäämme.
Lamentations 5:1 Remember, O LORD, what is come on us: consider, and behold our reproach.
Valitusvirret 5:2 Perintömme on joutunut muukalaisten haltuun, talomme muukalaisten.
Lamentations 5:2 Our inheritance is turned to strangers, our houses to aliens.
Valitusvirret 5:3 Me olemme orpoja ja isättömiä, äitimme ovat kuin leskiä.
Lamentations 5:3 We are orphans and fatherless, our mothers are as widows.
Valitusvirret 5:4 Olemme juoneet vetemme rahasta; puumme on meille myyty.
Lamentations 5:4 We have drunken our water for money; our wood is sold to us.
Valitusvirret 5:5 Niskamme ovat vainon alla: me teemme työtä, emmekä saa lepoa.
Lamentations 5:5 Our necks are under persecution: we labor, and have no rest.
Valitusvirret 5:6 Me olemme antaneet käden egyptiläisille ja assyrialaisille, jotta heillä olisi leipää kylliksi.
Lamentations 5:6 We have given the hand to the Egyptians, and to the Assyrians, to be satisfied with bread.
Valitusvirret 5:7 Isämme ovat tehneet syntiä, eivätkä he enää ole, ja me olemme kantaneet heidän pahat tekonsa.
Lamentations 5:7 Our fathers have sinned, and are not; and we have borne their iniquities.
Valitusvirret 5:8 Palvelijat hallitsevat meitä, ei kukaan pelasta meitä heidän käsistään.
Lamentations 5:8 Servants have ruled over us: there is none that does deliver us out of their hand.
Valitusvirret 5:9 Me hankimme leipämme henkemme vaaralla erämaan miekan takia.
Lamentations 5:9 We got our bread with the peril of our lives because of the sword of the wilderness.
Valitusvirret 5:10 Ihomme oli musta kuin uuni hirvittävän nälänhädän takia.
Lamentations 5:10 Our skin was black like an oven because of the terrible famine.
Valitusvirret 5:11 He raiskasivat Siionin naiset ja neitot Juudan kaupungeissa.
Lamentations 5:11 They ravished the women in Zion, and the maids in the cities of Judah.
Valitusvirret 5:12 Ruhtinaat hirtetään heidän kädestään, vanhinten kasvoja ei kunnioiteta.
Lamentations 5:12 Princes are hanged up by their hand: the faces of elders were not honored.
Valitusvirret 5:13 He veivät nuoret miehet jauhamaan, ja lapset putosivat puun alle.
Lamentations 5:13 They took the young men to grind, and the children fell under the wood.
Valitusvirret 5:14 Vanhimmat ovat lakanneet portilta, nuoret miehet soittamasta.
Lamentations 5:14 The elders have ceased from the gate, the young men from their music.
Valitusvirret 5:15 Sydämemme ilo on lakannut, tanssimme on muuttunut suruksi.
Lamentations 5:15 The joy of our heart is ceased; our dance is turned into mourning.
Valitusvirret 5:16 Kruunu on pudonnut päästämme: voi meitä, että olemme syntiä tehneet!
Lamentations 5:16 The crown is fallen from our head: woe to us, that we have sinned!
Valitusvirret 5:17 Tämän tähden sydämemme on heikko, näiden tähden silmämme ovat pimeät.
Lamentations 5:17 For this our heart is faint; for these things our eyes are dim.
Valitusvirret 5:18 Siionin vuoren tähden, joka on autio, ketut kävelevät sillä.
Lamentations 5:18 Because of the mountain of Zion, which is desolate, the foxes walk on it.
Valitusvirret 5:19 Sinä, Herra, pysyt ikuisesti, sinun valtaistuimesi polvesta polveen.
Lamentations 5:19 You, O LORD, remain for ever; your throne from generation to generation.
Valitusvirret 5:20 Miksi unohdat meidät ikuisiksi ajoiksi ja hylkäät meidät niin pitkäksi aikaa?
Lamentations 5:20 Why do you forget us for ever, and forsake us so long time?
Valitusvirret 5:21 Herra, käännä meidät puoleesi, niin me käännymme; uudista päivämme niin kuin muinaiset olivat.
Lamentations 5:21 Turn you us to you, O LORD, and we shall be turned; renew our days as of old.
Valitusvirret 5:22 Mutta sinä olet meidät tyystin hylännyt, olet meille kovin vihainen.
Lamentations 5:22 But you have utterly rejected us; you are very wroth against us.
Hesekiel 1:1 Kolmantenakymmenentenä vuotena, neljännen kuukauden viidentenä päivänä, kun minä olin pakkosiirtolaisten joukossa Kebar-virran varrella, aukenivat taivaat, ja minä näin näkyjä Jumalasta.
Ezekiel 1:1 Now it came to pass in the thirtieth year, in the fourth month, in the fifth day of the month, as I was among the captives by the river of Chebar, that the heavens were opened, and I saw visions of God.
Hesekiel 1:2 Kuun viidentenä päivänä, kuningas Joojakinin pakkosiirtolaisuuden viidentenä vuotena,
Ezekiel 1:2 In the fifth day of the month, which was the fifth year of king Jehoiachin’s captivity,
Hesekiel 1:3 Herran sana tuli selvästi pappi Hesekielille, Busin pojalle, kaldealaisten maassa Kebar-virran varrella; ja Herran käsi oli siellä hänen päällänsä.
Ezekiel 1:3 The word of the LORD came expressly to Ezekiel the priest, the son of Buzi, in the land of the Chaldeans by the river Chebar; and the hand of the LORD was there on him.
Hesekiel 1:4 Ja minä näin, ja katso, pohjoisesta tuli pyörretuuli, suuri pilvi ja tuli, joka kietoi itsensä sen ympärille, ja sen keskeltä loisti kuin meripihkan värinen, tulen keskeltä.
Ezekiel 1:4 And I looked, and, behold, a whirlwind came out of the north, a great cloud, and a fire enfolding itself, and a brightness was about it, and out of the middle thereof as the color of amber, out of the middle of the fire.
Hesekiel 1:5 Ja sen keskeltä tuli esiin neljän elävän olennon muotoinen olento. Ja tämä oli niiden ulkonäkö: ne olivat ihmisen muotoisia.
Ezekiel 1:5 Also out of the middle thereof came the likeness of four living creatures. And this was their appearance; they had the likeness of a man.
Hesekiel 1:6 Ja jokaisella oli neljät kasvot ja jokaisella neljä siipeä.
Ezekiel 1:6 And every one had four faces, and every one had four wings.
Hesekiel 1:7 Ja heidän jalkansa olivat suorat, ja heidän jalkapohjansa oli kuin vasikan jalkapohja, ja ne loistivat kuin kiillotettu messinki.
Ezekiel 1:7 And their feet were straight feet; and the sole of their feet was like the sole of a calf’s foot: and they sparkled like the color of burnished brass.
Hesekiel 1:8 Ja niillä oli ihmisen kädet siipiensä alla neljällä sivullaan; ja niillä neljällä oli kasvonsa ja siipensä.
Ezekiel 1:8 And they had the hands of a man under their wings on their four sides; and they four had their faces and their wings.
Hesekiel 1:9 Niiden siipet olivat kiinni toisissaan; ne eivät kääntyneet kulkiessaan; ne kulkivat jokainen suoraan eteenpäin.
Ezekiel 1:9 Their wings were joined one to another; they turned not when they went; they went every one straight forward.
Hesekiel 1:10 Heidän kasvojensa muoto oli: niillä neljällä oli ihmisen kasvot ja oikealla puolella leijonan kasvot, ja vasemmalla puolella oli härän kasvot; ja niillä neljällä oli myös kotkan kasvot.
Ezekiel 1:10 As for the likeness of their faces, they four had the face of a man, and the face of a lion, on the right side: and they four had the face of an ox on the left side; they four also had the face of an eagle.
Hesekiel 1:11 Näin olivat niiden kasvot ja niiden siipet olivat ylöspäin levitettyinä; kaksi siipeä oli kullakin yhteydessä toisiinsa, ja kaksi siipeä peitti niiden ruumiita.
Ezekiel 1:11 Thus were their faces: and their wings were stretched upward; two wings of every one were joined one to another, and two covered their bodies.
Hesekiel 1:12 Ja ne kulkivat kukin suoraan eteenpäin: minne henki oli menossa, sinne ne menivät, eivätkä ne kääntyneet kulkiessaan.
Ezekiel 1:12 And they went every one straight forward: where the spirit was to go, they went; and they turned not when they went.
Hesekiel 1:13 Elävien olentojen muoto oli kuin tulisia hiiliä, kuin lamppuja; ne liikkuivat olentojen keskellä, ja tuli oli kirkas, ja tulesta lähti salamoita.
Ezekiel 1:13 As for the likeness of the living creatures, their appearance was like burning coals of fire, and like the appearance of lamps: it went up and down among the living creatures; and the fire was bright, and out of the fire went forth lightning.
Hesekiel 1:14 Ja olennot juoksivat ja palasivat kuin salaman leimahdus.
Ezekiel 1:14 And the living creatures ran and returned as the appearance of a flash of lightning.
Hesekiel 1:15 Ja kun minä katselin eläviä olentoja, katso, maan päällä oli olentojen vieressä yksi pyörä, jolla oli neljä kasvoa.
Ezekiel 1:15 Now as I beheld the living creatures, behold one wheel on the earth by the living creatures, with his four faces.
Hesekiel 1:16 Pyörien ulkonäkö ja teko olivat kuin beryllin väri, ja niillä neljällä oli sama muoto; ja niiden ulkonäkö ja teko oli ikään kuin pyörä pyörän sisällä.
Ezekiel 1:16 The appearance of the wheels and their work was like to the color of a beryl: and they four had one likeness: and their appearance and their work was as it were a wheel in the middle of a wheel.
Hesekiel 1:17 Kulkiessaan ne kulkivat neljälle puolelleen eivätkä kääntyneet kulkiessaan.
Ezekiel 1:17 When they went, they went on their four sides: and they turned not when they went.
Hesekiel 1:18 Mitä niiden sormuksiin tulee, ne olivat niin korkeat, että ne olivat kauhistuttavat; ja niiden sormukset olivat täynnä silmiä, niitä kaikkia neljä.
Ezekiel 1:18 As for their rings, they were so high that they were dreadful; and their rings were full of eyes round about them four.
Hesekiel 1:19 Ja kun olennot kulkivat, kulkivat pyörät niiden ohi; ja kun olennot nostettiin ylös maasta, nostettiin ylös pyörätkin.
Ezekiel 1:19 And when the living creatures went, the wheels went by them: and when the living creatures were lifted up from the earth, the wheels were lifted up.
Hesekiel 1:20 Minne henki meni, sinne ne menivät, sinne niiden henki meni; ja pyörät kohosivat niiden kohdalle, sillä elävien olentojen henki oli pyörissä.
Ezekiel 1:20 Wherever the spirit was to go, they went, thither was their spirit to go; and the wheels were lifted up over against them: for the spirit of the living creature was in the wheels.
Hesekiel 1:21 Kun ne kulkivat, kulkivat nämäkin; ja kun ne seisoivat, seisoivat nämäkin; ja kun ne nostettiin maasta, nostettiin pyörät niiden eteen, sillä elävien olentojen henki oli pyörissä.
Ezekiel 1:21 When those went, these went; and when those stood, these stood; and when those were lifted up from the earth, the wheels were lifted up over against them: for the spirit of the living creature was in the wheels.
Hesekiel 1:22 Ja elävien olentojen päiden päällä olevan taivaankannen muoto oli kuin niiden päiden ylle levittäytyneen kauhistuttavan kristallin väri.
Ezekiel 1:22 And the likeness of the firmament on the heads of the living creature was as the color of the terrible crystal, stretched forth over their heads above.
Hesekiel 1:23 Ja taivaanvahvuuden alla olivat niiden siipet suorina, toinen toistaan kohti; kullakin oli kaksi, jotka peittivät niiden ruumiita tällä puolella ja kullakin kaksi, jotka peittivät niiden ruumiita tuolla puolella.
Ezekiel 1:23 And under the firmament were their wings straight, the one toward the other: every one had two, which covered on this side, and every one had two, which covered on that side, their bodies.
Hesekiel 1:24 Ja kun ne kulkivat, minä kuulin niiden siipien kohinan, kuin suurten vesien pauhun, kuin Kaikkivaltiaan äänen, puheen äänen, kuin sotajoukon jylinän. Kun ne seisoivat, ne laskivat siipensä alas.
Ezekiel 1:24 And when they went, I heard the noise of their wings, like the noise of great waters, as the voice of the Almighty, the voice of speech, as the noise of an host: when they stood, they let down their wings.
Hesekiel 1:25 Ja taivaanvahvuudelta, joka oli heidän päänsä yläpuolella, kuului ääni, kun he seisoivat ja laskivat siipensä.
Ezekiel 1:25 And there was a voice from the firmament that was over their heads, when they stood, and had let down their wings.
Hesekiel 1:26 Ja taivaanvahvuuden yläpuolella, joka oli heidän päänsä päällä, oli valtaistuimen muotoinen, näöltään kuin safiirikivestä; ja valtaistuimen muotoisella päällä oli ihmisen muotoinen, sen yläpuolella.
Ezekiel 1:26 And above the firmament that was over their heads was the likeness of a throne, as the appearance of a sapphire stone: and on the likeness of the throne was the likeness as the appearance of a man above on it.
Hesekiel 1:27 Ja minä näin sen sisällä ikään kuin meripihkan värisen, tulen näköisenä ylhäältä alas, siitä, mikä näytti hänen kupeistaan, ja siitä, mikä näytti hänen kupeistaan, alas, minä näin sen olevan ikään kuin tulen näköistä, ja sen ympärillä oli hohde.
Ezekiel 1:27 And I saw as the color of amber, as the appearance of fire round about within it, from the appearance of his loins even upward, and from the appearance of his loins even downward, I saw as it were the appearance of fire, and it had brightness round about.
Hesekiel 1:28 Niinkuin kaari pilvessä sateen päivänä, niin oli sitä ympäröivä kirkkaus näöltään. Tämä oli Herran kirkkauden muoto. Ja kun minä sen näin, lankesin kasvoilleni ja kuulin äänen.
Ezekiel 1:28 As the appearance of the bow that is in the cloud in the day of rain, so was the appearance of the brightness round about. This was the appearance of the likeness of the glory of the LORD. And when I saw it, I fell on my face, and I heard a voice of one t
Hesekiel 2:1 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, nouse jaloillesi, niin minä puhun sinulle.
Ezekiel 2:1 And he said to me, Son of man, stand on your feet, and I will speak to you.
Hesekiel 2:2 Ja henki meni minuun, kun hän puhui minulle, ja nosti minut jaloilleni, niin että kuulin hänen, joka minulle puhui.
Ezekiel 2:2 And the spirit entered into me when he spoke to me, and set me on my feet, that I heard him that spoke to me.
Hesekiel 2:3 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, minä lähetän sinut israelilaisten luo, kapinallisen kansan luo, joka on kapinoinut minua vastaan; he ja heidän isänsä ovat olleet minua vastaan luopuneita, aina tähän päivään asti.
Ezekiel 2:3 And he said to me, Son of man, I send you to the children of Israel, to a rebellious nation that has rebelled against me: they and their fathers have transgressed against me, even to this very day.
Hesekiel 2:4 Sillä he ovat röyhkeitä lapsia ja paatuneita sydämiä. Minä lähetän sinut heidän luokseen, ja sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 2:4 For they are impudent children and stiff hearted. I do send you to them; and you shall say to them, Thus said the Lord GOD.
Hesekiel 2:5 Ja he, kuulkootpa he tai eivät, sillä he ovat kapinallinen suku, tulevat kuitenkin tietämään, että heidän keskuudessaan on ollut profeetta.
Ezekiel 2:5 And they, whether they will hear, or whether they will forbear, (for they are a rebellious house,) yet shall know that there has been a prophet among them.
Hesekiel 2:6 Ja sinä, ihmisen poika, älä pelkää heitä äläkä heidän sanojaan, vaikka orjantappurat ja orjantappurat ovatkin keskuudessasi ja asut skorpionien keskellä. Älä pelkää heidän sanojaan äläkä kauhistu heidän kasvojaan, vaikka he ovatkin kapinallinen suku.
Ezekiel 2:6 And you, son of man, be not afraid of them, neither be afraid of their words, though briers and thorns be with you, and you do dwell among scorpions: be not afraid of their words, nor be dismayed at their looks, though they be a rebellious house.
Hesekiel 2:7 Ja sinun on puhuttava minun sanani heille, kuulkoot he vai olivatko he vaiti, sillä he ovat hyvin kapinallisia.
Ezekiel 2:7 And you shall speak my words to them, whether they will hear, or whether they will forbear: for they are most rebellious.
Hesekiel 2:8 Mutta sinä, ihmisen poika, kuule, mitä minä sinulle sanon: Älä ole kapinallinen niin kuin tuo kapinallinen suku; avaa suusi ja syö, mitä minä sinulle annan.
Ezekiel 2:8 But you, son of man, hear what I say to you; Be not you rebellious like that rebellious house: open your mouth, and eat that I give you.
Hesekiel 2:9 Ja kun minä katsoin, katso, käsi ojennettiin minua kohti, ja katso, siinä oli kirjakäärö;
Ezekiel 2:9 And when I looked, behold, an hand was sent to me; and, see, a roll of a book was therein;
Hesekiel 2:10 Ja hän levitti sen minun eteeni; ja siihen oli kirjoitettu sisä- ja ulkopuolelta; ja siihen oli kirjoitettu valitusvirsiä, surua ja voivottelua.
Ezekiel 2:10 And he spread it before me; and it was written within and without: and there was written therein lamentations, and mourning, and woe.
Hesekiel 3:1 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, syö, mitä löydät; syö tämä kirjakäärö ja mene ja puhu Israelin heimolle.
Ezekiel 3:1 Moreover he said to me, Son of man, eat that you find; eat this roll, and go speak to the house of Israel.
Hesekiel 3:2 Niin minä avasin suuni, ja hän käski minun syödä tuon käärön.
Ezekiel 3:2 So I opened my mouth, and he caused me to eat that roll.
Hesekiel 3:3 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, syö vatsasi ja täytä sisuksesi tällä kääröllä, jonka minä sinulle annan. Niin minä söin sen, ja se oli minun suussani makea kuin hunaja.
Ezekiel 3:3 And he said to me, Son of man, cause your belly to eat, and fill your bowels with this roll that I give you. Then did I eat it; and it was in my mouth as honey for sweetness.
Hesekiel 3:4 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, mene Israelin kansan luo ja puhu heille minun sanoillani.
Ezekiel 3:4 And he said to me, Son of man, go, get you to the house of Israel, and speak with my words to them.
Hesekiel 3:5 Sillä sinua ei lähetetä vieraskielisen ja vaikeakielisen kansan luo, vaan Israelin kansan;
Ezekiel 3:5 For you are not sent to a people of a strange speech and of an hard language, but to the house of Israel;
Hesekiel 3:6 Ei monien ihmisten luo, joilla on outo puhe ja vaikea kieli, joiden sanoja et ymmärrä. Jos olisin lähettänyt sinut heidän luokseen, he varmasti olisivat kuunnelleet sinua.
Ezekiel 3:6 Not to many people of a strange speech and of an hard language, whose words you can not understand. Surely, had I sent you to them, they would have listened to you.
Hesekiel 3:7 Mutta Israelin heimo ei kuuntele teitä, sillä he eivät kuuntele minua; sillä koko Israelin heimo on röyhkeä ja kovasydäminen.
Ezekiel 3:7 But the house of Israel will not listen to you; for they will not listen to me: for all the house of Israel are impudent and hardhearted.
Hesekiel 3:8 Katso, minä olen tehnyt sinun kasvosi lujiksi heidän kasvojaan vasten ja sinun otsasi lujiksi heidän otsaansa vasten.
Ezekiel 3:8 Behold, I have made your face strong against their faces, and your forehead strong against their foreheads.
Hesekiel 3:9 Minä olen tehnyt sinun otsasi atimantiksi, kovemmaksi kuin piikivi: älä pelkää heitä äläkä kauhistu heidän ulkonäköään, vaikka he ovatkin kapinallinen suku.
Ezekiel 3:9 As an adamant harder than flint have I made your forehead: fear them not, neither be dismayed at their looks, though they be a rebellious house.
Hesekiel 3:10 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, kaikki sanani, jotka minä sinulle puhun, ota sydämeesi ja kuule korvillasi.
Ezekiel 3:10 Moreover he said to me, Son of man, all my words that I shall speak to you receive in your heart, and hear with your ears.
Hesekiel 3:11 Mene siis pakkosiirtolaisten, kansasi lasten, luo ja puhu heille ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra. Kuulevatko he vai eivätkö kuule?
Ezekiel 3:11 And go, get you to them of the captivity, to the children of your people, and speak to them, and tell them, Thus said the Lord GOD; whether they will hear, or whether they will forbear.
Hesekiel 3:12 Silloin henki nosti minut ylös, ja minä kuulin takaani suuren pauhun äänen, joka sanoi: Kiitetty olkoon Herran kirkkaus hänen asuinpaikastaan!
Ezekiel 3:12 Then the spirit took me up, and I heard behind me a voice of a great rushing, saying, Blessed be the glory of the LORD from his place.
Hesekiel 3:13 Kuulin myös olentojen siipien suhinan, kun ne koskettivat toisiaan, ja pyörien jylinän niiden edessä ja suuren jylinän.
Ezekiel 3:13 I heard also the noise of the wings of the living creatures that touched one another, and the noise of the wheels over against them, and a noise of a great rushing.
Hesekiel 3:14 Niin henki nosti minut ja vei minut pois, ja minä kuljin katkerana, henkeni kiivaudessa; mutta Herran käsi oli väkevä minun päälläni.
Ezekiel 3:14 So the spirit lifted me up, and took me away, and I went in bitterness, in the heat of my spirit; but the hand of the LORD was strong on me.
Hesekiel 3:15 Sitten minä tulin Telabibin pakkosiirtolaisten luo, jotka asuivat Kebar-virran varrella, ja istuin heidän luokseen hämmästyneenä seitsemän päivää.
Ezekiel 3:15 Then I came to them of the captivity at Telabib, that dwelled by the river of Chebar, and I sat where they sat, and remained there astonished among them seven days.
Hesekiel 3:16 Ja seitsemän päivän kuluttua minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 3:16 And it came to pass at the end of seven days, that the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 3:17 Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin huoneen vartijaksi; kuule siis sana minun suustani ja varoita heitä minun puolestani.
Ezekiel 3:17 Son of man, I have made you a watchman to the house of Israel: therefore hear the word at my mouth, and give them warning from me.
Hesekiel 3:18 Jos minä sanon jumalattomalle: 'Sinun on kuoltava', mutta sinä et varoita häntä etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomalta tieltään, että hän pysyisi henkensä veroisena, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
Ezekiel 3:18 When I say to the wicked, You shall surely die; and you give him not warning, nor speak to warn the wicked from his wicked way, to save his life; the same wicked man shall die in his iniquity; but his blood will I require at your hand.
Hesekiel 3:19 Mutta jos sinä varoitat jumalatonta, eikä hän käänny pois jumalattomuudestaan eikä pahalta tieltään, hän kuolee syntiinsä; mutta sinä olet pelastanut sielusi.
Ezekiel 3:19 Yet if you warn the wicked, and he turn not from his wickedness, nor from his wicked way, he shall die in his iniquity; but you have delivered your soul.
Hesekiel 3:20 Ja vielä: Kun vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, ja minä panen hänen eteensä kompastuskiven, hän kuolee. Koska et ole varoittanut häntä, hän kuolee syntiinsä, eikä hänen vanhurskauttaan, jota hän on harjoittanut, pidetä voimassa.
Ezekiel 3:20 Again, When a righteous man does turn from his righteousness, and commit iniquity, and I lay a stumbling-block before him, he shall die: because you have not given him warning, he shall die in his sin, and his righteousness which he has done shall not be
Hesekiel 3:21 Mutta jos sinä varoitat vanhurskasta, ettei vanhurskas syntiä tee, niin hän ei syntiä tee, niin hän totisesti elää, sillä hän ottaa varoituksesta vaarin; sinä olet pelastanut sielusi.
Ezekiel 3:21 Nevertheless if you warn the righteous man, that the righteous sin not, and he does not sin, he shall surely live, because he is warned; also you have delivered your soul.
Hesekiel 3:22 Ja Herran käsi oli siellä minun päälläni, ja hän sanoi minulle: Nouse ja mene ulos tasangolle, niin minä siellä puhun sinun kanssasi.
Ezekiel 3:22 And the hand of the LORD was there on me; and he said to me, Arise, go forth into the plain, and I will there talk with you.
Hesekiel 3:23 Niin minä nousin ja menin ulos tasangolle, ja katso, siellä seisoi Herran kirkkaus, niinkuin kirkkaus, jonka olin nähnyt Kebar-virran varrella; ja minä lankesin kasvoilleni.
Ezekiel 3:23 Then I arose, and went forth into the plain: and, behold, the glory of the LORD stood there, as the glory which I saw by the river of Chebar: and I fell on my face.
Hesekiel 3:24 Silloin henki meni minuun ja nosti minut jaloilleni ja puhui minulle sanoen: Mene ja sulje itsesi taloosi.
Ezekiel 3:24 Then the spirit entered into me, and set me on my feet, and spoke with me, and said to me, Go, shut yourself within your house.
Hesekiel 3:25 Mutta sinä, ihmisen poika, katso, sinut pannaan siteet ja sinut niillä sitovat, etkä saa mennä heidän keskelleen.
Ezekiel 3:25 But you, O son of man, behold, they shall put bands on you, and shall bind you with them, and you shall not go out among them:
Hesekiel 3:26 Minä tartun kielesi kitalakeesi, niin että tulet mykäksi etkä enää nuhtele heitä, sillä he ovat kapinallinen suku.
Ezekiel 3:26 And I will make your tongue sticks to the roof of your mouth, that you shall be dumb, and shall not be to them a reprover: for they are a rebellious house.
Hesekiel 3:27 Mutta kun minä puhun sinun kanssasi, minä avaan sinun suusi, ja sinä sanot heille: Näin sanoo Herra, Herra: Joka kuulee, se kuulkoon, ja joka hylkää, se pysyköön; sillä he ovat kapinallinen suku.
Ezekiel 3:27 But when I speak with you, I will open your mouth, and you shall say to them, Thus said the Lord GOD; He that hears, let him hear; and he that declines, let him forbear: for they are a rebellious house.
Hesekiel 4:1 Sinäkin, ihmisen poika, ota itsellesi tiili, aseta se eteesi ja piirrä siihen kaupunki, Jerusalem.
Ezekiel 4:1 You also, son of man, take you a tile, and lay it before you, and portray on it the city, even Jerusalem:
Hesekiel 4:2 Ja piirittäkää sitä, rakentakaa sitä vastaan linnoitus, luokaa sitä vastaan valli, asettakaa leiri sitä vastaan ja asettakaa muurinmurtajia sitä vastaan yltympäri.
Ezekiel 4:2 And lay siege against it, and build a fort against it, and cast a mount against it; set the camp also against it, and set battering rams against it round about.
Hesekiel 4:3 Ota mukaasi rautapannu ja aseta se rautamuuriksi sinun ja kaupungin välille. Käänny sitä vastaan, niin se piiritetään, ja sinä piirität sitä. Tämä olkoon merkkinä Israelin heimolle.
Ezekiel 4:3 Moreover take you to you an iron pan, and set it for a wall of iron between you and the city: and set your face against it, and it shall be besieged, and you shall lay siege against it. This shall be a sign to the house of Israel.
Hesekiel 4:4 Makaa sinäkin vasemmalle kyljellesi ja pane Israelin heimon pahat teot sen päälle. Niin monta päivää kuin makaat sillä, sinä kannat heidän pahat tekonsa.
Ezekiel 4:4 Lie you also on your left side, and lay the iniquity of the house of Israel on it: according to the number of the days that you shall lie on it you shall bear their iniquity.
Hesekiel 4:5 Sillä minä olen pannut teidän kannettavaksenne heidän rikoksensa vuodet, päivien luvun mukaan, kolmesataa yhdeksänkymmentä päivää; niin teidän on kannettava Israelin heimon rikos.
Ezekiel 4:5 For I have laid on you the years of their iniquity, according to the number of the days, three hundred and ninety days: so shall you bear the iniquity of the house of Israel.
Hesekiel 4:6 Ja kun olet ne suorittanut, niin makaa taas oikealla kyljelläsi ja kanna Juudan heimon syntivelkaa neljäkymmentä päivää. Minä olen määrännyt sinulle yhden päivän vuotta kohden.
Ezekiel 4:6 And when you have accomplished them, lie again on your right side, and you shall bear the iniquity of the house of Judah forty days: I have appointed you each day for a year.
Hesekiel 4:7 Sentähden sinun on käännettävä kasvosi Jerusalemin piiritystä kohti, käsivartesi paljaana, ja sinun on profetoitava sitä vastaan.
Ezekiel 4:7 Therefore you shall set your face toward the siege of Jerusalem, and your arm shall be uncovered, and you shall prophesy against it.
Hesekiel 4:8 Ja katso, minä panen sinut siteisiin, etkä sinä käännä itseäsi kyljeltä toiselle, ennen kuin piirityksesi päivät ovat päättyneet.
Ezekiel 4:8 And, behold, I will lay bands on you, and you shall not turn you from one side to another, till you have ended the days of your siege.
Hesekiel 4:9 Ota myös itsellesi vehnää, ohraa, papuja, linssejä, hirssiä ja nenänjyviä ja pane ne samaan astiaan ja leivo niistä itsellesi leipää, niin monta päivää kuin makaat kyljelläsi, kolmesataa yhdeksänkymmentä päivää.
Ezekiel 4:9 Take you also to you wheat, and barley, and beans, and lentils, and millet, and fitches, and put them in one vessel, and make you bread thereof, according to the number of the days that you shall lie on your side, three hundred and ninety days shall you e
Hesekiel 4:10 Ja ruokasi, jota sinun on syötävä, punnitaan kaksikymmentä sekeliä päivässä; syö sitä aika ajoin.
Ezekiel 4:10 And your meat which you shall eat shall be by weight, twenty shekels a day: from time to time shall you eat it.
Hesekiel 4:11 Juo myös vettä mitan mukaan, kuudesosa hiin-mittaa; juo aika ajoin.
Ezekiel 4:11 You shall drink also water by measure, the sixth part of an hin: from time to time shall you drink.
Hesekiel 4:12 Ja teidän on syötävä se ohrakakkuina ja leivottava se ihmisen lannasta heidän silmiensä edessä.
Ezekiel 4:12 And you shall eat it as barley cakes, and you shall bake it with dung that comes out of man, in their sight.
Hesekiel 4:13 Ja Herra sanoi: Näin tulevat israelilaiset syömään saastaista leipään pakanain seassa, minne minä heidät ajan.
Ezekiel 4:13 And the LORD said, Even thus shall the children of Israel eat their defiled bread among the Gentiles, where I will drive them.
Hesekiel 4:14 Niin minä sanoin: Voi Herra, Herra! Katso, minun sieluni ei ole saastunut, sillä nuoruudestani tähän päivään asti en ole syönyt itsestään kuollutta tai raadeltua, enkä ole ottanut suuhuni mitään inhottavaa lihaa.
Ezekiel 4:14 Then said I, Ah Lord GOD! behold, my soul has not been polluted: for from my youth up even till now have I not eaten of that which dies of itself, or is torn in pieces; neither came there abominable flesh into my mouth.
Hesekiel 4:15 Sitten hän sanoi minulle: Katso, minä olen antanut sinulle lehmänlantaa ihmisten lantaaksi, ja sillä sinun on leivottava leipäsi.
Ezekiel 4:15 Then he said to me, See, I have given you cow’s dung for man’s dung, and you shall prepare your bread therewith.
Hesekiel 4:16 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, katso, minä murran leivän tuen Jerusalemissa, ja he syövät leipää painon mukaan ja huolen vallassa, ja he juovat vettä mitan mukaan ja hämmästyneinä.
Ezekiel 4:16 Moreover he said to me, Son of man, behold, I will break the staff of bread in Jerusalem: and they shall eat bread by weight, and with care; and they shall drink water by measure, and with astonishment:
Hesekiel 4:17 Että heiltä puuttuisi leipää ja vettä ja he hämmästyisivät toinen toistaan ja kuolisivat pahat tekonsa tähden.
Ezekiel 4:17 That they may want bread and water, and be astonished one with another, and consume away for their iniquity.
Hesekiel 5:1 Ja sinä, ihmislapsi, ota terävä veitsi, ota partaveitsi ja anna sen kulkea pääsi ja partasi yli. Ota sitten vaaka punnitaksesi ja jaa hiukset.
Ezekiel 5:1 And you, son of man, take you a sharp knife, take you a barber’s razor, and cause it to pass on your head and on your beard: then take you balances to weigh, and divide the hair.
Hesekiel 5:2 Kolmannes osa siitä sinun on poltettava tulella keskellä kaupunkia, kun piirityksen päivät ovat päättyneet. Ota kolmas osa ja lyö veitsellä sen ympäriltä. Kolmannen osan sinun on hajotettava tuuleen. Minä vedän esiin miekan sen jälkeen.
Ezekiel 5:2 You shall burn with fire a third part in the middle of the city, when the days of the siege are fulfilled: and you shall take a third part, and smite about it with a knife: and a third part you shall scatter in the wind; and I will draw out a sword after
Hesekiel 5:3 Ota niistä myös muutama ja sido ne helmaasi.
Ezekiel 5:3 You shall also take thereof a few in number, and bind them in your skirts.
Hesekiel 5:4 Ota sitten niistä jälleen osa ja heitä ne tuleen ja polta ne tulessa, sillä niistä lähtee tuli koko Israelin heimoon.
Ezekiel 5:4 Then take of them again, and cast them into the middle of the fire, and burn them in the fire; for thereof shall a fire come forth into all the house of Israel.
Hesekiel 5:5 Näin sanoo Herra, Herra: Tämä on Jerusalem, jonka minä olen asettanut kansojen ja sitä ympäröivien maiden keskelle.
Ezekiel 5:5 Thus said the Lord GOD; This is Jerusalem: I have set it in the middle of the nations and countries that are round about her.
Hesekiel 5:6 Ja hän on muuttanut minun tuomioni pahuuteen enemmän kuin pakanakansat ja minun säädökseni enemmän kuin sen ympärillä olevat maat; sillä he ovat hylänneet minun oikeuteni ja säädökseni eivätkä ole vaeltaneet niiden mukaan.
Ezekiel 5:6 And she has changed my judgments into wickedness more than the nations, and my statutes more than the countries that are round about her: for they have refused my judgments and my statutes, they have not walked in them.
Hesekiel 5:7 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra, Herra: Koska te olette lisääntyneet enemmän kuin ympärillänne olevat kansat, ettekä ole vaeltaneet minun säädösteni mukaan, ette ole noudattaneet minun oikeuksiani ettekä ole tehneet ympärillänne olevien kansojen oikeuksien mukaan,
Ezekiel 5:7 Therefore thus said the Lord GOD; Because you multiplied more than the nations that are round about you, and have not walked in my statutes, neither have kept my judgments, neither have done according to the judgments of the nations that are round about y
Hesekiel 5:8 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä olen sinua vastaan ja panen täytäntöön tuomiot sinun keskelläsi kansojen silmien edessä.
Ezekiel 5:8 Therefore thus said the Lord GOD; Behold, I, even I, am against you, and will execute judgments in the middle of you in the sight of the nations.
Hesekiel 5:9 Ja minä teen teille, mitä en ole tehnyt enkä enää tee, kaikkien teidän kauhistustenne tähden.
Ezekiel 5:9 And I will do in you that which I have not done, and whereunto I will not do any more the like, because of all your abominations.
Hesekiel 5:10 Sentähden isät syövät poikansa sinun keskelläsi ja pojat syövät isänsä; ja minä panen täytäntöön tuomiot sinussa ja hajotan koko sinun jäännöksesi kaikkiin tuuliin.
Ezekiel 5:10 Therefore the fathers shall eat the sons in the middle of you, and the sons shall eat their fathers; and I will execute judgments in you, and the whole remnant of you will I scatter into all the winds.
Hesekiel 5:11 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra Jumala: Koska te olette saastuttaneet minun pyhäkköni kaikilla iljetyksillänne ja kaikilla kauhistuksillanne, sentähden minäkin teidät väheksyn; enkä minä armahda enkä armahda.
Ezekiel 5:11 Why, as I live, said the Lord GOD; Surely, because you have defiled my sanctuary with all your detestable things, and with all your abominations, therefore will I also diminish you; neither shall my eye spare, neither will I have any pity.
Hesekiel 5:12 Kolmas osa teistä kuolee ruttoon, ja nälkä tuhoaa heidät teidän keskellänne. Kolmas osa kaatuu miekkaan teidän ympärillänne. Kolmanneksen minä hajotan kaikkiin tuuliin ja vedän miekan esiin teidän jälkeenne.
Ezekiel 5:12 A third part of you shall die with the pestilence, and with famine shall they be consumed in the middle of you: and a third part shall fall by the sword round about you; and I will scatter a third part into all the winds, and I will draw out a sword after
Hesekiel 5:13 Näin vihani täyttyy, ja minä annan kiivauteni levätä heidän päällänsä, ja minä saan lohdutuksen. Ja he tulevat tietämään, että minä, Herra, olen puhunut kiivaudessani, kun olen kääntänyt kiivauteni heissä päätökseen.
Ezekiel 5:13 Thus shall my anger be accomplished, and I will cause my fury to rest on them, and I will be comforted: and they shall know that I the LORD have spoken it in my zeal, when I have accomplished my fury in them.
Hesekiel 5:14 Minä teen sinut autioksi, häväistykseksi ympärilläsi olevien kansojen keskuudessa, kaikkien ohikulkijoiden silmissä.
Ezekiel 5:14 Moreover I will make you waste, and a reproach among the nations that are round about you, in the sight of all that pass by.
Hesekiel 5:15 Se on oleva häpeäksi ja pilkaksi, opetukseksi ja kauhistukseksi teidän ympärillänne oleville kansoille, kun minä panen teille täytäntöön tuomioni vihassa, kiivaudessa ja kiivailla nuhteilla. Minä, Herra, olen sen puhunut.
Ezekiel 5:15 So it shall be a reproach and a taunt, an instruction and an astonishment to the nations that are round about you, when I shall execute judgments in you in anger and in fury and in furious rebukes. I the LORD have spoken it.
Hesekiel 5:16 Kun minä lähetän heidän kimppuunsa nälänhädän pahat nuolet, jotka ovat heidän tuhokseen ja jotka minä lähetän teidät tuhoamaan, minä lisään teidän nälänhätäänne ja murran teidän leipätuenne.
Ezekiel 5:16 When I shall send on them the evil arrows of famine, which shall be for their destruction, and which I will send to destroy you: and I will increase the famine on you, and will break your staff of bread:
Hesekiel 5:17 Niin minä lähetän teidän kimppuunne nälänhätää ja pahoja petoja, ja ne riistävät teiltä lapset. Rutto ja veri kulkevat teidän lävitsenne, ja minä tuon miekan teidän kimppuunne. Minä, Herra, olen puhunut.
Ezekiel 5:17 So will I send on you famine and evil beasts, and they shall bereave you: and pestilence and blood shall pass through you; and I will bring the sword on you. I the LORD have spoken it.
Hesekiel 6:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 6:1 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 6:2 Ihmislapsi, käännä kasvosi Israelin vuoria kohti ja ennusta heitä vastaan,
Ezekiel 6:2 Son of man, set your face toward the mountains of Israel, and prophesy against them,
Hesekiel 6:3 Ja sano: Te Israelin vuoret, kuulkaa Herran, Herran, sana! Näin sanoo Herra, Herra, vuorille ja kukkuloille, puroille ja laaksoille: Katso, minä tuon teidän kimppuunne miekan ja hävitän teidän uhrikukkulanne.
Ezekiel 6:3 And say, You mountains of Israel, hear the word of the Lord GOD; Thus said the Lord GOD to the mountains, and to the hills, to the rivers, and to the valleys; Behold, I, even I, will bring a sword on you, and I will destroy your high places.
Hesekiel 6:4 Ja teidän alttarinne tuhoutuvat ja teidän patsaanne murskataan, ja minä heitän surmatut miehenne epäjumalienne eteen.
Ezekiel 6:4 And your altars shall be desolate, and your images shall be broken: and I will cast down your slain men before your idols.
Hesekiel 6:5 Ja minä asetan israelilaisten ruumiit heidän epäjumaliensa eteen ja hajotan teidän luunne alttarienne ympärille.
Ezekiel 6:5 And I will lay the dead carcasses of the children of Israel before their idols; and I will scatter your bones round about your altars.
Hesekiel 6:6 Kaikissa asuinpaikoissanne kaupungit raunioituvat ja uhripaikat autioituvat; alttarinne raunioituvat ja autioituvat, epäjumalankuvanne murskataan ja lakkautetaan, patsaanne hakataan maahan ja tekonne tuhotaan.
Ezekiel 6:6 In all your dwelling places the cities shall be laid waste, and the high places shall be desolate; that your altars may be laid waste and made desolate, and your idols may be broken and cease, and your images may be cut down, and your works may be abolish
Hesekiel 6:7 Ja surmatut kaatuvat sinun keskelläsi, ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 6:7 And the slain shall fall in the middle of you, and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 6:8 Minä jätän kuitenkin jäljelle jäännöksen, että teistä olisi muutamia, jotka pelastuvat miekalta kansojen sekaan, kun teidät hajotetaan muihin maihin.
Ezekiel 6:8 Yet will I leave a remnant, that you may have some that shall escape the sword among the nations, when you shall be scattered through the countries.
Hesekiel 6:9 Ja ne, jotka teistä pelastuvat, muistavat minut kansojen keskuudessa, joihin heidät viedään pakkosiirtolaisiksi, sillä minä olen murtunut heidän haureellisen sydämensä vuoksi, joka on minusta poistunut, ja heidän silmiensä vuoksi, jotka haureudessa kulkevat heidän epäjumaliensa perässä. Ja he inhoavat minua
Ezekiel 6:9 And they that escape of you shall remember me among the nations where they shall be carried captives, because I am broken with their whorish heart, which has departed from me, and with their eyes, which go a whoring after their idols: and they shall loath
Hesekiel 6:10 Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, enkä ole turhaan sanonut tekeväni heille tätä pahaa.
Ezekiel 6:10 And they shall know that I am the LORD, and that I have not said in vain that I would do this evil to them.
Hesekiel 6:11 Näin sanoo Herra, Herra: Lyö kädelläsi ja tömistä jalallasi ja sano: Voi kaikkia Israelin heimon kauhistuksia! Sillä he kaatuvat miekkaan, nälkään ja ruttoon.
Ezekiel 6:11 Thus said the Lord GOD; Smite with your hand, and stamp with your foot, and say, Alas for all the evil abominations of the house of Israel! for they shall fall by the sword, by the famine, and by the pestilence.
Hesekiel 6:12 Joka kaukana on, se kuolee ruttoon, ja joka lähellä on, se kaatuu miekkaan, ja joka jää jäljelle ja joutuu piiritykseen, se kuolee nälkään. Näin minä panen vihani täytäntöön heissä.
Ezekiel 6:12 He that is far off shall die of the pestilence; and he that is near shall fall by the sword; and he that remains and is besieged shall die by the famine: thus will I accomplish my fury on them.
Hesekiel 6:13 Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun heidän surmatut miehensä ovat heidän epäjumaliensa joukossa heidän alttariensa ympärillä, jokaisella korkealla kukkulalla, kaikilla vuorten huipuilla ja jokaisen vihreän puun alla ja jokaisen tiheän tammen alla, paikoissa, joissa he ovat uhranneet
Ezekiel 6:13 Then shall you know that I am the LORD, when their slain men shall be among their idols round about their altars, on every high hill, in all the tops of the mountains, and under every green tree, and under every thick oak, the place where they did offer s
Hesekiel 6:14 Niin minä ojennan käteni heitä vastaan ja teen maan autioksi, autioksi kuin erämaan, joka kulkee Diblatiin asti, kaikissa heidän asuinpaikoissaan. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 6:14 So will I stretch out my hand on them, and make the land desolate, yes, more desolate than the wilderness toward Diblath, in all their habitations: and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 7:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 7:1 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 7:2 Ja sinä, ihmisen poika, näin sanoo Herra, Herra, Israelin maalle: Loppu, loppu on tullut maan neljälle kulmalle.
Ezekiel 7:2 Also, you son of man, thus said the Lord GOD to the land of Israel; An end, the end is come on the four corners of the land.
Hesekiel 7:3 Nyt tulee teidän loppunne, ja minä lähetän vihani teidän päällenne ja tuomitsen teidät teidenne mukaan ja kostan teille kaikki teidän kauhistuksenne.
Ezekiel 7:3 Now is the end come on you, and I will send my anger on you, and will judge you according to your ways, and will recompense on you all your abominations.
Hesekiel 7:4 En minä sinua sääli enkä armahda, vaan kostan sinulle sinun vaelluksesi, ja sinun kauhistuksesi ovat sinun keskelläsi; ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 7:4 And my eye shall not spare you, neither will I have pity: but I will recompense your ways on you, and your abominations shall be in the middle of you: and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 7:5 Näin sanoo Herra, Herra: Onnettomuus, ainoa onnettomuus, katso, on tuleva.
Ezekiel 7:5 Thus said the Lord GOD; An evil, an only evil, behold, is come.
Hesekiel 7:6 Loppu on tullut, loppu on tullut: se odottaa sinua; katso, se on tullut.
Ezekiel 7:6 An end is come, the end is come: it watches for you; behold, it is come.
Hesekiel 7:7 Aamu koittaa teille, te maan asukkaat. Aika on tullut, lähellä on hädän päivä, eikä vuorten jylinän aika kuulu.
Ezekiel 7:7 The morning is come to you, O you that dwell in the land: the time is come, the day of trouble is near, and not the sounding again of the mountains.
Hesekiel 7:8 Nyt minä pian vuodatan vihani sinun päällesi ja panen vihani täytäntöön. Minä tuomitsen sinut teittesi mukaan ja kostan sinulle kaikki kauhistuksesi.
Ezekiel 7:8 Now will I shortly pour out my fury on you, and accomplish my anger on you: and I will judge you according to your ways, and will recompense you for all your abominations.
Hesekiel 7:9 Eikä minun silmäni säästä enkä armahda. Minä kostan sinulle sinun vaelluksesi ja keskelläsi olevien kauhistustesi mukaan; ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra, joka lyön.
Ezekiel 7:9 And my eye shall not spare, neither will I have pity: I will recompense you according to your ways and your abominations that are in the middle of you; and you shall know that I am the LORD that smites.
Hesekiel 7:10 Katso, päivä koittaa, aamu sarastaa, vitsa on puhjennut kukkaan, ylpeys on puhjennut.
Ezekiel 7:10 Behold the day, behold, it is come: the morning is gone forth; the rod has blossomed, pride has budded.
Hesekiel 7:11 Väkivalta on kohonnut pahuuden vitsaksi: ei yksikään heistä jää jäljelle, ei heidän joukossaan eikä kenestäkään heidän omaisistaan, eikä heidän puolestaan valitata.
Ezekiel 7:11 Violence is risen up into a rod of wickedness: none of them shall remain, nor of their multitude, nor of any of theirs: neither shall there be wailing for them.
Hesekiel 7:12 Aika on tullut, päivä lähestyy: älköön ostaja iloitko älköönkä myyjä surko, sillä viha kohtaa kaikkea sen joukkoa.
Ezekiel 7:12 The time is come, the day draws near: let not the buyer rejoice, nor the seller mourn: for wrath is on all the multitude thereof.
Hesekiel 7:13 Sillä myyjä ei voi palata myydyn tavaran luo, vaikka se vielä eläisikin; sillä näky koskee koko sen joukkoa, joka ei palaa, eikä kukaan voi vahvistaa itseään elämänsä synnissä.
Ezekiel 7:13 For the seller shall not return to that which is sold, although they were yet alive: for the vision is touching the whole multitude thereof, which shall not return; neither shall any strengthen himself in the iniquity of his life.
Hesekiel 7:14 He ovat puhaltaneet torveen valmistautuakseen, mutta kukaan ei ole menossa taisteluun, sillä minun vihani on kaiken heidän joukkonsa yllä.
Ezekiel 7:14 They have blown the trumpet, even to make all ready; but none goes to the battle: for my wrath is on all the multitude thereof.
Hesekiel 7:15 Ulkona on miekka, sisällä rutto ja nälkä. Joka on pellolla, se kuolee miekkaan, ja joka on kaupungissa, sen nälkä ja rutto kuluttavat.
Ezekiel 7:15 The sword is without, and the pestilence and the famine within: he that is in the field shall die with the sword; and he that is in the city, famine and pestilence shall devour him.
Hesekiel 7:16 Mutta ne, jotka heistä pelastuvat, pääsevät pakoon ja ovat vuorilla kuin laaksojen kyyhkyset, kaikki he surevat, kukin omaa pahaa tekoaan.
Ezekiel 7:16 But they that escape of them shall escape, and shall be on the mountains like doves of the valleys, all of them mourning, every one for his iniquity.
Hesekiel 7:17 Kaikki kädet herpoavat ja kaikki polvet ovat kuin vesi.
Ezekiel 7:17 All hands shall be feeble, and all knees shall be weak as water.
Hesekiel 7:18 He vyöttäytyvät säkkeihin, ja kauhu peittää heidät; ja häpeä on kaikkien kasvoilla ja kaljuus kaikkien päiden päällä.
Ezekiel 7:18 They shall also gird themselves with sackcloth, and horror shall cover them; and shame shall be on all faces, and baldness on all their heads.
Hesekiel 7:19 He heittävät hopeansa kaduille, ja heidän kultansa viedään pois. Heidän hopeansa ja kultansa eivät voi pelastaa heitä Herran vihan päivänä. He eivät ravitse heidän sielujaan eivätkä täytä sisuksiaan, sillä se on t
Ezekiel 7:19 They shall cast their silver in the streets, and their gold shall be removed: their silver and their gold shall not be able to deliver them in the day of the wrath of the LORD: they shall not satisfy their souls, neither fill their bowels: because it is t
Hesekiel 7:20 Hän asetti kauniin koristuksensa loistoon, mutta he tekivät siihen iljetystensä ja inhotustensa kuvat. Sentähden minä olen sen heistä kauas siirtänyt.
Ezekiel 7:20 As for the beauty of his ornament, he set it in majesty: but they made the images of their abominations and of their detestable things therein: therefore have I set it far from them.
Hesekiel 7:21 Ja minä annan sen muukalaisten käsiin saaliiksi ja maan jumalattomille ryöstösaaliiksi, ja he saastuttavat sen.
Ezekiel 7:21 And I will give it into the hands of the strangers for a prey, and to the wicked of the earth for a spoil; and they shall pollute it.
Hesekiel 7:22 Minä käännän kasvoni heistä pois, ja he saastuttavat minun piilopaikkani; sillä ryöstäjät tunkeutuvat siihen ja saastuttavat sen.
Ezekiel 7:22 My face will I turn also from them, and they shall pollute my secret place: for the robbers shall enter into it, and defile it.
Hesekiel 7:23 Tee ketju, sillä maa on täynnä veririkoksia ja kaupunki on täynnä väkivaltaa.
Ezekiel 7:23 Make a chain: for the land is full of bloody crimes, and the city is full of violence.
Hesekiel 7:24 Minä tuon pahimmat pakanoista, ja he ottavat valtaansa heidän talonsa. Minä lopetan väkevien loiston, ja heidän pyhät paikkansa saastutetaan.
Ezekiel 7:24 Why I will bring the worst of the heathen, and they shall possess their houses: I will also make the pomp of the strong to cease; and their holy places shall be defiled.
Hesekiel 7:25 Häviö tulee, ja he etsivät rauhaa, mutta sitä ei ole.
Ezekiel 7:25 Destruction comes; and they shall seek peace, and there shall be none.
Hesekiel 7:26 Onnettomuus tulee onnettomuuden perään, ja huhu huhun perään; silloin he etsivät profeetan näkyä; mutta laki katoaa papeilta ja neuvo vanhimmilta.
Ezekiel 7:26 Mischief shall come on mischief, and rumor shall be on rumor; then shall they seek a vision of the prophet; but the law shall perish from the priest, and counsel from the ancients.
Hesekiel 7:27 Kuningas suree, ja ruhtinas puetaan autiuteen, ja maan kansan kädet vapisevat. Minä teen heille heidän tekojensa mukaan ja tuomitsen heidät heidän tekojensa mukaan, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 7:27 The king shall mourn, and the prince shall be clothed with desolation, and the hands of the people of the land shall be troubled: I will do to them after their way, and according to their deserts will I judge them; and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 8:1 Ja tapahtui kuudentena vuonna, kuudennen kuukauden viidentenä päivänä, kun minä istuin huoneessani ja Juudan vanhimmat istuivat edessäni, että Herran Jumalan käsi lankesi siellä minun päälleni.
Ezekiel 8:1 And it came to pass in the sixth year, in the sixth month, in the fifth day of the month, as I sat in my house, and the elders of Judah sat before me, that the hand of the Lord GOD fell there on me.
Hesekiel 8:2 Sitten minä katsoin ja näin, että näkyi ikään kuin tulen kaltainen: hänen kupeistaan alaspäin näkyi tulta, ja hänen kupeistaan ylöspäin näkyi hohtavaa, meripihkan väristä.
Ezekiel 8:2 Then I beheld, and see a likeness as the appearance of fire: from the appearance of his loins even downward, fire; and from his loins even upward, as the appearance of brightness, as the color of amber.
Hesekiel 8:3 Ja hän ojensi ikään kuin käden ja otti minut pääni hiuksista; ja henki nosti minut maan ja taivaan välille ja vei minut Jumalan näyissä Jerusalemiin, sisemmän portin ovelle, joka näyttää pohjoiseen päin; missä oli
Ezekiel 8:3 And he put forth the form of an hand, and took me by a lock of my head; and the spirit lifted me up between the earth and the heaven, and brought me in the visions of God to Jerusalem, to the door of the inner gate that looks toward the north; where was t
Hesekiel 8:4 Ja katso, siellä oli Israelin Jumalan kirkkaus, sen näyn mukaan, jonka olin nähnyt tasangolla.
Ezekiel 8:4 And, behold, the glory of the God of Israel was there, according to the vision that I saw in the plain.
Hesekiel 8:5 Niin hän sanoi minulle: Ihmisen poika, nosta katseesi pohjoista kohti. Niin minä nostin katseeni pohjoista kohti ja näin, että pohjoisessa alttarin portin luona, sisäänkäynnillä, oli tämä kiivauden kuva.
Ezekiel 8:5 Then said he to me, Son of man, lift up your eyes now the way toward the north. So I lifted up my eyes the way toward the north, and behold northward at the gate of the altar this image of jealousy in the entry.
Hesekiel 8:6 Hän sanoi minulle vielä: Ihmisen poika, näetkö, mitä he tekevät? Näetkö Israelin heimoa täällä tekemässä suuria kauhistuksia? Minä menen kauas pois pyhäköstäni? Mutta jos sinä vielä kerran käännyt, sinä saat nähdä vielä suurempia kauhistuksia.
Ezekiel 8:6 He said furthermore to me, Son of man, see you what they do? even the great abominations that the house of Israel commits here, that I should go far off from my sanctuary? but turn you yet again, and you shall see greater abominations.
Hesekiel 8:7 Ja hän vei minut esipihan ovelle, ja minä näin, ja katso, seinässä oli aukko.
Ezekiel 8:7 And he brought me to the door of the court; and when I looked, behold a hole in the wall.
Hesekiel 8:8 Niin hän sanoi minulle: Ihmisen poika, kaiva nyt seinään; ja kun minä kaivoin seinään, katso, siinä oli ovi.
Ezekiel 8:8 Then said he to me, Son of man, dig now in the wall: and when I had dig in the wall, behold a door.
Hesekiel 8:9 Ja hän sanoi minulle: Mene sisään ja katso niitä iljettäviä kauhistuksia, joita he täällä tekevät.
Ezekiel 8:9 And he said to me, Go in, and behold the wicked abominations that they do here.
Hesekiel 8:10 Niin minä menin sisään ja näin; ja katso, kaikenlaisia matelevia olentoja ja kauhistuttavia petoja ja kaikkia Israelin kansan epäjumalia oli kuvattuna seinällä ympäriinsä.
Ezekiel 8:10 So I went in and saw; and behold every form of creeping things, and abominable beasts, and all the idols of the house of Israel, portrayed on the wall round about.
Hesekiel 8:11 Ja heidän edessään seisoi seitsemänkymmentä miestä Israelin kansan vanhimmista, ja heidän keskellään seisoi Jaasanja, Safanin poika, jokaisella suitsukeastia kädessään, ja paksu suitsukepilvi nousi ylös.
Ezekiel 8:11 And there stood before them seventy men of the ancients of the house of Israel, and in the middle of them stood Jaazaniah the son of Shaphan, with every man his censer in his hand; and a thick cloud of incense went up.
Hesekiel 8:12 Niin hän sanoi minulle: Ihmisen poika, oletko nähnyt, mitä Israelin kansan vanhimmat tekevät pimeydessä, kukin patsakammioissaan? Sillä he sanovat: 'Ei Herra meitä näe, Herra on hylännyt maan'.
Ezekiel 8:12 Then said he to me, Son of man, have you seen what the ancients of the house of Israel do in the dark, every man in the chambers of his imagery? for they say, the LORD sees us not; the LORD has forsaken the earth.
Hesekiel 8:13 Hän sanoi minulle myös: Käänny vielä puoleesi, niin saat nähdä heidän tekevänsä vielä suurempia kauhistuksia.
Ezekiel 8:13 He said also to me, Turn you yet again, and you shall see greater abominations that they do.
Hesekiel 8:14 Sitten hän vei minut Herran temppelin portin ovelle, joka oli pohjoiseen päin; ja katso, siellä istui naisia, jotka itkivät Tammusta.
Ezekiel 8:14 Then he brought me to the door of the gate of the LORD’s house which was toward the north; and, behold, there sat women weeping for Tammuz.
Hesekiel 8:15 Niin hän sanoi minulle: Oletko nähnyt tämän, ihmisen poika? Käänny vielä kerran, niin sinä saat nähdä suurempia kauhistuksia kuin nämä.
Ezekiel 8:15 Then said he to me, Have you seen this, O son of man? turn you yet again, and you shall see greater abominations than these.
Hesekiel 8:16 Ja hän vei minut Herran temppelin sisempään esipihaan, ja katso, Herran temppelin oven luona, eteisen ja alttarin välissä, oli noin kaksikymmentäviisi miestä, selkä Herran temppeliin päin ja kasvot itään päin
Ezekiel 8:16 And he brought me into the inner court of the LORD’s house, and, behold, at the door of the temple of the LORD, between the porch and the altar, were about five and twenty men, with their backs toward the temple of the LORD, and their faces toward the eas
Hesekiel 8:17 Niin hän sanoi minulle: Oletko nähnyt tämän, ihmislapsi? Onko Juudan heimolle vähäistä, että he tekevät täällä näitä kauhistuksia? Sillä he ovat täyttäneet maan väkivallalla ja ovat jälleen vihoittaneet minut. Ja katso, he
Ezekiel 8:17 Then he said to me, Have you seen this, O son of man? Is it a light thing to the house of Judah that they commit the abominations which they commit here? for they have filled the land with violence, and have returned to provoke me to anger: and, see, they
Hesekiel 8:18 Sentähden minäkin teen työtä vihassani, minun silmäni ei säästä enkä minä armahda; ja vaikka he huutavat minun korviini suurella äänellä, minä en kuule heitä.
Ezekiel 8:18 Therefore will I also deal in fury: my eye shall not spare, neither will I have pity: and though they cry in my ears with a loud voice, yet will I not hear them.
Hesekiel 9:1 Hän huusi myös minun korviini suurella äänellä sanoen: Tulkoot tänne kaupungin vartijat, jokainen tuhoase kädessään.
Ezekiel 9:1 He cried also in my ears with a loud voice, saying, Cause them that have charge over the city to draw near, even every man with his destroying weapon in his hand.
Hesekiel 9:2 Ja katso, kuusi miestä tuli Yläportin tieltä, joka on pohjoiseen päin, ja jokaisella oli teurastusase kädessään; ja yksi heidän joukossaan oli puettu pellavavaatteisiin ja kirjoitusväline kyljellään; ja he menivät sisään ja seisoivat portin vieressä.
Ezekiel 9:2 And, behold, six men came from the way of the higher gate, which lies toward the north, and every man a slaughter weapon in his hand; and one man among them was clothed with linen, with a writer’s inkhorn by his side: and they went in, and stood beside th
Hesekiel 9:3 Ja Israelin Jumalan kirkkaus nousi kerubin päältä, jonka päällä hän oli, talon kynnykselle. Ja hän huusi pellavapukuista miestä, jolla oli kirjoitusväline kyljellään,
Ezekiel 9:3 And the glory of the God of Israel was gone up from the cherub, whereupon he was, to the threshold of the house. And he called to the man clothed with linen, which had the writer’s inkhorn by his side;
Hesekiel 9:4 Ja Herra sanoi hänelle: Käy kaupungin läpi, Jerusalemin läpi, ja tee merkki niiden miesten otsiin, jotka huokailevat ja valittavat kaikkia niitä kauhistuksia, joita tehdään sen keskellä.
Ezekiel 9:4 And the LORD said to him, Go through the middle of the city, through the middle of Jerusalem, and set a mark on the foreheads of the men that sigh and that cry for all the abominations that be done in the middle thereof.
Hesekiel 9:5 Ja muille hän sanoi minun kuullen: Kuulkaa häntä kaupungin halki ja lyökää häntä. Älköön teidän silmänne säälikkö älkääkä armahtako.
Ezekiel 9:5 And to the others he said in my hearing, Go you after him through the city, and smite: let not your eye spare, neither have you pity:
Hesekiel 9:6 Surmatkaa kaikki vanhat ja nuoret, sekä neidot että lapset ja naiset, mutta älkää lähestykö ketään, jonka päällä merkki on, ja aloittakaa minun pyhäköstäni. Sitten he aloittivat vanhimmista miehistä, jotka olivat temppelin edessä.
Ezekiel 9:6 Slay utterly old and young, both maids, and little children, and women: but come not near any man on whom is the mark; and begin at my sanctuary. Then they began at the ancient men which were before the house.
Hesekiel 9:7 Ja hän sanoi heille: Saastuttakaa talo ja täyttäkää esipihat surmatuilla; menkää ulos. Ja he menivät ulos ja tappoivat kaupungissa.
Ezekiel 9:7 And he said to them, Defile the house, and fill the courts with the slain: go you forth. And they went forth, and slew in the city.
Hesekiel 9:8 Ja kun he teurastivat heitä ja minä olin jäljellä, lankesin minä kasvoilleni ja huusin ja sanoin: Voi Herra, Herra Jumala! Aiotko sinä tuhota kaikki Israelin jäännökset, kun vuodatat vihasi Jerusalemin päälle?
Ezekiel 9:8 And it came to pass, while they were slaying them, and I was left, that I fell on my face, and cried, and said, Ah Lord GOD! will you destroy all the residue of Israel in your pouring out of your fury on Jerusalem?
Hesekiel 9:9 Niin hän sanoi minulle: Israelin ja Juudan heimon pahat teot ovat ylen suuret, maa on täynnä verivelkaa ja kaupunki täynnä vääryyttä. Sillä he sanovat: 'Herra on hylännyt maan,' eikä Herra näe.
Ezekiel 9:9 Then said he to me, The iniquity of the house of Israel and Judah is exceeding great, and the land is full of blood, and the city full of perverseness: for they say, The LORD has forsaken the earth, and the LORD sees not.
Hesekiel 9:10 En minäkään sääli heitä, enkä minä armahda, vaan kostan heidän vaelluksensa heidän päänsä päälle.
Ezekiel 9:10 And as for me also, my eye shall not spare, neither will I have pity, but I will recompense their way on their head.
Hesekiel 9:11 Ja katso, pellavapukuinen mies, jolla oli kirjoitusväline kyljellään, ilmoitti asian ja sanoi: Olen tehnyt niin kuin käskit minun tehdä.
Ezekiel 9:11 And, behold, the man clothed with linen, which had the inkhorn by his side, reported the matter, saying, I have done as you have commanded me.
Hesekiel 10:1 Sitten minä näin, ja katso, taivaanvahvuudessa, joka oli kerubien pään yläpuolella, näkyi niiden yllä ikään kuin safiirikiveä, näöltään kuin valtaistuin.
Ezekiel 10:1 Then I looked, and, behold, in the firmament that was above the head of the cherubim there appeared over them as it were a sapphire stone, as the appearance of the likeness of a throne.
Hesekiel 10:2 Ja hän puhui pellavapukuiselle miehelle ja sanoi: Mene pyörien väliin, kerubin alle, ja täytä kätesi tulisilla hiilillä kerubien välistä ja sirottele ne kaupungin päälle. Ja hän meni sisään minun silmieni edessä.
Ezekiel 10:2 And he spoke to the man clothed with linen, and said, Go in between the wheels, even under the cherub, and fill your hand with coals of fire from between the cherubim, and scatter them over the city. And he went in in my sight.
Hesekiel 10:3 Kerubit seisoivat talon oikealla puolella miehen mennessä sisään, ja pilvi täytti sisemmän esipihan.
Ezekiel 10:3 Now the cherubim stood on the right side of the house, when the man went in; and the cloud filled the inner court.
Hesekiel 10:4 Silloin Herran kirkkaus nousi kerubista ja asettui talon kynnykselle, ja pilvi täytti talon, ja esipiha oli täynnä Herran kirkkauden hohdetta.
Ezekiel 10:4 Then the glory of the LORD went up from the cherub, and stood over the threshold of the house; and the house was filled with the cloud, and the court was full of the brightness of the LORD’s glory.
Hesekiel 10:5 Ja kerubien siipien ääni kuului ulompaan esipihaan asti, ikään kuin Kaikkivaltiaan Jumalan ääni, kun hän puhuu.
Ezekiel 10:5 And the sound of the cherubims’ wings was heard even to the outer court, as the voice of the Almighty God when he speaks.
Hesekiel 10:6 Ja kun hän oli käskenyt pellavapukuista miestä sanoen: Ota tulta pyörien välistä, kerubien välistä, niin mies meni sisään ja seisoi pyörien ääressä.
Ezekiel 10:6 And it came to pass, that when he had commanded the man clothed with linen, saying, Take fire from between the wheels, from between the cherubim; then he went in, and stood beside the wheels.
Hesekiel 10:7 Ja yksi kerubi ojensi kätensä kerubien välistä tuleen, joka oli kerubien välissä, otti sitä ja antoi sen pellavapukuisen käteen; ja tämä otti sen ja meni ulos.
Ezekiel 10:7 And one cherub stretched forth his hand from between the cherubim to the fire that was between the cherubim, and took thereof, and put it into the hands of him that was clothed with linen: who took it, and went out.
Hesekiel 10:8 Ja kerubeissa näkyi ikään kuin ihmisen käsi niiden siipien alla.
Ezekiel 10:8 And there appeared in the cherubim the form of a man’s hand under their wings.
Hesekiel 10:9 Ja kun minä näin, katso, neljä pyörää oli kerubien vieressä, yksi pyörä kunkin kerubin vieressä ja toinen pyörä toisen kerubin vieressä; ja pyörät olivat näöltään kuin beryllikivi.
Ezekiel 10:9 And when I looked, behold the four wheels by the cherubim, one wheel by one cherub, and another wheel by another cherub: and the appearance of the wheels was as the color of a beryl stone.
Hesekiel 10:10 Ja mitä heidän ulkonäköönsä tulee, niillä neljällä oli yksi ja sama muoto, ikään kuin pyörä olisi ollut pyörän keskellä.
Ezekiel 10:10 And as for their appearances, they four had one likeness, as if a wheel had been in the middle of a wheel.
Hesekiel 10:11 Kulkiessaan ne kulkivat neljälle puolelleen; ne eivät kääntyneet kulkiessaan, vaan mihin pää osoitti, ne seurasivat sitä; ne eivät kääntyneet kulkiessaan.
Ezekiel 10:11 When they went, they went on their four sides; they turned not as they went, but to the place where the head looked they followed it; they turned not as they went.
Hesekiel 10:12 Ja koko niiden ruumis, selkät, kädet, siivet ja pyörät olivat täynnä silmiä yltympäri, kaikki ne pyörät, jotka niillä neljällä oli.
Ezekiel 10:12 And their whole body, and their backs, and their hands, and their wings, and the wheels, were full of eyes round about, even the wheels that they four had.
Hesekiel 10:13 Pyörien puolesta huudettiin minun korvissani: Oi pyörä!
Ezekiel 10:13 As for the wheels, it was cried to them in my hearing, O wheel.
Hesekiel 10:14 Ja kullakin oli neljät kasvot: ensimmäiset kasvot olivat kerubin kasvot, toiset kasvot olivat ihmisen kasvot, kolmannet leijonan kasvot ja neljännet kotkan kasvot.
Ezekiel 10:14 And every one had four faces: the first face was the face of a cherub, and the second face was the face of a man, and the third the face of a lion, and the fourth the face of an eagle.
Hesekiel 10:15 Ja kerubit kohosivat ilmaan. Tämä on se elävä olento, jonka minä näin Kebar-virran varrella.
Ezekiel 10:15 And the cherubim were lifted up. This is the living creature that I saw by the river of Chebar.
Hesekiel 10:16 Ja kun kerubit kulkivat, pyörät kulkivat niiden ohi; ja kun kerubit nostivat siipensä kohotakseen maasta, eivät pyörätkään kääntyneet pois niiden viereltä.
Ezekiel 10:16 And when the cherubim went, the wheels went by them: and when the cherubim lifted up their wings to mount up from the earth, the same wheels also turned not from beside them.
Hesekiel 10:17 Kun ne seisoivat, seisoivat nämäkin; ja kun ne nousivat, nousivat nämäkin, sillä elävien olentojen henki oli niissä.
Ezekiel 10:17 When they stood, these stood; and when they were lifted up, these lifted up themselves also: for the spirit of the living creature was in them.
Hesekiel 10:18 Silloin Herran kirkkaus poistui temppelin kynnyksestä ja asettui kerubien ylle.
Ezekiel 10:18 Then the glory of the LORD departed from off the threshold of the house, and stood over the cherubim.
Hesekiel 10:19 Ja kerubit nostivat siipensä ja kohosivat maasta minun silmieni edessä. Kun ne lähtivät, olivat myös pyörät niiden rinnalla, ja kaikki seisoivat Herran temppelin itäportin ovella, ja Israelin Jumalan kirkkaus oli heidän yllään.
Ezekiel 10:19 And the cherubim lifted up their wings, and mounted up from the earth in my sight: when they went out, the wheels also were beside them, and every one stood at the door of the east gate of the LORD’s house; and the glory of the God of Israel was over them
Hesekiel 10:20 Tämä on se elävä olento, jonka minä näin Israelin Jumalan alla Kebar-virran varrella; ja minä tiesin, että ne olivat kerubit.
Ezekiel 10:20 This is the living creature that I saw under the God of Israel by the river of Chebar; and I knew that they were the cherubim.
Hesekiel 10:21 Jokaisella oli neljät kasvot ja jokaisella neljä siipeä, ja niiden siipien alla oli ihmisen käsien muoto.
Ezekiel 10:21 Every one had four faces apiece, and every one four wings; and the likeness of the hands of a man was under their wings.
Hesekiel 10:22 Ja heidän kasvojensa muoto oli sama kuin ne kasvot, jotka minä näin Kebar-virran varrella, niiden hahmo ja he itse: ne kulkivat kukin suoraan eteenpäin.
Ezekiel 10:22 And the likeness of their faces was the same faces which I saw by the river of Chebar, their appearances and themselves: they went every one straight forward.
Hesekiel 11:1 Ja henki nosti minut ja vei minut Herran temppelin itäportille, joka katsoo itään. Ja katso, portin ovella oli kaksikymmentäviisi miestä. Heidän joukossaan näin Jaasanjan, Asurin pojan, ja Pelatjan, Benajan pojan, he olivat aatelisten päämiehiä.
Ezekiel 11:1 Moreover the spirit lifted me up, and brought me to the east gate of the LORD’s house, which looks eastward: and behold at the door of the gate five and twenty men; among whom I saw Jaazaniah the son of Azur, and Pelatiah the son of Benaiah, princes of th
Hesekiel 11:2 Niin hän sanoi minulle: Ihmisen poika, nämä ovat ne miehet, jotka punovat pahaa ja pitävät vääryyttä tässä kaupungissa:
Ezekiel 11:2 Then said he to me, Son of man, these are the men that devise mischief, and give wicked counsel in this city:
Hesekiel 11:3 Jotka sanovat: Ei se ole lähellä; rakentakaamme taloja! Tämä kaupunki on pata, ja me olemme liha.
Ezekiel 11:3 Which say, It is not near; let us build houses: this city is the caldron, and we be the flesh.
Hesekiel 11:4 Sentähden ennusta heitä vastaan, ennusta, ihmisen poika.
Ezekiel 11:4 Therefore prophesy against them, prophesy, O son of man.
Hesekiel 11:5 Ja Herran Henki laskeutui minun päälleni ja sanoi minulle: Puhu: Näin sanoo Herra: Näin te sanotte, Israelin heimo; sillä minä tiedän, mitä teidän mielessänne tulee, jokaisen niistä.
Ezekiel 11:5 And the Spirit of the LORD fell on me, and said to me, Speak; Thus said the LORD; Thus have you said, O house of Israel: for I know the things that come into your mind, every one of them.
Hesekiel 11:6 Sinä olet tehnyt surmattuja moninkertaisesti tässä kaupungissa ja täyttänyt sen kadut surmatuilla.
Ezekiel 11:6 You have multiplied your slain in this city, and you have filled the streets thereof with the slain.
Hesekiel 11:7 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra, Herra: Surmatunne, jotka te panitte sen keskelle, ovat liha, ja tämä kaupunki on pata; mutta teidät minä vien sieltä pois.
Ezekiel 11:7 Therefore thus said the Lord GOD; Your slain whom you have laid in the middle of it, they are the flesh, and this city is the caldron: but I will bring you forth out of the middle of it.
Hesekiel 11:8 Te olette pelänneet miekkaa, ja minä annan miekan tulla teidän kimppuunne, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 11:8 You have feared the sword; and I will bring a sword on you, said the Lord GOD.
Hesekiel 11:9 Ja minä vien teidät pois sen keskeltä ja annan teidät muukalaisten käsiin ja panen täytäntöön tuomiot teidän keskellänne.
Ezekiel 11:9 And I will bring you out of the middle thereof, and deliver you into the hands of strangers, and will execute judgments among you.
Hesekiel 11:10 Te kaadutte miekkaan; minä tuomitsen teidät Israelin rajalla; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 11:10 You shall fall by the sword; I will judge you in the border of Israel; and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 11:11 Tämä kaupunki ei ole teidän patanne, ettekä te ole liha sen keskellä, vaan minä tuomitsen teidät Israelin rajalla.
Ezekiel 11:11 This city shall not be your caldron, neither shall you be the flesh in the middle thereof; but I will judge you in the border of Israel:
Hesekiel 11:12 Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra; sillä te ette ole vaeltaneet minun säädösteni mukaan ettekä pitäneet minun oikeuksiani, vaan olette tehneet niiden pakanain tahtojen mukaan, jotka asuvat teidän ympärillänne.
Ezekiel 11:12 And you shall know that I am the LORD: for you have not walked in my statutes, neither executed my judgments, but have done after the manners of the heathen that are round about you.
Hesekiel 11:13 Ja kun minä ennustin, kuoli Pelatja, Benajan poika. Silloin minä lankesin kasvoilleni ja huusin suurella äänellä ja sanoin: Voi Herra, Herra Jumala! Aiotko tehdä lopun Israelin jäännöksestä?
Ezekiel 11:13 And it came to pass, when I prophesied, that Pelatiah the son of Benaiah died. Then fell I down on my face, and cried with a loud voice, and said, Ah Lord GOD! will you make a full end of the remnant of Israel?
Hesekiel 11:14 Herran sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Ezekiel 11:14 Again the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 11:15 Ihmislapsi, sinun veljesi, aivan niin, sinun veljesi, sinun sukusi miehet ja koko Israelin heimo, ovat ne, joille Jerusalemin asukkaat ovat sanoneet: Mene kauas Herran luota! Meidän on tämä maa annettu perinnöksi.
Ezekiel 11:15 Son of man, your brothers, even your brothers, the men of your kindred, and all the house of Israel wholly, are they to whom the inhabitants of Jerusalem have said, Get you far from the LORD: to us is this land given in possession.
Hesekiel 11:16 Sentähden sano: Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Vaikka minä olen karkottanut heidät kauas pakanakansojen sekaan ja hajottanut heidät muihin maihin, olen minä kuitenkin heille kuin pieni pyhäkkö niissä maissa, joihin he tulevat.
Ezekiel 11:16 Therefore say, Thus said the Lord GOD; Although I have cast them far off among the heathen, and although I have scattered them among the countries, yet will I be to them as a little sanctuary in the countries where they shall come.
Hesekiel 11:17 Sen tähden sano: Näin sanoo Herra, Herra: Minä kokoan teidät kansoista ja kokoan teidät maista, joihin teidät on hajotettu, ja annan teille Israelin maan.
Ezekiel 11:17 Therefore say, Thus said the Lord GOD; I will even gather you from the people, and assemble you out of the countries where you have been scattered, and I will give you the land of Israel.
Hesekiel 11:18 Ja he tulevat sinne ja vievät sieltä pois kaikki sen iljetykset ja kaikki sen kauhistukset.
Ezekiel 11:18 And they shall come thither, and they shall take away all the detestable things thereof and all the abominations thereof from there.
Hesekiel 11:19 Ja minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne; ja minä otan kivisydämen pois heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen.
Ezekiel 11:19 And I will give them one heart, and I will put a new spirit within you; and I will take the stony heart out of their flesh, and will give them an heart of flesh:
Hesekiel 11:20 Että he vaeltaisivat minun säädösteni mukaan ja pitäisivät minun oikeuteni ja tekisivät ne; ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
Ezekiel 11:20 That they may walk in my statutes, and keep my ordinances, and do them: and they shall be my people, and I will be their God.
Hesekiel 11:21 Mutta niiden, joiden sydän vaeltaa heidän iljetystensä ja kauhistustensa perässä, minä kostan heidän vaelluksensa heidän oman päänsä päälle, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 11:21 But as for them whose heart walks after the heart of their detestable things and their abominations, I will recompense their way on their own heads, said the Lord GOD.
Hesekiel 11:22 Silloin kerubit nostivat siipensä ja pyörät niiden vieressä, ja Israelin Jumalan kirkkaus oli niiden yllä.
Ezekiel 11:22 Then did the cherubim lift up their wings, and the wheels beside them; and the glory of the God of Israel was over them above.
Hesekiel 11:23 Ja Herran kirkkaus nousi kaupungin keskeltä ja seisoi vuorella, joka on kaupungin itäpuolella.
Ezekiel 11:23 And the glory of the LORD went up from the middle of the city, and stood on the mountain which is on the east side of the city.
Hesekiel 11:24 Sen jälkeen henki nosti minut ylös ja vei minut näyssä Jumalan Hengen kautta Kaldeaan pakkosiirtolaisten luo. Niin näky, jonka olin nähnyt, lähti minusta ylös.
Ezekiel 11:24 Afterwards the spirit took me up, and brought me in a vision by the Spirit of God into Chaldea, to them of the captivity. So the vision that I had seen went up from me.
Hesekiel 11:25 Sitten minä kerroin heille vankeudesta kaiken, mitä Herra oli minulle näyttänyt.
Ezekiel 11:25 Then I spoke to them of the captivity all the things that the LORD had showed me.
Hesekiel 12:1 Herran sana tuli myös minulle ja sanoi:
Ezekiel 12:1 The word of the LORD also came to me, saying,
Hesekiel 12:2 Ihmislapsi, sinä asut kapinallisen suvun keskellä, jolla on silmät nähdä, mutta ei ole mitään nähtävää, ja korvat kuulla, mutta ei ole mitään kuulevaa; sillä he ovat kapinallinen suku.
Ezekiel 12:2 Son of man, you dwell in the middle of a rebellious house, which have eyes to see, and see not; they have ears to hear, and hear not: for they are a rebellious house.
Hesekiel 12:3 Sentähden, sinä ihmislapsi, valmista itsellesi muuttotarvikkeet ja lähde päivällä heidän silmiensä edessä; ja siirry paikastasi toiseen paikkaan heidän silmiensä edessä; ehkä he huomaavat, vaikka ovatkin kapinallinen suku.
Ezekiel 12:3 Therefore, you son of man, prepare you stuff for removing, and remove by day in their sight; and you shall remove from your place to another place in their sight: it may be they will consider, though they be a rebellious house.
Hesekiel 12:4 Silloin sinun on vietävä tavarasi ulos päivällä heidän silmiensä edessä muuttovarusteina, ja illalla sinun on mentävä ulos heidän silmiensä edessä, niin kuin ne, jotka menevät vankeuteen.
Ezekiel 12:4 Then shall you bring forth your stuff by day in their sight, as stuff for removing: and you shall go forth at even in their sight, as they that go forth into captivity.
Hesekiel 12:5 Kaiva itsesi läpi seinän heidän silmiensä edessä ja vie sinut sillä tieltä ulos.
Ezekiel 12:5 Dig you through the wall in their sight, and carry out thereby.
Hesekiel 12:6 Heidän nähtensä sinä kannat sitä hartioillasi ja kannat sitä hämärässä. Peitä kasvosi, etkä näe maata. Sillä minä olen asettanut sinut merkiksi Israelin heimolle.
Ezekiel 12:6 In their sight shall you bear it on your shoulders, and carry it forth in the twilight: you shall cover your face, that you see not the ground: for I have set you for a sign to the house of Israel.
Hesekiel 12:7 Ja minä tein niin kuin minulle käsky oli annettu: minä vein esiin tavarani päivällä, vankeusmuisteiksi, ja illalla minä murtauduin kädelläni muurin läpi; minä vein sen esiin hämärässä ja kannoin sitä olallani heidän silmiensä edessä.
Ezekiel 12:7 And I did so as I was commanded: I brought forth my stuff by day, as stuff for captivity, and in the even I dig through the wall with my hand; I brought it forth in the twilight, and I bore it on my shoulder in their sight.
Hesekiel 12:8 Ja aamulla tuli minulle tämä Herran sana:
Ezekiel 12:8 And in the morning came the word of the LORD to me, saying,
Hesekiel 12:9 Ihmislapsi, eikö Israelin heimo, tuo kapinallinen heimo, ole sanonut sinulle: Mitä sinä teet?
Ezekiel 12:9 Son of man, has not the house of Israel, the rebellious house, said to you, What do you?
Hesekiel 12:10 Sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Tämä kuorma koskee Jerusalemin ruhtinasta ja koko Israelin heimoa, joka on heidän keskuudessaan.
Ezekiel 12:10 Say you to them, Thus said the Lord GOD; This burden concerns the prince in Jerusalem, and all the house of Israel that are among them.
Hesekiel 12:11 Sano: Minä olen sinun merkkisi. Niin kuin minä olen tehnyt, niin heille tehdään: he lähtevät ja menevät vankeuteen.
Ezekiel 12:11 Say, I am your sign: like as I have done, so shall it be done to them: they shall remove and go into captivity.
Hesekiel 12:12 Ja heidän keskuudessaan oleva ruhtinas kantaa sitä olallaan hämärässä ja menee ulos; he murtautuvat muurin läpi viedäkseen sen; hän peittää kasvonsa, ettei näe maata silmillään.
Ezekiel 12:12 And the prince that is among them shall bear on his shoulder in the twilight, and shall go forth: they shall dig through the wall to carry out thereby: he shall cover his face, that he see not the ground with his eyes.
Hesekiel 12:13 Minä levitän verkkoni hänen ylleen, ja hän jää ansaani kiinni. Minä vien hänet Babyloniin, kaldealaisten maahan, mutta hän ei saa sitä nähdä, vaan kuolee siellä.
Ezekiel 12:13 My net also will I spread on him, and he shall be taken in my snare: and I will bring him to Babylon to the land of the Chaldeans; yet shall he not see it, though he shall die there.
Hesekiel 12:14 Ja minä hajotan kaikki hänen ympärillään olevat, jotka auttavat häntä, ja kaikki hänen joukkonsa kaikkiin tuuliin; ja minä ajan heitä takaa miekalla.
Ezekiel 12:14 And I will scatter toward every wind all that are about him to help him, and all his bands; and I will draw out the sword after them.
Hesekiel 12:15 Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä hajotan heidät kansojen sekaan ja sirotan heidät maihin.
Ezekiel 12:15 And they shall know that I am the LORD, when I shall scatter them among the nations, and disperse them in the countries.
Hesekiel 12:16 Mutta minä jätän heistä jäljelle vain muutaman miehen miekalta, nälänhädältä ja rutolta, että he julistaisivat kaikkia kauhistuksiaan pakanakansojen keskuudessa, minne he tulevatkin; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 12:16 But I will leave a few men of them from the sword, from the famine, and from the pestilence; that they may declare all their abominations among the heathen where they come; and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 12:17 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 12:17 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 12:18 Ihmislapsi, syö leipäsi vavisten ja juo vetesi vavisten ja varoen;
Ezekiel 12:18 Son of man, eat your bread with quaking, and drink your water with trembling and with carefulness;
Hesekiel 12:19 Ja sano maan kansalle: Näin sanoo Herra, Herra, Jerusalemin ja Israelin maan asukkaista: He syövät leipänsä huolella ja juovat vetensä tyrmistyneinä, niin että heidän maansa tulee autioksi kaikesta, mitä siellä on.
Ezekiel 12:19 And say to the people of the land, Thus said the Lord GOD of the inhabitants of Jerusalem, and of the land of Israel; They shall eat their bread with carefulness, and drink their water with astonishment, that her land may be desolate from all that is ther
Hesekiel 12:20 Asutut kaupungit raunioituvat ja maa autioituu; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 12:20 And the cities that are inhabited shall be laid waste, and the land shall be desolate; and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 12:21 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 12:21 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 12:22 Ihmislapsi, mikä on se sananlasku, joka teillä on Israelin maassa: 'Päivät vetävät pitkiä, ja kaikki näyt raukeavat'?
Ezekiel 12:22 Son of man, what is that proverb that you have in the land of Israel, saying, The days are prolonged, and every vision fails?
Hesekiel 12:23 Sano siis heille: Näin sanoo Herra, Herra: Minä lopetan tämän sananlaskun, eivätkä he enää käytä sitä sananlaskuna Israelissa; vaan sano heille: Päivät ovat lähellä, ja kaikkien näkyjen toteutuminen on tapahtuva.
Ezekiel 12:23 Tell them therefore, Thus said the Lord GOD; I will make this proverb to cease, and they shall no more use it as a proverb in Israel; but say to them, The days are at hand, and the effect of every vision.
Hesekiel 12:24 Sillä ei enää ole Israelin huoneessa turhia näkyjä eikä mielistelyä.
Ezekiel 12:24 For there shall be no more any vain vision nor flattering divination within the house of Israel.
Hesekiel 12:25 Sillä minä olen Herra; minä puhun, ja sana, jonka minä puhun, tapahtuu, eikä sitä enää viivytetä. Sillä teidän päivinänne, te kapinallinen suku, minä puhun sanan ja täytän sen, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 12:25 For I am the LORD: I will speak, and the word that I shall speak shall come to pass; it shall be no more prolonged: for in your days, O rebellious house, will I say the word, and will perform it, said the Lord GOD.
Hesekiel 12:26 Herran sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Ezekiel 12:26 Again the word of the LORD came to me, saying.
Hesekiel 12:27 Ihmisen poika, katso, Israelin heimo sanoo: 'Näky, jonka hän näkee, on tulevaisuuteen, ja hän ennustaa kaukaisista ajoista.'
Ezekiel 12:27 Son of man, behold, they of the house of Israel say, The vision that he sees is for many days to come, and he prophesies of the times that are far off.
Hesekiel 12:28 Sano sentähden heille: Näin sanoo Herra, Herra: Yhtäkään minun sanaani ei enää viivytetä, vaan se sana, jonka olen puhunut, tapahtuu, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 12:28 Therefore say to them, Thus said the Lord GOD; There shall none of my words be prolonged any more, but the word which I have spoken shall be done, said the Lord GOD.
Hesekiel 13:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 13:1 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 13:2 Ihmislapsi, ennusta Israelin profeettoja vastaan, jotka ennustavat, ja sano niille, jotka oman sydämensä johdosta ennustavat: Kuulkaa Herran sana;
Ezekiel 13:2 Son of man, prophesy against the prophets of Israel that prophesy, and say you to them that prophesy out of their own hearts, Hear you the word of the LORD;
Hesekiel 13:3 Näin sanoo Herra, Herra: Voi tyhmiä profeettoja, jotka seuraavat omaa henkeään eivätkä ole mitään nähneet!
Ezekiel 13:3 Thus said the Lord GOD; Woe to the foolish prophets, that follow their own spirit, and have seen nothing!
Hesekiel 13:4 Oi Israel, sinun profeettasi ovat kuin ketut erämaassa.
Ezekiel 13:4 O Israel, your prophets are like the foxes in the deserts.
Hesekiel 13:5 Te ette ole nousseet rakoihin ettekä tehneet aitaa Israelin heimolle, että he kestäisivät sodan Herran päivänä.
Ezekiel 13:5 You have not gone up into the gaps, neither made up the hedge for the house of Israel to stand in the battle in the day of the LORD.
Hesekiel 13:6 He ovat nähneet turhuutta ja valheellista ennustusta, sanoen: Herra on sanonut, vaikka Herra ei ole heitä lähettänyt. Ja he ovat antaneet toisille toivon, että he vahvistaisivat sanan.
Ezekiel 13:6 They have seen vanity and lying divination, saying, The LORD said: and the LORD has not sent them: and they have made others to hope that they would confirm the word.
Hesekiel 13:7 Etkö ole nähnyt turhaa näkyä, etkö ole valehdellut, kun sanot: Herra on sen sanonut, vaikka minä en ole sitä puhunut?
Ezekiel 13:7 Have you not seen a vain vision, and have you not spoken a lying divination, whereas you say, The LORD said it; albeit I have not spoken?
Hesekiel 13:8 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra, Herra: Koska te olette puhuneet turhuutta ja nähneet valheita, sentähden, katso, minä käyn teidän kimppuunne, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 13:8 Therefore thus said the Lord GOD; Because you have spoken vanity, and seen lies, therefore, behold, I am against you, said the Lord GOD.
Hesekiel 13:9 Ja minun käteni on oleva profeettojen päällä, jotka näkevät turhuutta ja ennustavat valheita; he eivät saa olla minun kansani seurakunnassa, eivätkä heitä kirjoiteta Israelin heimon kirjoituksiin, eivätkä he saa tulla Israelin maahan; ja te
Ezekiel 13:9 And my hand shall be on the prophets that see vanity, and that divine lies: they shall not be in the assembly of my people, neither shall they be written in the writing of the house of Israel, neither shall they enter into the land of Israel; and you shal
Hesekiel 13:10 Koska, koska he ovat viekoitelleet minun kansani sanoen: Rauha!, vaikka rauhaa ei ole; ja jotkut rakentavat muurin, ja katso, toiset kuorivat sen likaisella laastilla.
Ezekiel 13:10 Because, even because they have seduced my people, saying, Peace; and there was no peace; and one built up a wall, and, see, others daubed it with untempered mortar:
Hesekiel 13:11 Sano niille, jotka sitä laastilla muuraavat, että se putoaa alas: tulee tulvavesi, ja te, te suuret rakeet, putoatte alas, ja myrskytuuli repii sen.
Ezekiel 13:11 Say to them which daub it with untempered mortar, that it shall fall: there shall be an overflowing shower; and you, O great hailstones, shall fall; and a stormy wind shall rend it.
Hesekiel 13:12 Katso, kun muuri sortuu, eikö teiltä kysytä: 'Missä on se savi, jolla olette sen savinneet?'
Ezekiel 13:12 See, when the wall is fallen, shall it not be said to you, Where is the daubing with which you have daubed it?
Hesekiel 13:13 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Minä repin sen myrskytuulella vihassani, ja tulee rankkasade vihassani ja suuret rakeet sen kuluttamaan.
Ezekiel 13:13 Therefore thus said the Lord GOD; I will even rend it with a stormy wind in my fury; and there shall be an overflowing shower in my anger, and great hailstones in my fury to consume it.
Hesekiel 13:14 Niin minä hajotan muurin, jonka olette laastilla savinneet, ja syöksen sen maahan, niin että sen perustus paljastuu ja se sortuu, ja te tuhoudutte keskeltä sitä. Ja te tulette tietämään, että minä olen
Ezekiel 13:14 So will I break down the wall that you have daubed with untempered mortar, and bring it down to the ground, so that the foundation thereof shall be discovered, and it shall fall, and you shall be consumed in the middle thereof: and you shall know that I a
Hesekiel 13:15 Näin minä panen vihani täytäntöön seinää ja niitä vastaan, jotka ovat sen savilaastilla savinneet. Minä sanon teille: 'Muurin eivät enää ole, eivätkä ne, jotka sen savinneet.'
Ezekiel 13:15 Thus will I accomplish my wrath on the wall, and on them that have daubed it with untempered mortar, and will say to you, The wall is no more, neither they that daubed it;
Hesekiel 13:16 Israelin profeetat, jotka ennustavat Jerusalemista ja näkevät sille rauhan näkyjä, vaikka rauhaa ei ole, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 13:16 To wit, the prophets of Israel which prophesy concerning Jerusalem, and which see visions of peace for her, and there is no peace, said the Lord GOD.
Hesekiel 13:17 Niin sinä, ihmislapsi, käännä kasvosi kansasi tyttäriä vastaan, jotka ennustavat oman sydämensä voimasta, ja ennusta heitä vastaan,
Ezekiel 13:17 Likewise, you son of man, set your face against the daughters of your people, which prophesy out of their own heart; and prophesy you against them,
Hesekiel 13:18 Ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Voi naisia, jotka ompelevat tyynyjä kaikkiin käsivarsiin ja tekevät huiveja kaiken vartalon päähän metsästääkseen sieluja! Aiotteko metsästää minun kansani sieluja ja pelastaa elossa ne sielut, jotka tulevat teidän luoksenne?
Ezekiel 13:18 And say, Thus said the Lord GOD; Woe to the women that sew pillows to all armholes, and make kerchiefs on the head of every stature to hunt souls! Will you hunt the souls of my people, and will you save the souls alive that come to you?
Hesekiel 13:19 Ja aiotteko te saastuttaa minut kansani keskellä ohrakourallisilla ja leipäpaloilla, tappaaksenne sieluja, joiden ei pitäisi kuolla, ja pelastaaksenne sieluja, joiden ei pitäisi elää, valehtelemalla kansalleni, joka kuulee valheenne?
Ezekiel 13:19 And will you pollute me among my people for handfuls of barley and for pieces of bread, to slay the souls that should not die, and to save the souls alive that should not live, by your lying to my people that hear your lies?
Hesekiel 13:20 Miksi näin sanoo Herra, Herra? Herra: Katso, minä käyn teidän tyynyjenne kimppuun, joilla te siellä metsästätte sieluja saadaksenne ne lentoon. Minä repäisen ne käsivarsistanne ja päästän sielut irti, ne sielut, joita te metsästätte saadaksenne ne lentoon.
Ezekiel 13:20 Why thus said the Lord GOD; Behold, I am against your pillows, with which you there hunt the souls to make them fly, and I will tear them from your arms, and will let the souls go, even the souls that you hunt to make them fly.
Hesekiel 13:21 Minä repäisen teidän huivinne ja pelastan kansani teidän käsistänne, eivätkä he enää ole teidän käsissänne metsästettävänä; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 13:21 Your kerchiefs also will I tear, and deliver my people out of your hand, and they shall be no more in your hand to be hunted; and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 13:22 Koska valheillasi olet murheellistanut vanhurskaan sydämen, jota minä en ole murheellistanut, ja vahvistanut jumalattoman käsiä, ettei hän kääntyisi jumalattomalta tieltään, lupaamalla hänelle elämän,
Ezekiel 13:22 Because with lies you have made the heart of the righteous sad, whom I have not made sad; and strengthened the hands of the wicked, that he should not return from his wicked way, by promising him life:
Hesekiel 13:23 Sentähden ette enää näe turhuutta ettekä ennusteluja, sillä minä pelastan kansani teidän käsistänne, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 13:23 Therefore you shall see no more vanity, nor divine divinations: for I will deliver my people out of your hand: and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 14:1 Silloin tulivat luokseni muutamia Israelin vanhimpia ja istuivat eteeni.
Ezekiel 14:1 Then came certain of the elders of Israel to me, and sat before me.
Hesekiel 14:2 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 14:2 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 14:3 Ihmislapsi, nämä miehet ovat asettaneet epäjumalansa sydämeensä ja panneet kasvojensa eteen pahuutensa kompastuskiven. Pitäisikö minun antaa heidän kysyä minulta mitään?
Ezekiel 14:3 Son of man, these men have set up their idols in their heart, and put the stumbling block of their iniquity before their face: should I be inquired of at all by them?
Hesekiel 14:4 Sentähden puhu heille ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Jokaiselle Israelin heimosta, joka asettaa epäjumalansa sydämeensä ja asettaa kasvojensa eteen syntinsä kompastuskiven ja tulee profeetan luo, minä, Herra, vastaan hänelle, että
Ezekiel 14:4 Therefore speak to them, and say to them, Thus said the Lord GOD; Every man of the house of Israel that sets up his idols in his heart, and puts the stumbling block of his iniquity before his face, and comes to the prophet; I the LORD will answer him that
Hesekiel 14:5 Että minä ottaisin Israelin kansan vastaan heidän omassa sydämessään, sillä he kaikki ovat vieraantuneet minusta epäjumaliensa tähden.
Ezekiel 14:5 That I may take the house of Israel in their own heart, because they are all estranged from me through their idols.
Hesekiel 14:6 Sen tähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Tehkää parannus ja kääntykää pois epäjumalistanne, kääntäkää kasvonne pois kaikista kauhistuksistanne.
Ezekiel 14:6 Therefore say to the house of Israel, Thus said the Lord GOD; Repent, and turn yourselves from your idols; and turn away your faces from all your abominations.
Hesekiel 14:7 Sillä jokainen Israelin heimosta tai Israelissa asuva muukalainen, joka erottautuu minusta ja asettaa sydämeensä epäjumalansa, asettaa kasvojensa eteen syntinsä kompastuskiven ja tulee profeetan luo kysymään häneltä neuvoa
Ezekiel 14:7 For every one of the house of Israel, or of the stranger that sojournes in Israel, which separates himself from me, and sets up his idols in his heart, and puts the stumbling block of his iniquity before his face, and comes to a prophet to inquire of him
Hesekiel 14:8 Ja minä käännän kasvoni sitä miestä vastaan ja teen hänestä merkin ja sananlaskun, ja minä hävitän hänet kansani keskeltä; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 14:8 And I will set my face against that man, and will make him a sign and a proverb, and I will cut him off from the middle of my people; and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 14:9 Ja jos profeetta antaa pettää itsensä, kun hän on jotakin puhunut, niin minä, Herra, olen pettänyt sen profeetan, ja minä ojennan käteni häntä vastaan ja hävitän hänet kansani Israelin keskeltä.
Ezekiel 14:9 And if the prophet be deceived when he has spoken a thing, I the LORD have deceived that prophet, and I will stretch out my hand on him, and will destroy him from the middle of my people Israel.
Hesekiel 14:10 Ja heidän on kannettava rikoksensa rangaistuksen: profeetan rangaistus on oleva sama kuin sen rangaistus, joka häntä etsii;
Ezekiel 14:10 And they shall bear the punishment of their iniquity: the punishment of the prophet shall be even as the punishment of him that seeks to him;
Hesekiel 14:11 Ettei Israelin heimo enää eksyisi minusta pois eikä enää saastuisi kaikilla rikkomuksillaan, vaan he olisivat minun kansani ja minä olisin heidän Jumalansa, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 14:11 That the house of Israel may go no more astray from me, neither be polluted any more with all their transgressions; but that they may be my people, and I may be their God, said the Lord GOD.
Hesekiel 14:12 Herran sana tuli jälleen minulle ja sanoi:
Ezekiel 14:12 The word of the LORD came again to me, saying,
Hesekiel 14:13 Ihmislapsi, jos maa tekee syntiä minua vastaan olemalla vakavasti uskoton, niin minä ojennan käteni sitä vastaan ja murran sen leivän tuen, lähetän siihen nälän ja hävitän siitä ihmiset ja eläimet.
Ezekiel 14:13 Son of man, when the land sins against me by trespassing grievously, then will I stretch out my hand on it, and will break the staff of the bread thereof, and will send famine on it, and will cut off man and beast from it:
Hesekiel 14:14 Vaikka nämä kolme miestä, Nooa, Daniel ja Job, olisivat siellä, he pelastaisivat vanhurskaudellaan vain omat sielunsa, sanoi Herra, Herra.
Ezekiel 14:14 Though these three men, Noah, Daniel, and Job, were in it, they should deliver but their own souls by their righteousness, said the Lord GOD.
Hesekiel 14:15 Jos minä ajan pahantahtoisia petoja kulkemaan maan läpi, ja ne turmelevat sen, niin että se tulee autioksi, niin ettei kukaan voi kulkea sen läpi petojen takia,
Ezekiel 14:15 If I cause noisome beasts to pass through the land, and they spoil it, so that it be desolate, that no man may pass through because of the beasts:
Hesekiel 14:16 Vaikka nämä kolme miestä olisivat siellä – niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra Jumala – he eivät pelastaisi poikia eivätkä tyttäriä; ainoastaan heidät pelastettaisiin, mutta maa tulisi autioksi.
Ezekiel 14:16 Though these three men were in it, as I live, said the Lord GOD, they shall deliver neither sons nor daughters; they only shall be delivered, but the land shall be desolate.
Hesekiel 14:17 Tai jos minä tuon miekan tuon maan kimppuun ja sanon: Miekka, käy maan halki, niin että hävitän siitä ihmiset ja eläimet,
Ezekiel 14:17 Or if I bring a sword on that land, and say, Sword, go through the land; so that I cut off man and beast from it:
Hesekiel 14:18 Vaikka nämä kolme miestä olisivat siellä – niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra – he eivät pelastaisi poikia eivätkä tyttäriä, vaan ainoastaan he itse pelastuisivat.
Ezekiel 14:18 Though these three men were in it, as I live, said the Lord GOD, they shall deliver neither sons nor daughters, but they only shall be delivered themselves.
Hesekiel 14:19 Tai jos minä lähetän ruton siihen maahan ja vuodatan vihani sen päälle veressä hävittääkseni siitä ihmiset ja eläimet,
Ezekiel 14:19 Or if I send a pestilence into that land, and pour out my fury on it in blood, to cut off from it man and beast:
Hesekiel 14:20 Vaikka Nooa, Daniel ja Job olisivat siellä – niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra – he eivät pelastaisi poikaansa eivätkä tytärtään, vaan he pelastaisivat vain oman sielunsa vanhurskaudellaan.
Ezekiel 14:20 Though Noah, Daniel, and Job were in it, as I live, said the Lord GOD, they shall deliver neither son nor daughter; they shall but deliver their own souls by their righteousness.
Hesekiel 14:21 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Kuinka paljon enemmän, kun minä lähetän Jerusalemille neljä ankaraa tuomiotani: miekan, nälänhädän, ilkeät pedot ja ruton, hävittämään siitä ihmiset ja eläimet?
Ezekiel 14:21 For thus said the Lord GOD; How much more when I send my four sore judgments on Jerusalem, the sword, and the famine, and the noisome beast, and the pestilence, to cut off from it man and beast?
Hesekiel 14:22 Mutta katso, sieltä jää jäljelle jäännös, joka tuodaan esiin, sekä poikia että tyttäriä. Katso, he tulevat teidän luoksenne, ja te saatte nähdä heidän vaelluksensa ja tekonsa, ja te saatte lohtua siitä onnettomuudesta, jonka minä olen tuottanut Jeesukselle.
Ezekiel 14:22 Yet, behold, therein shall be left a remnant that shall be brought forth, both sons and daughters: behold, they shall come forth to you, and you shall see their way and their doings: and you shall be comforted concerning the evil that I have brought on Je
Hesekiel 14:23 Ja he lohduttavat sinua, kun näet heidän vaelluksensa ja tekonsa. Ja sinä tulet tietämään, etten ole tehnyt kaikkea, mitä olen siellä tehnyt, syyttä, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 14:23 And they shall comfort you, when you see their ways and their doings: and you shall know that I have not done without cause all that I have done in it, said the Lord GOD.
Hesekiel 15:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 15:1 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 15:2 Ihmislapsi, mitä on viinipuu parempi kuin mikään muu puu tai oksa metsän puiden joukossa?
Ezekiel 15:2 Son of man, what is the vine tree more than any tree, or than a branch which is among the trees of the forest?
Hesekiel 15:3 Otetaanko siitä puuta jonkin työn tekemiseen, vai otetaanko siitä vaarna ripustaakseen siihen jonkin esineen?
Ezekiel 15:3 Shall wood be taken thereof to do any work? or will men take a pin of it to hang any vessel thereon?
Hesekiel 15:4 Katso, se heitetään tuleen polttoaineeksi; tuli kuluttaa sen molemmat päät, ja sen keskiosa palaa. Sopiiko se mihinkään työhön?
Ezekiel 15:4 Behold, it is cast into the fire for fuel; the fire devours both the ends of it, and the middle of it is burned. Is it meet for any work?
Hesekiel 15:5 Katso, ehjänä se ei kelvannut mihinkään työhön; saati sitten se kelpaa mihinkään työhön, kun tuli sen kuluttaa ja se palaa?
Ezekiel 15:5 Behold, when it was whole, it was meet for no work: how much less shall it be meet yet for any work, when the fire has devoured it, and it is burned?
Hesekiel 15:6 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Niinkuin minä olen antanut metsän puiden joukossa viinipuun tulen poltettavaksi, niin minä annan Jerusalemin asukkaat.
Ezekiel 15:6 Therefore thus said the Lord GOD; As the vine tree among the trees of the forest, which I have given to the fire for fuel, so will I give the inhabitants of Jerusalem.
Hesekiel 15:7 Ja minä käännän kasvoni heitä vastaan; he pääsevät pois yhdestä tulesta, ja toinen tuli kuluttaa heidät; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun käännän kasvoni heitä vastaan.
Ezekiel 15:7 And I will set my face against them; they shall go out from one fire, and another fire shall devour them; and you shall know that I am the LORD, when I set my face against them.
Hesekiel 15:8 Minä teen maan autioksi, koska he ovat tehneet uskottomuuden, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 15:8 And I will make the land desolate, because they have committed a trespass, said the Lord GOD.
Hesekiel 16:1 Herran sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Ezekiel 16:1 Again the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 16:2 Ihmisen poika, ilmoita Jerusalemille sen iljetykset,
Ezekiel 16:2 Son of man, cause Jerusalem to know her abominations,
Hesekiel 16:3 Ja sano: Näin sanoo Herra, Herra, Jerusalemille: Sinun syntyperäsi ja syntymäsi on Kanaanin maasta; isäsi oli amorilainen ja äitisi heettiläinen.
Ezekiel 16:3 And say, Thus said the Lord GOD to Jerusalem; Your birth and your nativity is of the land of Canaan; your father was an Amorite, and your mother an Hittite.
Hesekiel 16:4 Ja syntymästäsi: sinä päivänä, kun synnyit, ei napaasi leikattu, eikä sinua pesty vedellä pehmentääksesi, sinua ei suolattu eikä kapaloitu.
Ezekiel 16:4 And as for your nativity, in the day you were born your navel was not cut, neither were you washed in water to supple you; you were not salted at all, nor swaddled at all.
Hesekiel 16:5 Ei kukaan sinua säälinyt, ei tehnyt sinulle mitään näistä, ei armahtanut sinua; vaan sinut heitettiin ulos avoimelle kedolle, inhoitukseksi sinä päivänä, jona synnyit.
Ezekiel 16:5 None eye pitied you, to do any of these to you, to have compassion on you; but you were cast out in the open field, to the loathing of your person, in the day that you were born.
Hesekiel 16:6 Ja kun minä kuljin ohitsesi ja näin sinut saastuneena omassa veressäsi, sanoin sinulle, kun vielä veressäsi olit: 'Elä!' Niin, minä sanoin sinulle, kun vielä veressäsi olit: 'Elä.'
Ezekiel 16:6 And when I passed by you, and saw you polluted in your own blood, I said to you when you were in your blood, Live; yes, I said to you when you were in your blood, Live.
Hesekiel 16:7 Minä olen tehnyt sinut lisääntyväksi kuin kedon kukan, ja sinä olet lisääntynyt ja kasvanut suureksi, ja sinä olet saavuttanut ihania koristeita. Rintasi ovat muotoutuneet ja hiuksesi ovat kasvaneet, kun taas sinä olit alaston ja pitkästytit.
Ezekiel 16:7 I have caused you to multiply as the bud of the field, and you have increased and waxen great, and you are come to excellent ornaments: your breasts are fashioned, and your hair is grown, whereas you were naked and bore.
Hesekiel 16:8 Kun minä kuljin ohitsesi ja näin sinut, katso, sinun aikasi oli lemmen aika. Minä levitin liepeeni ylitsesi ja peitin alastomuutesi. Minä vannoin sinulle ja tein liiton kanssasi, sanoi Herra, Herra, ja sinusta tuli minun.
Ezekiel 16:8 Now when I passed by you, and looked on you, behold, your time was the time of love; and I spread my skirt over you, and covered your nakedness: yes, I swore to you, and entered into a covenant with you, said the Lord GOD, and you became mine.
Hesekiel 16:9 Sitten minä pesin sinut vedellä, niin, minä pesin veresi perusteellisesti pois ja voitelin sinut öljyllä.
Ezekiel 16:9 Then washed I you with water; yes, I thoroughly washed away your blood from you, and I anointed you with oil.
Hesekiel 16:10 Minä vaatetin sinut kirjailtuihin vaatteisiin ja kengitin sinut mäyrännahkoihin, vyötin sinut hienolla pellavakankaalla ja peitin sinut silkillä.
Ezekiel 16:10 I clothed you also with broidered work, and shod you with badgers’ skin, and I girded you about with fine linen, and I covered you with silk.
Hesekiel 16:11 Minä koristelin sinut myös koristeilla, panin rannerenkaat käsiisi ja ketjun kaulaasi.
Ezekiel 16:11 I decked you also with ornaments, and I put bracelets on your hands, and a chain on your neck.
Hesekiel 16:12 Ja minä panin jalokiven otsallesi, korvakorut korviisi ja kauniin kruunun päähäsi.
Ezekiel 16:12 And I put a jewel on your forehead, and earrings in your ears, and a beautiful crown on your head.
Hesekiel 16:13 Niin sinut koristi kulta ja hopea, ja vaatteesi olivat hienosta pellavasta, silkistä ja kirjaillusta työstä; sinä söit lestyjä jauhoja, hunajaa ja öljyä; ja sinä olit ylen kaunis, ja sinä menestyit ja saavutit valtakunnan.
Ezekiel 16:13 Thus were you decked with gold and silver; and your raiment was of fine linen, and silk, and broidered work; you did eat fine flour, and honey, and oil: and you were exceeding beautiful, and you did prosper into a kingdom.
Hesekiel 16:14 Ja sinun maineesi levisi pakanakansojen sekaan kauneutesi tähden; sillä se oli täydellinen minun kauneuteni ansiosta, jonka olin sinulle pukenut, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 16:14 And your renown went forth among the heathen for your beauty: for it was perfect through my comeliness, which I had put on you, said the Lord GOD.
Hesekiel 16:15 Mutta sinä luotit omaan kauneuteesi ja harjoitit porttoa maineesi tähden ja vuodatit haureutesi jokaisen ohikulkijan päälle; hänen se oli.
Ezekiel 16:15 But you did trust in your own beauty, and played the harlot because of your renown, and poured out your fornications on every one that passed by; his it was.
Hesekiel 16:16 Ja sinä otit osan vaatteistasi ja koristelit uhrikukkulasi monivärisillä vaatteilla ja harjoitit niillä haureutta. Senkaltaista ei pidä tapahtuman, eikä niin pidä tapahtuman.
Ezekiel 16:16 And of your garments you did take, and decked your high places with divers colors, and played the harlot thereupon: the like things shall not come, neither shall it be so.
Hesekiel 16:17 Sinä olet ottanut kauniit kulta- ja hopeakalusi, jotka minä sinulle annoin, ja tehnyt itsellesi miesten kuvia ja harjoittanut niiden kanssa porttoa,
Ezekiel 16:17 You have also taken your fair jewels of my gold and of my silver, which I had given you, and made to yourself images of men, and did commit prostitution with them,
Hesekiel 16:18 Ja otit kirjailtuja vaatteitasi ja peitit ne; ja sinä panit minun öljyni ja suitsukkeeni heidän eteensä.
Ezekiel 16:18 And took your broidered garments, and covered them: and you have set my oil and my incense before them.
Hesekiel 16:19 Myös ruokani, jonka minä sinulle annoin, lestyt jauhot, öljy ja hunaja, jolla minä sinua ravitsin, sinä panit heidän eteensä suloiseksi tuoksuksi. Ja näin tapahtui, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 16:19 My meat also which I gave you, fine flour, and oil, and honey, with which I fed you, you have even set it before them for a sweet smell: and thus it was, said the Lord GOD.
Hesekiel 16:20 Sinä olet myös ottanut poikasi ja tyttäresi, jotka olet minulle synnyttänyt, ja uhrannut heidät heille syötäväksi. Onko tämä sinun haureutesi vähäinen asia?
Ezekiel 16:20 Moreover you have taken your sons and your daughters, whom you have borne to me, and these have you sacrificed to them to be devoured. Is this of your prostitutions a small matter,
Hesekiel 16:21 Että sinä olet surmannut minun lapseni ja luovuttanut heidät poltettavaksi heidän puolestaan?
Ezekiel 16:21 That you have slain my children, and delivered them to cause them to pass through the fire for them?
Hesekiel 16:22 Et kaikessa iljetyksessäsi ja haureudessasi muistanut nuoruutesi päiviä, jolloin olit alaston ja pitkästytit ja olit saastunut veressäsi.
Ezekiel 16:22 And in all your abominations and your prostitutions you have not remembered the days of your youth, when you were naked and bore, and were polluted in your blood.
Hesekiel 16:23 Ja tapahtui kaiken pahuudenne jälkeen – voi, voi teitä! sanoo Herra Jumala!
Ezekiel 16:23 And it came to pass after all your wickedness, (woe, woe to you! said the LORD GOD;)
Hesekiel 16:24 Että olet myös rakentanut itsellesi korkean paikan ja tehnyt itsellesi uhrikukkulat jokaiselle kadulle.
Ezekiel 16:24 That you have also built to you an eminent place, and have made you an high place in every street.
Hesekiel 16:25 Sinä olet rakentanut uhripaikkasi jokaiselle tienhaaralle, tehnyt kauneutesi inhottavaksi, avannut jalkasi jokaiselle ohikulkijalle ja lisännyt haureuttasi.
Ezekiel 16:25 You have built your high place at every head of the way, and have made your beauty to be abhorred, and have opened your feet to every one that passed by, and multiplied your prostitutions.
Hesekiel 16:26 Sinä olet myös harjoittanut haureutta naapuriesi egyptiläisten kanssa, jotka ovat lihallisia rikkaita, ja olet lisännyt prostituutiotasi vihoittaaksesi minut.
Ezekiel 16:26 You have also committed fornication with the Egyptians your neighbors, great of flesh; and have increased your prostitutions, to provoke me to anger.
Hesekiel 16:27 Katso, sentähden minä olen ojentanut käteni sinun ylitsesi, vähentänyt tavallisen ruokasi ja jättänyt sinut niiden mielivallan valtaan, jotka sinua vihaavat, filistealaisten tyttärien, jotka häpeävät irstasta menoasi.
Ezekiel 16:27 Behold, therefore I have stretched out my hand over you, and have diminished your ordinary food, and delivered you to the will of them that hate you, the daughters of the Philistines, which are ashamed of your lewd way.
Hesekiel 16:28 Sinä olet harjoittanut haureutta assyrialaisten kanssa, sillä olit kyltymätön; olet harjoittanut haureutta heidän kanssaan etkä kuitenkaan tullut kylläiseksi.
Ezekiel 16:28 You have played the whore also with the Assyrians, because you were insatiable; yes, you have played the harlot with them, and yet could not be satisfied.
Hesekiel 16:29 Olet myös lisännyt haureuttasi Kanaanin maassa aina Kaldeaan asti, etkä kuitenkaan ole siitä kylläinen.
Ezekiel 16:29 You have moreover multiplied your fornication in the land of Canaan to Chaldea; and yet you were not satisfied therewith.
Hesekiel 16:30 Kuinka heikko on sinun sydämesi, sanoo Herra, Herra, kun teet kaikkia näitä, mahtipontisen porttolaisen tekoja!
Ezekiel 16:30 How weak is your heart, said the LORD GOD, seeing you do all these things, the work of an imperious whorish woman;
Hesekiel 16:31 Sinä rakennat itsellesi korkeimman paikan jokaisen kadun päähän ja asetat uhrikukkulaasi jokaiselle kadulle etkä ole ollut kuin portto, joka halveksii palkkaa;
Ezekiel 16:31 In that you build your eminent place in the head of every way, and make your high place in every street; and have not been as an harlot, in that you scorn hire;
Hesekiel 16:32 Mutta niin kuin vaimo, joka tekee aviorikoksen ja ottaa miehensä sijaan vieraita miehiä!
Ezekiel 16:32 But as a wife that commits adultery, which takes strangers instead of her husband!
Hesekiel 16:33 He antavat lahjoja kaikille portoille, mutta sinä annat lahjojasi kaikille rakastajillesi ja palkkaat heidät, jotta he tulisivat luoksesi joka puolelta harjoittamaan prostituutiotasi.
Ezekiel 16:33 They give gifts to all whores: but you give your gifts to all your lovers, and hire them, that they may come to you on every side for your prostitution.
Hesekiel 16:34 Ja sinun prostituutiossasi on päinvastoin kuin muilla naisilla, kun taas kukaan ei seuraa sinua harjoittamaan prostituutiota. Ja koska annat palkkion, eikä sinulle anneta palkkiota, olet siksi päinvastainen.
Ezekiel 16:34 And the contrary is in you from other women in your prostitutions, whereas none follows you to commit prostitutions: and in that you give a reward, and no reward is given to you, therefore you are contrary.
Hesekiel 16:35 Miksi, portto, kuule Herran sana:
Ezekiel 16:35 Why, O harlot, hear the word of the LORD:
Hesekiel 16:36 Näin sanoo Herra, Herra: Koska sinun saastaisuutesi vuodatettiin ja alastomuutesi paljastui, kun harjoitit haureutta rakastajiesi kanssa ja kaikkien iljetystesi epäjumalien kanssa ja annoit lastesi veren heille,
Ezekiel 16:36 Thus said the Lord GOD; Because your filthiness was poured out, and your nakedness discovered through your prostitutions with your lovers, and with all the idols of your abominations, and by the blood of your children, which you did give to them;
Hesekiel 16:37 Katso, minä kokoan kaikki sinun rakastajasi, joita olet miellyttänyt, ja kaikki ne, joita olet rakastanut, ja kaikki ne, joita olet vihannut; minä kokoan heidät sinua vastaan yli puolelta ja paljastan heille alastomuutesi, niin että he
Ezekiel 16:37 Behold, therefore I will gather all your lovers, with whom you have taken pleasure, and all them that you have loved, with all them that you have hated; I will even gather them round about against you, and will discover your nakedness to them, that they m
Hesekiel 16:38 Ja minä tuomitsen teidät, niin kuin tuomitaan avioliiton rikkovat ja verta vuodattavat naiset; ja minä annan teille veren vihassa ja mustasukkaisuudessa.
Ezekiel 16:38 And I will judge you, as women that break wedlock and shed blood are judged; and I will give you blood in fury and jealousy.
Hesekiel 16:39 Minä annan sinut heidän käsiinsä, ja he hajottavat sinun korkeutesi ja hajottavat kukkulapyhäsi. He riisuvat sinulta vaatteesi ja ottavat kauniit korusi ja jättävät sinut alastomaksi ja pitkästyvät.
Ezekiel 16:39 And I will also give you into their hand, and they shall throw down your eminent place, and shall break down your high places: they shall strip you also of your clothes, and shall take your fair jewels, and leave you naked and bore.
Hesekiel 16:40 He nostavat joukon sinua vastaan, kivittävät sinut ja lävistävät sinut miekoillaan.
Ezekiel 16:40 They shall also bring up a company against you, and they shall stone you with stones, and thrust you through with their swords.
Hesekiel 16:41 Ja he polttavat sinun talosi tulella ja panevat sinulle tuomiot täytäntöön monien naisten silmien edessä; ja minä lopetan sinun haureutesi, etkä sinä enää maksa palkkaa.
Ezekiel 16:41 And they shall burn your houses with fire, and execute judgments on you in the sight of many women: and I will cause you to cease from playing the harlot, and you also shall give no hire any more.
Hesekiel 16:42 Niin minä lakkaan vihani sinua kohtaan, ja kiivauteni sinusta poistuu, ja minä olen hiljaa enkä enää vihastu.
Ezekiel 16:42 So will I make my fury toward you to rest, and my jealousy shall depart from you, and I will be quiet, and will be no more angry.
Hesekiel 16:43 Koska et muistanut nuoruutesi päiviä, vaan ärsytit minua kaikissa näissä asioissa, katso, sentähden minäkin kostan sinun teistäsi sinun pääsi päälle, sanoo Herra, Herra: etkä tee tätä iljetystä kaikkien kauhistustesi lisäksi.
Ezekiel 16:43 Because you have not remembered the days of your youth, but have fretted me in all these things; behold, therefore I also will recompense your way on your head, said the Lord GOD: and you shall not commit this lewdness above all your abominations.
Hesekiel 16:44 Katso, jokainen, joka käyttää sananlaskuja, käyttää tätä sananlaskua sinua vastaan sanoen: Millainen on äiti, sellainen on hänen tyttärensä.
Ezekiel 16:44 Behold, every one that uses proverbs shall use this proverb against you, saying, As is the mother, so is her daughter.
Hesekiel 16:45 Sinä olet äitisi tytär, joka inhosi miestään ja lapsiaan; ja sinä olet sisartesi sisar, jotka inhosivat miehiään ja lapsiaan: äitisi oli heettiläinen ja isäsi amorilainen.
Ezekiel 16:45 You are your mother’s daughter, that loathes her husband and her children; and you are the sister of your sisters, which loathed their husbands and their children: your mother was an Hittite, and your father an Amorite.
Hesekiel 16:46 Vanhempi sisaresi on Samaria tyttärineen, jotka asuvat vasemmalla puolellasi; ja nuorempi sisaresi, joka asuu oikealla puolellasi, on Sodoma tyttärineen.
Ezekiel 16:46 And your elder sister is Samaria, she and her daughters that dwell at your left hand: and your younger sister, that dwells at your right hand, is Sodom and her daughters.
Hesekiel 16:47 Ettekö te ole vaeltaneet heidän teitään ettekä tehneet heidän kauhistuksiaan? Niinkuin se olisi vähäpätöistä, te olette turmeltuneet heitä enemmän kaikilla teillänne.
Ezekiel 16:47 Yet have you not walked after their ways, nor done after their abominations: but, as if that were a very little thing, you were corrupted more than they in all your ways.
Hesekiel 16:48 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, Herra: sisaresi Sodoma ei ole tehnyt, hän ja hänen tyttärensä, niin kuin sinä ja tyttäresi olette tehneet.
Ezekiel 16:48 As I live, said the Lord GOD, Sodom your sister has not done, she nor her daughters, as you have done, you and your daughters.
Hesekiel 16:49 Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja laiskuus oli hänellä ja hänen tyttärillään, eikä hän auttanut köyhiä ja tarvitsevia.
Ezekiel 16:49 Behold, this was the iniquity of your sister Sodom, pride, fullness of bread, and abundance of idleness was in her and in her daughters, neither did she strengthen the hand of the poor and needy.
Hesekiel 16:50 Ja he olivat ylpeitä ja tekivät kauhistuksia minun edessäni; sentähden minä otin heidät pois, koska näin hyväksi.
Ezekiel 16:50 And they were haughty, and committed abomination before me: therefore I took them away as I saw good.
Hesekiel 16:51 Eikä Samaria ole tehnyt puoliakaan sinun synneistäsi, mutta sinä olet tehnyt iljetyksesi enemmän kuin he ja olet pitänyt sisaresi oikeutettuina kaikissa iljetyksissäsi, joita olet tehnyt.
Ezekiel 16:51 Neither has Samaria committed half of your sins; but you have multiplied your abominations more than they, and have justified your sisters in all your abominations which you have done.
Hesekiel 16:52 Sinäkin, joka olet tuominnut sisariasi, kannat oman häpeäsi syntienne tähden, jotka olette tehneet heitä kauhistavampia; he ovat sinua vanhurskaampia. Häpeä sinäkin ja kanna häpeäsi, koska olet julistanut sisaresi vanhurskaiksi.
Ezekiel 16:52 You also, which have judged your sisters, bear your own shame for your sins that you have committed more abominable than they: they are more righteous than you: yes, be you confounded also, and bear your shame, in that you have justified your sisters.
Hesekiel 16:53 Kun minä käännän heidän kohtalonsa, Sodoman ja hänen tyttäriensä kohtalon ja Samarian ja hänen tyttäriensä kohtalon, silloin minä käännän teidänkin kohtalonne kohtalon heidän keskellään.
Ezekiel 16:53 When I shall bring again their captivity, the captivity of Sodom and her daughters, and the captivity of Samaria and her daughters, then will I bring again the captivity of your captives in the middle of them:
Hesekiel 16:54 Jotta sinä kantaisit oman häpeäsi ja tulisit häpeään kaikesta, mitä olet tehnyt, koska olet heille lohdun lähde.
Ezekiel 16:54 That you may bear your own shame, and may be confounded in all that you have done, in that you are a comfort to them.
Hesekiel 16:55 Kun sisaresi Sodoma ja hänen tyttärensä palaavat entiseen tilaansa ja Samaria ja hänen tyttärensä palaavat entiseen tilaansa, silloin sinä ja tyttäresi palaatte entiseen tilaanne.
Ezekiel 16:55 When your sisters, Sodom and her daughters, shall return to their former estate, and Samaria and her daughters shall return to their former estate, then you and your daughters shall return to your former estate.
Hesekiel 16:56 Sillä sisartasi Sodomaa ei sinun suusi maininnut ylpeytesi päivänä,
Ezekiel 16:56 For your sister Sodom was not mentioned by your mouth in the day of your pride,
Hesekiel 16:57 Ennen kuin pahuutesi paljastui, niin kuin silloin, kun häpäisit Aramin tyttäriä ja kaikkia hänen ympärillään asuvia, filistealaisten tyttäriä, jotka halveksivat sinua joka puolelta.
Ezekiel 16:57 Before your wickedness was discovered, as at the time of your reproach of the daughters of Syria, and all that are round about her, the daughters of the Philistines, which despise you round about.
Hesekiel 16:58 Sinä olet kantanut iljetyksesi ja kauhistuksesi, sanoo Herra.
Ezekiel 16:58 You have borne your lewdness and your abominations, said the LORD.
Hesekiel 16:59 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Minä teen teille niin kuin te olette tehneet, kun olette halveksineet valan ja rikkoneet liiton.
Ezekiel 16:59 For thus said the Lord GOD; I will even deal with you as you have done, which have despised the oath in breaking the covenant.
Hesekiel 16:60 Kuitenkin minä muistan liittoni kanssasi nuoruutesi päivinä ja teen sinulle iankaikkisen liiton.
Ezekiel 16:60 Nevertheless I will remember my covenant with you in the days of your youth, and I will establish to you an everlasting covenant.
Hesekiel 16:61 Silloin sinä muistat tiesi ja häpeät, kun otat vastaan sisaresi, vanhemman ja nuoremman. Minä annan heidät sinulle tyttäriksi, mutta en liiton kautta.
Ezekiel 16:61 Then you shall remember your ways, and be ashamed, when you shall receive your sisters, your elder and your younger: and I will give them to you for daughters, but not by your covenant.
Hesekiel 16:62 Ja minä teen liittoni sinun kanssasi, ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 16:62 And I will establish my covenant with you; and you shall know that I am the LORD:
Hesekiel 16:63 Jotta muistaisit ja häpeäisit etkä enää avaa suutasi häpeäsi tähden, kun minä olen sinulle lepyttänyt kaiken, mitä olet tehnyt, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 16:63 That you may remember, and be confounded, and never open your mouth any more because of your shame, when I am pacified toward you for all that you have done, said the Lord GOD.
Hesekiel 17:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 17:1 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 17:2 Ihmislapsi, esitä arvoitus ja kerro vertaus Israelin heimolle;
Ezekiel 17:2 Son of man, put forth a riddle, and speak a parable to the house of Israel;
Hesekiel 17:3 Ja sano: Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Suuri kotka, jolla oli suuret siivet, pitkäsiipinen, täynnä höyheniä ja monivärisiä höyheniä, tuli Libanonille ja otti setrin ylimmän oksan.
Ezekiel 17:3 And say, Thus said the Lord GOD; A great eagle with great wings, long winged, full of feathers, which had divers colors, came to Lebanon, and took the highest branch of the cedar:
Hesekiel 17:4 Hän leikkasi nuorten oksiensa latvat ja vei ne kauppamaahan, hän asetti ne kauppiaiden kaupunkiin.
Ezekiel 17:4 He cropped off the top of his young twigs, and carried it into a land of traffic; he set it in a city of merchants.
Hesekiel 17:5 Hän otti myös maan siementä ja kylvi sen hedelmälliselle pellolle, asetti sen suurten vesien äärelle ja asetti sen pajun kaltaiseksi.
Ezekiel 17:5 He took also of the seed of the land, and planted it in a fruitful field; he placed it by great waters, and set it as a willow tree.
Hesekiel 17:6 Ja se kasvoi ja siitä tuli leviävä, matala viinipuu, jonka oksat kääntyivät sitä kohti ja jonka juuret olivat sen alla; ja siitä tuli viinipuu, ja se tuotti oksia ja teki oksia.
Ezekiel 17:6 And it grew, and became a spreading vine of low stature, whose branches turned toward him, and the roots thereof were under him: so it became a vine, and brought forth branches, and shot forth sprigs.
Hesekiel 17:7 Oli myös toinen suuri kotka, jolla oli suuret siivet ja paljon höyheniä: ja katso, tämä viinipuu taivutti juurensa sitä kohti ja työnsi oksansa häntä kohti, jotta hän kastelisi sitä istutuksensa vaoista.
Ezekiel 17:7 There was also another great eagle with great wings and many feathers: and, behold, this vine did bend her roots toward him, and shot forth her branches toward him, that he might water it by the furrows of her plantation.
Hesekiel 17:8 Se istutettiin hyvään maahan runsasvesien ääreen, jotta se kasvattaisi oksia ja kantaisi hedelmää, että siitä tulisi kaunis viinipuu.
Ezekiel 17:8 It was planted in a good soil by great waters, that it might bring forth branches, and that it might bear fruit, that it might be a goodly vine.
Hesekiel 17:9 Sanotte: Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Menestyykö se? Eikö hänen pidä repimän sen juuret irti ja leikkaaman sen hedelmän, niin että se kuihtuu? Se kuihtuu kaikkine lehteineen, vaikka sitä ei tarvitse juurineen repiä ylös paljon voimaa eikä monta ihmistä.
Ezekiel 17:9 Say you, Thus said the Lord GOD; Shall it prosper? shall he not pull up the roots thereof, and cut off the fruit thereof, that it wither? it shall wither in all the leaves of her spring, even without great power or many people to pluck it up by the roots
Hesekiel 17:10 Niin, katso, menestyykö se, kun se on istutettu? Eikö se kuihdu kokonaan, kun itätuuli siihen koskettaa? Se kuihtuu vaoissa, joissa se kasvoi.
Ezekiel 17:10 Yes, behold, being planted, shall it prosper? shall it not utterly wither, when the east wind touches it? it shall wither in the furrows where it grew.
Hesekiel 17:11 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 17:11 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 17:12 Sano nyt kapinalliselle suvulle: Ettekö tiedä, mitä tämä tarkoittaa? Sano heille: Katso, Babylonin kuningas on tullut Jerusalemiin ja ottanut sen kuninkaan ja sen ruhtinaat ja vei heidät mukanaan Babyloniin.
Ezekiel 17:12 Say now to the rebellious house, Know you not what these things mean? tell them, Behold, the king of Babylon is come to Jerusalem, and has taken the king thereof, and the princes thereof, and led them with him to Babylon;
Hesekiel 17:13 Ja on ottanut kuninkaan jälkeläisistä ja tehnyt hänen kanssaan liiton ja vannonut hänelle valan; hän on ottanut myös maan mahtavia,
Ezekiel 17:13 And has taken of the king’s seed, and made a covenant with him, and has taken an oath of him: he has also taken the mighty of the land:
Hesekiel 17:14 Että valtakunta olisi alhainen, ettei se kohoaisi, vaan pysyisi pystyssä pitäen hänen liittonsa.
Ezekiel 17:14 That the kingdom might be base, that it might not lift itself up, but that by keeping of his covenant it might stand.
Hesekiel 17:15 Mutta hän kapinoi häntä vastaan ja lähetti lähettiläänsä Egyptiin, jotta he antaisivat hänelle hevosia ja paljon väkeä. Menestyykö hän? Pääseekö hän pakoon, joka tekee tällaista? Tai rikkooko hän liiton ja pelastuuko?
Ezekiel 17:15 But he rebelled against him in sending his ambassadors into Egypt, that they might give him horses and much people. Shall he prosper? shall he escape that does such things? or shall he break the covenant, and be delivered?
Hesekiel 17:16 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra Jumala, siinä paikassa, jossa asuu kuningas, joka hänet kuninkaaksi teki, jonka valan hän halveksi ja jonka liiton hän rikkoi, keskellä Babylonia hän kuolee.
Ezekiel 17:16 As I live, said the Lord GOD, surely in the place where the king dwells that made him king, whose oath he despised, and whose covenant he broke, even with him in the middle of Babylon he shall die.
Hesekiel 17:17 Eikä farao mahtavalla sotajoukollaan ja suurella joukollaan tule auttamaan häntä sodassa pystyttämällä valleja ja rakentamalla linnoituksia tuhotakseen monia.
Ezekiel 17:17 Neither shall Pharaoh with his mighty army and great company make for him in the war, by casting up mounts, and building forts, to cut off many persons:
Hesekiel 17:18 Koska hän halveksi valan rikkomalla liiton, vaikka hän oli antanut kätensä ja tehnyt kaikki nämä, hän ei pääse pakoon.
Ezekiel 17:18 Seeing he despised the oath by breaking the covenant, when, see, he had given his hand, and has done all these things, he shall not escape.
Hesekiel 17:19 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Niin totta kuin minä elän, minä kostan hänen oman päänsä päälle valani, jonka hän on halveksinut, ja liittoni, jonka hän on rikkonut.
Ezekiel 17:19 Therefore thus said the Lord GOD; As I live, surely my oath that he has despised, and my covenant that he has broken, even it will I recompense on his own head.
Hesekiel 17:20 Minä levitän verkkoni hänen ylleen, ja hän jää ansaani kiinni. Minä vien hänet Babyloniin ja siellä oikeutan hänet hänen kanssaan hänen minua vastaan tekemänsä uskottomuuden tähden.
Ezekiel 17:20 And I will spread my net on him, and he shall be taken in my snare, and I will bring him to Babylon, and will plead with him there for his trespass that he has trespassed against me.
Hesekiel 17:21 Ja kaikki hänen pakolaisensa kaikkine joukkoineen kaatuvat miekkaan, ja jäljelle jääneet hajaantuvat kaikkiin tuuliin. Ja te tulette tietämään, että minä, Herra, olen sen puhunut.
Ezekiel 17:21 And all his fugitives with all his bands shall fall by the sword, and they that remain shall be scattered toward all winds: and you shall know that I the LORD have spoken it.
Hesekiel 17:22 Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Minä otan korkeimman setrin latvasta oksan ja istutan sen, leikkaan sen nuorista oksista hennon oksan ja istutan sen korkealle ja loistokkaalle vuorelle.
Ezekiel 17:22 Thus said the Lord GOD; I will also take of the highest branch of the high cedar, and will set it; I will crop off from the top of his young twigs a tender one, and will plant it on an high mountain and eminent:
Hesekiel 17:23 Minä istutan sen Israelin korkeimmalle vuorelle, ja se tekee oksia, kantaa hedelmää ja tulee kauniiksi setriksi; ja sen alla asuvat kaikki linnut, kaikki siivet, sen oksien varjossa ne asuvat.
Ezekiel 17:23 In the mountain of the height of Israel will I plant it: and it shall bring forth boughs, and bear fruit, and be a goodly cedar: and under it shall dwell all fowl of every wing; in the shadow of the branches thereof shall they dwell.
Hesekiel 17:24 Ja kaikki kedon puut tulevat tietämään, että minä, Herra, olen syössyt alas korkean puun ja korottanut matalan puun, kuivattanut viheriän puun ja tehnyt kuivan puun kukoistavaksi. Minä, Herra, olen puhunut ja tehnyt sen.
Ezekiel 17:24 And all the trees of the field shall know that I the LORD have brought down the high tree, have exalted the low tree, have dried up the green tree, and have made the dry tree to flourish: I the LORD have spoken and have done it.
Hesekiel 18:1 Herran sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Ezekiel 18:1 The word of the LORD came to me again, saying,
Hesekiel 18:2 Mitä teillä on tämä sananlasku Israelin maasta, kun sanotte: 'Isät söivät happamia rypäleitä, ja lasten hampaat heltyivät'?
Ezekiel 18:2 What mean you, that you use this proverb concerning the land of Israel, saying, The fathers have eaten sour grapes, and the children’s teeth are set on edge?
Hesekiel 18:3 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, Herra: ette enää käytä tätä sananlaskua Israelissa.
Ezekiel 18:3 As I live, said the Lord GOD, you shall not have occasion any more to use this proverb in Israel.
Hesekiel 18:4 Katso, kaikki sielut ovat minun; niin kuin isän sielu, niin myös pojan sielu on minun; se sielu, joka syntiä tekee, sen on kuoltava.
Ezekiel 18:4 Behold, all souls are mine; as the soul of the father, so also the soul of the son is mine: the soul that sins, it shall die.
Hesekiel 18:5 Mutta jos ihminen on vanhurskas ja tekee sen, mikä on laillista ja oikein,
Ezekiel 18:5 But if a man be just, and do that which is lawful and right,
Hesekiel 18:6 Eikä ole syönyt vuorilla, eikä ole nostanut silmiään Israelin heimon epäjumalien puoleen, ei ole häpäissyt lähimmäisensä vaimoa, eikä ole lähestynyt kuukautisvaimoa,
Ezekiel 18:6 And has not eaten on the mountains, neither has lifted up his eyes to the idols of the house of Israel, neither has defiled his neighbor’s wife, neither has come near to a menstruous woman,
Hesekiel 18:7 Eikä ole ketään sortanut, vaan antanut velalliselle hänen panttinsa takaisin, ei ole ketään ryöstänyt väkivallalla, on antanut leipänsä nälkäisille ja peittänyt alastoman vaatteella;
Ezekiel 18:7 And has not oppressed any, but has restored to the debtor his pledge, has spoiled none by violence, has given his bread to the hungry, and has covered the naked with a garment;
Hesekiel 18:8 Joka ei ole korkoa korottanut eikä voittoa ottanut, joka on pidättänyt kätensä vääryydestä, se on tehnyt oikeudenmukaisen oikeuden ihmisten välillä,
Ezekiel 18:8 He that has not given forth on usury, neither has taken any increase, that has withdrawn his hand from iniquity, has executed true judgment between man and man,
Hesekiel 18:9 Hän on vaeltanut minun säädösteni mukaan ja noudattanut minun oikeuksiani, niin että hän on oikeamielinen; hän on vanhurskas, hän totisesti saa elää, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 18:9 Has walked in my statutes, and has kept my judgments, to deal truly; he is just, he shall surely live, said the Lord GOD.
Hesekiel 18:10 Jos hän siittää pojan, joka on ryöväri, verenvuodattaja, ja joka tekee jotakin näistä,
Ezekiel 18:10 If he beget a son that is a robber, a shedder of blood, and that does the like to any one of these things,
Hesekiel 18:11 Eikä sekään täytä noita velvollisuuksia, vaan on jopa syönyt vuorilla ja häpäissyt naapurinsa vaimon,
Ezekiel 18:11 And that does not any of those duties, but even has eaten on the mountains, and defiled his neighbor’s wife,
Hesekiel 18:12 On sortanut köyhiä ja köyhiä, on ryöstänyt väkivallalla, ei ole antanut takaisin panttia, on nostanut katseensa epäjumaliin, on tehnyt kauhistuksia,
Ezekiel 18:12 Has oppressed the poor and needy, has spoiled by violence, has not restored the pledge, and has lifted up his eyes to the idols, has committed abomination,
Hesekiel 18:13 On antanut korolla ja ottanut voittoa: eläisikö hän sitten? Hän ei elä. Hän on tehnyt kaikkia näitä kauhistuksia; hänen on kuoltava; hänen verensä on oleva hänen päällänsä.
Ezekiel 18:13 Has given forth on usury, and has taken increase: shall he then live? he shall not live: he has done all these abominations; he shall surely die; his blood shall be on him.
Hesekiel 18:14 Katsokaa nyt, jos hän siittää pojan, joka näkee kaikki isänsä tekemät synnit ja ajattelee niitä eikä pidä niistä,
Ezekiel 18:14 Now, see, if he beget a son, that sees all his father’s sins which he has done, and considers, and does not such like,
Hesekiel 18:15 Joka ei ole syönyt vuorilla, eikä nostanut silmiään Israelin heimon epäjumalien puoleen, ei ole saastuttanut lähimmäisensä vaimoa,
Ezekiel 18:15 That has not eaten on the mountains, neither has lifted up his eyes to the idols of the house of Israel, has not defiled his neighbor’s wife,
Hesekiel 18:16 Ei ole sortanut ketään, ei ole pidättänyt panttia, ei ole ryöstänyt väkivaltaisesti, vaan on antanut leipäänsä nälkäiselle ja peittänyt alastoman vaatteella,
Ezekiel 18:16 Neither has oppressed any, has not withheld the pledge, neither has spoiled by violence, but has given his bread to the hungry, and has covered the naked with a garment,
Hesekiel 18:17 Joka on ottanut kätensä pois köyhältä, joka ei ole ottanut korkoa eikä voittoa, joka on pitänyt minun oikeuteni, vaeltanut minun säädösteni mukaan, hän ei kuole isänsä pahateon tähden, hän totisesti saa elää.
Ezekiel 18:17 That has taken off his hand from the poor, that has not received usury nor increase, has executed my judgments, has walked in my statutes; he shall not die for the iniquity of his father, he shall surely live.
Hesekiel 18:18 Mutta hänen isänsä, koska hän sorti veljeään julmasti, ryösti häntä väkivalloin ja teki kansansa keskuudessa sitä, mikä ei ole hyvää, katso, hänkin kuolee syntiinsä.
Ezekiel 18:18 As for his father, because he cruelly oppressed, spoiled his brother by violence, and did that which is not good among his people, see, even he shall die in his iniquity.
Hesekiel 18:19 Ja te sanotte: 'Miksi poika ei kanna isänsä syntivelkaa? Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, pitänyt kaikki minun käskyni ja pitänyt ne, hän totisesti saa elää.'
Ezekiel 18:19 Yet say you, Why? does not the son bear the iniquity of the father? When the son has done that which is lawful and right, and has kept all my statutes, and has done them, he shall surely live.
Hesekiel 18:20 Se sielu, joka syntiä tekee, kuolee. Poika ei kanna isänsä syntiä, eikä isä kanna pojan syntiä. Vanhurskaan vanhurskaus on hänen päällänsä ja jumalattoman jumalattomuus hänen päällänsä.
Ezekiel 18:20 The soul that sins, it shall die. The son shall not bear the iniquity of the father, neither shall the father bear the iniquity of the son: the righteousness of the righteous shall be on him, and the wickedness of the wicked shall be on him.
Hesekiel 18:21 Mutta jos jumalaton kääntyy pois kaikista synneistään, joita hän on tehnyt, ja pitää kaikki minun säädökseni ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää eikä kuole.
Ezekiel 18:21 But if the wicked will turn from all his sins that he has committed, and keep all my statutes, and do that which is lawful and right, he shall surely live, he shall not die.
Hesekiel 18:22 Kaikkia hänen rikkomuksiaan, joita hän on tehnyt, ei hänelle muisteta; vanhurskaudessaan, jota hän on tehnyt, hän saa elää.
Ezekiel 18:22 All his transgressions that he has committed, they shall not be mentioned to him: in his righteousness that he has done he shall live.
Hesekiel 18:23 Onko minulla sittenkään mitään iloa siitä, että jumalaton kuolee? sanoo Herra, Herra; eikä siitä, että hän kääntyy teiltään ja elää?
Ezekiel 18:23 Have I any pleasure at all that the wicked should die? said the Lord GOD: and not that he should return from his ways, and live?
Hesekiel 18:24 Mutta jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä ja tekee kaikkien jumalattoman tekemien kauhistusten mukaan, saako hän elää? Kaikkia hänen vanhurskauttansa, joita hän on tehnyt, ei enää muisteta; hänen rikkomuksensa, jonka hän on tehnyt
Ezekiel 18:24 But when the righteous turns away from his righteousness, and commits iniquity, and does according to all the abominations that the wicked man does, shall he live? All his righteousness that he has done shall not be mentioned: in his trespass that he has
Hesekiel 18:25 Ja kuitenkin te sanotte: Herran tie ei ole oikea. Kuulkaa nyt, te Israelin heimo: Eikö minun tieni ole oikea? Eivätkö teidän tiesi ole epäoikeudenmukaiset?
Ezekiel 18:25 Yet you say, The way of the LORD is not equal. Hear now, O house of Israel; Is not my way equal? are not your ways unequal?
Hesekiel 18:26 Kun vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä ja kuolee sen tähden, niin hänen on kuoltava vääryytensä tähden.
Ezekiel 18:26 When a righteous man turns away from his righteousness, and commits iniquity, and dies in them; for his iniquity that he has done shall he die.
Hesekiel 18:27 Ja kun jumalaton kääntyy pois pahuudestaan, jota hän on tehnyt, ja tekee lain ja vanhurskauden, hän pelastaa sielunsa hengissä.
Ezekiel 18:27 Again, when the wicked man turns away from his wickedness that he has committed, and does that which is lawful and right, he shall save his soul alive.
Hesekiel 18:28 Koska hän ajattelee ja kääntyy pois kaikista tekemistään rikkomuksista, hän totisesti saa elää eikä kuole.
Ezekiel 18:28 Because he considers, and turns away from all his transgressions that he has committed, he shall surely live, he shall not die.
Hesekiel 18:29 Mutta Israelin heimo sanoo: Herran tie ei ole oikeamielinen. Oi Israelin heimo, eivätkö minun tieni ole oikeamieliset? Eivätkö teidän tiesi ole epäoikeudenmukaiset?
Ezekiel 18:29 Yet said the house of Israel, The way of the LORD is not equal. O house of Israel, are not my ways equal? are not your ways unequal?
Hesekiel 18:30 Sentähden minä tuomitsen teidät, Israelin heimo, jokaisen hänen teittensä mukaan, sanoo Herra, Herra. Tehkää parannus ja kääntykää pois kaikista rikkomuksistanne, ettei vääryys koituisi teille tuhoksi.
Ezekiel 18:30 Therefore I will judge you, O house of Israel, every one according to his ways, said the Lord GOD. Repent, and turn yourselves from all your transgressions; so iniquity shall not be your ruin.
Hesekiel 18:31 Heittäkää pois kaikki syntinne, joilla olette rikkoneet, ja tehkää itsellenne uusi sydän ja uusi henki; sillä miksi te kuolisitte, te Israelin heimo?
Ezekiel 18:31 Cast away from you all your transgressions, whereby you have transgressed; and make you a new heart and a new spirit: for why will you die, O house of Israel?
Hesekiel 18:32 Sillä minulla ei ole iloa kuolevan kuolemasta, sanoo Herra, Herra; miksi te käännytte ja elätte?
Ezekiel 18:32 For I have no pleasure in the death of him that dies, said the Lord GOD: why turn yourselves, and live you.
Hesekiel 19:1 Virittäkää myös valitusvirsi Israelin ruhtinaista,
Ezekiel 19:1 Moreover take you up a lamentation for the princes of Israel,
Hesekiel 19:2 Ja sano: Mikä on äitisi? Leijona. Hän makasi leijonien keskellä, hän imetti pentujaan nuorten leijonien keskellä.
Ezekiel 19:2 And say, What is your mother? A lioness: she lay down among lions, she nourished her whelps among young lions.
Hesekiel 19:3 Ja hän kasvatti yhden pennuistaan; siitä tuli nuori leijona, ja se oppi pyydystämään saalista; se söi ihmisiä.
Ezekiel 19:3 And she brought up one of her whelps: it became a young lion, and it learned to catch the prey; it devoured men.
Hesekiel 19:4 Myös kansat kuulivat hänestä; hänet otettiin kiinni heidän kuoppaansa, ja he veivät hänet kahleissa Egyptin maahan.
Ezekiel 19:4 The nations also heard of him; he was taken in their pit, and they brought him with chains to the land of Egypt.
Hesekiel 19:5 Kun hän näki odottaneensa ja toivonsa kadonneen, hän otti toisen pennuistaan ja teki siitä nuoren leijonan.
Ezekiel 19:5 Now when she saw that she had waited, and her hope was lost, then she took another of her whelps, and made him a young lion.
Hesekiel 19:6 Ja hän kuljeskeli leijonien keskellä, hänestä tuli nuori leijona ja hän oppi pyydystämään saalista ja söi ihmisiä.
Ezekiel 19:6 And he went up and down among the lions, he became a young lion, and learned to catch the prey, and devoured men.
Hesekiel 19:7 Ja hän tunsi heidän autiot palatsinsa ja raunioitutti heidän kaupunkinsa; ja maa oli autio ja kaikki, mitä sitä on, hänen jylinänsä äänen tähden.
Ezekiel 19:7 And he knew their desolate palaces, and he laid waste their cities; and the land was desolate, and the fullness thereof, by the noise of his roaring.
Hesekiel 19:8 Silloin kansat nousivat häntä vastaan joka puolelta maakunnista ja levittivät verkkonsa hänen ylitseen; ja hän jäi heidän kuoppaansa.
Ezekiel 19:8 Then the nations set against him on every side from the provinces, and spread their net over him: he was taken in their pit.
Hesekiel 19:9 Ja he panivat hänet vankilaan kahleissa ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen, he veivät hänet linnoituksiin, ettei hänen ääntään enää kuultaisi Israelin vuorilla.
Ezekiel 19:9 And they put him in ward in chains, and brought him to the king of Babylon: they brought him into holds, that his voice should no more be heard on the mountains of Israel.
Hesekiel 19:10 Äitisi on kuin viinipuu veressäsi, istutettu vetten äärelle; hän oli hedelmällinen ja täynnä oksia paljojen vesien tähden.
Ezekiel 19:10 Your mother is like a vine in your blood, planted by the waters: she was fruitful and full of branches by reason of many waters.
Hesekiel 19:11 Ja hänellä oli vahvat sauvat hallitsijoiden valtikoina, ja hänen hahmonsa oli korkea paksujen oksien keskellä, ja hän näkyi korkeudessaan oksiensa paljouden keskellä.
Ezekiel 19:11 And she had strong rods for the scepters of them that bore rule, and her stature was exalted among the thick branches, and she appeared in her height with the multitude of her branches.
Hesekiel 19:12 Mutta vihassa hänet repäistiin irti, hänet heitettiin maahan, ja itätuuli kuivasi hänen hedelmänsä; hänen vahvat oksansa katkesivat ja kuihtuivat; tuli kulutti ne.
Ezekiel 19:12 But she was plucked up in fury, she was cast down to the ground, and the east wind dried up her fruit: her strong rods were broken and withered; the fire consumed them.
Hesekiel 19:13 Ja nyt hänet on istutettu erämaahan, kuivaan ja janoiseen maahan.
Ezekiel 19:13 And now she is planted in the wilderness, in a dry and thirsty ground.
Hesekiel 19:14 Ja sen oksien sauvasta lähti tuli, joka on kuluttanut sen hedelmän, niin ettei sillä ole enää vahvaa sauvaa, joka olisi valtikka hallitsemaan. Tämä on valitusvirsi, ja se on oleva valitusvirreksi.
Ezekiel 19:14 And fire is gone out of a rod of her branches, which has devoured her fruit, so that she has no strong rod to be a scepter to rule. This is a lamentation, and shall be for a lamentation.
Hesekiel 20:1 Ja seitsemäntenä vuonna, viidennen kuukauden kymmenentenä päivänä, tulivat muutamat Israelin vanhimmista kysymään Herralta, ja he istuivat minun eteeni.
Ezekiel 20:1 And it came to pass in the seventh year, in the fifth month, the tenth day of the month, that certain of the elders of Israel came to inquire of the LORD, and sat before me.
Hesekiel 20:2 Silloin minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 20:2 Then came the word of the LORD to me, saying,
Hesekiel 20:3 Ihmislapsi, puhu Israelin vanhimmille ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Oletteko tulleet kysymään minulta neuvoa? Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, en anna teidän kysyä minulta neuvoa.
Ezekiel 20:3 Son of man, speak to the elders of Israel, and say to them, Thus said the Lord GOD; Are you come to inquire of me? As I live, said the Lord GOD, I will not be inquired of by you.
Hesekiel 20:4 Aiotko sinä heidät tuomita, ihmisen poika, aiotko sinä heidät tuomita? Osoita heille heidän isiensä kauhistukset:
Ezekiel 20:4 Will you judge them, son of man, will you judge them? cause them to know the abominations of their fathers:
Hesekiel 20:5 Ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona minä valitsin Israelin ja nostin käteni Jaakobin heimon jälkeläisten puoleen, ja tein itseni heille tunnetuksi Egyptin maassa, kun nostin käteni heille ja sanoin: 'Minä olen Herra, teidän Jumalanne',
Ezekiel 20:5 And say to them, Thus said the Lord GOD; In the day when I chose Israel, and lifted up my hand to the seed of the house of Jacob, and made myself known to them in the land of Egypt, when I lifted up my hand to them, saying, I am the LORD your God;
Hesekiel 20:6 Sinä päivänä, jona minä nostin käteni heidän puoleensa ja vein heidät pois Egyptin maasta siihen maahan, jonka olin heille nähnyt, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, on kaikkien maiden ihanuus,
Ezekiel 20:6 In the day that I lifted up my hand to them, to bring them forth of the land of Egypt into a land that I had espied for them, flowing with milk and honey, which is the glory of all lands:
Hesekiel 20:7 Niin minä sanoin heille: Heittäkää pois jokainen silmienne kauhistukset älkääkä saastuttako itseänne Egyptin epäjumalilla. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Ezekiel 20:7 Then said I to them, Cast you away every man the abominations of his eyes, and defile not yourselves with the idols of Egypt: I am the LORD your God.
Hesekiel 20:8 Mutta he kapinoivat minua vastaan eivätkä kuunnelleet minua; kaikki heistä eivät hylänneet silmiensä kauhistuksia eivätkä hylänneet Egyptin epäjumalia. Silloin minä sanoin: Minä vuodatan vihani heidän päälleen, panen vihani täytäntöön heissä...
Ezekiel 20:8 But they rebelled against me, and would not listen to me: they did not every man cast away the abominations of their eyes, neither did they forsake the idols of Egypt: then I said, I will pour out my fury on them, to accomplish my anger against them in th
Hesekiel 20:9 Mutta minä tein työtä nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi pakanakansojen edessä, joiden keskuudessa he olivat, joiden silmien edessä minä tein itseni heille tunnetuksi johdattaessani heidät pois Egyptin maasta.
Ezekiel 20:9 But I worked for my name’s sake, that it should not be polluted before the heathen, among whom they were, in whose sight I made myself known to them, in bringing them forth out of the land of Egypt.
Hesekiel 20:10 Miksi minä johdatin heidät pois Egyptin maasta ja toin heidät erämaahan.
Ezekiel 20:10 Why I caused them to go forth out of the land of Egypt, and brought them into the wilderness.
Hesekiel 20:11 Ja minä annoin heille käskyni ja näytin heille oikeuteni; se ihminen, joka ne pitää, on elävä niiden varassa.
Ezekiel 20:11 And I gave them my statutes, and showed them my judgments, which if a man do, he shall even live in them.
Hesekiel 20:12 Lisäksi minä annoin heille sapattini, merkiksi minun ja heidän välillään, että he tietäisivät, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.
Ezekiel 20:12 Moreover also I gave them my sabbaths, to be a sign between me and them, that they might know that I am the LORD that sanctify them.
Hesekiel 20:13 Mutta Israelin heimo kapinoi minua vastaan erämaassa: he eivät vaeltaneet minun säädösteni mukaan, ja he halveksivat minun oikeuteni, jotka ihminen pitää, hän niissä elää; ja minun sapattini he suuresti saastuttivat. Silloin minä sanoin: Vuodatan vihani heidän päälleen.
Ezekiel 20:13 But the house of Israel rebelled against me in the wilderness: they walked not in my statutes, and they despised my judgments, which if a man do, he shall even live in them; and my sabbaths they greatly polluted: then I said, I would pour out my fury on t
Hesekiel 20:14 Mutta minä tein työtä nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi pakanakansojen edessä, joiden silmien edessä minä heidät ulos vein.
Ezekiel 20:14 But I worked for my name’s sake, that it should not be polluted before the heathen, in whose sight I brought them out.
Hesekiel 20:15 Mutta minä nostin käteni heidän puoleensa erämaassa, etten veisi heitä siihen maahan, jonka olin heille antanut, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, se on kaikkien maiden ihanuus;
Ezekiel 20:15 Yet also I lifted up my hand to them in the wilderness, that I would not bring them into the land which I had given them, flowing with milk and honey, which is the glory of all lands;
Hesekiel 20:16 Koska he halveksivat minun oikeuteni eivätkä vaeltaneet minun säädösteni mukaan, vaan saastuttivat minun sapattini; sillä heidän sydämensä kulki heidän epäjumaliensa perässä.
Ezekiel 20:16 Because they despised my judgments, and walked not in my statutes, but polluted my sabbaths: for their heart went after their idols.
Hesekiel 20:17 Silmäni kuitenkin säästi heidät tuhoamasta heitä, enkä minä tehnyt heistä loppua erämaassa.
Ezekiel 20:17 Nevertheless my eye spared them from destroying them, neither did I make an end of them in the wilderness.
Hesekiel 20:18 Mutta minä sanoin heidän lapsilleen erämaassa: Älkää vaeltako isienne säädösten mukaan älkääkä noudattako heidän oikeuksiaan älkääkä saastuttako itseänne heidän epäjumalillaan,
Ezekiel 20:18 But I said to their children in the wilderness, Walk you not in the statutes of your fathers, neither observe their judgments, nor defile yourselves with their idols:
Hesekiel 20:19 Minä olen Herra, teidän Jumalanne; vaeltakaa minun säädösteni mukaan, noudattakaa minun oikeuksiani ja pitäkää ne;
Ezekiel 20:19 I am the LORD your God; walk in my statutes, and keep my judgments, and do them;
Hesekiel 20:20 Ja pyhittäkää minun sapattini, ja ne olkoot merkkinä minun ja teidän välillänne, että tietäisitte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Ezekiel 20:20 And hallow my sabbaths; and they shall be a sign between me and you, that you may know that I am the LORD your God.
Hesekiel 20:21 Mutta lapset kapinoivat minua vastaan: he eivät vaeltaneet minun säädösteni mukaan eivätkä pitäneet minun oikeuksiani tehdäkseen niitä, joita ihminen pitää, hän niistä elää; he saastuttivat minun sapattini. Silloin minä sanoin: Vuodatan vihani heidän päälleen, toteuttaakseni sen, mitä minä teen.
Ezekiel 20:21 Notwithstanding the children rebelled against me: they walked not in my statutes, neither kept my judgments to do them, which if a man do, he shall even live in them; they polluted my sabbaths: then I said, I would pour out my fury on them, to accomplish
Hesekiel 20:22 Kuitenkin minä vedin käteni pois ja tein työtä nimeni tähden, ettei se tulisi häpäistyksi pakanakansojen silmien edessä, joiden silmien edessä minä heidät tänne toin.
Ezekiel 20:22 Nevertheless I withdrew my hand, and worked for my name’s sake, that it should not be polluted in the sight of the heathen, in whose sight I brought them forth.
Hesekiel 20:23 Minä nostin käteni heidän puoleensa erämaassa, että hajottaisin heidät pakanakansojen sekaan ja hajottaisin heidät muihin maihin;
Ezekiel 20:23 I lifted up my hand to them also in the wilderness, that I would scatter them among the heathen, and disperse them through the countries;
Hesekiel 20:24 Koska he eivät olleet noudattaneet minun oikeuksiani, vaan olivat halveksineet minun säädökseni ja saastuttaneet minun sapattini, ja heidän silmänsä olivat isiensä epäjumalien perässä.
Ezekiel 20:24 Because they had not executed my judgments, but had despised my statutes, and had polluted my sabbaths, and their eyes were after their fathers’ idols.
Hesekiel 20:25 Miksi minä annoin heille säädöksiä, jotka eivät olleet hyviä, ja säädöksiä, joiden nojalla he eivät eläisi?
Ezekiel 20:25 Why I gave them also statutes that were not good, and judgments whereby they should not live;
Hesekiel 20:26 Ja minä saastutin heidät heidän omilla uhreillaan, kun he panivat tulen läpi kaiken, mikä avaa kohdun, jotta minä tekisin heidät autioksi, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 20:26 And I polluted them in their own gifts, in that they caused to pass through the fire all that opens the womb, that I might make them desolate, to the end that they might know that I am the LORD.
Hesekiel 20:27 Sentähden, ihmisen poika, puhu Israelin heimolle ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Vieläpä teidän isänne ovat pilkanneet minua, kun he ovat tehneet uskottomuuden minua vastaan.
Ezekiel 20:27 Therefore, son of man, speak to the house of Israel, and say to them, Thus said the Lord GOD; Yet in this your fathers have blasphemed me, in that they have committed a trespass against me.
Hesekiel 20:28 Sillä kun minä olin tuonut heidät siihen maahan, jonka olin nostanut käteni antaakseni heille, he näkivät jokaisen korkean kukkulan ja kaikki paksut puut ja uhrasivat siellä teurasuhrinsa, siellä he esittivät uhrilahjansa, jonka he olivat antaneet vihan vallassa.
Ezekiel 20:28 For when I had brought them into the land, for the which I lifted up my hand to give it to them, then they saw every high hill, and all the thick trees, and they offered there their sacrifices, and there they presented the provocation of their offering: t
Hesekiel 20:29 Niin minä sanoin heille: Mikä on se uhrikukkula, jonne te menette? Ja sen nimi on vielä tänäkin päivänä Bama.
Ezekiel 20:29 Then I said to them, What is the high place whereunto you go? And the name whereof is called Bamah to this day.
Hesekiel 20:30 Miksi te sanotte Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Oletteko te saastuttaneet itsenne isäinne tekojen mukaan ja harjoitatte haureutta heidän kauhistustensa jälkeen?
Ezekiel 20:30 Why say to the house of Israel, Thus said the Lord GOD; Are you polluted after the manner of your fathers? and commit you prostitution after their abominations?
Hesekiel 20:31 Sillä kun te uhraatte lahjojanne, kun panette poikanne kulkemaan tulen läpi, te saastutatte itsenne kaikilla epäjumalillanne, aina tähän päivään asti. Ja teidän pitäisi minun antaa kysyä minulta, te Israelin heimo? Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, en anna minun kysyä minulta mitään.
Ezekiel 20:31 For when you offer your gifts, when you make your sons to pass through the fire, you pollute yourselves with all your idols, even to this day: and shall I be inquired of by you, O house of Israel? As I live, said the Lord GOD, I will not be inquired of by
Hesekiel 20:32 Älköön teidän mieleenne tulkokaan sitä, mitä sanotte: 'Me palvelemme puuta ja kiveä niin kuin pakanat, niin kuin muiden maiden sukukunnat'.
Ezekiel 20:32 And that which comes into your mind shall not be at all, that you say, We will be as the heathen, as the families of the countries, to serve wood and stone.
Hesekiel 20:33 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minä hallitsen teitä väkevällä kädellä, ojennetulla käsivarrella ja vuodatetulla vihalla.
Ezekiel 20:33 As I live, said the Lord GOD, surely with a mighty hand, and with a stretched out arm, and with fury poured out, will I rule over you:
Hesekiel 20:34 Ja minä vien teidät pois kansojen seasta ja kokoan teidät maista, joihin te olette hajotetut, väkevällä kädellä, ojennetulla käsivarrella ja vuodatetulla vihalla.
Ezekiel 20:34 And I will bring you out from the people, and will gather you out of the countries wherein you are scattered, with a mighty hand, and with a stretched out arm, and with fury poured out.
Hesekiel 20:35 Ja minä vien teidät kansojen erämaahan, ja siellä minä käyn oikeutta teidän kanssanne kasvoista kasvoihin.
Ezekiel 20:35 And I will bring you into the wilderness of the people, and there will I plead with you face to face.
Hesekiel 20:36 Niin kuin minä rikoin teidän isienne kanssa Egyptin maan erämaassa, niin minä rikoin teidän kanssanne, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 20:36 Like as I pleaded with your fathers in the wilderness of the land of Egypt, so will I plead with you, said the Lord GOD.
Hesekiel 20:37 Ja minä vien teidät kulkemaan vitsan ali ja saatan teidät liiton siteeseen.
Ezekiel 20:37 And I will cause you to pass under the rod, and I will bring you into the bond of the covenant:
Hesekiel 20:38 Ja minä poistan teidän keskuudestanne kapinoitsijat ja ne, jotka luopuvat minusta. Minä vien heidät pois maasta, jossa he ovat muukalaisia, eivätkä he pääse Israelin maahan. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 20:38 And I will purge out from among you the rebels, and them that transgress against me: I will bring them forth out of the country where they sojourn, and they shall not enter into the land of Israel: and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 20:39 Mutta te, Israelin heimo, näin sanoo Herra, Herra: Menkää ja palvelkaa kukin omaa epäjumalanne, ja ellette te enää kuuntele minua, niin tehkää niin. Älkää enää saastuttako minun pyhää nimeäni lahjoillanne ja epäjumalillanne.
Ezekiel 20:39 As for you, O house of Israel, thus said the Lord GOD; Go you, serve you every one his idols, and hereafter also, if you will not listen to me: but pollute you my holy name no more with your gifts, and with your idols.
Hesekiel 20:40 Sillä minun pyhällä vuorellani, Israelin korkeimman vuoren päällä, sanoo Herra, Herra, Herra, siellä koko Israelin heimo, kaikki maan asukkaat, palvelevat minua. Siellä minä otan heidät vastaan ja siellä minä vaadin uhrilahjojanne ja uhrilahjojenne esikoisuhria.
Ezekiel 20:40 For in my holy mountain, in the mountain of the height of Israel, said the Lord GOD, there shall all the house of Israel, all of them in the land, serve me: there will I accept them, and there will I require your offerings, and the first fruits of your ob
Hesekiel 20:41 Minä otan teidät vastaan suloisen tuoksunne tähden, kun vien teidät pois kansojen seasta ja kokoan teidät maista, joihin teidät on hajotettu; ja minä pyhitän teidät pakanakansojen edessä.
Ezekiel 20:41 I will accept you with your sweet smell, when I bring you out from the people, and gather you out of the countries wherein you have been scattered; and I will be sanctified in you before the heathen.
Hesekiel 20:42 Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä tuon teidät Israelin maahan, siihen maahan, jonka olen nostanut käteni antaakseni teidän isillenne.
Ezekiel 20:42 And you shall know that I am the LORD, when I shall bring you into the land of Israel, into the country for the which I lifted up my hand to give it to your fathers.
Hesekiel 20:43 Ja siellä te muistatte tiesi ja kaikki tekonne, joilla olette itsenne saastuttaneet, ja te inhoatte itseänne kaikkien tehtyjenne pahojen tekojenne vuoksi.
Ezekiel 20:43 And there shall you remember your ways, and all your doings, wherein you have been defiled; and you shall loathe yourselves in your own sight for all your evils that you have committed.
Hesekiel 20:44 Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun olen tehnyt teille työtä oman nimeni tähden, en teidän pahojen tekojenne enkä turmiollisten tekojenne mukaan, te Israelin heimo, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 20:44 And you shall know that I am the LORD when I have worked with you for my name’s sake, not according to your wicked ways, nor according to your corrupt doings, O you house of Israel, said the Lord GOD.
Hesekiel 20:45 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 20:45 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 20:46 Ihmislapsi, käännä kasvosi etelää kohti, lausu sanasi etelää kohti ja ennusta etelän metsää vastaan;
Ezekiel 20:46 Son of man, set your face toward the south, and drop your word toward the south, and prophesy against the forest of the south field;
Hesekiel 20:47 Ja sano etelän metsälle: Kuule Herran sana. Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä sytytän sinussa tulen, ja se kuluttaa kaikki vihreät puut ja kaikki kuivat puut. Liekki ei sammu, ja kaikki kasvot ovat poissa sinusta.
Ezekiel 20:47 And say to the forest of the south, Hear the word of the LORD; Thus said the Lord GOD; Behold, I will kindle a fire in you, and it shall devour every green tree in you, and every dry tree: the flaming flame shall not be quenched, and all faces from the so
Hesekiel 20:48 Ja kaikki liha on näkevä, että minä, Herra, olen sen sytyttänyt; se ei sammu.
Ezekiel 20:48 And all flesh shall see that I the LORD have kindled it: it shall not be quenched.
Hesekiel 20:49 Niin minä sanoin: Voi Herra, Herra! Minusta he sanovat: 'Eikö hän puhu vertauksia?'
Ezekiel 20:49 Then said I, Ah Lord GOD! they say of me, Does he not speak parables?
Hesekiel 21:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 21:1 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 21:2 Ihmislapsi, käännä kasvosi Jerusalemia kohti, vuodata sanasi pyhimpiä paikkoja kohti ja ennusta Israelin maata vastaan,
Ezekiel 21:2 Son of man, set your face toward Jerusalem, and drop your word toward the holy places, and prophesy against the land of Israel,
Hesekiel 21:3 Ja sano Israelin maalle: Näin sanoo Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan, vedän miekkani tupestaan ja hävitän sinusta vanhurskaat ja jumalattomat.
Ezekiel 21:3 And say to the land of Israel, Thus said the LORD; Behold, I am against you, and will draw forth my sword out of his sheath, and will cut off from you the righteous and the wicked.
Hesekiel 21:4 Koska minä siis hävitän sinusta vanhurskaat ja jumalattomat, sentähden minun miekkani lähtee tupestaan kaikkea lihaa vastaan etelästä pohjoiseen.
Ezekiel 21:4 Seeing then that I will cut off from you the righteous and the wicked, therefore shall my sword go forth out of his sheath against all flesh from the south to the north:
Hesekiel 21:5 Jotta kaikki liha tietäisi, että minä, Herra, olen vetänyt miekkani tupesta; se ei enää palaa sinne.
Ezekiel 21:5 That all flesh may know that I the LORD have drawn forth my sword out of his sheath: it shall not return any more.
Hesekiel 21:6 Huokaile siis, ihmislapsi, kupeidesi murtumisella, ja huokaa katkerasti heidän silmiensä edessä.
Ezekiel 21:6 Sigh therefore, you son of man, with the breaking of your loins; and with bitterness sigh before their eyes.
Hesekiel 21:7 Ja kun he kysyvät sinulta: Miksi huokailet?, niin vastaa: Sanoman tähden, sillä se tulee. Kaikki sydämet raukeavat, kaikki kädet heikkenevät, kaikki henget herpaantuvat, kaikki polvet herpaantuvat kuin vesi. Katso, se tulee,
Ezekiel 21:7 And it shall be, when they say to you, Why sigh you? that you shall answer, For the tidings; because it comes: and every heart shall melt, and all hands shall be feeble, and every spirit shall faint, and all knees shall be weak as water: behold, it comes,
Hesekiel 21:8 Herran sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Ezekiel 21:8 Again the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 21:9 Ihmisen poika, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra: Sano: Miekka, miekka on teroitettu ja myös hiottu.
Ezekiel 21:9 Son of man, prophesy, and say, Thus said the LORD; Say, A sword, a sword is sharpened, and also furbished:
Hesekiel 21:10 Se on teroitettu tuskallista teurastustyötä varten, se on kiillotettu kimaltelemaan: pitäisikö meidän siis iloita? Se pilkkaa poikani vitsaa niin kuin kaikki puut.
Ezekiel 21:10 It is sharpened to make a sore slaughter; it is furbished that it may glitter: should we then make mirth? it scorns the rod of my son, as every tree.
Hesekiel 21:11 Ja hän on antanut sen hiottavaksi, että sitä voitaisiin käsitellä: tämä miekka on teroitettu ja hiottu, että se voitaisiin antaa surmaajan käteen.
Ezekiel 21:11 And he has given it to be furbished, that it may be handled: this sword is sharpened, and it is furbished, to give it into the hand of the slayer.
Hesekiel 21:12 Huuda ja valita, ihmisen poika! Sillä se kohtaa minun kansaani, kaikkia Israelin ruhtinaita. Miekan kauhu kohtaa minun kansaani. Lyö siis kupettasi.
Ezekiel 21:12 Cry and howl, son of man: for it shall be on my people, it shall be on all the princes of Israel: terrors by reason of the sword shall be on my people: smite therefore on your thigh.
Hesekiel 21:13 Sillä se on koettelemus, ja entä jos miekka halveksii sauvaa? Sitä ei enää ole, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 21:13 Because it is a trial, and what if the sword scorn even the rod? it shall be no more, said the Lord GOD.
Hesekiel 21:14 Sentähden, sinä, ihmisen poika, ennusta ja lyö käsiänne yhteen. Kolmas miekka kaksinkertaistukoon, surmattujen miekka. Se on surmattujen mahtimiesten miekka, joka tunkeutuu heidän käymälöihinsä.
Ezekiel 21:14 You therefore, son of man, prophesy, and smite your hands together. and let the sword be doubled the third time, the sword of the slain: it is the sword of the great men that are slain, which enters into their privy chambers.
Hesekiel 21:15 Minä olen asettanut miekan terän kaikkia heidän porttejaan vastaan, että heidän sydämensä lannisisi ja heidän raunionsa moninkertaistuisivat. Voi, se on kirkastettu, se on kääritty teurastusta varten.
Ezekiel 21:15 I have set the point of the sword against all their gates, that their heart may faint, and their ruins be multiplied: ah! it is made bright, it is wrapped up for the slaughter.
Hesekiel 21:16 Mene suuntaan tai toiseen, joko oikealle tai vasemmalle, mihin kasvosi ovat käännetyt.
Ezekiel 21:16 Go you one way or other, either on the right hand, or on the left, wherever your face is set.
Hesekiel 21:17 Minä lyön käsiäni yhteen ja tyynnytän vihani. Minä, Herra, olen tämän sanonut.
Ezekiel 21:17 I will also smite my hands together, and I will cause my fury to rest: I the LORD have said it.
Hesekiel 21:18 Herran sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Ezekiel 21:18 The word of the LORD came to me again, saying,
Hesekiel 21:19 Ja sinä, ihmislapsi, aseta itsellesi kaksi tietä, jota pitkin Baabelin kuninkaan miekka voi tulla. Molemmat lähtevät samasta maasta. Valitkaa itsellenne paikka, valitkaa se kaupungin tien alkupäästä.
Ezekiel 21:19 Also, you son of man, appoint you two ways, that the sword of the king of Babylon may come: both two shall come forth out of one land: and choose you a place, choose it at the head of the way to the city.
Hesekiel 21:20 Valmistakaa tie, jota pitkin miekka voi tulla ammonilaisten Rabbattiin ja Juudaan, varusteltuun Jerusalemiin.
Ezekiel 21:20 Appoint a way, that the sword may come to Rabbath of the Ammonites, and to Judah in Jerusalem the defended.
Hesekiel 21:21 Sillä Babylonin kuningas seisoi tien risteyksessä, molempien teiden alkupäässä, ennustamassa: hän antoi nuolillensa kirkkautta, hän kysyi neuvoa epäjumalilta, hän katsoi maksaa.
Ezekiel 21:21 For the king of Babylon stood at the parting of the way, at the head of the two ways, to use divination: he made his arrows bright, he consulted with images, he looked in the liver.
Hesekiel 21:22 Hänen oikealla puolellaan oli ennustelu Jerusalemille, päälliköiden asettaminen, suun avaaminen teurastukselle, äänen korottaminen riemun ääneen, muurien asettaminen portteja vastaan, vallien luominen ja linnoitusten rakentaminen.
Ezekiel 21:22 At his right hand was the divination for Jerusalem, to appoint captains, to open the mouth in the slaughter, to lift up the voice with shouting, to appoint battering rams against the gates, to cast a mount, and to build a fort.
Hesekiel 21:23 Ja se on heille, valavalan vannoneille, kuin väärä ennustus; mutta hän muistuttaa heitä heidän pahasta teostaan, että heidät saataisiin kiinni.
Ezekiel 21:23 And it shall be to them as a false divination in their sight, to them that have sworn oaths: but he will call to remembrance the iniquity, that they may be taken.
Hesekiel 21:24 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Koska te olette saattaneet pahat tekonne muistetuiksi, niin että rikkomuksenne ovat tulleet julki, niin että syntinne tulevat näkyviin kaikissa teidän teoissanne, niin koska, sanon minä, teidät on muistettu, teidät muistetaan
Ezekiel 21:24 Therefore thus said the Lord GOD; Because you have made your iniquity to be remembered, in that your transgressions are discovered, so that in all your doings your sins do appear; because, I say, that you are come to remembrance, you shall be taken with t
Hesekiel 21:25 Ja sinä, Israelin jumalaton, jumalaton ruhtinas, jonka päivä on tullut, jolloin vääryys on loppumassa,
Ezekiel 21:25 And you, profane wicked prince of Israel, whose day is come, when iniquity shall have an end,
Hesekiel 21:26 Näin sanoo Herra, Herra: Poistakaa kruunu ja riisukaa kruunu. Tämä ei ole enää sama asia. Ylottakaa alhainen ja alentakaa korkea.
Ezekiel 21:26 Thus said the Lord GOD; Remove the diadem, and take off the crown: this shall not be the same: exalt him that is low, and abase him that is high.
Hesekiel 21:27 Minä kukistan, kukistan, kukistan sen, eikä sitä enää ole, kunnes tulee hän, jonka oikeus siihen on, ja minä annan sen hänelle.
Ezekiel 21:27 I will overturn, overturn, overturn, it: and it shall be no more, until he come whose right it is; and I will give it him.
Hesekiel 21:28 Ja sinä, ihmisen poika, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra Jumala ammonilaisista ja heidän häväistyksestään. Niin, sinä sanot: Miekka, miekka on paljastettu, teurastusta varten se on hiottu, kulutettavaksi kimalluksen tähden.
Ezekiel 21:28 And you, son of man, prophesy and say, Thus said the Lord GOD concerning the Ammonites, and concerning their reproach; even say you, The sword, the sword is drawn: for the slaughter it is furbished, to consume because of the glittering:
Hesekiel 21:29 Vaikka he näkevät sinulle turhuutta, vaikka he ennustavat sinulle valhetta, saattaakseen sinut surmattujen, jumalattomien niskalle, joiden päivä on tullut, jolloin heidän pahuutensa loppuu.
Ezekiel 21:29 Whiles they see vanity to you, whiles they divine a lie to you, to bring you on the necks of them that are slain, of the wicked, whose day is come, when their iniquity shall have an end.
Hesekiel 21:30 Palautanko sen tuppeensa? Minä tuomitsen sinut siinä paikassa, jossa sinut luotiin, syntymämaassasi.
Ezekiel 21:30 Shall I cause it to return into his sheath? I will judge you in the place where you were created, in the land of your nativity.
Hesekiel 21:31 Ja minä vuodatan vihani teidän päällenne, puhallan vihani tulen teihin ja annan teidät raa'iden miesten käsiin, jotka taitavat tuhota.
Ezekiel 21:31 And I will pour out my indignation on you, I will blow against you in the fire of my wrath, and deliver you into the hand of brutish men, and skillful to destroy.
Hesekiel 21:32 Sinusta tulee tulen polttoainetta, sinun veresi on maan keskellä, eikä sinua enää muisteta. Sillä minä, Herra, olen sen puhunut.
Ezekiel 21:32 You shall be for fuel to the fire; your blood shall be in the middle of the land; you shall be no more remembered: for I the LORD have spoken it.
Hesekiel 22:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 22:1 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 22:2 Nyt sinä, ihmislapsi, tuomitsetko, tuomitsetko verikaupungin? Sinä näytät sille kaikki sen kauhistukset.
Ezekiel 22:2 Now, you son of man, will you judge, will you judge the bloody city? yes, you shall show her all her abominations.
Hesekiel 22:3 Niin sanokaa: Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Kaupunki vuodattaa verta keskellään, jotta sen aika tulisi, ja se tekee itseään vastaan epäjumalia saastuttaakseen itsensä.
Ezekiel 22:3 Then say you, Thus said the Lord GOD, The city sheds blood in the middle of it, that her time may come, and makes idols against herself to defile herself.
Hesekiel 22:4 Te olette tehneet itsenne vikapääksi vuodattamassanne veressänne ja saastuttaneet itsenne tekemällänne epäjumalilla. Te olette saattaneet päivänne lähestyä ja vuosienne täyttyä. Sentähden olen tehnyt teidät pakanoiden häväistykseksi ja enkeliksi.
Ezekiel 22:4 You are become guilty in your blood that you have shed; and have defiled yourself in your idols which you have made; and you have caused your days to draw near, and are come even to your years: therefore have I made you a reproach to the heathen, and a mo
Hesekiel 22:5 Lähellä olevat ja kaukana olevat pilkkaavat sinua, joka olet pahamaineinen ja hyvin vihainen.
Ezekiel 22:5 Those that be near, and those that be far from you, shall mock you, which are infamous and much vexed.
Hesekiel 22:6 Katso, Israelin ruhtinaat, jokainen sinussa oli verenvuodatukseen kykenevä.
Ezekiel 22:6 Behold, the princes of Israel, every one were in you to their power to shed blood.
Hesekiel 22:7 Sinussa he ovat halveksineet isää ja äitiä, sinun keskelläsi he ovat sortaneet muukalaista, sinun keskelläsi he ovat ahdistaneet orpoja ja leskiä.
Ezekiel 22:7 In you have they set light by father and mother: in the middle of you have they dealt by oppression with the stranger: in you have they vexed the fatherless and the widow.
Hesekiel 22:8 Sinä olet halveksinut minulle pyhiä lahjoja ja häpäissyt minun sapattini.
Ezekiel 22:8 You have despised my holy things, and have profaned my sabbaths.
Hesekiel 22:9 Sinussa on miehiä, jotka kertovat satuja vuodattaakseen verta; ja sinun keskelläsi he syövät vuorilla; sinun keskelläsi he harjoittavat iljetystä.
Ezekiel 22:9 In you are men that carry tales to shed blood: and in you they eat on the mountains: in the middle of you they commit lewdness.
Hesekiel 22:10 Sinussa he ovat paljastaneet isiensä alastomuuden, sinussa he ovat alentaneet sen, joka oli vihitty saastaisuuteen.
Ezekiel 22:10 In you have they discovered their fathers’ nakedness: in you have they humbled her that was set apart for pollution.
Hesekiel 22:11 Toinen on tehnyt kauhistuksen lähimmäisensä vaimon kanssa, toinen on häpäissyt miniänsä, toinen on sinussa nöyryyttänyt sisartaan, isänsä tytärtä.
Ezekiel 22:11 And one has committed abomination with his neighbor’s wife; and another has lewdly defiled his daughter in law; and another in you has humbled his sister, his father’s daughter.
Hesekiel 22:12 Sinussa on otettu lahjoja vuodattaakseen verta, olet ottanut korkoa ja voittoa, olet ahneesti anastanut lähimmäisiäsi ja unhottanut minut, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 22:12 In you have they taken gifts to shed blood; you have taken usury and increase, and you have greedily gained of your neighbors by extortion, and have forgotten me, said the Lord GOD.
Hesekiel 22:13 Katso, sentähden minä olen lyönyt kättäni sinun petollisen voittosi ja keskelläsi olevan veresi tähden.
Ezekiel 22:13 Behold, therefore I have smitten my hand at your dishonest gain which you have made, and at your blood which has been in the middle of you.
Hesekiel 22:14 Kestääkö sydämesi, pysyvätkö kätesi vahvoina niinä päivinä, joina minä teen töitä kanssasi? Minä, Herra, olen puhunut, ja minä teen sen.
Ezekiel 22:14 Can your heart endure, or can your hands be strong, in the days that I shall deal with you? I the LORD have spoken it, and will do it.
Hesekiel 22:15 Ja minä hajotan teidät pakanakansojen sekaan ja sirotan teidät maihin ja pyyhin pois teidän saastaisuutenne.
Ezekiel 22:15 And I will scatter you among the heathen, and disperse you in the countries, and will consume your filthiness out of you.
Hesekiel 22:16 Ja sinä saat perintöosasi itsellesi pakanakansojen silmien edessä, ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 22:16 And you shall take your inheritance in yourself in the sight of the heathen, and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 22:17 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 22:17 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 22:18 Ihmislapsi, Israelin heimo on minulle kuonaksi muuttunut; he ovat kaikki vaskea, tinaa, rautaa ja lyijyä uunin keskellä; he ovat hopean kuonaa.
Ezekiel 22:18 Son of man, the house of Israel is to me become dross: all they are brass, and tin, and iron, and lead, in the middle of the furnace; they are even the dross of silver.
Hesekiel 22:19 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Koska te kaikki olette kuonaksi tulleet, katso, minä kokoan teidät keskelle Jerusalemia.
Ezekiel 22:19 Therefore thus said the Lord GOD; Because you are all become dross, behold, therefore I will gather you into the middle of Jerusalem.
Hesekiel 22:20 Niin kuin hopeaa, pronssia, rautaa, lyijyä ja tinaa kokoavat uuniin puhaltaakseen siihen tulen ja sulattaakseen sen, niin minä kokoan teidät vihassani ja kiivaudessani ja jätän teidät sinne ja sulatan teidät.
Ezekiel 22:20 As they gather silver, and brass, and iron, and lead, and tin, into the middle of the furnace, to blow the fire on it, to melt it; so will I gather you in my anger and in my fury, and I will leave you there, and melt you.
Hesekiel 22:21 Niin, minä kokoan teidät ja puhallan teihin vihani tulen, ja te sulatte sen keskellä.
Ezekiel 22:21 Yes, I will gather you, and blow on you in the fire of my wrath, and you shall be melted in the middle therof.
Hesekiel 22:22 Niin kuin hopea sulatetaan pätsin keskellä, niin teidät sulatetaan sen keskellä; ja te tulette tietämään, että minä, Herra, olen vuodattanut vihani teidän päällenne.
Ezekiel 22:22 As silver is melted in the middle of the furnace, so shall you be melted in the middle thereof; and you shall know that I the LORD have poured out my fury on you.
Hesekiel 22:23 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 22:23 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 22:24 Ihmislapsi, sano hänelle: Sinä olet maa, jota ei puhdisteta eikä jolle sateta vihan päivänä.
Ezekiel 22:24 Son of man, say to her, You are the land that is not cleansed, nor rained on in the day of indignation.
Hesekiel 22:25 Sen profeettojen salaliitto on sen keskellä, niinkuin karjuva ja saalista raateleva leijona; he ovat syöneet sieluja, ottaneet aarteet ja kalleudet, he ovat tehneet sen keskelle paljon leskiä.
Ezekiel 22:25 There is a conspiracy of her prophets in the middle thereof, like a roaring lion ravening the prey; they have devoured souls; they have taken the treasure and precious things; they have made her many widows in the middle thereof.
Hesekiel 22:26 Sen pappis on rikkonut minun lakini ja häpäissyt minun pyhiä lahjojani. He eivät ole tehneet eroa pyhän ja epäpyhän välillä, eivätkä he ole tehneet eroa saastaisen ja puhtaan välillä. He ovat peittäneet silmänsä minun sapatteiltani, ja minä olen epäpyhä.
Ezekiel 22:26 Her priests have violated my law, and have profaned my holy things: they have put no difference between the holy and profane, neither have they showed difference between the unclean and the clean, and have hid their eyes from my sabbaths, and I am profane
Hesekiel 22:27 Sen ruhtinaat sen keskellä ovat kuin saalista raatelevat sudet, vuodattamaan verta ja tuhoamaan sieluja, saadakseen väärää voittoa.
Ezekiel 22:27 Her princes in the middle thereof are like wolves ravening the prey, to shed blood, and to destroy souls, to get dishonest gain.
Hesekiel 22:28 16:26 Ja sen profeetat ovat sivelleet sen laastilla, nähdessään turhuutta ja ennustaen sille valheita, sanoen: Näin sanoo Herra, Herra, vaikka Herra ei ole puhunut.
Ezekiel 22:28 And her prophets have daubed them with untempered mortar, seeing vanity, and divining lies to them, saying, Thus said the Lord GOD, when the LORD has not spoken.
Hesekiel 22:29 Maan kansa on sortanut ja ryöstänyt, ahdistanut köyhiä ja köyhiä, he ovat sortaneet muukalaista väärin perustein.
Ezekiel 22:29 The people of the land have used oppression, and exercised robbery, and have vexed the poor and needy: yes, they have oppressed the stranger wrongfully.
Hesekiel 22:30 Ja minä etsin heidän joukostaan miestä, joka tekisi aidan ja seisoisi aukossa edessäni maan puolesta, etten minä sitä hävittäisi, mutta en löytänyt.
Ezekiel 22:30 And I sought for a man among them, that should make up the hedge, and stand in the gap before me for the land, that I should not destroy it: but I found none.
Hesekiel 22:31 Sentähden minä vuodatin vihani heidän päälleen, olen heidät kuluttanut vihani tulella. Minä olen kostanut heidän oman tekojensa vahingot heidän päälleen, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 22:31 Therefore have I poured out my indignation on them; I have consumed them with the fire of my wrath: their own way have I recompensed on their heads, said the Lord GOD.
Hesekiel 23:1 Herran sana tuli jälleen minulle ja sanoi:
Ezekiel 23:1 The word of the LORD came again to me, saying,
Hesekiel 23:2 Ihmisen poika, oli kaksi naista, saman äidin tyttäriä:
Ezekiel 23:2 Son of man, there were two women, the daughters of one mother:
Hesekiel 23:3 Ja he harjoittivat prostituutiota Egyptissä; he harjoittivat prostituutiota nuoruudessaan: siellä heidän rintojaan puristettiin, siellä he ruhjoivat heidän neitsyytensä nisiä.
Ezekiel 23:3 And they committed prostitutions in Egypt; they committed prostitutions in their youth: there were their breasts pressed, and there they bruised the teats of their virginity.
Hesekiel 23:4 Ja heidän nimensä olivat vanhempi Ohola ja hänen sisarensa Oholiba; ja he tulivat minun omikseni, ja he synnyttivät poikia ja tyttäriä. Nämä olivat heidän nimensä: Samaria on Ohola ja Jerusalem Oholiba.
Ezekiel 23:4 And the names of them were Aholah the elder, and Aholibah her sister: and they were mine, and they bore sons and daughters. Thus were their names; Samaria is Aholah, and Jerusalem Aholibah.
Hesekiel 23:5 Ja Ohola harjoitti haureutta minun ollessaan, ja hän himoitui rakastajiinsa, naapureihinsa, assyrialaisiin,
Ezekiel 23:5 And Aholah played the harlot when she was mine; and she doted on her lovers, on the Assyrians her neighbors,
Hesekiel 23:6 Jotka olivat puettuja sinisiin vaatteisiin, päälliköitä ja hallitsijoita, kaikki komeita nuoria miehiä, ratsumiehiä, jotka ratsastivat hevosilla.
Ezekiel 23:6 Which were clothed with blue, captains and rulers, all of them desirable young men, horsemen riding on horses.
Hesekiel 23:7 Niin hän harjoitti haureuttaan heidän kanssaan, kaikkien Assyrian valittujen miesten kanssa, kaikkien niiden kanssa, joita hän rakasti; hän saastutti itsensä kaikilla heidän epäjumalillaan.
Ezekiel 23:7 Thus she committed her prostitutions with them, with all them that were the chosen men of Assyria, and with all on whom she doted: with all their idols she defiled herself.
Hesekiel 23:8 Eikä hän luopunut Egyptistä tuomistaan haureudesta, sillä hänen nuoruudessaan he makasivat hänen kanssaan, runtelivat hänen neitsyytensä rinnat ja vuodattivat haureutensa hänen päälleen.
Ezekiel 23:8 Neither left she her prostitutions brought from Egypt: for in her youth they lay with her, and they bruised the breasts of her virginity, and poured their prostitution on her.
Hesekiel 23:9 Miksi minä annoin hänet rakastajiensa käsiin, assyrialaisten käsiin, joita hän rakasti?
Ezekiel 23:9 Why I have delivered her into the hand of her lovers, into the hand of the Assyrians, on whom she doted.
Hesekiel 23:10 Nämä paljastivat hänen alastomuutensa, ottivat hänen poikansa ja tyttärensä ja tappoivat hänet miekalla. Ja hänestä tuli kuuluisa naisten keskuudessa, sillä he olivat panneet hänelle täytäntöön tuomion.
Ezekiel 23:10 These discovered her nakedness: they took her sons and her daughters, and slew her with the sword: and she became famous among women; for they had executed judgment on her.
Hesekiel 23:11 Ja kun hänen sisarensa Oholiba näki tämän, hän rakastui yhä enemmän ja harjoittaa haureuttaan entistä enemmän.
Ezekiel 23:11 And when her sister Aholibah saw this, she was more corrupt in her inordinate love than she, and in her prostitutions more than her sister in her prostitutions.
Hesekiel 23:12 Hän ihaili naapureitaan, assyrialaisia, upeasti pukeutuneita päälliköitä ja hallitsijoita, hevosilla ratsastavia ratsumiehiä, kaikki komeita nuoria miehiä.
Ezekiel 23:12 She doted on the Assyrians her neighbors, captains and rulers clothed most gorgeously, horsemen riding on horses, all of them desirable young men.
Hesekiel 23:13 Sitten näin, että hän oli saastunut, että he kulkivat molemmat samaan suuntaan,
Ezekiel 23:13 Then I saw that she was defiled, that they took both one way,
Hesekiel 23:14 Ja että hän lisäsi prostituutiotaan, sillä kun hän näki seinillä miesten kuvia, kaldealaisten kuvia, jotka oli piirretty kirkkaanpunaisella maalilla,
Ezekiel 23:14 And that she increased her prostitutions: for when she saw men portrayed on the wall, the images of the Chaldeans portrayed with vermilion,
Hesekiel 23:15 Kupeillaan vyötettyinä, päässään kirkkaanvärisissä vaatteissa, kaikki he olivat ruhtinaita katsomaan kohti Kaldean babylonialaisten tapaa, synnyinmaataan.
Ezekiel 23:15 Girded with girdles on their loins, exceeding in dyed attire on their heads, all of them princes to look to, after the manner of the Babylonians of Chaldea, the land of their nativity:
Hesekiel 23:16 Ja heti kun hän näki heidät omin silmin, hän ihastui heihin ja lähetti sanansaattajia heidän luokseen Kaldeaan.
Ezekiel 23:16 And as soon as she saw them with her eyes, she doted on them, and sent messengers to them into Chaldea.
Hesekiel 23:17 Ja babylonialaiset tulivat hänen luokseen lemmenvuoteeseen ja saastuttivat hänet haureudellaan, ja hän saastui heillä, ja hänen mielensä vieraantui heistä.
Ezekiel 23:17 And the Babylonians came to her into the bed of love, and they defiled her with their prostitution, and she was polluted with them, and her mind was alienated from them.
Hesekiel 23:18 Niin hän paljasti prostituutionsa ja paljasti alastomuutensa: silloin minun mieleni vieraantui hänestä, niin kuin minun mieleni vieraantui hänen sisarestaan.
Ezekiel 23:18 So she discovered her prostitutions, and discovered her nakedness: then my mind was alienated from her, like as my mind was alienated from her sister.
Hesekiel 23:19 Mutta hän lisäsi prostituutiotaan, muistellessaan nuoruutensa päiviä, jolloin hän oli harjoittanut haureutta Egyptin maassa.
Ezekiel 23:19 Yet she multiplied her prostitutions, in calling to remembrance the days of her youth, wherein she had played the harlot in the land of Egypt.
Hesekiel 23:20 Sillä hän himoitui heidän rakastajattariensa puoleen, joiden liha on kuin aasien liha ja joiden vuoto on kuin hevosten vuoto.
Ezekiel 23:20 For she doted on their paramours, whose flesh is as the flesh of asses, and whose issue is like the issue of horses.
Hesekiel 23:21 Näin sinä muistit nuoruutesi iljettävyyden, kun egyptiläiset polkivat rintasi rikki nuoruutesi rintojen vuoksi.
Ezekiel 23:21 Thus you called to remembrance the lewdness of your youth, in bruising your teats by the Egyptians for the breasts of your youth.
Hesekiel 23:22 Sentähden, Oholiba, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä herätän sinua vastaan rakastajasi, joista sinun mielesi on vieraantunut, ja minä tuon heidät sinua vastaan joka puolelta;
Ezekiel 23:22 Therefore, O Aholibah, thus said the Lord GOD; Behold, I will raise up your lovers against you, from whom your mind is alienated, and I will bring them against you on every side;
Hesekiel 23:23 Babylonialaiset ja kaikki kaldealaiset, Pekod, Shoa ja Koa ja kaikki assyrialaiset heidän kanssaan: kaikki komeita nuorukaisia, päälliköitä ja hallitsijoita, mahtavia ja maineikkaita, kaikki ratsastivat hevosilla.
Ezekiel 23:23 The Babylonians, and all the Chaldeans, Pekod, and Shoa, and Koa, and all the Assyrians with them: all of them desirable young men, captains and rulers, great lords and renowned, all of them riding on horses.
Hesekiel 23:24 Ja he tulevat sinua vastaan vaunuilla, vankkureilla ja pyörillä, ja kansanjoukolla, joka asettaa sinua vastaan kilvet, suojat ja kypärät yltympäri. Minä panen heidän eteensä oikeuden, ja he tuomitsevat sinut tuomionsa mukaan.
Ezekiel 23:24 And they shall come against you with chariots, wagons, and wheels, and with an assembly of people, which shall set against you buckler and shield and helmet round about: and I will set judgment before them, and they shall judge you according to their judg
Hesekiel 23:25 Minä käännän kiivauteni sinua vastaan, ja he kohtelevat sinua raivokkaasti: he ottavat pois nenäsi ja korvasi, ja jäljelle jääneet kaatuvat miekkaan; he ottavat poikasi ja tyttäresi, ja jäännöksesi syövät
Ezekiel 23:25 And I will set my jealousy against you, and they shall deal furiously with you: they shall take away your nose and your ears; and your remnant shall fall by the sword: they shall take your sons and your daughters; and your residue shall be devoured by the
Hesekiel 23:26 He riisuvat sinulta vaatteet ja ottavat pois kauniit korusi.
Ezekiel 23:26 They shall also strip you out of your clothes, and take away your fair jewels.
Hesekiel 23:27 Näin minä lopetan sinusta iljettävyyden ja Egyptin maasta tuodun haureutesi, etkä enää nosta silmiäsi niihin etkä enää muista Egyptiä.
Ezekiel 23:27 Thus will I make your lewdness to cease from you, and your prostitution brought from the land of Egypt: so that you shall not lift up your eyes to them, nor remember Egypt any more.
Hesekiel 23:28 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä annan sinut niiden käsiin, joita sinä vihaat, niiden käsiin, joista sinun mielesi on vieraantunut.
Ezekiel 23:28 For thus said the Lord GOD; Behold, I will deliver you into the hand of them whom you hate, into the hand of them from whom your mind is alienated:
Hesekiel 23:29 Ja he kohtelevat sinua vihattavasti ja ottavat pois kaiken vaivannäkösi ja jättävät sinut alastomaksi ja tylsistyneeksi; ja porttoutesi alastomuus paljastuu, sekä iljettävyytesi että porttosi.
Ezekiel 23:29 And they shall deal with you hatefully, and shall take away all your labor, and shall leave you naked and bore: and the nakedness of your prostitutions shall be discovered, both your lewdness and your prostitutions.
Hesekiel 23:30 Minä teen sinulle näin, koska olet haureudessa seurannut pakanoita ja saastunut heidän epäjumalillaan.
Ezekiel 23:30 I will do these things to you, because you have gone a whoring after the heathen, and because you are polluted with their idols.
Hesekiel 23:31 Sinä olet vaeltanut sisaresi tietä; sentähden minä annan hänen maljansa sinun käteesi.
Ezekiel 23:31 You have walked in the way of your sister; therefore will I give her cup into your hand.
Hesekiel 23:32 Näin sanoo Herra, Herra: Sinä juot sisaresi maljan, syvän ja suuren; sinua pilkataan ja pidetään pilkkana; siinä on paljon.
Ezekiel 23:32 Thus said the Lord GOD; You shall drink of your sister’s cup deep and large: you shall be laughed to scorn and had in derision; it contains much.
Hesekiel 23:33 Sinä olet oleva täynnä juopumusta ja surua, täynnä hämmästyksen ja autiuden maljaa, sisaresi Samarian maljaa.
Ezekiel 23:33 You shall be filled with drunkenness and sorrow, with the cup of astonishment and desolation, with the cup of your sister Samaria.
Hesekiel 23:34 Te juotte sen ja imette sen ulos, murskaatte sen sirpaleet ja repitte irti omat rintanne. Sillä minä olen tämän puhunut, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 23:34 You shall even drink it and suck it out, and you shall break the shards thereof, and pluck off your own breasts: for I have spoken it, said the Lord GOD.
Hesekiel 23:35 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Koska sinä minut unhotit ja heitit minut selkäsi taakse, niin kanna myös iljettävyytesi ja porttosi.
Ezekiel 23:35 Therefore thus said the Lord GOD; Because you have forgotten me, and cast me behind your back, therefore bear you also your lewdness and your prostitutions.
Hesekiel 23:36 Herra sanoi minulle vielä: Ihmisen poika, sinäkö tuomitset Oholahin ja Oholiban? Kerrotko heille heidän kauhistuksensa?
Ezekiel 23:36 The LORD said moreover to me; Son of man, will you judge Aholah and Aholibah? yes, declare to them their abominations;
Hesekiel 23:37 Että he ovat tehneet aviorikoksen, ja verta on heidän käsissään, ja epäjumaliensa kanssa he ovat tehneet aviorikoksen ja ovat myös panneet poikansa, jotka he minulle synnyttivät, kulkemaan tulen läpi heidän puolestaan, nieltäväksi heidät.
Ezekiel 23:37 That they have committed adultery, and blood is in their hands, and with their idols have they committed adultery, and have also caused their sons, whom they bore to me, to pass for them through the fire, to devour them.
Hesekiel 23:38 Ja tämän he ovat minulle tehneet: he ovat saastuttaneet minun pyhäkköni samana päivänä ja häpäisseet minun sapattini.
Ezekiel 23:38 Moreover this they have done to me: they have defiled my sanctuary in the same day, and have profaned my sabbaths.
Hesekiel 23:39 Sillä kun he olivat teurastaneet lapsensa epäjumalilleen, tulivat he samana päivänä minun pyhäkkööni häpäisemään sitä; ja katso, näin he ovat tehneet minun temppelissäni.
Ezekiel 23:39 For when they had slain their children to their idols, then they came the same day into my sanctuary to profane it; and, see, thus have they done in the middle of my house.
Hesekiel 23:40 Ja lisäksi, että olet kutsunut kaukaa miehiä, joiden luo sanansaattaja on lähetetty; ja katso, he ovat tulleet; ja heidän vuokseen sinä olet pessyt itsesi, maalannut silmäsi ja koristellut itsesi koruilla,
Ezekiel 23:40 And furthermore, that you have sent for men to come from far, to whom a messenger was sent; and, see, they came: for whom you did wash yourself, painted your eyes, and decked yourself with ornaments,
Hesekiel 23:41 Ja istuit komealla vuoteella, jonka eteen oli katettu pöytä, jonka päälle asetit suitsukkeeni ja öljyni.
Ezekiel 23:41 And sat on a stately bed, and a table prepared before it, whereupon you have set my incense and my oil.
Hesekiel 23:42 Ja hänen keskellään kuului rauhaisan kansanjoukon ääni. Ja tavallisten miesten kanssa tuotiin erämaasta sabalaisia, jotka panivat rannerenkaat heidän käsiinsä ja kauniit kruunut heidän päähänsä.
Ezekiel 23:42 And a voice of a multitude being at ease was with her: and with the men of the common sort were brought Sabeans from the wilderness, which put bracelets on their hands, and beautiful crowns on their heads.
Hesekiel 23:43 Niin minä sanoin hänelle, joka oli vanha aviorikoksen teossa: Harjoittavatko he nyt prostituutiota hänen kanssaan ja hän heidän?
Ezekiel 23:43 Then said I to her that was old in adulteries, Will they now commit prostitutions with her, and she with them?
Hesekiel 23:44 Kuitenkin he menivät hänen luokseen, niin kuin mennään porton naisen luo; niin he menivät Aholan ja Oholiban, noiden iljettävien naisten, luo.
Ezekiel 23:44 Yet they went in to her, as they go in to a woman that plays the harlot: so went they in to Aholah and to Aholibah, the lewd women.
Hesekiel 23:45 Ja vanhurskaat miehet tuomitsevat heidät avionrikkijoiden ja verta vuodattavien naisten tavoin, sillä he ovat avionrikkojia ja heidän käsissään on verta.
Ezekiel 23:45 And the righteous men, they shall judge them after the manner of adulteresses, and after the manner of women that shed blood; because they are adulteresses, and blood is in their hands.
Hesekiel 23:46 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Minä nostan heidän kimppuunsa joukon ja annan heidät hävitettäväksi ja ryöstettäväksi.
Ezekiel 23:46 For thus said the Lord GOD; I will bring up a company on them, and will give them to be removed and spoiled.
Hesekiel 23:47 Ja joukko kivittää heidät kivillä ja surmaa heidät miekoillaan; he surmaavat heidän poikansa ja tyttärensä ja polttavat heidän talonsa tulella.
Ezekiel 23:47 And the company shall stone them with stones, and dispatch them with their swords; they shall slay their sons and their daughters, and burn up their houses with fire.
Hesekiel 23:48 Näin minä lopetan iljettävyyden maasta, jotta kaikki naiset oppisivat olemaan tekemättä teidän iljettävyytenne mukaan.
Ezekiel 23:48 Thus will I cause lewdness to cease out of the land, that all women may be taught not to do after your lewdness.
Hesekiel 23:49 Ja he kostavat sinulle iljettävyytesi, ja sinä kannat epäjumaliesi synnit; ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra, Herra.
Ezekiel 23:49 And they shall recompense your lewdness on you, and you shall bear the sins of your idols: and you shall know that I am the Lord GOD.
Hesekiel 24:1 Yhdeksäntenä vuonna, kymmenennen kuukauden kymmenentenä päivänä, minulle tuli jälleen tämä Herran sana:
Ezekiel 24:1 Again in the ninth year, in the tenth month, in the tenth day of the month, the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 24:2 Ihmislapsi, kirjoita itsellesi tämän päivän nimi, juuri tämän päivän nimi: Babylonin kuningas hyökkäsi Jerusalemia vastaan juuri tänä päivänä.
Ezekiel 24:2 Son of man, write you the name of the day, even of this same day: the king of Babylon set himself against Jerusalem this same day.
Hesekiel 24:3 Ja lausu vertaus kapinalliselle suvulle ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Aseta pata päälle, aseta se päälle ja kaada siihen vettä.
Ezekiel 24:3 And utter a parable to the rebellious house, and say to them, Thus said the Lord GOD; Set on a pot, set it on, and also pour water into it:
Hesekiel 24:4 Kokoa siihen sen palaset, kaikki hyvät palat, reisi ja lapa, ja täytä se valituilla luilla.
Ezekiel 24:4 Gather the pieces thereof into it, even every good piece, the thigh, and the shoulder; fill it with the choice bones.
Hesekiel 24:5 Ota paratiisi lampaista ja polta myös sen alta olevat luut, keitä se hyvin ja keittäkää sen luut siinä.
Ezekiel 24:5 Take the choice of the flock, and burn also the bones under it, and make it boil well, and let them seethe the bones of it therein.
Hesekiel 24:6 Miksi näin sanoo Herra, Herra: Voi verivelkaista kaupunkia, pataa, jonka sisällä on likaa, josta lika ei ole poistunut! Viekää se pois pala palalta, älköön arpa lankeako sen päälle!
Ezekiel 24:6 Why thus said the Lord GOD; Woe to the bloody city, to the pot whose scum is therein, and whose scum is not gone out of it! bring it out piece by piece; let no lot fall on it.
Hesekiel 24:7 Sillä hänen verensä on hänen keskellään; hän laski sen kallion huipulle; ei hän vuodattanut sitä maahan peittääkseen sitä tomulla;
Ezekiel 24:7 For her blood is in the middle of her; she set it on the top of a rock; she poured it not on the ground, to cover it with dust;
Hesekiel 24:8 Nostattaakseen vihan ja kostaakseen; minä olen asettanut hänen verensä kallion huipulle, ettei se peity.
Ezekiel 24:8 That it might cause fury to come up to take vengeance; I have set her blood on the top of a rock, that it should not be covered.
Hesekiel 24:9 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Voi verikaupunkia! Minä teen suuresta tulipalosta suuren.
Ezekiel 24:9 Therefore thus said the Lord GOD; Woe to the bloody city! I will even make the pile for fire great.
Hesekiel 24:10 Kasaa puut kasaan, sytytä tuli, polta liha ja mausta se hyvin, ja anna luut palaa.
Ezekiel 24:10 Heap on wood, kindle the fire, consume the flesh, and spice it well, and let the bones be burned.
Hesekiel 24:11 Sitten aseta se tyhjänä hiililleen, että sen pronssi kuumenisi ja palaisi, ja sen saastaisuus sulaisi siinä ja sen pohjasakka kuluisi.
Ezekiel 24:11 Then set it empty on the coals thereof, that the brass of it may be hot, and may burn, and that the filthiness of it may be molten in it, that the scum of it may be consumed.
Hesekiel 24:12 Hän on väsyttänyt itsensä valheilla, eikä hänen suuri saastansa ole lähtenyt hänestä; hänen saastansa joutuu tulen polttamaksi.
Ezekiel 24:12 She has wearied herself with lies, and her great scum went not forth out of her: her scum shall be in the fire.
Hesekiel 24:13 Sinun saastaisuudessasi on iljetys. Koska minä olen puhdistanut sinut, etkä sinä ole puhdistettu, etkä sinä enää puhdistu saastaisuudestasi, ennen kuin olen antanut vihani levätä sinun päälläsi.
Ezekiel 24:13 In your filthiness is lewdness: because I have purged you, and you were not purged, you shall not be purged from your filthiness any more, till I have caused my fury to rest on you.
Hesekiel 24:14 Minä, Herra, olen sen puhunut; se tapahtuu, ja minä teen sen; minä en peruuta enkä säästä enkä kadu; teidän teittenne ja tekojenne mukaan teidät tuomitaan, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 24:14 I the LORD have spoken it: it shall come to pass, and I will do it; I will not go back, neither will I spare, neither will I repent; according to your ways, and according to your doings, shall they judge you, said the Lord GOD.
Hesekiel 24:15 Minulle tuli myös tämä Herran sana:
Ezekiel 24:15 Also the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 24:16 Ihmislapsi, katso, minä otan sinulta pois silmiesi ihailun lyönnillä; mutta älä murehdi äläkä itke äläkä vuoda kyyneleitäsi.
Ezekiel 24:16 Son of man, behold, I take away from you the desire of your eyes with a stroke: yet neither shall you mourn nor weep, neither shall your tears run down.
Hesekiel 24:17 Lakkaa itkemästä, äläkä sure kuolleita, sido pääsi rengas ympärillesi ja pane kengät jalkoihisi, älä peitä huuliasi äläkä syö ihmisten leipää.
Ezekiel 24:17 Forbear to cry, make no mourning for the dead, bind the tire of your head on you, and put on your shoes on your feet, and cover not your lips, and eat not the bread of men.
Hesekiel 24:18 Niin minä puhuin kansalle aamulla, ja illalla vaimoni kuoli; ja minä tein aamulla, niin kuin minulle oli käsketty.
Ezekiel 24:18 So I spoke to the people in the morning: and at even my wife died; and I did in the morning as I was commanded.
Hesekiel 24:19 Ja kansa sanoi minulle: Etkö sinä sanoisi meille, mitä nämä meille merkitsevät, että tekisit niin?
Ezekiel 24:19 And the people said to me, Will you not tell us what these things are to us, that you do so?
Hesekiel 24:20 Silloin minä vastasin heille: Minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 24:20 Then I answered them, The word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 24:21 Sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä häpäisen pyhäkköni, teidän voimanne ihanuuden, silmienne ihailun ja sielunne säälin; ja teidän poikanne ja tyttärenne, jotka teiltä on jäänyt, kaatuvat kirouksen kautta.
Ezekiel 24:21 Speak to the house of Israel, Thus said the Lord GOD; Behold, I will profane my sanctuary, the excellency of your strength, the desire of your eyes, and that which your soul pities; and your sons and your daughters whom you have left shall fall by the swo
Hesekiel 24:22 Ja te teette, niin kuin minä olen tehnyt: älkää peittäkö huulianne älkääkä syökö ihmisten leipää.
Ezekiel 24:22 And you shall do as I have done: you shall not cover your lips, nor eat the bread of men.
Hesekiel 24:23 Ja teidän rattaat pitäköön päässänne ja kengät jaloissanne; teidän ei pidä murehtia ettekä itkeä, vaan teidän täytyy riutua pahain tekojenne tähden ja valittaa toinen toistanne kohtaan.
Ezekiel 24:23 And your tires shall be on your heads, and your shoes on your feet: you shall not mourn nor weep; but you shall pine away for your iniquities, and mourn one toward another.
Hesekiel 24:24 Näin on Hesekiel teille merkkinä: Kaiken hänen tekonsa mukaan teidän on tehtävä; ja kun tämä tapahtuu, te tulette tietämään, että minä olen Herra, Herra.
Ezekiel 24:24 Thus Ezekiel is to you a sign: according to all that he has done shall you do: and when this comes, you shall know that I am the Lord GOD.
Hesekiel 24:25 Ja sinä, ihmislapsi, sinä päivänä, jona minä otan heiltä pois heidän voimansa, heidän kunniansa ilon, heidän silmiensä ihailun ja sen, mihin he ovat kohdistaneet sydämensä, heidän poikansa ja tyttärensä,
Ezekiel 24:25 Also, you son of man, shall it not be in the day when I take from them their strength, the joy of their glory, the desire of their eyes, and that whereupon they set their minds, their sons and their daughters,
Hesekiel 24:26 Että sinä päivänä pelastuva tulee teidän luoksenne ja antaa teidän sen kuulla korvillanne?
Ezekiel 24:26 That he that escapes in that day shall come to you, to cause you to hear it with your ears?
Hesekiel 24:27 Sinä päivänä sinun suusi avautuu sille, joka on pelastunut, ja sinä puhut etkä enää ole mykkä. Sinä olet heille merkkinä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 24:27 In that day shall your mouth be opened to him which is escaped, and you shall speak, and be no more dumb: and you shall be a sign to them; and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 25:1 Herran sana tuli jälleen minulle ja sanoi:
Ezekiel 25:1 The word of the LORD came again to me, saying,
Hesekiel 25:2 Ihmisen poika, käännä kasvosi ammonilaisia vastaan ja ennusta heitä vastaan;
Ezekiel 25:2 Son of man, set your face against the Ammonites, and prophesy against them;
Hesekiel 25:3 Ja sano ammonilaisille: Kuulkaa Herran, Herran, sana. Näin sanoo Herra, Herra, Herra: Koska te sanoitte: 'Kas!' minun pyhäkköäni vastaan, kun se häväistiin, ja Israelin maata vastaan, kun se oli autiona, ja Juudan heimoa vastaan, kun he menivät...
Ezekiel 25:3 And say to the Ammonites, Hear the word of the Lord GOD; Thus said the Lord GOD; Because you said, Aha, against my sanctuary, when it was profaned; and against the land of Israel, when it was desolate; and against the house of Judah, when they went into c
Hesekiel 25:4 Katso, minä annan sinut idän miesten omaksi, ja he rakentavat palatsinsa sinuun ja tekevät asumuksensa sinuun; he syövät hedelmäsi ja juovat maitoasi.
Ezekiel 25:4 Behold, therefore I will deliver you to the men of the east for a possession, and they shall set their palaces in you, and make their dwellings in you: they shall eat your fruit, and they shall drink your milk.
Hesekiel 25:5 Minä teen Rabbasta kamelitallin ja ammonilaisista lammasten lepopaikan; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 25:5 And I will make Rabbah a stable for camels, and the Ammonites a couching place for flocks: and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 25:6 Sillä näin sanoo Herra, Herra Jumala: Koska te olette taputtaneet käsiänne ja polkeneet jalkojanne ja iloinneet sydämessänne kaikesta vihastuksestanne Israelin maata vastaan,
Ezekiel 25:6 For thus said the Lord GOD; Because you have clapped your hands, and stamped with the feet, and rejoiced in heart with all your despite against the land of Israel;
Hesekiel 25:7 Katso, sentähden minä ojennan käteni sinua vastaan ja annan sinut pakanoiden saaliiksi, minä hävitän sinut kansojen joukosta ja hävitän sinut maista. Minä tuhoan sinut, ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 25:7 Behold, therefore I will stretch out my hand on you, and will deliver you for a spoil to the heathen; and I will cut you off from the people, and I will cause you to perish out of the countries: I will destroy you; and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 25:8 Näin sanoo Herra, Herra: Koska Moab ja Seir sanovat: Katso, Juudan heimo on niin kuin kaikki muutkin pakanat,
Ezekiel 25:8 Thus said the Lord GOD; Because that Moab and Seir do say, Behold, the house of Judah is like to all the heathen;
Hesekiel 25:9 Sentähden, katso, minä avaan Mooabin kyljen kaupungeista, hänen rajoillaan olevista kaupungeista, maan loistosta, Bet-Jesimotista, Baal-Meonista ja Kirjataimista,
Ezekiel 25:9 Therefore, behold, I will open the side of Moab from the cities, from his cities which are on his frontiers, the glory of the country, Bethjeshimoth, Baalmeon, and Kiriathaim,
Hesekiel 25:10 Idän miehille ammonilaisten luo ja annan heidät perinnöksi, niin ettei ammonilaisia enää muisteta kansojen keskuudessa.
Ezekiel 25:10 To the men of the east with the Ammonites, and will give them in possession, that the Ammonites may not be remembered among the nations.
Hesekiel 25:11 Ja minä panen täytäntöön tuomiot Mooabille; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 25:11 And I will execute judgments on Moab; and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 25:12 Näin sanoo Herra, Herra: Koska Edom on tehnyt kostonhimoisesti Juudan heimolle, tehnyt suuren rikkomuksen ja kostanut heille,
Ezekiel 25:12 Thus said the Lord GOD; Because that Edom has dealt against the house of Judah by taking vengeance, and has greatly offended, and revenged himself on them;
Hesekiel 25:13 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Minä ojennan käteni Edomia vastaan ja hävitän siitä ihmiset ja eläimet, autioitan sen Temanista alkaen, ja Dedanin asukkaat kaatuvat miekkaan.
Ezekiel 25:13 Therefore thus said the Lord GOD; I will also stretch out my hand on Edom, and will cut off man and beast from it; and I will make it desolate from Teman; and they of Dedan shall fall by the sword.
Hesekiel 25:14 Ja minä kostan Edomille kansani Israelin käden kautta, ja he tekevät Edomille minun vihani ja kiivauteni mukaan; ja he tulevat tuntemaan minun kostoni, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 25:14 And I will lay my vengeance on Edom by the hand of my people Israel: and they shall do in Edom according to my anger and according to my fury; and they shall know my vengeance, said the Lord GOD.
Hesekiel 25:15 Näin sanoo Herra, Herra: Koska filistealaiset ovat kostaneet ja kostaneet ilkeämielisesti, tuhotakseen sen vanhan vihan tähden,
Ezekiel 25:15 Thus said the Lord GOD; Because the Philistines have dealt by revenge, and have taken vengeance with a despiteful heart, to destroy it for the old hatred;
Hesekiel 25:16 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä ojennan käteni filistealaisia vastaan, hävitän keretiläiset ja tuhoan meren rannikon jäännökset.
Ezekiel 25:16 Therefore thus said the Lord GOD; Behold, I will stretch out my hand on the Philistines, and I will cut off the Cherethims, and destroy the remnant of the sea coast.
Hesekiel 25:17 Ja minä kostan heille suuren koston, vihaisilla nuhteluilla; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä kostan heille.
Ezekiel 25:17 And I will execute great vengeance on them with furious rebukes; and they shall know that I am the LORD, when I shall lay my vengeance on them.
Hesekiel 26:1 Yhdentenätoista vuonna, kuukauden ensimmäisenä päivänä, minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 26:1 And it came to pass in the eleventh year, in the first day of the month, that the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 26:2 Ihmislapsi, koska Tyros on sanonut Jerusalemista: Kas! Murskattu on kansan portti! Se on kääntynyt minun puoleeni! Minä saan täyden paikan! Nyt se on raunioitunut.
Ezekiel 26:2 Son of man, because that Tyrus has said against Jerusalem, Aha, she is broken that was the gates of the people: she is turned to me: I shall be replenished, now she is laid waste:
Hesekiel 26:3 Sentähden näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä käyn sinua vastaan, Tyros, ja nostan monta kansaa sinua vastaan, niin kuin meri nostaa aaltonsa.
Ezekiel 26:3 Therefore thus said the Lord GOD; Behold, I am against you, O Tyrus, and will cause many nations to come up against you, as the sea causes his waves to come up.
Hesekiel 26:4 Ja he tuhoavat Tyyron muurit ja hajottavat sen tornit. Minä kaavin sen tomun pois ja teen sen kallionhuipun kaltaiseksi.
Ezekiel 26:4 And they shall destroy the walls of Tyrus, and break down her towers: I will also scrape her dust from her, and make her like the top of a rock.
Hesekiel 26:5 Siitä on tuleva verkkojen levityspaikka keskellä merta, sillä minä olen sen puhunut, sanoo Herra, Herra; ja siitä on tuleva kansojen saalista.
Ezekiel 26:5 It shall be a place for the spreading of nets in the middle of the sea: for I have spoken it, said the Lord GOD: and it shall become a spoil to the nations.
Hesekiel 26:6 Ja hänen tyttärensä, jotka ovat pellolla, surmataan miekalla; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 26:6 And her daughters which are in the field shall be slain by the sword; and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 26:7 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä tuon pohjoisesta Tyroksen kimppuun Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, kuninkaiden kuninkaan, hevosten, vaunujen, ratsumiesten, joukkojen ja monien muiden ihmisten kanssa.
Ezekiel 26:7 For thus said the Lord GOD; Behold, I will bring on Tyrus Nebuchadrezzar king of Babylon, a king of kings, from the north, with horses, and with chariots, and with horsemen, and companies, and much people.
Hesekiel 26:8 Hän surmaa miekalla sinun tyttäresi pellolla, rakentaa linnoituksen sinua vastaan, luo vallin sinua vastaan ja kohottaa kilven sinua vastaan.
Ezekiel 26:8 He shall slay with the sword your daughters in the field: and he shall make a fort against you, and cast a mount against you, and lift up the buckler against you.
Hesekiel 26:9 Ja hän asettaa sotavaunut muurejasi vastaan ja kirveillään murskaa tornisi.
Ezekiel 26:9 And he shall set engines of war against your walls, and with his axes he shall break down your towers.
Hesekiel 26:10 Hänen hevostensa runsauden tähden niiden tomu peittää sinut. Sinun muurisi järkkyvät ratsastajien, pyörien ja vaunujen töminästä, kun hän kulkee porteistasi sisään, niin kuin mennään kaupunkiin, johon on tehty murto.
Ezekiel 26:10 By reason of the abundance of his horses their dust shall cover you: your walls shall shake at the noise of the horsemen, and of the wheels, and of the chariots, when he shall enter into your gates, as men enter into a city wherein is made a breach.
Hesekiel 26:11 Hevostensa kavioilla hän tallaa kaikki sinun kadut, surmaa kansasi miekalla, ja vahvat varuskuntasi kaatuvat maahan.
Ezekiel 26:11 With the hoofs of his horses shall he tread down all your streets: he shall slay your people by the sword, and your strong garrisons shall go down to the ground.
Hesekiel 26:12 Ja he ryöstävät rikkautesi ja ottavat kauppatavarasi saaliiksi, ja he hajottavat muurisi ja hävittävät ihanat talosi; ja he heittävät kivesi, puusi ja tomusi keskelle vettä.
Ezekiel 26:12 And they shall make a spoil of your riches, and make a prey of your merchandise: and they shall break down your walls, and destroy your pleasant houses: and they shall lay your stones and your timber and your dust in the middle of the water.
Hesekiel 26:13 Ja minä lopetan teidän laulujenne pauhun, eikä harppujenne ääntä enää kuulla.
Ezekiel 26:13 And I will cause the noise of your songs to cease; and the sound of your harps shall be no more heard.
Hesekiel 26:14 Minä teen sinusta kallionhuipun kaltaisen, sinusta tulee verkkojen heittopaikka; sinua ei enää rakenneta. Sillä minä, Herra, olen sen puhunut, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 26:14 And I will make you like the top of a rock: you shall be a place to spread nets on; you shall be built no more: for I the LORD have spoken it, said the Lord GOD.
Hesekiel 26:15 Näin sanoo Herra, Herra, Tyrokselle: Eivätkö saaret järky sinun sortumisesi äänestä, kun haavoittuneet huutavat, kun teurastus tapahtuu sinun keskelläsi?
Ezekiel 26:15 Thus said the Lord GOD to Tyrus; Shall not the isles shake at the sound of your fall, when the wounded cry, when the slaughter is made in the middle of you?
Hesekiel 26:16 Silloin kaikki meren ruhtinaat astuvat alas valtaistuimiltaan, riisuvat vaatteensa ja kirjaillut vaatteensa, pukeutuvat vapisuun, istuvat maassa ja vapisevat joka hetki ja ovat hämmästyneitä.
Ezekiel 26:16 Then all the princes of the sea shall come down from their thrones, and lay away their robes, and put off their broidered garments: they shall clothe themselves with trembling; they shall sit on the ground, and shall tremble at every moment, and be astoni
Hesekiel 26:17 Ja he virittävät valitusvirren sinusta ja sanovat sinulle: Kuinka olet tuhoutunut, sinä merenkulkijoiden asuttama, tuo kuuluisa kaupunki, joka oli vahva meressä, hän ja sen asukkaat, jotka saattoivat kauhun vallata kaikki, jotka siinä vainoavat!
Ezekiel 26:17 And they shall take up a lamentation for you, and say to you, How are you destroyed, that were inhabited of seafaring men, the renowned city, which were strong in the sea, she and her inhabitants, which cause their terror to be on all that haunt it!
Hesekiel 26:18 Nyt saaret vapisevat sinun putoamisesi päivänä, ja meren saaret järkkyvät sinun lähtösi tähden.
Ezekiel 26:18 Now shall the isles tremble in the day of your fall; yes, the isles that are in the sea shall be troubled at your departure.
Hesekiel 26:19 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Kun minä teen sinusta aution kaupungin, asumattomien kaupunkien kaltaisen, kun minä nostan syvyyden sinun päällesi ja suuret vedet peittävät sinut,
Ezekiel 26:19 For thus said the Lord GOD; When I shall make you a desolate city, like the cities that are not inhabited; when I shall bring up the deep on you, and great waters shall cover you;
Hesekiel 26:20 Kun minä syöksen sinut alas niiden joukkoon, jotka menevät hautaan, muinaisten kansojen pariin, ja asetan sinut maan syvyyksiin, muinaisiin autioihin paikkoihin, niiden joukkoon, jotka menevät hautaan, niin ettet enää ole siellä asuttu; ja minä annan sinulle kunnian
Ezekiel 26:20 When I shall bring you down with them that descend into the pit, with the people of old time, and shall set you in the low parts of the earth, in places desolate of old, with them that go down to the pit, that you be not inhabited; and I shall set glory i
Hesekiel 26:21 Minä teen sinusta kauhun, etkä enää ole olemassa. Vaikka sinua etsittäisiin, sinua ei enää löydetä, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 26:21 I will make you a terror, and you shall be no more: though you be sought for, yet shall you never be found again, said the Lord GOD.
Hesekiel 27:1 Herran sana tuli jälleen minulle ja sanoi:
Ezekiel 27:1 The word of the LORD came again to me, saying,
Hesekiel 27:2 Nyt, sinä ihmisen poika, viritä valitusvirsi Tyroksen puolesta;
Ezekiel 27:2 Now, you son of man, take up a lamentation for Tyrus;
Hesekiel 27:3 Ja sano Tyrokselle, sinä joka asut meren suulla, olet kansojen kauppamies monille saarille: Näin sanoo Herra, Herra: Oi Tyros, sinä olet sanonut: 'Minä olen täydellisen kaunis.'
Ezekiel 27:3 And say to Tyrus, O you that are situate at the entry of the sea, which are a merchant of the people for many isles, Thus said the Lord GOD; O Tyrus, you have said, I am of perfect beauty.
Hesekiel 27:4 Sinun rajasi ovat merten keskellä, sinun rakentajasi ovat saattaneet kauneutesi täydellisyyteen.
Ezekiel 27:4 Your borders are in the middle of the seas, your builders have perfected your beauty.
Hesekiel 27:5 He ovat tehneet kaikki laivasi laudat Senirin kuusista, ottaneet Libanonin setrejä tehdäkseen niistä sinulle mastoja.
Ezekiel 27:5 They have made all your ship boards of fir trees of Senir: they have taken cedars from Lebanon to make masts for you.
Hesekiel 27:6 Baasanin tammeista ovat he tehneet airosi, assurilaisten joukko on tehnyt penkkisi norsunluusta, tuonut ne Kittimin saarilta.
Ezekiel 27:6 Of the oaks of Bashan have they made your oars; the company of the Ashurites have made your benches of ivory, brought out of the isles of Chittim.
Hesekiel 27:7 Purjeeksesi levitit hienoa, kirjailtua egyptiläistä pellavaa; Elisan saarten sininen ja purppuranpunainen peitti sinua.
Ezekiel 27:7 Fine linen with broidered work from Egypt was that which you spread forth to be your sail; blue and purple from the isles of Elishah was that which covered you.
Hesekiel 27:8 Sidonin ja Arvadin asukkaat olivat sinun merenkulkijoitasi, ja viisaat miehenne, oi Tyros, jotka sinussa olivat, olivat sinun laivamiehiäsi.
Ezekiel 27:8 The inhabitants of Zidon and Arvad were your mariners: your wise men, O Tyrus, that were in you, were your pilots.
Hesekiel 27:9 Gebalin vanhimmat ja viisaat olivat sinun sahaajat; kaikki meren laivat merimiehineen olivat sinussa hyödyntämässä sinun kauppatavaraasi.
Ezekiel 27:9 The ancients of Gebal and the wise men thereof were in you your caulkers: all the ships of the sea with their mariners were in you to occupy your merchandise.
Hesekiel 27:10 Persialaiset, Luudit ja Phutlaiset olivat sinun armeijassasi, soturit; he ripustivat sinuun kilven ja kypärän, he korostivat sinun kauneuttasi.
Ezekiel 27:10 They of Persia and of Lud and of Phut were in your army, your men of war: they hanged the shield and helmet in you; they set forth your comeliness.
Hesekiel 27:11 Arvadin miehet ja sinun armeijasi olivat muureillasi ympärilläsi, ja gammadilaiset olivat torneissasi. He ripustivat kilpensä muureihisi ympäri; he ovat tehneet kauneutesi täydelliseksi.
Ezekiel 27:11 The men of Arvad with your army were on your walls round about, and the Gammadims were in your towers: they hanged their shields on your walls round about; they have made your beauty perfect.
Hesekiel 27:12 Tarsis oli sinun kauppamies, kaikenlaisten rikkauksien runsauden tähden; he kävivät kauppaa hopealla, raudalla, tinalla ja lyijyllä sinun toreillasi.
Ezekiel 27:12 Tarshish was your merchant by reason of the multitude of all kind of riches; with silver, iron, tin, and lead, they traded in your fairs.
Hesekiel 27:13 Jaavan, Tubal ja Mesek olivat sinun kauppiaitasi; he vaihtoivat sinun torillasi miesten ihmisiä ja messinkikaluja.
Ezekiel 27:13 Javan, Tubal, and Meshech, they were your merchants: they traded the persons of men and vessels of brass in your market.
Hesekiel 27:14 Toogarman heimo kävi kauppaa sinun toreillasi hevosilla, ratsumiehillä ja muuleilla.
Ezekiel 27:14 They of the house of Togarmah traded in your fairs with horses and horsemen and mules.
Hesekiel 27:15 Dedanin miehet olivat sinun kauppiaitasi, monet saaret olivat sinun kauppatavaraasi: he toivat sinulle lahjaksi norsunluun ja eebenpuun sarvia.
Ezekiel 27:15 The men of Dedan were your merchants; many isles were the merchandise of your hand: they brought you for a present horns of ivory and ebony.
Hesekiel 27:16 Syyria oli kauppamies sinun valmistamiesi tavaroiden runsauden tähden. He kauppasivat sinun myymälöissäsi smaragdeja, purppuraa, kirjailtuja töitä, hienoa pellavaa, koralleja ja akaattia.
Ezekiel 27:16 Syria was your merchant by reason of the multitude of the wares of your making: they occupied in your fairs with emeralds, purple, and broidered work, and fine linen, and coral, and agate.
Hesekiel 27:17 Juuda ja Israelin maa olivat sinun kauppiaitasi; he myivät sinun torillasi Minnitin ja Pannagin vehnää, hunajaa, öljyä ja balsamia.
Ezekiel 27:17 Judah, and the land of Israel, they were your merchants: they traded in your market wheat of Minnith, and Pannag, and honey, and oil, and balm.
Hesekiel 27:18 Damaskos oli kauppamies sinun valmistamiesi tavaroiden paljoudella, kaikenlaisten rikkauksiesi runsaudella, Helbonin viinillä ja valkoisella villalla.
Ezekiel 27:18 Damascus was your merchant in the multitude of the wares of your making, for the multitude of all riches; in the wine of Helbon, and white wool.
Hesekiel 27:19 Myös Daan ja Jaavan kuljeskelivat edestakaisin sinun markkinoillasi: kiiltävää rautaa, kassiaa ja kalmusta oli sinun markkinoillasi.
Ezekiel 27:19 Dan also and Javan going to and fro occupied in your fairs: bright iron, cassia, and calamus, were in your market.
Hesekiel 27:20 Dedan oli kauppias, joka myi kallisarvoisia vaunuvaatteita.
Ezekiel 27:20 Dedan was your merchant in precious clothes for chariots.
Hesekiel 27:21 Arabia ja kaikki Keedarin ruhtinaat kauppasivat sinua karitsoilla, pässeillä ja vuohilla; näillä he kävivät kauppaa sinun kanssasi.
Ezekiel 27:21 Arabia, and all the princes of Kedar, they occupied with you in lambs, and rams, and goats: in these were they your merchants.
Hesekiel 27:22 Saban ja Raeman kauppiaat olivat sinun kauppiaitasi; he vaihtoivat sinun torejasi parhaita hajusteita, kaikkinaisia kallisarvoisia kiviä ja kultaa.
Ezekiel 27:22 The merchants of Sheba and Raamah, they were your merchants: they occupied in your fairs with chief of all spices, and with all precious stones, and gold.
Hesekiel 27:23 Haran, Kanne ja Eeden, Saban, Assurin ja Kilmadin kauppiaat, olivat sinun kauppiaitasi.
Ezekiel 27:23 Haran, and Canneh, and Eden, the merchants of Sheba, Asshur, and Chilmad, were your merchants.
Hesekiel 27:24 Nämä olivat sinun kauppiaitasi, joilla kauppasi oli kaikenlaisia tavaroita, sinisissä vaatteissa, kirjailtuissa töissä ja kalliissa vaatteissa täytetyissä, köysillä sidotussa ja setripuisessa arkussa, sinun kauppatavaroidesi joukossa.
Ezekiel 27:24 These were your merchants in all sorts of things, in blue clothes, and broidered work, and in chests of rich apparel, bound with cords, and made of cedar, among your merchandise.
Hesekiel 27:25 Tarsisin laivat veisasivat sinusta sinun toreillasi, ja sinä tulit täyteen, ja sinä tulit ylen kunniakkaaksi merten keskellä.
Ezekiel 27:25 The ships of Tarshish did sing of you in your market: and you were replenished, and made very glorious in the middle of the seas.
Hesekiel 27:26 Soutajasi ovat vieneet sinut suurille vesille, itätuuli on murskannut sinut merten keskellä.
Ezekiel 27:26 Your rowers have brought you into great waters: the east wind has broken you in the middle of the seas.
Hesekiel 27:27 Sinun rikkautesi ja markkinasi, kauppatavarasi, merimiehesi ja luotsisi, sahaajat ja kauppatavarasi omistajat ja kaikki soturisi, jotka ovat keskuudessasi, ja koko joukkosi, joka on keskelläsi, putoavat keskellemme.
Ezekiel 27:27 Your riches, and your fairs, your merchandise, your mariners, and your pilots, your caulkers, and the occupiers of your merchandise, and all your men of war, that are in you, and in all your company which is in the middle of you, shall fall into the middl
Hesekiel 27:28 Lähiöt vapisevat lentäjienne huudon äänestä.
Ezekiel 27:28 The suburbs shall shake at the sound of the cry of your pilots.
Hesekiel 27:29 Ja kaikki soutajat, merimiehet ja kaikki meren luotsit astuvat alas laivoistaan ja seisovat maalla;
Ezekiel 27:29 And all that handle the oar, the mariners, and all the pilots of the sea, shall come down from their ships, they shall stand on the land;
Hesekiel 27:30 Ja antavat äänensä kuulua sinua vastaan ja valittavat katkerasti, ja viskelevät tomua päänsä päälle, he rypevät tuhkassa.
Ezekiel 27:30 And shall cause their voice to be heard against you, and shall cry bitterly, and shall cast up dust on their heads, they shall wallow themselves in the ashes:
Hesekiel 27:31 Ja he ajelevat itsensä aivan kaljuksi sinun tähtesi ja vyöttävät itsensä säkkikankaaseen ja itkevät sinua katkeralla sydämellä ja katkeralla valituksella.
Ezekiel 27:31 And they shall make themselves utterly bald for you, and gird them with sackcloth, and they shall weep for you with bitterness of heart and bitter wailing.
Hesekiel 27:32 Ja valituksessaan he virittävät valitusvirren sinun tähtesi ja valittavat sinusta sanoen: Mikä kaupunki on Tyroksen kaltainen, niin kuin se, joka tuhoutuu keskellä merta?
Ezekiel 27:32 And in their wailing they shall take up a lamentation for you, and lament over you, saying, What city is like Tyrus, like the destroyed in the middle of the sea?
Hesekiel 27:33 Kun tavarasi lähtivät meristä, sinä ravitsit monet kansat; sinä teit maan kuninkaat rikastumaan rikkauksiesi ja kauppatavarasi paljoudella.
Ezekiel 27:33 When your wares went forth out of the seas, you filled many people; you did enrich the kings of the earth with the multitude of your riches and of your merchandise.
Hesekiel 27:34 Siihen aikaan, jolloin meret murskaavat sinut vetten syvyyksiin, sinun kauppatavarasi ja kaikki joukkosi keskelläsi kaatuu.
Ezekiel 27:34 In the time when you shall be broken by the seas in the depths of the waters your merchandise and all your company in the middle of you shall fall.
Hesekiel 27:35 Kaikki saarten asukkaat hämmästyvät sinusta, ja heidän kuninkaansa pelästyvät suuresti, heidän kasvonsa ovat vapistuneet.
Ezekiel 27:35 All the inhabitants of the isles shall be astonished at you, and their kings shall be sore afraid, they shall be troubled in their countenance.
Hesekiel 27:36 Kansan kauppiaat viheltävät sinulle; sinusta tulee kauhistus, etkä koskaan enää ole.
Ezekiel 27:36 The merchants among the people shall hiss at you; you shall be a terror, and never shall be any more.
Hesekiel 28:1 Herran sana tuli jälleen minulle ja sanoi:
Ezekiel 28:1 The word of the LORD came again to me, saying,
Hesekiel 28:2 Ihmisen poika, sano Tyroksen ruhtinaalle: Näin sanoo Herra, Herra: Koska sinun sydämesi on ylpistynyt ja olet sanonut: 'Minä olen Jumala, minä istun Jumalan istuimella merten keskellä', sinä olet kuitenkin ihminen etkä Jumala, vaikka olet asettanut sydämesi ihmisten sydämen kaltaiseksi...
Ezekiel 28:2 Son of man, say to the prince of Tyrus, Thus said the Lord GOD; Because your heart is lifted up, and you have said, I am a God, I sit in the seat of God, in the middle of the seas; yet you are a man, and not God, though you set your heart as the heart of
Hesekiel 28:3 Katso, sinä olet viisaampi kuin Daniel, ei ole mitään salaisuutta, jota he voisivat sinulta salata.
Ezekiel 28:3 Behold, you are wiser than Daniel; there is no secret that they can hide from you:
Hesekiel 28:4 Viisaudellasi ja ymmärrykselläsi olet hankkinut rikkautesi, kerännyt kultaa ja hopeaa aarteihisi.
Ezekiel 28:4 With your wisdom and with your understanding you have gotten you riches, and have gotten gold and silver into your treasures:
Hesekiel 28:5 Suurella viisaudellasi ja kauppakaupallasi olet kartuttanut rikkauttasi, ja rikkautesi tähden sinun sydämesi on ylpeä.
Ezekiel 28:5 By your great wisdom and by your traffic have you increased your riches, and your heart is lifted up because of your riches:
Hesekiel 28:6 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Koska olet tehnyt sydämesi Jumalan sydämen kaltaiseksi,
Ezekiel 28:6 Therefore thus said the Lord GOD; Because you have set your heart as the heart of God;
Hesekiel 28:7 Katso, sentähden minä tuon kimppuusi muukalaisia, kansojen julmimpia; ja he paljastavat miekkansa viisautesi kauneutta vastaan ja saastuttavat sinun kirkkautesi.
Ezekiel 28:7 Behold, therefore I will bring strangers on you, the terrible of the nations: and they shall draw their swords against the beauty of your wisdom, and they shall defile your brightness.
Hesekiel 28:8 He syöksevät sinut alas hautaan, ja sinä kuolet niiden kuolemalla, jotka surmataan merten keskellä.
Ezekiel 28:8 They shall bring you down to the pit, and you shall die the deaths of them that are slain in the middle of the seas.
Hesekiel 28:9 Sanotko vielä surmaajasi edessä: 'Minä olen Jumala'? Mutta surmaajasi kädessä sinä olet vain ihminen, etkä ole Jumala.
Ezekiel 28:9 Will you yet say before him that slays you, I am God? but you shall be a man, and no God, in the hand of him that slays you.
Hesekiel 28:10 Te kuolette ympärileikkaamattomien kuolemalla muukalaisten käden kautta. Sillä minä olen sen puhunut, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 28:10 You shall die the deaths of the uncircumcised by the hand of strangers: for I have spoken it, said the Lord GOD.
Hesekiel 28:11 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 28:11 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 28:12 Ihmislapsi, viritä valitusvirsi Tyroksen kuninkaasta ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä olet sinetti kaiken, täynnä viisautta ja täydellinen kauneudessa.
Ezekiel 28:12 Son of man, take up a lamentation on the king of Tyrus, and say to him, Thus said the Lord GOD; You seal up the sum, full of wisdom, and perfect in beauty.
Hesekiel 28:13 Sinä olit Eedenissä, Jumalan puutarhassa; kaikkinaiset jalokivet olivat sinun verhonasi: sardius, topaasi ja timantti, berylli, onyksi ja jaspis, safiiri, smaragdi ja karbunkkeli ja kulta; sinun taulujesi ja timanttiesi teko oli...
Ezekiel 28:13 You have been in Eden the garden of God; every precious stone was your covering, the sardius, topaz, and the diamond, the beryl, the onyx, and the jasper, the sapphire, the emerald, and the carbuncle, and gold: the workmanship of your tabrets and of your
Hesekiel 28:14 Sinä olet voideltu kerubi, joka suojaa; ja minä olen sinut asettanut; sinä olit Jumalan pyhällä vuorella, sinä vaelsit tulisien kivien keskellä.
Ezekiel 28:14 You are the anointed cherub that covers; and I have set you so: you were on the holy mountain of God; you have walked up and down in the middle of the stones of fire.
Hesekiel 28:15 Nuhteeton olit teilläsi siitä päivästä lähtien, jona sinut luotiin, siihen asti, kunnes sinussa löydettiin vääryys.
Ezekiel 28:15 You were perfect in your ways from the day that you were created, till iniquity was found in you.
Hesekiel 28:16 Kauppasi paljoudella he ovat täyttäneet sinut väkivallalla, ja sinä olet syntiä tehnyt. Sentähden minä heitän sinut pois Jumalan vuorelta kuin epäpyhän, ja minä hävitän sinut, sinä suojeleva kerubi, tulisien kivien keskeltä.
Ezekiel 28:16 By the multitude of your merchandise they have filled the middle of you with violence, and you have sinned: therefore I will cast you as profane out of the mountain of God: and I will destroy you, O covering cherub, from the middle of the stones of fire.
Hesekiel 28:17 Kauneutesi tähden sinun sydämesi ylpistyi, loistosi tähden sinä turmelit viisautesi. Minä heitän sinut maahan, asetan sinut kuningasten eteen, että he sinut näkisivät.
Ezekiel 28:17 Your heart was lifted up because of your beauty, you have corrupted your wisdom by reason of your brightness: I will cast you to the ground, I will lay you before kings, that they may behold you.
Hesekiel 28:18 Te olette saastuttaneet pyhäkkönne monilla pahoilla teoillanne, kauppanne pahuudella; sentähden minä lähetän tulen teidän keskeltänne, ja se kuluttaa teidät, ja minä murskaan teidät poroksi maan päälle kaikkien niiden nähden, jotka
Ezekiel 28:18 You have defiled your sanctuaries by the multitude of your iniquities, by the iniquity of your traffic; therefore will I bring forth a fire from the middle of you, it shall devour you, and I will bring you to ashes on the earth in the sight of all them th
Hesekiel 28:19 Kaikki, jotka sinut tuntevat kansojen keskuudessa, hämmästyvät sinusta; sinä tulet olemaan kauhistuksen aihe, etkä koskaan enää ole.
Ezekiel 28:19 All they that know you among the people shall be astonished at you: you shall be a terror, and never shall you be any more.
Hesekiel 28:20 Herran sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Ezekiel 28:20 Again the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 28:21 Ihmislapsi, käännä kasvosi Sidonia vastaan ja ennusta sitä vastaan,
Ezekiel 28:21 Son of man, set your face against Zidon, and prophesy against it,
Hesekiel 28:22 Ja sano: Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä olen sinua vastaan, Siidon, ja minä osoitan kunniani sinun keskelläsi. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä panen täytäntöön tuomiot siellä ja pyhitän itseni siellä.
Ezekiel 28:22 And say, Thus said the Lord GOD; Behold, I am against you, O Zidon; and I will be glorified in the middle of you: and they shall know that I am the LORD, when I shall have executed judgments in her, and shall be sanctified in her.
Hesekiel 28:23 Sillä minä lähetän hänen keskuuteensa ruton ja veren hänen kaduilleen, ja haavoittuneet tuomitaan hänen keskellään miekalla joka puolella; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 28:23 For I will send into her pestilence, and blood into her streets; and the wounded shall be judged in the middle of her by the sword on her on every side; and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 28:24 Eikä Israelin heimolle enää ole pistävää orjantappuraa eikä ärsyttävää orjantappuraa kaikkien heidän ympärillään olevien joukossa, jotka heitä halveksivat; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, Herra.
Ezekiel 28:24 And there shall be no more a pricking brier to the house of Israel, nor any grieving thorn of all that are round about them, that despised them; and they shall know that I am the Lord GOD.
Hesekiel 28:25 Näin sanoo Herra, Herra: Kun minä olen koonnut Israelin kansan kansoista, joiden sekaan heidät ovat hajotetut, ja pyhitän itseni heissä pakanakansojen silmien edessä, he saavat asua maassaan, jonka minä olen antanut palvelijalleni Jaakobille.
Ezekiel 28:25 Thus said the Lord GOD; When I shall have gathered the house of Israel from the people among whom they are scattered, and shall be sanctified in them in the sight of the heathen, then shall they dwell in their land that I have given to my servant Jacob.
Hesekiel 28:26 Ja he asuvat siellä turvassa, rakentavat taloja ja istuttavat viinitarhoja; he asuvat luottavaisin mielin, kun minä panen täytäntöön tuomiot kaikille niille, jotka heitä halveksivat heidän ympärillään; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa.
Ezekiel 28:26 And they shall dwell safely therein, and shall build houses, and plant vineyards; yes, they shall dwell with confidence, when I have executed judgments on all those that despise them round about them; and they shall know that I am the LORD their God.
Hesekiel 29:1 Kymmenentenä vuonna, kymmenennen kuukauden kahdentenatoista päivänä tuli minulle tämä Herran sana:
Ezekiel 29:1 In the tenth year, in the tenth month, in the twelfth day of the month, the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 29:2 Ihmislapsi, käännä kasvosi faaraota, Egyptin kuningasta, vastaan ja ennusta häntä ja koko Egyptiä vastaan:
Ezekiel 29:2 Son of man, set your face against Pharaoh king of Egypt, and prophesy against him, and against all Egypt:
Hesekiel 29:3 Sano näin: Näin sanoo Herra, Herra: Minä käyn sinua vastaan, farao, Egyptin kuningas, sinä suuri lohikäärme, joka makaat virtojensa keskellä ja sanot: Virtani on minun, ja minä olen sen itselleni tehnyt.
Ezekiel 29:3 Speak, and say, Thus said the Lord GOD; Behold, I am against you, Pharaoh king of Egypt, the great dragon that lies in the middle of his rivers, which has said, My river is my own, and I have made it for myself.
Hesekiel 29:4 Mutta minä panen koukut leukoihisi ja tartun virtojasi kalat suomuihin. Minä nostan sinut ylös virtojasi, ja kaikki virtojasi kalat tarttuvat suomuihin.
Ezekiel 29:4 But I will put hooks in your jaws, and I will cause the fish of your rivers to stick to your scales, and I will bring you up out of the middle of your rivers, and all the fish of your rivers shall stick to your scales.
Hesekiel 29:5 Minä jätän sinut erämaahan, sinut ja kaikki sinun virtojasi kalat. Sinä kaadut avoimille vainioille, eikä teitä koota eikä kerätä. Minä annan sinut metsän eläinten ja taivaan lintujen ruaksi.
Ezekiel 29:5 And I will leave you thrown into the wilderness, you and all the fish of your rivers: you shall fall on the open fields; you shall not be brought together, nor gathered: I have given you for meat to the beasts of the field and to the fowls of the heaven.
Hesekiel 29:6 Ja kaikki Egyptin asukkaat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sillä he ovat olleet Israelin heimolle kuin ruokosauva.
Ezekiel 29:6 And all the inhabitants of Egypt shall know that I am the LORD, because they have been a staff of reed to the house of Israel.
Hesekiel 29:7 Kun he tarttuivat sinua kädestäsi, sinä murskasit ja repäisit heidän olkapäänsä kokonaan; ja kun he nojasivat sinuun, sinä murskasit ja pysäytit kaikki heidän kupeensa.
Ezekiel 29:7 When they took hold of you by your hand, you did break, and rend all their shoulder: and when they leaned on you, you brake, and made all their loins to be at a stand.
Hesekiel 29:8 Sentähden näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä tuon miekan sinun kimppuusi ja hävitän sinusta ihmiset ja eläimet.
Ezekiel 29:8 Therefore thus said the Lord GOD; Behold, I will bring a sword on you, and cut off man and beast out of you.
Hesekiel 29:9 Ja Egyptin maa tulee autioksi ja autioksi, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra; sillä hän on sanonut: Virta on minun, ja minä olen sen tehnyt.
Ezekiel 29:9 And the land of Egypt shall be desolate and waste; and they shall know that I am the LORD: because he has said, The river is mine, and I have made it.
Hesekiel 29:10 Katso, sentähden minä olen sinua ja sinun virtojasi vastaan ja teen Egyptin maan täysin autioksi ja autioksi, Seineen tornista aina Etiopian rajaan asti.
Ezekiel 29:10 Behold, therefore I am against you, and against your rivers, and I will make the land of Egypt utterly waste and desolate, from the tower of Syene even to the border of Ethiopia.
Hesekiel 29:11 Ei ihmisen jalka kulje sen läpi eikä eläimen jalka, eikä sitä asuta neljäkymmentä vuotta.
Ezekiel 29:11 No foot of man shall pass through it, nor foot of beast shall pass through it, neither shall it be inhabited forty years.
Hesekiel 29:12 Minä teen Egyptin maan autioksi autioituneiden maiden keskellä, ja sen kaupungit jäävät autioiksi raunioituneiden kaupunkien joukkoon neljäksikymmeneksi vuodeksi. Minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja hajotan heidät sinne tänne.
Ezekiel 29:12 And I will make the land of Egypt desolate in the middle of the countries that are desolate, and her cities among the cities that are laid waste shall be desolate forty years: and I will scatter the Egyptians among the nations, and will disperse them thro
Hesekiel 29:13 Näin sanoo Herra, Herra: Neljänkymmenen vuoden kuluttua minä kokoan egyptiläiset kansoista, joiden sekaan heidät on hajotettu.
Ezekiel 29:13 Yet thus said the Lord GOD; At the end of forty years will I gather the Egyptians from the people where they were scattered:
Hesekiel 29:14 Minä käännän Egyptin kohtalon ja palautan heidät Patroksen maahan, asuinmaahansa, ja heistä tulee siellä alhainen valtakunta.
Ezekiel 29:14 And I will bring again the captivity of Egypt, and will cause them to return into the land of Pathros, into the land of their habitation; and they shall be there a base kingdom.
Hesekiel 29:15 Se on oleva valtakunnista halvin, eikä se enää korota itseään kansojen yläpuolelle, sillä minä vähennän sen, niin etteivät se enää hallitse kansoja.
Ezekiel 29:15 It shall be the basest of the kingdoms; neither shall it exalt itself any more above the nations: for I will diminish them, that they shall no more rule over the nations.
Hesekiel 29:16 Eikä se ole enää Israelin heimon turva, joka muistuttaa heidän pahat tekonsa, kun he heitä pitävät silmällä; vaan he tulevat tietämään, että minä olen Herra, Herra.
Ezekiel 29:16 And it shall be no more the confidence of the house of Israel, which brings their iniquity to remembrance, when they shall look after them: but they shall know that I am the Lord GOD.
Hesekiel 29:17 Ja tapahtui kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena, ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, että minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 29:17 And it came to pass in the seven and twentieth year, in the first month, in the first day of the month, the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 29:18 Ihmisen poika, Babylonian kuningas Nebukadnessar antoi armeijansa tehdä suuren palveluksen Tyrosta vastaan: kaikki päät kävivät kaljuksi ja kaikki olkapäät paljaiksi. Mutta hän ei saanut palkkaa eikä armeijansa Tyrosta siitä palveluksesta, jonka hän oli sitä vastaan tehnyt.
Ezekiel 29:18 Son of man, Nebuchadrezzar king of Babylon caused his army to serve a great service against Tyrus: every head was made bald, and every shoulder was peeled: yet had he no wages, nor his army, for Tyrus, for the service that he had served against it:
Hesekiel 29:19 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra, Herra: Katso, minä annan Egyptin maan Nebukadnessarille, Babylonin kuninkaalle, ja hän ottaa sen joukkonsa, ryöstää sen ja ryöstäe sen; ja se on oleva palkkana hänen sotajoukolleen.
Ezekiel 29:19 Therefore thus said the Lord GOD; Behold, I will give the land of Egypt to Nebuchadrezzar king of Babylon; and he shall take her multitude, and take her spoil, and take her prey; and it shall be the wages for his army.
Hesekiel 29:20 Minä olen antanut hänelle Egyptin maan hänen vaivannäöstään, jolla hän sitä vastaan palveli, koska he tekivät työtä minulle, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 29:20 I have given him the land of Egypt for his labor with which he served against it, because they worked for me, said the Lord GOD.
Hesekiel 29:21 Sinä päivänä minä annan Israelin heimon sarven kasvaa ja annan sinulle suun avautua heidän keskellään; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 29:21 In that day will I cause the horn of the house of Israel to bud forth, and I will give you the opening of the mouth in the middle of them; and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 30:1 Herran sana tuli jälleen minulle ja sanoi:
Ezekiel 30:1 The word of the LORD came again to me, saying,
Hesekiel 30:2 Ihmisen poika, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Valittakaa, voi tätä päivää!
Ezekiel 30:2 Son of man, prophesy and say, Thus said the Lord GOD; Howl you, Woe worth the day!
Hesekiel 30:3 Sillä lähellä on päivä, lähellä on Herran päivä, pilvinen päivä; se on oleva pakanakansojen aika.
Ezekiel 30:3 For the day is near, even the day of the LORD is near, a cloudy day; it shall be the time of the heathen.
Hesekiel 30:4 Ja miekka tulee Egyptin kimppuun, ja suuri tuska on oleva Etiopiassa, kun surmatut kaatuvat Egyptissä, ja he vievät pois sen joukkonsa ja sen perustukset murtuvat.
Ezekiel 30:4 And the sword shall come on Egypt, and great pain shall be in Ethiopia, when the slain shall fall in Egypt, and they shall take away her multitude, and her foundations shall be broken down.
Hesekiel 30:5 Etiopia, Libya, Lyydia ja kaikki sekakansat, Kuub ja liitossa olevan maan miehet kaatuvat heidän kanssaan miekkaan.
Ezekiel 30:5 Ethiopia, and Libya, and Lydia, and all the mingled people, and Chub, and the men of the land that is in league, shall fall with them by the sword.
Hesekiel 30:6 Näin sanoo Herra: Ne, jotka Egyptiä kannattelevat, kaatuvat, sen mahtavuuden ylpeys syöksyy alas. Seineen tornista he kaatuvat miekkaan, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 30:6 Thus said the LORD; They also that uphold Egypt shall fall; and the pride of her power shall come down: from the tower of Syene shall they fall in it by the sword, said the Lord GOD.
Hesekiel 30:7 Ja he tulevat autioiksi autioituneiden maiden keskellä, ja sen kaupungit tulevat olemaan raunioituneiden kaupunkien keskellä.
Ezekiel 30:7 And they shall be desolate in the middle of the countries that are desolate, and her cities shall be in the middle of the cities that are wasted.
Hesekiel 30:8 Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä sytytän tulen Egyptiin ja kaikki sen auttajat tuhotaan.
Ezekiel 30:8 And they shall know that I am the LORD, when I have set a fire in Egypt, and when all her helpers shall be destroyed.
Hesekiel 30:9 Sinä päivänä lähtevät minun luotani sanansaattajat laivoilla pelottelemaan huolettomia etiopialaisia, ja heitä kohtaa suuri tuska niin kuin Egyptin päivänä; sillä katso, se tulee.
Ezekiel 30:9 In that day shall messengers go forth from me in ships to make the careless Ethiopians afraid, and great pain shall come on them, as in the day of Egypt: for, see, it comes.
Hesekiel 30:10 Näin sanoo Herra, Herra: Minä teen lopun Egyptin riehumisesta Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin käden kautta.
Ezekiel 30:10 Thus said the Lord GOD; I will also make the multitude of Egypt to cease by the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon.
Hesekiel 30:11 Hänet ja hänen kansansa hänen kanssaan, pakanakansojen julmat, tuodaan hävittämään maata; ja he paljastavat miekkansa Egyptiä vastaan ja täyttävät maan surmatuilla.
Ezekiel 30:11 He and his people with him, the terrible of the nations, shall be brought to destroy the land: and they shall draw their swords against Egypt, and fill the land with the slain.
Hesekiel 30:12 Minä kuivaan virrat ja myyn maan jumalattomien käsiin, autioksi teen maan ja kaiken, mitä siinä on, muukalaisten käden kautta. Minä, Herra, olen puhunut.
Ezekiel 30:12 And I will make the rivers dry, and sell the land into the hand of the wicked: and I will make the land waste, and all that is therein, by the hand of strangers: I the LORD have spoken it.
Hesekiel 30:13 Näin sanoo Herra, Herra: Minä hävitän epäjumalat ja lopetan niiden kuvat Noofista, eikä Egyptin maassa ole enää ruhtinasta. Minä saatan pelon Egyptin maahan.
Ezekiel 30:13 Thus said the Lord GOD; I will also destroy the idols, and I will cause their images to cease out of Noph; and there shall be no more a prince of the land of Egypt: and I will put a fear in the land of Egypt.
Hesekiel 30:14 Minä teen Patroksen autioksi, sytytän Sooanin tuleen ja panen täytäntöön tuomiot Noon maassa.
Ezekiel 30:14 And I will make Pathros desolate, and will set fire in Zoan, and will execute judgments in No.
Hesekiel 30:15 Ja minä vuodatan vihani Siinin, Egyptin linnoituksen, päälle; ja minä hävitän Noon väkevyyden.
Ezekiel 30:15 And I will pour my fury on Sin, the strength of Egypt; and I will cut off the multitude of No.
Hesekiel 30:16 Minä sytytän Egyptin tuleen: Sinillä on oleva suuri tuska, Noo revitään kappaleiksi, ja Noofilla on oleva ahdistusta joka päivä.
Ezekiel 30:16 And I will set fire in Egypt: Sin shall have great pain, and No shall be rent asunder, and Noph shall have distresses daily.
Hesekiel 30:17 Aavenin ja Pibesetin nuoret miehet kaatuvat miekkaan, ja nämä kaupungit joutuvat pakkosiirtolaisuuteen.
Ezekiel 30:17 The young men of Aven and of Pibeseth shall fall by the sword: and these cities shall go into captivity.
Hesekiel 30:18 Tehafneheksessa päivä pimenee, kun minä siellä murran Egyptin ikeen. Sen mahtavuuden loiston loppuu siinä. Pilvi peittää sen, ja sen tyttäret menevät vankeuteen.
Ezekiel 30:18 At Tehaphnehes also the day shall be darkened, when I shall break there the yokes of Egypt: and the pomp of her strength shall cease in her: as for her, a cloud shall cover her, and her daughters shall go into captivity.
Hesekiel 30:19 Näin minä panen täytäntöön tuomiot Egyptissä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 30:19 Thus will I execute judgments in Egypt: and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 30:20 Yhdentenätoista vuonna, ensimmäisen kuukauden seitsemäntenä päivänä, tuli minulle tämä Herran sana:
Ezekiel 30:20 And it came to pass in the eleventh year, in the first month, in the seventh day of the month, that the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 30:21 Ihmislapsi, minä olen murskannut faraon, Egyptin kuninkaan, käsivarren; ja katso, sitä ei sidota paranemiseksi, eikä sitä kääritä sidottavaksi eikä vahvisteta miekan tarttumista varten.
Ezekiel 30:21 Son of man, I have broken the arm of Pharaoh king of Egypt; and, see, it shall not be bound up to be healed, to put a roller to bind it, to make it strong to hold the sword.
Hesekiel 30:22 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra, Herra: Katso, minä käyn faraon, Egyptin kuninkaan, kimppuun ja murskaan hänen käsivartensa, sekä vahvat että särkyneet, ja minä pudotan miekan hänen kädestään.
Ezekiel 30:22 Therefore thus said the Lord GOD; Behold, I am against Pharaoh king of Egypt, and will break his arms, the strong, and that which was broken; and I will cause the sword to fall out of his hand.
Hesekiel 30:23 Ja minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja sirotan heidät muihin maihin.
Ezekiel 30:23 And I will scatter the Egyptians among the nations, and will disperse them through the countries.
Hesekiel 30:24 Minä vahvistan Babylonin kuninkaan käsivarret ja annan miekkani hänen käteensä; mutta faraon käsivarret minä murskaan, ja hän voihkii hänen edessään kuin kuolettavan haavoittuneen mies.
Ezekiel 30:24 And I will strengthen the arms of the king of Babylon, and put my sword in his hand: but I will break Pharaoh’s arms, and he shall groan before him with the groanings of a deadly wounded man.
Hesekiel 30:25 Mutta minä vahvistan Babylonin kuninkaan käsivarret, mutta faraon käsivarret vaipuvat alas; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä annan miekkani Babylonin kuninkaan käteen ja hän ojentaa sen Egyptin maata kohti.
Ezekiel 30:25 But I will strengthen the arms of the king of Babylon, and the arms of Pharaoh shall fall down; and they shall know that I am the LORD, when I shall put my sword into the hand of the king of Babylon, and he shall stretch it out on the land of Egypt.
Hesekiel 30:26 Ja minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja sirotan heidät maihin, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 30:26 And I will scatter the Egyptians among the nations, and disperse them among the countries; and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 31:1 Yhdentenätoista vuotena, kolmantena kuukautena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, tuli minulle tämä Herran sana:
Ezekiel 31:1 And it came to pass in the eleventh year, in the third month, in the first day of the month, that the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 31:2 Ihmislapsi, puhu faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen joukolleen: Kenen vertainen sinä olet suuruudessasi?
Ezekiel 31:2 Son of man, speak to Pharaoh king of Egypt, and to his multitude; Whom are you like in your greatness?
Hesekiel 31:3 Katso, Assyria oli setri Libanonilla, kauniine oksineen, varjoineen ja korkeakasvuinen; ja sen latva ulottui paksujen oksien joukkoon.
Ezekiel 31:3 Behold, the Assyrian was a cedar in Lebanon with fair branches, and with a shadowing shroud, and of an high stature; and his top was among the thick boughs.
Hesekiel 31:4 Vedet tekivät hänet suureksi, syvyys korotti hänet, sen virrat juoksivat hänen kasviensa ympärillä ja lähettivät pienet virtansa kaikkiin kedon puihin.
Ezekiel 31:4 The waters made him great, the deep set him up on high with her rivers running round about his plants, and sent her little rivers to all the trees of the field.
Hesekiel 31:5 Sen tähden se oli korkeampi kaikkia kedon puita, ja sen oksat kasvoivat runsaiksi ja oksat pitkiksi paljojen vesien tähden, kun se kasvoi.
Ezekiel 31:5 Therefore his height was exalted above all the trees of the field, and his boughs were multiplied, and his branches became long because of the multitude of waters, when he shot forth.
Hesekiel 31:6 Kaikki taivaan linnut tekivät pesänsä hänen oksille, ja hänen oksiensa alla kaikki metsän eläimet synnyttivät poikasensa, ja hänen varjossaan asuivat kaikki suuret kansat.
Ezekiel 31:6 All the fowls of heaven made their nests in his boughs, and under his branches did all the beasts of the field bring forth their young, and under his shadow dwelled all great nations.
Hesekiel 31:7 Näin kaunis hän oli suuruudessaan, oksiensa pituudessa, sillä hänen juurensa oli suurten vesien äärellä.
Ezekiel 31:7 Thus was he fair in his greatness, in the length of his branches: for his root was by great waters.
Hesekiel 31:8 Jumalan puutarhan setrit eivät voineet häntä kätkeä, eivätkä kuuset olleet hänen oksiensa veroisia, eivätkä kastanjat hänen oksiensa veroisia, eikä yksikään puu Jumalan puutarhassa ollut kauneudessaan hänen kaltainen.
Ezekiel 31:8 The cedars in the garden of God could not hide him: the fir trees were not like his boughs, and the chestnut trees were not like his branches; nor any tree in the garden of God was like to him in his beauty.
Hesekiel 31:9 Minä olen tehnyt hänet kauniiksi oksiensa paljoudella, niin että kaikki Eedenin puut Jumalan puutarhassa kadehtivat häntä.
Ezekiel 31:9 I have made him fair by the multitude of his branches: so that all the trees of Eden, that were in the garden of God, envied him.
Hesekiel 31:10 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Koska sinä olet korottanut itsesi korkeaksi ja hän on noussut latvaansa paksujen oksien sekaan ja hänen sydämensä on ylpeä hänen korkeutensa tähden,
Ezekiel 31:10 Therefore thus said the Lord GOD; Because you have lifted up yourself in height, and he has shot up his top among the thick boughs, and his heart is lifted up in his height;
Hesekiel 31:11 Sentähden minä olen antanut hänet pakanakansojen mahtavien käsiin; hän on tekevä hänelle mitä tahansa; minä olen ajanut hänet pois hänen pahuutensa tähden.
Ezekiel 31:11 I have therefore delivered him into the hand of the mighty one of the heathen; he shall surely deal with him: I have driven him out for his wickedness.
Hesekiel 31:12 Ja muukalaiset, kansojen julmat, ovat hakanneet hänet pois ja jättäneet hänet. Vuorille ja kaikkiin laaksoihin ovat kaatuneet hänen oksansa, ja kaikki maan virrat ovat murtaneet hänen oksansa, ja kaikki maan kansat ovat astuneet alas häneltä.
Ezekiel 31:12 And strangers, the terrible of the nations, have cut him off, and have left him: on the mountains and in all the valleys his branches are fallen, and his boughs are broken by all the rivers of the land; and all the people of the earth are gone down from h
Hesekiel 31:13 Sen raunioille jäävät kaikki taivaan linnut ja sen oksille kaikki metsän eläimet.
Ezekiel 31:13 On his ruin shall all the fowls of the heaven remain, and all the beasts of the field shall be on his branches:
Hesekiel 31:14 Eivätkä kaikki veden äärellä olevat puut korottaisi itseään korkeuteensa, eivätkä latvuksensa nousisi paksujen oksien sekaan, eivätkä niiden puut pysyisi korkeina, kaikki vettä juovat; sillä ne kaikki annetaan kuolemaan, tuonelaan.
Ezekiel 31:14 To the end that none of all the trees by the waters exalt themselves for their height, neither shoot up their top among the thick boughs, neither their trees stand up in their height, all that drink water: for they are all delivered to death, to the nethe
Hesekiel 31:15 Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Sinä päivänä, jona hän meni alas tuonelaan, minä panin surutyöt virrat, peitin syvyyden hänen tähtensä ja pidätin sen virrat, niin että suuret vedet pysähtyivät. Minä panin Libanonin suremaan hänen tähtensä ja kaikki kedon puut.
Ezekiel 31:15 Thus said the Lord GOD; In the day when he went down to the grave I caused a mourning: I covered the deep for him, and I restrained the floods thereof, and the great waters were stayed: and I caused Lebanon to mourn for him, and all the trees of the field
Hesekiel 31:16 Minä saatoin kansat vapisemaan hänen kaatumisensa äänestä, kun syöksin hänet alas helvettiin niiden joukkoon, jotka kuoppaan vaipuvat. Ja kaikki Eedenin puut, Libanonin parhaat ja valituimmat, kaikki, jotka vettä juovat, saavat lohdutuksen maan syvyyksissä.
Ezekiel 31:16 I made the nations to shake at the sound of his fall, when I cast him down to hell with them that descend into the pit: and all the trees of Eden, the choice and best of Lebanon, all that drink water, shall be comforted in the nether parts of the earth.
Hesekiel 31:17 Hekin menivät hänen kanssaan alas helvettiin miekalla surmattujen luo; ja ne, jotka olivat hänen käsivartensa, jotka asuivat hänen varjossaan pakanain keskellä.
Ezekiel 31:17 They also went down into hell with him to them that be slain with the sword; and they that were his arm, that dwelled under his shadow in the middle of the heathen.
Hesekiel 31:18 Kenen vertainen sinä olet Eedenin puiden joukossa kunniassa ja suuruudessa? Mutta sinut syöstään alas Eedenin puiden kanssa maan ääriin. Sinä makaat ympärileikkaamattomien keskellä miekalla surmattujen kanssa.
Ezekiel 31:18 To whom are you thus like in glory and in greatness among the trees of Eden? yet shall you be brought down with the trees of Eden to the nether parts of the earth: you shall lie in the middle of the uncircumcised with them that be slain by the sword. This
Hesekiel 32:1 Kahdentenatoista vuonna, kahdennentoista kuukauden ensimmäisenä päivänä, tuli minulle tämä Herran sana:
Ezekiel 32:1 And it came to pass in the twelfth year, in the twelfth month, in the first day of the month, that the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 32:2 Ihmislapsi, viritä valitusvirsi faaraosta, Egyptin kuninkaasta, ja sano hänelle: 'Sinä olet kuin kansojen nuori leijona, kuin valas meressä. Sinä lähtit virroineen ja kuohutit vedet jaloillasi ja saastutit niiden virrat.'
Ezekiel 32:2 Son of man, take up a lamentation for Pharaoh king of Egypt, and say to him, You are like a young lion of the nations, and you are as a whale in the seas: and you came forth with your rivers, and troubled the waters with your feet, and fouled their rivers
Hesekiel 32:3 Näin sanoo Herra, Herra: Minä levitän verkkoni sinun ylitsesi monilukuisena joukkona, ja he nostavat sinut ylös minun verkollani.
Ezekiel 32:3 Thus said the Lord GOD; I will therefore spread out my net over you with a company of many people; and they shall bring you up in my net.
Hesekiel 32:4 Silloin minä jätän teidät maalle, heitän teidät avoimelle kedolle ja asetan kaikki taivaan linnut teidän päällenne ja täytän teidät koko maan eläimet.
Ezekiel 32:4 Then will I leave you on the land, I will cast you forth on the open field, and will cause all the fowls of the heaven to remain on you, and I will fill the beasts of the whole earth with you.
Hesekiel 32:5 Ja minä lasken sinun lihasi vuorille ja täytän laaksot sinun korkeudellasi.
Ezekiel 32:5 And I will lay your flesh on the mountains, and fill the valleys with your height.
Hesekiel 32:6 Minä kastelen sinun verelläsi maan, jossa uit, aina vuorille asti, ja virrat tulevat täyteen sinua.
Ezekiel 32:6 I will also water with your blood the land wherein you swim, even to the mountains; and the rivers shall be full of you.
Hesekiel 32:7 Ja kun minä sinut sammutan, minä peitän taivaan ja teen sen tähdet pimeiksi; minä peitän auringon pilvellä, eikä kuu anna valoaan.
Ezekiel 32:7 And when I shall put you out, I will cover the heaven, and make the stars thereof dark; I will cover the sun with a cloud, and the moon shall not give her light.
Hesekiel 32:8 Minä pimennän teidän yllänne kaikki taivaan valot ja asetan pimeyden maanne ylle, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 32:8 All the bright lights of heaven will I make dark over you, and set darkness on your land, said the Lord GOD.
Hesekiel 32:9 Minä myös kiihotan monien ihmisten sydämiä, kun tuon sinun tuhosi kansojen sekaan, maihin, joita et tunne.
Ezekiel 32:9 I will also vex the hearts of many people, when I shall bring your destruction among the nations, into the countries which you have not known.
Hesekiel 32:10 Niin, minä saatan monet kansat hämmästymään sinun tähtesi, ja heidän kuninkaansa pelkäävät kovasti sinun tähtesi, kun minä heilutan miekkaani heidän edessään; ja he vapisevat joka hetki, jokainen oman henkensä tähden, sinun kaatumisesi päivänä.
Ezekiel 32:10 Yes, I will make many people amazed at you, and their kings shall be horribly afraid for you, when I shall brandish my sword before them; and they shall tremble at every moment, every man for his own life, in the day of your fall.
Hesekiel 32:11 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Babylonin kuninkaan miekka on tuleva teidän kimppuunne.
Ezekiel 32:11 For thus said the Lord GOD; The sword of the king of Babylon shall come on you.
Hesekiel 32:12 Minä kaadan sinun joukkosi, kansojen julmat, kaikki heistä; ja he turmelevat Egyptin loiston, ja koko sen joukko tuhoutuu.
Ezekiel 32:12 By the swords of the mighty will I cause your multitude to fall, the terrible of the nations, all of them: and they shall spoil the pomp of Egypt, and all the multitude thereof shall be destroyed.
Hesekiel 32:13 Minä hävitän myös kaikki sen eläimet suurten vesien varrelta; eivätkä ihmisen jalka eivätkä eläinten kaviot enää niitä vaivaa.
Ezekiel 32:13 I will destroy also all the beasts thereof from beside the great waters; neither shall the foot of man trouble them any more, nor the hoofs of beasts trouble them.
Hesekiel 32:14 Silloin minä teen heidän vetensä syviksi ja annan heidän virtojensa virrata kuin öljy, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 32:14 Then will I make their waters deep, and cause their rivers to run like oil, said the Lord GOD.
Hesekiel 32:15 Kun minä teen Egyptin maan autioksi, ja maa jää tyhjilleen kaikesta, mitä se ennen oli, kun minä lyön kaikki sen asukkaat, silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 32:15 When I shall make the land of Egypt desolate, and the country shall be destitute of that whereof it was full, when I shall smite all them that dwell therein, then shall they know that I am the LORD.
Hesekiel 32:16 Tämä on valitusvirsi, jolla he valittavat häntä. Kansojen tyttäret valittavat häntä. He valittavat häntä, Egyptiä ja kaikkea sen joukkoa, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 32:16 This is the lamentation with which they shall lament her: the daughters of the nations shall lament her: they shall lament for her, even for Egypt, and for all her multitude, said the Lord GOD.
Hesekiel 32:17 Kahdentenatoista vuonna, kuukauden viidentenätoista päivänä, tuli minulle tämä Herran sana:
Ezekiel 32:17 It came to pass also in the twelfth year, in the fifteenth day of the month, that the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 32:18 Ihmislapsi, valita Egyptin melskettä ja syökse heidät alas, se ja kuuluisten kansojen tyttäret, maan pohjalle niiden joukkoon, jotka hautaan vaipuvat.
Ezekiel 32:18 Son of man, wail for the multitude of Egypt, and cast them down, even her, and the daughters of the famous nations, to the nether parts of the earth, with them that go down into the pit.
Hesekiel 32:19 Kenet sinä kauneudessa ohitat? Mene alas ja makaa ympärileikkaamattomien parissa.
Ezekiel 32:19 Whom do you pass in beauty? go down, and be you laid with the uncircumcised.
Hesekiel 32:20 He kaatuvat miekalla surmattujen keskelle; hän on miekan alttiiksi annettu; vedä hänet ja kaikki hänen joukkonsa pois.
Ezekiel 32:20 They shall fall in the middle of them that are slain by the sword: she is delivered to the sword: draw her and all her multitudes.
Hesekiel 32:21 Voimakkaiden joukossa väkevät puhuvat hänelle helvetin keskeltä niiden kanssa, jotka häntä auttavat: he ovat vajonneet alas, he makaavat ympärileikkaamattomina, miekalla surmattuina.
Ezekiel 32:21 The strong among the mighty shall speak to him out of the middle of hell with them that help him: they are gone down, they lie uncircumcised, slain by the sword.
Hesekiel 32:22 Assur on siellä ja kaikki hänen joukkonsa: hänen hautansa ovat hänen ympärillään: kaikki he ovat surmattuja, miekkaan kaatuneita.
Ezekiel 32:22 Asshur is there and all her company: his graves are about him: all of them slain, fallen by the sword:
Hesekiel 32:23 Jonka haudat ovat kuopan perällä, ja hänen joukkonsa on hänen hautansa ympärillä: kaikki he ovat surmattuja, miekkaan kaatuneita, jotka aiheuttivat kauhun elävien maassa.
Ezekiel 32:23 Whose graves are set in the sides of the pit, and her company is round about her grave: all of them slain, fallen by the sword, which caused terror in the land of the living.
Hesekiel 32:24 Siellä on Elam ja kaikki hänen joukkonsa hänen hautansa ympärillä, kaikki surmattuja, miekkaan kaatuneita, jotka ovat kulkeneet ympärileikkaamattomina maan tuoneloihin, jotka aiheuttivat kauhun elävien maassa; kuitenkin he kantavat häpeänsä
Ezekiel 32:24 There is Elam and all her multitude round about her grave, all of them slain, fallen by the sword, which are gone down uncircumcised into the nether parts of the earth, which caused their terror in the land of the living; yet have they borne their shame w
Hesekiel 32:25 He ovat asettaneet hänelle vuoteen surmattujen keskelle kaiken hänen joukkonsa kanssa. Hänen hautansa ovat hänen ympärillään. Kaikki he ovat ympärileikkaamattomia, miekalla surmattuja. Vaikka heidän kauhunsa herätettiin elävien maassa, he joutuvat kuitenkin kantamaan häpeänsä heidän kanssaan.
Ezekiel 32:25 They have set her a bed in the middle of the slain with all her multitude: her graves are round about him: all of them uncircumcised, slain by the sword: though their terror was caused in the land of the living, yet have they borne their shame with them t
Hesekiel 32:26 Siellä on Mesek, Tuubal ja kaikki hänen joukkonsa; hänen hautansa ovat hänen ympärillään; he ovat kaikki ympärileikkaamattomia, miekalla surmattuja, vaikka he aiheuttivat kauhun elävien maassa.
Ezekiel 32:26 There is Meshech, Tubal, and all her multitude: her graves are round about him: all of them uncircumcised, slain by the sword, though they caused their terror in the land of the living.
Hesekiel 32:27 Eivätkä he makaa kaatuneiden ympärileikkaamattomien sankarien kanssa, jotka ovat menneet alas helvettiin sota-aseineen. He ovat panneet miekkansa päänsä alle, mutta heidän pahat tekonsa ovat heidän luissaan, vaikka he olivatkin terroristi.
Ezekiel 32:27 And they shall not lie with the mighty that are fallen of the uncircumcised, which are gone down to hell with their weapons of war: and they have laid their swords under their heads, but their iniquities shall be on their bones, though they were the terro
Hesekiel 32:28 Niin, sinut murskataan ympärileikkaamattomien keskellä, ja sinä makaat miekalla surmattujen parissa.
Ezekiel 32:28 Yes, you shall be broken in the middle of the uncircumcised, and shall lie with them that are slain with the sword.
Hesekiel 32:29 Siellä on Edom, sen kuninkaat ja kaikki sen ruhtinaat, jotka miekalla surmatut ovat asettaneet maahan heidän voimallaan; he makaavat ympärileikkaamattomien ja hautaan vaipuneiden parissa.
Ezekiel 32:29 There is Edom, her kings, and all her princes, which with their might are laid by them that were slain by the sword: they shall lie with the uncircumcised, and with them that go down to the pit.
Hesekiel 32:30 Siellä ovat pohjoisen ruhtinaat, kaikki he, ja kaikki siidonilaiset, jotka ovat menneet alas surmattujen kanssa; kauhussa he häpeävät voimaansa; ja he makaavat ympärileikkaamattomina miekalla surmattujen kanssa ja kantavat häpeänsä heidän kanssaan.
Ezekiel 32:30 There be the princes of the north, all of them, and all the Zidonians, which are gone down with the slain; with their terror they are ashamed of their might; and they lie uncircumcised with them that be slain by the sword, and bear their shame with them t
Hesekiel 32:31 Farao on näkevä heidät ja saa lohdutuksen kaikesta joukkostaan, faraon ja koko hänen armeijansa kaatumisesta miekalla, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 32:31 Pharaoh shall see them, and shall be comforted over all his multitude, even Pharaoh and all his army slain by the sword, said the Lord GOD.
Hesekiel 32:32 Sillä minä olen aiheuttanut kauhuni elävien maassa; ja hänet pannaan ympärileikkaamattomien keskelle miekalla surmattujen joukkoon, faraon ja kaiken hänen joukkonsa, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 32:32 For I have caused my terror in the land of the living: and he shall be laid in the middle of the uncircumcised with them that are slain with the sword, even Pharaoh and all his multitude, said the Lord GOD.
Hesekiel 33:1 Herran sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Ezekiel 33:1 Again the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 33:2 Ihmislapsi, puhu kansasi lapsille ja sano heille: Kun minä tuon miekan maan kimppuun ja maan kansa ottaa miehen alueeltaan ja asettaa hänet vartijakseen,
Ezekiel 33:2 Son of man, speak to the children of your people, and say to them, When I bring the sword on a land, if the people of the land take a man of their coasts, and set him for their watchman:
Hesekiel 33:3 Jos hän näkee miekan tulevan maan kimppuun, hän puhaltaa torveen ja varoittaa kansaa;
Ezekiel 33:3 If when he sees the sword come on the land, he blow the trumpet, and warn the people;
Hesekiel 33:4 Jos joku sitten kuulee torven äänen eikä ota varoitusta vaarin, miekka tulee ja ottaa hänet pois, hänen verensä tulee hänen oman päänsä päälle.
Ezekiel 33:4 Then whoever hears the sound of the trumpet, and takes not warning; if the sword come, and take him away, his blood shall be on his own head.
Hesekiel 33:5 Hän kuuli torven äänen, mutta ei ottanut varoitusta vaarin; hänen verensä tulkoon hänen päälleen. Mutta joka ottaa varoituksesta vaarin, pelastaa sielunsa.
Ezekiel 33:5 He heard the sound of the trumpet, and took not warning; his blood shall be on him. But he that takes warning shall deliver his soul.
Hesekiel 33:6 Mutta jos vartija näkee miekan tulevan eikä puhalla torveen eikä kansa saa varoitusta, jos miekka tulee ja ottaa jonkun heidän keskuudestaan, hänet otetaan pois syntinsä tähden; mutta hänen verensä minä vaadin vartijan kädestä.
Ezekiel 33:6 But if the watchman see the sword come, and blow not the trumpet, and the people be not warned; if the sword come, and take any person from among them, he is taken away in his iniquity; but his blood will I require at the watchman’s hand.
Hesekiel 33:7 Niin sinä, ihmisen poika, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi; sinun on kuultava sana minun suustani ja varoitettava heitä minun puolestani.
Ezekiel 33:7 So you, O son of man, I have set you a watchman to the house of Israel; therefore you shall hear the word at my mouth, and warn them from me.
Hesekiel 33:8 Kun minä sanon jumalattomalle: Jumalaton, sinä kuolet, niin ellet puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen tiestään, niin jumalaton kuolee synnissänsä; mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
Ezekiel 33:8 When I say to the wicked, O wicked man, you shall surely die; if you do not speak to warn the wicked from his way, that wicked man shall die in his iniquity; but his blood will I require at your hand.
Hesekiel 33:9 Mutta jos sinä varoitat jumalatonta hänen tiestään, että hän kääntyisi siltä pois, niin ellei hän käänny tieltään, hän kuolee syntiinsä; mutta sinä olet pelastanut sielusi.
Ezekiel 33:9 Nevertheless, if you warn the wicked of his way to turn from it; if he do not turn from his way, he shall die in his iniquity; but you have delivered your soul.
Hesekiel 33:10 Sentähden, sinä, ihmisen poika, sano Israelin heimolle: Näin te sanotte: Jos meidän rikkomuksemme ja syntimme ovat meidän päällämme ja me riudumme niiden tähden, kuinka me sitten eläisimme?
Ezekiel 33:10 Therefore, O you son of man, speak to the house of Israel; Thus you speak, saying, If our transgressions and our sins be on us, and we pine away in them, how should we then live?
Hesekiel 33:11 Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei minulla ole iloa jumalattoman kuolemasta, vaan siitä, että jumalaton kääntyy tieltään ja elää. Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne! Miksi te kuolisitte, te Israelin heimo?
Ezekiel 33:11 Say to them, As I live, said the Lord GOD, I have no pleasure in the death of the wicked; but that the wicked turn from his way and live: turn you, turn you from your evil ways; for why will you die, O house of Israel?
Hesekiel 33:12 Sentähden, sinä ihmisen poika, sano kansasi lapsille: Vanhurskaan vanhurskaus ei pelasta häntä hänen rikkomuksensa päivänä; mutta jumalattoman pahuus ei lankea siihen sinä päivänä, jona hän kääntyy pois pahuudestaan.
Ezekiel 33:12 Therefore, you son of man, say to the children of your people, The righteousness of the righteous shall not deliver him in the day of his transgression: as for the wickedness of the wicked, he shall not fall thereby in the day that he turns from his wicke
Hesekiel 33:13 Jos minä sanon vanhurskaalle: Hän totisesti saa elää, mutta jos hän luottaa omaan vanhurskauteensa ja tekee vääryyttä, niin hänen vanhurskauttansa ei enää muisteta, vaan hänen on kuoltava vääryytensä tähden.
Ezekiel 33:13 When I shall say to the righteous, that he shall surely live; if he trust to his own righteousness, and commit iniquity, all his righteousnesses shall not be remembered; but for his iniquity that he has committed, he shall die for it.
Hesekiel 33:14 Kun minä taas sanon jumalattomalle: Teidän on kuoltava, jos hän kääntyy pois synnistänne ja tekee oikeuden ja vanhurskauden,
Ezekiel 33:14 Again, when I say to the wicked, You shall surely die; if he turn from his sin, and do that which is lawful and right;
Hesekiel 33:15 Jos jumalaton antaa takaisin pantin, antaa takaisin ryöstämänsä, vaeltaa elämän käskyjen mukaan eikä tee vääryyttä, niin hän totisesti saa elää, eikä kuole.
Ezekiel 33:15 If the wicked restore the pledge, give again that he had robbed, walk in the statutes of life, without committing iniquity; he shall surely live, he shall not die.
Hesekiel 33:16 Yhtäkään hänen syntiään, jota hän on tehnyt, ei hänelle mainita; hän on tehnyt sitä, mikä on laillista ja vanhurskasta; hän totisesti saa elää.
Ezekiel 33:16 None of his sins that he has committed shall be mentioned to him: he has done that which is lawful and right; he shall surely live.
Hesekiel 33:17 Mutta sinun kansasi lapset sanovat: Herran tie ei ole oikea, mutta heidän tiensä ei ole oikea.
Ezekiel 33:17 Yet the children of your people say, The way of the Lord is not equal: but as for them, their way is not equal.
Hesekiel 33:18 Kun vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, hän kuolee sen tähden.
Ezekiel 33:18 When the righteous turns from his righteousness, and commits iniquity, he shall even die thereby.
Hesekiel 33:19 Mutta jos jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestaan ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän saa elää sen tähden.
Ezekiel 33:19 But if the wicked turn from his wickedness, and do that which is lawful and right, he shall live thereby.
Hesekiel 33:20 Ja kuitenkin te sanotte: Herran tie ei ole oikea. Te Israelin heimo, minä tuomitsen teidät, jokaisen hänen teittensä mukaan.
Ezekiel 33:20 Yet you say, The way of the Lord is not equal. O you house of Israel, I will judge you every one after his ways.
Hesekiel 33:21 Ja tapahtui meidän pakkosiirtolaisuutemme kahdentenatoista vuonna, kymmenennen kuukauden viidentenä päivänä, että eräs Jerusalemista pakoon päässyt mies tuli minun luokseni ja sanoi: Kaupunki on voitettu.
Ezekiel 33:21 And it came to pass in the twelfth year of our captivity, in the tenth month, in the fifth day of the month, that one that had escaped out of Jerusalem came to me, saying, The city is smitten.
Hesekiel 33:22 Herran käsi oli minun päälläni illalla, ennen kuin pakolainen tuli, ja avasi minun suuni, kunnes hän tuli minun luokseni aamulla; ja suuni avautui, enkä enää ollut mykkä.
Ezekiel 33:22 Now the hand of the LORD was on me in the evening, before he that was escaped came; and had opened my mouth, until he came to me in the morning; and my mouth was opened, and I was no more dumb.
Hesekiel 33:23 Sitten minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 33:23 Then the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 33:24 Ihmislapsi, Israelin maan autiomaiden asukkaat sanovat näin: 'Aabraham oli yksi ainoa, ja hän peri maan; mutta meitä on monta; maa on annettu meille perinnöksi.'
Ezekiel 33:24 Son of man, they that inhabit those wastes of the land of Israel speak, saying, Abraham was one, and he inherited the land: but we are many; the land is given us for inheritance.
Hesekiel 33:25 Miksi te sanotte heille: Näin sanoo Herra, Herra: Te syötte verin kanssa ja nostatte silmänne epäjumalianne kohti ja vuodatatte verta; ja tekö omistaisitte maan?
Ezekiel 33:25 Why say to them, Thus said the Lord GOD; You eat with the blood, and lift up your eyes toward your idols, and shed blood: and shall you possess the land?
Hesekiel 33:26 Te nojaatte miekkaanne, teette kauhistuksia ja saastutatte kukin lähimmäisensä vaimon; ja tekö omistaisitte maan?
Ezekiel 33:26 You stand on your sword, you work abomination, and you defile every one his neighbor’s wife: and shall you possess the land?
Hesekiel 33:27 Sano heille näin: Näin sanoo Herra, Herra: Niin totta kuin minä elän, ne, jotka ovat autioissa, kaatuvat miekkaan, ja ne, jotka ovat avoimella kedolla, minä annan pedoille syötäväksi, ja ne, jotka ovat linnoituksissa ja luolissa, kuolevat.
Ezekiel 33:27 Say you thus to them, Thus said the Lord GOD; As I live, surely they that are in the wastes shall fall by the sword, and him that is in the open field will I give to the beasts to be devoured, and they that be in the forts and in the caves shall die of th
Hesekiel 33:28 Sillä minä teen maan autioksi, sen mahtavuuden loisto loppuu; ja Israelin vuoret tulevat autioiksi, niin ettei kukaan kulje niiden läpi.
Ezekiel 33:28 For I will lay the land most desolate, and the pomp of her strength shall cease; and the mountains of Israel shall be desolate, that none shall pass through.
Hesekiel 33:29 Silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä teen maan autioksi kaikkien heidän kauhistustensa tähden, joita he ovat tehneet.
Ezekiel 33:29 Then shall they know that I am the LORD, when I have laid the land most desolate because of all their abominations which they have committed.
Hesekiel 33:30 Ja sinä, ihmislapsi, kansasi lapset puhuvat yhä sinua vastaan seinien luona ja talojen ovissa ja sanovat toisilleen, kukin veljelleen, näin: Tulkaa tänne ja kuulkaa, mikä sana se on, joka lähtee
Ezekiel 33:30 Also, you son of man, the children of your people still are talking against you by the walls and in the doors of the houses, and speak one to another, every one to his brother, saying, Come, I pray you, and hear what is the word that comes forth from the
Hesekiel 33:31 Ja he tulevat sinun luoksesi, niin kuin kansa tulee, ja istuvat sinun edessäsi minun kansani tavoin, ja he kuulevat sinun sanasi, mutta he eivät tee niiden mukaan; sillä heidän suunsa osoittaa paljon rakkautta, mutta heidän sydämensä kulkee heidän ahneutensa perässä.
Ezekiel 33:31 And they come to you as the people comes, and they sit before you as my people, and they hear your words, but they will not do them: for with their mouth they show much love, but their heart goes after their covetousness.
Hesekiel 33:32 Ja katso, sinä olet heille kuin kaunis laulu, jonka tekee miellyttävä-ääninen ja hyvin soittava laulaja. He kuulevat sanasi, mutta eivät tee niiden mukaan.
Ezekiel 33:32 And, see, you are to them as a very lovely song of one that has a pleasant voice, and can play well on an instrument: for they hear your words, but they do them not.
Hesekiel 33:33 Ja kun tämä tapahtuu (katso, se tulee tapahtumaan), silloin he tulevat tietämään, että heidän keskuudessaan on ollut profeetta.
Ezekiel 33:33 And when this comes to pass, (see, it will come,) then shall they know that a prophet has been among them.
Hesekiel 34:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 34:1 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 34:2 Ihmislapsi, ennusta Israelin paimenia vastaan, ennusta ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra, paimenille: Voi Israelin paimenia, jotka kaitsevat itseään! Eikö paimenten pitäisi kaitsea laumoja?
Ezekiel 34:2 Son of man, prophesy against the shepherds of Israel, prophesy, and say to them, Thus said the Lord GOD to the shepherds; Woe be to the shepherds of Israel that do feed themselves! should not the shepherds feed the flocks?
Hesekiel 34:3 Sinä syöt rasvan ja vaatetat itsesi villalla, teurastat laidunmaalaiset, mutta et kaitse lampaita.
Ezekiel 34:3 You eat the fat, and you clothe you with the wool, you kill them that are fed: but you feed not the flock.
Hesekiel 34:4 Ettekö ole vahvistaneet sairaita, parantaneet sairaita, sitoneet murtuneita, tuoneet takaisin pois ajettuja, etsineet kadonneita, vaan väkisin...
Ezekiel 34:4 The diseased have you not strengthened, neither have you healed that which was sick, neither have you bound up that which was broken, neither have you brought again that which was driven away, neither have you sought that which was lost; but with force an
Hesekiel 34:5 Ja heidät hajotettiin, koska ei ollut paimenta, ja heistä tuli kaikkien metsän eläinten ruoka, kun heidät hajotettiin.
Ezekiel 34:5 And they were scattered, because there is no shepherd: and they became meat to all the beasts of the field, when they were scattered.
Hesekiel 34:6 Minun lampaani harhailivat kaikilla vuorilla ja kaikilla korkeilla kukkuloilla; niin, minun laumani oli hajaantunut kaikkialle maan päälle, eikä kukaan etsinyt eikä etsinyt niitä.
Ezekiel 34:6 My sheep wandered through all the mountains, and on every high hill: yes, my flock was scattered on all the face of the earth, and none did search or seek after them.
Hesekiel 34:7 Sentähden, te paimenet, kuulkaa Herran sana;
Ezekiel 34:7 Therefore, you shepherds, hear the word of the LORD;
Hesekiel 34:8 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, Herra, koska minun lampaani joutuivat saaliiksi ja lampaani joutuivat kaikkien metsän eläinten ruaksi, koska paimenta ei ollut, eivätkä minun paimeneni etsineet lampaitani, vaan paimenet ruokkivat itseään eivätkä ruokkineet minun lampaitani,
Ezekiel 34:8 As I live, said the Lord GOD, surely because my flock became a prey, and my flock became meat to every beast of the field, because there was no shepherd, neither did my shepherds search for my flock, but the shepherds fed themselves, and fed not my flock;
Hesekiel 34:9 Sentähden, te paimenet, kuulkaa Herran sana;
Ezekiel 34:9 Therefore, O you shepherds, hear the word of the LORD;
Hesekiel 34:10 Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn paimenia vastaan, ja minä vaadin lampaani heidän kädestään ja lopetan heidät paimentamasta laumaani; eivätkä paimenet enää laidunna itseään; sillä minä pelastan lampaani heidän kidastaan,
Ezekiel 34:10 Thus said the Lord GOD; Behold, I am against the shepherds; and I will require my flock at their hand, and cause them to cease from feeding the flock; neither shall the shepherds feed themselves any more; for I will deliver my flock from their mouth, that
Hesekiel 34:11 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen.
Ezekiel 34:11 For thus said the Lord GOD; Behold, I, even I, will both search my sheep, and seek them out.
Hesekiel 34:12 Niin kuin paimen pitää huolta laumastaan päivänä, jona hän on hajaantuneina lampaidensa keskellä, niin minäkin pidän huolen lampaistani ja pelastan ne kaikista paikoista, joihin ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä.
Ezekiel 34:12 As a shepherd seeks out his flock in the day that he is among his sheep that are scattered; so will I seek out my sheep, and will deliver them out of all places where they have been scattered in the cloudy and dark day.
Hesekiel 34:13 Minä vien heidät pois kansojen seasta ja kokoan heidät maista ja tuon heidät omaan maahansa ja kaitsen heitä Israelin vuorilla virtojen varsilla ja kaikissa maan asutuissa paikoissa.
Ezekiel 34:13 And I will bring them out from the people, and gather them from the countries, and will bring them to their own land, and feed them on the mountains of Israel by the rivers, and in all the inhabited places of the country.
Hesekiel 34:14 Minä kaitsen heitä hyvällä laitumella, ja Israelin korkeilla vuorilla on heidän tarhansa; siellä he makaavat hyvällä tarhalla, ja lihavalla laitumella he laiduntavat Israelin vuorilla.
Ezekiel 34:14 I will feed them in a good pasture, and on the high mountains of Israel shall their fold be: there shall they lie in a good fold, and in a fat pasture shall they feed on the mountains of Israel.
Hesekiel 34:15 Minä kaitsen lampaitani ja annan niiden levätä, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 34:15 I will feed my flock, and I will cause them to lie down, said the Lord GOD.
Hesekiel 34:16 Minä etsin kadonneen, tuon takaisin pois ajautuneen, sidon murtuneen ja vahvistan sairaan. Mutta lihavat ja vahvat minä tuhoan, minä ruokin heitä oikeudenmukaisesti.
Ezekiel 34:16 I will seek that which was lost, and bring again that which was driven away, and will bind up that which was broken, and will strengthen that which was sick: but I will destroy the fat and the strong; I will feed them with judgment.
Hesekiel 34:17 Ja teille, minun laumani, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä tuomitsen karjaeläinten, pässien ja kauriiden välillä.
Ezekiel 34:17 And as for you, O my flock, thus said the Lord GOD; Behold, I judge between cattle and cattle, between the rams and the he goats.
Hesekiel 34:18 Teistä tuntuu vähältä, että olette syöneet hyvän laitumen, mutta teidän täytyy jaloillanne tallata laiduntenne tähteet, ja että olette juoneet syvistä vesistä, mutta teidän täytyy jaloillanne saastuttaa tähteet?
Ezekiel 34:18 Seems it a small thing to you to have eaten up the good pasture, but you must tread down with your feet the residue of your pastures? and to have drunk of the deep waters, but you must foul the residue with your feet?
Hesekiel 34:19 Ja minun lampaani syövät sitä, mitä te olette jaloillanne tallanneet, ja juovat sitä, mitä te olette jaloillanne saastuttaneet.
Ezekiel 34:19 And as for my flock, they eat that which you have trodden with your feet; and they drink that which you have fouled with your feet.
Hesekiel 34:20 Sentähden näin sanoi Herra, Herra Jumala heille: Katso, minä tuomitsen lihavan ja laihan naudan välillä.
Ezekiel 34:20 Therefore thus said the Lord GOD to them; Behold, I, even I, will judge between the fat cattle and between the lean cattle.
Hesekiel 34:21 Koska te olette kyljillänne ja olkapäillänne työntäneet kaikkia sairaita, sarvillanne työntäneet niitä kaikkia, kunnes olette heidät hajottaneet;
Ezekiel 34:21 Because you have thrust with side and with shoulder, and pushed all the diseased with your horns, till you have scattered them abroad;
Hesekiel 34:22 Sentähden minä pelastan lampaani, eivätkä ne enää ole saaliiksi, ja minä tuomitsen karjan ja naudan välillä.
Ezekiel 34:22 Therefore will I save my flock, and they shall no more be a prey; and I will judge between cattle and cattle.
Hesekiel 34:23 Ja minä asetan heille yhden paimenen, ja hän on kaitseva heitä, palvelijani Daavidin; hän on kaitseva heitä ja oleva heidän paimenensa.
Ezekiel 34:23 And I will set up one shepherd over them, and he shall feed them, even my servant David; he shall feed them, and he shall be their shepherd.
Hesekiel 34:24 Ja minä, Herra, olen heidän Jumalansa, ja palvelijani Daavid on heidän ruhtinas; minä, Herra, olen sen puhunut.
Ezekiel 34:24 And I the LORD will be their God, and my servant David a prince among them; I the LORD have spoken it.
Hesekiel 34:25 Ja minä teen heidän kanssaan rauhan liiton ja hävitän pahat pedot maasta; ja ne saavat asua turvassa erämaassa ja nukkua metsissä.
Ezekiel 34:25 And I will make with them a covenant of peace, and will cause the evil beasts to cease out of the land: and they shall dwell safely in the wilderness, and sleep in the woods.
Hesekiel 34:26 Ja minä teen heidät ja kukkulani ympäristön siunaukseksi; ja minä annan sateen tulla ajallaan; siellä on oleva siunauksen sadekuurot.
Ezekiel 34:26 And I will make them and the places round about my hill a blessing; and I will cause the shower to come down in his season; there shall be showers of blessing.
Hesekiel 34:27 Ja kedon puu antaa hedelmänsä ja maa antaa satonsa, ja he ovat turvassa maassaan ja tietävät, että minä olen Herra, kun minä olen murtanut heidän ikeensä siteet ja pelastanut heidät niiden käsistä, jotka
Ezekiel 34:27 And the tree of the field shall yield her fruit, and the earth shall yield her increase, and they shall be safe in their land, and shall know that I am the LORD, when I have broken the bands of their yoke, and delivered them out of the hand of those that
Hesekiel 34:28 Eivätkä he enää ole pakanoiden saaliiksi, eivätkä maan eläimet heitä syö, vaan he asuvat turvassa, eikä kukaan pelota heitä.
Ezekiel 34:28 And they shall no more be a prey to the heathen, neither shall the beast of the land devour them; but they shall dwell safely, and none shall make them afraid.
Hesekiel 34:29 Ja minä kasvatan heille maineen täyttävän istutuksen, eivätkä he enää kärsi nälkää maassa eivätkä enää kärsi pakanain häpeää.
Ezekiel 34:29 And I will raise up for them a plant of renown, and they shall be no more consumed with hunger in the land, neither bear the shame of the heathen any more.
Hesekiel 34:30 Näin he tulevat tietämään, että minä, Herra, heidän Jumalansa, olen heidän kanssaan ja että he, Israelin heimo, ovat minun kansani, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 34:30 Thus shall they know that I the LORD their God am with them, and that they, even the house of Israel, are my people, said the Lord GOD.
Hesekiel 34:31 Ja te olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat, te olette ihmisiä, ja minä olen teidän Jumalanne, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 34:31 And you my flock, the flock of my pasture, are men, and I am your God, said the Lord GOD.
Hesekiel 35:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 35:1 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 35:2 Ihmislapsi, käännä kasvosi Seirin vuorta kohti ja ennusta sitä vastaan,
Ezekiel 35:2 Son of man, set your face against mount Seir, and prophesy against it,
Hesekiel 35:3 Ja sano sille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan, Seirin vuori, minä ojennan käteni sinua vastaan ja teen sinut autioksi.
Ezekiel 35:3 And say to it, Thus said the Lord GOD; Behold, O mount Seir, I am against you, and I will stretch out my hand against you, and I will make you most desolate.
Hesekiel 35:4 Minä teen kaupunkisi raunioiksi, ja sinä tulet olemaan autio. Ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 35:4 I will lay your cities waste, and you shall be desolate, and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 35:5 Koska sinä olet pitänyt ikuista vihaa ja vuodattanut israelilaisten verta miekan voimalla heidän onnettomuutensa aikana, aikana, jolloin heidän pahat tekonsa olivat loppuneet,
Ezekiel 35:5 Because you have had a perpetual hatred, and have shed the blood of the children of Israel by the force of the sword in the time of their calamity, in the time that their iniquity had an end:
Hesekiel 35:6 Sentähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, Herra, minä asetan teidät veren alle, ja veri vainoaa teitä. Koska ette ole vihanneet verta, veri vainoaa teitä.
Ezekiel 35:6 Therefore, as I live, said the Lord GOD, I will prepare you to blood, and blood shall pursue you: since you have not hated blood, even blood shall pursue you.
Hesekiel 35:7 Näin minä teen Seirin vuoren autioksi ja hävitän sieltä sekä kulkevan että palaavan.
Ezekiel 35:7 Thus will I make mount Seir most desolate, and cut off from it him that passes out and him that returns.
Hesekiel 35:8 Ja minä täytän hänen vuorensa hänen surmatuilla miehillään; sinun kukkuloillasi ja laaksoissasi ja kaikissa virroissasi kaatuvat miekalla surmatut.
Ezekiel 35:8 And I will fill his mountains with his slain men: in your hills, and in your valleys, and in all your rivers, shall they fall that are slain with the sword.
Hesekiel 35:9 Minä teen teidät ikuisiksi autioiksi, eivätkä teidän kaupunkinne enää palaa; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 35:9 I will make you perpetual desolations, and your cities shall not return: and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 35:10 Koska sinä olet sanonut: Nämä kaksi kansaa ja nämä kaksi maata ovat minun, ja me otamme ne perinnöksi, vaikka Herra oli siellä,
Ezekiel 35:10 Because you have said, These two nations and these two countries shall be mine, and we will possess it; whereas the LORD was there:
Hesekiel 35:11 Sentähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minä teen teidän vihanne ja kiivautenne mukaan, jota te vihassanne olette osoittaneet heitä vastaan, ja minä teen itseni tunnetuksi heidän keskellään, kun olen teidät tuominnut.
Ezekiel 35:11 Therefore, as I live, said the Lord GOD, I will even do according to your anger, and according to your envy which you have used out of your hatred against them; and I will make myself known among them, when I have judged you.
Hesekiel 35:12 Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, ja että minä olen kuullut kaikki teidän pilkkasi, joilla olette Israelin vuoria vastaan sanoneet: 'Ne ovat autioituneet, ne on annettu meille syötäväksi'.
Ezekiel 35:12 And you shall know that I am the LORD, and that I have heard all your blasphemies which you have spoken against the mountains of Israel, saying, They are laid desolate, they are given us to consume.
Hesekiel 35:13 Niin sinä olet minua vastaan ylpeillyt suullasi ja paljon sanojasi minua vastaan. Minä olen ne kuullut.
Ezekiel 35:13 Thus with your mouth you have boasted against me, and have multiplied your words against me: I have heard them.
Hesekiel 35:14 Näin sanoo Herra, Herra: Kun koko maa iloitsee, minä teen sinut autioksi.
Ezekiel 35:14 Thus said the Lord GOD; When the whole earth rejoices, I will make you desolate.
Hesekiel 35:15 Niinkuin sinä iloitsit Israelin heimon perinnöstä, koska se oli autiona, niin minä teen sinulle: sinä tulet autioksi, Seirin vuori, ja koko Idumea, koko se; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 35:15 As you did rejoice at the inheritance of the house of Israel, because it was desolate, so will I do to you: you shall be desolate, O mount Seir, and all Idumea, even all of it: and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 36:1 Ja sinä, ihmislapsi, ennusta Israelin vuorille ja sano: Te Israelin vuoret, kuulkaa Herran sana:
Ezekiel 36:1 Also, you son of man, prophesy to the mountains of Israel, and say, You mountains of Israel, hear the word of the LORD:
Hesekiel 36:2 Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Koska vihollinen on sanonut teitä vastaan: 'Kas niin! Muinaiset uhrikukkulat ovat nyt meidän omaamme!'
Ezekiel 36:2 Thus said the Lord GOD; Because the enemy has said against you, Aha, even the ancient high places are ours in possession:
Hesekiel 36:3 Sentähden ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Koska he ovat tehneet sinut autioksi ja nielleet sinut joka puolelta, että sinusta tulisi pakanakansojen jäännöksille omaisuutta, ja sinä olet joutunut puheliaitten huulille ja olet heidän häpeänsä kohde.
Ezekiel 36:3 Therefore prophesy and say, Thus said the Lord GOD; Because they have made you desolate, and swallowed you up on every side, that you might be a possession to the residue of the heathen, and you are taken up in the lips of talkers, and are an infamy of th
Hesekiel 36:4 Sentähden, te Israelin vuoret, kuulkaa Herran, Herran, sana: Näin sanoo Herra, Herra vuorille ja kukkuloille, puroille ja laaksoille, autioille ja hylätyille kaupungeille, jotka ovat joutuneet saaliiksi ja pilkaksi
Ezekiel 36:4 Therefore, you mountains of Israel, hear the word of the Lord GOD; Thus said the Lord GOD to the mountains, and to the hills, to the rivers, and to the valleys, to the desolate wastes, and to the cities that are forsaken, which became a prey and derision
Hesekiel 36:5 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Totisesti, kiivauteni tulessa olen minä puhunut pakanakansojen jäännöksiä ja koko Idumeaa vastaan, jotka ovat ottaneet minun maani omakseen kaikesta sydämestään ilolla, ilkeämielisinä mielin, ansaitakseen
Ezekiel 36:5 Therefore thus said the Lord GOD; Surely in the fire of my jealousy have I spoken against the residue of the heathen, and against all Idumea, which have appointed my land into their possession with the joy of all their heart, with despiteful minds, to cas
Hesekiel 36:6 Sen tähden ennusta Israelin maasta ja sano vuorille ja kukkuloille, puroille ja laaksoille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä olen puhunut kiivaudessani ja vihassani, koska te olette kantaneet pakanakansojen häpeää.
Ezekiel 36:6 Prophesy therefore concerning the land of Israel, and say to the mountains, and to the hills, to the rivers, and to the valleys, Thus said the Lord GOD; Behold, I have spoken in my jealousy and in my fury, because you have borne the shame of the heathen:
Hesekiel 36:7 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Minä nostan käteni: Totisesti, pakanat, jotka ovat teidän ympärillänne, saavat kantaa häpeänsä.
Ezekiel 36:7 Therefore thus said the Lord GOD; I have lifted up my hand, Surely the heathen that are about you, they shall bear their shame.
Hesekiel 36:8 Mutta te, Israelin vuoret, teidän on tehtävä oksat esiin ja tuotettava hedelmänne minun kansalleni Israelille, sillä he ovat aivan lähellä.
Ezekiel 36:8 But you, O mountains of Israel, you shall shoot forth your branches, and yield your fruit to my people of Israel; for they are at hand to come.
Hesekiel 36:9 Sillä katso, minä olen teidän puolellanne, minä käännyn teidän puoleenne, ja teidät viljellään ja kylvetään.
Ezekiel 36:9 For, behold, I am for you, and I will turn to you, and you shall be tilled and sown:
Hesekiel 36:10 Ja minä lisään teidän keskuuteenne ihmisiä, koko Israelin heimon, koko sen; ja kaupungit asutaan ja rauniot rakennetaan uudelleen.
Ezekiel 36:10 And I will multiply men on you, all the house of Israel, even all of it: and the cities shall be inhabited, and the wastes shall be built:
Hesekiel 36:11 Minä teen teille ihmisille ja eläimille paljon, ja ne lisääntyvät ja kantavat hedelmää. Minä asetan teidät entiseen tilaanne ja teen teille parempaa kuin entisinä päivinänne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 36:11 And I will multiply on you man and beast; and they shall increase and bring fruit: and I will settle you after your old estates, and will do better to you than at your beginnings: and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 36:12 Minä annan ihmisten kävellä teidän päällänne, kansani Israelin, ja he ottavat teidät omakseen, ja te olette heidän perintöosansa, ettekä te enää riistä heiltä lapsia.
Ezekiel 36:12 Yes, I will cause men to walk on you, even my people Israel; and they shall possess you, and you shall be their inheritance, and you shall no more from now on bereave them of men.
Hesekiel 36:13 Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Koska sinulle sanotaan: 'Sinä olet ihmisiä syövä ja kansoiltasi lapset riistävä',
Ezekiel 36:13 Thus said the Lord GOD; Because they say to you, You land devour up men, and have bereaved your nations:
Hesekiel 36:14 Sentähden ette enää syö ihmisiä ettekä enää riistä lapsia kansoiltanne, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 36:14 Therefore you shall devour men no more, neither bereave your nations any more, said the Lord GOD.
Hesekiel 36:15 Enkä minä enää anna ihmisten kuulla sinusta pakanain häpeää, etkä enää kanna kansojen pilkkaa, etkä enää saata kansojasi kukistumaan, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 36:15 Neither will I cause men to hear in you the shame of the heathen any more, neither shall you bear the reproach of the people any more, neither shall you cause your nations to fall any more, said the Lord GOD.
Hesekiel 36:16 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 36:16 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 36:17 Ihmislapsi, kun Israelin heimo asui omassa maassaan, he saastuttivat sen omilla teillään ja teoillaan; heidän tiensä oli minun edessäni kuin pois muuttaneen naisen saastaisuus.
Ezekiel 36:17 Son of man, when the house of Israel dwelled in their own land, they defiled it by their own way and by their doings: their way was before me as the uncleanness of a removed woman.
Hesekiel 36:18 Miksi vuodatin vihani heidän päälleen veren tähden, jonka he olivat vuodattaneet maassa, ja heidän epäjumaliensa tähden, joilla he olivat sen saastuttaneet?
Ezekiel 36:18 Why I poured my fury on them for the blood that they had shed on the land, and for their idols with which they had polluted it:
Hesekiel 36:19 Ja minä hajotin heidät pakanakansojen sekaan, ja heidät hajotettiin maihin; heidän vaelluksensa ja tekojensa mukaan minä tuomitsin heidät.
Ezekiel 36:19 And I scattered them among the heathen, and they were dispersed through the countries: according to their way and according to their doings I judged them.
Hesekiel 36:20 Ja kun he menivät pakanakansojen luo, minne he menivätkin, he häpäisivät minun pyhän nimeni, kun he sanoivat heille: Nämä ovat Herran kansa ja ovat lähteneet hänen maastaan.
Ezekiel 36:20 And when they entered to the heathen, where they went, they profaned my holy name, when they said to them, These are the people of the LORD, and are gone forth out of his land.
Hesekiel 36:21 Mutta minä armahdin pyhää nimeäni, jonka Israelin heimo oli häpäissyt pakanakansojen keskuudessa, minne he menivätkin.
Ezekiel 36:21 But I had pity for my holy name, which the house of Israel had profaned among the heathen, where they went.
Hesekiel 36:22 Sen tähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra Jumala: En minä tee tätä teidän tähtenne, Israelin heimo, vaan pyhän nimeni tähden, jonka te olette häpäisseet pakanakansojen keskuudessa, minne olette tulleet.
Ezekiel 36:22 Therefore say to the house of Israel, thus said the Lord GOD; I do not this for your sakes, O house of Israel, but for my holy name’s sake, which you have profaned among the heathen, where you went.
Hesekiel 36:23 Ja minä pyhitän suuren nimeni, joka on häväisty pakanakansojen keskuudessa, jonka te olette häpäisseet heidän keskellään. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, kun minä osoitan pyhäni teissä heidän silmiensä edessä.
Ezekiel 36:23 And I will sanctify my great name, which was profaned among the heathen, which you have profaned in the middle of them; and the heathen shall know that I am the LORD, said the Lord GOD, when I shall be sanctified in you before their eyes.
Hesekiel 36:24 Sillä minä otan teidät pakanakansojen keskuudesta, kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne.
Ezekiel 36:24 For I will take you from among the heathen, and gather you out of all countries, and will bring you into your own land.
Hesekiel 36:25 Silloin minä vihmotan teidän päällenne puhdasta vettä, ja te puhdistutte; kaikesta saastaisuudestanne ja kaikista epäjumalistanne minä puhdistan teidät.
Ezekiel 36:25 Then will I sprinkle clean water on you, and you shall be clean: from all your filthiness, and from all your idols, will I cleanse you.
Hesekiel 36:26 Minä annan teille uuden sydämen ja panen teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan pois kivisydämen ruumiistanne ja annan teille lihasydämen.
Ezekiel 36:26 A new heart also will I give you, and a new spirit will I put within you: and I will take away the stony heart out of your flesh, and I will give you an heart of flesh.
Hesekiel 36:27 Ja minä annan Henkeni teihin ja teen niin, että te vaellatte minun säädösteni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja teette niiden mukaan.
Ezekiel 36:27 And I will put my spirit within you, and cause you to walk in my statutes, and you shall keep my judgments, and do them.
Hesekiel 36:28 Ja te saatte asua siinä maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.
Ezekiel 36:28 And you shall dwell in the land that I gave to your fathers; and you shall be my people, and I will be your God.
Hesekiel 36:29 Minä pelastan teidät kaikista saastaisuuksistanne, minä kutsun viljan ja teen sen runsaaksi enkä anna teille nälkää.
Ezekiel 36:29 I will also save you from all your uncleannesses: and I will call for the corn, and will increase it, and lay no famine on you.
Hesekiel 36:30 Ja minä teen moninkertaiseksi puiden hedelmät ja peltojen sadon, ettette enää saa nälänhädän pilkkaa pakanakansojen keskuudessa.
Ezekiel 36:30 And I will multiply the fruit of the tree, and the increase of the field, that you shall receive no more reproach of famine among the heathen.
Hesekiel 36:31 Silloin te muistatte pahat tiesi ja tekonne, jotka eivät olleet hyviä, ja inhoatte itseänne itseänne pahain tekojenne ja kauhistustenne tähden.
Ezekiel 36:31 Then shall you remember your own evil ways, and your doings that were not good, and shall loathe yourselves in your own sight for your iniquities and for your abominations.
Hesekiel 36:32 En tee tätä teidän tähtenne, sanoo Herra, Herra, Herra. Teidän on tiedettävä. Häpeäkää ja pilkatkaa teitänne, te Israelin heimo.
Ezekiel 36:32 Not for your sakes do I this, said the Lord GOD, be it known to you: be ashamed and confounded for your own ways, O house of Israel.
Hesekiel 36:33 Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona minä teidät puhdistan kaikista pahoista teoistanne, minä annan teidän asua kaupungeissanne, ja rauniot rakennetaan uudelleen.
Ezekiel 36:33 Thus said the Lord GOD; In the day that I shall have cleansed you from all your iniquities I will also cause you to dwell in the cities, and the wastes shall be built.
Hesekiel 36:34 Ja autio maa kynnetään, kun se nyt autiona on kaikkien ohikulkijoiden silmien edessä.
Ezekiel 36:34 And the desolate land shall be tilled, whereas it lay desolate in the sight of all that passed by.
Hesekiel 36:35 Ja he sanovat: Tämä autio maa on tullut Eedenin puutarhan kaltaiseksi; ja rauniot, autiot ja raunioituneet kaupungit ovat vahvistetut ja asutut.
Ezekiel 36:35 And they shall say, This land that was desolate is become like the garden of Eden; and the waste and desolate and ruined cities are become fenced, and are inhabited.
Hesekiel 36:36 Ja teidän ympärillänne jäljellä olevat pakanat tulevat tietämään, että minä, Herra, rakennan rauniot ja istutan autiot. Minä, Herra, olen puhunut, ja minä teen sen.
Ezekiel 36:36 Then the heathen that are left round about you shall know that I the LORD build the ruined places, and plant that that was desolate: I the LORD have spoken it, and I will do it.
Hesekiel 36:37 Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Vielä kerran annan Israelin heimolle tämän minun pyytää minua tekemään sen heille; minä teen heihin ihmismääriä kuin laumaan.
Ezekiel 36:37 Thus said the Lord GOD; I will yet for this be inquired of by the house of Israel, to do it for them; I will increase them with men like a flock.
Hesekiel 36:38 Niinkuin pyhä lauma, niinkuin Jerusalemin lauma sen juhlissa, niin täyttyvät autiot kaupungit ihmislaumoista; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 36:38 As the holy flock, as the flock of Jerusalem in her solemn feasts; so shall the waste cities be filled with flocks of men: and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 37:1 Herran käsi oli minun päälläni ja kantoi minut pois Herran hengessä ja laski minut keskelle laaksoa, joka oli täynnä luita,
Ezekiel 37:1 The hand of the LORD was on me, and carried me out in the spirit of the LORD, and set me down in the middle of the valley which was full of bones,
Hesekiel 37:2 Ja kuljetti minua niiden ohitse ympäri; ja katso, niitä oli hyvin paljon avoimessa laaksossa; ja katso, ne olivat hyvin kuivia.
Ezekiel 37:2 And caused me to pass by them round about: and, behold, there were very many in the open valley; and, see, they were very dry.
Hesekiel 37:3 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, voivatko nämä luut herätä eloon? Minä vastasin: Herra Jumala, sinä tiedät.
Ezekiel 37:3 And he said to me, Son of man, can these bones live? And I answered, O Lord GOD, you know.
Hesekiel 37:4 Ja hän sanoi minulle: Ennusta näistä luista ja sano niille: Te kuivat luut, kuulkaa Herran sana.
Ezekiel 37:4 Again he said to me, Prophesy on these bones, and say to them, O you dry bones, hear the word of the LORD.
Hesekiel 37:5 Näin sanoi Herra, Herra näille luille: Katso, minä annan teihin tulla hengen, ja te tulette eläviksi.
Ezekiel 37:5 Thus said the Lord GOD to these bones; Behold, I will cause breath to enter into you, and you shall live:
Hesekiel 37:6 Minä panen teihin jänteet, kasvatan teihin lihan, peitän teidät nahalla ja annan teihin hengen, ja te heräätte eloon; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 37:6 And I will lay sinews on you, and will bring up flesh on you, and cover you with skin, and put breath in you, and you shall live; and you shall know that I am the LORD.
Hesekiel 37:7 Niin minä ennustin, niin kuin minua oli käsketty. Ja kun minä ennustin, kuului ääni, ja katso, kuului värinä, ja luut yhtyivät toisiinsa, luu luutaan.
Ezekiel 37:7 So I prophesied as I was commanded: and as I prophesied, there was a noise, and behold a shaking, and the bones came together, bone to his bone.
Hesekiel 37:8 Ja kun minä katsoin, katso, niihin kasvoivat jänteet ja liha, ja nahka peitti ne päältäpäin, mutta henkeä niissä ei ollut.
Ezekiel 37:8 And when I beheld, see, the sinews and the flesh came up on them, and the skin covered them above: but there was no breath in them.
Hesekiel 37:9 Silloin hän sanoi minulle: Ennusta tuulelle, ennusta, ihmisen poika, ja sano tuulelle: Näin sanoo Herra, Herra: Tule, henki, neljältä ilmansuunnalta ja puhalla näiden surmattujen päälle, että he heräisivät eloon.
Ezekiel 37:9 Then said he to me, Prophesy to the wind, prophesy, son of man, and say to the wind, Thus said the Lord GOD; Come from the four winds, O breath, and breathe on these slain, that they may live.
Hesekiel 37:10 Niin minä ennustin, niin kuin hän oli minua käskenyt, ja niihin tuli henki, ja ne virkosivat eloon ja nousivat jaloilleen, ylen suuri joukko.
Ezekiel 37:10 So I prophesied as he commanded me, and the breath came into them, and they lived, and stood up on their feet, an exceeding great army.
Hesekiel 37:11 Niin hän sanoi minulle: Ihmisen poika, nämä luut ovat koko Israelin heimo. Katso, he sanovat: Meidän luumme ovat kuivuneet, ja toivomme on mennyttä, me olemme tuhoutuneet osiemme tähden.
Ezekiel 37:11 Then he said to me, Son of man, these bones are the whole house of Israel: behold, they say, Our bones are dried, and our hope is lost: we are cut off for our parts.
Hesekiel 37:12 Sen tähden ennusta ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, haudoistanne ja tuon teidät Israelin maahan.
Ezekiel 37:12 Therefore prophesy and say to them, Thus said the Lord GOD; Behold, O my people, I will open your graves, and cause you to come up out of your graves, and bring you into the land of Israel.
Hesekiel 37:13 Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä avaan teidän hautanne, kansani, ja nostan teidät haudoistanne,
Ezekiel 37:13 And you shall know that I am the LORD, when I have opened your graves, O my people, and brought you up out of your graves,
Hesekiel 37:14 Ja minä annan teihin Henkeni, ja te heräätte eloon, ja minä asetan teidät omaan maahanne. Ja te tulette tietämään, että minä, Herra, olen puhunut ja tehnyt sen, sanoo Herra.
Ezekiel 37:14 And shall put my spirit in you, and you shall live, and I shall place you in your own land: then shall you know that I the LORD have spoken it, and performed it, said the LORD.
Hesekiel 37:15 Herran sana tuli jälleen minulle ja sanoi:
Ezekiel 37:15 The word of the LORD came again to me, saying,
Hesekiel 37:16 Ja sinä, ihmisen poika, ota itsellesi yksi sauva ja kirjoita siihen: Juudalle ja hänen ystävilleen israelilaisille. Ota sitten toinen sauva ja kirjoita siihen: Joosefille, Efraimin sauva ja koko Israelin heimolle, hänen ystävilleen.
Ezekiel 37:16 Moreover, you son of man, take you one stick, and write on it, For Judah, and for the children of Israel his companions: then take another stick, and write on it, For Joseph, the stick of Ephraim and for all the house of Israel his companions:
Hesekiel 37:17 Ja liitä ne yhteen yhdeksi sauvaksi, niin ne tulevat yhdeksi sinun kädessäsi.
Ezekiel 37:17 And join them one to another into one stick; and they shall become one in your hand.
Hesekiel 37:18 Ja kun kansasi lapset sanovat sinulle: 'Etkö selitä meille, mitä näillä tarkoitat?'
Ezekiel 37:18 And when the children of your people shall speak to you, saying, Will you not show us what you mean by these?
Hesekiel 37:19 Sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan Joosefin sauvan, joka on Efraimin kädessä, ja hänen lähimmät Israelin sukukunnat, ja asetan ne hänen kanssaan Juudan sauvan kanssa ja teen ne yhdeksi sauvaksi, ja ne tulevat yhdeksi.
Ezekiel 37:19 Say to them, Thus said the Lord GOD; Behold, I will take the stick of Joseph, which is in the hand of Ephraim, and the tribes of Israel his fellows, and will put them with him, even with the stick of Judah, and make them one stick, and they shall be one i
Hesekiel 37:20 Ja kepit, joihin kirjoitat, ovat sinun kädessäsi heidän silmiensä edessä.
Ezekiel 37:20 And the sticks where on you write shall be in your hand before their eyes.
Hesekiel 37:21 Ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan israelilaiset pois pakanakansojen keskuudesta, minne he ovat menneet, ja kokoan heidät joka puolelta ja tuon heidät omaan maahansa.
Ezekiel 37:21 And say to them, Thus said the Lord GOD; Behold, I will take the children of Israel from among the heathen, where they be gone, and will gather them on every side, and bring them into their own land:
Hesekiel 37:22 Ja minä teen heistä yhden kansan Israelin vuorilla, maassa, ja yksi kuningas on oleva kuninkaana heillä kaikilla; eivätkä he enää ole kaksi kansaa eivätkä he enää jakaannu kahdeksi valtakunnaksi.
Ezekiel 37:22 And I will make them one nation in the land on the mountains of Israel; and one king shall be king to them all: and they shall be no more two nations, neither shall they be divided into two kingdoms any more at all.
Hesekiel 37:23 Eivätkä he enää saastuta itseään epäjumalillaan eivätkä iljetyksillään eivätkä millään rikkomuksillaan, vaan minä pelastan heidät kaikista heidän asuinpaikoistaan, joissa he ovat syntiä tehneet, ja puhdistan heidät; niin he b
Ezekiel 37:23 Neither shall they defile themselves any more with their idols, nor with their detestable things, nor with any of their transgressions: but I will save them out of all their dwelling places, wherein they have sinned, and will cleanse them: so shall they b
Hesekiel 37:24 Ja minun palvelijani Daavid on oleva heidän kuninkaansa, ja heillä kaikilla on oleva yksi paimen; he vaeltavat minun oikeuksieni mukaan ja pitävät minun käskyni ja tekevät ne.
Ezekiel 37:24 And David my servant shall be king over them; and they all shall have one shepherd: they shall also walk in my judgments, and observe my statutes, and do them.
Hesekiel 37:25 Ja he saavat asua siinä maassa, jonka minä olen antanut palvelijalleni Jaakobille, jossa teidän isänne ovat asuneet; ja he saavat asua siinä, he ja heidän lapsensa ja heidän lastensa lapset iankaikkisesti; ja minun palvelijani Daavid on oleva heidän ruhtinaansa
Ezekiel 37:25 And they shall dwell in the land that I have given to Jacob my servant, wherein your fathers have dwelled; and they shall dwell therein, even they, and their children, and their children’s children for ever: and my servant David shall be their prince for
Hesekiel 37:26 Minä teen heidän kanssaan rauhan liiton, se on oleva ikuinen liitto heidän kanssaan. Minä asetan heidät sinne ja teen heidät moninkertaisiksi ja asetan pyhäkköni heidän keskelleen ikuisiksi ajoiksi.
Ezekiel 37:26 Moreover I will make a covenant of peace with them; it shall be an everlasting covenant with them: and I will place them, and multiply them, and will set my sanctuary in the middle of them for ever more.
Hesekiel 37:27 Minun majani on oleva heidän keskellään; minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
Ezekiel 37:27 My tabernacle also shall be with them: yes, I will be their God, and they shall be my people.
Hesekiel 37:28 Ja pakanat tulevat tietämään, että minä, Herra, pyhitän Israelin, kun minun pyhäkköni on heidän keskellään iankaikkisesti.
Ezekiel 37:28 And the heathen shall know that I the LORD do sanctify Israel, when my sanctuary shall be in the middle of them for ever more.
Hesekiel 38:1 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Ezekiel 38:1 And the word of the LORD came to me, saying,
Hesekiel 38:2 Ihmislapsi, käännä kasvosi Gogia, Magogin maata, Mesekin ja Tubalin ylintä ruhtinasta, vastaan ja ennusta häntä vastaan,
Ezekiel 38:2 Son of man, set your face against Gog, the land of Magog, the chief prince of Meshech and Tubal, and prophesy against him,
Hesekiel 38:3 Ja sano: Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Katso, minä käyn sinua vastaan, Gog, Mesekin ja Tubalin ylimmäinen ruhtinas.
Ezekiel 38:3 And say, Thus said the Lord GOD; Behold, I am against you, O Gog, the chief prince of Meshech and Tubal:
Hesekiel 38:4 Minä käännän teidät takaisin ja panen koukut leukoihinne ja tuon teidät ulos ja kaiken teidän sotaväkisenne, hevoset ja ratsumiehet, kaikki pukeutuneina kaikkiin haarniskoihin, suuren joukon, jolla on suuret kilvet ja varusteet, kaikki miekankäytettäviä.
Ezekiel 38:4 And I will turn you back, and put hooks into your jaws, and I will bring you forth, and all your army, horses and horsemen, all of them clothed with all sorts of armor, even a great company with bucklers and shields, all of them handling swords:
Hesekiel 38:5 Persia, Etiopia ja Libya heidän kanssaan; kaikki heillä oli kilpi ja kypärä:
Ezekiel 38:5 Persia, Ethiopia, and Libya with them; all of them with shield and helmet:
Hesekiel 38:6 Gomer ja kaikki hänen joukkonsa; pohjoisen puolen Toogarman heimo ja kaikki hänen joukkonsa; ja paljon kansaa sinun kanssasi.
Ezekiel 38:6 Gomer, and all his bands; the house of Togarmah of the north quarters, and all his bands: and many people with you.
Hesekiel 38:7 Ole valmiina ja valmistaudu itsellesi ja kaikille luoksesi kokoontuneille joukoille ja ole heille vartija.
Ezekiel 38:7 Be you prepared, and prepare for yourself, you, and all your company that are assembled to you, and be you a guard to them.
Hesekiel 38:8 Pitkän ajan kuluttua sinua etsitään. Myöhempinä vuosina sinä tulet maahan, joka on palannut miekasta, koottu monien kansojen seasta, Israelin vuoria vastaan, jotka ovat aina olleet autiona. Mutta nyt se on tuotu esiin.
Ezekiel 38:8 After many days you shall be visited: in the latter years you shall come into the land that is brought back from the sword, and is gathered out of many people, against the mountains of Israel, which have been always waste: but it is brought forth out of t
Hesekiel 38:9 Sinä nouset ja tulet kuin myrsky, sinä olet kuin pilvi peittämään maan, sinä ja kaikki joukkosi ja monet kansat sinun kanssasi.
Ezekiel 38:9 You shall ascend and come like a storm, you shall be like a cloud to cover the land, you, and all your bands, and many people with you.
Hesekiel 38:10 Näin sanoo Herra, Herra: Sillä hetkellä sinun mieleesi tulee jotain, ja sinä ajattelet pahaa:
Ezekiel 38:10 Thus said the Lord GOD; It shall also come to pass, that at the same time shall things come into your mind, and you shall think an evil thought:
Hesekiel 38:11 Ja sinä sanot: Minä menen muurittomien kylien maahan, minä menen niiden luo, jotka ovat levossa ja asuvat turvassa, kaikki ne, jotka asuvat ilman muureja, ilman salpoja eikä portteja,
Ezekiel 38:11 And you shall say, I will go up to the land of unwalled villages; I will go to them that are at rest, that dwell safely, all of them dwelling without walls, and having neither bars nor gates,
Hesekiel 38:12 Ottaaksesi ryöstösaaliin ja ryöstösaaliin, kääntääksesi kätesi autioita, asuttuja paikkoja vastaan, kansoja vastaan, jotka ovat kootut pakanakansoista, jotka ovat hankkineet karjaa ja tavaraa, jotka asuvat maan keskellä.
Ezekiel 38:12 To take a spoil, and to take a prey; to turn your hand on the desolate places that are now inhabited, and on the people that are gathered out of the nations, which have gotten cattle and goods, that dwell in the middle of the land.
Hesekiel 38:13 Saba, Dedan ja Tarsiin kauppiaat kaikkine nuorine leijonineen kysyvät sinulta: Oletko tullut ryöstämään? Oletko koonnut joukkosi ryöstämään? Viemään pois hopeaa ja kultaa, viemään karjaa ja tavaroita, viemään suuren määrän
Ezekiel 38:13 Sheba, and Dedan, and the merchants of Tarshish, with all the young lions thereof, shall say to you, Are you come to take a spoil? have you gathered your company to take a prey? to carry away silver and gold, to take away cattle and goods, to take a great
Hesekiel 38:14 Sentähden, ihmisen poika, ennusta ja sano Gogille: Näin sanoo Herra, Herra: Ettekö te tiedä sitä sinä päivänä, jolloin minun kansani Israel asuu turvassa?
Ezekiel 38:14 Therefore, son of man, prophesy and say to Gog, Thus said the Lord GOD; In that day when my people of Israel dwells safely, shall you not know it?
Hesekiel 38:15 Ja sinä tulet asuinpaikastasi pohjoisista perukoista, sinä ja paljon kansaa kanssasi, kaikki ratsastavat hevosilla, suuri joukko ja mahtava sotajoukko.
Ezekiel 38:15 And you shall come from your place out of the north parts, you, and many people with you, all of them riding on horses, a great company, and a mighty army:
Hesekiel 38:16 Ja sinä hyökkäät minun kansani Israelin kimppuun kuin pilvi peittämään maan. Aikojen lopulla minä tuon sinut maahani, että pakanat oppisivat tuntemaan minut, kun minä osoitan pyhyyteni sinussa, Goog, heidän silmiensä edessä.
Ezekiel 38:16 And you shall come up against my people of Israel, as a cloud to cover the land; it shall be in the latter days, and I will bring you against my land, that the heathen may know me, when I shall be sanctified in you, O Gog, before their eyes.
Hesekiel 38:17 Näin sanoo Herra, Herra: Oletko sinä se, josta minä olen muinoin puhunut palvelijoideni, Israelin profeettojen, kautta, jotka ennustivat noina päivinä, monta vuotta, että minä tuon sinut heitä vastaan?
Ezekiel 38:17 Thus said the Lord GOD; Are you he of whom I have spoken in old time by my servants the prophets of Israel, which prophesied in those days many years that I would bring you against them?
Hesekiel 38:18 Ja tapahtuu, että siihen aikaan, kun Goog hyökkää Israelin maan kimppuun, sanoo Herra, Herra, minun vihani nousee kasvoilleni.
Ezekiel 38:18 And it shall come to pass at the same time when Gog shall come against the land of Israel, said the Lord GOD, that my fury shall come up in my face.
Hesekiel 38:19 Sillä kiivaudessani ja vihani tulessa minä olen puhunut: Sinä päivänä on oleva suuri maanjäristys Israelin maassa.
Ezekiel 38:19 For in my jealousy and in the fire of my wrath have I spoken, Surely in that day there shall be a great shaking in the land of Israel;
Hesekiel 38:20 Niin että minun edessäni vapisevat meren kalat ja taivaan linnut ja metsän eläimet ja kaikki maassa liikkuvat pikkueläimet ja kaikki maan päällä olevat ihmiset, ja vuoret sortuvat.
Ezekiel 38:20 So that the fishes of the sea, and the fowls of the heaven, and the beasts of the field, and all creeping things that creep on the earth, and all the men that are on the face of the earth, shall shake at my presence, and the mountains shall be thrown down
Hesekiel 38:21 Ja minä kutsun miekan häntä vastaan kaikilla vuorillani, sanoo Herra, Herra; jokaisen miekka on oleva toista vastaan.
Ezekiel 38:21 And I will call for a sword against him throughout all my mountains, said the Lord GOD: every man’s sword shall be against his brother.
Hesekiel 38:22 Minä käyn häntä vastaan oikeutta rutolla ja verellä, annan sataa hänen ja hänen joukkojensa ja hänen kanssaan olevien monien ihmisten päälle rankkasadetta, rakeita, tulta ja tulikiveä.
Ezekiel 38:22 And I will plead against him with pestilence and with blood; and I will rain on him, and on his bands, and on the many people that are with him, an overflowing rain, and great hailstones, fire, and brimstone.
Hesekiel 38:23 Näin minä teen itseni suureksi ja pyhiksi, ja minut tunnetaan monien kansojen silmissä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 38:23 Thus will I magnify myself, and sanctify myself; and I will be known in the eyes of many nations, and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 39:1 Sentähden, sinä ihmisen poika, ennusta Gogia vastaan ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan, Gog, Mesekin ja Tubalin ylimmäinen ruhtinas.
Ezekiel 39:1 Therefore, you son of man, prophesy against Gog, and say, Thus said the Lord GOD; Behold, I am against you, O Gog, the chief prince of Meshech and Tubal:
Hesekiel 39:2 Minä käännän teidät takaisin ja jätän jäljelle vain kuudennen osan teistä. Minä tuon teidät pohjoisista osista ja tuon teidät Israelin vuorille.
Ezekiel 39:2 And I will turn you back, and leave but the sixth part of you, and will cause you to come up from the north parts, and will bring you on the mountains of Israel:
Hesekiel 39:3 Ja minä lyön jousesi vasemmasta kädestäsi ja pudotan nuolesi oikeasta kädestäsi.
Ezekiel 39:3 And I will smite your bow out of your left hand, and will cause your arrows to fall out of your right hand.
Hesekiel 39:4 Sinä kaadut Israelin vuorille, sinä ja kaikki joukkosi ja kansa, joka on kanssasi. Minä annan sinut raateleville linnuille, kaikenlaisille, ja metsän eläimille syötäväksi.
Ezekiel 39:4 You shall fall on the mountains of Israel, you, and all your bands, and the people that is with you: I will give you to the ravenous birds of every sort, and to the beasts of the field to be devoured.
Hesekiel 39:5 Sinä kaadut avoimelle pellolle, sillä minä olen sen puhunut, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 39:5 You shall fall on the open field: for I have spoken it, said the Lord GOD.
Hesekiel 39:6 Minä lähetän tulen Magogin kimppuun ja niiden keskuuteen, jotka huolettomasti asuvat luodoissa; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.
Ezekiel 39:6 And I will send a fire on Magog, and among them that dwell carelessly in the isles: and they shall know that I am the LORD.
Hesekiel 39:7 Niin minä teen pyhän nimeni tunnetuksi kansani Israelin keskellä enkä enää anna heidän häpäistä pyhää nimeäni. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, Pyhä Israelissa.
Ezekiel 39:7 So will I make my holy name known in the middle of my people Israel; and I will not let them pollute my holy name any more: and the heathen shall know that I am the LORD, the Holy One in Israel.
Hesekiel 39:8 Katso, se on tullut, ja se on tapahtunut, sanoo Herra, Herra; tämä on se päivä, josta minä olen puhunut.
Ezekiel 39:8 Behold, it is come, and it is done, said the Lord GOD; this is the day whereof I have spoken.
Hesekiel 39:9 Ja Israelin kaupungeissa asuvat lähtevät ulos ja sytyttävät tuleen ja polttavat aseet, sekä kilvet että suurpäät, jouset ja nuolet, sauvat ja keihäät, ja he polttavat niitä tulessa seitsemän vuotta.
Ezekiel 39:9 And they that dwell in the cities of Israel shall go forth, and shall set on fire and burn the weapons, both the shields and the bucklers, the bows and the arrows, and the hand staves, and the spears, and they shall burn them with fire seven years:
Hesekiel 39:10 Eivätkä he ota puita pellolta eivätkä hakkaa metsistä, sillä he polttavat aseet tulessa ja ryöstävät ryöstäjiään ja ryöstävät ryöstäjiään, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 39:10 So that they shall take no wood out of the field, neither cut down any out of the forests; for they shall burn the weapons with fire: and they shall spoil those that spoiled them, and rob those that robbed them, said the Lord GOD.
Hesekiel 39:11 Ja sinä päivänä minä annan Gogille hautapaikan Israelissa, Matkustajien laakson meren itäpuolella. Se tukkii matkustajien nenät, ja sinne haudataan Goog ja kaikki hänen joukkonsa.
Ezekiel 39:11 And it shall come to pass in that day, that I will give to Gog a place there of graves in Israel, the valley of the passengers on the east of the sea: and it shall stop the noses of the passengers: and there shall they bury Gog and all his multitude: and
Hesekiel 39:12 Ja seitsemän kuukautta Israelin heimo hautaa heitä puhdistaakseen maan.
Ezekiel 39:12 And seven months shall the house of Israel be burying of them, that they may cleanse the land.
Hesekiel 39:13 Niin, koko maan kansa hautaa heidät, ja se on heille kunniaksi sinä päivänä, jona minä ilmoitan kunniani, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 39:13 Yes, all the people of the land shall bury them; and it shall be to them a renown the day that I shall be glorified, said the Lord GOD.
Hesekiel 39:14 Ja he erottavat jatkuvasti työssäkäyvät miehet, jotka kulkevat maan läpi hautaamaan matkustajien kanssa ne, jotka ovat jäljellä maan päällä, puhdistaakseen sen; seitsemän kuukauden kuluttua he etsivät.
Ezekiel 39:14 And they shall sever out men of continual employment, passing through the land to bury with the passengers those that remain on the face of the earth, to cleanse it: after the end of seven months shall they search.
Hesekiel 39:15 Ja jos joku maan läpi kulkeva mies näkee luun, niin hän pystyynnyttämään sen viereen merkin, kunnes hautaajat ovat haudanneet sen Hamongogin laaksoon.
Ezekiel 39:15 And the passengers that pass through the land, when any sees a man’s bone, then shall he set up a sign by it, till the buriers have buried it in the valley of Hamongog.
Hesekiel 39:16 Ja kaupungin nimi on oleva Hamona. Näin he puhdistavat maan.
Ezekiel 39:16 And also the name of the city shall be Hamonah. Thus shall they cleanse the land.
Hesekiel 39:17 Ja sinä, ihmisen poika, näin sanoo Herra, Herra: Sano kaikille höyhenpeitteisille linnuille ja kaikille metsän eläimille: Kokoontukaa ja tulkaa, kokoontukaa joka puolelta minun uhrilleni, jonka minä uhraan teille, suurelle uhrille vuorella
Ezekiel 39:17 And, you son of man, thus said the Lord GOD; Speak to every feathered fowl, and to every beast of the field, Assemble yourselves, and come; gather yourselves on every side to my sacrifice that I do sacrifice for you, even a great sacrifice on the mountain
Hesekiel 39:18 Te saatte syödä sankarien lihaa ja juoda maan ruhtinaiden verta, pässien, karitsojen, vuohien ja härkien verta, kaikki Basanin syöttövasikoita.
Ezekiel 39:18 You shall eat the flesh of the mighty, and drink the blood of the princes of the earth, of rams, of lambs, and of goats, of bullocks, all of them fatted calves of Bashan.
Hesekiel 39:19 Ja teidän on syötävä rasvaa, kunnes olette kylläisiä, ja juotava verta, kunnes olette humalassa, minun uhristani, jonka olen teidän puolestanne uhrannut.
Ezekiel 39:19 And you shall eat fat till you be full, and drink blood till you be drunken, of my sacrifice which I have sacrificed for you.
Hesekiel 39:20 Näin teillä on minun pöydässäni ravittavana hevosia ja vaunuja, sankareita ja kaikkia sotamiehiä, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 39:20 Thus you shall be filled at my table with horses and chariots, with mighty men, and with all men of war, said the Lord GOD.
Hesekiel 39:21 Ja minä asetan kunniani pakanakansojen keskuuteen, ja kaikki pakanakansat saavat nähdä tuomioni, jonka olen pannut täytäntöön, ja käteni, jonka olen laskenut heidän päälleen.
Ezekiel 39:21 And I will set my glory among the heathen, and all the heathen shall see my judgment that I have executed, and my hand that I have laid on them.
Hesekiel 39:22 Ja Israelin heimo tulee tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa, siitä päivästä ja edelle.
Ezekiel 39:22 So the house of Israel shall know that I am the LORD their God from that day and forward.
Hesekiel 39:23 Ja pakanat tulevat tietämään, että Israelin heimo joutui vankeuteen pahain tekojensa tähden, koska he olivat minua vastaan luonnonvastaisia sen tähden, että minä kätkin heiltä kasvoni ja annoin heidät vihollistensa käsiin; ja niin he kaikki kaatuivat miekkaan.
Ezekiel 39:23 And the heathen shall know that the house of Israel went into captivity for their iniquity: because they trespassed against me, therefore hid I my face from them, and gave them into the hand of their enemies: so fell they all by the sword.
Hesekiel 39:24 Heidän saastaisuutensa ja rikkomustensa mukaan minä olen tehnyt heille ja kätkenyt heiltä kasvoni.
Ezekiel 39:24 According to their uncleanness and according to their transgressions have I done to them, and hid my face from them.
Hesekiel 39:25 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra, Herra: Nyt minä käännän Jaakobin kohtalon, armahdan koko Israelin heimoa ja kiivailen pyhän nimeni puolesta.
Ezekiel 39:25 Therefore thus said the Lord GOD; Now will I bring again the captivity of Jacob, and have mercy on the whole house of Israel, and will be jealous for my holy name;
Hesekiel 39:26 Sen jälkeen he saavat kantaa häpeänsä ja kaikki rikkomuksensa, joilla he ovat minua vastaan rikkoneet, asuessaan turvallisesti maassaan, eikä kukaan ole pelotellut heitä.
Ezekiel 39:26 After that they have borne their shame, and all their trespasses whereby they have trespassed against me, when they dwelled safely in their land, and none made them afraid.
Hesekiel 39:27 Kun minä olen tuonut heidät takaisin kansojen seasta ja koonnut heidät vihollismaista, ja pyhitän itseni heissä monien kansojen silmien edessä;
Ezekiel 39:27 When I have brought them again from the people, and gathered them out of their enemies’ lands, and am sanctified in them in the sight of many nations;
Hesekiel 39:28 Silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa, joka vein heidät pakkosiirtolaisuuteen pakanakansojen sekaan. Mutta minä olen koonnut heidät heidän omaan maahansa enkä ole enää jättänyt heistä ketään sinne.
Ezekiel 39:28 Then shall they know that I am the LORD their God, which caused them to be led into captivity among the heathen: but I have gathered them to their own land, and have left none of them any more there.
Hesekiel 39:29 Enkä minä enää peitä kasvojani heiltä, sillä minä olen vuodattanut Henkeni Israelin kansan päälle, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 39:29 Neither will I hide my face any more from them: for I have poured out my spirit on the house of Israel, said the Lord GOD.
Hesekiel 40:1 Pakkosiirtolaisuutemme kahdentenakymmenentenä viidentenä vuonna, vuoden alussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, neljäntenätoista vuonna kaupungin valloituksen jälkeen, juuri sinä päivänä tuli Herran käsi minun päälleni ja vei minut sinne.
Ezekiel 40:1 In the five and twentieth year of our captivity, in the beginning of the year, in the tenth day of the month, in the fourteenth year after that the city was smitten, in the selfsame day the hand of the LORD was on me, and brought me thither.
Hesekiel 40:2 Jumalan näyissä hän vei minut Israelin maahan ja asetti minut hyvin korkealle vuorelle, jonka eteläpuolella oli kuin kaupungin rakennelma.
Ezekiel 40:2 In the visions of God brought he me into the land of Israel, and set me on a very high mountain, by which was as the frame of a city on the south.
Hesekiel 40:3 Ja hän vei minut sinne, ja katso, siellä oli mies, näöltään kuin vaski, ja hänellä oli pellavainen nuora kädessään ja mittaruoko; ja hän seisoi portissa.
Ezekiel 40:3 And he brought me thither, and, behold, there was a man, whose appearance was like the appearance of brass, with a line of flax in his hand, and a measuring reed; and he stood in the gate.
Hesekiel 40:4 Ja mies sanoi minulle: Ihmisen poika, katso silmilläsi ja kuule korvillasi ja painu sydämeesi kaikki, mitä minä sinulle näytän; sillä sitä varten sinä olet tänne tuotu, että minä sen sinulle näyttäisin. Ilmoita Israelin heimolle kaikki, mitä näet.
Ezekiel 40:4 And the man said to me, Son of man, behold with your eyes, and hear with your ears, and set your heart on all that I shall show you; for to the intent that I might show them to you are you brought here: declare all that you see to the house of Israel.
Hesekiel 40:5 Ja katso, talon ulkopuolella oli muuri ympärillä, ja miehen kädessä oli mittaruoko, kuusi kyynärää pitkä kyynärää kohden ja kämmenen levyinen. Niin hän mittasi rakennuksen leveyden: yksi ruoko, ja korkeuden: yksi ruoko.
Ezekiel 40:5 And behold a wall on the outside of the house round about, and in the man’s hand a measuring reed of six cubits long by the cubit and an hand breadth: so he measured the breadth of the building, one reed; and the height, one reed.
Hesekiel 40:6 Sitten hän tuli portille, joka antoi itään päin, ja nousi sen portaita ylös ja mittasi portin kynnyksen, joka oli yhden ruovon levyinen, ja portin toisen kynnyksen, joka oli yhden ruovon levyinen.
Ezekiel 40:6 Then came he to the gate which looks toward the east, and went up the stairs thereof, and measured the threshold of the gate, which was one reed broad; and the other threshold of the gate, which was one reed broad.
Hesekiel 40:7 Ja jokainen pieni kammio oli yhden ruovon pituinen ja yhden ruovon levyinen; ja pienten kammioiden välillä oli viisi kyynärää; ja portin kynnys portin eteisen luona sisäpuolella oli yhden ruovon levyinen.
Ezekiel 40:7 And every little chamber was one reed long, and one reed broad; and between the little chambers were five cubits; and the threshold of the gate by the porch of the gate within was one reed.
Hesekiel 40:8 Hän mittasi myös portin eteisen sisäpuolen, yhden ruovon.
Ezekiel 40:8 He measured also the porch of the gate within, one reed.
Hesekiel 40:9 Sitten hän mittasi portin eteisen, kahdeksan kyynärää, ja sen seinäpatsaat, kaksi kyynärää; ja portin eteinen oli sisäänpäin.
Ezekiel 40:9 Then measured he the porch of the gate, eight cubits; and the posts thereof, two cubits; and the porch of the gate was inward.
Hesekiel 40:10 Ja itään päin olevan portin kammioita oli kolme tällä puolella ja kolme tuolla puolella; ne kolme olivat saman mittaisia, ja seinäpatsaidenkin mitta oli sama tällä ja tuolla puolella.
Ezekiel 40:10 And the little chambers of the gate eastward were three on this side, and three on that side; they three were of one measure: and the posts had one measure on this side and on that side.
Hesekiel 40:11 Ja hän mittasi portin oviaukon leveyden: kymmenen kyynärää, ja portin pituuden: kolmetoista kyynärää.
Ezekiel 40:11 And he measured the breadth of the entry of the gate, ten cubits; and the length of the gate, thirteen cubits.
Hesekiel 40:12 Myös pienten kammioiden edessä oleva tila oli kyynärän levyinen tällä puolella, ja tila oli kyynärän levyinen myös tuolla puolella; ja pienet kammiot olivat kuusi kyynärää leveitä tällä puolella ja kuusi kyynärää tuolla puolella.
Ezekiel 40:12 The space also before the little chambers was one cubit on this side, and the space was one cubit on that side: and the little chambers were six cubits on this side, and six cubits on that side.
Hesekiel 40:13 Sitten hän mittasi portin yhden pienen kammion katosta toisen kattoon: leveys oli kaksikymmentäviisi kyynärää, ovi ovea vasten.
Ezekiel 40:13 He measured then the gate from the roof of one little chamber to the roof of another: the breadth was five and twenty cubits, door against door.
Hesekiel 40:14 Hän teki myös 320 kyynärän pituisia paaluja, aina esipihan paaluun asti portin ympärille.
Ezekiel 40:14 He made also posts of three score cubits, even to the post of the court round about the gate.
Hesekiel 40:15 Ja sisäänkäynnin portin edestä sisemmän portin eteisen etupuolelle oli viisikymmentä kyynärää.
Ezekiel 40:15 And from the face of the gate of the entrance to the face of the porch of the inner gate were fifty cubits.
Hesekiel 40:16 Ja pienissä kammioissa ja niiden seinäpatsaissa portin sisäpuolella ympäri ja samoin eteistöissä oli kapeat ikkunat; ja ikkunat olivat ympäriinsä sisäänpäin, ja jokaisessa seinäpatsaassa oli palmuja.
Ezekiel 40:16 And there were narrow windows to the little chambers, and to their posts within the gate round about, and likewise to the arches: and windows were round about inward: and on each post were palm trees.
Hesekiel 40:17 Sitten hän vei minut ulompaan esipihaan, ja katso, siellä oli kammioita ja pihan ympärille tehty kiveys: kiveyksellä oli kolmekymmentä kammiota.
Ezekiel 40:17 Then brought he me into the outward court, and, see, there were chambers, and a pavement made for the court round about: thirty chambers were on the pavement.
Hesekiel 40:18 Ja porttien sivussa, porttien pituuden kohdalle, oleva kiveys oli alempi kiveys.
Ezekiel 40:18 And the pavement by the side of the gates over against the length of the gates was the lower pavement.
Hesekiel 40:19 Sitten hän mittasi leveyden alemman portin etureunasta sisemmän esipihan etureunaan, ulospäin, sata kyynärää itään ja pohjoiseen.
Ezekiel 40:19 Then he measured the breadth from the forefront of the lower gate to the forefront of the inner court without, an hundred cubits eastward and northward.
Hesekiel 40:20 Ja hän mittasi ulomman esipihan portin, joka oli pohjoiseen päin, pituuden ja leveyden.
Ezekiel 40:20 And the gate of the outward court that looked toward the north, he measured the length thereof, and the breadth thereof.
Hesekiel 40:21 Ja siinä oli kolme kammiota kummallakin puolella ja kolme tuolla puolella; ja sen seinäpatsaat ja eteinen olivat ensimmäisen portin mitan mukaiset: sen pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.
Ezekiel 40:21 And the little chambers thereof were three on this side and three on that side; and the posts thereof and the arches thereof were after the measure of the first gate: the length thereof was fifty cubits, and the breadth five and twenty cubits.
Hesekiel 40:22 Ja niiden ikkunat, niiden evät ja niiden palmut olivat samankokoiset kuin itään päin oleva portti; ja sinne nousi seitsemää porrasta, ja sen evät olivat niiden edessä.
Ezekiel 40:22 And their windows, and their arches, and their palm trees, were after the measure of the gate that looks toward the east; and they went up to it by seven steps; and the arches thereof were before them.
Hesekiel 40:23 Ja sisemmän esipihan portti oli pohjoiseen ja itään päin olevan portin kohdalla; ja hän mittasi portista porttiin sata kyynärää.
Ezekiel 40:23 And the gate of the inner court was over against the gate toward the north, and toward the east; and he measured from gate to gate an hundred cubits.
Hesekiel 40:24 Sen jälkeen hän vei minut etelään päin, ja katso, etelässä oli portti. Hän mittasi sen seinäpatsaat ja eteistiet näiden mittojen mukaan.
Ezekiel 40:24 After that he brought me toward the south, and behold a gate toward the south: and he measured the posts thereof and the arches thereof according to these measures.
Hesekiel 40:25 Ja siinä ja sen eteisissä ympärinsä oli ikkunoita, samanlaisia kuin nuo ikkunat; pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.
Ezekiel 40:25 And there were windows in it and in the arches thereof round about, like those windows: the length was fifty cubits, and the breadth five and twenty cubits.
Hesekiel 40:26 Ja sinne nousi seitsemän askelmaa, ja sen eteinen oli niiden edessä; ja siinä oli palmuja, yksi kummallakin puolella, sen pilarissa.
Ezekiel 40:26 And there were seven steps to go up to it, and the arches thereof were before them: and it had palm trees, one on this side, and another on that side, on the posts thereof.
Hesekiel 40:27 Ja sisemmässä esipihassa oli portti etelään päin; ja hän mittasi portista porttiin etelään päin sata kyynärää.
Ezekiel 40:27 And there was a gate in the inner court toward the south: and he measured from gate to gate toward the south an hundred cubits.
Hesekiel 40:28 Ja hän vei minut sisempään esipihaan eteläportin kautta; ja hän mittasi eteläportin näiden mittojen mukaan;
Ezekiel 40:28 And he brought me to the inner court by the south gate: and he measured the south gate according to these measures;
Hesekiel 40:29 Ja sen pienet kammiot, sen seinäpatsaat ja sen eteinen olivat näiden mittojen mukaiset. Ja siinä ja sen eteistä oli ikkuna-aukkoja ympärinsä. Se oli viisikymmentä kyynärää pitkä ja kaksikymmentäviisi kyynärää leveä.
Ezekiel 40:29 And the little chambers thereof, and the posts thereof, and the arches thereof, according to these measures: and there were windows in it and in the arches thereof round about: it was fifty cubits long, and five and twenty cubits broad.
Hesekiel 40:30 Ja ympärillä olevat kaartit olivat kaksikymmentäviisi kyynärää pitkät ja viisi kyynärää leveät.
Ezekiel 40:30 And the arches round about were five and twenty cubits long, and five cubits broad.
Hesekiel 40:31 Ja sen eteinen oli ulompaa esipihaa kohti, ja sen seinäpatsaissa oli palmuja, ja sinne johtavassa portaassa oli kahdeksan porrasta.
Ezekiel 40:31 And the arches thereof were toward the utter court; and palm trees were on the posts thereof: and the going up to it had eight steps.
Hesekiel 40:32 Ja hän vei minut sisempään esipihaan itään päin, ja hän mittasi portin näiden mittojen mukaan.
Ezekiel 40:32 And he brought me into the inner court toward the east: and he measured the gate according to these measures.
Hesekiel 40:33 Ja sen pienet kammiot, sen seinäpatsaat ja sen eteinen olivat näiden mittojen mukaiset; ja siinä ja sen eteistä oli ikkuna-aukkoja ympäri; se oli viisikymmentä kyynärää pitkä ja kaksikymmentäviisi kyynärää leveä.
Ezekiel 40:33 And the little chambers thereof, and the posts thereof, and the arches thereof, were according to these measures: and there were windows therein and in the arches thereof round about: it was fifty cubits long, and five and twenty cubits broad.
Hesekiel 40:34 Ja sen eteinen oli ulompaa esipihaa kohti, ja sen seinäpatsaissa oli palmuja molemmilla puolilla, ja sinne johtavassa portaassa oli kahdeksan porrasta.
Ezekiel 40:34 And the arches thereof were toward the outward court; and palm trees were on the posts thereof, on this side, and on that side: and the going up to it had eight steps.
Hesekiel 40:35 Ja hän vei minut pohjoisportille ja mittasi sen näiden mittojen mukaan;
Ezekiel 40:35 And he brought me to the north gate, and measured it according to these measures;
Hesekiel 40:36 Sen pienet kammiot, sen pilarit ja sen eteinen ja sen ikkunat ympäriinsä: pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.
Ezekiel 40:36 The little chambers thereof, the posts thereof, and the arches thereof, and the windows to it round about: the length was fifty cubits, and the breadth five and twenty cubits.
Hesekiel 40:37 Ja sen seinäpatsaat olivat ulompaa esipihaa kohti, ja sen seinäpatsaissa oli palmuja molemmilla puolilla, ja sinne johtavassa portaassa oli kahdeksan porrasta.
Ezekiel 40:37 And the posts thereof were toward the utter court; and palm trees were on the posts thereof, on this side, and on that side: and the going up to it had eight steps.
Hesekiel 40:38 Ja kammiot ja niiden sisäänkäynnit olivat porttien pielissä, joissa polttouhrit pestiin.
Ezekiel 40:38 And the chambers and the entries thereof were by the posts of the gates, where they washed the burnt offering.
Hesekiel 40:39 Ja portin eteisessä oli kaksi pöytää kummallakin puolella ja kaksi pöytää tuolla puolella, polttouhrin, syntiuhrin ja vikauhrin teurastamiseksi niiden päällä.
Ezekiel 40:39 And in the porch of the gate were two tables on this side, and two tables on that side, to slay thereon the burnt offering and the sin offering and the trespass offering.
Hesekiel 40:40 Ja ulkopuolella, pohjoisportin sisäänkäynnille mentäessä, oli kaksi pöytää; ja toisella puolella, portin eteisen luona, oli kaksi pöytää.
Ezekiel 40:40 And at the side without, as one goes up to the entry of the north gate, were two tables; and on the other side, which was at the porch of the gate, were two tables.
Hesekiel 40:41 Neljä pöytää oli portin toisella puolella ja neljä pöytää tuolla puolella; kahdeksan pöytää, joiden päällä he teurastivat teurasuhrinsa.
Ezekiel 40:41 Four tables were on this side, and four tables on that side, by the side of the gate; eight tables, whereupon they slew their sacrifices.
Hesekiel 40:42 Ja ne neljä pöytää olivat hakatusta kivestä polttouhria varten, puolitoista kyynärää pitkiä, puolitoista kyynärää leveitä ja kyynärää korkeita; niiden päälle he asettivat myös välineet, joilla teurastettiin polttouhri ja teurasuhri.
Ezekiel 40:42 And the four tables were of hewn stone for the burnt offering, of a cubit and an half long, and a cubit and an half broad, and one cubit high: whereupon also they laid the instruments with which they slew the burnt offering and the sacrifice.
Hesekiel 40:43 Ja sisällä oli kämmenen levyisiä koukkuja, jotka oli kiinnitetty ympäri; ja pöydillä oli uhriliha.
Ezekiel 40:43 And within were hooks, an hand broad, fastened round about: and on the tables was the flesh of the offering.
Hesekiel 40:44 Ja sisemmän portin ulkopuolella olivat laulajien kammiot sisemmässä esipihassa, joka oli pohjoisportin sivussa, ja heidän kammioidensa näkymä oli etelään päin, yksi itäportin sivussa, josta näkymä oli pohjoiseen päin.
Ezekiel 40:44 And without the inner gate were the chambers of the singers in the inner court, which was at the side of the north gate; and their prospect was toward the south: one at the side of the east gate having the prospect toward the north.
Hesekiel 40:45 Ja hän sanoi minulle: Tämä kammio, jonka näkymä on etelään päin, on papeille, jotka hoitavat temppelin tehtäviä.
Ezekiel 40:45 And he said to me, This chamber, whose prospect is toward the south, is for the priests, the keepers of the charge of the house.
Hesekiel 40:46 Ja se kammio, jonka etupuoli on pohjoiseen päin, on papeille, jotka hoitavat alttarin tehtäviä. Nämä ovat Saadokin jälkeläisiä Leevin poikien joukossa, jotka lähestyvät Herraa palvellakseen häntä.
Ezekiel 40:46 And the chamber whose prospect is toward the north is for the priests, the keepers of the charge of the altar: these are the sons of Zadok among the sons of Levi, which come near to the LORD to minister to him.
Hesekiel 40:47 Niin hän mittasi esipihan, sata kyynärää pitkän ja sata kyynärää leveän, neliskulmaisen, ja alttarin, joka oli temppelin edessä.
Ezekiel 40:47 So he measured the court, an hundred cubits long, and an hundred cubits broad, foursquare; and the altar that was before the house.
Hesekiel 40:48 Ja hän vei minut talon eteiseen ja mittasi eteisen pylväänpään, viisi kyynärää kummallakin puolella. Portin leveys oli kolme kyynärää kummallakin puolella.
Ezekiel 40:48 And he brought me to the porch of the house, and measured each post of the porch, five cubits on this side, and five cubits on that side: and the breadth of the gate was three cubits on this side, and three cubits on that side.
Hesekiel 40:49 Eteisen pituus oli kaksikymmentä kyynärää ja leveys yksitoista kyynärää. Hän vei minut niitä portaita pitkin, joita pitkin sinne noustiin. Ja pylväiden vieressä oli pylväät, yksi toisella puolella ja toinen tuolla puolella.
Ezekiel 40:49 The length of the porch was twenty cubits, and the breadth eleven cubits, and he brought me by the steps whereby they went up to it: and there were pillars by the posts, one on this side, and another on that side.
Hesekiel 41:1 Sen jälkeen hän vei minut temppeliin ja mittasi pylväät, kuusi kyynärää leveitä toiselta puolelta ja kuusi kyynärää leveitä toiselta puolelta; se oli majan leveys.
Ezekiel 41:1 Afterward he brought me to the temple, and measured the posts, six cubits broad on the one side, and six cubits broad on the other side, which was the breadth of the tabernacle.
Hesekiel 41:2 Ja oven leveys oli kymmenen kyynärää, ja oven sivut olivat viisi kyynärää toisella puolella ja viisi kyynärää toisella puolella. Ja hän mittasi sen pituuden neljäänkymmeneen kyynärään ja leveyden kaksikymmentä kyynärää.
Ezekiel 41:2 And the breadth of the door was ten cubits; and the sides of the door were five cubits on the one side, and five cubits on the other side: and he measured the length thereof, forty cubits: and the breadth, twenty cubits.
Hesekiel 41:3 Sitten hän meni sisään ja mittasi ovenpielen: kaksi kyynärää, oven kuusi kyynärää ja oven leveyden seitsemän kyynärää.
Ezekiel 41:3 Then went he inward, and measured the post of the door, two cubits; and the door, six cubits; and the breadth of the door, seven cubits.
Hesekiel 41:4 Niin hän mittasi sen pituuden, kaksikymmentä kyynärää, ja leveyden, kaksikymmentä kyynärää, temppelin edestä. Ja hän sanoi minulle: Tämä on kaikkeinpyhin paikka.
Ezekiel 41:4 So he measured the length thereof, twenty cubits; and the breadth, twenty cubits, before the temple: and he said to me, This is the most holy place.
Hesekiel 41:5 Sitten hän mittasi talon seinän, kuusi kyynärää, ja jokaisen sivukammion leveyden, neljä kyynärää, talon ympäri joka puolelta.
Ezekiel 41:5 After he measured the wall of the house, six cubits; and the breadth of every side chamber, four cubits, round about the house on every side.
Hesekiel 41:6 Ja sivukammioita oli kolme, toinen toisen päällä, ja kolmekymmentä järjestyksessä; ja ne menivät talon seinään, joka oli sivukammioita varten ympäri, jotta ne olisivat voineet pitää kiinni, mutta talon seinään ne eivät olleet kiinnittyneet.
Ezekiel 41:6 And the side chambers were three, one over another, and thirty in order; and they entered into the wall which was of the house for the side chambers round about, that they might have hold, but they had not hold in the wall of the house.
Hesekiel 41:7 Ja sivukammioihin mentiin leveämmäksi ja yhä ylöspäin, sillä talon ympärille kiemurteli se. Niinpä talon leveys kasvoi ylöspäin ja kasvoi alimmasta kammiosta.
Ezekiel 41:7 And there was an enlarging, and a winding about still upward to the side chambers: for the winding about of the house went still upward round about the house: therefore the breadth of the house was still upward, and so increased from the lowest chamber to
Hesekiel 41:8 Minä näin myös talon korkeuden ympäri: sivukammioiden perustukset olivat kuusi kyynärää pitkä, täysi ruoko.
Ezekiel 41:8 I saw also the height of the house round about: the foundations of the side chambers were a full reed of six great cubits.
Hesekiel 41:9 Ulkopuolella olevan sivukammion seinän paksuus oli viisi kyynärää, ja jäljelle jäänyt osa oli sisäpuolella olevien sivukammioiden tilaa.
Ezekiel 41:9 The thickness of the wall, which was for the side chamber without, was five cubits: and that which was left was the place of the side chambers that were within.
Hesekiel 41:10 Ja kammioiden välissä oli kaksikymmentä kyynärää leveyttä talon ympäri joka puolella.
Ezekiel 41:10 And between the chambers was the wideness of twenty cubits round about the house on every side.
Hesekiel 41:11 Ja sivukammioiden ovet olivat jäljellä olevaan paikkaan päin, yksi ovi pohjoiseen ja toinen etelään; ja jäljellä olevan tilan leveys oli viisi kyynärää ympäri.
Ezekiel 41:11 And the doors of the side chambers were toward the place that was left, one door toward the north, and another door toward the south: and the breadth of the place that was left was five cubits round about.
Hesekiel 41:12 Rakennus, joka oli eristetyn paikan edessä lännenpuoleisessa päässä, oli seitsemänkymmentä kyynärää leveä, ja rakennuksen seinä oli viisi kyynärää paksu yltympäri ja yhdeksänkymmentä kyynärää pitkä.
Ezekiel 41:12 Now the building that was before the separate place at the end toward the west was seventy cubits broad; and the wall of the building was five cubits thick round about, and the length thereof ninety cubits.
Hesekiel 41:13 Niin hän mittasi talon, sata kyynärää pitkän, ja eristetyn paikan ja rakennuksen seinineensä, sata kyynärää pitkän.
Ezekiel 41:13 So he measured the house, an hundred cubits long; and the separate place, and the building, with the walls thereof, an hundred cubits long;
Hesekiel 41:14 Ja talon julkisivun ja itään päin olevan eristetyn alueen leveys oli sata kyynärää.
Ezekiel 41:14 Also the breadth of the face of the house, and of the separate place toward the east, an hundred cubits.
Hesekiel 41:15 Ja hän mittasi rakennuksen pituuden sen takana olevan erillisen tilan kohdalle ja sen käytäviin toisella puolella, sata kyynärää, sisimpään temppeliin ja esipihan eteisiin asti,
Ezekiel 41:15 And he measured the length of the building over against the separate place which was behind it, and the galleries thereof on the one side and on the other side, an hundred cubits, with the inner temple, and the porches of the court;
Hesekiel 41:16 Ovenpielet, kapeat ikkunat ja käytävät niiden kolmessa kerroksessa oven edessä olivat ympäri puupaneelit, maasta ikkunoihin asti, ja ikkunat olivat peitettyinä.
Ezekiel 41:16 The door posts, and the narrow windows, and the galleries round about on their three stories, over against the door, paneled with wood round about, and from the ground up to the windows, and the windows were covered;
Hesekiel 41:17 Oven yläpuolelle, aina sisimpään taloon ja ulos ja koko muurin ympäri, sekä sisä- että ulkopuolelta, mitan mukaan.
Ezekiel 41:17 To that above the door, even to the inner house, and without, and by all the wall round about within and without, by measure.
Hesekiel 41:18 Ja se oli tehty kerubeista ja palmuista, niin että palmu oli toisen kerubin ja toisen kerubin välissä, ja kullakin kerubilla oli kahdet kasvot;
Ezekiel 41:18 And it was made with cherubim and palm trees, so that a palm tree was between a cherub and a cherub; and every cherub had two faces;
Hesekiel 41:19 Niin että ihmisen kasvot olivat toisella puolella olevaa palmua kohti ja nuoren leijonan kasvot toisella puolella olevaa palmua kohti; niin tehtiin koko talon ympäri.
Ezekiel 41:19 So that the face of a man was toward the palm tree on the one side, and the face of a young lion toward the palm tree on the other side: it was made through all the house round about.
Hesekiel 41:20 Maasta oven yläpuolelle ja temppelin seinään oli tehty kerubeja ja palmuja.
Ezekiel 41:20 From the ground to above the door were cherubim and palm trees made, and on the wall of the temple.
Hesekiel 41:21 Temppelin seinäpatsaat olivat nelikulmaiset, samoin pyhäkön julkisivu; toinen oli ulkonäöltään samanlainen kuin toinenkin.
Ezekiel 41:21 The posts of the temple were squared, and the face of the sanctuary; the appearance of the one as the appearance of the other.
Hesekiel 41:22 Puualttari oli kolme kyynärää korkea ja kaksi kyynärää pitkä; ja sen kulmat, pituus ja seinät olivat puuta. Ja hän sanoi minulle: Tämä on pöytä, joka on Herran edessä.
Ezekiel 41:22 The altar of wood was three cubits high, and the length thereof two cubits; and the corners thereof, and the length thereof, and the walls thereof, were of wood: and he said to me, This is the table that is before the LORD.
Hesekiel 41:23 Ja temppelillä ja pyhäköllä oli kaksi ovea.
Ezekiel 41:23 And the temple and the sanctuary had two doors.
Hesekiel 41:24 Ja ovissa oli kaksi ovea kummassakin, kaksi kääntyvää ovea; kaksi ovea toisessa ovessa ja kaksi ovea toisessa ovessa.
Ezekiel 41:24 And the doors had two leaves apiece, two turning leaves; two leaves for the one door, and two leaves for the other door.
Hesekiel 41:25 Ja niihin, temppelin oviin, tehtiin kerubeja ja palmuja, niinkuin seiniinkin oli tehty; ja eteisen ulkopuolella oli paksut lankut.
Ezekiel 41:25 And there were made on them, on the doors of the temple, cherubim and palm trees, like as were made on the walls; and there were thick planks on the face of the porch without.
Hesekiel 41:26 Ja siellä oli kapeat ikkunat ja palmuja toisella ja toisella puolella, kuistin sivuilla ja talon sivukammioissa, ja paksut lankut.
Ezekiel 41:26 And there were narrow windows and palm trees on the one side and on the other side, on the sides of the porch, and on the side chambers of the house, and thick planks.
Hesekiel 42:1 Sitten hän vei minut ulompaan esipihaan, pohjoista kohti olevaa tietä, ja hän vei minut kammioon, joka oli eristetyn paikan vastapäätä, rakennuksen edessä pohjoisessa.
Ezekiel 42:1 Then he brought me forth into the utter court, the way toward the north: and he brought me into the chamber that was over against the separate place, and which was before the building toward the north.
Hesekiel 42:2 Sadan kyynärän pituisen portin edessä oli pohjoiseen päin oleva portti, ja leveys oli viisikymmentä kyynärää.
Ezekiel 42:2 Before the length of an hundred cubits was the north door, and the breadth was fifty cubits.
Hesekiel 42:3 Sisemmän esipihan kahdenkymmenen kyynärän levyisen käytävän ja ulomman esipihan kiviseinän vastakkaisella käytävällä oli kolmikerroksinen käytävä käytävän vieressä.
Ezekiel 42:3 Over against the twenty cubits which were for the inner court, and over against the pavement which was for the utter court, was gallery against gallery in three stories.
Hesekiel 42:4 Ja kammioiden edessä oli sisäänpäin kymmenen kyynärän levyinen kävelytie, yhden kyynärän mittainen tie; ja niiden ovet olivat pohjoiseen päin.
Ezekiel 42:4 And before the chambers was a walk to ten cubits breadth inward, a way of one cubit; and their doors toward the north.
Hesekiel 42:5 Yläkammiot olivat lyhyemmät, sillä käytävät olivat korkeammat kuin nämä, kuin alemmat ja kuin rakennuksen keskimmäiset.
Ezekiel 42:5 Now the upper chambers were shorter: for the galleries were higher than these, than the lower, and than the middlemost of the building.
Hesekiel 42:6 Sillä ne olivat kolmikerroksisia, mutta niissä ei ollut pylväitä niin kuin esipihojen pylväillä; sentähden rakennus oli ahtautunut maasta alimmaiseen ja keskimmäiseen verrattuna.
Ezekiel 42:6 For they were in three stories, but had not pillars as the pillars of the courts: therefore the building was straitened more than the lowest and the middlemost from the ground.
Hesekiel 42:7 Ja ulkopuolella oleva muuri, joka oli kammioiden vastapäätä, ulompaan esipihaan päin, kammioiden etuosassa, oli viisikymmentä kyynärää pitkä.
Ezekiel 42:7 And the wall that was without over against the chambers, toward the utter court on the forepart of the chambers, the length thereof was fifty cubits.
Hesekiel 42:8 Sillä ulomman esipihan kammioiden pituus oli viisikymmentä kyynärää, ja katso, temppelin edessä oli sata kyynärää.
Ezekiel 42:8 For the length of the chambers that were in the utter court was fifty cubits: and, see, before the temple were an hundred cubits.
Hesekiel 42:9 Ja näiden kammioiden alta oli itäinen sisäänkäynti, johon mennään ulomman esipihan kautta.
Ezekiel 42:9 And from under these chambers was the entry on the east side, as one goes into them from the utter court.
Hesekiel 42:10 Kammiot olivat esipihan muurin paksussa reunassa itään päin, eristetyn paikan ja rakennuksen vastapäätä.
Ezekiel 42:10 The chambers were in the thickness of the wall of the court toward the east, over against the separate place, and over against the building.
Hesekiel 42:11 Ja tie heidän edessään oli näöltään samanlainen kuin pohjoiseen päin olevat kammiot, yhtä pitkä ja yhtä leveä kuin ne; ja kaikki niiden uloskäynnit olivat samanmuotoisia kuin niiden oviaukot.
Ezekiel 42:11 And the way before them was like the appearance of the chambers which were toward the north, as long as they, and as broad as they: and all their goings out were both according to their fashions, and according to their doors.
Hesekiel 42:12 Ja etelään päin olevien kammioiden ovien kaltaisissa kulmissa oli ovi tien päässä, aivan muurin edessä itään päin, mistä sinne mentiin.
Ezekiel 42:12 And according to the doors of the chambers that were toward the south was a door in the head of the way, even the way directly before the wall toward the east, as one enters into them.
Hesekiel 42:13 Sitten hän sanoi minulle: Pohjoiskammiot ja eteläkammiot, jotka ovat eristetyn paikan edessä, ovat pyhiä kammioita, joissa papit, jotka lähestyvät Herraa, syövät erittäin pyhiä lahjoja; sinne he asettavat erittäin pyhimmät lahjat ja ruoan
Ezekiel 42:13 Then said he to me, The north chambers and the south chambers, which are before the separate place, they be holy chambers, where the priests that approach to the LORD shall eat the most holy things: there shall they lay the most holy things, and the meat
Hesekiel 42:14 Kun papit menevät sinne, älköön he menkö pyhästä paikasta ulompaan esipihaan, vaan sinne he asettakoot vaatteensa, joissa he toimivat, sillä he ovat pyhiä; ja pukeutukoot toisiin vaatteisiin ja lähestykö niitä, jotka
Ezekiel 42:14 When the priests enter therein, then shall they not go out of the holy place into the utter court, but there they shall lay their garments wherein they minister; for they are holy; and shall put on other garments, and shall approach to those things which
Hesekiel 42:15 Kun hän oli mitannut sisimmän talon, hän vei minut ulos portille, jonka etupuoli on itään päin, ja mittasi sen ympäri.
Ezekiel 42:15 Now when he had made an end of measuring the inner house, he brought me forth toward the gate whose prospect is toward the east, and measured it round about.
Hesekiel 42:16 Hän mittasi itäpuolen mittaruokolla, viisisataa ruokoa, ja mittaruoko oli sen ympärillä.
Ezekiel 42:16 He measured the east side with the measuring reed, five hundred reeds, with the measuring reed round about.
Hesekiel 42:17 Hän mittasi pohjoispuolen, viisisataa ruokoa, ja mittaruoko oli sen ympäri.
Ezekiel 42:17 He measured the north side, five hundred reeds, with the measuring reed round about.
Hesekiel 42:18 Hän mittasi eteläpuolen mittaruokolla: viisisataa ruokoa.
Ezekiel 42:18 He measured the south side, five hundred reeds, with the measuring reed.
Hesekiel 42:19 Hän kääntyi länteen päin ja mittasi mittaruokolla viisisataa ruokoa.
Ezekiel 42:19 He turned about to the west side, and measured five hundred reeds with the measuring reed.
Hesekiel 42:20 Hän mittasi sen neljältä sivulta: sitä ympäröi muuri, viisisataa ruokoa pitkä ja viisisataa leveä, erottamaan pyhäkön epäpyhästä paikasta.
Ezekiel 42:20 He measured it by the four sides: it had a wall round about, five hundred reeds long, and five hundred broad, to make a separation between the sanctuary and the profane place.
Hesekiel 43:1 Sen jälkeen hän vei minut portille, sille portille, joka on itään päin.
Ezekiel 43:1 Afterward he brought me to the gate, even the gate that looks toward the east:
Hesekiel 43:2 Ja katso, Israelin Jumalan kirkkaus tuli idän suunnalta, ja hänen äänensä oli kuin paljojen vesien pauhu, ja maa kirkastui hänen kirkkaudestaan.
Ezekiel 43:2 And, behold, the glory of the God of Israel came from the way of the east: and his voice was like a noise of many waters: and the earth shined with his glory.
Hesekiel 43:3 Ja se oli sen näyn muodon mukainen, jonka minä näin, sen näyn mukainen, jonka minä näin tullessani hävittämään kaupunkia; ja näyt olivat samanlaiset kuin se näky, jonka minä näin Kebar-virran varrella; ja minä kaaduin kasvoilleni.
Ezekiel 43:3 And it was according to the appearance of the vision which I saw, even according to the vision that I saw when I came to destroy the city: and the visions were like the vision that I saw by the river Chebar; and I fell on my face.
Hesekiel 43:4 Ja Herran kirkkaus tuli temppeliin portin kautta, jonka näkymä on itään päin.
Ezekiel 43:4 And the glory of the LORD came into the house by the way of the gate whose prospect is toward the east.
Hesekiel 43:5 Niin henki nosti minut ylös ja vei minut sisempään esipihaan, ja katso, Herran kirkkaus täytti temppelin.
Ezekiel 43:5 So the spirit took me up, and brought me into the inner court; and, behold, the glory of the LORD filled the house.
Hesekiel 43:6 Ja minä kuulin hänen puhuvan minulle talosta; ja mies seisoi minun vieressäni.
Ezekiel 43:6 And I heard him speaking to me out of the house; and the man stood by me.
Hesekiel 43:7 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, se on minun valtaistuimeni paikka ja minun jalkapohjieni sija, jossa minä asun israelilaisten keskellä ikuisesti, ja älköön Israelin heimo enää saastuttako minun pyhää nimeäni, eivät he eivätkä heidän kuninkaansa,
Ezekiel 43:7 And he said to me, Son of man, the place of my throne, and the place of the soles of my feet, where I will dwell in the middle of the children of Israel for ever, and my holy name, shall the house of Israel no more defile, neither they, nor their kings, b
Hesekiel 43:8 Asettaessaan kynnyksensä minun kynnysteni viereen ja pilarinsa minun pilarieni viereen ja muurin minun ja heidän välilleen he ovat saastuttaneet minun pyhän nimeni kauhistuksillaan, joita he ovat tehneet; sentähden minä olen heidät vihassani tuhonnut.
Ezekiel 43:8 In their setting of their threshold by my thresholds, and their post by my posts, and the wall between me and them, they have even defiled my holy name by their abominations that they have committed: why I have consumed them in my anger.
Hesekiel 43:9 Nyt he saattaisivat haureutensa ja kuninkaidensa ruumiit kauas minusta pois, ja minä asun heidän keskellään ikuisesti.
Ezekiel 43:9 Now let them put away their prostitution, and the carcasses of their kings, far from me, and I will dwell in the middle of them for ever.
Hesekiel 43:10 Sinä, ihmisen poika, näytä Israelin heimolle temppeli, että he häpeäisivät pahaa tekoaan; ja he mittaisivat sen mallin.
Ezekiel 43:10 You son of man, show the house to the house of Israel, that they may be ashamed of their iniquities: and let them measure the pattern.
Hesekiel 43:11 Ja jos he häpeävät kaikkea, mitä ovat tehneet, näytä heille talon muoto ja sen muoto, sen uloskäynnit ja sisäänkäynnit ja kaikki sen muodot ja kaikki sen säädökset ja kaikki sen muodot, ja
Ezekiel 43:11 And if they be ashamed of all that they have done, show them the form of the house, and the fashion thereof, and the goings out thereof, and the comings in thereof, and all the forms thereof, and all the ordinances thereof, and all the forms thereof, and
Hesekiel 43:12 Tämä on temppelin laki: Vuoren huipulla, koko sen raja yltympäri, olkoon se erittäin pyhä. Katso, tämä on temppelin laki.
Ezekiel 43:12 This is the law of the house; On the top of the mountain the whole limit thereof round about shall be most holy. Behold, this is the law of the house.
Hesekiel 43:13 Ja nämä ovat alttarin mitat kyynäröiden mukaan: Kyynärä on kyynärä ja kämmenen levyinen; pohja olkoon kyynärä ja leveys kyynärä, ja sen reunus reunastaan yltympäri vaaksan mittainen. Ja tämä olkoon korkeus.
Ezekiel 43:13 And these are the measures of the altar after the cubits: The cubit is a cubit and an hand breadth; even the bottom shall be a cubit, and the breadth a cubit, and the border thereof by the edge thereof round about shall be a span: and this shall be the hi
Hesekiel 43:14 Ja pohjasta maanpinnan yläpuolella alempaan nurkkaukseen olkoon kaksi kyynärää ja leveys yksi kyynärä; ja alemmasta nurkkauksesta suurempaan nurkkaukseen olkoon neljä kyynärää, ja leveys yksi kyynärä.
Ezekiel 43:14 And from the bottom on the ground even to the lower settle shall be two cubits, and the breadth one cubit; and from the lesser settle even to the greater settle shall be four cubits, and the breadth one cubit.
Hesekiel 43:15 Niin alttari on oleva neljän kyynärän levyinen, ja alttarista ylöspäin on oleva neljä sarvea.
Ezekiel 43:15 So the altar shall be four cubits; and from the altar and upward shall be four horns.
Hesekiel 43:16 Ja alttarin pituus olkoon kaksitoista kyynärää ja leveys kaksitoista kyynärää, ja se on nelikulmainen neljässä neliössään.
Ezekiel 43:16 And the altar shall be twelve cubits long, twelve broad, square in the four squares thereof.
Hesekiel 43:17 Ja istuimen pituus olkoon neljätoista kyynärää ja leveys neljätoista kyynärää, sen neljällä neliöllä; ja reunus sen ympärillä olkoon puoli kyynärää; ja sen pohja olkoon kyynärän levyinen; ja sen portaat katsokoot itään päin.
Ezekiel 43:17 And the settle shall be fourteen cubits long and fourteen broad in the four squares thereof; and the border about it shall be half a cubit; and the bottom thereof shall be a cubit about; and his stairs shall look toward the east.
Hesekiel 43:18 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, näin sanoo Herra, Herra: Nämä ovat alttarin säädökset sinä päivänä, jona se on tehtävä, että sillä uhrattaisiin polttouhreja ja sen päälle vihmottaisiin verta.
Ezekiel 43:18 And he said to me, Son of man, thus said the Lord GOD; These are the ordinances of the altar in the day when they shall make it, to offer burnt offerings thereon, and to sprinkle blood thereon.
Hesekiel 43:19 Ja sinun on annettava papeille, leeviläisille, jotka ovat Saadokin jälkeläisiä ja jotka tulevat minua palvelemaan, sanoo Herra, Herra, nuoren mullin syntiuhriksi.
Ezekiel 43:19 And you shall give to the priests the Levites that be of the seed of Zadok, which approach to me, to minister to me, said the Lord GOD, a young bullock for a sin offering.
Hesekiel 43:20 Ja ota sen verta ja sivele sitä sen neljään sarveen ja istuimen neljään kulmaan ja reunukseen yltympäri; näin puhdistat ja pyhität sen.
Ezekiel 43:20 And you shall take of the blood thereof, and put it on the four horns of it, and on the four corners of the settle, and on the border round about: thus shall you cleanse and purge it.
Hesekiel 43:21 Ota myös syntiuhrihärkä, ja hän polttakoon sen temppelin määrätyssä paikassa pyhäkön ulkopuolella.
Ezekiel 43:21 You shall take the bullock also of the sin offering, and he shall burn it in the appointed place of the house, without the sanctuary.
Hesekiel 43:22 Ja toisena päivänä sinun on uhrattava virheetön vuohi syntiuhriksi; ja heidän on puhdistettava alttari, niin kuin he puhdistivat sen härän kanssa.
Ezekiel 43:22 And on the second day you shall offer a kid of the goats without blemish for a sin offering; and they shall cleanse the altar, as they did cleanse it with the bullock.
Hesekiel 43:23 Kun olet saanut sen puhdistettua, uhraa virheetön nuori härkä ja laumasta virheetön pässi.
Ezekiel 43:23 When you have made an end of cleansing it, you shall offer a young bullock without blemish, and a ram out of the flock without blemish.
Hesekiel 43:24 Ja sinun on tuotava ne Herran eteen, ja papit heittäkööt niiden päälle suolaa ja uhratkoot ne polttouhriksi Herralle.
Ezekiel 43:24 And you shall offer them before the LORD, and the priests shall cast salt on them, and they shall offer them up for a burnt offering to the LORD.
Hesekiel 43:25 Seitsemänä päivänä uhratkaa joka päivä vuohi syntiuhriksi. Heidän on myös uhrattava virheetön härkä ja pässi laumasta.
Ezekiel 43:25 Seven days shall you prepare every day a goat for a sin offering: they shall also prepare a young bullock, and a ram out of the flock, without blemish.
Hesekiel 43:26 Seitsemän päivää heidän on puhdistettava alttarin ja puhdistettava se; ja heidän on pyhitettävä itsensä.
Ezekiel 43:26 Seven days shall they purge the altar and purify it; and they shall consecrate themselves.
Hesekiel 43:27 Ja kun nämä päivät ovat kuluneet loppuun, papit kahdeksantena päivänä ja siitä eteenpäin uhraavat polttouhrinne ja yhteysuhrinne alttarilla; ja minä otan teidät vastaan, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 43:27 And when these days are expired, it shall be, that on the eighth day, and so forward, the priests shall make your burnt offerings on the altar, and your peace offerings; and I will accept you, said the Lord GOD.
Hesekiel 44:1 Sitten hän johdatti minut takaisin ulomman pyhäkön portin tietä, joka on itään päin; ja se oli suljettu.
Ezekiel 44:1 Then he brought me back the way of the gate of the outward sanctuary which looks toward the east; and it was shut.
Hesekiel 44:2 Niin Herra sanoi minulle: Tämä portti pidetään suljettuna, eikä sitä avata, eikä kukaan saa käydä siitä sisään, sillä Herra, Israelin Jumala, on käynyt siitä sisään; sentähden se pidetään suljettuna.
Ezekiel 44:2 Then said the LORD to me; This gate shall be shut, it shall not be opened, and no man shall enter in by it; because the LORD, the God of Israel, has entered in by it, therefore it shall be shut.
Hesekiel 44:3 Se on ruhtinaalle; ruhtinas istukoon siinä ja syököön leipää Herran edessä; hän menköön sisään tuon portin eteisen kautta ja menköön ulos samaa tietä.
Ezekiel 44:3 It is for the prince; the prince, he shall sit in it to eat bread before the LORD; he shall enter by the way of the porch of that gate, and shall go out by the way of the same.
Hesekiel 44:4 Sitten hän vei minut pohjoisportin tietä pitkin temppelin eteen. Minä näin, ja katso, Herran kirkkaus täytti Herran temppelin. Minä lankesin kasvoilleni.
Ezekiel 44:4 Then brought he me the way of the north gate before the house: and I looked, and, behold, the glory of the LORD filled the house of the LORD: and I fell on my face.
Hesekiel 44:5 Ja Herra sanoi minulle: Ihmisen poika, ota tarkoin huomioon, katso silmilläsi ja kuule korvillasi kaikki, mitä minä sinulle sanon kaikista Herran temppelin säädöksistä ja kaikista sen laeista; ja ota tarkoin huomioon temppeliin meneminen, joka päivä
Ezekiel 44:5 And the LORD said to me, Son of man, mark well, and behold with your eyes, and hear with your ears all that I say to you concerning all the ordinances of the house of the LORD, and all the laws thereof; and mark well the entering in of the house, with eve
Hesekiel 44:6 Ja sinä sanot kapinallisille, Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Riittäköön teille, Israelin heimo, kaikki teidän kauhistuksenne,
Ezekiel 44:6 And you shall say to the rebellious, even to the house of Israel, Thus said the Lord GOD; O you house of Israel, let it suffice you of all your abominations,
Hesekiel 44:7 Koska te olette tuoneet minun pyhäkkööni muukalaisia, sydämeltään ja ruumiiltaan ympärileikkaamattomia, olemaan minun pyhäkössäni ja saastuttamaan sitä, minun taloani, kun te uhraatte minun leipääni, rasvaa ja vertani, ja he ovat rikkoneet minun liittoni kaiken sen tähden,
Ezekiel 44:7 In that you have brought into my sanctuary strangers, uncircumcised in heart, and uncircumcised in flesh, to be in my sanctuary, to pollute it, even my house, when you offer my bread, the fat and the blood, and they have broken my covenant because of all
Hesekiel 44:8 Ettekä ole pitäneet minun pyhien lahjojeni hoitajia, vaan olette asettaneet itsellenne hoitajia minun pyhäkössäni.
Ezekiel 44:8 And you have not kept the charge of my holy things: but you have set keepers of my charge in my sanctuary for yourselves.
Hesekiel 44:9 Näin sanoo Herra, Herra: Älköön yksikään muukalainen, sydämeltään ja lihaltaan ympärileikkaamaton, tulko minun pyhäkkööni, älköön kukaan muukalainen israelilaisten keskuudessa.
Ezekiel 44:9 Thus said the Lord GOD; No stranger, uncircumcised in heart, nor uncircumcised in flesh, shall enter into my sanctuary, of any stranger that is among the children of Israel.
Hesekiel 44:10 Ja leeviläiset, jotka ovat eksyneet kauas minusta, kun Israel eksyi, jotka eksyivät minusta pois epäjumaliensa perässä; heidän on kannettava syntinsä.
Ezekiel 44:10 And the Levites that are gone away far from me, when Israel went astray, which went astray away from me after their idols; they shall even bear their iniquity.
Hesekiel 44:11 Mutta heidän tulee olla palvelijoita minun pyhäkössäni, vartioida talon portteja ja palvella taloa. Heidän on teurastettava kansan polttouhri ja teurasuhri ja heidän on seistävä heidän edessään palvelemassa heitä.
Ezekiel 44:11 Yet they shall be ministers in my sanctuary, having charge at the gates of the house, and ministering to the house: they shall slay the burnt offering and the sacrifice for the people, and they shall stand before them to minister to them.
Hesekiel 44:12 Koska he palvelivat heitä heidän epäjumaliensa edessä ja saattoivat Israelin kansan lankeamaan syntiin; sentähden minä nostan käteni heitä vastaan, sanoo Herra, Herra, ja heidän on kannettava syntinsä.
Ezekiel 44:12 Because they ministered to them before their idols, and caused the house of Israel to fall into iniquity; therefore have I lifted up my hand against them, said the Lord GOD, and they shall bear their iniquity.
Hesekiel 44:13 Eivätkä he saa lähestyä minua toimittamaan minulle pappisvirkaa eivätkä lähestyä mitään minun pyhistä lahjoistani, kaikkeinpyhimmässä paikassa; vaan heidän on kannettava häpeänsä ja kauhistuksensa, joita he ovat tehneet.
Ezekiel 44:13 And they shall not come near to me, to do the office of a priest to me, nor to come near to any of my holy things, in the most holy place: but they shall bear their shame, and their abominations which they have committed.
Hesekiel 44:14 Mutta minä asetan heidät talon vartijoiksi, kaikessa sen palveluksessa ja kaikessa, mitä siellä tehdään.
Ezekiel 44:14 But I will make them keepers of the charge of the house, for all the service thereof, and for all that shall be done therein.
Hesekiel 44:15 Mutta ne leeviläiset papit, Sadokin pojat, jotka hoitivat minun pyhäkköni vartiointia, kun israelilaiset eksyivät minusta pois, heidän tulee lähestyä minua palvelemaan minua ja heidän on seistävä minun edessäni uhratakseen minulle rasvan ja veren, sanoivat hän.
Ezekiel 44:15 But the priests the Levites, the sons of Zadok, that kept the charge of my sanctuary when the children of Israel went astray from me, they shall come near to me to minister to me, and they shall stand before me to offer to me the fat and the blood, said t
Hesekiel 44:16 He saavat mennä minun pyhäkkööni ja lähestyä minun pöytääni palvellakseen minua ja hoitaakseen minun tehtäviäni.
Ezekiel 44:16 They shall enter into my sanctuary, and they shall come near to my table, to minister to me, and they shall keep my charge.
Hesekiel 44:17 Ja heidän on puettava pellavavaatteet, kun he menevät sisemmän esipihan porteista sisään, eikä heidän yllään saa olla villaa, kun he palvelevat sisemmän esipihan porteissa ja niiden sisällä.
Ezekiel 44:17 And it shall come to pass, that when they enter in at the gates of the inner court, they shall be clothed with linen garments; and no wool shall come on them, whiles they minister in the gates of the inner court, and within.
Hesekiel 44:18 Heillä tulee olla pellavapäähineet päässään ja pellavaiset polvihousut lanteillaan; he eivät saa vyöttää itseään millään hikoilevalla vaatteella.
Ezekiel 44:18 They shall have linen bonnets on their heads, and shall have linen breeches on their loins; they shall not gird themselves with any thing that causes sweat.
Hesekiel 44:19 Ja kun he menevät ulompaan esipihaan, ulompaan esipihaan kansan luo, riisukoot he vaatteensa, joissa he ovat palvelleet, ja asettakoot ne pyhiin kammioihin ja pukekoot ylleen toiset vaatteet; eivätkä he saa pyhittää kansaa.
Ezekiel 44:19 And when they go forth into the utter court, even into the utter court to the people, they shall put off their garments wherein they ministered, and lay them in the holy chambers, and they shall put on other garments; and they shall not sanctify the peopl
Hesekiel 44:20 Eivätkä he saa ajaa päätään kaljuksi eivätkä antaa hiustensa kasvaa pitkiksi; he saavat ainoastaan silittää päänsä.
Ezekiel 44:20 Neither shall they shave their heads, nor suffer their locks to grow long; they shall only poll their heads.
Hesekiel 44:21 Eikä pappi saa juoda viiniä mennessään sisempään esipihaan.
Ezekiel 44:21 Neither shall any priest drink wine, when they enter into the inner court.
Hesekiel 44:22 Eivätkä he saa ottaa vaimoikseen leskeä eivätkä hyljättyä, vaan he saavat ottaa neitoja Israelin jälkeläisistä tai leskiä, joilla on ennen ollut pappi.
Ezekiel 44:22 Neither shall they take for their wives a widow, nor her that is put away: but they shall take maidens of the seed of the house of Israel, or a widow that had a priest before.
Hesekiel 44:23 Ja heidän on opetettava kansalleni ero pyhän ja epäpyhän välillä ja tehtävä heille ero saastaisen ja puhtaan välillä.
Ezekiel 44:23 And they shall teach my people the difference between the holy and profane, and cause them to discern between the unclean and the clean.
Hesekiel 44:24 Ja riitatilanteissa he seisovat oikeudessa ja tuomitsevat minun oikeuteni mukaan; ja heidän tulee pitää minun lakini ja säädökseni kaikissa minun kokouksissani; ja heidän tulee pyhittää minun sapattini.
Ezekiel 44:24 And in controversy they shall stand in judgment; and they shall judge it according to my judgments: and they shall keep my laws and my statutes in all my assemblies; and they shall hallow my sabbaths.
Hesekiel 44:25 Eivätkä he saa mennä kenenkään kuolleen luo saastamaan itseään; ainoastaan isän tai äidin, pojan tai tyttären, veljen tai sisaren, joka ei ole ollut aviomiehellä, he saavat saastuttaa itsensä.
Ezekiel 44:25 And they shall come at no dead person to defile themselves: but for father, or for mother, or for son, or for daughter, for brother, or for sister that has had no husband, they may defile themselves.
Hesekiel 44:26 Ja sen jälkeen, kun hänet on puhdistettu, heidän on laskettava hänelle seitsemän päivää.
Ezekiel 44:26 And after he is cleansed, they shall reckon to him seven days.
Hesekiel 44:27 Ja sinä päivänä, jona hän menee pyhäkköön, sisempään esipihaan, palvelemaan pyhäkössä, hänen on uhrattava syntiuhrinsa, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 44:27 And in the day that he goes into the sanctuary, to the inner court, to minister in the sanctuary, he shall offer his sin offering, said the Lord GOD.
Hesekiel 44:28 Ja se olkoon heille perintöosaksi: minä olen heidän perintöosansa; älkääkä antako heille omaisuutta Israelissa; minä olen heidän omaisuutensa.
Ezekiel 44:28 And it shall be to them for an inheritance: I am their inheritance: and you shall give them no possession in Israel: I am their possession.
Hesekiel 44:29 He syökööt ruokauhrin, syntiuhrin ja vikauhrin, ja kaikki, mikä Israelissa on pyhitetty, olkoon heidän.
Ezekiel 44:29 They shall eat the meat offering, and the sin offering, and the trespass offering: and every dedicated thing in Israel shall be theirs.
Hesekiel 44:30 Ja kaikkien hedelmien uutiset ja kaikki antiuhrit, kaikenlaiset uhrinne, olkoot papin; ja teidän on annettava papille myös uutiset taikinoistanne, että hän saattaisi siunauksen laskeutua teidän taloonne.
Ezekiel 44:30 And the first of all the first fruits of all things, and every oblation of all, of every sort of your oblations, shall be the priest’s: you shall also give to the priest the first of your dough, that he may cause the blessing to rest in your house.
Hesekiel 44:31 Papit eivät saa syödä mitään itsestään kuollutta tai raadeltua, olipa se lintu tai eläin.
Ezekiel 44:31 The priests shall not eat of any thing that is dead of itself, or torn, whether it be fowl or beast.
Hesekiel 45:1 Ja kun arpomalla jaatte maan perintöosaksi, teidän on annettava Herralle anti, pyhä osa maasta; sen pituus olkoon kaksikymmentäviisi tuhatta ruokoa ja leveys kymmenentuhatta ruokoa. Tämä olkoon h
Ezekiel 45:1 Moreover, when you shall divide by lot the land for inheritance, you shall offer an oblation to the LORD, an holy portion of the land: the length shall be the length of five and twenty thousand reeds, and the breadth shall be ten thousand. This shall be h
Hesekiel 45:2 Tästä pyhäkköä varten olkoon viisisataa kyynärää pitkä ja viisisataa leveä, neliön muotoinen yltympäri, ja viisikymmentä kyynärää sen esikaupunkia varten.
Ezekiel 45:2 Of this there shall be for the sanctuary five hundred in length, with five hundred in breadth, square round about; and fifty cubits round about for the suburbs thereof.
Hesekiel 45:3 Ja tästä mitasta sinun on mitattava kahdenkymmenenviiden tuhannen pituuden ja kymmenentuhannen leveyden; ja siinä on oleva pyhäkkö ja kaikkeinpyhin paikka.
Ezekiel 45:3 And of this measure shall you measure the length of five and twenty thousand, and the breadth of ten thousand: and in it shall be the sanctuary and the most holy place.
Hesekiel 45:4 Pyhä osa maasta on oleva papeille, pyhäkön palvelijoille, jotka lähestyvät palvelemaan Herraa; se on oleva heidän talojensa sija ja pyhä paikka pyhäkölle.
Ezekiel 45:4 The holy portion of the land shall be for the priests the ministers of the sanctuary, which shall come near to minister to the LORD: and it shall be a place for their houses, and an holy place for the sanctuary.
Hesekiel 45:5 Ja viidenkolmattatuhannen pituiset ja kymmenentuhannen levyiset olkoot myös leeviläisten, temppelin palvelijoiden, omaisuutta, kahdenkymmenen kammion perintöosaksi.
Ezekiel 45:5 And the five and twenty thousand of length, and the ten thousand of breadth shall also the Levites, the ministers of the house, have for themselves, for a possession for twenty chambers.
Hesekiel 45:6 Ja sinun on määrättävä kaupungin perintöalueeksi viisituhatta leveyttä ja kaksikymmentäviisituhatta pituutta, pyhän osan antimaan kohdalle; se olkoon koko Israelin heimolle.
Ezekiel 45:6 And you shall appoint the possession of the city five thousand broad, and five and twenty thousand long, over against the oblation of the holy portion: it shall be for the whole house of Israel.
Hesekiel 45:7 Ja ruhtinaalle olkoon osa pyhän osan antimaahan ja kaupungin perintömaan toisella puolella ja toisella puolella, pyhän osan antimaan ja kaupungin perintömaan edessä, länsipuolelta länteen päin.
Ezekiel 45:7 And a portion shall be for the prince on the one side and on the other side of the oblation of the holy portion, and of the possession of the city, before the oblation of the holy portion, and before the possession of the city, from the west side westward
Hesekiel 45:8 Maa on oleva hänen perintöosansa Israelissa; eivätkä minun ruhtinaani enää sorra minun kansaani; ja lopun maasta he antavat Israelin heimolle heidän sukukunnilleen.
Ezekiel 45:8 In the land shall be his possession in Israel: and my princes shall no more oppress my people; and the rest of the land shall they give to the house of Israel according to their tribes.
Hesekiel 45:9 Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Riittäköön teille, Israelin ruhtinaat! Poistakaa väkivalta ja ryöstö, tehkää oikeus ja vanhurskaus. Poistakaa rangaistuksenne minun kansaltani, sanoo Herra, Herra Jumala.
Ezekiel 45:9 Thus said the Lord GOD; Let it suffice you, O princes of Israel: remove violence and spoil, and execute judgment and justice, take away your exactions from my people, said the Lord GOD.
Hesekiel 45:10 Teillä tulee olla oikeudenmukainen vaaka, oikeudenmukainen eefa-mitta ja oikeudenmukainen bat-mitta.
Ezekiel 45:10 You shall have just balances, and a just ephah, and a just bath.
Hesekiel 45:11 Eefa ja bat ovat yhtä mittaisia, niin että bat sisältää homerin kymmenesosan ja eefa homerin kymmenesosan. Niiden mitta on oltava homerin mukainen.
Ezekiel 45:11 The ephah and the bath shall be of one measure, that the bath may contain the tenth part of an homer, and the ephah the tenth part of an homer: the measure thereof shall be after the homer.
Hesekiel 45:12 Ja sekelin paino olkoon kaksikymmentä geraa. Kaksikymmentä sekeliä, kaksikymmentäviisi sekeliä, viisitoista sekeliä olkoon sinun mane.
Ezekiel 45:12 And the shekel shall be twenty gerahs: twenty shekels, five and twenty shekels, fifteen shekels, shall be your maneh.
Hesekiel 45:13 Tämä on uhrilahja, joka teidän on annettava: kuudes osa eefaa homer-mittaa vehnää ja kuudes osa eefaa homer-mittaa ohraa.
Ezekiel 45:13 This is the oblation that you shall offer; the sixth part of an ephah of an homer of wheat, and you shall give the sixth part of an ephah of an homer of barley:
Hesekiel 45:14 Öljyä, öljybatia, koskevaan säädökseen tulee sinun uhrata kymmenesosa batia korista, joka on homer kymmenestä batista, sillä kymmenen batia on homer.
Ezekiel 45:14 Concerning the ordinance of oil, the bath of oil, you shall offer the tenth part of a bath out of the cor, which is an homer of ten baths; for ten baths are an homer:
Hesekiel 45:15 Ja yksi karitsan laumasta, kahdestasadasta, Israelin lihavilta laitumilta, ruokauhriksi, polttouhriksi ja yhteysuhriksi, sovitukseksi heidän puolestaan, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 45:15 And one lamb out of the flock, out of two hundred, out of the fat pastures of Israel; for a meat offering, and for a burnt offering, and for peace offerings, to make reconciliation for them, said the Lord GOD.
Hesekiel 45:16 Koko maan kansan on annettava tämä anti Israelin ruhtinaalle.
Ezekiel 45:16 All the people of the land shall give this oblation for the prince in Israel.
Hesekiel 45:17 Ja ruhtinaan tehtävä on uhrata polttouhrit, ruokauhrit ja juomauhrit juhlina, uusinakuina ja sapatteina, kaikkina Israelin heimon juhlapäivinä; hänen on toimitettava syntiuhri ja ruokauhri.
Ezekiel 45:17 And it shall be the prince’s part to give burnt offerings, and meat offerings, and drink offerings, in the feasts, and in the new moons, and in the sabbaths, in all solemnities of the house of Israel: he shall prepare the sin offering, and the meat offeri
Hesekiel 45:18 Näin sanoo Herra, Herra: Ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä sinun on otettava virheetön nuori härkä ja puhdistettava pyhäkkö.
Ezekiel 45:18 Thus said the Lord GOD; In the first month, in the first day of the month, you shall take a young bullock without blemish, and cleanse the sanctuary:
Hesekiel 45:19 Ja pappi ottakoon syntiuhrin verta ja sivelköön sitä talon pihtipieliin ja alttarin reunuksen neljään kulmaan ja sisemmän esipihan portin pihtipieliin.
Ezekiel 45:19 And the priest shall take of the blood of the sin offering, and put it on the posts of the house, and on the four corners of the settle of the altar, and on the posts of the gate of the inner court.
Hesekiel 45:20 Ja näin teidän on tehtävä kuukauden seitsemäntenä päivänä jokaisen erehtyvän ja tyhmän hyväksi; näin teidän on sovitettava talo.
Ezekiel 45:20 And so you shall do the seventh day of the month for every one that errs, and for him that is simple: so shall you reconcile the house.
Hesekiel 45:21 Ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä on teillä pääsiäinen, seitsemän päivän kestävä juhla; silloin on syötävä happamatonta leipää.
Ezekiel 45:21 In the first month, in the fourteenth day of the month, you shall have the passover, a feast of seven days; unleavened bread shall be eaten.
Hesekiel 45:22 Ja sinä päivänä ruhtinas valmistakoon itselleen ja koko maan kansalle mullin syntiuhriksi.
Ezekiel 45:22 And on that day shall the prince prepare for himself and for all the people of the land a bullock for a sin offering.
Hesekiel 45:23 Ja seitsemänä juhlapäivänä hänen on uhrattava Herralle polttouhri, seitsemän virheetöntä härkää ja seitsemän pässiä joka päivä seitsemänä päivänä sekä vuohi syntiuhriksi joka päivä.
Ezekiel 45:23 And seven days of the feast he shall prepare a burnt offering to the LORD, seven bullocks and seven rams without blemish daily the seven days; and a kid of the goats daily for a sin offering.
Hesekiel 45:24 Ja ruokauhriksi hän uhraa eefa-mitan härkää kohden ja eefa-mitan pässiä kohden sekä hiin-mitan öljyä eefa-mittaa kohden.
Ezekiel 45:24 And he shall prepare a meat offering of an ephah for a bullock, and an ephah for a ram, and an hin of oil for an ephah.
Hesekiel 45:25 Seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä hänen on tehtävä samoin seitsemän päivän juhlassa syntiuhrin, polttouhrin, ruokauhrin ja öljyn mukaan.
Ezekiel 45:25 In the seventh month, in the fifteenth day of the month, shall he do the like in the feast of the seven days, according to the sin offering, according to the burnt offering, and according to the meat offering, and according to the oil.
Hesekiel 46:1 Näin sanoo Herra, Herra Jumala: Sisemmän esipihan portti, joka antaa itään päin, pidetään suljettuna kuutena työpäivänä, mutta sapattina se avataan, ja uudenkuun päivänä se avataan.
Ezekiel 46:1 Thus said the Lord GOD; The gate of the inner court that looks toward the east shall be shut the six working days; but on the sabbath it shall be opened, and in the day of the new moon it shall be opened.
Hesekiel 46:2 Ja ruhtinas käyköön sisään tuon portin eteisen kautta ulkopuolella ja seisokoot portinpielen luona, ja papit valmistakoot hänen polttouhrinsa ja yhteysuhrinsa, ja hän kumartakoon portin kynnyksellä; sitten hän menee
Ezekiel 46:2 And the prince shall enter by the way of the porch of that gate without, and shall stand by the post of the gate, and the priests shall prepare his burnt offering and his peace offerings, and he shall worship at the threshold of the gate: then he shall go
Hesekiel 46:3 Samoin maan kansan on rukoiltava tämän portin ovella Herran edessä sapatteina ja uudenkuun päivinä.
Ezekiel 46:3 Likewise the people of the land shall worship at the door of this gate before the LORD in the sabbaths and in the new moons.
Hesekiel 46:4 Ja polttouhrina, jonka ruhtinas uhraa Herralle sapatinpäivänä, olkoon kuusi virheetöntä karitsaa ja yksi virheetön pässi.
Ezekiel 46:4 And the burnt offering that the prince shall offer to the LORD in the sabbath day shall be six lambs without blemish, and a ram without blemish.
Hesekiel 46:5 Ja ruokauhrina olkoon yksi eefa-mitta pässiä kohden ja ruokauhrina karitsoita kohden sen verran kuin hän voi antaa, ja hiin-mitta öljyä eefaa kohden.
Ezekiel 46:5 And the meat offering shall be an ephah for a ram, and the meat offering for the lambs as he shall be able to give, and an hin of oil to an ephah.
Hesekiel 46:6 Ja uudenkuun päivänä olkoon uhrina virheetön nuori härkä, kuusi karitsaa ja pässi; ne olkoot virheettömiä.
Ezekiel 46:6 And in the day of the new moon it shall be a young bullock without blemish, and six lambs, and a ram: they shall be without blemish.
Hesekiel 46:7 Ja hän uhratkoon ruokauhrin, eefa-mitan härkää kohden ja eefa-mitan pässiä kohden ja karitsoita kohden sen verran kuin hänen kätensä yltää, ja hiin-mitan öljyä eefaa kohden.
Ezekiel 46:7 And he shall prepare a meat offering, an ephah for a bullock, and an ephah for a ram, and for the lambs according as his hand shall attain to, and an hin of oil to an ephah.
Hesekiel 46:8 Ja kun ruhtinas menee sisään, hän menee sisään tuon portin eteisen kautta ja menee ulos sitä kautta.
Ezekiel 46:8 And when the prince shall enter, he shall go in by the way of the porch of that gate, and he shall go forth by the way thereof.
Hesekiel 46:9 Mutta kun maan kansa tulee Herran eteen juhlapäivinä, niin se, joka menee pohjoisportin kautta sisään kumartaen, menköön ulos eteläportin kautta, ja se, joka menee eteläportin kautta, menköön ulos sitä tietä,
Ezekiel 46:9 But when the people of the land shall come before the LORD in the solemn feasts, he that enters in by the way of the north gate to worship shall go out by the way of the south gate; and he that enters by the way of the south gate shall go forth by the way
Hesekiel 46:10 Ja heidän keskellään oleva ruhtinas, heidän mennessään sisään, menköön sisään; ja heidän mennessään ulos, menköön ulos.
Ezekiel 46:10 And the prince in the middle of them, when they go in, shall go in; and when they go forth, shall go forth.
Hesekiel 46:11 Ja juhlissa ja juhlapäivinä ruokauhrina olkoon yksi eefa-mitta härkää kohden ja yksi eefa-mitta pässiä kohden ja karitsoita kohden sen mukaan, mitä hän voi antaa, ja yksi hiin-mitta öljyä yhtä eefa-mittaa kohden.
Ezekiel 46:11 And in the feasts and in the solemnities the meat offering shall be an ephah to a bullock, and an ephah to a ram, and to the lambs as he is able to give, and an hin of oil to an ephah.
Hesekiel 46:12 Kun ruhtinas uhraa vapaaehtoisen polttouhrin tai yhteysuhrin Herralle, avataan hänelle itään päin oleva portti ja hän uhraa polttouhrinsa ja yhteysuhrinsa niin kuin hän teki sapattina.
Ezekiel 46:12 Now when the prince shall prepare a voluntary burnt offering or peace offerings voluntarily to the LORD, one shall then open him the gate that looks toward the east, and he shall prepare his burnt offering and his peace offerings, as he did on the sabbath
Hesekiel 46:13 Sinun on joka päivä uhrattava Herralle polttouhriksi vuoden vanha virheetön karitsan; uhraa se joka aamu.
Ezekiel 46:13 You shall daily prepare a burnt offering to the LORD of a lamb of the first year without blemish: you shall prepare it every morning.
Hesekiel 46:14 Ja sinun on uhrattava sille joka aamu ruokauhri, kuudes osa eefaa ja kolmas osa hiin-mittaa öljyä hienojen jauhojen sekoittamiseksi; tämä on ruokauhri aina, ikuinen säädös Herralle.
Ezekiel 46:14 And you shall prepare a meat offering for it every morning, the sixth part of an ephah, and the third part of an hin of oil, to temper with the fine flour; a meat offering continually by a perpetual ordinance to the LORD.
Hesekiel 46:15 Näin heidän on valmistettava karitsa, ruokauhri ja öljy joka aamu jatkuvaksi polttouhriksi.
Ezekiel 46:15 Thus shall they prepare the lamb, and the meat offering, and the oil, every morning for a continual burnt offering.
Hesekiel 46:16 Näin sanoo Herra, Herra: Jos ruhtinas antaa lahjan jollekulle pojistaan, perintöosa on hänen poikiensa; se on oleva heidän perintöosuutensa.
Ezekiel 46:16 Thus said the Lord GOD; If the prince give a gift to any of his sons, the inheritance thereof shall be his sons’; it shall be their possession by inheritance.
Hesekiel 46:17 Mutta jos hän antaa perintöosastaan lahjaksi jollekulle palvelijoistaan, se on hänen vapautusvuoteen asti; sen jälkeen se palaa ruhtinaalle; mutta hänen perintöosansa on oleva hänen poikiensa omistuksessa.
Ezekiel 46:17 But if he give a gift of his inheritance to one of his servants, then it shall be his to the year of liberty; after it shall return to the prince: but his inheritance shall be his sons’ for them.
Hesekiel 46:18 Ruhtinas älköön sortako kansan perintöosaa ajaakseen heidät pois heidän omaisuudestaan, vaan hänen tulee antaa pojilleen perintöosa omasta omaisuudestaan, ettei minun kansani hajotettaisiin, jokainen omalta omalta alueeltaan.
Ezekiel 46:18 Moreover the prince shall not take of the people’s inheritance by oppression, to thrust them out of their possession; but he shall give his sons inheritance out of his own possession: that my people be not scattered every man from his possession.
Hesekiel 46:19 Sitten hän vei minut portin sivussa olevasta ovesta pappien pyhiin kammioihin, jotka olivat pohjoiseen päin. Ja katso, siellä oli paikka molemmilla puolilla länteen päin.
Ezekiel 46:19 After he brought me through the entry, which was at the side of the gate, into the holy chambers of the priests, which looked toward the north: and, behold, there was a place on the two sides westward.
Hesekiel 46:20 Niin hän sanoi minulle: Tämä on paikka, jossa pappien on keitettävä vikauhri ja syntiuhri ja jossa heidän on leivottava ruokauhri; etteivät he vie niitä ulompaan esipihaan pyhittääkseen kansaa.
Ezekiel 46:20 Then said he to me, This is the place where the priests shall boil the trespass offering and the sin offering, where they shall bake the meat offering; that they bear them not out into the utter court, to sanctify the people.
Hesekiel 46:21 Sitten hän vei minut ulompaan esipihaan ja antoi minun kulkea esipihan neljän kulman ohi, ja katso, jokaisessa esipihan kulmassa oli esipiha.
Ezekiel 46:21 Then he brought me forth into the utter court, and caused me to pass by the four corners of the court; and, behold, in every corner of the court there was a court.
Hesekiel 46:22 Esipihan neljässä kulmassa oli toisiinsa liitettyjä esipihoja, jotka olivat neljäkymmentä kyynärää pitkiä ja kolmekymmentä kyynärää leveitä; nämä neljä kulmaa olivat saman mittaisia.
Ezekiel 46:22 In the four corners of the court there were courts joined of forty cubits long and thirty broad: these four corners were of one measure.
Hesekiel 46:23 Ja niiden ympärillä oli rivitaloja, niiden neljän ympärillä, ja rivien alla oli yltympäri kiehuvia paikkoja.
Ezekiel 46:23 And there was a row of building round about in them, round about them four, and it was made with boiling places under the rows round about.
Hesekiel 46:24 Niin hän sanoi minulle: Nämä ovat keittimien paikat, joissa talon palvelijat keittävät kansan teurasuhrin.
Ezekiel 46:24 Then said he to me, These are the places of them that boil, where the ministers of the house shall boil the sacrifice of the people.
Hesekiel 47:1 Sen jälkeen hän vei minut takaisin talon ovelle; ja katso, vettä juoksi talon kynnyksen alta itään päin; sillä talon etuosa oli itään päin, ja vesi virtasi alas talon oikealta puolelta.
Ezekiel 47:1 Afterward he brought me again to the door of the house; and, behold, waters issued out from under the threshold of the house eastward: for the forefront of the house stood toward the east, and the waters came down from under from the right side of the hou
Hesekiel 47:2 Sitten hän vei minut portin tieltä pohjoiseen päin ja kuljetti minut ulospäin ulommalle portille, itään päin olevaa tietä pitkin; ja katso, vesi virtasi oikealle puolelle.
Ezekiel 47:2 Then brought he me out of the way of the gate northward, and led me about the way without to the utter gate by the way that looks eastward; and, behold, there ran out waters on the right side.
Hesekiel 47:3 Ja kun mies, jolla oli nuora kädessään, lähti itään päin, hän mittasi tuhat kyynärää ja vei minut veden läpi; vettä oli nilkkoihin asti.
Ezekiel 47:3 And when the man that had the line in his hand went forth eastward, he measured a thousand cubits, and he brought me through the waters; the waters were to the ankles.
Hesekiel 47:4 Taas hän mittasi tuhat ja vei minut veden läpi; vesi oli polviin asti. Taas hän mittasi tuhat ja vei minut veden läpi; vesi oli lanteisiin asti.
Ezekiel 47:4 Again he measured a thousand, and brought me through the waters; the waters were to the knees. Again he measured a thousand, and brought me through; the waters were to the loins.
Hesekiel 47:5 Sitten hän mittasi tuhat, ja se oli joki, jonka yli en voinut kulkea, sillä vedet olivat nousseet, vedet, joissa uida, joki, jonka yli ei voinut kulkea.
Ezekiel 47:5 Afterward he measured a thousand; and it was a river that I could not pass over: for the waters were risen, waters to swim in, a river that could not be passed over.
Hesekiel 47:6 Ja hän sanoi minulle: Ihmisen poika, oletko nähnyt tämän? Sitten hän vei minut takaisin virran partaalle.
Ezekiel 47:6 And he said to me, Son of man, have you seen this? Then he brought me, and caused me to return to the brink of the river.
Hesekiel 47:7 Kun olin palannut, näin, että virran rannalla oli hyvin paljon puita molemmilla puolilla.
Ezekiel 47:7 Now when I had returned, behold, at the bank of the river were very many trees on the one side and on the other.
Hesekiel 47:8 Niin hän sanoi minulle: Nämä vedet virtaavat itään päin, laskeutuvat erämaahan ja laskevat mereen; ja kun ne lasketaan mereen, ne paranevat.
Ezekiel 47:8 Then said he to me, These waters issue out toward the east country, and go down into the desert, and go into the sea: which being brought forth into the sea, the waters shall be healed.
Hesekiel 47:9 Ja kaikki elävä, mikä liikkuu, virkoaa eloon, minne ikinä virrat tulevat. Ja siellä on oleva hyvin suuri määrä kaloja, koska nämä vedet tulevat sinne, sillä ne paranevat, ja kaikki elää.
Ezekiel 47:9 And it shall come to pass, that every thing that lives, which moves, wherever the rivers shall come, shall live: and there shall be a very great multitude of fish, because these waters shall come thither: for they shall be healed; and every thing shall li
Hesekiel 47:10 Ja kalastajat seisovat siellä En-Gedistä aina Eneglaimiin asti; siellä on verkkojen laskemisen paikka; siellä on kaloja lajiensa mukaan, niin kuin suuren meren kaloja, ylen paljon.
Ezekiel 47:10 And it shall come to pass, that the fishers shall stand on it from Engedi even to Eneglaim; they shall be a place to spread forth nets; their fish shall be according to their kinds, as the fish of the great sea, exceeding many.
Hesekiel 47:11 Mutta sen mudat ja rämeet eivät parane, ne annetaan suolalle.
Ezekiel 47:11 But the miry places thereof and the marshes thereof shall not be healed; they shall be given to salt.
Hesekiel 47:12 Ja virran varrella, sen rannalla, tällä ja tuolla puolella, kasvaa kaikkinaisia ruokapuita, joiden lehdet eivät lakastu eivätkä niiden hedelmät kulu. Se tuottaa uutta hedelmää kuukausittain, sillä niiden vedet ovat...
Ezekiel 47:12 And by the river on the bank thereof, on this side and on that side, shall grow all trees for meat, whose leaf shall not fade, neither shall the fruit thereof be consumed: it shall bring forth new fruit according to his months, because their waters they i
Hesekiel 47:13 Näin sanoo Herra, Herra: Tämä on raja, jonka mukaan teidän on otettava perinnöksi maa Israelin kahdentoista sukukunnan mukaan. Joosef saakoon kaksi osaa.
Ezekiel 47:13 Thus said the Lord GOD; This shall be the border, whereby you shall inherit the land according to the twelve tribes of Israel: Joseph shall have two portions.
Hesekiel 47:14 Ja te saatte sen periä, toinen niin kuin toinenkin, sillä minä nostin käteni antaakseni sen teidän isillenne; ja tämä maa joutuu teille perintöosaksi.
Ezekiel 47:14 And you shall inherit it, one as well as another: concerning the which I lifted up my hand to give it to your fathers: and this land shall fall to you for inheritance.
Hesekiel 47:15 Ja tämä on maan raja pohjoiseen päin, Suuresta merestä Hetlonin tietä, sitä pitkin kuin mennään Sedadiin;
Ezekiel 47:15 And this shall be the border of the land toward the north side, from the great sea, the way of Hethlon, as men go to Zedad;
Hesekiel 47:16 Hamat, Berota, Sibraim, joka on Damaskoksen rajan ja Hamatin rajan välillä, ja Hasar-Hattikoni, joka on Hauranin rannikolla.
Ezekiel 47:16 Hamath, Berothah, Sibraim, which is between the border of Damascus and the border of Hamath; Hazarhatticon, which is by the coast of Hauran.
Hesekiel 47:17 Ja merestä rajana on Hasarenan, Damaskoksen raja, ja pohjoisessa pohjoiseen päin Hamatin raja. Ja tämä on pohjoispuoli.
Ezekiel 47:17 And the border from the sea shall be Hazarenan, the border of Damascus, and the north northward, and the border of Hamath. And this is the north side.
Hesekiel 47:18 Ja itäpuoli on teidän mittaanne Hauranista, Damaskoksesta, Gileadista ja Israelin maasta Jordanin tuolle puolelle, rajasta itämereen asti. Ja tämä on itäpuoli.
Ezekiel 47:18 And the east side you shall measure from Hauran, and from Damascus, and from Gilead, and from the land of Israel by Jordan, from the border to the east sea. And this is the east side.
Hesekiel 47:19 Ja eteläpuoli etelään päin, Tamarasta aina Kadešin riitavesille asti, virta Suureen mereen asti. Ja tämä on eteläpuoli etelään päin.
Ezekiel 47:19 And the south side southward, from Tamar even to the waters of strife in Kadesh, the river to the great sea. And this is the south side southward.
Hesekiel 47:20 Länsipuoli on Suuri meri rajasta siihen asti, kunnes mies tulee Hamatiin. Tämä on länsipuoli.
Ezekiel 47:20 The west side also shall be the great sea from the border, till a man come over against Hamath. This is the west side.
Hesekiel 47:21 Näin teidän on jaettava tämä maa teille Israelin heimojen mukaan.
Ezekiel 47:21 So shall you divide this land to you according to the tribes of Israel.
Hesekiel 47:22 Ja teidän on arpomalla jaettava se perintöosaksi itsellenne ja muukalaisille, jotka asuvat teidän keskuudessanne ja jotka siittävät lapsia teidän keskuudessanne. He olkoot teille kuin syntyneet maassa israelilaisten keskuudessa; he
Ezekiel 47:22 And it shall come to pass, that you shall divide it by lot for an inheritance to you, and to the strangers that sojourn among you, which shall beget children among you: and they shall be to you as born in the country among the children of Israel; they sha
Hesekiel 47:23 Ja on tapahtuva, että siinä sukukunnassa muukalainen asuu, siinä teidän on annettava hänelle perintöosa, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 47:23 And it shall come to pass, that in what tribe the stranger sojournes, there shall you give him his inheritance, said the Lord GOD.
Hesekiel 48:1 Nämä ovat heimojen nimet: Pohjoispäästä Hetlonin tien rannikolle, Hamatiin mennessä, Hasarenan, Damaskoksen raja pohjoisessa, Hamatin rannikolle; sillä nämä ovat hänen puolensa itä ja länsi puolella; Danille yksi osa.
Ezekiel 48:1 Now these are the names of the tribes. From the north end to the coast of the way of Hethlon, as one goes to Hamath, Hazarenan, the border of Damascus northward, to the coast of Hamath; for these are his sides east and west; a portion for Dan.
Hesekiel 48:2 Ja Danin rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle, Asserille, yksi osa.
Ezekiel 48:2 And by the border of Dan, from the east side to the west side, a portion for Asher.
Hesekiel 48:3 Ja Asserin rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle asti, Naftalille, yksi osa.
Ezekiel 48:3 And by the border of Asher, from the east side even to the west side, a portion for Naphtali.
Hesekiel 48:4 Ja Naftalin rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle, Manasselle, yksi osa.
Ezekiel 48:4 And by the border of Naphtali, from the east side to the west side, a portion for Manasseh.
Hesekiel 48:5 Ja Manassen rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle, tulee Efraimille osa.
Ezekiel 48:5 And by the border of Manasseh, from the east side to the west side, a portion for Ephraim.
Hesekiel 48:6 Ja Efraimin rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle asti, Ruubenille, yksi osa.
Ezekiel 48:6 And by the border of Ephraim, from the east side even to the west side, a portion for Reuben.
Hesekiel 48:7 Ja Ruubenin rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle, Juudalle, yksi osa.
Ezekiel 48:7 And by the border of Reuben, from the east side to the west side, a portion for Judah.
Hesekiel 48:8 Ja Juudan rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle, on uhrilahja, joka teidän on annettava, leveydeltään kaksikymmentäviisi tuhatta ruokoa ja pituudeltaan yhtä paljon kuin muutkin osat, idän puolelta lännen puolelle. Ja pyhäkkö on
Ezekiel 48:8 And by the border of Judah, from the east side to the west side, shall be the offering which you shall offer of five and twenty thousand reeds in breadth, and in length as one of the other parts, from the east side to the west side: and the sanctuary shal
Hesekiel 48:9 Uhri, jonka teidän on annettava Herralle, on oleva kahdenkymmenenviidentuhannen pituinen ja kymmenentuhannen levyinen.
Ezekiel 48:9 The oblation that you shall offer to the LORD shall be of five and twenty thousand in length, and of ten thousand in breadth.
Hesekiel 48:10 Ja heille, papeille, olkoon tämä pyhä anti: pohjoiseen päin kaksikymmentäviisituhatta pitkä ja länteen päin kymmenentuhatta leveä ja itään päin kymmenentuhatta leveä ja etelään päin kaksikymmentäviisituhatta.
Ezekiel 48:10 And for them, even for the priests, shall be this holy oblation; toward the north five and twenty thousand in length, and toward the west ten thousand in breadth, and toward the east ten thousand in breadth, and toward the south five and twenty thousand i
Hesekiel 48:11 Se on pyhitettyjen pappien, Saadokin poikien, oma, jotka ovat hoitaneet minun tehtäväni eivätkä ole eksyneet, kun israelilaiset eksyivät, niin kuin leeviläiset eksyivät.
Ezekiel 48:11 It shall be for the priests that are sanctified of the sons of Zadok; which have kept my charge, which went not astray when the children of Israel went astray, as the Levites went astray.
Hesekiel 48:12 Ja tämä maasta annettu anti on oleva heille erittäin pyhä, leeviläisten alueen vierellä.
Ezekiel 48:12 And this oblation of the land that is offered shall be to them a thing most holy by the border of the Levites.
Hesekiel 48:13 Ja pappien alueen kohdalla leeviläisten on määrättävä kaksikymmentäviisi tuhatta pitkä ja kymmenentuhatta leveä; koko pituus olkoon kaksikymmentäviisi tuhatta ja leveys kymmenentuhatta.
Ezekiel 48:13 And over against the border of the priests the Levites shall have five and twenty thousand in length, and ten thousand in breadth: all the length shall be five and twenty thousand, and the breadth ten thousand.
Hesekiel 48:14 Eivätkä he saa sitä myydä, eivätkä vaihtaa eivätkä luovuttaa maan uutishedelmiä, sillä se on pyhä Herralle.
Ezekiel 48:14 And they shall not sell of it, neither exchange, nor alienate the first fruits of the land: for it is holy to the LORD.
Hesekiel 48:15 Ja ne viisituhatta, jotka jäävät jäljelle leveydeltään kahdenkymmenenviidentuhannen kohdalle, olkoot kaupungin asuin- ja laidunpaikka, ja kaupunki olkoon sen keskellä.
Ezekiel 48:15 And the five thousand, that are left in the breadth over against the five and twenty thousand, shall be a profane place for the city, for dwelling, and for suburbs: and the city shall be in the middle thereof.
Hesekiel 48:16 Ja nämä olkoot sen mitat: pohjoispuoli neljätuhatta viisisataa ja eteläpuoli neljätuhatta viisisataa ja itäpuoli neljätuhatta viisisataa ja länsipuoli neljätuhatta viisisataa.
Ezekiel 48:16 And these shall be the measures thereof; the north side four thousand and five hundred, and the south side four thousand and five hundred, and on the east side four thousand and five hundred, and the west side four thousand and five hundred.
Hesekiel 48:17 Ja kaupungin esikaupungit ovat pohjoisessa kaksisataa viisikymmentä, etelässä kaksisataa viisikymmentä, idässä kaksisataa viisikymmentä ja lännessä kaksisataa viisikymmentä.
Ezekiel 48:17 And the suburbs of the city shall be toward the north two hundred and fifty, and toward the south two hundred and fifty, and toward the east two hundred and fifty, and toward the west two hundred and fifty.
Hesekiel 48:18 Ja pyhän antimaan kohdalle jäävä osa pituudeltaan olkoon kymmenentuhatta itään ja kymmenentuhatta länteen. Se olkoon pyhän antimaan kohdalle, ja sen sato olkoon ravinnoksi niille, jotka palvelevat.
Ezekiel 48:18 And the residue in length over against the oblation of the holy portion shall be ten thousand eastward, and ten thousand westward: and it shall be over against the oblation of the holy portion; and the increase thereof shall be for food to them that serve
Hesekiel 48:19 Ja ne, jotka palvelevat kaupunkia, palvelkoot sitä kaikista Israelin sukukunnista.
Ezekiel 48:19 And they that serve the city shall serve it out of all the tribes of Israel.
Hesekiel 48:20 Koko uhrilahjan on oltava kaksikymmentäviisituhatta kertaa kaksikymmentäviisituhatta. Teidän on uhrattava pyhä uhrilahja, joka on neliskulmainen, kaupungin perintömaan kanssa.
Ezekiel 48:20 All the oblation shall be five and twenty thousand by five and twenty thousand: you shall offer the holy oblation foursquare, with the possession of the city.
Hesekiel 48:21 Ja jäljelle jäävä osa olkoon ruhtinaalle pyhän antimaan ja kaupungin perintömaan kummallakin puolella, antimaan kahdenkymmenenviidentuhannen kohdalla itärajalla ja lännessä kahdenkymmenenviiden tuhannen kohdalla.
Ezekiel 48:21 And the residue shall be for the prince, on the one side and on the other of the holy oblation, and of the possession of the city, over against the five and twenty thousand of the oblation toward the east border, and westward over against the five and twe
Hesekiel 48:22 Ja leeviläisten perintömaasta ja kaupungin perintömaasta, joka on ruhtinaan keskimmäisellä alueella, Juudan alueen ja Benjaminin alueen välillä, olkoon ruhtinaalle.
Ezekiel 48:22 Moreover from the possession of the Levites, and from the possession of the city, being in the middle of that which is the prince’s, between the border of Judah and the border of Benjamin, shall be for the prince.
Hesekiel 48:23 Muille sukukunnille itäpuolelta lännen puolelle tulee Benjaminille oma osa.
Ezekiel 48:23 As for the rest of the tribes, from the east side to the west side, Benjamin shall have a portion.
Hesekiel 48:24 Ja Benjaminin rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle, tulee Simeonille osa.
Ezekiel 48:24 And by the border of Benjamin, from the east side to the west side, Simeon shall have a portion.
Hesekiel 48:25 Ja Simeonin rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle, tulee Isaskarille, yksi osa.
Ezekiel 48:25 And by the border of Simeon, from the east side to the west side, Issachar a portion.
Hesekiel 48:26 Ja Isaskarin alueen sivussa, idän puolelta lännen puolelle, on Sebulonille, yksi osa.
Ezekiel 48:26 And by the border of Issachar, from the east side to the west side, Zebulun a portion.
Hesekiel 48:27 Ja Sebulonin rajan sivussa, idän puolelta lännen puolelle, on Gadille, yksi osa.
Ezekiel 48:27 And by the border of Zebulun, from the east side to the west side, Gad a portion.
Hesekiel 48:28 Ja Gadin rajan eteläpuolella, etelään päin, raja kulkee Taamarista Kadesiin johtavan sodan vesiin ja Suureen mereen johtavaan puroon.
Ezekiel 48:28 And by the border of Gad, at the south side southward, the border shall be even from Tamar to the waters of strife in Kadesh, and to the river toward the great sea.
Hesekiel 48:29 Tämä on se maa, joka teidän on arpomalla jaettava perintöosaksi Israelin sukukunnille, ja nämä ovat heidän osuutensa, sanoo Herra, Herra.
Ezekiel 48:29 This is the land which you shall divide by lot to the tribes of Israel for inheritance, and these are their portions, said the Lord GOD.
Hesekiel 48:30 Ja nämä ovat kaupungin uloskäynnit pohjoispuolella: neljätuhatta viisisataa mittaa.
Ezekiel 48:30 And these are the goings out of the city on the north side, four thousand and five hundred measures.
Hesekiel 48:31 Ja kaupungin portit ovat Israelin heimojen nimien mukaan: kolme porttia pohjoiseen päin: yksi Ruubenin portti, yksi Juudan portti ja yksi Leevin portti.
Ezekiel 48:31 And the gates of the city shall be after the names of the tribes of Israel: three gates northward; one gate of Reuben, one gate of Judah, one gate of Levi.
Hesekiel 48:32 Ja idän puolella neljätuhatta viisisataa: ja kolme porttia; ja yksi Joosefin portti, yksi Benjaminin portti, yksi Danin portti.
Ezekiel 48:32 And at the east side four thousand and five hundred: and three gates; and one gate of Joseph, one gate of Benjamin, one gate of Dan.
Hesekiel 48:33 Ja eteläpuolella neljätuhatta viisisataa mittaa; ja kolme porttia: yksi Simeonin portti, yksi Isaskarin portti, yksi Sebulonin portti.
Ezekiel 48:33 And at the south side four thousand and five hundred measures: and three gates; one gate of Simeon, one gate of Issachar, one gate of Zebulun.
Hesekiel 48:34 Länsipuolella neljätuhatta viisisataa, ja niillä on kolme porttia: Gaadin portti yksi, Asserin portti yksi ja Naftalin portti yksi.
Ezekiel 48:34 At the west side four thousand and five hundred, with their three gates; one gate of Gad, one gate of Asher, one gate of Naphtali.
Hesekiel 48:35 Se oli ympäriinsä, noin kahdeksantoistatuhatta mittaa; ja kaupungin nimi on siitä päivästä lähtien: 'Herra on siellä'.
Ezekiel 48:35 It was round about eighteen thousand measures: and the name of the city from that day shall be, The LORD is there.
Daniel 1:1 Juudan kuninkaan Joojakimin kolmantena hallitusvuotena Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli Jerusalemiin ja piiritti sitä.
Daniel 1:1 In the third year of the reign of Jehoiakim king of Judah came Nebuchadnezzar king of Babylon to Jerusalem, and besieged it.
Daniel 1:2 Ja Herra antoi Joojakimin, Juudan kuninkaan, hänen käsiinsä sekä osan Jumalan temppelin kaluista. Hän vei ne Sinearin maahan jumalansa temppeliin, ja hän vei kalut jumalansa aarrekammioon.
Daniel 1:2 And the Lord gave Jehoiakim king of Judah into his hand, with part of the vessels of the house of God: which he carried into the land of Shinar to the house of his god; and he brought the vessels into the treasure house of his god.
Daniel 1:3 Ja kuningas käski Aspenasin, hoviherrojensa päällikön, tuoda tänne muutamia israelilaisia, kuninkaan suvun jäseniä ja ruhtinaita,
Daniel 1:3 And the king spoke to Ashpenaz the master of his eunuchs, that he should bring certain of the children of Israel, and of the king’s seed, and of the princes;
Daniel 1:4 Lapsia, joissa ei ollut virheitä, vaan kauniita ja taitavia kaikessa viisaudessa, taitavia tiedossa ja ymmärtäviä tieteitä, ja sellaisia, joilla oli kykyä palvella kuninkaan palatsissa ja joille he voisivat opettaa kansan oppia ja kieltä
Daniel 1:4 Children in whom was no blemish, but well favored, and skillful in all wisdom, and cunning in knowledge, and understanding science, and such as had ability in them to stand in the king’s palace, and whom they might teach the learning and the tongue of the
Daniel 1:5 Ja kuningas määräsi heille päivittäisen annoksen kuninkaallista ruokaa ja viiniä, jota hän joi; näin heitä oli ravittava kolme vuotta, että he sen jälkeen seisoisivat kuninkaan edessä.
Daniel 1:5 And the king appointed them a daily provision of the king’s meat, and of the wine which he drank: so nourishing them three years, that at the end thereof they might stand before the king.
Daniel 1:6 Juudan lapsista näiden joukossa olivat Daniel, Hananja, Misael ja Asarja.
Daniel 1:6 Now among these were of the children of Judah, Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah:
Daniel 1:7 Eunukkien päällikkö antoi joille nimiä: Danielille hän antoi nimen Beltesassar, Hananjalle Sadrak, Misaelille Mesak ja Asarjalle Abednego.
Daniel 1:7 To whom the prince of the eunuchs gave names: for he gave to Daniel the name of Belteshazzar; and to Hananiah, of Shadrach; and to Mishael, of Meshach; and to Azariah, of Abednego.
Daniel 1:8 Mutta Daniel päätti sydämessään, ettei hän saastuttaisi itseään kuninkaan ruoalla eikä viinillä, jota kuningas joi; niin hän pyysi hoviherrojen päämiestä, ettei hän saastuttaisi itseään.
Daniel 1:8 But Daniel purposed in his heart that he would not defile himself with the portion of the king’s meat, nor with the wine which he drank: therefore he requested of the prince of the eunuchs that he might not defile himself.
Daniel 1:9 Jumala oli nyt saattanut Danielin eunukkien päämiehen suosioon ja hellään rakkauteen.
Daniel 1:9 Now God had brought Daniel into favor and tender love with the prince of the eunuchs.
Daniel 1:10 Ja hoviherrain päällikkö sanoi Danielille: Minä pelkään herraani, kuningasta, joka on määrännyt teidän ruokanne ja juomanne. Sillä miksi hän näkisi teidän kasvonne pahemmiksi kuin teidän kaltaistenne lasten? Silloin te saatatte minut vaarantamaan pääni kuninkaan edessä.
Daniel 1:10 And the prince of the eunuchs said to Daniel, I fear my lord the king, who has appointed your meat and your drink: for why should he see your faces worse liking than the children which are of your sort? then shall you make me endanger my head to the king.
Daniel 1:11 Silloin Daniel sanoi Melsarille, jonka hoviherrain päällikkö oli asettanut Danielin, Hananjan, Misaelin ja Asarjan valvomaan,
Daniel 1:11 Then said Daniel to Melzar, whom the prince of the eunuchs had set over Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah,
Daniel 1:12 Koetelkaa palvelijoitanne kymmenen päivää, ja antakaa meille vihanneksia syödäksemme ja vettä juodaksemme.
Daniel 1:12 Prove your servants, I beseech you, ten days; and let them give us vegetables to eat, and water to drink.
Daniel 1:13 Silloin katsottakoon sinun edessäsi meidän kasvojamme ja niiden lasten kasvoja, jotka syövät kuninkaan ruokaa. Ja tee palvelijoillesi niin kuin näet.
Daniel 1:13 Then let our countenances be looked on before you, and the countenance of the children that eat of the portion of the king’s meat: and as you see, deal with your servants.
Daniel 1:14 Niin hän suostui heidän pyyntöönsä tässä asiassa ja koetteli heitä kymmenen päivää.
Daniel 1:14 So he consented to them in this matter, and proved them ten days.
Daniel 1:15 Ja kymmenen päivän kuluttua heidän kasvonsa näyttivät kauniimmilta ja lihavammilta kuin kaikkien niiden lasten, jotka söivät kuninkaan ruokaa.
Daniel 1:15 And at the end of ten days their countenances appeared fairer and fatter in flesh than all the children which did eat the portion of the king’s meat.
Daniel 1:16 Näin Melzar otti heiltä pois heidän annoksensa ruokaa ja juoman viiniä ja antoi heille vihanneksia.
Daniel 1:16 Thus Melzar took away the portion of their meat, and the wine that they should drink; and gave them vegetables.
Daniel 1:17 Jumala antoi näille neljälle lapselle tiedon ja taidon kaikessa oppineisuudessa ja viisaudessa, ja Danielilla oli ymmärrystä kaikissa näyissä ja unissa.
Daniel 1:17 As for these four children, God gave them knowledge and skill in all learning and wisdom: and Daniel had understanding in all visions and dreams.
Daniel 1:18 Kuningas oli käskenyt tuoda heidät sisään niiden päivien kuluttua, jolloin hoviherrain päällikkö vei heidät Nebukadnessarin eteen.
Daniel 1:18 Now at the end of the days that the king had said he should bring them in, then the prince of the eunuchs brought them in before Nebuchadnezzar.
Daniel 1:19 Ja kuningas puhui heidän kanssaan, eikä heidän joukossaan löytynyt yhtäkään Danielin, Hananjan, Misaelin ja Asarjan kaltaista; ja he seisoivat kuninkaan edessä.
Daniel 1:19 And the king communed with them; and among them all was found none like Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah: therefore stood they before the king.
Daniel 1:20 Ja kaikissa viisautta ja ymmärrystä vaativissa asioissa, joita kuningas heiltä tiedusteli, hän havaitsi heidän olevan kymmenen kertaa etevämpiä kuin kaikki tietäjät ja tähtienselittäjät koko hänen valtakunnassaan.
Daniel 1:20 And in all matters of wisdom and understanding, that the king inquired of them, he found them ten times better than all the magicians and astrologers that were in all his realm.
Daniel 1:21 Ja Daniel pysyi siellä aina kuningas Kyyroksen ensimmäiseen hallitusvuoteen asti.
Daniel 1:21 And Daniel continued even to the first year of king Cyrus.
Daniel 2:1 Ja Nebukadnessarin toisena hallitusvuotena Nebukadnessar näki unia, jotka levottomat vaivasivat hänen henkeään, ja hänen unensa katkesi.
Daniel 2:1 And in the second year of the reign of Nebuchadnezzar Nebuchadnezzar dreamed dreams, with which his spirit was troubled, and his sleep broke from him.
Daniel 2:2 Niin kuningas käski kutsua tietäjät, tähtienselittäjät, velhot ja kaldealaiset, jotta nämä näyttäisivät kuninkaalle hänen unensa. He tulivat ja seisoivat kuninkaan edessä.
Daniel 2:2 Then the king commanded to call the magicians, and the astrologers, and the sorcerers, and the Chaldeans, for to show the king his dreams. So they came and stood before the king.
Daniel 2:3 Ja kuningas sanoi heille: Minä näin unta, ja henkeni oli levoton, kun halusin tietää unen.
Daniel 2:3 And the king said to them, I have dreamed a dream, and my spirit was troubled to know the dream.
Daniel 2:4 Niin kaldealaiset sanoivat kuninkaalle arakin kielellä: Kuningas eläköön ikuisesti! Kerro palvelijoillesi uni, niin me ilmoitamme sen selityksen.
Daniel 2:4 Then spoke the Chaldeans to the king in Syriack, O king, live for ever: tell your servants the dream, and we will show the interpretation.
Daniel 2:5 Kuningas vastasi ja sanoi kaldealaisille: Asia on mennyt minulta ohi. Ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä, teidät hakataan kappaleiksi ja taloistanne tehdään lantakasa.
Daniel 2:5 The king answered and said to the Chaldeans, The thing is gone from me: if you will not make known to me the dream, with the interpretation thereof, you shall be cut in pieces, and your houses shall be made a dunghill.
Daniel 2:6 Mutta jos ilmoitatte minulle unen ja sen selityksen, saatte minulta lahjoja ja palkintoja ja suuren kunnian; näyttäkää siis minulle uni ja sen selitys.
Daniel 2:6 But if you show the dream, and the interpretation thereof, you shall receive of me gifts and rewards and great honor: therefore show me the dream, and the interpretation thereof.
Daniel 2:7 He vastasivat taas ja sanoivat: Kuningas kertokoon palvelijoilleen unen, niin me ilmoitamme sen selityksen.
Daniel 2:7 They answered again and said, Let the king tell his servants the dream, and we will show the interpretation of it.
Daniel 2:8 Kuningas vastasi ja sanoi: Tiedän varmasti, että voitatte aikaa, koska näette, että asia on minulta poistunut.
Daniel 2:8 The king answered and said, I know of certainty that you would gain the time, because you see the thing is gone from me.
Daniel 2:9 Mutta jos ette kerro minulle unta, on teille vain yksi päätös: te olette valmistaneet valheellisia ja turmeltuneita sanoja puhuaksenne minun edessäni, kunnes aika muuttuu. Sentähden kertokaa minulle uni, niin tiedän, että te voitte minulle sen selityksen ilmoittaa.
Daniel 2:9 But if you will not make known to me the dream, there is but one decree for you: for you have prepared lying and corrupt words to speak before me, till the time be changed: therefore tell me the dream, and I shall know that you can show me the interpretat
Daniel 2:10 Kaldealaiset vastasivat kuninkaalle ja sanoivat: Ei ole maan päällä ihmistä, joka kykenisi selittämään kuninkaan asian; eikä ole yhtäkään kuningasta, herraa eikä hallitsijaa, joka olisi kysynyt sellaista keneltäkään tietäjältä, tähtienselittäjältä tai kaldealaiselta.
Daniel 2:10 The Chaldeans answered before the king, and said, There is not a man on the earth that can show the king’s matter: therefore there is no king, lord, nor ruler, that asked such things at any magician, or astrologer, or Chaldean.
Daniel 2:11 Ja se on harvinainen asia, jota kuningas vaatii, eikä kukaan muu voi sitä kuninkaalle näyttää, paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten luona.
Daniel 2:11 And it is a rare thing that the king requires, and there is none other that can show it before the king, except the gods, whose dwelling is not with flesh.
Daniel 2:12 Tästä syystä kuningas vihastui ja raivostui kovin ja käski tuhota kaikki Babylonin viisaat.
Daniel 2:12 For this cause the king was angry and very furious, and commanded to destroy all the wise men of Babylon.
Daniel 2:13 Ja käsky antoi tietäjien surmata, ja he etsivät Danielia ja hänen tovereitaan surmattaviksi.
Daniel 2:13 And the decree went forth that the wise men should be slain; and they sought Daniel and his fellows to be slain.
Daniel 2:14 Silloin Daniel vastasi neuvokkaasti ja viisaasti Arjokille, kuninkaan henkivartiokaartin päällikölle, joka oli lähtenyt surmaamaan Babylonin viisaita:
Daniel 2:14 Then Daniel answered with counsel and wisdom to Arioch the captain of the king’s guard, which was gone forth to slay the wise men of Babylon:
Daniel 2:15 Hän vastasi ja sanoi Arjokille, kuninkaan päällikölle: Miksi kuningas antoi niin kiireellisesti tämän käskyn? Silloin Arjok ilmoitti asian Danielille.
Daniel 2:15 He answered and said to Arioch the king’s captain, Why is the decree so hasty from the king? Then Arioch made the thing known to Daniel.
Daniel 2:16 Niin Daniel meni sisään ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa ja ilmoittamaan kuninkaalle selityksen.
Daniel 2:16 Then Daniel went in, and desired of the king that he would give him time, and that he would show the king the interpretation.
Daniel 2:17 Sitten Daniel meni kotiinsa ja ilmoitti asian tovereilleen Hananjalle, Misaelille ja Asarjalle.
Daniel 2:17 Then Daniel went to his house, and made the thing known to Hananiah, Mishael, and Azariah, his companions:
Daniel 2:18 Että he pyytäisivät taivaan Jumalalta armoa tämän salaisuuden suhteen, etteivät Daniel ja hänen toverinsa hukkuisi muiden Babylonin viisaiden kanssa.
Daniel 2:18 That they would desire mercies of the God of heaven concerning this secret; that Daniel and his fellows should not perish with the rest of the wise men of Babylon.
Daniel 2:19 Silloin salaisuus paljastettiin Danielille yöllisessä näyssä. Silloin Daniel ylisti taivaan Jumalaa.
Daniel 2:19 Then was the secret revealed to Daniel in a night vision. Then Daniel blessed the God of heaven.
Daniel 2:20 Daniel vastasi ja sanoi: Kiitetty olkoon Jumalan nimi iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima.
Daniel 2:20 Daniel answered and said, Blessed be the name of God for ever and ever: for wisdom and might are his:
Daniel 2:21 Hän muuttaa ajat ja hetket, hän poistaa kuninkaat ja asettaa kuninkaat valtaan. Hän antaa viisautta viisaille ja tietoa ymmärtäväisille.
Daniel 2:21 And he changes the times and the seasons: he removes kings, and sets up kings: he gives wisdom to the wise, and knowledge to them that know understanding:
Daniel 2:22 Hän paljastaa syvät ja salatut asiat: hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valo asuu hänen luonaan.
Daniel 2:22 He reveals the deep and secret things: he knows what is in the darkness, and the light dwells with him.
Daniel 2:23 Minä kiitän ja ylistän sinua, oi isieni Jumala, joka olet antanut minulle viisautta ja voimaa ja olet nyt tehnyt minulle tiettäväksi, mitä me sinulta pyysimme; sillä sinä olet nyt tehnyt meille tiettäväksi kuninkaan asian.
Daniel 2:23 I thank you, and praise you, O you God of my fathers, who have given me wisdom and might, and have made known to me now what we desired of you: for you have now made known to us the king’s matter.
Daniel 2:24 Niin Daniel meni Arjokin luo, jonka kuningas oli määrännyt tuhoamaan Babylonin viisaat. Hän meni ja sanoi hänelle näin: Älä tuhoa Babylonin viisaita. Vie minut kuninkaan eteen, niin minä ilmoitan kuninkaalle selityksen.
Daniel 2:24 Therefore Daniel went in to Arioch, whom the king had ordained to destroy the wise men of Babylon: he went and said thus to him; Destroy not the wise men of Babylon: bring me in before the king, and I will show to the king the interpretation.
Daniel 2:25 Silloin Arjok toi Danielin kiireesti kuninkaan eteen ja sanoi hänelle näin: Minä olen löytänyt Juudan pakkosiirtolaisten joukosta miehen, joka ilmoittaa kuninkaalle selityksen.
Daniel 2:25 Then Arioch brought in Daniel before the king in haste, and said thus to him, I have found a man of the captives of Judah, that will make known to the king the interpretation.
Daniel 2:26 Kuningas vastasi ja sanoi Danielille, jonka nimi oli Beltsassar: Voitko sinä ilmoittaa minulle unen, jonka olen nähnyt, ja sen selityksen?
Daniel 2:26 The king answered and said to Daniel, whose name was Belteshazzar, Are you able to make known to me the dream which I have seen, and the interpretation thereof?
Daniel 2:27 Daniel vastasi kuninkaan läsnäollessa ja sanoi: Salaisuutta, jota kuningas kysyy, eivät viisaat, tähtienselittäjät, velhot eivätkä ennustelijat voi kuninkaalle ilmoittaa;
Daniel 2:27 Daniel answered in the presence of the king, and said, The secret which the king has demanded cannot the wise men, the astrologers, the magicians, the soothsayers, show to the king;
Daniel 2:28 Mutta taivaassa on Jumala, joka paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä tulevina päivinä tapahtuu. Tämä on sinun unesi ja näyt, jotka sinä näit vuoteessasi;
Daniel 2:28 But there is a God in heaven that reveals secrets, and makes known to the king Nebuchadnezzar what shall be in the latter days. Your dream, and the visions of your head on your bed, are these;
Daniel 2:29 Sinä, kuningas, ajattelit vuoteessasi, mitä tämän jälkeen tapahtuu. Hän, joka paljastaa salaisuudet, tekee sinulle tiettäväksi, mitä on tapahtuva.
Daniel 2:29 As for you, O king, your thoughts came into your mind on your bed, what should come to pass hereafter: and he that reveals secrets makes known to you what shall come to pass.
Daniel 2:30 Mutta minulle tämä salaisuus ei ole ilmoitettu viisauden vuoksi, joka olisi minulle suurempi kuin kenelläkään elävällä, vaan heidän tähtensä, jotta selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle ja että sinä tietäisit sydämesi ajatukset.
Daniel 2:30 But as for me, this secret is not revealed to me for any wisdom that I have more than any living, but for their sakes that shall make known the interpretation to the king, and that you might know the thoughts of your heart.
Daniel 2:31 Sinä, oi kuningas, näit, ja katso, suuri kuvapatsas. Tämä suuri kuvapatsas, jonka kirkkaus oli poikkeuksellinen, seisoi sinun edessäsi; ja sen muoto oli pelottava.
Daniel 2:31 You, O king, saw, and behold a great image. This great image, whose brightness was excellent, stood before you; and the form thereof was terrible.
Daniel 2:32 Tämän kuvan pää oli puhdasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeaa, sen vatsa ja reidet pronssia,
Daniel 2:32 This image’s head was of fine gold, his breast and his arms of silver, his belly and his thighs of brass,
Daniel 2:33 Hänen jalkansa olivat rautaa, hänen jalkansa osaksi rautaa ja osaksi savea.
Daniel 2:33 His legs of iron, his feet part of iron and part of clay.
Daniel 2:34 Sinä näit, kunnes kivi irtosi ilman ihmiskäden kosketusta ja iski kuvaa sen rauta- ja savijalkoihin ja murskasi ne.
Daniel 2:34 You saw till that a stone was cut out without hands, which smote the image on his feet that were of iron and clay, and broke them to pieces.
Daniel 2:35 Silloin murskautuivat kaikki rauta, savi, pronssi, hopea ja kulta, ja niistä tuli kuin akanoista kesäisillä puimatantereilla. Tuuli vei ne pois, eikä niille löytynyt sijaa. Ja kivi, joka löi kuvan, murskasi sen.
Daniel 2:35 Then was the iron, the clay, the brass, the silver, and the gold, broken to pieces together, and became like the chaff of the summer threshing floors; and the wind carried them away, that no place was found for them: and the stone that smote the image bec
Daniel 2:36 Tämä on uni; ja me kerromme sen selityksen kuninkaalle.
Daniel 2:36 This is the dream; and we will tell the interpretation thereof before the king.
Daniel 2:37 Sinä, kuningas, olet kuninkaiden kuningas, sillä taivaan Jumala on antanut sinulle valtakunnan, voiman, väkevyyden ja kunnian.
Daniel 2:37 You, O king, are a king of kings: for the God of heaven has given you a kingdom, power, and strength, and glory.
Daniel 2:38 Ja missä ikinä ihmisten lapset asuvatkin, metsän eläimet ja taivaan linnut, hän on antanut sinun käteesi ja tehnyt sinusta niiden kaikkien hallitsijan. Sinä olet tämä kultainen pää.
Daniel 2:38 And wherever the children of men dwell, the beasts of the field and the fowls of the heaven has he given into your hand, and has made you ruler over them all. You are this head of gold.
Daniel 2:39 Ja sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, sinua halvempi, ja kolmas valtakunta, vaskinen, joka hallitsee koko maata.
Daniel 2:39 And after you shall arise another kingdom inferior to you, and another third kingdom of brass, which shall bear rule over all the earth.
Daniel 2:40 Ja neljäs valtakunta on oleva luja kuin rauta; sillä niin kuin rauta murskaa ja alistaa kaiken, niin se murskaa ja runtelee kaikki nämä.
Daniel 2:40 And the fourth kingdom shall be strong as iron: for as much as iron breaks in pieces and subdues all things: and as iron that breaks all these, shall it break in pieces and bruise.
Daniel 2:41 Ja että sinä näit jalat ja varpaat osaksi savea ja osaksi rautaa, niin valtakunta on oleva jaettu; mutta siinä on oleva raudan lujuutta, niin paljon kuin näit raudan olevan sekoitettuna liejuiseen saveen.
Daniel 2:41 And whereas you saw the feet and toes, part of potters’ clay, and part of iron, the kingdom shall be divided; but there shall be in it of the strength of the iron, for as much as you saw the iron mixed with miry clay.
Daniel 2:42 Ja koska jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa ja osaksi savea, niin on valtakunta osaksi vahva ja osaksi murskattu.
Daniel 2:42 And as the toes of the feet were part of iron, and part of clay, so the kingdom shall be partly strong, and partly broken.
Daniel 2:43 Ja sinä näit raudan olevan sekoitettuna savimaiseen sekaan, ja niin ne sekoittuvat ihmisten siemeneen, mutta eivät liity toisiinsa, niin kuin rauta ei sekoitu saveen.
Daniel 2:43 And whereas you saw iron mixed with miry clay, they shall mingle themselves with the seed of men: but they shall not join one to another, even as iron is not mixed with clay.
Daniel 2:44 Ja näiden kuningasten päivinä taivaan Jumala on pystyttävä valtakunnan, joka ei iankaikkisesti kukistu; eikä valtakuntaa anneta toiselle kansalle, vaan se murskaa ja tekee lopun kaikista näistä muista valtakunnaista, ja se itse pysyy ikuisesti.
Daniel 2:44 And in the days of these kings shall the God of heaven set up a kingdom, which shall never be destroyed: and the kingdom shall not be left to other people, but it shall break in pieces and consume all these kingdoms, and it shall stand for ever.
Daniel 2:45 Sillä niin paljon kuin näit, että kivi irtosi vuoresta ilman käsien voimaa ja murskasi raudan, pronssin, saven, hopean ja kullan, suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen tapahtuu. Ja uni
Daniel 2:45 For as much as you saw that the stone was cut out of the mountain without hands, and that it broke in pieces the iron, the brass, the clay, the silver, and the gold; the great God has made known to the king what shall come to pass hereafter: and the dream
Daniel 2:46 Silloin kuningas Nebukadnessar lankesi kasvoilleen ja kumarsi Danielia ja käski uhrata hänelle ruokauhrin ja tuoksuvia uhreja.
Daniel 2:46 Then the king Nebuchadnezzar fell on his face, and worshipped Daniel, and commanded that they should offer an oblation and sweet odors to him.
Daniel 2:47 Kuningas vastasi Danielille ja sanoi: Totisesti on, että teidän Jumalanne on jumalten Jumala ja kuninkaiden Herra ja salaisuuksien paljastaja, koska olette kyenneet paljastamaan tämän salaisuuden.
Daniel 2:47 The king answered to Daniel, and said, Of a truth it is, that your God is a God of gods, and a Lord of kings, and a revealer of secrets, seeing you could reveal this secret.
Daniel 2:48 Silloin kuningas teki Danielista suuren miehen ja antoi hänelle paljon suuria lahjoja ja teki hänestä koko Babylonin maakunnan hallitsijan ja kaikkien Babylonin viisaiden päämieheksi.
Daniel 2:48 Then the king made Daniel a great man, and gave him many great gifts, and made him ruler over the whole province of Babylon, and chief of the governors over all the wise men of Babylon.
Daniel 2:49 Silloin Daniel anoi kuninkaalta neuvoa, ja tämä asetti Sadrakin, Mesakin ja Abednegon hoitamaan Babylonin maakunnan asioita; mutta Daniel istui kuninkaan portissa.
Daniel 2:49 Then Daniel requested of the king, and he set Shadrach, Meshach, and Abednego, over the affairs of the province of Babylon: but Daniel sat in the gate of the king.
Daniel 3:1 Kuningas Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan, jonka korkeus oli kolmekymmentä kyynärää ja leveys kuusi kyynärää. Hän pystytti sen Duran tasangolle Babylonin maakuntaan.
Daniel 3:1 Nebuchadnezzar the king made an image of gold, whose height was three score cubits, and the breadth thereof six cubits: he set it up in the plain of Dura, in the province of Babylon.
Daniel 3:2 Silloin kuningas Nebukadnessar lähetti kokoamaan ruhtinaat, käskynhaltijat, päälliköt, tuomarit, aarteenhoitajat, neuvonantajat, tuomarit ja kaikki maakuntien hallitsijat Nebukadnessarin pystyttämän kuvapatsaan vihkiäisiin.
Daniel 3:2 Then Nebuchadnezzar the king sent to gather together the princes, the governors, and the captains, the judges, the treasurers, the counsellors, the sheriffs, and all the rulers of the provinces, to come to the dedication of the image which Nebuchadnezzar
Daniel 3:3 Silloin kokoontuivat ruhtinaat, käskynhaltijat, päälliköt, tuomarit, rahastonhoitajat, neuvonantajat, tuomarit ja kaikki maakuntien hallitsijat kuningas Nebukadnessarin pystyttämän kuvapatsaan vihkiäisiin; ja he seisoivat
Daniel 3:3 Then the princes, the governors, and captains, the judges, the treasurers, the counsellors, the sheriffs, and all the rulers of the provinces, were gathered together to the dedication of the image that Nebuchadnezzar the king had set up; and they stood be
Daniel 3:4 Silloin kuuluttaja huusi kovaan ääneen: Teille on käsketty, oi kansat, kansakunnat ja kielet,
Daniel 3:4 Then an herald cried aloud, To you it is commanded, O people, nations, and languages,
Daniel 3:5 Että heti kun kuulette torven, huilun, harpun, säkkipillin, psaltarin, dulcimerin ja kaikkinaisten muiden soittimien äänen, lankeatte maahan ja kumarratte kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt,
Daniel 3:5 That at what time you hear the sound of the cornet, flute, harp, sackbut, psaltery, dulcimer, and all kinds of music, you fall down and worship the golden image that Nebuchadnezzar the king has set up:
Daniel 3:6 Ja joka ei lankea maahan ja kumarra, se heitetään juuri sillä hetkellä tuliseen pätsiin.
Daniel 3:6 And whoever falls not down and worships shall the same hour be cast into the middle of a burning fiery furnace.
Daniel 3:7 Niinpä, kun kaikki kansa kuuli torvien, huilujen, harppujen, säkkipillien, psalttereiden ja kaikkien muiden soittimien äänen, kaikki kansat, kansakunnat ja kielet lankesivat maahan ja kumarsivat kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt.
Daniel 3:7 Therefore at that time, when all the people heard the sound of the cornet, flute, harp, sackbut, psaltery, and all kinds of music, all the people, the nations, and the languages, fell down and worshipped the golden image that Nebuchadnezzar the king had s
Daniel 3:8 Siihen aikaan eräät kaldealaiset tulivat lähelle ja syyttivät juutalaisia.
Daniel 3:8 Why at that time certain Chaldeans came near, and accused the Jews.
Daniel 3:9 He puhuivat ja sanoivat kuningas Nebukadnessarille: Kuningas eläköön ikuisesti!
Daniel 3:9 They spoke and said to the king Nebuchadnezzar, O king, live for ever.
Daniel 3:10 Sinä, kuningas, olet antanut käskyn, että jokaisen, joka kuulee torven, huilun, harpun, säkkipillin, psaltarin ja dulcimerin ja kaikkien muiden soittimien äänen, on lankeava maahan ja kumarrettava kultaista patsasta.
Daniel 3:10 You, O king, have made a decree, that every man that shall hear the sound of the cornet, flute, harp, sackbut, psaltery, and dulcimer, and all kinds of music, shall fall down and worship the golden image:
Daniel 3:11 Ja joka ei lankea maahan ja kumarra, se heitetään tuliseen pätsiin.
Daniel 3:11 And whoever falls not down and worships, that he should be cast into the middle of a burning fiery furnace.
Daniel 3:12 On juutalaisia, jotka sinä olet asettanut hoitamaan Babylonin maakunnan asioita, Sadrak, Mesak ja Abednego; nämä miehet eivät ole sinua, kuningas, kunnioittaneet; he eivät palvele sinun jumaliasi eivätkä kumarra sitä kultaista patsasta, jonka olet pystyttänyt.
Daniel 3:12 There are certain Jews whom you have set over the affairs of the province of Babylon, Shadrach, Meshach, and Abednego; these men, O king, have not regarded you: they serve not your gods, nor worship the golden image which you have set up.
Daniel 3:13 Silloin Nebukadnessar vihassaan ja raivossaan käski tuoda Sadrakin, Mesakin ja Abednegon. Nämä miehet tuotiin kuninkaan eteen.
Daniel 3:13 Then Nebuchadnezzar in his rage and fury commanded to bring Shadrach, Meshach, and Abednego. Then they brought these men before the king.
Daniel 3:14 Nebukadnessar puhui ja sanoi heille: Ettekö te todella, Sadrak, Mesak ja Abednego, palvele minun jumaliani ettekä kumarra sitä kultaista patsasta, jonka olen pystyttänyt?
Daniel 3:14 Nebuchadnezzar spoke and said to them, Is it true, O Shadrach, Meshach, and Abednego, do not you serve my gods, nor worship the golden image which I have set up?
Daniel 3:15 Jos nyt olette valmiit, niin että heti kun kuulette torven, huilun, harpun, psalterin, dulcimerin ja kaikkinaisten muiden musiikkien äänen, lankeatte maahan ja kumarratte tekemäni kuvan edessä; hyvä on; mutta ellette kumarra, teidät heitetään samaan maahan.
Daniel 3:15 Now if you be ready that at what time you hear the sound of the cornet, flute, harp, sackbut, psaltery, and dulcimer, and all kinds of music, you fall down and worship the image which I have made; well: but if you worship not, you shall be cast the same h
Daniel 3:16 Sadrak, Mesak ja Abednego vastasivat kuninkaalle: Nebukadnessar, meidän ei tarvitse vastata sinulle tässä asiassa.
Daniel 3:16 Shadrach, Meshach, and Abednego, answered and said to the king, O Nebuchadnezzar, we are not careful to answer you in this matter.
Daniel 3:17 Jos niin on, niin Jumalamme, jota me palvelemme, kykenee pelastamaan meidät tulisesta pätsistä, ja hän pelastaa meidät sinun kädestäsi, oi kuningas.
Daniel 3:17 If it be so, our God whom we serve is able to deliver us from the burning fiery furnace, and he will deliver us out of your hand, O king.
Daniel 3:18 Mutta jos emme, niin tietäköön sinulle, kuningas, ettemme palvele sinun jumaliasi emmekä kumarra sitä kultaista kuvapatsasta, jonka olet pystyttänyt.
Daniel 3:18 But if not, be it known to you, O king, that we will not serve your gods, nor worship the golden image which you have set up.
Daniel 3:19 Silloin Nebukadnessar oli täynnä vihaa Sadrakia, Mesakia ja Abednegoa kohtaan, ja hänen kasvojensa hahmo muuttui. Niin hän käski, että pätsi oli kuumennettava seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin se oli tapana.
Daniel 3:19 Then was Nebuchadnezzar full of fury, and the form of his visage was changed against Shadrach, Meshach, and Abednego: therefore he spoke, and commanded that they should heat the furnace one seven times more than it was wont to be heated.
Daniel 3:20 Ja hän käski armeijansa väkevimpiä miehiä sitomaan Sadrakin, Mesakin ja Abednegon ja heittämään heidät tuliseen pätsiin.
Daniel 3:20 And he commanded the most mighty men that were in his army to bind Shadrach, Meshach, and Abednego, and to cast them into the burning fiery furnace.
Daniel 3:21 Sitten nämä miehet sidottiin viittoineen, sukkineen, hattuineen ja muine vaatteineen ja heitettiin tuliseen pätsiin.
Daniel 3:21 Then these men were bound in their coats, their hosen, and their hats, and their other garments, and were cast into the middle of the burning fiery furnace.
Daniel 3:22 Koska kuninkaan käsky oli kiireellinen ja pätsi erittäin kuuma, tulen liekit tappoivat ne miehet, jotka veivät Sadrakin, Mesakin ja Abednegon ylös.
Daniel 3:22 Therefore because the king’s commandment was urgent, and the furnace exceeding hot, the flames of the fire slew those men that took up Shadrach, Meshach, and Abednego.
Daniel 3:23 Ja nämä kolme miestä, Sadrak, Mesak ja Abednego, putosivat sidottuina palavaan, tuliseen pätsiin.
Daniel 3:23 And these three men, Shadrach, Meshach, and Abednego, fell down bound into the middle of the burning fiery furnace.
Daniel 3:24 Silloin kuningas Nebukadnessar hämmästyi ja nousi kiireesti ylös, puhui ja sanoi neuvonantajilleen: Emmekö heittäneet kolmea miestä sidottuina tuleen? He vastasivat ja sanoivat kuninkaalle: Totta, kuningas.
Daniel 3:24 Then Nebuchadnezzar the king was astonished, and rose up in haste, and spoke, and said to his counsellors, Did not we cast three men bound into the middle of the fire? They answered and said to the king, True, O king.
Daniel 3:25 Hän vastasi ja sanoi: Katso, minä näen neljä miestä kävelevän vapaana tulen keskellä, eivätkä he ole vahingoittuneet; ja neljäs on näöltään kuin Jumalan Poika.
Daniel 3:25 He answered and said, See, I see four men loose, walking in the middle of the fire, and they have no hurt; and the form of the fourth is like the Son of God.
Daniel 3:26 Silloin Nebukadnessar meni tulisen, palavan pätsin suulle ja puhui sanoen: Sadrak, Mesak ja Abednego, te Korkeimman Jumalan palvelijat, tulkaa ulos ja tulkaa tänne! Silloin Sadrak, Mesak ja Abednego tulivat keskeltä
Daniel 3:26 Then Nebuchadnezzar came near to the mouth of the burning fiery furnace, and spoke, and said, Shadrach, Meshach, and Abednego, you servants of the most high God, come forth, and come here. Then Shadrach, Meshach, and Abednego, came forth of the middle of
Daniel 3:27 Ja ruhtinaat, käskynhaltijat, päälliköt ja kuninkaan neuvonantajat, jotka olivat kokoontuneet yhteen, näkivät nämä miehet, joiden ruumiisiin tuli ei tehnyt vaikutusta, eikä hiuskarvakaan heidän päässään ollut kärventynyt, eivätkä heidän vaatteensa olleet muuttuneet, eikä tulen haju ollut levinnyt heidän luotaan.
Daniel 3:27 And the princes, governors, and captains, and the king’s counsellors, being gathered together, saw these men, on whose bodies the fire had no power, nor was an hair of their head singed, neither were their coats changed, nor the smell of fire had passed o
Daniel 3:28 Silloin Nebukadnessar puhui ja sanoi: Kiitetty olkoon Sadrakin, Mesakin ja Abednegon Jumala, joka lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, jotka turvasivat häneen, mutta jotka pettivät kuninkaan sanan ja antoivat ruumiinsa alttiiksi, etteivät he palvelisi eivätkä
Daniel 3:28 Then Nebuchadnezzar spoke, and said, Blessed be the God of Shadrach, Meshach, and Abednego, who has sent his angel, and delivered his servants that trusted in him, and have changed the king’s word, and yielded their bodies, that they might not serve nor w
Daniel 3:29 Sen tähden minä annan käskyn, että jokainen kansa, kansakunta ja kieli, joka puhuu pahaa Sadrakin, Mesakin ja Abednegon Jumalaa vastaan, hakattakoon kappaleiksi ja heidän talonsa tehtäköön lantakasaksi, sillä ei ole muuta Jumalaa, joka voi
Daniel 3:29 Therefore I make a decree, That every people, nation, and language, which speak any thing amiss against the God of Shadrach, Meshach, and Abednego, shall be cut in pieces, and their houses shall be made a dunghill: because there is no other God that can d
Daniel 3:30 Sitten kuningas ylensi Sadrakin, Mesakin ja Abednegon Babylonin maakunnassa.
Daniel 3:30 Then the king promoted Shadrach, Meshach, and Abednego, in the province of Babylon.
Daniel 4:1 Kuningas Nebukadnessar tervehtii kaikkia maan päällä asuvia kansoja, kansakuntia ja kieliä: Suurin rauha teille!
Daniel 4:1 Nebuchadnezzar the king, to all people, nations, and languages, that dwell in all the earth; Peace be multiplied to you.
Daniel 4:2 Ajattelin, että on hyvä näyttää ne merkit ja ihmeet, jotka korkein Jumala on tehnyt minulle.
Daniel 4:2 I thought it good to show the signs and wonders that the high God has worked toward me.
Daniel 4:3 Kuinka suuret ovat hänen merkkinsä, ja kuinka mahtavat hänen ihmeensä! Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja hänen herruutensa pysyy polvesta polveen.
Daniel 4:3 How great are his signs! and how mighty are his wonders! his kingdom is an everlasting kingdom, and his dominion is from generation to generation.
Daniel 4:4 Minä, Nebukadnessar, olin levossa huoneessani ja kukoistuksen vallassa palatsissani.
Daniel 4:4 I Nebuchadnezzar was at rest in my house, and flourishing in my palace:
Daniel 4:5 Näin unen, joka pelotti minua, ja ajatukset vuoteellani ja pääni näyt vaivasivat minua.
Daniel 4:5 I saw a dream which made me afraid, and the thoughts on my bed and the visions of my head troubled me.
Daniel 4:6 Sen tähden minä käskin tuoda eteeni kaikki Babylonin viisaat, että he minulle selittäisivät unen.
Daniel 4:6 Therefore made I a decree to bring in all the wise men of Babylon before me, that they might make known to me the interpretation of the dream.
Daniel 4:7 Silloin tulivat sisään tietäjät, tähtienselittäjät, kaldealaiset ja ennustelijat, ja minä kerroin heille unen, mutta he eivät minulle sen selitystä ilmoittaneet.
Daniel 4:7 Then came in the magicians, the astrologers, the Chaldeans, and the soothsayers: and I told the dream before them; but they did not make known to me the interpretation thereof.
Daniel 4:8 Mutta viimein tuli minun eteeni Daniel, jonka nimi oli Beltsassar Jumalani nimen mukaan, ja jossa on pyhien jumalien henki. Ja minä kerroin hänelle unen sanoen:
Daniel 4:8 But at the last Daniel came in before me, whose name was Belteshazzar, according to the name of my God, and in whom is the spirit of the holy gods: and before him I told the dream, saying,
Daniel 4:9 Oi Beltesassar, velhojen mestari, koska tiedän, että sinussa on pyhien jumalien henki eikä mikään salaisuus sinua vaivaa, kerro minulle näkemäni unen näyt ja niiden selitys.
Daniel 4:9 O Belteshazzar, master of the magicians, because I know that the spirit of the holy gods is in you, and no secret troubles you, tell me the visions of my dream that I have seen, and the interpretation thereof.
Daniel 4:10 Nämä olivat minun näyt vuoteessani: Minä näin, ja katso, maan keskellä oli puu, ja sen korkeus oli suuri.
Daniel 4:10 Thus were the visions of my head in my bed; I saw, and behold a tree in the middle of the earth, and the height thereof was great.
Daniel 4:11 Puu kasvoi ja vahvistui, ja sen korkeus ulottui taivaaseen ja se näkyi koko maan ääriin.
Daniel 4:11 The tree grew, and was strong, and the height thereof reached to heaven, and the sight thereof to the end of all the earth:
Daniel 4:12 Sen lehdet olivat kauniit ja sen hedelmät runsaat, ja siinä oli ruokaa kaikille. Metsän eläimet saivat varjon sen alla, ja taivaan linnut asuivat sen oksilla, ja kaikki liha sai siitä ravintoa.
Daniel 4:12 The leaves thereof were fair, and the fruit thereof much, and in it was meat for all: the beasts of the field had shadow under it, and the fowls of the heaven dwelled in the boughs thereof, and all flesh was fed of it.
Daniel 4:13 Minä näin vuoteellani näyissäni, ja katso, taivaasta tuli alas pyhä vartija;
Daniel 4:13 I saw in the visions of my head on my bed, and, behold, a watcher and an holy one came down from heaven;
Daniel 4:14 Hän huusi kovaan ääneen ja sanoi näin: Hakatkaa puu poikki ja karsikaa sen oksat, pudistelkaa sen lehdet ja hajottakaa sen hedelmät. Päästäkää eläimet pois sen alta ja linnut sen oksilta.
Daniel 4:14 He cried aloud, and said thus, Hew down the tree, and cut off his branches, shake off his leaves, and scatter his fruit: let the beasts get away from under it, and the fowls from his branches:
Daniel 4:15 Jättäkää kuitenkin sen kanto juurineen maahan, rauta- ja vaskikahleilla sidottuna, kedon ruohoon, ja kastukoon se taivaan kasteesta, ja olkoon sen osa eläinten parissa maan ruohossa.
Daniel 4:15 Nevertheless leave the stump of his roots in the earth, even with a band of iron and brass, in the tender grass of the field; and let it be wet with the dew of heaven, and let his portion be with the beasts in the grass of the earth:
Daniel 4:16 Hänen sydämensä muutettakoon ihmisen sydämestä, ja hänelle annettakoon eläimen sydän, ja seitsemän aikaa kulukoon häneltä.
Daniel 4:16 Let his heart be changed from man’s, and let a beast’s heart be given to him; and let seven times pass over him.
Daniel 4:17 Tämä asia on säädetty vartijoiden päätöksellä ja pyhien sanan mukaan, jotta elävät tietäisivät, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo, ja asettaa sen johtoon halvimmat ihmiset.
Daniel 4:17 This matter is by the decree of the watchers, and the demand by the word of the holy ones: to the intent that the living may know that the most High rules in the kingdom of men, and gives it to whomsoever he will, and sets up over it the basest of men.
Daniel 4:18 Tämän unen minä, kuningas Nebukadnessar, näin. Nyt sinä, Beltsassar, ilmoita sen selitys, sillä kaikki minun valtakuntani viisaat eivät pysty minulle selittämään sitä. Mutta sinä pystyt, sillä pyhien jumalien henki minä
Daniel 4:18 This dream I king Nebuchadnezzar have seen. Now you, O Belteshazzar, declare the interpretation thereof, for as much as all the wise men of my kingdom are not able to make known to me the interpretation: but you are able; for the spirit of the holy gods i
Daniel 4:19 Silloin Daniel, jonka nimi oli Beltesassar, hämmästyi hetken, ja hänen ajatuksensa vaivasivat häntä. Kuningas puhui ja sanoi: Beltsassar, älä anna unen ja sen selityksen vaivata sinua. Beltesassar vastasi ja sanoi: Herrani, uni on se, mitä minä näin.
Daniel 4:19 Then Daniel, whose name was Belteshazzar, was astonished for one hour, and his thoughts troubled him. The king spoke, and said, Belteshazzar, let not the dream, or the interpretation thereof, trouble you. Belteshazzar answered and said, My lord, the dream
Daniel 4:20 Puu, jonka näit, joka kasvoi ja oli vahva, jonka korkeus ulottui taivaaseen ja joka näkyi kaikkialle maahan;
Daniel 4:20 The tree that you saw, which grew, and was strong, whose height reached to the heaven, and the sight thereof to all the earth;
Daniel 4:21 Sen lehdet olivat kauniit ja sen hedelmät runsaat, ja siinä oli ruokaa kaikille; sen alla metsän eläimet asuivat ja sen oksilla taivaan linnut pesivät,
Daniel 4:21 Whose leaves were fair, and the fruit thereof much, and in it was meat for all; under which the beasts of the field dwelled, and on whose branches the fowls of the heaven had their habitation:
Daniel 4:22 Sinä, oi kuningas, olet kasvanut ja vahvistunut, sillä sinun suuruutesi on kasvanut ja ulottuu taivaaseen ja sinun valtasi maan ääriin.
Daniel 4:22 It is you, O king, that are grown and become strong: for your greatness is grown, and reaches to heaven, and your dominion to the end of the earth.
Daniel 4:23 Ja kuningas näki pyhän vartijan tulevan alas taivaasta ja sanovan: Hakatkaa puu maahan ja tuhotkaa se, mutta jättäkää sen kanto juurineen maahan rauta- ja vaskikahleilla sidottuna kedon heinään.
Daniel 4:23 And whereas the king saw a watcher and an holy one coming down from heaven, and saying, Hew the tree down, and destroy it; yet leave the stump of the roots thereof in the earth, even with a band of iron and brass, in the tender grass of the field; and let
Daniel 4:24 Tämä on sen selitys, oi kuningas, ja tämä on Korkeimman päätös, joka on tullut herralleni, kuninkaalle:
Daniel 4:24 This is the interpretation, O king, and this is the decree of the most High, which is come on my lord the king:
Daniel 4:25 Että he ajavat sinut pois ihmisten seasta, ja sinun asuinpaikkasi on oleva metsän eläinten parissa, ja he antavat sinun syödä ruohoa kuin härät, ja he kastelevat sinut taivaan kasteella, ja seitsemän aikaa kuluu sinulta, kunnes tulet tietämään, että Korkein
Daniel 4:25 That they shall drive you from men, and your dwelling shall be with the beasts of the field, and they shall make you to eat grass as oxen, and they shall wet you with the dew of heaven, and seven times shall pass over you, till you know that the most High
Daniel 4:26 Ja koska he käskivät jättää puun kannon juuret, valtakuntasi on oleva sinulle, kun tulet tietämään, että taivaat hallitsevat.
Daniel 4:26 And whereas they commanded to leave the stump of the tree roots; your kingdom shall be sure to you, after that you shall have known that the heavens do rule.
Daniel 4:27 Olkoonpa neuvoni sinulle, kuningas, otollinen. Lopeta syntisi vanhurskauteen ja pahat tekosi armahtamalla köyhiä, jospa se pidentäisi rauhaasi.
Daniel 4:27 Why, O king, let my counsel be acceptable to you, and break off your sins by righteousness, and your iniquities by showing mercy to the poor; if it may be a lengthening of your tranquility.
Daniel 4:28 Kaikki tämä kohtasi kuningas Nebukadnessaria.
Daniel 4:28 All this came on the king Nebuchadnezzar.
Daniel 4:29 Kahdentoista kuukauden kuluttua hän vaelsi Babylonin valtakunnan palatsissa.
Daniel 4:29 At the end of twelve months he walked in the palace of the kingdom of Babylon.
Daniel 4:30 Kuningas puhui ja sanoi: Eikö tämä ole se suuri Babylon, jonka minä olen rakentanut valtakunnan huoneeksi voimani voimalla ja majesteettini kunniaksi?
Daniel 4:30 The king spoke, and said, Is not this great Babylon, that I have built for the house of the kingdom by the might of my power, and for the honor of my majesty?
Daniel 4:31 Sana oli vielä kuninkaan suussa, kun taivaasta kuului ääni: Sinulle, kuningas Nebukadnessar, tämä on sanottu; valtakunta on sinulta otettu pois.
Daniel 4:31 While the word was in the king’s mouth, there fell a voice from heaven, saying, O king Nebuchadnezzar, to you it is spoken; The kingdom is departed from you.
Daniel 4:32 Ja he ajavat sinut pois ihmisten seasta, ja sinun asuinpaikkasi on oleva metsän eläinten parissa. He antavat sinun syödä ruohoa niin kuin härät, ja seitsemän aikaa kuluu sinulta, kunnes tulet tietämään, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen kenelle
Daniel 4:32 And they shall drive you from men, and your dwelling shall be with the beasts of the field: they shall make you to eat grass as oxen, and seven times shall pass over you, until you know that the most High rules in the kingdom of men, and gives it to whoms
Daniel 4:33 Sillä hetkellä se, mikä oli tapahtunut Nebukadnessarille, toteutui: hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hän söi ruohoa niin kuin härät, ja hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hänen karvansa kasvoivat kasvaviksi kuin kotkan höyhenet ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet.
Daniel 4:33 The same hour was the thing fulfilled on Nebuchadnezzar: and he was driven from men, and did eat grass as oxen, and his body was wet with the dew of heaven, till his hairs were grown like eagles’ feathers, and his nails like birds’ claws.
Daniel 4:34 Ja päivien kuluttua minä, Nebukadnessar, nostin silmäni taivasta kohti, ja ymmärrykseni palasi minulle, ja minä kiitin Korkeinta, ja minä ylistin ja kunnioitin häntä, joka elää iankaikkisesti, jonka valta on iankaikkinen valta, ja hänen valtakuntansa on
Daniel 4:34 And at the end of the days I Nebuchadnezzar lifted up my eyes to heaven, and my understanding returned to me, and I blessed the most High, and I praised and honored him that lives for ever, whose dominion is an everlasting dominion, and his kingdom is fro
Daniel 4:35 Ja kaikki maan asukkaat ovat mitättömiä, ja hän tekee tahtonsa mukaan taivaan joukolle ja maan asukkaiden seassa, eikä kukaan voi pidättää hänen kättään tai sanoa hänelle: Mitä sinä teet?
Daniel 4:35 And all the inhabitants of the earth are reputed as nothing: and he does according to his will in the army of heaven, and among the inhabitants of the earth: and none can stay his hand, or say to him, What do you?
Daniel 4:36 Samaan aikaan järkeni palasi minulle, ja valtakuntani kirkkaudeksi palasivat kunniani ja kirkkauteni, ja neuvonantajani ja herrani etsivät minua, ja minä vahvistuin valtakunnassani, ja minulle annettiin ylevä majesteetti.
Daniel 4:36 At the same time my reason returned to me; and for the glory of my kingdom, my honor and brightness returned to me; and my counsellors and my lords sought to me; and I was established in my kingdom, and excellent majesty was added to me.
Daniel 4:37 Nyt minä, Nebukadnessar, ylistän, ylistän ja kunnioitan taivaan Kuningasta, sillä kaikki hänen tekonsa ovat totuus ja hänen tiensä oikeutta. Ja ne, jotka ylpeydessä vaeltavat, hän voi alentaa.
Daniel 4:37 Now I Nebuchadnezzar praise and extol and honor the King of heaven, all whose works are truth, and his ways judgment: and those that walk in pride he is able to abase.
Daniel 5:1 Kuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimykselleen ja joi viiniä tuhannen edessä.
Daniel 5:1 Belshazzar the king made a great feast to a thousand of his lords, and drank wine before the thousand.
Daniel 5:2 Viiniä maistellen Belsassar käski tuoda ne kultaiset ja hopeiset astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ruhtinaansa, hänen vaimonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä.
Daniel 5:2 Belshazzar, whiles he tasted the wine, commanded to bring the golden and silver vessels which his father Nebuchadnezzar had taken out of the temple which was in Jerusalem; that the king, and his princes, his wives, and his concubines, might drink therein.
Daniel 5:3 Silloin he toivat ne kultaiset astiat, jotka oli otettu Jumalan huoneen temppelistä Jerusalemista, ja kuningas joi niistä, ja hänen ruhtinaansa, hänen vaimonsa ja sivuvaimonsa.
Daniel 5:3 Then they brought the golden vessels that were taken out of the temple of the house of God which was at Jerusalem; and the king, and his princes, his wives, and his concubines, drank in them.
Daniel 5:4 He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia, hopeisia, messingisiä, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.
Daniel 5:4 They drank wine, and praised the gods of gold, and of silver, of brass, of iron, of wood, and of stone.
Daniel 5:5 Samalla hetkellä tulivat esiin miehen käden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkittuun seinään, lampunjalkaa vastapäätä; ja kuningas näki käden osan, joka kirjoitti.
Daniel 5:5 In the same hour came forth fingers of a man’s hand, and wrote over against the candlestick on the plaster of the wall of the king’s palace: and the king saw the part of the hand that wrote.
Daniel 5:6 Silloin kuninkaan kasvot muuttuivat, ja hänen ajatuksensa vaivasivat häntä, niin että hänen lanteidensa nivelet herpaantuivat ja hänen polvensa löivät toisiaan vasten.
Daniel 5:6 Then the king’s countenance was changed, and his thoughts troubled him, so that the joints of his loins were loosed, and his knees smote one against another.
Daniel 5:7 Kuningas huusi kovaan ääneen, että tähdistäennustajat, kaldealaiset ja ennustajat tulisivat. Ja kuningas puhui ja sanoi Babylonin viisaille: Joka lukee tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, puetaan purppuraan ja saa
Daniel 5:7 The king cried aloud to bring in the astrologers, the Chaldeans, and the soothsayers. And the king spoke, and said to the wise men of Babylon, Whoever shall read this writing, and show me the interpretation thereof, shall be clothed with scarlet, and have
Daniel 5:8 Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat miehet, mutta he eivät kyenneet lukemaan kirjoitusta eivätkä selittämään kuninkaalle sen selitystä.
Daniel 5:8 Then came in all the king’s wise men: but they could not read the writing, nor make known to the king the interpretation thereof.
Daniel 5:9 Silloin kuningas Belsassar pelästyi suuresti, ja hänen muotonsa muuttui, ja hänen ylimyksensä hämmästyivät.
Daniel 5:9 Then was king Belshazzar greatly troubled, and his countenance was changed in him, and his lords were astonished.
Daniel 5:10 Kuninkaan ja hänen ylimystensä sanojen tähden kuningatar meni pidotallolle, ja kuningatar puhui ja sanoi: Kuningas eläköön ikuisesti! Älköön ajatuksesi vaivatko sinua, älköönkä kasvosi muuttuko.
Daniel 5:10 Now the queen by reason of the words of the king and his lords came into the banquet house: and the queen spoke and said, O king, live for ever: let not your thoughts trouble you, nor let your countenance be changed:
Daniel 5:11 Sinun valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki; ja isäsi päivinä löydettiin hänestä valoa, ymmärrystä ja viisautta, jumalten viisauden kaltaista; jonka kuningas Nebukadnessar, sinun isäsi, kuningas, minä sanon, sinun isäsi
Daniel 5:11 There is a man in your kingdom, in whom is the spirit of the holy gods; and in the days of your father light and understanding and wisdom, like the wisdom of the gods, was found in him; whom the king Nebuchadnezzar your father, the king, I say, your fathe
Daniel 5:12 Sillä niin paljon kuin Danielissa, jolle kuningas antoi nimen Beltsassar, havaittiin erinomainen henki, tieto ja ymmärrys, kyky tulkita unia, selittää vaikeita tuomioita ja hälventää epäilyksiä, niin kutsuttakoon nyt Daniel, ja hän
Daniel 5:12 For as much as an excellent spirit, and knowledge, and understanding, interpreting of dreams, and showing of hard sentences, and dissolving of doubts, were found in the same Daniel, whom the king named Belteshazzar: now let Daniel be called, and he will s
Daniel 5:13 Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Ja kuningas puhui ja sanoi Danielille: Oletko sinä se Daniel, joka on Juudan pakkosiirtolaisten lapsia, jotka kuningas, minun isäni, toi Juudasta?
Daniel 5:13 Then was Daniel brought in before the king. And the king spoke and said to Daniel, Are you that Daniel, which are of the children of the captivity of Judah, whom the king my father brought out of Jewry?
Daniel 5:14 Olen jopa kuullut sinusta, että sinussa on jumalten henki ja että sinussa on valo, ymmärrys ja äärimmäinen viisaus.
Daniel 5:14 I have even heard of you, that the spirit of the gods is in you, and that light and understanding and excellent wisdom is found in you.
Daniel 5:15 Ja nyt viisaat miehet, tähtienselittäjät, on tuotu minun eteeni lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selityksen; mutta he eivät kyenneet ilmoittamaan asian selitystä.
Daniel 5:15 And now the wise men, the astrologers, have been brought in before me, that they should read this writing, and make known to me the interpretation thereof: but they could not show the interpretation of the thing:
Daniel 5:16 Ja olen kuullut sinusta, että sinä osaat selittää asioita ja hälventää epäilyksiä. Jos nyt osaat lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, sinut puetaan helakanpunaiseen ja kaulassasi on kultakäädyt, ja sinä olet se
Daniel 5:16 And I have heard of you, that you can make interpretations, and dissolve doubts: now if you can read the writing, and make known to me the interpretation thereof, you shall be clothed with scarlet, and have a chain of gold about your neck, and shall be th
Daniel 5:17 Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle: Lahjasi pysykööt itselläsi ja antimesi anna toiselle; minä luen kuitenkin kirjoituksen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.
Daniel 5:17 Then Daniel answered and said before the king, Let your gifts be to yourself, and give your rewards to another; yet I will read the writing to the king, and make known to him the interpretation.
Daniel 5:18 Oi sinä kuningas, Korkein Jumala antoi isällesi Nebukadnessarille valtakunnan, majesteetin, kunnian ja kunnian.
Daniel 5:18 O you king, the most high God gave Nebuchadnezzar your father a kingdom, and majesty, and glory, and honor:
Daniel 5:19 Ja sen majesteettiuden tähden, jonka hän hänelle antoi, kaikki kansat, kansakunnat ja kielet vapisivat ja pelkäsivät häntä. Kenet hän tahtoi, hän surmasi, ja kenet hän piti hengissä, ja kenet hän korotti, ja kenet hän kukisti.
Daniel 5:19 And for the majesty that he gave him, all people, nations, and languages, trembled and feared before him: whom he would he slew; and whom he would he kept alive; and whom he would he set up; and whom he would he put down.
Daniel 5:20 Mutta kun hänen sydämensä ylpistyi ja hänen mielensä paatui ylpeydestä, hänet syöstiin pois kuninkaalliselta valtaistuimeltaan ja he ottivat häneltä pois hänen kunniansa.
Daniel 5:20 But when his heart was lifted up, and his mind hardened in pride, he was deposed from his kingly throne, and they took his glory from him:
Daniel 5:21 Ja hänet ajettiin pois ihmisten lasten seasta; ja hänen sydämensä tehtiin eläinten kaltaiseksi, ja hänen asuinsijansa oli villiaasien parissa; ne ruokkivat häntä ruoholla kuin härkiä, ja hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hän ymmärsi, että Korkein Jumala hallitsi kuninkaassa
Daniel 5:21 And he was driven from the sons of men; and his heart was made like the beasts, and his dwelling was with the wild asses: they fed him with grass like oxen, and his body was wet with the dew of heaven; till he knew that the most high God ruled in the king
Daniel 5:22 Ja sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyrryttänyt sydäntäsi, vaikka tiesit kaiken tämän;
Daniel 5:22 And you his son, O Belshazzar, have not humbled your heart, though you knew all this;
Daniel 5:23 Vaan olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan, ja he ovat tuoneet hänen talonsa astiat sinun eteesi, ja sinä ja sinun herrasi, vaimosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä; ja sinä olet ylistänyt hopeisia, kultaisia ja pronssijumalia
Daniel 5:23 But have lifted up yourself against the Lord of heaven; and they have brought the vessels of his house before you, and you, and your lords, your wives, and your concubines, have drunk wine in them; and you have praised the gods of silver, and gold, of bra
Daniel 5:24 Sitten lähetettiin häneltä se käden osa, ja tämä kirjoitus kirjoitettiin.
Daniel 5:24 Then was the part of the hand sent from him; and this writing was written.
Daniel 5:25 Ja tämä on kirjoitus, joka on kirjoitettu: Mene, Mene, Tekel, Ufarsin.
Daniel 5:25 And this is the writing that was written, MENE, MENE, TEKEL, UPHARSIN.
Daniel 5:26 Tämä on asian selitys: MENE; Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja tehnyt siitä lopun.
Daniel 5:26 This is the interpretation of the thing: MENE; God has numbered your kingdom, and finished it.
Daniel 5:27 Tekel; Sinut punnitaan vaa'alla ja havaitaan vajavaiseksi.
Daniel 5:27 TEKEL; You are weighed in the balances, and are found wanting.
Daniel 5:28 PERES; Sinun valtakuntasi on jaettu ja annettu meedialaisille ja persialaisille.
Daniel 5:28 PERES; Your kingdom is divided, and given to the Medes and Persians.
Daniel 5:29 Silloin Belsassar käski pukea Danielin helakanpunaiseen, panna kultakäädyn hänen kaulaansa ja julistaa, että hänestä tulisi valtakunnan kolmas hallitsija.
Daniel 5:29 Then commanded Belshazzar, and they clothed Daniel with scarlet, and put a chain of gold about his neck, and made a proclamation concerning him, that he should be the third ruler in the kingdom.
Daniel 5:30 Sinä yönä surmattiin kaldealaisten kuningas Belsassar.
Daniel 5:30 In that night was Belshazzar the king of the Chaldeans slain.
Daniel 5:31 Ja meedialainen Dareios sai valtakunnan, ollessaan noin kahdenkymmenen vuoden ikäinen.
Daniel 5:31 And Darius the Median took the kingdom, being about three score and two years old.
Daniel 6:1 Dareios näki hyväksi asettaa valtakunnan ylle sata kaksikymmentä ruhtinasta, jotka hallitsivat koko valtakuntaa;
Daniel 6:1 It pleased Darius to set over the kingdom an hundred and twenty princes, which should be over the whole kingdom;
Daniel 6:2 Ja näiden kolmen presidentin yli, joista Daniel oli ensimmäinen, jotta ruhtinaat voisivat tehdä heille tilin eikä kuninkaalle aiheutuisi vahinkoa.
Daniel 6:2 And over these three presidents; of whom Daniel was first: that the princes might give accounts to them, and the king should have no damage.
Daniel 6:3 Silloin tämä Daniel oli presidenttien ja ruhtinaiden yläpuolella, koska hänessä oli erinomainen henki, ja kuningas aikoi asettaa hänet koko valtakunnan johtoon.
Daniel 6:3 Then this Daniel was preferred above the presidents and princes, because an excellent spirit was in him; and the king thought to set him over the whole realm.
Daniel 6:4 Silloin valtaistuimet ja päämiehet etsivät syytä Danielia vastaan valtakunnan asioissa, mutta he eivät löytäneet mitään syytä eivätkä vikaa; sillä niin paljon kuin hän oli uskollinen, ei hänessä havaittu mitään erehdystä eikä vikaa.
Daniel 6:4 Then the presidents and princes sought to find occasion against Daniel concerning the kingdom; but they could find none occasion nor fault; for as much as he was faithful, neither was there any error or fault found in him.
Daniel 6:5 Niin nämä miehet sanoivat: Emme löydä mitään syytä tätä Danielia vastaan, ellemme löydä sitä hänen Jumalansa lain yhteydessä.
Daniel 6:5 Then said these men, We shall not find any occasion against this Daniel, except we find it against him concerning the law of his God.
Daniel 6:6 Silloin nämä presidentit ja ruhtinaat kokoontuivat kuninkaan luo ja sanoivat hänelle näin: Kuningas Dareios eläköön ikuisesti!
Daniel 6:6 Then these presidents and princes assembled together to the king, and said thus to him, King Darius, live for ever.
Daniel 6:7 Kaikki valtakunnan presidentit, käskynhaltijat, ruhtinaat, neuvonantajat ja päälliköt ovat neuvotelleet yhdessä säätääkseen kuninkaallisen lain ja antaakseen lujan säädöksen, että jokainen, joka kolmenkymmenen päivän aikana anoo jotakin yhdeltäkään jumalalta tai ihmiseltä,
Daniel 6:7 All the presidents of the kingdom, the governors, and the princes, the counsellors, and the captains, have consulted together to establish a royal statute, and to make a firm decree, that whoever shall ask a petition of any God or man for thirty days, sav
Daniel 6:8 Nyt, oi kuningas, vahvista tämä säädös ja allekirjoita tämä kirjoitus, ettei sitä muuteta, meedialaisten ja persialaisten muuttumattoman lain mukaan.
Daniel 6:8 Now, O king, establish the decree, and sign the writing, that it be not changed, according to the law of the Medes and Persians, which alters not.
Daniel 6:9 Miksi kuningas Dareios allekirjoitti kirjoituksen ja määräyksen.
Daniel 6:9 Why king Darius signed the writing and the decree.
Daniel 6:10 Kun Daniel sai tietää, että kirjoitus oli allekirjoitettu, meni hän kotiinsa; ja hänen kammionsa ikkunat olivat auki Jerusalemia kohti, ja hän polvistui kolme kertaa päivässä, rukoili ja kiitti Jumalaansa, niin kuin hän ennenkin teki.
Daniel 6:10 Now when Daniel knew that the writing was signed, he went into his house; and his windows being open in his chamber toward Jerusalem, he kneeled on his knees three times a day, and prayed, and gave thanks before his God, as he did aforetime.
Daniel 6:11 Niin nämä miehet kokoontuivat ja löysivät Danielin rukoilemasta ja anomasta Jumalansa edessä.
Daniel 6:11 Then these men assembled, and found Daniel praying and making supplication before his God.
Daniel 6:12 Niin he tulivat ja puhuivat kuninkaan edessä kuninkaan päätöksestä: Ettekö ole allekirjoittaneet päätöstä, että jokainen, joka kolmenkymmenen päivän kuluessa pyytää jotakin yhdeltäkään jumalalta tai ihmiseltä, paitsi sinulta, oi kuningas, heitetään leijonien luolaan? Kuningas
Daniel 6:12 Then they came near, and spoke before the king concerning the king’s decree; Have you not signed a decree, that every man that shall ask a petition of any God or man within thirty days, save of you, O king, shall be cast into the den of lions? The king an
Daniel 6:13 Niin he vastasivat ja sanoivat kuninkaalle: Daniel, joka on Juudan pakkosiirtolaisia, ei välitä sinusta, kuningas, eikä säädöksestä, jonka olet allekirjoittanut, vaan kolme kertaa päivässä hän esittää anomuksensa.
Daniel 6:13 Then answered they and said before the king, That Daniel, which is of the children of the captivity of Judah, regards not you, O king, nor the decree that you have signed, but makes his petition three times a day.
Daniel 6:14 Kuultuaan nämä sanat kuningas oli kovin tyytymätön itseensä ja päätti Danielin pelastaa; ja hän teki työtä auringonlaskuun asti pelastaakseen hänet.
Daniel 6:14 Then the king, when he heard these words, was sore displeased with himself, and set his heart on Daniel to deliver him: and he labored till the going down of the sun to deliver him.
Daniel 6:15 Niin nämä miehet kokoontuivat kuninkaan luo ja sanoivat kuninkaalle: Tiedä, kuningas, että meedialaisten ja persialaisten laki on, ettei yhtäkään kuninkaan säätämää säädöstä tai säädöstä voida muuttaa.
Daniel 6:15 Then these men assembled to the king, and said to the king, Know, O king, that the law of the Medes and Persians is, That no decree nor statute which the king establishes may be changed.
Daniel 6:16 Niin kuningas käski tuoda Danielin ja heittää hänet leijonien luolaan. Niin kuningas puhui ja sanoi Danielille: Sinun Jumalasi, jota sinä lakkaamatta palvelet, hän pelastaa sinut.
Daniel 6:16 Then the king commanded, and they brought Daniel, and cast him into the den of lions. Now the king spoke and said to Daniel, Your God whom you serve continually, he will deliver you.
Daniel 6:17 Ja kivi tuotiin ja pantiin luolan suulle, ja kuningas sinetöi sen omalla sinettisormuksellaan ja ylimystensä sinettisormuksella, ettei Danielia koskevaa päätöstä muutettaisi.
Daniel 6:17 And a stone was brought, and laid on the mouth of the den; and the king sealed it with his own signet, and with the signet of his lords; that the purpose might not be changed concerning Daniel.
Daniel 6:18 Sitten kuningas meni palatsiinsa ja vietti yön paastoten; eikä hänen eteensä tuotu soittimia, ja uni katosi häneltä.
Daniel 6:18 Then the king went to his palace, and passed the night fasting: neither were instruments of music brought before him: and his sleep went from him.
Daniel 6:19 Niin kuningas nousi hyvin varhain aamulla ja meni kiireesti leijonien luolaan.
Daniel 6:19 Then the king arose very early in the morning, and went in haste to the den of lions.
Daniel 6:20 Ja kun hän tuli luolaan, huusi hän valittavalla äänellä Danielille. Ja kuningas puhui ja sanoi Danielille: Daniel, elävän Jumalan palvelija, onko sinun Jumalasi, jota palvelet lakkaamatta, kykenevä pelastamaan sinut leijonilta?
Daniel 6:20 And when he came to the den, he cried with a lamentable voice to Daniel: and the king spoke and said to Daniel, O Daniel, servant of the living God, is your God, whom you serve continually, able to deliver you from the lions?
Daniel 6:21 Silloin Daniel sanoi kuninkaalle: Kuningas eläköön ikuisesti!
Daniel 6:21 Then said Daniel to the king, O king, live for ever.
Daniel 6:22 Minun Jumalani on lähettänyt enkelinsä ja sulkenut leijonien kidat, niin etteivät ne ole minua vahingoittaneet; sillä minussa on todettu olevan vika, ja sinun edessäsi, kuningas, en ole tehnyt mitään pahaa.
Daniel 6:22 My God has sent his angel, and has shut the lions’ mouths, that they have not hurt me: for as much as before him innocence was found in me; and also before you, O king, have I done no hurt.
Daniel 6:23 Silloin kuningas iloitsi suuresti Danielin puolesta ja käski ottaa Danielin luolasta. Niin Daniel otettiin luolasta, eikä hänessä havaittu mitään vammaa, koska hän uskoi Jumalaansa.
Daniel 6:23 Then was the king exceedingly glad for him, and commanded that they should take Daniel up out of the den. So Daniel was taken up out of the den, and no manner of hurt was found on him, because he believed in his God.
Daniel 6:24 Ja kuningas käski tuoda ne miehet, jotka olivat syyttäneet Danielia, ja heittää heidät leijonien luolaan, heidät ja heidän lapsensa ja vaimonsa; ja leijonat ottivat heidät valtaansa ja murskasivat kaikki heidän luunsa kappaleiksi, kun he tulivat heidän kimppuunsa.
Daniel 6:24 And the king commanded, and they brought those men which had accused Daniel, and they cast them into the den of lions, them, their children, and their wives; and the lions had the mastery of them, and broke all their bones in pieces or ever they came at t
Daniel 6:25 Silloin kuningas Dareios kirjoitti kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, jotka asuvat koko maan päällä: Suurin olkoon teille rauha!
Daniel 6:25 Then king Darius wrote to all people, nations, and languages, that dwell in all the earth; Peace be multiplied to you.
Daniel 6:26 Minä annan käskyn, että kaikissa valtakuntani hallintoalueissa ihmisten on vapistava ja pelättävä Danielin Jumalaa. Sillä hän on elävä Jumala, pysyvä ikuisesti, ja hänen valtakuntansa ei tuhoudu, ja hänen herruutensa pysyy loppuun asti.
Daniel 6:26 I make a decree, That in every dominion of my kingdom men tremble and fear before the God of Daniel: for he is the living God, and steadfast for ever, and his kingdom that which shall not be destroyed, and his dominion shall be even to the end.
Daniel 6:27 Hän pelastaa ja pelastaa, hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin leijonien kynsistä.
Daniel 6:27 He delivers and rescues, and he works signs and wonders in heaven and in earth, who has delivered Daniel from the power of the lions.
Daniel 6:28 Niin tämä Daniel menestyi Dareioksen hallituskaudella ja persialaisen Kyyroksen hallituskaudella.
Daniel 6:28 So this Daniel prospered in the reign of Darius, and in the reign of Cyrus the Persian.
Daniel 7:1 Babylonian kuninkaan Belsassarin ensimmäisenä hallitusvuotena Daniel näki vuoteessaan unta ja näkyjä. Sitten hän kirjoitti unen ja kertoi tapahtumien tiivistelmän.
Daniel 7:1 In the first year of Belshazzar king of Babylon Daniel had a dream and visions of his head on his bed: then he wrote the dream, and told the sum of the matters.
Daniel 7:2 Daniel puhui ja sanoi: Minä näin yöllä näyssäni, ja katso, taivaan neljä tuulta kamppailivat suuren meren kanssa.
Daniel 7:2 Daniel spoke and said, I saw in my vision by night, and, behold, the four winds of the heaven strove on the great sea.
Daniel 7:3 Ja merestä nousi neljä suurta petoa, toinen toisensa kaltaisia.
Daniel 7:3 And four great beasts came up from the sea, diverse one from another.
Daniel 7:4 Ensimmäinen oli kuin leijona, ja sillä oli kotkan siivet. Minä katselin, kunnes sen siivet repäistiin ja se nostettiin maasta ja asetettiin jaloilleen kuin ihminen, ja sille annettiin ihmisen sydän.
Daniel 7:4 The first was like a lion, and had eagle’s wings: I beheld till the wings thereof were plucked, and it was lifted up from the earth, and made stand on the feet as a man, and a man’s heart was given to it.
Daniel 7:5 Ja katso, toinen peto, karhun näköinen, nousi kyljelleen, ja sillä oli suussaan kolme kylkiluuta hampaidensa välissä. Ja he sanoivat sille näin: Nouse ja syö paljon lihaa.
Daniel 7:5 And behold another beast, a second, like to a bear, and it raised up itself on one side, and it had three ribs in the mouth of it between the teeth of it: and they said thus to it, Arise, devour much flesh.
Daniel 7:6 Tämän jälkeen minä näin ja näin toisen, leopardin kaltaisen, jolla oli selässään neljä linnun siipeä; ja sillä pedolla oli myös neljä päätä, ja sille annettiin herruus.
Daniel 7:6 After this I beheld, and see another, like a leopard, which had on the back of it four wings of a fowl; the beast had also four heads; and dominion was given to it.
Daniel 7:7 Tämän jälkeen minä näin yöllisissä näyissä, ja katso, neljäs peto, kauhea ja hirmuinen ja ylen väkevä; ja sillä oli suuret rautahampaat; se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa; ja se oli erilainen kuin kaikki muut eläimet
Daniel 7:7 After this I saw in the night visions, and behold a fourth beast, dreadful and terrible, and strong exceedingly; and it had great iron teeth: it devoured and broke in pieces, and stamped the residue with the feet of it: and it was diverse from all the bea
Daniel 7:8 Minä katselin sarvia, ja katso, niiden välistä nousi esiin vielä yksi pieni sarvi, jonka edestä kolme edellisistä sarvista reväistiin irti juurineen. Ja katso, tällä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät ja suu, joka puhui suuria asioita.
Daniel 7:8 I considered the horns, and, behold, there came up among them another little horn, before whom there were three of the first horns plucked up by the roots: and, behold, in this horn were eyes like the eyes of man, and a mouth speaking great things.
Daniel 7:9 Minä katselin, kunnes valtaistuimet kukistettiin ja Vanhaikäinen istuutui, hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli kuin tulen liekki ja hänen pyöränsä kuin polttava tuli.
Daniel 7:9 I beheld till the thrones were cast down, and the Ancient of days did sit, whose garment was white as snow, and the hair of his head like the pure wool: his throne was like the fiery flame, and his wheels as burning fire.
Daniel 7:10 Tulinen virta juoksi ja virtasi hänen edessään; tuhannet tuhannet palvelivat häntä, ja kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta seisoi hänen edessään. Tuomioistuin asetettiin, ja kirjat avattiin.
Daniel 7:10 A fiery stream issued and came forth from before him: thousand thousands ministered to him, and ten thousand times ten thousand stood before him: the judgment was set, and the books were opened.
Daniel 7:11 Minä katselin silloin, niiden suurten sanojen äänen tähden, jotka sarvi puhui. Minä katselin, kunnes peto teurastettiin ja sen ruumis tuhottiin ja heitettiin polttavaan tuleen.
Daniel 7:11 I beheld then because of the voice of the great words which the horn spoke: I beheld even till the beast was slain, and his body destroyed, and given to the burning flame.
Daniel 7:12 Muiden petojen valta otettiin pois, mutta niiden elinaikaa pidennettiin määräajaksi.
Daniel 7:12 As concerning the rest of the beasts, they had their dominion taken away: yet their lives were prolonged for a season and time.
Daniel 7:13 Minä näin yöllisissä näyissä, ja katso, taivaan pilvien mukana tuli Ihmisen Pojan kaltainen. Hän tuli Vanhaikäisen luo, ja hänet tuotiin hänen eteensä.
Daniel 7:13 I saw in the night visions, and, behold, one like the Son of man came with the clouds of heaven, and came to the Ancient of days, and they brought him near before him.
Daniel 7:14 Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei katoa, ja hänen valtakuntansa ei tuhoudu.
Daniel 7:14 And there was given him dominion, and glory, and a kingdom, that all people, nations, and languages, should serve him: his dominion is an everlasting dominion, which shall not pass away, and his kingdom that which shall not be destroyed.
Daniel 7:15 Minä Daniel olin hengessäni murheellinen sydämessäni, ja pääni näyt vaivasivat minua.
Daniel 7:15 I Daniel was grieved in my spirit in the middle of my body, and the visions of my head troubled me.
Daniel 7:16 Menin yhden vieressä seisovan luo ja kysyin häneltä totuutta kaikesta tästä. Niin hän kertoi minulle ja antoi minulle asioiden selityksen.
Daniel 7:16 I came near to one of them that stood by, and asked him the truth of all this. So he told me, and made me know the interpretation of the things.
Daniel 7:17 Nämä neljä suurta petoa ovat neljä kuningasta, jotka nousevat maasta.
Daniel 7:17 These great beasts, which are four, are four kings, which shall arise out of the earth.
Daniel 7:18 Mutta Korkeimman pyhät ottavat valtakunnan ja omistavat valtakunnan iankaikkisesti, iankaikkisesta iankaikkiseen.
Daniel 7:18 But the saints of the most High shall take the kingdom, and possess the kingdom for ever, even for ever and ever.
Daniel 7:19 Silloin minä tietäisin totuuden neljännestä pedosta, joka oli erilainen kuin kaikki muut, ylen kauhistuttava, jonka hampaat olivat rautaa ja kynnet pronssia; se söi, murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa;
Daniel 7:19 Then I would know the truth of the fourth beast, which was diverse from all the others, exceeding dreadful, whose teeth were of iron, and his nails of brass; which devoured, broke in pieces, and stamped the residue with his feet;
Daniel 7:20 Ja niistä kymmenestä sarvesta, jotka olivat sen päässä, ja siitä toisesta, joka nousi esiin ja jonka edestä kolme putosi, ja siitä sarvesta, jolla oli silmät ja suu, joka puhui suuria asioita, ja joka oli näöltään paljon kovempi kuin sen muut sarvet.
Daniel 7:20 And of the ten horns that were in his head, and of the other which came up, and before whom three fell; even of that horn that had eyes, and a mouth that spoke very great things, whose look was more stout than his fellows.
Daniel 7:21 Minä näin, ja sama sarvi soti pyhiä vastaan ja voitti heidät;
Daniel 7:21 I beheld, and the same horn made war with the saints, and prevailed against them;
Daniel 7:22 Kunnes Vanhaikäinen tuli ja tuomio annettiin Korkeimman pyhille; ja aika tuli, jolloin pyhät ottivat valtakunnan omakseen.
Daniel 7:22 Until the Ancient of days came, and judgment was given to the saints of the most High; and the time came that the saints possessed the kingdom.
Daniel 7:23 Näin hän sanoi: Neljäs peto on neljäs valtakunta maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat, ja se syö koko maan, tallaa sen ja murskaa sen.
Daniel 7:23 Thus he said, The fourth beast shall be the fourth kingdom on earth, which shall be diverse from all kingdoms, and shall devour the whole earth, and shall tread it down, and break it in pieces.
Daniel 7:24 Ja ne kymmenen sarvea tästä valtakunnasta ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat; ja niiden jälkeen nousee vielä yksi, ja hän on erilainen kuin ensimmäinen, ja hän on alistava kolme kuningasta.
Daniel 7:24 And the ten horns out of this kingdom are ten kings that shall arise: and another shall rise after them; and he shall be diverse from the first, and he shall subdue three kings.
Daniel 7:25 Ja hän puhuu suuria sanoja Korkeinta vastaan ja nöyryyttää Korkeimman pyhiä ja aikoo muuttaa ajat ja lait; ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja ajanjaksoiksi ja ajan puoleksi.
Daniel 7:25 And he shall speak great words against the most High, and shall wear out the saints of the most High, and think to change times and laws: and they shall be given into his hand until a time and times and the dividing of time.
Daniel 7:26 Mutta tuomio istuu, ja he ottavat pois hänen valtansa, kuluttavat ja hävittävät sen loppuun asti.
Daniel 7:26 But the judgment shall sit, and they shall take away his dominion, to consume and to destroy it to the end.
Daniel 7:27 Ja valtakunta ja herruus ja valtakunnan suuruus koko taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle, jonka valtakunta on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki herruudet palvelevat ja tottelevat häntä.
Daniel 7:27 And the kingdom and dominion, and the greatness of the kingdom under the whole heaven, shall be given to the people of the saints of the most High, whose kingdom is an everlasting kingdom, and all dominions shall serve and obey him.
Daniel 7:28 Tähän asti on asian loppu. Minua, Danielia, vaivasivat ajatukseni suuresti, ja kasvoni muuttuivat, mutta minä pidin asian sydämessäni.
Daniel 7:28 Till now is the end of the matter. As for me Daniel, my cogitations much troubled me, and my countenance changed in me: but I kept the matter in my heart.
Daniel 8:1 Kuningas Belsassarin hallituskauden kolmantena vuonna minulle, Danielille, ilmestyi näky sen jälkeen, joka minulle ensin näkyi.
Daniel 8:1 In the third year of the reign of king Belshazzar a vision appeared to me, even to me Daniel, after that which appeared to me at the first.
Daniel 8:2 Ja minä näin näyssä, ja tapahtui, että kun minä näin, olin Susanin palatsissa, joka on Eelamin maakunnassa; ja minä näin näyssä, ja minä olin Ulain virran rannalla.
Daniel 8:2 And I saw in a vision; and it came to pass, when I saw, that I was at Shushan in the palace, which is in the province of Elam; and I saw in a vision, and I was by the river of Ulai.
Daniel 8:3 Niin minä nostin silmäni ja näin, ja katso, virran rannalla seisoi pässi, jolla oli kaksi sarvea; ja ne kaksi sarvea olivat korkeat, mutta toinen oli toista korkeampi, ja korkeampi tuli esiin viimeisenä.
Daniel 8:3 Then I lifted up my eyes, and saw, and, behold, there stood before the river a ram which had two horns: and the two horns were high; but one was higher than the other, and the higher came up last.
Daniel 8:4 Minä näin pässin puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään, niin ettei mikään eläin voinut kestää sen edessä eikä yksikään pelastua sen kädestä; vaan se teki tahtonsa mukaan ja tuli suureksi.
Daniel 8:4 I saw the ram pushing westward, and northward, and southward; so that no beasts might stand before him, neither was there any that could deliver out of his hand; but he did according to his will, and became great.
Daniel 8:5 Ja katso, minun sitä katsellessani, lännestä tuli vuohipukki koko maan päälle eikä koskettanut maata; ja vuohella oli huomattava sarvi otsansa välissä.
Daniel 8:5 And as I was considering, behold, an he goat came from the west on the face of the whole earth, and touched not the ground: and the goat had a notable horn between his eyes.
Daniel 8:6 Ja hän tuli kaksisarvisen pässin luo, jonka olin nähnyt seisovan virran rannalla, ja juoksi sitä kohti voimansa raivossa.
Daniel 8:6 And he came to the ram that had two horns, which I had seen standing before the river, and ran to him in the fury of his power.
Daniel 8:7 Ja minä näin hänen tulevan lähelle pässiä, ja hän suuttui kiukusta sitä vastaan ja löi pässiä ja murskasi sen kaksi sarvea. Eikä pässissä ollut voimaa seistä sen edessä, vaan hän heitti sen maahan ja tallasi sen.
Daniel 8:7 And I saw him come close to the ram, and he was moved with choler against him, and smote the ram, and broke his two horns: and there was no power in the ram to stand before him, but he cast him down to the ground, and stamped on him: and there was none th
Daniel 8:8 Niin kauris kasvoi sangen suureksi, ja kun se oli voimistunut, murtui sen suuri sarvi, ja sen tilalle kasvoi neljä huomattavaa sarvea, taivaan neljää tuulta kohti.
Daniel 8:8 Therefore the he goat waxed very great: and when he was strong, the great horn was broken; and for it came up four notable ones toward the four winds of heaven.
Daniel 8:9 Ja yhdestä niistä puhkesi pieni sarvi, joka kasvoi ylen suureksi etelää kohti, itää kohti ja ihanaa maata kohti.
Daniel 8:9 And out of one of them came forth a little horn, which waxed exceeding great, toward the south, and toward the east, and toward the pleasant land.
Daniel 8:10 Ja se kasvoi suureksi, aina taivaan joukkoon asti, ja se syöksi maahan osan siitä joukosta ja tähdistä ja tallasi niitä.
Daniel 8:10 And it waxed great, even to the host of heaven; and it cast down some of the host and of the stars to the ground, and stamped on them.
Daniel 8:11 Niin, hän korotti itsensä aina sotajoukon ruhtinaaseen asti, ja hänen tähtensä jokapäiväinen uhri otettiin pois ja pyhäkön paikka hajotettiin maahan.
Daniel 8:11 Yes, he magnified himself even to the prince of the host, and by him the daily sacrifice was taken away, and the place of the sanctuary was cast down.
Daniel 8:12 Ja hänelle annettiin sotajoukko jokapäiväistä uhria vastaan rikkomuksen tähden, ja se heitti totuuden maahan; ja se noudatti sitä ja menestyi.
Daniel 8:12 And an host was given him against the daily sacrifice by reason of transgression, and it cast down the truth to the ground; and it practiced, and prospered.
Daniel 8:13 Sitten kuulin yhden pyhimyksen puhuvan, ja toinen pyhimys sanoi sille tietylle pyhimykselle, joka puhui: Kuinka kauan kestää näky jokapäiväisestä uhrista ja hävityksen rikkomuksesta, että sekä pyhäkkö että joukko tallattaisiin jalkoihin?
Daniel 8:13 Then I heard one saint speaking, and another saint said to that certain saint which spoke, How long shall be the vision concerning the daily sacrifice, and the transgression of desolation, to give both the sanctuary and the host to be trodden under foot?
Daniel 8:14 Ja hän sanoi minulle: Kaksituhatta kolmesataa päivää; sitten pyhäkkö puhdistetaan.
Daniel 8:14 And he said to me, To two thousand and three hundred days; then shall the sanctuary be cleansed.
Daniel 8:15 Ja kun minä, Daniel, näin näyn ja etsin sen merkitystä, niin katso, minun edessäni seisoi ikään kuin mies.
Daniel 8:15 And it came to pass, when I, even I Daniel, had seen the vision, and sought for the meaning, then, behold, there stood before me as the appearance of a man.
Daniel 8:16 Ja minä kuulin miehen äänen Ulain rantojen väliltä, joka huusi ja sanoi: Gabriel, selitä tälle miehelle näky.
Daniel 8:16 And I heard a man’s voice between the banks of Ulai, which called, and said, Gabriel, make this man to understand the vision.
Daniel 8:17 Niin hän tuli lähelle sitä paikkaa, jossa minä seisoin. Kun hän tuli, minä pelästyin ja lankesin kasvoilleni. Mutta hän sanoi minulle: Ymmärrä, ihmisen poika, sillä se näky tapahtuu lopun aikana.
Daniel 8:17 So he came near where I stood: and when he came, I was afraid, and fell on my face: but he said to me, Understand, O son of man: for at the time of the end shall be the vision.
Daniel 8:18 Kun hän puhui minun kanssani, minä nukuin sikeässä unessa kasvot maassa; mutta hän kosketti minua ja nosti minut pystyyn.
Daniel 8:18 Now as he was speaking with me, I was in a deep sleep on my face toward the ground: but he touched me, and set me upright.
Daniel 8:19 Ja hän sanoi: Katso, minä ilmoitan sinulle, mitä on tapahtuva vihan viimeisenä päivänä, sillä loppu on tuleva määräaikana.
Daniel 8:19 And he said, Behold, I will make you know what shall be in the last end of the indignation: for at the time appointed the end shall be.
Daniel 8:20 Kaksi sarvea sisältävä pässi, jonka näit, on Meedian ja Persian kuninkaat.
Daniel 8:20 The ram which you saw having two horns are the kings of Media and Persia.
Daniel 8:21 Ja karkea vuohipukki on Kreikan kuningas, ja suuri sarvi, joka on sen otsan välissä, on ensimmäinen kuningas.
Daniel 8:21 And the rough goat is the king of Grecia: and the great horn that is between his eyes is the first king.
Daniel 8:22 Nyt kun se murtuu, neljän noustua sen tilalle, siitä kansasta nousee neljä valtakuntaa, mutta ei hänen vallassaan.
Daniel 8:22 Now that being broken, whereas four stood up for it, four kingdoms shall stand up out of the nation, but not in his power.
Daniel 8:23 Ja heidän valtakuntansa loppupuolella, kun luopiot ovat saavuttaneet täyden valtansa, nousee kuningas, jolla on kovat kasvot ja joka ymmärtää hämärät tuomiot.
Daniel 8:23 And in the latter time of their kingdom, when the transgressors are come to the full, a king of fierce countenance, and understanding dark sentences, shall stand up.
Daniel 8:24 Ja hänen voimansa on oleva mahtava, mutta ei hänen omasta voimastaan; ja hän on tuhoava ihmeellisesti, ja hän menestyy ja tekee työnsä, ja hän tuhoaa mahtavat ja pyhän kansan.
Daniel 8:24 And his power shall be mighty, but not by his own power: and he shall destroy wonderfully, and shall prosper, and practice, and shall destroy the mighty and the holy people.
Daniel 8:25 Ja politiikkansa kautta hän saattaa juonet menestymään kädessään, ja hän ylpeilee sydämessään ja tuhoaa monia rauhalla. Hän nousee myös ruhtinaiden ruhtinasta vastaan, mutta hänet murskataan ilman kättä.
Daniel 8:25 And through his policy also he shall cause craft to prosper in his hand; and he shall magnify himself in his heart, and by peace shall destroy many: he shall also stand up against the Prince of princes; but he shall be broken without hand.
Daniel 8:26 Ja illan ja aamun näky, joka on kerrottu, on totta. Miksi sinä suljet näyn? Sillä se on kestävä monta päivää.
Daniel 8:26 And the vision of the evening and the morning which was told is true: why shut you up the vision; for it shall be for many days.
Daniel 8:27 Ja minä, Daniel, pyörryin ja olin sairaana muutamia päiviä; sen jälkeen nousin ja tein kuninkaan tehtäviä; ja minä hämmästyin näystä, mutta kukaan ei ymmärtänyt sitä.
Daniel 8:27 And I Daniel fainted, and was sick certain days; afterward I rose up, and did the king’s business; and I was astonished at the vision, but none understood it.
Daniel 9:1 Dareioksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena, joka oli meedialaista jälkeläistä ja josta tehtiin kaldealaisten valtakunnan kuningas,
Daniel 9:1 In the first year of Darius the son of Ahasuerus, of the seed of the Medes, which was made king over the realm of the Chaldeans;
Daniel 9:2 Hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan minä, Daniel, ymmärsin kirjoista niiden vuosien luvun, joista Herran sana tuli profeetta Jeremialle, että hän täyttäisi seitsemänkymmentä vuotta Jerusalemin autioituksessa.
Daniel 9:2 In the first year of his reign I Daniel understood by books the number of the years, whereof the word of the LORD came to Jeremiah the prophet, that he would accomplish seventy years in the desolations of Jerusalem.
Daniel 9:3 Ja minä käänsin kasvoni Herran Jumalan puoleen, etsien häntä rukouksella ja anomuksilla, paastolla, säkissä ja tuhassa,
Daniel 9:3 And I set my face to the Lord God, to seek by prayer and supplications, with fasting, and sackcloth, and ashes:
Daniel 9:4 Ja minä rukoilin Herraa, Jumalaani, ja tunnustin syntini ja sanoin: Herra, sinä suuri ja peljättävä Jumala, joka pidät liiton ja olet armollinen niille, jotka sinua rakastavat ja pitävät hänen käskynsä;
Daniel 9:4 And I prayed to the LORD my God, and made my confession, and said, O Lord, the great and dreadful God, keeping the covenant and mercy to them that love him, and to them that keep his commandments;
Daniel 9:5 Me olemme tehneet syntiä, tehneet vääryyttä, olleet jumalattomia ja kapinoineet, poikkeamalla sinun asetuksistasi ja oikeuksistasi.
Daniel 9:5 We have sinned, and have committed iniquity, and have done wickedly, and have rebelled, even by departing from your precepts and from your judgments:
Daniel 9:6 Emmekä ole kuunnelleet palvelijoitasi, profeettoja, jotka puhuivat sinun nimessäsi kuninkaillemme, ruhtinaillemme, isillemme ja koko maan kansalle.
Daniel 9:6 Neither have we listened to your servants the prophets, which spoke in your name to our kings, our princes, and our fathers, and to all the people of the land.
Daniel 9:7 Herra, sinun on vanhurskaus, mutta meidän on häpeä, niin kuin tänä päivänä on; Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille ja koko Israelille, lähellä ja kaukana oleville, kaikissa niissä maissa, joihin olet heidät karkottanut, koska
Daniel 9:7 O LORD, righteousness belongs to you, but to us confusion of faces, as at this day; to the men of Judah, and to the inhabitants of Jerusalem, and to all Israel, that are near, and that are far off, through all the countries where you have driven them, bec
Daniel 9:8 Herra, meidän, kuninkaidemme, ruhtinaidemme ja isiemme, kuuluu kasvojen häpeä, sillä olemme tehneet syntiä sinua vastaan.
Daniel 9:8 O Lord, to us belongs confusion of face, to our kings, to our princes, and to our fathers, because we have sinned against you.
Daniel 9:9 Herran, meidän Jumalamme, on armo ja anteeksianto, vaikka me olemmekin kapinoineet häntä vastaan;
Daniel 9:9 To the Lord our God belong mercies and forgivenesses, though we have rebelled against him;
Daniel 9:10 Emmekä ole totelleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä emmekä vaeltaneet hänen lakiensa mukaan, jotka hän on antanut meille palvelijoidensa, profeettojen, kautta.
Daniel 9:10 Neither have we obeyed the voice of the LORD our God, to walk in his laws, which he set before us by his servants the prophets.
Daniel 9:11 Niin, koko Israel on rikkonut sinun lakiasi, pois lähtemällä, etteivät he totelleet sinun ääntäsi; sentähden vuodatetaan meidän päällemme kirous ja vala, joka on kirjoitettu Mooseksen, Jumalan palvelijan, laissa, koska olemme tehneet syntiä häntä vastaan.
Daniel 9:11 Yes, all Israel have transgressed your law, even by departing, that they might not obey your voice; therefore the curse is poured on us, and the oath that is written in the law of Moses the servant of God, because we have sinned against him.
Daniel 9:12 Ja hän on vahvistanut sanansa, jotka hän puhui meitä ja meidän tuomareitamme vastaan, tuottamalla meille suuren onnettomuuden. Sillä ei koko taivaan alla ole tapahtunut niin, mitä on tapahtunut Jerusalemille.
Daniel 9:12 And he has confirmed his words, which he spoke against us, and against our judges that judged us, by bringing on us a great evil: for under the whole heaven has not been done as has been done on Jerusalem.
Daniel 9:13 Niinkuin Mooseksen laissa on kirjoitettu, kaikki tämä onnettomuus on kohdannut meitä; mutta emme ole rukoilleet Herran, meidän Jumalamme, edessä, että olisimme kääntyneet pois pahoista teoistamme ja ymmärtäneet sinun totuutesi.
Daniel 9:13 As it is written in the law of Moses, all this evil is come on us: yet made we not our prayer before the LORD our God, that we might turn from our iniquities, and understand your truth.
Daniel 9:14 Sentähden Herra valvoi onnettomuutta ja toi sen meidän päällemme. Sillä Herra, meidän Jumalamme, on vanhurskas kaikissa teoissaan, joita hän tekee; me emme totelleet hänen ääntään.
Daniel 9:14 Therefore has the LORD watched on the evil, and brought it on us: for the LORD our God is righteous in all his works which he does: for we obeyed not his voice.
Daniel 9:15 Ja nyt, Herra, meidän Jumalamme, joka olet johdattanut kansasi pois Egyptin maasta väkevällä kädellä ja tehnyt itsellesi nimen, niin kuin se tänäkin päivänä on; me olemme tehneet syntiä, me olemme olleet jumalattomat.
Daniel 9:15 And now, O Lord our God, that have brought your people forth out of the land of Egypt with a mighty hand, and have gotten you renown, as at this day; we have sinned, we have done wickedly.
Daniel 9:16 Herra, kaiken vanhurskautesi tähden, kääntyköön vihasi ja kiivautesi pois kaupungistasi Jerusalemista, pyhältä vuoreltasi. Sillä meidän syntiemme ja isiemme pahojen tekojen tähden Jerusalem ja sinun kansasi ovat tulleet häpeäksi.
Daniel 9:16 O LORD, according to all your righteousness, I beseech you, let your anger and your fury be turned away from your city Jerusalem, your holy mountain: because for our sins, and for the iniquities of our fathers, Jerusalem and your people are become a repro
Daniel 9:17 Kuule siis nyt, oi Jumalamme, palvelijasi rukous ja hänen anomisensa ja anna kasvojesi kirkastua autiolle pyhäköllesi Herran tähden.
Daniel 9:17 Now therefore, O our God, hear the prayer of your servant, and his supplications, and cause your face to shine on your sanctuary that is desolate, for the Lord’s sake.
Daniel 9:18 Jumalani, kallista korvasi ja kuule; avaa silmäsi ja katso meidän autioitamme ja kaupunkia, joka on otettu sinun nimeesi. Sillä me emme esitä rukouksiamme sinun eteesi vanhurskautemme tähden, vaan sinun suuren armosi tähden.
Daniel 9:18 O my God, incline your ear, and hear; open your eyes, and behold our desolations, and the city which is called by your name: for we do not present our supplications before you for our righteousnesses, but for your great mercies.
Daniel 9:19 Herra, kuule, Herra, anna anteeksi, Herra, kuuntele ja tee se, älä viivyttele itsesi tähden, Jumalani, sillä sinun kaupunkisi ja kansasi on otettu sinun nimeesi.
Daniel 9:19 O Lord, hear; O Lord, forgive; O Lord, listen and do; defer not, for your own sake, O my God: for your city and your people are called by your name.
Daniel 9:20 Ja kun minä vielä puhuin ja rukoilin ja tunnustin syntini ja kansani Israelin synnit ja esitin rukoukseni Herran, minun Jumalani, eteen Jumalani pyhän vuoren puolesta,
Daniel 9:20 And whiles I was speaking, and praying, and confessing my sin and the sin of my people Israel, and presenting my supplication before the LORD my God for the holy mountain of my God;
Daniel 9:21 Niin, minun rukoillessani puhuessani, niin tuo mies Gabriel, jonka olin alussa nähnyt näyssä, kiiruhti nopeasti luokseni ja kosketti minua iltauhrin aikaan.
Daniel 9:21 Yes, whiles I was speaking in prayer, even the man Gabriel, whom I had seen in the vision at the beginning, being caused to fly swiftly, touched me about the time of the evening oblation.
Daniel 9:22 Ja hän ilmoitti minulle ja puhui minun kanssani ja sanoi: Daniel, minä olen nyt tullut antamaan sinulle taitoa ja ymmärrystä.
Daniel 9:22 And he informed me, and talked with me, and said, O Daniel, I am now come forth to give you skill and understanding.
Daniel 9:23 Rukoustesi alussa tuli käsky, ja minä olen tullut ilmoittamaan sen sinulle, sillä sinä olet hyvin rakastettu. Sentähden ymmärrä asia ja tarkoita näkyä.
Daniel 9:23 At the beginning of your supplications the commandment came forth, and I am come to show you; for you are greatly beloved: therefore understand the matter, and consider the vision.
Daniel 9:24 Seitsemänkymmentä viikkoa on määrätty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi, että rikkomus lopetettaisiin, synneistä tehtäisiin loppu, vääryys sovitettaisiin, iankaikkinen vanhurskaus tuotaisiin, näky ja profetia sinetöidään ja
Daniel 9:24 Seventy weeks are determined on your people and on your holy city, to finish the transgression, and to make an end of sins, and to make reconciliation for iniquity, and to bring in everlasting righteousness, and to seal up the vision and prophecy, and to
Daniel 9:25 Tiedä siis ja ymmärrä, että siitä ajasta, jolloin antoimme käskyn Jerusalemin ennalleen ennallistaa ja rakentaa, Messiaaseen, ruhtinaaseen, on kulunut seitsemän viikkoa ja kuusikymmentä kaksi viikkoa; katu rakennetaan uudelleen ja muuri rakennetaan uudelleen, jopa ahdingossa.
Daniel 9:25 Know therefore and understand, that from the going forth of the commandment to restore and to build Jerusalem to the Messiah the Prince shall be seven weeks, and three score and two weeks: the street shall be built again, and the wall, even in troublous t
Daniel 9:26 Ja kahdenkymmenenviikon kuluttua Messias tuhotaan, mutta ei hänen itsensä vuoksi. Ja tulevan ruhtinaan kansa tuhoaa kaupungin ja pyhäkön, ja sen loppu on vedenpaisumus, ja sodan loppuun asti on autioitusta.
Daniel 9:26 And after three score and two weeks shall Messiah be cut off, but not for himself: and the people of the prince that shall come shall destroy the city and the sanctuary; and the end thereof shall be with a flood, and to the end of the war desolations are
Daniel 9:27 Ja hän vahvistaa liiton monien kanssa yhdeksi viikoksi; ja viikon puolivälissä hän lopettaa teurasuhrin ja ruokauhrin, ja kauhistusten levittämiseksi hän tekee sen autioksi, aina loppuun asti, ja se tuomiopäivä
Daniel 9:27 And he shall confirm the covenant with many for one week: and in the middle of the week he shall cause the sacrifice and the oblation to cease, and for the overspreading of abominations he shall make it desolate, even until the consummation, and that dete
Daniel 10:1 Persian kuninkaan Kyyroksen kolmantena hallitusvuotena Danielille, jonka nimi oli Beltsassar, ilmoitettiin asia; ja se oli totta, mutta määräaika oli pitkä; ja hän ymmärsi asian ja ymmärsi näyn.
Daniel 10:1 In the third year of Cyrus king of Persia a thing was revealed to Daniel, whose name was called Belteshazzar; and the thing was true, but the time appointed was long: and he understood the thing, and had understanding of the vision.
Daniel 10:2 Noina päivinä minä, Daniel, surin kolme kokonaista viikkoa.
Daniel 10:2 In those days I Daniel was mourning three full weeks.
Daniel 10:3 En syönyt herkullista leipää, enkä ottanut lihaa enkä viiniä suuhuni enkä voidellut itseäni lainkaan, ennen kuin kolme kokonaista viikkoa oli kulunut.
Daniel 10:3 I ate no pleasant bread, neither came flesh nor wine in my mouth, neither did I anoint myself at all, till three whole weeks were fulfilled.
Daniel 10:4 Ja ensimmäisen kuun kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä, kun minä olin suuren Hiddekel-virran rannalla,
Daniel 10:4 And in the four and twentieth day of the first month, as I was by the side of the great river, which is Hiddekel;
Daniel 10:5 Niin minä nostin silmäni ja näin, ja katso, eräs mies, puettuna pellavaan ja vyötäröllään Uufasin puhtaalla kullalla.
Daniel 10:5 Then I lifted up my eyes, and looked, and behold a certain man clothed in linen, whose loins were girded with fine gold of Uphaz:
Daniel 10:6 Hänen ruumiinsa oli kuin berylli, hänen kasvonsa kuin salamanisku, hänen silmänsä kuin tulisoihtu, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävän messingin väriset, ja hänen sanojensa ääni kuin ihmisjoukon ääni.
Daniel 10:6 His body also was like the beryl, and his face as the appearance of lightning, and his eyes as lamps of fire, and his arms and his feet like in color to polished brass, and the voice of his words like the voice of a multitude.
Daniel 10:7 Ja minä, Daniel, yksin näin näyn; sillä miehet, jotka olivat minun kanssani, eivät nähneet näkyä; vaan suuri järistys valtasi heidät, niin että he pakenivat piiloon.
Daniel 10:7 And I Daniel alone saw the vision: for the men that were with me saw not the vision; but a great quaking fell on them, so that they fled to hide themselves.
Daniel 10:8 Niin minä jäin yksin ja näin tämän suuren näyn, eikä minussa ollut voimaa jäljellä; sillä kauneuteni oli muuttunut minussa katoavaiseksi, eikä minussa ollut voimaa.
Daniel 10:8 Therefore I was left alone, and saw this great vision, and there remained no strength in me: for my comeliness was turned in me into corruption, and I retained no strength.
Daniel 10:9 Kuitenkin minä kuulin hänen sanojensa äänen; ja kun minä kuulin hänen sanojensa äänen, minä olin raskaassa unessa kasvoillani, kasvot maassa.
Daniel 10:9 Yet heard I the voice of his words: and when I heard the voice of his words, then was I in a deep sleep on my face, and my face toward the ground.
Daniel 10:10 Ja katso, käsi kosketti minua ja laski minut polvilleni ja kätteni kämmenille.
Daniel 10:10 And, behold, an hand touched me, which set me on my knees and on the palms of my hands.
Daniel 10:11 Ja hän sanoi minulle: Daniel, sinä rakastettu mies, ota vaarin niistä sanoista, jotka minä sinulle puhun, ja seiso seisoessasi, sillä minut on nyt lähetetty sinun luoksesi. Ja kun hän oli puhunut minulle tämän sanan, minä seisoin vapisten.
Daniel 10:11 And he said to me, O Daniel, a man greatly beloved, understand the words that I speak to you, and stand upright: for to you am I now sent. And when he had spoken this word to me, I stood trembling.
Daniel 10:12 Niin hän sanoi minulle: Älä pelkää, Daniel, sillä ensimmäisestä päivästä lähtien, jona sinä ojensit sydämesi ymmärtääksesi ja kurittaaksesi itseäsi Jumalasi edessä, sinun sanasi ovat kuultuja, ja minä olen tullut sinun sanojasi varten.
Daniel 10:12 Then said he to me, Fear not, Daniel: for from the first day that you did set your heart to understand, and to chasten yourself before your God, your words were heard, and I am come for your words.
Daniel 10:13 Mutta Persian valtakunnan ruhtinas vastusti minua kaksikymmentäyksi päivää; ja katso, yksi ylimmäisistä ruhtinaista, Miikael, tuli auttamaan minua, ja minä jäin sinne Persian kuningasten luo.
Daniel 10:13 But the prince of the kingdom of Persia withstood me one and twenty days: but, see, Michael, one of the chief princes, came to help me; and I remained there with the kings of Persia.
Daniel 10:14 Nyt minä olen tullut kertomaan sinulle, mitä tapahtuu kansallesi tulevina päivinä; sillä tämä näky on vielä monien päivien varalle.
Daniel 10:14 Now I am come to make you understand what shall befall your people in the latter days: for yet the vision is for many days.
Daniel 10:15 Ja kun hän oli puhunut minulle nämä sanat, minä käänsin kasvoni maahan päin ja mykkäsin.
Daniel 10:15 And when he had spoken such words to me, I set my face toward the ground, and I became dumb.
Daniel 10:16 Ja katso, ihmislasten muotoinen olento kosketti huuliani. Silloin avasin suuni ja puhuin ja sanoin edessäni seisovalle: Oi herrani, näyn tähden minun tuskani ovat kääntyneet minua vastaan, enkä ole enää voimia säilyttänyt.
Daniel 10:16 And, behold, one like the similitude of the sons of men touched my lips: then I opened my mouth, and spoke, and said to him that stood before me, O my lord, by the vision my sorrows are turned on me, and I have retained no strength.
Daniel 10:17 Kuinka voi tämän herrani palvelija puhua tämän herrani kanssa? Minussa ei heti jäänyt voimaa eikä henkeä.
Daniel 10:17 For how can the servant of this my lord talk with this my lord? for as for me, straightway there remained no strength in me, neither is there breath left in me.
Daniel 10:18 Sitten tuli jälleen ja kosketti minua ihmisen kaltainen ja vahvisti minua,
Daniel 10:18 Then there came again and touched me one like the appearance of a man, and he strengthened me,
Daniel 10:19 Ja sanoi: Älä pelkää, sinä rakas mies! Rauha olkoon sinulle! Ole luja, ole luja! Ja kun hän puhui minulle, minä vahvistuin ja sanoin: Anna herrani puhua, sillä sinä olet vahvistanut minua.
Daniel 10:19 And said, O man greatly beloved, fear not: peace be to you, be strong, yes, be strong. And when he had spoken to me, I was strengthened, and said, Let my lord speak; for you have strengthened me.
Daniel 10:20 Niin hän sanoi: Tiedätkö, miksi minä tulin luoksesi? Nyt minä palaan taistelemaan Persian ruhtinasta vastaan. Ja kun olen lähtenyt liikkeelle, katso, Grekian ruhtinas tulee.
Daniel 10:20 Then said he, Know you why I come to you? and now will I return to fight with the prince of Persia: and when I am gone forth, see, the prince of Grecia shall come.
Daniel 10:21 Mutta minä osoitan teille, mitä totuuden kirjoituksessa sanotaan: eikä kukaan muu kuin teidän ruhtinaanne Mikael pysy minun puolellani näissä asioissa.
Daniel 10:21 But I will show you that which is noted in the scripture of truth: and there is none that holds with me in these things, but Michael your prince.
Daniel 11:1 Minäkin meedialaisen Dareioksen ensimmäisenä hallitusvuotena seisoin vahvistamassa ja vahvistamassa häntä.
Daniel 11:1 Also I in the first year of Darius the Mede, even I, stood to confirm and to strengthen him.
Daniel 11:2 Ja nyt minä ilmoitan teille totuuden. Katso, Persiassa nousee vielä kolme kuningasta, ja neljäs on oleva paljon rikkaampi kuin ne kaikki, ja voimallaan ja rikkauksillaan hän nostaa kaikki Kreikan valtakuntaa vastaan.
Daniel 11:2 And now will I show you the truth. Behold, there shall stand up yet three kings in Persia; and the fourth shall be far richer than they all: and by his strength through his riches he shall stir up all against the realm of Grecia.
Daniel 11:3 Ja nousee mahtava kuningas, joka hallitsee suurella voimalla ja tekee tahtonsa mukaan.
Daniel 11:3 And a mighty king shall stand up, that shall rule with great dominion, and do according to his will.
Daniel 11:4 Ja kun hän nousee, hänen valtakuntansa murtuu ja jaetaan taivaan neljään ilmansuunnaan, eikä hänen jälkeläisilleen eikä hänen hallitsemansa herruuden mukaan, sillä hänen valtakuntansa revitään pois, ja se on tarkoitettu muille kuin näille.
Daniel 11:4 And when he shall stand up, his kingdom shall be broken, and shall be divided toward the four winds of heaven; and not to his posterity, nor according to his dominion which he ruled: for his kingdom shall be plucked up, even for others beside those.
Daniel 11:5 Ja etelän kuningas on oleva voimakas, ja yksi hänen ruhtinaistaan; ja hän on oleva voimakas häntä vastaan ja hallitseva; hänen valtansa on oleva suuri valta.
Daniel 11:5 And the king of the south shall be strong, and one of his princes; and he shall be strong above him, and have dominion; his dominion shall be a great dominion.
Daniel 11:6 Ja vuosien kuluttua he liittyvät yhteen, sillä etelän kuninkaan tytär tulee pohjoisen kuninkaan luo tekemään sopimuksen, mutta hän ei pidä käsivartta pystyssä; eikä kuningas eikä hänen käsivartensa pysy pystyssä, vaan hän...
Daniel 11:6 And in the end of years they shall join themselves together; for the king’s daughter of the south shall come to the king of the north to make an agreement: but she shall not retain the power of the arm; neither shall he stand, nor his arm: but she shall b
Daniel 11:7 Mutta hänen juuristaan nousee oksa, joka tulee armeijan kanssa ja hyökkää pohjoisen kuninkaan linnoitukseen, ja käsittelee heitä vastaan ja voittaa.
Daniel 11:7 But out of a branch of her roots shall one stand up in his estate, which shall come with an army, and shall enter into the fortress of the king of the north, and shall deal against them, and shall prevail:
Daniel 11:8 Ja hän vie myös heidän jumalansa, heidän ruhtinaansa ja heidän kallisarvoiset hopea- ja kulta-astiansa vangiksi Egyptiin; ja hän on oleva vallassa useampia vuosia kuin pohjoisen kuningas.
Daniel 11:8 And shall also carry captives into Egypt their gods, with their princes, and with their precious vessels of silver and of gold; and he shall continue more years than the king of the north.
Daniel 11:9 Niin etelän kuningas tulee valtakuntaansa ja palaa omaan maahansa.
Daniel 11:9 So the king of the south shall come into his kingdom, and shall return into his own land.
Daniel 11:10 Mutta hänen poikansa heräävät ja kokoavat suuren joukon sotaväkeä. Yksi tulee ja tulvii ja kulkee lävitseen. Sitten hän palaa ja herää aina linnoitukseensa asti.
Daniel 11:10 But his sons shall be stirred up, and shall assemble a multitude of great forces: and one shall certainly come, and overflow, and pass through: then shall he return, and be stirred up, even to his fortress.
Daniel 11:11 Ja etelän kuningas kauhistuu ja lähtee sotimaan pohjoisen kuningasta vastaan; ja hän nostaa liikkeelle suuren joukon, mutta tämä joukko annetaan hänen käsiinsä.
Daniel 11:11 And the king of the south shall be moved with choler, and shall come forth and fight with him, even with the king of the north: and he shall set forth a great multitude; but the multitude shall be given into his hand.
Daniel 11:12 Ja kun hän on vienyt pois väkijoukon, hänen sydämensä ylpistyy, ja hän syöksee maahan kymmeniätuhansia, mutta hän ei saa siitä voimaa.
Daniel 11:12 And when he has taken away the multitude, his heart shall be lifted up; and he shall cast down many ten thousands: but he shall not be strengthened by it.
Daniel 11:13 Sillä pohjoisen kuningas palaa ja lähettää liikkeelle suuremman joukon kuin edellinen, ja hän tulee vuosien kuluttua suuren armeijan ja suurten rikkauksien kanssa.
Daniel 11:13 For the king of the north shall return, and shall set forth a multitude greater than the former, and shall certainly come after certain years with a great army and with much riches.
Daniel 11:14 Ja noina aikoina monet nousevat etelän kuningasta vastaan; myös kansasi ryöstäjät korottavat itsensä vahvistaakseen näyn, mutta he kaatuvat.
Daniel 11:14 And in those times there shall many stand up against the king of the south: also the robbers of your people shall exalt themselves to establish the vision; but they shall fall.
Daniel 11:15 Niin pohjoisen kuningas tulee ja luo vallin ja valloittaa vahvimmat kaupungit. Etelän asevoimat eivät kestä eivätkä sen valittu kansa, eikä kukaan pysty vastustamaan.
Daniel 11:15 So the king of the north shall come, and cast up a mount, and take the most fenced cities: and the arms of the south shall not withstand, neither his chosen people, neither shall there be any strength to withstand.
Daniel 11:16 Mutta joka häntä vastaan hyökkää, tekee oman tahtonsa mukaan, eikä kukaan kestä hänen edessään; ja hän seisoo ihanassa maassa, joka hänen kätensä kautta tuhotaan.
Daniel 11:16 But he that comes against him shall do according to his own will, and none shall stand before him: and he shall stand in the glorious land, which by his hand shall be consumed.
Daniel 11:17 Hän suuntaa kasvonsa mennäkseen sisään koko valtakuntansa voimalla ja oikeamieliset hänen kanssaan; näin hän tekee: hän antaa hänelle naisten tyttären ja vie hänet turmioon, mutta tämä ei pysy hänen puolellaan eikä ole hänen puolellaan.
Daniel 11:17 He shall also set his face to enter with the strength of his whole kingdom, and upright ones with him; thus shall he do: and he shall give him the daughter of women, corrupting her: but she shall not stand on his side, neither be for him.
Daniel 11:18 Tämän jälkeen hän kääntää kasvonsa saariin päin ja valloittaa monta; mutta ruhtinas lopettaa hänen häväistyksensä, joka häntä itseään vastaan kohdistetaan, ilman omaa häväistystään hän sen kääntää itseään vastaan.
Daniel 11:18 After this shall he turn his face to the isles, and shall take many: but a prince for his own behalf shall cause the reproach offered by him to cease; without his own reproach he shall cause it to turn on him.
Daniel 11:19 Silloin hän kääntää kasvonsa oman maansa linnoitusta kohti, mutta kompastuu ja kaatuu, eikä häntä löydetä.
Daniel 11:19 Then he shall turn his face toward the fort of his own land: but he shall stumble and fall, and not be found.
Daniel 11:20 Sitten hänen asemaansa nousee veronkerääjä valtakunnan kunniaksi, mutta muutaman päivän kuluttua hänet tuhotaan, ei vihassa eikä taistelussa.
Daniel 11:20 Then shall stand up in his estate a raiser of taxes in the glory of the kingdom: but within few days he shall be destroyed, neither in anger, nor in battle.
Daniel 11:21 Ja hänen asemaansa nousee halpamainen, jolle ei anneta valtakunnan kunniaa; vaan hän tulee rauhassa ja saa valtakunnan mielistelmällä.
Daniel 11:21 And in his estate shall stand up a vile person, to whom they shall not give the honor of the kingdom: but he shall come in peaceably, and obtain the kingdom by flatteries.
Daniel 11:22 Ja tulvan käsivarsilla heidät hukutetaan hänen edestään ja heidät murskataan, niin, myös liiton ruhtinas.
Daniel 11:22 And with the arms of a flood shall they be overflowed from before him, and shall be broken; yes, also the prince of the covenant.
Daniel 11:23 Ja liiton tehtyään hänen kanssaan hän toimii petollisesti, sillä hän nousee ylös ja vahvistuu pienen kansan keskellä.
Daniel 11:23 And after the league made with him he shall work deceitfully: for he shall come up, and shall become strong with a small people.
Daniel 11:24 Hän tunkeutuu rauhallisesti jopa maakunnan lihavimpiin paikkoihin; ja hän tekee sitä, mitä hänen isänsä eivätkä hänen isänsä ole tehneet; hän hajottaa heidän keskuuteensa saalista, ryöstösaalista ja rikkauksia; kyllä, hän ennustaa aikeensa häntä vastaan
Daniel 11:24 He shall enter peaceably even on the fattest places of the province; and he shall do that which his fathers have not done, nor his fathers’ fathers; he shall scatter among them the prey, and spoil, and riches: yes, and he shall forecast his devices agains
Daniel 11:25 Ja hän herättää voimansa ja rohkeutensa Etelän kuningasta vastaan suurella sotajoukolla; ja Etelän kuningas herätetään taisteluun hyvin suurella ja mahtavalla sotajoukolla; mutta hän ei kestä, sillä he punovat juonia häntä vastaan.
Daniel 11:25 And he shall stir up his power and his courage against the king of the south with a great army; and the king of the south shall be stirred up to battle with a very great and mighty army; but he shall not stand: for they shall forecast devices against him.
Daniel 11:26 Jotka syövät hänen leipänsä, ne tuhoavat hänet, ja hänen armeijansa tulvii yli, ja monet kaatuvat surmattuina.
Daniel 11:26 Yes, they that feed of the portion of his meat shall destroy him, and his army shall overflow: and many shall fall down slain.
Daniel 11:27 Ja molempien näiden kuninkaiden sydämet ovat turmionhaluiset, ja he puhuvat valheita saman pöydän ääressä; mutta se ei onnistu; sillä loppu on vielä edessä määräaikana.
Daniel 11:27 And both of these kings’ hearts shall be to do mischief, and they shall speak lies at one table; but it shall not prosper: for yet the end shall be at the time appointed.
Daniel 11:28 Silloin hän palaa maahansa suurine rikkauksineen, mutta hänen sydämensä on pyhää liittoa vastaan, ja hän tekee urotekoja ja palaa omaan maahansa.
Daniel 11:28 Then shall he return into his land with great riches; and his heart shall be against the holy covenant; and he shall do exploits, and return to his own land.
Daniel 11:29 Määräaikana hän palaa ja tulee etelään päin; mutta ei ole niin kuin ensin eikä niin kuin jälkimmäinen.
Daniel 11:29 At the time appointed he shall return, and come toward the south; but it shall not be as the former, or as the latter.
Daniel 11:30 Sillä Kittimin laivat tulevat häntä vastaan; sentähden hän vihastuu ja kääntyy takaisin ja on vihainen pyhää liittoa vastaan; niin hän tekee; hän kääntyy takaisin ja on tietoinen niiden kanssa, jotka hylkäävät pyhän liiton.
Daniel 11:30 For the ships of Chittim shall come against him: therefore he shall be grieved, and return, and have indignation against the holy covenant: so shall he do; he shall even return, and have intelligence with them that forsake the holy covenant.
Daniel 11:31 Ja hänen puolellaan seisovat aseet, ja ne saastuttavat vahvuuden pyhäkön, ottavat pois jokapäiväisen uhrin ja asettavat paikalleen hävityksen kauhistuksen.
Daniel 11:31 And arms shall stand on his part, and they shall pollute the sanctuary of strength, and shall take away the daily sacrifice, and they shall place the abomination that makes desolate.
Daniel 11:32 Ja ne, jotka tekevät jumalattomasti liittoa vastaan, hän turmelee mielistelyksillä; mutta kansa, joka tuntee Jumalansa, on vahva ja tekee urotekoja.
Daniel 11:32 And such as do wickedly against the covenant shall he corrupt by flatteries: but the people that do know their God shall be strong, and do exploits.
Daniel 11:33 Ja ne, jotka kansan keskuudessa ymmärtävät, opettavat monia; kuitenkin he kaatuvat miekkaan ja liekkiin, vankeuteen ja ryöstösaaliiseen monien päivien ajan.
Daniel 11:33 And they that understand among the people shall instruct many: yet they shall fall by the sword, and by flame, by captivity, and by spoil, many days.
Daniel 11:34 Kun he kaatuvat, heitä autetaan vähällä, mutta monet liittyvät heihin mielistelyyn.
Daniel 11:34 Now when they shall fall, they shall be helped with a little help: but many shall join to them with flatteries.
Daniel 11:35 Ja jotkut ymmärtäväisistä kaatuvat, että heidät koetteltaisiin, puhdistettaisiin ja valkaistuisivat lopun aikaan asti; sillä se on vielä määrättyyn aikaan asti.
Daniel 11:35 And some of them of understanding shall fall, to try them, and to purge, and to make them white, even to the time of the end: because it is yet for a time appointed.
Daniel 11:36 Ja kuningas tekee tahtonsa mukaan; ja hän korottaa itsensä ja ylpeilee kaikkia jumalia vastaan ja puhuu ihmeellisiä asioita jumalien Jumalaa vastaan, ja menestyy, kunnes viha on täyttynyt; sillä se, mikä on päätetty,
Daniel 11:36 And the king shall do according to his will; and he shall exalt himself, and magnify himself above every god, and shall speak marvelous things against the God of gods, and shall prosper till the indignation be accomplished: for that that is determined sha
Daniel 11:37 Ei hän välitä isiensä Jumalasta eikä naisten halusta, eikä mistään muusta jumalasta, sillä hän korottaa itsensä kaikkia muita suuremmaksi.
Daniel 11:37 Neither shall he regard the God of his fathers, nor the desire of women, nor regard any god: for he shall magnify himself above all.
Daniel 11:38 Vaan asemassaan hän kunnioittaa Voimien Jumalaa; ja jumalaa, jota hänen isänsä eivät tunteneet, hän kunnioittaa kullalla ja hopealla, jalokivillä ja ihanilla esineillä.
Daniel 11:38 But in his estate shall he honor the God of forces: and a god whom his fathers knew not shall he honor with gold, and silver, and with precious stones, and pleasant things.
Daniel 11:39 Näin hän tekee linnoitetuimmissa linnoituksissa vieraalle jumalalle, jonka hän tunnustaa ja jonka kunniaa hän lisää. Hän asettaa heidät hallitsemaan monia ja jakaa maan voitoksi.
Daniel 11:39 Thus shall he do in the most strong holds with a strange god, whom he shall acknowledge and increase with glory: and he shall cause them to rule over many, and shall divide the land for gain.
Daniel 11:40 Ja lopun aikana etelän kuningas hyökkää hänen kimppuunsa, ja pohjoisen kuningas tulee hänen kimppuunsa kuin pyörretuuli vaunuineen, ratsumiehineen ja monine laivoineen; ja hän hyökkää maihin, tulvii ja kulkee yli.
Daniel 11:40 And at the time of the end shall the king of the south push at him: and the king of the north shall come against him like a whirlwind, with chariots, and with horsemen, and with many ships; and he shall enter into the countries, and shall overflow and pas
Daniel 11:41 Hän hyökkää myös ihanaan maahan, ja monet maat hävitetään; mutta nämä pelastuvat hänen käsistään: Edom, Moab ja Ammonin lasten päämiehet.
Daniel 11:41 He shall enter also into the glorious land, and many countries shall be overthrown: but these shall escape out of his hand, even Edom, and Moab, and the chief of the children of Ammon.
Daniel 11:42 Hän ojentaa kätensä myös maita kohti, eikä Egyptin maa pääse pakoon.
Daniel 11:42 He shall stretch forth his hand also on the countries: and the land of Egypt shall not escape.
Daniel 11:43 Vaan hänen valtansa on oleva kulta- ja hopea-aarteiden ja kaikkien Egyptin kalleuksien yli, ja libyalaiset ja etiopialaiset kulkevat hänen jalanjälkissään.
Daniel 11:43 But he shall have power over the treasures of gold and of silver, and over all the precious things of Egypt: and the Libyans and the Ethiopians shall be at his steps.
Daniel 11:44 Mutta sanomat idästä ja pohjoisesta pelottavat häntä; sentähden hän lähtee liikkeelle suuressa vihassa tuhoamaan ja tuhoamaan monia.
Daniel 11:44 But tidings out of the east and out of the north shall trouble him: therefore he shall go forth with great fury to destroy, and utterly to make away many.
Daniel 11:45 Ja hän pystyttää palatsinsa majat merten välille, pyhälle, kirkkaalle vuorelle; mutta hänen loppunsa tulee, eikä kukaan auta häntä.
Daniel 11:45 And he shall plant the tabernacles of his palace between the seas in the glorious holy mountain; yet he shall come to his end, and none shall help him.
Daniel 12:1 Ja siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten puolesta. Ja on oleva ahdingon aika, jollaista ei ole ollut siitä ajasta, kun kansoja on ollut, aina siihen aikaan asti. Ja siihen aikaan sinun kansasi pelastetaan.
Daniel 12:1 And at that time shall Michael stand up, the great prince which stands for the children of your people: and there shall be a time of trouble, such as never was since there was a nation even to that same time: and at that time your people shall be delivere
Daniel 12:2 Ja monet maan tomussa makaavista heräävät, jotkut iankaikkiseen elämään, jotkut häpeään ja iankaikkiseen halveksuntaan.
Daniel 12:2 And many of them that sleep in the dust of the earth shall awake, some to everlasting life, and some to shame and everlasting contempt.
Daniel 12:3 Ja viisaat loistavat kuin taivaanvahvuuden hohde, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, kuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.
Daniel 12:3 And they that be wise shall shine as the brightness of the firmament; and they that turn many to righteousness as the stars for ever and ever.
Daniel 12:4 Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti; monet sitä tutkivat, ja tieto lisääntyy.
Daniel 12:4 But you, O Daniel, shut up the words, and seal the book, even to the time of the end: many shall run to and fro, and knowledge shall be increased.
Daniel 12:5 Sitten minä, Daniel, katsoin, ja katso, siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä puolella ja toinen virran tuolla puolella.
Daniel 12:5 Then I Daniel looked, and, behold, there stood other two, the one on this side of the bank of the river, and the other on that side of the bank of the river.
Daniel 12:6 Ja yksi sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vesien päällä: Kuinka kauan näiden ihmetekojen loppu on vielä jäljellä?
Daniel 12:6 And one said to the man clothed in linen, which was on the waters of the river, How long shall it be to the end of these wonders?
Daniel 12:7 Ja minä kuulin pellavapukuisen miehen, joka oli virran vesien päällä, kuinka hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi ikuisesti elävän kautta, että se on kestävä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa, ja kun hän on sen loppuun saattanut,
Daniel 12:7 And I heard the man clothed in linen, which was on the waters of the river, when he held up his right hand and his left hand to heaven, and swore by him that lives for ever that it shall be for a time, times, and an half; and when he shall have accomplish
Daniel 12:8 Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt; silloin minä sanoin: Oi Herrani, mikä on oleva näiden loppu?
Daniel 12:8 And I heard, but I understood not: then said I, O my Lord, what shall be the end of these things?
Daniel 12:9 Ja hän sanoi: Mene, Daniel, sillä nämä sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti.
Daniel 12:9 And he said, Go your way, Daniel: for the words are closed up and sealed till the time of the end.
Daniel 12:10 Monet puhdistetaan, valkaistaan ja koetellaan, mutta jumalattomat tekevät jumalattomasti, eikä kukaan jumalattomista ymmärrä, mutta viisaat ymmärtävät.
Daniel 12:10 Many shall be purified, and made white, and tried; but the wicked shall do wickedly: and none of the wicked shall understand; but the wise shall understand.
Daniel 12:11 Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri otetaan pois ja hävityksen kauhistus pystytetään, on kuluva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää.
Daniel 12:11 And from the time that the daily sacrifice shall be taken away, and the abomination that makes desolate set up, there shall be a thousand two hundred and ninety days.
Daniel 12:12 Siunattu se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa viisi kolmekymmentä päivää.
Daniel 12:12 Blessed is he that waits, and comes to the thousand three hundred and five and thirty days.
Daniel 12:13 Vaan mene tietäsi loppuun asti; sillä sinä saat levätä ja pysyä osassasi päivien lopussa.
Daniel 12:13 But go you your way till the end be: for you shall rest, and stand in your lot at the end of the days.
Hoosea 1:1 Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle, Juudan kuningasten Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian päivinä ja Israelin kuninkaan Jerobeamin, Jooaan pojan, päivinä.
Hosea 1:1 The word of the LORD that came to Hosea, the son of Beeri, in the days of Uzziah, Jotham, Ahaz, and Hezekiah, kings of Judah, and in the days of Jeroboam the son of Joash, king of Israel.
Hoosea 1:2 Herran sanan alku Hoosean kautta. Ja Herra sanoi Hoosealle: Mene, ota itsellesi portto vaimo ja portto lapsia, sillä maa on harjoittanut suurta porttoutta, luopunut Herrasta.
Hosea 1:2 The beginning of the word of the LORD by Hosea. And the LORD said to Hosea, Go, take to you a wife of prostitutions and children of prostitutions: for the land has committed great prostitution, departing from the LORD.
Hoosea 1:3 Niin hän meni ja otti Gomerin, Diblaimin tyttären, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan.
Hosea 1:3 So he went and took Gomer the daughter of Diblaim; which conceived, and bore him a son.
Hoosea 1:4 Ja Herra sanoi hänelle: Pane hänen nimekseen Jisreel; sillä vielä vähän aikaa, niin minä kostan Jisreelin veren Jeehun suvulle ja teen lopun Israelin heimon valtakunnasta.
Hosea 1:4 And the LORD said to him, Call his name Jezreel; for yet a little while, and I will avenge the blood of Jezreel on the house of Jehu, and will cause to cease the kingdom of the house of Israel.
Hoosea 1:5 Ja sinä päivänä minä murran Israelin jousen Jisreelin laaksossa.
Hosea 1:5 And it shall come to pass at that day, that I will break the bow of Israel, in the valley of Jezreel.
Hoosea 1:6 Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären. Ja Jumala sanoi hänelle: Pane hänen nimekseen Loruhama, sillä minä en enää armahda Israelin huonetta, vaan otan heidät pois kokonaan.
Hosea 1:6 And she conceived again, and bore a daughter. And God said to him, Call her name Loruhamah: for I will no more have mercy on the house of Israel; but I will utterly take them away.
Hoosea 1:7 Mutta minä armahdan Juudan heimoa ja pelastan heidät Herran, heidän Jumalansa, avulla. Minä en pelasta heitä jousella, miekalla, sodalla, hevosilla enkä ratsumiehillä.
Hosea 1:7 But I will have mercy on the house of Judah, and will save them by the LORD their God, and will not save them by bow, nor by sword, nor by battle, by horses, nor by horsemen.
Hoosea 1:8 Kun hän oli vieroittanut Loruhaman, hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan.
Hosea 1:8 Now when she had weaned Loruhamah, she conceived, and bore a son.
Hoosea 1:9 Silloin Jumala sanoi: Pane hänen nimekseen Loammi, sillä te ette ole minun kansani, enkä minä ole teidän Jumalanne.
Hosea 1:9 Then said God, Call his name Loammi: for you are not my people, and I will not be your God.
Hoosea 1:10 Mutta Israelin lasten luku on oleva kuin meren hiekka, jota ei voida mitata eikä laskea; ja siinä paikassa, jossa heille sanottiin: Te ette ole minun kansani, siellä heille sanotaan: Te olette minun poikani.
Hosea 1:10 Yet the number of the children of Israel shall be as the sand of the sea, which cannot be measured nor numbered; and it shall come to pass, that in the place where it was said to them, You are not my people, there it shall be said to them, You are the son
Hoosea 1:11 Silloin Juudan lapset ja Israelin lapset kokoontuvat yhteen ja asettavat itselleen yhden pään, ja he lähtevät maasta; sillä suuri on Jisreelin päivä.
Hosea 1:11 Then shall the children of Judah and the children of Israel be gathered together, and appoint themselves one head, and they shall come up out of the land: for great shall be the day of Jezreel.
Hoosea 2:1 Sanokaa veljillenne: Ammi, ja sisarillenne: Ruhama.
Hosea 2:1 Say you to your brothers, Ammi; and to your sisters, Ruhamah.
Hoosea 2:2 Anokaa äitiänne, anokaa, sillä hän ei ole minun vaimoni, enkä minä ole hänen miehensä. Pankoon siis hän pois haureutensa silmiensä edestä ja aviorikoksensa rintojensa välistä.
Hosea 2:2 Plead with your mother, plead: for she is not my wife, neither am I her husband: let her therefore put away her prostitutions out of her sight, and her adulteries from between her breasts;
Hoosea 2:3 Etten minä riisuisi häntä alasti ja tekisi hänestä sellaisen kuin hän syntyi, etten tekisi hänestä erämaan kaltaista, etten asettaisi häntä kuivan maan kaltaiseksi ja kuolisi janoon.
Hosea 2:3 Lest I strip her naked, and set her as in the day that she was born, and make her as a wilderness, and set her like a dry land, and slay her with thirst.
Hoosea 2:4 Enkä minä armahda hänen lapsiaan, sillä he ovat porton lapsia.
Hosea 2:4 And I will not have mercy on her children; for they be the children of prostitutions.
Hoosea 2:5 Sillä heidän äitinsä on harjoittanut haureutta, hän, joka heidät siitti, on tehnyt häpeällisen. Sillä hän sanoo: Minä kuljen rakastajieni perässä, jotka antavat minulle leipäni ja veteni, villani ja pellavani, öljyni ja juomani.
Hosea 2:5 For their mother has played the harlot: she that conceived them has done shamefully: for she said, I will go after my lovers, that give me my bread and my water, my wool and my flax, my oil and my drink.
Hoosea 2:6 Sentähden, katso, minä aitaan tiesi orjantappuroilla ja teen muurin, ettei hän löydä polkujaan.
Hosea 2:6 Therefore, behold, I will hedge up your way with thorns, and make a wall, that she shall not find her paths.
Hoosea 2:7 Ja hän seuraa rakastajiaan, mutta ei saavuta heitä, ja hän etsii heitä, mutta ei löydä heitä. Silloin hän sanoo: Minä menen takaisin entisen mieheni luo, sillä silloin minulla oli parempi kuin nyt.
Hosea 2:7 And she shall follow after her lovers, but she shall not overtake them; and she shall seek them, but shall not find them: then shall she say, I will go and return to my first husband; for then was it better with me than now.
Hoosea 2:8 Sillä hän ei tiennyt, että minä annoin hänelle viljaa, viiniä ja öljyä ja moninkertaistin hänen hopeansa ja kultansa, jonka he olivat valmistaneet Baalille.
Hosea 2:8 For she did not know that I gave her corn, and wine, and oil, and multiplied her silver and gold, which they prepared for Baal.
Hoosea 2:9 Sentähden minä käännyn ja otan pois viljani sen aikana ja viinini sen aikana ja otan takaisin villani ja pellavani, jotka on annettu hänen alastomuutensa peittämiseksi.
Hosea 2:9 Therefore will I return, and take away my corn in the time thereof, and my wine in the season thereof, and will recover my wool and my flax given to cover her nakedness.
Hoosea 2:10 Ja nyt minä paljastan hänen iljettävyytensä hänen rakastajiensa silmien edessä, eikä kukaan pelasta häntä minun kädestäni.
Hosea 2:10 And now will I discover her lewdness in the sight of her lovers, and none shall deliver her out of my hand.
Hoosea 2:11 Minä lopetan kaiken hänen ilonsa, hänen juhlapäivänsä, hänen uudenkuunsa, hänen sapattinsa ja kaikki hänen juhlansa.
Hosea 2:11 I will also cause all her mirth to cease, her feast days, her new moons, and her sabbaths, and all her solemn feasts.
Hoosea 2:12 Minä tuhoan hänen viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa, joista hän on sanonut: Nämä ovat minun palkkani, jonka rakastajani ovat minulle antaneet. Minä teen niistä metsän, ja metsän eläimet syövät ne.
Hosea 2:12 And I will destroy her vines and her fig trees, whereof she has said, These are my rewards that my lovers have given me: and I will make them a forest, and the beasts of the field shall eat them.
Hoosea 2:13 Minä rankaisen häntä Baalimin päivinä, joina hän poltti niille suitsukkeita, koristi itsensä korvakoruillaan ja jalokivillään ja seurasi rakastajiaan, mutta unohti minut, sanoo Herra.
Hosea 2:13 And I will visit on her the days of Baalim, wherein she burned incense to them, and she decked herself with her earrings and her jewels, and she went after her lovers, and forgot me, said the LORD.
Hoosea 2:14 Sentähden, katso, minä viekoittelen hänet ja tuon hänet erämaahan ja puhun hänen kanssaan leppoisasti.
Hosea 2:14 Therefore, behold, I will allure her, and bring her into the wilderness, and speak comfortably to her.
Hoosea 2:15 Ja minä annan hänelle sieltä hänen viinitarhansa ja Akorin laakson toivon oveksi; ja hän on siellä laulava niin kuin nuoruutensa päivinä, niin kuin sinä päivänä, jona hän tuli Egyptin maasta.
Hosea 2:15 And I will give her her vineyards from there, and the valley of Achor for a door of hope: and she shall sing there, as in the days of her youth, and as in the day when she came up out of the land of Egypt.
Hoosea 2:16 Ja sinä päivänä, sanoo Herra, te kutsutte minua Isiksi ettekä enää kutsu minua Baaliksi.
Hosea 2:16 And it shall be at that day, said the LORD, that you shall call me Ishi; and shall call me no more Baali.
Hoosea 2:17 Sillä minä otan pois Baalien nimet hänen suustaan, eikä heitä enää muisteta heidän nimellään.
Hosea 2:17 For I will take away the names of Baalim out of her mouth, and they shall no more be remembered by their name.
Hoosea 2:18 Ja sinä päivänä minä teen heidän hyväkseen liiton metsän eläinten, taivaan lintujen ja maan pikkueläinten kanssa; ja minä murran jousen ja miekan ja sodan maasta ja annan heidän levätä
Hosea 2:18 And in that day will I make a covenant for them with the beasts of the field and with the fowls of heaven, and with the creeping things of the ground: and I will break the bow and the sword and the battle out of the earth, and will make them to lie down s
Hoosea 2:19 Ja minä kihlaan sinut itselleni ikuisiksi ajoiksi; kihlaan sinut itselleni vanhurskaudessa, tuomiossa, rakkaudellisessa hyvyydessä ja laupeudessa.
Hosea 2:19 And I will betroth you to me for ever; yes, I will betroth you to me in righteousness, and in judgment, and in loving kindness, and in mercies.
Hoosea 2:20 Minä kihlaan sinut itselleni uskollisuudessa, ja sinä tulet tuntemaan Herran.
Hosea 2:20 I will even betroth you to me in faithfulness: and you shall know the LORD.
Hoosea 2:21 Ja sinä päivänä minä kuulen, sanoo Herra, minä kuulen taivaat, ja ne kuulevat maan;
Hosea 2:21 And it shall come to pass in that day, I will hear, said the LORD, I will hear the heavens, and they shall hear the earth;
Hoosea 2:22 Ja maa kuulee viljaa, viiniä ja öljyä, ja ne kuulevat Jisreeliä.
Hosea 2:22 And the earth shall hear the corn, and the wine, and the oil; and they shall hear Jezreel.
Hoosea 2:23 Ja minä kylvän hänet itselleni maahan, ja minä armahdan sitä, joka ei ole saanut armoa, ja sanon niille, jotka eivät ole minun kansani: Te olette minun kansani; ja he sanovat: Sinä olet minun Jumalani.
Hosea 2:23 And I will sow her to me in the earth; and I will have mercy on her that had not obtained mercy; and I will say to them which were not my people, You are my people; and they shall say, You are my God.
Hoosea 3:1 Niin Herra sanoi minulle: Mene vielä ja rakasta naista, jota hänen ystävänsä rakastaa, mutta joka on avionrikkoja, niin kuin Herra rakastaa israelilaisia, jotka etsivät muita jumalia ja rakastavat viiniä.
Hosea 3:1 Then said the LORD to me, Go yet, love a woman beloved of her friend, yet an adulteress, according to the love of the LORD toward the children of Israel, who look to other gods, and love flagons of wine.
Hoosea 3:2 Niin minä ostin hänet itselleni viidellätoista hopearahalla ja homerilla ohria ja puolella homerilla ohria.
Hosea 3:2 So I bought her to me for fifteen pieces of silver, and for an homer of barley, and an half homer of barley:
Hoosea 3:3 Ja minä sanoin hänelle: Sinun on jäätävä minun luokseni monta päivää; älä harjoita haureutta äläkä ole toisen miehen palveluksessa; niin minäkin olen oleva sinun palveluksessasi.
Hosea 3:3 And I said to her, You shall abide for me many days; you shall not play the harlot, and you shall not be for another man: so will I also be for you.
Hoosea 3:4 Sillä kauan aikaa Israelin lapset saavat olla ilman kuningasta, ilman ruhtinasta, ilman uhria, ilman patsasta, ilman efodia ja ilman terafim-patsaita.
Hosea 3:4 For the children of Israel shall abide many days without a king, and without a prince, and without a sacrifice, and without an image, and without an ephod, and without teraphim:
Hoosea 3:5 Sen jälkeen israelilaiset kääntyvät ja etsivät Herraa, Jumalaansa, ja Daavidia, kuningastaan; ja he pelkäävät Herraa ja hänen hyvyyttään päivien lopulla.
Hosea 3:5 Afterward shall the children of Israel return, and seek the LORD their God, and David their king; and shall fear the LORD and his goodness in the latter days.
Hoosea 4:1 Kuulkaa Herran sana, te israelilaiset! Sillä Herralla on oikeudenkäynti maan asukkaita vastaan, koska maassa ei ole totuutta, ei laupeutta eikä Jumalan tuntemusta.
Hosea 4:1 Hear the word of the LORD, you children of Israel: for the LORD has a controversy with the inhabitants of the land, because there is no truth, nor mercy, nor knowledge of God in the land.
Hoosea 4:2 Kiroilemalla, valehtelemalla, tappamalla, varastamalla ja tekemällä aviorikoksen he pääsevät karkuun, ja veri koskettaa verta.
Hosea 4:2 By swearing, and lying, and killing, and stealing, and committing adultery, they break out, and blood touches blood.
Hoosea 4:3 Sentähden maa suree, ja kaikki sen asukkaat nääntyvät, niin myös metsän eläimet ja taivaan linnut; ja meren kalatkin katoavat.
Hosea 4:3 Therefore shall the land mourn, and every one that dwells therein shall languish, with the beasts of the field, and with the fowls of heaven; yes, the fishes of the sea also shall be taken away.
Hoosea 4:4 Älköön kukaan riidelkö älköönkä toista nuhdelko, sillä sinun kansasi on kuin ne, jotka riitelevät papin kanssa.
Hosea 4:4 Yet let no man strive, nor reprove another: for your people are as they that strive with the priest.
Hoosea 4:5 Sentähden sinä kaadut päivällä, ja profeetta kaatuu kanssasi yöllä, ja minä tuhoan äitisi.
Hosea 4:5 Therefore shall you fall in the day, and the prophet also shall fall with you in the night, and I will destroy your mother.
Hoosea 4:6 Minun kansani tuhoutuu tiedon puutteen tähden. Koska sinä olet hyljännyt tiedon, minäkin hylkään sinut, etkä sinä ole minun pappini. Koska olet unhottanut Jumalasi lain, unohdan minäkin sinun lapsesi.
Hosea 4:6 My people are destroyed for lack of knowledge: because you have rejected knowledge, I will also reject you, that you shall be no priest to me: seeing you have forgotten the law of your God, I will also forget your children.
Hoosea 4:7 Niin paljon kuin heitä tuli, sitä enemmän he tekivät syntiä minua vastaan; sentähden minä muutan heidän kunniansa häpeäksi.
Hosea 4:7 As they were increased, so they sinned against me: therefore will I change their glory into shame.
Hoosea 4:8 He syövät minun kansani syntiä ja ovat kiinnittäneet sydämensä sen pahuuteen.
Hosea 4:8 They eat up the sin of my people, and they set their heart on their iniquity.
Hoosea 4:9 Ja siellä on oleva, niin kuin kansa, niin myös pappi; minä rankaisen heitä heidän tekojensa mukaan ja maksan heille heidän tekonsa.
Hosea 4:9 And there shall be, like people, like priest: and I will punish them for their ways, and reward them their doings.
Hoosea 4:10 Sillä he syövät eivätkä saa ravinnokseen, he harjoittavat haureutta eivätkä enene, koska he ovat lakanneet tottelemasta Herraa.
Hosea 4:10 For they shall eat, and not have enough: they shall commit prostitution, and shall not increase: because they have left off to take heed to the LORD.
Hoosea 4:11 Prostituutio, viini ja uusi viini vievät sydämen.
Hosea 4:11 Prostitution and wine and new wine take away the heart.
Hoosea 4:12 Minun kansani kysyy neuvoa jalkapuunsa luota, ja heidän sauvansa kertoo heille; sillä porton henki on saattanut heidät eksymään, ja he ovat luopuneet haureudesta Jumalansa alla.
Hosea 4:12 My people ask counsel at their stocks, and their staff declares to them: for the spirit of prostitutions has caused them to err, and they have gone a whoring from under their God.
Hoosea 4:13 He uhraavat vuorten huipuilla ja suitsuttavat kukkuloilla tammien, poppelien ja jalavien alla, sillä niiden varjo on hyvä; sentähden teidän tyttärenne harjoittavat porttoa ja puolisonne tekevät aviorikoksen.
Hosea 4:13 They sacrifice on the tops of the mountains, and burn incense on the hills, under oaks and poplars and elms, because the shadow thereof is good: therefore your daughters shall commit prostitution, and your spouses shall commit adultery.
Hoosea 4:14 Minä en rankaise tyttäriänne, jos he harjoittavat porttoa, enkä puolisoitanne, jos he tekevät aviorikoksen; sillä he ovat eronneet porttojen kanssa ja uhraavat porttojen kanssa; sentähden kaatuu kansa, joka ei ymmärrä.
Hosea 4:14 I will not punish your daughters when they commit prostitution, nor your spouses when they commit adultery: for themselves are separated with whores, and they sacrifice with harlots: therefore the people that does not understand shall fall.
Hoosea 4:15 Vaikka sinä, Israel, harjoitatkin haureutta, älköön Juuda kuitenkaan antako rikkoa tekojaan. Älkää tulko Gilgaliin älkääkä menkö ylös Bet-Aveniin älkääkä vannoko: Niin totta kuin Herra elää.
Hosea 4:15 Though you, Israel, play the harlot, yet let not Judah offend; and come not you to Gilgal, neither go you up to Bethaven, nor swear, The LORD lives.
Hoosea 4:16 Sillä Israel luisuu taaksepäin kuin luopio hieho; nyt Herra kaitsee heitä kuin karitsaa avarassa paikassa.
Hosea 4:16 For Israel slides back as a backsliding heifer: now the LORD will feed them as a lamb in a large place.
Hoosea 4:17 Efraim on sidottu epäjumaliin: jättäkää hänet rauhaan.
Hosea 4:17 Ephraim is joined to idols: let him alone.
Hoosea 4:18 Heidän juomansa on hapanta: he ovat jatkuvasti harjoittaneet haureutta: sen hallitsijat rakastavat häpeällisesti: Anna heille.
Hosea 4:18 Their drink is sour: they have committed prostitution continually: her rulers with shame do love, Give you.
Hoosea 4:19 Tuuli on sitonut sen siipiinsä, ja he joutuvat häpeään uhriensa tähden.
Hosea 4:19 The wind has bound her up in her wings, and they shall be ashamed because of their sacrifices.
Hoosea 5:1 Kuulkaa tämä, te papit, ja kuunnelkaa, te Israelin heimo, ja ottakaa korviinne, te kuninkaan suku; sillä tuomio on teidän puolellanne, koska te olette olleet ansa Mispalle, verkko levitettynä Taborille.
Hosea 5:1 Hear you this, O priests; and listen, you house of Israel; and give you ear, O house of the king; for judgment is toward you, because you have been a snare on Mizpah, and a net spread on Tabor.
Hoosea 5:2 Ja kapinoitsijat ovat syvällisiä teurastamaan, vaikka minä olen heitä kaikkia nuhdellut.
Hosea 5:2 And the rebels are profound to make slaughter, though I have been a rebuker of them all.
Hoosea 5:3 Minä tunnen Efraimin, eikä Israel ole minulta salassa. Sillä nyt sinä, Efraim, harjoitat haureutta, ja Israel on saastunut.
Hosea 5:3 I know Ephraim, and Israel is not hid from me: for now, O Ephraim, you commit prostitution, and Israel is defiled.
Hoosea 5:4 He eivät tahdo kääntyä Jumalansa puoleen, sillä heidän keskellään on haureuden henki, eivätkä he tunne Herraa.
Hosea 5:4 They will not frame their doings to turn to their God: for the spirit of prostitutions is in the middle of them, and they have not known the LORD.
Hoosea 5:5 Ja Israelin ylpeys todistaa hänen kasvojensa edessä; sentähden Israel ja Efraim kaatuvat syntiinsä; myös Juuda kaatuu heidän kanssaan.
Hosea 5:5 And the pride of Israel does testify to his face: therefore shall Israel and Ephraim fall in their iniquity: Judah also shall fall with them.
Hoosea 5:6 He menevät lampaidensa ja karjansa kanssa etsimään Herraa, mutta eivät löydä häntä; hän on vetäytynyt heistä pois.
Hosea 5:6 They shall go with their flocks and with their herds to seek the LORD; but they shall not find him; he has withdrawn himself from them.
Hoosea 5:7 He ovat olleet uskottomat Herraa vastaan, sillä he ovat siittäneet vieraita lapsia. Nyt kuukausi kuluttaa heidät ja heidän osansa.
Hosea 5:7 They have dealt treacherously against the LORD: for they have begotten strange children: now shall a month devour them with their portions.
Hoosea 5:8 Puhaltakaa torvea Gibeassa ja pasuunaa Raamassa! Huutakaa kovaan ääneen Bet-Avenissa, perässänne, Benjamin!
Hosea 5:8 Blow you the cornet in Gibeah, and the trumpet in Ramah: cry aloud at Bethaven, after you, O Benjamin.
Hoosea 5:9 Efraim tulee autioksi kurituksen päivänä. Israelin sukukunnissa minä olen ilmoittanut, mitä on tapahtuva.
Hosea 5:9 Ephraim shall be desolate in the day of rebuke: among the tribes of Israel have I made known that which shall surely be.
Hoosea 5:10 Juudan ruhtinaat olivat kuin rajan siirtäjät; sentähden minä vuodatan vihani heidän päälleen kuin veden.
Hosea 5:10 The princes of Judah were like them that remove the bound: therefore I will pour out my wrath on them like water.
Hoosea 5:11 Efraimia sorretaan ja hänen tuomionsa runtelee, sillä hän vaelsi halukkaasti käskyn mukaan.
Hosea 5:11 Ephraim is oppressed and broken in judgment, because he willingly walked after the commandment.
Hoosea 5:12 Sentähden minä olen Efraimille kuin koi ja Juudan huoneelle kuin mätänevä kasvi.
Hosea 5:12 Therefore will I be to Ephraim as a moth, and to the house of Judah as rottenness.
Hoosea 5:13 Kun Efraim näki sairautensa ja Juuda näki haavansa, meni Efraim Assyriaan ja lähetti sanan kuningas Jarebin luo; mutta hän ei voinut parantaa teitä eikä päästää teitä haavasta.
Hosea 5:13 When Ephraim saw his sickness, and Judah saw his wound, then went Ephraim to the Assyrian, and sent to king Jareb: yet could he not heal you, nor cure you of your wound.
Hoosea 5:14 Sillä minä olen Efraimille kuin leijona, Juudan heimolle kuin nuori leijona. Minä, minä repin ja lähden pois, otan pois, eikä kukaan häntä pelasta.
Hosea 5:14 For I will be to Ephraim as a lion, and as a young lion to the house of Judah: I, even I, will tear and go away; I will take away, and none shall rescue him.
Hoosea 5:15 Minä menen takaisin kotiani, kunnes he tunnustavat rikkomuksensa ja etsivät minun kasvojani; ahdingossaan he etsivät minua varhain.
Hosea 5:15 I will go and return to my place, till they acknowledge their offense, and seek my face: in their affliction they will seek me early.
Hoosea 6:1 Tulkaa, palatkaamme Herran luo! Sillä hän on meidät repinyt, ja hän parantaa, hän on meidät lyönyt, ja hän sitoo meidät.
Hosea 6:1 Come, and let us return to the LORD: for he has torn, and he will heal us; he has smitten, and he will bind us up.
Hoosea 6:2 Kahden päivän kuluttua hän meidät herättää eloon, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessään.
Hosea 6:2 After two days will he revive us: in the third day he will raise us up, and we shall live in his sight.
Hoosea 6:3 Silloin me tiedämme, jos pyrimme tuntemaan Herran: hänen lähtönsä on valmis kuin aamunkoitto, ja hän tulee meille kuin sade, kuin myöhäinen sade maan päälle.
Hosea 6:3 Then shall we know, if we follow on to know the LORD: his going forth is prepared as the morning; and he shall come to us as the rain, as the latter and former rain to the earth.
Hoosea 6:4 Mitä minun pitäisi tehdä sinulle, Efraim? Mitä minun pitäisi tehdä sinulle, Juuda? Sillä sinun hyvyytesi on kuin aamun pilvi, kuin varhainen kaste, joka katoaa.
Hosea 6:4 O Ephraim, what shall I do to you? O Judah, what shall I do to you? for your goodness is as a morning cloud, and as the early dew it goes away.
Hoosea 6:5 Sentähden minä olen heidät hakannut profeettojen kautta, surmannut heidät suuni sanoilla; sinun tuomiosi ovat kuin kirkkaat taivaankappaleet.
Hosea 6:5 Therefore have I hewed them by the prophets; I have slain them by the words of my mouth: and your judgments are as the light that goes forth.
Hoosea 6:6 Sillä minä halusin laupeutta enkä uhria, ja Jumalan tuntemusta enemmän kuin polttouhreja.
Hosea 6:6 For I desired mercy, and not sacrifice; and the knowledge of God more than burnt offerings.
Hoosea 6:7 Mutta he ovat ihmisten lailla rikkoneet liiton, siinä he ovat olleet minulle uskottomat.
Hosea 6:7 But they like men have transgressed the covenant: there have they dealt treacherously against me.
Hoosea 6:8 Gilead on vääryydentekijöiden kaupunki, veren saastama.
Hosea 6:8 Gilead is a city of them that work iniquity, and is polluted with blood.
Hoosea 6:9 Ja niin kuin rosvojoukot väijyvät miestä, niin pappien joukko murhaa tiellä yhteisestä päätöksestä, sillä he tekevät iljetystä.
Hosea 6:9 And as troops of robbers wait for a man, so the company of priests murder in the way by consent: for they commit lewdness.
Hoosea 6:10 Minä olen nähnyt kauhistuttavan asian Israelin huoneessa: Efraim harjoittaa haureutta, Israel on saastunut.
Hosea 6:10 I have seen an horrible thing in the house of Israel: there is the prostitution of Ephraim, Israel is defiled.
Hoosea 6:11 Ja sinulle, Juuda, hän on asettanut elonkorjuun, kun minä käännän kansani kohtalon.
Hosea 6:11 Also, O Judah, he has set an harvest for you, when I returned the captivity of my people.
Hoosea 7:1 Kun minä tahdoin parantaa Israelia, silloin paljastui Efraimin rikos ja Samarian pahuus; sillä he valehtelevat; varas tulee sisään ja ryövärauma ryöstelee ulkona.
Hosea 7:1 When I would have healed Israel, then the iniquity of Ephraim was discovered, and the wickedness of Samaria: for they commit falsehood; and the thief comes in, and the troop of robbers spoils without.
Hoosea 7:2 Eivätkä he sydämessään ymmärrä, että minä muistan kaiken heidän pahuutensa. Nyt heidän omat tekonsa ovat heidät piirittäneet, ne ovat minun kasvojeni edessä.
Hosea 7:2 And they consider not in their hearts that I remember all their wickedness: now their own doings have beset them about; they are before my face.
Hoosea 7:3 He ilahuttavat kuningasta pahuudellaan ja ruhtinaita valheillaan.
Hosea 7:3 They make the king glad with their wickedness, and the princes with their lies.
Hoosea 7:4 He ovat kaikki avionrikkojia, niin kuin leipurin lämmittämä uuni, joka lakkaa nostattamasta taikinaa vaivattuaan sen, ennen kuin se happanee.
Hosea 7:4 They are all adulterers, as an oven heated by the baker, who ceases from raising after he has kneaded the dough, until it be leavened.
Hoosea 7:5 Kuninkaamme päivänä ruhtinaat tekivät hänet sairaaksi viinileileillä, hän ojensi kätensä pilkkaajien ylle.
Hosea 7:5 In the day of our king the princes have made him sick with bottles of wine; he stretched out his hand with scorners.
Hoosea 7:6 Sillä he ovat sydämensä kypsentäneet kuin uunin väijyessään: heidän leipurinsa nukkuu koko yön, mutta aamulla se palaa kuin liekehtivä tuli.
Hosea 7:6 For they have made ready their heart like an oven, whiles they lie in wait: their baker sleeps all the night; in the morning it burns as a flaming fire.
Hoosea 7:7 He ovat kaikki kuumia kuin uuni ja ovat syöneet tuomarinsa; kaikki heidän kuninkaansa ovat kaatuneet; ei ole heidän joukossaan ketään, joka huutaa minua avuksi.
Hosea 7:7 They are all hot as an oven, and have devoured their judges; all their kings are fallen: there is none among them that calls to me.
Hoosea 7:8 Efraim on sekoittunut kansan sekaan, Efraim on kuin kakku, jota ei ole käännetty.
Hosea 7:8 Ephraim, he has mixed himself among the people; Ephraim is a cake not turned.
Hoosea 7:9 Muukalaiset ovat syöneet hänen voimansa, eikä hän tiedä sitä; kyllä, hänellä on harmaita hiuksia siellä täällä, mutta hän ei tiedä sitä.
Hosea 7:9 Strangers have devoured his strength, and he knows it not: yes, gray hairs are here and there on him, yet he knows not.
Hoosea 7:10 Ja Israelin ylpeys todistaa häntä vastaan, eivätkä he palaja Herran, Jumalansa, luo eivätkä etsi häntä kaikesta tästä huolimatta.
Hosea 7:10 And the pride of Israel testifies to his face: and they do not return to the LORD their God, nor seek him for all this.
Hoosea 7:11 Efraim on kuin tyhmä, sydämetön kyyhkynen: he huutavat Egyptiä, he menevät Assyriaan.
Hosea 7:11 Ephraim also is like a silly dove without heart: they call to Egypt, they go to Assyria.
Hoosea 7:12 Kun he lähtevät, minä levitän verkkoni heidän päälleen; minä tuon heidät alas kuin taivaan linnut; minä kuritan heitä, niin kuin heidän seurakuntansa on kuullut.
Hosea 7:12 When they shall go, I will spread my net on them; I will bring them down as the fowls of the heaven; I will chastise them, as their congregation has heard.
Hoosea 7:13 Voi heitä, sillä he ovat paenneet minua! Häviö heille, sillä he ovat luopuneet minusta! Vaikka minä olen heidät lunasttanut, he puhuvat valhetta minusta.
Hosea 7:13 Woe to them! for they have fled from me: destruction to them! because they have transgressed against me: though I have redeemed them, yet they have spoken lies against me.
Hoosea 7:14 Eivätkä he ole sydämestänsä minua huutaneet, kun he vuoteillaan ulvoivat; he kokoontuvat viljan ja viinin perässä ja kapinoivat minua vastaan.
Hosea 7:14 And they have not cried to me with their heart, when they howled on their beds: they assemble themselves for corn and wine, and they rebel against me.
Hoosea 7:15 Vaikka olen sitonut ja vahvistanut heidän käsivartensa, he kuitenkin ajattelevat minulle pahaa.
Hosea 7:15 Though I have bound and strengthened their arms, yet do they imagine mischief against me.
Hoosea 7:16 He palaavat, mutta eivät Korkeimman luo; he ovat kuin petollinen jousi; heidän ruhtinaansa kaatuvat miekkaan heidän kielensä vihan tähden. Se on heidän pilkkansa Egyptin maassa.
Hosea 7:16 They return, but not to the most High: they are like a deceitful bow: their princes shall fall by the sword for the rage of their tongue: this shall be their derision in the land of Egypt.
Hoosea 8:1 Aseta torvi suusi eteen. Hän tulee kuin kotka Herran temppeliä vastaan, sillä he ovat rikkoneet minun liittoni ja tehneet minuun uskottomuuden lain suhteen.
Hosea 8:1 Set the trumpet to your mouth. He shall come as an eagle against the house of the LORD, because they have transgressed my covenant, and trespassed against my law.
Hoosea 8:2 Israel huutaa minulle: Jumalani, me tunnemme sinut.
Hosea 8:2 Israel shall cry to me, My God, we know you.
Hoosea 8:3 Israel on hyljännyt hyvän: vihollinen ajaa häntä takaa.
Hosea 8:3 Israel has cast off the thing that is good: the enemy shall pursue him.
Hoosea 8:4 He ovat asettaneet kuninkaita, mutta en minun avullani; he ovat tehneet ruhtinaita, enkä minä sitä tiennyt; hopeastaan ja kullastaan he ovat tehneet itselleen epäjumalia, tuhotakseen heidät.
Hosea 8:4 They have set up kings, but not by me: they have made princes, and I knew it not: of their silver and their gold have they made them idols, that they may be cut off.
Hoosea 8:5 Vasikkasi, Samaria, on hyljännyt sinut; minun vihani on syttynyt heitä vastaan: kuinka kauan he vielä pääsevät viattomaksi?
Hosea 8:5 Your calf, O Samaria, has cast you off; my anger is kindled against them: how long will it be ere they attain to innocence?
Hoosea 8:6 Sillä sekin on Israelista, sepän tekemä; ei se siis ole Jumala; vaan Samarian vasikka murskataan kappaleiksi.
Hosea 8:6 For from Israel was it also: the workman made it; therefore it is not God: but the calf of Samaria shall be broken in pieces.
Hoosea 8:7 Sillä he kylvävät tuulen, ja pyörremyrskyn he niittävät: ei sillä ole vartta, ei silmu anna jauhoa; jos se antaa, muukalaiset nielevät sen.
Hosea 8:7 For they have sown the wind, and they shall reap the whirlwind: it has no stalk; the bud shall yield no meal: if so be it yield, the strangers shall swallow it up.
Hoosea 8:8 Israel on nielty; nyt he ovat pakanain seassa kuin astia, josta ei ole iloa.
Hosea 8:8 Israel is swallowed up: now shall they be among the Gentiles as a vessel wherein is no pleasure.
Hoosea 8:9 Sillä he ovat menneet Assyriaan, villiaasi yksinäisenä: Efraim on palkannut rakastajattaria.
Hosea 8:9 For they are gone up to Assyria, a wild ass alone by himself: Ephraim has hired lovers.
Hoosea 8:10 Vaikka he ovatkin palkanneet kansojen keskuudessa, minä kokoan heidät nyt, ja he saavat vähän surra ruhtinasten kuninkaan taakkaa.
Hosea 8:10 Yes, though they have hired among the nations, now will I gather them, and they shall sorrow a little for the burden of the king of princes.
Hoosea 8:11 Koska Efraim on rakentanut monta alttaria syntiä varten, alttarit koituvat hänelle syntiä varten.
Hosea 8:11 Because Ephraim has made many altars to sin, altars shall be to him to sin.
Hoosea 8:12 Olen kirjoittanut hänelle lakini suuret asiat, mutta ne ovat tulleet hänelle outoiksi.
Hosea 8:12 I have written to him the great things of my law, but they were counted as a strange thing.
Hoosea 8:13 He uhraavat lihaa minun teurasuhriksini ja syövät sitä, mutta Herra ei heitä otollinen ole; nyt hän muistaa heidän pahat tekonsa ja rankaisee heidän syntejään, niin että heidän on palattava Egyptiin.
Hosea 8:13 They sacrifice flesh for the sacrifices of my offerings, and eat it; but the LORD accepts them not; now will he remember their iniquity, and visit their sins: they shall return to Egypt.
Hoosea 8:14 Sillä Israel on unhottanut Tekijänsä ja rakentanut temppeleitä, ja Juuda on rakentanut paljon varustettuja kaupunkeja. Mutta minä lähetän tulen hänen kaupunkeihinsa, ja se kuluttaa sen palatsit.
Hosea 8:14 For Israel has forgotten his Maker, and builds temples; and Judah has multiplied fenced cities: but I will send a fire on his cities, and it shall devour the palaces thereof.
Hoosea 9:1 Älä riemuitse, Israel, niinkuin muut kansat, sillä sinä olet luopunut Jumalastasi, olet rakastanut palkkaa jokaisella viljapellolla.
Hosea 9:1 Rejoice not, O Israel, for joy, as other people: for you have gone a whoring from your God, you have loved a reward on every corn floor.
Hoosea 9:2 Puominpohja ja viinikuurna eivät heitä ruoki, ja uusi viini loppuu hänestä.
Hosea 9:2 The floor and the wine press shall not feed them, and the new wine shall fail in her.
Hoosea 9:3 He eivät saa asua Herran maassa, vaan Efraim palaa Egyptiin ja syö saastaista Assurissa.
Hosea 9:3 They shall not dwell in the LORD’s land; but Ephraim shall return to Egypt, and they shall eat unclean things in Assyria.
Hoosea 9:4 He eivät saa uhrata viiniuhreja Herralle eivätkä olla hänelle mieluisia; heidän teurasuhrinsa ovat heille kuin murheellisten leipä; kaikki, jotka sitä syövät, saastuvat, sillä heidän sielunsa leipä ei tule Herran taloon.
Hosea 9:4 They shall not offer wine offerings to the LORD, neither shall they be pleasing to him: their sacrifices shall be to them as the bread of mourners; all that eat thereof shall be polluted: for their bread for their soul shall not come into the house of the
Hoosea 9:5 Mitä te teette juhlapäivänä, Herran juhlan päivänä?
Hosea 9:5 What will you do in the solemn day, and in the day of the feast of the LORD?
Hoosea 9:6 Sillä katso, he ovat poissa tuhon tähden. Egypti kokoaa heidät, Memfis hautaa heidät. Nokkoset valtaavat heidät, heidän asuinsijansa ovat orjantappurat.
Hosea 9:6 For, see, they are gone because of destruction: Egypt shall gather them up, Memphis shall bury them: the pleasant places for their silver, nettles shall possess them: thorns shall be in their tabernacles.
Hoosea 9:7 Koston päivät ovat tulleet, koston päivät ovat tulleet; Israel on sen tietävä: profeetta on hullu, hengellinen mies hullu teidän pahojen tekojenne paljouden ja suuren vihanne tähden.
Hosea 9:7 The days of visitation are come, the days of recompense are come; Israel shall know it: the prophet is a fool, the spiritual man is mad, for the multitude of your iniquity, and the great hatred.
Hoosea 9:8 Efraimin vartija oli minun Jumalani luona, mutta profeetta on linnustajan ansa kaikilla teillään, viha Jumalansa temppelissä.
Hosea 9:8 The watchman of Ephraim was with my God: but the prophet is a snare of a fowler in all his ways, and hatred in the house of his God.
Hoosea 9:9 He ovat turmeltuneet syvälle niin kuin Gibean päivinä; sentähden hän muistaa heidän pahat tekonsa, rankaisee heidän syntejään.
Hosea 9:9 They have deeply corrupted themselves, as in the days of Gibeah: therefore he will remember their iniquity, he will visit their sins.
Hoosea 9:10 Minä näin Israelin kuin viinirypäleet erämaassa; näin teidän isänne ensimmäisinä viikunapuun hedelminä; mutta he menivät Baal-Peoriin ja eristäytyivät siihen häpeään; ja heidän kauhistuksensa olivat heidän rakastamiensa tekojen mukaisia.
Hosea 9:10 I found Israel like grapes in the wilderness; I saw your fathers as the first ripe in the fig tree at her first time: but they went to Baalpeor, and separated themselves to that shame; and their abominations were according as they loved.
Hoosea 9:11 Efraimin kunnia lentää pois kuin lintu, syntymästä, kohdusta ja hedelmöityksestä lähtien.
Hosea 9:11 As for Ephraim, their glory shall fly away like a bird, from the birth, and from the womb, and from the conception.
Hoosea 9:12 Vaikka he kasvattaisivatkin lapsensa, minä teen heistä lapsettomat, niin ettei yhtäkään miestä jää jäljelle. Voi heitä, kun minä lähden heistä pois!
Hosea 9:12 Though they bring up their children, yet will I bereave them, that there shall not be a man left: yes, woe also to them when I depart from them!
Hoosea 9:13 Efraim on istutettu ihanalle paikalle, niin kuin minä näin Tyyron; mutta Efraim vie lapsensa murhaajalle.
Hosea 9:13 Ephraim, as I saw Tyrus, is planted in a pleasant place: but Ephraim shall bring forth his children to the murderer.
Hoosea 9:14 Anna heille, Herra! Mitä sinä annat? Anna heille keskenmenon aiheuttava kohtu ja kuivat rinnat.
Hosea 9:14 Give them, O LORD: what will you give? give them a miscarrying womb and dry breasts.
Hoosea 9:15 Kaikki heidän pahuutensa on Gilgalissa; siellä minä vihasin heitä. Heidän tekojensa pahuuden tähden minä ajan heidät ulos talostani enkä enää rakasta heitä. Kaikki heidän ruhtinaansa ovat kapinallisia.
Hosea 9:15 All their wickedness is in Gilgal: for there I hated them: for the wickedness of their doings I will drive them out of my house, I will love them no more: all their princes are rebels.
Hoosea 9:16 Efraim on lyöty, heidän juurensa on kuivunut, eivätkä he kanna hedelmää. Vaikka he kantaisivatkin hedelmää, minä surmaan heidän kohtunsa rakkaan hedelmän.
Hosea 9:16 Ephraim is smitten, their root is dried up, they shall bear no fruit: yes, though they bring forth, yet will I slay even the beloved fruit of their womb.
Hoosea 9:17 Minun Jumalani hylkää heidät, koska he eivät totelleet häntä, ja heistä tulee harhailijoita pakanakansojen keskuudessa.
Hosea 9:17 My God will cast them away, because they did not listen to him: and they shall be wanderers among the nations.
Hoosea 10:1 Israel on tyhjä viinipuu, joka kantaa hedelmää itselleen. Hedelmänsä runsauden mukaan hän on rakentanut alttareita, maansa hyvyyden mukaan he ovat tehneet kauniita kuvia.
Hosea 10:1 Israel is an empty vine, he brings forth fruit to himself: according to the multitude of his fruit he has increased the altars; according to the goodness of his land they have made goodly images.
Hoosea 10:2 Heidän sydämensä on jakautunut; nyt heidät havaitaan vikaisiksi: hän kukistaa heidän alttarinsa, turmelee heidän kuvansa.
Hosea 10:2 Their heart is divided; now shall they be found faulty: he shall break down their altars, he shall spoil their images.
Hoosea 10:3 Sillä nyt he sanovat: Meillä ei ole kuningasta, koska emme pelänneet Herraa; mitä sitten kuningas meille tekisi?
Hosea 10:3 For now they shall say, We have no king, because we feared not the LORD; what then should a king do to us?
Hoosea 10:4 He ovat puhuneet sanoja, vannoneet väärin tehdessään liiton: niin tuomio nousee kuin hemlokki pellon vaoissa.
Hosea 10:4 They have spoken words, swearing falsely in making a covenant: thus judgment springs up as hemlock in the furrows of the field.
Hoosea 10:5 Samarian asukkaat pelkäävät Bet-Avenin vasikoita, sillä sen kansa suree sitä ja sen papit, jotka siitä iloitsivat, sen kunniaa, koska se on sieltä poistunut.
Hosea 10:5 The inhabitants of Samaria shall fear because of the calves of Bethaven: for the people thereof shall mourn over it, and the priests thereof that rejoiced on it, for the glory thereof, because it is departed from it.
Hoosea 10:6 Se viedään myös Assyriaan lahjaksi kuningas Jarebille. Efraim joutuu häpeään, ja Israel häpeää omaa neuvoaan.
Hosea 10:6 It shall be also carried to Assyria for a present to king Jareb: Ephraim shall receive shame, and Israel shall be ashamed of his own counsel.
Hoosea 10:7 Samarian kuningas on tuhoutunut kuin vaahto veden pinnalla.
Hosea 10:7 As for Samaria, her king is cut off as the foam on the water.
Hoosea 10:8 Aavenin uhrikukkulat, Israelin synti, tuhotaan. Orjantappurat ja ohdakkeet kasvavat niiden alttareilla, ja ne sanovat vuorille: Peittäkää meidät! ja kukkuloille: Langetkaa meidän päällemme!
Hosea 10:8 The high places also of Aven, the sin of Israel, shall be destroyed: the thorn and the thistle shall come up on their altars; and they shall say to the mountains, Cover us; and to the hills, Fall on us.
Hoosea 10:9 Oi Israel, sinä olet tehnyt syntiä Gibean päivistä asti. Siinä he seisoivat. Ei Gibean taistelu pahantekijöitä vastaan saavuttanut heitä.
Hosea 10:9 O Israel, you have sinned from the days of Gibeah: there they stood: the battle in Gibeah against the children of iniquity did not overtake them.
Hoosea 10:10 Minä haluan kurittaa heitä, ja kansa kokoontuu heitä vastaan, kun he sitovat itsensä kahteen vakoonsa.
Hosea 10:10 It is in my desire that I should chastise them; and the people shall be gathered against them, when they shall bind themselves in their two furrows.
Hoosea 10:11 Efraim on kuin opetettu hieho, joka rakastaa viljan puintia; mutta minä kuljin sen kauniin kaulan yli. Minä ratsastan Efraimilla; Juuda kyntää, ja Jaakob murskaa sen multa.
Hosea 10:11 And Ephraim is as an heifer that is taught, and loves to tread out the corn; but I passed over on her fair neck: I will make Ephraim to ride; Judah shall plow, and Jacob shall break his clods.
Hoosea 10:12 Kylväkää itsellenne vanhurskaudessa, leikkaakaa laupeudessa; raivatkaa itsellenne kesanto, sillä aika on etsiä Herraa, kunnes hän tulee ja sataa teille vanhurskautta.
Hosea 10:12 Sow to yourselves in righteousness, reap in mercy; break up your fallow ground: for it is time to seek the LORD, till he come and rain righteousness on you.
Hoosea 10:13 Sinä olet kyntänyt jumalattomuutta, niittänyt vääryyttä, syönyt valheen hedelmää, sillä sinä turvasit tiesi, sankariesi paljouteen.
Hosea 10:13 You have plowed wickedness, you have reaped iniquity; you have eaten the fruit of lies: because you did trust in your way, in the multitude of your mighty men.
Hoosea 10:14 Sentähden nousee kansasi keskuuteen meteli, ja kaikki linnoituksesi ryöstetään, niin kuin Salman ryösti Betarbelin taistelun päivänä: äiti murskaantuu lastensa päälle.
Hosea 10:14 Therefore shall a tumult arise among your people, and all your fortresses shall be spoiled, as Shalman spoiled Betharbel in the day of battle: the mother was dashed in pieces on her children.
Hoosea 10:15 Näin tekee sinulle Betel suuren pahuudenne tähden: aamulla Israelin kuningas tuhotaan kokonaan.
Hosea 10:15 So shall Bethel do to you because of your great wickedness: in a morning shall the king of Israel utterly be cut off.
Hoosea 11:1 Kun Israel oli lapsi, minä rakastin häntä ja kutsuin poikani Egyptistä.
Hosea 11:1 When Israel was a child, then I loved him, and called my son out of Egypt.
Hoosea 11:2 Niin kuin he niitä kutsuivat, niin ne niistä luopuivat: he uhrasivat Baalille ja polttivat suitsukkeita patsaille.
Hosea 11:2 As they called them, so they went from them: they sacrificed to Baalim, and burned incense to graven images.
Hoosea 11:3 Minä opetin Efraiminkin kulkemaan, otin heidät syliinsä; mutta he eivät tienneet, että minä paransin heidät.
Hosea 11:3 I taught Ephraim also to go, taking them by their arms; but they knew not that I healed them.
Hoosea 11:4 Minä vedin heidät miehen köysillä, rakkauden siteillä; ja minä olin heille kuin ne, jotka ottavat ikeen pois leukojensa päältä, ja minä annoin heille ruokaa.
Hosea 11:4 I drew them with cords of a man, with bands of love: and I was to them as they that take off the yoke on their jaws, and I laid meat to them.
Hoosea 11:5 Hän ei palaa Egyptin maahan, ja Assyriasta tulee hänen kuninkaansa, koska he kieltäytyivät palaamasta.
Hosea 11:5 He shall not return into the land of Egypt, and the Assyrian shall be his king, because they refused to return.
Hoosea 11:6 Ja miekka laskeutuu hänen kaupunkeihinsa ja kuluttaa hänen oksansa ja syö ne heidän omien neuvonsa tähden.
Hosea 11:6 And the sword shall abide on his cities, and shall consume his branches, and devour them, because of their own counsels.
Hoosea 11:7 Ja minun kansani on taipuvainen luopumaan minusta: vaikka he kutsuivat heitä Korkeimman luo, ei kukaan häntä ylistä.
Hosea 11:7 And my people are bent to backsliding from me: though they called them to the most High, none at all would exalt him.
Hoosea 11:8 Kuinka minä hylkäisin sinut, Efraim? Kuinka minä pelastaisin sinut, Israel? Kuinka minä tekisin sinusta Adman kaltaisen? Kuinka minä asettaisin sinut Seboimin kaltaiseksi? Sydämeni on kääntynyt minussa, katumukseni on syttynyt.
Hosea 11:8 How shall I give you up, Ephraim? how shall I deliver you, Israel? how shall I make you as Admah? how shall I set you as Zeboim? my heart is turned within me, my repentings are kindled together.
Hoosea 11:9 Minä en pane täytäntöön vihani hehkua enkä enää tuhoa Efraimia. Sillä minä olen Jumala enkä ihminen, Pyhä sinun keskelläsi. Enkä minä mene kaupunkiin.
Hosea 11:9 I will not execute the fierceness of my anger, I will not return to destroy Ephraim: for I am God, and not man; the Holy One in the middle of you: and I will not enter into the city.
Hoosea 11:10 He seuraavat Herraa; hän karjuu kuin leijona. Kun hän karjuu, lapset vapisevat lännessä.
Hosea 11:10 They shall walk after the LORD: he shall roar like a lion: when he shall roar, then the children shall tremble from the west.
Hoosea 11:11 He vapisevat kuin lintu Egyptistä ja kuin kyyhkynen Assyrian maasta; ja minä asetan heidät taloihinsa, sanoo Herra.
Hosea 11:11 They shall tremble as a bird out of Egypt, and as a dove out of the land of Assyria: and I will place them in their houses, said the LORD.
Hoosea 11:12 Efraim piirittää minut valheella ja Israelin heimo petoksella, mutta Juuda hallitsee yhä Jumalan kanssa ja on uskollinen pyhien kanssa.
Hosea 11:12 Ephraim compasses me about with lies, and the house of Israel with deceit: but Judah yet rules with God, and is faithful with the saints.
Hoosea 12:1 Efraim elää tuulella ja seuraa itätuulta: hän lisää valhetta ja autiutta päivä päivältä; ja he tekevät liiton Assyrian kanssa, ja öljyä kuljetetaan Egyptiin.
Hosea 12:1 Ephraim feeds on wind, and follows after the east wind: he daily increases lies and desolation; and they do make a covenant with the Assyrians, and oil is carried into Egypt.
Hoosea 12:2 Herralla on myös riita Juudan kanssa, ja hän rankaisee Jaakobia sen teitten mukaan, hän maksaa sille sen tekojen mukaan.
Hosea 12:2 The LORD has also a controversy with Judah, and will punish Jacob according to his ways; according to his doings will he recompense him.
Hoosea 12:3 Hän tarttui veljeään kantapäästä kohdussa, ja voimansa kautta hän oli Jumalan luona:
Hosea 12:3 He took his brother by the heel in the womb, and by his strength he had power with God:
Hoosea 12:4 Kyllä, hänellä oli valta enkeliin, ja hän voitti. Hän itki ja rukoili häntä. Hän löysi hänet Beetelistä, ja siellä hän puhui meidän kanssamme.
Hosea 12:4 Yes, he had power over the angel, and prevailed: he wept, and made supplication to him: he found him in Bethel, and there he spoke with us;
Hoosea 12:5 Herra, Jumala Sebaot, on hänen muistonsa.
Hosea 12:5 Even the LORD God of hosts; the LORD is his memorial.
Hoosea 12:6 Kääntykää siis Jumalanne puoleen, säilyttäkää armo ja oikeus ja odottakaa alati Jumalaanne.
Hosea 12:6 Therefore turn you to your God: keep mercy and judgment and wait on your God continually.
Hoosea 12:7 Hän on kauppias, petoksen vaaka on hänen kädessään: hän rakastaa sortaa.
Hosea 12:7 He is a merchant, the balances of deceit are in his hand: he loves to oppress.
Hoosea 12:8 Ja Efraim sanoi: Minä olen rikastunut, olen löytänyt itselleni tavaraa; ei kukaan minun vaivannäöistäni löydä minussa syntiä.
Hosea 12:8 And Ephraim said, Yet I am become rich, I have found me out substance: in all my labors they shall find none iniquity in me that were sin.
Hoosea 12:9 Ja minä, Herra, teidän Jumalanne Egyptin maasta asti, annan teidän vielä asua teltoissa, niinkuin juhlan päivinä.
Hosea 12:9 And I that am the LORD your God from the land of Egypt will yet make you to dwell in tabernacles, as in the days of the solemn feast.
Hoosea 12:10 Minä olen myös puhunut profeettojen kautta, ja olen lisännyt näkyjä ja käyttänyt vertauksia profeettojen palveluksen kautta.
Hosea 12:10 I have also spoken by the prophets, and I have multiplied visions, and used similitudes, by the ministry of the prophets.
Hoosea 12:11 Onko Gileadissa vääryyttä? Varmasti he ovat turhuutta: he uhraavat härkiä Gilgalissa, heidän alttarinsa ovat kuin kiviröykkiöt pellon vakoissa.
Hosea 12:11 Is there iniquity in Gilead? surely they are vanity: they sacrifice bullocks in Gilgal; yes, their altars are as heaps in the furrows of the fields.
Hoosea 12:12 Ja Jaakob pakeni Syyrian maahan, ja Israel palveli vaimon takia, ja vaimon takia hän paimensi lampaita.
Hosea 12:12 And Jacob fled into the country of Syria, and Israel served for a wife, and for a wife he kept sheep.
Hoosea 12:13 Ja profeetan kautta Herra vei Israelin pois Egyptistä, ja profeetan kautta hän varjeltiin.
Hosea 12:13 And by a prophet the LORD brought Israel out of Egypt, and by a prophet was he preserved.
Hoosea 12:14 Efraim vihoitti hänet katkerasti; sentähden hän jättää hänen verensä hänen päälleen, ja hänen Herransa maksaa hänen häpeänsä hänelle.
Hosea 12:14 Ephraim provoked him to anger most bitterly: therefore shall he leave his blood on him, and his reproach shall his LORD return to him.
Hoosea 13:1 Kun Efraim puhui vapisten, hän korotti itsensä Israelissa; mutta kun hän rikkoi Baalin edessä, hän kuoli.
Hosea 13:1 When Ephraim spoke trembling, he exalted himself in Israel; but when he offended in Baal, he died.
Hoosea 13:2 Ja nyt he syntiä tekevät yhä enemmän ja ovat tehneet itselleen valettuja kuvia hopeastaan ja epäjumalankuvia oman ymmärryksensä mukaan, kaikki sepän työtä. He sanovat niistä: Uhraavat miehet suukottakoot vasikoita.
Hosea 13:2 And now they sin more and more, and have made them molten images of their silver, and idols according to their own understanding, all of it the work of the craftsmen: they say of them, Let the men that sacrifice kiss the calves.
Hoosea 13:3 Sentähden he ovat kuin aamun pilvi ja kuin varhainen kaste, joka haihtuu pois, kuin akanoita, jotka pyörretuulessa lennätetään pois maan alta, ja kuin savu savupiipusta.
Hosea 13:3 Therefore they shall be as the morning cloud and as the early dew that passes away, as the chaff that is driven with the whirlwind out of the floor, and as the smoke out of the chimney.
Hoosea 13:4 Minä olen Herra, sinun Jumalasi, Egyptin maasta asti, etkä sinä tunne muuta jumalaa kuin minut, sillä ei ole toista pelastajaa minun lisäkseni.
Hosea 13:4 Yet I am the LORD your God from the land of Egypt, and you shall know no god but me: for there is no savior beside me.
Hoosea 13:5 Tunsin sinut erämaassa, suuren kuivuuden maassa.
Hosea 13:5 I did know you in the wilderness, in the land of great drought.
Hoosea 13:6 Laidunmaansa mukaan he tulivat kylläisiksi; he tulivat kylläisiksi, ja heidän sydämensä ylpeili; sentähden he ovat minut unohtaneet.
Hosea 13:6 According to their pasture, so were they filled; they were filled, and their heart was exalted; therefore have they forgotten me.
Hoosea 13:7 Sentähden minä olen heille kuin leijona, tarkkailen heitä kuin leopardi tien varrella.
Hosea 13:7 Therefore I will be to them as a lion: as a leopard by the way will I observe them:
Hoosea 13:8 Minä käyn heidän kimppuunsa kuin pentunsa riistänyt karhu ja revin heidän sydämensä kalvon auki. Siellä minä syön heidät kuin leijona, villieläin repii heidät.
Hosea 13:8 I will meet them as a bear that is bereaved of her whelps, and will rend the lobe of their heart, and there will I devour them like a lion: the wild beast shall tear them.
Hoosea 13:9 Oi Israel, sinä olet tuhonnut itsesi, mutta minussa on sinun apusi.
Hosea 13:9 O Israel, you have destroyed yourself; but in me is your help.
Hoosea 13:10 Minä olen teidän kuninkaanne. Missä on ketään muuta, joka voi teidät pelastaa kaikissa kaupungeissanne? Ja tuomareitanne, joista sanoitte: 'Anna minulle kuningas ja ruhtinaat?'
Hosea 13:10 I will be your king: where is any other that may save you in all your cities? and your judges of whom you said, Give me a king and princes?
Hoosea 13:11 Vihassani annoin sinulle kuninkaan ja kiivaudessani otin hänet pois.
Hosea 13:11 I gave you a king in my anger, and took him away in my wrath.
Hoosea 13:12 Efraimin rikos on sidottu, hänen syntinsä on kätketty.
Hosea 13:12 The iniquity of Ephraim is bound up; his sin is hid.
Hoosea 13:13 Synnyttäjän tuskat tulevat hänen osakseen: hän on tyhmä poika, sillä ei hänen tulisi kauan viipyä siellä, missä lapset syntyvät.
Hosea 13:13 The sorrows of a travailing woman shall come on him: he is an unwise son; for he should not stay long in the place of the breaking forth of children.
Hoosea 13:14 Minä lunastan heidät tuonen vallasta, minä lunastan heidät kuolemasta. Oi kuolema, minä olen sinun vitsauksesi; oi hauta, minä olen sinun kadotuksesi; katumus on kätketty minun silmiltäni.
Hosea 13:14 I will ransom them from the power of the grave; I will redeem them from death: O death, I will be your plagues; O grave, I will be your destruction: repentance shall be hid from my eyes.
Hoosea 13:15 Vaikka hän onkin hedelmällinen veljiensä joukossa, tulee itätuuli, Herran tuuli nousee erämaasta, ja hänen lähteensä kuivuu, ja hänen lähteensä kuivuu. Hän ryöstää kaikkien ihanien astioiden aarteet.
Hosea 13:15 Though he be fruitful among his brothers, an east wind shall come, the wind of the LORD shall come up from the wilderness, and his spring shall become dry, and his fountain shall be dried up: he shall spoil the treasure of all pleasant vessels.
Hoosea 13:16 Samaria tulee autioksi, sillä se on kapinoinut Jumalaansa vastaan. He kaatuvat miekkaan, heidän imeväisensä murskataan kappaleiksi ja heidän raskaat naisensa revitään kappaleiksi.
Hosea 13:16 Samaria shall become desolate; for she has rebelled against her God: they shall fall by the sword: their infants shall be dashed in pieces, and their women with child shall be ripped up.
Hoosea 14:1 Oi Israel, palaja Herran, sinun Jumalasi, luo, sillä sinä olet langennut syntiesi tähden.
Hosea 14:1 O Israel, return to the LORD your God; for you have fallen by your iniquity.
Hoosea 14:2 Ottakaa mukaanne sanoja ja kääntykää Herran puoleen. Sanokaa hänelle: 'Anna meille kaikki vääryys ja ota meidät vastaan', niin me teemme sinulle huultemme vasikat.
Hosea 14:2 Take with you words, and turn to the LORD: say to him, Take away all iniquity, and receive us graciously: so will we render the calves of our lips.
Hoosea 14:3 Assur ei meitä pelasta, emme me ratsasta hevosilla, emmekä enää sano kättemme teoille: Te olette meidän jumalamme, sillä sinun luonasi orpo löytää armon.
Hosea 14:3 Asshur shall not save us; we will not ride on horses: neither will we say any more to the work of our hands, You are our gods: for in you the fatherless finds mercy.
Hoosea 14:4 Minä parannan heidän luopumuksensa, minä rakastan heitä vapaasti, sillä minun vihani on kääntynyt hänestä pois.
Hosea 14:4 I will heal their backsliding, I will love them freely: for my anger is turned away from him.
Hoosea 14:5 Minä olen Israelille kuin kaste: se kukoistaa kuin lilja ja juurtuu kuin Libanon.
Hosea 14:5 I will be as the dew to Israel: he shall grow as the lily, and cast forth his roots as Lebanon.
Hoosea 14:6 Hänen oksansa leviävät, ja hänen kauneutensa on oleva kuin öljypuun ja hänen tuoksunsa kuin Libanonin.
Hosea 14:6 His branches shall spread, and his beauty shall be as the olive tree, and his smell as Lebanon.
Hoosea 14:7 Jotka hänen varjossaan asuvat, palajavat; he virkoavat eloon kuin vilja ja kasvavat kuin viiniköynnös; heidän tuoksunsa on kuin Libanonin viini.
Hosea 14:7 They that dwell under his shadow shall return; they shall revive as the corn, and grow as the vine: the scent thereof shall be as the wine of Lebanon.
Hoosea 14:8 Efraim sanoo: Mitä tekemistä minulla enää on epäjumalien kanssa? Olen kuullut häntä ja tarkkaillut häntä. Minä olen kuin viheriävä kivenisä. Minulta sinun hedelmäsi löytyy.
Hosea 14:8 Ephraim shall say, What have I to do any more with idols? I have heard him, and observed him: I am like a green fir tree. From me is your fruit found.
Hoosea 14:9 Kuka on viisas, niin hän ymmärtää nämä, ja ymmärtäväinen, niin hän ne tuntee? Sillä Herran tiet ovat oikeat, ja vanhurskaat vaeltavat niillä, mutta luopiot niille lankeavat.
Hosea 14:9 Who is wise, and he shall understand these things? prudent, and he shall know them? for the ways of the LORD are right, and the just shall walk in them: but the transgressors shall fall therein.
Joel 1:1 Herran sana, joka tuli Joelille, Petuelin pojalle.
Joel 1:1 The word of the LORD that came to Joel the son of Pethuel.
Joel 1:2 Kuulkaa tämä, te vanhat miehet, ja ottakaa korviinne, kaikki te maan asukkaat. Onko näin tapahtunut teidän päivinänne tai edes isienne päivinä?
Joel 1:2 Hear this, you old men, and give ear, all you inhabitants of the land. Has this been in your days, or even in the days of your fathers?
Joel 1:3 Kertokaa se lapsillenne, ja antakaa lastenne kertoa siitä omille lapsilleen, ja heidän lastensa tulevalle sukupolvelle.
Joel 1:3 Tell you your children of it, and let your children tell their children, and their children another generation.
Joel 1:4 Mitä heinäsirkka on jättänyt jäljelle, sen syö heinäsirkka; ja mitä heinäsirkka on jättänyt jäljelle, sen syö ampiaismato; ja mitä ampiaismato on jättänyt jäljelle, sen syö toukka.
Joel 1:4 That which the palmerworm has left has the locust eaten; and that which the locust has left has the cankerworm eaten; and that which the cankerworm has left has the caterpillar eaten.
Joel 1:5 Herätkää, te juopuneet, ja itkekää, ja valittakaa, kaikki te viininjuojat, uuden viinin tähden, sillä se on poistettu teidän suustanne.
Joel 1:5 Awake, you drunkards, and weep; and howl, all you drinkers of wine, because of the new wine; for it is cut off from your mouth.
Joel 1:6 Sillä kansa on noussut minun maahani, voimakas ja lukematon, jonka hampaat ovat leijonan hampaat ja jolla on suuren leijonan poskihampaat.
Joel 1:6 For a nation is come up on my land, strong, and without number, whose teeth are the teeth of a lion, and he has the cheek teeth of a great lion.
Joel 1:7 Hän on autioittanut minun viiniköynnökseni ja kuorinut viikunapuuni; hän on puhdistanut sen ja heittänyt sen pois; sen oksat ovat tulleet valkoisiksi.
Joel 1:7 He has laid my vine waste, and barked my fig tree: he has made it clean bore, and cast it away; the branches thereof are made white.
Joel 1:8 Valita kuin säkkiin kääriytynyt neitsyt nuoruutensa aviomiestä.
Joel 1:8 Lament like a virgin girded with sackcloth for the husband of her youth.
Joel 1:9 Ruokauhri ja juomauhri on poistettu Herran temppelistä; papit, Herran palvelijat, surevat.
Joel 1:9 The meat offering and the drink offering is cut off from the house of the LORD; the priests, the LORD’s ministers, mourn.
Joel 1:10 Pelto on autioitunut, maa suree, sillä vilja on autioitunut, viini on kuivunut, öljy kuihtuu.
Joel 1:10 The field is wasted, the land mourns; for the corn is wasted: the new wine is dried up, the oil languishes.
Joel 1:11 Häpeäkää, te maanviljelijät; valittakaa, te viinitarhurit, vehnän ja ohran tähden, sillä pellon sato on mennyttä.
Joel 1:11 Be you ashamed, O you farmers; howl, O you vinedressers, for the wheat and for the barley; because the harvest of the field is perished.
Joel 1:12 Viiniköynnös on kuivunut, ja viikunapuu kuihtunut; granaattiomenapuu, palmupuu ja omenapuu, kaikki kedon puut ovat kuihtuneet; sillä ilo on kuihtunut ihmislapsilta.
Joel 1:12 The vine is dried up, and the fig tree languishes; the pomegranate tree, the palm tree also, and the apple tree, even all the trees of the field, are withered: because joy is withered away from the sons of men.
Joel 1:13 Vyöttäytykää ja valittakaa, te papit! Valittakaa, te alttarin palvelijat! Tulkaa, maatkaa säkeissä koko yö, te minun Jumalani palvelijat! Sillä ruokauhri ja juomauhri on poistettu teidän Jumalanne temppelistä.
Joel 1:13 Gird yourselves, and lament, you priests: howl, you ministers of the altar: come, lie all night in sackcloth, you ministers of my God: for the meat offering and the drink offering is withheld from the house of your God.
Joel 1:14 Pyhittäkää itsellenne paasto, kutsukaa koolle juhlakokous, kokoakaa vanhimmat ja kaikki maan asukkaat Herran, teidän Jumalanne, temppeliin ja huutakaa Herran puoleen,
Joel 1:14 Sanctify you a fast, call a solemn assembly, gather the elders and all the inhabitants of the land into the house of the LORD your God, and cry to the LORD,
Joel 1:15 Voi tätä päivää! Sillä Herran päivä on lähellä, ja se tulee kuin tuho Kaikkivaltiaalta.
Joel 1:15 Alas for the day! for the day of the LORD is at hand, and as a destruction from the Almighty shall it come.
Joel 1:16 Eikö ruoka ole poistettu silmiemme edessä, ilo ja riemu Jumalamme huoneesta?
Joel 1:16 Is not the meat cut off before our eyes, yes, joy and gladness from the house of our God?
Joel 1:17 Siemen on mätä niiden kokkareiden alla, aitat ovat autioituneet, aitta on sortunut, sillä vilja on kuihtunut.
Joel 1:17 The seed is rotten under their clods, the garners are laid desolate, the barns are broken down; for the corn is withered.
Joel 1:18 Kuinka eläimet voihkivat! Karjalaumat ovat hämmentyneitä, koska niillä ei ole laidunta; lammaslaumatkin ovat autioituneet.
Joel 1:18 How do the beasts groan! the herds of cattle are perplexed, because they have no pasture; yes, the flocks of sheep are made desolate.
Joel 1:19 Herra, sinua minä huudan, sillä tuli on kuluttanut erämaan laitumet, liekki on polttanut kaikki kedon puut.
Joel 1:19 O LORD, to you will I cry: for the fire has devoured the pastures of the wilderness, and the flame has burned all the trees of the field.
Joel 1:20 Myös metsän eläimet huutavat sinulle, sillä vesivirrat ovat kuivuneet ja tuli on kuluttanut erämaan laitumet.
Joel 1:20 The beasts of the field cry also to you: for the rivers of waters are dried up, and the fire has devoured the pastures of the wilderness.
Joel 2:1 Puhaltakaa torveen Siionissa, soittakaa hälytys minun pyhällä vuorellani. Vaviskoot kaikki maan asukkaat, sillä Herran päivä tulee, se on aivan lähellä;
Joel 2:1 Blow you the trumpet in Zion, and sound an alarm in my holy mountain: let all the inhabitants of the land tremble: for the day of the LORD comes, for it is near at hand;
Joel 2:2 Pimeyden ja synkkyyden päivä, pilvien ja sankan synkkyyden päivä, niin kuin aamunkoitto levittäytyy vuorten ylle. Suuri ja väkevä kansa. Sellaista ei ole ollut eikä tule enää sen jälkeen, ei monien sukupolvien vuosiin.
Joel 2:2 A day of darkness and of gloominess, a day of clouds and of thick darkness, as the morning spread on the mountains: a great people and a strong; there has not been ever the like, neither shall be any more after it, even to the years of many generations.
Joel 2:3 Heidän edessään kuluttaa tuli, ja heidän takanaan polttaa liekki. Maa on heidän edessään kuin Eedenin puutarha ja heidän takanaan autio erämaa, eikä mikään pääse heiltä pakoon.
Joel 2:3 A fire devours before them; and behind them a flame burns: the land is as the garden of Eden before them, and behind them a desolate wilderness; yes, and nothing shall escape them.
Joel 2:4 Heidän ulkonäkönsä on kuin hevosilla, ja heidän juoksunsa on kuin ratsumiehet.
Joel 2:4 The appearance of them is as the appearance of horses; and as horsemen, so shall they run.
Joel 2:5 Niin kuin vaunujen jylinä vuorten huipuilla ne hyppivät, niin kuin tulen liekin jylinä, joka kuluttaa oljenkorret, niin kuin voimakas kansa taisteluun asettunut.
Joel 2:5 Like the noise of chariots on the tops of mountains shall they leap, like the noise of a flame of fire that devours the stubble, as a strong people set in battle array.
Joel 2:6 Heidän edessään kansa on suuresti tuskissaan: kaikkien kasvot mustuvat.
Joel 2:6 Before their face the people shall be much pained: all faces shall gather blackness.
Joel 2:7 He juoksevat kuin sankarit, kiipeävät muureille kuin soturit, kukin kulkee omia teitään rikkomatta rivejään.
Joel 2:7 They shall run like mighty men; they shall climb the wall like men of war; and they shall march every one on his ways, and they shall not break their ranks:
Joel 2:8 Kukaan ei toistaan työnnä, vaan jokainen kulkee omaa polkuaan; ja jos he miekkaan kaatuvat, he eivät haavoitu.
Joel 2:8 Neither shall one thrust another; they shall walk every one in his path: and when they fall on the sword, they shall not be wounded.
Joel 2:9 He juoksevat kaupungissa edestakaisin, juoksevat muureilla, kiipeävät talojen päälle, tulevat ikkunoista sisään kuin varas.
Joel 2:9 They shall run to and fro in the city; they shall run on the wall, they shall climb up on the houses; they shall enter in at the windows like a thief.
Joel 2:10 Maa järkkyy heidän edessään, taivaat vapisevat; aurinko ja kuu pimenevät, ja tähdet vetävät hohteensa pois.
Joel 2:10 The earth shall quake before them; the heavens shall tremble: the sun and the moon shall be dark, and the stars shall withdraw their shining:
Joel 2:11 Ja Herra antaa äänensä kaikua sotajoukkonsa edellä, sillä hänen leirinsä on hyvin suuri, sillä voimallinen on se, joka pitää sanansa. Sillä Herran päivä on suuri ja hyvin pelottava, kuka sitä kestää?
Joel 2:11 And the LORD shall utter his voice before his army: for his camp is very great: for he is strong that executes his word: for the day of the LORD is great and very terrible; and who can abide it?
Joel 2:12 Sentähden, sanoo Herra, kääntykää nyt minun puoleeni kaikesta sydämestänne, paastolla, itkulla ja valituksella.
Joel 2:12 Therefore also now, said the LORD, turn you even to me with all your heart, and with fasting, and with weeping, and with mourning:
Joel 2:13 Ja repäise sydämesi, äläkä vaatteitasi, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, puoleen; sillä hän on armollinen ja laupias, pitkämielinen ja rikas hyvyydestä, ja hän katuu pahaa.
Joel 2:13 And rend your heart, and not your garments, and turn to the LORD your God: for he is gracious and merciful, slow to anger, and of great kindness, and repents him of the evil.
Joel 2:14 Kuka tietää, kääntyykö hän vielä, katuuko hän tekojaan ja jättääkö hän jälkeensä siunauksen, ruokauhrin ja juomauhrin Herralle, teidän Jumalallenne?
Joel 2:14 Who knows if he will return and repent, and leave a blessing behind him; even a meat offering and a drink offering to the LORD your God?
Joel 2:15 Puhaltakaa pasuunaan Siionissa, pyhittäkää paasto, kutsukaa koolle juhlakokous:
Joel 2:15 Blow the trumpet in Zion, sanctify a fast, call a solemn assembly:
Joel 2:16 Kootkaa kansa, pyhittäkää seurakunta, kokoakaa vanhimmat, kokoakaa lapset ja imeväiset. Sulhanen lähteköön kammiostaan ja morsian kammiostaan.
Joel 2:16 Gather the people, sanctify the congregation, assemble the elders, gather the children, and those that suck the breasts: let the bridegroom go forth of his chamber, and the bride out of her closet.
Joel 2:17 Papit, Herran palvelijat, itkivät eteisen ja alttarin välillä ja sanoisivat: Säästä, Herra, kansaasi, äläkä anna perintöosaasi häväistykseksi, pakanoille hallitsemaan sitä. Miksi heidän pitäisi sanoa kansansa keskuudessa: Missä on se?
Joel 2:17 Let the priests, the ministers of the LORD, weep between the porch and the altar, and let them say, Spare your people, O LORD, and give not your heritage to reproach, that the heathen should rule over them: why should they say among the people, Where is t
Joel 2:18 Silloin Herra on kiivas maansa puolesta ja armahtava kansaansa.
Joel 2:18 Then will the LORD be jealous for his land, and pity his people.
Joel 2:19 Niin, Herra vastaa ja sanoo kansalleen: Katso, minä lähetän teille viljaa, viiniä ja öljyä, ja te tulette niillä kylläisiksi. Minä en enää tee teitä pilkaksi pakanakansojen keskuudessa.
Joel 2:19 Yes, the LORD will answer and say to his people, Behold, I will send you corn, and wine, and oil, and you shall be satisfied therewith: and I will no more make you a reproach among the heathen:
Joel 2:20 Mutta minä ajan pohjoisen armeijan kauas teistä pois ja ajan sen karulle ja autiolle maalle, sen kasvot itämerelle päin ja sen takaosa perämerelle päin. Ja sen löyhkä ja paha löyhkä nousee, koska se
Joel 2:20 But I will remove far off from you the northern army, and will drive him into a land barren and desolate, with his face toward the east sea, and his hinder part toward the utmost sea, and his stink shall come up, and his ill smell shall come up, because h
Joel 2:21 Älä pelkää, maa; iloitse ja riemuitse, sillä Herra tekee suuria tekoja.
Joel 2:21 Fear not, O land; be glad and rejoice: for the LORD will do great things.
Joel 2:22 Älkää pelätkö, te metsän eläimet! Sillä erämaan laitumet vihertävät, sillä puu kantaa hedelmänsä, viikunapuu ja viiniköynnös antavat satonsa.
Joel 2:22 Be not afraid, you beasts of the field: for the pastures of the wilderness do spring, for the tree bears her fruit, the fig tree and the vine do yield their strength.
Joel 2:23 Iloitkaa siis, te Siionin lapset, ja riemuitkaa Herrassa, Jumalassanne! Sillä hän antaa teille kohtuullisesti aikaisateen, ja hän antaa teille tulla sateen, aikaisateen ja kevätsateen ensimmäisenä kuukautena.
Joel 2:23 Be glad then, you children of Zion, and rejoice in the LORD your God: for he has given you the former rain moderately, and he will cause to come down for you the rain, the former rain, and the latter rain in the first month.
Joel 2:24 Ja maanperänteet täyttyvät vehnästä, ja kuurnit pursuavat viiniä ja öljyä.
Joel 2:24 And the floors shall be full of wheat, and the vats shall overflow with wine and oil.
Joel 2:25 Ja minä korvaan teille ne vuodet, jotka heinäsirkat, syöjämato, toukka ja palmuntoukka ovat syöneet, suuri armeijani, jonka lähetin teidän keskuuteenne.
Joel 2:25 And I will restore to you the years that the locust has eaten, the cankerworm, and the caterpillar, and the palmerworm, my great army which I sent among you.
Joel 2:26 Ja te syötte yltäkylläisesti ja tulette kylläisiksi, ja ylistätte Herran, teidän Jumalanne, nimeä, joka on tehnyt ihmeitä teidän kanssanne; eikä minun kansani koskaan joudu häpeään.
Joel 2:26 And you shall eat in plenty, and be satisfied, and praise the name of the LORD your God, that has dealt wondrously with you: and my people shall never be ashamed.
Joel 2:27 Ja te tulette tietämään, että minä olen Israelin keskellä, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, eikä kukaan muu; eikä minun kansani koskaan joudu häpeään.
Joel 2:27 And you shall know that I am in the middle of Israel, and that I am the LORD your God, and none else: and my people shall never be ashamed.
Joel 2:28 Ja sen jälkeen minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät.
Joel 2:28 And it shall come to pass afterward, that I will pour out my spirit on all flesh; and your sons and your daughters shall prophesy, your old men shall dream dreams, your young men shall see visions:
Joel 2:29 Ja myös palvelijoiden ja palvelijattarien päälle noina päivinä minä vuodatan Henkeni.
Joel 2:29 And also on the servants and on the handmaids in those days will I pour out my spirit.
Joel 2:30 Ja minä näytän ihmeitä taivaassa ja maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.
Joel 2:30 And I will show wonders in the heavens and in the earth, blood, and fire, and pillars of smoke.
Joel 2:31 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin Herran päivä koittaa, se suuri ja pelottava.
Joel 2:31 The sun shall be turned into darkness, and the moon into blood, before the great and terrible day of the LORD come.
Joel 2:32 Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu; sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa on pelastus, niin kuin Herra on sanonut, ja niiden jäännöksessä, jotka Herra kutsuu.
Joel 2:32 And it shall come to pass, that whoever shall call on the name of the LORD shall be delivered: for in mount Zion and in Jerusalem shall be deliverance, as the LORD has said, and in the remnant whom the LORD shall call.
Joel 3:1 Sillä katso, noina päivinä ja siihen aikaan, kun minä käännän Juudan ja Jerusalemin kohtalon,
Joel 3:1 For, behold, in those days, and in that time, when I shall bring again the captivity of Judah and Jerusalem,
Joel 3:2 Minä kokoan kaikki kansat ja tuon heidät alas Joosafatin laaksoon ja käyn siellä heidän kanssaan oikeutta kansani ja perintöosani Israelin puolesta, jonka he ovat hajottaneet kansojen sekaan ja jakaneet minun maani.
Joel 3:2 I will also gather all nations, and will bring them down into the valley of Jehoshaphat, and will plead with them there for my people and for my heritage Israel, whom they have scattered among the nations, and parted my land.
Joel 3:3 Ja he ovat heittäneet arpaa minun kansani puolesta, antaneet pojan portoksi ja myyneet tytön viinistä, että he joisivat.
Joel 3:3 And they have cast lots for my people; and have given a boy for an harlot, and sold a girl for wine, that they might drink.
Joel 3:4 Niin, mitä tekemistä sinulla on minun kanssani, Tyros, Siidon ja kaikki Palestiinan rannikkomiehet? Maksatteko minulle koston? Ja jos maksatte minulle, niin pian ja nopeasti minä kostan kostonne teidän omaan päähänne.
Joel 3:4 Yes, and what have you to do with me, O Tyre, and Zidon, and all the coasts of Palestine? will you render me a recompense? and if you recompense me, swiftly and speedily will I return your recompense on your own head;
Joel 3:5 Koska te olette ottaneet minun hopeani ja kultani ja vienyt minun ihanat, ihanat esineeni temppeleihinne:
Joel 3:5 Because you have taken my silver and my gold, and have carried into your temples my goodly pleasant things:
Joel 3:6 Myös Juudan ja Jerusalemin lapset te olette myyneet kreikkalaisille siirtääksenne heidät kauas heidän rajoiltaan.
Joel 3:6 The children also of Judah and the children of Jerusalem have you sold to the Grecians, that you might remove them far from their border.
Joel 3:7 Katso, minä nostan heidät pois paikasta, johon te olette heidät myyneet, ja käännän teidän palkkanne oman päänne päälle.
Joel 3:7 Behold, I will raise them out of the place where you have sold them, and will return your recompense on your own head:
Joel 3:8 Ja minä myyn teidän poikanne ja tyttärenne Juudan lasten käsiin, ja he myyvät heidät sabalaisille, kaukaiselle kansalle; sillä Herra on niin puhunut.
Joel 3:8 And I will sell your sons and your daughters into the hand of the children of Judah, and they shall sell them to the Sabeans, to a people far off: for the LORD has spoken it.
Joel 3:9 Julistakaa tämä pakanakansojen keskuudessa: Valmistautukaa sotaan, herättäkää sankarit, kaikki soturit tulkoot esiin, tulkoot ylös!
Joel 3:9 Proclaim you this among the Gentiles; Prepare war, wake up the mighty men, let all the men of war draw near; let them come up:
Joel 3:10 Takokaa auranne miekoiksi ja vesurinne keihäiksi. Heikot sanokoot: Minä olen väkevä.
Joel 3:10 Beat your plowshares into swords and your pruning hooks into spears: let the weak say, I am strong.
Joel 3:11 Kokoontukaa ja tulkaa, kaikki pakanat, ja kokoontukaa ympärillenne. Tuokaa sankarinne, Herra, sinne.
Joel 3:11 Assemble yourselves, and come, all you heathen, and gather yourselves together round about: thither cause your mighty ones to come down, O LORD.
Joel 3:12 Herätkää pakanat ja tulkoot Joosafatin laaksoon! Siellä minä istun tuomitsemassa kaikkia pakanakansoja.
Joel 3:12 Let the heathen be wakened, and come up to the valley of Jehoshaphat: for there will I sit to judge all the heathen round about.
Joel 3:13 Pistäkää sirppi, sillä elo on kypsä; tulkaa, astukaa alas, sillä kuurana on täynnä, rasvat tulvivat; sillä heidän pahuutensa on suuri.
Joel 3:13 Put you in the sickle, for the harvest is ripe: come, get you down; for the press is full, the fats overflow; for their wickedness is great.
Joel 3:14 Joukot, joukot ratkaisulaaksossa, sillä Herran päivä on lähellä ratkaisulaaksossa.
Joel 3:14 Multitudes, multitudes in the valley of decision: for the day of the LORD is near in the valley of decision.
Joel 3:15 Aurinko ja kuu pimenevät, ja tähdet menettävät loistonsa.
Joel 3:15 The sun and the moon shall be darkened, and the stars shall withdraw their shining.
Joel 3:16 Herra ärähtää Siionista, antaa äänensä kaikua Jerusalemista, ja taivaat ja maa järkkyvät. Mutta Herra on kansansa turva ja Israelin lasten voima.
Joel 3:16 The LORD also shall roar out of Zion, and utter his voice from Jerusalem; and the heavens and the earth shall shake: but the LORD will be the hope of his people, and the strength of the children of Israel.
Joel 3:17 Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka asun Siionissa, minun pyhällä vuorellani. Silloin Jerusalem on oleva pyhä, eivätkä muukalaiset enää kulje sen läpi.
Joel 3:17 So shall you know that I am the LORD your God dwelling in Zion, my holy mountain: then shall Jerusalem be holy, and there shall no strangers pass through her any more.
Joel 3:18 Ja sinä päivänä vuoret tiukkuvat uutta viiniä ja kukkulat vuotavat maitoa, ja kaikki Juudan virrat vuotavat vettä, ja Herran huoneesta kumpuaa lähde ja kastelee maata.
Joel 3:18 And it shall come to pass in that day, that the mountains shall drop down new wine, and the hills shall flow with milk, and all the rivers of Judah shall flow with waters, and a fountain shall come forth out of the house of the LORD, and shall water the v
Joel 3:19 Egyptistä tulee autio, Edomista autio erämaa, koska he tekivät väkivaltaa Juudan lapsille, koska he ovat vuodattaneet viatonta verta heidän maassaan.
Joel 3:19 Egypt shall be a desolation, and Edom shall be a desolate wilderness, for the violence against the children of Judah, because they have shed innocent blood in their land.
Joel 3:20 Mutta Juuda asuu ikuisesti ja Jerusalem polvesta polveen.
Joel 3:20 But Judah shall dwell for ever, and Jerusalem from generation to generation.
Joel 3:21 Sillä minä puhdistan heidän verensä, jota en ole puhdistanut; sillä Herra asuu Siionissa.
Joel 3:21 For I will cleanse their blood that I have not cleansed: for the LORD dwells in Zion.
Aamos 1:1 Aamoksen sanat, joka oli Tekoan paimenten joukossa, jotka hän näki Israelista Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä ja Jerobeamin, Jooaan pojan, Israelin kuninkaan, päivinä, kaksi vuotta ennen maanjäristystä.
Amos 1:1 The words of Amos, who was among the herdsmen of Tekoa, which he saw concerning Israel in the days of Uzziah king of Judah, and in the days of Jeroboam the son of Joash king of Israel, two years before the earthquake.
Aamos 1:2 Ja hän sanoi: Herra ärjyy Siionista, antaa äänensä kaikua Jerusalemista, ja paimenten asuinalueet surevat, ja Karmelin huippu kuihtuu.
Amos 1:2 And he said, The LORD will roar from Zion, and utter his voice from Jerusalem; and the habitations of the shepherds shall mourn, and the top of Carmel shall wither.
Aamos 1:3 Näin sanoo Herra: Kolmen Damaskoksen rikoksen, neljän, tähden minä en peru heidän tuomiotaan, koska he ovat puineet Gileadin rautaisilla puima-aseilla.
Amos 1:3 Thus said the LORD; For three transgressions of Damascus, and for four, I will not turn away the punishment thereof; because they have threshed Gilead with threshing instruments of iron:
Aamos 1:4 Mutta minä lähetän tulen Hasaelin taloon, ja se kuluttaa Benhadadin palatsit.
Amos 1:4 But I will send a fire into the house of Hazael, which shall devour the palaces of Benhadad.
Aamos 1:5 Minä murran Damaskoksen salvan ja hävitän Aavenin tasangon asukkaat ja Eedenin talon valtikanpitäjät. Syyrian kansa menee pakkosiirtolaisuuteen Kiriin, sanoo Herra.
Amos 1:5 I will break also the bar of Damascus, and cut off the inhabitant from the plain of Aven, and him that holds the scepter from the house of Eden: and the people of Syria shall go into captivity to Kir, said the LORD.
Aamos 1:6 Näin sanoo Herra: Kolmen Gassan rikoksen, neljän, tähden minä en peru heidän tuomiotaan, koska he veivät kaikki pakkosiirtolaiset pois antaakseen heidät Edomiin.
Amos 1:6 Thus said the LORD; For three transgressions of Gaza, and for four, I will not turn away the punishment thereof; because they carried away captive the whole captivity, to deliver them up to Edom:
Aamos 1:7 Mutta minä lähetän tulen Gazan muureihin, ja se kuluttaa sen palatsit.
Amos 1:7 But I will send a fire on the wall of Gaza, which shall devour the palaces thereof:
Aamos 1:8 Minä hävitän Asdodin asukkaat ja Askelonin valtikanpitäjät. Minä käännän käteni Ekronia vastaan, ja filistealaisten jäännös hukkuu, sanoo Herra, Herra.
Amos 1:8 And I will cut off the inhabitant from Ashdod, and him that holds the scepter from Ashkelon, and I will turn my hand against Ekron: and the remnant of the Philistines shall perish, said the Lord GOD.
Aamos 1:9 Näin sanoo Herra: Kolmen, neljän Tyyron rikoksen tähden minä en peru heidän tuomiotaan, koska he luovuttivat koko pakkosiirtolaisen Edomille eivätkä muistaneet veljesliittoa.
Amos 1:9 Thus said the LORD; For three transgressions of Tyrus, and for four, I will not turn away the punishment thereof; because they delivered up the whole captivity to Edom, and remembered not the brotherly covenant:
Aamos 1:10 Mutta minä lähetän tulen Tyyron muuriin, ja se kuluttaa sen palatsit.
Amos 1:10 But I will send a fire on the wall of Tyrus, which shall devour the palaces thereof.
Aamos 1:11 Näin sanoo Herra: Kolmen Edomin rikoksen, neljän, tähden minä en peru heidän tuomiotaan, koska hän ajoi veljeään takaa miekalla ja hylkäsi kaiken säälin, ja hänen vihansa repi ikuisesti, ja hän piti kiivautensa ikuisesti.
Amos 1:11 Thus said the LORD; For three transgressions of Edom, and for four, I will not turn away the punishment thereof; because he did pursue his brother with the sword, and did cast off all pity, and his anger did tear perpetually, and he kept his wrath for eve
Aamos 1:12 Mutta minä lähetän tulen Temaniin, ja se kuluttaa Bosran palatsit.
Amos 1:12 But I will send a fire on Teman, which shall devour the palaces of Bozrah.
Aamos 1:13 Näin sanoo Herra: Kolmen, neljän ammonilaisten rikoksen tähden minä en peru heidän tuomiotaan, koska he ovat repineet kappaleiksi Gileadin raskaat naiset laajentaakseen aluettaan.
Amos 1:13 Thus said the LORD; For three transgressions of the children of Ammon, and for four, I will not turn away the punishment thereof; because they have ripped up the women with child of Gilead, that they might enlarge their border:
Aamos 1:14 Minä sytytän Rabban muuriin tulen, ja se kuluttaa sen palatsit. Sodanpäivänä kuuluu riemun jylinää, myrskyn pauhun jylinää.
Amos 1:14 But I will kindle a fire in the wall of Rabbah, and it shall devour the palaces thereof, with shouting in the day of battle, with a tempest in the day of the whirlwind:
Aamos 1:15 Ja heidän kuninkaansa menee pakkosiirtolaisuuteen, hän ja hänen ruhtinaansa yhdessä, sanoo Herra.
Amos 1:15 And their king shall go into captivity, he and his princes together, said the LORD.
Aamos 2:1 Näin sanoo Herra: Kolmen Mooabin rikoksen, neljän, tähden minä en tahdo perua tuomiotani, koska hän poltti Edomin kuninkaan luut kalkiksi.
Amos 2:1 Thus said the LORD; For three transgressions of Moab, and for four, I will not turn away the punishment thereof; because he burned the bones of the king of Edom into lime:
Aamos 2:2 Mutta minä lähetän tulen Mooabin kimppuun, ja se kuluttaa Kiriotin palatsit; ja Moab kuolee metelin, riemun ja pasuunan pauhun keskellä.
Amos 2:2 But I will send a fire on Moab, and it shall devour the palaces of Kirioth: and Moab shall die with tumult, with shouting, and with the sound of the trumpet:
Aamos 2:3 Minä hävitän tuomarin sen keskeltä ja surmaan kaikki sen ruhtinaat hänen kanssaan, sanoo Herra.
Amos 2:3 And I will cut off the judge from the middle thereof, and will slay all the princes thereof with him, said the LORD.
Aamos 2:4 Näin sanoo Herra: Kolmen Juudan rikoksen, neljän, tähden minä en peru heidän tuomiotaan, koska he ovat halveksineet Herran lakia eivätkä ole pitäneet hänen käskyjään, vaan heidän valheensa ovat saattaneet heidät eksymään, minkä jälkeen heidän
Amos 2:4 Thus said the LORD; For three transgressions of Judah, and for four, I will not turn away the punishment thereof; because they have despised the law of the LORD, and have not kept his commandments, and their lies caused them to err, after the which their
Aamos 2:5 Mutta minä lähetän tulen Juudan ylle, ja se kuluttaa Jerusalemin palatsit.
Amos 2:5 But I will send a fire on Judah, and it shall devour the palaces of Jerusalem.
Aamos 2:6 Näin sanoo Herra: Kolmen Israelin rikoksen, neljän, tähden minä en tahdo perua heidän tuomiotaan, sillä he myivät vanhurskaan hopeasta ja köyhän kenkäparista.
Amos 2:6 Thus said the LORD; For three transgressions of Israel, and for four, I will not turn away the punishment thereof; because they sold the righteous for silver, and the poor for a pair of shoes;
Aamos 2:7 Joka maan tomua himoitsee köyhien pään päälle ja sortaa nöyrien tien; ja mies ja hänen isänsä menevät saman neiton luo häpäistäkseen minun pyhän nimeni.
Amos 2:7 That pant after the dust of the earth on the head of the poor, and turn aside the way of the meek: and a man and his father will go in to the same maid, to profane my holy name:
Aamos 2:8 Ja he laskeutuvat vaatteille, jotka on asetettu pantiksi jokaisen alttarin luo, ja he juovat tuomittujen viiniä jumalansa huoneessa.
Amos 2:8 And they lay themselves down on clothes laid to pledge by every altar, and they drink the wine of the condemned in the house of their god.
Aamos 2:9 Minä kuitenkin tuhosin heidän edestään amorilaiset, jotka olivat korkeita kuin setrit ja vahvat kuin tammet; mutta minä tuhosin heidän hedelmänsä ylhäältä ja hänen juurensa alhaalta.
Amos 2:9 Yet destroyed I the Amorite before them, whose height was like the height of the cedars, and he was strong as the oaks; yet I destroyed his fruit from above, and his roots from beneath.
Aamos 2:10 Minä vein teidät pois Egyptin maasta ja johdatin teitä erämaassa neljäkymmentä vuotta, että ottaisitte amorilaisten maan omaksenne.
Amos 2:10 Also I brought you up from the land of Egypt, and led you forty years through the wilderness, to possess the land of the Amorite.
Aamos 2:11 Ja minä herätin pojistanne profeettoja ja nuorista miehistänne nasiirilaisia. Eikö niin ole, te israelilaiset? sanoo Herra.
Amos 2:11 And I raised up of your sons for prophets, and of your young men for Nazarites. Is it not even thus, O you children of Israel? said the LORD.
Aamos 2:12 Mutta te annoitte nasiirille viiniä juotavaksi ja kielsitte profeettoja sanoen: Älkää profetoiko.
Amos 2:12 But you gave the Nazarites wine to drink; and commanded the prophets, saying, Prophesy not.
Aamos 2:13 Katso, minua ahdetaan teidän allenne, niin kuin ahdetaan vaunuja täynnä lyhteitä.
Amos 2:13 Behold, I am pressed under you, as a cart is pressed that is full of sheaves.
Aamos 2:14 Sentähden nopealta pakeneminen hukkuu, eikä väkevä saa voimaansa vahvistua, eikä sankari pelasta itseään.
Amos 2:14 Therefore the flight shall perish from the swift, and the strong shall not strengthen his force, neither shall the mighty deliver himself:
Aamos 2:15 Eikä jousenpitäjä pysy pystyssä, eikä nopeajalkainen pelasta itseään, eikä hevosen selässä ratsastava pelasta itseään.
Amos 2:15 Neither shall he stand that handles the bow; and he that is swift of foot shall not deliver himself: neither shall he that rides the horse deliver himself.
Aamos 2:16 Ja rohkea sankarien joukossa pakenee alastomana sinä päivänä, sanoo Herra.
Amos 2:16 And he that is courageous among the mighty shall flee away naked in that day, said the LORD.
Aamos 3:1 Kuulkaa tämä sana, jonka Herra on puhunut teitä vastaan, te israelilaiset, koko sitä sukua vastaan, jonka minä toin Egyptin maasta, sanoen:
Amos 3:1 Hear this word that the LORD has spoken against you, O children of Israel, against the whole family which I brought up from the land of Egypt, saying,
Aamos 3:2 Kaikista maan sukukunnista minä olen tuntenut vain teidät; sentähden minä rankaisen teitä kaikista pahaista teoistanne.
Amos 3:2 You only have I known of all the families of the earth: therefore I will punish you for all your iniquities.
Aamos 3:3 Voiko kaksi kävellä yhdessä, elleivät he ole sopineet?
Amos 3:3 Can two walk together, except they be agreed?
Aamos 3:4 Karjuuko leijona metsässä, ellei sillä ole saalista? Huutaako nuori leijona luolastaan, ellei se ole mitään saanut?
Amos 3:4 Will a lion roar in the forest, when he has no prey? will a young lion cry out of his den, if he have taken nothing?
Aamos 3:5 Voiko lintu pudota maan päälle ansaan, jossa sillä ei ole giniä? Voiko joku nostaa ansan maasta saamatta mitään?
Amos 3:5 Can a bird fall in a snare on the earth, where no gin is for him? shall one take up a snare from the earth, and have taken nothing at all?
Aamos 3:6 Puhalletaanko torveen kaupungissa, eikä kansa pelkää? Tapahtuuko kaupungissa onnettomuus, jota Herra ei ole tehnyt?
Amos 3:6 Shall a trumpet be blown in the city, and the people not be afraid? shall there be evil in a city, and the LORD has not done it?
Aamos 3:7 Totisesti, Herra Jumala ei tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoilleen profeetoille.
Amos 3:7 Surely the Lord GOD will do nothing, but he reveals his secret to his servants the prophets.
Aamos 3:8 Leijona karjuu, kuka ei pelkäisi? Herra, Herra, on puhunut, kuka ei ennustaisi?
Amos 3:8 The lion has roared, who will not fear? the Lord GOD has spoken, who can but prophesy?
Aamos 3:9 Julistakaa Asdodin palatsissa ja Egyptin maan palatsissa ja sanokaa: Kokoontukaa Samarian vuorille ja katsokaa suurta mellakkaa sen keskellä ja sorrettuja sen keskellä.
Amos 3:9 Publish in the palaces at Ashdod, and in the palaces in the land of Egypt, and say, Assemble yourselves on the mountains of Samaria, and behold the great tumults in the middle thereof, and the oppressed in the middle thereof.
Aamos 3:10 Sillä he eivät osaa tehdä oikein, sanoo Herra, he jotka kokoavat väkivaltaa ja ryöstöä palatseihinsa.
Amos 3:10 For they know not to do right, said the LORD, who store up violence and robbery in their palaces.
Aamos 3:11 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra Jumala: Vihollinen on oleva maan ympärillä, ja hän kukistaa sinun voimasi, ja sinun palatsisi raadellaan.
Amos 3:11 Therefore thus said the Lord GOD; An adversary there shall be even round about the land; and he shall bring down your strength from you, and your palaces shall be spoiled.
Aamos 3:12 Näin sanoo Herra: Niin kuin paimen ottaa leijonan suusta kaksi koipea tai korvanpalasen, niin otetaan pois israelilaiset, jotka asuvat Samariassa vuoteen nurkassa ja Damaskoksessa vuoteessa.
Amos 3:12 Thus said the LORD; As the shepherd takes out of the mouth of the lion two legs, or a piece of an ear; so shall the children of Israel be taken out that dwell in Samaria in the corner of a bed, and in Damascus in a couch.
Aamos 3:13 Kuulkaa ja todistakaa Jaakobin heimossa, sanoo Herra, Herra, Jumala Sebaot,
Amos 3:13 Hear you, and testify in the house of Jacob, said the Lord GOD, the God of hosts,
Aamos 3:14 Että sinä päivänä, jona minä kostan Israelille hänen rikoksensa, minä kostan myös Beetelin alttareille; ja alttarin sarvet hakataan irti ja ne putoavat maahan.
Amos 3:14 That in the day that I shall visit the transgressions of Israel on him I will also visit the altars of Bethel: and the horns of the altar shall be cut off, and fall to the ground.
Aamos 3:15 Minä lyön talvitalon ja kesätalon tuhoon, ja norsunluusta tehdyt talot tuhoutuvat, ja suurista taloista tulee loppu, sanoo Herra.
Amos 3:15 And I will smite the winter house with the summer house; and the houses of ivory shall perish, and the great houses shall have an end, said the LORD.
Aamos 4:1 Kuulkaa tämä sana, te Basanin lehmät, jotka olette Samarian vuorella, jotka sorratte köyhiä, murskaatte köyhät, jotka sanotte isännillenne: Tuokaa, anna meidän juoda!
Amos 4:1 Hear this word, you cows of Bashan, that are in the mountain of Samaria, which oppress the poor, which crush the needy, which say to their masters, Bring, and let us drink.
Aamos 4:2 Herra, Herra, on vannonut pyhyytensä kautta: Katso, teille tulevat päivät, jolloin hän vie teidät pois koukuilla ja teidän jälkeläisenne koukuilla.
Amos 4:2 The Lord GOD has sworn by his holiness, that, see, the days shall come on you, that he will take you away with hooks, and your posterity with fishhooks.
Aamos 4:3 Ja teidän on lähdettävä ulos aukkojen kautta, jokainen lehmä sen edestä, ja teidän on heitettävä ne palatsiin, sanoo Herra.
Amos 4:3 And you shall go out at the breaches, every cow at that which is before her; and you shall cast them into the palace, said the LORD.
Aamos 4:4 Tulkaa Beeteliin ja tehkää syntiä, Gilgalissa tehkää lisää syntiä, ja tuokaa teurasuhrinne joka aamu ja kymmenyksenne kolmen vuoden välein.
Amos 4:4 Come to Bethel, and transgress; at Gilgal multiply transgression; and bring your sacrifices every morning, and your tithes after three years:
Aamos 4:5 Uhratkaa kiitosuhri hapanleivän kanssa ja kuuluttakaa ja kuuluttakaa vapaaehtoiset uhrit. Sillä tämä on teidän mieleenne, te Israelin lapset, sanoo Herra, Herra.
Amos 4:5 And offer a sacrifice of thanksgiving with leaven, and proclaim and publish the free offerings: for this likes you, O you children of Israel, said the Lord GOD.
Aamos 4:6 Minä olen antanut teille puhtaat hampaat kaikissa kaupungeissanne ja leivän puutteen kaikissa paikoissanne; ja silti ette ole kääntyneet minun luokseni, sanoo Herra.
Amos 4:6 And I also have given you cleanness of teeth in all your cities, and want of bread in all your places: yet have you not returned to me, said the LORD.
Aamos 4:7 Ja minä pidätin teiltä sateen, kun elonkorjuuseen oli vielä kolme kuukautta. Yhdelle kaupungille minä annoin sataa, mutta toiselle en. Yhdelle palstalle satoi, mutta se palsta, jolle ei satanut, kuihtui.
Amos 4:7 And also I have withheld the rain from you, when there were yet three months to the harvest: and I caused it to rain on one city, and caused it not to rain on another city: one piece was rained on, and the piece whereupon it rained not withered.
Aamos 4:8 Niin kaksi tai kolme kaupunkia harhaili yhteen kaupunkiin juomaan vettä, mutta ne eivät tulleet ravituiksi. Ja te ette ole palanneet minun luokseni, sanoo Herra.
Amos 4:8 So two or three cities wandered to one city, to drink water; but they were not satisfied: yet have you not returned to me, said the LORD.
Aamos 4:9 Minä olen lyönyt teitä nuutuneella viljalla ja viljanruosteella. Kun teidän puutarhanne ja viinitarhanne, viikunapuunne ja öljypuunne rehottivat, toukat söivät ne. Mutta te ette ole kääntyneet minun luokseni, sanoo Herra.
Amos 4:9 I have smitten you with blasting and mildew: when your gardens and your vineyards and your fig trees and your olive trees increased, the palmerworm devoured them: yet have you not returned to me, said the LORD.
Aamos 4:10 Minä olen lähettänyt teidän keskuuteenne ruton Egyptin lain mukaan. Olen surmannut nuoret miehenne miekalla ja vienyt hevosenne pois. Olen nostanut leirinne löyhkän sieraimiinne. Mutta ette ole palanneet minun luokseni, sanoo Herra.
Amos 4:10 I have sent among you the pestilence after the manner of Egypt: your young men have I slain with the sword, and have taken away your horses; and I have made the stink of your camps to come up to your nostrils: yet have you not returned to me, said the LOR
Aamos 4:11 Minä olen kukistanut jotkut teistä, niin kuin Jumala kukisti Sodoman ja Gomorran, ja te olette olleet kuin tulesta temmattu kekäle. Mutta te ette ole kääntyneet minun luokseni, sanoo Herra.
Amos 4:11 I have overthrown some of you, as God overthrew Sodom and Gomorrah, and you were as a firebrand plucked out of the burning: yet have you not returned to me, said the LORD.
Aamos 4:12 Sentähden minä teen sinulle näin, Israel; ja koska minä teen sinulle näin, valmistaudu, Israel, kohtaamaan Jumalasi.
Amos 4:12 Therefore thus will I do to you, O Israel: and because I will do this to you, prepare to meet your God, O Israel.
Aamos 4:13 Sillä katso, hän, joka tekee vuoret ja luo tuulen, ja ilmoittaa ihmiselle, mikä hänen ajatuksensa on, joka tekee aamun ja pimeyden ja astuu maan kukkuloilla - Herra, Jumala Sebaot, on hänen nimensä.
Amos 4:13 For, see, he that forms the mountains, and creates the wind, and declares to man what is his thought, that makes the morning darkness, and treads on the high places of the earth, The LORD, The God of hosts, is his name.
Aamos 5:1 Kuulkaa tämä sana, jonka minä teitä vastaan viritän, valitusvirsi, te Israelin heimo.
Amos 5:1 Hear you this word which I take up against you, even a lamentation, O house of Israel.
Aamos 5:2 Neitsyt Israel on langennut, eikä hän enää nouse, hänet on hylätty maahansa, eikä kukaan häntä nosta.
Amos 5:2 The virgin of Israel is fallen; she shall no more rise: she is forsaken on her land; there is none to raise her up.
Aamos 5:3 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Kaupunki, josta lähti liikkeelle tuhat miestä, jättää jäljelle sata miestä, ja joka lähti liikkeelle sata miestä, jättää jäljelle kymmenen Israelin heimolle.
Amos 5:3 For thus said the Lord GOD; The city that went out by a thousand shall leave an hundred, and that which went forth by an hundred shall leave ten, to the house of Israel.
Aamos 5:4 Sillä näin sanoo Herra Israelin heimolle: Etsikää minua, niin te saatte elää.
Amos 5:4 For thus said the LORD to the house of Israel, Seek you me, and you shall live:
Aamos 5:5 Mutta älkää etsikö Beeteliä älkääkä menkö Gilgaliin älkääkä kulkeko Beersebaan, sillä Gilgal joutuu vankeuteen ja Beetelistä tulee tyhjyys.
Amos 5:5 But seek not Bethel, nor enter into Gilgal, and pass not to Beersheba: for Gilgal shall surely go into captivity, and Bethel shall come to nothing.
Aamos 5:6 Etsikää Herraa, niin saatte elää, ettei hän rikkoisi tulisena Joosefin taloa ja kuluttaisi sitä, eikä Beetelissä olisi sammuttajaa.
Amos 5:6 Seek the LORD, and you shall live; lest he break out like fire in the house of Joseph, and devour it, and there be none to quench it in Bethel.
Aamos 5:7 Te, jotka muutatte oikeuden koiruohoksi ja hylkäätte vanhurskauden maan päälle,
Amos 5:7 You who turn judgment to wormwood, and leave off righteousness in the earth,
Aamos 5:8 Etsikää häntä, joka on tehnyt seitsemän tähteä ja Orionin, joka muuttaa kuoleman varjon aamuksi ja pimentää päivän yöllä, joka kutsuu meren vedet ja vuodattaa ne maan pinnalle. Herra on hänen nimensä.
Amos 5:8 Seek him that makes the seven stars and Orion, and turns the shadow of death into the morning, and makes the day dark with night: that calls for the waters of the sea, and pours them out on the face of the earth: The LORD is his name:
Aamos 5:9 Joka ryöstettyä vahvistaa väkevää vastaan, niin että ryöstetty hyökkää linnoitusta vastaan.
Amos 5:9 That strengthens the spoiled against the strong, so that the spoiled shall come against the fortress.
Aamos 5:10 He vihaavat sitä, joka portissa nuhtelee, ja he inhoavat sitä, joka puhuu oikein.
Amos 5:10 They hate him that rebukes in the gate, and they abhor him that speaks uprightly.
Aamos 5:11 Sillä koska te tallaatte köyhää ja otatte häneltä vehnän taakkoja, te olette rakentaneet taloja hakatusta kivestä, mutta ette saa niissä asua; te olette istuttaneet ihania viinitarhoja, mutta ette saa niistä juoda viiniä.
Amos 5:11 For as much therefore as your treading is on the poor, and you take from him burdens of wheat: you have built houses of hewn stone, but you shall not dwell in them; you have planted pleasant vineyards, but you shall not drink wine of them.
Aamos 5:12 Sillä minä tiedän teidän monet rikkomuksenne ja mahtavat syntinne: te kurjatte vanhurskasta, ottavat lahjuksia ja käännytätte portissa köyhät pois heidän oikeudestaan.
Amos 5:12 For I know your manifold transgressions and your mighty sins: they afflict the just, they take a bribe, and they turn aside the poor in the gate from their right.
Aamos 5:13 Sentähden viisas pysyy hiljaa sinä aikana, sillä se on paha aika.
Amos 5:13 Therefore the prudent shall keep silence in that time; for it is an evil time.
Aamos 5:14 Etsikää hyvää, älkääkä pahaa, että eläisitte; niin Herra, Jumala Sebaot, on teidän kanssanne, niin kuin olette puhuneet.
Amos 5:14 Seek good, and not evil, that you may live: and so the LORD, the God of hosts, shall be with you, as you have spoken.
Aamos 5:15 Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää, ja saattakaa oikeus voimaan portissa. Ehkä Herra, Jumala Sebaot, on armollinen Joosefin jäännöstä kohtaan.
Amos 5:15 Hate the evil, and love the good, and establish judgment in the gate: it may be that the LORD God of hosts will be gracious to the remnant of Joseph.
Aamos 5:16 Sentähden Herra, Jumala Sebaot, Herra, sanoo näin: Valitus on oleva kaikilla kaduilla, ja kaikilla valtateillä sanotaan: 'Voi! Voi!'! Maanviljelijää kutsutaan suruvirsiin ja valitusvirsien taitajia valitusvirsiin.
Amos 5:16 Therefore the LORD, the God of hosts, the LORD, said thus; Wailing shall be in all streets; and they shall say in all the highways, Alas! alas! and they shall call the farmer to mourning, and such as are skillful of lamentation to wailing.
Aamos 5:17 Ja kaikissa viinitarhoissa on valitus, sillä minä kuljen teidän kauttanne, sanoo Herra.
Amos 5:17 And in all vineyards shall be wailing: for I will pass through you, said the LORD.
Aamos 5:18 Voi teitä, jotka kaipaatte Herran päivää! Mitä teille siitä on? Herran päivä on pimeys, ei valo.
Amos 5:18 Woe to you that desire the day of the LORD! to what end is it for you? the day of the LORD is darkness, and not light.
Aamos 5:19 Ikään kuin mies pakenisi leijonaa ja karhu kohtaisi hänet, tai menisi taloon ja nojaisi kätensä seinään ja käärme purisi häntä.
Amos 5:19 As if a man did flee from a lion, and a bear met him; or went into the house, and leaned his hand on the wall, and a serpent bit him.
Aamos 5:20 Eikö Herran päivä ole pimeys eikä valo, synkeys, ei valoa?
Amos 5:20 Shall not the day of the LORD be darkness, and not light? even very dark, and no brightness in it?
Aamos 5:21 Minä vihaan, minä halveksin teidän juhlapäiviänne enkä tahdo haistaa teidän juhlakokouksianne.
Amos 5:21 I hate, I despise your feast days, and I will not smell in your solemn assemblies.
Aamos 5:22 Vaikka te uhraatte minulle polttouhreja ja ruokauhrejanne, minä en niitä hyväksy, enkä katso teidän sikiöeläintenne yhteysuhrien puoleen.
Amos 5:22 Though you offer me burnt offerings and your meat offerings, I will not accept them: neither will I regard the peace offerings of your fat beasts.
Aamos 5:23 Vie minulta pois laulujesi melu, sillä en tahdo kuulla violienne sävelmää.
Amos 5:23 Take you away from me the noise of your songs; for I will not hear the melody of your viols.
Aamos 5:24 Mutta oikeus vuotakoon kuin vedet ja vanhurskaus kuin voimakas puro.
Amos 5:24 But let judgment run down as waters, and righteousness as a mighty stream.
Aamos 5:25 Oletteko te, Israelin heimo, tuoneet minulle teurasuhreja ja ruokauhreja erämaassa neljänäkymmenenä vuotena?
Amos 5:25 Have you offered to me sacrifices and offerings in the wilderness forty years, O house of Israel?
Aamos 5:26 Mutta te olette kantaneet Molokinne ja Kiuninne kuvienne majaa, jumalanne tähteä, jonka te olette itsellenne tehneet.
Amos 5:26 But you have borne the tabernacle of your Moloch and Chiun your images, the star of your god, which you made to yourselves.
Aamos 5:27 Sentähden minä vien teidät pakkosiirtolaisuuteen Damaskoksen tuolle puolelle, sanoo Herra, jonka nimi on Jumala Sebaot.
Amos 5:27 Therefore will I cause you to go into captivity beyond Damascus, said the LORD, whose name is The God of hosts.
Aamos 6:1 Voi niitä, jotka Siionissa huolettomina elävät ja Samarian vuoreen turvaavat, joita kutsutaan kansojen päämiehiksi, joiden luo Israelin heimo tuli!
Amos 6:1 Woe to them that are at ease in Zion, and trust in the mountain of Samaria, which are named chief of the nations, to whom the house of Israel came!
Aamos 6:2 Menkää Kalneen ja katsokaa, ja sieltä vaeltakaa Suureen Hamatiin ja sitten alas filistealaisten Gatiin. Ovatko ne parempia kuin nämä valtakunnat, tai onko heidän rajansa suurempi kuin teidän rajanne?
Amos 6:2 Pass you to Calneh, and see; and from there go you to Hamath the great: then go down to Gath of the Philistines: be they better than these kingdoms? or their border greater than your border?
Aamos 6:3 Te, jotka työnnätte pahat päivät kauas pois ja lähetätte väkivallan asuinsijan;
Amos 6:3 You that put far away the evil day, and cause the seat of violence to come near;
Aamos 6:4 Jotka makaavat norsunluisilla vuoteilla ja oikaisevat itseään vuoteillaan ja syövät karitsoita laumasta ja vasikoita karsinan keskeltä;
Amos 6:4 That lie on beds of ivory, and stretch themselves on their couches, and eat the lambs out of the flock, and the calves out of the middle of the stall;
Aamos 6:5 Jotka laulavat viulun säestyksellä ja keksivät itselleen soittimia, niinkuin Daavid;
Amos 6:5 That chant to the sound of the viol, and invent to themselves instruments of music, like David;
Aamos 6:6 Jotka juovat viiniä maljoista ja voitelevat itsensä parhailla voiteilla, mutta eivät sure Joosefin kärsimystä.
Amos 6:6 That drink wine in bowls, and anoint themselves with the chief ointments: but they are not grieved for the affliction of Joseph.
Aamos 6:7 Sentähden he nyt menevät vangiksi ensimmäisten vangittujen kanssa, ja niiden pidot, jotka itsensä oikaisivat, poistetaan.
Amos 6:7 Therefore now shall they go captive with the first that go captive, and the banquet of them that stretched themselves shall be removed.
Aamos 6:8 Herra, Herra Jumala, on vannonut itsensä kautta, sanoo Herra, Jumala Sebaot: Minä inhoan Jaakobin ihanuutta ja vihaan hänen palatsejaan; sentähden minä luovutan kaupungin ja kaiken, mitä siinä on.
Amos 6:8 The Lord GOD has sworn by himself, said the LORD the God of hosts, I abhor the excellency of Jacob, and hate his palaces: therefore will I deliver up the city with all that is therein.
Aamos 6:9 Ja jos kymmenen miestä jää jäljelle yhteen taloon, he kuolevat.
Amos 6:9 And it shall come to pass, if there remain ten men in one house, that they shall die.
Aamos 6:10 Ja miehen setä ottaa hänet ja se, joka hänet polttaa, viemään luut ulos talosta ja sanoo talon vierellä olevalle: Onko sinulla vielä ketään? Hän vastaa: Ei. Silloin hän sanoo: Vaikene, sillä me saatamme...
Amos 6:10 And a man’s uncle shall take him up, and he that burns him, to bring out the bones out of the house, and shall say to him that is by the sides of the house, Is there yet any with you? and he shall say, No. Then shall he say, Hold your tongue: for we may n
Aamos 6:11 Sillä katso, Herra käskee, ja hän lyö suuren talon reviksi ja pienen talon halkeamineen.
Amos 6:11 For, behold, the LORD commands, and he will smite the great house with breaches, and the little house with clefts.
Aamos 6:12 Juoksevatko hevoset kalliolla? Kynnetäänkö siellä härjillä? Sillä te olette muuttaneet oikeuden sapeksi ja vanhurskauden hedelmän hemlokiksi.
Amos 6:12 Shall horses run on the rock? will one plow there with oxen? for you have turned judgment into gall, and the fruit of righteousness into hemlock:
Aamos 6:13 Te, jotka iloitsette tyhjästä, jotka sanotte: Emmekö ole omalla voimallamme saaneet itsellemme sarvia?
Amos 6:13 You which rejoice in a thing of nothing, which say, Have we not taken to us horns by our own strength?
Aamos 6:14 Mutta katso, minä herätän teitä vastaan, te Israelin heimo, sanoo Herra, Jumala Sebaot, kansan, ja he ahdistavat teitä Hamatin rajalta aina erämaan puroon asti.
Amos 6:14 But, behold, I will raise up against you a nation, O house of Israel, said the LORD the God of hosts; and they shall afflict you from the entering in of Hemath to the river of the wilderness.
Aamos 7:1 Näin on Herra Jumala minulle näyttänyt: Katso, hän loi heinäsirkkoja vasta kasvun alussa; ja katso, se olikin kasvu kuninkaan niiton jälkeen.
Amos 7:1 Thus has the Lord GOD showed to me; and, behold, he formed grasshoppers in the beginning of the shooting up of the latter growth; and, see, it was the latter growth after the king’s mowings.
Aamos 7:2 Ja kun he olivat syöneet loppuun maan ruohon, sanoin minä: Herra Jumala, anna anteeksi! Kuka voi auttaa Jaakobia nousemaan? Hän on niin pieni.
Amos 7:2 And it came to pass, that when they had made an end of eating the grass of the land, then I said, O Lord GOD, forgive, I beseech you: by whom shall Jacob arise? for he is small.
Aamos 7:3 Herra katui tätä: Niin ei tapahdu, sanoi Herra.
Amos 7:3 The LORD repented for this: It shall not be, said the LORD.
Aamos 7:4 Näin on Herra, Herra minulle näyttänyt: Katso, Herra, Herra kutsui tulen sotaan, ja se kulutti suuren syvyyden ja söi osan siitä.
Amos 7:4 Thus has the Lord GOD showed to me: and, behold, the Lord GOD called to contend by fire, and it devoured the great deep, and did eat up a part.
Aamos 7:5 Niin minä sanoin: Herra Jumala, lakkaa! Kuka voi auttaa Jaakobia, hän on pieni?
Amos 7:5 Then said I, O Lord GOD, cease, I beseech you: by whom shall Jacob arise? for he is small.
Aamos 7:6 Herra katui tätä: Näinkään ei tapahdu, sanoo Herra, Herra.
Amos 7:6 The LORD repented for this: This also shall not be, said the Lord GOD.
Aamos 7:7 Näin hän näytti minulle: ja katso, Herra seisoi luotilangan varassa tehdyllä muurilla, luotilanka kädessään.
Amos 7:7 Thus he showed me: and, behold, the LORD stood on a wall made by a plumb line, with a plumb line in his hand.
Aamos 7:8 Ja Herra sanoi minulle: Aamos, mitä sinä näet? Minä vastasin: Luotinuoran. Silloin Herra sanoi: Katso, minä asetan luotilangan kansani Israelin keskelle; en minä enää kulje heidän ohitseen.
Amos 7:8 And the LORD said to me, Amos, what see you? And I said, A plumb line. Then said the LORD, Behold, I will set a plumb line in the middle of my people Israel: I will not again pass by them any more:
Aamos 7:9 Ja Iisakin uhripaikat tulevat autioiksi ja Israelin pyhäköt raunioiksi; ja minä nousen miekalla Jerobeamin sukua vastaan.
Amos 7:9 And the high places of Isaac shall be desolate, and the sanctuaries of Israel shall be laid waste; and I will rise against the house of Jeroboam with the sword.
Aamos 7:10 Silloin Betelin pappi Amasja lähetti sanan Jerobeamille, Israelin kuninkaalle, ja käski sanoa: Aamos on tehnyt salaliiton sinua vastaan Israelin heimon keskellä; maa ei kestä kaikkia hänen sanojaan.
Amos 7:10 Then Amaziah the priest of Bethel sent to Jeroboam king of Israel, saying, Amos has conspired against you in the middle of the house of Israel: the land is not able to bear all his words.
Aamos 7:11 Sillä näin on sanonut Aamos: 'Jerobeam kuolee miekkaan, ja Israel viedään pois pakkosiirtolaisuuteen omasta maastaan.'
Amos 7:11 For thus Amos said, Jeroboam shall die by the sword, and Israel shall surely be led away captive out of their own land.
Aamos 7:12 Ja Amasja sanoi Aamoselle: Näkijä, mene ja pakene Juudan maahan, syö siellä leipää ja profetoi siellä.
Amos 7:12 Also Amaziah said to Amos, O you seer, go, flee you away into the land of Judah, and there eat bread, and prophesy there:
Aamos 7:13 Mutta älä enää ennusta Beetelissä, sillä se on kuninkaan kappeli ja kuninkaan hovi.
Amos 7:13 But prophesy not again any more at Bethel: for it is the king’s chapel, and it is the king’s court.
Aamos 7:14 Niin Aamos vastasi ja sanoi Amasjalle: En minä ollut profeetta enkä profeetan poika, vaan olin paimen ja metsäviikunapuun kerääjä.
Amos 7:14 Then answered Amos, and said to Amaziah, I was no prophet, neither was I a prophet’s son; but I was an herdsman, and a gatherer of sycomore fruit:
Aamos 7:15 Ja Herra otti minut mukaani, kun ajoin laumaa, ja Herra sanoi minulle: Mene ja ennusta minun kansalleni Israelille.
Amos 7:15 And the LORD took me as I followed the flock, and the LORD said to me, Go, prophesy to my people Israel.
Aamos 7:16 Kuule siis nyt Herran sana: Sinä sanot: Älä ennusta Israelia vastaan äläkä lausu sanaasi Iisakin sukua vastaan.
Amos 7:16 Now therefore hear you the word of the LORD: You say, Prophesy not against Israel, and drop not your word against the house of Isaac.
Aamos 7:17 Sentähden näin sanoo Herra: Vaimosi tulee olemaan portto kaupungissa, ja poikasi ja tyttäresi kaatuvat miekkaan, ja maasi jaetaan nuoralla, ja sinä kuolet saastuneella maalla. Ja Israel menee varmasti vankeuteen.
Amos 7:17 Therefore thus said the LORD; Your wife shall be an harlot in the city, and your sons and your daughters shall fall by the sword, and your land shall be divided by line; and you shall die in a polluted land: and Israel shall surely go into captivity forth
Aamos 8:1 Näin Herra Jumala näytti minulle: Katso, siinä oli korillinen kesähedelmiä.
Amos 8:1 Thus has the Lord GOD showed to me: and behold a basket of summer fruit.
Aamos 8:2 Ja hän sanoi: Amos, mitä sinä näet? Minä vastasin: Korillisen kesähedelmiä. Silloin Herra sanoi minulle: Loppu on tullut kansani Israelin ylle; minä en enää kulje heidän ohitseen.
Amos 8:2 And he said, Amos, what see you? And I said, A basket of summer fruit. Then said the LORD to me, The end is come on my people of Israel; I will not again pass by them any more.
Aamos 8:3 Ja temppelin laulut muuttuvat valitukseksi sinä päivänä, sanoo Herra, Herra. Joka paikassa on oleva paljon ruumiita; ne heitetään pois hiljaisuudessa.
Amos 8:3 And the songs of the temple shall be howlings in that day, said the Lord GOD: there shall be many dead bodies in every place; they shall cast them forth with silence.
Aamos 8:4 Kuulkaa tämä, te jotka nielette köyhät, saatte maan köyhät tuhon omaksi,
Amos 8:4 Hear this, O you that swallow up the needy, even to make the poor of the land to fail,
Aamos 8:5 Sanoen: Milloin uusikuu on ohi, että saisimme myydä viljaa, ja sapatti, että saisimme myydä vehnää? Niin te pienennätte eefa-mittaa ja suurennatte sekeliä ja väärennätte vaa'an petoksella.
Amos 8:5 Saying, When will the new moon be gone, that we may sell corn? and the sabbath, that we may set forth wheat, making the ephah small, and the shekel great, and falsifying the balances by deceit?
Aamos 8:6 Että me ostaisimme köyhät hopealla ja köyhät kenkäparilla, ja myisimme vehnän hylkyjät?
Amos 8:6 That we may buy the poor for silver, and the needy for a pair of shoes; yes, and sell the refuse of the wheat?
Aamos 8:7 Herra on vannonut Jaakobin täydellisyyden kautta: Totisesti, minä en ikinä unohda yhtäkään heidän teoistaan.
Amos 8:7 The LORD has sworn by the excellency of Jacob, Surely I will never forget any of their works.
Aamos 8:8 Eikö maa tästä vapise ja kaikki sen asukkaat sure? Se nousee kokonaan kuin tulva, se heitetään pois ja hukkuu niin kuin Egyptin tulva.
Amos 8:8 Shall not the land tremble for this, and every one mourn that dwells therein? and it shall rise up wholly as a flood; and it shall be cast out and drowned, as by the flood of Egypt.
Aamos 8:9 Ja sinä päivänä, sanoo Herra, Herra, minä annan auringon laskea keskipäivällä ja pimennän maan kirkkaana päivänä.
Amos 8:9 And it shall come to pass in that day, said the Lord GOD, that I will cause the sun to go down at noon, and I will darken the earth in the clear day:
Aamos 8:10 Minä muutan teidän juhlapäivänne suruksi ja kaikki laulunne valitusvirsiksi. Minä puen kaikki lanteille säkin ja teen jokaisen pään kaljuksi. Minä teen siitä ainokaisen pojan surun ja sen lopun katkeraksi päiväksi.
Amos 8:10 And I will turn your feasts into mourning, and all your songs into lamentation; and I will bring up sackcloth on all loins, and baldness on every head; and I will make it as the mourning of an only son, and the end thereof as a bitter day.
Aamos 8:11 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän maahan nälänhädän, en leivän nälän enkä veden janon, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.
Amos 8:11 Behold, the days come, said the Lord GOD, that I will send a famine in the land, not a famine of bread, nor a thirst for water, but of hearing the words of the LORD:
Aamos 8:12 Ja he harhailevat merestä mereen, pohjoisesta itään, he juoksevat edestakaisin etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä.
Amos 8:12 And they shall wander from sea to sea, and from the north even to the east, they shall run to and fro to seek the word of the LORD, and shall not find it.
Aamos 8:13 Sinä päivänä kauniit neitsyet ja nuoret miehet pyörtyvät janoon.
Amos 8:13 In that day shall the fair virgins and young men faint for thirst.
Aamos 8:14 Jotka vannovat Samarian synnin kautta ja sanovat: Sinun jumalasi elää, Dan, ja: Niin elää Beerseban järjestys, he kaatuvat eivätkä enää nouse.
Amos 8:14 They that swear by the sin of Samaria, and say, Your god, O Dan, lives; and, The manner of Beersheba lives; even they shall fall, and never rise up again.
Aamos 9:1 Minä näin Herran seisovan alttarilla, ja hän sanoi: Lyö ovenpieliä, niin että pihtipielet vapisevat, ja viiltele heitä kaikkia päähän. Minä surmaan miekalla viimeisetkin heistä. Joka heitä pakenee, ei pakene, ja joka pakoon pääsee...
Amos 9:1 I saw the LORD standing on the altar: and he said, Smite the lintel of the door, that the posts may shake: and cut them in the head, all of them; and I will slay the last of them with the sword: he that flees of them shall not flee away, and he that escap
Aamos 9:2 Vaikka he kaivautuisivat helvettiin, sinne minun käteni heidät vetäisi; vaikka he nousisivat taivaaseen, sinne minä heidät syöksin alas.
Amos 9:2 Though they dig into hell, there shall my hand take them; though they climb up to heaven, there will I bring them down:
Aamos 9:3 Ja vaikka he kätkeytyisivät Karmelin huipulle, minä etsin ja otan heidät sieltä; ja vaikka he kätkeytyisivät minun silmieni edestä meren pohjaan, siellä minä käsken käärmeen puremaan heitä.
Amos 9:3 And though they hide themselves in the top of Carmel, I will search and take them out there; and though they be hid from my sight in the bottom of the sea, there will I command the serpent, and he shall bite them:
Aamos 9:4 Ja vaikka he menisivätkin vankeuteen vihollistensa edellä, minä käsken miekan surmata heidät sielläkin. Minä käännän silmäni heidän puoleensa pahaa eikä hyvää varten.
Amos 9:4 And though they go into captivity before their enemies, there will I command the sword, and it shall slay them: and I will set my eyes on them for evil, and not for good.
Aamos 9:5 Ja Herra, Jumala Sebaot, koskettaa maata, ja se sulaa, ja kaikki sen asukkaat valittavat; ja se nousee kokonaan kuin virta ja hukkuu niin kuin Egyptin virta.
Amos 9:5 And the Lord GOD of hosts is he that touches the land, and it shall melt, and all that dwell therein shall mourn: and it shall rise up wholly like a flood; and shall be drowned, as by the flood of Egypt.
Aamos 9:6 Hän rakentaa tarinansa taivaaseen ja perustaa joukkonsa maan päälle, hän kutsuu meren vedet ja vuodattaa ne maan pinnalle. Herra on hänen nimensä.
Amos 9:6 It is he that builds his stories in the heaven, and has founded his troop in the earth; he that calls for the waters of the sea, and pours them out on the face of the earth: The LORD is his name.
Aamos 9:7 Ettekö te, israelilaiset, ole minulle kuin etiopialaisia lapsia? sanoo Herra. Enkö minä ole tuonut Israelin Egyptin maasta, filistealaiset Kaftorista ja syyrialaiset Kiristä?
Amos 9:7 Are you not as children of the Ethiopians to me, O children of Israel? said the LORD. Have not I brought up Israel out of the land of Egypt? and the Philistines from Caphtor, and the Syrians from Kir?
Aamos 9:8 Katso, Herran Jumalan silmät ovat syntisen valtakunnan yllä, ja minä hävitän sen maan päältä; mutta Jaakobin heimoa minä en kokonaan tuhoa, sanoo Herra.
Amos 9:8 Behold, the eyes of the Lord GOD are on the sinful kingdom, and I will destroy it from off the face of the earth; saving that I will not utterly destroy the house of Jacob, said the LORD.
Aamos 9:9 Sillä katso, minä käsken ja seulon Israelin heimon kaikkien kansojen kesken, niin kuin jyvät seulotaan seulalla; eikä yksikään jyvä putoa maan päälle.
Amos 9:9 For, see, I will command, and I will sift the house of Israel among all nations, like as corn is sifted in a sieve, yet shall not the least grain fall on the earth.
Aamos 9:10 Kaikki kansani syntiset kuolevat miekkaan, jotka sanovat: Ei onnettomuus saavuta eikä estä meitä.
Amos 9:10 All the sinners of my people shall die by the sword, which say, The evil shall not overtake nor prevent us.
Aamos 9:11 Sinä päivänä minä pystytän uudelleen Daavidin sortuneen majan ja korjaan sen repeämät. Minä nostan ennalleen sen rauniot ja rakennan sen niin kuin se oli muinaisina päivinä.
Amos 9:11 In that day will I raise up the tabernacle of David that is fallen, and close up the breaches thereof; and I will raise up his ruins, and I will build it as in the days of old:
Aamos 9:12 Että he saisivat periä Edomin jäännöksen ja kaikki pakanakansojen jäännöksen, jotka ovat minun nimeeni otetut, sanoo Herra, joka tämän tekee.
Amos 9:12 That they may possess the remnant of Edom, and of all the heathen, which are called by my name, said the LORD that does this.
Aamos 9:13 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin kyntäjä saavuttaa leikkaajan ja rypäleiden polkija kylväjän; ja vuoret tiukkuvat makeaa viiniä ja kaikki kukkulat sulavat.
Amos 9:13 Behold, the days come, said the LORD, that the plowman shall overtake the reaper, and the treader of grapes him that sows seed; and the mountains shall drop sweet wine, and all the hills shall melt.
Aamos 9:14 Ja minä käännän kansani Israelin kohtalon, ja he rakentavat autiot kaupungit ja asuvat niissä; he istuttavat viinitarhoja ja juovat niiden viiniä; he tekevät puutarhoja ja syövät niiden hedelmiä.
Amos 9:14 And I will bring again the captivity of my people of Israel, and they shall build the waste cities, and inhabit them; and they shall plant vineyards, and drink the wine thereof; they shall also make gardens, and eat the fruit of them.
Aamos 9:15 Minä istutan heidät omalle maalleen, eikä heitä enää revitä pois maastaan, jonka minä olen heille antanut, sanoo Herra, teidän Jumalanne.
Amos 9:15 And I will plant them on their land, and they shall no more be pulled up out of their land which I have given them, said the LORD your God.
Obadja 1:1 Obadjan näky. Näin sanoo Herra, Herra Jumala Edomista: Me olemme kuulleet Herralta sanoman, ja lähettiläs on lähetetty pakanakansojen keskuuteen. Nouskaa, nouskaamme taisteluun sitä vastaan.
Obadiah 1:1 The vision of Obadiah. Thus said the Lord GOD concerning Edom; We have heard a rumor from the LORD, and an ambassador is sent among the heathen, Arise you, and let us rise up against her in battle.
Obadja 1:2 Katso, minä olen tehnyt sinut pieneksi pakanakansojen joukossa, olet suuresti halveksittu.
Obadiah 1:2 Behold, I have made you small among the heathen: you are greatly despised.
Obadja 1:3 Sydämesi ylpeys on pettänyt sinut, joka asut kallionrotkoissa, jonka asuinsija on korkealla, sinä joka sanot sydämessäsi: Kuka voi syöstä minut alas maan tasalle?
Obadiah 1:3 The pride of your heart has deceived you, you that dwell in the clefts of the rock, whose habitation is high; that said in his heart, Who shall bring me down to the ground?
Obadja 1:4 Vaikka kohottaisit itsesi korkealle kuin kotka ja tekisit pesäsi tähtien joukkoon, sinne minä syöksen sinut alas, sanoo Herra.
Obadiah 1:4 Though you exalt yourself as the eagle, and though you set your nest among the stars, there will I bring you down, said the LORD.
Obadja 1:5 Jos varkaat tulisivat luoksesi, jos yöllä rosvot – kuinka sinut on tuhottu! – eivätkö he varastaisi kyllikseen? Jos viininkorjaajat tulisivat luoksesi, eivätkö he jättäisi rypäleitä?
Obadiah 1:5 If thieves came to you, if robbers by night, (how are you cut off!) would they not have stolen till they had enough? if the grape gatherers came to you, would they not leave some grapes?
Obadja 1:6 Kuinka Esaun tavarat tutkitaan, kuinka hänen kätkönsä etsitään!
Obadiah 1:6 How are the things of Esau searched out! how are his hidden things sought up!
Obadja 1:7 Kaikki liittolaisesi miehet ovat tuoneet sinut aina rajalle asti. Ne miehet, jotka olivat rauhassa kanssasi, ovat pettäneet sinut ja voittaneet sinut. He ovat tehneet haavan allesi, niin että he syövät leipääsi. Hänessä ei ole ymmärrystä.
Obadiah 1:7 All the men of your confederacy have brought you even to the border: the men that were at peace with you have deceived you, and prevailed against you; that they eat your bread have laid a wound under you: there is none understanding in him.
Obadja 1:8 Enkö minä sinä päivänä, sanoo Herra, tuhoa viisaat Edomista ja ymmärryksen Esaun vuorelta?
Obadiah 1:8 Shall I not in that day, said the LORD, even destroy the wise men out of Edom, and understanding out of the mount of Esau?
Obadja 1:9 Ja sinun sankarisi, Teman, kauhistuvat, niin että kaikki Esaun vuorella asuvat tuhotaan teurastuksessa.
Obadiah 1:9 And your mighty men, O Teman, shall be dismayed, to the end that every one of the mount of Esau may be cut off by slaughter.
Obadja 1:10 Veljeäsi Jaakobia kohtaan tekemäsi väkivallan tähden peittää sinut häpeä, ja sinut hävitetään ikuisiksi ajoiksi.
Obadiah 1:10 For your violence against your brother Jacob shame shall cover you, and you shall be cut off for ever.
Obadja 1:11 Sinä päivänä, jona sinä seisoit toisella puolella, sinä päivänä, jona muukalaiset veivät hänen joukkonsa vangiksi ja muukalaiset kulkivat hänen porteistaan sisään ja heittivät Jerusalemista arpaa, sinäkin olit kuin yksi heistä.
Obadiah 1:11 In the day that you stood on the other side, in the day that the strangers carried away captive his forces, and foreigners entered into his gates, and cast lots on Jerusalem, even you were as one of them.
Obadja 1:12 Mutta sinun ei olisi pitänyt katsoa veljesi päivää, jona hänestä tuli muukalaista, etkä olisi iloinnut Juudan lapsista heidän tuhonsa päivänä, etkä olisi ylpeillyt ahdingon päivänä.
Obadiah 1:12 But you should not have looked on the day of your brother in the day that he became a stranger; neither should you have rejoiced over the children of Judah in the day of their destruction; neither should you have spoken proudly in the day of distress.
Obadja 1:13 Sinun ei olisi pitänyt mennä minun kansani portista heidän onnettomuutensa päivänä, etkä olisi saanut katsoa heidän kurjuuttaan heidän onnettomuutensa päivänä etkä koskea heidän omaisuuteensa heidän onnettomuutensa päivänä.
Obadiah 1:13 You should not have entered into the gate of my people in the day of their calamity; yes, you should not have looked on their affliction in the day of their calamity, nor have laid hands on their substance in the day of their calamity;
Obadja 1:14 Sinun ei olisi pitänyt seisoa tienristeyksessä eristääksesi niitä hänen väkeään, jotka pääsivät pakoon, eikä sinun olisi pitänyt luovuttaa niitä, jotka olivat jääneet jäljelle ahdingon päivänä.
Obadiah 1:14 Neither should you have stood in the crossway, to cut off those of his that did escape; neither should you have delivered up those of his that did remain in the day of distress.
Obadja 1:15 Sillä Herran päivä on lähellä kaikkia pakanakansoja. Niin kuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään; palkkasi kääntyy sinun oman pääsi päälle.
Obadiah 1:15 For the day of the LORD is near on all the heathen: as you have done, it shall be done to you: your reward shall return on your own head.
Obadja 1:16 Sillä niin kuin te olette juoneet minun pyhällä vuorellani, niin tulevat kaikki pakanakansat juomaan alati. He juovat ja nielevät ja ovat, ikään kuin heitä ei olisi ollutkaan.
Obadiah 1:16 For as you have drunk on my holy mountain, so shall all the heathen drink continually, yes, they shall drink, and they shall swallow down, and they shall be as though they had not been.
Obadja 1:17 Mutta Siionin vuorella on pelastus, siellä on pyhyys, ja Jaakobin heimo saa periä tavaransa.
Obadiah 1:17 But on mount Zion shall be deliverance, and there shall be holiness; and the house of Jacob shall possess their possessions.
Obadja 1:18 Ja Jaakobin heimo on oleva tuli ja Joosefin heimo liekki ja Esaun heimo oljenkorsi, joka polttaa ne ja kuluttaa ne; eikä Esaun heimosta jää jäljelle ketään; sillä Herra on niin puhunut.
Obadiah 1:18 And the house of Jacob shall be a fire, and the house of Joseph a flame, and the house of Esau for stubble, and they shall kindle in them, and devour them; and there shall not be any remaining of the house of Esau; for the LORD has spoken it.
Obadja 1:19 Ja etelän asukkaat ottavat perinnöksi Esaun vuoren ja tasangon asukkaat filistealaiset; ja he ottavat perinnöksi Efraimin pellot ja Samarian pellot, ja Benjamin ottaa perinnöksi Gileadin.
Obadiah 1:19 And they of the south shall possess the mount of Esau; and they of the plain the Philistines: and they shall possess the fields of Ephraim, and the fields of Samaria: and Benjamin shall possess Gilead.
Obadja 1:20 Ja tämän israelilaisten joukon pakkosiirtolaiset ottavat perinnöksi kanaanilaisten joukot Sarpatiin asti; ja Jerusalemin pakkosiirtolaiset, joka on Sefaradissa, ottavat perinnöksi etelän kaupungit.
Obadiah 1:20 And the captivity of this host of the children of Israel shall possess that of the Canaanites, even to Zarephath; and the captivity of Jerusalem, which is in Sepharad, shall possess the cities of the south.
Obadja 1:21 Ja pelastajat nousevat Siionin vuorelle tuomitsemaan Esaun vuorta, ja valtakunta on Herran.
Obadiah 1:21 And saviors shall come up on mount Zion to judge the mount of Esau; and the kingdom shall be the LORD’s.
Joona 1:1 Herran sana tuli Joonalle, Amittain pojalle, ja se kuului:
Jonah 1:1 Now the word of the LORD came to Jonah the son of Amittai, saying,
Joona 1:2 Nouse, mene Niiniveen, tuohon suureen kaupunkiin, ja huuda sitä vastaan, sillä heidän pahuutensa on noussut minun kasvojeni eteen.
Jonah 1:2 Arise, go to Nineveh, that great city, and cry against it; for their wickedness is come up before me.
Joona 1:3 Mutta Joona nousi paetakseen Herran kasvojen edestä Tarsiiseen ja meni alas Jaafoon; ja hän löysi laivan, joka oli menossa Tarsiiseen; ja hän maksoi sen maksun ja astui siihen alas mennäkseen heidän kanssaan Tarsiiseen, Herran kasvojen edestä.
Jonah 1:3 But Jonah rose up to flee to Tarshish from the presence of the LORD, and went down to Joppa; and he found a ship going to Tarshish: so he paid the fare thereof, and went down into it, to go with them to Tarshish from the presence of the LORD.
Joona 1:4 Mutta Herra lähetti suuren tuulen merelle, ja merellä nousi ankara myrsky, niin että laiva oli vähällä särkyä.
Jonah 1:4 But the LORD sent out a great wind into the sea, and there was a mighty tempest in the sea, so that the ship was like to be broken.
Joona 1:5 Silloin merimiehet pelästyivät ja huusivat kukin jumalansa puoleen ja heittivät laivassa olevat tavarat mereen keventääkseen sitä. Mutta Joona oli mennyt alas laivan kylkiin ja makasi siinä ja nukkui sikeästi.
Jonah 1:5 Then the mariners were afraid, and cried every man to his god, and cast forth the wares that were in the ship into the sea, to lighten it of them. But Jonah was gone down into the sides of the ship; and he lay, and was fast asleep.
Joona 1:6 Niin laivan perämies tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: Mitä sinä tarkoitat, sinä joka nukut? Nouse ja huuda Jumalaasi. Jospa Jumala muistaisi meidät, ettemme hukuisi.
Jonah 1:6 So the shipmaster came to him, and said to him, What mean you, O sleeper? arise, call on your God, if so be that God will think on us, that we perish not.
Joona 1:7 Ja he sanoivat toinen toiselleen: Tulkaa, heittäkäämme arpaa, että saisimme tietää, kenen takia tämä onnettomuus meitä kohtaa. Niin he heittivät arpaa, ja arpa lankesi Joonalle.
Jonah 1:7 And they said every one to his fellow, Come, and let us cast lots, that we may know for whose cause this evil is on us. So they cast lots, and the lot fell on Jonah.
Joona 1:8 Niin he sanoivat hänelle: Kerro meille, kenen tähden tämä onnettomuus meitä kohtaa? Mikä on sinun ammattisi? Mistä tulet? Mikä on maasi? Ja mistä kansasta olet?
Jonah 1:8 Then said they to him, Tell us, we pray you, for whose cause this evil is on us; What is your occupation? and from where come you? what is your country? and of what people are you?
Joona 1:9 Ja hän sanoi heille: Minä olen heprealainen, ja minä pelkään Herraa, taivaan Jumalaa, joka on tehnyt meren ja kuivan maan.
Jonah 1:9 And he said to them, I am an Hebrew; and I fear the LORD, the God of heaven, which has made the sea and the dry land.
Joona 1:10 Silloin miehet pelkäsivät suuresti ja sanoivat hänelle: Miksi teit näin? Miehet tiesiväthän, että hän oli paennut Herran kasvojen edestä, koska hän oli heille sen kertonut.
Jonah 1:10 Then were the men exceedingly afraid, and said to him. Why have you done this? For the men knew that he fled from the presence of the LORD, because he had told them.
Joona 1:11 Niin he sanoivat hänelle: Mitä meidän pitää tehdä sinulle, että meri meille tyyntyisi? Sillä meri myrskysi ja myrskysi.
Jonah 1:11 Then said they to him, What shall we do to you, that the sea may be calm to us? for the sea worked, and was tempestuous.
Joona 1:12 Ja hän sanoi heille: Ottakaa minut ja heittäkää minut mereen, niin meri tyyntyy teille; sillä minä tiedän, että tämä suuri myrsky on teidän kimpussanne minun tähteni.
Jonah 1:12 And he said to them, Take me up, and cast me forth into the sea; so shall the sea be calm to you: for I know that for my sake this great tempest is on you.
Joona 1:13 Miehet kuitenkin soutivat kovasti saadakseen sen maihin, mutta eivät kyenneet, sillä meri myrskysi ja myrskysi heitä vastaan.
Jonah 1:13 Nevertheless the men rowed hard to bring it to the land; but they could not: for the sea worked, and was tempestuous against them.
Joona 1:14 Sentähden he huusivat Herran puoleen ja sanoivat: Me rukoilemme sinua, Herra, me rukoilemme sinua, älä anna meidän hukkua tämän miehen hengen tähden äläkä lue meidän päällemme viatonta verta, sillä sinä, Herra, olet tehnyt niin kuin hyväksi näet.
Jonah 1:14 Why they cried to the LORD, and said, We beseech you, O LORD, we beseech you, let us not perish for this man’s life, and lay not on us innocent blood: for you, O LORD, have done as it pleased you.
Joona 1:15 Niin he etsivät Joonan ja heittivät hänet mereen, ja meri asettui raivostansa.
Jonah 1:15 So they look up Jonah, and cast him forth into the sea: and the sea ceased from her raging.
Joona 1:16 Silloin miehet pelkäsivät suuresti Herraa ja uhrasivat Herralle teurasuhrin ja tekivät lupauksia.
Jonah 1:16 Then the men feared the LORD exceedingly, and offered a sacrifice to the LORD, and made vows.
Joona 1:17 Herra oli valmistanut suuren kalan nielemään Joonan, ja Joona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä.
Jonah 1:17 Now the LORD had prepared a great fish to swallow up Jonah. And Jonah was in the belly of the fish three days and three nights.
Joona 2:1 Silloin Joona rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan vatsasta,
Jonah 2:1 Then Jonah prayed to the LORD his God out of the fish’s belly,
Joona 2:2 Ja sanoi: Minä huusin Herraa ahdingossani, ja hän kuuli minua; tuonelan syvyydestä minä huusin, ja sinä kuulit minun ääneni.
Jonah 2:2 And said, I cried by reason of my affliction to the LORD, and he heard me; out of the belly of hell cried I, and you heard my voice.
Joona 2:3 Sinä heitit minut syvyyteen, merten keskelle, ja virrat piirittivät minut; kaikki sinun aaltosi ja pauhusi pyyhkäisivät minun ylitseni.
Jonah 2:3 For you had cast me into the deep, in the middle of the seas; and the floods compassed me about: all your billows and your waves passed over me.
Joona 2:4 Silloin minä sanoin: Minut on heitetty pois sinun silmiesi edestä, mutta vielä minä katson pyhää temppeliäsi kohti.
Jonah 2:4 Then I said, I am cast out of your sight; yet I will look again toward your holy temple.
Joona 2:5 Vedet piirittivät minut, sieluuni asti: syvyys kietoi minut ympärilleni, rikkaruohot kietoutuivat pääni ympärille.
Jonah 2:5 The waters compassed me about, even to the soul: the depth closed me round about, the weeds were wrapped about my head.
Joona 2:6 Minä vajosin vuorten juurelle, maa salpoineen oli ikuisesti ympärilläni. Mutta sinä, Herra, minun Jumalani, nostit minun elämäni ylös turmeluksesta.
Jonah 2:6 I went down to the bottoms of the mountains; the earth with her bars was about me for ever: yet have you brought up my life from corruption, O LORD my God.
Joona 2:7 Kun sieluni minussa nääntyi, muistin Herraa; ja rukoukseni tuli sinun luoksesi, sinun pyhään temppeliisi.
Jonah 2:7 When my soul fainted within me I remembered the LORD: and my prayer came in to you, into your holy temple.
Joona 2:8 Ne, jotka noudattavat valheellisia turhuuksia, hylkäävät oman armonsa.
Jonah 2:8 They that observe lying vanities forsake their own mercy.
Joona 2:9 Mutta minä uhraan sinulle kiitosuhrin äänellä, täytän lupaukseni. Pelastus tulee Herralta.
Jonah 2:9 But I will sacrifice to you with the voice of thanksgiving; I will pay that that I have vowed. Salvation is of the LORD.
Joona 2:10 Ja Herra puhui kalalle, ja se oksensi Joonan kuivalle maalle.
Jonah 2:10 And the LORD spoke to the fish, and it vomited out Jonah on the dry land.
Joona 3:1 Ja Herran sana tuli Joonalle toisen kerran ja sanoi:
Jonah 3:1 And the word of the LORD came to Jonah the second time, saying,
Joona 3:2 Nouse ja mene Niniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sille se saarna, jonka minä sinulle sanon.
Jonah 3:2 Arise, go to Nineveh, that great city, and preach to it the preaching that I bid you.
Joona 3:3 Niin Joona nousi ja meni Niiniveen Herran sanan mukaan. Niinive oli hyvin suuri kaupunki, kolmen päivän matkan päässä.
Jonah 3:3 So Jonah arose, and went to Nineveh, according to the word of the LORD. Now Nineveh was an exceeding great city of three days’ journey.
Joona 3:4 Ja Joona alkoi kulkea kaupunkiin päivänmatkan, ja hän huusi ja sanoi: Vielä neljäkymmentä päivää, niin Ninive hävitetään.
Jonah 3:4 And Jonah began to enter into the city a day’s journey, and he cried, and said, Yet forty days, and Nineveh shall be overthrown.
Joona 3:5 Niin Niniven asukkaat uskoivat Jumalaan ja julistivat paaston ja pukeutuivat säkkeihin, suurimmat ja pienimmät.
Jonah 3:5 So the people of Nineveh believed God, and proclaimed a fast, and put on sackcloth, from the greatest of them even to the least of them.
Joona 3:6 Sillä sana tuli Niniven kuninkaalle, ja hän nousi valtaistuimeltaan, riisui vaatteensa yltään, peitti itsensä säkkikankaalla ja istui tuhkassa.
Jonah 3:6 For word came to the king of Nineveh, and he arose from his throne, and he laid his robe from him, and covered him with sackcloth, and sat in ashes.
Joona 3:7 Ja hän antoi kuuluttaa ja julkaista Niinivessä kuninkaan ja hänen ylimystensä määräyksestä näin: Älköön ihmiset älköönkä eläimet, raavaat älköönkä lampaat mitään maistako, älköönkä laiduntako älköönkä juoko vettä,
Jonah 3:7 And he caused it to be proclaimed and published through Nineveh by the decree of the king and his nobles, saying, Let neither man nor beast, herd nor flock, taste any thing: let them not feed, nor drink water:
Joona 3:8 Vaan ihmiset ja eläimet pukeutukoot säkkeihin ja huutakoot voimallisesti Jumalan puoleen; kääntyköön kukin pahalta tieltään ja käsissään olevasta väkivallasta.
Jonah 3:8 But let man and beast be covered with sackcloth, and cry mightily to God: yes, let them turn every one from his evil way, and from the violence that is in their hands.
Joona 3:9 Kuka tietää, kääntyykö Jumala ja katuuko hän meitä, kääntyykö hän pois vihansa hehkumisesta, niin ettemme huku?
Jonah 3:9 Who can tell if God will turn and repent, and turn away from his fierce anger, that we perish not?
Joona 3:10 Ja Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltään; ja Jumala katui sitä pahaa, jonka hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.
Jonah 3:10 And God saw their works, that they turned from their evil way; and God repented of the evil, that he had said that he would do to them; and he did it not.
Joona 4:1 Mutta se oli Joonalle ylen paha asia, ja hän vihastui kovasti.
Jonah 4:1 But it displeased Jonah exceedingly, and he was very angry.
Joona 4:2 Ja hän rukoili Herraa ja sanoi: Oi Herra, enkö minä näin sanonut, kun vielä olin maassani? Sentähden minä pakenin Tarsiiseen, sillä minä tiesin, että sinä olet armollinen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja suuri hyvyys, ja että sinä kadut minua.
Jonah 4:2 And he prayed to the LORD, and said, I pray you, O LORD, was not this my saying, when I was yet in my country? Therefore I fled before to Tarshish: for I knew that you are a gracious God, and merciful, slow to anger, and of great kindness, and repent you
Joona 4:3 Herra, ota siis nyt minulta henkeni, sillä parempi on minun kuolla kuin elää.
Jonah 4:3 Therefore now, O LORD, take, I beseech you, my life from me; for it is better for me to die than to live.
Joona 4:4 Niin Herra sanoi: Onko teidän oikein vihastua?
Jonah 4:4 Then said the LORD, Do you well to be angry?
Joona 4:5 Niin Joona meni ulos kaupungista ja istui kaupungin itäpuolelle. Hän teki itselleen sinne lehtimajan ja istui sen alla varjossa, kunnes näkisi, mitä kaupungille tapahtuisi.
Jonah 4:5 So Jonah went out of the city, and sat on the east side of the city, and there made him a booth, and sat under it in the shadow, till he might see what would become of the city.
Joona 4:6 Ja Herra Jumala toimitti kurpitsan ja antoi sen kasvaa Joonan ylle, että se varjostaisi hänen päänsä ylle ja pelastaisi hänet hänen surustaan. Niin Joona iloitsi suuresti kurpitsasta.
Jonah 4:6 And the LORD God prepared a gourd, and made it to come up over Jonah, that it might be a shadow over his head, to deliver him from his grief. So Jonah was exceeding glad of the gourd.
Joona 4:7 Mutta seuraavana päivänä Jumala lähetti aamunkoitteessa madon, joka löi kurpitsaa, niin että se kuihtui.
Jonah 4:7 But God prepared a worm when the morning rose the next day, and it smote the gourd that it withered.
Joona 4:8 Ja auringon noustessa Jumala toimitti voimakkaan itätuulen, ja aurinko paistoi Joonan päähän, niin että hän pyörtyi ja toivoi sydämessään kuolemaa ja sanoi: Parempi on minun kuolla kuin elää.
Jonah 4:8 And it came to pass, when the sun did arise, that God prepared a vehement east wind; and the sun beat on the head of Jonah, that he fainted, and wished in himself to die, and said, It is better for me to die than to live.
Joona 4:9 Ja Jumala sanoi Joonalle: Onko sinun oikein vihastua kurpitsan tähden? Hän vastasi: Onko minun oikein vihastua, jopa kuolemaan asti.
Jonah 4:9 And God said to Jonah, Do you well to be angry for the gourd? And he said, I do well to be angry, even to death.
Joona 4:10 Niin Herra sanoi: Sinä armahdit kurpitsaa, jonka eteen et ole vaivaa nähnyt etkä sitä kasvattanut, vaan se nousi yönä ja menehtyi yönä.
Jonah 4:10 Then said the LORD, You have had pity on the gourd, for the which you have not labored, neither made it grow; which came up in a night, and perished in a night:
Joona 4:11 Enkö minäkin säästäisi Niiniveä, tuota suurta kaupunkia, jossa on yli kuusikymmentätuhatta ihmistä, jotka eivät osaa erottaa oikeaa ja vasenta kättään, ja jossa on myös paljon karjaa?
Jonah 4:11 And should not I spare Nineveh, that great city, wherein are more then six score thousand persons that cannot discern between their right hand and their left hand; and also much cattle?
Miika 1:1 Herran sana, joka tuli mooresetilaiselle Miikalle Jotamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä, ja jonka hän näki Samariasta ja Jerusalemista.
Micah 1:1 The word of the LORD that came to Micah the Morasthite in the days of Jotham, Ahaz, and Hezekiah, kings of Judah, which he saw concerning Samaria and Jerusalem.
Miika 1:2 Kuulkaa, kaikki te kansat, ottakaa kuunteluun, maa ja kaikki, mitä siinä on! Herra Jumala olkoon todistajana teitä vastaan, Herra pyhästä temppelistään.
Micah 1:2 Hear, all you people; listen, O earth, and all that therein is: and let the Lord GOD be witness against you, the LORD from his holy temple.
Miika 1:3 Sillä katso, Herra lähtee asuinpaikastaan, laskeutuu ja tallaa maan kukkuloita.
Micah 1:3 For, behold, the LORD comes forth out of his place, and will come down, and tread on the high places of the earth.
Miika 1:4 Ja vuoret sulavat hänen allansa, ja laaksot halkeavat, niin kuin vaha tulen edessä, niin kuin vedet, jotka kaadetaan jyrkännettä alas.
Micah 1:4 And the mountains shall be molten under him, and the valleys shall be cleft, as wax before the fire, and as the waters that are poured down a steep place.
Miika 1:5 Jaakobin rikkomuksen tähden tämä kaikki on ja Israelin heimon syntien tähden. Mikä on Jaakobin rikkomus? Eikö se ole Samaria? Ja mitkä ovat Juudan uhrikukkulat? Eivätkö ne ole Jerusalem?
Micah 1:5 For the transgression of Jacob is all this, and for the sins of the house of Israel. What is the transgression of Jacob? is it not Samaria? and what are the high places of Judah? are they not Jerusalem?
Miika 1:6 Sentähden minä teen Samarian pellon kiviraunioksi, viinitarhan istutukseksi, syöksen sen kivet laaksoon ja paljastan sen perustukset.
Micah 1:6 Therefore I will make Samaria as an heap of the field, and as plantings of a vineyard: and I will pour down the stones thereof into the valley, and I will discover the foundations thereof.
Miika 1:7 Ja kaikki sen veistetyt epäjumalat murskataan kappaleiksi, ja kaikki sen palkat poltetaan tulessa, ja kaikki sen epäjumalat minä autioitan; sillä hän keräsi sen porton palkalla, ja he palaavat porton palkkaan.
Micah 1:7 And all the graven images thereof shall be beaten to pieces, and all the hires thereof shall be burned with the fire, and all the idols thereof will I lay desolate: for she gathered it of the hire of an harlot, and they shall return to the hire of an harl
Miika 1:8 Sentähden minä valitun ja ulvon, vaellan alastomana ja riisumatta. Minä valitan kuin lohikäärmeet ja suren kuin pöllöt.
Micah 1:8 Therefore I will wail and howl, I will go stripped and naked: I will make a wailing like the dragons, and mourning as the owls.
Miika 1:9 Sillä hänen haavansa on parantumaton; se on saavuttanut Juudan; hän on tullut minun kansani porttiin, Jerusalemiin asti.
Micah 1:9 For her wound is incurable; for it is come to Judah; he is come to the gate of my people, even to Jerusalem.
Miika 1:10 Älkää sitä julistako Gatissa, älkääkä itkekö; kieriskelkää tomussa Afran talossa.
Micah 1:10 Declare you it not at Gath, weep you not at all: in the house of Aphrah roll yourself in the dust.
Miika 1:11 Mene pois, sinä Safirin asukas, häpeäsi alaston. Ei Saananin asukas tullut esiin Betheselin surussa; hän saa asemansa sinulta.
Micah 1:11 Pass you away, you inhabitant of Saphir, having your shame naked: the inhabitant of Zaanan came not forth in the mourning of Bethezel; he shall receive of you his standing.
Miika 1:12 Sillä Marotin asukas odotti hyvää, mutta Herralta tuli paha alas Jerusalemin portille.
Micah 1:12 For the inhabitant of Maroth waited carefully for good: but evil came down from the LORD to the gate of Jerusalem.
Miika 1:13 Sinä Laakiksen asukas, sitokaa vaunut nopean eläimen eteen! Hän on Siionin tyttären synnin alku, sillä sinussa löydettiin Israelin rikokset.
Micah 1:13 O you inhabitant of Lachish, bind the chariot to the swift beast: she is the beginning of the sin to the daughter of Zion: for the transgressions of Israel were found in you.
Miika 1:14 Sentähden annat lahjoja Moresetgatille; Aksibin suvut joutuvat petokseksi Israelin kuninkaille.
Micah 1:14 Therefore shall you give presents to Moreshethgath: the houses of Achzib shall be a lie to the kings of Israel.
Miika 1:15 Mutta minä tuon sinulle, Maresan asukas, perillisen; hän tulee Adullamiin, Israelin kunnia.
Micah 1:15 Yet will I bring an heir to you, O inhabitant of Mareshah: he shall come to Adullam the glory of Israel.
Miika 1:16 Tee itsesi kaljuksi ja nypi itsesi herkkien lastesi vuoksi; laajenna kaljuutesi kuin kotka, sillä he ovat lähteneet vankeuteen sinun luotasi.
Micah 1:16 Make you bald, and poll you for your delicate children; enlarge your baldness as the eagle; for they are gone into captivity from you.
Miika 2:1 Voi niitä, jotka punovat vääryyttä ja tekevät pahaa vuoteissaan! He tekevät sen jo aamunkoitteessa, sillä se on heidän kädessään.
Micah 2:1 Woe to them that devise iniquity, and work evil on their beds! when the morning is light, they practice it, because it is in the power of their hand.
Miika 2:2 12:22 He himoitsevat peltoja ja ottavat ne väkivalloin, taloja ja ottavat ne pois; he sortavat miestä ja hänen taloaan, miestä ja hänen perintöänsä.
Micah 2:2 And they covet fields, and take them by violence; and houses, and take them away: so they oppress a man and his house, even a man and his heritage.
Miika 2:3 Sentähden, näin sanoo Herra: Katso, minä aion tehdä tätä sukua vastaan pahan, josta te ette voi irrottaa kaulojanne ettekä ylpeillä; sillä tämä on paha aika.
Micah 2:3 Therefore thus said the LORD; Behold, against this family do I devise an evil, from which you shall not remove your necks; neither shall you go haughtily: for this time is evil.
Miika 2:4 Sinä päivänä viritetään teitä vastaan vertaus ja valitataan murheellisesti: Meidät on ryöstetty! Hän on muuttanut minun kansani osan; kuinka hän onkaan sen minulta ottanut pois! Hän on kääntänyt pois ja jakanut meidän peltomme.
Micah 2:4 In that day shall one take up a parable against you, and lament with a doleful lamentation, and say, We be utterly spoiled: he has changed the portion of my people: how has he removed it from me! turning away he has divided our fields.
Miika 2:5 Sentähden älköön teillä Herran seurakunnassa ketään heittäkö arpaa.
Micah 2:5 Therefore you shall have none that shall cast a cord by lot in the congregation of the LORD.
Miika 2:6 Älkää te profetoiko, sanovat he profetoiville; älkää profetoiko heille, etteivät he häpeäisi.
Micah 2:6 Prophesy you not, say they to them that prophesy: they shall not prophesy to them, that they shall not take shame.
Miika 2:7 Te, jotka olette Jaakobin suku, onko Herran henki ahdistunut? Ovatko nämä hänen tekojaan? Eivätkö minun sanani tee hyvää sille, joka vaeltaa nuhteettomasti?
Micah 2:7 O you that are named the house of Jacob, is the spirit of the LORD straitened? are these his doings? do not my words do good to him that walks uprightly?
Miika 2:8 Jopa äskettäin kansani on noussut vihollisena: sinä vedät viitan ja vaatteen pois niiltä, jotka turvallisesti kulkevat ohi kuin miehet, jotka karttavat sotaa.
Micah 2:8 Even of late my people is risen up as an enemy: you pull off the robe with the garment from them that pass by securely as men averse from war.
Miika 2:9 Kansani naiset sinä olet karkottanut heidän ihanista taloistaan, heidän lapsiltaan sinä olet ottanut minun kunniani ikuisiksi ajoiksi.
Micah 2:9 The women of my people have you cast out from their pleasant houses; from their children have you taken away my glory for ever.
Miika 2:10 Nouskaa ja menkää pois, sillä tämä ei ole teidän lepopaikkanne. Se on saastunut ja tuhoaa teidät tuskallisesti.
Micah 2:10 Arise you, and depart; for this is not your rest: because it is polluted, it shall destroy you, even with a sore destruction.
Miika 2:11 Jos mies, joka vaeltaa hengessä ja valheessa, valehtelee ja sanoo: Minä profetoin teille viinistä ja väkevistä juomista, hän on oleva tämän kansan profeetta.
Micah 2:11 If a man walking in the spirit and falsehood do lie, saying, I will prophesy to you of wine and of strong drink; he shall even be the prophet of this people.
Miika 2:12 Minä kokoan teidät kaikki, Jaakob, ja kokoan Israelin jäännöksen. Minä kokoan heidät kuin Bosran lampaat, kuin lauman heidän laumansa keskelle. Heistä tulee suuri melu miesten paljouden tähden.
Micah 2:12 I will surely assemble, O Jacob, all of you; I will surely gather the remnant of Israel; I will put them together as the sheep of Bozrah, as the flock in the middle of their fold: they shall make great noise by reason of the multitude of men.
Miika 2:13 Murskaaja on käynyt heidän edellään, he ovat murtautuneet ja kulkeneet portin läpi ja lähteneet sen kautta. Heidän kuninkaansa kulkee heidän edellään, ja Herra on heidän päänsä päällä.
Micah 2:13 The breaker is come up before them: they have broken up, and have passed through the gate, and are gone out by it: and their king shall pass before them, and the LORD on the head of them.
Miika 3:1 Ja minä sanoin: Kuulkaa siis, te Jaakobin päämiehet ja te Israelin huoneen ruhtinaat! Eikö teidän kuulu tuntea, mikä on oikeutta?
Micah 3:1 And I said, Hear, I pray you, O heads of Jacob, and you princes of the house of Israel; Is it not for you to know judgment?
Miika 3:2 Jotka vihaavat hyvää ja rakastavat pahaa, jotka repivät heiltä nahan ja lihan heidän luistaan,
Micah 3:2 Who hate the good, and love the evil; who pluck off their skin from off them, and their flesh from off their bones;
Miika 3:3 Jotka syövät minun kansani lihaa ja nylkevät heidän nahansa pois, murskaavat heidän luunsa ja silpovat heidät kappaleiksi, niin kuin pataan ja lihaksi padassa.
Micah 3:3 Who also eat the flesh of my people, and flay their skin from off them; and they break their bones, and chop them in pieces, as for the pot, and as flesh within the caldron.
Miika 3:4 Silloin he huutavat Herraa, mutta hän ei kuule heitä; hän kätkee kasvonsa heiltä silloin, koska he ovat teoissaan pahoin vaeltaneet.
Micah 3:4 Then shall they cry to the LORD, but he will not hear them: he will even hide his face from them at that time, as they have behaved themselves ill in their doings.
Miika 3:5 Näin sanoo Herra profeetoista, jotka eksyttävät minun kansaani, jotka purevat hampaillaan ja huutavat: Rauha! Mutta joka ei pane heidän suuhunsa, sitä vastaan he valmistavat sodan.
Micah 3:5 Thus said the LORD concerning the prophets that make my people err, that bite with their teeth, and cry, Peace; and he that puts not into their mouths, they even prepare war against him.
Miika 3:6 Sentähden teille tulee yö, ettette saa näkyä, ja pimenee teidän yllenne, ettette voi ennustella; ja aurinko laskee profeettojen yli, ja päivä pimenee heidän ylitseen.
Micah 3:6 Therefore night shall be to you, that you shall not have a vision; and it shall be dark to you, that you shall not divine; and the sun shall go down over the prophets, and the day shall be dark over them.
Miika 3:7 Silloin näkijät häpeävät ja ennustelijat häpeään joutuvat; he kaikki peittävät huulensa, sillä Jumalalta ei ole vastausta.
Micah 3:7 Then shall the seers be ashamed, and the diviners confounded: yes, they shall all cover their lips; for there is no answer of God.
Miika 3:8 Mutta minä olen todellakin täynnä voimaa Herran Hengen kautta, oikeutta ja väkevyyttä, ilmoittamaan Jaakobille hänen rikoksensa ja Israelille hänen syntinsä.
Micah 3:8 But truly I am full of power by the spirit of the LORD, and of judgment, and of might, to declare to Jacob his transgression, and to Israel his sin.
Miika 3:9 Kuulkaa tämä, te Jaakobin heimon päämiehet ja Israelin heimon ruhtinaat, jotka inhoatte oikeutta ja vääristätte kaiken oikean tavan.
Micah 3:9 Hear this, I pray you, you heads of the house of Jacob, and princes of the house of Israel, that abhor judgment, and pervert all equity.
Miika 3:10 He rakentavat Siionin verellä ja Jerusalemin vääryydellä.
Micah 3:10 They build up Zion with blood, and Jerusalem with iniquity.
Miika 3:11 Sen päämiehet tuomitsevat palkasta, ja sen papit opettavat palkasta, ja sen profeetat ennustelevat rahasta. Mutta he turvautuvat Herraan ja sanovat: Eikö Herra ole meidän keskellämme? Ei mikään onnettomuus voi meitä kohdata?
Micah 3:11 The heads thereof judge for reward, and the priests thereof teach for hire, and the prophets thereof divine for money: yet will they lean on the LORD, and say, Is not the LORD among us? none evil can come on us.
Miika 3:12 Sentähden Siion kynnetään teidän tähtenne pelloksi, Jerusalem tulee raunioksi ja temppelivuori metsän uhrikukkulaksi.
Micah 3:12 Therefore shall Zion for your sake be plowed as a field, and Jerusalem shall become heaps, and the mountain of the house as the high places of the forest.
Miika 4:1 Mutta viimeisinä päivinä Herran temppelin vuori on seisova vahvana, ylimpänä vuorten huipulla, ja se on korotettava kukkuloiden yläpuolelle, ja kansa virtaa sen luo.
Micah 4:1 But in the last days it shall come to pass, that the mountain of the house of the LORD shall be established in the top of the mountains, and it shall be exalted above the hills; and people shall flow to it.
Miika 4:2 Ja monet kansat lähtevät liikkeelle ja sanovat: Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä, ja me vaeltaisimme hänen polkujaan. Sillä Siionista lähtee laki ja Herran sana...
Micah 4:2 And many nations shall come, and say, Come, and let us go up to the mountain of the LORD, and to the house of the God of Jacob; and he will teach us of his ways, and we will walk in his paths: for the law shall go forth of Zion, and the word of the LORD f
Miika 4:3 Ja hän on tuomitseva monien kansojen keskellä ja nuhteleva kaukaisia väkeviä pakanakansoja; ja he takovat miekkansa aurausteriksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.
Micah 4:3 And he shall judge among many people, and rebuke strong nations afar off; and they shall beat their swords into plowshares, and their spears into pruning hooks: nation shall not lift up a sword against nation, neither shall they learn war any more.
Miika 4:4 Vaan he istuvat kukin viinipuunsa ja viikunapuunsa alla, eikä kukaan pelota heitä; sillä Herran Sebaotin suu on puhunut.
Micah 4:4 But they shall sit every man under his vine and under his fig tree; and none shall make them afraid: for the mouth of the LORD of hosts has spoken it.
Miika 4:5 Sillä kaikki kansat vaeltavat kukin jumalansa nimessä, ja me vaellamme Herran, meidän Jumalamme, nimessä aina ja iankaikkisesti.
Micah 4:5 For all people will walk every one in the name of his god, and we will walk in the name of the LORD our God for ever and ever.
Miika 4:6 Sinä päivänä, sanoo Herra, minä kokoan ontuvat, kerään pois ajetut ja kurittamani;
Micah 4:6 In that day, said the LORD, will I assemble her that halts, and I will gather her that is driven out, and her that I have afflicted;
Miika 4:7 Ja minä teen ontuvan jäännökseksi ja kauas karkotetun väkeväksi kansaksi; ja Herra on heidän kuninkaansa Siionin vuorella tästä lähtien ja iankaikkisesti.
Micah 4:7 And I will make her that halted a remnant, and her that was cast far off a strong nation: and the LORD shall reign over them in mount Zion from now on, even for ever.
Miika 4:8 Ja sinulle, sinä lammasten torni, Siionin tyttären linnoitus, se tulee sinun luoksesi, ensimmäinen valta; valtakunta tulee Jerusalemin tyttärelle.
Micah 4:8 And you, O tower of the flock, the strong hold of the daughter of Zion, to you shall it come, even the first dominion; the kingdom shall come to the daughter of Jerusalem.
Miika 4:9 Miksi siis huudat ääneen? Eikö sinussa ole kuningasta? Onko neuvonantajasi menehtynyt? Sillä tuskat ovat kohdanneet sinut kuin synnytystuskaisen.
Micah 4:9 Now why do you cry out aloud? is there no king in you? is your counselor perished? for pangs have taken you as a woman in travail.
Miika 4:10 Kivuta ja kiduta synnyttämistäsi, Siionin tytär, niin kuin synnyttävä nainen. Sillä nyt sinun on lähdettävä kaupungista, asuttava kedolla ja mentävä aina Baabeliin asti; siellä sinä pelastutaan, siellä Herra lunastaa sinut.
Micah 4:10 Be in pain, and labor to bring forth, O daughter of Zion, like a woman in travail: for now shall you go forth out of the city, and you shall dwell in the field, and you shall go even to Babylon; there shall you be delivered; there the LORD shall redeem yo
Miika 4:11 Monet pakanat ovat kokoontuneet sinua vastaan ja sanovat: Saastukoon hän, katsokoot silmämme Siionia.
Micah 4:11 Now also many nations are gathered against you, that say, Let her be defiled, and let our eye look on Zion.
Miika 4:12 Mutta he eivät tunne Herran ajatuksia eivätkä ymmärrä hänen neuvoaan; sillä hän kokoaa heidät kuin lyhteet puimureelle.
Micah 4:12 But they know not the thoughts of the LORD, neither understand they his counsel: for he shall gather them as the sheaves into the floor.
Miika 4:13 Nouse ja pui, Siionin tytär! Minä teen sinun sarvesi raudaksi ja kaviosi vaskeksi, ja sinä murskaat paljon kansaa. Minä pyhitän heidän riistonsa Herralle ja heidän tavaransa koko maan Herralle.
Micah 4:13 Arise and thresh, O daughter of Zion: for I will make your horn iron, and I will make your hoofs brass: and you shall beat in pieces many people: and I will consecrate their gain to the LORD, and their substance to the Lord of the whole earth.
Miika 5:1 Kokoonnu nyt joukkoihisi, oi joukkojen tytär! Hän on piirittänyt meidät. He lyövät Israelin tuomaria vitsalla poskelle.
Micah 5:1 Now gather yourself in troops, O daughter of troops: he has laid siege against us: they shall smite the judge of Israel with a rod on the cheek.
Miika 5:2 Mutta sinä, Efratan Betlehem, vaikka olet pieni Juudan tuhansien joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisista ajoista, iankaikkisuudesta.
Micah 5:2 But you, Bethlehem Ephratah, though you be little among the thousands of Judah, yet out of you shall he come forth to me that is to be ruler in Israel; whose goings forth have been from of old, from everlasting.
Miika 5:3 Sentähden hän antaa heidät alttiiksi siihen aikaan asti, jolloin synnyttävä nainen on synnyttänyt; silloin hänen veljiensä jäännös palaa israelilaisten luo.
Micah 5:3 Therefore will he give them up, until the time that she which travails has brought forth: then the remnant of his brothers shall return to the children of Israel.
Miika 5:4 Ja hän seisoo ja kaitsee Herran voimassa, Herran, Jumalansa, nimen majesteettisuudessa; ja he saavat asua; sillä nyt hän on oleva suuri maan ääriin asti.
Micah 5:4 And he shall stand and feed in the strength of the LORD, in the majesty of the name of the LORD his God; and they shall abide: for now shall he be great to the ends of the earth.
Miika 5:5 Ja tämä mies on rauha, kun Assyria tulee maahamme ja astuu palatseihimme, silloin me nostamme häntä vastaan seitsemän paimenta ja kahdeksan ylimiestä.
Micah 5:5 And this man shall be the peace, when the Assyrian shall come into our land: and when he shall tread in our palaces, then shall we raise against him seven shepherds, and eight principal men.
Miika 5:6 Ja he hävittävät miekalla Assyrian maan ja Nimrodin maan sen sisäänkäynneillä. Näin hän pelastaa meidät Assurilta, kun hän tulee maahamme ja astuu rajojemme sisäpuolelle.
Micah 5:6 And they shall waste the land of Assyria with the sword, and the land of Nimrod in the entrances thereof: thus shall he deliver us from the Assyrian, when he comes into our land, and when he treads within our borders.
Miika 5:7 Ja Jaakobin jäännös on oleva monien kansojen keskellä kuin kaste Herralta, kuin sadekuurot ruoholle, jotka eivät viivy ihmistä eivätkä odota ihmisten lapsia.
Micah 5:7 And the remnant of Jacob shall be in the middle of many people as a dew from the LORD, as the showers on the grass, that tarries not for man, nor waits for the sons of men.
Miika 5:8 Ja Jaakobin jäännös on oleva pakanain seassa, monien kansojen keskellä, niin kuin leijona metsän eläinten joukossa, niin kuin nuori leijona lammaslauman keskellä. Jos hän käy läpi, hän tallaa ja raatelee, eikä kukaan voi pelastaa.
Micah 5:8 And the remnant of Jacob shall be among the Gentiles in the middle of many people as a lion among the beasts of the forest, as a young lion among the flocks of sheep: who, if he go through, both treads down, and tears in pieces, and none can deliver.
Miika 5:9 Kätesi kohoaa vastustajiasi vastaan, ja kaikki vihollisesi hävitetään.
Micah 5:9 Your hand shall be lifted up on your adversaries, and all your enemies shall be cut off.
Miika 5:10 Ja sinä päivänä, sanoo Herra, minä hävitän hevosesi keskeltäsi ja tuhoan vaunusi.
Micah 5:10 And it shall come to pass in that day, said the LORD, that I will cut off your horses out of the middle of you, and I will destroy your chariots:
Miika 5:11 Minä hävitän maasi kaupungit ja hajotan kaikki linnoituksesi.
Micah 5:11 And I will cut off the cities of your land, and throw down all your strong holds:
Miika 5:12 Ja minä hävitän noituuden sinun kädestäsi, eikä sinulla enää ole ennustajia.
Micah 5:12 And I will cut off witchcrafts out of your hand; and you shall have no more soothsayers:
Miika 5:13 Minä hävitän teidän veistetyt epäjumalankuvanne ja seisovat epäjumalankuvanne keskeltänne, ettekä te enää kumarra kättenne tekoja.
Micah 5:13 Your graven images also will I cut off, and your standing images out of the middle of you; and you shall no more worship the work of your hands.
Miika 5:14 Minä revin maasta metsikkösi sinun keskeltäsi, niin minä tuhoan kaupunkisi.
Micah 5:14 And I will pluck up your groves out of the middle of you: so will I destroy your cities.
Miika 5:15 Ja minä kostan vihassa ja kiivaudessa pakanoille, niin kuin he eivät ole kuulleet.
Micah 5:15 And I will execute vengeance in anger and fury on the heathen, such as they have not heard.
Miika 6:1 Kuulkaa nyt, mitä Herra sanoo: Nouskaa, käykää oikeutta vuorten edessä, kuulkoot kukkulat teidän äänenne.
Micah 6:1 Hear you now what the LORD said; Arise, contend you before the mountains, and let the hills hear your voice.
Miika 6:2 Kuulkaa, te vuoret, Herran riita-asia, te maan vahvat perustukset! Sillä Herralla on riita-asia kansansa kanssa, ja hän ajaa oikeutta Israelin kanssa.
Micah 6:2 Hear you, O mountains, the LORD’s controversy, and you strong foundations of the earth: for the LORD has a controversy with his people, and he will plead with Israel.
Miika 6:3 Oi kansani, mitä olen teille tehnyt ja millä olen teidät väsyttänyt? Todistakaa minua vastaan.
Micah 6:3 O my people, what have I done to you? and wherein have I wearied you? testify against me.
Miika 6:4 Sillä minä toin sinut pois Egyptin maasta ja lunastin sinut orjuuden huoneesta; ja minä lähetin sinun edelläsi Mooseksen, Aaronin ja Mirjamin.
Micah 6:4 For I brought you up out of the land of Egypt, and redeemed you out of the house of servants; and I sent before you Moses, Aaron, and Miriam.
Miika 6:5 Kansani, muistakaa nyt, mitä Balak, Mooabin kuningas, neuvotteli, ja mitä Bileam, Beorin poika, hänelle vastasi Sittimistä Gilgaliin asti, että tietäisitte Herran vanhurskauden.
Micah 6:5 O my people, remember now what Balak king of Moab consulted, and what Balaam the son of Beor answered him from Shittim to Gilgal; that you may know the righteousness of the LORD.
Miika 6:6 Millä minä tulisin Herran eteen, kumartaisinko korkeimman Jumalan edessä? Kävisinkö hänen eteensä polttouhrien, vuoden vanhojen vasikoiden kanssa?
Micah 6:6 With which shall I come before the LORD, and bow myself before the high God? shall I come before him with burnt offerings, with calves of a year old?
Miika 6:7 Miellyttääkö Herraa tuhansia pässejä tai kymmeniätuhansia öljyvirtoja? Antaisinko esikoiseni rikkomukseni tähden, ruumiini hedelmän sieluni synnin tähden?
Micah 6:7 Will the LORD be pleased with thousands of rams, or with ten thousands of rivers of oil? shall I give my firstborn for my transgression, the fruit of my body for the sin of my soul?
Miika 6:8 Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä on hyvää; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii kuin että teet sitä, mikä on oikein, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?
Micah 6:8 He has showed you, O man, what is good; and what does the LORD require of you, but to do justly, and to love mercy, and to walk humbly with your God?
Miika 6:9 Herran ääni huutaa kaupungille, ja viisas mies saa nähdä sinun nimesi: kuule vitsa ja kuka sen on määrännyt.
Micah 6:9 The LORD’s voice cries to the city, and the man of wisdom shall see your name: hear you the rod, and who has appointed it.
Miika 6:10 Vieläkö jumalattomuuden aarteet ovat jumalattoman talossa, ja onko siellä sitä niukkaa mittaa, joka on kauhistus?
Micah 6:10 Are there yet the treasures of wickedness in the house of the wicked, and the scant measure that is abominable?
Miika 6:11 Pitäisikö minun pitää heidät puhtaina yhdessä väärennetyn vaa'an ja petollisen punnuksen kanssa?
Micah 6:11 Shall I count them pure with the wicked balances, and with the bag of deceitful weights?
Miika 6:12 Sillä sen rikkaat ovat täynnä väkivaltaa, ja sen asukkaat puhuvat valheita, ja heidän kielensä on petollinen heidän suussaan.
Micah 6:12 For the rich men thereof are full of violence, and the inhabitants thereof have spoken lies, and their tongue is deceitful in their mouth.
Miika 6:13 Sentähden minäkin teen teidät sairaiksi lyömällä teitä, autioittamalla teidät syntienne tähden.
Micah 6:13 Therefore also will I make you sick in smiting you, in making you desolate because of your sins.
Miika 6:14 Sinä syöt, mutta et tule ravituksi, ja sinun kukistumisensa on oleva keskelläsi; sinä tartut johonkin, mutta et pelasta; ja minkä sinä pelastat, sen minä annan miekalle pommittaa.
Micah 6:14 You shall eat, but not be satisfied; and your casting down shall be in the middle of you; and you shall take hold, but shall not deliver; and that which you deliver will I give up to the sword.
Miika 6:15 Sinä kylvät, mutta et leikkaa; sinä poljet öljypuut, mutta et voitele itseäsi öljyllä; ja makeaa viiniä, mutta et juo viiniä.
Micah 6:15 You shall sow, but you shall not reap; you shall tread the olives, but you shall not anoint you with oil; and sweet wine, but shall not drink wine.
Miika 6:16 Sillä Omrin käskyjä ja kaikkia Ahabin suvun tekoja noudatetaan, ja te vaellatte heidän neuvojensa mukaan; sentähden minä teen teidät autioksi ja teidän asukkaanne pilkan aiheeksi. Sentähden te kannatte minun kansani pilkkaa.
Micah 6:16 For the statutes of Omri are kept, and all the works of the house of Ahab, and you walk in their counsels; that I should make you a desolation, and the inhabitants thereof an hissing: therefore you shall bear the reproach of my people.
Miika 7:1 Voi minua, sillä minä olen kuin kesähedelmien korjaaminen, kuin viinirypäleiden jälkikorjuu viininviljelyn jälkeen: ei ole rypäleterttua syötäväksi; sieluni himoitsee ensimmäisiä hedelmiä.
Micah 7:1 Woe is me! for I am as when they have gathered the summer fruits, as the grape gleanings of the vintage: there is no cluster to eat: my soul desired the first ripe fruit.
Miika 7:2 Hyvä ihminen on kadonnut maan päältä, eikä ihmisten joukossa ole yhtäkään oikeamielistä. He kaikki väijyvät verta, he metsästävät verkolla veljeään.
Micah 7:2 The good man is perished out of the earth: and there is none upright among men: they all lie in wait for blood; they hunt every man his brother with a net.
Miika 7:3 Jotta he tosissaan tekisivät pahaa molemmilla käsillään, ruhtinas pyytää, ja tuomari pyytää palkkiota; ja suuri mies, hän ilmaisee ilkikurisen halunsa: niin he käärivät sen.
Micah 7:3 That they may do evil with both hands earnestly, the prince asks, and the judge asks for a reward; and the great man, he utters his mischievous desire: so they wrap it up.
Miika 7:4 Paras heistä on kuin orjantappura, oikeamielisin terävämpi kuin orjantappura-aita. Sinun vartiomiestesi päivä ja etsikkosi tulee; nyt he ovat neuvottomat.
Micah 7:4 The best of them is as a brier: the most upright is sharper than a thorn hedge: the day of your watchmen and your visitation comes; now shall be their perplexity.
Miika 7:5 Älä luota ystävään, älä turvaa oppaaseen; pidätä suusi ovet siltä, joka on povessasi.
Micah 7:5 Trust you not in a friend, put you not confidence in a guide: keep the doors of your mouth from her that lies in your bosom.
Miika 7:6 Sillä poika häpäisee isäänsä, tytär nousee äitiään vastaan, miniä anoppiaan vastaan; miehen vihollisia ovat hänen omat perheenjäsenensä.
Micah 7:6 For the son dishonors the father, the daughter rises up against her mother, the daughter in law against her mother in law; a man’s enemies are the men of his own house.
Miika 7:7 Sentähden minä katson Herraan, odotan pelastukseni Jumalaa: Jumalani kuulee minua.
Micah 7:7 Therefore I will look to the LORD; I will wait for the God of my salvation: my God will hear me.
Miika 7:8 Älä iloitse minusta, viholliseni! Vaikka kaadun, minä nousen. Vaikka istun pimeydessä, Herra on minun valoni.
Micah 7:8 Rejoice not against me, O my enemy: when I fall, I shall arise; when I sit in darkness, the LORD shall be a light to me.
Miika 7:9 Minä kannan Herran vihan, koska olen tehnyt syntiä häntä vastaan, kunnes hän ajaa minun asiani ja hankkii minulle oikeuden. Hän tuo minut valoon, ja minä saan nähdä hänen vanhurskautensa.
Micah 7:9 I will bear the indignation of the LORD, because I have sinned against him, until he plead my cause, and execute judgment for me: he will bring me forth to the light, and I shall behold his righteousness.
Miika 7:10 Silloin minun viholliseni sen näkee, ja häpeä peittää sen, joka minulle sanoi: Missä on Herra, sinun Jumalasi? Minun silmäni saavat hänet nähdä; nyt hänet tallataan kuin katujen lokaa.
Micah 7:10 Then she that is my enemy shall see it, and shame shall cover her which said to me, Where is the LORD your God? my eyes shall behold her: now shall she be trodden down as the mire of the streets.
Miika 7:11 Sinä päivänä, jona sinun muurisi rakennetaan, sinä päivänä kielto on kaukana.
Micah 7:11 In the day that your walls are to be built, in that day shall the decree be far removed.
Miika 7:12 Sinä päivänä hän tulee sinun luoksesi Assyriasta, linnoitetuista kaupungeista, linnoituksista aina joelle asti, merestä mereen ja vuorelta vuorelle.
Micah 7:12 In that day also he shall come even to you from Assyria, and from the fortified cities, and from the fortress even to the river, and from sea to sea, and from mountain to mountain.
Miika 7:13 Kuitenkin maa tulee autioksi asukastensa tähden, heidän tekojensa hedelmien tähden.
Micah 7:13 Notwithstanding the land shall be desolate because of them that dwell therein, for the fruit of their doings.
Miika 7:14 Kaitse sauvallasi kansaasi, perintölaumaasi, joka asuu erillään metsässä Karmelin keskellä. Anna heidän laiduntaa Basanissa ja Gileadissa niin kuin muinaisina päivinä.
Micah 7:14 Feed your people with your rod, the flock of your heritage, which dwell solitarily in the wood, in the middle of Carmel: let them feed in Bashan and Gilead, as in the days of old.
Miika 7:15 Niin kuin sinä päivänä, kun lähdit Egyptin maasta, minä näytän hänelle ihmeellisiä asioita.
Micah 7:15 According to the days of your coming out of the land of Egypt will I show to him marvelous things.
Miika 7:16 Kansakunnat näkevät sen ja häpeävät kaikessa voimassaan: he panevat kätensä suunsa eteen, heidän korvansa kuuroiksi tulevat.
Micah 7:16 The nations shall see and be confounded at all their might: they shall lay their hand on their mouth, their ears shall be deaf.
Miika 7:17 He nuolevat tomua kuin käärmeet, he tulevat koloistaan kuin maan madot. He pelkäävät Herraa, meidän Jumalaamme, ja vapisevat teidän tähtenne.
Micah 7:17 They shall lick the dust like a serpent, they shall move out of their holes like worms of the earth: they shall be afraid of the LORD our God, and shall fear because of you.
Miika 7:18 Kuka on sinun kaltaisesi Jumala, joka antaa anteeksi pahat teot ja ohittaa perintönsä jäännöksen rikkomukset? Hän ei pidätä vihaansa ikuisesti, sillä hän iloitsee laupeudesta.
Micah 7:18 Who is a God like to you, that pardons iniquity, and passes by the transgression of the remnant of his heritage? he retains not his anger for ever, because he delights in mercy.
Miika 7:19 Hän kääntyy jälleen, hän armahtaa meitä, hän kukistaa meidän pahat tekomme, ja sinä heität kaikki heidän syntinsä meren syvyyksiin.
Micah 7:19 He will turn again, he will have compassion on us; he will subdue our iniquities; and you will cast all their sins into the depths of the sea.
Miika 7:20 Sinä teet uskollisuuden Jaakobille ja armon Abrahamille, jonka olet vannonut isillemme muinaisista ajoista asti.
Micah 7:20 You will perform the truth to Jacob, and the mercy to Abraham, which you have sworn to our fathers from the days of old.
Nahum 1:1 Niniven kuorma. Elkosilaisen Nahumin näyn kirja.
Nahum 1:1 The burden of Nineveh. The book of the vision of Nahum the Elkoshite.
Nahum 1:2 Jumala on mustasukkainen, ja Herra kostaa; Herra kostaa ja on vihainen; Herra kostaa vastustajilleen ja säästää vihan vihollisilleen.
Nahum 1:2 God is jealous, and the LORD revenges; the LORD revenges, and is furious; the LORD will take vengeance on his adversaries, and he reserves wrath for his enemies.
Nahum 1:3 Herra on pitkämielinen ja suuri voimassa, eikä hän koskaan jätä jumalatonta rauhaan. Herran tie on myrskytuulessa ja ukkosmyrskyssä, ja pilvet ovat hänen jalkojensa tomua.
Nahum 1:3 The LORD is slow to anger, and great in power, and will not at all acquit the wicked: the LORD has his way in the whirlwind and in the storm, and the clouds are the dust of his feet.
Nahum 1:4 Hän nuhtelee merta ja kuivattaa sen, kuivattaa kaikki joet; Basan ja Karmel kuihtuvat, Libanonin kukka kuihtuu.
Nahum 1:4 He rebukes the sea, and makes it dry, and dries up all the rivers: Bashan languishes, and Carmel, and the flower of Lebanon languishes.
Nahum 1:5 Vuoret järkkyvät hänen edessään, ja kukkulat sulavat, ja maa palaa hänen edessään, niin, maanpiiri ja kaikki, jotka siinä asuvat.
Nahum 1:5 The mountains quake at him, and the hills melt, and the earth is burned at his presence, yes, the world, and all that dwell therein.
Nahum 1:6 Kuka voi kestää hänen vihansa hehkua, kuka kestää hänen vihansa hehkua? Hänen vihansa vuodatetaan kuin tuli, ja hän repii kalliot maahan.
Nahum 1:6 Who can stand before his indignation? and who can abide in the fierceness of his anger? his fury is poured out like fire, and the rocks are thrown down by him.
Nahum 1:7 Herra on hyvä, vahva turva hädän päivänä, ja hän tuntee ne, jotka häneen turvaavat.
Nahum 1:7 The LORD is good, a strong hold in the day of trouble; and he knows them that trust in him.
Nahum 1:8 Mutta tulva tekee lopun sen paikasta tulvivana, ja pimeys vainoaa hänen vihollisiaan.
Nahum 1:8 But with an overrunning flood he will make an utter end of the place thereof, and darkness shall pursue his enemies.
Nahum 1:9 Mitä te ajattelette Herraa vastaan? Hän tekee lopullisen lopun, eikä toista kertaa enää tule tuskaa.
Nahum 1:9 What do you imagine against the LORD? he will make an utter end: affliction shall not rise up the second time.
Nahum 1:10 Sillä vaikka he ovat kietoutuneet yhteen kuin orjantappurat ja ovat juopuneita kuin juopuneet, heidät tuhotaan kuin kuivat oljenkorret.
Nahum 1:10 For while they be entwined together as thorns, and while they are drunken as drunkards, they shall be devoured as stubble fully dry.
Nahum 1:11 Sinusta on lähtenyt yksi, joka ajattelee pahaa Herraa vastaan, jumalaton neuvonantaja.
Nahum 1:11 There is one come out of you, that imagines evil against the LORD, a wicked counselor.
Nahum 1:12 Näin sanoo Herra: Vaikka he pysyisivätkin hiljaa ja heitä olisi paljon, heidät kuitenkin kaadetaan, kun hän kulkee ohitse. Vaikka minä olen sinua kurittanut, en minä sinua enää kurita.
Nahum 1:12 Thus said the LORD; Though they be quiet, and likewise many, yet thus shall they be cut down, when he shall pass through. Though I have afflicted you, I will afflict you no more.
Nahum 1:13 Sillä nyt minä murran hänen ikeensä sinun päältäsi ja katkaisen sinun kahleesi.
Nahum 1:13 For now will I break his yoke from off you, and will burst your bonds in sunder.
Nahum 1:14 Ja Herra on antanut sinusta käskyn, ettei sinun nimeäsi enää kylvetä. Minä hävitän jumalasi temppelistä veistetyn ja valetun kuvan. Minä teen sinulle haudan, sillä sinä olet inhottava.
Nahum 1:14 And the LORD has given a commandment concerning you, that no more of your name be sown: out of the house of your gods will I cut off the graven image and the molten image: I will make your grave; for you are vile.
Nahum 1:15 Katso, vuorilla ovat ilosanoman tuojan jalat, rauhan julistajan! Pitäkää, Juuda, juhlanne, täyttäkää lupauksenne, sillä jumalaton ei enää kulje sinun kauttasi, hänet on tuhottu kokonaan.
Nahum 1:15 Behold on the mountains the feet of him that brings good tidings, that publishes peace! O Judah, keep your solemn feasts, perform your vows: for the wicked shall no more pass through you; he is utterly cut off.
Nahum 2:1 Joka murskaa sinut kappaleiksi, se nousee eteesi: varjele linnoitus, katso tietä, vahvista kupeesi, vahvista voimasi voimakkaasti.
Nahum 2:1 He that dashes in pieces is come up before your face: keep the fortification, watch the way, make your loins strong, fortify your power mightily.
Nahum 2:2 Sillä Herra on kääntänyt pois Jaakobin ihanuuden niin kuin Israelin ihanuuden; sillä tyhjentäjät ovat tyhjentäneet heidät ja turmelleet heidän viiniköynnöksensä oksat.
Nahum 2:2 For the LORD has turned away the excellency of Jacob, as the excellency of Israel: for the emptiers have emptied them out, and marred their vine branches.
Nahum 2:3 Hänen sankariensa kilpi on punainen, urhot ovat purppuraisissa. Sotavaunut ovat liekehtivien soihtujen ympäröimiä hänen valmistuspäivänään, ja kivenpalstat järkkyvät kauheasti.
Nahum 2:3 The shield of his mighty men is made red, the valiant men are in scarlet: the chariots shall be with flaming torches in the day of his preparation, and the fir trees shall be terribly shaken.
Nahum 2:4 Vaunut pauhaavat kaduilla, ne tönivät toisiaan vasten valtaväylillä; ne näyttävät soihduilta, ne juoksevat kuin salama.
Nahum 2:4 The chariots shall rage in the streets, they shall jostle one against another in the broad ways: they shall seem like torches, they shall run like the lightning.
Nahum 2:5 Hän kertoo urheistaan: he kompastuvat vaelluksellaan; he kiiruhtavat sen muurille, ja puolustus on valmis.
Nahum 2:5 He shall recount his worthies: they shall stumble in their walk; they shall make haste to the wall thereof, and the defense shall be prepared.
Nahum 2:6 Virtojen portit avataan ja palatsi tuhoutuu.
Nahum 2:6 The gates of the rivers shall be opened, and the palace shall be dissolved.
Nahum 2:7 Ja Hussab viedään vangiksi, hänet nostetaan ylös, ja hänen palvelijattarensa taluttavat häntä kuin kyyhkysten ääni, rintoihinsa pauhaten.
Nahum 2:7 And Huzzab shall be led away captive, she shall be brought up, and her maids shall lead her as with the voice of doves, beating on their breasts.
Nahum 2:8 Mutta Niinive on muinoin kuin vesilammikko: kuitenkin he pakenevat. Seisokaa, seisokaa, he huutavat, mutta kukaan ei katso taakseen.
Nahum 2:8 But Nineveh is of old like a pool of water: yet they shall flee away. Stand, stand, shall they cry; but none shall look back.
Nahum 2:9 Ottakaa ryöstösaalis hopeasta, ottakaa ryöstösaalis kultaa, sillä ei ole loppua kaikkien ihanien esineiden aarteella ja loistolla.
Nahum 2:9 Take you the spoil of silver, take the spoil of gold: for there is none end of the store and glory out of all the pleasant furniture.
Nahum 2:10 Se on tyhjä, autio ja autio: sydän sulaa, polvet alkavat särkyä, ja lanteissa on paljon kipua, ja kaikkien kasvot mustuvat.
Nahum 2:10 She is empty, and void, and waste: and the heart melts, and the knees smite together, and much pain is in all loins, and the faces of them all gather blackness.
Nahum 2:11 Missä on leijonien asuinsija ja nuorten leijonien laidunpaikka, missä leijona, vanha leijona, ja leijonan pentu vaelsivat, eikä kukaan pelotellut heitä?
Nahum 2:11 Where is the dwelling of the lions, and the feeding place of the young lions, where the lion, even the old lion, walked, and the lion’s whelp, and none made them afraid?
Nahum 2:12 Leijona repi pennuilleen tarpeeksi, kuristi naarasleijonilleen ja täytti kolonsa saaliilla ja luolansa silputulla lihalla.
Nahum 2:12 The lion did tear in pieces enough for his whelps, and strangled for his lionesses, and filled his holes with prey, and his dens with shred.
Nahum 2:13 Katso, minä käyn sinua vastaan, sanoo Herra Sebaot, ja minä poltan sinun vaunusi savuna, ja miekka syö sinun nuoret leijonasi. Minä hävitän sinun saaliisi maasta, eikä sinun sanansaattajasi ääntä enää kuulla.
Nahum 2:13 Behold, I am against you, said the LORD of hosts, and I will burn her chariots in the smoke, and the sword shall devour your young lions: and I will cut off your prey from the earth, and the voice of your messengers shall no more be heard.
Nahum 3:1 Voi sitä verikaupunkia! Se on täynnä valhetta ja ryöstöä, saalis ei lähde pois.
Nahum 3:1 Woe to the bloody city! it is all full of lies and robbery; the prey departs not;
Nahum 3:2 Ruoskan jylinää, pyörien rätinää, tanssivien hevosten jylinää ja hyppivien vaunujen jylinää.
Nahum 3:2 The noise of a whip, and the noise of the rattling of the wheels, and of the prancing horses, and of the jumping chariots.
Nahum 3:3 Ratsastaja nostaa ylös kiiltävän miekan ja kimaltelevan keihään, ja siellä on paljon kaatuneita ja suuri joukko raatoja, eikä heidän ruumiillaan ole loppua; he kompastuvat heidän ruumiisiinsa.
Nahum 3:3 The horseman lifts up both the bright sword and the glittering spear: and there is a multitude of slain, and a great number of carcasses; and there is none end of their corpses; they stumble on their corpses:
Nahum 3:4 Suositun porton, noituuden rakastajattaren, lukuisten prostituutioiden tähden, joka myy kansoja prostituutiollaan ja perheitä noituudellaan.
Nahum 3:4 Because of the multitude of the prostitutions of the well favored harlot, the mistress of witchcrafts, that sells nations through her prostitutions, and families through her witchcrafts.
Nahum 3:5 Katso, minä käyn sinua vastaan, sanoo Herra Sebaot, ja minä paljastan sinun helmasi kasvoillesi ja näytän kansoille sinun alastomuutesi ja valtakunnille sinun häpeäsi.
Nahum 3:5 Behold, I am against you, said the LORD of hosts; and I will discover your skirts on your face, and I will show the nations your nakedness, and the kingdoms your shame.
Nahum 3:6 Minä heitän päällesi iljettävän saastan, teen sinut saastaiseksi ja asetan sinut spektaakkeliksi.
Nahum 3:6 And I will cast abominable filth on you, and make you vile, and will set you as a spectacle.
Nahum 3:7 Ja kaikki, jotka sinut näkevät, pakenevat sinua ja sanovat: Ninive on autioitunut! Kuka sitä valittaa? Mistä minä etsin sinulle lohduttajaa?
Nahum 3:7 And it shall come to pass, that all they that look on you shall flee from you, and say, Nineveh is laid waste: who will bemoan her? from where shall I seek comforters for you?
Nahum 3:8 Oletko sinä parempi kuin kansalainen Ei, joka sijaitsi virtojen keskellä, jonka ympärillä vedet olivat, jonka valli oli meri ja jonka muuri oli merestä?
Nahum 3:8 Are you better than populous No, that was situate among the rivers, that had the waters round about it, whose rampart was the sea, and her wall was from the sea?
Nahum 3:9 Etiopia ja Egypti olivat sen voima, ja se oli rajaton; Put ja Lubim olivat sinun auttajisi.
Nahum 3:9 Ethiopia and Egypt were her strength, and it was infinite; Put and Lubim were your helpers.
Nahum 3:10 Mutta hänet vietiin pois, hän joutui vankeuteen; hänen pienet lapsensa murskattiin kappaleiksi kaikkien katujen päähän; ja hänen kunniallisista miehistään heitettiin arpaa, ja kaikki hänen mahtimiehensä sidottiin kahleisiin.
Nahum 3:10 Yet was she carried away, she went into captivity: her young children also were dashed in pieces at the top of all the streets: and they cast lots for her honorable men, and all her great men were bound in chains.
Nahum 3:11 Sinäkin olet juovuksissa, sinäkin piiloudut, sinäkin etsit voimaa vihollista vastaan.
Nahum 3:11 You also shall be drunken: you shall be hid, you also shall seek strength because of the enemy.
Nahum 3:12 Kaikki sinun linnoituksesi ovat kuin viikunapuut, joissa on ensimmäiset kypsyneet viikunat: jos niitä ravistetaan, ne putoavat syöjän suuhun.
Nahum 3:12 All your strong holds shall be like fig trees with the first ripe figs: if they be shaken, they shall even fall into the mouth of the eater.
Nahum 3:13 Katso, keskelläsi oleva kansasi on naisia. Maasi portit avataan vihollisillesi selälleen, tuli kuluttaa salpasi.
Nahum 3:13 Behold, your people in the middle of you are women: the gates of your land shall be set wide open to your enemies: the fire shall devour your bars.
Nahum 3:14 Ammentakaa itsellenne vedet piiritystä varten, vahvistakaa linnoituksenne: menkää saveen, tallatkaa laastia, vahvistakaa tiiliuuni.
Nahum 3:14 Draw you waters for the siege, fortify your strong holds: go into clay, and tread the mortar, make strong the brick kiln.
Nahum 3:15 Siellä tuli sinut kuluttaa, miekka sinut tuhoaa, se syö sinut niin kuin afrikkalainen toukka. Lisääntykää kuin afrikkalainen toukka, lisääntykää kuin heinäsirkat.
Nahum 3:15 There shall the fire devour you; the sword shall cut you off, it shall eat you up like the cankerworm: make yourself many as the cankerworm, make yourself many as the locusts.
Nahum 3:16 Olet tehnyt kauppiaistasi enemmän kuin taivaan tähtiä: syöksymato ryöstää ja pakenee tiehensä.
Nahum 3:16 You have multiplied your merchants above the stars of heaven: the cankerworm spoils, and flees away.
Nahum 3:17 Teidän kruununne ovat kuin heinäsirkat ja teidän päämiehenne kuin heinäsirkat, jotka leiriytyvät pensasaidoissa kylmänä päivänä, mutta auringon noustessa ne pakenevat, eikä niiden paikkaa tiedetä.
Nahum 3:17 Your crowned are as the locusts, and your captains as the great grasshoppers, which camp in the hedges in the cold day, but when the sun rises they flee away, and their place is not known where they are.
Nahum 3:18 Sinun paimenesi nukkuvat, Assyrian kuningas; sinun ylimyksesi makaavat tomussa; sinun kansasi on hajaantunut vuorille, eikä kukaan kokoa heitä.
Nahum 3:18 Your shepherds slumber, O king of Assyria: your nobles shall dwell in the dust: your people is scattered on the mountains, and no man gathers them.
Nahum 3:19 Ei sinun ruhjeesi parane, haavasi on kipeä. Kaikki, jotka kuulevat sinun paheksuntasi, taputtavat käsiään sinun tähtesi. Sillä kenen päälle ei pahuutesi ole jatkuvasti tarttunut?
Nahum 3:19 There is no healing of your bruise; your wound is grievous: all that hear the bruit of you shall clap the hands over you: for on whom has not your wickedness passed continually?
Habakuk 1:1 Taakka, jonka profeetta Habakuk näki.
Habakkuk 1:1 The burden which Habakkuk the prophet did see.
Habakuk 1:2 Herra, kuinka kauan minun täytyy huutaa, etkä sinä kuule, kuinka kauan minun täytyy huutaa sinulle väkivaltaa, etkä sinä pelasta?
Habakkuk 1:2 O LORD, how long shall I cry, and you will not hear! even cry out to you of violence, and you will not save!
Habakuk 1:3 Miksi näytät minulle vääryyden ja annat minun nähdä murhetta? Sillä ryöstö ja väkivalta ovat edessäni, ja on niitä, jotka nostavat riitaa ja riitaa.
Habakkuk 1:3 Why do you show me iniquity, and cause me to behold grievance? for spoiling and violence are before me: and there are that raise up strife and contention.
Habakuk 1:4 Sentähden laki on laiminlyöty, eikä tuomio tule koskaan; sillä jumalaton piirittää vanhurskaan, sentähden tulee väärä tuomio.
Habakkuk 1:4 Therefore the law is slacked, and judgment does never go forth: for the wicked does compass about the righteous; therefore wrong judgment proceeds.
Habakuk 1:5 Katsele pakanain keskellä ja katsele ja ihmettele, sillä minä teen teidän päivinänne teon, jota ette usko, vaikka teille kerrottaisiin.
Habakkuk 1:5 Behold you among the heathen, and regard, and wonder marvelously: for I will work a work in your days which you will not believe, though it be told you.
Habakuk 1:6 Sillä katso, minä herätän kaldealaiset, tuon katkeran ja hätäisen kansan, joka kulkee maan leveyden halki ja ottaa haltuunsa asuinpaikat, jotka eivät ole heidän.
Habakkuk 1:6 For, see, I raise up the Chaldeans, that bitter and hasty nation, which shall march through the breadth of the land, to possess the dwelling places that are not theirs.
Habakuk 1:7 Ne ovat kauheita ja hirvittäviä: heidän tuomionsa ja arvokkuutensa lähtevät itsestään.
Habakkuk 1:7 They are terrible and dreadful: their judgment and their dignity shall proceed of themselves.
Habakuk 1:8 Heidän hevosensa ovat nopeammat kuin leopardit ja raivokkaammat kuin iltasudet; ja heidän ratsumiehensä levittäytyvät, ja heidän ratsumiehensä tulevat kaukaa; he lentävät kuin kotka, joka kiiruhtaa syömään.
Habakkuk 1:8 Their horses also are swifter than the leopards, and are more fierce than the evening wolves: and their horsemen shall spread themselves, and their horsemen shall come from far; they shall fly as the eagle that hastens to eat.
Habakuk 1:9 He tulevat kaikki väkivaltaa tekemään, heidän kasvonsa kohoavat kuin itätuuli, ja he kokoavat pakkosiirtolaiset kuin hiekkaa.
Habakkuk 1:9 They shall come all for violence: their faces shall sup up as the east wind, and they shall gather the captivity as the sand.
Habakuk 1:10 Ja he pilkkaavat kuninkaita, ja ruhtinaat ovat heille pilkan kohteena. He pilkkaavat jokaista linnoitusta, sillä he kasaavat tomua ja ottavat sen.
Habakkuk 1:10 And they shall scoff at the kings, and the princes shall be a scorn to them: they shall deride every strong hold; for they shall heap dust, and take it.
Habakuk 1:11 Silloin hänen mielensä muuttuu, ja hän kulkee ohi ja rikkoo, pitäen tätä voimaansa jumalansa ansiona.
Habakkuk 1:11 Then shall his mind change, and he shall pass over, and offend, imputing this his power to his god.
Habakuk 1:12 Etkö sinä ole iankaikkisesta asti, Herra, minun Jumalani, minun Pyhäni? Me emme kuole. Herra, sinä olet heidät määrännyt tuomioksi, sinä mahtava Jumala, olet heidät vahvistanut kuritusta varten.
Habakkuk 1:12 Are you not from everlasting, O LORD my God, my Holy One? we shall not die. O LORD, you have ordained them for judgment; and, O mighty God, you have established them for correction.
Habakuk 1:13 Sinun silmäsi ovat puhtaammat kuin nähdä pahaa, etkä voi katsoa vääryyttä. Miksi katselet petollisia ja pidät kielesi hiljaa, kun jumalaton syö miehen, joka on häntä vanhurskaampi?
Habakkuk 1:13 You are of purer eyes than to behold evil, and can not look on iniquity: why look you on them that deal treacherously, and hold your tongue when the wicked devours the man that is more righteous than he?
Habakuk 1:14 Ja teettekö ihmiset meren kalojen kaltaisiksi, kuin matelevaisten, joilla ei ole hallitsijaa?
Habakkuk 1:14 And make men as the fishes of the sea, as the creeping things, that have no ruler over them?
Habakuk 1:15 He nostavat ne kaikki ongilla, saavat ne verkkoonsa ja keräävät ne raahaansa; sentähden he iloitsevat ja riemuitsevat.
Habakkuk 1:15 They take up all of them with the angle, they catch them in their net, and gather them in their drag: therefore they rejoice and are glad.
Habakuk 1:16 Sentähden he uhraavat verkoillensa ja polttavat suitsukkeita kalalleen, sillä heidän osansa on niistä lihava ja heidän ruokansa runsas.
Habakkuk 1:16 Therefore they sacrifice to their net, and burn incense to their drag; because by them their portion is fat, and their meat plenteous.
Habakuk 1:17 Tyhjentävätkö he siis verkkonsa eivätkä säästele kansojen surmaamista jatkuvasti?
Habakkuk 1:17 Shall they therefore empty their net, and not spare continually to slay the nations?
Habakuk 2:1 Minä seison tähystyspaikallani ja asetan itseni torniin ja tarkkailen nähdäkseni, mitä hän minulle sanoo ja mitä minä vastaan, kun minua nuhdellaan.
Habakkuk 2:1 I will stand on my watch, and set me on the tower, and will watch to see what he will say to me, and what I shall answer when I am reproved.
Habakuk 2:2 Ja Herra vastasi minulle ja sanoi: Kirjoita näky ja piirrä se selvästi tauluihin, että sen voi juoksevasti lukea.
Habakkuk 2:2 And the LORD answered me, and said, Write the vision, and make it plain on tables, that he may run that reads it.
Habakuk 2:3 Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta lopun se puhuu eikä valehtele. Vaikka se viipyykin, odota sitä, sillä se varmasti toteutuu, se ei viivy.
Habakkuk 2:3 For the vision is yet for an appointed time, but at the end it shall speak, and not lie: though it tarry, wait for it; because it will surely come, it will not tarry.
Habakuk 2:4 Katso, hänen ylpeä sielunsa ei ole hänessä oikeamielinen; vaan vanhurskas on elävä uskonsa kautta.
Habakkuk 2:4 Behold, his soul which is lifted up is not upright in him: but the just shall live by his faith.
Habakuk 2:5 Niin, koska hän viinin takia rikkoo, hän on ylpeä mies, joka ei pysy kotona, hän laajentaa himoaan kuin helvetti, on kuin kuolema, eikä saa tyydytystä, vaan kokoaa ympärilleen kaikki kansat ja kasaa ylleen kaikki ihmiset.
Habakkuk 2:5 Yes also, because he transgresses by wine, he is a proud man, neither keeps at home, who enlarges his desire as hell, and is as death, and cannot be satisfied, but gathers to him all nations, and heaps to him all people:
Habakuk 2:6 Eivätkö nämä kaikki viritä häntä vastaan vertausta ja pilkkaavaa sananlaskua ja sano: Voi sitä, joka kartuttaa sitä, mikä ei ole hänen! Kuinka kauan? Voi sitä, joka kuormittaa itsensä paksulla savella!
Habakkuk 2:6 Shall not all these take up a parable against him, and a taunting proverb against him, and say, Woe to him that increases that which is not his! how long? and to him that lades himself with thick clay!
Habakuk 2:7 Eivätkö ne, jotka sinua purevat, nouse äkkiä ja herää ne, jotka sinua vaivaavat, ja sinä joudut heidän saaliikseen?
Habakkuk 2:7 Shall they not rise up suddenly that shall bite you, and awake that shall vex you, and you shall be for booties to them?
Habakuk 2:8 Koska olet ryöstänyt monia kansoja, kaikki kansojen jäännökset ryöstävät sinua; ihmisten veren ja maan, kaupungin ja kaikkien sen asukkaiden väkivallan tähden.
Habakkuk 2:8 Because you have spoiled many nations, all the remnant of the people shall spoil you; because of men’s blood, and for the violence of the land, of the city, and of all that dwell therein.
Habakuk 2:9 Voi sitä, joka himoitsee pahan ahneuden huonettaan kohtaan, voidakseen tehdä pesänsä korkealle, pelastuakseen pahan vallasta!
Habakkuk 2:9 Woe to him that covets an evil covetousness to his house, that he may set his nest on high, that he may be delivered from the power of evil!
Habakuk 2:10 Sinä olet koettanut häpeää huoneellesi tuhoamalla monia ihmisiä ja tehnyt syntiä sieluasi vastaan.
Habakkuk 2:10 You have consulted shame to your house by cutting off many people, and have sinned against your soul.
Habakuk 2:11 Sillä kivi huutaa seinästä, ja hirsi puusta vastaa sille.
Habakkuk 2:11 For the stone shall cry out of the wall, and the beam out of the timber shall answer it.
Habakuk 2:12 Voi sitä, joka rakentaa kaupungin verivelalla ja vahvistaa kaupungin vääryydellä!
Habakkuk 2:12 Woe to him that builds a town with blood, and establishes a city by iniquity!
Habakuk 2:13 Katso, eikö se ole Herran Sebaotin tahto, että kansa tekee työtä tulessa, kansa uuvuttaa itsensä turhuudessa?
Habakkuk 2:13 Behold, is it not of the LORD of hosts that the people shall labor in the very fire, and the people shall weary themselves for very vanity?
Habakuk 2:14 Sillä maa on oleva täynnä Herran kirkkauden tuntemusta, niin kuin vedet peittävät meren.
Habakkuk 2:14 For the earth shall be filled with the knowledge of the glory of the LORD, as the waters cover the sea.
Habakuk 2:15 Voi sitä, joka juottaa lähimmäistään, joka antaa hänelle leilinsä ja juottaa hänet juovuksiin nähdäkseen hänen alastomuutensa!
Habakkuk 2:15 Woe to him that gives his neighbor drink, that put your bottle to him, and make him drunken also, that you may look on their nakedness!
Habakuk 2:16 Sinä olet täynnä häpeää kunnian tähden: juo sinäkin, ja paljastu esinahkasi! Herran oikean käden malja kääntyy sinua kohti, ja häpeällinen sylkeminen on oleva sinun kunniasi päällä.
Habakkuk 2:16 You are filled with shame for glory: drink you also, and let your foreskin be uncovered: the cup of the LORD’s right hand shall be turned to you, and shameful spewing shall be on your glory.
Habakuk 2:17 Sillä Libanonin väkivalta peittää sinut ja eläinten saalis, joka pelotti heitä ihmisten veren ja maan, kaupungin ja kaikkien sen asukkaiden väkivallan vuoksi.
Habakkuk 2:17 For the violence of Lebanon shall cover you, and the spoil of beasts, which made them afraid, because of men’s blood, and for the violence of the land, of the city, and of all that dwell therein.
Habakuk 2:18 Mitä hyötyä on veistetystä kuvasta, jonka tekijä on sen veistänyt, tai valetusta kuvasta ja valheen opettajasta, johon sen tekijä luottaa tehdäkseen mykkiä epäjumalia?
Habakkuk 2:18 What profits the graven image that the maker thereof has graven it; the molten image, and a teacher of lies, that the maker of his work trusts therein, to make dumb idols?
Habakuk 2:19 Voi sitä, joka sanoi puulle: Heräjä! ja mykälle kivelle: Nouse, se opettaa! Katso, se on päällystetty kullalla ja hopealla, eikä sen keskellä ole henkeä.
Habakkuk 2:19 Woe to him that said to the wood, Awake; to the dumb stone, Arise, it shall teach! Behold, it is laid over with gold and silver, and there is no breath at all in the middle of it.
Habakuk 2:20 Mutta Herra on pyhässä temppelissään: hänen edessään kaikki maa vaikeneks.
Habakkuk 2:20 But the LORD is in his holy temple: let all the earth keep silence before him.
Habakuk 3:1 Profeetta Habakukin rukous Shigionotissa.
Habakkuk 3:1 A prayer of Habakkuk the prophet on Shigionoth.
Habakuk 3:2 Herra, minä olen kuullut sinun puheesi ja pelästynyt. Herra, viritä eloon työsi vuosien keskellä, tee tiettäväksi vuosien keskellä; muista armoasi vihassasi.
Habakkuk 3:2 O LORD, I have heard your speech, and was afraid: O LORD, revive your work in the middle of the years, in the middle of the years make known; in wrath remember mercy.
Habakuk 3:3 Jumala tuli Temanista, Pyhä Paranin vuorelta. Sela. Hänen kirkkautensa peitti taivaat, ja maa oli täynnä hänen ylistystänsä.
Habakkuk 3:3 God came from Teman, and the Holy One from mount Paran. Selah. His glory covered the heavens, and the earth was full of his praise.
Habakuk 3:4 Ja hänen kirkkautensa oli kuin valo; hänen kädestään lähtivät sarvet; ja siellä oli hänen voimansa kätkö.
Habakkuk 3:4 And his brightness was as the light; he had horns coming out of his hand: and there was the hiding of his power.
Habakuk 3:5 Hänen edellään kulki rutto, ja hehkuvat hiilit kulkivat hänen jalkojensa juuressa.
Habakkuk 3:5 Before him went the pestilence, and burning coals went forth at his feet.
Habakuk 3:6 Hän seisoi ja mittasi maan, hän katseli ja hajotti kansat, ja ikuiset vuoret hajosivat, ikuiset kukkulat taipuivat; hänen tiensä ovat ikuiset.
Habakkuk 3:6 He stood, and measured the earth: he beheld, and drove asunder the nations; and the everlasting mountains were scattered, the perpetual hills did bow: his ways are everlasting.
Habakuk 3:7 Minä näin Kuusanin teltat ahdingossa, ja Midianin maan verhot vapisivat.
Habakkuk 3:7 I saw the tents of Cushan in affliction: and the curtains of the land of Midian did tremble.
Habakuk 3:8 Oliko Herra vihastunut virroista? Oliko sinun vihasi virtoja vastaan? Oliko sinun kiivautesi merta vastaan, että ajoit hevosillasi ja pelastusvaunuillasi?
Habakkuk 3:8 Was the LORD displeased against the rivers? was your anger against the rivers? was your wrath against the sea, that you did ride on your horses and your chariots of salvation?
Habakuk 3:9 Sinun jousesi tehtiin aivan paljaaksi heimojen valan, sinun sanasi, mukaan. Sela. Sinä halkaisit maan virroilla.
Habakkuk 3:9 Your bow was made quite naked, according to the oaths of the tribes, even your word. Selah. You did split the earth with rivers.
Habakuk 3:10 Vuoret näkivät sinut ja vapisivat, vedet kulkivat vuolaasti, syvyys antoi äänensä kuulua ja nosti kätensä korkeuteen.
Habakkuk 3:10 The mountains saw you, and they trembled: the overflowing of the water passed by: the deep uttered his voice, and lifted up his hands on high.
Habakuk 3:11 Aurinko ja kuu pysähtyivät asuinsijoilleen; ne kulkivat sinun nuoliesi valossa, sinun kimaltelevan keihääsi loisteessa.
Habakkuk 3:11 The sun and moon stood still in their habitation: at the light of your arrows they went, and at the shining of your glittering spear.
Habakuk 3:12 Sinä marssit maan halki vihassa, puit pakanat vihassa.
Habakkuk 3:12 You did march through the land in indignation, you did thresh the heathen in anger.
Habakuk 3:13 Sinä lähdit liikkeelle pelastamaan kansaasi, pelastamaan voideltuasi; sinä haavoit jumalattoman huoneen pään, paljastit perustukset niskaan asti. Sela.
Habakkuk 3:13 You went forth for the salvation of your people, even for salvation with your anointed; you wounded the head out of the house of the wicked, by discovering the foundation to the neck. Selah.
Habakuk 3:14 Sinä löit hänen sauvoillaan hänen kyliensä päät: ne tulivat liikkeelle kuin pyörretuuli hajottamaan minua; heidän riemunsa oli kuin he salaa ahmaisivat köyhät.
Habakkuk 3:14 You did strike through with his staves the head of his villages: they came out as a whirlwind to scatter me: their rejoicing was as to devour the poor secretly.
Habakuk 3:15 Sinä kuljit hevostesi kanssa meren halki, suurten vesien kasakoiden halki.
Habakkuk 3:15 You did walk through the sea with your horses, through the heap of great waters.
Habakuk 3:16 Kun minä sen kuulin, vatsani vapisi, huuleni vapisivat äänen kuullen. Mätäneisyys meni luihini, ja minä vapisin sisälläni, että saisin levätä ahdingon päivänä. Kun hän tulee kansan kimppuun, hän hyökkää heidän kimppuunsa joukkoineen.
Habakkuk 3:16 When I heard, my belly trembled; my lips quivered at the voice: rottenness entered into my bones, and I trembled in myself, that I might rest in the day of trouble: when he comes up to the people, he will invade them with his troops.
Habakuk 3:17 Vaikka viikunapuu ei kuki eikä viiniköynnöksissä ole hedelmää, öljypuun sato loppuu, eivätkä pellot anna lihaa, lampaat katkaistaan tarhasta, eikä karjaa ole karjassa.
Habakkuk 3:17 Although the fig tree shall not blossom, neither shall fruit be in the vines; the labor of the olive shall fail, and the fields shall yield no meat; the flock shall be cut off from the fold, and there shall be no herd in the stalls:
Habakuk 3:18 Mutta minä iloitsen Herrassa, riemuitsen pelastukseni Jumalassa.
Habakkuk 3:18 Yet I will rejoice in the LORD, I will joy in the God of my salvation.
Habakuk 3:19 Herra Jumala on minun voimani, ja hän tekee jalkani peuran jalkojen kaltaisiksi, ja hän vie minut vaeltamaan korkeilla paikoillani. Ylimmäiselle laulajalle kielisoittimillani.
Habakkuk 3:19 The LORD God is my strength, and he will make my feet like hinds’ feet, and he will make me to walk on my high places. To the chief singer on my stringed instruments.
Sefanja 1:1 Herran sana, joka tuli Sefanjalle, Kuusin pojalle, Gedaljan pojan, Amarjan pojan, Hiskian pojan, Josian, Amonin pojan, Juudan kuninkaan, päivinä.
Zephaniah 1:1 The word of the LORD which came to Zephaniah the son of Cushi, the son of Gedaliah, the son of Amariah, the son of Hizkiah, in the days of Josiah the son of Amon, king of Judah.
Sefanja 1:2 Minä hävitän kokonaan kaiken maan päältä, sanoo Herra.
Zephaniah 1:2 I will utterly consume all things from off the land, said the LORD.
Sefanja 1:3 Minä hävitän ihmiset ja eläimet, minä hävitän taivaan linnut ja meren kalat, kompastuskivet jumalattomineen. Minä hävitän ihmiset maasta, sanoo Herra.
Zephaniah 1:3 I will consume man and beast; I will consume the fowls of the heaven, and the fishes of the sea, and the stumbling blocks with the wicked: and I will cut off man from off the land, said the LORD.
Sefanja 1:4 Minä ojennan käteni Juudan ja kaikkien Jerusalemin asukkaiden yli ja hävitän tästä paikasta Baalin jäännökset sekä kemarilaisten nimet ja papit.
Zephaniah 1:4 I will also stretch out my hand on Judah, and on all the inhabitants of Jerusalem; and I will cut off the remnant of Baal from this place, and the name of the Chemarims with the priests;
Sefanja 1:5 Ja ne, jotka katoilla kumartavat taivaan joukkoa, ja ne, jotka kumartavat ja vannovat Herran nimeen ja vannovat Malkamin nimeen,
Zephaniah 1:5 And them that worship the host of heaven on the housetops; and them that worship and that swear by the LORD, and that swear by Malcham;
Sefanja 1:6 Ja ne, jotka ovat kääntyneet pois Herrasta, ja ne, jotka eivät ole etsineet Herraa eivätkä kysyneet hänen neuvoaan.
Zephaniah 1:6 And them that are turned back from the LORD; and those that have not sought the LORD, nor inquired for him.
Sefanja 1:7 Pysykää hiljaa Herran, Herran, edessä, sillä Herran päivä on lähellä, sillä Herra on valmistanut teurasuhrin, hän on kutsunut vieraansa.
Zephaniah 1:7 Hold your peace at the presence of the Lord GOD: for the day of the LORD is at hand: for the LORD has prepared a sacrifice, he has bid his guests.
Sefanja 1:8 Ja Herran teurasuhrin päivänä minä rankaisen ruhtinaita ja kuninkaan lapsia ja kaikkia, jotka ovat pukeutuneet vieraisiin vaatteisiin.
Zephaniah 1:8 And it shall come to pass in the day of the LORD’s sacrifice, that I will punish the princes, and the king’s children, and all such as are clothed with strange apparel.
Sefanja 1:9 Samana päivänä minä rankaisen kaikkia niitä, jotka hyppäävät kynnykselle, jotka täyttävät isäntänsä talot väkivallalla ja petoksella.
Zephaniah 1:9 In the same day also will I punish all those that leap on the threshold, which fill their masters’ houses with violence and deceit.
Sefanja 1:10 Ja sinä päivänä, sanoo Herra, kuuluu huuto Kalaportilta ja valitus toiselta ja suuri jylinä kukkuloilta.
Zephaniah 1:10 And it shall come to pass in that day, said the LORD, that there shall be the noise of a cry from the fish gate, and an howling from the second, and a great crashing from the hills.
Sefanja 1:11 Valittakaa, te Maktesin asukkaat, sillä kaikki kauppiaat on kaadettu, kaikki hopeaa kantavat on tuhottu.
Zephaniah 1:11 Howl, you inhabitants of Maktesh, for all the merchant people are cut down; all they that bear silver are cut off.
Sefanja 1:12 Ja siihen aikaan minä tutkin Jerusalemin lamppujen läpi ja rankaisen niitä miehiä, jotka istuvat sakkansa päällä ja sanovat sydämessään: Herra ei tee hyvää eikä pahaa.
Zephaniah 1:12 And it shall come to pass at that time, that I will search Jerusalem with candles, and punish the men that are settled on their lees: that say in their heart, The LORD will not do good, neither will he do evil.
Sefanja 1:13 Sentähden heidän tavaransa joutuu ryöstösaaliiksi ja heidän talonsa autioksi; he rakentavat taloja, mutta eivät asu niissä, ja he istuttavat viinitarhoja, mutta eivät juo niiden viiniä.
Zephaniah 1:13 Therefore their goods shall become a booty, and their houses a desolation: they shall also build houses, but not inhabit them; and they shall plant vineyards, but not drink the wine thereof.
Sefanja 1:14 Lähellä on Herran suuri päivä, lähellä se on ja tulee sankan kiireesti, Herran päivän ääni kuuluu; sankarit huutavat siellä katkerasti.
Zephaniah 1:14 The great day of the LORD is near, it is near, and hastens greatly, even the voice of the day of the LORD: the mighty man shall cry there bitterly.
Sefanja 1:15 Se päivä on vihan päivä, tuskan ja ahdistuksen päivä, hävityksen ja autioituksen päivä, pimeyden ja synkkyyden päivä, synkeyden ja synkeän pilvien päivä,
Zephaniah 1:15 That day is a day of wrath, a day of trouble and distress, a day of devastation and desolation, a day of darkness and gloominess, a day of clouds and thick darkness,
Sefanja 1:16 Pasuunan ja hälytyksen päivä varustettuja kaupunkeja ja korkeita torneja vastaan.
Zephaniah 1:16 A day of the trumpet and alarm against the fenced cities, and against the high towers.
Sefanja 1:17 Minä saatan ihmiset ahdistukseen, niin että he kävelevät kuin sokeat, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan; ja heidän verensä vuodatetaan kuin tomu ja heidän lihansa kuin lanta.
Zephaniah 1:17 And I will bring distress on men, that they shall walk like blind men, because they have sinned against the LORD: and their blood shall be poured out as dust, and their flesh as the dung.
Sefanja 1:18 Eivät heidän hopeansa eivätkä kultansa voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä, vaan koko maa kuluu hänen kiivautensa tulessa, sillä hän tekee pian lopun kaikista maan asukkaista.
Zephaniah 1:18 Neither their silver nor their gold shall be able to deliver them in the day of the LORD’s wrath; but the whole land shall be devoured by the fire of his jealousy: for he shall make even a speedy riddance of all them that dwell in the land.
Sefanja 2:1 Kokoontukaa, kokoontukaa, te kansa, jota en halua;
Zephaniah 2:1 Gather yourselves together, yes, gather together, O nation not desired;
Sefanja 2:2 Ennen kuin säädös tulee, ennen kuin päivä menee ohi kuin akanat, ennen kuin Herran vihan hehku tulee teidän päällenne, ennen kuin Herran vihan päivä tulee teidän päällenne.
Zephaniah 2:2 Before the decree bring forth, before the day pass as the chaff, before the fierce anger of the LORD come on you, before the day of the LORD’s anger come on you.
Sefanja 2:3 Etsikää Herraa, kaikki te maan nöyrät, jotka olette tehneet hänen oikeutensa mukaan; etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.
Zephaniah 2:3 Seek you the LORD, all you meek of the earth, which have worked his judgment; seek righteousness, seek meekness: it may be you shall be hid in the day of the LORD’s anger.
Sefanja 2:4 Sillä Gaza hylätään ja Askelon autioksi. Asdod ajetaan pois keskipäivällä, ja Ekron revitään juurineen pois.
Zephaniah 2:4 For Gaza shall be forsaken, and Ashkelon a desolation: they shall drive out Ashdod at the noon day, and Ekron shall be rooted up.
Sefanja 2:5 Voi meren rannikon asukkaita, kreettien kansaa! Herran sana on teitä vastaan. Oi Kanaan, filistealaisten maa, minä hävitän teidät, niin ettei teissä ole kenenkään asujaa.
Zephaniah 2:5 Woe to the inhabitants of the sea coast, the nation of the Cherethites! the word of the LORD is against you; O Canaan, the land of the Philistines, I will even destroy you, that there shall be no inhabitant.
Sefanja 2:6 Ja meren rannikko on oleva paimenten asuntoja ja majoja ja lammastarhoja.
Zephaniah 2:6 And the sea coast shall be dwellings and cottages for shepherds, and folds for flocks.
Sefanja 2:7 Ja rannikko on oleva Juudan heimon jäännökselle; he laiduntakoot sitä; Askelonin taloissa he lepäävät illalla; sillä Herra, heidän Jumalansa, pitää heistä huolen ja kääntää heidän kohtalonsa.
Zephaniah 2:7 And the coast shall be for the remnant of the house of Judah; they shall feed thereupon: in the houses of Ashkelon shall they lie down in the evening: for the LORD their God shall visit them, and turn away their captivity.
Sefanja 2:8 Minä olen kuullut Mooabin häväistyksen ja ammonilaisten pilkan, jolla he ovat häpäisseet minun kansaani ja ylpeilleet sen rajaa vastaan.
Zephaniah 2:8 I have heard the reproach of Moab, and the revilings of the children of Ammon, whereby they have reproached my people, and magnified themselves against their border.
Sefanja 2:9 Sentähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, Moab on tuleva Sodoman kaltaiseksi ja ammonilaiset Gomorran kaltaiseksi, nokkosten ja suolakuoppien pesäksi, ikuiseksi autioksi. Minun kansani jäännökset ryöstivät heidät, ja
Zephaniah 2:9 Therefore as I live, said the LORD of hosts, the God of Israel, Surely Moab shall be as Sodom, and the children of Ammon as Gomorrah, even the breeding of nettles, and salt pits, and a perpetual desolation: the residue of my people shall spoil them, and t
Sefanja 2:10 Tämä heille tapahtuu heidän ylpeytensä tähden, sillä he ovat pilkanneet ja ylpeilleet Herran Sebaotin kansaa vastaan.
Zephaniah 2:10 This shall they have for their pride, because they have reproached and magnified themselves against the people of the LORD of hosts.
Sefanja 2:11 Herra on heille pelottava, sillä hän tekee nälkäisiksi kaikki maan jumalat, ja ihmiset kumartavat häntä, jokainen asuinpaikastaan, kaikki pakanakansain saaret.
Zephaniah 2:11 The LORD will be terrible to them: for he will famish all the gods of the earth; and men shall worship him, every one from his place, even all the isles of the heathen.
Sefanja 2:12 Myös teidät, etiopialaiset, surmataan minun miekkaani.
Zephaniah 2:12 You Ethiopians also, you shall be slain by my sword.
Sefanja 2:13 Ja hän ojentaa kätensä pohjoista kohti ja tuhoaa Assyrian; ja tekee Niniven autioksi, kuivaksi kuin erämaa.
Zephaniah 2:13 And he will stretch out his hand against the north, and destroy Assyria; and will make Nineveh a desolation, and dry like a wilderness.
Sefanja 2:14 Ja sen keskellä makaavat laumoja, kaikki kansojen pedot. Merimetsot ja kaulushaikarat pesivät sen ylimmissä ovissa; niiden ääni laulaa ikkunoissa; autius on oleva kynnyksissä, sillä hän paljastaa sen.
Zephaniah 2:14 And flocks shall lie down in the middle of her, all the beasts of the nations: both the cormorant and the bittern shall lodge in the upper lintels of it; their voice shall sing in the windows; desolation shall be in the thresholds; for he shall uncover th
Sefanja 2:15 Tämä on se riemuitseva kaupunki, joka asui huolettomasti, joka sanoi sydämessään: Minä olen, eikä toista ole minun rinnallani! Kuinka siitä on tullut autio, eläinten makuupaikka! Jokainen, joka sen ohitse kulkee, sihisee ja heiluttaa kättään.
Zephaniah 2:15 This is the rejoicing city that dwelled carelessly, that said in her heart, I am, and there is none beside me: how is she become a desolation, a place for beasts to lie down in! every one that passes by her shall hiss, and wag his hand.
Sefanja 3:1 Voi saastaista ja saastaista kaupunkia, sortavaa kaupunkia!
Zephaniah 3:1 Woe to her that is filthy and polluted, to the oppressing city!
Sefanja 3:2 Hän ei totellut ääntä, ei ottanut kuritusta vastaan, ei turvannut Herraan, ei lähestynyt Jumalaansa.
Zephaniah 3:2 She obeyed not the voice; she received not correction; she trusted not in the LORD; she drew not near to her God.
Sefanja 3:3 Sen ruhtinaat sen sisällä ovat karjuvia leijonia, sen tuomarit kuin iltasusia; ne eivät jyrsi luita ennen huomista.
Zephaniah 3:3 Her princes within her are roaring lions; her judges are evening wolves; they gnaw not the bones till the morrow.
Sefanja 3:4 Sen profeetat ovat valoisia ja petollisia; sen pappis on saastuttanut pyhäkön, rikkonut lakia.
Zephaniah 3:4 Her prophets are light and treacherous persons: her priests have polluted the sanctuary, they have done violence to the law.
Sefanja 3:5 Vanhurskas Herra on sen keskellä, hän ei tee vääryyttä. Joka aamu hän tuo oikeutensa valoon, eikä hän jätä sitä tekemättä, mutta jumalattomat eivät tunne häpeää.
Zephaniah 3:5 The just LORD is in the middle thereof; he will not do iniquity: every morning does he bring his judgment to light, he fails not; but the unjust knows no shame.
Sefanja 3:6 Minä olen hävittänyt kansakunnat, heidän torninsa ovat autiot, heidän katunsa olen tehnyt autioiksi, niin ettei kukaan kulje niiden ohi. Heidän kaupunkinsa ovat hävitetyt, niin ettei niissä ole ketään, ei asukasta.
Zephaniah 3:6 I have cut off the nations: their towers are desolate; I made their streets waste, that none passes by: their cities are destroyed, so that there is no man, that there is none inhabitant.
Sefanja 3:7 Minä sanoin: Teidän täytyy pelätä minua, teidän on otettava kuri vastaan, eikä heidän asuinsijansa tuhoudu, vaikka kuinka rankaisin heitä. Mutta he nousivat varhain ja turmelivat kaikki tekonsa.
Zephaniah 3:7 I said, Surely you will fear me, you will receive instruction; so their dwelling should not be cut off, howsoever I punished them: but they rose early, and corrupted all their doings.
Sefanja 3:8 Sentähden odottakaa minua, sanoo Herra, siihen päivään asti, jona minä nousen saaliille. Sillä minun päätökseni on koota kansat, koota valtakunnat ja vuodattaa heidän päälleen vihani, kaiken hehkuvan vihani. Koko maa on tuhottu.
Zephaniah 3:8 Therefore wait you on me, said the LORD, until the day that I rise up to the prey: for my determination is to gather the nations, that I may assemble the kingdoms, to pour on them my indignation, even all my fierce anger: for all the earth shall be devour
Sefanja 3:9 Sillä silloin minä muutan kansojen kielen puhtaaksi, niin että he kaikki huutavat avuksi Herran nimeä ja palvelevat häntä yksimielisesti.
Zephaniah 3:9 For then will I turn to the people a pure language, that they may all call on the name of the LORD, to serve him with one consent.
Sefanja 3:10 Etiopian virtojen takaa tuovat minun anojani, karkotettujeni tyttäret.
Zephaniah 3:10 From beyond the rivers of Ethiopia my suppliants, even the daughter of my dispersed, shall bring my offering.
Sefanja 3:11 Sinä päivänä et joudu häpeään kaikkien tekojeni vuoksi, joilla olet minua vastaan rikkonut. Silloin minä poistan keskuudestasi ne, jotka iloitsevat ylpeydestäsi, etkä sinä enää ylpeile minun pyhän vuoreni takia.
Zephaniah 3:11 In that day shall you not be ashamed for all your doings, wherein you have transgressed against me: for then I will take away out of the middle of you them that rejoice in your pride, and you shall no more be haughty because of my holy mountain.
Sefanja 3:12 Minä jätän sinun keskellesi kurjan ja köyhän kansan, ja he turvaavat Herran nimeen.
Zephaniah 3:12 I will also leave in the middle of you an afflicted and poor people, and they shall trust in the name of the LORD.
Sefanja 3:13 Israelin jäännös ei tee vääryyttä eikä puhu valhetta, eikä heidän suussaan löydetä petollista kieltä; sillä he laitumella ja makaavat, eikä kukaan pelota heitä.
Zephaniah 3:13 The remnant of Israel shall not do iniquity, nor speak lies; neither shall a deceitful tongue be found in their mouth: for they shall feed and lie down, and none shall make them afraid.
Sefanja 3:14 Riemuitse, Siionin tytär, riemuitse, Israel; iloitse ja riemuitse kaikesta sydämestäsi, Jerusalemin tytär.
Zephaniah 3:14 Sing, O daughter of Zion; shout, O Israel; be glad and rejoice with all the heart, O daughter of Jerusalem.
Sefanja 3:15 Herra on ottanut pois sinun tuomiosi, hän on heittänyt pois vihollisesi. Israelin kuningas, Herra, on sinun keskelläsi; et sinä enää näe pahaa.
Zephaniah 3:15 The LORD has taken away your judgments, he has cast out your enemy: the king of Israel, even the LORD, is in the middle of you: you shall not see evil any more.
Sefanja 3:16 Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille: Älä pelkää! ja Siionille: Älköön kätesi herpoko.
Zephaniah 3:16 In that day it shall be said to Jerusalem, Fear you not: and to Zion, Let not your hands be slack.
Sefanja 3:17 Herra, sinun Jumalasi, on voimallinen sinun keskelläsi; hän pelastaa, hän iloitsee sinusta riemulla, hän lepää rakkaudessaan, hän iloitsee sinusta laulaen.
Zephaniah 3:17 The LORD your God in the middle of you is mighty; he will save, he will rejoice over you with joy; he will rest in his love, he will joy over you with singing.
Sefanja 3:18 Minä kokoan murheelliset juhlakokoukseen, te, joille sen häpeä oli taakka.
Zephaniah 3:18 I will gather them that are sorrowful for the solemn assembly, who are of you, to whom the reproach of it was a burden.
Sefanja 3:19 Katso, siihen aikaan minä teen lopun kaikista sinun ahdistajistasi, minä pelastan ontuvan ja kokoan karkotetut; ja minä annan heille kiitosta ja mainetta kaikissa maissa, joissa heidät on häpeätty.
Zephaniah 3:19 Behold, at that time I will undo all that afflict you: and I will save her that halts, and gather her that was driven out; and I will get them praise and fame in every land where they have been put to shame.
Sefanja 3:20 Siihen aikaan minä tuon teidät takaisin, sinä aikana, kun minä teidät kokoan. Sillä minä teen teidät nimeksi ja ylistykseksi kaikkien maan kansojen keskuudessa, kun minä käännän teidän kohtalonne silmienne edessä, sanoo Herra.
Zephaniah 3:20 At that time will I bring you again, even in the time that I gather you: for I will make you a name and a praise among all people of the earth, when I turn back your captivity before your eyes, said the LORD.
Haggain kirja 1:1 Kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena, kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Haggain kautta Juudan käskynhaltijalle Serubbaabelille, Sealtielin pojalle, ja ylimmäiselle papille Joosualle, Josadakin pojalle, tämä sana:
Haggai 1:1 In the second year of Darius the king, in the sixth month, in the first day of the month, came the word of the LORD by Haggai the prophet to Zerubbabel the son of Shealtiel, governor of Judah, and to Joshua the son of Josedech, the high priest, saying,
Haggain kirja 1:2 Näin sanoo Herra Sebaot: Tämä kansa sanoo: 'Aika ei ole vielä tullut, aika rakentaa Herran temppeli.'
Haggai 1:2 Thus speaks the LORD of hosts, saying, This people say, The time is not come, the time that the LORD’s house should be built.
Haggain kirja 1:3 Silloin tuli Herran sana profeetta Haggain kautta ja sanoi:
Haggai 1:3 Then came the word of the LORD by Haggai the prophet, saying,
Haggain kirja 1:4 Onko teidän aika asua paneloiduissa taloissanne, kun tämä talo on rauniona?
Haggai 1:4 Is it time for you, O you, to dwell in your paneled houses, and this house lie waste?
Haggain kirja 1:5 Sen tähden näin sanoo Herra Sebaot: Katsokaa teitänne.
Haggai 1:5 Now therefore thus said the LORD of hosts; Consider your ways.
Haggain kirja 1:6 Te kylvätte paljon, ja korjaatte vähän; te syötte, mutta ette saa kylliksenne; te juotte, mutta ette juo kylläänne; te vaatetatte itsenne, mutta ette lämmitä; ja joka palkkansa ansaitsee, se palkkansa ansaitsee laittaakseen sen reikäiseen pussiin.
Haggai 1:6 You have sown much, and bring in little; you eat, but you have not enough; you drink, but you are not filled with drink; you clothe you, but there is none warm; and he that earns wages earns wages to put it into a bag with holes.
Haggain kirja 1:7 Näin sanoo Herra Sebaot: Katsokaa teitänne.
Haggai 1:7 Thus said the LORD of hosts; Consider your ways.
Haggain kirja 1:8 Menkää vuorelle, tuokaa puita ja rakentakaa talo, niin minä ilahdun siitä ja ilmoitan kunniani, sanoo Herra.
Haggai 1:8 Go up to the mountain, and bring wood, and build the house; and I will take pleasure in it, and I will be glorified, said the LORD.
Haggain kirja 1:9 Te odotitte paljon, ja katso, se jäi vähäksi. Ja kun toitte sen kotiin, minä puhalsin siihen. Miksi? sanoo Herra Sebaot. Minun taloni tähden, joka on rauniona, ja te juoksette kukin omaan kotiinsa.
Haggai 1:9 You looked for much, and, see it came to little; and when you brought it home, I did blow on it. Why? said the LORD of hosts. Because of my house that is waste, and you run every man to his own house.
Haggain kirja 1:10 Sentähden taivas on teidän yllänne esteenä kasteelle ja maa sen hedelmälle.
Haggai 1:10 Therefore the heaven over you is stayed from dew, and the earth is stayed from her fruit.
Haggain kirja 1:11 Ja minä kutsuin kuivuuden maahan ja vuorille, viljalle, viinille ja öljylle ja kaikelle, mitä maa tuottaa, sekä ihmisille ja karjalle ja kaikelle käsien työlle.
Haggai 1:11 And I called for a drought on the land, and on the mountains, and on the corn, and on the new wine, and on the oil, and on that which the ground brings forth, and on men, and on cattle, and on all the labor of the hands.
Haggain kirja 1:12 Silloin Serubbaabel, Sealtielin poika, ja Joosua, Josadakin poika, ylimmäinen pappi, ja koko kansan jäännös tottelivat Herran, Jumalansa, ääntä ja profeetta Haggain sanoja, niin kuin Herra, heidän Jumalansa, oli hänet lähettänyt, ja kansa teki niin.
Haggai 1:12 Then Zerubbabel the son of Shealtiel, and Joshua the son of Josedech, the high priest, with all the remnant of the people, obeyed the voice of the LORD their God, and the words of Haggai the prophet, as the LORD their God had sent him, and the people did
Haggain kirja 1:13 Silloin Haggai, Herran sanansaattaja, puhui Herran sanomassa kansalle näin: Minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra.
Haggai 1:13 Then spoke Haggai the LORD’s messenger in the LORD’s message to the people, saying, I am with you, said the LORD.
Haggain kirja 1:14 Ja Herra herätti Juudan käskynhaltijan Serubbaabelin, Sealtielin pojan, hengen ja ylimmäisen papin Joosuan, Josadakin pojan, hengen ja koko kansan jäännöksen hengen, ja he tulivat ja tekivät työtä Herran temppelissä
Haggai 1:14 And the LORD stirred up the spirit of Zerubbabel the son of Shealtiel, governor of Judah, and the spirit of Joshua the son of Josedech, the high priest, and the spirit of all the remnant of the people; and they came and did work in the house of the LORD o
Haggain kirja 1:15 Kuudennen kuukauden kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä, kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena.
Haggai 1:15 In the four and twentieth day of the sixth month, in the second year of Darius the king.
Haggain kirja 2:1 Seitsemännen kuukauden kahdentenakymmenentenä ensimmäisenä päivänä tuli Herran sana profeetta Haggain kautta:
Haggai 2:1 In the seventh month, in the one and twentieth day of the month, came the word of the LORD by the prophet Haggai, saying,
Haggain kirja 2:2 Sano nyt Juudan käskynhaltijalle Serubbaabelille, Sealtielin pojalle, ja ylimmäiselle papille Joosualle, Josadakin pojalle, ja jäljelle jääneelle kansalle näin:
Haggai 2:2 Speak now to Zerubbabel the son of Shealtiel, governor of Judah, and to Joshua the son of Josedech, the high priest, and to the residue of the people, saying,
Haggain kirja 2:3 Kuka teistä on jäljellä, joka näki tämän talon sen ensimmäisessä loistossa? Ja miten te näette sen nyt? Eikö se ole teidän silmissänne tyhjän vertaisena siihen?
Haggai 2:3 Who is left among you that saw this house in her first glory? and how do you see it now? is it not in your eyes in comparison of it as nothing?
Haggain kirja 2:4 Mutta nyt ole luja, Serubbaabel, sanoo Herra, ja ole luja, Joosua, Josadakin poika, ylimmäinen pappi, ja olkaa lujat, kaikki te maan kansa, sanoo Herra, ja tehkää työtä, sillä minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra Sebaot.
Haggai 2:4 Yet now be strong, O Zerubbabel, said the LORD; and be strong, O Joshua, son of Josedech, the high priest; and be strong, all you people of the land, said the LORD, and work: for I am with you, said the LORD of hosts:
Haggain kirja 2:5 Sen liiton sanan mukaan, jonka tein teidän kanssanne, kun lähditte Egyptistä, niin minun Henkeni pysyy teidän keskellänne: älkää pelätkö.
Haggai 2:5 According to the word that I covenanted with you when you came out of Egypt, so my spirit remains among you: fear you not.
Haggain kirja 2:6 Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Vielä hetkinen, niin minä liikutan taivaan ja maan, meren ja kuivan maan.
Haggai 2:6 For thus said the LORD of hosts; Yet once, it is a little while, and I will shake the heavens, and the earth, and the sea, and the dry land;
Haggain kirja 2:7 Minä liikutan kaikki kansat, ja kaikkien kansojen halu tulee täytettäväksi. Minä täytän tämän temppelin kirkkaudella, sanoo Herra Sebaot.
Haggai 2:7 And I will shake all nations, and the desire of all nations shall come: and I will fill this house with glory, said the LORD of hosts.
Haggain kirja 2:8 Hopea on minun ja kulta on minun, sanoo Herra Sebaot.
Haggai 2:8 The silver is mine, and the gold is mine, said the LORD of hosts.
Haggain kirja 2:9 Tämän jälkimmäisen temppelin kirkkaus on oleva suurempi kuin edellisen, sanoo Herra Sebaot; ja tässä paikassa minä annan rauhan, sanoo Herra Sebaot.
Haggai 2:9 The glory of this latter house shall be greater than of the former, said the LORD of hosts: and in this place will I give peace, said the LORD of hosts.
Haggain kirja 2:10 Yhdeksännen kuukauden kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä, Dareioksen toisena hallitusvuotena, tuli Herran sana profeetta Haggain kautta ja sanoi:
Haggai 2:10 In the four and twentieth day of the ninth month, in the second year of Darius, came the word of the LORD by Haggai the prophet, saying,
Haggain kirja 2:11 Näin sanoo Herra Sebaot: Kysy nyt papeilta laista ja sano:
Haggai 2:11 Thus said the LORD of hosts; Ask now the priests concerning the law, saying,
Haggain kirja 2:12 Jos joku kantaa pyhää lihaa vaatteensa liepeessä ja koskee liepeellä leipään tai keiton tai viinin tai öljyn tai minkä tahansa ruoan kanssa, onko se pyhä? Papit vastasivat ja sanoivat: Ei.
Haggai 2:12 If one bear holy flesh in the skirt of his garment, and with his skirt do touch bread, or pottage, or wine, or oil, or any meat, shall it be holy? And the priests answered and said, No.
Haggain kirja 2:13 Niin Haggai sanoi: Jos ruumiiseen saastuneen ihmisen on koskettava johonkin näistä, tuleeko se saastaiseksi? Papit vastasivat ja sanoivat: Se tulee saastaiseksi.
Haggai 2:13 Then said Haggai, If one that is unclean by a dead body touch any of these, shall it be unclean? And the priests answered and said, It shall be unclean.
Haggain kirja 2:14 Niin Haggai vastasi ja sanoi: Niin on tämä kansa ja niin on tämä kansakunta minun edessäni, sanoo Herra; ja niin on kaikki heidän kättensä teko, ja se, mitä he sinne uhraavat, on saastaista.
Haggai 2:14 Then answered Haggai, and said, So is this people, and so is this nation before me, said the LORD; and so is every work of their hands; and that which they offer there is unclean.
Haggain kirja 2:15 Ja nyt, ottakaa huomioon tämä päivä ja siitä eteenpäin, siitä ajasta, ennen kuin kivi kiven päälle laskettiin Herran temppeliin,
Haggai 2:15 And now, I pray you, consider from this day and upward, from before a stone was laid on a stone in the temple of the LORD:
Haggain kirja 2:16 Siihen aikaan, kun tultiin kahdenkymmenen mittaisen kasan luo, niitä oli vain kymmenen; ja kun tultiin rasvakuurnalle ammentamaan viisikymmentä astiaa kuurnasta, niitä oli vain kaksikymmentä.
Haggai 2:16 Since those days were, when one came to an heap of twenty measures, there were but ten: when one came to the fat press for to draw out fifty vessels out of the press, there were but twenty.
Haggain kirja 2:17 Minä rankaisin teitä nurmella, ruosteella ja rakeilla kaikissa kättenne töissä, mutta te ette kääntyneet minun puoleeni, sanoo Herra.
Haggai 2:17 I smote you with blasting and with mildew and with hail in all the labors of your hands; yet you turned not to me, said the LORD.
Haggain kirja 2:18 Ajattelepa siis tätä päivää ja sen jälkeen, yhdeksännen kuukauden kahdennenkymmenennen neljännen päivän jälkeen, siitä päivästä, jona Herran temppelin perustus laskettiin, ajatelkaa sitä.
Haggai 2:18 Consider now from this day and upward, from the four and twentieth day of the ninth month, even from the day that the foundation of the LORD’s temple was laid, consider it.
Haggain kirja 2:19 Onko siemen vielä aitta? Eikö viiniköynnös, viikunapuu, granaattiomena ja öljypuu ole vielä tuottanut satoa? Tästä päivästä lähtien minä siunaan teitä.
Haggai 2:19 Is the seed yet in the barn? yes, as yet the vine, and the fig tree, and the pomegranate, and the olive tree, has not brought forth: from this day will I bless you.
Haggain kirja 2:20 Ja Herran sana tuli jälleen Haggaille kuukauden kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä ja sanoi:
Haggai 2:20 And again the word of the LORD came to Haggai in the four and twentieth day of the month, saying,
Haggain kirja 2:21 Sano Serubbaabelille, Juudan käskynhaltijalle, näin: Minä liikutan taivaan ja maan;
Haggai 2:21 Speak to Zerubbabel, governor of Judah, saying, I will shake the heavens and the earth;
Haggain kirja 2:22 Minä kukistan valtakuntain valtaistuimet ja tuhoan pakanain valtakuntien voiman; minä kukistan vaunut ja niissä ajavat; ja hevoset ja niiden ratsastajat kaatuvat, jokainen veljensä miekkaan.
Haggai 2:22 And I will overthrow the throne of kingdoms, and I will destroy the strength of the kingdoms of the heathen; and I will overthrow the chariots, and those that ride in them; and the horses and their riders shall come down, every one by the sword of his bro
Haggain kirja 2:23 Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä otan sinut, Serubbaabel, palvelijani, Sealtielin poika, sanoo Herra, ja teen sinut sinettisormuksen kaltaiseksi; sillä minä olen sinut valinnut, sanoo Herra Sebaot.
Haggai 2:23 In that day, said the LORD of hosts, will I take you, O Zerubbabel, my servant, the son of Shealtiel, said the LORD, and will make you as a signet: for I have chosen you, said the LORD of hosts.
Sakarja 1:1 Kahdeksannessa kuussa, Dareioksen toisena hallitusvuotena, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, joka oli Iddon poika, tämä:
Zechariah 1:1 In the eighth month, in the second year of Darius, came the word of the LORD to Zechariah, the son of Berechiah, the son of Iddo the prophet, saying,
Sakarja 1:2 Herra on ollut kovin vihainen teidän isillenne.
Zechariah 1:2 The LORD has been sore displeased with your fathers.
Sakarja 1:3 Sentähden sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Kääntykää minun puoleeni, sanoo Herra Sebaot, niin minä käännyn teidän puoleenne, sanoo Herra Sebaot.
Zechariah 1:3 Therefore say you to them, Thus said the LORD of hosts; Turn you to me, said the LORD of hosts, and I will turn to you, said the LORD of hosts.
Sakarja 1:4 Älkää olko niin kuin isänne, joille entiset profeetat huusivat sanoen: Näin sanoo Herra Sebaot: Kääntykää pois pahoilta teiltänne ja pahoista teoistanne! Mutta he eivät kuulleet eivätkä totelleet minua, sanoi Herra.
Zechariah 1:4 Be you not as your fathers, to whom the former prophets have cried, saying, Thus said the LORD of hosts; Turn you now from your evil ways, and from your evil doings: but they did not hear, nor listen to me, said the LORD.
Sakarja 1:5 Missä teidän isänne ovat? Ja profeetat, elävätkö he iankaikkisesti?
Zechariah 1:5 Your fathers, where are they? and the prophets, do they live for ever?
Sakarja 1:6 Mutta minun sanani ja säädökseni, jotka minä annoin palvelijoilleni profeetoille, eivätkö ne kohdanneet teidän isiänne? Ja he palasivat ja sanoivat: Niin kuin Herra Sebaot oli ajatellut meille tehdä, meidän vaelluksemme ja tekojemme mukaan, niin hän on tehnyt.
Zechariah 1:6 But my words and my statutes, which I commanded my servants the prophets, did they not take hold of your fathers? and they returned and said, Like as the LORD of hosts thought to do to us, according to our ways, and according to our doings, so has he deal
Sakarja 1:7 Yhdennentoista kuukauden, se on sebatin kuukauden, kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä, Dareioksen toisena vuonna, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, joka oli Iddon poika, tämä:
Zechariah 1:7 On the four and twentieth day of the eleventh month, which is the month Sebat, in the second year of Darius, came the word of the LORD to Zechariah, the son of Berechiah, the son of Iddo the prophet, saying,
Sakarja 1:8 Minä näin yöllä, ja katso, mies ratsasti punaisella hevosella, ja hän seisoi myrttipuiden keskellä, jotka olivat alhaalla; ja hänen takanaan oli punaisia, pilkullisia ja valkoisia hevosia.
Zechariah 1:8 I saw by night, and behold a man riding on a red horse, and he stood among the myrtle trees that were in the bottom; and behind him were there red horses, speckled, and white.
Sakarja 1:9 Niin minä sanoin: Oi herrani, mitä nämä ovat? Ja enkeli, joka puhui kanssani, sanoi minulle: Minä näytän sinulle, mitä nämä ovat.
Zechariah 1:9 Then said I, O my lord, what are these? And the angel that talked with me said to me, I will show you what these be.
Sakarja 1:10 Ja mies, joka seisoi myrttipuiden keskellä, vastasi ja sanoi: Nämä ovat ne, jotka Herra on lähettänyt vaeltamaan maan päällä edestakaisin.
Zechariah 1:10 And the man that stood among the myrtle trees answered and said, These are they whom the LORD has sent to walk to and fro through the earth.
Sakarja 1:11 Ja he vastasivat Herran enkelille, joka seisoi myrttipuiden keskellä, ja sanoivat: Me olemme vaeltaneet maan halki edestakaisin, ja katso, koko maa on liikkumatta ja levossa.
Zechariah 1:11 And they answered the angel of the LORD that stood among the myrtle trees, and said, We have walked to and fro through the earth, and, behold, all the earth sits still, and is at rest.
Sakarja 1:12 Silloin Herran enkeli vastasi ja sanoi: Herra Sebaot, kuinka kauan et armahda Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja, joita vastaan olet ollut vihainen nämä 30 vuotta?
Zechariah 1:12 Then the angel of the LORD answered and said, O LORD of hosts, how long will you not have mercy on Jerusalem and on the cities of Judah, against which you have had indignation these three score and ten years?
Sakarja 1:13 Ja Herra vastasi enkelille, joka puhui minun kanssani, hyvillä ja lohdullisilla sanoilla.
Zechariah 1:13 And the LORD answered the angel that talked with me with good words and comfortable words.
Sakarja 1:14 Niin enkeli, joka puhui minun kanssani, sanoi minulle: Huuda ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kiivailen Jerusalemin ja Siionin puolesta suurella kiivaudella.
Zechariah 1:14 So the angel that communed with me said to me, Cry you, saying, Thus said the LORD of hosts; I am jealous for Jerusalem and for Zion with a great jealousy.
Sakarja 1:15 Ja minä olen hyvin vihainen pakanoille, jotka elävät huolettomina; sillä minä olin vain vähän vihainen, ja he auttoivat eteenpäin kurjuutta.
Zechariah 1:15 And I am very sore displeased with the heathen that are at ease: for I was but a little displeased, and they helped forward the affliction.
Sakarja 1:16 Sentähden, näin sanoo Herra: Minä käännyn Jerusalemin puoleen armolla. Minun huoneeni rakennetaan sinne, sanoo Herra Sebaot, ja nuora vedetään Jerusalemin yli.
Zechariah 1:16 Therefore thus said the LORD; I am returned to Jerusalem with mercies: my house shall be built in it, said the LORD of hosts, and a line shall be stretched forth on Jerusalem.
Sakarja 1:17 Huuda vielä ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Minun kaupunkini leviävät vielä hyvinvoinnin kautta, ja Herra lohduttaa vielä Siionin ja valitsee vielä Jerusalemin.
Zechariah 1:17 Cry yet, saying, Thus said the LORD of hosts; My cities through prosperity shall yet be spread abroad; and the LORD shall yet comfort Zion, and shall yet choose Jerusalem.
Sakarja 1:18 Sitten minä nostin silmäni ja näin, ja katso, neljä sarvea.
Zechariah 1:18 Then lifted I up my eyes, and saw, and behold four horns.
Sakarja 1:19 Ja minä sanoin enkelille, joka puhui minun kanssani: Mitä nämä ovat? Hän vastasi minulle: Nämä ovat ne sarvet, jotka ovat hajottaneet Juudan, Israelin ja Jerusalemin.
Zechariah 1:19 And I said to the angel that talked with me, What be these? And he answered me, These are the horns which have scattered Judah, Israel, and Jerusalem.
Sakarja 1:20 Ja Herra näytti minulle neljä kirvesmiestä.
Zechariah 1:20 And the LORD showed me four carpenters.
Sakarja 1:21 Niin minä sanoin: Mitä nämä ovat tulleet tekemään? Ja hän puhui sanoen: Nämä ovat ne sarvet, jotka ovat hajottaneet Juudan, niin ettei kukaan ole nostanut päätään; mutta nämä ovat tulleet pelottamaan heitä, heittämään maahan pakanakansojen sarvet, jotka ovat nostaneet sarvensa maan yli.
Zechariah 1:21 Then said I, What come these to do? And he spoke, saying, These are the horns which have scattered Judah, so that no man did lift up his head: but these are come to fray them, to cast out the horns of the Gentiles, which lifted up their horn over the land
Sakarja 2:1 Nostin taas silmäni ja näin, ja katso, mies, jolla oli mittanuora kädessään.
Zechariah 2:1 I lifted up my eyes again, and looked, and behold a man with a measuring line in his hand.
Sakarja 2:2 Niin minä sanoin: Minne sinä menet? Ja hän sanoi minulle: Mittaamaan Jerusalemia, nähdäkseni, mikä on sen leveys ja mikä on sen pituus.
Zechariah 2:2 Then said I, Where go you? And he said to me, To measure Jerusalem, to see what is the breadth thereof, and what is the length thereof.
Sakarja 2:3 Ja katso, enkeli, joka puhui minun kanssani, lähti, ja toinen enkeli meni häntä vastaan,
Zechariah 2:3 And, behold, the angel that talked with me went forth, and another angel went out to meet him,
Sakarja 2:4 ja sanoi hänelle: Juokse ja puhu tälle nuorelle miehelle näin: Jerusalem on oleva asuttu muuriton kaupunki, siinä olevien miesten ja karjan paljouden tähden.
Zechariah 2:4 And said to him, Run, speak to this young man, saying, Jerusalem shall be inhabited as towns without walls for the multitude of men and cattle therein:
Sakarja 2:5 Sillä minä, sanoo Herra, olen oleva hänelle kuin tulimuuri ympärillä ja kirkkaus hänen keskellään.
Zechariah 2:5 For I, said the LORD, will be to her a wall of fire round about, and will be the glory in the middle of her.
Sakarja 2:6 Voi, voi, tulkaa ulos ja paetkaa pohjoisesta maasta, sanoo Herra. Sillä minä olen levittänyt teidät kuin taivaan neljään ilmaan, sanoo Herra.
Zechariah 2:6 Ho, ho, come forth, and flee from the land of the north, said the LORD: for I have spread you abroad as the four winds of the heaven, said the LORD.
Sakarja 2:7 Pelasta itsesi, Siion, joka asut Babylonin tyttären luona.
Zechariah 2:7 Deliver yourself, O Zion, that dwell with the daughter of Babylon.
Sakarja 2:8 Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kirkkauden jälkeen hän lähetti minut kansojen luo, jotka teitä ryöstivät; sillä joka teihin koskee, koskee hänen silmäteräänsä.
Zechariah 2:8 For thus said the LORD of hosts; After the glory has he sent me to the nations which spoiled you: for he that touches you touches the apple of his eye.
Sakarja 2:9 Sillä katso, minä heilutan kättäni heidän ylitseen, ja heistä tulee palvelijoittensa saalista; ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on minut lähettänyt.
Zechariah 2:9 For, behold, I will shake my hand on them, and they shall be a spoil to their servants: and you shall know that the LORD of hosts has sent me.
Sakarja 2:10 Riemuitse ja iloitse, Siionin tytär! Sillä katso, minä tulen ja asun sinun keskelläsi, sanoo Herra.
Zechariah 2:10 Sing and rejoice, O daughter of Zion: for, see, I come, and I will dwell in the middle of you, said the LORD.
Sakarja 2:11 Ja sinä päivänä liittyy monta kansaa Herraan ja tulee minun kansakseni. Minä asun sinun keskelläsi, ja sinä tulet tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut sinun luoksesi.
Zechariah 2:11 And many nations shall be joined to the LORD in that day, and shall be my people: and I will dwell in the middle of you, and you shall know that the LORD of hosts has sent me to you.
Sakarja 2:12 Ja Herra perii Juudan, osuutensa pyhässä maassa, ja valitsee jälleen Jerusalemin.
Zechariah 2:12 And the LORD shall inherit Judah his portion in the holy land, and shall choose Jerusalem again.
Sakarja 2:13 Vaiti, kaikki liha, Herran edessä, sillä hän on noussut pyhästä asunnostaan.
Zechariah 2:13 Be silent, O all flesh, before the LORD: for he is raised up out of his holy habitation.
Sakarja 3:1 Ja hän näytti minulle ylimmäisen papin Joosuan seisovan Herran enkelin edessä ja Saatanan seisovan hänen oikealla puolellaan vastustamassa häntä.
Zechariah 3:1 And he showed me Joshua the high priest standing before the angel of the LORD, and Satan standing at his right hand to resist him.
Sakarja 3:2 Ja Herra sanoi Saatanalle: Herra nuhdelkoon sinua, Saatana! Nuhdelkoon sinua Herra, joka on valinnut Jerusalemin! Eikö tämä ole tulesta temmattu kekäle?
Zechariah 3:2 And the LORD said to Satan, The LORD rebuke you, O Satan; even the LORD that has chosen Jerusalem rebuke you: is not this a brand plucked out of the fire?
Sakarja 3:3 Joosua oli nyt puettu saastaisiin vaatteisiin, ja hän seisoi enkelin edessä.
Zechariah 3:3 Now Joshua was clothed with filthy garments, and stood before the angel.
Sakarja 3:4 Ja hän vastasi ja puhui niille, jotka seisoivat hänen edessään, sanoen: Riisukaa hänen yltään saastaiset vaatteet. Ja hän sanoi hänelle: Katso, minä olen poistanut sinun pahat tekosi ja puen sinut juhlavaatteisiin.
Zechariah 3:4 And he answered and spoke to those that stood before him, saying, Take away the filthy garments from him. And to him he said, Behold, I have caused your iniquity to pass from you, and I will clothe you with change of raiment.
Sakarja 3:5 Ja minä sanoin: Pankoot he hänen päähänsä kauniin turbaanin. Niin he panivat hänen päähänsä kauniin turbaanin ja pukivat hänet vaatteisiin. Ja Herran enkeli seisoi siinä.
Zechariah 3:5 And I said, Let them set a fair turban on his head. So they set a fair turban on his head, and clothed him with garments. And the angel of the LORD stood by.
Sakarja 3:6 Ja Herran enkeli nuhteli Joosuaa sanoen:
Zechariah 3:6 And the angel of the LORD protested to Joshua, saying,
Sakarja 3:7 Näin sanoo Herra Sebaot: Jos te vaellatte minun teitäni ja pidätte minun velvollisuuteni, niin te saatte myös tuomita minun taloani ja vartioida minun esipihojani. Minä annan teille paikkoja vaeltaa näiden täällä seisovien keskellä.
Zechariah 3:7 Thus said the LORD of hosts; If you will walk in my ways, and if you will keep my charge, then you shall also judge my house, and shall also keep my courts, and I will give you places to walk among these that stand by.
Sakarja 3:8 Kuule nyt, Joosua, ylimmäinen pappi, sinä ja sinun ystäväsi, jotka istuvat edessäsi! Sillä he ovat ihmeellisiä miehiä. Sillä katso, minä tuon esiin palvelijani, VESAN.
Zechariah 3:8 Hear now, O Joshua the high priest, you, and your fellows that sit before you: for they are men wondered at: for, behold, I will bring forth my servant the BRANCH.
Sakarja 3:9 Sillä katso, tässä on kivi, jonka minä olen pannut Joosuan eteen; yhdessä kivessä on oleva seitsemän silmää. Katso, minä kaiverran sen kaiverruksen, sanoo Herra Sebaot, ja minä poistan tuon maan pahat teot yhtenä päivänä.
Zechariah 3:9 For behold the stone that I have laid before Joshua; on one stone shall be seven eyes: behold, I will engrave the engraving thereof, said the LORD of hosts, and I will remove the iniquity of that land in one day.
Sakarja 3:10 Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, te kutsutte kukin lähimmäisensä viinipuun ja viikunapuun alle.
Zechariah 3:10 In that day, said the LORD of hosts, shall you call every man his neighbor under the vine and under the fig tree.
Sakarja 4:1 Ja enkeli, joka puhui kanssani, palasi ja herätti minut, niin kuin miehen, joka herätetään unestaan.
Zechariah 4:1 And the angel that talked with me came again, and waked me, as a man that is wakened out of his sleep.
Sakarja 4:2 Ja hän sanoi minulle: Mitä sinä näet? Minä vastasin: Minä näin, ja katso, lampunjalka, kokonaan kultaa, ja sen päällä oli lampunvarsi ja seitsemän lamppua ja seitsemän putkea seitsemään lamppuun, jotka ovat sen päällä.
Zechariah 4:2 And said to me, What see you? And I said, I have looked, and behold a candlestick all of gold, with a bowl on the top of it, and his seven lamps thereon, and seven pipes to the seven lamps, which are on the top thereof:
Sakarja 4:3 Ja kaksi öljypuuta sen vieressä, toinen maljan oikealla puolella ja toinen sen vasemmalla puolella.
Zechariah 4:3 And two olive trees by it, one on the right side of the bowl, and the other on the left side thereof.
Sakarja 4:4 Niin minä vastasin ja puhuin enkelille, joka puhui minun kanssani, sanoen: Mitä nämä ovat, herrani?
Zechariah 4:4 So I answered and spoke to the angel that talked with me, saying, What are these, my lord?
Sakarja 4:5 Niin enkeli, joka puhui minun kanssani, vastasi ja sanoi minulle: Etkö tiedä, mitä nämä ovat? Minä sanoin: En tiedä, herrani.
Zechariah 4:5 Then the angel that talked with me answered and said to me, Know you not what these be? And I said, No, my lord.
Sakarja 4:6 Niin hän vastasi ja puhui minulle sanoen: Tämä on Herran sana Serubbaabelille: 'Ei voimalla eikä voimalla, vaan minun hengelläni', sanoo Herra Sebaot.
Zechariah 4:6 Then he answered and spoke to me, saying, This is the word of the LORD to Zerubbabel, saying, Not by might, nor by power, but by my spirit, said the LORD of hosts.
Sakarja 4:7 Kuka sinä olet, suuri vuori? Serubbaabelin edessä sinusta tulee tasanko, ja hän tuo esiin sen pääkiven huutojen saattelemana: Armo, armo sille!
Zechariah 4:7 Who are you, O great mountain? before Zerubbabel you shall become a plain: and he shall bring forth the headstone thereof with shoutings, crying, Grace, grace to it.
Sakarja 4:8 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Zechariah 4:8 Moreover the word of the LORD came to me, saying,
Sakarja 4:9 Serubbaabelin kädet ovat laskeneet tämän temppelin perustuksen, ja hänen kätensä sen myös viimeistelevät; ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut teidän luoksenne.
Zechariah 4:9 The hands of Zerubbabel have laid the foundation of this house; his hands shall also finish it; and you shall know that the LORD of hosts has sent me to you.
Sakarja 4:10 Sillä kuka on halveksinut pienten alkujen päivää? Sillä he iloitsevat ja näkevät luotilangan Serubbaabelin kädessä noiden seitsemän kanssa; he ovat Herran silmät, jotka tarkkailevat koko maata.
Zechariah 4:10 For who has despised the day of small things? for they shall rejoice, and shall see the plummet in the hand of Zerubbabel with those seven; they are the eyes of the LORD, which run to and fro through the whole earth.
Sakarja 4:11 Silloin minä vastasin ja sanoin hänelle: Mitä ovat nämä kaksi öljypuuta lampunjalan oikealla ja vasemmalla puolella?
Zechariah 4:11 Then answered I, and said to him, What are these two olive trees on the right side of the candlestick and on the left side thereof?
Sakarja 4:12 Ja minä vastasin taas ja sanoin hänelle: Mitä ovat nämä kaksi öljypuun oksaa, jotka vuodattavat kultaista öljyä kahden kultaisen putken kautta?
Zechariah 4:12 And I answered again, and said to him, What be these two olive branches which through the two golden pipes empty the golden oil out of themselves?
Sakarja 4:13 Ja hän vastasi minulle ja sanoi: Ettekö tiedä, mitä nämä ovat? Minä sanoin: En tiedä, herrani.
Zechariah 4:13 And he answered me and said, Know you not what these be? And I said, No, my lord.
Sakarja 4:14 Niin hän sanoi: Nämä ovat ne kaksi voideltua, jotka seisovat koko maan Herran edessä.
Zechariah 4:14 Then said he, These are the two anointed ones, that stand by the LORD of the whole earth.
Sakarja 5:1 Sitten minä käännyin, nostin silmäni ja näin lentävän kirjakäärön.
Zechariah 5:1 Then I turned, and lifted up my eyes, and looked, and behold a flying roll.
Sakarja 5:2 Ja hän sanoi minulle: Mitä sinä näet? Minä vastasin: Näen lentävän kirjakäärön; sen pituus on kaksikymmentä kyynärää ja leveys kymmenen kyynärää.
Zechariah 5:2 And he said to me, What see you? And I answered, I see a flying roll; the length thereof is twenty cubits, and the breadth thereof ten cubits.
Sakarja 5:3 Niin hän sanoi minulle: Tämä on kirous, joka leviää yli koko maan: jokainen, joka varastaa, hävitetään niin tältä puolelta kuin sen puolen, ja jokainen, joka vannoo, hävitetään niin tältä puolelta kuin sen puolen.
Zechariah 5:3 Then said he to me, This is the curse that goes forth over the face of the whole earth: for every one that steals shall be cut off as on this side according to it; and every one that swears shall be cut off as on that side according to it.
Sakarja 5:4 Minä vien sen ulos, sanoo Herra Sebaot, ja se menee varkaan taloon ja sen taloon, joka vannoo väärin minun nimeeni. Se jää hänen taloonsa ja kuluttaa sen puutavaransa ja kaikkineen.
Zechariah 5:4 I will bring it forth, said the LORD of hosts, and it shall enter into the house of the thief, and into the house of him that swears falsely by my name: and it shall remain in the middle of his house, and shall consume it with the timber thereof and the s
Sakarja 5:5 Niin enkeli, joka puhui minun kanssani, meni ulos ja sanoi minulle: Nosta nyt silmäsi ja katso, mitä tämä on, joka sieltä tulee?
Zechariah 5:5 Then the angel that talked with me went forth, and said to me, Lift up now your eyes, and see what is this that goes forth.
Sakarja 5:6 Ja minä sanoin: Mikä se on? Ja hän sanoi: Tämä on eefa-mitta, joka lähtee liikkeelle. Hän sanoi vielä: Tämä on niiden kaltainen koko maan päällä.
Zechariah 5:6 And I said, What is it? And he said, This is an ephah that goes forth. He said moreover, This is their resemblance through all the earth.
Sakarja 5:7 Ja katso, kohosi talentti lyijyä, ja tämä on nainen, joka istuu eefa-mitan keskellä.
Zechariah 5:7 And, behold, there was lifted up a talent of lead: and this is a woman that sits in the middle of the ephah.
Sakarja 5:8 Ja hän sanoi: Tämä on pahuutta. Ja hän heitti sen keskelle eefa-mittaa ja heitti lyijypainon sen suulle.
Zechariah 5:8 And he said, This is wickedness. And he cast it into the middle of the ephah; and he cast the weight of lead on the mouth thereof.
Sakarja 5:9 Niin minä nostin silmäni ja näin, ja katso, kaksi naista tuli ulos, ja tuuli oli heidän siivissään; sillä niillä oli siivet kuin haikaran siivet; ja ne nostivat eefa-mitan maan ja taivaan välille.
Zechariah 5:9 Then lifted I up my eyes, and looked, and, behold, there came out two women, and the wind was in their wings; for they had wings like the wings of a stork: and they lifted up the ephah between the earth and the heaven.
Sakarja 5:10 Niin minä sanoin enkelille, joka puhui minun kanssani: Minne nämä kantavat eefa-mitan?
Zechariah 5:10 Then said I to the angel that talked with me, Where do these bear the ephah?
Sakarja 5:11 Ja hän sanoi minulle: Rakenna sille talo Sinearin maahan, ja se seisokoon siellä omalla paikallaan.
Zechariah 5:11 And he said to me, To build it an house in the land of Shinar: and it shall be established, and set there on her own base.
Sakarja 6:1 Ja minä käännyin ja nostin silmäni ja näin, ja katso, neljät vaunut tulivat kahden vuoren välistä; ja vuoret olivat vaskiviiviä.
Zechariah 6:1 And I turned, and lifted up my eyes, and looked, and, behold, there came four chariots out from between two mountains; and the mountains were mountains of brass.
Sakarja 6:2 Ensimmäisissä vaunuissa oli punaiset hevoset ja toisissa vaunuissa mustat hevoset.
Zechariah 6:2 In the first chariot were red horses; and in the second chariot black horses;
Sakarja 6:3 Ja kolmansissa vaunuissa valkoiset hevoset; ja neljänneissä vaunuissa kirjavat ja ruuniset hevoset.
Zechariah 6:3 And in the third chariot white horses; and in the fourth chariot spotted and bay horses.
Sakarja 6:4 Niin minä vastasin ja sanoin enkelille, joka puhui minun kanssani: Mitä nämä ovat, herrani?
Zechariah 6:4 Then I answered and said to the angel that talked with me, What are these, my lord?
Sakarja 6:5 Ja enkeli vastasi ja sanoi minulle: Nämä ovat ne neljä taivaan henkeä, jotka lähtevät liikkeelle seisomasta kaiken maan Herran edessä.
Zechariah 6:5 And the angel answered and said to me, These are the four spirits of the heavens, which go forth from standing before the LORD of all the earth.
Sakarja 6:6 Mustat hevoset, jotka siellä ovat, lähtevät pohjoiseen maahan, ja valkoiset lähtevät niiden perässä, ja kirjavat menevät eteläiseen maahan.
Zechariah 6:6 The black horses which are therein go forth into the north country; and the white go forth after them; and the spotted go forth toward the south country.
Sakarja 6:7 Ja lahti lähti liikkeelle ja yritti lähteä, jotta he voisivat vaeltaa edestakaisin maan läpi. Ja hän sanoi: Menkää pois täältä, vaeltakaa edestakaisin maan läpi. Niin he vaelsivat edestakaisin maan läpi.
Zechariah 6:7 And the bay went forth, and sought to go that they might walk to and fro through the earth: and he said, Get you hence, walk to and fro through the earth. So they walked to and fro through the earth.
Sakarja 6:8 Niin hän huusi minun puoleeni ja puhui minulle sanoen: Katso, nuo, jotka menevät pohjoiseen maahan, ovat tyynnyttäneet minun henkeni pohjoisessa maassa.
Zechariah 6:8 Then cried he on me, and spoke to me, saying, Behold, these that go toward the north country have quieted my spirit in the north country.
Sakarja 6:9 Ja minulle tuli tämä Herran sana:
Zechariah 6:9 And the word of the LORD came to me, saying,
Sakarja 6:10 Ota joukosta pakkosiirtolaisia, Heldain, Tobian ja Jedajan heimosta, jotka ovat tulleet Babylonista, ja tule sinä päivänä ja mene Josian, Sefanjan pojan, taloon.
Zechariah 6:10 Take of them of the captivity, even of Heldai, of Tobijah, and of Jedaiah, which are come from Babylon, and come you the same day, and go into the house of Josiah the son of Zephaniah;
Sakarja 6:11 Ota sitten hopeata ja kultaa ja tee kruunut ja pane ne ylimmäisen papin Joosuan, Josadakin pojan, päähän.
Zechariah 6:11 Then take silver and gold, and make crowns, and set them on the head of Joshua the son of Josedech, the high priest;
Sakarja 6:12 Ja puhu hänelle näin: Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies, jonka nimi on Vesa, kasvaa sialtaan ja rakentaa Herran temppelin.
Zechariah 6:12 And speak to him, saying, Thus speaks the LORD of hosts, saying, Behold the man whose name is The BRANCH; and he shall grow up out of his place, and he shall build the temple of the LORD:
Sakarja 6:13 Hän on rakentava Herran temppelin, ja hän kantaa kunniaa, ja hän istuu ja hallitsee valtaistuimellaan, ja hän on pappi valtaistuimellaan, ja rauhan neuvo on heidän molempien välillä.
Zechariah 6:13 Even he shall build the temple of the LORD; and he shall bear the glory, and shall sit and rule on his throne; and he shall be a priest on his throne: and the counsel of peace shall be between them both.
Sakarja 6:14 Ja kruunut tulevat olemaan muistoksi Helemille, Tobialle, Jedajalle ja Henille, Sefanjan pojalle, Herran temppelissä.
Zechariah 6:14 And the crowns shall be to Helem, and to Tobijah, and to Jedaiah, and to Hen the son of Zephaniah, for a memorial in the temple of the LORD.
Sakarja 6:15 Ja kaukaiset tulevat ja rakentavat Herran temppeliä, ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut teidän luoksenne. Ja tämä tapahtuu, jos te tottelette tarkoin Herran, teidän Jumalanne, ääntä.
Zechariah 6:15 And they that are far off shall come and build in the temple of the LORD, and you shall know that the LORD of hosts has sent me to you. And this shall come to pass, if you will diligently obey the voice of the LORD your God.
Sakarja 7:1 Ja kuningas Dareioksen neljäntenä hallitusvuotena tuli Herran sana Sakarjalle, yhdeksännen kuukauden neljäntenä päivänä, kislevkuussa;
Zechariah 7:1 And it came to pass in the fourth year of king Darius, that the word of the LORD came to Zechariah in the fourth day of the ninth month, even in Chisleu;
Sakarja 7:2 Kun he olivat lähettäneet Sereserin ja Regemmelekin miehineen Jumalan temppeliin rukoilemaan Herran edessä,
Zechariah 7:2 When they had sent to the house of God Sherezer and Regemmelech, and their men, to pray before the LORD,
Sakarja 7:3 Ja puhuakseen papeille, jotka olivat Herran Sebaotin temppelissä, ja profeetoille näin: Pitäisikö minun itkeä viidentenä kuukautena ja eristäytyä, niin kuin olen tehnyt niin monta vuotta?
Zechariah 7:3 And to speak to the priests which were in the house of the LORD of hosts, and to the prophets, saying, Should I weep in the fifth month, separating myself, as I have done these so many years?
Sakarja 7:4 Silloin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
Zechariah 7:4 Then came the word of the LORD of hosts to me, saying,
Sakarja 7:5 Puhukaa kaikelle maan kansalle ja papeille ja sanokaa: Kun te paastositte ja valitsitte viidentenä ja seitsemäntenä kuukautena noina seitsemänäkymmenenä vuotena, paastositteko minun tähteni?
Zechariah 7:5 Speak to all the people of the land, and to the priests, saying, When you fasted and mourned in the fifth and seventh month, even those seventy years, did you at all fast to me, even to me?
Sakarja 7:6 Ja kun te söitte ja kun joitte, ettekö te syöneet itsellenne ja juoneet itsellenne?
Zechariah 7:6 And when you did eat, and when you did drink, did not you eat for yourselves, and drink for yourselves?
Sakarja 7:7 Eikö teidän pitäisi kuulla ne sanat, jotka Herra on huutanut entisten profeettojen kautta, kun Jerusalem ja sen ympärillä olevat kaupungit olivat asuttuja ja kukoistivat, kun ihmiset asuttivat etelämaata ja tasankoa?
Zechariah 7:7 Should you not hear the words which the LORD has cried by the former prophets, when Jerusalem was inhabited and in prosperity, and the cities thereof round about her, when men inhabited the south and the plain?
Sakarja 7:8 Ja Herran sana tuli Sakarjalle ja sanoi:
Zechariah 7:8 And the word of the LORD came to Zechariah, saying,
Sakarja 7:9 Näin sanoo Herra Sebaot: Tuomitkaa oikein, tehkää armo ja olkaa laupeita, jokainen veljellenne.
Zechariah 7:9 Thus speaks the LORD of hosts, saying, Execute true judgment, and show mercy and compassions every man to his brother:
Sakarja 7:10 Älkääkä sortako leskeä älkääkä orpoa, muukalaista älkääkä köyhää, älkääkä ajatelko sydämessänne pahaa veljeänne vastaan.
Zechariah 7:10 And oppress not the widow, nor the fatherless, the stranger, nor the poor; and let none of you imagine evil against his brother in your heart.
Sakarja 7:11 Mutta he kieltäytyivät kuuntelemasta, vaan vetivät hartiansa pois ja tukkivat korvansa, etteivät kuulisi.
Zechariah 7:11 But they refused to listen, and pulled away the shoulder, and stopped their ears, that they should not hear.
Sakarja 7:12 He tekivät sydämensä lujaksi kuin timantti, etteivät kuulisi lakia eivätkä niitä sanoja, jotka Herra Sebaot oli lähettänyt Henkensä kautta entisten profeettain kautta. Sentähden tuli Herralta Sebaotilta suuri viha.
Zechariah 7:12 Yes, they made their hearts as an adamant stone, lest they should hear the law, and the words which the LORD of hosts has sent in his spirit by the former prophets: therefore came a great wrath from the LORD of hosts.
Sakarja 7:13 Sentähden on tapahtunut, että niinkuin hän huusi, eivätkä he kuulleet, niin he huusivat, enkä minäkään kuullut, sanoo Herra Sebaot:
Zechariah 7:13 Therefore it is come to pass, that as he cried, and they would not hear; so they cried, and I would not hear, said the LORD of hosts:
Sakarja 7:14 Mutta minä hajotin heidät pyörretuulena kaikkien kansojen sekaan, joita he eivät tunteneet. Niin maa autioitui heidän jälkeensä, eikä kukaan kulkenut sen läpi eikä palannut; sillä he tekivät ihanan maan autioksi.
Zechariah 7:14 But I scattered them with a whirlwind among all the nations whom they knew not. Thus the land was desolate after them, that no man passed through nor returned: for they laid the pleasant land desolate.
Sakarja 8:1 Herran Sebaotin sana tuli minulle jälleen ja sanoi:
Zechariah 8:1 Again the word of the LORD of hosts came to me, saying,
Sakarja 8:2 Näin sanoo Herra Sebaot: Minä olin suurella kiivaudella Siionin puolesta, ja suurella vihalla minä olin sen puolesta.
Zechariah 8:2 Thus said the LORD of hosts; I was jealous for Zion with great jealousy, and I was jealous for her with great fury.
Sakarja 8:3 Näin sanoo Herra: Minä palaan Siioniin ja asun Jerusalemin keskellä. Ja Jerusalemia kutsutaan totuuden kaupungiksi ja Herran Sebaotin vuorta pyhäksi vuoreksi.
Zechariah 8:3 Thus said the LORD; I am returned to Zion, and will dwell in the middle of Jerusalem: and Jerusalem shall be called a city of truth; and the mountain of the LORD of hosts the holy mountain.
Sakarja 8:4 Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä asuu Jerusalemin kaduilla vanhoja miehiä ja vanhoja naisia, ja jokaisella miehellä on sauva kädessään, mikä on merkki vanhuudesta.
Zechariah 8:4 Thus said the LORD of hosts; There shall yet old men and old women dwell in the streets of Jerusalem, and every man with his staff in his hand for very age.
Sakarja 8:5 Ja kaupungin kadut ovat täynnä poikia ja tyttöjä, jotka leikkivät sen kaduilla.
Zechariah 8:5 And the streets of the city shall be full of boys and girls playing in the streets thereof.
Sakarja 8:6 Näin sanoo Herra Sebaot: Jos se on ihmeellistä tämän kansan jäännöksen silmissä näinä päivinä, pitäisikö sen olla ihmeellistä myös minun silmissäni? sanoo Herra Sebaot.
Zechariah 8:6 Thus said the LORD of hosts; If it be marvelous in the eyes of the remnant of this people in these days, should it also be marvelous in my eyes? said the LORD of hosts.
Sakarja 8:7 Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä pelastan kansani idän maasta ja lännen maasta;
Zechariah 8:7 Thus said the LORD of hosts; Behold, I will save my people from the east country, and from the west country;
Sakarja 8:8 Minä tuon heidät tänne, ja he asuvat Jerusalemin keskellä. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa, totuudessa ja vanhurskaudessa.
Zechariah 8:8 And I will bring them, and they shall dwell in the middle of Jerusalem: and they shall be my people, and I will be their God, in truth and in righteousness.
Sakarja 8:9 Näin sanoo Herra Sebaot: Vahvistukoot teidän kätenne, jotka näinä päivinä kuulette nämä sanat profeettojen suusta, profeettojen, jotka olivat silloin, kun Herran Sebaotin temppelin perustus laskettiin, että temppeli rakennettaisiin.
Zechariah 8:9 Thus said the LORD of hosts; Let your hands be strong, you that hear in these days these words by the mouth of the prophets, which were in the day that the foundation of the house of the LORD of hosts was laid, that the temple might be built.
Sakarja 8:10 Sillä ennen näitä päiviä ei ollut palkkaa ihmisestä eikä eläimestä, eikä mennyt eikä mennyt ollut rauhassa ahdingon vuoksi; sillä minä nostin kaikki ihmiset, toisen toisensa kimppuun.
Zechariah 8:10 For before these days there was no hire for man, nor any hire for beast; neither was there any peace to him that went out or came in because of the affliction: for I set all men every one against his neighbor.
Sakarja 8:11 Mutta nyt minä en ole tämän kansan jäännökselle niinkuin entisinä päivinä, sanoo Herra Sebaot.
Zechariah 8:11 But now I will not be to the residue of this people as in the former days, said the LORD of hosts.
Sakarja 8:12 Sillä siemen menestyy, viiniköynnös antaa hedelmänsä, maa antaa satonsa, ja taivaat antavat kasteensa, ja minä annan tämän kansan jäännökselle periä kaiken tämän.
Zechariah 8:12 For the seed shall be prosperous; the vine shall give her fruit, and the ground shall give her increase, and the heavens shall give their dew; and I will cause the remnant of this people to possess all these things.
Sakarja 8:13 Ja niinkuin te, Juudan heimo ja Israelin heimo, olitte kirouksena pakanakansojen keskuudessa, niin minä pelastan teidät, ja te tulette siunaukseksi. Älä pelkää, vaan olkoot kätenne vahvat.
Zechariah 8:13 And it shall come to pass, that as you were a curse among the heathen, O house of Judah, and house of Israel; so will I save you, and you shall be a blessing: fear not, but let your hands be strong.
Sakarja 8:14 Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Niinkuin minä aikoin rangaista teitä, kun teidän isänne vihoittivat minut, sanoo Herra Sebaot, enkä minä sitä katunut,
Zechariah 8:14 For thus said the LORD of hosts; As I thought to punish you, when your fathers provoked me to wrath, said the LORD of hosts, and I repented not:
Sakarja 8:15 Niin minä taas olen ajatellut näinä päivinä tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan heimolle: älkää pelätkö.
Zechariah 8:15 So again have I thought in these days to do well to Jerusalem and to the house of Judah: fear you not.
Sakarja 8:16 Näin teidän tulee tehdä: Puhukaa totta jokainen lähimmäisellenne, tuokaa totuuden ja rauhan tuomio porteissanne.
Zechariah 8:16 These are the things that you shall do; Speak you every man the truth to his neighbor; execute the judgment of truth and peace in your gates:
Sakarja 8:17 Älkääkä kenkään ajatelko sydämessänne pahaa lähimmäistänne vastaan, älkääkä rakastako väärää valaa, sillä kaikkia näitä minä vihaan, sanoo Herra.
Zechariah 8:17 And let none of you imagine evil in your hearts against his neighbor; and love no false oath: for all these are things that I hate, said the LORD.
Sakarja 8:18 Ja minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
Zechariah 8:18 And the word of the LORD of hosts came to me, saying,
Sakarja 8:19 Näin sanoo Herra Sebaot: Neljännen ja viidennen, seitsemännen ja kymmenennen kuukauden paasto on oleva Juudan heimolle ilo ja riemu ja riemullinen juhla; rakastakaa sentähden totuutta ja rauhaa.
Zechariah 8:19 Thus said the LORD of hosts; The fast of the fourth month, and the fast of the fifth, and the fast of the seventh, and the fast of the tenth, shall be to the house of Judah joy and gladness, and cheerful feasts; therefore love the truth and peace.
Sakarja 8:20 Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä tulee kansaa, monien kaupunkien asukkaita.
Zechariah 8:20 Thus said the LORD of hosts; It shall yet come to pass, that there shall come people, and the inhabitants of many cities:
Sakarja 8:21 Ja yhden kaupungin asukkaat menevät toisen kaupunkiin sanoen: Menkäämme nopeasti rukoilemaan Herran edessä ja etsimään Herraa Sebaotia. Minäkin menen.
Zechariah 8:21 And the inhabitants of one city shall go to another, saying, Let us go speedily to pray before the LORD, and to seek the LORD of hosts: I will go also.
Sakarja 8:22 Monet kansat, mahtavat pakanakansat tulevat Jerusalemiin etsimään Herraa Sebaotia ja rukoilemaan Herran edessä.
Zechariah 8:22 Yes, many people and strong nations shall come to seek the LORD of hosts in Jerusalem, and to pray before the LORD.
Sakarja 8:23 Näin sanoo Herra Sebaot: Niinä päivinä kymmenen miestä kaikista kansojen kielistä tarttuu juutalaisen miehen helmaan ja sanoo: Me menemme teidän kanssanne, sillä olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.
Zechariah 8:23 Thus said the LORD of hosts; In those days it shall come to pass, that ten men shall take hold out of all languages of the nations, even shall take hold of the skirt of him that is a Jew, saying, We will go with you: for we have heard that God is with you
Sakarja 9:1 Herran sanan ennätys Hadrakin maassa, ja Damaskon loput ovat siellä, kun ihmisten, kaikkien Israelin heimojen, silmät kääntyvät Herraan.
Zechariah 9:1 The burden of the word of the LORD in the land of Hadrach, and Damascus shall be the rest thereof: when the eyes of man, as of all the tribes of Israel, shall be toward the LORD.
Sakarja 9:2 Ja Hamatkin rajautuu siihen, Tyros ja Siidon, vaikka se on hyvin viisas.
Zechariah 9:2 And Hamath also shall border thereby; Tyrus, and Zidon, though it be very wise.
Sakarja 9:3 Ja Tyros rakensi itselleen linnoituksen ja kasasi hopeaa kuin tomua ja puhdasta kultaa kuin katujen lokaa.
Zechariah 9:3 And Tyrus did build herself a strong hold, and heaped up silver as the dust, and fine gold as the mire of the streets.
Sakarja 9:4 Katso, Herra syöksee hänet pois, lyö hänen voimansa mereen, ja tuli kuluttaa hänet.
Zechariah 9:4 Behold, the LORD will cast her out, and he will smite her power in the sea; and she shall be devoured with fire.
Sakarja 9:5 Askelon näkee sen ja pelkää; Gaza myös näkee sen ja murehtii suuresti; ja Ekron, sillä sen odotus häpeään joutuu; ja kuningas katoaa Gazasta, eikä Askelonia enää asuta.
Zechariah 9:5 Ashkelon shall see it, and fear; Gaza also shall see it, and be very sorrowful, and Ekron; for her expectation shall be ashamed; and the king shall perish from Gaza, and Ashkelon shall not be inhabited.
Sakarja 9:6 Ja Asdodissa asuu äpärä, ja minä hävitän filistealaisten ylpeyden.
Zechariah 9:6 And a bastard shall dwell in Ashdod, and I will cut off the pride of the Philistines.
Sakarja 9:7 Minä poistan hänen verensä hänen suustaan ja hänen iljetyksensä hänen hampaidensa välistä. Mutta se, joka jää jäljelle, hän on oleva meidän Jumalamme puolella, ja hän on oleva kuin käskynhaltija Juudassa ja Ekron kuin jebusilainen.
Zechariah 9:7 And I will take away his blood out of his mouth, and his abominations from between his teeth: but he that remains, even he, shall be for our God, and he shall be as a governor in Judah, and Ekron as a Jebusite.
Sakarja 9:8 Ja minä leiriydyn taloni ympärille sotaväen, ohikulkijoiden ja palajaisten varalta, eikä yksikään sortaja enää kulje heidän lävitsensä; sillä nyt minä olen nähnyt omin silmin.
Zechariah 9:8 And I will encamp about my house because of the army, because of him that passes by, and because of him that returns: and no oppressor shall pass through them any more: for now have I seen with my eyes.
Sakarja 9:9 Iloitse suuresti, Siionin tytär, riemuitse, Jerusalemin tytär! Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle; hän on vanhurskas ja tuo pelastuksen, nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasin varsalla.
Zechariah 9:9 Rejoice greatly, O daughter of Zion; shout, O daughter of Jerusalem: behold, your King comes to you: he is just, and having salvation; lowly, and riding on an ass, and on a colt the foal of an ass.
Sakarja 9:10 Minä hävitän vaunut Efraimista ja hevoset Jerusalemista, ja taistelujousi katkaistaan. Hän on saarnaava rauhaa pakanoille, ja hänen valtansa ulottuu merestä mereen ja joesta maan ääriin.
Zechariah 9:10 And I will cut off the chariot from Ephraim, and the horse from Jerusalem, and the battle bow shall be cut off: and he shall speak peace to the heathen: and his dominion shall be from sea even to sea, and from the river even to the ends of the earth.
Sakarja 9:11 Myös sinun vankisi, liittosi veren kautta, olen lähettänyt heidät vedettömästä kuopasta.
Zechariah 9:11 As for you also, by the blood of your covenant I have sent forth your prisoners out of the pit wherein is no water.
Sakarja 9:12 Kääntykää linnoitukseen, te toivon vangit! Vielä tänäkin päivänä minä julistan, että annan teille kaksinkertaisesti;
Zechariah 9:12 Turn you to the strong hold, you prisoners of hope: even to day do I declare that I will render double to you;
Sakarja 9:13 Kun minä olen jännittänyt Juudan itselleni, täyttänyt jousen Efraimilla ja nostanut sinun poikasi, Siion, sinun poikiasi, Kreikkaa, vastaan ja tehnyt sinusta sankarin miekan.
Zechariah 9:13 When I have bent Judah for me, filled the bow with Ephraim, and raised up your sons, O Zion, against your sons, O Greece, and made you as the sword of a mighty man.
Sakarja 9:14 Ja Herra näkyy heidän yllään, ja hänen nuolensa lähtee kuin salama. Herra Jumala puhaltaa torveen ja kulkee etelän pyörretuulissa.
Zechariah 9:14 And the LORD shall be seen over them, and his arrow shall go forth as the lightning: and the LORD God shall blow the trumpet, and shall go with whirlwinds of the south.
Sakarja 9:15 Herra Sebaot suojelee heitä, ja he syövät ja kukistavat linkokivillä, ja he juovat ja pitävät meteliä kuin viinistä, ja heidät täytetään kuin maljat, kuin alttarin kulmat.
Zechariah 9:15 The LORD of hosts shall defend them; and they shall devour, and subdue with sling stones; and they shall drink, and make a noise as through wine; and they shall be filled like bowls, and as the corners of the altar.
Sakarja 9:16 Ja Herra, heidän Jumalansa, pelastaa heidät sinä päivänä kansansa laumana, sillä he ovat kuin kruunun kivet, kohotettuina lippuna hänen maallaan.
Zechariah 9:16 And the LORD their God shall save them in that day as the flock of his people: for they shall be as the stones of a crown, lifted up as an ensign on his land.
Sakarja 9:17 Sillä kuinka suuri on hänen hyvyytensä ja kuinka suuri on hänen kauneutensa! Vilja tekee nuorukaiset iloisiksi ja uusi viini neidot.
Zechariah 9:17 For how great is his goodness, and how great is his beauty! corn shall make the young men cheerful, and new wine the maids.
Sakarja 10:1 Pyytäkää Herralta sadetta myöhäissateen aikana, niin Herra tekee kirkkaat pilvet ja antaa sadekuuroja kaikille pellon ruohoille.
Zechariah 10:1 Ask you of the LORD rain in the time of the latter rain; so the LORD shall make bright clouds, and give them showers of rain, to every one grass in the field.
Sakarja 10:2 Sillä epäjumalat puhuvat turhuutta, ja ennustajat näkevät valheen ja kertovat valheellisia unia; turhaan he lohduttavat; sentähden he kulkevat tiensä kuin lauma, hämmentyvät, koska paimenta ei ole.
Zechariah 10:2 For the idols have spoken vanity, and the diviners have seen a lie, and have told false dreams; they comfort in vain: therefore they went their way as a flock, they were troubled, because there was no shepherd.
Sakarja 10:3 Vihani syttyi paimenia kohtaan, ja minä rankaisin vuohia. Sillä Herra Sebaot on pitänyt huolen laumastaan, Juudan heimosta, ja tehnyt heistä ikään kuin kauneimman hevosensa sodassa.
Zechariah 10:3 My anger was kindled against the shepherds, and I punished the goats: for the LORD of hosts has visited his flock the house of Judah, and has made them as his goodly horse in the battle.
Sakarja 10:4 Hänestä lähti kulma, hänestä naula, hänestä taistelujousi, hänestä kaikki sortajat yhdessä.
Zechariah 10:4 Out of him came forth the corner, out of him the nail, out of him the battle bow, out of him every oppressor together.
Sakarja 10:5 Ja he ovat kuin sankarit, jotka tallaavat vihollisensa katujen mutaan taistelussa; ja he taistelevat, sillä Herra on heidän kanssaan, ja hevosten ratsastajat joutuvat häpeään.
Zechariah 10:5 And they shall be as mighty men, which tread down their enemies in the mire of the streets in the battle: and they shall fight, because the LORD is with them, and the riders on horses shall be confounded.
Sakarja 10:6 Minä vahvistan Juudan heimon ja pelastan Joosefin heimon ja tuon heidät takaisin asettaakseni heidät takaisin, sillä minä armahdan heitä, ja he ovat, ikään kuin en olisikaan heitä hylännyt. Minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja kuulen heitä.
Zechariah 10:6 And I will strengthen the house of Judah, and I will save the house of Joseph, and I will bring them again to place them; for I have mercy on them: and they shall be as though I had not cast them off: for I am the LORD their God, and will hear them.
Sakarja 10:7 Ja Efraimin lapset ovat kuin sankarit, heidän sydämensä iloitsee kuin viinistä. Heidän lapsensakin näkevät sen ja iloitsevat, heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.
Zechariah 10:7 And they of Ephraim shall be like a mighty man, and their heart shall rejoice as through wine: yes, their children shall see it, and be glad; their heart shall rejoice in the LORD.
Sakarja 10:8 Minä vihelän heille ja kokoan heidät, sillä minä olen heidät lunasttanut, ja he lisääntyvät niin paljon kuin he ovat lisääntyneet.
Zechariah 10:8 I will hiss for them, and gather them; for I have redeemed them: and they shall increase as they have increased.
Sakarja 10:9 Ja minä kylvän heidät kansojen sekaan, ja he muistavat minut kaukaisissa maissa, ja he saavat elää lastensa kanssa ja kääntyä jälleen.
Zechariah 10:9 And I will sow them among the people: and they shall remember me in far countries; and they shall live with their children, and turn again.
Sakarja 10:10 Minä tuon heidät takaisin Egyptin maasta ja kokoan heidät Assyriasta; minä tuon heidät Gileadin ja Libanonin maahan, eikä heille löydetä sijaa.
Zechariah 10:10 I will bring them again also out of the land of Egypt, and gather them out of Assyria; and I will bring them into the land of Gilead and Lebanon; and place shall not be found for them.
Sakarja 10:11 Ja hän kulkee meren läpi ahdistuksessa ja lyö meren aaltoja, ja kaikki virran syvyydet kuivuvat. Ja Assyrian ylpeys kaatuu, ja Egyptin valtikka väistyy pois.
Zechariah 10:11 And he shall pass through the sea with affliction, and shall smite the waves in the sea, and all the deeps of the river shall dry up: and the pride of Assyria shall be brought down, and the scepter of Egypt shall depart away.
Sakarja 10:12 Ja minä vahvistan heitä Herrassa, ja he vaeltavat hänen nimessään, sanoo Herra.
Zechariah 10:12 And I will strengthen them in the LORD; and they shall walk up and down in his name, said the LORD.
Sakarja 11:1 Avaa ovesi, Libanon, että tuli kuluttaisi setrisi.
Zechariah 11:1 Open your doors, O Lebanon, that the fire may devour your cedars.
Sakarja 11:2 Valita, kuusi, sillä setri on kaatunut, sillä sankarit ovat turmeltuneet. Valita, te Basanin tammet, sillä viininkorjuun metsä on romahtanut.
Zechariah 11:2 Howl, fir tree; for the cedar is fallen; because the mighty are spoiled: howl, O you oaks of Bashan; for the forest of the vintage is come down.
Sakarja 11:3 Kuuluu paimenten valitus, sillä heidän kunniansa on turmeltu. Kuuluu nuorten leijonien karjunta, sillä Jordanin ylpeys on turmeltu.
Zechariah 11:3 There is a voice of the howling of the shepherds; for their glory is spoiled: a voice of the roaring of young lions; for the pride of Jordan is spoiled.
Sakarja 11:4 Näin sanoo Herra, minun Jumalani: Kaitse teuraslampaita;
Zechariah 11:4 Thus said the LORD my God; Feed the flock of the slaughter;
Sakarja 11:5 Joiden omistajat teurastavat ne eivätkä pidä itseään syyllisinä, ja jotka niitä myyvät, sanovat: Kiitetty olkoon Herra, sillä minä olen rikas! Eivätkä heidän omat paimenensakaan heitä armahda.
Zechariah 11:5 Whose possessors slay them, and hold themselves not guilty: and they that sell them say, Blessed be the LORD; for I am rich: and their own shepherds pity them not.
Sakarja 11:6 Sillä minä en enää armahda maan asukkaita, sanoo Herra; vaan katso, minä annan miehet, jokaisen lähimmäisensä käsiin ja kuninkaansa käsiin, ja he lyövät maan, enkä minä pelasta heitä heidän käsistään.
Zechariah 11:6 For I will no more pity the inhabitants of the land, said the LORD: but, see, I will deliver the men every one into his neighbor’s hand, and into the hand of his king: and they shall smite the land, and out of their hand I will not deliver them.
Sakarja 11:7 Ja minä kaitsen teuraslammasta, teitä, te lauman köyhiä. Ja minä otin itselleni kaksi sauvaa; toisen minä kutsuin Kauneudeksi ja toisen minä kutsuin Sauvoksi; ja minä kaitsein lampaita.
Zechariah 11:7 And I will feed the flock of slaughter, even you, O poor of the flock. And I took to me two staves; the one I called Beauty, and the other I called Bands; and I fed the flock.
Sakarja 11:8 Kolme paimenta minä myös karsin pois yhdessä kuukaudessa; ja sieluni inhosi heitä, ja heidänkin sielunsa inhosi minua.
Zechariah 11:8 Three shepherds also I cut off in one month; and my soul loathed them, and their soul also abhorred me.
Sakarja 11:9 Silloin minä sanoin: En minä teitä ruoki; joka kuolee, se kuolkoon; ja joka on hävitettävä, se hävitettäköön; ja loput syökööt kukin toisensa lihaa.
Zechariah 11:9 Then said I, I will not feed you: that that dies, let it die; and that that is to be cut off, let it be cut off; and let the rest eat every one the flesh of another.
Sakarja 11:10 Ja minä otin sauvani, Kauneuden, ja leikkasin sen kappaleiksi rikkoakseni liittoni, jonka olin tehnyt kaikkien kansojen kanssa.
Zechariah 11:10 And I took my staff, even Beauty, and cut it asunder, that I might break my covenant which I had made with all the people.
Sakarja 11:11 Ja se murtui sinä päivänä, ja niin lauman köyhät, jotka minua palvelivat, tiesivät, että se oli Herran sana.
Zechariah 11:11 And it was broken in that day: and so the poor of the flock that waited on me knew that it was the word of the LORD.
Sakarja 11:12 Ja minä sanoin heille: Jos pidätte hyvänä, antakaa minulle hintani; mutta ellette, niin älkää antako. Niin he punnitsivat hinnakseni kolmekymmentä hopearahaa.
Zechariah 11:12 And I said to them, If you think good, give me my price; and if not, forbear. So they weighed for my price thirty pieces of silver.
Sakarja 11:13 Ja Herra sanoi minulle: Heitä se savenvalajalle! Se on hyvä hinta, jonka he minulle arvioivat. Niin minä otin ne kolmekymmentä hopearahaa ja heitin ne savenvalajalle Herran temppeliin.
Zechariah 11:13 And the LORD said to me, Cast it to the potter: a goodly price that I was priced at of them. And I took the thirty pieces of silver, and cast them to the potter in the house of the LORD.
Sakarja 11:14 Sitten minä katkaisin toisen sauvani, nauhat, rikkoakseni veljeyden Juudan ja Israelin välillä.
Zechariah 11:14 Then I cut asunder my other staff, even Bands, that I might break the brotherhood between Judah and Israel.
Sakarja 11:15 Ja Herra sanoi minulle: Ota itsellesi vielä tyhmän paimenen työkalut.
Zechariah 11:15 And the LORD said to me, Take to you yet the instruments of a foolish shepherd.
Sakarja 11:16 Sillä katso, minä herätän maahan paimenen, joka ei pidä huolta tuhotuista, ei etsi vauvoja, ei paranna murtuneita eikä ruoki paikallaan seisovia, vaan syö lihavan lihan ja repii niiden kynnet auki.
Zechariah 11:16 For, see, I will raise up a shepherd in the land, which shall not visit those that be cut off, neither shall seek the young one, nor heal that that is broken, nor feed that that stands still: but he shall eat the flesh of the fat, and tear their claws in
Sakarja 11:17 Voi epäjumalapaimenta, joka hylkää lauman! Miekka on hänen käsivarressaan ja oikeassa silmässään; hänen käsivartensa kuivuu kokonaan ja hänen oikea silmänsä pimenee kokonaan.
Zechariah 11:17 Woe to the idol shepherd that leaves the flock! the sword shall be on his arm, and on his right eye: his arm shall be clean dried up, and his right eye shall be utterly darkened.
Sakarja 12:1 Herran sanan kuorma Israelille, sanoo Herra, joka levittää taivaan ja perustaa maan ja muovailee ihmisen hengen hänen sisimpäänsä.
Zechariah 12:1 The burden of the word of the LORD for Israel, said the LORD, which stretches forth the heavens, and lays the foundation of the earth, and forms the spirit of man within him.
Sakarja 12:2 Katso, minä teen Jerusalemista juovuttavan maljan kaikille ympärillä oleville kansoille, kun he piirittävät sekä Juudaa että Jerusalemia.
Zechariah 12:2 Behold, I will make Jerusalem a cup of trembling to all the people round about, when they shall be in the siege both against Judah and against Jerusalem.
Sakarja 12:3 Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin kuormakiveksi kaikille kansoille; kaikki, jotka sitä kantavat, revitään kappaleiksi, vaikka kaikki maan kansat kokoontuisivat sitä vastaan.
Zechariah 12:3 And in that day will I make Jerusalem a burdensome stone for all people: all that burden themselves with it shall be cut in pieces, though all the people of the earth be gathered together against it.
Sakarja 12:4 Sinä päivänä, sanoo Herra, minä lyön kaikki hevoset tyrmistyksellä ja niiden ratsastajat hulluudella. Juudan heimoa minä käännän silmäni päin ja lyön kaikki kansan hevoset sokeudella.
Zechariah 12:4 In that day, said the LORD, I will smite every horse with astonishment, and his rider with madness: and I will open my eyes on the house of Judah, and will smite every horse of the people with blindness.
Sakarja 12:5 Ja Juudan päämiehet sanovat sydämessään: Jerusalemin asukkaat ovat minun voimani Herrassa Sebaotissa, heidän Jumalassaan.
Zechariah 12:5 And the governors of Judah shall say in their heart, The inhabitants of Jerusalem shall be my strength in the LORD of hosts their God.
Sakarja 12:6 Sinä päivänä minä teen Juudan käskynhaltijat kuin tulisijaksi puiden sekaan ja kuin tulisioihduksi lyhteen; ja he kuluttavat kaikki ihmiset ympärillä, oikealta ja vasemmalta. Ja Jerusalem asutaan jälleen sen oloissa.
Zechariah 12:6 In that day will I make the governors of Judah like an hearth of fire among the wood, and like a torch of fire in a sheaf; and they shall devour all the people round about, on the right hand and on the left: and Jerusalem shall be inhabited again in her o
Sakarja 12:7 Herra pelastaa ensin Juudan teltat, ettei Daavidin suvun kunnia ja Jerusalemin asukkaiden kunnia pääsisi ylpeäksi Juudaa vastaan.
Zechariah 12:7 The LORD also shall save the tents of Judah first, that the glory of the house of David and the glory of the inhabitants of Jerusalem do not magnify themselves against Judah.
Sakarja 12:8 Sinä päivänä Herra on suojeleva Jerusalemin asukkaita, ja heikko heidän joukossaan on sinä päivänä oleva kuin Daavid, ja Daavidin suku on oleva kuin Jumala, kuin Herran enkeli heidän edellään.
Zechariah 12:8 In that day shall the LORD defend the inhabitants of Jerusalem; and he that is feeble among them at that day shall be as David; and the house of David shall be as God, as the angel of the LORD before them.
Sakarja 12:9 Ja sinä päivänä minä pyrin tuhoamaan kaikki pakanakansat, jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan.
Zechariah 12:9 And it shall come to pass in that day, that I will seek to destroy all the nations that come against Jerusalem.
Sakarja 12:10 Ja minä vuodatan Daavidin suvun ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. Ja he katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet, ja he surevat häntä, niin kuin suree ainokaista poikaansa, ja ovat katkerassa tuskassa.
Zechariah 12:10 And I will pour on the house of David, and on the inhabitants of Jerusalem, the spirit of grace and of supplications: and they shall look on me whom they have pierced, and they shall mourn for him, as one mourns for his only son, and shall be in bitternes
Sakarja 12:11 Sinä päivänä on Jerusalemissa suuri suru, niin kuin oli Hadadrimmonin suru Megiddonin laaksossa.
Zechariah 12:11 In that day shall there be a great mourning in Jerusalem, as the mourning of Hadadrimmon in the valley of Megiddon.
Sakarja 12:12 Ja maa suree, jokainen sukukunta erikseen, Daavidin suvun sukukunta erikseen ja heidän vaimonsa erikseen, Naatanin suvun sukukunta erikseen ja heidän vaimonsa erikseen,
Zechariah 12:12 And the land shall mourn, every family apart; the family of the house of David apart, and their wives apart; the family of the house of Nathan apart, and their wives apart;
Sakarja 12:13 Leevin suvun suku erikseen ja heidän vaimonsa erikseen; Simein suvun suku erikseen ja heidän vaimonsa erikseen;
Zechariah 12:13 The family of the house of Levi apart, and their wives apart; the family of Shimei apart, and their wives apart;
Sakarja 12:14 Kaikki jäljellä olevat perheet, jokainen perhe erikseen ja heidän vaimonsa erikseen.
Zechariah 12:14 All the families that remain, every family apart, and their wives apart.
Sakarja 13:1 Sinä päivänä avautuu lähde Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille syntiä ja saastaisuutta vastaan.
Zechariah 13:1 In that day there shall be a fountain opened to the house of David and to the inhabitants of Jerusalem for sin and for uncleanness.
Sakarja 13:2 Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä hävitän epäjumalien nimet maasta, eikä niitä enää muisteta. Minä ajan pois maasta myös profeetat ja saastaiset henget.
Zechariah 13:2 And it shall come to pass in that day, said the LORD of hosts, that I will cut off the names of the idols out of the land, and they shall no more be remembered: and also I will cause the prophets and the unclean spirit to pass out of the land.
Sakarja 13:3 Ja jos joku vielä profetoi, niin hänen isänsä ja äitinsä, jotka hänet siittivät, sanovat hänelle: 'Sinä et saa elää, sillä sinä puhut valhetta Herran nimessä.' Ja hänen isänsä ja äitinsä, jotka hänet siittivät, sysivät hänet
Zechariah 13:3 And it shall come to pass, that when any shall yet prophesy, then his father and his mother that begat him shall say to him, You shall not live; for you speak lies in the name of the LORD: and his father and his mother that begat him shall thrust him thro
Sakarja 13:4 Ja sinä päivänä profeetat häpeävät kukin näkyään, kun he ovat ennustaneet; eivätkä he pue päälleen karkeaa vaatetta pettääkseen.
Zechariah 13:4 And it shall come to pass in that day, that the prophets shall be ashamed every one of his vision, when he has prophesied; neither shall they wear a rough garment to deceive:
Sakarja 13:5 Mutta hän sanoo: En ole profeetta, olen maanviljelijä, sillä ihminen on opettanut minua pitämään karjaa nuoruudestani asti.
Zechariah 13:5 But he shall say, I am no prophet, I am an farmer; for man taught me to keep cattle from my youth.
Sakarja 13:6 Ja joku kysyy häneltä: Mitä nämä haavat käsissäsi ovat? Silloin hän vastaa: Ne, joilla minut haavoitettiin ystävieni talossa.
Zechariah 13:6 And one shall say to him, What are these wounds in your hands? Then he shall answer, Those with which I was wounded in the house of my friends.
Sakarja 13:7 Herää, miekka, minun paimentani vastaan ja sitä miestä vastaan, joka on minun lähimmäiseni, sanoo Herra Sebaot. Lyö paimenta, niin lampaat hajaantuvat, ja minä käännän käteni pienten kimppuun.
Zechariah 13:7 Awake, O sword, against my shepherd, and against the man that is my fellow, said the LORD of hosts: smite the shepherd, and the sheep shall be scattered: and I will turn my hand on the little ones.
Sakarja 13:8 Ja on tapahtuva, että koko maassa, sanoo Herra, kaksi osaa siitä hävitetään ja kuolee, mutta kolmas osa jätetään jäljelle.
Zechariah 13:8 And it shall come to pass, that in all the land, said the LORD, two parts therein shall be cut off and die; but the third shall be left therein.
Sakarja 13:9 Ja kolmannen osan minä vien tulen läpi ja puhdistan heidät, niin kuin hopea puhdistetaan, ja koettelen heitä, niin kuin kulta sulatetaan. He huutavat avuksi minun nimeäni, ja minä kuulen heitä. Minä sanon: 'He ovat minun kansani', ja he sanovat: 'Herra on minun Jumalani'.
Zechariah 13:9 And I will bring the third part through the fire, and will refine them as silver is refined, and will try them as gold is tried: they shall call on my name, and I will hear them: I will say, It is my people: and they shall say, The LORD is my God.
Sakarja 14:1 Katso, Herran päivä tulee, ja sinun saaliisi jaetaan sinun keskelläsi.
Zechariah 14:1 Behold, the day of the LORD comes, and your spoil shall be divided in the middle of you.
Sakarja 14:2 Sillä minä kokoan kaikki kansat taisteluun Jerusalemia vastaan; ja kaupunki valloitetaan, ja talot ryöstetään ja naiset raiskataan; ja puolet kaupungista lähtee pakkosiirtolaisuuteen, eikä jäännöstäkään kansasta hävitetä kaupungista.
Zechariah 14:2 For I will gather all nations against Jerusalem to battle; and the city shall be taken, and the houses rifled, and the women ravished; and half of the city shall go forth into captivity, and the residue of the people shall not be cut off from the city.
Sakarja 14:3 Silloin Herra lähtee liikkeelle ja sotii noita kansoja vastaan, niin kuin hän taisteli taistelun päivänä.
Zechariah 14:3 Then shall the LORD go forth, and fight against those nations, as when he fought in the day of battle.
Sakarja 14:4 Ja hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin edustalla idässä, ja Öljymäki halkeaa keskeltä itään ja länteen, ja laaksoksi tulee hyvin suuri, ja puolet vuoresta
Zechariah 14:4 And his feet shall stand in that day on the mount of Olives, which is before Jerusalem on the east, and the mount of Olives shall split in the middle thereof toward the east and toward the west, and there shall be a very great valley; and half of the moun
Sakarja 14:5 Ja te pakenette vuorten laaksoon, sillä vuorten laakso ulottuu Asaliin asti; te pakenette, niin kuin pakenitte maanjäristystä Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä. Ja Herra, minun Jumalani, tulee, ja kaikki pyhät
Zechariah 14:5 And you shall flee to the valley of the mountains; for the valley of the mountains shall reach to Azal: yes, you shall flee, like as you fled from before the earthquake in the days of Uzziah king of Judah: and the LORD my God shall come, and all the saint
Sakarja 14:6 Ja sinä päivänä on tapahtuva, ettei valo ole kirkas eikä pimeä,
Zechariah 14:6 And it shall come to pass in that day, that the light shall not be clear, nor dark:
Sakarja 14:7 Mutta se on oleva yksi päivä, jonka Herra tietää, ei päivä eikä yö; vaan ehtoo on oleva valoisa.
Zechariah 14:7 But it shall be one day which shall be known to the LORD, not day, nor night: but it shall come to pass, that at evening time it shall be light.
Sakarja 14:8 Ja sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista, puolet niistä Vanhaan mereen ja puolet Takamereen, sekä kesällä että talvella.
Zechariah 14:8 And it shall be in that day, that living waters shall go out from Jerusalem; half of them toward the former sea, and half of them toward the hinder sea: in summer and in winter shall it be.
Sakarja 14:9 Ja Herra on oleva kuningas koko maan päällä; sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi.
Zechariah 14:9 And the LORD shall be king over all the earth: in that day shall there be one LORD, and his name one.
Sakarja 14:10 Koko maa muuttuu tasangoksi Gebasta Rimmoniin, Jerusalemin eteläpuolella; se korotetaan ja asutetaan sen paikalla, Benjaminin portista ensimmäisen portin paikalle, Kulmaporttiin ja Hananelin tornista kuninkaan torniin.
Zechariah 14:10 All the land shall be turned as a plain from Geba to Rimmon south of Jerusalem: and it shall be lifted up, and inhabited in her place, from Benjamin’s gate to the place of the first gate, to the corner gate, and from the tower of Hananeel to the king’s wi
Sakarja 14:11 Ja ihmiset asuvat siellä, eikä siellä enää ole täydellistä tuhoa; mutta Jerusalem on oleva turvallisesti asuttu.
Zechariah 14:11 And men shall dwell in it, and there shall be no more utter destruction; but Jerusalem shall be safely inhabited.
Sakarja 14:12 Ja tämä on oleva vitsaus, jolla Herra rankaisee kaikkia niitä kansoja, jotka ovat taistelleet Jerusalemia vastaan: Heidän lihansa mädättää heidän seistessään jaloillaan, heidän silmänsä mädättävät heidän koloissaan ja heidän kielensä mädättää
Zechariah 14:12 And this shall be the plague with which the LORD will smite all the people that have fought against Jerusalem; Their flesh shall consume away while they stand on their feet, and their eyes shall consume away in their holes, and their tongue shall consume
Sakarja 14:13 Ja sinä päivänä on Herralta tuleva suuri meteli heidän keskuudessaan, ja he tarttuvat kukin lähimmäisensä käteen, ja hänen kätensä nousee lähimmäisensä kättä vastaan.
Zechariah 14:13 And it shall come to pass in that day, that a great tumult from the LORD shall be among them; and they shall lay hold every one on the hand of his neighbor, and his hand shall rise up against the hand of his neighbor.
Sakarja 14:14 Ja Juudakin sotii Jerusalemissa, ja kaikkien ympärillä olevien pakanakansojen rikkaudet kootaan yhteen, kultaa, hopeaa ja vaatteita, suuri määrä.
Zechariah 14:14 And Judah also shall fight at Jerusalem; and the wealth of all the heathen round about shall be gathered together, gold, and silver, and apparel, in great abundance.
Sakarja 14:15 Ja niin on oleva vitsaus hevoselle, muulille, kamelin ja aasin ja kaikille näissä teltoissa oleville eläimille, samanlaisena kuin tämä vitsaus.
Zechariah 14:15 And so shall be the plague of the horse, of the mule, of the camel, and of the ass, and of all the beasts that shall be in these tents, as this plague.
Sakarja 14:16 Ja kaikki ne pakanakansojen jäljelle jääneet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, menevät vuosittain sinne kumartamaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.
Zechariah 14:16 And it shall come to pass, that every one that is left of all the nations which came against Jerusalem shall even go up from year to year to worship the King, the LORD of hosts, and to keep the feast of tabernacles.
Sakarja 14:17 Ja on tapahtuva, että kenellekään maan sukukunnista ei tule Jerusalemiin kumartamaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ei sada.
Zechariah 14:17 And it shall be, that whoever will not come up of all the families of the earth to Jerusalem to worship the King, the LORD of hosts, even on them shall be no rain.
Sakarja 14:18 Ja jos Egyptin sukukunta ei mene ylös eikä tule ylös, niin ei sada, niin silloin on kohtaava vitsaus, jolla Herra rankaisee niitä pakanakansoja, jotka eivät tule ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
Zechariah 14:18 And if the family of Egypt go not up, and come not, that have no rain; there shall be the plague, with which the LORD will smite the heathen that come not up to keep the feast of tabernacles.
Sakarja 14:19 Tämä on oleva rangaistus Egyptille ja kaikkien niiden kansojen rangaistus, jotka eivät tule ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
Zechariah 14:19 This shall be the punishment of Egypt, and the punishment of all nations that come not up to keep the feast of tabernacles.
Sakarja 14:20 Sinä päivänä hevosten kelloissa on oleva: Pyhyys Herralle, ja Herran temppelin ruukut ovat kuin alttarin edessä olevat maljat.
Zechariah 14:20 In that day shall there be on the bells of the horses, HOLINESS UNTO THE LORD; and the pots in the LORD’s house shall be like the bowls before the altar.
Sakarja 14:21 Ja jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille, ja kaikki uhraajat tulevat ja ottavat niitä ja keittävät niissä. Eikä sinä päivänä ole enää kanaanilaisia Herran Sebaotin temppelissä.
Zechariah 14:21 Yes, every pot in Jerusalem and in Judah shall be holiness to the LORD of hosts: and all they that sacrifice shall come and take of them, and seethe therein: and in that day there shall be no more the Canaanite in the house of the LORD of hosts.
Malakian kirja 1:1 Herran sanan kuorma Israelille Malakian kautta.
Malachi 1:1 The burden of the word of the LORD to Israel by Malachi.
Malakian kirja 1:2 Minä olen rakastanut sinua, sanoi Herra. Ja kuitenkin sinä sanot: Missä sinä olet rakastanut meitä? Eikö Esau ollut Jaakobin veli? sanoi Herra. Ja minä rakastin Jaakobia,
Malachi 1:2 I have loved you, said the LORD. Yet you say, Wherein have you loved us? Was not Esau Jacob’s brother? said the LORD: yet I loved Jacob,
Malakian kirja 1:3 Ja minä vihasin Esauta ja tein hänen vuorensa ja hänen perintönsä autioksi erämaan lohikäärmeille.
Malachi 1:3 And I hated Esau, and laid his mountains and his heritage waste for the dragons of the wilderness.
Malakian kirja 1:4 Edom sanoi: Me olemme köyhtyneet, mutta me rakennamme autiot paikat uudelleen, mutta näin sanoo Herra Sebaot: He rakentavat, mutta minä revin maahan. He kutsuvat niitä jumalattomuuden rajaksi ja kansan, jota vastaan Herra on uhannut.
Malachi 1:4 Whereas Edom said, We are impoverished, but we will return and build the desolate places; thus said the LORD of hosts, They shall build, but I will throw down; and they shall call them, The border of wickedness, and, The people against whom the LORD has i
Malakian kirja 1:5 Ja teidän silmänne näkevät sen, ja te sanotte: 'Herra on ylistetty Israelin rajalta.'
Malachi 1:5 And your eyes shall see, and you shall say, The LORD will be magnified from the border of Israel.
Malakian kirja 1:6 Poika kunnioittaa isäänsä ja palvelija isäntäänsä. Jos minä olen isä, missä on minun kunniani? Ja jos minä olen isäntä, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, papit, jotka halveksitte minun nimeni. Ja te sanotte: Missä me olemme halveksineet sinun nimeäsi?
Malachi 1:6 A son honors his father, and a servant his master: if then I be a father, where is my honor? and if I be a master, where is my fear? said the LORD of hosts to you, O priests, that despise my name. And you say, Wherein have we despised your name?
Malakian kirja 1:7 Te uhraatte saastunutta leipää minun alttarillani ja sanotte: Millä me olemme teidät saastuttaneet? Sanomalla: Herran pöytä on halveksittava.
Malachi 1:7 You offer polluted bread on my altar; and you say, Wherein have we polluted you? In that you say, The table of the LORD is contemptible.
Malakian kirja 1:8 Ja jos uhraatte sokean, eikö se ole pahasta? Ja jos uhraatte ramman ja sairaan, eikö se ole pahasta? Uhratkaa se nyt hallitsijallenne; mielistyykö hän teihin, tai hyväksyykö hän teidät, sanoo Herra Sebaot.
Malachi 1:8 And if you offer the blind for sacrifice, is it not evil? and if you offer the lame and sick, is it not evil? offer it now to your governor; will he be pleased with you, or accept your person? said the LORD of hosts.
Malakian kirja 1:9 Ja nyt rukoilkaa Jumalaa, että hän olisi meille armollinen. Teidän kauttanne tämä on tapahtunut. Katsooko hän teidän puoleenne? sanoo Herra Sebaot.
Malachi 1:9 And now, I pray you, beseech God that he will be gracious to us: this has been by your means: will he regard your persons? said the LORD of hosts.
Malakian kirja 1:10 Kuka teistä sulkisi ovet ilman lupaa? Ettekö te sytytä tulta minun alttarilleni ilman lupaa? Minulla ei ole teihin mielisuosiota, sanoo Herra Sebaot, enkä minä ota uhrilahjaa teidän kädestänne.
Malachi 1:10 Who is there even among you that would shut the doors for nothing? neither do you kindle fire on my altar for nothing. I have no pleasure in you, said the LORD of hosts, neither will I accept an offering at your hand.
Malakian kirja 1:11 Sillä auringonnoususta sen auringonlaskuun asti minun nimeni on oleva suuri pakanain keskuudessa, ja joka paikassa uhrataan suitsuketta minun nimelleni ja puhdasta ruokauhria. Sillä minun nimeni on oleva suuri pakanain keskuudessa, sanoo Herra Sebaot.
Malachi 1:11 For from the rising of the sun even to the going down of the same my name shall be great among the Gentiles; and in every place incense shall be offered to my name, and a pure offering: for my name shall be great among the heathen, said the LORD of hosts.
Malakian kirja 1:12 Mutta te olette sen häpäisseet sanoessanne: Herran pöytä on saastunut, ja sen hedelmä, jopa hänen ruokansa, on halveksittava.
Malachi 1:12 But you have profaned it, in that you say, The table of the LORD is polluted; and the fruit thereof, even his meat, is contemptible.
Malakian kirja 1:13 Te sanoitte myös: Katso, mikä vaiva se onkaan! Ja te olette nuuskanneet sen, sanoo Herra Sebaot; ja te toitte repeytyneitä, rampoja ja sairaita, ja niin te toitte uhrin. Pitäisikö minun ottaa tämä teidän kädestänne vastaan? sanoo Herra.
Malachi 1:13 You said also, Behold, what a weariness is it! and you have snuffed at it, said the LORD of hosts; and you brought that which was torn, and the lame, and the sick; thus you brought an offering: should I accept this of your hand? said the LORD.
Malakian kirja 1:14 Kirottu olkoon petturi, jonka laumassa on uros, mutta joka tekee lupauksia ja uhraa Herralle kelvottoman uhrin. Sillä minä olen suuri kuningas, sanoo Herra Sebaot, ja minun nimeni on peljättävä pakanakansojen keskuudessa.
Malachi 1:14 But cursed be the deceiver, which has in his flock a male, and vows, and sacrifices to the LORD a corrupt thing: for I am a great King, said the LORD of hosts, and my name is dreadful among the heathen.
Malakian kirja 2:1 Ja nyt, oi te papit, tämä käsky on teille.
Malachi 2:1 And now, O you priests, this commandment is for you.
Malakian kirja 2:2 Jos ette kuule ettekä pane sitä sydämeenne, ettekä anna minun nimeni kunniaa, sanoo Herra Sebaot, niin minä lähetän kirouksen teidän päällenne ja kiroan teidän siunauksenne. Olen jo kironnut ne, koska ette pane sitä sydämeenne.
Malachi 2:2 If you will not hear, and if you will not lay it to heart, to give glory to my name, said the LORD of hosts, I will even send a curse on you, and I will curse your blessings: yes, I have cursed them already, because you do not lay it to heart.
Malakian kirja 2:3 Katso, minä turmelen teidän siemenenne ja levitän teidän kasvoillenne lantaa, juhlienne lantaa, ja se viedään teidät pois.
Malachi 2:3 Behold, I will corrupt your seed, and spread dung on your faces, even the dung of your solemn feasts; and one shall take you away with it.
Malakian kirja 2:4 Ja te tulette tietämään, että minä olen lähettänyt teille tämän käskyn, että minun liittoni Leevin kanssa pysyisi voimassa, sanoo Herra Sebaot.
Malachi 2:4 And you shall know that I have sent this commandment to you, that my covenant might be with Levi, said the LORD of hosts.
Malakian kirja 2:5 Minun liittoni hänen kanssaan oli elämä ja rauha; ja minä annoin ne hänelle sen pelon tähden, jolla hän minua pelkäsi ja vapisi minun nimeni edessä.
Malachi 2:5 My covenant was with him of life and peace; and I gave them to him for the fear with which he feared me, and was afraid before my name.
Malakian kirja 2:6 Totuuden laki oli hänen suussaan, eikä hänen huuliltaan löytynyt vääryyttä. Hän vaelsi minun kanssani rauhassa ja oikeamielisyydessä ja käänsi monta pois vääryydestä.
Malachi 2:6 The law of truth was in his mouth, and iniquity was not found in his lips: he walked with me in peace and equity, and did turn many away from iniquity.
Malakian kirja 2:7 Sillä papin huulet säilyttäkööt tiedon, ja hänen suustaan etsittäköön laki; sillä hän on Herran Sebaotin sanansaattaja.
Malachi 2:7 For the priest’s lips should keep knowledge, and they should seek the law at his mouth: for he is the messenger of the LORD of hosts.
Malakian kirja 2:8 Mutta te olette poikenneet tieltä, te olette saattaneet monet kompastumaan laista, te olette turmelleet Leevin liiton, sanoo Herra Sebaot.
Malachi 2:8 But you are departed out of the way; you have caused many to stumble at the law; you have corrupted the covenant of Levi, said the LORD of hosts.
Malakian kirja 2:9 Sentähden minäkin olen tehnyt teidät halveksittaviksi ja alhaisiksi kaiken kansan edessä, koska ette ole pitäneet minun teitäni, vaan olette olleet puolueellisia laissa.
Malachi 2:9 Therefore have I also made you contemptible and base before all the people, according as you have not kept my ways, but have been partial in the law.
Malakian kirja 2:10 Eikö meillä kaikilla ole yksi isä? Eikö yksi Jumala ole meidät luonut? Miksi me olemme uskottomia, kukin veljeämme kohtaan, rikomme isiemme liiton?
Malachi 2:10 Have we not all one father? has not one God created us? why do we deal treacherously every man against his brother, by profaning the covenant of our fathers?
Malakian kirja 2:11 Juuda on ollut uskoton, ja Israelissa ja Jerusalemissa tehdään kauhistus; sillä Juuda on häpäissyt Herran pyhyyden, jota hän rakasti, ja ottanut naidakseen vieraan jumalan tyttären.
Malachi 2:11 Judah has dealt treacherously, and an abomination is committed in Israel and in Jerusalem; for Judah has profaned the holiness of the LORD which he loved, and has married the daughter of a strange god.
Malakian kirja 2:12 Herra hävittää Jaakobin majoista miehen, joka tekee näin, sekä opettajan että oppineen, ja sen, joka uhraa uhrilahjan Herralle Sebaotille.
Malachi 2:12 The LORD will cut off the man that does this, the master and the scholar, out of the tabernacles of Jacob, and him that offers an offering to the LORD of hosts.
Malakian kirja 2:13 Ja näin te olette taas tehneet, peittäen Herran alttarin kyyneleillä, itkulla ja valitushuudolla, niin ettei hän enää katso uhriin eikä ota sitä vastaan teidän kädestänne.
Malachi 2:13 And this have you done again, covering the altar of the LORD with tears, with weeping, and with crying out, so that he regards not the offering any more, or receives it with good will at your hand.
Malakian kirja 2:14 Ja kuitenkin te sanotte: 'Miksi? Herra on todistaja sinun ja nuoruutesi vaimon välillä, jota vastaan olet ollut uskoton. Mutta hän on sinun ystäväsi ja liittosi vaimo.'
Malachi 2:14 Yet you say, Why? Because the LORD has been witness between you and the wife of your youth, against whom you have dealt treacherously: yet is she your companion, and the wife of your covenant.
Malakian kirja 2:15 Eikö hän luonut sellaista? Silti hänellä oli hengen rippeet. Ja miksi sellainen? Jotta hän voisi etsiä jumalista siementä. Siksi ottakaa vaari hengestänne, älköönkä kukaan kohdelko petollisesti nuoruutensa vaimoa kohtaan.
Malachi 2:15 And did not he make one? Yet had he the residue of the spirit. And why one? That he might seek a godly seed. Therefore take heed to your spirit, and let none deal treacherously against the wife of his youth.
Malakian kirja 2:16 Sillä Herra, Israelin Jumala, sanoo vihaavansa hylkäämistä, sillä väkivallan peittää vaatteillaan, sanoo Herra Sebaot. Pitäkää siis vaatteissanne henkeänne, ettette olisi uskottomia.
Malachi 2:16 For the LORD, the God of Israel, said that he hates putting away: for one covers violence with his garment, said the LORD of hosts: therefore take heed to your spirit, that you deal not treacherously.
Malakian kirja 2:17 Te olette väsyttäneet Herran sanoillanne. Ja kuitenkin te sanotte: Millä me olemme hänet väsyttäneet? Kun sanotte: Jokainen, joka tekee pahaa, on hyvä Herran silmissä, ja hän iloitsee heistä, tai: Missä on oikeuden Jumala?
Malachi 2:17 You have wearied the LORD with your words. Yet you say, Wherein have we wearied him? When you say, Every one that does evil is good in the sight of the LORD, and he delights in them; or, Where is the God of judgment?
Malakian kirja 3:1 Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän valmistaa tien minun eteeni. Ja äkkiä on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte, liiton sanansaattaja, jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot.
Malachi 3:1 Behold, I will send my messenger, and he shall prepare the way before me: and the LORD, whom you seek, shall suddenly come to his temple, even the messenger of the covenant, whom you delight in: behold, he shall come, said the LORD of hosts.
Malakian kirja 3:2 Mutta kuka kestää hänen tulemuksensa päivän, kuka pysyy pystyssä, kun hän ilmestyy? Sillä hän on kuin metallinpuhdistajan tuli ja kuin pesijän saippua.
Malachi 3:2 But who may abide the day of his coming? and who shall stand when he appears? for he is like a refiner’s fire, and like fullers’ soap:
Malakian kirja 3:3 Ja hän istuu hopean sulattajana ja puhdistajana, ja hän puhdistaa Leevin pojat ja kirkastaa heidät kuin kullan ja hopean, että he uhraisivat Herralle vanhurskaudessa.
Malachi 3:3 And he shall sit as a refiner and purifier of silver: and he shall purify the sons of Levi, and purge them as gold and silver, that they may offer to the LORD an offering in righteousness.
Malakian kirja 3:4 Silloin Juudan ja Jerusalemin uhrilahja on Herralle mieluisa, niin kuin muinaisina päivinä ja muina vuosina.
Malachi 3:4 Then shall the offering of Judah and Jerusalem be pleasant to the LORD, as in the days of old, and as in former years.
Malakian kirja 3:5 Ja minä lähestyn teitä tuomitsemaan; ja minä olen nopea todistaja velhoja ja avionrikkojia ja väärinvannojia vastaan ja niitä vastaan, jotka sortavat palkkalaista hänen palkassaan, leskiä ja orpoja, ja jotka kääntyvät kuin
Malachi 3:5 And I will come near to you to judgment; and I will be a swift witness against the sorcerers, and against the adulterers, and against false swearers, and against those that oppress the hireling in his wages, the widow, and the fatherless, and that turn as
Malakian kirja 3:6 Sillä minä olen Herra, minä en muutu; sentähden te, Jaakobin pojat, ette ole tuhoutuneet.
Malachi 3:6 For I am the LORD, I change not; therefore you sons of Jacob are not consumed.
Malakian kirja 3:7 Te olette jo isienne ajoista asti poikenneet minun säädöksistäni ettekä ole niitä noudattaneet. Kääntykää minun tyköni, niin minäkin käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Sebaot. Mutta te sanotte: Mihin me sitten palaamme?
Malachi 3:7 Even from the days of your fathers you are gone away from my ordinances, and have not kept them. Return to me, and I will return to you, said the LORD of hosts. But you said, Wherein shall we return?
Malakian kirja 3:8 Riistääkö ihminen Jumalalta? Mutta te olette riistäneet minut. Mutta te sanotte: Missä me olemme riistäneet teidät? Kymmenyksissä ja antimissa.
Malachi 3:8 Will a man rob God? Yet you have robbed me. But you say, Wherein have we robbed you? In tithes and offerings.
Malakian kirja 3:9 Olet kirouksen peitossa, sillä olet riistänyt minulta, koko tämä kansa.
Malachi 3:9 You are cursed with a curse: for you have robbed me, even this whole nation.
Malakian kirja 3:10 Tuokaa kaikki kymmenykset varastohuoneeseen, että minun talossani olisi ruokaa, ja koetelkaa minua tällä, sanoo Herra Sebaot. Jos minä en avaa teille taivaan akkunat ja vuodata teille siunausta, niin etten saa kyllin ottaa vastaan.
Malachi 3:10 Bring you all the tithes into the storehouse, that there may be meat in my house, and prove me now herewith, said the LORD of hosts, if I will not open you the windows of heaven, and pour you out a blessing, that there shall not be room enough to receive
Malakian kirja 3:11 Minä nuhtelen teidän tähtenne syömälijää, eikä hän tuhoa maanne hedelmiä, eikä viiniköynnökseni varise hedelmäänsä pellolla ennen aikojaan, sanoo Herra Sebaot.
Malachi 3:11 And I will rebuke the devourer for your sakes, and he shall not destroy the fruits of your ground; neither shall your vine cast her fruit before the time in the field, said the LORD of hosts.
Malakian kirja 3:12 Ja kaikki kansat ylistävät teitä siunatuiksi, sillä te tulette olemaan ihana maa, sanoo Herra Sebaot.
Malachi 3:12 And all nations shall call you blessed: for you shall be a delightsome land, said the LORD of hosts.
Malakian kirja 3:13 Teidän sananne ovat olleet julmia minua vastaan, sanoo Herra. Ja kuitenkin te sanotte: Mitä me olemme niin paljon puhuneet teitä vastaan?
Malachi 3:13 Your words have been stout against me, said the LORD. Yet you say, What have we spoken so much against you?
Malakian kirja 3:14 Te sanotte: Turhaa on palvella Jumalaa. Mitä hyötyä siitä on, että olemme noudattaneet hänen säädöksiään ja vaeltaneet murheellisina Herran Sebaotin edessä?
Malachi 3:14 You have said, It is vain to serve God: and what profit is it that we have kept his ordinance, and that we have walked mournfully before the LORD of hosts?
Malakian kirja 3:15 Ja nyt me kutsumme ylpeitä onnellisiksi; kyllä, ne, jotka tekevät pahuutta, asetetaan pystyyn; kyllä, ne, jotka kiusaavat Jumalaa, jopa pelastuvat.
Malachi 3:15 And now we call the proud happy; yes, they that work wickedness are set up; yes, they that tempt God are even delivered.
Malakian kirja 3:16 Silloin ne, jotka Herraa pelkäävät, puhuivat usein keskenään, ja Herra kuunteli ja kuuli sen, ja hänen edessään kirjoitettiin muistokirja niille, jotka Herraa pelkäävät ja jotka ajattelivat hänen nimeään.
Malachi 3:16 Then they that feared the LORD spoke often one to another: and the LORD listened, and heard it, and a book of remembrance was written before him for them that feared the LORD, and that thought on his name.
Malakian kirja 3:17 Ja ne ovat minun, sanoo Herra Sebaot, sinä päivänä, jona minä kokoan kalleuteni; ja minä säästän heidät, niin kuin mies säästää poikaansa, joka häntä palvelee.
Malachi 3:17 And they shall be mine, said the LORD of hosts, in that day when I make up my jewels; and I will spare them, as a man spares his own son that serves him.
Malakian kirja 3:18 Silloin sinä jälleen näet eron vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen välillä, joka ei häntä palvele.
Malachi 3:18 Then shall you return, and discern between the righteous and the wicked, between him that serves God and him that serves him not.
Malakian kirja 4:1 Sillä katso, se päivä tulee, joka palaa kuin uuni; silloin kaikki ylpeät ja kaikki jumalattomat tulevat olemaan oljenkorsia; ja se päivä, joka tuleva on, polttaa heidät, sanoo Herra Sebaot, eikä se jätä heistä juurta eikä oksaa.
Malachi 4:1 For, behold, the day comes, that shall burn as an oven; and all the proud, yes, and all that do wickedly, shall be stubble: and the day that comes shall burn them up, said the LORD of hosts, that it shall leave them neither root nor branch.
Malakian kirja 4:2 Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, koittaa vanhurskauden aurinko, parantuminen siipiensä alla; ja te menette ulos ja kasvatte kuin laidunvasikat.
Malachi 4:2 But to you that fear my name shall the Sun of righteousness arise with healing in his wings; and you shall go forth, and grow up as calves of the stall.
Malakian kirja 4:3 Ja te tallaatte jumalattomat, sillä heistä tulee tomua teidän jalkojenne alla sinä päivänä, jona minä tämän teen, sanoo Herra Sebaot.
Malachi 4:3 And you shall tread down the wicked; for they shall be ashes under the soles of your feet in the day that I shall do this, said the LORD of hosts.
Malakian kirja 4:4 Muistakaa palvelijani Mooseksen laki, jonka minä säädin hänelle Hoorebilla koko Israelia varten, säädöksineen ja oikeuksineen.
Malachi 4:4 Remember you the law of Moses my servant, which I commanded to him in Horeb for all Israel, with the statutes and judgments.
Malakian kirja 4:5 Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri ja pelottava.
Malachi 4:5 Behold, I will send you Elijah the prophet before the coming of the great and dreadful day of the LORD:
Malakian kirja 4:6 Ja hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata kirouksella.
Malachi 4:6 And he shall turn the heart of the fathers to the children, and the heart of the children to their fathers, lest I come and smite the earth with a curse.
Matteus 1:1 Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Abrahamin pojan, sukupolvikirja.
Matthew 1:1 The book of the generation of Jesus Christ, the son of David, the son of Abraham.
Matteus 1:2 Abrahamille syntyi Iisak, Iisakille syntyi Jaakob, Jaakobille syntyi Juudas ja hänen veljensä.
Matthew 1:2 Abraham begat Isaac; and Isaac begat Jacob; and Jacob begat Judas and his brothers;
Matteus 1:3 Juudas siitti Fareksen ja Zaran Tamarista; Farekse siitti Esromin; Esrom siitti Aramin.
Matthew 1:3 And Judas begat Phares and Zara of Thamar; and Phares begat Esrom; and Esrom begat Aram;
Matteus 1:4 Ja Aramille syntyi Aminadab; ja Aminadabille syntyi Naasson; ja Naassonille syntyi Salmon;
Matthew 1:4 And Aram begat Aminadab; and Aminadab begat Naasson; and Naasson begat Salmon;
Matteus 1:5 Ja Salmonille syntyi Booz Raakabista; ja Boozille syntyi Obed Ruutista; ja Obedille syntyi Iisai.
Matthew 1:5 And Salmon begat Booz of Rachab; and Booz begat Obed of Ruth; and Obed begat Jesse;
Matteus 1:6 Iisaille syntyi kuningas Daavid, ja kuningas Daavidille syntyi Salomo Uurian vaimosta.
Matthew 1:6 And Jesse begat David the king; and David the king begat Solomon of her that had been the wife of Urias;
Matteus 1:7 Salomolle syntyi Rehabeam, Rehabeamille syntyi Abia, Abialle syntyi Asa.
Matthew 1:7 And Solomon begat Roboam; and Roboam begat Abia; and Abia begat Asa;
Matteus 1:8 Asa siitti Josafatin, Josafat siitti Joramin, Joramin siitti Ussia.
Matthew 1:8 And Asa begat Josaphat; and Josaphat begat Joram; and Joram begat Ozias;
Matteus 1:9 Ja Osia siitti Jootamin; Joatamille syntyi Akas; ja Akasille syntyi Hesekia;
Matthew 1:9 And Ozias begat Joatham; and Joatham begat Achaz; and Achaz begat Ezekias;
Matteus 1:10 Ja Hiskialle syntyi Manasse, ja Manasseelle syntyi Amon, ja Amonille syntyi Josia.
Matthew 1:10 And Ezekias begat Manasses; and Manasses begat Amon; and Amon begat Josias;
Matteus 1:11 Ja Josialle syntyi Jekonja ja hänen veljensä, Babyloniin siirron aikaan.
Matthew 1:11 And Josias begat Jechonias and his brothers, about the time they were carried away to Babylon:
Matteus 1:12 Ja sen jälkeen kun heidät vietiin Babyloniin, Jekonjalle syntyi Sealtiel, ja Sealtielille syntyi Serubbaabel.
Matthew 1:12 And after they were brought to Babylon, Jechonias begat Salathiel; and Salathiel begat Zorobabel;
Matteus 1:13 Ja Serobabbel siitti Abiudin; ja Abiud siitti Eljakimin; ja Eljakim siitti Asorin.
Matthew 1:13 And Zorobabel begat Abiud; and Abiud begat Eliakim; and Eliakim begat Azor;
Matteus 1:14 Asorille syntyi Sadok, Sadokille syntyi Akim, Akimille syntyi Eliud.
Matthew 1:14 And Azor begat Sadoc; and Sadoc begat Achim; and Achim begat Eliud;
Matteus 1:15 Eliudille syntyi Eleasar, Eleasarille syntyi Mattan, Mattanille syntyi Jaakob.
Matthew 1:15 And Eliud begat Eleazar; and Eleazar begat Matthan; and Matthan begat Jacob;
Matteus 1:16 Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies, josta syntyi Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi.
Matthew 1:16 And Jacob begat Joseph the husband of Mary, of whom was born Jesus, who is called Christ.
Matteus 1:17 Niin on Abrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista sukupolvea; ja Daavidista Babyloniin siirtämiseen neljätoista sukupolvea; ja Babyloniin siirtämisestä Kristukseen on neljätoista sukupolvea.
Matthew 1:17 So all the generations from Abraham to David are fourteen generations; and from David until the carrying away into Babylon are fourteen generations; and from the carrying away into Babylon to Christ are fourteen generations.
Matteus 1:18 Jeesuksen Kristuksen syntymä oli näin: Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, hänen havaittiin ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä.
Matthew 1:18 Now the birth of Jesus Christ was on this wise: When as his mother Mary was espoused to Joseph, before they came together, she was found with child of the Holy Ghost.
Matteus 1:19 Mutta hänen miehensä Joosef, koska hän oli hurskas mies eikä halunnut saattaa häntä julkiseen häpeään, päätti salaa hyljätä hänet.
Matthew 1:19 Then Joseph her husband, being a just man, and not willing to make her a public example, was minded to put her away privately.
Matteus 1:20 Mutta kun hän näitä ajatteli, katso, Herran enkeli ilmestyi hänelle unessa ja sanoi: Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa, vaimoasi, tykösi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä.
Matthew 1:20 But while he thought on these things, behold, the angel of the LORD appeared to him in a dream, saying, Joseph, you son of David, fear not to take to you Mary your wife: for that which is conceived in her is of the Holy Ghost.
Matteus 1:21 Ja hän synnyttää pojan, ja sinä annat hänelle nimen Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.
Matthew 1:21 And she shall bring forth a son, and you shall call his name JESUS: for he shall save his people from their sins.
Matteus 1:22 Tämä kaikki tapahtui, että kävisi toteen, minkä Herra oli puhunut profeetan kautta, joka sanoo:
Matthew 1:22 Now all this was done, that it might be fulfilled which was spoken of the Lord by the prophet, saying,
Matteus 1:23 Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja he antavat hänelle nimen Immanuel, joka käännettynä on: Jumala meidän kanssamme.
Matthew 1:23 Behold, a virgin shall be with child, and shall bring forth a son, and they shall call his name Emmanuel, which being interpreted is, God with us.
Matteus 1:24 Herättyään unesta Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli häntä käskenyt, ja otti vaimonsa tykönsä.
Matthew 1:24 Then Joseph being raised from sleep did as the angel of the Lord had bidden him, and took to him his wife:
Matteus 1:25 Eikä tuntenut häntä, ennen kuin hän oli synnyttänyt poikansa, ja hän antoi pojalle nimen Jeesus.
Matthew 1:25 And knew her not till she had brought forth her firstborn son: and he called his name JESUS.
Matteus 2:1 Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, niin katso, tietäjiä tuli idästä Jerusalemiin,
Matthew 2:1 Now when Jesus was born in Bethlehem of Judaea in the days of Herod the king, behold, there came wise men from the east to Jerusalem,
Matteus 2:2 ja sanoivat: Missä on se juutalaisten kuningas, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä idässä ja olemme tulleet häntä kumartamaan.
Matthew 2:2 Saying, Where is he that is born King of the Jews? for we have seen his star in the east, and are come to worship him.
Matteus 2:3 Kuultuaan tämän kuningas Herodes pelästyi, ja koko Jerusalem hänen kanssaan.
Matthew 2:3 When Herod the king had heard these things, he was troubled, and all Jerusalem with him.
Matteus 2:4 Ja kokoonnuttuaan kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet hän kyseli heiltä, missä Kristus oli syntyvä.
Matthew 2:4 And when he had gathered all the chief priests and scribes of the people together, he demanded of them where Christ should be born.
Matteus 2:5 Ja he sanoivat hänelle: Juudean Betlehemissä; sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta:
Matthew 2:5 And they said to him, In Bethlehem of Judaea: for thus it is written by the prophet,
Matteus 2:6 Ja sinä Betlehem, Juudan maassa, et ole vähäisin Juudan ruhtinasten joukossa, sillä sinusta on lähtevä hallitsija, joka on hallitseva minun kansaani Israelia.
Matthew 2:6 And you Bethlehem, in the land of Juda, are not the least among the princes of Juda: for out of you shall come a Governor, that shall rule my people Israel.
Matteus 2:7 Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja tiedusteli heiltä tarkoin, mihin aikaan tähti oli ilmestynyt.
Matthew 2:7 Then Herod, when he had privately called the wise men, inquired of them diligently what time the star appeared.
Matteus 2:8 Ja hän lähetti heidät Betlehemiin ja sanoi: Menkää ja etsikää tarkoin lasta; ja kun löydätte hänet, ilmoittakaa minulle, että minäkin voisin tulla ja kumartaa häntä.
Matthew 2:8 And he sent them to Bethlehem, and said, Go and search diligently for the young child; and when you have found him, bring me word again, that I may come and worship him also.
Matteus 2:9 Kuultuaan kuninkaan he lähtivät; ja katso, tähti, jonka he olivat idässä nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli ja pysähtyi sen paikan päälle, jossa lapsi oli.
Matthew 2:9 When they had heard the king, they departed; and, see, the star, which they saw in the east, went before them, till it came and stood over where the young child was.
Matteus 2:10 Nähdessään tähden he iloitsivat suuresti.
Matthew 2:10 When they saw the star, they rejoiced with exceeding great joy.
Matteus 2:11 Ja kun he menivät taloon, he näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian, lankesivat maahan ja kumarsivat häntä. Ja kun he avasivat aarteensa, antoivat he hänelle lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.
Matthew 2:11 And when they were come into the house, they saw the young child with Mary his mother, and fell down, and worshipped him: and when they had opened their treasures, they presented to him gifts; gold, and frankincense and myrrh.
Matteus 2:12 Ja unessa Jumala varoitti heitä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he lähtivät omaan maahansa toista tietä.
Matthew 2:12 And being warned of God in a dream that they should not return to Herod, they departed into their own country another way.
Matteus 2:13 Ja kun he olivat menneet, katso, Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin, ja ole siellä, kunnes minä ilmoitan sinulle; sillä Herodes etsii lasta tuhotakseen hänet.
Matthew 2:13 And when they were departed, behold, the angel of the Lord appears to Joseph in a dream, saying, Arise, and take the young child and his mother, and flee into Egypt, and be you there until I bring you word: for Herod will seek the young child to destroy h
Matteus 2:14 Yöllä hän nousi, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin.
Matthew 2:14 When he arose, he took the young child and his mother by night, and departed into Egypt:
Matteus 2:15 Ja hän oli siellä Herodeksen kuolemaan asti, että kävisi toteen, minkä Herra oli puhunut profeetan kautta: Egyptistä minä kutsuin poikani.
Matthew 2:15 And was there until the death of Herod: that it might be fulfilled which was spoken of the Lord by the prophet, saying, Out of Egypt have I called my son.
Matteus 2:16 Silloin Herodes, nähdessään, että tietäjät pilkkasivat häntä, vihastui kovin ja lähetti surmaamaan kaikki lapset Betlehemissä ja koko sen ympäristössä, kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat, sen ajan mukaan, jonka hän oli tarkoin määrännyt.
Matthew 2:16 Then Herod, when he saw that he was mocked of the wise men, was exceeding wroth, and sent forth, and slew all the children that were in Bethlehem, and in all the coasts thereof, from two years old and under, according to the time which he had diligently i
Matteus 2:17 Silloin kävi toteen, mitä oli puhuttu profeetta Jeremyn kautta, joka sanoi:
Matthew 2:17 Then was fulfilled that which was spoken by Jeremy the prophet, saying,
Matteus 2:18 Raamassa kuului ääni, valitus, itku ja suuri valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä löydä lohdutusta, koska heitä ei ole.
Matthew 2:18 In Rama was there a voice heard, lamentation, and weeping, and great mourning, Rachel weeping for her children, and would not be comforted, because they are not.
Matteus 2:19 Mutta kun Herodes oli kuollut, katso, Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille Egyptissä,
Matthew 2:19 But when Herod was dead, behold, an angel of the Lord appears in a dream to Joseph in Egypt,
Matteus 2:20 Sanoen: Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja mene Israelin maahan, sillä ne ovat kuolleet, jotka väijyivät lapsen henkeä.
Matthew 2:20 Saying, Arise, and take the young child and his mother, and go into the land of Israel: for they are dead which sought the young child’s life.
Matteus 2:21 Ja hän nousi, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja tuli Israelin maahan.
Matthew 2:21 And he arose, and took the young child and his mother, and came into the land of Israel.
Matteus 2:22 Mutta kuultuaan, että Arkelaus hallitsi Juudeaa isänsä Herodeksen sijasta, hän pelkäsi mennä sinne. Saatuaan unessa Jumalan ilmoituksen hän kuitenkin poikkesi Galilean seuduille.
Matthew 2:22 But when he heard that Archelaus did reign in Judaea in the room of his father Herod, he was afraid to go thither: notwithstanding, being warned of God in a dream, he turned aside into the parts of Galilee:
Matteus 2:23 Ja hän tuli ja asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeettojen kautta: Häntä pitää kutsuttaman Nasaretilaiseksi.
Matthew 2:23 And he came and dwelled in a city called Nazareth: that it might be fulfilled which was spoken by the prophets, He shall be called a Nazarene.
Matteus 3:1 Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa,
Matthew 3:1 In those days came John the Baptist, preaching in the wilderness of Judaea,
Matteus 3:2 Ja sanoen: Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.
Matthew 3:2 And saying, Repent you: for the kingdom of heaven is at hand.
Matteus 3:3 Sillä tämä on se, josta profeetta Esaias puhui sanoen: Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herran tie, tehkää hänen polkunsa tasaisiksi'.
Matthew 3:3 For this is he that was spoken of by the prophet Esaias, saying, The voice of one crying in the wilderness, Prepare you the way of the Lord, make his paths straight.
Matteus 3:4 Ja Johanneksella oli vaatteet kamelinkarvoista ja nahkavyö lanteillaan; ja hänen ruokansa oli heinäsirkat ja metsähunaja.
Matthew 3:4 And the same John had his raiment of camel’s hair, and a leather girdle about his loins; and his meat was locusts and wild honey.
Matteus 3:5 Silloin meni hänen luokseen Jerusalem ja koko Juudea ja kaikki Jordanin ympäristö,
Matthew 3:5 Then went out to him Jerusalem, and all Judaea, and all the region round about Jordan,
Matteus 3:6 Ja hän kastoi heidät Jordanissa, kun he tunnustivat syntinsä.
Matthew 3:6 And were baptized of him in Jordan, confessing their sins.
Matteus 3:7 Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelleen hän sanoi heille: Te kyykäärmeiden sikiöt, kuka on varoittanut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?
Matthew 3:7 But when he saw many of the Pharisees and Sadducees come to his baptism, he said to them, O generation of vipers, who has warned you to flee from the wrath to come?
Matteus 3:8 Tehkää siis parannuksen soveliaita hedelmiä:
Matthew 3:8 Bring forth therefore fruits meet for repentance:
Matteus 3:9 Älkääkä luulko voivanne sanoa itseksenne: 'Meillä on Abraham isänämme'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää Abrahamille lapsia.
Matthew 3:9 And think not to say within yourselves, We have Abraham to our father: for I say to you, that God is able of these stones to raise up children to Abraham.
Matteus 3:10 Kirves on jo pantu puiden juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan siis pois ja heitetään tuleen.
Matthew 3:10 And now also the ax is laid to the root of the trees: therefore every tree which brings not forth good fruit is hewn down, and cast into the fire.
Matteus 3:11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiä minä en ole kelvollinen kantamaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
Matthew 3:11 I indeed baptize you with water to repentance. but he that comes after me is mightier than I, whose shoes I am not worthy to bear. he shall baptize you with the Holy Ghost, and with fire.
Matteus 3:12 Hänen kädessään on vispilä, ja hän puhdistaa puimansa ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta akanat hän polttaa sammumattomalla tulella.
Matthew 3:12 Whose fan is in his hand, and he will thoroughly purge his floor, and gather his wheat into the garner; but he will burn up the chaff with unquenchable fire.
Matteus 3:13 Sitten Jeesus tulee Galileasta Jordanille Johanneksen luo, jotta tämä kastaisi hänet.
Matthew 3:13 Then comes Jesus from Galilee to Jordan to John, to be baptized of him.
Matteus 3:14 Mutta Johannes kielsi häntä sanoen: Minun täytyy saada kaste sinulta, ja sinä tulet minun luokseni?
Matthew 3:14 But John forbade him, saying, I have need to be baptized of you, and come you to me?
Matteus 3:15 Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Salli nyt, sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus. Silloin hän salli sen.
Matthew 3:15 And Jesus answering said to him, Suffer it to be so now: for thus it becomes us to fulfill all righteousness. Then he suffered him.
Matteus 3:16 Ja kuin Jeesus kastettu oli, nousi hän heti vedestä. Ja katso, taivaat aukenivat hänelle, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä.
Matthew 3:16 And Jesus, when he was baptized, went up straightway out of the water: and, see, the heavens were opened to him, and he saw the Spirit of God descending like a dove, and lighting on him:
Matteus 3:17 Ja katso, taivaasta kuului ääni, joka sanoi: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.
Matthew 3:17 And see a voice from heaven, saying, This is my beloved Son, in whom I am well pleased.
Matteus 4:1 Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan, jossa Paholainen kiusasi häntä.
Matthew 4:1 Then was Jesus led up of the spirit into the wilderness to be tempted of the devil.
Matteus 4:2 Ja kun hän oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen tuli sen jälkeen nälkä.
Matthew 4:2 And when he had fasted forty days and forty nights, he was afterward an hungered.
Matteus 4:3 Ja kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi: Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.
Matthew 4:3 And when the tempter came to him, he said, If you be the Son of God, command that these stones be made bread.
Matteus 4:4 Mutta hän vastasi ja sanoi: Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.'
Matthew 4:4 But he answered and said, It is written, Man shall not live by bread alone, but by every word that proceeds out of the mouth of God.
Matteus 4:5 Silloin Paholainen vie hänet pyhään kaupunkiin ja asettaa hänet temppelin harjalle,
Matthew 4:5 Then the devil takes him up into the holy city, and sets him on a pinnacle of the temple,
Matteus 4:6 Ja sanoi hänelle: Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, ja he kantavat sinua käsissään, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.
Matthew 4:6 And said to him, If you be the Son of God, cast yourself down: for it is written, He shall give his angels charge concerning you: and in their hands they shall bear you up, lest at any time you dash your foot against a stone.
Matteus 4:7 Jeesus sanoi hänelle: Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'
Matthew 4:7 Jesus said to him, It is written again, You shall not tempt the Lord your God.
Matteus 4:8 Taas perkele vie hänet hyvin korkealle vuorelle ja näyttää hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston;
Matthew 4:8 Again, the devil takes him up into an exceeding high mountain, and shows him all the kingdoms of the world, and the glory of them;
Matteus 4:9 Ja sanoi hänelle: Kaiken tämän minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua.
Matthew 4:9 And said to him, All these things will I give you, if you will fall down and worship me.
Matteus 4:10 Silloin Jeesus sanoi hänelle: Mene pois, Saatana! Sillä kirjoitettu on: 'Sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoastaan palveleman.'
Matthew 4:10 Then said Jesus to him, Get you hence, Satan: for it is written, You shall worship the Lord your God, and him only shall you serve.
Matteus 4:11 Silloin Paholainen jätti hänet, ja katso, enkelit tulivat hänen luokseen ja palvelivat häntä.
Matthew 4:11 Then the devil leaves him, and, behold, angels came and ministered to him.
Matteus 4:12 Kuultuaan, että Johannes oli heitetty vankilaan, Jeesus lähti Galileaan.
Matthew 4:12 Now when Jesus had heard that John was cast into prison, he departed into Galilee;
Matteus 4:13 Ja hän jätti Nasaretin, tuli ja asettui asumaan Kapernaumiin, joka on meren rannalla, Sebulonin ja Naftalimin alueilla.
Matthew 4:13 And leaving Nazareth, he came and dwelled in Capernaum, which is on the sea coast, in the borders of Zabulon and Nephthalim:
Matteus 4:14 Että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jesajan kautta, joka sanoo:
Matthew 4:14 That it might be fulfilled which was spoken by Esaias the prophet, saying,
Matteus 4:15 Sebulonin maa ja Naftalin maa, meren tien varrella, Jordanin tuolla puolella, pakanain Galilea,
Matthew 4:15 The land of Zabulon, and the land of Nephthalim, by the way of the sea, beyond Jordan, Galilee of the Gentiles;
Matteus 4:16 Kansa, joka pimeydessä istui, näki suuren valon; ja niille, jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, koitti valo.
Matthew 4:16 The people which sat in darkness saw great light; and to them which sat in the region and shadow of death light is sprung up.
Matteus 4:17 Siitä ajasta Jeesus alkoi saarnata ja sanoa: Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.
Matthew 4:17 From that time Jesus began to preach, and to say, Repent: for the kingdom of heaven is at hand.
Matteus 4:18 Ja kävellessään Galilean järven rantaa Jeesus näki kaksi veljestä, Simonin, jota kutsuttiin Pietariksi, ja hänen veljensä Andreaan, heittämässä verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.
Matthew 4:18 And Jesus, walking by the sea of Galilee, saw two brothers, Simon called Peter, and Andrew his brother, casting a net into the sea: for they were fishers.
Matteus 4:19 Ja hän sanoi heille: Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.
Matthew 4:19 And he said to them, Follow me, and I will make you fishers of men.
Matteus 4:20 Ja he jättivät heti verkot ja seurasivat häntä.
Matthew 4:20 And they straightway left their nets, and followed him.
Matteus 4:21 Ja sieltä edempänä hän näki kaksi muuta veljestä, Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, venheessä isänsä Sebedeuksen kanssa korjaamassa verkkojaan; ja hän kutsui heidät.
Matthew 4:21 And going on from there, he saw other two brothers, James the son of Zebedee, and John his brother, in a ship with Zebedee their father, mending their nets; and he called them.
Matteus 4:22 Ja he jättivät heti veneen ja isänsä ja seurasivat häntä.
Matthew 4:22 And they immediately left the ship and their father, and followed him.
Matteus 4:23 Ja Jeesus kierteli koko Galilean ja opetti heidän synagogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja vaivoja kansan keskuudessa.
Matthew 4:23 And Jesus went about all Galilee, teaching in their synagogues, and preaching the gospel of the kingdom, and healing all manner of sickness and all manner of disease among the people.
Matteus 4:24 Ja maine hänestä levisi kaikkialle Syyriaan, ja hänen luokseen tuotiin kaikki sairaat, monenlaisten tautien ja vaivojen vaivaamia, riivattuja, kuunvaihetautisia ja halvattuja, ja hän paransi heidät.
Matthew 4:24 And his fame went throughout all Syria: and they brought to him all sick people that were taken with divers diseases and torments, and those which were possessed with devils, and those which were lunatic, and those that had the palsy; and he healed them.
Matteus 4:25 Ja häntä seurasi suuri joukko ihmisiä Galileasta ja Dekapoliista ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin toiselta puolelta.
Matthew 4:25 And there followed him great multitudes of people from Galilee, and from Decapolis, and from Jerusalem, and from Judaea, and from beyond Jordan.
Matteus 5:1 Ja nähdessään kansanjoukot hän nousi vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen luokseen.
Matthew 5:1 And seeing the multitudes, he went up into a mountain: and when he was set, his disciples came to him:
Matteus 5:2 Ja hän avasi suunsa ja opetti heitä sanoen:
Matthew 5:2 And he opened his mouth, and taught them, saying,
Matteus 5:3 Autuaita ovat hengessä köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Matthew 5:3 Blessed are the poor in spirit: for theirs is the kingdom of heaven.
Matteus 5:4 Autuaita ovat surevat, sillä heidät lohdutetaan.
Matthew 5:4 Blessed are they that mourn: for they shall be comforted.
Matteus 5:5 Autuaita ovat sävyisät, sillä he perivät maan.
Matthew 5:5 Blessed are the meek: for they shall inherit the earth.
Matteus 5:6 Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.
Matthew 5:6 Blessed are they which do hunger and thirst after righteousness: for they shall be filled.
Matteus 5:7 Autuaita ovat armahtavat, sillä he saavat armon.
Matthew 5:7 Blessed are the merciful: for they shall obtain mercy.
Matteus 5:8 Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.
Matthew 5:8 Blessed are the pure in heart: for they shall see God.
Matteus 5:9 Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät kutsutaan Jumalan lapsiksi.
Matthew 5:9 Blessed are the peacemakers: for they shall be called the children of God.
Matteus 5:10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Matthew 5:10 Blessed are they which are persecuted for righteousness’ sake: for theirs is the kingdom of heaven.
Matteus 5:11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni herjaavat ja vainoavat teitä ja valheellisesti puhuvat teistä kaikkea pahaa.
Matthew 5:11 Blessed are you, when men shall revile you, and persecute you, and shall say all manner of evil against you falsely, for my sake.
Matteus 5:12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaassa. Niin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.
Matthew 5:12 Rejoice, and be exceeding glad: for great is your reward in heaven: for so persecuted they the prophets which were before you.
Matteus 5:13 Te olette maan suola; mutta jos suola menettää makunsa, millä se suolataan? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten jalkoihin tallattavaksi.
Matthew 5:13 You are the salt of the earth: but if the salt have lost his flavor, with which shall it be salted? it is thereafter good for nothing, but to be cast out, and to be trodden under foot of men.
Matteus 5:14 Te olette maailman valo. Ei voi kätkeä kaupunkia, joka on vuorella.
Matthew 5:14 You are the light of the world. A city that is set on an hill cannot be hid.
Matteus 5:15 Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja se valaisee kaikkia talossa olevia.
Matthew 5:15 Neither do men light a candle, and put it under a bushel, but on a candlestick; and it gives light to all that are in the house.
Matteus 5:16 Näin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.
Matthew 5:16 Let your light so shine before men, that they may see your good works, and glorify your Father which is in heaven.
Matteus 5:17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
Matthew 5:17 Think not that I am come to destroy the law, or the prophets: I am not come to destroy, but to fulfill.
Matteus 5:18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa yksikään piste eikä yksikään sana, ennen kuin kaikki on tapahtunut.
Matthew 5:18 For truly I say to you, Till heaven and earth pass, one stroke or one pronunciation mark shall in no wise pass from the law, till all be fulfilled.
Matteus 5:19 Sentähden, joka rikkoo yhdenkin näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää kutsuttaman pienimmäksi taivasten valtakunnassa; mutta joka tekee niin ja opettaa niin, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.
Matthew 5:19 Whoever therefore shall break one of these least commandments, and shall teach men so, he shall be called the least in the kingdom of heaven: but whoever shall do and teach them, the same shall be called great in the kingdom of heaven.
Matteus 5:20 Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljon suurempi kuin lainopettajien ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.
Matthew 5:20 For I say to you, That except your righteousness shall exceed the righteousness of the scribes and Pharisees, you shall in no case enter into the kingdom of heaven.
Matteus 5:21 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tapa'; ja joka tappaa, on ansainnut tuomion.
Matthew 5:21 You have heard that it was said of them of old time, You shall not kill; and whoever shall kill shall be in danger of the judgment:
Matteus 5:22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljelleen syyttä, on ansainnut tuomion; ja joka sanoo veljelleen: Raka, on ansainnut neuvoston; mutta joka sanoo: Sinä hullu, on ansainnut helvetin tulen.
Matthew 5:22 But I say to you, That whoever is angry with his brother without a cause shall be in danger of the judgment: and whoever shall say to his brother, Raca, shall be in danger of the council: but whoever shall say, You fool, shall be in danger of hell fire.
Matteus 5:23 Jos siis tuot lahjasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
Matthew 5:23 Therefore if you bring your gift to the altar, and there remember that your brother has ought against you;
Matteus 5:24 Jätä lahjasi alttarin eteen ja mene; sovi ensin veljesi kanssa ja tule sitten uhraamaan lahjasi.
Matthew 5:24 Leave there your gift before the altar, and go your way; first be reconciled to your brother, and then come and offer your gift.
Matteus 5:25 Ole pian sopimassa riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi antaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijan käsiin ja sinua heitettäisiin vankilaan.
Matthew 5:25 Agree with your adversary quickly, whiles you are in the way with him; lest at any time the adversary deliver you to the judge, and the judge deliver you to the officer, and you be cast into prison.
Matteus 5:26 Totisesti minä sanon sinulle: et sinä sieltä pääse, ennen kuin olet maksanut viimeisenkin rovon.
Matthew 5:26 Truly I say to you, You shall by no means come out there, till you have paid the uttermost farthing.
Matteus 5:27 Te olette kuulleet sanotuksi muinaisille: 'Älä tee aviorikosta'.
Matthew 5:27 You have heard that it was said by them of old time, You shall not commit adultery:
Matteus 5:28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.
Matthew 5:28 But I say to you, That whoever looks on a woman to lust after her has committed adultery with her already in his heart.
Matteus 5:29 Ja jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä pois; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi hukkuu, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin.
Matthew 5:29 And if your right eye offend you, pluck it out, and cast it from you: for it is profitable for you that one of your members should perish, and not that your whole body should be cast into hell.
Matteus 5:30 Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se pois ja heitä pois; sillä on sinulle parempi, että yksi jäsenistäsi hukkuu, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin.
Matthew 5:30 And if your right hand offend you, cut it off, and cast it from you: for it is profitable for you that one of your members should perish, and not that your whole body should be cast into hell.
Matteus 5:31 On sanottu: Joka hylkää vaimonsa, antakoon tälle erokirjan.
Matthew 5:31 It has been said, Whoever shall put away his wife, let him give her a writing of divorce:
Matteus 5:32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa, paitsi haureuden tähden, saattaa hänet tekemään aviorikoksen; ja joka nai hyljätyn, tekee aviorikoksen.
Matthew 5:32 But I say to you, That whoever shall put away his wife, saving for the cause of fornication, causes her to commit adultery: and whoever shall marry her that is divorced commits adultery.
Matteus 5:33 Te olette taas kuulleet sanotuksi muinoin: 'Älä vanno väärin, vaan pidä Herralle vannomasi valat'.
Matthew 5:33 Again, you have heard that it has been said by them of old time, You shall not forswear yourself, but shall perform to the Lord your oaths:
Matteus 5:34 Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin.
Matthew 5:34 But I say to you, Swear not at all; neither by heaven; for it is God’s throne:
Matteus 5:35 Älkää maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta; älkää Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki.
Matthew 5:35 Nor by the earth; for it is his footstool: neither by Jerusalem; for it is the city of the great King.
Matteus 5:36 Äläkä vanno pääsi kautta, sillä et voi tehdä yhtäkään hiusta valkoiseksi etkä mustaksi.
Matthew 5:36 Neither shall you swear by your head, because you can not make one hair white or black.
Matteus 5:37 Vaan olkoon teidän puheenne: Kyllä, kyllä; Ei, ei; sillä kaikki, mikä on tätä enemmän, on pahasta.
Matthew 5:37 But let your communication be, Yes, yes; No, no: for whatever is more than these comes of evil.
Matteus 5:38 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta'.
Matthew 5:38 You have heard that it has been said, An eye for an eye, and a tooth for a tooth:
Matteus 5:39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö vastarintaa pahalle, vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle myös toinen.
Matthew 5:39 But I say to you, That you resist not evil: but whoever shall smite you on your right cheek, turn to him the other also.
Matteus 5:40 Ja jos joku tahtoo haastaa sinut oikeuteen ja ottaa sinulta takin, anna hänelle myös viittasi.
Matthew 5:40 And if any man will sue you at the law, and take away your coat, let him have your cloak also.
Matteus 5:41 Ja jos joku pakottaa sinut kulkemaan mailin, kulje hänen kanssaan kaksi.
Matthew 5:41 And whoever shall compel you to go a mile, go with him two.
Matteus 5:42 Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa.
Matthew 5:42 Give to him that asks you, and from him that would borrow of you turn not you away.
Matteus 5:43 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.'
Matthew 5:43 You have heard that it has been said, You shall love your neighbor, and hate your enemy.
Matteus 5:44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat ja vahingoittavat;
Matthew 5:44 But I say to you, Love your enemies, bless them that curse you, do good to them that hate you, and pray for them which spitefully use you, and persecute you;
Matteus 5:45 että te olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa nousta niin pahoille kuin hyvillekin ja antaa sataa niin vanhurskaille kuin väärillekin.
Matthew 5:45 That you may be the children of your Father which is in heaven: for he makes his sun to rise on the evil and on the good, and sends rain on the just and on the unjust.
Matteus 5:46 Sillä jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä saatte? Eivätkö publikaanitkin tee samaa?
Matthew 5:46 For if you love them which love you, what reward have you? do not even the publicans the same?
Matteus 5:47 Ja jos te tervehditte ainoastaan veljiänne, mitä te teette erinomaista? Eivätkö publikaanitkaan niin tee?
Matthew 5:47 And if you salute your brothers only, what do you more than others? do not even the publicans so?
Matteus 5:48 Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.
Matthew 5:48 Be you therefore perfect, even as your Father which is in heaven is perfect.
Matteus 6:1 Kavahtakaa, ettette tee almujanne ihmisten nähden, että he teidät näkisivät; muuten teillä ei ole palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.
Matthew 6:1 Take heed that you do not your alms before men, to be seen of them: otherwise you have no reward of your Father which is in heaven.
Matteus 6:2 Kun siis almuja annat, älä soita torvea edelläsi, niin kuin ulkokullatut tekevät synagogissa ja kaduilla, jotta ihmiset heitä ylistäisivät. Totisesti minä sanon teille: heillä on palkkansa.
Matthew 6:2 Therefore when you do your alms, do not sound a trumpet before you, as the hypocrites do in the synagogues and in the streets, that they may have glory of men. Truly I say to you, They have their reward.
Matteus 6:3 Mutta kun sinä almuja annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee;
Matthew 6:3 But when you do alms, let not your left hand know what your right hand does:
Matteus 6:4 Että sinun almusi pysyisivät salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
Matthew 6:4 That your alms may be in secret: and your Father which sees in secret himself shall reward you openly.
Matteus 6:5 Ja kun rukoilette, älkää olko niin kuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisten rukoilevat synagogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset näkisivät heidät. Totisesti minä sanon teille: heillä on palkkansa.
Matthew 6:5 And when you pray, you shall not be as the hypocrites are: for they love to pray standing in the synagogues and in the corners of the streets, that they may be seen of men. Truly I say to you, They have their reward.
Matteus 6:6 Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja Isäsi, joka näkee salassa, maksaa sinulle julkisesti.
Matthew 6:6 But you, when you pray, enter into your closet, and when you have shut your door, pray to your Father which is in secret; and your Father which sees in secret shall reward you openly.
Matteus 6:7 Mutta kun rukoilette, älkää hokeko tyhjänpäiväisiä hokemia niin kuin pakanat, jotka luulevat tulevansa kuulluiksi heidän monipuheisuutensa tähden.
Matthew 6:7 But when you pray, use not vain repetitions, as the heathen do: for they think that they shall be heard for their much speaking.
Matteus 6:8 Älkää siis olko heidän kaltaisiaan, sillä teidän Isänne tietää, mitä te tarvitsette, ennen kuin häneltä anottekaan.
Matthew 6:8 Be not you therefore like to them: for your Father knows what things you have need of, before you ask him.
Matteus 6:9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Matthew 6:9 After this manner therefore pray you: Our Father which are in heaven, Hallowed be your name.
Matteus 6:10 Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Matthew 6:10 Your kingdom come, Your will be done in earth, as it is in heaven.
Matteus 6:11 Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Matthew 6:11 Give us this day our daily bread.
Matteus 6:12 Ja anna meille anteeksi meidän velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.
Matthew 6:12 And forgive us our debts, as we forgive our debtors.
Matteus 6:13 Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.
Matthew 6:13 And lead us not into temptation, but deliver us from evil: For your is the kingdom, and the power, and the glory, for ever. Amen.
Matteus 6:14 Sillä jos te annatte ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi.
Matthew 6:14 For if you forgive men their trespasses, your heavenly Father will also forgive you:
Matteus 6:15 Mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi heidän rikkomuksiaan, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Matthew 6:15 But if you forgive not men their trespasses, neither will your Father forgive your trespasses.
Matteus 6:16 Ja kun paastoatte, älkää olko synkkiä niin kuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
Matthew 6:16 Moreover when you fast, be not, as the hypocrites, of a sad countenance: for they disfigure their faces, that they may appear to men to fast. Truly I say to you, They have their reward.
Matteus 6:17 Mutta sinä, kun paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi;
Matthew 6:17 But you, when you fast, anoint your head, and wash your face;
Matteus 6:18 Ettet paastoamisesi näkyisi ihmisille, vaan Isällesi, joka on salassa; ja Isäsi, joka näkee salassa, maksaa sinulle julkisesti.
Matthew 6:18 That you appear not to men to fast, but to your Father which is in secret: and your Father, which sees in secret, shall reward you openly.
Matteus 6:19 Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaavat ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
Matthew 6:19 Lay not up for yourselves treasures on earth, where moth and rust does corrupt, and where thieves break through and steal:
Matteus 6:20 Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.
Matthew 6:20 But lay up for yourselves treasures in heaven, where neither moth nor rust does corrupt, and where thieves do not break through nor steal:
Matteus 6:21 Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.
Matthew 6:21 For where your treasure is, there will your heart be also.
Matteus 6:22 Ruumiin lamppu on silmä; jos siis silmäsi on yltäkylläinen, koko ruumiisi on valaistu.
Matthew 6:22 The light of the body is the eye: if therefore your eye be single, your whole body shall be full of light.
Matteus 6:23 Mutta jos silmäsi on viallinen, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis sinussa oleva valo on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!
Matthew 6:23 But if your eye be evil, your whole body shall be full of darkness. If therefore the light that is in you be darkness, how great is that darkness!
Matteus 6:24 Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä joko hän vihaa tätä ja rakastaa toista, tai hän tähän liittyy ja toista halveksii. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
Matthew 6:24 No man can serve two masters: for either he will hate the one, and love the other; or else he will hold to the one, and despise the other. You cannot serve God and mammon.
Matteus 6:25 Sentähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, millä sen päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
Matthew 6:25 Therefore I say to you, Take no thought for your life, what you shall eat, or what you shall drink; nor yet for your body, what you shall put on. Is not the life more than meat, and the body than raiment?
Matteus 6:26 Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin; ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljon parempia kuin ne?
Matthew 6:26 Behold the fowls of the air: for they sow not, neither do they reap, nor gather into barns; yet your heavenly Father feeds them. Are you not much better than they?
Matteus 6:27 Kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä pituuttaan kyynäränkään verran?
Matthew 6:27 Which of you by taking thought can add one cubit to his stature?
Matteus 6:28 Ja miksi te murehditte vaatteista? Katsokaa kedon liljoja, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
Matthew 6:28 And why take you thought for raiment? Consider the lilies of the field, how they grow; they toil not, neither do they spin:
Matteus 6:29 Ja kuitenkin minä sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin puettu kuin yksi näistä.
Matthew 6:29 And yet I say to you, That even Solomon in all his glory was not arrayed like one of these.
Matteus 6:30 Jos Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään on ja huomenna heitetään uuniin, eikö paljon ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
Matthew 6:30 Why, if God so clothe the grass of the field, which to day is, and to morrow is cast into the oven, shall he not much more clothe you, O you of little faith?
Matteus 6:31 Älkää siis murehtiko: Mitä me syömme? tai: Mitä me juomme? tai: Millä me vaatetamme itsemme?
Matthew 6:31 Therefore take no thought, saying, What shall we eat? or, What shall we drink? or, Wherewithal shall we be clothed?
Matteus 6:32 (Sillä kaikkea tätä pakanat tavoittelevat.) Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä.
Matthew 6:32 (For after all these things do the Gentiles seek:) for your heavenly Father knows that you have need of all these things.
Matteus 6:33 Vaan etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.
Matthew 6:33 But seek you first the kingdom of God, and his righteousness; and all these things shall be added to you.
Matteus 6:34 Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää sen oma onnettomuus.
Matthew 6:34 Take therefore no thought for the morrow: for the morrow shall take thought for the things of itself. Sufficient to the day is the evil thereof.
Matteus 7:1 Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
Matthew 7:1 Judge not, that you be not judged.
Matteus 7:2 Sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
Matthew 7:2 For with what judgment you judge, you shall be judged: and with what measure you mete, it shall be measured to you again.
Matteus 7:3 Ja miksi katsot rikkaa veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
Matthew 7:3 And why behold you the mote that is in your brother’s eye, but consider not the beam that is in your own eye?
Matteus 7:4 Tai kuinka voit sanoa veljellesi: 'Anna minun vetää rikka silmästäsi', ja katso, omassa silmässäsi on malka?
Matthew 7:4 Or how will you say to your brother, Let me pull out the mote out of your eye; and, behold, a beam is in your own eye?
Matteus 7:5 Sinä ulkokullattu, heitä ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten näet selvästi ottaa pois rikan veljesi silmästä.
Matthew 7:5 You hypocrite, first cast out the beam out of your own eye; and then shall you see clearly to cast out the mote out of your brother’s eye.
Matteus 7:6 Älkää antako pyhää koirille älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.
Matthew 7:6 Give not that which is holy to the dogs, neither cast you your pearls before swine, lest they trample them under their feet, and turn again and rend you.
Matteus 7:7 Pyytäkää, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
Matthew 7:7 Ask, and it shall be given you; seek, and you shall find; knock, and it shall be opened to you:
Matteus 7:8 Sillä jokainen pyytävä saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
Matthew 7:8 For every one that asks receives; and he that seeks finds; and to him that knocks it shall be opened.
Matteus 7:9 Tai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojalleen kiven, kun hän pyytää hänen poikaansa leipää?
Matthew 7:9 Or what man is there of you, whom if his son ask bread, will he give him a stone?
Matteus 7:10 Tai jos hän pyytää kalaa, antaako hän hänelle käärmeen?
Matthew 7:10 Or if he ask a fish, will he give him a serpent?
Matteus 7:11 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa hyviä lahjoja lapsillenne, kuinka paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät?
Matthew 7:11 If you then, being evil, know how to give good gifts to your children, how much more shall your Father which is in heaven give good things to them that ask him?
Matteus 7:12 Kaikki siis, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää tekin samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.
Matthew 7:12 Therefore all things whatever you would that men should do to you, do you even so to them: for this is the law and the prophets.
Matteus 7:13 Menkää ahtaasta portista sisään, sillä se portti on leveä ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät.
Matthew 7:13 Enter you in at the strait gate: for wide is the gate, and broad is the way, that leads to destruction, and many there be which go in thereat:
Matteus 7:14 Sillä ahdas on portti ja kapea on tie, joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät.
Matthew 7:14 Because strait is the gate, and narrow is the way, which leads to life, and few there be that find it.
Matteus 7:15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevaisia susia.
Matthew 7:15 Beware of false prophets, which come to you in sheep’s clothing, but inwardly they are ravening wolves.
Matteus 7:16 Hedelmistään te heidät tunnette. Keräävätkö ihmiset rypäleitä orjantappuroista vai viikunoita ohdakkeista?
Matthew 7:16 You shall know them by their fruits. Do men gather grapes of thorns, or figs of thistles?
Matteus 7:17 Niin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
Matthew 7:17 Even so every good tree brings forth good fruit; but a corrupt tree brings forth evil fruit.
Matteus 7:18 Hyvä puu ei voi tehdä pahoja hedelmiä, eikä huono puu voi tehdä hyviä hedelmiä.
Matthew 7:18 A good tree cannot bring forth evil fruit, neither can a corrupt tree bring forth good fruit.
Matteus 7:19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan pois ja heitetään tuleen.
Matthew 7:19 Every tree that brings not forth good fruit is hewn down, and cast into the fire.
Matteus 7:20 Hedelmistään te heidät tunnette.
Matthew 7:20 Why by their fruits you shall know them.
Matteus 7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Matthew 7:21 Not every one that said to me, Lord, Lord, shall enter into the kingdom of heaven; but he that does the will of my Father which is in heaven.
Matteus 7:22 Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me ole ennustaneet sinun nimessäsi ja ajaneet ulos riivaajahenkiä sinun nimessäsi ja tehneet monta voimallista tekoa sinun nimessäsi?'
Matthew 7:22 Many will say to me in that day, Lord, Lord, have we not prophesied in your name? and in your name have cast out devils? and in your name done many wonderful works?
Matteus 7:23 Ja silloin minä tunnustan heille: 'En ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun luota, te vääryyden tekijät.'
Matthew 7:23 And then will I profess to them, I never knew you: depart from me, you that work iniquity.
Matteus 7:24 Sentähden, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, vertaan minä viisaaseen mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle.
Matthew 7:24 Therefore whoever hears these sayings of mine, and does them, I will liken him to a wise man, which built his house on a rock:
Matteus 7:25 Ja sade lankesi, ja tulvat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja pieksivät sitä taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
Matthew 7:25 And the rain descended, and the floods came, and the winds blew, and beat on that house; and it fell not: for it was founded on a rock.
Matteus 7:26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, verrataan tyhmään mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle.
Matthew 7:26 And every one that hears these sayings of mine, and does them not, shall be likened to a foolish man, which built his house on the sand:
Matteus 7:27 Ja sade lankesi, ja tulvat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja pieksivät sitä taloa, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.
Matthew 7:27 And the rain descended, and the floods came, and the winds blew, and beat on that house; and it fell: and great was the fall of it.
Matteus 7:28 Ja kun Jeesus oli lopettanut nämä puheet, kansa hämmästyi hänen opetuksestaan,
Matthew 7:28 And it came to pass, when Jesus had ended these sayings, the people were astonished at his doctrine:
Matteus 7:29 Sillä hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin lainopettajat.
Matthew 7:29 For he taught them as one having authority, and not as the scribes.
Matteus 8:1 Kun hän laskeutui vuorelta, seurasi häntä suuri ihmisjoukko.
Matthew 8:1 When he was come down from the mountain, great multitudes followed him.
Matteus 8:2 Ja katso, sinne tuli spitaalinen mies, kumarsi häntä ja sanoi: Herra, jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa.
Matthew 8:2 And, behold, there came a leper and worshipped him, saying, Lord, if you will, you can make me clean.
Matteus 8:3 Niin Jeesus ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: Minä tahdon; puhdistu sinä. Ja heti hänen spitalinsa puhdistui.
Matthew 8:3 And Jesus put forth his hand, and touched him, saying, I will; be you clean. And immediately his leprosy was cleansed.
Matteus 8:4 Niin Jeesus sanoi hänelle: Katso, ettet kerro tästä kenellekään; vaan mene, näytä itsesi papille ja uhraa uhrilahja, jonka Mooses on säätänyt, todistukseksi heille.
Matthew 8:4 And Jesus said to him, See you tell no man; but go your way, show yourself to the priest, and offer the gift that Moses commanded, for a testimony to them.
Matteus 8:5 Ja kun Jeesus oli mennyt Kapernaumiin, tuli hänen luokseen sadanpäämies ja pyysi häntä
Matthew 8:5 And when Jesus was entered into Capernaum, there came to him a centurion, beseeching him,
Matteus 8:6 Ja sanoi: Herra, minun palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa tuskissa.
Matthew 8:6 And saying, Lord, my servant lies at home sick of the palsy, grievously tormented.
Matteus 8:7 Ja Jeesus sanoi hänelle: Minä tulen ja parannan hänet.
Matthew 8:7 And Jesus said to him, I will come and heal him.
Matteus 8:8 Sadanpäämies vastasi ja sanoi: Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee.
Matthew 8:8 The centurion answered and said, Lord, I am not worthy that you should come under my roof: but speak the word only, and my servant shall be healed.
Matteus 8:9 Sillä minä olen mies vallan alla, ja minulla on sotilaita alaisuudessani. Ja minä sanon tälle: 'Mene', niin hän menee; ja toiselle: 'Tule', niin hän tulee; ja palvelijalleni: 'Tee tämä', niin hän tekee.
Matthew 8:9 For I am a man under authority, having soldiers under me: and I say to this man, Go, and he goes; and to another, Come, and he comes; and to my servant, Do this, and he does it.
Matteus 8:10 Kun Jeesus sen kuuli, ihmetteli hän ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: Totisesti minä sanon teille: en ole löytänyt näin suurta uskoa enkä Israelissakaan.
Matthew 8:10 When Jesus heard it, he marveled, and said to them that followed, Truly I say to you, I have not found so great faith, no, not in Israel.
Matteus 8:11 Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa.
Matthew 8:11 And I say to you, That many shall come from the east and west, and shall sit down with Abraham, and Isaac, and Jacob, in the kingdom of heaven.
Matteus 8:12 Mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Matthew 8:12 But the children of the kingdom shall be cast out into outer darkness: there shall be weeping and gnashing of teeth.
Matteus 8:13 Niin Jeesus sanoi sadanpäämiehelle: Mene, ja niin kuin uskoit, niin sinulle tapahtukoon. Ja hänen palvelijansa parani samalla hetkellä.
Matthew 8:13 And Jesus said to the centurion, Go your way; and as you have believed, so be it done to you. And his servant was healed in the selfsame hour.
Matteus 8:14 Ja kun Jeesus tuli Pietarin taloon, näki hän hänen vaimonsa makaavan kuumeessa.
Matthew 8:14 And when Jesus was come into Peter’s house, he saw his wife’s mother laid, and sick of a fever.
Matteus 8:15 Ja hän kosketti hänen kättään, ja kuume lähti hänestä; ja nainen nousi ja palveli heitä.
Matthew 8:15 And he touched her hand, and the fever left her: and she arose, and ministered to them.
Matteus 8:16 Illan tultua he tuotiin hänen luokseen monta riivattua; ja hän ajoi ulos henget sanalla ja paransi kaikki sairaat.
Matthew 8:16 When the even was come, they brought to him many that were possessed with devils: and he cast out the spirits with his word, and healed all that were sick:
Matteus 8:17 Että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: Hän otti meidän heikkoutemme ja kantoi meidän tautimme.
Matthew 8:17 That it might be fulfilled which was spoken by Esaias the prophet, saying, Himself took our infirmities, and bore our sicknesses.
Matteus 8:18 Mutta nähdessään paljon ihmisjoukkoa ympärillään Jeesus käski lähteä toiselle puolelle.
Matthew 8:18 Now when Jesus saw great multitudes about him, he gave commandment to depart to the other side.
Matteus 8:19 Ja eräs kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: Opettaja, minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.
Matthew 8:19 And a certain scribe came, and said to him, Master, I will follow you wherever you go.
Matteus 8:20 Niin Jeesus sanoi hänelle: Ketuilla on kolot ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.
Matthew 8:20 And Jesus said to him, The foxes have holes, and the birds of the air have nests; but the Son of man has not where to lay his head.
Matteus 8:21 Ja toinen hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isäni.
Matthew 8:21 And another of his disciples said to him, Lord, suffer me first to go and bury my father.
Matteus 8:22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: Seuraa minua, ja anna kuolleiden haudata kuolleensa.
Matthew 8:22 But Jesus said to him, Follow me; and let the dead bury their dead.
Matteus 8:23 Ja kun hän oli astunut venheeseen, hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
Matthew 8:23 And when he was entered into a ship, his disciples followed him.
Matteus 8:24 Ja katso, merellä nousi suuri myrsky, niin että aallot peittivät laivan; mutta hän nukkui.
Matthew 8:24 And, behold, there arose a great tempest in the sea, so that the ship was covered with the waves: but he was asleep.
Matteus 8:25 Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen ja herättivät hänet sanoen: Herra, pelasta meidät; me hukumme.
Matthew 8:25 And his disciples came to him, and awoke him, saying, Lord, save us: we perish.
Matteus 8:26 Ja hän sanoi heille: Miksi te pelkäätte, te vähäuskoiset? Silloin hän nousi ja nuhteli tuulia ja merta, ja tuli aivan tyyni.
Matthew 8:26 And he said to them, Why are you fearful, O you of little faith? Then he arose, and rebuked the winds and the sea; and there was a great calm.
Matteus 8:27 Mutta miehet ihmettelivät ja sanoivat: Millainen mies tämä on, kun sekä tuulet että meri tottelevat häntä!
Matthew 8:27 But the men marveled, saying, What manner of man is this, that even the winds and the sea obey him!
Matteus 8:28 Ja kun hän tuli toiselle puolelle, Gerasalaisten maahan, häntä vastaan tuli kaksi riivattua, jotka tulivat haudoista. He olivat hyvin raivokkaita, niin ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä.
Matthew 8:28 And when he was come to the other side into the country of the Gergesenes, there met him two possessed with devils, coming out of the tombs, exceeding fierce, so that no man might pass by that way.
Matteus 8:29 Ja katso, he huusivat sanoen: Mitä meidän on sinun kanssasi tekemistä, Jeesus, Jumalan Poika? Oletko tullut tänne vaivaamaan meitä ennen aikaa?
Matthew 8:29 And, behold, they cried out, saying, What have we to do with you, Jesus, you Son of God? are you come here to torment us before the time?
Matteus 8:30 Ja heistä oli hyvän matkan päässä suuri sikalauma laitumella.
Matthew 8:30 And there was a good way off from them an herd of many swine feeding.
Matteus 8:31 Niin riivaajat etsivät häntä sanoen: Jos ajat meidät ulos, niin anna meidän mennä sikalaumaan.
Matthew 8:31 So the devils sought him, saying, If you cast us out, suffer us to go away into the herd of swine.
Matteus 8:32 Ja hän sanoi heille: Menkää. Ja he menivät ulos ja menivät sikalaumaan; ja katso, koko sikalauma syöksyi jyrkännettä alas mereen ja hukkui veteen.
Matthew 8:32 And he said to them, Go. And when they were come out, they went into the herd of swine: and, behold, the whole herd of swine ran violently down a steep place into the sea, and perished in the waters.
Matteus 8:33 Ja ne, jotka paimensivat heitä, pakenivat ja menivät kaupunkiin ja kertoivat kaiken, myös mitä riivatuille oli tapahtunut.
Matthew 8:33 And they that kept them fled, and went their ways into the city, and told every thing, and what was befallen to the possessed of the devils.
Matteus 8:34 Ja katso, koko kaupunki lähti Jeesusta vastaan; ja kun he näkivät hänet, he pyysivät häntä menemään pois heidän alueeltaan.
Matthew 8:34 And, behold, the whole city came out to meet Jesus: and when they saw him, they sought him that he would depart out of their coasts.
Matteus 9:1 Ja hän astui venheeseen, meni yli ja tuli omaan kaupunkiinsa.
Matthew 9:1 And he entered into a ship, and passed over, and came into his own city.
Matteus 9:2 Ja katso, he toivat hänen luokseen halvaantuneen miehen, joka makasi vuoteella. Ja nähdessään heidän uskonsa Jeesus sanoi halvaantuneelle: Poikani, ole rohkealla mielellä, syntisi annetaan sinulle anteeksi.
Matthew 9:2 And, behold, they brought to him a man sick of the palsy, lying on a bed: and Jesus seeing their faith said to the sick of the palsy; Son, be of good cheer; your sins be forgiven you.
Matteus 9:3 Ja katso, muutamat lainopettajat sanoivat itsekseen: Tämä mies pilkkaa Jumalaa.
Matthew 9:3 And, behold, certain of the scribes said within themselves, This man blasphemes.
Matteus 9:4 Ja Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi: Miksi te ajattelette pahoja sydämessänne?
Matthew 9:4 And Jesus knowing their thoughts said, Why think you evil in your hearts?
Matteus 9:5 Sillä kumpi on helpompaa, sanoa: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja kävele'?
Matthew 9:5 For whether is easier, to say, Your sins be forgiven you; or to say, Arise, and walk?
Matteus 9:6 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin hän sanoi silloin halvaantuneelle: Nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.
Matthew 9:6 But that you may know that the Son of man has power on earth to forgive sins, (then said he to the sick of the palsy,) Arise, take up your bed, and go to your house.
Matteus 9:7 Ja hän nousi ja meni kotiinsa.
Matthew 9:7 And he arose, and departed to his house.
Matteus 9:8 Mutta kun kansanjoukot näkivät sen, he ihmettelivät ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut ihmisille sellaisen voiman.
Matthew 9:8 But when the multitudes saw it, they marveled, and glorified God, which had given such power to men.
Matteus 9:9 Ja sieltä lähdettyään Jeesus näki miehen, nimeltä Matteus, istumassa tulliasemalla. Hän sanoi hänelle: Seuraa minua. Mies nousi ja seurasi häntä.
Matthew 9:9 And as Jesus passed forth from there, he saw a man, named Matthew, sitting at the receipt of custom: and he said to him, Follow me. And he arose, and followed him.
Matteus 9:10 Ja kun Jeesus aterioi kotona, katso, sinne tuli monta publikaania ja syntistä ja asettui aterialle hänen ja hänen opetuslastensa kanssa.
Matthew 9:10 And it came to pass, as Jesus sat at meat in the house, behold, many publicans and sinners came and sat down with him and his disciples.
Matteus 9:11 Ja kun fariseukset näkivät sen, he sanoivat hänen opetuslapsilleen: Miksi teidän Mestarinne syö publikaanien ja syntisten kanssa?
Matthew 9:11 And when the Pharisees saw it, they said to his disciples, Why eats your Master with publicans and sinners?
Matteus 9:12 Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän heille: Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Matthew 9:12 But when Jesus heard that, he said to them, They that be whole need not a physician, but they that are sick.
Matteus 9:13 Mutta menkää ja oppikaa, mitä se tarkoittaa: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.
Matthew 9:13 But go you and learn what that means, I will have mercy, and not sacrifice: for I am not come to call the righteous, but sinners to repentance.
Matteus 9:14 Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: Miksi me ja fariseukset paastoamme paljon, mutta sinun opetuslapsesi eivät paastoa?
Matthew 9:14 Then came to him the disciples of John, saying, Why do we and the Pharisees fast oft, but your disciples fast not?
Matteus 9:15 Niin Jeesus sanoi heille: Voivatko häävieraat surra, niin kauan kuin sulhanen on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin sulhanen otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.
Matthew 9:15 And Jesus said to them, Can the children of the bridal chamber mourn, as long as the bridegroom is with them? but the days will come, when the bridegroom shall be taken from them, and then shall they fast.
Matteus 9:16 Ei kukaan laita uutta kangaspalaa vanhaan vaatteeseen, sillä täyte vie vaatteesta irti, ja repeämä pahenee.
Matthew 9:16 No man puts a piece of new cloth to an old garment, for that which is put in to fill it up takes from the garment, and the rent is made worse.
Matteus 9:17 Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin, muuten leilit rikkoutuvat ja viini loppuu, ja leilit menehtyvät; vaan uutta viiniä lasketaan uusiin leileihin, ja molemmat säilyvät.
Matthew 9:17 Neither do men put new wine into old bottles: else the bottles break, and the wine runs out, and the bottles perish: but they put new wine into new bottles, and both are preserved.
Matteus 9:18 Kun hän näitä heille puhui, niin katso, muuan hallitusmies tuli, kumarsi häntä ja sanoi: Tyttäreni kuoli juuri äsken, mutta tule ja pane kätesi hänen päälleen, niin hän virkoaa eloon.
Matthew 9:18 While he spoke these things to them, behold, there came a certain ruler, and worshipped him, saying, My daughter is even now dead: but come and lay your hand on her, and she shall live.
Matteus 9:19 Ja Jeesus nousi ja seurasi häntä, ja niin tekivät hänen opetuslapsensakin.
Matthew 9:19 And Jesus arose, and followed him, and so did his disciples.
Matteus 9:20 Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenvuotoa kaksitoista vuotta, tuli hänen takaansa ja kosketti hänen viittansa tupsua.
Matthew 9:20 And, behold, a woman, which was diseased with an issue of blood twelve years, came behind him, and touched the hem of his garment:
Matteus 9:21 Sillä hän sanoi itsekseen: Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, niin minä terveeksi tulen.
Matthew 9:21 For she said within herself, If I may but touch his garment, I shall be whole.
Matteus 9:22 Mutta Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: Tyttäreni, ole turvallisella mielellä, uskosi on sinut parantanut. Ja nainen oli siitä hetkestä terve.
Matthew 9:22 But Jesus turned him about, and when he saw her, he said, Daughter, be of good comfort; your faith has made you whole. And the woman was made whole from that hour.
Matteus 9:23 Ja kun Jeesus tuli hallitusmiehen taloon ja näki laulajat ja meluisan kansan,
Matthew 9:23 And when Jesus came into the ruler’s house, and saw the minstrels and the people making a noise,
Matteus 9:24 Hän sanoi heille: Menkää pois, sillä piika ei ole kuollut, vaan nukkuu. Ja he nauroivat häntä pilkallisesti.
Matthew 9:24 He said to them, Give place: for the maid is not dead, but sleeps. And they laughed him to scorn.
Matteus 9:25 Mutta kun väki oli ajettu ulos, hän meni sisään ja otti piian kädestä, ja piika nousi.
Matthew 9:25 But when the people were put forth, he went in, and took her by the hand, and the maid arose.
Matteus 9:26 Ja maine tästä levisi kaikkialle siihen maahan.
Matthew 9:26 And the fame hereof went abroad into all that land.
Matteus 9:27 Ja kun Jeesus oli mennyt sinne, seurasi häntä kaksi sokeaa miestä huutaen ja sanoen: Daavidin poika, armahda meitä!
Matthew 9:27 And when Jesus departed there, two blind men followed him, crying, and saying, You son of David, have mercy on us.
Matteus 9:28 Ja kun hän oli mennyt sisälle taloon, sokeat tulivat hänen luokseen. Ja Jeesus sanoi heille: Uskotteko, että minä voin tehdä tämän? He sanoivat hänelle: Uskon, Herra.
Matthew 9:28 And when he was come into the house, the blind men came to him: and Jesus said to them, Believe you that I am able to do this? They said to him, Yes, Lord.
Matteus 9:29 Silloin hän kosketti heidän silmiään ja sanoi: Tapahtukoon teille uskonne mukaan.
Matthew 9:29 Then touched he their eyes, saying, According to your faith be it to you.
Matteus 9:30 Ja heidän silmänsä aukenivat, ja Jeesus varoitti heitä ankarasti sanoen: Katsokaa, ettei kukaan saa tietää.
Matthew 9:30 And their eyes were opened; and Jesus straightly charged them, saying, See that no man know it.
Matteus 9:31 Mutta he lähtiessään levittivät hänen mainettaan koko siinä maassa.
Matthew 9:31 But they, when they were departed, spread abroad his fame in all that country.
Matteus 9:32 Heidän mennessään ulos, katso, hänen luokseen tuotiin mykkä mies, jossa oli riivaaja.
Matthew 9:32 As they went out, behold, they brought to him a dumb man possessed with a devil.
Matteus 9:33 Ja kun riivaaja oli ajettu ulos, mykkä puhui; ja kansa ihmetteli ja sanoi: Tällaista ei ole koskaan nähty Israelissa.
Matthew 9:33 And when the devil was cast out, the dumb spoke: and the multitudes marveled, saying, It was never so seen in Israel.
Matteus 9:34 Mutta fariseukset sanoivat: Riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajahenkiä.
Matthew 9:34 But the Pharisees said, He casts out devils through the prince of the devils.
Matteus 9:35 Ja Jeesus vaelsi kaikissa kaupungeissa ja kylissä, opetti heidän synagogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja vaivoja kansan keskuudessa.
Matthew 9:35 And Jesus went about all the cities and villages, teaching in their synagogues, and preaching the gospel of the kingdom, and healing every sickness and every disease among the people.
Matteus 9:36 Mutta nähdessään ihmisjoukot hän tunsi heitä sääliä, sillä he olivat nääntyneet ja hajaantuneet niin kuin lampaat paimenta vailla.
Matthew 9:36 But when he saw the multitudes, he was moved with compassion on them, because they fainted, and were scattered abroad, as sheep having no shepherd.
Matteus 9:37 Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: Eloa on paljon, mutta työmiehiä on vähän;
Matthew 9:37 Then said he to his disciples, The harvest truly is plenteous, but the laborers are few;
Matteus 9:38 Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.
Matthew 9:38 Pray you therefore the Lord of the harvest, that he will send forth laborers into his harvest.
Matteus 10:1 Ja kutsuttuaan tykönsä kaksitoista opetuslastaan hän antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia sairauksia ja vaivoja.
Matthew 10:1 And when he had called to him his twelve disciples, he gave them power against unclean spirits, to cast them out, and to heal all manner of sickness and all manner of disease.
Matteus 10:2 Ja nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen Simon, jota kutsutaan Pietariksi, ja Andreas, hänen veljensä, ja Jaakob, Sebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,
Matthew 10:2 Now the names of the twelve apostles are these; The first, Simon, who is called Peter, and Andrew his brother; James the son of Zebedee, and John his brother;
Matteus 10:3 Filippus ja Bartolomeus, Tuomas ja publikaani Matteus, Jaakob, Alfeuksen poika, ja Lebbeus, jonka lisänimi oli Taddeus,
Matthew 10:3 Philip, and Bartholomew; Thomas, and Matthew the publican; James the son of Alphaeus, and Lebbaeus, whose surname was Thaddaeus;
Matteus 10:4 Simon Kanaanilainen ja Juudas Iskariot, joka myös kavalsi hänet.
Matthew 10:4 Simon the Canaanite, and Judas Iscariot, who also betrayed him.
Matteus 10:5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: Älkää menkö pakanain luokse älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,
Matthew 10:5 These twelve Jesus sent forth, and commanded them, saying, Go not into the way of the Gentiles, and into any city of the Samaritans enter you not:
Matteus 10:6 Vaan menkää ennemmin Israelin kansan kadonneiden lammasten luo.
Matthew 10:6 But go rather to the lost sheep of the house of Israel.
Matteus 10:7 Ja kun menette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle'.
Matthew 10:7 And as you go, preach, saying, The kingdom of heaven is at hand.
Matteus 10:8 Parantakaa sairaita, puhdistakaa spitaalisia, herättäkää kuolleita, ajakaa ulos riivaajahenkiä: Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.
Matthew 10:8 Heal the sick, cleanse the lepers, raise the dead, cast out devils: freely you have received, freely give.
Matteus 10:9 Älkää varustako kukkoihinne kultaa, hopeaa tai vaskea,
Matthew 10:9 Provide neither gold, nor silver, nor brass in your purses,
Matteus 10:10 Eikä rahaa matkalle, ei kahta ihokasta, ei kenkiä, ei sauvaa, sillä työmies on ruokansa ansainnut.
Matthew 10:10 Nor money for your journey, neither two coats, neither shoes, nor yet staves: for the workman is worthy of his meat.
Matteus 10:11 Ja mihin kaupunkiin tai kylään te menettekin, tiedustelkaa, kuka siellä on arvollinen, ja jääkää sinne, kunnes sinne menette.
Matthew 10:11 And into whatever city or town you shall enter, inquire who in it is worthy; and there abide till you go there.
Matteus 10:12 Ja kun tulette taloon, tervehtikää sitä.
Matthew 10:12 And when you come into an house, salute it.
Matteus 10:13 Ja jos talo on arvollinen, tulkoon sille teidän rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon rauhanne teille.
Matthew 10:13 And if the house be worthy, let your peace come on it: but if it be not worthy, let your peace return to you.
Matteus 10:14 Ja jos joku ei ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, niin lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.
Matthew 10:14 And whoever shall not receive you, nor hear your words, when you depart out of that house or city, shake off the dust of your feet.
Matteus 10:15 Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä helpompi kuin sen kaupungin.
Matthew 10:15 Truly I say to you, It shall be more tolerable for the land of Sodom and Gomorrha in the day of judgment, than for that city.
Matteus 10:16 Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäitä kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.
Matthew 10:16 Behold, I send you forth as sheep in the middle of wolves: be you therefore wise as serpents, and harmless as doves.
Matteus 10:17 Mutta kavahtakaa ihmisiä, sillä he antavat teidät neuvostoille ja ruoskivat teitä synagogissaan;
Matthew 10:17 But beware of men: for they will deliver you up to the councils, and they will whip you in their synagogues;
Matteus 10:18 Ja teidät viedään minun tähteni maaherrojen ja kuningasten eteen, todistukseksi heitä ja pakanoita vastaan.
Matthew 10:18 And you shall be brought before governors and kings for my sake, for a testimony against them and the Gentiles.
Matteus 10:19 Mutta kun he luovuttavat teidät, älkää huolehtiko siitä, miten tai mitä puhuisitte; sillä teille annetaan sinä hetkenä, mitä teidän on puhuttava.
Matthew 10:19 But when they deliver you up, take no thought how or what you shall speak: for it shall be given you in that same hour what you shall speak.
Matteus 10:20 Sillä ette te puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.
Matthew 10:20 For it is not you that speak, but the Spirit of your Father which speaks in you.
Matteus 10:21 Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsen, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tappavat heidät.
Matthew 10:21 And the brother shall deliver up the brother to death, and the father the child: and the children shall rise up against their parents, and cause them to be put to death.
Matteus 10:22 Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka kestää loppuun asti, se pelastuu.
Matthew 10:22 And you shall be hated of all men for my name’s sake: but he that endures to the end shall be saved.
Matteus 10:23 Mutta kun teitä vainotaan tässä kaupungissa, paetkaa toiseen. Sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi käydä Israelin kaupunkeja läpi, ennen kuin Ihmisen Poika tulee.
Matthew 10:23 But when they persecute you in this city, flee you into another: for truly I say to you, You shall not have gone over the cities of Israel, till the Son of man be come.
Matteus 10:24 Opetuslapsi ei ole opettajaansa ylempi eikä palvelija isäntäänsä ylempi.
Matthew 10:24 The disciple is not above his master, nor the servant above his lord.
Matteus 10:25 Opetuslapselle riittää, että hän on niin kuin opettajansa ja palvelija niin kuin isäntänsä. Jos he ovat kutsuneet talon isäntää Beelsebuliksi, kuinka paljon enemmän he kutsuvat hänen perhettään?
Matthew 10:25 It is enough for the disciple that he be as his master, and the servant as his lord. If they have called the master of the house Beelzebub, how much more shall they call them of his household?
Matteus 10:26 Älkää siis pelätkö heitä, sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi.
Matthew 10:26 Fear them not therefore: for there is nothing covered, that shall not be revealed; and hid, that shall not be known.
Matteus 10:27 Minkä minä teille pimeydessä sanon, sen teille puhutaan valossa, ja minkä te kuulette korvassanne, sitä teille saarnataan katoilla.
Matthew 10:27 What I tell you in darkness, that speak you in light: and what you hear in the ear, that preach you on the housetops.
Matteus 10:28 Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan peljätkää ennemmin sitä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.
Matthew 10:28 And fear not them which kill the body, but are not able to kill the soul: but rather fear him which is able to destroy both soul and body in hell.
Matteus 10:29 Eikö kahta varpusta myydä ropolla? Eikä yksikään niistä putoa maahan ilman isäänne.
Matthew 10:29 Are not two sparrows sold for a farthing? and one of them shall not fall on the ground without your Father.
Matteus 10:30 Mutta teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut.
Matthew 10:30 But the very hairs of your head are all numbered.
Matteus 10:31 Älkää siis pelätkö, te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.
Matthew 10:31 Fear you not therefore, you are of more value than many sparrows.
Matteus 10:32 Joka siis tunnustaa minut ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
Matthew 10:32 Whoever therefore shall confess me before men, him will I confess also before my Father which is in heaven.
Matteus 10:33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
Matthew 10:33 But whoever shall deny me before men, him will I also deny before my Father which is in heaven.
Matteus 10:34 Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa. En ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
Matthew 10:34 Think not that I am come to send peace on earth: I came not to send peace, but a sword.
Matteus 10:35 Sillä minä olen tullut nostamaan pojan isäänsä vastaan, tyttären äitiään vastaan ja miniän anoppiaan vastaan.
Matthew 10:35 For I am come to set a man at variance against his father, and the daughter against her mother, and the daughter in law against her mother in law.
Matteus 10:36 Ja miehen vihollisia ovat hänen omat perhekuntalaisensa.
Matthew 10:36 And a man’s foes shall be they of his own household.
Matteus 10:37 Joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle sovelias.
Matthew 10:37 He that loves father or mother more than me is not worthy of me: and he that loves son or daughter more than me is not worthy of me.
Matteus 10:38 Ja joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
Matthew 10:38 And he that takes not his cross, and follows after me, is not worthy of me.
Matteus 10:39 Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, löytää sen.
Matthew 10:39 He that finds his life shall lose it: and he that loses his life for my sake shall find it.
Matteus 10:40 Joka teidät ottaa vastaan, ottaa vastaan minut, ja joka minut ottaa vastaan, ottaa vastaan hänet, joka minut lähetti.
Matthew 10:40 He that receives you receives me, and he that receives me receives him that sent me.
Matteus 10:41 Joka ottaa profeetan luokseen profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan; ja joka ottaa vanhurskaan luokseen vanhurskaan nimen tähden, saa vanhurskaan palkan.
Matthew 10:41 He that receives a prophet in the name of a prophet shall receive a prophet’s reward; and he that receives a righteous man in the name of a righteous man shall receive a righteous man’s reward.
Matteus 10:42 Ja jos joku antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä juotavaksi opetuslapsen nimessä, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille.
Matthew 10:42 And whoever shall give to drink to one of these little ones a cup of cold water only in the name of a disciple, truly I say to you, he shall in no wise lose his reward.
Matteus 11:1 Ja kun Jeesus oli antanut kaikki käskyt kahdelletoista opetuslapselleen, hän lähti sinne opettamaan ja saarnaamaan heidän kaupunkeihinsa.
Matthew 11:1 And it came to pass, when Jesus had made an end of commanding his twelve disciples, he departed there to teach and to preach in their cities.
Matteus 11:2 Kun Johannes vankilassa oli kuullut Kristuksen teoista, hän lähetti kaksi opetuslastaan
Matthew 11:2 Now when John had heard in the prison the works of Christ, he sent two of his disciples,
Matteus 11:3 Ja sanoivat hänelle: Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän odottamaan toista?
Matthew 11:3 And said to him, Are you he that should come, or do we look for another?
Matteus 11:4 Jeesus vastasi ja sanoi heille: Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette.
Matthew 11:4 Jesus answered and said to them, Go and show John again those things which you do hear and see:
Matteus 11:5 Sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille saarnataan evankeliumia.
Matthew 11:5 The blind receive their sight, and the lame walk, the lepers are cleansed, and the deaf hear, the dead are raised up, and the poor have the gospel preached to them.
Matteus 11:6 Ja siunattu on se, joka ei loukkaannu minuun.
Matthew 11:6 And blessed is he, whoever shall not be offended in me.
Matteus 11:7 Ja heidän mennessään Jeesus rupesi puhumaan kansalle Johanneksesta: Mitä te lähditte erämaahan katsomaan? Ruokoa, jota tuuli huojuttaa?
Matthew 11:7 And as they departed, Jesus began to say to the multitudes concerning John, What went you out into the wilderness to see? A reed shaken with the wind?
Matteus 11:8 Mutta mitä te lähditte ulos katsomaan? Miestäkö, joka on pukeutunut pehmeisiin vaatteisiin? Katso, ne, jotka pukeutuvat pehmeisiin vaatteisiin, ovat kuningasten linnoissa.
Matthew 11:8 But what went you out for to see? A man clothed in soft raiment? behold, they that wear soft clothing are in kings’ houses.
Matteus 11:9 Mutta mitä te lähditte katsomaan? Profeettaako? Niin, sanon teille, ja enemmän kuin profeettaa.
Matthew 11:9 But what went you out for to see? A prophet? yes, I say to you, and more than a prophet.
Matteus 11:10 Sillä tämä on hän, josta on kirjoitettu: Katso, minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi.
Matthew 11:10 For this is he, of whom it is written, Behold, I send my messenger before your face, which shall prepare your way before you.
Matteus 11:11 Totisesti minä sanon teille: ei ole naisista syntyneiden joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta pienin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän.
Matthew 11:11 Truly I say to you, Among them that are born of women there has not risen a greater than John the Baptist: notwithstanding he that is least in the kingdom of heaven is greater than he.
Matteus 11:12 Ja Johannes Kastajan päivistä tähän päivään asti taivasten valtakuntaa väkivaltaa vastaan, ja väkivaltaiset valtaavat sen väkivallalla.
Matthew 11:12 And from the days of John the Baptist until now the kingdom of heaven suffers violence, and the violent take it by force.
Matteus 11:13 Sillä kaikki profeetat ja laki profetoivat Johannekseen asti.
Matthew 11:13 For all the prophets and the law prophesied until John.
Matteus 11:14 Ja jos tahdotte sen ottaa vastaan, tämä on Elias, joka oli tuleva.
Matthew 11:14 And if you will receive it, this is Elias, which was for to come.
Matteus 11:15 Jolla on korvat kuulla, kuulkoon.
Matthew 11:15 He that has ears to hear, let him hear.
Matteus 11:16 Mutta mihin vertaisin tätä sukupolvea? Se on lasten kaltainen, jotka istuvat toreilla ja huutavat lähimmäisilleen:
Matthew 11:16 But whereunto shall I liken this generation? It is like to children sitting in the markets, and calling to their fellows,
Matteus 11:17 Ja sanoen: Me olemme soittaneet teille huilua, ja te ette ole tanssineet; me olemme veisanneet teille itkuvirsiä, ja te ette ole itkeneet.
Matthew 11:17 And saying, We have piped to you, and you have not danced; we have mourned to you, and you have not lamented.
Matteus 11:18 Sillä Johannes tuli, ei syönyt eikä juonut, ja he sanovat: Hänessä on riivaaja.
Matthew 11:18 For John came neither eating nor drinking, and they say, He has a devil.
Matteus 11:19 Ihmisen Poika tuli, syö ja juo, ja he sanovat: Katso syömäriä ja juomaria, publikaanien ja syntisten ystävää. Mutta viisaus on lastensa vanhurskauttama.
Matthew 11:19 The Son of man came eating and drinking, and they say, Behold a man gluttonous, and a drunkard, a friend of publicans and sinners. But wisdom is justified of her children.
Matteus 11:20 Silloin hän alkoi nuhdella niitä kaupunkeja, joissa useimmat hänen voimalliset tekonsa olivat tapahtuneet, siitä, etteivät ne olleet tehneet parannusta,
Matthew 11:20 Then began he to upbraid the cities wherein most of his mighty works were done, because they repented not:
Matteus 11:21 Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos ne voimalliset teot, jotka tehtiin teissä, olisi tehty Tyroksessa ja Sidonissa, ne olisivat jo kauan sitten säkissä ja tuhassa tehneet parannuksen.
Matthew 11:21 Woe to you, Chorazin! woe to you, Bethsaida! for if the mighty works, which were done in you, had been done in Tyre and Sidon, they would have repented long ago in sackcloth and ashes.
Matteus 11:22 Mutta minä sanon teille: Tyroksen ja Sidonin on tuomiopäivänä helpompi kuin teidän.
Matthew 11:22 But I say to you, It shall be more tolerable for Tyre and Sidon at the day of judgment, than for you.
Matteus 11:23 Ja sinä, Kapernaum, joka olet korotettu taivaaseen asti, sinä syöksyt alas helvettiin; sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, se olisi pysynyt pystyssä vielä tänäkin päivänä.
Matthew 11:23 And you, Capernaum, which are exalted to heaven, shall be brought down to hell: for if the mighty works, which have been done in you, had been done in Sodom, it would have remained until this day.
Matteus 11:24 Mutta minä sanon teille: Sodoman maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sinun.
Matthew 11:24 But I say to you, That it shall be more tolerable for the land of Sodom in the day of judgment, than for you.
Matteus 11:25 Sillä hetkellä Jeesus vastasi ja sanoi: Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet kätkenyt nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja olet ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Matthew 11:25 At that time Jesus answered and said, I thank you, O Father, Lord of heaven and earth, because you have hid these things from the wise and prudent, and have revealed them to babes.
Matteus 11:26 Niin, Isä, sillä niin on sinulle hyväksi nähty.
Matthew 11:26 Even so, Father: for so it seemed good in your sight.
Matteus 11:27 Kaikki on annettu minun haltuuni minun Isältäni; eikä kukaan tunne Poikaa, paitsi Isä, eikä kukaan tunne Isää, paitsi Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Matthew 11:27 All things are delivered to me of my Father: and no man knows the Son, but the Father; neither knows any man the Father, save the Son, and he to whomsoever the Son will reveal him.
Matteus 11:28 Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat, ja minä annan teille levon.
Matthew 11:28 Come to me, all you that labor and are heavy laden, and I will give you rest.
Matteus 11:29 Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltäni; niin te löydätte levon sielullenne.
Matthew 11:29 Take my yoke on you, and learn of me; for I am meek and lowly in heart: and you shall find rest to your souls.
Matteus 11:30 Sillä minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani on keveä.
Matthew 11:30 For my yoke is easy, and my burden is light.
Matteus 12:1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljapellon läpi; ja hänen opetuslapsensa olivat nälkäisiä ja alkoivat katkoa tähkiä ja syödä.
Matthew 12:1 At that time Jesus went on the sabbath day through the corn; and his disciples were an hungered, and began to pluck the ears of corn and to eat.
Matteus 12:2 Mutta kun fariseukset näkivät sen, he sanoivat hänelle: Katso, sinun opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina.
Matthew 12:2 But when the Pharisees saw it, they said to him, Behold, your disciples do that which is not lawful to do on the sabbath day.
Matteus 12:3 Mutta hän sanoi heille: Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen seuralaisensa olivat nälkäisiä?
Matthew 12:3 But he said to them, Have you not read what David did, when he was an hungered, and they that were with him;
Matteus 12:4 Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ja söi näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen seuralaistensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?
Matthew 12:4 How he entered into the house of God, and did eat the show bread, which was not lawful for him to eat, neither for them which were with him, but only for the priests?
Matteus 12:5 Ettekö ole laista lukeneet, että papit sapattina temppelissä rikkovat sapatin ja ovat silti syyttömiä?
Matthew 12:5 Or have you not read in the law, how that on the sabbath days the priests in the temple profane the sabbath, and are blameless?
Matteus 12:6 Mutta minä sanon teille: tässä paikassa on joku suurempi kuin temppeli.
Matthew 12:6 But I say to you, That in this place is one greater than the temple.
Matteus 12:7 Mutta jos te olisitte tienneet, mitä tämä tarkoittaa: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria', niin ette olisi tuominneet syyttömiä.
Matthew 12:7 But if you had known what this means, I will have mercy, and not sacrifice, you would not have condemned the guiltless.
Matteus 12:8 Sillä Ihmisen Poika on sapatinkin Herra.
Matthew 12:8 For the Son of man is Lord even of the sabbath day.
Matteus 12:9 Ja sieltä hän meni heidän synagogaansa.
Matthew 12:9 And when he was departed there, he went into their synagogue:
Matteus 12:10 Ja katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Ja he kysyivät häneltä sanoen: Onko luvallista parantaa sapattina? voidakseen syyttää häntä.
Matthew 12:10 And, behold, there was a man which had his hand withered. And they asked him, saying, Is it lawful to heal on the sabbath days? that they might accuse him.
Matteus 12:11 Ja hän sanoi heille: Kuka teistä on se ihminen, jolla on yksi lammas, ja jos se putoaa kuoppaan sapatinpäivänä, eikö hän tartu siihen ja nosta sitä ylös?
Matthew 12:11 And he said to them, What man shall there be among you, that shall have one sheep, and if it fall into a pit on the sabbath day, will he not lay hold on it, and lift it out?
Matteus 12:12 Kuinka paljon parempi ihminen on kuin lammas? Miksi on luvallista tehdä hyvää sapattina?
Matthew 12:12 How much then is a man better than a sheep? Why it is lawful to do well on the sabbath days.
Matteus 12:13 Niin hän sanoi miehelle: Ojenna kätesi. Ja hän ojensi sen, ja se tuli takaisin terveeksi, niinkuin toinenkin.
Matthew 12:13 Then said he to the man, Stretch forth your hand. And he stretched it forth; and it was restored whole, like as the other.
Matteus 12:14 Silloin fariseukset menivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan, kuinka he surmaisivat hänet.
Matthew 12:14 Then the Pharisees went out, and held a council against him, how they might destroy him.
Matteus 12:15 Mutta kun Jeesus huomasi sen, hän poistui sieltä. Ja suuri ihmisjoukko seurasi häntä, ja hän paransi heidät kaikki.
Matthew 12:15 But when Jesus knew it, he withdrew himself from there: and great multitudes followed him, and he healed them all;
Matteus 12:16 Ja hän varoitti heitä saattamasta häntä julki,
Matthew 12:16 And charged them that they should not make him known:
Matteus 12:17 Että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jesajan kautta, joka sanoo:
Matthew 12:17 That it might be fulfilled which was spoken by Esaias the prophet, saying,
Matteus 12:18 Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt. Minä panen Henkeni häneen, ja hän on julistava oikeuden pakanoille.
Matthew 12:18 Behold my servant, whom I have chosen; my beloved, in whom my soul is well pleased: I will put my spirit on him, and he shall show judgment to the Gentiles.
Matteus 12:19 Ei hän riitele eikä huuda, eikä kukaan kuule hänen ääntään kaduilla.
Matthew 12:19 He shall not strive, nor cry; neither shall any man hear his voice in the streets.
Matteus 12:20 Murskattua ruokoa hän ei murra, eikä savuavaa kynttilälankaa sammuta, ennen kuin hän saattaa oikeuden voittoon.
Matthew 12:20 A bruised reed shall he not break, and smoking flax shall he not quench, till he send forth judgment to victory.
Matteus 12:21 Ja hänen nimeensä pakanat turvaavat.
Matthew 12:21 And in his name shall the Gentiles trust.
Matteus 12:22 Silloin tuotiin hänen luokseen riivattu, sokea ja mykkä; ja hän paransi hänet, niin että sokea ja mykkä sekä puhui että näki.
Matthew 12:22 Then was brought to him one possessed with a devil, blind, and dumb: and he healed him, so that the blind and dumb both spoke and saw.
Matteus 12:23 Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: Eikö tämä ole Daavidin poika?
Matthew 12:23 And all the people were amazed, and said, Is not this the son of David?
Matteus 12:24 Mutta kun fariseukset sen kuulivat, he sanoivat: Tämä ei aja ulos riivaajahenkiä muuten kuin Beelsebubin, riivaajahenkien päämiehen, voimalla.
Matthew 12:24 But when the Pharisees heard it, they said, This fellow does not cast out devils, but by Beelzebub the prince of the devils.
Matteus 12:25 Ja Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä yksikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.
Matthew 12:25 And Jesus knew their thoughts, and said to them, Every kingdom divided against itself is brought to desolation; and every city or house divided against itself shall not stand:
Matteus 12:26 Ja jos Saatana ajaa ulos Saatanan, hän on riidassa itsensä kanssa; kuinka silloin hänen valtakuntansa voi pysyä pystyssä?
Matthew 12:26 And if Satan cast out Satan, he is divided against himself; how shall then his kingdom stand?
Matteus 12:27 Ja jos minä ajan ulos riivaajahenkiä Beelsebulin voimalla, kenen voimalla teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Sen tähden he ovat teidän tuomarinne.
Matthew 12:27 And if I by Beelzebub cast out devils, by whom do your children cast them out? therefore they shall be your judges.
Matteus 12:28 Mutta jos minä ajan ulos riivaajahenkiä Jumalan Hengen voimalla, silloin Jumalan valtakunta on tullut teidän tykönne.
Matthew 12:28 But if I cast out devils by the Spirit of God, then the kingdom of God is come to you.
Matteus 12:29 Tai kuinka kukaan voi tunkeutua väkevän miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei ensin sido väkevää; ja sitten hän ryöstää hänen talonsa.
Matthew 12:29 Or else how can one enter into a strong man’s house, and spoil his goods, except he first bind the strong man? and then he will spoil his house.
Matteus 12:30 Joka ei ole minun kanssani, on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.
Matthew 12:30 He that is not with me is against me; and he that gathers not with me scatters abroad.
Matteus 12:31 Sentähden minä sanon teille: kaikki synti ja jumalanpilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Pyhän Hengen pilkkaa ei ihmisille anteeksi anneta.
Matthew 12:31 Why I say to you, All manner of sin and blasphemy shall be forgiven to men: but the blasphemy against the Holy Ghost shall not be forgiven to men.
Matteus 12:32 Ja jos joku sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anneta anteeksi, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.
Matthew 12:32 And whoever speaks a word against the Son of man, it shall be forgiven him: but whoever speaks against the Holy Ghost, it shall not be forgiven him, neither in this world, neither in the world to come.
Matteus 12:33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tai tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästään puu tunnetaan.
Matthew 12:33 Either make the tree good, and his fruit good; or else make the tree corrupt, and his fruit corrupt: for the tree is known by his fruit.
Matteus 12:34 Te kyykäärmeiden sikiöt, kuinka te voisitte puhua hyvää, kun olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Matthew 12:34 O generation of vipers, how can you, being evil, speak good things? for out of the abundance of the heart the mouth speaks.
Matteus 12:35 Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha ihminen tuo sydämensä pahan runsaudesta esiin pahaa.
Matthew 12:35 A good man out of the good treasure of the heart brings forth good things: and an evil man out of the evil treasure brings forth evil things.
Matteus 12:36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, heidän on tehtävä tili tuomiopäivänä.
Matthew 12:36 But I say to you, That every idle word that men shall speak, they shall give account thereof in the day of judgment.
Matteus 12:37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan.
Matthew 12:37 For by your words you shall be justified, and by your words you shall be condemned.
Matteus 12:38 Silloin muutamat lainopettajat ja fariseukset vastasivat ja sanoivat: Opettaja, me tahdomme nähdä sinulta merkin.
Matthew 12:38 Then certain of the scribes and of the Pharisees answered, saying, Master, we would see a sign from you.
Matteus 12:39 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki.
Matthew 12:39 But he answered and said to them, An evil and adulterous generation seeks after a sign; and there shall no sign be given to it, but the sign of the prophet Jonas:
Matteus 12:40 Sillä niin kuin Joona oli valaan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.
Matthew 12:40 For as Jonas was three days and three nights in the whale’s belly; so shall the Son of man be three days and three nights in the heart of the earth.
Matteus 12:41 Niniven miehet nousevat tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuomitsevat sen, sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan johdosta; ja katso, tässä on suurempi kuin Joonas.
Matthew 12:41 The men of Nineveh shall rise in judgment with this generation, and shall condemn it: because they repented at the preaching of Jonas; and, behold, a greater than Jonas is here.
Matteus 12:42 Etelän kuningatar on nouseva tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja langettava sille tuomion, sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta; ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.
Matthew 12:42 The queen of the south shall rise up in the judgment with this generation, and shall condemn it: for she came from the uttermost parts of the earth to hear the wisdom of Solomon; and, behold, a greater than Solomon is here.
Matteus 12:43 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, hän vaeltaa autioita paikkoja etsien lepoa, mutta ei löydä.
Matthew 12:43 When the unclean spirit is gone out of a man, he walks through dry places, seeking rest, and finds none.
Matteus 12:44 Niin hän sanoi: Minä palaan talooni, josta lähdin. Ja tullessaan hän löytää sen tyhjänä, lakaistuna ja koristettuna.
Matthew 12:44 Then he said, I will return into my house from where I came out; and when he is come, he finds it empty, swept, and garnished.
Matteus 12:45 Silloin hän menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin hän itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeinen tila on pahempi kuin ensimmäinen. Näin on käyvä tälle pahalle sukupolvelle.
Matthew 12:45 Then goes he, and takes with himself seven other spirits more wicked than himself, and they enter in and dwell there: and the last state of that man is worse than the first. Even so shall it be also to this wicked generation.
Matteus 12:46 Hänen vielä puhuessaan kansalle, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona ja halusivat puhua hänen kanssaan.
Matthew 12:46 While he yet talked to the people, behold, his mother and his brothers stood without, desiring to speak with him.
Matteus 12:47 Niin joku sanoi hänelle: Katso, äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja haluavat puhua sinun kanssasi.
Matthew 12:47 Then one said to him, Behold, your mother and your brothers stand without, desiring to speak with you.
Matteus 12:48 Mutta hän vastasi ja sanoi sille, joka sen hänelle ilmoitti: Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?
Matthew 12:48 But he answered and said to him that told him, Who is my mother? and who are my brothers?
Matteus 12:49 Ja hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: Katso, minun äitini ja veljeni!
Matthew 12:49 And he stretched forth his hand toward his disciples, and said, Behold my mother and my brothers!
Matteus 12:50 Sillä se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.
Matthew 12:50 For whoever shall do the will of my Father which is in heaven, the same is my brother, and sister, and mother.
Matteus 13:1 Sinä päivänä Jeesus lähti talosta ja istui meren rannalle.
Matthew 13:1 The same day went Jesus out of the house, and sat by the sea side.
Matteus 13:2 Ja hänen luokseen kokoontui paljon kansaa, niin että hän astui venheeseen ja istui; ja kaikki kansa seisoi rannalla.
Matthew 13:2 And great multitudes were gathered together to him, so that he went into a ship, and sat; and the whole multitude stood on the shore.
Matteus 13:3 Ja hän puhui heille paljon vertauksilla sanoen: Katso, kylväjä meni kylvämään;
Matthew 13:3 And he spoke many things to them in parables, saying, Behold, a sower went forth to sow;
Matteus 13:4 Ja kun hän kylvi, putosivat jotkut siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
Matthew 13:4 And when he sowed, some seeds fell by the way side, and the fowls came and devoured them up:
Matteus 13:5 Jotkut putosivat kivikkoisiin paikkoihin, joissa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat heti oraalle, koska niillä ei ollut syvää maata.
Matthew 13:5 Some fell on stony places, where they had not much earth: and immediately they sprung up, because they had no deepness of earth:
Matteus 13:6 Ja auringon noustessa ne paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuihtuivat.
Matthew 13:6 And when the sun was up, they were scorched; and because they had no root, they withered away.
Matteus 13:7 Ja jotkut putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne.
Matthew 13:7 And some fell among thorns; and the thorns sprung up, and choked them:
Matteus 13:8 Mutta toiset putosivat hyvään maahan ja kantoivat sadon, jotkut satakertaisesti, jotkut kuusikymmentäkertaisesti, jotkut kolmekymmentäkertaisesti.
Matthew 13:8 But other fell into good ground, and brought forth fruit, some an hundred times, some sixty times, some thirty times.
Matteus 13:9 Jolla on korvat kuulla, kuulkoon.
Matthew 13:9 Who has ears to hear, let him hear.
Matteus 13:10 Niin opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat hänelle: Miksi puhut heille vertauksilla?
Matthew 13:10 And the disciples came, and said to him, Why speak you to them in parables?
Matteus 13:11 Hän vastasi ja sanoi heille: Teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.
Matthew 13:11 He answered and said to them, Because it is given to you to know the mysteries of the kingdom of heaven, but to them it is not given.
Matteus 13:12 Sillä jolla on, sille annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Matthew 13:12 For whoever has, to him shall be given, and he shall have more abundance: but whoever has not, from him shall be taken away even that he has.
Matteus 13:13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, koska he näkevät eivätkä näe, ja kuulevat eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
Matthew 13:13 Therefore speak I to them in parables: because they seeing see not; and hearing they hear not, neither do they understand.
Matteus 13:14 Ja heissä toteutuu Esaiaan ennustus, joka sanoo: Kuulen kuullen kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
Matthew 13:14 And in them is fulfilled the prophecy of Esaias, which said, By hearing you shall hear, and shall not understand; and seeing you shall see, and shall not perceive:
Matteus 13:15 Sillä tämän kansan sydän on paatunut, ja heidän korvansa ovat vaikeasti kuuloiset ja silmänsä he ovat sulkeneet, etteivät he koskaan näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi, enkä minä
Matthew 13:15 For this people’s heart is waxed gross, and their ears are dull of hearing, and their eyes they have closed; lest at any time they should see with their eyes and hear with their ears, and should understand with their heart, and should be converted, and I
Matteus 13:16 Mutta autuaat ovat teidän silmänne, sillä ne näkevät, ja teidän korvanne, sillä ne kuulevat.
Matthew 13:16 But blessed are your eyes, for they see: and your ears, for they hear.
Matteus 13:17 Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.
Matthew 13:17 For truly I say to you, That many prophets and righteous men have desired to see those things which you see, and have not seen them; and to hear those things which you hear, and have not heard them.
Matteus 13:18 Kuulkaa siis kylväjän vertaus.
Matthew 13:18 Hear you therefore the parable of the sower.
Matteus 13:19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, silloin tulee paholainen ja tempaa pois sen, mikä kylvettiin hänen sydämeensä. Tämä on se, joka kylvettiin tien oheen.
Matthew 13:19 When any one hears the word of the kingdom, and understands it not, then comes the wicked one, and catches away that which was sown in his heart. This is he which received seed by the way side.
Matteus 13:20 Mutta joka kylvettiin kivikkoiseen paikkaan, se on se, joka kuulee sanan ja heti ilolla ottaa sen vastaan;
Matthew 13:20 But he that received the seed into stony places, the same is he that hears the word, and immediately with joy receives it;
Matteus 13:21 Mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää vain jonkin aikaa; sillä kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, hän kohta loukkaa itseään.
Matthew 13:21 Yet has he not root in himself, but endures for a while: for when tribulation or persecution rises because of the word, by and by he is offended.
Matteus 13:22 Mikä orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huolet ja rikkauden viettely tukahduttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.
Matthew 13:22 He also that received seed among the thorns is he that hears the word; and the care of this world, and the deceitfulness of riches, choke the word, and he becomes unfruitful.
Matteus 13:23 Mutta mikä kylvettiin hyvään maahan, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen; ja se myös kantaa hedelmän ja tekee sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä.
Matthew 13:23 But he that received seed into the good ground is he that hears the word, and understands it; which also bears fruit, and brings forth, some an hundred times, some sixty, some thirty.
Matteus 13:24 Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvää siementä peltoonsa.
Matthew 13:24 Another parable put he forth to them, saying, The kingdom of heaven is likened to a man which sowed good seed in his field:
Matteus 13:25 Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihollisensa tuli ja kylvi rikkaviljaa vehnän sekaan ja meni tiehensä.
Matthew 13:25 But while men slept, his enemy came and sowed tares among the wheat, and went his way.
Matteus 13:26 Mutta kun oras nousi ja kantoi hedelmää, silloin ilmestyi myös luste.
Matthew 13:26 But when the blade was sprung up, and brought forth fruit, then appeared the tares also.
Matteus 13:27 Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä sitten siihen on tullut lustetta?
Matthew 13:27 So the servants of the householder came and said to him, Sir, did not you sow good seed in your field? from where then has it tares?
Matteus 13:28 Hän sanoi heille: Vihollinen on tämän tehnyt. Palvelijat sanoivat hänelle: Tahdotko siis, että menemme ja kokoamme ne?
Matthew 13:28 He said to them, An enemy has done this. The servants said to him, Will you then that we go and gather them up?
Matteus 13:29 Mutta hän sanoi: Ei, ettette rikkaviljaa kerätessänne nyhtäisi sen mukana myös vehnää.
Matthew 13:29 But he said, No; lest while you gather up the tares, you root up also the wheat with them.
Matteus 13:30 Antakaa molempien kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti. Ja elonkorjuun aikana minä sanon elonleikkaajille: 'Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta vehnä kokoakaa minun aittaani.'
Matthew 13:30 Let both grow together until the harvest: and in the time of harvest I will say to the reapers, Gather you together first the tares, and bind them in bundles to burn them: but gather the wheat into my barn.
Matteus 13:31 Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.
Matthew 13:31 Another parable put he forth to them, saying, The kingdom of heaven is like to a grain of mustard seed, which a man took, and sowed in his field:
Matteus 13:32 Tämä tosin on pienin kaikista siemenistä, mutta kun se on kasvanut, se on suurin kasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.
Matthew 13:32 Which indeed is the least of all seeds: but when it is grown, it is the greatest among herbs, and becomes a tree, so that the birds of the air come and lodge in the branches thereof.
Matteus 13:33 Toisen vertauksen hän puhui heille: Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani.
Matthew 13:33 Another parable spoke he to them; The kingdom of heaven is like to leaven, which a woman took, and hid in three measures of meal, till the whole was leavened.
Matteus 13:34 Kaiken tämän Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille.
Matthew 13:34 All these things spoke Jesus to the multitude in parables; and without a parable spoke he not to them:
Matteus 13:35 Että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon julki asioita, jotka ovat olleet salassa maailman perustamisesta asti.
Matthew 13:35 That it might be fulfilled which was spoken by the prophet, saying, I will open my mouth in parables; I will utter things which have been kept secret from the foundation of the world.
Matteus 13:36 Silloin Jeesus laski kansan pois ja meni sisälle taloon. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen ja sanoivat: Selitä meille vertaus pellon lusteista.
Matthew 13:36 Then Jesus sent the multitude away, and went into the house: and his disciples came to him, saying, Declare to us the parable of the tares of the field.
Matteus 13:37 Hän vastasi ja sanoi heille: Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika;
Matthew 13:37 He answered and said to them, He that sows the good seed is the Son of man;
Matteus 13:38 Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.
Matthew 13:38 The field is the world; the good seed are the children of the kingdom; but the tares are the children of the wicked one;
Matteus 13:39 Vihollinen, joka ne kylvi, on Paholainen; elonkorjuu on maailmanloppu; ja leikkaajat ovat enkelit.
Matthew 13:39 The enemy that sowed them is the devil; the harvest is the end of the world; and the reapers are the angels.
Matteus 13:40 Niinkuin rikkavilja kootaan ja poltetaan tulessa, niin on tapahtuva tämän maailman lopussa.
Matthew 13:40 As therefore the tares are gathered and burned in the fire; so shall it be in the end of this world.
Matteus 13:41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka pahentavat, ja ne, jotka tekevät laittomuutta;
Matthew 13:41 The Son of man shall send forth his angels, and they shall gather out of his kingdom all things that offend, and them which do iniquity;
Matteus 13:42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Matthew 13:42 And shall cast them into a furnace of fire: there shall be wailing and gnashing of teeth.
Matteus 13:43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niin kuin aurinko. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon.
Matthew 13:43 Then shall the righteous shine forth as the sun in the kingdom of their Father. Who has ears to hear, let him hear.
Matteus 13:44 Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löydettyään kätkee ja ilosta siitä menee ja myy kaikki, mitä hänellä on, ja ostaa sen pellon.
Matthew 13:44 Again, the kingdom of heaven is like to treasure hid in a field; the which when a man has found, he hides, and for joy thereof goes and sells all that he has, and buys that field.
Matteus 13:45 Vielä taivasten valtakunta on kauppiaan kaltainen, joka etsi kauniita helmiä.
Matthew 13:45 Again, the kingdom of heaven is like to a merchant man, seeking goodly pearls:
Matteus 13:46 Löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.
Matthew 13:46 Who, when he had found one pearl of great price, went and sold all that he had, and bought it.
Matteus 13:47 Taivasten valtakunta on myös mereen heitetyn verkon kaltainen, joka kokosi yhteen kaikenlaisia eläimiä.
Matthew 13:47 Again, the kingdom of heaven is like to a net, that was cast into the sea, and gathered of every kind:
Matteus 13:48 Ja kun se oli täynnä, he vetivät sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta huonot heittivät pois.
Matthew 13:48 Which, when it was full, they drew to shore, and sat down, and gathered the good into vessels, but cast the bad away.
Matteus 13:49 Näin on käyvä maailman lopussa: enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaiden joukosta,
Matthew 13:49 So shall it be at the end of the world: the angels shall come forth, and sever the wicked from among the just,
Matteus 13:50 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Matthew 13:50 And shall cast them into the furnace of fire: there shall be wailing and gnashing of teeth.
Matteus 13:51 Jeesus sanoi heille: Ymmärrättekö nämä kaikki? He sanoivat hänelle: Ymmärrän, Herra.
Matthew 13:51 Jesus said to them, Have you understood all these things? They say to him, Yes, Lord.
Matteus 13:52 Niin hän sanoi heille: Jokainen kirjanoppinut, joka on opetettu taivasten valtakuntaan, on perheenisännän kaltainen, joka aarrekammiostaan tuo esiin uutta ja vanhaa.
Matthew 13:52 Then said he to them, Therefore every scribe which is instructed to the kingdom of heaven is like to a man that is an householder, which brings forth out of his treasure things new and old.
Matteus 13:53 Ja tapahtui, että kun Jeesus oli lopettanut nämä vertaukset, hän lähti sinne.
Matthew 13:53 And it came to pass, that when Jesus had finished these parables, he departed there.
Matteus 13:54 Ja tultuaan kotikaupunkiinsa hän opetti heitä heidän synagogassaan, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: Mistä tällä on tämä viisaus ja nämä voimalliset teot?
Matthew 13:54 And when he was come into his own country, he taught them in their synagogue, so that they were astonished, and said, From where has this man this wisdom, and these mighty works?
Matteus 13:55 Eikö tämä ole puusepän poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria? Ja hänen veljensä ovat Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas?
Matthew 13:55 Is not this the carpenter’s son? is not his mother called Mary? and his brothers, James, and Joses, and Simon, and Judas?
Matteus 13:56 Eivätkö hänen sisarensa kaikki ole meidän parissamme? Mistä siis tällä miehellä on kaikki tämä?
Matthew 13:56 And his sisters, are they not all with us? From where then has this man all these things?
Matteus 13:57 Ja he loukkaantuivat häneen. Mutta Jeesus sanoi heille: Ei profeetta ole halpa, paitsi kotikaupungissaan ja kodissaan.
Matthew 13:57 And they were offended in him. But Jesus said to them, A prophet is not without honor, save in his own country, and in his own house.
Matteus 13:58 Eikä hän tehnyt siellä monta voimallista tekoa heidän epäuskonsa tähden.
Matthew 13:58 And he did not many mighty works there because of their unbelief.
Matteus 14:1 Siihen aikaan tetrarkki Herodes kuuli Jeesuksen maineesta,
Matthew 14:1 At that time Herod the tetrarch heard of the fame of Jesus,
Matteus 14:2 Ja sanoi palvelijoilleen: Tämä on Johannes Kastaja; hän on noussut kuolleista, ja sentähden voimalliset teot tekevät hänessä vaikutuksen.
Matthew 14:2 And said to his servants, This is John the Baptist; he is risen from the dead; and therefore mighty works do show forth themselves in him.
Matteus 14:3 Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni, sitonut hänet ja pannut hänet vankilaan veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden.
Matthew 14:3 For Herod had laid hold on John, and bound him, and put him in prison for Herodias’ sake, his brother Philip’s wife.
Matteus 14:4 Sillä Johannes sanoi hänelle: Sinun ei ole lupa pitää häntä.
Matthew 14:4 For John said to him, It is not lawful for you to have her.
Matteus 14:5 Ja kun hän aikoi hänet tappaa, hän pelkäsi kansaa, koska he pitivät häntä profeettana.
Matthew 14:5 And when he would have put him to death, he feared the multitude, because they counted him as a prophet.
Matteus 14:6 Mutta kun Herodeksen syntymäpäivää vietettiin, Herodiaan tytär tanssi heidän edessään ja miellytti Herodesta.
Matthew 14:6 But when Herod’s birthday was kept, the daughter of Herodias danced before them, and pleased Herod.
Matteus 14:7 Niin hän valalla vannoen lupasi antaa hänelle, mitä ikinä hän pyytäisi.
Matthew 14:7 Whereupon he promised with an oath to give her whatever she would ask.
Matteus 14:8 Ja äitinsä etukäteen käskystä hän sanoi: Anna minulle tänne Johannes Kastajan pää vadilla.
Matthew 14:8 And she, being before instructed of her mother, said, Give me here John Baptist’s head in a charger.
Matteus 14:9 Ja kuningas tuli murheelliseksi; mutta valan ja atriolaisten tähden hän käski antaa sen hänelle.
Matthew 14:9 And the king was sorry: nevertheless for the oath’s sake, and them which sat with him at meat, he commanded it to be given her.
Matteus 14:10 Ja hän lähetti mestauttamaan Johanneksen vankilassa.
Matthew 14:10 And he sent, and beheaded John in the prison.
Matteus 14:11 Ja hänen päänsä tuotiin vadilla ja annettiin piialle, ja tämä vei sen äidilleen.
Matthew 14:11 And his head was brought in a charger, and given to the damsel: and she brought it to her mother.
Matteus 14:12 Ja hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat ruumiin ja hautasivat sen ja menivät ja ilmoittivat asiasta Jeesukselle.
Matthew 14:12 And his disciples came, and took up the body, and buried it, and went and told Jesus.
Matteus 14:13 Kun Jeesus kuuli siitä, hän lähti sieltä venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. Ja kun ihmiset kuulivat siitä, he seurasivat häntä jalan kaupungeista.
Matthew 14:13 When Jesus heard of it, he departed there by ship into a desert place apart: and when the people had heard thereof, they followed him on foot out of the cities.
Matteus 14:14 Ja Jeesus lähti ja näki paljon kansaa, ja hänen tuli heitä sääli, ja hän paransi heidän sairaansa.
Matthew 14:14 And Jesus went forth, and saw a great multitude, and was moved with compassion toward them, and he healed their sick.
Matteus 14:15 Ja kun ilta tuli, hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen ja sanoivat: Tämä on autio paikka, ja aika on jo pitkällä; laske kansa pois, että he menisivät kyliin ja ostaisivat itselleen evästä.
Matthew 14:15 And when it was evening, his disciples came to him, saying, This is a desert place, and the time is now past; send the multitude away, that they may go into the villages, and buy themselves victuals.
Matteus 14:16 Mutta Jeesus sanoi heille: Heidän ei tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä.
Matthew 14:16 But Jesus said to them, They need not depart; give you them to eat.
Matteus 14:17 Ja he sanoivat hänelle: Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.
Matthew 14:17 And they say to him, We have here but five loaves, and two fishes.
Matteus 14:18 Hän sanoi: Tuokaa ne tänne minulle.
Matthew 14:18 He said, Bring them here to me.
Matteus 14:19 Ja hän käski kansan asettua ruohikolle, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen, siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsilleen, ja opetuslapset antoivat kansalle.
Matthew 14:19 And he commanded the multitude to sit down on the grass, and took the five loaves, and the two fishes, and looking up to heaven, he blessed, and broke, and gave the loaves to his disciples, and the disciples to the multitude.
Matteus 14:20 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja he keräsivät tähteeksi jääneet palaset, kaksitoista täyttä koria.
Matthew 14:20 And they did all eat, and were filled: and they took up of the fragments that remained twelve baskets full.
Matteus 14:21 Ja niitä, jotka olivat syöneet, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.
Matthew 14:21 And they that had eaten were about five thousand men, beside women and children.
Matteus 14:22 Ja heti Jeesus vaati opetuslapsiaan astumaan venheeseen ja menemään edellään toiselle puolelle, sillä aikaa kuin hän laskisi kansan pois.
Matthew 14:22 And straightway Jesus constrained his disciples to get into a ship, and to go before him to the other side, while he sent the multitudes away.
Matteus 14:23 Ja päästettyään kansan pois hän nousi vuorelle yksinäisyyteen rukoilemaan; ja illan tultua hän oli siellä yksin.
Matthew 14:23 And when he had sent the multitudes away, he went up into a mountain apart to pray: and when the evening was come, he was there alone.
Matteus 14:24 Mutta laiva oli nyt keskellä merta, aaltojen ajelehtiessa, sillä tuuli oli vastainen.
Matthew 14:24 But the ship was now in the middle of the sea, tossed with waves: for the wind was contrary.
Matteus 14:25 Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän luokseen kävellen järven päällä.
Matthew 14:25 And in the fourth watch of the night Jesus went to them, walking on the sea.
Matteus 14:26 Ja kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, he pelästyivät ja sanoivat: Se on aave, ja he huusivat pelosta.
Matthew 14:26 And when the disciples saw him walking on the sea, they were troubled, saying, It is a spirit; and they cried out for fear.
Matteus 14:27 Mutta Jeesus puhui heille heti sanoen: Olkaa rohkealla mielellä, minä se olen, älkää pelätkö.
Matthew 14:27 But straightway Jesus spoke to them, saying, Be of good cheer; it is I; be not afraid.
Matteus 14:28 Ja Pietari vastasi hänelle ja sanoi: Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä myöten.
Matthew 14:28 And Peter answered him and said, Lord, if it be you, bid me come to you on the water.
Matteus 14:29 Ja hän sanoi: Tule. Ja kun Pietari oli tullut ulos venheestä, hän käveli veden päällä mennäkseen Jeesuksen luo.
Matthew 14:29 And he said, Come. And when Peter was come down out of the ship, he walked on the water, to go to Jesus.
Matteus 14:30 Mutta nähdessään tuulen myrskyn hän pelästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: Herra, pelasta minut!
Matthew 14:30 But when he saw the wind boisterous, he was afraid; and beginning to sink, he cried, saying, Lord, save me.
Matteus 14:31 Ja heti Jeesus ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?
Matthew 14:31 And immediately Jesus stretched forth his hand, and caught him, and said to him, O you of little faith, why did you doubt?
Matteus 14:32 Ja kun he olivat astuneet veneeseen, tuuli lakkasi.
Matthew 14:32 And when they were come into the ship, the wind ceased.
Matteus 14:33 Niin ne, jotka olivat venheessä, tulivat ja kumarsivat häntä sanoen: Totisesti sinä olet Jumalan Poika.
Matthew 14:33 Then they that were in the ship came and worshipped him, saying, Of a truth you are the Son of God.
Matteus 14:34 Ja kuljettuaan yli he tulivat Gennesaretin maahan.
Matthew 14:34 And when they were gone over, they came into the land of Gennesaret.
Matteus 14:35 Ja kun sen paikkakunnan miehet tunsivat hänet, lähettivät he sanan kaikkialle ympärillä olevaan seutuun ja toivat hänen luokseen kaikki sairaat.
Matthew 14:35 And when the men of that place had knowledge of him, they sent out into all that country round about, and brought to him all that were diseased;
Matteus 14:36 Ja he pyysivät häntä, että saisivat vain koskettaa hänen viittansa helmaa; ja kaikki, jotka koskettivat, tulivat terveiksi.
Matthew 14:36 And sought him that they might only touch the hem of his garment: and as many as touched were made perfectly whole.
Matteus 15:1 Silloin tuli Jeesuksen luokse Jerusalemista kotoisin olevia kirjanoppineita ja fariseuksia, jotka sanoivat:
Matthew 15:1 Then came to Jesus scribes and Pharisees, which were of Jerusalem, saying,
Matteus 15:2 Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään syödessään leipää.
Matthew 15:2 Why do your disciples transgress the tradition of the elders? for they wash not their hands when they eat bread.
Matteus 15:3 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: Miksi tekin rikotte Jumalan käskyn perinnäissäännöllänne?
Matthew 15:3 But he answered and said to them, Why do you also transgress the commandment of God by your tradition?
Matteus 15:4 Sillä Jumala on käskenyt sanoen: Kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja: Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, hänen pitää kuoleman.
Matthew 15:4 For God commanded, saying, Honor your father and mother: and, He that curses father or mother, let him die the death.
Matteus 15:5 Mutta te sanotte: Jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se on lahja, jos se olisi sinulle minulta hyötyä',
Matthew 15:5 But you say, Whoever shall say to his father or his mother, It is a gift, by whatever you might be profited by me;
Matteus 15:6 Älkää kunnioittako hänen isäänsä tai äitiään, hän olkoon vapaa. Näin te olette tehneet Jumalan käskyn mitättömäksi perinnäissäännöllänne.
Matthew 15:6 And honor not his father or his mother, he shall be free. Thus have you made the commandment of God of none effect by your tradition.
Matteus 15:7 Te ulkokullatut, oikein Esaias ennusti teistä sanoen:
Matthew 15:7 You hypocrites, well did Esaias prophesy of you, saying,
Matteus 15:8 Tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana.
Matthew 15:8 This people draws near to me with their mouth, and honors me with their lips; but their heart is far from me.
Matteus 15:9 Mutta turhaan he minua palvelevat opettaen oppeja, jotka ovat ihmisten käskyjä.
Matthew 15:9 But in vain they do worship me, teaching for doctrines the commandments of men.
Matteus 15:10 Ja hän kutsui tykönsä kansan ja sanoi heille: Kuulkaa ja ymmärtäkää:
Matthew 15:10 And he called the multitude, and said to them, Hear, and understand:
Matteus 15:11 Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään, vaan se, mikä suusta tulee ulos, se saastuttaa ihmisen.
Matthew 15:11 Not that which goes into the mouth defiles a man; but that which comes out of the mouth, this defiles a man.
Matteus 15:12 Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuultuaan tämän puheen?
Matthew 15:12 Then came his disciples, and said to him, Know you that the Pharisees were offended, after they heard this saying?
Matteus 15:13 Mutta hän vastasi ja sanoi: Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, revitään juurineen ylös.
Matthew 15:13 But he answered and said, Every plant, which my heavenly Father has not planted, shall be rooted up.
Matteus 15:14 Antakaa heidän olla! He ovat sokeita sokeiden taluttajia. Mutta jos sokea taluttaa sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan.
Matthew 15:14 Let them alone: they be blind leaders of the blind. And if the blind lead the blind, both shall fall into the ditch.
Matteus 15:15 Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: Selitä meille tämä vertaus.
Matthew 15:15 Then answered Peter and said to him, Declare to us this parable.
Matteus 15:16 Ja Jeesus sanoi: Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?
Matthew 15:16 And Jesus said, Are you also yet without understanding?
Matteus 15:17 Ettekö vielä ymmärrä, että kaikki, mikä suusta menee sisään, menee vatsaan ja heitetään ulos?
Matthew 15:17 Do not you yet understand, that whatever enters in at the mouth goes into the belly, and is cast out into the draught?
Matteus 15:18 Mutta mikä suusta tulee, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.
Matthew 15:18 But those things which proceed out of the mouth come forth from the heart; and they defile the man.
Matteus 15:19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkat.
Matthew 15:19 For out of the heart proceed evil thoughts, murders, adulteries, fornications, thefts, false witness, blasphemies:
Matteus 15:20 Nämä ovat, jotka saastuttavat ihmisen; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä.
Matthew 15:20 These are the things which defile a man: but to eat with unwashed hands defiles not a man.
Matteus 15:21 Sitten Jeesus meni sinne ja poistui Tyroksen ja Sidonin alueelle.
Matthew 15:21 Then Jesus went there, and departed into the coasts of Tyre and Sidon.
Matteus 15:22 Ja katso, kanaanilainen nainen tuli samoista seuduista ja huusi hänelle sanoen: Herra, Daavidin poika, armahda minua; tyttäreni on kovin riivaajan vaivaama.
Matthew 15:22 And, behold, a woman of Canaan came out of the same coasts, and cried to him, saying, Have mercy on me, O Lord, you son of David; my daughter is grievously vexed with a devil.
Matteus 15:23 Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja etsivät häntä sanoen: Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän perässämme.
Matthew 15:23 But he answered her not a word. And his disciples came and sought him, saying, Send her away; for she cries after us.
Matteus 15:24 Mutta hän vastasi ja sanoi: Minua ei ole lähetetty muiden kuin Israelin kansan kadonneiden lammasten luo.
Matthew 15:24 But he answered and said, I am not sent but to the lost sheep of the house of Israel.
Matteus 15:25 Niin hän tuli ja kumarsi häntä sanoen: Herra, auta minua.
Matthew 15:25 Then came she and worshipped him, saying, Lord, help me.
Matteus 15:26 Mutta hän vastasi ja sanoi: Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää sitä koirille.
Matthew 15:26 But he answered and said, It is not meet to take the children’s bread, and to cast it to dogs.
Matteus 15:27 Ja hän sanoi: Totisesti, Herra; kuitenkin koirat syövät murusia, jotka putoavat heidän isäntänsä pöydältä.
Matthew 15:27 And she said, Truth, Lord: yet the dogs eat of the crumbs which fall from their masters’ table.
Matteus 15:28 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Oi nainen, suuri on sinun uskosi; tapahtukoon sinulle, niin kuin tahdot. Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.
Matthew 15:28 Then Jesus answered and said to her, O woman, great is your faith: be it to you even as you will. And her daughter was made whole from that very hour.
Matteus 15:29 Ja Jeesus lähti sieltä ja tuli lähelle Galileanjärveä; ja hän nousi vuorelle ja istui siellä.
Matthew 15:29 And Jesus departed from there, and came near to the sea of Galilee; and went up into a mountain, and sat down there.
Matteus 15:30 Ja hänen luokseen tuli paljon kansaa, ja heidän mukanaan oli rampoja, sokeita, mykkiä, raajarikkoja ja paljon muita, ja he heittivät heidät Jeesuksen jalkojen juureen; ja hän paransi heidät.
Matthew 15:30 And great multitudes came to him, having with them those that were lame, blind, dumb, maimed, and many others, and cast them down at Jesus’ feet; and he healed them:
Matteus 15:31 Niin että kansa ihmetteli, nähdessään mykkien puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeiden näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa.
Matthew 15:31 So that the multitude wondered, when they saw the dumb to speak, the maimed to be whole, the lame to walk, and the blind to see: and they glorified the God of Israel.
Matteus 15:32 Silloin Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: Minun on sääli tätä kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun kanssani, eikä heillä ole mitään syötävää. Enkä minä päästä heitä pois syömättä, etteivät he pyörtyisi tiellä.
Matthew 15:32 Then Jesus called his disciples to him, and said, I have compassion on the multitude, because they continue with me now three days, and have nothing to eat: and I will not send them away fasting, lest they faint in the way.
Matteus 15:33 Ja hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: Mistä meillä on täällä erämaassa niin paljon leipää, että ravitsemme näin suuren kansan?
Matthew 15:33 And his disciples say to him, From where should we have so much bread in the wilderness, as to fill so great a multitude?
Matteus 15:34 Ja Jeesus sanoi heille: Kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: Seitsemän ja muutamia pieniä kaloja.
Matthew 15:34 And Jesus said to them, How many loaves have you? And they said, Seven, and a few little fishes.
Matteus 15:35 Ja hän käski kansan asettua maahan.
Matthew 15:35 And he commanded the multitude to sit down on the ground.
Matteus 15:36 Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti Jumalaa, mursi ne ja antoi opetuslapsilleen, ja opetuslapset antoivat ne kansalle.
Matthew 15:36 And he took the seven loaves and the fishes, and gave thanks, and broke them, and gave to his disciples, and the disciples to the multitude.
Matteus 15:37 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja he keräsivät tähteeksi jääneet murut, seitsemän täyttä koria.
Matthew 15:37 And they did all eat, and were filled: and they took up of the broken meat that was left seven baskets full.
Matteus 15:38 Ja niitä, jotka söivät, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.
Matthew 15:38 And they that did eat were four thousand men, beside women and children.
Matteus 15:39 Ja hän laski kansan menemään, nousi laivaan ja tuli Magadanin rannikolle.
Matthew 15:39 And he sent away the multitude, and took ship, and came into the coasts of Magdala.
Matteus 16:1 Myös fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luokseen ja kiusasivat häntä pyytäen, että hän näyttäisi heille merkin taivaasta.
Matthew 16:1 The Pharisees also with the Sadducees came, and tempting desired him that he would show them a sign from heaven.
Matteus 16:2 Hän vastasi ja sanoi heille: Kun ilta tulee, te sanotte: 'Tulee kaunis ilma', sillä taivas ruskottaa.
Matthew 16:2 He answered and said to them, When it is evening, you say, It will be fair weather: for the sky is red.
Matteus 16:3 Ja huomenna: Tänään on paha sää, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä. Te ulkokullatut, te osaatte arvioida taivaan muodon, mutta ettekö osaa arvioida ajan merkkejä?
Matthew 16:3 And in the morning, It will be foul weather to day: for the sky is red and lowering. O you hypocrites, you can discern the face of the sky; but can you not discern the signs of the times?
Matteus 16:4 Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki. Ja hän jätti heidät ja meni pois.
Matthew 16:4 A wicked and adulterous generation seeks after a sign; and there shall no sign be given to it, but the sign of the prophet Jonas. And he left them, and departed.
Matteus 16:5 Ja kun hänen opetuslapsensa tulivat toiselle puolelle, he olivat unohtaneet ottaa leipää mukaan.
Matthew 16:5 And when his disciples were come to the other side, they had forgotten to take bread.
Matteus 16:6 Niin Jeesus sanoi heille: Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta.
Matthew 16:6 Then Jesus said to them, Take heed and beware of the leaven of the Pharisees and of the Sadducees.
Matteus 16:7 Ja he neuvottelivat keskenään sanoen: Emme ole ottaneet leipää mukaansa.
Matthew 16:7 And they reasoned among themselves, saying, It is because we have taken no bread.
Matteus 16:8 Mutta kuin Jeesus sen huomasi, sanoi hän heille: te vähäuskoiset, mitä te puhutte keskenänne siitä, ettei teillä ole leipää?
Matthew 16:8 Which when Jesus perceived, he said to them, O you of little faith, why reason you among yourselves, because you have brought no bread?
Matteus 16:9 Ettekö vieläkään ymmärrä ettekä muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle ja kuinka monta vakallista te keräsitte?
Matthew 16:9 Do you not yet understand, neither remember the five loaves of the five thousand, and how many baskets you took up?
Matteus 16:10 Eivätkä ne seitsemän leipää neljälletuhannelle, ja kuinka monta vakallista te keräsitte?
Matthew 16:10 Neither the seven loaves of the four thousand, and how many baskets you took up?
Matteus 16:11 Kuinka ette ymmärrä, etten minä puhunut teille leivästä, että teidän tulisi kavahtaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta?
Matthew 16:11 How is it that you do not understand that I spoke it not to you concerning bread, that you should beware of the leaven of the Pharisees and of the Sadducees?
Matteus 16:12 Silloin he ymmärsivät, ettei hän ollut käskenyt heitä varomaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.
Matthew 16:12 Then understood they how that he bade them not beware of the leaven of bread, but of the doctrine of the Pharisees and of the Sadducees.
Matteus 16:13 Kun Jeesus tuli Kesarea Filippin seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan sanoen: Kuka Ihmisen Poika on, jonka ihmiset sanovat minun olevan?
Matthew 16:13 When Jesus came into the coasts of Caesarea Philippi, he asked his disciples, saying, Whom do men say that I the Son of man am?
Matteus 16:14 Ja he sanoivat: Jotkut sanovat sinun olevan Johannes Kastaja, toiset Elias, toiset Jeremia tai joku muu profeetoista.
Matthew 16:14 And they said, Some say that you are John the Baptist: some, Elias; and others, Jeremias, or one of the prophets.
Matteus 16:15 Hän sanoi heille: Kuka te sanotte minun olevan?
Matthew 16:15 He said to them, But whom say you that I am?
Matteus 16:16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.
Matthew 16:16 And Simon Peter answered and said, You are the Christ, the Son of the living God.
Matteus 16:17 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
Matthew 16:17 And Jesus answered and said to him, Blessed are you, Simon Barjona: for flesh and blood has not revealed it to you, but my Father which is in heaven.
Matteus 16:18 Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja helvetin portit eivät sitä voita.
Matthew 16:18 And I say also to you, That you are Peter, and on this rock I will build my church; and the gates of hell shall not prevail against it.
Matteus 16:19 Ja minä annan sinulle taivasten valtakunnan avaimet; ja minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaassa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on vapautettu taivaassa.
Matthew 16:19 And I will give to you the keys of the kingdom of heaven: and whatever you shall bind on earth shall be bound in heaven: and whatever you shall loose on earth shall be loosed in heaven.
Matteus 16:20 Silloin hän kielsi opetuslapsiaan keneltäkään kertomasta, että hän oli Jeesus Kristus.
Matthew 16:20 Then charged he his disciples that they should tell no man that he was Jesus the Christ.
Matteus 16:21 Siitä ajasta lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimään paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja nouseman ylös kolmantena päivänä.
Matthew 16:21 From that time forth began Jesus to show to his disciples, how that he must go to Jerusalem, and suffer many things of the elders and chief priests and scribes, and be killed, and be raised again the third day.
Matteus 16:22 Silloin Pietari otti hänet luokseen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: Herra, älköön se sinulle tapahtuko!
Matthew 16:22 Then Peter took him, and began to rebuke him, saying, Be it far from you, Lord: this shall not be to you.
Matteus 16:23 Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: Mene pois minun edestäni, Saatana; sinä olet minulle pahennus, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten.
Matthew 16:23 But he turned, and said to Peter, Get you behind me, Satan: you are an offense to me: for you mind not the things that be of God, but those that be of men.
Matteus 16:24 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
Matthew 16:24 Then said Jesus to his disciples, If any man will come after me, let him deny himself, and take up his cross, and follow me.
Matteus 16:25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, löytää sen.
Matthew 16:25 For whoever will save his life shall lose it: and whoever will lose his life for my sake shall find it.
Matteus 16:26 Sillä mitä hyötyä ihmiselle on, jos hän voittaisi omakseen koko maailman mutta menettäisi sielunsa? Tai mitä ihminen antaisi sielunsa lunastukseksi?
Matthew 16:26 For what is a man profited, if he shall gain the whole world, and lose his own soul? or what shall a man give in exchange for his soul?
Matteus 16:27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan.
Matthew 16:27 For the Son of man shall come in the glory of his Father with his angels; and then he shall reward every man according to his works.
Matteus 16:28 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennen kuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan valtakunnassaan.
Matthew 16:28 Truly I say to you, There be some standing here, which shall not taste of death, till they see the Son of man coming in his kingdom.
Matteus 17:1 Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus ottaa mukaansa Pietarin, Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle, erilleen.
Matthew 17:1 And after six days Jesus takes Peter, James, and John his brother, and brings them up into an high mountain apart,
Matteus 17:2 Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo.
Matthew 17:2 And was transfigured before them: and his face did shine as the sun, and his raiment was white as the light.
Matteus 17:3 Ja katso, heille ilmestyivät Mooses ja Elias, jotka puhuivat hänen kanssaan.
Matthew 17:3 And, behold, there appeared to them Moses and Elias talking with him.
Matteus 17:4 Silloin Pietari vastasi ja sanoi Jeesukselle: Herra, meidän on hyvä olla täällä; jos tahdot, niin tehkäämme tähän kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi.
Matthew 17:4 Then answered Peter, and said to Jesus, Lord, it is good for us to be here: if you will, let us make here three tabernacles; one for you, and one for Moses, and one for Elias.
Matteus 17:5 Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi kirkas pilvi, ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä.
Matthew 17:5 While he yet spoke, behold, a bright cloud overshadowed them: and behold a voice out of the cloud, which said, This is my beloved Son, in whom I am well pleased; hear you him.
Matteus 17:6 Ja kun opetuslapset sen kuulivat, lankesivat he kasvoilleen ja pelästyivät kovin.
Matthew 17:6 And when the disciples heard it, they fell on their face, and were sore afraid.
Matteus 17:7 Ja Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: Nouskaa, älkääkä pelätkö.
Matthew 17:7 And Jesus came and touched them, and said, Arise, and be not afraid.
Matteus 17:8 Ja kun he nostivat silmänsä, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.
Matthew 17:8 And when they had lifted up their eyes, they saw no man, save Jesus only.
Matteus 17:9 Ja heidän laskeutuessaan vuorelta Jeesus varoitti heitä sanoen: Älkää kertoko tätä näkyä kenellekään, ennen kuin Ihmisen Poika on noussut kuolleista.
Matthew 17:9 And as they came down from the mountain, Jesus charged them, saying, Tell the vision to no man, until the Son of man be risen again from the dead.
Matteus 17:10 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: Miksi sitten lainopettajat sanovat, että Eliaan täytyy tulla ensin?
Matthew 17:10 And his disciples asked him, saying, Why then say the scribes that Elias must first come?
Matteus 17:11 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Elias tosin tulee ensin ja asettaa kaikki kohdalleen.
Matthew 17:11 And Jesus answered and said to them, Elias truly shall first come, and restore all things.
Matteus 17:12 Mutta minä sanon teille: Elias on jo tullut, eivätkä he tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat. Samoin Ihmisen Poika on kärsivä heiltä.
Matthew 17:12 But I say to you, That Elias is come already, and they knew him not, but have done to him whatever they listed. Likewise shall also the Son of man suffer of them.
Matteus 17:13 Silloin opetuslapset ymmärsivät, että hän puhui heille Johannes Kastajasta.
Matthew 17:13 Then the disciples understood that he spoke to them of John the Baptist.
Matteus 17:14 Ja kun he tulivat kansan luo, tuli hänen luokseen muuan mies, polvistui hänen eteensä ja sanoi:
Matthew 17:14 And when they were come to the multitude, there came to him a certain man, kneeling down to him, and saying,
Matteus 17:15 Herra, armahda poikaani, sillä hän on kuunvaivainen ja kovin tuskissaan; usein hän kaatuu tuleen ja usein veteen.
Matthew 17:15 Lord, have mercy on my son: for he is lunatic, and sore vexed: for often he falls into the fire, and oft into the water.
Matteus 17:16 Ja minä toin hänet sinun opetuslapsesi luo, mutta he eivät kyenneet parantamaan häntä.
Matthew 17:16 And I brought him to your disciples, and they could not cure him.
Matteus 17:17 Niin Jeesus vastasi ja sanoi: Voi epäuskoinen ja nurja sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän kanssanne? Kuinka kauan minun täytyy kärsiä teitä? Tuokaa hänet tänne minun luokseni.
Matthew 17:17 Then Jesus answered and said, O faithless and perverse generation, how long shall I be with you? how long shall I suffer you? bring him here to me.
Matteus 17:18 Ja Jeesus nuhteli riivaajaa, ja se lähti hänestä; ja lapsi oli siitä hetkestä parantunut.
Matthew 17:18 And Jesus rebuked the devil; and he departed out of him: and the child was cured from that very hour.
Matteus 17:19 Silloin opetuslapset menivät Jeesuksen luo erikseen ja sanoivat: Miksi emme me voineet ajaa häntä ulos?
Matthew 17:19 Then came the disciples to Jesus apart, and said, Why could not we cast him out?
Matteus 17:20 Niin Jeesus sanoi heille: Teidän epäuskonne tähden. Sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa niin kuin sinapinsiemenen, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta.
Matthew 17:20 And Jesus said to them, Because of your unbelief: for truly I say to you, If you have faith as a grain of mustard seed, you shall say to this mountain, Remove hence to yonder place; and it shall remove; and nothing shall be impossible to you.
Matteus 17:21 Mutta tämä laji ei lähde ulos muuten kuin rukouksella ja paastolla.
Matthew 17:21 However, this kind goes not out but by prayer and fasting.
Matteus 17:22 Ja heidän ollessaan Galileassa Jeesus sanoi heille: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin.
Matthew 17:22 And while they stayed in Galilee, Jesus said to them, The Son of man shall be betrayed into the hands of men:
Matteus 17:23 Ja he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee kuolleista. Ja he tulivat kovin murheen valtaan.
Matthew 17:23 And they shall kill him, and the third day he shall be raised again. And they were exceeding sorry.
Matteus 17:24 Ja kun he tulivat Kapernaumiin, tulivat veronkantajat Pietarin luo ja sanoivat: Eikö teidän opettajanne maksa veroa?
Matthew 17:24 And when they were come to Capernaum, they that received tribute money came to Peter, and said, Does not your master pay tribute?
Matteus 17:25 Hän sanoi: Kyllä. Ja kun hän oli mennyt taloon, Jeesus esti häntä sanoen: Mitä mieltä sinä olet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa, omilta lapsiltaanko vai muukalaisilta?
Matthew 17:25 He said, Yes. And when he was come into the house, Jesus prevented him, saying, What think you, Simon? of whom do the kings of the earth take custom or tribute? of their own children, or of strangers?
Matteus 17:26 Pietari sanoi hänelle: Vieralaisista. Jeesus sanoi hänelle: Lapset ovat siis vapaita.
Matthew 17:26 Peter said to him, Of strangers. Jesus said to him, Then are the children free.
Matteus 17:27 Mutta ettemme pahentaisi heitä, mene mereen, heitä onki ja ota ensimmäinen kala, joka ylös tulee. Kun avaat sen suun, löydät siitä rahan. Ota se ja anna heille minun ja itsesi puolesta.
Matthew 17:27 Notwithstanding, lest we should offend them, go you to the sea, and cast an hook, and take up the fish that first comes up; and when you have opened his mouth, you shall find a piece of money: that take, and give to them for me and you.
Matteus 18:1 Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?
Matthew 18:1 At the same time came the disciples to Jesus, saying, Who is the greatest in the kingdom of heaven?
Matteus 18:2 Ja Jeesus kutsui tykönsä lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja
Matthew 18:2 And Jesus called a little child to him, and set him in the middle of them,
Matteus 18:3 Ja sanoi: Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.
Matthew 18:3 And said, Truly I say to you, Except you be converted, and become as little children, you shall not enter into the kingdom of heaven.
Matteus 18:4 Joka siis nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.
Matthew 18:4 Whoever therefore shall humble himself as this little child, the same is greatest in the kingdom of heaven.
Matteus 18:5 Ja joka ottaa luokseen yhden tällaisen lapsen minun nimeeni, ottaa luokseen minut.
Matthew 18:5 And whoever shall receive one such little child in my name receives me.
Matteus 18:6 Mutta jos joku näistä pienistä, jotka uskovat minuun, viettelee, hänelle olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet hukutettaisiin meren syvyyteen.
Matthew 18:6 But whoever shall offend one of these little ones which believe in me, it were better for him that a millstone were hanged about his neck, and that he were drowned in the depth of the sea.
Matteus 18:7 Voi maailmaa viettelysten tähden! Sillä viettelysten täytyy tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettely tulee!
Matthew 18:7 Woe to the world because of offenses! for it must needs be that offenses come; but woe to that man by whom the offense comes!
Matteus 18:8 Jos kätesi tai jalkasi pahentavat sinua, hakkaa ne pois ja heitä ne pois. Parempi on sinulle, että käden tai jalan kanssa menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen.
Matthew 18:8 Why if your hand or your foot offend you, cut them off, and cast them from you: it is better for you to enter into life halt or maimed, rather than having two hands or two feet to be cast into everlasting fire.
Matteus 18:9 Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.
Matthew 18:9 And if your eye offend you, pluck it out, and cast it from you: it is better for you to enter into life with one eye, rather than having two eyes to be cast into hell fire.
Matteus 18:10 Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.
Matthew 18:10 Take heed that you despise not one of these little ones; for I say to you, That in heaven their angels do always behold the face of my Father which is in heaven.
Matteus 18:11 Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sen, mikä kadonnut on.
Matthew 18:11 For the Son of man is come to save that which was lost.
Matteus 18:12 Mitä arvelette? Jos jollakulla on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä ne yhdeksänkymmentäyhdeksän ja mene vuorille etsimään eksynyttä lammasta?
Matthew 18:12 How think you? if a man have an hundred sheep, and one of them be gone astray, does he not leave the ninety and nine, and goes into the mountains, and seeks that which is gone astray?
Matteus 18:13 Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee siitä enemmän kuin niistä yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä, jotka eivät eksyneet.
Matthew 18:13 And if so be that he find it, truly I say to you, he rejoices more of that sheep, than of the ninety and nine which went not astray.
Matteus 18:14 Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä hukkuisi.
Matthew 18:14 Even so it is not the will of your Father which is in heaven, that one of these little ones should perish.
Matteus 18:15 Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, mene ja nuhtele häntä kahden kesken; jos hän kuulee sinua, olet voittanut veljesi.
Matthew 18:15 Moreover if your brother shall trespass against you, go and tell him his fault between you and him alone: if he shall hear you, you have gained your brother.
Matteus 18:16 Mutta jos hän ei sinua kuule, ota mukaasi vielä yksi tai kaksi, että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan suulla.
Matthew 18:16 But if he will not hear you, then take with you one or two more, that in the mouth of two or three witnesses every word may be established.
Matteus 18:17 Ja jos hän ei heitä kuuntele, niin sano seurakunnalle; mutta jos hän ei seurakuntaa kuuntele, niin olkoon hän sinulle kuin pakana ja publikaani.
Matthew 18:17 And if he shall neglect to hear them, tell it to the church: but if he neglect to hear the church, let him be to you as an heathen man and a publican.
Matteus 18:18 Totisesti minä sanon teille: minkä te sidotte maan päällä, se on sidottu taivaassa, ja minkä te vapautatte maan päällä, se on vapautettu taivaassa.
Matthew 18:18 Truly I say to you, Whatever you shall bind on earth shall be bound in heaven: and whatever you shall loose on earth shall be loosed in heaven.
Matteus 18:19 Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä sopii mistä asiasta tahansa, mitä he anovat, niin heille antaa minun Isäni, joka on taivaissa.
Matthew 18:19 Again I say to you, That if two of you shall agree on earth as touching any thing that they shall ask, it shall be done for them of my Father which is in heaven.
Matteus 18:20 Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.
Matthew 18:20 For where two or three are gathered together in my name, there am I in the middle of them.
Matteus 18:21 Silloin Pietari tuli hänen luokseen ja sanoi: Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava veljelleni anteeksi, jos hän rikkoo minua vastaan? Eikö seitsemän kertaa?
Matthew 18:21 Then came Peter to him, and said, Lord, how oft shall my brother sin against me, and I forgive him? till seven times?
Matteus 18:22 Jeesus sanoi hänelle: En minä sano sinulle seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
Matthew 18:22 Jesus said to him, I say not to you, Until seven times: but, Until seventy times seven.
Matteus 18:23 Sentähden on taivasten valtakunta verrattava kuninkaaseen, joka tahtoi ottaa tilin palvelijoistaan.
Matthew 18:23 Therefore is the kingdom of heaven likened to a certain king, which would take account of his servants.
Matteus 18:24 Ja kun hän alkoi tilintekoa, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia.
Matthew 18:24 And when he had begun to reckon, one was brought to him, which owed him ten thousand talents.
Matteus 18:25 Mutta mitä hänellä ei ollut maksettavaa, hänen isäntänsä käski myydä hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaiken, mitä hänellä oli, ja maksaa.
Matthew 18:25 But for as much as he had not to pay, his lord commanded him to be sold, and his wife, and children, and all that he had, and payment to be made.
Matteus 18:26 Niin palvelija lankesi maahan, kumarsi häntä ja sanoi: Herra, ole kärsivällinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaiken.
Matthew 18:26 The servant therefore fell down, and worshipped him, saying, Lord, have patience with me, and I will pay you all.
Matteus 18:27 Silloin isäntä sääli palvelijaa, päästi hänet irti ja antoi hänelle velan anteeksi.
Matthew 18:27 Then the lord of that servant was moved with compassion, and loosed him, and forgave him the debt.
Matteus 18:28 Mutta sama palvelija meni ulos ja tapasi yhden kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria. Ja hän ojensi kätensä hänelle, kurkusta kurkkua ja sanoi: Maksa minulle, mitä olet velkaa.
Matthew 18:28 But the same servant went out, and found one of his fellow servants, which owed him an hundred pence: and he laid hands on him, and took him by the throat, saying, Pay me that you owe.
Matteus 18:29 Ja hänen kanssapalvelijansa lankesi hänen jalkojensa juureen, etsi häntä ja sanoi: Ole kärsivällinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaiken.
Matthew 18:29 And his fellow servant fell down at his feet, and sought him, saying, Have patience with me, and I will pay you all.
Matteus 18:30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankilaan, kunnes hän maksaisi velkansa.
Matthew 18:30 And he would not: but went and cast him into prison, till he should pay the debt.
Matteus 18:31 Kun hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä oli tapahtunut, he tulivat kovin murheellisiksi ja tulivat kertomaan isännälleen kaiken, mitä oli tapahtunut.
Matthew 18:31 So when his fellow servants saw what was done, they were very sorry, and came and told to their lord all that was done.
Matteus 18:32 Silloin hänen herransa kutsui hänet luokseen ja sanoi hänelle: Voi paha palvelija, minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska annoit minulta apua.
Matthew 18:32 Then his lord, after that he had called him, said to him, O you wicked servant, I forgave you all that debt, because you desired me:
Matteus 18:33 Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niin kuin minä armahdin sinua?
Matthew 18:33 Should not you also have had compassion on your fellow servant, even as I had pity on you?
Matteus 18:34 Ja hänen herransa vihastui ja luovutti hänet ryövärien käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, mitä hänelle oli velkaa.
Matthew 18:34 And his lord was wroth, and delivered him to the tormentors, till he should pay all that was due to him.
Matteus 18:35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, jos te ette sydämestänne anna kukin veljellenne anteeksi hänen rikkomuksiaan.
Matthew 18:35 So likewise shall my heavenly Father do also to you, if you from your hearts forgive not every one his brother their trespasses.
Matteus 19:1 Ja tapahtui, että kun Jeesus oli lopettanut nämä puheet, hän lähti Galileasta ja tuli Juudean alueelle, Jordanin tuolle puolelle.
Matthew 19:1 And it came to pass, that when Jesus had finished these sayings, he departed from Galilee, and came into the coasts of Judaea beyond Jordan;
Matteus 19:2 Ja häntä seurasi suuri ihmisjoukko, ja hän paransi heidät siellä.
Matthew 19:2 And great multitudes followed him; and he healed them there.
Matteus 19:3 Myös fariseukset tulivat hänen luokseen kiusaamaan häntä ja sanoivat hänelle: Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa?
Matthew 19:3 The Pharisees also came to him, tempting him, and saying to him, Is it lawful for a man to put away his wife for every cause?
Matteus 19:4 Ja hän vastasi ja sanoi heille: Ettekö ole lukeneet, että hän, joka alusta loi heidät, loi heidät mieheksi ja naiseksi,
Matthew 19:4 And he answered and said to them, Have you not read, that he which made them at the beginning made them male and female,
Matteus 19:5 Ja sanoi: Sentähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi?
Matthew 19:5 And said, For this cause shall a man leave father and mother, and shall join to his wife: and they two shall be one flesh?
Matteus 19:6 He eivät enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.
Matthew 19:6 Why they are no more two, but one flesh. What therefore God has joined together, let not man put asunder.
Matteus 19:7 He sanoivat hänelle: Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hyljätä vaimo?
Matthew 19:7 They say to him, Why did Moses then command to give a writing of divorce, and to put her away?
Matteus 19:8 Hän sanoi heille: Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut.
Matthew 19:8 He said to them, Moses because of the hardness of your hearts suffered you to put away your wives: but from the beginning it was not so.
Matteus 19:9 Ja minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa, muun kuin haureuden tähden, ja nai toisen, tekee aviorikoksen; ja joka nai hyljätyn, tekee aviorikoksen.
Matthew 19:9 And I say to you, Whoever shall put away his wife, except it be for fornication, and shall marry another, commits adultery: and whoever marries her which is put away does commit adultery.
Matteus 19:10 Opetuslapset sanoivat hänelle: Jos miehen laita on näin vaimon kanssa, niin ei ole hyvä mennä naimisiin.
Matthew 19:10 His disciples say to him, If the case of the man be so with his wife, it is not good to marry.
Matteus 19:11 Mutta hän sanoi heille: Tämä sana ei ole kaikkien käsitettävissä, paitsi niiden, joille se on annettu.
Matthew 19:11 But he said to them, All men cannot receive this saying, save they to whom it is given.
Matteus 19:12 Sillä on olemassa eunukkeja, jotka ovat syntyneet sellaisiksi äitinsä kohdusta; ja on olemassa eunukkeja, jotka ihmiset tekivät eunukeiksi; ja on eunukkeja, jotka ovat tehneet itsensä eunukeiksi taivasten valtakunnan tähden. Joka voi sen ottaa vastaan,
Matthew 19:12 For there are some eunuchs, which were so born from their mother’s womb: and there are some eunuchs, which were made eunuchs of men: and there be eunuchs, which have made themselves eunuchs for the kingdom of heaven’s sake. He that is able to receive it,
Matteus 19:13 Silloin tuotiin hänen luokseen lapsia, että hän paneisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat heitä.
Matthew 19:13 Then were there brought to him little children, that he should put his hands on them, and pray: and the disciples rebuked them.
Matteus 19:14 Mutta Jeesus sanoi: Sallikaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun luokseni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta.
Matthew 19:14 But Jesus said, Suffer little children, and forbid them not, to come to me: for of such is the kingdom of heaven.
Matteus 19:15 Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä.
Matthew 19:15 And he laid his hands on them, and departed there.
Matteus 19:16 Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: Hyvä opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minulla olisi iankaikkinen elämä?
Matthew 19:16 And, behold, one came and said to him, Good Master, what good thing shall I do, that I may have eternal life?
Matteus 19:17 Ja hän sanoi hänelle: Miksi sanot minua hyväksi? Ei ole ketään muuta hyvää kuin yksi, Jumala. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt.
Matthew 19:17 And he said to him, Why call you me good? there is none good but one, that is, God: but if you will enter into life, keep the commandments.
Matteus 19:18 Hän sanoi hänelle: Mitä? Jeesus sanoi: Älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista väärällä tavalla,
Matthew 19:18 He said to him, Which? Jesus said, You shall do no murder, You shall not commit adultery, You shall not steal, You shall not bear false witness,
Matteus 19:19 Kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Matthew 19:19 Honor your father and your mother: and, You shall love your neighbor as yourself.
Matteus 19:20 Nuorukainen sanoi hänelle: Kaikkia näitä minä olen noudattanut nuoruudestani asti; mitä minulta vielä puuttuu?
Matthew 19:20 The young man said to him, All these things have I kept from my youth up: what lack I yet?
Matteus 19:21 Jeesus sanoi hänelle: Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua.
Matthew 19:21 Jesus said to him, If you will be perfect, go and sell that you have, and give to the poor, and you shall have treasure in heaven: and come and follow me.
Matteus 19:22 Mutta kuultuaan nuorukaisen tuon sanan hän meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
Matthew 19:22 But when the young man heard that saying, he went away sorrowful: for he had great possessions.
Matteus 19:23 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Totisesti minä sanon teille: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan.
Matthew 19:23 Then said Jesus to his disciples, Truly I say to you, That a rich man shall hardly enter into the kingdom of heaven.
Matteus 19:24 Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.
Matthew 19:24 And again I say to you, It is easier for a camel to go through the eye of a needle, than for a rich man to enter into the kingdom of God.
Matteus 19:25 Kun hänen opetuslapsensa kuulivat sen, he hämmästyivät suuresti ja sanoivat: Kuka sitten voi pelastua?
Matthew 19:25 When his disciples heard it, they were exceedingly amazed, saying, Who then can be saved?
Matteus 19:26 Mutta Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista.
Matthew 19:26 But Jesus beheld them, and said to them, With men this is impossible; but with God all things are possible.
Matteus 19:27 Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?
Matthew 19:27 Then answered Peter and said to him, Behold, we have forsaken all, and followed you; what shall we have therefore?
Matteus 19:28 Ja Jeesus sanoi heille: Totisesti minä sanon teille: te, jotka olette minua seuranneet, uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimelle, tekin saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.
Matthew 19:28 And Jesus said to them, Truly I say to you, That you which have followed me, in the regeneration when the Son of man shall sit in the throne of his glory, you also shall sit on twelve thrones, judging the twelve tribes of Israel.
Matteus 19:29 Ja jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut taloistaan, veljistään tai sisaristaan, isästään tai äidistään, vaimostaan tai lapsistaan tai pelloistaan, on saava satakertaisesti ja perivä iankaikkisen elämän.
Matthew 19:29 And every one that has forsaken houses, or brothers, or sisters, or father, or mother, or wife, or children, or lands, for my name’s sake, shall receive an hundred times, and shall inherit everlasting life.
Matteus 19:30 Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä, ja viimeiset ensimmäisiä.
Matthew 19:30 But many that are first shall be last; and the last shall be first.
Matteus 20:1 Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.
Matthew 20:1 For the kingdom of heaven is like to a man that is an householder, which went out early in the morning to hire laborers into his vineyard.
Matteus 20:2 Ja sovittuaan työmiesten kanssa denarin päiväpalkasta hän lähetti heidät viinitarhaansa.
Matthew 20:2 And when he had agreed with the laborers for a penny a day, he sent them into his vineyard.
Matteus 20:3 Ja hän meni ulos noin kolmantena tuntina ja näki muita seisomassa torilla joutilaina,
Matthew 20:3 And he went out about the third hour, and saw others standing idle in the marketplace,
Matteus 20:4 Ja sanoi heille: Menkää tekin viinitarhaan, ja mikä kohtuus on, minä annan teille. Ja he menivät matkaansa.
Matthew 20:4 And said to them; Go you also into the vineyard, and whatever is right I will give you. And they went their way.
Matteus 20:5 Taas hän meni ulos noin kuudennella ja yhdeksännellä tunnilla ja teki samoin.
Matthew 20:5 Again he went out about the sixth and ninth hour, and did likewise.
Matteus 20:6 Ja noin yhdennellätoista hetkellä hän meni ulos ja löysi muita joutilaina seisomassa ja sanoi heille: Miksi te seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?
Matthew 20:6 And about the eleventh hour he went out, and found others standing idle, and said to them, Why stand you here all the day idle?
Matteus 20:7 He sanoivat hänelle: Kukaan ei ole meitä palkannut. Hän sanoi heille: Menkää tekin viinitarhaan, ja mikä oikeudenmukainen on, sen teille pitää antamassa.
Matthew 20:7 They say to him, Because no man has hired us. He said to them, Go you also into the vineyard; and whatever is right, that shall you receive.
Matteus 20:8 Kun ilta tuli, viinitarhan herra sanoi taloudenhoitajalleen: Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin.
Matthew 20:8 So when even was come, the lord of the vineyard said to his steward, Call the laborers, and give them their hire, beginning from the last to the first.
Matteus 20:9 Ja kun ne, jotka olivat palkatut, tulivat noin yhdennellätoista hetkellä, saivat he kukin pennin.
Matthew 20:9 And when they came that were hired about the eleventh hour, they received every man a penny.
Matteus 20:10 Mutta kun ensimmäiset tulivat, he luulivat saavansa enemmän; ja hekin saivat kukin pennin.
Matthew 20:10 But when the first came, they supposed that they should have received more; and they likewise received every man a penny.
Matteus 20:11 Ja saatuaan sen he napisivat talon hoitajaa vastaan,
Matthew 20:11 And when they had received it, they murmured against the manager of the house,
Matteus 20:12 Sanoen: Nämä viimeiset tekivät työtä vain yhden tunnin, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka kantoimme päivän kuorman ja helteen.
Matthew 20:12 Saying, These last have worked but one hour, and you have made them equal to us, which have borne the burden and heat of the day.
Matteus 20:13 Mutta hän vastasi yhdelle heistä ja sanoi: Ystävä, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut kanssani yhdestä pennista?
Matthew 20:13 But he answered one of them, and said, Friend, I do you no wrong: did not you agree with me for a penny?
Matteus 20:14 Ota, mikä on sinun, ja mene tiehäsi. Minä annan tälle viimeiselle, niin kuin sinullekin.
Matthew 20:14 Take that your is, and go your way: I will give to this last, even as to you.
Matteus 20:15 Eikö minun ole lupa tehdä omillani, mitä tahdon? Onko silmäsi paha, koska minä olen hyvä?
Matthew 20:15 Is it not lawful for me to do what I will with my own? Is your eye evil, because I am good?
Matteus 20:16 Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi; sillä monta on kutsuttu, mutta harva valittu.
Matthew 20:16 So the last shall be first, and the first last: for many be called, but few chosen.
Matteus 20:17 Ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin ja otti mukaansa kaksitoista opetuslasta erilleen tiellä ja sanoi heille:
Matthew 20:17 And Jesus going up to Jerusalem took the twelve disciples apart in the way, and said to them,
Matteus 20:18 Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipapeille ja kirjanoppineille, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan,
Matthew 20:18 Behold, we go up to Jerusalem; and the Son of man shall be betrayed to the chief priests and to the scribes, and they shall condemn him to death,
Matteus 20:19 Ja antavat hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi; ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.
Matthew 20:19 And shall deliver him to the Gentiles to mock, and to whip, and to crucify him: and the third day he shall rise again.
Matteus 20:20 Silloin Sebedeuksen lasten äiti tuli hänen luokseen poikineen, kumarsi häntä ja anoi häneltä jotakin.
Matthew 20:20 Then came to him the mother of Zebedees children with her sons, worshipping him, and desiring a certain thing of him.
Matteus 20:21 Ja hän sanoi hänelle: Mitä tahdot? Nainen sanoi hänelle: Anna näiden kahden poikani istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi sinun valtakunnassasi.
Matthew 20:21 And he said to her, What will you? She said to him, Grant that these my two sons may sit, the one on your right hand, and the other on the left, in your kingdom.
Matteus 20:22 Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, ja tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan? He sanoivat hänelle: Voimme.
Matthew 20:22 But Jesus answered and said, You know not what you ask. Are you able to drink of the cup that I shall drink of, and to be baptized with the baptism that I am baptized with? They say to him, We are able.
Matteus 20:23 Ja hän sanoi heille: Te tosin juotte minun maljani, ja teidät kastetaan sillä kasteella, jolla minut kastetaan. Mutta oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut.
Matthew 20:23 And he said to them, You shall drink indeed of my cup, and be baptized with the baptism that I am baptized with: but to sit on my right hand, and on my left, is not my to give, but it shall be given to them for whom it is prepared of my Father.
Matteus 20:24 Ja kun ne kymmenen sen kuulivat, he närkästyivät noita kahta veljestä kohtaan.
Matthew 20:24 And when the ten heard it, they were moved with indignation against the two brothers.
Matteus 20:25 Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: Te tiedätte, että pakanain ruhtinaat herroina käyttävät niitä ja että mahtavat käyttävät heitä valtansa alla.
Matthew 20:25 But Jesus called them to him, and said, You know that the princes of the Gentiles exercise dominion over them, and they that are great exercise authority on them.
Matteus 20:26 Mutta niin ei saa olla teidän keskuudessanne, vaan joka tahtoo olla suuri teidän keskuudessanne, olkoon teidän palvelijanne;
Matthew 20:26 But it shall not be so among you: but whoever will be great among you, let him be your minister;
Matteus 20:27 Ja joka tahtoo olla teidän joukossanne ensimmäinen, olkoon teidän palvelijanne.
Matthew 20:27 And whoever will be chief among you, let him be your servant:
Matteus 20:28 Niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen puolesta.
Matthew 20:28 Even as the Son of man came not to be ministered to, but to minister, and to give his life a ransom for many.
Matteus 20:29 Ja heidän lähtiessään Jerikosta häntä seurasi suuri joukko ihmisiä.
Matthew 20:29 And as they departed from Jericho, a great multitude followed him.
Matteus 20:30 Ja katso, tien vieressä istui kaksi sokeaa. Kuullessaan Jeesuksen kulkevan ohi he huusivat sanoen: Herra, Daavidin poika, armahda meitä!
Matthew 20:30 And, behold, two blind men sitting by the way side, when they heard that Jesus passed by, cried out, saying, Have mercy on us, O Lord, you son of David.
Matteus 20:31 Ja kansa nuhteli heitä, että heidän tulisi olla hiljaa; mutta he huusivat sitä enemmän sanoen: Herra, Daavidin poika, armahda meitä!
Matthew 20:31 And the multitude rebuked them, because they should hold their peace: but they cried the more, saying, Have mercy on us, O Lord, you son of David.
Matteus 20:32 Ja Jeesus seisahtui, kutsui heidät luokseen ja sanoi: Mitä te tahdotte minun teille tekevän?
Matthew 20:32 And Jesus stood still, and called them, and said, What will you that I shall do to you?
Matteus 20:33 He sanoivat hänelle: Herra, että meidän silmämme avautuisivat.
Matthew 20:33 They say to him, Lord, that our eyes may be opened.
Matteus 20:34 Niin Jeesuksen tuli heitä sääli, ja hän kosketti heidän silmiään; ja heti heidän silmänsä saivat näkönsä, ja he seurasivat häntä.
Matthew 20:34 So Jesus had compassion on them, and touched their eyes: and immediately their eyes received sight, and they followed him.
Matteus 21:1 Ja kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen, Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta,
Matthew 21:1 And when they drew near to Jerusalem, and were come to Bethphage, to the mount of Olives, then sent Jesus two disciples,
Matteus 21:2 Sanoen heille: Menkää kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta te löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne ja tuokaa ne minulle.
Matthew 21:2 Saying to them, Go into the village over against you, and straightway you shall find an ass tied, and a colt with her: loose them, and bring them to me.
Matteus 21:3 Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin sanokaa: 'Herra tarvitsee niitä'; ja hän lähettää ne kohta.
Matthew 21:3 And if any man say ought to you, you shall say, The Lord has need of them; and straightway he will send them.
Matteus 21:4 Tämä kaikki tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo:
Matthew 21:4 All this was done, that it might be fulfilled which was spoken by the prophet, saying,
Matteus 21:5 Minä sanon sinulle, Siionin tytär: Katso, sinun kuninkaasi tulee luoksesi, hiljainen ja istuen aasilla, aasin varsalla.
Matthew 21:5 Tell you the daughter of Sion, Behold, your King comes to you, meek, and sitting on an ass, and a colt the foal of an ass.
Matteus 21:6 Ja opetuslapset menivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli heitä käskenyt,
Matthew 21:6 And the disciples went, and did as Jesus commanded them,
Matteus 21:7 Ja he toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteensa ja istuttivat hänet niiden selkään.
Matthew 21:7 And brought the ass, and the colt, and put on them their clothes, and they set him thereon.
Matteus 21:8 Ja hyvin suuri joukko levitti vaatteensa tielle; toiset katkoivat oksia puista ja hajottivat ne tielle.
Matthew 21:8 And a very great multitude spread their garments in the way; others cut down branches from the trees, and strewed them in the way.
Matteus 21:9 Ja kansanjoukot, jotka kulkivat edellä ja perässä, huusivat sanoen: Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! Hoosianna korkeuksissa!
Matthew 21:9 And the multitudes that went before, and that followed, cried, saying, Hosanna to the son of David: Blessed is he that comes in the name of the Lord; Hosanna in the highest.
Matteus 21:10 Ja kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki joutui liikkeelle ja sanoi: Kuka tämä on?
Matthew 21:10 And when he was come into Jerusalem, all the city was moved, saying, Who is this?
Matteus 21:11 Ja kansa sanoi: Tämä on Jeesus, se profeetta Galilean Nasaretista.
Matthew 21:11 And the multitude said, This is Jesus the prophet of Nazareth of Galilee.
Matteus 21:12 Ja Jeesus meni Jumalan temppeliin ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat temppelissä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet,
Matthew 21:12 And Jesus went into the temple of God, and cast out all them that sold and bought in the temple, and overthrew the tables of the moneychangers, and the seats of them that sold doves,
Matteus 21:13 Ja sanoi heille: Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan.
Matthew 21:13 And said to them, It is written, My house shall be called the house of prayer; but you have made it a den of thieves.
Matteus 21:14 Ja sokeat ja rammat tulivat hänen luokseen temppeliin, ja hän paransi heidät.
Matthew 21:14 And the blind and the lame came to him in the temple; and he healed them.
Matteus 21:15 Ja kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat temppelissä ja sanoivat: Hoosianna Daavidin pojalle, he närkästyivät kovin,
Matthew 21:15 And when the chief priests and scribes saw the wonderful things that he did, and the children crying in the temple, and saying, Hosanna to the son of David; they were sore displeased,
Matteus 21:16 Ja sanoivat hänelle: Kuuletko, mitä nämä sanovat? Jeesus sanoi heille: Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut kiitoksesi?'
Matthew 21:16 And said to him, Hear you what these say? And Jesus said to them, Yes; have you never read, Out of the mouth of babes and sucklings you have perfected praise?
Matteus 21:17 Ja hän jätti heidät ja meni kaupungin ulkopuolelle Betaniaan ja yöpyi siellä.
Matthew 21:17 And he left them, and went out of the city into Bethany; and he lodged there.
Matteus 21:18 Mutta aamulla, kun hän palasi kaupunkiin, hän oli nälkäinen.
Matthew 21:18 Now in the morning as he returned into the city, he hungry.
Matteus 21:19 Ja nähdessään tiellä viikunapuun hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä mitään muuta kuin lehtiä. Ja hän sanoi sille: Älköön sinussa enää koskaan kasvako hedelmää. Ja pian viikunapuu kuihtui.
Matthew 21:19 And when he saw a fig tree in the way, he came to it, and found nothing thereon, but leaves only, and said to it, Let no fruit grow on you henceforward for ever. And presently the fig tree withered away.
Matteus 21:20 Ja kun opetuslapset sen näkivät, ihmettelivät he ja sanoivat: Kuinka pian viikunapuu kuihtui?
Matthew 21:20 And when the disciples saw it, they marveled, saying, How soon is the fig tree withered away!
Matteus 21:21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: Totisesti minä sanon teille: jos teillä on uskoa ettekä epäile, niin te ette ainoastaan tee tätä, mikä viikunapuulle tehtiin, vaan myös jos te sanotte tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', niin se tapahtuu.
Matthew 21:21 Jesus answered and said to them, Truly I say to you, If you have faith, and doubt not, you shall not only do this which is done to the fig tree, but also if you shall say to this mountain, Be you removed, and be you cast into the sea; it shall be done.
Matteus 21:22 Ja kaikki, mitä te rukouksessa uskossa anotte, sen te saatte.
Matthew 21:22 And all things, whatever you shall ask in prayer, believing, you shall receive.
Matteus 21:23 Ja kun hän oli mennyt temppeliin, tulivat hänen luokseen ylipapit ja kansan vanhimmat hänen opettaessaan ja sanoivat: Millä vallalla sinä teet näitä? Ja kuka on antanut sinulle tämän vallan?
Matthew 21:23 And when he was come into the temple, the chief priests and the elders of the people came to him as he was teaching, and said, By what authority do you these things? and who gave you this authority?
Matteus 21:24 Jeesus vastasi heille: Minäkin teen teille yhden kysymyksen. Jos te minulle sen sanotte, niin minäkin sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.
Matthew 21:24 And Jesus answered and said to them, I also will ask you one thing, which if you tell me, I in like wise will tell you by what authority I do these things.
Matteus 21:25 Mistä Johanneksen kaste oli? Taivaastako vai ihmisistä? Niin he neuvottelivat keskenään ja sanoivat: Jos sanomme: Taivaasta, niin hän sanoo meille: Miksi ette sitten uskoneet häntä?
Matthew 21:25 The baptism of John, from where was it? from heaven, or of men? And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say to us, Why did you not then believe him?
Matteus 21:26 Mutta jos sanomme: Ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana.
Matthew 21:26 But if we shall say, Of men; we fear the people; for all hold John as a prophet.
Matteus 21:27 He vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: Emme tiedä. Niin hän sanoi heille: En minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen.
Matthew 21:27 And they answered Jesus, and said, We cannot tell. And he said to them, Neither tell I you by what authority I do these things.
Matteus 21:28 Mitä arvelette? Eräällä miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: Poikani, mene tänään töihin minun viinitarhaani.
Matthew 21:28 But what think you? A certain man had two sons; and he came to the first, and said, Son, go work to day in my vineyard.
Matteus 21:29 Hän vastasi ja sanoi: En tahdo. Mutta myöhemmin hän katui ja meni.
Matthew 21:29 He answered and said, I will not: but afterward he repented, and went.
Matteus 21:30 Ja hän tuli toisen luo ja sanoi samoin. Tämä vastasi ja sanoi: Menen, herra. Mutta ei mennyt.
Matthew 21:30 And he came to the second, and said likewise. And he answered and said, I go, sir: and went not.
Matteus 21:31 Kumpi heistä teki isänsä tahdon? He sanoivat hänelle: Ensimmäinen. Jeesus sanoi heille: Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan.
Matthew 21:31 Whether of them two did the will of his father? They say to him, The first. Jesus said to them, Truly I say to you, That the publicans and the harlots go into the kingdom of God before you.
Matteus 21:32 Sillä Johannes tuli teidän luoksenne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä; mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja te, vaikka te sen näitte, ettekä jälkeenpäin tehneet parannusta, niin että olisitte häntä uskoneet.
Matthew 21:32 For John came to you in the way of righteousness, and you believed him not: but the publicans and the harlots believed him: and you, when you had seen it, repented not afterward, that you might believe him.
Matteus 21:33 Kuulkaa toinen vertaus: Oli eräs perheenisäntä, joka istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin ja vuokrasi sen viljelijöille ja matkusti kaukaiseen maahan.
Matthew 21:33 Hear another parable: There was a certain householder, which planted a vineyard, and hedged it round about, and dig a wine press in it, and built a tower, and let it out to farmers, and went into a far country:
Matteus 21:34 Ja kun hedelmän aika lähestyi, hän lähetti palvelijansa viljelijöiden luo, että he saisivat sen hedelmät.
Matthew 21:34 And when the time of the fruit drew near, he sent his servants to the farmers, that they might receive the fruits of it.
Matteus 21:35 Ja maanviljelijät ottivat hänen palvelijansa, ja yhden pieksivät, toisen tappoivat ja kolmannen kivittivät.
Matthew 21:35 And the farmers took his servants, and beat one, and killed another, and stoned another.
Matteus 21:36 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja he tekivät heille samoin.
Matthew 21:36 Again, he sent other servants more than the first: and they did to them likewise.
Matteus 21:37 Mutta viimeiseksi hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: He kavahtavat minun poikaani.
Matthew 21:37 But last of all he sent to them his son, saying, They will reverence my son.
Matteus 21:38 Mutta kun maanviljelijät näkivät pojan, he sanoivat keskenään: Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet ja ottakaamme hänen perintönsä.
Matthew 21:38 But when the farmers saw the son, they said among themselves, This is the heir; come, let us kill him, and let us seize on his inheritance.
Matteus 21:39 Ja he ottivat hänet kiinni, heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat hänet.
Matthew 21:39 And they caught him, and cast him out of the vineyard, and slew him.
Matteus 21:40 Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viljelijöille?
Matthew 21:40 When the lord therefore of the vineyard comes, what will he do to those farmers?
Matteus 21:41 He sanoivat hänelle: Hän tuhoaa nuo pahat miehet kurjasti ja vuokraa viinitarhansa toisille viljelijöille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallaan.
Matthew 21:41 They say to him, He will miserably destroy those wicked men, and will let out his vineyard to other farmers, which shall render him the fruits in their seasons.
Matteus 21:42 Jeesus sanoi heille: Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.' Herran teko on tämä, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme.
Matthew 21:42 Jesus said to them, Did you never read in the scriptures, The stone which the builders rejected, the same is become the head of the corner: this is the Lord’s doing, and it is marvelous in our eyes?
Matteus 21:43 Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.
Matthew 21:43 Therefore say I to you, The kingdom of God shall be taken from you, and given to a nation bringing forth the fruits thereof.
Matteus 21:44 Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se jauhaa tomuksi.
Matthew 21:44 And whoever shall fall on this stone shall be broken: but on whomsoever it shall fall, it will grind him to powder.
Matteus 21:45 Ja kun ylipapit ja fariseukset olivat kuulleet hänen vertauksensa, he ymmärsivät, että hän puhui heistä.
Matthew 21:45 And when the chief priests and Pharisees had heard his parables, they perceived that he spoke of them.
Matteus 21:46 Mutta kun he yrittivät ottaa hänet käsiinsä, he pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.
Matthew 21:46 But when they sought to lay hands on him, they feared the multitude, because they took him for a prophet.
Matteus 22:1 Ja Jeesus vastasi ja puhui heille taas vertauksilla ja sanoi:
Matthew 22:1 And Jesus answered and spoke to them again by parables, and said,
Matteus 22:2 Taivasten valtakunta on kuninkaan kaltainen, joka laittoi häät pojalleen,
Matthew 22:2 The kingdom of heaven is like to a certain king, which made a marriage for his son,
Matteus 22:3 Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuttuja, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
Matthew 22:3 And sent forth his servants to call them that were bidden to the wedding: and they would not come.
Matteus 22:4 Taas hän lähetti muita palvelijoita sanoen: Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani. Häräni ja syöttövasikkani ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina. Tulkaa häihin.
Matthew 22:4 Again, he sent forth other servants, saying, Tell them which are bidden, Behold, I have prepared my dinner: my oxen and my fatted calves are killed, and all things are ready: come to the marriage.
Matteus 22:5 Mutta he eivät välittäneet siitä ja menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen.
Matthew 22:5 But they made light of it, and went their ways, one to his farm, another to his merchandise:
Matteus 22:6 Ja jäljelle jääneet ottivat hänen palvelijansa, kohtelivat heitä ilkeästi ja tappoivat heidät.
Matthew 22:6 And the remnant took his servants, and entreated them spitefully, and slew them.
Matteus 22:7 Mutta kun kuningas sen kuuli, vihastui hän ja lähetti sotajoukkonsa liikkeelle ja tuhosi nuo murhaajat ja poltti heidän kaupunkinsa.
Matthew 22:7 But when the king heard thereof, he was wroth: and he sent forth his armies, and destroyed those murderers, and burned up their city.
Matteus 22:8 Niin hän sanoi palvelijoilleen: Häät ovat valmiit, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
Matthew 22:8 Then said he to his servants, The wedding is ready, but they which were bidden were not worthy.
Matteus 22:9 Menkää siis maanteille ja kutsukaa häihin kaikki, jotka löydätte.
Matthew 22:9 Go you therefore into the highways, and as many as you shall find, bid to the marriage.
Matteus 22:10 Niin palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, sekä pahat että hyvät; ja häähuone täytettiin vierailla.
Matthew 22:10 So those servants went out into the highways, and gathered together all as many as they found, both bad and good: and the wedding was furnished with guests.
Matteus 22:11 Ja kun kuningas tuli sisään katsomaan vieraita, näki hän siellä miehen, jolla ei ollut häävaatteita.
Matthew 22:11 And when the king came in to see the guests, he saw there a man which had not on a wedding garment:
Matteus 22:12 Ja hän sanoi hänelle: Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne, vaikka sinulla ei ole häävaatteita? Mies oli mykkänä.
Matthew 22:12 And he said to him, Friend, how came you in here not having a wedding garment? And he was speechless.
Matteus 22:13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: Sitokaa hänen kätensä ja jalkansa ja viekää hänet pois ja heittäkää hänet ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Matthew 22:13 Then said the king to the servants, Bind him hand and foot, and take him away, and cast him into outer darkness, there shall be weeping and gnashing of teeth.
Matteus 22:14 Sillä monta on kutsuttuja, mutta harvat valittuja.
Matthew 22:14 For many are called, but few are chosen.
Matteus 22:15 Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet puheessaan solmituksi.
Matthew 22:15 Then went the Pharisees, and took counsel how they might entangle him in his talk.
Matteus 22:16 Ja he lähettivät hänen luokseen opetuslapsensa herodilaisten kanssa ja sanoivat: Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso ihmisen muotoon.
Matthew 22:16 And they sent out to him their disciples with the Herodians, saying, Master, we know that you are true, and teach the way of God in truth, neither care you for any man: for you regard not the person of men.
Matteus 22:17 Sano siis meille: mitä mieltä olet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?
Matthew 22:17 Tell us therefore, What think you? Is it lawful to give tribute to Caesar, or not?
Matteus 22:18 Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?
Matthew 22:18 But Jesus perceived their wickedness, and said, Why tempt you me, you hypocrites?
Matteus 22:19 Näyttäkää minulle verorahat. Ja he toivat hänelle pennin.
Matthew 22:19 Show me the tribute money. And they brought to him a penny.
Matteus 22:20 Ja hän sanoi heille: Kenen tämä kuva ja päällekirjoitus on?
Matthew 22:20 And he said to them, Whose is this image and superscription?
Matteus 22:21 He sanoivat hänelle: Keisarien. Silloin hän sanoi heille: Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on.
Matthew 22:21 They say to him, Caesar’s. Then said he to them, Render therefore to Caesar the things which are Caesar’s; and to God the things that are God’s.
Matteus 22:22 Kuultuaan nämä sanat he ihmettelivät, jättivät hänet ja menivät matkaansa.
Matthew 22:22 When they had heard these words, they marveled, and left him, and went their way.
Matteus 22:23 Sinä päivänä tulivat hänen luokseen saddukeukset, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä:
Matthew 22:23 The same day came to him the Sadducees, which say that there is no resurrection, and asked him,
Matteus 22:24 Sanoen: Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsettomana, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön veljelleen jälkeläisen.'
Matthew 22:24 Saying, Master, Moses said, If a man die, having no children, his brother shall marry his wife, and raise up seed to his brother.
Matteus 22:25 Meillä oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli. Koska hänellä ei ollut lapsia, hän jätti vaimonsa veljelleen.
Matthew 22:25 Now there were with us seven brothers: and the first, when he had married a wife, deceased, and, having no issue, left his wife to his brother:
Matteus 22:26 Samoin toinenkin ja kolmas, aina seitsemänteen asti.
Matthew 22:26 Likewise the second also, and the third, to the seventh.
Matteus 22:27 Ja viimeisenä kaikista kuoli myös nainen.
Matthew 22:27 And last of all the woman died also.
Matteus 22:28 Kenen vaimo seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa joutuu? Sillä kaikilla hän oli.
Matthew 22:28 Therefore in the resurrection whose wife shall she be of the seven? for they all had her.
Matteus 22:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: Te eksytte, koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
Matthew 22:29 Jesus answered and said to them, You do err, not knowing the scriptures, nor the power of God.
Matteus 22:30 Sillä ylösnousemuksessa ei mennä naimisiin eikä mennä miehelle, vaan ollaan niin kuin Jumalan enkelit taivaassa.
Matthew 22:30 For in the resurrection they neither marry, nor are given in marriage, but are as the angels of God in heaven.
Matteus 22:31 Mutta mitä kuolleiden ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on teille sanonut:
Matthew 22:31 But as touching the resurrection of the dead, have you not read that which was spoken to you by God, saying,
Matteus 22:32 Olenko minä Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala? Jumala ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien.
Matthew 22:32 I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob? God is not the God of the dead, but of the living.
Matteus 22:33 Ja kun kansa kuuli tämän, he hämmästyivät hänen opetuksestaan.
Matthew 22:33 And when the multitude heard this, they were astonished at his doctrine.
Matteus 22:34 Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli vaientanut saddukeukset, he kokoontuivat yhteen.
Matthew 22:34 But when the Pharisees had heard that he had put the Sadducees to silence, they were gathered together.
Matteus 22:35 Silloin yksi heistä, lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten häntä ja sanoi:
Matthew 22:35 Then one of them, which was a lawyer, asked him a question, tempting him, and saying,
Matteus 22:36 Mestari, mikä on lain suurin käsky?
Matthew 22:36 Master, which is the great commandment in the law?
Matteus 22:37 Jeesus sanoi hänelle: Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko mielestäsi.
Matthew 22:37 Jesus said to him, You shall love the Lord your God with all your heart, and with all your soul, and with all your mind.
Matteus 22:38 Tämä on suurin ja suurin käsky.
Matthew 22:38 This is the first and great commandment.
Matteus 22:39 Ja toinen on tämän vertainen: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Matthew 22:39 And the second is like to it, You shall love your neighbor as yourself.
Matteus 22:40 Näihin kahteen käskyyn perustuvat kaikki laki ja profeetat.
Matthew 22:40 On these two commandments hang all the law and the prophets.
Matteus 22:41 Kun fariseukset olivat koolla, Jeesus kysyi heiltä:
Matthew 22:41 While the Pharisees were gathered together, Jesus asked them,
Matteus 22:42 He sanoivat: Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on? He sanoivat hänelle: Daavidin pojan.
Matthew 22:42 Saying, What think you of Christ? whose son is he? They say to him, The son of David.
Matteus 22:43 Hän sanoi heille: Kuinka sitten Daavid hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
Matthew 22:43 He said to them, How then does David in spirit call him Lord, saying,
Matteus 22:44 Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.
Matthew 22:44 The LORD said to my Lord, Sit you on my right hand, till I make your enemies your footstool?
Matteus 22:45 Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?
Matthew 22:45 If David then call him Lord, how is he his son?
Matteus 22:46 Eikä kukaan kyennyt vastaamaan hänelle sanaakaan, eikä kukaan siitä päivästä lähtien enää rohjennut kysyä häneltä kysymyksiä.
Matthew 22:46 And no man was able to answer him a word, neither dared any man from that day forth ask him any more questions.
Matteus 23:1 Silloin Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen,
Matthew 23:1 Then spoke Jesus to the multitude, and to his disciples,
Matteus 23:2 Sanoen, että kirjanoppineet ja fariseukset istuvat Mooseksen istuimella:
Matthew 23:2 Saying The scribes and the Pharisees sit in Moses’ seat:
Matteus 23:3 Kaikki, mitä he siis käskevät teidän pitää, se tehkää ja pitäkää, mutta älkää tehkö heidän tekojensa mukaan; sillä he sanovat, mutta eivät tee.
Matthew 23:3 All therefore whatever they bid you observe, that observe and do; but do not you after their works: for they say, and do not.
Matteus 23:4 Sillä he sitovat raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille; mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa.
Matthew 23:4 For they bind heavy burdens and grievous to be borne, and lay them on men’s shoulders; but they themselves will not move them with one of their fingers.
Matteus 23:5 Mutta kaikki työnsä he tekevät sitä varten, että ihmiset heidät näkisivät: he tekevät leveät raamatunlauseensa ja suuret vaatteidensa tupsut,
Matthew 23:5 But all their works they do for to be seen of men: they make broad their phylacteries, and enlarge the borders of their garments,
Matteus 23:6 Ja rakastavat ylimpiä sijoja pidoissa ja etumaisia istuimia synagogissa,
Matthew 23:6 And love the uppermost rooms at feasts, and the chief seats in the synagogues,
Matteus 23:7 Ja tervehdyksiä toreilla ja sitä, että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'Rabbi, Rabbi'.
Matthew 23:7 And greetings in the markets, and to be called of men, Rabbi, Rabbi.
Matteus 23:8 Mutta älkää olko kutsuttako itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, Kristus, ja te kaikki olette veljiä.
Matthew 23:8 But be not you called Rabbi: for one is your Master, even Christ; and all you are brothers.
Matteus 23:9 Älkääkä kutsuko ketään maan päällä isäksenne, sillä yksi on teidän Isänne, joka on taivaissa.
Matthew 23:9 And call no man your father on the earth: for one is your Father, which is in heaven.
Matteus 23:10 Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän Mestarinne, Kristus.
Matthew 23:10 Neither be you called masters: for one is your Master, even Christ.
Matteus 23:11 Vaan joka teistä on suurin, olkoon teidän palvelijanne.
Matthew 23:11 But he that is greatest among you shall be your servant.
Matteus 23:12 Ja joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Matthew 23:12 And whoever shall exalt himself shall be abased; and he that shall humble himself shall be exalted.
Matteus 23:13 Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut! Te suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä. Te ette itse mene sisään ettekä salli menemään menevien mennä sisään.
Matthew 23:13 But woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! for you shut up the kingdom of heaven against men: for you neither go in yourselves, neither suffer you them that are entering to go in.
Matteus 23:14 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut! Te syötte leskien huoneet ja näön vuoksi pidätte pitkiä rukouksia! Sentähden te saatte sitä ankaramman tuomion.
Matthew 23:14 Woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! for you devour widows’ houses, and for a pretense make long prayer: therefore you shall receive the greater damnation.
Matteus 23:15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut! Te kiertelette meret ja maat tehdäksenne yhden käännynnäisen, ja kun hänestä on tullut, teette hänestä kahta kertaa pahemman helvetin lapsen kuin itse olette.
Matthew 23:15 Woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! for you compass sea and land to make one proselyte, and when he is made, you make him twofold more the child of hell than yourselves.
Matteus 23:16 Voi teitä, te sokeat oppaat, jotka sanotte: 'Jos joku vannoo temppelin kautta, se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo temppelin kullan kautta, hän on velkaa!'
Matthew 23:16 Woe to you, you blind guides, which say, Whoever shall swear by the temple, it is nothing; but whoever shall swear by the gold of the temple, he is a debtor!
Matteus 23:17 Te sokeat ja hölmöt! Kumpi on suurempi, kulta vai temppeli, joka kullan pyhittää?
Matthew 23:17 You fools and blind: for whether is greater, the gold, or the temple that sanctifies the gold?
Matteus 23:18 Ja jos joku vannoo alttarin kautta, se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo sen päällä olevan uhrilahjan kautta, hän on vikapää.
Matthew 23:18 And, Whoever shall swear by the altar, it is nothing; but whoever swears by the gift that is on it, he is guilty.
Matteus 23:19 Te tyhmät ja sokeat! Sillä kumpi on suurempi, lahja vai alttari, joka lahjan pyhittää?
Matthew 23:19 You fools and blind: for whether is greater, the gift, or the altar that sanctifies the gift?
Matteus 23:20 Joka siis vannoo alttarin kautta, vannoo sen ja kaiken sen päällä olevan kautta.
Matthew 23:20 Whoever therefore shall swear by the altar, swears by it, and by all things thereon.
Matteus 23:21 Ja joka vannoo temppelin kautta, vannoo sen kautta ja hänen kauttaan, joka siinä asuu.
Matthew 23:21 And whoever shall swear by the temple, swears by it, and by him that dwells therein.
Matteus 23:22 Ja joka vannoo taivaan kautta, vannoo Jumalan valtaistuimen kautta ja hänen kauttaan, joka sillä istuu.
Matthew 23:22 And he that shall swear by heaven, swears by the throne of God, and by him that sits thereon.
Matteus 23:23 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut! Te maksatte kymmenykset mintusta, aniksesta ja kuminasta, mutta jätätte huomiotta lain tärkeämmät asiat: oikeuden, laupeuden ja uskollisuuden. Nämä teidän olisi pitänyt tehdä, eikä toistakaan jättää tekemättä.
Matthew 23:23 Woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! for you pay tithe of mint and anise and cummin, and have omitted the weightier matters of the law, judgment, mercy, and faith: these ought you to have done, and not to leave the other undone.
Matteus 23:24 Te sokeat oppaat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin.
Matthew 23:24 You blind guides, which strain at a gnat, and swallow a camel.
Matteus 23:25 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut! Te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä.
Matthew 23:25 Woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! for you make clean the outside of the cup and of the platter, but within they are full of extortion and excess.
Matteus 23:26 Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan ja vadin sisältö, että niiden ulkopuolikin tulisi puhtaaksi.
Matthew 23:26 You blind Pharisee, cleanse first that which is within the cup and platter, that the outside of them may be clean also.
Matteus 23:27 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut! Te olette kuin valkoisiksi kalkitut hodat, jotka ulkoa näyttävät kauniilta, mutta sisältä ovat täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa.
Matthew 23:27 Woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! for you are like to white washed sepulchers, which indeed appear beautiful outward, but are within full of dead men’s bones, and of all uncleanness.
Matteus 23:28 Samoin tekin ulkoa näytätte ihmisten silmissä vanhurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja vääryyttä.
Matthew 23:28 Even so you also outwardly appear righteous to men, but within you are full of hypocrisy and iniquity.
Matteus 23:29 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut! Te rakennatte profeettojen hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautoja,
Matthew 23:29 Woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! because you build the tombs of the prophets, and garnish the sepulchers of the righteous,
Matteus 23:30 Ja sanotte: 'Jos me olisimme eläneet isiemme päivinä, emme olisi olleet heidän kanssaan osallisia profeettain vereen.'
Matthew 23:30 And say, If we had been in the days of our fathers, we would not have been partakers with them in the blood of the prophets.
Matteus 23:31 Miksi te todistatte itsellenne, että olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat?
Matthew 23:31 Why you be witnesses to yourselves, that you are the children of them which killed the prophets.
Matteus 23:32 Täyttäkää siis itsenne isienne mitan mukaan.
Matthew 23:32 Fill you up then the measure of your fathers.
Matteus 23:33 Te käärmeet, te kyykäärmeiden sikiöt, kuinka te voisitte välttää helvetin tuomion?
Matthew 23:33 You serpents, you generation of vipers, how can you escape the damnation of hell?
Matteus 23:34 Katso, minä lähetän teidän luoksenne profeettoja, viisaita ja kirjanoppineita, ja jotkut heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte synagogissanne ja vainoatte heitä kaupungista kaupunkiin.
Matthew 23:34 Why, behold, I send to you prophets, and wise men, and scribes: and some of them you shall kill and crucify; and some of them shall you whip in your synagogues, and persecute them from city to city:
Matteus 23:35 Että teidän päällenne tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä on vuodatettu, vanhurskaan Abelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välillä.
Matthew 23:35 That on you may come all the righteous blood shed on the earth, from the blood of righteous Abel to the blood of Zacharias son of Barachias, whom you slew between the temple and the altar.
Matteus 23:36 Totisesti minä sanon teille: kaikki tämä on tuleva tämän sukupolven päälle.
Matthew 23:36 Truly I say to you, All these things shall come on this generation.
Matteus 23:37 Oi Jerusalem, Jerusalem, sinä joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun luoksesi lähetetyt! Kuinka usein olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet!
Matthew 23:37 O Jerusalem, Jerusalem, you that kill the prophets, and stone them which are sent to you, how often would I have gathered your children together, even as a hen gathers her chickens under her wings, and you would not!
Matteus 23:38 Katso, teidän talonne jää teille autioksi.
Matthew 23:38 Behold, your house is left to you desolate.
Matteus 23:39 Sillä minä sanon teille: te ette näe minua tästedes, ennen kuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!'
Matthew 23:39 For I say to you, You shall not see me from now on, till you shall say, Blessed is he that comes in the name of the Lord.
Matteus 24:1 Ja Jeesus meni ulos ja lähti pois temppelistä; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen näyttämään hänelle temppelin rakennuksia.
Matthew 24:1 And Jesus went out, and departed from the temple: and his disciples came to him for to show him the buildings of the temple.
Matteus 24:2 Niin Jeesus sanoi heille: Ettekö näe kaikkea tätä? Totisesti minä sanon teille: tähän ei jää kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta.
Matthew 24:2 And Jesus said to them, See you not all these things? truly I say to you, There shall not be left here one stone on another, that shall not be thrown down.
Matteus 24:3 Ja kun hän istui Öljymäellä, opetuslapset tulivat erikseen hänen luokseen ja sanoivat: Sano meille, milloin tämä tapahtuu? Ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?
Matthew 24:3 And as he sat on the mount of Olives, the disciples came to him privately, saying, Tell us, when shall these things be? and what shall be the sign of your coming, and of the end of the world?
Matteus 24:4 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
Matthew 24:4 And Jesus answered and said to them, Take heed that no man deceive you.
Matteus 24:5 Sillä monta tulee minun nimessäni ja sanoo: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
Matthew 24:5 For many shall come in my name, saying, I am Christ; and shall deceive many.
Matteus 24:6 Ja te saatte kuulla sodista ja sodista sanomia; katsokaa, ettette peljästy; sillä kaikkien näiden täytyy tapahtua, mutta loppu ei ole vielä.
Matthew 24:6 And you shall hear of wars and rumors of wars: see that you be not troubled: for all these things must come to pass, but the end is not yet.
Matteus 24:7 Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja tulee olemaan nälänhätää, ruttotauteja ja maanjäristyksiä monin paikoin.
Matthew 24:7 For nation shall rise against nation, and kingdom against kingdom: and there shall be famines, and pestilences, and earthquakes, in divers places.
Matteus 24:8 Kaikki nämä ovat tuskien alkua.
Matthew 24:8 All these are the beginning of sorrows.
Matteus 24:9 Silloin teidät annetaan vaivaan ja teidät tapetaan, ja teitä vihataan kaikissa kansoissa minun nimeni tähden.
Matthew 24:9 Then shall they deliver you up to be afflicted, and shall kill you: and you shall be hated of all nations for my name’s sake.
Matteus 24:10 Ja silloin monet loukkaantuvat ja antavat toisensa kavallukseen ja vihaavat toisiaan.
Matthew 24:10 And then shall many be offended, and shall betray one another, and shall hate one another.
Matteus 24:11 Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
Matthew 24:11 And many false prophets shall rise, and shall deceive many.
Matteus 24:12 Ja sentähden, että vääryys pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
Matthew 24:12 And because iniquity shall abound, the love of many shall wax cold.
Matteus 24:13 Mutta joka kestää loppuun asti, se pelastuu.
Matthew 24:13 But he that shall endure to the end, the same shall be saved.
Matteus 24:14 Ja tämä valtakunnan evankeliumi saarnataan kaikkialle maailmaan, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.
Matthew 24:14 And this gospel of the kingdom shall be preached in all the world for a witness to all nations; and then shall the end come.
Matteus 24:15 Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta profeetta Daniel on puhunut, seisovan pyhässä paikassa (joka tämän lukee, se tarkatkoon):
Matthew 24:15 When you therefore shall see the abomination of desolation, spoken of by Daniel the prophet, stand in the holy place, (whoever reads, let him understand:)
Matteus 24:16 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille.
Matthew 24:16 Then let them which be in Judaea flee into the mountains:
Matteus 24:17 Älköön se, joka on katolla, tulko alas noutamaan mitään talostaan.
Matthew 24:17 Let him which is on the housetop not come down to take any thing out of his house:
Matteus 24:18 Älköönkä pellolla oleva palatko takaisin noutamaan vaatteitaan.
Matthew 24:18 Neither let him which is in the field return back to take his clothes.
Matteus 24:19 Voi niitä, jotka ovat raskaana ja imettäväiset noina päivinä!
Matthew 24:19 And woe to them that are with child, and to them that give suck in those days!
Matteus 24:20 Mutta rukoilkaa, ettei pakonne tapahtuisi talvella eikä sapatinpäivänä,
Matthew 24:20 But pray you that your flight be not in the winter, neither on the sabbath day:
Matteus 24:21 Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta tähän asti eikä milloinkaan tule.
Matthew 24:21 For then shall be great tribulation, such as was not since the beginning of the world to this time, no, nor ever shall be.
Matteus 24:22 Ja ellei niitä päiviä lyhennettäisi, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.
Matthew 24:22 And except those days should be shortened, there should no flesh be saved: but for the elect’s sake those days shall be shortened.
Matteus 24:23 Jos silloin joku sanoo teille: Katso, tässä on Kristus, tai: Tuolla, älkää uskoko.
Matthew 24:23 Then if any man shall say to you, See, here is Christ, or there; believe it not.
Matteus 24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria merkkejä ja ihmeitä, niin että he, jos mahdollista, eksyttävät valitutkin.
Matthew 24:24 For there shall arise false Christs, and false prophets, and shall show great signs and wonders; so that, if it were possible, they shall deceive the very elect.
Matteus 24:25 Katso, minä olen sen teille ennen sanonut.
Matthew 24:25 Behold, I have told you before.
Matteus 24:26 Miksi he sanovat teille: 'Katso, hän on erämaassa, älkää menkö sieltä; katso, hän on salaisissa kammioissa, älkää uskoko sitä?'
Matthew 24:26 Why if they shall say to you, Behold, he is in the desert; go not forth: behold, he is in the secret chambers; believe it not.
Matteus 24:27 Sillä niin kuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.
Matthew 24:27 For as the lightning comes out of the east, and shines even to the west; so shall also the coming of the Son of man be.
Matteus 24:28 Sillä missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.
Matthew 24:28 For wherever the carcass is, there will the eagles be gathered together.
Matteus 24:29 Heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.
Matthew 24:29 Immediately after the tribulation of those days shall the sun be darkened, and the moon shall not give her light, and the stars shall fall from heaven, and the powers of the heavens shall be shaken:
Matteus 24:30 Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla; ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat ja näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella.
Matthew 24:30 And then shall appear the sign of the Son of man in heaven: and then shall all the tribes of the earth mourn, and they shall see the Son of man coming in the clouds of heaven with power and great glory.
Matteus 24:31 Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasuunan äänellä, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta, taivaan ääristä hamaan ääriin.
Matthew 24:31 And he shall send his angels with a great sound of a trumpet, and they shall gather together his elect from the four winds, from one end of heaven to the other.
Matteus 24:32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehti puhkeaa, te tiedätte kesän olevan lähellä.
Matthew 24:32 Now learn a parable of the fig tree; When his branch is yet tender, and puts forth leaves, you know that summer is near:
Matteus 24:33 Niin tekin, kun näette kaikki nämä, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
Matthew 24:33 So likewise you, when you shall see all these things, know that it is near, even at the doors.
Matteus 24:34 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.
Matthew 24:34 Truly I say to you, This generation shall not pass, till all these things be fulfilled.
Matteus 24:35 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
Matthew 24:35 Heaven and earth shall pass away, but my words shall not pass away.
Matteus 24:36 Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelitkään, vaan ainoastaan Isä.
Matthew 24:36 But of that day and hour knows no man, no, not the angels of heaven, but my Father only.
Matteus 24:37 Mutta niin kuin Nooan päivinä oli, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.
Matthew 24:37 But as the days of Noe were, so shall also the coming of the Son of man be.
Matteus 24:38 Sillä niin kuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin,
Matthew 24:38 For as in the days that were before the flood they were eating and drinking, marrying and giving in marriage, until the day that Noe entered into the ark,
Matteus 24:39 Eivätkä tienneet, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki pois; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.
Matthew 24:39 And knew not until the flood came, and took them all away; so shall also the coming of the Son of man be.
Matteus 24:40 Silloin kaksi on pellolla; toinen otetaan mukaan ja toinen jätetään.
Matthew 24:40 Then shall two be in the field; the one shall be taken, and the other left.
Matteus 24:41 Kaksi naista jauhaa käsikivillä; toinen otetaan mukaan ja toinen jätetään.
Matthew 24:41 Two women shall be grinding at the mill; the one shall be taken, and the other left.
Matteus 24:42 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä hetkenä teidän Herranne tulee.
Matthew 24:42 Watch therefore: for you know not what hour your Lord does come.
Matteus 24:43 Mutta tietäkää se, että jos talonpitäjä olisi tiennyt, minä yövartiovuorona varas tulee, hän olisi valvonut eikä olisi sallinut murtautua taloonsa.
Matthew 24:43 But know this, that if the manager of the house had known in what watch the thief would come, he would have watched, and would not have suffered his house to be broken up.
Matteus 24:44 Olkaa siis tekin valmiit, sillä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.
Matthew 24:44 Therefore be you also ready: for in such an hour as you think not the Son of man comes.
Matteus 24:45 Kuka siis on uskollinen ja viisas palvelija, jonka hänen herransa on asettanut palvelusväkensä hoitajaksi antamaan heille ruokaa ajallaan?
Matthew 24:45 Who then is a faithful and wise servant, whom his lord has made ruler over his household, to give them meat in due season?
Matteus 24:46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan löytää näin tekemästä.
Matthew 24:46 Blessed is that servant, whom his lord when he comes shall find so doing.
Matteus 24:47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
Matthew 24:47 Truly I say to you, That he shall make him ruler over all his goods.
Matteus 24:48 Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani viipyy',
Matthew 24:48 But and if that evil servant shall say in his heart, My lord delays his coming;
Matteus 24:49 Ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syömään ja juomaan juopuneiden kanssa;
Matthew 24:49 And shall begin to smite his fellow servants, and to eat and drink with the drunken;
Matteus 24:50 Sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei häntä odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa,
Matthew 24:50 The lord of that servant shall come in a day when he looks not for him, and in an hour that he is not aware of,
Matteus 24:51 Ja hän hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle osan ulkokullattujen kanssa; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Matthew 24:51 And shall cut him asunder, and appoint him his portion with the hypocrites: there shall be weeping and gnashing of teeth.
Matteus 25:1 Silloin taivasten valtakunta on kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan.
Matthew 25:1 Then shall the kingdom of heaven be likened to ten virgins, which took their lamps, and went forth to meet the bridegroom.
Matteus 25:2 Ja viisi heistä oli viisaita ja viisi tyhmiä.
Matthew 25:2 And five of them were wise, and five were foolish.
Matteus 25:3 Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.
Matthew 25:3 They that were foolish took their lamps, and took no oil with them:
Matteus 25:4 Mutta taitavat ottivat öljyä astioihinsa lamppujensa mukana.
Matthew 25:4 But the wise took oil in their vessels with their lamps.
Matteus 25:5 Sulhasen viipyessä he kaikki nukkuivat ja nukkuivat.
Matthew 25:5 While the bridegroom tarried, they all slumbered and slept.
Matteus 25:6 Ja keskiyöllä kuului huuto: Katso, sulhanen tulee; menkää ulos häntä vastaan.
Matthew 25:6 And at midnight there was a cry made, Behold, the bridegroom comes; go you out to meet him.
Matteus 25:7 Silloin kaikki nuo neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
Matthew 25:7 Then all those virgins arose, and trimmed their lamps.
Matteus 25:8 Ja tyhmät sanoivat viisaille: Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat.
Matthew 25:8 And the foolish said to the wise, Give us of your oil; for our lamps are gone out.
Matteus 25:9 Mutta viisaat vastasivat sanoen: Ei niin, etteikö meille ja teille riittäisi; vaan menkää mieluummin niiden luo, jotka myyvät, ja ostakaa itsellenne.
Matthew 25:9 But the wise answered, saying, Not so; lest there be not enough for us and you: but go you rather to them that sell, and buy for yourselves.
Matteus 25:10 Ja heidän mennessään ostamaan sulhanen tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häihin, ja ovi suljettiin.
Matthew 25:10 And while they went to buy, the bridegroom came; and they that were ready went in with him to the marriage: and the door was shut.
Matteus 25:11 Jälkeenpäin tulivat myös toiset neitsyet ja sanoivat: Herra, Herra, avaa meille!
Matthew 25:11 Afterward came also the other virgins, saying, Lord, Lord, open to us.
Matteus 25:12 Mutta hän vastasi ja sanoi: Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä.
Matthew 25:12 But he answered and said, Truly I say to you, I know you not.
Matteus 25:13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä, jona Ihmisen Poika tulee.
Matthew 25:13 Watch therefore, for you know neither the day nor the hour wherein the Son of man comes.
Matteus 25:14 Sillä taivasten valtakunta on kuin mies, joka matkusti kaukaiseen maahan ja kutsui palvelijansa ja uskoi heille tavaransa.
Matthew 25:14 For the kingdom of heaven is as a man traveling into a far country, who called his own servants, and delivered to them his goods.
Matteus 25:15 Ja yhdelle hän antoi viisi talenttia, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan; ja lähti heti matkaan.
Matthew 25:15 And to one he gave five talents, to another two, and to another one; to every man according to his several ability; and straightway took his journey.
Matteus 25:16 Sitten se, joka oli saanut viisi talenttia, meni kauppaamaan niitä ja voitti niillä toiset viisi talenttia.
Matthew 25:16 Then he that had received the five talents went and traded with the same, and made them other five talents.
Matteus 25:17 Ja samoin se, joka oli saanut kaksi, voitti toiset kaksi.
Matthew 25:17 And likewise he that had received two, he also gained other two.
Matteus 25:18 Mutta se, joka oli yhden saanut, meni ja kaivoi maahan ja kätki sinne herransa rahat.
Matthew 25:18 But he that had received one went and dig in the earth, and hid his lord’s money.
Matteus 25:19 Pitkän ajan kuluttua noiden palvelijoiden herra tuli ja teki heidän kanssaan tilinteon.
Matthew 25:19 After a long time the lord of those servants comes, and reckons with them.
Matteus 25:20 Niin se, joka oli saanut viisi leiviskää, tuli ja toi toiset viisi leiviskää sanoen: Herra, viisi leiviskää sinä minulle annoit; katso, minä olen niillä toiset viisi leiviskää voittanut.
Matthew 25:20 And so he that had received five talents came and brought other five talents, saying, Lord, you delivered to me five talents: behold, I have gained beside them five talents more.
Matteus 25:21 Hänen herransa sanoi hänelle: Hyvin tehty! Olet hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene siis herrasi iloon.
Matthew 25:21 His lord said to him, Well done, you good and faithful servant: you have been faithful over a few things, I will make you ruler over many things: enter you into the joy of your lord.
Matteus 25:22 Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: Herra, sinä annoit minulle kaksi leiviskää; katso, minä olen voittanut toiset kaksi leiviskää niiden lisäksi.
Matthew 25:22 He also that had received two talents came and said, Lord, you delivered to me two talents: behold, I have gained two other talents beside them.
Matteus 25:23 Hänen herransa sanoi hänelle: Hyvin tehty, hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene siis herrasi iloon.
Matthew 25:23 His lord said to him, Well done, good and faithful servant; you have been faithful over a few things, I will make you ruler over many things: enter you into the joy of your lord.
Matteus 25:24 Niin tuli se, joka oli saanut yhden talentin, ja sanoi: Herra, minä tiesin, että sinä olet kova mies. Sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, mihin et ole viskannut.
Matthew 25:24 Then he which had received the one talent came and said, Lord, I knew you that you are an hard man, reaping where you have not sown, and gathering where you have not strewed:
Matteus 25:25 Ja minä pelkäsin ja menin ja kätkin sinun talenttisi maahan; katso, tuossa sinulla on se, joka on sinun.
Matthew 25:25 And I was afraid, and went and hid your talent in the earth: see, there you have that is yours.
Matteus 25:26 Hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en kylvänyt, ja kokoavan sieltä, mihin en ole viskannut.
Matthew 25:26 His lord answered and said to him, You wicked and slothful servant, you knew that I reap where I sowed not, and gather where I have not strewed:
Matteus 25:27 Sinun olisi siis pitänyt antaa rahani vaihtajille, niin minä tullessani olisin saanut omani takaisin korkoineen.
Matthew 25:27 You ought therefore to have put my money to the exchangers, and then at my coming I should have received my own with usury.
Matteus 25:28 Ottakaa siis häneltä talentti pois ja antakaa se sille, jolla on kymmenen talenttia.
Matthew 25:28 Take therefore the talent from him, and give it to him which has ten talents.
Matteus 25:29 Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on.
Matthew 25:29 For to every one that has shall be given, and he shall have abundance: but from him that has not shall be taken away even that which he has.
Matteus 25:30 Ja heittäkää te tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Matthew 25:30 And cast you the unprofitable servant into outer darkness: there shall be weeping and gnashing of teeth.
Matteus 25:31 Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
Matthew 25:31 When the Son of man shall come in his glory, and all the holy angels with him, then shall he sit on the throne of his glory:
Matteus 25:32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa heidät toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Matthew 25:32 And before him shall be gathered all nations: and he shall separate them one from another, as a shepherd divides his sheep from the goats:
Matteus 25:33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
Matthew 25:33 And he shall set the sheep on his right hand, but the goats on the left.
Matteus 25:34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: Tulkaa, te Isäni siunaamat, ja ottakaa omaksenne valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman luomisesta asti.
Matthew 25:34 Then shall the King say to them on his right hand, Come, you blessed of my Father, inherit the kingdom prepared for you from the foundation of the world:
Matteus 25:35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa; minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa; minä olin outo, ja te otitte minut luoksenne.
Matthew 25:35 For I was an hungered, and you gave me meat: I was thirsty, and you gave me drink: I was a stranger, and you took me in:
Matteus 25:36 Olin alasti, ja te vaatetitte minut; olin sairas, ja te kävitte minun luonani; olin vankeudessa, ja te tulitte minun luokseni.
Matthew 25:36 Naked, and you clothed me: I was sick, and you visited me: I was in prison, and you came to me.
Matteus 25:37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juotavaa?
Matthew 25:37 Then shall the righteous answer him, saying, Lord, when saw we you an hungered, and fed you? or thirsty, and gave you drink?
Matteus 25:38 Milloin me näimme sinut vieraana ja otimme sinut luoksemme? Tai alastomana ja vaatetimme sinut?
Matthew 25:38 When saw we you a stranger, and took you in? or naked, and clothed you?
Matteus 25:39 Tai milloin me näimme sinut sairaana tai vankeudessa ja tulimme sinun luoksesi?
Matthew 25:39 Or when saw we you sick, or in prison, and came to you?
Matteus 25:40 Ja Kuningas vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
Matthew 25:40 And the King shall answer and say to them, Truly I say to you, Inasmuch as you have done it to one of the least of these my brothers, you have done it to me.
Matteus 25:41 Sitten hän sanoo myös vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luota, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu Paholaiselle ja hänen enkeleilleen.'
Matthew 25:41 Then shall he say also to them on the left hand, Depart from me, you cursed, into everlasting fire, prepared for the devil and his angels:
Matteus 25:42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle ruokaa; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juotavaa;
Matthew 25:42 For I was an hungered, and you gave me no meat: I was thirsty, and you gave me no drink:
Matteus 25:43 Minä olin outo, ja te ette ottaneet minua luoksenne; alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairas ja vankeudessa, ja te ette käyneet minun luonani.
Matthew 25:43 I was a stranger, and you took me not in: naked, and you clothed me not: sick, and in prison, and you visited me not.
Matteus 25:44 Silloin hekin vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai vieraana tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä palvelleet sinua?'
Matthew 25:44 Then shall they also answer him, saying, Lord, when saw we you an hungered, or thirsty, or a stranger, or naked, or sick, or in prison, and did not minister to you?
Matteus 25:45 Silloin hän vastaa heille sanoen: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä ette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä, sen ette tehneet minulle.'
Matthew 25:45 Then shall he answer them, saying, Truly I say to you, Inasmuch as you did it not to one of the least of these, you did it not to me.
Matteus 25:46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.
Matthew 25:46 And these shall go away into everlasting punishment: but the righteous into life eternal.
Matteus 26:1 Ja kun Jeesus oli lopettanut kaikki nämä puheet, hän sanoi opetuslapsilleen:
Matthew 26:1 And it came to pass, when Jesus had finished all these sayings, he said to his disciples,
Matteus 26:2 Te tiedätte, että kahden päivän kuluttua on pääsiäisjuhla, ja Ihmisen Poika kavalletaan ristiinnaulittavaksi.
Matthew 26:2 You know that after two days is the feast of the passover, and the Son of man is betrayed to be crucified.
Matteus 26:3 Silloin kokoontuivat ylipapit, kirjanoppineet ja kansan vanhimmat ylimmäisen papin, Kaifaan, palatsiin,
Matthew 26:3 Then assembled together the chief priests, and the scribes, and the elders of the people, to the palace of the high priest, who was called Caiaphas,
Matteus 26:4 Ja neuvottelivat, kuinka he voisivat ottaa Jeesuksen kavaluudella kiinni ja tappaa hänet.
Matthew 26:4 And consulted that they might take Jesus by subtlety, and kill him.
Matteus 26:5 Mutta he sanoivat: Ei juhlapäivänä, ettei kansassa syntyisi meteliä.
Matthew 26:5 But they said, Not on the feast day, lest there be an uproar among the people.
Matteus 26:6 Kun Jeesus oli Betaniassa, spitaalisen Simonin talossa,
Matthew 26:6 Now when Jesus was in Bethany, in the house of Simon the leper,
Matteus 26:7 Hänen luokseen tuli nainen, jolla oli alabasteripullo täynnä kallisarvoista voidetta, ja hän vuodatti sitä hänen päähänsä hänen atrioidessaan.
Matthew 26:7 There came to him a woman having an alabaster box of very precious ointment, and poured it on his head, as he sat at meat.
Matteus 26:8 Mutta kun hänen opetuslapsensa näkivät sen, he närkästyivät ja sanoivat: Mihin tämä haaskaus on?
Matthew 26:8 But when his disciples saw it, they had indignation, saying, To what purpose is this waste?
Matteus 26:9 Sillä olisi voitu myydä tämä voide kalliilla hinnalla ja antaa köyhille.
Matthew 26:9 For this ointment might have been sold for much, and given to the poor.
Matteus 26:10 Kun Jeesus sen ymmärsi, sanoi hän heille: Miksi vaivaatte naista? Hän on tehnyt minulle hyvän työn.
Matthew 26:10 When Jesus understood it, he said to them, Why trouble you the woman? for she has worked a good work on me.
Matteus 26:11 Sillä köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina.
Matthew 26:11 For you have the poor always with you; but me you have not always.
Matteus 26:12 Sillä kun hän vuodatti tämän voiteen minun ruumiilleni, hän teki sen minun hautaamistani varten.
Matthew 26:12 For in that she has poured this ointment on my body, she did it for my burial.
Matteus 26:13 Totisesti minä sanon teille: missä ikinä tätä evankeliumia saarnataan kaikessa maailmassa, siellä myös tämä, mitä tämä nainen teki, kerrotaan hänen muistokseen.
Matthew 26:13 Truly I say to you, Wherever this gospel shall be preached in the whole world, there shall also this, that this woman has done, be told for a memorial of her.
Matteus 26:14 Silloin yksi kahdestatoista, nimeltään Juudas Iskariot, meni ylipappien luo
Matthew 26:14 Then one of the twelve, called Judas Iscariot, went to the chief priests,
Matteus 26:15 Ja sanoi heille: Mitä te annatte minulle, niin minä annan hänet teille? Ja he tekivät hänen kanssaan liiton kolmestakymmenestä hopearahasta.
Matthew 26:15 And said to them, What will you give me, and I will deliver him to you? And they covenanted with him for thirty pieces of silver.
Matteus 26:16 Ja siitä lähtien hän etsi tilaisuutta kavaltaakseen hänet.
Matthew 26:16 And from that time he sought opportunity to betray him.
Matteus 26:17 Mutta happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat hänelle: Missä tahdot, että valmistamme sinulle pääsiäisaterian syötäväksi?
Matthew 26:17 Now the first day of the feast of unleavened bread the disciples came to Jesus, saying to him, Where will you that we prepare for you to eat the passover?
Matteus 26:18 Ja hän sanoi: Menkää kaupunkiin sen miehen luo ja sanokaa hänelle: 'Opettaja sanoi: 'Minun aikani on lähellä; sinun luonasi minä syön pääsiäisen opetuslasteni kanssa'.
Matthew 26:18 And he said, Go into the city to such a man, and say to him, The Master said, My time is at hand; I will keep the passover at your house with my disciples.
Matteus 26:19 Ja opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja he valmistivat pääsiäisaterian.
Matthew 26:19 And the disciples did as Jesus had appointed them; and they made ready the passover.
Matteus 26:20 Illan tultua hän asettui aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa.
Matthew 26:20 Now when the even was come, he sat down with the twelve.
Matteus 26:21 Ja heidän syödessään hän sanoi: Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut.
Matthew 26:21 And as they did eat, he said, Truly I say to you, that one of you shall betray me.
Matteus 26:22 Ja he olivat kovin murheellisia ja alkoivat toinen toisensa jälkeen sanoa hänelle: Herra, en kai se ole minä?
Matthew 26:22 And they were exceeding sorrowful, and began every one of them to say to him, Lord, is it I?
Matteus 26:23 Ja hän vastasi ja sanoi: Joka minun kanssani kastaa kätensä vatiin, se kavaltaa minut.
Matthew 26:23 And he answered and said, He that dips his hand with me in the dish, the same shall betray me.
Matteus 26:24 Ihmisen Poika menee pois, niin kuin hänestä on kirjoitettu; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, ellei hän olisi syntynytkään.
Matthew 26:24 The Son of man goes as it is written of him: but woe to that man by whom the Son of man is betrayed! it had been good for that man if he had not been born.
Matteus 26:25 Silloin Juudas, joka hänet kavalsi, vastasi ja sanoi: Opettaja, en kai se ole minä? Hän sanoi hänelle: Sinäpä sen sanoit.
Matthew 26:25 Then Judas, which betrayed him, answered and said, Master, is it I? He said to him, You have said.
Matteus 26:26 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi sen, mursi sen ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini.
Matthew 26:26 And as they were eating, Jesus took bread, and blessed it, and broke it, and gave it to the disciples, and said, Take, eat; this is my body.
Matteus 26:27 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille sanoen: Juokaa tästä kaikki;
Matthew 26:27 And he took the cup, and gave thanks, and gave it to them, saying, Drink you all of it;
Matteus 26:28 Sillä tämä on minun vereni, uuden liiton, joka monen puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.
Matthew 26:28 For this is my blood of the new testament, which is shed for many for the remission of sins.
Matteus 26:29 Mutta minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viiniköynnöksen antia, ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutta teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.
Matthew 26:29 But I say to you, I will not drink from now on of this fruit of the vine, until that day when I drink it new with you in my Father’s kingdom.
Matteus 26:30 Ja veisattuaan kiitosvirren he menivät ulos Öljymäelle.
Matthew 26:30 And when they had sung an hymn, they went out into the mount of Olives.
Matteus 26:31 Niin Jeesus sanoi heille: Te kaikki loukkaannutte minuun tänä yönä, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan.'
Matthew 26:31 Then said Jesus to them, All you shall be offended because of me this night: for it is written, I will smite the shepherd, and the sheep of the flock shall be scattered abroad.
Matteus 26:32 Mutta ylösnousemukseni jälkeen minä menen teidän edellänne Galileaan.
Matthew 26:32 But after I am risen again, I will go before you into Galilee.
Matteus 26:33 Pietari vastasi ja sanoi hänelle: Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, niin minä en ikinä loukkaannu.
Matthew 26:33 Peter answered and said to him, Though all men shall be offended because of you, yet will I never be offended.
Matteus 26:34 Jeesus sanoi hänelle: Totisesti minä sanon sinulle: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmasti minut kiellät.
Matthew 26:34 Jesus said to him, Truly I say to you, That this night, before the cock crow, you shall deny me thrice.
Matteus 26:35 Pietari sanoi hänelle: Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä. Samoin sanoivat kaikki opetuslapset.
Matthew 26:35 Peter said to him, Though I should die with you, yet will I not deny you. Likewise also said all the disciples.
Matteus 26:36 Silloin Jeesus tuli heidän kanssaan Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi opetuslapsilleen: Istukaa tässä, sillä aikaa kuin minä menen ja rukoilen tuolla.
Matthew 26:36 Then comes Jesus with them to a place called Gethsemane, and said to the disciples, Sit you here, while I go and pray yonder.
Matteus 26:37 Ja hän otti mukaansa Pietarin ja kaksi Sebedeuksen poikaa ja alkoi murehtia ja tulla kovin tuskaiseksi.
Matthew 26:37 And he took with him Peter and the two sons of Zebedee, and began to be sorrowful and very heavy.
Matteus 26:38 Niin hän sanoi heille: Minun sieluni on syvästi tuskallinen, kuolemanmurheen murtama; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani.
Matthew 26:38 Then said he to them, My soul is exceeding sorrowful, even to death: tarry you here, and watch with me.
Matteus 26:39 Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: Isäni, jos mahdollista on, niin menköön tämä malja minun ohitseni; ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.
Matthew 26:39 And he went a little farther, and fell on his face, and prayed, saying, O my Father, if it be possible, let this cup pass from me: nevertheless not as I will, but as you will.
Matteus 26:40 Ja hän tuli opetuslasten luo ja löysi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: Ettekö jaksaneet yhtäkään tuntia valvoa minun kanssani?
Matthew 26:40 And he comes to the disciples, and finds them asleep, and said to Peter, What, could you not watch with me one hour?
Matteus 26:41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.
Matthew 26:41 Watch and pray, that you enter not into temptation: the spirit indeed is willing, but the flesh is weak.
Matteus 26:42 Taas hän meni pois toisen kerran ja rukoili sanoen: Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ohitseni, ellei minun sitä juoda, niin tapahtukoon sinun tahtosi.
Matthew 26:42 He went away again the second time, and prayed, saying, O my Father, if this cup may not pass away from me, except I drink it, your will be done.
Matteus 26:43 Ja hän palasi ja löysi heidät taas nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat raukea.
Matthew 26:43 And he came and found them asleep again: for their eyes were heavy.
Matteus 26:44 Ja hän jätti heidät, meni taas pois ja rukoili kolmannen kerran, sanoen samat sanat.
Matthew 26:44 And he left them, and went away again, and prayed the third time, saying the same words.
Matteus 26:45 Sitten hän tuli opetuslastensa luo ja sanoi heille: Nukukaa vielä ja levätkää! Katso, hetki on lähellä, ja Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.
Matthew 26:45 Then comes he to his disciples, and said to them, Sleep on now, and take your rest: behold, the hour is at hand, and the Son of man is betrayed into the hands of sinners.
Matteus 26:46 Nouskaa, lähtekäämme! Katso, hän on lähellä, joka minut kavaltaa.
Matthew 26:46 Rise, let us be going: behold, he is at hand that does betray me.
Matteus 26:47 Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli Juudas, yksi kahdestatoista, ja hänen kanssaan suuri joukko miekat ja seipäät käsissä, ylipappien ja kansan vanhinten lähettämiä.
Matthew 26:47 And while he yet spoke, see, Judas, one of the twelve, came, and with him a great multitude with swords and staves, from the chief priests and elders of the people.
Matteus 26:48 Mutta se, joka hänet kavaltasi, oli antanut heille merkin sanoen: Se, jota minä suudan, hän se on; pitäkää hänet kiinni.
Matthew 26:48 Now he that betrayed him gave them a sign, saying, Whomsoever I shall kiss, that same is he: hold him fast.
Matteus 26:49 Ja heti hän meni Jeesuksen luo ja sanoi: Terve, Mestari! ja suuteli häntä.
Matthew 26:49 And immediately he came to Jesus, and said, Hail, master; and kissed him.
Matteus 26:50 Niin Jeesus sanoi hänelle: Ystävä, miksi tulit? Silloin he tulivat, kävivät Jeesuksen kimppuun ja ottivat hänet kiinni.
Matthew 26:50 And Jesus said to him, Friend, why are you come? Then came they, and laid hands on Jesus and took him.
Matteus 26:51 Ja katso, yksi niistä, jotka olivat Jeesuksen kanssa, ojensi kätensä, veti miekkansa ja iski ylipappien palvelijaa ja sivalsi häneltä korvan irti.
Matthew 26:51 And, behold, one of them which were with Jesus stretched out his hand, and drew his sword, and struck a servant of the high priest’s, and smote off his ear.
Matteus 26:52 Silloin Jeesus sanoi hänelle: Pistä miekkasi takaisin tuppeen; sillä kaikki, jotka miekan ottavat, ne miekkaan hukkuvat.
Matthew 26:52 Then said Jesus to him, Put up again your sword into his place: for all they that take the sword shall perish with the sword.
Matteus 26:53 Luuletko, etten voisi nyt rukoilla Isääni, niin että hän antaisi minulle heti enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä?
Matthew 26:53 Think you that I cannot now pray to my Father, and he shall presently give me more than twelve legions of angels?
Matteus 26:54 Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin täytyy tapahtua?
Matthew 26:54 But how then shall the scriptures be fulfilled, that thus it must be?
Matteus 26:55 Sillä hetkellä Jeesus sanoi kansalle: Te olette lähteneet minua vastaan kuin ryöväriä miekat ja seipäät kädessä ottamaan kiinni. Minä olen joka päivä istunut teidän kanssanne opettamassa temppelissä, ettekä te ole ottaneet minua kiinni.
Matthew 26:55 In that same hour said Jesus to the multitudes, Are you come out as against a thief with swords and staves for to take me? I sat daily with you teaching in the temple, and you laid no hold on me.
Matteus 26:56 Mutta kaikki tämä tapahtui, että profeettojen kirjoitukset kävisivät toteen. Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.
Matthew 26:56 But all this was done, that the scriptures of the prophets might be fulfilled. Then all the disciples forsook him, and fled.
Matteus 26:57 Ja ne, jotka olivat ottaneet Jeesuksen kiinni, veivät hänet ylimmäisen papin Kaifaan luo, jonne lainopettajat ja vanhimmat olivat kokoontuneet.
Matthew 26:57 And they that had laid hold on Jesus led him away to Caiaphas the high priest, where the scribes and the elders were assembled.
Matteus 26:58 Mutta Pietari seurasi häntä kaukaa ylimmäisen papin palatsiin asti ja meni sisään ja istuutui palvelijoiden joukkoon nähdäkseen, miten asia lopulta päättyisi.
Matthew 26:58 But Peter followed him afar off to the high priest’s palace, and went in, and sat with the servants, to see the end.
Matteus 26:59 Ylipapit ja vanhimmat ja koko neuvosto etsivät väärää todistusta Jeesusta vastaan, voidakseen tuomita hänet kuolemaan.
Matthew 26:59 Now the chief priests, and elders, and all the council, sought false witness against Jesus, to put him to death;
Matteus 26:60 Mutta eivät löytäneet ketään; ja vaikka monta väärää todistajaa tuli, he eivät kuitenkaan löytäneet yhtäkään. Viimein tuli kaksi väärää todistajaa,
Matthew 26:60 But found none: yes, though many false witnesses came, yet found they none. At the last came two false witnesses,
Matteus 26:61 Ja sanoi: Tämä mies on sanonut: 'Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja rakentaa sen kolmessa päivässä'.
Matthew 26:61 And said, This fellow said, I am able to destroy the temple of God, and to build it in three days.
Matteus 26:62 Ja ylimmäinen pappi nousi ja sanoi hänelle: Etkö vastaa mitään? Mitä nämä todistavat sinua vastaan?
Matthew 26:62 And the high priest arose, and said to him, Answer you nothing? what is it which these witness against you?
Matteus 26:63 Mutta Jeesus oli vaiti. Niin ylimmäinen pappi vastasi ja sanoi hänelle: Minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, että sanot meille, oletko sinä Kristus, Jumalan Poika?
Matthew 26:63 But Jesus held his peace, And the high priest answered and said to him, I adjure you by the living God, that you tell us whether you be the Christ, the Son of God.
Matteus 26:64 Jeesus sanoi hänelle: Sinäpä sanoit; kuitenkin minä sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä.
Matthew 26:64 Jesus said to him, You have said: nevertheless I say to you, Hereafter shall you see the Son of man sitting on the right hand of power, and coming in the clouds of heaven.
Matteus 26:65 Silloin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: Hän on puhunut jumalanpilkkaa; mitä me enää todistajia tarvitsemme? Katso, nyt te kuulitte hänen jumalanpilkkansa.
Matthew 26:65 Then the high priest rent his clothes, saying, He has spoken blasphemy; what further need have we of witnesses? behold, now you have heard his blasphemy.
Matteus 26:66 Mitä arvelette? He vastasivat ja sanoivat: Hän on kuoleman ansaitseva.
Matthew 26:66 What think you? They answered and said, He is guilty of death.
Matteus 26:67 Silloin he sylkivät häntä kasvoihin ja löivät häntä nyrkillä, ja toiset löivät häntä käsillään,
Matthew 26:67 Then did they spit in his face, and buffeted him; and others smote him with the palms of their hands,
Matteus 26:68 Sanoen: Profetoi meille, Kristus, kuka sinua löi?
Matthew 26:68 Saying, Prophesy to us, you Christ, Who is he that smote you?
Matteus 26:69 Pietari istui ulkona kartanossa, ja eräs palvelijatar tuli hänen luokseen ja sanoi: Sinäkin olit Jeesuksen, galilealaisen, kanssa.
Matthew 26:69 Now Peter sat without in the palace: and a damsel came to him, saying, You also were with Jesus of Galilee.
Matteus 26:70 Mutta hän kielsi kaikkien kuullen sanoen: En tiedä, mitä sanot.
Matthew 26:70 But he denied before them all, saying, I know not what you say.
Matteus 26:71 Ja kun hän oli mennyt ulos eteiseen, näki hänet toinen palvelijatar ja sanoi siellä oleville: Tämäkin oli Jeesuksen Nasaretilaisen kanssa.
Matthew 26:71 And when he was gone out into the porch, another maid saw him, and said to them that were there, This fellow was also with Jesus of Nazareth.
Matteus 26:72 Ja taas hän kielsi valalla vannoen: En tunne sitä miestä.
Matthew 26:72 And again he denied with an oath, I do not know the man.
Matteus 26:73 Ja hetken kuluttua tulivat hänen luokseen ne, jotka siinä seisoivat, ja sanoivat Pietarille: Totisesti, sinäkin olet yksi heistä, sillä puheesi paljastaa sinut.
Matthew 26:73 And after a while came to him they that stood by, and said to Peter, Surely you also are one of them; for your speech denudes you.
Matteus 26:74 Niin hän rupesi kiroilemaan ja vannomaan sanoen: En tunne sitä miestä. Ja heti kukko lauloi.
Matthew 26:74 Then began he to curse and to swear, saying, I know not the man. And immediately the cock crew.
Matteus 26:75 Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka olivat hänelle sanoneet: Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmasti minut kiellät. Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.
Matthew 26:75 And Peter remembered the word of Jesus, which said to him, Before the cock crow, you shall deny me thrice. And he went out, and wept bitterly.
Matteus 27:1 Aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaakseen hänet.
Matthew 27:1 When the morning was come, all the chief priests and elders of the people took counsel against Jesus to put him to death:
Matteus 27:2 Ja kuin he olivat hänet sitoneet, veivät he hänet pois ja luovuttivat hänet maaherra Pontius Pilatukselle.
Matthew 27:2 And when they had bound him, they led him away, and delivered him to Pontius Pilate the governor.
Matteus 27:3 Silloin Juudas, joka oli hänet kavaltanut, näki, että Jeesus oli tuomittu, ja hän katui tekojaan ja vei ne kolmekymmentä hopearahaa takaisin ylipapeille ja vanhimmille.
Matthew 27:3 Then Judas, which had betrayed him, when he saw that he was condemned, repented himself, and brought again the thirty pieces of silver to the chief priests and elders,
Matteus 27:4 Sanoen: Minä olen tehnyt syntiä, kun kavalsin viattoman veren. Mutta he sanoivat: Mitä se meidän asiaan kuuluu? Katsokaa itse siitä.
Matthew 27:4 Saying, I have sinned in that I have betrayed the innocent blood. And they said, What is that to us? see you to that.
Matteus 27:5 Ja hän heitti hopearahat alas temppeliin, lähti sieltä ja meni ja hirttäytyi.
Matthew 27:5 And he cast down the pieces of silver in the temple, and departed, and went and hanged himself.
Matteus 27:6 Ja ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: Ei ole lupa laittaa niitä uhrirahastoon, koska se on veren hinta.
Matthew 27:6 And the chief priests took the silver pieces, and said, It is not lawful for to put them into the treasury, because it is the price of blood.
Matteus 27:7 Ja he neuvottelivat ja ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten haudattavaksi.
Matthew 27:7 And they took counsel, and bought with them the potter’s field, to bury strangers in.
Matteus 27:8 Siksi sitä peltoa kutsutaan Veripelloksi vielä tänäkin päivänä.
Matthew 27:8 Why that field was called, The field of blood, to this day.
Matteus 27:9 Silloin kävi toteen, mikä oli puhuttu profeetta Jeremian kautta, joka sanoo: Ja he ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, sen arvioidun miehen hinnan, jonka he israelilaiset olivat arvioineet,
Matthew 27:9 Then was fulfilled that which was spoken by Jeremy the prophet, saying, And they took the thirty pieces of silver, the price of him that was valued, whom they of the children of Israel did value;
Matteus 27:10 Ja annoin ne savenvalajan pellolle, niin kuin Herra oli minulle määrännyt.
Matthew 27:10 And gave them for the potter’s field, as the Lord appointed me.
Matteus 27:11 Ja Jeesus seisoi maaherran edessä, ja maaherra kysyi häneltä sanoen: Oletko sinä juutalaisten kuningas? Jeesus sanoi hänelle: Sinäpä sen sanot.
Matthew 27:11 And Jesus stood before the governor: and the governor asked him, saying, Are you the King of the Jews? And Jesus said to him, You say.
Matteus 27:12 Ja kun ylipapit ja vanhimmat syyttivät häntä, hän ei vastannut mitään.
Matthew 27:12 And when he was accused of the chief priests and elders, he answered nothing.
Matteus 27:13 Niin Pilatus sanoi hänelle: Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?
Matthew 27:13 Then said Pilate to him, Hear you not how many things they witness against you?
Matteus 27:14 Eikä hän vastannut hänelle sanaakaan, niin että maaherra suuresti ihmetteli.
Matthew 27:14 And he answered him to never a word; so that the governor marveled greatly.
Matteus 27:15 Niinä juhlina maaherralla oli tapana päästää kansalle irti vanki, jonka he tahtoivat.
Matthew 27:15 Now at that feast the governor was wont to release to the people a prisoner, whom they would.
Matteus 27:16 Ja heillä oli silloin huomattava vanki, nimeltään Barabbas.
Matthew 27:16 And they had then a notable prisoner, called Barabbas.
Matteus 27:17 Kun he olivat koolla, Pilatus sanoi heille: Kumman te tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota kutsutaan Kristukseksi?
Matthew 27:17 Therefore when they were gathered together, Pilate said to them, Whom will you that I release to you? Barabbas, or Jesus which is called Christ?
Matteus 27:18 Sillä hän tiesi, että he olivat kateudesta antaneet hänet pois.
Matthew 27:18 For he knew that for envy they had delivered him.
Matteus 27:19 Kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: Älä sekaannu tuon vanhurskaan miehen asiaan, sillä minä olen tänä yönä unessani paljon kärsinyt hänen tähtensä.
Matthew 27:19 When he was set down on the judgment seat, his wife sent to him, saying, Have you nothing to do with that just man: for I have suffered many things this day in a dream because of him.
Matteus 27:20 Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa pyytämään Barabbasta, mutta Jeesuksen tuhoamaan.
Matthew 27:20 But the chief priests and elders persuaded the multitude that they should ask Barabbas, and destroy Jesus.
Matteus 27:21 Maaherra vastasi heille: Kumman näistä kahdesta tahdotte, että päästän teille vapaaksi? He sanoivat: Barabbaan.
Matthew 27:21 The governor answered and said to them, Whether of the two will you that I release to you? They said, Barabbas.
Matteus 27:22 Pilatus sanoi heille: Mitä minun sitten pitää tekemän Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi? He kaikki sanoivat hänelle: Ristiinnaulittakoon hänet.
Matthew 27:22 Pilate said to them, What shall I do then with Jesus which is called Christ? They all say to him, Let him be crucified.
Matteus 27:23 Niin maaherra sanoi: Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? Mutta he huusivat sitä kovemmin sanoen: Ristiinnaulittakoon!
Matthew 27:23 And the governor said, Why, what evil has he done? But they cried out the more, saying, Let him be crucified.
Matteus 27:24 Kun Pilatus näki, ettei hän mitään saanut aikaan, vaan että meteli yhä yltyi, hän otti vettä, pesi kätensä kansan edessä ja sanoi: Olen viaton tämän vanhurskaan miehen vereen; katsokaa itse, mitä te teette.
Matthew 27:24 When Pilate saw that he could prevail nothing, but that rather a tumult was made, he took water, and washed his hands before the multitude, saying, I am innocent of the blood of this just person: see you to it.
Matteus 27:25 Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: Hänen verensä tulkoon meidän ja meidän lastemme päälle.
Matthew 27:25 Then answered all the people, and said, His blood be on us, and on our children.
Matteus 27:26 Silloin hän päästi heille Barabbaan irti, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.
Matthew 27:26 Then released he Barabbas to them: and when he had scourged Jesus, he delivered him to be crucified.
Matteus 27:27 Silloin maaherran sotilaat veivät Jeesuksen sisälle saliin ja kokosivat hänen ympärilleen koko sotilasosaston.
Matthew 27:27 Then the soldiers of the governor took Jesus into the common hall, and gathered to him the whole band of soldiers.
Matteus 27:28 Ja he riisuivat hänet ja pukivat hänen ylleen helakanpunaisen viitan.
Matthew 27:28 And they stripped him, and put on him a scarlet robe.
Matteus 27:29 Ja he väänsivät orjantappurakruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä sanoen: Terve, juutalaisten kuningas!
Matthew 27:29 And when they had platted a crown of thorns, they put it on his head, and a reed in his right hand: and they bowed the knee before him, and mocked him, saying, Hail, King of the Jews!
Matteus 27:30 Ja he sylkivät hänen päälleen, ottivat ruo'on ja löivät häntä päähän.
Matthew 27:30 And they spit on him, and took the reed, and smote him on the head.
Matteus 27:31 Ja sen jälkeen, kun he olivat häntä pilkanneet, ottivat he häneltä viitan pois ja pukivat hänen omat vaatteensa hänen ylleen ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi.
Matthew 27:31 And after that they had mocked him, they took the robe off from him, and put his own raiment on him, and led him away to crucify him.
Matteus 27:32 Ja ulos mennessään he tapasivat kyreneläisen miehen, nimeltä Simon; ja he pakottivat hänet kantamaan hänen ristiään.
Matthew 27:32 And as they came out, they found a man of Cyrene, Simon by name: him they compelled to bear his cross.
Matteus 27:33 Ja kun he tulivat paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, se on pääkallonpaikaksi,
Matthew 27:33 And when they were come to a place called Golgotha, that is to say, a place of a skull,
Matteus 27:34 He antoivat hänelle juotavaksi etikkaa, johon oli sekoitettu sappea; mutta maistoittuaan hän ei tahtonut juoda.
Matthew 27:34 They gave him vinegar to drink mingled with gall: and when he had tasted thereof, he would not drink.
Matteus 27:35 Ja he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat hänen vaatteensa arpaa heittäen, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta: He jakoivat minun vaatteeni keskenään, ja heittivät minun vaatteistani arpaa.
Matthew 27:35 And they crucified him, and parted his garments, casting lots: that it might be fulfilled which was spoken by the prophet, They parted my garments among them, and on my clothing did they cast lots.
Matteus 27:36 Ja istuutuessaan he vartioivat häntä siinä;
Matthew 27:36 And sitting down they watched him there;
Matteus 27:37 Ja hän kiinnitti hänen päänsä yläpuolelle syytöksensä, johon oli kirjoitettu: TÄMÄ ON JEESUS, JUUTALAIDEN KUNINGAS.
Matthew 27:37 And set up over his head his accusation written, THIS IS JESUS THE KING OF THE JEWS.
Matteus 27:38 Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssaan kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.
Matthew 27:38 Then were there two thieves crucified with him, one on the right hand, and another on the left.
Matteus 27:39 Ja ohikulkijat herjasivat häntä nyökytellen päätään,
Matthew 27:39 And they that passed by reviled him, wagging their heads,
Matteus 27:40 Ja sanoen: Sinä, joka hajotat temppelin ja rakennat sen kolmessa päivässä, auta itseäsi; jos olet Jumalan Poika, niin tule alas ristiltä.
Matthew 27:40 And saying, You that destroy the temple, and build it in three days, save yourself. If you be the Son of God, come down from the cross.
Matteus 27:41 Samoin ylipapit pilkkasivat häntä yhdessä lainopettajien ja vanhimpien kanssa ja sanoivat:
Matthew 27:41 Likewise also the chief priests mocking him, with the scribes and elders, said,
Matteus 27:42 Muita hän pelasti, itseään hän ei voi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas, niin astukoon nyt alas ristiltä, niin me uskomme häntä.
Matthew 27:42 He saved others; himself he cannot save. If he be the King of Israel, let him now come down from the cross, and we will believe him.
Matteus 27:43 Hän turvasi Jumalaan; pelastakoon hän hänet nyt, jos hän hänet tahtoo; sillä hän on sanonut: Minä olen Jumalan Poika.
Matthew 27:43 He trusted in God; let him deliver him now, if he will have him: for he said, I am the Son of God.
Matteus 27:44 Myös varkaat, jotka oli ristiinnaulittu hänen kanssaan, heittivät sitä hänen hampaisiinsa.
Matthew 27:44 The thieves also, which were crucified with him, cast the same in his teeth.
Matteus 27:45 Kuudennesta tunnista lähtien koko maahan laskeutui pimeys, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen tuntiin asti.
Matthew 27:45 Now from the sixth hour there was darkness over all the land to the ninth hour.
Matteus 27:46 Ja noin yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: Eli, Eli, lama sabaktani? Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
Matthew 27:46 And about the ninth hour Jesus cried with a loud voice, saying, Eli, Eli, lama sabachthani? that is to say, My God, my God, why have you forsaken me?
Matteus 27:47 Muutamat siellä seisovista sanoivat sen kuullessaan: Tämä mies huutaa Eliasta.
Matthew 27:47 Some of them that stood there, when they heard that, said, This man calls for Elias.
Matteus 27:48 Ja heti yksi heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen etikalla, pani sen ruovon päähän ja antoi hänen juoda.
Matthew 27:48 And straightway one of them ran, and took a sponge, and filled it with vinegar, and put it on a reed, and gave him to drink.
Matteus 27:49 Muut sanoivat: Anna olla. Katsotaanpa, tuleeko Elias pelastamaan hänet.
Matthew 27:49 The rest said, Let be, let us see whether Elias will come to save him.
Matteus 27:50 Jeesus huusi taas suurella äänellä ja antoi henkensä.
Matthew 27:50 Jesus, when he had cried again with a loud voice, yielded up the ghost.
Matteus 27:51 Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,
Matthew 27:51 And, behold, the veil of the temple was rent in two from the top to the bottom; and the earth did quake, and the rocks rent;
Matteus 27:52 Ja haudat aukenivat; ja monien nukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös,
Matthew 27:52 And the graves were opened; and many bodies of the saints which slept arose,
Matteus 27:53 Ja he tulivat haudoistaan hänen ylösnousemuksensa jälkeen ja menivät pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monille.
Matthew 27:53 And came out of the graves after his resurrection, and went into the holy city, and appeared to many.
Matteus 27:54 Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja kaiken muun, mitä tapahtui, he pelästyivät suuresti ja sanoivat: Totisesti tämä oli Jumalan Poika.
Matthew 27:54 Now when the centurion, and they that were with him, watching Jesus, saw the earthquake, and those things that were done, they feared greatly, saying, Truly this was the Son of God.
Matteus 27:55 Ja siellä oli monta naista, jotka seurasivat Jeesusta Galileasta ja palvelivat häntä, ja jotka kaukaa katselivat.
Matthew 27:55 And many women were there beholding afar off, which followed Jesus from Galilee, ministering to him:
Matteus 27:56 Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti, ja Sebedeuksen lasten äiti.
Matthew 27:56 Among which was Mary Magdalene, and Mary the mother of James and Joses, and the mother of Zebedees children.
Matteus 27:57 Illan tultua paikalle tuli rikas arimatialainen mies, nimeltä Joosef, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi.
Matthew 27:57 When the even was come, there came a rich man of Arimathaea, named Joseph, who also himself was Jesus’ disciple:
Matteus 27:58 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski luovuttaa ruumiin.
Matthew 27:58 He went to Pilate, and begged the body of Jesus. Then Pilate commanded the body to be delivered.
Matteus 27:59 Ja otettuaan ruumiin Joosef kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen,
Matthew 27:59 And when Joseph had taken the body, he wrapped it in a clean linen cloth,
Matteus 27:60 Ja pani sen uuteen hautaansa, jonka hän oli kallioon hakkauttanut, ja vieritti suuren kiven haudan ovelle ja meni pois.
Matthew 27:60 And laid it in his own new tomb, which he had hewn out in the rock: and he rolled a great stone to the door of the sepulcher, and departed.
Matteus 27:61 Ja siellä olivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria, jotka istuivat haudan vastapäätä.
Matthew 27:61 And there was Mary Magdalene, and the other Mary, sitting over against the sepulcher.
Matteus 27:62 Seuraavana päivänä, valmistuspäivän jälkeisenä, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo,
Matthew 27:62 Now the next day, that followed the day of the preparation, the chief priests and Pharisees came together to Pilate,
Matteus 27:63 Sanoen: Herra, me muistamme tuon villitsijän vielä eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös'.
Matthew 27:63 Saying, Sir, we remember that that deceiver said, while he was yet alive, After three days I will rise again.
Matteus 27:64 Käske siis hautaa vartioida kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tulisi yöllä ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: 'Hän on noussut kuolleista'. Silloin viimeinen eksytys on pahempi kuin ensimmäinen.
Matthew 27:64 Command therefore that the sepulcher be made sure until the third day, lest his disciples come by night, and steal him away, and say to the people, He is risen from the dead: so the last error shall be worse than the first.
Matteus 27:65 Pilatus sanoi heille: Teillä on vartio; menkää ja pitäkää se varmana, niin hyvin kuin taidatte.
Matthew 27:65 Pilate said to them, You have a watch: go your way, make it as sure as you can.
Matteus 27:66 Niin he menivät ja varmistivat haudan, sinetöivät kiven ja asettivat vartijan.
Matthew 27:66 So they went, and made the sepulcher sure, sealing the stone, and setting a watch.
Matteus 28:1 Sapatin päättyessä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Maria Magdaleena ja toinen Maria katsomaan hautaa.
Matthew 28:1 In the end of the sabbath, as it began to dawn toward the first day of the week, came Mary Magdalene and the other Mary to see the sepulcher.
Matteus 28:2 Ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta, tuli ja vieritti kiven ovelta ja istui sen päälle.
Matthew 28:2 And, behold, there was a great earthquake: for the angel of the Lord descended from heaven, and came and rolled back the stone from the door, and sat on it.
Matteus 28:3 Hänen kasvonsa olivat kuin salama ja hänen vaatteensa valkoiset kuin lumi.
Matthew 28:3 His countenance was like lightning, and his raiment white as snow:
Matteus 28:4 Ja pelätessään häntä vartijat vapisivat ja tulivat kuolleiksi.
Matthew 28:4 And for fear of him the keepers did shake, and became as dead men.
Matteus 28:5 Enkeli vastasi naisille ja sanoi: Älkää pelätkö; sillä minä tiedän, että te etsitte Jeesusta, joka ristiinnaulittiin.
Matthew 28:5 And the angel answered and said to the women, Fear not you: for I know that you seek Jesus, which was crucified.
Matteus 28:6 Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niin kuin hän sanoi. Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa Herra makasi.
Matthew 28:6 He is not here: for he is risen, as he said. Come, see the place where the Lord lay.
Matteus 28:7 Ja menkää nopeasti ja sanokaa hänen opetuslapsilleen, että hän on noussut kuolleista; ja katso, hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä. Katso, minä olen sanonut teille.
Matthew 28:7 And go quickly, and tell his disciples that he is risen from the dead; and, behold, he goes before you into Galilee; there shall you see him: see, I have told you.
Matteus 28:8 Ja he lähtivät nopeasti haudalta pelon ja suuren ilon vallassa ja juoksivat viemään sanaa hänen opetuslapsilleen.
Matthew 28:8 And they departed quickly from the sepulcher with fear and great joy; and did run to bring his disciples word.
Matteus 28:9 Ja kun he menivät viemään sitä hänen opetuslapsilleen, katso, Jeesus kohtasi heidät ja sanoi: Terve teille! Ja he tulivat, tarttuivat hänen jalkoihinsa ja kumarsivat häntä.
Matthew 28:9 And as they went to tell his disciples, behold, Jesus met them, saying, All hail. And they came and held him by the feet, and worshipped him.
Matteus 28:10 Niin Jeesus sanoi heille: Älkää pelätkö; menkää ja sanokaa veljilleni, että he menevät Galileaan; siellä he näkevät minut.
Matthew 28:10 Then said Jesus to them, Be not afraid: go tell my brothers that they go into Galilee, and there shall they see me.
Matteus 28:11 Heidän mennessään katso, muutamat vartiostosta tulivat kaupunkiin ja ilmoittivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut.
Matthew 28:11 Now when they were going, behold, some of the watch came into the city, and showed to the chief priests all the things that were done.
Matteus 28:12 Ja kun he olivat kokoontuneet vanhinten kanssa ja neuvotelleet, antoivat he sotilaille paljon rahaa,
Matthew 28:12 And when they were assembled with the elders, and had taken counsel, they gave large money to the soldiers,
Matteus 28:13 Sanoen: Sanotteko, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja varastivat hänet meidän nukkuessamme?
Matthew 28:13 Saying, Say you, His disciples came by night, and stole him away while we slept.
Matteus 28:14 Ja jos tämä tulee kuvernöörin korviin, me taivuttelemme hänet ja turvaamme teidät.
Matthew 28:14 And if this come to the governor’s ears, we will persuade him, and secure you.
Matteus 28:15 Niin he ottivat rahat ja tekivät niin kuin heitä oli opetettu; ja tämä puhe on yleisesti levinnyt juutalaisten keskuudessa vielä tänäkin päivänä.
Matthew 28:15 So they took the money, and did as they were taught: and this saying is commonly reported among the Jews until this day.
Matteus 28:16 Sitten ne yksitoista opetuslasta menivät Galileaan, vuorelle, jonne Jeesus oli heidät asettanut.
Matthew 28:16 Then the eleven disciples went away into Galilee, into a mountain where Jesus had appointed them.
Matteus 28:17 Ja kuin he näkivät hänet, he kumarsivat häntä; mutta jotkut epäilivät.
Matthew 28:17 And when they saw him, they worshipped him: but some doubted.
Matteus 28:18 Ja Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille sanoen: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Matthew 28:18 And Jesus came and spoke to them, saying, All power is given to me in heaven and in earth.
Matteus 28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen,
Matthew 28:19 Go you therefore, and teach all nations, baptizing them in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost:
Matteus 28:20 ja opettaen heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. Aamen.
Matthew 28:20 Teaching them to observe all things whatever I have commanded you: and, see, I am with you always, even to the end of the world. Amen.
Markus 1:1 Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku;
Mark 1:1 The beginning of the gospel of Jesus Christ, the Son of God;
Markus 1:2 Niinkuin profeettojen kirjassa on kirjoitettu: Katso, minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi.
Mark 1:2 As it is written in the prophets, Behold, I send my messenger before your face, which shall prepare your way before you.
Markus 1:3 Huutavan ääni kuuluu erämaassa: Valmistakaa Herran tie, tehkää hänen polkunsa tasaisiksi.
Mark 1:3 The voice of one crying in the wilderness, Prepare you the way of the Lord, make his paths straight.
Markus 1:4 Johannes kastoi erämaassa ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksiantamiseksi.
Mark 1:4 John did baptize in the wilderness, and preach the baptism of repentance for the remission of sins.
Markus 1:5 Ja koko Juudean maa ja Jerusalemin asukkaat menivät hänen luokseen, ja hän kastoi heidät kaikki Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
Mark 1:5 And there went out to him all the land of Judaea, and they of Jerusalem, and were all baptized of him in the river of Jordan, confessing their sins.
Markus 1:6 Ja Johanneksella oli vaatteet kamelinkarvoista ja lanteillaan nahasta tehty vyö; ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa;
Mark 1:6 And John was clothed with camel’s hair, and with a girdle of a skin about his loins; and he did eat locusts and wild honey;
Markus 1:7 Ja saarnasi sanoen: Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengännauhoja minä en ole kelvollinen kumartumaan ja avaamaan.
Mark 1:7 And preached, saying, There comes one mightier than I after me, the lace of whose shoes I am not worthy to stoop down and unloose.
Markus 1:8 Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.
Mark 1:8 I indeed have baptized you with water: but he shall baptize you with the Holy Ghost.
Markus 1:9 Ja niinä päivinä tapahtui, että Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa.
Mark 1:9 And it came to pass in those days, that Jesus came from Nazareth of Galilee, and was baptized of John in Jordan.
Markus 1:10 Ja heti vedestä noustuaan hän näki taivaat aukeavan ja Hengen laskeutuvan hänen päälleen niinkuin kyyhkysen.
Mark 1:10 And straightway coming up out of the water, he saw the heavens opened, and the Spirit like a dove descending on him:
Markus 1:11 Ja taivaasta kuului ääni, joka sanoi: Sinä olet minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.
Mark 1:11 And there came a voice from heaven, saying, You are my beloved Son, in whom I am well pleased.
Markus 1:12 Ja heti henki ajaa hänet erämaahan.
Mark 1:12 And immediately the spirit drives him into the wilderness.
Markus 1:13 Ja hän oli siellä erämaassa neljäkymmentä päivää, ja Saatana kiusasi häntä, ja hän oli villieläinten seassa, ja enkelit palvelivat häntä.
Mark 1:13 And he was there in the wilderness forty days, tempted of Satan; and was with the wild beasts; and the angels ministered to him.
Markus 1:14 Sen jälkeen kun Johannes oli pantu vankilaan, Jeesus tuli Galileaan ja saarnasi Jumalan valtakunnan evankeliumia,
Mark 1:14 Now after that John was put in prison, Jesus came into Galilee, preaching the gospel of the kingdom of God,
Markus 1:15 Ja sanoen: Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.
Mark 1:15 And saying, The time is fulfilled, and the kingdom of God is at hand: repent you, and believe the gospel.
Markus 1:16 Ja kävellessään Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja hänen veljensä Andreaksen heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.
Mark 1:16 Now as he walked by the sea of Galilee, he saw Simon and Andrew his brother casting a net into the sea: for they were fishers.
Markus 1:17 Ja Jeesus sanoi heille: Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.
Mark 1:17 And Jesus said to them, Come you after me, and I will make you to become fishers of men.
Markus 1:18 Ja he jättivät heti verkkonsa ja seurasivat häntä.
Mark 1:18 And straightway they forsook their nets, and followed him.
Markus 1:19 Ja käytyään vähän edemmäksi hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja hänen veljensä Johanneksen, jotka myös olivat veneessä korjaamassa verkkojaan.
Mark 1:19 And when he had gone a little farther there, he saw James the son of Zebedee, and John his brother, who also were in the ship mending their nets.
Markus 1:20 Ja heti hän kutsui heidät luokseen; ja he jättivät isänsä Sebedeuksen palkkalaisineen venheeseen ja seurasivat häntä.
Mark 1:20 And straightway he called them: and they left their father Zebedee in the ship with the hired servants, and went after him.
Markus 1:21 Ja he menivät Kapernaumiin; ja heti sapatinpäivänä hän meni synagogaan ja opetti.
Mark 1:21 And they went into Capernaum; and straightway on the sabbath day he entered into the synagogue, and taught.
Markus 1:22 Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan, sillä hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin lainopettajat.
Mark 1:22 And they were astonished at his doctrine: for he taught them as one that had authority, and not as the scribes.
Markus 1:23 Ja heidän synagogassaan oli mies, jossa oli saastainen henki; ja hän huusi:
Mark 1:23 And there was in their synagogue a man with an unclean spirit; and he cried out,
Markus 1:24 Sanoen: Mitä meidän on sinun kanssasi tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka sinä olet, Jumalan Pyhä.
Mark 1:24 Saying, Let us alone; what have we to do with you, you Jesus of Nazareth? are you come to destroy us? I know you who you are, the Holy One of God.
Markus 1:25 Ja Jeesus nuhteli häntä sanoen: Vaikene ja lähde hänestä.
Mark 1:25 And Jesus rebuked him, saying, Hold your peace, and come out of him.
Markus 1:26 Ja saastainen henki repi häntä ja lähti hänestä huutaen suurella äänellä.
Mark 1:26 And when the unclean spirit had torn him, and cried with a loud voice, he came out of him.
Markus 1:27 Ja he kaikki hämmästyivät, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: Mitä tämä on? Mikä uusi oppi tämä on? Sillä hän käskee vallalla jopa saastaisia henkiä, ja ne tottelevat häntä.
Mark 1:27 And they were all amazed, so that they questioned among themselves, saying, What thing is this? what new doctrine is this? for with authority commands he even the unclean spirits, and they do obey him.
Markus 1:28 Ja hänen maineensa levisi heti kaikkialle Galilean ympäristöön.
Mark 1:28 And immediately his fame spread abroad throughout all the region round about Galilee.
Markus 1:29 Ja heti synagogasta tultuaan he menivät Simonin ja Andreaksen taloon Jaakobin ja Johanneksen kanssa.
Mark 1:29 And immediately, when they were come out of the synagogue, they entered into the house of Simon and Andrew, with James and John.
Markus 1:30 Mutta Simonin äijä makasi kuumeessa, ja he kertoivat hänestä heti hänelle.
Mark 1:30 But Simon’s wife’s mother lay sick of a fever, and immediately they tell him of her.
Markus 1:31 Ja hän tuli, otti hänen kädestä ja nosti hänet ylös; ja heti kuume lähti hänestä, ja hän palveli heitä.
Mark 1:31 And he came and took her by the hand, and lifted her up; and immediately the fever left her, and she ministered to them.
Markus 1:32 Ja illan tultua, auringon laskiessa, he tuotiin hänen luokseen kaikki sairaat ja riivatut.
Mark 1:32 And at even, when the sun did set, they brought to him all that were diseased, and them that were possessed with devils.
Markus 1:33 Ja koko kaupunki oli kokoontunut oven eteen.
Mark 1:33 And all the city was gathered together at the door.
Markus 1:34 Ja hän paransi monta, jotka sairastivat monenlaisia tauteja, ja ajoi ulos monta riivaajaa; eikä sallinut riivaajain puhua, koska ne tunsivat hänet.
Mark 1:34 And he healed many that were sick of divers diseases, and cast out many devils; and suffered not the devils to speak, because they knew him.
Markus 1:35 Ja varhain aamulla, kauan ennen päivänkoittoa, hän nousi, meni ulos ja meni pois autioon paikkaan ja rukoili siellä.
Mark 1:35 And in the morning, rising up a great while before day, he went out, and departed into a solitary place, and there prayed.
Markus 1:36 Ja Simon ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, seurasivat häntä.
Mark 1:36 And Simon and they that were with him followed after him.
Markus 1:37 Ja löydettyään hänet he sanoivat hänelle: Kaikki etsivät sinua.
Mark 1:37 And when they had found him, they said to him, All men seek for you.
Markus 1:38 Ja hän sanoi heille: Menkäämme lähimpiin kyliin, että minä sielläkin saarnaisin; sillä sitä varten minä olen tullut.
Mark 1:38 And he said to them, Let us go into the next towns, that I may preach there also: for therefore came I forth.
Markus 1:39 Ja hän saarnasi heidän synagogissaan koko Galileassa ja ajoi ulos riivaajahenkiä.
Mark 1:39 And he preached in their synagogues throughout all Galilee, and cast out devils.
Markus 1:40 Ja hänen luokseen tuli spitaalinen mies, joka pyysi häntä, polvistui hänen eteensä ja sanoi hänelle: Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa.
Mark 1:40 And there came a leper to him, beseeching him, and kneeling down to him, and saying to him, If you will, you can make me clean.
Markus 1:41 Niin Jeesuksen liikutus liikutti häntä, hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi hänelle: Minä tahdon; puhdistu sinä.
Mark 1:41 And Jesus, moved with compassion, put forth his hand, and touched him, and said to him, I will; be you clean.
Markus 1:42 Ja heti kun hän oli puhunut, spitaali lähti hänestä pois, ja hän puhdistui.
Mark 1:42 And as soon as he had spoken, immediately the leprosy departed from him, and he was cleansed.
Markus 1:43 Ja hän varoitti häntä ankarasti ja lähetti hänet heti menemään;
Mark 1:43 And he straightly charged him, and immediately sent him away;
Markus 1:44 Ja sanoi hänelle: Katso, ettet puhu kenellekään mitään, vaan mene, näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi ne uhrit, jotka Mooses on säätänyt, todistukseksi heille.
Mark 1:44 And said to him, See you say nothing to any man: but go your way, show yourself to the priest, and offer for your cleansing those things which Moses commanded, for a testimony to them.
Markus 1:45 Mutta hän meni ulos ja rupesi levittämään ja levittämään asiaa laajalti, niin ettei Jeesus enää voinut julkisesti mennä kaupunkiin, vaan oleskeli sen ulkopuolella autioissa paikoissa; ja ihmiset tulivat hänen luokseen joka puolelta.
Mark 1:45 But he went out, and began to publish it much, and to blaze abroad the matter, so that Jesus could no more openly enter into the city, but was without in desert places: and they came to him from every quarter.
Markus 2:1 Ja muutaman päivän kuluttua hän meni taas Kapernaumiin, ja huhuttiin, että hän oli kotona.
Mark 2:1 And again he entered into Capernaum after some days; and it was noised that he was in the house.
Markus 2:2 Ja kohta kokoontui paljon ihmisiä, niin ettei heille ollut tilaa edes oven luona; ja hän julisti heille sanaa.
Mark 2:2 And straightway many were gathered together, so that there was no room to receive them, no, not so much as about the door: and he preached the word to them.
Markus 2:3 Ja he tulivat hänen luokseen tuoden halvaantuneen, jota neljä miestä kantoi.
Mark 2:3 And they come to him, bringing one sick of the palsy, which was borne of four.
Markus 2:4 Ja kun he eivät päässeet hänen lähelleen väkijoukon vuoksi, he avasivat katon siitä kohdasta, missä hän oli, ja kun he olivat sen rikkoneet, laskivat he alas vuoteen, jossa halvaantunut makasi.
Mark 2:4 And when they could not come near to him for the press, they uncovered the roof where he was: and when they had broken it up, they let down the bed wherein the sick of the palsy lay.
Markus 2:5 Nähdessään heidän uskonsa Jeesus sanoi halvaantuneelle: Poikani, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.
Mark 2:5 When Jesus saw their faith, he said to the sick of the palsy, Son, your sins be forgiven you.
Markus 2:6 Mutta siellä istui muutamia kirjanoppineita, jotka ajattelivat sydämessään:
Mark 2:6 But there was certain of the scribes sitting there, and reasoning in their hearts,
Markus 2:7 Miksi tämä mies näin puhuu jumalanpilkkaa? Kuka voi synnit anteeksi antaa, paitsi Jumala yksin?
Mark 2:7 Why does this man thus speak blasphemies? who can forgive sins but God only?
Markus 2:8 Ja heti kun Jeesus hengessään ymmärsi heidän näin ajattelevan, hän sanoi heille: Miksi te ajattelette näin sydämessänne?
Mark 2:8 And immediately when Jesus perceived in his spirit that they so reasoned within themselves, he said to them, Why reason you these things in your hearts?
Markus 2:9 Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse, ota vuoteesi ja käy'?
Mark 2:9 Whether is it easier to say to the sick of the palsy, Your sins be forgiven you; or to say, Arise, and take up your bed, and walk?
Markus 2:10 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin hän sanoi halvaantuneelle:
Mark 2:10 But that you may know that the Son of man has power on earth to forgive sins, (he said to the sick of the palsy,)
Markus 2:11 Minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.
Mark 2:11 I say to you, Arise, and take up your bed, and go your way into your house.
Markus 2:12 Ja heti hän nousi, otti vuoteensa ja meni ulos kaikkien nähden, niin että kaikki hämmästyivät ja ylistivät Jumalaa sanoen: Emme ole koskaan nähneet tällaista.
Mark 2:12 And immediately he arose, took up the bed, and went forth before them all; so that they were all amazed, and glorified God, saying, We never saw it on this fashion.
Markus 2:13 Ja hän meni taas ulos meren rannalle; ja kaikki kansa kokoontui hänen luokseen, ja hän opetti heitä.
Mark 2:13 And he went forth again by the sea side; and all the multitude resorted to him, and he taught them.
Markus 2:14 Ja ohi kulkiessaan hän näki Leevin, Alfeuksen pojan, istuvan tulliasemalla ja sanoi hänelle: Seuraa minua. Niin hän nousi ja seurasi häntä.
Mark 2:14 And as he passed by, he saw Levi the son of Alphaeus sitting at the receipt of custom, and said to him, Follow me. And he arose and followed him.
Markus 2:15 Ja tapahtui, että kun Jeesus aterioi hänen kodissaan, aterioi myös monta publikaania ja syntistä Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa; sillä heitä oli monta, ja he seurasivat häntä.
Mark 2:15 And it came to pass, that, as Jesus sat at meat in his house, many publicans and sinners sat also together with Jesus and his disciples: for there were many, and they followed him.
Markus 2:16 Ja kun lainopettajat ja fariseukset näkivät hänen syövän publikaanien ja syntisten kanssa, he sanoivat hänen opetuslapsilleen: Kuinka hän syö ja juo publikaanien ja syntisten kanssa?
Mark 2:16 And when the scribes and Pharisees saw him eat with publicans and sinners, they said to his disciples, How is it that he eats and drinks with publicans and sinners?
Markus 2:17 Kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän heille: Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.
Mark 2:17 When Jesus heard it, he said to them, They that are whole have no need of the physician, but they that are sick: I came not to call the righteous, but sinners to repentance.
Markus 2:18 Ja Johanneksen ja fariseusten opetuslapset paastosivat; ja he tulivat ja sanoivat hänelle: Miksi Johanneksen ja fariseusten opetuslapset paastoavat, mutta sinun opetuslapsesi eivät?
Mark 2:18 And the disciples of John and of the Pharisees used to fast: and they come and say to him, Why do the disciples of John and of the Pharisees fast, but your disciples fast not?
Markus 2:19 Niin Jeesus sanoi heille: Voivatko häävieraat paastota sulhanen ollessa heidän kanssaan? Niin kauan kuin sulhanen on heidän kanssaan, he eivät voi paastota.
Mark 2:19 And Jesus said to them, Can the children of the bridal chamber fast, while the bridegroom is with them? as long as they have the bridegroom with them, they cannot fast.
Markus 2:20 Mutta päivät tulevat, jolloin sulhanen otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat noina päivinä.
Mark 2:20 But the days will come, when the bridegroom shall be taken away from them, and then shall they fast in those days.
Markus 2:21 Ei kukaan ompele uutta kangasta vanhan vaatteen päälle, sillä muuten uusi paikka, jolla se on täytetty, ottaa pois vanhan osan, ja repeämä pahenee.
Mark 2:21 No man also sews a piece of new cloth on an old garment: else the new piece that filled it up takes away from the old, and the rent is made worse.
Markus 2:22 Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin leileihin; muuten uusi viini rikkoo leilit, ja viini läikkyy, ja leilit turmeltuvat; vaan uusi viini on laskettava uusiin leileihin.
Mark 2:22 And no man puts new wine into old bottles: else the new wine does burst the bottles, and the wine is spilled, and the bottles will be marred: but new wine must be put into new bottles.
Markus 2:23 Ja tapahtui, että hän kulki sapatinpäivänä viljapeltojen halki, ja hänen opetuslapsensa alkoivat kulkiessaan nyppiä tähkiä.
Mark 2:23 And it came to pass, that he went through the corn fields on the sabbath day; and his disciples began, as they went, to pluck the ears of corn.
Markus 2:24 Ja fariseukset sanoivat hänelle: Katso, miksi he tekevät sapattina sitä, mikä ei ole sallittua?
Mark 2:24 And the Pharisees said to him, Behold, why do they on the sabbath day that which is not lawful?
Markus 2:25 Ja hän sanoi heille: Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen seuralaisensa olivat hädässä ja nälkäisinä?
Mark 2:25 And he said to them, Have you never read what David did, when he had need, and was an hungered, he, and they that were with him?
Markus 2:26 Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ylimmäisen papin Abjatarin aikana ja söi näkyleivät, joita ei ole lupa syödä muille kuin papeille, ja antoi myös niille, jotka olivat hänen kanssaan?
Mark 2:26 How he went into the house of God in the days of Abiathar the high priest, and did eat the show bread, which is not lawful to eat but for the priests, and gave also to them which were with him?
Markus 2:27 Ja hän sanoi heille: Sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten.
Mark 2:27 And he said to them, The sabbath was made for man, and not man for the sabbath:
Markus 2:28 Ihmisen Poika on siis myös sapatin Herra.
Mark 2:28 Therefore the Son of man is Lord also of the sabbath.
Markus 3:1 Ja hän meni taas synagogaan, ja siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut.
Mark 3:1 And he entered again into the synagogue; and there was a man there which had a withered hand.
Markus 3:2 Ja he pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän hänet sapattina, voidakseen syyttää häntä.
Mark 3:2 And they watched him, whether he would heal him on the sabbath day; that they might accuse him.
Markus 3:3 Ja hän sanoi miehelle, jonka käsi oli kuihtunut: Astu esiin.
Mark 3:3 And he said to the man which had the withered hand, Stand forth.
Markus 3:4 Ja hän sanoi heille: Kumpiko on luvallista sapattina tehdä hyvää vai tehdä pahaa? Pelastaa henki vai tappaa? Mutta he pysyivät vaiti.
Mark 3:4 And he said to them, Is it lawful to do good on the sabbath days, or to do evil? to save life, or to kill? But they held their peace.
Markus 3:5 Ja kun hän vihaisesti katseli ympärilleen heidän päälleen ja oli murheellinen heidän sydämensä kovuudesta, sanoi hän miehelle: Ojenna kätesi. Ja mies ojensi sen, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi niinkuin toinenkin.
Mark 3:5 And when he had looked round about on them with anger, being grieved for the hardness of their hearts, he said to the man, Stretch forth your hand. And he stretched it out: and his hand was restored whole as the other.
Markus 3:6 Ja fariseukset menivät ulos ja pitivät heti neuvoa herodilaisten kanssa häntä vastaan, kuinka he hänet tuhoaisivat.
Mark 3:6 And the Pharisees went forth, and straightway took counsel with the Herodians against him, how they might destroy him.
Markus 3:7 Mutta Jeesus vetäytyi opetuslapsineen järven rannalle, ja häntä seurasi suuri joukko ihmisiä Galileasta ja Juudeasta,
Mark 3:7 But Jesus withdrew himself with his disciples to the sea: and a great multitude from Galilee followed him, and from Judaea,
Markus 3:8 Ja Jerusalemista ja Idumeasta ja Jordanin tuolta puolelta ja Tyroksen ja Sidonin ympäristöltä tuli suuri joukko ihmisiä hänen luokseen, kuultuaan, kuinka suuria tekoja hän oli tehnyt.
Mark 3:8 And from Jerusalem, and from Idumaea, and from beyond Jordan; and they about Tyre and Sidon, a great multitude, when they had heard what great things he did, came to him.
Markus 3:9 Ja hän sanoi opetuslapsilleen, että hänelle pidettäisiin pieni venhe valmiina väenpaljouden vuoksi, ettei he tungeksisi hänen ympärilleen.
Mark 3:9 And he spoke to his disciples, that a small ship should wait on him because of the multitude, lest they should throng him.
Markus 3:10 Sillä hän oli parantanut monta, niin että kaikki, joilla oli vaivoja, tungeksivat hänen ympärillään koskettaakseen häntä.
Mark 3:10 For he had healed many; so that they pressed on him for to touch him, as many as had plagues.
Markus 3:11 Ja saastaiset henget, kun ne näkivät hänet, lankesivat hänen eteensä ja huusivat sanoen: Sinä olet Jumalan Poika!
Mark 3:11 And unclean spirits, when they saw him, fell down before him, and cried, saying, You are the Son of God.
Markus 3:12 Ja hän varoitti heitä ankarasti saattamasta häntä julki.
Mark 3:12 And he straightly charged them that they should not make him known.
Markus 3:13 Ja hän nousi vuorelle ja kutsui tykönsä, ketä hän tahtoi; ja he tulivat hänen luokseen.
Mark 3:13 And he goes up into a mountain, and calls to him whom he would: and they came to him.
Markus 3:14 Ja hän asetti kaksitoista olemaan hänen kanssaan ja lähettääkseen heidät saarnaamaan,
Mark 3:14 And he ordained twelve, that they should be with him, and that he might send them forth to preach,
Markus 3:15 ja että heillä olisi valta parantaa sairauksia ja ajaa ulos riivaajahenkiä:
Mark 3:15 And to have power to heal sicknesses, and to cast out devils:
Markus 3:16 Ja Simonille hän antoi lisänimeksi Pietari;
Mark 3:16 And Simon he surnamed Peter;
Markus 3:17 ja Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, Jaakobin veljen, joille hän antoi nimen Boanerges, se on: ukkosenjyrinän pojat,
Mark 3:17 And James the son of Zebedee, and John the brother of James; and he surnamed them Boanerges, which is, The sons of thunder:
Markus 3:18 ja Andreas ja Filippus ja Bartolomeus ja Matteus ja Tuomas ja Jaakob, Alfeuksen poika, ja Taddeus ja Simon Kanaanilainen,
Mark 3:18 And Andrew, and Philip, and Bartholomew, and Matthew, and Thomas, and James the son of Alphaeus, and Thaddaeus, and Simon the Canaanite,
Markus 3:19 ja Juudas Iskariot, joka myös kavalsi hänet; ja he menivät taloon.
Mark 3:19 And Judas Iscariot, which also betrayed him: and they went into an house.
Markus 3:20 Ja väkijoukko kokoontui taas, niin etteivät he päässeet edes syömään leipää.
Mark 3:20 And the multitude comes together again, so that they could not so much as eat bread.
Markus 3:21 Ja kun hänen ystävänsä kuulivat siitä, menivät he ottamaan häntä kiinni; sillä he sanoivat: Hän on poissa tolaltaan.
Mark 3:21 And when his friends heard of it, they went out to lay hold on him: for they said, He is beside himself.
Markus 3:22 Ja lainopettajat, jotka olivat tulleet alas Jerusalemista, sanoivat: Hänessä on Beelsebul, ja riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajahenkiä.
Mark 3:22 And the scribes which came down from Jerusalem said, He has Beelzebub, and by the prince of the devils casts he out devils.
Markus 3:23 Ja hän kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille vertauksilla: Kuinka Saatana voi ajaa ulos Saatanan?
Mark 3:23 And he called them to him, and said to them in parables, How can Satan cast out Satan?
Markus 3:24 Ja jos valtakunta jakautuu itseään vastaan, se valtakunta ei voi pysyä pystyssä.
Mark 3:24 And if a kingdom be divided against itself, that kingdom cannot stand.
Markus 3:25 Ja jos talo riitautuu itseään vastaan, se talo ei voi pysyä pystyssä.
Mark 3:25 And if a house be divided against itself, that house cannot stand.
Markus 3:26 Ja jos Saatana nousee itseään vastaan ja riitautuu, hän ei voi pysyä pystyssä, vaan hänellä on loppunsa.
Mark 3:26 And if Satan rise up against himself, and be divided, he cannot stand, but has an end.
Markus 3:27 Ei kukaan voi mennä väkevän miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei hän ensin sido väkevää; ja sitten hän ryöstää hänen talonsa.
Mark 3:27 No man can enter into a strong man’s house, and spoil his goods, except he will first bind the strong man; and then he will spoil his house.
Markus 3:28 Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, myös jumalanpilkat, joilla he sitten pilkkaavatkin.
Mark 3:28 Truly I say to you, All sins shall be forgiven to the sons of men, and blasphemies with which soever they shall blaspheme:
Markus 3:29 Mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei ikinä saa anteeksi, vaan on vaarassa saada iankaikkisen kadotuksen.
Mark 3:29 But he that shall blaspheme against the Holy Ghost has never forgiveness, but is in danger of eternal damnation.
Markus 3:30 Koska he sanoivat: Hänessä on saastainen henki.
Mark 3:30 Because they said, He has an unclean spirit.
Markus 3:31 Silloin tulivat hänen veljensä ja äitinsä, ja he seisoivat ulkona ja lähettivät kutsumaan häntä.
Mark 3:31 There came then his brothers and his mother, and, standing without, sent to him, calling him.
Markus 3:32 Ja kansa istui hänen ympärillään, ja he sanoivat hänelle: Katso, sinun äitisi ja veljesi ulkona etsivät sinua.
Mark 3:32 And the multitude sat about him, and they said to him, Behold, your mother and your brothers without seek for you.
Markus 3:33 Ja hän vastasi heille sanoen: Kuka on minun äitini tai veljeni?
Mark 3:33 And he answered them, saying, Who is my mother, or my brothers?
Markus 3:34 Ja hän katseli ympärilleen niitä, jotka istuivat hänen ympärillään, ja sanoi: Katso, minun äitini ja veljeni!
Mark 3:34 And he looked round about on them which sat about him, and said, Behold my mother and my brothers!
Markus 3:35 Sillä se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.
Mark 3:35 For whoever shall do the will of God, the same is my brother, and my sister, and mother.
Markus 4:1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren rannalla; ja hänen luokseen kokoontui suuri kansa, niin että hän astui venheeseen ja istui meressä; ja kaikki kansa oli meren rannalla maalla.
Mark 4:1 And he began again to teach by the sea side: and there was gathered to him a great multitude, so that he entered into a ship, and sat in the sea; and the whole multitude was by the sea on the land.
Markus 4:2 Ja hän opetti heille paljon vertauksilla ja sanoi heille opetuksessaan:
Mark 4:2 And he taught them many things by parables, and said to them in his doctrine,
Markus 4:3 Kuulkaa; katso, kylväjä lähti kylvämään:
Mark 4:3 Listen; Behold, there went out a sower to sow:
Markus 4:4 Ja tapahtui, että hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja taivaan linnut tulivat ja söivät sen.
Mark 4:4 And it came to pass, as he sowed, some fell by the way side, and the fowls of the air came and devoured it up.
Markus 4:5 Ja osa putosi kiviselle maalle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi heti ylös, koska sillä ei ollut syvää maata.
Mark 4:5 And some fell on stony ground, where it had not much earth; and immediately it sprang up, because it had no depth of earth:
Markus 4:6 Mutta auringon noustessa se paahtui, ja koska sillä ei ollut juurta, se kuihtui.
Mark 4:6 But when the sun was up, it was scorched; and because it had no root, it withered away.
Markus 4:7 Ja osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat sen, eikä se tuottanut hedelmää.
Mark 4:7 And some fell among thorns, and the thorns grew up, and choked it, and it yielded no fruit.
Markus 4:8 Ja osa putosi hyvään maahan ja antoi sadon, joka nousi oraalle ja kasvoi, ja antoi sadon: muutamat kolmekymmentä, jotkut kuusikymmentä ja jotkut sata.
Mark 4:8 And other fell on good ground, and did yield fruit that sprang up and increased; and brought forth, some thirty, and some sixty, and some an hundred.
Markus 4:9 Ja hän sanoi heille: Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon.
Mark 4:9 And he said to them, He that has ears to hear, let him hear.
Markus 4:10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, ne, jotka olivat hänen ympärillään, ja ne kaksitoista, kysyivät häneltä vertauksesta.
Mark 4:10 And when he was alone, they that were about him with the twelve asked of him the parable.
Markus 4:11 Ja hän sanoi heille: Teille on annettu ymmärtää Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta ulkopuolella oleville kaikki tämä tapahtuu vertauksissa.
Mark 4:11 And he said to them, To you it is given to know the mystery of the kingdom of God: but to them that are without, all these things are done in parables:
Markus 4:12 Että he näkevinään näkisivät eivätkä ymmärtäisi, ja kuullen kuulisivat eivätkä ymmärtäisi, etteivät he joskus kääntyisi ja heidän syntinsä annettaisi heille anteeksi.
Mark 4:12 That seeing they may see, and not perceive; and hearing they may hear, and not understand; lest at any time they should be converted, and their sins should be forgiven them.
Markus 4:13 Ja hän sanoi heille: Ettekö ymmärrä tätä vertausta? Kuinka te sitten voisitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?
Mark 4:13 And he said to them, Know you not this parable? and how then will you know all parables?
Markus 4:14 Kylväjä kylvää sanan.
Mark 4:14 The sower sows the word.
Markus 4:15 Ja nämä ovat ne, jotka tien oheen ovat, joihin sana kylvetään; mutta kun he sen kuulevat, Saatana tulee heti ja ottaa pois sanan, joka kylvettiin heidän sydämiinsä.
Mark 4:15 And these are they by the way side, where the word is sown; but when they have heard, Satan comes immediately, and takes away the word that was sown in their hearts.
Markus 4:16 Ja nämä ovat myös ne, jotka kylvettiin kiviseen maahan; jotka, kun he kuulevat sanan, ottavat sen heti ilolla vastaan,
Mark 4:16 And these are they likewise which are sown on stony ground; who, when they have heard the word, immediately receive it with gladness;
Markus 4:17 Eivätkä heillä ole juurta itsessään, ja siksi he kestävät vain ajan; sitten, kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he kohta loukkaantuvat.
Mark 4:17 And have no root in themselves, and so endure but for a time: afterward, when affliction or persecution rises for the word’s sake, immediately they are offended.
Markus 4:18 Ja nämä ovat ne, jotka kylvettiin orjantappuroihin; ne, jotka kuulevat sanan,
Mark 4:18 And these are they which are sown among thorns; such as hear the word,
Markus 4:19 Ja tämän maailman huolet ja rikkauden viettely ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahduttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.
Mark 4:19 And the cares of this world, and the deceitfulness of riches, and the lusts of other things entering in, choke the word, and it becomes unfruitful.
Markus 4:20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ne ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, jotkut kolmekymmentä, jotkut kuusikymmentä ja jotkut sata.
Mark 4:20 And these are they which are sown on good ground; such as hear the word, and receive it, and bring forth fruit, some thirty times, some sixty, and some an hundred.
Markus 4:21 Ja hän sanoi heille: Tuodaanko lamppu pantavaksi vakan alle vai vuoteen alle, eikä lampunjalkaan asetettavaksi?
Mark 4:21 And he said to them, Is a candle brought to be put under a bushel, or under a bed? and not to be set on a candlestick?
Markus 4:22 Sillä ei ole mitään kätkettyä, mikä ei tule ilmi, eikä mitään ole pidetty salassa, mikä ei tulisi julki.
Mark 4:22 For there is nothing hid, which shall not be manifested; neither was any thing kept secret, but that it should come abroad.
Markus 4:23 Jos jollakulla on korvat kuulla, kuulkoon.
Mark 4:23 If any man have ears to hear, let him hear.
Markus 4:24 Ja hän sanoi heille: Ottakaa vaarin siitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, ja teille, jotka kuulette, annetaan lisää.
Mark 4:24 And he said to them, Take heed what you hear: with what measure you mete, it shall be measured to you: and to you that hear shall more be given.
Markus 4:25 Sillä jolla on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on.
Mark 4:25 For he that has, to him shall be given: and he that has not, from him shall be taken even that which he has.
Markus 4:26 Ja hän sanoi: Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos ihminen kylväisi siemenen maahan;
Mark 4:26 And he said, So is the kingdom of God, as if a man should cast seed into the ground;
Markus 4:27 Ja hänen pitäisi nukkua ja nousta yötä päivää, ja siemenen pitäisi itää ja kasvaa, hän ei tiedä miten.
Mark 4:27 And should sleep, and rise night and day, and the seed should spring and grow up, he knows not how.
Markus 4:28 Sillä maa tuottaa hedelmän itsestään: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkässä.
Mark 4:28 For the earth brings forth fruit of herself; first the blade, then the ear, after that the full corn in the ear.
Markus 4:29 Mutta kun hedelmä on kypsää, hän kohta lähettää sirpin, sillä elonkorjuu on käsillä.
Mark 4:29 But when the fruit is brought forth, immediately he puts in the sickle, because the harvest is come.
Markus 4:30 Ja hän sanoi: Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan? Tai millä vertauksella vertaamme sen?
Mark 4:30 And he said, Whereunto shall we liken the kingdom of God? or with what comparison shall we compare it?
Markus 4:31 Se on kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettynä on pienempi kuin kaikki muut maan päällä olevat siemenet.
Mark 4:31 It is like a grain of mustard seed, which, when it is sown in the earth, is less than all the seeds that be in the earth:
Markus 4:32 Mutta kun se kylvetään, se kasvaa ja tulee suuremmaksi kaikkia kasveja ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon.
Mark 4:32 But when it is sown, it grows up, and becomes greater than all herbs, and shoots out great branches; so that the fowls of the air may lodge under the shadow of it.
Markus 4:33 Ja monilla tällaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sitä mukaa kuin he kykenivät kuulemaan.
Mark 4:33 And with many such parables spoke he the word to them, as they were able to hear it.
Markus 4:34 Mutta ilman vertausta hän ei puhunut heille; ja kun he olivat kahden kesken, hän selitti kaiken opetuslapsilleen.
Mark 4:34 But without a parable spoke he not to them: and when they were alone, he expounded all things to his disciples.
Markus 4:35 Ja samana päivänä, kun ilta tuli, hän sanoi heille: Menkäämme toiselle puolelle.
Mark 4:35 And the same day, when the even was come, he said to them, Let us pass over to the other side.
Markus 4:36 Ja kun he olivat päästäneet kansan pois, ottivat he hänet mukaansa, niin kuin hän oli venheessä. Ja hänen mukanaan oli myös muita pieniä venheitä.
Mark 4:36 And when they had sent away the multitude, they took him even as he was in the ship. And there were also with him other little ships.
Markus 4:37 Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot paiskautuivat laivaan, niin että se oli jo täynnä.
Mark 4:37 And there arose a great storm of wind, and the waves beat into the ship, so that it was now full.
Markus 4:38 Ja hän oli laivan perällä nukkumassa päänalusella; ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: Mestari, etkö välitä siitä, että me hukumme?
Mark 4:38 And he was in the hinder part of the ship, asleep on a pillow: and they awake him, and say to him, Master, care you not that we perish?
Markus 4:39 Ja hän nousi, nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: Vaikene, ole hiljaa! Ja tuuli tyyni, ja tuli aivan tyyni.
Mark 4:39 And he arose, and rebuked the wind, and said to the sea, Peace, be still. And the wind ceased, and there was a great calm.
Markus 4:40 Ja hän sanoi heille: Miksi te olette noin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?
Mark 4:40 And he said to them, Why are you so fearful? how is it that you have no faith?
Markus 4:41 Ja he pelästyivät suuresti ja sanoivat toisilleen: Mikä tämä mies on, kun sekä tuuli että meri tottelevat häntä?
Mark 4:41 And they feared exceedingly, and said one to another, What manner of man is this, that even the wind and the sea obey him?
Markus 5:1 Ja he tulivat meren toiselle puolelle, gerasaralaisten maahan.
Mark 5:1 And they came over to the other side of the sea, into the country of the Gadarenes.
Markus 5:2 Ja heti kun hän oli noussut venheestä, häntä vastaan tuli haudoista mies, jossa oli saastainen henki,
Mark 5:2 And when he was come out of the ship, immediately there met him out of the tombs a man with an unclean spirit,
Markus 5:3 Joka asui haudoissa, eikä kukaan voinut häntä sitoa, ei edes kahleilla,
Mark 5:3 Who had his dwelling among the tombs; and no man could bind him, no, not with chains:
Markus 5:4 Koska hän oli usein ollut sidottu kahleilla ja ketjuilla, ja hän oli repäissyt ketjut poikki ja kahleet katkaissut; eikä kukaan voinut häntä kesyttää.
Mark 5:4 Because that he had been often bound with fetters and chains, and the chains had been plucked asunder by him, and the fetters broken in pieces: neither could any man tame him.
Markus 5:5 Ja hän oli aina, yötä päivää, vuorilla ja haudoissa, itkien ja runnellen itseään kivillä.
Mark 5:5 And always, night and day, he was in the mountains, and in the tombs, crying, and cutting himself with stones.
Markus 5:6 Mutta nähdessään Jeesuksen kaukaa hän juoksi ja kumarsi häntä,
Mark 5:6 But when he saw Jesus afar off, he ran and worshipped him,
Markus 5:7 Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: Mitä minulla on tekemistä sinun kanssasi, Jeesus, Korkeimman Jumalan Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, älä vaivaa minua.
Mark 5:7 And cried with a loud voice, and said, What have I to do with you, Jesus, you Son of the most high God? I adjure you by God, that you torment me not.
Markus 5:8 Sillä hän sanoi hänelle: Lähde ulos miehestä, sinä saastainen henki.
Mark 5:8 For he said to him, Come out of the man, you unclean spirit.
Markus 5:9 Ja hän kysyi häneltä: Mikä sinun nimesi on? Hän vastasi ja sanoi: Minun nimeni on Legio, sillä meitä on monta.
Mark 5:9 And he asked him, What is your name? And he answered, saying, My name is Legion: for we are many.
Markus 5:10 Ja hän vaati häntä hartaasti, ettei hän lähettäisi heitä pois maasta.
Mark 5:10 And he sought him much that he would not send them away out of the country.
Markus 5:11 Siellä lähellä vuoria oli suuri sikalauma laitumella.
Mark 5:11 Now there was there near to the mountains a great herd of swine feeding.
Markus 5:12 Ja kaikki riivaajat etsivät häntä sanoen: Lähetä meidät sikoihin, että menisimme niihin.
Mark 5:12 And all the devils sought him, saying, Send us into the swine, that we may enter into them.
Markus 5:13 Ja heti Jeesus antoi heille luvan. Ja saastaiset henget lähtivät ulos ja menivät sikoihin; ja lauma syöksyi jyrkkää jyrkännettä alas järveen, ja niitä oli noin kaksituhatta, ja ne tukehtuivat mereen.
Mark 5:13 And immediately Jesus gave them leave. And the unclean spirits went out, and entered into the swine: and the herd ran violently down a steep place into the sea, (they were about two thousand;) and were choked in the sea.
Markus 5:14 Ja sikojen paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maaseudulla. Ja he menivät ulos katsomaan, mitä oli tapahtunut.
Mark 5:14 And they that fed the swine fled, and told it in the city, and in the country. And they went out to see what it was that was done.
Markus 5:15 Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa legioona oli, istuvan puettuna ja täydessä ymmärryksessään; ja he pelkäsivät.
Mark 5:15 And they come to Jesus, and see him that was possessed with the devil, and had the legion, sitting, and clothed, and in his right mind: and they were afraid.
Markus 5:16 Ja ne, jotka sen näkivät, kertoivat heille, kuinka riivatulle tapahtui, ja myös sioista.
Mark 5:16 And they that saw it told them how it befell to him that was possessed with the devil, and also concerning the swine.
Markus 5:17 Ja he alkoivat rukoilla häntä menemään pois heidän alueeltaan.
Mark 5:17 And they began to pray him to depart out of their coasts.
Markus 5:18 Ja kun hän oli astunut veneeseen, niin riivattu rukoili häntä, että hän saisi olla hänen kanssaan.
Mark 5:18 And when he was come into the ship, he that had been possessed with the devil prayed him that he might be with him.
Markus 5:19 Jeesus ei kuitenkaan sallinut häntä, vaan sanoi hänelle: Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro heille, kuinka suuria tekoja Herra on sinulle tehnyt ja kuinka hän on sinua armahtanut.
Mark 5:19 However, Jesus suffered him not, but said to him, Go home to your friends, and tell them how great things the Lord has done for you, and has had compassion on you.
Markus 5:20 Ja hän lähti ja alkoi Dekapoliin alueella julistaa, kuinka suuria tekoja Jeesus oli hänelle tehnyt; ja kaikki ihmettelivät.
Mark 5:20 And he departed, and began to publish in Decapolis how great things Jesus had done for him: and all men did marvel.
Markus 5:21 Ja kun Jeesus oli jälleen venheellä mennyt toiselle puolelle, kokoontui paljon kansaa hänen ympärilleen; ja hän oli lähellä merta.
Mark 5:21 And when Jesus was passed over again by ship to the other side, much people gathered to him: and he was near to the sea.
Markus 5:22 Ja katso, sinne tuli yksi synagogan esimiehistä, nimeltä Jairus, ja nähdessään hänet hän lankesi hänen jalkoihinsa,
Mark 5:22 And, behold, there comes one of the rulers of the synagogue, Jairus by name; and when he saw him, he fell at his feet,
Markus 5:23 Ja hän etsi häntä hartaasti sanoen: Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päälleen, että hän paranisi ja eläisi.
Mark 5:23 And sought him greatly, saying, My little daughter lies at the point of death: I pray you, come and lay your hands on her, that she may be healed; and she shall live.
Markus 5:24 Ja Jeesus meni hänen kanssaan; ja häntä seurasi paljon kansaa, ja ne tungeksivat hänen ympärilleen.
Mark 5:24 And Jesus went with him; and much people followed him, and thronged him.
Markus 5:25 Ja eräs nainen, jolla oli ollut verenvuoto kaksitoista vuotta,
Mark 5:25 And a certain woman, which had an issue of blood twelve years,
Markus 5:26 Ja hän oli kärsinyt paljon monelta lääkäriltä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa, eikä ollut saanut mitään parannusta, vaan pikemminkin paheni,
Mark 5:26 And had suffered many things of many physicians, and had spent all that she had, and was nothing bettered, but rather grew worse,
Markus 5:27 Kuultuaan Jeesuksesta hän tuli väkijoukossa takaa ja kosketti hänen viittaansa.
Mark 5:27 When she had heard of Jesus, came in the press behind, and touched his garment.
Markus 5:28 Sillä hän sanoi: Jos saan koskettaa edes hänen vaatteitaan, niin minä terveeksi tulen.
Mark 5:28 For she said, If I may touch but his clothes, I shall be whole.
Markus 5:29 Ja heti hänen verilähteensä kuivui, ja hän tunsi ruumiissaan, että hän oli parantunut siitä vitsauksesta.
Mark 5:29 And straightway the fountain of her blood was dried up; and she felt in her body that she was healed of that plague.
Markus 5:30 Ja Jeesus tiesi heti itsessään, että hänestä oli lähtenyt voimaa, ja kääntyi ihmisjoukossa ja sanoi: Kuka koski minun vaatteisiini?
Mark 5:30 And Jesus, immediately knowing in himself that virtue had gone out of him, turned him about in the press, and said, Who touched my clothes?
Markus 5:31 Ja hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: Sinä näet kansan tungeksivan ympärilläsi ja sanot: 'Kuka minuun osui?'
Mark 5:31 And his disciples said to him, You see the multitude thronging you, and say you, Who touched me?
Markus 5:32 Ja hän katseli ympärilleen nähdäkseen hänet, joka oli tehnyt tämän teon.
Mark 5:32 And he looked round about to see her that had done this thing.
Markus 5:33 Mutta nainen pelkäsi ja vapisi, tietäen, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli, lankesi maahan hänen eteensä ja kertoi hänelle kaiken totuuden.
Mark 5:33 But the woman fearing and trembling, knowing what was done in her, came and fell down before him, and told him all the truth.
Markus 5:34 Ja hän sanoi hänelle: Tyttäreni, uskosi on sinut parantanut; mene rauhaan ja ole terve vaivastasi.
Mark 5:34 And he said to her, Daughter, your faith has made you whole; go in peace, and be whole of your plague.
Markus 5:35 Hänen vielä puhuessaan tuli synagogan esimieheltä sanoja: Tyttäresi on kuollut; miksi enää vaivaat opettajaa?
Mark 5:35 While he yet spoke, there came from the ruler of the synagogue’s house certain which said, Your daughter is dead: why trouble you the Master any further?
Markus 5:36 Kuultuaan sanan, joka puhuttiin, Jeesus sanoi synagogan esimiehelle: Älä pelkää, usko ainoastaan.
Mark 5:36 As soon as Jesus heard the word that was spoken, he said to the ruler of the synagogue, Be not afraid, only believe.
Markus 5:37 Eikä hän sallinut kenenkään muun seurata itseään kuin Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.
Mark 5:37 And he suffered no man to follow him, save Peter, and James, and John the brother of James.
Markus 5:38 Ja hän tulee synagogan esimiehen taloon ja näkee hälinän ja ne, jotka itkivät ja valittivat äänekkäästi.
Mark 5:38 And he comes to the house of the ruler of the synagogue, and sees the tumult, and them that wept and wailed greatly.
Markus 5:39 Ja sisään tultuaan hän sanoi heille: Miksi te hässäätte ja itkette? Tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu.
Mark 5:39 And when he was come in, he said to them, Why make you this ado, and weep? the damsel is not dead, but sleeps.
Markus 5:40 Ja he nauroivat häntä pilkallisesti. Mutta kun hän oli ajanut kaikki ulos, otti hän mukaansa tytön isän ja äidin ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sisään, missä tyttö makasi.
Mark 5:40 And they laughed him to scorn. But when he had put them all out, he takes the father and the mother of the damsel, and them that were with him, and enters in where the damsel was lying.
Markus 5:41 Ja hän tarttui piian käteen ja sanoi hänelle: Talita kuumi, se on käännettynä: Tiitty, minä sanon sinulle, nouse.
Mark 5:41 And he took the damsel by the hand, and said to her, Talitha cumi; which is, being interpreted, Damsel, I say to you, arise.
Markus 5:42 Ja piika nousi heti ja käveli, sillä hän oli kahdentoista vuoden ikäinen. Ja he hämmästyivät suuresti.
Mark 5:42 And straightway the damsel arose, and walked; for she was of the age of twelve years. And they were astonished with a great astonishment.
Markus 5:43 Ja hän kielsi heitä ankarasti, ettei kukaan saisi sitä tietää, ja käski antaa hänelle syötävää.
Mark 5:43 And he charged them straightly that no man should know it; and commanded that something should be given her to eat.
Markus 6:1 Ja hän lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa; ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
Mark 6:1 And he went out from there, and came into his own country; and his disciples follow him.
Markus 6:2 Ja kun sapatti tuli, hän rupesi opettamaan synagogassa. Ja monet, jotka häntä kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: Mistä tällä on nämä? Ja mikä viisaus tämä on, joka hänelle on annettu, että hänen kättensä kautta tehdään tällaisia voimatekoja?
Mark 6:2 And when the sabbath day was come, he began to teach in the synagogue: and many hearing him were astonished, saying, From where has this man these things? and what wisdom is this which is given to him, that even such mighty works are worked by his hands?
Markus 6:3 Eikö tämä ole se puuseppä, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudan ja Simonin veli? Eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän kanssamme? Ja he loukkaantuivat häneen.
Mark 6:3 Is not this the carpenter, the son of Mary, the brother of James, and Joses, and of Juda, and Simon? and are not his sisters here with us? And they were offended at him.
Markus 6:4 Mutta Jeesus sanoi heille: Ei profeetta ole halpa muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa keskuudessa ja kodissaan.
Mark 6:4 But Jesus, said to them, A prophet is not without honor, but in his own country, and among his own kin, and in his own house.
Markus 6:5 Eikä hän voinut siellä tehdä mitään voimallisia tekoja, paitsi että pani kätensä muutamien sairaiden päälle ja paransi heidät.
Mark 6:5 And he could there do no mighty work, save that he laid his hands on a few sick folk, and healed them.
Markus 6:6 Ja hän ihmetteli heidän epäuskoaan. Ja hän vaelsi kylissä ja opetti.
Mark 6:6 And he marveled because of their unbelief. And he went round about the villages, teaching.
Markus 6:7 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan,
Mark 6:7 And he called to him the twelve, and began to send them forth by two and two; and gave them power over unclean spirits;
Markus 6:8 Ja käski heitä ottamaan matkalle mitään paitsi sauvan, ei rahaa, ei leipää, ei rahaa kukkaroonsa.
Mark 6:8 And commanded them that they should take nothing for their journey, save a staff only; no money, no bread, no money in their purse:
Markus 6:9 Mutta olkaa sandaalit jalassa älkääkä pitäkö yllänne kahta vaatetta.
Mark 6:9 But be shod with sandals; and not put on two coats.
Markus 6:10 Ja hän sanoi heille: Mihin taloon te menette, siellä pysähdytte, kunnes sieltä lähdette.
Mark 6:10 And he said to them, In what place soever you enter into an house, there abide till you depart from that place.
Markus 6:11 Ja jos joku ei ota teitä vastaan eikä kuule teitä, niin sieltä lähtiessänne pudistakaa tomu jalkojenne alta todistukseksi heitä vastaan. Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran on tuomiopäivänä helpompi kuin sen kaupungin.
Mark 6:11 And whoever shall not receive you, nor hear you, when you depart there, shake off the dust under your feet for a testimony against them. Truly I say to you, It shall be more tolerable for Sodom and Gomorrha in the day of judgment, than for that city.
Markus 6:12 Ja he menivät ulos ja saarnasivat, että ihmisten tulisi tehdä parannus.
Mark 6:12 And they went out, and preached that men should repent.
Markus 6:13 Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.
Mark 6:13 And they cast out many devils, and anointed with oil many that were sick, and healed them.
Markus 6:14 Ja kuningas Herodes kuuli hänestä, sillä hänen nimensä oli levinnyt laajalti, ja hän sanoi: Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sentähden voimalliset teot tekevät hänessä vaikutuksen.
Mark 6:14 And king Herod heard of him; (for his name was spread abroad:) and he said, That John the Baptist was risen from the dead, and therefore mighty works do show forth themselves in him.
Markus 6:15 Toiset sanoivat: Se on Elias. Toiset taas: Se on profeetta tai joku profeetoista.
Mark 6:15 Others said, That it is Elias. And others said, That it is a prophet, or as one of the prophets.
Markus 6:16 Mutta kun Herodes kuuli sen, sanoi hän: Se on Johannes, jonka minä mestautin; hän on noussut kuolleista.
Mark 6:16 But when Herod heard thereof, he said, It is John, whom I beheaded: he is risen from the dead.
Markus 6:17 Sillä Herodes itse oli lähettänyt ja ottanut Johanneksen kiinni ja sitonut hänet vankilaan veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden; sillä hän oli ottanut hänet naituksi.
Mark 6:17 For Herod himself had sent forth and laid hold on John, and bound him in prison for Herodias’ sake, his brother Philip’s wife: for he had married her.
Markus 6:18 Sillä Johannes oli sanonut Herodekselle: Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa.
Mark 6:18 For John had said to Herod, It is not lawful for you to have your brother’s wife.
Markus 6:19 Niinpä Herodias riiteli häntä vastaan ja olisi tappanut hänet, mutta ei voinut.
Mark 6:19 Therefore Herodias had a quarrel against him, and would have killed him; but she could not:
Markus 6:20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänen olevan vanhurskas ja pyhä mies, ja piti hänestä huolta; ja kuultuaan häntä hän teki monia tekoja ja kuunteli häntä mielellään.
Mark 6:20 For Herod feared John, knowing that he was a just man and an holy, and observed him; and when he heard him, he did many things, and heard him gladly.
Markus 6:21 Ja sopivana päivänä Herodes valmisti syntymäpäivänään illallisen ylimyksilleen, sotapäälliköilleen ja Galilean tärkeimmille kartanoille.
Mark 6:21 And when a convenient day was come, that Herod on his birthday made a supper to his lords, high captains, and chief estates of Galilee;
Markus 6:22 Ja kun mainitun Herodiaan tytär tuli sisään ja tanssi ja miellytti Herodesta ja aterioitsijoita, kuningas sanoi piialle: Pyydä minulta, mitä ikinä tahdot, ja minä annan sen sinulle.
Mark 6:22 And when the daughter of the said Herodias came in, and danced, and pleased Herod and them that sat with him, the king said to the damsel, Ask of me whatever you will, and I will give it you.
Markus 6:23 Ja hän vannoi hänelle: Mitä ikinä minulta anot, sen minä annan sinulle, olkoonpa puolet valtakunnastani.
Mark 6:23 And he swore to her, Whatever you shall ask of me, I will give it you, to the half of my kingdom.
Markus 6:24 Ja hän meni ulos ja sanoi äidilleen: Mitä minä pyytäisin? Äiti vastasi: Johannes Kastajan päätä.
Mark 6:24 And she went forth, and said to her mother, What shall I ask? And she said, The head of John the Baptist.
Markus 6:25 Ja hän meni heti kiireesti kuninkaan luo ja pyysi sanoen: Minä tahdon, että annat minulle kohta vadissa Johannes Kastajan pään.
Mark 6:25 And she came in straightway with haste to the king, and asked, saying, I will that you give me by and by in a charger the head of John the Baptist.
Markus 6:26 Ja kuningas oli kovin murheellinen, mutta valansa tähden ja niiden tähden, jotka istuivat hänen kanssaan, hän ei tahtonut hylätä häntä.
Mark 6:26 And the king was exceeding sorry; yet for his oath’s sake, and for their sakes which sat with him, he would not reject her.
Markus 6:27 Ja heti kuningas lähetti pyövelin ja käski tuoda hänen päänsä; ja tämä meni ja mestautti hänet vankilassa,
Mark 6:27 And immediately the king sent an executioner, and commanded his head to be brought: and he went and beheaded him in the prison,
Markus 6:28 Ja toi hänen päänsä vadilla ja antoi sen piialle; ja piika antoi sen äidilleen.
Mark 6:28 And brought his head in a charger, and gave it to the damsel: and the damsel gave it to her mother.
Markus 6:29 Ja kun hänen opetuslapsensa kuulivat siitä, he tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan.
Mark 6:29 And when his disciples heard of it, they came and took up his corpse, and laid it in a tomb.
Markus 6:30 Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen luo ja kertoivat hänelle kaikki, mitä he olivat tehneet ja mitä he olivat opettaneet.
Mark 6:30 And the apostles gathered themselves together to Jesus, and told him all things, both what they had done, and what they had taught.
Markus 6:31 Ja hän sanoi heille: Tulkaa te yksinäisyyteen autioon paikkaan ja levähtäkää vähän, sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, eikä heillä ollut aikaa edes syödä.
Mark 6:31 And he said to them, Come you yourselves apart into a desert place, and rest a while: for there were many coming and going, and they had no leisure so much as to eat.
Markus 6:32 Ja he lähtivät veneellä salaa autioon paikkaan.
Mark 6:32 And they departed into a desert place by ship privately.
Markus 6:33 Ja ihmiset näkivät heidän lähtevän, ja monet tunsivat hänet ja juoksivat sinne jalan kaikista kaupungeista ja kulkivat heidän edellään ja kokoontuivat hänen luokseen.
Mark 6:33 And the people saw them departing, and many knew him, and ran afoot thither out of all cities, and preceded them, and came together to him.
Markus 6:34 Ja Jeesus, astuessaan ulos, näki paljon kansaa ja hänen tuli heitä sääli, koska he olivat kuin lampaat, joilla ei ole paimenta; ja hän alkoi opettaa heille paljon.
Mark 6:34 And Jesus, when he came out, saw much people, and was moved with compassion toward them, because they were as sheep not having a shepherd: and he began to teach them many things.
Markus 6:35 Ja kun päivä oli jo pitkällä, tulivat hänen opetuslapsensa hänen luokseen ja sanoivat: Tämä on autio paikka, ja aika on jo pitkällä.
Mark 6:35 And when the day was now far spent, his disciples came to him, and said, This is a desert place, and now the time is far passed:
Markus 6:36 Päästä heidät menemään, että he menisivät ympäröiviin maataloihin ja kyliin ja ostaisivat itselleen leipää, sillä heillä ei ole mitään syötävää.
Mark 6:36 Send them away, that they may go into the country round about, and into the villages, and buy themselves bread: for they have nothing to eat.
Markus 6:37 Hän vastasi ja sanoi heille: Antakaa te heille syödä. He sanoivat hänelle: Mennäänkö ostamaan leipää kahdellasadalla pennin arvosta ja antamaan heille syödä?
Mark 6:37 He answered and said to them, Give you them to eat. And they say to him, Shall we go and buy two hundred pennyworth of bread, and give them to eat?
Markus 6:38 Hän sanoi heille: Kuinka monta leipää teillä on? Menkää ja katsokaa. He tiesivät ja sanoivat: Viisi ja kaksi kalaa.
Mark 6:38 He said to them, How many loaves have you? go and see. And when they knew, they say, Five, and two fishes.
Markus 6:39 Ja hän käski heidän asettua kaikki ryhmittäin vihreälle ruohikolle.
Mark 6:39 And he commanded them to make all sit down by companies on the green grass.
Markus 6:40 Ja he istuutuivat riveihin, sadoittain ja viidestikymmenin.
Mark 6:40 And they sat down in ranks, by hundreds, and by fifties.
Markus 6:41 Ja otettuaan ne viisi leipää ja kaksi kalaa hän katsoi taivaaseen, siunasi ja mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen, että he panisivat ne heidän eteensä; ja ne kaksi kalaa hän jakoi kaikkien kesken.
Mark 6:41 And when he had taken the five loaves and the two fishes, he looked up to heaven, and blessed, and broke the loaves, and gave them to his disciples to set before them; and the two fishes divided he among them all.
Markus 6:42 Ja he kaikki söivät ja tulivat ravituiksi.
Mark 6:42 And they did all eat, and were filled.
Markus 6:43 Ja he keräsivät kaksitoista täyttä koria muruja ja kaloja.
Mark 6:43 And they took up twelve baskets full of the fragments, and of the fishes.
Markus 6:44 Ja niitä, jotka söivät leipiä, oli noin viisituhatta miestä.
Mark 6:44 And they that did eat of the loaves were about five thousand men.
Markus 6:45 Ja heti hän vaati opetuslapsiaan astumaan venheeseen ja menemään toiselle puolelle Betsaidaan, sillä aikaa kuin hän laskisi kansan menemään.
Mark 6:45 And straightway he constrained his disciples to get into the ship, and to go to the other side before to Bethsaida, while he sent away the people.
Markus 6:46 Ja päästettyään heidät menemään hän meni vuorelle rukoilemaan.
Mark 6:46 And when he had sent them away, he departed into a mountain to pray.
Markus 6:47 Ja kun ilta tuli, laiva oli keskellä merta ja hän yksin maalla.
Mark 6:47 And when even was come, the ship was in the middle of the sea, and he alone on the land.
Markus 6:48 Ja hän näki heidän uurastavan soutaessaan, sillä tuuli oli heille vastainen. Ja noin neljännen yövartion aikaan hän tuli heidän luokseen kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitseen.
Mark 6:48 And he saw them toiling in rowing; for the wind was contrary to them: and about the fourth watch of the night he comes to them, walking on the sea, and would have passed by them.
Markus 6:49 Mutta nähdessään hänen kävelevän meren päällä he luulivat sen olevan aave ja huusivat:
Mark 6:49 But when they saw him walking on the sea, they supposed it had been a spirit, and cried out:
Markus 6:50 Sillä kaikki näkivät hänet ja pelästyivät. Ja heti hän puhui heidän kanssaan ja sanoi heille: Olkaa rohkealla mielellä! Minä se olen; älkää pelätkö.
Mark 6:50 For they all saw him, and were troubled. And immediately he talked with them, and said to them, Be of good cheer: it is I; be not afraid.
Markus 6:51 Ja hän astui heidän luokseen venheeseen, ja tuuli lakkasi; ja he hämmästyivät kovin itsekseen ja ihmettelivät.
Mark 6:51 And he went up to them into the ship; and the wind ceased: and they were sore amazed in themselves beyond measure, and wondered.
Markus 6:52 Sillä he eivät ymmärtäneet leipien ihmettä, sillä heidän sydämensä oli paatunut.
Mark 6:52 For they considered not the miracle of the loaves: for their heart was hardened.
Markus 6:53 Ja kuljettuaan yli he tulivat Gennesaretin maahan ja laskivat veneen rantaan.
Mark 6:53 And when they had passed over, they came into the land of Gennesaret, and drew to the shore.
Markus 6:54 Ja astuessaan ulos laivasta he tunsivat hänet heti,
Mark 6:54 And when they were come out of the ship, straightway they knew him,
Markus 6:55 Ja he juoksivat ympäri koko sen seudun ja alkoivat kantaa sairaita vuoteilla sinne, missä he kuulivat hänen olevan.
Mark 6:55 And ran through that whole region round about, and began to carry about in beds those that were sick, where they heard he was.
Markus 6:56 Ja minne hän menikin, kyliin tai kaupunkeihin tai maaseuduille, he laskivat sairaat kaduille ja etsivät häntä, että saisivat koskettaa edes hänen viittansa tupsua; ja kaikki, jotka koskettivat häntä, parantuivat.
Mark 6:56 And wherever he entered, into villages, or cities, or country, they laid the sick in the streets, and sought him that they might touch if it were but the border of his garment: and as many as touched him were made whole.
Markus 7:1 Silloin kokoontui hänen luokseen fariseuksia ja muutamia lainopettajia, jotka olivat tulleet Jerusalemista.
Mark 7:1 Then came together to him the Pharisees, and certain of the scribes, which came from Jerusalem.
Markus 7:2 Ja kun he näkivät joidenkin hänen opetuslapsistaan syövän leipää saastaisilla, se on pesemättömillä, käsillä, he moittivat sitä.
Mark 7:2 And when they saw some of his disciples eat bread with defiled, that is to say, with unwashed, hands, they found fault.
Markus 7:3 Sillä fariseukset ja kaikki juutalaiset eivät syö, elleivät he usein pese käsiään, koska he noudattavat vanhinten perinnäissääntöä.
Mark 7:3 For the Pharisees, and all the Jews, except they wash their hands oft, eat not, holding the tradition of the elders.
Markus 7:4 Ja torilta tultuaan he eivät syö, elleivät peseydy. Ja on paljon muutakin, mitä he ovat ottaneet noudatettavaksi, kuten maljojen, patojen, pronssiastioiden ja pöytien pesun.
Mark 7:4 And when they come from the market, except they wash, they eat not. And many other things there be, which they have received to hold, as the washing of cups, and pots, brazen vessels, and of tables.
Markus 7:5 Niin fariseukset ja lainopettajat kysyivät häneltä: Miksi sinun opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät leipää pesemättömin käsin?
Mark 7:5 Then the Pharisees and scribes asked him, Why walk not your disciples according to the tradition of the elders, but eat bread with unwashed hands?
Markus 7:6 Hän vastasi ja sanoi heille: Oikein Esaias on ennustanut teistä ulkokullatuista, niin kuin kirjoitettu on: 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana'.
Mark 7:6 He answered and said to them, Well has Esaias prophesied of you hypocrites, as it is written, This people honors me with their lips, but their heart is far from me.
Markus 7:7 Mutta turhaan he minua palvelevat opettaessaan oppeja, jotka ovat ihmisten käskyjä.
Mark 7:7 However, in vain do they worship me, teaching for doctrines the commandments of men.
Markus 7:8 Sillä te hylkäätte Jumalan käskyn ja pidätte kiinni ihmisten perinnästä, niin kuin astioiden ja maljojen pesusta, ja paljon muuta senkaltaista te teette.
Mark 7:8 For laying aside the commandment of God, you hold the tradition of men, as the washing of pots and cups: and many other such like things you do.
Markus 7:9 Ja hän sanoi heille: Hyvin te hylkäätte Jumalan käskyn, jotta pitäisitte oman perinnäissääntönne.
Mark 7:9 And he said to them, Full well you reject the commandment of God, that you may keep your own tradition.
Markus 7:10 Sillä Mooses sanoi: Kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja: Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, hänen pitää kuoleman.
Mark 7:10 For Moses said, Honor your father and your mother; and, Whoever curses father or mother, let him die the death:
Markus 7:11 Mutta te sanotte: Jos mies sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se on korban, se on uhrilahja, jolla voisit minulta hyötyä', niin hän on vapaa.
Mark 7:11 But you say, If a man shall say to his father or mother, It is Corban, that is to say, a gift, by whatever you might be profited by me; he shall be free.
Markus 7:12 Etkä sinä salli hänen enää tehdä mitään isänsä tai äitinsä hyväksi;
Mark 7:12 And you suffer him no more to do ought for his father or his mother;
Markus 7:13 Teette Jumalan sanan mitättömäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet; ja paljon muutakin te teette.
Mark 7:13 Making the word of God of none effect through your tradition, which you have delivered: and many such like things do you.
Markus 7:14 Ja kutsuttuaan kaiken kansan tykönsä hän sanoi heille: Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää:
Mark 7:14 And when he had called all the people to him, he said to them, Listen to me every one of you, and understand:
Markus 7:15 Ihmisen ulkopuolelta ei ole mitään, mikä voisi mennä hänen sisäänsä ja saastuttaa hänet; vaan ne, jotka hänestä lähtevät ulos, ne saastuttavat ihmisen.
Mark 7:15 There is nothing from without a man, that entering into him can defile him: but the things which come out of him, those are they that defile the man.
Markus 7:16 Jos jollakulla on korvat kuulla, kuulkoon.
Mark 7:16 If any man have ears to hear, let him hear.
Markus 7:17 Ja kun hän oli mennyt sisälle kansan luota, hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä vertauksesta.
Mark 7:17 And when he was entered into the house from the people, his disciples asked him concerning the parable.
Markus 7:18 Ja hän sanoi heille: Oletteko tekin noin ymmärtämättömiä? Ettekö ymmärrä, että mikään, mikä ulkoa menee ihmiseen, ei voi häntä saastuttaa?
Mark 7:18 And he said to them, Are you so without understanding also? Do you not perceive, that whatever thing from without enters into the man, it cannot defile him;
Markus 7:19 Koska se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja menee ulos suuhun, puhdistaen kaiken ruoan?
Mark 7:19 Because it enters not into his heart, but into the belly, and goes out into the draught, purging all meats?
Markus 7:20 Ja hän sanoi: Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
Mark 7:20 And he said, That which comes out of the man, that defiles the man.
Markus 7:21 Sillä sisältä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, aviorikokset, haureudet, murhat,
Mark 7:21 For from within, out of the heart of men, proceed evil thoughts, adulteries, fornications, murders,
Markus 7:22 Varkaudet, ahneus, pahuus, petos, irstaus, paha silmä, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys:
Mark 7:22 Thefts, covetousness, wickedness, deceit, lasciviousness, an evil eye, blasphemy, pride, foolishness:
Markus 7:23 Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet.
Mark 7:23 All these evil things come from within, and defile the man.
Markus 7:24 Ja sieltä hän nousi ja meni Tyroksen ja Sidonin alueelle ja meni erääseen taloon eikä halunnut kenenkään tietävän sitä, mutta hän ei voinut pysyä salassa.
Mark 7:24 And from there he arose, and went into the borders of Tyre and Sidon, and entered into an house, and would have no man know it: but he could not be hid.
Markus 7:25 Sillä eräs nainen, jonka pienessä tyttäressä oli saastainen henki, kuuli hänestä ja tuli ja lankesi hänen jalkojensa juureen.
Mark 7:25 For a certain woman, whose young daughter had an unclean spirit, heard of him, and came and fell at his feet:
Markus 7:26 Nainen oli kreikkalainen, syntyperältään syyrofoinikialainen, ja hän etsi miestä, että tämä ajaisi ulos riivaajan hänen tyttärestään.
Mark 7:26 The woman was a Greek, a Syrophenician by nation; and she sought him that he would cast forth the devil out of her daughter.
Markus 7:27 Mutta Jeesus sanoi hänelle: Anna lasten ensin tulla ravituiksi, sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää sitä penikoille.
Mark 7:27 But Jesus said to her, Let the children first be filled: for it is not meet to take the children’s bread, and to cast it to the dogs.
Markus 7:28 Ja hän vastasi ja sanoi hänelle: Niin, Herra; mutta syöväthän penikat pöydän alla lasten muruja.
Mark 7:28 And she answered and said to him, Yes, Lord: yet the dogs under the table eat of the children’s crumbs.
Markus 7:29 Ja hän sanoi hänelle: Tämän sanan tähden mene; riivaaja on lähtenyt tyttärestäsi.
Mark 7:29 And he said to her, For this saying go your way; the devil is gone out of your daughter.
Markus 7:30 Ja kun hän tuli kotiinsa, hän huomasi, että riivaaja oli lähtenyt ulos, ja hänen tyttärensä makasi vuoteessa.
Mark 7:30 And when she was come to her house, she found the devil gone out, and her daughter laid on the bed.
Markus 7:31 Ja taas hän lähti Tyroksen ja Sidonin alueelta ja tuli Galileanjärveen, Dekapoliin alueen keskipuolelle.
Mark 7:31 And again, departing from the coasts of Tyre and Sidon, he came to the sea of Galilee, through the middle of the coasts of Decapolis.
Markus 7:32 Ja he toivat hänen luokseen kuuron, jolla oli puhevaikeuksia, ja he pyysivät häntä panemaan kätensä hänen päälleen.
Mark 7:32 And they bring to him one that was deaf, and had an impediment in his speech; and they beseech him to put his hand on him.
Markus 7:33 Ja hän otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylki ja kosketti hänen kieltään;
Mark 7:33 And he took him aside from the multitude, and put his fingers into his ears, and he spit, and touched his tongue;
Markus 7:34 Ja katsoi ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi hänelle: Effata, se on: aukene.
Mark 7:34 And looking up to heaven, he sighed, and said to him, Ephphatha, that is, Be opened.
Markus 7:35 Ja heti hänen korvansa aukenivat, ja hänen kielensä side irtosi, ja hän puhui selkeästi.
Mark 7:35 And straightway his ears were opened, and the string of his tongue was loosed, and he spoke plain.
Markus 7:36 Ja hän kielsi heitä kenellekään kertomasta; mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he sitä julistivat.
Mark 7:36 And he charged them that they should tell no man: but the more he charged them, so much the more a great deal they published it;
Markus 7:37 Ja he hämmästyivät ylen äreästi ja sanoivat: Hyvin hän on tehnyt kaikki: kuurot hän antaa kuulemaan ja mykät puhumaan.
Mark 7:37 And were beyond measure astonished, saying, He has done all things well: he makes both the deaf to hear, and the dumb to speak.
Markus 8:1 Niinä päivinä, kun kansaa oli paljon eikä heillä ollut mitään syötävää, Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi heille:
Mark 8:1 In those days the multitude being very great, and having nothing to eat, Jesus called his disciples to him, and said to them,
Markus 8:2 Minun on myötätunto tätä kansaa kohtaan, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun luonani, eikä heillä ole mitään syötävää.
Mark 8:2 I have compassion on the multitude, because they have now been with me three days, and have nothing to eat:
Markus 8:3 Ja jos minä lähetän heidät menemään syömättä kotiinsa, he nääntyvät matkalla; sillä jotkut heistä ovat tulleet kaukaa.
Mark 8:3 And if I send them away fasting to their own houses, they will faint by the way: for divers of them came from far.
Markus 8:4 Ja hänen opetuslapsensa vastasivat hänelle: Mistä kukaan voi täällä erämaassa tyydyttää nämä miehet leivällä?
Mark 8:4 And his disciples answered him, From where can a man satisfy these men with bread here in the wilderness?
Markus 8:5 Ja hän kysyi heiltä: Kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: Seitsemän.
Mark 8:5 And he asked them, How many loaves have you? And they said, Seven.
Markus 8:6 Ja hän käski kansan asettua maahan. Ja hän otti ne seitsemän leipää, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen, että he panisivat ne heidän eteensä, ja he panivat ne kansan eteen.
Mark 8:6 And he commanded the people to sit down on the ground: and he took the seven loaves, and gave thanks, and broke, and gave to his disciples to set before them; and they did set them before the people.
Markus 8:7 Ja heillä oli muutamia pieniä kaloja; ja hän siunasi ja käski nekin asettaa heidän eteensä.
Mark 8:7 And they had a few small fishes: and he blessed, and commanded to set them also before them.
Markus 8:8 Niin he söivät ja tulivat ravituiksi, ja he keräsivät tähteeksi jääneitä murusia, seitsemän koria.
Mark 8:8 So they did eat, and were filled: and they took up of the broken meat that was left seven baskets.
Markus 8:9 Ja niitä, jotka olivat syöneet, oli noin neljätuhatta; ja hän päästi heidät menemään.
Mark 8:9 And they that had eaten were about four thousand: and he sent them away.
Markus 8:10 Ja heti hän astui opetuslapsineen venheeseen ja tuli Dalmanutan seudulle.
Mark 8:10 And straightway he entered into a ship with his disciples, and came into the parts of Dalmanutha.
Markus 8:11 Ja fariseukset tulivat ulos ja alkoivat kysellä hänen kanssaan ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta kiusaten häntä.
Mark 8:11 And the Pharisees came forth, and began to question with him, seeking of him a sign from heaven, tempting him.
Markus 8:12 Ja hän huokasi syvään hengessään ja sanoi: Miksi tämä sukupolvi pyytää merkkiä? Totisesti minä sanon teille: tälle sukupolvelle ei anneta merkkiä.
Mark 8:12 And he sighed deeply in his spirit, and said, Why does this generation seek after a sign? truly I say to you, There shall no sign be given to this generation.
Markus 8:13 Ja hän jätti heidät, astui taas venheeseen ja lähti toiselle puolelle.
Mark 8:13 And he left them, and entering into the ship again departed to the other side.
Markus 8:14 Opetuslapset olivat kuitenkin unohtaneet ottaa leipää mukaan, eikä heillä ollut veneessä mukanaan enempää kuin yksi leipä.
Mark 8:14 Now the disciples had forgotten to take bread, neither had they in the ship with them more than one loaf.
Markus 8:15 Ja hän varoitti heitä sanoen: Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja Herodeksen hapatusta.
Mark 8:15 And he charged them, saying, Take heed, beware of the leaven of the Pharisees, and of the leaven of Herod.
Markus 8:16 Ja he neuvottelivat keskenään sanoen: Meillä ei ole leipää.
Mark 8:16 And they reasoned among themselves, saying, It is because we have no bread.
Markus 8:17 Ja kuin Jeesus sen huomasi, sanoi hän heille: mitä te puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä ymmärrä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne jo paatunut?
Mark 8:17 And when Jesus knew it, he said to them, Why reason you, because you have no bread? perceive you not yet, neither understand? have you your heart yet hardened?
Markus 8:18 Silmät teillä, ettekö näe? Ja korvat teillä, ettekö kuule? Ettekö muista?
Mark 8:18 Having eyes, see you not? and having ears, hear you not? and do you not remember?
Markus 8:19 Kun minä mursin viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta vakallista palasia te keräsitte? He sanoivat hänelle: Kaksitoista.
Mark 8:19 When I broke the five loaves among five thousand, how many baskets full of fragments took you up? They say to him, Twelve.
Markus 8:20 Ja kun ne seitsemän annettiin neljälletuhannelle, kuinka monta korillista palasia te keräsitte? He sanoivat: Seitsemän.
Mark 8:20 And when the seven among four thousand, how many baskets full of fragments took you up? And they said, Seven.
Markus 8:21 Ja hän sanoi heille: Kuinka te ette ymmärrä?
Mark 8:21 And he said to them, How is it that you do not understand?
Markus 8:22 Ja hän tulee Betsaidaan; ja he tuovat hänen luokseen sokean miehen ja etsivät häntä koskettamaan häntä.
Mark 8:22 And he comes to Bethsaida; and they bring a blind man to him, and sought him to touch him.
Markus 8:23 Ja hän tarttui sokean kädestä ja vei hänet ulos kaupungista; ja sylki hänen silmiinsä, pani kätensä hänen päälleen ja kysyi häneltä, näkikö hän mitään.
Mark 8:23 And he took the blind man by the hand, and led him out of the town; and when he had spit on his eyes, and put his hands on him, he asked him if he saw ought.
Markus 8:24 Ja hän katsoi ylös ja sanoi: Minä näen ihmisiä kävelevinä kuin puita.
Mark 8:24 And he looked up, and said, I see men as trees, walking.
Markus 8:25 Sen jälkeen hän pani taas kätensä hänen silmilleen ja käski hänen katsoa ylös; ja hän oli jälleen kunnossa ja näki jokaisen selvästi.
Mark 8:25 After that he put his hands again on his eyes, and made him look up: and he was restored, and saw every man clearly.
Markus 8:26 Ja hän lähetti hänet kotiinsa sanoen: Älä mene kaupunkiin äläkä kerro sitä kenellekään kaupungissa.
Mark 8:26 And he sent him away to his house, saying, Neither go into the town, nor tell it to any in the town.
Markus 8:27 Ja Jeesus meni ulos opetuslapsineen Kesarea Filippin kyliin. Ja tiellä hän kysyi opetuslapsiltaan sanoen heille: Kenen ihmiset sanovat minun olevan?
Mark 8:27 And Jesus went out, and his disciples, into the towns of Caesarea Philippi: and by the way he asked his disciples, saying to them, Whom do men say that I am?
Markus 8:28 He vastasivat: Johannes Kastajan, jotkut Eliaan, toiset taas yhden profeetoista.
Mark 8:28 And they answered, John the Baptist; but some say, Elias; and others, One of the prophets.
Markus 8:29 Ja hän sanoi heille: Kuka te sanotte minun olevan? Pietari vastasi ja sanoi hänelle: Sinä olet Kristus.
Mark 8:29 And he said to them, But whom say you that I am? And Peter answers and said to him, You are the Christ.
Markus 8:30 Ja hän kielsi heitä kertomasta hänestä kenellekään.
Mark 8:30 And he charged them that they should tell no man of him.
Markus 8:31 Ja hän alkoi opettaa heitä, että Ihmisen Pojan piti kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi, ja kolmen päivän kuluttua hän nouseman ylös.
Mark 8:31 And he began to teach them, that the Son of man must suffer many things, and be rejected of the elders, and of the chief priests, and scribes, and be killed, and after three days rise again.
Markus 8:32 Ja hän puhui sen julkisesti. Niin Pietari otti hänet luokseen ja rupesi nuhtelemaan häntä.
Mark 8:32 And he spoke that saying openly. And Peter took him, and began to rebuke him.
Markus 8:33 Mutta hän kääntyi ja katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria sanoen: Mene pois minun edestäni, Saatana; sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten.
Mark 8:33 But when he had turned about and looked on his disciples, he rebuked Peter, saying, Get you behind me, Satan: for you mind not the things that be of God, but the things that be of men.
Markus 8:34 Ja kutsuttuaan tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa hän sanoi heille: Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
Mark 8:34 And when he had called the people to him with his disciples also, he said to them, Whoever will come after me, let him deny himself, and take up his cross, and follow me.
Markus 8:35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen; mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni ja evankeliumin tähden, se pelastaa sen.
Mark 8:35 For whoever will save his life shall lose it; but whoever shall lose his life for my sake and the gospel’s, the same shall save it.
Markus 8:36 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, jos hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta menettäisi sielunsa?
Mark 8:36 For what shall it profit a man, if he shall gain the whole world, and lose his own soul?
Markus 8:37 Tai mitä ihminen voi antaa sielunsa lunastukseksi?
Mark 8:37 Or what shall a man give in exchange for his soul?
Markus 8:38 Joka siis häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika häpeää, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa.
Mark 8:38 Whoever therefore shall be ashamed of me and of my words in this adulterous and sinful generation; of him also shall the Son of man be ashamed, when he comes in the glory of his Father with the holy angels.
Markus 9:1 Ja hän sanoi heille: Totisesti minä sanon teille: muutamia tässä seisovista ei maista kuolemaa, ennen kuin he näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassaan.
Mark 9:1 And he said to them, Truly I say to you, That there be some of them that stand here, which shall not taste of death, till they have seen the kingdom of God come with power.
Markus 9:2 Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät, yksinäisyyteen, korkealle vuorelle, ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään.
Mark 9:2 And after six days Jesus takes with him Peter, and James, and John, and leads them up into an high mountain apart by themselves: and he was transfigured before them.
Markus 9:3 Ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, sangen valkoisiksi kuin lumi, niin ettei yksikään pesijä maan päällä voi niitä valkaista.
Mark 9:3 And his raiment became shining, exceeding white as snow; so as no fuller on earth can white them.
Markus 9:4 Ja heille ilmestyi Elias Mooseksen kanssa, ja he puhuivat Jeesuksen kanssa.
Mark 9:4 And there appeared to them Elias with Moses: and they were talking with Jesus.
Markus 9:5 Ja Pietari vastasi ja sanoi Jeesukselle: Opettaja, meidän on hyvä olla tässä; tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi.
Mark 9:5 And Peter answered and said to Jesus, Master, it is good for us to be here: and let us make three tabernacles; one for you, and one for Moses, and one for Elias.
Markus 9:6 Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa; sillä he olivat kovin peloissaan.
Mark 9:6 For he knew not what to say; for they were sore afraid.
Markus 9:7 Ja pilvi peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä.
Mark 9:7 And there was a cloud that overshadowed them: and a voice came out of the cloud, saying, This is my beloved Son: hear him.
Markus 9:8 Ja yhtäkkiä, kun he katsoivat ympärilleen, he eivät enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen, ainoastaan itsensä kanssa.
Mark 9:8 And suddenly, when they had looked round about, they saw no man any more, save Jesus only with themselves.
Markus 9:9 Ja heidän laskeutuessaan vuorelta hän kielsi heitä kenellekään kertomasta, mitä olivat nähneet, ennen kuin Ihmisen Poika olisi noussut kuolleista.
Mark 9:9 And as they came down from the mountain, he charged them that they should tell no man what things they had seen, till the Son of man were risen from the dead.
Markus 9:10 Ja he pitivät sen sanan mielessään ja kyselivät keskenään, mitä kuolleista nouseminen merkitsisi.
Mark 9:10 And they kept that saying with themselves, questioning one with another what the rising from the dead should mean.
Markus 9:11 Ja he kysyivät häneltä sanoen: Miksi kirjanoppineet sanovat, että Eliaan täytyy tulla ensin?
Mark 9:11 And they asked him, saying, Why say the scribes that Elias must first come?
Markus 9:12 Ja hän vastasi ja sanoi heille: Elias tosin tulee ensin ja asettaa kaikki kohdalleen; ja kuinka Ihmisen Pojasta on kirjoitettu, että hänen täytyy kärsiä paljon ja tulla mitättömäksi?
Mark 9:12 And he answered and told them, Elias truly comes first, and restores all things; and how it is written of the Son of man, that he must suffer many things, and be set at nothing.
Markus 9:13 Mutta minä sanon teille: Elias on tosin tullut, ja he ovat tehneet hänelle, mitä tahtoivat, niin kuin hänestä on kirjoitettu.
Mark 9:13 But I say to you, That Elias is indeed come, and they have done to him whatever they listed, as it is written of him.
Markus 9:14 Ja kun hän tuli opetuslastensa luo, näki hän paljon kansaa heidän ympärillään ja lainopettajat, jotka väittelivät heidän kanssaan.
Mark 9:14 And when he came to his disciples, he saw a great multitude about them, and the scribes questioning with them.
Markus 9:15 Ja heti kun kaikki ihmiset näkivät hänet, he hämmästyivät suuresti ja juoksivat hänen luokseen tervehtimään häntä.
Mark 9:15 And straightway all the people, when they beheld him, were greatly amazed, and running to him saluted him.
Markus 9:16 Ja hän kysyi lainopettajilta: Mitä te väittelette heidän kanssaan?
Mark 9:16 And he asked the scribes, What question you with them?
Markus 9:17 Ja yksi kansasta vastasi ja sanoi: Opettaja, minä toin luoksesi poikani, jossa on mykkä henki;
Mark 9:17 And one of the multitude answered and said, Master, I have brought to you my son, which has a dumb spirit;
Markus 9:18 Ja mihin ikinä hän hänet ottaa, siellä hän repii häntä, ja hän vaahtoaa ja kiristelee hampaitaan ja kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että heidän pitäisi ajaa hänet ulos, mutta he eivät kyenneet.
Mark 9:18 And wherever he takes him, he tears him: and he foams, and gnashes with his teeth, and pines away: and I spoke to your disciples that they should cast him out; and they could not.
Markus 9:19 Hän vastasi hänelle ja sanoi: Voi, sinä uskoton sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän kanssanne? Kuinka kauan minun täytyy kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun luokseni.
Mark 9:19 He answers him, and said, O faithless generation, how long shall I be with you? how long shall I suffer you? bring him to me.
Markus 9:20 Ja he toivat hänet hänen luokseen; ja heti kun hän näki hänet, henki repi häntä, ja hän kaatui maahan ja kieriskeli itseään vaahdoten.
Mark 9:20 And they brought him to him: and when he saw him, straightway the spirit tare him; and he fell on the ground, and wallowed foaming.
Markus 9:21 Ja hän kysyi isältään: Kuinka kauan sitten tämä on tapahtunut hänelle? Hän vastasi: Lapsesta.
Mark 9:21 And he asked his father, How long is it ago since this came to him? And he said, Of a child.
Markus 9:22 Ja usein se on heittänyt hänet tuleen ja veteen tuhotakseen hänet; mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä.
Mark 9:22 And often it has cast him into the fire, and into the waters, to destroy him: but if you can do any thing, have compassion on us, and help us.
Markus 9:23 Jeesus sanoi hänelle: Jos sinä voit uskoa, kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.
Mark 9:23 Jesus said to him, If you can believe, all things are possible to him that believes.
Markus 9:24 Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi kyynelin: Herra, minä uskon; auta sinua minun epäuskoani.
Mark 9:24 And straightway the father of the child cried out, and said with tears, Lord, I believe; help you my unbelief.
Markus 9:25 Kun Jeesus näki, että kansaa juoksi koolle, hän nuhteli saastaista henkeä sanoen sille: Mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä äläkä enää mene häneen.
Mark 9:25 When Jesus saw that the people came running together, he rebuked the foul spirit, saying to him, You dumb and deaf spirit, I charge you, come out of him, and enter no more into him.
Markus 9:26 Ja henki huusi ja repi häntä kovasti ja lähti hänestä; ja hän oli kuin kuollut; niin että monet sanoivat: Hän on kuollut.
Mark 9:26 And the spirit cried, and rent him sore, and came out of him: and he was as one dead; so that many said, He is dead.
Markus 9:27 Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös, ja hän nousi.
Mark 9:27 But Jesus took him by the hand, and lifted him up; and he arose.
Markus 9:28 Ja kun hän oli mennyt taloon, hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä keskenään: Miksi emme me voineet ajaa häntä ulos?
Mark 9:28 And when he was come into the house, his disciples asked him privately, Why could not we cast him out?
Markus 9:29 Ja hän sanoi heille: Tätä lajia ei voi lähteä ulos millään muulla kuin rukouksella ja paastolla.
Mark 9:29 And he said to them, This kind can come forth by nothing, but by prayer and fasting.
Markus 9:30 Ja he lähtivät sinne ja kulkivat Galilean läpi, eikä hän tahtonut kenenkään tietävän sitä.
Mark 9:30 And they departed there, and passed through Galilee; and he would not that any man should know it.
Markus 9:31 Sillä hän opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet, ja sen jälkeen hän nousee kolmantena päivänä ylös.
Mark 9:31 For he taught his disciples, and said to them, The Son of man is delivered into the hands of men, and they shall kill him; and after that he is killed, he shall rise the third day.
Markus 9:32 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä puhetta ja pelkäsivät kysyä häneltä.
Mark 9:32 But they understood not that saying, and were afraid to ask him.
Markus 9:33 Ja hän tuli Kapernaumiin; ja kotona ollessaan hän kysyi heiltä: Mistä te keskenänne tiellä väittelitte?
Mark 9:33 And he came to Capernaum: and being in the house he asked them, What was it that you disputed among yourselves by the way?
Markus 9:34 Mutta he olivat vaiti, sillä he olivat matkalla väitelleet keskenään siitä, kuka heistä oli suurin.
Mark 9:34 But they held their peace: for by the way they had disputed among themselves, who should be the greatest.
Markus 9:35 Ja hän istuutui ja kutsui tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen olkoon kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija.
Mark 9:35 And he sat down, and called the twelve, and said to them, If any man desire to be first, the same shall be last of all, and servant of all.
Markus 9:36 Ja hän otti lapsen, asetti sen heidän keskelleen, otti sen syliinsä ja sanoi heille:
Mark 9:36 And he took a child, and set him in the middle of them: and when he had taken him in his arms, he said to them,
Markus 9:37 Joka ottaa tykönsä yhden näistä lapsista minun nimessäni, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa minut tykönsä, ei ota tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt.
Mark 9:37 Whoever shall receive one of such children in my name, receives me: and whoever shall receive me, receives not me, but him that sent me.
Markus 9:38 Ja Johannes vastasi hänelle sanoen: Opettaja, me näimme yhden ajavan ulos riivaajahenkiä sinun nimessäsi, eikä hän seuraa meitä; ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meitä.
Mark 9:38 And John answered him, saying, Master, we saw one casting out devils in your name, and he follows not us: and we forbade him, because he follows not us.
Markus 9:39 Mutta Jeesus sanoi: Älkää kieltäkö häntä, sillä ei ole ketään, joka tekisi ihmeen minun nimeeni ja joka näin helposti voisi puhua minusta pahaa.
Mark 9:39 But Jesus said, Forbid him not: for there is no man which shall do a miracle in my name, that can lightly speak evil of me.
Markus 9:40 Sillä joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.
Mark 9:40 For he that is not against us is on our part.
Markus 9:41 Sillä joka antaa teille maljallisen vettä juotavaksi minun nimessäni, koska olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille.
Mark 9:41 For whoever shall give you a cup of water to drink in my name, because you belong to Christ, truly I say to you, he shall not lose his reward.
Markus 9:42 Ja jos joku näistä pienistä, jotka uskovat minuun, viettelee, hänelle olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen.
Mark 9:42 And whoever shall offend one of these little ones that believe in me, it is better for him that a millstone were hanged about his neck, and he were cast into the sea.
Markus 9:43 Ja jos kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että sinulla on kaksi kättä ja joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.
Mark 9:43 And if your hand offend you, cut it off: it is better for you to enter into life maimed, than having two hands to go into hell, into the fire that never shall be quenched:
Markus 9:44 Missä heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
Mark 9:44 Where their worm dies not, and the fire is not quenched.
Markus 9:45 Ja jos jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois. Parempi on sinulle, että rampana menet elämään, kuin että sinut molemmat jalat tallella heitetään helvettiin, sammumattomaan tuleen.
Mark 9:45 And if your foot offend you, cut it off: it is better for you to enter halt into life, than having two feet to be cast into hell, into the fire that never shall be quenched:
Markus 9:46 Missä heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
Mark 9:46 Where their worm dies not, and the fire is not quenched.
Markus 9:47 Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.
Mark 9:47 And if your eye offend you, pluck it out: it is better for you to enter into the kingdom of God with one eye, than having two eyes to be cast into hell fire:
Markus 9:48 Missä heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
Mark 9:48 Where their worm dies not, and the fire is not quenched.
Markus 9:49 Sillä jokainen ihminen suolataan tulella, ja jokainen uhri suolataan suolalla.
Mark 9:49 For every one shall be salted with fire, and every sacrifice shall be salted with salt.
Markus 9:50 Suola on hyväksi; mutta jos suola menettää suolaisuutensa, millä te maustatte sen? Pitäkää suola itsessänne ja pitäkää rauha keskenänne.
Mark 9:50 Salt is good: but if the salt have lost his saltiness, with which will you season it? Have salt in yourselves, and have peace one with another.
Markus 10:1 Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, Jordanin toiselle puolelle; ja kansa kokoontui jälleen hänen luokseen; ja tapansa mukaan hän opetti heitä jälleen.
Mark 10:1 And he arose from there, and comes into the coasts of Judaea by the farther side of Jordan: and the people resort to him again; and, as he was wont, he taught them again.
Markus 10:2 Ja fariseukset tulivat hänen luokseen ja kysyivät häneltä: Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa? kiusaten häntä.
Mark 10:2 And the Pharisees came to him, and asked him, Is it lawful for a man to put away his wife? tempting him.
Markus 10:3 Ja hän vastasi ja sanoi heille: Mitä Mooses teille käski?
Mark 10:3 And he answered and said to them, What did Moses command you?
Markus 10:4 Ja he sanoivat: Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon.
Mark 10:4 And they said, Moses suffered to write a bill of divorce, and to put her away.
Markus 10:5 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän käskyn.
Mark 10:5 And Jesus answered and said to them, For the hardness of your heart he wrote you this precept.
Markus 10:6 Mutta luomakunnan alusta Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi.
Mark 10:6 But from the beginning of the creation God made them male and female.
Markus 10:7 Sentähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa;
Mark 10:7 For this cause shall a man leave his father and mother, and join to his wife;
Markus 10:8 Ja he kaksi tulevat yhdeksi lihaksi; niin he eivät enää ole kaksi, vaan yksi liha.
Mark 10:8 And they two shall be one flesh: so then they are no more two, but one flesh.
Markus 10:9 Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.
Mark 10:9 What therefore God has joined together, let not man put asunder.
Markus 10:10 Ja kotona hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä taas samaa asiaa.
Mark 10:10 And in the house his disciples asked him again of the same matter.
Markus 10:11 Ja hän sanoi heille: Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee aviorikoksen häntä vastaan.
Mark 10:11 And he said to them, Whoever shall put away his wife, and marry another, commits adultery against her.
Markus 10:12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hän tekee aviorikoksen.
Mark 10:12 And if a woman shall put away her husband, and be married to another, she commits adultery.
Markus 10:13 Ja he toivat hänen luokseen lapsia, että hän koskisi heihin; ja hänen opetuslapsensa nuhtelivat niitä, jotka niitä toivat.
Mark 10:13 And they brought young children to him, that he should touch them: and his disciples rebuked those that brought them.
Markus 10:14 Mutta kuin Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: antakaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä kieltäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
Mark 10:14 But when Jesus saw it, he was much displeased, and said to them, Suffer the little children to come to me, and forbid them not: for of such is the kingdom of God.
Markus 10:15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.
Mark 10:15 Truly I say to you, Whoever shall not receive the kingdom of God as a little child, he shall not enter therein.
Markus 10:16 Ja hän otti heidät syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heidät.
Mark 10:16 And he took them up in his arms, put his hands on them, and blessed them.
Markus 10:17 Ja kun hän oli mennyt tielle, tuli juoksemalla muuan luo, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että perisin iankaikkisen elämän?
Mark 10:17 And when he was gone forth into the way, there came one running, and kneeled to him, and asked him, Good Master, what shall I do that I may inherit eternal life?
Markus 10:18 Niin Jeesus sanoi hänelle: Miksi sanot minua hyväksi? Ei ole ketään muuta hyvää kuin yksi, Jumala.
Mark 10:18 And Jesus said to him, Why call you me good? there is none good but one, that is, God.
Markus 10:19 Käskyt sinä tiedät: älä tee aviorikosta, älä tapa, älä varasta, älä sano väärää todistusta, älä petä toiseltasi, kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Mark 10:19 You know the commandments, Do not commit adultery, Do not kill, Do not steal, Do not bear false witness, Defraud not, Honor your father and mother.
Markus 10:20 Ja hän vastasi ja sanoi hänelle: Mestari, kaikkia näitä minä olen noudattanut nuoruudestani asti.
Mark 10:20 And he answered and said to him, Master, all these have I observed from my youth.
Markus 10:21 Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä. Hän sanoi hänelle: Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule, ota ristisi ja seuraa minua.
Mark 10:21 Then Jesus beholding him loved him, and said to him, One thing you lack: go your way, sell whatever you have, and give to the poor, and you shall have treasure in heaven: and come, take up the cross, and follow me.
Markus 10:22 Ja hän murheellisesti sanoi, ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
Mark 10:22 And he was sad at that saying, and went away grieved: for he had great possessions.
Markus 10:23 Ja Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsilleen: Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!
Mark 10:23 And Jesus looked round about, and said to his disciples, How hardly shall they that have riches enter into the kingdom of God!
Markus 10:24 Ja opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus vastasi taas ja sanoi heille: Lapset, kuinka vaikeaa onkaan niiden, jotka turvaavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!
Mark 10:24 And the disciples were astonished at his words. But Jesus answers again, and said to them, Children, how hard is it for them that trust in riches to enter into the kingdom of God!
Markus 10:25 Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.
Mark 10:25 It is easier for a camel to go through the eye of a needle, than for a rich man to enter into the kingdom of God.
Markus 10:26 Ja he hämmästyivät tavattomasti ja sanoivat keskenään: Kuka sitten voi pelastua?
Mark 10:26 And they were astonished out of measure, saying among themselves, Who then can be saved?
Markus 10:27 Ja Jeesus katsoi heihin ja sanoi: Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.
Mark 10:27 And Jesus looking on them said, With men it is impossible, but not with God: for with God all things are possible.
Markus 10:28 Niin Pietari rupesi sanomaan hänelle: Katso, me olemme jättäneet kaiken ja seuranneet sinua.
Mark 10:28 Then Peter began to say to him, See, we have left all, and have followed you.
Markus 10:29 Jeesus vastasi ja sanoi: Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun ja evankeliumin tähden olisi luopunut talosta, veljistä tai sisarista, isästä tai äidistä, vaimosta tai lapsista tai pelloista,
Mark 10:29 And Jesus answered and said, Truly I say to you, There is no man that has left house, or brothers, or sisters, or father, or mother, or wife, or children, or lands, for my sake, and the gospel’s,
Markus 10:30 Mutta hän on saava satakertaisesti takaisin, nyt tässä ajassa, taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkisen elämän.
Mark 10:30 But he shall receive an hundred times now in this time, houses, and brothers, and sisters, and mothers, and children, and lands, with persecutions; and in the world to come eternal life.
Markus 10:31 Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä.
Mark 10:31 But many that are first shall be last; and the last first.
Markus 10:32 Ja he olivat matkalla ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään. Ja he hämmästyivät, ja seuratessaan he pelkäsivät. Ja hän otti taas ne kaksitoista ja alkoi sanoa heille, mitä hänelle tapahtuisi.
Mark 10:32 And they were in the way going up to Jerusalem; and Jesus went before them: and they were amazed; and as they followed, they were afraid. And he took again the twelve, and began to tell them what things should happen to him,
Markus 10:33 Sanoen: Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineiden käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanoiden käsiin.
Mark 10:33 Saying, Behold, we go up to Jerusalem; and the Son of man shall be delivered to the chief priests, and to the scribes; and they shall condemn him to death, and shall deliver him to the Gentiles:
Markus 10:34 Ja he pilkkaavat häntä ja ruoskivat häntä ja sylkevät hänen päälleen ja tappavat hänet; ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.
Mark 10:34 And they shall mock him, and shall whip him, and shall spit on him, and shall kill him: and the third day he shall rise again.
Markus 10:35 Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat hänen luokseen ja sanoivat: Opettaja, me tahdomme, että tekisit meille, mitä ikinä pyydämme.
Mark 10:35 And James and John, the sons of Zebedee, come to him, saying, Master, we would that you should do for us whatever we shall desire.
Markus 10:36 Ja hän sanoi heille: Mitä te tahdotte, että minä tekisin teille?
Mark 10:36 And he said to them, What would you that I should do for you?
Markus 10:37 He sanoivat hänelle: Anna meidän istua, toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi.
Mark 10:37 They said to him, Grant to us that we may sit, one on your right hand, and the other on your left hand, in your glory.
Markus 10:38 Mutta Jeesus sanoi heille: Ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, ja tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?
Mark 10:38 But Jesus said to them, You know not what you ask: can you drink of the cup that I drink of? and be baptized with the baptism that I am baptized with?
Markus 10:39 He sanoivat hänelle: Voimme. Jeesus sanoi heille: Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, teidät kastetaan.
Mark 10:39 And they said to him, We can. And Jesus said to them, You shall indeed drink of the cup that I drink of; and with the baptism that I am baptized with shall you be baptized:
Markus 10:40 Mutta oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu.
Mark 10:40 But to sit on my right hand and on my left hand is not my to give; but it shall be given to them for whom it is prepared.
Markus 10:41 Ja kun ne kymmenen sen kuulivat, he alkoivat olla kovin tyytymättömiä Jaakobin ja Johanneksen sanoihin.
Mark 10:41 And when the ten heard it, they began to be much displeased with James and John.
Markus 10:42 Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi heille: Te tiedätte, että ne, joita pidetään kansojen hallitsijoina, herroina niitä hallitsevat, ja heidän mahtavansa käyttävät niitä valtaansa.
Mark 10:42 But Jesus called them to him, and said to them, You know that they which are accounted to rule over the Gentiles exercise lordship over them; and their great ones exercise authority on them.
Markus 10:43 Mutta niin ei pidä olla teidän keskuudessanne, vaan joka tahtoo olla suuri teidän keskuudessanne, se olkoon teidän palvelijanne.
Mark 10:43 But so shall it not be among you: but whoever will be great among you, shall be your minister:
Markus 10:44 Ja se, joka teistä tahtoo olla suurin, olkoon kaikkien palvelija.
Mark 10:44 And whoever of you will be the most chief, shall be servant of all.
Markus 10:45 Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen puolesta.
Mark 10:45 For even the Son of man came not to be ministered to, but to minister, and to give his life a ransom for many.
Markus 10:46 Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän lähti Jerikosta opetuslastensa ja suuren joukon kanssa, sokea Bartimaios, Timeuksen poika, istui tien vieressä kerjäämässä.
Mark 10:46 And they came to Jericho: and as he went out of Jericho with his disciples and a great number of people, blind Bartimaeus, the son of Timaeus, sat by the highway side begging.
Markus 10:47 Ja kuultuaan, että se oli Jeesus Nasaretilainen, hän rupesi huutamaan ja sanomaan: Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!
Mark 10:47 And when he heard that it was Jesus of Nazareth, he began to cry out, and say, Jesus, you son of David, have mercy on me.
Markus 10:48 Ja monet nuhtelivat häntä, että hän pysyisi hiljaa; mutta hän huusi sitä enemmän: Daavidin Poika, armahda minua!
Mark 10:48 And many charged him that he should hold his peace: but he cried the more a great deal, You son of David, have mercy on me.
Markus 10:49 Niin Jeesus seisahtui ja käski kutsua hänet. Ja he kutsuivat sokeaa sanoen hänelle: Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua.
Mark 10:49 And Jesus stood still, and commanded him to be called. And they call the blind man, saying to him, Be of good comfort, rise; he calls you.
Markus 10:50 Ja hän heitti vaatteensa pois, nousi ja tuli Jeesuksen luo.
Mark 10:50 And he, casting away his garment, rose, and came to Jesus.
Markus 10:51 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Mitä tahdot minun tekevän sinulle? Sokea sanoi hänelle: Herra, että minä saisin näköni takaisin.
Mark 10:51 And Jesus answered and said to him, What will you that I should do to you? The blind man said to him, Lord, that I might receive my sight.
Markus 10:52 Ja Jeesus sanoi hänelle: Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut. Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi Jeesusta tietä.
Mark 10:52 And Jesus said to him, Go your way; your faith has made you whole. And immediately he received his sight, and followed Jesus in the way.
Markus 11:1 Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, Betfagea ja Betaniaa, Öljymäen luona, hän lähetti kaksi opetuslastaan,
Mark 11:1 And when they came near to Jerusalem, to Bethphage and Bethany, at the mount of Olives, he sends forth two of his disciples,
Markus 11:2 Ja sanoi heille: Menkää kylään, joka on teidän edessänne, ja heti kun sinne tulette, te löydätte varsan sidottuna, jonka selässä ei ole vielä kukaan istunut; päästäkää se ja tuokaa se tänne.
Mark 11:2 And said to them, Go your way into the village over against you: and as soon as you be entered into it, you shall find a colt tied, where on never man sat; loose him, and bring him.
Markus 11:3 Ja jos joku teille sanoo: Miksi te näin teette? niin sanokaa: Herra tarvitsee häntä, ja hän lähettää hänet kohta tänne.
Mark 11:3 And if any man say to you, Why do you this? say you that the Lord has need of him; and straightway he will send him here.
Markus 11:4 Ja he menivät ja löysivät varsan sidottuna oven ulkopuolella, paikassa, jossa tiet risteävät; ja he päästivät sen irti.
Mark 11:4 And they went their way, and found the colt tied by the door without in a place where two ways met; and they loose him.
Markus 11:5 Ja muutamat siellä seisovista sanoivat heille: Mitä te teette, kun päästätte varsan?
Mark 11:5 And certain of them that stood there said to them, What do you, loosing the colt?
Markus 11:6 Ja he sanoivat heille, niin kuin Jeesus oli käskenyt; ja he päästivät heidät menemään.
Mark 11:6 And they said to them even as Jesus had commanded: and they let them go.
Markus 11:7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään.
Mark 11:7 And they brought the colt to Jesus, and cast their garments on him; and he sat on him.
Markus 11:8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset katkoivat oksia puista ja sirottelivat niitä tielle.
Mark 11:8 And many spread their garments in the way: and others cut down branches off the trees, and strewed them in the way.
Markus 11:9 Ja ne, jotka kulkivat edellä ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!
Mark 11:9 And they that went before, and they that followed, cried, saying, Hosanna; Blessed is he that comes in the name of the Lord:
Markus 11:10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee Herran nimeen! Hoosianna korkeuksissa!
Mark 11:10 Blessed be the kingdom of our father David, that comes in the name of the Lord: Hosanna in the highest.
Markus 11:11 Ja Jeesus meni Jerusalemiin ja temppeliin. Ja kun hän oli katsellut kaikkea, ja jo ilta oli tullut, hän meni ulos Betaniaan niiden kahdentoista kanssa.
Mark 11:11 And Jesus entered into Jerusalem, and into the temple: and when he had looked round about on all things, and now the eventide was come, he went out to Bethany with the twelve.
Markus 11:12 Ja seuraavana päivänä, kun he tulivat Betaniasta, hänen oli nälkä.
Mark 11:12 And on the morrow, when they were come from Bethany, he was hungry:
Markus 11:13 Ja nähdessään kaukaa viikunapuun, jolla oli lehtiä, hän meni katsomaan, löytäisikö hän siitä jotakin; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä viikunoiden aika ei ollut vielä.
Mark 11:13 And seeing a fig tree afar off having leaves, he came, if haply he might find any thing thereon: and when he came to it, he found nothing but leaves; for the time of figs was not yet.
Markus 11:14 Jeesus vastasi ja sanoi sille: Älköön kukaan tästedes ikuisesti syökö sinun hedelmääsi. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.
Mark 11:14 And Jesus answered and said to it, No man eat fruit of you hereafter for ever. And his disciples heard it.
Markus 11:15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jeesus meni temppeliin ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat temppelissä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet.
Mark 11:15 And they come to Jerusalem: and Jesus went into the temple, and began to cast out them that sold and bought in the temple, and overthrew the tables of the moneychangers, and the seats of them that sold doves;
Markus 11:16 Eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa temppelin läpi.
Mark 11:16 And would not suffer that any man should carry any vessel through the temple.
Markus 11:17 Ja hän opetti heitä sanoen: Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan.
Mark 11:17 And he taught, saying to them, Is it not written, My house shall be called of all nations the house of prayer? but you have made it a den of thieves.
Markus 11:18 Ja kirjanoppineet ja ylipapit kuulivat sen ja miettivät, kuinka he saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestaan.
Mark 11:18 And the scribes and chief priests heard it, and sought how they might destroy him: for they feared him, because all the people was astonished at his doctrine.
Markus 11:19 Ja kun ilta tuli, hän meni ulos kaupungista.
Mark 11:19 And when even was come, he went out of the city.
Markus 11:20 Ja aamulla ohi kulkiessaan he näkivät viikunapuun kuivuneen juuriaan myöten.
Mark 11:20 And in the morning, as they passed by, they saw the fig tree dried up from the roots.
Markus 11:21 Niin Pietari muisti asian ja sanoi hänelle: Opettaja, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuihtunut.
Mark 11:21 And Peter calling to remembrance said to him, Master, behold, the fig tree which you cursed is withered away.
Markus 11:22 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Pitäkää usko Jumalaan.
Mark 11:22 And Jesus answering said to them, Have faith in God.
Markus 11:23 Sillä totisesti minä sanon teille: jos joku sanoo tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäile sydämessään, vaan uskoo, että se, mitä hän sanoo, tapahtuu, niin hänelle tapahtuu kaikki, mitä hän on sanonut.
Mark 11:23 For truly I say to you, That whoever shall say to this mountain, Be you removed, and be you cast into the sea; and shall not doubt in his heart, but shall believe that those things which he said shall come to pass; he shall have whatever he said.
Markus 11:24 Sentähden minä sanon teille: mitä te rukoillessanne anotte, uskokaa saavanne sen, niin se teille on.
Mark 11:24 Therefore I say to you, What things soever you desire, when you pray, believe that you receive them, and you shall have them.
Markus 11:25 Ja kun te seisotte rukoillessanne, niin antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin toista vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne.
Mark 11:25 And when you stand praying, forgive, if you have ought against any: that your Father also which is in heaven may forgive you your trespasses.
Markus 11:26 Mutta jos te ette anna anteeksi, ei teidän Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Mark 11:26 But if you do not forgive, neither will your Father which is in heaven forgive your trespasses.
Markus 11:27 Ja he palasivat jälleen Jerusalemiin. Ja kun hän käveli temppelissä, tulivat hänen luokseen ylipapit, lainopettajat ja vanhimmat,
Mark 11:27 And they come again to Jerusalem: and as he was walking in the temple, there come to him the chief priests, and the scribes, and the elders,
Markus 11:28 Ja sanokaa hänelle: Millä vallalla sinä näitä teet? Ja kuka on antanut sinulle tämän vallan tehdä näitä?
Mark 11:28 And say to him, By what authority do you these things? and who gave you this authority to do these things?
Markus 11:29 Jeesus vastasi heille: Minäkin teen teille yhden kysymyksen. Vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä valtuudella minä näitä teen.
Mark 11:29 And Jesus answered and said to them, I will also ask of you one question, and answer me, and I will tell you by what authority I do these things.
Markus 11:30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle.
Mark 11:30 The baptism of John, was it from heaven, or of men? answer me.
Markus 11:31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'
Mark 11:31 And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say, Why then did you not believe him?
Markus 11:32 Mutta jos sanomme: Ihmisistä, niin he pelkäsivät kansaa, sillä kaikki ihmiset pitivät Johannesta profeettana.
Mark 11:32 But if we shall say, Of men; they feared the people: for all men counted John, that he was a prophet indeed.
Markus 11:33 He vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: Emme tiedä. Jeesus vastasi ja sanoi heille: En minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen.
Mark 11:33 And they answered and said to Jesus, We cannot tell. And Jesus answering said to them, Neither do I tell you by what authority I do these things.
Markus 12:1 Ja hän alkoi puhua heille vertauksilla. Eräs mies istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi paikan viinin säilytysastialle ja rakensi tornin ja vuokrasi sen viljelijöille ja matkusti kaukaiseen maahan.
Mark 12:1 And he began to speak to them by parables. A certain man planted a vineyard, and set an hedge about it, and dig a place for the winefat, and built a tower, and let it out to farmers, and went into a far country.
Markus 12:2 Ja ajallansa hän lähetti palvelijan viljelijöiden luokse perimään viljelijöiltä viinitarhan hedelmiä.
Mark 12:2 And at the season he sent to the farmers a servant, that he might receive from the farmers of the fruit of the vineyard.
Markus 12:3 Ja he ottivat hänet kiinni, pieksivät hänet ja lähettivät hänet pois tyhjin käsin.
Mark 12:3 And they caught him, and beat him, and sent him away empty.
Markus 12:4 Ja hän lähetti heille taas toisen palvelijan; ja tätä he heittelivät kivillä ja haavoittivat päähän ja lähettivät pois häpeällisesti kohdeltuna.
Mark 12:4 And again he sent to them another servant; and at him they cast stones, and wounded him in the head, and sent him away shamefully handled.
Markus 12:5 Ja hän lähetti taas toisen; ja hänet he tappoivat, ja monta muuta, pieksäen toisia ja tappoen toisia.
Mark 12:5 And again he sent another; and him they killed, and many others; beating some, and killing some.
Markus 12:6 Koska hänellä oli vielä yksi poika, rakas, hän lähetti hänetkin viimeisenä heidän luokseen sanoen: He kavahtavat minun poikaani.
Mark 12:6 Having yet therefore one son, his well beloved, he sent him also last to them, saying, They will reverence my son.
Markus 12:7 Mutta maanviljelijät sanoivat keskenään: Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö on oleva meidän.
Mark 12:7 But those farmers said among themselves, This is the heir; come, let us kill him, and the inheritance shall be our’s.
Markus 12:8 Ja he ottivat hänet, tappoivat hänet ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.
Mark 12:8 And they took him, and killed him, and cast him out of the vineyard.
Markus 12:9 Mitä siis viinitarhan herra tekee? Hän tulee ja tuhoaa viljelijät ja antaa viinitarhan muille.
Mark 12:9 What shall therefore the lord of the vineyard do? he will come and destroy the farmers, and will give the vineyard to others.
Markus 12:10 Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta: 'Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi?'
Mark 12:10 And have you not read this scripture; The stone which the builders rejected is become the head of the corner:
Markus 12:11 Herra teki tämän, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme?
Mark 12:11 This was the Lord’s doing, and it is marvelous in our eyes?
Markus 12:12 Ja he yrittivät ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut vertauksen heitä vastaan; ja he jättivät hänet ja menivät tiehensä.
Mark 12:12 And they sought to lay hold on him, but feared the people: for they knew that he had spoken the parable against them: and they left him, and went their way.
Markus 12:13 Ja he lähettivät hänen luokseen muutamia fariseuksia ja herodilaisia, että he ottaisivat hänet puheesta kiinni.
Mark 12:13 And they send to him certain of the Pharisees and of the Herodians, to catch him in his words.
Markus 12:14 Ja tultuaan he sanoivat hänelle: Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totuudenmukainen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso ihmisen muotoon, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?
Mark 12:14 And when they were come, they say to him, Master, we know that you are true, and care for no man: for you regard not the person of men, but teach the way of God in truth: Is it lawful to give tribute to Caesar, or not?
Markus 12:15 Pitäisikö meidän antaa vai olla antamatta? Mutta hän, tietäen heidän ulkokultaisuuden, sanoi heille: Miksi kiusaatte minua? Tuokaa minulle penni, nähdäkseni sen.
Mark 12:15 Shall we give, or shall we not give? But he, knowing their hypocrisy, said to them, Why tempt you me? bring me a penny, that I may see it.
Markus 12:16 Ja he toivat sen. Ja hän sanoi heille: Kenen tämä kuva ja päällekirjoitus on? He sanoivat hänelle: Keisarin.
Mark 12:16 And they brought it. And he said to them, Whose is this image and superscription? And they said to him, Caesar’s.
Markus 12:17 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on. Ja he ihmettelivät häntä.
Mark 12:17 And Jesus answering said to them, Render to Caesar the things that are Caesar’s, and to God the things that are God’s. And they marveled at him.
Markus 12:18 Silloin tulivat hänen luokseen saddukeukset, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä sanoen:
Mark 12:18 Then come to him the Sadducees, which say there is no resurrection; and they asked him, saying,
Markus 12:19 Mestari, Mooses kirjoitti meille: 'Jos jonkun veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lapsia, niin ottakoon veljensä hänen vaimonsa ja herättäköön veljelleen jälkeläisen.'
Mark 12:19 Master, Moses wrote to us, If a man’s brother die, and leave his wife behind him, and leave no children, that his brother should take his wife, and raise up seed to his brother.
Markus 12:20 Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, mutta kuoli ja ei jättänyt jälkeläistä.
Mark 12:20 Now there were seven brothers: and the first took a wife, and dying left no seed.
Markus 12:21 Ja toinen otti hänet, ja kuoli, eikä hänkään jättänyt jälkeläistä; ja samoin kolmas.
Mark 12:21 And the second took her, and died, neither left he any seed: and the third likewise.
Markus 12:22 Ja kaikki seitsemän ottivat hänet, eivätkä he jättäneet jälkeläisiä; viimeisenä kaikista kuoli myös nainen.
Mark 12:22 And the seven had her, and left no seed: last of all the woman died also.
Markus 12:23 Ylösnousemuksessa siis, kun he nousevat ylös, kenen vaimo hän heistä pitää oleman? Sillä seitsemän piti häntä vaimona.
Mark 12:23 In the resurrection therefore, when they shall rise, whose wife shall she be of them? for the seven had her to wife.
Markus 12:24 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Ettekö siis eksy, koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?
Mark 12:24 And Jesus answering said to them, Do you not therefore err, because you know not the scriptures, neither the power of God?
Markus 12:25 Sillä kun he kuolleista nousevat, he eivät nai eivätkä mene miehelle, vaan ovat niin kuin enkelit taivaassa.
Mark 12:25 For when they shall rise from the dead, they neither marry, nor are given in marriage; but are as the angels which are in heaven.
Markus 12:26 Ja mitä kuolleista tulee, että he nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kuinka Jumala puhui hänelle pensaasta sanoen: Minä olen Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala?
Mark 12:26 And as touching the dead, that they rise: have you not read in the book of Moses, how in the bush God spoke to him, saying, I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob?
Markus 12:27 Hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien Jumala: siksi te eksytte suuresti.
Mark 12:27 He is not the God of the dead, but the God of the living: you therefore do greatly err.
Markus 12:28 Ja yksi kirjanoppineista tuli ja kuultuaan heidän keskustelunsa ja nähtyään, että hän oli heille hyvin vastannut, kysyi häneltä: Mikä on suurin kaikista käskyistä?
Mark 12:28 And one of the scribes came, and having heard them reasoning together, and perceiving that he had answered them well, asked him, Which is the first commandment of all?
Markus 12:29 Jeesus vastasi hänelle: Ensimmäinen kaikista käskyistä on: Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, on yksi Herra.
Mark 12:29 And Jesus answered him, The first of all the commandments is, Hear, O Israel; The Lord our God is one Lord:
Markus 12:30 Ja sinun tulee rakastaa Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi. Tämä on ensimmäinen käsky.
Mark 12:30 And you shall love the Lord your God with all your heart, and with all your soul, and with all your mind, and with all your strength: this is the first commandment.
Markus 12:31 Toinen on tämän kaltainen: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.' Ei ole muuta käskyä, joka olisi suurempi kuin nämä.
Mark 12:31 And the second is like, namely this, You shall love your neighbor as yourself. There is none other commandment greater than these.
Markus 12:32 Ja kirjanoppinut sanoi hänelle: Oikein, opettaja, sanoit oikein, sillä yksi on Jumala, eikä toista ole.
Mark 12:32 And the scribe said to him, Well, Master, you have said the truth: for there is one God; and there is none other but he:
Markus 12:33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta sielustaan ja kaikesta voimastaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.
Mark 12:33 And to love him with all the heart, and with all the understanding, and with all the soul, and with all the strength, and to love his neighbor as himself, is more than all whole burnt offerings and sacrifices.
Markus 12:34 Ja kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, hän sanoi hänelle: Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Eikä kukaan sen jälkeen rohjennut kysyä häneltä mitään.
Mark 12:34 And when Jesus saw that he answered discreetly, he said to him, You are not far from the kingdom of God. And no man after that dared ask him any question.
Markus 12:35 Ja Jeesus vastasi ja sanoi opettaessaan temppelissä: Kuinka lainopettajat voivat sanoa, että Kristus on Daavidin poika?
Mark 12:35 And Jesus answered and said, while he taught in the temple, How say the scribes that Christ is the son of David?
Markus 12:36 Sillä Daavid itse sanoi Pyhän Hengen kautta: Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.
Mark 12:36 For David himself said by the Holy Ghost, The LORD said to my Lord, Sit you on my right hand, till I make your enemies your footstool.
Markus 12:37 Daavid itse kutsuu häntä Herraksi; ja mistä hän sitten on hänen poikansa? Ja kansa kuunteli häntä mielellään.
Mark 12:37 David therefore himself calls him Lord; and from where is he then his son? And the common people heard him gladly.
Markus 12:38 Ja hän sanoi heille opetuksessaan: Varokaa lainopettajia, jotka mielellään kulkevat pitkissä vaatteissa ja rakastavat tervehdyksiä toreilla,
Mark 12:38 And he said to them in his doctrine, Beware of the scribes, which love to go in long clothing, and love salutations in the marketplaces,
Markus 12:39 Ja etumaiset istuimet synagogissa ja ylimmäiset sijot pidoissa,
Mark 12:39 And the chief seats in the synagogues, and the uppermost rooms at feasts:
Markus 12:40 Jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; nämä saavat ankaramman tuomion.
Mark 12:40 Which devour widows’ houses, and for a pretense make long prayers: these shall receive greater damnation.
Markus 12:41 Ja Jeesus istui uhriarkun kohdalla ja katseli, kuinka ihmiset panivat rahaa uhriarkkuun; ja monet rikkaat panivat paljon.
Mark 12:41 And Jesus sat over against the treasury, and beheld how the people cast money into the treasury: and many that were rich cast in much.
Markus 12:42 Ja sinne tuli eräs köyhä leski ja pani kaksi lanttia, eli yhden ropun.
Mark 12:42 And there came a certain poor widow, and she threw in two mites, which make a farthing.
Markus 12:43 Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän uhriarkkuun kuin kaikki muut.
Mark 12:43 And he called to him his disciples, and said to them, Truly I say to you, That this poor widow has cast more in, than all they which have cast into the treasury:
Markus 12:44 Sillä he panivat yltäkylläisyydestään kaikki, mutta hän pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elantonsa.
Mark 12:44 For all they did cast in of their abundance; but she of her want did cast in all that she had, even all her living.
Markus 13:1 Ja kun hän meni ulos temppelistä, yksi hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: Opettaja, katso, millaisia kiviä ja millaisia rakennuksia täällä on!
Mark 13:1 And as he went out of the temple, one of his disciples said to him, Master, see what manner of stones and what buildings are here!
Markus 13:2 Ja Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Näetkö nämä suuret rakennukset? Niistä ei jää kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta.
Mark 13:2 And Jesus answering said to him, See you these great buildings? there shall not be left one stone on another, that shall not be thrown down.
Markus 13:3 Ja kun hän istui Öljymäellä, temppelin vastapäätä, Pietari, Jaakob, Johannes ja Andreas kysyivät häneltä keskenään:
Mark 13:3 And as he sat on the mount of Olives over against the temple, Peter and James and John and Andrew asked him privately,
Markus 13:4 Sano meille, milloin nämä tapahtuvat? Ja mikä on merkkinä siitä, että kaikki nämä täyttyvät?
Mark 13:4 Tell us, when shall these things be? and what shall be the sign when all these things shall be fulfilled?
Markus 13:5 Ja Jeesus vastasi heille ja rupesi sanomaan: Varokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
Mark 13:5 And Jesus answering them began to say, Take heed lest any man deceive you:
Markus 13:6 Sillä monta tulee minun nimessäni ja sanoo: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
Mark 13:6 For many shall come in my name, saying, I am Christ; and shall deceive many.
Markus 13:7 Ja kun kuulette sodista ja sodista sanomia, älkää pelästykö, sillä näiden täytyy tapahtua, mutta loppu ei ole vielä tämä.
Mark 13:7 And when you shall hear of wars and rumors of wars, be you not troubled: for such things must needs be; but the end shall not be yet.
Markus 13:8 Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja maanjäristyksiä on monin paikoin, ja tulee nälänhätää ja ahdistusta. Nämä ovat tuskien alkua.
Mark 13:8 For nation shall rise against nation, and kingdom against kingdom: and there shall be earthquakes in divers places, and there shall be famines and troubles: these are the beginnings of sorrows.
Markus 13:9 Mutta pitäkää itsestänne huolta, sillä teidät annetaan neuvostoille, ja synagogissa teitä piestään, ja teidät viedään maaherrojen ja kuningasten eteen minun tähteni, todistukseksi heitä vastaan.
Mark 13:9 But take heed to yourselves: for they shall deliver you up to councils; and in the synagogues you shall be beaten: and you shall be brought before rulers and kings for my sake, for a testimony against them.
Markus 13:10 Ja evankeliumi on ensin julistettava kaikille kansoille.
Mark 13:10 And the gospel must first be published among all nations.
Markus 13:11 Mutta kun he vievät teidät ja antavat teidät oikeuteen, älkää etukäteen murehtiko, mitä puhuisitte, älkääkä miettikö etukäteen, vaan se puhukaa, mikä teille sinä hetkenä annetaan; sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki.
Mark 13:11 But when they shall lead you, and deliver you up, take no thought beforehand what you shall speak, neither do you premeditate: but whatever shall be given you in that hour, that speak you: for it is not you that speak, but the Holy Ghost.
Markus 13:12 Veli kavaltaa veljensä kuolemaan ja isä pojan, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tappavat heidät.
Mark 13:12 Now the brother shall betray the brother to death, and the father the son; and children shall rise up against their parents, and shall cause them to be put to death.
Markus 13:13 Ja teitä vihataan kaikilta minun nimeni tähden; mutta joka kestää loppuun asti, se pelastuu.
Mark 13:13 And you shall be hated of all men for my name’s sake: but he that shall endure to the end, the same shall be saved.
Markus 13:14 Mutta kun te näette hävityksen kauhistuksen, josta profeetta Daniel on puhunut, seisovan siinä, missä sen ei pitäisi – joka tämän lukee, se tarkatkoon – silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille.
Mark 13:14 But when you shall see the abomination of desolation, spoken of by Daniel the prophet, standing where it ought not, (let him that reads understand,) then let them that be in Judaea flee to the mountains:
Markus 13:15 Ja joka katolla on, älköön menkö alas taloon älköönkä sinne menkö noutamaan mitään talostaan,
Mark 13:15 And let him that is on the housetop not go down into the house, neither enter therein, to take any thing out of his house:
Markus 13:16 Ja joka pellolla on, älköön palatko noutamaan vaatteitaan.
Mark 13:16 And let him that is in the field not turn back again for to take up his garment.
Markus 13:17 Mutta voi niitä, jotka ovat raskaana ja imettäväiset noina päivinä!
Mark 13:17 But woe to them that are with child, and to them that give suck in those days!
Markus 13:18 Ja rukoilkaa, ettei pakonne tapahtuisi talvella.
Mark 13:18 And pray you that your flight be not in the winter.
Markus 13:19 Sillä noina päivinä on oleva vaiva, jonka kaltaista ei ole ollut luomakunnan alusta, jonka Jumala loi, tähän päivään asti, eikä tule.
Mark 13:19 For in those days shall be affliction, such as was not from the beginning of the creation which God created to this time, neither shall be.
Markus 13:20 Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät.
Mark 13:20 And except that the Lord had shortened those days, no flesh should be saved: but for the elect’s sake, whom he has chosen, he has shortened the days.
Markus 13:21 Ja jos silloin joku sanoo teille: Katso, tässä on Kristus, tai: Katso, hän on tuolla, niin älkää uskoko häntä.
Mark 13:21 And then if any man shall say to you, See, here is Christ; or, see, he is there; believe him not:
Markus 13:22 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät merkkejä ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, jopa valitut.
Mark 13:22 For false Christs and false prophets shall rise, and shall show signs and wonders, to seduce, if it were possible, even the elect.
Markus 13:23 Mutta ottakaa huomioon: katso, minä olen teille kaiken edeltä ilmoittanut.
Mark 13:23 But take you heed: behold, I have foretold you all things.
Markus 13:24 Mutta noina päivinä, tuon ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan,
Mark 13:24 But in those days, after that tribulation, the sun shall be darkened, and the moon shall not give her light,
Markus 13:25 Ja taivaan tähdet putoavat, ja taivaan voimat järkkyvät.
Mark 13:25 And the stars of heaven shall fall, and the powers that are in heaven shall be shaken.
Markus 13:26 Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella.
Mark 13:26 And then shall they see the Son of man coming in the clouds with great power and glory.
Markus 13:27 Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmansuunnalta, maan ääristä taivaan ääriin.
Mark 13:27 And then shall he send his angels, and shall gather together his elect from the four winds, from the uttermost part of the earth to the uttermost part of heaven.
Markus 13:28 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehti puhkeaa, te tiedätte kesän olevan lähellä.
Mark 13:28 Now learn a parable of the fig tree; When her branch is yet tender, and puts forth leaves, you know that summer is near:
Markus 13:29 Samoin tekin, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
Mark 13:29 So you in like manner, when you shall see these things come to pass, know that it is near, even at the doors.
Markus 13:30 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.
Mark 13:30 Truly I say to you, that this generation shall not pass, till all these things be done.
Markus 13:31 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
Mark 13:31 Heaven and earth shall pass away: but my words shall not pass away.
Markus 13:32 Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä Poika, vaan Isä.
Mark 13:32 But of that day and that hour knows no man, no, not the angels which are in heaven, neither the Son, but the Father.
Markus 13:33 Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika on.
Mark 13:33 Take you heed, watch and pray: for you know not when the time is.
Markus 13:34 Sillä Ihmisen Poika on niin kuin mies, joka lähti kaukaiseen matkaan. Hän jätti talonsa, antoi palvelijoilleen vallan ja kullekin oman työnsä ja käski ovenvartijan valvoa.
Mark 13:34 For the Son of Man is as a man taking a far journey, who left his house, and gave authority to his servants, and to every man his work, and commanded the porter to watch.
Markus 13:35 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon isäntä tulee, ehtoolla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamulla.
Mark 13:35 Watch you therefore: for you know not when the master of the house comes, at even, or at midnight, or at the cock-crowing, or in the morning:
Markus 13:36 Ettei hän yhtäkkiä tullessaan tapaisi teitä nukkumassa.
Mark 13:36 Lest coming suddenly he find you sleeping.
Markus 13:37 Ja minkä sanon teille, sanon kaikille: Valvokaa.
Mark 13:37 And what I say to you I say to all, Watch.
Markus 14:1 Kahden päivän kuluttua oli pääsiäinen ja happamattoman leivän juhla; ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka he saisivat hänet kiinni kavaluudella ja tappaa.
Mark 14:1 After two days was the feast of the passover, and of unleavened bread: and the chief priests and the scribes sought how they might take him by craft, and put him to death.
Markus 14:2 Mutta he sanoivat: Ei juhlapäivänä, ettei kansassa syntyisi meteliä.
Mark 14:2 But they said, Not on the feast day, lest there be an uproar of the people.
Markus 14:3 Ja kun Jeesus oli Betaniassa spitaalisen Simonin talossa, tuli sinne nainen, jolla oli alabasteripullo täynnä todella kallisarvoista nardusvoidetta; hän rikkoi pullon ja vuodatti voiteen hänen päähänsä.
Mark 14:3 And being in Bethany in the house of Simon the leper, as he sat at meat, there came a woman having an alabaster box of ointment of spikenard very precious; and she broke the box, and poured it on his head.
Markus 14:4 Ja jotkut olivat närkästyneitä itsekseen ja sanoivat: Miksi tätä voiteen haaskausta tapahtui?
Mark 14:4 And there were some that had indignation within themselves, and said, Why was this waste of the ointment made?
Markus 14:5 Sillä olisi voitu se myydä enempään kuin kolmeensataan penninkiin ja antaa köyhille. Ja he napisivat häntä vastaan.
Mark 14:5 For it might have been sold for more than three hundred pence, and have been given to the poor. And they murmured against her.
Markus 14:6 Niin Jeesus sanoi: Anna hänen olla; miksi vaivaat häntä? Hän on tehnyt minulle hyvän työn.
Mark 14:6 And Jesus said, Let her alone; why trouble you her? she has worked a good work on me.
Markus 14:7 Sillä köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, te voitte heille tehdä hyvää; mutta minua teillä ei ole aina.
Mark 14:7 For you have the poor with you always, and whenever you will you may do them good: but me you have not always.
Markus 14:8 Hän on tehnyt, minkä voi: hän on tullut edeltäpäin voitelemaan minun ruumiini hautaamista varten.
Mark 14:8 She has done what she could: she is come beforehand to anoint my body to the burying.
Markus 14:9 Totisesti minä sanon teille: missä ikinä tätä evankeliumia saarnataan kaikessa maailmassa, siellä myös tämä, mitä hän on tehnyt, mainitaan hänen muistokseen.
Mark 14:9 Truly I say to you, Wherever this gospel shall be preached throughout the whole world, this also that she has done shall be spoken of for a memorial of her.
Markus 14:10 Ja yksi kahdestatoista, Juudas Iskariot, meni ylipappien luo kavaltaakseen hänet heille.
Mark 14:10 And Judas Iscariot, one of the twelve, went to the chief priests, to betray him to them.
Markus 14:11 Ja kun he sen kuulivat, he ihastuivat ja lupasivat antaa hänelle rahaa. Ja hän mietti, kuinka hän sopisi kavaltaakseen hänet.
Mark 14:11 And when they heard it, they were glad, and promised to give him money. And he sought how he might conveniently betray him.
Markus 14:12 Ja happamattoman leivän ensimmäisenä päivänä, kun pääsiäislammas teurastettiin, hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: Minne tahdot, että menemme ja valmistamme sinulle pääsiäisaterian syödäksesi?
Mark 14:12 And the first day of unleavened bread, when they killed the passover, his disciples said to him, Where will you that we go and prepare that you may eat the passover?
Markus 14:13 Ja hän lähetti kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: Menkää kaupunkiin, niin teitä vastaan tulee mies, joka kantaa vesiruukkua; seuratkaa häntä.
Mark 14:13 And he sends forth two of his disciples, and said to them, Go you into the city, and there shall meet you a man bearing a pitcher of water: follow him.
Markus 14:14 Ja minne hän menee, siellä teidän on sanottava talonpitäjälle: 'Opettaja sanoi: Missä on vierashuone, jossa minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa?'
Mark 14:14 And wherever he shall go in, say you to the manager of the house, The Master said, Where is the guest room, where I shall eat the passover with my disciples?
Markus 14:15 Ja hän näyttää teille suuren yläkerran huoneen, joka on kalustettu ja valmistettu; valmistakaa meille siellä.
Mark 14:15 And he will show you a large upper room furnished and prepared: there make ready for us.
Markus 14:16 Ja hänen opetuslapsensa menivät ulos ja tulivat kaupunkiin ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut, ja he valmistivat pääsiäisaterian.
Mark 14:16 And his disciples went forth, and came into the city, and found as he had said to them: and they made ready the passover.
Markus 14:17 Ja illalla hän tulee niiden kahdentoista kanssa.
Mark 14:17 And in the evening he comes with the twelve.
Markus 14:18 Ja heidän istuessaan ja syödessään Jeesus sanoi: Totisesti minä sanon teille: yksi teistä, joka syö minun kanssani, kavaltaa minut.
Mark 14:18 And as they sat and did eat, Jesus said, Truly I say to you, One of you which eats with me shall betray me.
Markus 14:19 Ja he alkoivat murehtia ja sanoa hänelle toinen toisensa perään: Enkö se ole minä? Toinen sanoi: Enkö se ole minä?
Mark 14:19 And they began to be sorrowful, and to say to him one by one, Is it I? and another said, Is it I?
Markus 14:20 Ja hän vastasi ja sanoi heille: Yksi niistä kahdestatoista, joka minun kanssani kastaa leipää vadissa.
Mark 14:20 And he answered and said to them, It is one of the twelve, that dips with me in the dish.
Markus 14:21 Ihmisen Poika tosin menee pois, niin kuin hänestä on kirjoitettu; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, ellei hän olisi syntynytkään!
Mark 14:21 The Son of man indeed goes, as it is written of him: but woe to that man by whom the Son of man is betrayed! good were it for that man if he had never been born.
Markus 14:22 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille ja sanoi: Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini.
Mark 14:22 And as they did eat, Jesus took bread, and blessed, and broke it, and gave to them, and said, Take, eat: this is my body.
Markus 14:23 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä.
Mark 14:23 And he took the cup, and when he had given thanks, he gave it to them: and they all drank of it.
Markus 14:24 Ja hän sanoi heille: Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen puolesta.
Mark 14:24 And he said to them, This is my blood of the new testament, which is shed for many.
Markus 14:25 Totisesti minä sanon teille: minä en enää juo viiniköynnöksen antia, ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa.
Mark 14:25 Truly I say to you, I will drink no more of the fruit of the vine, until that day that I drink it new in the kingdom of God.
Markus 14:26 Ja veisattuaan kiitosvirren he menivät ulos Öljymäelle.
Mark 14:26 And when they had sung an hymn, they went out into the mount of Olives.
Markus 14:27 Ja Jeesus sanoi heille: Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lampaat hajaantuvat'.
Mark 14:27 And Jesus said to them, All you shall be offended because of me this night: for it is written, I will smite the shepherd, and the sheep shall be scattered.
Markus 14:28 Mutta ylösnousemukseni jälkeen minä menen teidän edellänne Galileaan.
Mark 14:28 But after that I am risen, I will go before you into Galilee.
Markus 14:29 Mutta Pietari sanoi hänelle: Vaikka kaikki loukkaantuisivat, en minä sittenkään.
Mark 14:29 But Peter said to him, Although all shall be offended, yet will not I.
Markus 14:30 Niin Jeesus sanoi hänelle: Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä, tänä yönä, ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmasti minut kiellät.
Mark 14:30 And Jesus said to him, Truly I say to you, That this day, even in this night, before the cock crow twice, you shall deny me thrice.
Markus 14:31 Mutta hän puhui sitäkin ankarammin: Vaikka minä kuolisin sinun kanssasi, en sittenkään sinua kiellä. Samoin sanoivat kaikki muutkin.
Mark 14:31 But he spoke the more vehemently, If I should die with you, I will not deny you in any wise. Likewise also said they all.
Markus 14:32 Ja he tulivat paikkaan, jonka nimi oli Getsemane; ja hän sanoi opetuslapsilleen: Istukaa tässä, niin kauan kuin minä rukoilen.
Mark 14:32 And they came to a place which was named Gethsemane: and he said to his disciples, Sit you here, while I shall pray.
Markus 14:33 Ja hän otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja rupesi hämmästymään ja olemaan hyvin surullinen.
Mark 14:33 And he takes with him Peter and James and John, and began to be sore amazed, and to be very heavy;
Markus 14:34 Ja sanoi heille: Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemanmurheen murtama; olkaa tässä ja valvokaa.
Mark 14:34 And said to them, My soul is exceeding sorrowful to death: tarry you here, and watch.
Markus 14:35 Ja hän meni vähän edempään, lankesi maahan ja rukoili, että, jos mahdollista, se hetki menisi häneltä ohi.
Mark 14:35 And he went forward a little, and fell on the ground, and prayed that, if it were possible, the hour might pass from him.
Markus 14:36 Ja hän sanoi: Abba, Isä, kaikki on sinulle mahdollista; ota pois minulta tämä malja. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.
Mark 14:36 And he said, Abba, Father, all things are possible to you; take away this cup from me: nevertheless not what I will, but what you will.
Markus 14:37 Ja hän tuli ja löysi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: Simon, nukutko? Etkö jaksanut valvoa yhtäkään tuntia?
Mark 14:37 And he comes, and finds them sleeping, and said to Peter, Simon, sleep you? could not you watch one hour?
Markus 14:38 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko.
Mark 14:38 Watch you and pray, lest you enter into temptation. The spirit truly is ready, but the flesh is weak.
Markus 14:39 Ja taas hän meni pois ja rukoili ja puhui samat sanat.
Mark 14:39 And again he went away, and prayed, and spoke the same words.
Markus 14:40 Ja palatessaan hän löysi heidät taas nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat raukeammat, eivätkä he tienneet, mitä vastata hänelle.
Mark 14:40 And when he returned, he found them asleep again, (for their eyes were heavy,) neither knew they what to answer him.
Markus 14:41 Ja hän tuli kolmannen kerran ja sanoi heille: Nukukaa vielä ja levätkää! Riittää jo! Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.
Mark 14:41 And he comes the third time, and said to them, Sleep on now, and take your rest: it is enough, the hour is come; behold, the Son of man is betrayed into the hands of sinners.
Markus 14:42 Nouskaa, lähtekäämme! Katso, se, joka minut kavaltaa, on lähellä.
Mark 14:42 Rise up, let us go; see, he that betrays me is at hand.
Markus 14:43 Ja heti, hänen vielä puhuessaan, saapui Juudas, yksi kahdestatoista, ja hänen kanssaan suuri joukko miekat ja seipäät käsissä, ylipappien, kirjanoppineiden ja vanhinten lähettämiä.
Mark 14:43 And immediately, while he yet spoke, comes Judas, one of the twelve, and with him a great multitude with swords and staves, from the chief priests and the scribes and the elders.
Markus 14:44 Ja se, joka hänet kavaltasi, oli antanut heille merkin sanoen: Se, jota minä suutelen, hän se on; ottakaa hänet ottakaa ja viekää hänet turvallisesti pois.
Mark 14:44 And he that betrayed him had given them a token, saying, Whomsoever I shall kiss, that same is he; take him, and lead him away safely.
Markus 14:45 Ja heti tultuaan hän meni kohta hänen luokseen ja sanoi: Mestari, opettaja! ja suuteli häntä.
Mark 14:45 And as soon as he was come, he goes straightway to him, and said, Master, master; and kissed him.
Markus 14:46 Ja he kävivät hänen kimppuunsa ja ottivat hänet kiinni.
Mark 14:46 And they laid their hands on him, and took him.
Markus 14:47 Ja yksi niistä, jotka siinä seisoivat, veti miekan ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä korvan irti.
Mark 14:47 And one of them that stood by drew a sword, and smote a servant of the high priest, and cut off his ear.
Markus 14:48 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: Niinkuin ryövärin kimppuun te olette lähteneet miekat ja seipäät minua kiinni ottamaan?
Mark 14:48 And Jesus answered and said to them, Are you come out, as against a thief, with swords and with staves to take me?
Markus 14:49 Minä olin joka päivä teidän kanssanne temppelissä opettamassa, ettekä te ottaneet minua mukaanne; mutta kirjoitusten täytyy käydä toteen.
Mark 14:49 I was daily with you in the temple teaching, and you took me not: but the scriptures must be fulfilled.
Markus 14:50 Ja he kaikki hylkäsivät hänet ja pakenivat.
Mark 14:50 And they all forsook him, and fled.
Markus 14:51 Ja häntä seurasi nuorukainen, jonka alaston vartalo oli kääritty liinavaatteeseen; ja nuoret miehet ottivat hänet kiinni.
Mark 14:51 And there followed him a certain young man, having a linen cloth cast about his naked body; and the young men laid hold on him:
Markus 14:52 Ja hän jätti liinavaatteen ja pakeni heidän luotaan alastomana.
Mark 14:52 And he left the linen cloth, and fled from them naked.
Markus 14:53 Ja he veivät Jeesuksen ylimmäisen papin luo; ja hänen kanssaan kokoontuivat kaikki ylipapit ja vanhimmat ja kirjanoppineet.
Mark 14:53 And they led Jesus away to the high priest: and with him were assembled all the chief priests and the elders and the scribes.
Markus 14:54 Ja Pietari seurasi häntä taampana, aina ylimmäisen papin saliin asti, ja hän istui palvelijoiden kanssa ja lämmitteli itseään tulen ääressä.
Mark 14:54 And Peter followed him afar off, even into the palace of the high priest: and he sat with the servants, and warmed himself at the fire.
Markus 14:55 Ja ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan, voidakseen tuomita hänet kuolemaan, mutta eivät löytäneet.
Mark 14:55 And the chief priests and all the council sought for witness against Jesus to put him to death; and found none.
Markus 14:56 Sillä monet todistivat väärin häntä vastaan, mutta heidän todistuksensa eivät olleet yhtäpitäviä.
Mark 14:56 For many bore false witness against him, but their witness agreed not together.
Markus 14:57 Ja muutamat nousivat ja todistivat väärin häntä vastaan sanoen:
Mark 14:57 And there arose certain, and bore false witness against him, saying,
Markus 14:58 Me kuulimme hänen sanovan: Minä hajotan tämän käsin tehdyn temppelin ja rakennan kolmen päivän kuluessa toisen, joka ei ole käsin tehty.
Mark 14:58 We heard him say, I will destroy this temple that is made with hands, and within three days I will build another made without hands.
Markus 14:59 Mutta heidän todistajansakaan eivät olleet yhtä mieltä.
Mark 14:59 But neither so did their witness agree together.
Markus 14:60 Ja ylimmäinen pappi nousi keskelle ja kysyi Jeesukselta sanoen: Etkö vastaa mitään? Mitä nämä todistavat sinua vastaan?
Mark 14:60 And the high priest stood up in the middle, and asked Jesus, saying, Answer you nothing? what is it which these witness against you?
Markus 14:61 Mutta hän oli vaiti eikä vastannut mitään. Ylimmäinen pappi kysyi häneltä taas ja sanoi hänelle: Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?
Mark 14:61 But he held his peace, and answered nothing. Again the high priest asked him, and said to him, Are you the Christ, the Son of the Blessed?
Markus 14:62 Ja Jeesus sanoi: Minä olen; ja teidän on nähtävä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä.
Mark 14:62 And Jesus said, I am: and you shall see the Son of man sitting on the right hand of power, and coming in the clouds of heaven.
Markus 14:63 Silloin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: Mitä me enää todistajia tarvitsemme?
Mark 14:63 Then the high priest rent his clothes, and said, What need we any further witnesses?
Markus 14:64 Te kuulitte hänen pilkkansa. Mitä arvelette? Ja kaikki tuomitsivat hänet kuoleman ansaan.
Mark 14:64 You have heard the blasphemy: what think you? And they all condemned him to be guilty of death.
Markus 14:65 Ja jotkut alkoivat sylkeä hänen päälleen ja peittää hänen kasvonsa ja lyödä häntä ja sanoa hänelle: Profetoi! Ja palvelijat löivät häntä poskellaan.
Mark 14:65 And some began to spit on him, and to cover his face, and to buffet him, and to say to him, Prophesy: and the servants did strike him with the palms of their hands.
Markus 14:66 Ja kun Pietari oli alhaalla palatsissa, niin sinne tuli yksi ylimmäisen papin palvelijoista.
Mark 14:66 And as Peter was beneath in the palace, there comes one of the maids of the high priest:
Markus 14:67 Ja nähdessään Pietarin lämmittelevän hän katsoi häneen ja sanoi: Sinäkin olit Jeesuksen Nasaretilaisen kanssa.
Mark 14:67 And when she saw Peter warming himself, she looked on him, and said, And you also were with Jesus of Nazareth.
Markus 14:68 Mutta hän kielsi sanoen: En tiedä enkä ymmärrä, mitä sanot. Ja hän meni ulos eteiseen, ja kukko lauloi.
Mark 14:68 But he denied, saying, I know not, neither understand I what you say. And he went out into the porch; and the cock crew.
Markus 14:69 Ja palvelijatar näki hänet taas ja rupesi sanomaan ympärillä seisoville: Tämä on yksi heistä.
Mark 14:69 And a maid saw him again, and began to say to them that stood by, This is one of them.
Markus 14:70 Ja hän kielsi sen taas. Ja hetken kuluttua ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat taas Pietarille: Totisesti, sinä olet yksi heistä, sillä sinä olet galilealainen, ja puheesi on sen mukaista.
Mark 14:70 And he denied it again. And a little after, they that stood by said again to Peter, Surely you are one of them: for you are a Galilaean, and your speech agrees thereto.
Markus 14:71 Mutta hän rupesi kiroilemaan ja vannomaan sanoen: En tunne sitä miestä, josta te puhutte.
Mark 14:71 But he began to curse and to swear, saying, I know not this man of whom you speak.
Markus 14:72 Ja kukko kiekaisi toisen kerran. Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut hänelle: Ennen kuin kukko kahdesti kiekaa, sinä kolmasti minut kiellät. Ja sitä ajatellessaan hän itki.
Mark 14:72 And the second time the cock crew. And Peter called to mind the word that Jesus said to him, Before the cock crow twice, you shall deny me thrice. And when he thought thereon, he wept.
Markus 15:1 Ja heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhinten ja kirjanoppineiden ja koko neuvoston kanssa, ja sitoivat Jeesuksen ja veivät hänet pois ja luovuttivat hänet Pilatukselle.
Mark 15:1 And straightway in the morning the chief priests held a consultation with the elders and scribes and the whole council, and bound Jesus, and carried him away, and delivered him to Pilate.
Markus 15:2 Ja Pilatus kysyi häneltä: Oletko sinä juutalaisten kuningas? Hän vastasi ja sanoi heille: Sinäpä sen sanot.
Mark 15:2 And Pilate asked him, Are you the King of the Jews? And he answering said to them, You say it.
Markus 15:3 Ja ylipapit syyttivät häntä monesta asiasta, mutta hän ei vastannut mitään.
Mark 15:3 And the chief priests accused him of many things: but he answered nothing.
Markus 15:4 Ja Pilatus kysyi häneltä taas sanoen: Etkö vastaa mitään? Katso, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan.
Mark 15:4 And Pilate asked him again, saying, Answer you nothing? behold how many things they witness against you.
Markus 15:5 Mutta Jeesus ei vieläkään vastannut mitään, niin että Pilatus ihmetteli.
Mark 15:5 But Jesus yet answered nothing; so that Pilate marveled.
Markus 15:6 Niinä juhlina hän päästi heille irti yhden vangin, kenet he halusivat.
Mark 15:6 Now at that feast he released to them one prisoner, whomsoever they desired.
Markus 15:7 Ja siellä oli mies, nimeltä Barabbas, joka oli sidottu niiden kanssa, jotka olivat kapinoineet hänen kanssaan ja jotka olivat kapinassa tehneet murhan.
Mark 15:7 And there was one named Barabbas, which lay bound with them that had made insurrection with him, who had committed murder in the insurrection.
Markus 15:8 Ja kansa alkoi huutaa ääneen ja pyytää häntä tekemään heille niin kuin hän aina oli tehnyt.
Mark 15:8 And the multitude crying aloud began to desire him to do as he had ever done to them.
Markus 15:9 Mutta Pilatus vastasi heille sanoen: Tahdotteko, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?
Mark 15:9 But Pilate answered them, saying, Will you that I release to you the King of the Jews?
Markus 15:10 Sillä hän tiesi, että ylipapit olivat kateudesta antaneet hänet luovutetuksi.
Mark 15:10 For he knew that the chief priests had delivered him for envy.
Markus 15:11 Mutta ylipapit yllyttivät kansaa, että hän mieluummin vapauttaisi heille Barabbaan.
Mark 15:11 But the chief priests moved the people, that he should rather release Barabbas to them.
Markus 15:12 Niin Pilatus vastasi ja sanoi heille taas: Mitä siis tahdotte minun tekevän hänelle, jota te kutsutte juutalaisten kuninkaaksi?
Mark 15:12 And Pilate answered and said again to them, What will you then that I shall do to him whom you call the King of the Jews?
Markus 15:13 Ja he huusivat taas: Ristiinnaulitse hänet!
Mark 15:13 And they cried out again, Crucify him.
Markus 15:14 Niin Pilatus sanoi heille: Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? Niin he huusivat entistä kovemmin: Ristiinnaulitse hänet!
Mark 15:14 Then Pilate said to them, Why, what evil has he done? And they cried out the more exceedingly, Crucify him.
Markus 15:15 Ja Pilatus, tahtoen miellyttää kansaa, vapautti heille Barabbaksen, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.
Mark 15:15 And so Pilate, willing to content the people, released Barabbas to them, and delivered Jesus, when he had scourged him, to be crucified.
Markus 15:16 Ja sotilaat veivät hänet sisään saliin, jota kutsutaan pretoriumiksi, ja kutsuivat koolle koko joukko-osaston.
Mark 15:16 And the soldiers led him away into the hall, called Praetorium; and they call together the whole band.
Markus 15:17 Ja he pukivat hänet purppuraan ja väänsivät orjantappurakruunun ja panivat sen hänen päähänsä,
Mark 15:17 And they clothed him with purple, and platted a crown of thorns, and put it about his head,
Markus 15:18 Ja alkoivat tervehtiä häntä: Terve, juutalaisten kuningas!
Mark 15:18 And began to salute him, Hail, King of the Jews!
Markus 15:19 Ja he löivät häntä päähän ruo'olla ja sylkivät hänen päälleen ja polvistuivat ja kumarsivat häntä.
Mark 15:19 And they smote him on the head with a reed, and did spit on him, and bowing their knees worshipped him.
Markus 15:20 Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purppuravaatteisen ja pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet ulos ristiinnaulittavaksi.
Mark 15:20 And when they had mocked him, they took off the purple from him, and put his own clothes on him, and led him out to crucify him.
Markus 15:21 Ja he pakottivat erään ohikulkijan, Simonin, kyreneläisen, joka oli tulossa maaseudulta, Aleksanderin ja Rufuksen isän, kantamaan hänen ristiään.
Mark 15:21 And they compel one Simon a Cyrenian, who passed by, coming out of the country, the father of Alexander and Rufus, to bear his cross.
Markus 15:22 Ja he veivät hänet Golgatalle, joka käännettynä on Pääkallonpaikka.
Mark 15:22 And they bring him to the place Golgotha, which is, being interpreted, The place of a skull.
Markus 15:23 Ja he antoivat hänelle juotavaksi mirhalla sekoitettua viiniä, mutta hän ei ottanut.
Mark 15:23 And they gave him to drink wine mingled with myrrh: but he received it not.
Markus 15:24 Ja kun he olivat ristiinnaulineet hänet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa, mitä kukin saisi.
Mark 15:24 And when they had crucified him, they parted his garments, casting lots on them, what every man should take.
Markus 15:25 Ja oli kolmas tunti, ja he ristiinnaulitsivat hänet.
Mark 15:25 And it was the third hour, and they crucified him.
Markus 15:26 Ja hänen syytöksensä päälle oli kirjoitettu: JUUTALAISTEN KUNINGAS.
Mark 15:26 And the superscription of his accusation was written over, THE KING OF THE JEWS.
Markus 15:27 Ja hänen kanssaan he ristiinnaulitsivat kaksi ryöväriä, toisen hänen oikealle ja toisen vasemmalle puolelleen.
Mark 15:27 And with him they crucify two thieves; the one on his right hand, and the other on his left.
Markus 15:28 Ja Raamattu kävi toteen: Hänet luettiin pahantekijäin joukkoon.
Mark 15:28 And the scripture was fulfilled, which said, And he was numbered with the transgressors.
Markus 15:29 Ja ohikulkijat herjasivat häntä, nyökyttelivät päätään ja sanoivat: Voi sinua, joka hajotat temppelin ja rakennat sen kolmessa päivässä!
Mark 15:29 And they that passed by railed on him, wagging their heads, and saying, Ah, you that destroy the temple, and build it in three days,
Markus 15:30 Pelasta itsesi ja tule alas ristiltä.
Mark 15:30 Save yourself, and come down from the cross.
Markus 15:31 Samoin ylipapitkin pilkkasivat häntä ja sanoivat keskenään: Muita hän auttoi, itseään hän ei voi auttaa.
Mark 15:31 Likewise also the chief priests mocking said among themselves with the scribes, He saved others; himself he cannot save.
Markus 15:32 Astukoon nyt Kristus, Israelin kuningas, alas ristiltä, että me näkisimme ja uskoisimme. Ja ne, jotka hänen kanssaan ristiinnaulittiin, pilkkasivat häntä.
Mark 15:32 Let Christ the King of Israel descend now from the cross, that we may see and believe. And they that were crucified with him reviled him.
Markus 15:33 Ja kuudennen tunnin tultua koko maahan laskeutui pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen tuntiin asti.
Mark 15:33 And when the sixth hour was come, there was darkness over the whole land until the ninth hour.
Markus 15:34 Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: Eloi, Eloi, lama sabaktani? Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
Mark 15:34 And at the ninth hour Jesus cried with a loud voice, saying, Eloi, Eloi, lama sabachthani? which is, being interpreted, My God, my God, why have you forsaken me?
Markus 15:35 Ja muutamat niistä, jotka siinä seisoivat, sen kuullessaan sanoivat: Katso, hän kutsuu Eliasta.
Mark 15:35 And some of them that stood by, when they heard it, said, Behold, he calls Elias.
Markus 15:36 Ja joku juoksi ja täytti sienen etikalla, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: Anna olla, katsotaanpa, tuleeko Elias ottamaan hänet alas.
Mark 15:36 And one ran and filled a sponge full of vinegar, and put it on a reed, and gave him to drink, saying, Let alone; let us see whether Elias will come to take him down.
Markus 15:37 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
Mark 15:37 And Jesus cried with a loud voice, and gave up the ghost.
Markus 15:38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.
Mark 15:38 And the veil of the temple was rent in two from the top to the bottom.
Markus 15:39 Ja kun sadanpäämies, joka seisoi hänen vastapäätä, näki hänen niin huutavan ja antavan henkensä, sanoi hän: Totisesti tämä mies oli Jumalan Poika.
Mark 15:39 And when the centurion, which stood over against him, saw that he so cried out, and gave up the ghost, he said, Truly this man was the Son of God.
Markus 15:40 Siellä oli myös naisia, jotka kaukaa katselivat; heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin nuoremman ja Joosefin äiti, ja Salome.
Mark 15:40 There were also women looking on afar off: among whom was Mary Magdalene, and Mary the mother of James the less and of Joses, and Salome;
Markus 15:41 (jotka myös seurasivat häntä Galileassa ollessaan) ja palvelivat häntä; ja monia muita naisia, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Jerusalemiin.
Mark 15:41 (Who also, when he was in Galilee, followed him, and ministered to him;) and many other women which came up with him to Jerusalem.
Markus 15:42 Ja kun ilta tuli, koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä,
Mark 15:42 And now when the even was come, because it was the preparation, that is, the day before the sabbath,
Markus 15:43 Niin tuli Joosef Arimatialainen, arvossapidetty neuvonantaja, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa, ja meni rohkeasti sisään Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
Mark 15:43 Joseph of Arimathaea, an honorable counselor, which also waited for the kingdom of God, came, and went in boldly to Pilate, and craved the body of Jesus.
Markus 15:44 Ja Pilatus ihmetteli, jos Jeesus oli jo kuollut. Hän kutsui luokseen sadanpäämiehen ja kysyi tältä, oliko Jeesus jo kauan sitten kuollut.
Mark 15:44 And Pilate marveled if he were already dead: and calling to him the centurion, he asked him whether he had been any while dead.
Markus 15:45 Ja saatuaan tietää sen sadanpäämieheltä hän antoi ruumiin Joosefille.
Mark 15:45 And when he knew it of the centurion, he gave the body to Joseph.
Markus 15:46 Ja hän osti hienoa pellavaa, otti hänet alas, kääri hänet pellavavaatteeseen ja pani hänet kallioon hakattuun hautaan ja vieritti kiven haudan ovelle.
Mark 15:46 And he bought fine linen, and took him down, and wrapped him in the linen, and laid him in a sepulcher which was hewn out of a rock, and rolled a stone to the door of the sepulcher.
Markus 15:47 Ja Maria Magdaleena ja Maria, Joosefin äiti, katselivat, minne hänet haudattiin.
Mark 15:47 And Mary Magdalene and Mary the mother of Joses beheld where he was laid.
Markus 16:1 Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome tuoksuöljyjä tullakseen voitelemaan hänet.
Mark 16:1 And when the sabbath was past, Mary Magdalene, and Mary the mother of James, and Salome, had bought sweet spices, that they might come and anoint him.
Markus 16:2 Ja viikon ensimmäisenä päivänä, hyvin varhain aamulla, he tulivat haudalle auringon noustessa.
Mark 16:2 And very early in the morning the first day of the week, they came to the sepulcher at the rising of the sun.
Markus 16:3 Ja he sanoivat keskenään: Kuka vierittää meille kiven haudan ovelta?
Mark 16:3 And they said among themselves, Who shall roll us away the stone from the door of the sepulcher?
Markus 16:4 Ja kun he katsoivat, he näkivät kiven vieritetyksi pois; sillä se oli hyvin suuri.
Mark 16:4 And when they looked, they saw that the stone was rolled away: for it was very great.
Markus 16:5 Ja hautaan mennessään he näkivät nuoren miehen istuvan oikealla puolella, puettuna pitkään, valkoiseen vaatteeseen; ja he pelästyivät.
Mark 16:5 And entering into the sepulcher, they saw a young man sitting on the right side, clothed in a long white garment; and they were affrighted.
Markus 16:6 Ja hän sanoi heille: Älkää pelästykö; te etsitte Jeesusta Nasaretilaista, joka ristiinnaulittiin. Hän on noussut kuolleista; hän ei ole täällä. Katso, tässä on paikka, johon he hänet panivat.
Mark 16:6 And he said to them, Be not affrighted: You seek Jesus of Nazareth, which was crucified: he is risen; he is not here: behold the place where they laid him.
Markus 16:7 Mutta menkää ja sanokaa hänen opetuslapsilleen ja Pietarille, että hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te näette hänet, niin kuin hän teille sanoi.
Mark 16:7 But go your way, tell his disciples and Peter that he goes before you into Galilee: there shall you see him, as he said to you.
Markus 16:8 Ja he menivät ulos nopeasti ja pakenivat haudalta, sillä he vapisivat ja olivat hämmästyneitä eivätkä sanoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät.
Mark 16:8 And they went out quickly, and fled from the sepulcher; for they trembled and were amazed: neither said they any thing to any man; for they were afraid.
Markus 16:9 Kun Jeesus oli noussut kuolleista varhain viikon ensimmäisenä päivänä, hän ilmestyi ensin Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
Mark 16:9 Now when Jesus was risen early the first day of the week, he appeared first to Mary Magdalene, out of whom he had cast seven devils.
Markus 16:10 Ja hän meni ja kertoi niille, jotka olivat olleet hänen kanssaan, heidän surressaan ja itkeessään.
Mark 16:10 And she went and told them that had been with him, as they mourned and wept.
Markus 16:11 Ja he eivät uskoneet, kun kuulivat hänen elävän ja että nainen oli hänet nähnyt.
Mark 16:11 And they, when they had heard that he was alive, and had been seen of her, believed not.
Markus 16:12 Sen jälkeen hän ilmestyi toisessa muodossa kahdelle heistä, heidän kävellessään ja mennessään maalle.
Mark 16:12 After that he appeared in another form to two of them, as they walked, and went into the country.
Markus 16:13 Ja he menivät ja kertoivat sen muille, mutta heitäkään he eivät uskoneet.
Mark 16:13 And they went and told it to the residue: neither believed they them.
Markus 16:14 Myöhemmin hän ilmestyi yhdelletoista atrioinnissa ja nuhteli heitä heidän epäuskostaan ja sydämen kovuudesta, koska he eivät uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousemuksen jälkeen.
Mark 16:14 Afterward he appeared to the eleven as they sat at meat, and upbraided them with their unbelief and hardness of heart, because they believed not them which had seen him after he was risen.
Markus 16:15 Ja hän sanoi heille: Menkää kaikkialle maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
Mark 16:15 And he said to them, Go you into all the world, and preach the gospel to every creature.
Markus 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
Mark 16:16 He that believes and is baptized shall be saved; but he that believes not shall be damned.
Markus 16:17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajahenkiä, he puhuvat uusilla kielillä,
Mark 16:17 And these signs shall follow them that believe; In my name shall they cast out devils; they shall speak with new tongues;
Markus 16:18 He nostavat käärmeitä, ja jos he juovat jotakin tappavaa, se ei heitä vahingoita; he panevat kätensä sairaiden päälle, ja ne paranevat.
Mark 16:18 They shall take up serpents; and if they drink any deadly thing, it shall not hurt them; they shall lay hands on the sick, and they shall recover.
Markus 16:19 Kun Herra oli sitten puhunut heille, hänet otettiin ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle.
Mark 16:19 So then after the Lord had spoken to them, he was received up into heaven, and sat on the right hand of God.
Markus 16:20 Ja he menivät ulos ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssaan ja vahvisti sanan seuraavien merkkien kautta. Aamen.
Mark 16:20 And they went forth, and preached every where, the Lord working with them, and confirming the word with signs following. Amen.
Luukas 1:1 Sillä niin paljon kuin monet ovat ottaneet käteensä laatiakseen julistuksen niistä asioista, joihin me varmimmin uskomme,
Luke 1:1 For as much as many have taken in hand to set forth in order a declaration of those things which are most surely believed among us,
Luukas 1:2 Niin kuin ne meille kertoivat, jotka alusta asti olivat omin silmin nähneet ja sanan palvelijoita,
Luke 1:2 Even as they delivered them to us, which from the beginning were eyewitnesses, and ministers of the word;
Luukas 1:3 Minullekin, koska olin alusta asti täysin ymmärtänyt kaiken, näytti hyväksi kirjoittaa sinulle, arvoisa Teofilus, järjestyksessään,
Luke 1:3 It seemed good to me also, having had perfect understanding of all things from the very first, to write to you in order, most excellent Theophilus,
Luukas 1:4 Jotta tietäisit niiden asioiden varmuuden, joihin sinua on opetettu.
Luke 1:4 That you might know the certainty of those things, wherein you have been instructed.
Luukas 1:5 Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana eli muuan pappi, nimeltä Sakarias, Abian vuorosta; ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja hänen nimensä oli Elisabet.
Luke 1:5 THERE was in the days of Herod, the king of Judaea, a certain priest named Zacharias, of the course of Abia: and his wife was of the daughters of Aaron, and her name was Elisabeth.
Luukas 1:6 Ja he olivat molemmat vanhurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina.
Luke 1:6 And they were both righteous before God, walking in all the commandments and ordinances of the Lord blameless.
Luukas 1:7 Eikä heillä ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja he olivat molemmat jo iäkkäitä.
Luke 1:7 And they had no child, because that Elisabeth was barren, and they both were now well stricken in years.
Luukas 1:8 Ja tapahtui, että kun hän toimitti papinvirkaa Jumalan edessä vuoronsa mukaan,
Luke 1:8 And it came to pass, that while he executed the priest’s office before God in the order of his course,
Luukas 1:9 Papinviran tavan mukaan hänen osakseen tuli suitsukkeen polttaminen, kun hän meni Herran temppeliin.
Luke 1:9 According to the custom of the priest’s office, his lot was to burn incense when he went into the temple of the Lord.
Luukas 1:10 Ja koko kansan joukko rukoili ulkona suitsukkeen aikana.
Luke 1:10 And the whole multitude of the people were praying without at the time of incense.
Luukas 1:11 Ja hänelle ilmestyi Herran enkeli, joka seisoi suitsutusalttarin oikealla puolella.
Luke 1:11 And there appeared to him an angel of the Lord standing on the right side of the altar of incense.
Luukas 1:12 Ja kun Sakarias näki hänet, hän pelästyi, ja pelko lankesi hänen päälleen.
Luke 1:12 And when Zacharias saw him, he was troubled, and fear fell on him.
Luukas 1:13 Mutta enkeli sanoi hänelle: Älä pelkää, Sakarias, sillä rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinä annat hänelle nimen Johannes.
Luke 1:13 But the angel said to him, Fear not, Zacharias: for your prayer is heard; and your wife Elisabeth shall bear you a son, and you shall call his name John.
Luukas 1:14 Ja sinulla on ilo ja riemu, ja monet iloitsevat hänen syntymästään.
Luke 1:14 And you shall have joy and gladness; and many shall rejoice at his birth.
Luukas 1:15 Sillä hän on oleva suuri Herran silmissä, eikä hän juo viiniä eikä väkeviä juomia, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta.
Luke 1:15 For he shall be great in the sight of the Lord, and shall drink neither wine nor strong drink; and he shall be filled with the Holy Ghost, even from his mother’s womb.
Luukas 1:16 Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, puoleen.
Luke 1:16 And many of the children of Israel shall he turn to the Lord their God.
Luukas 1:17 Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääkseen isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten viisauden puoleen, valmistaakseen Herralle valmiin kansan.
Luke 1:17 And he shall go before him in the spirit and power of Elias, to turn the hearts of the fathers to the children, and the disobedient to the wisdom of the just; to make ready a people prepared for the Lord.
Luukas 1:18 Ja Sakarias sanoi enkelille: Mistä minä tämän tiedän? Sillä minä olen vanha mies, ja vaimoni on iäkäs.
Luke 1:18 And Zacharias said to the angel, Whereby shall I know this? for I am an old man, and my wife well stricken in years.
Luukas 1:19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minut on lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.
Luke 1:19 And the angel answering said to him, I am Gabriel, that stand in the presence of God; and am sent to speak to you, and to show you these glad tidings.
Luukas 1:20 Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene puhumaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, koska et uskonut minun sanojani, jotka käyvät täyteen aikanansa.
Luke 1:20 And, behold, you shall be dumb, and not able to speak, until the day that these things shall be performed, because you believe not my words, which shall be fulfilled in their season.
Luukas 1:21 Ja kansa odottivat Sakariasta ja ihmetteli, että hän viipyi niin kauan temppelissä.
Luke 1:21 And the people waited for Zacharias, and marveled that he tarried so long in the temple.
Luukas 1:22 Ja kun hän tuli ulos, ei hän voinut puhua heille; ja he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä; sillä hän viittoi heille ja pysyi mykkänä.
Luke 1:22 And when he came out, he could not speak to them: and they perceived that he had seen a vision in the temple: for he beckoned to them, and remained speechless.
Luukas 1:23 Ja tapahtui, että heti kun hänen virkakautensa päivät olivat päättyneet, hän meni kotiinsa.
Luke 1:23 And it came to pass, that, as soon as the days of his ministration were accomplished, he departed to his own house.
Luukas 1:24 Ja niiden päivien jälkeen hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta sanoen:
Luke 1:24 And after those days his wife Elisabeth conceived, and hid herself five months, saying,
Luukas 1:25 Näin Herra on tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi minuun ottaakseen minulta pois ihmisten häpeän.
Luke 1:25 Thus has the Lord dealt with me in the days wherein he looked on me, to take away my reproach among men.
Luukas 1:26 Ja kuudentena kuukautena Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret,
Luke 1:26 And in the sixth month the angel Gabriel was sent from God to a city of Galilee, named Nazareth,
Luukas 1:27 neitsyelle, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joosef, Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.
Luke 1:27 To a virgin espoused to a man whose name was Joseph, of the house of David; and the virgin’s name was Mary.
Luukas 1:28 Ja enkeli tuli hänen luokseen ja sanoi: Terve, sinä armollinen! Herra olkoon sinun kanssasi! Siunattu olet sinä naisten joukossa.
Luke 1:28 And the angel came in to her, and said, Hail, you that are highly favored, the Lord is with you: blessed are you among women.
Luukas 1:29 Ja nähdessään hänet hän hämmästyi hänen sanoistaan ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi olla.
Luke 1:29 And when she saw him, she was troubled at his saying, and cast in her mind what manner of salutation this should be.
Luukas 1:30 Ja enkeli sanoi hänelle: Älä pelkää, Maria, sillä sinä olet löytänyt armon Jumalan edessä.
Luke 1:30 And the angel said to her, Fear not, Mary: for you have found favor with God.
Luukas 1:31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi kohdussasi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.
Luke 1:31 And, behold, you shall conceive in your womb, and bring forth a son, and shall call his name JESUS.
Luukas 1:32 Hän on oleva suuri, ja hänet kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen.
Luke 1:32 He shall be great, and shall be called the Son of the Highest: and the Lord God shall give to him the throne of his father David:
Luukas 1:33 Ja hän on hallitseva Jaakobin sukua ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.
Luke 1:33 And he shall reign over the house of Jacob for ever; and of his kingdom there shall be no end.
Luukas 1:34 Niin Maria sanoi enkelille: Kuinka tämä voi tapahtua, kun en minä miestä tunne?
Luke 1:34 Then said Mary to the angel, How shall this be, seeing I know not a man?
Luukas 1:35 Enkeli vastasi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun yllesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
Luke 1:35 And the angel answered and said to her, The Holy Ghost shall come on you, and the power of the Highest shall overshadow you: therefore also that holy thing which shall be born of you shall be called the Son of God.
Luukas 1:36 Ja katso, serkkusi Elisabet, hänkin on kantanut poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota kutsuttiin hedelmättömäksi.
Luke 1:36 And, behold, your cousin Elisabeth, she has also conceived a son in her old age: and this is the sixth month with her, who was called barren.
Luukas 1:37 Sillä Jumalalle mikään ei ole mahdotonta.
Luke 1:37 For with God nothing shall be impossible.
Luukas 1:38 Ja Maria sanoi: Katso, tässä on Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan. Ja enkeli meni pois hänen luotaan.
Luke 1:38 And Mary said, Behold the handmaid of the Lord; be it to me according to your word. And the angel departed from her.
Luukas 1:39 Ja Maria nousi niinä päivinä ja meni kiireesti vuoristoon, erääseen Juudan kaupunkiin;
Luke 1:39 And Mary arose in those days, and went into the hill country with haste, into a city of Juda;
Luukas 1:40 Ja meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia.
Luke 1:40 And entered into the house of Zacharias, and saluted Elisabeth.
Luukas 1:41 Ja tapahtui, että kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan, ja Elisabet täyttyi Pyhällä Hengellä.
Luke 1:41 And it came to pass, that, when Elisabeth heard the salutation of Mary, the babe leaped in her womb; and Elisabeth was filled with the Holy Ghost:
Luukas 1:42 Ja hän puhui suurella äänellä ja sanoi: Siunattu olet sinä naisten joukossa, ja siunattu on sinun kohtusi hedelmä.
Luke 1:42 And she spoke out with a loud voice, and said, Blessed are you among women, and blessed is the fruit of your womb.
Luukas 1:43 Ja mitä se minulle kuuluu, että Herrani äiti tulee minun luokseni?
Luke 1:43 And what is this to me, that the mother of my Lord should come to me?
Luukas 1:44 Sillä katso, heti kun tervehdyksesi ääni kajahti korviini, hypähti lapsi ilosta kohdussani.
Luke 1:44 For, see, as soon as the voice of your salutation sounded in my ears, the babe leaped in my womb for joy.
Luukas 1:45 Ja autuas se, joka uskoi, sillä se on täyttyvä, mitä Herra hänelle ilmoitti.
Luke 1:45 And blessed is she that believed: for there shall be a performance of those things which were told her from the Lord.
Luukas 1:46 Ja Maria sanoi: Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,
Luke 1:46 And Mary said, My soul does magnify the Lord,
Luukas 1:47 Ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani.
Luke 1:47 And my spirit has rejoiced in God my Savior.
Luukas 1:48 Sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen; sillä katso, tästä lähtien kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.
Luke 1:48 For he has regarded the low estate of his handmaiden: for, behold, from now on all generations shall call me blessed.
Luukas 1:49 Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja, ja hänen nimensä on pyhä.
Luke 1:49 For he that is mighty has done to me great things; and holy is his name.
Luukas 1:50 Ja hänen armonsa pysyy niillä, jotka häntä pelkäävät, polvesta polveen.
Luke 1:50 And his mercy is on them that fear him from generation to generation.
Luukas 1:51 Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan, hän on hajottanut ne, joilla on ylpeät sydämensä ajatukset.
Luke 1:51 He has showed strength with his arm; he has scattered the proud in the imagination of their hearts.
Luukas 1:52 Hän on syössyt alas mahtavat valtaistuimiltaan ja korottanut alhaiset.
Luke 1:52 He has put down the mighty from their seats, and exalted them of low degree.
Luukas 1:53 Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.
Luke 1:53 He has filled the hungry with good things; and the rich he has sent empty away.
Luukas 1:54 Hän on auttanut palvelijaansa Israelia, muistaen armonsa;
Luke 1:54 He has helped his servant Israel, in remembrance of his mercy;
Luukas 1:55 Niin kuin hän oli luvannut meidän isillemme, Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen iankaikkisesti.
Luke 1:55 As he spoke to our fathers, to Abraham, and to his seed for ever.
Luukas 1:56 Ja Maria viipyi hänen luonaan noin kolme kuukautta ja palasi sitten kotiinsa.
Luke 1:56 And Mary stayed with her about three months, and returned to her own house.
Luukas 1:57 Niin tuli Elisabetin synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan.
Luke 1:57 Now Elisabeth’s full time came that she should be delivered; and she brought forth a son.
Luukas 1:58 Ja hänen naapurinsa ja serkkunsa kuulivat, kuinka suurta laupeutta Herra oli osoittanut hänelle, ja he iloitsivat hänen kanssaan.
Luke 1:58 And her neighbors and her cousins heard how the Lord had showed great mercy on her; and they rejoiced with her.
Luukas 1:59 Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja antoivat hänelle nimen Sakarias, hänen isänsä nimen mukaan.
Luke 1:59 And it came to pass, that on the eighth day they came to circumcise the child; and they called him Zacharias, after the name of his father.
Luukas 1:60 Ja hänen äitinsä vastasi ja sanoi: Ei niin, vaan hänen nimensä on oleva Johannes.
Luke 1:60 And his mother answered and said, Not so; but he shall be called John.
Luukas 1:61 Ja he sanoivat hänelle: Ei ole ketään suvussasi, jota kutsutaan tällä nimellä.
Luke 1:61 And they said to her, There is none of your kindred that is called by this name.
Luukas 1:62 Ja he viittoivat hänen isälleen, miten hän haluaisi pojan kutsuvan.
Luke 1:62 And they made signs to his father, how he would have him called.
Luukas 1:63 Ja hän pyysi kirjoituspöytää ja kirjoitti sanoen: Hänen nimensä on Johannes. Ja kaikki ihmettelivät.
Luke 1:63 And he asked for a writing table, and wrote, saying, His name is John. And they marveled all.
Luukas 1:64 Ja heti hänen suunsa aukeni ja hänen kielensä irtosi, ja hän puhui ja ylisti Jumalaa.
Luke 1:64 And his mouth was opened immediately, and his tongue loosed, and he spoke, and praised God.
Luukas 1:65 Ja pelko valtasi kaikki heidän ympärillään asuvaiset, ja kaikki nämä sanat levisivät koko Juudean vuoristoon.
Luke 1:65 And fear came on all that dwelled round about them: and all these sayings were noised abroad throughout all the hill country of Judaea.
Luukas 1:66 Ja kaikki, jotka ne kuulivat, panivat ne mieleensä ja sanoivat: Mikähän tästä lapsesta tulee? Ja Herran käsi oli hänen kanssaan.
Luke 1:66 And all they that heard them laid them up in their hearts, saying, What manner of child shall this be! And the hand of the Lord was with him.
Luukas 1:67 Ja hänen isänsä Sakarias täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti sanoen:
Luke 1:67 And his father Zacharias was filled with the Holy Ghost, and prophesied, saying,
Luukas 1:68 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on pitänyt huolen kansastaan ja lunastanut sen,
Luke 1:68 Blessed be the Lord God of Israel; for he has visited and redeemed his people,
Luukas 1:69 Ja on nostanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin suvusta,
Luke 1:69 And has raised up an horn of salvation for us in the house of his servant David;
Luukas 1:70 niin kuin hän on puhunut pyhien profeettainsa suun kautta, jotka ovat olleet maailman alusta:
Luke 1:70 As he spoke by the mouth of his holy prophets, which have been since the world began:
Luukas 1:71 Että me pelastuisimme vihollisiltamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat;
Luke 1:71 That we should be saved from our enemies, and from the hand of all that hate us;
Luukas 1:72 Osoittaakseen isillemme luvatun laupeuden ja muistaakseen pyhän liittonsa,
Luke 1:72 To perform the mercy promised to our fathers, and to remember his holy covenant;
Luukas 1:73 Valan, jonka hän vannoi isällemme Abrahamille,
Luke 1:73 The oath which he swore to our father Abraham,
Luukas 1:74 Että hän meille suo, että me vihollistemme käsistä pelastuneina pelkäämättä palvelisimme häntä,
Luke 1:74 That he would grant to us, that we being delivered out of the hand of our enemies might serve him without fear,
Luukas 1:75 Pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.
Luke 1:75 In holiness and righteousness before him, all the days of our life.
Luukas 1:76 Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi, sillä sinä käyt Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään;
Luke 1:76 And you, child, shall be called the prophet of the Highest: for you shall go before the face of the Lord to prepare his ways;
Luukas 1:77 antaakseen hänen kansalleen pelastuksen tunteen heidän syntiensä anteeksiannon kautta,
Luke 1:77 To give knowledge of salvation to his people by the remission of their sins,
Luukas 1:78 Meidän Jumalamme hellän armon kautta, jonka kautta koitto korkeudesta on meitä vieraillut,
Luke 1:78 Through the tender mercy of our God; whereby the dayspring from on high has visited us,
Luukas 1:79 Antamaan valoa niille, jotka pimeydessä ja kuoleman varjossa istuvat, ohjaamaan meidän jalkamme rauhan tielle.
Luke 1:79 To give light to them that sit in darkness and in the shadow of death, to guide our feet into the way of peace.
Luukas 1:80 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän piti Israelin eteen astuman.
Luke 1:80 And the child grew, and waxed strong in spirit, and was in the deserts till the day of his showing to Israel.
Luukas 2:1 Ja niinä päivinä kävi keisari Augustukselta käsky, että koko maailma oli verolle pantava.
Luke 2:1 And it came to pass in those days, that there went out a decree from Caesar Augustus that all the world should be taxed.
Luukas 2:2 (Ja tämä verollepano tehtiin ensimmäisen kerran Kyreniuksen ollessa Syyrian käskynhaltija.)
Luke 2:2 (And this taxing was first made when Cyrenius was governor of Syria.)
Luukas 2:3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, jokainen omaan kaupunkiinsa.
Luke 2:3 And all went to be taxed, every one into his own city.
Luukas 2:4 Niin Joosefkin meni Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Betlehem, koska hän oli Daavidin huonetta ja sukua,
Luke 2:4 And Joseph also went up from Galilee, out of the city of Nazareth, into Judaea, to the city of David, which is called Bethlehem; (because he was of the house and lineage of David:)
Luukas 2:5 verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa vaimon, kanssa, joka oli raskaana.
Luke 2:5 To be taxed with Mary his espoused wife, being great with child.
Luukas 2:6 Ja heidän siellä ollessaan tulivat täyteen ne päivät, jolloin hänen oli määrä synnyttää.
Luke 2:6 And so it was, that, while they were there, the days were accomplished that she should be delivered.
Luukas 2:7 Ja hän synnytti poikansa, esikoisensa, ja kapaloi hänet kapaloihin ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majatalossa.
Luke 2:7 And she brought forth her firstborn son, and wrapped him in swaddling clothes, and laid him in a manger; because there was no room for them in the inn.
Luukas 2:8 Ja samalla seudulla oli paimenia, jotka oleskelivat kedolla ja vartioivat yöllä laumaansa.
Luke 2:8 And there were in the same country shepherds abiding in the field, keeping watch over their flock by night.
Luukas 2:9 Ja katso, Herran enkeli tuli heidän päälleen, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät; ja he pelästyivät suuresti.
Luke 2:9 And, see, the angel of the Lord came on them, and the glory of the Lord shone round about them: and they were sore afraid.
Luukas 2:10 Ja enkeli sanoi heille: Älkää pelätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle.
Luke 2:10 And the angel said to them, Fear not: for, behold, I bring you good tidings of great joy, which shall be to all people.
Luukas 2:11 Sillä teille on tänä päivänä syntynyt Daavidin kaupungissa Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.
Luke 2:11 For to you is born this day in the city of David a Savior, which is Christ the Lord.
Luukas 2:12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja makaamassa seimessä.
Luke 2:12 And this shall be a sign to you; You shall find the babe wrapped in swaddling clothes, lying in a manger.
Luukas 2:13 Ja yhtäkkiä enkelin kanssa oli suuri taivaallinen sotaväki, joka ylisti Jumalaa ja sanoi:
Luke 2:13 And suddenly there was with the angel a multitude of the heavenly host praising God, and saying,
Luukas 2:14 Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maan päällä rauha, ja ihmisille hyvä tahto.
Luke 2:14 Glory to God in the highest, and on earth peace, good will toward men.
Luukas 2:15 Ja kun enkelit olivat menneet heidän luotaan taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: Menkäämme nyt Betlehemiin ja katsokaamme, mitä siellä on tapahtunut, mitä Herra on meille ilmoittanut.
Luke 2:15 And it came to pass, as the angels were gone away from them into heaven, the shepherds said one to another, Let us now go even to Bethlehem, and see this thing which is come to pass, which the Lord has made known to us.
Luukas 2:16 Ja he tulivat kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.
Luke 2:16 And they came with haste, and found Mary, and Joseph, and the babe lying in a manger.
Luukas 2:17 Ja kuin he sen näkivät, niin he ilmoittivat sen sanan, joka heille tästä lapsesta oli sanottu.
Luke 2:17 And when they had seen it, they made known abroad the saying which was told them concerning this child.
Luukas 2:18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille kertoivat.
Luke 2:18 And all they that heard it wondered at those things which were told them by the shepherds.
Luukas 2:19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessään.
Luke 2:19 But Mary kept all these things, and pondered them in her heart.
Luukas 2:20 Ja paimenet palasivat ylistäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, mitä he olivat kuulleet ja nähneet, niin kuin heille oli kerrottu.
Luke 2:20 And the shepherds returned, glorifying and praising God for all the things that they had heard and seen, as it was told to them.
Luukas 2:21 Ja kun kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli antanut ennen kuin lapsi sikisi äitinsä kohdussa.
Luke 2:21 And when eight days were accomplished for the circumcising of the child, his name was called JESUS, which was so named of the angel before he was conceived in the womb.
Luukas 2:22 Ja kun hänen puhdistuspäivänsä Mooseksen lain mukaan olivat täyttyneet, he toivat Jeesuksen Jerusalemiin asettaakseen hänet Herran eteen.
Luke 2:22 And when the days of her purification according to the law of Moses were accomplished, they brought him to Jerusalem, to present him to the Lord;
Luukas 2:23 (Niin kuin on kirjoitettu Herran laissa: Jokainen miehenpuoli, joka avaa äitinsä kohdun, on kutsuttava Herralle pyhitetyksi.)
Luke 2:23 (As it is written in the law of the LORD, Every male that opens the womb shall be called holy to the Lord;)
Luukas 2:24 Ja uhraamaan uhrin, niin kuin Herran laissa on sanottu, pari metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.
Luke 2:24 And to offer a sacrifice according to that which is said in the law of the Lord, A pair of turtledoves, or two young pigeons.
Luukas 2:25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, jonka nimi oli Simeon; ja tämä mies oli hurskas ja jumalinen, odottaen Israelin lohdutusta; ja Pyhä Henki oli hänen päällään.
Luke 2:25 And, behold, there was a man in Jerusalem, whose name was Simeon; and the same man was just and devout, waiting for the consolation of Israel: and the Holy Ghost was on him.
Luukas 2:26 Ja Pyhä Henki ilmoitti hänelle, ettei hän näkisi kuolemaa, ennen kuin olisi nähnyt Herran Kristuksen.
Luke 2:26 And it was revealed to him by the Holy Ghost, that he should not see death, before he had seen the Lord’s Christ.
Luukas 2:27 Ja Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sinne tehdäkseen hänelle lain tavan mukaan,
Luke 2:27 And he came by the Spirit into the temple: and when the parents brought in the child Jesus, to do for him after the custom of the law,
Luukas 2:28 Sitten hän otti hänet syliinsä, ylisti Jumalaa ja sanoi:
Luke 2:28 Then took he him up in his arms, and blessed God, and said,
Luukas 2:29 Herra, nyt sinä annat palvelijasi mennä rauhassa, sanasi mukaan:
Luke 2:29 Lord, now let you your servant depart in peace, according to your word:
Luukas 2:30 Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
Luke 2:30 For my eyes have seen your salvation,
Luukas 2:31 Jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen edessä;
Luke 2:31 Which you have prepared before the face of all people;
Luukas 2:32 Valkeus valaisemaan pakanoita ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.
Luke 2:32 A light to lighten the Gentiles, and the glory of your people Israel.
Luukas 2:33 Ja Joosef ja hänen äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.
Luke 2:33 And Joseph and his mother marveled at those things which were spoken of him.
Luukas 2:34 Ja Simeon siunasi heidät ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan,
Luke 2:34 And Simeon blessed them, and said to Mary his mother, Behold, this child is set for the fall and rising again of many in Israel; and for a sign which shall be spoken against;
Luukas 2:35 (Niin, sinunkin sielusi lävistä miekka,) että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi.
Luke 2:35 (Yes, a sword shall pierce through your own soul also,) that the thoughts of many hearts may be revealed.
Luukas 2:36 Ja siellä oli naisprofeetta Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukunnasta. Hän oli jo korkeassa iässä ja elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta neitsyydestään lähtien.
Luke 2:36 And there was one Anna, a prophetess, the daughter of Phanuel, of the tribe of Aser: she was of a great age, and had lived with an husband seven years from her virginity;
Luukas 2:37 Ja hän oli leski, noin kahdeksankymmentäneljä vuotta vanha, eikä poistunut temppelistä, vaan palveli Jumalaa paastoten ja rukouksin yötä ja päivää.
Luke 2:37 And she was a widow of about fourscore and four years, which departed not from the temple, but served God with fastings and prayers night and day.
Luukas 2:38 Ja hän tuli juuri sillä hetkellä ja kiitti Herraa ja puhui hänestä kaikille, jotka odottivat lunastusta Jerusalemissa.
Luke 2:38 And she coming in that instant gave thanks likewise to the Lord, and spoke of him to all them that looked for redemption in Jerusalem.
Luukas 2:39 Ja täytettyään kaiken Herran lain mukaan he palasivat Galileaan, omaan kaupunkiinsa Nasaretiin.
Luke 2:39 And when they had performed all things according to the law of the Lord, they returned into Galilee, to their own city Nazareth.
Luukas 2:40 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällään.
Luke 2:40 And the child grew, and waxed strong in spirit, filled with wisdom: and the grace of God was on him.
Luukas 2:41 Hänen vanhempansa menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlan aikaan.
Luke 2:41 Now his parents went to Jerusalem every year at the feast of the passover.
Luukas 2:42 Ja kun hän oli kahdentoista vuoden ikäinen, he menivät juhlan tavan mukaan ylös Jerusalemiin.
Luke 2:42 And when he was twelve years old, they went up to Jerusalem after the custom of the feast.
Luukas 2:43 Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he palasivat, Jeesus-lapsi jäi Jerusalemiin, eivätkä Joosef ja hänen äitinsä tienneet sitä.
Luke 2:43 And when they had fulfilled the days, as they returned, the child Jesus tarried behind in Jerusalem; and Joseph and his mother knew not of it.
Luukas 2:44 Mutta he luulivat hänen olevan seurueessa ja kulkivat päivänmatkan; ja he etsivät häntä sukulaistensa ja tuttaviensa joukosta.
Luke 2:44 But they, supposing him to have been in the company, went a day’s journey; and they sought him among their kinsfolk and acquaintance.
Luukas 2:45 Ja kun he eivät löytäneet häntä, palasivat he jälleen Jerusalemiin etsien häntä.
Luke 2:45 And when they found him not, they turned back again to Jerusalem, seeking him.
Luukas 2:46 Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä istumasta opettajien keskellä, kuunnellen heitä ja kyselemässä heiltä.
Luke 2:46 And it came to pass, that after three days they found him in the temple, sitting in the middle of the doctors, both hearing them, and asking them questions.
Luukas 2:47 Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, hämmästyivät hänen ymmärryksestään ja vastauksistaan.
Luke 2:47 And all that heard him were astonished at his understanding and answers.
Luukas 2:48 Ja kun he näkivät hänet, he hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Poikani, miksi teit meille näin? Katso, isäsi ja minä olemme etsineet sinua murhein.
Luke 2:48 And when they saw him, they were amazed: and his mother said to him, Son, why have you thus dealt with us? behold, your father and I have sought you sorrowing.
Luukas 2:49 Ja hän sanoi heille: Miksi te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää oleman Isäni luona?
Luke 2:49 And he said to them, How is it that you sought me? knew you not that I must be about my Father’s business?
Luukas 2:50 Eivätkä he ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.
Luke 2:50 And they understood not the saying which he spoke to them.
Luukas 2:51 Ja hän meni heidän kanssaan alas ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen; mutta hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.
Luke 2:51 And he went down with them, and came to Nazareth, and was subject to them: but his mother kept all these sayings in her heart.
Luukas 2:52 Ja Jeesus karttui viisaudessa ja iässä ja Jumalan ja ihmisten suosiossa.
Luke 2:52 And Jesus increased in wisdom and stature, and in favor with God and man.
Luukas 3:1 Mutta keisari Tiberiuksen hallituskauden viidentenätoista vuonna, kun Pontius Pilatus oli Juudean käskynhaltija, Herodes Galilean tetrarkkana, hänen veljensä Filippos Iturean ja Trakoniitin maan tetrarkkana ja Lysanias Abilenen tetrarkkana,
Luke 3:1 Now in the fifteenth year of the reign of Tiberius Caesar, Pontius Pilate being governor of Judaea, and Herod being tetrarch of Galilee, and his brother Philip tetrarch of Ituraea and of the region of Trachonitis, and Lysanias the tetrarch of Abilene,
Luukas 3:2 Kun Hannas ja Kaifas olivat ylipappeja, Jumalan sana tuli Johannekselle, Sakariaan pojalle, erämaassa.
Luke 3:2 Annas and Caiaphas being the high priests, the word of God came to John the son of Zacharias in the wilderness.
Luukas 3:3 Ja hän meni kaikkialle Jordanin ympäristölle ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksiantamiseksi,
Luke 3:3 And he came into all the country about Jordan, preaching the baptism of repentance for the remission of sins;
Luukas 3:4 Niinkuin on kirjoitettu profeetta Esaiaan sanojen kirjassa: Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herran tie, tehkää hänen polkunsa tasaisiksi'.
Luke 3:4 As it is written in the book of the words of Esaias the prophet, saying, The voice of one crying in the wilderness, Prepare you the way of the Lord, make his paths straight.
Luukas 3:5 Jokainen laakso täytettäköön, ja jokainen vuori ja kukkula alennettakoon, ja mutkaiset tiet suoristettakoon, ja kolat tiet tasoitettakoon.
Luke 3:5 Every valley shall be filled, and every mountain and hill shall be brought low; and the crooked shall be made straight, and the rough ways shall be made smooth;
Luukas 3:6 Ja kaikki liha on näkevä Jumalan pelastuksen.
Luke 3:6 And all flesh shall see the salvation of God.
Luukas 3:7 Niin hän sanoi kansalle, joka tuli hänen kastettavakseen: Te kyykäärmeiden sikiöt, kuka on varoittanut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?
Luke 3:7 Then said he to the multitude that came forth to be baptized of him, O generation of vipers, who has warned you to flee from the wrath to come?
Luukas 3:8 Tehkää siis parannuksen soveliaita hedelmiä älkääkä rupeko sanomaan itseksenne: 'Meillä on Abraham isänämme'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää Abrahamille lapsia.
Luke 3:8 Bring forth therefore fruits worthy of repentance, and begin not to say within yourselves, We have Abraham to our father: for I say to you, That God is able of these stones to raise up children to Abraham.
Luukas 3:9 Kirves on jo pantu puiden juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
Luke 3:9 And now also the ax is laid to the root of the trees: every tree therefore which brings not forth good fruit is hewn down, and cast into the fire.
Luukas 3:10 Ja ihmiset kysyivät häneltä sanoen: Mitä meidän sitten pitää tekemän?
Luke 3:10 And the people asked him, saying, What shall we do then?
Luukas 3:11 Hän vastasi ja sanoi heille: Jolla on kaksi ihokasta, antakoon ne sille, jolla ei ole, ja jolla on ruokaa, tehköön samoin.
Luke 3:11 He answers and said to them, He that has two coats, let him impart to him that has none; and he that has meat, let him do likewise.
Luukas 3:12 Niin tulivat myös publikaanit kastettavaksi, ja he sanoivat hänelle: Opettaja, mitä meidän pitää tekemän?
Luke 3:12 Then came also publicans to be baptized, and said to him, Master, what shall we do?
Luukas 3:13 Ja hän sanoi heille: Älkää vaatiko enempää, kuin teille on määrätty.
Luke 3:13 And he said to them, Exact no more than that which is appointed you.
Luukas 3:14 Niin sotilaatkin kysyivät häneltä sanoen: Mitä meidän pitää tehdä? Hän sanoi heille: Älkää tehkö kenellekään väkivaltaa älkääkä syyttäkö ketään valheellisesti, vaan tyytykää palkkaanne.
Luke 3:14 And the soldiers likewise demanded of him, saying, And what shall we do? And he said to them, Do violence to no man, neither accuse any falsely; and be content with your wages.
Luukas 3:15 Ja kun kansa odotti ja kaikki miettivät sydämessään Johanneksta, oliko hän Kristus vai ei,
Luke 3:15 And as the people were in expectation, and all men mused in their hearts of John, whether he were the Christ, or not;
Luukas 3:16 Johannes vastasi kaikille ja sanoi: Minä kastan teidät vedellä, mutta tulee minua väkevämpi, jonka kengännauhoja minä en ole kelvollinen avaamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
Luke 3:16 John answered, saying to them all, I indeed baptize you with water; but one mightier than I comes, the lace of whose shoes I am not worthy to unloose: he shall baptize you with the Holy Ghost and with fire:
Luukas 3:17 Hänen kädessään on vispilä, ja hän puhdistaa puimansa perusteellisesti ja kokoaa vehnän aittaan, mutta akanat hän polttaa sammumattomalla tulella.
Luke 3:17 Whose fan is in his hand, and he will thoroughly purge his floor, and will gather the wheat into his garner; but the chaff he will burn with fire unquenchable.
Luukas 3:18 Ja paljon muutakin hän kehotuksessaan saarnasi kansalle.
Luke 3:18 And many other things in his exhortation preached he to the people.
Luukas 3:19 Mutta kun tetrarkki Herodes sai häneltä nuhteita veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, ja kaikkien niiden pahojen tekojen vuoksi, joita Herodes oli tehnyt,
Luke 3:19 But Herod the tetrarch, being reproved by him for Herodias his brother Philip’s wife, and for all the evils which Herod had done,
Luukas 3:20 Kaiken kukkuraksi hän vielä sulki Johanneksen vankilaan.
Luke 3:20 Added yet this above all, that he shut up John in prison.
Luukas 3:21 Kun kaikki kansa oli kastettu, ja myös Jeesus oli kastettu, ja hän rukoili, taivas aukeni,
Luke 3:21 Now when all the people were baptized, it came to pass, that Jesus also being baptized, and praying, the heaven was opened,
Luukas 3:22 Ja Pyhä Henki laskeutui hänen päälleen ruumiillisessa muodossa niinkuin kyyhkysen, ja taivaasta tuli ääni, joka sanoi: Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt.
Luke 3:22 And the Holy Ghost descended in a bodily shape like a dove on him, and a voice came from heaven, which said, You are my beloved Son; in you I am well pleased.
Luukas 3:23 Ja Jeesus itse alkoi olla noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen, ja oli, niin kuin luultiin, Joosefin poika, joka oli Heelin poika,
Luke 3:23 And Jesus himself began to be about thirty years of age, being (as was supposed) the son of Joseph, which was the son of Heli,
Luukas 3:24 Joka oli Mattatin poika, joka oli Levin poika, joka oli Melkin poika, joka oli Jannan poika, joka oli Joosefin poika,
Luke 3:24 Which was the son of Matthat, which was the son of Levi, which was the son of Melchi, which was the son of Janna, which was the son of Joseph,
Luukas 3:25 Joka oli Mattatiaan poika, joka oli Aamoksen poika, joka oli Naumin poika, joka oli Eslin poika, joka oli Naggen poika,
Luke 3:25 Which was the son of Mattathias, which was the son of Amos, which was the son of Naum, which was the son of Esli, which was the son of Nagge,
Luukas 3:26 Joka oli Maatin poika, joka oli Mattatiaan poika, joka oli Semein poika, joka oli Joosefin poika, joka oli Juudan poika,
Luke 3:26 Which was the son of Maath, which was the son of Mattathias, which was the son of Semei, which was the son of Joseph, which was the son of Juda,
Luukas 3:27 Joka oli Johannan poika, joka oli Reesan poika, joka oli Serubbaabelin poika, joka oli Sealtielin poika, joka oli Nerin poika,
Luke 3:27 Which was the son of Joanna, which was the son of Rhesa, which was the son of Zorobabel, which was the son of Salathiel, which was the son of Neri,
Luukas 3:28 Joka oli Melkin poika, joka oli Addin poika, joka oli Koosamin poika, joka oli Elmodamin poika, joka oli Eerin poika,
Luke 3:28 Which was the son of Melchi, which was the son of Addi, which was the son of Cosam, which was the son of Elmodam, which was the son of Er,
Luukas 3:29 Joka oli Josen poika, joka oli Elieserin poika, joka oli Jorimin poika, joka oli Mattatin poika, joka oli Leevin poika,
Luke 3:29 Which was the son of Jose, which was the son of Eliezer, which was the son of Jorim, which was the son of Matthat, which was the son of Levi,
Luukas 3:30 Joka oli Simeonin poika, joka oli Juudan poika, joka oli Joosefin poika, joka oli Joonanin poika, joka oli Eljakimin poika,
Luke 3:30 Which was the son of Simeon, which was the son of Juda, which was the son of Joseph, which was the son of Jonan, which was the son of Eliakim,
Luukas 3:31 Joka oli Melean poika, joka oli Menanin poika, joka oli Mattatan poika, joka oli Natanin poika, joka oli Daavidin poika,
Luke 3:31 Which was the son of Melea, which was the son of Menan, which was the son of Mattatha, which was the son of Nathan, which was the son of David,
Luukas 3:32 Joka oli Iisain poika, joka oli Obedin poika, joka oli Boosin poika, joka oli Salmonin poika, joka oli Naassonin poika,
Luke 3:32 Which was the son of Jesse, which was the son of Obed, which was the son of Booz, which was the son of Salmon, which was the son of Naasson,
Luukas 3:33 Joka oli Aminadabin poika, joka oli Aramin poika, joka oli Esromin poika, joka oli Fareksen poika, joka oli Juudan poika,
Luke 3:33 Which was the son of Aminadab, which was the son of Aram, which was the son of Esrom, which was the son of Phares, which was the son of Juda,
Luukas 3:34 Joka oli Jaakobin poika, joka oli Iisakin poika, joka oli Abrahamin poika, joka oli Taran poika, joka oli Nahorin poika,
Luke 3:34 Which was the son of Jacob, which was the son of Isaac, which was the son of Abraham, which was the son of Thara, which was the son of Nachor,
Luukas 3:35 Joka oli Sarukin poika, joka oli Ragaun poika, joka oli Falekin poika, joka oli Heberin poika, joka oli Salan poika,
Luke 3:35 Which was the son of Saruch, which was the son of Ragau, which was the son of Phalec, which was the son of Heber, which was the son of Sala,
Luukas 3:36 Joka oli Kainanin poika, joka oli Arpaksadin poika, joka oli Semin poika, joka oli Nooan poika, joka oli Lamekin poika,
Luke 3:36 Which was the son of Cainan, which was the son of Arphaxad, which was the son of Sem, which was the son of Noe, which was the son of Lamech,
Luukas 3:37 Joka oli Matusalan poika, joka oli Henokin poika, joka oli Jeredin poika, joka oli Malaleelin poika, joka oli Keenanin poika,
Luke 3:37 Which was the son of Mathusala, which was the son of Enoch, which was the son of Jared, which was the son of Maleleel, which was the son of Cainan,
Luukas 3:38 Joka oli Enoksen poika, joka oli Setin poika, joka oli Aadamin poika, joka oli Jumalan poika.
Luke 3:38 Which was the son of Enos, which was the son of Seth, which was the son of Adam, which was the son of God.
Luukas 4:1 Ja Jeesus, täynnä Pyhää Henkeä, palasi Jordanilta, ja Henki vei hänet erämaahan,
Luke 4:1 And Jesus being full of the Holy Ghost returned from Jordan, and was led by the Spirit into the wilderness,
Luukas 4:2 Neljäkymmentä päivää Paholaisen kiusaamana. Eikä hän syönyt mitään noina päivinä, ja niiden päättyessä hänen tuli nälkä.
Luke 4:2 Being forty days tempted of the devil. And in those days he did eat nothing: and when they were ended, he afterward hungry.
Luukas 4:3 Ja perkele sanoi hänelle: Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske tämän kiven muuttua leiväksi.
Luke 4:3 And the devil said to him, If you be the Son of God, command this stone that it be made bread.
Luukas 4:4 Ja Jeesus vastasi hänelle sanoen: Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta Jumalan sanasta.'
Luke 4:4 And Jesus answered him, saying, It is written, That man shall not live by bread alone, but by every word of God.
Luukas 4:5 Ja Paholainen vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä hetkessä kaikki maailman valtakunnat.
Luke 4:5 And the devil, taking him up into an high mountain, showed to him all the kingdoms of the world in a moment of time.
Luukas 4:6 Ja perkele sanoi hänelle: Sinulle minä annan kaiken tämän vallan ja niiden kirkkauden, sillä se on annettu minun haltuuni, ja minä annan sen, kenelle tahdon.
Luke 4:6 And the devil said to him, All this power will I give you, and the glory of them: for that is delivered to me; and to whomsoever I will I give it.
Luukas 4:7 Jos sinä siis minua kumarrat, niin kaikki on sinun.
Luke 4:7 If you therefore will worship me, all shall be yours.
Luukas 4:8 Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Mene pois minun edestäni, Saatana! Sillä kirjoitettu on: 'Sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoastaan palveleman.'
Luke 4:8 And Jesus answered and said to him, Get you behind me, Satan: for it is written, You shall worship the Lord your God, and him only shall you serve.
Luukas 4:9 Ja hän vei hänet Jerusalemiin ja asetti hänet temppelin harjalle ja sanoi hänelle: Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy täältä alas.
Luke 4:9 And he brought him to Jerusalem, and set him on a pinnacle of the temple, and said to him, If you be the Son of God, cast yourself down from hence:
Luukas 4:10 Sillä kirjoitettu on: Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta varjella sinua.
Luke 4:10 For it is written, He shall give his angels charge over you, to keep you:
Luukas 4:11 Ja he kantavat sinua käsissään, ettet joskus jalkaasi kiveen loukkaa.
Luke 4:11 And in their hands they shall bear you up, lest at any time you dash your foot against a stone.
Luukas 4:12 Ja Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Sanottu on: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'
Luke 4:12 And Jesus answering said to him, It is said, You shall not tempt the Lord your God.
Luukas 4:13 Ja kun Paholainen oli lopettanut kaiken kiusauksen, hän meni pois hänen luotaan joksikin aikaa.
Luke 4:13 And when the devil had ended all the temptation, he departed from him for a season.
Luukas 4:14 Ja Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan, ja maine hänestä levisi kaikkialle ympäristöön.
Luke 4:14 And Jesus returned in the power of the Spirit into Galilee: and there went out a fame of him through all the region round about.
Luukas 4:15 Ja hän opetti heidän synagogissaan, ja kaikki ylistivät häntä.
Luke 4:15 And he taught in their synagogues, being glorified of all.
Luukas 4:16 Ja hän tuli Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja tapansa mukaan hän meni sapattina synagogaan ja nousi lukemaan.
Luke 4:16 And he came to Nazareth, where he had been brought up: and, as his custom was, he went into the synagogue on the sabbath day, and stood up for to read.
Luukas 4:17 Ja hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja. Ja kun hän avasi kirjan, löysi hän paikan, jossa oli kirjoitettu:
Luke 4:17 And there was delivered to him the book of the prophet Esaias. And when he had opened the book, he found the place where it was written,
Luukas 4:18 Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille, lähettänyt minut parantamaan särkyneitä sydämiä, saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näön saamista, päästämään särjetyt vapauteen,
Luke 4:18 The Spirit of the Lord is on me, because he has anointed me to preach the gospel to the poor; he has sent me to heal the brokenhearted, to preach deliverance to the captives, and recovering of sight to the blind, to set at liberty them that are bruised,
Luukas 4:19 Saarnaamaan Herran otollista vuotta.
Luke 4:19 To preach the acceptable year of the Lord.
Luukas 4:20 Ja hän sulki kirjan, antoi sen takaisin palvelijalle ja istuutui. Ja kaikkien synagogassa olevien silmät olivat häneen kiinnittyneet.
Luke 4:20 And he closed the book, and he gave it again to the minister, and sat down. And the eyes of all them that were in the synagogue were fastened on him.
Luukas 4:21 Ja hän alkoi sanoa heille: Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvienne kuullen.
Luke 4:21 And he began to say to them, This day is this scripture fulfilled in your ears.
Luukas 4:22 Ja kaikki todistivat häntä ja ihmettelivät niitä armollisia sanoja, jotka hänen suustaan lähtivät. Ja he sanoivat: Eikö tämä ole Joosefin poika?
Luke 4:22 And all bore him witness, and wondered at the gracious words which proceeded out of his mouth. And they said, Is not this Joseph’s son?
Luukas 4:23 Ja hän sanoi heille: Te varmasti sanotte minulle tämän sananlaskun: 'Parantaja, paranna itsesi'. Tee täälläkin, kotikaupungissasi, mitä olemme kuulleet tehtävän Kapernaumissa.
Luke 4:23 And he said to them, You will surely say to me this proverb, Physician, heal yourself: whatever we have heard done in Capernaum, do also here in your country.
Luukas 4:24 Ja hän sanoi: Totisesti minä sanon teille: ei yksikään profeetta ole otollinen kotimaassaan.
Luke 4:24 And he said, Truly I say to you, No prophet is accepted in his own country.
Luukas 4:25 Mutta minä sanon teille totuuden: monta leskeä oli Israelissa Eliaan päivinä, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta, ja suuri nälänhätä oli koko maassa.
Luke 4:25 But I tell you of a truth, many widows were in Israel in the days of Elias, when the heaven was shut up three years and six months, when great famine was throughout all the land;
Luukas 4:26 Mutta Eliasta ei lähetetty kenenkään heistä luokse, paitsi Sareptaan, Sidonin kaupunkiin, leskivaimolle.
Luke 4:26 But to none of them was Elias sent, save to Sarepta, a city of Sidon, to a woman that was a widow.
Luukas 4:27 Ja monta spitaalista oli Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä kukaan heistä puhdistunut, paitsi Naaman Syriasta.
Luke 4:27 And many lepers were in Israel in the time of Eliseus the prophet; and none of them was cleansed, saving Naaman the Syrian.
Luukas 4:28 Ja kaikki synagogassa olevat, kuullessaan tämän, tulivat täyteen vihaa,
Luke 4:28 And all they in the synagogue, when they heard these things, were filled with wrath,
Luukas 4:29 Ja nousivat ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja veivät hänet vuoren jyrkänteelle, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet suin päin alas.
Luke 4:29 And rose up, and thrust him out of the city, and led him to the brow of the hill where on their city was built, that they might cast him down headlong.
Luukas 4:30 Mutta hän kulki heidän keskeltään ja meni pois,
Luke 4:30 But he passing through the middle of them went his way,
Luukas 4:31 Ja hän tuli alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti heitä sapatteina.
Luke 4:31 And came down to Capernaum, a city of Galilee, and taught them on the sabbath days.
Luukas 4:32 Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan, sillä hänen sanansa oli voimallinen.
Luke 4:32 And they were astonished at his doctrine: for his word was with power.
Luukas 4:33 Ja synagogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki, ja hän huusi suurella äänellä:
Luke 4:33 And in the synagogue there was a man, which had a spirit of an unclean devil, and cried out with a loud voice,
Luukas 4:34 Sanoen: Mitä meidän on sinun kanssasi tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka sinä olet; sinä olet Jumalan Pyhä.
Luke 4:34 Saying, Let us alone; what have we to do with you, you Jesus of Nazareth? are you come to destroy us? I know you who you are; the Holy One of God.
Luukas 4:35 Ja Jeesus nuhteli häntä sanoen: Vaikene ja lähde hänestä. Ja perkele paiskasi hänet keskelle, lähti hänestä eikä vahingoittanut häntä.
Luke 4:35 And Jesus rebuked him, saying, Hold your peace, and come out of him. And when the devil had thrown him in the middle, he came out of him, and hurt him not.
Luukas 4:36 Ja he kaikki hämmästyivät ja puhuivat keskenään sanoen: Mikä sana tämä on! Sillä vallalla ja voimalla hän käskee saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos!
Luke 4:36 And they were all amazed, and spoke among themselves, saying, What a word is this! for with authority and power he commands the unclean spirits, and they come out.
Luukas 4:37 Ja maine hänestä levisi kaikkialle ympäröivään maahan.
Luke 4:37 And the fame of him went out into every place of the country round about.
Luukas 4:38 Ja hän nousi synagogasta ja meni Simonin taloon. Ja Simonin emäntä sairasti kovaa kuumetta, ja he etsivät häntä hänen tähtensä.
Luke 4:38 And he arose out of the synagogue, and entered into Simon’s house. And Simon’s wife’s mother was taken with a great fever; and they sought him for her.
Luukas 4:39 Ja hän astui hänen ylleen ja nuhteli kuumetta, ja se lähti hänestä; ja heti nainen nousi ja palveli heitä.
Luke 4:39 And he stood over her, and rebuked the fever; and it left her: and immediately she arose and ministered to them.
Luukas 4:40 Mutta auringon laskiessa kaikki, joilla oli monenlaisissa taudeissa sairaita, toivat ne hänen luokseen; ja hän pani kätensä jokaisen päälle ja paransi heidät.
Luke 4:40 Now when the sun was setting, all they that had any sick with divers diseases brought them to him; and he laid his hands on every one of them, and healed them.
Luukas 4:41 Ja monesta lähti myös riivaajahenkiä, jotka huusivat ja sanoivat: Sinä olet Kristus, Jumalan Poika! Ja hän nuhteli heitä eikä sallinut heidän puhua, sillä he tiesivät, että hän oli Kristus.
Luke 4:41 And devils also came out of many, crying out, and saying, You are Christ the Son of God. And he rebuking them suffered them not to speak: for they knew that he was Christ.
Luukas 4:42 Ja päivän tultua hän lähti ja meni autioon paikkaan; ja kansa etsi häntä ja tuli hänen luokseen ja pidätti häntä, ettei hän lähtisi heidän luotaan.
Luke 4:42 And when it was day, he departed and went into a desert place: and the people sought him, and came to him, and stayed him, that he should not depart from them.
Luukas 4:43 Ja hän sanoi heille: Minun täytyy saarnata Jumalan valtakuntaa myös muissa kaupungeissa, sillä sitä varten minut on lähetetty.
Luke 4:43 And he said to them, I must preach the kingdom of God to other cities also: for therefore am I sent.
Luukas 4:44 Ja hän saarnasi Galilean synagogissa.
Luke 4:44 And he preached in the synagogues of Galilee.
Luukas 5:1 Ja kun kansa tungeksi hänen ympärillään kuulemaan Jumalan sanaa, hän seisoi Gennesaretinjärven rannalla,
Luke 5:1 And it came to pass, that, as the people pressed on him to hear the word of God, he stood by the lake of Gennesaret,
Luukas 5:2 Ja näki kaksi venettä seisovan järven rannalla; mutta kalastajat olivat tulleet niistä ulos ja huuhtoivat verkkojaan.
Luke 5:2 And saw two ships standing by the lake: but the fishermen were gone out of them, and were washing their nets.
Luukas 5:3 Ja hän astui yhteen venheistä, joka oli Simonin, ja pyysi häntä soutamaan vähän maasta ulommalle. Ja hän istuutui ja opetti kansaa venheestä.
Luke 5:3 And he entered into one of the ships, which was Simon’s, and prayed him that he would thrust out a little from the land. And he sat down, and taught the people out of the ship.
Luukas 5:4 Puhumisen lopettanut hän sanoi Simonille: Souta syvään ja laske verkkosi apeeksi.
Luke 5:4 Now when he had left speaking, he said to Simon, Launch out into the deep, and let down your nets for a draught.
Luukas 5:5 Simon vastasi ja sanoi hänelle: Opettaja, me olemme tehneet työtä koko yön emmekä ole mitään saaneet; kuitenkin sinun sanastasi minä heitän verkon.
Luke 5:5 And Simon answering said to him, Master, we have toiled all the night, and have taken nothing: nevertheless at your word I will let down the net.
Luukas 5:6 Ja kun he olivat tämän tehneet, he saivat verkosta suuren joukon kaloja, ja heidän verkkonsa repesi.
Luke 5:6 And when they had this done, they enclosed a great multitude of fishes: and their net broke.
Luukas 5:7 Ja he viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan tulemaan auttamaan heitä. Ja he tulivat ja täyttivät molemmat veneet, niin että ne alkoivat upota.
Luke 5:7 And they beckoned to their partners, which were in the other ship, that they should come and help them. And they came, and filled both the ships, so that they began to sink.
Luukas 5:8 Kun Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jeesuksen jalkojen eteen ja sanoi: Mene pois minun luota, Herra, sillä minä olen syntinen mies.
Luke 5:8 When Simon Peter saw it, he fell down at Jesus’ knees, saying, Depart from me; for I am a sinful man, O Lord.
Luukas 5:9 Sillä hän ja kaikki, jotka olivat hänen kanssaan, hämmästyivät siitä kalasaaliista, jonka he olivat ottaneet.
Luke 5:9 For he was astonished, and all that were with him, at the draught of the fishes which they had taken:
Luukas 5:10 Niin tekivät myös Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin yhteistyökumppaneita. Ja Jeesus sanoi Simonille: Älä pelkää; tästä lähtien sinä olet ihmisiä kalastamassa.
Luke 5:10 And so was also James, and John, the sons of Zebedee, which were partners with Simon. And Jesus said to Simon, Fear not; from now on you shall catch men.
Luukas 5:11 Ja kun he olivat tuoneet laivansa maihin, he jättivät kaiken ja seurasivat häntä.
Luke 5:11 And when they had brought their ships to land, they forsook all, and followed him.
Luukas 5:12 Ja tapahtui, kun hän oli eräässä kaupungissa, että siellä oli mies, täynnä spitaalia. Nähdessään Jeesuksen, tämä lankesi kasvoilleen, etsi häntä ja sanoi: Herra, jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa.
Luke 5:12 And it came to pass, when he was in a certain city, behold a man full of leprosy: who seeing Jesus fell on his face, and sought him, saying, Lord, if you will, you can make me clean.
Luukas 5:13 Ja hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: Minä tahdon; puhdistu sinä. Ja heti spitali lähti hänestä.
Luke 5:13 And he put forth his hand, and touched him, saying, I will: be you clean. And immediately the leprosy departed from him.
Luukas 5:14 Ja hän kielsi häntä kertomasta tästä kenellekään, vaan mene ja näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi, niin kuin Mooses on säätänyt, todistukseksi heille.
Luke 5:14 And he charged him to tell no man: but go, and show yourself to the priest, and offer for your cleansing, according as Moses commanded, for a testimony to them.
Luukas 5:15 Mutta maine hänestä levisi sitä enemmän, ja suuri joukko ihmisiä kokoontui kuulemaan häntä ja parantumaan häneltä vaivoistaan.
Luke 5:15 But so much the more went there a fame abroad of him: and great multitudes came together to hear, and to be healed by him of their infirmities.
Luukas 5:16 Ja hän vetäytyi erämaahan ja rukoili.
Luke 5:16 And he withdrew himself into the wilderness, and prayed.
Luukas 5:17 Ja eräänä päivänä, kun hän opetti, siellä istui fariseuksia ja lainopettajia, jotka olivat tulleet kaikista Galilean ja Juudean kylistä ja Jerusalemista. Ja Herran voima oli läsnä ja paransi heidät.
Luke 5:17 And it came to pass on a certain day, as he was teaching, that there were Pharisees and doctors of the law sitting by, which were come out of every town of Galilee, and Judaea, and Jerusalem: and the power of the Lord was present to heal them.
Luukas 5:18 Ja katso, miehet kantoivat vuoteella halvaantuneen miehen; ja he etsivät keinoa tuoda hänet sisään ja asettaa hänet hänen eteensä.
Luke 5:18 And, behold, men brought in a bed a man which was taken with a palsy: and they sought means to bring him in, and to lay him before him.
Luukas 5:19 Ja kun he eivät löytäneet, mitä kautta veisivät hänet sisään ihmisjoukon tähden, he nousivat katolle ja laskivat hänet alas tiilien läpi vuoteineen keskelle Jeesuksen eteen.
Luke 5:19 And when they could not find by what way they might bring him in because of the multitude, they went on the housetop, and let him down through the tiling with his couch into the middle before Jesus.
Luukas 5:20 Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi hänelle: Mies, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut.
Luke 5:20 And when he saw their faith, he said to him, Man, your sins are forgiven you.
Luukas 5:21 Niin lainopettajat ja fariseukset alkoivat ajatella ja sanoa: Kuka tämä on, joka puhuu jumalanpilkkaa? Kuka voi antaa syntejä anteeksi, paitsi Jumala yksin?
Luke 5:21 And the scribes and the Pharisees began to reason, saying, Who is this which speaks blasphemies? Who can forgive sins, but God alone?
Luukas 5:22 Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa, vastasi hän ja sanoi heille: mitä te ajattelette sydämessänne?
Luke 5:22 But when Jesus perceived their thoughts, he answering said to them, What reason you in your hearts?
Luukas 5:23 Kumpi on helpompaa, sanoa: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja kävele'?
Luke 5:23 Whether is easier, to say, Your sins be forgiven you; or to say, Rise up and walk?
Luukas 5:24 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin hän sanoi halvaantuneelle: 'Minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.'
Luke 5:24 But that you may know that the Son of man has power on earth to forgive sins, (he said to the sick of the palsy,) I say to you, Arise, and take up your couch, and go into your house.
Luukas 5:25 Ja heti hän nousi heidän nähtensä, otti vuodetta, jolla hän makasi, ja meni kotiinsa ylistäen Jumalaa.
Luke 5:25 And immediately he rose up before them, and took up that where on he lay, and departed to his own house, glorifying God.
Luukas 5:26 Ja he kaikki hämmästyivät ja ylistivät Jumalaa ja täyttyivät pelosta ja sanoivat: Me olemme nähneet tänään ihmeellisiä asioita.
Luke 5:26 And they were all amazed, and they glorified God, and were filled with fear, saying, We have seen strange things to day.
Luukas 5:27 Ja tämän jälkeen hän meni ulos ja näki publikaanin, nimeltä Leevi, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: Seuraa minua.
Luke 5:27 And after these things he went forth, and saw a publican, named Levi, sitting at the receipt of custom: and he said to him, Follow me.
Luukas 5:28 Ja hän jätti kaiken, nousi ja seurasi häntä.
Luke 5:28 And he left all, rose up, and followed him.
Luukas 5:29 Ja Leevi valmisti hänelle suuret pidot omassa kodissaan, ja siellä oli suuri joukko publikaaneja ja muita, jotka aterioivat heidän kanssaan.
Luke 5:29 And Levi made him a great feast in his own house: and there was a great company of publicans and of others that sat down with them.
Luukas 5:30 Mutta heidän lainopettajat ja fariseukset nurisivat hänen opetuslapsiaan vastaan sanoen: Miksi te syötte ja juotte publikaanien ja syntisten kanssa?
Luke 5:30 But their scribes and Pharisees murmured against his disciples, saying, Why do you eat and drink with publicans and sinners?
Luukas 5:31 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Luke 5:31 And Jesus answering said to them, They that are whole need not a physician; but they that are sick.
Luukas 5:32 En minä tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.
Luke 5:32 I came not to call the righteous, but sinners to repentance.
Luukas 5:33 Ja he sanoivat hänelle: Miksi Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja rukoilevat, niin myös fariseusten opetuslapset, mutta te syötte ja juotte?
Luke 5:33 And they said to him, Why do the disciples of John fast often, and make prayers, and likewise the disciples of the Pharisees; but your eat and drink?
Luukas 5:34 Ja hän sanoi heille: Voitteko pakottaa häävieraat paastoamaan sulhanen ollessa heidän kanssaan?
Luke 5:34 And he said to them, Can you make the children of the bridal chamber fast, while the bridegroom is with them?
Luukas 5:35 Mutta päivät tulevat, jolloin sulhanen otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat noina päivinä.
Luke 5:35 But the days will come, when the bridegroom shall be taken away from them, and then shall they fast in those days.
Luukas 5:36 Ja hän puhui heille myös vertauksen: Ei kukaan pane paikkaa uudesta vaatteesta vanhan päälle; muuten uusi repeytyy, eikä uudesta vaatteesta otettu paikka sovi vanhaan.
Luke 5:36 And he spoke also a parable to them; No man puts a piece of a new garment on an old; if otherwise, then both the new makes a rent, and the piece that was taken out of the new agrees not with the old.
Luukas 5:37 Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin leileihin; muuten uusi viini rikkoo leilit ja läikkyy, ja leilit menehtyvät.
Luke 5:37 And no man puts new wine into old bottles; else the new wine will burst the bottles, and be spilled, and the bottles shall perish.
Luukas 5:38 Mutta uusi viini on laskettava uusiin leileihin, niin molemmat säilyvät.
Luke 5:38 But new wine must be put into new bottles; and both are preserved.
Luukas 5:39 Ei kukaan, joka juo vanhaa viiniä, heti himoitse uutta; sillä hän sanoo: Vanha on parempaa.
Luke 5:39 No man also having drunk old wine straightway desires new: for he said, The old is better.
Luukas 6:1 Ja toisena sapattina ensimmäisen sapatin jälkeen hän kulki viljapeltojen halki; ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkiä ja söivät hieroen niitä käsissään.
Luke 6:1 And it came to pass on the second sabbath after the first, that he went through the corn fields; and his disciples plucked the ears of corn, and did eat, rubbing them in their hands.
Luukas 6:2 Ja muutamat fariseuksista sanoivat heille: Miksi te teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?
Luke 6:2 And certain of the Pharisees said to them, Why do you that which is not lawful to do on the sabbath days?
Luukas 6:3 Jeesus vastasi heille ja sanoi: Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen seuralaisensa olivat nälkäisiä?
Luke 6:3 And Jesus answering them said, Have you not read so much as this, what David did, when himself was an hungered, and they which were with him;
Luukas 6:4 Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ja otti näkyleivät ja söi ne ja antoi myös seuralaisilleen, joita ei ole lupa syödä muille kuin ainoastaan papeille?
Luke 6:4 How he went into the house of God, and did take and eat the show bread, and gave also to them that were with him; which it is not lawful to eat but for the priests alone?
Luukas 6:5 Ja hän sanoi heille: Ihmisen Poika on myös sapatin Herra.
Luke 6:5 And he said to them, That the Son of man is Lord also of the sabbath.
Luukas 6:6 Ja tapahtui myös toisena sapattina, että hän meni synagogaan ja opetti; ja siellä oli mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut.
Luke 6:6 And it came to pass also on another sabbath, that he entered into the synagogue and taught: and there was a man whose right hand was withered.
Luukas 6:7 Ja kirjanoppineet ja fariseukset pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän sapattina, löytääkseen syytöksen häntä vastaan.
Luke 6:7 And the scribes and Pharisees watched him, whether he would heal on the sabbath day; that they might find an accusation against him.
Luukas 6:8 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jonka käsi oli kuihtunut: Nouse ja astu esiin. Ja mies nousi ja astui esiin.
Luke 6:8 But he knew their thoughts, and said to the man which had the withered hand, Rise up, and stand forth in the middle. And he arose and stood forth.
Luukas 6:9 Niin Jeesus sanoi heille: Minä kysyn teiltä yhden asian: Onko sapattina luvallista tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa henki vai tuhota se?
Luke 6:9 Then said Jesus to them, I will ask you one thing; Is it lawful on the sabbath days to do good, or to do evil? to save life, or to destroy it?
Luukas 6:10 Ja hän katseli ympärilleen heihin kaikkiin ja sanoi miehelle: Ojenna kätesi. Ja mies teki niin, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi niinkuin toinenkin.
Luke 6:10 And looking round about on them all, he said to the man, Stretch forth your hand. And he did so: and his hand was restored whole as the other.
Luukas 6:11 Ja he tulivat täyteen hurjuutta ja keskustelivat keskenään, mitä he tekisivät Jeesukselle.
Luke 6:11 And they were filled with madness; and communed one with another what they might do to Jesus.
Luukas 6:12 Ja niinä päivinä tapahtui, että hän meni vuorelle rukoilemaan ja vietti siellä koko yön rukoillen Jumalaa.
Luke 6:12 And it came to pass in those days, that he went out into a mountain to pray, and continued all night in prayer to God.
Luukas 6:13 Ja päivän koittaessa hän kutsui tykönsä opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, jotka hän myös nimitti apostoleiksi,
Luke 6:13 And when it was day, he called to him his disciples: and of them he chose twelve, whom also he named apostles;
Luukas 6:14 Simon, jolle hän antoi myös nimen Pietari, ja Andreas, hänen veljensä, Jaakob ja Johannes, Filippus ja Bartolomeus,
Luke 6:14 Simon, (whom he also named Peter,) and Andrew his brother, James and John, Philip and Bartholomew,
Luukas 6:15 Matteus ja Tuomas, Jaakob Alfeuksen poika ja Simon, jota kutsuttiin Selootekseksi,
Luke 6:15 Matthew and Thomas, James the son of Alphaeus, and Simon called Zelotes,
Luukas 6:16 ja Juudas, Jaakobin veli, ja Juudas Iskariot, joka myös petti hänet.
Luke 6:16 And Judas the brother of James, and Judas Iscariot, which also was the traitor.
Luukas 6:17 Ja hän tuli alas heidän kanssaan ja seisoi tasangolla, ja siellä oli hänen opetuslastensa joukko ja suuri joukko kansaa koko Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyroksen ja Sidonin rannikkoalueilta, jotka olivat tulleet kuulemaan häntä ja parantumaan taudeistaan,
Luke 6:17 And he came down with them, and stood in the plain, and the company of his disciples, and a great multitude of people out of all Judaea and Jerusalem, and from the sea coast of Tyre and Sidon, which came to hear him, and to be healed of their diseases;
Luukas 6:18 Ja ne, joita saastaiset henget vaivasivat, ja heidät parannettiin.
Luke 6:18 And they that were vexed with unclean spirits: and they were healed.
Luukas 6:19 Ja kaikki kansa pyrki koskettamaan häntä, sillä hänestä lähti voimaa, ja se paransi heidät kaikki.
Luke 6:19 And the whole multitude sought to touch him: for there went virtue out of him, and healed them all.
Luukas 6:20 Ja hän nosti katseensa opetuslastensa puoleen ja sanoi: Autuaita olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.
Luke 6:20 And he lifted up his eyes on his disciples, and said, Blessed be you poor: for yours is the kingdom of God.
Luukas 6:21 Autuaita olette te, jotka nyt isoatte, sillä teidät ravitaan. Autuaita olette te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa.
Luke 6:21 Blessed are you that hunger now: for you shall be filled. Blessed are you that weep now: for you shall laugh.
Luukas 6:22 Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät joukostaan ja häpäisevät teitä ja hylkäävät teidän nimenne ikään kuin pahan, Ihmisen Pojan tähden.
Luke 6:22 Blessed are you, when men shall hate you, and when they shall separate you from their company, and shall reproach you, and cast out your name as evil, for the Son of man’s sake.
Luukas 6:23 Iloitkaa sinä päivänä ja hyppikää riemusta! Sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa. Niin tekivät heidän isänsä profeetoille.
Luke 6:23 Rejoice you in that day, and leap for joy: for, behold, your reward is great in heaven: for in the like manner did their fathers to the prophets.
Luukas 6:24 Mutta voi teitä rikkaita, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne.
Luke 6:24 But woe to you that are rich! for you have received your consolation.
Luukas 6:25 Voi teitä kylläisiä, sillä teidän on näktävä nälkää! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä teidän on valitettava ja itkettävä!
Luke 6:25 Woe to you that are full! for you shall hunger. Woe to you that laugh now! for you shall mourn and weep.
Luukas 6:26 Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.
Luke 6:26 Woe to you, when all men shall speak well of you! for so did their fathers to the false prophets.
Luukas 6:27 Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,
Luke 6:27 But I say to you which hear, Love your enemies, do good to them which hate you,
Luukas 6:28 Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä pahoinpitelevät.
Luke 6:28 Bless them that curse you, and pray for them which spitefully use you.
Luukas 6:29 Ja joka lyö sinua toiselle poskelle, tarjoa hänelle toinenkin; ja joka ottaa sinulta viitan, älä kiellä häntä ottamasta myös päällystakkiasi.
Luke 6:29 And to him that smites you on the one cheek offer also the other; and him that takes away your cloak forbid not to take your coat also.
Luukas 6:30 Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä siltä, joka ottaa sinun omaisuutesi, pyydä niitä takaisin.
Luke 6:30 Give to every man that asks of you; and of him that takes away your goods ask them not again.
Luukas 6:31 Ja niin kuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.
Luke 6:31 And as you would that men should do to you, do you also to them likewise.
Luukas 6:32 Sillä jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, mikä kiitos teille siitä kuuluu? Sillä syntisetkin rakastavat niitä, jotka heitä rakastavat.
Luke 6:32 For if you love them which love you, what thank have you? for sinners also love those that love them.
Luukas 6:33 Ja jos teette hyvää niille, jotka tekevät teille hyvää, mikä kiitos teille siitä kuuluu? Sillä syntisetkin tekevät samoin.
Luke 6:33 And if you do good to them which do good to you, what thank have you? for sinners also do even the same.
Luukas 6:34 Ja jos lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teillä siitä on? Sillä syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen yhtä paljon takaisin.
Luke 6:34 And if you lend to them of whom you hope to receive, what thank have you? for sinners also lend to sinners, to receive as much again.
Luukas 6:35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi; sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.
Luke 6:35 But love you your enemies, and do good, and lend, hoping for nothing again; and your reward shall be great, and you shall be the children of the Highest: for he is kind to the unthankful and to the evil.
Luukas 6:36 Olkaa siis armollisia, niin kuin teidän Isänne on armollinen.
Luke 6:36 Be you therefore merciful, as your Father also is merciful.
Luukas 6:37 Älkää tuomitko, niin teitä ei tuomita; älkää kadotusjuomaa, niin teitä ei kadotusjuomaa; antakaa anteeksi, niin teille annetaan anteeksi.
Luke 6:37 Judge not, and you shall not be judged: condemn not, and you shall not be condemned: forgive, and you shall be forgiven:
Luukas 6:38 Antakaa, niin teille annetaan; hyvä mitta, täytetty, ravisteltu ja yltäkylläinen, annetaan teidän helmaanne. Sillä millä mitalla te mittaatte, teille mitataan takaisin.
Luke 6:38 Give, and it shall be given to you; good measure, pressed down, and shaken together, and running over, shall men give into your bosom. For with the same measure that you mete with it shall be measured to you again.
Luukas 6:39 Ja hän puhui heille vertauksen: Voiko sokea taluttaa sokeaa? Eivätkö molemmat putoa kuoppaan?
Luke 6:39 And he spoke a parable to them, Can the blind lead the blind? shall they not both fall into the ditch?
Luukas 6:40 Opetuslapsi ei ole opettajaansa parempi, mutta jokainen, joka on täydellinen, on oleva opettajansa kaltainen.
Luke 6:40 The disciple is not above his master: but every one that is perfect shall be as his master.
Luukas 6:41 Ja miksi näet rikan veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
Luke 6:41 And why behold you the mote that is in your brother’s eye, but perceive not the beam that is in your own eye?
Luukas 6:42 Tai kuinka voit sanoa veljellesi: 'Veljeni, anna minun otan rikan silmästäsi', jos et itse näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, heitä ensin malka omasta silmästäsi, niin silloin näet selvästi, mitä tehdä.
Luke 6:42 Either how can you say to your brother, Brother, let me pull out the mote that is in your eye, when you yourself behold not the beam that is in your own eye? You hypocrite, cast out first the beam out of your own eye, and then shall you see clearly to pul
Luukas 6:43 Sillä hyvä puu ei tee huonoa hedelmää, eikä huono puu tee hyvää hedelmää.
Luke 6:43 For a good tree brings not forth corrupt fruit; neither does a corrupt tree bring forth good fruit.
Luukas 6:44 Sillä jokainen puu tunnetaan omasta hedelmästään. Sillä ei viikunoita korjata orjantappuroista eikä viinirypäleitä orjantappurapensaasta.
Luke 6:44 For every tree is known by his own fruit. For of thorns men do not gather figs, nor of a bramble bush gather they grapes.
Luukas 6:45 Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha ihminen tuo sydämensä pahan runsaudesta esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.
Luke 6:45 A good man out of the good treasure of his heart brings forth that which is good; and an evil man out of the evil treasure of his heart brings forth that which is evil: for of the abundance of the heart his mouth speaks.
Luukas 6:46 Ja miksi te kutsutte minua 'Herra, Herra', ettekä tee, mitä minä sanon?
Luke 6:46 And why call you me, Lord, Lord, and do not the things which I say?
Luukas 6:47 Joka tulee minun luokseni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan, minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on:
Luke 6:47 Whoever comes to me, and hears my sayings, and does them, I will show you to whom he is like:
Luukas 6:48 Hän on kuin mies, joka rakensi talon ja kaivoi syvälle ja laski perustuksen kalliolle. Mutta kun tulva nousi, virta syöksyi sitä taloa vastaan eikä voinut sitä järkyttää, sillä se oli perustettu kalliolle.
Luke 6:48 He is like a man which built an house, and dig deep, and laid the foundation on a rock: and when the flood arose, the stream beat vehemently on that house, and could not shake it: for it was founded on a rock.
Luukas 6:49 Mutta joka kuulee eikä tee, on kuin mies, joka rakensi talon maan päälle ilman perustusta; ja virta syöksyi sitä vasten, ja se kohta sortui, ja sen talon sortuminen oli suuri.
Luke 6:49 But he that hears, and does not, is like a man that without a foundation built an house on the earth; against which the stream did beat vehemently, and immediately it fell; and the ruin of that house was great.
Luukas 7:1 Kun hän oli kansan kuullen lopettanut kaikki puheensa, meni hän Kapernaumiin.
Luke 7:1 Now when he had ended all his sayings in the audience of the people, he entered into Capernaum.
Luukas 7:2 Ja erään sadanpäämiehen palvelija, joka oli hänelle rakas, oli sairaana ja kuolemaisillaan.
Luke 7:2 And a certain centurion’s servant, who was dear to him, was sick, and ready to die.
Luukas 7:3 Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti hänen luokseen juutalaisten vanhimmat ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen palvelijansa.
Luke 7:3 And when he heard of Jesus, he sent to him the elders of the Jews, beseeching him that he would come and heal his servant.
Luukas 7:4 Ja tultuaan Jeesuksen luo he etsivät häntä kohta ja sanoivat: Hän on sen arvoinen, että hänen täytyisi tehdä tämä.
Luke 7:4 And when they came to Jesus, they sought him instantly, saying, That he was worthy for whom he should do this:
Luukas 7:5 Sillä hän rakastaa meidän kansaamme ja on rakentanut meille synagogan.
Luke 7:5 For he loves our nation, and he has built us a synagogue.
Luukas 7:6 Niin Jeesus meni heidän kanssaan. Ja kun hän ei enää ollut kaukana talosta, sadanpäämies lähetti ystäviään sanomaan hänelle: Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle.
Luke 7:6 Then Jesus went with them. And when he was now not far from the house, the centurion sent friends to him, saying to him, Lord, trouble not yourself: for I am not worthy that you should enter under my roof:
Luukas 7:7 Miksi en minäkään pitänyt itseäni arvollisena tulemaan sinun luoksesi? Sano vain sana, niin palvelijani paranee.
Luke 7:7 Why neither thought I myself worthy to come to you: but say in a word, and my servant shall be healed.
Luukas 7:8 Sillä minäkin olen mies, joka on asetettu vallan alle, ja minulla on sotilaita alaisuudessani. Ja minä sanon yhdelle: 'Mene', ja hän menee; ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee; ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee.
Luke 7:8 For I also am a man set under authority, having under me soldiers, and I say to one, Go, and he goes; and to another, Come, and he comes; and to my servant, Do this, and he does it.
Luukas 7:9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka seurasi häntä: Minä sanon teille: en ole löytänyt näin suurta uskoa enkä Israelissakaan.
Luke 7:9 When Jesus heard these things, he marveled at him, and turned him about, and said to the people that followed him, I say to you, I have not found so great faith, no, not in Israel.
Luukas 7:10 Ja lähetetyt palasivat taloon ja löysivät sairaana olleen palvelijan terveenä.
Luke 7:10 And they that were sent, returning to the house, found the servant whole that had been sick.
Luukas 7:11 Seuraavana päivänä hän meni kaupunkiin, jonka nimi on Nain; ja monet hänen opetuslapsistaan menivät hänen kanssaan, ja paljon kansaa.
Luke 7:11 And it came to pass the day after, that he went into a city called Nain; and many of his disciples went with him, and much people.
Luukas 7:12 Kun hän lähestyi kaupungin porttia, katso, sieltä kannettiin kuollutta, äitinsä ainoita poikia, ja äiti oli leski. Hänen kanssaan oli paljon kaupungin asukkaita.
Luke 7:12 Now when he came near to the gate of the city, behold, there was a dead man carried out, the only son of his mother, and she was a widow: and much people of the city was with her.
Luukas 7:13 Ja kun Herra näki hänet, hänen tuli häntä armahtava, ja hän sanoi hänelle: Älä itke.
Luke 7:13 And when the Lord saw her, he had compassion on her, and said to her, Weep not.
Luukas 7:14 Ja hän meni ja kosketti paareja; ja ne, jotka häntä kantoivat, seisoivat. Ja hän sanoi: Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse!
Luke 7:14 And he came and touched the bier: and they that bore him stood still. And he said, Young man, I say to you, Arise.
Luukas 7:15 Ja kuollut nousi istumaan ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidilleen.
Luke 7:15 And he that was dead sat up, and began to speak. And he delivered him to his mother.
Luukas 7:16 Ja kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme, ja Jumala on pitänyt puoleensa kansansa.
Luke 7:16 And there came a fear on all: and they glorified God, saying, That a great prophet is risen up among us; and, That God has visited his people.
Luukas 7:17 Ja tämä huhu hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkiin sen ympäristön seuduille.
Luke 7:17 And this rumor of him went forth throughout all Judaea, and throughout all the region round about.
Luukas 7:18 Ja Johanneksen opetuslapset näyttivät hänelle kaiken tämän.
Luke 7:18 And the disciples of John showed him of all these things.
Luukas 7:19 Niin Johannes kutsui luokseen kaksi opetuslastaan ja lähetti heidät Jeesuksen luo sanomaan: Oletko sinä se tuleva? Vai odotammeko toista?
Luke 7:19 And John calling to him two of his disciples sent them to Jesus, saying, Are you he that should come? or look we for another?
Luukas 7:20 Kun miehet tulivat hänen luokseen, he sanoivat: Johannes Kastaja lähetti meidät sinun luoksesi kysymään: 'Oletko sinä se tuleva, vai odotammeko toista?'
Luke 7:20 When the men were come to him, they said, John Baptist has sent us to you, saying, Are you he that should come? or look we for another?
Luukas 7:21 Ja sillä hetkellä hän paransi monta heidän vaivoistaan ja vitsauksistaan ja pahoista hengistä; ja monille sokeille hän antoi näön.
Luke 7:21 And in that same hour he cured many of their infirmities and plagues, and of evil spirits; and to many that were blind he gave sight.
Luukas 7:22 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: että sokeat näkevät, rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan evankeliumia.
Luke 7:22 Then Jesus answering said to them, Go your way, and tell John what things you have seen and heard; how that the blind see, the lame walk, the lepers are cleansed, the deaf hear, the dead are raised, to the poor the gospel is preached.
Luukas 7:23 Ja siunattu on se, joka ei loukkaannu minuun.
Luke 7:23 And blessed is he, whoever shall not be offended in me.
Luukas 7:24 Ja kun Johanneksen sanansaattajat olivat menneet, hän rupesi puhumaan kansalle Johanneksesta: Mitä te lähditte erämaahan katsomaan? Tuulen huojuttamaa ruokoako?
Luke 7:24 And when the messengers of John were departed, he began to speak to the people concerning John, What went you out into the wilderness for to see? A reed shaken with the wind?
Luukas 7:25 Mutta mitä te lähditte ulos katsomaan? Miestäkö, joka on pukeutunut pehmeisiin vaatteisiin? Katso, ne, jotka ovat ihanasti puettuja ja elävät herkullisesti, ovat kuningasten hoveissa.
Luke 7:25 But what went you out for to see? A man clothed in soft raiment? Behold, they which are gorgeously appareled, and live delicately, are in kings’ courts.
Luukas 7:26 Mutta mitä te lähditte katsomaan? Profeettaako? Niin, sanon teille, ja paljon enemmän kuin profeettaa.
Luke 7:26 But what went you out for to see? A prophet? Yes, I say to you, and much more than a prophet.
Luukas 7:27 Tämä on hän, josta on kirjoitettu: Katso, minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi.
Luke 7:27 This is he, of whom it is written, Behold, I send my messenger before your face, which shall prepare your way before you.
Luukas 7:28 Sillä minä sanon teille: ei ole naisista syntyneiden joukossa suurempaa profeettaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.
Luke 7:28 For I say to you, Among those that are born of women there is not a greater prophet than John the Baptist: but he that is least in the kingdom of God is greater than he.
Luukas 7:29 Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, sekä publikaanit, tunnustivat Jumalan oikeaksi ja ottivat kasteen Johanneksen kasteella.
Luke 7:29 And all the people that heard him, and the publicans, justified God, being baptized with the baptism of John.
Luukas 7:30 Mutta fariseukset ja lainoppineet hylkäsivät Jumalan heitä itseään vastaan olevan aivoituksen, eivätkä ottaneet hänen kastettaan.
Luke 7:30 But the Pharisees and lawyers rejected the counsel of God against themselves, being not baptized of him.
Luukas 7:31 Ja Herra sanoi: Mihin minä siis vertaisin tämän sukupolven miehiä? Ja kenen kaltaisia he ovat?
Luke 7:31 And the Lord said, Whereunto then shall I liken the men of this generation? and to what are they like?
Luukas 7:32 He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: Me olemme soittaneet teille huilua, ja te ette ole tanssineet; me olemme veisanneet teille valittajaisia, ja te ette ole itkeneet.
Luke 7:32 They are like to children sitting in the marketplace, and calling one to another, and saying, We have piped to you, and you have not danced; we have mourned to you, and you have not wept.
Luukas 7:33 Sillä Johannes Kastaja tuli, ei syönyt leipää eikä juonut viiniä; ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja.'
Luke 7:33 For John the Baptist came neither eating bread nor drinking wine; and you say, He has a devil.
Luukas 7:34 Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo; ja te sanotte: Katso, syömäri ja juomari, publikaanien ja syntisten ystävä!
Luke 7:34 The Son of man is come eating and drinking; and you say, Behold a gluttonous man, and a drunkard, a friend of publicans and sinners!
Luukas 7:35 Mutta kaikkien hänen lastensa viisaus on oikeutettua.
Luke 7:35 But wisdom is justified of all her children.
Luukas 7:36 Ja yksi fariseuksista pyysi häntä syömään kanssaan. Ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.
Luke 7:36 And one of the Pharisees desired him that he would eat with him. And he went into the Pharisee’s house, and sat down to meat.
Luukas 7:37 Ja katso, kaupungissa oli nainen, joka eli syntistä elämää. Kun hän sai tietää, että Jeesus aterioi fariseuksen talossa, hän toi alabasteripullon voidetta,
Luke 7:37 And, behold, a woman in the city, which was a sinner, when she knew that Jesus sat at meat in the Pharisee’s house, brought an alabaster box of ointment,
Luukas 7:38 Ja hän seisoi hänen jalkojensa juuressa itkien ja rupesi kastelemaan hänen jalkojaan kyynelillään ja pyyhki ne hiuksillaan ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne öljyllä.
Luke 7:38 And stood at his feet behind him weeping, and began to wash his feet with tears, and did wipe them with the hairs of her head, and kissed his feet, and anointed them with the ointment.
Luukas 7:39 Mutta kun fariseus, joka oli kutsunut hänet, näki sen, puhui hän itsekseen sanoen: Jos tämä mies olisi profeetta, niin hän tietäisi, kuka ja millainen nainen tämä on, joka häneen koskee; sillä hän on syntinen.
Luke 7:39 Now when the Pharisee which had bidden him saw it, he spoke within himself, saying, This man, if he were a prophet, would have known who and what manner of woman this is that touches him: for she is a sinner.
Luukas 7:40 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Simon, minulla on jotakin sanottavaa sinulle. Hän sanoi: Opettaja, puhu.
Luke 7:40 And Jesus answering said to him, Simon, I have somewhat to say to you. And he said, Master, say on.
Luukas 7:41 Oli eräs velkoja, jolla oli kaksi velallista: toinen oli velkaa viisisataa penninkiä ja toinen viisikymmentä.
Luke 7:41 There was a certain creditor which had two debtors: the one owed five hundred pence, and the other fifty.
Luukas 7:42 Ja kun heillä ei ollut mitään maksettavaa, hän antoi heille molemmille anteeksi. Sano siis minulle, kumpi heistä rakastaa häntä enemmän?
Luke 7:42 And when they had nothing to pay, he frankly forgave them both. Tell me therefore, which of them will love him most?
Luukas 7:43 Simon vastasi ja sanoi: Minä oletan, että se, jolle hän antoi enemmän anteeksi. Ja hän sanoi hänelle: Oikein sinä tuomit.
Luke 7:43 Simon answered and said, I suppose that he, to whom he forgave most. And he said to him, You have rightly judged.
Luukas 7:44 Ja hän kääntyi naisen puoleen ja sanoi Simonille: Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi, etkä antanut minulle vettä jalkoihini; mutta tämä kasti jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan.
Luke 7:44 And he turned to the woman, and said to Simon, See you this woman? I entered into your house, you gave me no water for my feet: but she has washed my feet with tears, and wiped them with the hairs of her head.
Luukas 7:45 Et antanut minulle suuta, mutta tämä nainen ei ole lakannut suukottamasta jalkojani siitä hetkestä lähtien, kun tulin sisään.
Luke 7:45 You gave me no kiss: but this woman since the time I came in has not ceased to kiss my feet.
Luukas 7:46 Et voidellut päätäni öljyllä, mutta tämä nainen on voidellut jalkani öljyllä.
Luke 7:46 My head with oil you did not anoint: but this woman has anointed my feet with ointment.
Luukas 7:47 Sentähden minä sanon sinulle: hänen paljot syntinsä ovat anteeksi annetut, sillä hän rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän.
Luke 7:47 Why I say to you, Her sins, which are many, are forgiven; for she loved much: but to whom little is forgiven, the same loves little.
Luukas 7:48 Ja hän sanoi hänelle: Sinun syntisi ovat anteeksi annetut.
Luke 7:48 And he said to her, Your sins are forgiven.
Luukas 7:49 Ja ne, jotka atrioitsivat hänen kanssaan, rupesivat sanomaan itsekseen: Kuka tämä on, joka myös synnit anteeksi antaa?
Luke 7:49 And they that sat at meat with him began to say within themselves, Who is this that forgives sins also?
Luukas 7:50 Ja hän sanoi naiselle: Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan.
Luke 7:50 And he said to the woman, Your faith has saved you; go in peace.
Luukas 8:1 Ja sen jälkeen hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään saarnaten ja julistaen Jumalan valtakunnan evankeliumia, ja ne kaksitoista olivat hänen kanssaan,
Luke 8:1 And it came to pass afterward, that he went throughout every city and village, preaching and showing the glad tidings of the kingdom of God: and the twelve were with him,
Luukas 8:2 Ja muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja vaivoista, Maria, jota kutsuttiin Magdaleenaksi, josta seitsemän riivaajaa lähti,
Luke 8:2 And certain women, which had been healed of evil spirits and infirmities, Mary called Magdalene, out of whom went seven devils,
Luukas 8:3 Ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat häntä omaisuudellaan.
Luke 8:3 And Joanna the wife of Chuza Herod’s steward, and Susanna, and many others, which ministered to him of their substance.
Luukas 8:4 Ja kun paljon kansaa kokoontui ja jokaisesta kaupungista tultiin hänen luokseen, hän puhui vertauksella:
Luke 8:4 And when much people were gathered together, and were come to him out of every city, he spoke by a parable:
Luukas 8:5 Kylväjä meni kylvämään siementään, ja kylväessään osa putosi tien oheen, ja se tallattiin, ja taivaan linnut söivät sen.
Luke 8:5 A sower went out to sow his seed: and as he sowed, some fell by the way side; and it was trodden down, and the fowls of the air devoured it.
Luukas 8:6 Ja osa putosi kalliolle, ja heti kun se nousi oraalle, se kuihtui, koska siltä puuttui kosteutta.
Luke 8:6 And some fell on a rock; and as soon as it was sprung up, it withered away, because it lacked moisture.
Luukas 8:7 Ja osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat sen mukana ja tukahduttivat sen.
Luke 8:7 And some fell among thorns; and the thorns sprang up with it, and choked it.
Luukas 8:8 Ja osa putosi hyvään maahan ja nousi oraalle ja kantoi sata hedelmää. Ja tämän sanottuaan hän huusi: Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!
Luke 8:8 And other fell on good ground, and sprang up, and bore fruit an hundred times. And when he had said these things, he cried, He that has ears to hear, let him hear.
Luukas 8:9 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: Mikä tämä vertaus mahtaa olla?
Luke 8:9 And his disciples asked him, saying, What might this parable be?
Luukas 8:10 Ja hän sanoi: Teille on annettu ymmärtää Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille vertauksissa, että he näkemällä eivät näkisi ja kuulemalla eivät ymmärtäisi.
Luke 8:10 And he said, To you it is given to know the mysteries of the kingdom of God: but to others in parables; that seeing they might not see, and hearing they might not understand.
Luukas 8:11 Vertaus on tämä: Siemen on Jumalan sana.
Luke 8:11 Now the parable is this: The seed is the word of God.
Luukas 8:12 Tien oheen jääneet ovat ne, jotka kuulevat; sitten tulee Paholainen ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
Luke 8:12 Those by the way side are they that hear; then comes the devil, and takes away the word out of their hearts, lest they should believe and be saved.
Luukas 8:13 Kallioon putosivat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan; mutta heillä ei ole juurta; he uskovat vain hetken, mutta kiusauksen hetkellä luopuvat.
Luke 8:13 They on the rock are they, which, when they hear, receive the word with joy; and these have no root, which for a while believe, and in time of temptation fall away.
Luukas 8:14 Ja mikä orjantappuroihin putosi, ovat ne, jotka kuultuaan lähtevät, mutta tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauksiin ja nautintoihin eivätkä tuota täyttä hedelmää.
Luke 8:14 And that which fell among thorns are they, which, when they have heard, go forth, and are choked with cares and riches and pleasures of this life, and bring no fruit to perfection.
Luukas 8:15 Mutta mikä hyvään maahan putosi, sitä ovat ne, jotka sanan kuultuaan säilyttävät sen hyvässä ja vilpittömässä sydämessä ja tekevät hedelmää kärsivällisesti.
Luke 8:15 But that on the good ground are they, which in an honest and good heart, having heard the word, keep it, and bring forth fruit with patience.
Luukas 8:16 Ei kukaan, sytyttänyt kynttilän, peittänyt sitä astialla eikä laittanut sitä vuoteen alle, vaan asettanut sen kynttilänjalkaan, että sisään menevät näkisivät valon.
Luke 8:16 No man, when he has lighted a candle, covers it with a vessel, or puts it under a bed; but sets it on a candlestick, that they which enter in may see the light.
Luukas 8:17 Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä mitään kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja tule julki.
Luke 8:17 For nothing is secret, that shall not be made manifest; neither any thing hid, that shall not be known and come abroad.
Luukas 8:18 Katsokaa siis, miten kuulette; sillä jolla on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä näyttää olevan.
Luke 8:18 Take heed therefore how you hear: for whoever has, to him shall be given; and whoever has not, from him shall be taken even that which he seems to have.
Luukas 8:19 Silloin tulivat hänen äitinsä ja veljensä, mutta eivät kyenneet tulemaan hänen luokseen tungoksen tähden.
Luke 8:19 Then came to him his mother and his brothers, and could not come at him for the press.
Luukas 8:20 Ja muutamat ilmoittivat hänelle, että äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja haluavat nähdä sinua.
Luke 8:20 And it was told him by certain which said, Your mother and your brothers stand without, desiring to see you.
Luukas 8:21 Ja hän vastasi ja sanoi heille: Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan.
Luke 8:21 And he answered and said to them, My mother and my brothers are these which hear the word of God, and do it.
Luukas 8:22 Eräänä päivänä hän astui opetuslastensa kanssa venheeseen ja sanoi heille: Menkäämme järven toiselle puolelle. Ja he lähtivät liikkeelle.
Luke 8:22 Now it came to pass on a certain day, that he went into a ship with his disciples: and he said to them, Let us go over to the other side of the lake. And they launched forth.
Luukas 8:23 Mutta heidän purjehtiessaan hän nukahti, ja järvelle nousi myrskytuuli, ja he täyttyivät vedellä ja olivat vaarassa.
Luke 8:23 But as they sailed he fell asleep: and there came down a storm of wind on the lake; and they were filled with water, and were in jeopardy.
Luukas 8:24 Ja he tulivat hänen luokseen ja herättivät hänet sanoen: Mestari, opettaja, me hukumme! Silloin hän nousi ja nuhteli tuulta ja veden pauhua; ja ne lakkasivat, ja tuli tyyni.
Luke 8:24 And they came to him, and awoke him, saying, Master, master, we perish. Then he arose, and rebuked the wind and the raging of the water: and they ceased, and there was a calm.
Luukas 8:25 Ja hän sanoi heille: Missä on teidän uskonne? Ja he pelästyivät ja ihmettelivät ja sanoivat toisilleen: Millainen tämä mies on? Sillä hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne tottelevat häntä.
Luke 8:25 And he said to them, Where is your faith? And they being afraid wondered, saying one to another, What manner of man is this! for he commands even the winds and water, and they obey him.
Luukas 8:26 Ja he saapuivat gerasaralaisten seudulle, joka on Galilean kohdalla.
Luke 8:26 And they arrived at the country of the Gadarenes, which is over against Galilee.
Luukas 8:27 Ja kun hän nousi maihin, häntä vastaan tuli kaupungista mies, jossa oli kauan aikaa ollut riivaajia. Hän ei ollut pukeutunut vaatteisiin eikä asunut taloissa, vaan haudoissa.
Luke 8:27 And when he went forth to land, there met him out of the city a certain man, which had devils long time, and ware no clothes, neither stayed in any house, but in the tombs.
Luukas 8:28 Nähdessään Jeesuksen hän huusi, lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi suurella äänellä: Mitä minulla on sinun kanssasi tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä rukoilen sinua, älä minua vaivaa.
Luke 8:28 When he saw Jesus, he cried out, and fell down before him, and with a loud voice said, What have I to do with you, Jesus, you Son of God most high? I beseech you, torment me not.
Luukas 8:29 (Sillä hän oli käskenyt saastaisen hengen lähteä miehestä. Usein se oli koskettanut miestä, ja miestä pidettiin sidottuna kahleissa ja jalkakyhmyissä, ja hän katkaisi siteet, ja Paholainen ajoi hänet erämaahan.)
Luke 8:29 (For he had commanded the unclean spirit to come out of the man. For oftentimes it had caught him: and he was kept bound with chains and in fetters; and he broke the bands, and was driven of the devil into the wilderness.)
Luukas 8:30 Ja Jeesus kysyi häneltä sanoen: Mikä sinun nimesi on? Hän sanoi: Legiona, sillä monta riivaajaa oli mennyt häneen.
Luke 8:30 And Jesus asked him, saying, What is your name? And he said, Legion: because many devils were entered into him.
Luukas 8:31 Ja he pyysivät häntä, ettei hän käskisi heidän mennä syvyyteen.
Luke 8:31 And they sought him that he would not command them to go out into the deep.
Luukas 8:32 Ja siellä oli vuorella lauma suuria sikoja laitumella; ja ihmiset etsivät häntä, että hän sallisi heidän mennä niihin. Ja hän salli heidän.
Luke 8:32 And there was there an herd of many swine feeding on the mountain: and they sought him that he would suffer them to enter into them. And he suffered them.
Luukas 8:33 Silloin riivaajat lähtivät miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkkää jyrkännettä alas järveen ja tukehtui.
Luke 8:33 Then went the devils out of the man, and entered into the swine: and the herd ran violently down a steep place into the lake, and were choked.
Luukas 8:34 Kun paimentajat näkivät, mitä oli tapahtunut, he pakenivat ja menivät kertomaan siitä kaupungissa ja maaseudulla.
Luke 8:34 When they that fed them saw what was done, they fled, and went and told it in the city and in the country.
Luukas 8:35 Niin he menivät ulos katsomaan, mitä oli tapahtunut, ja tulivat Jeesuksen luo ja löysivät miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumasta Jeesuksen jalkojen juuressa puettuna ja täydessä ymmärryksessään; ja he pelkäsivät.
Luke 8:35 Then they went out to see what was done; and came to Jesus, and found the man, out of whom the devils were departed, sitting at the feet of Jesus, clothed, and in his right mind: and they were afraid.
Luukas 8:36 Myös ne, jotka sen näkivät, kertoivat heille, millä tavoin riivattu mies oli parantunut.
Luke 8:36 They also which saw it told them by what means he that was possessed of the devils was healed.
Luukas 8:37 Niin koko gerasaralaisten seudun joukko etsi häntä lähtemään heidän luotaan, sillä suuri pelko valtasi heidät; ja hän nousi haaheen ja palasi takaisin.
Luke 8:37 Then the whole multitude of the country of the Gadarenes round about sought him to depart from them; for they were taken with great fear: and he went up into the ship, and returned back again.
Luukas 8:38 Mies, josta riivaajat olivat lähteneet, etsi Jeesusta, että hän pääsisi hänen kanssaan. Mutta Jeesus lähetti hänet pois sanoen:
Luke 8:38 Now the man out of whom the devils were departed sought him that he might be with him: but Jesus sent him away, saying,
Luukas 8:39 Palaa kotiisi ja kerro, kuinka suuria tekoja Jumala on sinulle tehnyt. Niin hän meni ja julisti koko kaupungissa, kuinka suuria tekoja Jeesus oli hänelle tehnyt.
Luke 8:39 Return to your own house, and show how great things God has done to you. And he went his way, and published throughout the whole city how great things Jesus had done to him.
Luukas 8:40 Ja tapahtui, että kun Jeesus palasi, kansa otti hänet ilolla vastaan, sillä kaikki odottivat häntä.
Luke 8:40 And it came to pass, that, when Jesus was returned, the people gladly received him: for they were all waiting for him.
Luukas 8:41 Ja katso, sinne tuli mies, nimeltä Jairus, joka oli synagogan esimies, ja lankesi Jeesuksen jalkojen juureen ja pyysi häntä tulemaan hänen kotiinsa.
Luke 8:41 And, behold, there came a man named Jairus, and he was a ruler of the synagogue: and he fell down at Jesus’ feet, and sought him that he would come into his house:
Luukas 8:42 Sillä hänellä oli ainoa tytär, noin kaksitoistavuotias, ja tämä makasi kuolemaisillaan. Mutta hänen mennessään kansa tungeksi hänen ympärilleen.
Luke 8:42 For he had one only daughter, about twelve years of age, and she lay a dying. But as he went the people thronged him.
Luukas 8:43 Ja eräs nainen, jolla oli ollut verenvuoto kaksitoista vuotta ja joka oli kuluttanut kaiken omaisuutensa lääkäreihin, eikä kukaan voinut häntä parantaa,
Luke 8:43 And a woman having an issue of blood twelve years, which had spent all her living on physicians, neither could be healed of any,
Luukas 8:44 tuli hänen taakseen ja kosketti hänen viittansa tupsua, ja heti verenvuoto tyrehtyi.
Luke 8:44 Came behind him, and touched the border of his garment: and immediately her issue of blood stanched.
Luukas 8:45 Ja Jeesus sanoi: Kuka minuun koski? Kun kaikki kielsivät, Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, sanoivat: Opettaja, kansa ahdistaa sinua ja kysyy: 'Kuka minuun koski?'
Luke 8:45 And Jesus said, Who touched me? When all denied, Peter and they that were with him said, Master, the multitude throng you and press you, and say you, Who touched me?
Luukas 8:46 Ja Jeesus sanoi: Joku on minuun osunut, sillä minä tunnen, että minusta lähtee voimaa.
Luke 8:46 And Jesus said, Somebody has touched me: for I perceive that virtue is gone out of me.
Luukas 8:47 Ja kun nainen näki, ettei hän pysynyt piilossa, hän tuli vapisten ja lankesi hänen eteensä ja ilmoitti hänelle kaiken kansan kuullen, mistä syystä hän oli koskenut häneen ja kuinka hän oli heti parantunut.
Luke 8:47 And when the woman saw that she was not hid, she came trembling, and falling down before him, she declared to him before all the people for what cause she had touched him, and how she was healed immediately.
Luukas 8:48 Ja hän sanoi hänelle: Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan.
Luke 8:48 And he said to her, Daughter, be of good comfort: your faith has made you whole; go in peace.
Luukas 8:49 Hänen vielä puhuessaan tuli synagogan esimiehen kotoa joku ja sanoi hänelle: Tyttäresi on kuollut; älä vaivaa opettajaa.
Luke 8:49 While he yet spoke, there comes one from the ruler of the synagogue’s house, saying to him, Your daughter is dead; trouble not the Master.
Luukas 8:50 Mutta kuin Jeesus sen kuuli, vastasi hän hänelle sanoen: Älä pelkää; usko ainoastaan, niin hän paranee.
Luke 8:50 But when Jesus heard it, he answered him, saying, Fear not: believe only, and she shall be made whole.
Luukas 8:51 Ja kun hän tuli taloon, ei hän sallinut kenenkään mennä sisään paitsi Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen sekä tytön isän ja äidin.
Luke 8:51 And when he came into the house, he suffered no man to go in, save Peter, and James, and John, and the father and the mother of the maiden.
Luukas 8:52 Ja kaikki itkivät ja valittivat häntä; mutta hän sanoi: Älkää itkekö; hän ei ole kuollut, vaan nukkuu.
Luke 8:52 And all wept, and bewailed her: but he said, Weep not; she is not dead, but sleeps.
Luukas 8:53 Ja he nauroivat häntä pilkallisesti, tietäen, että nainen oli kuollut.
Luke 8:53 And they laughed him to scorn, knowing that she was dead.
Luukas 8:54 Ja hän ajoi kaikki ulos, tarttui hänen käteensä ja huusi sanoen: Tyttö, nouse!
Luke 8:54 And he put them all out, and took her by the hand, and called, saying, Maid, arise.
Luukas 8:55 Ja hänen henkensä virkosi jälleen, ja hän nousi heti; ja hän käski antaa hänelle ruokaa.
Luke 8:55 And her spirit came again, and she arose straightway: and he commanded to give her meat.
Luukas 8:56 Ja tytön vanhemmat hämmästyivät; mutta Jeesus kielsi heitä kenellekään kertomasta, mitä oli tapahtunut.
Luke 8:56 And her parents were astonished: but he charged them that they should tell no man what was done.
Luukas 9:1 Sitten hän kutsui koolle kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajahenkiä vastaan ja parantaa sairauksia.
Luke 9:1 Then he called his twelve disciples together, and gave them power and authority over all devils, and to cure diseases.
Luukas 9:2 Ja hän lähetti heidät saarnaamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.
Luke 9:2 And he sent them to preach the kingdom of God, and to heal the sick.
Luukas 9:3 Ja hän sanoi heille: Älkää ottako mitään matkalle, älkää sauvaa, älkää rahaa, älkää leipää, älkääkä kahta ihokasta kummallakin.
Luke 9:3 And he said to them, Take nothing for your journey, neither staves, nor money, neither bread, neither money; neither have two coats apiece.
Luukas 9:4 Ja mihin taloon te menettekin, siellä pysykää ja sieltä lähtikää.
Luke 9:4 And whatever house you enter into, there abide, and there depart.
Luukas 9:5 Ja jos joku ei ota teitä vastaan, niin lähtiessänne siitä kaupungista pudistelkaa tomu jaloistanne todistukseksi heitä vastaan.
Luke 9:5 And whoever will not receive you, when you go out of that city, shake off the very dust from your feet for a testimony against them.
Luukas 9:6 Ja he lähtivät ja kulkivat kylistä kyliin saarnaten evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla.
Luke 9:6 And they departed, and went through the towns, preaching the gospel, and healing every where.
Luukas 9:7 Teträrkki Herodes kuuli kaikesta, mitä Jeesus oli tehnyt, ja hän oli ymmällään, koska jotkut puhuivat Johanneksen nousseen kuolleista.
Luke 9:7 Now Herod the tetrarch heard of all that was done by him: and he was perplexed, because that it was said of some, that John was risen from the dead;
Luukas 9:8 Ja jotkut, että Elias oli ilmestynyt; ja toiset, että joku vanhoista profeetoista oli noussut ylös.
Luke 9:8 And of some, that Elias had appeared; and of others, that one of the old prophets was risen again.
Luukas 9:9 Ja Herodes sanoi: Johanneksen minä olen mestauttanut; mutta kuka tämä on, josta minä kuulen tuollaista? Ja hän halusi nähdä hänet.
Luke 9:9 And Herod said, John have I beheaded: but who is this, of whom I hear such things? And he desired to see him.
Luukas 9:10 Ja apostolit palasivat ja kertoivat hänelle kaikki, mitä olivat tehneet. Ja hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi erilleen autioon paikkaan, joka kuului Betsaida-nimiseen kaupunkiin.
Luke 9:10 And the apostles, when they were returned, told him all that they had done. And he took them, and went aside privately into a desert place belonging to the city called Bethsaida.
Luukas 9:11 Ja kuin kansa sen huomasi, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät tykönsä ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja paransi ne, jotka parantumista tarvitsivat.
Luke 9:11 And the people, when they knew it, followed him: and he received them, and spoke to them of the kingdom of God, and healed them that had need of healing.
Luukas 9:12 Ja kun päivä alkoi laskea, tulivat ne kaksitoista ja sanoivat hänelle: Päästä kansa menemään, että he menisivät ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin yöpymään ja hankkimaan elintarpeita; sillä me olemme täällä autiossa paikassa.
Luke 9:12 And when the day began to wear away, then came the twelve, and said to him, Send the multitude away, that they may go into the towns and country round about, and lodge, and get victuals: for we are here in a desert place.
Luukas 9:13 Mutta hän sanoi heille: Antakaa te heille syödä. He sanoivat: Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa; ellemme mene ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle.
Luke 9:13 But he said to them, Give you them to eat. And they said, We have no more but five loaves and two fishes; except we should go and buy meat for all this people.
Luukas 9:14 Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Ja hän sanoi opetuslapsilleen: Asettakaa heidät aterioimaan viidenkymmenen miehen ryhmään.
Luke 9:14 For they were about five thousand men. And he said to his disciples, Make them sit down by fifties in a company.
Luukas 9:15 Ja he tekivät niin ja asettivat heidät kaikki aterioimaan.
Luke 9:15 And they did so, and made them all sit down.
Luukas 9:16 Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen, siunasi ne, mursi ja antoi opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi.
Luke 9:16 Then he took the five loaves and the two fishes, and looking up to heaven, he blessed them, and broke, and gave to the disciples to set before the multitude.
Luukas 9:17 Ja he söivät ja tulivat kaikki ravituiksi; ja heille jääneistä palasista kerättiin kaksitoista koria.
Luke 9:17 And they did eat, and were all filled: and there was taken up of fragments that remained to them twelve baskets.
Luukas 9:18 Ja tapahtui, että hän oli yksin rukoilemassa, että hänen opetuslapsensa olivat hänen kanssaan. Ja hän kysyi heiltä sanoen: Kenen kansa sanoo minun olevan?
Luke 9:18 And it came to pass, as he was alone praying, his disciples were with him: and he asked them, saying, Whom say the people that I am?
Luukas 9:19 He vastasivat ja sanoivat: Johannes Kastaja, jotkut Elias, toiset taas, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös.
Luke 9:19 They answering said, John the Baptist; but some say, Elias; and others say, that one of the old prophets is risen again.
Luukas 9:20 Hän sanoi heille: Kuka te minun sanotte olevan? Pietari vastasi ja sanoi: Jumalan Kristuksen.
Luke 9:20 He said to them, But whom say you that I am? Peter answering said, The Christ of God.
Luukas 9:21 Ja hän varoitti heitä ankarasti ja kielsi heitä kenellekään kertomasta sitä;
Luke 9:21 And he straightly charged them, and commanded them to tell no man that thing;
Luukas 9:22 Sanoen: Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon ja joutua vanhinten, ylipappien ja kirjanoppineiden hylkäämäksi ja tulla teurastetuksi ja nousta ylös kolmantena päivänä.
Luke 9:22 Saying, The Son of man must suffer many things, and be rejected of the elders and chief priests and scribes, and be slain, and be raised the third day.
Luukas 9:23 Ja hän sanoi kaikille: Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.
Luke 9:23 And he said to them all, If any man will come after me, let him deny himself, and take up his cross daily, and follow me.
Luukas 9:24 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen; mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, se pelastaa sen.
Luke 9:24 For whoever will save his life shall lose it: but whoever will lose his life for my sake, the same shall save it.
Luukas 9:25 Sillä mitä hyötyä ihmiselle on, jos hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta menettäisi itsensä tai joutuisi pois?
Luke 9:25 For what is a man advantaged, if he gain the whole world, and lose himself, or be cast away?
Luukas 9:26 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika häpeää, kun hän tulee omassa kirkkaudessaan ja Isiensä ja pyhien enkelien kirkkaudessa.
Luke 9:26 For whoever shall be ashamed of me and of my words, of him shall the Son of man be ashamed, when he shall come in his own glory, and in his Father’s, and of the holy angels.
Luukas 9:27 Mutta minä sanon teille totuuden: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan.
Luke 9:27 But I tell you of a truth, there be some standing here, which shall not taste of death, till they see the kingdom of God.
Luukas 9:28 Ja noin kahdeksan päivää näiden sanojen jälkeen hän otti mukaansa Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.
Luke 9:28 And it came to pass about an eight days after these sayings, he took Peter and John and James, and went up into a mountain to pray.
Luukas 9:29 Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa muoto muuttui, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi ja säteileviksi.
Luke 9:29 And as he prayed, the fashion of his countenance was altered, and his raiment was white and glistering.
Luukas 9:30 Ja katso, hänen kanssaan keskusteli kaksi miestä, Mooses ja Elias.
Luke 9:30 And, behold, there talked with him two men, which were Moses and Elias:
Luukas 9:31 Joka ilmestyi kirkkaudessa ja puhui hänen poismenostaan, jonka hän oli toteuttava Jerusalemissa.
Luke 9:31 Who appeared in glory, and spoke of his decease which he should accomplish at Jerusalem.
Luukas 9:32 Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, olivat raskaana unesta; ja herättyään he näkivät hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen kanssaan.
Luke 9:32 But Peter and they that were with him were heavy with sleep: and when they were awake, they saw his glory, and the two men that stood with him.
Luukas 9:33 Ja kun he olivat lähteneet hänen luotaan, Pietari sanoi Jeesukselle: Opettaja, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi. Pietari ei tiennyt, mitä hän sanoi.
Luke 9:33 And it came to pass, as they departed from him, Peter said to Jesus, Master, it is good for us to be here: and let us make three tabernacles; one for you, and one for Moses, and one for Elias: not knowing what he said.
Luukas 9:34 Hänen näin puhuessaan tuli pilvi ja peitti heidät varjoonsa; ja he pelästyivät joutuessaan pilveen.
Luke 9:34 While he thus spoke, there came a cloud, and overshadowed them: and they feared as they entered into the cloud.
Luukas 9:35 Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä.
Luke 9:35 And there came a voice out of the cloud, saying, This is my beloved Son: hear him.
Luukas 9:36 Ja kun ääni oli kuulunut, Jeesus löydettiin yksin. Ja he pysyttelivät hiljaa eivätkä kertoneet kenellekään noina päivinä mitään siitä, mitä olivat nähneet.
Luke 9:36 And when the voice was past, Jesus was found alone. And they kept it close, and told no man in those days any of those things which they had seen.
Luukas 9:37 Ja seuraavana päivänä, kun he tulivat alas vuorelta, häntä vastaan tuli paljon kansaa.
Luke 9:37 And it came to pass, that on the next day, when they were come down from the hill, much people met him.
Luukas 9:38 Ja katso, eräs mies joukosta huusi sanoen: Opettaja, minä rukoilen sinua, katso minun poikaani, sillä hän on minun ainoa lapseni.
Luke 9:38 And, behold, a man of the company cried out, saying, Master, I beseech you, look on my son: for he is my only child.
Luukas 9:39 Ja katso, henki tarttuu häneen, ja hän huutaa äkkiä, ja se repii häntä niin, että hän vaahtoaa uudelleen, ja hänen ruhjimisensa tuskin lähtee hänestä.
Luke 9:39 And, see, a spirit takes him, and he suddenly cries out; and it tears him that he foams again, and bruising him hardly departs from him.
Luukas 9:40 Ja minä etsin sinun opetuslapsiasi ajamaan hänet ulos, mutta he eivät kyenneet.
Luke 9:40 And I sought your disciples to cast him out; and they could not.
Luukas 9:41 Jeesus vastasi ja sanoi: Voi sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän kanssanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne.
Luke 9:41 And Jesus answering said, O faithless and perverse generation, how long shall I be with you, and suffer you? Bring your son here.
Luukas 9:42 Ja kun hän vielä oli tulossa, paiskasi perkele hänet alas ja kouristi häntä. Ja Jeesus nuhteli saastaista henkeä, paransi lapsen ja antoi hänet takaisin hänen isälleen.
Luke 9:42 And as he was yet a coming, the devil threw him down, and tare him. And Jesus rebuked the unclean spirit, and healed the child, and delivered him again to his father.
Luukas 9:43 Ja he kaikki olivat hämmästyksissään Jumalan suuresta voimasta. Mutta kun kaikki ihmettelivät kaikkea, mitä Jeesus teki, hän sanoi opetuslapsilleen:
Luke 9:43 And they were all amazed at the mighty power of God. But while they wondered every one at all things which Jesus did, he said to his disciples,
Luukas 9:44 Painukaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin.
Luke 9:44 Let these sayings sink down into your ears: for the Son of man shall be delivered into the hands of men.
Luukas 9:45 Mutta he eivät ymmärtäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet; ja he pelkäsivät kysyä häneltä sitä puhetta.
Luke 9:45 But they understood not this saying, and it was hid from them, that they perceived it not: and they feared to ask him of that saying.
Luukas 9:46 Silloin heidän keskuudessaan syntyi pohdintaa siitä, kuka heistä olisi suurin.
Luke 9:46 Then there arose a reasoning among them, which of them should be greatest.
Luukas 9:47 Ja Jeesus, ymmärtäen heidän sydämensä ajatuksen, otti lapsen ja asetti sen viereensä,
Luke 9:47 And Jesus, perceiving the thought of their heart, took a child, and set him by him,
Luukas 9:48 Ja sanoi heille: Joka ottaa vastaan tämän lapsen minun nimeeni, ottaa vastaan minut; ja joka ottaa vastaan minut, ottaa vastaan hänet, joka minut lähetti; sillä joka on pienin teistä kaikista, se on oleva suuri.
Luke 9:48 And said to them, Whoever shall receive this child in my name receives me: and whoever shall receive me receives him that sent me: for he that is least among you all, the same shall be great.
Luukas 9:49 Johannes vastasi ja sanoi: Opettaja, me näimme yhden ajavan ulos riivaajahenkiä sinun nimessäsi, ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meitä.
Luke 9:49 And John answered and said, Master, we saw one casting out devils in your name; and we forbade him, because he follows not with us.
Luukas 9:50 Niin Jeesus sanoi hänelle: Älkää kieltäkö häntä, sillä joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.
Luke 9:50 And Jesus said to him, Forbid him not: for he that is not against us is for us.
Luukas 9:51 Ja kun hänen ylösoton aika tuli, hän käänsi kasvonsa mennäkseen Jerusalemiin,
Luke 9:51 And it came to pass, when the time was come that he should be received up, he steadfastly set his face to go to Jerusalem,
Luukas 9:52 Ja hän lähetti sanansaattajia edellään; ja he menivät ja tulivat erääseen samarialaisten kylään valmistaakseen hänelle majaa.
Luke 9:52 And sent messengers before his face: and they went, and entered into a village of the Samaritans, to make ready for him.
Luukas 9:53 Eivätkä he ottaneet häntä vastaan, koska hänen kasvonsa olivat kuin hän olisi menossa Jerusalemiin.
Luke 9:53 And they did not receive him, because his face was as though he would go to Jerusalem.
Luukas 9:54 Ja kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes näkivät tämän, he sanoivat: Herra, tahdotko, että me käskemme tulen tulla taivaasta ja kuluttaa heidät, niin kuin Elias teki?
Luke 9:54 And when his disciples James and John saw this, they said, Lord, will you that we command fire to come down from heaven, and consume them, even as Elias did?
Luukas 9:55 Mutta hän kääntyi ja nuhteli heitä sanoen: Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette.
Luke 9:55 But he turned, and rebuked them, and said, You know not what manner of spirit you are of.
Luukas 9:56 Sillä Ihmisen Poika ei tullut ihmisten sieluja tuhoamaan, vaan pelastamaan heidät. Ja he menivät toiseen kylään.
Luke 9:56 For the Son of man is not come to destroy men’s lives, but to save them. And they went to another village.
Luukas 9:57 Ja tapahtui, että heidän tietä vaeltaessaan muuan mies sanoi hänelle: Herra, minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.
Luke 9:57 And it came to pass, that, as they went in the way, a certain man said to him, Lord, I will follow you wherever you go.
Luukas 9:58 Ja Jeesus sanoi hänelle: Ketuilla on kolot ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.
Luke 9:58 And Jesus said to him, Foxes have holes, and birds of the air have nests; but the Son of man has not where to lay his head.
Luukas 9:59 Ja toiselle hän sanoi: Seuraa minua. Mutta tämä sanoi: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isäni.
Luke 9:59 And he said to another, Follow me. But he said, Lord, suffer me first to go and bury my father.
Luukas 9:60 Jeesus sanoi hänelle: Anna kuolleiden haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja saarnaa Jumalan valtakuntaa.
Luke 9:60 Jesus said to him, Let the dead bury their dead: but go you and preach the kingdom of God.
Luukas 9:61 Ja eräs toinen sanoi: Herra, minä seuraan sinua; mutta salli minun ensin mennä ja jättää hyvästit niille, jotka ovat kotona minun kodissani.
Luke 9:61 And another also said, Lord, I will follow you; but let me first go bid them farewell, which are at home at my house.
Luukas 9:62 Niin Jeesus sanoi hänelle: Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taakseen, ole sovelias Jumalan valtakuntaan.
Luke 9:62 And Jesus said to him, No man, having put his hand to the plough, and looking back, is fit for the kingdom of God.
Luukas 10:1 Näiden tapausten jälkeen Herra asetti vielä toiset seitsemänkymmentä ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, johon hän itse aikoi mennä.
Luke 10:1 After these things the LORD appointed other seventy also, and sent them two and two before his face into every city and place, where he himself would come.
Luukas 10:2 Niin hän sanoi heille: Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.
Luke 10:2 Therefore said he to them, The harvest truly is great, but the laborers are few: pray you therefore the Lord of the harvest, that he would send forth laborers into his harvest.
Luukas 10:3 Menkäät; katso, minä lähetän teidät niinkuin karitsat susien keskelle.
Luke 10:3 Go your ways: behold, I send you forth as lambs among wolves.
Luukas 10:4 Älkää ottako mukaanne kukkaroa, rahaa älkääkä kenkiä, älkääkä tervehtikö ketään matkalla.
Luke 10:4 Carry neither purse, nor money, nor shoes: and salute no man by the way.
Luukas 10:5 Ja mihin taloon menettekin, sanokaa ensin: 'Rauha olkoon tälle talolle'.
Luke 10:5 And into whatever house you enter, first say, Peace be to this house.
Luukas 10:6 Ja jos rauhan lapsi on siellä, teidän rauhanne laskeutuu hänen päälleen; ellei, se kääntyy teidän puoleenne.
Luke 10:6 And if the son of peace be there, your peace shall rest on it: if not, it shall turn to you again.
Luukas 10:7 Ja pysykää siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää kulje talosta taloon.
Luke 10:7 And in the same house remain, eating and drinking such things as they give: for the laborer is worthy of his hire. Go not from house to house.
Luukas 10:8 Ja mihin kaupunkiin te menettekin ja teidät otetaan vastaan, syökää, mitä teille tarjotaan.
Luke 10:8 And into whatever city you enter, and they receive you, eat such things as are set before you:
Luukas 10:9 Ja parantakaa siellä olevat sairaat ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut lähelle teitä.'
Luke 10:9 And heal the sick that are therein, and say to them, The kingdom of God is come near to you.
Luukas 10:10 Mutta johonkin kaupunkiin te menette, eikä teitä oteta vastaan, niin menkää sen kaduille ja sanokaa:
Luke 10:10 But into whatever city you enter, and they receive you not, go your ways out into the streets of the same, and say,
Luukas 10:11 Jopa tomun, joka teidän kaupungistanne meihin tarttuu, me pyyhimme pois teille; kuitenkin tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle.
Luke 10:11 Even the very dust of your city, which sticks on us, we do wipe off against you: notwithstanding be you sure of this, that the kingdom of God is come near to you.
Luukas 10:12 Mutta minä sanon teille: Sodoman on oleva sinä päivänä helpompi kuin sen kaupungin.
Luke 10:12 But I say to you, that it shall be more tolerable in that day for Sodom, than for that city.
Luukas 10:13 Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Sillä jos Tyroksessa ja Sidonissa olisi tehty ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet teissä, ne olisivat jo aikoja sitten tehneet parannuksen säkissä ja tuhassa istuen.
Luke 10:13 Woe to you, Chorazin! woe to you, Bethsaida! for if the mighty works had been done in Tyre and Sidon, which have been done in you, they had a great while ago repented, sitting in sackcloth and ashes.
Luukas 10:14 Mutta Tyroksen ja Siidonin on tuomiolla helpompi kuin teidän.
Luke 10:14 But it shall be more tolerable for Tyre and Sidon at the judgment, than for you.
Luukas 10:15 Ja sinä, Kapernaum, joka olet korotettu taivaaseen asti, sinä syöstään alas helvettiin.
Luke 10:15 And you, Capernaum, which are exalted to heaven, shall be thrust down to hell.
Luukas 10:16 Joka kuulee teitä, kuulee minua; ja joka teitä halveksii, halveksii minua; ja joka minut halveksii, halveksii häntä, joka minut lähetti.
Luke 10:16 He that hears you hears me; and he that despises you despises me; and he that despises me despises him that sent me.
Luukas 10:17 Ja ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: Herra, jopa riivaajat ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden.
Luke 10:17 And the seventy returned again with joy, saying, Lord, even the devils are subject to us through your name.
Luukas 10:18 Ja hän sanoi heille: Minä näin Saatanan lankeavan taivaasta kuin salaman.
Luke 10:18 And he said to them, I beheld Satan as lightning fall from heaven.
Luukas 10:19 Katso, minä annan teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.
Luke 10:19 Behold, I give to you power to tread on serpents and scorpions, and over all the power of the enemy: and nothing shall by any means hurt you.
Luukas 10:20 Älkää kuitenkaan iloitko siitä, että henget ovat teille alamaisia, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitetut taivaaseen.
Luke 10:20 Notwithstanding in this rejoice not, that the spirits are subject to you; but rather rejoice, because your names are written in heaven.
Luukas 10:21 Sillä hetkellä Jeesus iloitsi hengessään ja sanoi: Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet kätkenyt nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on hyväksi nähty.
Luke 10:21 In that hour Jesus rejoiced in spirit, and said, I thank you, O Father, Lord of heaven and earth, that you have hid these things from the wise and prudent, and have revealed them to babes: even so, Father; for so it seemed good in your sight.
Luukas 10:22 Kaikki on annettu minun haltuuni minun Isältäni; eikä kukaan tiedä, kuka Poika on, paitsi Isä; ja kuka Isä on, paitsi Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Luke 10:22 All things are delivered to me of my Father: and no man knows who the Son is, but the Father; and who the Father is, but the Son, and he to whom the Son will reveal him.
Luukas 10:23 Ja hän kääntyi opetuslastensa puoleen ja sanoi heille erikseen: Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette!
Luke 10:23 And he turned him to his disciples, and said privately, Blessed are the eyes which see the things that you see:
Luukas 10:24 Sillä minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.
Luke 10:24 For I tell you, that many prophets and kings have desired to see those things which you see, and have not seen them; and to hear those things which you hear, and have not heard them.
Luukas 10:25 Ja katso, muuan lainoppinut nousi ja kiusasi häntä sanoen: Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että perisin iankaikkisen elämän?
Luke 10:25 And, behold, a certain lawyer stood up, and tempted him, saying, Master, what shall I do to inherit eternal life?
Luukas 10:26 Hän sanoi hänelle: Mitä laissa sanotaan? Kuinka sinä sitä luet?
Luke 10:26 He said to him, What is written in the law? how read you?
Luukas 10:27 Ja hän vastasi ja sanoi: Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Luke 10:27 And he answering said, You shall love the Lord your God with all your heart, and with all your soul, and with all your strength, and with all your mind; and your neighbor as yourself.
Luukas 10:28 Ja hän sanoi hänelle: Oikein vastasit; tee näin, niin saat elää.
Luke 10:28 And he said to him, You have answered right: this do, and you shall live.
Luukas 10:29 Mutta hän, tahtoen osoittaa itsensä vanhurskaksi, sanoi Jeesukselle: Kuka sitten on minun lähimmäiseni?
Luke 10:29 But he, willing to justify himself, said to Jesus, And who is my neighbor?
Luukas 10:30 Jeesus vastasi ja sanoi: Eräs mies meni Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänen vaatteensa ja haavoittivat häntä ja lähtivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.
Luke 10:30 And Jesus answering said, A certain man went down from Jerusalem to Jericho, and fell among thieves, which stripped him of his raiment, and wounded him, and departed, leaving him half dead.
Luukas 10:31 Ja sattumalta eräs pappi tuli alas sitä tietä; ja nähdessään hänet hän kulki ohi toiselta puolelta.
Luke 10:31 And by chance there came down a certain priest that way: and when he saw him, he passed by on the other side.
Luukas 10:32 Ja samoin muuan leeviläinen, tultuaan paikalle, näki hänet ja kulki ohi toiselta puolelta.
Luke 10:32 And likewise a Levite, when he was at the place, came and looked on him, and passed by on the other side.
Luukas 10:33 Mutta eräs samarialainen matkasi sinne ja tuli hänen luokseen. Hänet nähdessään hän armahti häntä.
Luke 10:33 But a certain Samaritan, as he journeyed, came where he was: and when he saw him, he had compassion on him,
Luukas 10:34 Ja meni hänen luokseen, sitoi hänen haavansa, kaatoi niihin öljyä ja viiniä, nosti hänet juhdansa selkään ja vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta.
Luke 10:34 And went to him, and bound up his wounds, pouring in oil and wine, and set him on his own beast, and brought him to an inn, and took care of him.
Luukas 10:35 Ja seuraavana päivänä lähtiessään hän otti esiin kaksi penninkiä ja antoi ne isännälle sanoen: Pidä hänestä huolta; ja mitä ikinä lisää kulutat, sen minä sinulle takaisin tullessani maksan.
Luke 10:35 And on the morrow when he departed, he took out two pence, and gave them to the host, and said to him, Take care of him; and whatever you spend more, when I come again, I will repay you.
Luukas 10:36 Kuka näistä kolmesta siis mielestäsi oli ryövärien käsiin joutuneen lähimmäinen?
Luke 10:36 Which now of these three, think you, was neighbor to him that fell among the thieves?
Luukas 10:37 Ja hän sanoi: Se, joka osoitti hänelle laupeutta. Niin Jeesus sanoi hänelle: Mene ja tee sinä samoin.
Luke 10:37 And he said, He that showed mercy on him. Then said Jesus to him, Go, and do you likewise.
Luukas 10:38 Heidän matkallaan tapahtui, että hän meni erääseen kylään; ja muuan nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.
Luke 10:38 Now it came to pass, as they went, that he entered into a certain village: and a certain woman named Martha received him into her house.
Luukas 10:39 Ja hänellä oli sisar nimeltä Maria, joka myös istui Jeesuksen jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan.
Luke 10:39 And she had a sister called Mary, which also sat at Jesus’ feet, and heard his word.
Luukas 10:40 Mutta Martta oli kiireinen monien palvelustehtävien kanssa, ja hän tuli Jeesuksen luo ja sanoi: Herra, etkö välitä siitä, että sisareni on jättänyt minut yksin palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän auttaisi minua.
Luke 10:40 But Martha was encumbered about much serving, and came to him, and said, Lord, do you not care that my sister has left me to serve alone? bid her therefore that she help me.
Luukas 10:41 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet monista asioista.
Luke 10:41 And Jesus answered and said to her, Martha, Martha, you are careful and troubled about many things:
Luukas 10:42 Mutta yksi on tarpeellinen: ja Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois.
Luke 10:42 But one thing is needful: and Mary has chosen that good part, which shall not be taken away from her.
Luukas 11:1 Ja tapahtui, että kun hän eräässä paikassa rukoili, ja kun hän oli lakannut, yksi hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: Herra, opeta meitä rukoilemaan, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsiaan.
Luke 11:1 And it came to pass, that, as he was praying in a certain place, when he ceased, one of his disciples said to him, Lord, teach us to pray, as John also taught his disciples.
Luukas 11:2 Ja hän sanoi heille: Kun te rukoilette, niin sanokaa: 'Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi niin kuin taivaassa, niin myös maan päällä.'
Luke 11:2 And he said to them, When you pray, say, Our Father which are in heaven, Hallowed be your name. Your kingdom come. Your will be done, as in heaven, so in earth.
Luukas 11:3 Anna meille jokapäiväinen leipämme joka päivä.
Luke 11:3 Give us day by day our daily bread.
Luukas 11:4 Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velkaa. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Luke 11:4 And forgive us our sins; for we also forgive every one that is indebted to us. And lead us not into temptation; but deliver us from evil.
Luukas 11:5 Ja hän sanoi heille: Joka teistä, jolla on ystävä, menee hänen luokseen keskiyöllä ja sanoo hänelle: 'Ystävä, lainaa minulle kolme leipää',
Luke 11:5 And he said to them, Which of you shall have a friend, and shall go to him at midnight, and say to him, Friend, lend me three loaves;
Luukas 11:6 Sillä ystäväni on matkallaan tullut luokseni, eikä minulla ole mitään hänelle annettavaa?
Luke 11:6 For a friend of my in his journey is come to me, and I have nothing to set before him?
Luukas 11:7 Ja hän vastaa sisältä ja sanoo: 'Älä vaivaa minua; ovi on jo lukossa, ja lapseni ovat minun kanssani vuoteessa; en voi nousta antamaan sinulle.'
Luke 11:7 And he from within shall answer and say, Trouble me not: the door is now shut, and my children are with me in bed; I cannot rise and give you.
Luukas 11:8 Minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle, koska hän on hänen ystävänsä, hän kuitenkin hänen ahkeruutensa tähden nousee ja antaa hänelle niin paljon kuin hän tarvitsee.
Luke 11:8 I say to you, Though he will not rise and give him, because he is his friend, yet because of his importunity he will rise and give him as many as he needs.
Luukas 11:9 Ja minä sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
Luke 11:9 And I say to you, Ask, and it shall be given you; seek, and you shall find; knock, and it shall be opened to you.
Luukas 11:10 Sillä jokainen pyytävä saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
Luke 11:10 For every one that asks receives; and he that seeks finds; and to him that knocks it shall be opened.
Luukas 11:11 Jos poika pyytää leipää, antaisiko joku teistä isä hänelle kiven? Tai jos hän pyytää kalaa, antaisiko hän hänelle kalan sijaan käärmeen?
Luke 11:11 If a son shall ask bread of any of you that is a father, will he give him a stone? or if he ask a fish, will he for a fish give him a serpent?
Luukas 11:12 Tai jos hän pyytää munaa, tarjoaako hän hänelle skorpionin?
Luke 11:12 Or if he shall ask an egg, will he offer him a scorpion?
Luukas 11:13 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa hyviä lahjoja lapsillenne, kuinka paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät?
Luke 11:13 If you then, being evil, know how to give good gifts to your children: how much more shall your heavenly Father give the Holy Spirit to them that ask him?
Luukas 11:14 Ja hän ajoi ulos riivaajaa, ja se oli mykkä. Ja kun riivaaja oli lähtenyt ulos, mykkä puhui, ja kansa ihmetteli.
Luke 11:14 And he was casting out a devil, and it was dumb. And it came to pass, when the devil was gone out, the dumb spoke; and the people wondered.
Luukas 11:15 Mutta jotkut heistä sanoivat: Hän ajaa ulos riivaajahenkiä Beelsebulin, riivaajahenkien päämiehen, voimalla.
Luke 11:15 But some of them said, He casts out devils through Beelzebub the chief of the devils.
Luukas 11:16 Ja toiset kiusasivat häntä ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta.
Luke 11:16 And others, tempting him, sought of him a sign from heaven.
Luukas 11:17 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, ja talo, joka riitautuu taloa vastaan, sortuu.
Luke 11:17 But he, knowing their thoughts, said to them, Every kingdom divided against itself is brought to desolation; and a house divided against a house falls.
Luukas 11:18 Jos Saatanakin on riitautunut itsensä kanssa, kuinka hänen valtakuntansa voi pysyä pystyssä? Tekö sanotte, että minä ajan ulos riivaajahenkiä Beelsebulin voimalla?
Luke 11:18 If Satan also be divided against himself, how shall his kingdom stand? because you say that I cast out devils through Beelzebub.
Luukas 11:19 Ja jos minä ajan ulos riivaajahenkiä Beelsebulin voimalla, kenen voimalla teidän poikanne ajavat ne ulos? Sen tähden he ovat teidän tuomarinne.
Luke 11:19 And if I by Beelzebub cast out devils, by whom do your sons cast them out? therefore shall they be your judges.
Luukas 11:20 Mutta jos minä Jumalan sormella ajan ulos riivaajahenkiä, niin Jumalan valtakunta on varmasti tullut teidän luoksenne.
Luke 11:20 But if I with the finger of God cast out devils, no doubt the kingdom of God is come on you.
Luukas 11:21 Kun aseistettu väkevä mies vartioi palatsiaan, hänen omaisuutensa on rauhassa:
Luke 11:21 When a strong man armed keeps his palace, his goods are in peace:
Luukas 11:22 Mutta kun häntä väkevämpi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, hän ottaa häneltä kaikki hänen sota-asunsa, joihin hän luotti, ja jakaa hänen saaliinsa.
Luke 11:22 But when a stronger than he shall come on him, and overcome him, he takes from him all his armor wherein he trusted, and divides his spoils.
Luukas 11:23 Joka ei ole minun kanssani, on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.
Luke 11:23 He that is not with me is against me: and he that gathers not with me scatters.
Luukas 11:24 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, hän vaeltelee autioita paikkoja etsien lepoa; ja kun ei löydä, hän sanoo: Minä palaan talooni, josta lähdin.
Luke 11:24 When the unclean spirit is gone out of a man, he walks through dry places, seeking rest; and finding none, he said, I will return to my house from where I came out.
Luukas 11:25 Ja tullessaan hän löytää sen lakaistuna ja koristeltuna.
Luke 11:25 And when he comes, he finds it swept and garnished.
Luukas 11:26 Silloin hän menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin hän itse; ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä; ja sen ihmisen viimeinen tila on pahempi kuin ensimmäinen.
Luke 11:26 Then goes he, and takes to him seven other spirits more wicked than himself; and they enter in, and dwell there: and the last state of that man is worse than the first.
Luukas 11:27 Ja kun hän näitä puhui, eräs nainen joukosta korotti äänensä ja sanoi hänelle: Autuas on se kohtu, joka sinut on kantanut, ja ne rinnat, joita olet imenyt!
Luke 11:27 And it came to pass, as he spoke these things, a certain woman of the company lifted up her voice, and said to him, Blessed is the womb that bore you, and the breasts which you have sucked.
Luukas 11:28 Mutta hän sanoi: Niin, autuaita ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja pitävät sen.
Luke 11:28 But he said, Yes rather, blessed are they that hear the word of God, and keep it.
Luukas 11:29 Ja kun kansaa oli koolla sankoin joukoin, hän rupesi sanomaan: Tämä sukupolvi on paha; he tavoittelevat merkkiä, mutta muuta merkkiä sille ei anneta kuin profeetta Joonaan merkki.
Luke 11:29 And when the people were gathered thick together, he began to say, This is an evil generation: they seek a sign; and there shall no sign be given it, but the sign of Jonas the prophet.
Luukas 11:30 Sillä niin kuin Joona oli merkkinä niniveläisille, niin Ihmisen Poika on oleva merkkinä tälle sukupolvelle.
Luke 11:30 For as Jonas was a sign to the Ninevites, so shall also the Son of man be to this generation.
Luukas 11:31 Etelän kuningatar on nouseva tuomiolle tämän sukupolven miesten kanssa ja langettava heille tuomion, sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta; ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.
Luke 11:31 The queen of the south shall rise up in the judgment with the men of this generation, and condemn them: for she came from the utmost parts of the earth to hear the wisdom of Solomon; and, behold, a greater than Solomon is here.
Luukas 11:32 Niiniven miehet nousevat tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuomitsevat sille tuomion, sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan johdosta; ja katso, tässä on suurempi kuin Joonas.
Luke 11:32 The men of Nineve shall rise up in the judgment with this generation, and shall condemn it: for they repented at the preaching of Jonas; and, behold, a greater than Jonas is here.
Luukas 11:33 Ei kukaan, sytyttänyt kynttilän, pane sitä kätköön, ei vakan alle, vaan lampunjalkaan, että sisääntulijat näkisivät valon.
Luke 11:33 No man, when he has lighted a candle, puts it in a secret place, neither under a bushel, but on a candlestick, that they which come in may see the light.
Luukas 11:34 Ruumiin valo on silmä. Kun siis silmäsi on viaton, koko ruumiisi on valoisa; mutta kun silmäsi on viallinen, on myös ruumiisi pimeä.
Luke 11:34 The light of the body is the eye: therefore when your eye is single, your whole body also is full of light; but when your eye is evil, your body also is full of darkness.
Luukas 11:35 Katso siis, ettei sinussa oleva valo ole pimeyttä.
Luke 11:35 Take heed therefore that the light which is in you be not darkness.
Luukas 11:36 Jos siis koko ruumiisi on valoisa, eikä siinä ole pimeää osaa, se on kokonansa valoisa, niin kuin lampun kirkas loiste valaisee sinua.
Luke 11:36 If your whole body therefore be full of light, having no part dark, the whole shall be full of light, as when the bright shining of a candle does give you light.
Luukas 11:37 Ja hänen puhuessaan muuan fariseus pyysi häntä aterialle; ja hän meni sisään ja asettui aterialle.
Luke 11:37 And as he spoke, a certain Pharisee sought him to dine with him: and he went in, and sat down to meat.
Luukas 11:38 Ja kun fariseus näki sen, hän ihmetteli, ettei Jeesus ensin peseytynyt ennen ateriaa.
Luke 11:38 And when the Pharisee saw it, he marveled that he had not first washed before dinner.
Luukas 11:39 Niin Herra sanoi hänelle: Te fariseukset kyllä puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisäinen osanne on täynnä raatelevaa himoa ja pahuutta.
Luke 11:39 And the Lord said to him, Now do you Pharisees make clean the outside of the cup and the platter; but your inward part is full of ravening and wickedness.
Luukas 11:40 Te hullut, eikö hän, joka loi ulkopuolen, luonut myös sisäpuolen?
Luke 11:40 You fools, did not he that made that which is without make that which is within also?
Luukas 11:41 Vaan antakaa mieluummin almuksi sitä, mitä teillä on, niin katso, kaikki on teille puhdasta.
Luke 11:41 But rather give alms of such things as you have; and, behold, all things are clean to you.
Luukas 11:42 Mutta voi teitä, fariseukset! Te annatte kymmenykset mintusta ja ruudasta ja kaikista yrteistä, mutta jätätte huomiotta oikeuden ja Jumalan rakkauden! Nämä teidän olisi pitänyt tehdä, eikä toistakaan jättää tekemättä.
Luke 11:42 But woe to you, Pharisees! for you tithe mint and rue and all manner of herbs, and pass over judgment and the love of God: these ought you to have done, and not to leave the other undone.
Luukas 11:43 Voi teitä, fariseukset! Te rakastatte etumaisia istuimia synagogissa ja tervehdyksiä toreilla.
Luke 11:43 Woe to you, Pharisees! for you love the uppermost seats in the synagogues, and greetings in the markets.
Luukas 11:44 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut! Te olette kuin näkymättömät haudat, ja ihmiset, jotka niiden päällä kävelevät, eivät niitä huomaa.
Luke 11:44 Woe to you, scribes and Pharisees, hypocrites! for you are as graves which appear not, and the men that walk over them are not aware of them.
Luukas 11:45 Silloin vastasi yksi lainoppineista ja sanoi hänelle: Opettaja, kun näin sanot, sinä häpäiset myös meitä.
Luke 11:45 Then answered one of the lawyers, and said to him, Master, thus saying you reproach us also.
Luukas 11:46 Ja hän sanoi: Voi teitäkin, te lainoppineet! Te sälytätte ihmisille raskaiden taakkojen kantamista, ettekä itse koske niihin taakkoihin yhdelläkään sormellanne!
Luke 11:46 And he said, Woe to you also, you lawyers! for you lade men with burdens grievous to be borne, and you yourselves touch not the burdens with one of your fingers.
Luukas 11:47 Voi teitä, kun te rakennatte profeettojen hautoja, ja teidän isänne tappoivat heidät!
Luke 11:47 Woe to you! for you build the sepulchers of the prophets, and your fathers killed them.
Luukas 11:48 Totisesti te todistatte, että hyväksytte isienne teot; he tappoivat heidät, ja te rakennatte heille hautakammioita.
Luke 11:48 Truly you bear witness that you allow the deeds of your fathers: for they indeed killed them, and you build their sepulchers.
Luukas 11:49 Sentähden Jumalan viisaus on myös sanonut: Minä lähetän heille profeettoja ja apostoleja, ja muutamia heistä he tappavat ja vainoavat.
Luke 11:49 Therefore also said the wisdom of God, I will send them prophets and apostles, and some of them they shall slay and persecute:
Luukas 11:50 Että kaikkien profeettojen veri, joka on vuodatettu maailman perustamisesta asti, vaadittaisiin tältä sukupolvelta;
Luke 11:50 That the blood of all the prophets, which was shed from the foundation of the world, may be required of this generation;
Luukas 11:51 Aabelin verestä Sakariaan vereen, joka surmattiin alttarin ja temppelin välillä. Totisesti minä sanon teille: se vaaditaan tältä sukupolvelta.
Luke 11:51 From the blood of Abel to the blood of Zacharias which perished between the altar and the temple: truly I say to you, It shall be required of this generation.
Luukas 11:52 Voi teitä, lainoppineet! Te olette ottaneet tiedon avaimen. Itse ette menneet sisään, ja sisään meneviä te olette estäneet.
Luke 11:52 Woe to you, lawyers! for you have taken away the key of knowledge: you entered not in yourselves, and them that were entering in you hindered.
Luukas 11:53 Ja kun hän näitä heille puhui, lainopettajat ja fariseukset alkoivat kiivaasti ahdistaa häntä ja yllyttää häntä puhumaan monista asioista:
Luke 11:53 And as he said these things to them, the scribes and the Pharisees began to urge him vehemently, and to provoke him to speak of many things:
Luukas 11:54 väijyivät häntä ja etsivät jotakin hänen suustaan, jotta voisivat syyttää häntä.
Luke 11:54 Laying wait for him, and seeking to catch something out of his mouth, that they might accuse him.
Luukas 12:1 Sillä välin, kun ihmisiä oli kokoontunut lukematon joukko, niin että he tallasivat toinen toistaan, hän rupesi sanomaan opetuslapsilleen ensin: Varokaa fariseusten hapatusta, se on ulkokultaisuutta.
Luke 12:1 In the mean time, when there were gathered together an innumerable multitude of people, so that they stepped one on another, he began to say to his disciples first of all, Beware you of the leaven of the Pharisees, which is hypocrisy.
Luukas 12:2 Sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.
Luke 12:2 For there is nothing covered, that shall not be revealed; neither hid, that shall not be known.
Luukas 12:3 Sentähden, mitä olette pimeydessä puhuneet, se kuullaan valossa, ja mitä olette korvaan puhuneet kammioissa, se julistetaan katoilla.
Luke 12:3 Therefore whatever you have spoken in darkness shall be heard in the light; and that which you have spoken in the ear in closets shall be proclaimed on the housetops.
Luukas 12:4 Ja minä sanon teille, ystävilleni: älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, ja sen jälkeen eivät voi enempää tehdä.
Luke 12:4 And I say to you my friends, Be not afraid of them that kill the body, and after that have no more that they can do.
Luukas 12:5 Mutta minä osoitan teille, ketä teidän pitää pelkäämän: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuaan syöstä helvettiin; ja minä sanon teille: peljätkää häntä.
Luke 12:5 But I will forewarn you whom you shall fear: Fear him, which after he has killed has power to cast into hell; yes, I say to you, Fear him.
Luukas 12:6 Eikö viittä varpusta myydä kahdella ropolla, eikä yhtäkään niistä unohdeta Jumalan edessä?
Luke 12:6 Are not five sparrows sold for two farthings, and not one of them is forgotten before God?
Luukas 12:7 Mutta teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut. Älkää siis pelätkö; te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.
Luke 12:7 But even the very hairs of your head are all numbered. Fear not therefore: you are of more value than many sparrows.
Luukas 12:8 Ja minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Pojan on tunnustettava Jumalan enkelien edessä.
Luke 12:8 Also I say to you, Whoever shall confess me before men, him shall the Son of man also confess before the angels of God:
Luukas 12:9 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.
Luke 12:9 But he that denies me before men shall be denied before the angels of God.
Luukas 12:10 Ja jos joku sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle se anteeksi annetaan; mutta sille, joka pilkkaa Pyhää Henkeä, ei sitä anteeksi anneta.
Luke 12:10 And whoever shall speak a word against the Son of man, it shall be forgiven him: but to him that blasphemes against the Holy Ghost it shall not be forgiven.
Luukas 12:11 Ja kun he vievät teitä synagogaan ja virkamiesten ja esivallan eteen, älkää huolehtiko siitä, miten tai mitä vastaisitte tai mitä sanoisitte,
Luke 12:11 And when they bring you to the synagogues, and to magistrates, and powers, take you no thought how or what thing you shall answer, or what you shall say:
Luukas 12:12 Sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän tulisi sanoa.
Luke 12:12 For the Holy Ghost shall teach you in the same hour what you ought to say.
Luukas 12:13 Ja eräs mies joukosta sanoi hänelle: Herra, sano veljelleni, että hän jakaisi perinnön minun kanssani.
Luke 12:13 And one of the company said to him, Master, speak to my brother, that he divide the inheritance with me.
Luukas 12:14 Ja hän sanoi hänelle: Ihminen, kuka on tehnyt minusta teidän tuomarinne tai jakajanne?
Luke 12:14 And he said to him, Man, who made me a judge or a divider over you?
Luukas 12:15 Ja hän sanoi heille: Olkaa varuillanne ja kavahtakaa ahneutta, sillä ihmisen elämä ei riipu hänen omaisuutensa yltäkylläisyydestä.
Luke 12:15 And he said to them, Take heed, and beware of covetousness: for a man’s life consists not in the abundance of the things which he possesses.
Luukas 12:16 Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: Erään rikkaan miehen maa tuotti runsas sadon.
Luke 12:16 And he spoke a parable to them, saying, The ground of a certain rich man brought forth plentifully:
Luukas 12:17 Ja hän ajatteli itsekseen sanoen: Mitä minun pitäisi tehdä, kun minulla ei ole tilaa, mihin laittaa hedelmäni?
Luke 12:17 And he thought within himself, saying, What shall I do, because I have no room where to bestow my fruits?
Luukas 12:18 Ja hän sanoi: Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat; ja sinne minä panen kaikki hedelmäni ja tavarani.
Luke 12:18 And he said, This will I do: I will pull down my barns, and build greater; and there will I bestow all my fruits and my goods.
Luukas 12:19 Ja minä sanon sielulleni: Sielu, sinulla on paljon hyvyyttä tallessa moniksi vuosiksi; lepää, syö, juo ja pidä iloa.
Luke 12:19 And I will say to my soul, Soul, you have much goods laid up for many years; take your ease, eat, drink, and be merry.
Luukas 12:20 Mutta Jumala sanoi hänelle: Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuvat ne, jotka olet hankkinut?
Luke 12:20 But God said to him, You fool, this night your soul shall be required of you: then whose shall those things be, which you have provided?
Luukas 12:21 Näin on sen, joka kokoaa itselleen aarteita eikä ole rikas Jumalan luona.
Luke 12:21 So is he that lays up treasure for himself, and is not rich toward God.
Luukas 12:22 Ja hän sanoi opetuslapsilleen: Sentähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, millä sen päällenne pukisitte.
Luke 12:22 And he said to his disciples, Therefore I say to you, Take no thought for your life, what you shall eat; neither for the body, what you shall put on.
Luukas 12:23 Henki on enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet.
Luke 12:23 The life is more than meat, and the body is more than raiment.
Luukas 12:24 Katsokaa korppeja, sillä ne eivät kylvä eivätkä leikkaa, niillä ei ole varastoa eikä aittaa, ja Jumala ruokkii ne: kuinka paljon parempia te olette kuin linnut?
Luke 12:24 Consider the ravens: for they neither sow nor reap; which neither have storehouse nor barn; and God feeds them: how much more are you better than the fowls?
Luukas 12:25 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä pituuttaan kyynäränkään verran?
Luke 12:25 And which of you with taking thought can add to his stature one cubit?
Luukas 12:26 Jos ette siis kykene tekemään tuota vähintäkään, miksi murehditte muusta?
Luke 12:26 If you then be not able to do that thing which is least, why take you thought for the rest?
Luukas 12:27 Katsokaa liljoja, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää; ja kuitenkin minä sanon teille, ettei Salomo kaikessa loistossaan ollut niin puettu kuin yksi niistä.
Luke 12:27 Consider the lilies how they grow: they toil not, they spin not; and yet I say to you, that Solomon in all his glory was not arrayed like one of these.
Luukas 12:28 Jos siis Jumala näin vaatettaa ruohon, joka tänään on pellolla ja huomenna heitetään uuniin, kuinka paljon enemmän hän teidät, te vähäuskoiset!
Luke 12:28 If then God so clothe the grass, which is to day in the field, and to morrow is cast into the oven; how much more will he clothe you, O you of little faith?
Luukas 12:29 Älkääkä kysykö, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä olko epäileväisiä.
Luke 12:29 And seek not you what you shall eat, or what you shall drink, neither be you of doubtful mind.
Luukas 12:30 Sillä kaikkia näitä maailman kansat tavoittelevat; ja teidän Isänne tietää, että te näitä tarvitsette.
Luke 12:30 For all these things do the nations of the world seek after: and your Father knows that you have need of these things.
Luukas 12:31 Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin teille annetaan kaikki tämäkin.
Luke 12:31 But rather seek you the kingdom of God; and all these things shall be added to you.
Luukas 12:32 Älä pelkää, pieni lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.
Luke 12:32 Fear not, little flock; for it is your Father’s good pleasure to give you the kingdom.
Luukas 12:33 Myy, mitä sinulla on, ja anna almuja; hanki itsellesi vanhenemattomat säkit, katoamaton aarre taivaissa, missä ei varas ulotu eikä koi turmele.
Luke 12:33 Sell that you have, and give alms; provide yourselves bags which wax not old, a treasure in the heavens that fails not, where no thief approaches, neither moth corrupts.
Luukas 12:34 Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.
Luke 12:34 For where your treasure is, there will your heart be also.
Luukas 12:35 Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja teidän lamppunne palamassa;
Luke 12:35 Let your loins be girded about, and your lights burning;
Luukas 12:36 Ja te itse olette niiden miesten kaltaisia, jotka odottavat herraansa, milloin hän palaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.
Luke 12:36 And you yourselves like to men that wait for their lord, when he will return from the wedding; that when he comes and knocks, they may open to him immediately.
Luukas 12:37 Autuaita ne palvelijat, jotka herra tullessaan löytää valvomasta. Totisesti minä sanon teille: hän vyöttää itsensä ja asettaa heidät aterialle ja tulee ja palvelee heitä.
Luke 12:37 Blessed are those servants, whom the lord when he comes shall find watching: truly I say to you, that he shall gird himself, and make them to sit down to meat, and will come forth and serve them.
Luukas 12:38 Ja jos hän tulee toisella tai kolmannella yövartiolla ja löytää heidät sellaisina, niin autuaita ovat ne palvelijat.
Luke 12:38 And if he shall come in the second watch, or come in the third watch, and find them so, blessed are those servants.
Luukas 12:39 Ja tämä teidän tietäkää, että jos talonpitäjä olisi tiennyt, minä hetkenä varas tulee, hän olisi valvonut eikä olisi sallinut murtautua taloonsa.
Luke 12:39 And this know, that if the manager of the house had known what hour the thief would come, he would have watched, and not have suffered his house to be broken through.
Luukas 12:40 Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette luule.
Luke 12:40 Be you therefore ready also: for the Son of man comes at an hour when you think not.
Luukas 12:41 Niin Pietari sanoi hänelle: Herra, puhutko sinä tämän vertauksen meille vai kaikille?
Luke 12:41 Then Peter said to him, Lord, speak you this parable to us, or even to all?
Luukas 12:42 Ja Herra sanoi: Kuka siis on se uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille heidän osansa elannosta ajallaan?
Luke 12:42 And the Lord said, Who then is that faithful and wise steward, whom his lord shall make ruler over his household, to give them their portion of meat in due season?
Luukas 12:43 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan löytää näin tekemästä.
Luke 12:43 Blessed is that servant, whom his lord when he comes shall find so doing.
Luukas 12:44 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa haltijaksi.
Luke 12:44 Of a truth I say to you, that he will make him ruler over all that he has.
Luukas 12:45 Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani viipyy', ja alkaa lyödä palvelijoita ja palvelijattaria sekä syödä ja juoda ja juopua,
Luke 12:45 But and if that servant say in his heart, My lord delays his coming; and shall begin to beat the menservants and maidens, and to eat and drink, and to be drunken;
Luukas 12:46 Tuon palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei häntä odota, ja hetkellä, jona hän ei tiedä, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan uskottomien kanssa.
Luke 12:46 The lord of that servant will come in a day when he looks not for him, and at an hour when he is not aware, and will cut him in sunder, and will appoint him his portion with the unbelievers.
Luukas 12:47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt itseään valmistautumalla eikä tehnyt hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyöntiretkillä.
Luke 12:47 And that servant, which knew his lord’s will, and prepared not himself, neither did according to his will, shall be beaten with many stripes.
Luukas 12:48 Mutta joka ei tiennyt ja teki tekoja, jotka ansaitsevat lyönnin, saa vähemmän lyöntejä. Sillä jolle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan, ja jolle paljon uskotaan, siltä sitä enemmän vaaditaan.
Luke 12:48 But he that knew not, and did commit things worthy of stripes, shall be beaten with few stripes. For to whomsoever much is given, of him shall be much required: and to whom men have committed much, of him they will ask the more.
Luukas 12:49 Minä olen tullut lähettämään tulen maan päälle; ja mitä minä teen, jos se jo on palanut?
Luke 12:49 I am come to send fire on the earth; and what will I, if it be already kindled?
Luukas 12:50 Mutta minun on kastettava itseni kasteella; ja kuinka minua ahdistaa, kunnes se on tapahtunut!
Luke 12:50 But I have a baptism to be baptized with; and how am I straitened till it be accomplished!
Luukas 12:51 Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Minä sanon teille: ei, vaan pikemminkin eripuraa.
Luke 12:51 Suppose you that I am come to give peace on earth? I tell you, No; but rather division:
Luukas 12:52 Sillä tästedes on viisi samassa talossa riitautuneina, kolme kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan.
Luke 12:52 For from now on there shall be five in one house divided, three against two, and two against three.
Luukas 12:53 Isä joutuu riitaan poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtä vastaan ja tytär äitiään vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiaan vastaan.
Luke 12:53 The father shall be divided against the son, and the son against the father; the mother against the daughter, and the daughter against the mother; the mother in law against her daughter in law, and the daughter in law against her mother in law.
Luukas 12:54 Ja hän sanoi myös kansalle: Kun näette pilven nousevan lännestä, sanotte heti: 'Tulee sade'; ja niin tapahtuukin.
Luke 12:54 And he said also to the people, When you see a cloud rise out of the west, straightway you say, There comes a shower; and so it is.
Luukas 12:55 Ja kun näette etelätuulen puhaltavan, sanotte: 'Tulee helle'; ja niin tapahtuukin.
Luke 12:55 And when you see the south wind blow, you say, There will be heat; and it comes to pass.
Luukas 12:56 Te ulkokullatut, te osaatte arvioida taivaan ja maan muodon, mutta kuinka ette tätä aikaa arvioi?
Luke 12:56 You hypocrites, you can discern the face of the sky and of the earth; but how is it that you do not discern this time?
Luukas 12:57 Niin, miksi ette edes itse tuomitse, mikä on oikein?
Luke 12:57 Yes, and why even of yourselves judge you not what is right?
Luukas 12:58 Kun menet vastustajasi kanssa virkamiehen eteen, niin pyrki matkalla ahkerasti pelastumaan häneltä, ettei hän raahaisi sinua tuomarin eteen, tuomari antaisi sinua oikeudenhaltijalle ja oikeudenhaltija heittäisi sinua vankilaan.
Luke 12:58 When you go with your adversary to the magistrate, as you are in the way, give diligence that you may be delivered from him; lest he hale you to the judge, and the judge deliver you to the officer, and the officer cast you into prison.
Luukas 12:59 Minä sanon sinulle: et sinä sieltä lähde, ennen kuin olet maksanut viimeisenkin rovon.
Luke 12:59 I tell you, you shall not depart there, till you have paid the very last mite.
Luukas 13:1 Siihen aikaan paikalla oli muutamia, jotka kertoivat hänelle galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriinsa.
Luke 13:1 There were present at that season some that told him of the Galilaeans, whose blood Pilate had mingled with their sacrifices.
Luukas 13:2 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisempiä kuin kaikki muut galilealaiset, koska he olivat kärsineet tällaista?
Luke 13:2 And Jesus answering said to them, Suppose you that these Galilaeans were sinners above all the Galilaeans, because they suffered such things?
Luukas 13:3 Minä sanon teille: ei suinkaan, vaan ellette tee parannusta, te kaikki niin hukutte.
Luke 13:3 I tell you, No: but, except you repent, you shall all likewise perish.
Luukas 13:4 Vai luuletteko, että ne kahdeksantoista, joiden päälle torni sortui Siloamissa ja tappoi heidät, olivat syntisempiä kuin kaikki muut Jerusalemin asukkaat?
Luke 13:4 Or those eighteen, on whom the tower in Siloam fell, and slew them, think you that they were sinners above all men that dwelled in Jerusalem?
Luukas 13:5 Minä sanon teille: ei suinkaan, vaan ellette tee parannusta, te kaikki niin hukutte.
Luke 13:5 I tell you, No: but, except you repent, you shall all likewise perish.
Luukas 13:6 Hän puhui myös tämän vertauksen: Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan; ja hän tuli ja etsi siitä hedelmiä, mutta ei löytänyt.
Luke 13:6 He spoke also this parable; A certain man had a fig tree planted in his vineyard; and he came and sought fruit thereon, and found none.
Luukas 13:7 Niin hän sanoi viinitarhurilleen: Katso, jo kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmiä tästä viikunapuusta, enkä ole löytänyt mitään. Hakkaa se pois; miksi sinä rasitat sitä maalla?
Luke 13:7 Then said he to the dresser of his vineyard, Behold, these three years I come seeking fruit on this fig tree, and find none: cut it down; why encumbers it the ground?
Luukas 13:8 Niin hän vastasi ja sanoi hänelle: Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi, kunnes minä kaivan sen ympärille ja lannoitan sen.
Luke 13:8 And he answering said to him, Lord, let it alone this year also, till I shall dig about it, and dung it:
Luukas 13:9 Ja jos se kantaa hedelmää, hyvä; mutta jos ei, niin sen jälkeen sinun on kaadettava se pois.
Luke 13:9 And if it bear fruit, well: and if not, then after that you shall cut it down.
Luukas 13:10 Ja hän opetti sapattina yhdessä synagogassa.
Luke 13:10 And he was teaching in one of the synagogues on the sabbath.
Luukas 13:11 Ja katso, siellä oli nainen, jossa oli ollut heikkouden henki kahdeksantoista vuotta; hän oli kumarassa eikä kyennyt oikaisemaan itseään.
Luke 13:11 And, behold, there was a woman which had a spirit of infirmity eighteen years, and was bowed together, and could in no wise lift up herself.
Luukas 13:12 Ja kuin Jeesus näki hänen, kutsui hän hänet tykönsä ja sanoi hänelle: Nainen, sinä olet päässyt vaivastasi.
Luke 13:12 And when Jesus saw her, he called her to him, and said to her, Woman, you are loosed from your infirmity.
Luukas 13:13 Ja hän pani kätensä hänen päälleen, ja heti tyttö oikaisi itsensä ja ylisti Jumalaa.
Luke 13:13 And he laid his hands on her: and immediately she was made straight, and glorified God.
Luukas 13:14 Niin synagogan esimies vastasi närkästyneenä siitä, että Jeesus paransi sapattina, ja sanoi kansalle: Kuusi päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis niinä ja antakaa itsenne parantua, älkääkä sapattina.
Luke 13:14 And the ruler of the synagogue answered with indignation, because that Jesus had healed on the sabbath day, and said to the people, There are six days in which men ought to work: in them therefore come and be healed, and not on the sabbath day.
Luukas 13:15 Herra vastasi hänelle ja sanoi: Te ulkokullatut, eikö jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa seimestä ja vie sitä juomaan?
Luke 13:15 The Lord then answered him, and said, You hypocrite, does not each one of you on the sabbath loose his ox or his ass from the stall, and lead him away to watering?
Luukas 13:16 Eikö tätä naista, joka on Abrahamin tytär ja jonka Saatana on sitonut jo kahdeksantoista vuotta, pitänyt päästää tästä siteestä sapatinpäivänä?
Luke 13:16 And ought not this woman, being a daughter of Abraham, whom Satan has bound, see, these eighteen years, be loosed from this bond on the sabbath day?
Luukas 13:17 Ja kun hän oli tämän sanonut, kaikki hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä kunniakkaista teoista, joita hän oli tehnyt.
Luke 13:17 And when he had said these things, all his adversaries were ashamed: and all the people rejoiced for all the glorious things that were done by him.
Luukas 13:18 Niin hän sanoi: Mihin Jumalan valtakunta on verrattavissa, ja mihin minä sen vertaisin?
Luke 13:18 Then said he, To what is the kingdom of God like? and whereunto shall I resemble it?
Luukas 13:19 Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi puutarhaansa; ja se kasvoi ja kasvoi suureksi puuksi, ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille.
Luke 13:19 It is like a grain of mustard seed, which a man took, and cast into his garden; and it grew, and waxed a great tree; and the fowls of the air lodged in the branches of it.
Luukas 13:20 Ja vielä hän sanoi: Mihin minä vertaisin Jumalan valtakuntaa?
Luke 13:20 And again he said, Whereunto shall I liken the kingdom of God?
Luukas 13:21 Se on kuin hapatus, jonka nainen otti ja kätki kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani.
Luke 13:21 It is like leaven, which a woman took and hid in three measures of meal, till the whole was leavened.
Luukas 13:22 Ja hän kulki kaupunkien ja kylien halki opettaen ja matkaten kohti Jerusalemia.
Luke 13:22 And he went through the cities and villages, teaching, and journeying toward Jerusalem.
Luukas 13:23 Silloin joku sanoi hänelle: Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat? Hän sanoi heille:
Luke 13:23 Then said one to him, Lord, are there few that be saved? And he said to them,
Luukas 13:24 Pyrkikää menemään sisään ahtaasta portista, sillä monet, sanon minä teille, yrittävät mennä sisään, mutta eivät voi.
Luke 13:24 Strive to enter in at the strait gate: for many, I say to you, will seek to enter in, and shall not be able.
Luukas 13:25 Kun talon isäntä on noussut ja sulkenut oven, te alatte seisoa ulkona ja kolkuttaa oveen sanoen: 'Herra, Herra, avaa meille', niin hän vastaa teille ja sanoo: 'En tunne teitä, mistä te olette',
Luke 13:25 When once the master of the house is risen up, and has shut to the door, and you begin to stand without, and to knock at the door, saying, Lord, Lord, open to us; and he shall answer and say to you, I know you not from where you are:
Luukas 13:26 Silloin te alatte sanoa: 'Me olemme syöneet ja juoneet sinun edessäsi, ja sinä olet opettanut meidän kaduillamme.'
Luke 13:26 Then shall you begin to say, We have eaten and drunk in your presence, and you have taught in our streets.
Luukas 13:27 Mutta hän sanoo: 'Minä sanon teille: en minä tunne teitä siitä, missä te olette; menkää pois minun luota, kaikki te laittomuuden tekijät.'
Luke 13:27 But he shall say, I tell you, I know you not from where you are; depart from me, all you workers of iniquity.
Luukas 13:28 Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa, mutta itsenne heitettyinä ulos.
Luke 13:28 There shall be weeping and gnashing of teeth, when you shall see Abraham, and Isaac, and Jacob, and all the prophets, in the kingdom of God, and you yourselves thrust out.
Luukas 13:29 Ja he tulevat idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja etelästä ja asettuvat Jumalan valtakuntaan.
Luke 13:29 And they shall come from the east, and from the west, and from the north, and from the south, and shall sit down in the kingdom of God.
Luukas 13:30 Ja katso, on viimeisiä, jotka tulevat ensimmäisiksi, ja ensimmäisiä, jotka tulevat viimeisiksi.
Luke 13:30 And, behold, there are last which shall be first, and there are first which shall be last.
Luukas 13:31 Samana päivänä tulivat muutamat fariseuksista ja sanoivat hänelle: Mene ulos ja mene pois täältä, sillä Herodes tappaa sinut.
Luke 13:31 The same day there came certain of the Pharisees, saying to him, Get you out, and depart hence: for Herod will kill you.
Luukas 13:32 Ja hän sanoi heille: Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Katso, minä ajan ulos riivaajahenkiä ja parannan sairaita tänään ja huomenna, ja kolmantena päivänä minun tehtäväni on täytetty.'
Luke 13:32 And he said to them, Go you, and tell that fox, Behold, I cast out devils, and I do cures to day and to morrow, and the third day I shall be perfected.
Luukas 13:33 Kuitenkin minun täytyy vaeltaa tänään ja huomenna ja ylihuomenna, sillä ei sovi, että profeetta hukkuu muualla kuin Jerusalemissa.
Luke 13:33 Nevertheless I must walk to day, and to morrow, and the day following: for it cannot be that a prophet perish out of Jerusalem.
Luukas 13:34 Jerusalem, Jerusalem, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka sinun luoksesi lähetetään! Kuinka usein olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle, mutta te ette ole tahtoneet!
Luke 13:34 O Jerusalem, Jerusalem, which kill the prophets, and stone them that are sent to you; how often would I have gathered your children together, as a hen does gather her brood under her wings, and you would not!
Luukas 13:35 Katso, teidän talonne jää teille autioksi. Totisesti minä sanon teille: te ette näe minua, ennen kuin se aika tulee, jolloin te sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!'
Luke 13:35 Behold, your house is left to you desolate: and truly I say to you, You shall not see me, until the time come when you shall say, Blessed is he that comes in the name of the Lord.
Luukas 14:1 Ja tapahtui, että kun hän sapattina meni erään fariseusten ylimmäisen taloon syömään, he vartioivat häntä.
Luke 14:1 And it came to pass, as he went into the house of one of the chief Pharisees to eat bread on the sabbath day, that they watched him.
Luukas 14:2 Ja katso, hänen edessään oli vesipöhöinen mies.
Luke 14:2 And, behold, there was a certain man before him which had the dropsy.
Luukas 14:3 Ja Jeesus vastasi ja puhui lainoppineille ja fariseuksille sanoen: Onko luvallista parantaa sapattina?
Luke 14:3 And Jesus answering spoke to the lawyers and Pharisees, saying, Is it lawful to heal on the sabbath day?
Luukas 14:4 Ja he olivat vaiti. Ja hän otti hänet luokseen, paransi hänet ja päästi hänet menemään;
Luke 14:4 And they held their peace. And he took him, and healed him, and let him go;
Luukas 14:5 Ja hän vastasi heille sanoen: Jos kenelläkään teistä putoaa aasi tai härkä kuoppaan, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänä?
Luke 14:5 And answered them, saying, Which of you shall have an ass or an ox fallen into a pit, and will not straightway pull him out on the sabbath day?
Luukas 14:6 Eivätkä he kyenneet vastaamaan hänelle enää näihin kysymyksiin.
Luke 14:6 And they could not answer him again to these things.
Luukas 14:7 Ja hän esitti vertauksen kutsutuille, huomatessaan, kuinka he valitsivat etummaiset sijat, ja sanoi heille:
Luke 14:7 And he put forth a parable to those which were bidden, when he marked how they chose out the chief rooms; saying to them.
Luukas 14:8 Kun joku mies kutsuu sinut häihin, älä istu ylimmässä huoneessa, ettei joku sinua kunniallisempi mies tulisi hänen luokseen kutsutuksi;
Luke 14:8 When you are bidden of any man to a wedding, sit not down in the highest room; lest a more honorable man than you be bidden of him;
Luukas 14:9 Ja hän, joka kutsui sinut ja hänet, sanoi sinulle: 'Anna tälle miehelle sija', ja sinä alat häpeissäsi ottaa viimeistä huonetta.
Luke 14:9 And he that bade you and him come and say to you, Give this man place; and you begin with shame to take the lowest room.
Luukas 14:10 Vaan kun sinua kutsutaan, mene ja istuudu viimeiseen saliin, että se, joka sinua kutsui, tullessaan voisi sanoa sinulle: 'Ystävä, mene ylemmäs'. Silloin sinulla on oleva rukous niiden edessä, jotka aterioivat kanssasi.
Luke 14:10 But when you are bidden, go and sit down in the lowest room; that when he that bade you comes, he may say to you, Friend, go up higher: then shall you have worship in the presence of them that sit at meat with you.
Luukas 14:11 Sillä joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Luke 14:11 For whoever exalts himself shall be abased; and he that humbles himself shall be exalted.
Luukas 14:12 Niin hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut: Kun laitat päivällisen tai illallisen, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureitasi, etteivät hekin kutsuisi sinua uudelleen ja sinulle maksettaisiin siitä.
Luke 14:12 Then said he also to him that bade him, When you make a dinner or a supper, call not your friends, nor your brothers, neither your kinsmen, nor your rich neighbors; lest they also bid you again, and a recompense be made you.
Luukas 14:13 Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhät, raajarikkoiset, rammat ja sokeat:
Luke 14:13 But when you make a feast, call the poor, the maimed, the lame, the blind:
Luukas 14:14 Ja sinä olet oleva siunattu, sillä he eivät voi sinulle maksaa takaisin; sillä sinulle maksetaan vanhurskaiden ylösnousemuksessa.
Luke 14:14 And you shall be blessed; for they cannot recompense you: for you shall be recompensed at the resurrection of the just.
Luukas 14:15 Ja yksi niistä, jotka atrioitsivat hänen kanssaan, kuuli tämän, ja sanoi hänelle: Autuas on se, joka saa syödä leipää Jumalan valtakunnassa!
Luke 14:15 And when one of them that sat at meat with him heard these things, he said to him, Blessed is he that shall eat bread in the kingdom of God.
Luukas 14:16 Niin hän sanoi hänelle: Eräs mies valmisti suuren illallisen ja kutsui monta.
Luke 14:16 Then said he to him, A certain man made a great supper, and bade many:
Luukas 14:17 Ja ehtoollisen aikaan hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina.
Luke 14:17 And sent his servant at supper time to say to them that were bidden, Come; for all things are now ready.
Luukas 14:18 Ja he kaikki alkoivat yksimielisesti esittää puolustuspuheita. Ensimmäinen sanoi hänelle: Minä olen ostanut pellon, ja minun täytyy mennä katsomaan sitä; pyydän, että pidät minut puolustuspuheena.
Luke 14:18 And they all with one consent began to make excuse. The first said to him, I have bought a piece of ground, and I must needs go and see it: I pray you have me excused.
Luukas 14:19 Ja toinen sanoi: Minä olen ostanut viisi härkäparia ja menen niitä koettelemaan; pidä minut estettynä.
Luke 14:19 And another said, I have bought five yoke of oxen, and I go to prove them: I pray you have me excused.
Luukas 14:20 Ja toinen sanoi: Minä olen nainut vaimon, enkä siksi voi tulla.
Luke 14:20 And another said, I have married a wife, and therefore I cannot come.
Luukas 14:21 Niin palvelija tuli ja ilmoitti nämä isännälleen. Silloin talon isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: Mene nopeasti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo tänne köyhät, raajarikkot, rammat ja sokeat.
Luke 14:21 So that servant came, and showed his lord these things. Then the master of the house being angry said to his servant, Go out quickly into the streets and lanes of the city, and bring in here the poor, and the maimed, and the halt, and the blind.
Luukas 14:22 Ja palvelija sanoi: Herra, on tehty niin kuin käskit, mutta vielä on tilaa.
Luke 14:22 And the servant said, Lord, it is done as you have commanded, and yet there is room.
Luukas 14:23 Ja herra sanoi palvelijalle: Mene ulos teille ja aidoille ja pakota heitä tulemaan sisään, että minun taloni täyttyisi.
Luke 14:23 And the lord said to the servant, Go out into the highways and hedges, and compel them to come in, that my house may be filled.
Luukas 14:24 Sillä minä sanon teille, ettei kukaan niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, pidä maistaman minun ehtoollistani.
Luke 14:24 For I say to you, That none of those men which were bidden shall taste of my supper.
Luukas 14:25 Ja hänen kanssaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille:
Luke 14:25 And there went great multitudes with him: and he turned, and said to them,
Luukas 14:26 Jos joku tulee minun luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.
Luke 14:26 If any man come to me, and hate not his father, and mother, and wife, and children, and brothers, and sisters, yes, and his own life also, he cannot be my disciple.
Luukas 14:27 Ja joka ei kanna ristiään ja tule minun perässäni, se ei voi olla minun opetuslapseni.
Luke 14:27 And whoever does not bear his cross, and come after me, cannot be my disciple.
Luukas 14:28 Sillä kuka teistä, joka aikoo rakentaa tornin, ei ensin istu alas ja laske kustannuksia, onko hänellä varoja sen loppuun saattamiseksi?
Luke 14:28 For which of you, intending to build a tower, sits not down first, and counts the cost, whether he have sufficient to finish it?
Luukas 14:29 Ettei hän sitten, kun hän on laskenut perustuksen eikä pysty sitä saattamaan valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät, alkaisi pilkata häntä,
Luke 14:29 Lest haply, after he has laid the foundation, and is not able to finish it, all that behold it begin to mock him,
Luukas 14:30 Sanoen: Tämä mies alkoi rakentaa, mutta ei kyennyt saamaan sitä valmiiksi.
Luke 14:30 Saying, This man began to build, and was not able to finish.
Luukas 14:31 Tai kuka kuningas, joka lähtee sotimaan toista kuningasta vastaan, ei ensin istu alas ja neuvottele, pystyykö hän kymmenellä tuhannella joukolla kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella?
Luke 14:31 Or what king, going to make war against another king, sits not down first, and consults whether he be able with ten thousand to meet him that comes against him with twenty thousand?
Luukas 14:32 Tai sitten, toisen ollessa vielä kaukana, hän lähettää lähettilään ja pyytää rauhanehtoja.
Luke 14:32 Or else, while the other is yet a great way off, he sends an ambassador, and desires conditions of peace.
Luukas 14:33 Niin myös yksikään teistä, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, ei voi olla minun opetuslapseni.
Luke 14:33 So likewise, whoever he be of you that forsakes not all that he has, he cannot be my disciple.
Luukas 14:34 Suola on hyväksi; mutta jos suola menettää makunsa, millä se maustetaan?
Luke 14:34 Salt is good: but if the salt have lost his flavor, with which shall it be seasoned?
Luukas 14:35 Se ei sovi maahan eikä lantaan, vaan ihmiset heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon.
Luke 14:35 It is neither fit for the land, nor yet for the dunghill; but men cast it out. He that has ears to hear, let him hear.
Luukas 15:1 Silloin kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen luokseen kuulemaan häntä.
Luke 15:1 Then drew near to him all the publicans and sinners for to hear him.
Luukas 15:2 Ja fariseukset ja lainopettajat nurisivat sanoen: Tämä mies ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan.
Luke 15:2 And the Pharisees and scribes murmured, saying, This man receives sinners, and eats with them.
Luukas 15:3 Ja hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:
Luke 15:3 And he spoke this parable to them, saying,
Luukas 15:4 Kuka teistä, jolla on sata lammasta ja joka kadottaa yhden niistä, ei jätä niitä yhdeksääkymmentäyhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes löytää sen?
Luke 15:4 What man of you, having an hundred sheep, if he lose one of them, does not leave the ninety and nine in the wilderness, and go after that which is lost, until he find it?
Luukas 15:5 Ja löydettyään sen hän nostaa sen hartioilleen iloiten.
Luke 15:5 And when he has found it, he lays it on his shoulders, rejoicing.
Luukas 15:6 Ja kotiin tultuaan hän kutsuu kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut.
Luke 15:6 And when he comes home, he calls together his friends and neighbors, saying to them, Rejoice with me; for I have found my sheep which was lost.
Luukas 15:7 Minä sanon teille: samoin on taivaassa ilo yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
Luke 15:7 I say to you, that likewise joy shall be in heaven over one sinner that repents, more than over ninety and nine just persons, which need no repentance.
Luukas 15:8 Tai jos jollakulla naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise taloa ja etsi tarkoin, kunnes löytää sen?
Luke 15:8 Either what woman having ten pieces of silver, if she lose one piece, does not light a candle, and sweep the house, and seek diligently till she find it?
Luukas 15:9 Ja löydettyään sen hän kutsuu kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo: Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin drachman, jonka olin kadottanut.
Luke 15:9 And when she has found it, she calls her friends and her neighbors together, saying, Rejoice with me; for I have found the piece which I had lost.
Luukas 15:10 Samoin, sanon teille, on ilo Jumalan enkelien edessä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.
Luke 15:10 Likewise, I say to you, there is joy in the presence of the angels of God over one sinner that repents.
Luukas 15:11 Ja hän sanoi: Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
Luke 15:11 And he said, A certain man had two sons:
Luukas 15:12 Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: Isä, anna minulle se osa omaisuudesta, joka minulle tulee. Niin hän jakoi heille elantonsa.
Luke 15:12 And the younger of them said to his father, Father, give me the portion of goods that falls to me. And he divided to them his living.
Luukas 15:13 Eikä kulunut montaa päivää sen jälkeen, kun nuorempi poika kokosi kaiken ja matkusti kaukaiseen maahan, tuhlasi siellä omaisuutensa irstaalla elämällä.
Luke 15:13 And not many days after the younger son gathered all together, and took his journey into a far country, and there wasted his substance with riotous living.
Luukas 15:14 Ja kun hän oli tuhlannut kaiken, syntyi siihen maahan kova nälänhätä, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
Luke 15:14 And when he had spent all, there arose a mighty famine in that land; and he began to be in want.
Luukas 15:15 Ja hän meni ja liittyi erään sen maan kansalaisen luo, ja tämä lähetti hänet pelloilleen paimentamaan sikoja.
Luke 15:15 And he went and joined himself to a citizen of that country; and he sent him into his fields to feed swine.
Luukas 15:16 Ja hän olisi mielellään täyttänyt vatsansa niillä akanoilla, joita siat söivät, mutta kukaan ei antanut hänelle.
Luke 15:16 And he would fain have filled his belly with the husks that the swine did eat: and no man gave to him.
Luukas 15:17 Ja kun hän meni itsekseen, hän sanoi: Kuinka monella isäni palkkalaisella on yllin kyllin leipää, ja minä kuolen nälkään!
Luke 15:17 And when he came to himself, he said, How many hired servants of my father’s have bread enough and to spare, and I perish with hunger!
Luukas 15:18 Minä nousen ja menen isäni luo ja sanon hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan,
Luke 15:18 I will arise and go to my father, and will say to him, Father, I have sinned against heaven, and before you,
Luukas 15:19 enkä enää ole sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi; tee minusta yksi palkkalaisistasi.
Luke 15:19 And am no more worthy to be called your son: make me as one of your hired servants.
Luukas 15:20 Ja hän nousi ja tuli isänsä luo. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi hänen luokseen, lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä.
Luke 15:20 And he arose, and came to his father. But when he was yet a great way off, his father saw him, and had compassion, and ran, and fell on his neck, and kissed him.
Luukas 15:21 Ja poika sanoi hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ole sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.
Luke 15:21 And the son said to him, Father, I have sinned against heaven, and in your sight, and am no more worthy to be called your son.
Luukas 15:22 Mutta isä sanoi palvelijoilleen: Tuokaa tänne parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin; ja pankaa sormus hänen käteensä ja kengät hänen jalkaansa.
Luke 15:22 But the father said to his servants, Bring forth the best robe, and put it on him; and put a ring on his hand, and shoes on his feet:
Luukas 15:23 Ja tuokaa tänne syöttövasikka ja teurastakaa se; syökäämme ja pitäkäämme iloa.
Luke 15:23 And bring here the fatted calf, and kill it; and let us eat, and be merry:
Luukas 15:24 Sillä tämä minun poikani oli kuollut ja on vironnut eloon; hän oli kadonnut ja on löytynyt. Ja he alkoivat iloita.
Luke 15:24 For this my son was dead, and is alive again; he was lost, and is found. And they began to be merry.
Luukas 15:25 Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla; ja kun hän tuli ja lähestyi taloa, hän kuuli musiikin ja tanssin.
Luke 15:25 Now his elder son was in the field: and as he came and drew near to the house, he heard music and dancing.
Luukas 15:26 Ja hän kutsui luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä nämä merkitsivät.
Luke 15:26 And he called one of the servants, and asked what these things meant.
Luukas 15:27 Ja hän sanoi hänelle: Veljesi on tullut, ja isäsi teurasti syöttövasikan, koska hän sai hänet takaisin terveenä.
Luke 15:27 And he said to him, Your brother is come; and your father has killed the fatted calf, because he has received him safe and sound.
Luukas 15:28 Ja hän vihastui eikä tahtonut mennä sisään; niin hänen isänsä tuli ulos ja pyysi häntä hartaasti.
Luke 15:28 And he was angry, and would not go in: therefore came his father out, and entreated him.
Luukas 15:29 Niin hän vastasi ja sanoi isälleen: Katso, näin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan rikkonut sinun käskyäsi, ja silti et ole koskaan antanut minulle vohlaa, että olisin voinut pitää iloa ystävieni kanssa.
Luke 15:29 And he answering said to his father, See, these many years do I serve you, neither transgressed I at any time your commandment: and yet you never gave me a kid, that I might make merry with my friends:
Luukas 15:30 Mutta heti kun tämä sinun poikasi, joka on tuhlannut omaisuutesi porttojen kanssa, tuli, sinä teurastit hänelle syöttövasikan.
Luke 15:30 But as soon as this your son was come, which has devoured your living with harlots, you have killed for him the fatted calf.
Luukas 15:31 Ja hän sanoi hänelle: Poikani, sinä olet aina minun kanssani, ja kaikki, mitä minulla on, on sinun.
Luke 15:31 And he said to him, Son, you are ever with me, and all that I have is yours.
Luukas 15:32 Oli siis sopivaa iloita ja riemuita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja on vironnut eloon, ja hän oli kadonnut ja on löytynyt.
Luke 15:32 It was meet that we should make merry, and be glad: for this your brother was dead, and is alive again; and was lost, and is found.
Luukas 16:1 Ja hän sanoi myös opetuslapsilleen: Oli rikas mies, jolla oli taloudenhoitaja, ja tälle syytettiin, että tämä oli tuhlannut hänen omaisuuttaan.
Luke 16:1 And he said also to his disciples, There was a certain rich man, which had a steward; and the same was accused to him that he had wasted his goods.
Luukas 16:2 Ja hän kutsui hänet luokseen ja sanoi hänelle: Mistä minä kuulenkaan tällaista sinusta? Tee tili taloudenhoidostasi, sillä et ehkä enää ole taloudenhoitaja.
Luke 16:2 And he called him, and said to him, How is it that I hear this of you? give an account of your stewardship; for you may be no longer steward.
Luukas 16:3 Silloin taloudenhoitaja sanoi mielessään: Mitä minun pitää tekemän, sillä herrani ottaa minulta pois taloudenhoidon? Minä en jaksa kaivaa, kerjäämistä minä häpeän.
Luke 16:3 Then the steward said within himself, What shall I do? for my lord takes away from me the stewardship: I cannot dig; to beg I am ashamed.
Luukas 16:4 Olen päättänyt, mitä teen, jotta he ottaisivat minut taloihinsa, kun minut erotetaan taloudenhoidosta.
Luke 16:4 I am resolved what to do, that, when I am put out of the stewardship, they may receive me into their houses.
Luukas 16:5 Niin hän kutsui luokseen kaikki herransa velalliset ja sanoi ensimmäiselle: Kuinka paljon olet velkaa herralleni?
Luke 16:5 So he called every one of his lord’s debtors to him, and said to the first, How much owe you to my lord?
Luukas 16:6 Ja hän sanoi: Sata mittaa öljyä. Ja hän sanoi hänelle: Ota velkasi, istu nopeasti ja kirjoita viisikymmentä.
Luke 16:6 And he said, An hundred measures of oil. And he said to him, Take your bill, and sit down quickly, and write fifty.
Luukas 16:7 Sitten hän sanoi toiselle: Ja kuinka paljon sinä olet velkaa? Tämä sanoi: Sata mittaa nisuja. Hän sanoi tälle: Ota velkakirjasi ja kirjoita kahdeksankymmentä.
Luke 16:7 Then said he to another, And how much owe you? And he said, An hundred measures of wheat. And he said to him, Take your bill, and write fourscore.
Luukas 16:8 Ja herra kehui väärämielistä taloudenhoitajaa, että tämä oli tehnyt viisaasti; sillä tämän maailman lapset ovat omassa sukukunnassaan viisaampia kuin valon lapset.
Luke 16:8 And the lord commended the unjust steward, because he had done wisely: for the children of this world are in their generation wiser than the children of light.
Luukas 16:9 Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että he ottaisivat teidät iankaikkisiin asumuksiin, kun se loppuu.
Luke 16:9 And I say to you, Make to yourselves friends of the mammon of unrighteousness; that, when you fail, they may receive you into everlasting habitations.
Luukas 16:10 Joka on uskollinen vähimmässä, on uskollinen myös paljossa, ja joka on vähimmässä väärä, on väärä myös paljossa.
Luke 16:10 He that is faithful in that which is least is faithful also in much: and he that is unjust in the least is unjust also in much.
Luukas 16:11 Jos siis ette ole olleet uskollisia väärän mammonan kanssa, kuka uskoo teille todellisen aarteen?
Luke 16:11 If therefore you have not been faithful in the unrighteous mammon, who will commit to your trust the true riches?
Luukas 16:12 Ja jos ette ole olleet uskollisia siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sen, mikä on teidän omaanne?
Luke 16:12 And if you have not been faithful in that which is another man’s, who shall give you that which is your own?
Luukas 16:13 Ei yksikään palvelija voi palvella kahta herraa; sillä joko hän vihaa tätä ja rakastaa toista, tai hän tähän liittyy ja toista halveksii. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
Luke 16:13 No servant can serve two masters: for either he will hate the one, and love the other; or else he will hold to the one, and despise the other. You cannot serve God and mammon.
Luukas 16:14 Ja fariseukset, jotka olivat ahneita, kuulivat kaiken tämän; ja he pilkkasivat häntä.
Luke 16:14 And the Pharisees also, who were covetous, heard all these things: and they derided him.
Luukas 16:15 Ja hän sanoi heille: Te olette niitä, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä; mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten keskuudessa on korkeaa, se on Jumalan edessä kauhistus.
Luke 16:15 And he said to them, You are they which justify yourselves before men; but God knows your hearts: for that which is highly esteemed among men is abomination in the sight of God.
Luukas 16:16 Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien Jumalan valtakuntaa saarnataan, ja jokainen väkisin tavoittelee sitä.
Luke 16:16 The law and the prophets were until John: since that time the kingdom of God is preached, and every man presses into it.
Luukas 16:17 Ja helpompi on taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain ääntämysmerkki raueta.
Luke 16:17 And it is easier for heaven and earth to pass, than one pronunciation mark of the law to fail.
Luukas 16:18 Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee aviorikoksen; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee aviorikoksen.
Luke 16:18 Whoever puts away his wife, and marries another, commits adultery: and whoever marries her that is put away from her husband commits adultery.
Luukas 16:19 Oli eräs rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä loisteliaasti.
Luke 16:19 There was a certain rich man, which was clothed in purple and fine linen, and fared sumptuously every day:
Luukas 16:20 Ja siellä oli eräs kerjäläinen, nimeltä Lasarus, joka makasi hänen porttinsa edessä täynnä paiseita,
Luke 16:20 And there was a certain beggar named Lazarus, which was laid at his gate, full of sores,
Luukas 16:21 Ja hän halusi ravita itseään niillä murusilla, jotka putosivat rikkaan miehen pöydältä; ja koirat tulivat ja nuolivat hänen paiseitaan.
Luke 16:21 And desiring to be fed with the crumbs which fell from the rich man’s table: moreover the dogs came and licked his sores.
Luukas 16:22 Ja tapahtui, että kerjäläinen kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin helmaan. Myös rikas mies kuoli, ja hänet haudattiin.
Luke 16:22 And it came to pass, that the beggar died, and was carried by the angels into Abraham’s bosom: the rich man also died, and was buried;
Luukas 16:23 Ja helvetissä, tuskissa ollessaan, hän nosti silmänsä ja näki Abrahamin kaukaa ja Lasaruksen hänen helmassaan.
Luke 16:23 And in hell he lift up his eyes, being in torments, and sees Abraham afar off, and Lazarus in his bosom.
Luukas 16:24 Ja hän huusi ja sanoi: Isä Abraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pään veteen ja jäähdyttämään kieltäni, sillä minä kärsin paljon tässä liekissä.
Luke 16:24 And he cried and said, Father Abraham, have mercy on me, and send Lazarus, that he may dip the tip of his finger in water, and cool my tongue; for I am tormented in this flame.
Luukas 16:25 Mutta Abraham sanoi: Poikani, muista, että sinä sait eläessäsi hyväsi, ja samoin Lasarus pahat. Mutta nyt häntä lohdutetaan, mutta sinua vaivataan.
Luke 16:25 But Abraham said, Son, remember that you in your lifetime received your good things, and likewise Lazarus evil things: but now he is comforted, and you are tormented.
Luukas 16:26 Ja kaiken tämän lisäksi meidän ja teidän välillemme on vahvistettu suuri kuilu, niin että ne, jotka tahtovat kulkea täältä teidän luoksenne, eivät voi, eivätkä nekään, jotka sieltä tulisivat, voi kulkea meidän luoksemme.
Luke 16:26 And beside all this, between us and you there is a great gulf fixed: so that they which would pass from hence to you cannot; neither can they pass to us, that would come from there.
Luukas 16:27 Niin hän sanoi: Minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon.
Luke 16:27 Then he said, I pray you therefore, father, that you would send him to my father’s house:
Luukas 16:28 Sillä minulla on viisi veljeä; että hän todistaisi heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan.
Luke 16:28 For I have five brothers; that he may testify to them, lest they also come into this place of torment.
Luukas 16:29 Abraham sanoi hänelle: Heillä on Mooses ja profeetat; kuunnelkoot heitä.
Luke 16:29 Abraham said to him, They have Moses and the prophets; let them hear them.
Luukas 16:30 Mutta hän sanoi: Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän luokseen, he tekisivät parannuksen.
Luke 16:30 And he said, No, father Abraham: but if one went to them from the dead, they will repent.
Luukas 16:31 Ja hän sanoi hänelle: Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleista nousisi ylös.
Luke 16:31 And he said to him, If they hear not Moses and the prophets, neither will they be persuaded, though one rose from the dead.
Luukas 17:1 Niin hän sanoi opetuslapsilleen: Mahdotonta on, ettei viettelyjä tulisi; mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat!
Luke 17:1 Then said he to the disciples, It is impossible but that offenses will come: but woe to him, through whom they come!
Luukas 17:2 Parempi olisi hänelle, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelisi yhden näistä pienistä.
Luke 17:2 It were better for him that a millstone were hanged about his neck, and he cast into the sea, than that he should offend one of these little ones.
Luukas 17:3 Pitäkää siis huolta itsestänne: jos veljesi tekee sinua vastaan rikkomuksen, nuhtele häntä; ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi.
Luke 17:3 Take heed to yourselves: If your brother trespass against you, rebuke him; and if he repent, forgive him.
Luukas 17:4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee sinua vastaan syntiä ja seitsemän kertaa päivässä kääntyy sinun puoleesi sanoen: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi.
Luke 17:4 And if he trespass against you seven times in a day, and seven times in a day turn again to you, saying, I repent; you shall forgive him.
Luukas 17:5 Ja apostolit sanoivat Herralle: Vahvista meidän uskoamme.
Luke 17:5 And the apostles said to the Lord, Increase our faith.
Luukas 17:6 Ja Herra sanoi: Jos teillä olisi uskoa niinkuin sinapinsiemen, te voisitte sanoa tälle metsäviunakille: 'Nouse juurineen ylös ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä.
Luke 17:6 And the Lord said, If you had faith as a grain of mustard seed, you might say to this sycamine tree, Be you plucked up by the root, and be you planted in the sea; and it should obey you.
Luukas 17:7 Mutta kuka teistä, jolla on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanoo hänelle pellolta palattuaan: 'Mene ja istu aterialle'?
Luke 17:7 But which of you, having a servant plowing or feeding cattle, will say to him by and by, when he is come from the field, Go and sit down to meat?
Luukas 17:8 Eikö hän pikemminkin sano hänelle: 'Valmista minulle ateria, vyötä itsesi ja palvele minua, kunnes olen syönyt ja juonut; ja sen jälkeen sinä syöt ja juot?'
Luke 17:8 And will not rather say to him, Make ready with which I may sup, and gird yourself, and serve me, till I have eaten and drunken; and afterward you shall eat and drink?
Luukas 17:9 Kiittääkö hän palvelijaa siitä, että tämä teki niin kuin hänelle käskettiin? En usko.
Luke 17:9 Does he thank that servant because he did the things that were commanded him? I trow not.
Luukas 17:10 Samoin tekin, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän on käsketty tehdä, sanokaa: 'Me olemme hyödyttömiä palvelijoita; me olemme tehneet sen, mikä meidän velvollisuutemme oli tehdä.'
Luke 17:10 So likewise you, when you shall have done all those things which are commanded you, say, We are unprofitable servants: we have done that which was our duty to do.
Luukas 17:11 Ja tapahtui, että hän Jerusalemiin mennessään kulki Samarian ja Galilean keskitien läpi.
Luke 17:11 And it came to pass, as he went to Jerusalem, that he passed through the middle of Samaria and Galilee.
Luukas 17:12 Ja kun hän meni erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä, jotka seisoivat taampana.
Luke 17:12 And as he entered into a certain village, there met him ten men that were lepers, which stood afar off:
Luukas 17:13 Ja he korottivat äänensä ja sanoivat: Jeesus, Mestari, armahda meitä!
Luke 17:13 And they lifted up their voices, and said, Jesus, Master, have mercy on us.
Luukas 17:14 Ja nähdessään heidät hän sanoi heille: Menkää ja näyttäkää itsenne papeille. Ja tapahtui, että he puhdistuivat matkalla.
Luke 17:14 And when he saw them, he said to them, Go show yourselves to the priests. And it came to pass, that, as they went, they were cleansed.
Luukas 17:15 Ja yksi heistä, nähdessään parantuneensa, palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä,
Luke 17:15 And one of them, when he saw that he was healed, turned back, and with a loud voice glorified God,
Luukas 17:16 Ja hän lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja hän oli samarialainen.
Luke 17:16 And fell down on his face at his feet, giving him thanks: and he was a Samaritan.
Luukas 17:17 Jeesus vastasi ja sanoi: Eivätkö kymmenen puhdistuneet? Mutta missä ne yhdeksän ovat?
Luke 17:17 And Jesus answering said, Were there not ten cleansed? but where are the nine?
Luukas 17:18 Ei ole muita löytynyt, jotka olisivat palanneet antamaan kunniaa Jumalalle, paitsi tämä muukalainen.
Luke 17:18 There are not found that returned to give glory to God, save this stranger.
Luukas 17:19 Ja hän sanoi hänelle: Nouse ja mene; sinun uskosi on sinut pelastanut.
Luke 17:19 And he said to him, Arise, go your way: your faith has made you whole.
Luukas 17:20 Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, hän vastasi heille ja sanoi: Jumalan valtakunta ei tule nähtävästi.
Luke 17:20 And when he was demanded of the Pharisees, when the kingdom of God should come, he answered them and said, The kingdom of God comes not with observation:
Luukas 17:21 Eivätkä he voi sanoa: Katso, tässä! tai: Katso, tuolla! sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
Luke 17:21 Neither shall they say, See here! or, see there! for, behold, the kingdom of God is within you.
Luukas 17:22 Ja hän sanoi opetuslapsilleen: Päivät tulevat, jolloin te halajatte nähdä yhdenkin Ihmisen Pojan päivistä, mutta ette saa nähdä.
Luke 17:22 And he said to the disciples, The days will come, when you shall desire to see one of the days of the Son of man, and you shall not see it.
Luukas 17:23 Ja he sanovat sinulle: 'Katso tässä', tai: 'Katso tuolla', älä mene heidän perässään äläkä seuraa heitä.
Luke 17:23 And they shall say to you, See here; or, see there: go not after them, nor follow them.
Luukas 17:24 Sillä niin kuin salama, joka leimahtaa taivaan alla olevasta kohdasta, valaisee taivaan alla olevan osan toisiin kohtiin, niin on Ihmisen Poika oleva päivänään.
Luke 17:24 For as the lightning, that lightens out of the one part under heaven, shines to the other part under heaven; so shall also the Son of man be in his day.
Luukas 17:25 Mutta ensin hänen täytyy kärsiä paljon ja tulla hyljätyksi tältä sukupolvelta.
Luke 17:25 But first must he suffer many things, and be rejected of this generation.
Luukas 17:26 Ja niin kuin oli Nooan päivinä, niin on oleva myös Ihmisen Pojan päivinä.
Luke 17:26 And as it was in the days of Noe, so shall it be also in the days of the Son of man.
Luukas 17:27 He söivät, joivat, naittivat ja menivät vaimoksi, siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja tuhosi heidät kaikki.
Luke 17:27 They did eat, they drank, they married wives, they were given in marriage, until the day that Noe entered into the ark, and the flood came, and destroyed them all.
Luukas 17:28 Samoin myös, niinkuin Lootin päivinä kävi: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat;
Luke 17:28 Likewise also as it was in the days of Lot; they did eat, they drank, they bought, they sold, they planted, they built;
Luukas 17:29 Mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi taivaasta tulta ja tulikiveä, ja se hukutti heidät kaikki.
Luke 17:29 But the same day that Lot went out of Sodom it rained fire and brimstone from heaven, and destroyed them all.
Luukas 17:30 Näin on oleva sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.
Luke 17:30 Even thus shall it be in the day when the Son of man is revealed.
Luukas 17:31 Sinä päivänä älköön se, joka on katolla ja hänen tavaransa ovat talossa, tulko alas noutamaan niitä, ja älköön se, joka on pellolla, palatko takaisin.
Luke 17:31 In that day, he which shall be on the housetop, and his stuff in the house, let him not come down to take it away: and he that is in the field, let him likewise not return back.
Luukas 17:32 Muista Lootin vaimoa.
Luke 17:32 Remember Lot’s wife.
Luukas 17:33 Joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, ja joka elämänsä kadottaa, on sen säilyttävä.
Luke 17:33 Whoever shall seek to save his life shall lose it; and whoever shall lose his life shall preserve it.
Luukas 17:34 Minä sanon teille: sinä yönä on kaksi miestä yhdessä vuoteessa; toinen otetaan mukaan, ja toinen jätetään.
Luke 17:34 I tell you, in that night there shall be two men in one bed; the one shall be taken, and the other shall be left.
Luukas 17:35 Kaksi naista jauhaa yhdessä; toinen otetaan mukaan ja toinen jätetään.
Luke 17:35 Two women shall be grinding together; the one shall be taken, and the other left.
Luukas 17:36 Kaksi miestä on pellolla; toinen otetaan mukaan ja toinen jätetään.
Luke 17:36 Two men shall be in the field; the one shall be taken, and the other left.
Luukas 17:37 He vastasivat ja sanoivat hänelle: Missä, Herra? Hän sanoi heille: Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.
Luke 17:37 And they answered and said to him, Where, Lord? And he said to them, Wherever the body is, thither will the eagles be gathered together.
Luukas 18:1 Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että ihmisten tuli aina rukoilla eikä väsyä;
Luke 18:1 And he spoke a parable to them to this end, that men ought always to pray, and not to faint;
Luukas 18:2 Sanoen: Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä,
Luke 18:2 Saying, There was in a city a judge, which feared not God, neither regarded man:
Luukas 18:3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka tuli hänen luokseen ja sanoi: Auta minut oikeuteen riitapuoltani vastaan.
Luke 18:3 And there was a widow in that city; and she came to him, saying, Avenge me of my adversary.
Luukas 18:4 Eikä hän hetkeen tahtonut, mutta myöhemmin hän sanoi itsekseen: Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
Luke 18:4 And he would not for a while: but afterward he said within himself, Though I fear not God, nor regard man;
Luukas 18:5 Mutta koska tämä leski vaivaa minua, minä autan häntä oikeudessa, ettei hän minua jatkuvalla tulemisellaan väsyttäisi.
Luke 18:5 Yet because this widow troubles me, I will avenge her, lest by her continual coming she weary me.
Luukas 18:6 Ja Herra sanoi: Kuulkaa, mitä tuo väärämielinen tuomari sanoo.
Luke 18:6 And the Lord said, Hear what the unjust judge said.
Luukas 18:7 Eikö Jumala sitten hankkisi oikeutta valituilleen, jotka huutavat häntä avuksi päivin ja öin, vaikka hän pitkämielisesti heitä siunaa?
Luke 18:7 And shall not God avenge his own elect, which cry day and night to him, though he bear long with them?
Luukas 18:8 Minä sanon teille, että hän hankkii heille oikeuden pian. Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?
Luke 18:8 I tell you that he will avenge them speedily. Nevertheless when the Son of man comes, shall he find faith on the earth?
Luukas 18:9 Ja hän puhui tämän vertauksen muutamille, jotka luottivat itseensä, että he olivat vanhurskaita, ja halveksivat muita:
Luke 18:9 And he spoke this parable to certain which trusted in themselves that they were righteous, and despised others:
Luukas 18:10 Kaksi miestä meni ylös temppeliin rukoilemaan; toinen oli fariseus ja toinen publikaani.
Luke 18:10 Two men went up into the temple to pray; the one a Pharisee, and the other a publican.
Luukas 18:11 Fariseus seisoi ja rukoili näin itsekseen: Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niin kuin muut ihmiset, kiristäjä, väärämielinen, avionrikkoja enkä niin kuin tuo publikaani.
Luke 18:11 The Pharisee stood and prayed thus with himself, God, I thank you, that I am not as other men are, extortionists, unjust, adulterers, or even as this publican.
Luukas 18:12 Paastoan kahdesti viikossa, annan kymmenykset kaikesta, mitä omaisuudestani.
Luke 18:12 I fast twice in the week, I give tithes of all that I possess.
Luukas 18:13 Ja publikaani seisoi taampana eikä uskaltanut edes silmiään nostaa taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.
Luke 18:13 And the publican, standing afar off, would not lift up so much as his eyes to heaven, but smote on his breast, saying, God be merciful to me a sinner.
Luukas 18:14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa hurskaampana, ei se toinen. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Luke 18:14 I tell you, this man went down to his house justified rather than the other: for every one that exalts himself shall be abased; and he that humbles himself shall be exalted.
Luukas 18:15 Ja he toivat hänen luokseen myös lapsia, että hän koskisi heihin; mutta kun hänen opetuslapsensa näkivät sen, he nuhtelivat heitä.
Luke 18:15 And they brought to him also infants, that he would touch them: but when his disciples saw it, they rebuked them.
Luukas 18:16 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
Luke 18:16 But Jesus called them to him, and said, Suffer little children to come to me, and forbid them not: for of such is the kingdom of God.
Luukas 18:17 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.
Luke 18:17 Truly I say to you, Whoever shall not receive the kingdom of God as a little child shall in no wise enter therein.
Luukas 18:18 Ja eräs hallitusmies kysyi häneltä sanoen: Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että perisin iankaikkisen elämän?
Luke 18:18 And a certain ruler asked him, saying, Good Master, what shall I do to inherit eternal life?
Luukas 18:19 Niin Jeesus sanoi hänelle: Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksi.
Luke 18:19 And Jesus said to him, Why call you me good? none is good, save one, that is, God.
Luukas 18:20 Käskyt sinä tiedät: Älä tee aviorikosta, älä tapa, älä varasta, älä sano väärää todistusta, kunnioita isääsi ja äitiäsi.
Luke 18:20 You know the commandments, Do not commit adultery, Do not kill, Do not steal, Do not bear false witness, Honor your father and your mother.
Luukas 18:21 Ja hän sanoi: Kaikkia näitä minä olen noudattanut nuoruudestani asti.
Luke 18:21 And he said, All these have I kept from my youth up.
Luukas 18:22 Kun Jeesus kuuli tämän, sanoi hän hänelle: Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jaa köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua.
Luke 18:22 Now when Jesus heard these things, he said to him, Yet lack you one thing: sell all that you have, and distribute to the poor, and you shall have treasure in heaven: and come, follow me.
Luukas 18:23 Ja kuullessaan tämän hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas.
Luke 18:23 And when he heard this, he was very sorrowful: for he was very rich.
Luukas 18:24 Ja kun Jeesus näki hänen olevan kovin murheellinen, sanoi hän: Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!
Luke 18:24 And when Jesus saw that he was very sorrowful, he said, How hardly shall they that have riches enter into the kingdom of God!
Luukas 18:25 Sillä helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.
Luke 18:25 For it is easier for a camel to go through a needle’s eye, than for a rich man to enter into the kingdom of God.
Luukas 18:26 Ja ne, jotka sen kuulivat, sanoivat: Kuka sitten voi pelastua?
Luke 18:26 And they that heard it said, Who then can be saved?
Luukas 18:27 Ja hän sanoi: Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista.
Luke 18:27 And he said, The things which are impossible with men are possible with God.
Luukas 18:28 Silloin Pietari sanoi: Katso, me olemme jättäneet kaiken ja seuranneet sinua.
Luke 18:28 Then Peter said, See, we have left all, and followed you.
Luukas 18:29 Ja hän sanoi heille: Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka on luopunut talosta, tai vanhemmista, tai veljistä, tai vaimosta, tai lapsista Jumalan valtakunnan tähden,
Luke 18:29 And he said to them, Truly I say to you, There is no man that has left house, or parents, or brothers, or wife, or children, for the kingdom of God’s sake,
Luukas 18:30 Joka ei saisi monin verroin enemmän tässä ajassa ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.
Luke 18:30 Who shall not receive manifold more in this present time, and in the world to come life everlasting.
Luukas 18:31 Sitten hän otti luokseen ne kaksitoista ja sanoi heille: Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki siellä toteutuu, mitä profeettojen kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.
Luke 18:31 Then he took to him the twelve, and said to them, Behold, we go up to Jerusalem, and all things that are written by the prophets concerning the Son of man shall be accomplished.
Luukas 18:32 Sillä hänet annetaan pakanoille, ja häntä pilkataan, ja häntä häpäistään ja hänen päälleen syljetään,
Luke 18:32 For he shall be delivered to the Gentiles, and shall be mocked, and spitefully entreated, and spitted on:
Luukas 18:33 Ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.
Luke 18:33 And they shall whip him, and put him to death: and the third day he shall rise again.
Luukas 18:34 Eivätkä he ymmärtäneet tästä mitään; ja tämä puhe oli heiltä peitetty, eivätkä he ymmärtäneet, mitä sanottiin.
Luke 18:34 And they understood none of these things: and this saying was hid from them, neither knew they the things which were spoken.
Luukas 18:35 Ja kun hän lähestyi Jerikoa, eräs sokea mies istui tien vieressä kerjäämässä.
Luke 18:35 And it came to pass, that as he was come near to Jericho, a certain blind man sat by the way side begging:
Luukas 18:36 Ja kuultuaan ihmisjoukon kulkevan ohi, hän kysyi, mitä se merkitsi.
Luke 18:36 And hearing the multitude pass by, he asked what it meant.
Luukas 18:37 Ja he kertoivat hänelle, että Jeesus Nasaretilainen kulki ohi.
Luke 18:37 And they told him, that Jesus of Nazareth passes by.
Luukas 18:38 Ja hän huusi sanoen: Jeesus, Daavidin poika, armahda minua.
Luke 18:38 And he cried, saying, Jesus, you son of David, have mercy on me.
Luukas 18:39 Ja edelläkävijät nuhtelivat häntä, jotta hän pysyisi hiljaa; mutta hän huusi sitä enemmän: Daavidin Poika, armahda minua!
Luke 18:39 And they which went before rebuked him, that he should hold his peace: but he cried so much the more, You son of David, have mercy on me.
Luukas 18:40 Ja Jeesus seisoi ja käski tuoda hänet luokseen. Ja kun hän oli tullut lähelle, hän kysyi häneltä:
Luke 18:40 And Jesus stood, and commanded him to be brought to him: and when he was come near, he asked him,
Luukas 18:41 Sanoen: Mitä tahdot minun tekevän sinulle? Hän vastasi: Herra, että minä saisin näköni takaisin.
Luke 18:41 Saying, What will you that I shall do to you? And he said, Lord, that I may receive my sight.
Luukas 18:42 Ja Jeesus sanoi hänelle: Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut.
Luke 18:42 And Jesus said to him, Receive your sight: your faith has saved you.
Luukas 18:43 Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa; ja kaikki kansa, joka sen näki, ylisti Jumalaa.
Luke 18:43 And immediately he received his sight, and followed him, glorifying God: and all the people, when they saw it, gave praise to God.
Luukas 19:1 Ja Jeesus meni sisään ja kulki Jerikon läpi.
Luke 19:1 And Jesus entered and passed through Jericho.
Luukas 19:2 Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus, joka oli publikaanien päällikkö ja oli rikas.
Luke 19:2 And, behold, there was a man named Zacchaeus, which was the chief among the publicans, and he was rich.
Luukas 19:3 Ja hän koetti nähdä Jeesuksen, kuka hän oli, mutta ei voinut väenpaljouden tähden, koska oli lyhytkasvuinen.
Luke 19:3 And he sought to see Jesus who he was; and could not for the press, because he was little of stature.
Luukas 19:4 Ja hän juoksi edellä ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä hänen oli mentävä sitä tietä.
Luke 19:4 And he ran before, and climbed up into a sycomore tree to see him: for he was to pass that way.
Luukas 19:5 Ja kuin Jeesus tuli siihen paikkaan, katsoi hän ylös ja näki hänen ja sanoi hänelle: Sakkeus, tule kiireesti alas, sillä tänä päivänä minun täytyy jäädä sinun taloosi.
Luke 19:5 And when Jesus came to the place, he looked up, and saw him, and said to him, Zacchaeus, make haste, and come down; for to day I must abide at your house.
Luukas 19:6 Ja hän kiirehti alas ja otti hänet iloiten vastaan.
Luke 19:6 And he made haste, and came down, and received him joyfully.
Luukas 19:7 Ja kuin he sen näkivät, nurisivat he kaikki sanoen: että hän oli mennyt syntisen miehen luo majailemaan.
Luke 19:7 And when they saw it, they all murmured, saying, That he was gone to be guest with a man that is a sinner.
Luukas 19:8 Ja Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: Katso, Herra, puolet omaisuudestani annan köyhille, ja jos olen joltakulta jotakin väärin perustein ottanut, annan nelinkertaisesti takaisin.
Luke 19:8 And Zacchaeus stood, and said to the Lord: Behold, Lord, the half of my goods I give to the poor; and if I have taken any thing from any man by false accusation, I restore him fourfold.
Luukas 19:9 Niin Jeesus sanoi hänelle: Tänään on pelastus tullut tälle talolle, koska hänkin on Abrahamin poika.
Luke 19:9 And Jesus said to him, This day is salvation come to this house, as much as he also is a son of Abraham.
Luukas 19:10 Sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan kadonneen.
Luke 19:10 For the Son of man is come to seek and to save that which was lost.
Luukas 19:11 Ja kun he kuulivat tämän, hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja koska he luulivat Jumalan valtakunnan ilmestyvän heti.
Luke 19:11 And as they heard these things, he added and spoke a parable, because he was near to Jerusalem, and because they thought that the kingdom of God should immediately appear.
Luukas 19:12 Niin hän sanoi: Eräs aatelismies matkusti kaukaiseen maahan saadakseen itselleen valtakunnan ja palatakseen takaisin.
Luke 19:12 He said therefore, A certain nobleman went into a far country to receive for himself a kingdom, and to return.
Luukas 19:13 Ja hän kutsui luokseen kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: Tehkää näillä työtä, kunnes minä tulen.
Luke 19:13 And he called his ten servants, and delivered them ten pounds, and said to them, Occupy till I come.
Luukas 19:14 Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät hänen jälkeensä sanan: Emme tahdo tätä miestä meitä hallitsemaan.
Luke 19:14 But his citizens hated him, and sent a message after him, saying, We will not have this man to reign over us.
Luukas 19:15 Ja kun hän oli palannut saatuaan valtakunnan, käski hän kutsua luokseen ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, tietääkseen, kuinka paljon kukin oli kaupankäynnillä ansainnut.
Luke 19:15 And it came to pass, that when he was returned, having received the kingdom, then he commanded these servants to be called to him, to whom he had given the money, that he might know how much every man had gained by trading.
Luukas 19:16 Sitten tuli ensimmäinen ja sanoi: Herra, sinun leimasi on tuottanut kymmenen leimasta leipää.
Luke 19:16 Then came the first, saying, Lord, your pound has gained ten pounds.
Luukas 19:17 Ja hän sanoi hänelle: Hyvä on, hyvä palvelija. Koska olet ollut uskollinen vähässä, anna sinulle valta kymmenen kaupungin yli.
Luke 19:17 And he said to him, Well, you good servant: because you have been faithful in a very little, have you authority over ten cities.
Luukas 19:18 Ja toinen tuli ja sanoi: Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää.
Luke 19:18 And the second came, saying, Lord, your pound has gained five pounds.
Luukas 19:19 Ja hän sanoi hänelle samoin: Valitse sinäkin viisi kaupunkia.
Luke 19:19 And he said likewise to him, Be you also over five cities.
Luukas 19:20 Ja toinen tuli ja sanoi: Herra, katso, tässä on sinun leimasi, jonka olen säilyttänyt hikiliinassa.
Luke 19:20 And another came, saying, Lord, behold, here is your pound, which I have kept laid up in a napkin:
Luukas 19:21 Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: otat, mitä et ole tallelle pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.
Luke 19:21 For I feared you, because you are an austere man: you take up that you layed not down, and reap that you did not sow.
Luukas 19:22 Ja hän sanoi hänelle: Oman suusi perusteella minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minun olevan ankara mies, joka otan, mitä en ole tallelle pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt.
Luke 19:22 And he said to him, Out of your own mouth will I judge you, you wicked servant. You knew that I was an austere man, taking up that I laid not down, and reaping that I did not sow:
Luukas 19:23 Miksi et sitten antanut rahojani pankkiin, jotta olisin tullessani voinut vaatia omani korkoineen?
Luke 19:23 Why then gave not you my money into the bank, that at my coming I might have required my own with usury?
Luukas 19:24 Ja hän sanoi niille, jotka siinä seisoivat: Ottakaa häneltä pois leipä ja antakaa se sille, jolla on kymmenen leipää.
Luke 19:24 And he said to them that stood by, Take from him the pound, and give it to him that has ten pounds.
Luukas 19:25 (He sanoivat hänelle: Herra, hänellä on kymmenen leipää.)
Luke 19:25 (And they said to him, Lord, he has ten pounds.)
Luukas 19:26 Sillä minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Luke 19:26 For I say to you, That to every one which has shall be given; and from him that has not, even that he has shall be taken away from him.
Luukas 19:27 Mutta ne viholliseni, jotka eivät tahtoneet minun hallitsevan heitä, tuokaa tänne ja surmatkaa heidät minun edessäni.
Luke 19:27 But those my enemies, which would not that I should reign over them, bring here, and slay them before me.
Luukas 19:28 Ja näin sanottuaan hän kulki edellä ja nousi ylös Jerusalemiin.
Luke 19:28 And when he had thus spoken, he went before, ascending up to Jerusalem.
Luukas 19:29 Ja tapahtui, kun hän lähestyi Betfagea ja Betaniaa, vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi, että hän lähetti kaksi opetuslastaan
Luke 19:29 And it came to pass, when he was come near to Bethphage and Bethany, at the mount called the mount of Olives, he sent two of his disciples,
Luukas 19:30 Sanoen: Menkää kylään, joka on vastapäätänne, ja sisään tullessanne löydätte sidotun varsan, jonka selässä ei vielä yksikään ihminen istunut; päästäkää se ja tuokaa se tänne.
Luke 19:30 Saying, Go you into the village over against you; in the which at your entering you shall find a colt tied, where on yet never man sat: loose him, and bring him here.
Luukas 19:31 Ja jos joku teiltä kysyy: 'Miksi te hänet päästätte?', niin vastatkaa hänelle: 'Herra tarvitsee häntä.'
Luke 19:31 And if any man ask you, Why do you loose him? thus shall you say to him, Because the Lord has need of him.
Luukas 19:32 Ja lähetetyt menivät ja löysivät niin olevan, kuin hän oli heille sanonut.
Luke 19:32 And they that were sent went their way, and found even as he had said to them.
Luukas 19:33 Ja kun he olivat päästämässä varsaa, sen omistajat sanoivat heille: Miksi te päästätte varsan?
Luke 19:33 And as they were loosing the colt, the owners thereof said to them, Why loose you the colt?
Luukas 19:34 Ja he sanoivat: Herra tarvitsee häntä.
Luke 19:34 And they said, The Lord has need of him.
Luukas 19:35 Ja he toivat hänet Jeesuksen luo, heittivät vaatteensa varsan selkään ja istuttivat Jeesuksen sen selkään.
Luke 19:35 And they brought him to Jesus: and they cast their garments on the colt, and they set Jesus thereon.
Luukas 19:36 Ja hänen mennessään he levittivät vaatteensa tielle.
Luke 19:36 And as he went, they spread their clothes in the way.
Luukas 19:37 Ja kun hän oli lähellä, juuri Öljymäen rinnettä, koko opetuslasten joukko alkoi iloita ja ylistää Jumalaa suurella äänellä kaikista niistä voimateoista, jotka he olivat nähneet,
Luke 19:37 And when he was come near, even now at the descent of the mount of Olives, the whole multitude of the disciples began to rejoice and praise God with a loud voice for all the mighty works that they had seen;
Luukas 19:38 Sanoen: Kiitetty olkoon Kuningas, joka tulee Herran nimeen! Rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!
Luke 19:38 Saying, Blessed be the King that comes in the name of the Lord: peace in heaven, and glory in the highest.
Luukas 19:39 Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle: Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi.
Luke 19:39 And some of the Pharisees from among the multitude said to him, Master, rebuke your disciples.
Luukas 19:40 Ja hän vastasi ja sanoi heille: Minä sanon teille: jos nämä pysyisivät vaiti, niin kivet huutaisivat.
Luke 19:40 And he answered and said to them, I tell you that, if these should hold their peace, the stones would immediately cry out.
Luukas 19:41 Ja lähemmäs tultuaan hän näki kaupungin ja itki sitä,
Luke 19:41 And when he was come near, he beheld the city, and wept over it,
Luukas 19:42 Jospa tietäisit sinäkin, edes tänä päivänäsi, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on kätketty sinun silmiltäsi.
Luke 19:42 Saying, If you had known, even you, at least in this your day, the things which belong to your peace! but now they are hid from your eyes.
Luukas 19:43 Sillä päivät tulevat sinulle, jolloin vihollisesi levittävät vallihautoja ympärillesi, piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta,
Luke 19:43 For the days shall come on you, that your enemies shall cast a trench about you, and compass you round, and keep you in on every side,
Luukas 19:44 Ja he hakkaavat sinut maan tasalle ja lapsesi sinun keskellasi, eivätkä he jätä sinuun kiveä kiven päälle, koska et tuntenut etsikkoaikaasi.
Luke 19:44 And shall lay you even with the ground, and your children within you; and they shall not leave in you one stone on another; because you knew not the time of your visitation.
Luukas 19:45 Ja hän meni temppeliin ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka siellä myivät ja ostivat;
Luke 19:45 And he went into the temple, and began to cast out them that sold therein, and them that bought;
Luukas 19:46 Sanoen heille: Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan.
Luke 19:46 Saying to them, It is written, My house is the house of prayer: but you have made it a den of thieves.
Luukas 19:47 Ja hän opetti joka päivä temppelissä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet ja kansan ensimmäiset etsivät häntä tappaakseen,
Luke 19:47 And he taught daily in the temple. But the chief priests and the scribes and the chief of the people sought to destroy him,
Luukas 19:48 Eivätkä keksineet, mitä heidän pitäisi tehdä, sillä kaikki ihmiset tarkkaavaisina kuuntelivat häntä.
Luke 19:48 And could not find what they might do: for all the people were very attentive to hear him.
Luukas 20:1 Ja yhtenä päivänä, kun hän opetti kansaa temppelissä ja saarnasi evankeliumia, tulivat hänen luokseen ylipapit ja kirjanoppineet vanhinten kanssa,
Luke 20:1 And it came to pass, that on one of those days, as he taught the people in the temple, and preached the gospel, the chief priests and the scribes came on him with the elders,
Luukas 20:2 ja puhuivat hänelle sanoen: Sano meille, millä vallalla sinä näitä teet? Tai kuka on antanut sinulle tämän vallan?
Luke 20:2 And spoke to him, saying, Tell us, by what authority do you these things? or who is he that gave you this authority?
Luukas 20:3 Ja hän vastasi ja sanoi heille: Minäkin teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa minulle:
Luke 20:3 And he answered and said to them, I will also ask you one thing; and answer me:
Luukas 20:4 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä?
Luke 20:4 The baptism of John, was it from heaven, or of men?
Luukas 20:5 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi ette sitten uskoneet häntä?'
Luke 20:5 And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say, Why then believed you him not?
Luukas 20:6 Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin kaikki kansa kivittää meidät, sillä he ovat vakuuttuneita siitä, että Johannes oli profeetta.
Luke 20:6 But and if we say, Of men; all the people will stone us: for they be persuaded that John was a prophet.
Luukas 20:7 Ja he vastasivat, etteivät he voineet sanoa, mistä se oli.
Luke 20:7 And they answered, that they could not tell from where it was.
Luukas 20:8 Niin Jeesus sanoi heille: En minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen.
Luke 20:8 And Jesus said to them, Neither tell I you by what authority I do these things.
Luukas 20:9 Silloin hän alkoi puhua kansalle tätä vertausta: Mies istutti viinitarhan ja vuokrasi sen viljelijöille ja matkusti kauas pois maalle.
Luke 20:9 Then began he to speak to the people this parable; A certain man planted a vineyard, and let it forth to farmers, and went into a far country for a long time.
Luukas 20:10 Ja oikeaan aikaan hän lähetti palvelijan viinitarhureiden luo, jotta he antaisivat tälle viinitarhan antimia; mutta viinitarhurit pieksivät häntä ja lähettivät hänet tyhjin käsin pois.
Luke 20:10 And at the season he sent a servant to the farmers, that they should give him of the fruit of the vineyard: but the farmers beat him, and sent him away empty.
Luukas 20:11 Ja hän lähetti taas toisen palvelijan; mutta he pieksivät hänetkin, kohtelivat häntä häpeällisesti ja lähettivät hänet pois tyhjin käsin.
Luke 20:11 And again he sent another servant: and they beat him also, and entreated him shamefully, and sent him away empty.
Luukas 20:12 Ja hän lähetti vielä kolmannen; mutta he haavoittivat hänetkin ja heittivät hänet ulos.
Luke 20:12 And again he sent a third: and they wounded him also, and cast him out.
Luukas 20:13 Niin viinitarhan herra sanoi: Mitä minun pitää tekemän? Minä lähetän rakkaan poikani; ehkä he kunnioittavat häntä, kun näkevät hänet.
Luke 20:13 Then said the lord of the vineyard, What shall I do? I will send my beloved son: it may be they will reverence him when they see him.
Luukas 20:14 Mutta kun maanviljelijät näkivät hänet, he neuvottelivat keskenään sanoen: Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, että perintö tulisi meidän.
Luke 20:14 But when the farmers saw him, they reasoned among themselves, saying, This is the heir: come, let us kill him, that the inheritance may be ours.
Luukas 20:15 Niin he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat hänet. Mitä viinitarhan herra siis tekee heille?
Luke 20:15 So they cast him out of the vineyard, and killed him. What therefore shall the lord of the vineyard do to them?
Luukas 20:16 Hän tulee ja tuhoaa nämä viljelijät ja antaa viinitarhan muille. 44. Kuultuaan sen he sanoivat: Jumala varjelkoon!
Luke 20:16 He shall come and destroy these farmers, and shall give the vineyard to others. And when they heard it, they said, God forbid.
Luukas 20:17 Ja hän katsoi heitä ja sanoi: Mitä tämä sitten tarkoittaa, kun on kirjoitettu: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi'?
Luke 20:17 And he beheld them, and said, What is this then that is written, The stone which the builders rejected, the same is become the head of the corner?
Luukas 20:18 Joka siihen kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se jauhaa tomuksi.
Luke 20:18 Whoever shall fall on that stone shall be broken; but on whomsoever it shall fall, it will grind him to powder.
Luukas 20:19 Ja ylipapit ja kirjanoppineet etsivät sillä hetkellä mahdollisuutta ottaa häneen kiinni, mutta he pelkäsivät kansaa, sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut tämän vertauksen heitä vastaan.
Luke 20:19 And the chief priests and the scribes the same hour sought to lay hands on him; and they feared the people: for they perceived that he had spoken this parable against them.
Luukas 20:20 Ja he vartioivat häntä ja lähettivät vakoojia, jotka tekeytyivät vanhurskaiksi, ottaakseen kiinni hänen sanoistaan ja antaakseen hänet maaherran käsiin ja käsivarren käsiin.
Luke 20:20 And they watched him, and sent forth spies, which should feign themselves just men, that they might take hold of his words, that so they might deliver him to the power and authority of the governor.
Luukas 20:21 Ja he kysyivät häneltä sanoen: Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein, etkä katso kenenkään muotoa, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.
Luke 20:21 And they asked him, saying, Master, we know that you say and teach rightly, neither accept you the person of any, but teach the way of God truly:
Luukas 20:22 Onko meidän laillista maksaa keisarille veroa vai ei?
Luke 20:22 Is it lawful for us to give tribute to Caesar, or no?
Luukas 20:23 Mutta hän ymmärsi heidän viekkautensa ja sanoi heille: Miksi kiusaatte minua?
Luke 20:23 But he perceived their craftiness, and said to them, Why tempt you me?
Luukas 20:24 Näyttäkää minulle penni. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on? He vastasivat ja sanoivat: Keisarin.
Luke 20:24 Show me a penny. Whose image and superscription has it? They answered and said, Caesar’s.
Luukas 20:25 Ja hän sanoi heille: Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on.
Luke 20:25 And he said to them, Render therefore to Caesar the things which be Caesar’s, and to God the things which be God’s.
Luukas 20:26 Eivätkä he kyenneet ymmärtämään hänen sanojaan kansan edessä; ja he ihmettelivät hänen vastaustaan ja vaikenivat.
Luke 20:26 And they could not take hold of his words before the people: and they marveled at his answer, and held their peace.
Luukas 20:27 Silloin tuli hänen luokseen muutamia saddukeuksia, jotka kieltävät ylösnousemuksen olemassakaan, ja he kysyivät häneltä:
Luke 20:27 Then came to him certain of the Sadducees, which deny that there is any resurrection; and they asked him,
Luukas 20:28 Sanoen: Opettaja, Mooses kirjoitti meille: 'Jos jonkun veli kuolee, jolla on vaimo, mutta ei ole lapsia, niin ottakoon veljensä hänen vaimonsa ja herättäköön veljelleen jälkeläisen.'
Luke 20:28 Saying, Master, Moses wrote to us, If any man’s brother die, having a wife, and he die without children, that his brother should take his wife, and raise up seed to his brother.
Luukas 20:29 Niin oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsettomana.
Luke 20:29 There were therefore seven brothers: and the first took a wife, and died without children.
Luukas 20:30 Ja toinen otti hänet vaimokseen, ja hän kuoli lapsettomana.
Luke 20:30 And the second took her to wife, and he died childless.
Luukas 20:31 Ja kolmas otti hänet; ja samoin kaikki seitsemän; eivätkä he jättäneet lapsia, ja he kuolivat.
Luke 20:31 And the third took her; and in like manner the seven also: and they left no children, and died.
Luukas 20:32 Viimeisenä kaikista kuoli myös nainen.
Luke 20:32 Last of all the woman died also.
Luukas 20:33 Kenen heistä vaimo hän siis ylösnousemuksessa on? Sillä seitsemällä hän oli vaimona.
Luke 20:33 Therefore in the resurrection whose wife of them is she? for seven had her to wife.
Luukas 20:34 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: Tämän maailman lapset menevät naimisiin ja menevät miehelle.
Luke 20:34 And Jesus answering said to them, The children of this world marry, and are given in marriage:
Luukas 20:35 Mutta ne, jotka katsotaan arvollisiksi saavuttamaan tuon maailman ja ylösnousemuksen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle,
Luke 20:35 But they which shall be accounted worthy to obtain that world, and the resurrection from the dead, neither marry, nor are given in marriage:
Luukas 20:36 Eivätkä he enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia ja ovat Jumalan lapsia, koska he ovat ylösnousemuksen lapsia.
Luke 20:36 Neither can they die any more: for they are equal to the angels; and are the children of God, being the children of the resurrection.
Luukas 20:37 Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin osoitti pensaan luona, kun hän kutsui Herraa Abrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi.
Luke 20:37 Now that the dead are raised, even Moses showed at the bush, when he calls the Lord the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob.
Luukas 20:38 Sillä hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien; sillä kaikki elävät hänelle.
Luke 20:38 For he is not a God of the dead, but of the living: for all live to him.
Luukas 20:39 Silloin muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat: Opettaja, oikein sanoit.
Luke 20:39 Then certain of the scribes answering said, Master, you have well said.
Luukas 20:40 Ja sen jälkeen he eivät uskaltaneet kysyä häneltä mitään.
Luke 20:40 And after that they dared not ask him any question at all.
Luukas 20:41 Ja hän sanoi heille: Kuinka he sanovat, että Kristus on Daavidin poika?
Luke 20:41 And he said to them, How say they that Christ is David’s son?
Luukas 20:42 Ja Daavid itse sanoi psalmien kirjassa: Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,
Luke 20:42 And David himself said in the book of Psalms, The LORD said to my Lord, Sit you on my right hand,
Luukas 20:43 Kunnes teen vihollisesi jalkojesi astinlaudaksi.
Luke 20:43 Till I make your enemies your footstool.
Luukas 20:44 Daavid kutsuu häntä siis Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?
Luke 20:44 David therefore calls him Lord, how is he then his son?
Luukas 20:45 Sitten hän sanoi opetuslapsilleen kaiken kansan kuullen:
Luke 20:45 Then in the audience of all the people he said to his disciples,
Luukas 20:46 Kavahtakaa lainopettajia, jotka mielellään kulkevat pitkissä vaatteissa ja rakastavat tervehdyksiä toreilla ja etumaisia istuimia synagogissa ja etumaisia sijoja pidoissa,
Luke 20:46 Beware of the scribes, which desire to walk in long robes, and love greetings in the markets, and the highest seats in the synagogues, and the chief rooms at feasts;
Luukas 20:47 Jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat ankaramman tuomion.
Luke 20:47 Which devour widows’ houses, and for a show make long prayers: the same shall receive greater damnation.
Luukas 21:1 Ja hän katsoi ylös ja näki rikkaiden miesten panevan lahjojaan uhriarkkuun.
Luke 21:1 And he looked up, and saw the rich men casting their gifts into the treasury.
Luukas 21:2 Ja hän näki myös erään köyhän lesken panevan sinne kaksi ropoa.
Luke 21:2 And he saw also a certain poor widow casting in thither two mites.
Luukas 21:3 Ja hän sanoi: Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut,
Luke 21:3 And he said, Of a truth I say to you, that this poor widow has cast in more than they all:
Luukas 21:4 Sillä kaikki nämä ovat antaneet yltäkylläisyydestään Jumalan uhreiksi, mutta tämä on pannut köyhyydestään kaiken elantonsa, mitä hänellä oli.
Luke 21:4 For all these have of their abundance cast in to the offerings of God: but she of her penury has cast in all the living that she had.
Luukas 21:5 Ja kun jotkut puhuivat temppelistä, kuinka se oli koristettu kauniilla kivillä ja lahjoilla, hän sanoi:
Luke 21:5 And as some spoke of the temple, how it was adorned with goodly stones and gifts, he said,
Luukas 21:6 Näistä, joita te näette, tulevat päivät, jolloin ei jätetä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta.
Luke 21:6 As for these things which you behold, the days will come, in the which there shall not be left one stone on another, that shall not be thrown down.
Luukas 21:7 Ja he kysyivät häneltä sanoen: Opettaja, milloin tämä tapahtuu? Ja mikä merkki on, kun tämä tapahtuu?
Luke 21:7 And they asked him, saying, Master, but when shall these things be? and what sign will there be when these things shall come to pass?
Luukas 21:8 Ja hän sanoi: Katsokaa, ettette eksy. Sillä monta tulee minun nimessäni ja sanoo: 'Minä olen Kristus', ja aika on lähellä. Älkää siis menkö heidän perässään.
Luke 21:8 And he said, Take heed that you be not deceived: for many shall come in my name, saying, I am Christ; and the time draws near: go you not therefore after them.
Luukas 21:9 Mutta kun kuulette sodista ja levottomuuksista, älkää pelästykö, sillä näiden täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei tule pian.
Luke 21:9 But when you shall hear of wars and commotions, be not terrified: for these things must first come to pass; but the end is not by and by.
Luukas 21:10 Silloin hän sanoi heille: Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan,
Luke 21:10 Then said he to them, Nation shall rise against nation, and kingdom against kingdom:
Luukas 21:11 Ja monin paikoin on oleva suuria maanjäristyksiä, nälänhätää ja ruttotauteja, ja taivaalla on oleva pelottavia näkyjä ja suuria merkkejä.
Luke 21:11 And great earthquakes shall be in divers places, and famines, and pestilences; and fearful sights and great signs shall there be from heaven.
Luukas 21:12 Mutta ennen kaikkea tätä he käyvät käsiksi teihin ja vainoavat teitä, luovuttavat teidät synagogaan ja vankiloihin, vievät teidät kuningasten ja maaherrojen eteen minun nimeni tähden.
Luke 21:12 But before all these, they shall lay their hands on you, and persecute you, delivering you up to the synagogues, and into prisons, being brought before kings and rulers for my name’s sake.
Luukas 21:13 Ja se kääntyy teidän puoleenne todistukseksi.
Luke 21:13 And it shall turn to you for a testimony.
Luukas 21:14 Päättäkää siis sydämessänne, ettette etukäteen murehtisi, mitä vastaisitte,
Luke 21:14 Settle it therefore in your hearts, not to meditate before what you shall answer:
Luukas 21:15 Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät kaikki vastustajanne voi väittää vastaan eivätkä vastustaa.
Luke 21:15 For I will give you a mouth and wisdom, which all your adversaries shall not be able to gainsay nor resist.
Luukas 21:16 Ja teidät kavaltaa sekä vanhempanne että veljenne, sekä sukulaiset että ystävänne, ja muutamia teistä he tappavat.
Luke 21:16 And you shall be betrayed both by parents, and brothers, and kinfolks, and friends; and some of you shall they cause to be put to death.
Luukas 21:17 Ja te olette kaikkien ihmisten vihaamia minun nimeni tähden.
Luke 21:17 And you shall be hated of all men for my name’s sake.
Luukas 21:18 Mutta hiuskarvakaan teidän päästänne ei katoa.
Luke 21:18 But there shall not an hair of your head perish.
Luukas 21:19 Kärsivällisyydessänne omistakaa sielunne.
Luke 21:19 In your patience possess you your souls.
Luukas 21:20 Ja kun te näette Jerusalemin olevan sotajoukkojen piirittämä, silloin tietäkää, että sen autioitus on lähellä.
Luke 21:20 And when you shall see Jerusalem compassed with armies, then know that the desolation thereof is near.
Luukas 21:21 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille, ja jotka ovat sen keskellä, lähtekö sieltä pois, ja jotka ovat maaseudulla, älköön sinne menkö.
Luke 21:21 Then let them which are in Judaea flee to the mountains; and let them which are in the middle of it depart out; and let not them that are in the countries enter thereinto.
Luukas 21:22 Sillä nämä ovat koston päiviä, että kaikki kävisi toteen, mitä kirjoitettu on.
Luke 21:22 For these be the days of vengeance, that all things which are written may be fulfilled.
Luukas 21:23 Mutta voi raskaana olevia ja imettäviä noina päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maassa ja viha tämän kansan päällä.
Luke 21:23 But woe to them that are with child, and to them that give suck, in those days! for there shall be great distress in the land, and wrath on this people.
Luukas 21:24 Ja he kaatuvat miekan terään ja viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on pakanoiden tallaama, kunnes pakanain ajat täyttyvät.
Luke 21:24 And they shall fall by the edge of the sword, and shall be led away captive into all nations: and Jerusalem shall be trodden down of the Gentiles, until the times of the Gentiles be fulfilled.
Luukas 21:25 Ja auringossa ja kuussa ja tähdissä on oleva merkkejä, ja maan päällä on kansojen ahdistus ja epätietoisuus, kun meri ja aallot pauhaavat.
Luke 21:25 And there shall be signs in the sun, and in the moon, and in the stars; and on the earth distress of nations, with perplexity; the sea and the waves roaring;
Luukas 21:26 Ihmisten sydämet pettävät pelosta ja odottaessaan sitä, mikä maan päälle on tuleva; sillä taivaan voimat järkkyvät.
Luke 21:26 Men’s hearts failing them for fear, and for looking after those things which are coming on the earth: for the powers of heaven shall be shaken.
Luukas 21:27 Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella.
Luke 21:27 And then shall they see the Son of man coming in a cloud with power and great glory.
Luukas 21:28 Ja kun nämä alkavat tapahtua, silloin rohkaiskaa itseänne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne lähestyy.
Luke 21:28 And when these things begin to come to pass, then look up, and lift up your heads; for your redemption draws near.
Luukas 21:29 Ja hän puhui heille vertauksen: Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita;
Luke 21:29 And he spoke to them a parable; Behold the fig tree, and all the trees;
Luukas 21:30 Kun ne nyt puhkeavat, te näette ja tiedätte itse, että kesä on jo lähellä.
Luke 21:30 When they now shoot forth, you see and know of your own selves that summer is now near at hand.
Luukas 21:31 Samoin tekin, kun näette näiden tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.
Luke 21:31 So likewise you, when you see these things come to pass, know you that the kingdom of God is near at hand.
Luukas 21:32 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki tapahtuu.
Luke 21:32 Truly I say to you, This generation shall not pass away, till all be fulfilled.
Luukas 21:33 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
Luke 21:33 Heaven and earth shall pass away: but my words shall not pass away.
Luukas 21:34 Ja pitäkää huolta itsestänne, ettei teidän sydämenne koskaan raskaudu päihtymyksestä ja juoppoudesta ja elatuksen huolista, niin että se päivä yllättää teidät odottamatta.
Luke 21:34 And take heed to yourselves, lest at any time your hearts be overcharged with surfeiting, and drunkenness, and cares of this life, and so that day come on you unawares.
Luukas 21:35 Sillä se on tuleva kuin ansa kaikkia maan päällä asuvia.
Luke 21:35 For as a snare shall it come on all them that dwell on the face of the whole earth.
Luukas 21:36 Valvokaa siis ja rukoilkaa joka aika, että teidät katsottaisiin arvollisiksi välttämään kaikkea tätä, mikä on tapahtuva, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä.
Luke 21:36 Watch you therefore, and pray always, that you may be accounted worthy to escape all these things that shall come to pass, and to stand before the Son of man.
Luukas 21:37 Ja päivisin hän opetti temppelissä, mutta öisin hän meni ulos ja oleskeli vuorella, jota kutsutaan Öljymäeksi.
Luke 21:37 And in the day time he was teaching in the temple; and at night he went out, and stayed in the mount that is called the mount of Olives.
Luukas 21:38 Ja kaikki kansa tuli varhain aamulla hänen luokseen temppeliin kuulemaan häntä.
Luke 21:38 And all the people came early in the morning to him in the temple, for to hear him.
Luukas 22:1 Mutta happamattoman leivän juhla, jota kutsutaan pääsiäiseksi, lähestyi.
Luke 22:1 Now the feast of unleavened bread drew near, which is called the Passover.
Luukas 22:2 Ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka he saisivat hänet tapetuksi, sillä he pelkäsivät kansaa.
Luke 22:2 And the chief priests and scribes sought how they might kill him; for they feared the people.
Luukas 22:3 Silloin Saatana meni Juudaaseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.
Luke 22:3 Then entered Satan into Judas surnamed Iscariot, being of the number of the twelve.
Luukas 22:4 Ja hän meni ja keskusteli ylipappien ja sotapäällikköjen kanssa, kuinka hän kavaltaisi hänet heille.
Luke 22:4 And he went his way, and communed with the chief priests and captains, how he might betray him to them.
Luukas 22:5 Ja he olivat iloisia ja tekivät liiton antaa hänelle rahaa.
Luke 22:5 And they were glad, and covenanted to give him money.
Luukas 22:6 Ja hän lupasi ja etsi tilaisuutta kavaltaakseen hänet heille kansan poissa ollessa.
Luke 22:6 And he promised, and sought opportunity to betray him to them in the absence of the multitude.
Luukas 22:7 Sitten tuli happamattoman leivän päivä, jona pääsiäislammas oli teurastettava.
Luke 22:7 Then came the day of unleavened bread, when the passover must be killed.
Luukas 22:8 Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: Menkää ja valmistakaa meille pääsiäisateria syödäksemme.
Luke 22:8 And he sent Peter and John, saying, Go and prepare us the passover, that we may eat.
Luukas 22:9 Ja he sanoivat hänelle: Missä tahdot, että me sen valmistamme?
Luke 22:9 And they said to him, Where will you that we prepare?
Luukas 22:10 Ja hän sanoi heille: Katso, kun menette kaupunkiin, teitä vastaan tulee mies, joka kantaa vesiruukkua; seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee sisään.
Luke 22:10 And he said to them, Behold, when you are entered into the city, there shall a man meet you, bearing a pitcher of water; follow him into the house where he enters in.
Luukas 22:11 Ja sanokaa talonpitäjälle: 'Opettaja sanoi sinulle: Missä on vierashuone, jossa minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa?'
Luke 22:11 And you shall say to the manager of the house, The Master said to you, Where is the guest room, where I shall eat the passover with my disciples?
Luukas 22:12 Ja hän näyttää teille suuren yläkerran huoneen, jossa on kaikki valmiina; valmistakaa se siellä.
Luke 22:12 And he shall show you a large upper room furnished: there make ready.
Luukas 22:13 Ja he menivät ja löysivät niin kuin hän oli heille sanonut; ja he valmistivat pääsiäisaterian.
Luke 22:13 And they went, and found as he had said to them: and they made ready the passover.
Luukas 22:14 Ja kun hetki koitti, hän istuutui ja ne kaksitoista apostolia hänen kanssaan.
Luke 22:14 And when the hour was come, he sat down, and the twelve apostles with him.
Luukas 22:15 Ja hän sanoi heille: Olen hartaasti halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne, ennen kuin kärsin.
Luke 22:15 And he said to them, With desire I have desired to eat this passover with you before I suffer:
Luukas 22:16 Sillä minä sanon teille: en minä sitä enää syö, ennen kuin se täyttyy Jumalan valtakunnassa.
Luke 22:16 For I say to you, I will not any more eat thereof, until it be fulfilled in the kingdom of God.
Luukas 22:17 Ja hän otti maljan, kiitti ja sanoi: Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.
Luke 22:17 And he took the cup, and gave thanks, and said, Take this, and divide it among yourselves:
Luukas 22:18 Sillä minä sanon teille: minä en juo viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta tulee.
Luke 22:18 For I say to you, I will not drink of the fruit of the vine, until the kingdom of God shall come.
Luukas 22:19 Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille sanoen: Tämä on minun ruumiini, joka teidän puolestanne annetaan. Tehkää tämä minun muistokseni.
Luke 22:19 And he took bread, and gave thanks, and broke it, and gave to them, saying, This is my body which is given for you: this do in remembrance of me.
Luukas 22:20 Samoin myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän puolestanne vuodatetaan.
Luke 22:20 Likewise also the cup after supper, saying, This cup is the new testament in my blood, which is shed for you.
Luukas 22:21 Mutta katso, minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä.
Luke 22:21 But, behold, the hand of him that betrays me is with me on the table.
Luukas 22:22 Ihmisen Poika totisesti menee pois, niin kuin on säädetty; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta hänet kavalletaan!
Luke 22:22 And truly the Son of man goes, as it was determined: but woe to that man by whom he is betrayed!
Luukas 22:23 Ja he alkoivat kysellä toisiltaan, kuka heistä olisi se, joka tämän tekisi.
Luke 22:23 And they began to inquire among themselves, which of them it was that should do this thing.
Luukas 22:24 Ja heidän keskuudessaan syntyi myös kiistaa siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi.
Luke 22:24 And there was also a strife among them, which of them should be accounted the greatest.
Luukas 22:25 Ja hän sanoi heille: Kansojen kuninkaat herroina hallitsevat heitä, ja niitä, jotka käyttävät heidän ylitseen valtaansa, kutsutaan hyväntekijöiksi.
Luke 22:25 And he said to them, The kings of the Gentiles exercise lordship over them; and they that exercise authority on them are called benefactors.
Luukas 22:26 Mutta älkää tehkö niin, vaan joka teistä on suurin, olkoon niin kuin nuorin, ja joka on johtaja, niin kuin se, joka palvelee.
Luke 22:26 But you shall not be so: but he that is greatest among you, let him be as the younger; and he that is chief, as he that does serve.
Luukas 22:27 Sillä kumpi on suurempi, se, joka atrioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka atrioi, ole suurempi? Minä olen teidän keskellänne niin kuin hän, joka palvelee.
Luke 22:27 For whether is greater, he that sits at meat, or he that serves? is not he that sits at meat? but I am among you as he that serves.
Luukas 22:28 Te olette pysyneet minun kanssani kiusauksissani.
Luke 22:28 You are they which have continued with me in my temptations.
Luukas 22:29 Ja minä säädän teille valtakunnan, niin kuin minun Isäni on minulle säätänyt;
Luke 22:29 And I appoint to you a kingdom, as my Father has appointed to me;
Luukas 22:30 Että te söisitte ja joisitte minun pöydässäni minun valtakunnassani ja istuisitte valtaistuimilla ja tuomitsisitte Israelin kahtatoista sukukuntaa.
Luke 22:30 That you may eat and drink at my table in my kingdom, and sit on thrones judging the twelve tribes of Israel.
Luukas 22:31 Ja Herra sanoi: Simon, Simon, katso, Saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja.
Luke 22:31 And the Lord said, Simon, Simon, behold, Satan has desired to have you, that he may sift you as wheat:
Luukas 22:32 Mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi sammuisi; ja kun olet kääntynyt, vahvista veljiäsi.
Luke 22:32 But I have prayed for you, that your faith fail not: and when you are converted, strengthen your brothers.
Luukas 22:33 Ja hän sanoi hänelle: Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään sekä vankilaan että kuolemaan.
Luke 22:33 And he said to him, Lord, I am ready to go with you, both into prison, and to death.
Luukas 22:34 Ja hän sanoi: Minä sanon sinulle, Pietari: ei kukko tänä päivänä laula, ennen kuin sinä kolmasti kiellät tuntevasi minut.
Luke 22:34 And he said, I tell you, Peter, the cock shall not crow this day, before that you shall thrice deny that you know me.
Luukas 22:35 Ja hän sanoi heille: Kun minä lähetin teidät ilman kukkaroa, rahaa ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään? He sanoivat: Ei mitään.
Luke 22:35 And he said to them, When I sent you without purse, and money, and shoes, lacked you any thing? And they said, Nothing.
Luukas 22:36 Niin hän sanoi heille: Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, niin myös rahansa; ja jolla ei ole, myyköön vaatteensa ja ostkoon miekan.
Luke 22:36 Then said he to them, But now, he that has a purse, let him take it, and likewise his money: and he that has no sword, let him sell his garment, and buy one.
Luukas 22:37 Sillä minä sanon teille, että tämä, mikä on kirjoitettu, täytyy vielä käydä toteen minussa: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon'; sillä minun kohtaloni ovat loppuneet.
Luke 22:37 For I say to you, that this that is written must yet be accomplished in me, And he was reckoned among the transgressors: for the things concerning me have an end.
Luukas 22:38 Ja he sanoivat: Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa. Ja hän sanoi heille: Riittää.
Luke 22:38 And they said, Lord, behold, here are two swords. And he said to them, It is enough.
Luukas 22:39 Ja hän meni ulos ja meni tapansa mukaan Öljymäelle; ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
Luke 22:39 And he came out, and went, as he was wont, to the mount of Olives; and his disciples also followed him.
Luukas 22:40 Ja kuin hän siinä paikassa oli, sanoi hän heille: rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.
Luke 22:40 And when he was at the place, he said to them, Pray that you enter not into temptation.
Luukas 22:41 Ja hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili,
Luke 22:41 And he was withdrawn from them about a stone’s cast, and kneeled down, and prayed,
Luukas 22:42 Sanoen: Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.
Luke 22:42 Saying, Father, if you be willing, remove this cup from me: nevertheless not my will, but yours, be done.
Luukas 22:43 Ja hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä.
Luke 22:43 And there appeared an angel to him from heaven, strengthening him.
Luukas 22:44 Ja suuressa tuskassa hän rukoili yhä hartaammin, ja hänen hikensä oli kuin veripisaroita, jotka putosivat maahan.
Luke 22:44 And being in an agony he prayed more earnestly: and his sweat was as it were great drops of blood falling down to the ground.
Luukas 22:45 Ja kun hän nousi rukouksesta ja tuli opetuslastensa luo, hän tapasi heidät surun tähden nukkumasta.
Luke 22:45 And when he rose up from prayer, and was come to his disciples, he found them sleeping for sorrow,
Luukas 22:46 Ja sanoi heille: Miksi te nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.
Luke 22:46 And said to them, Why sleep you? rise and pray, lest you enter into temptation.
Luukas 22:47 Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli joukko ihmisiä, ja yksi kahdestatoista, se, jota kutsuttiin Juudas, kulki heidän edellään, ja lähestyi Jeesusta suudellakseen häntä.
Luke 22:47 And while he yet spoke, behold a multitude, and he that was called Judas, one of the twelve, went before them, and drew near to Jesus to kiss him.
Luukas 22:48 Mutta Jeesus sanoi hänelle: Juudas, suudelmallako sinä Ihmisen Pojan kavaltat?
Luke 22:48 But Jesus said to him, Judas, betray you the Son of man with a kiss?
Luukas 22:49 Kun ne, jotka olivat hänen ympärillään, näkivät, mitä oli tapahtuva, sanoivat he hänelle: Herra, iskemmekö miekalla?
Luke 22:49 When they which were about him saw what would follow, they said to him, Lord, shall we smite with the sword?
Luukas 22:50 Ja yksi heistä löi ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi pois hänen oikean korvansa.
Luke 22:50 And one of them smote the servant of the high priest, and cut off his right ear.
Luukas 22:51 Jeesus vastasi ja sanoi: Salli tämä. Ja hän kosketti hänen korvaansa ja paransi hänet.
Luke 22:51 And Jesus answered and said, Suffer you thus far. And he touched his ear, and healed him.
Luukas 22:52 Niin Jeesus sanoi ylipapeille, temppelin vartioston päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet hänen luokseen: Oletteko lähteneet ulos niinkuin ryöväriä vastaan miekat ja seipäät kädessä?
Luke 22:52 Then Jesus said to the chief priests, and captains of the temple, and the elders, which were come to him, Be you come out, as against a thief, with swords and staves?
Luukas 22:53 Kun minä joka päivä olin teidän kanssanne temppelissä, ettekä ojentaneet käsiänne minua vastaan; mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden voima.
Luke 22:53 When I was daily with you in the temple, you stretched forth no hands against me: but this is your hour, and the power of darkness.
Luukas 22:54 Niin he ottivat hänet ja taluttivat hänet ja veivät hänet ylimmäisen papin taloon. Ja Pietari seurasi häntä taampana.
Luke 22:54 Then took they him, and led him, and brought him into the high priest’s house. And Peter followed afar off.
Luukas 22:55 Ja kun he olivat sytyttäneet tulen keskelle salia ja asettuneet yhdessä alas, Pietari istuutui heidän joukkoonsa.
Luke 22:55 And when they had kindled a fire in the middle of the hall, and were set down together, Peter sat down among them.
Luukas 22:56 Mutta muuan palvelijatar näki hänen istuvan tulen ääressä, katsoi häntä tarkasti ja sanoi: Tämäkin mies oli hänen kanssaan.
Luke 22:56 But a certain maid beheld him as he sat by the fire, and earnestly looked on him, and said, This man was also with him.
Luukas 22:57 Ja hän kielsi hänet sanoen: Nainen, en tunne häntä.
Luke 22:57 And he denied him, saying, Woman, I know him not.
Luukas 22:58 Ja hetken kuluttua toinen näki hänet ja sanoi: Sinäkin olet yksi heistä. Niin Pietari sanoi: En ole yksi heistä, mies.
Luke 22:58 And after a little while another saw him, and said, You are also of them. And Peter said, Man, I am not.
Luukas 22:59 Ja noin tunnin kuluttua toinen vahvisti ja sanoi: Totisesti, tämäkin oli hänen kanssaan; sillä hän on galilealainen.
Luke 22:59 And about the space of one hour after another confidently affirmed, saying, Of a truth this fellow also was with him: for he is a Galilaean.
Luukas 22:60 Ja Pietari sanoi: Mies, en tiedä, mitä sanot. Ja heti, hänen vielä puhuessaan, kukko lauloi.
Luke 22:60 And Peter said, Man, I know not what you say. And immediately, while he yet spoke, the cock crew.
Luukas 22:61 Ja Herra kääntyi ja katsoi Pietaria. Ja Pietari muisti Herran sanat, kuinka hän oli sanonut hänelle: Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmasti minut kiellät.
Luke 22:61 And the Lord turned, and looked on Peter. And Peter remembered the word of the Lord, how he had said to him, Before the cock crow, you shall deny me thrice.
Luukas 22:62 Ja Pietari meni ulos ja itki katkerasti.
Luke 22:62 And Peter went out, and wept bitterly.
Luukas 22:63 Ja miehet, jotka pitivät Jeesusta kiinni, pilkkasivat häntä ja löivät häntä.
Luke 22:63 And the men that held Jesus mocked him, and smote him.
Luukas 22:64 Ja he peittivät hänen silmänsä, löivät häntä kasvoihin ja kysyivät häneltä sanoen: Profetoi, kuka sinua löi?
Luke 22:64 And when they had blindfolded him, they struck him on the face, and asked him, saying, Prophesy, who is it that smote you?
Luukas 22:65 Ja paljon muutakin he pilkkasivat häntä.
Luke 22:65 And many other things blasphemously spoke they against him.
Luukas 22:66 Ja heti päivän koittaessa kansan vanhimmat, ylipapit ja kirjanoppineet kokoontuivat ja veivät hänet neuvostonsa eteen ja sanoivat:
Luke 22:66 And as soon as it was day, the elders of the people and the chief priests and the scribes came together, and led him into their council, saying,
Luukas 22:67 Oletko sinä Kristus? Kerro meille. Niin hän sanoi heille: Jos minä teille sanon, ette usko.
Luke 22:67 Are you the Christ? tell us. And he said to them, If I tell you, you will not believe:
Luukas 22:68 Ja jos minäkin kysyn sinulta, et vastaa minulle etkä päästä minua menemään.
Luke 22:68 And if I also ask you, you will not answer me, nor let me go.
Luukas 22:69 Tästedes Ihmisen Poika istuu Jumalan voiman oikealla puolella.
Luke 22:69 Hereafter shall the Son of man sit on the right hand of the power of God.
Luukas 22:70 Niin he kaikki sanoivat: Oletko sinä siis Jumalan Poika? Hän sanoi heille: Tepä sanotte, että minä olen.
Luke 22:70 Then said they all, Are you then the Son of God? And he said to them, You say that I am.
Luukas 22:71 Ja he sanoivat: Mitä me enää todistusta tarvitsemme? Sillä me itse olemme kuulleet hänen omasta suustaan.
Luke 22:71 And they said, What need we any further witness? for we ourselves have heard of his own mouth.
Luukas 23:1 Ja koko heidän joukkonsa nousi ja vei hänet Pilatuksen luo.
Luke 23:1 And the whole multitude of them arose, and led him to Pilate.
Luukas 23:2 Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: Me olemme havainneet tämän miehen villitsevän kansaa ja kieltävän antamasta keisarille veroa, sanoen itse olevansa Kristus, kuningas.
Luke 23:2 And they began to accuse him, saying, We found this fellow perverting the nation, and forbidding to give tribute to Caesar, saying that he himself is Christ a King.
Luukas 23:3 Ja Pilatus kysyi häneltä sanoen: Oletko sinä juutalaisten kuningas? Hän vastasi hänelle ja sanoi: Sinäpä sen sanot.
Luke 23:3 And Pilate asked him, saying, Are you the King of the Jews? And he answered him and said, You say it.
Luukas 23:4 Silloin Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: En löydä mitään syytä tässä miehessä.
Luke 23:4 Then said Pilate to the chief priests and to the people, I find no fault in this man.
Luukas 23:5 Ja he olivat entistä vihaisempia ja sanoivat: Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, alkaen Galileasta tänne asti.
Luke 23:5 And they were the more fierce, saying, He stirs up the people, teaching throughout all Jewry, beginning from Galilee to this place.
Luukas 23:6 Kuultuaan Galileasta Pilatus kysyi, oliko mies galilealainen.
Luke 23:6 When Pilate heard of Galilee, he asked whether the man were a Galilaean.
Luukas 23:7 Ja heti kun hän sai tietää, että hän kuului Herodeksen hallintoalueeseen, hän lähetti hänet Herodeksen luo, joka itsekin oli niinä päivinä Jerusalemissa.
Luke 23:7 And as soon as he knew that he belonged to Herod’s jurisdiction, he sent him to Herod, who himself also was at Jerusalem at that time.
Luukas 23:8 Ja nähdessään Jeesuksen Herodes ilahtui suuresti, sillä hän oli jo pitkään halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä paljon, ja toivoi näkevänsä hänen tekevän jonkin ihmeen.
Luke 23:8 And when Herod saw Jesus, he was exceeding glad: for he was desirous to see him of a long season, because he had heard many things of him; and he hoped to have seen some miracle done by him.
Luukas 23:9 Niin hän kyseli häneltä monin sanoin, mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.
Luke 23:9 Then he questioned with him in many words; but he answered him nothing.
Luukas 23:10 Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat ja syyttivät häntä kiivaasti.
Luke 23:10 And the chief priests and scribes stood and vehemently accused him.
Luukas 23:11 Ja Herodes soturiensa kanssa piti häntä halpana, pilkkasi häntä, puki hänet hienoon vaatteeseen ja lähetti hänet takaisin Pilatuksen luo.
Luke 23:11 And Herod with his men of war set him at nothing, and mocked him, and arrayed him in a gorgeous robe, and sent him again to Pilate.
Luukas 23:12 Ja sinä päivänä Pilatus ja Herodes ystävystyivät keskenään; sillä ennen he olivat olleet vihollisia keskenään.
Luke 23:12 And the same day Pilate and Herod were made friends together: for before they were at enmity between themselves.
Luukas 23:13 Ja Pilatus, kutsuttuaan kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan,
Luke 23:13 And Pilate, when he had called together the chief priests and the rulers and the people,
Luukas 23:14 Sanoi heille: Te olette tuoneet tämän miehen minun luokseni, sanoen hänen olevan kansan villitsijä. Ja katso, minä olen teidän edessänne häntä kuulustellut enkä ole havainnut tässä miehessä mitään syytä niihin asioihin, joista te häntä syytätte.
Luke 23:14 Said to them, You have brought this man to me, as one that perverts the people: and, behold, I, having examined him before you, have found no fault in this man touching those things whereof you accuse him:
Luukas 23:15 Eikä Herodeskaan, sillä minä lähetin teidät hänen luokseen, ja katso, hänelle ei ole tehty mitään, mikä ansaitsisi kuoleman.
Luke 23:15 No, nor yet Herod: for I sent you to him; and, see, nothing worthy of death is done to him.
Luukas 23:16 Minä siis kuritan häntä ja päästän hänet vapaaksi.
Luke 23:16 I will therefore chastise him, and release him.
Luukas 23:17 (Sillä hänen täytyy välttämättä vapauttaa heille yksi juhlissa.)
Luke 23:17 (For of necessity he must release one to them at the feast.)
Luukas 23:18 Ja he huusivat kaikki yhteen ääneen sanoen: Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!
Luke 23:18 And they cried out all at once, saying, Away with this man, and release to us Barabbas:
Luukas 23:19 (Joka kaupungissa tehdyn kapinan ja murhan tähden heitettiin vankilaan.)
Luke 23:19 (Who for a certain sedition made in the city, and for murder, was cast into prison.)
Luukas 23:20 Niin Pilatus, joka tahtoi vapauttaa Jeesuksen, puhui taas heille.
Luke 23:20 Pilate therefore, willing to release Jesus, spoke again to them.
Luukas 23:21 Mutta he huusivat sanoen: Ristiinnaulitse hänet, ristiinnaulitse hänet!
Luke 23:21 But they cried, saying, Crucify him, crucify him.
Luukas 23:22 Ja hän sanoi heille kolmannen kerran: Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole löytänyt hänestä mitään, mistä ansaitsisi kuoleman. Sentähden minä kuritan häntä ja päästän hänet menemään.
Luke 23:22 And he said to them the third time, Why, what evil has he done? I have found no cause of death in him: I will therefore chastise him, and let him go.
Luukas 23:23 Ja he kiirehtivät suurilla huudoilla ja vaativat, että hänet ristiinnaulittaisiin. Ja heidän ja ylipappien äänet saivat voiton.
Luke 23:23 And they were instant with loud voices, requiring that he might be crucified. And the voices of them and of the chief priests prevailed.
Luukas 23:24 Ja Pilatus päätti, että heidän pyyntönsä mukaan tulisi tehdä.
Luke 23:24 And Pilate gave sentence that it should be as they required.
Luukas 23:25 Ja hän vapautti heille sen, joka kapinan ja murhan tähden oli heitetty vankilaan, jota he olivat pyytäneet; mutta Jeesuksen hän luovutti heidän tahtonsa valtaan.
Luke 23:25 And he released to them him that for sedition and murder was cast into prison, whom they had desired; but he delivered Jesus to their will.
Luukas 23:26 Ja viedessään häntä pois he ottivat käsiinsä Simonin, kyreneläisen, joka oli tulossa maaseudulta, ja hänen päälleen he panivat ristin, että hän kantaisi sitä Jeesuksen perässä.
Luke 23:26 And as they led him away, they laid hold on one Simon, a Cyrenian, coming out of the country, and on him they laid the cross, that he might bear it after Jesus.
Luukas 23:27 Ja häntä seurasi suuri joukko ihmisiä ja naisia, jotka myös valittivat ja valittivat häntä.
Luke 23:27 And there followed him a great company of people, and of women, which also bewailed and lamented him.
Luukas 23:28 Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.
Luke 23:28 But Jesus turning to them said, Daughters of Jerusalem, weep not for me, but weep for yourselves, and for your children.
Luukas 23:29 Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet.
Luke 23:29 For, behold, the days are coming, in the which they shall say, Blessed are the barren, and the wombs that never bore, and the breasts which never gave suck.
Luukas 23:30 Silloin he alkavat sanoa vuorille: Langetkaa meidän päällemme! ja kukkuloille: Peittäkää meidät!
Luke 23:30 Then shall they begin to say to the mountains, Fall on us; and to the hills, Cover us.
Luukas 23:31 Sillä jos näin tehdään vihreälle puulle, mitä sitten tapahtuu kuivalle?
Luke 23:31 For if they do these things in a green tree, what shall be done in the dry?
Luukas 23:32 Ja hänen kanssaan vietiin kuolemaan myös kaksi muuta pahantekijää.
Luke 23:32 And there were also two other, malefactors, led with him to be put to death.
Luukas 23:33 Ja kun he tulivat paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, siellä he ristiinnaulitsivat hänet ja pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.
Luke 23:33 And when they were come to the place, which is called Calvary, there they crucified him, and the malefactors, one on the right hand, and the other on the left.
Luukas 23:34 Niin Jeesus sanoi: Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät. Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät arpaa.
Luke 23:34 Then said Jesus, Father, forgive them; for they know not what they do. And they parted his raiment, and cast lots.
Luukas 23:35 Ja kansa seisoi katselemassa. Myös hallitusmiehet pilkkasivat häntä heidän kanssaan sanoen: Muita hän auttoi; auttakoon itseään, jos hän on Kristus, Jumalan valittu.
Luke 23:35 And the people stood beholding. And the rulers also with them derided him, saying, He saved others; let him save himself, if he be Christ, the chosen of God.
Luukas 23:36 Myös sotilaat pilkkasivat häntä, tulivat hänen luokseen ja tarjosivat hänelle etikkaa,
Luke 23:36 And the soldiers also mocked him, coming to him, and offering him vinegar,
Luukas 23:37 Ja sanoi: Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi.
Luke 23:37 And saying, If you be the king of the Jews, save yourself.
Luukas 23:38 Ja hänen päälleen oli myös päällekirjoitus kreikan, latinan ja heprean kirjaimin: TÄMÄ ON JUUTALAIDEN KUNINGAS.
Luke 23:38 And a superscription also was written over him in letters of Greek, and Latin, and Hebrew, THIS IS THE KING OF THE JEWS.
Luukas 23:39 Ja yksi hirtetyistä pahantekijöistä herjasi häntä sanoen: Jos sinä olet Kristus, niin pelasta itsesi ja meidät.
Luke 23:39 And one of the malefactors which were hanged railed on him, saying, If you be Christ, save yourself and us.
Luukas 23:40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: Etkö sinä pelkää Jumalaa, kun olet samassa tuomiossa?
Luke 23:40 But the other answering rebuked him, saying, Do not you fear God, seeing you are in the same condemnation?
Luukas 23:41 Ja me tosin teemme oikeudenmukaisesti, sillä me saamme tekojemme ansaitseman palkan; mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään väärää.
Luke 23:41 And we indeed justly; for we receive the due reward of our deeds: but this man has done nothing amiss.
Luukas 23:42 Ja hän sanoi Jeesukselle: Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.
Luke 23:42 And he said to Jesus, Lord, remember me when you come into your kingdom.
Luukas 23:43 Ja Jeesus sanoi hänelle: Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa.
Luke 23:43 And Jesus said to him, Truly I say to you, To day shall you be with me in paradise.
Luukas 23:44 Ja oli noin kuudes tunti, ja pimeys laskeutui koko maan ylle hamaan yhdeksänteen tuntiin asti.
Luke 23:44 And it was about the sixth hour, and there was a darkness over all the earth until the ninth hour.
Luukas 23:45 Ja aurinko pimeni, ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.
Luke 23:45 And the sun was darkened, and the veil of the temple was rent in the middle.
Luukas 23:46 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni. Ja näin sanottuaan hän antoi henkensä.
Luke 23:46 And when Jesus had cried with a loud voice, he said, Father, into your hands I commend my spirit: and having said thus, he gave up the ghost.
Luukas 23:47 Mutta nähdessään, mitä tapahtui, sadanpäämies ylisti Jumalaa ja sanoi: Totisesti, tämä mies oli vanhurskas.
Luke 23:47 Now when the centurion saw what was done, he glorified God, saying, Certainly this was a righteous man.
Luukas 23:48 Ja kaikki kansa, joka oli kokoontunut katsomaan sitä, mitä tapahtui, löi rintaansa ja palasi.
Luke 23:48 And all the people that came together to that sight, beholding the things which were done, smote their breasts, and returned.
Luukas 23:49 Ja kaikki hänen tuttavansa ja naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, seisoivat taampana ja katselivat tätä.
Luke 23:49 And all his acquaintance, and the women that followed him from Galilee, stood afar off, beholding these things.
Luukas 23:50 Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Joosef, neuvonantaja; ja hän oli hyvä ja vanhurskas mies.
Luke 23:50 And, behold, there was a man named Joseph, a counselor; and he was a good man, and a just:
Luukas 23:51 (Hän ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa;) hän oli kotoisin Arimatiasta, juutalaisten kaupungista, joka itsekin odotti Jumalan valtakuntaa.
Luke 23:51 (The same had not consented to the counsel and deed of them;) he was of Arimathaea, a city of the Jews: who also himself waited for the kingdom of God.
Luukas 23:52 Tämä mies meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
Luke 23:52 This man went to Pilate, and begged the body of Jesus.
Luukas 23:53 Ja hän otti sen alas, kääri sen liinavaatteeseen ja laski sen kiveen hakattuun hautaan, johon ei oltu ennen ketään haudattu.
Luke 23:53 And he took it down, and wrapped it in linen, and laid it in a sepulcher that was hewn in stone, wherein never man before was laid.
Luukas 23:54 Ja sinä päivänä oli valmistuspäivä, ja sapatti lähestyi.
Luke 23:54 And that day was the preparation, and the sabbath drew on.
Luukas 23:55 Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat perässä ja näkivät haudan ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.
Luke 23:55 And the women also, which came with him from Galilee, followed after, and beheld the sepulcher, and how his body was laid.
Luukas 23:56 Ja he palasivat ja valmistivat tuoksuaineita ja voiteita; ja he lepäsivät sapatin käskyn mukaan.
Luke 23:56 And they returned, and prepared spices and ointments; and rested the sabbath day according to the commandment.
Luukas 24:1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä, hyvin varhain aamulla, he tulivat haudalle ja toivat mukanaan valmistamansa tuoksuaineet ja muutamia muita.
Luke 24:1 Now on the first day of the week, very early in the morning, they came to the sepulcher, bringing the spices which they had prepared, and certain others with them.
Luukas 24:2 Ja he löysivät kiven vieritettynä pois haudan suulta.
Luke 24:2 And they found the stone rolled away from the sepulcher.
Luukas 24:3 Ja he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.
Luke 24:3 And they entered in, and found not the body of the Lord Jesus.
Luukas 24:4 Ja kun he olivat tästä hämmentyneitä, katso, heidän tykönään seisoi kaksi miestä hohtavissa vaatteissa.
Luke 24:4 And it came to pass, as they were much perplexed thereabout, behold, two men stood by them in shining garments:
Luukas 24:5 Ja kun he pelästyivät ja kumarsivat kasvonsa maahan, he sanoivat heille: Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta?
Luke 24:5 And as they were afraid, and bowed down their faces to the earth, they said to them, Why seek you the living among the dead?
Luukas 24:6 Ei hän ole täällä, vaan on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille ollessaan vielä Galileassa,
Luke 24:6 He is not here, but is risen: remember how he spoke to you when he was yet in Galilee,
Luukas 24:7 Sanoen: Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja kolmantena päivänä hänen pitää nouseman ylös.
Luke 24:7 Saying, The Son of man must be delivered into the hands of sinful men, and be crucified, and the third day rise again.
Luukas 24:8 Ja he muistivat hänen sanansa,
Luke 24:8 And they remembered his words,
Luukas 24:9 Ja palasivat haudalta ja kertoivat kaikki nämä niille yhdelletoista ja kaikille muille.
Luke 24:9 And returned from the sepulcher, and told all these things to the eleven, and to all the rest.
Luukas 24:10 Ja ne olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muita naisia, jotka olivat heidän kanssaan, ja jotka kertoivat tämän apostoleille.
Luke 24:10 It was Mary Magdalene and Joanna, and Mary the mother of James, and other women that were with them, which told these things to the apostles.
Luukas 24:11 Ja heidän sanansa tuntuivat heistä turhilta tarinoilta, eivätkä he uskoneet niitä.
Luke 24:11 And their words seemed to them as idle tales, and they believed them not.
Luukas 24:12 Niin Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja kumartuessaan hän näki käärinliinat yksinään siellä; ja hän lähti pois ihmetellen itsekseen sitä, mitä oli tapahtunut.
Luke 24:12 Then arose Peter, and ran to the sepulcher; and stooping down, he beheld the linen clothes laid by themselves, and departed, wondering in himself at that which was come to pass.
Luukas 24:13 Ja katso, kaksi heistä meni sinä päivänä Emmaus nimiseen kylään, joka oli Jerusalemista noin 30 stadionin päässä.
Luke 24:13 And, behold, two of them went that same day to a village called Emmaus, which was from Jerusalem about three score furlongs.
Luukas 24:14 Ja he puhuivat keskenään kaikesta tästä, mitä oli tapahtunut.
Luke 24:14 And they talked together of all these things which had happened.
Luukas 24:15 Ja tapahtui, että heidän keskustellessaan ja pohtiessaan Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssaan.
Luke 24:15 And it came to pass, that, while they communed together and reasoned, Jesus himself drew near, and went with them.
Luukas 24:16 Mutta heidän silmänsä olivat pimitettyinä, niin etteivät he häntä tunteneet.
Luke 24:16 But their eyes were held that they should not know him.
Luukas 24:17 Ja hän sanoi heille: Mistä te puhutte keskenänne kävellessänne ja olette murheellisia?
Luke 24:17 And he said to them, What manner of communications are these that you have one to another, as you walk, and are sad?
Luukas 24:18 Ja toinen heistä, jonka nimi oli Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?
Luke 24:18 And the one of them, whose name was Cleopas, answering said to him, Are you only a stranger in Jerusalem, and have not known the things which are come to pass there in these days?
Luukas 24:19 Ja hän sanoi heille: Mitä? He sanoivat hänelle: Jeesuksesta Nasaretilaisesta, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja koko kansan edessä,
Luke 24:19 And he said to them, What things? And they said to him, Concerning Jesus of Nazareth, which was a prophet mighty in deed and word before God and all the people:
Luukas 24:20 Ja kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet.
Luke 24:20 And how the chief priests and our rulers delivered him to be condemned to death, and have crucified him.
Luukas 24:21 Mutta me toivoimme, että hän oli lunastava Israelin. Ja kaiken tämän lisäksi on tänään kolmas päivä siitä, kun nämä tapahtuivat.
Luke 24:21 But we trusted that it had been he which should have redeemed Israel: and beside all this, to day is the third day since these things were done.
Luukas 24:22 Niin, ja muutamat naiset joukossamme hämmästyttivät meitä, jotka olivat aamulla haudalla;
Luke 24:22 Yes, and certain women also of our company made us astonished, which were early at the sepulcher;
Luukas 24:23 Ja kun he eivät löytäneet hänen ruumistaan, he tulivat ja sanoivat nähneensä myös enkelinäyn, joka sanoi hänen elävän.
Luke 24:23 And when they found not his body, they came, saying, that they had also seen a vision of angels, which said that he was alive.
Luukas 24:24 Ja muutamat niistä, jotka olivat meidän kanssamme, menivät haudalle ja löysivät niin kuin naiset olivat sanoneet; mutta häntä he eivät nähneet.
Luke 24:24 And certain of them which were with us went to the sepulcher, and found it even so as the women had said: but him they saw not.
Luukas 24:25 Niin hän sanoi heille: Oi te hullut ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet:
Luke 24:25 Then he said to them, O fools, and slow of heart to believe all that the prophets have spoken:
Luukas 24:26 Eikö Kristuksen olisi pitänyt kärsiä näitä ja mennä kirkkauteensa?
Luke 24:26 Ought not Christ to have suffered these things, and to enter into his glory?
Luukas 24:27 Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille kaikissa kirjoituksissa, mitä hänestä oli sanottu.
Luke 24:27 And beginning at Moses and all the prophets, he expounded to them in all the scriptures the things concerning himself.
Luukas 24:28 Ja he lähestyivät kylää, johon he olivat menossa; ja hän teeskenteli menevänsä pidemmälle.
Luke 24:28 And they drew near to the village, where they went: and he made as though he would have gone further.
Luukas 24:29 Mutta he vaativat häntä sanoen: Jää meidän luoksemme, sillä ilta jo häämöttää ja päivä on jo pitkällä. Niin hän meni sisään viipymään heidän luokseen.
Luke 24:29 But they constrained him, saying, Abide with us: for it is toward evening, and the day is far spent. And he went in to tarry with them.
Luukas 24:30 Ja tapahtui, kun hän atrioi heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi sen, mursi ja antoi heille.
Luke 24:30 And it came to pass, as he sat at meat with them, he took bread, and blessed it, and broke, and gave to them.
Luukas 24:31 Ja heidän silmänsä avautuivat, ja he tunsivat hänet, ja hän katosi heidän näkyvistään.
Luke 24:31 And their eyes were opened, and they knew him; and he vanished out of their sight.
Luukas 24:32 Ja he sanoivat toisilleen: Eikö sydämemme palanut meissä, kun hän puhui meille matkalla ja selitti meille kirjoitukset?
Luke 24:32 And they said one to another, Did not our heart burn within us, while he talked with us by the way, and while he opened to us the scriptures?
Luukas 24:33 Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja löysivät ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssaan,
Luke 24:33 And they rose up the same hour, and returned to Jerusalem, and found the eleven gathered together, and them that were with them,
Luukas 24:34 Sanoen: Herra on totisesti noussut ylös ja ilmestynyt Simonille.
Luke 24:34 Saying, The Lord is risen indeed, and has appeared to Simon.
Luukas 24:35 Ja he kertoivat, mitä tiellä oli tapahtunut ja kuinka he tunsivat hänet leivän murtamisessa.
Luke 24:35 And they told what things were done in the way, and how he was known of them in breaking of bread.
Luukas 24:36 Ja heidän näin puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: Rauha olkoon teille!
Luke 24:36 And as they thus spoke, Jesus himself stood in the middle of them, and said to them, Peace be to you.
Luukas 24:37 Mutta he olivat kauhuissaan ja peloissaan ja luulivat nähneensä hengen.
Luke 24:37 But they were terrified and affrighted, and supposed that they had seen a spirit.
Luukas 24:38 Ja hän sanoi heille: Miksi te olette niin hämmentyneitä? Ja miksi teidän sydämessänne nousee sellaisia ajatuksia?
Luke 24:38 And he said to them, Why are you troubled? and why do thoughts arise in your hearts?
Luukas 24:39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani, sillä minä itse tässä olen; koskettakaa minua ja nähkää; sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minun olevan.
Luke 24:39 Behold my hands and my feet, that it is I myself: handle me, and see; for a spirit has not flesh and bones, as you see me have.
Luukas 24:40 Ja näin sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.
Luke 24:40 And when he had thus spoken, he showed them his hands and his feet.
Luukas 24:41 Ja kun he eivät vielä uskoneet ilon tähden, vaan ihmettelivät, hän sanoi heille: Onko teillä täällä mitään syötävää?
Luke 24:41 And while they yet believed not for joy, and wondered, he said to them, Have you here any meat?
Luukas 24:42 Ja he antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja palan hunajakennoa.
Luke 24:42 And they gave him a piece of a broiled fish, and of an honeycomb.
Luukas 24:43 Ja hän otti sen ja söi heidän edessään.
Luke 24:43 And he took it, and did eat before them.
Luukas 24:44 Ja hän sanoi heille: Nämä ovat ne sanat, jotka minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaikki, mikä on kirjoitettu minusta Mooseksen laissa, profeetoissa ja psalmeissa, pitää käymän toteen.
Luke 24:44 And he said to them, These are the words which I spoke to you, while I was yet with you, that all things must be fulfilled, which were written in the law of Moses, and in the prophets, and in the psalms, concerning me.
Luukas 24:45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä, että he ymmärtäisivät kirjoitukset,
Luke 24:45 Then opened he their understanding, that they might understand the scriptures,
Luukas 24:46 Ja sanoi heille: Näin on kirjoitettu, ja näin tuli Kristuksen kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,
Luke 24:46 And said to them, Thus it is written, and thus it behooved Christ to suffer, and to rise from the dead the third day:
Luukas 24:47 Ja että parannusta ja syntien anteeksiantoa on saarnattava hänen nimessään kaikkien kansojen keskuudessa, alkaen Jerusalemista.
Luke 24:47 And that repentance and remission of sins should be preached in his name among all nations, beginning at Jerusalem.
Luukas 24:48 Ja te olette näiden asioiden todistajia.
Luke 24:48 And you are witnesses of these things.
Luukas 24:49 Ja katso, minä lähetän teille Isäni lupauksen; mutta te jäätte Jerusalemin kaupunkiin, kunnes teidät puetaan voimalla korkeudesta.
Luke 24:49 And, behold, I send the promise of my Father on you: but tarry you in the city of Jerusalem, until you be endued with power from on high.
Luukas 24:50 Ja hän vei heidät ulos aina Betaniaan asti, ja hän nosti kätensä ja siunasi heidät.
Luke 24:50 And he led them out as far as to Bethany, and he lifted up his hands, and blessed them.
Luukas 24:51 Ja tapahtui, että hänen siunatessaan heitä hän erosi heistä ja otettiin ylös taivaaseen.
Luke 24:51 And it came to pass, while he blessed them, he was parted from them, and carried up into heaven.
Luukas 24:52 Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suurella ilolla.
Luke 24:52 And they worshipped him, and returned to Jerusalem with great joy:
Luukas 24:53 Ja he olivat alati temppelissä ylistäen ja kiittäen Jumalaa. Aamen.
Luke 24:53 And were continually in the temple, praising and blessing God. Amen.
Johanneksen evankeliumi 1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
John 1:1 In the beginning was the Word, and the Word was with God, and the Word was God.
Johanneksen evankeliumi 1:2 Sama oli alussa Jumalan luona.
John 1:2 The same was in the beginning with God.
Johanneksen evankeliumi 1:3 Kaikki on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä on syntynyt.
John 1:3 All things were made by him; and without him was not any thing made that was made.
Johanneksen evankeliumi 1:4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.
John 1:4 In him was life; and the life was the light of men.
Johanneksen evankeliumi 1:5 Ja valo loistaa pimeydessä, eikä pimeys sitä käsittänyt.
John 1:5 And the light shines in darkness; and the darkness comprehended it not.
Johanneksen evankeliumi 1:6 Oli mies, jonka Jumala oli lähettänyt, nimeltään Johannes.
John 1:6 There was a man sent from God, whose name was John.
Johanneksen evankeliumi 1:7 Tämä tuli todistajaksi, todistamaan valosta, että kaikki ihmiset uskoisivat hänen kauttaan.
John 1:7 The same came for a witness, to bear witness of the Light, that all men through him might believe.
Johanneksen evankeliumi 1:8 Hän ei ollut tuo Valo, vaan hänet lähetettiin todistamaan tuosta Valosta.
John 1:8 He was not that Light, but was sent to bear witness of that Light.
Johanneksen evankeliumi 1:9 Se oli totinen Valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, joka tulee maailmaan.
John 1:9 That was the true Light, which lights every man that comes into the world.
Johanneksen evankeliumi 1:10 Hän oli maailmassa, ja maailma on hänen kauttaan tehty, ja maailma ei tuntenut häntä.
John 1:10 He was in the world, and the world was made by him, and the world knew him not.
Johanneksen evankeliumi 1:11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
John 1:11 He came to his own, and his own received him not.
Johanneksen evankeliumi 1:12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
John 1:12 But as many as received him, to them gave he power to become the sons of God, even to them that believe on his name:
Johanneksen evankeliumi 1:13 Jotka eivät ole syntyneet verestä eivätkä lihan tahdosta eivätkä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
John 1:13 Which were born, not of blood, nor of the will of the flesh, nor of the will of man, but of God.
Johanneksen evankeliumi 1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, (ja me katselimme hänen kirkkauttansa, Isän ainokaisen Pojan kirkkautta), täynnä armoa ja totuutta.
John 1:14 And the Word was made flesh, and dwelled among us, (and we beheld his glory, the glory as of the only begotten of the Father,) full of grace and truth.
Johanneksen evankeliumi 1:15 Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: Tämä oli se, josta minä sanoin. Se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän oli ennen kuin minä.
John 1:15 John bore witness of him, and cried, saying, This was he of whom I spoke, He that comes after me is preferred before me: for he was before me.
Johanneksen evankeliumi 1:16 Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle.
John 1:16 And of his fullness have all we received, and grace for grace.
Johanneksen evankeliumi 1:17 Sillä laki annettiin Mooseksen kautta, mutta armo ja totuus tulivat Jeesuksen Kristuksen kautta.
John 1:17 For the law was given by Moses, but grace and truth came by Jesus Christ.
Johanneksen evankeliumi 1:18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
John 1:18 No man has seen God at any time, the only begotten Son, which is in the bosom of the Father, he has declared him.
Johanneksen evankeliumi 1:19 Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: Kuka sinä olet?
John 1:19 And this is the record of John, when the Jews sent priests and Levites from Jerusalem to ask him, Who are you?
Johanneksen evankeliumi 1:20 Ja hän tunnusti eikä kieltänyt, vaan tunnusti: Minä en ole Kristus.
John 1:20 And he confessed, and denied not; but confessed, I am not the Christ.
Johanneksen evankeliumi 1:21 Ja he kysyivät häneltä: Mikä sitten? Oletko sinä Elias? Hän sanoi: En ole. Oletko sinä se profeetta? Hän vastasi: En.
John 1:21 And they asked him, What then? Are you Elias? And he said, I am not. Are you that prophet? And he answered, No.
Johanneksen evankeliumi 1:22 Niin he sanoivat hänelle: Kuka sinä olet? Että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät. Mitä sinä sanot itsestäsi?
John 1:22 Then said they to him, Who are you? that we may give an answer to them that sent us. What say you of yourself?
Johanneksen evankeliumi 1:23 Hän sanoi: Minä olen huutavan ääni erämaassa: 'Tehkää tie tasaiseksi Herralle', niinkuin profeetta Esaias on sanonut.
John 1:23 He said, I am the voice of one crying in the wilderness, Make straight the way of the Lord, as said the prophet Esaias.
Johanneksen evankeliumi 1:24 Ja lähetetyt olivat fariseuksia.
John 1:24 And they which were sent were of the Pharisees.
Johanneksen evankeliumi 1:25 Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: Miksi sitten kastat sinut, jos et ole Kristus etkä Elias etkä profeetta?
John 1:25 And they asked him, and said to him, Why baptize you then, if you be not that Christ, nor Elias, neither that prophet?
Johanneksen evankeliumi 1:26 Johannes vastasi heille sanoen: Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne;
John 1:26 John answered them, saying, I baptize with water: but there stands one among you, whom you know not;
Johanneksen evankeliumi 1:27 Hän se on, joka minun jälkeeni tulee, on minua edempi, jonka kengännauhoja minä en ole kelvollinen avaamaan.
John 1:27 He it is, who coming after me is preferred before me, whose shoe’s lace I am not worthy to unloose.
Johanneksen evankeliumi 1:28 Tämä tapahtui Betabarassa Jordanin tuolla puolella, missä Johannes kastoi.
John 1:28 These things were done in Bethabara beyond Jordan, where John was baptizing.
Johanneksen evankeliumi 1:29 Seuraavana päivänä Johannes näki Jeesuksen tulevan luokseen ja sanoi: Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.
John 1:29 The next day John sees Jesus coming to him, and said, Behold the Lamb of God, which takes away the sin of the world.
Johanneksen evankeliumi 1:30 Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni', sillä hän oli ennen minua.
John 1:30 This is he of whom I said, After me comes a man which is preferred before me: for he was before me.
Johanneksen evankeliumi 1:31 Ja minä en tuntenut häntä; mutta että hän tulisi julki Israelille, sitä varten minä olen tullut ja kastan vedellä.
John 1:31 And I knew him not: but that he should be made manifest to Israel, therefore am I come baptizing with water.
Johanneksen evankeliumi 1:32 Ja Johannes todisti sanoen: Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päälleen.
John 1:32 And John bore record, saying, I saw the Spirit descending from heaven like a dove, and it stayed on him.
Johanneksen evankeliumi 1:33 Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.'
John 1:33 And I knew him not: but he that sent me to baptize with water, the same said to me, On whom you shall see the Spirit descending, and remaining on him, the same is he which baptizes with the Holy Ghost.
Johanneksen evankeliumi 1:34 Ja minä näin ja todistin, että tämä on Jumalan Poika.
John 1:34 And I saw, and bore record that this is the Son of God.
Johanneksen evankeliumi 1:35 Seuraavana päivänä Johannes seisoi taas siellä ja kaksi hänen opetuslapsistaan.
John 1:35 Again the next day after John stood, and two of his disciples;
Johanneksen evankeliumi 1:36 Ja katsoen Jeesukseen, joka käveli siellä, hän sanoi: Katso, Jumalan Karitsa!
John 1:36 And looking on Jesus as he walked, he said, Behold the Lamb of God!
Johanneksen evankeliumi 1:37 Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen puhuvan ja seurasivat Jeesusta.
John 1:37 And the two disciples heard him speak, and they followed Jesus.
Johanneksen evankeliumi 1:38 Niin Jeesus kääntyi ja näki heidän seuraavan ja sanoi heille: Mitä te etsitte? He sanoivat hänelle: Rabbi, se on käännettynä: Opettaja,, missä te asutte?
John 1:38 Then Jesus turned, and saw them following, and said to them, What seek you? They said to him, Rabbi, (which is to say, being interpreted, Master,) where dwell you?
Johanneksen evankeliumi 1:39 Hän sanoi heille: Tulkaa ja katsokaa. He tulivat ja näkivät, missä hän asui, ja viipyivät hänen luonaan sinä päivänä; oli noin kymmenes hetki.
John 1:39 He said to them, Come and see. They came and saw where he dwelled, and stayed with him that day: for it was about the tenth hour.
Johanneksen evankeliumi 1:40 Toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet Johanneksen puhuvan ja seuranneet häntä, oli Andreas, Simon Pietarin veli.
John 1:40 One of the two which heard John speak, and followed him, was Andrew, Simon Peter’s brother.
Johanneksen evankeliumi 1:41 Hän löysi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: Me olemme löytäneet Messiaan! Se on niin käännettynä: Kristus.
John 1:41 He first finds his own brother Simon, and said to him, We have found the Messias, which is, being interpreted, the Christ.
Johanneksen evankeliumi 1:42 Ja hän vei hänet Jeesuksen luo. Ja kuin Jeesus katsoi häneen, sanoi hän: sinä olet Simon, Joonan poika; sinun nimesi on oleva Keefas, joka käännettynä on: kivi.
John 1:42 And he brought him to Jesus. And when Jesus beheld him, he said, You are Simon the son of Jona: you shall be called Cephas, which is by interpretation, A stone.
Johanneksen evankeliumi 1:43 Seuraavana päivänä Jeesus menisi Galileaan ja tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: Seuraa minua.
John 1:43 The day following Jesus would go forth into Galilee, and finds Philip, and said to him, Follow me.
Johanneksen evankeliumi 1:44 Filippus oli kotoisin Betsaidasta, Andreaksen ja Pietarin kaupungista.
John 1:44 Now Philip was of Bethsaida, the city of Andrew and Peter.
Johanneksen evankeliumi 1:45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: Me olemme löytäneet hänet, josta Mooses laissa ja profeetat kirjoittivat, Jeesuksen Nasaretista, Joosefin pojan.
John 1:45 Philip finds Nathanael, and said to him, We have found him, of whom Moses in the law, and the prophets, did write, Jesus of Nazareth, the son of Joseph.
Johanneksen evankeliumi 1:46 Natanael sanoi hänelle: Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää? Filippus sanoi hänelle: Tule ja katso.
John 1:46 And Nathanael said to him, Can there any good thing come out of Nazareth? Philip said to him, Come and see.
Johanneksen evankeliumi 1:47 Jeesus näki Natanaelin tulevan luokseen ja sanoi hänestä: Katso, oikea israelilainen, jossa ei ole petosta!
John 1:47 Jesus saw Nathanael coming to him, and said of him, Behold an Israelite indeed, in whom is no guile!
Johanneksen evankeliumi 1:48 Natanael sanoi hänelle: Mistä minut tunnet? Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Ennen kuin Filippus kutsui sinua, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut.
John 1:48 Nathanael said to him, From where know you me? Jesus answered and said to him, Before that Philip called you, when you were under the fig tree, I saw you.
Johanneksen evankeliumi 1:49 Natanael vastasi ja sanoi hänelle: Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas.
John 1:49 Nathanael answered and said to him, Rabbi, you are the Son of God; you are the King of Israel.
Johanneksen evankeliumi 1:50 Jeesus vastasi hänelle: Uskotko sinä, koska minä sanoin sinulle: 'Minä näin sinut viikunapuun alla'? Sinä saat nähdä suurempia kuin nämä.
John 1:50 Jesus answered and said to him, Because I said to you, I saw you under the fig tree, believe you? you shall see greater things than these.
Johanneksen evankeliumi 1:51 Ja hän sanoi hänelle: Totisesti, totisesti minä sanon teille: tästedes te näette taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan Ihmisen Pojan päälle.
John 1:51 And he said to him, Truly, truly, I say to you, Hereafter you shall see heaven open, and the angels of God ascending and descending on the Son of man.
Johanneksen evankeliumi 2:1 Ja kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa, ja Jeesuksen äiti oli siellä.
John 2:1 And the third day there was a marriage in Cana of Galilee; and the mother of Jesus was there:
Johanneksen evankeliumi 2:2 Ja sekä Jeesus että hänen opetuslapsensa kutsuttiin häihin.
John 2:2 And both Jesus was called, and his disciples, to the marriage.
Johanneksen evankeliumi 2:3 Ja kun heiltä puuttui viiniä, Jeesuksen äiti sanoi hänelle: Heillä ei ole viiniä.
John 2:3 And when they wanted wine, the mother of Jesus said to him, They have no wine.
Johanneksen evankeliumi 2:4 Jeesus sanoi hänelle: Mitä minulla on sinun kanssasi tekemistä, nainen? Minun aikani ei ole vielä tullut.
John 2:4 Jesus said to her, Woman, what have I to do with you? my hour is not yet come.
Johanneksen evankeliumi 2:5 Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: Mitä hän teille sanoo, tehkää se.
John 2:5 His mother said to the servants, Whatever he said to you, do it.
Johanneksen evankeliumi 2:6 Ja siellä oli kuusi kivistä vesiastiaa juutalaisten puhdistustavan mukaan, ja kuhunkin mahtui kaksi tai kolme seittiä.
John 2:6 And there were set there six water pots of stone, after the manner of the purifying of the Jews, containing two or three firkins apiece.
Johanneksen evankeliumi 2:7 Jeesus sanoi heille: Täyttäkää vesiastiat vedellä. Ja he täyttivät ne reunoja myöten.
John 2:7 Jesus said to them, Fill the water pots with water. And they filled them up to the brim.
Johanneksen evankeliumi 2:8 Ja hän sanoi heille: Ammentakaa nyt ja viekää juhla-asiamies. Ja he kantoivat.
John 2:8 And he said to them, Draw out now, and bear to the governor of the feast. And they bore it.
Johanneksen evankeliumi 2:9 Kun juhlaelimitsevä mies maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi, eikä tiennyt, mistä se oli, (mutta palvelijat, jotka veden ammensivat, tiesivät sen), kutsui juhlaelimitsevä sulhasen,
John 2:9 When the ruler of the feast had tasted the water that was made wine, and knew not from where it was: (but the servants which drew the water knew;) the governor of the feast called the bridegroom,
Johanneksen evankeliumi 2:10 Ja sanoi hänelle: Jokainen panee ensin esille hyvää viiniä, ja kun ihmiset ovat juopuneet, silloin huonompaa; mutta sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti.
John 2:10 And said to him, Every man at the beginning does set forth good wine; and when men have well drunk, then that which is worse: but you have kept the good wine until now.
Johanneksen evankeliumi 2:11 Tämän ensimmäisen ihmeteon Jeesus teki Galilean Kaanassa ja ilmoitti kirkkautensa, ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.
John 2:11 This beginning of miracles did Jesus in Cana of Galilee, and manifested forth his glory; and his disciples believed on him.
Johanneksen evankeliumi 2:12 Sen jälkeen hän meni alas Kapernaumiin, hän ja hänen äitinsä, veljensä ja opetuslapsensa, eivätkä he viipyneet siellä monta päivää.
John 2:12 After this he went down to Capernaum, he, and his mother, and his brothers, and his disciples: and they continued there not many days.
Johanneksen evankeliumi 2:13 Ja juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
John 2:13 And the Jews’ passover was at hand, and Jesus went up to Jerusalem.
Johanneksen evankeliumi 2:14 Ja hän tapasi temppelissä ne, jotka myivät härkiä ja lampaita ja kyyhkysiä, ja rahanvaihtajat istumassa.
John 2:14 And found in the temple those that sold oxen and sheep and doves, and the changers of money sitting:
Johanneksen evankeliumi 2:15 Ja tehtyään köysistä ruoskan hän ajoi ulos temppelistä kaikki, lampaat ja härät, ja kaatoi vaihtajien rahat ja kaatoi pöydät.
John 2:15 And when he had made a whip of small cords, he drove them all out of the temple, and the sheep, and the oxen; and poured out the changers’ money, and overthrew the tables;
Johanneksen evankeliumi 2:16 Ja sanoi niille, jotka myivät kyyhkysiä: Viekää nämä pois, älkääkä tehkö minun Isäni huonetta kauppahuoneeksi.
John 2:16 And said to them that sold doves, Take these things hence; make not my Father’s house an house of merchandise.
Johanneksen evankeliumi 2:17 Ja hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: Kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut.
John 2:17 And his disciples remembered that it was written, The zeal of your house has eaten me up.
Johanneksen evankeliumi 2:18 Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: Minkä merkin sinä näytät meille, kun teet näitä?
John 2:18 Then answered the Jews and said to him, What sign show you to us, seeing that you do these things?
Johanneksen evankeliumi 2:19 Jeesus vastasi ja sanoi heille: Hajottakaa tämä temppeli, niin minä nostan sen ylös kolmessa päivässä.
John 2:19 Jesus answered and said to them, Destroy this temple, and in three days I will raise it up.
Johanneksen evankeliumi 2:20 Niin juutalaiset sanoivat: Tätä temppeliä on rakennettu neljäkymmentäkuusi vuotta, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?
John 2:20 Then said the Jews, Forty and six years was this temple in building, and will you raise it up in three days?
Johanneksen evankeliumi 2:21 Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä.
John 2:21 But he spoke of the temple of his body.
Johanneksen evankeliumi 2:22 Kun hän siis oli noussut kuolleista, hänen opetuslapsensa muistivat, että hän oli sanonut tämän heille, ja he uskoivat kirjoituksen ja sanan, jonka Jeesus oli sanonut.
John 2:22 When therefore he was risen from the dead, his disciples remembered that he had said this to them; and they believed the scripture, and the word which Jesus had said.
Johanneksen evankeliumi 2:23 Kun hän oli Jerusalemissa pääsiäisenä, juhlan päivänä, monet uskoivat hänen nimeensä, nähdessään hänen tekemänsä tunnusteot.
John 2:23 Now when he was in Jerusalem at the passover, in the feast day, many believed in his name, when they saw the miracles which he did.
Johanneksen evankeliumi 2:24 Mutta Jeesus ei uskonut itseään heille, koska hän tunsi kaikki,
John 2:24 But Jesus did not commit himself to them, because he knew all men,
Johanneksen evankeliumi 2:25 Eikä hän tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi, mitä ihmisessä oli.
John 2:25 And needed not that any should testify of man: for he knew what was in man.
Johanneksen evankeliumi 3:1 Fariseusten joukossa oli mies, nimeltä Nikodemos, juutalaisten hallitusmies.
John 3:1 There was a man of the Pharisees, named Nicodemus, a ruler of the Jews:
Johanneksen evankeliumi 3:2 Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi hänelle: Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja; sillä kukaan ei voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan.
John 3:2 The same came to Jesus by night, and said to him, Rabbi, we know that you are a teacher come from God: for no man can do these miracles that you do, except God be with him.
Johanneksen evankeliumi 3:3 Jeesus vastasi hänelle: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: ellei ihminen synny uudesti, ylhäältä, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.
John 3:3 Jesus answered and said to him, Truly, truly, I say to you, Except a man be born again, he cannot see the kingdom of God.
Johanneksen evankeliumi 3:4 Nikodemos sanoi hänelle: Kuinka ihminen voi syntyä vanhana? Eikö hän voi mennä toisen kerran äitinsä kohtuun ja syntyä?
John 3:4 Nicodemus said to him, How can a man be born when he is old? can he enter the second time into his mother’s womb, and be born?
Johanneksen evankeliumi 3:5 Jeesus vastasi: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: ellei ihminen synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä Jumalan valtakuntaan.
John 3:5 Jesus answered, Truly, truly, I say to you, Except a man be born of water and of the Spirit, he cannot enter into the kingdom of God.
Johanneksen evankeliumi 3:6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
John 3:6 That which is born of the flesh is flesh; and that which is born of the Spirit is spirit.
Johanneksen evankeliumi 3:7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti.
John 3:7 Marvel not that I said to you, You must be born again.
Johanneksen evankeliumi 3:8 Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt.
John 3:8 The wind blows where it wants, and you hear the sound thereof, but can not tell from where it comes, and where it goes: so is every one that is born of the Spirit.
Johanneksen evankeliumi 3:9 Nikodemos vastasi ja sanoi hänelle: Kuinka nämä voivat tapahtua?
John 3:9 Nicodemus answered and said to him, How can these things be?
Johanneksen evankeliumi 3:10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Sinä olet Israelin opettaja etkä tiedä näitä?
John 3:10 Jesus answered and said to him, Are you a master of Israel, and know not these things?
Johanneksen evankeliumi 3:11 Totisesti, totisesti minä sanon teille: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet; ettekä te ota vastaan meidän todistustamme.
John 3:11 Truly, truly, I say to you, We speak that we do know, and testify that we have seen; and you receive not our witness.
Johanneksen evankeliumi 3:12 Jos minä olen kertonut teille maallisista, ettekä te usko, kuinka te voisitte uskoa, jos minä kerron teille taivaallisista?
John 3:12 If I have told you earthly things, and you believe not, how shall you believe, if I tell you of heavenly things?
Johanneksen evankeliumi 3:13 Eikä kukaan ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka tuli alas taivaasta, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.
John 3:13 And no man has ascended up to heaven, but he that came down from heaven, even the Son of man which is in heaven.
Johanneksen evankeliumi 3:14 Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän.
John 3:14 And as Moses lifted up the serpent in the wilderness, even so must the Son of man be lifted up:
Johanneksen evankeliumi 3:15 Että yksikään, joka häneen uskoo, ei hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
John 3:15 That whoever believes in him should not perish, but have eternal life.
Johanneksen evankeliumi 3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
John 3:16 For God so loved the world, that he gave his only begotten Son, that whoever believes in him should not perish, but have everlasting life.
Johanneksen evankeliumi 3:17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttaan pelastuisi.
John 3:17 For God sent not his Son into the world to condemn the world; but that the world through him might be saved.
Johanneksen evankeliumi 3:18 Joka uskoo häneen, ei sitä tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
John 3:18 He that believes on him is not condemned: but he that believes not is condemned already, because he has not believed in the name of the only begotten Son of God.
Johanneksen evankeliumi 3:19 Ja tämä on tuomio, että valo on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valoa; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
John 3:19 And this is the condemnation, that light is come into the world, and men loved darkness rather than light, because their deeds were evil.
Johanneksen evankeliumi 3:20 Sillä jokainen, joka tekee pahaa, vihaa valoa eikä tule valoon, ettei hänen tekojaan nuhdeltaisi.
John 3:20 For every one that does evil hates the light, neither comes to the light, lest his deeds should be reproved.
Johanneksen evankeliumi 3:21 Mutta se, joka totuuden tekee, tulee valoon, että hänen tekonsa tulisivat julki, että ne ovat Jumalassa tehtyjä.
John 3:21 But he that does truth comes to the light, that his deeds may be made manifest, that they are worked in God.
Johanneksen evankeliumi 3:22 Tämän jälkeen Jeesus tuli opetuslapsineen Juudean maahan ja viipyi siellä heidän kanssaan ja kastoi.
John 3:22 After these things came Jesus and his disciples into the land of Judaea; and there he tarried with them, and baptized.
Johanneksen evankeliumi 3:23 Ja Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja he tulivat ja antoivat kastaa itsensä.
John 3:23 And John also was baptizing in Aenon near to Salim, because there was much water there: and they came, and were baptized.
Johanneksen evankeliumi 3:24 Sillä Johannesta ei ollut vielä heitetty vankilaan.
John 3:24 For John was not yet cast into prison.
Johanneksen evankeliumi 3:25 Silloin syntyi kysymys Johanneksen opetuslasten ja juutalaisten välille puhdistautumisesta.
John 3:25 Then there arose a question between some of John’s disciples and the Jews about purifying.
Johanneksen evankeliumi 3:26 Ja he tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: Rabbi, se, joka oli sinun kanssasi Jordanin tuolla puolella, josta sinä todistit, katso, hän kastaa, ja kaikki ihmiset menevät hänen luokseen.
John 3:26 And they came to John, and said to him, Rabbi, he that was with you beyond Jordan, to whom you bore witness, behold, the same baptizes, and all men come to him.
Johanneksen evankeliumi 3:27 Johannes vastasi ja sanoi: Ihminen ei voi ottaa mitään, ellei sitä ole annettu hänelle taivaasta.
John 3:27 John answered and said, A man can receive nothing, except it be given him from heaven.
Johanneksen evankeliumi 3:28 Te itse olette minun todistajani, että minä sanoin: 'Minä en ole Kristus, vaan minut on lähetetty hänen edellään.'
John 3:28 You yourselves bear me witness, that I said, I am not the Christ, but that I am sent before him.
Johanneksen evankeliumi 3:29 Morsiamen omistaa se, joka on sulhanen; mutta sulhasen ystävä, joka seisoo ja kuulee häntä, iloitsee suuresti sulhasen äänestä. Tämä minun iloni on siis täydellinen.
John 3:29 He that has the bride is the bridegroom: but the friend of the bridegroom, which stands and hears him, rejoices greatly because of the bridegroom’s voice: this my joy therefore is fulfilled.
Johanneksen evankeliumi 3:30 Hänen täytyy kasvaa, mutta minun vähetä.
John 3:30 He must increase, but I must decrease.
Johanneksen evankeliumi 3:31 Joka ylhäältä tulee, on kaikkien yläpuolella. Joka maasta on, on maallinen ja puhuu maallisista. Joka taivaasta tulee, on kaikkien yläpuolella.
John 3:31 He that comes from above is above all: he that is of the earth is earthly, and speaks of the earth: he that comes from heaven is above all.
Johanneksen evankeliumi 3:32 Ja mitä hän on nähnyt ja kuullut, siitä hän todistaa, eikä kukaan ota hänen todistustaan vastaan.
John 3:32 And what he has seen and heard, that he testifies; and no man receives his testimony.
Johanneksen evankeliumi 3:33 Joka on ottanut vastaan hänen todistuksensa, on sinettinsä vahvistanut, että Jumala on totinen.
John 3:33 He that has received his testimony has set to his seal that God is true.
Johanneksen evankeliumi 3:34 Sillä se, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla.
John 3:34 For he whom God has sent speaks the words of God: for God gives not the Spirit by measure to him.
Johanneksen evankeliumi 3:35 Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaiken hänen käteensä.
John 3:35 The Father loves the Son, and has given all things into his hand.
Johanneksen evankeliumi 3:36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; ja joka ei usko Poikaan, se ei ole näkevä elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään.
John 3:36 He that believes on the Son has everlasting life: and he that believes not the Son shall not see life; but the wrath of God stays on him.
Johanneksen evankeliumi 4:1 Kun Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes,
John 4:1 When therefore the LORD knew how the Pharisees had heard that Jesus made and baptized more disciples than John,
Johanneksen evankeliumi 4:2 (Vaikka Jeesus itse ei kastanut, vaan hänen opetuslapsensa,)
John 4:2 (Though Jesus himself baptized not, but his disciples,)
Johanneksen evankeliumi 4:3 Hän lähti Juudeasta ja palasi jälleen Galileaan.
John 4:3 He left Judaea, and departed again into Galilee.
Johanneksen evankeliumi 4:4 Ja hänen täytyi kulkea Samarian kautta.
John 4:4 And he must needs go through Samaria.
Johanneksen evankeliumi 4:5 Sitten hän tulee Samarian kaupunkiin, jonka nimi on Sykar, lähellä sitä maa-aluetta, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille.
John 4:5 Then comes he to a city of Samaria, which is called Sychar, near to the parcel of ground that Jacob gave to his son Joseph.
Johanneksen evankeliumi 4:6 Jaakobin kaivo oli siellä. Niin Jeesus, matkasta väsyneenä, istui kaivolle. Oli noin kuudes hetki.
John 4:6 Now Jacob’s well was there. Jesus therefore, being wearied with his journey, sat thus on the well: and it was about the sixth hour.
Johanneksen evankeliumi 4:7 Niin tuli samarialainen nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: Anna minun juoda.
John 4:7 There comes a woman of Samaria to draw water: Jesus said to her, Give me to drink.
Johanneksen evankeliumi 4:8 (Sillä hänen opetuslapsensa olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa.)
John 4:8 (For his disciples were gone away to the city to buy meat.)
Johanneksen evankeliumi 4:9 Niin samarialainen nainen sanoi hänelle: Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta? Juutalaiset eivät nimittäin seurustele samarialaisten kanssa.
John 4:9 Then said the woman of Samaria to him, How is it that you, being a Jew, ask drink of me, which am a woman of Samaria? for the Jews have no dealings with the Samaritans.
Johanneksen evankeliumi 4:10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Jos tietäisit Jumalan lahjan ja kuka se on, joka sanoi sinulle: 'Anna minun juoda', niin itse pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.
John 4:10 Jesus answered and said to her, If you knew the gift of God, and who it is that said to you, Give me to drink; you would have asked of him, and he would have given you living water.
Johanneksen evankeliumi 4:11 Nainen sanoi hänelle: Herra, sinulla ei ole ammentamiseen astiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?
John 4:11 The woman said to him, Sir, you have nothing to draw with, and the well is deep: from where then have you that living water?
Johanneksen evankeliumi 4:12 Oletko sinä suurempi kuin isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä itse sekä lapsensa että karjansa?
John 4:12 Are you greater than our father Jacob, which gave us the well, and drank thereof himself, and his children, and his cattle?
Johanneksen evankeliumi 4:13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Joka juo tätä vettä, se janoaa jälleen.
John 4:13 Jesus answered and said to her, Whoever drinks of this water shall thirst again:
Johanneksen evankeliumi 4:14 Mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa, vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä iankaikkisen elämän veden lähteeksi.
John 4:14 But whoever drinks of the water that I shall give him shall never thirst; but the water that I shall give him shall be in him a well of water springing up into everlasting life.
Johanneksen evankeliumi 4:15 Nainen sanoi hänelle: Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tarvitsisi janota enkä minun tarvitsisi tulla tänne ammentamaan.
John 4:15 The woman said to him, Sir, give me this water, that I thirst not, neither come here to draw.
Johanneksen evankeliumi 4:16 Jeesus sanoi hänelle: Mene, kutsu miehesi ja tule tänne.
John 4:16 Jesus said to her, Go, call your husband, and come here.
Johanneksen evankeliumi 4:17 Nainen vastasi ja sanoi: Minulla ei ole miestä. Jeesus sanoi hänelle: Oikein sanoit: 'Minulla ei ole miestä.'
John 4:17 The woman answered and said, I have no husband. Jesus said to her, You have well said, I have no husband:
Johanneksen evankeliumi 4:18 Sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sinä totuuden sanoit.
John 4:18 For you have had five husbands; and he whom you now have is not your husband: in that said you truly.
Johanneksen evankeliumi 4:19 Nainen sanoi hänelle: Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.
John 4:19 The woman said to him, Sir, I perceive that you are a prophet.
Johanneksen evankeliumi 4:20 Meidän isämme kumarsivat tällä vuorella, ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaa.
John 4:20 Our fathers worshipped in this mountain; and you say, that in Jerusalem is the place where men ought to worship.
Johanneksen evankeliumi 4:21 Jeesus sanoi hänelle: Nainen, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
John 4:21 Jesus said to her, Woman, believe me, the hour comes, when you shall neither in this mountain, nor yet at Jerusalem, worship the Father.
Johanneksen evankeliumi 4:22 Te kumarratte, ette tiedä mitä; me tiedämme, mitä kumarramme; sillä pelastus on juutalaisista.
John 4:22 You worship you know not what: we know what we worship: for salvation is of the Jews.
Johanneksen evankeliumi 4:23 Mutta aika tulee, ja jo on, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä Isä tahtoo senkaltaisia rukoilijoita.
John 4:23 But the hour comes, and now is, when the true worshippers shall worship the Father in spirit and in truth: for the Father seeks such to worship him.
Johanneksen evankeliumi 4:24 Jumala on Henki; ja niiden, jotka häntä rukoilevat, täytyy rukoilla häntä hengessä ja totuudessa.
John 4:24 God is a Spirit: and they that worship him must worship him in spirit and in truth.
Johanneksen evankeliumi 4:25 Nainen sanoi hänelle: Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän jota kutsutaan Kristukseksi. Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaikki.
John 4:25 The woman said to him, I know that Messias comes, which is called Christ: when he is come, he will tell us all things.
Johanneksen evankeliumi 4:26 Jeesus sanoi hänelle: Minä, joka puhun sinun kanssasi, olen se.
John 4:26 Jesus said to her, I that speak to you am he.
Johanneksen evankeliumi 4:27 Ja silloin hänen opetuslapsensa tulivat ja ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa; mutta kukaan ei sanonut: Mitä etsit? tai: Miksi puhut hänen kanssaan?
John 4:27 And on this came his disciples, and marveled that he talked with the woman: yet no man said, What seek you? or, Why talk you with her?
Johanneksen evankeliumi 4:28 Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi miehille:
John 4:28 The woman then left her water pot, and went her way into the city, and said to the men,
Johanneksen evankeliumi 4:29 Tulkaa, katsokaa miestä, joka on minulle kertonut kaikki, mitä olen tehnyt: eikö tämä ole Kristus?
John 4:29 Come, see a man, which told me all things that ever I did: is not this the Christ?
Johanneksen evankeliumi 4:30 Sitten he lähtivät kaupungista ja tulivat hänen luokseen.
John 4:30 Then they went out of the city, and came to him.
Johanneksen evankeliumi 4:31 Sillä välin hänen opetuslapsensa pyysivät häntä sanoen: Opettaja, syö!
John 4:31 In the mean while his disciples prayed him, saying, Master, eat.
Johanneksen evankeliumi 4:32 Mutta hän sanoi heille: Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä.
John 4:32 But he said to them, I have meat to eat that you know not of.
Johanneksen evankeliumi 4:33 Niin opetuslapset sanoivat keskenään: Onko joku tuonut hänelle syötävää?
John 4:33 Therefore said the disciples one to another, Has any man brought him ought to eat?
Johanneksen evankeliumi 4:34 Jeesus sanoi heille: Minun ruokani on, että teen hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt, ja vien hänen työnsä päätökseen.
John 4:34 Jesus said to them, My meat is to do the will of him that sent me, and to finish his work.
Johanneksen evankeliumi 4:35 Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin tulee elonkorjuu'? Katso, minä sanon teille: Nostakaa silmänne ja katsokaa peltoja, sillä ne ovat jo valkoiset elonkorjuuta varten.
John 4:35 Say not you, There are yet four months, and then comes harvest? behold, I say to you, Lift up your eyes, and look on the fields; for they are white already to harvest.
Johanneksen evankeliumi 4:36 Ja joka niittää, saa palkan ja kokoaa hedelmän iankaikkiseen elämään, että sekä kylväjä että niittäjä saisivat yhdessä iloita.
John 4:36 And he that reaps receives wages, and gathers fruit to life eternal: that both he that sows and he that reaps may rejoice together.
Johanneksen evankeliumi 4:37 Ja tässä on totta se sanonta: toinen kylvää, ja toinen niittää.
John 4:37 And herein is that saying true, One sows, and another reaps.
Johanneksen evankeliumi 4:38 Minä lähetin teidät leikkaamaan sitä, mihin te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat nähneet vaivaa, ja te olette päässeet heidän vaivannäkönsä pariin.
John 4:38 I sent you to reap that where on you bestowed no labor: other men labored, and you are entered into their labors.
Johanneksen evankeliumi 4:39 Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, joka todisti: Hän on kertonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt.
John 4:39 And many of the Samaritans of that city believed on him for the saying of the woman, which testified, He told me all that ever I did.
Johanneksen evankeliumi 4:40 Niin kun samarialaiset tulivat hänen luokseen, he pyysivät häntä jäämään heidän luokseen; ja hän viipyi siellä kaksi päivää.
John 4:40 So when the Samaritans were come to him, they sought him that he would tarry with them: and he stayed there two days.
Johanneksen evankeliumi 4:41 Ja vielä useampia uskoi hänen oman sanansa tähden;
John 4:41 And many more believed because of his own word;
Johanneksen evankeliumi 4:42 Ja sanoivat naiselle: Emme nyt usko sinun puheesi tähden; sillä me olemme itse kuulleet häntä ja tiedämme, että tämä totisesti on Kristus, maailman Vapahtaja.
John 4:42 And said to the woman, Now we believe, not because of your saying: for we have heard him ourselves, and know that this is indeed the Christ, the Savior of the world.
Johanneksen evankeliumi 4:43 Kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä ja meni Galileaan.
John 4:43 Now after two days he departed there, and went into Galilee.
Johanneksen evankeliumi 4:44 Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa kotimaassaan.
John 4:44 For Jesus himself testified, that a prophet has no honor in his own country.
Johanneksen evankeliumi 4:45 Kun hän sitten tuli Galileaan, galilealaiset ottivat hänet vastaan, koska olivat nähneet kaiken, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana; sillä hekin olivat tulleet juhlalle.
John 4:45 Then when he was come into Galilee, the Galilaeans received him, having seen all the things that he did at Jerusalem at the feast: for they also went to the feast.
Johanneksen evankeliumi 4:46 Niin Jeesus tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden viiniksi. Ja siellä oli muuan kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti Kapernaumissa.
John 4:46 So Jesus came again into Cana of Galilee, where he made the water wine. And there was a certain nobleman, whose son was sick at Capernaum.
Johanneksen evankeliumi 4:47 Kuultuaan, että Jeesus oli tullut Juudeasta Galileaan, hän meni hänen luokseen ja pyysi häntä tulemaan alas ja parantamaan hänen poikansa, sillä tämä oli kuolemaisillaan.
John 4:47 When he heard that Jesus was come out of Judaea into Galilee, he went to him, and sought him that he would come down, and heal his son: for he was at the point of death.
Johanneksen evankeliumi 4:48 Niin Jeesus sanoi hänelle: Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko.
John 4:48 Then said Jesus to him, Except you see signs and wonders, you will not believe.
Johanneksen evankeliumi 4:49 Aatelismies sanoi hänelle: Herra, tule alas, ennen kuin lapseni kuolee.
John 4:49 The nobleman said to him, Sir, come down ere my child die.
Johanneksen evankeliumi 4:50 Jeesus sanoi hänelle: Mene, poikasi elää. Mies uskoi sanan, jonka Jeesus oli hänelle puhunut, ja meni.
John 4:50 Jesus said to him, Go your way; your son lives. And the man believed the word that Jesus had spoken to him, and he went his way.
Johanneksen evankeliumi 4:51 Ja kun hän oli jo menossa alas, kohtasivat hänen palvelijansa hänet ja ilmoittivat hänelle sanoen: Poikasi elää.
John 4:51 And as he was now going down, his servants met him, and told him, saying, Your son lives.
Johanneksen evankeliumi 4:52 Niin hän tiedusteli heiltä, minä hetkenä hän alkoi toipua. He sanoivat hänelle: Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä.
John 4:52 Then inquired he of them the hour when he began to amend. And they said to him, Yesterday at the seventh hour the fever left him.
Johanneksen evankeliumi 4:53 Niin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut juuri sillä hetkellä, jona Jeesus oli sanonut hänelle: Poikasi elää. Ja hän uskoi ja koko hänen taloutensa.
John 4:53 So the father knew that it was at the same hour, in the which Jesus said to him, Your son lives: and himself believed, and his whole house.
Johanneksen evankeliumi 4:54 Tämä oli taas toinen ihme, jonka Jeesus teki tultuaan Juudeasta Galileaan.
John 4:54 This is again the second miracle that Jesus did, when he was come out of Judaea into Galilee.
Johanneksen evankeliumi 5:1 Tämän jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
John 5:1 After this there was a feast of the Jews; and Jesus went up to Jerusalem.
Johanneksen evankeliumi 5:2 Jerusalemissa on Lammastorin luona allas, jota hepreaksi kutsutaan Betesdaksi, ja siinä on viisi pylväskäytävää.
John 5:2 Now there is at Jerusalem by the sheep market a pool, which is called in the Hebrew tongue Bethesda, having five porches.
Johanneksen evankeliumi 5:3 Näissä makasi suuri joukko heikkoja, sokeita, rampoja ja kuihtuneita ihmisiä, jotka odottivat veden liikuttamista.
John 5:3 In these lay a great multitude of weak folk, of blind, halt, withered, waiting for the moving of the water.
Johanneksen evankeliumi 5:4 Sillä enkeli laskeutui määrättynä aikana lammikkoon ja kuohutti veden. Joka sitten ensimmäisenä veden kuohuttamisen jälkeen astui sinne, se parani, olipa hänellä mikä tahansa sairaus.
John 5:4 For an angel went down at a certain season into the pool, and troubled the water: whoever then first after the troubling of the water stepped in was made whole of whatever disease he had.
Johanneksen evankeliumi 5:5 Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.
John 5:5 And a certain man was there, which had an infirmity thirty and eight years.
Johanneksen evankeliumi 5:6 Kun Jeesus näki hänen makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: Tahdotko tulla terveeksi?
John 5:6 When Jesus saw him lie, and knew that he had been now a long time in that case, he said to him, Will you be made whole?
Johanneksen evankeliumi 5:7 Heikko mies vastasi hänelle: Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi kuohahtaa; sillä kun minä olen tulossa, astuu toinen sinne ennen minua.
John 5:7 The weak man answered him, Sir, I have no man, when the water is troubled, to put me into the pool: but while I am coming, another steps down before me.
Johanneksen evankeliumi 5:8 Jeesus sanoi hänelle: Nouse, ota vuoteesi ja kävele.
John 5:8 Jesus said to him, Rise, take up your bed, and walk.
Johanneksen evankeliumi 5:9 Ja mies oli heti terve, otti vuoteensa ja käveli; ja se päivä oli sapatti.
John 5:9 And immediately the man was made whole, and took up his bed, and walked: and on the same day was the sabbath.
Johanneksen evankeliumi 5:10 Niin juutalaiset sanoivat parantuneelle: On sapatti, ei sinun ole lupa kantaa vuodettasi.
John 5:10 The Jews therefore said to him that was cured, It is the sabbath day: it is not lawful for you to carry your bed.
Johanneksen evankeliumi 5:11 Hän vastasi heille: Se, joka minut paransi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja käy.'
John 5:11 He answered them, He that made me whole, the same said to me, Take up your bed, and walk.
Johanneksen evankeliumi 5:12 Niin he kysyivät häneltä: Kuka se mies oli, joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja käy'?
John 5:12 Then asked they him, What man is that which said to you, Take up your bed, and walk?
Johanneksen evankeliumi 5:13 Ja parannettu ei tiennyt, kuka se oli; sillä Jeesus oli poistunut, koska siinä paikassa oli paljon ihmisiä.
John 5:13 And he that was healed knew not who it was: for Jesus had conveyed himself away, a multitude being in that place.
Johanneksen evankeliumi 5:14 Myöhemmin Jeesus löysi hänet temppelistä ja sanoi hänelle: Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle tapahtuisi jotain pahempaa.
John 5:14 Afterward Jesus finds him in the temple, and said to him, Behold, you are made whole: sin no more, lest a worse thing come to you.
Johanneksen evankeliumi 5:15 Mies meni pois ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli hänet parantanut.
John 5:15 The man departed, and told the Jews that it was Jesus, which had made him whole.
Johanneksen evankeliumi 5:16 Ja sen tähden juutalaiset vainosivat Jeesusta ja etsivät häntä tappaakseen, koska hän oli tehnyt tällaista sapattina.
John 5:16 And therefore did the Jews persecute Jesus, and sought to slay him, because he had done these things on the sabbath day.
Johanneksen evankeliumi 5:17 Mutta Jeesus vastasi heille: Minun Isäni tekee työtä yhäti, ja minäkin teen työtä.
John 5:17 But Jesus answered them, My Father works till now, and I work.
Johanneksen evankeliumi 5:18 Juutalaiset siis vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaakseen, koska hän ei ainoastaan rikkonut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa isäkseen, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.
John 5:18 Therefore the Jews sought the more to kill him, because he not only had broken the sabbath, but said also that God was his Father, making himself equal with God.
Johanneksen evankeliumi 5:19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän. Sillä mitä Isä tekee, sitä Poikakin tekee samoin.
John 5:19 Then answered Jesus and said to them, Truly, truly, I say to you, The Son can do nothing of himself, but what he sees the Father do: for what things soever he does, these also does the Son likewise.
Johanneksen evankeliumi 5:20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.
John 5:20 For the Father loves the Son, and shows him all things that himself does: and he will show him greater works than these, that you may marvel.
Johanneksen evankeliumi 5:21 Sillä niin kuin Isä herättää kuolleet ja tekee heidät eläviksi, niin Poikakin tekee eläviksi, kenet hän tahtoo.
John 5:21 For as the Father raises up the dead, and vivifies them; even so the Son vivifies whom he will.
Johanneksen evankeliumi 5:22 Sillä Isä ei tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,
John 5:22 For the Father judges no man, but has committed all judgment to the Son:
Johanneksen evankeliumi 5:23 Että kaikki ihmiset kunnioittaisivat Poikaa, niin kuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.
John 5:23 That all men should honor the Son, even as they honor the Father. He that honors not the Son honors not the Father which has sent him.
Johanneksen evankeliumi 5:24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka minut lähetti, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomioon, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
John 5:24 Truly, truly, I say to you, He that hears my word, and believes on him that sent me, has everlasting life, and shall not come into condemnation; but is passed from death to life.
Johanneksen evankeliumi 5:25 Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee, ja se on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen; ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.
John 5:25 Truly, truly, I say to you, The hour is coming, and now is, when the dead shall hear the voice of the Son of God: and they that hear shall live.
Johanneksen evankeliumi 5:26 Sillä niinkuin Isällä on itsessään elämä, niin hän on antanut Pojallekin, että hänelläkin on itsessään elämä;
John 5:26 For as the Father has life in himself; so has he given to the Son to have life in himself;
Johanneksen evankeliumi 5:27 Ja on antanut hänelle vallan myös tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.
John 5:27 And has given him authority to execute judgment also, because he is the Son of man.
Johanneksen evankeliumi 5:28 Älä ihmettele tätä, sillä tulee hetki, jolloin kaikki haudoissa olevat kuulevat hänen äänensä,
John 5:28 Marvel not at this: for the hour is coming, in the which all that are in the graves shall hear his voice,
Johanneksen evankeliumi 5:29 Ja tulevat esiin; ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen; ja ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.
John 5:29 And shall come forth; they that have done good, to the resurrection of life; and they that have done evil, to the resurrection of damnation.
Johanneksen evankeliumi 5:30 Minä en voi itsestäni mitään tehdä. Minä tuomitsen niin kuin minä kuulen, ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en etsi omaa tahtoani, vaan Isän tahtoa, joka on minut lähettänyt.
John 5:30 I can of my own self do nothing: as I hear, I judge: and my judgment is just; because I seek not my own will, but the will of the Father which has sent me.
Johanneksen evankeliumi 5:31 Jos minä todistan itsestäni, todistukseni ei ole pätevä.
John 5:31 If I bear witness of myself, my witness is not true.
Johanneksen evankeliumi 5:32 On toinen, joka todistaa minusta; ja minä tiedän, että todistus, jonka hän minusta todistaa, on tosi.
John 5:32 There is another that bears witness of me; and I know that the witness which he witnesses of me is true.
Johanneksen evankeliumi 5:33 Lähetit Johanneksen luo, ja hän todisti totuudesta.
John 5:33 You sent to John, and he bore witness to the truth.
Johanneksen evankeliumi 5:34 Mutta minä en ota todistusta ihmiseltä, vaan puhun näitä, jotta te pelastuisitte.
John 5:34 But I receive not testimony from man: but these things I say, that you might be saved.
Johanneksen evankeliumi 5:35 Hän oli palava ja loistava valo, ja te tahdoitte hetken iloita hänen valossaan.
John 5:35 He was a burning and a shining light: and you were willing for a season to rejoice in his light.
Johanneksen evankeliumi 5:36 Mutta minulla on suurempi todistus kuin Johanneksen: sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettäväkseni, ne teot, joita minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.
John 5:36 But I have greater witness than that of John: for the works which the Father has given me to finish, the same works that I do, bear witness of me, that the Father has sent me.
Johanneksen evankeliumi 5:37 Ja Isä itse, joka on minut lähettänyt, on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntään ettekä nähneet hänen muotoaan.
John 5:37 And the Father himself, which has sent me, has borne witness of me. You have neither heard his voice at any time, nor seen his shape.
Johanneksen evankeliumi 5:38 Eikä teillä ole hänen sanaansa pysyvänä teissä; sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt.
John 5:38 And you have not his word abiding in you: for whom he has sent, him you believe not.
Johanneksen evankeliumi 5:39 Tutkikaa kirjoituksia, sillä te luulette niissä omaavanne iankaikkisen elämän; ja ne juuri todistavat minusta.
John 5:39 Search the scriptures; for in them you think you have eternal life: and they are they which testify of me.
Johanneksen evankeliumi 5:40 Ettekä te tahdo tulla minun luokseni, että saisitte elämän.
John 5:40 And you will not come to me, that you might have life.
Johanneksen evankeliumi 5:41 En ota vastaan kunniaa ihmisiltä.
John 5:41 I receive not honor from men.
Johanneksen evankeliumi 5:42 Mutta minä tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne.
John 5:42 But I know you, that you have not the love of God in you.
Johanneksen evankeliumi 5:43 Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan.
John 5:43 I am come in my Father’s name, and you receive me not: if another shall come in his own name, him you will receive.
Johanneksen evankeliumi 5:44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toisiltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee ainoastaan Jumalalta?
John 5:44 How can you believe, which receive honor one of another, and seek not the honor that comes from God only?
Johanneksen evankeliumi 5:45 Älkää luulko, että minä syytän teitä Isän edessä. Teidän syyttäjänne on Mooses, johon te turvaatte.
John 5:45 Do not think that I will accuse you to the Father: there is one that accuses you, even Moses, in whom you trust.
Johanneksen evankeliumi 5:46 Sillä jos te olisitte uskoneet Moosesta, niin te olisitte uskoneet minua; sillä hän on kirjoittanut minusta.
John 5:46 For had you believed Moses, you would have believed me; for he wrote of me.
Johanneksen evankeliumi 5:47 Mutta jos ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te voisitte uskoa minun sanojani?
John 5:47 But if you believe not his writings, how shall you believe my words?
Johanneksen evankeliumi 6:1 Tämän jälkeen Jeesus meni Galileanjärven, eli Tiberiaanjärven, tuolle puolelle.
John 6:1 After these things Jesus went over the sea of Galilee, which is the sea of Tiberias.
Johanneksen evankeliumi 6:2 Ja häntä seurasi suuri kansa, koska he näkivät hänen ihmeensä, jotka hän teki sairaille.
John 6:2 And a great multitude followed him, because they saw his miracles which he did on them that were diseased.
Johanneksen evankeliumi 6:3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui siellä opetuslastensa kanssa.
John 6:3 And Jesus went up into a mountain, and there he sat with his disciples.
Johanneksen evankeliumi 6:4 Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.
John 6:4 And the passover, a feast of the Jews, was near.
Johanneksen evankeliumi 6:5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon ihmisiä tulevan luokseen, hän sanoi Filippukselle: Mistä ostamme leipää näiden syödä?
John 6:5 When Jesus then lifted up his eyes, and saw a great company come to him, he said to Philip, From where shall we buy bread, that these may eat?
Johanneksen evankeliumi 6:6 Ja tämän hän sanoi koetellakseen häntä, sillä hän tiesi itse, mitä hän tekisi.
John 6:6 And this he said to prove him: for he himself knew what he would do.
Johanneksen evankeliumi 6:7 Filippus vastasi hänelle: Eivät kahdensadan pennin leivät riitä heille, että kukin heistä saisi edes vähän.
John 6:7 Philip answered him, Two hundred pennyworth of bread is not sufficient for them, that every one of them may take a little.
Johanneksen evankeliumi 6:8 Yksi hänen opetuslapsistaan, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:
John 6:8 One of his disciples, Andrew, Simon Peter’s brother, said to him,
Johanneksen evankeliumi 6:9 Tässä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi pientä kalaa; mutta mitä ne ovat näin monelle?
John 6:9 There is a lad here, which has five barley loaves, and two small fishes: but what are they among so many?
Johanneksen evankeliumi 6:10 Ja Jeesus sanoi: Asettakaa miehet istumaan. Paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet istuutuivat, noin viisituhatta miestä.
John 6:10 And Jesus said, Make the men sit down. Now there was much grass in the place. So the men sat down, in number about five thousand.
Johanneksen evankeliumi 6:11 Ja Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi ne opetuslapsilleen, ja opetuslapset jakoivat aterioiville; samoin kaloista, niin paljon kuin he halusivat.
John 6:11 And Jesus took the loaves; and when he had given thanks, he distributed to the disciples, and the disciples to them that were set down; and likewise of the fishes as much as they would.
Johanneksen evankeliumi 6:12 Kun he olivat ravittuja, hän sanoi opetuslapsilleen: Kootkaa tähteeksi jääneet palat, ettei mitään menisi hukkaan.
John 6:12 When they were filled, he said to his disciples, Gather up the fragments that remain, that nothing be lost.
Johanneksen evankeliumi 6:13 Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista koria niillä palasilla, jotka viidestä ohraleivästä olivat jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat syöneet.
John 6:13 Therefore they gathered them together, and filled twelve baskets with the fragments of the five barley loaves, which remained over and above to them that had eaten.
Johanneksen evankeliumi 6:14 Nähtyään ihmeen, jonka Jeesus oli tehnyt, miehet sanoivat: Tämä on totisesti se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.
John 6:14 Then those men, when they had seen the miracle that Jesus did, said, This is of a truth that prophet that should come into the world.
Johanneksen evankeliumi 6:15 Kun Jeesus ymmärsi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänestä kuninkaan, hän poistui taas vuorelle yksinään.
John 6:15 When Jesus therefore perceived that they would come and take him by force, to make him a king, he departed again into a mountain himself alone.
Johanneksen evankeliumi 6:16 Ja kun jo ilta tuli, hänen opetuslapsensa menivät alas järvelle,
John 6:16 And when even was now come, his disciples went down to the sea,
Johanneksen evankeliumi 6:17 Ja he astuivat venheeseen ja menivät meren yli Kapernaumiin. Ja oli jo pimeää, eikä Jeesus ollut tullut heidän luokseen.
John 6:17 And entered into a ship, and went over the sea toward Capernaum. And it was now dark, and Jesus was not come to them.
Johanneksen evankeliumi 6:18 Ja meri aaltoili suuren tuulen puhaltaessa.
John 6:18 And the sea arose by reason of a great wind that blew.
Johanneksen evankeliumi 6:19 Niin he soutasivat noin viisikolmatta tai kolmekymmentä stadionia, ja näkivät Jeesuksen kävelevän järvellä ja lähestyvän venhettä. He pelästyivät.
John 6:19 So when they had rowed about five and twenty or thirty furlongs, they see Jesus walking on the sea, and drawing near to the ship: and they were afraid.
Johanneksen evankeliumi 6:20 Mutta hän sanoi heille: Minä se olen; älkää pelätkö.
John 6:20 But he said to them, It is I; be not afraid.
Johanneksen evankeliumi 6:21 Niin he ottivat hänet mielellään veneeseen, ja heti vene oli siinä maassa, jonne he olivat menneet.
John 6:21 Then they willingly received him into the ship: and immediately the ship was at the land where they went.
Johanneksen evankeliumi 6:22 Seuraavana päivänä, kun järven toisella puolella seisovat ihmiset näkivät, ettei siellä ollut muuta venettä kuin se yksi, johon hänen opetuslapsensa olivat astuneet, ja että Jeesus ei mennyt opetuslastensa kanssa veneeseen, vaan että hänen opetuslapsensa olivat...
John 6:22 The day following, when the people which stood on the other side of the sea saw that there was none other boat there, save that one into where his disciples were entered, and that Jesus went not with his disciples into the boat, but that his disciples wer
Johanneksen evankeliumi 6:23 (Mutta lähelle paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, Herran kiitettyä, tuli Tiberiaasta muita veneitä.)
John 6:23 (However, there came other boats from Tiberias near to the place where they did eat bread, after that the Lord had given thanks:)
Johanneksen evankeliumi 6:24 Kun ihmiset näkivät, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, hekin astuivat venheisiin ja menivät Kapernaumiin etsien Jeesusta.
John 6:24 When the people therefore saw that Jesus was not there, neither his disciples, they also took shipping, and came to Capernaum, seeking for Jesus.
Johanneksen evankeliumi 6:25 Ja löydettyään hänet meren toiselta puolelta he sanoivat hänelle: Rabbi, milloin tulit tänne?
John 6:25 And when they had found him on the other side of the sea, they said to him, Rabbi, when came you here?
Johanneksen evankeliumi 6:26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te etsi minua, koska näitte ihmeitä, vaan koska söitte leipää ja tulitte ravituiksi.
John 6:26 Jesus answered them and said, Truly, truly, I say to you, You seek me, not because you saw the miracles, but because you did eat of the loaves, and were filled.
Johanneksen evankeliumi 6:27 Älkää pyrkikö katoavan ruoan eteen, vaan sen ruoan eteen, joka pysyy iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika teille antaa; sillä hänet on Jumala, Isä, sinettinsä merkinnyt.
John 6:27 Labor not for the meat which perishes, but for that meat which endures to everlasting life, which the Son of man shall give to you: for him has God the Father sealed.
Johanneksen evankeliumi 6:28 Niin he sanoivat hänelle: Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?
John 6:28 Then said they to him, What shall we do, that we might work the works of God?
Johanneksen evankeliumi 6:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka hän on lähettänyt.
John 6:29 Jesus answered and said to them, This is the work of God, that you believe on him whom he has sent.
Johanneksen evankeliumi 6:30 Niin he sanoivat hänelle: Minkä merkin sinä sitten näytät, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Mitä sinä teet?
John 6:30 They said therefore to him, What sign show you then, that we may see, and believe you? what do you work?
Johanneksen evankeliumi 6:31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa; niin kuin kirjoitettu on: Hän antoi heille leipää taivaasta syötäväksi.
John 6:31 Our fathers did eat manna in the desert; as it is written, He gave them bread from heaven to eat.
Johanneksen evankeliumi 6:32 Silloin Jeesus sanoi heille: Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille totisen leivän taivaasta.
John 6:32 Then Jesus said to them, Truly, truly, I say to you, Moses gave you not that bread from heaven; but my Father gives you the true bread from heaven.
Johanneksen evankeliumi 6:33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.
John 6:33 For the bread of God is he which comes down from heaven, and gives life to the world.
Johanneksen evankeliumi 6:34 Niin he sanoivat hänelle: Herra, anna meille aina sitä leipää.
John 6:34 Then said they to him, Lord, ever more give us this bread.
Johanneksen evankeliumi 6:35 Ja Jeesus sanoi heille: Minä olen elämän leipä; joka minun tyköni tulee, ei koskaan näe nälkää, ja joka minuun uskoo, ei koskaan näe janoa.
John 6:35 And Jesus said to them, I am the bread of life: he that comes to me shall never hunger; and he that believes on me shall never thirst.
Johanneksen evankeliumi 6:36 Mutta minä sanoin teille: te olette nähneet minut, ettekä te usko.
John 6:36 But I said to you, That you also have seen me, and believe not.
Johanneksen evankeliumi 6:37 Kaikki, minkä Isä minulle antaa, tulee minun luokseni; ja sitä, joka minun luokseni tulee, minä en heitä pois.
John 6:37 All that the Father gives me shall come to me; and him that comes to me I will in no wise cast out.
Johanneksen evankeliumi 6:38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
John 6:38 For I came down from heaven, not to do my own will, but the will of him that sent me.
Johanneksen evankeliumi 6:39 Ja tämä on Isän tahto, joka on minut lähettänyt, että en minä yhdestäkään siitä, mitä hän on minulle antanut, kadota mitään, vaan herätän sen viimeisenä päivänä.
John 6:39 And this is the Father’s will which has sent me, that of all which he has given me I should lose nothing, but should raise it up again at the last day.
Johanneksen evankeliumi 6:40 Ja minun lähettäjäni tahto on, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, olisi iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
John 6:40 And this is the will of him that sent me, that every one which sees the Son, and believes on him, may have everlasting life: and I will raise him up at the last day.
Johanneksen evankeliumi 6:41 Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta.
John 6:41 The Jews then murmured at him, because he said, I am the bread which came down from heaven.
Johanneksen evankeliumi 6:42 Ja he sanoivat: Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoi: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?
John 6:42 And they said, Is not this Jesus, the son of Joseph, whose father and mother we know? how is it then that he said, I came down from heaven?
Johanneksen evankeliumi 6:43 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: Älkää nurisko keskenänne.
John 6:43 Jesus therefore answered and said to them, Murmur not among yourselves.
Johanneksen evankeliumi 6:44 Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, vedä häntä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
John 6:44 No man can come to me, except the Father which has sent me draw him: and I will raise him up at the last day.
Johanneksen evankeliumi 6:45 Profeetoissa on kirjoitettu: Ja he kaikki tulevat olemaan Jumalan opettamia. Jokainen siis, joka on kuullut ja oppinut Isältä, tulee minun luokseni.
John 6:45 It is written in the prophets, And they shall be all taught of God. Every man therefore that has heard, and has learned of the Father, comes to me.
Johanneksen evankeliumi 6:46 Ei niin, että kukaan olisi nähnyt Isää, paitsi se, joka on Jumalasta, hän on nähnyt Isän.
John 6:46 Not that any man has seen the Father, save he which is of God, he has seen the Father.
Johanneksen evankeliumi 6:47 Totisesti, totisesti, minä sanon teille: joka uskoo minuun, sillä on iankaikkinen elämä.
John 6:47 Truly, truly, I say to you, He that believes on me has everlasting life.
Johanneksen evankeliumi 6:48 Minä olen tuo elämän leipä.
John 6:48 I am that bread of life.
Johanneksen evankeliumi 6:49 Teidän isänne söivät mannaa erämaassa ja kuolivat.
John 6:49 Your fathers did eat manna in the wilderness, and are dead.
Johanneksen evankeliumi 6:50 Tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että ihminen siitä söisi eikä kuolisi.
John 6:50 This is the bread which comes down from heaven, that a man may eat thereof, and not die.
Johanneksen evankeliumi 6:51 Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää ikuisesti. Ja leipä, jonka minä annan, on minun lihani, jonka minä annan maailman elämän puolesta.
John 6:51 I am the living bread which came down from heaven: if any man eat of this bread, he shall live for ever: and the bread that I will give is my flesh, which I will give for the life of the world.
Johanneksen evankeliumi 6:52 Niin juutalaiset väittelivät keskenään ja sanoivat: Kuinka tämä mies voi antaa meille ruumiinsa syötäväksi?
John 6:52 The Jews therefore strove among themselves, saying, How can this man give us his flesh to eat?
Johanneksen evankeliumi 6:53 Niin Jeesus sanoi heille: Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne.
John 6:53 Then Jesus said to them, Truly, truly, I say to you, Except you eat the flesh of the Son of man, and drink his blood, you have no life in you.
Johanneksen evankeliumi 6:54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
John 6:54 Whoever eats my flesh, and drinks my blood, has eternal life; and I will raise him up at the last day.
Johanneksen evankeliumi 6:55 Sillä minun lihani on totinen ruoka ja minun vereni on totinen juoma.
John 6:55 For my flesh is meat indeed, and my blood is drink indeed.
Johanneksen evankeliumi 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
John 6:56 He that eats my flesh, and drinks my blood, dwells in me, and I in him.
Johanneksen evankeliumi 6:57 Niin kuin elävä Isä on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
John 6:57 As the living Father has sent me, and I live by the Father: so he that eats me, even he shall live by me.
Johanneksen evankeliumi 6:58 Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta; ei niin kuin teidän isänne söivät mannaa ja kuolivat. Joka tätä leipää syö, se elää ikuisesti.
John 6:58 This is that bread which came down from heaven: not as your fathers did eat manna, and are dead: he that eats of this bread shall live for ever.
Johanneksen evankeliumi 6:59 Näitä hän sanoi synagogassa opettaessaan Kapernaumissa.
John 6:59 These things said he in the synagogue, as he taught in Capernaum.
Johanneksen evankeliumi 6:60 Niin monet hänen opetuslapsistaan, kuultuaan tämän, sanoivat: Tämä on kova puhe; kuka voi sitä kuulla?
John 6:60 Many therefore of his disciples, when they had heard this, said, This is an hard saying; who can hear it?
Johanneksen evankeliumi 6:61 Kun Jeesus tiesi itsessään, että hänen opetuslapsensa nurisivat siitä, hän sanoi heille: Loukkaako tämä teitä?
John 6:61 When Jesus knew in himself that his disciples murmured at it, he said to them, Does this offend you?
Johanneksen evankeliumi 6:62 Entä jos näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen?
John 6:62 What and if you shall see the Son of man ascend up where he was before?
Johanneksen evankeliumi 6:63 Henki on se, joka eläväksi tekee; liha ei hyödytä mitään; sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä.
John 6:63 It is the spirit that vivifies; the flesh profits nothing: the words that I speak to you, they are spirit, and they are life.
Johanneksen evankeliumi 6:64 Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko. Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka oli kavaltava hänet.
John 6:64 But there are some of you that believe not. For Jesus knew from the beginning who they were that believed not, and who should betray him.
Johanneksen evankeliumi 6:65 Ja hän sanoi: Sentähden minä sanoin teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle antanut.
John 6:65 And he said, Therefore said I to you, that no man can come to me, except it were given to him of my Father.
Johanneksen evankeliumi 6:66 Siitä lähtien monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssaan.
John 6:66 From that time many of his disciples went back, and walked no more with him.
Johanneksen evankeliumi 6:67 Silloin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: Tahdotteko tekin mennä pois?
John 6:67 Then said Jesus to the twelve, Will you also go away?
Johanneksen evankeliumi 6:68 Simon Pietari vastasi hänelle: Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat.
John 6:68 Then Simon Peter answered him, Lord, to whom shall we go? you have the words of eternal life.
Johanneksen evankeliumi 6:69 Ja me uskomme ja olemme varmoja, että sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.
John 6:69 And we believe and are sure that you are that Christ, the Son of the living God.
Johanneksen evankeliumi 6:70 Jeesus vastasi heille: Enkö minä ole valinnut teitä kahtatoista? Ja yksi teistä on perkele?
John 6:70 Jesus answered them, Have not I chosen you twelve, and one of you is a devil?
Johanneksen evankeliumi 6:71 Hän puhui Juudas Iskariotista, Simonin pojasta; sillä tämä oli kavaltaja, yksi kahdestatoista opetuslapsesta.
John 6:71 He spoke of Judas Iscariot the son of Simon: for he it was that should betray him, being one of the twelve.
Johanneksen evankeliumi 7:1 Tämän jälkeen Jeesus vaelsi Galileassa, sillä hän ei tahtonut vaeltaa Juudeassa, koska juutalaiset etsivät häntä tappaakseen.
John 7:1 After these things Jesus walked in Galilee: for he would not walk in Jewry, because the Jews sought to kill him.
Johanneksen evankeliumi 7:2 Juutalaisten lehtimajanjuhla oli nyt lähellä.
John 7:2 Now the Jew’s feast of tabernacles was at hand.
Johanneksen evankeliumi 7:3 Niin hänen veljensä sanoivat hänelle: Mene täältä ja Juudeaan, että myös opetuslapsesi näkisivät sinun tekosi, joita teet.
John 7:3 His brothers therefore said to him, Depart hence, and go into Judaea, that your disciples also may see the works that you do.
Johanneksen evankeliumi 7:4 Sillä ei kukaan tee mitään salassa, vaan hän itse haluaa tulla tunnetuksi. Jos sinä näitä teet, niin ilmoita itsesi maailmalle.
John 7:4 For there is no man that does any thing in secret, and he himself seeks to be known openly. If you do these things, show yourself to the world.
Johanneksen evankeliumi 7:5 Sillä eivät hänen veljensäkään uskoneet häneen.
John 7:5 For neither did his brothers believe in him.
Johanneksen evankeliumi 7:6 Silloin Jeesus sanoi heille: Minun aikani ei ole vielä tullut, mutta teidän aikanne on aina valmis.
John 7:6 Then Jesus said to them, My time is not yet come: but your time is always ready.
Johanneksen evankeliumi 7:7 Teitä maailma ei voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahoja.
John 7:7 The world cannot hate you; but me it hates, because I testify of it, that the works thereof are evil.
Johanneksen evankeliumi 7:8 Menkää te näille juhlille! Minä en vielä mene näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt.
John 7:8 Go you up to this feast: I go not up yet to this feast: for my time is not yet full come.
Johanneksen evankeliumi 7:9 Puhuttuaan heille nämä sanat hän jäi Galileaan.
John 7:9 When he had said these words to them, he stayed still in Galilee.
Johanneksen evankeliumi 7:10 Mutta kun hänen veljensä olivat menneet ylös, silloin hänkin meni ylös juhlille, ei julkisesti, vaan ikään kuin salaa.
John 7:10 But when his brothers were gone up, then went he also up to the feast, not openly, but as it were in secret.
Johanneksen evankeliumi 7:11 Niin juutalaiset etsivät häntä juhla-aikoina ja sanoivat: Missä hän on?
John 7:11 Then the Jews sought him at the feast, and said, Where is he?
Johanneksen evankeliumi 7:12 Ja hänestä oli paljon nurinaa kansan keskuudessa; sillä jotkut sanoivat: Hän on hyvä mies, toiset sanoivat: Ei ole, vaan hän villitsee kansaa.
John 7:12 And there was much murmuring among the people concerning him: for some said, He is a good man: others said, No; but he deceives the people.
Johanneksen evankeliumi 7:13 Kukaan ei kuitenkaan puhunut hänestä avoimesti juutalaisten pelon vuoksi.
John 7:13 However, no man spoke openly of him for fear of the Jews.
Johanneksen evankeliumi 7:14 Juhlan puolivälin tienoilla Jeesus meni ylös temppeliin ja opetti.
John 7:14 Now about the middle of the feast Jesus went up into the temple, and taught.
Johanneksen evankeliumi 7:15 Ja juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: Kuinka tämä mies osaa kirjoituksia, vaikka ei ole oppinut?
John 7:15 And the Jews marveled, saying, How knows this man letters, having never learned?
Johanneksen evankeliumi 7:16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
John 7:16 Jesus answered them, and said, My doctrine is not mine, but his that sent me.
Johanneksen evankeliumi 7:17 Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, hän pääsee kyllä tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko omiani.
John 7:17 If any man will do his will, he shall know of the doctrine, whether it be of God, or whether I speak of myself.
Johanneksen evankeliumi 7:18 Joka itsestään puhuu, se etsii omaa kunniaansa; mutta joka etsii sen kunniaa, joka hänet lähetti, se on totuus, eikä hänessä ole vääryyttä.
John 7:18 He that speaks of himself seeks his own glory: but he that seeks his glory that sent him, the same is true, and no unrighteousness is in him.
Johanneksen evankeliumi 7:19 Eikö Mooses antanut teille lakia, ja kukaan teistä ei sitä pidä? Miksi te yritätte minua tappaa?
John 7:19 Did not Moses give you the law, and yet none of you keeps the law? Why go you about to kill me?
Johanneksen evankeliumi 7:20 Ihmiset vastasivat ja sanoivat: Sinussa on riivaaja; kuka sinua tappaa?
John 7:20 The people answered and said, You have a devil: who goes about to kill you?
Johanneksen evankeliumi 7:21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: Yhden teon minä tein, ja te kaikki ihmettelette.
John 7:21 Jesus answered and said to them, I have done one work, and you all marvel.
Johanneksen evankeliumi 7:22 Mooses antoi teille ympärileikkauksen, ei niin kuin se olisi Moosekselta, vaan isiltä, ja te ympärileikkaatte ihmisen sapattinakin.
John 7:22 Moses therefore gave to you circumcision; (not because it is of Moses, but of the fathers;) and you on the sabbath day circumcise a man.
Johanneksen evankeliumi 7:23 Jos ihminen ympärileikataan sapattina, ettei Mooseksen lakia rikottaisi, niin tekö olette minulle vihaisia, koska olen tehnyt ihmisen kokonaan terveeksi sapattina?
John 7:23 If a man on the sabbath day receive circumcision, that the law of Moses should not be broken; are you angry at me, because I have made a man every whit whole on the sabbath day?
Johanneksen evankeliumi 7:24 Älkää tuomitko ulkokuoren mukaan, vaan tuomitkaa vanhurskas tuomio.
John 7:24 Judge not according to the appearance, but judge righteous judgment.
Johanneksen evankeliumi 7:25 Niin muutamat jerusalemilaisista sanoivat: Eikö tämä ole se, jota he tavoittelevat tappaakseen?
John 7:25 Then said some of them of Jerusalem, Is not this he, whom they seek to kill?
Johanneksen evankeliumi 7:26 Mutta katso, hän puhuu rohkeasti, eivätkä he sano hänelle mitään. Tietävätkö hallitusmiehet todella, että tämä on Kristus?
John 7:26 But, see, he speaks boldly, and they say nothing to him. Do the rulers know indeed that this is the very Christ?
Johanneksen evankeliumi 7:27 Me kuitenkin tunnemme tämän miehen, mistä hän on; mutta kun Kristus tulee, kukaan ei tiedä, mistä hän on.
John 7:27 However, we know this man from where he is: but when Christ comes, no man knows from where he is.
Johanneksen evankeliumi 7:28 Silloin Jeesus huusi temppelissä opettaessaan ja sanoi: Te tunnette minut ja tiedätte, mistä minä olen. En minä ole tullut itsestäni, mutta hän, joka minut lähetti, on totinen, ja te ette tunne häntä.
John 7:28 Then cried Jesus in the temple as he taught, saying, You both know me, and you know from where I am: and I am not come of myself, but he that sent me is true, whom you know not.
Johanneksen evankeliumi 7:29 Mutta minä tunnen hänet, sillä minä olen hänestä, ja hän on minut lähettänyt.
John 7:29 But I know him: for I am from him, and he has sent me.
Johanneksen evankeliumi 7:30 Niin he yrittivät ottaa hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.
John 7:30 Then they sought to take him: but no man laid hands on him, because his hour was not yet come.
Johanneksen evankeliumi 7:31 Ja monet kansasta uskoivat häneen ja sanoivat: Kun Kristus tulee, tekeekö hän enemmän ihmeitä, kuin tämä mies on tehnyt?
John 7:31 And many of the people believed on him, and said, When Christ comes, will he do more miracles than these which this man has done?
Johanneksen evankeliumi 7:32 Fariseukset kuulivat, että ihmiset nurisivat hänestä näin; ja fariseukset ja ylipapit lähettivät palvelijoita ottamaan hänet kiinni.
John 7:32 The Pharisees heard that the people murmured such things concerning him; and the Pharisees and the chief priests sent officers to take him.
Johanneksen evankeliumi 7:33 Niin Jeesus sanoi heille: Vielä vähän aikaa minä olen teidän kanssanne, ja sitten minä menen hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.
John 7:33 Then said Jesus to them, Yet a little while am I with you, and then I go to him that sent me.
Johanneksen evankeliumi 7:34 Te etsitte minua, ettekä löydä; ja missä minä olen, sinne te ette voi tulla.
John 7:34 You shall seek me, and shall not find me: and where I am, thither you cannot come.
Johanneksen evankeliumi 7:35 Niin juutalaiset sanoivat keskenään: Minne hän aikoo mennä, ettemme löytäisi häntä? Menisikö hän pakanain sekaan hajaannuneiden luo ja opettaisi pakanoita?
John 7:35 Then said the Jews among themselves, Where will he go, that we shall not find him? will he go to the dispersed among the Gentiles, and teach the Gentiles?
Johanneksen evankeliumi 7:36 Mitä tarkoittavat nämä sanat, kun hän sanoi: Te etsitte minua, ettekä löydä, ja missä minä olen, sinne te ette voi tulla?
John 7:36 What manner of saying is this that he said, You shall seek me, and shall not find me: and where I am, thither you cannot come?
Johanneksen evankeliumi 7:37 Juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi sanoen: Jos joku janoaa, tulkoon minun luokseni ja juokoon.
John 7:37 In the last day, that great day of the feast, Jesus stood and cried, saying, If any man thirst, let him come to me, and drink.
Johanneksen evankeliumi 7:38 Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juoksevat elävän veden virrat.
John 7:38 He that believes on me, as the scripture has said, out of his belly shall flow rivers of living water.
Johanneksen evankeliumi 7:39 (Mutta sen hän puhui Hengestä, jonka hänen päälleen uskovien piti saaman; sillä Pyhä Henki ei ollut vielä annettu, koska Jeesus ei ollut vielä kirkastettu.)
John 7:39 (But this spoke he of the Spirit, which they that believe on him should receive: for the Holy Ghost was not yet given; because that Jesus was not yet glorified.)
Johanneksen evankeliumi 7:40 Monet kansasta, kuullessaan tämän sanan, sanoivat: Tämä on totisesti se profeetta.
John 7:40 Many of the people therefore, when they heard this saying, said, Of a truth this is the Prophet.
Johanneksen evankeliumi 7:41 Toiset sanoivat: Tämä on Kristus. Mutta jotkut sanoivat: Tuleeko Kristus Galileasta?
John 7:41 Others said, This is the Christ. But some said, Shall Christ come out of Galilee?
Johanneksen evankeliumi 7:42 Eikö Raamattu sano: Kristus tulee Daavidin jälkeläisistä ja Betlehemin kaupungista, jossa Daavid oli?
John 7:42 Has not the scripture said, That Christ comes of the seed of David, and out of the town of Bethlehem, where David was?
Johanneksen evankeliumi 7:43 Niinpä kansan keskuudessa syntyi riita hänen tähtensä.
John 7:43 So there was a division among the people because of him.
Johanneksen evankeliumi 7:44 Ja jotkut heistä olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt häneen käsiksi.
John 7:44 And some of them would have taken him; but no man laid hands on him.
Johanneksen evankeliumi 7:45 Niin palvelijat menivät ylipappien ja fariseusten luo, ja he sanoivat heille: Miksi ette tuoneet häntä tänne?
John 7:45 Then came the officers to the chief priests and Pharisees; and they said to them, Why have you not brought him?
Johanneksen evankeliumi 7:46 Virkamiehet vastasivat: Ei kukaan ole koskaan puhunut niin kuin tämä mies.
John 7:46 The officers answered, Never man spoke like this man.
Johanneksen evankeliumi 7:47 Niin fariseukset vastasivat heille: Oletteko tekin eksyksissä?
John 7:47 Then answered them the Pharisees, Are you also deceived?
Johanneksen evankeliumi 7:48 Uskoiko kukaan hallitusmiehistä tai fariseuksista häneen?
John 7:48 Have any of the rulers or of the Pharisees believed on him?
Johanneksen evankeliumi 7:49 Mutta tämä kansa, joka ei tunne lakia, on kirottu.
John 7:49 But this people who knows not the law are cursed.
Johanneksen evankeliumi 7:50 Nikodeemus, joka oli yksi heistä ja oli tullut Jeesuksen luo yöllä, sanoi heille:
John 7:50 Nicodemus said to them, (he that came to Jesus by night, being one of them,)
Johanneksen evankeliumi 7:51 Tuomitseeko lakimme ketään, ennen kuin on kuulustellut häntä ja saanut tietää hänen tekojaan?
John 7:51 Does our law judge any man, before it hear him, and know what he does?
Johanneksen evankeliumi 7:52 He vastasivat ja sanoivat hänelle: Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja katso, sillä Galileasta ei nouse yhtäkään profeettaa.
John 7:52 They answered and said to him, Are you also of Galilee? Search, and look: for out of Galilee rises no prophet.
Johanneksen evankeliumi 7:53 Ja jokainen mies meni omiin koteihinsa.
John 7:53 And every man went to his own house.
Johanneksen evankeliumi 8:1 Jeesus meni Öljymäelle.
John 8:1 Jesus went to the mount of Olives.
Johanneksen evankeliumi 8:2 Ja varhain aamulla hän palasi taas temppeliin, ja kaikki kansa tuli hänen luokseen; ja hän istuutui ja opetti heitä.
John 8:2 And early in the morning he came again into the temple, and all the people came to him; and he sat down, and taught them.
Johanneksen evankeliumi 8:3 Ja kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luokseen aviorikoksesta tavatun naisen; ja he asettivat hänet keskelle,
John 8:3 And the scribes and Pharisees brought to him a woman taken in adultery; and when they had set her in the middle,
Johanneksen evankeliumi 8:4 He sanoivat hänelle: Mestari, tämä nainen tavattiin itse aviorikoksesta.
John 8:4 They say to him, Master, this woman was taken in adultery, in the very act.
Johanneksen evankeliumi 8:5 Mooses käski laissa meitä kivittämään tuommoiset; mutta mitä te sanotte?
John 8:5 Now Moses in the law commanded us, that such should be stoned: but what say you?
Johanneksen evankeliumi 8:6 Tämän he sanoivat kiusaten häntä, jotta heillä olisi jokin syyte häntä vastaan. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan, ikään kuin ei olisi kuullut heitä.
John 8:6 This they said, tempting him, that they might have to accuse him. But Jesus stooped down, and with his finger wrote on the ground, as though he heard them not.
Johanneksen evankeliumi 8:7 Kun he jatkoivat hänen kyselemistään, hän ojensi itsensä ja sanoi heille: Joka teistä on synnitön, heittäköön häntä ensimmäisenä kiven.
John 8:7 So when they continued asking him, he lifted up himself, and said to them, He that is without sin among you, let him first cast a stone at her.
Johanneksen evankeliumi 8:8 Ja taas hän kumartui ja kirjoitti maahan.
John 8:8 And again he stooped down, and wrote on the ground.
Johanneksen evankeliumi 8:9 Ja ne, jotka sen kuulivat, omantuntonsa syyttäminä, menivät ulos yksi kerrallaan, vanhimmista alkaen viimeisiin asti. Ja Jeesus jäi jäljelle yksin ja keskellä seisova nainen.
John 8:9 And they which heard it, being convicted by their own conscience, went out one by one, beginning at the oldest, even to the last: and Jesus was left alone, and the woman standing in the middle.
Johanneksen evankeliumi 8:10 Kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, hän sanoi hänelle: Nainen, missä ne sinun syyttäjäsi ovat? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?
John 8:10 When Jesus had lifted up himself, and saw none but the woman, he said to her, Woman, where are those your accusers? has no man condemned you?
Johanneksen evankeliumi 8:11 Hän sanoi: Ei kukaan, Herra. Jeesus sanoi hänelle: En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä enää syntiä tee.
John 8:11 She said, No man, Lord. And Jesus said to her, Neither do I condemn you: go, and sin no more.
Johanneksen evankeliumi 8:12 Silloin Jeesus puhui heille taas sanoen: Minä olen maailman valo; joka minua seuraa, se ei vaella pimeydessä, vaan hänellä on elämän valo.
John 8:12 Then spoke Jesus again to them, saying, I am the light of the world: he that follows me shall not walk in darkness, but shall have the light of life.
Johanneksen evankeliumi 8:13 Niin fariseukset sanoivat hänelle: Sinä todistat itsestäsi; sinun todistuksesi ei ole pätevä.
John 8:13 The Pharisees therefore said to him, You bore record of yourself; your record is not true.
Johanneksen evankeliumi 8:14 Jeesus vastasi heille: Vaikka minä todistan itsestäni, todistukseni on pätevä; sillä minä tiedän, mistä minä tulin ja minne minä menen; mutta te ette tiedä, mistä minä tulen ja minne minä menen.
John 8:14 Jesus answered and said to them, Though I bear record of myself, yet my record is true: for I know from where I came, and where I go; but you cannot tell from where I come, and where I go.
Johanneksen evankeliumi 8:15 Te tuomitsette lihan mukaan; minä en tuomitse ketään.
John 8:15 You judge after the flesh; I judge no man.
Johanneksen evankeliumi 8:16 Ja jos minä tuomitsen, niin tuomioni on oikea; sillä minä en ole yksin, vaan minä ja Isä, joka on minut lähettänyt.
John 8:16 And yet if I judge, my judgment is true: for I am not alone, but I and the Father that sent me.
Johanneksen evankeliumi 8:17 Teidän laissanne on myös kirjoitettu, että kahden ihmisen todistus on tosi.
John 8:17 It is also written in your law, that the testimony of two men is true.
Johanneksen evankeliumi 8:18 Minä todistan itsestäni, ja Isä, joka minut lähetti, todistaa minusta.
John 8:18 I am one that bear witness of myself, and the Father that sent me bears witness of me.
Johanneksen evankeliumi 8:19 Niin he sanoivat hänelle: Missä sinun Isäsi on? Jeesus vastasi: Te ette tunne minua ettekä Isääni. Jos te tuntisitte minut, te tuntisitte myös Isäni.
John 8:19 Then said they to him, Where is your Father? Jesus answered, You neither know me, nor my Father: if you had known me, you should have known my Father also.
Johanneksen evankeliumi 8:20 Nämä sanat Jeesus puhui uhriarkun ääressä opettaessaan temppelissä; eikä kukaan käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.
John 8:20 These words spoke Jesus in the treasury, as he taught in the temple: and no man laid hands on him; for his hour was not yet come.
Johanneksen evankeliumi 8:21 Niin Jeesus sanoi heille taas: Minä menen pois, ja te etsitte minua ja kuolette synteihinne. Minne minä menen, sinne te ette voi tulla.
John 8:21 Then said Jesus again to them, I go my way, and you shall seek me, and shall die in your sins: where I go, you cannot come.
Johanneksen evankeliumi 8:22 Niin juutalaiset sanoivat: Aiotko tappaa itsesi? Koska hän sanoi: 'Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla.'
John 8:22 Then said the Jews, Will he kill himself? because he said, Where I go, you cannot come.
Johanneksen evankeliumi 8:23 Ja hän sanoi heille: Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä. Te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.
John 8:23 And he said to them, You are from beneath; I am from above: you are of this world; I am not of this world.
Johanneksen evankeliumi 8:24 Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko, että minä olen se, joka minä olen, te kuolette synteihinne.
John 8:24 I said therefore to you, that you shall die in your sins: for if you believe not that I am he, you shall die in your sins.
Johanneksen evankeliumi 8:25 Niin he sanoivat hänelle: Kuka sinä olet? Jeesus sanoi heille: Juuri niin kuin minä olen teille alusta asti sanonut.
John 8:25 Then said they to him, Who are you? And Jesus said to them, Even the same that I said to you from the beginning.
Johanneksen evankeliumi 8:26 Paljon minulla on teistä puhuttavaa ja teistä tuomittavaa; mutta hän, joka minut lähetti, on totuus; ja minä puhun maailmalle sen, minkä olen häneltä kuullut.
John 8:26 I have many things to say and to judge of you: but he that sent me is true; and I speak to the world those things which I have heard of him.
Johanneksen evankeliumi 8:27 He eivät ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä.
John 8:27 They understood not that he spoke to them of the Father.
Johanneksen evankeliumi 8:28 Niin Jeesus sanoi heille: Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka olen, enkä tee mitään itsestäni, vaan puhun tätä niin kuin Isäni on minua opettanut.
John 8:28 Then said Jesus to them, When you have lifted up the Son of man, then shall you know that I am he, and that I do nothing of myself; but as my Father has taught me, I speak these things.
Johanneksen evankeliumi 8:29 Ja hän, joka minut lähetti, on minun kanssani; Isä ei ole jättänyt minua yksin; sillä minä teen aina sitä, mikä hänelle otollista on.
John 8:29 And he that sent me is with me: the Father has not left me alone; for I do always those things that please him.
Johanneksen evankeliumi 8:30 Kun hän puhui näitä sanoja, monet uskoivat häneen.
John 8:30 As he spoke these words, many believed on him.
Johanneksen evankeliumi 8:31 Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: Jos te pysytte minun sanassani, niin te olette todella minun opetuslapsiani.
John 8:31 Then said Jesus to those Jews which believed on him, If you continue in my word, then are you my disciples indeed;
Johanneksen evankeliumi 8:32 Ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teidät vapaiksi.
John 8:32 And you shall know the truth, and the truth shall make you free.
Johanneksen evankeliumi 8:33 He vastasivat hänelle: Me olemme Abrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia; kuinka sinä sanot: 'Te tulette vapaiksi'?
John 8:33 They answered him, We be Abraham’s seed, and were never in bondage to any man: how say you, You shall be made free?
Johanneksen evankeliumi 8:34 Jeesus vastasi heille: Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
John 8:34 Jesus answered them, Truly, truly, I say to you, Whoever commits sin is the servant of sin.
Johanneksen evankeliumi 8:35 Eikä palvelija pysy talossa ikuisesti, mutta Poika pysyy ikuisesti.
John 8:35 And the servant stays not in the house for ever: but the Son stays ever.
Johanneksen evankeliumi 8:36 Jos siis Poika teidät vapauttaa, niin te olette todella vapaita.
John 8:36 If the Son therefore shall make you free, you shall be free indeed.
Johanneksen evankeliumi 8:37 Minä tiedän, että te olette Abrahamin jälkeläisiä, mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa teissä sijaa.
John 8:37 I know that you are Abraham’s seed; but you seek to kill me, because my word has no place in you.
Johanneksen evankeliumi 8:38 Minä puhun, mitä olen nähnyt Isäni luona; ja te teette, mitä olette nähneet isänne luona.
John 8:38 I speak that which I have seen with my Father: and you do that which you have seen with your father.
Johanneksen evankeliumi 8:39 He vastasivat ja sanoivat hänelle: Abraham on meidän isämme. Jeesus sanoi heille: Jos te olisitte Abrahamin lapsia, te tekisitte Abrahamin tekoja.
John 8:39 They answered and said to him, Abraham is our father. Jesus said to them, If you were Abraham’s children, you would do the works of Abraham.
Johanneksen evankeliumi 8:40 Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka olen kuullut Jumalalta. Näin Abraham ei tehnyt.
John 8:40 But now you seek to kill me, a man that has told you the truth, which I have heard of God: this did not Abraham.
Johanneksen evankeliumi 8:41 Te teette isänne tekoja. Niin he sanoivat hänelle: Me emme ole syntyneet haureudesta; meillä on yksi Isä, Jumala.
John 8:41 You do the deeds of your father. Then said they to him, We be not born of fornication; we have one Father, even God.
Johanneksen evankeliumi 8:42 Jeesus sanoi heille: Jos Jumala olisi teidän Isänne, te rakastaisitte minua; sillä minä olen lähtenyt ja tullut Jumalan luota; en minä ole tullut itsestäni, vaan hän lähetti minut.
John 8:42 Jesus said to them, If God were your Father, you would love me: for I proceeded forth and came from God; neither came I of myself, but he sent me.
Johanneksen evankeliumi 8:43 Miksi ette ymmärrä minun puhettani? Koska ette voi kuulla minun sanojani.
John 8:43 Why do you not understand my speech? even because you cannot hear my word.
Johanneksen evankeliumi 8:44 Te olette isästänne perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän oli murhaaja alusta asti, eikä pysynyt totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu omaansa, sillä hän on valehtelija, ja hänen isänsä...
John 8:44 You are of your father the devil, and the lusts of your father you will do. He was a murderer from the beginning, and stayed not in the truth, because there is no truth in him. When he speaks a lie, he speaks of his own: for he is a liar, and the father o
Johanneksen evankeliumi 8:45 Ja koska minä sanon teille totuuden, te ette usko minua.
John 8:45 And because I tell you the truth, you believe me not.
Johanneksen evankeliumi 8:46 Kuka teistä voi minua syyttää synnistä? Ja jos minä puhun totta, miksi ette usko minua?
John 8:46 Which of you convinces me of sin? And if I say the truth, why do you not believe me?
Johanneksen evankeliumi 8:47 Joka on Jumalasta, kuulee Jumalan sanat; te ette siis kuule, koska ette ole Jumalasta.
John 8:47 He that is of God hears God’s words: you therefore hear them not, because you are not of God.
Johanneksen evankeliumi 8:48 Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: Emmekö me oikein sano, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja?
John 8:48 Then answered the Jews, and said to him, Say we not well that you are a Samaritan, and have a devil?
Johanneksen evankeliumi 8:49 Jeesus vastasi: Minussa ei ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua.
John 8:49 Jesus answered, I have not a devil; but I honor my Father, and you do dishonor me.
Johanneksen evankeliumi 8:50 Enkä minä etsi omaa kunniaani: yksi on, joka sitä etsii ja tuomitsee.
John 8:50 And I seek not my own glory: there is one that seeks and judges.
Johanneksen evankeliumi 8:51 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ihminen pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa.
John 8:51 Truly, truly, I say to you, If a man keep my saying, he shall never see death.
Johanneksen evankeliumi 8:52 Niin juutalaiset sanoivat hänelle: Nyt me ymmärrämme, että sinussa on riivaaja. Aabraham on kuollut ja profeetat, ja sinä sanot: 'Jos ihminen pitää minun sanani, hän ei ikinä maista kuolemaa.'
John 8:52 Then said the Jews to him, Now we know that you have a devil. Abraham is dead, and the prophets; and you say, If a man keep my saying, he shall never taste of death.
Johanneksen evankeliumi 8:53 Oletko sinä suurempi kuin isämme Abraham, joka on kuollut, ja profeetat ovat kuolleet; kuka tekee sinut itsellesi?
John 8:53 Are you greater than our father Abraham, which is dead? and the prophets are dead: whom make you yourself?
Johanneksen evankeliumi 8:54 Jeesus vastasi: Jos minä itselleni otan kunnian, niin kunniani ei ole mitään. Minun Isäni on se, joka minut kunnioittaa, hän, josta te sanotte, että hän on teidän Jumalanne.
John 8:54 Jesus answered, If I honor myself, my honor is nothing: it is my Father that honors me; of whom you say, that he is your God:
Johanneksen evankeliumi 8:55 Te ette kuitenkaan tunne häntä, mutta minä tunnen hänet. Jos sanoisin, etten tunne häntä, olisin valehtelija niinkuin tekin. Mutta minä tunnen hänet ja pidän hänen sanansa.
John 8:55 Yet you have not known him; but I know him: and if I should say, I know him not, I shall be a liar like to you: but I know him, and keep his saying.
Johanneksen evankeliumi 8:56 Teidän isänne Abraham iloitsi nähdessään minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi.
John 8:56 Your father Abraham rejoiced to see my day: and he saw it, and was glad.
Johanneksen evankeliumi 8:57 Niin juutalaiset sanoivat hänelle: Et ole vielä viidenkymmenen vuoden ikäinen ja olet nähnyt Abrahamin?
John 8:57 Then said the Jews to him, You are not yet fifty years old, and have you seen Abraham?
Johanneksen evankeliumi 8:58 Jeesus sanoi heille: Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennen kuin Abraham syntyi, minä olen ollut.
John 8:58 Jesus said to them, Truly, truly, I say to you, Before Abraham was, I am.
Johanneksen evankeliumi 8:59 Silloin he poimivat kiviä heittääkseen häntä niillä; mutta Jeesus kätkeytyi ja meni ulos temppelistä, kulki heidän keskeltään ja meni ohi.
John 8:59 Then took they up stones to cast at him: but Jesus hid himself, and went out of the temple, going through the middle of them, and so passed by.
Johanneksen evankeliumi 9:1 Ja ohi kulkiessaan Jeesus näki miehen, joka oli ollut sokea syntymästään asti.
John 9:1 And as Jesus passed by, he saw a man which was blind from his birth.
Johanneksen evankeliumi 9:2 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: Opettaja, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hän syntyi sokeana?
John 9:2 And his disciples asked him, saying, Master, who did sin, this man, or his parents, that he was born blind?
Johanneksen evankeliumi 9:3 Jeesus vastasi: Ei tämä mies tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan teot piti hänessä julki tuleman.
John 9:3 Jesus answered, Neither has this man sinned, nor his parents: but that the works of God should be made manifest in him.
Johanneksen evankeliumi 9:4 Minun täytyy tehdä hänen tekojaan, joka minut lähetti, niin kauan kuin päivä on; tulee yö, jolloin kukaan ei voi tehdä työtä.
John 9:4 I must work the works of him that sent me, while it is day: the night comes, when no man can work.
Johanneksen evankeliumi 9:5 Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.
John 9:5 As long as I am in the world, I am the light of the world.
Johanneksen evankeliumi 9:6 Näin sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä savea ja voiteli savella sokean miehen silmät.
John 9:6 When he had thus spoken, he spat on the ground, and made clay of the spittle, and he anointed the eyes of the blind man with the clay,
Johanneksen evankeliumi 9:7 Ja sanoi hänelle: Mene ja peseydy Siloamin lammikossa. Se on käännettynä: Lähetetty. Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.
John 9:7 And said to him, Go, wash in the pool of Siloam, (which is by interpretation, Sent.) He went his way therefore, and washed, and came seeing.
Johanneksen evankeliumi 9:8 Niin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänen sokeana, sanoivat: Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?
John 9:8 The neighbors therefore, and they which before had seen him that he was blind, said, Is not this he that sat and begged?
Johanneksen evankeliumi 9:9 Jotkut sanoivat: Tämä se on. Toiset sanoivat: Hän on hänen kaltaisensa. Mutta hän sanoi: Minä se olen.
John 9:9 Some said, This is he: others said, He is like him: but he said, I am he.
Johanneksen evankeliumi 9:10 Niin he sanoivat hänelle: Kuinka sinun silmäsi avautuivat?
John 9:10 Therefore said they to him, How were your eyes opened?
Johanneksen evankeliumi 9:11 Hän vastasi ja sanoi: Mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki savea ja voiteli sitä minun silmilleni ja sanoi minulle: 'Mene Siloamin lammikolle ja peseydy.' Niin minä menin ja peseydyin, ja minä sain näköni.
John 9:11 He answered and said, A man that is called Jesus made clay, and anointed my eyes, and said to me, Go to the pool of Siloam, and wash: and I went and washed, and I received sight.
Johanneksen evankeliumi 9:12 Niin he sanoivat hänelle: Missä hän on? Hän vastasi: En tiedä.
John 9:12 Then said they to him, Where is he? He said, I know not.
Johanneksen evankeliumi 9:13 He veivät hänet, joka ennen oli sokea, fariseusten luo.
John 9:13 They brought to the Pharisees him that aforetime was blind.
Johanneksen evankeliumi 9:14 Ja se oli sapatti, jolloin Jeesus teki saven ja avasi hänen silmänsä.
John 9:14 And it was the sabbath day when Jesus made the clay, and opened his eyes.
Johanneksen evankeliumi 9:15 Myös fariseukset kysyivät häneltä, kuinka hän oli saanut näkönsä. Hän sanoi heille: Hän pani savea minun silmilleni, ja minä pesin ne, ja näen nyt.
John 9:15 Then again the Pharisees also asked him how he had received his sight. He said to them, He put clay on my eyes, and I washed, and do see.
Johanneksen evankeliumi 9:16 Niinpä muutamat fariseuksista sanoivat: Tämä mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia. Toiset sanoivat: Kuinka syntinen ihminen voi tehdä sellaisia tunnustekoja? Ja heidän keskuudessaan syntyi kiistaa.
John 9:16 Therefore said some of the Pharisees, This man is not of God, because he keeps not the sabbath day. Others said, How can a man that is a sinner do such miracles? And there was a division among them.
Johanneksen evankeliumi 9:17 He sanoivat taas sokealle: Mitä te sanotte hänestä, että hän avasi teidän silmänne? Mies sanoi: Hän on profeetta.
John 9:17 They say to the blind man again, What say you of him, that he has opened your eyes? He said, He is a prophet.
Johanneksen evankeliumi 9:18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennen kuin kutsuivat sen vanhemmat, joka oli saanut näkönsä.
John 9:18 But the Jews did not believe concerning him, that he had been blind, and received his sight, until they called the parents of him that had received his sight.
Johanneksen evankeliumi 9:19 Ja he kysyivät heiltä sanoen: Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?
John 9:19 And they asked them, saying, Is this your son, who you say was born blind? how then does he now see?
Johanneksen evankeliumi 9:20 Hänen vanhempansa vastasivat heille ja sanoivat: Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän syntyi sokeana.
John 9:20 His parents answered them and said, We know that this is our son, and that he was born blind:
Johanneksen evankeliumi 9:21 Mutta emme tiedä, miten hän nyt näkee, emmekä tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Hän on täysi-ikäinen; kysykää häneltä itseltään; hän puhukoon puolestaan.
John 9:21 But by what means he now sees, we know not; or who has opened his eyes, we know not: he is of age; ask him: he shall speak for himself.
Johanneksen evankeliumi 9:22 Näin hänen vanhempansa puhuivat, koska he pelkäsivät juutalaisia; sillä juutalaiset olivat jo sopineet, että jos joku tunnustaisi hänet Kristukseksi, hänet erotettaisiin synagogasta.
John 9:22 These words spoke his parents, because they feared the Jews: for the Jews had agreed already, that if any man did confess that he was Christ, he should be put out of the synagogue.
Johanneksen evankeliumi 9:23 Sentähden hänen vanhempansa sanoivat: Hän on täysi-ikäinen; kysykää häneltä itseltään.
John 9:23 Therefore said his parents, He is of age; ask him.
Johanneksen evankeliumi 9:24 Niin he kutsuivat taas sen sokean miehen ja sanoivat hänelle: Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että tämä mies on syntinen.
John 9:24 Then again called they the man that was blind, and said to him, Give God the praise: we know that this man is a sinner.
Johanneksen evankeliumi 9:25 Hän vastasi ja sanoi: Onko hän syntinen vai ei, sitä en tiedä. Yhden asian tiedän: minä, joka olin sokea, nyt näen.
John 9:25 He answered and said, Whether he be a sinner or no, I know not: one thing I know, that, whereas I was blind, now I see.
Johanneksen evankeliumi 9:26 Niin he sanoivat hänelle taas: Mitä hän sinulle teki? Kuinka hän avasi sinun silmäsi?
John 9:26 Then said they to him again, What did he to you? how opened he your eyes?
Johanneksen evankeliumi 9:27 Hän vastasi heille: Minä jo sanoin teille, ettekä te kuulleet. Miksi te taas kuulisitte? Tekö tekin tulette hänen opetuslapsikseen?
John 9:27 He answered them, I have told you already, and you did not hear: why would you hear it again? will you also be his disciples?
Johanneksen evankeliumi 9:28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.
John 9:28 Then they reviled him, and said, You are his disciple; but we are Moses’ disciples.
Johanneksen evankeliumi 9:29 Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle; mutta emme tiedä, mistä tämä mies on.
John 9:29 We know that God spoke to Moses: as for this fellow, we know not from where he is.
Johanneksen evankeliumi 9:30 Mies vastasi ja sanoi heille: Onpa ihmeellistä, ettette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.
John 9:30 The man answered and said to them, Why herein is a marvelous thing, that you know not from where he is, and yet he has opened my eyes.
Johanneksen evankeliumi 9:31 Mutta me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan sitä, joka on Jumalaa pelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, hän kuulee.
John 9:31 Now we know that God hears not sinners: but if any man be a worshipper of God, and does his will, him he hears.
Johanneksen evankeliumi 9:32 Maailman alusta ei ole kuultu, että kukaan olisi avannut sokeana syntyneen silmiä.
John 9:32 Since the world began was it not heard that any man opened the eyes of one that was born blind.
Johanneksen evankeliumi 9:33 Jos tämä mies ei olisi Jumalasta, hän ei voisi tehdä mitään.
John 9:33 If this man were not of God, he could do nothing.
Johanneksen evankeliumi 9:34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: Sinä olet kokonaan syntynyt synneissä, ja sinä opetat meitä? Ja he ajoivat hänet ulos.
John 9:34 They answered and said to him, You were altogether born in sins, and do you teach us? And they cast him out.
Johanneksen evankeliumi 9:35 Jeesus kuuli, että he olivat ajaneet hänet ulos, ja löydettyään hänet hän sanoi hänelle: Uskotko Jumalan Poikaan?
John 9:35 Jesus heard that they had cast him out; and when he had found him, he said to him, Do you believe on the Son of God?
Johanneksen evankeliumi 9:36 Hän vastasi ja sanoi: Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?
John 9:36 He answered and said, Who is he, Lord, that I might believe on him?
Johanneksen evankeliumi 9:37 Niin Jeesus sanoi hänelle: Sinä olet hänet nähnyt, ja hän puhuu sinun kanssasi.
John 9:37 And Jesus said to him, You have both seen him, and it is he that talks with you.
Johanneksen evankeliumi 9:38 Ja hän sanoi: Herra, minä uskon. Ja hän kumarsi häntä.
John 9:38 And he said, Lord, I believe. And he worshipped him.
Johanneksen evankeliumi 9:39 Ja Jeesus sanoi: Minä olen tullut tähän maailmaan tuomioksi, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, sokeutuisivat.
John 9:39 And Jesus said, For judgment I am come into this world, that they which see not might see; and that they which see might be made blind.
Johanneksen evankeliumi 9:40 Ja muutamat fariseuksista, jotka olivat hänen kanssaan, kuulivat nämä sanat ja sanoivat hänelle: Olemmeko mekin sokeita?
John 9:40 And some of the Pharisees which were with him heard these words, and said to him, Are we blind also?
Johanneksen evankeliumi 9:41 Jeesus sanoi heille: Jos te olisitte sokeat, teillä ei olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy.
John 9:41 Jesus said to them, If you were blind, you should have no sin: but now you say, We see; therefore your sin remains.
Johanneksen evankeliumi 10:1 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan kiipeää sinne muualta, se on varas ja ryöväri.
John 10:1 Truly, truly, I say to you, He that enters not by the door into the sheepfold, but climbs up some other way, the same is a thief and a robber.
Johanneksen evankeliumi 10:2 Mutta se, joka käy ovesta sisään, on lammasten paimen.
John 10:2 But he that enters in by the door is the shepherd of the sheep.
Johanneksen evankeliumi 10:3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä; ja hän kutsuu omia lampaitaan nimeltä ja vie ne ulos.
John 10:3 To him the porter opens; and the sheep hear his voice: and he calls his own sheep by name, and leads them out.
Johanneksen evankeliumi 10:4 Ja kun hän laskee omat lampaansa ulos, hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
John 10:4 And when he puts forth his own sheep, he goes before them, and the sheep follow him: for they know his voice.
Johanneksen evankeliumi 10:5 Ja vierasta he eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, sillä he eivät tunne vieraiden ääntä.
John 10:5 And a stranger will they not follow, but will flee from him: for they know not the voice of strangers.
Johanneksen evankeliumi 10:6 Tämän vertauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä se oli, mitä hän heille puhui.
John 10:6 This parable spoke Jesus to them: but they understood not what things they were which he spoke to them.
Johanneksen evankeliumi 10:7 Niin Jeesus sanoi heille taas: Totisesti, totisesti, minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.
John 10:7 Then said Jesus to them again, Truly, truly, I say to you, I am the door of the sheep.
Johanneksen evankeliumi 10:8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat olleet varkaita ja ryöväreitä, mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.
John 10:8 All that ever came before me are thieves and robbers: but the sheep did not hear them.
Johanneksen evankeliumi 10:9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani käy sisään, hän pelastuu, ja hän voi käydä sisään ja ulos ja löytää laitumen.
John 10:9 I am the door: by me if any man enter in, he shall be saved, and shall go in and out, and find pasture.
Johanneksen evankeliumi 10:10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä, että heillä olisi sitä yltäkylläisesti.
John 10:10 The thief comes not, but for to steal, and to kill, and to destroy: I am come that they might have life, and that they might have it more abundantly.
Johanneksen evankeliumi 10:11 Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten puolesta.
John 10:11 I am the good shepherd: the good shepherd gives his life for the sheep.
Johanneksen evankeliumi 10:12 Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen, jonka omia lampaat eivät ole, näkee suden tulevan ja jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ne ja hajottaa ne.
John 10:12 But he that is an hireling, and not the shepherd, whose own the sheep are not, sees the wolf coming, and leaves the sheep, and flees: and the wolf catches them, and scatters the sheep.
Johanneksen evankeliumi 10:13 Palkkalainen pakenee, koska hän on palkkalainen eikä välitä lampaista.
John 10:13 The hireling flees, because he is an hireling, and cares not for the sheep.
Johanneksen evankeliumi 10:14 Minä olen hyvä paimen, ja tunnen lampaani, ja minun lampaani tuntevat minut.
John 10:14 I am the good shepherd, and know my sheep, and am known of mine.
Johanneksen evankeliumi 10:15 Niin kuin Isä tuntee minut, niin minäkin tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten puolesta.
John 10:15 As the Father knows me, even so know I the Father: and I lay down my life for the sheep.
Johanneksen evankeliumi 10:16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä laumasta; nekin minun täytyy paimentaa, ja ne kuulevat minun ääneni; ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
John 10:16 And other sheep I have, which are not of this fold: them also I must bring, and they shall hear my voice; and there shall be one fold, and one shepherd.
Johanneksen evankeliumi 10:17 Sentähden Isä minua rakastaa, että minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.
John 10:17 Therefore does my Father love me, because I lay down my life, that I might take it again.
Johanneksen evankeliumi 10:18 Kukaan ei sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se takaisin. Tämän käskyn minä olen saanut Isältäni.
John 10:18 No man takes it from me, but I lay it down of myself. I have power to lay it down, and I have power to take it again. This commandment have I received of my Father.
Johanneksen evankeliumi 10:19 Juutalaisten keskuudessa syntyi jälleen kiistaa näiden sanojen tähden.
John 10:19 There was a division therefore again among the Jews for these sayings.
Johanneksen evankeliumi 10:20 Ja monet heistä sanoivat: Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; miksi te häntä kuuntelette?
John 10:20 And many of them said, He has a devil, and is mad; why hear you him?
Johanneksen evankeliumi 10:21 Toiset sanoivat: Nämä eivät ole riivaajan sanoja. Voiko riivaaja avata sokeain silmät?
John 10:21 Others said, These are not the words of him that has a devil. Can a devil open the eyes of the blind?
Johanneksen evankeliumi 10:22 Ja Jerusalemissa oli temppelin vihkiäisjuhla, ja oli talvi.
John 10:22 And it was at Jerusalem the feast of the dedication, and it was winter.
Johanneksen evankeliumi 10:23 Ja Jeesus käveli temppelissä Salomon pylväskäytävässä.
John 10:23 And Jesus walked in the temple in Solomon’s porch.
Johanneksen evankeliumi 10:24 Niin juutalaiset piirittivät hänet ja sanoivat hänelle: Kuinka kauan sinä pidät meitä epäilemässä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan.
John 10:24 Then came the Jews round about him, and said to him, How long do you make us to doubt? If you be the Christ, tell us plainly.
Johanneksen evankeliumi 10:25 Jeesus vastasi heille: Minä sanoin teille, ja te ette uskoneet; teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.
John 10:25 Jesus answered them, I told you, and you believed not: the works that I do in my Father’s name, they bear witness of me.
Johanneksen evankeliumi 10:26 Mutta te ette usko, koska te ette ole minun lampaitani, niin kuin minä teille sanoin.
John 10:26 But you believe not, because you are not of my sheep, as I said to you.
Johanneksen evankeliumi 10:27 Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua:
John 10:27 My sheep hear my voice, and I know them, and they follow me:
Johanneksen evankeliumi 10:28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, eivätkä he ikinä huku, eikä kukaan repäise heitä minun kädestäni.
John 10:28 And I give to them eternal life; and they shall never perish, neither shall any man pluck them out of my hand.
Johanneksen evankeliumi 10:29 Isäni, joka antoi heidät minulle, on suurempi kaikkia; eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä.
John 10:29 My Father, which gave them me, is greater than all; and no man is able to pluck them out of my Father’s hand.
Johanneksen evankeliumi 10:30 Minä ja Isäni olemme yhtä.
John 10:30 I and my Father are one.
Johanneksen evankeliumi 10:31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä kivittääkseen hänet.
John 10:31 Then the Jews took up stones again to stone him.
Johanneksen evankeliumi 10:32 Jeesus vastasi heille: Minä olen osoittanut teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isältäni; minkä niistä te kivitätte minut?
John 10:32 Jesus answered them, Many good works have I showed you from my Father; for which of those works do you stone me?
Johanneksen evankeliumi 10:33 Juutalaiset vastasivat hänelle sanoen: Hyvän teon tähden emme kivitä sinua, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi.
John 10:33 The Jews answered him, saying, For a good work we stone you not; but for blasphemy; and because that you, being a man, make yourself God.
Johanneksen evankeliumi 10:34 Jeesus vastasi heille: Eikö teidän laissanne ole kirjoitettu: 'Minä sanoin: Te olette jumalia'?
John 10:34 Jesus answered them, Is it not written in your law, I said, You are gods?
Johanneksen evankeliumi 10:35 Jos hän kutsui jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli, ja Raamattua ei voida raueta,
John 10:35 If he called them gods, to whom the word of God came, and the scripture cannot be broken;
Johanneksen evankeliumi 10:36 Sanotteko te hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', koska minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?
John 10:36 Say you of him, whom the Father has sanctified, and sent into the world, You blaspheme; because I said, I am the Son of God?
Johanneksen evankeliumi 10:37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää minua uskoko.
John 10:37 If I do not the works of my Father, believe me not.
Johanneksen evankeliumi 10:38 Mutta jos minä teen niin, ja vaikka ette minua uskoisikaan, uskokaa tekojani, että tietäisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.
John 10:38 But if I do, though you believe not me, believe the works: that you may know, and believe, that the Father is in me, and I in him.
Johanneksen evankeliumi 10:39 Niin he taas yrittivät ottaa hänet kiinni, mutta hän pääsi heidän käsistään.
John 10:39 Therefore they sought again to take him: but he escaped out of their hand,
Johanneksen evankeliumi 10:40 Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kastoi, ja siellä hän viipyi.
John 10:40 And went away again beyond Jordan into the place where John at first baptized; and there he stayed.
Johanneksen evankeliumi 10:41 Ja monet tulivat hänen luokseen ja sanoivat: Johannes ei tehnyt yhtäkään ihmettä; mutta kaikki, mitä Johannes tästä miehestä sanoi, oli totta.
John 10:41 And many resorted to him, and said, John did no miracle: but all things that John spoke of this man were true.
Johanneksen evankeliumi 10:42 Ja monet uskoivat häneen siellä.
John 10:42 And many believed on him there.
Johanneksen evankeliumi 11:1 Muuan mies, nimeltään Lasarus, oli sairaana Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kaupungista.
John 11:1 Now a certain man was sick, named Lazarus, of Bethany, the town of Mary and her sister Martha.
Johanneksen evankeliumi 11:2 (Se oli se Maria, joka voiteli Herran hajuvoiteella ja pyyhki hänen jalkansa hiuksillaan; hänen veljensä Lasarus sairasti.)
John 11:2 (It was that Mary which anointed the Lord with ointment, and wiped his feet with her hair, whose brother Lazarus was sick.)
Johanneksen evankeliumi 11:3 Niin hänen sisarensa lähettivät hänelle sanan: Herra, katso, se, jota rakastat, sairastaa.
John 11:3 Therefore his sisters sent to him, saying, Lord, behold, he whom you love is sick.
Johanneksen evankeliumi 11:4 Kuultuaan sen Jeesus sanoi: Tämä tauti ei ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastettaisiin.
John 11:4 When Jesus heard that, he said, This sickness is not to death, but for the glory of God, that the Son of God might be glorified thereby.
Johanneksen evankeliumi 11:5 Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.
John 11:5 Now Jesus loved Martha, and her sister, and Lazarus.
Johanneksen evankeliumi 11:6 Kuultuaan siis hänen sairastuneen hän viipyi siinä paikassa vielä kaksi päivää.
John 11:6 When he had heard therefore that he was sick, he stayed two days still in the same place where he was.
Johanneksen evankeliumi 11:7 Sen jälkeen hän sanoi opetuslapsilleen: Menkäämme taas Juudeaan.
John 11:7 Then after that said he to his disciples, Let us go into Judaea again.
Johanneksen evankeliumi 11:8 Opetuslapset sanoivat hänelle: Opettaja, juutalaiset yrittivät juuri kivittää sinut, ja menet sinne taas?
John 11:8 His disciples say to him, Master, the Jews of late sought to stone you; and go you thither again?
Johanneksen evankeliumi 11:9 Jeesus vastasi: Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Jos joku vaeltaa päivällä, hän ei kompastu, sillä hän näkee tämän maailman valon.
John 11:9 Jesus answered, Are there not twelve hours in the day? If any man walk in the day, he stumbles not, because he sees the light of this world.
Johanneksen evankeliumi 11:10 Mutta jos ihminen vaeltaa yöllä, hän kompastuu, koska hänessä ei ole valoa.
John 11:10 But if a man walk in the night, he stumbles, because there is no light in him.
Johanneksen evankeliumi 11:11 Näin hän sanoi; ja sen jälkeen hän sanoi heille: Ystävämme Lasarus nukkuu; mutta minä menen herättämään hänet unesta.
John 11:11 These things said he: and after that he said to them, Our friend Lazarus sleeps; but I go, that I may awake him out of sleep.
Johanneksen evankeliumi 11:12 Niin hänen opetuslapsensa sanoivat: Herra, jos hän nukkuu, niin hän paranee.
John 11:12 Then said his disciples, Lord, if he sleep, he shall do well.
Johanneksen evankeliumi 11:13 Jeesus kuitenkin puhui hänen kuolemastaan, mutta he luulivat hänen puhuneen unessa nukahtamisesta.
John 11:13 However, Jesus spoke of his death: but they thought that he had spoken of taking of rest in sleep.
Johanneksen evankeliumi 11:14 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: Lasarus on kuollut.
John 11:14 Then said Jesus to them plainly, Lazarus is dead.
Johanneksen evankeliumi 11:15 Ja minä iloitsen teidän tähtenne, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; menkäämme kuitenkin hänen luokseen.
John 11:15 And I am glad for your sakes that I was not there, to the intent you may believe; nevertheless let us go to him.
Johanneksen evankeliumi 11:16 Silloin Tuomas, jota kutsuttiin Didymukseksi, sanoi muille opetuslapsille: Mennään mekin kuolemaan hänen kanssaan.
John 11:16 Then said Thomas, which is called Didymus, to his fellow disciples, Let us also go, that we may die with him.
Johanneksen evankeliumi 11:17 Sitten Jeesus tuli ja huomasi, että mies oli jo neljä päivää maannut haudassa.
John 11:17 Then when Jesus came, he found that he had lain in the grave four days already.
Johanneksen evankeliumi 11:18 Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista stadionin päässä.
John 11:18 Now Bethany was near to Jerusalem, about fifteen furlongs off:
Johanneksen evankeliumi 11:19 Ja monet juutalaiset tulivat Martan ja Marian luo lohduttamaan heitä veljensä johdosta.
John 11:19 And many of the Jews came to Martha and Mary, to comfort them concerning their brother.
Johanneksen evankeliumi 11:20 Niin Martta, heti kun hän kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni häntä vastaan; mutta Maria istui kotona.
John 11:20 Then Martha, as soon as she heard that Jesus was coming, went and met him: but Mary sat still in the house.
Johanneksen evankeliumi 11:21 Niin Martta sanoi Jeesukselle: Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.
John 11:21 Then said Martha to Jesus, Lord, if you had been here, my brother had not died.
Johanneksen evankeliumi 11:22 Mutta tiedän, että jo nytkin, mitä ikinä pyydät Jumalalta, Jumala antaa sen sinulle.
John 11:22 But I know, that even now, whatever you will ask of God, God will give it you.
Johanneksen evankeliumi 11:23 Jeesus sanoi hänelle: Veljesi nousee ylös.
John 11:23 Jesus said to her, Your brother shall rise again.
Johanneksen evankeliumi 11:24 Martta sanoi hänelle: Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.
John 11:24 Martha said to him, I know that he shall rise again in the resurrection at the last day.
Johanneksen evankeliumi 11:25 Jeesus sanoi hänelle: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, hän elää, vaikka olisi kuollut.
John 11:25 Jesus said to her, I am the resurrection, and the life: he that believes in me, though he were dead, yet shall he live:
Johanneksen evankeliumi 11:26 Ja yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ei ikinä kuole. Uskotko tämän?
John 11:26 And whoever lives and believes in me shall never die. Believe you this?
Johanneksen evankeliumi 11:27 Hän sanoi hänelle: Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.
John 11:27 She said to him, Yes, Lord: I believe that you are the Christ, the Son of God, which should come into the world.
Johanneksen evankeliumi 11:28 Ja niin sanottuaan hän meni tiehensä ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: Opettaja on tullut ja kutsuu sinua.
John 11:28 And when she had so said, she went her way, and called Mary her sister secretly, saying, The Master is come, and calls for you.
Johanneksen evankeliumi 11:29 Heti sen kuultuaan hän nousi nopeasti ja tuli hänen luokseen.
John 11:29 As soon as she heard that, she arose quickly, and came to him.
Johanneksen evankeliumi 11:30 Jeesus ei ollut vielä tullut kaupunkiin, vaan oli siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut.
John 11:30 Now Jesus was not yet come into the town, but was in that place where Martha met him.
Johanneksen evankeliumi 11:31 Niin juutalaiset, jotka olivat hänen kanssaan kotona ja lohduttivat häntä, näkivät Marian nousevan nopeasti ja menevän ulos. He seurasivat häntä ja sanoivat: Hän menee haudalle itkemään siellä.
John 11:31 The Jews then which were with her in the house, and comforted her, when they saw Mary, that she rose up hastily and went out, followed her, saying, She goes to the grave to weep there.
Johanneksen evankeliumi 11:32 Kun Maria tuli sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, hän lankesi hänen jalkojensa juureen ja sanoi hänelle: Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.
John 11:32 Then when Mary was come where Jesus was, and saw him, she fell down at his feet, saying to him, Lord, if you had been here, my brother had not died.
Johanneksen evankeliumi 11:33 Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaistenkin itkevän, hän vaikeroi hengessään ja oli liikuttunut.
John 11:33 When Jesus therefore saw her weeping, and the Jews also weeping which came with her, he groaned in the spirit, and was troubled.
Johanneksen evankeliumi 11:34 Ja he sanoivat: Mihin te hänet panitte? He sanoivat hänelle: Herra, tule ja katso.
John 11:34 And said, Where have you laid him? They said to him, Lord, come and see.
Johanneksen evankeliumi 11:35 Jeesus itki.
John 11:35 Jesus wept.
Johanneksen evankeliumi 11:36 Niin juutalaiset sanoivat: Katso, kuinka hän rakasti häntä!
John 11:36 Then said the Jews, Behold how he loved him!
Johanneksen evankeliumi 11:37 Ja jotkut heistä sanoivat: Eikö tämä, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä niin, ettei tämäkään olisi kuollut?
John 11:37 And some of them said, Could not this man, which opened the eyes of the blind, have caused that even this man should not have died?
Johanneksen evankeliumi 11:38 Niin Jeesus taas huokaisi itsekseen ja tuli haudalle. Se oli luola, ja sen päällä oli kivi.
John 11:38 Jesus therefore again groaning in himself comes to the grave. It was a cave, and a stone lay on it.
Johanneksen evankeliumi 11:39 Jeesus sanoi: Ottakaa kivi pois. Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut kuolleena neljä päivää.
John 11:39 Jesus said, Take you away the stone. Martha, the sister of him that was dead, said to him, Lord, by this time he stinks: for he has been dead four days.
Johanneksen evankeliumi 11:40 Jeesus sanoi hänelle: Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin näkisit Jumalan kirkkauden?
John 11:40 Jesus said to her, Said I not to you, that, if you would believe, you should see the glory of God?
Johanneksen evankeliumi 11:41 Silloin he ottivat kiven pois paikalta, johon kuollut oli pantu. Jeesus nosti silmänsä ja sanoi: Isä, minä ylistän sinua, että olet kuullut minua.
John 11:41 Then they took away the stone from the place where the dead was laid. And Jesus lifted up his eyes, and said, Father, I thank you that you have heard me.
Johanneksen evankeliumi 11:42 Ja minä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta niiden ihmisten tähden, jotka siinä seisovat, minä tämän sanoin, että he uskoisivat, että sinä olet minut lähettänyt.
John 11:42 And I knew that you hear me always: but because of the people which stand by I said it, that they may believe that you have sent me.
Johanneksen evankeliumi 11:43 Ja tämän sanottuaan hän huusi suurella äänellä: Lasarus, tule ulos!
John 11:43 And when he thus had spoken, he cried with a loud voice, Lazarus, come forth.
Johanneksen evankeliumi 11:44 Ja kuollut tuli ulos, kädet ja jalat sidottuina hautavaatteisiin, ja hänen kasvonsa olivat käärittyinä hikiliinaan. Jeesus sanoi heille: Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä.
John 11:44 And he that was dead came forth, bound hand and foot with grave clothes: and his face was bound about with a napkin. Jesus said to them, Loose him, and let him go.
Johanneksen evankeliumi 11:45 Niin monet juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus oli tehnyt, uskoivat häneen.
John 11:45 Then many of the Jews which came to Mary, and had seen the things which Jesus did, believed on him.
Johanneksen evankeliumi 11:46 Mutta jotkut heistä menivät fariseusten luo ja kertoivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.
John 11:46 But some of them went their ways to the Pharisees, and told them what things Jesus had done.
Johanneksen evankeliumi 11:47 Silloin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: Mitä meidän on tehtävä, sillä tämä mies tekee monta ihmettä?
John 11:47 Then gathered the chief priests and the Pharisees a council, and said, What do we? for this man does many miracles.
Johanneksen evankeliumi 11:48 Jos annamme hänen näin olla, kaikki ihmiset uskovat häneen; ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä paikkamme että kansamme.
John 11:48 If we let him thus alone, all men will believe on him: and the Romans shall come and take away both our place and nation.
Johanneksen evankeliumi 11:49 Ja yksi heistä, Kaifas nimeltä, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: Te ette tiedä yhtään mitään,
John 11:49 And one of them, named Caiaphas, being the high priest that same year, said to them, You know nothing at all,
Johanneksen evankeliumi 11:50 Älkääkä ajatelko, että meille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan puolesta, eikä koko kansa huku.
John 11:50 Nor consider that it is expedient for us, that one man should die for the people, and that the whole nation perish not.
Johanneksen evankeliumi 11:51 Ja sitä hän ei puhunut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan puolesta;
John 11:51 And this spoke he not of himself: but being high priest that year, he prophesied that Jesus should die for that nation;
Johanneksen evankeliumi 11:52 Eikä ainoastaan tuon kansan puolesta, vaan myös kootakseen yhteen hajaantuneet Jumalan lapset.
John 11:52 And not for that nation only, but that also he should gather together in one the children of God that were scattered abroad.
Johanneksen evankeliumi 11:53 Siitä päivästä lähtien he pitivät neuvoa keskenään tappaakseen hänet.
John 11:53 Then from that day forth they took counsel together for to put him to death.
Johanneksen evankeliumi 11:54 Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskuudessa, vaan meni lähelle erämaata olevaan seutuun, Efraim-nimiseen kaupunkiin, ja oleskeli siellä opetuslastensa kanssa.
John 11:54 Jesus therefore walked no more openly among the Jews; but went there to a country near to the wilderness, into a city called Ephraim, and there continued with his disciples.
Johanneksen evankeliumi 11:55 Ja juutalaisten pääsiäinen oli lähellä; ja monet menivät maasta ylös Jerusalemiin ennen pääsiäistä puhdistamaan itseään.
John 11:55 And the Jews’ passover was near at hand: and many went out of the country up to Jerusalem before the passover, to purify themselves.
Johanneksen evankeliumi 11:56 Niin he etsivät Jeesusta ja puhuivat keskenään seisoessaan temppelissä: Mitä arvelette, ettei hän tulekaan juhlalle?
John 11:56 Then sought they for Jesus, and spoke among themselves, as they stood in the temple, What think you, that he will not come to the feast?
Johanneksen evankeliumi 11:57 Ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyn, että jos joku tietäisi, missä Jeesus oli, hänen tulisi ilmoittaa se, jotta he voisivat ottaa hänet kiinni.
John 11:57 Now both the chief priests and the Pharisees had given a commandment, that, if any man knew where he were, he should show it, that they might take him.
Johanneksen evankeliumi 12:1 Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan, jossa Lasarus asui, joka oli kuollut ja jonka hän oli herättänyt kuolleista.
John 12:1 Then Jesus six days before the passover came to Bethany, where Lazarus was, which had been dead, whom he raised from the dead.
Johanneksen evankeliumi 12:2 Siellä he valmistivat hänelle illallisen, ja Martta tarjoili; mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka aterioivat hänen kanssaan.
John 12:2 There they made him a supper; and Martha served: but Lazarus was one of them that sat at the table with him.
Johanneksen evankeliumi 12:3 Silloin Maria otti naulan oikeaa, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki hänen jalkansa hiuksillaan; ja talo täyttyi voiteen tuoksusta.
John 12:3 Then took Mary a pound of ointment of spikenard, very costly, and anointed the feet of Jesus, and wiped his feet with her hair: and the house was filled with the odor of the ointment.
Johanneksen evankeliumi 12:4 Niin yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, Simonin poika, joka oli hänet kavaltava, sanoi:
John 12:4 Then said one of his disciples, Judas Iscariot, Simon’s son, which should betray him,
Johanneksen evankeliumi 12:5 Miksi tätä voidetta ei myyty kolmellasadalla pennin hinnalla ja annettu köyhille?
John 12:5 Why was not this ointment sold for three hundred pence, and given to the poor?
Johanneksen evankeliumi 12:6 Tätä hän ei sanonut siksi, että olisi pitänyt huolta köyhistä, vaan koska hän oli varas ja hänellä oli kukkaro, ja hän kantoi, mitä siihen oli pantu.
John 12:6 This he said, not that he cared for the poor; but because he was a thief, and had the bag, and bore what was put therein.
Johanneksen evankeliumi 12:7 Niin Jeesus sanoi: Anna hänen olla! Hän on säästänyt tämän minun hautaamispäivääni varten.
John 12:7 Then said Jesus, Let her alone: against the day of my burying has she kept this.
Johanneksen evankeliumi 12:8 Sillä köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina.
John 12:8 For the poor always you have with you; but me you have not always.
Johanneksen evankeliumi 12:9 Niin suuri joukko juutalaisia tiesi, että hän oli siellä; eivätkä he tulleet ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myös nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista.
John 12:9 Much people of the Jews therefore knew that he was there: and they came not for Jesus’ sake only, but that they might see Lazarus also, whom he had raised from the dead.
Johanneksen evankeliumi 12:10 Mutta ylipapit neuvottelivat, surmattaisiinko Lasaruskin;
John 12:10 But the chief priests consulted that they might put Lazarus also to death;
Johanneksen evankeliumi 12:11 Koska monet juutalaiset hänen tähtensä lähtivät sinne ja uskoivat Jeesukseen.
John 12:11 Because that by reason of him many of the Jews went away, and believed on Jesus.
Johanneksen evankeliumi 12:12 Seuraavana päivänä paljon kansaa, joka oli tullut juhlalle, kuullessaan, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,
John 12:12 On the next day much people that were come to the feast, when they heard that Jesus was coming to Jerusalem,
Johanneksen evankeliumi 12:13 Ottivat palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: Hoosianna! Siunattu olkoon Israelin kuningas, joka tulee Herran nimeen!
John 12:13 Took branches of palm trees, and went forth to meet him, and cried, Hosanna: Blessed is the King of Israel that comes in the name of the Lord.
Johanneksen evankeliumi 12:14 Ja löydettyään nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:
John 12:14 And Jesus, when he had found a young ass, sat thereon; as it is written,
Johanneksen evankeliumi 12:15 Älä pelkää, Siionin tytär; katso, sinun kuninkaasi tulee, istuen aasin varsalla.
John 12:15 Fear not, daughter of Sion: behold, your King comes, sitting on an ass’s colt.
Johanneksen evankeliumi 12:16 Näitä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet; mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että nämä olivat hänestä kirjoitettuja ja että he olivat hänelle näin tehneet.
John 12:16 These things understood not his disciples at the first: but when Jesus was glorified, then remembered they that these things were written of him, and that they had done these things to him.
Johanneksen evankeliumi 12:17 Niin kansa, joka oli hänen kanssaan, kun hän kutsui Lasaruksen haudastaan ja herätti hänet kuolleista, todisti hänestä.
John 12:17 The people therefore that was with him when he called Lazarus out of his grave, and raised him from the dead, bore record.
Johanneksen evankeliumi 12:18 Tästä syystä ihmiset myös menivät häntä vastaan, koska he olivat kuulleet hänen tehneen tämän ihmeen.
John 12:18 For this cause the people also met him, for that they heard that he had done this miracle.
Johanneksen evankeliumi 12:19 Niin fariseukset sanoivat keskenään: Ymmärrättekö, ettette voi mitään saavuttaa? Katso, koko maailma juoksee hänen perässään.
John 12:19 The Pharisees therefore said among themselves, Perceive you how you prevail nothing? behold, the world is gone after him.
Johanneksen evankeliumi 12:20 Ja heidän joukossaan oli muutamia kreikkalaisia, jotka olivat tulleet ylös juhlaan rukoilemaan.
John 12:20 And there were certain Greeks among them that came up to worship at the feast:
Johanneksen evankeliumi 12:21 Niin hän meni Filippuksen luo, joka oli Galilean Betsaidasta, ja pyysi häntä sanoen: Herra, me tahdomme nähdä Jeesuksen.
John 12:21 The same came therefore to Philip, which was of Bethsaida of Galilee, and desired him, saying, Sir, we would see Jesus.
Johanneksen evankeliumi 12:22 Filippus tulee ja kertoo Andreakselle: ja taas Andreas ja Filippus kertovat Jeesukselle.
John 12:22 Philip comes and tells Andrew: and again Andrew and Philip tell Jesus.
Johanneksen evankeliumi 12:23 Ja Jeesus vastasi heille sanoen: Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastettaisiin.
John 12:23 And Jesus answered them, saying, The hour is come, that the Son of man should be glorified.
Johanneksen evankeliumi 12:24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellei vehnänjyvä putoa maahan ja kuole, se jää yksin; mutta jos se kuolee, se tekee paljon satoa.
John 12:24 Truly, truly, I say to you, Except a corn of wheat fall into the ground and die, it stays alone: but if it die, it brings forth much fruit.
Johanneksen evankeliumi 12:25 Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen; ja joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iankaikkiseen elämään.
John 12:25 He that loves his life shall lose it; and he that hates his life in this world shall keep it to life eternal.
Johanneksen evankeliumi 12:26 Jos joku minua palvelee, seuratkoon minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva; jos joku minua palvelee, häntä minun Isäni on kunnioittava.
John 12:26 If any man serve me, let him follow me; and where I am, there shall also my servant be: if any man serve me, him will my Father honor.
Johanneksen evankeliumi 12:27 Nyt sieluni on levoton; ja mitä minä sanon? Isä, pelasta minut tästä hetkestä; mutta sitä varten minä olen tullut tähän hetkeen.
John 12:27 Now is my soul troubled; and what shall I say? Father, save me from this hour: but for this cause came I to this hour.
Johanneksen evankeliumi 12:28 Isä, kirkasta nimesi. Silloin taivaasta tuli ääni, joka sanoi: Minä olen sen kirkastanut ja kirkastan sen vielä kerran.
John 12:28 Father, glorify your name. Then came there a voice from heaven, saying, I have both glorified it, and will glorify it again.
Johanneksen evankeliumi 12:29 Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jylinän. Toiset sanoivat: Enkeli puhui hänelle.
John 12:29 The people therefore, that stood by, and heard it, said that it thundered: others said, An angel spoke to him.
Johanneksen evankeliumi 12:30 Jeesus vastasi ja sanoi: Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.
John 12:30 Jesus answered and said, This voice came not because of me, but for your sakes.
Johanneksen evankeliumi 12:31 Nyt käy tuomio tämän maailman yli; nyt tämän maailman ruhtinas heitetään ulos.
John 12:31 Now is the judgment of this world: now shall the prince of this world be cast out.
Johanneksen evankeliumi 12:32 Ja minä, kun minut korotetaan maasta, vedän kaikki tyköni.
John 12:32 And I, if I be lifted up from the earth, will draw all men to me.
Johanneksen evankeliumi 12:33 Tämän hän sanoi viitaten siihen, millä kuolemalla hän tulisi kuolemaan.
John 12:33 This he said, signifying what death he should die.
Johanneksen evankeliumi 12:34 Ihmiset vastasivat hänelle: Me olemme kuulleet laista, että Kristus pysyy iankaikkisesti; kuinka te sitten sanotte, että Ihmisen Poika pitää korotettaman? Kuka tämä Ihmisen Poika on?
John 12:34 The people answered him, We have heard out of the law that Christ stays for ever: and how say you, The Son of man must be lifted up? who is this Son of man?
Johanneksen evankeliumi 12:35 Niin Jeesus sanoi heille: Vielä vähän aikaa valo on teidän kanssanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä valo on, ettei pimeys saisi teitä valtaansa; sillä joka pimeydessä vaeltaa, ei tiedä, minne hän menee.
John 12:35 Then Jesus said to them, Yet a little while is the light with you. Walk while you have the light, lest darkness come on you: for he that walks in darkness knows not where he goes.
Johanneksen evankeliumi 12:36 Niin kauan kuin teillä valo on, uskokaa valoon, että teistä tulisi valon lapsia. Näin Jeesus puhui ja lähti pois ja kätkeytyi heiltä.
John 12:36 While you have light, believe in the light, that you may be the children of light. These things spoke Jesus, and departed, and did hide himself from them.
Johanneksen evankeliumi 12:37 Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta ihmettä heidän edessään, he eivät kuitenkaan uskoneet häneen,
John 12:37 But though he had done so many miracles before them, yet they believed not on him:
Johanneksen evankeliumi 12:38 Että kävisi toteen profeetta Esaiaan sana, jonka hän puhui: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme? Ja kenelle Herran käsivarsi on ilmoitettu?
John 12:38 That the saying of Esaias the prophet might be fulfilled, which he spoke, Lord, who has believed our report? and to whom has the arm of the Lord been revealed?
Johanneksen evankeliumi 12:39 Sen tähden he eivät voineet uskoa, koska Esaias oli jälleen sanonut:
John 12:39 Therefore they could not believe, because that Esaias said again,
Johanneksen evankeliumi 12:40 Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, etteivät he näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.
John 12:40 He has blinded their eyes, and hardened their heart; that they should not see with their eyes, nor understand with their heart, and be converted, and I should heal them.
Johanneksen evankeliumi 12:41 Näin sanoi Jesaias, nähdessään hänen kirkkautensa ja puhuessaan hänestä.
John 12:41 These things said Esaias, when he saw his glory, and spoke of him.
Johanneksen evankeliumi 12:42 Kuitenkin myös monet hallitusmiehet uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät tunnustaneet häntä, ettei heitä erotettaisi synagogasta.
John 12:42 Nevertheless among the chief rulers also many believed on him; but because of the Pharisees they did not confess him, lest they should be put out of the synagogue:
Johanneksen evankeliumi 12:43 Sillä he rakastivat ihmisten kunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.
John 12:43 For they loved the praise of men more than the praise of God.
Johanneksen evankeliumi 12:44 Jeesus huusi ja sanoi: Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt.
John 12:44 Jesus cried and said, He that believes on me, believes not on me, but on him that sent me.
Johanneksen evankeliumi 12:45 Ja joka minut näkee, näkee hänet, joka minut lähetti.
John 12:45 And he that sees me sees him that sent me.
Johanneksen evankeliumi 12:46 Minä olen tullut valoksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.
John 12:46 I am come a light into the world, that whoever believes on me should not abide in darkness.
Johanneksen evankeliumi 12:47 Ja jos joku kuulee minun sanani eikä usko, niin minä en häntä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
John 12:47 And if any man hear my words, and believe not, I judge him not: for I came not to judge the world, but to save the world.
Johanneksen evankeliumi 12:48 Joka minut hylkää eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomarinsa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.
John 12:48 He that rejects me, and receives not my words, has one that judges him: the word that I have spoken, the same shall judge him in the last day.
Johanneksen evankeliumi 12:49 Sillä en minä ole puhunut itsestäni; vaan Isä, joka minut lähetti, hän on antanut minulle käskyn, mitä minun tulee sanoa ja mitä minun tulee puhua.
John 12:49 For I have not spoken of myself; but the Father which sent me, he gave me a commandment, what I should say, and what I should speak.
Johanneksen evankeliumi 12:50 Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Minkä minä siis puhun, niin minä puhun, niin kuin Isä on minulle sanonut.
John 12:50 And I know that his commandment is life everlasting: whatever I speak therefore, even as the Father said to me, so I speak.
Johanneksen evankeliumi 13:1 Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hänen oli määrä siirtyä tästä maailmasta Isän luo, niin hän, joka oli rakastanut omiaan, jotka olivat maailmassa, osoitti heille rakkautta loppuun asti.
John 13:1 Now before the feast of the passover, when Jesus knew that his hour was come that he should depart out of this world to the Father, having loved his own which were in the world, he loved them to the end.
Johanneksen evankeliumi 13:2 Ja ehtoollisen jälkeen, kun perkele oli jo pannut Juudas Simon Iskariotin, Simonin pojan, sydämeen ajatuksen kavaltaa Jeesuksen,
John 13:2 And supper being ended, the devil having now put into the heart of Judas Iscariot, Simon’s son, to betray him;
Johanneksen evankeliumi 13:3 Jeesus tiesi, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli tullut Jumalan luota ja oli menossa Jumalan luo;
John 13:3 Jesus knowing that the Father had given all things into his hands, and that he was come from God, and went to God;
Johanneksen evankeliumi 13:4 Hän nousi illalliselta, riisui vaatteensa, otti pyyhkeen ja vyötti itsensä.
John 13:4 He rises from supper, and laid aside his garments; and took a towel, and girded himself.
Johanneksen evankeliumi 13:5 Sen jälkeen hän kaatoi vettä vadiin ja alkoi pestä opetuslasten jalkoja ja pyyhkiä niitä pyyhkeellä, jolla hän oli vyöttäytynyt.
John 13:5 After that he pours water into a basin, and began to wash the disciples’ feet, and to wipe them with the towel with which he was girded.
Johanneksen evankeliumi 13:6 Sitten hän tuli Simon Pietarin luo, ja Pietari sanoi hänelle: Herra, sinäkö peset minun jalkani?
John 13:6 Then comes he to Simon Peter: and Peter said to him, Lord, do you wash my feet?
Johanneksen evankeliumi 13:7 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Mitä minä teen, et sinä nyt tiedä, mutta tästedes sinä sen tiedät.
John 13:7 Jesus answered and said to him, What I do you know not now; but you shall know hereafter.
Johanneksen evankeliumi 13:8 Pietari sanoi hänelle: Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani. Jeesus vastasi hänelle: Jos minä en pese sinua, sinulla ei ole osuutta minun kanssani.
John 13:8 Peter said to him, You shall never wash my feet. Jesus answered him, If I wash you not, you have no part with me.
Johanneksen evankeliumi 13:9 Simon Pietari sanoi hänelle: Herra, älä ainoastaan minun jalkojani, vaan myös käteni ja pääni.
John 13:9 Simon Peter said to him, Lord, not my feet only, but also my hands and my head.
Johanneksen evankeliumi 13:10 Jeesus sanoi hänelle: Joka on pesty, ei tarvitse muuta kuin pestä jalkojaan, sillä hän on kokonaan puhdas. Ja tekin olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki.
John 13:10 Jesus said to him, He that is washed needs not save to wash his feet, but is clean every whit: and you are clean, but not all.
Johanneksen evankeliumi 13:11 Sillä hän tiesi kuka hänet kavaltaisi; sentähden hän sanoi: Ette ole kaikki puhtaat.
John 13:11 For he knew who should betray him; therefore said he, You are not all clean.
Johanneksen evankeliumi 13:12 Niin hän pesi heidän jalkansa ja otti vaatteensa, istuutui taas ja sanoi heille: Tiedättekö, mitä minä olen teille tehnyt?
John 13:12 So after he had washed their feet, and had taken his garments, and was set down again, he said to them, Know you what I have done to you?
Johanneksen evankeliumi 13:13 Te kutsutte minua Mestariksi ja Herraksi, ja oikein te sanotte, sillä se minä olen.
John 13:13 You call me Master and Lord: and you say well; for so I am.
Johanneksen evankeliumi 13:14 Jos siis minä, teidän Herranne ja Mestarinne, olen pessyt teidän jalkanne, teidänkin tulee pestä toistenne jalat.
John 13:14 If I then, your Lord and Master, have washed your feet; you also ought to wash one another’s feet.
Johanneksen evankeliumi 13:15 Sillä minä annoin teille esimerkin, että teidänkin tulisi tehdä niin kuin minä olen teille tehnyt.
John 13:15 For I have given you an example, that you should do as I have done to you.
Johanneksen evankeliumi 13:16 Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija suurempi kuin hänen herransa, eikä lähettiläs suurempi kuin se, joka hänet lähetti.
John 13:16 Truly, truly, I say to you, The servant is not greater than his lord; neither he that is sent greater than he that sent him.
Johanneksen evankeliumi 13:17 Jos tiedätte nämä asiat, olette onnellisia, jos teette niiden mukaan.
John 13:17 If you know these things, happy are you if you do them.
Johanneksen evankeliumi 13:18 En minä puhu teistä kaikista. Minä tiedän, ketkä olen valinnut. Mutta että kirjoitus kävisi toteen: Joka syö minun leipääni, on nostanut kantapäänsä minua vastaan.
John 13:18 I speak not of you all: I know whom I have chosen: but that the scripture may be fulfilled, He that eats bread with me has lifted up his heel against me.
Johanneksen evankeliumi 13:19 Jo nyt minä sanon teille, ennen kuin se tapahtuu, että te, kun se tapahtuu, uskoisitte minun olevan se, joka minä olen.
John 13:19 Now I tell you before it come, that, when it is come to pass, you may believe that I am he.
Johanneksen evankeliumi 13:20 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut; ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan hänet, joka on minut lähettänyt.
John 13:20 Truly, truly, I say to you, He that receives whomsoever I send receives me; and he that receives me receives him that sent me.
Johanneksen evankeliumi 13:21 Tämän sanottuaan Jeesus järkyttyi hengessään ja todisti: Totisesti, totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut.
John 13:21 When Jesus had thus said, he was troubled in spirit, and testified, and said, Truly, truly, I say to you, that one of you shall betray me.
Johanneksen evankeliumi 13:22 Niin opetuslapset katsoivat toisiaan epätietoisina, kenestä hän puhui.
John 13:22 Then the disciples looked one on another, doubting of whom he spoke.
Johanneksen evankeliumi 13:23 Jeesuksen rintaa vasten nojasi yksi hänen opetuslapsistaan, jota Jeesus rakasti.
John 13:23 Now there was leaning on Jesus’ bosom one of his disciples, whom Jesus loved.
Johanneksen evankeliumi 13:24 Niin Simon Pietari viittoi häntä kysymään, kuka se oli, josta hän puhui.
John 13:24 Simon Peter therefore beckoned to him, that he should ask who it should be of whom he spoke.
Johanneksen evankeliumi 13:25 Niin hän makasi Jeesuksen rinnalla ja sanoi hänelle: Herra, kuka se on?
John 13:25 He then lying on Jesus’ breast said to him, Lord, who is it?
Johanneksen evankeliumi 13:26 Jeesus vastasi: Hän se on, jolle minä kastan palan ja annan sen. Ja kastettuaan palan hän antoi sen Juudas Iskariotille, Simonin pojalle.
John 13:26 Jesus answered, He it is, to whom I shall give a sop, when I have dipped it. And when he had dipped the sop, he gave it to Judas Iscariot, the son of Simon.
Johanneksen evankeliumi 13:27 Ja sen palan jälkeen Saatana meni häneen. Silloin Jeesus sanoi hänelle: Mitä teet, tee pian.
John 13:27 And after the sop Satan entered into him. Then said Jesus to him, That you do, do quickly.
Johanneksen evankeliumi 13:28 Kukaan pöytäseurueessa olleista ei tiennyt, miksi hän oli hänelle tämän sanonut.
John 13:28 Now no man at the table knew for what intent he spoke this to him.
Johanneksen evankeliumi 13:29 Jotkut heistä luulivat, koska Juudaksella oli kukkaro, Jeesuksen sanoneen hänelle: Osta ne, mitä tarvitsemme juhlaksi, tai että hän antaisi jotakin köyhille.
John 13:29 For some of them thought, because Judas had the bag, that Jesus had said to him, Buy those things that we have need of against the feast; or, that he should give something to the poor.
Johanneksen evankeliumi 13:30 Niin hän otti leivän ja meni heti ulos; ja oli yö.
John 13:30 He then having received the sop went immediately out: and it was night.
Johanneksen evankeliumi 13:31 Niinpä, kun hän oli mennyt ulos, Jeesus sanoi: Nyt Ihmisen Poika on kirkastettu, ja Jumala on kirkastettu hänessä.
John 13:31 Therefore, when he was gone out, Jesus said, Now is the Son of man glorified, and God is glorified in him.
Johanneksen evankeliumi 13:32 Jos Jumala on kirkastettu hänessä, niin Jumalakin kirkastaa hänet itsessään ja kirkastaa hänet pian.
John 13:32 If God be glorified in him, God shall also glorify him in himself, and shall straightway glorify him.
Johanneksen evankeliumi 13:33 Lapsukaiset, minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne. Te tulette minua etsimään. Ja niin kuin minä sanoin juutalaisille: 'Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla', niin minä nyt sanon teille.
John 13:33 Little children, yet a little while I am with you. You shall seek me: and as I said to the Jews, Where I go, you cannot come; so now I say to you.
Johanneksen evankeliumi 13:34 Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne; niin kuin minä olen rakastanut teitä, että tekin niin rakastatte toisianne.
John 13:34 A new commandment I give to you, That you love one another; as I have loved you, that you also love one another.
Johanneksen evankeliumi 13:35 Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.
John 13:35 By this shall all men know that you are my disciples, if you have love one to another.
Johanneksen evankeliumi 13:36 Simon Pietari sanoi hänelle: Herra, minne sinä menet? Jeesus vastasi hänelle: Mihin minä menen, sinne sinä et voi minua nyt seurata, mutta vastedes sinä minua seuraat.
John 13:36 Simon Peter said to him, Lord, where go you? Jesus answered him, Where I go, you can not follow me now; but you shall follow me afterwards.
Johanneksen evankeliumi 13:37 Pietari sanoi hänelle: Herra, miksi en voi nyt seurata sinua? Minä annan henkeni sinun puolestasi.
John 13:37 Peter said to him, Lord, why cannot I follow you now? I will lay down my life for your sake.
Johanneksen evankeliumi 13:38 Jeesus vastasi hänelle: Annatko sinä henkesi minun puolestani? Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: ei kukko laula, ennen kuin sinä olet minut kolmasti kieltänyt.
John 13:38 Jesus answered him, Will you lay down your life for my sake? Truly, truly, I say to you, The cock shall not crow, till you have denied me thrice.
Johanneksen evankeliumi 14:1 Älköön teidän sydämenne olko levoton: jos te uskotte Jumalaan, niin uskokaa myös minuun.
John 14:1 Let not your heart be troubled: you believe in God, believe also in me.
Johanneksen evankeliumi 14:2 Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa; jos näin ei olisi, olisin sanonut teille: 'Minä menen valmistamaan teille sijaa.''
John 14:2 In my Father’s house are many mansions: if it were not so, I would have told you. I go to prepare a place for you.
Johanneksen evankeliumi 14:3 Ja jos minä menen ja valmistan teille sijaa, minä tulen takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.
John 14:3 And if I go and prepare a place for you, I will come again, and receive you to myself; that where I am, there you may be also.
Johanneksen evankeliumi 14:4 Ja minne menen, tiedäthän, ja tienkin tiedät.
John 14:4 And where I go you know, and the way you know.
Johanneksen evankeliumi 14:5 Tuomas sanoi hänelle: Herra, emme tiedä, minne sinä menet; kuinka voisimme tietää tien?
John 14:5 Thomas said to him, Lord, we know not where you go; and how can we know the way?
Johanneksen evankeliumi 14:6 Jeesus sanoi hänelle: Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.
John 14:6 Jesus said to him, I am the way, the truth, and the life: no man comes to the Father, but by me.
Johanneksen evankeliumi 14:7 Jos te olisitte tunteneet minut, te olisitte tunteneet myös minun Isäni; ja tästä lähtien te tunnette hänet ja olette nähneet hänet.
John 14:7 If you had known me, you should have known my Father also: and from now on you know him, and have seen him.
Johanneksen evankeliumi 14:8 Filippus sanoi hänelle: Herra, näytä meille Isä, niin se riittää meille.
John 14:8 Philip said to him, Lord, show us the Father, and it suffises us.
Johanneksen evankeliumi 14:9 Jeesus sanoi hänelle: Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä vieläkään tunne minua, Filippus? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?
John 14:9 Jesus said to him, Have I been so long time with you, and yet have you not known me, Philip? he that has seen me has seen the Father; and how say you then, Show us the Father?
Johanneksen evankeliumi 14:10 Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, en minä puhu itsestäni, vaan Isä, joka minussa asuu, hän tekee teot.
John 14:10 Believe you not that I am in the Father, and the Father in me? the words that I speak to you I speak not of myself: but the Father that dwells in me, he does the works.
Johanneksen evankeliumi 14:11 Uskokaa minua, että minä olen Isässä ja Isä on minussa; tai jos ette, uskokaa minua tekojenne tähden.
John 14:11 Believe me that I am in the Father, and the Father in me: or else believe me for the very works’ sake.
Johanneksen evankeliumi 14:12 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin tekoja hän on tekevä; sillä minä menen Isäni tykö.
John 14:12 Truly, truly, I say to you, He that believes on me, the works that I do shall he do also; and greater works than these shall he do; because I go to my Father.
Johanneksen evankeliumi 14:13 Ja mitä ikinä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.
John 14:13 And whatever you shall ask in my name, that will I do, that the Father may be glorified in the Son.
Johanneksen evankeliumi 14:14 Jos te anotte jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.
John 14:14 If you shall ask any thing in my name, I will do it.
Johanneksen evankeliumi 14:15 Jos te rakastatte minua, te pidätte minun käskyni.
John 14:15 If you love me, keep my commandments.
Johanneksen evankeliumi 14:16 Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Lohduttajan, joka pysyy teidän kanssanne iankaikkisesti;
John 14:16 And I will pray the Father, and he shall give you another Comforter, that he may abide with you for ever;
Johanneksen evankeliumi 14:17 Totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
John 14:17 Even the Spirit of truth; whom the world cannot receive, because it sees him not, neither knows him: but you know him; for he dwells with you, and shall be in you.
Johanneksen evankeliumi 14:18 En jätä teitä orvoiksi, minä tulen luoksenne.
John 14:18 I will not leave you comfortless: I will come to you.
Johanneksen evankeliumi 14:19 Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe; mutta te näette minut; sillä minä elän, ja tekin tulette elämään.
John 14:19 Yet a little while, and the world sees me no more; but you see me: because I live, you shall live also.
Johanneksen evankeliumi 14:20 Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja te minussa ja minä teissä.
John 14:20 At that day you shall know that I am in my Father, and you in me, and I in you.
Johanneksen evankeliumi 14:21 Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän rakastaa minua. Mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle.
John 14:21 He that has my commandments, and keeps them, he it is that loves me: and he that loves me shall be loved of my Father, and I will love him, and will manifest myself to him.
Johanneksen evankeliumi 14:22 Juudas, ei Iskariot, sanoi hänelle: Herra, kuinka sinä aiot ilmoittaa itsesi meille etkä maailmalle?
John 14:22 Judas said to him, not Iscariot, Lord, how is it that you will manifest yourself to us, and not to the world?
Johanneksen evankeliumi 14:23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Jos joku rakastaa minua, hän pitää minun sanani; ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen luokseen asumaan.
John 14:23 Jesus answered and said to him, If a man love me, he will keep my words: and my Father will love him, and we will come to him, and make our stayed with him.
Johanneksen evankeliumi 14:24 Joka ei minua rakasta, ei pidä minun sanojani; ja sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
John 14:24 He that loves me not keeps not my sayings: and the word which you hear is not mine, but the Father’s which sent me.
Johanneksen evankeliumi 14:25 Näitä minä olen teille puhunut, vaikka olen vielä teidän luonanne.
John 14:25 These things have I spoken to you, being yet present with you.
Johanneksen evankeliumi 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä lähettää minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, mitä minä olen teille sanonut.
John 14:26 But the Comforter, which is the Holy Ghost, whom the Father will send in my name, he shall teach you all things, and bring all things to your remembrance, whatever I have said to you.
Johanneksen evankeliumi 14:27 Rauhan minä jätän teille. Oman rauhani minä annan teille. En minä anna teille sellaista kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen, älköönkä pelätkö.
John 14:27 Peace I leave with you, my peace I give to you: not as the world gives, give I to you. Let not your heart be troubled, neither let it be afraid.
Johanneksen evankeliumi 14:28 Te kuulitte, kuinka minä sanoin teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän luoksenne.' Jos te rakastaisitte minua, te iloitsisitte, koska minä sanoin: 'Minä menen Isän tykö'; sillä Isäni on minua suurempi.
John 14:28 You have heard how I said to you, I go away, and come again to you. If you loved me, you would rejoice, because I said, I go to the Father: for my Father is greater than I.
Johanneksen evankeliumi 14:29 Ja nyt minä olen sanonut teille sen, ennen kuin se tapahtuu, että te uskoisitte, kun se tapahtuu.
John 14:29 And now I have told you before it come to pass, that, when it is come to pass, you might believe.
Johanneksen evankeliumi 14:30 En minä tästä lähtien paljon puhu teidän kanssanne, sillä tämän maailman ruhtinas tulee, eikä hänellä ole minussa mitään.
John 14:30 Hereafter I will not talk much with you: for the prince of this world comes, and has nothing in me.
Johanneksen evankeliumi 14:31 Mutta että maailma tietäisi, että minä rakastan Isää ja teen niin kuin Isä on minulle käskyn antanut. Nouskaa, lähtekäämme täältä.
John 14:31 But that the world may know that I love the Father; and as the Father gave me commandment, even so I do. Arise, let us go hence.
Johanneksen evankeliumi 15:1 Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viljelijä.
John 15:1 I am the true vine, and my Father is the farmer.
Johanneksen evankeliumi 15:2 Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen oksan, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi enemmän hedelmää.
John 15:2 Every branch in me that bears not fruit he takes away: and every branch that bears fruit, he purges it, that it may bring forth more fruit.
Johanneksen evankeliumi 15:3 Te olette nyt puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.
John 15:3 Now you are clean through the word which I have spoken to you.
Johanneksen evankeliumi 15:4 Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niin kuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.
John 15:4 Abide in me, and I in you. As the branch cannot bear fruit of itself, except it abide in the vine; no more can you, except you abide in me.
Johanneksen evankeliumi 15:5 Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja minä hänessä, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi tehdä mitään.
John 15:5 I am the vine, you are the branches: He that stays in me, and I in him, the same brings forth much fruit: for without me you can do nothing.
Johanneksen evankeliumi 15:6 Jos joku ei pysy minussa, hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuihtuu; ja ihmiset kokoavat ne ja heittävät ne tuleen, ja ne palavat.
John 15:6 If a man abide not in me, he is cast forth as a branch, and is withered; and men gather them, and cast them into the fire, and they are burned.
Johanneksen evankeliumi 15:7 Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin te saatte pyytää, mitä tahdotte, ja se teille tapahtuu.
John 15:7 If you abide in me, and my words abide in you, you shall ask what you will, and it shall be done to you.
Johanneksen evankeliumi 15:8 Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää; niin te tulette minun opetuslapsikseni.
John 15:8 Herein is my Father glorified, that you bear much fruit; so shall you be my disciples.
Johanneksen evankeliumi 15:9 Niin kuin Isä on minua rakastanut, niin olen minäkin rakastanut teitä: pysykää minun rakkaudessani.
John 15:9 As the Father has loved me, so have I loved you: continue you in my love.
Johanneksen evankeliumi 15:10 Jos te pidätte minun käskyni, te pysytte minun rakkaudessani; niin kuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan.
John 15:10 If you keep my commandments, you shall abide in my love; even as I have kept my Father’s commandments, and abide in his love.
Johanneksen evankeliumi 15:11 Näitä minä olen teille puhunut, jotta minun iloni pysyisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.
John 15:11 These things have I spoken to you, that my joy might remain in you, and that your joy might be full.
Johanneksen evankeliumi 15:12 Tämä on minun käskyni, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä.
John 15:12 This is my commandment, That you love one another, as I have loved you.
Johanneksen evankeliumi 15:13 Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.
John 15:13 Greater love has no man than this, that a man lay down his life for his friends.
Johanneksen evankeliumi 15:14 Te olette minun ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä.
John 15:14 You are my friends, if you do whatever I command you.
Johanneksen evankeliumi 15:15 En minä tästä lähtien sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä olen sanonut teitä, sillä olen teille ilmoittanut kaiken, mitä olen kuullut Isältäni.
John 15:15 From now on I call you not servants; for the servant knows not what his lord does: but I have called you friends; for all things that I have heard of my Father I have made known to you.
Johanneksen evankeliumi 15:16 Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi. Mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.
John 15:16 You have not chosen me, but I have chosen you, and ordained you, that you should go and bring forth fruit, and that your fruit should remain: that whatever you shall ask of the Father in my name, he may give it you.
Johanneksen evankeliumi 15:17 Näitä minä käsken teidän rakastaa toisianne.
John 15:17 These things I command you, that you love one another.
Johanneksen evankeliumi 15:18 Jos maailma vihaa teitä, tietäkää, että se vihasi minua ennen kuin teitä.
John 15:18 If the world hate you, you know that it hated me before it hated you.
Johanneksen evankeliumi 15:19 Jos te maailmasta olisitte, maailma rakastaisi omiaan; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa.
John 15:19 If you were of the world, the world would love his own: but because you are not of the world, but I have chosen you out of the world, therefore the world hates you.
Johanneksen evankeliumi 15:20 Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei palvelija ole suurempi kuin hänen isäntänsä.' Jos he ovat minua vainonneet, niin he vainoavat teitäkin. Jos he ovat pitäneet minun sanani, niin he pitävät teidänkin sananne.
John 15:20 Remember the word that I said to you, The servant is not greater than his lord. If they have persecuted me, they will also persecute you; if they have kept my saying, they will keep yours also.
Johanneksen evankeliumi 15:21 Mutta kaikkea tätä he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt.
John 15:21 But all these things will they do to you for my name’s sake, because they know not him that sent me.
Johanneksen evankeliumi 15:22 Jos en olisi tullut ja puhunut heille, heillä ei olisi syntiä; mutta nyt heillä ei ole millä verhota syntiään.
John 15:22 If I had not come and spoken to them, they had not had sin: but now they have no cloak for their sin.
Johanneksen evankeliumi 15:23 Joka minua vihaa, vihaa myös minun Isääni.
John 15:23 He that hates me hates my Father also.
Johanneksen evankeliumi 15:24 Jos minä en olisi tehnyt heidän keskuudessaan niitä tekoja, joita ei kukaan muu tehnyt, heillä ei olisi syntiä; mutta nyt he ovat nähneet ja vihanneet sekä minua että Isääni.
John 15:24 If I had not done among them the works which none other man did, they had not had sin: but now have they both seen and hated both me and my Father.
Johanneksen evankeliumi 15:25 Mutta näin tapahtuu, että käy toteen se sana, joka on kirjoitettu heidän laissaan: He vihasivat minua syyttä.
John 15:25 But this comes to pass, that the word might be fulfilled that is written in their law, They hated me without a cause.
Johanneksen evankeliumi 15:26 Mutta kun Lohduttaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän luota, totuuden Henki, joka lähtee Isän luota, hän todistaa minusta.
John 15:26 But when the Comforter is come, whom I will send to you from the Father, even the Spirit of truth, which proceeds from the Father, he shall testify of me:
Johanneksen evankeliumi 15:27 Ja te myös todistatte, sillä te olette olleet minun kanssani alusta asti.
John 15:27 And you also shall bear witness, because you have been with me from the beginning.
Johanneksen evankeliumi 16:1 Näitä minä olen teille puhunut, ettette loukkaantuisi.
John 16:1 These things have I spoken to you, that you should not be offended.
Johanneksen evankeliumi 16:2 He erottavat teidät synagogasta; ja tulee aika, jolloin se, joka tappaa teidät, luulee tekevänsä jumalanpalveluksen.
John 16:2 They shall put you out of the synagogues: yes, the time comes, that whoever kills you will think that he does God service.
Johanneksen evankeliumi 16:3 Ja näitä he tekevät teille, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua.
John 16:3 And these things will they do to you, because they have not known the Father, nor me.
Johanneksen evankeliumi 16:4 Mutta nämä minä olen teille puhunut, että te, kun se aika tulee, muistaisitte minun teille niistä kertoneen. Enkä minä teille näitä sanonut alusta, koska minä olin teidän kanssanne.
John 16:4 But these things have I told you, that when the time shall come, you may remember that I told you of them. And these things I said not to you at the beginning, because I was with you.
Johanneksen evankeliumi 16:5 Mutta nyt minä menen hänen luokseen, joka minut lähetti, eikä kukaan teistä kysy minulta: Minne sinä menet?
John 16:5 But now I go my way to him that sent me; and none of you asks me, Where go you?
Johanneksen evankeliumi 16:6 Mutta koska minä olen tämän teille sanonut, murhe on täyttänyt teidän sydämenne.
John 16:6 But because I have said these things to you, sorrow has filled your heart.
Johanneksen evankeliumi 16:7 Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois; sillä ellen minä mene pois, ei Lohduttaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen pois, minä lähetän hänet teille.
John 16:7 Nevertheless I tell you the truth; It is expedient for you that I go away: for if I go not away, the Comforter will not come to you; but if I depart, I will send him to you.
Johanneksen evankeliumi 16:8 Ja kun hän tulee, hän nuhtelee maailmaa synnin, vanhurskauden ja tuomion suhteen.
John 16:8 And when he is come, he will reprove the world of sin, and of righteousness, and of judgment:
Johanneksen evankeliumi 16:9 Synnin tähden, koska he eivät usko minuun;
John 16:9 Of sin, because they believe not on me;
Johanneksen evankeliumi 16:10 Vanhurskaudesta, sillä minä menen Isäni luo, ettekä te enää minua näe;
John 16:10 Of righteousness, because I go to my Father, and you see me no more;
Johanneksen evankeliumi 16:11 Tuomiosta, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.
John 16:11 Of judgment, because the prince of this world is judged.
Johanneksen evankeliumi 16:12 Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta ette voi sitä nyt kantaa.
John 16:12 I have yet many things to say to you, but you cannot bear them now.
Johanneksen evankeliumi 16:13 Mutta kun hän, totuuden Henki, tulee, hän johdattaa teidät kaikkeen totuuteen; sillä hän ei puhu itsestään, vaan minkä hän kuulee, sitä hän puhuu, ja hän ilmoittaa teille tulevaiset.
John 16:13 However, when he, the Spirit of truth, is come, he will guide you into all truth: for he shall not speak of himself; but whatever he shall hear, that shall he speak: and he will show you things to come.
Johanneksen evankeliumi 16:14 Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
John 16:14 He shall glorify me: for he shall receive of mine, and shall show it to you.
Johanneksen evankeliumi 16:15 Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja ilmoittaa teille.
John 16:15 All things that the Father has are mine: therefore said I, that he shall take of mine, and shall show it to you.
Johanneksen evankeliumi 16:16 Vähän aikaa, ettekä te minua näe; ja taas vähän aikaa, niin te näette minut, sillä minä menen Isän tykö.
John 16:16 A little while, and you shall not see me: and again, a little while, and you shall see me, because I go to the Father.
Johanneksen evankeliumi 16:17 Niin muutamat hänen opetuslapsistaan sanoivat toisilleen: Mitä tämä tarkoittaa, kun hän sanoi meille: 'Vähän aikaa, ettekä te näe minua', ja taas vähän aikaa, niin te näette minut', ja: 'Minä menen Isän tykö'?
John 16:17 Then said some of his disciples among themselves, What is this that he said to us, A little while, and you shall not see me: and again, a little while, and you shall see me: and, Because I go to the Father?
Johanneksen evankeliumi 16:18 Niin he sanoivat: Mitä se tarkoittaa, että hän sanoi: 'Vähän hetken?' Emme tiedä, mitä hän sanoi.
John 16:18 They said therefore, What is this that he said, A little while? we cannot tell what he said.
Johanneksen evankeliumi 16:19 Jeesus tiesi heidän haluavan kysyä häneltä ja sanoi heille: Kysyttekö toisiltanne sitä, että minä sanoin: 'Vähän hetken, niin ette näe minua', ja taas vähän ajan, niin te näette minut?
John 16:19 Now Jesus knew that they were desirous to ask him, and said to them, Do you inquire among yourselves of that I said, A little while, and you shall not see me: and again, a little while, and you shall see me?
Johanneksen evankeliumi 16:20 Totisesti, totisesti minä sanon teille: te joudutte itkemään ja valittamaan, mutta maailma iloitsee; te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne muuttuu iloksi.
John 16:20 Truly, truly, I say to you, That you shall weep and lament, but the world shall rejoice: and you shall be sorrowful, but your sorrow shall be turned into joy.
Johanneksen evankeliumi 16:21 Synnytysaikanaan nainen tuntee murhetta, sillä hänen hetkensä on tullut; mutta synnytettyään lapsen hän ei enää muista tuskaa ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan.
John 16:21 A woman when she is in travail has sorrow, because her hour is come: but as soon as she is delivered of the child, she remembers no more the anguish, for joy that a man is born into the world.
Johanneksen evankeliumi 16:22 Teillä on nyt siis murhe; mutta minä olen näkevä teidät taas, ja teidän sydämenne iloitsee, eikä kukaan ota teiltä pois iloanne.
John 16:22 And you now therefore have sorrow: but I will see you again, and your heart shall rejoice, and your joy no man takes from you.
Johanneksen evankeliumi 16:23 Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: mitä tahansa te anotte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille.
John 16:23 And in that day you shall ask me nothing. Truly, truly, I say to you, Whatever you shall ask the Father in my name, he will give it you.
Johanneksen evankeliumi 16:24 Tähän asti ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin teille annetaan, että teidän ilonne olisi täydellinen.
John 16:24 Till now have you asked nothing in my name: ask, and you shall receive, that your joy may be full.
Johanneksen evankeliumi 16:25 Tämän minä olen teille puhunut kuvauksilla; mutta tulee aika, jolloin minä en enää puhu teille kuvauksilla, vaan minä ilmoitan teille avoimesti, mikä on Isä.
John 16:25 These things have I spoken to you in proverbs: but the time comes, when I shall no more speak to you in proverbs, but I shall show you plainly of the Father.
Johanneksen evankeliumi 16:26 Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän puolestanne.
John 16:26 At that day you shall ask in my name: and I say not to you, that I will pray the Father for you:
Johanneksen evankeliumi 16:27 Sillä Isä itse rakastaa teitä, koska te olette rakastaneet minua ja uskoneet, että minä olen Jumalasta lähtenyt.
John 16:27 For the Father himself loves you, because you have loved me, and have believed that I came out from God.
Johanneksen evankeliumi 16:28 Minä lähdin Isän luota ja tulin maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö.
John 16:28 I came forth from the Father, and am come into the world: again, I leave the world, and go to the Father.
Johanneksen evankeliumi 16:29 Opetuslapset sanoivat hänelle: Katso, puhu nyt suoraan äläkä käytä kuvaannollisia sanoja.
John 16:29 His disciples said to him, See, now speak you plainly, and speak no proverb.
Johanneksen evankeliumi 16:30 Nyt me tiedämme, että sinä tiedät kaikki, etkä tarvitse kenenkään kysyvän sinulta; sen tähden me uskomme, että sinä olet Jumalan luota lähtenyt.
John 16:30 Now are we sure that you know all things, and need not that any man should ask you: by this we believe that you came forth from God.
Johanneksen evankeliumi 16:31 Jeesus vastasi heille: Nyt te uskotte?
John 16:31 Jesus answered them, Do you now believe?
Johanneksen evankeliumi 16:32 Katso, aika tulee, ja se on jo tullut, jolloin teidät hajotetaan kukin omilleen ja te jätätte minut yksin. Enkä kuitenkaan ole yksin, sillä Isä on minun kanssani.
John 16:32 Behold, the hour comes, yes, is now come, that you shall be scattered, every man to his own, and shall leave me alone: and yet I am not alone, because the Father is with me.
Johanneksen evankeliumi 16:33 Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta pysykää rohkeina; minä olen voittanut maailman.
John 16:33 These things I have spoken to you, that in me you might have peace. In the world you shall have tribulation: but be of good cheer; I have overcome the world.
Johanneksen evankeliumi 17:1 Nämä sanat Jeesus puhui ja nosti silmänsä taivasta kohti ja sanoi: Isä, hetki on tullut; kirkasta Poikasi, että Poikasikin kirkastaisi sinut.
John 17:1 These words spoke Jesus, and lifted up his eyes to heaven, and said, Father, the hour is come; glorify your Son, that your Son also may glorify you:
Johanneksen evankeliumi 17:2 Niin kuin sinä olet antanut hänelle vallan kaiken lihan yli, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut.
John 17:2 As you have given him power over all flesh, that he should give eternal life to as many as you have given him.
Johanneksen evankeliumi 17:3 Ja tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
John 17:3 And this is life eternal, that they might know you the only true God, and Jesus Christ, whom you have sent.
Johanneksen evankeliumi 17:4 Minä olen kirkastanut sinut maan päällä. Olen saanut päätökseen työn, jonka annoit minun tehtäväkseni.
John 17:4 I have glorified you on the earth: I have finished the work which you gave me to do.
Johanneksen evankeliumi 17:5 Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi ennen maailman olemassaoloa.
John 17:5 And now, O Father, glorify you me with your own self with the glory which I had with you before the world was.
Johanneksen evankeliumi 17:6 Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat pitäneet sinun sanasi.
John 17:6 I have manifested your name to the men which you gave me out of the world: your they were, and you gave them me; and they have kept your word.
Johanneksen evankeliumi 17:7 Nyt he ovat ymmärtäneet, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on sinulta.
John 17:7 Now they have known that all things whatever you have given me are of you.
Johanneksen evankeliumi 17:8 Sillä minä olen antanut heille ne sanat, jotka sinä minulle annoit, ja he ovat ottaneet ne vastaan ja ovat varmasti tietäneet, että minä olen lähtenyt sinun luotasi, ja he ovat uskoneet, että sinä olet minut lähettänyt.
John 17:8 For I have given to them the words which you gave me; and they have received them, and have known surely that I came out from you, and they have believed that you did send me.
Johanneksen evankeliumi 17:9 Minä rukoilen heidän puolestaan: en minä rukoile maailman puolesta, vaan niiden puolesta, jotka sinä olet minulle antanut, sillä he ovat sinun.
John 17:9 I pray for them: I pray not for the world, but for them which you have given me; for they are yours.
Johanneksen evankeliumi 17:10 Ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omasi ovat minun, ja minä olen kirkastettu heissä.
John 17:10 And all my are yours, and your are mine; and I am glorified in them.
Johanneksen evankeliumi 17:11 Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jotka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä, niin kuin me olemme.
John 17:11 And now I am no more in the world, but these are in the world, and I come to you. Holy Father, keep through your own name those whom you have given me, that they may be one, as we are.
Johanneksen evankeliumi 17:12 Kun minä olin heidän kanssaan maailmassa, minä varjelin heidät sinun nimessäsi. Ne, jotka sinä minulle annoit, minä varjelin, eikä yksikään heistä joutunut kadotetuksi paitsi kadotuksen lapsi; että Raamattu kävisi toteen.
John 17:12 While I was with them in the world, I kept them in your name: those that you gave me I have kept, and none of them is lost, but the son of perdition; that the scripture might be fulfilled.
Johanneksen evankeliumi 17:13 Ja nyt minä tulen teidän tykönne, ja näitä minä puhun maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisinä heissä itsessään.
John 17:13 And now come I to you; and these things I speak in the world, that they might have my joy fulfilled in themselves.
Johanneksen evankeliumi 17:14 Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma on vihannut heitä, koska he eivät ole maailmasta, niin kuin en minäkään ole maailmasta.
John 17:14 I have given them your word; and the world has hated them, because they are not of the world, even as I am not of the world.
Johanneksen evankeliumi 17:15 En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahasta.
John 17:15 I pray not that you should take them out of the world, but that you should keep them from the evil.
Johanneksen evankeliumi 17:16 He eivät ole maailmasta, niin kuin en minäkään ole maailmasta.
John 17:16 They are not of the world, even as I am not of the world.
Johanneksen evankeliumi 17:17 Pyhitä heidät totuudellasi: sinun sanasi on totuus.
John 17:17 Sanctify them through your truth: your word is truth.
Johanneksen evankeliumi 17:18 Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan.
John 17:18 As you have sent me into the world, even so have I also sent them into the world.
Johanneksen evankeliumi 17:19 Ja heidän tähtensä minä pyhitän itseni, että hekin olisivat pyhitettyjä totuuden kautta.
John 17:19 And for their sakes I sanctify myself, that they also might be sanctified through the truth.
Johanneksen evankeliumi 17:20 En minä rukoile ainoastaan heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun;
John 17:20 Neither pray I for these alone, but for them also which shall believe on me through their word;
Johanneksen evankeliumi 17:21 että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, jotta maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.
John 17:21 That they all may be one; as you, Father, are in me, and I in you, that they also may be one in us: that the world may believe that you have sent me.
Johanneksen evankeliumi 17:22 Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.
John 17:22 And the glory which you gave me I have given them; that they may be one, even as we are one:
Johanneksen evankeliumi 17:23 Minä heissä ja sinä minussa, että he olisivat täydellisesti yhtä; ja maailma ymmärtäisi, että sinä olet lähettänyt minut ja rakastanut heitä, niin kuin olet rakastanut minua.
John 17:23 I in them, and you in me, that they may be made perfect in one; and that the world may know that you have sent me, and have loved them, as you have loved me.
Johanneksen evankeliumi 17:24 Isä, minä tahdon, että siellä missä minä olen, nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, sillä sinä rakastit minua jo ennen maailman perustamista.
John 17:24 Father, I will that they also, whom you have given me, be with me where I am; that they may behold my glory, which you have given me: for you loved me before the foundation of the world.
Johanneksen evankeliumi 17:25 Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut; mutta minä tunnen sinut, ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt.
John 17:25 O righteous Father, the world has not known you: but I have known you, and these have known that you have sent me.
Johanneksen evankeliumi 17:26 Ja minä olen tehnyt heille sinun nimesi tunnetuksi, ja teen sen vielä tunnetuksi, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä.
John 17:26 And I have declared to them your name, and will declare it: that the love with which you have loved me may be in them, and I in them.
Johanneksen evankeliumi 18:1 Kun Jeesus oli puhunut nämä sanat, hän meni opetuslastensa kanssa Kedronin puron tuolle puolelle. Siellä oli puutarha, johon hän meni opetuslapsineen.
John 18:1 When Jesus had spoken these words, he went forth with his disciples over the brook Cedron, where was a garden, into the which he entered, and his disciples.
Johanneksen evankeliumi 18:2 Ja myös Juudas, joka hänet kavalsi, tiesi paikan; sillä Jeesus usein kokoontui sinne opetuslastensa kanssa.
John 18:2 And Judas also, which betrayed him, knew the place: for Jesus often resorted thither with his disciples.
Johanneksen evankeliumi 18:3 Juudas, saatuaan joukon miehiä ja palvelijoita ylipapeilta ja fariseuksilta, tulee sinne lyhtyjen, soihtujen ja aseiden kanssa.
John 18:3 Judas then, having received a band of men and officers from the chief priests and Pharisees, comes thither with lanterns and torches and weapons.
Johanneksen evankeliumi 18:4 Niin Jeesus, tietäen kaiken, mikä häntä kohtaisi, meni ulos ja sanoi heille: Ketä te etsitte?
John 18:4 Jesus therefore, knowing all things that should come on him, went forth, and said to them, Whom seek you?
Johanneksen evankeliumi 18:5 He vastasivat hänelle: Jeesusta Nasaretilaista. Jeesus sanoi heille: Minä se olen. Ja myös Juudas, joka hänet kavalsi, seisoi heidän kanssaan.
John 18:5 They answered him, Jesus of Nazareth. Jesus said to them, I am he. And Judas also, which betrayed him, stood with them.
Johanneksen evankeliumi 18:6 Niin pian kuin hän sanoi heille: Minä olen se, he perääntyivät ja kaatuivat maahan.
John 18:6 As soon then as he had said to them, I am he, they went backward, and fell to the ground.
Johanneksen evankeliumi 18:7 Niin hän kysyi heiltä taas: Ketä te etsitte? He sanoivat: Jeesusta Nasaretilaista.
John 18:7 Then asked he them again, Whom seek you? And they said, Jesus of Nazareth.
Johanneksen evankeliumi 18:8 Jeesus vastasi: Minä olen sanonut teille, että minä se olen. Jos te siis minua etsitte, niin antakaa näiden mennä.
John 18:8 Jesus answered, I have told you that I am he: if therefore you seek me, let these go their way:
Johanneksen evankeliumi 18:9 Että se sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut: En minä ole kadottanut yhtäkään niistä, jotka sinä minulle annoit.
John 18:9 That the saying might be fulfilled, which he spoke, Of them which you gave me have I lost none.
Johanneksen evankeliumi 18:10 Silloin Simon Pietari, jolla oli miekka, veti sen esiin ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi pois hänen oikean korvansa. Palvelijan nimi oli Malkus.
John 18:10 Then Simon Peter having a sword drew it, and smote the high priest’s servant, and cut off his right ear. The servant’s name was Malchus.
Johanneksen evankeliumi 18:11 Silloin Jeesus sanoi Pietarille: Pistä miekkasi tuppeen. Enkö joisi sitä maljaa, jonka Isäni on minulle antanut?
John 18:11 Then said Jesus to Peter, Put up your sword into the sheath: the cup which my Father has given me, shall I not drink it?
Johanneksen evankeliumi 18:12 Silloin joukko-osasto, päällikkö ja juutalaisten palvelijat ottivat Jeesuksen ja sitoivat hänet,
John 18:12 Then the band and the captain and officers of the Jews took Jesus, and bound him,
Johanneksen evankeliumi 18:13 Ja veivät hänet ensin Hannaan luo; sillä tämä oli Kaifaan appi, joka oli sinä vuonna ylimmäisenä pappina.
John 18:13 And led him away to Annas first; for he was father in law to Caiaphas, which was the high priest that same year.
Johanneksen evankeliumi 18:14 Kaifas oli se, joka oli antanut juutalaisille neuvon, että yhden ihmisen oli parempi kuolla kansan puolesta.
John 18:14 Now Caiaphas was he, which gave counsel to the Jews, that it was expedient that one man should die for the people.
Johanneksen evankeliumi 18:15 Ja Simon Pietari seurasi Jeesusta, ja niin teki myös eräs toinen opetuslapsi. Tämä opetuslapsi oli ylimmäisen papin tuttu ja meni Jeesuksen kanssa ylimmäisen papin pihalle.
John 18:15 And Simon Peter followed Jesus, and so did another disciple: that disciple was known to the high priest, and went in with Jesus into the palace of the high priest.
Johanneksen evankeliumi 18:16 Mutta Pietari seisoi oven ulkopuolella. Silloin meni ulos se toinen opetuslapsi, joka oli ylimmäisen papin tuttu, ja puhui ovenvartijalle ja toi Pietarin sisään.
John 18:16 But Peter stood at the door without. Then went out that other disciple, which was known to the high priest, and spoke to her that kept the door, and brought in Peter.
Johanneksen evankeliumi 18:17 Niin ovenvartijatar sanoi Pietarille: Etkö sinäkin ole yksi tämän miehen opetuslapsista? Pietari sanoi: En ole.
John 18:17 Then said the damsel that kept the door to Peter, Are not you also one of this man’s disciples? He said, I am not.
Johanneksen evankeliumi 18:18 Ja palvelijat ja palvelijat seisoivat siellä, tehneet hiilivalkean, sillä oli kylmä, ja he lämmittelivät itseään. Ja Pietari seisoi heidän kanssaan ja lämmitteli itseään.
John 18:18 And the servants and officers stood there, who had made a fire of coals; for it was cold: and they warmed themselves: and Peter stood with them, and warmed himself.
Johanneksen evankeliumi 18:19 Ylimmäinen pappi kysyi sitten Jeesukselta hänen opetuslapsistaan ja hänen opetuksestaan.
John 18:19 The high priest then asked Jesus of his disciples, and of his doctrine.
Johanneksen evankeliumi 18:20 Jeesus vastasi hänelle: Minä olen julkisesti puhunut maailmalle; minä olen aina opettanut synagogassa ja temppelissä, joissa juutalaiset aina kokoontuvat; enkä ole salassa mitään puhunut.
John 18:20 Jesus answered him, I spoke openly to the world; I ever taught in the synagogue, and in the temple, where the Jews always resort; and in secret have I said nothing.
Johanneksen evankeliumi 18:21 Miksi minulta kysyt? Kysy niiltä, jotka kuulivat minua, mitä minä olen heille sanonut. Katso, he tietävät, mitä minä olen sanonut.
John 18:21 Why ask you me? ask them which heard me, what I have said to them: behold, they know what I said.
Johanneksen evankeliumi 18:22 Ja kun Jeesus oli näin sanonut, yksi paikalla seisovista palvelijoista löi häntä kämmenelle sanoen: Niin te vastaatte ylimmäiselle papille?
John 18:22 And when he had thus spoken, one of the officers which stood by struck Jesus with the palm of his hand, saying, Answer you the high priest so?
Johanneksen evankeliumi 18:23 Jeesus vastasi hänelle: Jos olen puhunut pahaa, niin todista, että se on pahaa; mutta jos olen puhunut oikein, miksi lyöt minua?
John 18:23 Jesus answered him, If I have spoken evil, bear witness of the evil: but if well, why smite you me?
Johanneksen evankeliumi 18:24 Hannas lähetti hänet sidottuna ylimmäisen papin Kaifaan luo.
John 18:24 Now Annas had sent him bound to Caiaphas the high priest.
Johanneksen evankeliumi 18:25 Simon Pietari seisoi ja lämmitteli. Niin he sanoivat hänelle: Etkö sinäkin ole yksi hänen opetuslapsistaan? Hän kielsi ja sanoi: En ole.
John 18:25 And Simon Peter stood and warmed himself. They said therefore to him, Are not you also one of his disciples? He denied it, and said, I am not.
Johanneksen evankeliumi 18:26 Yksi ylimmäisen papin palvelijoista, sen sukulainen, jonka korvan Pietari sivalsi irti, sanoi: Enkö minä nähnyt sinua puutarhassa hänen kanssaan?
John 18:26 One of the servants of the high priest, being his kinsman whose ear Peter cut off, said, Did not I see you in the garden with him?
Johanneksen evankeliumi 18:27 Pietari kielsi taas, ja heti kukko lauloi.
John 18:27 Peter then denied again: and immediately the cock crew.
Johanneksen evankeliumi 18:28 Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota tuomiosaliin. Oli varhainen aamu, eivätkä he itse menneet tuomiosaliin, etteivät saastuisi, vaan söisivät pääsiäisaterian.
John 18:28 Then led they Jesus from Caiaphas to the hall of judgment: and it was early; and they themselves went not into the judgment hall, lest they should be defiled; but that they might eat the passover.
Johanneksen evankeliumi 18:29 Pilatus meni ulos heidän luokseen ja sanoi: Mitä syytä teillä on tätä miestä vastaan?
John 18:29 Pilate then went out to them, and said, What accusation bring you against this man?
Johanneksen evankeliumi 18:30 He vastasivat ja sanoivat hänelle: Jos hän ei olisi pahantekijä, emme olisi luovuttaneet häntä sinulle.
John 18:30 They answered and said to him, If he were not a malefactor, we would not have delivered him up to you.
Johanneksen evankeliumi 18:31 Niin Pilatus sanoi heille: Ottakaa te hänet ja tuomitkaa hänet lakinne mukaan. Niin juutalaiset sanoivat hänelle: Meidän ei ole lupa ketään tappaa.
John 18:31 Then said Pilate to them, Take you him, and judge him according to your law. The Jews therefore said to him, It is not lawful for us to put any man to death:
Johanneksen evankeliumi 18:32 Että Jeesuksen sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut antaen ymmärtää, millä kuolemalla hänen piti kuoleman.
John 18:32 That the saying of Jesus might be fulfilled, which he spoke, signifying what death he should die.
Johanneksen evankeliumi 18:33 Silloin Pilatus meni taas oikeussaliin, kutsui Jeesuksen ja sanoi hänelle: Oletko sinä juutalaisten kuningas?
John 18:33 Then Pilate entered into the judgment hall again, and called Jesus, and said to him, Are you the King of the Jews?
Johanneksen evankeliumi 18:34 Jeesus vastasi hänelle: Sanotko sinä tämän itsestäsi, vai ovatko muut sen sinulle minusta sanoneet?
John 18:34 Jesus answered him, Say you this thing of yourself, or did others tell it you of me?
Johanneksen evankeliumi 18:35 Pilatus vastasi: Olenko minä juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit antoivat sinut minun käsiini. Mitä olet tehnyt?
John 18:35 Pilate answered, Am I a Jew? Your own nation and the chief priests have delivered you to me: what have you done?
Johanneksen evankeliumi 18:36 Jeesus vastasi: Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani taistelisivat, ettei minua annettaisi juutalaisten käsiin. Mutta nyt minun valtakuntani ei ole täältä.
John 18:36 Jesus answered, My kingdom is not of this world: if my kingdom were of this world, then would my servants fight, that I should not be delivered to the Jews: but now is my kingdom not from hence.
Johanneksen evankeliumi 18:37 Pilatus sanoi hänelle: Oletko sinä siis kuningas? Jeesus vastasi: Sinäpä sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten minä olen tullut maailmaan, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni.
John 18:37 Pilate therefore said to him, Are you a king then? Jesus answered, You say that I am a king. To this end was I born, and for this cause came I into the world, that I should bear witness to the truth. Every one that is of the truth hears my voice.
Johanneksen evankeliumi 18:38 Pilatus sanoi hänelle: Mikä on totuus? Ja tämän sanottuaan hän meni taas ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: En löydä hänessä mitään syytä.
John 18:38 Pilate said to him, What is truth? And when he had said this, he went out again to the Jews, and said to them, I find in him no fault at all.
Johanneksen evankeliumi 18:39 Mutta teillä on tapana, että minä päästän teille yhden irti pääsiäisenä; tahdotteko siis, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?
John 18:39 But you have a custom, that I should release to you one at the passover: will you therefore that I release to you the King of the Jews?
Johanneksen evankeliumi 18:40 Niin he kaikki taas huusivat sanoen: Älä häntä, vaan Barabbas! Barabbas oli ryöväri.
John 18:40 Then cried they all again, saying, Not this man, but Barabbas. Now Barabbas was a robber.
Johanneksen evankeliumi 19:1 Silloin Pilatus otti Jeesuksen ja ruoski häntä.
John 19:1 Then Pilate therefore took Jesus, and scourged him.
Johanneksen evankeliumi 19:2 Ja sotilaat väänsivät orjantappurakruunun ja panivat sen hänen päähänsä ja pukivat hänen ylleen purppuraisen viitan,
John 19:2 And the soldiers platted a crown of thorns, and put it on his head, and they put on him a purple robe,
Johanneksen evankeliumi 19:3 Ja he sanoivat: Terve, juutalaisten kuningas! Ja he löivät häntä käsillään.
John 19:3 And said, Hail, King of the Jews! and they smote him with their hands.
Johanneksen evankeliumi 19:4 Niin Pilatus meni taas ulos ja sanoi heille: Katso, minä tuon hänet teille ulos, tietääksenne, etten minä löydä hänestä mitään syytä.
John 19:4 Pilate therefore went forth again, and said to them, Behold, I bring him forth to you, that you may know that I find no fault in him.
Johanneksen evankeliumi 19:5 Niin Jeesus tuli ulos orjantappurakruunu päässään ja purppurainen viitta yllään. Ja Pilatus sanoi heille: Katsokaa miestä!
John 19:5 Then came Jesus forth, wearing the crown of thorns, and the purple robe. And Pilate said to them, Behold the man!
Johanneksen evankeliumi 19:6 Kun siis ylipapit ja palvelijat näkivät hänet, he huusivat sanoen: Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse! Pilatus sanoi heille: Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitsekaa, sillä minä en löydä hänessä mitään syytä.
John 19:6 When the chief priests therefore and officers saw him, they cried out, saying, Crucify him, crucify him. Pilate said to them, Take you him, and crucify him: for I find no fault in him.
Johanneksen evankeliumi 19:7 Juutalaiset vastasivat hänelle: Meillä on laki, ja lakimme mukaan hänen pitäisi kuolla, koska hän teki itsensä Jumalan Pojaksi.
John 19:7 The Jews answered him, We have a law, and by our law he ought to die, because he made himself the Son of God.
Johanneksen evankeliumi 19:8 Kuullessaan tuon sanan Pilatus pelkäsi entistä enemmän.
John 19:8 When Pilate therefore heard that saying, he was the more afraid;
Johanneksen evankeliumi 19:9 Ja hän meni taas oikeussaliin ja sanoi Jeesukselle: Mistä sinä olet? Mutta Jeesus ei vastannut hänelle mitään.
John 19:9 And went again into the judgment hall, and said to Jesus, From where are you? But Jesus gave him no answer.
Johanneksen evankeliumi 19:10 Niin Pilatus sanoi hänelle: Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta sinut päästää ja valta ristiinnaulita sinut?
John 19:10 Then said Pilate to him, Speak you not to me? know you not that I have power to crucify you, and have power to release you?
Johanneksen evankeliumi 19:11 Jeesus vastasi: Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä; sen synti, joka antoi minut sinun käsiisi, on suurempi.
John 19:11 Jesus answered, You could have no power at all against me, except it were given you from above: therefore he that delivered me to you has the greater sin.
Johanneksen evankeliumi 19:12 Ja siitä lähtien Pilatus yritti päästää hänet irti; mutta juutalaiset huusivat sanoen: Jos päästät tämän miehen menemään, et ole keisarin ystävä; joka tekee itsestään kuninkaan, se puhuu keisaria vastaan.
John 19:12 And from thereafter Pilate sought to release him: but the Jews cried out, saying, If you let this man go, you are not Caesar’s friend: whoever makes himself a king speaks against Caesar.
Johanneksen evankeliumi 19:13 Kuultuaan tuon sanan Pilatus toi Jeesuksen ulos ja istui tuomarinistuimelle, paikkaan, jonka nimi on Litokivi, hepreaksi Gabbata.
John 19:13 When Pilate therefore heard that saying, he brought Jesus forth, and sat down in the judgment seat in a place that is called the Pavement, but in the Hebrew, Gabbatha.
Johanneksen evankeliumi 19:14 Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki; ja hän sanoi juutalaisille: Katso, teidän kuninkaanne!
John 19:14 And it was the preparation of the passover, and about the sixth hour: and he said to the Jews, Behold your King!
Johanneksen evankeliumi 19:15 Mutta he huusivat: Vie pois, vie pois! Ristiinnaulitse hänet! Pilatus sanoi heille: Ristiinnaulitsenko teidän kuninkaanne? Ylipapit vastasivat: Meillä ei ole kuningasta, vaan keisari.
John 19:15 But they cried out, Away with him, away with him, crucify him. Pilate said to them, Shall I crucify your King? The chief priests answered, We have no king but Caesar.
Johanneksen evankeliumi 19:16 Niin hän luovutti hänet heille ristiinnaulittavaksi. Ja he ottivat Jeesuksen ja veivät hänet pois.
John 19:16 Then delivered he him therefore to them to be crucified. And they took Jesus, and led him away.
Johanneksen evankeliumi 19:17 Ja ristiään kantaen hän meni ulos paikkaan, jota kutsutaan Pääkallonpaikaksi, hepreaksi Golgataksi.
John 19:17 And he bearing his cross went forth into a place called the place of a skull, which is called in the Hebrew Golgotha:
Johanneksen evankeliumi 19:18 Ja he ristiinnaulitsivat hänet ja kaksi muuta hänen kanssaan, toisen kummallekin puolelle ja Jeesuksen keskelle.
John 19:18 Where they crucified him, and two other with him, on either side one, and Jesus in the middle.
Johanneksen evankeliumi 19:19 Ja Pilatus kirjoitti päällekirjoituksen ja pani sen ristiin. Ja päällekirjoituksena oli: Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.
John 19:19 And Pilate wrote a title, and put it on the cross. And the writing was JESUS OF NAZARETH THE KING OF THE JEWS.
Johanneksen evankeliumi 19:20 Tämän päällekirjoituksen lukivat monet juutalaiset, sillä paikka, jossa Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia; ja se oli kirjoitettu hepreaksi, kreikaksi ja latinaksi.
John 19:20 This title then read many of the Jews: for the place where Jesus was crucified was near to the city: and it was written in Hebrew, and Greek, and Latin.
Johanneksen evankeliumi 19:21 Niin juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas', vaan että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas'.
John 19:21 Then said the chief priests of the Jews to Pilate, Write not, The King of the Jews; but that he said, I am King of the Jews.
Johanneksen evankeliumi 19:22 Pilatus vastasi: Minkä olen kirjoittanut, sen olen kirjoittanut.
John 19:22 Pilate answered, What I have written I have written.
Johanneksen evankeliumi 19:23 Kun sotilaat olivat ristiinnaulineet Jeesuksen, ottivat he hänen vaatteensa ja tekivät ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osan, sekä hänen ihokkaansa; ihokas oli saumaton, ylhäältä alas kauttaaltaan kudottu.
John 19:23 Then the soldiers, when they had crucified Jesus, took his garments, and made four parts, to every soldier a part; and also his coat: now the coat was without seam, woven from the top throughout.
Johanneksen evankeliumi 19:24 Niin he sanoivat keskenään: Älkäämme repikö sitä, vaan heittäkäämme siitä arpaa, kenen se on oleva. Näin kävi toteen se kirjoitus, joka sanoo: He jakoivat minun vaatteeni keskenään ja heittivät puvustani arpaa.
John 19:24 They said therefore among themselves, Let us not rend it, but cast lots for it, whose it shall be: that the scripture might be fulfilled, which said, They parted my raiment among them, and for my clothing they did cast lots. These things therefore the sol
Johanneksen evankeliumi 19:25 Jeesuksen ristin luona seisoivat nyt hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar, Maria, Kleofaan vaimo, ja Maria Magdaleena.
John 19:25 Now there stood by the cross of Jesus his mother, and his mother’s sister, Mary the wife of Cleophas, and Mary Magdalene.
Johanneksen evankeliumi 19:26 Kun Jeesus näki äitinsä ja rakastamansa opetuslapsen siinä seisovan, hän sanoi äidilleen: Nainen, katso, poikasi!
John 19:26 When Jesus therefore saw his mother, and the disciple standing by, whom he loved, he said to his mother, Woman, behold your son!
Johanneksen evankeliumi 19:27 Silloin hän sanoi opetuslapselle: Katso, äitisi! Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa.
John 19:27 Then said he to the disciple, Behold your mother! And from that hour that disciple took her to his own home.
Johanneksen evankeliumi 19:28 Tämän jälkeen Jeesus, tietäen, että kaikki oli jo täytetty, sanoi, että kirjoitus kävisi toteen: Minun on jano.
John 19:28 After this, Jesus knowing that all things were now accomplished, that the scripture might be fulfilled, said, I thirst.
Johanneksen evankeliumi 19:29 Siellä oli nyt astia täynnä etikkaa. He täyttivät sienen etikalla, panivat sen iisopin päähän ja veivät sen hänen suunsa eteen.
John 19:29 Now there was set a vessel full of vinegar: and they filled a sponge with vinegar, and put it on hyssop, and put it to his mouth.
Johanneksen evankeliumi 19:30 Kun Jeesus oli ottanut etikkaa, hän sanoi: Se on täytetty. Ja hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.
John 19:30 When Jesus therefore had received the vinegar, he said, It is finished: and he bowed his head, and gave up the ghost.
Johanneksen evankeliumi 19:31 Koska oli valmistuspäivä, etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi – se sapatti oli suuri päivä – juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristille naulittujen sääret murrettaisiin ja ruumiit vietäisiin pois.
John 19:31 The Jews therefore, because it was the preparation, that the bodies should not remain on the cross on the sabbath day, (for that sabbath day was an high day,) sought Pilate that their legs might be broken, and that they might be taken away.
Johanneksen evankeliumi 19:32 Silloin sotilaat tulivat ja rikkoivat ensimmäisen ja toisen, hänen kanssaan ristiinnaulitun, sääret.
John 19:32 Then came the soldiers, and broke the legs of the first, and of the other which was crucified with him.
Johanneksen evankeliumi 19:33 Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänen jo kuolleen, he eivät rikkoneet hänen jalkojaan.
John 19:33 But when they came to Jesus, and saw that he was dead already, they broke not his legs:
Johanneksen evankeliumi 19:34 Mutta yksi sotilaista lävisti keihäällä hänen kylkensä, ja sieltä vuoti heti verta ja vettä.
John 19:34 But one of the soldiers with a spear pierced his side, and immediately came there out blood and water.
Johanneksen evankeliumi 19:35 Ja se, joka sen näki, todisti, ja hänen todistuksensa on tosi; ja hän tietää puhuneensa totta, jotta te uskoisitte.
John 19:35 And he that saw it bore record, and his record is true: and he knows that he said true, that you might believe.
Johanneksen evankeliumi 19:36 Sillä tämä tapahtui, että kirjoitus kävisi toteen: Älköön häneltä luuta rikottako.
John 19:36 For these things were done, that the scripture should be fulfilled, A bone of him shall not be broken.
Johanneksen evankeliumi 19:37 Ja taas toinen kirjoitus sanoo: He katsovat häneen, jonka he lävistivät.
John 19:37 And again another scripture said, They shall look on him whom they pierced.
Johanneksen evankeliumi 19:38 Tämän jälkeen Joosef Arimatialainen, joka oli Jeesuksen opetuslapsi, mutta salaa juutalaisten pelosta, pyysi Pilatukselta lupaa ottaa Jeesuksen ruumiin. Pilatus antoi hänelle luvan. Niin hän tuli ja otti Jeesuksen ruumiin.
John 19:38 And after this Joseph of Arimathaea, being a disciple of Jesus, but secretly for fear of the Jews, sought Pilate that he might take away the body of Jesus: and Pilate gave him leave. He came therefore, and took the body of Jesus.
Johanneksen evankeliumi 19:39 Niin tuli myös Nikodeemus, joka ensi kertaa oli tullut Jeesuksen luo yöllä, ja toi mirhan ja aloen seosta, noin sadan naulan painon.
John 19:39 And there came also Nicodemus, which at the first came to Jesus by night, and brought a mixture of myrrh and aloes, about an hundred pound weight.
Johanneksen evankeliumi 19:40 Niin he ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen käärinliinoihin tuoksuaineiden kanssa, niin kuin juutalaisten tapa on haudata.
John 19:40 Then took they the body of Jesus, and wound it in linen clothes with the spices, as the manner of the Jews is to bury.
Johanneksen evankeliumi 19:41 Mutta siinä paikassa, jossa hänet ristiinnaulittiin, oli puutarha, ja puutarhassa uusi hauta, johon ei oltu vielä ketään haudattu.
John 19:41 Now in the place where he was crucified there was a garden; and in the garden a new sepulcher, wherein was never man yet laid.
Johanneksen evankeliumi 19:42 Sinne he siis laskivat Jeesuksen juutalaisten valmistuspäivän vuoksi, sillä hauta oli lähellä.
John 19:42 There laid they Jesus therefore because of the Jews’ preparation day; for the sepulcher was near at hand.
Johanneksen evankeliumi 20:1 Viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena tulee varhain, kun vielä oli pimeää, haudalle ja näkee kiven otetun pois haudalta.
John 20:1 The first day of the week comes Mary Magdalene early, when it was yet dark, to the sepulcher, and sees the stone taken away from the sepulcher.
Johanneksen evankeliumi 20:2 Niin hän juoksee ja tulee Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, jota Jeesus rakasti, ja sanoo heille: He ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, minne he ovat hänet panneet.
John 20:2 Then she runs, and comes to Simon Peter, and to the other disciple, whom Jesus loved, and said to them, They have taken away the LORD out of the sepulcher, and we know not where they have laid him.
Johanneksen evankeliumi 20:3 Niin Pietari meni ulos ja se toinen opetuslapsi ja tulivat haudalle.
John 20:3 Peter therefore went forth, and that other disciple, and came to the sepulcher.
Johanneksen evankeliumi 20:4 Niin he juoksivat molemmat yhdessä; ja toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja saapui haudalle ensimmäisenä.
John 20:4 So they ran both together: and the other disciple did outrun Peter, and came first to the sepulcher.
Johanneksen evankeliumi 20:5 Ja hän kumartui ja katsoi sisään ja näki käärinliinat siellä, mutta ei kuitenkaan mennyt sisään.
John 20:5 And he stooping down, and looking in, saw the linen clothes lying; yet went he not in.
Johanneksen evankeliumi 20:6 Silloin tuli Simon Pietari hänen perässään ja meni hautaan ja näki käärinliinat siellä.
John 20:6 Then comes Simon Peter following him, and went into the sepulcher, and sees the linen clothes lie,
Johanneksen evankeliumi 20:7 Ja hikiliina, joka oli hänen päänsä ympärillä, ei kääriliinojen kanssa, vaan erillään kokoon käärittynä.
John 20:7 And the napkin, that was about his head, not lying with the linen clothes, but wrapped together in a place by itself.
Johanneksen evankeliumi 20:8 Silloin meni sisään myös se toinen opetuslapsi, joka ensin oli tullut haudalle, ja hän näki ja uskoi.
John 20:8 Then went in also that other disciple, which came first to the sepulcher, and he saw, and believed.
Johanneksen evankeliumi 20:9 Sillä he eivät vielä tienneet kirjoitusta, että hänen piti nouseman kuolleista.
John 20:9 For as yet they knew not the scripture, that he must rise again from the dead.
Johanneksen evankeliumi 20:10 Sitten opetuslapset menivät taas kotiinsa.
John 20:10 Then the disciples went away again to their own home.
Johanneksen evankeliumi 20:11 Mutta Maria seisoi ulkona haudan ääressä ja itki. Ja itkiessään hän kumartui ja katsoi hautaan,
John 20:11 But Mary stood without at the sepulcher weeping: and as she wept, she stooped down, and looked into the sepulcher,
Johanneksen evankeliumi 20:12 Ja näkee kaksi valkopukuista enkeliä istumassa, toisen pääpuolessa ja toisen jalkojen juuressa, siinä missä Jeesuksen ruumis oli maannut.
John 20:12 And sees two angels in white sitting, the one at the head, and the other at the feet, where the body of Jesus had lain.
Johanneksen evankeliumi 20:13 Ja he sanoivat hänelle: Nainen, mitä itket? Hän sanoi heille: He ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, minne he ovat hänet panneet.
John 20:13 And they say to her, Woman, why weep you? She said to them, Because they have taken away my LORD, and I know not where they have laid him.
Johanneksen evankeliumi 20:14 Ja sanottuaan tämän hän kääntyi takaisin ja näki Jeesuksen seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.
John 20:14 And when she had thus said, she turned herself back, and saw Jesus standing, and knew not that it was Jesus.
Johanneksen evankeliumi 20:15 Jeesus sanoi hänelle: Nainen, mitä itket? Ketä etsit? Nainen luuli hänen olevan puutarhuri ja sanoi hänelle: Herra, jos sinä olet hänet täältä vienyt, niin sano minulle, minne olet hänet pannut, niin minä otan hänet pois.
John 20:15 Jesus said to her, Woman, why weep you? whom seek you? She, supposing him to be the gardener, said to him, Sir, if you have borne him hence, tell me where you have laid him, and I will take him away.
Johanneksen evankeliumi 20:16 Jeesus sanoi hänelle: Maria. Maria kääntyi ja sanoi hänelle: Rabboni! Se on käännettynä: Rabbuuni!
John 20:16 Jesus said to her, Mary. She turned herself, and said to him, Rabboni; which is to say, Master.
Johanneksen evankeliumi 20:17 Jeesus sanoi hänelle: Älä koske minuun, sillä en minä ole vielä noussut Isäni luo; vaan mene minun veljieni luo ja sano heille: 'Minä nousen Isäni luo ja teidän Isänne luo, ja Jumalani luo ja teidän Jumalanne luo.'
John 20:17 Jesus said to her, Touch me not; for I am not yet ascended to my Father: but go to my brothers, and say to them, I ascend to my Father, and your Father; and to my God, and your God.
Johanneksen evankeliumi 20:18 Maria Magdaleena tuli ja kertoi opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle nämät sanonut.
John 20:18 Mary Magdalene came and told the disciples that she had seen the LORD, and that he had spoken these things to her.
Johanneksen evankeliumi 20:19 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, illan tultua, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana juutalaisten pelon vuoksi, tuli Jeesus, seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: Rauha teille!
John 20:19 Then the same day at evening, being the first day of the week, when the doors were shut where the disciples were assembled for fear of the Jews, came Jesus and stood in the middle, and said to them, Peace be to you.
Johanneksen evankeliumi 20:20 Ja näin sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Silloin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.
John 20:20 And when he had so said, he showed to them his hands and his side. Then were the disciples glad, when they saw the LORD.
Johanneksen evankeliumi 20:21 Niin Jeesus sanoi heille taas: Rauha teille! Niin kuin Isä lähetti minut, niin lähetän minä teidät.
John 20:21 Then said Jesus to them again, Peace be to you: as my Father has sent me, even so send I you.
Johanneksen evankeliumi 20:22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki.
John 20:22 And when he had said this, he breathed on them, and said to them, Receive you the Holy Ghost:
Johanneksen evankeliumi 20:23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut, ja joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.
John 20:23 Whose soever sins you remit, they are remitted to them; and whose soever sins you retain, they are retained.
Johanneksen evankeliumi 20:24 Mutta Tuomas, yksi kahdestatoista, jota kutsuttiin Didymokseksi, ei ollut heidän kanssaan, kun Jeesus tuli.
John 20:24 But Thomas, one of the twelve, called Didymus, was not with them when Jesus came.
Johanneksen evankeliumi 20:25 Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: Me olemme nähneet Herran. Mutta hän sanoi heille: Ellen minä näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen jälkiin ja kättäni hänen kylkeensä, en minä usko.
John 20:25 The other disciples therefore said to him, We have seen the LORD. But he said to them, Except I shall see in his hands the print of the nails, and put my finger into the print of the nails, and thrust my hand into his side, I will not believe.
Johanneksen evankeliumi 20:26 Ja kahdeksan päivän kuluttua hänen opetuslapsensa olivat taas sisällä, ja Tuomas heidän kanssaan. Silloin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, seisoi keskellä ja sanoi: Rauha teille!
John 20:26 And after eight days again his disciples were within, and Thomas with them: then came Jesus, the doors being shut, and stood in the middle, and said, Peace be to you.
Johanneksen evankeliumi 20:27 Sitten hän sanoi Tuomaalle: Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni; ojenna kätesi tänne ja pistä se minun kylkeeni; äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen.
John 20:27 Then said he to Thomas, Reach here your finger, and behold my hands; and reach here your hand, and thrust it into my side: and be not faithless, but believing.
Johanneksen evankeliumi 20:28 Ja Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: Minun Herrani ja minun Jumalani.
John 20:28 And Thomas answered and said to him, My LORD and my God.
Johanneksen evankeliumi 20:29 Jeesus sanoi hänelle: Tuomas, sinä uskot, koska minut näit. Autuaita ovat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!
John 20:29 Jesus said to him, Thomas, because you have seen me, you have believed: blessed are they that have not seen, and yet have believed.
Johanneksen evankeliumi 20:30 Ja monta muutakin tunnustekoa Jeesus teki opetuslastensa nähden, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan:
John 20:30 And many other signs truly did Jesus in the presence of his disciples, which are not written in this book:
Johanneksen evankeliumi 20:31 Mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimensä kautta.
John 20:31 But these are written, that you might believe that Jesus is the Christ, the Son of God; and that believing you might have life through his name.
Johanneksen evankeliumi 21:1 Näiden tapahtumien jälkeen Jeesus jälleen ilmestyi opetuslapsilleen Tiberiaan järvellä; ja tällä tavoin hän ilmestyi.
John 21:1 After these things Jesus showed himself again to the disciples at the sea of Tiberias; and on this wise showed he himself.
Johanneksen evankeliumi 21:2 Siellä olivat yhdessä Simon Pietari ja Tuomas, jota kutsuttiin Didymukseksi, ja Natanael Galilean Kaanasta, ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslapsistaan.
John 21:2 There were together Simon Peter, and Thomas called Didymus, and Nathanael of Cana in Galilee, and the sons of Zebedee, and two other of his disciples.
Johanneksen evankeliumi 21:3 Simon Pietari sanoi heille: Minä menen kalaan. He sanoivat hänelle: Mekin lähdemme sinun kanssasi. He lähtivät ja astuivat heti venheeseen, mutta eivät sinä yönä saaneet mitään.
John 21:3 Simon Peter said to them, I go a fishing. They say to him, We also go with you. They went forth, and entered into a ship immediately; and that night they caught nothing.
Johanneksen evankeliumi 21:4 Mutta kun jo aamu koitti, Jeesus seisoi rannalla; mutta opetuslapset eivät tienneet, että se oli Jeesus.
John 21:4 But when the morning was now come, Jesus stood on the shore: but the disciples knew not that it was Jesus.
Johanneksen evankeliumi 21:5 Niin Jeesus sanoi heille: Lapset, onko teillä mitään syötävää? He vastasivat hänelle: Ei ole.
John 21:5 Then Jesus said to them, Children, have you any meat? They answered him, No.
Johanneksen evankeliumi 21:6 Ja hän sanoi heille: Heittäkää verkko venheen oikealle puolelle, niin saatte. Niin he heittivät, mutta eivät enää jaksaneet sitä vetää kalojen paljouden tähden.
John 21:6 And he said to them, Cast the net on the right side of the ship, and you shall find. They cast therefore, and now they were not able to draw it for the multitude of fishes.
Johanneksen evankeliumi 21:7 Niin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: Se on Herra. Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, vyötti hän kalastajavaatteensa ympärilleen, sillä hän oli alasti, ja heittäytyi mereen.
John 21:7 Therefore that disciple whom Jesus loved said to Peter, It is the Lord. Now when Simon Peter heard that it was the Lord, he girt his fisher’s coat to him, (for he was naked,) and did cast himself into the sea.
Johanneksen evankeliumi 21:8 Ja muut opetuslapset tulivat pienellä venheellä – sillä he eivät olleet kaukana maasta, vain noin kahdensadan kyynärän päässä – ja vetivät perässään verkkoa kaloineen.
John 21:8 And the other disciples came in a little ship; (for they were not far from land, but as it were two hundred cubits,) dragging the net with fishes.
Johanneksen evankeliumi 21:9 Heti maihin tultuaan he näkivät siellä hiilitulen ja sen päällä kalaa sekä leipää.
John 21:9 As soon then as they were come to land, they saw a fire of coals there, and fish laid thereon, and bread.
Johanneksen evankeliumi 21:10 Jeesus sanoi heille: Tuokaa tänne niitä kaloja, jotka nyt saitte.
John 21:10 Jesus said to them, Bring of the fish which you have now caught.
Johanneksen evankeliumi 21:11 Simon Pietari nousi venheelle ja veti maihin verkon, joka oli täynnä suuria kaloja, sata viisikymmentä kolme; ja vaikka niitä oli niin paljon, verkko ei kuitenkaan revennyt.
John 21:11 Simon Peter went up, and drew the net to land full of great fishes, an hundred and fifty and three: and for all there were so many, yet was not the net broken.
Johanneksen evankeliumi 21:12 Jeesus sanoi heille: Tulkaa ja syökää einettä. Kukaan opetuslapsista ei uskaltanut kysyä häneltä: Kuka sinä olet? He tiesivät, että se oli Herra.
John 21:12 Jesus said to them, Come and dine. And none of the disciples dared ask him, Who are you? knowing that it was the Lord.
Johanneksen evankeliumi 21:13 Sitten Jeesus tulee, ottaa leivän ja antaa heille, ja samoin kalan.
John 21:13 Jesus then comes, and takes bread, and gives them, and fish likewise.
Johanneksen evankeliumi 21:14 Tämä on jo kolmas kerta, kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen noustuaan kuolleista.
John 21:14 This is now the third time that Jesus showed himself to his disciples, after that he was risen from the dead.
Johanneksen evankeliumi 21:15 Kun he olivat syöneet einettä, Jeesus sanoi Simon Pietarille: Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä? Pietari sanoi hänelle: Rakastan, Herra; sinä tiedät, että minä rakastan sinua. Pietari sanoi hänelle: Ruoki minun karitsoitani.
John 21:15 So when they had dined, Jesus said to Simon Peter, Simon, son of Jonas, love you me more than these? He said to him, Yes, Lord; you know that I love you. He said to him, Feed my lambs.
Johanneksen evankeliumi 21:16 Hän sanoi hänelle taas toisen kerran: Simon, Joonaan poika, rakastatko minua? Hän sanoi hänelle: Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas. Hän sanoi hänelle: Ruoki minun lampaitani.
John 21:16 He said to him again the second time, Simon, son of Jonas, love you me? He said to him, Yes, Lord; you know that I love you. He said to him, Feed my sheep.
Johanneksen evankeliumi 21:17 Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua? Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: Rakastatko minua? Ja hän sanoi hänelle: Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että minä rakastan sinua. Jeesus sanoi hänelle: Ruoki minun lampaitani.
John 21:17 He said to him the third time, Simon, son of Jonas, love you me? Peter was grieved because he said to him the third time, Love you me? And he said to him, Lord, you know all things; you know that I love you. Jesus said to him, Feed my sheep.
Johanneksen evankeliumi 21:18 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, sinä ojennat kätesi, ja toinen vyöttää sinut ja vie sinut, minne et tahdo.
John 21:18 Truly, truly, I say to you, When you were young, you gird yourself, and walked where you would: but when you shall be old, you shall stretch forth your hands, and another shall gird you, and carry you where you would not.
Johanneksen evankeliumi 21:19 Tämän hän puhui antaen ymmärtää, millä kuolemalla hän oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän sanoi hänelle: Seuraa minua.
John 21:19 This spoke he, signifying by what death he should glorify God. And when he had spoken this, he said to him, Follow me.
Johanneksen evankeliumi 21:20 Silloin Pietari kääntyi ja näki seuraavan opetuslapsen, jota Jeesus rakasti; se opetuslapsi, jota Jeesus ehtoollisen aikana rakasti, nojasi hänen rintaansa vasten ja sanoi: Herra, kuka sinut kavaltaa?
John 21:20 Then Peter, turning about, sees the disciple whom Jesus loved following; which also leaned on his breast at supper, and said, Lord, which is he that betrays you?
Johanneksen evankeliumi 21:21 Nähdessään hänet Pietari sanoi Jeesukselle: Herra, mitä tämän pitää tehdä?
John 21:21 Peter seeing him said to Jesus, Lord, and what shall this man do?
Johanneksen evankeliumi 21:22 Jeesus sanoi hänelle: Jos minä tahdon hänen jäävän siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinua koskee? Seuraa sinä minua.
John 21:22 Jesus said to him, If I will that he tarry till I come, what is that to you? follow you me.
Johanneksen evankeliumi 21:23 Niin tämä puhe levisi veljien keskuuteen, ettei tuo opetuslapsi kuole. Mutta Jeesus ei sanonut hänelle: Hän ei kuole, vaan: Jos minä tahdon hänen jäävän siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinua koskee?
John 21:23 Then went this saying abroad among the brothers, that that disciple should not die: yet Jesus said not to him, He shall not die; but, If I will that he tarry till I come, what is that to you?
Johanneksen evankeliumi 21:24 Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.
John 21:24 This is the disciple which testifies of these things, and wrote these things: and we know that his testimony is true.
Johanneksen evankeliumi 21:25 Ja on paljon muutakin, mitä Jeesus teki. Jos ne kaikki erikseen kirjoitettaisiin, luulen, ettei koko maailma voisi käsittää niitä kirjoja, jotka pitäisi kirjoittaa. Aamen.
John 21:25 And there are also many other things which Jesus did, the which, if they should be written every one, I suppose that even the world itself could not contain the books that should be written. Amen.
Apostolien teot 1:1 Edellisen tutkielman olen tehnyt, oi Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus alkoi sekä tehdä että opettaa,
Acts 1:1 The former treatise have I made, O Theophilus, of all that Jesus began both to do and teach,
Apostolien teot 1:2 Siihen päivään asti, jona hänet otettiin taivaaseen, annettuaan Pyhän Hengen kautta käskynsä apostoleille, jotka hän oli valinnut,
Acts 1:2 Until the day in which he was taken up, after that he through the Holy Ghost had given commandments to the apostles whom he had chosen:
Apostolien teot 1:3 Joille hän myös kärsimisensä jälkeen monin varmoin todistein osoitti olevansa elävä, ilmestyen heille neljäkymmentä päivää ja puhuen Jumalan valtakuntaa koskevista asioista,
Acts 1:3 To whom also he showed himself alive after his passion by many infallible proofs, being seen of them forty days, and speaking of the things pertaining to the kingdom of God:
Apostolien teot 1:4 Ja kokoontuttuaan heidän kanssaan hän käski heitä olemaan lähtemättä Jerusalemista, vaan odottamaan Isän lupausta, jonka te olette minulta kuulleet, sanoi hän.
Acts 1:4 And, being assembled together with them, commanded them that they should not depart from Jerusalem, but wait for the promise of the Father, which, said he, you have heard of me.
Apostolien teot 1:5 Sillä Johannes tosin kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan tämän jälkeen.
Acts 1:5 For John truly baptized with water; but you shall be baptized with the Holy Ghost not many days hence.
Apostolien teot 1:6 Kun he olivat siis kokoontuneet, he kysyivät häneltä sanoen: Herra, tänä aikanako sinä ennallistat valtakunnan Israelille?
Acts 1:6 When they therefore were come together, they asked of him, saying, Lord, will you at this time restore again the kingdom to Israel?
Apostolien teot 1:7 Ja hän sanoi heille: Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä on oman valtansa voimalla asettanut.
Acts 1:7 And he said to them, It is not for you to know the times or the seasons, which the Father has put in his own power.
Apostolien teot 1:8 Vaan te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin asti.
Acts 1:8 But you shall receive power, after that the Holy Ghost is come on you: and you shall be witnesses to me both in Jerusalem, and in all Judaea, and in Samaria, and to the uttermost part of the earth.
Apostolien teot 1:9 Ja kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähdessään, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään.
Acts 1:9 And when he had spoken these things, while they beheld, he was taken up; and a cloud received him out of their sight.
Apostolien teot 1:10 Ja kun he katselivat taivaalle hänen mennessään, niin katso, heidän tykönään seisoi kaksi miestä valkoisissa vaatteissa;
Acts 1:10 And while they looked steadfastly toward heaven as he went up, behold, two men stood by them in white apparel;
Apostolien teot 1:11 Ja hän sanoi myös: Galilean miehet, mitä te seisotte ja katselette taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva takaisin samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.
Acts 1:11 Which also said, You men of Galilee, why stand you gazing up into heaven? this same Jesus, which is taken up from you into heaven, shall so come in like manner as you have seen him go into heaven.
Apostolien teot 1:12 Sitten he palasivat Jerusalemiin vuorelta, jota kutsutaan Öljymäeksi ja joka on Jerusalemista sapatinmatkan päässä.
Acts 1:12 Then returned they to Jerusalem from the mount called Olivet, which is from Jerusalem a sabbath day’s journey.
Apostolien teot 1:13 Ja sisään tultuaan he menivät yläsaliin, jossa oleskelivat Pietari ja Jaakob ja Johannes ja Andreas, Filippus ja Tuomas, Bartolomeus ja Matteus, Jaakob Alfeuksen poika ja Simon Selootes ja Juudas, Jaakobin veli.
Acts 1:13 And when they were come in, they went up into an upper room, where stayed both Peter, and James, and John, and Andrew, Philip, and Thomas, Bartholomew, and Matthew, James the son of Alphaeus, and Simon Zelotes, and Judas the brother of James.
Apostolien teot 1:14 Nämä kaikki pysyivät yksimielisesti rukouksessa ja anomuksessa naisten ja Marian, Jeesuksen äidin, ja Jeesuksen veljien kanssa.
Acts 1:14 These all continued with one accord in prayer and supplication, with the women, and Mary the mother of Jesus, and with his brothers.
Apostolien teot 1:15 Niinä päivinä Pietari nousi opetuslasten keskelle ja sanoi: (niitä oli koolla noin sata kaksikymmentä)
Acts 1:15 And in those days Peter stood up in the middle of the disciples, and said, (the number of names together were about an hundred and twenty,)
Apostolien teot 1:16 Miehet ja veljet, tämän kirjoituksen täytyi käydä toteen, jonka Pyhä Henki Daavidin suun kautta edeltäpäin puhui Juudaasta, joka oli niiden oppaaksi, jotka ottivat Jeesuksen kiinni.
Acts 1:16 Men and brothers, this scripture must needs have been fulfilled, which the Holy Ghost by the mouth of David spoke before concerning Judas, which was guide to them that took Jesus.
Apostolien teot 1:17 Sillä hänet luettiin meidän joukkoomme ja hän oli saanut osan tästä virasta.
Acts 1:17 For he was numbered with us, and had obtained part of this ministry.
Apostolien teot 1:18 Tämä mies osti pellon vääryyden palkalla, mutta hän kaatui ja halkesi keskeltä, ja kaikki hänen sisuksensa purkautuivat ulos.
Acts 1:18 Now this man purchased a field with the reward of iniquity; and falling headlong, he burst asunder in the middle, and all his bowels gushed out.
Apostolien teot 1:19 Ja se tuli kaikkien Jerusalemin asukkaiden tietoon, niin että sitä peltoa heidän kielellään kutsutaan Akeldamaksi, se on Veripelloksi.
Acts 1:19 And it was known to all the dwellers at Jerusalem; so as that field is called in their proper tongue, Aceldama, that is to say, The field of blood.
Apostolien teot 1:20 Sillä Psalmien kirjassa on kirjoitettu: Hänen asuinsijansa olkoon autio, älköön siinä yksikään asuko, ja hänen piispanvirkansa ottakoon toinen.
Acts 1:20 For it is written in the book of Psalms, Let his habitation be desolate, and let no man dwell therein: and his position as bishop let another take.
Apostolien teot 1:21 Miksi juuri nämä miehet, jotka ovat kulkeneet kanssamme kaiken sen ajan, kun Herra Jeesus kävi meidän keskuudessamme sisään ja ulos,
Acts 1:21 Why of these men which have companied with us all the time that the Lord Jesus went in and out among us,
Apostolien teot 1:22 Johanneksen kasteesta alkaen siihen päivään asti, jona hänet otettiin meiltä taivaaseen, täytyy yksi meidän kanssamme asettaa todistajaksi hänen ylösnousemuksestaan.
Acts 1:22 Beginning from the baptism of John, to that same day that he was taken up from us, must one be ordained to be a witness with us of his resurrection.
Apostolien teot 1:23 Ja he määräsivät kaksi, Joosefin, jota kutsuttiin Barsabaaksi, lisänimeltä Justus, ja Mattiaan.
Acts 1:23 And they appointed two, Joseph called Barsabas, who was surnamed Justus, and Matthias.
Apostolien teot 1:24 Ja he rukoilivat ja sanoivat: Herra, sinä joka tunnet kaikkien sydämet, osoita, kumman näistä kahdesta sinä valitsit,
Acts 1:24 And they prayed, and said, You, Lord, which know the hearts of all men, show whether of these two you have chosen,
Apostolien teot 1:25 Jotta hän pääsisi osalliseksi tästä palveluksesta ja apostolinvirasta, josta Juudas luopui rikkomuksensa kautta, mennäkseen omaan paikkaansa.
Acts 1:25 That he may take part of this ministry and apostleship, from which Judas by transgression fell, that he might go to his own place.
Apostolien teot 1:26 Ja he arpoivat, ja arpa lankesi Mattiaalle, ja hänet luettiin niiden yhdentoista apostolin joukkoon.
Acts 1:26 And they gave forth their lots; and the lot fell on Matthias; and he was numbered with the eleven apostles.
Apostolien teot 2:1 Ja kun helluntaipäivä oli täysin koittanut, he olivat kaikki yhdessä paikassa.
Acts 2:1 And when the day of Pentecost was fully come, they were all with one accord in one place.
Apostolien teot 2:2 Ja yhtäkkiä taivaasta kuului ääni, ikään kuin olisi käynyt voimakas tuulispää, ja se täytti koko talon, jossa he istuivat.
Acts 2:2 And suddenly there came a sound from heaven as of a rushing mighty wind, and it filled all the house where they were sitting.
Apostolien teot 2:3 Ja heille ilmestyi haljenneita kieliä, kuin tulisia, ja ne laskeutuivat jokaisen heidän päälleen.
Acts 2:3 And there appeared to them cloven tongues like as of fire, and it sat on each of them.
Apostolien teot 2:4 Ja he kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan kuin Henki heille puhuttavaksi antoi.
Acts 2:4 And they were all filled with the Holy Ghost, and began to speak with other tongues, as the Spirit gave them utterance.
Apostolien teot 2:5 Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, hurskaita miehiä kaikkinaisista kansoista taivaan alla.
Acts 2:5 And there were dwelling at Jerusalem Jews, devout men, out of every nation under heaven.
Apostolien teot 2:6 Kun tämä huhu levisi, kokoontui kansa ja hämmentyi, koska jokainen kuuli heidän puhuvan omalla kielellään.
Acts 2:6 Now when this was noised abroad, the multitude came together, and were confounded, because that every man heard them speak in his own language.
Apostolien teot 2:7 Ja he kaikki hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen toisilleen: Katsokaa! Eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?
Acts 2:7 And they were all amazed and marveled, saying one to another, Behold, are not all these which speak Galilaeans?
Apostolien teot 2:8 Ja kuinka me kuulemme kukin omalla kielellämme, jolla olemme syntyneet?
Acts 2:8 And how hear we every man in our own tongue, wherein we were born?
Apostolien teot 2:9 Parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja Mesopotamian, Juudean ja Kappadokian, Pontoksen ja Aasian asukkaat,
Acts 2:9 Parthians, and Medes, and Elamites, and the dwellers in Mesopotamia, and in Judaea, and Cappadocia, in Pontus, and Asia,
Apostolien teot 2:10 Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Libyan maakunnissa Kyrenen ympärillä ja roomalaiset muukalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset,
Acts 2:10 Phrygia, and Pamphylia, in Egypt, and in the parts of Libya about Cyrene, and strangers of Rome, Jews and proselytes,
Apostolien teot 2:11 Kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme heidän puhuvan meidän kielillämme Jumalan ihmeellisistä teoista.
Acts 2:11 Cretes and Arabians, we do hear them speak in our tongues the wonderful works of God.
Apostolien teot 2:12 Ja he olivat kaikki hämmästyneitä ja epäilivät ja sanoivat toisilleen: Mitä tämä tarkoittaa?
Acts 2:12 And they were all amazed, and were in doubt, saying one to another, What means this?
Apostolien teot 2:13 Toiset pilkkasivat ja sanoivat: Nämä miehet ovat täynnä uutta viiniä.
Acts 2:13 Others mocking said, These men are full of new wine.
Apostolien teot 2:14 Niin Pietari nousi seisomaan niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja sanoi heille: Te Juudean miehet ja kaikki te, jotka asutte Jerusalemissa, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani kuultavaksi:
Acts 2:14 But Peter, standing up with the eleven, lifted up his voice, and said to them, You men of Judaea, and all you that dwell at Jerusalem, be this known to you, and listen to my words:
Apostolien teot 2:15 Sillä nämä eivät ole juovuksissa, niin kuin te luulette, koska on vasta päivän kolmas hetki.
Acts 2:15 For these are not drunken, as you suppose, seeing it is but the third hour of the day.
Apostolien teot 2:16 Mutta tämä on se, minkä profeetta Joel on puhunut;
Acts 2:16 But this is that which was spoken by the prophet Joel;
Apostolien teot 2:17 Ja viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle; ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkevät näkyjä, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
Acts 2:17 And it shall come to pass in the last days, said God, I will pour out of my Spirit on all flesh: and your sons and your daughters shall prophesy, and your young men shall see visions, and your old men shall dream dreams:
Apostolien teot 2:18 Ja palvelijoitteni ja palvelijattarieni ylle minä vuodatan Henkeni noina päivinä, ja he ennustavat:
Acts 2:18 And on my servants and on my handmaidens I will pour out in those days of my Spirit; and they shall prophesy:
Apostolien teot 2:19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta, tulta ja savua.
Acts 2:19 And I will show wonders in heaven above, and signs in the earth beneath; blood, and fire, and vapor of smoke:
Apostolien teot 2:20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin Herran päivä koittaa, se suuri ja kuuluisa.
Acts 2:20 The sun shall be turned into darkness, and the moon into blood, before the great and notable day of the Lord come:
Apostolien teot 2:21 Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.
Acts 2:21 And it shall come to pass, that whoever shall call on the name of the Lord shall be saved.
Apostolien teot 2:22 Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesus Nasaretilainen, mies, josta Jumala todisti teidän keskellänne voimallisten voimatekojen, ihmeiden ja tunnustekojen kautta, jotka Jumala teki hänen kauttaan teidän keskellänne, niin kuin te itse tiedätte,
Acts 2:22 You men of Israel, hear these words; Jesus of Nazareth, a man approved of God among you by miracles and wonders and signs, which God did by him in the middle of you, as you yourselves also know:
Apostolien teot 2:23 Hänet, joka Jumalan ennalta määrätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan oli annettu vapaaksi, te olette ottaneet ja pahan käden kautta ristiinnaulitsitte ja tappaneet.
Acts 2:23 Him, being delivered by the determinate counsel and foreknowledge of God, you have taken, and by wicked hands have crucified and slain:
Apostolien teot 2:24 Jonka Jumala herätti kuolleista päästäen kuoleman kivut, koska oli mahdotonta, että se olisi häntä pitänyt.
Acts 2:24 Whom God has raised up, having loosed the pains of death: because it was not possible that he should be held of it.
Apostolien teot 2:25 Sillä Daavid sanoo hänestä: Minä näen Herran aina edessäni, sillä hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi.
Acts 2:25 For David speaks concerning him, I foresaw the Lord always before my face, for he is on my right hand, that I should not be moved:
Apostolien teot 2:26 Sentähden minun sydämeni iloitsi ja kieleni riemuitsi; ja myös minun ruumiini lepää toivossa.
Acts 2:26 Therefore did my heart rejoice, and my tongue was glad; moreover also my flesh shall rest in hope:
Apostolien teot 2:27 Sillä sinä et jätä minun sieluani helvettiin etkä salli Pyhäsi nähdä mädäntymistä.
Acts 2:27 Because you will not leave my soul in hell, neither will you suffer your Holy One to see corruption.
Apostolien teot 2:28 Sinä olet tehnyt minulle tiettäväksi elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.
Acts 2:28 You have made known to me the ways of life; you shall make me full of joy with your countenance.
Apostolien teot 2:29 Miehet ja veljet, sallikaa minun avoimesti sanoa teille patriarkka Daavidista, että hän on sekä kuollut että haudattu, ja hänen hautansa on meidän keskuudessamme vielä tänäkin päivänä.
Acts 2:29 Men and brothers, let me freely speak to you of the patriarch David, that he is both dead and buried, and his sepulcher is with us to this day.
Apostolien teot 2:30 Koska hän siis oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen luvannut hänelle, että hän lihan mukaan herättäisi hänen kupeidensa hedelmästä Kristuksen istumaan hänen valtaistuimelleen,
Acts 2:30 Therefore being a prophet, and knowing that God had sworn with an oath to him, that of the fruit of his loins, according to the flesh, he would raise up Christ to sit on his throne;
Apostolien teot 2:31 Hän näki tämän etukäteen ja puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, ettei hänen sieluaan jätettäisi helvettiin eikä hänen lihaansa näkisi katoavaisuutta.
Acts 2:31 He seeing this before spoke of the resurrection of Christ, that his soul was not left in hell, neither his flesh did see corruption.
Apostolien teot 2:32 Tämän Jeesuksen Jumala on herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.
Acts 2:32 This Jesus has God raised up, whereof we all are witnesses.
Apostolien teot 2:33 Koska hän siis Jumalan oikean käden kautta on korotettu ja Isältä on saanut Pyhän Hengen lupauksen, hän on vuodattanut tämän, minkä te nyt näette ja kuulette.
Acts 2:33 Therefore being by the right hand of God exalted, and having received of the Father the promise of the Holy Ghost, he has shed forth this, which you now see and hear.
Apostolien teot 2:34 Sillä Daavid ei ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän itse sanoi: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,
Acts 2:34 For David is not ascended into the heavens: but he said himself, The Lord said to my Lord, Sit you on my right hand,
Apostolien teot 2:35 Kunnes teen vihollisesi jalkojesi astinlaudaksi.
Acts 2:35 Until I make your foes your footstool.
Apostolien teot 2:36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin heimo, että Jumala on tehnyt Herraksi ja Kristukseksi saman Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.
Acts 2:36 Therefore let all the house of Israel know assuredly, that God has made the same Jesus, whom you have crucified, both Lord and Christ.
Apostolien teot 2:37 Tämän kuullessaan he tunsivat piston sydämessään ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?
Acts 2:37 Now when they heard this, they were pricked in their heart, and said to Peter and to the rest of the apostles, Men and brothers, what shall we do?
Apostolien teot 2:38 Niin Pietari sanoi heille: Tehkää parannus ja ottakaa kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Acts 2:38 Then Peter said to them, Repent, and be baptized every one of you in the name of Jesus Christ for the remission of sins, and you shall receive the gift of the Holy Ghost.
Apostolien teot 2:39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, kaikille, jotka Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.
Acts 2:39 For the promise is to you, and to your children, and to all that are afar off, even as many as the LORD our God shall call.
Apostolien teot 2:40 Ja monilla muillakin sanoilla hän todisti ja kehotti sanoen: Pelastakaa itsenne tästä pahasta sukupolvesta.
Acts 2:40 And with many other words did he testify and exhort, saying, Save yourselves from this untoward generation.
Apostolien teot 2:41 Jotka nyt ilolla ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja sinä päivänä heihin liittyi noin kolmetuhatta sielua.
Acts 2:41 Then they that gladly received his word were baptized: and the same day there were added to them about three thousand souls.
Apostolien teot 2:42 Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa.
Acts 2:42 And they continued steadfastly in the apostles’ doctrine and fellowship, and in breaking of bread, and in prayers.
Apostolien teot 2:43 Ja pelko valtasi jokaisen sielun, ja apostolit tekivät monta ihmettä ja tunnustekoa.
Acts 2:43 And fear came on every soul: and many wonders and signs were done by the apostles.
Apostolien teot 2:44 Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä;
Acts 2:44 And all that believed were together, and had all things common;
Apostolien teot 2:45 Ja he myivät tavaransa ja tavaransa ja jakoivat ne kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi.
Acts 2:45 And sold their possessions and goods, and parted them to all men, as every man had need.
Apostolien teot 2:46 Ja he olivat joka päivä yksimielisesti temppelissä ja mursivat leipää kodeissa ja söivät ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,
Acts 2:46 And they, continuing daily with one accord in the temple, and breaking bread from house to house, did eat their meat with gladness and singleness of heart,
Apostolien teot 2:47 Ylistäen Jumalaa ja ollessaan kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi seurakuntaan joka päivä niitä, jotka pelastuisivat.
Acts 2:47 Praising God, and having favor with all the people. And the Lord added to the church daily such as should be saved.
Apostolien teot 3:1 Pietari ja Johannes menivät yhdessä ylös temppeliin rukoushetkellä, yhdeksännellä tunnilla.
Acts 3:1 Now Peter and John went up together into the temple at the hour of prayer, being the ninth hour.
Apostolien teot 3:2 Ja kannettiin mies, joka oli rampa äitinsä kohdusta asti. Hänet asetettiin joka päivä temppelin Kauniinportin eteen, jotta hän pyytäisi almua temppeliin meneviltä.
Acts 3:2 And a certain man lame from his mother’s womb was carried, whom they laid daily at the gate of the temple which is called Beautiful, to ask alms of them that entered into the temple;
Apostolien teot 3:3 Nähdessään Pietarin ja Johanneksen olevan menossa temppeliin, hän pyysi heiltä almua.
Acts 3:3 Who seeing Peter and John about to go into the temple asked an alms.
Apostolien teot 3:4 Ja Pietari, katsoen häneen Johanneksen kanssa, sanoi: Katso meitä.
Acts 3:4 And Peter, fastening his eyes on him with John, said, Look on us.
Apostolien teot 3:5 Ja hän kuunteli heitä odottaen saavansa heiltä jotakin.
Acts 3:5 And he gave heed to them, expecting to receive something of them.
Apostolien teot 3:6 Niin Pietari sanoi: Hopeaa ja kultaa minulla ei ole, mutta mitä minulla on, sitä minä annan teille. Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja kävele.
Acts 3:6 Then Peter said, Silver and gold have I none; but such as I have give I you: In the name of Jesus Christ of Nazareth rise up and walk.
Apostolien teot 3:7 Ja hän tarttui häntä oikeasta kädestä ja nosti hänet ylös; ja heti hänen jalkansa ja nilkkansa vahvistuivat.
Acts 3:7 And he took him by the right hand, and lifted him up: and immediately his feet and ankle bones received strength.
Apostolien teot 3:8 Ja hän hyppäsi ylös, seisoi ja käveli ja meni heidän kanssaan temppeliin, kävellen ja hyppien ja ylistäen Jumalaa.
Acts 3:8 And he leaping up stood, and walked, and entered with them into the temple, walking, and leaping, and praising God.
Apostolien teot 3:9 Ja kaikki ihmiset näkivät hänen kävelevän ja ylistävän Jumalaa:
Acts 3:9 And all the people saw him walking and praising God:
Apostolien teot 3:10 Ja he tiesivät, että se oli hän, joka almuja keräten istui temppelin Kauniin portin luona; ja he olivat täynnä ihmetystä ja hämmästystä siitä, mitä hänelle oli tapahtunut.
Acts 3:10 And they knew that it was he which sat for alms at the Beautiful gate of the temple: and they were filled with wonder and amazement at that which had happened to him.
Apostolien teot 3:11 Ja kun parannettu rampa mies piti kiinni Pietarista ja Johanneksesta, juoksi kaikki kansa heidän luokseen pylväshalliin, jota kutsutaan Salomon pylväshalliksi, hämmästyneinä.
Acts 3:11 And as the lame man which was healed held Peter and John, all the people ran together to them in the porch that is called Solomon’s, greatly wondering.
Apostolien teot 3:12 Ja kun Pietari sen näki, vastasi hän kansalle: Te Israelin miehet, mitä te tätä ihmettelette? Tai miksi te meitä niin tarkkaavaisesti katsotte, ikään kuin me omalla voimallamme tai pyhyydellämme olisimme saaneet tämän miehen kävelemään?
Acts 3:12 And when Peter saw it, he answered to the people, You men of Israel, why marvel you at this? or why look you so earnestly on us, as though by our own power or holiness we had made this man to walk?
Apostolien teot 3:13 Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on kirkastanut Poikansa Jeesuksen, jonka te annoitte alttiiksi ja kielsitte Pilatuksen edessä, kun tämä päätti päästää hänet menemään.
Acts 3:13 The God of Abraham, and of Isaac, and of Jacob, the God of our fathers, has glorified his Son Jesus; whom you delivered up, and denied him in the presence of Pilate, when he was determined to let him go.
Apostolien teot 3:14 Mutta te kielsitte Pyhän ja Vanhurskaan ja anoitte, että teille annettaisiin murhaaja;
Acts 3:14 But you denied the Holy One and the Just, and desired a murderer to be granted to you;
Apostolien teot 3:15 Ja te tapoitte elämän ruhtinaan, jonka Jumala herätti kuolleista; me olemme sen todistajat.
Acts 3:15 And killed the Prince of life, whom God has raised from the dead; whereof we are witnesses.
Apostolien teot 3:16 Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimeensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette; ja usko, joka hänen kauttaan tulee, on antanut hänelle tämän täydellisen terveyden teidän kaikkien nähden.
Acts 3:16 And his name through faith in his name has made this man strong, whom you see and know: yes, the faith which is by him has given him this perfect soundness in the presence of you all.
Apostolien teot 3:17 Ja nyt, veljet, tiedän, että te teitte sen tietämättömyydestänne, niinkuin teidän hallitsijannekin.
Acts 3:17 And now, brothers, I know that through ignorance you did it, as did also your rulers.
Apostolien teot 3:18 Mutta sen, minkä Jumala oli edeltä osoittanut kaikkien profeettainsa suun kautta, että Kristus oli kärsivä, hän on näin täyttänyt.
Acts 3:18 But those things, which God before had showed by the mouth of all his prophets, that Christ should suffer, he has so fulfilled.
Apostolien teot 3:19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että syntinne pyyhittäisiin pois, jolloin virvoituksen ajat tulevat Herran kasvoista.
Acts 3:19 Repent you therefore, and be converted, that your sins may be blotted out, when the times of refreshing shall come from the presence of the Lord.
Apostolien teot 3:20 Ja hän lähettää sen, joka teille ennen on saarnattu, Jeesuksen Kristuksen,
Acts 3:20 And he shall send Jesus Christ, which before was preached to you:
Apostolien teot 3:21 Joka taivaan piti omistaman, aina niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen asetetaan, mistä Jumala on puhunut kaikkien pyhien profeettain suun kautta maailman alusta asti.
Acts 3:21 Whom the heaven must receive until the times of restitution of all things, which God has spoken by the mouth of all his holy prophets since the world began.
Apostolien teot 3:22 Sillä Mooses sanoi isille: 'Profeetan, minun kaltaiseni, Herra on teille herättävä veljienne joukosta; häntä teidän on kuunneltava kaikessa, mitä hän teille sanoo.'
Acts 3:22 For Moses truly said to the fathers, A prophet shall the Lord your God raise up to you of your brothers, like to me; him shall you hear in all things whatever he shall say to you.
Apostolien teot 3:23 Ja jokainen sielu, joka ei sitä profeettaa kuule, hävitetään kansan keskuudesta.
Acts 3:23 And it shall come to pass, that every soul, which will not hear that prophet, shall be destroyed from among the people.
Apostolien teot 3:24 Niin, ja kaikki profeetat Samuelin ajoista ja ne, jotka ovat hänen jälkeensä tulleet, kaikki jotka ovat puhuneet, ovat niin ikään ennustaneet näitä päiviä.
Acts 3:24 Yes, and all the prophets from Samuel and those that follow after, as many as have spoken, have likewise foretold of these days.
Apostolien teot 3:25 Te olette profeettojen ja sen liiton lapsia, jonka Jumala teki meidän isiemme kanssa sanoen Abrahamille: Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat.
Acts 3:25 You are the children of the prophets, and of the covenant which God made with our fathers, saying to Abraham, And in your seed shall all the kindreds of the earth be blessed.
Apostolien teot 3:26 Teille ensin Jumala herätti Poikansa Jeesuksen ja lähetti hänet siunaamaan teitä, että jokainen teistä kääntyisi pois pahoista teoistaan.
Acts 3:26 To you first God, having raised up his Son Jesus, sent him to bless you, in turning away every one of you from his iniquities.
Apostolien teot 4:1 Ja heidän puhuessaan kansalle, papit, temppelin vartioston päällikkö ja saddukeukset astuivat heidän luokseen,
Acts 4:1 And as they spoke to the people, the priests, and the captain of the temple, and the Sadducees, came on them,
Apostolien teot 4:2 närkästyneinä siitä, että he opettivat kansaa ja saarnasivat Jeesuksen kautta ylösnousemusta kuolleista.
Acts 4:2 Being grieved that they taught the people, and preached through Jesus the resurrection from the dead.
Apostolien teot 4:3 Ja he kävivät heidän kimppuunsa ja panivat heidät vartioituiksi seuraavaan päivään asti, sillä oli jo ilta.
Acts 4:3 And they laid hands on them, and put them in hold to the next day: for it was now eventide.
Apostolien teot 4:4 Monet niistä, jotka olivat sanan kuulleet, uskoivat kuitenkin, ja miesten luku oli noin viisituhatta.
Acts 4:4 However, many of them which heard the word believed; and the number of the men was about five thousand.
Apostolien teot 4:5 Ja seuraavana päivänä tapahtui, että heidän hallitusmiehensä, vanhimmat ja kirjanoppineet,
Acts 4:5 And it came to pass on the morrow, that their rulers, and elders, and scribes,
Apostolien teot 4:6 Ja ylimmäinen pappi Hannas ja Kaifas ja Johannes ja Aleksander ja kaikki, jotka olivat ylimmäisen papin sukua, kokoontuivat Jerusalemiin.
Acts 4:6 And Annas the high priest, and Caiaphas, and John, and Alexander, and as many as were of the kindred of the high priest, were gathered together at Jerusalem.
Apostolien teot 4:7 Ja asetettuaan heidät keskelle he kysyivät: Millä voimalla tai kenen nimellä te tämän teitte?
Acts 4:7 And when they had set them in the middle, they asked, By what power, or by what name, have you done this?
Apostolien teot 4:8 Silloin Pietari, täynnä Pyhää Henkeä, sanoi heille: Te kansan hallitsijat ja Israelin vanhimmat,
Acts 4:8 Then Peter, filled with the Holy Ghost, said to them, You rulers of the people, and elders of Israel,
Apostolien teot 4:9 Jos meitä tänään kuulustellaan heikolle ihmiselle tehdystä hyvästä teosta, millä tavoin hänet parannetaan,
Acts 4:9 If we this day be examined of the good deed done to the weak man, by what means he is made whole;
Apostolien teot 4:10 Olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimeen, hänen jonka te ristiinnaulitsitte, ja jonka Jumala herätti kuolleista, hänen kauttaan tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne.
Acts 4:10 Be it known to you all, and to all the people of Israel, that by the name of Jesus Christ of Nazareth, whom you crucified, whom God raised from the dead, even by him does this man stand here before you whole.
Apostolien teot 4:11 Tämä on se kivi, jonka te rakentajat hylkäsitte, mutta joka on tullut kulmakiveksi.
Acts 4:11 This is the stone which was set at nothing of you builders, which is become the head of the corner.
Apostolien teot 4:12 Eikä ole pelastusta kenessäkään muussa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman.
Acts 4:12 Neither is there salvation in any other: for there is none other name under heaven given among men, whereby we must be saved.
Apostolien teot 4:13 Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja ymmärsivät heidän olevan oppimattomia ja tietämättömiä miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät, että he olivat olleet Jeesuksen kanssa.
Acts 4:13 Now when they saw the boldness of Peter and John, and perceived that they were unlearned and ignorant men, they marveled; and they took knowledge of them, that they had been with Jesus.
Apostolien teot 4:14 Ja nähdessään parantuneen miehen seisovan heidän kanssaan, he eivät voineet sanoa mitään sitä vastaan.
Acts 4:14 And beholding the man which was healed standing with them, they could say nothing against it.
Apostolien teot 4:15 Mutta käskettyään heidän mennä pois neuvoston ulkopuolelle he neuvottelivat keskenään,
Acts 4:15 But when they had commanded them to go aside out of the council, they conferred among themselves,
Apostolien teot 4:16 ja sanoivat: Mitä meidän pitää tekemän näille miehille? Sillä että he ovat tehneet ihmeen, se on kaikkien Jerusalemin asukkaiden tiedossa, emmekä voi sitä kieltää.
Acts 4:16 Saying, What shall we do to these men? for that indeed a notable miracle has been done by them is manifest to all them that dwell in Jerusalem; and we cannot deny it.
Apostolien teot 4:17 Mutta ettei se leviäisi laajemmalle kansan keskuuteen, uhkailkaamme heitä suoraan, etteivät he tästä lähtien puhuisi kenellekään ihmiselle tässä nimessä.
Acts 4:17 But that it spread no further among the people, let us straightly threaten them, that they speak from now on to no man in this name.
Apostolien teot 4:18 Ja he kutsuivat heidät ja käskivät heitä olemaan puhumatta eivätkä opettamasta Jeesuksen nimeen.
Acts 4:18 And they called them, and commanded them not to speak at all nor teach in the name of Jesus.
Apostolien teot 4:19 Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille: Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuunnella teitä enemmän kuin Jumalaa.
Acts 4:19 But Peter and John answered and said to them, Whether it be right in the sight of God to listen to you more than to God, judge you.
Apostolien teot 4:20 Sillä me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.
Acts 4:20 For we cannot but speak the things which we have seen and heard.
Apostolien teot 4:21 Niin he uhkasivat heitä vielä lisää ja päästivät heidät menemään, koska eivät löytäneet mitään, miten olisivat voineet rangaista heitä kansan tähden; sillä kaikki ylistivät Jumalaa siitä, mitä oli tapahtunut.
Acts 4:21 So when they had further threatened them, they let them go, finding nothing how they might punish them, because of the people: for all men glorified God for that which was done.
Apostolien teot 4:22 Sillä mies, jossa tämä parantamisen ihme oli tehty, oli yli neljänkymmenen vuoden ikäinen.
Acts 4:22 For the man was above forty years old, on whom this miracle of healing was showed.
Apostolien teot 4:23 Ja heidät päästettiin menemään, ja he menivät omiensa luo ja kertoivat kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat heille sanoneet.
Acts 4:23 And being let go, they went to their own company, and reported all that the chief priests and elders had said to them.
Apostolien teot 4:24 Ja sen kuultuaan he kaikki yhteen ääneen korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: Herra, sinä olet Jumala, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on,
Acts 4:24 And when they heard that, they lifted up their voice to God with one accord, and said, Lord, you are God, which have made heaven, and earth, and the sea, and all that in them is:
Apostolien teot 4:25 Joka palvelijasi Daavidin suulla sanoit: Miksi pakanat pauhaavat ja kansa turhia ajattelee?
Acts 4:25 Who by the mouth of your servant David have said, Why did the heathen rage, and the people imagine vain things?
Apostolien teot 4:26 Maan kuninkaat nousivat, ja ruhtinaat kokoontuivat yhteen Herraa ja hänen Kristustaan vastaan.
Acts 4:26 The kings of the earth stood up, and the rulers were gathered together against the Lord, and against his Christ.
Apostolien teot 4:27 Sillä totisesti kokoontuivat sekä Herodes että Pontius Pilatus yhdessä pakanoiden ja Israelin kansan kanssa pyhää Poikasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olet voidellut,
Acts 4:27 For of a truth against your holy child Jesus, whom you have anointed, both Herod, and Pontius Pilate, with the Gentiles, and the people of Israel, were gathered together,
Apostolien teot 4:28 Sillä tehdäksesi kaiken, minkä sinun kätesi ja päätöksesi on edeltäpäin päättänyt tehtäväksi.
Acts 4:28 For to do whatever your hand and your counsel determined before to be done.
Apostolien teot 4:29 Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiaan ja anna palvelijoillesi rohkeutta puhua sinun sanaasi,
Acts 4:29 And now, Lord, behold their threatenings: and grant to your servants, that with all boldness they may speak your word,
Apostolien teot 4:30 Ojentamalla kätesi parantamaan sairaita, ja että tapahtuisi tunnustekoja ja ihmeitä sinun pyhän poikasi Jeesuksen nimen kautta.
Acts 4:30 By stretching forth your hand to heal; and that signs and wonders may be done by the name of your holy child Jesus.
Apostolien teot 4:31 Ja kun he olivat rukoilleet, järkkyi paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
Acts 4:31 And when they had prayed, the place was shaken where they were assembled together; and they were all filled with the Holy Ghost, and they spoke the word of God with boldness.
Apostolien teot 4:32 Ja uskovien joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kukaan heistä sanonut mitään hänen omastaan, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
Acts 4:32 And the multitude of them that believed were of one heart and of one soul: neither said any of them that ought of the things which he possessed was his own; but they had all things common.
Apostolien teot 4:33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heidän kaikkien päällä.
Acts 4:33 And with great power gave the apostles witness of the resurrection of the Lord Jesus: and great grace was on them all.
Apostolien teot 4:34 Eikä heidän joukossaan ollut ketään, jolta puuttui jotakin; sillä kaikki, joilla oli peltoja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen tavaroiden hinnan,
Acts 4:34 Neither was there any among them that lacked: for as many as were possessors of lands or houses sold them, and brought the prices of the things that were sold,
Apostolien teot 4:35 Ja he panivat ne apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.
Acts 4:35 And laid them down at the apostles’ feet: and distribution was made to every man according as he had need.
Apostolien teot 4:36 Ja Joosef, jota apostolit kutsuivat lisänimellä Barnabas, joka käännettynä on Lohdutuksen poika, leeviläinen ja Kyproksen maasta,
Acts 4:36 And Joses, who by the apostles was surnamed Barnabas, (which is, being interpreted, The son of consolation,) a Levite, and of the country of Cyprus,
Apostolien teot 4:37 Koska hänellä oli maata, hän myi sen, toi rahat ja pani ne apostolien jalkojen juureen.
Acts 4:37 Having land, sold it, and brought the money, and laid it at the apostles’ feet.
Apostolien teot 5:1 Mutta muuan mies, nimeltä Ananias, myi vaimonsa Safiiran kanssa maatilan,
Acts 5:1 But a certain man named Ananias, with Sapphira his wife, sold a possession,
Apostolien teot 5:2 Ja hän piti osan hinnasta vaimonsa tietäen, ja toi osan ja pani sen apostolien jalkojen juureen.
Acts 5:2 And kept back part of the price, his wife also being privy to it, and brought a certain part, and laid it at the apostles’ feet.
Apostolien teot 5:3 Mutta Pietari sanoi: Ananias, miksi Saatana on täyttänyt sinun sydämesi, niin että valehtelit Pyhälle Hengelle ja kätket osan maatilan hinnasta?
Acts 5:3 But Peter said, Ananias, why has Satan filled your heart to lie to the Holy Ghost, and to keep back part of the price of the land?
Apostolien teot 5:4 Eikö se ollut sinun omaasi, kun se vielä oli, ja myytyäänkö se oli sinun vallassasi? Miksi olet saanut tämän päähäsi? Et ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle.
Acts 5:4 Whiles it remained, was it not your own? and after it was sold, was it not in your own power? why have you conceived this thing in your heart? you have not lied to men, but to God.
Apostolien teot 5:5 Ja kun Ananias kuuli nämä sanat, lankesi maahan ja antoi henkensä; ja suuri pelko valtasi kaikki, jotka tämän kuulivat.
Acts 5:5 And Ananias hearing these words fell down, and gave up the ghost: and great fear came on all them that heard these things.
Apostolien teot 5:6 Ja nuoret miehet nousivat, kietoivat hänet käärinliinaan, kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet.
Acts 5:6 And the young men arose, wound him up, and carried him out, and buried him.
Apostolien teot 5:7 Ja noin kolmen tunnin kuluttua hänen vaimonsa tuli sisään tietämättä, mitä oli tapahtunut.
Acts 5:7 And it was about the space of three hours after, when his wife, not knowing what was done, came in.
Apostolien teot 5:8 Pietari vastasi hänelle: Sano minulle, myittekö te maatilan siihen hintaan? Hän sanoi: Kyllä, siihen hintaan.
Acts 5:8 And Peter answered to her, Tell me whether you sold the land for so much? And she said, Yes, for so much.
Apostolien teot 5:9 Niin Pietari sanoi hänelle: Kuinka te olette yhdessä sopineet kiusaavanne Herran Henkeä? Katso, niiden jalat, jotka hautasivat miehesi, ovat oven takana ja vievät sinut pois.
Acts 5:9 Then Peter said to her, How is it that you have agreed together to tempt the Spirit of the Lord? behold, the feet of them which have buried your husband are at the door, and shall carry you out.
Apostolien teot 5:10 Niin hän heti kaatui hänen jalkoihinsa ja antoi henkensä. Ja nuoret miehet tulivat sisään ja löysivät hänet kuolleena, kantoivat hänet pois ja hautasivat hänet hänen miehensä viereen.
Acts 5:10 Then fell she down straightway at his feet, and yielded up the ghost: and the young men came in, and found her dead, and, carrying her forth, buried her by her husband.
Apostolien teot 5:11 Ja suuri pelko valtasi koko seurakunnan ja kaikki ne, jotka tämän kuulivat.
Acts 5:11 And great fear came on all the church, and on as many as heard these things.
Apostolien teot 5:12 Ja apostolien käsien kautta tehtiin monta tunnustekoa ja ihmettä kansan keskuudessa; ja he olivat kaikki yksimielisesti Salomon eteisessä.
Acts 5:12 And by the hands of the apostles were many signs and wonders worked among the people; (and they were all with one accord in Solomon’s porch.
Apostolien teot 5:13 Ja kukaan muista ei uskaltanut liittyä heihin, mutta kansa piti heitä ylistettynä.
Acts 5:13 And of the rest dared no man join himself to them: but the people magnified them.
Apostolien teot 5:14 Ja niitä, jotka uskoivat Herraan, lisääntyi yhä enemmän, sekä miehiä että naisia.)
Acts 5:14 And believers were the more added to the Lord, multitudes both of men and women.)
Apostolien teot 5:15 Niin että he kantoivat sairaita kaduille ja asettivat heidät vuoteille ja lepovuoteille, jotta edes Pietarin ohikulkiessa hänen varjonsa varjostaisi jotakuta heistä.
Acts 5:15 So that they brought forth the sick into the streets, and laid them on beds and couches, that at the least the shadow of Peter passing by might overshadow some of them.
Apostolien teot 5:16 Myös ympärillä olevista kaupungeista tuli paljon ihmisiä Jerusalemiin, ja he toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja kaikki heidät parannettiin.
Acts 5:16 There came also a multitude out of the cities round about to Jerusalem, bringing sick folks, and them which were vexed with unclean spirits: and they were healed every one.
Apostolien teot 5:17 Silloin nousi ylimmäinen pappi ja kaikki, jotka olivat hänen kanssaan (saddukeusten lahko), ja he täyttyivät vihasta,
Acts 5:17 Then the high priest rose up, and all they that were with him, (which is the sect of the Sadducees,) and were filled with indignation,
Apostolien teot 5:18 Ja he panivat kätensä apostolien päälle ja panivat heidät yleiseen vankilaan.
Acts 5:18 And laid their hands on the apostles, and put them in the common prison.
Apostolien teot 5:19 Mutta Herran enkeli avasi yöllä vankilan ovet, vei heidät ulos ja sanoi:
Acts 5:19 But the angel of the Lord by night opened the prison doors, and brought them forth, and said,
Apostolien teot 5:20 Menkää, seisokaa ja puhukaa temppelissä kansalle kaikki tämän elämän sanat.
Acts 5:20 Go, stand and speak in the temple to the people all the words of this life.
Apostolien teot 5:21 Ja kuin he sen kuulivat, menivät he varhain aamulla temppeliin ja opettivat. Mutta ylimmäinen pappi tuli ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja kutsuivat kokoon neuvoston ja kaikki Israelin lasten vanhimmat, ja lähettivät vankilaan hakemaan
Acts 5:21 And when they heard that, they entered into the temple early in the morning, and taught. But the high priest came, and they that were with him, and called the council together, and all the senate of the children of Israel, and sent to the prison to have t
Apostolien teot 5:22 Mutta kun vartijat tulivat eivätkä löytäneet heitä vankilasta, he palasivat ja ilmoittivat:
Acts 5:22 But when the officers came, and found them not in the prison, they returned and told,
Apostolien teot 5:23 Sanoen: Me löysimme vankilan tosin täysin turvallisesti suljettuna ja vartijat seisovan ulkona ovien edessä; mutta avattuamme emme löytäneet sisältä ketään.
Acts 5:23 Saying, The prison truly found we shut with all safety, and the keepers standing without before the doors: but when we had opened, we found no man within.
Apostolien teot 5:24 Kun ylimmäinen pappi ja temppelivartioston päällikkö ja ylipapit tämän kuulivat, he epäilivät, mihin tämä johtuisi.
Acts 5:24 Now when the high priest and the captain of the temple and the chief priests heard these things, they doubted of them whereunto this would grow.
Apostolien teot 5:25 Niin joku tuli ja ilmoitti heille sanoen: Katso, ne miehet, jotka te panitte vankilaan, seisovat temppelissä ja opettavat kansaa.
Acts 5:25 Then came one and told them, saying, Behold, the men whom you put in prison are standing in the temple, and teaching the people.
Apostolien teot 5:26 Niin päällikkö meni virkailijoineen ja toi heidät paikalle väkivallatta, sillä he pelkäsivät kansan kivittävän heidät.
Acts 5:26 Then went the captain with the officers, and brought them without violence: for they feared the people, lest they should have been stoned.
Apostolien teot 5:27 Ja tuotuaan heidät he asettivat heidät neuvoston eteen. Ja ylimmäinen pappi kysyi heiltä,
Acts 5:27 And when they had brought them, they set them before the council: and the high priest asked them,
Apostolien teot 5:28 Sanoen: Emmekö me ole kieltäneet teitä opettamasta tässä nimessä? Ja katso, te olette täyttäneet Jerusalemin opetuksellanne ja tahdotte saattaa tämän miehen veren meidän päällemme.
Acts 5:28 Saying, Did not we straightly command you that you should not teach in this name? and, behold, you have filled Jerusalem with your doctrine, and intend to bring this man’s blood on us.
Apostolien teot 5:29 Silloin Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: Meidän tulee totella Jumalaa enemmän kuin ihmisiä.
Acts 5:29 Then Peter and the other apostles answered and said, We ought to obey God rather than men.
Apostolien teot 5:30 Meidän isiemme Jumala herätti Jeesuksen, jonka te surmasitte ja ripustitte puuhun.
Acts 5:30 The God of our fathers raised up Jesus, whom you slew and hanged on a tree.
Apostolien teot 5:31 Hänet Jumala on oikealla kädellään korottanut Ruhtinaaksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannuksen ja syntien anteeksiannon.
Acts 5:31 Him has God exalted with his right hand to be a Prince and a Savior, for to give repentance to Israel, and forgiveness of sins.
Apostolien teot 5:32 Ja me olemme hänen todistajansa näistä asioista; niin on myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat.
Acts 5:32 And we are his witnesses of these things; and so is also the Holy Ghost, whom God has given to them that obey him.
Apostolien teot 5:33 Kun he sen kuulivat, se viilsi heidän sydäntään ja he pitivät neuvoa surmatakseen heidät.
Acts 5:33 When they heard that, they were cut to the heart, and took counsel to slay them.
Apostolien teot 5:34 Silloin neuvostossa nousi eräs fariseus, nimeltä Gamaliel, lainopettaja, jota koko kansa piti arvossa, ja käski viedä apostolit vähän aikaa ulos.
Acts 5:34 Then stood there up one in the council, a Pharisee, named Gamaliel, a doctor of the law, had in reputation among all the people, and commanded to put the apostles forth a little space;
Apostolien teot 5:35 Ja sanoi heille: Te Israelin miehet, katsokaa tarkkaan, mitä aiotte tehdä näiden miesten suhteen.
Acts 5:35 And said to them, You men of Israel, take heed to yourselves what you intend to do as touching these men.
Apostolien teot 5:36 Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas, joka ylpeili olevansa joku, ja johon liittyi joukko miehiä, noin neljäsataa; ja hän surmattiin; ja kaikki, jotka häntä tottelivat, hajotettiin ja tuhottiin.
Acts 5:36 For before these days rose up Theudas, boasting himself to be somebody; to whom a number of men, about four hundred, joined themselves: who was slain; and all, as many as obeyed him, were scattered, and brought to nothing.
Apostolien teot 5:37 Tämän miehen jälkeen nousi Juudas Galileasta veronlaskennan päivinä ja vietteli paljon kansaa peräänsä; hänkin menehtyi, ja kaikki, jotka olivat hänelle kuuliaisia, hajotettiin.
Acts 5:37 After this man rose up Judas of Galilee in the days of the taxing, and drew away much people after him: he also perished; and all, even as many as obeyed him, were dispersed.
Apostolien teot 5:38 Ja nyt minä sanon teille: karttakaa näitä miehiä ja antakaa heidän olla; sillä jos tämä neuvo tai teko on ihmisten, se tyhjään ei raukea.
Acts 5:38 And now I say to you, Refrain from these men, and let them alone: for if this counsel or this work be of men, it will come to nothing:
Apostolien teot 5:39 Mutta jos se on Jumalasta, ette voi sitä kukistaa, ettet ehkä joutuisi taistelemaan Jumalaa vastaan.
Acts 5:39 But if it be of God, you cannot overthrow it; lest haply you be found even to fight against God.
Apostolien teot 5:40 Ja he suostuivat häneen. Ja kutsuttuaan apostolit he pieksivät heitä ja kielsivät heitä puhumasta Jeesuksen nimeen ja päästivät heidät menemään.
Acts 5:40 And to him they agreed: and when they had called the apostles, and beaten them, they commanded that they should not speak in the name of Jesus, and let them go.
Apostolien teot 5:41 Ja he menivät pois neuvoston edestä iloiten siitä, että heidät oli katsottu arvollisiksi kärsimään häpeää hänen nimensä tähden.
Acts 5:41 And they departed from the presence of the council, rejoicing that they were counted worthy to suffer shame for his name.
Apostolien teot 5:42 Ja joka päivä temppelissä ja kodeissa he eivät lakanneet opettamasta ja saarnaamasta evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta.
Acts 5:42 And daily in the temple, and in every house, they ceased not to teach and preach Jesus Christ.
Apostolien teot 6:1 Ja niinä päivinä, kun opetuslasten luku kasvoi, syntyi kreikkalaisten keskuudessa nurinaa heprealaisia vastaan, koska heidän leskiään laiminlyötiin päivittäisessä avustustyössä.
Acts 6:1 And in those days, when the number of the disciples was multiplied, there arose a murmuring of the Grecians against the Hebrews, because their widows were neglected in the daily ministration.
Apostolien teot 6:2 Niin ne kaksitoista kutsuivat kokoon opetuslasten joukon ja sanoivat: Ei ole soveliasta, että me hylkäisimme Jumalan sanan ja toimittaisimme pöytäpalvelusta.
Acts 6:2 Then the twelve called the multitude of the disciples to them, and said, It is not reason that we should leave the word of God, and serve tables.
Apostolien teot 6:3 Valitkaa siis, veljet, keskuudestanne seitsemän hyvämaineista miestä, täynnä Pyhää Henkeä ja viisautta, jotka me asetamme tähän tehtävään.
Acts 6:3 Why, brothers, look you out among you seven men of honest report, full of the Holy Ghost and wisdom, whom we may appoint over this business.
Apostolien teot 6:4 Mutta me omistaudumme jatkuvasti rukoukseen ja sanan palvelukseen.
Acts 6:4 But we will give ourselves continually to prayer, and to the ministry of the word.
Apostolien teot 6:5 Ja tämä puhe miellytti kaikkea kansaa; ja he valitsivat Stefanuksen, miehen täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, ja Filippuksen ja Prokoroksen ja Nikanorin ja Timonin ja Parmenaan ja Nikolaan, antiokialaisen käännynnäisen.
Acts 6:5 And the saying pleased the whole multitude: and they chose Stephen, a man full of faith and of the Holy Ghost, and Philip, and Prochorus, and Nicanor, and Timon, and Parmenas, and Nicolas a proselyte of Antioch:
Apostolien teot 6:6 Jotka he asettivat apostolien eteen; ja kun he olivat rukoilleet, panivat he kätensä heidän päälleen.
Acts 6:6 Whom they set before the apostles: and when they had prayed, they laid their hands on them.
Apostolien teot 6:7 Ja Jumalan sana levisi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa, ja suuri joukko pappeja oli uskolle kuuliainen.
Acts 6:7 And the word of God increased; and the number of the disciples multiplied in Jerusalem greatly; and a great company of the priests were obedient to the faith.
Apostolien teot 6:8 Ja Stefanus, täynnä uskoa ja voimaa, teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansan keskuudessa.
Acts 6:8 And Stephen, full of faith and power, did great wonders and miracles among the people.
Apostolien teot 6:9 Silloin nousi muutamia synagogasta, jota kutsutaan libertiiniläisten, kyreneläisten ja aleksandrialaisten synagogaksi, sekä Kilikian ja Aasian miehiä, ja he väittelivät Stefanuksen kanssa.
Acts 6:9 Then there arose certain of the synagogue, which is called the synagogue of the Libertines, and Cyrenians, and Alexandrians, and of them of Cilicia and of Asia, disputing with Stephen.
Apostolien teot 6:10 Eivätkä he kyenneet vastustamaan viisautta ja Henkeä, jonka kautta hän puhui.
Acts 6:10 And they were not able to resist the wisdom and the spirit by which he spoke.
Apostolien teot 6:11 Silloin he yllyttivät miehiä, jotka sanoivat: Olemme kuulleet hänen puhuvan pilkkaavia sanoja Moosesta ja Jumalaa vastaan.
Acts 6:11 Then they suborned men, which said, We have heard him speak blasphemous words against Moses, and against God.
Apostolien teot 6:12 Ja he yllyttivät kansaa, vanhimpia ja kirjanoppineita, kävivät hänen kimppuunsa, ottivat hänet kiinni ja veivät hänet neuvoston eteen,
Acts 6:12 And they stirred up the people, and the elders, and the scribes, and came on him, and caught him, and brought him to the council,
Apostolien teot 6:13 Ja asettivat vääriä todistajia, jotka sanoivat: Tämä mies ei lakkaa puhumasta pilkkaavia sanoja tätä pyhää paikkaa ja lakia vastaan,
Acts 6:13 And set up false witnesses, which said, This man ceases not to speak blasphemous words against this holy place, and the law:
Apostolien teot 6:14 Sillä me olemme kuulleet hänen sanovan, että tuo Jeesus Nasaretilainen on hävittävä tämän paikan ja muuttava ne tavat, jotka Mooses meille antoi.
Acts 6:14 For we have heard him say, that this Jesus of Nazareth shall destroy this place, and shall change the customs which Moses delivered us.
Apostolien teot 6:15 Ja kaikki neuvostossa istuneet katsoivat häneen ja näkivät hänen kasvonsa ikään kuin enkelin kasvot.
Acts 6:15 And all that sat in the council, looking steadfastly on him, saw his face as it had been the face of an angel.
Apostolien teot 7:1 Niin ylimmäinen pappi sanoi: Onko näin niin?
Acts 7:1 Then said the high priest, Are these things so?
Apostolien teot 7:2 Ja hän sanoi: Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi meidän isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa, ennen kuin hän asettui asumaan Harraniin,
Acts 7:2 And he said, Men, brothers, and fathers, listen; The God of glory appeared to our father Abraham, when he was in Mesopotamia, before he dwelled in Charran,
Apostolien teot 7:3 Ja sanoi hänelle: Lähde maastasi ja suvustasi ja tule siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
Acts 7:3 And said to him, Get you out of your country, and from your kindred, and come into the land which I shall show you.
Apostolien teot 7:4 Sitten hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui asumaan Harraniin; ja sieltä, kun hänen isänsä oli kuollut, hän siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.
Acts 7:4 Then came he out of the land of the Chaldaeans, and dwelled in Charran: and from there, when his father was dead, he removed him into this land, wherein you now dwell.
Apostolien teot 7:5 Eikä hän antanut hänelle siellä perintöosaa, ei edes jalansijaa, vaan lupasi antaa sen hänelle ja hänen jälkeläisilleen perintöosaksi, vaikka hänellä ei vielä ollut lasta.
Acts 7:5 And he gave him none inheritance in it, no, not so much as to set his foot on: yet he promised that he would give it to him for a possession, and to his seed after him, when as yet he had no child.
Apostolien teot 7:6 Ja Jumala puhui näin: Hänen jälkeläisensä asuisivat muukalaisena vieraalla maalla, ja heidät tehtäisiin orjuuteen ja heille tehtäisiin pahaa neljäsataa vuotta.
Acts 7:6 And God spoke on this wise, That his seed should sojourn in a strange land; and that they should bring them into bondage, and entreat them evil four hundred years.
Apostolien teot 7:7 Ja sen kansan, jonka orjiksi he tulevat, minä tuomitsen, sanoi Jumala; ja sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa.
Acts 7:7 And the nation to whom they shall be in bondage will I judge, said God: and after that shall they come forth, and serve me in this place.
Apostolien teot 7:8 Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin Abraham siitti Iisakin, ja hän ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä; ja Iisak siitti Jaakobin; ja Jaakobille syntyi kaksitoista patriarkkaa.
Acts 7:8 And he gave him the covenant of circumcision: and so Abraham begat Isaac, and circumcised him the eighth day; and Isaac begat Jacob; and Jacob begat the twelve patriarchs.
Apostolien teot 7:9 Ja patriarkat, kateudesta, myivät Joosefin Egyptiin; mutta Jumala oli hänen kanssaan,
Acts 7:9 And the patriarchs, moved with envy, sold Joseph into Egypt: but God was with him,
Apostolien teot 7:10 Ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistaan ja antoi hänelle suosion ja viisauden faraon, Egyptin kuninkaan, silmissä; ja hän teki hänestä Egyptin ja koko talonsa käskynhaltijan.
Acts 7:10 And delivered him out of all his afflictions, and gave him favor and wisdom in the sight of Pharaoh king of Egypt; and he made him governor over Egypt and all his house.
Apostolien teot 7:11 Niin tuli nälänhätä koko Egyptin ja Kanaanin maahan ja suuri ahdinko, eivätkä isämme löytäneet mitään elatusta.
Acts 7:11 Now there came a dearth over all the land of Egypt and Chanaan, and great affliction: and our fathers found no sustenance.
Apostolien teot 7:12 Mutta kun Jaakob kuuli, että Egyptissä oli viljaa, hän lähetti sinne ensin isämme.
Acts 7:12 But when Jacob heard that there was corn in Egypt, he sent out our fathers first.
Apostolien teot 7:13 Ja toisella kerralla Joosef tehtiin veljilleen tunnetuksi, ja farao sai tietää Joosefin sukulaisuuden.
Acts 7:13 And at the second time Joseph was made known to his brothers; and Joseph’s kindred was made known to Pharaoh.
Apostolien teot 7:14 Niin Joosef lähetti kutsumaan luokseen isänsä Jaakobin ja kaikki sukunsa, kuusikymmentäviisi sielua.
Acts 7:14 Then sent Joseph, and called his father Jacob to him, and all his kindred, three score and fifteen souls.
Apostolien teot 7:15 Niin Jaakob meni alas Egyptiin ja kuoli, hän ja meidän isämme,
Acts 7:15 So Jacob went down into Egypt, and died, he, and our fathers,
Apostolien teot 7:16 Ja heidät vietiin Sikemiin ja pantiin hautaan, jonka Abraham oli rahalla ostanut Sikemin isän Emmorin lapsilta.
Acts 7:16 And were carried over into Sychem, and laid in the sepulcher that Abraham bought for a sum of money of the sons of Emmor the father of Sychem.
Apostolien teot 7:17 Mutta kun lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala oli vannonut Abrahamille, kansa kasvoi ja lisääntyi Egyptissä,
Acts 7:17 But when the time of the promise drew near, which God had sworn to Abraham, the people grew and multiplied in Egypt,
Apostolien teot 7:18 Kunnes nousi toinen kuningas, joka ei Joosefista tiennyt.
Acts 7:18 Till another king arose, which knew not Joseph.
Apostolien teot 7:19 Sama kohteli viekkaasti sukulaisiamme ja kohteli isiämme pahasti, niin että he hylkäsivät pienet lapsensa, etteivät nämä jäisi eloon.
Acts 7:19 The same dealt subtly with our kindred, and evil entreated our fathers, so that they cast out their young children, to the end they might not live.
Apostolien teot 7:20 Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän oli sangen kaunis, ja häntä elätettiin isänsä kodissa kolme kuukautta.
Acts 7:20 In which time Moses was born, and was exceeding fair, and nourished up in his father’s house three months:
Apostolien teot 7:21 Ja kun hänet karkotettiin, faaraon tytär otti hänet huostaansa ja kasvatti hänet omaksi pojakseen.
Acts 7:21 And when he was cast out, Pharaoh’s daughter took him up, and nourished him for her own son.
Apostolien teot 7:22 Ja Mooses oppi kaiken egyptiläisten viisauden, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.
Acts 7:22 And Moses was learned in all the wisdom of the Egyptians, and was mighty in words and in deeds.
Apostolien teot 7:23 Ja kun hän oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta, hänen sydämeensä tuli ajatus käydä katsomassa veljiään, israelilaisia.
Acts 7:23 And when he was full forty years old, it came into his heart to visit his brothers the children of Israel.
Apostolien teot 7:24 Ja nähdessään yhdelle heistä tehdyn vääryyden hän puolusti häntä ja kosti sorretun puolesta ja löi egyptiläisen.
Acts 7:24 And seeing one of them suffer wrong, he defended him, and avenged him that was oppressed, and smote the Egyptian:
Apostolien teot 7:25 Sillä hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen kädellään pelastaisi heidät; mutta he eivät ymmärtäneet.
Acts 7:25 For he supposed his brothers would have understood how that God by his hand would deliver them: but they understood not.
Apostolien teot 7:26 Seuraavana päivänä hän ilmestyi heille heidän riitellessään ja tahtoi saada heidät sopimaan, sanoen: Herrat, te olette veljiä; miksi te kohtelette toisianne vääryydellä?
Acts 7:26 And the next day he showed himself to them as they strove, and would have set them at one again, saying, Sirs, you are brothers; why do you wrong one to another?
Apostolien teot 7:27 Mutta se, joka teki lähimmäiselleen vääryyttä, työnsi hänet pois sanoen: Kuka sinut on asettanut meidän päämieheksemme ja tuomariksi?
Acts 7:27 But he that did his neighbor wrong thrust him away, saying, Who made you a ruler and a judge over us?
Apostolien teot 7:28 Aiotko tappaa minut, niin kuin teit egyptiläisen eilen?
Acts 7:28 Will you kill me, as you did the Egyptian yesterday?
Apostolien teot 7:29 Niin Mooses pakeni tämän sanan tähden ja oli muukalaisena Midianin maassa, jossa hänelle syntyi kaksi poikaa.
Acts 7:29 Then fled Moses at this saying, and was a stranger in the land of Madian, where he begat two sons.
Apostolien teot 7:30 Ja kun neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ilmestyi hänelle Siinain vuoren erämaassa Herran enkeli tulen liekissä pensaassa.
Acts 7:30 And when forty years were expired, there appeared to him in the wilderness of mount Sina an angel of the Lord in a flame of fire in a bush.
Apostolien teot 7:31 Kun Mooses näki sen, hän ihmetteli näkyä. Ja kun hän lähestyi sitä katsomaan, kuului Herran ääni hänelle:
Acts 7:31 When Moses saw it, he wondered at the sight: and as he drew near to behold it, the voice of the LORD came to him,
Apostolien teot 7:32 Sanoen: Minä olen teidän isienne Jumala, Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Silloin Mooses vapisi eikä rohjennut katsoa sitä.
Acts 7:32 Saying, I am the God of your fathers, the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob. Then Moses trembled, and dared not behold.
Apostolien teot 7:33 Silloin Herra sanoi hänelle: Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.
Acts 7:33 Then said the Lord to him, Put off your shoes from your feet: for the place where you stand is holy ground.
Apostolien teot 7:34 Minä olen nähnyt, olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä, ja minä olen kuullut heidän huokauksensa, ja minä olen tullut alas vapauttamaan heidät. Ja nyt tule, minä lähetän sinut Egyptiin.
Acts 7:34 I have seen, I have seen the affliction of my people which is in Egypt, and I have heard their groaning, and am come down to deliver them. And now come, I will send you into Egypt.
Apostolien teot 7:35 Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: Kuka sinut on asettanut hallitsijaksi ja tuomariksi? Jumala lähetti hallitsijaksi ja vapauttajaksi enkelin käden kautta, joka ilmestyi hänelle pensaspensaassa.
Acts 7:35 This Moses whom they refused, saying, Who made you a ruler and a judge? the same did God send to be a ruler and a deliverer by the hand of the angel which appeared to him in the bush.
Apostolien teot 7:36 Hän vei heidät pois tehtyään ihmeitä ja tunnustekoja Egyptin maassa, Punaisessa meressä ja erämaassa neljäkymmentä vuotta.
Acts 7:36 He brought them out, after that he had showed wonders and signs in the land of Egypt, and in the Red sea, and in the wilderness forty years.
Apostolien teot 7:37 Tämä on se Mooses, joka sanoi israelilaisille: Herra, teidän Jumalanne, on herättävä teille veljienne joukosta profeetan, minun kaltaiseni; häntä teidän tulee kuunnella.
Acts 7:37 This is that Moses, which said to the children of Israel, A prophet shall the Lord your God raise up to you of your brothers, like to me; him shall you hear.
Apostolien teot 7:38 Tämä on hän, joka oli seurakunnassa erämaassa enkelin kanssa, joka puhui hänelle Siinain vuorella, ja meidän isiemme kanssa. Hän sai elävät sanat annettavaksi meille.
Acts 7:38 This is he, that was in the church in the wilderness with the angel which spoke to him in the mount Sina, and with our fathers: who received the lively oracles to give to us:
Apostolien teot 7:39 Jolle meidän isämme eivät totelleet, vaan työnsivät hänet pois luotaan ja kääntyivät sydämessään jälleen Egyptiin,
Acts 7:39 To whom our fathers would not obey, but thrust him from them, and in their hearts turned back again into Egypt,
Apostolien teot 7:40 Sanoen Aaronille: Tee meille jumalia käymään meidän edellämme; sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle Moosekselle, joka vei meidät pois Egyptin maasta.
Acts 7:40 Saying to Aaron, Make us gods to go before us: for as for this Moses, which brought us out of the land of Egypt, we know not what is become of him.
Apostolien teot 7:41 Ja he tekivät noina päivinä vasikan ja uhrasivat epäjumalalle ja iloitsivat kättensä töistä.
Acts 7:41 And they made a calf in those days, and offered sacrifice to the idol, and rejoiced in the works of their own hands.
Apostolien teot 7:42 Silloin Jumala kääntyi pois ja antoi heidät palvelemaan taivaan joukkoa, niin kuin profeettojen kirjassa on kirjoitettu: Oi Israelin heimo, oletteko te tuoneet minulle teuraseläimiä ja muita uhreja erämaassa neljänkymmenen vuoden aikana?
Acts 7:42 Then God turned, and gave them up to worship the host of heaven; as it is written in the book of the prophets, O you house of Israel, have you offered to me slain beasts and sacrifices by the space of forty years in the wilderness?
Apostolien teot 7:43 Te kannoitte Molokin majaa ja jumalanne Remfanin tähteä, patsaita, jotka teitte niitä varten kumarrellaksenne. Minä vien teidät Babylonin tuolle puolen.
Acts 7:43 Yes, you took up the tabernacle of Moloch, and the star of your god Remphan, figures which you made to worship them: and I will carry you away beyond Babylon.
Apostolien teot 7:44 Meidän isillämme oli todistuksen maja erämaassa, niin kuin hän oli Moosekselle puhuessaan määrännyt, että hänen tulisi tehdä se näkemänsä kaavan mukaan.
Acts 7:44 Our fathers had the tabernacle of witness in the wilderness, as he had appointed, speaking to Moses, that he should make it according to the fashion that he had seen.
Apostolien teot 7:45 Jotka myös meidän isämme, jotka myöhemmin tulivat, toivat Jeesuksen kanssa pakanain omaisuuteen, jotka Jumala ajoi pois isiemme tieltä, aina Daavidin päiviin asti,
Acts 7:45 Which also our fathers that came after brought in with Jesus into the possession of the Gentiles, whom God drove out before the face of our fathers, to the days of David;
Apostolien teot 7:46 Joka löysi armon Jumalan edessä ja halusi löytää majan Jaakobin Jumalalle.
Acts 7:46 Who found favor before God, and desired to find a tabernacle for the God of Jacob.
Apostolien teot 7:47 Mutta Salomo rakensi hänelle talon.
Acts 7:47 But Solomon built him an house.
Apostolien teot 7:48 Korkein ei kuitenkaan asu käsin tehdyissä temppeleissä, niin kuin profeetta sanoi:
Acts 7:48 However, the most High dwells not in temples made with hands; as said the prophet,
Apostolien teot 7:49 Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni astinlauta. Minkä huoneen te minulle rakentaisitte? sanoo Herra. Tai mikä on minun lepopaikkani?
Acts 7:49 Heaven is my throne, and earth is my footstool: what house will you build me? said the Lord: or what is the place of my rest?
Apostolien teot 7:50 Eikö minun käteni ole tehnyt kaikkia näitä?
Acts 7:50 Has not my hand made all these things?
Apostolien teot 7:51 Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, te aina vastustatte Pyhää Henkeä; niin kuin teidän isänne tekin, niin tekin.
Acts 7:51 You stiff necked and uncircumcised in heart and ears, you do always resist the Holy Ghost: as your fathers did, so do you.
Apostolien teot 7:52 Ketä profeetoista teidän isänne eivät vainonneet? Ja he tappoivat ne, jotka ennustivat sen Vanhurskaan tulemisen, jonka kavaltajiksi ja murhaajiksi te nyt olette tulleet.
Acts 7:52 Which of the prophets have not your fathers persecuted? and they have slain them which showed before of the coming of the Just One; of whom you have been now the betrayers and murderers:
Apostolien teot 7:53 Jotka olette enkelien kautta saaneet lain, ettekä ole sitä pitäneet.
Acts 7:53 Who have received the law by the disposition of angels, and have not kept it.
Apostolien teot 7:54 Kun he tämän kuulivat, se viilsi heidän sydäntään ja he kiristelivät hampaitaan hänelle.
Acts 7:54 When they heard these things, they were cut to the heart, and they gnashed on him with their teeth.
Apostolien teot 7:55 Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän katsoi ylös taivaaseen ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella,
Acts 7:55 But he, being full of the Holy Ghost, looked up steadfastly into heaven, and saw the glory of God, and Jesus standing on the right hand of God,
Apostolien teot 7:56 Ja sanoi: Katso, minä näen taivaat avoinna ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella.
Acts 7:56 And said, Behold, I see the heavens opened, and the Son of man standing on the right hand of God.
Apostolien teot 7:57 Niin he huusivat suurella äänellä, tukkivat korvansa ja ryntäsivät kaikki yhteen ääneen hänen kimppuunsa,
Acts 7:57 Then they cried out with a loud voice, and stopped their ears, and ran on him with one accord,
Apostolien teot 7:58 Ja he ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät hänet; ja todistajat laskivat vaatteensa nuoren miehen jalkoihin, jonka nimi oli Saul.
Acts 7:58 And cast him out of the city, and stoned him: and the witnesses laid down their clothes at a young man’s feet, whose name was Saul.
Apostolien teot 7:59 Ja he kivittivät Stefanusta, joka huusi Jumalaa ja sanoi: Herra Jeesus, ota minun henkeni.
Acts 7:59 And they stoned Stephen, calling on God, and saying, Lord Jesus, receive my spirit.
Apostolien teot 7:60 Ja hän polvistui ja huusi suurella äänellä: Herra, älä lue heille tätä syntiä! Ja tämän sanottuaan hän nukahti.
Acts 7:60 And he kneeled down, and cried with a loud voice, Lord, lay not this sin to their charge. And when he had said this, he fell asleep.
Apostolien teot 8:1 Ja Saul suostui hänen kuolemaansa. Ja siihen aikaan nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja he kaikki hajaantuivat Juudean ja Samarian seuduille, paitsi apostolit.
Acts 8:1 And Saul was consenting to his death. And at that time there was a great persecution against the church which was at Jerusalem; and they were all scattered abroad throughout the regions of Judaea and Samaria, except the apostles.
Apostolien teot 8:2 Ja hurskaat miehet kantoivat Stefanuksen hautaan ja pitivät hänestä suuret valittajaiset.
Acts 8:2 And devout men carried Stephen to his burial, and made great lamentation over him.
Apostolien teot 8:3 Saul puolestaan hävitti seurakunnan, meni talosta taloon, raahasi puoleensa miehiä ja naisia ja heitti heidät vankilaan.
Acts 8:3 As for Saul, he made havoc of the church, entering into every house, and haling men and women committed them to prison.
Apostolien teot 8:4 Niinpä hajaantuneet vaelsivat kaikkialle ja saarnasivat sanaa.
Acts 8:4 Therefore they that were scattered abroad went every where preaching the word.
Apostolien teot 8:5 Sitten Filippos meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.
Acts 8:5 Then Philip went down to the city of Samaria, and preached Christ to them.
Apostolien teot 8:6 Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kuullen ja nähden hänen tekemänsä ihmeet.
Acts 8:6 And the people with one accord gave heed to those things which Philip spoke, hearing and seeing the miracles which he did.
Apostolien teot 8:7 Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät ulos huutaen suurella äänellä, ja monta halvaantunutta ja rampaista parannettiin.
Acts 8:7 For unclean spirits, crying with loud voice, came out of many that were possessed with them: and many taken with palsies, and that were lame, were healed.
Apostolien teot 8:8 Ja siinä kaupungissa oli suuri ilo.
Acts 8:8 And there was great joy in that city.
Apostolien teot 8:9 Mutta muuan mies, nimeltä Simon, eli siinä kaupungissa, joka harjoitti noituutta ja lumosi Samarian kansaa, väittäen olevansa jokin suuri mies.
Acts 8:9 But there was a certain man, called Simon, which beforetime in the same city used sorcery, and bewitched the people of Samaria, giving out that himself was some great one:
Apostolien teot 8:10 Jota kaikki, pienimmästä suurimpaan, kuuntelivat ja sanoivat: Tämä mies on Jumalan suuri voima.
Acts 8:10 To whom they all gave heed, from the least to the greatest, saying, This man is the great power of God.
Apostolien teot 8:11 Ja he kunnioittivat häntä, koska hän oli jo kauan aikaa lumonnut heidät noituudellaan.
Acts 8:11 And to him they had regard, because that of long time he had bewitched them with sorceries.
Apostolien teot 8:12 Mutta kun he uskoivat Filippusta, joka julisti Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
Acts 8:12 But when they believed Philip preaching the things concerning the kingdom of God, and the name of Jesus Christ, they were baptized, both men and women.
Apostolien teot 8:13 Niin Simon itsekin uskoi; ja kastettuaan hän pysyi Filippuksen luona ja ihmetteli nähdessään tapahtuvat ihmeet ja tunnusteot.
Acts 8:13 Then Simon himself believed also: and when he was baptized, he continued with Philip, and wondered, beholding the miracles and signs which were done.
Apostolien teot 8:14 Kun apostolit, jotka olivat Jerusalemissa, kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, he lähettivät heidän luokseen Pietarin ja Johanneksen.
Acts 8:14 Now when the apostles which were at Jerusalem heard that Samaria had received the word of God, they sent to them Peter and John:
Apostolien teot 8:15 Jotka, tultuaan alas, rukoilivat heidän puolestaan, että he saisivat Pyhän Hengen,
Acts 8:15 Who, when they were come down, prayed for them, that they might receive the Holy Ghost:
Apostolien teot 8:16 (Sillä hän ei ollut vielä langennut kenenkään heistä päälle; heidät ainoastaan kastettiin Herran Jeesuksen nimeen.)
Acts 8:16 (For as yet he was fallen on none of them: only they were baptized in the name of the Lord Jesus.)
Apostolien teot 8:17 Sitten he panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen.
Acts 8:17 Then laid they their hands on them, and they received the Holy Ghost.
Apostolien teot 8:18 Ja kun Simon näki, että apostolien käsien päällepanemisen kautta Pyhä Henki annettiin, hän tarjosi heille rahaa,
Acts 8:18 And when Simon saw that through laying on of the apostles’ hands the Holy Ghost was given, he offered them money,
Apostolien teot 8:19 Sanoen: Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, hän saisi Pyhän Hengen.
Acts 8:19 Saying, Give me also this power, that on whomsoever I lay hands, he may receive the Holy Ghost.
Apostolien teot 8:20 Mutta Pietari sanoi hänelle: Sinun rahasi menehtykööt sinun kanssasi kadotukseen, koska luulit Jumalan lahjan olevan rahalla ostettavissa.
Acts 8:20 But Peter said to him, Your money perish with you, because you have thought that the gift of God may be purchased with money.
Apostolien teot 8:21 Sinulla ei ole osaa eikä arpaa tässä asiassa, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan silmissä.
Acts 8:21 You have neither part nor lot in this matter: for your heart is not right in the sight of God.
Apostolien teot 8:22 Tee siis parannus tästä pahuudestasi ja rukoile Jumalaa, jospa sydämesi ajatus ehkä sinulle anteeksi annettaisiin.
Acts 8:22 Repent therefore of this your wickedness, and pray God, if perhaps the thought of your heart may be forgiven you.
Apostolien teot 8:23 Sillä minä näen sinun olevan katkeruuden sapessa ja vääryyden kahleissa.
Acts 8:23 For I perceive that you are in the gall of bitterness, and in the bond of iniquity.
Apostolien teot 8:24 Niin Simon vastasi ja sanoi: Rukoilkaa te minun puolestani Herraa, ettei mikään näistä, joista olette puhuneet, minua kohtaisi.
Acts 8:24 Then answered Simon, and said, Pray you to the LORD for me, that none of these things which you have spoken come on me.
Apostolien teot 8:25 Ja kun he olivat todistaneet ja saarnanneet Herran sanaa, he palasivat Jerusalemiin ja saarnasivat evankeliumia monissa samarialaisten kylissä.
Acts 8:25 And they, when they had testified and preached the word of the Lord, returned to Jerusalem, and preached the gospel in many villages of the Samaritans.
Apostolien teot 8:26 Ja Herran enkeli puhui Filippukselle sanoen: Nouse ja mene etelään päin, sille tielle, joka vie Jerusalemista alas Gazaan, autiomaahan.
Acts 8:26 And the angel of the Lord spoke to Philip, saying, Arise, and go toward the south to the way that goes down from Jerusalem to Gaza, which is desert.
Apostolien teot 8:27 Ja hän nousi ja meni. Ja katso, siellä oli etiopialainen mies, Etiopian kuningattaren Kandaken alaisuudessa oleva suuriarvoinen hoviherra, joka hoiti kaikkea hänen aarrettaan. Hän oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan.
Acts 8:27 And he arose and went: and, behold, a man of Ethiopia, an eunuch of great authority under Candace queen of the Ethiopians, who had the charge of all her treasure, and had come to Jerusalem for to worship,
Apostolien teot 8:28 Oli palaamassa ja istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.
Acts 8:28 Was returning, and sitting in his chariot read Esaias the prophet.
Apostolien teot 8:29 Silloin Henki sanoi Filippukselle: Mene lähemmäs ja pysy näiden vaunujen vieressä.
Acts 8:29 Then the Spirit said to Philip, Go near, and join yourself to this chariot.
Apostolien teot 8:30 Ja Filippus juoksi sinne hänen luokseen ja kuuli hänen lukevan profeetta Esaiasta ja sanoi: Ymmärrätkö, mitä luet?
Acts 8:30 And Philip ran thither to him, and heard him read the prophet Esaias, and said, Understand you what you read?
Apostolien teot 8:31 Niin hän sanoi: Kuinka voisin ymmärtää, ellei joku minua opasta? Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ylös ja istumaan hänen viereensä.
Acts 8:31 And he said, How can I, except some man should guide me? And he desired Philip that he would come up and sit with him.
Apostolien teot 8:32 Raamatun kohta, jonka hän luki, oli tämä: Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, ja niin kuin karitsa, joka on äänetön keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutansa avannut.
Acts 8:32 The place of the scripture which he read was this, He was led as a sheep to the slaughter; and like a lamb dumb before his shearer, so opened he not his mouth:
Apostolien teot 8:33 Hänen nöyryytyksensä tähden hänen tuomionsa otettiin pois; ja kuka voi kertoa hänen syntyperänsä? Sillä hänen elämänsä on otettu pois maan päältä.
Acts 8:33 In his humiliation his judgment was taken away: and who shall declare his generation? for his life is taken from the earth.
Apostolien teot 8:34 Ja hoviherra vastasi Filippukselle ja sanoi: Minä pyydän sinua, kenestä profeetta näin puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta?
Acts 8:34 And the eunuch answered Philip, and said, I pray you, of whom speaks the prophet this? of himself, or of some other man?
Apostolien teot 8:35 Niin Filippus avasi suunsa ja alkoi samasta raamatunkohdasta ja saarnasi hänelle evankeliumia Jeesuksesta.
Acts 8:35 Then Philip opened his mouth, and began at the same scripture, and preached to him Jesus.
Apostolien teot 8:36 Ja matkalla ollessaan he tulivat veden ääreen. Ja hoviherra sanoi: Katso, tässä on vettä; mikä estää minua kastamasta?
Acts 8:36 And as they went on their way, they came to a certain water: and the eunuch said, See, here is water; what does hinder me to be baptized?
Apostolien teot 8:37 Filippus sanoi: Jos uskot koko sydämestäsi, niin se on mahdollista. Hän vastasi ja sanoi: Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.
Acts 8:37 And Philip said, If you believe with all your heart, you may. And he answered and said, I believe that Jesus Christ is the Son of God.
Apostolien teot 8:38 Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, sekä Filippus että hoviherra, astuivat veteen, ja Filippus kastoi hänet.
Acts 8:38 And he commanded the chariot to stand still: and they went down both into the water, both Philip and the eunuch; and he baptized him.
Apostolien teot 8:39 Ja kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippuksen mukaansa, eikä hoviherra enää häntä nähnyt; ja hän jatkoi matkaansa iloiten.
Acts 8:39 And when they were come up out of the water, the Spirit of the Lord caught away Philip, that the eunuch saw him no more: and he went on his way rejoicing.
Apostolien teot 8:40 Mutta Filippus löydettiin Asdodista, ja hän vaelsi niiden kautta saarnasi kaikissa kaupungeissa, kunnes tuli Kesareaan.
Acts 8:40 But Philip was found at Azotus: and passing through he preached in all the cities, till he came to Caesarea.
Apostolien teot 9:1 Ja Saul puuskui yhä uhkausta ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin luo,
Acts 9:1 And Saul, yet breathing out threatenings and slaughter against the disciples of the Lord, went to the high priest,
Apostolien teot 9:2 Ja pyysi häneltä kirjeitä Damaskoon synagogalle, että jos hän löytäisi tällä tiellä kulkevia, miehiä tai naisia, hän voisi tuoda heidät sidottuina Jerusalemiin.
Acts 9:2 And desired of him letters to Damascus to the synagogues, that if he found any of this way, whether they were men or women, he might bring them bound to Jerusalem.
Apostolien teot 9:3 Ja matkalla ollessaan hän lähestyi Damaskoa, ja yhtäkkiä taivaasta leimahti valo hänen ympärilleen.
Acts 9:3 And as he journeyed, he came near Damascus: and suddenly there shined round about him a light from heaven:
Apostolien teot 9:4 Ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan hänelle: Saul, Saul, miksi vainoat minua?
Acts 9:4 And he fell to the earth, and heard a voice saying to him, Saul, Saul, why persecute you me?
Apostolien teot 9:5 Ja hän sanoi: Kuka sinä olet, Herra? Herra sanoi: Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat; sinun on vaikea potkia pistintä vastaan.
Acts 9:5 And he said, Who are you, Lord? And the Lord said, I am Jesus whom you persecute: it is hard for you to kick against the pricks.
Apostolien teot 9:6 Ja hän vapisten ja hämmästyneenä sanoi: Herra, mitä sinä tahdot minun tekevän? Herra sanoi hänelle: Nouse ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun on tehtävä.
Acts 9:6 And he trembling and astonished said, Lord, what will you have me to do? And the Lord said to him, Arise, and go into the city, and it shall be told you what you must do.
Apostolien teot 9:7 Ja miehet, jotka matkustivat hänen kanssaan, seisoivat mykkinä, kuullen äänen, mutta nähdessään ketään.
Acts 9:7 And the men which journeyed with him stood speechless, hearing a voice, but seeing no man.
Apostolien teot 9:8 Ja Saul nousi maasta, ja kun hänen silmänsä avattiin, hän ei nähnyt ketään; vaan he taluttivat häntä kädestä ja veivät hänet Damaskoon.
Acts 9:8 And Saul arose from the earth; and when his eyes were opened, he saw no man: but they led him by the hand, and brought him into Damascus.
Apostolien teot 9:9 Ja hän oli kolme päivää näkemätön, eikä syönyt eikä juonut.
Acts 9:9 And he was three days without sight, and neither did eat nor drink.
Apostolien teot 9:10 Ja Damaskoksessa oli eräs opetuslapsi, nimeltä Ananias; ja Herra sanoi hänelle näyssä: Ananias! Ja hän sanoi: Katso, tässä minä olen, Herra.
Acts 9:10 And there was a certain disciple at Damascus, named Ananias; and to him said the Lord in a vision, Ananias. And he said, Behold, I am here, Lord.
Apostolien teot 9:11 Ja Herra sanoi hänelle: Nouse ja mene sille kadulle, jota kutsutaan Suoraksi kaduksi, ja kysy Juudaan talosta Saul-nimistä tarsolaista miestä; sillä katso, hän rukoilee,
Acts 9:11 And the Lord said to him, Arise, and go into the street which is called Straight, and inquire in the house of Judas for one called Saul, of Tarsus: for, behold, he prays,
Apostolien teot 9:12 Ja on nähnyt näyssä miehen, nimeltä Ananias, tulevan sisään ja panevan kätensä hänen päälleen, jotta hän saisi näkönsä takaisin.
Acts 9:12 And has seen in a vision a man named Ananias coming in, and putting his hand on him, that he might receive his sight.
Apostolien teot 9:13 Ananias vastasi: Herra, olen kuullut monelta tästä miehestä, kuinka paljon pahaa hän on tehnyt sinun pyhillesi Jerusalemissa.
Acts 9:13 Then Ananias answered, Lord, I have heard by many of this man, how much evil he has done to your saints at Jerusalem:
Apostolien teot 9:14 Ja täällä hänellä on ylipapeilta valta sitoa kaikki, jotka huutavat avuksi sinun nimeäsi.
Acts 9:14 And here he has authority from the chief priests to bind all that call on your name.
Apostolien teot 9:15 Mutta Herra sanoi hänelle: Mene, sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen.
Acts 9:15 But the Lord said to him, Go your way: for he is a chosen vessel to me, to bear my name before the Gentiles, and kings, and the children of Israel:
Apostolien teot 9:16 Sillä minä näytän hänelle, kuinka paljon hänen täytyy kärsiä minun nimeni tähden.
Acts 9:16 For I will show him how great things he must suffer for my name’s sake.
Apostolien teot 9:17 Niin Ananias meni ja astui sisään taloon, pani kätensä hänen päälleen ja sanoi: Veli Saul, Herra, Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit, lähetti minut, että saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhällä Hengellä.
Acts 9:17 And Ananias went his way, and entered into the house; and putting his hands on him said, Brother Saul, the Lord, even Jesus, that appeared to you in the way as you came, has sent me, that you might receive your sight, and be filled with the Holy Ghost.
Apostolien teot 9:18 Ja heti putosivat hänen silmistään ikään kuin suomut, ja hän sai heti näkönsä, nousi ja otti kasteen.
Acts 9:18 And immediately there fell from his eyes as it had been scales: and he received sight immediately, and arose, and was baptized.
Apostolien teot 9:19 Ja syötyään hän vahvistui. Silloin Saul oli muutamia päiviä opetuslasten parissa Damaskoksessa.
Acts 9:19 And when he had received meat, he was strengthened. Then was Saul certain days with the disciples which were at Damascus.
Apostolien teot 9:20 Ja heti hän saarnasi synagogissa Kristusta, että hän on Jumalan Poika.
Acts 9:20 And straightway he preached Christ in the synagogues, that he is the Son of God.
Apostolien teot 9:21 Mutta kaikki, jotka häntä kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: Eikö tämä ole se, joka tuhosi ne, jotka huusivat avuksi tätä nimeä Jerusalemissa? Ja hän tuli tänne sitä varten, että veisi heidät sidottuina ylipappien käsiin?
Acts 9:21 But all that heard him were amazed, and said; Is not this he that destroyed them which called on this name in Jerusalem, and came here for that intent, that he might bring them bound to the chief priests?
Apostolien teot 9:22 Mutta Saulin voima vahvistui ja hän saattoi Damaskoksessa asuvat juutalaiset hämmennykseen todistaen, että tämä on Kristus.
Acts 9:22 But Saul increased the more in strength, and confounded the Jews which dwelled at Damascus, proving that this is very Christ.
Apostolien teot 9:23 Ja kun oli kulunut monta päivää, juutalaiset pitivät neuvoa tappaakseen hänet.
Acts 9:23 And after that many days were fulfilled, the Jews took counsel to kill him:
Apostolien teot 9:24 Mutta Saul tiesi heidän salajuonensa, ja he vartioivat portteja päivin ja öin tappaakseen hänet.
Acts 9:24 But their laying await was known of Saul. And they watched the gates day and night to kill him.
Apostolien teot 9:25 Niin opetuslapset ottivat hänet yöllä mukaansa ja laskivat hänet alas muurin yli korissa.
Acts 9:25 Then the disciples took him by night, and let him down by the wall in a basket.
Apostolien teot 9:26 Ja kun Saul tuli Jerusalemiin, hän yritti liittyä opetuslasten joukkoon; mutta he kaikki pelkäsivät häntä eivätkä uskoneet, että hän oli opetuslapsi.
Acts 9:26 And when Saul was come to Jerusalem, he assayed to join himself to the disciples: but they were all afraid of him, and believed not that he was a disciple.
Apostolien teot 9:27 Mutta Barnabas otti hänet mukaansa ja vei hänet apostolien luo ja kertoi heille, kuinka hän oli nähnyt Herran tiellä ja että Herra oli puhunut hänelle ja kuinka hän oli rohkeasti saarnannut Damaskoksessa Jeesuksen nimessä.
Acts 9:27 But Barnabas took him, and brought him to the apostles, and declared to them how he had seen the Lord in the way, and that he had spoken to him, and how he had preached boldly at Damascus in the name of Jesus.
Apostolien teot 9:28 Ja hän oli heidän kanssaan, tullessaan sisään ja mennessään ulos Jerusalemissa.
Acts 9:28 And he was with them coming in and going out at Jerusalem.
Apostolien teot 9:29 Ja hän puhui rohkeasti Herran Jeesuksen nimessä ja väitteli kreikkalaisten kanssa; mutta he yrittivät tappaa hänet.
Acts 9:29 And he spoke boldly in the name of the Lord Jesus, and disputed against the Grecians: but they went about to slay him.
Apostolien teot 9:30 Ja kun veljet saivat tietää, he veivät hänet Kesareaan ja lähettivät hänet sieltä Tarsoon.
Acts 9:30 Which when the brothers knew, they brought him down to Caesarea, and sent him forth to Tarsus.
Apostolien teot 9:31 Silloin seurakunnilla oli rauha koko Juudeassa, Galileassa ja Samariassa, ja ne rakentuivat ja vaelsivat Herran pelossa ja Pyhän Hengen lohdutuksessa ja lisääntyivät.
Acts 9:31 Then had the churches rest throughout all Judaea and Galilee and Samaria, and were edified; and walking in the fear of the Lord, and in the comfort of the Holy Ghost, were multiplied.
Apostolien teot 9:32 Ja tapahtui, että Pietari, kiertäessään kaikkia tahoja, tuli myös Lyddassa asuvien pyhien luo.
Acts 9:32 And it came to pass, as Peter passed throughout all quarters, he came down also to the saints which dwelled at Lydda.
Apostolien teot 9:33 Ja siellä hän tapasi miehen, jonka nimi oli Aeneas, joka oli maannut vuoteessa kahdeksan vuotta ja oli halvaantunut.
Acts 9:33 And there he found a certain man named Aeneas, which had kept his bed eight years, and was sick of the palsy.
Apostolien teot 9:34 Ja Pietari sanoi hänelle: Aeneas, Jeesus Kristus sinut parantaa; nouse ja peitä vuoteesi. Ja hän nousi heti.
Acts 9:34 And Peter said to him, Aeneas, Jesus Christ makes you whole: arise, and make your bed. And he arose immediately.
Apostolien teot 9:35 Ja kaikki Lyddan ja Saronin asukkaat näkivät hänet ja kääntyivät Herran puoleen.
Acts 9:35 And all that dwelled at Lydda and Saron saw him, and turned to the Lord.
Apostolien teot 9:36 Joppessa oli eräs opetuslapsi, nimeltä Tabita, joka käännettynä on Dorkas. Tämä nainen teki paljon hyviä tekoja ja antoi almuja, joita hän myös teki.
Acts 9:36 Now there was at Joppa a certain disciple named Tabitha, which by interpretation is called Dorcas: this woman was full of good works and giving of alms which she did.
Apostolien teot 9:37 Ja niinä päivinä hän sairastui ja kuoli. He pesivät hänet ja laskivat hänet yläsaliin.
Acts 9:37 And it came to pass in those days, that she was sick, and died: whom when they had washed, they laid her in an upper chamber.
Apostolien teot 9:38 Ja koska Lydda oli lähellä Joppea, opetuslapset kuulivat Pietarin olevan siellä. Niin he lähettivät kaksi miestä pyytäen häntä viipymättä tulemaan heidän luokseen.
Acts 9:38 And for as much as Lydda was near to Joppa, and the disciples had heard that Peter was there, they sent to him two men, desiring him that he would not delay to come to them.
Apostolien teot 9:39 Niin Pietari nousi ja meni heidän kanssaan. Kun hän oli saapunut, he veivät hänet yläsaliin. Ja kaikki lesket seisoivat hänen ympärillään itkien ja näyttäen ihokkaita ja vaatteita, jotka Dorkas oli tehnyt ollessaan heidän kanssaan.
Acts 9:39 Then Peter arose and went with them. When he was come, they brought him into the upper chamber: and all the widows stood by him weeping, and showing the coats and garments which Dorcas made, while she was with them.
Apostolien teot 9:40 Mutta Pietari saattoi kaikki ulos, polvistui ja rukoili, kääntyi ruumista kohti ja sanoi: Tabita, nouse! Niin hän avasi silmänsä ja näki Pietarin ja nousi istumaan.
Acts 9:40 But Peter put them all forth, and kneeled down, and prayed; and turning him to the body said, Tabitha, arise. And she opened her eyes: and when she saw Peter, she sat up.
Apostolien teot 9:41 Ja hän ojensi hänelle kätensä, nosti hänet seisomaan ja kutsui luokseen pyhät ja lesket ja esitteli hänet elävänä.
Acts 9:41 And he gave her his hand, and lifted her up, and when he had called the saints and widows, presented her alive.
Apostolien teot 9:42 Ja se tuli tunnetuksi koko Joppessa, ja monet uskoivat Herraan.
Acts 9:42 And it was known throughout all Joppa; and many believed in the Lord.
Apostolien teot 9:43 Ja tapahtui, että hän viipyi useita päiviä Joppessa erään nahkurin Simonin luona.
Acts 9:43 And it came to pass, that he tarried many days in Joppa with one Simon a tanner.
Apostolien teot 10:1 Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies niin sanotusta italialaisesta sotaosastosta,
Acts 10:1 There was a certain man in Caesarea called Cornelius, a centurion of the band called the Italian band,
Apostolien teot 10:2 Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies koko perheensä kanssa, ja hän antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa.
Acts 10:2 A devout man, and one that feared God with all his house, which gave much alms to the people, and prayed to God always.
Apostolien teot 10:3 Hän näki näyssä selvästi noin yhdeksännellä hetkellä päivästä Jumalan enkelin tulevan sisään hänen luokseen ja sanovan hänelle: Kornelius!
Acts 10:3 He saw in a vision evidently about the ninth hour of the day an angel of God coming in to him, and saying to him, Cornelius.
Apostolien teot 10:4 Ja katsoessaan häneen hän pelästyi ja sanoi: Mikä hätänä, Herra? Jeesus sanoi hänelle: Sinun rukouksesi ja almusi ovat nousseet muistoon Jumalan eteen.
Acts 10:4 And when he looked on him, he was afraid, and said, What is it, Lord? And he said to him, Your prayers and your alms are come up for a memorial before God.
Apostolien teot 10:5 Lähetä nyt miehiä Joppeen ja kutsu luoksesi Simon, jota kutsutaan myös Pietariksi.
Acts 10:5 And now send men to Joppa, and call for one Simon, whose surname is Peter:
Apostolien teot 10:6 Hän asuu Simon-nimisen nahkurin luona, jonka talo on meren rannalla; hän kertoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä.
Acts 10:6 He lodges with one Simon a tanner, whose house is by the sea side: he shall tell you what you ought to do.
Apostolien teot 10:7 Ja kun enkeli, joka oli puhunut Korneliukselle, oli mennyt pois, kutsui hän luokseen kaksi palvelijaansa ja yhden hurskaan sotilaan niistä, jotka aina palvelivat häntä.
Acts 10:7 And when the angel which spoke to Cornelius was departed, he called two of his household servants, and a devout soldier of them that waited on him continually;
Apostolien teot 10:8 Ja ilmoitettuaan heille kaikki nämä asiat hän lähetti heidät Joppeen.
Acts 10:8 And when he had declared all these things to them, he sent them to Joppa.
Apostolien teot 10:9 Seuraavana päivänä, kun he olivat matkalla ja lähestyivät kaupunkia, Pietari nousi katolle rukoilemaan, noin kuudennella tunnilla.
Acts 10:9 On the morrow, as they went on their journey, and drew near to the city, Peter went up on the housetop to pray about the sixth hour:
Apostolien teot 10:10 Ja hänen tuli kovin nälkäinen, ja hän halusi syödä; mutta heidän valmistaessaan hän vaipui horrokseen,
Acts 10:10 And he became very hungry, and would have eaten: but while they made ready, he fell into a trance,
Apostolien teot 10:11 Ja näki taivaan avoinna ja jonkin astian laskeutuvan hänen päälleen, ikään kuin suuren liinavaateen, joka oli sidottu neljästä kulmastaan ja laskettu alas maan päälle.
Acts 10:11 And saw heaven opened, and a certain vessel descending on him, as it had been a great sheet knit at the four corners, and let down to the earth:
Apostolien teot 10:12 Jossa oli kaikenlaisia nelijalkaisia maan petoja ja villieläimiä ja matelevaisia ja taivaan lintuja.
Acts 10:12 Wherein were all manner of four footed beasts of the earth, and wild beasts, and creeping things, and fowls of the air.
Apostolien teot 10:13 Ja hänelle tuli ääni: Nouse, Pietari, teurasta ja syö!
Acts 10:13 And there came a voice to him, Rise, Peter; kill, and eat.
Apostolien teot 10:14 Mutta Pietari sanoi: Ei niin, Herra; sillä minä en ole koskaan syönyt mitään yhteistä enkä saastaista.
Acts 10:14 But Peter said, Not so, Lord; for I have never eaten any thing that is common or unclean.
Apostolien teot 10:15 Ja ääni puhui hänelle taas toisen kerran: Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älkää te sanoko epäpyhäksi.
Acts 10:15 And the voice spoke to him again the second time, What God has cleansed, that call not you common.
Apostolien teot 10:16 Tämä tehtiin kolme kertaa, ja astia nostettiin jälleen taivaaseen.
Acts 10:16 This was done thrice: and the vessel was received up again into heaven.
Apostolien teot 10:17 Kun Pietari epäili itsekseen, mitä näkemänsä näky mahtoi tarkoittaa, niin katso, Corneliuksen lähettämät miehet olivat tiedustelleet Simonin taloa ja seisoivat portin edessä,
Acts 10:17 Now while Peter doubted in himself what this vision which he had seen should mean, behold, the men which were sent from Cornelius had made enquiry for Simon’s house, and stood before the gate,
Apostolien teot 10:18 Ja huusi ja kysyi, oliko Simon, jota kutsuttiin myös Pietariksi, siellä majassa.
Acts 10:18 And called, and asked whether Simon, which was surnamed Peter, were lodged there.
Apostolien teot 10:19 Kun Pietari mietti näkyä, Henki sanoi hänelle: Katso, kolme miestä etsii sinua.
Acts 10:19 While Peter thought on the vision, the Spirit said to him, Behold, three men seek you.
Apostolien teot 10:20 Nouse siis, mene alas ja mene heidän kanssaan, ollenkaan epäilemättä, sillä minä olen heidät lähettänyt.
Acts 10:20 Arise therefore, and get you down, and go with them, doubting nothing: for I have sent them.
Apostolien teot 10:21 Niin Pietari meni alas miesten luo, jotka Kornelius oli lähettänyt hänen luokseen, ja sanoi: Katso, minä olen se, jota te etsitte. Miksi te olette tulleet?
Acts 10:21 Then Peter went down to the men which were sent to him from Cornelius; and said, Behold, I am he whom you seek: what is the cause why you are come?
Apostolien teot 10:22 Ja he sanoivat: Sadanpäämies Kornelius, hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies, josta koko juutalaisten kansa pitää hyvää ääntä, sai pyhältä enkeliltä käskyn kutsua sinut kotiinsa ja kuulla sinusta.
Acts 10:22 And they said, Cornelius the centurion, a just man, and one that fears God, and of good report among all the nation of the Jews, was warned from God by an holy angel to send for you into his house, and to hear words of you.
Apostolien teot 10:23 Niin hän kutsui heidät sisään ja otti heidät majaansa. Seuraavana päivänä Pietari lähti heidän kanssaan, ja muutamat veljet Joppesta seurasivat häntä.
Acts 10:23 Then called he them in, and lodged them. And on the morrow Peter went away with them, and certain brothers from Joppa accompanied him.
Apostolien teot 10:24 Seuraavana päivänä he saapuivat Kesareaan. Ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut kokoon sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä.
Acts 10:24 And the morrow after they entered into Caesarea. And Cornelius waited for them, and he had called together his kinsmen and near friends.
Apostolien teot 10:25 Ja kun Pietari oli tulossa sisään, Kornelius meni häntä vastaan, lankesi hänen jalkoihinsa ja kumarsi häntä.
Acts 10:25 And as Peter was coming in, Cornelius met him, and fell down at his feet, and worshipped him.
Apostolien teot 10:26 Mutta Pietari nosti hänet ylös ja sanoi: Nouse; minäkin olen ihminen.
Acts 10:26 But Peter took him up, saying, Stand up; I myself also am a man.
Apostolien teot 10:27 Ja keskustellessaan hänen kanssaan hän meni sisään ja löysi monta koolla olevaa.
Acts 10:27 And as he talked with him, he went in, and found many that were come together.
Apostolien teot 10:28 Ja hän sanoi heille: Te tiedätte, ettei juutalaisen ole sallittua seurustella vieraan kansan kanssa tai mennä hänen luokseen; mutta Jumala on osoittanut minulle, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpuhtaaksi enkä saastaiseksi.
Acts 10:28 And he said to them, You know how that it is an unlawful thing for a man that is a Jew to keep company, or come to one of another nation; but God has showed me that I should not call any man common or unclean.
Apostolien teot 10:29 Sentähden minä tulin luoksenne vastustelematta, heti kun minut kutsuttiin. Kysyn siis, mitä varten te olette minut kutsuneet?
Acts 10:29 Therefore came I to you without gainsaying, as soon as I was sent for: I ask therefore for what intent you have sent for me?
Apostolien teot 10:30 Ja Kornelius sanoi: Neljä päivää sitten minä paastosin tähän hetkeen asti, ja yhdeksännellä hetkellä minä rukoilin huoneessani, ja katso, edessäni seisoi mies hohtavissa vaatteissa,
Acts 10:30 And Cornelius said, Four days ago I was fasting until this hour; and at the ninth hour I prayed in my house, and, behold, a man stood before me in bright clothing,
Apostolien teot 10:31 Ja sanoi: Kornelius, rukouksesi on kuultu, ja almusi ovat Jumalan muistossa.
Acts 10:31 And said, Cornelius, your prayer is heard, and your alms are had in remembrance in the sight of God.
Apostolien teot 10:32 Lähetä siis Joppeen ja kutsu tänne Simon, jonka lisänimi on Pietari. Hän asuu nahkuri Simonin talossa meren rannalla. Tultuaan hän puhuu sinulle.
Acts 10:32 Send therefore to Joppa, and call here Simon, whose surname is Peter; he is lodged in the house of one Simon a tanner by the sea side: who, when he comes, shall speak to you.
Apostolien teot 10:33 Lähetin siis heti viestin luoksesi, ja olet hyvin tehnyt tullessasi. Nyt me olemme siis kaikki tässä Jumalan edessä kuulemassa kaikkea, mitä Jumala on sinulle käskenyt.
Acts 10:33 Immediately therefore I sent to you; and you have well done that you are come. Now therefore are we all here present before God, to hear all things that are commanded you of God.
Apostolien teot 10:34 Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: Totisesti minä ymmärrän, ettei Jumala erottele henkilöä.
Acts 10:34 Then Peter opened his mouth, and said, Of a truth I perceive that God is no respecter of persons:
Apostolien teot 10:35 Mutta jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.
Acts 10:35 But in every nation he that fears him, and works righteousness, is accepted with him.
Apostolien teot 10:36 Sana, jonka Jumala lähetti Israelin lapsille, julistaen rauhaa Jeesuksen Kristuksen kautta (hän on kaikkien Herra).
Acts 10:36 The word which God sent to the children of Israel, preaching peace by Jesus Christ: (he is Lord of all:)
Apostolien teot 10:37 Te tiedätte sen sanan, joka levisi koko Juudeassa, Galileasta alkaen, Johanneksen saarnaaman kasteen jälkeen.
Acts 10:37 That word, I say, you know, which was published throughout all Judaea, and began from Galilee, after the baptism which John preached;
Apostolien teot 10:38 Kuinka Jumala oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen Pyhällä Hengellä ja voimalla; hän vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki Paholaisen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssaan.
Acts 10:38 How God anointed Jesus of Nazareth with the Holy Ghost and with power: who went about doing good, and healing all that were oppressed of the devil; for God was with him.
Apostolien teot 10:39 Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki sekä juutalaisten maassa että Jerusalemissa; ja he tappoivat hänet ja ripustivat sen puuhun.
Acts 10:39 And we are witnesses of all things which he did both in the land of the Jews, and in Jerusalem; whom they slew and hanged on a tree:
Apostolien teot 10:40 Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja ilmoitti hänet julkisesti;
Acts 10:40 Him God raised up the third day, and showed him openly;
Apostolien teot 10:41 Ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan edessä valituille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan hänen noustuaan kuolleista.
Acts 10:41 Not to all the people, but to witnesses chosen before God, even to us, who did eat and drink with him after he rose from the dead.
Apostolien teot 10:42 Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi.
Acts 10:42 And he commanded us to preach to the people, and to testify that it is he which was ordained of God to be the Judge of quick and dead.
Apostolien teot 10:43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.
Acts 10:43 To him give all the prophets witness, that through his name whoever believes in him shall receive remission of sins.
Apostolien teot 10:44 Pietarin vielä puhuessa näitä sanoja, laskeutui Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
Acts 10:44 While Peter yet spoke these words, the Holy Ghost fell on all them which heard the word.
Apostolien teot 10:45 Ja kaikki ympärileikatut uskovat, jotka olivat tulleet Pietarin kanssa, olivat hämmästyneitä siitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoiden päälle.
Acts 10:45 And they of the circumcision which believed were astonished, as many as came with Peter, because that on the Gentiles also was poured out the gift of the Holy Ghost.
Apostolien teot 10:46 Sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
Acts 10:46 For they heard them speak with tongues, and magnify God. Then answered Peter,
Apostolien teot 10:47 Voiko kukaan kieltää näitä kastamasta vedellä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?
Acts 10:47 Can any man forbid water, that these should not be baptized, which have received the Holy Ghost as well as we?
Apostolien teot 10:48 Ja hän käski heidän kastaa itsensä Herran nimeen. Niin he pyysivät häntä jäämään muutamiksi päiviksi.
Acts 10:48 And he commanded them to be baptized in the name of the Lord. Then prayed they him to tarry certain days.
Apostolien teot 11:1 Ja apostolit ja veljet, jotka olivat Juudeassa, kuulivat, että pakanatkin olivat ottaneet vastaan Jumalan sanan.
Acts 11:1 And the apostles and brothers that were in Judaea heard that the Gentiles had also received the word of God.
Apostolien teot 11:2 Ja kun Pietari tuli ylös Jerusalemiin, ympärileikatut riitelivät hänen kanssaan,
Acts 11:2 And when Peter was come up to Jerusalem, they that were of the circumcision contended with him,
Apostolien teot 11:3 Sanoen: Sinä kävit ympärileikkaamattomien miesten luo ja söit heidän kanssaan.
Acts 11:3 Saying, You went in to men uncircumcised, and did eat with them.
Apostolien teot 11:4 Mutta Pietari toisti alusta asti asian ja selitti sen heille järjestyksen mukaan sanoen:
Acts 11:4 But Peter rehearsed the matter from the beginning, and expounded it by order to them, saying,
Apostolien teot 11:5 Minä olin Joppen kaupungissa rukoilemassa. Ja minä näin hurmoksessa näyn: alas laskeutui eräs astia, ikään kuin suuri liinavaate, joka neljästä kulmastaan oli laskettu taivaasta; ja se tuli minun luokseni.
Acts 11:5 I was in the city of Joppa praying: and in a trance I saw a vision, A certain vessel descend, as it had been a great sheet, let down from heaven by four corners; and it came even to me:
Apostolien teot 11:6 Ja kun olin kiinnittänyt silmäni siihen, näin siellä nelijalkaisia maan petoja ja villieläimiä ja matelijoita ja taivaan lintuja.
Acts 11:6 On the which when I had fastened my eyes, I considered, and saw four footed beasts of the earth, and wild beasts, and creeping things, and fowls of the air.
Apostolien teot 11:7 Ja minä kuulin äänen sanovan minulle: Nouse, Pietari, teurasta ja syö.
Acts 11:7 And I heard a voice saying to me, Arise, Peter; slay and eat.
Apostolien teot 11:8 Mutta minä sanoin: Ei niin, Herra; sillä ei ole koskaan tullut suuhuni mitään yhteistä eikä saastaista.
Acts 11:8 But I said, Not so, Lord: for nothing common or unclean has at any time entered into my mouth.
Apostolien teot 11:9 Mutta ääni taivaasta vastasi minulle taas: Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä te sano epäpyhäksi.
Acts 11:9 But the voice answered me again from heaven, What God has cleansed, that call not you common.
Apostolien teot 11:10 Ja tämä tapahtui kolme kertaa, ja kaikki vedettiin taas ylös taivaaseen.
Acts 11:10 And this was done three times: and all were drawn up again into heaven.
Apostolien teot 11:11 Ja katso, samassa talossa, jossa minä olin, oli jo kolme miestä, jotka oli lähetetty Kesareasta minun luokseni.
Acts 11:11 And, behold, immediately there were three men already come to the house where I was, sent from Caesarea to me.
Apostolien teot 11:12 Ja Henki käski minun lähteä heidän kanssaan, epäilemättä. Myös nämä kuusi veljeä seurasivat minua, ja me menimme miehen taloon.
Acts 11:12 And the Spirit bade me go with them, nothing doubting. Moreover these six brothers accompanied me, and we entered into the man’s house:
Apostolien teot 11:13 Ja hän kertoi meille, kuinka hän oli nähnyt huoneessaan enkelin, joka seisoi ja sanoi hänelle: Lähetä miehiä Joppeen ja nouda Simon, jota kutsutaan myös Pietariksi,
Acts 11:13 And he showed us how he had seen an angel in his house, which stood and said to him, Send men to Joppa, and call for Simon, whose surname is Peter;
Apostolien teot 11:14 Joka sinulle julistaa sanoja, joiden kautta sinä ja koko sinun perheesi pelastutte.
Acts 11:14 Who shall tell you words, whereby you and all your house shall be saved.
Apostolien teot 11:15 Ja kun aloin puhua, Pyhä Henki laskeutui heidän päälleen, niin kuin meidänkin päällemme alussa.
Acts 11:15 And as I began to speak, the Holy Ghost fell on them, as on us at the beginning.
Apostolien teot 11:16 Silloin minä muistin Herran sanan, kuinka hän oli sanonut: Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä.
Acts 11:16 Then remembered I the word of the Lord, how that he said, John indeed baptized with water; but you shall be baptized with the Holy Ghost.
Apostolien teot 11:17 Sillä koska Jumala antoi heille samanlaisen lahjan kuin meille, jotka uskoimme Herraan Jeesukseen Kristukseen, mikä olin minä, että olisin voinut vastustaa Jumalaa?
Acts 11:17 For as much then as God gave them the like gift as he did to us, who believed on the Lord Jesus Christ; what was I, that I could withstand God?
Apostolien teot 11:18 Tämän kuultuaan he vaikenivat ja ylistivät Jumalaa sanoen: Jumala on siis pakanoillekin antanut parannuksen elämään.
Acts 11:18 When they heard these things, they held their peace, and glorified God, saying, Then has God also to the Gentiles granted repentance to life.
Apostolien teot 11:19 Mutta ne, jotka olivat hajaantuneet Stefanuksen tähden syntyneen vainon vuoksi, matkustivat aina Foiniksiin, Kyproon ja Antiokiaan asti, eivätkä julistaneet sanaa muille kuin ainoastaan juutalaisille.
Acts 11:19 Now they which were scattered abroad on the persecution that arose about Stephen traveled as far as Phenice, and Cyprus, and Antioch, preaching the word to none but to the Jews only.
Apostolien teot 11:20 Ja muutamia heistä oli kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka Antiokiaan tultuaan puhuivat kreikkalaisille ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta.
Acts 11:20 And some of them were men of Cyprus and Cyrene, which, when they were come to Antioch, spoke to the Grecians, preaching the LORD Jesus.
Apostolien teot 11:21 Ja Herran käsi oli heidän kanssaan, ja suuri joukko uskoi ja kääntyi Herran puoleen.
Acts 11:21 And the hand of the Lord was with them: and a great number believed, and turned to the Lord.
Apostolien teot 11:22 Niin tieto näistä asioista kantautui Jerusalemin seurakunnan korviin, ja he lähettivät Barnabaan menemään Antiokiaan asti.
Acts 11:22 Then tidings of these things came to the ears of the church which was in Jerusalem: and they sent forth Barnabas, that he should go as far as Antioch.
Apostolien teot 11:23 Joka, tultuaan ja nähtyään Jumalan armon, iloitsi ja kehotti kaikkia pysymään vakaalla sydämellä Herrassa.
Acts 11:23 Who, when he came, and had seen the grace of God, was glad, and exhorted them all, that with purpose of heart they would hold to the Lord.
Apostolien teot 11:24 Sillä hän oli hyvä mies ja täynnä Pyhää Henkeä ja uskoa; ja paljon kansaa annettiin Herralle.
Acts 11:24 For he was a good man, and full of the Holy Ghost and of faith: and much people was added to the Lord.
Apostolien teot 11:25 Niin Barnabas lähti Tarsoon etsimään Saulia.
Acts 11:25 Then departed Barnabas to Tarsus, for to seek Saul:
Apostolien teot 11:26 Ja löydettyään hänet hän toi hänet Antiokiaan. Ja he pysyivät seurakunnan kanssa kokonaisen vuoden ja opettivat paljon kansaa. Ja opetuslapsia kutsuttiin Antiokiassa ensi kertaa kristityiksi.
Acts 11:26 And when he had found him, he brought him to Antioch. And it came to pass, that a whole year they assembled themselves with the church, and taught much people. And the disciples were called Christians first in Antioch.
Apostolien teot 11:27 Ja noina päivinä tuli profeettoja Jerusalemista Antiokiaan.
Acts 11:27 And in these days came prophets from Jerusalem to Antioch.
Apostolien teot 11:28 Ja yksi heistä, nimeltä Agabos, nousi ja Hengen vaikutuksesta antoi tiedoksi, että koko maailmaan tulisi suuri nälänhätä. Niin tapahtuikin keisari Klaudiuksen aikana.
Acts 11:28 And there stood up one of them named Agabus, and signified by the Spirit that there should be great dearth throughout all the world: which came to pass in the days of Claudius Caesar.
Apostolien teot 11:29 Niin opetuslapset päättivät kukin varojensa mukaan lähettää avustusta Juudeassa asuville veljille,
Acts 11:29 Then the disciples, every man according to his ability, determined to send relief to the brothers which dwelled in Judaea:
Apostolien teot 11:30 Niin he tekivätkin ja lähettivät sen vanhimmille Barnabaan ja Saulin käsien kautta.
Acts 11:30 Which also they did, and sent it to the elders by the hands of Barnabas and Saul.
Apostolien teot 12:1 Siihen aikaan kuningas Herodes ojensi kätensä kiusatakseen muutamia seurakunnan jäseniä.
Acts 12:1 Now about that time Herod the king stretched forth his hands to vex certain of the church.
Apostolien teot 12:2 Ja hän surmasi miekalla Jaakobin, Johanneksen veljen.
Acts 12:2 And he killed James the brother of John with the sword.
Apostolien teot 12:3 Ja koska hän näki sen juutalaisille mieleen, hän otti mukaansa myös Pietarin. (Silloin olivat happamattoman leivän päivät.)
Acts 12:3 And because he saw it pleased the Jews, he proceeded further to take Peter also. (Then were the days of unleavened bread.)
Apostolien teot 12:4 Ja otettuaan hänet kiinni hän pani hänet vankilaan ja luovutti neljän sotilasosaston vartioitavaksi, aikoen pääsiäisen jälkeen saattaa hänet kansan eteen.
Acts 12:4 And when he had apprehended him, he put him in prison, and delivered him to four squads of soldiers to keep him; intending after Easter to bring him forth to the people.
Apostolien teot 12:5 Pietaria pidettiin siis vankeudessa, mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan.
Acts 12:5 Peter therefore was kept in prison: but prayer was made without ceasing of the church to God for him.
Apostolien teot 12:6 Ja kun Herodes tahtoi tuoda hänet ulos, sinä yönä Pietari nukkui kahden sotilaan välissä, sidottuna kahdella kahleilla; ja oven edessä olevat vartijat vartioivat vankilaa.
Acts 12:6 And when Herod would have brought him forth, the same night Peter was sleeping between two soldiers, bound with two chains: and the keepers before the door kept the prison.
Apostolien teot 12:7 Ja katso, Herran enkeli tuli hänen luokseen, ja valo loisti vankilassa. Ja hän löi Pietaria kylkeen, nosti hänet ylös ja sanoi: Nouse nopeasti! Ja hänen kahleensa putosivat hänen käsistään.
Acts 12:7 And, behold, the angel of the Lord came on him, and a light shined in the prison: and he smote Peter on the side, and raised him up, saying, Arise up quickly. And his chains fell off from his hands.
Apostolien teot 12:8 Ja enkeli sanoi hänelle: Vyötä itsesi ja sito sandaalit jalkaasi. Ja niin hän teki. Ja enkeli sanoi hänelle: Heitä vaatteesi ympärillesi ja seuraa minua.
Acts 12:8 And the angel said to him, Gird yourself, and bind on your sandals. And so he did. And he said to him, Cast your garment about you, and follow me.
Apostolien teot 12:9 Ja hän meni ulos ja seurasi häntä, eikä tiennyt, että se, mitä enkeli teki, oli totta, vaan luuli näkevänsä näyn.
Acts 12:9 And he went out, and followed him; and knew not that it was true which was done by the angel; but thought he saw a vision.
Apostolien teot 12:10 Kun he olivat ohittaneet ensimmäisen ja toisen vartiotornin, he tulivat rautaportille, joka vie kaupunkiin; ja se avautui heille itsestään; ja he menivät ulos ja kulkivat eteenpäin yhtä katua pitkin; ja heti enkeli lähti hänen luotaan.
Acts 12:10 When they were past the first and the second ward, they came to the iron gate that leads to the city; which opened to them of his own accord: and they went out, and passed on through one street; and immediately the angel departed from him.
Apostolien teot 12:11 Ja kun Pietari tointui, hän sanoi: Nyt minä tiedän varmasti, että Herra on lähettänyt enkelinsä ja pelastanut minut Herodeksen käsistä ja kaikesta, mitä juutalaisten kansa odotti.
Acts 12:11 And when Peter was come to himself, he said, Now I know of a surety, that the LORD has sent his angel, and has delivered me out of the hand of Herod, and from all the expectation of the people of the Jews.
Apostolien teot 12:12 Ja asiaa mietittyään hän meni Marian, Johanneksen äidin, taloon, jonka lisänimi oli Markus; siellä oli paljon koolla rukoilemassa.
Acts 12:12 And when he had considered the thing, he came to the house of Mary the mother of John, whose surname was Mark; where many were gathered together praying.
Apostolien teot 12:13 Ja kun Pietari koputti portin oveen, tuli paikalle kuuntelemaan palvelijatar, nimeltä Rode.
Acts 12:13 And as Peter knocked at the door of the gate, a damsel came to listen, named Rhoda.
Apostolien teot 12:14 Ja kun hän tunsi Pietarin äänen, hän ei ilosta avannut porttia, vaan juoksi sisään ja kertoi, kuinka Pietari seisoi portin edessä.
Acts 12:14 And when she knew Peter’s voice, she opened not the gate for gladness, but ran in, and told how Peter stood before the gate.
Apostolien teot 12:15 Ja he sanoivat hänelle: Sinä olet hullu. Mutta hän vahvisti asian niin olevan. Silloin he sanoivat: Se on hänen enkelinsä.
Acts 12:15 And they said to her, You are mad. But she constantly affirmed that it was even so. Then said they, It is his angel.
Apostolien teot 12:16 Mutta Pietari kolkutti yhä uudelleen; ja kun he avasivat oven ja näkivät hänet, he hämmästyivät.
Acts 12:16 But Peter continued knocking: and when they had opened the door, and saw him, they were astonished.
Apostolien teot 12:17 Mutta hän viittasi kädellään heitä vaikenemaan ja kertoi heille, kuinka Herra oli johdattanut hänet ulos vankilasta. Ja hän sanoi: Menkää ja kertokaa tämä Jaakobille ja veljille. Ja hän lähti pois ja meni toiseen paikkaan.
Acts 12:17 But he, beckoning to them with the hand to hold their peace, declared to them how the Lord had brought him out of the prison. And he said, Go show these things to James, and to the brothers. And he departed, and went into another place.
Apostolien teot 12:18 Päivän koittaessa sotilaiden keskuudessa ei syntynyt pieni hämmennys siitä, mitä Pietarille oli tapahtunut.
Acts 12:18 Now as soon as it was day, there was no small stir among the soldiers, what was become of Peter.
Apostolien teot 12:19 Ja kun Herodes etsi häntä eikä löytänyt, kuulusteli hän vartijoita ja käski surmata heidät. Ja hän meni Juudeasta alas Kesareaan ja oleskeli siellä.
Acts 12:19 And when Herod had sought for him, and found him not, he examined the keepers, and commanded that they should be put to death. And he went down from Judaea to Caesarea, and there stayed.
Apostolien teot 12:20 Ja Herodes oli kovin vihainen tyyrolaisille ja sidonilaisille; mutta he tulivat yksimielisesti hänen luokseen ja tehtyään kuninkaan kamariherran Blastuksen ystävikseen, he anoivat rauhaa, koska heidän maansa sai elantonsa kuninkaan maasta.
Acts 12:20 And Herod was highly displeased with them of Tyre and Sidon: but they came with one accord to him, and, having made Blastus the king’s chamberlain their friend, desired peace; because their country was nourished by the king’s country.
Apostolien teot 12:21 Ja määräpäivänä Herodes, pukeutuneena kuninkaallisiin vaatteisiin, istui valtaistuimelleen ja piti heille puheen.
Acts 12:21 And on a set day Herod, arrayed in royal apparel, sat on his throne, and made an oration to them.
Apostolien teot 12:22 Ja kansa huusi sanoen: Se on jumalan ääni, eikä ihmisen.
Acts 12:22 And the people gave a shout, saying, It is the voice of a god, and not of a man.
Apostolien teot 12:23 Ja heti Herran enkeli löi häntä, koska hän ei antanut kunniaa Jumalalle; ja madot söivät hänet, ja hän antoi henkensä.
Acts 12:23 And immediately the angel of the Lord smote him, because he gave not God the glory: and he was eaten of worms, and gave up the ghost.
Apostolien teot 12:24 Mutta Jumalan sana kasvoi ja levisi.
Acts 12:24 But the word of God grew and multiplied.
Apostolien teot 12:25 Ja Barnabas ja Saul palasivat Jerusalemista, täytettyään palvelutehtävänsä, ja ottivat mukaansa Johanneksen, jonka lisänimi oli Markus.
Acts 12:25 And Barnabas and Saul returned from Jerusalem, when they had fulfilled their ministry, and took with them John, whose surname was Mark.
Apostolien teot 13:1 Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia, kuten Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius kyreneläinen ja Manaen, joka oli kasvatettu tetrarka Herodeksen kanssa, ja Saul.
Acts 13:1 Now there were in the church that was at Antioch certain prophets and teachers; as Barnabas, and Simeon that was called Niger, and Lucius of Cyrene, and Manaen, which had been brought up with Herod the tetrarch, and Saul.
Apostolien teot 13:2 Kun he palvelivat Herraa ja paastosivat, Pyhä Henki sanoi: Erottakaa minulle Barnabas ja Saul siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut.
Acts 13:2 As they ministered to the Lord, and fasted, the Holy Ghost said, Separate me Barnabas and Saul for the work whereunto I have called them.
Apostolien teot 13:3 Ja kun he olivat paastonneet ja rukoilleet, panneet kätensä heidän päälleen ja lähettäneet heidät menemään.
Acts 13:3 And when they had fasted and prayed, and laid their hands on them, they sent them away.
Apostolien teot 13:4 Niin he, Pyhän Hengen lähettäminä, lähtivät Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyprokseen.
Acts 13:4 So they, being sent forth by the Holy Ghost, departed to Seleucia; and from there they sailed to Cyprus.
Apostolien teot 13:5 Ja kun he olivat Salamiisessa, he saarnasivat Jumalan sanaa juutalaisten synagogissa; ja heillä oli myös Johannes palvelijanaan.
Acts 13:5 And when they were at Salamis, they preached the word of God in the synagogues of the Jews: and they had also John to their minister.
Apostolien teot 13:6 Ja kuljettuaan läpi saaren Pafoon asti he tapasivat erään juutalaisen miehen, velhon ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus.
Acts 13:6 And when they had gone through the isle to Paphos, they found a certain sorcerer, a false prophet, a Jew, whose name was Barjesus:
Apostolien teot 13:7 Joka oli maan käskynhaltijan, Sergius Pauluksen, kanssa, joka oli viisas mies ja kutsui tykönsä Barnabaan ja Saulin ja halusi kuulla Jumalan sanaa.
Acts 13:7 Which was with the deputy of the country, Sergius Paulus, a prudent man; who called for Barnabas and Saul, and desired to hear the word of God.
Apostolien teot 13:8 Mutta Elymas, noita – sillä niin hänen nimensä tulkitaan – vastusti heitä ja koetti kääntää sijaissaarnaajan pois uskosta.
Acts 13:8 But Elymas the sorcerer (for so is his name by interpretation) withstood them, seeking to turn away the deputy from the faith.
Apostolien teot 13:9 Silloin Saul, jota myös kutsutaan Paavaliksi, täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa häneen.
Acts 13:9 Then Saul, (who also is called Paul,) filled with the Holy Ghost, set his eyes on him.
Apostolien teot 13:10 Ja sanoi: Oi sinä kaikkea kavalia ja kaikkea ilkikurisuutta täynnä oleva, sinä perkeleen lapsi, sinä kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran oikeita teitä?
Acts 13:10 And said, O full of all subtlety and all mischief, you child of the devil, you enemy of all righteousness, will you not cease to pervert the right ways of the Lord?
Apostolien teot 13:11 Ja nyt, katso, Herran käsi on sinun päälläsi, ja sinä tulet sokeaksi etkä näe aurinkoa jonkin aikaa. Ja heti lankesi hänen ylleen usva ja pimeys, ja hän kulki ympäri ja etsi taluttajaa.
Acts 13:11 And now, behold, the hand of the Lord is on you, and you shall be blind, not seeing the sun for a season. And immediately there fell on him a mist and a darkness; and he went about seeking some to lead him by the hand.
Apostolien teot 13:12 Silloin sijaishallitsija, nähdessään, mitä tapahtui, uskoi ja hämmästyi Herran oppia.
Acts 13:12 Then the deputy, when he saw what was done, believed, being astonished at the doctrine of the Lord.
Apostolien teot 13:13 Lähtiessään Paavali ja hänen seuralaisensa Pafoksesta he saapuivat Pamfylian Pergeen. Johannes oli lähtenyt heistä ja palannut Jerusalemiin.
Acts 13:13 Now when Paul and his company loosed from Paphos, they came to Perga in Pamphylia: and John departing from them returned to Jerusalem.
Apostolien teot 13:14 Mutta lähtiessään Pergestä he tulivat Pisidian Antiokiaan ja menivät sapatinpäivänä synagogaan ja istuutuivat.
Acts 13:14 But when they departed from Perga, they came to Antioch in Pisidia, and went into the synagogue on the sabbath day, and sat down.
Apostolien teot 13:15 Ja lain ja profeettojen lukemisen jälkeen synagogan esimiehet lähettivät heille sanan: Miehet ja veljet, jos teillä on jotakin kehotuksen sanaa kansalle, niin puhukaa.
Acts 13:15 And after the reading of the law and the prophets the rulers of the synagogue sent to them, saying, You men and brothers, if you have any word of exhortation for the people, say on.
Apostolien teot 13:16 Silloin Paavali nousi seisomaan, viittasi kädellään ja sanoi: Israelin miehet ja te Jumalaa pelkäväiset, kuulkaa!
Acts 13:16 Then Paul stood up, and beckoning with his hand said, Men of Israel, and you that fear God, give audience.
Apostolien teot 13:17 Tämän Israelin kansan Jumala valitsi meidän isämme ja korotti kansan, kun he asuivat muukalaisina Egyptin maassa, ja kohotetulla käsivarrella hän vei heidät sieltä pois.
Acts 13:17 The God of this people of Israel chose our fathers, and exalted the people when they dwelled as strangers in the land of Egypt, and with an high arm brought he them out of it.
Apostolien teot 13:18 Ja noin neljänkymmenen vuoden ajan hän salli heidän tapojaan erämaassa.
Acts 13:18 And about the time of forty years suffered he their manners in the wilderness.
Apostolien teot 13:19 Ja kun hän oli tuhonnut seitsemän kansaa Kanaanin maassa, jakoi hän niiden maat heille arvalla.
Acts 13:19 And when he had destroyed seven nations in the land of Chanaan, he divided their land to them by lot.
Apostolien teot 13:20 Ja sen jälkeen hän antoi heille tuomareita noin neljänsadanviidenkymmenen vuoden ajan, aina profeetta Samueliin asti.
Acts 13:20 And after that he gave to them judges about the space of four hundred and fifty years, until Samuel the prophet.
Apostolien teot 13:21 Ja sen jälkeen he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.
Acts 13:21 And afterward they desired a king: and God gave to them Saul the son of Cis, a man of the tribe of Benjamin, by the space of forty years.
Apostolien teot 13:22 Ja kun hän oli hänet pannut viralta, herätti hän heille kuninkaaksi Daavidin, josta hän myös todisti heidän puolestaan sanoen: Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, miehen sydämeni mukaan, joka on täyttävä kaiken tahtoni.
Acts 13:22 And when he had removed him, he raised up to them David to be their king; to whom also he gave their testimony, and said, I have found David the son of Jesse, a man after my own heart, which shall fulfill all my will.
Apostolien teot 13:23 Tämän miehen jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan herättänyt Israelille Vapahtajaksi, Jeesuksen,
Acts 13:23 Of this man’s seed has God according to his promise raised to Israel a Savior, Jesus:
Apostolien teot 13:24 Kun Johannes oli ennen tulemistaan saarnannut parannuksen kastetta kaikelle Israelin kansalle.
Acts 13:24 When John had first preached before his coming the baptism of repentance to all the people of Israel.
Apostolien teot 13:25 Ja kun Johannes oli täyttänyt juoksunsa, hän sanoi: Kuka te minua pidätte? Minä en ole se. Mutta katso, minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiä jaloista en ole kelvollinen riisumaan.
Acts 13:25 And as John fulfilled his course, he said, Whom think you that I am? I am not he. But, behold, there comes one after me, whose shoes of his feet I am not worthy to loose.
Apostolien teot 13:26 Miehet ja veljet, Abrahamin suvun lapset ja kaikki teistä, jotka Jumalaa pelkävät, teille on lähetetty tämän pelastuksen sana.
Acts 13:26 Men and brothers, children of the stock of Abraham, and whoever among you fears God, to you is the word of this salvation sent.
Apostolien teot 13:27 Sillä ne, jotka asuvat Jerusalemissa, ja heidän hallitusmiehensä, koska he eivät tunteneet häntä eivätkä profeettojen ääniä, joita luetaan joka sapatti, he ovat täyttäneet ne tuomitessaan hänet.
Acts 13:27 For they that dwell at Jerusalem, and their rulers, because they knew him not, nor yet the voices of the prophets which are read every sabbath day, they have fulfilled them in condemning him.
Apostolien teot 13:28 Ja vaikka he eivät löytäneet hänessä mitään kuoleman syytä, he kuitenkin vaativat Pilatukselta, että hänet surmattaisiin.
Acts 13:28 And though they found no cause of death in him, yet desired they Pilate that he should be slain.
Apostolien teot 13:29 Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mitä hänestä oli kirjoitettu, he ottivat hänet alas puusta ja panivat hautaan.
Acts 13:29 And when they had fulfilled all that was written of him, they took him down from the tree, and laid him in a sepulcher.
Apostolien teot 13:30 Mutta Jumala herätti hänet kuolleista:
Acts 13:30 But God raised him from the dead:
Apostolien teot 13:31 Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta Jerusalemiin ja jotka ovat hänen todistajansa kansan edessä.
Acts 13:31 And he was seen many days of them which came up with him from Galilee to Jerusalem, who are his witnesses to the people.
Apostolien teot 13:32 Ja me julistamme teille ilosanomaa, että isille annettu lupaus
Acts 13:32 And we declare to you glad tidings, how that the promise which was made to the fathers,
Apostolien teot 13:33 Jumala on sen täyttänyt meille, heidän lapsilleen, herättämällä Jeesuksen, niin kuin toisessa psalmissa on kirjoitettu: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
Acts 13:33 God has fulfilled the same to us their children, in that he has raised up Jesus again; as it is also written in the second psalm, You are my Son, this day have I begotten you.
Apostolien teot 13:34 Mutta siitä, että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaa katoavaisuuteen, hän sanoi näin: Minä annan teille Daavidin varmat armoteot.
Acts 13:34 And as concerning that he raised him up from the dead, now no more to return to corruption, he said on this wise, I will give you the sure mercies of David.
Apostolien teot 13:35 Siksi hän sanoi myös toisessa psalmissa: Sinä et salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.
Acts 13:35 Why he said also in another psalm, You shall not suffer your Holy One to see corruption.
Apostolien teot 13:36 Sillä Daavid, palveltuaan omaa sukupolveaan Jumalan tahdon mukaan, vaipui uneen ja hänet pantiin isiensä tykö ja hän näki mätänemisen.
Acts 13:36 For David, after he had served his own generation by the will of God, fell on sleep, and was laid to his fathers, and saw corruption:
Apostolien teot 13:37 Mutta hän, jonka Jumala herätti kuolleista, ei nähnyt katoavaisuutta.
Acts 13:37 But he, whom God raised again, saw no corruption.
Apostolien teot 13:38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että tämän miehen kautta teille saarnataan syntien anteeksiantamus,
Acts 13:38 Be it known to you therefore, men and brothers, that through this man is preached to you the forgiveness of sins:
Apostolien teot 13:39 Ja hänessä kaikki, jotka uskovat, vanhurskautetaan kaikesta, mistä te ette voineet vanhurskautua Mooseksen lain kautta.
Acts 13:39 And by him all that believe are justified from all things, from which you could not be justified by the law of Moses.
Apostolien teot 13:40 Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mistä profeetoissa on puhuttu;
Acts 13:40 Beware therefore, lest that come on you, which is spoken of in the prophets;
Apostolien teot 13:41 Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa! Sillä minä teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, vaikka joku sen teille kertoisi.
Acts 13:41 Behold, you despisers, and wonder, and perish: for I work a work in your days, a work which you shall in no wise believe, though a man declare it to you.
Apostolien teot 13:42 Ja kun juutalaiset olivat menneet ulos synagogasta, pakanat etsivät, että näitä sanoja saarnattaisiin heille seuraavana sapattina.
Acts 13:42 And when the Jews were gone out of the synagogue, the Gentiles sought that these words might be preached to them the next sabbath.
Apostolien teot 13:43 Kun seurakunta oli hajallaan, monet juutalaiset ja uskonnolliset käännynnäiset seurasivat Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehottivat heitä pysymään Jumalan armossa.
Acts 13:43 Now when the congregation was broken up, many of the Jews and religious proselytes followed Paul and Barnabas: who, speaking to them, persuaded them to continue in the grace of God.
Apostolien teot 13:44 Ja seuraavana sapattina lähes koko kaupunki kokoontui kuulemaan Jumalan sanaa.
Acts 13:44 And the next sabbath day came almost the whole city together to hear the word of God.
Apostolien teot 13:45 Mutta nähdessään kansanjoukot juutalaiset täyttyivät kateudesta ja puhuivat Paavalin puheita vastaan, väittivät vastaan ja pilkkasivat Jumalaa.
Acts 13:45 But when the Jews saw the multitudes, they were filled with envy, and spoke against those things which were spoken by Paul, contradicting and blaspheming.
Apostolien teot 13:46 Silloin Paavali ja Barnabas rohkenivat ja sanoivat: Jumalan sana oli ensin puhuttava teille; mutta koska te hylkäätte sen ettekä pidä itseänne iankaikkiseen elämään kelvottomina, niin katso, me käännymme pakanoiden puoleen.
Acts 13:46 Then Paul and Barnabas waxed bold, and said, It was necessary that the word of God should first have been spoken to you: but seeing you put it from you, and judge yourselves unworthy of everlasting life, see, we turn to the Gentiles.
Apostolien teot 13:47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt sanoen: 'Minä olen pannut sinut pakanoille valoksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti.'
Acts 13:47 For so has the Lord commanded us, saying, I have set you to be a light of the Gentiles, that you should be for salvation to the ends of the earth.
Apostolien teot 13:48 Ja kun pakanat kuulivat tämän, he iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa; ja kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään, uskoivat.
Acts 13:48 And when the Gentiles heard this, they were glad, and glorified the word of the Lord: and as many as were ordained to eternal life believed.
Apostolien teot 13:49 Ja Herran sana levisi koko maakunnassa.
Acts 13:49 And the word of the Lord was published throughout all the region.
Apostolien teot 13:50 Mutta juutalaiset yllyttivät jumalaapelkääväisiä ja arvossa pidettyjä naisia ja kaupungin johtomiehiä ja nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan ja ajoivat heidät pois alueeltaan.
Acts 13:50 But the Jews stirred up the devout and honorable women, and the chief men of the city, and raised persecution against Paul and Barnabas, and expelled them out of their coasts.
Apostolien teot 13:51 Mutta he pudistivat jalkojensa tomun heitä vastaan ja tulivat Ikonioniin.
Acts 13:51 But they shook off the dust of their feet against them, and came to Iconium.
Apostolien teot 13:52 Ja opetuslapset täyttyivät ilolla ja Pyhällä Hengellä.
Acts 13:52 And the disciples were filled with joy, and with the Holy Ghost.
Apostolien teot 14:1 Ja Ikonionissa tapahtui, että he menivät yhdessä juutalaisten synagogaan ja puhuivat niin, että suuri joukko sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskoi.
Acts 14:1 And it came to pass in Iconium, that they went both together into the synagogue of the Jews, and so spoke, that a great multitude both of the Jews and also of the Greeks believed.
Apostolien teot 14:2 Mutta uskottomat juutalaiset yllyttivät pakanoita ja pahensivat heidän mieltään veljiä vastaan.
Acts 14:2 But the unbelieving Jews stirred up the Gentiles, and made their minds evil affected against the brothers.
Apostolien teot 14:3 Niin he viipyivät siellä kauan aikaa ja puhuivat rohkeasti Herrassa, joka todisti armonsa sanasta ja antoi tapahtua tunnustekoja ja ihmeitä heidän kättensä kautta.
Acts 14:3 Long time therefore stayed they speaking boldly in the Lord, which gave testimony to the word of his grace, and granted signs and wonders to be done by their hands.
Apostolien teot 14:4 Mutta kaupungin kansa jakautui: osa oli juutalaisten puolella, osa apostolien puolella.
Acts 14:4 But the multitude of the city was divided: and part held with the Jews, and part with the apostles.
Apostolien teot 14:5 Ja kun sekä pakanat että juutalaiset ja heidän hallitusmiehensä hyökkäsivät heitä vastaan, aikoen pahoittaa mielensä ja kivittää heidät,
Acts 14:5 And when there was an assault made both of the Gentiles, and also of the Jews with their rulers, to use them spitefully, and to stone them,
Apostolien teot 14:6 He huomasivat sen ja pakenivat Lykaonian kaupunkeihin, Lystraan ja Derbeen, ja niiden ympäristöön.
Acts 14:6 They were ware of it, and fled to Lystra and Derbe, cities of Lycaonia, and to the region that lies round about:
Apostolien teot 14:7 Ja siellä he saarnasivat evankeliumia.
Acts 14:7 And there they preached the gospel.
Apostolien teot 14:8 Ja Lystrassa istui mies, heikkojalkainen, rampa äitinsä kohdusta asti, joka ei ollut koskaan kävellyt.
Acts 14:8 And there sat a certain man at Lystra, weak in his feet, being a cripple from his mother’s womb, who never had walked:
Apostolien teot 14:9 Tämä kuuli Paavalin puhuvan. Paavali katsoi häneen ja huomasi, että hänellä oli usko parantua,
Acts 14:9 The same heard Paul speak: who steadfastly beholding him, and perceiving that he had faith to be healed,
Apostolien teot 14:10 Hän sanoi kovalla äänellä: Nouse seisomaan jaloillesi. Ja hän hyppäsi ja käveli.
Acts 14:10 Said with a loud voice, Stand upright on your feet. And he leaped and walked.
Apostolien teot 14:11 Ja kun kansa näki, mitä Paavali oli tehnyt, he korottivat äänensä ja sanoivat lykaonian kielellä: Jumalat ovat tulleet alas meidän luoksemme ihmisten muotoisina.
Acts 14:11 And when the people saw what Paul had done, they lifted up their voices, saying in the speech of Lycaonia, The gods are come down to us in the likeness of men.
Apostolien teot 14:12 Ja he kutsuivat Barnabasta Jupiteriksi ja Paavalia Merkuriukseksi, koska hän oli se, joka pääpuhui.
Acts 14:12 And they called Barnabas, Jupiter; and Paul, Mercurius, because he was the chief speaker.
Apostolien teot 14:13 Silloin heidän kaupunkinsa edustalla olevan Jupiterin pappi toi härkiä ja seppeleitä porteille ja halusi uhrata kansan kanssa.
Acts 14:13 Then the priest of Jupiter, which was before their city, brought oxen and garlands to the gates, and would have done sacrifice with the people.
Apostolien teot 14:14 Kun apostolit Barnabas ja Paavali kuulivat tästä, he repäisivät vaatteensa ja juoksivat kansan sekaan huutaen:
Acts 14:14 Which when the apostles, Barnabas and Paul, heard of, they rent their clothes, and ran in among the people, crying out,
Apostolien teot 14:15 Ja he sanoivat: Herrat, miksi teette tällaista? Mekin olemme samanmielisiä ihmisiä kuin te, ja me saarnaamme teille, että te kääntyisitte näistä turhista jumalista elävän Jumalan puoleen, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on,
Acts 14:15 And saying, Sirs, why do you these things? We also are men of like passions with you, and preach to you that you should turn from these vanities to the living God, which made heaven, and earth, and the sea, and all things that are therein:
Apostolien teot 14:16 Joka muinoin salli kaikkien kansojen vaeltaa omia teitään.
Acts 14:16 Who in times past suffered all nations to walk in their own ways.
Apostolien teot 14:17 Kuitenkaan hän ei jättänyt itsestään todistusta vaille, sillä hän teki hyvää ja antoi meille taivaasta sateen ja hedelmälliset ajat, täyttäen sydämemme ruoalla ja ilolla.
Acts 14:17 Nevertheless he left not himself without witness, in that he did good, and gave us rain from heaven, and fruitful seasons, filling our hearts with food and gladness.
Apostolien teot 14:18 Ja näillä sanoilla he tuskin hillitivät kansaa, niin ettei tämä uhrannut heille.
Acts 14:18 And with these sayings scarce restrained they the people, that they had not done sacrifice to them.
Apostolien teot 14:19 Ja sinne tuli Antiokiasta ja Ikonionista juutalaisia, jotka taivuttelivat kansan ja kivittivät Paavalia ja raahasivat hänet ulos kaupungista, luullen hänen kuolleen.
Acts 14:19 And there came thither certain Jews from Antioch and Iconium, who persuaded the people, and having stoned Paul, drew him out of the city, supposing he had been dead.
Apostolien teot 14:20 Mutta kun opetuslapset seisoivat hänen ympärillään, hän nousi ja meni kaupunkiin; ja seuraavana päivänä hän lähti Barnabaan kanssa Derbeen.
Acts 14:20 However,, as the disciples stood round about him, he rose up, and came into the city: and the next day he departed with Barnabas to Derbe.
Apostolien teot 14:21 Ja saarnattuaan evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monia opetuksia he palasivat jälleen Lystraan, Ikonioniin ja Antiokiaan,
Acts 14:21 And when they had preached the gospel to that city, and had taught many, they returned again to Lystra, and to Iconium, and Antioch,
Apostolien teot 14:22 Vahvistaen opetuslasten sieluja ja kehottaen heitä pysymään uskossa ja sanoen, että meidän täytyy päästä Jumalan valtakuntaan monen ahdistuksen kautta.
Acts 14:22 Confirming the souls of the disciples, and exhorting them to continue in the faith, and that we must through much tribulation enter into the kingdom of God.
Apostolien teot 14:23 Ja kun he olivat asettaneet heidät vanhimmiksi jokaisessa seurakunnassa, rukoilleet ja paastonneet, he antoivat heidät Herran haltuun, johon he uskoivat.
Acts 14:23 And when they had ordained them elders in every church, and had prayed with fasting, they commended them to the Lord, on whom they believed.
Apostolien teot 14:24 Ja kuljettuaan halki Pisidian he tulivat Pamfyliaan.
Acts 14:24 And after they had passed throughout Pisidia, they came to Pamphylia.
Apostolien teot 14:25 Ja saarnattuaan sanaa Pergessä he menivät alas Attaliaan.
Acts 14:25 And when they had preached the word in Perga, they went down into Attalia:
Apostolien teot 14:26 Ja siellä he purjehtivat Antiokiaan, josta heidät oli suositeltu Jumalan armon haltuun sitä työtä varten, jonka he olivat suorittaneet.
Acts 14:26 And there sailed to Antioch, from where they had been recommended to the grace of God for the work which they fulfilled.
Apostolien teot 14:27 Ja kun he olivat saapuneet ja kutsuneet seurakunnan koolle, he kertoivat, mitä kaikkea Jumala oli heidän kanssaan tehnyt ja kuinka hän oli avannut uskon oven pakanoille.
Acts 14:27 And when they were come, and had gathered the church together, they rehearsed all that God had done with them, and how he had opened the door of faith to the Gentiles.
Apostolien teot 14:28 Ja he viipyivät siellä kauan aikaa opetuslasten kanssa.
Acts 14:28 And there they stayed long time with the disciples.
Apostolien teot 15:1 Ja muutamat miehet, jotka olivat tulleet alas Juudeasta, opettivat veljiä ja sanoivat: Ellette ympärileikkauta itseänne Mooseksen tavan mukaan, ette voi pelastua.
Acts 15:1 And certain men which came down from Judaea taught the brothers, and said, Except you be circumcised after the manner of Moses, you cannot be saved.
Apostolien teot 15:2 Kun Paavalilla ja Barnabaalla oli siis melkoinen riita ja väittely heidän kanssaan, päätettiin, että Paavalin ja Barnabaan sekä muutamien muiden heistä oli lähdettävä Jerusalemiin apostolien ja vanhinten luo tämän kysymyksen vuoksi.
Acts 15:2 When therefore Paul and Barnabas had no small dissension and disputation with them, they determined that Paul and Barnabas, and certain other of them, should go up to Jerusalem to the apostles and elders about this question.
Apostolien teot 15:3 Ja seurakunnan saatettua heidät matkaan, he kulkivat Foinikian ja Samarian kautta ja julistivat pakanain kääntymystä, ja he tuottivat suuren ilon kaikille veljille.
Acts 15:3 And being brought on their way by the church, they passed through Phenice and Samaria, declaring the conversion of the Gentiles: and they caused great joy to all the brothers.
Apostolien teot 15:4 Ja kun he saapuivat Jerusalemiin, seurakunta ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan, ja he kertoivat, mitä Jumala oli heidän kanssaan tehnyt.
Acts 15:4 And when they were come to Jerusalem, they were received of the church, and of the apostles and elders, and they declared all things that God had done with them.
Apostolien teot 15:5 Mutta muutamia fariseusten lahkosta nousi, jotka olivat uskoneet, ja sanoivat: Heidät oli ympärileikattava ja käskettävä noudattaa Mooseksen lakia.
Acts 15:5 But there rose up certain of the sect of the Pharisees which believed, saying, That it was needful to circumcise them, and to command them to keep the law of Moses.
Apostolien teot 15:6 Ja apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa.
Acts 15:6 And the apostles and elders came together for to consider of this matter.
Apostolien teot 15:7 Ja kun oli syntynyt paljon väitelyä, Pietari nousi ja sanoi heille: Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan sitten teki meidän keskuudessamme valinnan, että pakanat minun suustani kuulisivat evankeliumin sanan ja uskoisivat.
Acts 15:7 And when there had been much disputing, Peter rose up, and said to them, Men and brothers, you know how that a good while ago God made choice among us, that the Gentiles by my mouth should hear the word of the gospel, and believe.
Apostolien teot 15:8 Ja Jumala, joka tuntee sydämet, todisti heidän puolestaan antaen heille Pyhän Hengen, niin kuin meillekin,
Acts 15:8 And God, which knows the hearts, bore them witness, giving them the Holy Ghost, even as he did to us;
Apostolien teot 15:9 Eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän välillään, puhdistaen heidän sydämensä uskolla.
Acts 15:9 And put no difference between us and them, purifying their hearts by faith.
Apostolien teot 15:10 Miksi siis kiusaatte Jumalaa panemalla opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä me kyenneet kantamaan?
Acts 15:10 Now therefore why tempt you God, to put a yoke on the neck of the disciples, which neither our fathers nor we were able to bear?
Apostolien teot 15:11 Mutta me uskomme, että Herran Jeesuksen Kristuksen armon kautta me pelastumme, niin kuin hekin.
Acts 15:11 But we believe that through the grace of the LORD Jesus Christ we shall be saved, even as they.
Apostolien teot 15:12 Silloin kaikki väkijoukko vaikeni ja kuunteli Barnabasta ja Paavalia, jotka kertoivat, mitä ihmeitä ja tunnustekoja Jumala oli heidän kauttaan tehnyt pakanain keskuudessa.
Acts 15:12 Then all the multitude kept silence, and gave audience to Barnabas and Paul, declaring what miracles and wonders God had worked among the Gentiles by them.
Apostolien teot 15:13 Ja kun he olivat vaikenneet, Jaakob vastasi sanoen: Miehet, veljet, kuulkaa minua!
Acts 15:13 And after they had held their peace, James answered, saying, Men and brothers, listen to me:
Apostolien teot 15:14 Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kertaa katsoi pakanoiden puoleen ottaakseen heistä kansan nimelleen.
Acts 15:14 Simeon has declared how God at the first did visit the Gentiles, to take out of them a people for his name.
Apostolien teot 15:15 Ja tähän sopivat yhteen profeettojen sanat, niin kuin on kirjoitettu:
Acts 15:15 And to this agree the words of the prophets; as it is written,
Apostolien teot 15:16 Tämän jälkeen minä palajan ja rakennan jälleen Daavidin sortuneen majan, ja minä rakennan jälleen sen rauniot ja nostan sen ennalleen.
Acts 15:16 After this I will return, and will build again the tabernacle of David, which is fallen down; and I will build again the ruins thereof, and I will set it up:
Apostolien teot 15:17 Jotta jäljelle jääneet ihmiset etsisivät Herraa, ja kaikki pakanat, joiden ylle minun nimeni on otettu, sanoo Herra, joka tekee kaiken tämän.
Acts 15:17 That the residue of men might seek after the Lord, and all the Gentiles, on whom my name is called, said the Lord, who does all these things.
Apostolien teot 15:18 Jumalalle ovat tunnetut kaikki hänen tekonsa maailman alusta asti.
Acts 15:18 Known to God are all his works from the beginning of the world.
Apostolien teot 15:19 Sentähden minun tuomioni on, ettemme vaivaisi niitä, jotka pakanoista kääntyvät Jumalan puoleen,
Acts 15:19 Why my sentence is, that we trouble not them, which from among the Gentiles are turned to God:
Apostolien teot 15:20 Vaan että me kirjoitamme heille, että heidän tulisi karttaa epäjumalien saastaisuutta ja haureutta ja kuristettua lihaa ja verta.
Acts 15:20 But that we write to them, that they abstain from pollutions of idols, and from fornication, and from things strangled, and from blood.
Apostolien teot 15:21 Sillä Mooseksella on muinoin jokaisessa kaupungissa saarnaajiaan, ja häntä luetaan synagogissa joka sapatti.
Acts 15:21 For Moses of old time has in every city them that preach him, being read in the synagogues every sabbath day.
Apostolien teot 15:22 Silloin apostolit ja vanhimmat yhdessä koko seurakunnan kanssa näkivät hyväksi lähettää keskuudestaan miehiä ja valita heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan kanssa, nimittäin Juudaan, jota kutsuttiin Barsabaaksi, ja Silaan, jotka olivat veljien joukossa johtavia miehiä.
Acts 15:22 Then pleased it the apostles and elders with the whole church, to send chosen men of their own company to Antioch with Paul and Barnabas; namely, Judas surnamed Barsabas and Silas, chief men among the brothers:
Apostolien teot 15:23 Ja he kirjoittivat heidän kauttaan kirjeitä tällä tavalla: Apostolit ja vanhimmat ja veljet lähettävät tervehdyksen pakanoista oleville veljille Antiokiassa, Syyriassa ja Kilikiassa.
Acts 15:23 And they wrote letters by them after this manner; The apostles and elders and brothers send greeting to the brothers which are of the Gentiles in Antioch and Syria and Cilicia.
Apostolien teot 15:24 Sillä niin paljon kuin olemme kuulleet, jotkut meistä lähteneet ovat puheillaan hämmentäneet teitä ja saattaneet teidät kuolleiksi sanoen: Teidän on ympärileikattava itsenne ja noudatettava lakia, joille emme ole antaneet sellaista käskyä,
Acts 15:24 For as much as we have heard, that certain which went out from us have troubled you with words, subverting your souls, saying, You must be circumcised, and keep the law: to whom we gave no such commandment:
Apostolien teot 15:25 Me yksimielisesti koolla ollessamme päätimme lähettää valitsemiamme miehiä teidän luoksenne rakkaidemme Barnabaan ja Paavalin kanssa,
Acts 15:25 It seemed good to us, being assembled with one accord, to send chosen men to you with our beloved Barnabas and Paul,
Apostolien teot 15:26 Miehet, jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden.
Acts 15:26 Men that have hazarded their lives for the name of our Lord Jesus Christ.
Apostolien teot 15:27 Lähetimme siis Juudaan ja Silaan, jotka myös suullisesti kertovat teille samat asiat.
Acts 15:27 We have sent therefore Judas and Silas, who shall also tell you the same things by mouth.
Apostolien teot 15:28 Sillä Pyhä Henki ja me näimme hyväksi, ettei teidän päällenne pidä panna enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät;
Acts 15:28 For it seemed good to the Holy Ghost, and to us, to lay on you no greater burden than these necessary things;
Apostolien teot 15:29 Että kartatte epäjumalille uhrattua lihaa ja verta ja kuristettua lihaa ja haureutta. Jos te näitä kartatte, te teette hyvin. Hyvästi teidän käy.
Acts 15:29 That you abstain from meats offered to idols, and from blood, and from things strangled, and from fornication: from which if you keep yourselves, you shall do well. Fare you well.
Apostolien teot 15:30 Niinpä heidät oli lähetetty, ja he tulivat Antiokiaan. Ja kun he olivat koonneet kansan, he antoivat kirjeen.
Acts 15:30 So when they were dismissed, they came to Antioch: and when they had gathered the multitude together, they delivered the letter:
Apostolien teot 15:31 Ja luettuaan he iloitsivat tästä lohdutuksesta.
Acts 15:31 Which when they had read, they rejoiced for the consolation.
Apostolien teot 15:32 Ja Juudas ja Silas, jotka itsekin olivat profeettoja, kehottivat veljiä monin sanoin ja vahvistivat heitä.
Acts 15:32 And Judas and Silas, being prophets also themselves, exhorted the brothers with many words, and confirmed them.
Apostolien teot 15:33 Ja heidän viivyttyään siellä jonkin aikaa veljet laskivat heidät rauhassa apostolien luo.
Acts 15:33 And after they had tarried there a space, they were let go in peace from the brothers to the apostles.
Apostolien teot 15:34 Silas kuitenkin näki hyväksi jäädä sinne.
Acts 15:34 Notwithstanding it pleased Silas to abide there still.
Apostolien teot 15:35 Myös Paavali ja Barnabas pysyivät Antiokiassa ja opettivat ja julistivat Herran sanaa monien muiden kanssa.
Acts 15:35 Paul also and Barnabas continued in Antioch, teaching and preaching the word of the Lord, with many others also.
Apostolien teot 15:36 Ja muutamien päivien kuluttua Paavali sanoi Barnabaalle: Menkäämme taas katsomaan veljiämme jokaiseen kaupunkiin, jossa olemme julistaneet Herran sanaa, ja katsokaamme, kuinka heidän voivan.
Acts 15:36 And some days after Paul said to Barnabas, Let us go again and visit our brothers in every city where we have preached the word of the LORD, and see how they do.
Apostolien teot 15:37 Ja Barnabas päätti ottaa mukaansa Johanneksen, jonka lisänimi oli Markus.
Acts 15:37 And Barnabas determined to take with them John, whose surname was Mark.
Apostolien teot 15:38 Mutta Paavali ei katsonut hyväksi ottaa mukaansa häntä, joka oli Pamfyliassa eronnut heistä eikä lähtenyt heidän kanssaan työhön.
Acts 15:38 But Paul thought not good to take him with them, who departed from them from Pamphylia, and went not with them to the work.
Apostolien teot 15:39 Ja heidän välilleen syntyi niin kiivas riita, että he erosivat toisistaan. Niin Barnabas otti Markuksen mukaansa ja purjehti Kyproon.
Acts 15:39 And the contention was so sharp between them, that they departed asunder one from the other: and so Barnabas took Mark, and sailed to Cyprus;
Apostolien teot 15:40 Ja Paavali valitsi Silaksen ja lähti matkaan, veljien suositeltua Jumalan armon haltuun.
Acts 15:40 And Paul chose Silas, and departed, being recommended by the brothers to the grace of God.
Apostolien teot 15:41 Ja hän kulki Syyrian ja Kilikian halki ja vahvisti seurakuntia.
Acts 15:41 And he went through Syria and Cilicia, confirming the churches.
Apostolien teot 16:1 Niin hän tuli Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli eräs opetuslapsi, nimeltä Timoteus, erään uskovan juutalaisnaisen poika, mutta hänen isänsä oli kreikkalainen.
Acts 16:1 Then came he to Derbe and Lystra: and, behold, a certain disciple was there, named Timotheus, the son of a certain woman, which was a Jewess, and believed; but his father was a Greek:
Apostolien teot 16:2 Josta Lystrassa ja Ikonionissa olevat veljet kertoivat hyvää.
Acts 16:2 Which was well reported of by the brothers that were at Lystra and Iconium.
Apostolien teot 16:3 Paavali tahtoi ottaa hänet mukaansa, ja hän otti hänet mukaansa ja ympärileikkasi hänet seudun juutalaisten tähden, sillä he tiesivät kaikki, että hänen isänsä oli kreikkalainen.
Acts 16:3 Him would Paul have to go forth with him; and took and circumcised him because of the Jews which were in those quarters: for they knew all that his father was a Greek.
Apostolien teot 16:4 Ja kulkiessaan kaupunkien lävitse he antoivat heille ne säädökset, jotka apostolit ja vanhimmat Jerusalemissa olivat säätäneet, että heidän tulisi pitää.
Acts 16:4 And as they went through the cities, they delivered them the decrees for to keep, that were ordained of the apostles and elders which were at Jerusalem.
Apostolien teot 16:5 Ja niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja kasvoivat lukumäärältään päivä päivältä.
Acts 16:5 And so were the churches established in the faith, and increased in number daily.
Apostolien teot 16:6 Kun he olivat vaeltaneet Frygian ja Galatian maan halki ja Pyhä Henki esti heitä saarnaamasta sanaa Aasiassa,
Acts 16:6 Now when they had gone throughout Phrygia and the region of Galatia, and were forbidden of the Holy Ghost to preach the word in Asia,
Apostolien teot 16:7 Tultuaan Mysiaan he yrittivät mennä Bityniaan, mutta Henki ei sallinut heidän.
Acts 16:7 After they were come to Mysia, they assayed to go into Bithynia: but the Spirit suffered them not.
Apostolien teot 16:8 Ja he kulkivat Mysian ohi ja tulivat alas Troaakseen.
Acts 16:8 And they passing by Mysia came down to Troas.
Apostolien teot 16:9 Ja yöllä näky näkyi Paavalille: siellä seisoi makedonialainen mies, joka pyysi häntä sanoen: Tule yli Makedoniaan ja auta meitä.
Acts 16:9 And a vision appeared to Paul in the night; There stood a man of Macedonia, and prayed him, saying, Come over into Macedonia, and help us.
Apostolien teot 16:10 Ja nähtyään näyn me heti pyrimme lähtemään Makedoniaan, varmoina siitä, että Herra oli kutsunut meidät saarnaamaan heille evankeliumia.
Acts 16:10 And after he had seen the vision, immediately we endeavored to go into Macedonia, assuredly gathering that the Lord had called us for to preach the gospel to them.
Apostolien teot 16:11 Niin me siis Troaasta lähtiessämme purjehdimme suoraan Samotrakiaan ja seuraavana päivänä Neapoliin.
Acts 16:11 Therefore loosing from Troas, we came with a straight course to Samothracia, and the next day to Neapolis;
Apostolien teot 16:12 Ja sieltä Filippiin, joka on tuon osan Makedoniaa suurin kaupunki ja siirtokunta; ja me olimme siinä kaupungissa muutamia päiviä.
Acts 16:12 And from there to Philippi, which is the chief city of that part of Macedonia, and a colony: and we were in that city abiding certain days.
Apostolien teot 16:13 Ja sapattina me menimme kaupungin ulkopuolelle joen rannalle, missä oli tapana rukoilla; ja me istuimme alas ja puhuimme siellä kokoontuneille naisille.
Acts 16:13 And on the sabbath we went out of the city by a river side, where prayer was wont to be made; and we sat down, and spoke to the women which resorted thither.
Apostolien teot 16:14 Ja eräs Lyydia nimeltä purppurakauppias Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, kuuli meitä. Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.
Acts 16:14 And a certain woman named Lydia, a seller of purple, of the city of Thyatira, which worshipped God, heard us: whose heart the Lord opened, that she attended to the things which were spoken of Paul.
Apostolien teot 16:15 Ja kun hänet ja hänen perheensä oli kastettu, hän etsi meitä ja sanoi: Jos te pidätte minua Herraan uskollisena, niin tulkaa minun talooni ja jääkää sinne. Ja hän vaati meitä.
Acts 16:15 And when she was baptized, and her household, she sought us, saying, If you have judged me to be faithful to the Lord, come into my house, and abide there. And she constrained us.
Apostolien teot 16:16 Ja kun menimme rukouspaikalle, meitä vastaan tuli eräs piika, jossa oli ennusteluhenki ja joka ennustamisellaan hankki isännilleen paljon voittoa.
Acts 16:16 And it came to pass, as we went to prayer, a certain damsel possessed with a spirit of divination met us, which brought her masters much gain by soothsaying:
Apostolien teot 16:17 Hän seurasi meitä ja Paavalia ja huusi sanoen: Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat meille pelastuksen tien.
Acts 16:17 The same followed Paul and us, and cried, saying, These men are the servants of the most high God, which show to us the way of salvation.
Apostolien teot 16:18 Ja tätä hän teki monta päivää. Mutta Paavali pahoitteli mieltänsä, kääntyi ja sanoi hengelle: Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinua lähtemään hänestä. Ja henki lähti ulos sillä hetkellä.
Acts 16:18 And this did she many days. But Paul, being grieved, turned and said to the spirit, I command you in the name of Jesus Christ to come out of her. And he came out the same hour.
Apostolien teot 16:19 Ja kun hänen isäntänsä näkivät, että heidän voittonsa toivo oli mennyttä, he ottivat Paavalin ja Silaksen kiinni ja veivät heidät torille hallitusmiesten luo,
Acts 16:19 And when her masters saw that the hope of their gains was gone, they caught Paul and Silas, and drew them into the marketplace to the rulers,
Apostolien teot 16:20 Ja vei heidät virkamiesten eteen sanoen: Nämä miehet, jotka ovat juutalaisia, häiritsevät kaupunkiamme suuresti,
Acts 16:20 And brought them to the magistrates, saying, These men, being Jews, do exceedingly trouble our city,
Apostolien teot 16:21 Ja opetamme tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska olemme roomalaisia.
Acts 16:21 And teach customs, which are not lawful for us to receive, neither to observe, being Romans.
Apostolien teot 16:22 Ja kansa nousi kaikkina aikoina heitä vastaan, ja päälliköt repäisivät heidän vaatteensa ja käskivät lyödä heitä.
Acts 16:22 And the multitude rose up together against them: and the magistrates rent off their clothes, and commanded to beat them.
Apostolien teot 16:23 Ja annettuaan heille paljon ruoskia he heittivät heidät vankeuteen ja käskivät vanginvartijan vartioida heitä tarkoin.
Acts 16:23 And when they had laid many stripes on them, they cast them into prison, charging the jailor to keep them safely:
Apostolien teot 16:24 Saatuaan sellaisen käskyn, hän heitti heidät sisimpään vankilaan ja pani heidän jalkansa jalkapuuhun.
Acts 16:24 Who, having received such a charge, thrust them into the inner prison, and made their feet fast in the stocks.
Apostolien teot 16:25 Ja keskiyöllä Paavali ja Silas rukoilivat ja veisasivat ylistystä Jumalalle, ja vangit kuuntelivat heitä.
Acts 16:25 And at midnight Paul and Silas prayed, and sang praises to God: and the prisoners heard them.
Apostolien teot 16:26 Ja yhtäkkiä tapahtui suuri maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät; ja heti kaikki ovet aukenivat, ja kaikkien siteet irtautuivat.
Acts 16:26 And suddenly there was a great earthquake, so that the foundations of the prison were shaken: and immediately all the doors were opened, and every one’s bands were loosed.
Apostolien teot 16:27 Ja vankilan vartija heräsi unestaan ja näki vankilan ovien olevan auki, veti miekkansa esiin ja olisi tappanut itsensä, luullen vankien paenneen.
Acts 16:27 And the keeper of the prison awaking out of his sleep, and seeing the prison doors open, he drew out his sword, and would have killed himself, supposing that the prisoners had been fled.
Apostolien teot 16:28 Mutta Paavali huusi suurella äänellä sanoen: Älä tee itsellesi pahaa, sillä me olemme kaikki täällä.
Acts 16:28 But Paul cried with a loud voice, saying, Do yourself no harm: for we are all here.
Apostolien teot 16:29 Niin hän pyysi valoa, juoksi sisään, tuli vapisten ja lankesi maahan Paavalin ja Silaan eteen,
Acts 16:29 Then he called for a light, and sprang in, and came trembling, and fell down before Paul and Silas,
Apostolien teot 16:30 Ja vei heidät ulos ja sanoi: Herrat, mitä minun pitää tekemän, että pelastuisin?
Acts 16:30 And brought them out, and said, Sirs, what must I do to be saved?
Apostolien teot 16:31 Ja he sanoivat: Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin sinä pelastut ja sinun perheesi.
Acts 16:31 And they said, Believe on the Lord Jesus Christ, and you shall be saved, and your house.
Apostolien teot 16:32 Ja he puhuivat hänelle Herran sanaa ja kaikille, jotka olivat hänen talossaan.
Acts 16:32 And they spoke to him the word of the Lord, and to all that were in his house.
Apostolien teot 16:33 Ja hän otti heidät luokseen samassa yön hetkessä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin heti.
Acts 16:33 And he took them the same hour of the night, and washed their stripes; and was baptized, he and all his, straightway.
Apostolien teot 16:34 Ja kun hän oli vienyt heidät kotiinsa, asetti hän heille aterian ja iloitsi, uskoen Jumalaan koko perheen kanssa.
Acts 16:34 And when he had brought them into his house, he set meat before them, and rejoiced, believing in God with all his house.
Apostolien teot 16:35 Ja päivän tultua päälliköt lähettivät oikeudenpalvelijat sanomaan: Päästäkää nuo miehet menemään.
Acts 16:35 And when it was day, the magistrates sent the sergeants, saying, Let those men go.
Apostolien teot 16:36 Niin vankilan vartija ilmoitti tämän Paavalille sanoen: Päälliköt ovat lähettäneet sanan, että teidät on vapautettava; menkää siis nyt ja menkää rauhaan.
Acts 16:36 And the keeper of the prison told this saying to Paul, The magistrates have sent to let you go: now therefore depart, and go in peace.
Apostolien teot 16:37 Mutta Paavali sanoi heille: He ovat julkisesti, tuomitsematta, ruoskineet meitä, jotka olemme roomalaisia, ja heittäneet meidät vankeuteen; ja nytkö he ajavat meidät ulos salaa? Eivät suinkaan; vaan tulkoot itse ja viekööt meidät ulos.
Acts 16:37 But Paul said to them, They have beaten us openly uncondemned, being Romans, and have cast us into prison; and now do they thrust us out privately? no truly; but let them come themselves and fetch us out.
Apostolien teot 16:38 Ja oikeudenpalvelijat kertoivat nämä sanat virkamiehille; ja nämä pelkäsivät kuullessaan, että he olivat roomalaisia.
Acts 16:38 And the sergeants told these words to the magistrates: and they feared, when they heard that they were Romans.
Apostolien teot 16:39 Ja he tulivat ja etsivät heitä, ja toivat heidät ulos, ja pyysivät heitä menemään pois kaupungista.
Acts 16:39 And they came and sought them, and brought them out, and desired them to depart out of the city.
Apostolien teot 16:40 Ja he lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian taloon. Nähtyään veljet he lohduttivat heitä ja lähtivät matkaan.
Acts 16:40 And they went out of the prison, and entered into the house of Lydia: and when they had seen the brothers, they comforted them, and departed.
Apostolien teot 17:1 Kuljettuaan Amfipoliin ja Apollonian läpi he tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagoga.
Acts 17:1 Now when they had passed through Amphipolis and Apollonia, they came to Thessalonica, where was a synagogue of the Jews:
Apostolien teot 17:2 Ja tapansa mukaan Paavali meni heidän luokseen ja keskusteli heidän kanssaan kolmena sapattina Raamatun pohjalta,
Acts 17:2 And Paul, as his manner was, went in to them, and three sabbath days reasoned with them out of the scriptures,
Apostolien teot 17:3 Avaten ja väittäen, että Kristuksen on täytynyt kärsiä ja nousta kuolleista; ja että tämä Jeesus, josta minä teille saarnaan, on Kristus.
Acts 17:3 Opening and alleging, that Christ must needs have suffered, and risen again from the dead; and that this Jesus, whom I preach to you, is Christ.
Apostolien teot 17:4 Ja jotkut heistä uskoivat ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen; ja suuri joukko jumalaapelkääviä kreikkalaisia ja ei muutama ylhäinen nainen.
Acts 17:4 And some of them believed, and consorted with Paul and Silas; and of the devout Greeks a great multitude, and of the chief women not a few.
Apostolien teot 17:5 Mutta uskottomat juutalaiset herättivät kateutta ja ottivat luokseen muutamia iljettömiä ja halpamaisia miehiä. He kokosivat joukon ja nostivat kaupungin mellakan. He hyökkäsivät Jasonin talon kimppuun ja yrittivät vetää heidät kansan eteen.
Acts 17:5 But the Jews which believed not, moved with envy, took to them certain lewd fellows of the baser sort, and gathered a company, and set all the city on an uproar, and assaulted the house of Jason, and sought to bring them out to the people.
Apostolien teot 17:6 Ja kun he eivät löytäneet heitä, he veivät Jasonin ja muutamia veljiä kaupungin hallitusmiesten luo ja huusivat: Nuo, jotka ovat kääntäneet maailman päälaelleen, ovat tännekin tulleet;
Acts 17:6 And when they found them not, they drew Jason and certain brothers to the rulers of the city, crying, These that have turned the world upside down are come here also;
Apostolien teot 17:7 Jonka Jason on ottanut vastaan; ja kaikki nämä tekevät vastoin keisarin säädöksiä, sanoen, että on toinen kuningas, Jeesus.
Acts 17:7 Whom Jason has received: and these all do contrary to the decrees of Caesar, saying that there is another king, one Jesus.
Apostolien teot 17:8 Ja he saivat kaupungin kansan ja johtomiehet levottomuuksiin, kun he kuulivat nämä asiat.
Acts 17:8 And they troubled the people and the rulers of the city, when they heard these things.
Apostolien teot 17:9 Ja otettuaan Jasonilta ja toiselta takuut he päästivät heidät menemään.
Acts 17:9 And when they had taken security of Jason, and of the other, they let them go.
Apostolien teot 17:10 Ja veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan; ja sinne tultuaan nämä menivät juutalaisten synagogaan.
Acts 17:10 And the brothers immediately sent away Paul and Silas by night to Berea: who coming thither went into the synagogue of the Jews.
Apostolien teot 17:11 Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan lapset, sillä he ottivat sanan vastaan kaikin mielin ja tutkivat päivittäin kirjoituksia, olivatko asiat niin.
Acts 17:11 These were more noble than those in Thessalonica, in that they received the word with all readiness of mind, and searched the scriptures daily, whether those things were so.
Apostolien teot 17:12 Niin monet heistä uskoivat, sekä useat kreikkalaiset arvossapidetyt naiset että miehet.
Acts 17:12 Therefore many of them believed; also of honorable women which were Greeks, and of men, not a few.
Apostolien teot 17:13 Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali julisti Jumalan sanaa Bereassa, he tulivat sinnekin ja yllyttivät kansaa.
Acts 17:13 But when the Jews of Thessalonica had knowledge that the word of God was preached of Paul at Berea, they came thither also, and stirred up the people.
Apostolien teot 17:14 Ja heti silloin veljet lähettivät Paavalin menemään ikään kuin meren rannalle; mutta Silas ja Timoteus jäivät sinne.
Acts 17:14 And then immediately the brothers sent away Paul to go as it were to the sea: but Silas and Timotheus stayed there still.
Apostolien teot 17:15 Ja ne, jotka saattoivat Paavalia, veivät hänet Ateenaan; ja saatuaan käskyn Silaalle ja Timoteukselle tulla hänen luokseen mitä pikimmin, he lähtivät.
Acts 17:15 And they that conducted Paul brought him to Athens: and receiving a commandment to Silas and Timotheus for to come to him with all speed, they departed.
Apostolien teot 17:16 Odottaessaan heitä Ateenassa, hänen henkensä liikuttui, kun hän näki kaupungin olevan kokonaan antautuneen epäjumalanpalvelukselle.
Acts 17:16 Now while Paul waited for them at Athens, his spirit was stirred in him, when he saw the city wholly given to idolatry.
Apostolien teot 17:17 Niin hän väitteli synagogassa juutalaisten ja jumalaapelkääväisten kanssa ja joka päivä torilla niiden kanssa, jotka kohtasivat hänet.
Acts 17:17 Therefore disputed he in the synagogue with the Jews, and with the devout persons, and in the market daily with them that met with him.
Apostolien teot 17:18 Silloin muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit ottivat hänestä selvää. Jotkut sanoivat: Mitä tämä lavertelija mahtaa sanoa? Toiset taas: Hän näyttää olevan vieraiden jumalien julistaja, koska hän saarnasi heille Jeesusta ja ylösnousemusta.
Acts 17:18 Then certain philosophers of the Epicureans, and of the Stoicks, encountered him. And some said, What will this babbler say? other some, He seems to be a setter forth of strange gods: because he preached to them Jesus, and the resurrection.
Apostolien teot 17:19 Ja he ottivat hänet ja veivät hänet Areiopagille sanoen: Voimmeko saada tietää, mikä se uusi oppi on, josta sinä julistat?
Acts 17:19 And they took him, and brought him to Areopagus, saying, May we know what this new doctrine, whereof you speak, is?
Apostolien teot 17:20 Sinä tuot korviimme outoja asioita; me siis tahdomme tietää, mitä ne tarkoittavat.
Acts 17:20 For you bring certain strange things to our ears: we would know therefore what these things mean.
Apostolien teot 17:21 (Sillä kaikki ateenalaiset ja siellä olevat muukalaiset eivät viettäneet aikaansa muulla kuin kertomalla tai kuulemalla jotakin uutta.)
Acts 17:21 (For all the Athenians and strangers which were there spent their time in nothing else, but either to tell, or to hear some new thing.)
Apostolien teot 17:22 Silloin Paavali seisoi Mars-kukkulalla ja sanoi: Te ateenalaiset miehet, minä huomaan teidän olevan kaikessa liian taikauskoisia.
Acts 17:22 Then Paul stood in the middle of Mars’ hill, and said, You men of Athens, I perceive that in all things you are too superstitious.
Apostolien teot 17:23 Sillä kulkiessani ohitseni ja katsellessani teidän hartauspaikkojanne, löysin alttarin, jossa oli tämä kirjoitus: Tuntemattomalle Jumalalle. Häntä te siis tietämättänne palvelette, ja minä ilmoitan teille hänen nimensä.
Acts 17:23 For as I passed by, and beheld your devotions, I found an altar with this inscription, TO THE UNKNOWN GOD. Whom therefore you ignorantly worship, him declare I to you.
Apostolien teot 17:24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaiken, mitä siinä on, koska hän on taivaan ja maan Herra, ei asu käsin tehdyissä temppeleissä;
Acts 17:24 God that made the world and all things therein, seeing that he is Lord of heaven and earth, dwells not in temples made with hands;
Apostolien teot 17:25 Ei häntä myöskään ihmisten käsin palvota, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin, koska hän antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken;
Acts 17:25 Neither is worshipped with men’s hands, as though he needed any thing, seeing he gives to all life, and breath, and all things;
Apostolien teot 17:26 Ja on tehnyt kaikki ihmiskansat yhdestä verestä asumaan koko maan päällä ja on säätänyt edeltä määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,
Acts 17:26 And has made of one blood all nations of men for to dwell on all the face of the earth, and has determined the times before appointed, and the bounds of their habitation;
Apostolien teot 17:27 että he etsisivät Herraa, jos ehkä voisivat hapuilla häntä ja löytää hänet, vaikka hän ei ole kaukana kenestäkään meistä,
Acts 17:27 That they should seek the Lord, if haply they might feel after him, and find him, though he be not far from every one of us:
Apostolien teot 17:28 Sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös jotkut teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: Sillä me olemme myös hänen sukuaan.
Acts 17:28 For in him we live, and move, and have our being; as certain also of your own poets have said, For we are also his offspring.
Apostolien teot 17:29 Koska siis olemme Jumalan sukua, meidän ei tule luulla, että jumaluus on kullan, hopean tai kiven kaltainen, ihmisen taiteen ja keksinnön veistämä.
Acts 17:29 For as much then as we are the offspring of God, we ought not to think that the Godhead is like to gold, or silver, or stone, graven by art and man’s device.
Apostolien teot 17:30 Ja Jumala katsoi silmää silmällä noita tietämättömyyden aikoja, mutta nyt hän käskee kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen.
Acts 17:30 And the times of this ignorance God winked at; but now commands all men every where to repent:
Apostolien teot 17:31 Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maailman vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on siihen määrännyt; ja hän on antanut siitä vakuuden kaikille herättämällä hänet kuolleista.
Acts 17:31 Because he has appointed a day, in the which he will judge the world in righteousness by that man whom he has ordained; whereof he has given assurance to all men, in that he has raised him from the dead.
Apostolien teot 17:32 Ja kun he kuulivat kuolleiden ylösnousemuksesta, jotkut pilkkasivat sitä, toiset taas sanoivat: Me kuulemme sinulta tästä vielä toistekin.
Acts 17:32 And when they heard of the resurrection of the dead, some mocked: and others said, We will hear you again of this matter.
Apostolien teot 17:33 Niin Paavali lähti pois heidän keskeltään.
Acts 17:33 So Paul departed from among them.
Apostolien teot 17:34 Kuitenkin muutamat miehet liittyivät häneen ja uskoivat, heidän joukossaan Dionysius, Areiopagin jäsen, ja nainen, nimeltä Damaris, sekä muita heidän kanssaan.
Acts 17:34 However, certain men joined to him, and believed: among the which was Dionysius the Areopagite, and a woman named Damaris, and others with them.
Apostolien teot 18:1 Näiden tapahtumien jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja tuli Korinttiin.
Acts 18:1 After these things Paul departed from Athens, and came to Corinth;
Apostolien teot 18:2 Ja hän tapasi erään juutalaisen, nimeltä Aquila, syntyisin Pontoksesta, joka oli äskettäin tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priscillan; koska Klaudius oli käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta; ja tuli heidän luokseen.
Acts 18:2 And found a certain Jew named Aquila, born in Pontus, lately come from Italy, with his wife Priscilla; (because that Claudius had commanded all Jews to depart from Rome:) and came to them.
Apostolien teot 18:3 Ja koska hän oli heidän kanssaan samaa ammattia harjoittava, hän asui heidän luonaan ja teki työtä; sillä heidän ammattinsa oli teltantekijät.
Acts 18:3 And because he was of the same craft, he stayed with them, and worked: for by their occupation they were tentmakers.
Apostolien teot 18:4 Ja hän keskusteli synagogassa joka sapattina ja taivutteli sekä juutalaisia että kreikkalaisia.
Acts 18:4 And he reasoned in the synagogue every sabbath, and persuaded the Jews and the Greeks.
Apostolien teot 18:5 Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, Paavali oli hengessä ahdistunut ja todisti juutalaisille, että Jeesus oli Kristus.
Acts 18:5 And when Silas and Timotheus were come from Macedonia, Paul was pressed in the spirit, and testified to the Jews that Jesus was Christ.
Apostolien teot 18:6 Ja kun he vastustivat ja pilkkasivat, hän pudisti vaatteitaan ja sanoi heille: Teidän verenne tulkoon teidän oman päänne päälle; minä olen puhdas; tästä lähtien minä menen pakanain luo.
Acts 18:6 And when they opposed themselves, and blasphemed, he shook his raiment, and said to them, Your blood be on your own heads; I am clean; from now on I will go to the Gentiles.
Apostolien teot 18:7 Ja hän lähti sieltä ja meni erään Justus-nimisen jumalaapelkääväisen miehen taloon, jonka talo oli aivan synagogan vieressä.
Acts 18:7 And he departed there, and entered into a certain man’s house, named Justus, one that worshipped God, whose house joined hard to the synagogue.
Apostolien teot 18:8 Ja synagogan ylimmäinen Krispus uskoi Herraan koko perheensä kanssa; ja monet korinttolaiset, jotka kuulivat, uskoivat ja heidät kastettiin.
Acts 18:8 And Crispus, the chief ruler of the synagogue, believed on the Lord with all his house; and many of the Corinthians hearing believed, and were baptized.
Apostolien teot 18:9 Niin Herra sanoi yöllä näyssä Paavalille: Älä pelkää, vaan puhu äläkä ole vaiti.
Acts 18:9 Then spoke the Lord to Paul in the night by a vision, Be not afraid, but speak, and hold not your peace:
Apostolien teot 18:10 Sillä minä olen sinun kanssasi, eikä kukaan hyökkää sinun kimppuusi sinua vahingoittamaan; sillä minulla on paljon kansaa tässä kaupungissa.
Acts 18:10 For I am with you, and no man shall set on you to hurt you: for I have much people in this city.
Apostolien teot 18:11 Ja hän viipyi siellä vuoden ja kuusi kuukautta opettaen heidän keskuudessaan Jumalan sanaa.
Acts 18:11 And he continued there a year and six months, teaching the word of God among them.
Apostolien teot 18:12 Ja kun Gallion oli Akhaian käskynhaltija, juutalaiset nousivat yksimielisesti kapinaan Paavalia vastaan ja veivät hänet tuomioistuimen eteen,
Acts 18:12 And when Gallio was the deputy of Achaia, the Jews made insurrection with one accord against Paul, and brought him to the judgment seat,
Apostolien teot 18:13 Sanoen: Tämä houkuttelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lain vastaisesti.
Acts 18:13 Saying, This fellow persuades men to worship God contrary to the law.
Apostolien teot 18:14 Ja kun Paavali aikoi jo avata suunsa, Gallio sanoi juutalaisille: Jos kysymyksessä olisi vääryys tai ilkeämielinen teko, te juutalaiset, olisi järkevää, että minä kärsivällisin teitä.
Acts 18:14 And when Paul was now about to open his mouth, Gallio said to the Jews, If it were a matter of wrong or wicked lewdness, O you Jews, reason would that I should bear with you:
Apostolien teot 18:15 Mutta jos on kyse sanoista ja nimistä ja teidän laistanne, niin katsokaa itse, sillä minä en tahdo olla niiden tuomari.
Acts 18:15 But if it be a question of words and names, and of your law, look you to it; for I will be no judge of such matters.
Apostolien teot 18:16 Ja hän ajoi heidät pois tuomarinistuimelta.
Acts 18:16 And he drove them from the judgment seat.
Apostolien teot 18:17 Silloin kaikki kreikkalaiset ottivat kiinni Soosteneen, synagogan ylimmäisen, ja pieksivät hänet tuomioistuimen edessä, eikä Gallio välittänyt siitä mitään.
Acts 18:17 Then all the Greeks took Sosthenes, the chief ruler of the synagogue, and beat him before the judgment seat. And Gallio cared for none of those things.
Apostolien teot 18:18 Ja Paavali viipyi siellä vielä hyvän aikaa, jätti sitten hyvästit veljille ja purjehti sinne Syyriaan, mukanaan Priscilla ja Akylas, leikattuaan päänsä Kenkreassa, sillä hänellä oli lupaus.
Acts 18:18 And Paul after this tarried there yet a good while, and then took his leave of the brothers, and sailed there into Syria, and with him Priscilla and Aquila; having shorn his head in Cenchrea: for he had a vow.
Apostolien teot 18:19 Ja hän tuli Efesoon ja jätti heidät sinne; mutta itse hän meni synagogaan ja keskusteli juutalaisten kanssa.
Acts 18:19 And he came to Ephesus, and left them there: but he himself entered into the synagogue, and reasoned with the Jews.
Apostolien teot 18:20 Kun he pyysivät häntä viipymään heidän luonaan kauemmin, hän ei suostunut;
Acts 18:20 When they desired him to tarry longer time with them, he consented not;
Apostolien teot 18:21 Vaan hän jätti heille jäähyväiset sanoen: Minun täytyy toki viettää tämä juhla Jerusalemissa, mutta minä palajan jälleen teidän luoksenne, jos Jumala suo. Ja hän purjehti Efesoksesta.
Acts 18:21 But bade them farewell, saying, I must by all means keep this feast that comes in Jerusalem: but I will return again to you, if God will. And he sailed from Ephesus.
Apostolien teot 18:22 Ja noustuaan maihin Kesareassa, noustuaan sinne ja tervehtien seurakuntaa hän meni alas Antiokiaan.
Acts 18:22 And when he had landed at Caesarea, and gone up, and saluted the church, he went down to Antioch.
Apostolien teot 18:23 Ja vietettyään siellä jonkin aikaa hän lähti sieltä ja kulki järjestyksessä läpi koko Galatian ja Frygian, vahvistaen kaikkia opetuslapsia.
Acts 18:23 And after he had spent some time there, he departed, and went over all the country of Galatia and Phrygia in order, strengthening all the disciples.
Apostolien teot 18:24 Ja Efesoon tuli muuan juutalainen, nimeltä Apollos, syntyisin Aleksandriasta, puhetaitoinen mies ja väkevä Raamatussa.
Acts 18:24 And a certain Jew named Apollos, born at Alexandria, an eloquent man, and mighty in the scriptures, came to Ephesus.
Apostolien teot 18:25 Tälle miehelle oli opetettu Herran tie, ja koska hän oli palava hengessä, hän puhui ja opetti ahkerasti Herran asioita, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.
Acts 18:25 This man was instructed in the way of the Lord; and being fervent in the spirit, he spoke and taught diligently the things of the Lord, knowing only the baptism of John.
Apostolien teot 18:26 Ja hän alkoi rohkeasti puhua synagogassa. Kuultuaan hänet Akylas ja Priscilla ottivat hänet luokseen ja selittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien.
Acts 18:26 And he began to speak boldly in the synagogue: whom when Aquila and Priscilla had heard, they took him to them, and expounded to him the way of God more perfectly.
Apostolien teot 18:27 Ja kun hän aikoi mennä Akhaiaan, veljet kirjoittivat ja kehottivat opetuslapsia ottamaan hänet vastaan. Ja kun hän sinne saavutti, hän auttoi paljon niitä, jotka armon kautta olivat uskoneet.
Acts 18:27 And when he was disposed to pass into Achaia, the brothers wrote, exhorting the disciples to receive him: who, when he was come, helped them much which had believed through grace:
Apostolien teot 18:28 Sillä hän sai juutalaiset vakuuttuneiksi julkisesti ja osoitti kirjoituksista, että Jeesus oli Kristus.
Acts 18:28 For he mightily convinced the Jews, and that publicly, showing by the scriptures that Jesus was Christ.
Apostolien teot 19:1 Ja tapahtui, että Apolloksen ollessa Korintossa Paavali kuljettuaan ylämaakuntien läpi tuli Efesoon. Ja hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia,
Acts 19:1 And it came to pass, that, while Apollos was at Corinth, Paul having passed through the upper coasts came to Ephesus: and finding certain disciples,
Apostolien teot 19:2 Hän sanoi heille: Oletteko saaneet Pyhän Hengen sen jälkeen, kun tulitte uskoon? He sanoivat hänelle: Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassa.
Acts 19:2 He said to them, Have you received the Holy Ghost since you believed? And they said to him, We have not so much as heard whether there be any Holy Ghost.
Apostolien teot 19:3 Ja hän sanoi heille: Millä kasteella te sitten olette kastetut? He sanoivat: Johanneksen kasteella.
Acts 19:3 And he said to them, To what then were you baptized? And they said, To John’s baptism.
Apostolien teot 19:4 Silloin Paavali sanoi: Johannes kastoi parannuksen kasteella ja sanoi kansalle, että heidän tulisi uskoa häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Kristukseen Jeesukseen.
Acts 19:4 Then said Paul, John truly baptized with the baptism of repentance, saying to the people, that they should believe on him which should come after him, that is, on Christ Jesus.
Apostolien teot 19:5 Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
Acts 19:5 When they heard this, they were baptized in the name of the Lord Jesus.
Apostolien teot 19:6 Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heidän päälleen, ja he puhuivat kielillä ja profetoivat.
Acts 19:6 And when Paul had laid his hands on them, the Holy Ghost came on them; and they spoke with tongues, and prophesied.
Apostolien teot 19:7 Ja kaikki miehet olivat noin kaksitoista.
Acts 19:7 And all the men were about twelve.
Apostolien teot 19:8 Ja hän meni synagogaan ja puhui rohkeasti kolmen kuukauden ajan, väitellen ja vakuuttaen Jumalan valtakunnasta.
Acts 19:8 And he went into the synagogue, and spoke boldly for the space of three months, disputing and persuading the things concerning the kingdom of God.
Apostolien teot 19:9 Mutta kun muutamat paatuivat eivätkä uskoneet, vaan puhuivat pahaa siitä tiestä kansan edessä, hän erosi heidän luotaan ja erotti opetuslapset heistä ja keskusteli joka päivä Tyrannoksen koulussa.
Acts 19:9 But when divers were hardened, and believed not, but spoke evil of that way before the multitude, he departed from them, and separated the disciples, disputing daily in the school of one Tyrannus.
Apostolien teot 19:10 Ja tämä jatkui kaksi vuotta, niin että kaikki Aasiassa asuvat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset, kuulivat Herran Jeesuksen sanan.
Acts 19:10 And this continued by the space of two years; so that all they which dwelled in Asia heard the word of the Lord Jesus, both Jews and Greeks.
Apostolien teot 19:11 Ja Jumala teki erikoisia ihmeitä Paavalin kätten kautta:
Acts 19:11 And God worked special miracles by the hands of Paul:
Apostolien teot 19:12 Niin että hänen ruumiistaan vietiin sairaille nenäliinoja tai esiliinoja, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget lähtivät heistä.
Acts 19:12 So that from his body were brought to the sick handkerchiefs or aprons, and the diseases departed from them, and the evil spirits went out of them.
Apostolien teot 19:13 Silloin muutamat juutalaiset kuljeksijat, manaajat, alkoivat huutaa Herran Jeesuksen nimeä niiden yli, joissa oli pahoja henkiä, sanoen: Me vannotamme teitä Jeesuksen kautta, jota Paavali julistaa.
Acts 19:13 Then certain of the vagabond Jews, exorcists, took on them to call over them which had evil spirits the name of the LORD Jesus, saying, We adjure you by Jesus whom Paul preaches.
Apostolien teot 19:14 Ja niin tekivät seitsemän juutalaisen miehen, ylipapin Skeuaan, poikaa.
Acts 19:14 And there were seven sons of one Sceva, a Jew, and chief of the priests, which did so.
Apostolien teot 19:15 Ja paha henki vastasi ja sanoi: Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tunnen; mutta keitä te olette?
Acts 19:15 And the evil spirit answered and said, Jesus I know, and Paul I know; but who are you?
Apostolien teot 19:16 Ja mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa, voitti heidät ja sai heidät vallan, niin että he pakenivat siitä talosta alastomina ja haavoittuneina.
Acts 19:16 And the man in whom the evil spirit was leaped on them, and overcame them, and prevailed against them, so that they fled out of that house naked and wounded.
Apostolien teot 19:17 Ja tämä tuli tiettäväksi kaikille Efesoksessa asuville juutalaisille ja kreikkalaisille; ja pelko lankesi heidän kaikkien päälle, ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin.
Acts 19:17 And this was known to all the Jews and Greeks also dwelling at Ephesus; and fear fell on them all, and the name of the Lord Jesus was magnified.
Apostolien teot 19:18 Ja monet uskoneet tulivat ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.
Acts 19:18 And many that believed came, and confessed, and showed their deeds.
Apostolien teot 19:19 Monet niistä, jotka harjoittivat omituisia noiteita, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden. Niiden hinnan laskivat ja havaitsivat sen olevan viisikymmentätuhatta hopearahaa.
Acts 19:19 Many of them also which used curious arts brought their books together, and burned them before all men: and they counted the price of them, and found it fifty thousand pieces of silver.
Apostolien teot 19:20 Niin voimallisesti Jumalan sana kasvoi ja voitti.
Acts 19:20 So mightily grew the word of God and prevailed.
Apostolien teot 19:21 Tämän jälkeen Paavali päätti hengessä kulkettuaan Makedonian ja Akhaian läpi mennä Jerusalemiin ja sanoi: Käytyäni siellä minun täytyy nähdä myös Rooma.
Acts 19:21 After these things were ended, Paul purposed in the spirit, when he had passed through Macedonia and Achaia, to go to Jerusalem, saying, After I have been there, I must also see Rome.
Apostolien teot 19:22 Niin hän lähetti Makedoniaan kaksi palvelijaansa, Timoteuksen ja Erastoksen; mutta hän itse jäi Aasiaan joksikin aikaa.
Acts 19:22 So he sent into Macedonia two of them that ministered to him, Timotheus and Erastus; but he himself stayed in Asia for a season.
Apostolien teot 19:23 Ja samaan aikaan syntyi sillä tiellä melkoinen hälinä.
Acts 19:23 And the same time there arose no small stir about that way.
Apostolien teot 19:24 Sillä muuan hopeaseppä, nimeltä Demetrius, joka valmisti hopeaisia Dianan temppelipyhäkköjä, toi käsityöläisille melkoisen voiton.
Acts 19:24 For a certain man named Demetrius, a silversmith, which made silver shrines for Diana, brought no small gain to the craftsmen;
Apostolien teot 19:25 Hän kutsui kokoon heidät ynnä saman ammatin työmiehet ja sanoi: Herrat, te tiedätte, että tämä ammattimme on meille rikkaus.
Acts 19:25 Whom he called together with the workmen of like occupation, and said, Sirs, you know that by this craft we have our wealth.
Apostolien teot 19:26 Te näette ja kuulette, että tämä Paavali, ei ainoastaan Efesoksessa, vaan lähes koko Aasiassa, on taivutellut ja eksyttänyt paljon kansaa sanoen, etteivät ne ole jumalia, jotka käsin tehdään.
Acts 19:26 Moreover you see and hear, that not alone at Ephesus, but almost throughout all Asia, this Paul has persuaded and turned away much people, saying that they be no gods, which are made with hands:
Apostolien teot 19:27 Niin että ei ainoastaan tämä ammattimme ole vaarassa joutua tyhjiin, vaan myös suuren jumalattaren Dianan temppeli joutuu halveksituksi ja hänen loistonsa tuhoutuu, jota koko Aasia ja koko maailma palvoo.
Acts 19:27 So that not only this our craft is in danger to be set at nothing; but also that the temple of the great goddess Diana should be despised, and her magnificence should be destroyed, whom all Asia and the world worships.
Apostolien teot 19:28 Ja kuin he nämä sanat kuulivat, tulivat he täyteen vihaa ja huusivat sanoen: suuri on efesolaisten Diana!
Acts 19:28 And when they heard these sayings, they were full of wrath, and cried out, saying, Great is Diana of the Ephesians.
Apostolien teot 19:29 Ja koko kaupunki joutui sekasorron valtaan; ja he ottivat mukaansa Gaiuksen ja Aristarkhoksen, makedonilaiset miehet, Paavalin matkatoverit, ja ryntäsivät kaikki yhteen tahtiin teatteriin.
Acts 19:29 And the whole city was filled with confusion: and having caught Gaius and Aristarchus, men of Macedonia, Paul’s companions in travel, they rushed with one accord into the theatre.
Apostolien teot 19:30 Ja kun Paavali tahtoi mennä kansan sekaan, opetuslapset eivät sallineet häntä.
Acts 19:30 And when Paul would have entered in to the people, the disciples suffered him not.
Apostolien teot 19:31 Ja muutamat Aasian päämiehet, jotka olivat hänen ystäviään, lähettivät hänen luokseen pyytäen, ettei hän menisi teatteriin.
Acts 19:31 And certain of the chief of Asia, which were his friends, sent to him, desiring him that he would not adventure himself into the theatre.
Apostolien teot 19:32 Jotkut huusivat sitä, toiset toista, sillä kokous oli hämmentynyt, eivätkä useimmat tienneet, miksi he olivat kokoontuneet.
Acts 19:32 Some therefore cried one thing, and some another: for the assembly was confused: and the more part knew not why they were come together.
Apostolien teot 19:33 Ja he vetivät Aleksanterin esiin väkijoukosta, juutalaisten ajettua häntä eteenpäin. Aleksanteri viittoi kädellään ja halusi puolustautua kansalle.
Acts 19:33 And they drew Alexander out of the multitude, the Jews putting him forward. And Alexander beckoned with the hand, and would have made his defense to the people.
Apostolien teot 19:34 Mutta kun he tiesivät hänen olevan juutalainen, huusivat kaikki yhteen ääneen noin kahden tunnin ajan: Suuri on efesolaisten Diana!
Acts 19:34 But when they knew that he was a Jew, all with one voice about the space of two hours cried out, Great is Diana of the Ephesians.
Apostolien teot 19:35 Ja kun kaupungin asukkaat olivat lepyttäneet kansan, hän sanoi: Efesoksen miehet, kuka on ihminen, joka ei tiedä, että efesolaisten kaupunki on suuren jumalattaren Dianan ja Jupiterista pudonneen kuvan palvoja?
Acts 19:35 And when the town cleark had appeased the people, he said, You men of Ephesus, what man is there that knows not how that the city of the Ephesians is a worshipper of the great goddess Diana, and of the image which fell down from Jupiter?
Apostolien teot 19:36 Koska siis näitä vastaan ei voida sanoa, teidän tulee pysyä hiljaa ettekä tehdä mitään harkitsematonta.
Acts 19:36 Seeing then that these things cannot be spoken against, you ought to be quiet, and to do nothing rashly.
Apostolien teot 19:37 Sillä te olette tuoneet tänne nämä miehet, jotka eivät ole kirkkojen ryöstäjiä eivätkä jumalattarenne pilkkaajia.
Acts 19:37 For you have brought here these men, which are neither robbers of churches, nor yet blasphemers of your goddess.
Apostolien teot 19:38 Jos Demetriuksella ja hänen kanssaan olevilla käsityöläisillä on asiaa jotakuta vastaan, niin oikeudenkäynti on avoin ja siellä on valtuutettuja: syyttäkööt he toisiaan.
Acts 19:38 Why if Demetrius, and the craftsmen which are with him, have a matter against any man, the law is open, and there are deputies: let them accuse one another.
Apostolien teot 19:39 Mutta jos teillä on muita kysymyksiä, ne ratkaistaan laillisessa kokouksessa.
Acts 19:39 But if you inquire any thing concerning other matters, it shall be determined in a lawful assembly.
Apostolien teot 19:40 Sillä meitä uhkaa vaara, että meidät asetetaan syytteeseen tämän päivän mellakasta, koska meillä ei ole mitään syytä, jonka perusteella voisimme selittää tätä joukkoa.
Acts 19:40 For we are in danger to be called in question for this day’s uproar, there being no cause whereby we may give an account of this concourse.
Apostolien teot 19:41 Ja näin sanottuaan hän hajotti kokouksen.
Acts 19:41 And when he had thus spoken, he dismissed the assembly.
Apostolien teot 20:1 Ja kun meteli oli lakannut, Paavali kutsui opetuslapset tykönsä, tervehti heitä ja lähti matkalle Makedoniaan.
Acts 20:1 And after the uproar was ceased, Paul called to him the disciples, and embraced them, and departed for to go into Macedonia.
Apostolien teot 20:2 Ja kuljettuaan läpi ne seudut ja annettuaan heille paljon neuvoja hän tuli Kreikkaan,
Acts 20:2 And when he had gone over those parts, and had given them much exhortation, he came into Greece,
Apostolien teot 20:3 Ja hän viipyi siellä kolme kuukautta. Ja kun juutalaiset asettuivat hänen väijymään hänen aikoessaan purjehtia Syyriaan, hän aikoi palata takaisin Makedonian kautta.
Acts 20:3 And there stayed three months. And when the Jews laid wait for him, as he was about to sail into Syria, he purposed to return through Macedonia.
Apostolien teot 20:4 Ja siellä seurasi häntä Aasiaan Sopater Berealainen; ja tessalonikalaisista Aristarkus ja Secundus; ja Gaius Derbestä ja Timoteus; ja Aasiasta Tychicus ja Trophimus.
Acts 20:4 And there accompanied him into Asia Sopater of Berea; and of the Thessalonians, Aristarchus and Secundus; and Gaius of Derbe, and Timotheus; and of Asia, Tychicus and Trophimus.
Apostolien teot 20:5 Nämä menivät edellä ja jäivät odottamaan meitä Troaakseen.
Acts 20:5 These going before tarried for us at Troas.
Apostolien teot 20:6 Ja me purjehdimme Filippistä happamattoman leivän päivien jälkeen ja tulimme heidän luokseen Troaakseen viidessä päivässä; siellä me viivyimme seitsemän päivää.
Acts 20:6 And we sailed away from Philippi after the days of unleavened bread, and came to them to Troas in five days; where we stayed seven days.
Apostolien teot 20:7 Ja viikon ensimmäisenä päivänä, kun opetuslapset olivat kokoontuneet murtamaan leipää, Paavali, valmis matkustamaan seuraavana päivänä, saarnasi heille ja jatkoi puhettaan keskiyöhön asti.
Acts 20:7 And on the first day of the week, when the disciples came together to break bread, Paul preached to them, ready to depart on the morrow; and continued his speech until midnight.
Apostolien teot 20:8 Ja yläsalissa, jossa he olivat koolla, oli monta lamppua.
Acts 20:8 And there were many lights in the upper chamber, where they were gathered together.
Apostolien teot 20:9 Ja ikkunalla istui muuan nuorukainen, nimeltä Eutykos, ja hän oli vaipunut raskaaseen uneen. Paavalin saarnatessa hän vaipui syvään uneen ja putosi alas kolmannesta ullakosta ja nostettiin ylös kuolleena.
Acts 20:9 And there sat in a window a certain young man named Eutychus, being fallen into a deep sleep: and as Paul was long preaching, he sunk down with sleep, and fell down from the third loft, and was taken up dead.
Apostolien teot 20:10 Niin Paavali meni alas, lankesi hänen päälleen, kietoi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: Älkää vaivautuko, sillä hänen henkensä on hänessä.
Acts 20:10 And Paul went down, and fell on him, and embracing him said, Trouble not yourselves; for his life is in him.
Apostolien teot 20:11 Niin hän palasi ylös, mursi leipää ja söi ja puhui kauan, aina aamunkoittoon asti, ja niin hän lähti matkaan.
Acts 20:11 When he therefore was come up again, and had broken bread, and eaten, and talked a long while, even till break of day, so he departed.
Apostolien teot 20:12 Ja he toivat nuoren miehen elävänä ja lohduttivat itseään melkoisesti.
Acts 20:12 And they brought the young man alive, and were not a little comforted.
Apostolien teot 20:13 Ja me menimme edellä laivaan ja purjehdimme Assokseen, siellä aikoen ottaa Paavalin luoksemme; sillä niin hän oli määrännyt, aikoen itse mennä sinne jalan.
Acts 20:13 And we went before to ship, and sailed to Assos, there intending to take in Paul: for so had he appointed, minding himself to go afoot.
Apostolien teot 20:14 Ja kun hän kohtasi meidät Assoksessa, otimme hänet luoksemme ja tulimme Mityleneen.
Acts 20:14 And when he met with us at Assos, we took him in, and came to Mitylene.
Apostolien teot 20:15 Ja me purjehdimme sinne ja saavuimme seuraavana päivänä Kioksen kohdalle; ja seuraavana päivänä saavuimme Samokselle ja viivyimme Trogylliumissa; ja sitä seuraavana päivänä tulimme Miletoon.
Acts 20:15 And we sailed there, and came the next day over against Chios; and the next day we arrived at Samos, and tarried at Trogyllium; and the next day we came to Miletus.
Apostolien teot 20:16 Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Efesoksen ohi, ettei hän viipyisi Aasiassa; sillä hän kiiruhti, jos mahdollista, ollakseen Jerusalemissa helluntaina.
Acts 20:16 For Paul had determined to sail by Ephesus, because he would not spend the time in Asia: for he hurried, if it were possible for him, to be at Jerusalem the day of Pentecost.
Apostolien teot 20:17 Ja Miletoksesta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat.
Acts 20:17 And from Miletus he sent to Ephesus, and called the elders of the church.
Apostolien teot 20:18 Ja kun he tulivat hänen luokseen, hän sanoi heille: Te tiedätte, miten minä olen ollut teidän luonanne kaikkina aikoina siitä ensimmäisestä päivästä lähtien, jona tulin Aasiaan,
Acts 20:18 And when they were come to him, he said to them, You know, from the first day that I came into Asia, after what manner I have been with you at all seasons,
Apostolien teot 20:19 Palvellen Herraa kaikessa nöyryydessä, vuodattaen kyyneleitä ja kiusauksia, jotka kohtasivat minua juutalaisten väijytysten vuoksi.
Acts 20:19 Serving the LORD with all humility of mind, and with many tears, and temptations, which befell me by the lying in wait of the Jews:
Apostolien teot 20:20 Enkä ole kieltänyt teiltä mitään, mikä on teille hyödyllistä, vaan olen sen teille julistanut ja opettanut sekä julkisesti että talosta taloon,
Acts 20:20 And how I kept back nothing that was profitable to you, but have showed you, and have taught you publicly, and from house to house,
Apostolien teot 20:21 Todistaen sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.
Acts 20:21 Testifying both to the Jews, and also to the Greeks, repentance toward God, and faith toward our Lord Jesus Christ.
Apostolien teot 20:22 Ja nyt, katso, minä menen hengessä sidottuna Jerusalemiin, tietämättä, mitä minulle siellä tapahtuu.
Acts 20:22 And now, behold, I go bound in the spirit to Jerusalem, not knowing the things that shall befall me there:
Apostolien teot 20:23 Paitsi että Pyhä Henki todistaa joka kaupungissa ja sanoo, että minua odottavat kahleet ja ahdistukset.
Acts 20:23 Save that the Holy Ghost witnesses in every city, saying that bonds and afflictions abide me.
Apostolien teot 20:24 Mutta mikään näistä ei liikuta minua, enkä pidä henkeäni itselleni kalliina, jotta voisin ilolla päättää juoksuni ja sen viran, jonka olen Herralta Jeesukselta saanut, todistaa Jumalan armon evankeliumia.
Acts 20:24 But none of these things move me, neither count I my life dear to myself, so that I might finish my course with joy, and the ministry, which I have received of the Lord Jesus, to testify the gospel of the grace of God.
Apostolien teot 20:25 Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, kaikki ne, joiden keskuudessa olen vaeltanut ja saarnannut Jumalan valtakuntaa.
Acts 20:25 And now, behold, I know that you all, among whom I have gone preaching the kingdom of God, shall see my face no more.
Apostolien teot 20:26 Siksi vaadinkin teiltä tänä päivänä vahvistusta sille, että olen viaton kaikkien ihmisten verestä.
Acts 20:26 Why I take you to record this day, that I am pure from the blood of all men.
Apostolien teot 20:27 Sillä minä en ole vältellyt julistamasta teille kaikkea Jumalan neuvoa.
Acts 20:27 For I have not shunned to declare to you all the counsel of God.
Apostolien teot 20:28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, jonka kaitsijoiksi Pyhä Henki on teidät asettanut, paimentamaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän on omalla verellään ansainnut.
Acts 20:28 Take heed therefore to yourselves, and to all the flock, over the which the Holy Ghost has made you overseers, to feed the church of God, which he has purchased with his own blood.
Apostolien teot 20:29 Sillä minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.
Acts 20:29 For I know this, that after my departing shall grievous wolves enter in among you, not sparing the flock.
Apostolien teot 20:30 Myös teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka puhuvat vääriä asioita vetääkseen opetuslapset mukaansa.
Acts 20:30 Also of your own selves shall men arise, speaking perverse things, to draw away disciples after them.
Apostolien teot 20:31 Valvokaa siis ja muistakaa, että minä kolmen vuoden ajan en lakannut yötä päivää kyynelin varoittamasta jokaista.
Acts 20:31 Therefore watch, and remember, that by the space of three years I ceased not to warn every one night and day with tears.
Apostolien teot 20:32 Ja nyt, veljet, minä annan teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, joka voi teitä rakentaa ja antaa teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.
Acts 20:32 And now, brothers, I commend you to God, and to the word of his grace, which is able to build you up, and to give you an inheritance among all them which are sanctified.
Apostolien teot 20:33 En ole himoinnut kenenkään hopeaa tai kultaa tai vaatteita.
Acts 20:33 I have coveted no man’s silver, or gold, or apparel.
Apostolien teot 20:34 Niin, te tiedätte itse, että nämä kädet ovat palvelleet minun ja kanssani olleiden tarpeita.
Acts 20:34 Yes, you yourselves know, that these hands have ministered to my necessities, and to them that were with me.
Apostolien teot 20:35 Minä olen teille kaikessa osoittanut, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikkoista ja muistaa Herran Jeesuksen sanat: Autuaampaa on antaa kuin ottaa.
Acts 20:35 I have showed you all things, how that so laboring you ought to support the weak, and to remember the words of the Lord Jesus, how he said, It is more blessed to give than to receive.
Apostolien teot 20:36 Ja tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssaan.
Acts 20:36 And when he had thus spoken, he kneeled down, and prayed with them all.
Apostolien teot 20:37 Ja he kaikki itkivät katkerasti, lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä,
Acts 20:37 And they all wept sore, and fell on Paul’s neck, and kissed him,
Apostolien teot 20:38 Eniten he surivat niitä sanoja, jotka hän oli sanonut, etteivät he enää näkisi hänen kasvojaan. Ja he saattoivat hänet laivaan.
Acts 20:38 Sorrowing most of all for the words which he spoke, that they should see his face no more. And they accompanied him to the ship.
Apostolien teot 21:1 Ja kun olimme heistä eroon päässeet ja laskeneet vesille, tulimme suoraan Kookseen ja seuraavana päivänä Rodokseen ja sieltä Pataraan.
Acts 21:1 And it came to pass, that after we were gotten from them, and had launched, we came with a straight course to Coos, and the day following to Rhodes, and from there to Patara:
Apostolien teot 21:2 Ja löydettyämme laivan, joka oli menossa Foinikiaan, astuimme siihen ja lähdimme matkaan.
Acts 21:2 And finding a ship sailing over to Phenicia, we went aboard, and set forth.
Apostolien teot 21:3 Löydettyämme Kyproksen jätimme sen vasemmalle puolellemme, purjehdimme Syyriaan ja nousimme Tyrokseen, sillä siellä laivan oli määrä purkaa lastinsa.
Acts 21:3 Now when we had discovered Cyprus, we left it on the left hand, and sailed into Syria, and landed at Tyre: for there the ship was to unlade her burden.
Apostolien teot 21:4 Ja löydettyämme opetuslapsia me viivyimme siellä seitsemän päivää. Nämä sanoivat Hengen vaikutuksesta Paavalille, ettei hänen pitäisi mennä Jerusalemiin.
Acts 21:4 And finding disciples, we tarried there seven days: who said to Paul through the Spirit, that he should not go up to Jerusalem.
Apostolien teot 21:5 Ja kun olimme vieneet ne päivät, lähdimme matkaamme; ja he kaikki saattoivat meitä vaimoineen ja lapsineen, kunnes olimme kaupungin ulkopuolella; ja me polvistuimme rannalle ja rukoilimme.
Acts 21:5 And when we had accomplished those days, we departed and went our way; and they all brought us on our way, with wives and children, till we were out of the city: and we kneeled down on the shore, and prayed.
Apostolien teot 21:6 Ja kun olimme jättäneet hyvästit toisillemme, nousimme laivaan; ja he palasivat takaisin kotiinsa.
Acts 21:6 And when we had taken our leave one of another, we took ship; and they returned home again.
Apostolien teot 21:7 Ja kun olimme päättäneet retkemme Tyroksesta, tulimme Ptolemaikseen, tervehdimme veljiä ja viivyimme heidän luonaan yhden päivän.
Acts 21:7 And when we had finished our course from Tyre, we came to Ptolemais, and saluted the brothers, and stayed with them one day.
Apostolien teot 21:8 Seuraavana päivänä me, jotka olimme Paavalin seurassa, lähdimme matkaan ja tulimme Kesareaan. Siellä me menimme evankelista Filippuksen taloon, joka oli yksi niistä seitsemästä, ja jäimme hänen luokseen.
Acts 21:8 And the next day we that were of Paul’s company departed, and came to Caesarea: and we entered into the house of Philip the evangelist, which was one of the seven; and stayed with him.
Apostolien teot 21:9 Ja samalla miehellä oli neljä tytärtä, neitsyitä, jotka ennustivat.
Acts 21:9 And the same man had four daughters, virgins, which did prophesy.
Apostolien teot 21:10 Ja kun me viivyimme siellä useita päiviä, Juudeasta tuli sinne muuan profeetta, nimeltä Agabos.
Acts 21:10 And as we tarried there many days, there came down from Judaea a certain prophet, named Agabus.
Apostolien teot 21:11 Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä kätensä ja jalkansa ja sanoi: Näin sanoo Pyhä Henki: Näin sitovat juutalaiset Jerusalemissa miehen, jonka omistaa tämä vyö, ja antavat hänet pakanain käsiin.
Acts 21:11 And when he was come to us, he took Paul’s girdle, and bound his own hands and feet, and said, Thus said the Holy Ghost, So shall the Jews at Jerusalem bind the man that ownes this girdle, and shall deliver him into the hands of the Gentiles.
Apostolien teot 21:12 Ja kun me tämän kuulimme, sekä me että sen paikkakunnan asukkaat pyysimme, ettei hän menisi ylös Jerusalemiin.
Acts 21:12 And when we heard these things, both we, and they of that place, sought him not to go up to Jerusalem.
Apostolien teot 21:13 Niin Paavali vastasi: Miksi te itkette ja särjette minun sydäntäni? Sillä minä olen valmis, en ainoastaan sidottavaksi, vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden.
Acts 21:13 Then Paul answered, What mean you to weep and to break my heart? for I am ready not to be bound only, but also to die at Jerusalem for the name of the Lord Jesus.
Apostolien teot 21:14 Ja kun hän ei taipunut, me rauhoituimme ja sanoimme: Tapahtukoon Herran tahto.
Acts 21:14 And when he would not be persuaded, we ceased, saying, The will of the Lord be done.
Apostolien teot 21:15 Ja niiden päivien jälkeen me nousimme vaunuihimme ja menimme ylös Jerusalemiin.
Acts 21:15 And after those days we took up our carriages, and went up to Jerusalem.
Apostolien teot 21:16 Meidän kanssamme kulkivat myös muutamia Kesarean opetuslapsia, ja he toivat mukanaan kyprolaisen Mnasonin, vanhan opetuslapsen, jonka luona meidän piti yöpyä.
Acts 21:16 There went with us also certain of the disciples of Caesarea, and brought with them one Mnason of Cyprus, an old disciple, with whom we should lodge.
Apostolien teot 21:17 Ja kun saavuimme Jerusalemiin, veljet ottivat meidät ilolla vastaan.
Acts 21:17 And when we were come to Jerusalem, the brothers received us gladly.
Apostolien teot 21:18 Seuraavana päivänä Paavali meni meidän kanssamme Jaakobin luo, ja kaikki vanhimmat olivat siellä.
Acts 21:18 And the day following Paul went in with us to James; and all the elders were present.
Apostolien teot 21:19 Ja tervehdittyään heitä hän kertoi yksityiskohtaisesti, mitä Jumala oli hänen palveluksensa kautta tehnyt pakanoiden keskuudessa.
Acts 21:19 And when he had saluted them, he declared particularly what things God had worked among the Gentiles by his ministry.
Apostolien teot 21:20 Ja sen kuultuaan he ylistivät Herraa ja sanoivat hänelle: Näet, veljeni, kuinka monta tuhatta juutalaista on, jotka ovat uskoneet; ja he kaikki ovat lain kiivaita.
Acts 21:20 And when they heard it, they glorified the Lord, and said to him, You see, brother, how many thousands of Jews there are which believe; and they are all zealous of the law:
Apostolien teot 21:21 Ja heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanoiden keskuudessa olevia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja sanot, ettei heidän tule ympärileikata lapsiaan eikä vaeltaa tapojen mukaan.
Acts 21:21 And they are informed of you, that you teach all the Jews which are among the Gentiles to forsake Moses, saying that they ought not to circumcise their children, neither to walk after the customs.
Apostolien teot 21:22 Mikä siis on syynä? Kansan täytyy kokoontua, sillä he kuulevat sinun tulleen.
Acts 21:22 What is it therefore? the multitude must needs come together: for they will hear that you are come.
Apostolien teot 21:23 Tee siis tämä, mitä me sinulle sanomme: Meillä on neljä miestä, joilla on lupaus;
Acts 21:23 Do therefore this that we say to you: We have four men which have a vow on them;
Apostolien teot 21:24 Ota heidät mukaasi ja puhdista itsesi heidän kanssaan ja pidä heiltä huolta, että he ajaisivat päänsä kaljuksi. Silloin kaikki tietävät, että se, mitä heille sinusta on kerrottu, ei ole mitään, vaan että sinäkin vaellat lain mukaan.
Acts 21:24 Them take, and purify yourself with them, and be at charges with them, that they may shave their heads: and all may know that those things, whereof they were informed concerning you, are nothing; but that you yourself also walk orderly, and keep the law.
Apostolien teot 21:25 Mitä tulee uskovaisiin pakanoihin, olemme kirjoittaneet ja päättäneet, että he eivät noudata mitään sellaista, paitsi että he karttavat epäjumalille uhrattua, verta, kuristettua lihaa ja haureutta.
Acts 21:25 As touching the Gentiles which believe, we have written and concluded that they observe no such thing, save only that they keep themselves from things offered to idols, and from blood, and from strangled, and from fornication.
Apostolien teot 21:26 Silloin Paavali otti miehet mukaansa ja seuraavana päivänä puhdistautui heidän kanssaan ja meni temppeliin merkiksi puhdistuspäivien päättymisestä, kunnes heidän jokaisen edestä olisi uhrattava uhri.
Acts 21:26 Then Paul took the men, and the next day purifying himself with them entered into the temple, to signify the accomplishment of the days of purification, until that an offering should be offered for every one of them.
Apostolien teot 21:27 Ja kun ne seitsemän päivää olivat lähes päättymässä, näkivät aasialaiset juutalaiset hänet temppelissä, kiihottivat kaiken kansan ja kävivät hänen kimppuunsa,
Acts 21:27 And when the seven days were almost ended, the Jews which were of Asia, when they saw him in the temple, stirred up all the people, and laid hands on him,
Apostolien teot 21:28 He huusivat: Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka opettaa kaikkia ihmisiä kaikkialla tätä kansaa ja lakia ja tätä paikkaa vastaan. Hän on myös tuonut kreikkalaisia temppeliin ja saastuttanut tämän pyhän paikan.
Acts 21:28 Crying out, Men of Israel, help: This is the man, that teaches all men every where against the people, and the law, and this place: and further brought Greeks also into the temple, and has polluted this holy place.
Apostolien teot 21:29 (Sillä he olivat ennen nähneet hänen kanssaan kaupungissa Trofimoksen, efesolaisen, jonka he luulivat Paavalin tuoneen temppeliin.)
Acts 21:29 (For they had seen before with him in the city Trophimus an Ephesian, whom they supposed that Paul had brought into the temple.)
Apostolien teot 21:30 Ja koko kaupunki joutui liikkeelle, ja kansa juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin ja raahasivat hänet ulos temppelistä; ja ovet suljettiin heti.
Acts 21:30 And all the city was moved, and the people ran together: and they took Paul, and drew him out of the temple: and immediately the doors were shut.
Apostolien teot 21:31 Ja kun he yrittivät tappaa hänet, tieto sotaväenpäällikölle tuli, että koko Jerusalem oli kapinassa.
Acts 21:31 And as they went about to kill him, tidings came to the chief captain of the band, that all Jerusalem was in an uproar.
Apostolien teot 21:32 Tämä otti heti mukaansa sotilaita ja sadanpäämiehiä ja juoksi alas heidän luokseen. Nähdessään päällikön ja sotilaat he lakkasivat pieksemästä Paavalia.
Acts 21:32 Who immediately took soldiers and centurions, and ran down to them: and when they saw the chief captain and the soldiers, they left beating of Paul.
Apostolien teot 21:33 Silloin päällikkö meni lähelle, otti hänet kiinni ja käski sitoa hänet kahdella kahleilla ja kysyi, kuka hän oli ja mitä hän oli tehnyt.
Acts 21:33 Then the chief captain came near, and took him, and commanded him to be bound with two chains; and demanded who he was, and what he had done.
Apostolien teot 21:34 Ja väkijoukossa huusivat jotkut tätä, jotkut tätä; ja kun hän metelin tähden ei voinut varmuutta tietää, käski hän viedä hänet leiriin.
Acts 21:34 And some cried one thing, some another, among the multitude: and when he could not know the certainty for the tumult, he commanded him to be carried into the castle.
Apostolien teot 21:35 Ja kun hän tuli portaille, sotilaat kantoivat hänet kansan väkivallan tähden.
Acts 21:35 And when he came on the stairs, so it was, that he was borne of the soldiers for the violence of the people.
Apostolien teot 21:36 Sillä suuri kansanjoukko seurasi perässä huutaen: Vie pois hänet!
Acts 21:36 For the multitude of the people followed after, crying, Away with him.
Apostolien teot 21:37 Ja kun Paavalia oltiin viemässä kasarmiin, sanoi hän päällikölle: Saanko minä puhua sinulle jotakin? Tämä vastasi: Osaatko kreikkaa?
Acts 21:37 And as Paul was to be led into the castle, he said to the chief captain, May I speak to you? Who said, Can you speak Greek?
Apostolien teot 21:38 Etkö sinä ole se egyptiläinen, joka ennen nostit metelin ja vei erämaahan neljätuhatta murhamiestä?
Acts 21:38 Are not you that Egyptian, which before these days made an uproar, and led out into the wilderness four thousand men that were murderers?
Apostolien teot 21:39 Mutta Paavali sanoi: Minä olen juutalainen mies, kotoisin Tarsosta, Kilikian tunnetusta kaupungista, ja minä pyydän sinua, salli minun puhua kansalle.
Acts 21:39 But Paul said, I am a man which am a Jew of Tarsus, a city in Cilicia, a citizen of no mean city: and, I beseech you, suffer me to speak to the people.
Apostolien teot 21:40 Ja annettuaan hänelle luvan, Paavali seisoi portailla ja viittoi kädellään kansaa. Ja kun syntyi täysi hiljaisuus, hän puhui heille heprean kielellä sanoen:
Acts 21:40 And when he had given him license, Paul stood on the stairs, and beckoned with the hand to the people. And when there was made a great silence, he spoke to them in the Hebrew tongue, saying,
Apostolien teot 22:1 Miehet, veljet ja isät, kuulkaa, mitä nyt teille puolustaudun.
Acts 22:1 Men, brothers, and fathers, hear you my defense which I make now to you.
Apostolien teot 22:2 (Ja kun he kuulivat hänen puhuvan heille heprean kielellä, he vaikenivat vielä enemmän. Ja hän sanoi:)
Acts 22:2 (And when they heard that he spoke in the Hebrew tongue to them, they kept the more silence: and he said,)
Apostolien teot 22:3 Minä olen todella juutalainen mies, syntynyt Tarsossa, Kilikian kaupungissa, mutta kasvatettu tässä kaupungissa Gamalielin jalkojen juuressa ja opetettu isien lain täydellisen tavan mukaan, ja olin kiivas Jumalan puolesta, niin kuin te kaikki tänä päivänä olette.
Acts 22:3 I am truly a man which am a Jew, born in Tarsus, a city in Cilicia, yet brought up in this city at the feet of Gamaliel, and taught according to the perfect manner of the law of the fathers, and was zealous toward God, as you all are this day.
Apostolien teot 22:4 Ja tätä tietä minä vainosin kuolemaan asti, sitoen ja heittäen vankilaan sekä miehiä että naisia.
Acts 22:4 And I persecuted this way to the death, binding and delivering into prisons both men and women.
Apostolien teot 22:5 Niinkuin myös ylimmäinen pappi ja kaikki vanhimmat minulle todistavat, joilta minä myös sain kirjeitä veljille ja menin Damaskoon tuomaan heidät sidottuina Jerusalemiin rangaistavaksi.
Acts 22:5 As also the high priest does bear me witness, and all the estate of the elders: from whom also I received letters to the brothers, and went to Damascus, to bring them which were there bound to Jerusalem, for to be punished.
Apostolien teot 22:6 Ja tapahtui, että kun minä matkalla olin ja lähestyin Damaskoa noin keskipäivällä, niin yhtäkkiä taivaasta leimahti suuri valo minun ympärilleni.
Acts 22:6 And it came to pass, that, as I made my journey, and was come near to Damascus about noon, suddenly there shone from heaven a great light round about me.
Apostolien teot 22:7 Ja minä kaaduin maahan ja kuulin äänen sanovan minulle: Saul, Saul, miksi vainoat minua?
Acts 22:7 And I fell to the ground, and heard a voice saying to me, Saul, Saul, why persecute you me?
Apostolien teot 22:8 Minä vastasin: Kuka sinä olet, Herra? Hän sanoi minulle: Minä olen Jeesus Nasaretilainen, jota sinä vainoat.
Acts 22:8 And I answered, Who are you, Lord? And he said to me, I am Jesus of Nazareth, whom you persecute.
Apostolien teot 22:9 Ja ne, jotka olivat minun kanssani, näkivät kyllä valon ja pelkäsivät, mutta he eivät kuulleet hänen ääntään, joka minulle puhui.
Acts 22:9 And they that were with me saw indeed the light, and were afraid; but they heard not the voice of him that spoke to me.
Apostolien teot 22:10 Ja minä sanoin: Mitä minun pitää tekemän, Herra? Herra sanoi minulle: Nouse ja mene Damaskokseen, niin siellä sinulle sanotaan kaikki, mitä sinun tehtäväksi on määrätty.
Acts 22:10 And I said, What shall I do, LORD? And the Lord said to me, Arise, and go into Damascus; and there it shall be told you of all things which are appointed for you to do.
Apostolien teot 22:11 Ja kun en tuon valon kirkkauden vuoksi voinut nähdä mitään, niin seuralaiseni taluttivat minua kädestä ja niin minä tulin Damaskokseen.
Acts 22:11 And when I could not see for the glory of that light, being led by the hand of them that were with me, I came into Damascus.
Apostolien teot 22:12 Ja muuan Ananias, lain mukaan hurskas mies, jolla oli hyvä todistus kaikista siellä asuvista juutalaisista,
Acts 22:12 And one Ananias, a devout man according to the law, having a good report of all the Jews which dwelled there,
Apostolien teot 22:13 Tuli minun luokseni, seisoi edessäni ja sanoi minulle: Veli Saul, saa näkösi jälleen. Ja juuri sillä hetkellä minä näin hänet.
Acts 22:13 Came to me, and stood, and said to me, Brother Saul, receive your sight. And the same hour I looked up on him.
Apostolien teot 22:14 Ja hän sanoi: Meidän isiemme Jumala on valinnut sinut, että oppisit tuntemaan hänen tahtonsa ja näkisit tuon Vanhurskaan ja kuulisit hänen suunsa äänen.
Acts 22:14 And he said, The God of our fathers has chosen you, that you should know his will, and see that Just One, and should hear the voice of his mouth.
Apostolien teot 22:15 Sillä sinä olet oleva hänen todistajansa kaikkien ihmisten edessä siitä, mitä olet nähnyt ja kuullut.
Acts 22:15 For you shall be his witness to all men of what you have seen and heard.
Apostolien teot 22:16 Miksi siis nyt viivyt? Nouse ja anna kasteen tulla ja pese pois syntisi, huutaen avuksi Herran nimeä.
Acts 22:16 And now why tarry you? arise, and be baptized, and wash away your sins, calling on the name of the Lord.
Apostolien teot 22:17 Ja kun minä palasin Jerusalemiin, rukoillessani temppelissä, minä olin hurmostilassa.
Acts 22:17 And it came to pass, that, when I was come again to Jerusalem, even while I prayed in the temple, I was in a trance;
Apostolien teot 22:18 Ja näin hänen sanovan minulle: Riennä ja lähde nopeasti pois Jerusalemista, sillä he eivät ota vastaan todistustasi minusta.
Acts 22:18 And saw him saying to me, Make haste, and get you quickly out of Jerusalem: for they will not receive your testimony concerning me.
Apostolien teot 22:19 Ja minä sanoin: 'Herra, he tietävät, että minä vangitsin ja ruoskin jokaisessa synagogassa niitä, jotka uskoivat sinuun.'
Acts 22:19 And I said, Lord, they know that I imprisoned and beat in every synagogue them that believed on you:
Apostolien teot 22:20 Ja kun teidän marttyyrinne Stefanuksen veri vuodatettiin, minäkin seisoin paikalla ja puolustin hänen kuolemaansa ja vartioin niiden vaatteita, jotka hänet surmasivat.
Acts 22:20 And when the blood of your martyr Stephen was shed, I also was standing by, and consenting to his death, and kept the raiment of them that slew him.
Apostolien teot 22:21 Ja hän sanoi minulle: Mene pois, sillä minä lähetän sinut kauas pakanain luo.
Acts 22:21 And he said to me, Depart: for I will send you far hence to the Gentiles.
Apostolien teot 22:22 Ja he kuuntelivat häntä tämän puheen aikana, ja sitten he korottivat äänensä ja sanoivat: Pois maan päältä tuommoinen, sillä ei hänen sovi elää.
Acts 22:22 And they gave him audience to this word, and then lifted up their voices, and said, Away with such a fellow from the earth: for it is not fit that he should live.
Apostolien teot 22:23 Ja kun he huusivat ja riisuivat vaatteensa ja viskelivät tomua ilmaan,
Acts 22:23 And as they cried out, and cast off their clothes, and threw dust into the air,
Apostolien teot 22:24 Ylipäällikkö käski tuoda hänet linnaan ja määräsi, että hänet kuulusteltaisiin ruoskimalla, jotta hän saisi tietää, miksi he niin huusivat häntä vastaan.
Acts 22:24 The chief captain commanded him to be brought into the castle, and bade that he should be examined by scourging; that he might know why they cried so against him.
Apostolien teot 22:25 Ja kun he sitoivat hänet nuolilla, Paavali sanoi vieressä seisovalle sadanpäämiehelle: Onko teidän lupa ruoskia roomalaista miestä, joka on vielä tuomitsematta?
Acts 22:25 And as they bound him with thongs, Paul said to the centurion that stood by, Is it lawful for you to whip a man that is a Roman, and uncondemned?
Apostolien teot 22:26 Kun sadanpäämies sen kuuli, meni hän ja ilmoitti sen päällikölle sanoen: Katso, mitä teet; sillä tämä mies on roomalainen.
Acts 22:26 When the centurion heard that, he went and told the chief captain, saying, Take heed what you do: for this man is a Roman.
Apostolien teot 22:27 Silloin päällikkö tuli ja sanoi hänelle: Sano minulle, oletko sinä roomalainen? Hän vastasi: Kyllä.
Acts 22:27 Then the chief captain came, and said to him, Tell me, are you a Roman? He said, Yes.
Apostolien teot 22:28 Ja päällikkö vastasi: Suurella rahalla minä olen tämän vapauden saavuttanut. Paavali sanoi: Mutta minä olen syntynyt vapaaksi.
Acts 22:28 And the chief captain answered, With a great sum obtained I this freedom. And Paul said, But I was free born.
Apostolien teot 22:29 Niin ne, jotka pitivät häntä kuulustella, lähtivät heti hänen luotaan. Myös päällikkö pelkäsi, saatuaan tietää, että hän oli roomalainen ja että hän oli sitonut hänet.
Acts 22:29 Then straightway they departed from him which should have examined him: and the chief captain also was afraid, after he knew that he was a Roman, and because he had bound him.
Apostolien teot 22:30 Seuraavana päivänä, koska hän halusi varmasti tietää, mistä juutalaiset syyttivät Paavalia, hän päästi hänet kahleista ja käski ylipappien ja koko neuvoston kokoontua, toi Paavalin alas ja asetti hänet heidän eteensä.
Acts 22:30 On the morrow, because he would have known the certainty why he was accused of the Jews, he loosed him from his bands, and commanded the chief priests and all their council to appear, and brought Paul down, and set him before them.
Apostolien teot 23:1 Ja Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: Miehet ja veljet, minä olen vaeltanut kaikessa hyvässä omassatunnossa Jumalan edessä tähän päivään asti.
Acts 23:1 And Paul, earnestly beholding the council, said, Men and brothers, I have lived in all good conscience before God until this day.
Apostolien teot 23:2 Ja ylimmäinen pappi Ananias käski niiden, jotka seisoivat hänen ympärillään, lyödä häntä suuhun.
Acts 23:2 And the high priest Ananias commanded them that stood by him to smite him on the mouth.
Apostolien teot 23:3 Niin Paavali sanoi hänelle: Jumala on lyövä sinua, sinä valkoiseksi kalkittu seinä; sinä istut tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket minua lyödä vastoin lakia?
Acts 23:3 Then said Paul to him, God shall smite you, you white washed wall: for sit you to judge me after the law, and command me to be smitten contrary to the law?
Apostolien teot 23:4 Ja ne, jotka siinä seisoivat, sanoivat: Herjaatko sinä Jumalan ylimmäistä pappia?
Acts 23:4 And they that stood by said, Revile you God’s high priest?
Apostolien teot 23:5 Niin Paavali sanoi: En tiennyt, veljet, että hän on ylimmäinen pappi; sillä on kirjoitettu: 'Älä kiroa kansasi hallitsijaa'.
Acts 23:5 Then said Paul, I knew not, brothers, that he was the high priest: for it is written, You shall not speak evil of the ruler of your people.
Apostolien teot 23:6 Mutta kun Paavali tiesi, että toinen osa oli saddukeuksia ja toinen osa fariseuksia, hän huusi neuvostossa: Miehet ja veljet, minä olen fariseus, fariseuksen poika. Toivon ja kuolleiden ylösnousemuksen tähden minua syytetään.
Acts 23:6 But when Paul perceived that the one part were Sadducees, and the other Pharisees, he cried out in the council, Men and brothers, I am a Pharisee, the son of a Pharisee: of the hope and resurrection of the dead I am called in question.
Apostolien teot 23:7 Ja kun hän oli näin sanonut, syntyi riita fariseusten ja saddukeusten välille, ja kansa jakautui.
Acts 23:7 And when he had so said, there arose a dissension between the Pharisees and the Sadducees: and the multitude was divided.
Apostolien teot 23:8 Sillä saddukeukset sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ei enkeleitä eikä henkiä; mutta fariseukset tunnustavat molemmat.
Acts 23:8 For the Sadducees say that there is no resurrection, neither angel, nor spirit: but the Pharisees confess both.
Apostolien teot 23:9 Ja syntyi suuri huuto; ja fariseusten ryhmään kuuluvat lainopettajat nousivat ja väittelivät sanoen: Emme löydä mitään pahaa tässä miehessä; mutta jos henki tai enkeli on puhunut hänelle, älkäämme taistelko Jumalaa vastaan.
Acts 23:9 And there arose a great cry: and the scribes that were of the Pharisees’ part arose, and strove, saying, We find no evil in this man: but if a spirit or an angel has spoken to him, let us not fight against God.
Apostolien teot 23:10 Ja kun syntyi suuri riita, käski päällikkö, peläten Paavalin joutuvan heidän joukostaan kappaleiksi, sotilaiden mennä alas, ottaa hänet väkisin heidän keskeltään ja viedä hänet leiriin.
Acts 23:10 And when there arose a great dissension, the chief captain, fearing lest Paul should have been pulled in pieces of them, commanded the soldiers to go down, and to take him by force from among them, and to bring him into the castle.
Apostolien teot 23:11 Seuraavana yönä Herra seisoi hänen tykönänsä ja sanoi: Ole rohkealla mielellä, Paavali! Niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaman minusta myös Roomassa.
Acts 23:11 And the night following the Lord stood by him, and said, Be of good cheer, Paul: for as you have testified of me in Jerusalem, so must you bear witness also at Rome.
Apostolien teot 23:12 Ja päivän koittaessa muutamat juutalaiset kokoontuivat yhteen ja vannoivat kirouksen alle sanoen, etteivät söisi eivätkä joisi, ennen kuin tappaisivat Paavalin.
Acts 23:12 And when it was day, certain of the Jews banded together, and bound themselves under a curse, saying that they would neither eat nor drink till they had killed Paul.
Apostolien teot 23:13 Ja niitä, jotka olivat tehneet tämän salaliiton, oli enemmän kuin neljäkymmentä.
Acts 23:13 And they were more than forty which had made this conspiracy.
Apostolien teot 23:14 Ja he menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: Me olemme vannoneet suuren kirouksen, ettemme syö mitään, ennen kuin olemme tappaneet Paavalin.
Acts 23:14 And they came to the chief priests and elders, and said, We have bound ourselves under a great curse, that we will eat nothing until we have slain Paul.
Apostolien teot 23:15 Niin te siis neuvoston kanssa ilmoittakaa päällikölle, että hän toisi hänet huomenna alas teille, ikään kuin haluaisitte tiedustella hänestä jotakin tarkemmin; ja me olemme valmiit tappamaan hänet, jos hän lähestyy.
Acts 23:15 Now therefore you with the council signify to the chief captain that he bring him down to you to morrow, as though you would inquire something more perfectly concerning him: and we, or ever he come near, are ready to kill him.
Apostolien teot 23:16 Ja kun Paavalin sisarenpoika kuuli heidän väijytyksestä, hän meni linnaan ja ilmoitti sen Paavalille.
Acts 23:16 And when Paul’s sister’s son heard of their lying in wait, he went and entered into the castle, and told Paul.
Apostolien teot 23:17 Silloin Paavali kutsui luokseen yhden sadanpäämiehistä ja sanoi: Vie tämä nuorukainen päällikön luo, sillä hänellä on hänelle jotakin sanottavaa.
Acts 23:17 Then Paul called one of the centurions to him, and said, Bring this young man to the chief captain: for he has a certain thing to tell him.
Apostolien teot 23:18 Niin hän otti hänet mukaansa ja vei hänet päällikön luo ja sanoi: Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi minua tuomaan tämän nuoren miehen sinun luoksesi, jolla on sinulle jotakin sanottavaa.
Acts 23:18 So he took him, and brought him to the chief captain, and said, Paul the prisoner called me to him, and prayed me to bring this young man to you, who has something to say to you.
Apostolien teot 23:19 Silloin päällikkö otti häntä kädestä, meni hänen kanssaan erilleen ja kysyi häneltä: Mitä sinulla on minulle ilmoitettavaa?
Acts 23:19 Then the chief captain took him by the hand, and went with him aside privately, and asked him, What is that you have to tell me?
Apostolien teot 23:20 Ja hän sanoi: Juutalaiset ovat sopineet pyytävänsä sinua tuomaan Paavalin huomenna neuvostoon, ikään kuin he voisivat häneltä tarkemmin tiedustella asiaa.
Acts 23:20 And he said, The Jews have agreed to desire you that you would bring down Paul to morrow into the council, as though they would inquire somewhat of him more perfectly.
Apostolien teot 23:21 Mutta älä sinä anna heille periksi, sillä häntä väijyy heistä yli neljäkymmentä miestä, jotka ovat vannoneet valan, etteivät syö eivätkä juo, ennen kuin ovat tappaneet hänet. Ja nyt he ovat valmiita ja odottavat lupausta sinulta.
Acts 23:21 But do not you yield to them: for there lie in wait for him of them more than forty men, which have bound themselves with an oath, that they will neither eat nor drink till they have killed him: and now are they ready, looking for a promise from you.
Apostolien teot 23:22 Niin päällikkö päästi nuoren miehen menemään ja käski häntä: Älä kerro kenellekään, että olet näyttänyt minulle nämä.
Acts 23:22 So the chief captain then let the young man depart, and charged him, See you tell no man that you have showed these things to me.
Apostolien teot 23:23 Ja hän kutsui tykönsä kaksi sadanpäämiestä ja sanoi: Valmistakaa yön kolmannella hetkellä kaksisataa sotilasta lähtöön Kesareaan, ja kuusikymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä,
Acts 23:23 And he called to him two centurions, saying, Make ready two hundred soldiers to go to Caesarea, and horsemen three score and ten, and spearmen two hundred, at the third hour of the night;
Apostolien teot 23:24 Ja hankkikaa heille eläimiä, jotta he voisivat nostaa Paavalin selkään ja viedä hänet turvallisesti maaherra Felixin luo.
Acts 23:24 And provide them beasts, that they may set Paul on, and bring him safe to Felix the governor.
Apostolien teot 23:25 Ja hän kirjoitti kirjeen tällä tavalla:
Acts 23:25 And he wrote a letter after this manner:
Apostolien teot 23:26 Claudius Lysias lähettää tervehdyksen arvoisalle maaherralle Felixille.
Acts 23:26 Claudius Lysias to the most excellent governor Felix sends greeting.
Apostolien teot 23:27 Juutalaiset olivat ottaneet tämän miehen kiinni ja heidän olisi pitänyt tappaa hänet. Silloin minä tulin armeijan kanssa ja pelastin hänet saatuaani tietää, että hän oli roomalainen.
Acts 23:27 This man was taken of the Jews, and should have been killed of them: then came I with an army, and rescued him, having understood that he was a Roman.
Apostolien teot 23:28 Ja kun tahdoin tietää, mistä syystä he häntä syyttivät, vein hänet heidän neuvostonsa eteen.
Acts 23:28 And when I would have known the cause why they accused him, I brought him forth into their council:
Apostolien teot 23:29 Minä näin, että häntä syytettiin heidän lakiaan koskevista kysymyksistä, mutta ettei hänelle esitetty mitään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.
Acts 23:29 Whom I perceived to be accused of questions of their law, but to have nothing laid to his charge worthy of death or of bonds.
Apostolien teot 23:30 Ja kun minulle kerrottiin, että juutalaiset olivat väijyneet miestä, lähetin heti sanan sinun luoksesi ja käskin myös hänen syyttäjiään kertomaan sinun edessäsi, mitä heillä oli häntä vastaan. Hyvästi!
Acts 23:30 And when it was told me how that the Jews laid wait for the man, I sent straightway to you, and gave commandment to his accusers also to say before you what they had against him. Farewell.
Apostolien teot 23:31 Niin sotilaat, niin kuin heille oli käsky annettu, ottivat Paavalin ja veivät hänet yötä myöten Antipatrikseen.
Acts 23:31 Then the soldiers, as it was commanded them, took Paul, and brought him by night to Antipatris.
Apostolien teot 23:32 Seuraavana päivänä he jättivät ratsumiehet menemään hänen kanssaan ja palasivat linnaan:
Acts 23:32 On the morrow they left the horsemen to go with him, and returned to the castle:
Apostolien teot 23:33 He saapuivat Kesareaan ja antoivat kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.
Acts 23:33 Who, when they came to Caesarea and delivered the letter to the governor, presented Paul also before him.
Apostolien teot 23:34 Ja luettuaan kirjeen maaherra kysyi, mistä maakunnasta hän oli. Ja saatuaan tietää, että hän oli Kilikiasta,
Acts 23:34 And when the governor had read the letter, he asked of what province he was. And when he understood that he was of Cilicia;
Apostolien teot 23:35 Minä kuulen sinua, hän sanoi, kun syyttäjäsikin saapuvat. Ja hän käski pitää häntä Herodeksen tuomioistuimessa.
Acts 23:35 I will hear you, said he, when your accusers are also come. And he commanded him to be kept in Herod’s judgment hall.
Apostolien teot 24:1 Viiden päivän kuluttua ylimmäinen pappi Ananias meni alas vanhinten ja erään Tertullus-nimisen puhujan kanssa, ja nämä ilmoittivat maaherralle Paavalista.
Acts 24:1 And after five days Ananias the high priest descended with the elders, and with a certain orator named Tertullus, who informed the governor against Paul.
Apostolien teot 24:2 Ja kun hänet kutsuttiin eteen, Tertullus alkoi syyttää häntä sanoen: Koska sinun avullasi olemme nauttineet suuresta rauhasta ja sinun armollisuutesi kautta teemme tälle kansalle erittäin arvokkaita tekoja,
Acts 24:2 And when he was called forth, Tertullus began to accuse him, saying, Seeing that by you we enjoy great quietness, and that very worthy deeds are done to this nation by your providence,
Apostolien teot 24:3 Otamme sen aina ja kaikkialla vastaan, jaloin Felix, kaikella kiitollisuudella.
Acts 24:3 We accept it always, and in all places, most noble Felix, with all thankfulness.
Apostolien teot 24:4 Etten kuitenkaan olisi teille enempää ikävystyttävä, pyydän teitä kuulemaan meidät muutaman sanan myötätunnostanne.
Acts 24:4 Notwithstanding, that I be not further tedious to you, I pray you that you would hear us of your clemency a few words.
Apostolien teot 24:5 Sillä me olemme havainneet tämän miehen ruttoiseksi mieheksi ja kapinan lietsojaksi kaikkien juutalaisten keskuudessa kautta maailman ja nasaretilaisten lahkon johtajaksi.
Acts 24:5 For we have found this man a pestilent fellow, and a mover of sedition among all the Jews throughout the world, and a ringleader of the sect of the Nazarenes:
Apostolien teot 24:6 Joka myös on lähtenyt häpäisemään temppeliä? Me otimme hänet kiinni ja tahdoimme tuomita lakimme mukaan.
Acts 24:6 Who also has gone about to profane the temple: whom we took, and would have judged according to our law.
Apostolien teot 24:7 Mutta päällikkö Lysias hyökkäsi kimppuumme ja vei hänet suurella väkivallalla meidän käsistämme,
Acts 24:7 But the chief captain Lysias came on us, and with great violence took him away out of our hands,
Apostolien teot 24:8 Käskien hänen syyttäjiensä tulla sinun luoksesi. Kuulustamalla häntä itse voit saada tietää kaikki nämä asiat, joista me häntä syytämme.
Acts 24:8 Commanding his accusers to come to you: by examining of whom yourself may take knowledge of all these things, whereof we accuse him.
Apostolien teot 24:9 Ja juutalaisetkin olivat samaa mieltä ja sanoivat, että näin oli.
Acts 24:9 And the Jews also assented, saying that these things were so.
Apostolien teot 24:10 Niin Paavali, kun maaherra viittoi häntä puhumaan, vastasi: Koska tiedän sinun jo monta vuotta olleen tämän kansan tuomarina, vastaan mieluisammin itseni puolesta.
Acts 24:10 Then Paul, after that the governor had beckoned to him to speak, answered, For as much as I know that you have been of many years a judge to this nation, I do the more cheerfully answer for myself:
Apostolien teot 24:11 Jotta tietäisitte, on kulunut vain kaksitoista päivää siitä, kun menin Jerusalemiin rukoilemaan.
Acts 24:11 Because that you may understand, that there are yet but twelve days since I went up to Jerusalem for to worship.
Apostolien teot 24:12 Eivätkä he löytäneet minua temppelistä väittelemästä kenenkään kanssa eivätkä kansaa kapinoimasta, eivät synagogissa eivätkä kaupungista,
Acts 24:12 And they neither found me in the temple disputing with any man, neither raising up the people, neither in the synagogues, nor in the city:
Apostolien teot 24:13 Eivätkä he voi todistaa niitä asioita, joista he nyt minua syyttävät.
Acts 24:13 Neither can they prove the things whereof they now accuse me.
Apostolien teot 24:14 Mutta tämän minä teille tunnustan, että minä sitä tietä vaellan, jota he kutsuvat harhaoppiksi, ja niin palvelen isäini Jumalaa, uskoen kaiken, mitä laissa ja profeetoissa on kirjoitettu,
Acts 24:14 But this I confess to you, that after the way which they call heresy, so worship I the God of my fathers, believing all things which are written in the law and in the prophets:
Apostolien teot 24:15 ja heillä on toivo Jumalaan, jonka he itsekin myöntävät, että on oleva kuolleiden ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että vanhurskaiden.
Acts 24:15 And have hope toward God, which they themselves also allow, that there shall be a resurrection of the dead, both of the just and unjust.
Apostolien teot 24:16 Ja tässä minä harjoitan aina omaatuntoa, joka on vapaa loukkauksista Jumalaa ja ihmisiä kohtaan.
Acts 24:16 And herein do I exercise myself, to have always a conscience void to offense toward God, and toward men.
Apostolien teot 24:17 Nyt monien vuosien jälkeen tulin tuomaan almuja kansakunnalleni ja uhreja.
Acts 24:17 Now after many years I came to bring alms to my nation, and offerings.
Apostolien teot 24:18 Niinpä muutamat aasialaiset juutalaiset löysivät minut puhdistautuneena temppelistä, ei väkijoukon eikä melun keskellä.
Acts 24:18 Whereupon certain Jews from Asia found me purified in the temple, neither with multitude, nor with tumult.
Apostolien teot 24:19 Kenen olisi pitänyt olla täällä ennen sinua ja vastustaa, jos heillä olisi jotain minua vastaan.
Acts 24:19 Who ought to have been here before you, and object, if they had ought against me.
Apostolien teot 24:20 Tai jos he ovat havainneet minussa mitään pahaa tekevän, kun seisoin neuvoston edessä,
Acts 24:20 Or else let these same here say, if they have found any evil doing in me, while I stood before the council,
Apostolien teot 24:21 Paitsi että tämä yksi ääni, jonka minä heidän keskellään seisten huusin, kuulustelijoinanne: Kuolleiden ylösnousemuksesta te tänään kuulustelette minua.
Acts 24:21 Except it be for this one voice, that I cried standing among them, Touching the resurrection of the dead I am called in question by you this day.
Apostolien teot 24:22 Ja kun Felix kuuli nämä asiat ja tunsi tuon tien paremmin, hän lykkäsi niitä ja sanoi: Kun päällikkö Lysias tulee alas, otan selvää asiastanne.
Acts 24:22 And when Felix heard these things, having more perfect knowledge of that way, he deferred them, and said, When Lysias the chief captain shall come down, I will know the uttermost of your matter.
Apostolien teot 24:23 Ja hän käski sadanpäämiehen vartioida Paavalia ja antaa hänelle vapauden kieltää ketään hänen tuttavistaan palvelemasta häntä tai tulemasta hänen luokseen.
Acts 24:23 And he commanded a centurion to keep Paul, and to let him have liberty, and that he should forbid none of his acquaintance to minister or come to him.
Apostolien teot 24:24 Muutaman päivän kuluttua Feeliks tuli vaimonsa Drusillan kanssa, joka oli juutalainen, ja haetti Paavalin luokseen ja kuunteli hänen puheitaan uskosta Kristukseen.
Acts 24:24 And after certain days, when Felix came with his wife Drusilla, which was a Jewess, he sent for Paul, and heard him concerning the faith in Christ.
Apostolien teot 24:25 Ja kun hän puhui vanhurskaudesta, kohtuullisuudesta ja tulevasta tuomiosta, Felix vapisi ja vastasi: Mene tällä kertaa matkaasi; kun minulla on sopiva aika, kutsun sinut.
Acts 24:25 And as he reasoned of righteousness, temperance, and judgment to come, Felix trembled, and answered, Go your way for this time; when I have a convenient season, I will call for you.
Apostolien teot 24:26 Hän toivoi myös, että Paavali olisi antanut hänelle rahaa, jotta hän olisi voinut päästää hänet; siksi hän haetti hänet useammin ja keskusteli hänen kanssaan.
Acts 24:26 He hoped also that money should have been given him of Paul, that he might loose him: why he sent for him the oftener, and communed with him.
Apostolien teot 24:27 Mutta kahden vuoden kuluttua Porcius Festus tuli Felixin kammioon; ja Felix, tahtoen tehdä juutalaisille mielisuosion, jätti Paavalin vankilaan.
Acts 24:27 But after two years Porcius Festus came into Felix’ room: and Felix, willing to show the Jews a pleasure, left Paul bound.
Apostolien teot 25:1 Kun Festus oli tullut maakuntaan, hän kolmen päivän kuluttua nousi Kesareasta Jerusalemiin.
Acts 25:1 Now when Festus was come into the province, after three days he ascended from Caesarea to Jerusalem.
Apostolien teot 25:2 Silloin ylipappi ja juutalaisten ensimmäiset syyttivät häntä Paavalia vastaan ja etsivät häntä,
Acts 25:2 Then the high priest and the chief of the Jews informed him against Paul, and sought him,
Apostolien teot 25:3 Ja anoivat häntä vastaan suosiota, että hän lähettäisi hakemaan hänet Jerusalemiin, ja väijyivät tiellä tappaakseen hänet.
Acts 25:3 And desired favor against him, that he would send for him to Jerusalem, laying wait in the way to kill him.
Apostolien teot 25:4 Mutta Festus vastasi, että Paavalia pidettiin Kesareassa ja että hän itse pian lähtisi sinne.
Acts 25:4 But Festus answered, that Paul should be kept at Caesarea, and that he himself would depart shortly thither.
Apostolien teot 25:5 Niin, hän sanoi, ne teistä, joilla on siihen oikeus, tulkoot minun kanssani alas ja syyttäkööt tätä miestä, jos hänessä on jotakin vääryyttä.
Acts 25:5 Let them therefore, said he, which among you are able, go down with me, and accuse this man, if there be any wickedness in him.
Apostolien teot 25:6 Ja viivyttyään heidän luonaan yli kymmenen päivää hän meni alas Kesareaan; ja seuraavana päivänä hän istui tuomarinistuimelle ja käski tuoda Paavalin.
Acts 25:6 And when he had tarried among them more than ten days, he went down to Caesarea; and the next day sitting on the judgment seat commanded Paul to be brought.
Apostolien teot 25:7 Ja kun hän saapui, Jerusalemista tulleet juutalaiset asettuivat hänen ympärilleen ja esittivät monia ja raskaita syytöksiä Paavalia vastaan, joita he eivät kyenneet näyttämään toteen.
Acts 25:7 And when he was come, the Jews which came down from Jerusalem stood round about, and laid many and grievous complaints against Paul, which they could not prove.
Apostolien teot 25:8 Vaikka hän vastasi puolestansa: En ole rikkonut mitään juutalaisten lakia enkä temppeliä enkä keisaria vastaan.
Acts 25:8 While he answered for himself, Neither against the law of the Jews, neither against the temple, nor yet against Caesar, have I offended any thing at all.
Apostolien teot 25:9 Mutta Festus, tahtoen tehdä juutalaisille mieliksi, vastasi Paavalille ja sanoi: Tahdotko mennä Jerusalemiin ja siellä minun edessäni tuomita sinua näistä asioista?
Acts 25:9 But Festus, willing to do the Jews a pleasure, answered Paul, and said, Will you go up to Jerusalem, and there be judged of these things before me?
Apostolien teot 25:10 Niin Paavali sanoi: Minä seison keisarin tuomioistuimen edessä, jossa minut tulee tuomita; juutalaisia vastaan en ole tehnyt mitään vääryyttä, niin kuin sinä oikein hyvin tiedät.
Acts 25:10 Then said Paul, I stand at Caesar’s judgment seat, where I ought to be judged: to the Jews have I done no wrong, as you very well know.
Apostolien teot 25:11 Sillä jos olen rikkonut tai tehnyt jotakin, mikä ansaitsee kuoleman, en kieltäydy kuolemasta; mutta jos ei ole mitään niistä, joista nämä minua syyttävät, ei kukaan voi luovuttaa minua heille. Minä vetoan keisariin.
Acts 25:11 For if I be an offender, or have committed any thing worthy of death, I refuse not to die: but if there be none of these things whereof these accuse me, no man may deliver me to them. I appeal to Caesar.
Apostolien teot 25:12 Silloin Festus, neuvoteltuaan neuvoston kanssa, vastasi: Oletko vedonnut keisariin? Keisarin eteen sinun on mentävä.
Acts 25:12 Then Festus, when he had conferred with the council, answered, Have you appealed to Caesar? to Caesar shall you go.
Apostolien teot 25:13 Muutaman päivän kuluttua kuningas Agrippa ja Bernike tulivat Kesareaan tervehtimään Festusta.
Acts 25:13 And after certain days king Agrippa and Bernice came to Caesarea to salute Festus.
Apostolien teot 25:14 Ja kun he olivat siellä useita päiviä, Festus ilmoitti kuninkaalle Paavalin asian sanoen: Feelix on jättänyt kahleisiin erään miehen.
Acts 25:14 And when they had been there many days, Festus declared Paul’s cause to the king, saying, There is a certain man left in bonds by Felix:
Apostolien teot 25:15 Josta ylipapit ja juutalaisten vanhimmat ilmoittivat minulle ollessani Jerusalemissa ja vaativat tuomiota hänelle.
Acts 25:15 About whom, when I was at Jerusalem, the chief priests and the elders of the Jews informed me, desiring to have judgment against him.
Apostolien teot 25:16 Jolle vastasin: Roomalaisten tapana ei ole luovuttaa ketään kuolemaan, ennen kuin syytetty on kohdannut syyttäjiensä kasvotusten ja saanut oikeuden vastata itseään vastaan nostettuun rikokseen.
Acts 25:16 To whom I answered, It is not the manner of the Romans to deliver any man to die, before that he which is accused have the accusers face to face, and have license to answer for himself concerning the crime laid against him.
Apostolien teot 25:17 Niinpä, kun he olivat tänne saapuneet, istuin viipymättä seuraavana päivänä tuomarinistuimelle ja käskin tuoda miehen eteen.
Acts 25:17 Therefore, when they were come here, without any delay on the morrow I sat on the judgment seat, and commanded the man to be brought forth.
Apostolien teot 25:18 Kun syyttäjät nousivat esiin, he eivät esittäneet mitään sellaista syytöstä, kuin olisin olettanut.
Acts 25:18 Against whom when the accusers stood up, they brought none accusation of such things as I supposed:
Apostolien teot 25:19 Mutta heillä oli häntä vastaan joitakin kysymyksiä heidän omasta taikauskostaan ja jostakin kuolleesta Jeesuksesta, jonka Paavali väitti elävän.
Acts 25:19 But had certain questions against him of their own superstition, and of one Jesus, which was dead, whom Paul affirmed to be alive.
Apostolien teot 25:20 Ja koska epäilin tällaisia kysymyksiä, kysyin häneltä, menisikö hän Jerusalemiin ja tulisi siellä näistä asioista tuomituksi.
Acts 25:20 And because I doubted of such manner of questions, I asked him whether he would go to Jerusalem, and there be judged of these matters.
Apostolien teot 25:21 Mutta kun Paavali vetosi siihen, että hänen asiansa kuulustelu olisi varattu Augustuksen käsiteltäväksi, käskin pitää hänet vartioituna, kunnes voisin lähettää hänet keisarin eteen.
Acts 25:21 But when Paul had appealed to be reserved to the hearing of Augustus, I commanded him to be kept till I might send him to Caesar.
Apostolien teot 25:22 Silloin Agrippa sanoi Festukselle: Minäkin tahdon kuulla sitä miestä. Huomenna sinä kuulet häntä. Festukselle tämä sanoi.
Acts 25:22 Then Agrippa said to Festus, I would also hear the man myself. To morrow, said he, you shall hear him.
Apostolien teot 25:23 Seuraavana päivänä, kun Agrippa ja Bernike saapuivat suurella loistolla ja menivät kuulemistilaan kaupungin ylimmäisten miesten ja siviilipäälliköiden kanssa, Festuksen käskystä Paavali tuotiin sinne.
Acts 25:23 And on the morrow, when Agrippa was come, and Bernice, with great pomp, and was entered into the place of hearing, with the chief captains, and principal men of the city, at Festus’ commandment Paul was brought forth.
Apostolien teot 25:24 Ja Festus sanoi: Kuningas Agrippa ja kaikki miehet, jotka olette täällä meidän kanssamme! Te näette tämän miehen, josta koko juutalaisten joukko on puhutellut minulle sekä Jerusalemissa että täällä ja valittanut, ettei hänen pitäisi enää elää.
Acts 25:24 And Festus said, King Agrippa, and all men which are here present with us, you see this man, about whom all the multitude of the Jews have dealt with me, both at Jerusalem, and also here, crying that he ought not to live any longer.
Apostolien teot 25:25 Mutta kun huomasin, ettei hän ollut tehnyt mitään kuolemanrangaistuksen arvoista, ja että hän itse vetosi Augustukseen, päätin lähettää hänet.
Acts 25:25 But when I found that he had committed nothing worthy of death, and that he himself has appealed to Augustus, I have determined to send him.
Apostolien teot 25:26 Josta minulla ei ole mitään varmaa kirjoitettavaa herralleni. Sentähden olen tuonut hänet teidän eteenne ja erityisesti teidän eteenne, kuningas Agrippa, että minulla kuulustelun jälkeen olisi jotakin kirjoitettavaa.
Acts 25:26 Of whom I have no certain thing to write to my lord. Why I have brought him forth before you, and specially before you, O king Agrippa, that, after examination had, I might have somewhat to write.
Apostolien teot 25:27 Sillä minusta tuntuu järjettömältä lähettää vanki kertomatta hänelle nostetuista rikoksista.
Acts 25:27 For it seems to me unreasonable to send a prisoner, and not with to signify the crimes laid against him.
Apostolien teot 26:1 Agrippa sanoi Paavalille: Sinulla on lupa puhua puolestasi. Silloin Paavali ojensi kätensä ja vastasi:
Acts 26:1 Then Agrippa said to Paul, You are permitted to speak for yourself. Then Paul stretched forth the hand, and answered for himself:
Apostolien teot 26:2 Pidän itseäni onnellisena, kuningas Agrippa, sillä tänä päivänä saan vastata puolestasi kaikesta, mistä juutalaiset minua syyttävät.
Acts 26:2 I think myself happy, king Agrippa, because I shall answer for myself this day before you touching all the things whereof I am accused of the Jews:
Apostolien teot 26:3 Varsinkin siksi, että tiedän sinun olevan asiantuntija kaikissa juutalaisten tavoissa ja kysymyksissä. Siksi pyydän sinua kärsivällisesti kuuntelemaan minua.
Acts 26:3 Especially because I know you to be expert in all customs and questions which are among the Jews: why I beseech you to hear me patiently.
Apostolien teot 26:4 Kaikki juutalaiset tuntevat minun elämäntapani nuoruudestani asti, joka oli alkuaikoinani kansani keskuudessa Jerusalemissa;
Acts 26:4 My manner of life from my youth, which was at the first among my own nation at Jerusalem, know all the Jews;
Apostolien teot 26:5 Jotka tunsivat minut alusta asti, jos tahtoisivat todistaa, että elin uskontomme ankarimman lahkon mukaan fariseuksena.
Acts 26:5 Which knew me from the beginning, if they would testify, that after the most strait sect of our religion I lived a Pharisee.
Apostolien teot 26:6 Ja nyt minä seison ja minua tuomitaan sen lupauksen toivon tähden, jonka Jumala antoi meidän isillemme,
Acts 26:6 And now I stand and am judged for the hope of the promise made of God, to our fathers:
Apostolien teot 26:7 Tämän lupauksen meidän kaksitoista sukukuntaamme, palvellen Jumalaa yötä päivää, toivovat toteutuvan. Tämän toivon tähden, kuningas Agrippa, juutalaiset minua syyttävät.
Acts 26:7 To which promise our twelve tribes, instantly serving God day and night, hope to come. For which hope’s sake, king Agrippa, I am accused of the Jews.
Apostolien teot 26:8 Miksi teistä pitäisi uskomattomana, että Jumala herättää kuolleita?
Acts 26:8 Why should it be thought a thing incredible with you, that God should raise the dead?
Apostolien teot 26:9 Ajattelin todella itsekseni, että minun pitäisi tehdä paljon Jeesus Nasaretilaisen nimeä vastaan.
Acts 26:9 I truly thought with myself, that I ought to do many things contrary to the name of Jesus of Nazareth.
Apostolien teot 26:10 Ja teinkin niin Jerusalemissa; ja monta pyhien joukossa minä suljin vankeuteen, saatuani ylipapeilta valtuuden; ja kun heidät tapettiin, minä puhuin heitä vastaan.
Acts 26:10 Which thing I also did in Jerusalem: and many of the saints did I shut up in prison, having received authority from the chief priests; and when they were put to death, I gave my voice against them.
Apostolien teot 26:11 Ja minä rankaisin heitä usein jokaisessa synagogassa ja pakotin heidät pilkkaamaan; ja koska olin kovin vihainen heitä vastaan, vainosin heitä aina vieraisiin kaupunkeihin asti.
Acts 26:11 And I punished them oft in every synagogue, and compelled them to blaspheme; and being exceedingly mad against them, I persecuted them even to strange cities.
Apostolien teot 26:12 Kun sitten menin Damaskokseen ylipappien valtuutuksella ja valtuutuksella,
Acts 26:12 Whereupon as I went to Damascus with authority and commission from the chief priests,
Apostolien teot 26:13 Keskipäivällä, oi kuningas, näin tiellä taivaasta tulevan valon, auringon kirkkautta kirkkaamman, leimahtavan minun ja kanssani kulkevien ympärillä.
Acts 26:13 At midday, O king, I saw in the way a light from heaven, above the brightness of the sun, shining round about me and them which journeyed with me.
Apostolien teot 26:14 Ja kun me kaikki kaaduimme maahan, kuulin minä äänen puhuvan minulle ja sanovan heprean kielellä: Saul, Saul, miksi vainoat minua? Sinun on vaikea potkia minua pistintä vastaan.
Acts 26:14 And when we were all fallen to the earth, I heard a voice speaking to me, and saying in the Hebrew tongue, Saul, Saul, why persecute you me? it is hard for you to kick against the pricks.
Apostolien teot 26:15 Ja minä sanoin: Kuka sinä olet, Herra? Ja hän sanoi: Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.
Acts 26:15 And I said, Who are you, Lord? And he said, I am Jesus whom you persecute.
Apostolien teot 26:16 Mutta nouse ja seiso jaloillesi, sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijaksi ja todistajaksi sekä näille, mitä olet nähnyt, että niille, joissa minä sinulle vielä ilmestyn.
Acts 26:16 But rise, and stand on your feet: for I have appeared to you for this purpose, to make you a minister and a witness both of these things which you have seen, and of those things in the which I will appear to you;
Apostolien teot 26:17 Minä pelastan sinut kansasta ja pakanoista, joiden luo minä sinut nyt lähetän,
Acts 26:17 Delivering you from the people, and from the Gentiles, to whom now I send you,
Apostolien teot 26:18 Avaamaan heidän silmänsä ja kääntämään heidät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan luo, että he uskon kautta minuun saisivat syntinsä anteeksi ja perinnön pyhitettyjen joukossa.
Acts 26:18 To open their eyes, and to turn them from darkness to light, and from the power of Satan to God, that they may receive forgiveness of sins, and inheritance among them which are sanctified by faith that is in me.
Apostolien teot 26:19 Sentähden, kuningas Agrippa, minä en ollut tottelematon taivaalliselle näylle,
Acts 26:19 Whereupon, O king Agrippa, I was not disobedient to the heavenly vision:
Apostolien teot 26:20 Vaan ensin Damaskon ja Jerusalemin asukkaille ja sitten koko Juudean alueelle ja sitten pakanoille minä osoitin, että heidän tulisi tehdä parannus ja kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä parannuksen soveliaita tekoja.
Acts 26:20 But showed first to them of Damascus, and at Jerusalem, and throughout all the coasts of Judaea, and then to the Gentiles, that they should repent and turn to God, and do works meet for repentance.
Apostolien teot 26:21 Näiden syiden tähden juutalaiset ottivat minut kiinni temppelissä ja yrittivät tappaa minut.
Acts 26:21 For these causes the Jews caught me in the temple, and went about to kill me.
Apostolien teot 26:22 Saatuaani siis Jumalan avun minä jatkan tähän päivään asti todistaen sekä pienille että suurille enkä puhu mistään muusta kuin siitä, minkä profeetat ja Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan.
Acts 26:22 Having therefore obtained help of God, I continue to this day, witnessing both to small and great, saying none other things than those which the prophets and Moses did say should come:
Apostolien teot 26:23 Että Kristus kärsisi ja nousisi ensimmäisenä kuolleista ja julistaisi valoa sekä kansalle että pakanoille.
Acts 26:23 That Christ should suffer, and that he should be the first that should rise from the dead, and should show light to the people, and to the Gentiles.
Apostolien teot 26:24 Ja kun hän näin puolestansa puhui, Festus sanoi suurella äänellä: Paavali, sinä olet hullu; paljon oppia tekee sinut hulluksi.
Acts 26:24 And as he thus spoke for himself, Festus said with a loud voice, Paul, you are beside yourself; much learning does make you mad.
Apostolien teot 26:25 Mutta hän sanoi: En ole hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan puhun totuuden ja raittiuden sanoja.
Acts 26:25 But he said, I am not mad, most noble Festus; but speak forth the words of truth and soberness.
Apostolien teot 26:26 Sillä kuningas tietää nämä asiat, ja hänen edessään minä myös puhun avoimesti. Olen varma, ettei mikään näistä ole häneltä salattu; sillä tätä ei tehty missään kolkassa.
Acts 26:26 For the king knows of these things, before whom also I speak freely: for I am persuaded that none of these things are hidden from him; for this thing was not done in a corner.
Apostolien teot 26:27 Kuningas Agrippa, uskotko profeettoja? Tiedän, että sinä uskot.
Acts 26:27 King Agrippa, believe you the prophets? I know that you believe.
Apostolien teot 26:28 Agrippa sanoi Paavalille: Melkein taivutat minut kristityksi.
Acts 26:28 Then Agrippa said to Paul, Almost you persuade me to be a Christian.
Apostolien teot 26:29 Ja Paavali sanoi: Jumala suokoon, että, et ainoastaan sinä, vaan myös kaikki, jotka minua tänä päivänä kuulette, melkein tai kokonaan tulisivat samanlaisiksi kuin minä olen, näitä kahleita lukuun ottamatta.
Acts 26:29 And Paul said, I would to God, that not only you, but also all that hear me this day, were both almost, and altogether such as I am, except these bonds.
Apostolien teot 26:30 Ja kun hän oli näin sanonut, nousi kuningas ja maaherra ja Bernike ja ne, jotka istuivat heidän kanssaan.
Acts 26:30 And when he had thus spoken, the king rose up, and the governor, and Bernice, and they that sat with them:
Apostolien teot 26:31 Ja mentyään sivuun he puhuivat keskenään sanoen: Tämä mies ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.
Acts 26:31 And when they were gone aside, they talked between themselves, saying, This man does nothing worthy of death or of bonds.
Apostolien teot 26:32 Silloin Agrippa sanoi Festukselle: Tämä mies olisi voitu vapauttaa, ellei hän olisi vedonnut keisariin.
Acts 26:32 Then said Agrippa to Festus, This man might have been set at liberty, if he had not appealed to Caesar.
Apostolien teot 27:1 Ja kun oli päätetty, että meidän oli purjehdittava Italiaan, he luovuttivat Paavalin ja muutamia muita vankeja erään Julius-nimisen sadanpäämiehen haltuun, joka oli Augustuksen sotaosaston sadanpäämies.
Acts 27:1 And when it was determined that we should sail into Italy, they delivered Paul and certain other prisoners to one named Julius, a centurion of Augustus’ band.
Apostolien teot 27:2 Ja astuimme Adramyttiumiin laivaan ja lähdimme vesille, sillä aikomuksemme oli purjehtia Aasian rannikkojen ohi. Mukanamme oli myös Aristarkos, makedonialainen tessalonikalalainen.
Acts 27:2 And entering into a ship of Adramyttium, we launched, meaning to sail by the coasts of Asia; one Aristarchus, a Macedonian of Thessalonica, being with us.
Apostolien teot 27:3 Seuraavana päivänä laskeuduimme Sidoniin. Ja Julius kohteli ystävällisesti Paavalia ja antoi hänelle luvan mennä ystäviensä luo virkistäytymään.
Acts 27:3 And the next day we touched at Sidon. And Julius courteously entreated Paul, and gave him liberty to go to his friends to refresh himself.
Apostolien teot 27:4 Ja sieltä lähdettyämme purjehdimme Kyproksen ali, koska tuulet olivat vastaiset.
Acts 27:4 And when we had launched from there, we sailed under Cyprus, because the winds were contrary.
Apostolien teot 27:5 Ja purjehdittuamme Kilikian ja Pamfylian meren yli, tulimme Myraan, Lykian kaupunkiin.
Acts 27:5 And when we had sailed over the sea of Cilicia and Pamphylia, we came to Myra, a city of Lycia.
Apostolien teot 27:6 Ja siellä sadanpäämies löysi Aleksandriasta laivan, joka purjehti Italiaan, ja asetti meidät siihen.
Acts 27:6 And there the centurion found a ship of Alexandria sailing into Italy; and he put us therein.
Apostolien teot 27:7 Ja purjehdittuamme hitaasti monta päivää ja tuskin pääsimme Knidoksen kohdalle, koska tuuli ei meitä sallinut, purjehdimme Kreetan ali, Salmonen kohdalle.
Acts 27:7 And when we had sailed slowly many days, and scarce were come over against Cnidus, the wind not suffering us, we sailed under Crete, over against Salmone;
Apostolien teot 27:8 Ja tuskin sen ohi kulkiessaan he tulivat paikkaan, jota kutsutaan Kauniiksi Satamiksi; ja lähellä sitä oli Lasaian kaupunki.
Acts 27:8 And, hardly passing it, came to a place which is called The fair havens; near whereunto was the city of Lasea.
Apostolien teot 27:9 Kun aikaa oli kulunut paljon ja purjehtiminen oli jo vaarallista, koska paasto oli jo ohi, Paavali varoitti heitä
Acts 27:9 Now when much time was spent, and when sailing was now dangerous, because the fast was now already past, Paul admonished them,
Apostolien teot 27:10 Ja sanoi heille: Herrat, minä näen, että tämä merimatka tulee olemaan täynnä vahinkoa ja vahinkoa, ei ainoastaan lastille ja laivalle, vaan myös meidän hengellemme.
Acts 27:10 And said to them, Sirs, I perceive that this voyage will be with hurt and much damage, not only of the lading and ship, but also of our lives.
Apostolien teot 27:11 Sadanpäämies kuitenkin uskoi perämiestä ja laivan omistajaa enemmän kuin Paavalin sanoja.
Acts 27:11 Nevertheless the centurion believed the master and the owner of the ship, more than those things which were spoken by Paul.
Apostolien teot 27:12 Ja koska satama ei ollut sopiva talvehtimiseen, useimmat neuvoivat lähtemään myös sieltä, jos jollain tavalla voisivat päästä Foinikeen, joka on Kreetan satama ja sijaitsee lounaaseen ja luoteeseen päin.
Acts 27:12 And because the haven was not commodious to winter in, the more part advised to depart there also, if by any means they might attain to Phenice, and there to winter; which is an haven of Crete, and lies toward the south west and north west.
Apostolien teot 27:13 Ja kun etelätuuli puhalsi heikkoa, he luulivat saavuttaneensa tarkoituksensa ja hukkasivat saaliinsa siellä ja purjehtivat Kreetan ohi.
Acts 27:13 And when the south wind blew softly, supposing that they had obtained their purpose, loosing there, they sailed close by Crete.
Apostolien teot 27:14 Mutta pian sen jälkeen nousi sitä vastaan myrskytuuli, jota kutsuttiin Euroclydoniksi.
Acts 27:14 But not long after there arose against it a tempestuous wind, called Euroclydon.
Apostolien teot 27:15 Ja kun laiva jäi kiinni eikä enää kestänyt tuulta vastaan, annoimme sen ajaa.
Acts 27:15 And when the ship was caught, and could not bear up into the wind, we let her drive.
Apostolien teot 27:16 Ja kun purjehdimme erään Klauda-nimisen saaren ali, meillä oli paljon työtä päästäksemme veneellä.
Acts 27:16 And running under a certain island which is called Clauda, we had much work to come by the boat:
Apostolien teot 27:17 Ja nostettuaan laivan he käyttivät apuvälineitä sen vyöttämiseen ja peläten putoavansa hiekkaan, nostivat purjeet ja joutuivat ajelehtimaan.
Acts 27:17 Which when they had taken up, they used helps, under girding the ship; and, fearing lest they should fall into the quicksands, struck sail, and so were driven.
Apostolien teot 27:18 Ja kun myrsky ahdisti meitä kovasti, kevensivät he seuraavana päivänä laivaa.
Acts 27:18 And we being exceedingly tossed with a tempest, the next day they lightened the ship;
Apostolien teot 27:19 Ja kolmantena päivänä heitimme omin käsin mereen laivan varusteet.
Acts 27:19 And the third day we cast out with our own hands the tackling of the ship.
Apostolien teot 27:20 Ja kun aurinkoa eikä tähtiä ei moneen päivään näkynyt ja melkoinen myrsky riehui yllämme, kaikki toivo pelastumisestamme katosi.
Acts 27:20 And when neither sun nor stars in many days appeared, and no small tempest lay on us, all hope that we should be saved was then taken away.
Apostolien teot 27:21 Mutta pitkän tauon jälkeen Paavali astui esiin heidän keskellään ja sanoi: Herrat, teidän olisi pitänyt kuunnella minua ja olla lähtemättä Kreetasta, niin olisitte välttäneet tämän vahingon ja tappion.
Acts 27:21 But after long abstinence Paul stood forth in the middle of them, and said, Sirs, you should have listened to me, and not have loosed from Crete, and to have gained this harm and loss.
Apostolien teot 27:22 Ja nyt minä kehotan teitä pysymään rohkealla mielellä, sillä yksikään teistä ei menetä henkeään, paitsi laiva.
Acts 27:22 And now I exhort you to be of good cheer: for there shall be no loss of any man’s life among you, but of the ship.
Apostolien teot 27:23 Sillä tänä yönä minun vierelläni seisoi Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä palvelen,
Acts 27:23 For there stood by me this night the angel of God, whose I am, and whom I serve,
Apostolien teot 27:24 Sanoen: Älä pelkää, Paavali, sinun täytyy joutua keisarin eteen; ja katso, Jumala on antanut sinulle kaikki ne, jotka purjehtivat sinun kanssasi.
Acts 27:24 Saying, Fear not, Paul; you must be brought before Caesar: and, see, God has given you all them that sail with you.
Apostolien teot 27:25 Herrat, olkaa rohkealla mielellä, sillä minä uskon Jumalan, että niin tapahtuu, kuin minulle on sanottu.
Acts 27:25 Why, sirs, be of good cheer: for I believe God, that it shall be even as it was told me.
Apostolien teot 27:26 Meidät on kuitenkin heitettävä tietylle saarelle.
Acts 27:26 However, we must be cast on a certain island.
Apostolien teot 27:27 Mutta kun neljästoista yö koitti, kun meitä ajettiin edestakaisin Adrianmerellä, laivamiehet arvelivat noin keskiyöllä lähestyvänsä jotakin maata;
Acts 27:27 But when the fourteenth night was come, as we were driven up and down in Adria, about midnight the shipmen deemed that they drew near to some country;
Apostolien teot 27:28 Ja he luotasivat ja havaitsivat sen olevan kaksikymmentä syltä. Ja kun he olivat menneet vähän edemmäksi, luotasivat he uudelleen ja havaitsivat sen olevan viisitoista syltä.
Acts 27:28 And sounded, and found it twenty fathoms: and when they had gone a little further, they sounded again, and found it fifteen fathoms.
Apostolien teot 27:29 Pelätessään siis putoavamme kallioille he heittivät perästä neljä ankkuria ja odottivat päivän valjenemista.
Acts 27:29 Then fearing lest we should have fallen on rocks, they cast four anchors out of the stern, and wished for the day.
Apostolien teot 27:30 Ja kun laivamiehet aikoivat paeta laivasta, laskivatpa he venheen mereen teeskennellen, että he aikoivat heittää ankkureita keulasta,
Acts 27:30 And as the shipmen were about to flee out of the ship, when they had let down the boat into the sea, under color as though they would have cast anchors out of the bow,
Apostolien teot 27:31 Paavali sanoi sadanpäämiehelle ja sotilaille: Ellei nämä pysy laivassa, te ette voi pelastua.
Acts 27:31 Paul said to the centurion and to the soldiers, Except these abide in the ship, you cannot be saved.
Apostolien teot 27:32 Sitten sotilaat leikkasivat veneen köydet poikki ja antoivat sen pudota.
Acts 27:32 Then the soldiers cut off the ropes of the boat, and let her fall off.
Apostolien teot 27:33 Ja päivän koittaessa Paavali kutsui kaikki syötävää vastaan ja sanoi: Tänään on neljästoista päivä, kun te olette odottaneet ja paastonneet, ettekä ole mitään syöneet.
Acts 27:33 And while the day was coming on, Paul sought them all to take meat, saying, This day is the fourteenth day that you have tarried and continued fasting, having taken nothing.
Apostolien teot 27:34 Siksi pyydän teitä ottamaan vähän ruokaa, sillä se on teidän terveydeksenne, sillä ei hiuskarvaakaan putoa kenenkään teistä päästä.
Acts 27:34 Why I pray you to take some meat: for this is for your health: for there shall not an hair fall from the head of any of you.
Apostolien teot 27:35 Ja näin sanottuaan hän otti leivän ja kiitti Jumalaa kaikkien nähden; ja kun hän oli sen murtanut, hän rupesi syömään.
Acts 27:35 And when he had thus spoken, he took bread, and gave thanks to God in presence of them all: and when he had broken it, he began to eat.
Apostolien teot 27:36 Silloin he kaikki olivat hyvällä mielellä ja ottivat myös ruokaa.
Acts 27:36 Then were they all of good cheer, and they also took some meat.
Apostolien teot 27:37 Ja meitä oli laivassa kaikkiaan kaksisataakolmekymmentäkuusi sielua.
Acts 27:37 And we were in all in the ship two hundred three score and sixteen souls.
Apostolien teot 27:38 Ja kun he olivat syöneet kyllikseen, he kevensivät laivaa ja heittivät viljan mereen.
Acts 27:38 And when they had eaten enough, they lightened the ship, and cast out the wheat into the sea.
Apostolien teot 27:39 Ja päivän tultua he eivät tunteneet maata, mutta löysivät erään lahden, jolla oli ranta, johon he aikoivat, jos mahdollista, heittää laivan.
Acts 27:39 And when it was day, they knew not the land: but they discovered a certain creek with a shore, into the which they were minded, if it were possible, to thrust in the ship.
Apostolien teot 27:40 Ja nostettuaan ankkurit he laskivat ne mereen, irrottivat peräsinköydet, nostivat isopurjeen tuuleen ja suuntasivat rantaa kohti.
Acts 27:40 And when they had taken up the anchors, they committed themselves to the sea, and loosed the rudder bands, and hoisted up the mainsail to the wind, and made toward shore.
Apostolien teot 27:41 Ja kun he putosivat kahden meren kohtaamispaikkaan, ajoivat he laivan karille; keula juuttui kiinni eikä liikkunut, mutta perä murtui aaltojen rajusta pauhusta.
Acts 27:41 And falling into a place where two seas met, they ran the ship aground; and the forepart stuck fast, and remained unmovable, but the hinder part was broken with the violence of the waves.
Apostolien teot 27:42 Ja sotilaiden neuvo oli tappaa vangit, ettei kukaan heistä uisi ulos ja pääsisi pakoon.
Acts 27:42 And the soldiers’ counsel was to kill the prisoners, lest any of them should swim out, and escape.
Apostolien teot 27:43 Mutta sadanpäämies, joka tahtoi pelastaa Paavalin, esti heitä tästä aikeista ja käski uimataitoisten ensin heittäytyä mereen ja päästä maihin.
Acts 27:43 But the centurion, willing to save Paul, kept them from their purpose; and commanded that they which could swim should cast themselves first into the sea, and get to land:
Apostolien teot 27:44 Ja loput, jotkut lautojen päällä ja jotkut laivan rikkoutuneiden kappaleiden päällä. Ja niin tapahtui, että he kaikki pääsivät turvallisesti maihin.
Acts 27:44 And the rest, some on boards, and some on broken pieces of the ship. And so it came to pass, that they escaped all safe to land.
Apostolien teot 28:1 Ja kun he olivat paenneet, silloin he tiesivät, että saarta kutsuttiin Melitaksi.
Acts 28:1 And when they were escaped, then they knew that the island was called Melita.
Apostolien teot 28:2 Ja barbaarit osoittivat meille melkoista ystävällisyyttä, sillä he sytyttivät tulen ja ottivat meidät kaikki vastaan sateen ja kylmyyden vuoksi.
Acts 28:2 And the barbarous people showed us no little kindness: for they kindled a fire, and received us every one, because of the present rain, and because of the cold.
Apostolien teot 28:3 Ja kun Paavali oli koonnut kasan oksia ja pannut ne tuleen, tuli kuumuudesta kyykäärme ja tarttui hänen käteensä.
Acts 28:3 And when Paul had gathered a bundle of sticks, and laid them on the fire, there came a viper out of the heat, and fastened on his hand.
Apostolien teot 28:4 Ja kun barbaarit näkivät myrkyllisen pedon roikkuvan hänen kädessään, he sanoivat keskenään: Epäilemättä tämä mies on murhaaja, jonka kosto ei salli elää, vaikka hän onkin päässyt merestä.
Acts 28:4 And when the barbarians saw the venomous beast hang on his hand, they said among themselves, No doubt this man is a murderer, whom, though he has escaped the sea, yet vengeance suffers not to live.
Apostolien teot 28:5 Ja hän ravisti pedon tuleen eikä tuntenut mitään vahinkoa.
Acts 28:5 And he shook off the beast into the fire, and felt no harm.
Apostolien teot 28:6 He kuitenkin katsoivat, kun hän olisi turpoamassa tai yhtäkkiä kaatunut kuolleena maahan. Mutta kun he olivat katsoneet pitkän ajan eivätkä nähneet, ettei hänelle tapahtunut mitään vahinkoa, he muuttivat mielensä ja sanoivat hänen olevan jumala.
Acts 28:6 However, they looked when he should have swollen, or fallen down dead suddenly: but after they had looked a great while, and saw no harm come to him, they changed their minds, and said that he was a god.
Apostolien teot 28:7 Samoissa tiloissa oli saaren ylimmäisen miehen, nimeltä Publius, omaisuutta; hän otti meidät vastaan ja piti meitä ystävällisesti majassa kolme päivää.
Acts 28:7 In the same quarters were possessions of the chief man of the island, whose name was Publius; who received us, and lodged us three days courteously.
Apostolien teot 28:8 Ja Publiuksen isä makasi sairaana kuumeessa ja verenvuodossa. Paavali meni hänen luokseen, rukoili, pani kätensä hänen päälleen ja paransi hänet.
Acts 28:8 And it came to pass, that the father of Publius lay sick of a fever and of a bloody flux: to whom Paul entered in, and prayed, and laid his hands on him, and healed him.
Apostolien teot 28:9 Kun tämä oli tapahtunut, tulivat myös muut, joilla oli tauteja saarella, ja he paranivat.
Acts 28:9 So when this was done, others also, which had diseases in the island, came, and were healed:
Apostolien teot 28:10 Jotka myös osoittivat meille monia kunnianosoituksia, ja lähtiessämme he antoivat meille kaikki tarvittava.
Acts 28:10 Who also honored us with many honors; and when we departed, they laded us with such things as were necessary.
Apostolien teot 28:11 Ja kolmen kuukauden kuluttua me lähdimme matkaan Aleksandriasta tulevalla laivalla, joka oli talvehtinut saarella ja jonka tunnus oli Kastor ja Polluks.
Acts 28:11 And after three months we departed in a ship of Alexandria, which had wintered in the isle, whose sign was Castor and Pollux.
Apostolien teot 28:12 Ja me laskeuduimme Syrakusaan ja viivyimme siellä kolme päivää.
Acts 28:12 And landing at Syracuse, we tarried there three days.
Apostolien teot 28:13 Sieltä me otimme kompassin ja tulimme Regiumiin. Yhden päivän kuluttua puhalsi etelätuuli, ja seuraavana päivänä tulimme Puteoliin.
Acts 28:13 And from there we fetched a compass, and came to Rhegium: and after one day the south wind blew, and we came the next day to Puteoli:
Apostolien teot 28:14 Siellä tapasimme veljiä, ja meitä pyydettiin viipymään heidän luonaan seitsemän päivää; ja niin me menimme Roomaan.
Acts 28:14 Where we found brothers, and were desired to tarry with them seven days: and so we went toward Rome.
Apostolien teot 28:15 Ja kun veljet kuulivat meistä, he tulivat sieltä meitä vastaan aina Appiuksen foorumiin ja Kolmeen majataloon asti. Nähdessään heidät Paavali kiitti Jumalaa ja sai rohkeutta.
Acts 28:15 And from there, when the brothers heard of us, they came to meet us as far as Appii forum, and The three taverns: whom when Paul saw, he thanked God, and took courage.
Apostolien teot 28:16 Ja kun tulimme Roomaan, sadanpäämies luovutti vangit vartiopäällikön haltuun; mutta Paavalin sallittiin asua yksinään sotilaan kanssa, joka vartioi häntä.
Acts 28:16 And when we came to Rome, the centurion delivered the prisoners to the captain of the guard: but Paul was suffered to dwell by himself with a soldier that kept him.
Apostolien teot 28:17 Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui koolle juutalaisten johtavat. Heidän kokoontuessaan hän sanoi heille: Miehet, veljet, vaikka en ole tehnyt mitään kansaa enkä isiemme tapoja vastaan, olen kuitenkin pelastettu.
Acts 28:17 And it came to pass, that after three days Paul called the chief of the Jews together: and when they were come together, he said to them, Men and brothers, though I have committed nothing against the people, or customs of our fathers, yet was I delivered
Apostolien teot 28:18 He olisivat minut tutkittuaan päästäneet minut menemään, koska minussa ei ollut mitään kuoleman syytä.
Acts 28:18 Who, when they had examined me, would have let me go, because there was no cause of death in me.
Apostolien teot 28:19 Mutta kun juutalaiset puhuivat sitä vastaan, minun oli pakko vedota keisariin; ei niin, että minulla olisi mitään syytä syyttää kansaani.
Acts 28:19 But when the Jews spoke against it, I was constrained to appeal to Caesar; not that I had ought to accuse my nation of.
Apostolien teot 28:20 Siksi minä olen teidät kutsunut, nähdäkseni teidät ja puhutellakseni teitä, sillä Israelin toivon tähden minä olen sidottu näillä kahleilla.
Acts 28:20 For this cause therefore have I called for you, to see you, and to speak with you: because that for the hope of Israel I am bound with this chain.
Apostolien teot 28:21 Ja he sanoivat hänelle: Emme ole saaneet kirjeitä sinusta Juudeasta, eivätkä veljet, jotka tulivat, ole kertoneet tai puhuneet sinusta mitään pahaa.
Acts 28:21 And they said to him, We neither received letters out of Judaea concerning you, neither any of the brothers that came showed or spoke any harm of you.
Apostolien teot 28:22 Mutta me haluamme kuulla sinulta, mitä mieltä sinä olet; sillä tiedämme, että tästä lahkosta sitä vastaan kaikkialla puhutaan.
Acts 28:22 But we desire to hear of you what you think: for as concerning this sect, we know that every where it is spoken against.
Apostolien teot 28:23 Ja kun he olivat määränneet hänelle päivän, tuli monta hänen luokseen majaansa. Hän selitti heille Jumalan valtakuntaa ja todisti heille, vakuuttaen heitä Jeesuksesta, sekä Mooseksen laista että profeetoista, aamusta iltaan asti.
Acts 28:23 And when they had appointed him a day, there came many to him into his lodging; to whom he expounded and testified the kingdom of God, persuading them concerning Jesus, both out of the law of Moses, and out of the prophets, from morning till evening.
Apostolien teot 28:24 Ja jotkut uskoivat sen, mitä puhuttiin, ja jotkut eivät uskoneet.
Acts 28:24 And some believed the things which were spoken, and some believed not.
Apostolien teot 28:25 Ja kun he eivät keskenään päässeet yksimielisyyteen, he lähtivät pois, Paavalin sanottua yhden sanan: Oikein Pyhä Henki on puhunut profeetta Jesajan kautta meidän isillemme,
Acts 28:25 And when they agreed not among themselves, they departed, after that Paul had spoken one word, Well spoke the Holy Ghost by Esaias the prophet to our fathers,
Apostolien teot 28:26 Sanoen: Mene tämän kansan luo ja sano: Kuullen te kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja nähden te näette, älkääkä huomatko.
Acts 28:26 Saying, Go to this people, and say, Hearing you shall hear, and shall not understand; and seeing you shall see, and not perceive:
Apostolien teot 28:27 Sillä tämän kansan sydän on paatunut, ja heidän korvansa ovat työläästi kuulevat ja heidän silmänsä he ovat sulkeneet, etteivät he näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi, enkä minä parantaisi heitä.
Acts 28:27 For the heart of this people is waxed gross, and their ears are dull of hearing, and their eyes have they closed; lest they should see with their eyes, and hear with their ears, and understand with their heart, and should be converted, and I should heal t
Apostolien teot 28:28 Olkoon siis teille tiettävä, että Jumalan pelastus on lähetetty pakanoille, ja he kuulevat sen.
Acts 28:28 Be it known therefore to you, that the salvation of God is sent to the Gentiles, and that they will hear it.
Apostolien teot 28:29 Ja kun hän oli sanonut nämä sanat, juutalaiset lähtivät ja väittelivät keskenään paljon.
Acts 28:29 And when he had said these words, the Jews departed, and had great reasoning among themselves.
Apostolien teot 28:30 Ja Paavali asui kaksi kokonaista vuotta omassa vuokra-asunnossaan ja otti vastaan kaikki, jotka hänen luokseen tulivat,
Acts 28:30 And Paul dwelled two whole years in his own hired house, and received all that came in to him,
Apostolien teot 28:31 Saarnaten Jumalan valtakuntaa ja opettaen Herraa Jeesusta Kristusta koskevia asioita, täysin rohkeasti, kenenkään estämättä.
Acts 28:31 Preaching the kingdom of God, and teaching those things which concern the Lord Jesus Christ, with all confidence, no man forbidding him.
Roomalaiskirje 1:1 Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia,
Romans 1:1 Paul, a servant of Jesus Christ, called to be an apostle, separated to the gospel of God,
Roomalaiskirje 1:2 (jonka hän oli edeltäpäin luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa,)
Romans 1:2 (Which he had promised before by his prophets in the holy scriptures,)
Roomalaiskirje 1:3 hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme, joka lihan puolesta oli syntynyt Daavidin siemenestä,
Romans 1:3 Concerning his Son Jesus Christ our Lord, which was made of the seed of David according to the flesh;
Roomalaiskirje 1:4 ja pyhyyden Hengen puolesta kuolleistanousemuksen kautta julistettu Jumalan Pojaksi voimassa,
Romans 1:4 And declared to be the Son of God with power, according to the spirit of holiness, by the resurrection from the dead:
Roomalaiskirje 1:5 Jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, että kaikki pakanat kuuliaisiksi uskolle hänen nimeensä,
Romans 1:5 By whom we have received grace and apostleship, for obedience to the faith among all nations, for his name:
Roomalaiskirje 1:6 Joiden joukkoon tekin olette Jeesuksen Kristuksen kutsumia,
Romans 1:6 Among whom are you also the called of Jesus Christ:
Roomalaiskirje 1:7 Kaikille Roomassa oleville, Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille: Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Romans 1:7 To all that be in Rome, beloved of God, called to be saints: Grace to you and peace from God our Father, and the Lord Jesus Christ.
Roomalaiskirje 1:8 Ensiksikin kiitän Jumalaani Jeesuksen Kristuksen kautta teidän kaikkien puolesta, että teidän uskostanne puhutaan kaikessa maailmassa.
Romans 1:8 First, I thank my God through Jesus Christ for you all, that your faith is spoken of throughout the whole world.
Roomalaiskirje 1:9 Sillä Jumala, jota hengessäni palvelen hänen Poikansa evankeliumissa, on minun todistajani, että minä aina rukouksissani muistan teitä lakkaamatta,
Romans 1:9 For God is my witness, whom I serve with my spirit in the gospel of his Son, that without ceasing I make mention of you always in my prayers;
Roomalaiskirje 1:10 Pyydän, josko minä Jumalan tahdosta vihdoin voisin onnistua matkallani teidän luoksenne.
Romans 1:10 Making request, if by any means now at length I might have a prosperous journey by the will of God to come to you.
Roomalaiskirje 1:11 Sillä minä ikävöin nähdä teitä, voidakseni antaa teille jonkin hengellisen lahjan, että te vahvistuisitte,
Romans 1:11 For I long to see you, that I may impart to you some spiritual gift, to the end you may be established;
Roomalaiskirje 1:12 Se on, että minä yhdessä teidän kanssanne saisin lohtua yhteisestä uskosta, teidän ja minun.
Romans 1:12 That is, that I may be comforted together with you by the mutual faith both of you and me.
Roomalaiskirje 1:13 Mutta en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että usein olen aikonut tulla teidän luoksenne, jotta saisin jonkinlaisen hedelmän myös teidän keskuudessanne, niin kuin muidenkin pakanain keskuudessa. Mutta tähän asti olen ollut esteenä.
Romans 1:13 Now I would not have you ignorant, brothers, that oftentimes I purposed to come to you, (but was let till now,) that I might have some fruit among you also, even as among other Gentiles.
Roomalaiskirje 1:14 Olen velkaa sekä kreikkalaisille että barbaarien, sekä viisaille että tyhmille.
Romans 1:14 I am debtor both to the Greeks, and to the Barbarians; both to the wise, and to the unwise.
Roomalaiskirje 1:15 Niin paljon kuin minussa on, olen valmis julistamaan evankeliumia myös teille, jotka olette Roomassa.
Romans 1:15 So, as much as in me is, I am ready to preach the gospel to you that are at Rome also.
Roomalaiskirje 1:16 Sillä minä en häpeä Kristuksen evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, ensin juutalaiselle, sitten myös kreikkalaiselle.
Romans 1:16 For I am not ashamed of the gospel of Christ: for it is the power of God to salvation to every one that believes; to the Jew first, and also to the Greek.
Roomalaiskirje 1:17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: Vanhurskas on elävä uskosta.
Romans 1:17 For therein is the righteousness of God revealed from faith to faith: as it is written, The just shall live by faith.
Roomalaiskirje 1:18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa;
Romans 1:18 For the wrath of God is revealed from heaven against all ungodliness and unrighteousness of men, who hold the truth in unrighteousness;
Roomalaiskirje 1:19 Sillä se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
Romans 1:19 Because that which may be known of God is manifest in them; for God has showed it to them.
Roomalaiskirje 1:20 Sillä hänen näkymättömät olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti selvästi nähtävissä, kun ne ymmärretään hänen teoissaan, niin etteivät he voi itseään puolustaa,
Romans 1:20 For the invisible things of him from the creation of the world are clearly seen, being understood by the things that are made, even his eternal power and Godhead; so that they are without excuse:
Roomalaiskirje 1:21 Koska he, vaikka tunsivat Jumalan, eivät he kunnioittaneet häntä Jumalana eivätkä kiittäneet, vaan heidän ajatuksensa turhisivat, ja heidän ymmärtämätön sydämensä pimeni.
Romans 1:21 Because that, when they knew God, they glorified him not as God, neither were thankful; but became vain in their imaginations, and their foolish heart was darkened.
Roomalaiskirje 1:22 Väittäessään olevansa viisaita heistä tuli tyhmiä,
Romans 1:22 Professing themselves to be wise, they became fools,
Roomalaiskirje 1:23 Ja muutti katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
Romans 1:23 And changed the glory of the incorruptible God into an image made like to corruptible man, and to birds, and four footed beasts, and creeping things.
Roomalaiskirje 1:24 Sen tähden Jumala myös hylkäsi heidät oman sydämensä himojen saastaisuuden valtaan, häpäisemään omat ruumiinsa keskenään,
Romans 1:24 Why God also gave them up to uncleanness through the lusts of their own hearts, to dishonor their own bodies between themselves:
Roomalaiskirje 1:25 Joka muutti Jumalan totuuden valheeksi ja kunnioitti ja palveli luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty ikuisesti. Aamen.
Romans 1:25 Who changed the truth of God into a lie, and worshipped and served the creature more than the Creator, who is blessed for ever. Amen.
Roomalaiskirje 1:26 Sentähden Jumala hylkäsi heidät häpeällisten himojen valtaan; sillä heidän naisensakin vaihtoivat luonnollisen yhteyden luontoa vastaan olevaan.
Romans 1:26 For this cause God gave them up to vile affections: for even their women did change the natural use into that which is against nature:
Roomalaiskirje 1:27 Samoin miehetkin, hyläten naisen luonnollisen tavan olla yhteydessä häneen, syttyivät himossaan toisiaan kohtaan, mies miestä vastaan tehden sopimatonta ja saaden itseensä sen palkan, mikä oli sopivaa erheestään.
Romans 1:27 And likewise also the men, leaving the natural use of the woman, burned in their lust one toward another; men with men working that which is unseemly, and receiving in themselves that recompense of their error which was meet.
Roomalaiskirje 1:28 Ja niin kuin he eivät halunneet pitää Jumalaa mielessään, Jumala antoi heidät heidän kelvottomaan mieleensä, tekemään sitä, mikä ei ole heille sopivaa;
Romans 1:28 And even as they did not like to retain God in their knowledge, God gave them over to a reprobate mind, to do those things which are not convenient;
Roomalaiskirje 1:29 Täynnä kaikkea vääryyttä, haureutta, pahuutta, ahneutta ja pahantahtoisuutta; täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, ilkeyttä, kuiskailijoita,
Romans 1:29 Being filled with all unrighteousness, fornication, wickedness, covetousness, maliciousness; full of envy, murder, debate, deceit, malignity; whisperers,
Roomalaiskirje 1:30 panettelijoita, Jumalan vihaajia, ilkikurisia, ylpeitä, kerskujia, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,
Romans 1:30 Backbiters, haters of God, despiteful, proud, boasters, inventors of evil things, disobedient to parents,
Roomalaiskirje 1:31 Ymmärtämättömiä, liitonrikkojia, vailla luonnollista rakkautta, leppymättömiä, armottomia:
Romans 1:31 Without understanding, covenant breakers, without natural affection, implacable, unmerciful:
Roomalaiskirje 1:32 Jotka, vaikka tietävät Jumalan tuomion, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan myös mielistyvät niihin, jotka niitä tekevät.
Romans 1:32 Who knowing the judgment of God, that they which commit such things are worthy of death, not only do the same, but have pleasure in them that do them.
Roomalaiskirje 2:1 Sentähden, oi ihminen, kuka ikinä oletkaan, et voi puolustautua. Sillä siinä, missä toista tuomit, sinä tuomitset itsesi; sillä sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja.
Romans 2:1 Therefore you are inexcusable, O man, whoever you are that judge: for wherein you judge another, you condemn yourself; for you that judge do the same things.
Roomalaiskirje 2:2 Mutta me olemme varmoja siitä, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niitä vastaan, jotka tekevät senkaltaisia.
Romans 2:2 But we are sure that the judgment of God is according to truth against them which commit such things.
Roomalaiskirje 2:3 Ja luuletko, oi ihminen, että sinä, joka tuomitset niitä, jotka senkaltaisia tekevät, ja teet itse itse samoin, että sinä vältät Jumalan tuomion?
Romans 2:3 And think you this, O man, that judge them which do such things, and do the same, that you shall escape the judgment of God?
Roomalaiskirje 2:4 Vai halveksitteko hänen hyvyytensä, kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, tietämättä, että Jumalan hyvyys vetää teitä parannukseen?
Romans 2:4 Or despise you the riches of his goodness and forbearance and long-suffering; not knowing that the goodness of God leads you to repentance?
Roomalaiskirje 2:5 Mutta kovuutesi ja katumattoman sydämesi tähden kokoa itsellesi viha vihan päivään ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymiseen,
Romans 2:5 But after your hardness and impenitent heart treasure up to yourself wrath against the day of wrath and revelation of the righteous judgment of God;
Roomalaiskirje 2:6 Joka maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan:
Romans 2:6 Who will render to every man according to his deeds:
Roomalaiskirje 2:7 Niille, jotka kärsivällisesti hyvää tehden tavoittelevat kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuuden, iankaikkisen elämän.
Romans 2:7 To them who by patient continuance in well doing seek for glory and honor and immortality, eternal life:
Roomalaiskirje 2:8 Mutta niille, jotka riitelevät eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee närkästys ja viha,
Romans 2:8 But to them that are contentious, and do not obey the truth, but obey unrighteousness, indignation and wrath,
Roomalaiskirje 2:9 Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen,
Romans 2:9 Tribulation and anguish, on every soul of man that does evil, of the Jew first, and also of the Gentile;
Roomalaiskirje 2:10 Mutta kirkkaus, kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee hyvää, ensin juutalaiselle, sitten myös kreikkalaiselle!
Romans 2:10 But glory, honor, and peace, to every man that works good, to the Jew first, and also to the Gentile:
Roomalaiskirje 2:11 Sillä Jumala ei erottele ihmisiä.
Romans 2:11 For there is no respect of persons with God.
Roomalaiskirje 2:12 Sillä kaikki, jotka ovat syntiä tehneet ilman lakia, ne myös hukkuvat ilman lakia; ja kaikki, jotka ovat syntiä tehneet lain alaisina, ne tuomitaan lain mukaan;
Romans 2:12 For as many as have sinned without law shall also perish without law: and as many as have sinned in the law shall be judged by the law;
Roomalaiskirje 2:13 (Sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.
Romans 2:13 (For not the hearers of the law are just before God, but the doers of the law shall be justified.
Roomalaiskirje 2:14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostaan tekevät lain vaatimukset, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itselleen laki,
Romans 2:14 For when the Gentiles, which have not the law, do by nature the things contained in the law, these, having not the law, are a law to themselves:
Roomalaiskirje 2:15 Jotka osoittavat lain tekojen olevan kirjoitettuina heidän sydämiinsä, ja heidän omatuntonsa todistaa siitä, ja heidän ajatuksensa ovat ilkeitä, kun he joko syyttävät tai puolustelevat toisiaan.)
Romans 2:15 Which show the work of the law written in their hearts, their conscience also bearing witness, and their thoughts the mean while accusing or else excusing one another;)
Roomalaiskirje 2:16 Sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Jeesuksen Kristuksen kautta minun evankeliumini mukaan.
Romans 2:16 In the day when God shall judge the secrets of men by Jesus Christ according to my gospel.
Roomalaiskirje 2:17 Katso, sinua kutsutaan juutalaiseksi, ja sinä luotat lakiin ja ylpeilet Jumalasta,
Romans 2:17 Behold, you are called a Jew, and rest in the law, and make your boast of God,
Roomalaiskirje 2:18 ja tunnet hänen tahtonsa ja koettelet, mikä on parasta, saatuaan opetusta laista,
Romans 2:18 And know his will, and approve the things that are more excellent, being instructed out of the law;
Roomalaiskirje 2:19 ja olet varma, että sinä itse olet sokeiden opas, niiden valo, jotka pimeydessä ovat,
Romans 2:19 And are confident that you yourself are a guide of the blind, a light of them which are in darkness,
Roomalaiskirje 2:20 Tyhmien opettaja, alaikäisten opettaja, joilla on laissa tiedon ja totuuden muoto.
Romans 2:20 An instructor of the foolish, a teacher of babes, which have the form of knowledge and of the truth in the law.
Roomalaiskirje 2:21 Etkö siis sinä, joka opetat toista, opeta itseäsi? Joka saarnaat, ettei ihmisen pitäisi varastaa, varastatko itse?
Romans 2:21 You therefore which teach another, teach you not yourself? you that preach a man should not steal, do you steal?
Roomalaiskirje 2:22 Sinä, joka sanot, ettei miehen tulisi tehdä aviorikosta, teet itse aviorikoksen? Sinä, joka inhoat epäjumalia, teet itse pyhäinhäväistystä?
Romans 2:22 You that say a man should not commit adultery, do you commit adultery? you that abhor idols, do you commit sacrilege?
Roomalaiskirje 2:23 Sinä, joka ylpeilet laista, mutta häpäiset Jumalaasi rikkomalla lakia?
Romans 2:23 You that make your boast of the law, through breaking the law dishonor you God?
Roomalaiskirje 2:24 Sillä teidän tähtenne Jumalan nimeä pilkataan pakanain keskuudessa, niin kuin kirjoitettu on.
Romans 2:24 For the name of God is blasphemed among the Gentiles through you, as it is written.
Roomalaiskirje 2:25 Ympärileikkaus on hyödyllinen, jos noudatat lakia; mutta jos rikot lakia, ympärileikkauksesi on tullut ympärileikkaamattomuudeksi.
Romans 2:25 For circumcision truly profits, if you keep the law: but if you be a breaker of the law, your circumcision is made uncircumcision.
Roomalaiskirje 2:26 Jos siis ympärileikkaamaton noudattaa lain vanhurskautta, eikö hänen ympärileikkaamattomuuttaan lueta ympärileikkaukseksi?
Romans 2:26 Therefore if the uncircumcision keep the righteousness of the law, shall not his uncircumcision be counted for circumcision?
Roomalaiskirje 2:27 Eikö luonnostaan ympärileikkaamaton, joka täyttää lain, tuomitse teitä, jotka rikotte lain kirjaimen ja ympärileikkauksen kautta?
Romans 2:27 And shall not uncircumcision which is by nature, if it fulfill the law, judge you, who by the letter and circumcision do transgress the law?
Roomalaiskirje 2:28 Sillä ei se ole juutalainen, joka on ulkonaisesti juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka on ulkonaisesti lihassa,
Romans 2:28 For he is not a Jew, which is one outwardly; neither is that circumcision, which is outward in the flesh:
Roomalaiskirje 2:29 Vaan hän on juutalainen, joka on sisällisesti juutalainen; ja ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus hengessä, ei kirjaimessa; ja hänen kiitoksensa ei ole ihmisiltä, vaan Jumalalta.
Romans 2:29 But he is a Jew, which is one inwardly; and circumcision is that of the heart, in the spirit, and not in the letter; whose praise is not of men, but of God.
Roomalaiskirje 3:1 Mitä etua siis on juutalaisella, tai mitä hyötyä ympärileikkauksesta?
Romans 3:1 What advantage then has the Jew? or what profit is there of circumcision?
Roomalaiskirje 3:2 Paljon joka tavalla: pääasiassa siksi, että heille oli uskottu Jumalan sanat.
Romans 3:2 Much every way: chiefly, because that to them were committed the oracles of God.
Roomalaiskirje 3:3 Sillä jos jotkut eivät uskoneet, tekeekö heidän epäuskonsa Jumalan uskon mitättömäksi?
Romans 3:3 For what if some did not believe? shall their unbelief make the faith of God without effect?
Roomalaiskirje 3:4 Jumala varjelkoon! Niin, Jumala olkoon totinen, mutta jokainen ihminen valehtelija, niinkuin kirjoitettu on: Jotta sinun sanasi olisivat vanhurskaat ja että sinä voitat, kun sinua tuomitaan.
Romans 3:4 God forbid: yes, let God be true, but every man a liar; as it is written, That you might be justified in your sayings, and might overcome when you are judged.
Roomalaiskirje 3:5 Mutta jos meidän vääryytemme tuo esiin Jumalan vanhurskauden, mitä me sitten sanomme? Onko Jumala, joka kostaa, vanhurskas? (Puhun ihmisen tavoin.)
Romans 3:5 But if our unrighteousness commend the righteousness of God, what shall we say? Is God unrighteous who takes vengeance? (I speak as a man)
Roomalaiskirje 3:6 Jumala varjelkoon! Sillä kuinka Jumala silloin maailmaa tuomitsisi?
Romans 3:6 God forbid: for then how shall God judge the world?
Roomalaiskirje 3:7 Sillä jos Jumalan totuus on minun valheeni kautta tullut runsaammaksi hänen kunniakseen, miksi minua vielä tuomitaan syntisenä?
Romans 3:7 For if the truth of God has more abounded through my lie to his glory; why yet am I also judged as a sinner?
Roomalaiskirje 3:8 Eikä pikemminkin, niin kuin meitä panetellen kerrotaan ja niin kuin jotkut väittävät meidän sanovan, tehkäämme pahaa, jotta siitä hyvää seuraisi? Kenen tuomio on oikeudenmukainen?
Romans 3:8 And not rather, (as we be slanderously reported, and as some affirm that we say,) Let us do evil, that good may come? whose damnation is just.
Roomalaiskirje 3:9 Mitä sitten? Olemmeko me heitä parempia? Emme missään nimessä, sillä olemme jo ennen osoittaneet, että sekä juutalaiset että pakanat ovat kaikki synnin alaisia.
Romans 3:9 What then? are we better than they? No, in no wise: for we have before proved both Jews and Gentiles, that they are all under sin;
Roomalaiskirje 3:10 Niinkuin kirjoitettu on: Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan.
Romans 3:10 As it is written, There is none righteous, no, not one:
Roomalaiskirje 3:11 Ei ole ketään, joka ymmärtää, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa.
Romans 3:11 There is none that understands, there is none that seeks after God.
Roomalaiskirje 3:12 He ovat kaikki poikenneet tieltä, kaikki yhdessä kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.
Romans 3:12 They are all gone out of the way, they are together become unprofitable; there is none that does good, no, not one.
Roomalaiskirje 3:13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellään he pettävät, kyykäärmeiden myrkky on heidän huultensa alla.
Romans 3:13 Their throat is an open sepulcher; with their tongues they have used deceit; the poison of asps is under their lips:
Roomalaiskirje 3:14 Jonka suu on täynnä kirousta ja katkeruutta:
Romans 3:14 Whose mouth is full of cursing and bitterness:
Roomalaiskirje 3:15 Heidän jalkansa ovat nopeita vuodattamaan verta:
Romans 3:15 Their feet are swift to shed blood:
Roomalaiskirje 3:16 Tuho ja kurjuus ovat heidän teillään:
Romans 3:16 Destruction and misery are in their ways:
Roomalaiskirje 3:17 Eivätkä he tunne rauhan tietä:
Romans 3:17 And the way of peace have they not known:
Roomalaiskirje 3:18 Heidän silmiensä edessä ei ole Jumalan pelkoa.
Romans 3:18 There is no fear of God before their eyes.
Roomalaiskirje 3:19 Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki on sanonut, se on sanottu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä.
Romans 3:19 Now we know that what things soever the law said, it said to them who are under the law: that every mouth may be stopped, and all the world may become guilty before God.
Roomalaiskirje 3:20 Sentähden ei yksikään liha tule vanhurskaaksi hänen edessään lain tekojen kautta; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
Romans 3:20 Therefore by the deeds of the law there shall no flesh be justified in his sight: for by the law is the knowledge of sin.
Roomalaiskirje 3:21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus on ilmeinen ilman lakia, josta laki ja profeetat todistavat;
Romans 3:21 But now the righteousness of God without the law is manifested, being witnessed by the law and the prophets;
Roomalaiskirje 3:22 Se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee, tulee kaikille ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole mitään erotusta,
Romans 3:22 Even the righteousness of God which is by faith of Jesus Christ to all and on all them that believe: for there is no difference:
Roomalaiskirje 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla;
Romans 3:23 For all have sinned, and come short of the glory of God;
Roomalaiskirje 3:24 ja ollessaan lahjaksi vanhurskautettuja hänen armostaan lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa:
Romans 3:24 Being justified freely by his grace through the redemption that is in Christ Jesus:
Roomalaiskirje 3:25 Jonka Jumala on asettanut sovitusuhriksi uskon kautta hänen vereensä, julistaakseen vanhurskautensa, koska Jumala oli pitkämielinen, koska menneet syntit oli annettu anteeksi.
Romans 3:25 Whom God has set forth to be a propitiation through faith in his blood, to declare his righteousness for the remission of sins that are past, through the forbearance of God;
Roomalaiskirje 3:26 Julistaakseen, sanon minä, tänä aikana vanhurskauttaan: että hän olisi vanhurskas ja vanhurskauttaisi sen, joka uskoo Jeesukseen.
Romans 3:26 To declare, I say, at this time his righteousness: that he might be just, and the justifier of him which believes in Jesus.
Roomalaiskirje 3:27 Missä sitten on kerskuminen? Se on poissuljettua. Minkä lain mukaan? Tekojen lain? Ei, vaan uskon lain.
Romans 3:27 Where is boasting then? It is excluded. By what law? of works? No: but by the law of faith.
Roomalaiskirje 3:28 Niinpä me päättelemme, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta ilman lain tekoja.
Romans 3:28 Therefore we conclude that a man is justified by faith without the deeds of the law.
Roomalaiskirje 3:29 Onko hän ainoastaan juutalaisten Jumala? Eikö hän ole myös pakanoiden? Kyllä, myös pakanoiden.
Romans 3:29 Is he the God of the Jews only? is he not also of the Gentiles? Yes, of the Gentiles also:
Roomalaiskirje 3:30 Sillä on yksi Jumala, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskon kautta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta.
Romans 3:30 Seeing it is one God, which shall justify the circumcision by faith, and uncircumcision through faith.
Roomalaiskirje 3:31 Mitätöimmekö siis lain uskon kautta? Pois varjelkoon! Me vahvistamme lain.
Romans 3:31 Do we then make void the law through faith? God forbid: yes, we establish the law.
Roomalaiskirje 4:1 Mitä siis sanomme isämme Abrahamin saavuttaneen lihan puolesta?
Romans 4:1 What shall we say then that Abraham our father, as pertaining to the flesh, has found?
Roomalaiskirje 4:2 Sillä jos Abraham olisi vanhurskaantunut tekojensa kautta, hänellä olisi syytä kerskua, mutta ei Jumalan edessä.
Romans 4:2 For if Abraham were justified by works, he has whereof to glory; but not before God.
Roomalaiskirje 4:3 Sillä mitä Raamattu sanoo? Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.
Romans 4:3 For what said the scripture? Abraham believed God, and it was counted to him for righteousness.
Roomalaiskirje 4:4 Sille, joka tekee tekoja, palkintoa ei lueta armosta, vaan velasta.
Romans 4:4 Now to him that works is the reward not reckoned of grace, but of debt.
Roomalaiskirje 4:5 Mutta sille, joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi.
Romans 4:5 But to him that works not, but believes on him that justifies the ungodly, his faith is counted for righteousness.
Roomalaiskirje 4:6 Niinkuin Daavidkin kuvailee autuaaksi sitä miestä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja,
Romans 4:6 Even as David also describes the blessedness of the man, to whom God imputes righteousness without works,
Roomalaiskirje 4:7 Sanoen: Autuaita ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt.
Romans 4:7 Saying, Blessed are they whose iniquities are forgiven, and whose sins are covered.
Roomalaiskirje 4:8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä.
Romans 4:8 Blessed is the man to whom the Lord will not impute sin.
Roomalaiskirje 4:9 Koskeeko tämä autuus siis vain ympärileikattuja vai myös ympärileikkaamattomia? Sanommehan, että usko luettiin Abrahamille vanhurskaudeksi.
Romans 4:9 Comes this blessedness then on the circumcision only, or on the uncircumcision also? for we say that faith was reckoned to Abraham for righteousness.
Roomalaiskirje 4:10 Kuinka se sitten luettiin, ympärileikattuinako vai ympärileikkaamattomina? Ei ympärileikattuina, vaan ympärileikkaamattomina.
Romans 4:10 How was it then reckoned? when he was in circumcision, or in uncircumcision? Not in circumcision, but in uncircumcision.
Roomalaiskirje 4:11 Ja hän sai ympärileikkauksen merkin, sinetin uskon vanhurskaudesta, joka hänellä oli jo ympärileikkaamattomana, että hänestä tulisi kaikkien uskovien isä, vaikka he eivät ole ympärileikkaamattomia, että heillekin vanhurskaus luettaisiin
Romans 4:11 And he received the sign of circumcision, a seal of the righteousness of the faith which he had yet being uncircumcised: that he might be the father of all them that believe, though they be not circumcised; that righteousness might be imputed to them also
Roomalaiskirje 4:12 Ja ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat isämme Abrahamin uskon jälkiä, joka hänellä oli jo ympärileikkaamattomana.
Romans 4:12 And the father of circumcision to them who are not of the circumcision only, but who also walk in the steps of that faith of our father Abraham, which he had being yet uncircumcised.
Roomalaiskirje 4:13 Sillä se lupaus, että hän perisi maailman, ei tullut Abrahamille eikä hänen jälkeläisilleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta.
Romans 4:13 For the promise, that he should be the heir of the world, was not to Abraham, or to his seed, through the law, but through the righteousness of faith.
Roomalaiskirje 4:14 Sillä jos ne, jotka pitävät kiinni laista, ovat perillisiä, niin usko on tehty tyhjäksi ja lupaus on tehty tyhjäksi.
Romans 4:14 For if they which are of the law be heirs, faith is made void, and the promise made of none effect:
Roomalaiskirje 4:15 Sillä laki saa aikaan vihan; sillä missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.
Romans 4:15 Because the law works wrath: for where no law is, there is no transgression.
Roomalaiskirje 4:16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta, että lupaus olisi varma kaikille siemenille, ei ainoastaan niille, jotka pitävät kiinni laista, vaan myös niille, jotka pitävät kiinni Abrahamin uskosta, hänen, joka on meidän kaikkien isä,
Romans 4:16 Therefore it is of faith, that it might be by grace; to the end the promise might be sure to all the seed; not to that only which is of the law, but to that also which is of the faith of Abraham; who is the father of us all,
Roomalaiskirje 4:17 (Niin kuin kirjoitettu on: Minä olen tehnyt sinusta monien kansojen isän), sen Jumalan edessä, johon hän uskoi, joka herättää kuolleet ja kutsuu olemattomat, ikään kuin ne olisivat.
Romans 4:17 (As it is written, I have made you a father of many nations,) before him whom he believed, even God, who vivifies the dead, and calls those things which be not as though they were.
Roomalaiskirje 4:18 Joka toivon vallassa uskoi, että hänestä tulisi monien kansojen isä, sen mukaan kuin on sanottu: Niin on sinun jälkeläistesi määrä oleva.
Romans 4:18 Who against hope believed in hope, that he might become the father of many nations, according to that which was spoken, So shall your seed be.
Roomalaiskirje 4:19 Eikä hän uskossaan heikkona ajatellut omaa ruumistaan, joka oli jo kuollut – hän oli jo noin satavuotias – eikä Saaran kuollutta kohtua.
Romans 4:19 And being not weak in faith, he considered not his own body now dead, when he was about an hundred years old, neither yet the deadness of Sarah’s womb:
Roomalaiskirje 4:20 Hän ei epäuskossa horjunut Jumalan lupauksen edessä, vaan oli vahva uskossa ja antoi kunnian Jumalalle.
Romans 4:20 He staggered not at the promise of God through unbelief; but was strong in faith, giving glory to God;
Roomalaiskirje 4:21 Ja täysin varmana siitä, että minkä hän oli luvannut, sen hän myös kykenisi täyttämään.
Romans 4:21 And being fully persuaded that, what he had promised, he was able also to perform.
Roomalaiskirje 4:22 Ja siksi se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.
Romans 4:22 And therefore it was imputed to him for righteousness.
Roomalaiskirje 4:23 Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä kirjoitettu, että se hänelle luettiin;
Romans 4:23 Now it was not written for his sake alone, that it was imputed to him;
Roomalaiskirje 4:24 Mutta myös meidän tähtemme, joille se luetaan, jos uskomme häneen, joka herätti kuolleista Jeesuksen, meidän Herramme,
Romans 4:24 But for us also, to whom it shall be imputed, if we believe on him that raised up Jesus our Lord from the dead;
Roomalaiskirje 4:25 Joka altistettiin meidän rikkomustemme tähden ja herätettiin kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden.
Romans 4:25 Who was delivered for our offenses, and was raised again for our justification.
Roomalaiskirje 5:1 Koska meillä siis on usko, että olemme vanhurskaita, meillä on rauha Jumalan kanssa Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
Romans 5:1 Therefore being justified by faith, we have peace with God through our Lord Jesus Christ:
Roomalaiskirje 5:2 Jonka kautta meillä on uskon kautta pääsy tähän armoon, jossa me seisomme ja iloitsemme Jumalan kirkkauden toivosta.
Romans 5:2 By whom also we have access by faith into this grace wherein we stand, and rejoice in hope of the glory of God.
Roomalaiskirje 5:3 Eikä ainoastaan niin, vaan me kerskaamme myös ahdistuksista, tietäen, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä;
Romans 5:3 And not only so, but we glory in tribulations also: knowing that tribulation works patience;
Roomalaiskirje 5:4 Ja kärsivällisyyttä, kokemusta; ja kokemusta, toivoa:
Romans 5:4 And patience, experience; and experience, hope:
Roomalaiskirje 5:5 Eikä toivo saata häpeään, sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Romans 5:5 And hope makes not ashamed; because the love of God is shed abroad in our hearts by the Holy Ghost which is given to us.
Roomalaiskirje 5:6 Sillä meidän vielä ollessamme heikot, Kristus kuoli aikanaan jumalattomien puolesta.
Romans 5:6 For when we were yet without strength, in due time Christ died for the ungodly.
Roomalaiskirje 5:7 Sillä tuskin kukaan kuolee vanhurskaan puolesta; ehkäpä hyvän ihmisen puolesta jotkut uskaltaisivat kuolla.
Romans 5:7 For scarcely for a righteous man will one die: yet peradventure for a good man some would even dare to die.
Roomalaiskirje 5:8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä.
Romans 5:8 But God commends his love toward us, in that, while we were yet sinners, Christ died for us.
Roomalaiskirje 5:9 Paljon ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskaiksi hänen veressään, pelastumme hänen kauttaan vihasta.
Romans 5:9 Much more then, being now justified by his blood, we shall be saved from wrath through him.
Roomalaiskirje 5:10 Sillä jos me silloin, kun vielä olimme vihollisia, sovitettiin Jumalan kanssa hänen Poikansa kuoleman kautta, paljon ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta, kun olemme sovitetut.
Romans 5:10 For if, when we were enemies, we were reconciled to God by the death of his Son, much more, being reconciled, we shall be saved by his life.
Roomalaiskirje 5:11 Eikä ainoastaan niin, vaan me myös iloitsemme Jumalassa Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovitustyön saaneet.
Romans 5:11 And not only so, but we also joy in God through our Lord Jesus Christ, by whom we have now received the atonement.
Roomalaiskirje 5:12 Niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet,
Romans 5:12 Why, as by one man sin entered into the world, and death by sin; and so death passed on all men, for that all have sinned:
Roomalaiskirje 5:13 (Sillä synti oli maailmassa jo ennen lakia; mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole.
Romans 5:13 (For until the law sin was in the world: but sin is not imputed when there is no law.
Roomalaiskirje 5:14 Kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen, jopa niitä, jotka eivät olleet tehneet syntiä Aadamin rikkomuksen kaltaisella tavalla, joka on hänen tulevan esikuvansa.
Romans 5:14 Nevertheless death reigned from Adam to Moses, even over them that had not sinned after the similitude of Adam’s transgression, who is the figure of him that was to come.
Roomalaiskirje 5:15 Mutta ei armon laita niin kuin rikkomuksen laita. Sillä jos yhden ihmisen rikkomuksen tähden monet ovat kuolleet, niin paljon enemmän Jumalan armo ja lahja armon kautta, joka tuli yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, kautta, on tullut ylenpalttisesti monen osaksi.
Romans 5:15 But not as the offense, so also is the free gift. For if through the offense of one many be dead, much more the grace of God, and the gift by grace, which is by one man, Jesus Christ, has abounded to many.
Roomalaiskirje 5:16 Eikä lahjan laita ole niin kuin yhden syntiä tehneen; sillä tuomio tuli yhden kautta kadotukseksi, mutta armolahja koituu monen rikkomuksen kautta vanhurskauttamiseksi.
Romans 5:16 And not as it was by one that sinned, so is the gift: for the judgment was by one to condemnation, but the free gift is of many offenses to justification.
Roomalaiskirje 5:17 Sillä jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema hallitsi yhden kautta, paljon enemmän ne, jotka saavat yltäkylläisen armon ja vanhurskauden lahjan, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta.)
Romans 5:17 For if by one man’s offense death reigned by one; much more they which receive abundance of grace and of the gift of righteousness shall reign in life by one, Jesus Christ.)
Roomalaiskirje 5:18 Niinkuin yhden ihmisen lankeemus koitui kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskaus koitui kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi.
Romans 5:18 Therefore as by the offense of one judgment came on all men to condemnation; even so by the righteousness of one the free gift came on all men to justification of life.
Roomalaiskirje 5:19 Sillä niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet joutuivat syntiseksi, niin yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.
Romans 5:19 For as by one man’s disobedience many were made sinners, so by the obedience of one shall many be made righteous.
Roomalaiskirje 5:20 Mutta laki tuli sisään, että rikkomus tulisi suuremmaksi. Mutta missä synti on tullut suureksi, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi.
Romans 5:20 Moreover the law entered, that the offense might abound. But where sin abounded, grace did much more abound:
Roomalaiskirje 5:21 Että niin kuin synti on hallinnut kuolemaan asti, niin myös armo hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseen elämään Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Romans 5:21 That as sin has reigned to death, even so might grace reign through righteousness to eternal life by Jesus Christ our Lord.
Roomalaiskirje 6:1 Mitä siis sanomme? Pitäisikö meidän jatkaa synnissä, että armo tulisi runsaammaksi?
Romans 6:1 What shall we say then? Shall we continue in sin, that grace may abound?
Roomalaiskirje 6:2 Jumala varjelkoon. Kuinka me, jotka olemme kuolleet synnille, voisimme enää elää siinä?
Romans 6:2 God forbid. How shall we, that are dead to sin, live any longer therein?
Roomalaiskirje 6:3 Ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Jeesukseen Kristukseen, olemme kastetut hänen kuolemaansa?
Romans 6:3 Know you not, that so many of us as were baptized into Jesus Christ were baptized into his death?
Roomalaiskirje 6:4 Niin meidät siis kasteen kautta yhdessä hänen kanssaan haudataan kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden voimalla, niin meidänkin pitää uudessa elämässä vaeltaman.
Romans 6:4 Therefore we are buried with him by baptism into death: that like as Christ was raised up from the dead by the glory of the Father, even so we also should walk in newness of life.
Roomalaiskirje 6:5 Sillä jos me olemme yhteen kasvatetut hänen kuolemansa kaltaisessa yhteydessä, me olemme yhteen kasvatetut myös hänen ylösnousemuksensa kaltaisessa yhteydessä.
Romans 6:5 For if we have been planted together in the likeness of his death, we shall be also in the likeness of his resurrection:
Roomalaiskirje 6:6 Tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta synnin ruumis kukistettaisiin, ettemme tästedes syntiä palvelisi.
Romans 6:6 Knowing this, that our old man is crucified with him, that the body of sin might be destroyed, that from now on we should not serve sin.
Roomalaiskirje 6:7 Sillä se, joka on kuollut, on synnistä vapautettu.
Romans 6:7 For he that is dead is freed from sin.
Roomalaiskirje 6:8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme, että saamme myös elää hänen kanssaan.
Romans 6:8 Now if we be dead with Christ, we believe that we shall also live with him:
Roomalaiskirje 6:9 Tietäen, että Kristus, herätettynä kuolleista, ei enää kuole; kuolemalla ei ole enää valtaa häneen.
Romans 6:9 Knowing that Christ being raised from the dead dies no more; death has no more dominion over him.
Roomalaiskirje 6:10 Sillä että hän kuoli, hän kuoli kerta kaikkiaan synnille; mutta että hän elää, hän elää Jumalalle.
Romans 6:10 For in that he died, he died to sin once: but in that he lives, he lives to God.
Roomalaiskirje 6:11 Niin tekin pitäkää itseänne kuolleina synnille, mutta elävinä Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Romans 6:11 Likewise reckon you also yourselves to be dead indeed to sin, but alive to God through Jesus Christ our Lord.
Roomalaiskirje 6:12 Älköön siis synti hallitko kuolevaista ruumistanne, älköönkä totelko sen himoja.
Romans 6:12 Let not sin therefore reign in your mortal body, that you should obey it in the lusts thereof.
Roomalaiskirje 6:13 Älkääkä antako jäseniänne vääryyden välikappaleiksi synnin käyttöön, vaan antakaa itsenne Jumalalle, niin kuin te olette kuolleista eläviksi tulleet, ja jäsenenne vanhurskauden välikappaleiksi Jumalalle.
Romans 6:13 Neither yield you your members as instruments of unrighteousness to sin: but yield yourselves to God, as those that are alive from the dead, and your members as instruments of righteousness to God.
Roomalaiskirje 6:14 Sillä synti ei ole teitä vallitseva; sillä ette ole lain alla, vaan armon alla.
Romans 6:14 For sin shall not have dominion over you: for you are not under the law, but under grace.
Roomalaiskirje 6:15 Mitä sitten? Tekisimmekö syntiä, koska emme ole lain, vaan armon alaisia? Jumala varjelkoon!
Romans 6:15 What then? shall we sin, because we are not under the law, but under grace? God forbid.
Roomalaiskirje 6:16 Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi te antaudutte tottelemaan, sen palvelijoita te olette, jonka palvelijoita te tottelette, olipa kyseessä synnin palvelijat kuolemaksi tai kuuliaisuuden palvelijat vanhurskaudeksi?
Romans 6:16 Know you not, that to whom you yield yourselves servants to obey, his servants you are to whom you obey; whether of sin to death, or of obedience to righteousness?
Roomalaiskirje 6:17 Mutta kiitos Jumalalle, että te olitte synnin palvelijoita, mutta olette sydämestänne kuuliaisia sille opin muodolle, johon teidät on annettu.
Romans 6:17 But God be thanked, that you were the servants of sin, but you have obeyed from the heart that form of doctrine which was delivered you.
Roomalaiskirje 6:18 Kun te siis olitte vapaita synnistä, teistä tuli vanhurskauden palvelijoita.
Romans 6:18 Being then made free from sin, you became the servants of righteousness.
Roomalaiskirje 6:19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niin kuin te ennen annoitte jäsenenne palvelijoiksi saastaisuudelle ja vääryydelle, vääryydelle, niin antakaa nyt jäsenenne palvelijoiksi vanhurskaudelle, pyhyydelle.
Romans 6:19 I speak after the manner of men because of the infirmity of your flesh: for as you have yielded your members servants to uncleanness and to iniquity to iniquity; even so now yield your members servants to righteousness to holiness.
Roomalaiskirje 6:20 Sillä kun te olitte synnin palvelijoita, te olitte vapaita vanhurskaudesta.
Romans 6:20 For when you were the servants of sin, you were free from righteousness.
Roomalaiskirje 6:21 Mitä hedelmää te silloin saitte niistä asioista, joita nyt häpeätte? Sillä niiden loppu on kuolema.
Romans 6:21 What fruit had you then in those things whereof you are now ashamed? for the end of those things is death.
Roomalaiskirje 6:22 Mutta nyt kun olette vapautetut synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, teidän hedelmänne on pyhitys ja lopuksi iankaikkinen elämä.
Romans 6:22 But now being made free from sin, and become servants to God, you have your fruit to holiness, and the end everlasting life.
Roomalaiskirje 6:23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on iankaikkinen elämä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Romans 6:23 For the wages of sin is death; but the gift of God is eternal life through Jesus Christ our Lord.
Roomalaiskirje 7:1 Ettekö tiedä, veljet (sillä minä puhun lain tunteville), että laki vallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää?
Romans 7:1 Know you not, brothers, (for I speak to them that know the law,) how that the law has dominion over a man as long as he lives?
Roomalaiskirje 7:2 Sillä vaimo, jolla on mies, on lain mukaan sidottu mieheensä, niin kauan kuin tämä elää; mutta jos mies kuolee, vaimo on vapaa miehensä laista.
Romans 7:2 For the woman which has an husband is bound by the law to her husband so long as he lives; but if the husband be dead, she is loosed from the law of her husband.
Roomalaiskirje 7:3 Jos hän siis miehensä eläessä menee naimisiin toisen miehen kanssa, häntä kutsutaan aviorikkojaksi; mutta jos hänen miehensä kuolee, hän on vapaa tästä laista; niin hän ei ole aviorikkoja, vaikka hän olisi naimisissa toisen miehen kanssa.
Romans 7:3 So then if, while her husband lives, she be married to another man, she shall be called an adulteress: but if her husband be dead, she is free from that law; so that she is no adulteress, though she be married to another man.
Roomalaiskirje 7:4 Veljeni, teidätkin on kuolletettu laille Kristuksen ruumiin kautta, että te toisen naimisissa olisitte, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.
Romans 7:4 Why, my brothers, you also are become dead to the law by the body of Christ; that you should be married to another, even to him who is raised from the dead, that we should bring forth fruit to God.
Roomalaiskirje 7:5 Sillä kun olimme lihan alla, niin lain vaatimat synnin himot vaikuttivat jäsenissämme, niin että ne kantoivat hedelmää kuolemalle.
Romans 7:5 For when we were in the flesh, the motions of sins, which were by the law, did work in our members to bring forth fruit to death.
Roomalaiskirje 7:6 Mutta nyt me olemme vapautettuja laista, joka oli kuollut ja johon meidät oli sidottu, että me palvelisimme uudessa hengessä emmekä vanhassa kirjaimessa.
Romans 7:6 But now we are delivered from the law, that being dead wherein we were held; that we should serve in newness of spirit, and not in the oldness of the letter.
Roomalaiskirje 7:7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Jumala varjelkoon. En olisi syntiä tiennyt muuten kuin lain kautta; sillä en olisi himoa tiennyt, ellei laki olisi sanonut: Älä himoitse.
Romans 7:7 What shall we say then? Is the law sin? God forbid. No, I had not known sin, but by the law: for I had not known lust, except the law had said, You shall not covet.
Roomalaiskirje 7:8 Mutta synti, ottaen aiheen käskystä, herätti minussa kaikkinaisia himoja. Sillä ilman lakia synti olisi kuollut.
Romans 7:8 But sin, taking occasion by the commandment, worked in me all manner of concupiscence. For without the law sin was dead.
Roomalaiskirje 7:9 Sillä minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käsky tuli, synti virkosi eloon, ja minä kuolin.
Romans 7:9 For I was alive without the law once: but when the commandment came, sin revived, and I died.
Roomalaiskirje 7:10 Ja käsky, joka oli elämäksi säädetty, osoittautui minulle kuolemaksi.
Romans 7:10 And the commandment, which was ordained to life, I found to be to death.
Roomalaiskirje 7:11 Sillä synti, joka otti tilaisuuden käskystä, petti minut ja tappoi minut sen kautta.
Romans 7:11 For sin, taking occasion by the commandment, deceived me, and by it slew me.
Roomalaiskirje 7:12 Miksi laki on pyhä ja käsky pyhä, vanhurskas ja hyvä.
Romans 7:12 Why the law is holy, and the commandment holy, and just, and good.
Roomalaiskirje 7:13 Onko siis hyvä minulle kuolemaksi tullut? Pois se! Vaan synti, että se synniksi näyttäytyisi, on hyvän kautta tuottanut minussa kuoleman, että synti tulisi käskyn kautta ylenpalttisesti synnilliseksi.
Romans 7:13 Was then that which is good made death to me? God forbid. But sin, that it might appear sin, working death in me by that which is good; that sin by the commandment might become exceeding sinful.
Roomalaiskirje 7:14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen; mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
Romans 7:14 For we know that the law is spiritual: but I am carnal, sold under sin.
Roomalaiskirje 7:15 Sillä mitä teen, sitä en myönnä; sillä mitä tahdon, sitä en tee; vaan mitä vihaan, sitä teen.
Romans 7:15 For that which I do I allow not: for what I would, that do I not; but what I hate, that do I.
Roomalaiskirje 7:16 Jos siis teen sitä, mitä en tahdo, niin myönnän lain olevan hyvä.
Romans 7:16 If then I do that which I would not, I consent to the law that it is good.
Roomalaiskirje 7:17 En siis enää tee sitä minä, vaan minussa asuva synti.
Romans 7:17 Now then it is no more I that do it, but sin that dwells in me.
Roomalaiskirje 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää; sillä tahto minulla on, mutta hyvän tekemisen taitoa en löydä.
Romans 7:18 For I know that in me (that is, in my flesh,) dwells no good thing: for to will is present with me; but how to perform that which is good I find not.
Roomalaiskirje 7:19 Sillä hyvää, jota tahdon, en tee, vaan pahaa, jota en tahdo, teen.
Romans 7:19 For the good that I would I do not: but the evil which I would not, that I do.
Roomalaiskirje 7:20 Jos minä teen sitä, mitä en tahdo, en sitä enää tee minä, vaan minussa asuva synti.
Romans 7:20 Now if I do that I would not, it is no more I that do it, but sin that dwells in me.
Roomalaiskirje 7:21 Huomaan siis lain, että vaikka tahdon tehdä hyvää, minussa on pahaa.
Romans 7:21 I find then a law, that, when I would do good, evil is present with me.
Roomalaiskirje 7:22 Sillä minä iloitsen Jumalan laista sisäisen ihmiseni mukaan,
Romans 7:22 For I delight in the law of God after the inward man:
Roomalaiskirje 7:23 Mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii mieleni lakia vastaan ja pitää minut vankina synnin laissa, joka on jäsenissäni.
Romans 7:23 But I see another law in my members, warring against the law of my mind, and bringing me into captivity to the law of sin which is in my members.
Roomalaiskirje 7:24 Oi minä kurja ihminen! kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Romans 7:24 O wretched man that I am! who shall deliver me from the body of this death?
Roomalaiskirje 7:25 Minä kiitän Jumalaa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Niin minä siis mielelläni palvelen Jumalan lakia, mutta lihallani synnin lakia.
Romans 7:25 I thank God through Jesus Christ our Lord. So then with the mind I myself serve the law of God; but with the flesh the law of sin.
Roomalaiskirje 8:1 Ei siis nyt ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, eivätkä vaella lihan, vaan Hengen mukaan.
Romans 8:1 There is therefore now no condemnation to them which are in Christ Jesus, who walk not after the flesh, but after the Spirit.
Roomalaiskirje 8:2 Sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut minut synnin ja kuoleman laista.
Romans 8:2 For the law of the Spirit of life in Christ Jesus has made me free from the law of sin and death.
Roomalaiskirje 8:3 Sillä mitä laki oli lihan tähden heikko, siihen Jumala kykeni, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisena ja synnin tähden, ja tuomitsi synnin lihassa.
Romans 8:3 For what the law could not do, in that it was weak through the flesh, God sending his own Son in the likeness of sinful flesh, and for sin, condemned sin in the flesh:
Roomalaiskirje 8:4 Että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan, vaan Hengen mukaan.
Romans 8:4 That the righteousness of the law might be fulfilled in us, who walk not after the flesh, but after the Spirit.
Roomalaiskirje 8:5 Sillä ne, jotka lihan mukaan elävät, ajattelevat lihan asioita, mutta ne, jotka Hengen mukaan elävät, ajattelevat Hengen asioita.
Romans 8:5 For they that are after the flesh do mind the things of the flesh; but they that are after the Spirit the things of the Spirit.
Roomalaiskirje 8:6 Sillä lihallinen mieli on kuolema, mutta Hengellinen mieli on elämä ja rauha.
Romans 8:6 For to be carnally minded is death; but to be spiritually minded is life and peace.
Roomalaiskirje 8:7 Sillä lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan; sillä se ei alistu Jumalan lain alle eikä se voikaan.
Romans 8:7 Because the carnal mind is enmity against God: for it is not subject to the law of God, neither indeed can be.
Roomalaiskirje 8:8 Niinpä ne, jotka lihan vallassa ovat, eivät voi olla Jumalalle otolliset.
Romans 8:8 So then they that are in the flesh cannot please God.
Roomalaiskirje 8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, hän ei ole hänen omansa.
Romans 8:9 But you are not in the flesh, but in the Spirit, if so be that the Spirit of God dwell in you. Now if any man have not the Spirit of Christ, he is none of his.
Roomalaiskirje 8:10 Ja jos Kristus on teissä, ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elävä vanhurskauden tähden.
Romans 8:10 And if Christ be in you, the body is dead because of sin; but the Spirit is life because of righteousness.
Roomalaiskirje 8:11 Mutta jos teissä asuu sen Henki, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen, on eläväksi tekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla.
Romans 8:11 But if the Spirit of him that raised up Jesus from the dead dwell in you, he that raised up Christ from the dead shall also quicken your mortal bodies by his Spirit that dwells in you.
Roomalaiskirje 8:12 Sentähden, veljet, me olemme velassa, mutta emme lihalle, elääksemme lihan mukaan.
Romans 8:12 Therefore, brothers, we are debtors, not to the flesh, to live after the flesh.
Roomalaiskirje 8:13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, te kuolette; mutta jos te Hengen voimalla kuoletatte ruumiin teot, te elätte.
Romans 8:13 For if you live after the flesh, you shall die: but if you through the Spirit do mortify the deeds of the body, you shall live.
Roomalaiskirje 8:14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia.
Romans 8:14 For as many as are led by the Spirit of God, they are the sons of God.
Roomalaiskirje 8:15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä, että jälleen pelättäisiin, vaan te olette saaneet lapseuden Hengen, jossa me huudamme: Abba, Isä!
Romans 8:15 For you have not received the spirit of bondage again to fear; but you have received the Spirit of adoption, whereby we cry, Abba, Father.
Roomalaiskirje 8:16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia:
Romans 8:16 The Spirit itself bears witness with our spirit, that we are the children of God:
Roomalaiskirje 8:17 Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä; jos kerran kärsimme hänen kanssaan, me yhdessä hänen kanssaan myös kirkastuisimme.
Romans 8:17 And if children, then heirs; heirs of God, and joint-heirs with Christ; if so be that we suffer with him, that we may be also glorified together.
Roomalaiskirje 8:18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
Romans 8:18 For I reckon that the sufferings of this present time are not worthy to be compared with the glory which shall be revealed in us.
Roomalaiskirje 8:19 Sillä luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä.
Romans 8:19 For the earnest expectation of the creature waits for the manifestation of the sons of God.
Roomalaiskirje 8:20 Sillä luotu on alistettu turhuuden alle, ei omasta tahdostaan, vaan hänen vaikutuksestaan, joka sen alisti, toivon vallassa,
Romans 8:20 For the creature was made subject to vanity, not willingly, but by reason of him who has subjected the same in hope,
Roomalaiskirje 8:21 Sillä itse luomakuntakin vapautetaan turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
Romans 8:21 Because the creature itself also shall be delivered from the bondage of corruption into the glorious liberty of the children of God.
Roomalaiskirje 8:22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokailee ja on tuskissa tähän asti.
Romans 8:22 For we know that the whole creation groans and travails in pain together until now.
Roomalaiskirje 8:23 Eikä ainoastaan he, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme odottaen lapseksi ottamista, ruumiimme lunastusta.
Romans 8:23 And not only they, but ourselves also, which have the first fruits of the Spirit, even we ourselves groan within ourselves, waiting for the adoption, to wit, the redemption of our body.
Roomalaiskirje 8:24 Sillä me olemme pelastuneet toivon kautta; mutta toivo, joka nähdään, ei ole toivoa; sillä minkä ihminen näkee, miksi hän vielä toivoo?
Romans 8:24 For we are saved by hope: but hope that is seen is not hope: for what a man sees, why does he yet hope for?
Roomalaiskirje 8:25 Mutta jos toivomme sitä, mitä emme näe, niin odotamme sitä kärsivällisesti.
Romans 8:25 But if we hope for that we see not, then do we with patience wait for it.
Roomalaiskirje 8:26 Samoin Henki auttaa meidän heikkouksiamme; sillä emme tiedä, mitä meidän pitäisi rukoilemaan niin kuin rukoilla tulisi; mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanoin lausumattomilla huokauksilla.
Romans 8:26 Likewise the Spirit also helps our infirmities: for we know not what we should pray for as we ought: but the Spirit itself makes intercession for us with groanings which cannot be uttered.
Roomalaiskirje 8:27 Ja sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee pyhien puolesta Jumalan tahdon mukaan.
Romans 8:27 And he that searches the hearts knows what is the mind of the Spirit, because he makes intercession for the saints according to the will of God.
Roomalaiskirje 8:28 Ja me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Romans 8:28 And we know that all things work together for good to them that love God, to them who are the called according to his purpose.
Roomalaiskirje 8:29 Sillä jotka hän edeltätunsi, hän myös edeltämääräsi Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa.
Romans 8:29 For whom he did foreknow, he also did predestinate to be conformed to the image of his Son, that he might be the firstborn among many brothers.
Roomalaiskirje 8:30 Ja jotka hän edeltämääräsi, ne hän myös kutsui; ja jotka hän kutsui, ne hän myös vanhurskautti; ja jotka hän vanhurskautti, ne hän myös kirkasti.
Romans 8:30 Moreover whom he did predestinate, them he also called: and whom he called, them he also justified: and whom he justified, them he also glorified.
Roomalaiskirje 8:31 Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Romans 8:31 What shall we then say to these things? If God be for us, who can be against us?
Roomalaiskirje 8:32 Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansa, vaan antoi hänet alttiiksi meidän kaikkien puolesta, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssaan?
Romans 8:32 He that spared not his own Son, but delivered him up for us all, how shall he not with him also freely give us all things?
Roomalaiskirje 8:33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja mistään? Jumala vanhurskauttaa.
Romans 8:33 Who shall lay any thing to the charge of God’s elect? It is God that justifies.
Roomalaiskirje 8:34 Kuka tuomitsee? Kristus, joka kuoli, pikemminkin nousi kuolleista, joka on Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme.
Romans 8:34 Who is he that comdemns? It is Christ that died, yes rather, that is risen again, who is even at the right hand of God, who also makes intercession for us.
Roomalaiskirje 8:35 Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Ahdistusko, vaiva, vaino, nälkä, alastomuus, vaara vai miekka?
Romans 8:35 Who shall separate us from the love of Christ? shall tribulation, or distress, or persecution, or famine, or nakedness, or peril, or sword?
Roomalaiskirje 8:36 Niinkuin kirjoitettu on: Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meidät pidetään teuraslampaina.
Romans 8:36 As it is written, For your sake we are killed all the day long; we are accounted as sheep for the slaughter.
Roomalaiskirje 8:37 Ei, vaan kaikissa näissä me olemme enemmän kuin voittajia hänen kauttaan, joka meitä rakasti.
Romans 8:37 No, in all these things we are more than conquerors through him that loved us.
Roomalaiskirje 8:38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, eivät nykyiset eivätkä tulevaiset,
Romans 8:38 For I am persuaded, that neither death, nor life, nor angels, nor principalities, nor powers, nor things present, nor things to come,
Roomalaiskirje 8:39 Ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Romans 8:39 Nor height, nor depth, nor any other creature, shall be able to separate us from the love of God, which is in Christ Jesus our Lord.
Roomalaiskirje 9:1 Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valehtele, ja omatuntoni todistaa minulle Pyhässä Hengessä,
Romans 9:1 I say the truth in Christ, I lie not, my conscience also bearing me witness in the Holy Ghost,
Roomalaiskirje 9:2 Että sydämessäni on suuri raskaus ja jatkuva suru.
Romans 9:2 That I have great heaviness and continual sorrow in my heart.
Roomalaiskirje 9:3 Sillä minä toivoisin olevani kirottu erossa Kristuksesta veljieni tähden, jotka ovat lihan puolesta sukulaisiani,
Romans 9:3 For I could wish that myself were accursed from Christ for my brothers, my kinsmen according to the flesh:
Roomalaiskirje 9:4 Jotka ovat israelilaisia; joille kuuluu lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset,
Romans 9:4 Who are Israelites; to whom pertains the adoption, and the glory, and the covenants, and the giving of the law, and the service of God, and the promises;
Roomalaiskirje 9:5 Joiden ovat isät, ja joista lihan puolesta on Kristus, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty ikuisesti. Aamen.
Romans 9:5 Whose are the fathers, and of whom as concerning the flesh Christ came, who is over all, God blessed for ever. Amen.
Roomalaiskirje 9:6 Ei niin, että Jumalan sana olisi jäänyt vaille tehoa. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole Israelia.
Romans 9:6 Not as though the word of God has taken none effect. For they are not all Israel, which are of Israel:
Roomalaiskirje 9:7 Eivätkä kaikki ole lapsia sentähden, että he ovat Abrahamin jälkeläisiä, vaan: Iisakista sinulle annetaan jälkeläiset.
Romans 9:7 Neither, because they are the seed of Abraham, are they all children: but, In Isaac shall your seed be called.
Roomalaiskirje 9:8 Se on: eivät ne, jotka ovat lihan puolesta lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset luetaan siemeneksi.
Romans 9:8 That is, They which are the children of the flesh, these are not the children of God: but the children of the promise are counted for the seed.
Roomalaiskirje 9:9 Sillä tämä on lupauksen sana: Tähän aikaan minä tulen, ja Saaralla on oleva poika.
Romans 9:9 For this is the word of promise, At this time will I come, and Sarah shall have a son.
Roomalaiskirje 9:10 Eikä ainoastaan tämä, vaan myös Rebekka oli tullut raskaaksi yhdestä, isästämme Iisakista,
Romans 9:10 And not only this; but when Rebecca also had conceived by one, even by our father Isaac;
Roomalaiskirje 9:11 (Sillä kun lapset eivät vielä olleet syntyneetkään eivätkä tehneet mitään hyvää tai pahaa, Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi voimassa, ei tekojen, vaan kutsujan tähden,)
Romans 9:11 (For the children being not yet born, neither having done any good or evil, that the purpose of God according to election might stand, not of works, but of him that calls;)
Roomalaiskirje 9:12 Hänelle sanottiin: Vanhempi palvelee nuorempaa.
Romans 9:12 It was said to her, The elder shall serve the younger.
Roomalaiskirje 9:13 Niinkuin kirjoitettu on: Jaakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.
Romans 9:13 As it is written, Jacob have I loved, but Esau have I hated.
Roomalaiskirje 9:14 Mitä siis sanomme? Onko Jumalassa vääryyttä? Jumala varjelkoon.
Romans 9:14 What shall we say then? Is there unrighteousness with God? God forbid.
Roomalaiskirje 9:15 Sillä hän sanoi Moosekselle: Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja olen säälittävä, kenelle olen armollinen.
Romans 9:15 For he said to Moses, I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.
Roomalaiskirje 9:16 Se ei siis ole sen vallan, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka armahtaa.
Romans 9:16 So then it is not of him that wills, nor of him that runs, but of God that shows mercy.
Roomalaiskirje 9:17 Sillä Raamattu sanoi faraolle: Juuri sitä varten minä olen sinut nostanut esiin, että osoittaisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaikkialla maailmassa.
Romans 9:17 For the scripture said to Pharaoh, Even for this same purpose have I raised you up, that I might show my power in you, and that my name might be declared throughout all the earth.
Roomalaiskirje 9:18 Sentähden hän armahtaa, kenet tahtoo, ja paaduttaa, kenet tahtoo.
Romans 9:18 Therefore has he mercy on whom he will have mercy, and whom he will he hardens.
Roomalaiskirje 9:19 Sinä kaiketi sanot minulle: Miksi hän vielä moittii? Kuka on vastustanut hänen tahtoaan?
Romans 9:19 You will say then to me, Why does he yet find fault? For who has resisted his will?
Roomalaiskirje 9:20 Ei, oi ihminen, kuka sinä olet, joka vastaat Jumalaa vastaan? Sanooko muovattu tekijälleen: Miksi olet minut tällaiseksi tehnyt?
Romans 9:20 No but, O man, who are you that reply against God? Shall the thing formed say to him that formed it, Why have you made me thus?
Roomalaiskirje 9:21 Eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savenseoksesta toinen astia kunniaan ja toinen häpeään?
Romans 9:21 Has not the potter power over the clay, of the same lump to make one vessel to honor, and another to dishonor?
Roomalaiskirje 9:22 Entä jos Jumala, tahtoen osoittaa vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit tuhoon,
Romans 9:22 What if God, willing to show his wrath, and to make his power known, endured with much long-suffering the vessels of wrath fitted to destruction:
Roomalaiskirje 9:23 Ja tehdäkseen tiettäväksi kirkkautensa rikkauden laupeuden astioissa, jotka hän oli edeltäpäin valmistanut kirkkautta varten,
Romans 9:23 And that he might make known the riches of his glory on the vessels of mercy, which he had before prepared to glory,
Roomalaiskirje 9:24 Joiksi hän on kutsunut meidätkin, ei ainoastaan juutalaisten, vaan myös pakanoiden joukosta?
Romans 9:24 Even us, whom he has called, not of the Jews only, but also of the Gentiles?
Roomalaiskirje 9:25 Niinkuin hän sanoi myös Hoosean kirjassa: Minä olen kutsuva kansakseni sitä, joka ei ollut kansani, ja rakkaakseni sitä, joka ei ollut minun rakkaani.
Romans 9:25 As he said also in Osee, I will call them my people, which were not my people; and her beloved, which was not beloved.
Roomalaiskirje 9:26 Ja siinä paikassa, jossa heille sanottiin: Te ette ole minun kansani, siellä heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi.
Romans 9:26 And it shall come to pass, that in the place where it was said to them, You are not my people; there shall they be called the children of the living God.
Roomalaiskirje 9:27 Myös Jesaja huutaa Israelista: Vaikka Israelin lasten luku olisi kuin meren hiekka, niin vain jäännös pelastuu.
Romans 9:27 Esaias also cries concerning Israel, Though the number of the children of Israel be as the sand of the sea, a remnant shall be saved:
Roomalaiskirje 9:28 Sillä hän saattaa työn päätökseen ja lyhentää sen vanhurskaudessa; sillä Herra tekee maan päällä lyhyen työn.
Romans 9:28 For he will finish the work, and cut it short in righteousness: because a short work will the Lord make on the earth.
Roomalaiskirje 9:29 Ja niinkuin Esaias ennen sanoi: Ellei Herra Sebaotin olisi jättänyt meille siementä, me olisimme olleet kuin Sodoma ja tulleet Gomorran kaltaisiksi.
Romans 9:29 And as Esaias said before, Except the Lord of Sabaoth had left us a seed, we had been as Sodoma, and been made like to Gomorrha.
Roomalaiskirje 9:30 Mitä siis sanomme? Että pakanat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saavuttaneet vanhurskauden, sen vanhurskauden, joka tulee uskosta.
Romans 9:30 What shall we say then? That the Gentiles, which followed not after righteousness, have attained to righteousness, even the righteousness which is of faith.
Roomalaiskirje 9:31 Mutta Israel, joka tavoitteli vanhurskauden lakia, ei ole saavuttanut vanhurskauden lakia.
Romans 9:31 But Israel, which followed after the law of righteousness, has not attained to the law of righteousness.
Roomalaiskirje 9:32 Miksi? Koska he eivät etsineet sitä uskon, vaan ikään kuin lain tekojen kautta. Sillä he kompastuivat loukkauskiveen;
Romans 9:32 Why? Because they sought it not by faith, but as it were by the works of the law. For they stumbled at that stumbling stone;
Roomalaiskirje 9:33 Niinkuin kirjoitettu on: Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja pahennuskallion; ja joka häneen uskoo, ei joudu häpeään.
Romans 9:33 As it is written, Behold, I lay in Sion a stumbling stone and rock of offense: and whoever believes on him shall not be ashamed.
Roomalaiskirje 10:1 Veljet, sydämeni toive ja rukous Jumalalle Israelin puolesta on, että he pelastuisivat.
Romans 10:1 Brothers, my heart’s desire and prayer to God for Israel is, that they might be saved.
Roomalaiskirje 10:2 Sillä minä todistan heistä, että heillä on Jumalan intoa, mutta ei tiedon mukaan.
Romans 10:2 For I bear them record that they have a zeal of God, but not according to knowledge.
Roomalaiskirje 10:3 Sillä koska he eivät tunne Jumalan vanhurskautta ja yrittävät pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät ole alistuneet Jumalan vanhurskaudelle.
Romans 10:3 For they being ignorant of God’s righteousness, and going about to establish their own righteousness, have not submitted themselves to the righteousness of God.
Roomalaiskirje 10:4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
Romans 10:4 For Christ is the end of the law for righteousness to every one that believes.
Roomalaiskirje 10:5 Sillä Mooses kuvailee lain vanhurskautta näin: Se ihminen, joka sen tekee, on siitä elävä.
Romans 10:5 For Moses describes the righteousness which is of the law, That the man which does those things shall live by them.
Roomalaiskirje 10:6 Mutta uskon vanhurskaus sanoo näin: Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen? (Se on: tuomaan Kristusta alas)
Romans 10:6 But the righteousness which is of faith speaks on this wise, Say not in your heart, Who shall ascend into heaven? (that is, to bring Christ down from above:)
Roomalaiskirje 10:7 Tai kuka laskeutuu syvyyteen? (eli nostamaan Kristusta kuolleista.)
Romans 10:7 Or, Who shall descend into the deep? (that is, to bring up Christ again from the dead.)
Roomalaiskirje 10:8 Mutta mitä se sanoi? Sana on lähellä sinua, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi; se on uskon sana, jota me saarnaamme;
Romans 10:8 But what said it? The word is near you, even in your mouth, and in your heart: that is, the word of faith, which we preach;
Roomalaiskirje 10:9 Sillä jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksi ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut.
Romans 10:9 That if you shall confess with your mouth the Lord Jesus, and shall believe in your heart that God has raised him from the dead, you shall be saved.
Roomalaiskirje 10:10 Sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi, ja suun tunnustuksella pelastutaan.
Romans 10:10 For with the heart man believes to righteousness; and with the mouth confession is made to salvation.
Roomalaiskirje 10:11 Sillä Raamattu sanoo: Joka uskoo häneen, ei joudu häpeään.
Romans 10:11 For the scripture said, Whoever believes on him shall not be ashamed.
Roomalaiskirje 10:12 Sillä ei ole erotusta juutalaisen ja kreikkalaisen välillä; sillä sama on kaikkien Herra, rikas kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
Romans 10:12 For there is no difference between the Jew and the Greek: for the same Lord over all is rich to all that call on him.
Roomalaiskirje 10:13 Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.
Romans 10:13 For whoever shall call on the name of the Lord shall be saved.
Roomalaiskirje 10:14 Kuinka he sitten voivat huutaa avukseen sitä, johon he eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta he eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla ilman saarnaajaa?
Romans 10:14 How then shall they call on him in whom they have not believed? and how shall they believe in him of whom they have not heard? and how shall they hear without a preacher?
Roomalaiskirje 10:15 Ja kuinka he voivat saarnata, elleivät heitä lähetetä? Niin kuin kirjoitettu on: Kuinka ihanat ovat niiden jalat, jotka julistavat rauhan evankeliumia, tuovat hyviä uutisia!
Romans 10:15 And how shall they preach, except they be sent? as it is written, How beautiful are the feet of them that preach the gospel of peace, and bring glad tidings of good things!
Roomalaiskirje 10:16 Mutta kaikki eivät ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoi: Herra, kuka on uskonut meidän saarnamme?
Romans 10:16 But they have not all obeyed the gospel. For Esaias said, Lord, who has believed our report?
Roomalaiskirje 10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, ja kuuleminen Jumalan sanan kautta.
Romans 10:17 So then faith comes by hearing, and hearing by the word of God.
Roomalaiskirje 10:18 Mutta minä sanon: Eivätkö he ole kuulleet? Kyllä, heidän äänensä on kantautunut kaikkialle maailmaan ja heidän sanansa maailman ääriin.
Romans 10:18 But I say, Have they not heard? Yes truly, their sound went into all the earth, and their words to the ends of the world.
Roomalaiskirje 10:19 Mutta minä sanon: Eikö Israel tiennyt? Ensin Mooses sanoi: Minä herätän teidän kateutenne kansalla, joka ei ole kansa, ja vihastuttaa teidät tyhmällä kansalla.
Romans 10:19 But I say, Did not Israel know? First Moses said, I will provoke you to jealousy by them that are no people, and by a foolish nation I will anger you.
Roomalaiskirje 10:20 Mutta Jesaias on rohkea ja sanoo: Minut löysivät ne, jotka eivät minua etsineet, minä ilmestyin niille, jotka eivät minua kysyneet.
Romans 10:20 But Esaias is very bold, and said, I was found of them that sought me not; I was made manifest to them that asked not after me.
Roomalaiskirje 10:21 Mutta Israelille hän sanoi: Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja niskoittelevaa kansaa kohti.
Romans 10:21 But to Israel he said, All day long I have stretched forth my hands to a disobedient and gainsaying people.
Roomalaiskirje 11:1 Minä siis sanon: Onko Jumala hyljännyt kansansa? Jumala varjelkoon! Sillä minäkin olen israelilainen, Abrahamin jälkeläisiä, Benjaminin sukukuntaa.
Romans 11:1 I say then, Has God cast away his people? God forbid. For I also am an Israelite, of the seed of Abraham, of the tribe of Benjamin.
Roomalaiskirje 11:2 Jumala ei ole hylännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut. Ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo Eliaasta? Kuinka hän rukoilee Jumalaa Israelia vastaan sanoen:
Romans 11:2 God has not cast away his people which he foreknew. Know you not what the scripture said of Elias? how he makes intercession to God against Israel saying,
Roomalaiskirje 11:3 Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja hajottaneet sinun alttarisi; ja minä olen jäänyt yksin, ja he väijyvät minun henkeäni.
Romans 11:3 Lord, they have killed your prophets, and dig down your altars; and I am left alone, and they seek my life.
Roomalaiskirje 11:4 Mutta mitä Jumala vastasi hänelle? Minä olen säästänyt itselleni seitsemäntuhatta miestä, jotka eivät ole polvistuneet Baalin kuvan edessä.
Romans 11:4 But what said the answer of God to him? I have reserved to myself seven thousand men, who have not bowed the knee to the image of Baal.
Roomalaiskirje 11:5 Niin on myös tänäkin aikana jäännös armon valinnan mukaan.
Romans 11:5 Even so then at this present time also there is a remnant according to the election of grace.
Roomalaiskirje 11:6 Ja jos se on armosta, niin se ei enää ole tekojen ansiota; muuten armo ei enää olisi armoa. Mutta jos se on tekojen ansiota, niin se ei enää ole armoa; muuten työ ei enää olisi työtä.
Romans 11:6 And if by grace, then is it no more of works: otherwise grace is no more grace. But if it be of works, then it is no more grace: otherwise work is no more work.
Roomalaiskirje 11:7 Mitä sitten? Israel ei ole saavuttanut sitä, mitä se tavoittelee; mutta valitut ovat sen saavuttaneet, ja muut ovat paatuneet.
Romans 11:7 What then? Israel has not obtained that which he seeks for; but the election has obtained it, and the rest were blinded.
Roomalaiskirje 11:8 (Niin kuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uneliaisuuden hengen, silmät, etteivät he näkisi, ja korvat, etteivät he kuulisi; tähän päivään asti.
Romans 11:8 (According as it is written, God has given them the spirit of slumber, eyes that they should not see, and ears that they should not hear;) to this day.
Roomalaiskirje 11:9 Ja Daavid sanoi: Tulkoon heidän pöytänsä heille ansaksi, loukuksi, kompastuskiveksi ja kostoksi,
Romans 11:9 And David said, Let their table be made a snare, and a trap, and a stumbling block, and a recompense to them:
Roomalaiskirje 11:10 Soetkoot heidän silmänsä, etteivät he näkisi, ja olkoon heidän selkänsä aina taipuisa.
Romans 11:10 Let their eyes be darkened, that they may not see, and bow down their back always.
Roomalaiskirje 11:11 Minä siis sanon: ovatko he kompastuneet lankeamista varten? Pois se! Vaan heidän lankeemuksensa kautta on pelastus tullut pakanoille, herättääkseen heidät kiivauteen.
Romans 11:11 I say then, Have they stumbled that they should fall? God forbid: but rather through their fall salvation is come to the Gentiles, for to provoke them to jealousy.
Roomalaiskirje 11:12 Jos nyt heidän lankeemuksensa on maailman rikkaudeksi ja heidän vähennyksensä pakanoiden rikkaudeksi, kuinka paljon enemmän heidän täyteytensä?
Romans 11:12 Now if the fall of them be the riches of the world, and the diminishing of them the riches of the Gentiles; how much more their fullness?
Roomalaiskirje 11:13 Sillä minä sanon teille pakanoille: koska olen pakanoiden apostoli, pidän virkaani kunniassa,
Romans 11:13 For I speak to you Gentiles, inasmuch as I am the apostle of the Gentiles, I magnify my office:
Roomalaiskirje 11:14 Jospa voisin jollain tavalla saada omat heimolaiseni kilpailemaan ja pelastaa muutamia heistä.
Romans 11:14 If by any means I may provoke to emulation them which are my flesh, and might save some of them.
Roomalaiskirje 11:15 Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitus, mitä heidän ottaminen on muuta kuin elämä kuolleista?
Romans 11:15 For if the casting away of them be the reconciling of the world, what shall the receiving of them be, but life from the dead?
Roomalaiskirje 11:16 Sillä jos uutismarja on pyhä, niin myös taikina on pyhä; ja jos juuri on pyhä, niin ovat oksatkin.
Romans 11:16 For if the first fruit be holy, the lump is also holy: and if the root be holy, so are the branches.
Roomalaiskirje 11:17 Ja jos jotkut oksista ovat taittuneet pois ja sinä, joka olet villiöljypuu, olet oksastettu niiden joukkoon ja olet niiden kanssa päässyt osalliseksi öljypuun juuresta ja mehevyydestä,
Romans 11:17 And if some of the branches be broken off, and you, being a wild olive tree, were grafted in among them, and with them partake of the root and fatness of the olive tree;
Roomalaiskirje 11:18 Älä ylpeile oksia vastaan. Mutta jos ylpeilet, tiedä, ettet ole kantanut juurta, vaan juurta sinä.
Romans 11:18 Boast not against the branches. But if you boast, you bore not the root, but the root you.
Roomalaiskirje 11:19 Sanotko siis: Oksat taitettiin pois, jotta minut oksastettaisiin tilalle.
Romans 11:19 You will say then, The branches were broken off, that I might be grafted in.
Roomalaiskirje 11:20 Epäuskon tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskon kautta. Älä ylpeile, vaan pelkää.
Romans 11:20 Well; because of unbelief they were broken off, and you stand by faith. Be not high minded, but fear:
Roomalaiskirje 11:21 Sillä jos Jumala ei säästänyt luonnollisia oksia, niin katso, ettei hän säästä sinuakaan.
Romans 11:21 For if God spared not the natural branches, take heed lest he also spare not you.
Roomalaiskirje 11:22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: ankaruutta niitä kohtaan, jotka lankesivat, mutta sinua kohtaan hyvyyttä, jos pysyt hänen hyvyydessään; muuten sinutkin hakataan pois.
Romans 11:22 Behold therefore the goodness and severity of God: on them which fell, severity; but toward you, goodness, if you continue in his goodness: otherwise you also shall be cut off.
Roomalaiskirje 11:23 Ja heidätkin, elleivät he pysy epäuskossa, oksastetaan, sillä Jumala voi heidät jälleen oksastaa.
Romans 11:23 And they also, if they abide not still in unbelief, shall be grafted in: for God is able to graft them in again.
Roomalaiskirje 11:24 Sillä jos sinut on leikattu pois luonnostaan villistä öljypuusta ja sinut on luontoa vastaan oksastettu hyvään öljypuuhun, kuinka paljon ennemmin nämä luonnolliset oksat oksastetaan omaan öljypuuhunsa?
Romans 11:24 For if you were cut out of the olive tree which is wild by nature, and were grafted contrary to nature into a good olive tree: how much more shall these, which be the natural branches, be grafted into their own olive tree?
Roomalaiskirje 11:25 Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, ettette olisi omissa viisaita, että Israelia on osittain kohdannut paatuneisuus, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut.
Romans 11:25 For I would not, brothers, that you should be ignorant of this mystery, lest you should be wise in your own conceits; that blindness in part is happened to Israel, until the fullness of the Gentiles be come in.
Roomalaiskirje 11:26 Ja niin koko Israel pelastuu, niinkuin kirjoitettu on: Siionista tulee pelastaja, ja hän poistaa jumalattomuuden Jaakobista.
Romans 11:26 And so all Israel shall be saved: as it is written, There shall come out of Sion the Deliverer, and shall turn away ungodliness from Jacob:
Roomalaiskirje 11:27 Sillä tämä on minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä.
Romans 11:27 For this is my covenant to them, when I shall take away their sins.
Roomalaiskirje 11:28 Evankeliumin kannalta he ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden.
Romans 11:28 As concerning the gospel, they are enemies for your sakes: but as touching the election, they are beloved for the father’s sakes.
Roomalaiskirje 11:29 Sillä Jumalan lahjat ja kutsumus ovat katumattomia.
Romans 11:29 For the gifts and calling of God are without repentance.
Roomalaiskirje 11:30 Sillä niin kuin te ennen ette uskoneet Jumalaan, mutta nyt olette saaneet laupeuden heidän epäuskonsa kautta,
Romans 11:30 For as you in times past have not believed God, yet have now obtained mercy through their unbelief:
Roomalaiskirje 11:31 Niin eivät nämäkään nyt ole uskoneet, että hekin teidän laupeutenne kautta laupeuden saisivat.
Romans 11:31 Even so have these also now not believed, that through your mercy they also may obtain mercy.
Roomalaiskirje 11:32 Sillä Jumala on sulkenut kaikki epäuskon alle, että hän kaikkia armahtaisi.
Romans 11:32 For God has concluded them all in unbelief, that he might have mercy on all.
Roomalaiskirje 11:33 Oi Jumalan rikkauden, viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!
Romans 11:33 O the depth of the riches both of the wisdom and knowledge of God! how unsearchable are his judgments, and his ways past finding out!
Roomalaiskirje 11:34 Sillä kuka on tuntenut Herran mielen, tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa?
Romans 11:34 For who has known the mind of the Lord? or who has been his counselor?
Roomalaiskirje 11:35 Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, niin että se hänelle takaisin maksettaisiin?
Romans 11:35 Or who has first given to him, and it shall be recompensed to him again?
Roomalaiskirje 11:36 Sillä hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen olkoon kunnia iankaikkisesti. Aamen.
Romans 11:36 For of him, and through him, and to him, are all things: to whom be glory for ever. Amen.
Roomalaiskirje 12:1 Jumalan laupeuden kautta kehotan teitä siis, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi ja Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.
Romans 12:1 I beseech you therefore, brothers, by the mercies of God, that you present your bodies a living sacrifice, holy, acceptable to God, which is your reasonable service.
Roomalaiskirje 12:2 Älkääkä mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, niin että osaatte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, otollista ja täydellistä.
Romans 12:2 And be not conformed to this world: but be you transformed by the renewing of your mind, that you may prove what is that good, and acceptable, and perfect, will of God.
Roomalaiskirje 12:3 Sillä minä sanon minulle annetun armon kautta jokaiselle teidän joukossanne, ettei tule ajatella itsestään enempää kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, jonka Jumala on kullekin antanut.
Romans 12:3 For I say, through the grace given to me, to every man that is among you, not to think of himself more highly than he ought to think; but to think soberly, according as God has dealt to every man the measure of faith.
Roomalaiskirje 12:4 Sillä niin kuin meillä on monta jäsentä yhdessä ruumiissa, mutta kaikilla jäsenillä ei ole samaa tehtävää,
Romans 12:4 For as we have many members in one body, and all members have not the same office:
Roomalaiskirje 12:5 Niin me monet olemme yksi ruumis Kristuksessa, ja jokainen meistä on toistensa jäsen.
Romans 12:5 So we, being many, are one body in Christ, and every one members one of another.
Roomalaiskirje 12:6 Koska meillä siis on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, joka meille on annettu, niin profetoimisen lahjamme tulisivat meidän uskomme mukaan.
Romans 12:6 Having then gifts differing according to the grace that is given to us, whether prophecy, let us prophesy according to the proportion of faith;
Roomalaiskirje 12:7 Tai palvelutehtävässä odottakaamme palvelutehtäväämme: tai joka opettaa, opettamista;
Romans 12:7 Or ministry, let us wait on our ministering: or he that teaches, on teaching;
Roomalaiskirje 12:8 Tai joka kehottaa, kehotuksesta: joka antaa, tehköön sen yksinkertaisesti; joka hallitsee, ahkerasti; joka osoittaa armoa, iloisesti.
Romans 12:8 Or he that exhorts, on exhortation: he that gives, let him do it with simplicity; he that rules, with diligence; he that shows mercy, with cheerfulness.
Roomalaiskirje 12:9 Rakkaus olkoon teeskentelemätön. Kammotkaa pahaa, pitäkää kiinni hyvästä.
Romans 12:9 Let love be without dissimulation. Abhor that which is evil; hold to that which is good.
Roomalaiskirje 12:10 Olkaa ystävällisiä ja veljellistä rakkautta osoittavia toisianne kohtaan, pitäkää toisianne kunnioituksessa etusijalla.
Romans 12:10 Be kindly affectionate one to another with brotherly love; in honor preferring one another;
Roomalaiskirje 12:11 Eivät olko laiskoja työssään, vaan palavia hengessä, palvellen Herraa;
Romans 12:11 Not slothful in business; fervent in spirit; serving the Lord;
Roomalaiskirje 12:12 Iloitellen toivossa; kärsivällisesti ahdistuksessa; oltuaan helpiollisia rukouksessa;
Romans 12:12 Rejoicing in hope; patient in tribulation; continuing instant in prayer;
Roomalaiskirje 12:13 Jakele pyhien tarpeiden mukaan, ole kiltti vieraanvaraisuuden suhteen.
Romans 12:13 Distributing to the necessity of saints; given to hospitality.
Roomalaiskirje 12:14 Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat: siunatkaa, älkääkä kirotko.
Romans 12:14 Bless them which persecute you: bless, and curse not.
Roomalaiskirje 12:15 Iloitkaa iloitsevien kanssa ja itkekää itkevien kanssa.
Romans 12:15 Rejoice with them that do rejoice, and weep with them that weep.
Roomalaiskirje 12:16 Olkaa keskenänne samaa mieltä. Älkää tarkoittako korkeita asioita, vaan olkaa alhaisia kohtaan alentuvia. Älkää olko viisaita omassa luulossanne.
Romans 12:16 Be of the same mind one toward another. Mind not high things, but condescend to men of low estate. Be not wise in your own conceits.
Roomalaiskirje 12:17 Älkää kostako kenellekään pahaa pahalla. Pyrkikää siihen, mikä on oikeudenmukaista kaikkien ihmisten silmissä.
Romans 12:17 Recompense to no man evil for evil. Provide things honest in the sight of all men.
Roomalaiskirje 12:18 Jos mahdollista on, niin paljon kuin teistä on tehtävä, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
Romans 12:18 If it be possible, as much as lies in you, live peaceably with all men.
Roomalaiskirje 12:19 Rakkaani, älkää itse kostako, vaan antakaa sijaa Herran vihalle. Sillä kirjoitettu on: Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra.
Romans 12:19 Dearly beloved, avenge not yourselves, but rather give place to wrath: for it is written, Vengeance is mine; I will repay, said the Lord.
Roomalaiskirje 12:20 Jos siis vihamiehesi nälkäinen on, ruoki häntä; jos hän janoaa, juota häntä; sillä niin tehdessäsi sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle.
Romans 12:20 Therefore if your enemy hunger, feed him; if he thirst, give him drink: for in so doing you shall heap coals of fire on his head.
Roomalaiskirje 12:21 Älä anna pahan voittaa sinua, vaan voita paha hyvällä.
Romans 12:21 Be not overcome of evil, but overcome evil with good.
Roomalaiskirje 13:1 Jokainen sielu olkoon alamainen ylemmille valloille. Sillä ei ole muuta valtaa kuin Jumalasta; vallat ovat Jumalan asettamia.
Romans 13:1 Let every soul be subject to the higher powers. For there is no power but of God: the powers that be are ordained of God.
Roomalaiskirje 13:2 Joka siis vastustaa esivaltaa, vastustaa Jumalan säädöstä; ja ne, jotka vastustavat, tuottavat itselleen tuomion.
Romans 13:2 Whoever therefore resists the power, resists the ordinance of God: and they that resist shall receive to themselves damnation.
Roomalaiskirje 13:3 Sillä hallitsijat eivät ole hyvien tekojen kauhu, vaan pahojen. Ettekö siis pelkäisi valtaa? Tehkää hyvää, niin saatte häneltä kiitosta.
Romans 13:3 For rulers are not a terror to good works, but to the evil. Will you then not be afraid of the power? do that which is good, and you shall have praise of the same:
Roomalaiskirje 13:4 Sillä hän on Jumalan palvelija sinun hyväksesi. Mutta jos teet pahaa, niin pelkää, sillä hän ei kanna miekkaa turhaan; sillä hän on Jumalan palvelija, kostaja, joka rankaisee sitä, joka pahaa tekee.
Romans 13:4 For he is the minister of God to you for good. But if you do that which is evil, be afraid; for he bears not the sword in vain: for he is the minister of God, a revenger to execute wrath on him that does evil.
Roomalaiskirje 13:5 Teidän täytyy siis olla alamaisia, ei ainoastaan vihan, vaan myös omantunnon tähden.
Romans 13:5 Why you must needs be subject, not only for wrath, but also for conscience sake.
Roomalaiskirje 13:6 Sillä tämän vuoksi teidänkin on maksettava veroa, sillä he ovat Jumalan palvelijoita, jotka jatkuvasti tekevät työtä juuri tämän asian parissa.
Romans 13:6 For for this cause pay you tribute also: for they are God’s ministers, attending continually on this very thing.
Roomalaiskirje 13:7 Antakaa siis kaikille, mikä heille kuuluu: vero kenelle vero kuuluu; tulli kenelle tulli kuuluu; pelko kenelle pelko kuuluu; kunnia kenelle kunnia kuuluu.
Romans 13:7 Render therefore to all their dues: tribute to whom tribute is due; custom to whom custom; fear to whom fear; honor to whom honor.
Roomalaiskirje 13:8 Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne; sillä joka rakastaa toistansa, on täyttänyt lain.
Romans 13:8 Owe no man any thing, but to love one another: for he that loves another has fulfilled the law.
Roomalaiskirje 13:9 Sillä: Älä tee aviorikosta, älä tapa, älä varasta, älä todista väärää todistusta, älä himoitse; ja jos on jokin muu käsky, se sisältyy lyhykäisyydellä tähän sanaan: Rakasta lähimmäistäsi.
Romans 13:9 For this, You shall not commit adultery, You shall not kill, You shall not steal, You shall not bear false witness, You shall not covet; and if there be any other commandment, it is briefly comprehended in this saying, namely, You shall love your neighbor
Roomalaiskirje 13:10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle pahaa; sen tähden rakkaus on lain täyttymys.
Romans 13:10 Love works no ill to his neighbor: therefore love is the fulfilling of the law.
Roomalaiskirje 13:11 Ja tietäen nykyisen ajan, on aika herätä unesta; sillä nyt on pelastuksemme lähempänä kuin silloin, kun uskoimme.
Romans 13:11 And that, knowing the time, that now it is high time to awake out of sleep: for now is our salvation nearer than when we believed.
Roomalaiskirje 13:12 Yö on pitkälle kulunut, päivä on lähellä; pankaamme siis pois pimeyden teot ja pukeutukaamme valon haarniskaan.
Romans 13:12 The night is far spent, the day is at hand: let us therefore cast off the works of darkness, and let us put on the armor of light.
Roomalaiskirje 13:13 Vaeltakaamme rehellisesti, niin kuin päivällä, ei mässäilyssä ja juopottelussa, ei irstaudessa ja mässäilyssä, ei riidassa ja kateudessa.
Romans 13:13 Let us walk honestly, as in the day; not in rioting and drunkenness, not in chambering and wantonness, not in strife and envying.
Roomalaiskirje 13:14 Vaan pukeutukaa Herraan Jeesukseen Kristukseen, älkääkä huolehtiko lihan himoista, jotta ne täyttäisivät sen.
Romans 13:14 But put you on the Lord Jesus Christ, and make not provision for the flesh, to fulfill the lusts thereof.
Roomalaiskirje 14:1 Uskossa heikko ottakaa teitä vastaan, mutta älkää ryhtykö epäselviin väittelyihin.
Romans 14:1 Him that is weak in the faith receive you, but not to doubtful disputations.
Roomalaiskirje 14:2 Sillä toinen uskoo voivansa syödä kaikkea; toinen, joka on heikko, syö yrttejä.
Romans 14:2 For one believes that he may eat all things: another, who is weak, eats herbs.
Roomalaiskirje 14:3 Älköön syöjä halveksuko sitä, joka ei syö, älköönkä se, joka ei syö, tuomitko sitä, joka syö; sillä Jumala on ottanut hänet omakseen.
Romans 14:3 Let not him that eats despise him that eats not; and let not him which eats not judge him that eats: for God has received him.
Roomalaiskirje 14:4 Kuka sinä olet, joka tuomitset toisen palvelijan? Oman isäntänsä edessä hän joko seisoo tai kaatuu. Kyllä, hänet pidetään pystyssä, sillä Jumala voi hänet pystyttää.
Romans 14:4 Who are you that judge another man’s servant? to his own master he stands or falls. Yes, he shall be held up: for God is able to make him stand.
Roomalaiskirje 14:5 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät samanarvoisina. Jokainen olkoon täysin varma omasta mielestään.
Romans 14:5 One man esteems one day above another: another esteems every day alike. Let every man be fully persuaded in his own mind.
Roomalaiskirje 14:6 Joka päivää tarkkailee, se sitä tarkkailee Herran tähden, ja joka ei päivää tarkkaile, se ei sitä tarkkaile Herran tähden. Joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa, ja joka ei syö, se ei syö Herran tähden ja kiittää Jumalaa.
Romans 14:6 He that regards the day, regards it to the Lord; and he that regards not the day, to the Lord he does not regard it. He that eats, eats to the Lord, for he gives God thanks; and he that eats not, to the Lord he eats not, and gives God thanks.
Roomalaiskirje 14:7 Sillä kukaan meistä ei elä itselleen, eikä kukaan kuole itselleen.
Romans 14:7 For none of us lives to himself, and no man dies to himself.
Roomalaiskirje 14:8 Sillä elämmepä me, elämme Herralle; ja kuolemmepa me, kuolemmepa me Herralle; elämmepä siispä me tai kuolemmepa, me olemme Herran.
Romans 14:8 For whether we live, we live to the Lord; and whether we die, we die to the Lord: whether we live therefore, or die, we are the Lord’s.
Roomalaiskirje 14:9 Sillä sitä varten Kristus sekä kuoli että nousi kuolleista ja eloi, että hän olisi sekä kuolleiden että elävien Herra.
Romans 14:9 For to this end Christ both died, and rose, and revived, that he might be Lord both of the dead and living.
Roomalaiskirje 14:10 Mutta miksi tuomitset veljesi? Tai miksi pidät veljeäsi vähäpätöisenä? Sillä me kaikki joudumme Kristuksen tuomioistuimen eteen.
Romans 14:10 But why do you judge your brother? or why do you set at nothing your brother? for we shall all stand before the judgment seat of Christ.
Roomalaiskirje 14:11 Sillä kirjoitettu on: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, jokainen polvi on notkistuva minun edessäni ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa.
Romans 14:11 For it is written, As I live, said the Lord, every knee shall bow to me, and every tongue shall confess to God.
Roomalaiskirje 14:12 Niin jokaisen meistä on siis tehtävä itsestään tili Jumalalle.
Romans 14:12 So then every one of us shall give account of himself to God.
Roomalaiskirje 14:13 Älkäämme siis enää tuomitko toisiamme, vaan tuomitkaa pikemmin se, ettei kukaan satu veljelleen loukkausta tai aihetta lankeemukseen.
Romans 14:13 Let us not therefore judge one another any more: but judge this rather, that no man put a stumbling block or an occasion to fall in his brother’s way.
Roomalaiskirje 14:14 Tiedän ja olen Herran Jeesuksen kautta vakuuttunut siitä, ettei mikään ole itsessään epäpuhdasta; vaan sille, joka pitää jotakin epäpuhtaana, se on epäpuhdasta.
Romans 14:14 I know, and am persuaded by the Lord Jesus, that there is nothing unclean of itself: but to him that esteems any thing to be unclean, to him it is unclean.
Roomalaiskirje 14:15 Mutta jos veljesi on pahoillaan ruoastasi, älä vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruasi turmioon häntä, jonka puolesta Kristus on kuollut.
Romans 14:15 But if your brother be grieved with your meat, now walk you not charitably. Destroy not him with your meat, for whom Christ died.
Roomalaiskirje 14:16 Älköön siis teidän hyväänne pilkattako:
Romans 14:16 Let not then your good be evil spoken of:
Roomalaiskirje 14:17 Sillä Jumalan valtakunta ei ole ruokaa ja juomaa, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
Romans 14:17 For the kingdom of God is not meat and drink; but righteousness, and peace, and joy in the Holy Ghost.
Roomalaiskirje 14:18 Sillä se, joka näissä asioissa palvelee Kristusta, on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen.
Romans 14:18 For he that in these things serves Christ is acceptable to God, and approved of men.
Roomalaiskirje 14:19 Pyrkikäämme siis siihen, mikä edistää rauhaa ja toistemme rakentamista.
Romans 14:19 Let us therefore follow after the things which make for peace, and things with which one may edify another.
Roomalaiskirje 14:20 Sillä ruoka ei turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta se on paha sille ihmiselle, joka syö pahennusta vasten.
Romans 14:20 For meat destroy not the work of God. All things indeed are pure; but it is evil for that man who eats with offense.
Roomalaiskirje 14:21 Hyvä on olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä eikä mitään sellaista, mikä saa veljesi kompastumaan, loukkaantumaan tai heikentämään häntä.
Romans 14:21 It is good neither to eat flesh, nor to drink wine, nor any thing whereby your brother stumbles, or is offended, or is made weak.
Roomalaiskirje 14:22 Onko sinulla uskoa? Pidä se itselläsi Jumalan edessä. Autuas se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän sallii.
Romans 14:22 Have you faith? have it to yourself before God. Happy is he that comdemns not himself in that thing which he allows.
Roomalaiskirje 14:23 Ja joka epäilee, mutta jos hän syö, se on tuomittu, koska hän ei syö uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.
Romans 14:23 And he that doubts is damned if he eat, because he eats not of faith: for whatever is not of faith is sin.
Roomalaiskirje 15:1 Meidän vahvojen tulee siis kantaa heikkojen heikkouksia eikä pyrkiä itseemme.
Romans 15:1 We then that are strong ought to bear the infirmities of the weak, and not to please ourselves.
Roomalaiskirje 15:2 Jokainen meistä miellyttäisi lähimmäistään hänen parhaakseen ja rakentumiseksi.
Romans 15:2 Let every one of us please his neighbor for his good to edification.
Roomalaiskirje 15:3 Sillä Kristuskaan ei itseään miellyttänyt, vaan niin kuin kirjoitettu on: Niiden pilkat, jotka sinua pilkkasivat, lankesivat minun päälleni.
Romans 15:3 For even Christ pleased not himself; but, as it is written, The reproaches of them that reproached you fell on me.
Roomalaiskirje 15:4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meidän opiksemme, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.
Romans 15:4 For whatever things were written aforetime were written for our learning, that we through patience and comfort of the scriptures might have hope.
Roomalaiskirje 15:5 Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte keskenänne yhtä mieltä, Kristuksen Jeesuksen tahdon mukaan:
Romans 15:5 Now the God of patience and consolation grant you to be like minded one toward another according to Christ Jesus:
Roomalaiskirje 15:6 Että te yhdestä suusta ja sydämestä ylistäisitte Jumalaa, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää.
Romans 15:6 That you may with one mind and one mouth glorify God, even the Father of our Lord Jesus Christ.
Roomalaiskirje 15:7 Miksi teidän pitäisi ottaa vastaan toinen toistanne, niin kuin Kristuskin on ottanut teidät vastaan Jumalan kunniaksi.
Romans 15:7 Why receive you one another, as Christ also received us to the glory of God.
Roomalaiskirje 15:8 Sanon siis, että Jeesus Kristus oli ympärileikattujen palvelija Jumalan totuuden tähden, vahvistaakseen isille annetut lupaukset,
Romans 15:8 Now I say that Jesus Christ was a minister of the circumcision for the truth of God, to confirm the promises made to the fathers:
Roomalaiskirje 15:9 Ja että pakanat ylistäisivät Jumalaa hänen laupeutensa tähden, niinkuin kirjoitettu on: Sentähden minä ylistän sinua pakanain seassa ja veisaan kiitosta sinun nimellesi.
Romans 15:9 And that the Gentiles might glorify God for his mercy; as it is written, For this cause I will confess to you among the Gentiles, and sing to your name.
Roomalaiskirje 15:10 Ja vielä hän sanoi: Riemuitkaa, te pakanat, hänen kansansa kanssa.
Romans 15:10 And again he said, Rejoice, you Gentiles, with his people.
Roomalaiskirje 15:11 Ja vielä: Ylistäkää Herraa, kaikki pakanat, ja ylistäkää häntä, kaikki kansat!
Romans 15:11 And again, Praise the Lord, all you Gentiles; and laud him, all you people.
Roomalaiskirje 15:12 Ja vielä Jesaias sanoi: Iisain juurivesa nousee hallitsemaan pakanoita; häneen pakanat panevat toivonsa.
Romans 15:12 And again, Esaias said, There shall be a root of Jesse, and he that shall rise to reign over the Gentiles; in him shall the Gentiles trust.
Roomalaiskirje 15:13 Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.
Romans 15:13 Now the God of hope fill you with all joy and peace in believing, that you may abound in hope, through the power of the Holy Ghost.
Roomalaiskirje 15:14 Ja minäkin olen teistä, veljeni, varma, että tekin olette täynnä hyvyyttä, täynnä kaikkea tietoa ja kykenette myös neuvomaan toisianne.
Romans 15:14 And I myself also am persuaded of you, my brothers, that you also are full of goodness, filled with all knowledge, able also to admonish one another.
Roomalaiskirje 15:15 Olen kuitenkin, veljet, sitäkin rohkeammin kirjoittanut teille, tavallaan muistuttaakseni teitä, sen armon kautta, jonka Jumala on minulle antanut,
Romans 15:15 Nevertheless, brothers, I have written the more boldly to you in some sort, as putting you in mind, because of the grace that is given to me of God,
Roomalaiskirje 15:16 että minun piti oleman Jeesuksen Kristuksen palvelija pakanoille, julistamassa Jumalan evankeliumia, että pakanain uhri olisi otollinen, Pyhän Hengen pyhittämä.
Romans 15:16 That I should be the minister of Jesus Christ to the Gentiles, ministering the gospel of God, that the offering up of the Gentiles might be acceptable, being sanctified by the Holy Ghost.
Roomalaiskirje 15:17 Minulla on siis syy ylpeillä Jeesuksen Kristuksen kautta niissä asioissa, jotka kuuluvat Jumalaan.
Romans 15:17 I have therefore whereof I may glory through Jesus Christ in those things which pertain to God.
Roomalaiskirje 15:18 Sillä en rohkene puhua mistään sellaisesta, mitä Kristus ei ole minun kauttani vaikuttanut, tehdäkseen pakanoista kuuliaisia, sanalla ja teolla,
Romans 15:18 For I will not dare to speak of any of those things which Christ has not worked by me, to make the Gentiles obedient, by word and deed,
Roomalaiskirje 15:19 Voimallisten merkkien ja ihmeiden kautta, Jumalan Hengen voimalla, niin että minä Jerusalemista ja sen ympäristöstä Illyrianiin asti olen täydelleen saarnannut Kristuksen evankeliumia.
Romans 15:19 Through mighty signs and wonders, by the power of the Spirit of God; so that from Jerusalem, and round about to Illyricum, I have fully preached the gospel of Christ.
Roomalaiskirje 15:20 Niin olen minäkin pyrkinyt saarnaamaan evankeliumia siellä, missä Kristuksen nimi on mainittu, etten rakentaisi toisen tekemälle perustukselle.
Romans 15:20 Yes, so have I strived to preach the gospel, not where Christ was named, lest I should build on another man’s foundation:
Roomalaiskirje 15:21 Mutta niin kuin kirjoitettu on: Ne, joille hänestä ei ole puhuttu, saavat nähdä, ja ne, jotka eivät ole kuulleet, saavat ymmärtää.
Romans 15:21 But as it is written, To whom he was not spoken of, they shall see: and they that have not heard shall understand.
Roomalaiskirje 15:22 Tästä syystä olen ollut paljon estetty tulemasta teidän luoksenne.
Romans 15:22 For which cause also I have been much hindered from coming to you.
Roomalaiskirje 15:23 Mutta koska minulla nyt ei ole enää sijaa näillä seuduilla ja olen jo monia vuosia suuresti halunnut tulla teidän luoksenne,
Romans 15:23 But now having no more place in these parts, and having a great desire these many years to come to you;
Roomalaiskirje 15:24 Aina kun matkustan Espanjaan, tulen luoksenne, sillä toivon näkeväni teidät matkallani ja teidän saattavanne minua sinne, jos ensin olen jollain tavalla saanut tyydytystä seurastanne.
Romans 15:24 Whenever I take my journey into Spain, I will come to you: for I trust to see you in my journey, and to be brought on my way thitherward by you, if first I be somewhat filled with your company.
Roomalaiskirje 15:25 Mutta nyt minä menen Jerusalemiin palvelemaan pyhiä.
Romans 15:25 But now I go to Jerusalem to minister to the saints.
Roomalaiskirje 15:26 Sillä makedonialaisille ja akaialaisille on ollut hyväksi koota tietty määrä lahjoitusta Jerusalemin köyhille pyhille.
Romans 15:26 For it has pleased them of Macedonia and Achaia to make a certain contribution for the poor saints which are at Jerusalem.
Roomalaiskirje 15:27 Se on heille todella miellyttänyt, ja he ovat heille velkaa. Sillä jos pakanat ovat tulleet osallisiksi heidän hengellisistä asioistaan, heidän velvollisuutensa on palvella heitä myös maallisissa asioissa.
Romans 15:27 It has pleased them truly; and their debtors they are. For if the Gentiles have been made partakers of their spiritual things, their duty is also to minister to them in carnal things.
Roomalaiskirje 15:28 Kun olen tämän suorittanut ja sinetöinyt heille tämän hedelmän, tulen teidän kauttanne Espanjaan.
Romans 15:28 When therefore I have performed this, and have sealed to them this fruit, I will come by you into Spain.
Roomalaiskirje 15:29 Ja olen varma, että kun tulen luoksenne, tulen Kristuksen evankeliumin täyteyden siunauksen kanssa.
Romans 15:29 And I am sure that, when I come to you, I shall come in the fullness of the blessing of the gospel of Christ.
Roomalaiskirje 15:30 Mutta minä kehotan teitä, veljet, Herran Jeesuksen Kristuksen tähden ja Hengen rakkauden kautta, että te yhdessä minun kanssani taistelisitte rukouksissanne minun puolestani Jumalalle,
Romans 15:30 Now I beseech you, brothers, for the Lord Jesus Christ’s sake, and for the love of the Spirit, that you strive together with me in your prayers to God for me;
Roomalaiskirje 15:31 Että minä pelastuisin Juudean uskottomista ja että pyhät hyväksyisivät palvelukseni Jerusalemissa,
Romans 15:31 That I may be delivered from them that do not believe in Judaea; and that my service which I have for Jerusalem may be accepted of the saints;
Roomalaiskirje 15:32 Jotta voisin Jumalan tahdosta ilolla tulla luoksenne ja virkistyä kanssanne.
Romans 15:32 That I may come to you with joy by the will of God, and may with you be refreshed.
Roomalaiskirje 15:33 Rauhan Jumala olkoon teidän kaikkien kanssa. Aamen.
Romans 15:33 Now the God of peace be with you all. Amen.
Roomalaiskirje 16:1 Suosittelen teille sisartamme Foeben, joka on Kenkrean seurakunnan palvelija.
Romans 16:1 I commend to you Phebe our sister, which is a servant of the church which is at Cenchrea:
Roomalaiskirje 16:2 Että otatte hänet vastaan Herrassa, niin kuin pyhille sopii, ja autatte häntä kaikissa asioissa, joissa hän teitä tarvitsee; sillä hän on ollut monen apuna, myös minun.
Romans 16:2 That you receive her in the Lord, as becomes saints, and that you assist her in whatever business she has need of you: for she has been a succorer of many, and of myself also.
Roomalaiskirje 16:3 Tervehdys Priscillalle ja Aquilalle, apulaisilleni Kristuksessa Jeesuksessa.
Romans 16:3 Greet Priscilla and Aquila my helpers in Christ Jesus:
Roomalaiskirje 16:4 Jotka ovat minun henkeni puolesta antaneet oman kaulansa alttiiksi; joille en ainoastaan minä kiitä, vaan myös kaikki pakanain seurakunnat.
Romans 16:4 Who have for my life laid down their own necks: to whom not only I give thanks, but also all the churches of the Gentiles.
Roomalaiskirje 16:5 Samoin tervehtikää heidän kodissaan kokoontuvaa seurakuntaa. Tervehtikää rakastettua Epainetostani, joka on Akhaian esikoinen Kristukselle.
Romans 16:5 Likewise greet the church that is in their house. Salute my well-beloved Epaenetus, who is the first fruits of Achaia to Christ.
Roomalaiskirje 16:6 Tervehdys Marialle, joka on nähnyt paljon vaivaa meidän hyväksemme.
Romans 16:6 Greet Mary, who bestowed much labor on us.
Roomalaiskirje 16:7 Tervehdys Andronikukselle ja Junialle, heimolaisilleni ja vankitovereilleni, jotka ovat merkittäviä apostolien joukossa ja jotka jo ennen minua olivat Kristuksessa.
Romans 16:7 Salute Andronicus and Junia, my kinsmen, and my fellow-prisoners, who are of note among the apostles, who also were in Christ before me.
Roomalaiskirje 16:8 Tervehdys Ampliaalle, rakkaalleni Herrassa.
Romans 16:8 Greet Amplias my beloved in the Lord.
Roomalaiskirje 16:9 Tervehdys Urbanukselle, meidän auttajallemme Kristuksessa, ja rakkaalleni Stakykselle.
Romans 16:9 Salute Urbane, our helper in Christ, and Stachys my beloved.
Roomalaiskirje 16:10 Tervehdys Apelleelle, Kristuksessa koetellulle. Tervehdys Aristobuloksen suvun jäsenille.
Romans 16:10 Salute Apelles approved in Christ. Salute them which are of Aristobulus’ household.
Roomalaiskirje 16:11 Tervehdys Herodionille, sukulaiselleni. Tervehdys Narkissoksen perhekunnalle, jotka ovat Herrassa.
Romans 16:11 Salute Herodion my kinsman. Greet them that be of the household of Narcissus, which are in the Lord.
Roomalaiskirje 16:12 Tervehdys Tryfaenalle ja Tryfosalle, jotka tekevät paljon työtä Herrassa. Tervehdys rakkaalle Persikselle, joka on tehnyt paljon työtä Herrassa.
Romans 16:12 Salute Tryphena and Tryphosa, who labor in the Lord. Salute the beloved Persis, which labored much in the Lord.
Roomalaiskirje 16:13 Tervehdys Rufukselle, joka on valittu Herrassa, ja hänen äidilleen, joka on myös minun äitini.
Romans 16:13 Salute Rufus chosen in the Lord, and his mother and mine.
Roomalaiskirje 16:14 Tervehdys Asynkritukselle, Flegonille, Hermaalle, Patrobaalle, Hermekselle ja veljille, jotka ovat heidän kanssaan.
Romans 16:14 Salute Asyncritus, Phlegon, Hermas, Patrobas, Hermes, and the brothers which are with them.
Roomalaiskirje 16:15 Tervehdys Filologokselle ja Julialle, Nereukselle ja hänen sisarellensa ja Olympaalle ja kaikille pyhille, jotka ovat heidän kanssaan.
Romans 16:15 Salute Philologus, and Julia, Nereus, and his sister, and Olympas, and all the saints which are with them.
Roomalaiskirje 16:16 Tervehtikää toisianne pyhällä suudelmalla. Kristuksen seurakunnat tervehtivät teitä.
Romans 16:16 Salute one another with an holy kiss. The churches of Christ salute you.
Roomalaiskirje 16:17 Mutta minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka aiheuttavat eripuraa ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka olette oppineet, ja välttämään heitä.
Romans 16:17 Now I beseech you, brothers, mark them which cause divisions and offenses contrary to the doctrine which you have learned; and avoid them.
Roomalaiskirje 16:18 Sillä sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Jeesusta Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja he pettävät kauniilla sanoilla ja kauniilla puheella yksinkertaisten sydämet.
Romans 16:18 For they that are such serve not our Lord Jesus Christ, but their own belly; and by good words and fair speeches deceive the hearts of the simple.
Roomalaiskirje 16:19 Sillä teidän kuuliaisuutenne on tullut kaikkien ihmisten osaksi. Sen tähden minä iloitsen teidän puolestanne; mutta tahdon teidän kuitenkin olevan viisaita hyvässä ja yksinkertaisia pahassa.
Romans 16:19 For your obedience is come abroad to all men. I am glad therefore on your behalf: but yet I would have you wise to that which is good, and simple concerning evil.
Roomalaiskirje 16:20 Ja rauhan Jumala on pian murskaava Saatanan teidän jalkojenne alle. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne. Aamen.
Romans 16:20 And the God of peace shall bruise Satan under your feet shortly. The grace of our Lord Jesus Christ be with you. Amen.
Roomalaiskirje 16:21 Timoteus, minun työtoverini, ja Lukius, Jason ja Sosipatros, minun sukulaiseni, lähettävät teille tervehdyksen.
Romans 16:21 Timotheus my workfellow, and Lucius, and Jason, and Sosipater, my kinsmen, salute you.
Roomalaiskirje 16:22 Minä Tertius, tämän kirjeen kirjoittaja, tervehdin teitä Herran nimessä.
Romans 16:22 I Tertius, who wrote this letter, salute you in the Lord.
Roomalaiskirje 16:23 Gaius, minun majataloni ja koko seurakunnan isäntä, tervehtii teitä. Kaupungin kamariherra Erastus ja veli Kvartus tervehtivät teitä.
Romans 16:23 Gaius my host, and of the whole church, salutes you. Erastus the chamberlain of the city salutes you, and Quartus a brother.
Roomalaiskirje 16:24 Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kaikkien kanssa. Aamen.
Romans 16:24 The grace of our Lord Jesus Christ be with you all. Amen.
Roomalaiskirje 16:25 Mutta hänelle, jolla on valta vahvistaa teitä minun evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen ilmoitetun salaisuuden mukaan, joka on ollut salassa ikuisista ajoista asti,
Romans 16:25 Now to him that is of power to establish you according to my gospel, and the preaching of Jesus Christ, according to the revelation of the mystery, which was kept secret since the world began,
Roomalaiskirje 16:26 Mutta nyt se on ilmoitettu ja profeettain kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan käskyn mukaan tiettäväksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuutta varten,
Romans 16:26 But now is made manifest, and by the scriptures of the prophets, according to the commandment of the everlasting God, made known to all nations for the obedience of faith:
Roomalaiskirje 16:27 Jumalalle, ainoalle viisaalle, kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta iankaikkisesti. Aamen.
Romans 16:27 To God only wise, be glory through Jesus Christ for ever. Amen.
1. Korinttilaisille 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Jeesuksen Kristuksen kutsuttu apostoli, ja veli Soostenes,
1 Corinthians 1:1 Paul called to be an apostle of Jesus Christ through the will of God, and Sosthenes our brother,
1. Korinttilaisille 1:2 Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, kutsutuille pyhille, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä kaikissa paikoissa, sekä omissaan että meidän.
1 Corinthians 1:2 To the church of God which is at Corinth, to them that are sanctified in Christ Jesus, called to be saints, with all that in every place call on the name of Jesus Christ our Lord, both theirs and our’s:
1. Korinttilaisille 1:3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
1 Corinthians 1:3 Grace be to you, and peace, from God our Father, and from the Lord Jesus Christ.
1. Korinttilaisille 1:4 Minä kiitän aina Jumalaani teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Jeesuksen Kristuksen kautta,
1 Corinthians 1:4 I thank my God always on your behalf, for the grace of God which is given you by Jesus Christ;
1. Korinttilaisille 1:5 Että te rikastutte hänessä kaikessa, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa,
1 Corinthians 1:5 That in every thing you are enriched by him, in all utterance, and in all knowledge;
1. Korinttilaisille 1:6 niin kuin Kristuksen todistus on teissä vahvistettu:
1 Corinthians 1:6 Even as the testimony of Christ was confirmed in you:
1. Korinttilaisille 1:7 Niin ettei teiltä puutu mitään lahjaa, kun odotatte meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemusta,
1 Corinthians 1:7 So that you come behind in no gift; waiting for the coming of our Lord Jesus Christ:
1. Korinttilaisille 1:8 Joka myös vahvistaa teidät loppuun asti, että olisitte nuhteettomat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.
1 Corinthians 1:8 Who shall also confirm you to the end, that you may be blameless in the day of our Lord Jesus Christ.
1. Korinttilaisille 1:9 Jumala on uskollinen, ja hän, joka teidät on kutsunut Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.
1 Corinthians 1:9 God is faithful, by whom you were called to the fellowship of his Son Jesus Christ our Lord.
1. Korinttilaisille 1:10 Mutta minä kehotan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että te kaikki puhuisitte samaa asiaa ettekä olisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan että olisitte täydellisesti yhteenliittyneitä samassa mielessä ja samassa ajatuksessa.
1 Corinthians 1:10 Now I beseech you, brothers, by the name of our Lord Jesus Christ, that you all speak the same thing, and that there be no divisions among you; but that you be perfectly joined together in the same mind and in the same judgment.
1. Korinttilaisille 1:11 Sillä minulle on ilmoitettu teistä, veljeni, Kloen suvun jäseniltä, että teillä on riitoja keskuudessanne.
1 Corinthians 1:11 For it has been declared to me of you, my brothers, by them which are of the house of Chloe, that there are contentions among you.
1. Korinttilaisille 1:12 Sanon tämän, että jokainen teistä on sanonut: Minä olen Paavalin puolta, minä Apolloksen puolta, minä Keefaan puolta, minä Kristuksen puolta.
1 Corinthians 1:12 Now this I say, that every one of you said, I am of Paul; and I of Apollos; and I of Cephas; and I of Christ.
1. Korinttilaisille 1:13 Onko Kristus jaettu? Ristiinnaulittiinko Paavali teidän puolestanne? Vai kastettiinko teidät Paavalin nimeen?
1 Corinthians 1:13 Is Christ divided? was Paul crucified for you? or were you baptized in the name of Paul?
1. Korinttilaisille 1:14 Minä kiitän Jumalaa, etten kastanut teistä ketään muuta kuin Krispuksen ja Gaiuksen;
1 Corinthians 1:14 I thank God that I baptized none of you, but Crispus and Gaius;
1. Korinttilaisille 1:15 Ettei kukaan sanoisi, että olen kastanut omaan nimeeni.
1 Corinthians 1:15 Lest any should say that I had baptized in my own name.
1. Korinttilaisille 1:16 Ja minä kastoin myös Stefanaan perheen; enkä tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
1 Corinthians 1:16 And I baptized also the household of Stephanas: besides, I know not whether I baptized any other.
1. Korinttilaisille 1:17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia saarnaamaan, ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti jäisi tyhjäksi.
1 Corinthians 1:17 For Christ sent me not to baptize, but to preach the gospel: not with wisdom of words, lest the cross of Christ should be made of none effect.
1. Korinttilaisille 1:18 Sillä rististä saarnaaminen on hulluutta niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
1 Corinthians 1:18 For the preaching of the cross is to them that perish foolishness; but to us which are saved it is the power of God.
1. Korinttilaisille 1:19 Sillä kirjoitettu on: Minä hävitän viisaiden viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.
1 Corinthians 1:19 For it is written, I will destroy the wisdom of the wise, and will bring to nothing the understanding of the prudent.
1. Korinttilaisille 1:20 Missä ovat viisaat? Missä on kirjanoppinut? Missä on tämän maailman väittelijä? Eikö Jumala ole tehnyt tämän maailman viisautta hulluudeksi?
1 Corinthians 1:20 Where is the wise? where is the scribe? where is the disputer of this world? has not God made foolish the wisdom of this world?
1. Korinttilaisille 1:21 Sillä koska maailma ei viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala näki hyväksi saarnaamisen hullutuksella pelastaa ne, jotka uskovat.
1 Corinthians 1:21 For after that in the wisdom of God the world by wisdom knew not God, it pleased God by the foolishness of preaching to save them that believe.
1. Korinttilaisille 1:22 Sillä juutalaiset vaativat merkkiä, ja kreikkalaiset etsivät viisautta:
1 Corinthians 1:22 For the Jews require a sign, and the Greeks seek after wisdom:
1. Korinttilaisille 1:23 Mutta me saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja kreikkalaisille hullutus;
1 Corinthians 1:23 But we preach Christ crucified, to the Jews a stumbling block, and to the Greeks foolishness;
1. Korinttilaisille 1:24 Mutta kutsutuille, sekä juutalaisille että kreikkalaisille, Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
1 Corinthians 1:24 But to them which are called, both Jews and Greeks, Christ the power of God, and the wisdom of God.
1. Korinttilaisille 1:25 Sillä Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous väkevämpi.
1 Corinthians 1:25 Because the foolishness of God is wiser than men; and the weakness of God is stronger than men.
1. Korinttilaisille 1:26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumustanne: ei ole monta lihan mukaan viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
1 Corinthians 1:26 For you see your calling, brothers, how that not many wise men after the flesh, not many mighty, not many noble, are called:
1. Korinttilaisille 1:27 Vaan Jumala on valinnut maailman hulluudet saattaakseen viisaat häpeään, ja maailman heikot hän on valinnut saattaakseen mahtavat häpeään.
1 Corinthians 1:27 But God has chosen the foolish things of the world to confound the wise; and God has chosen the weak things of the world to confound the things which are mighty;
1. Korinttilaisille 1:28 Ja maailman alhaisimmat ja halveksitut sen Jumala valitsi, ja sen, mikä ei ole mitään, tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on olemassa.
1 Corinthians 1:28 And base things of the world, and things which are despised, has God chosen, yes, and things which are not, to bring to nothing things that are:
1. Korinttilaisille 1:29 ettei mikään liha voisi ylpeillä hänen edessään.
1 Corinthians 1:29 That no flesh should glory in his presence.
1. Korinttilaisille 1:30 Mutta te olette hänestä Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tehty meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi Jumalalta,
1 Corinthians 1:30 But of him are you in Christ Jesus, who of God is made to us wisdom, and righteousness, and sanctification, and redemption:
1. Korinttilaisille 1:31 Että niinkuin kirjoitettu on: Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrassa.
1 Corinthians 1:31 That, according as it is written, He that glories, let him glory in the Lord.
1. Korinttilaisille 2:1 Ja minä, veljet, kun tulin teidän luoksenne, en tullut puheen tai viisauden loistolla julistamaan teille Jumalan todistusta.
1 Corinthians 2:1 And I, brothers, when I came to you, came not with excellency of speech or of wisdom, declaring to you the testimony of God.
1. Korinttilaisille 2:2 Sillä minä päätin olla teidän keskuudessanne tuntematta mitään muuta kuin Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
1 Corinthians 2:2 For I determined not to know any thing among you, save Jesus Christ, and him crucified.
1. Korinttilaisille 2:3 Ja minä olin teidän kanssanne heikkoudessa, pelossa ja suuressa vavuksessa.
1 Corinthians 2:3 And I was with you in weakness, and in fear, and in much trembling.
1. Korinttilaisille 2:4 Ja minun puheeni ja saarnani ei ollut inhimillisen viisauden houkuttelevia sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
1 Corinthians 2:4 And my speech and my preaching was not with enticing words of man’s wisdom, but in demonstration of the Spirit and of power:
1. Korinttilaisille 2:5 Ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
1 Corinthians 2:5 That your faith should not stand in the wisdom of men, but in the power of God.
1. Korinttilaisille 2:6 Mutta täydellisten parissa me puhumme viisautta, emme kuitenkaan tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman ruhtinaiden, jotka mitättömiksi raukeavat,
1 Corinthians 2:6 However, we speak wisdom among them that are perfect: yet not the wisdom of this world, nor of the princes of this world, that come to nothing:
1. Korinttilaisille 2:7 Vaan me julistamme Jumalan salattua viisautta, sitä kätkettyä viisautta, jonka Jumala on edeltä säätänyt meidän kirkkaudeksemme,
1 Corinthians 2:7 But we speak the wisdom of God in a mystery, even the hidden wisdom, which God ordained before the world to our glory:
1. Korinttilaisille 2:8 jota kukaan tämän maailman ruhtinaista ei tuntenut; sillä jos he olisivat tunteneet sen, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa.
1 Corinthians 2:8 Which none of the princes of this world knew: for had they known it, they would not have crucified the Lord of glory.
1. Korinttilaisille 2:9 Mutta niin kuin on kirjoitettu: Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut ja mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, sen Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.
1 Corinthians 2:9 But as it is written, Eye has not seen, nor ear heard, neither have entered into the heart of man, the things which God has prepared for them that love him.
1. Korinttilaisille 2:10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta; sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
1 Corinthians 2:10 But God has revealed them to us by his Spirit: for the Spirit searches all things, yes, the deep things of God.
1. Korinttilaisille 2:11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Niin ei kukaan ihminen tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
1 Corinthians 2:11 For what man knows the things of a man, save the spirit of man which is in him? even so the things of God knows no man, but the Spirit of God.
1. Korinttilaisille 2:12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan Hengen, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut.
1 Corinthians 2:12 Now we have received, not the spirit of the world, but the spirit which is of God; that we might know the things that are freely given to us of God.
1. Korinttilaisille 2:13 Näistä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamin sanoin, vaan Pyhän Hengen opettamin, vertaillen hengellisiä hengellisiin.
1 Corinthians 2:13 Which things also we speak, not in the words which man’s wisdom teaches, but which the Holy Ghost teaches; comparing spiritual things with spiritual.
1. Korinttilaisille 2:14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hulluutta; eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
1 Corinthians 2:14 But the natural man receives not the things of the Spirit of God: for they are foolishness to him: neither can he know them, because they are spiritually discerned.
1. Korinttilaisille 2:15 Mutta hengellinen ihminen tuomitsee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan tuomitse.
1 Corinthians 2:15 But he that is spiritual judges all things, yet he himself is judged of no man.
1. Korinttilaisille 2:16 Sillä kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi opettaa häntä? Mutta meillä on Kristuksen mieli.
1 Corinthians 2:16 For who has known the mind of the Lord, that he may instruct him? But we have the mind of Christ.
1. Korinttilaisille 3:1 Ja minä, veljet, en voinut puhua teille niin kuin hengellisille, vaan niin kuin lihallisille, niin kuin pienille lapsille Kristuksessa.
1 Corinthians 3:1 And I, brothers, could not speak to you as to spiritual, but as to carnal, even as to babes in Christ.
1. Korinttilaisille 3:2 Minä olen ruokkinut teitä maidolla enkä lihalla; sillä ette ole tähän asti kyenneet sitä sietämään ettekä vieläkään.
1 Corinthians 3:2 I have fed you with milk, and not with meat: for till now you were not able to bear it, neither yet now are you able.
1. Korinttilaisille 3:3 Sillä te olette vielä lihallisia. Sillä kun teillä on keskuudessanne kateutta, riitaa ja jakolinjoja, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?
1 Corinthians 3:3 For you are yet carnal: for whereas there is among you envying, and strife, and divisions, are you not carnal, and walk as men?
1. Korinttilaisille 3:4 Sillä toinen sanoi: Minä olen Paavalin puolta, ja toinen: Minä olen Apolloksen, niin ettekö te ole lihallisia?
1 Corinthians 3:4 For while one said, I am of Paul; and another, I am of Apollos; are you not carnal?
1. Korinttilaisille 3:5 Kuka siis on Paavali, ja kuka on Apollos? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoon, niin kuin Herra on jokaiselle antanut.
1 Corinthians 3:5 Who then is Paul, and who is Apollos, but ministers by whom you believed, even as the Lord gave to every man?
1. Korinttilaisille 3:6 Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun.
1 Corinthians 3:6 I have planted, Apollos watered; but God gave the increase.
1. Korinttilaisille 3:7 Ei siis istuttaja ole mitään eikä kastelija, vaan kasvun antaja Jumala.
1 Corinthians 3:7 So then neither is he that plants any thing, neither he that waters; but God that gives the increase.
1. Korinttilaisille 3:8 Istuttaja ja kastelija ovat yhtä, ja kukin saa palkkansa oman työnsä mukaan.
1 Corinthians 3:8 Now he that plants and he that waters are one: and every man shall receive his own reward according to his own labor.
1. Korinttilaisille 3:9 Sillä me olemme Jumalan työtovereita: te olette Jumalan pelto, te olette Jumalan rakennus.
1 Corinthians 3:9 For we are laborers together with God: you are God’s husbandry, you are God’s building.
1. Korinttilaisille 3:10 Jumalan minulle annetun armon mukaan olen viisaana rakentajana laskenut perustuksen, ja toinen sen päälle rakentaa. Mutta katsokoon jokainen, miten hän sen päälle rakentaa.
1 Corinthians 3:10 According to the grace of God which is given to me, as a wise master builder, I have laid the foundation, and another builds thereon. But let every man take heed how he builds thereupon.
1. Korinttilaisille 3:11 Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna kuin mikä jo pantu on, ja se on Jeesus Kristus.
1 Corinthians 3:11 For other foundation can no man lay than that is laid, which is Jesus Christ.
1. Korinttilaisille 3:12 Jos joku rakentaa tälle perustukselle kultaa, hopeaa, jalokiviä, puuta, heinää tai olkia,
1 Corinthians 3:12 Now if any man build on this foundation gold, silver, precious stones, wood, hay, stubble;
1. Korinttilaisille 3:13 Jokaisen teko tulee ilmi, sillä se päivä sen ilmoittaa, koska se tulessa ilmestyy, ja tuli koettelee, minkälainen kunkin teko on.
1 Corinthians 3:13 Every man’s work shall be made manifest: for the day shall declare it, because it shall be revealed by fire; and the fire shall try every man’s work of what sort it is.
1. Korinttilaisille 3:14 Jos jonkun rakentama työ pysyy, hän on saava palkan.
1 Corinthians 3:14 If any man’s work abide which he has built thereupon, he shall receive a reward.
1. Korinttilaisille 3:15 Jos jonkun työ palaa, hän kärsii vahinkoa; mutta hän itse pelastuu, kuitenkin ikään kuin tulen läpi.
1 Corinthians 3:15 If any man’s work shall be burned, he shall suffer loss: but he himself shall be saved; yet so as by fire.
1. Korinttilaisille 3:16 Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?
1 Corinthians 3:16 Know you not that you are the temple of God, and that the Spirit of God dwells in you?
1. Korinttilaisille 3:17 Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala turmelee hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja te olette tämä temppeli.
1 Corinthians 3:17 If any man defile the temple of God, him shall God destroy; for the temple of God is holy, which temple you are.
1. Korinttilaisille 3:18 Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, jotta hänestä tulisi viisas.
1 Corinthians 3:18 Let no man deceive himself. If any man among you seems to be wise in this world, let him become a fool, that he may be wise.
1. Korinttilaisille 3:19 Sillä tämän maailman viisaus on Jumalan silmissä hulluutta. Sillä kirjoitettu on: Hän vangitsee viisaat heidän viekkaudessaan.
1 Corinthians 3:19 For the wisdom of this world is foolishness with God. For it is written, He takes the wise in their own craftiness.
1. Korinttilaisille 3:20 Ja jälleen: Herra tietää viisaiden ajatukset, että ne ovat turhia.
1 Corinthians 3:20 And again, The Lord knows the thoughts of the wise, that they are vain.
1. Korinttilaisille 3:21 Älköön siis kukaan ylpeilkö ihmisillä, sillä kaikki on teidän;
1 Corinthians 3:21 Therefore let no man glory in men. For all things are yours;
1. Korinttilaisille 3:22 Olipa kyseessä Paavali tai Apollos tai Keefas tai maailma tai elämä tai kuolema tai nykyiset tai tulevaiset, kaikki on teidän;
1 Corinthians 3:22 Whether Paul, or Apollos, or Cephas, or the world, or life, or death, or things present, or things to come; all are yours;
1. Korinttilaisille 3:23 Ja te olette Kristuksen; ja Kristus on Jumalan.
1 Corinthians 3:23 And you are Christ’s; and Christ is God’s.
1. Korinttilaisille 4:1 Näin ihminen pitäköön meitä Kristuksen palvelijoina ja Jumalan salaisuuksien taloudenhoitajina.
1 Corinthians 4:1 Let a man so account of us, as of the ministers of Christ, and stewards of the mysteries of God.
1. Korinttilaisille 4:2 Lisäksi taloudenhoitajilta vaaditaan, että heistä tulee uskollisia.
1 Corinthians 4:2 Moreover it is required in stewards, that a man be found faithful.
1. Korinttilaisille 4:3 Mutta minulle on hyvin vähäistä, että te tai ihmisten tuomio minua tuomitsette: niin, en minä itseäni tuomitse.
1 Corinthians 4:3 But with me it is a very small thing that I should be judged of you, or of man’s judgment: yes, I judge not my own self.
1. Korinttilaisille 4:4 Sillä minä en itsestäni mitään tiedä, enkä kuitenkaan ole vielä vanhurskas; vaan se, joka minut tuomitsee, on Herra.
1 Corinthians 4:4 For I know nothing by myself; yet am I not hereby justified: but he that judges me is the Lord.
1. Korinttilaisille 4:5 Älkää siis tuomitko, ennen kuin aika on, ennen kuin Herra tulee. Hän on myös tuova valoon pimeyden kätköt ja ilmoittava sydänten aivoitukset. Silloin jokainen saa ylistyksen Jumalalta.
1 Corinthians 4:5 Therefore judge nothing before the time, until the Lord come, who both will bring to light the hidden things of darkness, and will make manifest the counsels of the hearts: and then shall every man have praise of God.
1. Korinttilaisille 4:6 Ja nämä asiat, veljet, olen kuvannut itseäni ja Apollosta teidän tähtenne, jotta te meistä oppisitte, ettet ajattele ihmisistä enempää kuin kirjoitettu on, ettette ylpeilisi toistenne tähden toista vastaan.
1 Corinthians 4:6 And these things, brothers, I have in a figure transferred to myself and to Apollos for your sakes; that you might learn in us not to think of men above that which is written, that no one of you be puffed up for one against another.
1. Korinttilaisille 4:7 Sillä kuka tekee sinut erilaiseksi kuin muut? Ja mitä sinulla on, mitä et ole saanut? Jos olet sen saanut, miksi ylpeilet, ikään kuin et olisi sitä saanut?
1 Corinthians 4:7 For who makes you to differ from another? and what have you that you did not receive? now if you did receive it, why do you glory, as if you had not received it?
1. Korinttilaisille 4:8 Te olette kylläisiä, te olette rikkaita, te olette hallinneet ilman meitä; ja jospa te hallitsisitte, mekin saisimme hallita teidän kanssanne.
1 Corinthians 4:8 Now you are full, now you are rich, you have reigned as kings without us: and I would to God you did reign, that we also might reign with you.
1. Korinttilaisille 4:9 Sillä minä luulen, että Jumala on asettanut meidät apostolit viimeisiksi, ikään kuin kuolemaan määrättyinä; sillä me olemme nähtäväksi maailmalle, enkeleille ja ihmisille.
1 Corinthians 4:9 For I think that God has set forth us the apostles last, as it were appointed to death: for we are made a spectacle to the world, and to angels, and to men.
1. Korinttilaisille 4:10 Me olemme hulluja Kristuksen tähden, mutta te olette viisaita Kristuksessa; me olemme heikkoja, mutta te olette väkeviä; te olette kunniallisia, mutta me olemme halveksittuja.
1 Corinthians 4:10 We are fools for Christ’s sake, but you are wise in Christ; we are weak, but you are strong; you are honorable, but we are despised.
1. Korinttilaisille 4:11 Vieläpä tänäkin hetkenä meillä on sekä nälkä että jano, ja olemme alasti ja meitä piestään, ja meillä ei ole pysyvää asuinsijaa;
1 Corinthians 4:11 Even to this present hour we both hunger, and thirst, and are naked, and are buffeted, and have no certain dwelling place;
1. Korinttilaisille 4:12 Ja työtä teemme omin käsin työtä tehden: meitä herjataan, mutta me siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kärsimme.
1 Corinthians 4:12 And labor, working with our own hands: being reviled, we bless; being persecuted, we suffer it:
1. Korinttilaisille 4:13 Meitä pilkataan, mutta me anelemme: Meidät on tehty maailman saastaksi, me olemme kaiken hylkiö vielä tänäkin päivänä.
1 Corinthians 4:13 Being defamed, we entreat: we are made as the filth of the world, and are the offscouring of all things to this day.
1. Korinttilaisille 4:14 En kirjoita tätä häpeäkseni teitä, vaan varoitan teitä rakkaina poikinani.
1 Corinthians 4:14 I write not these things to shame you, but as my beloved sons I warn you.
1. Korinttilaisille 4:15 Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta opettajaa Kristuksessa, teillä ei kuitenkaan ole montaa isää; sillä minä olen teidät synnyttänyt evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa.
1 Corinthians 4:15 For though you have ten thousand instructors in Christ, yet have you not many fathers: for in Christ Jesus I have begotten you through the gospel.
1. Korinttilaisille 4:16 Siksi pyydän teitä: olkaa minun seuraajiani.
1 Corinthians 4:16 Why I beseech you, be you followers of me.
1. Korinttilaisille 4:17 Tämän tähden lähetin teille Timoteuksen, rakkaan ja Herrassa uskollisen poikani, joka muistuttaa teitä minun vaelluksestani Kristuksessa, niin kuin opetan kaikkialla, jokaisessa seurakunnassa.
1 Corinthians 4:17 For this cause have I sent to you Timotheus, who is my beloved son, and faithful in the Lord, who shall bring you into remembrance of my ways which be in Christ, as I teach every where in every church.
1. Korinttilaisille 4:18 Jotkut ovat nyt ylpeitä, ikään kuin en tulisikaan teidän luoksenne.
1 Corinthians 4:18 Now some are puffed up, as though I would not come to you.
1. Korinttilaisille 4:19 Mutta minä tulen pian teidän luoksenne, jos Herra tahtoo, ja otan selvää, en ylpeiden puheesta, vaan heidän voimastaan.
1 Corinthians 4:19 But I will come to you shortly, if the Lord will, and will know, not the speech of them which are puffed up, but the power.
1. Korinttilaisille 4:20 Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa.
1 Corinthians 4:20 For the kingdom of God is not in word, but in power.
1. Korinttilaisille 4:21 Mitä tahdot? Tulenko luoksesi vitsa kädessä vai rakkaudessa ja lempeyden hengessä?
1 Corinthians 4:21 What will you? shall I come to you with a rod, or in love, and in the spirit of meekness?
1. Korinttilaisille 5:1 Yleisesti kerrotaan, että teidän keskuudessanne harrastetaan haureutta, jopa sellaista haureutta, jota ei edes mainita pakanoiden keskuudessa, että joku pitää isänsä vaimoa.
1 Corinthians 5:1 It is reported commonly that there is fornication among you, and such fornication as is not so much as named among the Gentiles, that one should have his father’s wife.
1. Korinttilaisille 5:2 Ja te olette ylpeitä ettekä ole pikemminkin surreet, että se, joka tämän teon on tehnyt, poistettaisiin teidän keskuudestanne.
1 Corinthians 5:2 And you are puffed up, and have not rather mourned, that he that has done this deed might be taken away from among you.
1. Korinttilaisille 5:3 Sillä minä, ruumiillisesti poissaolevana, mutta hengessä läsnä olevana, olen jo, ikään kuin olisin läsnä, tuominnut hänet, joka on tehnyt tämän teon,
1 Corinthians 5:3 For I truly, as absent in body, but present in spirit, have judged already, as though I were present, concerning him that has so done this deed,
1. Korinttilaisille 5:4 Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, kun te olette kokoontuneet yhteen, ja minun henkeni, Herramme Jeesuksen Kristuksen voimassa,
1 Corinthians 5:4 In the name of our Lord Jesus Christ, when you are gathered together, and my spirit, with the power of our Lord Jesus Christ,
1. Korinttilaisille 5:5 Luovuttaakseen sellaisen Saatanan haltuun lihan turmelukseksi, jotta henki pelastuisi Herran Jeesuksen päivänä.
1 Corinthians 5:5 To deliver such an one to Satan for the destruction of the flesh, that the spirit may be saved in the day of the Lord Jesus.
1. Korinttilaisille 5:6 Sinun kerskailusi ei ole hyvästä. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan?
1 Corinthians 5:6 Your glorying is not good. Know you not that a little leaven leavens the whole lump?
1. Korinttilaisille 5:7 Puhdistakaa siis pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niin kuin te olette happamattomat. Sillä Kristus, meidän pääsiäislampaamme, on teurastettu meidän puolestamme.
1 Corinthians 5:7 Purge out therefore the old leaven, that you may be a new lump, as you are unleavened. For even Christ our passover is sacrificed for us:
1. Korinttilaisille 5:8 Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhalla hapateella eikä pahuuden ja vääryyden hapateella, vaan totuuden ja vilpittömyyden happamattomalla leivällä.
1 Corinthians 5:8 Therefore let us keep the feast, not with old leaven, neither with the leaven of malice and wickedness; but with the unleavened bread of sincerity and truth.
1. Korinttilaisille 5:9 Kirjoitin sinulle kirjeessä, ettet seurustele haureellisten kanssa:
1 Corinthians 5:9 I wrote to you in an letter not to company with fornicators:
1. Korinttilaisille 5:10 Ei kuitenkaan kokonaan tämän maailman huorintekijöiden tai ahneiden tai kiristäjien tai epäjumalanpalvelijoiden kanssa; sillä silloin teidän pitäisi lähteä pois maailmasta.
1 Corinthians 5:10 Yet not altogether with the fornicators of this world, or with the covetous, or extortionists, or with idolaters; for then must you needs go out of the world.
1. Korinttilaisille 5:11 Mutta nyt minä olen kirjoittanut teille, ettette seurustelisi sellaisen kanssa, jota kutsutaan veljeksi, mutta joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja; sellaisen kanssa älkää syökö.
1 Corinthians 5:11 But now I have written to you not to keep company, if any man that is called a brother be a fornicator, or covetous, or an idolater, or a reviler, or a drunkard, or an extortionist; with such an one no not to eat.
1. Korinttilaisille 5:12 Sillä mitä minun pitäisi tuomita ulkona olevia? Ettekö te tuomitse sisällä olevia?
1 Corinthians 5:12 For what have I to do to judge them also that are without? do not you judge them that are within?
1. Korinttilaisille 5:13 Mutta ne, jotka ovat ulkopuolella, Jumala tuomitsee. Pankaa siis pois keskuudestanne tuo paha.
1 Corinthians 5:13 But them that are without God judges. Therefore put away from among yourselves that wicked person.
1. Korinttilaisille 6:1 Uskaltaako kukaan teistä, jolla on asiaa toista vastaan, käydä oikeutta väärämielisten eikä pyhien edessä?
1 Corinthians 6:1 Dare any of you, having a matter against another, go to law before the unjust, and not before the saints?
1. Korinttilaisille 6:2 Ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te maailman tuomitsette, oletteko kelvottomia tuomitsemaan pienimpiäkään asioita?
1 Corinthians 6:2 Do you not know that the saints shall judge the world? and if the world shall be judged by you, are you unworthy to judge the smallest matters?
1. Korinttilaisille 6:3 Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä? Saatanpa vielä maallisia asioita?
1 Corinthians 6:3 Know you not that we shall judge angels? how much more things that pertain to this life?
1. Korinttilaisille 6:4 Jos teillä siis on tuomioita tämän elämän asioista, niin asettakaa ne tuomaroimaan, jotka ovat vähiten arvostettuja seurakunnassa.
1 Corinthians 6:4 If then you have judgments of things pertaining to this life, set them to judge who are least esteemed in the church.
1. Korinttilaisille 6:5 Häpeäksenne minä puhun. Eikö teidän keskuudessanne ole yhtäkään viisasta, joka kykenisi tuomitsemaan veljiensä välillä?
1 Corinthians 6:5 I speak to your shame. Is it so, that there is not a wise man among you? no, not one that shall be able to judge between his brothers?
1. Korinttilaisille 6:6 Mutta veli käy oikeutta veljensä kanssa, ja vieläpä uskottomien edessä.
1 Corinthians 6:6 But brother goes to law with brother, and that before the unbelievers.
1. Korinttilaisille 6:7 Teissä on siis täysi vika, koska te käytte oikeutta keskenänne. Miksi ette mieluummin siedä vääryyttä, miksi ette mieluummin salli itsellenne koitua väkivaltaa?
1 Corinthians 6:7 Now therefore there is utterly a fault among you, because you go to law one with another. Why do you not rather take wrong? why do you not rather suffer yourselves to be defrauded?
1. Korinttilaisille 6:8 Ei, te teette väärin ja petätte, ja vieläpä veljiänne.
1 Corinthians 6:8 No, you do wrong, and defraud, and that your brothers.
1. Korinttilaisille 6:9 Ettekö tiedä, etteivät jumalattomat peri Jumalan valtakuntaa? Älkää antako eksyä, älkää haureelliset, älkää epäjumalanpalvelijat, älkää avionrikkojat, älkääkä naisihmiset älkääkä ihmisten kanssa itseään hyväksikäyttävät,
1 Corinthians 6:9 Know you not that the unrighteous shall not inherit the kingdom of God? Be not deceived: neither fornicators, nor idolaters, nor adulterers, nor effeminate, nor abusers of themselves with mankind,
1. Korinttilaisille 6:10 Eivät varkaat, eivät ahneet, eivät juopot, eivät pilkkaajat eivätkä anastajat peri Jumalan valtakuntaa.
1 Corinthians 6:10 Nor thieves, nor covetous, nor drunkards, nor revilers, nor extortionists, shall inherit the kingdom of God.
1. Korinttilaisille 6:11 Ja sellaisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette pesty, mutta te olette pyhitettyjä, te olette vanhurskaiksi julistettuja Herran Jeesuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengen kautta.
1 Corinthians 6:11 And such were some of you: but you are washed, but you are sanctified, but you are justified in the name of the Lord Jesus, and by the Spirit of our God.
1. Korinttilaisille 6:12 Kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyksi: kaikki on minulle luvallista, mutta en aio antaa kenenkään valtaani.
1 Corinthians 6:12 All things are lawful to me, but all things are not expedient: all things are lawful for me, but I will not be brought under the power of any.
1. Korinttilaisille 6:13 Ruoka on vatsaa varten ja vatsa ruokaa varten, mutta Jumala on tuhoava sekä sen että ne. Ruumis ei ole haureutta varten, vaan Herraa varten, ja Herra ruumista varten.
1 Corinthians 6:13 Meats for the belly, and the belly for meats: but God shall destroy both it and them. Now the body is not for fornication, but for the Lord; and the Lord for the body.
1. Korinttilaisille 6:14 Ja Jumala on herättänyt Herran, ja hän herättää meidätkin omalla voimallaan.
1 Corinthians 6:14 And God has both raised up the Lord, and will also raise up us by his own power.
1. Korinttilaisille 6:15 Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin niistä porton jäseniä? Jumala varjelkoon.
1 Corinthians 6:15 Know you not that your bodies are the members of Christ? shall I then take the members of Christ, and make them the members of an harlot? God forbid.
1. Korinttilaisille 6:16 Ettekö tiedä, että se, joka yhtyy porttoon, on yksi ruumis? Sillä kaksi, sanoi hän, tulee yhdeksi lihaksi.
1 Corinthians 6:16 What? know you not that he which is joined to an harlot is one body? for two, said he, shall be one flesh.
1. Korinttilaisille 6:17 Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan.
1 Corinthians 6:17 But he that is joined to the Lord is one spirit.
1. Korinttilaisille 6:18 Pakene haureutta. Jokainen synti, jonka ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureutta harjoittava tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan.
1 Corinthians 6:18 Flee fornication. Every sin that a man does is without the body; but he that commits fornication sins against his own body.
1. Korinttilaisille 6:19 Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on teissä asuvan Pyhän Hengen temppeli, jonka te olette saaneet Jumalalta, ettekä te ole itsenne omia?
1 Corinthians 6:19 What? know you not that your body is the temple of the Holy Ghost which is in you, which you have of God, and you are not your own?
1. Korinttilaisille 6:20 Sillä teidät on ostettu hinnalla; kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne ja hengessänne, jotka ovat Jumalan.
1 Corinthians 6:20 For you are bought with a price: therefore glorify God in your body, and in your spirit, which are God’s.
1. Korinttilaisille 7:1 Mutta mitä tulee siihen, mistä minulle kirjoititte: Hyvä on miehen olla koskematta naiseen.
1 Corinthians 7:1 Now concerning the things whereof you wrote to me: It is good for a man not to touch a woman.
1. Korinttilaisille 7:2 Haureuden välttämiseksi kuitenkin olkoon jokaisella miehellä oma vaimonsa ja jokaisella naisella oma miehensä.
1 Corinthians 7:2 Nevertheless, to avoid fornication, let every man have his own wife, and let every woman have her own husband.
1. Korinttilaisille 7:3 Mies tehköön vaimolleen kuuluvaa hyvää, ja samoin vaimo miehelleen.
1 Corinthians 7:3 Let the husband render to the wife due benevolence: and likewise also the wife to the husband.
1. Korinttilaisille 7:4 Vaimolla ei ole valtaa omaan ruumiiseensa, vaan miehellä; eikä myöskään miehellä ole valtaa omaan ruumiiseensa, vaan vaimolla.
1 Corinthians 7:4 The wife has not power of her own body, but the husband: and likewise also the husband has not power of his own body, but the wife.
1. Korinttilaisille 7:5 Älkää riistäkö toisiltanne, paitsi yhteisestä sopimuksesta joksikin aikaa, jotta voisitte omistautua paastolle ja rukoukselle; ja sitten tulisitte jälleen yhteen, ettei Saatana kiusaisi teitä pidättyvyyden tähden.
1 Corinthians 7:5 Defraud you not one the other, except it be with consent for a time, that you may give yourselves to fasting and prayer; and come together again, that Satan tempt you not for your incontinency.
1. Korinttilaisille 7:6 Mutta tämän sanon luvalla enkä käskystä.
1 Corinthians 7:6 But I speak this by permission, and not of commandment.
1. Korinttilaisille 7:7 Sillä minä soisin, että kaikki ihmiset olisivat niin kuin minä itse. Mutta jokaisella on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä näin ja toisella tuolla tavalla.
1 Corinthians 7:7 For I would that all men were even as I myself. But every man has his proper gift of God, one after this manner, and another after that.
1. Korinttilaisille 7:8 Sanon siis naimattomille ja leskille: heille on hyvä, jos he pysyvät niin kuin minäkin.
1 Corinthians 7:8 I say therefore to the unmarried and widows, It is good for them if they abide even as I.
1. Korinttilaisille 7:9 Mutta jos he eivät voi hillitä itseään, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on mennä naimisiin kuin palaa.
1 Corinthians 7:9 But if they cannot contain, let them marry: for it is better to marry than to burn.
1. Korinttilaisille 7:10 Mutta naimisissa oleville minä käsken, en kuitenkaan minä, vaan Herra: älköön vaimo eroako miehestään.
1 Corinthians 7:10 And to the married I command, yet not I, but the Lord, Let not the wife depart from her husband:
1. Korinttilaisille 7:11 Mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimattomana tai sopikoon miehensä kanssa; älköönkä mies hyljätkö vaimoaan.
1 Corinthians 7:11 But and if she depart, let her remain unmarried or be reconciled to her husband: and let not the husband put away his wife.
1. Korinttilaisille 7:12 Mutta muille sanon minä, ei Herra: Jos jollakin veljellä on uskoton vaimo ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, älköön mies hyljätkö häntä.
1 Corinthians 7:12 But to the rest speak I, not the Lord: If any brother has a wife that believes not, and she be pleased to dwell with him, let him not put her away.
1. Korinttilaisille 7:13 Ja jos vaimolla on uskoton mies, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, älköön hän hyljätkö miestään.
1 Corinthians 7:13 And the woman which has an husband that believes not, and if he be pleased to dwell with her, let her not leave him.
1. Korinttilaisille 7:14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä kautta. Muuten teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.
1 Corinthians 7:14 For the unbelieving husband is sanctified by the wife, and the unbelieving wife is sanctified by the husband: else were your children unclean; but now are they holy.
1. Korinttilaisille 7:15 Mutta jos uskoton eroaa, niin eroakoon. Veli tai sisar ei ole tällaisissa tapauksissa orjuuden alainen, vaan Jumala on kutsunut meidät rauhaan.
1 Corinthians 7:15 But if the unbelieving depart, let him depart. A brother or a sister is not under bondage in such cases: but God has called us to peace.
1. Korinttilaisille 7:16 Sillä mistä sinä, vaimo, tiedät, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä sinä, mies, tiedät, voitko pelastaa vaimosi?
1 Corinthians 7:16 For what know you, O wife, whether you shall save your husband? or how know you, O man, whether you shall save your wife?
1. Korinttilaisille 7:17 Vaan niin kuin Jumala on kullekin jakanut, niin kuin Herra on jokaisen kutsunut, niin hän vaeltakoon. Ja näin minä säädän kaikissa seurakunnissa.
1 Corinthians 7:17 But as God has distributed to every man, as the Lord has called every one, so let him walk. And so ordain I in all churches.
1. Korinttilaisille 7:18 Jos joku on kutsuttu ympärileikattuina, älköön hän jääkö ympärileikkaamattomaksi. Jos joku on kutsuttu ympärileikkaamattomana, älköön hän ympärileikkauttako.
1 Corinthians 7:18 Is any man called being circumcised? let him not become uncircumcised. Is any called in uncircumcision? let him not be circumcised.
1. Korinttilaisille 7:19 Ympärileikkaus ei ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen.
1 Corinthians 7:19 Circumcision is nothing, and uncircumcision is nothing, but the keeping of the commandments of God.
1. Korinttilaisille 7:20 Pysyköön jokainen siinä kutsumuksessa, johon hänet on kutsuttu.
1 Corinthians 7:20 Let every man abide in the same calling wherein he was called.
1. Korinttilaisille 7:21 Jos sinut on kutsuttu orjaksi, älä siitä välitä; vaan jos voit päästä vapaaksi, käytä sitä paremmin.
1 Corinthians 7:21 Are you called being a servant? care not for it: but if you may be made free, use it rather.
1. Korinttilaisille 7:22 Sillä joka on kutsuttu Herrassa, hän on palvelijana Herran vapaa; samoin myös joka on kutsuttu, hän on vapaana, Kristuksen palvelija.
1 Corinthians 7:22 For he that is called in the Lord, being a servant, is the Lord’s freeman: likewise also he that is called, being free, is Christ’s servant.
1. Korinttilaisille 7:23 Teidät on ostettu hinnalla; älkää olko ihmisten palvelijoita.
1 Corinthians 7:23 You are bought with a price; be not you the servants of men.
1. Korinttilaisille 7:24 Veljet, pysyköön jokainen Jumalan edessä siinä kutsumuksessaan.
1 Corinthians 7:24 Brothers, let every man, wherein he is called, therein abide with God.
1. Korinttilaisille 7:25 Neitsyistä minulla ei ole Herran käskyä; kuitenkin annan ajatukseni, niinkuin sellainen, joka on saanut Herralta armon ollakseen uskollinen.
1 Corinthians 7:25 Now concerning virgins I have no commandment of the Lord: yet I give my judgment, as one that has obtained mercy of the Lord to be faithful.
1. Korinttilaisille 7:26 Oletan siis, että tämä on hyväksi nykyisessä ahdingossa, sanon, että ihmisen on hyvä olla niin.
1 Corinthians 7:26 I suppose therefore that this is good for the present distress, I say, that it is good for a man so to be.
1. Korinttilaisille 7:27 Oletko sidottu vaimoon? Älä pyri eroon. Oletko erossa vaimostasi? Älä pyri vaimoa.
1 Corinthians 7:27 Are you bound to a wife? seek not to be loosed. Are you loosed from a wife? seek not a wife.
1. Korinttilaisille 7:28 Mutta jos nait, et tee syntiä; ja jos neitsyt menee naimisiin, hän ei tee syntiä. Kuitenkin heillä on ruumiilliset vaikeudet; mutta minä säästän teidät.
1 Corinthians 7:28 But and if you marry, you have not sinned; and if a virgin marry, she has not sinned. Nevertheless such shall have trouble in the flesh: but I spare you.
1. Korinttilaisille 7:29 Mutta tämän sanon teille, veljet: aika on lyhyt. Niinpä on myös niiden, joilla on vaimo, oltava, ikään kuin heillä ei olisi vaimoja,
1 Corinthians 7:29 But this I say, brothers, the time is short: it remains, that both they that have wives be as though they had none;
1. Korinttilaisille 7:30 Ja ne, jotka itkevät, ikään kuin eivät itkisi; ja ne, jotka iloitsevat, ikään kuin eivät iloitsisi; ja ne, jotka ostavat, ikään kuin heillä ei olisi mitään;
1 Corinthians 7:30 And they that weep, as though they wept not; and they that rejoice, as though they rejoiced not; and they that buy, as though they possessed not;
1. Korinttilaisille 7:31 Ja ne, jotka tätä maailmaa hyväkseen käyttävät, ikään kuin eivät sitä väärin käyttäisi, sillä tämän maailman meno katoaa.
1 Corinthians 7:31 And they that use this world, as not abusing it: for the fashion of this world passes away.
1. Korinttilaisille 7:32 Mutta minä tahdon teidän olevan ilman huolta. Naimaton mies pitää huolta Herran asioista, siitä, miten hän olisi Herralle mieliksi.
1 Corinthians 7:32 But I would have you without carefulness. He that is unmarried cares for the things that belong to the Lord, how he may please the Lord:
1. Korinttilaisille 7:33 Mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista asioista, siitä, miten hän olisi vaimolleen mieliksi.
1 Corinthians 7:33 But he that is married cares for the things that are of the world, how he may please his wife.
1. Korinttilaisille 7:34 Vaimon ja neitsyen välillä on myös ero. Naimaton nainen huolehtii Herran asioista, että hän olisi pyhä sekä ruumiiltaan että hengeltään; mutta naimisissa oleva nainen huolehtii maailman asioista, siitä, miten hän olisi miehelleen mieliksi.
1 Corinthians 7:34 There is difference also between a wife and a virgin. The unmarried woman cares for the things of the Lord, that she may be holy both in body and in spirit: but she that is married cares for the things of the world, how she may please her husband.
1. Korinttilaisille 7:35 Ja tämän minä sanon teidän omaksi hyödyksenne, en heittääkseni teille ansaa, vaan soveliaasti ja että te häiritsemättä keskittyisitte Herraan.
1 Corinthians 7:35 And this I speak for your own profit; not that I may cast a snare on you, but for that which is comely, and that you may attend on the Lord without distraction.
1. Korinttilaisille 7:36 Mutta jos joku mies ajattelee käyttäytyvänsä sopimattomasti neitsyttään kohtaan, jos tämä on jo saavuttanut kukoistusikänsä, ja hän niin vaatii, tehköön mitä tahtoo, hän ei syntiä tee: menkööt naimisiin.
1 Corinthians 7:36 But if any man think that he behaves himself uncomely toward his virgin, if she pass the flower of her age, and need so require, let him do what he will, he sins not: let them marry.
1. Korinttilaisille 7:37 Kuitenkin se, joka pysyy sydämessään lujana, eikä hänellä ole pakkoa, vaan hän hallitsee omaa tahtoaan ja on sydämessään päättänyt pitää neitsytensä, tekee hyvin.
1 Corinthians 7:37 Nevertheless he that stands steadfast in his heart, having no necessity, but has power over his own will, and has so decreed in his heart that he will keep his virgin, does well.
1. Korinttilaisille 7:38 Niinpä se, joka naittaa hänet, tekee hyvin; mutta joka ei nai, tekee paremmin.
1 Corinthians 7:38 So then he that gives her in marriage does well; but he that gives her not in marriage does better.
1. Korinttilaisille 7:39 Vaimo on sidottu lakiin niin kauan kuin hänen miehensä elää; mutta jos hänen miehensä kuolee, hän on vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, ainoastaan Herrassa.
1 Corinthians 7:39 The wife is bound by the law as long as her husband lives; but if her husband be dead, she is at liberty to be married to whom she will; only in the Lord.
1. Korinttilaisille 7:40 Mutta hän on onnellisempi, jos hän pysyy niin, minun arvioni mukaan: ja minä luulen myös, että minulla on Jumalan Henki.
1 Corinthians 7:40 But she is happier if she so abide, after my judgment: and I think also that I have the Spirit of God.
1. Korinttilaisille 8:1 Mutta mitä epäjumalille uhrattuihin tulee, tiedämme, että meillä kaikilla on tietoa. Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa.
1 Corinthians 8:1 Now as touching things offered to idols, we know that we all have knowledge. Knowledge puffs up, but charity edifies.
1. Korinttilaisille 8:2 Ja jos joku luulee jotakin tietävänsä, niin hän ei vielä tiedä mitään niin kuin hänen tulisi tietää.
1 Corinthians 8:2 And if any man think that he knows any thing, he knows nothing yet as he ought to know.
1. Korinttilaisille 8:3 Mutta jos joku rakastaa Jumalaa, se Jumala tuntee hänet.
1 Corinthians 8:3 But if any man love God, the same is known of him.
1. Korinttilaisille 8:4 Mitä siis tulee epäjumalille uhrattujen eläinten syömiseen, tiedämme, ettei maailmassa ole yhtäkään epäjumalaa ja ettei ole ketään muuta Jumalaa kuin yksi.
1 Corinthians 8:4 As concerning therefore the eating of those things that are offered in sacrifice to idols, we know that an idol is nothing in the world, and that there is none other God but one.
1. Korinttilaisille 8:5 Sillä vaikka olisi olemassa niin kutsuttuja jumalia, olipa kyseessä sitten taivaan tai maan asukkaat (niin kuin jumalia ja herroja on monta),
1 Corinthians 8:5 For though there be that are called gods, whether in heaven or in earth, (as there be gods many, and lords many,)
1. Korinttilaisille 8:6 Mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on, ja me olemme hänessä, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, ja me olemme hänen kauttaan.
1 Corinthians 8:6 But to us there is but one God, the Father, of whom are all things, and we in him; and one Lord Jesus Christ, by whom are all things, and we by him.
1. Korinttilaisille 8:7 Mutta ei jokaisella ihmisellä ole tuota tietoa; sillä jotkut, joilla on vielä tänäkin päivänä epäjumalan omatunto, syövät sitä kuin epäjumalille uhrattua, ja heidän omatuntonsa, joka on heikko, saastuu.
1 Corinthians 8:7 However, there is not in every man that knowledge: for some with conscience of the idol to this hour eat it as a thing offered to an idol; and their conscience being weak is defiled.
1. Korinttilaisille 8:8 Mutta ruoka ei tee meitä Jumalan silmissä suosituksi; sillä emme syömällä tule paremmiksi, emmekä syömällä tule huonommiksi.
1 Corinthians 8:8 But meat commends us not to God: for neither, if we eat, are we the better; neither, if we eat not, are we the worse.
1. Korinttilaisille 8:9 Mutta varokaa, ettei tämä teidän vapautenne tule loukkaukseksi heikoille.
1 Corinthians 8:9 But take heed lest by any means this liberty of yours become a stumbling block to them that are weak.
1. Korinttilaisille 8:10 Sillä jos joku näkee teidät, joilla on tietoa, aterioimassa epäjumalien temppelissä, eikö heikkona olevan ihmisen omatunto rohkaistuisi syömään epäjumalille uhrattua?
1 Corinthians 8:10 For if any man see you which have knowledge sit at meat in the idol’s temple, shall not the conscience of him which is weak be emboldened to eat those things which are offered to idols;
1. Korinttilaisille 8:11 Ja sinun tietosi kautta tuhoutuu heikko veli, jonka puolesta Kristus kuoli?
1 Corinthians 8:11 And through your knowledge shall the weak brother perish, for whom Christ died?
1. Korinttilaisille 8:12 Mutta kun te näin syntiä teette veljiä vastaan ja haavoitatte heidän heikkoa omaatuntoaan, te syntiä teette Kristusta vastaan.
1 Corinthians 8:12 But when you sin so against the brothers, and wound their weak conscience, you sin against Christ.
1. Korinttilaisille 8:13 Jos ruoka saa veljeni pahennusta herättämään, en minä maailman ajan syö lihaa, etten pahennusta herättäisi veljessäni.
1 Corinthians 8:13 Why, if meat make my brother to offend, I will eat no flesh while the world stands, lest I make my brother to offend.
1. Korinttilaisille 9:1 Enkö minä ole apostoli? Enkö minä ole vapaa? Enkö minä ole nähnyt Jeesusta Kristusta, meidän Herraamme? Ettekö te ole minun työni Herrassa?
1 Corinthians 9:1 Am I not an apostle? am I not free? have I not seen Jesus Christ our Lord? are not you my work in the Lord?
1. Korinttilaisille 9:2 Jos en ole apostoli muille, niin olen kuitenkin teille, sillä te olette minun apostolivirkani sinetti Herrassa.
1 Corinthians 9:2 If I be not an apostle to others, yet doubtless I am to you: for the seal of my apostleship are you in the Lord.
1. Korinttilaisille 9:3 Vastaukseni niille, jotka minua tutkivat, on tämä:
1 Corinthians 9:3 My answer to them that do examine me is this,
1. Korinttilaisille 9:4 Eikö meillä ole valta syödä ja juoda?
1 Corinthians 9:4 Have we not power to eat and to drink?
1. Korinttilaisille 9:5 Eikö meillä ole valta ottaa mukaan sisarta, vaimoa, niin kuin muilla apostoleilla ja Herran veljillä ja Keefaalla?
1 Corinthians 9:5 Have we not power to lead about a sister, a wife, as well as other apostles, and as the brothers of the Lord, and Cephas?
1. Korinttilaisille 9:6 Vai eikö ainoastaan minulla ja Barnabaalla ole valta olla tekemättä työtä?
1 Corinthians 9:6 Or I only and Barnabas, have not we power to forbear working?
1. Korinttilaisille 9:7 Kuka käy sotaa omalla kustannuksellaan? Kuka istuttaa viinitarhan eikä syö sen hedelmiä, tai kuka kaitsee laumaa eikä syö lauman maitoa?
1 Corinthians 9:7 Who goes a warfare any time at his own charges? who plants a vineyard, and eats not of the fruit thereof? or who feeds a flock, and eats not of the milk of the flock?
1. Korinttilaisille 9:8 Sanonko minä näitä ihmisenä, vai eikö lakikin sano samoin?
1 Corinthians 9:8 Say I these things as a man? or said not the law the same also?
1. Korinttilaisille 9:9 Sillä Mooseksen laissa on kirjoitettu: Älä sido puivan härän suuta. Pitääkö Jumala huolta härjistä?
1 Corinthians 9:9 For it is written in the law of Moses, You shall not muzzle the mouth of the ox that treads out the corn. Does God take care for oxen?
1. Korinttilaisille 9:10 Vai sanoiko hän sen kokonaan meidän tähtemme? Meidän tähtemme on varmasti kirjoitettu: Kyntäjän tulee kyntää toivossa, ja puivan puijan tulee toivosta osallinen olla.
1 Corinthians 9:10 Or said he it altogether for our sakes? For our sakes, no doubt, this is written: that he that plows should plow in hope; and that he that threshes in hope should be partaker of his hope.
1. Korinttilaisille 9:11 Jos olemme kylväneet teille hengellisiä asioita, onko suuri asia, jos me korjaamme teiltä maallisia asioita?
1 Corinthians 9:11 If we have sown to you spiritual things, is it a great thing if we shall reap your carnal things?
1. Korinttilaisille 9:12 Jos muutkin ovat osallisia tästä vallasta teihin nähden, emmekö me ole ennemmin? Kuitenkaan me emme ole käyttäneet tätä valtaa, vaan kärsimme kaiken, ettemme estäisi Kristuksen evankeliumia.
1 Corinthians 9:12 If others be partakers of this power over you, are not we rather? Nevertheless we have not used this power; but suffer all things, lest we should hinder the gospel of Christ.
1. Korinttilaisille 9:13 Ettekö tiedä, että ne, jotka tekevät pyhää työtä, elävät temppelin antimista, ja ne, jotka palvelevat alttarin ääressä, ovat osallisia alttarin antimista?
1 Corinthians 9:13 Do you not know that they which minister about holy things live of the things of the temple? and they which wait at the altar are partakers with the altar?
1. Korinttilaisille 9:14 Niin on Herra säätänyt, että evankeliumin saarnaajien tulee elää evankeliumista.
1 Corinthians 9:14 Even so has the Lord ordained that they which preach the gospel should live of the gospel.
1. Korinttilaisille 9:15 Mutta en ole mitään näistä käyttänyt enkä ole kirjoittanut näitä, että minulle näin tehtäisiin; sillä parempi olisi minulle kuolla, kuin että joku tekisi minun kerskaukseni tyhjäksi.
1 Corinthians 9:15 But I have used none of these things: neither have I written these things, that it should be so done to me: for it were better for me to die, than that any man should make my glorying void.
1. Korinttilaisille 9:16 Sillä vaikka minä evankeliumia saarnaankin, minulla ei ole mitään kerskailtavaa; sillä se on minun pakko tehdä; voi minua, ellen evankeliumia saarnaa!
1 Corinthians 9:16 For though I preach the gospel, I have nothing to glory of: for necessity is laid on me; yes, woe is to me, if I preach not the gospel!
1. Korinttilaisille 9:17 Sillä jos teen tämän mielelläni, minulla on palkka; mutta jos teen sen tahtoani vastaan, minulle on uskottu evankeliumin taloudenhoito.
1 Corinthians 9:17 For if I do this thing willingly, I have a reward: but if against my will, a dispensation of the gospel is committed to me.
1. Korinttilaisille 9:18 Mikä siis on palkkani? Se, että evankeliumia julistaessani voin tehdä Kristuksen evankeliumin julistamisen ilmaiseksi, etten käyttäisi väärin valtaani evankeliumin julistamisessa.
1 Corinthians 9:18 What is my reward then? Truly that, when I preach the gospel, I may make the gospel of Christ without charge, that I abuse not my power in the gospel.
1. Korinttilaisille 9:19 Sillä vaikka olenkin riippumaton kaikista, olen kuitenkin tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi, voittaakseni niitä useampia.
1 Corinthians 9:19 For though I be free from all men, yet have I made myself servant to all, that I might gain the more.
1. Korinttilaisille 9:20 Ja juutalaisille minä olin ikään kuin juutalainen, voittaakseni juutalaiset; lain alaisille ikään kuin lain alainen, voittaakseni lain alaiset;
1 Corinthians 9:20 And to the Jews I became as a Jew, that I might gain the Jews; to them that are under the law, as under the law, that I might gain them that are under the law;
1. Korinttilaisille 9:21 Niille, jotka ovat ilman lakia, olen ikään kuin ilman lakia – vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan Kristuksen lain alainen – että voittaisin ne, jotka ovat ilman lakia.
1 Corinthians 9:21 To them that are without law, as without law, (being not without law to God, but under the law to Christ,) that I might gain them that are without law.
1. Korinttilaisille 9:22 Heikoille minä olin heikko, että voittaisin heikot; kaikille minä olen tullut kaikkea, että kaikin tavoin pelastaisin edes muutamia.
1 Corinthians 9:22 To the weak became I as weak, that I might gain the weak: I am made all things to all men, that I might by all means save some.
1. Korinttilaisille 9:23 Ja tämän teen evankeliumin tähden, että olisin siitä osallinen teidän kanssanne.
1 Corinthians 9:23 And this I do for the gospel’s sake, that I might be partaker thereof with you.
1. Korinttilaisille 9:24 Ettekö tiedä, että kilparadassa juoksevat kaikki tosin, mutta yksi saa palkinnon? Juoskaa siis, että voitte sen.
1 Corinthians 9:24 Know you not that they which run in a race run all, but one receives the prize? So run, that you may obtain.
1. Korinttilaisille 9:25 Ja jokainen, joka pyrkii valtaan, on kohtuullinen kaikessa. He tekevät sen saadakseen katoavaisen kruunun, mutta me katoamattoman.
1 Corinthians 9:25 And every man that strives for the mastery is temperate in all things. Now they do it to obtain a corruptible crown; but we an incorruptible.
1. Korinttilaisille 9:26 Minä siis juoksen, en niin kuin epävarmasti, minä taistelen, en niin kuin ilmaa lyöden:
1 Corinthians 9:26 I therefore so run, not as uncertainly; so fight I, not as one that beats the air:
1. Korinttilaisille 9:27 Mutta minä hillitsen ruumistani ja teen sen alamaiseksi, etten itse, saarnatessani muille, joutuisi hylkiöksi.
1 Corinthians 9:27 But I keep under my body, and bring it into subjection: lest that by any means, when I have preached to others, I myself should be a castaway.
1. Korinttilaisille 10:1 Veljet, en tahdo teidän tietävän, että isämme kaikki olivat pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi,
1 Corinthians 10:1 Moreover, brothers, I would not that you should be ignorant, how that all our fathers were under the cloud, and all passed through the sea;
1. Korinttilaisille 10:2 Ja kaikki kastettiin Mooseksen kautta pilvessä ja meressä;
1 Corinthians 10:2 And were all baptized to Moses in the cloud and in the sea;
1. Korinttilaisille 10:3 Ja söivätkö kaikki samaa hengellistä ruokaa;
1 Corinthians 10:3 And did all eat the same spiritual meat;
1. Korinttilaisille 10:4 Ja kaikki joivat samaa hengellistä juomaa; sillä he joivat sitä hengellistä kalliota, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.
1 Corinthians 10:4 And did all drink the same spiritual drink: for they drank of that spiritual Rock that followed them: and that Rock was Christ.
1. Korinttilaisille 10:5 Mutta Jumala ei ollut mielistynyt moneen heistä, sillä he kaatuivat erämaahan.
1 Corinthians 10:5 But with many of them God was not well pleased: for they were overthrown in the wilderness.
1. Korinttilaisille 10:6 Nämä olivat meille esimerkkejä, ettemme himoitsisi pahaa, niin kuin he himoitsivat.
1 Corinthians 10:6 Now these things were our examples, to the intent we should not lust after evil things, as they also lusted.
1. Korinttilaisille 10:7 Älkääkä olko epäjumalanpalvelijoita, niin kuin jotkut heistä olivat; niin kuin kirjoitettu on: Kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat leikkimään.
1 Corinthians 10:7 Neither be you idolaters, as were some of them; as it is written, The people sat down to eat and drink, and rose up to play.
1. Korinttilaisille 10:8 Älkäämmekä harjoittako haureutta, niin kuin jotkut heistä harjoittivat ja kaatuivat yhtenä päivänä kolmekolmatta tuhatta.
1 Corinthians 10:8 Neither let us commit fornication, as some of them committed, and fell in one day three and twenty thousand.
1. Korinttilaisille 10:9 Älkäämme kiusatko Kristusta, niin kuin jotkut heistä kiusasivat ja hukkuvat käärmeiltä.
1 Corinthians 10:9 Neither let us tempt Christ, as some of them also tempted, and were destroyed of serpents.
1. Korinttilaisille 10:10 Älkääkä nurisko, niin kuin jotkut heistä nurisivat ja hukkuivat tuhoojalta.
1 Corinthians 10:10 Neither murmur you, as some of them also murmured, and were destroyed of the destroyer.
1. Korinttilaisille 10:11 Kaikki tämä tapahtui heille esikuvana, ja se on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppu on tullut.
1 Corinthians 10:11 Now all these things happened to them for ensamples: and they are written for our admonition, on whom the ends of the world are come.
1. Korinttilaisille 10:12 Miksi sen, joka luulee seisovansa, pitäisi varoa kaatumasta?
1 Corinthians 10:12 Why let him that thinks he stands take heed lest he fall.
1. Korinttilaisille 10:13 Teitä ei ole kohdannut muu kiusaus kuin inhimillinen; mutta Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan kiusauksen ohella hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
1 Corinthians 10:13 There has no temptation taken you but such as is common to man: but God is faithful, who will not suffer you to be tempted above that you are able; but will with the temptation also make a way to escape, that you may be able to bear it.
1. Korinttilaisille 10:14 Miksi, rakkaani, pakenkaa epäjumalanpalvelusta.
1 Corinthians 10:14 Why, my dearly beloved, flee from idolatry.
1. Korinttilaisille 10:15 Puhun kuin viisaille miehille; arvioikaa itse, mitä sanon.
1 Corinthians 10:15 I speak as to wise men; judge you what I say.
1. Korinttilaisille 10:16 Eikö siunauksen malja, jonka siunaamme, ole Kristuksen veren yhteys? Eikö leipä, jonka murramme, ole Kristuksen ruumiin yhteys?
1 Corinthians 10:16 The cup of blessing which we bless, is it not the communion of the blood of Christ? The bread which we break, is it not the communion of the body of Christ?
1. Korinttilaisille 10:17 Sillä me olemme yksi leipä ja yksi ruumis, vaikka meitä on monta; sillä me kaikki olemme osallisia tuosta yhdestä leivästä.
1 Corinthians 10:17 For we being many are one bread, and one body: for we are all partakers of that one bread.
1. Korinttilaisille 10:18 Katsokaa Israelia lihan mukaan: eivätkö ne, jotka syövät uhreja, ole osallisia alttarista?
1 Corinthians 10:18 Behold Israel after the flesh: are not they which eat of the sacrifices partakers of the altar?
1. Korinttilaisille 10:19 Mitä siis sanon, että epäjumala on jotakin, tai että epäjumalille uhrattu on jotakin?
1 Corinthians 10:19 What say I then? that the idol is any thing, or that which is offered in sacrifice to idols is any thing?
1. Korinttilaisille 10:20 Mutta minä sanon, että mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; enkä minä tahdo, että teillä olisi yhteyttä riivaajien kanssa.
1 Corinthians 10:20 But I say, that the things which the Gentiles sacrifice, they sacrifice to devils, and not to God: and I would not that you should have fellowship with devils.
1. Korinttilaisille 10:21 Ette voi juoda Herran maljaa ja riivaajain maljaa, ette voi olla osallisia Herran pöydästä ja riivaajain pöydästä.
1 Corinthians 10:21 You cannot drink the cup of the Lord, and the cup of devils: you cannot be partakers of the Lord’s table, and of the table of devils.
1. Korinttilaisille 10:22 Vihoitammeko me Herran mustasukkaisuuteen? Olemmeko me häntä voimakkaampia?
1 Corinthians 10:22 Do we provoke the Lord to jealousy? are we stronger than he?
1. Korinttilaisille 10:23 Kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyksi: kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei rakenna.
1 Corinthians 10:23 All things are lawful for me, but all things are not expedient: all things are lawful for me, but all things edify not.
1. Korinttilaisille 10:24 Älköön kukaan etsikö omaa rikkauttaan, vaan toisen rikkauksia.
1 Corinthians 10:24 Let no man seek his own, but every man another’s wealth.
1. Korinttilaisille 10:25 Syökää kaikkea, mitä raunioina myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden.
1 Corinthians 10:25 Whatever is sold in the shambles, that eat, asking no question for conscience sake:
1. Korinttilaisille 10:26 Sillä Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on.
1 Corinthians 10:26 For the earth is the Lord’s, and the fullness thereof.
1. Korinttilaisille 10:27 Jos joku uskoton kutsuu teidät pitoihin ja te haluatte mennä sinne, niin syökää mitä teille tarjotaan, kyselemättä mitään omantunnon tähden.
1 Corinthians 10:27 If any of them that believe not bid you to a feast, and you be disposed to go; whatever is set before you, eat, asking no question for conscience sake.
1. Korinttilaisille 10:28 Mutta jos joku sanoo teille: Tämä on epäjumalille uhrattua, niin älkää syökö hänen tähtensä, joka sen ilmoitti, ja omantunnon tähden. Sillä maa on Herran ja kaikki, mitä siinä on,
1 Corinthians 10:28 But if any man say to you, This is offered in sacrifice to idols, eat not for his sake that showed it, and for conscience sake: for the earth is the Lord’s, and the fullness thereof:
1. Korinttilaisille 10:29 Omatunto, sanon minä, ei sinun omaasi, vaan toisen: sillä miksi minun vapauttani tuomitaan toisen ihmisen omantunnon mukaan?
1 Corinthians 10:29 Conscience, I say, not your own, but of the other: for why is my liberty judged of another man’s conscience?
1. Korinttilaisille 10:30 Sillä jos minä armosta olen osallinen, miksi minua pilkataan siitä, mistä kiitän?
1 Corinthians 10:30 For if I by grace be a partaker, why am I evil spoken of for that for which I give thanks?
1. Korinttilaisille 10:31 Söittepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
1 Corinthians 10:31 Whether therefore you eat, or drink, or whatever you do, do all to the glory of God.
1. Korinttilaisille 10:32 Älkää olko loukkaukseksi, älkää juutalaisia älkääkä pakanoita älkääkä Jumalan seurakuntaa,
1 Corinthians 10:32 Give none offense, neither to the Jews, nor to the Gentiles, nor to the church of God:
1. Korinttilaisille 10:33 Niin kuin minäkin tahdon miellyttää kaikkia kaikessa, enkä etsi omaa hyötyäni, vaan monien hyötyä, että he pelastuisivat.
1 Corinthians 10:33 Even as I please all men in all things, not seeking my own profit, but the profit of many, that they may be saved.
1. Korinttilaisille 11:1 Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minäkin olen Kristuksen seuraaja.
1 Corinthians 11:1 Be you followers of me, even as I also am of Christ.
1. Korinttilaisille 11:2 Nyt minä ylistän teitä, veljet, siitä, että muistatte minua kaikessa ja pidätte säädökset, niin kuin minä ne teille annoin.
1 Corinthians 11:2 Now I praise you, brothers, that you remember me in all things, and keep the ordinances, as I delivered them to you.
1. Korinttilaisille 11:3 Mutta minä tahdon teidän tietävän, että jokaisen miehen pää on Kristus, ja että naisen pää on mies, ja että Kristuksen pää on Jumala.
1 Corinthians 11:3 But I would have you know, that the head of every man is Christ; and the head of the woman is the man; and the head of Christ is God.
1. Korinttilaisille 11:4 Jokainen mies, joka rukoilee tai profetoi pää peitettynä, häpäisee päänsä.
1 Corinthians 11:4 Every man praying or prophesying, having his head covered, dishonors his head.
1. Korinttilaisille 11:5 Mutta jokainen nainen, joka rukoilee tai profetoi pää peittämättömänä, häpäisee päänsä; sillä se on aivan sama kuin jos hänet olisi ajeltu.
1 Corinthians 11:5 But every woman that prays or prophesies with her head uncovered dishonors her head: for that is even all one as if she were shaven.
1. Korinttilaisille 11:6 Sillä jos nainen ei peitä hiuksiaan, niin ajelkoon hiuksensa; mutta jos hiuksensa ajelu on naiselle häpeällistä, niin peittäköön itsensä.
1 Corinthians 11:6 For if the woman be not covered, let her also be shorn: but if it be a shame for a woman to be shorn or shaven, let her be covered.
1. Korinttilaisille 11:7 Sillä miehen ei tule peittää päätään, koska hän on Jumalan kuva ja kirkkaus; mutta nainen on miehen kirkkaus.
1 Corinthians 11:7 For a man indeed ought not to cover his head, for as much as he is the image and glory of God: but the woman is the glory of the man.
1. Korinttilaisille 11:8 Sillä mies ei ole naisesta, vaan nainen miehestä.
1 Corinthians 11:8 For the man is not of the woman: but the woman of the man.
1. Korinttilaisille 11:9 Eikä miestä luotu naista varten, vaan nainen miestä varten.
1 Corinthians 11:9 Neither was the man created for the woman; but the woman for the man.
1. Korinttilaisille 11:10 Sentähden naisen tulisi kantaa valtaa päässään enkelien tähden.
1 Corinthians 11:10 For this cause ought the woman to have power on her head because of the angels.
1. Korinttilaisille 11:11 Kuitenkin ei ole miestä ilman naista eikä naista ilman miestä Herrassa.
1 Corinthians 11:11 Nevertheless neither is the man without the woman, neither the woman without the man, in the Lord.
1. Korinttilaisille 11:12 Sillä niinkuin nainen on miehestä, niin myös mies on naisen kautta; mutta kaikki on Jumalasta.
1 Corinthians 11:12 For as the woman is of the man, even so is the man also by the woman; but all things of God.
1. Korinttilaisille 11:13 Päättäkää itse: sopiiko naisen rukoilla Jumalaa paljaana?
1 Corinthians 11:13 Judge in yourselves: is it comely that a woman pray to God uncovered?
1. Korinttilaisille 11:14 Eikö itse luontokin opeta teille, että pitkät hiukset ovat miehelle häpeäksi?
1 Corinthians 11:14 Does not even nature itself teach you, that, if a man have long hair, it is a shame to him?
1. Korinttilaisille 11:15 Mutta jos naisella on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi, sillä hiukset ovat hänelle annettu peitteeksi.
1 Corinthians 11:15 But if a woman have long hair, it is a glory to her: for her hair is given her for a covering.
1. Korinttilaisille 11:16 Mutta jos joku näyttää olevan kiistanalainen, tietäköön, ettei meillä ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla.
1 Corinthians 11:16 But if any man seem to be contentious, we have no such custom, neither the churches of God.
1. Korinttilaisille 11:17 Tässä, mitä teille julistan, en minä teitä ylistä, koska teidän yhteenne ei tule hyväksenne, vaan pahaksenne.
1 Corinthians 11:17 Now in this that I declare to you I praise you not, that you come together not for the better, but for the worse.
1. Korinttilaisille 11:18 Sillä ensinnäkin, kun kokoonnutte seurakuntaan, olen kuullut, että teillä on keskuudessanne eripuraa, ja osittain minä uskonkin sen.
1 Corinthians 11:18 For first of all, when you come together in the church, I hear that there be divisions among you; and I partly believe it.
1. Korinttilaisille 11:19 Sillä teidän keskuudessanne täytyy olla myös harhaoppeja, että ne, jotka ovat koeteltuja, tulisivat ilmi.
1 Corinthians 11:19 For there must be also heresies among you, that they which are approved may be made manifest among you.
1. Korinttilaisille 11:20 Kun siis kokoonnutte yhteen paikkaan, se ei ole Herran ehtoollisen syömistä.
1 Corinthians 11:20 When you come together therefore into one place, this is not to eat the Lord’s supper.
1. Korinttilaisille 11:21 Sillä syödessään jokainen ottaa oman ehtoollisensa toisen edelle; ja yksi on nälkäinen, ja toinen on juovuksissa.
1 Corinthians 11:21 For in eating every one takes before other his own supper: and one is hungry, and another is drunken.
1. Korinttilaisille 11:22 Mitä? Eikö teillä ole taloja syödäksenne ja juodaksenne? Tai halveksitteko Jumalan seurakuntaa ja häpäisette niitä, joilla ei ole? Mitä minä teille sanon? Ylistäisinkö teitä tästä? En ylistä teitä.
1 Corinthians 11:22 What? have you not houses to eat and to drink in? or despise you the church of God, and shame them that have not? What shall I say to you? shall I praise you in this? I praise you not.
1. Korinttilaisille 11:23 Sillä minä olen Herralta saanut sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut: että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän,
1 Corinthians 11:23 For I have received of the Lord that which also I delivered to you, That the Lord Jesus the same night in which he was betrayed took bread:
1. Korinttilaisille 11:24 Ja kun hän kiitti, mursi sen ja sanoi: Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini, joka teidän puolestanne murretaan. Tehkää tämä minun muistokseni.
1 Corinthians 11:24 And when he had given thanks, he broke it, and said, Take, eat: this is my body, which is broken for you: this do in remembrance of me.
1. Korinttilaisille 11:25 Samoin hän otti myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin te juotte, tehkää tämä minun muistokseni.
1 Corinthians 11:25 After the same manner also he took the cup, when he had supped, saying, This cup is the new testament in my blood: this do you, as oft as you drink it, in remembrance of me.
1. Korinttilaisille 11:26 Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tätä maljaa, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kunnes hän tulee.
1 Corinthians 11:26 For as often as you eat this bread, and drink this cup, you do show the Lord’s death till he come.
1. Korinttilaisille 11:27 Joka syö tätä leipää ja juo Herran maljan kelvottomasti, se tekee vikapään Herran ruumiiseen ja vereen.
1 Corinthians 11:27 Why whoever shall eat this bread, and drink this cup of the Lord, unworthily, shall be guilty of the body and blood of the Lord.
1. Korinttilaisille 11:28 Mutta koetelkoon ihminen itseään, ja niin syököön tuota leipää ja juokoon tuosta maljasta.
1 Corinthians 11:28 But let a man examine himself, and so let him eat of that bread, and drink of that cup.
1. Korinttilaisille 11:29 Sillä joka syö ja juo kelvottomasti, syö ja juo itselleen tuomion, koska ei erota Herran ruumista.
1 Corinthians 11:29 For he that eats and drinks unworthily, eats and drinks damnation to himself, not discerning the Lord’s body.
1. Korinttilaisille 11:30 Sentähden on teidän keskuudessanne monta heikkoa ja sairasta, ja monet nukkuvat.
1 Corinthians 11:30 For this cause many are weak and sickly among you, and many sleep.
1. Korinttilaisille 11:31 Sillä jos me itse itseämme tuomitsemme, meitä ei tuomittaisi.
1 Corinthians 11:31 For if we would judge ourselves, we should not be judged.
1. Korinttilaisille 11:32 Mutta kun meitä tuomitaan, Herra kurittaa meitä, ettei meitä maailman kanssa kadotettaisiin.
1 Corinthians 11:32 But when we are judged, we are chastened of the Lord, that we should not be condemned with the world.
1. Korinttilaisille 11:33 Veljeni, kun kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toistenne vuoksi.
1 Corinthians 11:33 Why, my brothers, when you come together to eat, tarry one for another.
1. Korinttilaisille 11:34 Ja jos joku on nälkäinen, syököön kotona, ettette tulisi yhteen tuomioksi. Ja loput minä järjestän tullessani.
1 Corinthians 11:34 And if any man hunger, let him eat at home; that you come not together to condemnation. And the rest will I set in order when I come.
1. Korinttilaisille 12:1 Mutta mitä tulee hengellisiin lahjoihin, veljet, en tahdo pitää teitä tietämättöminä.
1 Corinthians 12:1 Now concerning spiritual gifts, brothers, I would not have you ignorant.
1. Korinttilaisille 12:2 Te tiedätte, että te olitte pakanoita, jotka vietiin pois näiden mykkien epäjumalien luo, niin kuin teitä johdatettiin.
1 Corinthians 12:2 You know that you were Gentiles, carried away to these dumb idols, even as you were led.
1. Korinttilaisille 12:3 Siksi annan teidän ymmärtää, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano Jeesusta kirotuksi; eikä kukaan voi sanoa, että Jeesus on Herra, paitsi Pyhän Hengen kautta.
1 Corinthians 12:3 Why I give you to understand, that no man speaking by the Spirit of God calls Jesus accursed: and that no man can say that Jesus is the Lord, but by the Holy Ghost.
1. Korinttilaisille 12:4 Armolahjoja on moninaisia, mutta Henki on sama.
1 Corinthians 12:4 Now there are diversities of gifts, but the same Spirit.
1. Korinttilaisille 12:5 Ja on erilaisia hallintomuotoja, mutta sama Herra.
1 Corinthians 12:5 And there are differences of administrations, but the same Lord.
1. Korinttilaisille 12:6 Ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta sama Jumala, joka vaikuttaa kaikki kaikissa.
1 Corinthians 12:6 And there are diversities of operations, but it is the same God which works all in all.
1. Korinttilaisille 12:7 Mutta Hengen ilmoitus annetaan jokaiselle ihmiselle hyödyksi.
1 Corinthians 12:7 But the manifestation of the Spirit is given to every man to profit with.
1. Korinttilaisille 12:8 Sillä yhdelle annetaan Hengen kautta viisauden sanat, toiselle tiedon sanat saman Hengen kautta,
1 Corinthians 12:8 For to one is given by the Spirit the word of wisdom; to another the word of knowledge by the same Spirit;
1. Korinttilaisille 12:9 toiselle usko saman Hengen kautta, toiselle parantamisen lahjat saman Hengen kautta,
1 Corinthians 12:9 To another faith by the same Spirit; to another the gifts of healing by the same Spirit;
1. Korinttilaisille 12:10 toiselle ihmeiden tekeminen, toiselle profetoiminen, toiselle henkien erottaminen, toiselle monenlaiset kielet, toiselle kielten selittäminen.
1 Corinthians 12:10 To another the working of miracles; to another prophecy; to another discerning of spirits; to another divers kinds of tongues; to another the interpretation of tongues:
1. Korinttilaisille 12:11 Mutta kaiken tämän tekee yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niin kuin tahtoo.
1 Corinthians 12:11 But all these works that one and the selfsame Spirit, dividing to every man severally as he will.
1. Korinttilaisille 12:12 Sillä niin kuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki tuon yhden ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis: niin on myös Kristus.
1 Corinthians 12:12 For as the body is one, and has many members, and all the members of that one body, being many, are one body: so also is Christ.
1. Korinttilaisille 12:13 Sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai pakanoita, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme juoneet yhtä Henkeä.
1 Corinthians 12:13 For by one Spirit are we all baptized into one body, whether we be Jews or Gentiles, whether we be bond or free; and have been all made to drink into one Spirit.
1. Korinttilaisille 12:14 Sillä ruumis ei ole yksi jäsen, vaan monta.
1 Corinthians 12:14 For the body is not one member, but many.
1. Korinttilaisille 12:15 Jos jalka sanoisi: Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen, eikö se sentähden kuulu ruumiiseen?
1 Corinthians 12:15 If the foot shall say, Because I am not the hand, I am not of the body; is it therefore not of the body?
1. Korinttilaisille 12:16 Ja jos korva sanoisi: Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen, eikö se sentähden kuulu ruumiiseen?
1 Corinthians 12:16 And if the ear shall say, Because I am not the eye, I am not of the body; is it therefore not of the body?
1. Korinttilaisille 12:17 Jos koko ruumis olisi silmä, missä olisi kuulo? Jos koko ruumis olisi kuulo, missä olisi hajuaisti?
1 Corinthians 12:17 If the whole body were an eye, where were the hearing? If the whole were hearing, where were the smelling?
1. Korinttilaisille 12:18 Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, jokaisen niistä, ruumiiseen, niin kuin hän on hyväksi nähnyt.
1 Corinthians 12:18 But now has God set the members every one of them in the body, as it has pleased him.
1. Korinttilaisille 12:19 Ja jos he kaikki olivat yksi jäsen, missä sitten ruumis oli?
1 Corinthians 12:19 And if they were all one member, where were the body?
1. Korinttilaisille 12:20 Mutta nyt heitä on monta jäsentä, mutta kuitenkin yksi ruumis.
1 Corinthians 12:20 But now are they many members, yet but one body.
1. Korinttilaisille 12:21 Eikä silmä voi sanoa kädelle: En tarvitse sinua, eikä pää jaloille: En tarvitse teitä.
1 Corinthians 12:21 And the eye cannot say to the hand, I have no need of you: nor again the head to the feet, I have no need of you.
1. Korinttilaisille 12:22 Ei, vaan paljon enemmän ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä:
1 Corinthians 12:22 No, much more those members of the body, which seem to be more feeble, are necessary:
1. Korinttilaisille 12:23 Ja niille ruumiin jäsenille, joita pidämme vähemmän kunniallisina, annamme sitä runsaamman kunnian, ja häpeällisille jäsenillemme annamme sitä runsaamman kauneuden.
1 Corinthians 12:23 And those members of the body, which we think to be less honorable, on these we bestow more abundant honor; and our uncomely parts have more abundant comeliness.
1. Korinttilaisille 12:24 Sillä kauniit jäsenemme eivät tarvitse mitään; mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen, antaen sitä vähäisempää jäsentä runsaammin kunniaan.
1 Corinthians 12:24 For our comely parts have no need: but God has tempered the body together, having given more abundant honor to that part which lacked.
1. Korinttilaisille 12:25 ettei ruumiissa olisi eripuraa, vaan jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toisistaan.
1 Corinthians 12:25 That there should be no schism in the body; but that the members should have the same care one for another.
1. Korinttilaisille 12:26 Ja jos yksi jäsen kärsii, kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos yksi jäsen saa kunniaa, kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
1 Corinthians 12:26 And whether one member suffer, all the members suffer with it; or one member be honored, all the members rejoice with it.
1. Korinttilaisille 12:27 Te olette nyt Kristuksen ruumis ja erityisesti sen jäseniä.
1 Corinthians 12:27 Now you are the body of Christ, and members in particular.
1. Korinttilaisille 12:28 Ja Jumala asetti seurakuntaan ensin muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa, auttaa, hallita ja puhua eri kielillä.
1 Corinthians 12:28 And God has set some in the church, first apostles, secondarily prophets, thirdly teachers, after that miracles, then gifts of healings, helps, governments, diversities of tongues.
1. Korinttilaisille 12:29 Ovatko kaikki apostoleja? Ovatko kaikki profeettoja? Ovatko kaikki opettajia? Ovatko kaikki ihmeidentekijöitä?
1 Corinthians 12:29 Are all apostles? are all prophets? are all teachers? are all workers of miracles?
1. Korinttilaisille 12:30 Onko kaikilla parantamisen armolahjoja? Puhuvatko kaikki kielillä? Selittävätkö kaikki?
1 Corinthians 12:30 Have all the gifts of healing? do all speak with tongues? do all interpret?
1. Korinttilaisille 12:31 Mutta himoitkaa hartaasti parhaita lahjoja: ja kuitenkin minä osoitan teille vieläkin paremman tien.
1 Corinthians 12:31 But covet earnestly the best gifts: and yet show I to you a more excellent way.
1. Korinttilaisille 13:1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin kuin kumiseva vaski tai kilisevä symbaali.
1 Corinthians 13:1 Though I speak with the tongues of men and of angels, and have not charity, I am become as sounding brass, or a tinkling cymbal.
1. Korinttilaisille 13:2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja ymmärtäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon; ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en olisi mitään.
1 Corinthians 13:2 And though I have the gift of prophecy, and understand all mysteries, and all knowledge; and though I have all faith, so that I could remove mountains, and have not charity, I am nothing.
1. Korinttilaisille 13:3 Ja vaikka antaisin kaiken omaisuuteni köyhien ravitsemiseksi ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, se ei hyödyttäisi minua mitenkään.
1 Corinthians 13:3 And though I bestow all my goods to feed the poor, and though I give my body to be burned, and have not charity, it profits me nothing.
1. Korinttilaisille 13:4 Rakkaus on pitkämielinen ja lempeä; se ei kadehdi; se ei kersku, se ei pöyhkeile.
1 Corinthians 13:4 Charity suffers long, and is kind; charity envies not; charity braggs not itself, is not puffed up,
1. Korinttilaisille 13:5 Ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei ärsyynny helposti, ei ajattele pahaa;
1 Corinthians 13:5 Does not behave itself unseemly, seeks not her own, is not easily provoked, thinks no evil;
1. Korinttilaisille 13:6 Ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee totuudesta;
1 Corinthians 13:6 Rejoices not in iniquity, but rejoices in the truth;
1. Korinttilaisille 13:7 Kaiken se peittää, kaikkeen se uskoo, kaikkeen se toivoo, kaikkeen se kärsii.
1 Corinthians 13:7 Bears all things, believes all things, hopes all things, endures all things.
1. Korinttilaisille 13:8 Rakkaus ei koskaan katoa; mutta jos on profetioita, ne raukeavat; jos on kieliä, ne lakkaavat; jos on tietoa, se katoaa.
1 Corinthians 13:8 Charity never fails: but whether there be prophecies, they shall fail; whether there be tongues, they shall cease; whether there be knowledge, it shall vanish away.
1. Korinttilaisille 13:9 Sillä me tiedämme vajavaisesti ja profetoimme vajavaisesti.
1 Corinthians 13:9 For we know in part, and we prophesy in part.
1. Korinttilaisille 13:10 Mutta kun täydellinen on tullut, silloin se, mikä on vajavaista, katoaa.
1 Corinthians 13:10 But when that which is perfect is come, then that which is in part shall be done away.
1. Korinttilaisille 13:11 Kun olin lapsi, puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen ymmärrys, ajattelin kuin lapsi; mutta kun tulin mieheksi, hylkäsin lapsenomaiset asiat.
1 Corinthians 13:11 When I was a child, I spoke as a child, I understood as a child, I thought as a child: but when I became a man, I put away childish things.
1. Korinttilaisille 13:12 Sillä nyt me näemme kuin peilistä, synkästi, mutta silloin kasvoista kasvoihin. Nyt tiedän vajavaisesti, mutta silloin olen tietävä, niin kuin minutkin tunnetaan.
1 Corinthians 13:12 For now we see through a glass, darkly; but then face to face: now I know in part; but then shall I know even as also I am known.
1. Korinttilaisille 13:13 Ja nyt pysyvät usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin näistä on rakkaus.
1 Corinthians 13:13 And now stays faith, hope, charity, these three; but the greatest of these is charity.
1. Korinttilaisille 14:1 Pyrkikää rakkauteen ja tavoitelkaa hengellisiä lahjoja, mutta ennen kaikkea sitä, että voisitte profetoida.
1 Corinthians 14:1 Follow after charity, and desire spiritual gifts, but rather that you may prophesy.
1. Korinttilaisille 14:2 Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; sillä kukaan ei ymmärrä häntä; vaan hengessä hän puhuu salaisuuksia.
1 Corinthians 14:2 For he that speaks in an unknown tongue speaks not to men, but to God: for no man understands him; however, in the spirit he speaks mysteries.
1. Korinttilaisille 14:3 Mutta joka profetoi, hän puhuu ihmisille rakennukseksi, kehotukseksi ja lohdutukseksi.
1 Corinthians 14:3 But he that prophesies speaks to men to edification, and exhortation, and comfort.
1. Korinttilaisille 14:4 Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.
1 Corinthians 14:4 He that speaks in an unknown tongue edifies himself; but he that prophesies edifies the church.
1. Korinttilaisille 14:5 Kunpa te kaikki puhuisitte kielillä, mutta mieluummin profetoisitte! Sillä profetoija on suurempi kuin kielillä puhuja, ellei tämä selitäkään, jotta seurakunta siitä rakentuisi.
1 Corinthians 14:5 I would that you all spoke with tongues but rather that you prophesied: for greater is he that prophesies than he that speaks with tongues, except he interpret, that the church may receive edifying.
1. Korinttilaisille 14:6 Jos minä nyt, veljet, tulisin teidän luoksenne kielillä puhuen, mitä minä teitä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen tai tiedon tai profetian tai opin kautta?
1 Corinthians 14:6 Now, brothers, if I come to you speaking with tongues, what shall I profit you, except I shall speak to you either by revelation, or by knowledge, or by prophesying, or by doctrine?
1. Korinttilaisille 14:7 Ja vaikka ne eivät olisikaan elottomia, jotka ääntä pitäisivät, olkoot ne sitten huiluja tai harppuja, elleivät ne antaisi ääntä erottavaa ääntä, kuinka voidaan erottaa, mikä soitetaan huiluilla tai harpuilla?
1 Corinthians 14:7 And even things without life giving sound, whether pipe or harp, except they give a distinction in the sounds, how shall it be known what is piped or harped?
1. Korinttilaisille 14:8 Sillä jos trumpetti antaa epäselvän äänen, kuka valmistautuu taisteluun?
1 Corinthians 14:8 For if the trumpet give an uncertain sound, who shall prepare himself to the battle?
1. Korinttilaisille 14:9 Samoin tekin, ellette puhu kielellänne helposti ymmärrettäviä sanoja, kuinka ymmärrettäisiin, mitä puhutaan? Sillä teidän on puhuttava ilmaan.
1 Corinthians 14:9 So likewise you, except you utter by the tongue words easy to be understood, how shall it be known what is spoken? for you shall speak into the air.
1. Korinttilaisille 14:10 Maailmassa saattaa olla niin monenlaisia ääniä, eikä mikään niistä ole merkityksetön.
1 Corinthians 14:10 There are, it may be, so many kinds of voices in the world, and none of them is without signification.
1. Korinttilaisille 14:11 Sentähden, jos en tiedä äänen merkitystä, olen puhujalle barbaari, ja puhuja on minulle barbaari.
1 Corinthians 14:11 Therefore if I know not the meaning of the voice, I shall be to him that speaks a barbarian, and he that speaks shall be a barbarian to me.
1. Korinttilaisille 14:12 Samoin tekin, koska pyritte intohimoisesti hankkimaan hengellisiä lahjoja, pyrkikää siihen, että olisitte rikkaat seurakunnan rakennukseksi.
1 Corinthians 14:12 Even so you, for as much as you are zealous of spiritual gifts, seek that you may excel to the edifying of the church.
1. Korinttilaisille 14:13 Miksi kielillä puhuva rukoilkoon, että hän osaisi tulkita?
1 Corinthians 14:13 Why let him that speaks in an unknown tongue pray that he may interpret.
1. Korinttilaisille 14:14 Sillä jos rukoilen kielillä, henkeni rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.
1 Corinthians 14:14 For if I pray in an unknown tongue, my spirit prays, but my understanding is unfruitful.
1. Korinttilaisille 14:15 Mitä sitten? Minä rukoilen hengessä, ja minä rukoilen myös ymmärryksellä: minä laulan hengessä, ja minä laulan myös ymmärryksellä.
1 Corinthians 14:15 What is it then? I will pray with the spirit, and I will pray with the understanding also: I will sing with the spirit, and I will sing with the understanding also.
1. Korinttilaisille 14:16 Muuten, kun sinä siunaat hengellä, kuinka oppimattoman sijassa oleva voi sanoa aamen kiitoksesi yhteydessä, koska hän ei ymmärrä, mitä sanot?
1 Corinthians 14:16 Else when you shall bless with the spirit, how shall he that occupies the room of the unlearned say Amen at your giving of thanks, seeing he understands not what you say?
1. Korinttilaisille 14:17 Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu.
1 Corinthians 14:17 For you truly give thanks well, but the other is not edified.
1. Korinttilaisille 14:18 Minä kiitän Jumalaani, että minä puhun kielillä enemmän kuin te kaikki:
1 Corinthians 14:18 I thank my God, I speak with tongues more than you all:
1. Korinttilaisille 14:19 Kuitenkin seurakunnassa puhuisin mieluummin viisi sanaa ymmärrykselläni, jotta voisin äänelläni opettaa myös muita, kuin kymmenentuhatta sanaa tuntemattomalla kielellä.
1 Corinthians 14:19 Yet in the church I had rather speak five words with my understanding, that by my voice I might teach others also, than ten thousand words in an unknown tongue.
1. Korinttilaisille 14:20 Veljet, älkää olko lapsia ymmärryksessä; vaan olkaa lapsia pahuudessa, mutta ymmärryksessä olkaa miehekkäitä.
1 Corinthians 14:20 Brothers, be not children in understanding: however, in malice be you children, but in understanding be men.
1. Korinttilaisille 14:21 Laissa on kirjoitettu: Vieraskielisten ja vierailla huulilla minä puhun tälle kansalle, ja silti he eivät kuule minua, sanoo Herra.
1 Corinthians 14:21 In the law it is written, With men of other tongues and other lips will I speak to this people; and yet for all that will they not hear me, said the LORD.
1. Korinttilaisille 14:22 Kielet eivät ole merkiksi uskoville, vaan uskomattomille; mutta profetoiminen ei ole merkkinä uskomattomille, vaan uskoville.
1 Corinthians 14:22 Why tongues are for a sign, not to them that believe, but to them that believe not: but prophesying serves not for them that believe not, but for them which believe.
1. Korinttilaisille 14:23 Jos siis koko seurakunta kokoontuu yhteen paikkaan ja kaikki puhuvat kielillä ja sisään tulee oppimattomia tai uskottomia, eivätkö he sano, että olette hulluja?
1 Corinthians 14:23 If therefore the whole church be come together into one place, and all speak with tongues, and there come in those that are unlearned, or unbelievers, will they not say that you are mad?
1. Korinttilaisille 14:24 Mutta jos kaikki profetoivat ja sisään tulee joku uskoton tai oppimaton, kaikki todistavat hänet toteen, kaikki tuomitsevat hänet.
1 Corinthians 14:24 But if all prophesy, and there come in one that believes not, or one unlearned, he is convinced of all, he is judged of all:
1. Korinttilaisille 14:25 Ja näin hänen sydämensä salaisuudet tulevat ilmi; ja niin hän lankeaa kasvoilleen, rukoilee Jumalaa ja julistaa, että Jumala on totisesti teissä.
1 Corinthians 14:25 And thus are the secrets of his heart made manifest; and so falling down on his face he will worship God, and report that God is in you of a truth.
1. Korinttilaisille 14:26 Kuinka sitten on, veljet? Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella teistä on psalmi, opetus, kielillä puhuminen, ilmestys ja selitys. Kaikki tehköön rakennukseksi.
1 Corinthians 14:26 How is it then, brothers? when you come together, every one of you has a psalm, has a doctrine, has a tongue, has a revelation, has an interpretation. Let all things be done to edifying.
1. Korinttilaisille 14:27 Jos joku puhuu kielillä, niin puhukoon kaksi tai korkeintaan kolme, ja vuorotellen, ja yksi tulkitkoon.
1 Corinthians 14:27 If any man speak in an unknown tongue, let it be by two, or at the most by three, and that by course; and let one interpret.
1. Korinttilaisille 14:28 Mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoon vaiti seurakunnassa ja puhukoon itsekseen ja Jumalalle.
1 Corinthians 14:28 But if there be no interpreter, let him keep silence in the church; and let him speak to himself, and to God.
1. Korinttilaisille 14:29 Profeetoista puhukoon kaksi tai kolme, ja muut tuomitkoot.
1 Corinthians 14:29 Let the prophets speak two or three, and let the other judge.
1. Korinttilaisille 14:30 Jos toiselle vieressä istuvalle jotakin paljastetaan, ensimmäinen pysyköön vaiti.
1 Corinthians 14:30 If any thing be revealed to another that sits by, let the first hold his peace.
1. Korinttilaisille 14:31 Sillä te kaikki saatte profetoida, toinen toisensa jälkeen, jotta kaikki oppisivat ja kaikki saisivat lohdutusta.
1 Corinthians 14:31 For you may all prophesy one by one, that all may learn, and all may be comforted.
1. Korinttilaisille 14:32 Ja profeettojen henget ovat profeetoille alamaiset.
1 Corinthians 14:32 And the spirits of the prophets are subject to the prophets.
1. Korinttilaisille 14:33 Sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala, niin kuin kaikissa pyhien seurakunnissa.
1 Corinthians 14:33 For God is not the author of confusion, but of peace, as in all churches of the saints.
1. Korinttilaisille 14:34 Olkoot naiset hiljaa seurakunnissa, sillä heidän ei ole sallittu puhua, vaan heidän on käsketty olemaan kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo.
1 Corinthians 14:34 Let your women keep silence in the churches: for it is not permitted to them to speak; but they are commanded to be under obedience as also said the law.
1. Korinttilaisille 14:35 Ja jos he tahtovat oppia jotakin, kysykööt kotona miehiltään; sillä naisten on häpeällistä puhua seurakunnassa.
1 Corinthians 14:35 And if they will learn any thing, let them ask their husbands at home: for it is a shame for women to speak in the church.
1. Korinttilaisille 14:36 Mitä? Teistäkö Jumalan sana lähti? Vai tuliko se ainoastaan teille?
1 Corinthians 14:36 What? came the word of God out from you? or came it to you only?
1. Korinttilaisille 14:37 Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että se, mitä minä teille kirjoitan, on Herran käsky.
1 Corinthians 14:37 If any man think himself to be a prophet, or spiritual, let him acknowledge that the things that I write to you are the commandments of the Lord.
1. Korinttilaisille 14:38 Mutta jos joku on tietämätön, niin olkoon tietämätön.
1 Corinthians 14:38 But if any man be ignorant, let him be ignorant.
1. Korinttilaisille 14:39 Veljet, pyrkikää profetoimiseen, älkääkä kieltäkö kielillä puhumista.
1 Corinthians 14:39 Why, brothers, covet to prophesy, and forbid not to speak with tongues.
1. Korinttilaisille 14:40 Kaikki tehtäköön asianmukaisesti ja järjestyksessä.
1 Corinthians 14:40 Let all things be done decently and in order.
1. Korinttilaisille 15:1 Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka olen teille julistanut, jonka te olette ottaneet vastaan ja jossa te seisotte,
1 Corinthians 15:1 Moreover, brothers, I declare to you the gospel which I preached to you, which also you have received, and wherein you stand;
1. Korinttilaisille 15:2 Jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte mielessänne sen, mitä minä teille saarnasin, ellette ole turhaan uskoneet.
1 Corinthians 15:2 By which also you are saved, if you keep in memory what I preached to you, unless you have believed in vain.
1. Korinttilaisille 15:3 Sillä ennen kaikkea annoin teille tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus kuoli meidän syntiemme tähden, niin kuin oli kirjoitettu;
1 Corinthians 15:3 For I delivered to you first of all that which I also received, how that Christ died for our sins according to the scriptures;
1. Korinttilaisille 15:4 Ja että hänet haudattiin, ja että hän nousi ylös kolmantena päivänä, niin kuin on kirjoitettu,
1 Corinthians 15:4 And that he was buried, and that he rose again the third day according to the scriptures:
1. Korinttilaisille 15:5 Ja että hän ilmestyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista,
1 Corinthians 15:5 And that he was seen of Cephas, then of the twelve:
1. Korinttilaisille 15:6 Sen jälkeen hän ilmestyi kerralla yli viidellesadalle veljelle, joista suurin osa on elossa vielä tänäkin päivänä, mutta jotkut ovat nukkuneet pois.
1 Corinthians 15:6 After that, he was seen of above five hundred brothers at once; of whom the greater part remain to this present, but some are fallen asleep.
1. Korinttilaisille 15:7 Sen jälkeen hän ilmestyi Jaakobille; sitten kaikille apostoleille.
1 Corinthians 15:7 After that, he was seen of James; then of all the apostles.
1. Korinttilaisille 15:8 Ja viimeisenä kaikista hän ilmestyi myös minulle, ikään kuin keskosena syntyneelle.
1 Corinthians 15:8 And last of all he was seen of me also, as of one born out of due time.
1. Korinttilaisille 15:9 Sillä minä olen apostoleista halvin, enkä ole apostoliksi kutsuttava, koska vainosin Jumalan seurakuntaa.
1 Corinthians 15:9 For I am the least of the apostles, that am not meet to be called an apostle, because I persecuted the church of God.
1. Korinttilaisille 15:10 Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen; ja hänen armonsa, joka minulle annettiin, ei ole ollut turha, vaan minä olen tehnyt enemmän työtä kuin he kaikki, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka oli minun kanssani.
1 Corinthians 15:10 But by the grace of God I am what I am: and his grace which was bestowed on me was not in vain; but I labored more abundantly than they all: yet not I, but the grace of God which was with me.
1. Korinttilaisille 15:11 Olinpa siis minä tai he, näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoneet.
1 Corinthians 15:11 Therefore whether it were I or they, so we preach, and so you believed.
1. Korinttilaisille 15:12 Jos nyt Kristuksesta saarnataan, että hän nousi kuolleista, kuinka jotkut teistä voivat sanoa, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole?
1 Corinthians 15:12 Now if Christ be preached that he rose from the dead, how say some among you that there is no resurrection of the dead?
1. Korinttilaisille 15:13 Mutta jos kuolleiden ylösnousemusta ei ole, Kristuskaan ei ole noussut ylös.
1 Corinthians 15:13 But if there be no resurrection of the dead, then is Christ not risen:
1. Korinttilaisille 15:14 Ja jos Kristus ei ole noussut ylös, silloin meidän saarnamme on turhaa, ja teidän uskonnekin on turhaa.
1 Corinthians 15:14 And if Christ be not risen, then is our preaching vain, and your faith is also vain.
1. Korinttilaisille 15:15 Niin, meidät havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalasta, että hän herätti Kristuksen, jota hän ei herättänyt, jos kuolleet eivät nouse ylös.
1 Corinthians 15:15 Yes, and we are found false witnesses of God; because we have testified of God that he raised up Christ: whom he raised not up, if so be that the dead rise not.
1. Korinttilaisille 15:16 Sillä jos kuolleet eivät nouse ylös, ei Kristuskaan ole herätetty.
1 Corinthians 15:16 For if the dead rise not, then is not Christ raised:
1. Korinttilaisille 15:17 Ja ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on turhaa; te olette vielä syntienne vallassa.
1 Corinthians 15:17 And if Christ be not raised, your faith is vain; you are yet in your sins.
1. Korinttilaisille 15:18 Silloin nekin, jotka ovat Kristuksessa nukkuneet, ovat kadotettuja.
1 Corinthians 15:18 Then they also which are fallen asleep in Christ are perished.
1. Korinttilaisille 15:19 Jos meillä on toivo Kristuksessa vain tässä elämässä, olemme kaikista ihmisistä kurjimpia.
1 Corinthians 15:19 If in this life only we have hope in Christ, we are of all men most miserable.
1. Korinttilaisille 15:20 Mutta nyt Kristus on noussut kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat nukkuneet.
1 Corinthians 15:20 But now is Christ risen from the dead, and become the first fruits of them that slept.
1. Korinttilaisille 15:21 Sillä koska kuolema tuli ihmisen kautta, niin myös kuolleiden ylösnousemus tuli ihmisen kautta.
1 Corinthians 15:21 For since by man came death, by man came also the resurrection of the dead.
1. Korinttilaisille 15:22 Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa.
1 Corinthians 15:22 For as in Adam all die, even so in Christ shall all be made alive.
1. Korinttilaisille 15:23 Mutta jokainen vuorollaan: Kristus esikoisena; sen jälkeen ne, jotka ovat Kristuksen omia, hänen tulemuksessaan.
1 Corinthians 15:23 But every man in his own order: Christ the first fruits; afterward they that are Christ’s at his coming.
1. Korinttilaisille 15:24 Sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
1 Corinthians 15:24 Then comes the end, when he shall have delivered up the kingdom to God, even the Father; when he shall have put down all rule and all authority and power.
1. Korinttilaisille 15:25 Sillä hänen täytyy hallita, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.
1 Corinthians 15:25 For he must reign, till he has put all enemies under his feet.
1. Korinttilaisille 15:26 Viimeinen vihollinen, joka kukistetaan, on kuolema.
1 Corinthians 15:26 The last enemy that shall be destroyed is death.
1. Korinttilaisille 15:27 Sillä hän on alistanut kaiken hänen jalkojensa alle. Mutta kun hän sanoo, että kaikki on alistettu hänen allensa, on selvää, ettei hän ole alttiina sille, joka on alistanut kaiken hänen allensa.
1 Corinthians 15:27 For he has put all things under his feet. But when he said all things are put under him, it is manifest that he is excepted, which did put all things under him.
1. Korinttilaisille 15:28 Ja kun kaikki on alistettu hänen valtaansa, silloin itse Poikakin alistuu sen valtaan, joka on alistanut kaiken hänen valtaansa, että Jumala olisi kaikki kaikissa.
1 Corinthians 15:28 And when all things shall be subdued to him, then shall the Son also himself be subject to him that put all things under him, that God may be all in all.
1. Korinttilaisille 15:29 Mitä muutoin ne tekevät, jotka kastetaan kuolleiden puolesta, jos kuolleet eivät herää? Miksi sitten kastetaan kuolleiden puolesta?
1 Corinthians 15:29 Else what shall they do which are baptized for the dead, if the dead rise not at all? why are they then baptized for the dead?
1. Korinttilaisille 15:30 Ja miksi me seisomme vaarassa joka hetki?
1 Corinthians 15:30 And why stand we in jeopardy every hour?
1. Korinttilaisille 15:31 Todistan teidän ilonne kautta, joka minulla on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme, että minä kuolen joka päivä.
1 Corinthians 15:31 I protest by your rejoicing which I have in Christ Jesus our LORD, I die daily.
1. Korinttilaisille 15:32 Jos olen ihmisten tapaan taistellut petojen kanssa Efesoksessa, mitä hyötyä minulle siitä on, jos kuolleet eivät herää? Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.
1 Corinthians 15:32 If after the manner of men I have fought with beasts at Ephesus, what advantages it me, if the dead rise not? let us eat and drink; for to morrow we die.
1. Korinttilaisille 15:33 Älkää antako pettää itseänne: pahat sanat turmelevat hyvät tavat.
1 Corinthians 15:33 Be not deceived: evil communications corrupt good manners.
1. Korinttilaisille 15:34 Herätkää vanhurskauteen, älkääkä syntiä tehkö; sillä jotkut eivät tunne Jumalaa. Tämän minä sanon teidän häpeäksenne.
1 Corinthians 15:34 Awake to righteousness, and sin not; for some have not the knowledge of God: I speak this to your shame.
1. Korinttilaisille 15:35 Mutta joku ehkä kysyy: Millä tavoin kuolleet herätetään? Ja millaisessa ruumiissa he tulevat?
1 Corinthians 15:35 But some man will say, How are the dead raised up? and with what body do they come?
1. Korinttilaisille 15:36 Sinä hullu, se, minkä kylvät, ei virry eloon, ellei se kuole.
1 Corinthians 15:36 You fool, that which you sow is not quickened, except it die:
1. Korinttilaisille 15:37 Ja minkä kylvät, et kylvä sitä ruumista, joka vasta on, vaan se kantoi jyvän, olipa se vehnää tai jotakin muuta viljaa.
1 Corinthians 15:37 And that which you sow, you sow not that body that shall be, but bore grain, it may chance of wheat, or of some other grain:
1. Korinttilaisille 15:38 Mutta Jumala antaa sille ruumiin, niin kuin on hyväksi nähnyt, ja jokaiselle siemenelle oman ruumiinsa.
1 Corinthians 15:38 But God gives it a body as it has pleased him, and to every seed his own body.
1. Korinttilaisille 15:39 Ei kaikki liha ole samaa lihaa; vaan toista on ihmisten liha, toista eläinten liha, toista kalojen liha ja toista lintujen liha.
1 Corinthians 15:39 All flesh is not the same flesh: but there is one kind of flesh of men, another flesh of beasts, another of fishes, and another of birds.
1. Korinttilaisille 15:40 On myös taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta taivaallisten kirkkaus on toinen ja maallisten toinen.
1 Corinthians 15:40 There are also celestial bodies, and bodies terrestrial: but the glory of the celestial is one, and the glory of the terrestrial is another.
1. Korinttilaisille 15:41 Auringolla on toinen kirkkaus ja kuulla toinen kirkkaus ja tähdillä toinen kirkkaus; sillä yksi tähti eroaa kirkkaudeltaan toisesta tähdestä.
1 Corinthians 15:41 There is one glory of the sun, and another glory of the moon, and another glory of the stars: for one star differs from another star in glory.
1. Korinttilaisille 15:42 Niin on kuolleiden ylösnousemuskin. Kylvetään katoavaisena, herätetään katoamattomana.
1 Corinthians 15:42 So also is the resurrection of the dead. It is sown in corruption; it is raised in incorruption:
1. Korinttilaisille 15:43 Se kylvetään häpeässä, se herätetään kirkkaudessa, se kylvetään heikkoudessa, se herätetään voimassa.
1 Corinthians 15:43 It is sown in dishonor; it is raised in glory: it is sown in weakness; it is raised in power:
1. Korinttilaisille 15:44 Kylvetään ajallinen ruumis, herätetään hengellinen ruumis. On ajallinen ruumis ja on hengellinen ruumis.
1 Corinthians 15:44 It is sown a natural body; it is raised a spiritual body. There is a natural body, and there is a spiritual body.
1. Korinttilaisille 15:45 Ja niin on kirjoitettu: Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu, viimeisestä Aadamista eläväksi tekevä henki.
1 Corinthians 15:45 And so it is written, The first man Adam was made a living soul; the last Adam was made a quickening spirit.
1. Korinttilaisille 15:46 Mutta ensin ei ole hengellinen, vaan luonnollinen, ja sitten hengellinen.
1 Corinthians 15:46 However, that was not first which is spiritual, but that which is natural; and afterward that which is spiritual.
1. Korinttilaisille 15:47 Ensimmäinen ihminen on maasta, maallinen; toinen ihminen on Herra taivaasta.
1 Corinthians 15:47 The first man is of the earth, earthy; the second man is the Lord from heaven.
1. Korinttilaisille 15:48 Millainen maallinen on, sellaisia ovat myös maalliset, ja millainen taivaallinen on, sellaisia ovat myös taivaalliset.
1 Corinthians 15:48 As is the earthy, such are they also that are earthy: and as is the heavenly, such are they also that are heavenly.
1. Korinttilaisille 15:49 Ja niin kuin olemme kantaneet maallisen kuvaa, me tulemme myös kantamaan taivaallisen kuvaa.
1 Corinthians 15:49 And as we have borne the image of the earthy, we shall also bear the image of the heavenly.
1. Korinttilaisille 15:50 Mutta tämän minä sanon, veljet, että liha ja veri eivät voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
1 Corinthians 15:50 Now this I say, brothers, that flesh and blood cannot inherit the kingdom of God; neither does corruption inherit incorruption.
1. Korinttilaisille 15:51 Katso, minä ilmoitan teille salaisuuden: emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme,
1 Corinthians 15:51 Behold, I show you a mystery; We shall not all sleep, but we shall all be changed,
1. Korinttilaisille 15:52 Yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa; sillä pasuuna soi, ja kuolleet nousevat ylös katoamattomina, ja me muutumme.
1 Corinthians 15:52 In a moment, in the twinkling of an eye, at the last trump: for the trumpet shall sound, and the dead shall be raised incorruptible, and we shall be changed.
1. Korinttilaisille 15:53 Sillä tämän katoavaisen täytyy pukeutua katoamattomuuteen ja tämän kuolevaisen kuolemattomuuteen.
1 Corinthians 15:53 For this corruptible must put on incorruption, and this mortal must put on immortality.
1. Korinttilaisille 15:54 Kun siis tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: Kuolema on nielty voittoon.
1 Corinthians 15:54 So when this corruptible shall have put on incorruption, and this mortal shall have put on immortality, then shall be brought to pass the saying that is written, Death is swallowed up in victory.
1. Korinttilaisille 15:55 Oi kuolema, missä on pistimesi? Oi hauta, missä on voittosi?
1 Corinthians 15:55 O death, where is your sting? O grave, where is your victory?
1. Korinttilaisille 15:56 Kuoleman pistin on synti, ja synnin voima on laki.
1 Corinthians 15:56 The sting of death is sin; and the strength of sin is the law.
1. Korinttilaisille 15:57 Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
1 Corinthians 15:57 But thanks be to God, which gives us the victory through our Lord Jesus Christ.
1. Korinttilaisille 15:58 Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, sillä tiedättehän, ettei teidän vaivannäkönne ole turha Herrassa.
1 Corinthians 15:58 Therefore, my beloved brothers, be you steadfast, unmovable, always abounding in the work of the Lord, for as much as you know that your labor is not in vain in the Lord.
1. Korinttilaisille 16:1 Mitä tulee keräykseen pyhien hyväksi, niin tehkää tekin niin kuin olen määrännyt Galatian seurakunnille.
1 Corinthians 16:1 Now concerning the collection for the saints, as I have given order to the churches of Galatia, even so do you.
1. Korinttilaisille 16:2 Viikon ensimmäisenä päivänä jokainen teistä voikoon säästää, sen mukaan kuin Jumala on hänen menestyksekseen tehnyt, ettei kokoontumisia olisi minun tullessani.
1 Corinthians 16:2 On the first day of the week let every one of you lay by him in store, as God has prospered him, that there be no gatherings when I come.
1. Korinttilaisille 16:3 Ja kun minä tulen, lähetän ne, jotka te kirjeillänne hyväksytte, viemään teidän anteliaisuuttanne Jerusalemiin.
1 Corinthians 16:3 And when I come, whomsoever you shall approve by your letters, them will I send to bring your liberality to Jerusalem.
1. Korinttilaisille 16:4 Ja jos minunkin on sopivaa mennä, he lähtevät minun kanssani.
1 Corinthians 16:4 And if it be meet that I go also, they shall go with me.
1. Korinttilaisille 16:5 Minä tulen nyt teidän luoksenne, kun olen kulkenut Makedonian läpi, sillä minä kuljen Makedonian läpi.
1 Corinthians 16:5 Now I will come to you, when I shall pass through Macedonia: for I do pass through Macedonia.
1. Korinttilaisille 16:6 Ja ehkä jäänkin, jopa talvehdin, teidän luoksenne, jotta voisitte saattaa minua matkalleni, minne ikinä menenkin.
1 Corinthians 16:6 And it may be that I will abide, yes, and winter with you, that you may bring me on my journey wherever I go.
1. Korinttilaisille 16:7 Sillä en nyt tahdo tavata teitä matkalla, mutta toivon voivani viipyä luonanne jonkin aikaa, jos Herra sallii.
1 Corinthians 16:7 For I will not see you now by the way; but I trust to tarry a while with you, if the Lord permit.
1. Korinttilaisille 16:8 Mutta minä viivyn Efesoksessa helluntaihin asti.
1 Corinthians 16:8 But I will tarry at Ephesus until Pentecost.
1. Korinttilaisille 16:9 Sillä minulle on avautunut suuri ja väkevä ovi, ja vastustajia on paljon.
1 Corinthians 16:9 For a great door and effectual is opened to me, and there are many adversaries.
1. Korinttilaisille 16:10 Jos Timoteus tulee, niin katsokaa, että hän voi olla teidän luonanne pelkäämättä, sillä hän tekee Herran työtä niin kuin minäkin.
1 Corinthians 16:10 Now if Timotheus come, see that he may be with you without fear: for he works the work of the Lord, as I also do.
1. Korinttilaisille 16:11 Älköön siis kukaan häntä halveksiko, vaan saattakaa hänet rauhassa menemään, että hän tulisi minun luokseni; sillä minä odotan häntä veljien kanssa.
1 Corinthians 16:11 Let no man therefore despise him: but conduct him forth in peace, that he may come to me: for I look for him with the brothers.
1. Korinttilaisille 16:12 Mitä tulee veljeemme Apollokseen, niin olen hartaasti pyytänyt häntä tulemaan teidän luoksenne veljien kanssa, mutta hän ei lainkaan halunnut tulla juuri nyt, vaan hän tulee, kun hänelle on sopiva aika.
1 Corinthians 16:12 As touching our brother Apollos, I greatly desired him to come to you with the brothers: but his will was not at all to come at this time; but he will come when he shall have convenient time.
1. Korinttilaisille 16:13 Pitäkää silmällä itseänne, pysykää lujina uskossa, olkaa miehet, olkaa vahvoja.
1 Corinthians 16:13 Watch you, stand fast in the faith, quit you like men, be strong.
1. Korinttilaisille 16:14 Tehkää kaikki asianne hyväntekeväisyyden voimalla.
1 Corinthians 16:14 Let all your things be done with charity.
1. Korinttilaisille 16:15 Minä kehotan teitä, veljet, (te tiedätte Stefanaan suvun olevan Akhaian esikoissyntyisiä ja että he ovat antautuneet pyhien palvelukseen)
1 Corinthians 16:15 I beseech you, brothers, (you know the house of Stephanas, that it is the first fruits of Achaia, and that they have addicted themselves to the ministry of the saints,)
1. Korinttilaisille 16:16 Että olkaa alamaiset sellaisille ja jokaiselle, joka auttaa meitä ja tekee työtä.
1 Corinthians 16:16 That you submit yourselves to such, and to every one that helps with us, and labors.
1. Korinttilaisille 16:17 Iloitsen Stefanaan, Fortunatuksen ja Akaikuksen tulosta, sillä sen, mitä teiltä puuttui, he ovat täydentäneet.
1 Corinthians 16:17 I am glad of the coming of Stephanas and Fortunatus and Achaicus: for that which was lacking on your part they have supplied.
1. Korinttilaisille 16:18 Sillä he ovat virvoittaneet minun henkeäni ja teidän; tunnustakaa siis heidät, jotka sellaisia ovat.
1 Corinthians 16:18 For they have refreshed my spirit and yours: therefore acknowledge you them that are such.
1. Korinttilaisille 16:19 Aasian seurakunnat tervehtivät teitä. Myös Aquila ja Priscilla tervehtivät teitä paljon Herran nimessä, samoin kuin heidän kodissaan kokoontuva seurakunta.
1 Corinthians 16:19 The churches of Asia salute you. Aquila and Priscilla salute you much in the Lord, with the church that is in their house.
1. Korinttilaisille 16:20 Kaikki veljet tervehtivät teitä. Tervehtikää toisianne pyhällä suudelmalla.
1 Corinthians 16:20 All the brothers greet you. Greet you one another with an holy kiss.
1. Korinttilaisille 16:21 Tervehdys minun, Paavalin, omakätisesti kirjoittamani.
1 Corinthians 16:21 The salutation of me Paul with my own hand.
1. Korinttilaisille 16:22 Jos joku ei rakasta Herraa Jeesusta Kristusta, olkoon erotettu, Maranatha.
1 Corinthians 16:22 If any man love not the Lord Jesus Christ, let him be Anathema Maranatha.
1. Korinttilaisille 16:23 Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne.
1 Corinthians 16:23 The grace of our Lord Jesus Christ be with you.
1. Korinttilaisille 16:24 Rakkauteni olkoon teidän kaikkien kanssa Kristuksessa Jeesuksessa. Aamen.
1 Corinthians 16:24 My love be with you all in Christ Jesus. Amen.
2. Korinttilaisille 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus, Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle ja kaikille pyhille koko Akhaiassa:
2 Corinthians 1:1 Paul, an apostle of Jesus Christ by the will of God, and Timothy our brother, to the church of God which is at Corinth, with all the saints which are in all Achaia:
2. Korinttilaisille 1:2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
2 Corinthians 1:2 Grace be to you and peace from God our Father, and from the Lord Jesus Christ.
2. Korinttilaisille 1:3 Kiitetty olkoon Jumala, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,
2 Corinthians 1:3 Blessed be God, even the Father of our Lord Jesus Christ, the Father of mercies, and the God of all comfort;
2. Korinttilaisille 1:4 Joka meitä lohduttaa kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka ovat missä ahdingossa tahansa.
2 Corinthians 1:4 Who comforts us in all our tribulation, that we may be able to comfort them which are in any trouble, by the comfort with which we ourselves are comforted of God.
2. Korinttilaisille 1:5 Sillä niin kuin Kristuksen kärsimykset runsain määrin tulevat meidän osaksemme, niin tulee myös meidän lohdutuksemme runsain määrin osaksemme Kristuksen kautta.
2 Corinthians 1:5 For as the sufferings of Christ abound in us, so our consolation also abounds by Christ.
2. Korinttilaisille 1:6 Ja jos meitä ahdistetaan, se tapahtuu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi, joka vaikuttaa samojen kärsimysten kestämiseen, joita mekin kärsimme; tai jos meitä lohdutetaan, se tapahtuu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi.
2 Corinthians 1:6 And whether we be afflicted, it is for your consolation and salvation, which is effectual in the enduring of the same sufferings which we also suffer: or whether we be comforted, it is for your consolation and salvation.
2. Korinttilaisille 1:7 Ja toivomme teistä on vahva, tietäen, että niin kuin olette osallisia kärsimyksistä, niin tulette olemaan osallisena myös lohdutuksesta.
2 Corinthians 1:7 And our hope of you is steadfast, knowing, that as you are partakers of the sufferings, so shall you be also of the consolation.
2. Korinttilaisille 1:8 Sillä emme tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä ahdingosta, joka meitä kohtasi Aasiassa: meitä ahdistettiin ylenpalttisesti, yli voimiemme, niin että olimme jo epätoivoisia hengestämme.
2 Corinthians 1:8 For we would not, brothers, have you ignorant of our trouble which came to us in Asia, that we were pressed out of measure, above strength, so that we despaired even of life:
2. Korinttilaisille 1:9 Mutta meillä oli itsessämme kuolemantuomio, ettemme turvaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka herättää kuolleet.
2 Corinthians 1:9 But we had the sentence of death in ourselves, that we should not trust in ourselves, but in God which raises the dead:
2. Korinttilaisille 1:10 Joka pelasti meidät niin suuresta kuolemasta ja pelastaa edelleen; häneen me toivomme, että hän pelastaa meidät vielä;
2 Corinthians 1:10 Who delivered us from so great a death, and does deliver: in whom we trust that he will yet deliver us;
2. Korinttilaisille 1:11 Te myös autatte yhdessä rukoilemalla meidän puolestamme, että siitä lahjasta, joka meille on annettu monien ihmisten kautta, monet kiittäisivät meitä.
2 Corinthians 1:11 You also helping together by prayer for us, that for the gift bestowed on us by the means of many persons thanks may be given by many on our behalf.
2. Korinttilaisille 1:12 Sillä meidän ylpeytemme on tämä: omantuntomme todistus siitä, että me olemme vaeltaneet maailmassa ja erityisesti teidän tähtenne yksinkertaisuudessa ja Jumalan mielen mukaisessa vilpittömyydessä, emme lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armosta.
2 Corinthians 1:12 For our rejoicing is this, the testimony of our conscience, that in simplicity and godly sincerity, not with fleshly wisdom, but by the grace of God, we have had our conversation in the world, and more abundantly to you-ward.
2. Korinttilaisille 1:13 Sillä emme kirjoita teille mitään muuta kuin mitä luette tai tunnustatte; ja toivon, että tunnustatte loppuun asti;
2 Corinthians 1:13 For we write none other things to you, than what you read or acknowledge; and I trust you shall acknowledge even to the end;
2. Korinttilaisille 1:14 Niinkuin olette osaksi meidät tunnustaneet, että me olemme teidän ilonne, niin kuin tekin olette meidän Herran Jeesuksen päivänä.
2 Corinthians 1:14 As also you have acknowledged us in part, that we are your rejoicing, even as you also are our’s in the day of the Lord Jesus.
2. Korinttilaisille 1:15 Ja tässä luottamuksessa aikoin tulla luoksenne ennen, jotta saisitte toisenkin kerran osaksenne hyväntekeväisyyden;
2 Corinthians 1:15 And in this confidence I was minded to come to you before, that you might have a second benefit;
2. Korinttilaisille 1:16 ja kulkea teidän kauttanne Makedoniaan ja palata Makedoniasta teidän luoksenne ja teidän saattamanani Juudeaan.
2 Corinthians 1:16 And to pass by you into Macedonia, and to come again out of Macedonia to you, and of you to be brought on my way toward Judaea.
2. Korinttilaisille 1:17 Kun siis näin ajattelin, elinkö kevytmielisyydessä, vai ajattelenko lihan mukaan, että minulla olisi kyllä, kyllä, ja ei, ei?
2 Corinthians 1:17 When I therefore was thus minded, did I use lightness? or the things that I purpose, do I purpose according to the flesh, that with me there should be yes yes, and no no?
2. Korinttilaisille 1:18 Mutta Jumalan totuus ei ole se, että meidän puheemme teille oli sekä kyllä että ei.
2 Corinthians 1:18 But as God is true, our word toward you was not yes and no.
2. Korinttilaisille 1:19 Sillä Jumalan Poika, Jeesus Kristus, jota me, minä, Silvanus ja Timoteus, olemme teidän keskellänne saarnanneet, ei ollut kyllä ja ei, vaan hänessä oli kyllä.
2 Corinthians 1:19 For the Son of God, Jesus Christ, who was preached among you by us, even by me and Silvanus and Timotheus, was not yes and no, but in him was yes.
2. Korinttilaisille 1:20 Sillä kaikki Jumalan lupaukset ovat hänessä kyllä, ja hänessä aamen, Jumalan kunniaksi meidän kauttamme.
2 Corinthians 1:20 For all the promises of God in him are yes, and in him Amen, to the glory of God by us.
2. Korinttilaisille 1:21 Mutta se, joka meidät teidän kanssanne Kristuksessa vahvistaa ja joka meidät on voidellut, on Jumala;
2 Corinthians 1:21 Now he which establishes us with you in Christ, and has anointed us, is God;
2. Korinttilaisille 1:22 joka on myös sinettinsä painanut ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.
2 Corinthians 1:22 Who has also sealed us, and given the earnest of the Spirit in our hearts.
2. Korinttilaisille 1:23 Ja minä kutsun Jumalan sieluni todistukseksi, että teitä säästääkseni en vielä tullut Korinttoon.
2 Corinthians 1:23 Moreover I call God for a record on my soul, that to spare you I came not as yet to Corinth.
2. Korinttilaisille 1:24 Emme siksi, että meillä olisi vallitsemuksia teidän uskoonne, vaan me olemme teidän ilonne auttajia, sillä uskon kautta te pysytte.
2 Corinthians 1:24 Not for that we have dominion over your faith, but are helpers of your joy: for by faith you stand.
2. Korinttilaisille 2:1 Mutta päätin itsekseni, etten enää tulisi luoksenne murheen vallassa.
2 Corinthians 2:1 But I determined this with myself, that I would not come again to you in heaviness.
2. Korinttilaisille 2:2 Sillä jos minä teen teidät surulliseksi, kuka sitten ilahduttaa minua, ellei se, jonka minä teen surulliseksi?
2 Corinthians 2:2 For if I make you sorry, who is he then that makes me glad, but the same which is made sorry by me?
2. Korinttilaisille 2:3 Ja tämän minä kirjoitin teille, etten tullessani joutuisi murheen kohteeksi niiden taholta, joista minun pitäisi iloita, sillä minä luotan teihin kaikkiin siihen, että minun iloni on teidän kaikkien ilo.
2 Corinthians 2:3 And I wrote this same to you, lest, when I came, I should have sorrow from them of whom I ought to rejoice; having confidence in you all, that my joy is the joy of you all.
2. Korinttilaisille 2:4 Sillä suuressa sydämen tuskassa ja tuskassa minä kirjoitin teille monin kyynelin, en sitä varten, että teidän pitäisi murheen vallassa, vaan että te tuntisitte sen rakkauden, jota minulla on yltäkylläisesti teitä kohtaan.
2 Corinthians 2:4 For out of much affliction and anguish of heart I wrote to you with many tears; not that you should be grieved, but that you might know the love which I have more abundantly to you.
2. Korinttilaisille 2:5 Mutta jos joku on aiheuttanut minulle mielipahaa, hän ei ole aiheuttanut sitä minulle, mutta osittain siksi, etten minä teille kaikille rasittaisi.
2 Corinthians 2:5 But if any have caused grief, he has not grieved me, but in part: that I may not overcharge you all.
2. Korinttilaisille 2:6 Sellaiselle miehelle riittää tämä rangaistus, jonka monet langettivat.
2 Corinthians 2:6 Sufficient to such a man is this punishment, which was inflicted of many.
2. Korinttilaisille 2:7 Sinun tulisi siis mieluummin antaa hänelle anteeksi ja lohduttaa häntä, ettei liiallinen suru valtaisi häntä.
2 Corinthians 2:7 So that contrariwise you ought rather to forgive him, and comfort him, lest perhaps such a one should be swallowed up with overmuch sorrow.
2. Korinttilaisille 2:8 Siksi pyydän sinua vahvistamaan rakkautesi häntä kohtaan.
2 Corinthians 2:8 Why I beseech you that you would confirm your love toward him.
2. Korinttilaisille 2:9 Sillä juuri sitä varten minä myös kirjoitin, että tietäisin teidän voivan, oletteko te kaikessa kuuliaisia.
2 Corinthians 2:9 For to this end also did I write, that I might know the proof of you, whether you be obedient in all things.
2. Korinttilaisille 2:10 Kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille minäkin annan anteeksi. Sillä jos minä jotakin anteeksi annoin, sen minä teidän tähtenne annoin anteeksi Kristuksen edessä.
2 Corinthians 2:10 To whom you forgive any thing, I forgive also: for if I forgave any thing, to whom I forgave it, for your sakes forgave I it in the person of Christ;
2. Korinttilaisille 2:11 Ettei Saatana pääsisi meistä voitolle, sillä me emme ole tietämättömiä hänen juonistaan.
2 Corinthians 2:11 Lest Satan should get an advantage of us: for we are not ignorant of his devices.
2. Korinttilaisille 2:12 Ja kun tulin Troaakseen saarnaamaan Kristuksen evankeliumia ja minulle avautui ovi Herralta,
2 Corinthians 2:12 Furthermore, when I came to Troas to preach Christ’s gospel, and a door was opened to me of the Lord,
2. Korinttilaisille 2:13 Minulla ei ollut lepoa hengessäni, koska en löytänyt veljeäni Titusta; vaan jätin heidät hyvästit ja lähdin sieltä Makedoniaan.
2 Corinthians 2:13 I had no rest in my spirit, because I found not Titus my brother: but taking my leave of them, I went from there into Macedonia.
2. Korinttilaisille 2:14 Kiitos olkoon nyt Jumalalle, joka aina saattaa meidät voittoon Kristuksessa ja tuo meidän kauttamme ilmi tuntemisensa tuoksun joka paikassa.
2 Corinthians 2:14 Now thanks be to God, which always causes us to triumph in Christ, and makes manifest the aroma of his knowledge by us in every place.
2. Korinttilaisille 2:15 Sillä me olemme Jumalalle Kristuksen tuoksu, sekä pelastuvissa että kadotukseen joutuvissa.
2 Corinthians 2:15 For we are to God a sweet smell of Christ, in them that are saved, and in them that perish:
2. Korinttilaisille 2:16 Toiselle me olemme kuoleman haju kuolemalle ja toiselle elämän haju elämälle. Ja kuka on näihin kelvollinen?
2 Corinthians 2:16 To the one we are the smell of death to death; and to the other the smell of life to life. And who is sufficient for these things?
2. Korinttilaisille 2:17 Sillä me emme ole niin kuin monet, jotka Jumalan sanaa vääristelevät, vaan me puhumme vilpittömästi, niin kuin Jumalasta, Jumalan edessä, Kristuksessa.
2 Corinthians 2:17 For we are not as many, which corrupt the word of God: but as of sincerity, but as of God, in the sight of God speak we in Christ.
2. Korinttilaisille 3:1 Alammeko taas suositella itseämme, vai tarvitsemmeko me, kuten jotkut muut, teille osoitettuja suosituskirjeitä tai teiltä itseltämme annettuja suosituskirjeitä?
2 Corinthians 3:1 Do we begin again to commend ourselves? or need we, as some others, letters of commendation to you, or letters of commendation from you?
2. Korinttilaisille 3:2 Sinä olet meidän sydämiimme kirjoitettu kirjeemme, jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat:
2 Corinthians 3:2 You are our letter written in our hearts, known and read of all men:
2. Korinttilaisille 3:3 Sillä niin kuin te selvästikin olette Kristuksen kirje, meidän palvelutyöllämme kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin.
2 Corinthians 3:3 For as much as you are manifestly declared to be the letter of Christ ministered by us, written not with ink, but with the Spirit of the living God; not in tables of stone, but in fleshy tables of the heart.
2. Korinttilaisille 3:4 Ja tällainen luottamus meillä on Kristuksen kautta Jumalaan,
2 Corinthians 3:4 And such trust have we through Christ to God-ward:
2. Korinttilaisille 3:5 Ei niin, että me itsestämme olisimme kykeneviä ajattelemaan mitään ikään kuin itsestämme, vaan kykymme on Jumalasta;
2 Corinthians 3:5 Not that we are sufficient of ourselves to think any thing as of ourselves; but our sufficiency is of God;
2. Korinttilaisille 3:6 Joka on tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, ei kirjainta, vaan Henkeä; sillä kirjain tappaa, mutta Henki tekee eläväksi.
2 Corinthians 3:6 Who also has made us able ministers of the new testament; not of the letter, but of the spirit: for the letter kills, but the spirit gives life.
2. Korinttilaisille 3:7 Mutta jos kuoleman palvelus, kirjoitettuna ja kiviin kaiverrettuna, oli kirkkaan kirkkauden vallassa, niin etteivät israelilaiset voineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kirkkaus oli katoamassa,
2 Corinthians 3:7 But if the ministration of death, written and engraved in stones, was glorious, so that the children of Israel could not steadfastly behold the face of Moses for the glory of his countenance; which glory was to be done away:
2. Korinttilaisille 3:8 Kuinka ei hengen palvelus olisi paljon kirkkaampaa?
2 Corinthians 3:8 How shall not the ministration of the spirit be rather glorious?
2. Korinttilaisille 3:9 Sillä jos tuomion virka on kirkkaus, niin paljon enemmän vanhurskauden virka on kirkkaus ylenpalttisesti ylenpalttinen.
2 Corinthians 3:9 For if the ministration of condemnation be glory, much more does the ministration of righteousness exceed in glory.
2. Korinttilaisille 3:10 Sillä edes se, mikä oli tehty kirkkaaksi, ei tässä suhteessa ollut kirkkautta ylenpalttisen kirkkauden vuoksi.
2 Corinthians 3:10 For even that which was made glorious had no glory in this respect, by reason of the glory that excels.
2. Korinttilaisille 3:11 Sillä jos katoava oli kirkkaana, niin paljon enemmän kirkkaana on jäljellä oleva.
2 Corinthians 3:11 For if that which is done away was glorious, much more that which remains is glorious.
2. Korinttilaisille 3:12 Koska meillä siis on tällainen toivo, me puhumme erittäin selkeästi:
2 Corinthians 3:12 Seeing then that we have such hope, we use great plainness of speech:
2. Korinttilaisille 3:13 Eikä niin kuin Mooses, joka pani peitteen kasvoilleen, etteivät israelilaiset voisi katsoa katoavan ajan loppua,
2 Corinthians 3:13 And not as Moses, which put a veil over his face, that the children of Israel could not steadfastly look to the end of that which is abolished:
2. Korinttilaisille 3:14 Mutta heidän mielensä paatuivat; sillä sama peite pysyy tänäkin päivänä, jota ei poisteta Vanhan testamentin lukemisessa; se peite katoaa Kristuksessa.
2 Corinthians 3:14 But their minds were blinded: for until this day remains the same veil not taken away in the reading of the old testament; which veil is done away in Christ.
2. Korinttilaisille 3:15 Mutta vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä.
2 Corinthians 3:15 But even to this day, when Moses is read, the veil is on their heart.
2. Korinttilaisille 3:16 Mutta kun se kääntyy Herran puoleen, otetaan peite pois.
2 Corinthians 3:16 Nevertheless when it shall turn to the Lord, the veil shall be taken away.
2. Korinttilaisille 3:17 Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus.
2 Corinthians 3:17 Now the Lord is that Spirit: and where the Spirit of the Lord is, there is liberty.
2. Korinttilaisille 3:18 Mutta me kaikki, avoimin kasvoin katsellen Herran kirkkautta kuin peilistä, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin Herran Henki muuttaa.
2 Corinthians 3:18 But we all, with open face beholding as in a glass the glory of the Lord, are changed into the same image from glory to glory, even as by the Spirit of the LORD.
2. Korinttilaisille 4:1 Koska meillä siis on tämä palvelus, sen mukaan kuin olemme laupeuden saaneet, emme väsy;
2 Corinthians 4:1 Therefore seeing we have this ministry, as we have received mercy, we faint not;
2. Korinttilaisille 4:2 Vaan olemme luopuneet häpeän kätketyistä teoista, emmekä vaella kavaluudessa emmekä vääristele Jumalan sanaa petollisesti, vaan julki tuomalla totuuden suosittelemme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.
2 Corinthians 4:2 But have renounced the hidden things of dishonesty, not walking in craftiness, nor handling the word of God deceitfully; but by manifestation of the truth commending ourselves to every man’s conscience in the sight of God.
2. Korinttilaisille 4:3 Mutta jos meidän evankeliumimme on kätketty, se on kätketty niiltä, jotka kadotukseen joutuvat.
2 Corinthians 4:3 But if our gospel be hid, it is hid to them that are lost:
2. Korinttilaisille 4:4 Joissa uskottomien mielet tämän maailman jumala on sokaissut, ettei heille loista Kristuksen kirkkauden evankeliumin valo, joka on Jumalan kuva.
2 Corinthians 4:4 In whom the god of this world has blinded the minds of them which believe not, lest the light of the glorious gospel of Christ, who is the image of God, should shine to them.
2. Korinttilaisille 4:5 Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, Herraa; ja me olemme teidän palvelijoitanne Jeesuksen tähden.
2 Corinthians 4:5 For we preach not ourselves, but Christ Jesus the Lord; and ourselves your servants for Jesus’ sake.
2. Korinttilaisille 4:6 Sillä Jumala, joka sanoi: Loistakoon valo pimeydestä, on valaisema meidän sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, joka loistaa Jeesuksen Kristuksen kasvoissa, loistaisi valollaan.
2 Corinthians 4:6 For God, who commanded the light to shine out of darkness, has shined in our hearts, to give the light of the knowledge of the glory of God in the face of Jesus Christ.
2. Korinttilaisille 4:7 Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo valtava voima olisi Jumalan eikä meidän.
2 Corinthians 4:7 But we have this treasure in earthen vessels, that the excellency of the power may be of God, and not of us.
2. Korinttilaisille 4:8 Me olemme joka taholla ahdingossa, mutta emme ahdingossa; me olemme neuvottomat, mutta emme toivottomat;
2 Corinthians 4:8 We are troubled on every side, yet not distressed; we are perplexed, but not in despair;
2. Korinttilaisille 4:9 Vainottuja, mutta emme hylättyjä; maahan lyötyjä, mutta emme tuhottuja;
2 Corinthians 4:9 Persecuted, but not forsaken; cast down, but not destroyed;
2. Korinttilaisille 4:10 Me kannamme aina ruumiissamme Herran Jeesuksen kuolemaa, jotta Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme julki.
2 Corinthians 4:10 Always bearing about in the body the dying of the Lord Jesus, that the life also of Jesus might be made manifest in our body.
2. Korinttilaisille 4:11 Sillä me, jotka elämme, olemme aina annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi ilmi kuolevaisessa lihassamme.
2 Corinthians 4:11 For we which live are always delivered to death for Jesus’ sake, that the life also of Jesus might be made manifest in our mortal flesh.
2. Korinttilaisille 4:12 Niin kuolema siis tekee työtään meissä, mutta elämä teissä.
2 Corinthians 4:12 So then death works in us, but life in you.
2. Korinttilaisille 4:13 Meillä on sama uskon Henki, niin kuin on kirjoitettu: Minä uskoin, ja siksi minä puhuin. Mekin uskomme, ja siksi me puhumme.
2 Corinthians 4:13 We having the same spirit of faith, according as it is written, I believed, and therefore have I spoken; we also believe, and therefore speak;
2. Korinttilaisille 4:14 Tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, herättää meidätkin Jeesuksen kautta ja asettaa meidät teidän kanssanne.
2 Corinthians 4:14 Knowing that he which raised up the Lord Jesus shall raise up us also by Jesus, and shall present us with you.
2. Korinttilaisille 4:15 Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että runsas armo koituisi monien kiitoksen kautta Jumalan kunniaksi.
2 Corinthians 4:15 For all things are for your sakes, that the abundant grace might through the thanksgiving of many redound to the glory of God.
2. Korinttilaisille 4:16 Sentähden me emme väsy; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, sisäinen ihmisemme kuitenkin uudistuu päivä päivältä.
2 Corinthians 4:16 For which cause we faint not; but though our outward man perish, yet the inward man is renewed day by day.
2. Korinttilaisille 4:17 Sillä hetken kestävä, kevyt ahdistuksemme tuottaa meille paljon suuremman, iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden,
2 Corinthians 4:17 For our light affliction, which is but for a moment, works for us a far more exceeding and eternal weight of glory;
2. Korinttilaisille 4:18 Emmekä katso näkyväisiin, vaan näkymättömiin; sillä näkyvät ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.
2 Corinthians 4:18 While we look not at the things which are seen, but at the things which are not seen: for the things which are seen are temporal; but the things which are not seen are eternal.
2. Korinttilaisille 5:1 Sillä me tiedämme, että jos tämä maallinen majamme puretaan, meillä on Jumalan rakentama talo, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
2 Corinthians 5:1 For we know that if our earthly house of this tabernacle were dissolved, we have a building of God, an house not made with hands, eternal in the heavens.
2. Korinttilaisille 5:2 Sillä tässä me huokaamme, hartaasti ikävöidessämme saada pukeutua siihen majaamme, joka on taivaasta,
2 Corinthians 5:2 For in this we groan, earnestly desiring to be clothed on with our house which is from heaven:
2. Korinttilaisille 5:3 Jos niin on, että vaatetettuina meitä ei löydetä alasti.
2 Corinthians 5:3 If so be that being clothed we shall not be found naked.
2. Korinttilaisille 5:4 Sillä me, jotka olemme tässä majassa, huokaamme, kuormitettuina, emme tahdo riisuutua, vaan pukeutua, että kuolevainen elämä nielisi sen.
2 Corinthians 5:4 For we that are in this tabernacle do groan, being burdened: not for that we would be unclothed, but clothed on, that mortality might be swallowed up of life.
2. Korinttilaisille 5:5 Mutta se, joka on tehnyt meidät samaan tarkoitukseen, on Jumala, joka on antanut meille myös Hengen vakuudeksi.
2 Corinthians 5:5 Now he that has worked us for the selfsame thing is God, who also has given to us the earnest of the Spirit.
2. Korinttilaisille 5:6 Sentähden me olemme aina turvallisella mielellä, tietäen, että niin kauan kuin olemme kotona ruumiissa, olemme poissa Herran luota.
2 Corinthians 5:6 Therefore we are always confident, knowing that, whilst we are at home in the body, we are absent from the Lord:
2. Korinttilaisille 5:7 (Sillä me vaellamme uskossa, emme näkemisessä.)
2 Corinthians 5:7 (For we walk by faith, not by sight:)
2. Korinttilaisille 5:8 Me olemme luottavaisia, sanon minä, ja haluamme mieluummin olla poissa ruumiista ja olla läsnä Herran kanssa.
2 Corinthians 5:8 We are confident, I say, and willing rather to be absent from the body, and to be present with the Lord.
2. Korinttilaisille 5:9 Miksi me teemme työtä, jotta hän hyväksyisi meidät, olimmepa läsnä tai poissa.
2 Corinthians 5:9 Why we labor, that, whether present or absent, we may be accepted of him.
2. Korinttilaisille 5:10 Sillä meidän kaikkien täytyy ilmestyä Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, mitä hän ruumiissaan on tehnyt, olkoon se hyvää tai pahaa.
2 Corinthians 5:10 For we must all appear before the judgment seat of Christ; that every one may receive the things done in his body, according to that he has done, whether it be good or bad.
2. Korinttilaisille 5:11 Koska siis tunnemme Herran pelon, me saamme ihmiset uskomaan, mutta Jumala on tehnyt meistä ilmeisiä, ja toivon, että teidänkin omassatunnossanne meidät on tehty ilmeisiksi.
2 Corinthians 5:11 Knowing therefore the terror of the Lord, we persuade men; but we are made manifest to God; and I trust also are made manifest in your consciences.
2. Korinttilaisille 5:12 Sillä emme taas suosittele itseämme teille, vaan annamme teille aihetta kerskua meistä, jotta teillä olisi jotakin, mitä vastata niille, jotka kerskuvat ulkonäöllä eivätkä sydämellä.
2 Corinthians 5:12 For we commend not ourselves again to you, but give you occasion to glory on our behalf, that you may have somewhat to answer them which glory in appearance, and not in heart.
2. Korinttilaisille 5:13 Sillä jos olemme poissa tolaltaan, se on Jumalan tähden; ja jos olemme selviä, se on teidän asianne tähden.
2 Corinthians 5:13 For whether we be beside ourselves, it is to God: or whether we be sober, it is for your cause.
2. Korinttilaisille 5:14 Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä; me tuomitsemme, että jos yksi on kuollut kaikkien puolesta, silloin kaikki ovat kuolleet.
2 Corinthians 5:14 For the love of Christ constrains us; because we thus judge, that if one died for all, then were all dead:
2. Korinttilaisille 5:15 Ja että hän kuoli kaikkien puolesta, jotta elävät eivät tästä lähtien eläisi itselleen, vaan hänelle, joka kuoli heidän puolestansa ja nousi ylös.
2 Corinthians 5:15 And that he died for all, that they which live should not from now on live to themselves, but to him which died for them, and rose again.
2. Korinttilaisille 5:16 Miksi emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan? Vaikka olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan tästä lähtien enää tunne häntä.
2 Corinthians 5:16 Why from now on know we no man after the flesh: yes, though we have known Christ after the flesh, yet now from now on know we him no more.
2. Korinttilaisille 5:17 Sentähden, jos joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus; vanha on kadonnut, katso, uusi on tullut tilalle.
2 Corinthians 5:17 Therefore if any man be in Christ, he is a new creature: old things are passed away; behold, all things are become new.
2. Korinttilaisille 5:18 Ja kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran,
2 Corinthians 5:18 And all things are of God, who has reconciled us to himself by Jesus Christ, and has given to us the ministry of reconciliation;
2. Korinttilaisille 5:19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovinnon sanan.
2 Corinthians 5:19 To wit, that God was in Christ, reconciling the world to himself, not imputing their trespasses to them; and has committed to us the word of reconciliation.
2. Korinttilaisille 5:20 Kristuksen lähettiläinä me siis olemme, ikään kuin Jumala itse kehottaisi teitä meidän kauttamme. Kristuksen puolesta pyydämme: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
2 Corinthians 5:20 Now then we are ambassadors for Christ, as though God did beseech you by us: we pray you in Christ’s stead, be you reconciled to God.
2. Korinttilaisille 5:21 Sillä hän teki hänet, joka ei synnistä tiennyt, meidän tähtemme synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.
2 Corinthians 5:21 For he has made him to be sin for us, who knew no sin; that we might be made the righteousness of God in him.
2. Korinttilaisille 6:1 Hänen työtovereitaan siis me pyydämme teitä myös ottamaan vastaan Jumalan armoa turhaan.
2 Corinthians 6:1 We then, as workers together with him, beseech you also that you receive not the grace of God in vain.
2. Korinttilaisille 6:2 (Sillä hän sanoi: Minä olen kuullut sinua otollisena aikana ja auttanut sinua pelastuksen päivänä. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.)
2 Corinthians 6:2 (For he said, I have heard you in a time accepted, and in the day of salvation have I succored you: behold, now is the accepted time; behold, now is the day of salvation.)
2. Korinttilaisille 6:3 Älkää missään loukkaako, ettei palvelusta moitittaisi,
2 Corinthians 6:3 Giving no offense in any thing, that the ministry be not blamed:
2. Korinttilaisille 6:4 Vaan kaikessa me osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita, suuressa kärsivällisyydessä, ahdistuksissa, hädissä,
2 Corinthians 6:4 But in all things approving ourselves as the ministers of God, in much patience, in afflictions, in necessities, in distresses,
2. Korinttilaisille 6:5 Ruoskinnoissa, vankeudessa, mellakoissa, vaivannäössä, valvoessa, paastossa;
2 Corinthians 6:5 In stripes, in imprisonments, in tumults, in labors, in watchings, in fastings;
2. Korinttilaisille 6:6 Puhtaudella, tiedolla, pitkämielisyydellä, ystävällisyydellä, Pyhällä Hengellä, vilpittömällä rakkaudella,
2 Corinthians 6:6 By pureness, by knowledge, by long-suffering, by kindness, by the Holy Ghost, by love unfeigned,
2. Korinttilaisille 6:7 Totuuden sanalla, Jumalan voimalla, vanhurskauden sota-asulla oikealla ja vasemmalla,
2 Corinthians 6:7 By the word of truth, by the power of God, by the armor of righteousness on the right hand and on the left,
2. Korinttilaisille 6:8 Kunnian ja häpeän, pahat ja hyvät maineet: pettäjinä ja kuitenkin totuudenmukaisina;
2 Corinthians 6:8 By honor and dishonor, by evil report and good report: as deceivers, and yet true;
2. Korinttilaisille 6:9 Tuntemattomina, mutta kuitenkin tunnettuina; kuolevina, ja katso, me elämme; kuritettuina, emmekä tapettuina;
2 Corinthians 6:9 As unknown, and yet well known; as dying, and, behold, we live; as chastened, and not killed;
2. Korinttilaisille 6:10 Murheellisia, mutta aina iloisia; köyhiä, mutta monia rikkaiksi tekeviä; mitään omistamattomia, mutta kuitenkin kaikkea omistavia.
2 Corinthians 6:10 As sorrowful, yet always rejoicing; as poor, yet making many rich; as having nothing, and yet possessing all things.
2. Korinttilaisille 6:11 Oi te korinttilaiset, suumme on avoinna teille, sydämemme on avartunut.
2 Corinthians 6:11 O you Corinthians, our mouth is open to you, our heart is enlarged.
2. Korinttilaisille 6:12 Te ette ole ahtaalla meissä, mutta te olette ahtaalla omissa sisimmässänne.
2 Corinthians 6:12 You are not straitened in us, but you are straitened in your own bowels.
2. Korinttilaisille 6:13 Nyt palkaksi samalla tavalla (puhun niin kuin lapsilleni): avartukaa tekin.
2 Corinthians 6:13 Now for a recompense in the same, (I speak as to my children,) be you also enlarged.
2. Korinttilaisille 6:14 Älkää ottako vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteyttä on vanhurskaudella ja vääryydellä, ja mitä yhteyttä valkeudella ja pimeydellä?
2 Corinthians 6:14 Be you not unequally yoked together with unbelievers: for what fellowship has righteousness with unrighteousness? and what communion has light with darkness?
2. Korinttilaisille 6:15 Ja mitä yhteistä on Kristuksella Belialin kanssa, tai mitä osaa uskovalla on uskottoman kanssa?
2 Corinthians 6:15 And what concord has Christ with Belial? or what part has he that believes with an infidel?
2. Korinttilaisille 6:16 Ja miten Jumalan temppeli sopii yhteen epäjumalien kanssa? Sillä te olette elävän Jumalan temppeli. Niin kuin Jumala on sanonut: Minä olen asuva heissä ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
2 Corinthians 6:16 And what agreement has the temple of God with idols? for you are the temple of the living God; as God has said, I will dwell in them, and walk in them; and I will be their God, and they shall be my people.
2. Korinttilaisille 6:17 Miksi teidän on mentävä pois heidän keskeltään ja erotuttava heistä, sanoi Herra, älkääkä koskeko saastaiseen; niin minä otan teidät huostaani.
2 Corinthians 6:17 Why come out from among them, and be you separate, said the Lord, and touch not the unclean thing; and I will receive you.
2. Korinttilaisille 6:18 Ja olen teille Isä, ja te tulette olemaan minun poikiani ja tyttäriäni, sanoo Herra, Kaikkivaltias.
2 Corinthians 6:18 And will be a Father to you, and you shall be my sons and daughters, said the Lord Almighty.
2. Korinttilaisille 7:1 Koska meillä siis, rakkaani, on nämä lupaukset, puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastaisuudesta ja saattakaamme pyhyytemme täydellisyyteen Jumalan pelossa.
2 Corinthians 7:1 Having therefore these promises, dearly beloved, let us cleanse ourselves from all filthiness of the flesh and spirit, perfecting holiness in the fear of God.
2. Korinttilaisille 7:2 Ottakaa meidät vastaan; emme ole tehneet kenellekään vääryyttä, emme ole turmelleet ketään, emme ole ketään pettäneet.
2 Corinthians 7:2 Receive us; we have wronged no man, we have corrupted no man, we have defrauded no man.
2. Korinttilaisille 7:3 En sano tätä tuomitakseni sinua, sillä olen jo sanonut, että sinä olet sydämissämme, että kuolisimme ja eläisimme kanssasi.
2 Corinthians 7:3 I speak not this to condemn you: for I have said before, that you are in our hearts to die and live with you.
2. Korinttilaisille 7:4 Suuri on minun rohkeuteni puhua teitä kohtaan, suuri on minun kerskaukseni teistä. Olen täynnä lohdutusta, olen ylenpalttisesti iloinen kaikessa ahdistuksessamme.
2 Corinthians 7:4 Great is my boldness of speech toward you, great is my glorying of you: I am filled with comfort, I am exceeding joyful in all our tribulation.
2. Korinttilaisille 7:5 Sillä kun me tulimme Makedoniaan, ei lihamme saanut rauhaa, vaan meitä ahdistettiin joka taholla: ulkona oli taisteluita, sisällä pelkoa.
2 Corinthians 7:5 For, when we were come into Macedonia, our flesh had no rest, but we were troubled on every side; without were fights, within were fears.
2. Korinttilaisille 7:6 Kuitenkin Jumala, joka lohduttaa masentuneita, lohdutti meitä Tituksen tulemuksella;
2 Corinthians 7:6 Nevertheless God, that comforts those that are cast down, comforted us by the coming of Titus;
2. Korinttilaisille 7:7 Eikä ainoastaan hänen tulemuksensa, vaan myös sen lohdutuksen, jolla hän sai lohdutusta teissä, kun hän kertoi meille teidän hartaudestanne, surustanne ja hartaasta tahdostanne minua kohtaan, niin että minä iloitsin sitä enemmän.
2 Corinthians 7:7 And not by his coming only, but by the consolation with which he was comforted in you, when he told us your earnest desire, your mourning, your fervent mind toward me; so that I rejoiced the more.
2. Korinttilaisille 7:8 Sillä vaikka minä kirjeellä teitä surettelin, en kadu, vaikka kadunkin. Sillä minä näen, että sama kirje on tehnyt teidät surulliseksi, vaikka se olisi vain hetken.
2 Corinthians 7:8 For though I made you sorry with a letter, I do not repent, though I did repent: for I perceive that the same letter has made you sorry, though it were but for a season.
2. Korinttilaisille 7:9 Nyt minä iloitsen, en siitä, että te tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että te tulitte murheellisiksi ja parannukseen johtaneeksi. Sillä te tulitte murheellisiksi jumalisen tavan mukaan, ettette meistä missään tapauksessa kärsisi vahinkoa.
2 Corinthians 7:9 Now I rejoice, not that you were made sorry, but that you sorrowed to repentance: for you were made sorry after a godly manner, that you might receive damage by us in nothing.
2. Korinttilaisille 7:10 Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi, jota ei sitten kaduta; mutta maailman murhe saa aikaan kuoleman.
2 Corinthians 7:10 For godly sorrow works repentance to salvation not to be repented of: but the sorrow of the world works death.
2. Korinttilaisille 7:11 Sillä katsokaa, juuri se, että te tunsitte Jumalan mielen mukaista murehtimista, minkälaista huolenpitoa se teissä herätti, minkälaista puolustautumista, minkälaista närkästystä, minkälaista pelkoa, minkälaista kiivasta kaipausta, minkälaista intoa, minkälaista kostoa! Kaikessa te
2 Corinthians 7:11 For behold this selfsame thing, that you sorrowed after a godly sort, what carefulness it worked in you, yes, what clearing of yourselves, yes, what indignation, yes, what fear, yes, what vehement desire, yes, what zeal, yes, what revenge! In all things y
2. Korinttilaisille 7:12 Vaikka kirjoitinkin teille, en tehnyt sitä sen asian vuoksi, joka oli tehnyt väärin, enkä sen asian vuoksi, joka oli kärsinyt väärin, vaan jotta teidän huolenpitonne Jumalan edessä tulisi näkyviin.
2 Corinthians 7:12 Why, though I wrote to you, I did it not for his cause that had done the wrong, nor for his cause that suffered wrong, but that our care for you in the sight of God might appear to you.
2. Korinttilaisille 7:13 Sentähden me saimme lohtua teidän lohdutuksestanne, ja sitäkin enemmän iloitsimme Tituksen ilosta, sillä te kaikki virvoititte hänen henkensä.
2 Corinthians 7:13 Therefore we were comforted in your comfort: yes, and exceedingly the more joyed we for the joy of Titus, because his spirit was refreshed by you all.
2. Korinttilaisille 7:14 Sillä jos olenkin hänelle teistä jotakin kerskunut, en häpeä; vaan niinkuin olemme teille kaikki totuudessa puhuneet, niin on myös meidän kerskauksemme, jonka esitin Tituksen edessä, todeksi osoittautunut.
2 Corinthians 7:14 For if I have boasted any thing to him of you, I am not ashamed; but as we spoke all things to you in truth, even so our boasting, which I made before Titus, is found a truth.
2. Korinttilaisille 7:15 Ja hänen sisäinen kiintymys teitä kohtaan on runsaampi, samalla kun hän muistaa teidän kaikkien kuuliaisuuden, kuinka peläten ja vavisten otitte hänet vastaan.
2 Corinthians 7:15 And his inward affection is more abundant toward you, whilst he remembers the obedience of you all, how with fear and trembling you received him.
2. Korinttilaisille 7:16 Iloitsen siis siitä, että minulla on luottamus teihin kaikessa.
2 Corinthians 7:16 I rejoice therefore that I have confidence in you in all things.
2. Korinttilaisille 8:1 Ja veljet, me ilmoitamme teille Jumalan armosta, joka on annettu Makedonian seurakunnille,
2 Corinthians 8:1 Moreover, brothers, we do you to wit of the grace of God bestowed on the churches of Macedonia;
2. Korinttilaisille 8:2 Kuinka heidän suuren ahdistuksen koettelemuksen keskelläkin heidän ilonsa yltäkylläisyys ja heidän syvä köyhyytensä kasvoivat heidän anteliaisuutensa rikkaudeksi.
2 Corinthians 8:2 How that in a great trial of affliction the abundance of their joy and their deep poverty abounded to the riches of their liberality.
2. Korinttilaisille 8:3 Sillä voimiensa mukaan, todistan minä, kyllä, ja voimiensa ylikin he olivat omasta tahdostaan halukkaita;
2 Corinthians 8:3 For to their power, I bear record, yes, and beyond their power they were willing of themselves;
2. Korinttilaisille 8:4 ja rukoilevat meitä hartaasti, että me ottaisimme vastaan armon ja saisimme osaksemme pyhien palvelemisen.
2 Corinthians 8:4 Praying us with much entreaty that we would receive the gift, and take on us the fellowship of the ministering to the saints.
2. Korinttilaisille 8:5 Ja tämän he tekivät, eivät niin kuin me toivoimme, vaan antoivat ensin itsensä Herralle ja sitten meille Jumalan tahdon kautta.
2 Corinthians 8:5 And this they did, not as we hoped, but first gave their own selves to the Lord, and to us by the will of God.
2. Korinttilaisille 8:6 Niinpä me pyysimme Titukselta, että niin kuin hän oli aloittanut, hän myös päättäisi teissä saman armon.
2 Corinthians 8:6 So that we desired Titus, that as he had begun, so he would also finish in you the same grace also.
2. Korinttilaisille 8:7 Niin kuin teillä siis on runsaudensarvi kaikessa, uskossa, sanassa, tiedossa, kaikessa ahkeruudessa ja rakkaudessa meitä kohtaan, niin olkoon teillä runsaudensarvi tässäkin armossa.
2 Corinthians 8:7 Therefore, as you abound in every thing, in faith, and utterance, and knowledge, and in all diligence, and in your love to us, see that you abound in this grace also.
2. Korinttilaisille 8:8 En puhu tätä käskystä, vaan toisten innokkuuden vuoksi ja osoittaakseni teidän rakkautenne vilpittömyyden.
2 Corinthians 8:8 I speak not by commandment, but by occasion of the forwardness of others, and to prove the sincerity of your love.
2. Korinttilaisille 8:9 Sillä te tunnette meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: vaikka hän oli rikas, hän tuli köyhäksi teidän tähtenne, jotta te hänen köyhyydestään rikastuisitte.
2 Corinthians 8:9 For you know the grace of our Lord Jesus Christ, that, though he was rich, yet for your sakes he became poor, that you through his poverty might be rich.
2. Korinttilaisille 8:10 Ja tässä annan neuvoni, sillä tämä on teille hyödyllistä, jotka olette jo vuosi sitten alkaneet, ei ainoastaan tehdä, vaan myös olla rohkeita.
2 Corinthians 8:10 And herein I give my advice: for this is expedient for you, who have begun before, not only to do, but also to be forward a year ago.
2. Korinttilaisille 8:11 Tee siis se, että niin kuin olit halukas tahtomaan, niin myös toteutuisi sen perusteella, mitä sinulla on.
2 Corinthians 8:11 Now therefore perform the doing of it; that as there was a readiness to will, so there may be a performance also out of that which you have.
2. Korinttilaisille 8:12 Sillä jos on ensin halukas mieli, se hyväksytään sen mukaan, mitä ihmisellä on, eikä sen mukaan, mitä hänellä ei ole.
2 Corinthians 8:12 For if there be first a willing mind, it is accepted according to that a man has, and not according to that he has not.
2. Korinttilaisille 8:13 Sillä en tarkoita, että toisten ihmisten olo helpottuisi ja teidän olisi taakaksi:
2 Corinthians 8:13 For I mean not that other men be eased, and you burdened:
2. Korinttilaisille 8:14 Mutta tasavertaisuuden kautta, että teidän yltäkylläisyytenne nyt tänä aikana olisi heidän puutteensa tyydyttämiseksi, että heidänkin yltäkylläisyytensä olisi teidän puutteenne tyydyttämiseksi: että tasavertaisuus olisi,
2 Corinthians 8:14 But by an equality, that now at this time your abundance may be a supply for their want, that their abundance also may be a supply for your want: that there may be equality:
2. Korinttilaisille 8:15 Niinkuin kirjoitettu on: Joka oli koonnut paljon, sillä ei ollut liikaa, ja jolla oli vähän, sillä ei ollut puutetta.
2 Corinthians 8:15 As it is written, He that had gathered much had nothing over; and he that had gathered little had no lack.
2. Korinttilaisille 8:16 Mutta kiitos olkoon Jumalalle, joka on pannut Tituksen sydämeen saman hartauden teidän tähtenne.
2 Corinthians 8:16 But thanks be to God, which put the same earnest care into the heart of Titus for you.
2. Korinttilaisille 8:17 Sillä hän kyllä otti kehotuksen vastaan, mutta koska hän oli suorapuheisempi, hän meni omasta tahdostaan teidän luoksenne.
2 Corinthians 8:17 For indeed he accepted the exhortation; but being more forward, of his own accord he went to you.
2. Korinttilaisille 8:18 Ja me olemme lähettäneet hänen kanssaan veljen, jonka ylistys evankeliumissa on kaikissa seurakunnissa,
2 Corinthians 8:18 And we have sent with him the brother, whose praise is in the gospel throughout all the churches;
2. Korinttilaisille 8:19 Eikä ainoastaan sitä, vaan seurakunnat valitsivat hänet myös matkustamaan kanssamme tässä armossa, jota me toimitamme saman Herran kunniaksi ja teidän alttiutenne osoitukseksi,
2 Corinthians 8:19 And not that only, but who was also chosen of the churches to travel with us with this grace, which is administered by us to the glory of the same Lord, and declaration of your ready mind:
2. Korinttilaisille 8:20 Välttäen tätä, ettei kukaan meitä moittisi tästä runsaudesta, jota me palvelemme,
2 Corinthians 8:20 Avoiding this, that no man should blame us in this abundance which is administered by us:
2. Korinttilaisille 8:21 Huolehdi siitä, mikä on rehellistä, ei ainoastaan Herran silmissä, vaan myös ihmisten silmissä.
2 Corinthians 8:21 Providing for honest things, not only in the sight of the Lord, but also in the sight of men.
2. Korinttilaisille 8:22 Ja olemme lähettäneet heidän mukanaan veljemme, jonka olemme usein osoittaneet ahkeruudeksi monissa asioissa, mutta joka nyt on paljon ahkerampi, sen suuren luottamuksen perusteella, joka minulla teihin on.
2 Corinthians 8:22 And we have sent with them our brother, whom we have oftentimes proved diligent in many things, but now much more diligent, on the great confidence which I have in you.
2. Korinttilaisille 8:23 Jos joku kysyy Titukselta, niin hän on työtoverini ja auttajani teidän asiassanne; tai jos joku kysyy veljiltämme, niin he ovat seurakuntien sanansaattajia ja Kristuksen kirkkautta.
2 Corinthians 8:23 Whether any do inquire of Titus, he is my partner and fellow helper concerning you: or our brothers be inquired of, they are the messengers of the churches, and the glory of Christ.
2. Korinttilaisille 8:24 Miksi näytät heille ja seurakuntien edessä todistuksen rakkaudestasi ja siitä, että ylpeilemme sinun puolestasi?
2 Corinthians 8:24 Why show you to them, and before the churches, the proof of your love, and of our boasting on your behalf.
2. Korinttilaisille 9:1 Sillä pyhien palvelemisesta on tarpeetonta, että kirjoitan teille:
2 Corinthians 9:1 For as touching the ministering to the saints, it is superfluous for me to write to you:
2. Korinttilaisille 9:2 Sillä minä tiedän teidän intohimoisen mielenne, josta kehun teistä makedonialaisille, että Akhaia oli valmis jo vuosi sitten, ja teidän intonne on herättänyt paljon ihmisiä.
2 Corinthians 9:2 For I know the forwardness of your mind, for which I boast of you to them of Macedonia, that Achaia was ready a year ago; and your zeal has provoked very many.
2. Korinttilaisille 9:3 Lähetin kuitenkin veljet, ettei kerskauksemme teistä tässä asiassa olisi turhaa, jotta, kuten sanoin, olisitte valmiit.
2 Corinthians 9:3 Yet have I sent the brothers, lest our boasting of you should be in vain in this behalf; that, as I said, you may be ready:
2. Korinttilaisille 9:4 Ettei meidän – älkäämme sanoko: teidän – pitäisi hävetä tätä ylpeyttä, jos makedonialainen tulee minun kanssani ja löytää teidät valmistautumattomina.
2 Corinthians 9:4 Lest haply if they of Macedonia come with me, and find you unprepared, we (that we say not, you) should be ashamed in this same confident boasting.
2. Korinttilaisille 9:5 Sen tähden katsoin tarpeelliseksi kehottaa veljiä menemään edellänne luoksenne ja etukäteen valmistamaan teille etukäteen annetut runsaudensarvet, jotta ne olisivat valmiina runsauden eikä ahneuden vuoksi.
2 Corinthians 9:5 Therefore I thought it necessary to exhort the brothers, that they would go before to you, and make up beforehand your bounty, whereof you had notice before, that the same might be ready, as a matter of bounty, and not as of covetousness.
2. Korinttilaisille 9:6 Mutta tämän minä sanon: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää.
2 Corinthians 9:6 But this I say, He which sows sparingly shall reap also sparingly; and he which sows bountifully shall reap also bountifully.
2. Korinttilaisille 9:7 Jokainen antakoon niin kuin on sydämessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakon sanelemana, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.
2 Corinthians 9:7 Every man according as he purposes in his heart, so let him give; not grudgingly, or of necessity: for God loves a cheerful giver.
2. Korinttilaisille 9:8 Ja Jumala on voimallinen antamaan teille runsaasti kaikkea armoa, että teillä aina olisi kaikkea riittävästi ja että teillä olisi runsaasti kaikkea hyvää tekoa varten.
2 Corinthians 9:8 And God is able to make all grace abound toward you; that you, always having all sufficiency in all things, may abound to every good work:
2. Korinttilaisille 9:9 (Niin kuin kirjoitettu on: Hän on hajauttanut, antanut köyhille; hänen vanhurskautensa pysyy ikuisesti.
2 Corinthians 9:9 (As it is written, He has dispersed abroad; he has given to the poor: his righteousness remains for ever.
2. Korinttilaisille 9:10 Mutta joka kylväjälle siemenen antaa, hän antaa teille leipää ravinnoksi ja lisää kylvetyn siemenenne määrän ja lisää vanhurskautenne hedelmää.)
2 Corinthians 9:10 Now he that ministers seed to the sower both minister bread for your food, and multiply your seed sown, and increase the fruits of your righteousness;)
2. Korinttilaisille 9:11 Rikastuen kaikessa, kaikin tavoin, mikä saa meidät kiittämään Jumalaa.
2 Corinthians 9:11 Being enriched in every thing to all bountifulness, which causes through us thanksgiving to God.
2. Korinttilaisille 9:12 Sillä tämän viran hoito ei ainoastaan tyydytä pyhien puutetta, vaan on myös runsas Jumalalle annettujen monien kiitosten kautta,
2 Corinthians 9:12 For the administration of this service not only supplies the want of the saints, but is abundant also by many thanksgivings to God;
2. Korinttilaisille 9:13 Vaikka he tämän palveluksen kokeilun kautta kirkastavat Jumalaa teidän tunnustamanne kuuliaisuuden Kristuksen evankeliumille ja teidän anteliaasta jakelustanne heille ja kaikille ihmisille,
2 Corinthians 9:13 Whiles by the experiment of this ministration they glorify God for your professed subjection to the gospel of Christ, and for your liberal distribution to them, and to all men;
2. Korinttilaisille 9:14 Ja heidän rukouksensa kautta teidän puolestanne, jotka ikävöivät teitä Jumalan teissä olevan ylenpalttisen armon tähden.
2 Corinthians 9:14 And by their prayer for you, which long after you for the exceeding grace of God in you.
2. Korinttilaisille 9:15 Kiitos Jumalalle hänen sanoinkuvaamattomasta lahjastaan.
2 Corinthians 9:15 Thanks be to God for his unspeakable gift.
2. Korinttilaisille 10:1 Minä Paavali, itse, kehotan teitä Kristuksen lempeyden ja hyvyyden kautta. Minä, joka läsnä ollessani olen nöyrä, mutta poissa ollessani rohkea teitä kohtaan.
2 Corinthians 10:1 Now I Paul myself beseech you by the meekness and gentleness of Christ, who in presence am base among you, but being absent am bold toward you:
2. Korinttilaisille 10:2 Mutta minä pyydän teitä, etten olisi läsnäollessani rohkea siinä luottamuksessa, jolla aion olla rohkea joitakin vastaan, jotka luulevat meidän elävän lihan mukaan.
2 Corinthians 10:2 But I beseech you, that I may not be bold when I am present with that confidence, with which I think to be bold against some, which think of us as if we walked according to the flesh.
2. Korinttilaisille 10:3 Sillä vaikka me vaellammekin lihan mukaan, emme kuitenkaan lihan mukaan soti.
2 Corinthians 10:3 For though we walk in the flesh, we do not war after the flesh:
2. Korinttilaisille 10:4 (Sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat Jumalan edessä voimallisia linnoitusten hajottamiseen;)
2 Corinthians 10:4 (For the weapons of our warfare are not carnal, but mighty through God to the pulling down of strong holds;)
2. Korinttilaisille 10:5 Me hajotamme maahan kaikki aivoitukset ja jokaisen varustuksen, joka nostaa itsensä Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle,
2 Corinthians 10:5 Casting down imaginations, and every high thing that exalts itself against the knowledge of God, and bringing into captivity every thought to the obedience of Christ;
2. Korinttilaisille 10:6 Ja valmiina kostamaan kaiken tottelemattomuuden, kun teidän kuuliaisuutenne on täysin täytetty.
2 Corinthians 10:6 And having in a readiness to revenge all disobedience, when your obedience is fulfilled.
2. Korinttilaisille 10:7 Katsotko ulkokuorta? Jos joku luottaa siihen, että hän on Kristus, ajatelkoon hän itsessään vielä kerran, että niin kuin hän on Kristus, niin olemme mekin Kristuksia.
2 Corinthians 10:7 Do you look on things after the outward appearance? If any man trust to himself that he is Christ’s, let him of himself think this again, that, as he is Christ’s, even so are we Christ’s.
2. Korinttilaisille 10:8 Sillä vaikka minäkin ylpeilisin jollain tavalla enemmän vallallamme, jonka Herra on antanut meille teidän rakennukseksenne eikä tuhoksenne, en silti häpeäisi.
2 Corinthians 10:8 For though I should boast somewhat more of our authority, which the Lord has given us for edification, and not for your destruction, I should not be ashamed:
2. Korinttilaisille 10:9 Ettei näyttäisi siltä kuin pelottelisin teitä kirjeilläni.
2 Corinthians 10:9 That I may not seem as if I would terrify you by letters.
2. Korinttilaisille 10:10 Sillä hänen kirjeensä, he sanovat, ovat painavia ja voimallisia; mutta hänen ruumiillinen läsnäolonsa on heikko ja hänen puheensa halveksittavaa.
2 Corinthians 10:10 For his letters, say they, are weighty and powerful; but his bodily presence is weak, and his speech contemptible.
2. Korinttilaisille 10:11 Ajatelkoon sellainen näin, että sellaisia kuin olemme poissa ollessamme puheessa kirjeiden kautta, sellaisia olemme myös teoissa läsnä ollessamme.
2 Corinthians 10:11 Let such an one think this, that, such as we are in word by letters when we are absent, such will we be also in deed when we are present.
2. Korinttilaisille 10:12 Sillä me emme uskalla laskea itseämme joukkoon emmekä verrata itseämme joihinkin, jotka itseään suosittelevat; mutta he eivät ole viisaita mittaamaan itseään itseensä ja vertaamaan itseään toisiinsa.
2 Corinthians 10:12 For we dare not make ourselves of the number, or compare ourselves with some that commend themselves: but they measuring themselves by themselves, and comparing themselves among themselves, are not wise.
2. Korinttilaisille 10:13 Mutta me emme ylpeile mittaamattomasti, vaan Jumalan meille antaman mitan mukaan, jonka me ulotamme teihinkin asti.
2 Corinthians 10:13 But we will not boast of things without our measure, but according to the measure of the rule which God has distributed to us, a measure to reach even to you.
2. Korinttilaisille 10:14 Sillä me emme kuro itseämme yli rajojen, ikään kuin emme olisi teihin ulottuneet; sillä olemme jo tulleet teihin asti julistamalla Kristuksen evankeliumia.
2 Corinthians 10:14 For we stretch not ourselves beyond our measure, as though we reached not to you: for we are come as far as to you also in preaching the gospel of Christ:
2. Korinttilaisille 10:15 Emme ylpeile yltäkylläisillä asioilla, se on, toisten ihmisten vaivannäöllä, vaan toivomme, että teidän uskonne kasvaessa mekin teidän kauttanne yltäkylläisesti kasvamme oman johtomme mukaan,
2 Corinthians 10:15 Not boasting of things without our measure, that is, of other men’s labors; but having hope, when your faith is increased, that we shall be enlarged by you according to our rule abundantly,
2. Korinttilaisille 10:16 Saarnataksemme evankeliumia teidän ulkopuolellanne, ylpeilemättä toisen ihmisen valmistamilla teoilla.
2 Corinthians 10:16 To preach the gospel in the regions beyond you, and not to boast in another man’s line of things made ready to our hand.
2. Korinttilaisille 10:17 Mutta joka ylpeilee, ylpeilköön Herrassa.
2 Corinthians 10:17 But he that glories, let him glory in the Lord.
2. Korinttilaisille 10:18 Sillä ei se ole koeteltu, joka itseään suosittelee, vaan se, jota Herra suosittelee.
2 Corinthians 10:18 For not he that commends himself is approved, but whom the Lord commends.
2. Korinttilaisille 11:1 Kunpa Jumala voisi kärsiä minua vähän tyhmyydessäni: ja todellakin kärsiä minua.
2 Corinthians 11:1 Would to God you could bear with me a little in my folly: and indeed bear with me.
2. Korinttilaisille 11:2 Sillä minä kiivailen teidän tähtenne Jumalan kiivaudella; sillä minä olen kihlannut teidät yhdelle miehelle asettaakseni teidät Kristuksen eteen siveänä neitsyenä.
2 Corinthians 11:2 For I am jealous over you with godly jealousy: for I have espoused you to one husband, that I may present you as a chaste virgin to Christ.
2. Korinttilaisille 11:3 Mutta minä pelkään, että niin kuin käärme viekkaudellaan petti Eevan, niin teidänkin mielenne turmeltuu pois Kristuksessa olevasta yksinkertaisuudesta.
2 Corinthians 11:3 But I fear, lest by any means, as the serpent beguiled Eve through his subtlety, so your minds should be corrupted from the simplicity that is in Christ.
2. Korinttilaisille 11:4 Sillä jos hän, joka tulee, saarnaa toista Jeesusta, jota me emme ole saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, jota ette ole vastaanottaneet, tai toisen evankeliumin, jota ette ole hyväksyneet, teidän on hyvä sietää häntä.
2 Corinthians 11:4 For if he that comes preaches another Jesus, whom we have not preached, or if you receive another spirit, which you have not received, or another gospel, which you have not accepted, you might well bear with him.
2. Korinttilaisille 11:5 Sillä oletan, etten ollut hitustakaan kaikkein huomattavimpia apostoleja huonompi.
2 Corinthians 11:5 For I suppose I was not a whit behind the very most chief apostles.
2. Korinttilaisille 11:6 Vaikka olenkin puheessani kömpelö, en kuitenkaan tiedossani; sillä me olemme täysin ilmeiset teidän keskuudessanne kaikessa.
2 Corinthians 11:6 But though I be rude in speech, yet not in knowledge; but we have been thoroughly made manifest among you in all things.
2. Korinttilaisille 11:7 Olenko tehnyt rikkomuksen alentaessani itseni, jotta te korotettaisiin, koska olen saarnannut teille Jumalan evankeliumia ilmaiseksi?
2 Corinthians 11:7 Have I committed an offense in abasing myself that you might be exalted, because I have preached to you the gospel of God freely?
2. Korinttilaisille 11:8 Ryöstin muita seurakuntia ja otin niiltä palkkaa palvellakseni teitä.
2 Corinthians 11:8 I robbed other churches, taking wages of them, to do you service.
2. Korinttilaisille 11:9 Ja kun olin teidän luonanne ja minulla oli puutetta, en ollut kenenkään rasitukseksi. Sillä sen, mitä minulta puuttui, täyttivät Makedoniasta tulleet veljet. Ja kaikessa olen varonut olemasta teille rasitteeksi, ja niin varon itseäni myös tulevaisuudessa.
2 Corinthians 11:9 And when I was present with you, and wanted, I was chargeable to no man: for that which was lacking to me the brothers which came from Macedonia supplied: and in all things I have kept myself from being burdensome to you, and so will I keep myself.
2. Korinttilaisille 11:10 Koska Kristuksen totuus on minussa, kukaan ei voi estää minua kerskaamasta Akhaian seudulla.
2 Corinthians 11:10 As the truth of Christ is in me, no man shall stop me of this boasting in the regions of Achaia.
2. Korinttilaisille 11:11 Miksi? Koska en rakasta sinua? Jumala tietää.
2 Corinthians 11:11 Why? because I love you not? God knows.
2. Korinttilaisille 11:12 Mutta mitä minä teen, sen minä myös teen, että voisin poistaa aiheen niiltä, jotka sitä kaipaavat, että heidän ylpeilynsä havaittaisiin olevan samanlaisia kuin mekin.
2 Corinthians 11:12 But what I do, that I will do, that I may cut off occasion from them which desire occasion; that wherein they glory, they may be found even as we.
2. Korinttilaisille 11:13 Sillä sellaiset ovat vääriä apostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi.
2 Corinthians 11:13 For such are false apostles, deceitful workers, transforming themselves into the apostles of Christ.
2. Korinttilaisille 11:14 Eikä ihme; sillä itse Saatana tekeytyy valon enkeliksi.
2 Corinthians 11:14 And no marvel; for Satan himself is transformed into an angel of light.
2. Korinttilaisille 11:15 Ei siis ole suuri asia, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, joiden loppu on oleva heidän tekojensa mukainen.
2 Corinthians 11:15 Therefore it is no great thing if his ministers also be transformed as the ministers of righteousness; whose end shall be according to their works.
2. Korinttilaisille 11:16 Sanonpa taas: älköön kukaan minua tyhmänä pitäkö; mutta ottakaa minut tyhmänä vastaan, jotta voisin vähän ylpeillä.
2 Corinthians 11:16 I say again, Let no man think me a fool; if otherwise, yet as a fool receive me, that I may boast myself a little.
2. Korinttilaisille 11:17 Mitä puhun, en puhu sitä Herran tahdon mukaan, vaan ikään kuin tyhmyyksissä, tässä kerskumisen luottamuksessa.
2 Corinthians 11:17 That which I speak, I speak it not after the Lord, but as it were foolishly, in this confidence of boasting.
2. Korinttilaisille 11:18 Koska monet kerskuvat lihan mukaan, minäkin kerskaan.
2 Corinthians 11:18 Seeing that many glory after the flesh, I will glory also.
2. Korinttilaisille 11:19 Sillä te kärsitte mielellänne tyhmiä, koska olette itse viisaita.
2 Corinthians 11:19 For you suffer fools gladly, seeing you yourselves are wise.
2. Korinttilaisille 11:20 Sillä te kärsitte, jos joku teidät orjuuttaa, jos joku teidät syö, jos joku teidät ottaa, jos joku korottaa itsensä, jos joku lyö teitä kasvoihin.
2 Corinthians 11:20 For you suffer, if a man bring you into bondage, if a man devour you, if a man take of you, if a man exalt himself, if a man smite you on the face.
2. Korinttilaisille 11:21 Puhun ikään kuin häväistyksenä, ikään kuin olisimme olleet heikkoja. Mutta jos joku on rohkea – puhun tyhmästi –, olen minäkin rohkea.
2 Corinthians 11:21 I speak as concerning reproach, as though we had been weak. However, when ever any is bold, (I speak foolishly,) I am bold also.
2. Korinttilaisille 11:22 Ovatko he heprealaisia? Niin olen minäkin. Ovatko he israelilaisia? Niin olen minäkin. Ovatko he Abrahamin jälkeläisiä? Niin olen minäkin.
2 Corinthians 11:22 Are they Hebrews? so am I. Are they Israelites? so am I. Are they the seed of Abraham? so am I.
2. Korinttilaisille 11:23 Ovatko he Kristuksen palvelijoita? (Puhun kuin hullu) Minä olen sitäkin enemmän: olen tehnyt enemmän työtä, saanut kohtuuttomasti ruoskia, olen ollut useammin vankeudessa, olen usein kuollut.
2 Corinthians 11:23 Are they ministers of Christ? (I speak as a fool) I am more; in labors more abundant, in stripes above measure, in prisons more frequent, in deaths oft.
2. Korinttilaisille 11:24 Juutalaisille sain viisi kertaa neljäkymmentä ruoskaa yhtä paitsi.
2 Corinthians 11:24 Of the Jews five times received I forty stripes save one.
2. Korinttilaisille 11:25 Kolme kertaa minua piestiin raipoilla, kerran minut kivitettiin, kolme kertaa koin haaksirikon, yön ja päivän olen ollut syvyyksissä;
2 Corinthians 11:25 Thrice was I beaten with rods, once was I stoned, thrice I suffered shipwreck, a night and a day I have been in the deep;
2. Korinttilaisille 11:26 Usein matkoilla, vaaroissa vesillä, vaaroissa ryöstäjien käsissä, vaaroissa maanmiesten keskuudessa, vaaroissa pakanoiden keskuudessa, vaaroissa kaupungissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valeveljien joukossa,
2 Corinthians 11:26 In journeys often, in perils of waters, in perils of robbers, in perils by my own countrymen, in perils by the heathen, in perils in the city, in perils in the wilderness, in perils in the sea, in perils among false brothers;
2. Korinttilaisille 11:27 Väsymyksessä ja tuskassa, usein valvomisessa, nälässä ja janossa, usein paastossa, kylmyydessä ja alastomuudessa.
2 Corinthians 11:27 In weariness and painfulness, in watchings often, in hunger and thirst, in fastings often, in cold and nakedness.
2. Korinttilaisille 11:28 Sen lisäksi, mikä on ulkona, se, mikä minua päivittäin vaivaa, kaikkien seurakuntien huolenpito.
2 Corinthians 11:28 Beside those things that are without, that which comes on me daily, the care of all the churches.
2. Korinttilaisille 11:29 Kuka on heikko, enkä minä ole heikko? Kuka loukkaantuu, enkä minä pala?
2 Corinthians 11:29 Who is weak, and I am not weak? who is offended, and I burn not?
2. Korinttilaisille 11:30 Jos minun täytyy kehua, kehuskelen niillä asioilla, jotka koskevat heikkouksiani.
2 Corinthians 11:30 If I must needs glory, I will glory of the things which concern my infirmities.
2. Korinttilaisille 11:31 Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka olkoon ylistetty ikuisesti, tietää, etten valehtele.
2 Corinthians 11:31 The God and Father of our Lord Jesus Christ, which is blessed for ever more, knows that I lie not.
2. Korinttilaisille 11:32 Damaskoksessa kuningas Aretaksen johdolla oleva käskynhaltija piti damaskolaisten kaupunkia varuskunnan vartijana ja halusi ottaa minut kiinni.
2 Corinthians 11:32 In Damascus the governor under Aretas the king kept the city of the Damascenes with a garrison, desirous to apprehend me:
2. Korinttilaisille 11:33 Ja minut laskettiin alas ikkunasta korissa muurin läpi, ja niin minä pääsin hänen käsistään.
2 Corinthians 11:33 And through a window in a basket was I let down by the wall, and escaped his hands.
2. Korinttilaisille 12:1 Ei minulle varmaankaan ole hyödyllistä kerskua. Minä siirryn näkyihin ja Herran ilmestyksiin.
2 Corinthians 12:1 It is not expedient for me doubtless to glory. I will come to visions and revelations of the Lord.
2. Korinttilaisille 12:2 Tunsin miehen, joka on Kristuksessa, neljätoista vuotta sitten (oliko hän ruumiissaan, en tiedä; vai oliko hän ruumiin ulkopuolella, en tiedä: Jumala tietää) – joka temmattiin kolmanteen taivaaseen.
2 Corinthians 12:2 I knew a man in Christ above fourteen years ago, (whether in the body, I cannot tell; or whether out of the body, I cannot tell: God knows;) such an one caught up to the third heaven.
2. Korinttilaisille 12:3 Ja minä tunsin sellaisen miehen (oliko hän ruumiissaan vai ruumiin ulkopuolella, en tiedä: Jumala tietää;)
2 Corinthians 12:3 And I knew such a man, (whether in the body, or out of the body, I cannot tell: God knows;)
2. Korinttilaisille 12:4 Kuinka hänet temmattiin paratiisiin ja hän kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa lausua.
2 Corinthians 12:4 How that he was caught up into paradise, and heard unspeakable words, which it is not lawful for a man to utter.
2. Korinttilaisille 12:5 Sellaisesta minä kerskaan, mutta itsestäni en kerskaa, paitsi heikkouksistani.
2 Corinthians 12:5 Of such an one will I glory: yet of myself I will not glory, but in my infirmities.
2. Korinttilaisille 12:6 Sillä vaikka haluaisinkin kerskua, en ole hullu, sillä minä sanon totuuden. Mutta nyt pidättäydyn, ettei kukaan ajattelisi minusta enemmän kuin näkee tai kuulee minusta.
2 Corinthians 12:6 For though I would desire to glory, I shall not be a fool; for I will say the truth: but now I forbear, lest any man should think of me above that which he sees me to be, or that he hears of me.
2. Korinttilaisille 12:7 Ja etten ylpeyden pauloihin joutuisi ilmestysten runsauden vuoksi, on minulle annettu ruumiini piikki, saatanan lähettiläs, joka minua ruhjii, etten ylpeilisi liikaa.
2 Corinthians 12:7 And lest I should be exalted above measure through the abundance of the revelations, there was given to me a thorn in the flesh, the messenger of Satan to buffet me, lest I should be exalted above measure.
2. Korinttilaisille 12:8 Tämän asian vuoksi olen kolme kertaa pyytänyt Herralta, että se minusta poistuisi.
2 Corinthians 12:8 For this thing I sought the Lord thrice, that it might depart from me.
2. Korinttilaisille 12:9 Ja hän sanoi minulle: Minun armoni riittää sinulle, sillä voimani on täydellinen heikkoudessa. Sen tähden ylpeilen mieluummin heikkouksillani, jotta Kristuksen voima pysyisi minussa.
2 Corinthians 12:9 And he said to me, My grace is sufficient for you: for my strength is made perfect in weakness. Most gladly therefore will I rather glory in my infirmities, that the power of Christ may rest on me.
2. Korinttilaisille 12:10 Sentähden minä iloitsen heikkouksista, solvauksista, ahdingoista, vainoista ja ahdistuksista Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin olen väkevä.
2 Corinthians 12:10 Therefore I take pleasure in infirmities, in reproaches, in necessities, in persecutions, in distresses for Christ’s sake: for when I am weak, then am I strong.
2. Korinttilaisille 12:11 Minusta on tullut kerskailussa hullu; te olette minua siihen pakottaneet. Sillä minun olisi pitänyt saada teiltä kiitosta. Sillä en ole missään suhteessa huonompi kuin kaikkein huomattavimmat apostolit, vaikka en ole mitään.
2 Corinthians 12:11 I am become a fool in glorying; you have compelled me: for I ought to have been commended of you: for in nothing am I behind the very most chief apostles, though I be nothing.
2. Korinttilaisille 12:12 Apostolin merkit ovat todellakin nähtävissä teidän keskuudessanne: kaikessa kärsivällisyydessä, ihmeissä ja ihmeteoissa.
2 Corinthians 12:12 Truly the signs of an apostle were worked among you in all patience, in signs, and wonders, and mighty deeds.
2. Korinttilaisille 12:13 Sillä millä te olitte muita seurakuntia huonompia, ellei sillä, etten itse ollut teille taakkana? Anteeksi tämä vääryys.
2 Corinthians 12:13 For what is it wherein you were inferior to other churches, except it be that I myself was not burdensome to you? forgive me this wrong.
2. Korinttilaisille 12:14 Katso, kolmannen kerran minä olen valmis tulemaan teidän luoksenne, enkä ole teille taakaksi; sillä en minä etsi teidän omaanne, vaan teitä; sillä lasten ei pidä kerätä elantoa vanhemmilleen, vaan vanhempien lapsille.
2 Corinthians 12:14 Behold, the third time I am ready to come to you; and I will not be burdensome to you: for I seek not yours but you: for the children ought not to lay up for the parents, but the parents for the children.
2. Korinttilaisille 12:15 Ja minä uhraan mielelläni myös itseni uhratuksi sinun hyväksesi; vaikka mitä enemmän sinua rakastan, sitä vähemmän minua rakastetaan.
2 Corinthians 12:15 And I will very gladly spend and be spent for you; though the more abundantly I love you, the less I be loved.
2. Korinttilaisille 12:16 Mutta olkoon niin, en minä teitä taakkana ollut; mutta koska olin viekas, sain teidät kiinni petoksella.
2 Corinthians 12:16 But be it so, I did not burden you: nevertheless, being crafty, I caught you with guile.
2. Korinttilaisille 12:17 Olenko tehnyt teille voittoa jonkun niistä kautta, jotka lähetin luoksenne?
2 Corinthians 12:17 Did I make a gain of you by any of them whom I sent to you?
2. Korinttilaisille 12:18 Minä pyysin Titusta, ja lähetin hänen kanssaan veljen. Onko Titus teitä hyväksi käyttänyt? Emmekö ole vaeltaneet samassa hengessä? Emmekö ole vaeltaneet samoissa askeleissa?
2 Corinthians 12:18 I desired Titus, and with him I sent a brother. Did Titus make a gain of you? walked we not in the same spirit? walked we not in the same steps?
2. Korinttilaisille 12:19 Luuletteko taas, että me puolustaudumme teidän edessänne? Me puhumme Jumalan edessä Kristuksessa. Mutta kaiken, rakkaani, me teemme teidän rakennukseksenne.
2 Corinthians 12:19 Again, think you that we excuse ourselves to you? we speak before God in Christ: but we do all things, dearly beloved, for your edifying.
2. Korinttilaisille 12:20 Sillä pelkään, etten tullessani tapaa teitä sellaisina kuin tahdon, ja että minut löydetään teiltä sellaisina kuin ette tahdo. Ettei teissä olisi väittelyjä, riitoja, vihaa, riitoja, panetteluja, kuiskauksia, ylpeyttä ja mellakoita.
2 Corinthians 12:20 For I fear, lest, when I come, I shall not find you such as I would, and that I shall be found to you such as you would not: lest there be debates, contentions, wraths, strifes, backbitings, whisperings, arrogance, tumults:
2. Korinttilaisille 12:21 Ja ettei Jumalani, kun minä palaan, nöyryyttäisi minua teidän keskellänne, enkä joutuisi suremaan monia, jotka ovat jo syntiä tehneet eivätkä ole tehneet parannusta epäpuhtaudesta, haureudesta ja irstaudesta, jota he ovat tehneet.
2 Corinthians 12:21 And lest, when I come again, my God will humble me among you, and that I shall mourn many which have sinned already, and have not repented of the uncleanness and fornication and lasciviousness which they have committed.
2. Korinttilaisille 13:1 Tämä on kolmas kerta, kun minä tulen teidän luoksenne. Kahden tai kolmen todistajan suulla jokainen sana vahvistetaan.
2 Corinthians 13:1 This is the third time I am coming to you. In the mouth of two or three witnesses shall every word be established.
2. Korinttilaisille 13:2 Olen sanonut teille aiemmin ja sanon teille ennustuksen, ikään kuin olisin läsnä, toisen kerran; ja nyt poissa ollessani kirjoitan niille, jotka tähän asti ovat syntiä tehneet, ja kaikille muille, että jos tulen uudelleen, en säästä heitä.
2 Corinthians 13:2 I told you before, and foretell you, as if I were present, the second time; and being absent now I write to them which heretofore have sinned, and to all other, that, if I come again, I will not spare:
2. Korinttilaisille 13:3 Koska te etsitte todistusta siitä, että Kristus puhuu minussa, joka ei ole teidän puolellanne heikko, vaan on teissä voimallinen.
2 Corinthians 13:3 Since you seek a proof of Christ speaking in me, which to you-ward is not weak, but is mighty in you.
2. Korinttilaisille 13:4 Sillä vaikka hänet ristiinnaulittiin heikkouden kautta, hän elää kuitenkin Jumalan voimasta. Sillä mekin olemme hänessä heikkoja, mutta me saamme elää hänen kanssaan Jumalan voimasta teidän keskuudessanne.
2 Corinthians 13:4 For though he was crucified through weakness, yet he lives by the power of God. For we also are weak in him, but we shall live with him by the power of God toward you.
2. Korinttilaisille 13:5 Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; koetelkaa itseänne. Ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellette ole kelvottomia?
2 Corinthians 13:5 Examine yourselves, whether you be in the faith; prove your own selves. Know you not your own selves, how that Jesus Christ is in you, except you be reprobates?
2. Korinttilaisille 13:6 Mutta luotan siihen, että tulet tietämään, ettemme ole kelvottomia.
2 Corinthians 13:6 But I trust that you shall know that we are not reprobates.
2. Korinttilaisille 13:7 Mutta minä rukoilen Jumalaa, ettette tekisi mitään pahaa, en sitä, että me näyttäisimme kelvollisilta, vaan että teette sitä, mikä on hyvää, vaikka me olisimmekin kelvottomat.
2 Corinthians 13:7 Now I pray to God that you do no evil; not that we should appear approved, but that you should do that which is honest, though we be as reprobates.
2. Korinttilaisille 13:8 Sillä totuutta vastaan emme voi mitään, vaan ainoastaan totuuden puolesta.
2 Corinthians 13:8 For we can do nothing against the truth, but for the truth.
2. Korinttilaisille 13:9 Sillä me iloitsemme, kun olemme heikkoja ja te olette vahvoja; ja sitä me myös toivomme, teidän täydellisyyttänne.
2 Corinthians 13:9 For we are glad, when we are weak, and you are strong: and this also we wish, even your perfection.
2. Korinttilaisille 13:10 Sentähden kirjoitan tätä poissa ollessani, etten läsnä ollessani käyttäytyisi terävästi sen voiman mukaan, jonka Herra on minulle antanut rakentamiseen eikä tuhoamiseen.
2 Corinthians 13:10 Therefore I write these things being absent, lest being present I should use sharpness, according to the power which the Lord has given me to edification, and not to destruction.
2. Korinttilaisille 13:11 Lopuksi, veljet, jättäkää hyvästit. Olkaa täydellisiä, olkaa rohkaistuneita, olkaa yhtä mieltä, eläkää rauhassa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
2 Corinthians 13:11 Finally, brothers, farewell. Be perfect, be of good comfort, be of one mind, live in peace; and the God of love and peace shall be with you.
2. Korinttilaisille 13:12 Tervehtikää toisianne pyhällä suudelmalla.
2 Corinthians 13:12 Greet one another with an holy kiss.
2. Korinttilaisille 13:13 Kaikki pyhät tervehtivät sinua.
2 Corinthians 13:13 All the saints salute you.
2. Korinttilaisille 13:14 Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen yhteys olkoon teidän kaikkien kanssa. Aamen.
2 Corinthians 13:14 The grace of the Lord Jesus Christ, and the love of God, and the communion of the Holy Ghost, be with you all. Amen.
Galatalaiskirje 1:1 Paavali, apostoli, (ei ihmisten eikä ihmisen, vaan Jeesuksen Kristuksen ja Isän Jumalan, joka herätti hänet kuolleista,)
Galatians 1:1 Paul, an apostle, (not of men, neither by man, but by Jesus Christ, and God the Father, who raised him from the dead;)
Galatalaiskirje 1:2 Ja kaikki veljet, jotka ovat minun kanssani, Galatian seurakunnille.
Galatians 1:2 And all the brothers which are with me, to the churches of Galatia:
Galatalaiskirje 1:3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herraltamme Jeesukselta Kristukselta,
Galatians 1:3 Grace be to you and peace from God the Father, and from our Lord Jesus Christ,
Galatalaiskirje 1:4 joka antoi itsensä meidän syntiemme tähden, pelastaakseen meidät nykyisestä pahasta maailmanajasta Jumalan ja meidän Isämme tahdon mukaan,
Galatians 1:4 Who gave himself for our sins, that he might deliver us from this present evil world, according to the will of God and our Father:
Galatalaiskirje 1:5 Jolle kunnia ikuisesti. Aamen.
Galatians 1:5 To whom be glory for ever and ever. Amen.
Galatalaiskirje 1:6 Minua ihmetyttää, että te niin pian käännytte pois hänestä, joka kutsui teidät Kristuksen armoon, ja käännytte pois toisenlaiseen evankeliumiin.
Galatians 1:6 I marvel that you are so soon removed from him that called you into the grace of Christ to another gospel:
Galatalaiskirje 1:7 Joka ei ole mikään toinen; vaan on olemassa muutamia, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumia.
Galatians 1:7 Which is not another; but there be some that trouble you, and would pervert the gospel of Christ.
Galatalaiskirje 1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta, julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
Galatians 1:8 But though we, or an angel from heaven, preach any other gospel to you than that which we have preached to you, let him be accursed.
Galatalaiskirje 1:9 Niinkuin ennenkin sanoimme, niin sanon nytkin taas: jos joku saarnaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu.
Galatians 1:9 As we said before, so say I now again, if any man preach any other gospel to you than that you have received, let him be accursed.
Galatalaiskirje 1:10 Sillä ihmisiäkö minä nyt houkuttelen vai Jumalaa, vai pyrinkö miellyttämään ihmisiä? Sillä jos vielä miellyttäisin ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija.
Galatians 1:10 For do I now persuade men, or God? or do I seek to please men? for if I yet pleased men, I should not be the servant of Christ.
Galatalaiskirje 1:11 Mutta minä teen teille selväksi, veljet, että minun saarnaamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista.
Galatians 1:11 But I certify you, brothers, that the gospel which was preached of me is not after man.
Galatalaiskirje 1:12 Sillä en minä sitä ihmiseltä saanut, eikä sitä minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmestynyt.
Galatians 1:12 For I neither received it of man, neither was I taught it, but by the revelation of Jesus Christ.
Galatalaiskirje 1:13 Olettehan kuulleet minun entisestä juutalaisuudestani, kuinka minä ylenpalttisesti vainosin Jumalan seurakuntaa ja hävitin sitä.
Galatians 1:13 For you have heard of my conversation in time past in the Jews’ religion, how that beyond measure I persecuted the church of God, and wasted it:
Galatalaiskirje 1:14 Ja menestyin juutalaisuskossa enemmän kuin monet vertaiseni omassa kansakunnassani, ollen ylen innokas isieni perinteiden puolesta.
Galatians 1:14 And profited in the Jews’ religion above many my equals in my own nation, being more exceedingly zealous of the traditions of my fathers.
Galatalaiskirje 1:15 Mutta kun Jumala, joka minut äitini kohdusta erotti ja armonsa kautta kutsui, näki hyväksi,
Galatians 1:15 But when it pleased God, who separated me from my mother’s womb, and called me by his grace,
Galatalaiskirje 1:16 ilmoittaakseen minussa Poikansa, että minä saarnaisin hänestä pakanain seassa; en minä heti alkanut neuvotella lihan ja veren kanssa,
Galatians 1:16 To reveal his Son in me, that I might preach him among the heathen; immediately I conferred not with flesh and blood:
Galatalaiskirje 1:17 Enkä mennyt Jerusalemiin niiden luo, jotka olivat apostoleja ennen minua, vaan menin Arabiaan ja palasin jälleen Damaskokseen.
Galatians 1:17 Neither went I up to Jerusalem to them which were apostles before me; but I went into Arabia, and returned again to Damascus.
Galatalaiskirje 1:18 Sitten kolmen vuoden kuluttua menin ylös Jerusalemiin tapaamaan Pietaria ja olin hänen luonaan viisitoista päivää.
Galatians 1:18 Then after three years I went up to Jerusalem to see Peter, and stayed with him fifteen days.
Galatalaiskirje 1:19 Mutta muita apostoleja en nähnyt, paitsi Jaakobin, Herran veljen.
Galatians 1:19 But other of the apostles saw I none, save James the Lord’s brother.
Galatalaiskirje 1:20 Mutta mitä minä teille kirjoitan, katso, Jumalan nimeen totean, etten valehtele.
Galatians 1:20 Now the things which I write to you, behold, before God, I lie not.
Galatalaiskirje 1:21 Sen jälkeen tulin Syyrian ja Kilikian seuduille;
Galatians 1:21 Afterwards I came into the regions of Syria and Cilicia;
Galatalaiskirje 1:22 Ja oli kasvoilta tuntematon Juudean seurakunnille, jotka olivat Kristuksessa,
Galatians 1:22 And was unknown by face to the churches of Judaea which were in Christ:
Galatalaiskirje 1:23 Mutta he olivat kuulleet vain, että se, joka meitä ennen vainosi, nyt saarnaa sitä uskoa, jota hän ennen tuhosi.
Galatians 1:23 But they had heard only, That he which persecuted us in times past now preaches the faith which once he destroyed.
Galatalaiskirje 1:24 Ja he ylistivät minussa Jumalaa.
Galatians 1:24 And they glorified God in me.
Galatalaiskirje 2:1 Sitten neljäntoista vuoden kuluttua menin jälleen ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin mukaani myös Tituksen.
Galatians 2:1 Then fourteen years after I went up again to Jerusalem with Barnabas, and took Titus with me also.
Galatalaiskirje 2:2 Ja minä menin sinne ilmestyksen johdosta ja annoin heille tiedoksi sen evankeliumin, jota julistan pakanoiden keskuudessa, mutta yksityisesti niille, jotka olivat arvossa pidettyjä, etten juoksisi tai olisi juossut turhaan.
Galatians 2:2 And I went up by revelation, and communicated to them that gospel which I preach among the Gentiles, but privately to them which were of reputation, lest by any means I should run, or had run, in vain.
Galatalaiskirje 2:3 Mutta Titustakaan, joka oli kanssani, ei pakotettu ympärileikkaamaan itseään, koska hän oli kreikkalainen.
Galatians 2:3 But neither Titus, who was with me, being a Greek, was compelled to be circumcised:
Galatalaiskirje 2:4 Ja se tapahtui sen tähden, että tietämättään valheveljiä oli tunkeutunut sisään vakoilemaan meidän vapauttamme, joka meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, ja saattamaan meidät orjuuteen,
Galatians 2:4 And that because of false brothers unawares brought in, who came in privately to spy out our liberty which we have in Christ Jesus, that they might bring us into bondage:
Galatalaiskirje 2:5 Joille me alisuimme, emme hetkeksikään, jotta evankeliumin totuus pysyisi teidän keskuudessanne.
Galatians 2:5 To whom we gave place by subjection, no, not for an hour; that the truth of the gospel might continue with you.
Galatalaiskirje 2:6 Mutta näistä, jotka näyttivät olevan jonkin verran läsnä (mitä he sitten olivatkaan, sillä ei ole minulle väliä: Jumala ei katso kenenkään henkilöön): sillä ne, jotka näyttivät olevan jonkin verran läsnä, eivät antaneet minulle mitään lisättävää.
Galatians 2:6 But of these who seemed to be somewhat, (whatever they were, it makes no matter to me: God accepts no man’s person:) for they who seemed to be somewhat in conference added nothing to me:
Galatalaiskirje 2:7 Mutta päinvastoin, kun he näkivät, että minulle oli uskottu ympärileikkaamattomien evankeliumi, niin kuin Pietarille oli uskottu ympärileikattujen evankeliumi,
Galatians 2:7 But contrariwise, when they saw that the gospel of the uncircumcision was committed to me, as the gospel of the circumcision was to Peter;
Galatalaiskirje 2:8 (Sillä se, joka vaikutti voimakkaasti Pietarin kautta ympärileikattujen apostolinvirkaan, oli minussakin voimallinen pakanoiden keskuudessa.)
Galatians 2:8 (For he that worked effectually in Peter to the apostleship of the circumcision, the same was mighty in me toward the Gentiles:)
Galatalaiskirje 2:9 Ja kun Jaakob, Keefas ja Johannes, joita pidettiin pylväinä, tunsivat minulle annetun armon, he antoivat minulle ja Barnabaalle yhteisen käden, jotta me menisimme pakanain ja he ympärileikattujen keskuuteen.
Galatians 2:9 And when James, Cephas, and John, who seemed to be pillars, perceived the grace that was given to me, they gave to me and Barnabas the right hands of fellowship; that we should go to the heathen, and they to the circumcision.
Galatalaiskirje 2:10 He vain halusivat, että muistaisimme köyhiä; samaa minäkin aikoin tehdä.
Galatians 2:10 Only they would that we should remember the poor; the same which I also was forward to do.
Galatalaiskirje 2:11 Mutta kun Pietari tuli Antiokiaan, minä vastustin häntä suoraan, koska hän oli syypää.
Galatians 2:11 But when Peter was come to Antioch, I withstood him to the face, because he was to be blamed.
Galatalaiskirje 2:12 Sillä ennen kuin Jaakobin luota oli tullut joitakin, hän söi pakanoiden kanssa; mutta kun he tulivat, hän vetäytyi pois ja eristäytyi peläten ympärileikattuja.
Galatians 2:12 For before that certain came from James, he did eat with the Gentiles: but when they were come, he withdrew and separated himself, fearing them which were of the circumcision.
Galatalaiskirje 2:13 Ja muutkin juutalaiset teeskentelivät hänen kanssaan, niin että Barnabaskin vietiin mukaan heidän teeskentelyyn.
Galatians 2:13 And the other Jews dissembled likewise with him; so that Barnabas also was carried away with their dissimulation.
Galatalaiskirje 2:14 Mutta kun näin, etteivät he vaeltaneet evankeliumin totuuden mukaan, sanoin Pietarille kaikkien kuullen: Jos sinä, joka olet juutalainen, elät pakanain tavan mukaan etkä niin kuin juutalaiset, miksi pakotat pakanoita elämään niin kuin juutalaiset?
Galatians 2:14 But when I saw that they walked not uprightly according to the truth of the gospel, I said to Peter before them all, If you, being a Jew, live after the manner of Gentiles, and not as do the Jews, why compel you the Gentiles to live as do the Jews?
Galatalaiskirje 2:15 Me, jotka olemme luonnostamme juutalaisia emmekä pakanoiden syntisiä,
Galatians 2:15 We who are Jews by nature, and not sinners of the Gentiles,
Galatalaiskirje 2:16 Koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain tekojen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen uskon kautta, niin mekin olemme uskoneet Jeesukseen Kristukseen, että tulisimme vanhurskaiksi Kristuksen uskon kautta emmekä lain tekojen kautta. Sillä lain tekojen kautta ei kukaan voi tulla vanhurskaaksi.
Galatians 2:16 Knowing that a man is not justified by the works of the law, but by the faith of Jesus Christ, even we have believed in Jesus Christ, that we might be justified by the faith of Christ, and not by the works of the law: for by the works of the law shall no
Galatalaiskirje 2:17 Mutta jos me, pyrkiessämme vanhurskauteen Kristuksen kautta, itsekin olemme syntisiä, onko Kristus siis synnin palvelija? Jumala varjelkoon.
Galatians 2:17 But if, while we seek to be justified by Christ, we ourselves also are found sinners, is therefore Christ the minister of sin? God forbid.
Galatalaiskirje 2:18 Sillä jos minä rakennan uudelleen sen, minkä olen hajottanut, teen itsestäni lainrikkojan.
Galatians 2:18 For if I build again the things which I destroyed, I make myself a transgressor.
Galatalaiskirje 2:19 Sillä minä olen lain kautta kuollut laista pois, että eläisin Jumalalle.
Galatians 2:19 For I through the law am dead to the law, that I might live to God.
Galatalaiskirje 2:20 Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu; kuitenkin minä elän, en kuitenkaan minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä minä nyt elän lihassa, sen elän Jumalan Pojan uskossa, joka rakasti minua ja antoi itsensä minun puolestani.
Galatians 2:20 I am crucified with Christ: nevertheless I live; yet not I, but Christ lives in me: and the life which I now live in the flesh I live by the faith of the Son of God, who loved me, and gave himself for me.
Galatalaiskirje 2:21 En tee tyhjäksi Jumalan armoa; sillä jos vanhurskaus tulee lain kautta, silloin Kristus on kuollut turhaan.
Galatians 2:21 I do not frustrate the grace of God: for if righteousness come by the law, then Christ is dead in vain.
Galatalaiskirje 3:1 Oi te mielettömät galatalaiset, kuka teidät on lumonnut, ettette tottele totuutta, teidän silmienne eteen Jeesus Kristus on selvästi esitetty ristiinnaulittuna teidän keskellänne?
Galatians 3:1 O foolish Galatians, who has bewitched you, that you should not obey the truth, before whose eyes Jesus Christ has been evidently set forth, crucified among you?
Galatalaiskirje 3:2 Tämän vain tahdon teistä tietää: Saitteko Hengen lain tekojen vai uskon kuulemisen kautta?
Galatians 3:2 This only would I learn of you, Received you the Spirit by the works of the law, or by the hearing of faith?
Galatalaiskirje 3:3 Oletteko te niin tyhmiä? Te aloititte Hengessä, ja nyt lihassa teette täydellisyyttä?
Galatians 3:3 Are you so foolish? having begun in the Spirit, are you now made perfect by the flesh?
Galatalaiskirje 3:4 Oletko kärsinyt niin paljon turhaan? Jos se onkin ollut turhaa.
Galatians 3:4 Have you suffered so many things in vain? if it be yet in vain.
Galatalaiskirje 3:5 Joka siis teille Hengen kautta antaa ja teidän keskuudessanne ihmeitä tekee, tekeekö hän sen lain tekojen vai uskon kuulemisen kautta?
Galatians 3:5 He therefore that ministers to you the Spirit, and works miracles among you, does he it by the works of the law, or by the hearing of faith?
Galatalaiskirje 3:6 Niin kuin Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.
Galatians 3:6 Even as Abraham believed God, and it was accounted to him for righteousness.
Galatalaiskirje 3:7 Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustuvat, ovat Abrahamin lapsia.
Galatians 3:7 Know you therefore that they which are of faith, the same are the children of Abraham.
Galatalaiskirje 3:8 Ja koska Raamattu edeltäkäsin näki, että Jumala vanhurskauttaisi pakanat uskon kautta, se saarnasi Abrahamille edeltäpäin evankeliumia sanoen: Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi.
Galatians 3:8 And the scripture, foreseeing that God would justify the heathen through faith, preached before the gospel to Abraham, saying, In you shall all nations be blessed.
Galatalaiskirje 3:9 Niinpä ne, jotka uskoon perustuvat, siunataan uskollisen Abrahamin kanssa.
Galatians 3:9 So then they which be of faith are blessed with faithful Abraham.
Galatalaiskirje 3:10 Sillä kaikki, jotka pitävät kiinni lain teoista, ovat kirouksen alaisia; sillä on kirjoitettu: Kirottu on jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettu lain kirjaan, ja tee sitä.
Galatians 3:10 For as many as are of the works of the law are under the curse: for it is written, Cursed is every one that continues not in all things which are written in the book of the law to do them.
Galatalaiskirje 3:11 Mutta ettei kukaan tule lain kautta vanhurskaaksi Jumalan edessä, se on ilmeistä; sillä Vanhurskas on elävä uskosta.
Galatians 3:11 But that no man is justified by the law in the sight of God, it is evident: for, The just shall live by faith.
Galatalaiskirje 3:12 Eikä laki ole uskosta, vaan: Joka ne pitää, se elää niissä.
Galatians 3:12 And the law is not of faith: but, The man that does them shall live in them.
Galatalaiskirje 3:13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän puolestamme. Sillä kirjoitettu on: Kirottu on jokainen, joka puuhun riippuu.
Galatians 3:13 Christ has redeemed us from the curse of the law, being made a curse for us: for it is written, Cursed is every one that hangs on a tree:
Galatalaiskirje 3:14 Että Abrahamin siunaus tulisi pakanoille Jeesuksen Kristuksen kautta ja me uskon kautta saisimme luvatun Hengen.
Galatians 3:14 That the blessing of Abraham might come on the Gentiles through Jesus Christ; that we might receive the promise of the Spirit through faith.
Galatalaiskirje 3:15 Veljet, minä puhun ihmisten tavalla: vaikka kyseessä olisikin ihmisen tekemä liitto, ei kukaan ihminen sitä kumoa eikä siihen mitään lisää, jos se vahvistetaan.
Galatians 3:15 Brothers, I speak after the manner of men; Though it be but a man’s covenant, yet if it be confirmed, no man cancels, or adds thereto.
Galatalaiskirje 3:16 Mutta Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen annettiin lupaukset. Ei hän sanonut: Ja jälkeläisille, ikään kuin se olisi monesta, vaan ikään kuin se olisi yhdestä: Ja sinun jälkeläisellesi, joka on Kristus.
Galatians 3:16 Now to Abraham and his seed were the promises made. He said not, And to seeds, as of many; but as of one, And to your seed, which is Christ.
Galatalaiskirje 3:17 Ja tämän minä sanon, että sitä liittoa, jonka Jumala ennen vahvisti Kristuksessa, ei neljänsadankolmenkymmenen vuoden kuluttua annettu laki voi purkaa, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.
Galatians 3:17 And this I say, that the covenant, that was confirmed before of God in Christ, the law, which was four hundred and thirty years after, cannot cancel, that it should make the promise of none effect.
Galatalaiskirje 3:18 Sillä jos perintö on laista, se ei enää ole lupauksesta; mutta Jumala antoi sen Abrahamille lupauksen kautta.
Galatians 3:18 For if the inheritance be of the law, it is no more of promise: but God gave it to Abraham by promise.
Galatalaiskirje 3:19 Miksi sitten laki on voimassa? Se lisättiin rikkomusten tähden, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja enkelit määräsivät sen välimiehen kädessä.
Galatians 3:19 Why then serves the law? It was added because of transgressions, till the seed should come to whom the promise was made; and it was ordained by angels in the hand of a mediator.
Galatalaiskirje 3:20 Välimies ei ole yhden välimies, vaan Jumala on yksi.
Galatians 3:20 Now a mediator is not a mediator of one, but God is one.
Galatalaiskirje 3:21 Onko laki siis Jumalan lupauksia vastaan? Jumala varjelkoon! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi tehdä elämän, niin vanhurskaus tulisi totisesti lain kautta.
Galatians 3:21 Is the law then against the promises of God? God forbid: for if there had been a law given which could have given life, truly righteousness should have been by the law.
Galatalaiskirje 3:22 Mutta Raamattu on sulkenut kaiken synnin alle, että lupaus annettaisiin uskon kautta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.
Galatians 3:22 But the scripture has concluded all under sin, that the promise by faith of Jesus Christ might be given to them that believe.
Galatalaiskirje 3:23 Mutta ennen uskon tuloa meidät pidettiin lain alla, suljettuina uskolle, joka myöhemmin oli ilmestyvä.
Galatians 3:23 But before faith came, we were kept under the law, shut up to the faith which should afterwards be revealed.
Galatalaiskirje 3:24 Miksi laki oli meidän kasvattajamme, joka johdatti meidät Kristuksen luo, että me tulisimme uskon kautta vanhurskaiksi.
Galatians 3:24 Why the law was our schoolmaster to bring us to Christ, that we might be justified by faith.
Galatalaiskirje 3:25 Mutta uskon tultua emme enää ole opettajan alaisia.
Galatians 3:25 But after that faith is come, we are no longer under a schoolmaster.
Galatalaiskirje 3:26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
Galatians 3:26 For you are all the children of God by faith in Christ Jesus.
Galatalaiskirje 3:27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
Galatians 3:27 For as many of you as have been baptized into Christ have put on Christ.
Galatalaiskirje 3:28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä te kaikki olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
Galatians 3:28 There is neither Jew nor Greek, there is neither bond nor free, there is neither male nor female: for you are all one in Christ Jesus.
Galatalaiskirje 3:29 Ja jos te olette Kristus, niin te olette Abrahamin jälkeläisiä ja perillisiä lupauksen mukaan.
Galatians 3:29 And if you be Christ’s, then are you Abraham’s seed, and heirs according to the promise.
Galatalaiskirje 4:1 Mutta minä sanon, että perillinen, niin kauan kuin hän on alaikäinen, ei eroa millään tavalla palvelijasta, vaikka hän onkin kaiken herra;
Galatians 4:1 Now I say, That the heir, as long as he is a child, differs nothing from a servant, though he be lord of all;
Galatalaiskirje 4:2 Vaan on holhoojien ja hallitsijoiden alainen isän määräämään aikaan asti.
Galatians 4:2 But is under tutors and governors until the time appointed of the father.
Galatalaiskirje 4:3 Samoin mekin, kun olimme lapsia, olimme orjuutettuja maailman alkeisvoimien alle.
Galatians 4:3 Even so we, when we were children, were in bondage under the elements of the world:
Galatalaiskirje 4:4 Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti Poikansa, naisesta syntyneen, lain alaiseksi luodun,
Galatians 4:4 But when the fullness of the time was come, God sent forth his Son, made of a woman, made under the law,
Galatalaiskirje 4:5 lunastaakseen lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.
Galatians 4:5 To redeem them that were under the law, that we might receive the adoption of sons.
Galatalaiskirje 4:6 Ja koska te olette lapsia, Jumala on lähettänyt Poikansa Hengen teidän sydämiinne, joka huutaa: Abba, Isä!
Galatians 4:6 And because you are sons, God has sent forth the Spirit of his Son into your hearts, crying, Abba, Father.
Galatalaiskirje 4:7 Sinä et enää ole palvelija, vaan poika; mutta jos olet poika, olet myös Jumalan perillinen Kristuksen kautta.
Galatians 4:7 Why you are no more a servant, but a son; and if a son, then an heir of God through Christ.
Galatalaiskirje 4:8 Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte niitä, jotka luonnostaan eivät ole jumalia.
Galatians 4:8 However, then, when you knew not God, you did service to them which by nature are no gods.
Galatalaiskirje 4:9 Mutta nyt, kun olette tunteneet Jumalan tai pikemminkin Jumalan tuntemat, kuinka te jälleen käännytte heikkojen ja köyhien alkuvoimien puoleen, joiden orjiksi te jälleen tahdotte tulla?
Galatians 4:9 But now, after that you have known God, or rather are known of God, how turn you again to the weak and beggarly elements, whereunto you desire again to be in bondage?
Galatalaiskirje 4:10 Te pidätte vaarin päivistä, kuukausista, ajankohdista ja vuosista.
Galatians 4:10 You observe days, and months, and times, and years.
Galatalaiskirje 4:11 Minä pelkään teidän puolestanne, ettenkö olisi nähnyt teidän hyväksenne turhaa työtä.
Galatians 4:11 I am afraid of you, lest I have bestowed on you labor in vain.
Galatalaiskirje 4:12 Veljet, minä pyydän teitä: olkaa sellaisia kuin minä olen, sillä minä olen sellainen kuin te olette: ette ole tehneet minulle mitään pahaa.
Galatians 4:12 Brothers, I beseech you, be as I am; for I am as you are: you have not injured me at all.
Galatalaiskirje 4:13 Te tiedätte, kuinka minä lihan heikkoudessa aluksi julistin teille evankeliumia.
Galatians 4:13 You know how through infirmity of the flesh I preached the gospel to you at the first.
Galatalaiskirje 4:14 Ettekä te halveksineet ettekä torjuneet kiusaustani, joka minun ruumiissani oli, vaan otitte minut vastaan niinkuin Jumalan enkelin, niinkuin Kristuksen Jeesuksen.
Galatians 4:14 And my temptation which was in my flesh you despised not, nor rejected; but received me as an angel of God, even as Christ Jesus.
Galatalaiskirje 4:15 Missä sitten on se autuus, josta puhuitte? Sillä minä todistan teille, että jos se olisi ollut mahdollista, te olisitte repineet silmänne irti ja antaneet ne minulle.
Galatians 4:15 Where is then the blessedness you spoke of? for I bear you record, that, if it had been possible, you would have plucked out your own eyes, and have given them to me.
Galatalaiskirje 4:16 Olenko siis tullut vihollisenne, koska puhun teille totuuden?
Galatians 4:16 Am I therefore become your enemy, because I tell you the truth?
Galatalaiskirje 4:17 Heillä on teihin kiihkeä vaikutus, mutta eivät hyvällä tavalla; kyllä, he haluavat sulkea teidät pois, jotta te voisitte vaikuttaa heihin.
Galatians 4:17 They zealously affect you, but not well; yes, they would exclude you, that you might affect them.
Galatalaiskirje 4:18 Mutta on hyvä olla aina intohimoinen hyvässä asiassa, eikä ainoastaan silloin, kun minä olen teidän luonanne.
Galatians 4:18 But it is good to be zealously affected always in a good thing, and not only when I am present with you.
Galatalaiskirje 4:19 Lapsukaiseni, joiden synnytyskipujen alla minä jälleen kärsin, kunnes Kristus teissä muotoutuu,
Galatians 4:19 My little children, of whom I travail in birth again until Christ be formed in you,
Galatalaiskirje 4:20 Haluan nyt olla kanssanne ja muuttaa ääneni, sillä epäilen teidän puolestanne.
Galatians 4:20 I desire to be present with you now, and to change my voice; for I stand in doubt of you.
Galatalaiskirje 4:21 Sanokaa minulle, te jotka tahdotte olla lain alaisia, ettekö kuule, mitä laki sanoo?
Galatians 4:21 Tell me, you that desire to be under the law, do you not hear the law?
Galatalaiskirje 4:22 Sillä kirjoitettu on, että Abrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta ja toinen vapaasta naisesta.
Galatians 4:22 For it is written, that Abraham had two sons, the one by a female slave, the other by a free woman.
Galatalaiskirje 4:23 Mutta orjattaresta syntynyt oli lihan mukaan syntynyt, mutta vapaasta naisesta syntynyt lupauksen nojalla.
Galatians 4:23 But he who was of the female slave was born after the flesh; but he of the free woman was by promise.
Galatalaiskirje 4:24 Nämä ovat vertauskuvia, sillä nämä ovat ne kaksi liittoa: se, joka Siinain vuorella on ja joka synnyttää orjuuteen, se on Agar.
Galatians 4:24 Which things are an allegory: for these are the two covenants; the one from the mount Sinai, which engenders to bondage, which is Agar.
Galatalaiskirje 4:25 Sillä tämä Hagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka on orjuudessa lastensa kanssa.
Galatians 4:25 For this Agar is mount Sinai in Arabia, and answers to Jerusalem which now is, and is in bondage with her children.
Galatalaiskirje 4:26 Mutta ylhäällä oleva Jerusalem on vapaa, ja se on meidän kaikkien äiti.
Galatians 4:26 But Jerusalem which is above is free, which is the mother of us all.
Galatalaiskirje 4:27 Sillä kirjoitettu on: Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnyttänyt; riemuitse ja huuda, sinä, joka et synnytä! Sillä yksinäisellä on paljon enemmän lapsia kuin sillä, jolla on mies.
Galatians 4:27 For it is written, Rejoice, you barren that bore not; break forth and cry, you that travail not: for the desolate has many more children than she which has an husband.
Galatalaiskirje 4:28 Mutta me, veljet, olemme lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli.
Galatians 4:28 Now we, brothers, as Isaac was, are the children of promise.
Galatalaiskirje 4:29 Mutta niin kuin silloin lihan mukaan syntynyt vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin on nytkin.
Galatians 4:29 But as then he that was born after the flesh persecuted him that was born after the Spirit, even so it is now.
Galatalaiskirje 4:30 Mutta mitä Raamattu sanoo? Aja pois orjatar ja hänen poikansa, sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan naisen pojan kanssa.
Galatians 4:30 Nevertheless what said the scripture? Cast out the female slave and her son: for the son of the female slave shall not be heir with the son of the free woman.
Galatalaiskirje 4:31 Niinpä, veljet, me emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaiden.
Galatians 4:31 So then, brothers, we are not children of the female slave, but of the free.
Galatalaiskirje 5:1 Pysykää siis lujina siinä vapaudessa, jolla Kristus meidät vapautti, älkääkä antako uudelleen itseänne sitoa orjuuden ikeeseen.
Galatians 5:1 Stand fast therefore in the liberty with which Christ has made us free, and be not entangled again with the yoke of bondage.
Galatalaiskirje 5:2 Katso, minä Paavali sanon teille: jos ympärileikkautatte itsenne, Kristus ei hyödytä teitä lainkaan.
Galatians 5:2 Behold, I Paul say to you, that if you be circumcised, Christ shall profit you nothing.
Galatalaiskirje 5:3 Sillä minä todistan jälleen jokaiselle ihmiselle, joka ympärileikataan, että hän on velvollinen noudattamaan koko lakia.
Galatians 5:3 For I testify again to every man that is circumcised, that he is a debtor to do the whole law.
Galatalaiskirje 5:4 Te, jotka haluatte lain kautta vanhurskaiksi tulla, Kristus on mennyt pois; te olette langenneet pois armosta.
Galatians 5:4 Christ is become of no effect to you, whoever of you are justified by the law; you are fallen from grace.
Galatalaiskirje 5:5 Sillä me odotamme Hengen kautta vanhurskauden toivoa uskon kautta.
Galatians 5:5 For we through the Spirit wait for the hope of righteousness by faith.
Galatalaiskirje 5:6 Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus mitään auta, vaan rakkauden kautta vaikuttava usko.
Galatians 5:6 For in Jesus Christ neither circumcision avails any thing, nor uncircumcision; but faith which works by love.
Galatalaiskirje 5:7 Te juoksitte hyvin; kuka esti teitä tottelemasta totuutta?
Galatians 5:7 You did run well; who did hinder you that you should not obey the truth?
Galatalaiskirje 5:8 Tämä suostuttelu ei tule häneltä, joka teitä kutsuu.
Galatians 5:8 This persuasion comes not of him that calls you.
Galatalaiskirje 5:9 Vähäinen määrä hapatusta hapattaa koko taikinan.
Galatians 5:9 A little leaven leavens the whole lump.
Galatalaiskirje 5:10 Minulla on teihin luottamus Herran kautta, ettette missään nimessä ajattele toisin; mutta se, joka teitä häiritsee, saa kantaa tuomionsa, olkoon hän kuka tahansa.
Galatians 5:10 I have confidence in you through the Lord, that you will be none otherwise minded: but he that troubles you shall bear his judgment, whoever he be.
Galatalaiskirje 5:11 Ja minä, veljet, jos minä vielä saarnaan ympärileikkausta, miksi minua vielä vainotaan? Silloin ristin pahennus on lakannut.
Galatians 5:11 And I, brothers, if I yet preach circumcision, why do I yet suffer persecution? then is the offense of the cross ceased.
Galatalaiskirje 5:12 Kunpa ne jopa katkaistaisiin, mikä sinua vaivaa.
Galatians 5:12 I would they were even cut off which trouble you.
Galatalaiskirje 5:13 Sillä teidät, veljet, on kutsuttu vapauteen; älkää ainoastaan käyttäkö vapautta lihan tyydyttämiseksi, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa.
Galatians 5:13 For, brothers, you have been called to liberty; only use not liberty for an occasion to the flesh, but by love serve one another.
Galatalaiskirje 5:14 Sillä kaikki laki täyttyy yhdessä käskyssä, tässä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Galatians 5:14 For all the law is fulfilled in one word, even in this; You shall love your neighbor as yourself.
Galatalaiskirje 5:15 Mutta jos purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toistenne tuhon omaksi joudu.
Galatians 5:15 But if you bite and devour one another, take heed that you be not consumed one of another.
Galatalaiskirje 5:16 Sanon siis: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.
Galatians 5:16 This I say then, Walk in the Spirit, and you shall not fulfill the lust of the flesh.
Galatalaiskirje 5:17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan ja Henki lihaa vastaan; ja nämä ovat toisiaan vastaan, niin että te ette voi tehdä sitä, mitä te tahdotte.
Galatians 5:17 For the flesh lusts against the Spirit, and the Spirit against the flesh: and these are contrary the one to the other: so that you cannot do the things that you would.
Galatalaiskirje 5:18 Mutta jos Henki johdattaa teitä, ette ole lain alaisia.
Galatians 5:18 But if you be led of the Spirit, you are not under the law.
Galatalaiskirje 5:19 Lihan teot ovat nyt ilmeiset, ja ne ovat: aviorikos, haureus, saastaisuus, irstaus,
Galatians 5:19 Now the works of the flesh are manifest, which are these; Adultery, fornication, uncleanness, lasciviousness,
Galatalaiskirje 5:20 Epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riidat, kateus, vihat, riidat, kapinat, harhaopit,
Galatians 5:20 Idolatry, witchcraft, hatred, variance, jealousies, wrath, strife, seditions, heresies,
Galatalaiskirje 5:21 Riidat, murhat, juopottelut, mässäilyt ja muut senkaltaiset, joista minä teille edeltäpäin sanon, niin kuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista tekevät, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
Galatians 5:21 Contentions, murders, drunkenness, revelings, and such like: of the which I tell you before, as I have also told you in time past, that they which do such things shall not inherit the kingdom of God.
Galatalaiskirje 5:22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus,
Galatians 5:22 But the fruit of the Spirit is love, joy, peace, long-suffering, gentleness, goodness, faith,
Galatalaiskirje 5:23 Sävyisyys, kohtuullisuus: sellaisia vastaan ei ole lakia.
Galatians 5:23 Meekness, temperance: against such there is no law.
Galatalaiskirje 5:24 Ja ne, jotka ovat Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.
Galatians 5:24 And they that are Christ’s have crucified the flesh with the affections and lusts.
Galatalaiskirje 5:25 Jos elämme Hengessä, niin vaeltakaamme myös Hengessä.
Galatians 5:25 If we live in the Spirit, let us also walk in the Spirit.
Galatalaiskirje 5:26 Älkäämme olko turhan kunnian himoisia, toisiamme ärsyttäviä, toisiamme kadehtivia.
Galatians 5:26 Let us not be desirous of vain glory, provoking one another, envying one another.
Galatalaiskirje 6:1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikoksesta, niin te hengelliset ihmiset, ojentakaa sellaista ihmistä sävyisyyden hengessä, pitäen silmällä itseäsi, ettette itsekin joutuisi kiusaukseen.
Galatians 6:1 Brothers, if a man be overtaken in a fault, you which are spiritual, restore such an one in the spirit of meekness; considering yourself, lest you also be tempted.
Galatalaiskirje 6:2 Kantakaa toistenne taakkoja, ja niin täyttäkää Kristuksen laki.
Galatians 6:2 Bear you one another’s burdens, and so fulfill the law of Christ.
Galatalaiskirje 6:3 Sillä jos ihminen luulee olevansa jotakin, vaikka ei ole mitään, hän pettää itseään.
Galatians 6:3 For if a man think himself to be something, when he is nothing, he deceives himself.
Galatalaiskirje 6:4 Mutta koetelkoon jokainen omat tekonsa, ja silloin hän iloitsee vain itsessään eikä toisessa.
Galatians 6:4 But let every man prove his own work, and then shall he have rejoicing in himself alone, and not in another.
Galatalaiskirje 6:5 Sillä jokainen kantakoon oman taakkansa.
Galatians 6:5 For every man shall bear his own burden.
Galatalaiskirje 6:6 Se, jota sanassa opetetaan, jakakoon kaikkea hyvää opettajalleen.
Galatians 6:6 Let him that is taught in the word communicate to him that teaches in all good things.
Galatalaiskirje 6:7 Älkää antako eksyä; Jumala ei anna itseään pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.
Galatians 6:7 Be not deceived; God is not mocked: for whatever a man sows, that shall he also reap.
Galatalaiskirje 6:8 Sillä joka kylvää lihaansa, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka kylvää Henkeen, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää.
Galatians 6:8 For he that sows to his flesh shall of the flesh reap corruption; but he that sows to the Spirit shall of the Spirit reap life everlasting.
Galatalaiskirje 6:9 Älkäämme väsykö hyvää tekemästä, sillä aikanaan me niitämme, ellemme väsy.
Galatians 6:9 And let us not be weary in well doing: for in due season we shall reap, if we faint not.
Galatalaiskirje 6:10 Koska meillä siis on vielä aikaa, tehkäämme hyvää kaikille, mutta erityisesti uskonveljille.
Galatians 6:10 As we have therefore opportunity, let us do good to all men, especially to them who are of the household of faith.
Galatalaiskirje 6:11 Näetkö, kuinka ison kirjeen olen kirjoittanut sinulle omin käsin.
Galatians 6:11 You see how large a letter I have written to you with my own hand.
Galatalaiskirje 6:12 Niin monet, jotka tahtovat lihallisesti kauniisti esiintyä, pakottavat teitä ympärileikkauttamaan itsenne, etteivät heitä vainottaisi Kristuksen ristin tähden.
Galatians 6:12 As many as desire to make a fair show in the flesh, they constrain you to be circumcised; only lest they should suffer persecution for the cross of Christ.
Galatalaiskirje 6:13 Sillä eivät ympärileikatutkaan itse pidä lakia, vaan he tahtovat teidän ympärileikattavanne, jotta he voisivat ylpeillä teidän lihastanne.
Galatians 6:13 For neither they themselves who are circumcised keep the law; but desire to have you circumcised, that they may glory in your flesh.
Galatalaiskirje 6:14 Mutta Jumala varjelkoon minua kerskaamasta muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle.
Galatians 6:14 But God forbid that I should glory, save in the cross of our Lord Jesus Christ, by whom the world is crucified to me, and I to the world.
Galatalaiskirje 6:15 Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus mitään hyödytä, vaan uusi luomus.
Galatians 6:15 For in Christ Jesus neither circumcision avails any thing, nor uncircumcision, but a new creature.
Galatalaiskirje 6:16 Ja kaikille, jotka vaeltavat tämän säännön mukaan, rauha ja armo olkoon heidän päällänsä, ja Jumalan Israelin päällä.
Galatians 6:16 And as many as walk according to this rule, peace be on them, and mercy, and on the Israel of God.
Galatalaiskirje 6:17 Älköön kukaan tästedes minua vaivatko, sillä minä kannan ruumiissani Herran Jeesuksen arpia.
Galatians 6:17 From now on let no man trouble me: for I bear in my body the marks of the Lord Jesus.
Galatalaiskirje 6:18 Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa. Aamen.
Galatians 6:18 Brothers, the grace of our Lord Jesus Christ be with your spirit. Amen.
Efesolaiskirje 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, Efesossa oleville pyhille ja Kristuksessa Jeesuksessa uskoville.
Ephesians 1:1 Paul, an apostle of Jesus Christ by the will of God, to the saints which are at Ephesus, and to the faithful in Christ Jesus:
Efesolaiskirje 1:2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Ephesians 1:2 Grace be to you, and peace, from God our Father, and from the Lord Jesus Christ.
Efesolaiskirje 1:3 Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä kaikella hengellisellä siunauksella taivaallisissa Kristuksessa:
Ephesians 1:3 Blessed be the God and Father of our Lord Jesus Christ, who has blessed us with all spiritual blessings in heavenly places in Christ:
Efesolaiskirje 1:4 Niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät, että me olisimme pyhät ja nuhteettomat hänen edessään rakkaudessa,
Ephesians 1:4 According as he has chosen us in him before the foundation of the world, that we should be holy and without blame before him in love:
Efesolaiskirje 1:5 edeltämäärättyään meidät lapseuteen Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen tahtonsa hyvän mielisuosion mukaan,
Ephesians 1:5 Having predestinated us to the adoption of children by Jesus Christ to himself, according to the good pleasure of his will,
Efesolaiskirje 1:6 Hänen armonsa kirkkauden ylistykseksi, jonka kautta hän on tehnyt meidät otollisiksi rakastetussa.
Ephesians 1:6 To the praise of the glory of his grace, wherein he has made us accepted in the beloved.
Efesolaiskirje 1:7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, syntien anteeksianto, hänen armonsa rikkauden mukaan,
Ephesians 1:7 In whom we have redemption through his blood, the forgiveness of sins, according to the riches of his grace;
Efesolaiskirje 1:8 Jota hän on meille runsaasti antanut kaikessa viisaudessa ja ymmärryksessä,
Ephesians 1:8 Wherein he has abounded toward us in all wisdom and prudence;
Efesolaiskirje 1:9 Hän teki meille tiettäväksi tahtonsa salaisuuden, hyvän tahdon mukaan, jonka hän oli itsessään päättänyt,
Ephesians 1:9 Having made known to us the mystery of his will, according to his good pleasure which he has purposed in himself:
Efesolaiskirje 1:10 että hän aikojen täyttymisen armotaloudessa yhdistäisi yhdeksi Kristuksessa kaiken, sekä sen, mikä on taivaissa, että sen, mikä on maan päällä, itse Kristuksessa,
Ephesians 1:10 That in the dispensation of the fullness of times he might gather together in one all things in Christ, both which are in heaven, and which are on earth; even in him:
Efesolaiskirje 1:11 Hänessä mekin olemme saaneet perinnön, edeltä määrätyt hänen aivoituksensa mukaan, joka tekee kaiken oman tahtonsa neuvon mukaan,
Ephesians 1:11 In whom also we have obtained an inheritance, being predestinated according to the purpose of him who works all things after the counsel of his own will:
Efesolaiskirje 1:12 Että me olisimme hänen kirkkautensa ylistykseksi, jotka ensin toivoimme Kristukseen.
Ephesians 1:12 That we should be to the praise of his glory, who first trusted in Christ.
Efesolaiskirje 1:13 Häneen te myös uskoitte, kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja häneen te myös uskomisen jälkeen olette saaneet lupauksen Pyhän Hengen sinetin,
Ephesians 1:13 In whom you also trusted, after that you heard the word of truth, the gospel of your salvation: in whom also after that you believed, you were sealed with that holy Spirit of promise,
Efesolaiskirje 1:14 Joka on meidän perintömme pantti, kunnes omaisuus on lunastettu, hänen kirkkautensa kiitokseksi.
Ephesians 1:14 Which is the earnest of our inheritance until the redemption of the purchased possession, to the praise of his glory.
Efesolaiskirje 1:15 Kuultuani teidän uskostanne Herraan Jeesukseen ja rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan, minäkin
Ephesians 1:15 Why I also, after I heard of your faith in the Lord Jesus, and love to all the saints,
Efesolaiskirje 1:16 En lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, muistaen teitä rukouksissani;
Ephesians 1:16 Cease not to give thanks for you, making mention of you in my prayers;
Efesolaiskirje 1:17 Että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan,
Ephesians 1:17 That the God of our Lord Jesus Christ, the Father of glory, may give to you the spirit of wisdom and revelation in the knowledge of him:
Efesolaiskirje 1:18 ja teidän mielenne silmät valaistuvat, että tietäisitte, mikä on hänen kutsumisensa toivo ja mikä on hänen perintönsä kirkkauden rikkaus pyhien joukossa,
Ephesians 1:18 The eyes of your understanding being enlightened; that you may know what is the hope of his calling, and what the riches of the glory of his inheritance in the saints,
Efesolaiskirje 1:19 Ja mikä on hänen voimansa ääretön suuruus meille seurakunnalle, jotka uskomme, hänen mahtavan voimansa vaikutuksen mukaan,
Ephesians 1:19 And what is the exceeding greatness of his power to us-ward who believe, according to the working of his mighty power,
Efesolaiskirje 1:20 Jonka hän vaikutti Kristuksessa, herättäessään hänet kuolleista ja asettaessaan hänet oikealle puolelleen taivaissa,
Ephesians 1:20 Which he worked in Christ, when he raised him from the dead, and set him at his own right hand in the heavenly places,
Efesolaiskirje 1:21 Korkeammalle kaikkia hallituksia ja voimia ja mahtia ja herruuksia ja kaikkia nimiä, jotka mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmassa, vaan myös tulevassa,
Ephesians 1:21 Far above all principality, and power, and might, and dominion, and every name that is named, not only in this world, but also in that which is to come:
Efesolaiskirje 1:22 Ja on asettanut kaikki hänen jalkojensa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle,
Ephesians 1:22 And has put all things under his feet, and gave him to be the head over all things to the church,
Efesolaiskirje 1:23 Joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka täyttää kaiken kaikessa.
Ephesians 1:23 Which is his body, the fullness of him that fills all in all.
Efesolaiskirje 2:1 Ja teidät hän on tehnyt eläviksi, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden;
Ephesians 2:1 And you has he quickened, who were dead in trespasses and sins;
Efesolaiskirje 2:2 Joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa,
Ephesians 2:2 Wherein in time past you walked according to the course of this world, according to the prince of the power of the air, the spirit that now works in the children of disobedience:
Efesolaiskirje 2:3 Joiden parissa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, täyttäen lihan ja mielen haluja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin.
Ephesians 2:3 Among whom also we all had our conversation in times past in the lusts of our flesh, fulfilling the desires of the flesh and of the mind; and were by nature the children of wrath, even as others.
Efesolaiskirje 2:4 Mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän meitä rakasti,
Ephesians 2:4 But God, who is rich in mercy, for his great love with which he loved us,
Efesolaiskirje 2:5 on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleita syntien tähden, eläviksi Kristuksen kanssa (armosta te olette pelastuneet);
Ephesians 2:5 Even when we were dead in sins, has quickened us together with Christ, (by grace you are saved;)
Efesolaiskirje 2:6 Ja on meidät yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa,
Ephesians 2:6 And has raised us up together, and made us sit together in heavenly places in Christ Jesus:
Efesolaiskirje 2:7 Jotta hän tulevina aikoina osoittaisi armonsa ylenpalttisen rikkauden hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksen Jeesuksen kautta.
Ephesians 2:7 That in the ages to come he might show the exceeding riches of his grace in his kindness toward us through Christ Jesus.
Efesolaiskirje 2:8 Sillä armosta te olette pelastuneet uskon kautta, ette itsenne kautta; se on Jumalan lahja.
Ephesians 2:8 For by grace are you saved through faith; and that not of yourselves: it is the gift of God:
Efesolaiskirje 2:9 Ei tekojen perusteella, ettei kukaan voisi ylpeillä.
Ephesians 2:9 Not of works, lest any man should boast.
Efesolaiskirje 2:10 Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin säätänyt, että me niissä vaeltaisimme.
Ephesians 2:10 For we are his workmanship, created in Christ Jesus to good works, which God has before ordained that we should walk in them.
Efesolaiskirje 2:11 Muistatteko, että te ennen olitte lihan puolesta pakanoita, joita ympärileikkaukset, joita lihan puolesta käsin tehdyt ympärileikkaukset, kutsuvat ympärileikkaamattomiksi?
Ephesians 2:11 Why remember, that you being in time past Gentiles in the flesh, who are called Uncircumcision by that which is called the Circumcision in the flesh made by hands;
Efesolaiskirje 2:12 Että te olitte siihen aikaan ilman Kristusta, vieraita Israelin kansakunnalle ja vieraita lupauksen liitoille, vailla toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa,
Ephesians 2:12 That at that time you were without Christ, being aliens from the commonwealth of Israel, and strangers from the covenants of promise, having no hope, and without God in the world:
Efesolaiskirje 2:13 Mutta nyt Kristuksessa Jeesuksessa te, jotka ennen olitte kaukana, olette tulleet lähelle Kristuksen veren kautta.
Ephesians 2:13 But now in Christ Jesus you who sometimes were far off are made near by the blood of Christ.
Efesolaiskirje 2:14 Sillä hän on meidän rauhamme, joka teki molemmat yhdeksi ja purki meidän välistämme olevan väliseinän;
Ephesians 2:14 For he is our peace, who has made both one, and has broken down the middle wall of partition between us;
Efesolaiskirje 2:15 Hän kukisti vihollisuuden omassa lihassaan, käskyjen lain säädöksineen, luodakseen itsessään kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan,
Ephesians 2:15 Having abolished in his flesh the enmity, even the law of commandments contained in ordinances; for to make in himself of two one new man, so making peace;
Efesolaiskirje 2:16 Ja että hän yhdessä ruumiissa ristin kautta sovittaisi molemmat Jumalan kanssa, kuolettamalla siten vihollisuuden,
Ephesians 2:16 And that he might reconcile both to God in one body by the cross, having slain the enmity thereby:
Efesolaiskirje 2:17 Ja tuli ja saarnasi rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja niille, jotka lähellä olivat.
Ephesians 2:17 And came and preached peace to you which were afar off, and to them that were near.
Efesolaiskirje 2:18 Sillä hänen kauttaan meillä molemmilla on pääsy Isän luo yhdessä Hengessä.
Ephesians 2:18 For through him we both have access by one Spirit to the Father.
Efesolaiskirje 2:19 Te ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,
Ephesians 2:19 Now therefore you are no more strangers and foreigners, but fellow citizens with the saints, and of the household of God;
Efesolaiskirje 2:20 ja ovat apostolien ja profeettojen perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Jeesus Kristus,
Ephesians 2:20 And are built on the foundation of the apostles and prophets, Jesus Christ himself being the chief corner stone;
Efesolaiskirje 2:21 jossa koko rakennus on liitetty yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa,
Ephesians 2:21 In whom all the building fitly framed together grows to an holy temple in the Lord:
Efesolaiskirje 2:22 Jossa tekin yhdessä rakennutte Jumalan asumukseksi Hengen kautta.
Ephesians 2:22 In whom you also are built together for an habitation of God through the Spirit.
Efesolaiskirje 3:1 Tämän tähden minä, Paavali, teidän pakanoidenne puolesta Jeesuksen Kristuksen vanki,
Ephesians 3:1 For this cause I Paul, the prisoner of Jesus Christ for you Gentiles,
Efesolaiskirje 3:2 Jos olette kuulleet Jumalan armon järjestelystä, joka on minulle annettu teidän tähtenne:
Ephesians 3:2 If you have heard of the dispensation of the grace of God which is given me to you-ward:
Efesolaiskirje 3:3 Kuinka hän ilmestyksen kautta teki minulle tiettäväksi salaisuuden, (niin kuin aiemmin lyhyin sanoin kirjoitin,
Ephesians 3:3 How that by revelation he made known to me the mystery; (as I wrote before in few words,
Efesolaiskirje 3:4 josta lukiessanne voitte ymmärtää minun tietämykseni Kristuksen salaisuudesta)
Ephesians 3:4 Whereby, when you read, you may understand my knowledge in the mystery of Christ)
Efesolaiskirje 3:5 jota ei muina aikoina tehty ihmisten lapsille tiettäväksi, niin kuin se nyt on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoilleen Hengen kautta,
Ephesians 3:5 Which in other ages was not made known to the sons of men, as it is now revealed to his holy apostles and prophets by the Spirit;
Efesolaiskirje 3:6 Että pakanatkin olisivat kanssaperillisiä ja samaa ruumista ja osallisia hänen lupauksestaan Kristuksessa evankeliumin kautta,
Ephesians 3:6 That the Gentiles should be fellow heirs, and of the same body, and partakers of his promise in Christ by the gospel:
Efesolaiskirje 3:7 Jonka palvelijaksi minä olen tullut, Jumalan armon lahjan mukaan, joka minulle suotiin hänen voimansa vaikutuksen kautta.
Ephesians 3:7 Whereof I was made a minister, according to the gift of the grace of God given to me by the effectual working of his power.
Efesolaiskirje 3:8 Minulle, joka olen kaikista pyhistä vähäisin, on annettu tämä armo, että julistan pakanoille Kristuksen tutkimatonta rikkautta,
Ephesians 3:8 To me, who am less than the least of all saints, is this grace given, that I should preach among the Gentiles the unsearchable riches of Christ;
Efesolaiskirje 3:9 Ja että kaikki ihmiset näkisivät, mikä on sen salaisuuden yhteys, joka maailman alusta asti on ollut kätkettynä Jumalassa, joka loi kaiken Jeesuksen Kristuksen kautta,
Ephesians 3:9 And to make all men see what is the fellowship of the mystery, which from the beginning of the world has been hid in God, who created all things by Jesus Christ:
Efesolaiskirje 3:10 Jotta nyt seurakunnan kautta taivaallisille hallituksille ja valloille Jumalan moninainen viisaus tulisi tunnetuksi,
Ephesians 3:10 To the intent that now to the principalities and powers in heavenly places might be known by the church the manifold wisdom of God,
Efesolaiskirje 3:11 Sen iankaikkisen aivoituksen mukaan, jonka hän oli päättänyt Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme:
Ephesians 3:11 According to the eternal purpose which he purposed in Christ Jesus our Lord:
Efesolaiskirje 3:12 Jossa meillä on uskallus ja pääsy luottavaisin mielin hänen uskonsa kautta.
Ephesians 3:12 In whom we have boldness and access with confidence by the faith of him.
Efesolaiskirje 3:13 Miksi toivon, ettette lannistu minun ahdistuksissani teidän tähtenne, mikä on teidän kunnianne.
Ephesians 3:13 Why I desire that you faint not at my tribulations for you, which is your glory.
Efesolaiskirje 3:14 Tämän tähden minä polvistun meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isän edessä,
Ephesians 3:14 For this cause I bow my knees to the Father of our Lord Jesus Christ,
Efesolaiskirje 3:15 josta koko suku taivaassa ja maan päällä on nimetty,
Ephesians 3:15 Of whom the whole family in heaven and earth is named,
Efesolaiskirje 3:16 Että hän kirkkautensa rikkauden mukaan antaisi teille, että hänen Henkensä kautta voimallisesti vahvistuisitte sisäisessä ihmisessänne,
Ephesians 3:16 That he would grant you, according to the riches of his glory, to be strengthened with might by his Spirit in the inner man;
Efesolaiskirje 3:17 Että Kristus asuisi teidän sydämissänne uskon kautta, että te olisitte juurtuneet ja perustuneet rakkauteen,
Ephesians 3:17 That Christ may dwell in your hearts by faith; that you, being rooted and grounded in love,
Efesolaiskirje 3:18 kyettävä kaikkien pyhien kanssa käsittämään, mikä on leveys, pituus, syvyys ja korkeus;
Ephesians 3:18 May be able to comprehend with all saints what is the breadth, and length, and depth, and height;
Efesolaiskirje 3:19 ja oppisitte tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä, että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.
Ephesians 3:19 And to know the love of Christ, which passes knowledge, that you might be filled with all the fullness of God.
Efesolaiskirje 3:20 Mutta hänelle, joka meissä vaikuttavan voiman mukaan voi tehdä paljon enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella,
Ephesians 3:20 Now to him that is able to do exceeding abundantly above all that we ask or think, according to the power that works in us,
Efesolaiskirje 3:21 Hänelle kunnia seurakunnassa Kristuksen Jeesuksen kautta kaikkina aikoina, maailman iankaikkisesti. Aamen.
Ephesians 3:21 To him be glory in the church by Christ Jesus throughout all ages, world without end. Amen.
Efesolaiskirje 4:1 Minä siis, Herran vanki, kehotan teitä vaeltamaan kutsumuksenne arvoisesti,
Ephesians 4:1 I therefore, the prisoner of the Lord, beseech you that you walk worthy of the vocation with which you are called,
Efesolaiskirje 4:2 Kaikessa nöyryydessä ja lempeydessä, pitkämielisyydessä, kärsien toisianne rakkaudessa;
Ephesians 4:2 With all lowliness and meekness, with long-suffering, forbearing one another in love;
Efesolaiskirje 4:3 Pyrkikää säilyttämään Hengen ykseys rauhan siteessä.
Ephesians 4:3 Endeavoring to keep the unity of the Spirit in the bond of peace.
Efesolaiskirje 4:4 Yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin teidät on kutsuttu yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne olette;
Ephesians 4:4 There is one body, and one Spirit, even as you are called in one hope of your calling;
Efesolaiskirje 4:5 Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste,
Ephesians 4:5 One Lord, one faith, one baptism,
Efesolaiskirje 4:6 Yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja teissä kaikissa.
Ephesians 4:6 One God and Father of all, who is above all, and through all, and in you all.
Efesolaiskirje 4:7 Mutta jokaiselle meistä on annettu armo Kristuksen lahjan mitan mukaan.
Ephesians 4:7 But to every one of us is given grace according to the measure of the gift of Christ.
Efesolaiskirje 4:8 Miksi hän sanoi: Kun hän nousi korkeuteen, hän vei vankeja saaliikseen ja antoi lahjoja ihmisille.
Ephesians 4:8 Why he said, When he ascended up on high, he led captivity captive, and gave gifts to men.
Efesolaiskirje 4:9 (Nyt kun hän nousi ylös, mitä se on muuta kuin että hän ensin laskeutuikin maan alimpiin paikkoihin?
Ephesians 4:9 (Now that he ascended, what is it but that he also descended first into the lower parts of the earth?
Efesolaiskirje 4:10 Hän, joka laskeutui alas, on sama, joka myös nousi kaikkia taivaita korkeammalle täyttääkseen kaiken.)
Ephesians 4:10 He that descended is the same also that ascended up far above all heavens, that he might fill all things.)
Efesolaiskirje 4:11 Ja hän antoi jotkut apostoleiksi ja jotkut profeetoiksi ja jotkut evankelistoiksi ja jotkut paimeniksi ja opettajiksi,
Ephesians 4:11 And he gave some, apostles; and some, prophets; and some, evangelists; and some, pastors and teachers;
Efesolaiskirje 4:12 Pyhien täydelliseksi tekemiseksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
Ephesians 4:12 For the perfecting of the saints, for the work of the ministry, for the edifying of the body of Christ:
Efesolaiskirje 4:13 Kunnes me kaikki pääsemme uskon ykseyteen ja Jumalan Pojan tuntemiseen, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden iän määrään,
Ephesians 4:13 Till we all come in the unity of the faith, and of the knowledge of the Son of God, to a perfect man, to the measure of the stature of the fullness of Christ:
Efesolaiskirje 4:14 Ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ihmisten petoksen ja heidän eksytyksensä kavaluuden vuoksi,
Ephesians 4:14 That we from now on be no more children, tossed to and fro, and carried about with every wind of doctrine, by the sleight of men, and cunning craftiness, whereby they lie in wait to deceive;
Efesolaiskirje 4:15 vaan totuutta puhuen rakkaudessa, kasvakaa kaikessa häneen, joka on pää, Kristus.
Ephesians 4:15 But speaking the truth in love, may grow up into him in all things, which is the head, even Christ:
Efesolaiskirje 4:16 josta koko ruumis, yhteenliitettynä ja tiivistettynä jokaisen nivelen avulla, kunkin osan tehokkaan vaikutuksen mukaan, kasvattaa ruumista itsensä rakentamiseksi rakkaudessa.
Ephesians 4:16 From whom the whole body fitly joined together and compacted by that which every joint supplies, according to the effectual working in the measure of every part, makes increase of the body to the edifying of itself in love.
Efesolaiskirje 4:17 Tämän minä siis sanon ja todistan Herran nimessä, ettette enää vaeltaisi niin kuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
Ephesians 4:17 This I say therefore, and testify in the Lord, that you from now on walk not as other Gentiles walk, in the vanity of their mind,
Efesolaiskirje 4:18 Heidän ymmärryksensä on pimentynyt ja he ovat vieraantuneet Jumalan elämästä tietämättömyytensä ja sydämensä paatumuksen vuoksi,
Ephesians 4:18 Having the understanding darkened, being alienated from the life of God through the ignorance that is in them, because of the blindness of their heart:
Efesolaiskirje 4:19 Jotka tunnottomuudessaan ovat antautuneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkea saastaisuutta ahneudessa.
Ephesians 4:19 Who being past feeling have given themselves over to lasciviousness, to work all uncleanness with greediness.
Efesolaiskirje 4:20 Mutta te ette ole niin oppineet Kristusta;
Ephesians 4:20 But you have not so learned Christ;
Efesolaiskirje 4:21 Jos kerran olette hänestä kuulleet ja hän on opettanut teitä, niin kuin totuus on Jeesuksessa,
Ephesians 4:21 If so be that you have heard him, and have been taught by him, as the truth is in Jesus:
Efesolaiskirje 4:22 Että te panisitte pois entisen elämäntapanne, vanhan ihmisen, joka turmeltuu petollisten himojensa vuoksi,
Ephesians 4:22 That you put off concerning the former conversation the old man, which is corrupt according to the deceitful lusts;
Efesolaiskirje 4:23 Ja uudistukaa mielenne hengessä;
Ephesians 4:23 And be renewed in the spirit of your mind;
Efesolaiskirje 4:24 Ja että pukisitte yllenne uuden ihmisen, joka Jumalan mukaan on luotu vanhurskaudessa ja totuudessa pyhyydessä.
Ephesians 4:24 And that you put on the new man, which after God is created in righteousness and true holiness.
Efesolaiskirje 4:25 Miksi pankaa pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa? Sillä me olemme toistemme jäseniä.
Ephesians 4:25 Why putting away lying, speak every man truth with his neighbor: for we are members one of another.
Efesolaiskirje 4:26 Vihastukaa, mutta älkää tehkö syntiä. Älköön aurinko laskeko vihanne yli.
Ephesians 4:26 Be you angry, and sin not: let not the sun go down on your wrath:
Efesolaiskirje 4:27 Älkääkä antako sijaa paholaiselle.
Ephesians 4:27 Neither give place to the devil.
Efesolaiskirje 4:28 Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, jotta hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.
Ephesians 4:28 Let him that stole steal no more: but rather let him labor, working with his hands the thing which is good, that he may have to give to him that needs.
Efesolaiskirje 4:29 Älköön suustanne lähtekö mitään turmeltunutta puhetta, vaan sellaista, mikä on hyväksi ja hyödyksi rakennukseksi, että se olisi kuulijoille armoa.
Ephesians 4:29 Let no corrupt communication proceed out of your mouth, but that which is good to the use of edifying, that it may minister grace to the hearers.
Efesolaiskirje 4:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, jonka kautta teidät on sinetöity lunastuksen päivään asti.
Ephesians 4:30 And grieve not the holy Spirit of God, whereby you are sealed to the day of redemption.
Efesolaiskirje 4:31 Kaikki katkeruus, viha, kiivaus, huuto ja pilkka olkoon kaukana teistä, kaikki pahuus mukana.
Ephesians 4:31 Let all bitterness, and wrath, and anger, and clamor, and evil speaking, be put away from you, with all malice:
Efesolaiskirje 4:32 Ja olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toisillenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksen tähden teille anteeksi antanut.
Ephesians 4:32 And be you kind one to another, tenderhearted, forgiving one another, even as God for Christ’s sake has forgiven you.
Efesolaiskirje 5:1 Olkaa siis Jumalan seuraajia, niin kuin rakkaat lapset;
Ephesians 5:1 Be you therefore followers of God, as dear children;
Efesolaiskirje 5:2 Ja vaeltakaa rakkaudessa, niin kuin Kristuskin rakasti meitä ja antoi itsensä meidän puolestamme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle suloisesti tuoksuvaksi lahjaksi.
Ephesians 5:2 And walk in love, as Christ also has loved us, and has given himself for us an offering and a sacrifice to God for a sweet smelling smell.
Efesolaiskirje 5:3 Mutta haureutta ja kaikkea saastaisuutta tai ahneutta älköön teidän keskuudessanne kertaakaan mainittako, niin kuin pyhien sopii;
Ephesians 5:3 But fornication, and all uncleanness, or covetousness, let it not be once named among you, as becomes saints;
Efesolaiskirje 5:4 Ei rivouksia, ei tyhmiä puheita eikä vitsejä, jotka eivät ole sopivia, vaan pikemminkin kiitoksia.
Ephesians 5:4 Neither filthiness, nor foolish talking, nor jesting, which are not convenient: but rather giving of thanks.
Efesolaiskirje 5:5 Sillä sen te tiedätte, ettei kenelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella, joka on epäjumalanpalvelija, ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.
Ephesians 5:5 For this you know, that no fornicator, nor unclean person, nor covetous man, who is an idolater, has any inheritance in the kingdom of Christ and of God.
Efesolaiskirje 5:6 Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä niiden tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia.
Ephesians 5:6 Let no man deceive you with vain words: for because of these things comes the wrath of God on the children of disobedience.
Efesolaiskirje 5:7 Älkää siis olko heidän kanssaan osallisia.
Ephesians 5:7 Be not you therefore partakers with them.
Efesolaiskirje 5:8 Sillä ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valo Herrassa; vaeltakaa valon lapsina.
Ephesians 5:8 For you were sometimes darkness, but now are you light in the Lord: walk as children of light:
Efesolaiskirje 5:9 (Sillä Hengen hedelmä on kaikkinainen hyvyys, vanhurskaus ja totuus.)
Ephesians 5:9 (For the fruit of the Spirit is in all goodness and righteousness and truth;)
Efesolaiskirje 5:10 Koettelemalla, mikä on Herralle otollista.
Ephesians 5:10 Proving what is acceptable to the Lord.
Efesolaiskirje 5:11 Älkääkä olko osallisina pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan nuhtelkaa niitä.
Ephesians 5:11 And have no fellowship with the unfruitful works of darkness, but rather reprove them.
Efesolaiskirje 5:12 Sillä on häpeä edes puhua siitä, mitä he salaa tekevät.
Ephesians 5:12 For it is a shame even to speak of those things which are done of them in secret.
Efesolaiskirje 5:13 Mutta kaikki, mikä nuhdellaan, tulee ilmi valon kautta; sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valoa.
Ephesians 5:13 But all things that are reproved are made manifest by the light: for whatever does make manifest is light.
Efesolaiskirje 5:14 Siksi hän sanoi: Heräjät, jotka nukutte, ja nousevat kuolleista, niin Kristus teidät valaisee.
Ephesians 5:14 Why he said, Awake you that sleep, and arise from the dead, and Christ shall give you light.
Efesolaiskirje 5:15 Katsokaa siis, että vaellatte tarkoin, ei niin kuin tyhmät, vaan niin kuin viisaat,
Ephesians 5:15 See then that you walk circumspectly, not as fools, but as wise,
Efesolaiskirje 5:16 Pidättäkää vaarin oikeasta hetkestä, sillä päivät ovat pahat.
Ephesians 5:16 Redeeming the time, because the days are evil.
Efesolaiskirje 5:17 Älkää olko tyhmiä, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.
Ephesians 5:17 Why be you not unwise, but understanding what the will of the Lord is.
Efesolaiskirje 5:18 Älkääkä olko juovuksissa viinistä, josta tulee hillitön elämänmeno, vaan täyttykää Hengellä.
Ephesians 5:18 And be not drunk with wine, wherein is excess; but be filled with the Spirit;
Efesolaiskirje 5:19 Puhuen keskenänne psalmeilla, hymneillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
Ephesians 5:19 Speaking to yourselves in psalms and hymns and spiritual songs, singing and making melody in your heart to the Lord;
Efesolaiskirje 5:20 Kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä,
Ephesians 5:20 Giving thanks always for all things to God and the Father in the name of our Lord Jesus Christ;
Efesolaiskirje 5:21 Olkaa toisillenne alamaisia Jumalan pelossa.
Ephesians 5:21 Submitting yourselves one to another in the fear of God.
Efesolaiskirje 5:22 Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset, niin kuin Herralle.
Ephesians 5:22 Wives, submit yourselves to your own husbands, as to the Lord.
Efesolaiskirje 5:23 Sillä mies on vaimon pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää, ja hän on ruumiin pelastaja.
Ephesians 5:23 For the husband is the head of the wife, even as Christ is the head of the church: and he is the savior of the body.
Efesolaiskirje 5:24 Niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin myös vaimot olkoot miehilleen alamaisia kaikessa.
Ephesians 5:24 Therefore as the church is subject to Christ, so let the wives be to their own husbands in every thing.
Efesolaiskirje 5:25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen puolesta;
Ephesians 5:25 Husbands, love your wives, even as Christ also loved the church, and gave himself for it;
Efesolaiskirje 5:26 että hän sen pyhittäisi ja puhdistaisi vesipesulla sanan kautta,
Ephesians 5:26 That he might sanctify and cleanse it with the washing of water by the word,
Efesolaiskirje 5:27 jotta hän voisi asetella eteensä kirkastetun seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja virheetön.
Ephesians 5:27 That he might present it to himself a glorious church, not having spot, or wrinkle, or any such thing; but that it should be holy and without blemish.
Efesolaiskirje 5:28 Samoin miesten tulee rakastaa vaimojaan niin kuin omia ruumiitaan. Joka rakastaa vaimoaan, rakastaa itseään.
Ephesians 5:28 So ought men to love their wives as their own bodies. He that loves his wife loves himself.
Efesolaiskirje 5:29 Sillä ei kukaan ole koskaan vihannut omaa lihaansa, vaan ravitsee ja vaalii sitä, niin kuin Herra seurakuntaa.
Ephesians 5:29 For no man ever yet hated his own flesh; but nourishes and cherishes it, even as the Lord the church:
Efesolaiskirje 5:30 Sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä, hänen lihastaan ja hänen luistaan.
Ephesians 5:30 For we are members of his body, of his flesh, and of his bones.
Efesolaiskirje 5:31 Sentähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja heistä kahdesta tulee yksi liha.
Ephesians 5:31 For this cause shall a man leave his father and mother, and shall be joined to his wife, and they two shall be one flesh.
Efesolaiskirje 5:32 Tämä on suuri salaisuus; minä puhun Kristuksesta ja seurakunnasta.
Ephesians 5:32 This is a great mystery: but I speak concerning Christ and the church.
Efesolaiskirje 5:33 Rakastakoon kuitenkin kukin teistä vaimoaan niin kuin itseään; ja vaimo kunnioittakoon miestään.
Ephesians 5:33 Nevertheless let every one of you in particular so love his wife even as himself; and the wife see that she reverence her husband.
Efesolaiskirje 6:1 Lapset, totelkaa vanhempianne Herrassa, sillä se on oikein.
Ephesians 6:1 Children, obey your parents in the Lord: for this is right.
Efesolaiskirje 6:2 Kunnioita isääsi ja äitiäsi; tämä on ensimmäinen käsky, johon liittyy lupaus;
Ephesians 6:2 Honor your father and mother; which is the first commandment with promise;
Efesolaiskirje 6:3 Että sinun kävisi hyvin ja eläisit kauan maan päällä.
Ephesians 6:3 That it may be well with you, and you may live long on the earth.
Efesolaiskirje 6:4 Ja te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran tahdon mukaan ja nuhteessa.
Ephesians 6:4 And, you fathers, provoke not your children to wrath: but bring them up in the nurture and admonition of the Lord.
Efesolaiskirje 6:5 Palvelijat, olkaa kuuliaiset lihallisille isännillenne, peläten ja vavisten, sydämenne yksinkertaisuudessa, niin kuin Kristukselle,
Ephesians 6:5 Servants, be obedient to them that are your masters according to the flesh, with fear and trembling, in singleness of your heart, as to Christ;
Efesolaiskirje 6:6 Ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, tehden Jumalan tahdon sydämestänne,
Ephesians 6:6 Not with eye-service, as men pleasers; but as the servants of Christ, doing the will of God from the heart;
Efesolaiskirje 6:7 Hyvällä mielellä palvellen, niin kuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,
Ephesians 6:7 With good will doing service, as to the Lord, and not to men:
Efesolaiskirje 6:8 tietäen, että mitä hyvää ihminen tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoon hän orja tai vapaa.
Ephesians 6:8 Knowing that whatever good thing any man does, the same shall he receive of the Lord, whether he be bond or free.
Efesolaiskirje 6:9 Ja te isännät, tehkää heille samoin, jättäkää uhkailunne, tietäen, että teidän Herrannekin on taivaissa, eikä hän katso henkilöön.
Ephesians 6:9 And, you masters, do the same things to them, forbearing threatening: knowing that your Master also is in heaven; neither is there respect of persons with him.
Efesolaiskirje 6:10 Lopuksi, veljeni, olkaa vahvoja Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
Ephesians 6:10 Finally, my brothers, be strong in the Lord, and in the power of his might.
Efesolaiskirje 6:11 Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, jotta voisitte kestää Paholaisen juonet.
Ephesians 6:11 Put on the whole armor of God, that you may be able to stand against the wiles of the devil.
Efesolaiskirje 6:12 Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
Ephesians 6:12 For we wrestle not against flesh and blood, but against principalities, against powers, against the rulers of the darkness of this world, against spiritual wickedness in high places.
Efesolaiskirje 6:13 Miksi te ottakaa yllenne Jumalan koko sota-asu, jotta voisitte pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä?
Ephesians 6:13 Why take to you the whole armor of God, that you may be able to withstand in the evil day, and having done all, to stand.
Efesolaiskirje 6:14 Seisokaa siis, kupeenne vyötettyinä totuudella ja pukeutuneina vanhurskauden rintapanssariin,
Ephesians 6:14 Stand therefore, having your loins girt about with truth, and having on the breastplate of righteousness;
Efesolaiskirje 6:15 Ja olkoon teidän jalkanne kengitettyinä alttiudella julistaa rauhan evankeliumia;
Ephesians 6:15 And your feet shod with the preparation of the gospel of peace;
Efesolaiskirje 6:16 Ennen kaikkea ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet.
Ephesians 6:16 Above all, taking the shield of faith, with which you shall be able to quench all the fiery darts of the wicked.
Efesolaiskirje 6:17 Ja ottakaa pelastuksen kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana,
Ephesians 6:17 And take the helmet of salvation, and the sword of the Spirit, which is the word of God:
Efesolaiskirje 6:18 Rukoilkaa aina kaikin rukouksin ja anomuksin Hengessä ja valvokaa siinä kaikin kestävinä ja anovina kaikkien pyhien puolesta,
Ephesians 6:18 Praying always with all prayer and supplication in the Spirit, and watching thereunto with all perseverance and supplication for all saints;
Efesolaiskirje 6:19 Ja minulle annettaisiin sana, että avaisin suuni rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuuden,
Ephesians 6:19 And for me, that utterance may be given to me, that I may open my mouth boldly, to make known the mystery of the gospel,
Efesolaiskirje 6:20 Jonka lähettiläänä minä olen kahleissa, että voisin siitä rohkeasti puhua, niin kuin minun puhua tulee.
Ephesians 6:20 For which I am an ambassador in bonds: that therein I may speak boldly, as I ought to speak.
Efesolaiskirje 6:21 Mutta että tekin tietäisitte, miten minun vointini on ja miten minun voi, niin Tykikos, rakas veli ja uskollinen palvelija Herrassa, kertoo teille kaiken,
Ephesians 6:21 But that you also may know my affairs, and how I do, Tychicus, a beloved brother and faithful minister in the Lord, shall make known to you all things:
Efesolaiskirje 6:22 Jonka minä lähetin teidän luoksenne juuri sitä varten, että te saisitte tietää, mitä meillä on, ja että hän lohduttaisi teidän sydämiänne.
Ephesians 6:22 Whom I have sent to you for the same purpose, that you might know our affairs, and that he might comfort your hearts.
Efesolaiskirje 6:23 Rauha veljille ja rakkaus uskon kanssa Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Ephesians 6:23 Peace be to the brothers, and love with faith, from God the Father and the Lord Jesus Christ.
Efesolaiskirje 6:24 Armo olkoon kaikkien niiden kanssa, jotka rakastavat meidän Herraamme Jeesusta Kristusta vilpittömyydessä. Aamen.
Ephesians 6:24 Grace be with all them that love our Lord Jesus Christ in sincerity. Amen.
Filippiläiskirje 1:1 Paavali ja Timoteus, Jeesuksen Kristuksen palvelijat, kaikille pyhille Kristuksessa Jeesuksessa, jotka ovat Filippissä, sekä piispoille ja diakoneille.
Philippians 1:1 Paul and Timotheus, the servants of Jesus Christ, to all the saints in Christ Jesus which are at Philippi, with the bishops and deacons:
Filippiläiskirje 1:2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Philippians 1:2 Grace be to you, and peace, from God our Father, and from the Lord Jesus Christ.
Filippiläiskirje 1:3 Kiitän Jumalaani joka kerta, kun muistan teitä,
Philippians 1:3 I thank my God on every remembrance of you,
Filippiläiskirje 1:4 Aina jokaisessa rukouksessani teidän kaikkien puolesta ilolla anelen,
Philippians 1:4 Always in every prayer of my for you all making request with joy,
Filippiläiskirje 1:5 teidän osallisuutenne vuoksi evankeliumin kanssa ensi päivästä tähän päivään asti;
Philippians 1:5 For your fellowship in the gospel from the first day until now;
Filippiläiskirje 1:6 ja olen varma siitä, että hän, joka on aloittanut teissä hyvän työn, on sen myös tekevä Jeesuksen Kristuksen päivään asti,
Philippians 1:6 Being confident of this very thing, that he which has begun a good work in you will perform it until the day of Jesus Christ:
Filippiläiskirje 1:7 Niin on oikein, että minä näin ajattelen teistä kaikista, koska te olette sydämessäni, koska sekä kahleissani että evankeliumin puolustamisessa ja vahvistamisessa olette kaikki osallisia minun armostani.
Philippians 1:7 Even as it is meet for me to think this of you all, because I have you in my heart; inasmuch as both in my bonds, and in the defense and confirmation of the gospel, you all are partakers of my grace.
Filippiläiskirje 1:8 Sillä Jumala on minun todistajani, kuinka suuresti kaipaan teitä kaikkia Jeesuksen Kristuksen sydämessä.
Philippians 1:8 For God is my record, how greatly I long after you all in the bowels of Jesus Christ.
Filippiläiskirje 1:9 Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne yhä enemmän ja enemmän kasvaisi tiedossa ja kaikessa ymmärryksessä,
Philippians 1:9 And this I pray, that your love may abound yet more and more in knowledge and in all judgment;
Filippiläiskirje 1:10 Jotta koettelisitte, mikä on hyvää, että olisitte vilpittömiä ja loukkaamattomia Kristuksen päivään asti.
Philippians 1:10 That you may approve things that are excellent; that you may be sincere and without offense till the day of Christ.
Filippiläiskirje 1:11 täynnä vanhurskauden hedelmiä, jotka tulevat Jeesuksen Kristuksen kautta, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.
Philippians 1:11 Being filled with the fruits of righteousness, which are by Jesus Christ, to the glory and praise of God.
Filippiläiskirje 1:12 Mutta tahdon teidän, veljet, tietävän, että se, mitä minulle tapahtui, on pikemminkin koitunut evankeliumin edistämiseksi;
Philippians 1:12 But I would you should understand, brothers, that the things which happened to me have fallen out rather to the furtherance of the gospel;
Filippiläiskirje 1:13 Niin että minun kahleeni Kristuksessa tulevat ilmeisiksi koko palatsissa ja kaikkialla muuallakin;
Philippians 1:13 So that my bonds in Christ are manifest in all the palace, and in all other places;
Filippiläiskirje 1:14 Ja monet veljet Herrassa, minun kahleideni kautta vahvistuneina, ovat paljon rohkeampia julistamaan sanaa pelkäämättä.
Philippians 1:14 And many of the brothers in the Lord, waxing confident by my bonds, are much more bold to speak the word without fear.
Filippiläiskirje 1:15 Jotkut tosin saarnaavat Kristusta kateudesta ja riidasta, toiset taas hyvästä tahdosta.
Philippians 1:15 Some indeed preach Christ even of envy and strife; and some also of good will:
Filippiläiskirje 1:16 Ne, jotka julistavat Kristusta riidan sanomalla, eivät vilpittömästi, luullen lisäävänsä minun kahleihini vaivaa,
Philippians 1:16 The one preach Christ of contention, not sincerely, supposing to add affliction to my bonds:
Filippiläiskirje 1:17 Mutta toinen rakkauden tähden, koska tiedän olevani asetettu evankeliumin puolustamista varten.
Philippians 1:17 But the other of love, knowing that I am set for the defense of the gospel.
Filippiläiskirje 1:18 Entä sitten? Kaikin tavoin, joko teeskentelyllä tai totuudessa, Kristusta saarnataan, ja minä iloitsen siitä ja tulen iloitsemaan.
Philippians 1:18 What then? notwithstanding, every way, whether in pretense, or in truth, Christ is preached; and I therein do rejoice, yes, and will rejoice.
Filippiläiskirje 1:19 Sillä tiedän, että tämä koituu minulle pelastukseksi teidän rukouksenne kautta ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla,
Philippians 1:19 For I know that this shall turn to my salvation through your prayer, and the supply of the Spirit of Jesus Christ,
Filippiläiskirje 1:20 Hartaan odotukseni ja toivoni mukaan, etten missään joudu häpeään, vaan että Kristus nytkin, niin kuin aina, kaikella rohkeudella tulee ylistetyksi minun ruumiissani, joko elämän tai kuoleman kautta.
Philippians 1:20 According to my earnest expectation and my hope, that in nothing I shall be ashamed, but that with all boldness, as always, so now also Christ shall be magnified in my body, whether it be by life, or by death.
Filippiläiskirje 1:21 Sillä minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto.
Philippians 1:21 For to me to live is Christ, and to die is gain.
Filippiläiskirje 1:22 Mutta jos elän lihassa, tämä on työni hedelmä: en kuitenkaan tiedä, minkä valitsen.
Philippians 1:22 But if I live in the flesh, this is the fruit of my labor: yet what I shall choose I know not.
Filippiläiskirje 1:23 Sillä minulla on kahden vaiheilla ahdinko: haluan lähteä täältä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi paljon parempi.
Philippians 1:23 For I am in a strait between two, having a desire to depart, and to be with Christ; which is far better:
Filippiläiskirje 1:24 Lihassa pysyminen on kuitenkin teidän tähtenne tarpeellisempaa.
Philippians 1:24 Nevertheless to abide in the flesh is more needful for you.
Filippiläiskirje 1:25 Ja tässä luottamuksessa tiedän, että pysyn ja pysyn teidän kaikkien luona teidän uskonne edistämiseksi ja iloksi,
Philippians 1:25 And having this confidence, I know that I shall abide and continue with you all for your furtherance and joy of faith;
Filippiläiskirje 1:26 Että teidän ilonne olisi runsas Jeesuksessa Kristuksessa minun tähteni, kun minä jälleen tulen teidän luoksenne.
Philippians 1:26 That your rejoicing may be more abundant in Jesus Christ for me by my coming to you again.
Filippiläiskirje 1:27 Olkoon vain puheenne Kristuksen evankeliumin mukainen, että, tulinpa sitten luoksenne ja näin teidät tai en, kuulisin teidän olevan samassa hengessä ja yksimielisesti taistelette evankeliumin uskon puolesta.
Philippians 1:27 Only let your conversation be as it becomes the gospel of Christ: that whether I come and see you, or else be absent, I may hear of your affairs, that you stand fast in one spirit, with one mind striving together for the faith of the gospel;
Filippiläiskirje 1:28 Ettekä missään nimessä pelästy vastustajianne, mikä on heille kadotuksen merkki, mutta teille pelastuksen merkki, ja se on Jumalalta.
Philippians 1:28 And in nothing terrified by your adversaries: which is to them an evident token of perdition, but to you of salvation, and that of God.
Filippiläiskirje 1:29 Sillä teille on annettu Kristuksen tähden, ei ainoastaan uskoa häneen, vaan myös kärsiä hänen tähtensä,
Philippians 1:29 For to you it is given in the behalf of Christ, not only to believe on him, but also to suffer for his sake;
Filippiläiskirje 1:30 käyn samaa taistelua, jonka näitte minussa ja jonka nyt kuulette minussa käyvän.
Philippians 1:30 Having the same conflict which you saw in me, and now hear to be in me.
Filippiläiskirje 2:1 Jos siis on jonkinlaista lohdutusta Kristuksessa, jos on jonkinlaista rakkauden lohdutusta, jos on jonkinlaista Hengen yhteyttä, jos on jonkinlaista sydämentykytystä ja laupeutta,
Philippians 2:1 If there be therefore any consolation in Christ, if any comfort of love, if any fellowship of the Spirit, if any bowels and mercies,
Filippiläiskirje 2:2 Täyttäköön teidän iloni, että olisitte samanmielisiä, että teillä olisi sama rakkaus, että olisitte yhtä mieltä ja yhtä mieltä.
Philippians 2:2 Fulfill you my joy, that you be like minded, having the same love, being of one accord, of one mind.
Filippiläiskirje 2:3 Älkää tehkö mitään riidan tai turhan kunnian vuoksi, vaan nöyrästi pitäkää toinen toistanne parempana kuin itseään.
Philippians 2:3 Let nothing be done through strife or vainglory; but in lowliness of mind let each esteem other better than themselves.
Filippiläiskirje 2:4 Älköön jokainen katsoko omaa etuaan, vaan myös toisten etua.
Philippians 2:4 Look not every man on his own things, but every man also on the things of others.
Filippiläiskirje 2:5 Olkoon teillä se mieli, joka oli myös Kristuksella Jeesuksella:
Philippians 2:5 Let this mind be in you, which was also in Christ Jesus:
Filippiläiskirje 2:6 Joka, Jumalan muodossa ollessaan, ei pitänyt Jumalan vertaisena olemista ryöstösaaliina,
Philippians 2:6 Who, being in the form of God, thought it not robbery to be equal with God:
Filippiläiskirje 2:7 vaan alensi itsensä maineesta ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi,
Philippians 2:7 But made himself of no reputation, and took on him the form of a servant, and was made in the likeness of men:
Filippiläiskirje 2:8 Ja koska hän oli olemukseltaan ihminen, hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, jopa ristin kuolemaan asti.
Philippians 2:8 And being found in fashion as a man, he humbled himself, and became obedient to death, even the death of the cross.
Filippiläiskirje 2:9 Sentähden on Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
Philippians 2:9 Why God also has highly exalted him, and given him a name which is above every name:
Filippiläiskirje 2:10 Että jokaisen polven piti Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä taivaallisten että maan päällä olevien ja maan alla olevien,
Philippians 2:10 That at the name of Jesus every knee should bow, of things in heaven, and things in earth, and things under the earth;
Filippiläiskirje 2:11 Ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.
Philippians 2:11 And that every tongue should confess that Jesus Christ is Lord, to the glory of God the Father.
Filippiläiskirje 2:12 Rakkaani, niin kuin aina olette olleet kuuliaisia, ei ainoastaan minun läsnäollessani, vaan nyt paljon enemmän minun poissaollessani, tehkää peläten ja vavisten, jotta pelastuisitte.
Philippians 2:12 Why, my beloved, as you have always obeyed, not as in my presence only, but now much more in my absence, work out your own salvation with fear and trembling.
Filippiläiskirje 2:13 Sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.
Philippians 2:13 For it is God which works in you both to will and to do of his good pleasure.
Filippiläiskirje 2:14 Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä:
Philippians 2:14 Do all things without murmurings and disputings:
Filippiläiskirje 2:15 Että te olisitte nuhteettomat ja puhtaat, Jumalan lapset, nuhteettomat, kieron ja nurjan kansan keskellä, jonka keskellä te loistatte kuin tähdet maailmassa,
Philippians 2:15 That you may be blameless and harmless, the sons of God, without rebuke, in the middle of a crooked and perverse nation, among whom you shine as lights in the world;
Filippiläiskirje 2:16 Pidä kiinni elämän sanasta, että minä Kristuksen päivänä iloitsisin siitä, etten ole juossut turhaan enkä turhaan nähnyt vaivaa.
Philippians 2:16 Holding forth the word of life; that I may rejoice in the day of Christ, that I have not run in vain, neither labored in vain.
Filippiläiskirje 2:17 Niin, ja jos minut uhrataan teidän uskonne uhriksi ja palvelukseksi, minä iloitsen ja riemuitsen kaikkien teidän kanssanne.
Philippians 2:17 Yes, and if I be offered on the sacrifice and service of your faith, I joy, and rejoice with you all.
Filippiläiskirje 2:18 Samasta syystä tekin iloitkaa ja riemuitkaa minun kanssani.
Philippians 2:18 For the same cause also do you joy, and rejoice with me.
Filippiläiskirje 2:19 Mutta minä toivon Herrassa Jeesuksessa voivani lähettää Timoteuksen pian teidän luoksenne, että minäkin voisin rohkaistua, saatuaani tietää, miten teidän voitavanne on.
Philippians 2:19 But I trust in the Lord Jesus to send Timotheus shortly to you, that I also may be of good comfort, when I know your state.
Filippiläiskirje 2:20 Sillä minulla ei ole ketään samanmielistä miestä, joka luonnostaan huolehtisi teidän tilastanne.
Philippians 2:20 For I have no man like minded, who will naturally care for your state.
Filippiläiskirje 2:21 Sillä kaikki etsivät omaansa, eivät sitä, mikä on Jeesuksen Kristuksen.
Philippians 2:21 For all seek their own, not the things which are Jesus Christ’s.
Filippiläiskirje 2:22 Mutta te tiedätte hänen todistuksensa, että hän on palvellut minua evankeliumin työssä niin kuin poika isänsä kanssa.
Philippians 2:22 But you know the proof of him, that, as a son with the father, he has served with me in the gospel.
Filippiläiskirje 2:23 Toivon siis voivani lähettää hänet pian, heti kun näen, miten minun käy.
Philippians 2:23 Him therefore I hope to send presently, so soon as I shall see how it will go with me.
Filippiläiskirje 2:24 Mutta minä luotan Herraan, että minäkin itse pian tulen.
Philippians 2:24 But I trust in the Lord that I also myself shall come shortly.
Filippiläiskirje 2:25 Kuitenkin katsoin tarpeelliseksi lähettää luoksenne veljeni Epafrodituksen, työtoverini ja taistelutoverini, mutta teidän lähettiläänne ja minun tarpeideni täyttäjäni.
Philippians 2:25 Yet I supposed it necessary to send to you Epaphroditus, my brother, and companion in labor, and fellow soldier, but your messenger, and he that ministered to my wants.
Filippiläiskirje 2:26 Sillä hän ikävöi teitä kaikkia ja oli hyvin murheellinen, koska olitte kuulleet hänen olleen sairaana.
Philippians 2:26 For he longed after you all, and was full of heaviness, because that you had heard that he had been sick.
Filippiläiskirje 2:27 Sillä hän oli tosin kuolemaisillaan sairaana, mutta Jumala armahti häntä, eikä ainoastaan häntä, vaan myös minua, etten saisi murhetta murheen päälle.
Philippians 2:27 For indeed he was sick near to death: but God had mercy on him; and not on him only, but on me also, lest I should have sorrow on sorrow.
Filippiläiskirje 2:28 Lähetin hänet siis sitä varovaisemmin, että te, kun näette hänet jälleen, iloitsisitte ja minäkin olisin vähemmän surullinen.
Philippians 2:28 I sent him therefore the more carefully, that, when you see him again, you may rejoice, and that I may be the less sorrowful.
Filippiläiskirje 2:29 Ottakaa hänet siis vastaan Herrassa kaikella ilolla ja pitäkää sellaisia hyvänä.
Philippians 2:29 Receive him therefore in the Lord with all gladness; and hold such in reputation:
Filippiläiskirje 2:30 Sillä hän oli lähellä kuolemaa Kristuksen työn tähden, eikä antanut henkeään alttiiksi, täyttääkseen teidän puutteenne minun hyväkseni tehdyssä palveluksessanne.
Philippians 2:30 Because for the work of Christ he was near to death, not regarding his life, to supply your lack of service toward me.
Filippiläiskirje 3:1 Lopuksi, veljeni, iloitkaa Herrassa. Samojen asioiden kirjoittaminen teille ei ole minulle raskasta, mutta teille se on turvallista.
Philippians 3:1 Finally, my brothers, rejoice in the Lord. To write the same things to you, to me indeed is not grievous, but for you it is safe.
Filippiläiskirje 3:2 Varokaa koiria, varokaa pahoja työntekijöitä, varokaa silpomista.
Philippians 3:2 Beware of dogs, beware of evil workers, beware of the concision.
Filippiläiskirje 3:3 Sillä me olemme ympärileikkaus, jotka palvelemme Jumalaa hengessä ja iloitsemme Kristuksessa Jeesuksessa emmekä luota lihaan.
Philippians 3:3 For we are the circumcision, which worship God in the spirit, and rejoice in Christ Jesus, and have no confidence in the flesh.
Filippiläiskirje 3:4 Vaikka minullakin voisi olla luottamus lihan perusteella. Jos joku muu luulee voivansa luottaa lihan perusteella, niin minä vielä enemmän.
Philippians 3:4 Though I might also have confidence in the flesh. If any other man thinks that he has whereof he might trust in the flesh, I more:
Filippiläiskirje 3:5 Kahdeksantena päivänä ympärileikattu, Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, heprealainen heprealaisista, lain suhteen fariseus,
Philippians 3:5 Circumcised the eighth day, of the stock of Israel, of the tribe of Benjamin, an Hebrew of the Hebrews; as touching the law, a Pharisee;
Filippiläiskirje 3:6 Kiivaudessa seurakunnan vainoaminen, lain vanhurskauteen nähden nuhteeton.
Philippians 3:6 Concerning zeal, persecuting the church; touching the righteousness which is in the law, blameless.
Filippiläiskirje 3:7 Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä Kristuksen tähden pidin tappiona.
Philippians 3:7 But what things were gain to me, those I counted loss for Christ.
Filippiläiskirje 3:8 Niin, ja minä pidän kaikkea tappiona Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen ylenpalttisuuden rinnalla. Hänen tähden olen menettänyt kaiken ja pidän sitä roskana, että voittaisin Kristuksen.
Philippians 3:8 Yes doubtless, and I count all things but loss for the excellency of the knowledge of Christ Jesus my Lord: for whom I have suffered the loss of all things, and do count them but dung, that I may win Christ,
Filippiläiskirje 3:9 ja minun havaittaisiin olevan hänessä, omistamatta omaa vanhurskauttani, joka on lain vanhurskautta, vaan sitä, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sitä vanhurskautta, joka on Jumalasta uskon perusteella,
Philippians 3:9 And be found in him, not having my own righteousness, which is of the law, but that which is through the faith of Christ, the righteousness which is of God by faith:
Filippiläiskirje 3:10 että minä tuntisin hänet ja hänen ylösnousemuksensa voiman ja hänen kärsimystensä osallisuuden, tullen hänen kuolemansa kaltaiseksi,
Philippians 3:10 That I may know him, and the power of his resurrection, and the fellowship of his sufferings, being made conformable to his death;
Filippiläiskirje 3:11 Jospa minä jollain tavalla voisin päästä kuolleiden ylösnousemukseen.
Philippians 3:11 If by any means I might attain to the resurrection of the dead.
Filippiläiskirje 3:12 En niin kuin olisin jo sen saavuttanut tai jo täydellinen, vaan pyrin sitä kohti, jospa voisin sen saavuttaa, minkä tähden Kristus Jeesus on minut saavuttanut.
Philippians 3:12 Not as though I had already attained, either were already perfect: but I follow after, if that I may apprehend that for which also I am apprehended of Christ Jesus.
Filippiläiskirje 3:13 Veljet, en minä itse katso sitä saavuttaneeni, mutta yhden teen: unohdan sen, mikä on takana, ja kurottaudun sitä kohti, mikä on edessä.
Philippians 3:13 Brothers, I count not myself to have apprehended: but this one thing I do, forgetting those things which are behind, and reaching forth to those things which are before,
Filippiläiskirje 3:14 Minä pyrin kohti päämäärää, Jumalan ylhäältä kutsumisen palkintoa Kristuksessa Jeesuksessa.
Philippians 3:14 I press toward the mark for the prize of the high calling of God in Christ Jesus.
Filippiläiskirje 3:15 Olkoon siis me, niin monta kuin täydellisiä olemme, näin ajattelevia; ja jos teillä jostakin asiasta on toisin mieli, niin Jumala ilmoittaa senkin teille.
Philippians 3:15 Let us therefore, as many as be perfect, be thus minded: and if in any thing you be otherwise minded, God shall reveal even this to you.
Filippiläiskirje 3:16 Siitä huolimatta, mihin olemme jo päässeet, vaeltakaamme saman säännön mukaan, ajatelkaamme samaa asiaa.
Philippians 3:16 Nevertheless, whereto we have already attained, let us walk by the same rule, let us mind the same thing.
Filippiläiskirje 3:17 Olkaa, veljet, minun seuraajiani ja pitäkää silmällä niitä, jotka vaeltavat niin kuin me olemme teille esikuvana.
Philippians 3:17 Brothers, be followers together of me, and mark them which walk so as you have us for an ensample.
Filippiläiskirje 3:18 (Sillä monet vaeltavat niin, joista minä usein olen teille sanonut ja nyt jopa itkien sanon, että he ovat Kristuksen ristin vihollisia.)
Philippians 3:18 (For many walk, of whom I have told you often, and now tell you even weeping, that they are the enemies of the cross of Christ:
Filippiläiskirje 3:19 Heidän loppunsa on tuho, heidän vatsansa on heidän jumalansa ja heidän kunniansa on heidän häpeässään, he jotka ajattelevat maallisia.)
Philippians 3:19 Whose end is destruction, whose God is their belly, and whose glory is in their shame, who mind earthly things.)
Filippiläiskirje 3:20 Sillä meidän yhteisen aikamme on taivaassa, josta me myös odotamme Vapahtajaa, Herraa Jeesusta Kristusta.
Philippians 3:20 For our conversation is in heaven; from where also we look for the Savior, the Lord Jesus Christ:
Filippiläiskirje 3:21 Joka meidän alhaisen ruumiimme muuttaa kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sen vaikutuksen mukaan, jolla hän voi alistaa kaiken itselleen.
Philippians 3:21 Who shall change our vile body, that it may be fashioned like to his glorious body, according to the working whereby he is able even to subdue all things to himself.
Filippiläiskirje 4:1 Sentähden, rakkaat ja ikävöidyt veljeni, te iloni ja kruununi, pysykää lujina Herrassa, rakkaat.
Philippians 4:1 Therefore, my brothers dearly beloved and longed for, my joy and crown, so stand fast in the Lord, my dearly beloved.
Filippiläiskirje 4:2 Minä kehotan Euodiasta ja Syntykeä olemaan yksimielisiä Herrassa.
Philippians 4:2 I beseech Euodias, and beseech Syntyche, that they be of the same mind in the Lord.
Filippiläiskirje 4:3 Ja minä pyydän sinuakin, sinä oikea ikeenkantaja, auta niitä naisia, jotka ovat tehneet työtä minun kanssani evankeliumin hyväksi, myös Klemensin ja muiden työtovereideni kanssa, joiden nimet ovat elämän kirjassa.
Philippians 4:3 And I entreat you also, true yoke fellow, help those women which labored with me in the gospel, with Clement also, and with other my fellow laborers, whose names are in the book of life.
Filippiläiskirje 4:4 Iloitkaa aina Herrassa; ja sanon vielä kerran: iloitkaa.
Philippians 4:4 Rejoice in the Lord always: and again I say, Rejoice.
Filippiläiskirje 4:5 Olkoon teidän malttinne tiettävä kaikille ihmisille. Herra on lähellä.
Philippians 4:5 Let your moderation be known to all men. The Lord is at hand.
Filippiläiskirje 4:6 Älkää mistään huolehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomuksella kiitoksen kanssa Jumalan tietoon.
Philippians 4:6 Be careful for nothing; but in every thing by prayer and supplication with thanksgiving let your requests be made known to God.
Filippiläiskirje 4:7 Ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
Philippians 4:7 And the peace of God, which passes all understanding, shall keep your hearts and minds through Christ Jesus.
Filippiläiskirje 4:8 Lopuksi, veljet, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuulostavaa, jos on jokin hyve ja jos on jokin kiitettävää, sitä ajatelkaa.
Philippians 4:8 Finally, brothers, whatever things are true, whatever things are honest, whatever things are just, whatever things are pure, whatever things are lovely, whatever things are of good report; if there be any virtue, and if there be any praise, think on these
Filippiläiskirje 4:9 Mitä olette oppineet ja saaneet ja kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää; niin rauhan Jumala on teidän kanssanne.
Philippians 4:9 Those things, which you have both learned, and received, and heard, and seen in me, do: and the God of peace shall be with you.
Filippiläiskirje 4:10 Mutta minä iloitsin suuresti Herrassa, että teidän huolenpitonne minusta on nyt vihdoin kukoistanut; siinä te kyllä olitte huolellisia, mutta teillä ei ollut siihen tilaisuutta.
Philippians 4:10 But I rejoiced in the Lord greatly, that now at the last your care of me has flourished again; wherein you were also careful, but you lacked opportunity.
Filippiläiskirje 4:11 En puhu puutteesta, sillä olen oppinut tyytymään mihin tahansa.
Philippians 4:11 Not that I speak in respect of want: for I have learned, in whatever state I am, therewith to be content.
Filippiläiskirje 4:12 Minä osaan sekä olla nöyrä että elää yltäkylläisyydessä: kaikkialla ja kaikessa minua on opetettu sekä olemaan kylläinen että nälkäinen, sekä elämään yltäkylläisyyttä että kärsimään puutetta.
Philippians 4:12 I know both how to be abased, and I know how to abound: every where and in all things I am instructed both to be full and to be hungry, both to abound and to suffer need.
Filippiläiskirje 4:13 Voin kaiken Kristuksen kautta, joka minua vahvistaa.
Philippians 4:13 I can do all things through Christ which strengthens me.
Filippiläiskirje 4:14 Vaikka teitkin hyvin, että otit osaa minun ahdinkooni.
Philippians 4:14 Notwithstanding you have well done, that you did communicate with my affliction.
Filippiläiskirje 4:15 Te filippiläiset tiedätte myös, että evankeliumin alussa, kun lähdin Makedoniasta, ei mikään seurakunta ollut kanssani yhteydessä antamiseen ja ottamiseen, vaan te ainoastaan.
Philippians 4:15 Now you Philippians know also, that in the beginning of the gospel, when I departed from Macedonia, no church communicated with me as concerning giving and receiving, but you only.
Filippiläiskirje 4:16 Sillä te lähetitte kerran toisensa jälkeen apua minun tarpeisiini Tessalonikaankin.
Philippians 4:16 For even in Thessalonica you sent once and again to my necessity.
Filippiläiskirje 4:17 Ei niin, että haluaisin lahjaa, vaan haluan hedelmää, joka runsastuisi teidän tilinne mukaan.
Philippians 4:17 Not because I desire a gift: but I desire fruit that may abound to your account.
Filippiläiskirje 4:18 Mutta minulla on kaikkea, ja minulla on yltäkyllin. Olen kylläinen saatuaani Epafroditukselta sen, mitä te lähetitte, suloisesti tuoksuvan, otollisen ja Jumalalle mieluisan uhrin.
Philippians 4:18 But I have all, and abound: I am full, having received of Epaphroditus the things which were sent from you, an odor of a sweet smell, a sacrifice acceptable, well pleasing to God.
Filippiläiskirje 4:19 Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaan täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa Kristuksen Jeesuksen kautta.
Philippians 4:19 But my God shall supply all your need according to his riches in glory by Christ Jesus.
Filippiläiskirje 4:20 Jumalalle ja meidän Isällemme kunnia aina ja iankaikkisesti. Aamen.
Philippians 4:20 Now to God and our Father be glory for ever and ever. Amen.
Filippiläiskirje 4:21 Tervehdys jokaiselle pyhälle Kristuksessa Jeesuksessa. Veljet, jotka ovat minun kanssani, tervehtivät teitä.
Philippians 4:21 Salute every saint in Christ Jesus. The brothers which are with me greet you.
Filippiläiskirje 4:22 Kaikki pyhät tervehtivät teitä, erityisesti ne, jotka ovat keisarin huonekuntaa.
Philippians 4:22 All the saints salute you, chiefly they that are of Caesar’s household.
Filippiläiskirje 4:23 Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kaikkien kanssa. Aamen.
Philippians 4:23 The grace of our Lord Jesus Christ be with you all. Amen.
Kolossalaiskirje 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Jeesuksen Kristuksen apostoli, ja veli Timoteus,
Colossians 1:1 Paul, an apostle of Jesus Christ by the will of God, and Timotheus our brother,
Kolossalaiskirje 1:2 Kolossassa oleville pyhille ja Kristuksessa uskoville veljille: Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Colossians 1:2 To the saints and faithful brothers in Christ which are at Colosse: Grace be to you, and peace, from God our Father and the Lord Jesus Christ.
Kolossalaiskirje 1:3 Me kiitämme Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää ja rukoilemme aina teidän puolestanne,
Colossians 1:3 We give thanks to God and the Father of our Lord Jesus Christ, praying always for you,
Kolossalaiskirje 1:4 Koska olemme kuulleet uskostanne Kristukseen Jeesukseen ja rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan,
Colossians 1:4 Since we heard of your faith in Christ Jesus, and of the love which you have to all the saints,
Kolossalaiskirje 1:5 sen toivon tähden, joka on teille tallelle pantu taivaissa, josta olette ennen kuulleet evankeliumin totuuden sanassa,
Colossians 1:5 For the hope which is laid up for you in heaven, whereof you heard before in the word of the truth of the gospel;
Kolossalaiskirje 1:6 Joka on tullut teidän luoksenne, niin kuin se on tapahtunut kaikessa maailmassa, ja kantaa hedelmää, niin kuin se on myös teidän keskuudessanne siitä päivästä lähtien, jona te kuulitte siitä ja tunsitte Jumalan armon totuudessa,
Colossians 1:6 Which is come to you, as it is in all the world; and brings forth fruit, as it does also in you, since the day you heard of it, and knew the grace of God in truth:
Kolossalaiskirje 1:7 Niin kuin te myös opitte Epafraalta, rakkaalta kanssapalvelijaltamme, joka on teidän hyväksenne uskollinen Kristuksen palvelija,
Colossians 1:7 As you also learned of Epaphras our dear fellow servant, who is for you a faithful minister of Christ;
Kolossalaiskirje 1:8 Joka myös ilmoitti meille teidän rakkautenne Hengessä.
Colossians 1:8 Who also declared to us your love in the Spirit.
Kolossalaiskirje 1:9 Sentähden mekin, siitä päivästä lähtien, kun sen kuulimme, emme ole lakkaamatta rukoilemasta teidän puolestanne ja toivomasta, että tulisitte täyteen hänen tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärryksessä,
Colossians 1:9 For this cause we also, since the day we heard it, do not cease to pray for you, and to desire that you might be filled with the knowledge of his will in all wisdom and spiritual understanding;
Kolossalaiskirje 1:10 Että teidän tulisi vaeltaa Herralle arvollisesti, kaikessa miellyttää häntä, ja tehdä kaikkea hyvää ja kasvaa Jumalan tuntemisessa,
Colossians 1:10 That you might walk worthy of the Lord to all pleasing, being fruitful in every good work, and increasing in the knowledge of God;
Kolossalaiskirje 1:11 Ja kirkkauden voiman mukaan kaikella voimalla vahvistettuina, kaikessa kärsivällisyydessä ja pitkämielisyydessä ilolla,
Colossians 1:11 Strengthened with all might, according to his glorious power, to all patience and long-suffering with joyfulness;
Kolossalaiskirje 1:12 Kiittäen Isää, joka on tehnyt meidät soveliaiksi olemaan osallisia pyhien perinnöstä valossa,
Colossians 1:12 Giving thanks to the Father, which has made us meet to be partakers of the inheritance of the saints in light:
Kolossalaiskirje 1:13 Joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan,
Colossians 1:13 Who has delivered us from the power of darkness, and has translated us into the kingdom of his dear Son:
Kolossalaiskirje 1:14 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, syntien anteeksianto,
Colossians 1:14 In whom we have redemption through his blood, even the forgiveness of sins:
Kolossalaiskirje 1:15 Joka on näkymättömän Jumalan kuva, kaikkien luotujen esikoinen:
Colossians 1:15 Who is the image of the invisible God, the firstborn of every creature:
Kolossalaiskirje 1:16 Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häneen.
Colossians 1:16 For by him were all things created, that are in heaven, and that are in earth, visible and invisible, whether they be thrones, or dominions, or principalities, or powers: all things were created by him, and for him:
Kolossalaiskirje 1:17 Ja hän on ennen kaikkea, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.
Colossians 1:17 And he is before all things, and by him all things consist.
Kolossalaiskirje 1:18 Ja hän on ruumiin, se on seurakunnan, pää, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseiden joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.
Colossians 1:18 And he is the head of the body, the church: who is the beginning, the firstborn from the dead; that in all things he might have the preeminence.
Kolossalaiskirje 1:19 Sillä Isä näki hyväksi, että kaikki täyteys asuisi hänessä;
Colossians 1:19 For it pleased the Father that in him should all fullness dwell;
Kolossalaiskirje 1:20 Ja tehtyään rauhan hänen ristinsä veren kautta, hän sovitti hänen kauttaan kaikki itsensä kanssa, hänen kauttaan, niin maan päällä kuin taivaassakin.
Colossians 1:20 And, having made peace through the blood of his cross, by him to reconcile all things to himself; by him, I say, whether they be things in earth, or things in heaven.
Kolossalaiskirje 1:21 Ja teidät, jotka ennen olitte vieraantuneita ja mieleltänne vihollisia pahojen tekojenne tähden, mutta nyt hän on sovittanut
Colossians 1:21 And you, that were sometime alienated and enemies in your mind by wicked works, yet now has he reconciled
Kolossalaiskirje 1:22 lihansa ruumiissa kuoleman kautta asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina hänen eteensä,
Colossians 1:22 In the body of his flesh through death, to present you holy and blameless and unreproveable in his sight:
Kolossalaiskirje 1:23 Jos te pysytte uskossa perustettuina ja siinä lujina ettekä horjahda pois evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet ja joka on saarnattu kaikelle luodulle taivaan alla, jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut,
Colossians 1:23 If you continue in the faith grounded and settled, and be not moved away from the hope of the gospel, which you have heard, and which was preached to every creature which is under heaven; whereof I Paul am made a minister;
Kolossalaiskirje 1:24 Joka nyt iloitsen kärsimyksissäni teidän tähtenne ja täytän sen, mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, lihassani hänen ruumiinsa, seurakunnan, tähden,
Colossians 1:24 Who now rejoice in my sufferings for you, and fill up that which is behind of the afflictions of Christ in my flesh for his body’s sake, which is the church:
Kolossalaiskirje 1:25 Jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan suunnitelman mukaan, joka on minulle annettu teitä varten, täyttääkseni Jumalan sanan,
Colossians 1:25 Whereof I am made a minister, according to the dispensation of God which is given to me for you, to fulfill the word of God;
Kolossalaiskirje 1:26 Se salaisuus, joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja sukupolvista, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhilleen,
Colossians 1:26 Even the mystery which has been hid from ages and from generations, but now is made manifest to his saints:
Kolossalaiskirje 1:27 joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkauden rikkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo,
Colossians 1:27 To whom God would make known what is the riches of the glory of this mystery among the Gentiles; which is Christ in you, the hope of glory:
Kolossalaiskirje 1:28 Häntä me saarnaamme, varoittaen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikessa viisaudessa, että voisimme asettaa jokaisen ihmisen täydelliseksi Kristuksessa Jeesuksessa,
Colossians 1:28 Whom we preach, warning every man, and teaching every man in all wisdom; that we may present every man perfect in Christ Jesus:
Kolossalaiskirje 1:29 Jonka eteen minä myös vaivaa näen, ponnistelen hänen vaikutuksen mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa.
Colossians 1:29 Whereunto I also labor, striving according to his working, which works in me mightily.
Kolossalaiskirje 2:1 Sillä minä tahdon, että te tietäisitte, kuinka suuri taistelu minulla on teidän tähtenne ja Laodikean asukkaiden tähten ja kaikkien niiden tähten, jotka eivät ole minun kasvojani ruumiillisesti nähneet,
Colossians 2:1 For I would that you knew what great conflict I have for you, and for them at Laodicea, and for as many as have not seen my face in the flesh;
Kolossalaiskirje 2:2 Että heidän sydämensä saisivat lohdutuksen, yhteenliittyneinä rakkaudessa, ja saavuttaisivat täyden ymmärryksen rikkauden, Jumalan ja Isän ja Kristuksen salaisuuden tuntemisen,
Colossians 2:2 That their hearts might be comforted, being knit together in love, and to all riches of the full assurance of understanding, to the acknowledgment of the mystery of God, and of the Father, and of Christ;
Kolossalaiskirje 2:3 Jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.
Colossians 2:3 In whom are hid all the treasures of wisdom and knowledge.
Kolossalaiskirje 2:4 Ja tämän sanon, ettei kukaan pettäisi teitä houkuttelevilla sanoilla.
Colossians 2:4 And this I say, lest any man should beguile you with enticing words.
Kolossalaiskirje 2:5 Sillä vaikka olenkin lihallisesti poissa, olen kuitenkin teidän kanssanne hengessä ja iloitsen katsellessani järjestystänne ja uskonne lujuutta Kristuksessa.
Colossians 2:5 For though I be absent in the flesh, yet am I with you in the spirit, rejoicing and beholding your order, and the steadfastness of your faith in Christ.
Kolossalaiskirje 2:6 Niin kuin te siis olette ottaneet omaksenne Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä.
Colossians 2:6 As you have therefore received Christ Jesus the Lord, so walk you in him:
Kolossalaiskirje 2:7 Juurtuneina häneen ja rakentuen hänessä, vahvistuen uskossa, niin kuin teille on opetettu, ja kiittäen siitä runsaasti.
Colossians 2:7 Rooted and built up in him, and established in the faith, as you have been taught, abounding therein with thanksgiving.
Kolossalaiskirje 2:8 Kavahtakaa, ettei kukaan saa teitä saaliiksi filosofialla ja tyhjällä petoksella, ihmisten perinteen ja maailman alkeisopin mukaan eikä Kristuksen mukaan.
Colossians 2:8 Beware lest any man spoil you through philosophy and vain deceit, after the tradition of men, after the rudiments of the world, and not after Christ.
Kolossalaiskirje 2:9 Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti.
Colossians 2:9 For in him dwells all the fullness of the Godhead bodily.
Kolossalaiskirje 2:10 Ja te olette täydellisiä hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,
Colossians 2:10 And you are complete in him, which is the head of all principality and power:
Kolossalaiskirje 2:11 jossa teidät on ympärileikattu käsin tekemättä tehdyllä ympärileikkauksella, kun te riisuitte pois lihan syntien ruumiin Kristuksen ympärileikkauksen kautta,
Colossians 2:11 In whom also you are circumcised with the circumcision made without hands, in putting off the body of the sins of the flesh by the circumcision of Christ:
Kolossalaiskirje 2:12 teidät on haudattu hänen kanssaan kasteessa, jossa teidät on myös herätetty hänen kanssaan uskon kautta Jumalan vaikutukseen, joka on herättänyt hänet kuolleista.
Colossians 2:12 Buried with him in baptism, wherein also you are risen with him through the faith of the operation of God, who has raised him from the dead.
Kolossalaiskirje 2:13 Ja teidät, jotka olitte kuolleet synteihinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, hän on tehnyt eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen teille anteeksi kaikki rikkomukset;
Colossians 2:13 And you, being dead in your sins and the uncircumcision of your flesh, has he quickened together with him, having forgiven you all trespasses;
Kolossalaiskirje 2:14 Hän pyyhki pois meitä vastaan ja meitä vastaan olevan käsikirjoituksen, säädöksineen, ja otti sen pois tieltämme ja naulitsi sen ristilleen,
Colossians 2:14 Blotting out the handwriting of ordinances that was against us, which was contrary to us, and took it out of the way, nailing it to his cross;
Kolossalaiskirje 2:15 Ja hän riistettiin vallat ja vallat ja teki niistä julkisen kaunopuheen, voittamalla ne siinä.
Colossians 2:15 And having spoiled principalities and powers, he made a show of them openly, triumphing over them in it.
Kolossalaiskirje 2:16 Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköönkä pyhäpäivän tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
Colossians 2:16 Let no man therefore judge you in meat, or in drink, or in respect of an holy day, or of the new moon, or of the sabbath days:
Kolossalaiskirje 2:17 jotka ovat vain tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
Colossians 2:17 Which are a shadow of things to come; but the body is of Christ.
Kolossalaiskirje 2:18 Älköön kukaan riistäkö teiltä palkkaanne vapaaehtoisella nöyryydellä ja enkelien palvelemisella, tunkeutumalla asioihin, joita ei ole nähnyt, turhaan paisuttaen lihallisen mielensä vuoksi,
Colossians 2:18 Let no man beguile you of your reward in a voluntary humility and worshipping of angels, intruding into those things which he has not seen, vainly puffed up by his fleshly mind,
Kolossalaiskirje 2:19 Eikä pidä kiinni Päästä, josta koko ruumis nivelten ja jänteiden avulla saa ravintoa ja on yhteen liittynyt, kasvaa Jumalan tahdon mukaisesti.
Colossians 2:19 And not holding the Head, from which all the body by joints and bands having nourishment ministered, and knit together, increases with the increase of God.
Kolossalaiskirje 2:20 Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet maailman alkeisvoimille, miksi te, ikään kuin eläisitte maailmassa, olette säädösten alaisia,
Colossians 2:20 Why if you be dead with Christ from the rudiments of the world, why, as though living in the world, are you subject to ordinances,
Kolossalaiskirje 2:21 (Älä koske; älä maista; älä käsittele;
Colossians 2:21 (Touch not; taste not; handle not;
Kolossalaiskirje 2:22 Jotka kaikki tuhoutuvat, kun niitä käytetään ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Colossians 2:22 Which all are to perish with the using;) after the commandments and doctrines of men?
Kolossalaiskirje 2:23 Joilla tosin on viisauden osoitusta tahdonmukaisessa jumalanpalveluksessa, nöyryydessä ja ruumiin laiminlyönnissä, ei missään nimessä lihan tyydyttämiseksi.
Colossians 2:23 Which things have indeed a show of wisdom in will worship, and humility, and neglecting of the body: not in any honor to the satisfying of the flesh.
Kolossalaiskirje 3:1 Jos te siis olette Kristuksen kanssa nousseet kuolleista, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella.
Colossians 3:1 If you then be risen with Christ, seek those things which are above, where Christ sits on the right hand of God.
Kolossalaiskirje 3:2 Kohdista kiintymyksenne siihen, mikä ylhäällä on, älkääkä siihen, mikä maan päällä on.
Colossians 3:2 Set your affection on things above, not on things on the earth.
Kolossalaiskirje 3:3 Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.
Colossians 3:3 For you are dead, and your life is hid with Christ in God.
Kolossalaiskirje 3:4 Kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin ilmestyisitte hänen kanssaan kirkkaudessa.
Colossians 3:4 When Christ, who is our life, shall appear, then shall you also appear with him in glory.
Kolossalaiskirje 3:5 Kuolettakaa siis maan päällä olevat jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta.
Colossians 3:5 Mortify therefore your members which are on the earth; fornication, uncleanness, inordinate affection, evil concupiscence, and covetousness, which is idolatry:
Kolossalaiskirje 3:6 Näiden asioiden tähden Jumalan viha kohtaa tottelemattomuuden lapsia:
Colossians 3:6 For which things’ sake the wrath of God comes on the children of disobedience:
Kolossalaiskirje 3:7 joissa sinäkin vaelsit jonkin aikaa, kun asuit niissä.
Colossians 3:7 In the which you also walked some time, when you lived in them.
Kolossalaiskirje 3:8 Mutta nyt te pankaa pois kaikki nämä: viha, kiivastus, pahuus, jumalanpilkka ja saastainen puhe suustanne.
Colossians 3:8 But now you also put off all these; anger, wrath, malice, blasphemy, filthy communication out of your mouth.
Kolossalaiskirje 3:9 Älkää valehdelko toisillenne, koska olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoineen;
Colossians 3:9 Lie not one to another, seeing that you have put off the old man with his deeds;
Kolossalaiskirje 3:10 ja olette pukeneet yllenne uuden ihmisen, joka uudistuu tietämyksessä hänen kuvansa mukaan, joka hänet loi.
Colossians 3:10 And have put on the new man, which is renewed in knowledge after the image of him that created him:
Kolossalaiskirje 3:11 Missä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, barbaaria, skyyttiä, orjaa eikä vapaata, vaan Kristus on kaikki ja kaikissa.
Colossians 3:11 Where there is neither Greek nor Jew, circumcision nor uncircumcision, Barbarian, Scythian, bond nor free: but Christ is all, and in all.
Kolossalaiskirje 3:12 Pukeutukaa siis, te Jumalan valitut, pyhät ja rakkaat, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen,
Colossians 3:12 Put on therefore, as the elect of God, holy and beloved, bowels of mercies, kindness, humbleness of mind, meekness, long-suffering;
Kolossalaiskirje 3:13 Kärsikää toisianne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos jollakulla on riitaa toista vastaan. Niin kuin Kristuskin antoi teille anteeksi, niin tehkää tekin.
Colossians 3:13 Forbearing one another, and forgiving one another, if any man have a quarrel against any: even as Christ forgave you, so also do you.
Kolossalaiskirje 3:14 Ja ennen kaikkea tätä pukeutukaa rakkauteen, joka on täydellisyyden side.
Colossians 3:14 And above all these things put on charity, which is the bond of perfection.
Kolossalaiskirje 3:15 Ja vallitkoon teidän sydämissänne Jumalan rauha, johon teidät on myös kutsuttu yhtenä ruumiina; ja olkaa kiitollisia.
Colossians 3:15 And let the peace of God rule in your hearts, to the which also you are called in one body; and be you thankful.
Kolossalaiskirje 3:16 Kristuksen sana asukoon runsaana teissä, kaikessa viisaudessa, opettaen ja neuvoen toisianne psalmeilla, hymneillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten armollisesti sydämessänne Herralle.
Colossians 3:16 Let the word of Christ dwell in you richly in all wisdom; teaching and admonishing one another in psalms and hymns and spiritual songs, singing with grace in your hearts to the Lord.
Kolossalaiskirje 3:17 Ja kaikki, mitä teette sanalla tai teolla, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Jumalaa ja Isää hänen kauttaan.
Colossians 3:17 And whatever you do in word or deed, do all in the name of the Lord Jesus, giving thanks to God and the Father by him.
Kolossalaiskirje 3:18 Vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, niin kuin Herrassa sopii.
Colossians 3:18 Wives, submit yourselves to your own husbands, as it is fit in the Lord.
Kolossalaiskirje 3:19 Miehet, rakastakaa vaimojanne, älkääkä olko katkeria heitä kohtaan.
Colossians 3:19 Husbands, love your wives, and be not bitter against them.
Kolossalaiskirje 3:20 Lapset, totelkaa vanhempianne kaikessa, sillä se on Herralle mieluista.
Colossians 3:20 Children, obey your parents in all things: for this is well pleasing to the Lord.
Kolossalaiskirje 3:21 Isät, älkää ärsyttäkö lapsianne vihaan, etteivät he lannistuisi.
Colossians 3:21 Fathers, provoke not your children to anger, lest they be discouraged.
Kolossalaiskirje 3:22 Palvelijat, olkaa kuuliaisia kaikessa isännillenne lihan mukaan, ei silmänpalvelijoille, ihmisille mieliksi, vaan vilpittömissä sydämissä, Jumalaa peläten.
Colossians 3:22 Servants, obey in all things your masters according to the flesh; not with eye-service, as men pleasers; but in singleness of heart, fearing God;
Kolossalaiskirje 3:23 Ja mitä teettekin, tehkää se sydämestänne, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille;
Colossians 3:23 And whatever you do, do it heartily, as to the Lord, and not to men;
Kolossalaiskirje 3:24 Tietäen, että te saatte Herralta perinnön palkaksi; sillä te palvelette Herraa Kristusta.
Colossians 3:24 Knowing that of the Lord you shall receive the reward of the inheritance: for you serve the Lord Christ.
Kolossalaiskirje 3:25 Mutta joka tekee väärin, saa takaisin tekemänsä väärin, eikä henkilöön katsota.
Colossians 3:25 But he that does wrong shall receive for the wrong which he has done: and there is no respect of persons.
Kolossalaiskirje 4:1 Isännät, tehkää palvelijoillenne se, mikä on oikeudenmukaista ja tasapuolista, tietäen, että teilläkin on Isäntä taivaassa.
Colossians 4:1 Masters, give to your servants that which is just and equal; knowing that you also have a Master in heaven.
Kolossalaiskirje 4:2 Olkaa jatkuvat rukouksessa ja valvokaa siinä kiitoksen kera;
Colossians 4:2 Continue in prayer, and watch in the same with thanksgiving;
Kolossalaiskirje 4:3 Rukoillen myös meidän puolestamme, että Jumala avaisi meille sanan oven, että puhuisimme Kristuksen salaisuutta, jonka tähden minä olen myös kahleissa,
Colossians 4:3 With praying also for us, that God would open to us a door of utterance, to speak the mystery of Christ, for which I am also in bonds:
Kolossalaiskirje 4:4 Jotta voisin sen ilmoittaa, niin kuin minun tulee puhua.
Colossians 4:4 That I may make it manifest, as I ought to speak.
Kolossalaiskirje 4:5 Vaeltakaa viisaasti niitä kohtaan, jotka ovat ulkona, ja käyttäkää hyväksenne hetki.
Colossians 4:5 Walk in wisdom toward them that are without, redeeming the time.
Kolossalaiskirje 4:6 Olkoon puheenne aina miellyttävää, suolalla höystettyä, jotta tietäisitte, kuinka teidän tulee vastata kullekin ihmiselle.
Colossians 4:6 Let your speech be always with grace, seasoned with salt, that you may know how you ought to answer every man.
Kolossalaiskirje 4:7 Kaikesta minun kuulumisestani kertoo teille Tykikos, rakas veli ja uskollinen palvelija ja kanssapalvelija Herrassa.
Colossians 4:7 All my state shall Tychicus declare to you, who is a beloved brother, and a faithful minister and fellow servant in the Lord:
Kolossalaiskirje 4:8 Jonka minä lähetin teidän luoksenne juuri sitä varten, että hän tietäisi teidän tilanteenne ja lohduttaisi teidän sydämiänne,
Colossians 4:8 Whom I have sent to you for the same purpose, that he might know your estate, and comfort your hearts;
Kolossalaiskirje 4:9 Yhdessä teistä uskollisen ja rakkaan veljen Onesimoksen kanssa, he kertovat teille kaiken, mitä täällä tapahtuu.
Colossians 4:9 With Onesimus, a faithful and beloved brother, who is one of you. They shall make known to you all things which are done here.
Kolossalaiskirje 4:10 Aristarkus, minun vankitoverini, lähettää teille tervehdyksen, ja Markus, Barnabaan sisarenpoika, josta olette saaneet käskyjä; jos hän tulee teidän luoksenne, ottakaa hänet vastaan.
Colossians 4:10 Aristarchus my fellow prisoner salutes you, and Marcus, sister’s son to Barnabas, (touching whom you received commandments: if he come to you, receive him;)
Kolossalaiskirje 4:11 Ja Jeesus, jota kutsutaan Justukseksi, jotka ovat ympärileikattuja. Nämä ovat ainoat, jotka ovat olleet minulle lohdutukseksi Jumalan valtakunnan hyväksi.
Colossians 4:11 And Jesus, which is called Justus, who are of the circumcision. These only are my fellow workers to the kingdom of God, which have been a comfort to me.
Kolossalaiskirje 4:12 Tervehdyksen lähettää teille Epafras, yksi teistä, Kristuksen palvelija, joka aina ahkeroi rukouksissaan teidän puolestanne, jotta pysyisitte täydellisinä ja täydellisinä kaikessa Jumalan tahdossa.
Colossians 4:12 Epaphras, who is one of you, a servant of Christ, salutes you, always laboring fervently for you in prayers, that you may stand perfect and complete in all the will of God.
Kolossalaiskirje 4:13 Sillä minä todistan hänestä, että hänellä on suuri into teidän tähtenne ja niiden tähten, jotka ovat Laodikeassa ja Hierapoliissa.
Colossians 4:13 For I bear him record, that he has a great zeal for you, and them that are in Laodicea, and them in Hierapolis.
Kolossalaiskirje 4:14 Rakas lääkäri Luukas ja Deemas lähettävät teille tervehdyksen.
Colossians 4:14 Luke, the beloved physician, and Demas, greet you.
Kolossalaiskirje 4:15 Tervehdys Laodikeassa oleville veljille ja Nymfaalle ja hänen kodissaan olevalle seurakunnalle.
Colossians 4:15 Salute the brothers which are in Laodicea, and Nymphas, and the church which is in his house.
Kolossalaiskirje 4:16 Ja kun tämä kirje luetaan teidän keskuudessanne, niin huolehtikaa siitä, että se luetaan myös Laodikean seurakunnassa, ja että tekin lukisitte Laodikeasta tulleen kirjeen.
Colossians 4:16 And when this letter is read among you, cause that it be read also in the church of the Laodiceans; and that you likewise read the letter from Laodicea.
Kolossalaiskirje 4:17 Ja sanokaa Arkippukselle: 'Varo täyttämästäsi virasta, jonka olet Herrassa saanut.'
Colossians 4:17 And say to Archippus, Take heed to the ministry which you have received in the Lord, that you fulfill it.
Kolossalaiskirje 4:18 Tervehdys minun, Paavalin, kädestä. Muistakaa minun kahleitani. Armo olkoon teidän kanssanne. Aamen.
Colossians 4:18 The salutation by the hand of me Paul. Remember my bonds. Grace be with you. Amen.
1. Tessalonikalaiskirje 1:1 Paavali, Silvanus ja Timoteus tessalonikalaisten seurakunnalle, joka on Isässä Jumalassa ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa: Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
1 Thessalonians 1:1 Paul, and Silvanus, and Timotheus, to the church of the Thessalonians which is in God the Father and in the Lord Jesus Christ: Grace be to you, and peace, from God our Father, and the Lord Jesus Christ.
1. Tessalonikalaiskirje 1:2 Me kiitämme Jumalaa aina teidän kaikkien tähten ja muistamme teitä rukouksissamme,
1 Thessalonians 1:2 We give thanks to God always for you all, making mention of you in our prayers;
1. Tessalonikalaiskirje 1:3 Muistaen lakkaamatta teidän uskon työtänne, rakkauden vaivannäköänne ja toivonne kärsivällisyyttä Herramme Jeesuksen Kristuksen puoleen Jumalan ja meidän Isämme edessä,
1 Thessalonians 1:3 Remembering without ceasing your work of faith, and labor of love, and patience of hope in our Lord Jesus Christ, in the sight of God and our Father;
1. Tessalonikalaiskirje 1:4 Tietäen, rakkaat veljet, että Jumala on teidät valinnut.
1 Thessalonians 1:4 Knowing, brothers beloved, your election of God.
1. Tessalonikalaiskirje 1:5 Sillä meidän evankeliumimme ei tullut teidän luoksenne ainoastaan sanana, vaan myös voimassa ja Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella, niin kuin tiedätte, millaisia ihmisiä me olimme teidän keskuudessanne teidän tähtenne.
1 Thessalonians 1:5 For our gospel came not to you in word only, but also in power, and in the Holy Ghost, and in much assurance; as you know what manner of men we were among you for your sake.
1. Tessalonikalaiskirje 1:6 Ja teistä tuli meidän ja Herran seuraajia, kun otitte sanan vastaan suuressa ahdistuksessa, Pyhän Hengen ilolla.
1 Thessalonians 1:6 And you became followers of us, and of the Lord, having received the word in much affliction, with joy of the Holy Ghost.
1. Tessalonikalaiskirje 1:7 Niin että te olitte esikuvana kaikille uskoville Makedoniassa ja Akhaiassa.
1 Thessalonians 1:7 So that you were ensamples to all that believe in Macedonia and Achaia.
1. Tessalonikalaiskirje 1:8 Sillä teidän kauttanne Herran sana on kaikunut, ei ainoastaan Makedoniaan ja Akhaiaan, vaan teidän uskonne Jumalaan on levinnyt kaikkialle, niin ettei meidän tarvitse mitään puhua.
1 Thessalonians 1:8 For from you sounded out the word of the Lord not only in Macedonia and Achaia, but also in every place your faith to God-ward is spread abroad; so that we need not to speak any thing.
1. Tessalonikalaiskirje 1:9 Sillä he itse osoittavat meistä, millainen meidän tapamme oli teidän luoksenne tulla ja kuinka te käännytitte itsensä epäjumalista Jumalan puoleen palvelemaan elävää ja totista Jumalaa,
1 Thessalonians 1:9 For they themselves show of us what manner of entering in we had to you, and how you turned to God from idols to serve the living and true God;
1. Tessalonikalaiskirje 1:10 ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän herätti kuolleista, Jeesusta, joka pelasti meidät tulevasta vihasta.
1 Thessalonians 1:10 And to wait for his Son from heaven, whom he raised from the dead, even Jesus, which delivered us from the wrath to come.
1. Tessalonikalaiskirje 2:1 Sillä tietäkää itse, veljet, että meidän tulomme teidän luoksenne ei ollut turha,
1 Thessalonians 2:1 For yourselves, brothers, know our entrance in to you, that it was not in vain:
1. Tessalonikalaiskirje 2:2 Mutta vaikka olimme jo aiemmin kärsineet ja meitä oli häpeällisesti kohdeltu Filippissä, kuten tiedätte, me kuitenkin rohkenimme Jumalamme vaikutuksesta julistaa teille Jumalan evankeliumia monin väittelyin.
1 Thessalonians 2:2 But even after that we had suffered before, and were shamefully entreated, as you know, at Philippi, we were bold in our God to speak to you the gospel of God with much contention.
1. Tessalonikalaiskirje 2:3 Sillä meidän kehotuksemme ei ollut petosta, saastaisuutta eikä kavaluutta,
1 Thessalonians 2:3 For our exhortation was not of deceit, nor of uncleanness, nor in guile:
1. Tessalonikalaiskirje 2:4 Mutta niin kuin Jumala on meidät suotu uskoa evankeliumin julistamiseen, niin me myös puhumme, emme miellyttääksemme ihmisiä, vaan Jumalaa, joka koettelee meidän sydämemme.
1 Thessalonians 2:4 But as we were allowed of God to be put in trust with the gospel, even so we speak; not as pleasing men, but God, which tries our hearts.
1. Tessalonikalaiskirje 2:5 Sillä emme ole koskaan käyttäneet mielisteleviä sanoja, kuten tiedätte, emmekä ahneuden verhoa; Jumala on todistaja.
1 Thessalonians 2:5 For neither at any time used we flattering words, as you know, nor a cloak of covetousness; God is witness:
1. Tessalonikalaiskirje 2:6 Emmekä etsineet kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muiltakaan, vaikka olisimme Kristuksen apostoleina voineet olla taakkana.
1 Thessalonians 2:6 Nor of men sought we glory, neither of you, nor yet of others, when we might have been burdensome, as the apostles of Christ.
1. Tessalonikalaiskirje 2:7 Mutta me olimme teidän keskuudessanne lempeitä, niin kuin hoitaja lapsiaan vaalii:
1 Thessalonians 2:7 But we were gentle among you, even as a nurse cherishes her children:
1. Tessalonikalaiskirje 2:8 Niinpä me, teitä hartaasti kaipaamalla, halusimme jakaa teille, ei ainoastaan Jumalan evankeliumia, vaan myös omat sielumme, koska olitte meille rakkaita.
1 Thessalonians 2:8 So being affectionately desirous of you, we were willing to have imparted to you, not the gospel of God only, but also our own souls, because you were dear to us.
1. Tessalonikalaiskirje 2:9 Sillä te muistatte, veljet, meidän työmme ja uurastuksemme. Yötä päivää työtä tehden, ettemme olisi olleet kenellekään teistä rasittavaksi, me saarnasimme teille Jumalan evankeliumia.
1 Thessalonians 2:9 For you remember, brothers, our labor and travail: for laboring night and day, because we would not be chargeable to any of you, we preached to you the gospel of God.
1. Tessalonikalaiskirje 2:10 Te olette todistajia, ja myös Jumala, siitä, kuinka hurskaasti, oikeudenmukaisesti ja moitteettomasti me vaelsimme teidän uskovienne keskuudessa:
1 Thessalonians 2:10 You are witnesses, and God also, how piously and justly and blamelessly we behaved ourselves among you that believe:
1. Tessalonikalaiskirje 2:11 Niin kuin tiedätte, kuinka me olemme kehottaneet, lohduttaneet ja neuvoneet teitä jokaista, niin kuin isä lapsiaan,
1 Thessalonians 2:11 As you know how we exhorted and comforted and charged every one of you, as a father does his children,
1. Tessalonikalaiskirje 2:12 Että vaeltaisitte Jumalan arvoisesti, joka on kutsunut teidät valtakuntaansa ja kirkkauteensa.
1 Thessalonians 2:12 That you would walk worthy of God, who has called you to his kingdom and glory.
1. Tessalonikalaiskirje 2:13 Tästä syystä me myös kiitämme Jumalaa lakkaamatta, että kun te vastaanotitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan sellaisena kuin se totuudessa on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.
1 Thessalonians 2:13 For this cause also thank we God without ceasing, because, when you received the word of God which you heard of us, you received it not as the word of men, but as it is in truth, the word of God, which effectually works also in you that believe.
1. Tessalonikalaiskirje 2:14 Sillä te, veljet, olette tulleet niiden Jumalan seurakuntien seuraajiksi, jotka Juudeassa ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä tekin olette kärsineet omilta maanmiehiltänne samoin kuin he juutalaisilta.
1 Thessalonians 2:14 For you, brothers, became followers of the churches of God which in Judaea are in Christ Jesus: for you also have suffered like things of your own countrymen, even as they have of the Jews:
1. Tessalonikalaiskirje 2:15 Jotka sekä tappoivat Herran Jeesuksen että omat profeettansa ja ovat vainonneet meitä, eivätkä he ole Jumalalle otollisia ja ovat kaikkia ihmisiä vastaan.
1 Thessalonians 2:15 Who both killed the Lord Jesus, and their own prophets, and have persecuted us; and they please not God, and are contrary to all men:
1. Tessalonikalaiskirje 2:16 Estävät meitä puhumasta pakanoille, jotta he pelastuisivat, ja täyttävät näin aina syntinsä; sillä viha on kohdannut heitä äärimmilleen.
1 Thessalonians 2:16 Forbidding us to speak to the Gentiles that they might be saved, to fill up their sins always: for the wrath is come on them to the uttermost.
1. Tessalonikalaiskirje 2:17 Mutta me, veljet, kun meidät hetkeksi erotettiin teistä ulkoisesti, mutta ei sydämessämme, olemme sitäkin enemmän pyrkineet näkemään kasvojanne suurella kaipauksella.
1 Thessalonians 2:17 But we, brothers, being taken from you for a short time in presence, not in heart, endeavored the more abundantly to see your face with great desire.
1. Tessalonikalaiskirje 2:18 Minäkin, Paavali, olisimme kerran ja toisenkin kerran halunneet tulla teidän luoksenne, mutta Saatana esti meitä.
1 Thessalonians 2:18 Why we would have come to you, even I Paul, once and again; but Satan hindered us.
1. Tessalonikalaiskirje 2:19 Sillä kuka on meidän toivomme tai ilomme tai riemunkruunumme? Ettekö te ole meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen edessä hänen tulemuksessaan?
1 Thessalonians 2:19 For what is our hope, or joy, or crown of rejoicing? Are not even you in the presence of our Lord Jesus Christ at his coming?
1. Tessalonikalaiskirje 2:20 Sillä sinä olet meidän kunniamme ja ilomme.
1 Thessalonians 2:20 For you are our glory and joy.
1. Tessalonikalaiskirje 3:1 Kun emme enää kyenneet pidättelemään, ajattelimme hyväksi jäädä yksin Ateenaan;
1 Thessalonians 3:1 Why when we could no longer forbear, we thought it good to be left at Athens alone;
1. Tessalonikalaiskirje 3:2 ja lähetimme Timoteuksen, veljemme ja Jumalan palvelijamme ja työtoverimme Kristuksen evankeliumin työssä, vahvistamaan teitä ja lohduttamaan teitä uskossanne,
1 Thessalonians 3:2 And sent Timotheus, our brother, and minister of God, and our fellow laborer in the gospel of Christ, to establish you, and to comfort you concerning your faith:
1. Tessalonikalaiskirje 3:3 Ettei kukaan järkyttyisi näistä ahdistuksista, sillä te tiedätte itse, että meidät on siihen määrätty.
1 Thessalonians 3:3 That no man should be moved by these afflictions: for yourselves know that we are appointed thereunto.
1. Tessalonikalaiskirje 3:4 Sillä totisesti, kun olimme teidän luonanne, me sanoimme teille edeltäpäin, että meidän piti kärsimään ahdistusta; niin kuin tapahtuikin, ja te tiedätte sen.
1 Thessalonians 3:4 For truly, when we were with you, we told you before that we should suffer tribulation; even as it came to pass, and you know.
1. Tessalonikalaiskirje 3:5 Sentähden, kun en enää voinut vastustaa, lähetin sanan tiedustelemaan teidän uskoanne, etteikö kiusaaja olisi kiusannut teitä ja ettei meidän vaivannäkömme olisi mennyt turhaan.
1 Thessalonians 3:5 For this cause, when I could no longer forbear, I sent to know your faith, lest by some means the tempter have tempted you, and our labor be in vain.
1. Tessalonikalaiskirje 3:6 Mutta nyt kun Timoteus tuli teidän luotanne ja toi meille hyvän sanoman teidän uskostanne ja rakkaudestanne ja siitä, että te aina muistatte meitä hyvällä mielellä ja hartaasti haluatte nähdä meidät, niin kuin mekin teitä,
1 Thessalonians 3:6 But now when Timotheus came from you to us, and brought us good tidings of your faith and charity, and that you have good remembrance of us always, desiring greatly to see us, as we also to see you:
1. Tessalonikalaiskirje 3:7 Sen tähden, veljet, te uskonne kautta me saimme lohtua kaikessa ahdingossamme ja hädässämme,
1 Thessalonians 3:7 Therefore, brothers, we were comforted over you in all our affliction and distress by your faith:
1. Tessalonikalaiskirje 3:8 Sillä nyt me elämme, jos te pysytte lujina Herrassa.
1 Thessalonians 3:8 For now we live, if you stand fast in the Lord.
1. Tessalonikalaiskirje 3:9 Kuinka paljon voisimmekaan kiittää Jumalaa teidän tähtenne kaikesta siitä ilosta, jolla iloitsemme teidän tähtenne Jumalamme edessä?
1 Thessalonians 3:9 For what thanks can we render to God again for you, for all the joy with which we joy for your sakes before our God;
1. Tessalonikalaiskirje 3:10 Yötä päivää hartaasti rukoillen, että saisimme nähdä teidän kasvonne ja täydentää sen, mitä teidän uskostanne vielä puuttuu?
1 Thessalonians 3:10 Night and day praying exceedingly that we might see your face, and might perfect that which is lacking in your faith?
1. Tessalonikalaiskirje 3:11 Mutta itse Jumala ja meidän Isämme ja meidän Herramme Jeesus Kristus ohjatkoon tiemme teidän luoksenne.
1 Thessalonians 3:11 Now God himself and our Father, and our Lord Jesus Christ, direct our way to you.
1. Tessalonikalaiskirje 3:12 Ja Herra antakoon teille lisääntyä ja runsastaa rakkautta toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niin kuin mekin rakastamme teitä,
1 Thessalonians 3:12 And the Lord make you to increase and abound in love one toward another, and toward all men, even as we do toward you:
1. Tessalonikalaiskirje 3:13 ja vahvistakoon teidän sydämenne nuhteettomiksi pyhyydessä Jumalan ja meidän Isämme edessä, kun meidän Herramme Jeesus Kristus tulee kaikkien pyhiensä kanssa.
1 Thessalonians 3:13 To the end he may establish your hearts blameless in holiness before God, even our Father, at the coming of our Lord Jesus Christ with all his saints.
1. Tessalonikalaiskirje 4:1 Niinpä siis, veljet, pyydämme ja kehotamme teitä Herran Jeesuksen nimeen, että niin kuin olette meiltä oppineet, miten teidän tulee vaeltaa ja olla Jumalalle mieluisia, niin teissä yhä enemmän ja enemmän menestyisi.
1 Thessalonians 4:1 Furthermore then we beseech you, brothers, and exhort you by the Lord Jesus, that as you have received of us how you ought to walk and to please God, so you would abound more and more.
1. Tessalonikalaiskirje 4:2 Sillä te tiedätte, mitkä käskyt me olemme teille antaneet Herran Jeesuksen kautta.
1 Thessalonians 4:2 For you know what commandments we gave you by the Lord Jesus.
1. Tessalonikalaiskirje 4:3 Sillä tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne, että kartatte haureutta.
1 Thessalonians 4:3 For this is the will of God, even your sanctification, that you should abstain from fornication:
1. Tessalonikalaiskirje 4:4 Että jokainen teistä tietäisi, miten pitää astiansa pyhyydessä ja kunniassa;
1 Thessalonians 4:4 That every one of you should know how to possess his vessel in sanctification and honor;
1. Tessalonikalaiskirje 4:5 eivät himojen vallassa, niin kuin pakanat, jotka eivät tunne Jumalaa,
1 Thessalonians 4:5 Not in the lust of concupiscence, even as the Gentiles which know not God:
1. Tessalonikalaiskirje 4:6 Ettei kukaan mene veljeään vastaan ja tee hänelle mitään väkivaltaa, sillä Herra on kaiken sen kostaja, niin kuin me olemme myös edeltäpäin varoittaneet ja todistaneet.
1 Thessalonians 4:6 That no man go beyond and defraud his brother in any matter: because that the Lord is the avenger of all such, as we also have forewarned you and testified.
1. Tessalonikalaiskirje 4:7 Sillä Jumala ei ole kutsunut meitä saastaisuuteen, vaan pyhyyteen.
1 Thessalonians 4:7 For God has not called us to uncleanness, but to holiness.
1. Tessalonikalaiskirje 4:8 Joka siis halveksii, ei halveksi ihmistä, vaan Jumalaa, joka on antanut meille myös Pyhän Henkensä.
1 Thessalonians 4:8 He therefore that despises, despises not man, but God, who has also given to us his holy Spirit.
1. Tessalonikalaiskirje 4:9 Mutta veljellisestä rakkaudesta ei minun tarvitse teille kirjoittaa, sillä Jumala on opettanut teidät rakastamaan toisianne.
1 Thessalonians 4:9 But as touching brotherly love you need not that I write to you: for you yourselves are taught of God to love one another.
1. Tessalonikalaiskirje 4:10 Ja te teette niin kaikille veljille koko Makedoniassa; mutta me pyydämme teitä, veljet, että te yhä enemmän kasvaisitte,
1 Thessalonians 4:10 And indeed you do it toward all the brothers which are in all Macedonia: but we beseech you, brothers, that you increase more and more;
1. Tessalonikalaiskirje 4:11 Ja että teidän tulisi pyrkiä hiljaisuuteen, hoitaa omat tehtävänne ja tehdä työtä omilla käsillänne, niin kuin me olemme teille käskeneet;
1 Thessalonians 4:11 And that you study to be quiet, and to do your own business, and to work with your own hands, as we commanded you;
1. Tessalonikalaiskirje 4:12 Jotta voisit vaeltaa rehellisesti niitä kohtaan, jotka ovat ulkopuolella, etkä sinulta mitään puuttuisi.
1 Thessalonians 4:12 That you may walk honestly toward them that are without, and that you may have lack of nothing.
1. Tessalonikalaiskirje 4:13 Mutta en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä niistä, jotka ovat nukkuneet, ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole.
1 Thessalonians 4:13 But I would not have you to be ignorant, brothers, concerning them which are asleep, that you sorrow not, even as others which have no hope.
1. Tessalonikalaiskirje 4:14 Sillä jos uskomme, että Jeesus kuoli ja nousi ylös, niin Jumala tuo myös ne, jotka nukkuvat pois Jeesuksen kautta, hänen kanssaan.
1 Thessalonians 4:14 For if we believe that Jesus died and rose again, even so them also which sleep in Jesus will God bring with him.
1. Tessalonikalaiskirje 4:15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanan kautta, että me, jotka olemme elossa ja jäämme tänne Herran tulemukseen asti, emme ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
1 Thessalonians 4:15 For this we say to you by the word of the Lord, that we which are alive and remain to the coming of the Lord shall not prevent them which are asleep.
1. Tessalonikalaiskirje 4:16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin,
1 Thessalonians 4:16 For the Lord himself shall descend from heaven with a shout, with the voice of the archangel, and with the trump of God: and the dead in Christ shall rise first:
1. Tessalonikalaiskirje 4:17 Sitten meidät, jotka olemme elossa ja jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
1 Thessalonians 4:17 Then we which are alive and remain shall be caught up together with them in the clouds, to meet the Lord in the air: and so shall we ever be with the Lord.
1. Tessalonikalaiskirje 4:18 Miksi lohduttaa toisianne näillä sanoilla.
1 Thessalonians 4:18 Why comfort one another with these words.
1. Tessalonikalaiskirje 5:1 Mutta ajoista ja hetkestä, veljet, ei teidän tarvitse kirjoittaa teille.
1 Thessalonians 5:1 But of the times and the seasons, brothers, you have no need that I write to you.
1. Tessalonikalaiskirje 5:2 Sillä te itse tiedätte varsin hyvin, että Herran päivä tulee niin kuin varas yöllä.
1 Thessalonians 5:2 For yourselves know perfectly that the day of the Lord so comes as a thief in the night.
1. Tessalonikalaiskirje 5:3 Sillä kun he sanovat: Nyt on rauha ja turvallisuus, silloin heidät yllättää äkillinen tuho, niin kuin synnytyskipu raskaana olevan naisen, eivätkä he pääse pakoon.
1 Thessalonians 5:3 For when they shall say, Peace and safety; then sudden destruction comes on them, as travail on a woman with child; and they shall not escape.
1. Tessalonikalaiskirje 5:4 Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin etteivät tuo päivä teitä yllättäisi niin kuin varas.
1 Thessalonians 5:4 But you, brothers, are not in darkness, that that day should overtake you as a thief.
1. Tessalonikalaiskirje 5:5 Te olette kaikki valon lapsia ja päivän lapsia: me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.
1 Thessalonians 5:5 You are all the children of light, and the children of the day: we are not of the night, nor of darkness.
1. Tessalonikalaiskirje 5:6 Älkäämme siis nukkuko niin kuin muut, vaan valvokaamme ja pysykäämme raittiina.
1 Thessalonians 5:6 Therefore let us not sleep, as do others; but let us watch and be sober.
1. Tessalonikalaiskirje 5:7 Sillä jotka nukkuvat, ne nukkuvat yöllä, ja jotka ovat juovuksissa, ne ovat juovuksissa yöllä.
1 Thessalonians 5:7 For they that sleep sleep in the night; and they that be drunken are drunken in the night.
1. Tessalonikalaiskirje 5:8 Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit, pukeutuneina uskon ja rakkauden rintapanssariin ja kypäränä pelastuksen toivo.
1 Thessalonians 5:8 But let us, who are of the day, be sober, putting on the breastplate of faith and love; and for an helmet, the hope of salvation.
1. Tessalonikalaiskirje 5:9 Sillä Jumala ei ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
1 Thessalonians 5:9 For God has not appointed us to wrath, but to obtain salvation by our Lord Jesus Christ,
1. Tessalonikalaiskirje 5:10 Joka kuoli meidän puolestamme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan.
1 Thessalonians 5:10 Who died for us, that, whether we wake or sleep, we should live together with him.
1. Tessalonikalaiskirje 5:11 Miksi siis lohduttakaa itseänne keskenänne ja rakentakaa toisianne, niin kuin teettekin?
1 Thessalonians 5:11 Why comfort yourselves together, and edify one another, even as also you do.
1. Tessalonikalaiskirje 5:12 Ja me pyydämme teitä, veljet, pitämään huolta niistä, jotka tekevät työtä teidän keskuudessanne ja ovat teidän johtajanne Herrassa ja neuvovat teitä,
1 Thessalonians 5:12 And we beseech you, brothers, to know them which labor among you, and are over you in the Lord, and admonish you;
1. Tessalonikalaiskirje 5:13 Ja pitäkää heitä hyvin suuressa arvossa heidän työnsä tähden. Ja eläkää rauhassa keskenänne.
1 Thessalonians 5:13 And to esteem them very highly in love for their work’s sake. And be at peace among yourselves.
1. Tessalonikalaiskirje 5:14 Kehotamme teitä, veljet: varoittakaa kurittomia, rohkaiskaa heikkomielisiä, puolustakaa heikkoja, olkaa kärsivällisiä kaikkia kohtaan.
1 Thessalonians 5:14 Now we exhort you, brothers, warn them that are unruly, comfort the feebleminded, support the weak, be patient toward all men.
1. Tessalonikalaiskirje 5:15 Katsokaa, ettei kukaan kosta pahaa pahalla toiselle ihmiselle, vaan pyrkikää aina hyvään, sekä keskenänne että kaikkia ihmisiä kohtaan.
1 Thessalonians 5:15 See that none render evil for evil to any man; but ever follow that which is good, both among yourselves, and to all men.
1. Tessalonikalaiskirje 5:16 Iloitse yhä enemmän.
1 Thessalonians 5:16 Rejoice ever more.
1. Tessalonikalaiskirje 5:17 Rukoile lakkaamatta.
1 Thessalonians 5:17 Pray without ceasing.
1. Tessalonikalaiskirje 5:18 Kiittäkää kaikesta, sillä se on Jumalan tahto teille Kristuksessa Jeesuksessa.
1 Thessalonians 5:18 In every thing give thanks: for this is the will of God in Christ Jesus concerning you.
1. Tessalonikalaiskirje 5:19 Älä sammuta Henkeä.
1 Thessalonians 5:19 Quench not the Spirit.
1. Tessalonikalaiskirje 5:20 Älkää halveksuko profetoimista.
1 Thessalonians 5:20 Despise not prophesyings.
1. Tessalonikalaiskirje 5:21 Koetelkaa kaikki; pitäkää se, mikä hyvää on.
1 Thessalonians 5:21 Prove all things; hold fast that which is good.
1. Tessalonikalaiskirje 5:22 Karta kaikkea pahan näköistä.
1 Thessalonians 5:22 Abstain from all appearance of evil.
1. Tessalonikalaiskirje 5:23 Ja itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan; ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomina meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.
1 Thessalonians 5:23 And the very God of peace sanctify you wholly; and I pray God your whole spirit and soul and body be preserved blameless to the coming of our Lord Jesus Christ.
1. Tessalonikalaiskirje 5:24 Uskollinen on hän, joka teitä kutsuu, ja hän myös tekee sen.
1 Thessalonians 5:24 Faithful is he that calls you, who also will do it.
1. Tessalonikalaiskirje 5:25 Veljet, rukoilkaa puolestamme.
1 Thessalonians 5:25 Brothers, pray for us.
1. Tessalonikalaiskirje 5:26 Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suudelmalla.
1 Thessalonians 5:26 Greet all the brothers with an holy kiss.
1. Tessalonikalaiskirje 5:27 Herran kautta vannotan teitä, että tämä kirje luetaan kaikille pyhille veljille.
1 Thessalonians 5:27 I charge you by the Lord that this letter be read to all the holy brothers.
1. Tessalonikalaiskirje 5:28 Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne. Aamen.
1 Thessalonians 5:28 The grace of our Lord Jesus Christ be with you. Amen.
2. Tessalonikalaiskirje 1:1 Paavali, Silvanus ja Timoteus tessalonikalaisten seurakunnalle, joka on Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen, yhteydessä.
2 Thessalonians 1:1 Paul, and Silvanus, and Timotheus, to the church of the Thessalonians in God our Father and the Lord Jesus Christ:
2. Tessalonikalaiskirje 1:2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
2 Thessalonians 1:2 Grace to you, and peace, from God our Father and the Lord Jesus Christ.
2. Tessalonikalaiskirje 1:3 Meidän on aina kiitettävä Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niin kuin oikein onkin, sillä teidän uskonne kasvaa suuresti ja teidän kaikkien keskinäinen rakkaus on runsas,
2 Thessalonians 1:3 We are bound to thank God always for you, brothers, as it is meet, because that your faith grows exceedingly, and the charity of every one of you all toward each other abounds;
2. Tessalonikalaiskirje 1:4 Niin että me itse kerskaamme teistä Jumalan seurakunnissa, teidän kärsivällisyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissanne ja ahdistuksissanne, joita te kestätte,
2 Thessalonians 1:4 So that we ourselves glory in you in the churches of God for your patience and faith in all your persecutions and tribulations that you endure:
2. Tessalonikalaiskirje 1:5 Joka on Jumalan vanhurskaan tuomion ilmeinen merkki, että teidät katsottaisiin arvollisiksi Jumalan valtakuntaan, jonka tähden te myös kärsitte,
2 Thessalonians 1:5 Which is a manifest token of the righteous judgment of God, that you may be counted worthy of the kingdom of God, for which you also suffer:
2. Tessalonikalaiskirje 1:6 Koska Jumalan edessä on oikein kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä vaivaavat,
2 Thessalonians 1:6 Seeing it is a righteous thing with God to recompense tribulation to them that trouble you;
2. Tessalonikalaiskirje 1:7 Ja teille, joita vaivataan, lepääkää kanssamme, kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimallisten enkeliensä kanssa,
2 Thessalonians 1:7 And to you who are troubled rest with us, when the Lord Jesus shall be revealed from heaven with his mighty angels,
2. Tessalonikalaiskirje 1:8 Liekehtivässä tulessa kostaen niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen evankeliumille,
2 Thessalonians 1:8 In flaming fire taking vengeance on them that know not God, and that obey not the gospel of our Lord Jesus Christ:
2. Tessalonikalaiskirje 1:9 Jotka rangaistaan iankaikkisella kadotuksella Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,
2 Thessalonians 1:9 Who shall be punished with everlasting destruction from the presence of the Lord, and from the glory of his power;
2. Tessalonikalaiskirje 1:10 kun hän sinä päivänä tulee, että hän kirkastettaisiin pyhiensä kautta ja olisi ihmeteltävä kaikkien uskovien keskuudessa (koska meidän todistuksemme on teidän keskuudessanne uskottu).
2 Thessalonians 1:10 When he shall come to be glorified in his saints, and to be admired in all them that believe (because our testimony among you was believed) in that day.
2. Tessalonikalaiskirje 1:11 Sentähden me myös aina rukoilemme teidän puolestanne, että Jumalamme pitäisi teidät kutsumuksensa arvoisina ja täyttäisi hyvyytensä kaiken tahdon ja uskon työn voimallisesti,
2 Thessalonians 1:11 Why also we pray always for you, that our God would count you worthy of this calling, and fulfill all the good pleasure of his goodness, and the work of faith with power:
2. Tessalonikalaiskirje 1:12 Että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimi kirkastettaisiin teissä ja te hänessä, meidän Jumalamme ja Herran Jeesuksen Kristuksen armon mukaan.
2 Thessalonians 1:12 That the name of our Lord Jesus Christ may be glorified in you, and you in him, according to the grace of our God and the Lord Jesus Christ.
2. Tessalonikalaiskirje 2:1 Mutta me pyydämme teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemuksen ja meidän hänen perässään kokoontumisemme kautta,
2 Thessalonians 2:1 Now we beseech you, brothers, by the coming of our Lord Jesus Christ, and by our gathering together to him,
2. Tessalonikalaiskirje 2:2 Ettei teidän mielenne heti järkyttyisi ettekä antaisi hengen ettekä sanan ettekä meidän lähettämämme kirjeen järkyttää teitä, ikään kuin Kristuksen päivä olisi jo käsillä.
2 Thessalonians 2:2 That you be not soon shaken in mind, or be troubled, neither by spirit, nor by word, nor by letter as from us, as that the day of Christ is at hand.
2. Tessalonikalaiskirje 2:3 Älköön kukaan teitä millään tavalla eksyttäkö. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi.
2 Thessalonians 2:3 Let no man deceive you by any means: for that day shall not come, except there come a falling away first, and that man of sin be revealed, the son of perdition;
2. Tessalonikalaiskirje 2:4 joka vastustaa ja korottaa itsensä kaiken jumalaksi tai jumaloitavan yläpuolelle, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin Jumalana ja julistaa olevansa Jumala.
2 Thessalonians 2:4 Who opposes and exalts himself above all that is called God, or that is worshipped; so that he as God sits in the temple of God, showing himself that he is God.
2. Tessalonikalaiskirje 2:5 Ettekö muista, että minä kerroin teille nämä asiat, kun vielä olin teidän kanssanne?
2 Thessalonians 2:5 Remember you not, that, when I was yet with you, I told you these things?
2. Tessalonikalaiskirje 2:6 Ja nyt te tiedätte, mikä estää häntä tulemasta ilmi aikanaan.
2 Thessalonians 2:6 And now you know what withholds that he might be revealed in his time.
2. Tessalonikalaiskirje 2:7 Sillä vääryyden mysteeri jo vaikuttaa: vain se, joka nyt antaa, antaa, kunnes hänet otetaan pois tieltä.
2 Thessalonians 2:7 For the mystery of iniquity does already work: only he who now lets will let, until he be taken out of the way.
2. Tessalonikalaiskirje 2:8 Ja silloin paljastuu tuo jumalaton, jonka Herra surmaa suunsa hengellä ja tuhoaa tulemuksensa kirkkaudella.
2 Thessalonians 2:8 And then shall that Wicked be revealed, whom the Lord shall consume with the spirit of his mouth, and shall destroy with the brightness of his coming:
2. Tessalonikalaiskirje 2:9 Hänenkin, jonka tulemus tapahtuu Saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla, merkeillä ja ihmeillä,
2 Thessalonians 2:9 Even him, whose coming is after the working of Satan with all power and signs and lying wonders,
2. Tessalonikalaiskirje 2:10 Ja kaikenlaisen vääryyden eksytyksen kanssa niissä, jotka joutuvat kadotukseen, koska he eivät ottaneet vastaan totuuden rakkautta, voidakseen pelastua.
2 Thessalonians 2:10 And with all delusion of unrighteousness in them that perish; because they received not the love of the truth, that they might be saved.
2. Tessalonikalaiskirje 2:11 Ja sentähden Jumala lähettää heille eksytyksen voiman, niin että he uskovat valheen,
2 Thessalonians 2:11 And for this cause God shall send them strong delusion, that they should believe a lie:
2. Tessalonikalaiskirje 2:12 Että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät uskoneet totuutta, vaan mielistyivät vääryyteen.
2 Thessalonians 2:12 That they all might be damned who believed not the truth, but had pleasure in unrighteousness.
2. Tessalonikalaiskirje 2:13 Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, Herran rakastetut, sillä Jumala alusta asti valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja totuuden uskomisessa,
2 Thessalonians 2:13 But we are bound to give thanks always to God for you, brothers beloved of the Lord, because God has from the beginning chosen you to salvation through sanctification of the Spirit and belief of the truth:
2. Tessalonikalaiskirje 2:14 johon hän on kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden omaksi saamiseksi.
2 Thessalonians 2:14 Whereunto he called you by our gospel, to the obtaining of the glory of our Lord Jesus Christ.
2. Tessalonikalaiskirje 2:15 Pysykää siis lujina, veljet, ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, jotka olette oppineet joko sanastamme tai kirjeestämme.
2 Thessalonians 2:15 Therefore, brothers, stand fast, and hold the traditions which you have been taught, whether by word, or our letter.
2. Tessalonikalaiskirje 2:16 Mutta itse meidän Herramme Jeesus Kristus ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja armosta antanut meille iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän toivon,
2 Thessalonians 2:16 Now our Lord Jesus Christ himself, and God, even our Father, which has loved us, and has given us everlasting consolation and good hope through grace,
2. Tessalonikalaiskirje 2:17 Lohduttakoon sydämiänne ja vahvistakoon teitä kaikessa hyvässä sanassa ja teossa.
2 Thessalonians 2:17 Comfort your hearts, and establish you in every good word and work.
2. Tessalonikalaiskirje 3:1 Lopuksi, veljet, rukoilkaa meidän puolestamme, että Herran sana leviäisi ja tulisi kirkastetuksi niin kuin teidän keskuudessanne,
2 Thessalonians 3:1 Finally, brothers, pray for us, that the word of the Lord may have free course, and be glorified, even as it is with you:
2. Tessalonikalaiskirje 3:2 Ja että me pelastuisimme järjettömistä ja pahoista ihmisistä, sillä kaikilla ihmisillä ei ole uskoa.
2 Thessalonians 3:2 And that we may be delivered from unreasonable and wicked men: for all men have not faith.
2. Tessalonikalaiskirje 3:3 Mutta Herra on uskollinen, hän vahvistaa teidät ja varjelee teidät pahasta.
2 Thessalonians 3:3 But the Lord is faithful, who shall establish you, and keep you from evil.
2. Tessalonikalaiskirje 3:4 Ja meillä on teihin Herraan liittyvä luottamus, että te sekä teette että tulette tekemään sen, mitä me käskemme teidän tehdä.
2 Thessalonians 3:4 And we have confidence in the Lord touching you, that you both do and will do the things which we command you.
2. Tessalonikalaiskirje 3:5 Ja Herra ohjaa teidän sydämenne Jumalan rakkauteen ja kärsivälliseen odottamiseen Kristuksen edessä.
2 Thessalonians 3:5 And the Lord direct your hearts into the love of God, and into the patient waiting for Christ.
2. Tessalonikalaiskirje 3:6 Mutta käskemme teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, että vetäydytte eroon jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen perinteen mukaan, jonka hän on meiltä saanut.
2 Thessalonians 3:6 Now we command you, brothers, in the name of our Lord Jesus Christ, that you withdraw yourselves from every brother that walks disorderly, and not after the tradition which he received of us.
2. Tessalonikalaiskirje 3:7 Tiedättehän itse, kuinka teidän tulee meitä seurata; me emme vaeltaneet teidän keskuudessanne kurittomasti.
2 Thessalonians 3:7 For yourselves know how you ought to follow us: for we behaved not ourselves disorderly among you;
2. Tessalonikalaiskirje 3:8 Emmekä syöneet kenenkään leipää ilmaiseksi, vaan teimme työtä yötä päivää vaivalla ja vaivalla, ettemme olisi teistä kenenkään rasitukseksi.
2 Thessalonians 3:8 Neither did we eat any man’s bread for nothing; but worked with labor and travail night and day, that we might not be chargeable to any of you:
2. Tessalonikalaiskirje 3:9 Ei niin, etteikö meillä olisi valtaa, vaan antaaksemme teille esikuvan seurata meitä.
2 Thessalonians 3:9 Not because we have not power, but to make ourselves an ensample to you to follow us.
2. Tessalonikalaiskirje 3:10 Sillä jo silloin, kun olimme teidän luonanne, me käskimme teitä näin: joka ei tahdo tehdä työtä, ei hänen pidä syömänkään.
2 Thessalonians 3:10 For even when we were with you, this we commanded you, that if any would not work, neither should he eat.
2. Tessalonikalaiskirje 3:11 Sillä olemme kuulleet, että teidän keskuudessanne on muutamia, jotka vaeltavat kurittomasti eivätkä lainkaan työtä tee, vaan touhuavat toisten asioihin.
2 Thessalonians 3:11 For we hear that there are some which walk among you disorderly, working not at all, but are busybodies.
2. Tessalonikalaiskirje 3:12 Mutta sellaisia me käskemme ja kehotamme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, että he hiljaisuudessa työskentelisivät ja söisivät omaa leipänsä.
2 Thessalonians 3:12 Now them that are such we command and exhort by our Lord Jesus Christ, that with quietness they work, and eat their own bread.
2. Tessalonikalaiskirje 3:13 Mutta te, veljet, älkää väsykö tekemään hyvää.
2 Thessalonians 3:13 But you, brothers, be not weary in well doing.
2. Tessalonikalaiskirje 3:14 Ja jos joku ei tottele tässä kirjeessä annettua sanaamme, niin merkitkää hänet muistiin älkääkä seurustelko hänen kanssaan, että hän häpeäisi.
2 Thessalonians 3:14 And if any man obey not our word by this letter, note that man, and have no company with him, that he may be ashamed.
2. Tessalonikalaiskirje 3:15 Älkää kuitenkaan pitäkö häntä vihollisenanne, vaan nuhdelkaa häntä veljenä.
2 Thessalonians 3:15 Yet count him not as an enemy, but admonish him as a brother.
2. Tessalonikalaiskirje 3:16 Itse rauhan Herra suokoon teille rauhaa, aina ja kaikilla tavoilla. Herra olkoon teidän kaikkien kanssa.
2 Thessalonians 3:16 Now the Lord of peace himself give you peace always by all means. The Lord be with you all.
2. Tessalonikalaiskirje 3:17 Paavalin omakätinen tervehdys, joka on merkkinä jokaisessa kirjeessä: niin kirjoitan.
2 Thessalonians 3:17 The salutation of Paul with my own hand, which is the token in every letter: so I write.
2. Tessalonikalaiskirje 3:18 Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kaikkien kanssa. Aamen.
2 Thessalonians 3:18 The grace of our Lord Jesus Christ be with you all. Amen.
1. Timoteuskirje 1:1 Paavali, Jeesuksen Kristuksen apostoli Jumalan, meidän pelastajamme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen, meidän toivomme, käskystä,
1 Timothy 1:1 Paul, an apostle of Jesus Christ by the commandment of God our Savior, and Lord Jesus Christ, which is our hope;
1. Timoteuskirje 1:2 Timoteukselle, oikealle pojalleni uskossa. Armo, laupeus ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Jeesukselta Kristukselta, meidän Herraltamme.
1 Timothy 1:2 To Timothy, my own son in the faith: Grace, mercy, and peace, from God our Father and Jesus Christ our Lord.
1. Timoteuskirje 1:3 Niinkuin minä Makedoniaan mennessäni pyysin sinua jäämään Efesoon, että neuvoisit muutamia opettamasta mitään muuta oppia,
1 Timothy 1:3 As I sought you to abide still at Ephesus, when I went into Macedonia, that you might charge some that they teach no other doctrine,
1. Timoteuskirje 1:4 Älkääkä välittäkö tarinoista ja loputtomista sukuluetteloista, jotka pikemminkin herättävät kysymyksiä kuin jumalista opetusta uskosta. Niin tehkää.
1 Timothy 1:4 Neither give heed to fables and endless genealogies, which minister questions, rather than godly edifying which is in faith: so do.
1. Timoteuskirje 1:5 Käskyn loppu on rakkaus puhtaasta sydämestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta,
1 Timothy 1:5 Now the end of the commandment is charity out of a pure heart, and of a good conscience, and of faith unfeigned:
1. Timoteuskirje 1:6 Josta jotkut poikettuaan ovat kääntyneet turhan jaarittelun pariin;
1 Timothy 1:6 From which some having swerved have turned aside to vain jangling;
1. Timoteuskirje 1:7 Haluten olla lainopettajia, mutta ette ymmärrä, mitä he sanovat eivätkä mitä he väittävät.
1 Timothy 1:7 Desiring to be teachers of the law; understanding neither what they say, nor whereof they affirm.
1. Timoteuskirje 1:8 Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, jos joku sitä lain mukaan käyttää;
1 Timothy 1:8 But we know that the law is good, if a man use it lawfully;
1. Timoteuskirje 1:9 Tietäen sen, ettei lakia ole annettu vanhurskasta varten, vaan laittomia ja tottelemattomia, jumalattomia ja syntisiä, epäpyhiä ja epäpyhäjä, isänsä murhaajia ja äitinsä murhaajia, murhaajia,
1 Timothy 1:9 Knowing this, that the law is not made for a righteous man, but for the lawless and disobedient, for the ungodly and for sinners, for unholy and profane, for murderers of fathers and murderers of mothers, for murderers,
1. Timoteuskirje 1:10 Haureellisten, ihmisten kanssa itsensä saastuttavien, orjuuttajien, valehtelijoiden, valaa vannoneiden ja kaiken muun, mikä on vastoin tervettä oppia,
1 Timothy 1:10 For fornicators, for them that defile themselves with mankind, for enslavers, for liars, for perjured persons, and if there be any other thing that is contrary to sound doctrine;
1. Timoteuskirje 1:11 Siunatun Jumalan kirkkauden evankeliumin mukaan, joka on uskottu minun haltuuni.
1 Timothy 1:11 According to the glorious gospel of the blessed God, which was committed to my trust.
1. Timoteuskirje 1:12 Ja minä kiitän Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, joka on tehnyt minut voimalliseksi, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti minut palvelukseensa,
1 Timothy 1:12 And I thank Christ Jesus our Lord, who has enabled me, for that he counted me faithful, putting me into the ministry;
1. Timoteuskirje 1:13 Joka ennen olin pilkkaaja ja vainooja ja pahoinpitelijä; mutta minä sain laupeuden, koska tein sen tietämättömänä, epäuskossa.
1 Timothy 1:13 Who was before a blasphemer, and a persecutor, and injurious: but I obtained mercy, because I did it ignorantly in unbelief.
1. Timoteuskirje 1:14 Ja meidän Herramme armo oli ylen runsas uskon ja rakkauden kanssa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
1 Timothy 1:14 And the grace of our Lord was exceeding abundant with faith and love which is in Christ Jesus.
1. Timoteuskirje 1:15 Varma on tämä sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus tuli maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin.
1 Timothy 1:15 This is a faithful saying, and worthy of all acceptation, that Christ Jesus came into the world to save sinners; of whom I am chief.
1. Timoteuskirje 1:16 Mutta sentähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen kaikkea osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka vastedes uskovat häneen ja saavat iankaikkisen elämän.
1 Timothy 1:16 However, for this cause I obtained mercy, that in me first Jesus Christ might show forth all long-suffering, for a pattern to them which should hereafter believe on him to life everlasting.
1. Timoteuskirje 1:17 Iankaikkiselle Kuninkaalle, kuolemattomalle, näkymättömälle, ainoalle viisaalle Jumalalle kunnia ja kirkkaus aina ja iankaikkisesti. Aamen.
1 Timothy 1:17 Now to the King eternal, immortal, invisible, the only wise God, be honor and glory for ever and ever. Amen.
1. Timoteuskirje 1:18 Tämän käskyn annan sinulle, poikani Timoteus, niiden sinua edeltäneiden ennustusten mukaisesti, että niiden avulla taistelet hyvää sotaa,
1 Timothy 1:18 This charge I commit to you, son Timothy, according to the prophecies which went before on you, that you by them might war a good warfare;
1. Timoteuskirje 1:19 Säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka jotkut ovat hyljänneet uskon suhteen ja haaksirikon tehneet,
1 Timothy 1:19 Holding faith, and a good conscience; which some having put away concerning faith have made shipwreck:
1. Timoteuskirje 1:20 Joista ovat Hymenaios ja Aleksander, jotka olen antanut saatanan haltuun, jotta he oppisivat olemaan pilkkaamatta Jumalaa.
1 Timothy 1:20 Of whom is Hymenaeus and Alexander; whom I have delivered to Satan, that they may learn not to blaspheme.
1. Timoteuskirje 2:1 Kehotan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
1 Timothy 2:1 I exhort therefore, that, first of all, supplications, prayers, intercessions, and giving of thanks, be made for all men;
1. Timoteuskirje 2:2 Kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, että saisimme viettää hiljaista ja rauhallista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
1 Timothy 2:2 For kings, and for all that are in authority; that we may lead a quiet and peaceable life in all godliness and honesty.
1. Timoteuskirje 2:3 Sillä tämä on hyvää ja otollista Jumalan, meidän pelastajamme, silmissä;
1 Timothy 2:3 For this is good and acceptable in the sight of God our Savior;
1. Timoteuskirje 2:4 Joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
1 Timothy 2:4 Who will have all men to be saved, and to come to the knowledge of the truth.
1. Timoteuskirje 2:5 Sillä Jumala on yksi, ja yksi on myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus;
1 Timothy 2:5 For there is one God, and one mediator between God and men, the man Christ Jesus;
1. Timoteuskirje 2:6 joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta, josta aikanaan oli todistettava.
1 Timothy 2:6 Who gave himself a ransom for all, to be testified in due time.
1. Timoteuskirje 2:7 Ja sitä varten minut on asetettu saarnaajaksi ja apostoliksi, (minä puhun totta Kristuksessa enkä valehtele), pakanoiden opettajaksi uskossa ja totuudessa.
1 Timothy 2:7 Whereunto I am ordained a preacher, and an apostle, (I speak the truth in Christ, and lie not;) a teacher of the Gentiles in faith and verity.
1. Timoteuskirje 2:8 Minä tahdon siis, että miehet rukoilevat kaikkialla kohottaen pyhät kädet ilman vihaa ja epäilystä.
1 Timothy 2:8 I will therefore that men pray every where, lifting up holy hands, without wrath and doubting.
1. Timoteuskirje 2:9 Samoin myös, että naiset kaunistautuisivat siveästi, siveästi ja raittiisti, eivät letitetyillä hiuksilla, kullalla, helmillä tai kalliilla asuilla,
1 Timothy 2:9 In like manner also, that women adorn themselves in modest apparel, with modesty and sobriety; not with braided hair, or gold, or pearls, or costly array;
1. Timoteuskirje 2:10 Mutta (mikä sopii jumalisuutta tunnustaville naisille) hyvien tekojen kautta.
1 Timothy 2:10 But (which becomes women professing godliness) with good works.
1. Timoteuskirje 2:11 Nainen oppikoon hiljaisuudessa, täysin alistuvana.
1 Timothy 2:11 Let the woman learn in silence with all subjection.
1. Timoteuskirje 2:12 Mutta minä en salli naisen opettaa enkä ottaa valtaa miestään kohtaan, vaan hänen tulee pysyä hiljaisuudessa.
1 Timothy 2:12 But I suffer not a woman to teach, nor to usurp authority over the man, but to be in silence.
1. Timoteuskirje 2:13 Sillä ensin luotiin Aadam, sitten Eeva.
1 Timothy 2:13 For Adam was first formed, then Eve.
1. Timoteuskirje 2:14 Eikä Adamia petetty, vaan petetty nainen teki rikkomuksen.
1 Timothy 2:14 And Adam was not deceived, but the woman being deceived was in the transgression.
1. Timoteuskirje 2:15 Siitä huolimatta hän pelastuu lasten synnyttämisessä, jos he pysyvät uskossa, rakkaudessa ja pyhyydessä sekä raittiudessa.
1 Timothy 2:15 Notwithstanding she shall be saved in childbearing, if they continue in faith and charity and holiness with sobriety.
1. Timoteuskirje 3:1 Tämä on totta: jos joku haluaa piispan virkaa, hän haluaa hyvää työtä.
1 Timothy 3:1 This is a true saying, If a man desire the office of a bishop, he desires a good work.
1. Timoteuskirje 3:2 Piispan tulee siis olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, hyvää käytöstä omaava, vieraanvarainen ja opettavainen,
1 Timothy 3:2 A bishop then must be blameless, the husband of one wife, vigilant, sober, of good behavior, given to hospitality, apt to teach;
1. Timoteus 3:3 Ei viininjyvä, ei tappelija, ei ahne voittaja, vaan kärsivällinen, ei riitelijä, ei ahne;
1 Timothy 3:3 Not given to wine, no striker, not greedy of filthy lucre; but patient, not a brawler, not covetous;
1. Timoteuskirje 3:4 Joka hallitsee hyvin omaa talouttaan ja pitää lapsensa alamaisina kaikella arvokkuudella;
1 Timothy 3:4 One that rules well his own house, having his children in subjection with all gravity;
1. Timoteuskirje 3:5 (Sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?)
1 Timothy 3:5 (For if a man know not how to rule his own house, how shall he take care of the church of God?)
1. Timoteuskirje 3:6 Ei aloittelija, ettei hän ylpeydestä ylpistyisi ja lankeaisi perkeleen tuomioon.
1 Timothy 3:6 Not a novice, lest being lifted up with pride he fall into the condemnation of the devil.
1. Timoteuskirje 3:7 Lisäksi hänellä täytyy olla hyvä maine ulkopuolisilta, ettei hän lankeaisi häväistykseen eikä perkeleen ansaan.
1 Timothy 3:7 Moreover he must have a good report of them which are without; lest he fall into reproach and the snare of the devil.
1. Timoteuskirje 3:8 Samoin diakonien tulee olla vakavia, ei kaksikielisiä, ei juoppoja, ei häpeällisen voiton ahneita;
1 Timothy 3:8 Likewise must the deacons be grave, not double-tongued, not given to much wine, not greedy of filthy lucre;
1. Timoteuskirje 3:9 Säilyttäen uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.
1 Timothy 3:9 Holding the mystery of the faith in a pure conscience.
1. Timoteus 3:10 Ja koetelkoot nämäkin ensin; sitten käyttäkööt he diakonin virkaa, koska heidät havaitaan moitteettomiksi.
1 Timothy 3:10 And let these also first be proved; then let them use the office of a deacon, being found blameless.
1. Timoteuskirje 3:11 Samoin heidän vaimojensa tulee olla arvokkaita, ei panettelijoita, vaan raittiita ja uskollisia kaikessa.
1 Timothy 3:11 Even so must their wives be grave, not slanderers, sober, faithful in all things.
1. Timoteus 3:12 Olkoot diakonit yhden vaimon miehiä, jotka hallitsevat lapsiaan ja omaa kotiansa hyvin.
1 Timothy 3:12 Let the deacons be the husbands of one wife, ruling their children and their own houses well.
1. Timoteus 3:13 Sillä ne, jotka ovat hyvin toimineet diakonin virassa, hankkivat itselleen hyvän aseman ja suuren rohkeuden uskossa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
1 Timothy 3:13 For they that have used the office of a deacon well purchase to themselves a good degree, and great boldness in the faith which is in Christ Jesus.
1. Timoteuskirje 3:14 Näitä kirjoitan sinulle toivoen pääseväni pian luoksesi:
1 Timothy 3:14 These things write I to you, hoping to come to you shortly:
1. Timoteuskirje 3:15 Mutta jos viivyttelen, tietäisit, miten sinun tulee käyttäytyä Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus.
1 Timothy 3:15 But if I tarry long, that you may know how you ought to behave yourself in the house of God, which is the church of the living God, the pillar and ground of the truth.
1. Timoteuskirje 3:16 Ja kiistaton on jumalisuuden salaisuus: Jumala on ilmoitettu lihassa, vanhurskautettu Hengessä, nähty enkeleille, saarnattu pakanoille, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.
1 Timothy 3:16 And without controversy great is the mystery of godliness: God was manifest in the flesh, justified in the Spirit, seen of angels, preached to the Gentiles, believed on in the world, received up into glory.
1. Timoteuskirje 4:1 Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina jotkut luopuvat uskosta ja noudattavat eksyttäviä henkiä ja riivaajien oppeja,
1 Timothy 4:1 Now the Spirit speaks expressly, that in the latter times some shall depart from the faith, giving heed to seducing spirits, and doctrines of devils;
1. Timoteuskirje 4:2 Puhuvat valheita tekopyhästi; heidän omatuntonsa on poltettu kuumalla raudalla;
1 Timothy 4:2 Speaking lies in hypocrisy; having their conscience seared with a hot iron;
1. Timoteuskirje 4:3 Kieltävät menemästä naimisiin ja käskevät pidättäytymään ruoista, jotka Jumala on luonut niiden kiitoksella nautittaviksi, jotka uskovat ja tuntevat totuuden.
1 Timothy 4:3 Forbidding to marry, and commanding to abstain from meats, which God has created to be received with thanksgiving of them which believe and know the truth.
1. Timoteuskirje 4:4 Sillä jokainen Jumalan luoma on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan.
1 Timothy 4:4 For every creature of God is good, and nothing to be refused, if it be received with thanksgiving:
1. Timoteuskirje 4:5 Sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella.
1 Timothy 4:5 For it is sanctified by the word of God and prayer.
1. Timoteuskirje 4:6 Jos muistat veljiä näistä asioista, olet hyvä Jeesuksen Kristuksen palvelija, joka ravitsee sinua uskon ja hyvän opin sanoilla, joihin olet jo päässyt.
1 Timothy 4:6 If you put the brothers in remembrance of these things, you shall be a good minister of Jesus Christ, nourished up in the words of faith and of good doctrine, whereunto you have attained.
1. Timoteuskirje 4:7 Mutta hylkää epäpyhät ja vanhainkotien sadut ja harjoita mieluummin jumalisuutta.
1 Timothy 4:7 But refuse profane and old wives’ fables, and exercise yourself rather to godliness.
1. Timoteuskirje 4:8 Ruumiillisesta harjoituksesta on vähän hyötyä, mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on sekä nykyisen että tulevan elämän lupaus.
1 Timothy 4:8 For bodily exercise profits little: but godliness is profitable to all things, having promise of the life that now is, and of that which is to come.
1. Timoteuskirje 4:9 Tämä on varma sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen.
1 Timothy 4:9 This is a faithful saying and worthy of all acceptation.
1. Timoteuskirje 4:10 Sillä sentähden me sekä näemme työtä että kärsimme pilkkaa, koska turvaamme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, erityisesti uskovien.
1 Timothy 4:10 For therefore we both labor and suffer reproach, because we trust in the living God, who is the Savior of all men, specially of those that believe.
1. Timoteuskirje 4:11 Nämä asiat käskyttävät ja opettavat.
1 Timothy 4:11 These things command and teach.
1. Timoteuskirje 4:12 Älköön kukaan halveksuko nuoruuttasi, vaan ole uskovien esimerkki puheessa, elämäntavassa, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa.
1 Timothy 4:12 Let no man despise your youth; but be you an example of the believers, in word, in conversation, in charity, in spirit, in faith, in purity.
1. Timoteuskirje 4:13 Kunnes minä tulen, keskittykää lukemiseen, kehottamiseen ja opetukseen.
1 Timothy 4:13 Till I come, give attendance to reading, to exhortation, to doctrine.
1. Timoteuskirje 4:14 Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on, joka sinulle annettiin profetian kautta vanhinten kätten päällepanemisella.
1 Timothy 4:14 Neglect not the gift that is in you, which was given you by prophecy, with the laying on of the hands of the presbytery.
1. Timoteuskirje 4:15 Mieti näitä asioita; omistaudu niille kokonaan; jotta hyötysi näkyisi kaikille.
1 Timothy 4:15 Meditate on these things; give yourself wholly to them; that your profiting may appear to all.
1. Timoteuskirje 4:16 Ole varuillasi itsessäsi ja opetuksessasi, pysy siinä; sillä näin tekemällä pelastat sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.
1 Timothy 4:16 Take heed to yourself, and to the doctrine; continue in them: for in doing this you shall both save yourself, and them that hear you.
1. Timoteuskirje 5:1 Älä nuhtele vanhinta miestä, vaan neuvo häntä niin kuin isää, ja nuorempia niin kuin veljiä;
1 Timothy 5:1 Rebuke not an elder, but entreat him as a father; and the younger men as brothers;
1. Timoteuskirje 5:2 Vanhemmat naiset äiteinä, nuoremmat sisarina, kaikessa puhtaudessa.
1 Timothy 5:2 The elder women as mothers; the younger as sisters, with all purity.
1. Timoteuskirje 5:3 Kunnioita leskiä, jotka ovat oikeita leskiä.
1 Timothy 5:3 Honor widows that are widows indeed.
1. Timoteuskirje 5:4 Mutta jos jollakulla leskellä on lapsia tai veljen- tai sisarenpoikia, oppikoot he ensin olemaan hurskaita kotonaan ja hyvittämään vanhemmilleen, sillä se on hyvää ja otollista Jumalan edessä.
1 Timothy 5:4 But if any widow have children or nephews, let them learn first to show piety at home, and to requite their parents: for that is good and acceptable before God.
1. Timoteuskirje 5:5 Mutta oikea leski ja yksinäinen nainen turvaa Jumalaan ja pysyy anomuksissa ja rukouksissa yötä päivää.
1 Timothy 5:5 Now she that is a widow indeed, and desolate, trusts in God, and continues in supplications and prayers night and day.
1. Timoteuskirje 5:6 Mutta se, joka elää nautinnossa, on kuollut eläessään.
1 Timothy 5:6 But she that lives in pleasure is dead while she lives.
1. Timoteuskirje 5:7 Ja nämä asiat antavat käskyn, että he olisivat nuhteettomat.
1 Timothy 5:7 And these things give in charge, that they may be blameless.
1. Timoteuskirje 5:8 Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan omasta perheestään, hän on kieltänyt uskon ja on pahempi kuin uskoton.
1 Timothy 5:8 But if any provide not for his own, and specially for those of his own house, he has denied the faith, and is worse than an infidel.
1. Timoteuskirje 5:9 Älköön leskeä ottako lukuun alle 30-vuotiasta, joka on ollut yhden miehen vaimo.
1 Timothy 5:9 Let not a widow be taken into the number under three score years old, having been the wife of one man.
1. Timoteuskirje 5:10 Hyvämaineinen hyvistä teoistaan; jos hän on kasvattanut lapsia, jos hän on antanut vieraita majoittua, jos hän on pessyt pyhien jalkoja, jos hän on auttanut ahdistuneita, jos hän on ahkerasti tehnyt kaikkea hyvää.
1 Timothy 5:10 Well reported of for good works; if she have brought up children, if she have lodged strangers, if she have washed the saints’ feet, if she have relieved the afflicted, if she have diligently followed every good work.
1. Timoteuskirje 5:11 Mutta nuoremmat lesket kieltäytyvät, sillä kun he alkavat irstaasti hyljätä Kristusta, he menevät naimisiin;
1 Timothy 5:11 But the younger widows refuse: for when they have begun to wax wanton against Christ, they will marry;
1. Timoteuskirje 5:12 Heitä kohtaavat kadotuksen, koska he ovat hylänneet ensimmäisen uskonsa.
1 Timothy 5:12 Having damnation, because they have cast off their first faith.
1. Timoteuskirje 5:13 Ja heidän kanssaan he oppivat olemaan laiskoja, vaeltaen talosta taloon; eivätkä ainoastaan laiskoja, vaan myös puheliaita ja touhukkaita, puhuen sopimattomia asioita.
1 Timothy 5:13 And with they learn to be idle, wandering about from house to house; and not only idle, but tattlers also and busybodies, speaking things which they ought not.
1. Timoteuskirje 5:14 Minä tahdon siis, että nuoremmat naiset menevät naimisiin, synnyttävät lapsia, johtavat taloutta eivätkä anna vastustajalle mitään aihetta puhua moittivasti.
1 Timothy 5:14 I will therefore that the younger women marry, bear children, guide the house, give none occasion to the adversary to speak reproachfully.
1. Timoteuskirje 5:15 Sillä jotkut ovat jo kääntyneet pois ja lähteneet Saatanan puolelle.
1 Timothy 5:15 For some are already turned aside after Satan.
1. Timoteuskirje 5:16 Jos jollain uskovalla miehellä tai naisella on leskiä, hänen tulee pitää heistä huolta, älköönkä seurakuntaa velvoitettako, että se voisi pitää huolta oikeista leskistä.
1 Timothy 5:16 If any man or woman that believes have widows, let them relieve them, and let not the church be charged; that it may relieve them that are widows indeed.
1. Timoteuskirje 5:17 Vanhimmat, jotka hyvin johtavat seurakuntaa, olkoot kahdenkertaisen kunnian ansainneet, varsinkin ne, jotka työskentelevät sanan ja opin parissa.
1 Timothy 5:17 Let the elders that rule well be counted worthy of double honor, especially they who labor in the word and doctrine.
1. Timoteuskirje 5:18 Sillä Raamattu sanoo: Älä sido puivan härän suuta, ja: Työmies on palkkansa ansainnut.
1 Timothy 5:18 For the scripture said, You shall not muzzle the ox that treads out the corn. And, The laborer is worthy of his reward.
1. Timoteuskirje 5:19 Vanhinta vastaan älä ota vastaan syytettä, paitsi kahden tai kolmen todistajan läsnä ollessa.
1 Timothy 5:19 Against an elder receive not an accusation, but before two or three witnesses.
1. Timoteuskirje 5:20 Nuhtele syntiä tekeviä kaikkien kuullen, jotta muutkin pelkäisivät.
1 Timothy 5:20 Them that sin rebuke before all, that others also may fear.
1. Timoteuskirje 5:21 Minä vannotan teitä Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen ja valittujen enkelien edessä, että noudatatte näitä asioita asettamatta toista toisen edelle, tekemättä mitään puolueellisuuden perusteella.
1 Timothy 5:21 I charge you before God, and the Lord Jesus Christ, and the elect angels, that you observe these things without preferring one before another, doing nothing by partiality.
1. Timoteuskirje 5:22 Älä yhtäkkiä pane käsiäsi kenenkään päälle äläkä ole osallinen toisten synteihin; pysy puhtaana.
1 Timothy 5:22 Lay hands suddenly on no man, neither be partaker of other men’s sins: keep yourself pure.
1. Timoteus 5:23 Älä enää juo vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi ja usein esiintyvien vaivojesi vuoksi.
1 Timothy 5:23 Drink no longer water, but use a little wine for your stomach’s sake and your often infirmities.
1. Timoteuskirje 5:24 Joidenkin ihmisten synnit ovat etukäteen avoimia, menossa edellä tuomiolle; ja joidenkin ihmisten ne seuraavat perässä.
1 Timothy 5:24 Some men’s sins are open beforehand, going before to judgment; and some men they follow after.
1. Timoteuskirje 5:25 Samoin muutamien hyvät teot ovat edeltäpäin ilmeisiä, eivätkä ne, jotka ovat muuten, voi pysyä salassa.
1 Timothy 5:25 Likewise also the good works of some are manifest beforehand; and they that are otherwise cannot be hid.
1. Timoteuskirje 6:1 Kaikki orjat, jotka ovat ikeen alla, pitäkööt isäntiään kaikkea kunnioitusta ansaitsevina, ettei Jumalan nimeä ja hänen oppiaan pilkattaisi.
1 Timothy 6:1 Let as many servants as are under the yoke count their own masters worthy of all honor, that the name of God and his doctrine be not blasphemed.
1. Timoteuskirje 6:2 Ja älköön ne, joilla on uskovia isäntiä, halveksuko heitä, koska he ovat veljiä, vaan palvelko heitä pikemminkin, koska he ovat uskollisia ja rakastettuja, osallisia hyvästä. Näitä asioita opettakaa ja kehottakaa.
1 Timothy 6:2 And they that have believing masters, let them not despise them, because they are brothers; but rather do them service, because they are faithful and beloved, partakers of the benefit. These things teach and exhort.
1. Timoteuskirje 6:3 Jos joku toisin opettaa eikä pysy terveellisissä sanoissa, Herramme Jeesuksen Kristuksen sanoissa, eikä siinä opissa, joka on jumalisuuden mukainen,
1 Timothy 6:3 If any man teach otherwise, and consent not to wholesome words, even the words of our Lord Jesus Christ, and to the doctrine which is according to godliness;
1. Timoteuskirje 6:4 Hän on ylpeä, eikä tiedä mitään, vaan on pakkomielteinen kysymyksissä ja sanakiistoissa, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäilyksiä,
1 Timothy 6:4 He is proud, knowing nothing, but doting about questions and strifes of words, whereof comes envy, strife, railings, evil surmisings,
1. Timoteuskirje 6:5 Turmeltuneen mielen ja totuuden vailla olevien ihmisten kieroutuneita väittelyitä, jotka luulevat jumalisuuden olevan voittoa. Pysähdy sellaisista.
1 Timothy 6:5 Perverse disputings of men of corrupt minds, and destitute of the truth, supposing that gain is godliness: from such withdraw yourself.
1. Timoteuskirje 6:6 Mutta jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa on suuri voitto.
1 Timothy 6:6 But godliness with contentment is great gain.
1. Timoteuskirje 6:7 Sillä emme ole tuoneet mitään tähän maailmaan, emmekä varmasti voi viedä mitään pois.
1 Timothy 6:7 For we brought nothing into this world, and it is certain we can carry nothing out.
1. Timoteuskirje 6:8 Ja kun meillä on ruoka ja vaatteet, olkaamme niihin tyytyväisiä.
1 Timothy 6:8 And having food and raiment let us be therewith content.
1. Timoteuskirje 6:9 Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja ansaan ja moniin tyhmiin ja vahingollisiin himoihin, jotka hukuttavat ihmiset tuhoon ja kadotukseen.
1 Timothy 6:9 But they that will be rich fall into temptation and a snare, and into many foolish and hurtful lusts, which drown men in destruction and perdition.
1. Timoteuskirje 6:10 Sillä rahanhimo on kaiken pahan juuri; sitä himoitessaan jotkut ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monilla tuskilla.
1 Timothy 6:10 For the love of money is the root of all evil: which while some coveted after, they have erred from the faith, and pierced themselves through with many sorrows.
1. Timoteuskirje 6:11 Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene näitä ja tavoittele vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä ja lempeyttä.
1 Timothy 6:11 But you, O man of God, flee these things; and follow after righteousness, godliness, faith, love, patience, meekness.
1. Timoteuskirje 6:12 Kilvoittele uskon hyvää taistelua, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon sinut on myös kutsuttu, ja tunnusta hyvällä tunnustuksella monien todistajien edessä.
1 Timothy 6:12 Fight the good fight of faith, lay hold on eternal life, whereunto you are also called, and have professed a good profession before many witnesses.
1. Timoteuskirje 6:13 Minä annan sinulle käskyn Jumalan edessä, joka tekee kaiken eläväksi, ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen edessä todisti hyvän tunnustuksen,
1 Timothy 6:13 I give you charge in the sight of God, who vivifies all things, and before Christ Jesus, who before Pontius Pilate witnessed a good confession;
1. Timoteuskirje 6:14 Että sinä pitäisit tämän käskyn tahrattomana ja nuhteettomana, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymiseen asti,
1 Timothy 6:14 That you keep this commandment without spot, unrebukable, until the appearing of our Lord Jesus Christ:
1. Timoteuskirje 6:15 Jonka hän aikanaan osoittaa, kuka on siunattu ja ainoa Valtias, kuningasten Kuningas ja herrojen Herra,
1 Timothy 6:15 Which in his times he shall show, who is the blessed and only Potentate, the King of kings, and Lord of lords;
1. Timoteuskirje 6:16 Jolla ainoalla on kuolemattomuus, joka asuu valossa, johon ei kukaan ihminen voi tulla, jota ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä. Jolle olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Aamen.
1 Timothy 6:16 Who only has immortality, dwelling in the light which no man can approach to; whom no man has seen, nor can see: to whom be honor and power everlasting. Amen.
1. Timoteuskirje 6:17 Käske niitä, jotka ovat rikkaita tässä maailmassa, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan elävään Jumalaan, joka antaa meille runsaasti kaikkea nautittavaksi,
1 Timothy 6:17 Charge them that are rich in this world, that they be not high minded, nor trust in uncertain riches, but in the living God, who gives us richly all things to enjoy;
1. Timoteuskirje 6:18 Että he tekisivät hyvää, että he olisivat rikkaita hyvissä teoissa, että he olisivat jakelevia, että he olisivat halukkaita jakamaan omaansa;
1 Timothy 6:18 That they do good, that they be rich in good works, ready to distribute, willing to communicate;
1. Timoteuskirje 6:19 ja kokoavat itselleen hyvän perustuksen tulevaa aikaa varten, jotta he voittaisivat iankaikkisen elämän.
1 Timothy 6:19 Laying up in store for themselves a good foundation against the time to come, that they may lay hold on eternal life.
1. Timoteuskirje 6:20 Oi Timoteus, säilytä se, mikä on uskottu sinulle, välttäen epäpyhää ja turhaa hölynpölyä sekä tieteeksi valheellisesti kutsutun tieteen vastaväitteitä:
1 Timothy 6:20 O Timothy, keep that which is committed to your trust, avoiding profane and vain babblings, and oppositions of science falsely so called:
1. Timoteuskirje 6:21 Jota jotkut tunnustautuessaan ovat eksyneet uskosta. Armo olkoon teidän kanssanne. Aamen.
1 Timothy 6:21 Which some professing have erred concerning the faith. Grace be with you. Amen.
2. Timoteuskirje 1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, sen elämän lupauksen mukaan, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
2 Timothy 1:1 Paul, an apostle of Jesus Christ by the will of God, according to the promise of life which is in Christ Jesus,
2. Timoteuskirje 1:2 Rakkaalle pojalleni Timoteukselle: Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme.
2 Timothy 1:2 To Timothy, my dearly beloved son: Grace, mercy, and peace, from God the Father and Christ Jesus our Lord.
2. Timoteuskirje 1:3 Minä kiitän Jumalaa, jota palvelen esi-isistäni asti puhtaalla omallatunnolla, että lakkaamatta muistan sinua rukouksissani yötä päivää,
2 Timothy 1:3 I thank God, whom I serve from my forefathers with pure conscience, that without ceasing I have remembrance of you in my prayers night and day;
2. Timoteuskirje 1:4 Hartaasti kaipaan sinua nähdä, muistaen kyyneleitäsi, että täyttyisin ilolla;
2 Timothy 1:4 Greatly desiring to see you, being mindful of your tears, that I may be filled with joy;
2. Timoteuskirje 1:5 Kun muistan sinun vilpittömän uskosi, joka ensin asui isoäidilläsi Looiksella ja äidilläsi Eunikella, ja olen varma, että se asui myös sinussa.
2 Timothy 1:5 When I call to remembrance the unfeigned faith that is in you, which dwelled first in your grandmother Lois, and your mother Eunice; and I am persuaded that in you also.
2. Timoteuskirje 1:6 Sen tähden minä muistutan sinua herättämään virran Jumalan armolahjaan, joka on sinussa minun kätteni päällepanemisen kautta.
2 Timothy 1:6 Why I put you in remembrance that you stir up the gift of God, which is in you by the putting on of my hands.
2. Timoteuskirje 1:7 Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja raittiuden hengen.
2 Timothy 1:7 For God has not given us the spirit of fear; but of power, and of love, and of a sound mind.
2. Timoteuskirje 1:8 Älä siis häpeä meidän Herramme todistusta äläkä minua, hänen vankiaan, vaan Jumalan voiman mukaan ole osallinen evankeliumin ahdistuksiin,
2 Timothy 1:8 Be not you therefore ashamed of the testimony of our Lord, nor of me his prisoner: but be you partaker of the afflictions of the gospel according to the power of God;
2. Timoteuskirje 1:9 joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille annettiin Kristuksessa Jeesuksessa ennen maailman alkua,
2 Timothy 1:9 Who has saved us, and called us with an holy calling, not according to our works, but according to his own purpose and grace, which was given us in Christ Jesus before the world began,
2. Timoteuskirje 1:10 mutta nyt on ilmoitettu meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ilmestymisen kautta, joka kukisti kuoleman ja toi valoon elämän ja katoamattomuuden evankeliumin kautta,
2 Timothy 1:10 But is now made manifest by the appearing of our Savior Jesus Christ, who has abolished death, and has brought life and immortality to light through the gospel:
2. Timoteuskirje 1:11 jota varten minut on asetettu saarnaajaksi ja apostoliksi ja pakanoiden opettajaksi.
2 Timothy 1:11 Whereunto I am appointed a preacher, and an apostle, and a teacher of the Gentiles.
2. Timoteuskirje 1:12 Sentähden minä myös kärsin näitä, enkä kuitenkaan häpeä, sillä tiedän, keneen olen uskonut, ja olen varma, että hän voi varjella sen, minkä olen hänelle uskonut, siihen päivään asti.
2 Timothy 1:12 For the which cause I also suffer these things: nevertheless I am not ashamed: for I know whom I have believed, and am persuaded that he is able to keep that which I have committed to him against that day.
2. Timoteuskirje 1:13 Pidä kiinni niistä terveellisistä sanoista, jotka olet minulta kuullut, uskossa ja rakkaudessa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
2 Timothy 1:13 Hold fast the form of sound words, which you have heard of me, in faith and love which is in Christ Jesus.
2. Timoteuskirje 1:14 Se hyvä, mikä sinulle on uskottu, säilytä Pyhän Hengen kautta, joka meissä asuu.
2 Timothy 1:14 That good thing which was committed to you keep by the Holy Ghost which dwells in us.
2. Timoteuskirje 1:15 Sinä tiedät, että kaikki Aasiassa olevat ovat kääntyneet minusta pois, heidän joukossaan Fygellus ja Hermogenes.
2 Timothy 1:15 This you know, that all they which are in Asia be turned away from me; of whom are Phygellus and Hermogenes.
2. Timoteuskirje 1:16 Herra armahtakoon Onesiforoksen perhettä, sillä hän usein virvoitti minua eikä hävennyt kahleitani.
2 Timothy 1:16 The Lord give mercy to the house of Onesiphorus; for he oft refreshed me, and was not ashamed of my chain:
2. Timoteuskirje 1:17 Mutta Roomassa ollessaan hän etsi minua hyvin ahkerasti ja löysi minut.
2 Timothy 1:17 But, when he was in Rome, he sought me out very diligently, and found me.
2. Timoteuskirje 1:18 Herra suokoon hänen löytää laupeuden Herralta sinä päivänä; ja kuinka paljon hän palveli minua Efesoksessa, sen tiedät sinä oikein hyvin.
2 Timothy 1:18 The Lord grant to him that he may find mercy of the Lord in that day: and in how many things he ministered to me at Ephesus, you know very well.
2. Timoteuskirje 2:1 Ole siis vahva, poikani, Kristuksen Jeesuksen armossa.
2 Timothy 2:1 You therefore, my son, be strong in the grace that is in Christ Jesus.
2. Timoteuskirje 2:2 Ja sen, minkä olet minulta kuullut monien todistajien läsnä ollessa, usko luotettavien ihmisten haltuun, jotka kykenevät myös muita opettamaan.
2 Timothy 2:2 And the things that you have heard of me among many witnesses, the same commit you to faithful men, who shall be able to teach others also.
2. Timoteuskirje 2:3 Kestä siis vaivaa, niin kuin hyvä Kristuksen Jeesuksen sotilas.
2 Timothy 2:3 You therefore endure hardness, as a good soldier of Jesus Christ.
2. Timoteuskirje 2:4 Ei kukaan sotiva sekaannu tämän elämän asioihin miellyttääkseen sitä, joka on hänet sotilaaksi valinnut.
2 Timothy 2:4 No man that wars entangles himself with the affairs of this life; that he may please him who has chosen him to be a soldier.
2. Timoteuskirje 2:5 Ja jos mies myös kilpailee mestaruuksista, häntä ei kuitenkaan kruunata, ellei hän kilpaile laillisesti.
2 Timothy 2:5 And if a man also strive for masteries, yet is he not crowned, except he strive lawfully.
2. Timoteuskirje 2:6 Maanviljelijän, joka tekee työtä, täytyy ensin päästä osalliseksi sadon hedelmistä.
2 Timothy 2:6 The farmer that labors must be first partaker of the fruits.
2. Timoteuskirje 2:7 Ota vaarin, mitä minä sanon, niin Herra antakoon sinulle ymmärrystä kaikessa.
2 Timothy 2:7 Consider what I say; and the Lord give you understanding in all things.
2. Timoteuskirje 2:8 Muistakaa, että Jeesus Kristus, Daavidin jälkeläinen, herätettiin kuolleista minun evankeliumini mukaan:
2 Timothy 2:8 Remember that Jesus Christ of the seed of David was raised from the dead according to my gospel:
2. Timoteuskirje 2:9 Jossa minä kärsin vaivaa niinkuin pahantekijä, jopa kahleisiin asti; mutta Jumalan sana ei ole sidottu.
2 Timothy 2:9 Wherein I suffer trouble, as an evil doer, even to bonds; but the word of God is not bound.
2. Timoteuskirje 2:10 Sentähden minä kestän kaikki valittujen tähden, että hekin saisivat pelastuksen, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, ynnä iankaikkisen kirkkauden.
2 Timothy 2:10 Therefore I endure all things for the elect’s sakes, that they may also obtain the salvation which is in Christ Jesus with eternal glory.
2. Timoteuskirje 2:11 Varma on tämä sana: Jos olemme kuolleet hänen kanssaan, niin saamme myös elää hänen kanssaan.
2 Timothy 2:11 It is a faithful saying: For if we be dead with him, we shall also live with him:
2. Timoteuskirje 2:12 Jos kärsimme, me saamme hänen kanssaan myös hallita; jos kiellämme hänet, hänkin kieltää meidät.
2 Timothy 2:12 If we suffer, we shall also reign with him: if we deny him, he also will deny us:
2. Timoteuskirje 2:13 Jos emme usko, hän pysyy silti uskollisena: itseään hän ei voi kieltää.
2 Timothy 2:13 If we believe not, yet he stays faithful: he cannot deny himself.
2. Timoteuskirje 2:14 Muistakaa heitä näistä ja neuvokaa heitä Herran edessä, etteivät he kilpailisi sanoista turhaan, vaan kuulijoiden harhauttamiseksi.
2 Timothy 2:14 Of these things put them in remembrance, charging them before the Lord that they strive not about words to no profit, but to the subverting of the hearers.
2. Timoteuskirje 2:15 Tutki itseäsi osoittautuaksesi Jumalalle kelvolliseksi, työmieheksi, joka ei häpeä, joka jakaa totuuden sanaa oikein.
2 Timothy 2:15 Study to show yourself approved to God, a workman that needs not to be ashamed, rightly dividing the word of truth.
2. Timoteuskirje 2:16 Mutta karta epäpyhää ja turhaa hölynpölyä, sillä se vain lisää jumalattomuutta.
2 Timothy 2:16 But shun profane and vain babblings: for they will increase to more ungodliness.
2. Timoteuskirje 2:17 Ja heidän sanansa syö kuin syöpä. Heitä ovat Hymenaios ja Filetos,
2 Timothy 2:17 And their word will eat as does a canker: of whom is Hymenaeus and Philetus;
2. Timoteuskirje 2:18 Jotka ovat eksyneet totuudesta sanoen, että ylösnousemus on jo tapahtunut, ja he turmelevat muutamien uskon.
2 Timothy 2:18 Who concerning the truth have erred, saying that the resurrection is past already; and overthrow the faith of some.
2. Timoteuskirje 2:19 Kuitenkin Jumalan perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: Herra tuntee omansa. Ja: Jokainen, joka Kristuksen nimeä mainitsee, luopukoon vääryydestä.
2 Timothy 2:19 Nevertheless the foundation of God stands sure, having this seal, The Lord knows them that are his. And, Let every one that names the name of Christ depart from iniquity.
2. Timoteuskirje 2:20 Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kultaisia ja hopeisia astioita, vaan myös puusta ja maasta tehtyjä, ja toiset kunniaa ja toiset häpeää varten.
2 Timothy 2:20 But in a great house there are not only vessels of gold and of silver, but also of wood and of earth; and some to honor, and some to dishonor.
2. Timoteuskirje 2:21 Jos ihminen siis puhdistaa itsensä näistä, hänestä tulee astia kunniaan, pyhitetty ja isäntänsä käyttöön sopiva, valmis kaikkiin hyviin tekoihin.
2 Timothy 2:21 If a man therefore purge himself from these, he shall be a vessel to honor, sanctified, and meet for the master’s use, and prepared to every good work.
2. Timoteuskirje 2:22 Pakene nuoruuden himoja, vaan tavoittele vanhurskautta, uskoa, rakkautta ja rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksi Herraa puhtaasta sydämestä.
2 Timothy 2:22 Flee also youthful lusts: but follow righteousness, faith, charity, peace, with them that call on the Lord out of a pure heart.
2. Timoteuskirje 2:23 Mutta vältä tyhmiä ja oppimattomia kysymyksiä, tietäen että ne synnyttävät riitoja.
2 Timothy 2:23 But foolish and unlearned questions avoid, knowing that they do engender strifes.
2. Timoteuskirje 2:24 Herran palvelijan ei tule riidellä, vaan olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan, kärsivällinen,
2 Timothy 2:24 And the servant of the Lord must not strive; but be gentle to all men, apt to teach, patient,
2. Timoteuskirje 2:25 Nöyrästi neuvoen niitä, jotka vastustavat itseään; jos Jumala ehkä antaisi heille parannuksen ja totuuden tuntemisen,
2 Timothy 2:25 In meekness instructing those that oppose themselves; if God peradventure will give them repentance to the acknowledging of the truth;
2. Timoteuskirje 2:26 Ja että he voisivat pelastua perkeleen ansasta, joka on ottanut heidät vangeiksi tahtonsa mukaan.
2 Timothy 2:26 And that they may recover themselves out of the snare of the devil, who are taken captive by him at his will.
2. Timoteuskirje 3:1 Tiedä myös tämä, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
2 Timothy 3:1 This know also, that in the last days perilous times shall come.
2. Timoteuskirje 3:2 Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, ahneita, kerskailijoita, ylpeitä, pilkkaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epäpyhiä,
2 Timothy 3:2 For men shall be lovers of their own selves, covetous, boasters, proud, blasphemers, disobedient to parents, unthankful, unholy,
2. Timoteuskirje 3:3 Vailla luonnollista kiintymystä, aselevon rikkojia, väärin syyttäjiä, hillittömiä, raivokkaita, hyvien halveksijoita,
2 Timothy 3:3 Without natural affection, truce breakers, false accusers, incontinent, fierce, despisers of those that are good,
2. Timoteuskirje 3:4 Pettureita, röyhkeitä, ylpeitä, nautintojen rakastajia enemmän kuin Jumalaa;
2 Timothy 3:4 Traitors, heady, high minded, lovers of pleasures more than lovers of God;
2. Timoteuskirje 3:5 Heillä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman: kääntykää pois sellaisista.
2 Timothy 3:5 Having a form of godliness, but denying the power thereof: from such turn away.
2. Timoteuskirje 3:6 Sillä tällaisia ovat ne, jotka hiipivät taloihin ja vievät vangeikseen syntien kuormittamia, monenlaisten himojen viemiä tyhmiä naisia,
2 Timothy 3:6 For of this sort are they which creep into houses, and lead captive silly women laden with sins, led away with divers lusts,
2. Timoteuskirje 3:7 Aina oppiva, mutta ei koskaan kykenevä pääsemään totuuden tuntemiseen.
2 Timothy 3:7 Ever learning, and never able to come to the knowledge of the truth.
2. Timoteuskirje 3:8 Niin kuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nämäkin vastustavat totuutta: mieleltään turmeltuneet ihmiset, uskossa kelvottomat.
2 Timothy 3:8 Now as Jannes and Jambres withstood Moses, so do these also resist the truth: men of corrupt minds, reprobate concerning the faith.
2. Timoteuskirje 3:9 Mutta he eivät pääse pidemmälle, sillä heidän hulluutensa tulee ilmeiseksi kaikille ihmisille, niin kuin heidänkin hulluutensa oli.
2 Timothy 3:9 But they shall proceed no further: for their folly shall be manifest to all men, as theirs also was.
2. Timoteuskirje 3:10 Mutta sinä olet täysin tuntenut minun oppini, elämäntapani, tarkoitukseni, uskoni, pitkämielisyyteni, rakkauteni ja kärsivällisyyteni,
2 Timothy 3:10 But you have fully known my doctrine, manner of life, purpose, faith, long-suffering, charity, patience,
2. Timoteuskirje 3:11 Vainoja, ahdistuksia, jotka kohtasivat minua Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa; mitä vainoja minä kestinkään! Mutta Herra pelasti minut niistä kaikista.
2 Timothy 3:11 Persecutions, afflictions, which came to me at Antioch, at Iconium, at Lystra; what persecutions I endured: but out of them all the Lord delivered me.
2. Timoteuskirje 3:12 Kyllä, ja kaikki, jotka elävät jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, tulevat kärsimään vainoa.
2 Timothy 3:12 Yes, and all that will live godly in Christ Jesus shall suffer persecution.
2. Timoteuskirje 3:13 Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pahempaan suuntaan, eksyttäen ja eksyen.
2 Timothy 3:13 But evil men and seducers shall wax worse and worse, deceiving, and being deceived.
2. Timoteuskirje 3:14 Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, tietäen keneltä olet sen oppinut;
2 Timothy 3:14 But continue you in the things which you have learned and have been assured of, knowing of whom you have learned them;
2. Timoteuskirje 3:15 Ja että jo lapsuudestasi asti tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
2 Timothy 3:15 And that from a child you have known the holy scriptures, which are able to make you wise to salvation through faith which is in Christ Jesus.
2. Timoteuskirje 3:16 Jokainen Raamattu, joka on Jumalan Hengen vaikutuksesta syntynyt, on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa,
2 Timothy 3:16 All scripture is given by inspiration of God, and is profitable for doctrine, for reproof, for correction, for instruction in righteousness:
2. Timoteuskirje 3:17 Että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis.
2 Timothy 3:17 That the man of God may be perfect, thoroughly furnished to all good works.
2. Timoteuskirje 4:1 Minä siis vannotan sinua Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen edessä, joka on tuomitseva elävät ja kuolleet, hänen ilmestymisensä ja hänen valtakuntansa yhteydessä,
2 Timothy 4:1 I charge you therefore before God, and the Lord Jesus Christ, who shall judge the quick and the dead at his appearing and his kingdom;
2. Timoteuskirje 4:2 Saarnaa sanaa; ole läsnä ajalla ja sopimattomalla ajalla; nuhtele, varoita, kehota kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
2 Timothy 4:2 Preach the word; be instant in season, out of season; reprove, rebuke, exhort with all long-suffering and doctrine.
2. Timoteuskirje 4:3 Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan kokoavat itselleen opettajia, korviaan kutinaa.
2 Timothy 4:3 For the time will come when they will not endure sound doctrine; but after their own lusts shall they heap to themselves teachers, having itching ears;
2. Timoteuskirje 4:4 Ja he kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät tarujen puoleen.
2 Timothy 4:4 And they shall turn away their ears from the truth, and shall be turned to fables.
2. Timoteuskirje 4:5 Mutta pysykää valppaina kaikessa, kärsikää vaivaa, tehkää evankelistan työtä, osoittakaa palveluksenne täydellisyyttä.
2 Timothy 4:5 But watch you in all things, endure afflictions, do the work of an evangelist, make full proof of your ministry.
2. Timoteuskirje 4:6 Sillä minä olen nyt valmis uhrattavaksi, ja lähtöni aika on käsillä.
2 Timothy 4:6 For I am now ready to be offered, and the time of my departure is at hand.
2. Timoteuskirje 4:7 Minä olen hyvän kilpailun kilvan taistellut, juoksuni päättänyt, uskon säilyttänyt.
2 Timothy 4:7 I have fought a good fight, I have finished my course, I have kept the faith:
2. Timoteuskirje 4:8 Tästedes on minulle tallella vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, antaa minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka rakastavat hänen ilmestymistään.
2 Timothy 4:8 From now on there is laid up for me a crown of righteousness, which the Lord, the righteous judge, shall give me at that day: and not to me only, but to all them also that love his appearing.
2. Timoteuskirje 4:9 Tule pian luokseni, tee ahkeruutesi.
2 Timothy 4:9 Do your diligence to come shortly to me:
2. Timoteuskirje 4:10 Sillä Demas, rakastuttuaan tähän nykyiseen maailmaan, hylkäsi minut ja meni Tessalonikaan; Kreskes Galatiaan, Titus Dalmatiaan.
2 Timothy 4:10 For Demas has forsaken me, having loved this present world, and is departed to Thessalonica; Crescens to Galatia, Titus to Dalmatia.
2. Timoteuskirje 4:11 Ainoastaan Luukas on minun kanssani. Ota Markus ja tuo hänet mukaasi, sillä hän on minulle hyödyllinen palvelukseeni.
2 Timothy 4:11 Only Luke is with me. Take Mark, and bring him with you: for he is profitable to me for the ministry.
2. Timoteuskirje 4:12 Ja Tykikoksen minä lähetin Efesoon.
2 Timothy 4:12 And Tychicus have I sent to Ephesus.
2. Timoteuskirje 4:13 Viitta, jonka jätin Troaakseen Karpoksen luo, tuo tullessasi mukanasi, ja kirjat, mutta erityisesti pergamentit.
2 Timothy 4:13 The cloak that I left at Troas with Carpus, when you come, bring with you, and the books, but especially the parchments.
2. Timoteuskirje 4:14 Kupariseppä Aleksander teki minulle paljon pahaa: Herra palkitkoon hänet hänen tekojensa mukaan.
2 Timothy 4:14 Alexander the coppersmith did me much evil: the Lord reward him according to his works:
2. Timoteuskirje 4:15 Häntä teidänkin tulisi varoa, sillä hän on vastustanut suuresti meidän sanojamme.
2 Timothy 4:15 Of whom be you ware also; for he has greatly withstood our words.
2. Timoteuskirje 4:16 Ensimmäisellä vastauksellani ei kukaan seisonut rinnallani, vaan kaikki hylkäsivät minut. Rukoilen Jumalaa, ettei sitä luettaisi heidän syykseen.
2 Timothy 4:16 At my first answer no man stood with me, but all men forsook me: I pray God that it may not be laid to their charge.
2. Timoteuskirje 4:17 Mutta Herra seisoi minun kanssani ja vahvisti minua, että minun kauttani saarna tulisi täydellisesti tunnetuksi ja kaikki pakanat sen kuulisivat; ja minä pelastuin leijonan kidasta.
2 Timothy 4:17 Notwithstanding the Lord stood with me, and strengthened me; that by me the preaching might be fully known, and that all the Gentiles might hear: and I was delivered out of the mouth of the lion.
2. Timoteuskirje 4:18 Ja Herra pelastaa minut kaikesta pahasta teosta ja varjelee minut taivaalliseen valtakuntaansa. Hänen olkoon kunnia aina ja iankaikkisesti. Aamen.
2 Timothy 4:18 And the Lord shall deliver me from every evil work, and will preserve me to his heavenly kingdom: to whom be glory for ever and ever. Amen.
2. Timoteuskirje 4:19 Tervehdys Priscalle ja Aquilalle ja Onesiforoksen perhekunnalle.
2 Timothy 4:19 Salute Prisca and Aquila, and the household of Onesiphorus.
2. Timoteuskirje 4:20 Erastus jäi Korinttoon, mutta Trofimoksen minä jätin Miletoon sairaaksi.
2 Timothy 4:20 Erastus stayed at Corinth: but Trophimus have I left at Miletum sick.
2. Timoteuskirje 4:21 Pyrkikää tulemaan ennen talvea. Eubulus, Pudens, Linus, Klaudia ja kaikki veljet tervehtivät teitä.
2 Timothy 4:21 Do your diligence to come before winter. Eubulus greets you, and Pudens, and Linus, and Claudia, and all the brothers.
2. Timoteuskirje 4:22 Herra Jeesus Kristus olkoon teidän henkenne kanssa. Armo olkoon teidän kanssanne. Aamen.
2 Timothy 4:22 The Lord Jesus Christ be with your spirit. Grace be with you. Amen.
Titus 1:1 Paavali, Jumalan palvelija ja Jeesuksen Kristuksen apostoli, Jumalan valittujen uskon ja jumalisuuden edellyttämän totuuden tuntemisen mukaan,
Titus 1:1 Paul, a servant of God, and an apostle of Jesus Christ, according to the faith of God’s elect, and the acknowledging of the truth which is after godliness;
Titus 1:2 Iankaikkisen elämän toivossa, jonka Jumala, joka ei voi valehdella, lupasi ennen maailman alkua,
Titus 1:2 In hope of eternal life, which God, that cannot lie, promised before the world began;
Titus 1:3 mutta on aikanaan ilmoittanut sanansa saarnan kautta, joka on minulle uskottu Jumalan, meidän pelastajamme, käskyn mukaan,
Titus 1:3 But has in due times manifested his word through preaching, which is committed to me according to the commandment of God our Savior;
Titus 1:4 Titukselle, oikealle pojalleni yhteisen uskon mukaan. Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän Vapahtajaltamme Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Titus 1:4 To Titus, my own son after the common faith: Grace, mercy, and peace, from God the Father and the Lord Jesus Christ our Savior.
Titus 1:5 Jätin sinut Kreetaan sitä varten, että järjestäisit puuttuvat asiat ja asettaisit vanhimmat jokaiseen kaupunkiin, niin kuin minä olin sinulle määrännyt,
Titus 1:5 For this cause left I you in Crete, that you should set in order the things that are wanting, and ordain elders in every city, as I had appointed you:
Titus 1:6 Jos joku on nuhteeton, niin yhden vaimon mies, jolla on uskolliset lapset, ei riehumisesta tai kurittomuudesta syytettyjä.
Titus 1:6 If any be blameless, the husband of one wife, having faithful children not accused of riot or unruly.
Titus 1:7 Sillä piispan tulee olla nuhteeton, niin kuin Jumalan taloudenhoitaja, ei omapäinen, ei äkkipikainen, ei viininjyvä, ei tappeluhaluinen, ei häpeällisen voiton tavoittelija,
Titus 1:7 For a bishop must be blameless, as the steward of God; not self-willed, not soon angry, not given to wine, no striker, not given to filthy lucre;
Titus 1:8 Vaan vieraanvaraisuutta rakastava, hyvien ihmisten ystävä, raitis, vanhurskas, pyhä ja kohtuullinen;
Titus 1:8 But a lover of hospitality, a lover of good men, sober, just, holy, temperate;
Titus 1:9 pitäen kiinni uskollisesta sanasta, niin kuin hänelle on opetettu, jotta hän kykenisi terveellä opilla sekä neuvomaan että todistamaan väittelijöitä.
Titus 1:9 Holding fast the faithful word as he has been taught, that he may be able by sound doctrine both to exhort and to convince the disputers.
Titus 1:10 Sillä on paljon kurittomia, turhanpuhujia ja eksyttäjiä, varsinkin ympärileikattujen joukossa:
Titus 1:10 For there are many unruly and vain talkers and deceivers, specially they of the circumcision:
Titus 1:11 Joiden suut on tukittava, jotka turmelevat kokonaisia taloja opettamalla sopimattomia häpeällisen voiton vuoksi.
Titus 1:11 Whose mouths must be stopped, who subvert whole houses, teaching things which they ought not, for filthy lucre’s sake.
Titus 1:12 Eräs heistä, jopa heidän oma profeettansa, sanoi: Kreetalaiset ovat aina valehtelijoita, pahoja petoja, hitaita vatsaisia.
Titus 1:12 One of themselves, even a prophet of their own, said, The Cretians are always liars, evil beasts, slow bellies.
Titus 1:13 Tämä todistus on totta. Miksi nuhtelet heitä ankarasti, jotta he olisivat uskossa terveitä?
Titus 1:13 This witness is true. Why rebuke them sharply, that they may be sound in the faith;
Titus 1:14 Ei kuunnelleet juutalaisia tarinoita eikä ihmisten käskyjä, jotka kääntyvät pois totuudesta.
Titus 1:14 Not giving heed to Jewish fables, and commandments of men, that turn from the truth.
Titus 1:15 Puhtaille kaikki on puhdasta, mutta saastaisille ja uskottomille ei mikään ole puhdasta, vaan heidän mielensä ja omatuntonsakin on saastunut.
Titus 1:15 To the pure all things are pure: but to them that are defiled and unbelieving is nothing pure; but even their mind and conscience is defiled.
Titus 1:16 He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoissaan he kieltävät hänet, koska he ovat inhottavia ja tottelemattomia ja kelvottomia kaikille hyville teoille.
Titus 1:16 They profess that they know God; but in works they deny him, being abominable, and disobedient, and to every good work reprobate.
Titus 2:1 Vaan puhukaa sitä, mikä sopii terveeseen oppiin:
Titus 2:1 But speak you the things which become sound doctrine:
Titus 2:2 Että vanhat miehet olisivat raittiita, vakavia, kohtuullisia, uskossa, rakkaudessa ja kärsivällisyydessä terveitä.
Titus 2:2 That the aged men be sober, grave, temperate, sound in faith, in charity, in patience.
Titus 2:3 Samoin, että vanhat naiset käyttäytyisivät pyhyyden mukaisesti, eivät syyttäjiä, eivät juoppoja, vaan opettaisivat hyviä asioita;
Titus 2:3 The aged women likewise, that they be in behavior as becomes holiness, not false accusers, not given to much wine, teachers of good things;
Titus 2:4 Jotta he opettaisivat nuoria naisia olemaan raittiita, rakastamaan aviomiehiään ja lapsiaan,
Titus 2:4 That they may teach the young women to be sober, to love their husbands, to love their children,
Titus 2:5 Ollakseen siveitä, kodikkaita, hyviä ja miehilleen kuuliaisia, ettei Jumalan sanaa pilkattaisi.
Titus 2:5 To be discreet, chaste, keepers at home, good, obedient to their own husbands, that the word of God be not blasphemed.
Titus 2:6 Samoin nuoria miehiä kehotetaan olemaan raittiita.
Titus 2:6 Young men likewise exhort to be sober minded.
Titus 2:7 Näytä kaikessa hyvien tekojen esikuvaa: opetuksessasi terveyttä, arvokkuutta ja vilpittömyyttä osoittaen,
Titus 2:7 In all things showing yourself a pattern of good works: in doctrine showing soundness, gravity, sincerity,
Titus 2:8 Tervettä puhetta, jota ei voida moittia, jotta vastapuoli häpeäisi, eikä hänellä olisi teistä mitään pahaa sanottavaa.
Titus 2:8 Sound speech, that cannot be condemned; that he that is of the contrary part may be ashamed, having no evil thing to say of you.
Titus 2:9 Kehota palvelijoita olemaan kuuliaisia isännilleen ja miellyttämään heitä kaikessa, vastaamatta vastineeksi;
Titus 2:9 Exhort servants to be obedient to their own masters, and to please them well in all things; not answering again;
Titus 2:10 Eivät varasta, vaan osoittavat kaikkea hyvää uskollisuutta, jotta he kaikessa kaunistaisivat Jumalan, meidän Vapahtajamme, oppia.
Titus 2:10 Not purloining, but showing all good fidelity; that they may adorn the doctrine of God our Savior in all things.
Titus 2:11 Sillä Jumalan armo, joka tuo pelastuksen, on ilmestynyt kaikille ihmisille,
Titus 2:11 For the grace of God that brings salvation has appeared to all men,
Titus 2:12 ...opettaen meille, että meidän tulisi hyljätä jumalattomuus ja maailmalliset himot ja elää siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmassa,
Titus 2:12 Teaching us that, denying ungodliness and worldly lusts, we should live soberly, righteously, and godly, in this present world;
Titus 2:13 Odottaen autuaallista toivoa ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä,
Titus 2:13 Looking for that blessed hope, and the glorious appearing of the great God and our Savior Jesus Christ;
Titus 2:14 Joka antoi itsensä meidän puolestamme lunastaakseen meidät kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka ahkeroi hyvissä teoissa.
Titus 2:14 Who gave himself for us, that he might redeem us from all iniquity, and purify to himself a peculiar people, zealous of good works.
Titus 2:15 Näitä asioita puhu, kehota ja nuhtele kaikella arvovallalla. Älköön kukaan teitä halveksuko.
Titus 2:15 These things speak, and exhort, and rebuke with all authority. Let no man despise you.
Titus 3:1 Muista heitä olemaan alamaisia hallituksille ja esivalloille, tottelemaan esimiehiä ja olemaan valmiita kaikkiin hyviin tekoihin,
Titus 3:1 Put them in mind to be subject to principalities and powers, to obey magistrates, to be ready to every good work,
Titus 3:2 Ettei ketään pahaa puhuisi, etteivät riitelijät olisi, vaan lempeät ja osoittaisivat kaikkea lempeyttä kaikkia ihmisiä kohtaan.
Titus 3:2 To speak evil of no man, to be no brawlers, but gentle, showing all meekness to all men.
Titus 3:3 Sillä mekin olimme ennen tyhmiä, tottelemattomia, eksyksissä, palvelimme monenlaisia himoja ja nautintoja, elimme pahuudessa ja kateudessa, vihasimme ja vihasimme toisiamme.
Titus 3:3 For we ourselves also were sometimes foolish, disobedient, deceived, serving divers lusts and pleasures, living in malice and envy, hateful, and hating one another.
Titus 3:4 Mutta sen jälkeen Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmistä kohtaan ilmestyi,
Titus 3:4 But after that the kindness and love of God our Savior toward man appeared,
Titus 3:5 Ei meidän vanhurskauden tekojeni ansiosta, vaan laupeutensa mukaan hän pelasti meidät uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
Titus 3:5 Not by works of righteousness which we have done, but according to his mercy he saved us, by the washing of regeneration, and renewing of the Holy Ghost;
Titus 3:6 Jonka hän runsaasti vuodatti meidän päällemme Jeesuksen Kristuksen, meidän Vapahtajamme, kautta,
Titus 3:6 Which he shed on us abundantly through Jesus Christ our Savior;
Titus 3:7 Että me hänen armonsa kautta vanhurskautettuina tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.
Titus 3:7 That being justified by his grace, we should be made heirs according to the hope of eternal life.
Titus 3:8 Tämä sana on varma, ja minä tahdon teidän jatkuvasti vahvistavan näitä, jotta ne, jotka ovat uskoneet Jumalaan, pyrkisivät tekemään hyviä tekoja. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille.
Titus 3:8 This is a faithful saying, and these things I will that you affirm constantly, that they which have believed in God might be careful to maintain good works. These things are good and profitable to men.
Titus 3:9 Mutta vältä tyhmiä kysymyksiä ja sukuluetteloita ja kiistoja ja kiistoja laista, sillä ne ovat hyödyttömiä ja turhia.
Titus 3:9 But avoid foolish questions, and genealogies, and contentions, and strivings about the law; for they are unprofitable and vain.
Titus 3:10 Mies, joka on kerettiläinen ensimmäisen ja toisen varoituksen jälkeen, hylkää;
Titus 3:10 A man that is an heretic after the first and second admonition reject;
Titus 3:11 Tietäen, että sellainen ihminen on turmeltunut ja tekee syntiä, tullen itse tuomituksi.
Titus 3:11 Knowing that he that is such is subverted, and sins, being condemned of himself.
Titus 3:12 Kun lähetän luoksesi Artemaan tai Tykikoksen, tule kiireesti luokseni Nikopoliin, sillä olen päättänyt viettää siellä talven.
Titus 3:12 When I shall send Artemas to you, or Tychicus, be diligent to come to me to Nicopolis: for I have determined there to winter.
Titus 3:13 Saata lainoppinut Zenas ja Apollos tarkoin matkalle, ettei heiltä mitään puutu.
Titus 3:13 Bring Zenas the lawyer and Apollos on their journey diligently, that nothing be wanting to them.
Titus 3:14 Ja oppikoothan meidänkin lapsemme tekemään hyviä tekoja välttämättömiin tarkoituksiin, etteivät jäisi hedelmättömiksi.
Titus 3:14 And let our’s also learn to maintain good works for necessary uses, that they be not unfruitful.
Titus 3:15 Kaikki, jotka ovat minun kanssani, tervehtivät teitä. Tervehtikää niitä, jotka rakastavat meitä uskossa. Armo olkoon teidän kaikkien kanssa. Aamen.
Titus 3:15 All that are with me salute you. Greet them that love us in the faith. Grace be with you all. Amen.
Filemonille 1:1 Paavali, Jeesuksen Kristuksen vanki, ja veli Timoteus, rakkaalle Filemonille, meidän työtoverillemme,
Philemon 1:1 Paul, a prisoner of Jesus Christ, and Timothy our brother, to Philemon our dearly beloved, and fellow laborer,
Filemonille 1:2 Ja rakkaalle Appiallemme ja Arkippukselle, taistelutoverillemme, ja sinun kodissasi kokoontuvalle seurakunnalle,
Philemon 1:2 And to our beloved Apphia, and Archippus our fellow soldier, and to the church in your house:
Filemonille 1:3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Philemon 1:3 Grace to you, and peace, from God our Father and the Lord Jesus Christ.
Filemonille 1:4 Minä kiitän Jumalaani ja muistan sinua aina rukouksissani,
Philemon 1:4 I thank my God, making mention of you always in my prayers,
Filemonille 1:5 Kuullessani sinun rakkaudestasi ja uskostasi, joka sinulla on Herraa Jeesusta ja kaikkia pyhiä kohtaan,
Philemon 1:5 Hearing of your love and faith, which you have toward the Lord Jesus, and toward all saints;
Filemonille 1:6 Että teidän uskonne osallisuus tulisi voimalliseksi kaiken sen hyvän tuntemisen kautta, mikä teissä on Kristuksessa Jeesuksessa.
Philemon 1:6 That the communication of your faith may become effectual by the acknowledging of every good thing which is in you in Christ Jesus.
Filemonille 1:7 Sillä meillä on suuri ilo ja lohtu sinun rakkaudestasi, koska pyhien sydämet virkistyvät sinun kauttasi, veljeni.
Philemon 1:7 For we have great joy and consolation in your love, because the bowels of the saints are refreshed by you, brother.
Filemonille 1:8 Vaikka minulla Kristuksessa olisi paljon rohkeutta käskeä teitä tekemään sitä, mikä on sopivaa,
Philemon 1:8 Why, though I might be much bold in Christ to enjoin you that which is convenient,
Filemonille 1:9 Rakkauden tähden kuitenkin pyydän sinua mieluummin, koska olen sellainen kuin vanha Paavali ja nyt myös Jeesuksen Kristuksen vanki.
Philemon 1:9 Yet for love’s sake I rather beseech you, being such an one as Paul the aged, and now also a prisoner of Jesus Christ.
Filemonille 1:10 Minä rukoilen sinua poikani Onesimuksen puolesta, jonka olen siittänyt kahleissani ollessani.
Philemon 1:10 I beseech you for my son Onesimus, whom I have begotten in my bonds:
Filemonille 1:11 Joka ennen oli sinulle hyödytön, mutta nyt on sinulle ja minulle hyödyllinen:
Philemon 1:11 Which in time past was to you unprofitable, but now profitable to you and to me:
Filemonille 1:12 Jonka minä olen lähettänyt takaisin; te siis otatte hänet vastaan, se on minun oman sydämeni.
Philemon 1:12 Whom I have sent again: you therefore receive him, that is, my own bowels:
Filemonille 1:13 Olisin tahtonut pitää hänet luonani, että hän sinun sijastasi palvelisi minua evankeliumin kahleissa,
Philemon 1:13 Whom I would have retained with me, that in your stead he might have ministered to me in the bonds of the gospel:
Filemonille 1:14 Mutta ilman sinun tahtoasi en tekisi mitään; ettei hyväsi olisi ikään kuin pakon sanelema, vaan vapaaehtoista.
Philemon 1:14 But without your mind would I do nothing; that your benefit should not be as it were of necessity, but willingly.
Filemonille 1:15 Sillä ehkä hän siksi lähti joksikin aikaa pois, jotta te saisitte hänet ikuisiksi ajoiksi takaisin;
Philemon 1:15 For perhaps he therefore departed for a season, that you should receive him for ever;
Filemonille 1:16 Ei nyt palvelijana, vaan palvelijaa enempänä, rakkaana veljenä, erityisesti minulle, kuinka paljon enemmän sinulle, sekä lihan puolesta että Herrassa?
Philemon 1:16 Not now as a servant, but above a servant, a brother beloved, specially to me, but how much more to you, both in the flesh, and in the Lord?
Filemonille 1:17 Jos siis pidät minua kumppaninasi, ota hänet vastaan niin kuin minut.
Philemon 1:17 If you count me therefore a partner, receive him as myself.
Filemonille 1:18 Jos hän on tehnyt sinulle vääryyttä tai on sinulle jotakin velkaa, niin pane se minun tililleni;
Philemon 1:18 If he has wronged you, or owes you ought, put that on my account;
Filemonille 1:19 Minä, Paavali, olen sen omakätisesti kirjoittanut, minä maksan sen takaisin: vaikka en sano sinulle, kuinka paljon olet minulle velkaa jopa itsesi lisäksi.
Philemon 1:19 I Paul have written it with my own hand, I will repay it: albeit I do not say to you how you owe to me even your own self besides.
Filemonille 1:20 Niin, veli, anna minun iloita sinusta Herrassa: virvoita sydäntäni Herrassa.
Philemon 1:20 Yes, brother, let me have joy of you in the Lord: refresh my bowels in the Lord.
Filemonille 1:21 Luottaen kuuliaisuuteenne kirjoitin sinulle, tietäen, että tulet tekemään enemmänkin kuin mitä sanon.
Philemon 1:21 Having confidence in your obedience I wrote to you, knowing that you will also do more than I say.
Filemonille 1:22 Mutta valmistakaa minulle myös maja, sillä minä toivon, että minut teidän rukoustenne kautta teille annetaan.
Philemon 1:22 But with prepare me also a lodging: for I trust that through your prayers I shall be given to you.
Filemonille 1:23 Tervehdys sinulle Epafras, minun kanssavankini Kristuksessa Jeesuksessa;
Philemon 1:23 There salute you Epaphras, my fellow prisoner in Christ Jesus;
Filemonille 1:24 Markus, Aristarkos, Demas, Lukas, työtoverini.
Philemon 1:24 Marcus, Aristarchus, Demas, Lucas, my fellow laborers.
Filemonille 1:25 Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa. Aamen.
Philemon 1:25 The grace of our Lord Jesus Christ be with your spirit. Amen.
Heprealaiskirje 1:1 Jumala, joka monin kerroin ja monin tavoin muinoin puhui isille profeettojen kautta,
Hebrews 1:1 God, who at sundry times and in divers manners spoke in time past to the fathers by the prophets,
Heprealaiskirje 1:2 on näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös maailmat on luonut,
Hebrews 1:2 Has in these last days spoken to us by his Son, whom he has appointed heir of all things, by whom also he made the worlds;
Heprealaiskirje 1:3 Joka, hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikkea voimansa sanalla, puhdistettuaan meidän syntimme, istuutui Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,
Hebrews 1:3 Who being the brightness of his glory, and the express image of his person, and upholding all things by the word of his power, when he had by himself purged our sins, sat down on the right hand of the Majesty on high:
Heprealaiskirje 1:4 Koska hän oli tehty niin paljon enkeleitä paremmaksi, koska hän oli perinyt heille jalomman nimen.
Hebrews 1:4 Being made so much better than the angels, as he has by inheritance obtained a more excellent name than they.
Heprealaiskirje 1:5 Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan sanoi: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin? Ja vielä: Minä olen oleva hänelle Isä, ja hän on oleva minulle Poika?
Hebrews 1:5 For to which of the angels said he at any time, You are my Son, this day have I begotten you? And again, I will be to him a Father, and he shall be to me a Son?
Heprealaiskirje 1:6 Ja taas, kun hän tuo esikoisensa maailmaan, hän sanoi: Ja kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä.
Hebrews 1:6 And again, when he brings in the first-begotten into the world, he said, And let all the angels of God worship him.
Heprealaiskirje 1:7 Ja enkeleistä hän sanoi: Kuka tekee enkelinsä hengiksi ja palvelijansa tulen liekeiksi?
Hebrews 1:7 And of the angels he said, Who makes his angels spirits, and his ministers a flame of fire.
Heprealaiskirje 1:8 Mutta Pojallensa hän sanoi: Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.
Hebrews 1:8 But to the Son he said, Your throne, O God, is for ever and ever: a scepter of righteousness is the scepter of your kingdom.
Heprealaiskirje 1:9 Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinut iloöljyllä enemmän kuin lähimmäisiäsi.
Hebrews 1:9 You have loved righteousness, and hated iniquity; therefore God, even your God, has anointed you with the oil of gladness above your fellows.
Heprealaiskirje 1:10 Ja sinä, Herra, alussa perustit maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja.
Hebrews 1:10 And, You, Lord, in the beginning have laid the foundation of the earth; and the heavens are the works of your hands:
Heprealaiskirje 1:11 Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne kaikki vanhenevat kuin vaate;
Hebrews 1:11 They shall perish; but you remain; and they all shall wax old as does a garment;
Heprealaiskirje 1:12 Ja sinä käärit ne kokoon niin kuin vaatteen, ja ne muutetaan; mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu.
Hebrews 1:12 And as a clothing shall you fold them up, and they shall be changed: but you are the same, and your years shall not fail.
Heprealaiskirje 1:13 Mutta kenelle enkeleistä hän koskaan sanoi: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi?
Hebrews 1:13 But to which of the angels said he at any time, Sit on my right hand, until I make your enemies your footstool?
Heprealaiskirje 1:14 Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, lähetettyjä palvelemaan niitä, jotka perivät pelastuksen?
Hebrews 1:14 Are they not all ministering spirits, sent forth to minister for them who shall be heirs of salvation?
Heprealaiskirje 2:1 Sen tähden meidän tulee sitä tarkammin ottaa vaarin kuulemistamme asioista, ettemme koskaan menisi niiden unholaan.
Hebrews 2:1 Therefore we ought to give the more earnest heed to the things which we have heard, lest at any time we should let them slip.
Heprealaiskirje 2:2 Sillä jos enkelien puhuma sana pysyi lujana ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen palkkansa,
Hebrews 2:2 For if the word spoken by angels was steadfast, and every transgression and disobedience received a just recompense of reward;
Heprealaiskirje 2:3 Kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta suuresta pelastuksesta, josta Herra aluksi julisti ja jonka ne, jotka kuulivat hänet, vahvistivat meille?
Hebrews 2:3 How shall we escape, if we neglect so great salvation; which at the first began to be spoken by the Lord, and was confirmed to us by them that heard him;
Heprealaiskirje 2:4 Jumala myös todistaa heistä merkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla voimateoilla ja Pyhän Hengen lahjoilla, tahtonsa mukaan?
Hebrews 2:4 God also bearing them witness, both with signs and wonders, and with divers miracles, and gifts of the Holy Ghost, according to his own will?
Heprealaiskirje 2:5 Sillä enkelien alaisuuteen hän ei ole asettanut tulevaa maailmaa, josta me puhumme.
Hebrews 2:5 For to the angels has he not put in subjection the world to come, whereof we speak.
Heprealaiskirje 2:6 Mutta eräs ihminen todisti eräässä paikassa sanoen: Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että sinä hänestä pidät huolen?
Hebrews 2:6 But one in a certain place testified, saying, What is man, that you are mindful of him? or the son of man that you visit him?
Heprealaiskirje 2:7 Sinä teit hänet vähän enkeleitä halvemmaksi, sinä kruunasit hänet kirkkaudella ja kunnialla ja asetit hänet kättesi töiden ylle.
Hebrews 2:7 You made him a little lower than the angels; you crowned him with glory and honor, and did set him over the works of your hands:
Heprealaiskirje 2:8 Sinä olet alistanut kaiken hänen jalkojensa alle. Sillä alistaessaan kaiken hänen allensa hän ei ole jättänyt mitään alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe, että kaikki on alistettu hänen allensa.
Hebrews 2:8 You have put all things in subjection under his feet. For in that he put all in subjection under him, he left nothing that is not put under him. But now we see not yet all things put under him.
Heprealaiskirje 2:9 Mutta me näemme Jeesuksen, joka tehtiin vähän aikaa enkeleitä alemmaksi, kuoleman kärsimyksen tähden, kruunattuna kirkkaudella ja kunnialla, jotta hän Jumalan armosta maistaisi kuoleman jokaisen ihmisen puolesta.
Hebrews 2:9 But we see Jesus, who was made a little lower than the angels for the suffering of death, crowned with glory and honor; that he by the grace of God should taste death for every man.
Heprealaiskirje 2:10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, tuoden monta lasta kirkkauteen, tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi kärsimysten kautta.
Hebrews 2:10 For it became him, for whom are all things, and by whom are all things, in bringing many sons to glory, to make the captain of their salvation perfect through sufferings.
Heprealaiskirje 2:11 Sillä sekä se, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki yhdestä; sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi,
Hebrews 2:11 For both he that sanctifies and they who are sanctified are all of one: for which cause he is not ashamed to call them brothers,
Heprealaiskirje 2:12 Sanoen: Minä julistan sinun nimesi veljilleni, veisaan sinulle kiitosta seurakunnan keskellä.
Hebrews 2:12 Saying, I will declare your name to my brothers, in the middle of the church will I sing praise to you.
Heprealaiskirje 2:13 Ja jälleen minä turvaan häneen. Ja jälleen: Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut.
Hebrews 2:13 And again, I will put my trust in him. And again, Behold I and the children which God has given me.
Heprealaiskirje 2:14 Sillä koska lapsilla on veri ja liha, hänkin tuli niistä yhtä lailla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on, perkeleen,
Hebrews 2:14 For as much then as the children are partakers of flesh and blood, he also himself likewise took part of the same; that through death he might destroy him that had the power of death, that is, the devil;
Heprealaiskirje 2:15 Ja vapauta ne, jotka kuoleman pelosta olivat koko elämänsä ajan orjuuden alaisia.
Hebrews 2:15 And deliver them who through fear of death were all their lifetime subject to bondage.
Heprealaiskirje 2:16 Sillä totisesti hän ei ottanut enkelien olemusta, vaan hän otti ylleen Abrahamin siemenen.
Hebrews 2:16 For truly he took not on him the nature of angels; but he took on him the seed of Abraham.
Heprealaiskirje 2:17 Miksi hänen oli kaikessa tultava veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi Jumalan edessä ja hän sovittaisi kansan synnit.
Hebrews 2:17 Why in all things it behooved him to be made like to his brothers, that he might be a merciful and faithful high priest in things pertaining to God, to make reconciliation for the sins of the people.
Heprealaiskirje 2:18 Sillä koska hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, hän voi auttaa niitä, joita kiusataan.
Hebrews 2:18 For in that he himself has suffered being tempted, he is able to succor them that are tempted.
Heprealaiskirje 3:1 Pyhät veljet, taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, pitäkää silmällä tunnustuksemme apostolia ja ylimmäistä pappia, Kristusta Jeesusta,
Hebrews 3:1 Why, holy brothers, partakers of the heavenly calling, consider the Apostle and High Priest of our profession, Christ Jesus;
Heprealaiskirje 3:2 Joka oli uskollinen sille, joka hänet asetti, niinkuin Mooseskin oli uskollinen koko hänen huoneessaan.
Hebrews 3:2 Who was faithful to him that appointed him, as also Moses was faithful in all his house.
Heprealaiskirje 3:3 Sillä tämä mies katsottiin suuremman kirkkauden arvoiseksi kuin Mooses, koska talon rakentajalla on suurempi kunnia kuin talolla.
Hebrews 3:3 For this man was counted worthy of more glory than Moses, inasmuch as he who has built the house has more honor than the house.
Heprealaiskirje 3:4 Sillä jokaisen talon on joku rakentanut, mutta kaiken rakentaja on Jumala.
Hebrews 3:4 For every house is built by some man; but he that built all things is God.
Heprealaiskirje 3:5 Ja Mooses oli todella uskollinen koko talossaan, palvelijana, todistukseksi niistä asioista, jotka piti sanottaman;
Hebrews 3:5 And Moses truly was faithful in all his house, as a servant, for a testimony of those things which were to be spoken after;
Heprealaiskirje 3:6 Mutta Kristus Poikana oman talonsa hoitaja; me olemme hänen talonsa, jos pidämme toivon rohkeuden ja ilon vahvana loppuun asti.
Hebrews 3:6 But Christ as a son over his own house; whose house are we, if we hold fast the confidence and the rejoicing of the hope firm to the end.
Heprealaiskirje 3:7 Miksi (niin kuin Pyhä Henki sanoi: Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä,
Hebrews 3:7 Why (as the Holy Ghost said, To day if you will hear his voice,
Heprealaiskirje 3:8 Älkää paaduttako sydämiänne, niin kuin teitte katkeruuden päivänä erämaassa, kiusauksen päivänä.
Hebrews 3:8 Harden not your hearts, as in the provocation, in the day of temptation in the wilderness:
Heprealaiskirje 3:9 Kun teidän isänne kiusasivat minua ja koettelivat minua, vaikka näkivät minun tekoni neljäkymmentä vuotta.
Hebrews 3:9 When your fathers tempted me, proved me, and saw my works forty years.
Heprealaiskirje 3:10 Miksi minä vihastuin tuohon sukupolveen ja sanoin: He eksyvät aina sydämessään, eivätkä he ole tunteneet minun teitäni.
Hebrews 3:10 Why I was grieved with that generation, and said, They do always err in their heart; and they have not known my ways.
Heprealaiskirje 3:11 Niin minä vihassani vannoin: He eivät pääse minun lepooni.
Hebrews 3:11 So I swore in my wrath, They shall not enter into my rest.)
Heprealaiskirje 3:12 Kavahtakaa, veljet, ettei kenelläkään teistä ole pahaa, epäuskoista sydäntä, niin että he luopuvat elävästä Jumalasta.
Hebrews 3:12 Take heed, brothers, lest there be in any of you an evil heart of unbelief, in departing from the living God.
Heprealaiskirje 3:13 Vaan kehottakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin vielä sanotaan tänä päivänä, ettei kukaan teistä paaduisi synnin viettelyn alla.
Hebrews 3:13 But exhort one another daily, while it is called To day; lest any of you be hardened through the deceitfulness of sin.
Heprealaiskirje 3:14 Sillä me olemme tulleet Kristuksesta osallisiksi, jos pidämme luottamuksemme alusta vahvana loppuun asti;
Hebrews 3:14 For we are made partakers of Christ, if we hold the beginning of our confidence steadfast to the end;
Heprealaiskirje 3:15 Sillä sanotaan: Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niin kuin teitte katkeruuden aikana.
Hebrews 3:15 While it is said, To day if you will hear his voice, harden not your hearts, as in the provocation.
Heprealaiskirje 3:16 Sillä jotkut, kuultuaan siitä, ärsyttivät; eivät kuitenkaan kaikki, jotka olivat tulleet Egyptistä Mooseksen mukana.
Hebrews 3:16 For some, when they had heard, did provoke: however, not all that came out of Egypt by Moses.
Heprealaiskirje 3:17 Mutta kehen hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiä tehneet, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan?
Hebrews 3:17 But with whom was he grieved forty years? was it not with them that had sinned, whose carcasses fell in the wilderness?
Heprealaiskirje 3:18 Ja keille hän vannoi, etteivät he pääsisi hänen lepoonsa? Niillekö, jotka eivät uskoneet?
Hebrews 3:18 And to whom swore he that they should not enter into his rest, but to them that believed not?
Heprealaiskirje 3:19 Näemme siis, etteivät he epäuskon tähden voineet mennä sisään.
Hebrews 3:19 So we see that they could not enter in because of unbelief.
Heprealaiskirje 4:1 Pelätköön siis, ettei kukaan teistä näyttäisi jäävän paitsi lupauksesta päästä hänen lepoonsa, koska meille on jätetty lupaus.
Hebrews 4:1 Let us therefore fear, lest, a promise being left us of entering into his rest, any of you should seem to come short of it.
Heprealaiskirje 4:2 Sillä meille on saarnattu evankeliumi niinkuin heillekin; mutta saarnattu sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei yhdistynyt uskoon niissä, jotka sen kuulivat.
Hebrews 4:2 For to us was the gospel preached, as well as to them: but the word preached did not profit them, not being mixed with faith in them that heard it.
Heprealaiskirje 4:3 Sillä me, jotka olemme uskoneet, pääsemme lepoon, niin kuin hän on sanonut: Niin kuin minä vihassani vannoin, etteivät he pääse minun lepooni, vaikka hänen työnsä olivat valmiit maailman luomisesta asti.
Hebrews 4:3 For we which have believed do enter into rest, as he said, As I have sworn in my wrath, if they shall enter into my rest: although the works were finished from the foundation of the world.
Heprealaiskirje 4:4 Sillä hän puhui seitsemännestä päivästä eräässä kohdassa näin: Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistaan.
Hebrews 4:4 For he spoke in a certain place of the seventh day on this wise, And God did rest the seventh day from all his works.
Heprealaiskirje 4:5 Ja tässä paikassa taas, jos he pääsevät minun lepooni.
Hebrews 4:5 And in this place again, If they shall enter into my rest.
Heprealaiskirje 4:6 Koska siis on varmaa, että muutamien täytyy sinne mennä, eivätkä ne, joille se ensin saarnattiin, päässeet sinne epäuskon tähden,
Hebrews 4:6 Seeing therefore it remains that some must enter therein, and they to whom it was first preached entered not in because of unbelief:
Heprealaiskirje 4:7 Jälleen hän rajoittaa tietyn päivän sanoen Daavidin kautta: Tänään, niin pitkän ajan jälkeen; niinkuin sanottu on: Tänä päivänä, jos kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne.
Hebrews 4:7 Again, he limits a certain day, saying in David, To day, after so long a time; as it is said, To day if you will hear his voice, harden not your hearts.
Heprealaiskirje 4:8 Sillä jos Jeesus olisi antanut heille levon, eikö hän olisi jälkeenpäin puhunut toisesta päivästä.
Hebrews 4:8 For if Jesus had given them rest, then would he not afterward have spoken of another day.
Heprealaiskirje 4:9 Jumalan kansalla on siis vielä lepo jäljellä.
Hebrews 4:9 There remains therefore a rest to the people of God.
Heprealaiskirje 4:10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, hänkin on levännyt omista teoistaan, niin kuin Jumalakin omista teoistaan.
Hebrews 4:10 For he that is entered into his rest, he also has ceased from his own works, as God did from his.
Heprealaiskirje 4:11 Pyrkikäämme siis pääsemään siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi saman epäuskon esimerkin mukaan.
Hebrews 4:11 Let us labor therefore to enter into that rest, lest any man fall after the same example of unbelief.
Heprealaiskirje 4:12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Se lävistää ja lävistää erottamaan sielun ja hengen, nivelet ja ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.
Hebrews 4:12 For the word of God is quick, and powerful, and sharper than any two edged sword, piercing even to the dividing asunder of soul and spirit, and of the joints and marrow, and is a discerner of the thoughts and intents of the heart.
Heprealaiskirje 4:13 Eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmilleen, jolle meidän on tehtävä tili.
Hebrews 4:13 Neither is there any creature that is not manifest in his sight: but all things are naked and opened to the eyes of him with whom we have to do.
Heprealaiskirje 4:14 Koska meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, Jeesus, Jumalan Poika, joka on kulkenut läpi taivaiden, pysykäämme uskollisina tunnustuksessamme.
Hebrews 4:14 Seeing then that we have a great high priest, that is passed into the heavens, Jesus the Son of God, let us hold fast our profession.
Heprealaiskirje 4:15 Sillä meillä ei ole ylimmäinen pappi, joka ei voisi ymmärtää meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla tavalla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
Hebrews 4:15 For we have not an high priest which cannot be touched with the feeling of our infirmities; but was in all points tempted like as we are, yet without sin.
Heprealaiskirje 4:16 Käykäämme siis rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme silloin, kun sitä tarvitsemme.
Hebrews 4:16 Let us therefore come boldly to the throne of grace, that we may obtain mercy, and find grace to help in time of need.
Heprealaiskirje 5:1 Sillä jokainen ylimmäinen pappi, joka otetaan ihmisten joukosta, asetetaan ihmisten puolesta toimittamaan Jumalan palveluksia, uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien edestä,
Hebrews 5:1 For every high priest taken from among men is ordained for men in things pertaining to God, that he may offer both gifts and sacrifices for sins:
Heprealaiskirje 5:2 Kuka voi armahtaa tietämättömiä ja eksyneitä, sillä hän itsekin on heikkouden ympäröimä?
Hebrews 5:2 Who can have compassion on the ignorant, and on them that are out of the way; for that he himself also is compassed with infirmity.
Heprealaiskirje 5:3 Ja tämän vuoksi hänen tulee uhrata syntien edestä, niin kuin kansankin puolesta, niin myös itsensä puolesta.
Hebrews 5:3 And by reason hereof he ought, as for the people, so also for himself, to offer for sins.
Heprealaiskirje 5:4 Eikä kukaan ota tätä kunniaa itselleen, vaan se, jonka Jumala on kutsunut, niin kuin Aaron kutsui.
Hebrews 5:4 And no man takes this honor to himself, but he that is called of God, as was Aaron.
Heprealaiskirje 5:5 Niin ei Kristuskaan itse korottanut itseään ylimmäiseksi papiksi, vaan hän, joka sanoi hänelle: Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
Hebrews 5:5 So also Christ glorified not himself to be made an high priest; but he that said to him, You are my Son, to day have I begotten you.
Heprealaiskirje 5:6 Niinkuin hän toisessakin paikassa sanoi: Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.
Hebrews 5:6 As he said also in another place, You are a priest for ever after the order of Melchisedec.
Heprealaiskirje 5:7 Joka lihansa päivinä uhrasi rukouksia ja anomuksia voimallisella huudolla ja kyyneleillä sille, joka kykeni pelastamaan hänet kuolemasta, ja hänen rukouksensa kuultiin, koska hän pelkäsi,
Hebrews 5:7 Who in the days of his flesh, when he had offered up prayers and supplications with strong crying and tears to him that was able to save him from death, and was heard in that he feared;
Heprealaiskirje 5:8 Vaikka hän oli Poika, oppi hän kuuliaisuuden kärsimyksissään;
Hebrews 5:8 Though he were a Son, yet learned he obedience by the things which he suffered;
Heprealaiskirje 5:9 Ja täydelliseksi tultuaan hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen aikaansaaja kaikille, jotka häntä tottelevat;
Hebrews 5:9 And being made perfect, he became the author of eternal salvation to all them that obey him;
Heprealaiskirje 5:10 Jumalan kutsuma ylimmäinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan.
Hebrews 5:10 Called of God an high priest after the order of Melchisedec.
Heprealaiskirje 5:11 Joista meillä on paljon sanottavaa, mutta se on vaikea lausua, koska te olette hitaita kuulemaan.
Hebrews 5:11 Of whom we have many things to say, and hard to be uttered, seeing you are dull of hearing.
Heprealaiskirje 5:12 Sillä vaikka teidän aikanne on olla opettajia, te tarvitsette jälleen jonkun opettavan teille Jumalan sanojen ensimmäisiä alkeisia; ja teistä on tullut sellaisia, jotka tarvitsevat maitoa eivätkä vahvaa ruokaa.
Hebrews 5:12 For when for the time you ought to be teachers, you have need that one teach you again which be the first principles of the oracles of God; and are become such as have need of milk, and not of strong meat.
Heprealaiskirje 5:13 Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on taitamaton vanhurskauden sanassa, koska hän on lapsi.
Hebrews 5:13 For every one that uses milk is unskillful in the word of righteousness: for he is a babe.
Heprealaiskirje 5:14 Mutta vahva ruoka kuuluu täysi-ikäisille, niille, joiden aistit ovat tottumuksen ansiosta harjaantuneet erottamaan hyvän ja pahan.
Hebrews 5:14 But strong meat belongs to them that are of full age, even those who by reason of use have their senses exercised to discern both good and evil.
Heprealaiskirje 6:1 Jättäkäämme siis Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, älkäämme jälleen laskeko perustusta: parannusta kuolleista teoista ja uskoa Jumalaan,
Hebrews 6:1 Therefore leaving the principles of the doctrine of Christ, let us go on to perfection; not laying again the foundation of repentance from dead works, and of faith toward God,
Heprealaiskirje 6:2 Kasteista ja kätten päällepanemisesta ja kuolleiden ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
Hebrews 6:2 Of the doctrine of baptisms, and of laying on of hands, and of resurrection of the dead, and of eternal judgment.
Heprealaiskirje 6:3 Ja tämän me teemme, jos Jumala sallii.
Hebrews 6:3 And this will we do, if God permit.
Heprealaiskirje 6:4 Sillä mahdotonta on niiden, jotka kerran ovat valistettuja ja maistaneet taivaallista lahjaa ja tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä,
Hebrews 6:4 For it is impossible for those who were once enlightened, and have tasted of the heavenly gift, and were made partakers of the Holy Ghost,
Heprealaiskirje 6:5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailman voimat,
Hebrews 6:5 And have tasted the good word of God, and the powers of the world to come,
Heprealaiskirje 6:6 Jos he luopuvat, herättääkseen heidät jälleen katumukseen, koska he ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan Pojan uudelleen ja saattavat hänet julkisesti häpeään.
Hebrews 6:6 If they shall fall away, to renew them again to repentance; seeing they crucify to themselves the Son of God afresh, and put him to an open shame.
Heprealaiskirje 6:7 Sillä maa, joka juo itseensä usein sille tulevan sateen ja tuottaa niille otolliset yrtit, jotka sitä viljelevät, saa siunauksen Jumalalta:
Hebrews 6:7 For the earth which drinks in the rain that comes oft on it, and brings forth herbs meet for them by whom it is dressed, receives blessing from God:
Heprealaiskirje 6:8 Mutta se, joka kasvaa orjantappuraa ja ohdakkeita, on hyljättyä ja lähellä kirousta, ja sen loppu on joutua poltetuksi.
Hebrews 6:8 But that which bears thorns and briers is rejected, and is near to cursing; whose end is to be burned.
Heprealaiskirje 6:9 Mutta te, rakkaani, me olemme vakuuttuneita paremmasta ja pelastukseen johtavasta, vaikka näin puhummekin.
Hebrews 6:9 But, beloved, we are persuaded better things of you, and things that accompany salvation, though we thus speak.
Heprealaiskirje 6:10 Sillä Jumala ei ole väärämielinen, niin että hän unhottaisi teidän työnne ja rakkautenne, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja palvelette edelleen.
Hebrews 6:10 For God is not unrighteous to forget your work and labor of love, which you have showed toward his name, in that you have ministered to the saints, and do minister.
Heprealaiskirje 6:11 Ja me tahdomme, että kukin teistä osoittaisi samaa intoa, jotta loppuun asti pysyisit toivon varmassa varmuudessa,
Hebrews 6:11 And we desire that every one of you do show the same diligence to the full assurance of hope to the end:
Heprealaiskirje 6:12 Ettet olisi laiskoja, vaan pysyisitte niiden perijinä, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät lupaukset.
Hebrews 6:12 That you be not slothful, but followers of them who through faith and patience inherit the promises.
Heprealaiskirje 6:13 Sillä kun Jumala antoi Abrahamille lupauksen, vannoi hän itse kauttansa, koska hän ei voinut vannoa kenenkään suuremman kautta,
Hebrews 6:13 For when God made promise to Abraham, because he could swear by no greater, he swore by himself,
Heprealaiskirje 6:14 Sanoen: Totisesti, siunaten minä siunaan sinua, ja enentäen minä teen sinut eneneviksi.
Hebrews 6:14 Saying, Surely blessing I will bless you, and multiplying I will multiply you.
Heprealaiskirje 6:15 Ja niin, kärsivällisesti kestettyään, hän sai lupauksen.
Hebrews 6:15 And so, after he had patiently endured, he obtained the promise.
Heprealaiskirje 6:16 Sillä ihmiset vannovat suuremman nimeen, ja vala on heille vahvistukseksi kaiken riidan loppu.
Hebrews 6:16 For men truly swear by the greater: and an oath for confirmation is to them an end of all strife.
Heprealaiskirje 6:17 Jossa Jumala, tahtoen lupauksen perillisille runsaammin osoittaa päätöksensä muuttumattomuuden, vahvisti sen valalla,
Hebrews 6:17 Wherein God, willing more abundantly to show to the heirs of promise the immutability of his counsel, confirmed it by an oath:
Heprealaiskirje 6:18 Että meillä, jotka olemme paenneet turvaan tarttuaksemme edessämme olevaan toivoon, olisi vahva lohdutus kahden muuttumattoman asian kautta, joissa Jumalan on mahdotonta valehdella:
Hebrews 6:18 That by two immutable things, in which it was impossible for God to lie, we might have a strong consolation, who have fled for refuge to lay hold on the hope set before us:
Heprealaiskirje 6:19 Joka toivo meillä on kuin sielun ankkuri, sekä varma että luja, ja joka ulottuu esiripun sisäpuolelle,
Hebrews 6:19 Which hope we have as an anchor of the soul, both sure and steadfast, and which enters into that within the veil;
Heprealaiskirje 6:20 Minne meidän edelläkävijämme meni, sinne meni Jeesus, tehtynä iankaikkiseksi ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan.
Hebrews 6:20 Where the forerunner is for us entered, even Jesus, made an high priest for ever after the order of Melchisedec.
Heprealaiskirje 7:1 Sillä tämä Melkisedek, Salemin kuningas, Korkeimman Jumalan pappi, joka meni Abrahamia vastaan, kun tämä palasi kuningasten teurastuksen jälkeen, ja siunasi hänet,
Hebrews 7:1 For this Melchisedec, king of Salem, priest of the most high God, who met Abraham returning from the slaughter of the kings, and blessed him;
Heprealaiskirje 7:2 Jolle Abraham antoi kymmenykset kaikesta, ensin tulkinnan mukaan vanhurskauden kuningas ja sitten myös Salemin kuningas, se on rauhan kuningas,
Hebrews 7:2 To whom also Abraham gave a tenth part of all; first being by interpretation King of righteousness, and after that also King of Salem, which is, King of peace;
Heprealaiskirje 7:3 Ilman isää, ilman äitiä, ilman sukua, ilman päivien alkua eikä elämän loppua, mutta Jumalan Pojan kaltainen, pysyy pappina aina.
Hebrews 7:3 Without father, without mother, without descent, having neither beginning of days, nor end of life; but made like to the Son of God; stays a priest continually.
Heprealaiskirje 7:4 Katsokaa nyt, kuinka suuri tämä mies oli, jolle jopa patriarkka Abraham antoi kymmenykset saaliista.
Hebrews 7:4 Now consider how great this man was, to whom even the patriarch Abraham gave the tenth of the spoils.
Heprealaiskirje 7:5 Ja niillä Leevin pojista, jotka saavat pappeuden viran, on lain mukaan käsky ottaa kymmenykset kansalta, se on veljiltään, vaikka he ovatkin Abrahamin kupeista lähtöisin,
Hebrews 7:5 And truly they that are of the sons of Levi, who receive the office of the priesthood, have a commandment to take tithes of the people according to the law, that is, of their brothers, though they come out of the loins of Abraham:
Heprealaiskirje 7:6 Mutta se, jonka sukua ei lueta heistä, otti kymmenykset Abrahamista ja siunasi hänet, jolla oli lupaukset.
Hebrews 7:6 But he whose descent is not counted from them received tithes of Abraham, and blessed him that had the promises.
Heprealaiskirje 7:7 Ja ilman mitään ristiriitaa, parempi siunaa vähemmän.
Hebrews 7:7 And without all contradiction the less is blessed of the better.
Heprealaiskirje 7:8 Ja täällä kuolevaiset ihmiset ottavat kymmenykset; mutta siellä ne ottaa vastaan se, josta todistetaan elävän.
Hebrews 7:8 And here men that die receive tithes; but there he receives them, of whom it is witnessed that he lives.
Heprealaiskirje 7:9 Ja niin sanottakoon, myös Leevi, joka kymmenykset ottaa, maksoi kymmenykset Abrahamin kautta.
Hebrews 7:9 And as I may so say, Levi also, who receives tithes, paid tithes in Abraham.
Heprealaiskirje 7:10 Sillä hän oli vielä isänsä kupeissa, kun Melkisedek kohtasi hänet.
Hebrews 7:10 For he was yet in the loins of his father, when Melchisedec met him.
Heprealaiskirje 7:11 Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta (sillä sen alaisuudessa kansa sai lain), miksi vielä oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä kutsuttu Aaronin järjestyksen mukaan?
Hebrews 7:11 If therefore perfection were by the Levitical priesthood, (for under it the people received the law,) what further need was there that another priest should rise after the order of Melchisedec, and not be called after the order of Aaron?
Heprealaiskirje 7:12 Koska pappeuden vaihtuessa tapahtuu väistämättä myös lain muutos.
Hebrews 7:12 For the priesthood being changed, there is made of necessity a change also of the law.
Heprealaiskirje 7:13 Sillä hän, josta näin sanotaan, kuuluu toiseen heimoon, josta kukaan ei ole palvellut alttarilla.
Hebrews 7:13 For he of whom these things are spoken pertains to another tribe, of which no man gave attendance at the altar.
Heprealaiskirje 7:14 Sillä on selvää, että meidän Herramme nousi Juudasta, jonka heimon pappeudesta Mooses ei puhunut mitään.
Hebrews 7:14 For it is evident that our Lord sprang out of Juda; of which tribe Moses spoke nothing concerning priesthood.
Heprealaiskirje 7:15 Ja se on vielä paljon selvempää: että nousee toinen pappi Melkisedekin kaltaisuuden mukaan,
Hebrews 7:15 And it is yet far more evident: for that after the similitude of Melchisedec there rises another priest,
Heprealaiskirje 7:16 Joka ei ole luotu lihallisen käskyn lain, vaan katoamattoman elämän voiman mukaan.
Hebrews 7:16 Who is made, not after the law of a carnal commandment, but after the power of an endless life.
Heprealaiskirje 7:17 Sillä hän todistaa: Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.
Hebrews 7:17 For he testifies, You are a priest for ever after the order of Melchisedec.
Heprealaiskirje 7:18 Sillä edellisen käskyn peruuntuminen tapahtuu sen heikkouden ja hyödyttömyyden vuoksi.
Hebrews 7:18 For there is truly a cancellation of the commandment going before for the weakness and unprofitableness thereof.
Heprealaiskirje 7:19 Sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi, mutta tilalle tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa.
Hebrews 7:19 For the law made nothing perfect, but the bringing in of a better hope did; by the which we draw near to God.
Heprealaiskirje 7:20 Ja koska hänestä ei tehty pappia ilman valaa,
Hebrews 7:20 And inasmuch as not without an oath he was made priest:
Heprealaiskirje 7:21 (Sillä nuo ovat pappeja ilman valaa, mutta nämä valalla sen kautta, joka sanoi hänelle: Herra vannoi, eikä hän kadu: 'Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan'.)
Hebrews 7:21 (For those priests were made without an oath; but this with an oath by him that said to him, The Lord swore and will not repent, You are a priest for ever after the order of Melchisedec:)
Heprealaiskirje 7:22 Näin Jeesus tuli paremman liiton takaajaksi.
Hebrews 7:22 By so much was Jesus made a surety of a better testament.
Heprealaiskirje 7:23 Ja heitä oli todella paljon pappeja, koska kuolema ei sallinut heidän jatkaa virassaan:
Hebrews 7:23 And they truly were many priests, because they were not suffered to continue by reason of death:
Heprealaiskirje 7:24 Mutta tällä miehellä on muuttumaton pappeus, koska hän pysyy ikuisesti.
Hebrews 7:24 But this man, because he continues ever, has an unchangeable priesthood.
Heprealaiskirje 7:25 Sentähden hän voi myös täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan tulevat Jumalan luo, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestaan.
Hebrews 7:25 Why he is able also to save them to the uttermost that come to God by him, seeing he ever lives to make intercession for them.
Heprealaiskirje 7:26 Sillä sellainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tehty,
Hebrews 7:26 For such an high priest became us, who is holy, harmless, undefiled, separate from sinners, and made higher than the heavens;
Heprealaiskirje 7:27 Joka ei joka päivä, niin kuin ylimmäiset papit, tarvitsisi uhrata ensin omien syntiensä edestä ja sitten kansan syntien edestä; sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä.
Hebrews 7:27 Who needs not daily, as those high priests, to offer up sacrifice, first for his own sins, and then for the people’s: for this he did once, when he offered up himself.
Heprealaiskirje 7:28 Sillä laki tekee ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä, joilla on heikkouksia, mutta valan sana, joka on lain jälkeen, tekee Pojan, joka on ikuisesti pyhitetty.
Hebrews 7:28 For the law makes men high priests which have infirmity; but the word of the oath, which was since the law, makes the Son, who is consecrated for ever more.
Heprealaiskirje 8:1 Mutta pääpointti siitä, mistä olemme puhuneet, on tämä: Meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa,
Hebrews 8:1 Now of the things which we have spoken this is the sum: We have such an high priest, who is set on the right hand of the throne of the Majesty in the heavens;
Heprealaiskirje 8:2 Pyhäkön ja todellisen majan palvelija, jonka Herra pystytti eikä ihminen.
Hebrews 8:2 A minister of the sanctuary, and of the true tabernacle, which the Lord pitched, and not man.
Heprealaiskirje 8:3 Sillä jokainen ylimmäinen pappi on asetettu uhraamaan lahjoja ja uhreja; sentähden on välttämätöntä, että tälläkin miehellä on jotakin uhrattavaa.
Hebrews 8:3 For every high priest is ordained to offer gifts and sacrifices: why it is of necessity that this man have somewhat also to offer.
Heprealaiskirje 8:4 Sillä jos hän olisi maan päällä, hän ei olisi pappi, koska siellä on pappeja, jotka lain mukaan uhraavat lahjoja.
Hebrews 8:4 For if he were on earth, he should not be a priest, seeing that there are priests that offer gifts according to the law:
Heprealaiskirje 8:5 Jotka palvelevat taivaallisten asioiden esimerkkiä ja varjoa, niin kuin Jumala neuvoi Moosesta, kun hän aikoi tehdä majan. Sillä: Katso, hän sanoi, että teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin.
Hebrews 8:5 Who serve to the example and shadow of heavenly things, as Moses was admonished of God when he was about to make the tabernacle: for, See, said he, that you make all things according to the pattern showed to you in the mount.
Heprealaiskirje 8:6 Mutta nyt hän on saanut osakseen ylevämmän viran, sitä enemmän, mitä hän on paremman liiton välimies, liiton, joka on vahvistettu parempien lupausten varaan.
Hebrews 8:6 But now has he obtained a more excellent ministry, by how much also he is the mediator of a better covenant, which was established on better promises.
Heprealaiskirje 8:7 Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut virheetön, ei toiselle olisi etsitty sijaa.
Hebrews 8:7 For if that first covenant had been faultless, then should no place have been sought for the second.
Heprealaiskirje 8:8 Sillä hän moitti heitä ja sanoi: Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen uuden liiton Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa.
Hebrews 8:8 For finding fault with them, he said, Behold, the days come, said the Lord, when I will make a new covenant with the house of Israel and with the house of Judah:
Heprealaiskirje 8:9 Ei sen liiton mukainen, jonka minä tein heidän isiensä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta; koska he eivät pysyneet minun liitossani, enkä minä pitänyt heistä huolta, sanoi Herra.
Hebrews 8:9 Not according to the covenant that I made with their fathers in the day when I took them by the hand to lead them out of the land of Egypt; because they continued not in my covenant, and I regarded them not, said the Lord.
Heprealaiskirje 8:10 Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa noiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä. Ja minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
Hebrews 8:10 For this is the covenant that I will make with the house of Israel after those days, said the Lord; I will put my laws into their mind, and write them in their hearts: and I will be to them a God, and they shall be to me a people:
Heprealaiskirje 8:11 Eivätkä he opeta kukin lähimmäistään ja veljeään sanoen: Tunne Herra! Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.
Hebrews 8:11 And they shall not teach every man his neighbor, and every man his brother, saying, Know the Lord: for all shall know me, from the least to the greatest.
Heprealaiskirje 8:12 Sillä minä olen armollinen heidän vääryydelleen enkä enää muista heidän syntejään ja pahoja tekojaan.
Hebrews 8:12 For I will be merciful to their unrighteousness, and their sins and their iniquities will I remember no more.
Heprealaiskirje 8:13 Sanoessaan: Uusi liitto, hän on tehnyt ensimmäisen liiton vanhentuneeksi. Mutta mikä vanhenee ja maatuu, se on katoamassa.
Hebrews 8:13 In that he said, A new covenant, he has made the first old. Now that which decays and waxes old is ready to vanish away.
Heprealaiskirje 9:1 Ensimmäisellä liitolla tosin oli myös jumalanpalveluksen säännökset ja maallinen pyhäkkö.
Hebrews 9:1 Then truly the first covenant had also ordinances of divine service, and a worldly sanctuary.
Heprealaiskirje 9:2 Sillä oli tehty maja, ensimmäinen, jossa olivat lampunjalka, pöytä ja näkyleivät, ja sitä kutsutaan pyhäköksi.
Hebrews 9:2 For there was a tabernacle made; the first, wherein was the candlestick, and the table, and the show bread; which is called the sanctuary.
Heprealaiskirje 9:3 Ja toisen esiripun jälkeen maja, jota kutsutaan kaikkeinpyhimmäksi;
Hebrews 9:3 And after the second veil, the tabernacle which is called the Holiest of all;
Heprealaiskirje 9:4 Jossa oli kultainen suitsutusastia ja liitonarkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa olivat kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut,
Hebrews 9:4 Which had the golden censer, and the ark of the covenant overlaid round about with gold, wherein was the golden pot that had manna, and Aaron’s rod that budded, and the tables of the covenant;
Heprealaiskirje 9:5 Ja sen yllä kirkkauden kerubit varjostavat armoistuinta; joista emme voi nyt puhua tarkemmin.
Hebrews 9:5 And over it the cherubim of glory shadowing the mercy seat; of which we cannot now speak particularly.
Heprealaiskirje 9:6 Kun nämä asiat oli näin säädetty, papit menivät aina etumaiseen majaan toimittamaan Jumalan palvelusta.
Hebrews 9:6 Now when these things were thus ordained, the priests went always into the first tabernacle, accomplishing the service of God.
Heprealaiskirje 9:7 Mutta toiseen meni ylimmäinen pappi yksin kerran vuodessa, ei ilman verta, jonka hän uhrasi itsensä ja kansan syntien tähden,
Hebrews 9:7 But into the second went the high priest alone once every year, not without blood, which he offered for himself, and for the errors of the people:
Heprealaiskirje 9:8 Pyhä Henki osoittaa tällä, ettei tie kaikkeinpyhimpään ole vielä ilmestynyt, niin kauan kuin ensimmäinen maja vielä seisoi,
Hebrews 9:8 The Holy Ghost this signifying, that the way into the holiest of all was not yet made manifest, while as the first tabernacle was yet standing:
Heprealaiskirje 9:9 Tämä oli silloista aikaa koskeva kuvaus, jossa uhrattiin sekä lahjoja että uhreja, jotka eivät voineet tehdä palvelusta suorittavaa täydelliseksi omantunnon suhteen,
Hebrews 9:9 Which was a figure for the time then present, in which were offered both gifts and sacrifices, that could not make him that did the service perfect, as pertaining to the conscience;
Heprealaiskirje 9:10 Joka pysyi ainoastaan ruoissa ja juomissa sekä erilaisissa pesuissa ja lihallisissa säädöksissä, jotka olivat heille määrättyjä uskonpuhdistuksen aikaan asti.
Hebrews 9:10 Which stood only in meats and drinks, and divers washings, and carnal ordinances, imposed on them until the time of reformation.
Heprealaiskirje 9:11 Mutta Kristus, tulevan hyvän ylimmäinen pappi, tuli suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsin tehty, se on: ei tästä rakennuksesta,
Hebrews 9:11 But Christ being come an high priest of good things to come, by a greater and more perfect tabernacle, not made with hands, that is to say, not of this building;
Heprealaiskirje 9:12 Ei kauristen tai vasikoiden veren kautta, vaan omalla verellään kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan meille iankaikkisen lunastuksen.
Hebrews 9:12 Neither by the blood of goats and calves, but by his own blood he entered in once into the holy place, having obtained eternal redemption for us.
Heprealaiskirje 9:13 Sillä jos härkien ja kauristen veri ja hiehon tuhka, joka vihmotaan saastaisen päälle, pyhittää lihan puhdistumiseksi,
Hebrews 9:13 For if the blood of bulls and of goats, and the ashes of an heifer sprinkling the unclean, sanctifies to the purifying of the flesh:
Heprealaiskirje 9:14 Kuinka paljon enemmän Kristuksen veri, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä tahrattomana Jumalalle, puhdistaa meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa?
Hebrews 9:14 How much more shall the blood of Christ, who through the eternal Spirit offered himself without spot to God, purge your conscience from dead works to serve the living God?
Heprealaiskirje 9:15 Ja sitä varten hän on uuden liiton välimies, että kuoleman kautta, lunastukseksi ensimmäisen liiton aikaisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat iankaikkisen perinnön lupauksen.
Hebrews 9:15 And for this cause he is the mediator of the new testament, that by means of death, for the redemption of the transgressions that were under the first testament, they which are called might receive the promise of eternal inheritance.
Heprealaiskirje 9:16 Sillä missä on testamentti, siellä täytyy väistämättä olla myös testamentin tekijän kuolema.
Hebrews 9:16 For where a testament is, there must also of necessity be the death of the testator.
Heprealaiskirje 9:17 Sillä testamentti on voimassa kuoleman jälkeen; muuten sillä ei ole mitään voimaa testamentin tekijän eläessä.
Hebrews 9:17 For a testament is of force after men are dead: otherwise it is of no strength at all while the testator lives.
Heprealaiskirje 9:18 Niinpä ensimmäistäkään testamenttia ei vihitty ilman verta.
Hebrews 9:18 Whereupon neither the first testament was dedicated without blood.
Heprealaiskirje 9:19 Sillä kun Mooses oli puhunut kansalle kaikki lain vaatimat käskyt, hän otti vasikoiden ja kauristen veren ynnä vettä, karmiininpunaista villaa ja iisoppia ja pirskotti sekä kirjan että koko kansan,
Hebrews 9:19 For when Moses had spoken every precept to all the people according to the law, he took the blood of calves and of goats, with water, and scarlet wool, and hyssop, and sprinkled both the book, and all the people,
Heprealaiskirje 9:20 Sanoen: Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt.
Hebrews 9:20 Saying, This is the blood of the testament which God has enjoined to you.
Heprealaiskirje 9:21 Lisäksi hän pirskotti verellä sekä majan että kaikki palvelukseen käytettävät kalut.
Hebrews 9:21 Moreover he sprinkled with blood both the tabernacle, and all the vessels of the ministry.
Heprealaiskirje 9:22 Ja melkein kaikki puhdistetaan verellä lain mukaan, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantoa.
Hebrews 9:22 And almost all things are by the law purged with blood; and without shedding of blood is no remission.
Heprealaiskirje 9:23 Sen tähden oli välttämätöntä, että taivaallisten kuvat puhdistettaisiin näillä, mutta itse taivaalliset puhdistettaisiin paremmilla uhreilla kuin nämä.
Hebrews 9:23 It was therefore necessary that the patterns of things in the heavens should be purified with these; but the heavenly things themselves with better sacrifices than these.
Heprealaiskirje 9:24 Sillä Kristus ei mennyt käsin tehtyyn kaikkeinpyhimpään, joka on sen totisen kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme,
Hebrews 9:24 For Christ is not entered into the holy places made with hands, which are the figures of the true; but into heaven itself, now to appear in the presence of God for us:
Heprealaiskirje 9:25 Eikä hän uhraisi itseään usein, niin kuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkeinpyhimpään vieras veri mukanaan;
Hebrews 9:25 Nor yet that he should offer himself often, as the high priest enters into the holy place every year with blood of others;
Heprealaiskirje 9:26 Sillä muuten hänen olisi pitänyt kärsiä monta kertaa maailman luomisesta asti; mutta nyt hän on kerran maailman lopussa ilmestynyt poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.
Hebrews 9:26 For then must he often have suffered since the foundation of the world: but now once in the end of the world has he appeared to put away sin by the sacrifice of himself.
Heprealaiskirje 9:27 Ja niinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio,
Hebrews 9:27 And as it is appointed to men once to die, but after this the judgment:
Heprealaiskirje 9:28 Niin Kristuskin uhrattiin kerran ottaakseen pois monien synnit, ja toisen kerran hän ilmestyy ilman syntiä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat.
Hebrews 9:28 So Christ was once offered to bear the sins of many; and to them that look for him shall he appear the second time without sin to salvation.
Heprealaiskirje 10:1 Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo eikä itse hyvää kuvaa, se ei voi koskaan niillä uhreilla, joita lain mukaan vuodesta toiseen jatkuvasti uhrataan, tehdä siihen pyrkijöitä täydellisiksi.
Hebrews 10:1 For the law having a shadow of good things to come, and not the very image of the things, can never with those sacrifices which they offered year by year continually make the comers thereunto perfect.
Heprealaiskirje 10:2 Sillä eikö silloin olisi lakattu uhraamasta, koska kerran puhdistetuilla jumalanpalveluksen tehneillä ei olisi enää ollut omaatuntoa synneistä.
Hebrews 10:2 For then would they not have ceased to be offered? because that the worshippers once purged should have had no more conscience of sins.
Heprealaiskirje 10:3 Mutta noissa uhreissa on jälleen muisto synneistä joka vuosi.
Hebrews 10:3 But in those sacrifices there is a remembrance again made of sins every year.
Heprealaiskirje 10:4 Sillä mahdotonta on, että härkien ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä.
Hebrews 10:4 For it is not possible that the blood of bulls and of goats should take away sins.
Heprealaiskirje 10:5 Kun hän maailmaan tuli, hän sanoi: Uhria ja ruokauhria et sinä tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit.
Hebrews 10:5 Why when he comes into the world, he said, Sacrifice and offering you would not, but a body have you prepared me:
Heprealaiskirje 10:6 Polttouhreihin ja syntiuhreihin et ole mieltynyt.
Hebrews 10:6 In burnt offerings and sacrifices for sin you have had no pleasure.
Heprealaiskirje 10:7 Silloin minä sanoin: Katso, minä tulen (kirjakääröön on minusta kirjoitettu) tekemään sinun tahtosi, oi Jumala.
Hebrews 10:7 Then said I, See, I come (in the volume of the book it is written of me,) to do your will, O God.
Heprealaiskirje 10:8 Yllä, kun hän sanoi: Uhria ja ruokauhria, polttouhria ja syntiuhria sinä et tahtonut etkä mielistynyt niihin, jotka lain mukaan uhrataan,
Hebrews 10:8 Above when he said, Sacrifice and offering and burnt offerings and offering for sin you would not, neither had pleasure therein; which are offered by the law;
Heprealaiskirje 10:9 Silloin hän sanoi: Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi, Jumala. Hän poistaa ensimmäisen voidakseen pystyttää toisen.
Hebrews 10:9 Then said he, See, I come to do your will, O God. He takes away the first, that he may establish the second.
Heprealaiskirje 10:10 Tämän tahdon kautta meidät pyhitetään Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kertakaikkisesti.
Hebrews 10:10 By the which will we are sanctified through the offering of the body of Jesus Christ once for all.
Heprealaiskirje 10:11 Ja jokainen pappi seisoo joka päivä palvelemassa ja usein uhraamassa samoja uhreja, jotka eivät koskaan voi ottaa pois syntejä,
Hebrews 10:11 And every priest stands daily ministering and offering oftentimes the same sacrifices, which can never take away sins:
Heprealaiskirje 10:12 Mutta tämä, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä ikuisiksi ajoiksi, istuutui Jumalan oikealle puolelle;
Hebrews 10:12 But this man, after he had offered one sacrifice for sins for ever, sat down on the right hand of God;
Heprealaiskirje 10:13 tästä lähtien odottaen, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi.
Hebrews 10:13 From now on expecting till his enemies be made his footstool.
Heprealaiskirje 10:14 Sillä yhdellä ainoalla uhrilla hän on ikuisesti tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
Hebrews 10:14 For by one offering he has perfected for ever them that are sanctified.
Heprealaiskirje 10:15 Tästä myös Pyhä Henki on meille todistaja, sillä hän oli sen jälkeen sanonut:
Hebrews 10:15 Whereof the Holy Ghost also is a witness to us: for after that he had said before,
Heprealaiskirje 10:16 Tämä on se liitto, jonka minä teen heidän kanssaan noiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä;
Hebrews 10:16 This is the covenant that I will make with them after those days, said the Lord, I will put my laws into their hearts, and in their minds will I write them;
Heprealaiskirje 10:17 Enkä minä enää muista heidän syntejään ja pahoja tekojaan.
Hebrews 10:17 And their sins and iniquities will I remember no more.
Heprealaiskirje 10:18 Missä nämä ovat anteeksiannetut, siellä ei enää ole syntiuhria.
Hebrews 10:18 Now where remission of these is, there is no more offering for sin.
Heprealaiskirje 10:19 Koska meillä siis, veljet, on turva astua kaikkeinpyhimpään Jeesuksen veren kautta,
Hebrews 10:19 Having therefore, brothers, boldness to enter into the holiest by the blood of Jesus,
Heprealaiskirje 10:20 Uudella ja elävällä tiellä, jonka hän on meille pyhittänyt esiripun, se on lihansa, kautta;
Hebrews 10:20 By a new and living way, which he has consecrated for us, through the veil, that is to say, his flesh;
Heprealaiskirje 10:21 Ja heillä oli ylimmäinen pappi Jumalan huoneen hoitajana;
Hebrews 10:21 And having an high priest over the house of God;
Heprealaiskirje 10:22 Käykäämme lähelle totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydämemme vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumiimme pestyinä puhtaalla vedellä.
Hebrews 10:22 Let us draw near with a true heart in full assurance of faith, having our hearts sprinkled from an evil conscience, and our bodies washed with pure water.
Heprealaiskirje 10:23 Pitäkäämme kiinni uskontunnustuksesta horjumatta; (sillä hän on uskollinen, joka on luvannut)
Hebrews 10:23 Let us hold fast the profession of our faith without wavering; (for he is faithful that promised;)
Heprealaiskirje 10:24 Ja pitäkäämme huolta toisistamme kannustaaksemme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin,
Hebrews 10:24 And let us consider one another to provoke to love and to good works:
Heprealaiskirje 10:25 Älkäämme jättäkö omaa seurakuntakokoustamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
Hebrews 10:25 Not forsaking the assembling of ourselves together, as the manner of some is; but exhorting one another: and so much the more, as you see the day approaching.
Heprealaiskirje 10:26 Sillä jos me tahallamme syntiä teemme päästyämme totuuden tuntoon, ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
Hebrews 10:26 For if we sin willfully after that we have received the knowledge of the truth, there remains no more sacrifice for sins,
Heprealaiskirje 10:27 Vaan pelottava tuomion odotus ja tulisen vihan odotus, joka on kuluttava vastustajat.
Hebrews 10:27 But a certain fearful looking for of judgment and fiery indignation, which shall devour the adversaries.
Heprealaiskirje 10:28 Se, joka halveksi Mooseksen lakia, kuoli armottomasti kahden tai kolmen todistajan sanan nojalla:
Hebrews 10:28 He that despised Moses’ law died without mercy under two or three witnesses:
Heprealaiskirje 10:29 Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen luuletteko ansaitsevan sen, joka on tallannut jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitänyt epäpyhänä liiton veren, jolla hänet pyhitettiin, ja pilkannut armon Henkeä?
Hebrews 10:29 Of how much sorer punishment, suppose you, shall he be thought worthy, who has trodden under foot the Son of God, and has counted the blood of the covenant, with which he was sanctified, an unholy thing, and has done despite to the Spirit of grace?
Heprealaiskirje 10:30 Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: Minun on kosto, minä olen maksava, sanoi Herra. Ja vielä: Herra on tuomitseva kansansa.
Hebrews 10:30 For we know him that has said, Vengeance belongs to me, I will recompense, said the Lord. And again, The Lord shall judge his people.
Heprealaiskirje 10:31 On pelottavaa langeta elävän Jumalan käsiin.
Hebrews 10:31 It is a fearful thing to fall into the hands of the living God.
Heprealaiskirje 10:32 Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te valaistumisenne jälkeen kestitte suuren ahdistuksen taistelun,
Hebrews 10:32 But call to remembrance the former days, in which, after you were illuminated, you endured a great fight of afflictions;
Heprealaiskirje 10:33 Osittain, kun sinusta tehtiin spektaakkeli sekä häpeillä että kärsimyksillä; ja osittain, kun sinusta tuli niiden seuralaisia, joita niin kohdeltiin.
Hebrews 10:33 Partly, whilst you were made a spectacle both by reproaches and afflictions; and partly, whilst you became companions of them that were so used.
Heprealaiskirje 10:34 Sillä te armahtelitte minua kahleissani ja otitte ilolla vastaan omaisuutenne ryöstösaaliin, tietäen itsessänne, että teillä on taivaassa parempi ja pysyvämpi tavara.
Hebrews 10:34 For you had compassion of me in my bonds, and took joyfully the spoiling of your goods, knowing in yourselves that you have in heaven a better and an enduring substance.
Heprealaiskirje 10:35 Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jolla on suuri palkka.
Hebrews 10:35 Cast not away therefore your confidence, which has great recompense of reward.
Heprealaiskirje 10:36 Sillä te tarvitsette kärsivällisyyttä, jotta tehtyänne Jumalan tahdon saisitte sen, mikä on luvattu.
Hebrews 10:36 For you have need of patience, that, after you have done the will of God, you might receive the promise.
Heprealaiskirje 10:37 Vielä vähän aikaa, niin hän, jonka on määrä tulla, tulee eikä viivyttele.
Hebrews 10:37 For yet a little while, and he that shall come will come, and will not tarry.
Heprealaiskirje 10:38 Mutta vanhurskas on elävä uskosta; mutta jos joku luopuu, ei minun sieluni mielisty häneen.
Hebrews 10:38 Now the just shall live by faith: but if any man draw back, my soul shall have no pleasure in him.
Heprealaiskirje 10:39 Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois ja joutuvat kadotukseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.
Hebrews 10:39 But we are not of them who draw back to perdition; but of them that believe to the saving of the soul.
Heprealaiskirje 11:1 Usko on sen luottamusta, mitä toivotaan, sen ennustusta, mitä ei nähdä.
Hebrews 11:1 Now faith is the substance of things hoped for, the evidence of things not seen.
Heprealaiskirje 11:2 Sillä sen kautta vanhimmat saivat hyvän ilmoituksen.
Hebrews 11:2 For by it the elders obtained a good report.
Heprealaiskirje 11:3 Uskon kautta ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla, niin että näkyväinen ei ole syntynyt näkyväisestä.
Hebrews 11:3 Through faith we understand that the worlds were framed by the word of God, so that things which are seen were not made of things which do appear.
Heprealaiskirje 11:4 Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen siitä, että hän oli vanhurskas, kun Jumala todisti hänen uhrilahjoistaan; ja uskon kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.
Hebrews 11:4 By faith Abel offered to God a more excellent sacrifice than Cain, by which he obtained witness that he was righteous, God testifying of his gifts: and by it he being dead yet speaks.
Heprealaiskirje 11:5 Uskon kautta otettiin Hanok pois, ettei hän näkisi kuolemaa, eikä häntä enää löydetty, koska Jumala oli ottanut hänet pois; sillä ennen pois ottamistaan hänellä oli tämä todistus, että hän oli Jumalalle mieluinen.
Hebrews 11:5 By faith Enoch was translated that he should not see death; and was not found, because God had translated him: for before his translation he had this testimony, that he pleased God.
Heprealaiskirje 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen; sillä Jumalan luo tulevan täytyy uskoa, että hän on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Hebrews 11:6 But without faith it is impossible to please him: for he that comes to God must believe that he is, and that he is a rewarder of them that diligently seek him.
Heprealaiskirje 11:7 Uskon kautta Nooa, saatuaan ilmoituksen vielä näkymättömistä asioista, rakensi peloissaan arkin perheensä pelastukseksi; ja uskon kautta hän tuomitsi maailman ja peri sen vanhurskauden, joka uskon kautta tulee.
Hebrews 11:7 By faith Noah, being warned of God of things not seen as yet, moved with fear, prepared an ark to the saving of his house; by the which he condemned the world, and became heir of the righteousness which is by faith.
Heprealaiskirje 11:8 Uskon kautta Abraham totteli, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen paikkaan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne hän meni.
Hebrews 11:8 By faith Abraham, when he was called to go out into a place which he should after receive for an inheritance, obeyed; and he went out, not knowing where he went.
Heprealaiskirje 11:9 Uskon kautta hän eli luvatun maan vieraana asujana, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä hänen kanssaan.
Hebrews 11:9 By faith he sojourned in the land of promise, as in a strange country, dwelling in tabernacles with Isaac and Jacob, the heirs with him of the same promise:
Heprealaiskirje 11:10 Sillä hän odotti kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja tekijä on Jumala.
Hebrews 11:10 For he looked for a city which has foundations, whose builder and maker is God.
Heprealaiskirje 11:11 Uskon kautta sai myös Saara itse voimaa tulla siitetyksi ja synnytti lapsen ollessaan jo vanha, koska hän piti lupauksen tehneenä uskollisena.
Hebrews 11:11 Through faith also Sara herself received strength to conceive seed, and was delivered of a child when she was past age, because she judged him faithful who had promised.
Heprealaiskirje 11:12 Sen tähden yhdestä, ja vieläpä lähes kuolleesta, syntyi niin paljon ihmisiä kuin taivaan tähdet ovat lukuisat ja kuin meren rannalla on lukemattomia hiekkaa.
Hebrews 11:12 Therefore sprang there even of one, and him as good as dead, so many as the stars of the sky in multitude, and as the sand which is by the sea shore innumerable.
Heprealaiskirje 11:13 Nämä kaikki kuolivat uskossa eivätkä luvattuja asioita saaneet, vaan kaukaa ne nähneet ja niistä vakuuttuneet ja ne hyväksyneet ja tunnustivat olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.
Hebrews 11:13 These all died in faith, not having received the promises, but having seen them afar off, and were persuaded of them, and embraced them, and confessed that they were strangers and pilgrims on the earth.
Heprealaiskirje 11:14 Sillä ne, jotka sellaista sanovat, julistavat selvästi etsivänsä isänmaata.
Hebrews 11:14 For they that say such things declare plainly that they seek a country.
Heprealaiskirje 11:15 Ja totisesti, jos he olisivat muistaneet sen maan, josta he olivat lähteneet, heillä olisi ehkä ollut tilaisuus palata.
Hebrews 11:15 And truly, if they had been mindful of that country from where they came out, they might have had opportunity to have returned.
Heprealaiskirje 11:16 Mutta nyt he haluavat parempaa maata, se on taivaallista; sentähden Jumala ei häpeä kutsua itseään heidän Jumalakseen, sillä hän on valmistanut heille kaupungin.
Hebrews 11:16 But now they desire a better country, that is, an heavenly: why God is not ashamed to be called their God: for he has prepared for them a city.
Heprealaiskirje 11:17 Uskon kautta uhrasi Abraham Iisakin, kun häntä koeteltiin, ja hän, joka oli lupaukset saanut, uhrasi ainokaisen poikansa,
Hebrews 11:17 By faith Abraham, when he was tried, offered up Isaac: and he that had received the promises offered up his only begotten son,
Heprealaiskirje 11:18 josta sanottiin: Iisakista sinulle annetaan jälkeläiset,
Hebrews 11:18 Of whom it was said, That in Isaac shall your seed be called:
Heprealaiskirje 11:19 Koska hän päätteli, että Jumala kykeni herättämään hänet kuolleistakin, ja sai hänet sieltä takaisin kuvaannollisesti.
Hebrews 11:19 Accounting that God was able to raise him up, even from the dead; from where also he received him in a figure.
Heprealaiskirje 11:20 Uskon kautta Iisak siunasi Jaakobin ja Esaun tulevaisia varten.
Hebrews 11:20 By faith Isaac blessed Jacob and Esau concerning things to come.
Heprealaiskirje 11:21 Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan molemmat Joosefin pojat ja rukoili nojaten sauvansa päähän.
Hebrews 11:21 By faith Jacob, when he was a dying, blessed both the sons of Joseph; and worshipped, leaning on the top of his staff.
Heprealaiskirje 11:22 Uskon kautta Joosef kuollessaan muistutti Israelin lasten lähdöstä ja antoi käskyn luistaan.
Hebrews 11:22 By faith Joseph, when he died, made mention of the departing of the children of Israel; and gave commandment concerning his bones.
Heprealaiskirje 11:23 Uskon kautta Mooses oli vanhempiensa kätkössä syntymänsä jälkeen kolme kuukautta, sillä he näkivät hänen olevan kunnollinen lapsi, eivätkä he pelänneet kuninkaan käskyä.
Hebrews 11:23 By faith Moses, when he was born, was hid three months of his parents, because they saw he was a proper child; and they were not afraid of the king’s commandment.
Heprealaiskirje 11:24 Uskon kautta kieltäytyi Mooses, tultuaan aikuiseksi, kantamasta faraon tyttären pojan nimeä,
Hebrews 11:24 By faith Moses, when he was come to years, refused to be called the son of Pharaoh’s daughter;
Heprealaiskirje 11:25 Mieluummin kärsit vaivaa Jumalan kansan kanssa kuin saat synnistä vain hetken aikaa nautittavaa nautintoa,
Hebrews 11:25 Choosing rather to suffer affliction with the people of God, than to enjoy the pleasures of sin for a season;
Heprealaiskirje 11:26 Piti Kristuksen pilkkaa suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita, sillä hän katsoi palkan palkkaa kohti.
Hebrews 11:26 Esteeming the reproach of Christ greater riches than the treasures in Egypt: for he had respect to the recompense of the reward.
Heprealaiskirje 11:27 Uskon kautta hän hylkäsi Egyptin, pelkäämättä kuninkaan vihaa, sillä hän kesti, ikään kuin nähdessään hänet, joka on näkymätön.
Hebrews 11:27 By faith he forsook Egypt, not fearing the wrath of the king: for he endured, as seeing him who is invisible.
Heprealaiskirje 11:28 Uskon kautta hän vietti pääsiäistä ja veren pirskottamista, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin.
Hebrews 11:28 Through faith he kept the passover, and the sprinkling of blood, lest he that destroyed the firstborn should touch them.
Heprealaiskirje 11:29 Uskon kautta he kulkivat Punaisenmeren läpi kuin kuivaa maata pitkin; ja sitä egyptiläiset yrittivätkin tehdä, mutta hukkuivat.
Hebrews 11:29 By faith they passed through the Red sea as by dry land: which the Egyptians assaying to do were drowned.
Heprealaiskirje 11:30 Uskon kautta sortuivat Jerikon muurit, kun niitä oli kierretty noin seitsemän päivää.
Hebrews 11:30 By faith the walls of Jericho fell down, after they were compassed about seven days.
Heprealaiskirje 11:31 Uskon kautta portto Rahab ei hukkunut uskottomien kanssa, kun hän oli rauhassa ottanut vakoojat luokseen.
Hebrews 11:31 By faith the harlot Rahab perished not with them that believed not, when she had received the spies with peace.
Heprealaiskirje 11:32 Mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta ei aika riittäisi kertomaan Gedeonista, Barakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista, Samuelista ja profeetoista.
Hebrews 11:32 And what shall I more say? for the time would fail me to tell of Gedeon, and of Barak, and of Samson, and of Jephthae; of David also, and Samuel, and of the prophets:
Heprealaiskirje 11:33 Joka uskon kautta kukisti valtakuntia, teki vanhurskautta, sai osakseen lupaukset, tukki leijonien kidat.
Hebrews 11:33 Who through faith subdued kingdoms, worked righteousness, obtained promises, stopped the mouths of lions.
Heprealaiskirje 11:34 Sammuttivat tulen kiivauden, pakenivat miekan terää, heikkoudesta vahvistuivat, taistelussa urhoollisiksi tulivat, pakottivat muukalaisten armeijat.
Hebrews 11:34 Quenched the violence of fire, escaped the edge of the sword, out of weakness were made strong, waxed valiant in fight, turned to flight the armies of the aliens.
Heprealaiskirje 11:35 Naiset saivat kuolleensa herätettyinä eloon; toisia kidutettiin, koska he eivät ottaneet vastaan vapautusta, jotta he saisivat paremman ylösnousemuksen.
Hebrews 11:35 Women received their dead raised to life again: and others were tortured, not accepting deliverance; that they might obtain a better resurrection:
Heprealaiskirje 11:36 Ja toiset kokivat julmia pilkkoja ja ruoskimisia, vieläpä kahleita ja vankeutta,
Hebrews 11:36 And others had trial of cruel mockings and scourgings, yes, moreover of bonds and imprisonment:
Heprealaiskirje 11:37 Heitä kivitettiin, heitä sahattiin kappaleiksi, heitä kiusattiin, heitä surmattiin miekalla; he harhailivat lampaannahoissa ja vuohennahoissa, kärsivät puutetta, heitä ahdistettiin ja piinattiin;
Hebrews 11:37 They were stoned, they were sawn asunder, were tempted, were slain with the sword: they wandered about in sheepskins and goatskins; being destitute, afflicted, tormented;
Heprealaiskirje 11:38 (joiden arvoinen maailma ei ollut:) he harhailivat erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maan kuopissa.
Hebrews 11:38 (Of whom the world was not worthy:) they wandered in deserts, and in mountains, and in dens and caves of the earth.
Heprealaiskirje 11:39 Ja kaikki nämä, vaikka uskon kautta olivat saaneet hyvän todistuksen, eivät kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu.
Hebrews 11:39 And these all, having obtained a good report through faith, received not the promise:
Heprealaiskirje 11:40 koska Jumala oli varannut meille jotakin parempaa, niin he eivät ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.
Hebrews 11:40 God having provided some better thing for us, that they without us should not be made perfect.
Heprealaiskirje 12:1 Koska meitä ympäröi näin suuri pilvi todistajia, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meitä kietoo, ja juoskaamme kärsivällisesti edessämme olevassa kilpailussa,
Hebrews 12:1 Why seeing we also are compassed about with so great a cloud of witnesses, let us lay aside every weight, and the sin which does so easily beset us, and let us run with patience the race that is set before us,
Heprealaiskirje 12:2 Katsoen uskomme alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen, joka edessään olevan ilon vuoksi kesti ristin, häpeästä välittämättä, ja on nyt istuutunut Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
Hebrews 12:2 Looking to Jesus the author and finisher of our faith; who for the joy that was set before him endured the cross, despising the shame, and is set down at the right hand of the throne of God.
Heprealaiskirje 12:3 Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten sellaista vastarintaa itseään vastaan, ettette väsyisi ettekä menettäisi toivoanne.
Hebrews 12:3 For consider him that endured such contradiction of sinners against himself, lest you be wearied and faint in your minds.
Heprealaiskirje 12:4 Te ette ole vielä tehneet vastarintaa verille asti, taistellessanne syntiä vastaan.
Hebrews 12:4 You have not yet resisted to blood, striving against sin.
Heprealaiskirje 12:5 Ja te olette unohtaneet kehotuksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: Poikani, älä halveksi Herran kuritusta äläkä menetä toivoasi, kun hän nuhtelee sinua.
Hebrews 12:5 And you have forgotten the exhortation which speaks to you as to children, My son, despise not you the chastening of the Lord, nor faint when you are rebuked of him:
Heprealaiskirje 12:6 Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, ja hän ruoskii jokaista poikaansa, jonka hän ottaa luokseen.
Hebrews 12:6 For whom the Lord loves he chastens, and whips every son whom he receives.
Heprealaiskirje 12:7 Jos te kestätte kuritusta, Jumala kohtelee teitä niin kuin poikiaan; sillä mikä on se poika, jota isä ei kurita?
Hebrews 12:7 If you endure chastening, God deals with you as with sons; for what son is he whom the father chastens not?
Heprealaiskirje 12:8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisia, silloin te olette äpäriä ettekä lapsia.
Hebrews 12:8 But if you be without chastisement, whereof all are partakers, then are you bastards, and not sons.
Heprealaiskirje 12:9 Meillä on myös ollut lihalliset isät, jotka meitä kurittivat, ja me olemme kunnioittaneet heitä. Eikö meidän paljon ennemmin pitäisi olla alamaisia henkien Isälle ja elää?
Hebrews 12:9 Furthermore we have had fathers of our flesh which corrected us, and we gave them reverence: shall we not much rather be in subjection to the Father of spirits, and live?
Heprealaiskirje 12:10 Sillä he tosin kurittivat meitä muutaman päivän oman mielivaltansa mukaan, mutta tämä kuritti meitä meidän parhaaksemme, että me tulisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
Hebrews 12:10 For they truly for a few days chastened us after their own pleasure; but he for our profit, that we might be partakers of his holiness.
Heprealaiskirje 12:11 Mikään kuritus ei tosin sillä hetkellä näytä olevan iloinen, vaan tuskallinen, mutta myöhemmin se tuottaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta harjoitetaan.
Hebrews 12:11 Now no chastening for the present seems to be joyous, but grievous: nevertheless afterward it yields the peaceable fruit of righteousness to them which are exercised thereby.
Heprealaiskirje 12:12 Miksi nostaa hervonneita käsiä ja voimattomia polvia?
Hebrews 12:12 Why lift up the hands which hang down, and the feeble knees;
Heprealaiskirje 12:13 Ja tehkää polut suoriksi jaloillenne, ettei rampa eksyisi tieltä, vaan pikemminkin parantuisi.
Hebrews 12:13 And make straight paths for your feet, lest that which is lame be turned out of the way; but let it rather be healed.
Heprealaiskirje 12:14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä kukaan ei ole näkevä Herraa.
Hebrews 12:14 Follow peace with all men, and holiness, without which no man shall see the Lord:
Heprealaiskirje 12:15 Pitäkää silmällä, ettei kukaan jäisi paitsi Jumalan armosta, ettei mikään katkeruuden juuri kasvaisi ja aiheuttaisi teille vaikeuksia ja monet sen kautta saastuisi,
Hebrews 12:15 Looking diligently lest any man fail of the grace of God; lest any root of bitterness springing up trouble you, and thereby many be defiled;
Heprealaiskirje 12:16 Ettei kukaan olisi haureellinen tai epäpyhä niin kuin Esau, joka yhdestä ruokapalasta myi esikoisoikeutensa.
Hebrews 12:16 Lest there be any fornicator, or profane person, as Esau, who for one morsel of meat sold his birthright.
Heprealaiskirje 12:17 Sillä te tiedätte, kuinka hän myöhemmin, kun hän olisi perinyt siunauksen, hylättiin; sillä hän ei löytänyt katumuksen sijaa, vaikka hän sitä kyynelin etsi.
Hebrews 12:17 For you know how that afterward, when he would have inherited the blessing, he was rejected: for he found no place of repentance, though he sought it carefully with tears.
Heprealaiskirje 12:18 Sillä te ette ole tulleet kosketettavalle vuorelle, tulessa palavalle, ette synkeydelle, pimeydelle ja myrskylle,
Hebrews 12:18 For you are not come to the mount that might be touched, and that burned with fire, nor to blackness, and darkness, and tempest,
Heprealaiskirje 12:19 Ja pasunan äänen ja sanojen äänen; ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei sanaa enää heille puhuttaisi,
Hebrews 12:19 And the sound of a trumpet, and the voice of words; which voice they that heard entreated that the word should not be spoken to them any more:
Heprealaiskirje 12:20 (Sillä he eivät kestäneet sitä, mitä oli käsketty: Jos eläin koskettaa vuorta, se kivitetään tai lävistetään nuolella.
Hebrews 12:20 (For they could not endure that which was commanded, And if so much as a beast touch the mountain, it shall be stoned, or thrust through with a dart:
Heprealaiskirje 12:21 Ja näky oli niin kauhistuttava, että Mooses sanoi: Minä pelkään suuresti ja vapisen.
Hebrews 12:21 And so terrible was the sight, that Moses said, I exceedingly fear and quake:)
Heprealaiskirje 12:22 Vaan te olette tulleet Siionin vuoren luo ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin, ja kymmenien enkelien joukon luo,
Hebrews 12:22 But you are come to mount Sion, and to the city of the living God, the heavenly Jerusalem, and to an innumerable company of angels,
Heprealaiskirje 12:23 taivaassa kirjoitettujen esikoisten seurakunnalle ja koko yhteisölle, ja Jumalalle, kaikkien tuomarille, ja täydellisiksi tulleiden vanhurskaiden hengille,
Hebrews 12:23 To the general assembly and church of the firstborn, which are written in heaven, and to God the Judge of all, and to the spirits of just men made perfect,
Heprealaiskirje 12:24 Ja uuden liiton välimiehelle Jeesukselle, ja pirskotusverelle, joka puhuu parempia asioita kuin Aabelin veri.
Hebrews 12:24 And to Jesus the mediator of the new covenant, and to the blood of sprinkling, that speaks better things that that of Abel.
Heprealaiskirje 12:25 Katsokaa, ettette torju häntä, joka puhuu. Sillä jos ne, jotka torjuivat hänet, joka maan päällä puhui, eivät päässeet pakoon, paljon vähemmän me pääsemme pakoon, jos käännymme pois hänestä, joka puhuu taivaasta.
Hebrews 12:25 See that you refuse not him that speaks. For if they escaped not who refused him that spoke on earth, much more shall not we escape, if we turn away from him that speaks from heaven:
Heprealaiskirje 12:26 Jonka ääni silloin järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: Vielä kerran minä järkytän, en ainoastaan maan, vaan myös taivaan.
Hebrews 12:26 Whose voice then shook the earth: but now he has promised, saying, Yet once more I shake not the earth only, but also heaven.
Heprealaiskirje 12:27 Ja tämä sana vielä kerran tarkoittaa sen järkkyvän poistamista, mikä on luotu, että se, mikä ei järky, pysyisi.
Hebrews 12:27 And this word, Yet once more, signifies the removing of those things that are shaken, as of things that are made, that those things which cannot be shaken may remain.
Heprealaiskirje 12:28 Koska me saamme valtakunnan, jota ei voida järkyttää, olkaamme armollisia, jonka kautta voimme palvella Jumalaa hänen otollisesti kunnioittavasti ja pelokkaasti,
Hebrews 12:28 Why we receiving a kingdom which cannot be moved, let us have grace, whereby we may serve God acceptably with reverence and godly fear:
Heprealaiskirje 12:29 Sillä meidän Jumalamme on kuluttava tuli.
Hebrews 12:29 For our God is a consuming fire.
Heprealaiskirje 13:1 Veljellinen rakkaus jatkukoon.
Hebrews 13:1 Let brotherly love continue.
Heprealaiskirje 13:2 Älkää unohtako vieraiden vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat tietämättään enkeleitäkin vieraanvaraisina pitäneet.
Hebrews 13:2 Be not forgetful to entertain strangers: for thereby some have entertained angels unawares.
Heprealaiskirje 13:3 Muistakaa kahleissa olevia, niin kuin te olisitte heidän kanssaan kahleissa, ja niitä, jotka kärsivät, niin kuin te itsekin olette ruumiissa.
Hebrews 13:3 Remember them that are in bonds, as bound with them; and them which suffer adversity, as being yourselves also in the body.
Heprealaiskirje 13:4 Avioliitto pidettäköön kunniallisena kaikkien kesken ja aviovuode saastuttamattomana; mutta haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.
Hebrews 13:4 Marriage is honorable in all, and the bed undefiled: but fornicators and adulterers God will judge.
Heprealaiskirje 13:5 Olkoon elämänne vailla ahneutta, tyytykää siihen, mitä teillä on. Sillä hän on sanonut: Minä en jätä sinua enkä hylkää sinua.
Hebrews 13:5 Let your conversation be without covetousness; and be content with such things as you have: for he has said, I will never leave you, nor forsake you.
Heprealaiskirje 13:6 Jotta voisimme rohkeasti sanoa: Herra on minun auttajani, en minä pelkää! Mitä ihminen minulle tekisi?
Hebrews 13:6 So that we may boldly say, The Lord is my helper, and I will not fear what man shall do to me.
Heprealaiskirje 13:7 Muistakaa teitä johtavia, jotka ovat teille Jumalan sanaa puhuneet; seuratkaa heidän uskoaan ja pitäkää mielessänne heidän vaelluksensa loppu.
Hebrews 13:7 Remember them which have the rule over you, who have spoken to you the word of God: whose faith follow, considering the end of their conversation.
Heprealaiskirje 13:8 Jeesus Kristus sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.
Hebrews 13:8 Jesus Christ the same yesterday, and to day, and for ever.
Heprealaiskirje 13:9 Älkää antako vieraiden oppien ja asioiden itseänne vietellä. Sillä hyvä on, että sydän vahvistuu armossa, ei ruoissa, joista ei ole ollut hyötyä niille, jotka ovat niissä eläneet.
Hebrews 13:9 Be not carried about with divers and strange doctrines. For it is a good thing that the heart be established with grace; not with meats, which have not profited them that have been occupied therein.
Heprealaiskirje 13:10 Meillä on alttari, josta ei ole oikeutta syödä niillä, jotka palvelevat tabernaakkelissa.
Hebrews 13:10 We have an altar, whereof they have no right to eat which serve the tabernacle.
Heprealaiskirje 13:11 Sillä niiden eläinten ruumiit, joiden veren ylimmäinen pappi tuo pyhäkköön syntien uhriksi, poltetaan leirin ulkopuolella.
Hebrews 13:11 For the bodies of those beasts, whose blood is brought into the sanctuary by the high priest for sin, are burned without the camp.
Heprealaiskirje 13:12 Miksi myös Jeesus, pyhittääkseen kansan omalla verellään, kärsi portin ulkopuolella.
Hebrews 13:12 Why Jesus also, that he might sanctify the people with his own blood, suffered without the gate.
Heprealaiskirje 13:13 Menkäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle ja kantakaamme hänen häpeätään.
Hebrews 13:13 Let us go forth therefore to him without the camp, bearing his reproach.
Heprealaiskirje 13:14 Sillä meillä ei ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me etsimme tulevaa.
Hebrews 13:14 For here have we no continuing city, but we seek one to come.
Heprealaiskirje 13:15 Uhratkaamme siis hänen kauttaan Jumalalle alati kiitosuhria, se on huultemme hedelmää, jotka ylistävät hänen nimeään.
Hebrews 13:15 By him therefore let us offer the sacrifice of praise to God continually, that is, the fruit of our lips giving thanks to his name.
Heprealaiskirje 13:16 Mutta älä unohda tehdä hyvää ja jakaa, sillä sellaisiin uhreihin Jumala on mielistynyt.
Hebrews 13:16 But to do good and to communicate forget not: for with such sacrifices God is well pleased.
Heprealaiskirje 13:17 Totelkaa johtajianne ja antautukaa heille, sillä he valvovat teidän sielujanne, niinkuin ne, joiden on tehtävä tili, että he tekisivät sen ilolla eikä murheella, sillä se on teille hyödytöntä.
Hebrews 13:17 Obey them that have the rule over you, and submit yourselves: for they watch for your souls, as they that must give account, that they may do it with joy, and not with grief: for that is unprofitable for you.
Heprealaiskirje 13:18 Rukoilkaa meidän puolestamme, sillä me luotamme siihen, että meillä on hyvä omatunto ja että kaikessa tahdomme elää rehellisesti.
Hebrews 13:18 Pray for us: for we trust we have a good conscience, in all things willing to live honestly.
Heprealaiskirje 13:19 Mutta sitäkin hartaammin pyydän teitä tekemään tämän, jotta minut pikemmin palautettaisiin teille.
Hebrews 13:19 But I beseech you the rather to do this, that I may be restored to you the sooner.
Heprealaiskirje 13:20 Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista herättänyt meidän Herramme Jeesuksen, tuon suuren lammasten paimenen, iankaikkisen liiton veren kautta,
Hebrews 13:20 Now the God of peace, that brought again from the dead our Lord Jesus, that great shepherd of the sheep, through the blood of the everlasting covenant,
Heprealaiskirje 13:21 tehköön teidät kyvykkäiksi kaikessa hyvässä työssä, tekemään hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sitä, mikä on hänelle mieluista Jeesuksen Kristuksen kautta, jolle olkoon kunnia aina ja iankaikkisesti. Aamen.
Hebrews 13:21 Make you perfect in every good work to do his will, working in you that which is well pleasing in his sight, through Jesus Christ; to whom be glory for ever and ever. Amen.
Heprealaiskirje 13:22 Ja minä pyydän teitä, veljet, kärsimään tämän kehotuksen sanan; sillä olen kirjoittanut teille lyhyen kirjeen.
Hebrews 13:22 And I beseech you, brothers, suffer the word of exhortation: for I have written a letter to you in few words.
Heprealaiskirje 13:23 Tiedättehän, että veljemme Timoteus on päässyt vapaaksi; jos hän pian tulee, minä saan teidät nähdä hänen kanssaan.
Hebrews 13:23 Know you that our brother Timothy is set at liberty; with whom, if he come shortly, I will see you.
Heprealaiskirje 13:24 Tervehdys kaikille johtajillenne ja kaikille pyhille. Tervehdyksen lähettävät teille Italian asukkaat.
Hebrews 13:24 Salute all them that have the rule over you, and all the saints. They of Italy salute you.
Heprealaiskirje 13:25 Armo olkoon teidän kaikkien kanssa. Aamen.
Hebrews 13:25 Grace be with you all. Amen.
Jaakobin kirje 1:1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajallaan asuvalle sukukunnalle.
James 1:1 James, a servant of God and of the Lord Jesus Christ, to the twelve tribes which are scattered abroad, greeting.
Jaakobin kirje 1:2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun lankeatte moninaisiin kiusauksiin;
James 1:2 My brothers, count it all joy when you fall into divers temptations;
Jaakobin kirje 1:3 Tietäen tämän, että uskonne koetteleminen saa aikaan kärsivällisyyttä.
James 1:3 Knowing this, that the trying of your faith works patience.
Jaakobin kirje 1:4 Mutta antakaa kärsivällisyyden tehdä täydellinen työnsä, että olisitte täydelliset ja eheät, ettekä missään puutu mitään.
James 1:4 But let patience have her perfect work, that you may be perfect and entire, wanting nothing.
Jaakobin kirje 1:5 Jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta, joka antaa kaikille auliisti eikä soimaa, niin se hänelle annetaan.
James 1:5 If any of you lack wisdom, let him ask of God, that gives to all men liberally, and upbraides not; and it shall be given him.
Jaakobin kirje 1:6 Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Sillä joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa ja heittelee.
James 1:6 But let him ask in faith, nothing wavering. For he that wavers is like a wave of the sea driven with the wind and tossed.
Jaakobin kirje 1:7 Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa.
James 1:7 For let not that man think that he shall receive any thing of the Lord.
Jaakobin kirje 1:8 Kaksimielinen mies on epävakaa kaikilla teillään.
James 1:8 A double minded man is unstable in all his ways.
Jaakobin kirje 1:9 Iloitkoon alhainen veli siitä, että hänet on korotettu,
James 1:9 Let the brother of low degree rejoice in that he is exalted:
Jaakobin kirje 1:10 Mutta rikas siinä, että hänet on tehty alhaiseksi, sillä hän katoaa niin kuin ruohon kukka.
James 1:10 But the rich, in that he is made low: because as the flower of the grass he shall pass away.
Jaakobin kirje 1:11 Sillä aurinko nousee polttavana helteenä, ja tuskin se kuivuttaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon kauneus katoaa; niin myös rikkaan pitää kuihtuman teillään.
James 1:11 For the sun is no sooner risen with a burning heat, but it wither the grass, and the flower thereof falls, and the grace of the fashion of it perishes: so also shall the rich man fade away in his ways.
Jaakobin kirje 1:12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, hän on saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat.
James 1:12 Blessed is the man that endures temptation: for when he is tried, he shall receive the crown of life, which the Lord has promised to them that love him.
Jaakobin kirje 1:13 Älköön kukaan kiusauksessa ollessaan sanoko: Jumala kiusaa minua. Sillä Jumalaa ei voida kiusata pahalla, eikä hän itse kiusaa ketään.
James 1:13 Let no man say when he is tempted, I am tempted of God: for God cannot be tempted with evil, neither tempts he any man:
Jaakobin kirje 1:14 Mutta jokainen tulee kiusatuksi, kun hänen oma himonsa vetää ja houkuttelee häntä.
James 1:14 But every man is tempted, when he is drawn away of his own lust, and enticed.
Jaakobin kirje 1:15 Sitten, kun himo on tullut raskaaksi, se synnyttää synnin, ja kun synti on täytetty, se synnyttää kuoleman.
James 1:15 Then when lust has conceived, it brings forth sin: and sin, when it is finished, brings forth death.
Jaakobin kirje 1:16 Älkää erehtykö, rakkaat veljeni.
James 1:16 Do not err, my beloved brothers.
Jaakobin kirje 1:17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valojen Isältä, jonka luona ei ole horjuvuutta eikä varjoa.
James 1:17 Every good gift and every perfect gift is from above, and comes down from the Father of lights, with whom is no fickleness, neither shadow of turning.
Jaakobin kirje 1:18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, että me olisimme hänen luotujensa esikoiset.
James 1:18 Of his own will begat he us with the word of truth, that we should be a kind of first fruits of his creatures.
Jaakobin kirje 1:19 Rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihastumaan.
James 1:19 Why, my beloved brothers, let every man be swift to hear, slow to speak, slow to wrath:
Jaakobin kirje 1:20 Sillä miehen viha ei tee Jumalan vanhurskautta.
James 1:20 For the wrath of man works not the righteousness of God.
Jaakobin kirje 1:21 Miksi siis pankaat pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja otatte hiljaisuudessa vastaan istutetun sanan, joka voi pelastaa teidän sielunne?
James 1:21 Why lay apart all filthiness and superfluity of naughtiness, and receive with meekness the engrafted word, which is able to save your souls.
Jaakobin kirje 1:22 Olkaa sanan tekijöitä, älkääkä ainoastaan sen kuulijoita, pettäen itseänne.
James 1:22 But be you doers of the word, and not hearers only, deceiving your own selves.
Jaakobin kirje 1:23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee luonnollisia kasvojaan peilissä.
James 1:23 For if any be a hearer of the word, and not a doer, he is like to a man beholding his natural face in a glass:
Jaakobin kirje 1:24 Sillä hän katsoo itseään ja menee tiehensä ja unohtaa heti, millainen mies hän oli.
James 1:24 For he beholds himself, and goes his way, and straightway forgets what manner of man he was.
Jaakobin kirje 1:25 Mutta joka katsoo vapauden täydelliseen lakiin ja pysyy siinä, eikä ole unohtava kuulija, vaan työn tekijä, hän on oleva autuas teossaan.
James 1:25 But whoever looks into the perfect law of liberty, and continues therein, he being not a forgetful hearer, but a doer of the work, this man shall be blessed in his deed.
Jaakobin kirje 1:26 Jos joku teistä näyttää olevan jumalanpalveluksessa, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää oman sydämensä, hänen jumalanpalveluksensa on turhaa.
James 1:26 If any man among you seem to be religious, and bridles not his tongue, but deceives his own heart, this man’s religion is vain.
Jaakobin kirje 1:27 Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän edessä on pitää huolta orvoista ja leskistä heidän ahdingossaan ja varjella itsensä maailman saastutukselta.
James 1:27 Pure religion and undefiled before God and the Father is this, To visit the fatherless and widows in their affliction, and to keep himself unspotted from the world.
Jaakobin kirje 2:1 Veljeni, älkää olko uskossa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen, kirkkauden Herraan, niin että se tekee teistä henkilöitä katsovia.
James 2:1 My brothers, have not the faith of our Lord Jesus Christ, the Lord of glory, with respect of persons.
Jaakobin kirje 2:2 Sillä jos teidän kokoukseenne tulee mies, jolla on kultasormus ja joka on pukeutunut hienoihin vaatteisiin, ja sisään tulee myös köyhä mies, joka on pukeutunut alastomiin vaatteisiin,
James 2:2 For if there come to your assembly a man with a gold ring, in goodly apparel, and there come in also a poor man in vile raiment;
Jaakobin kirje 2:3 Ja te katsotte sitä, joka pukeutuu hienoihin vaatteisiin, ja sanotte hänelle: 'Istu tähän hyvään paikkaan', ja köyhälle: 'Seiso sinä tuossa', tahi: 'Istu tähän jalkojeni alle'.
James 2:3 And you have respect to him that wears the gay clothing, and say to him, Sit you here in a good place; and say to the poor, Stand you there, or sit here under my footstool:
Jaakobin kirje 2:4 Ettekö siis ole puolueellisia ja tulleet pahojen ajatusten tuomariksi?
James 2:4 Are you not then partial in yourselves, and are become judges of evil thoughts?
Jaakobin kirje 2:5 Kuulkaa, rakkaat veljeni! Eikö Jumala ole valinnut tämän maailman köyhiä, uskossa rikkaita ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?
James 2:5 Listen, my beloved brothers, Has not God chosen the poor of this world rich in faith, and heirs of the kingdom which he has promised to them that love him?
Jaakobin kirje 2:6 Mutta te olette halveksineet köyhiä. Eivätkö rikkaat sorra teitä ja vedä teitä tuomarinistuinten eteen?
James 2:6 But you have despised the poor. Do not rich men oppress you, and draw you before the judgment seats?
Jaakobin kirje 2:7 Eivätkö he pilkkaa sitä jaloa nimeä, jolla teidät on otettu?
James 2:7 Do not they blaspheme that worthy name by the which you are called?
Jaakobin kirje 2:8 Jos te täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, teette hyvin.
James 2:8 If you fulfill the royal law according to the scripture, You shall love your neighbor as yourself, you do well:
Jaakobin kirje 2:9 Mutta jos teillä on henkilökohtainen suhde, teette syntiä ja laki tuomitsee teidät lainrikkojiksi.
James 2:9 But if you have respect to persons, you commit sin, and are convinced of the law as transgressors.
Jaakobin kirje 2:10 Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikkiin.
James 2:10 For whoever shall keep the whole law, and yet offend in one point, he is guilty of all.
Jaakobin kirje 2:11 Sillä joka sanoi: Älä tee aviorikosta, sanoi myös: Älä tapa. Mutta jos et tee aviorikosta, mutta tapat, olet lainrikkoja.
James 2:11 For he that said, Do not commit adultery, said also, Do not kill. Now if you commit no adultery, yet if you kill, you are become a transgressor of the law.
Jaakobin kirje 2:12 Näin puhukaa ja niin tehkää, niin kuin ne, jotka vapauden lain mukaan tuomitaan.
James 2:12 So speak you, and so do, as they that shall be judged by the law of liberty.
Jaakobin kirje 2:13 Sillä tuomio on armoton sille, joka ei ole osoittanut armoa; ja armo iloitsee tuomiosta.
James 2:13 For he shall have judgment without mercy, that has showed no mercy; and mercy rejoices against judgment.
Jaakobin kirje 2:14 Mitä hyötyä siitä on, veljeni, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Voiko usko pelastaa hänet?
James 2:14 What does it profit, my brothers, though a man say he has faith, and have not works? can faith save him?
Jaakobin kirje 2:15 Jos veli tai sisar on alaston ja vailla jokapäiväistä ruokaa,
James 2:15 If a brother or sister be naked, and destitute of daily food,
Jaakobin kirje 2:16 Ja joku teistä sanoo heille: Menkää rauhassa, lämmittäkää itseänne ja ravitkaa itsenne; mutta ette anna heille sitä, mitä ruumis tarvitsee; mitä hyötyä siitä on?
James 2:16 And one of you say to them, Depart in peace, be you warmed and filled; notwithstanding you give them not those things which are needful to the body; what does it profit?
Jaakobin kirje 2:17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
James 2:17 Even so faith, if it has not works, is dead, being alone.
Jaakobin kirje 2:18 Niin, joku saattaa sanoa: Sinulla on usko ja minulla on tekoja. Näytä minulle uskosi ilman tekojasi, niin minä näytän sinulle uskoni teoillani.
James 2:18 Yes, a man may say, You have faith, and I have works: show me your faith without your works, and I will show you my faith by my works.
Jaakobin kirje 2:19 Sinä uskot, että on yksi Jumala; teet oikein; myös riivaajat uskovat ja vapisevat.
James 2:19 You believe that there is one God; you do well: the devils also believe, and tremble.
Jaakobin kirje 2:20 Mutta tiedätkö sinä turhamainen ihminen, että usko ilman tekoja on kuollut?
James 2:20 But will you know, O vain man, that faith without works is dead?
Jaakobin kirje 2:21 Eikö Abraham, meidän isämme, vanhurskautettu tekojensa perusteella, kun hän vei poikansa Iisakin alttarille?
James 2:21 Was not Abraham our father justified by works, when he had offered Isaac his son on the altar?
Jaakobin kirje 2:22 Näetkö, kuinka usko vaikutti hänen tekojensa kanssa, ja tekojen kautta usko tuli täydelliseksi?
James 2:22 See you how faith worked with his works, and by works was faith made perfect?
Jaakobin kirje 2:23 Ja Raamatun kohta kävi toteen: Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, ja häntä kutsuttiin Jumalan ystäväksi.
James 2:23 And the scripture was fulfilled which said, Abraham believed God, and it was imputed to him for righteousness: and he was called the Friend of God.
Jaakobin kirje 2:24 Näet siis, kuinka ihminen vanhurskautetaan tekojensa kautta, eikä ainoastaan uskon kautta.
James 2:24 You see then how that by works a man is justified, and not by faith only.
Jaakobin kirje 2:25 Eikö samoin portto Rahabkin vanhurskautettu tekojensa kautta, kun hän oli ottanut sanansaattajat vastaan ja lähettänyt heidät toista tietä matkaan?
James 2:25 Likewise also was not Rahab the harlot justified by works, when she had received the messengers, and had sent them out another way?
Jaakobin kirje 2:26 Sillä niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.
James 2:26 For as the body without the spirit is dead, so faith without works is dead also.
Jaakobin kirje 3:1 Veljeni, älköön monet olko opettajiksi, tietäen, että me saamme sitä kovemman tuomion.
James 3:1 My brothers, be not many masters, knowing that we shall receive the greater condemnation.
Jaakobin kirje 3:2 Sillä monessa asiassa me kaikki rikomme. Jos joku ei puheessa riko, hän on täydellinen mies ja kykenee myös hillitsemään koko ruumiinsa.
James 3:2 For in many things we offend all. If any man offend not in word, the same is a perfect man, and able also to bridle the whole body.
Jaakobin kirje 3:3 Katso, me panemme suitsia hevosten suuhun, jotta ne tottelisivat meitä; ja me käännämme koko niiden ruumiin ympäri.
James 3:3 Behold, we put bits in the horses’ mouths, that they may obey us; and we turn about their whole body.
Jaakobin kirje 3:4 Katsokaa myös laivoja, jotka, vaikka ne ovat niin suuria ja rajujen tuulien ajamia, kuitenkin käännetään niitä hyvin pienellä peräsimellä, minne kuvernööri haluaa.
James 3:4 Behold also the ships, which though they be so great, and are driven of fierce winds, yet are they turned about with a very small helm, wherever the governor wants.
Jaakobin kirje 3:5 Niin kielikin on pieni jäsen ja kerskuu suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli sytyttää suuren asian!
James 3:5 Even so the tongue is a little member, and boasts great things. Behold, how great a matter a little fire kindles!
Jaakobin kirje 3:6 Ja kieli on tuli, laittomuuden maailma; niin on kieli meidän jäsenten joukossa, että se saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämänkulun, ja se on helvetin sytyttämä.
James 3:6 And the tongue is a fire, a world of iniquity: so is the tongue among our members, that it defiles the whole body, and sets on fire the course of nature; and it is set on fire of hell.
Jaakobin kirje 3:7 Sillä kaikki pedot ja linnut ja käärmeet ja meressä elävät ovat kesytettyjä ja ovatkin ihmisten kesyttämiä.
James 3:7 For every kind of beasts, and of birds, and of serpents, and of things in the sea, is tamed, and has been tamed of mankind:
Jaakobin kirje 3:8 Mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on kuriton pahuus, täynnä tappavaa myrkkyä.
James 3:8 But the tongue can no man tame; it is an unruly evil, full of deadly poison.
Jaakobin kirje 3:9 Sillä me ylistämme Jumalaa, Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, jotka ovat luotuja Jumalan kaltaisiksi.
James 3:9 Therewith bless we God, even the Father; and therewith curse we men, which are made after the similitude of God.
Jaakobin kirje 3:10 Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Veljeni, näin ei saa olla.
James 3:10 Out of the same mouth proceeds blessing and cursing. My brothers, these things ought not so to be.
Jaakobin kirje 3:11 Lähteekö lähde samasta paikasta makeaa ja karvasta vettä?
James 3:11 Does a fountain send forth at the same place sweet water and bitter?
Jaakobin kirje 3:12 Voiko viikunapuu, veljeni, tuottaa öljymarjoja tai viiniköynnös viikunoita? Eikö mikään lähde voi tuottaa sekä suolaista että raikasta vettä?
James 3:12 Can the fig tree, my brothers, bear olive berries? either a vine, figs? so can no fountain both yield salt water and fresh.
Jaakobin kirje 3:13 Kuka teistä on viisas ja tietävä? Hän tuokoon esiin tekonsa hyvällä elämäntavalla ja viisaalla sävyisyydellä.
James 3:13 Who is a wise man and endued with knowledge among you? let him show out of a good conversation his works with meekness of wisdom.
Jaakobin kirje 3:14 Mutta jos teillä on katkeraa kateutta ja riitaa sydämessänne, niin älkää ylpeilkö älkääkä valehdelko totuutta vastaan.
James 3:14 But if you have bitter envying and strife in your hearts, glory not, and lie not against the truth.
Jaakobin kirje 3:15 Tämä viisaus ei tule ylhäältä, vaan on maallista, aistillista, perkeleellistä.
James 3:15 This wisdom descends not from above, but is earthly, sensual, devilish.
Jaakobin kirje 3:16 Sillä missä on kateutta ja riitaa, siellä on epäjärjestystä ja kaikkea pahaa.
James 3:16 For where envying and strife is, there is confusion and every evil work.
Jaakobin kirje 3:17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdasta, sitten rauhaisaa, lempeää, taipuisa rukoilemaan, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei ole puolueellinen eikä teeskentelevä.
James 3:17 But the wisdom that is from above is first pure, then peaceable, gentle, and easy to be entreated, full of mercy and good fruits, without partiality, and without hypocrisy.
Jaakobin kirje 3:18 Ja vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa niiden keskuudessa, jotka rauhaa tekevät.
James 3:18 And the fruit of righteousness is sown in peace of them that make peace.
Jaakobin kirje 4:1 Mistä sodat ja riidat teidän keskuudessanne tulevat? Eivätkö ne sieltä, teidän himoistanne, jotka sotivat teidän jäsenissänne?
James 4:1 From where come wars and fights among you? come they not hence, even of your lusts that war in your members?
Jaakobin kirje 4:2 Te himoitsette, mutta teillä ei ole: te tapatte ja haluatte, mutta ette voi saada: te taistelette ja sotette, mutta teillä ei ole, koska ette pyydä.
James 4:2 You lust, and have not: you kill, and desire to have, and cannot obtain: you fight and war, yet you have not, because you ask not.
Jaakobin kirje 4:3 Te pyydätte, ettekä saa, koska pyydätte väärin, kuluttaaksenne sen himoissanne.
James 4:3 You ask, and receive not, because you ask amiss, that you may consume it on your lusts.
Jaakobin kirje 4:4 Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, se on Jumalan vihollinen.
James 4:4 You adulterers and adulteresses, know you not that the friendship of the world is enmity with God? whoever therefore will be a friend of the world is the enemy of God.
Jaakobin kirje 4:5 Luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: Kateuteen himoitsee meissä asuva henki?
James 4:5 Do you think that the scripture said in vain, The spirit that dwells in us lusts to envy?
Jaakobin kirje 4:6 Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Siksi hän sanoi: Jumala vastustaa ylpeitä, mutta antaa armon nöyrille.
James 4:6 But he gives more grace. Why he said, God resists the proud, but gives grace to the humble.
Jaakobin kirje 4:7 Olkaa siis alamaiset Jumalalle. Vastustakaa Paholaista, niin hän pakenee teistä.
James 4:7 Submit yourselves therefore to God. Resist the devil, and he will flee from you.
Jaakobin kirje 4:8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja puhdistakaa sydämenne, te kaksimieliset.
James 4:8 Draw near to God, and he will draw near to you. Cleanse your hands, you sinners; and purify your hearts, you double minded.
Jaakobin kirje 4:9 Murheenne, murehtikaa ja itkekää; teidän naurunne muuttukoon suruksi ja ilonne tuskaksi.
James 4:9 Be afflicted, and mourn, and weep: let your laughter be turned to mourning, and your joy to heaviness.
Jaakobin kirje 4:10 Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.
James 4:10 Humble yourselves in the sight of the Lord, and he shall lift you up.
Jaakobin kirje 4:11 Älkää puhuko pahaa toisistanne, veljet. Joka puhuu pahaa veljestään ja tuomitsee veljensä, se puhuu pahaa lakia vastaan ja tuomitsee lain. Mutta jos sinä tuomitset lain, et ole lain noudattaja, vaan tuomari.
James 4:11 Speak not evil one of another, brothers. He that speaks evil of his brother, and judges his brother, speaks evil of the law, and judges the law: but if you judge the law, you are not a doer of the law, but a judge.
Jaakobin kirje 4:12 Yksi on lainsäätäjä, joka voi pelastaa ja tuhota: kuka sinä olet, joka tuomitset toista?
James 4:12 There is one lawgiver, who is able to save and to destroy: who are you that judge another?
Jaakobin kirje 4:13 Kuulkaa nyt te, jotka sanotte: 'Tänään tai huomenna me menemme siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden, ostamme ja myymme ja saamme voittoa'.
James 4:13 Go to now, you that say, To day or to morrow we will go into such a city, and continue there a year, and buy and sell, and get gain:
Jaakobin kirje 4:14 Ettehän tiedä, mitä huomenna tapahtuu. Mikä on teidän elämänne? Se on kuin usva, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu.
James 4:14 Whereas you know not what shall be on the morrow. For what is your life? It is even a vapor, that appears for a little time, and then vanishes away.
Jaakobin kirje 4:15 Sillä teidän pitäisi sanoa: 'Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tätä tai tuota.'
James 4:15 For that you ought to say, If the Lord will, we shall live, and do this, or that.
Jaakobin kirje 4:16 Mutta nyt te kerskutte ylpeilette; kaikki sellainen kerskailu on pahaa.
James 4:16 But now you rejoice in your boastings: all such rejoicing is evil.
Jaakobin kirje 4:17 Joka siis tietää tehdä hyvää, eikä tee, hänelle se on synti.
James 4:17 Therefore to him that knows to do good, and does it not, to him it is sin.
Jaakobin kirje 5:1 Kuulkaa nyt, te rikkaat, itkekää ja valittakaa sitä kurjuutta, joka teille on tuleva.
James 5:1 Go to now, you rich men, weep and howl for your miseries that shall come on you.
Jaakobin kirje 5:2 Teidän rikkautenne on turmeltunut ja vaatteenne koin syömät.
James 5:2 Your riches are corrupted, and your garments are moth-eaten.
Jaakobin kirje 5:3 Teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on todistaja teitä vastaan ja syö teidän lihastanne niin kuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisiä päiviä varten.
James 5:3 Your gold and silver is corroded; and the rust of them shall be a witness against you, and shall eat your flesh as it were fire. You have heaped treasure together for the last days.
Jaakobin kirje 5:4 Katso, teidän peltojenne pellonkorjuutyöläisten palkka, jonka te olette petoksella pidättäneet, huutaa; ja niiden valittajat, jotka ovat korjanneet pellonne, ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.
James 5:4 Behold, the hire of the laborers who have reaped down your fields, which is of you kept back by fraud, cries: and the cries of them which have reaped are entered into the ears of the Lord of sabaoth.
Jaakobin kirje 5:5 Te olette maan päällä eläneet hekumallisesti ja olleet irstaita, te olette ravinneet sydämiänne teurastuspäivänä.
James 5:5 You have lived in pleasure on the earth, and been wanton; you have nourished your hearts, as in a day of slaughter.
Jaakobin kirje 5:6 Te olette tuominneet ja tappaneet vanhurskaan, eikä hän ole tehnyt teille vastarintaa.
James 5:6 You have condemned and killed the just; and he does not resist you.
Jaakobin kirje 5:7 Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tulemukseen asti. Katso, maanviljelijä odottaa maan kallista hedelmää ja on kärsivällinen sen varalta, kunnes hän saa varhaisen ja myöhäisen sateen.
James 5:7 Be patient therefore, brothers, to the coming of the Lord. Behold, the farmer waits for the precious fruit of the earth, and has long patience for it, until he receive the early and latter rain.
Jaakobin kirje 5:8 Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämiänne, sillä Herran tulemus lähestyy.
James 5:8 Be you also patient; establish your hearts: for the coming of the Lord draws near.
Jaakobin kirje 5:9 Älkää nurisko, veljet, toisianne vastaan, ettei teitä tuomittaisi. Katso, tuomari seisoo oven edessä.
James 5:9 Grudge not one against another, brothers, lest you be condemned: behold, the judge stands before the door.
Jaakobin kirje 5:10 Ottakaa, veljeni, kärsivällisyyden ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä.
James 5:10 Take, my brothers, the prophets, who have spoken in the name of the Lord, for an example of suffering affliction, and of patience.
Jaakobin kirje 5:11 Katso, me ylistämme autuaiksi niitä, jotka kestävät. Te olette kuulleet Jobin kärsivällisyydestä ja nähneet Herran lopun; että Herra on hyvin laupias ja laupias.
James 5:11 Behold, we count them happy which endure. You have heard of the patience of Job, and have seen the end of the Lord; that the Lord is very pitiful, and of tender mercy.
Jaakobin kirje 5:12 Mutta ennen kaikkea, veljeni, älkää vannoko, älkää taivaan älkääkä maan kautta älkääkä minkään muun valalla. Vaan olkoon teidän kyllä kyllä ja ei ei, ettette joutuisi tuomioon.
James 5:12 But above all things, my brothers, swear not, neither by heaven, neither by the earth, neither by any other oath: but let your yes be yes; and your no, no; lest you fall into condemnation.
Jaakobin kirje 5:13 Jos joku teistä on ahdistettu? Hän rukoilkoon. Jos joku on iloinen? Hän veisaakoon psalmeja.
James 5:13 Is any among you afflicted? let him pray. Is any merry? let him sing psalms.
Jaakobin kirje 5:14 Jos joku teistä on sairas, kutsukoon hän tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen puolestaan voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
James 5:14 Is any sick among you? let him call for the elders of the church; and let them pray over him, anointing him with oil in the name of the Lord:
Jaakobin kirje 5:15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra nostaa hänet ylös; ja jos hän on syntejä tehnyt, ne annetaan hänelle anteeksi.
James 5:15 And the prayer of faith shall save the sick, and the Lord shall raise him up; and if he have committed sins, they shall be forgiven him.
Jaakobin kirje 5:16 Tunnustakaa syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että parantuisitte. Vanhurskaan ihmisen harras rukous voi paljon.
James 5:16 Confess your faults one to another, and pray one for another, that you may be healed. The effectual fervent prayer of a righteous man avails much.
Jaakobin kirje 5:17 Elias oli mies, samanlaisten himojen vallassa kuin mekin, ja hän rukoili hartaasti, ettei sataisi. Eikä maan päälle satanut kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen.
James 5:17 Elias was a man subject to like passions as we are, and he prayed earnestly that it might not rain: and it rained not on the earth by the space of three years and six months.
Jaakobin kirje 5:18 Ja hän rukoili taas, ja taivas antoi sateen, ja maa kantoi hedelmänsä.
James 5:18 And he prayed again, and the heaven gave rain, and the earth brought forth her fruit.
Jaakobin kirje 5:19 Veljet, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku käännyttää hänet,
James 5:19 Brothers, if any of you do err from the truth, and one convert him;
Jaakobin kirje 5:20 Tietäköön hän, että joka käännyttää syntisen hänen eksymisestään, pelastaa sielun kuolemasta ja peittää syntien paljouden.
James 5:20 Let him know, that he which converts the sinner from the error of his way shall save a soul from death, and shall hide a multitude of sins.
1. Pietari 1:1 Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, Pontoksessa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa hajallaan oleville muukalaisille,
1 Peter 1:1 Peter, an apostle of Jesus Christ, to the strangers scattered throughout Pontus, Galatia, Cappadocia, Asia, and Bithynia,
1. Piet. 1:2 Isän Jumalan edeltätietämyksen mukaan Hengen pyhityksen kautta kuuliaisuuteen ja Jeesuksen Kristuksen veren pirskotukseen: Lisääntyköön teille armo ja rauha.
1 Peter 1:2 Elect according to the foreknowledge of God the Father, through sanctification of the Spirit, to obedience and sprinkling of the blood of Jesus Christ: Grace to you, and peace, be multiplied.
1. Pietari 1:3 Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on synnyttänyt meidät uudesti elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta kuolleista,
1 Peter 1:3 Blessed be the God and Father of our Lord Jesus Christ, which according to his abundant mercy has begotten us again to a lively hope by the resurrection of Jesus Christ from the dead,
1. Piet. 1:4 turmeltumattomaan, saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka on säilytettynä taivaissa teitä varten,
1 Peter 1:4 To an inheritance incorruptible, and undefiled, and that fades not away, reserved in heaven for you,
1. Piet. 1:5 Jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjelee pelastukseen, joka on valmis ilmestymään viimeisenä aikana.
1 Peter 1:5 Who are kept by the power of God through faith to salvation ready to be revealed in the last time.
1. Piet. 1:6 Jossa te suuresti iloitsette, vaikka nyt, jos se on tarpeen, hetken aikaa kärsittekin moninaisten kiusausten vuoksi,
1 Peter 1:6 Wherein you greatly rejoice, though now for a season, if need be, you are in heaviness through manifold temptations:
1. Piet. 1:7 Että teidän uskonne kestävyys, joka on paljon kallisarvoisempaa kuin katoava kulta, joka kuitenkin koetellaan tulessa, havaittaisiin kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä,
1 Peter 1:7 That the trial of your faith, being much more precious than of gold that perishes, though it be tried with fire, might be found to praise and honor and glory at the appearing of Jesus Christ:
1. Piet. 1:8 Häntä te rakastatte, vaikka ette ole nähneet; häneen te uskotte, vaikka ette nyt näe, ja riemuitsette sanoinkuvaamattomalla ja kirkastuneella ilolla.
1 Peter 1:8 Whom having not seen, you love; in whom, though now you see him not, yet believing, you rejoice with joy unspeakable and full of glory:
1. Piet. 1:9 ja saatte uskonne päämäärän, sielujenne pelastuksen.
1 Peter 1:9 Receiving the end of your faith, even the salvation of your souls.
1. Piet. 1:10 Tätä pelastusta ovat profeetat etsineet ja tutkineet, jotka ennustavat teille tulevasta armosta,
1 Peter 1:10 Of which salvation the prophets have inquired and searched diligently, who prophesied of the grace that should come to you:
1. Piet. 1:11 ja he tutkivat, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, todetessaan edeltäpäin Kristuksen kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kirkkaudesta.
1 Peter 1:11 Searching what, or what manner of time the Spirit of Christ which was in them did signify, when it testified beforehand the sufferings of Christ, and the glory that should follow.
1. Piet. 1:12 joille se ilmoitettiin, että eivät itseään, vaan meitä he palvelivat sillä, minkä teille nyt ilmoittavat ne, jotka ovat taivaasta lähetetyn Pyhän Hengen kautta teille evankeliumia julistaneet; siihen enkelitkin haluavat katsoa.
1 Peter 1:12 To whom it was revealed, that not to themselves, but to us they did minister the things, which are now reported to you by them that have preached the gospel to you with the Holy Ghost sent down from heaven; which things the angels desire to look into.
1. Piet. 1:13 Miksi siis vyöttäkää mielenne kupeet, olkaa raittiit ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä?
1 Peter 1:13 Why gird up the loins of your mind, be sober, and hope to the end for the grace that is to be brought to you at the revelation of Jesus Christ;
1. Piet. 1:14 Niin kuin kuuliaiset lapset, älkääkä muovautuko niiden himojen mukaan, joita teillä ennen, tietämättömyyden aikana, oli.
1 Peter 1:14 As obedient children, not fashioning yourselves according to the former lusts in your ignorance:
1. Piet. 1:15 Vaan niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on Pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikissa teoissanne;
1 Peter 1:15 But as he which has called you is holy, so be you holy in all manner of conversation;
1. Piet. 1:16 Sillä kirjoitettu on: Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.
1 Peter 1:16 Because it is written, Be you holy; for I am holy.
1. Piet. 1:17 Ja jos te huudatte avuksi Isää, joka tuomitsee jokaisen hänen tekojensa mukaan henkilöön katsomatta, niin vaeltakaa pelossa muukalaisenne aika.
1 Peter 1:17 And if you call on the Father, who without respect of persons judges according to every man’s work, pass the time of your sojourning here in fear:
1. Piet. 1:18 Sillä te tiedätte, ettette ole lunastettu katoavaisilla asioilla, kuten hopealla ja kullalla, turhasta, isiltänne perimästänne perinnöstä,
1 Peter 1:18 For as much as you know that you were not redeemed with corruptible things, as silver and gold, from your vain conversation received by tradition from your fathers;
1. Piet. 1:19 vaan Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
1 Peter 1:19 But with the precious blood of Christ, as of a lamb without blemish and without spot:
1. Piet. 1:20 Joka tosin oli edeltä määrätty jo ennen maailman perustamista, mutta on ilmoitettu näinä viimeisinä aikoina teitä varten,
1 Peter 1:20 Who truly was foreordained before the foundation of the world, but was manifest in these last times for you,
1. Piet. 1:21 Jotka hänen kauttaan uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, että teidän uskonne ja toivonne olisi Jumalassa.
1 Peter 1:21 Who by him do believe in God, that raised him up from the dead, and gave him glory; that your faith and hope might be in God.
1. Piet. 1:22 Koska olette Hengen kautta puhdistaneet sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljelliseen rakkauteen, niin rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,
1 Peter 1:22 Seeing you have purified your souls in obeying the truth through the Spirit to unfeigned love of the brothers, see that you love one another with a pure heart fervently:
1. Piet. 1:23 te olette syntyneet uudesti, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
1 Peter 1:23 Being born again, not of corruptible seed, but of incorruptible, by the word of God, which lives and stays for ever.
1. Piet. 1:24 Sillä kaikki liha on kuin ruoho ja kaikki ihmisen kunnia kuin ruohon kukka. Ruoho kuihtuu, ja sen kukka varisee pois.
1 Peter 1:24 For all flesh is as grass, and all the glory of man as the flower of grass. The grass wither, and the flower thereof falls away:
1. Piet. 1:25 Mutta Herran sana pysyy ikuisesti. Ja tämä on se sana, joka on teille julistettu evankeliumin kautta.
1 Peter 1:25 But the word of the Lord endures for ever. And this is the word which by the gospel is preached to you.
1. Pietari 2:1 Miksi pankaa pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,
1 Peter 2:1 Why laying aside all malice, and all guile, and hypocrisies, and envies, all evil speakings,
1. Pietari 2:2 Niin kuin vastasyntyneet lapset, halatkaa sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte,
1 Peter 2:2 As newborn babes, desire the sincere milk of the word, that you may grow thereby:
1. Pietari 2:3 Jos niin on, olette maistaneet, että Herra on armollinen.
1 Peter 2:3 If so be you have tasted that the Lord is gracious.
1. Pietari 2:4 Hänen luokseen tultiin niinkuin elävän kiven luo, joka tosin on ihmisten hylkäämä, mutta Jumalan valitsema, kallisarvoinen,
1 Peter 2:4 To whom coming, as to a living stone, disallowed indeed of men, but chosen of God, and precious,
1. Pietari 2:5 Ja teidänkin puolestanne rakentukaa elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle mieluisia Jeesuksen Kristuksen kautta.
1 Peter 2:5 You also, as lively stones, are built up a spiritual house, an holy priesthood, to offer up spiritual sacrifices, acceptable to God by Jesus Christ.
1. Pietari 2:6 Raamatussa sanotaan: Katso, minä asetan Siioniin valitun, kalliin kulmakiven, ja joka häneen uskoo, ei joudu häpeään.
1 Peter 2:6 Why also it is contained in the scripture, Behold, I lay in Sion a chief corner stone, elect, precious: and he that believes on him shall not be confounded.
1. Pietari 2:7 Teille, jotka uskotte, hän on siis kallisarvoinen, mutta tottelemattomille se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi,
1 Peter 2:7 To you therefore which believe he is precious: but to them which be disobedient, the stone which the builders disallowed, the same is made the head of the corner,
1. Pietari 2:8 ja kompastuksen kiveksi ja loukkauksen kallioksi niille, jotka kompastuvat sanaan, koska eivät tottele; ja siihen heidät on myös asetettu.
1 Peter 2:8 And a stone of stumbling, and a rock of offense, even to them which stumble at the word, being disobedient: whereunto also they were appointed.
1. Pietari 2:9 Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, omaisuuskansa, jotta julistaisitte hänen suuria tekojaan, joka on kutsunut teidät pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa,
1 Peter 2:9 But you are a chosen generation, a royal priesthood, an holy nation, a peculiar people; that you should show forth the praises of him who has called you out of darkness into his marvelous light;
1. Piet. 2:10 Jotka ennen ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa, jotka ette olleet armahdettuja, mutta nyt olette armahdetut.
1 Peter 2:10 Which in time past were not a people, but are now the people of God: which had not obtained mercy, but now have obtained mercy.
1. Piet. 2:11 Rakkaani, minä kehotan teitä kuin vieraita ja muukalaisia karttamaan lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan;
1 Peter 2:11 Dearly beloved, I beseech you as strangers and pilgrims, abstain from fleshly lusts, which war against the soul;
1. Piet. 2:12 Ja vaeltakaa rehellisesti pakanain keskuudessa, että he, siinä missä he puhuvat teitä pahantekijöinä, teidän hyvien tekojenne kautta, jotka he näkevät, kirkastaisivat Jumalaa etsikon päivänä.
1 Peter 2:12 Having your conversation honest among the Gentiles: that, whereas they speak against you as evildoers, they may by your good works, which they shall behold, glorify God in the day of visitation.
1. Piet. 2:13 Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle säädökselle Herran tähden, niin kuninkaalle, joka on ylin,
1 Peter 2:13 Submit yourselves to every ordinance of man for the Lord’s sake: whether it be to the king, as supreme;
1. Piet. 2:14 Tai käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt rankaisemaan pahantekijöitä ja kiittämään hyvin tekeviä.
1 Peter 2:14 Or to governors, as to them that are sent by him for the punishment of evildoers, and for the praise of them that do well.
1. Piet. 2:15 Sillä niin on Jumalan tahto, että te hyvää tehden tukahduttaisitte mielettömien ihmisten tietämättömyyden,
1 Peter 2:15 For so is the will of God, that with well doing you may put to silence the ignorance of foolish men:
1. Piet. 2:16 Vapaina, ei niinä, jotka käyttävät vapauttanne pahuuden verhona, vaan Jumalan palvelijoina.
1 Peter 2:16 As free, and not using your liberty for a cloak of maliciousness, but as the servants of God.
1. Piet. 2:17 Kunnioittakaa kaikkia. Rakastakaa veljiä. Pelätkää Jumalaa. Kunnioittakaa kuningasta.
1 Peter 2:17 Honor all men. Love the brotherhood. Fear God. Honor the king.
1. Piet. 2:18 Palvelijat, olkaa isännillenne alamaiset kaikella pelolla, ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan myös petollisille.
1 Peter 2:18 Servants, be subject to your masters with all fear; not only to the good and gentle, but also to the fraudulent.
1. Piet. 2:19 Sillä se on kiitettävää, jos ihminen omantunnon tähden Jumalan edessä kestää tuskaa, kärsien syyttömästi.
1 Peter 2:19 For this is thank worthy, if a man for conscience toward God endure grief, suffering wrongfully.
1. Piet. 2:20 Sillä mitä kunniaa siinä on, jos kestätte kärsivällisesti, kun teitä piestään virheidenne tähden? Mutta jos kestätte kärsivällisesti, kun teette hyvää ja kärsitte, se on Jumalalle otollista.
1 Peter 2:20 For what glory is it, if, when you be buffeted for your faults, you shall take it patiently? but if, when you do well, and suffer for it, you take it patiently, this is acceptable with God.
1. Piet. 2:21 Sillä siihen teidät on kutsuttukin, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne ja jätti teille esikuvan, että te seuraisitte hänen jälkiään,
1 Peter 2:21 For even hereunto were you called: because Christ also suffered for us, leaving us an example, that you should follow his steps:
1. Piet. 2:22 Joka ei syntiä tehnyt, jonka suussa ei petosta havaittu:
1 Peter 2:22 Who did no sin, neither was guile found in his mouth:
1. Piet. 2:23 Joka ei herjattuaan herjannut takaisin, kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa vanhurskaan tuomarin haltuun,
1 Peter 2:23 Who, when he was reviled, reviled not again; when he suffered, he threatened not; but committed himself to him that judges righteously:
1. Piet. 2:24 Joka itse kantoi meidän syntimme omassa ruumiissaan ristinpuuhun, että me, synneistä kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; jonka haavain kautta te olette paratut.
1 Peter 2:24 Who his own self bore our sins in his own body on the tree, that we, being dead to sins, should live to righteousness: by whose stripes you were healed.
1. Piet. 2:25 Sillä te olitte eksyksissä kuin lampaat, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.
1 Peter 2:25 For you were as sheep going astray; but are now returned to the Shepherd and Bishop of your souls.
1. Pietari 3:1 Samoin te vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka eivät tottele sanaa, vaimojen käytöksellä voitettaisiin ilman sanaa.
1 Peter 3:1 Likewise, you wives, be in subjection to your own husbands; that, if any obey not the word, they also may without the word be won by the conversation of the wives;
1. Pietari 3:2 Samalla kun he katselevat siveellistä keskusteluanne pelon kera.
1 Peter 3:2 While they behold your chaste conversation coupled with fear.
1. Pietari 3:3 Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista hiusten palmikoimista, kullan käyttämistä tai vaatteiden yllepanoa,
1 Peter 3:3 Whose adorning let it not be that outward adorning of plaiting the hair, and of wearing of gold, or of putting on of apparel;
1. Pietari 3:4 Vaan olkoon se sydämen kätketty ihminen, katoamaton, hiljaisen ja lempeän hengen kaunistus, joka on Jumalan silmissä kallisarvoinen.
1 Peter 3:4 But let it be the hidden man of the heart, in that which is not corruptible, even the ornament of a meek and quiet spirit, which is in the sight of God of great price.
1. Pietari 3:5 Sillä näin myös muinoin pyhät naiset, jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä ja olivat alamaisia omille miehilleen,
1 Peter 3:5 For after this manner in the old time the holy women also, who trusted in God, adorned themselves, being in subjection to their own husbands:
1. Pietari 3:6 Niinkuin Saara totteli Abrahamia ja kutsui häntä herrakseen; hänen tyttärikseen te olette tulleet, jos teette hyvää ettekä pelkää mitään.
1 Peter 3:6 Even as Sara obeyed Abraham, calling him lord: whose daughters you are, as long as you do well, and are not afraid with any amazement.
1. Pietari 3:7 Samoin te, miehet, eläkää vaimoanne taitavasti, niin kuin heikompaa astiaa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, niin kuin he ovat elämän armon perillisiä yhdessä heidän kanssaan, ettei teidän rukouksenne estyisi.
1 Peter 3:7 Likewise, you husbands, dwell with them according to knowledge, giving honor to the wife, as to the weaker vessel, and as being heirs together of the grace of life; that your prayers be not hindered.
1. Pietari 3:8 Lopuksi, olkaa kaikki yhtä mieltä, osoittakaa toisillenne myötätuntoa, rakastikaa toisianne niin kuin veljet, olkaa armollisia, olkaa ystävällisiä.
1 Peter 3:8 Finally, be you all of one mind, having compassion one of another, love as brothers, be pitiful, be courteous:
1. Pietari 3:9 Älkää kostako pahaa pahalla älkääkä herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa, tietäen, että siihen teidät on kutsuttu, että perisitte siunauksen.
1 Peter 3:9 Not rendering evil for evil, or railing for railing: but contrariwise blessing; knowing that you are thereunto called, that you should inherit a blessing.
1. Piet. 3:10 Sillä joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, hän pidättäköön kielensä pahasta ja huulensa, etteivät ne puhu petosta.
1 Peter 3:10 For he that will love life, and see good days, let him refrain his tongue from evil, and his lips that they speak no guile:
1. Piet. 3:11 Karttakoon hän pahaa ja tehköön hyvää; etsiköön hän rauhaa ja pyrkiköön siihen.
1 Peter 3:11 Let him eschew evil, and do good; let him seek peace, and ensue it.
1. Pietari 3:12 Sillä Herran silmät ovat vanhurskaiden yllä ja hänen korvansa heidän rukouksilleen, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan.
1 Peter 3:12 For the eyes of the Lord are over the righteous, and his ears are open to their prayers: but the face of the Lord is against them that do evil.
1. Pietari 3:13 Ja kuka voi teille vahingoittaa, jos te olette hyvän tahdon kannattajia?
1 Peter 3:13 And who is he that will harm you, if you be followers of that which is good?
1. Pietari 3:14 Mutta vaikka te kärsisittekin vanhurskauden tähden, olette te onnellisia. Älkää pelätkö heidän kauhuaan älkääkä hämmentykö.
1 Peter 3:14 But and if you suffer for righteousness’ sake, happy are you: and be not afraid of their terror, neither be troubled;
1. Piet. 3:15 Vaan pyhittäkää Herra Jumala sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, sävyisyydessä ja pelossa,
1 Peter 3:15 But sanctify the Lord God in your hearts: and be ready always to give an answer to every man that asks you a reason of the hope that is in you with meekness and fear:
1. Pietari 3:16 ja pitäen hyvää omaatuntoa, että ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne Kristuksessa, häpeäisivät sitä, mitä he puhuvat teistä pahaa niin kuin pahantekijöistä.
1 Peter 3:16 Having a good conscience; that, whereas they speak evil of you, as of evildoers, they may be ashamed that falsely accuse your good conversation in Christ.
1. Pietari 3:17 Sillä parempi on, jos Jumalan tahto on, että hyvää tehdessänne kärsitte kuin pahanteossa.
1 Peter 3:17 For it is better, if the will of God be so, that you suffer for well doing, than for evil doing.
1. Pietari 3:18 Sillä Kristuskin kärsi kerran syntien tähden, vanhurskas väärämielisten puolesta, johdattaakseen meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihan puolesta, mutta tehtiin eläväksi Hengen kautta,
1 Peter 3:18 For Christ also has once suffered for sins, the just for the unjust, that he might bring us to God, being put to death in the flesh, but quickened by the Spirit:
1. Pietari 3:19 Jolloin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille;
1 Peter 3:19 By which also he went and preached to the spirits in prison;
1. Piet. 3:20 Jotka muinoin olivat tottelemattomia, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, arkin valmistuessa, jossa vain harvat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
1 Peter 3:20 Which sometime were disobedient, when once the long-suffering of God waited in the days of Noah, while the ark was a preparing, wherein few, that is, eight souls were saved by water.
1. Pietari 3:21 Samankaltaisen kuvan mukaisesti kaste meidät nyt myös pelastaa – ei lihan saastaisuuden poispanemisena, vaan hyvän omantunnon vaatimuksena Jumalan edessä – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.
1 Peter 3:21 The like figure whereunto even baptism does also now save us (not the putting away of the filth of the flesh, but the answer of a good conscience toward God,) by the resurrection of Jesus Christ:
1. Piet. 3:22 Joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; enkelit ja vallat ja voimat ovat hänelle alistetut.
1 Peter 3:22 Who is gone into heaven, and is on the right hand of God; angels and authorities and powers being made subject to him.
1. Pietari 4:1 Sillä niin paljon kuin Kristus on lihassa kärsinyt meidän puolestamme, niin tekin aseestakaa sama mieli; sillä joka on lihassa kärsinyt, se on lakkaa synnistä;
1 Peter 4:1 For as much then as Christ has suffered for us in the flesh, arm yourselves likewise with the same mind: for he that has suffered in the flesh has ceased from sin;
1. Pietari 4:2 Että hänen ei enää tarvitsisi elää jäljellä olevaa lihallista aikaaan ihmisten himojen, vaan Jumalan tahdon mukaan.
1 Peter 4:2 That he no longer should live the rest of his time in the flesh to the lusts of men, but to the will of God.
1. Pietari 4:3 Sillä meille riittää, että menneisyytesi aikana olemme tehneet pakanain tahtoa, vaeltaessamme irstaudessa, himoissa, päihdytyksessä, mässäilyssä, juhlissa ja kauhistuttavissa epäjumalanpalveluksissa,
1 Peter 4:3 For the time past of our life may suffice us to have worked the will of the Gentiles, when we walked in lasciviousness, lusts, excess of wine, revelings, parties, and abominable idolatries:
1. Pietari 4:4 Jossa he pitävät omituisena, ettette juokse heidän kanssaan samaan riehakkaaseen menoon, ja puhuvat teistä pahaa,
1 Peter 4:4 Wherein they think it strange that you run not with them to the same excess of riot, speaking evil of you:
1. Pietari 4:5 Kuka on tekevä tilin hänelle, joka on valmis tuomitsemaan eläviä ja kuolleita?
1 Peter 4:5 Who shall give account to him that is ready to judge the quick and the dead.
1. Pietari 4:6 Sillä sitä varten kuolleillekin on evankeliumi saarnattu, että heidät tuomittaisiin lihassa ihmisten tavoin, mutta he eläisivät hengessä Jumalan mukaan.
1 Peter 4:6 For for this cause was the gospel preached also to them that are dead, that they might be judged according to men in the flesh, but live according to God in the spirit.
1. Pietari 4:7 Mutta kaiken loppu on lähellä: olkaa siis raittiit ja valvokaa rukouksessa.
1 Peter 4:7 But the end of all things is at hand: be you therefore sober, and watch to prayer.
1. Pietari 4:8 Ja ennen kaikkea olkoon harras rakkaus keskenänne, sillä rakkaus peittää syntien paljouden.
1 Peter 4:8 And above all things have fervent charity among yourselves: for charity shall cover the multitude of sins.
1. Pietari 4:9 Osoittakaa vieraanvaraisuutta toisianne kohtaan ilman vastahakoisuutta.
1 Peter 4:9 Use hospitality one to another without grudging.
1. Piet. 4:10 Niin kuin kukin on armolahjan saanut, niin palvelkaa sitä toisillenne, Jumalan moninaisen armon hyvinä taloudenhoitajina.
1 Peter 4:10 As every man has received the gift, even so minister the same one to another, as good stewards of the manifold grace of God.
1. Pietari 4:11 Jos joku puhuu, puhukoon Jumalan sanoja; jos joku palvelee, tehköön sen voiman mukaan, jonka Jumala antaa, että Jumala kaikessa tulisi kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen olkoon kiitos ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen.
1 Peter 4:11 If any man speak, let him speak as the oracles of God; if any man minister, let him do it as of the ability which God gives: that God in all things may be glorified through Jesus Christ, to whom be praise and dominion for ever and ever. Amen.
1. Pietari 4:12 Rakkaani, älkää ottako oudoksuneiksi sitä hehkuvaa kiusausta, joka on teille koetukselle, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa,
1 Peter 4:12 Beloved, think it not strange concerning the fiery trial which is to try you, as though some strange thing happened to you:
1. Pietari 4:13 Vaan iloitkaa, koska olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestyessä riemuitsisitte ja iloitsisitte ylenpalttisesti.
1 Peter 4:13 But rejoice, inasmuch as you are partakers of Christ’s sufferings; that, when his glory shall be revealed, you may be glad also with exceeding joy.
1. Piet. 4:14 Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, olette te autuaita, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne. Heillä hänestä puhutaan pilkkaavasti, mutta teillä hän tuo kunniaa.
1 Peter 4:14 If you be reproached for the name of Christ, happy are you; for the spirit of glory and of God rests on you: on their part he is evil spoken of, but on your part he is glorified.
1. Pietari 4:15 Mutta älköön kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tai toisten asioihin puuttujana.
1 Peter 4:15 But let none of you suffer as a murderer, or as a thief, or as an evildoer, or as a busybody in other men’s matters.
1. Pietari 4:16 Mutta jos joku kärsii kristittynä, älköön häpeäkö, vaan ylistäköön Jumalaa tämän tähden.
1 Peter 4:16 Yet if any man suffer as a Christian, let him not be ashamed; but let him glorify God on this behalf.
1. Pietari 4:17 Sillä aika on, että tuomio alkaa Jumalan huoneesta; ja jos se ensin alkaa meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole kuuliaisia Jumalan evankeliumille?
1 Peter 4:17 For the time is come that judgment must begin at the house of God: and if it first begin at us, what shall the end be of them that obey not the gospel of God?
1. Piet. 4:18 Ja jos vanhurskas tuskin pelastuu, minne sitten jumalaton ja syntinen joutuu?
1 Peter 4:18 And if the righteous scarcely be saved, where shall the ungodly and the sinner appear?
1. Pietari 4:19 Miksi niiden, jotka kärsivät Jumalan tahdon mukaan, tulisi uskoa sielunsa hyvää tekevän hänen haltuunsa, niin kuin uskollisen Luojan?
1 Peter 4:19 Why let them that suffer according to the will of God commit the keeping of their souls to him in well doing, as to a faithful Creator.
1. Pietari 5:1 Vanhimpia teidän joukossanne minä kehotan, joka itse olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja myös osallinen siitä kirkkaudesta, joka on ilmestyvä,
1 Peter 5:1 The elders which are among you I exhort, who am also an elder, and a witness of the sufferings of Christ, and also a partaker of the glory that shall be revealed:
1. Pietari 5:2 Kaitkekaa teidän keskuudessanne olevaa Jumalan laumaa, pitäen siitä huolta, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, ei häpeällisen voiton vuoksi, vaan halukkaasti,
1 Peter 5:2 Feed the flock of God which is among you, taking the oversight thereof, not by constraint, but willingly; not for filthy lucre, but of a ready mind;
1. Pietari 5:3 Eivät herroina Jumalan perintöosan ylitse, vaan esikuvina laumalle.
1 Peter 5:3 Neither as being lords over God’s heritage, but being ensamples to the flock.
1. Pietari 5:4 Ja kun Ylipaimen ilmestyy, te saatte kirkkauden seppeleen, joka ei katoa.
1 Peter 5:4 And when the chief Shepherd shall appear, you shall receive a crown of glory that fades not away.
1. Pietari 5:5 Samoin te nuoremmat, olkaa vanhemmille alamaiset. Olkaa kaikki toisillenne alamaisia ja pukeutukaa nöyryyteen, sillä Jumala vastustaa ylpeitä, mutta nöyrille hän antaa armon.
1 Peter 5:5 Likewise, you younger, submit yourselves to the elder. Yes, all of you be subject one to another, and be clothed with humility: for God resists the proud, and gives grace to the humble.
1. Pietari 5:6 Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän teidät ajallansa korottaisi,
1 Peter 5:6 Humble yourselves therefore under the mighty hand of God, that he may exalt you in due time:
1. Pietari 5:7 Heittäkää kaikki murheesi hänen päälleen, sillä hän pitää teistä huolen.
1 Peter 5:7 Casting all your care on him; for he cares for you.
1. Pietari 5:8 Olkaa raittiit, valvokaa, sillä teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri kuin karjuva leijona ja etsii, kenet hän voisi niellä.
1 Peter 5:8 Be sober, be vigilant; because your adversary the devil, as a roaring lion, walks about, seeking whom he may devour:
1. Pietari 5:9 Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samoja ahdistuksia tapahtuu veljillenne maailmassa.
1 Peter 5:9 Whom resist steadfast in the faith, knowing that the same afflictions are accomplished in your brothers that are in the world.
1. Piet. 5:10 Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut meidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksen Jeesuksen kautta, hän, kärsittyämme jonkin aikaa, tekee teidät täydellisiksi, vahvistaa, vahvistaa ja lujittaa teidät.
1 Peter 5:10 But the God of all grace, who has called us to his eternal glory by Christ Jesus, after that you have suffered a while, make you perfect, establish, strengthen, settle you.
1. Piet. 5:11 Hänelle kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen.
1 Peter 5:11 To him be glory and dominion for ever and ever. Amen.
1. Piet. 5:12 Silvanuksen, uskollisen veljesi, kautta, niin kuin pidän, olen lyhyesti kirjoittanut, kehottaen ja todistaen, että tämä on se totinen Jumalan armo, jossa te seisotte.
1 Peter 5:12 By Silvanus, a faithful brother to you, as I suppose, I have written briefly, exhorting, and testifying that this is the true grace of God wherein you stand.
1. Pietari 5:13 Teitä tervehtii Babylonin seurakunta, joka on valittu teidän kanssanne, ja niin tervehtii myös poikani Markus.
1 Peter 5:13 The church that is at Babylon, elected together with you, salutes you; and so does Marcus my son.
1. Piet. 5:14 Tervehtikää teitä toisianne rakkauden suudelmalla. Rauha olkoon teidän kaikkien kanssa, jotka olette Kristuksessa Jeesuksessa. Aamen.
1 Peter 5:14 Greet you one another with a kiss of charity. Peace be with you all that are in Christ Jesus. Amen.
2. Pietari 1:1 Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, tervehtii niitä, jotka ovat Jumalan ja meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden kautta saavuttaneet samanlaisen kalliin uskon kuin mekin.
2 Peter 1:1 Simon Peter, a servant and an apostle of Jesus Christ, to them that have obtained like precious faith with us through the righteousness of God and our Savior Jesus Christ:
2. Piet. 1:2 Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta,
2 Peter 1:2 Grace and peace be multiplied to you through the knowledge of God, and of Jesus our Lord,
2. Piet. 1:3 Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään,
2 Peter 1:3 According as his divine power has given to us all things that pertain to life and godliness, through the knowledge of him that has called us to glory and virtue:
2. Piet. 1:4 joiden kautta te olette saaneet osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja pelastuneet maailmassa vallitsevasta himosta, joka vallitsee.
2 Peter 1:4 Whereby are given to us exceeding great and precious promises: that by these you might be partakers of the divine nature, having escaped the corruption that is in the world through lust.
2. Piet. 1:5 Ja tämän lisäksi, osoittakaa kaikkea ahkeruutta, lisätkää uskoonne hyvettä, ja hyveeseenne tietoa,
2 Peter 1:5 And beside this, giving all diligence, add to your faith virtue; and to virtue knowledge;
2. Piet. 1:6 Ja tietoon kohtuullisuutta, ja itsehillintään kärsivällisyyttä, ja kärsivällisyyteen jumalisuutta,
2 Peter 1:6 And to knowledge temperance; and to temperance patience; and to patience godliness;
2. Piet. 1:7 Ja jumalisuudessa veljellistä ystävällisyyttä, ja veljellisessä ystävällisyydessä rakkautta.
2 Peter 1:7 And to godliness brotherly kindness; and to brotherly kindness charity.
2. Piet. 1:8 Sillä jos nämä asiat ovat teissä ja enenevät, ne tekevät niin, ette te ole hedelmättömiä ettekä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.
2 Peter 1:8 For if these things be in you, and abound, they make you that you shall neither be barren nor unfruitful in the knowledge of our Lord Jesus Christ.
2. Piet. 1:9 Mutta jolta nämä puuttuvat, hän on sokea eikä näe kauas ja on unohtanut, että hänet puhdistettiin vanhoista synneistään.
2 Peter 1:9 But he that lacks these things is blind, and cannot see afar off, and has forgotten that he was purged from his old sins.
2. Piet. 1:10 Pyrkikää sitäkin enemmän, veljet, tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos teette niin, ette koskaan lankea.
2 Peter 1:10 Why the rather, brothers, give diligence to make your calling and election sure: for if you do these things, you shall never fall:
2. Piet. 1:11 Sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
2 Peter 1:11 For so an entrance shall be ministered to you abundantly into the everlasting kingdom of our Lord and Savior Jesus Christ.
2. Piet. 1:12 Miksi minä en unohda muistuttaa teitä näistä asioista, vaikka te tiedättekin ne ja olettekin vahvoja nykyisessä totuudessa.
2 Peter 1:12 Why I will not be negligent to put you always in remembrance of these things, though you know them, and be established in the present truth.
2. Piet. 1:13 Niin, mielestäni on sopivaa, niin kauan kuin olen tässä majassa, herättää teitä muistuttamalla teitä;
2 Peter 1:13 Yes, I think it meet, as long as I am in this tabernacle, to stir you up by putting you in remembrance;
2. Piet. 1:14 Tietäen, että minun pian on pakko riisua pois tämä majani, niin kuin meidän Herramme Jeesus Kristus on minulle osoittanut.
2 Peter 1:14 Knowing that shortly I must put off this my tabernacle, even as our Lord Jesus Christ has showed me.
2. Piet. 1:15 Lisäksi pyrin siihen, että te minun kuolemani jälkeenkin voisitte aina pitää nämä mielessänne.
2 Peter 1:15 Moreover I will endeavor that you may be able after my decease to have these things always in remembrance.
2. Piet. 1:16 Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan olimme omin silmin nähneet hänen suuruutensa.
2 Peter 1:16 For we have not followed cunningly devised fables, when we made known to you the power and coming of our Lord Jesus Christ, but were eyewitnesses of his majesty.
2. Piet. 1:17 Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun hänelle tuli tuolta ylhäiseltä kirkkaudelta tällainen ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.
2 Peter 1:17 For he received from God the Father honor and glory, when there came such a voice to him from the excellent glory, This is my beloved Son, in whom I am well pleased.
2. Piet. 1:18 Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella.
2 Peter 1:18 And this voice which came from heaven we heard, when we were with him in the holy mount.
2. Piet. 1:19 Meillä on myös varmempi profetian sana, josta te hyvin otatte vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta valosta, kunnes päivä sarastaa ja kointähti koittaa teidän sydämissänne.
2 Peter 1:19 We have also a more sure word of prophecy; whereunto you do well that you take heed, as to a light that shines in a dark place, until the day dawn, and the day star arise in your hearts:
2. Piet. 1:20 Tietäen ensinnäkin, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin tulkittavissa.
2 Peter 1:20 Knowing this first, that no prophecy of the scripture is of any private interpretation.
2. Piet. 1:21 Sillä profetia ei tullut muinoin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina pyhät ihmiset puhuivat sen, minkä saivat Jumalana.
2 Peter 1:21 For the prophecy came not in old time by the will of man: but holy men of God spoke as they were moved by the Holy Ghost.
2. Pietari 2:1 Mutta kansan keskuudessa oli myös vääriä profeettoja, niin kuin teidänkin keskuudessanne tulee olemaan vääriä opettajia, jotka salaa tuovat sisään tuhoisia harhaoppeja, kieltävät jopa Herran, joka heidät on ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen tuhon.
2 Peter 2:1 But there were false prophets also among the people, even as there shall be false teachers among you, who privately shall bring in damnable heresies, even denying the Lord that bought them, and bring on themselves swift destruction.
2. Piet. 2:2 Ja monet seuraavat heidän vahingollisia teitään; heidän tähtensä totuuden tietä pilkataan.
2 Peter 2:2 And many shall follow their pernicious ways; by reason of whom the way of truth shall be evil spoken of.
2. Piet. 2:3 Ja ahneudessa he teeskentelevillä sanoilla tekevät teistä kauppaa. Teidän tuomionne ei ole enää viipynyt, eikä heidän kadotusensa torku.
2 Peter 2:3 And through covetousness shall they with feigned words make merchandise of you: whose judgment now of a long time lingers not, and their damnation slumbers not.
2. Piet. 2:4 Sillä jos Jumala ei säästänyt syntiä tehneitä enkeleitä, vaan syöksi heidät alas helvettiin ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi,
2 Peter 2:4 For if God spared not the angels that sinned, but cast them down to hell, and delivered them into chains of darkness, to be reserved to judgment;
2. Piet. 2:5 Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaan pelasti Nooan, kahdeksannen miehen, vanhurskauden saarnaajan, ja antoi vedenpaisumuksen jumalattomien maailman päälle,
2 Peter 2:5 And spared not the old world, but saved Noah the eighth person, a preacher of righteousness, bringing in the flood on the world of the ungodly;
2. Piet. 2:6 Ja Sodoman ja Gomorran kaupunkien poroksi polttaminen tuomitsi ne tuhoon ja teki niistä varoituksen niille, jotka vastaisuudessa eläisivät jumalattomasti.
2 Peter 2:6 And turning the cities of Sodom and Gomorrha into ashes condemned them with an overthrow, making them an ensample to those that after should live ungodly;
2. Piet. 2:7 ja pelasti vanhurskaan Lootin, joka oli pahojen ihmisten saastaisen elämän kiukkuinen:
2 Peter 2:7 And delivered just Lot, vexed with the filthy conversation of the wicked:
2. Piet. 2:8 (Sillä tuo heidän keskuudessaan asuva vanhurskas mies vaivasi vanhurskasta sieluaan päivästä päivään näkemällä ja kuulemalla heidän laittomilla teoillaan;)
2 Peter 2:8 (For that righteous man dwelling among them, in seeing and hearing, vexed his righteous soul from day to day with their unlawful deeds;)
2. Piet. 2:9 Herra tietää, kuinka pelastaa jumaliset kiusauksista ja säilyttää jumalattomat tuomiopäivään asti rangaistusta varten:
2 Peter 2:9 The Lord knows how to deliver the godly out of temptations, and to reserve the unjust to the day of judgment to be punished:
2. Piet. 2:10 Mutta ennen kaikkea ne, jotka vaeltavat lihan himoissa saastaisuudessa ja halveksivat hallitusta. He ovat röyhkeitä ja omapäisiä, eivätkä pelkää puhua pahaa arvohenkilöistä.
2 Peter 2:10 But chiefly them that walk after the flesh in the lust of uncleanness, and despise government. Presumptuous are they, self-willed, they are not afraid to speak evil of dignities.
2. Piet. 2:11 Mutta enkelit, jotka ovat voimassa ja mahtavuudessa suurempia, eivät esitä heitä vastaan pilkkaavaa syytä Herran edessä.
2 Peter 2:11 Whereas angels, which are greater in power and might, bring not railing accusation against them before the Lord.
2. Piet. 2:12 Mutta nämä, kuin luonnostaan tyhmät eläimet, jotka on tehty pyydystettäviksi ja tuhottaviksi, puhuvat pahaa siitä, mitä eivät ymmärrä, ja ne tuhoutuvat kokonaan omassa turmeluksessaan;
2 Peter 2:12 But these, as natural brute beasts, made to be taken and destroyed, speak evil of the things that they understand not; and shall utterly perish in their own corruption;
2. Piet. 2:13 Ja he saavat vääryyden palkan, niin kuin ne, jotka pitävät ilonaan riehumista päivällä. He ovat tahrattomia ja virheellisiä, ja he leikkivät omilla petoksillaan juhliessaan teidän kanssanne.
2 Peter 2:13 And shall receive the reward of unrighteousness, as they that count it pleasure to riot in the day time. Spots they are and blemishes, sporting themselves with their own deceivings while they feast with you;
2. Piet. 2:14 Heidän silmänsä ovat täynnä aviorikosta, eivätkä he voi lakata synnistä; he viekoittelevat epävakaita sieluja; heidän sydämensä on harjaantunut ahneuteen; he ovat kirottuja lapsia.
2 Peter 2:14 Having eyes full of adultery, and that cannot cease from sin; beguiling unstable souls: an heart they have exercised with covetous practices; cursed children:
2. Piet. 2:15 Jotka ovat hyljänneet oikean tien ja eksyneet, seuraten Bileamin, Bosorin pojan, tietä, joka rakasti vääryyden palkkaa,
2 Peter 2:15 Which have forsaken the right way, and are gone astray, following the way of Balaam the son of Bosor, who loved the wages of unrighteousness;
2. Piet. 2:16 Mutta häntä nuhdeltiin hänen vääryydestään: mykkä aasi puhui ihmisen äänellä, esti profeetan mielettömyyden.
2 Peter 2:16 But was rebuked for his iniquity: the dumb ass speaking with man’s voice forbade the madness of the prophet.
2. Piet. 2:17 Nämä ovat vedettömiä lähteitä, myrskyn kuljettamia pilviä; joille pimeyden usva on varattu ikuisiksi ajoiksi.
2 Peter 2:17 These are wells without water, clouds that are carried with a tempest; to whom the mist of darkness is reserved for ever.
2. Piet. 2:18 Sillä kun he puhuvat suuria, turhuuden täyteisiä sanoja, he houkuttelevat lihan himoilla, suurella irstaudella, niitä, jotka olivat puhtaasti paenneet eksytyksessä elävistä.
2 Peter 2:18 For when they speak great swelling words of vanity, they allure through the lusts of the flesh, through much wantonness, those that were clean escaped from them who live in error.
2. Piet. 2:19 Vaikka he lupaavat heille vapautta, he itse ovat turmeluksen palvelijoita: sillä kenen voittama ihminen on, sen orjaksi hän on joutunut.
2 Peter 2:19 While they promise them liberty, they themselves are the servants of corruption: for of whom a man is overcome, of the same is he brought in bondage.
2. Piet. 2:20 Sillä jos he Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovatkin päässeet maailman saastaisuudesta pakoon, mutta taas kietoutuvat siihen ja tulevat voitetuiksi, niin viimeinen on heille pahempi kuin ensimmäinen.
2 Peter 2:20 For if after they have escaped the pollutions of the world through the knowledge of the Lord and Savior Jesus Christ, they are again entangled therein, and overcome, the latter end is worse with them than the beginning.
2. Piet. 2:21 Sillä heille olisi ollut parempi, etteivät he olisi tunteneet vanhurskauden tietä, kuin että he sen tunnettuaan kääntyisivät pois heille annetusta pyhästä käskystä.
2 Peter 2:21 For it had been better for them not to have known the way of righteousness, than, after they have known it, to turn from the holy commandment delivered to them.
2. Piet. 2:22 Mutta heille käy niin kuin sananlasku sanoo: Koira palaa oksennukselleen jälleen, ja pesty sika rypee mudassa.
2 Peter 2:22 But it is happened to them according to the true proverb, The dog is turned to his own vomit again; and the sow that was washed to her wallowing in the mire.
2. Pietari 3:1 Tämän toisen kirjeen, rakkaani, kirjoitan teille; molemmissa muistutuksen kautta herätän teidän puhdasta mieltänne,
2 Peter 3:1 This second letter, beloved, I now write to you; in both which I stir up your pure minds by way of remembrance:
2. Piet. 3:2 Jotta muistaisitte pyhät profeetat edeltäpäin puhutut sanat ja meidän, Herran ja Vapahtajan apostolien, käskyn,
2 Peter 3:2 That you may be mindful of the words which were spoken before by the holy prophets, and of the commandment of us the apostles of the Lord and Savior:
2. Pietari 3:3 Tietäkää ensin se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan,
2 Peter 3:3 Knowing this first, that there shall come in the last days scoffers, walking after their own lusts,
2. Pietari 3:4 Ja he sanoivat: Missä on hänen tulemuksensa lupaus? Sillä siitä lähtien, kun isät nukkuivat pois, kaikki on pysynyt niin kuin se on ollut luomakunnan alusta.
2 Peter 3:4 And saying, Where is the promise of his coming? for since the fathers fell asleep, all things continue as they were from the beginning of the creation.
2. Piet. 3:5 Sillä sitä he tietämättään eivät tiedä, että taivaat olivat muinoin olemassa ja maa vedestä ja vedessä Jumalan sanan vaikutuksesta,
2 Peter 3:5 For this they willingly are ignorant of, that by the word of God the heavens were of old, and the earth standing out of the water and in the water:
2. Piet. 3:6 Jolloin silloisen maailman vesi hukkui ja se hukkui,
2 Peter 3:6 Whereby the world that then was, being overflowed with water, perished:
2. Piet. 3:7 Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut, säästetyt tulelle jumalattomien ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.
2 Peter 3:7 But the heavens and the earth, which are now, by the same word are kept in store, reserved to fire against the day of judgment and perdition of ungodly men.
2. Pietari 3:8 Mutta yksi asia, rakkaani, älkää olko teiltä tietämättömiä: yksi päivä on Herran edessä niin kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niin kuin yksi päivä.
2 Peter 3:8 But, beloved, be not ignorant of this one thing, that one day is with the Lord as a thousand years, and a thousand years as one day.
2. Piet. 3:9 Herra ei vitkastele lupauksensa täyttämisessä, niin kuin jotkut pitävät vitkasteluna, vaan on pitkämielinen meitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuisi, vaan että kaikki tulisivat parannukseen.
2 Peter 3:9 The Lord is not slack concerning his promise, as some men count slackness; but is long-suffering to us-ward, not willing that any should perish, but that all should come to repentance.
2. Piet. 3:10 Mutta Herran päivä on tuleva niin kuin varas yöllä, ja silloin taivaat katoavat suuren pauhinan pauhulla ja alkuaineet hajoavat kuumuudesta, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
2 Peter 3:10 But the day of the Lord will come as a thief in the night; in the which the heavens shall pass away with a great noise, and the elements shall melt with fervent heat, the earth also and the works that are therein shall be burned up.
2. Piet. 3:11 Koska siis kaikki nämä hajoavat, millaisia ihmisiä teidän tulisi olla kaikessa pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
2 Peter 3:11 Seeing then that all these things shall be dissolved, what manner of persons ought you to be in all holy conversation and godliness,
2. Piet. 3:12 te odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jolloin taivaat tulessa hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat?
2 Peter 3:12 Looking for and hastening to the coming of the day of God, wherein the heavens being on fire shall be dissolved, and the elements shall melt with fervent heat?
2. Piet. 3:13 Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.
2 Peter 3:13 Nevertheless we, according to his promise, look for new heavens and a new earth, wherein dwells righteousness.
2. Piet. 3:14 Rakkaani, koska te sitä odotatte, pyrkikää siihen, että hän havaitsisi teidät rauhassa, tahrattomina ja moitteettomina.
2 Peter 3:14 Why, beloved, seeing that you look for such things, be diligent that you may be found of him in peace, without spot, and blameless.
2. Piet. 3:15 Ja pitäkää Herramme pitkämielisyyttä pelastuksena, niin kuin myös rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut,
2 Peter 3:15 And account that the long-suffering of our Lord is salvation; even as our beloved brother Paul also according to the wisdom given to him has written to you;
2. Piet. 3:16 Niin kuin hän kaikissa kirjeissään puhuu näistä asioista, joissa on joitakin vaikeatajuisia kohtia, joita oppimattomat ja vakautta vailla olevat vääristelevät, niin kuin he tekevät muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
2 Peter 3:16 As also in all his letters, speaking in them of these things; in which are some things hard to be understood, which they that are unlearned and unstable wrest, as they do also the other scriptures, to their own destruction.
2. Piet. 3:17 Te siis, rakkaani, koska tiedätte tämän jo etukäteen, niin varokaa, ettette tekin rietasten eksytyksen vietäväksi lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne.
2 Peter 3:17 You therefore, beloved, seeing you know these things before, beware lest you also, being led away with the error of the wicked, fall from your own steadfastness.
2. Piet. 3:18 Vaan kasvakaa armossa ja meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. Hänelle olkoon kunnia nyt ja iankaikkisesti. Aamen.
2 Peter 3:18 But grow in grace, and in the knowledge of our Lord and Savior Jesus Christ. To him be glory both now and for ever. Amen.
1. Johanneksen kirje 1:1 Mikä alusta oli, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä olemme katselleet ja käsin koskettaneet, elämän Sanasta;
1 John 1:1 That which was from the beginning, which we have heard, which we have seen with our eyes, which we have looked on, and our hands have handled, of the Word of life;
1. Johanneksen kirje 1:2 (Sillä elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille,)
1 John 1:2 (For the life was manifested, and we have seen it, and bear witness, and show to you that eternal life, which was with the Father, and was manifested to us;)
1. Johanneksen kirje 1:3 Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme. Ja meidän yhteytemme on Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.
1 John 1:3 That which we have seen and heard declare we to you, that you also may have fellowship with us: and truly our fellowship is with the Father, and with his Son Jesus Christ.
1. Johanneksen kirje 1:4 Ja näitä me kirjoitamme teille, että teidän ilonne olisi täydellinen.
1 John 1:4 And these things write we to you, that your joy may be full.
1. Johanneksen kirje 1:5 Tämä on siis se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka teille julistamme: Jumala on valo, eikä hänessä ole mitään pimeyttä.
1 John 1:5 This then is the message which we have heard of him, and declare to you, that God is light, and in him is no darkness at all.
1. Johanneksen kirje 1:6 Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valehtelemme emmekä tee totuutta.
1 John 1:6 If we say that we have fellowship with him, and walk in darkness, we lie, and do not the truth:
1. Johanneksen kirje 1:7 Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän on valossa, meillä on yhteys keskenämme, ja hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
1 John 1:7 But if we walk in the light, as he is in the light, we have fellowship one with another, and the blood of Jesus Christ his Son cleans us from all sin.
1. Johanneksen kirje 1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, me petämme itsemme, eikä totuus ole meissä.
1 John 1:8 If we say that we have no sin, we deceive ourselves, and the truth is not in us.
1. Johanneksen kirje 1:9 Jos me tunnustamme syntimme, hän on uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
1 John 1:9 If we confess our sins, he is faithful and just to forgive us our sins, and to cleanse us from all unrighteousness.
1. Johanneksen kirje 1:10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan, eikä hänen sanansa ole meissä.
1 John 1:10 If we say that we have not sinned, we make him a liar, and his word is not in us.
1. Johanneksen kirje 2:1 Lapsukaiset, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi. Ja jos joku syntiä tekee, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
1 John 2:1 My little children, these things write I to you, that you sin not. And if any man sin, we have an advocate with the Father, Jesus Christ the righteous:
1. Johanneksen kirje 2:2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
1 John 2:2 And he is the propitiation for our sins: and not for our’s only, but also for the sins of the whole world.
1. Johanneksen kirje 2:3 Ja siitä me tiedämme tuntevamme hänet, jos pidämme hänen käskynsä.
1 John 2:3 And hereby we do know that we know him, if we keep his commandments.
1. Johanneksen kirje 2:4 Joka sanoo: Minä tunnen hänet, eikä pidä hänen käskyjään, se on valehtelija, eikä totuus ole hänessä.
1 John 2:4 He that said, I know him, and keeps not his commandments, is a liar, and the truth is not in him.
1. Johanneksen kirje 2:5 Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella tullut täydelliseksi; siitä me tiedämme, että olemme hänessä.
1 John 2:5 But whoever keeps his word, in him truly is the love of God perfected: hereby know we that we are in him.
1. Johanneksen kirje 2:6 Joka sanoo pysyvänsä hänessä, hänen tulee myös vaeltaa niin kuin hän vaelsi.
1 John 2:6 He that said he stays in him ought himself also so to walk, even as he walked.
1. Johanneksen kirje 2:7 Veljet, en kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka teillä oli alusta asti. Vanha käsky on se sana, jonka olette alusta kuulleet.
1 John 2:7 Brothers, I write no new commandment to you, but an old commandment which you had from the beginning. The old commandment is the word which you have heard from the beginning.
1. Johanneksen kirje 2:8 Jälleen kirjoitan teille uuden käskyn, joka on totta hänessä ja teissä; sillä pimeys on poissa ja totinen valo nyt loistaa.
1 John 2:8 Again, a new commandment I write to you, which thing is true in him and in you: because the darkness is past, and the true light now shines.
1. Johanneksen kirje 2:9 Joka sanoo olevansa valossa ja vihaa veljeään, se on pimeydessä vielä tähän asti.
1 John 2:9 He that said he is in the light, and hates his brother, is in darkness even until now.
1. Johanneksen kirje 2:10 Joka rakastaa veljeään, pysyy valossa, eikä hänessä ole mitään, mikä voisi lankeaa.
1 John 2:10 He that loves his brother stays in the light, and there is none occasion of stumbling in him.
1. Johanneksen kirje 2:11 Mutta joka vihaa veljeään, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä eikä tiedä, minne hän menee, sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.
1 John 2:11 But he that hates his brother is in darkness, and walks in darkness, and knows not where he goes, because that darkness has blinded his eyes.
1. Johanneksen kirje 2:12 Minä kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä teidän syntinne ovat anteeksi annetut hänen nimensä tähden.
1 John 2:12 I write to you, little children, because your sins are forgiven you for his name’s sake.
1. Johanneksen kirje 2:13 Kirjoitan teille, isät, sillä te olette tunteneet hänet, joka on alusta asti. Kirjoitan teille, nuorukaiset, sillä te olette voittaneet pahan. Kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä te olette tunteneet Isän.
1 John 2:13 I write to you, fathers, because you have known him that is from the beginning. I write to you, young men, because you have overcome the wicked one. I write to you, little children, because you have known the Father.
1. Johanneksen kirje 2:14 Olen kirjoittanut teille, isät, sillä te olette tunteneet hänet, joka on alusta asti. Olen kirjoittanut teille, nuorukaiset, sillä te olette vahvoja ja Jumalan sana pysyy teissä, ja te olette voittaneet pahan.
1 John 2:14 I have written to you, fathers, because you have known him that is from the beginning. I have written to you, young men, because you are strong, and the word of God stays in you, and you have overcome the wicked one.
1. Johanneksen kirje 2:15 Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaus ei ole hänessä.
1 John 2:15 Love not the world, neither the things that are in the world. If any man love the world, the love of the Father is not in him.
1. Johanneksen kirje 2:16 Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmien pyyntö ja elämän ylpeys, ei ole Isästä, vaan maailmasta.
1 John 2:16 For all that is in the world, the lust of the flesh, and the lust of the eyes, and the pride of life, is not of the Father, but is of the world.
1. Johanneksen kirje 2:17 Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iankaikkisesti.
1 John 2:17 And the world passes away, and the lust thereof: but he that does the will of God stays for ever.
1. Johanneksen kirje 2:18 Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika; ja niinkuin olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta tullut; siitä me tiedämme, että tämä on viimeinen aika.
1 John 2:18 Little children, it is the last time: and as you have heard that antichrist shall come, even now are there many antichrists; whereby we know that it is the last time.
1. Johanneksen kirje 2:19 He lähtivät meistä, mutta he eivät olleet meistä; sillä jos he olisivat olleet meistä, he olisivat pysyneet meidän keskuudessamme; mutta he lähtivät, että kävisi ilmi, etteivät he kaikki olleet meistä.
1 John 2:19 They went out from us, but they were not of us; for if they had been of us, they would no doubt have continued with us: but they went out, that they might be made manifest that they were not all of us.
1. Johanneksen kirje 2:20 Mutta teillä on voitelu Pyhältä, ja te tiedätte kaiken.
1 John 2:20 But you have an unction from the Holy One, and you know all things.
1. Johanneksen kirje 2:21 En ole kirjoittanut sinulle siksi, ettettekö tietäisi totuutta, vaan koska tiedätte sen ja ettei mikään valhe ole totuudesta lähtöisin.
1 John 2:21 I have not written to you because you know not the truth, but because you know it, and that no lie is of the truth.
1. Johanneksen kirje 2:22 Kuka on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus? Hän on antikristus, joka kieltää Isän ja Pojan.
1 John 2:22 Who is a liar but he that denies that Jesus is the Christ? He is antichrist, that denies the Father and the Son.
1. Johanneksen kirje 2:23 Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isää; joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.
1 John 2:23 Whoever denies the Son, the same has not the Father: he that acknowledges the Son has the Father also.
1. Johanneksen kirje 2:24 Pysyköön siis teissä se, minkä olette alusta kuulleet. Jos se, minkä olette alusta kuulleet, pysyy teissä, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.
1 John 2:24 Let that therefore abide in you, which you have heard from the beginning. If that which you have heard from the beginning shall remain in you, you also shall continue in the Son, and in the Father.
1. Johanneksen kirje 2:25 Ja tämä on se lupaus, jonka hän on meille luvannut, iankaikkinen elämä.
1 John 2:25 And this is the promise that he has promised us, even eternal life.
1. Johanneksen kirje 2:26 Nämä asiat olen kirjoittanut teille niistä, jotka viettelevät teitä.
1 John 2:26 These things have I written to you concerning them that seduce you.
1. Johanneksen kirje 2:27 Mutta se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, pysyy teissä, ettekä te tarvitse kenenkään opetusta; vaan niin kuin tämä voitelu opettaa teitä kaikessa, se on totuus eikä valhe. Niin kuin se on opettanut teitä, pysykää hänessä.
1 John 2:27 But the anointing which you have received of him stays in you, and you need not that any man teach you: but as the same anointing teaches you of all things, and is truth, and is no lie, and even as it has taught you, you shall abide in him.
1. Johanneksen kirje 2:28 Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva emmekä meidän tulemuksessamme häpeäisi hänen edessään.
1 John 2:28 And now, little children, abide in him; that, when he shall appear, we may have confidence, and not be ashamed before him at his coming.
1. Johanneksen kirje 2:29 Jos tiedätte, että hän on vanhurskas, niin tiedätte, että jokainen, joka tekee vanhurskautta, on hänestä syntynyt.
1 John 2:29 If you know that he is righteous, you know that every one that does righteousness is born of him.
1. Johanneksen kirje 3:1 Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille osoittanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi. Sentähden maailma ei tunne meitä, koska se ei tuntenut häntä.
1 John 3:1 Behold, what manner of love the Father has bestowed on us, that we should be called the sons of God: therefore the world knows us not, because it knew him not.
1. Johanneksen kirje 3:2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Mutta me tiedämme, että kun hän ilmestyy, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.
1 John 3:2 Beloved, now are we the sons of God, and it does not yet appear what we shall be: but we know that, when he shall appear, we shall be like him; for we shall see him as he is.
1. Johanneksen kirje 3:3 Ja jokainen, jolla on tämä toivo hänessä, puhdistaa itsensä, niin kuin hän on puhdas.
1 John 3:3 And every man that has this hope in him purifies himself, even as he is pure.
1. Johanneksen kirje 3:4 Joka syntiä tekee, rikkoo myös lakia; sillä synti on lain rikkomus.
1 John 3:4 Whoever commits sin transgresses also the law: for sin is the transgression of the law.
1. Johanneksen kirje 3:5 Ja te tiedätte, että hän ilmestyi ottamaan pois meidän syntimme; ja hänessä ei ole syntiä.
1 John 3:5 And you know that he was manifested to take away our sins; and in him is no sin.
1. Johanneksen kirje 3:6 Joka hänessä pysyy, ei syntiä tee; joka syntiä tekee, se ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
1 John 3:6 Whoever stays in him sins not: whoever sins has not seen him, neither known him.
1. Johanneksen kirje 3:7 Lapsukaiset, ei kukaan saa teitä eksyttää. Joka tekee vanhurskautta, on vanhurskas, niin kuin hän on vanhurskas.
1 John 3:7 Little children, let no man deceive you: he that does righteousness is righteous, even as he is righteous.
1. Johanneksen kirje 3:8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä; sillä perkele tekee syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.
1 John 3:8 He that commits sin is of the devil; for the devil sins from the beginning. For this purpose the Son of God was manifested, that he might destroy the works of the devil.
1. Johanneksen kirje 3:9 Yksikään, joka on Jumalasta syntynyt, ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän voi syntiä tehdä, koska hän on Jumalasta syntynyt.
1 John 3:9 Whoever is born of God does not commit sin; for his seed remains in him: and he cannot sin, because he is born of God.
1. Johanneksen kirje 3:10 Tästä Jumalan lapset ja perkeleen lapset tunnetaan: se, joka ei tee vanhurskautta, ei ole Jumalasta, eikä se, joka ei rakasta veljeänsä.
1 John 3:10 In this the children of God are manifest, and the children of the devil: whoever does not righteousness is not of God, neither he that loves not his brother.
1. Johanneksen kirje 3:11 Sillä tämä on se sanoma, jonka olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toisiamme.
1 John 3:11 For this is the message that you heard from the beginning, that we should love one another.
1. Johanneksen kirje 3:12 Ei niin kuin Kain, joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja miksi hän tappoi hänet? Koska hänen tekonsa olivat pahat, mutta hänen veljensä vanhurskaat.
1 John 3:12 Not as Cain, who was of that wicked one, and slew his brother. And why slew he him? Because his own works were evil, and his brother’s righteous.
1. Johanneksen kirje 3:13 Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa.
1 John 3:13 Marvel not, my brothers, if the world hate you.
1. Johanneksen kirje 3:14 Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, koska me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta veljeään, se pysyy kuolemassa.
1 John 3:14 We know that we have passed from death to life, because we love the brothers. He that loves not his brother stays in death.
1. Johanneksen kirje 3:15 Joka vihaa veljeään, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenelläkään murhaajalla ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.
1 John 3:15 Whoever hates his brother is a murderer: and you know that no murderer has eternal life abiding in him.
1. Johanneksen kirje 3:16 Siitä me tunnemme Jumalan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän puolestamme; ja meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme puolesta.
1 John 3:16 Hereby perceive we the love of God, because he laid down his life for us: and we ought to lay down our lives for the brothers.
1. Johanneksen kirje 3:17 Mutta jos jollakulla on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus pysyy hänessä?
1 John 3:17 But whoever has this world’s good, and sees his brother have need, and shuts up his bowels of compassion from him, how dwells the love of God in him?
1. Johanneksen kirje 3:18 Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanoin älkääkä kielellä, vaan teossa ja totuudessa.
1 John 3:18 My little children, let us not love in word, neither in tongue; but in deed and in truth.
1. Johanneksen kirje 3:19 Ja tästä me tiedämme olevamme totuudesta, ja voimme rauhoittaa sydämemme hänen edessään.
1 John 3:19 And hereby we know that we are of the truth, and shall assure our hearts before him.
1. Johanneksen kirje 3:20 Sillä jos sydämemme tuomitsee meidät, Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.
1 John 3:20 For if our heart condemn us, God is greater than our heart, and knows all things.
1. Johanneksen kirje 3:21 Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, meillä on turva Jumalaan.
1 John 3:21 Beloved, if our heart condemn us not, then have we confidence toward God.
1. Johanneksen kirje 3:22 Ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista.
1 John 3:22 And whatever we ask, we receive of him, because we keep his commandments, and do those things that are pleasing in his sight.
1. Johanneksen kirje 3:23 Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toisiamme, niin kuin hän on meille käskyn antanut.
1 John 3:23 And this is his commandment, That we should believe on the name of his Son Jesus Christ, and love one another, as he gave us commandment.
1. Johanneksen kirje 3:24 Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy hänessä, ja hän hänessä. Siitä me tiedämme hänen pysyvän meissä, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut.
1 John 3:24 And he that keeps his commandments dwells in him, and he in him. And hereby we know that he stays in us, by the Spirit which he has given us.
1. Johanneksen kirje 4:1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
1 John 4:1 Beloved, believe not every spirit, but try the spirits whether they are of God: because many false prophets are gone out into the world.
1. Johanneksen kirje 4:2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen lihaan tulleeksi, on Jumalasta.
1 John 4:2 Hereby know you the Spirit of God: Every spirit that confesses that Jesus Christ is come in the flesh is of God:
1. Johanneksen kirje 4:3 Ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta Kristusta lihaan tulleeksi, ei ole Jumalasta; ja tämä on antikristuksen henki, josta olette kuulleet, että se on tuleva, ja se on jo nyt maailmassa.
1 John 4:3 And every spirit that confesses not that Jesus Christ is come in the flesh is not of God: and this is that spirit of antichrist, whereof you have heard that it should come; and even now already is it in the world.
1. Johanneksen kirje 4:4 Te olette Jumalasta, lapsukaiset, ja te olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
1 John 4:4 You are of God, little children, and have overcome them: because greater is he that is in you, than he that is in the world.
1. Johanneksen kirje 4:5 He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niin kuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä.
1 John 4:5 They are of the world: therefore speak they of the world, and the world hears them.
1. Johanneksen kirje 4:6 Me olemme Jumalasta: joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
1 John 4:6 We are of God: he that knows God hears us; he that is not of God hears not us. Hereby know we the spirit of truth, and the spirit of error.
1. Johanneksen kirje 4:7 Rakkaani, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
1 John 4:7 Beloved, let us love one another: for love is of God; and every one that loves is born of God, and knows God.
1. Johanneksen kirje 4:8 Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa; sillä Jumala on rakkaus.
1 John 4:8 He that loves not knows not God; for God is love.
1. Johanneksen kirje 4:9 Siinä Jumalan rakkaus meitä kohtaan ilmeni, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttaan.
1 John 4:9 In this was manifested the love of God toward us, because that God sent his only begotten Son into the world, that we might live through him.
1. Johanneksen kirje 4:10 Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
1 John 4:10 Herein is love, not that we loved God, but that he loved us, and sent his Son to be the propitiation for our sins.
1. Johanneksen kirje 4:11 Rakkaani, jos Jumala näin rakasti meitä, niin meidänkin tulee rakastaa toisiamme.
1 John 4:11 Beloved, if God so loved us, we ought also to love one another.
1. Johanneksen kirje 4:12 Kukaan ihminen ei ole Jumalaa milloinkaan nähnyt. Jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on täydellinen meissä.
1 John 4:12 No man has seen God at any time. If we love one another, God dwells in us, and his love is perfected in us.
1. Johanneksen kirje 4:13 Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hän meissä, että hän on antanut meille Henkeään.
1 John 4:13 Hereby know we that we dwell in him, and he in us, because he has given us of his Spirit.
1. Johanneksen kirje 4:14 Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä lähetti Pojan maailman Vapahtajaksi.
1 John 4:14 And we have seen and do testify that the Father sent the Son to be the Savior of the world.
1. Johanneksen kirje 4:15 Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
1 John 4:15 Whoever shall confess that Jesus is the Son of God, God dwells in him, and he in God.
1. Johanneksen kirje 4:16 Ja me olemme tunteneet ja uskoneet sen rakkauden, joka Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus; ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala hänessä.
1 John 4:16 And we have known and believed the love that God has to us. God is love; and he that dwells in love dwells in God, and God in him.
1. Johanneksen kirje 4:17 Siinä on rakkautemme täydellinen, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä niin kuin hän on, niin olemme mekin tässä maailmassa.
1 John 4:17 Herein is our love made perfect, that we may have boldness in the day of judgment: because as he is, so are we in this world.
1. Johanneksen kirje 4:18 Rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon, sillä pelossa on piinaa. Joka pelkää, ei ole täydellinen rakkaudessa.
1 John 4:18 There is no fear in love; but perfect love casts out fear: because fear has torment. He that fears is not made perfect in love.
1. Johanneksen kirje 4:19 Me rakastamme häntä, koska hän rakasti meitä ensin.
1 John 4:19 We love him, because he first loved us.
1. Johanneksen kirje 4:20 Jos joku sanoo: Minä rakastan Jumalaa, mutta vihaa veljeään, niin hän on valehtelija; sillä joka ei rakasta veljeään, jonka hän on nähnyt, kuinka hän voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt?
1 John 4:20 If a man say, I love God, and hates his brother, he is a liar: for he that loves not his brother whom he has seen, how can he love God whom he has not seen?
1. Johanneksen kirje 4:21 Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.
1 John 4:21 And this commandment have we from him, That he who loves God love his brother also.
1. Johanneksen kirje 5:1 Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myös sitä, joka hänestä on syntynyt.
1 John 5:1 Whoever believes that Jesus is the Christ is born of God: and every one that loves him that begat loves him also that is begotten of him.
1. Johanneksen kirje 5:2 Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja pidämme hänen käskynsä.
1 John 5:2 By this we know that we love the children of God, when we love God, and keep his commandments.
1. Johanneksen kirje 5:3 Sillä tämä on Jumalan rakkaus, että pidämme hänen käskynsä; ja hänen käskynsä eivät ole raskaita.
1 John 5:3 For this is the love of God, that we keep his commandments: and his commandments are not grievous.
1. Johanneksen kirje 5:4 Sillä kaikki, mikä on Jumalasta syntynyt, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka maailman voitti, meidän uskomme.
1 John 5:4 For whatever is born of God overcomes the world: and this is the victory that overcomes the world, even our faith.
1. Johanneksen kirje 5:5 Kuka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
1 John 5:5 Who is he that overcomes the world, but he that believes that Jesus is the Son of God?
1. Johanneksen kirje 5:6 Tämä on se, joka tuli veden ja veren kautta, Jeesus Kristus; ei ainoastaan veden, vaan veden ja veren kautta. Ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
1 John 5:6 This is he that came by water and blood, even Jesus Christ; not by water only, but by water and blood. And it is the Spirit that bears witness, because the Spirit is truth.
1. Johanneksen kirje 5:7 Sillä kolme on, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki; ja nämä kolme ovat yksi.
1 John 5:7 For there are three that bear record in heaven, the Father, the Word, and the Holy Ghost: and these three are one.
1. Johanneksen kirje 5:8 Ja kolme on, jotka todistavat maan päällä: Henki, vesi ja veri; ja nämä kolme pitävät yhtä yhdessä.
1 John 5:8 And there are three that bear witness in earth, the Spirit, and the water, and the blood: and these three agree in one.
1. Johanneksen kirje 5:9 Jos otamme vastaan ihmisten todistuksen, Jumalan todistus on suurempi; sillä tämä on Jumalan todistus, jonka hän on todistanut Pojastaan.
1 John 5:9 If we receive the witness of men, the witness of God is greater: for this is the witness of God which he has testified of his Son.
1. Johanneksen kirje 5:10 Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessään; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on antanut Pojastaan.
1 John 5:10 He that believes on the Son of God has the witness in himself: he that believes not God has made him a liar; because he believes not the record that God gave of his Son.
1. Johanneksen kirje 5:11 Ja tämä on se todistus, että Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan.
1 John 5:11 And this is the record, that God has given to us eternal life, and this life is in his Son.
1. Johanneksen kirje 5:12 Jolla Poika on, sillä on elämä; ja jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.
1 John 5:12 He that has the Son has life; and he that has not the Son of God has not life.
1. Johanneksen kirje 5:13 Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, jotta tietäisitte, että teillä on iankaikkinen elämä, ja että te uskoisitte Jumalan Pojan nimeen.
1 John 5:13 These things have I written to you that believe on the name of the Son of God; that you may know that you have eternal life, and that you may believe on the name of the Son of God.
1. Johanneksen kirje 5:14 Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, hän kuulee meitä:
1 John 5:14 And this is the confidence that we have in him, that, if we ask any thing according to his will, he hears us:
1. Johanneksen kirje 5:15 Ja jos tiedämme, että hän kuulee meitä, mitä ikinä anommekin, tiedämme, että meillä on ne rukoukset, joita olemme häneltä anoneet.
1 John 5:15 And if we know that he hear us, whatever we ask, we know that we have the petitions that we desired of him.
1. Johanneksen kirje 5:16 Jos joku näkee veljensä tekevän synnin, joka ei ole kuolemaksi, hän rukoilkoon, ja hän antaa hänelle elämän niille, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On olemassa kuolemaksi johtava synti: en minä sano, että hänen tulee rukoilla sen puolesta.
1 John 5:16 If any man see his brother sin a sin which is not to death, he shall ask, and he shall give him life for them that sin not to death. There is a sin to death: I do not say that he shall pray for it.
1. Johanneksen kirje 5:17 Kaikki vääryys on syntiä; ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi.
1 John 5:17 All unrighteousness is sin: and there is a sin not to death.
1. Johanneksen kirje 5:18 Me tiedämme, ettei yksikään, joka on Jumalasta syntynyt, syntiä tee; vaan Jumalasta syntynyt pitää huolta itsestään, eikä paha koske häneen.
1 John 5:18 We know that whoever is born of God sins not; but he that is begotten of God keeps himself, and that wicked one touches him not.
1. Johanneksen kirje 5:19 Ja me tiedämme, että me olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahuuden vallassa.
1 John 5:19 And we know that we are of God, and the whole world lies in wickedness.
1. Johanneksen kirje 5:20 Ja me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, että me tuntisimme hänet Totisen; ja me olemme hänessä Totisessa, hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.
1 John 5:20 And we know that the Son of God is come, and has given us an understanding, that we may know him that is true, and we are in him that is true, even in his Son Jesus Christ. This is the true God, and eternal life.
1. Johanneksen kirje 5:21 Lapsukaiset, karttakaa epäjumalia. Aamen.
1 John 5:21 Little children, keep yourselves from idols. Amen.
2. Johanneksen kirje 1:1 Vanhin valitulle rouvalle ja hänen lapsilleen, joita minä totuudessa rakastan, enkä ainoastaan minä, vaan myös kaikki ne, jotka ovat tulleet totuuden tuntemaan,
2 John 1:1 The elder to the elect lady and her children, whom I love in the truth; and not I only, but also all they that have known the truth;
2. Johanneksen kirje 1:2 Totuuden tähden, joka meissä pysyy ja on meidän kanssamme iankaikkisesti.
2 John 1:2 For the truth’s sake, which dwells in us, and shall be with us for ever.
2. Johanneksen kirje 1:3 Armo, laupeus ja rauha olkoon teidän kanssanne Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, totuudessa ja rakkaudessa.
2 John 1:3 Grace be with you, mercy, and peace, from God the Father, and from the Lord Jesus Christ, the Son of the Father, in truth and love.
2. Johanneksen kirje 1:4 Iloitsin suuresti, että löysin lastesi joukosta sellaisia, jotka vaeltavat totuudessa, niin kuin olemme Isältä saaneet käskyn.
2 John 1:4 I rejoiced greatly that I found of your children walking in truth, as we have received a commandment from the Father.
2. Johanneksen kirje 1:5 Ja nyt minä pyydän sinua, rouva, en niin kuin kirjoittaisin sinulle uutta käskyä, vaan sen, joka meillä oli alusta asti: että rakastaisimme toisiamme.
2 John 1:5 And now I beseech you, lady, not as though I wrote a new commandment to you, but that which we had from the beginning, that we love one another.
2. Johanneksen kirje 1:6 Ja tämä on rakkaus, että me vaellamme hänen käskyjensä mukaan. Tämä on käsky, että teidän tulee vaeltaa sen mukaan, niin kuin olette alusta kuulleet.
2 John 1:6 And this is love, that we walk after his commandments. This is the commandment, That, as you have heard from the beginning, you should walk in it.
2. Johanneksen kirje 1:7 Sillä monta eksyttäjää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristusta lihaan tulleeksi. Tämä on eksyttäjä ja antikristus.
2 John 1:7 For many deceivers are entered into the world, who confess not that Jesus Christ is come in the flesh. This is a deceiver and an antichrist.
2. Johanneksen kirje 1:8 Pitäkää huoli itsestänne, ettette kadota sitä, minkä olemme työllämme tehneet, vaan että saamme täyden palkan.
2 John 1:8 Look to yourselves, that we lose not those things which we have worked, but that we receive a full reward.
2. Johanneksen kirje 1:9 Joka rikkoo Kristuksen opin eikä pysy siinä, hänellä ei ole Jumalaa. Joka pysyy Kristuksen opissa, hänellä on sekä Isä että Poika.
2 John 1:9 Whoever transgresses, and stays not in the doctrine of Christ, has not God. He that stays in the doctrine of Christ, he has both the Father and the Son.
2. Johanneksen kirje 1:10 Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo tätä oppia mukanaan, älkää ottako häntä talooni älkääkä toivottako häntä tervetulleeksi.
2 John 1:10 If there come any to you, and bring not this doctrine, receive him not into your house, neither bid him God speed:
2. Johanneksen kirje 1:11 Sillä se, joka toivottaa hänelle hyvää, on osallinen hänen pahoihin tekoihinsa.
2 John 1:11 For he that bids him God speed is partaker of his evil deeds.
2. Johanneksen kirje 1:12 Minulla olisi paljon kirjoitettavaa sinulle, mutta en tahdo kirjoittaa paperilla ja musteella; vaan toivon pääseväni luoksesi ja puhuvani kanssasi kasvotusten, että ilomme olisi täydellinen.
2 John 1:12 Having many things to write to you, I would not write with paper and ink: but I trust to come to you, and speak face to face, that our joy may be full.
2. Johanneksen kirje 1:13 Valitun sisaresi lapset tervehtivät sinua. Aamen.
2 John 1:13 The children of your elect sister greet you. Amen.
3. Johanneksen kirje 1:1 Vanhin rakkaalle Gaiukselle, jota minä totuudessa rakastan.
3 John 1:1 The elder to the well beloved Gaius, whom I love in the truth.
3. Johanneksen kirje 1:2 Rakkaani, ennen kaikkea toivon, että sinä menestyisit ja olisit terve, niin kuin sielusikin menestyy.
3 John 1:2 Beloved, I wish above all things that you may prosper and be in health, even as your soul prospers.
3. Johanneksen kirje 1:3 Sillä minä iloitsin suuresti, kun veljet tulivat ja todistivat totuudesta, joka sinussa on, niin kuin sinä totuudessa vaellat.
3 John 1:3 For I rejoiced greatly, when the brothers came and testified of the truth that is in you, even as you walk in the truth.
3. Johanneksen kirje 1:4 Minulla ei ole suurempaa iloa kuin kuulla lasteni vaeltavan totuudessa.
3 John 1:4 I have no greater joy than to hear that my children walk in truth.
3. Johanneksen kirje 1:5 Rakkaani, sinä teet uskollisesti kaikkea, mitä teet veljille ja muukalaisille;
3 John 1:5 Beloved, you do faithfully whatever you do to the brothers, and to strangers;
3. Johanneksen kirje 1:6 Jotka ovat seurakunnan edessä todistaneet teidän rakkaudestanne. Teet hyvin, jos johdatatte heidät matkalle jumalisesti.
3 John 1:6 Which have borne witness of your charity before the church: whom if you bring forward on their journey after a godly sort, you shall do well:
3. Johanneksen kirje 1:7 Sillä hänen nimensä tähden he lähtivät liikkeelle eivätkä ottaneet mitään pakanoilta.
3 John 1:7 Because that for his name’s sake they went forth, taking nothing of the Gentiles.
3. Johanneksen kirje 1:8 Meidän tulee siis ottaa vastaan sellaisia, että olisimme totuuden kanssatyössä mukana.
3 John 1:8 We therefore ought to receive such, that we might be fellow helpers to the truth.
3. Johanneksen kirje 1:9 Kirjoitin seurakunnalle, mutta Diotrefes, joka haluaa olla heidän joukossaan ensimmäinen, ei ota meitä vastaan.
3 John 1:9 I wrote to the church: but Diotrephes, who loves to have the preeminence among them, receives us not.
3. Johanneksen kirje 1:10 Jos minä sitten tulen, muistan hänen tekonsa, joita hän tekee, kun hän ilkeästi meitä vastaan puhuu. Eikä hän siihen tyydy, ei ota itse veljiä vastaan, vaan kieltää niitä, jotka tahtovat ottaa, ja ajaa heidät ulos seurakunnasta.
3 John 1:10 Why, if I come, I will remember his deeds which he does, prating against us with malicious words: and not content therewith, neither does he himself receive the brothers, and forbids them that would, and casts them out of the church.
3. Johanneksen kirje 1:11 Rakkaani, älä seuraa pahaa, vaan hyvää. Joka tekee hyvää, on Jumalasta; mutta joka tekee pahaa, ei ole nähnyt Jumalaa.
3 John 1:11 Beloved, follow not that which is evil, but that which is good. He that does good is of God: but he that does evil has not seen God.
3. Johanneksen kirje 1:12 Demetriuksella on hyvä todistus kaikilta ihmisiltä ja itse totuudesta; ja mekin todistamme hänestä; ja sinä tiedät, että meidän todistuksemme on tosi.
3 John 1:12 Demetrius has good report of all men, and of the truth itself: yes, and we also bear record; and you know that our record is true.
3. Johanneksen kirje 1:13 Minulla olisi paljon kirjoitettavaa, mutta en kirjoita sinulle musteella ja kynällä:
3 John 1:13 I had many things to write, but I will not with ink and pen write to you:
3. Johanneksen kirje 1:14 Mutta toivon näkeväni teidät pian, ja puhumme kasvotusten. Rauha olkoon teille. Ystävämme tervehtivät teitä. Tervehtikää ystäviä nimeltä.
3 John 1:14 But I trust I shall shortly see you, and we shall speak face to face. Peace be to you. Our friends salute you. Greet the friends by name.
Juudas 1:1 Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja Jaakobin veli, Isän Jumalan pyhittämille ja Jeesuksessa Kristuksessa varjelluille ja kutsutuille:
Jude 1:1 Jude, the servant of Jesus Christ, and brother of James, to them that are sanctified by God the Father, and preserved in Jesus Christ, and called:
Juudas 1:2 Lisääntyköön teille laupeus, rauha ja rakkaus.
Jude 1:2 Mercy to you, and peace, and love, be multiplied.
Juudas 1:3 Rakkaani, kun olen niin kovasti halunnut kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksesta, minun oli pakko kirjoittaa teille ja kehottaa teitä taistelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.
Jude 1:3 Beloved, when I gave all diligence to write to you of the common salvation, it was needful for me to write to you, and exhort you that you should earnestly contend for the faith which was once delivered to the saints.
Juudas 1:4 Sillä tietämättämme on hiipinyt joukkoon joitakin ihmisiä, jotka jo ennen olivat tähän tuomioon määrätyt, jumalattomat, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät ainoan Herran Jumalan, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen.
Jude 1:4 For there are certain men crept in unawares, who were before of old ordained to this condemnation, ungodly men, turning the grace of our God into lasciviousness, and denying the only Lord God, and our Lord Jesus Christ.
Juudas 1:5 Minä siis muistutan teitä, vaikka jo tiesittekin, että Herra, joka oli pelastanut kansan Egyptin maasta, toiseksi tuhosi ne, jotka eivät uskoneet.
Jude 1:5 I will therefore put you in remembrance, though you once knew this, how that the Lord, having saved the people out of the land of Egypt, afterward destroyed them that believed not.
Juudas 1:6 Ja enkelit, jotka eivät säilyttäneet asemaansa, vaan jättivät oman asuinsijansa, hän on säästänyt iankaikkisissa kahleissa pimeydessä suuren päivän tuomioon.
Jude 1:6 And the angels which kept not their first estate, but left their own habitation, he has reserved in everlasting chains under darkness to the judgment of the great day.
Juudas 1:7 Niin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla harjoittivat haureutta ja eksyivät vieraisiin lihanhimoihin, ovat esimerkkinä, kärsien iankaikkisen tulen rangaistuksen.
Jude 1:7 Even as Sodom and Gomorrha, and the cities about them in like manner, giving themselves over to fornication, and going after strange flesh, are set forth for an example, suffering the vengeance of eternal fire.
Juudas 1:8 Samoin nämä saastaiset uneksijat saastuttavat lihan, halveksivat herruutta ja puhuvat pahaa arvovallasta.
Jude 1:8 Likewise also these filthy dreamers defile the flesh, despise dominion, and speak evil of dignities.
Juudas 1:9 Mutta ylienkeli Mikael, kun hän väitteli Paholaisen kanssa ja väitteli Mooseksen ruumiista, ei rohjennut esittää pilkallista syytöstä, vaan sanoi: Rangaiskoon sinua Herra!
Jude 1:9 Yet Michael the archangel, when contending with the devil he disputed about the body of Moses, dared not bring against him a railing accusation, but said, The Lord rebuke you.
Juudas 1:10 Mutta nämä pilkkaavat sitä, mitä he eivät tiedä; vaan minkä he luonnostaan tuntevat, niin kuin järjettömät eläimet, siinä he turmelevat itsensä.
Jude 1:10 But these speak evil of those things which they know not: but what they know naturally, as brute beasts, in those things they corrupt themselves.
Juudas 1:11 Voi heitä! Sillä he ovat kulkeneet Kainin tietä ja juokseneet ahneesti Bileamin eksytyksen perään palkan vuoksi ja hukkuvat Koran niskoittelussa.
Jude 1:11 Woe to them! for they have gone in the way of Cain, and ran greedily after the error of Balaam for reward, and perished in the gainsaying of Core.
Juudas 1:12 Nämä ovat tahrat teidän hyväntekeväisyysaterioissanne, kun ne juhlivat kanssanne, ravitsevat itseään pelkäämättä: ne ovat kuin vedettömiä pilviä, tuulten ajelehtivia; puita, joiden hedelmät kuihtuvat, hedelmättömiä, kahdesti kuolleita, juurineen maasta revittyjä;
Jude 1:12 These are spots in your feasts of charity, when they feast with you, feeding themselves without fear: clouds they are without water, carried about of winds; trees whose fruit wither, without fruit, twice dead, plucked up by the roots;
Juudas 1:13 Meren raivoavat aallot, jotka vaahtoavat omaa häpeäänsä; harhailevat tähdet, joille on varattu pimeys ikuisesti.
Jude 1:13 Raging waves of the sea, foaming out their own shame; wandering stars, to whom is reserved the blackness of darkness for ever.
Juudas 1:14 Ja myös Henok, seitsemäs Aadamista, ennusti näistä sanoen: Katso, Herra tulee kymmenentuhannen pyhiensä kanssa,
Jude 1:14 And Enoch also, the seventh from Adam, prophesied of these, saying, Behold, the Lord comes with ten thousands of his saints,
Juudas 1:15 Tuomitsemaan kaikki ja rankaisemaan kaikkia heidän keskuudessaan olevia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistaan, joita he ovat jumalattomasti tehneet, ja kaikista kovista sanoistaan, joita jumalattomat syntiset ovat puhuneet häntä vastaan.
Jude 1:15 To execute judgment on all, and to convince all that are ungodly among them of all their ungodly deeds which they have ungodly committed, and of all their hard speeches which ungodly sinners have spoken against him.
Juudas 1:16 He ovat nurisevia, valittajia, omien himojensa mukaan vaeltavia; heidän suunsa puhuu suuria ja pöyhkeitä sanoja, pitäen ihmisiä ihailussa edun vuoksi.
Jude 1:16 These are murmurers, complainers, walking after their own lusts; and their mouth speaks great swelling words, having men’s persons in admiration because of advantage.
Juudas 1:17 Mutta teidän rakkaani, muistakaa ne sanat, jotka meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat ennen puhuneet,
Jude 1:17 But, beloved, remember you the words which were spoken before of the apostles of our Lord Jesus Christ;
Juudas 1:18 Että he sanoivat teille, että viimeisenä aikana on pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomien himojensa mukaan.
Jude 1:18 How that they told you there should be mockers in the last time, who should walk after their own ungodly lusts.
Juudas 1:19 Nämä ovat niitä, jotka erottavat itsensä, aistillisia, Hengettömiä.
Jude 1:19 These be they who separate themselves, sensual, having not the Spirit.
Juudas 1:20 Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustalle ja rukoilkaa Pyhässä Hengessä,
Jude 1:20 But you, beloved, building up yourselves on your most holy faith, praying in the Holy Ghost,
Juudas 1:21 Pysyttäkää siis itsenne Jumalan rakkaudessa ja odottakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi.
Jude 1:21 Keep yourselves in the love of God, looking for the mercy of our Lord Jesus Christ to eternal life.
Juudas 1:22 Ja joillekin myötätuntoa osoittaen, tehden muutoksen:
Jude 1:22 And of some have compassion, making a difference:
Juudas 1:23 Toiset taas pelastavat peläten, vetämällä heidät tulesta pois; vihaten jopa sitä vaatetta, jonka liha on tahrannut.
Jude 1:23 And others save with fear, pulling them out of the fire; hating even the garment spotted by the flesh.
Juudas 1:24 Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen,
Jude 1:24 Now to him that is able to keep you from falling, and to present you faultless before the presence of his glory with exceeding joy,
Juudas 1:25 Ainoalle viisaalle Jumalalle, meidän Vapahtajallemme, olkoon kunnia, majesteetti, herruus ja valta nyt ja iankaikkisesti. Aamen.
Jude 1:25 To the only wise God our Savior, be glory and majesty, dominion and power, both now and ever. Amen.
Ilmestyskirja 1:1 Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen hän lähetti enkelinsä kautta ilmoitti palvelijalleen Johannekselle,
Revelation 1:1 The Revelation of Jesus Christ, which God gave to him, to show to his servants things which must shortly come to pass; and he sent and signified it by his angel to his servant John:
Ilmestyskirja 1:2 Joka todisti Jumalan sanasta ja Jeesuksen Kristuksen todistuksesta ja kaikesta, mitä hän oli nähnyt.
Revelation 1:2 Who bore record of the word of God, and of the testimony of Jesus Christ, and of all things that he saw.
Ilmestyskirja 1:3 Autuas se, joka lukee, ja ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja pitävät otteessaan sen, mitä siihen on kirjoitettu, sillä aika on lähellä.
Revelation 1:3 Blessed is he that reads, and they that hear the words of this prophecy, and keep those things which are written therein: for the time is at hand.
Ilmestyskirja 1:4 Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo olkoon teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
Revelation 1:4 John to the seven churches which are in Asia: Grace be to you, and peace, from him which is, and which was, and which is to come; and from the seven Spirits which are before his throne;
Ilmestyskirja 1:5 Ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, kuolleiden esikoiselta ja maan kuningasten hallitsijalta, joka rakasti meitä ja on pessyt meidät synneistämme omalla verellään,
Revelation 1:5 And from Jesus Christ, who is the faithful witness, and the first begotten of the dead, and the prince of the kings of the earth. To him that loved us, and washed us from our sins in his own blood,
Ilmestyskirja 1:6 Ja tehnyt meidät kuninkaiksi, papeiksi Jumalalle ja Isälleen; hänelle olkoon kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen.
Revelation 1:6 And has made us kings and priests to God and his Father; to him be glory and dominion for ever and ever. Amen.
Ilmestyskirja 1:7 Katso, hän tulee pilvien mukana, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat valittavat hänen tähtensä. Aamen.
Revelation 1:7 Behold, he comes with clouds; and every eye shall see him, and they also which pierced him: and all kindreds of the earth shall wail because of him. Even so, Amen.
Ilmestyskirja 1:8 Minä olen Alfa ja Omega, alku ja loppu, sanoi Herra, joka on, joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias.
Revelation 1:8 I am Alpha and Omega, the beginning and the ending, said the Lord, which is, and which was, and which is to come, the Almighty.
Ilmestyskirja 1:9 Minä, Johannes, teidän veljenne ja osallinen ahdistuksessa ja Jeesuksen Kristuksen valtakunnassa ja kärsivällisyydessä, olin Patmos-nimisellä saarella Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen tähden.
Revelation 1:9 I John, who also am your brother, and companion in tribulation, and in the kingdom and patience of Jesus Christ, was in the isle that is called Patmos, for the word of God, and for the testimony of Jesus Christ.
Ilmestyskirja 1:10 Minä olin Hengessä Herran päivänä ja kuulin takanani suuren äänen, ikään kuin pasuunan äänen,
Revelation 1:10 I was in the Spirit on the Lord’s day, and heard behind me a great voice, as of a trumpet,
Ilmestyskirja 1:11 Sanoen: Minä olen Alfa ja Omega, ensimmäinen ja viimeinen; ja: Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä se seitsemälle Aasian seurakunnalle: Efesokseen ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan.
Revelation 1:11 Saying, I am Alpha and Omega, the first and the last: and, What you see, write in a book, and send it to the seven churches which are in Asia; to Ephesus, and to Smyrna, and to Pergamos, and to Thyatira, and to Sardis, and to Philadelphia, and to Laodicea
Ilmestyskirja 1:12 Ja minä käännyin katsomaan ääntä, joka minulle puhui. Ja käännyin ja näin seitsemän kultaista lampunjalkaa;
Revelation 1:12 And I turned to see the voice that spoke with me. And being turned, I saw seven golden candlesticks;
Ilmestyskirja 1:13 Ja seitsemän lampunjalan keskellä Ihmisen Pojan muotoinen, puettu pitkäin vaatteisiin ja vyötetty rintojen kohdalta kultaisella vyöllä.
Revelation 1:13 And in the middle of the seven candlesticks one like to the Son of man, clothed with a garment down to the foot, and girt about the breasts with a golden girdle.
Ilmestyskirja 1:14 Hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki;
Revelation 1:14 His head and his hairs were white like wool, as white as snow; and his eyes were as a flame of fire;
Ilmestyskirja 1:15 Ja hänen jalkansa ovat kuin hienoa pronssia, ikään kuin se olisi hehkutettu pätsissä; ja hänen äänensä on kuin paljojen vesien pauhu.
Revelation 1:15 And his feet like to fine brass, as if they burned in a furnace; and his voice as the sound of many waters.
Ilmestyskirja 1:16 Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti terävä kaksiteräinen miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, joka täydeltä terältään paistaa.
Revelation 1:16 And he had in his right hand seven stars: and out of his mouth went a sharp two edged sword: and his countenance was as the sun shines in his strength.
Ilmestyskirja 1:17 Ja kun minä näin hänet, kaaduin minä hänen jalkojensa juureen kuin kuollut. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni ja sanoi minulle: Älä pelkää; minä olen ensimmäinen ja viimeinen.
Revelation 1:17 And when I saw him, I fell at his feet as dead. And he laid his right hand on me, saying to me, Fear not; I am the first and the last:
Ilmestyskirja 1:18 Minä olen se, joka elää, ja olin kuollut; ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti. Aamen; ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.
Revelation 1:18 I am he that lives, and was dead; and, behold, I am alive for ever more, Amen; and have the keys of hell and of death.
Ilmestyskirja 1:19 Kirjoita, mitä olet nähnyt, ja mitä on ja mitä tämän jälkeen tapahtuu;
Revelation 1:19 Write the things which you have seen, and the things which are, and the things which shall be hereafter;
Ilmestyskirja 1:20 Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus. Ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa, jotka näit, ovat ne seitsemän seurakuntaa.
Revelation 1:20 The mystery of the seven stars which you saw in my right hand, and the seven golden candlesticks. The seven stars are the angels of the seven churches: and the seven candlesticks which you saw are the seven churches.
Ilmestyskirja 2:1 Efeson seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoi hän, joka pitää seitsemää tähteä oikeassa kädessään, hän, joka kävelee seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä:
Revelation 2:1 To the angel of the church of Ephesus write; These things said he that holds the seven stars in his right hand, who walks in the middle of the seven golden candlesticks;
Ilmestyskirja 2:2 Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, etkä voi pahoja sietää. Sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat olevansa apostoleja, vaikka eivät ole, ja olet havainnut heidät valehtelijoiksi.
Revelation 2:2 I know your works, and your labor, and your patience, and how you can not bear them which are evil: and you have tried them which say they are apostles, and are not, and have found them liars:
Ilmestyskirja 2:3 Ja te olette kantaneet ja olleet kärsivällisiä, ja minun nimeni tähden te olette tehneet työtä ettekä ole väsyneet.
Revelation 2:3 And have borne, and have patience, and for my name’s sake have labored, and have not fainted.
Ilmestyskirja 2:4 Minulla on kuitenkin sinua vastaan, koska olet hylännyt ensimmäisen rakkautesi.
Revelation 2:4 Nevertheless I have somewhat against you, because you have left your first love.
Ilmestyskirja 2:5 Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; muuten minä tulen pian sinun luoksesi ja siirrän lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.
Revelation 2:5 Remember therefore from where you are fallen, and repent, and do the first works; or else I will come to you quickly, and will remove your candlestick out of his place, except you repent.
Ilmestyskirja 2:6 Mutta se sinulla on, että vihaat nikolaiittain tekoja, joita minäkin vihaan.
Revelation 2:6 But this you have, that you hate the deeds of the Nicolaitanes, which I also hate.
Ilmestyskirja 2:7 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki sanoi seurakunnille: 'Joka voittaa, sen minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisin keskellä.'
Revelation 2:7 He that has an ear, let him hear what the Spirit said to the churches; To him that overcomes will I give to eat of the tree of life, which is in the middle of the paradise of God.
Ilmestyskirja 2:8 Ja Smyrnan seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoi ensimmäinen ja viimeinen, joka oli kuollut ja on elävä:
Revelation 2:8 And to the angel of the church in Smyrna write; These things said the first and the last, which was dead, and is alive;
Ilmestyskirja 2:9 Minä tiedän sinun tekosi, ahdistuksesi ja köyhyytesi – mutta sinä olet rikas – ja tiedän niiden ihmisten pilkan, jotka sanovat olevansa juutalaisia, vaikka eivät ole, vaan ovat Saatanan synagoga.
Revelation 2:9 I know your works, and tribulation, and poverty, (but you are rich) and I know the blasphemy of them which say they are Jews, and are not, but are the synagogue of Satan.
Ilmestyskirja 2:10 Älä pelkää sitä, mitä sinun on kärsittävä. Katso, perkele heittää muutamia teistä vankeuteen, että teitä koeteltaisiin, ja teillä on ahdistus kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun.
Revelation 2:10 Fear none of those things which you shall suffer: behold, the devil shall cast some of you into prison, that you may be tried; and you shall have tribulation ten days: be you faithful to death, and I will give you a crown of life.
Ilmestyskirja 2:11 Jolla korva on, se kuulkoon, mitä Henki sanoi seurakunnille: 'Joka voittaa, sitä ei toinen kuolema vahingoita.'
Revelation 2:11 He that has an ear, let him hear what the Spirit said to the churches; He that overcomes shall not be hurt of the second death.
Ilmestyskirja 2:12 Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoi hän, jolla on kaksiteräinen, terävä miekka:
Revelation 2:12 And to the angel of the church in Pergamos write; These things said he which has the sharp sword with two edges;
Ilmestyskirja 2:13 Minä tiedän sinun tekosi ja missä sinä asut, siellä missä Saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani, edes niinä päivinä, jolloin Antipas, minun uskollinen marttyyrini, teurastettiin teidän keskellänne, siellä missä Saatana asuu.
Revelation 2:13 I know your works, and where you dwell, even where Satan’s seat is: and you hold fast my name, and have not denied my faith, even in those days wherein Antipas was my faithful martyr, who was slain among you, where Satan dwells.
Ilmestyskirja 2:14 Mutta minulla on vähän sinua vastaan, sillä sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, joka opetti Balakia virittämään Israelin lasten eteen viettelyksen, syömään epäjumalille uhrattua ja harjoittamaan haureutta.
Revelation 2:14 But I have a few things against you, because you have there them that hold the doctrine of Balaam, who taught Balac to cast a stumbling block before the children of Israel, to eat things sacrificed to idols, and to commit fornication.
Ilmestyskirja 2:15 Niin on teilläkin niitä, jotka pitävät kiinni nikolaiittain opista, jota minä vihaan.
Revelation 2:15 So have you also them that hold the doctrine of the Nicolaitanes, which thing I hate.
Ilmestyskirja 2:16 Tee parannus; muuten minä tulen pian luoksesi ja sotaan heitä vastaan suuni miekalla.
Revelation 2:16 Repent; or else I will come to you quickly, and will fight against them with the sword of my mouth.
Ilmestyskirja 2:17 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki sanoi seurakunnille: 'Joka voittaa, minä annan syödä kätkettyä mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven, ja kiveen on kirjoitettu uusi nimi, jota ei kukaan tiedä, paitsi sen saaja.'
Revelation 2:17 He that has an ear, let him hear what the Spirit said to the churches; To him that overcomes will I give to eat of the hidden manna, and will give him a white stone, and in the stone a new name written, which no man knows saving he that receives it.
Ilmestyskirja 2:18 Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Jumalan Poika, jonka silmät ovat niinkuin tulen liekki ja jonka jalkansa ovat niinkuin kiiltävä vaski:
Revelation 2:18 And to the angel of the church in Thyatira write; These things said the Son of God, who has his eyes like to a flame of fire, and his feet are like fine brass;
Ilmestyskirja 2:19 Minä tiedän sinun tekosi ja rakkautesi ja palveluksesi ja uskosi ja kärsivällisyytesi ja että viimeiset ovat enemmän kuin ensimmäiset.
Revelation 2:19 I know your works, and charity, and service, and faith, and your patience, and your works; and the last to be more than the first.
Ilmestyskirja 2:20 Minulla on kuitenkin vähän sinua vastaan, koska sallit tuon naisen, Iisebelin, joka sanoo itseään profeetaksi, opettaa ja vietellä palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua.
Revelation 2:20 Notwithstanding I have a few things against you, because you suffer that woman Jezebel, which calls herself a prophetess, to teach and to seduce my servants to commit fornication, and to eat things sacrificed to idols.
Ilmestyskirja 2:21 Ja minä annoin hänelle aikaa katua haureuttaan, eikä hän katunut.
Revelation 2:21 And I gave her space to repent of her fornication; and she repented not.
Ilmestyskirja 2:22 Katso, minä heitän hänet vuodepeteeseen ja ne, jotka tekevät aviorikoksen hänen kanssaan, suureen ahdistukseen, elleivät he tee parannusta teoistaan.
Revelation 2:22 Behold, I will cast her into a bed, and them that commit adultery with her into great tribulation, except they repent of their deeds.
Ilmestyskirja 2:23 Ja minä tapan hänen lapsensa kuolemalla; ja kaikki seurakunnat tulevat tietämään, että minä olen se, joka tutkin munaskuulit ja sydämet; ja minä annan teille jokaiselle teidän tekojenne mukaan.
Revelation 2:23 And I will kill her children with death; and all the churches shall know that I am he which searches the reins and hearts: and I will give to every one of you according to your works.
Ilmestyskirja 2:24 Mutta teille ja muille Tyatiran asukkaille, kaikille, joilla ei ole tätä oppia eivätkä ole tulleet tuntemaan Saatanan syvyyksiä, niin kuin he sanovat, minä sanon: en pane teidän päällenne muuta taakkaa.
Revelation 2:24 But to you I say, and to the rest in Thyatira, as many as have not this doctrine, and which have not known the depths of Satan, as they speak; I will put on you none other burden.
Ilmestyskirja 2:25 Mutta pidä kiinni siitä, mikä sinulla jo on, kunnes minä tulen.
Revelation 2:25 But that which you have already hold fast till I come.
Ilmestyskirja 2:26 Ja joka voittaa ja loppuun asti pitää minun teoistani kiinni, sille minä annan vallan kansojen yli.
Revelation 2:26 And he that overcomes, and keeps my works to the end, to him will I give power over the nations:
Ilmestyskirja 2:27 Ja hän on kaitseva heitä rautasauvalla; ne särjetään palasiksi niin kuin savenvalajan astiat, niin kuin minäkin sain sen Isältäni.
Revelation 2:27 And he shall rule them with a rod of iron; as the vessels of a potter shall they be broken to shivers: even as I received of my Father.
Ilmestyskirja 2:28 Ja minä annan hänelle aamutähden.
Revelation 2:28 And I will give him the morning star.
Ilmestyskirja 2:29 Jolla korva on, se kuulkoon, mitä Henki on seurakunnille sanonut.
Revelation 2:29 He that has an ear, let him hear what the Spirit said to the churches.
Ilmestyskirja 3:1 Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoi hän, jolla on Jumalan seitsemän henkeä ja seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi, että sinulla on nimi, että elät, ja sinä olet kuollut.'
Revelation 3:1 And to the angel of the church in Sardis write; These things said he that has the seven Spirits of God, and the seven stars; I know your works, that you have a name that you live, and are dead.
Ilmestyskirja 3:2 Valvo ja vahvista jäljellä olevia, kuolemaisillaan olevia; sillä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalan edessä.
Revelation 3:2 Be watchful, and strengthen the things which remain, that are ready to die: for I have not found your works perfect before God.
Ilmestyskirja 3:3 Muista siis, kuinka olet vastaanottanut ja kuullut, ja pidä siitä kiinni ja tee parannus. Jos et siis valvo, niin minä tulen sinun kimppuusi kuin varas, etkä sinä tiedä, minä hetkenä minä sinun kimppuusi tulen.
Revelation 3:3 Remember therefore how you have received and heard, and hold fast, and repent. If therefore you shall not watch, I will come on you as a thief, and you shall not know what hour I will come on you.
Ilmestyskirja 3:4 Sinulla on Sardeessakin muutamia nimiä, jotka eivät ole saastuttaneet vaatteitaan; ja he saavat vaeltaa minun kanssani valkoisissa, sillä he ovat siihen arvoisia.
Revelation 3:4 You have a few names even in Sardis which have not defiled their garments; and they shall walk with me in white: for they are worthy.
Ilmestyskirja 3:5 Joka voittaa, se puetaan valkeisiin vaatteisiin, enkä minä pyyhi hänen nimeään pois elämän kirjasta, vaan minä tunnustan hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.
Revelation 3:5 He that overcomes, the same shall be clothed in white raiment; and I will not blot out his name out of the book of life, but I will confess his name before my Father, and before his angels.
Ilmestyskirja 3:6 Jolla korva on, se kuulkoon, mitä Henki on seurakunnille sanonut.
Revelation 3:6 He that has an ear, let him hear what the Spirit said to the churches.
Ilmestyskirja 3:7 Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Pyhä, Totuus, Daavidin avaimen haltija, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja sulkee, eikä kukaan avaa,
Revelation 3:7 And to the angel of the church in Philadelphia write; These things said he that is holy, he that is true, he that has the key of David, he that opens, and no man shuts; and shuts, and no man opens;
Ilmestyskirja 3:8 Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea. Sillä sinulla on vähän voimaa, ja sinä olet pitänyt minun sanani etkä ole kieltänyt minun nimeäni.
Revelation 3:8 I know your works: behold, I have set before you an open door, and no man can shut it: for you have a little strength, and have kept my word, and have not denied my name.
Ilmestyskirja 3:9 Katso, minä annan sinun luoksesi Saatanan synagogasta ne, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä annan heidän tulla ja kumartaa sinun jalkojesi eteen ja ymmärtää, että minä olen rakastanut sinua.
Revelation 3:9 Behold, I will make them of the synagogue of Satan, which say they are Jews, and are not, but do lie; behold, I will make them to come and worship before your feet, and to know that I have loved you.
Ilmestyskirja 3:10 Koska sinä olet pitänyt minun kärsivällisyyteni sanan, niin minäkin varjelen sinut kiusauksen hetkestä, joka on tuleva koko maailmaan koettelemaan maan asukkaita.
Revelation 3:10 Because you have kept the word of my patience, I also will keep you from the hour of temptation, which shall come on all the world, to try them that dwell on the earth.
Ilmestyskirja 3:11 Katso, minä tulen pian; pidä kiinni siitä, mikä sinulla on, ettei kukaan ota kruunuasi.
Revelation 3:11 Behold, I come quickly: hold that fast which you have, that no man take your crown.
Ilmestyskirja 3:12 Joka voittaa, minä teen pylvään Jumalani temppeliin, eikä hän enää mene sieltä ulos. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta Jumalani luota. Minä kirjoitan...
Revelation 3:12 Him that overcomes will I make a pillar in the temple of my God, and he shall go no more out: and I will write on him the name of my God, and the name of the city of my God, which is new Jerusalem, which comes down out of heaven from my God: and I will wr
Ilmestyskirja 3:13 Jolla korva on, se kuulkoon, mitä Henki on seurakunnille sanonut.
Revelation 3:13 He that has an ear, let him hear what the Spirit said to the churches.
Ilmestyskirja 3:14 Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Aamen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku.'
Revelation 3:14 And to the angel of the church of the Laodiceans write; These things said the Amen, the faithful and true witness, the beginning of the creation of God;
Ilmestyskirja 3:15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi kunpa olisit kylmä tai palava!
Revelation 3:15 I know your works, that you are neither cold nor hot: I would you were cold or hot.
Ilmestyskirja 3:16 Koska siis olet haalea, etkä ole kylmä etkä kuuma, minä oksennan sinut suustani ulos.
Revelation 3:16 So then because you are lukewarm, and neither cold nor hot, I will spew you out of my mouth.
Ilmestyskirja 3:17 Sinä sanot: Minä olen rikas ja olen rikastunut enkä mitään tarvitse, etkä tiedä, että sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
Revelation 3:17 Because you say, I am rich, and increased with goods, and have need of nothing; and know not that you are wretched, and miserable, and poor, and blind, and naked:
Ilmestyskirja 3:18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta tulessa puhdistettua kultaa, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta silmäsi, että näkisit.
Revelation 3:18 I counsel you to buy of me gold tried in the fire, that you may be rich; and white raiment, that you may be clothed, and that the shame of your nakedness do not appear; and anoint your eyes with eye salve, that you may see.
Ilmestyskirja 3:19 Kaikkia, joita minä rakastan, minä nuhtelen ja kuritan; ole siis ahkera ja tee parannus.
Revelation 3:19 As many as I love, I rebuke and chasten: be zealous therefore, and repent.
Ilmestyskirja 3:20 Katso, minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä käyn hänen luokseen sisälle ja aterioin hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
Revelation 3:20 Behold, I stand at the door, and knock: if any man hear my voice, and open the door, I will come in to him, and will sup with him, and he with me.
Ilmestyskirja 3:21 Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.
Revelation 3:21 To him that overcomes will I grant to sit with me in my throne, even as I also overcame, and am set down with my Father in his throne.
Ilmestyskirja 3:22 Jolla korva on, se kuulkoon, mitä Henki on seurakunnille sanonut.
Revelation 3:22 He that has an ear, let him hear what the Spirit said to the churches.
Ilmestyskirja 4:1 Tämän jälkeen minä näin, ja katso, taivaassa avautui ovi. Ja ensimmäinen ääni, jonka olin kuullut, oli kuin pasuunan puhuvan minulle, ja se sanoi: Tule tänne ylös, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen tapahtuu.
Revelation 4:1 After this I looked, and, behold, a door was opened in heaven: and the first voice which I heard was as it were of a trumpet talking with me; which said, Come up here, and I will show you things which must be hereafter.
Ilmestyskirja 4:2 Ja heti minä olin hengessä; ja katso, taivaassa oli valtaistuin, ja valtaistuimella istui joku.
Revelation 4:2 And immediately I was in the spirit: and, behold, a throne was set in heaven, and one sat on the throne.
Ilmestyskirja 4:3 Ja istuja oli ulkonäöltään kuin jaspis ja sardiinikiven kaltainen, ja valtaistuimen ympärillä oli sateenkaari, näöltään kuin smaragdi.
Revelation 4:3 And he that sat was to look on like a jasper and a sardine stone: and there was a rainbow round about the throne, in sight like to an emerald.
Ilmestyskirja 4:4 Ja valtaistuimen ympärillä oli neljäkolmatta istuinta, ja istuimilla näin neljäkolmatta vanhinta istumassa, puettuina valkoisiin vaatteisiin, ja heillä oli päässään kultaiset kruunut.
Revelation 4:4 And round about the throne were four and twenty seats: and on the seats I saw four and twenty elders sitting, clothed in white raiment; and they had on their heads crowns of gold.
Ilmestyskirja 4:5 Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ukkosenjylinää ja ääniä, ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat Jumalan seitsemän henkeä.
Revelation 4:5 And out of the throne proceeded lightning and thunder and voices: and there were seven lamps of fire burning before the throne, which are the seven Spirits of God.
Ilmestyskirja 4:6 Ja valtaistuimen edessä oli lasimeri, kristallin kaltainen; ja valtaistuimen keskellä ja valtaistuimen ympärillä oli neljä olentoa, edestä ja takaa täynnä silmiä.
Revelation 4:6 And before the throne there was a sea of glass like to crystal: and in the middle of the throne, and round about the throne, were four beasts full of eyes before and behind.
Ilmestyskirja 4:7 Ja ensimmäinen peto oli leijonan näköinen, ja toinen peto vasikan näköinen, ja kolmannella eläimillä oli ihmisen kasvot, ja neljäs peto oli lentävän kotkan näköinen.
Revelation 4:7 And the first beast was like a lion, and the second beast like a calf, and the third beast had a face as a man, and the fourth beast was like a flying eagle.
Ilmestyskirja 4:8 Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä ympärillään, ja ne olivat sisältä täynnä silmiä; eivätkä ne lepää päivällä eivätkä yöllä, vaan sanovat: Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja on ja joka tuleva on!
Revelation 4:8 And the four beasts had each of them six wings about him; and they were full of eyes within: and they rest not day and night, saying, Holy, holy, holy, LORD God Almighty, which was, and is, and is to come.
Ilmestyskirja 4:9 Ja kun nuo olennot antavat kunnian ja ylistyksen ja kiitoksen hänelle, joka valtaistuimella istuu, joka elää aina ja iankaikkisesti,
Revelation 4:9 And when those beasts give glory and honor and thanks to him that sat on the throne, who lives for ever and ever,
Ilmestyskirja 4:10 Ne kaksikymmentäneljä vanhinta lankeavat valtaistuimella istuvan eteen ja kumartavat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti, ja heittävät kruununsa valtaistuimen eteen sanoen:
Revelation 4:10 The four and twenty elders fall down before him that sat on the throne, and worship him that lives for ever and ever, and cast their crowns before the throne, saying,
Ilmestyskirja 4:11 Sinä, Herra, olet arvollinen saamaan kirkkauden, kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat ja ovat luotuja.
Revelation 4:11 You are worthy, O Lord, to receive glory and honor and power: for you have created all things, and for your pleasure they are and were created.
Ilmestyskirja 5:1 Ja minä näin valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä kirjan, joka oli kirjoitettu sisältä ja takaa ja sinetöity seitsemällä sinetillä.
Revelation 5:1 And I saw in the right hand of him that sat on the throne a book written within and on the backside, sealed with seven seals.
Ilmestyskirja 5:2 Ja minä näin voimakkaan enkelin, joka julisti suurella äänellä: Kuka on arvollinen avaamaan tämän kirjan ja murtamaan sen sinetit?
Revelation 5:2 And I saw a strong angel proclaiming with a loud voice, Who is worthy to open the book, and to loose the seals thereof?
Ilmestyskirja 5:3 Eikä kukaan taivaassa eikä maan päällä eikä maan alla kyennyt avaamaan kirjaa eikä siihen katsomaan.
Revelation 5:3 And no man in heaven, nor in earth, neither under the earth, was able to open the book, neither to look thereon.
Ilmestyskirja 5:4 Ja minä itkin paljon, koska ketään ei havaittu arvolliseksi avaamaan ja lukemaan kirjaa eikä katsomaan siihen.
Revelation 5:4 And I wept much, because no man was found worthy to open and to read the book, neither to look thereon.
Ilmestyskirja 5:5 Ja yksi vanhimmista sanoi minulle: Älä itke! Katso, leijona Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesa, on voittanut, niin että hän voi avata kirjan ja murtaa sen seitsemän sinettiä.
Revelation 5:5 And one of the elders said to me, Weep not: behold, the Lion of the tribe of Juda, the Root of David, has prevailed to open the book, and to loose the seven seals thereof.
Ilmestyskirja 5:6 Ja minä näin, ja katso, valtaistuimen ja neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikään kuin teurastettu, jolla oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan.
Revelation 5:6 And I beheld, and, see, in the middle of the throne and of the four beasts, and in the middle of the elders, stood a Lamb as it had been slain, having seven horns and seven eyes, which are the seven Spirits of God sent forth into all the earth.
Ilmestyskirja 5:7 Ja hän tuli ja otti kirjan valtaistuimella istuvan oikeasta kädestä.
Revelation 5:7 And he came and took the book out of the right hand of him that sat on the throne.
Ilmestyskirja 5:8 Ja kun hän oli ottanut kirjan, lankesivat ne neljä olentoa ja neljäkolmattakymmentä vanhinta Karitsan eteen, ja heillä oli kullakin harppu ja kultaiset maljat täynnä suitsukkeita, jotka ovat pyhien rukoukset.
Revelation 5:8 And when he had taken the book, the four beasts and four and twenty elders fell down before the Lamb, having every one of them harps, and golden vials full of odors, which are the prayers of saints.
Ilmestyskirja 5:9 Ja he veisasivat uutta virttä sanoen: Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja lunastit meidät Jumalalle verelläsi kaikista suvuista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista,
Revelation 5:9 And they sung a new song, saying, You are worthy to take the book, and to open the seals thereof: for you were slain, and have redeemed us to God by your blood out of every kindred, and tongue, and people, and nation;
Ilmestyskirja 5:10 Ja olet tehnyt meistä Jumalallemme kuninkaita ja pappeja, ja me saamme hallita maan päällä.
Revelation 5:10 And have made us to our God kings and priests: and we shall reign on the earth.
Ilmestyskirja 5:11 Ja minä näin, ja minä kuulin monien enkelien äänen valtaistuimen ja olentojen ja vanhinten ympärillä; ja niiden luku oli kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhansia kertaa tuhansia;
Revelation 5:11 And I beheld, and I heard the voice of many angels round about the throne and the beasts and the elders: and the number of them was ten thousand times ten thousand, and thousands of thousands;
Ilmestyskirja 5:12 ja sanoivat suurella äänellä: Teurastettu Karitsa on arvollinen ottamaan vastaan vallan, rikkauden, viisauden, voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen.
Revelation 5:12 Saying with a loud voice, Worthy is the Lamb that was slain to receive power, and riches, and wisdom, and strength, and honor, and glory, and blessing.
Ilmestyskirja 5:13 Ja minä kuulin kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meressä, ja kaikkien, jotka niissä ovat, sanovan: Siunaus, kunnia, kirkkaus ja valta olkoon valtaistuimella istuvalle ja Karitsalle iankaikkisesti ja iankaikkisesti!
Revelation 5:13 And every creature which is in heaven, and on the earth, and under the earth, and such as are in the sea, and all that are in them, heard I saying, Blessing, and honor, and glory, and power, be to him that sits on the throne, and to the Lamb for ever and
Ilmestyskirja 5:14 Ja ne neljä olentoa sanoivat: Aamen. Ja ne kaksikymmentäneljä vanhinta lankesivat maahan ja kumarsivat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti.
Revelation 5:14 And the four beasts said, Amen. And the four and twenty elders fell down and worshipped him that lives for ever and ever.
Ilmestyskirja 6:1 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden sinetistä, ja kuulin yhden neljästä olennosta sanovan kuin ukkosenjylinän: Tule ja katso!
Revelation 6:1 And I saw when the Lamb opened one of the seals, and I heard, as it were the noise of thunder, one of the four beasts saying, Come and see.
Ilmestyskirja 6:2 Ja minä näin, ja katso, valkoinen hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi; ja hänelle annettiin kruunu; ja hän lähti voittajana ja voittamaan.
Revelation 6:2 And I saw, and behold a white horse: and he that sat on him had a bow; and a crown was given to him: and he went forth conquering, and to conquer.
Ilmestyskirja 6:3 Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon sanovan: Tule ja katso.
Revelation 6:3 And when he had opened the second seal, I heard the second beast say, Come and see.
Ilmestyskirja 6:4 Ja ulos lähti toinen hevonen, tulipunainen; ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset tappaisivat toisensa; ja hänelle annettiin suuri miekka.
Revelation 6:4 And there went out another horse that was red: and power was given to him that sat thereon to take peace from the earth, and that they should kill one another: and there was given to him a great sword.
Ilmestyskirja 6:5 Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon sanovan: Tule ja katso! Ja minä näin ja näin mustan hevosen, ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka.
Revelation 6:5 And when he had opened the third seal, I heard the third beast say, Come and see. And I beheld, and see a black horse; and he that sat on him had a pair of balances in his hand.
Ilmestyskirja 6:6 Ja minä kuulin äänen neljän olennon keskellä sanovan: Mitta vehnää denaarilla ja kolme mittaa ohria denaarilla; mutta katso, älä vahingoita öljyä ja viiniä.
Revelation 6:6 And I heard a voice in the middle of the four beasts say, A measure of wheat for a penny, and three measures of barley for a penny; and see you hurt not the oil and the wine.
Ilmestyskirja 6:7 Ja kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen olennon äänen sanovan: Tule ja katso!
Revelation 6:7 And when he had opened the fourth seal, I heard the voice of the fourth beast say, Come and see.
Ilmestyskirja 6:8 Ja minä näin, ja katso, kalpea hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi sitä. Ja heille annettiin valta neljänteen osaan maata, tappaa miekalla ja nälällä ja kuolemalla ja maan petojen avulla.
Revelation 6:8 And I looked, and behold a pale horse: and his name that sat on him was Death, and Hell followed with him. And power was given to them over the fourth part of the earth, to kill with sword, and with hunger, and with death, and with the beasts of the earth
Ilmestyskirja 6:9 Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden sielut, jotka olivat teurastetut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.
Revelation 6:9 And when he had opened the fifth seal, I saw under the altar the souls of them that were slain for the word of God, and for the testimony which they held:
Ilmestyskirja 6:10 Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: Kuinka kauan, oi Herra, sinä pyhä ja totinen, et tuomitse ja kosta meidän vertamme niille, jotka maan päällä asuvat?
Revelation 6:10 And they cried with a loud voice, saying, How long, O Lord, holy and true, do you not judge and avenge our blood on them that dwell on the earth?
Ilmestyskirja 6:11 Ja heille kullekin annettiin valkoiset vaatteet, ja heille sanottiin, että heidän tulisi levätä vielä vähän aikaa, kunnes täysi olisi myös heidän kanssapalvelijoidensa ja veljiensä luku, jotka oli tapettava niin kuin hekin.
Revelation 6:11 And white robes were given to every one of them; and it was said to them, that they should rest yet for a little season, until their fellow servants also and their brothers, that should be killed as they were, should be fulfilled.
Ilmestyskirja 6:12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin, ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, ja aurinko muuttui mustaksi kuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kuin vereksi.
Revelation 6:12 And I beheld when he had opened the sixth seal, and, see, there was a great earthquake; and the sun became black as sackcloth of hair, and the moon became as blood;
Ilmestyskirja 6:13 Ja taivaan tähdet putosivat maan päälle, niin kuin viikunapuu varistaa kesken jääneet viikunansa, kun suuri tuuli sitä ravistelee.
Revelation 6:13 And the stars of heaven fell to the earth, even as a fig tree casts her untimely figs, when she is shaken of a mighty wind.
Ilmestyskirja 6:14 Ja taivas väistyi kuin kirjakäärö, kun se kääritään kokoon; ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltaan.
Revelation 6:14 And the heaven departed as a scroll when it is rolled together; and every mountain and island were moved out of their places.
Ilmestyskirja 6:15 Ja maan kuninkaat ja mahtavat ja rikkaat ja sotapäälliköt ja väkevät ja kaikki orjat ja kaikki vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten kallioihin;
Revelation 6:15 And the kings of the earth, and the great men, and the rich men, and the chief captains, and the mighty men, and every slave, and every free man, hid themselves in the dens and in the rocks of the mountains;
Ilmestyskirja 6:16 Ja sanoi vuorille ja kallioille: Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät valtaistuimella istuvan kasvoilta ja Karitsan vihalta!
Revelation 6:16 And said to the mountains and rocks, Fall on us, and hide us from the face of him that sits on the throne, and from the wrath of the Lamb:
Ilmestyskirja 6:17 Sillä hänen vihansa suuri päivä on tullut; ja kuka voi kestää?
Revelation 6:17 For the great day of his wrath is come; and who shall be able to stand?
Ilmestyskirja 7:1 Ja tämän jälkeen minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän kiinni maan neljää tuulta, ettei tuuli puhaltaisi maan päälle eikä meren päälle eikä yhteenkään puuhun.
Revelation 7:1 And after these things I saw four angels standing on the four corners of the earth, holding the four winds of the earth, that the wind should not blow on the earth, nor on the sea, nor on any tree.
Ilmestyskirja 7:2 Ja minä näin toisen enkelin nousevan idästä, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti. Ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta,
Revelation 7:2 And I saw another angel ascending from the east, having the seal of the living God: and he cried with a loud voice to the four angels, to whom it was given to hurt the earth and the sea,
Ilmestyskirja 7:3 Sanoen: Älkää vahingoittako maata älkääkä merta älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijoiden otsaan.
Revelation 7:3 Saying, Hurt not the earth, neither the sea, nor the trees, till we have sealed the servants of our God in their foreheads.
Ilmestyskirja 7:4 Ja minä kuulin niiden luvun, jotka oli merkitty sinetillä; ja heitä oli merkitty sata neljäkymmentä neljä tuhatta kaikista Israelin lasten sukukunnista.
Revelation 7:4 And I heard the number of them which were sealed: and there were sealed an hundred and forty and four thousand of all the tribes of the children of Israel.
Ilmestyskirja 7:5 Juudan sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä. Ruubenin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä. Gaadin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä.
Revelation 7:5 Of the tribe of Juda were sealed twelve thousand. Of the tribe of Reuben were sealed twelve thousand. Of the tribe of Gad were sealed twelve thousand.
Ilmestyskirja 7:6 Aserin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä. Naftalin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä. Manassen sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä.
Revelation 7:6 Of the tribe of Aser were sealed twelve thousand. Of the tribe of Nephthalim were sealed twelve thousand. Of the tribe of Manasses were sealed twelve thousand.
Ilmestyskirja 7:7 Simeonin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä. Leevin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä. Isaskarin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä.
Revelation 7:7 Of the tribe of Simeon were sealed twelve thousand. Of the tribe of Levi were sealed twelve thousand. Of the tribe of Issachar were sealed twelve thousand.
Ilmestyskirja 7:8 Sebulonin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä. Joosefin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä. Benjaminin sukukunnasta kaksitoistatuhatta sinettiä.
Revelation 7:8 Of the tribe of Zabulon were sealed twelve thousand. Of the tribe of Joseph were sealed twelve thousand. Of the tribe of Benjamin were sealed twelve thousand.
Ilmestyskirja 7:9 Tämän jälkeen minä näin suuren joukon, jota kukaan ei voinut laskea, kaikista kansoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, seisovan valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina valkoisiin vaatteisiin, ja heidän käsissään oli palmut;
Revelation 7:9 After this I beheld, and, see, a great multitude, which no man could number, of all nations, and kindreds, and people, and tongues, stood before the throne, and before the Lamb, clothed with white robes, and palms in their hands;
Ilmestyskirja 7:10 Ja huusi suurella äänellä sanoen: Pelastus olkoon meidän Jumalamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan!
Revelation 7:10 And cried with a loud voice, saying, Salvation to our God which sits on the throne, and to the Lamb.
Ilmestyskirja 7:11 Ja kaikki enkelit seisoivat valtaistuimen, vanhinten ja neljän olennon ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumarsivat Jumalaa,
Revelation 7:11 And all the angels stood round about the throne, and about the elders and the four beasts, and fell before the throne on their faces, and worshipped God,
Ilmestyskirja 7:12 Sanoen: Aamen! Ylistys, kirkkaus, viisaus, kiitos, kunnia, voima ja väkevyys olkoon meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti! Aamen.
Revelation 7:12 Saying, Amen: Blessing, and glory, and wisdom, and thanksgiving, and honor, and power, and might, be to our God for ever and ever. Amen.
Ilmestyskirja 7:13 Ja yksi vanhimmista vastasi minulle ja sanoi: Keitä ovat nämä, jotka ovat puettuina valkeisiin vaatteisiin? Ja mistä he ovat tulleet?
Revelation 7:13 And one of the elders answered, saying to me, What are these which are arrayed in white robes? and from where came they?
Ilmestyskirja 7:14 Ja minä sanoin hänelle: 'Herra, sinä tiedät sen.' Ja hän sanoi minulle: 'Nämä ovat ne, jotka tulivat suuresta ahdistuksesta ja ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.'
Revelation 7:14 And I said to him, Sir, you know. And he said to me, These are they which came out of great tribulation, and have washed their robes, and made them white in the blood of the Lamb.
Ilmestyskirja 7:15 Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivin ja öin hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on asuva heidän keskellään.
Revelation 7:15 Therefore are they before the throne of God, and serve him day and night in his temple: and he that sits on the throne shall dwell among them.
Ilmestyskirja 7:16 Heidän ei enää ole nälkä eikä jano, eikä aurinko paista heihin eikä mikään helle.
Revelation 7:16 They shall hunger no more, neither thirst any more; neither shall the sun light on them, nor any heat.
Ilmestyskirja 7:17 Sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, kaitsee heitä ja johdattaa heidät elävien vesilähteiden luo, ja Jumala pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään.
Revelation 7:17 For the Lamb which is in the middle of the throne shall feed them, and shall lead them to living fountains of waters: and God shall wipe away all tears from their eyes.
Ilmestyskirja 8:1 Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa hiljaisuus, noin puoli tuntia.
Revelation 8:1 And when he had opened the seventh seal, there was silence in heaven about the space of half an hour.
Ilmestyskirja 8:2 Ja minä näin ne seitsemän enkeliä, jotka seisoivat Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän pasuunaa.
Revelation 8:2 And I saw the seven angels which stood before God; and to them were given seven trumpets.
Ilmestyskirja 8:3 Ja toinen enkeli tuli ja seisoi alttarin ääressä, pitäen kultaista suitsutusastiaa; ja hänelle annettiin paljon suitsukkeita, että hän panisi ne kaikkien pyhien rukousten kanssa kultaisella alttarilla, joka oli valtaistuimen edessä.
Revelation 8:3 And another angel came and stood at the altar, having a golden censer; and there was given to him much incense, that he should offer it with the prayers of all saints on the golden altar which was before the throne.
Ilmestyskirja 8:4 Ja suitsukkeen savu, joka tuli pyhien rukousten mukana, nousi enkelin kädestä Jumalan eteen.
Revelation 8:4 And the smoke of the incense, which came with the prayers of the saints, ascended up before God out of the angel’s hand.
Ilmestyskirja 8:5 Ja enkeli otti suitsutusastian ja täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle; ja syntyi ääniä ja ukkosenjylinää ja salamointia ja maanjäristys.
Revelation 8:5 And the angel took the censer, and filled it with fire of the altar, and cast it into the earth: and there were voices, and thunder, and lightning, and an earthquake.
Ilmestyskirja 8:6 Ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän pasuunaa, valmistautuivat soittamaan pasuunaa.
Revelation 8:6 And the seven angels which had the seven trumpets prepared themselves to sound.
Ilmestyskirja 8:7 Ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan, niin satoi rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa puita paloi, ja kolmas osa kaikista vihreistä ruohoista paloi.
Revelation 8:7 The first angel sounded, and there followed hail and fire mingled with blood, and they were cast on the earth: and the third part of trees was burnt up, and all green grass was burnt up.
Ilmestyskirja 8:8 Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikään kuin suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merestä muuttui vereksi;
Revelation 8:8 And the second angel sounded, and as it were a great mountain burning with fire was cast into the sea: and the third part of the sea became blood;
Ilmestyskirja 8:9 Ja kolmas osa meressä olevista luoduista, joissa eloa oli, kuoli, ja kolmas osa laivoista tuhoutui.
Revelation 8:9 And the third part of the creatures which were in the sea, and had life, died; and the third part of the ships were destroyed.
Ilmestyskirja 8:10 Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin taivaasta putosi suuri tähti, palava kuin lamppu, ja se putosi kolmannen osan virroista ja vesilähteiden päälle,
Revelation 8:10 And the third angel sounded, and there fell a great star from heaven, burning as it were a lamp, and it fell on the third part of the rivers, and on the fountains of waters;
Ilmestyskirja 8:11 Ja tähden nimi on Koiruoho; ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja monta ihmistä kuoli vesiin, koska ne olivat karvaiksi käyneet.
Revelation 8:11 And the name of the star is called Wormwood: and the third part of the waters became wormwood; and many men died of the waters, because they were made bitter.
Ilmestyskirja 8:12 Ja neljäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kolmas osa auringosta ja kolmas osa kuusta ja kolmas osa tähdistä lyötiin, niin että kolmas osa niistä pimeni, eikä päivä kolmanteen osaan ollut valoisa, samoin yö.
Revelation 8:12 And the fourth angel sounded, and the third part of the sun was smitten, and the third part of the moon, and the third part of the stars; so as the third part of them was darkened, and the day shone not for a third part of it, and the night likewise.
Ilmestyskirja 8:13 Ja minä näin ja kuulin enkelin lentävän taivaan keskimmäisellä puolella ja sanovan suurella äänellä: Voi, voi, voi maan asukkaita niiden kolmen enkelin vielä soivien pasuunan äänien tähden, jotka vielä soittavat!
Revelation 8:13 And I beheld, and heard an angel flying through the middle of heaven, saying with a loud voice, Woe, woe, woe, to the inhabitants of the earth by reason of the other voices of the trumpet of the three angels, which are yet to sound!
Ilmestyskirja 9:1 Ja viides enkeli puhalsi pasunaan, niin minä näin tähden putoavan taivaasta maan päälle, ja sille annettiin pohjattoman kuilun avain.
Revelation 9:1 And the fifth angel sounded, and I saw a star fall from heaven to the earth: and to him was given the key of the bottomless pit.
Ilmestyskirja 9:2 Ja hän avasi pohjattoman kuilun, ja kuilusta nousi savu, niinkuin suuren pätsin savu, ja aurinko ja ilma pimenivät kuilun savusta.
Revelation 9:2 And he opened the bottomless pit; and there arose a smoke out of the pit, as the smoke of a great furnace; and the sun and the air were darkened by reason of the smoke of the pit.
Ilmestyskirja 9:3 Ja savusta lähti heinäsirkkoja maan päälle, ja niille annettiin valta, niinkuin maan skorpioneilla on valta.
Revelation 9:3 And there came out of the smoke locusts on the earth: and to them was given power, as the scorpions of the earth have power.
Ilmestyskirja 9:4 Ja heille sanottiin, etteivät he saa vahingoittaa maan ruohoa eivätkä mitään vihantaa eivätkä mitään puuta, vaan ainoastaan niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan.
Revelation 9:4 And it was commanded them that they should not hurt the grass of the earth, neither any green thing, neither any tree; but only those men which have not the seal of God in their foreheads.
Ilmestyskirja 9:5 Ja heille annettiin, ettei heitä pitänyt tappaman, vaan että heitä piti vaivaaman viisi kuukautta; ja heidän vaivansa oli kuin skorpionin vaiva, kun se ihmistä pistää.
Revelation 9:5 And to them it was given that they should not kill them, but that they should be tormented five months: and their torment was as the torment of a scorpion, when he strikes a man.
Ilmestyskirja 9:6 Ja noina päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä löydä, ja he halajavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä.
Revelation 9:6 And in those days shall men seek death, and shall not find it; and shall desire to die, and death shall flee from them.
Ilmestyskirja 9:7 Ja heinäsirkkojen muoto oli kuin taisteluun valmiiden hevosten, ja niiden päässä oli ikään kuin kultaiset kruunut, ja niiden kasvot olivat kuin ihmisten kasvot.
Revelation 9:7 And the shapes of the locusts were like to horses prepared to battle; and on their heads were as it were crowns like gold, and their faces were as the faces of men.
Ilmestyskirja 9:8 Ja niillä oli hiukset kuin naisten hiukset, ja niiden hampaat olivat kuin leijonien hampaat.
Revelation 9:8 And they had hair as the hair of women, and their teeth were as the teeth of lions.
Ilmestyskirja 9:9 Ja niillä oli rintapanssarit, ikään kuin rautaiset rintapanssarit, ja niiden siipien ääni oli kuin taisteluun juoksevien monihevosten vaunujen ääni.
Revelation 9:9 And they had breastplates, as it were breastplates of iron; and the sound of their wings was as the sound of chariots of many horses running to battle.
Ilmestyskirja 9:10 Ja niillä oli pyrstöt kuin skorpioneilla, ja niillä oli pistimet pyrstöissä; ja niillä oli valta vahingoittaa ihmisiä viisi kuukautta.
Revelation 9:10 And they had tails like to scorpions, and there were stings in their tails: and their power was to hurt men five months.
Ilmestyskirja 9:11 Ja heillä oli kuningas, pohjattoman kuilun enkeli, jonka nimi hepreaksi on Abaddon, mutta kreikaksi Apollyon.
Revelation 9:11 And they had a king over them, which is the angel of the bottomless pit, whose name in the Hebrew tongue is Abaddon, but in the Greek tongue has his name Apollyon.
Ilmestyskirja 9:12 Yksi voi-huuto on mennyt, ja katso, sen jälkeen tulee vielä kaksi voi-huutoa.
Revelation 9:12 One woe is past; and, behold, there come two woes more hereafter.
Ilmestyskirja 9:13 Ja kuudes enkeli puhalsi pasunaan, niin minä kuulin äänen kultaisen alttarin neljästä sarvesta, jotka ovat Jumalan edessä,
Revelation 9:13 And the sixth angel sounded, and I heard a voice from the four horns of the golden altar which is before God,
Ilmestyskirja 9:14 Sanoen kuudennelle enkelille, jolla oli pasuuna: Päästä ne neljä enkeliä, jotka ovat sidottuina suuressa Eufrat-virrassa.
Revelation 9:14 Saying to the sixth angel which had the trumpet, Loose the four angels which are bound in the great river Euphrates.
Ilmestyskirja 9:15 Ja ne neljä enkeliä päästettiin irti, jotka olivat valmiina hetkeksi, päiväksi, kuukaudeksi ja vuodeksi tappamaan kolmannen osan ihmisistä.
Revelation 9:15 And the four angels were loosed, which were prepared for an hour, and a day, and a month, and a year, for to slay the third part of men.
Ilmestyskirja 9:16 Ja ratsuväen joukkojen luku oli kaksisataa tuhatta tuhatta miestä, ja minä kuulin heidän luvun.
Revelation 9:16 And the number of the army of the horsemen were two hundred thousand thousand: and I heard the number of them.
Ilmestyskirja 9:17 Ja näin minä näin näyssä hevoset ja niiden selässä istuvat, joilla oli tulisia, hyasintinharmaita ja tulikivestä tehtyjä rintapanssareita. Hevosten päät olivat kuin leijonien päät, ja niiden suusta lähti tulta, savua ja tulikiveä.
Revelation 9:17 And thus I saw the horses in the vision, and them that sat on them, having breastplates of fire, and of jacinth, and brimstone: and the heads of the horses were as the heads of lions; and out of their mouths issued fire and smoke and brimstone.
Ilmestyskirja 9:18 Näistä kolmesta kuoli kolmas osa ihmisistä: tulesta, savusta ja tulikivestä, jotka lähtivät niiden suusta.
Revelation 9:18 By these three was the third part of men killed, by the fire, and by the smoke, and by the brimstone, which issued out of their mouths.
Ilmestyskirja 9:19 Sillä niiden voima on niiden suussa ja niiden hännissä; sillä niiden hännät olivat käärmeiden kaltaiset ja niillä oli päät, ja niillä ne vahingoittavat.
Revelation 9:19 For their power is in their mouth, and in their tails: for their tails were like to serpents, and had heads, and with them they do hurt.
Ilmestyskirja 9:20 Ja ne muut miehet, joita nämä vitsaukset eivät tappaneet, eivät kuitenkaan tehneet parannusta kättensä teoista, eivätkä kumartaneet riivaajia ja kultaisia, hopeisia, pronssisia, kivisiä ja puisia epäjumalia, jotka eivät voi nähdä eivätkä kuulla eivätkä kävellä.
Revelation 9:20 And the rest of the men which were not killed by these plagues yet repented not of the works of their hands, that they should not worship devils, and idols of gold, and silver, and brass, and stone, and of wood: which neither can see, nor hear, nor walk:
Ilmestyskirja 9:21 Eivät he tehneet parannusta murhistaan, noituudestaan, haureudestaan eivätkä varkauksistaan.
Revelation 9:21 Neither repented they of their murders, nor of their sorceries, nor of their fornication, nor of their thefts.
Ilmestyskirja 10:1 Ja minä näin toisen mahtavan enkelin tulevan alas taivaasta, puettuna pilveen; ja hänen päässään oli sateenkaari, ja hänen kasvonsa olivat kuin aurinko ja hänen jalkansa kuin tulipatsaat.
Revelation 10:1 And I saw another mighty angel come down from heaven, clothed with a cloud: and a rainbow was on his head, and his face was as it were the sun, and his feet as pillars of fire:
Ilmestyskirja 10:2 Ja hänellä oli kädessään pieni avattu kirja; ja hän asetti oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle,
Revelation 10:2 And he had in his hand a little book open: and he set his right foot on the sea, and his left foot on the earth,
Ilmestyskirja 10:3 Ja he huusivat suurella äänellä, niinkuin leijona karjuisi. Ja kun hän huusi, seitsemän ukkosenjylinää antoivat äänensä.
Revelation 10:3 And cried with a loud voice, as when a lion roars: and when he had cried, seven thunders uttered their voices.
Ilmestyskirja 10:4 Ja kun ne seitsemän ukkosenjylinää olivat puhuneet, aikoin minä kirjoittaa. Mutta minä kuulin äänen taivaasta sanovan minulle: Sinetöi se, mitä ne seitsemän ukkosenjylinää puhuivat, äläkä sitä kirjoita.
Revelation 10:4 And when the seven thunders had uttered their voices, I was about to write: and I heard a voice from heaven saying to me, Seal up those things which the seven thunders uttered, and write them not.
Ilmestyskirja 10:5 Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren ja maan päällä, nosti kätensä taivasta kohti,
Revelation 10:5 And the angel which I saw stand on the sea and on the earth lifted up his hand to heaven,
Ilmestyskirja 10:6 ja vannoi hänen kauttaan, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka loi taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei aikaa enää ole oleva,
Revelation 10:6 And swore by him that lives for ever and ever, who created heaven, and the things that therein are, and the earth, and the things that therein are, and the sea, and the things which are therein, that there should be time no longer:
Ilmestyskirja 10:7 Mutta seitsemännen enkelin äänen päivinä, kun hän alkaa soittaa pasuunaan, Jumalan salaisuus täyttyy, niin kuin hän on ilmoittanut palvelijoilleen profeetoille.
Revelation 10:7 But in the days of the voice of the seventh angel, when he shall begin to sound, the mystery of God should be finished, as he has declared to his servants the prophets.
Ilmestyskirja 10:8 Ja ääni, jonka minä olin kuullut taivaasta, puhui minulle taas ja sanoi: Mene ja ota se avattu kirja enkelin kädestä, joka seisoo meren ja maan päällä.
Revelation 10:8 And the voice which I heard from heaven spoke to me again, and said, Go and take the little book which is open in the hand of the angel which stands on the sea and on the earth.
Ilmestyskirja 10:9 Ja minä menin enkelin luo ja sanoin hänelle: Anna minulle se pieni kirja. Hän sanoi minulle: Ota se ja syö se; se tekee vatsasi karvaaksi, mutta suussasi se on makea kuin hunaja.
Revelation 10:9 And I went to the angel, and said to him, Give me the little book. And he said to me, Take it, and eat it up; and it shall make your belly bitter, but it shall be in your mouth sweet as honey.
Ilmestyskirja 10:10 Ja minä otin kirjan enkelin kädestä ja söin sen; ja se oli minun suussani makea kuin hunaja; ja heti kun olin sen syönyt, minun vatsassani oli karvas.
Revelation 10:10 And I took the little book out of the angel’s hand, and ate it up; and it was in my mouth sweet as honey: and as soon as I had eaten it, my belly was bitter.
Ilmestyskirja 10:11 Ja hän sanoi minulle: Sinun täytyy jälleen profetoida monien kansojen ja kansanheimojen ja kielten ja kuninkaiden edessä.
Revelation 10:11 And he said to me, You must prophesy again before many peoples, and nations, and tongues, and kings.
Ilmestyskirja 11:1 Ja minulle annettiin sauvan kaltainen ruoko, ja enkeli seisoi ja sanoi: Nouse ja mittaa Jumalan temppeli ja alttari ja ne, jotka siinä kumartavat.
Revelation 11:1 And there was given me a reed like to a rod: and the angel stood, saying, Rise, and measure the temple of God, and the altar, and them that worship therein.
Ilmestyskirja 11:2 Mutta temppelin ulkopuolella oleva esipiha jätä pois äläkä mittaa sitä, sillä se on annettu pakanoille; ja he tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta.
Revelation 11:2 But the court which is without the temple leave out, and measure it not; for it is given to the Gentiles: and the holy city shall they tread under foot forty and two months.
Ilmestyskirja 11:3 Ja minä annan kahdelle todistajalleni vallan, ja he profetoivat tuhat kaksisataa kolmekymmentä päivää säkkeihin puettuina.
Revelation 11:3 And I will give power to my two witnesses, and they shall prophesy a thousand two hundred and three score days, clothed in sackcloth.
Ilmestyskirja 11:4 Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Jumalan edessä.
Revelation 11:4 These are the two olive trees, and the two candlesticks standing before the God of the earth.
Ilmestyskirja 11:5 Ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, heidän suustaan lähtee tuli ja kuluttaa heidän vihollisensa; ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, hänet on tapettava tällä tavalla.
Revelation 11:5 And if any man will hurt them, fire proceeds out of their mouth, and devours their enemies: and if any man will hurt them, he must in this manner be killed.
Ilmestyskirja 11:6 Näillä on valta sulkea taivas, ettei heidän profetiansa päivinä sataisi, ja heillä on valta muuttaa vedet vereksi ja lyödä maata kaikenlaisilla vitsauksilla, niin usein kuin he tahtovat.
Revelation 11:6 These have power to shut heaven, that it rain not in the days of their prophecy: and have power over waters to turn them to blood, and to smite the earth with all plagues, as often as they will.
Ilmestyskirja 11:7 Ja kun he ovat lopettaneet todistuksensa, peto, joka nousee pohjattomasta kuilusta, sotii heitä vastaan ja voittaa heidät ja tappaa heidät.
Revelation 11:7 And when they shall have finished their testimony, the beast that ascends out of the bottomless pit shall make war against them, and shall overcome them, and kill them.
Ilmestyskirja 11:8 Ja heidän ruumiinsa makaavat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi, jossa myös meidän Herramme ristiinnaulittiin.
Revelation 11:8 And their dead bodies shall lie in the street of the great city, which spiritually is called Sodom and Egypt, where also our Lord was crucified.
Ilmestyskirja 11:9 Ja kansoista ja sukuista ja kielistä ja kansakunnista tulevat näkemään heidän ruumiinsa kolme ja puoli päivää, eivätkä he salli heidän ruumiinsa haudattavan.
Revelation 11:9 And they of the people and kindreds and tongues and nations shall see their dead bodies three days and an half, and shall not suffer their dead bodies to be put in graves.
Ilmestyskirja 11:10 Ja maan asukkaat iloitsevat niistä ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen, sillä nämä kaksi profeettaa piinasivat maan asukkaita.
Revelation 11:10 And they that dwell on the earth shall rejoice over them, and make merry, and shall send gifts one to another; because these two prophets tormented them that dwelled on the earth.
Ilmestyskirja 11:11 Ja kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen; ja suuri pelko lankesi niihin, jotka heidät näkivät.
Revelation 11:11 And after three days and an half the spirit of life from God entered into them, and they stood on their feet; and great fear fell on them which saw them.
Ilmestyskirja 11:12 Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: Tulkaa tänne ylös! Ja he nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät.
Revelation 11:12 And they heard a great voice from heaven saying to them, Come up here. And they ascended up to heaven in a cloud; and their enemies beheld them.
Ilmestyskirja 11:13 Ja sillä hetkellä tapahtui suuri maanjäristys, ja kymmenes osa kaupungista kukistui, ja maanjäristyksessä sai surmansa seitsemäntuhatta ihmistä; ja jäljelle jääneet peljästyivät ja antoivat kunnian taivaan Jumalalle.
Revelation 11:13 And the same hour was there a great earthquake, and the tenth part of the city fell, and in the earthquake were slain of men seven thousand: and the remnant were affrighted, and gave glory to the God of heaven.
Ilmestyskirja 11:14 Toinen voi-huuto on ohi, ja katso, kolmas voi-huuto tulee pian.
Revelation 11:14 The second woe is past; and, behold, the third woe comes quickly.
Ilmestyskirja 11:15 Ja seitsemäs enkeli puhalsi pasunaan, ja taivaassa kuului suuria ääniä, jotka sanoivat: Tämän maailman valtakunnat ovat tulleet meidän Herramme ja hänen Kristuksensa valtakunnaksi, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti.
Revelation 11:15 And the seventh angel sounded; and there were great voices in heaven, saying, The kingdoms of this world are become the kingdoms of our Lord, and of his Christ; and he shall reign for ever and ever.
Ilmestyskirja 11:16 Ja ne kaksikymmentäneljä vanhinta, jotka istuivat Jumalan edessä valtaistuimillaan, lankesivat kasvoilleen ja kumarsivat Jumalaa,
Revelation 11:16 And the four and twenty elders, which sat before God on their seats, fell on their faces, and worshipped God,
Ilmestyskirja 11:17 Sanoen: Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet, olit ja tulet, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja olet hallinnut.
Revelation 11:17 Saying, We give you thanks, O LORD God Almighty, which are, and were, and are to come; because you have taken to you your great power, and have reigned.
Ilmestyskirja 11:18 Ja kansat vihastuivat, ja sinun vihasi on tullut, ja kuolleiden aika on tuomita heidät ja antaa palkka palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka pelkäävät sinun nimeäsi, pienille ja suurille, ja tuhota heidät
Revelation 11:18 And the nations were angry, and your wrath is come, and the time of the dead, that they should be judged, and that you should give reward to your servants the prophets, and to the saints, and them that fear your name, small and great; and should destroy t
Ilmestyskirja 11:19 Ja Jumalan temppeli taivaassa aukeni, ja hänen liittonsa arkki näkyi hänen temppelissään. Ja tapahtui salamointia ja ääniä ja ukkosenjylinää ja maanjäristystä ja suuria rakeita.
Revelation 11:19 And the temple of God was opened in heaven, and there was seen in his temple the ark of his testament: and there were lightning, and voices, and thunder, and an earthquake, and great hail.
Ilmestyskirja 12:1 Ja taivaassa näkyi suuri ihme: nainen, puettuna aurinkoon, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään kahdentoista tähden seppele.
Revelation 12:1 And there appeared a great wonder in heaven; a woman clothed with the sun, and the moon under her feet, and on her head a crown of twelve stars:
Ilmestyskirja 12:2 Ja hän oli raskaana ja itki, ja hänen synnytystuskansa olivat kivuliaita.
Revelation 12:2 And she being with child cried, travailing in birth, and pained to be delivered.
Ilmestyskirja 12:3 Ja taivaassa näkyi toinen ihme; ja katso, suuri punainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua.
Revelation 12:3 And there appeared another wonder in heaven; and behold a great red dragon, having seven heads and ten horns, and seven crowns on his heads.
Ilmestyskirja 12:4 Ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähdistä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan naisen edessä nielläkseen hänen lapsensa, heti kun tämä olisi syntynyt.
Revelation 12:4 And his tail drew the third part of the stars of heaven, and did cast them to the earth: and the dragon stood before the woman which was ready to be delivered, for to devour her child as soon as it was born.
Ilmestyskirja 12:5 Ja hän synnytti poikalapsen, joka oli kaitseva kaikkia kansoja rautasauvalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan luo ja hänen valtaistuimensa luo.
Revelation 12:5 And she brought forth a man child, who was to rule all nations with a rod of iron: and her child was caught up to God, and to his throne.
Ilmestyskirja 12:6 Ja nainen pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä siellä elätettäisiin tuhat kaksisataa kolmekymmentä päivää.
Revelation 12:6 And the woman fled into the wilderness, where she has a place prepared of God, that they should feed her there a thousand two hundred and three score days.
Ilmestyskirja 12:7 Ja taivaassa syttyi sota: Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,
Revelation 12:7 And there was war in heaven: Michael and his angels fought against the dragon; and the dragon fought and his angels,
Ilmestyskirja 12:8 eivätkä voittaneet, eikä heidän sijaansa enää löytynyt taivaasta.
Revelation 12:8 And prevailed not; neither was their place found any more in heaven.
Ilmestyskirja 12:9 Ja suuri lohikäärme, tuo vanha käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, koko maanpiirin villitsevä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssaan.
Revelation 12:9 And the great dragon was cast out, that old serpent, called the Devil, and Satan, which deceives the whole world: he was cast out into the earth, and his angels were cast out with him.
Ilmestyskirja 12:10 Ja minä kuulin kovan äänen sanovan taivaassa: Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka syytti heitä meidän Jumalamme edessä päivin ja öin, on heitetty ulos.
Revelation 12:10 And I heard a loud voice saying in heaven, Now is come salvation, and strength, and the kingdom of our God, and the power of his Christ: for the accuser of our brothers is cast down, which accused them before our God day and night.
Ilmestyskirja 12:11 Ja he voittivat hänet Karitsan veren ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä he henkeään rakastaneet, vaikka kuolivat.
Revelation 12:11 And they overcame him by the blood of the Lamb, and by the word of their testimony; and they loved not their lives to the death.
Ilmestyskirja 12:12 Riemuitkaa siis, taivaat, ja te niissä asuvaiset! Voi maan ja meren asukkaita! Sillä Paholainen on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa.
Revelation 12:12 Therefore rejoice, you heavens, and you that dwell in them. Woe to the inhabitants of the earth and of the sea! for the devil is come down to you, having great wrath, because he knows that he has but a short time.
Ilmestyskirja 12:13 Ja kun lohikäärme näki, että hänet oli heitetty maan päälle, hän ajoi takaa naista, joka oli synnyttänyt poikalapsen.
Revelation 12:13 And when the dragon saw that he was cast to the earth, he persecuted the woman which brought forth the man child.
Ilmestyskirja 12:14 Ja naiselle annettiin kaksi suuren kotkan siipeä, jotta hän lentäisi erämaahan, paikkaansa, jossa häntä ravitaan ajan ja aikoja ja puoli aikaa, poissa käärmeen kasvoilta.
Revelation 12:14 And to the woman were given two wings of a great eagle, that she might fly into the wilderness, into her place, where she is nourished for a time, and times, and half a time, from the face of the serpent.
Ilmestyskirja 12:15 Ja käärme syöksi suustaan naisen perään vettä kuin virran, viedäkseen hänet mennessään.
Revelation 12:15 And the serpent cast out of his mouth water as a flood after the woman, that he might cause her to be carried away of the flood.
Ilmestyskirja 12:16 Ja maa auttoi naista, ja maa avasi kitansa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastaan.
Revelation 12:16 And the earth helped the woman, and the earth opened her mouth, and swallowed up the flood which the dragon cast out of his mouth.
Ilmestyskirja 12:17 Ja lohikäärme vihastui naiseen ja lähti sotimaan hänen jälkeläistensä muita vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen Kristuksen todistus.
Revelation 12:17 And the dragon was wroth with the woman, and went to make war with the remnant of her seed, which keep the commandments of God, and have the testimony of Jesus Christ.
Ilmestyskirja 13:1 Ja minä seisoin meren hiekalla ja näin pedon nousevan merestä, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen sarvissa kymmenen kruunua, ja sen päissä oli jumalanpilkan nimi.
Revelation 13:1 And I stood on the sand of the sea, and saw a beast rise up out of the sea, having seven heads and ten horns, and on his horns ten crowns, and on his heads the name of blasphemy.
Ilmestyskirja 13:2 Ja peto, jonka minä näin, oli leopardin näköinen, ja sen jalkat olivat kuin karhun jalat ja sen suu kuin leijonan suu. Ja lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan.
Revelation 13:2 And the beast which I saw was like to a leopard, and his feet were as the feet of a bear, and his mouth as the mouth of a lion: and the dragon gave him his power, and his seat, and great authority.
Ilmestyskirja 13:3 Ja minä näin yhden sen päistä ikään kuin kuoliaaksi haavoittuneena, ja sen kuolinhaava parani; ja koko maailma ihmetteli petoa seuraten.
Revelation 13:3 And I saw one of his heads as it were wounded to death; and his deadly wound was healed: and all the world wondered after the beast.
Ilmestyskirja 13:4 Ja he kumarsivat lohikäärmettä, joka oli antanut pedolle vallan; ja he kumarsivat petoa sanoen: Kuka on pedon vertainen? Kuka voi sotia sitä vastaan?
Revelation 13:4 And they worshipped the dragon which gave power to the beast: and they worshipped the beast, saying, Who is like to the beast? who is able to make war with him?
Ilmestyskirja 13:5 Ja hänelle annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkaa, ja hänelle annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentäkaksi kuukautta.
Revelation 13:5 And there was given to him a mouth speaking great things and blasphemies; and power was given to him to continue forty and two months.
Ilmestyskirja 13:6 Ja hän avasi suunsa Jumalan pilkkaamiseen, pilkatakseen hänen nimeään ja hänen majaansa ja niitä, jotka taivaassa asuvat.
Revelation 13:6 And he opened his mouth in blasphemy against God, to blaspheme his name, and his tabernacle, and them that dwell in heaven.
Ilmestyskirja 13:7 Ja hänelle annettiin valta sotia pyhiä vastaan ja voittaa heidät; ja hänelle annettiin valta kaikkiin sukuihin ja kieliin ja kansoihin.
Revelation 13:7 And it was given to him to make war with the saints, and to overcome them: and power was given him over all kindreds, and tongues, and nations.
Ilmestyskirja 13:8 Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat häntä, niiden, joiden nimet eivät ole kirjoitetut teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.
Revelation 13:8 And all that dwell on the earth shall worship him, whose names are not written in the book of life of the Lamb slain from the foundation of the world.
Ilmestyskirja 13:9 Jos jollakulla on korva, kuulkoon.
Revelation 13:9 If any man have an ear, let him hear.
Ilmestyskirja 13:10 Joka vankeuteen vie, se itse vankeuteen joutuu; joka miekalla tappaa, se täytyy miekalla tappaa. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.
Revelation 13:10 He that leads into captivity shall go into captivity: he that kills with the sword must be killed with the sword. Here is the patience and the faith of the saints.
Ilmestyskirja 13:11 Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta; ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsalla, ja se puhui niinkuin lohikäärme.
Revelation 13:11 And I beheld another beast coming up out of the earth; and he had two horns like a lamb, and he spoke as a dragon.
Ilmestyskirja 13:12 Ja se käyttää ensimmäisen pedon kaikkea voimaa sen edessä ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, jonka kuolinhaava parani.
Revelation 13:12 And he excercises all the power of the first beast before him, and causes the earth and them which dwell therein to worship the first beast, whose deadly wound was healed.
Ilmestyskirja 13:13 Ja hän tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulen lankeamaan taivaasta maan päälle ihmisten nähden,
Revelation 13:13 And he does great wonders, so that he makes fire come down from heaven on the earth in the sight of men,
Ilmestyskirja 13:14 Ja hän pettää maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita hänellä oli valta tehdä pedon nähden, ja käskee maan päällä asuvia tekemään kuvan pedolle, jolla oli miekan haava, mutta joka virkosi eloon.
Revelation 13:14 And deceives them that dwell on the earth by the means of those miracles which he had power to do in the sight of the beast; saying to them that dwell on the earth, that they should make an image to the beast, which had the wound by a sword, and did live.
Ilmestyskirja 13:15 Ja hänellä oli valta antaa pedon kuvalle henki, niin että pedon kuva sekä puhuisi että saisi aikaan sen, että kaikki, jotka eivät kumarra pedon kuvaa, tapettaisiin.
Revelation 13:15 And he had power to give life to the image of the beast, that the image of the beast should both speak, and cause that as many as would not worship the image of the beast should be killed.
Ilmestyskirja 13:16 Ja hän saa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa,
Revelation 13:16 And he causes all, both small and great, rich and poor, free and bond, to receive a mark in their right hand, or in their foreheads:
Ilmestyskirja 13:17 Eikä kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.
Revelation 13:17 And that no man might buy or sell, save he that had the mark, or the name of the beast, or the number of his name.
Ilmestyskirja 13:18 Tässä on viisautta. Jolla on ymmärrystä, se laskekoon pedon luvun, sillä se on ihmisen luku; ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.
Revelation 13:18 Here is wisdom. Let him that has understanding count the number of the beast: for it is the number of a man; and his number is Six hundred three score and six.
Ilmestyskirja 14:1 Ja minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan sata neljäkymmentäneljätuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen Isänsä nimi.
Revelation 14:1 And I looked, and, see, a Lamb stood on the mount Sion, and with him an hundred forty and four thousand, having his Father’s name written in their foreheads.
Ilmestyskirja 14:2 Ja minä kuulin taivaasta äänen, ikään kuin paljojen vesien pauhun ja ikään kuin suuren ukkosenjylinän; ja minä kuulin harppujen soittajien äänen, heidän soittavan harppuitaan.
Revelation 14:2 And I heard a voice from heaven, as the voice of many waters, and as the voice of a great thunder: and I heard the voice of harpers harping with their harps:
Ilmestyskirja 14:3 Ja he veisasivat uutta virttä valtaistuimen edessä ja neljän olennon ja vanhinten edessä; eikä kukaan voinut oppia sitä virttä paitsi ne sata neljäkymmentä neljä tuhatta, jotka ovat ostetut maasta.
Revelation 14:3 And they sung as it were a new song before the throne, and before the four beasts, and the elders: and no man could learn that song but the hundred and forty and four thousand, which were redeemed from the earth.
Ilmestyskirja 14:4 Nämä ovat ne, jotka eivät ole saastuneet naisten kanssa, sillä he ovat neitsyitä. Nämä ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, minne ikinä hän meneekin. Nämä ovat ostettuja ihmisten joukosta, esikoisina Jumalalle ja Karitsalle.
Revelation 14:4 These are they which were not defiled with women; for they are virgins. These are they which follow the Lamb wherever he goes. These were redeemed from among men, being the first fruits to God and to the Lamb.
Ilmestyskirja 14:5 Eikä heidän suustaan löydetty petosta; sillä he ovat virheettömät Jumalan valtaistuimen edessä.
Revelation 14:5 And in their mouth was found no guile: for they are without fault before the throne of God.
Ilmestyskirja 14:6 Ja minä näin toisen enkelin lentävän taivaan keskimmäisellä paikalla, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan asukkaille ja kaikille kansoille ja suvuille ja kielille ja kansoille,
Revelation 14:6 And I saw another angel fly in the middle of heaven, having the everlasting gospel to preach to them that dwell on the earth, and to every nation, and kindred, and tongue, and people,
Ilmestyskirja 14:7 ja sanoi suurella äänellä: Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut; ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vesien lähteet.
Revelation 14:7 Saying with a loud voice, Fear God, and give glory to him; for the hour of his judgment is come: and worship him that made heaven, and earth, and the sea, and the fountains of waters.
Ilmestyskirja 14:8 Ja häntä seurasi toinen enkeli, joka sanoi: Kukistunut, kukistunut on Babylon, se suuri kaupunki, sillä se on juottanut kaikki kansat haureutensa vihan viinillä.
Revelation 14:8 And there followed another angel, saying, Babylon is fallen, is fallen, that great city, because she made all nations drink of the wine of the wrath of her fornication.
Ilmestyskirja 14:9 Ja kolmas enkeli seurasi heitä ja sanoi suurella äänellä: Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä,
Revelation 14:9 And the third angel followed them, saying with a loud voice, If any man worship the beast and his image, and receive his mark in his forehead, or in his hand,
Ilmestyskirja 14:10 Hän on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä vaivataan tulella ja tulikivellä pyhien enkelien ja Karitsan edessä.
Revelation 14:10 The same shall drink of the wine of the wrath of God, which is poured out without mixture into the cup of his indignation; and he shall be tormented with fire and brimstone in the presence of the holy angels, and in the presence of the Lamb:
Ilmestyskirja 14:11 Ja heidän vaivansa savu nousee aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat ja ottavat sen nimen merkin.
Revelation 14:11 And the smoke of their torment ascends up for ever and ever: and they have no rest day nor night, who worship the beast and his image, and whoever receives the mark of his name.
Ilmestyskirja 14:12 Tässä on pyhien kärsivällisyys: tässä ovat ne, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.
Revelation 14:12 Here is the patience of the saints: here are they that keep the commandments of God, and the faith of Jesus.
Ilmestyskirja 14:13 Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan minulle: Kirjoita: Autuaita ovat kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Niin, Henki sanoi, että he saisivat levätä töistänsä, ja heidän tekonsa seuraavat heitä.
Revelation 14:13 And I heard a voice from heaven saying to me, Write, Blessed are the dead which die in the Lord from now on: Yes, said the Spirit, that they may rest from their labors; and their works do follow them.
Ilmestyskirja 14:14 Ja minä näin, ja katso: valkoinen pilvi, ja pilvellä istui Ihmisen Pojan muotoinen, päässään kultainen kruunu ja kädessään terävä sirppi.
Revelation 14:14 And I looked, and behold a white cloud, and on the cloud one sat like to the Son of man, having on his head a golden crown, and in his hand a sharp sickle.
Ilmestyskirja 14:15 Ja temppelistä tuli ulos toinen enkeli, joka huusi suurella äänellä pilvellä istuvalle: Heistä sirppisi työhön ja leikkaa, sillä leikkuun aika on tullut, sillä maan elo on kypsä.
Revelation 14:15 And another angel came out of the temple, crying with a loud voice to him that sat on the cloud, Thrust in your sickle, and reap: for the time is come for you to reap; for the harvest of the earth is ripe.
Ilmestyskirja 14:16 Ja pilvellä istuva heitti sirppinsä maan päälle, ja maan sato niitettiin.
Revelation 14:16 And he that sat on the cloud thrust in his sickle on the earth; and the earth was reaped.
Ilmestyskirja 14:17 Ja taivaallisesta temppelistä tuli ulos toinen enkeli, jolla myös oli terävä sirppi.
Revelation 14:17 And another angel came out of the temple which is in heaven, he also having a sharp sickle.
Ilmestyskirja 14:18 Ja alttarista lähti toinen enkeli, jolla oli valta tulen yli, ja hän huusi suurella äänellä sille, jolla oli terävä sirppi, sanoen: Pistä terävä sirppisi työhön ja korjaa maan viiniköynnöksen rypäleet, sillä sen rypäleet ovat kypsyneet täysin.
Revelation 14:18 And another angel came out from the altar, which had power over fire; and cried with a loud cry to him that had the sharp sickle, saying, Thrust in your sharp sickle, and gather the clusters of the vine of the earth; for her grapes are fully ripe.
Ilmestyskirja 14:19 Ja enkeli heitti sirppinsä maan päälle ja korjasi maan viiniköynnöksen ja heitti sen Jumalan vihan suureen viinikuurnaan.
Revelation 14:19 And the angel thrust in his sickle into the earth, and gathered the vine of the earth, and cast it into the great wine press of the wrath of God.
Ilmestyskirja 14:20 Ja viinikuurna poljettiin kaupungin ulkopuolella, ja viinikuurnasta vuoti verta aina hevosten suitsiin asti tuhannen kuudensadan stadionin matkan.
Revelation 14:20 And the wine press was trodden without the city, and blood came out of the wine press, even to the horse bridles, by the space of a thousand and six hundred furlongs.
Ilmestyskirja 15:1 Ja minä näin taivaassa toisen merkin, suuren ja ihmeellisen, seitsemän enkeliä, joilla oli seitsemän viimeistä vitsausta; sillä niissä täyttyy Jumalan viha.
Revelation 15:1 And I saw another sign in heaven, great and marvelous, seven angels having the seven last plagues; for in them is filled up the wrath of God.
Ilmestyskirja 15:2 Ja minä näin ikään kuin lasimeren, tulella sekoitetun; ja ne, jotka olivat voittaneet pedon ja sen kuvan ja sen merkin ja sen nimen luvun, seisoivat lasimerellä ja heillä oli Jumalan harput.
Revelation 15:2 And I saw as it were a sea of glass mingled with fire: and them that had gotten the victory over the beast, and over his image, and over his mark, and over the number of his name, stand on the sea of glass, having the harps of God.
Ilmestyskirja 15:3 Ja he veisasivat Mooseksen, Jumalan palvelijan, virttä ja Karitsan virttä sanoen: Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias; vanhurskaat ja todet ovat sinun tiesi, sinä pyhien Kuningas.
Revelation 15:3 And they sing the song of Moses the servant of God, and the song of the Lamb, saying, Great and marvelous are your works, Lord God Almighty; just and true are your ways, you King of saints.
Ilmestyskirja 15:4 Kuka ei pelkäisi sinua, Herra, ja kunnioittaisi sinun nimeäsi? Sillä sinä ainoa olet pyhä. Kaikki kansat tulevat ja kumartavat sinun eteesi, sillä sinun tuomiosi ovat ilmeiset.
Revelation 15:4 Who shall not fear you, O Lord, and glorify your name? for you only are holy: for all nations shall come and worship before you; for your judgments are made manifest.
Ilmestyskirja 15:5 Ja sen jälkeen minä näin, ja katso, taivaassa oleva todistuksen majan temppeli avautui.
Revelation 15:5 And after that I looked, and, behold, the temple of the tabernacle of the testimony in heaven was opened:
Ilmestyskirja 15:6 Ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän vitsausta, lähtivät temppelistä, puettuina puhtaaseen ja valkoiseen pellavaan ja rintansa vyötettyinä kultaisilla vöillä.
Revelation 15:6 And the seven angels came out of the temple, having the seven plagues, clothed in pure and white linen, and having their breasts girded with golden girdles.
Ilmestyskirja 15:7 Ja yksi neljästä olennosta antoi seitsemälle enkelille seitsemän kultaista maljaa, jotka olivat täynnä Jumalan vihaa, hänen, joka elää aina ja iankaikkisesti.
Revelation 15:7 And one of the four beasts gave to the seven angels seven golden vials full of the wrath of God, who lives for ever and ever.
Ilmestyskirja 15:8 Ja temppeli täyttyi savulla Jumalan kirkkaudesta ja hänen voimastaan, eikä kukaan voinut mennä temppeliin, ennen kuin seitsemän enkelin seitsemän vitsausta oli täyttynyt.
Revelation 15:8 And the temple was filled with smoke from the glory of God, and from his power; and no man was able to enter into the temple, till the seven plagues of the seven angels were fulfilled.
Ilmestyskirja 16:1 Ja minä kuulin suuren äänen temppelistä sanovan seitsemälle enkelille: Menkää ja vuodattakaa Jumalan vihan maljat maan päälle.
Revelation 16:1 And I heard a great voice out of the temple saying to the seven angels, Go your ways, and pour out the vials of the wrath of God on the earth.
Ilmestyskirja 16:2 Ja ensimmäinen meni ja vuodatti maljansa maan päälle; ja niihin ihmisiin, joilla oli pedon merkki, ja niihin, jotka kumarsivat sen kuvaa, tuli pahoja ja ilkeitä paiseita.
Revelation 16:2 And the first went, and poured out his vial on the earth; and there fell a noisome and grievous sore on the men which had the mark of the beast, and on them which worshipped his image.
Ilmestyskirja 16:3 Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen, ja se muuttui ikään kuin kuolleen ihmisen vereksi, ja jokainen elävä sielu kuoli meressä.
Revelation 16:3 And the second angel poured out his vial on the sea; and it became as the blood of a dead man: and every living soul died in the sea.
Ilmestyskirja 16:4 Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa virtoihin ja vesilähteisiin, ja ne muuttuivat vereksi.
Revelation 16:4 And the third angel poured out his vial on the rivers and fountains of waters; and they became blood.
Ilmestyskirja 16:5 Ja minä kuulin vetten enkelin sanovan: Sinä olet vanhurskas, Herra, joka olet ja olit ja tulet olemaan, koska sinä näin tuomit.
Revelation 16:5 And I heard the angel of the waters say, You are righteous, O Lord, which are, and were, and shall be, because you have judged thus.
Ilmestyskirja 16:6 Sillä he ovat vuodattaneet pyhien ja profeettojen verta, ja verta sinä olet antanut heille juotavaksi; sillä he ovat sen ansainneet.
Revelation 16:6 For they have shed the blood of saints and prophets, and you have given them blood to drink; for they are worthy.
Ilmestyskirja 16:7 Ja minä kuulin toisen sanovan alttarilta: Niin, Herra Jumala, Kaikkivaltias, todet ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi.
Revelation 16:7 And I heard another out of the altar say, Even so, Lord God Almighty, true and righteous are your judgments.
Ilmestyskirja 16:8 Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon, ja hänelle annettiin valta paahtaa ihmisiä tulella.
Revelation 16:8 And the fourth angel poured out his vial on the sun; and power was given to him to scorch men with fire.
Ilmestyskirja 16:9 Ja ihmiset paahtuivat suuressa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, jolla on valta näiden vitsausten yli; eivätkä he tehneet parannusta antaakseen hänelle kunniaa.
Revelation 16:9 And men were scorched with great heat, and blasphemed the name of God, which has power over these plagues: and they repented not to give him glory.
Ilmestyskirja 16:10 Ja viides enkeli vuodatti maljansa pedon valtaistuimelle, ja sen valtakunta tuli täyteen pimeyttä, ja ihmiset pureskelivat kielensä tuskissaan,
Revelation 16:10 And the fifth angel poured out his vial on the seat of the beast; and his kingdom was full of darkness; and they gnawed their tongues for pain,
Ilmestyskirja 16:11 Ja pilkkasivat taivaan Jumalaa tuskiensa ja paiseidensa tähden eivätkä tehneet parannusta teoistaan.
Revelation 16:11 And blasphemed the God of heaven because of their pains and their sores, and repented not of their deeds.
Ilmestyskirja 16:12 Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui, että tie itään tuleville kuninkaille valmistuisi.
Revelation 16:12 And the sixth angel poured out his vial on the great river Euphrates; and the water thereof was dried up, that the way of the kings of the east might be prepared.
Ilmestyskirja 16:13 Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta tulevan kolme saastaista henkeä, sammakon kaltaisia.
Revelation 16:13 And I saw three unclean spirits like frogs come out of the mouth of the dragon, and out of the mouth of the beast, and out of the mouth of the false prophet.
Ilmestyskirja 16:14 Sillä ne ovat riivaajahenkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät maan ja koko maailman kuninkaiden luo kokoamaan heidät Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan.
Revelation 16:14 For they are the spirits of devils, working miracles, which go forth to the kings of the earth and of the whole world, to gather them to the battle of that great day of God Almighty.
Ilmestyskirja 16:15 Katso, minä tulen kuin varas. Autuas se, joka valvoo ja varjelee vaatteitaan, ettei hän vaeltaisi alastomana eivätkä he näkisi hänen häpeäänsä.
Revelation 16:15 Behold, I come as a thief. Blessed is he that watches, and keeps his garments, lest he walk naked, and they see his shame.
Ilmestyskirja 16:16 Ja hän kokosi heidät paikkaan, jonka nimi hepreaksi on Harmageddon.
Revelation 16:16 And he gathered them together into a place called in the Hebrew tongue Armageddon.
Ilmestyskirja 16:17 Ja seitsemäs enkeli vuodatti maljansa ilmaan; ja taivaan temppelistä, valtaistuimelta, lähti suuri ääni, joka sanoi: Se on tapahtunut.
Revelation 16:17 And the seventh angel poured out his vial into the air; and there came a great voice out of the temple of heaven, from the throne, saying, It is done.
Ilmestyskirja 16:18 Ja kuului ääniä ja ukkosenjylinää ja salamointia; ja tapahtui suuri maanjäristys, jonka kaltaista ei ole ollut siitä asti, kun ihmisiä oli maan päällä, niin väkevä ja suuri maanjäristys.
Revelation 16:18 And there were voices, and thunders, and lightning; and there was a great earthquake, such as was not since men were on the earth, so mighty an earthquake, and so great.
Ilmestyskirja 16:19 Ja suuri kaupunki jaettiin kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit kukistuivat, ja suuri Babylon tuli muistoon Jumalan edessä, niin että hän antoi sille vihansa kiivauden viinimaljan.
Revelation 16:19 And the great city was divided into three parts, and the cities of the nations fell: and great Babylon came in remembrance before God, to give to her the cup of the wine of the fierceness of his wrath.
Ilmestyskirja 16:20 Ja kaikki saaret pakenivat pois, eikä vuoria enää löytynyt.
Revelation 16:20 And every island fled away, and the mountains were not found.
Ilmestyskirja 16:21 Ja taivaasta satoi suuria rakeita, noin talentin painoisia; ja ihmiset pilkkasivat Jumalaa rakeiden vitsauksen tähden, sillä vitsaus oli ylen suuri.
Revelation 16:21 And there fell on men a great hail out of heaven, every stone about the weight of a talent: and men blasphemed God because of the plague of the hail; for the plague thereof was exceeding great.
Ilmestyskirja 17:1 Ja yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemän maljaa, tuli ja puhui minun kanssani sanoen minulle: Tule tänne, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä.
Revelation 17:1 And there came one of the seven angels which had the seven vials, and talked with me, saying to me, Come here; I will show to you the judgment of the great whore that sits on many waters:
Ilmestyskirja 17:2 Jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet, ja maan asukkaat ovat juopuneet hänen haureutensa viinistä.
Revelation 17:2 With whom the kings of the earth have committed fornication, and the inhabitants of the earth have been made drunk with the wine of her fornication.
Ilmestyskirja 17:3 Niin hän vei minut hengessä erämaahan; ja minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä, joka oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
Revelation 17:3 So he carried me away in the spirit into the wilderness: and I saw a woman sit on a scarlet colored beast, full of names of blasphemy, having seven heads and ten horns.
Ilmestyskirja 17:4 Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaiseen ja koristettu kullalla, jalokivillä ja helmillä, ja hänellä oli kädessään kultainen malja, täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa saastaisuutta,
Revelation 17:4 And the woman was arrayed in purple and scarlet color, and decked with gold and precious stones and pearls, having a golden cup in her hand full of abominations and filthiness of her fornication:
Ilmestyskirja 17:5 Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi: SALAISUUS, SUURI BABYLON, MAAN PORTTOJEN JA KAUHISTUSTEN ÄITI.
Revelation 17:5 And on her forehead was a name written, MYSTERY, BABYLON THE GREAT, THE MOTHER OF HARLOTS AND ABOMINATIONS OF THE EARTH.
Ilmestyskirja 17:6 Ja minä näin naisen juopuneena pyhien verestä ja Jeesuksen marttyyrien verestä; ja kun minä näin hänet, minä ihmettelin suuresti.
Revelation 17:6 And I saw the woman drunken with the blood of the saints, and with the blood of the martyrs of Jesus: and when I saw her, I wondered with great admiration.
Ilmestyskirja 17:7 Ja enkeli sanoi minulle: Miksi ihmettelet? Minä kerron sinulle naisen ja pedon salaisuuden, joka häntä kantaa, jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
Revelation 17:7 And the angel said to me, Why did you marvel? I will tell you the mystery of the woman, and of the beast that carries her, which has the seven heads and ten horns.
Ilmestyskirja 17:8 Peto, jonka näit, on ollut, eikä sitä ole, ja se nousee pohjattomasta kuilusta ja menee kadotukseen. Maan asukkaat ihmettelevät, niiden, joiden nimiä ei ole kirjoitettu elämän kirjaan maailman luomisesta asti, kun he näkevät sen.
Revelation 17:8 The beast that you saw was, and is not; and shall ascend out of the bottomless pit, and go into perdition: and they that dwell on the earth shall wonder, whose names were not written in the book of life from the foundation of the world, when they behold t
Ilmestyskirja 17:9 Ja tässä on se järki, jolla on viisaus. Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joilla nainen istuu.
Revelation 17:9 And here is the mind which has wisdom. The seven heads are seven mountains, on which the woman sits.
Ilmestyskirja 17:10 Ja seitsemän kuningasta on: viisi on kaatunut, yksi on, ja viimeinen ei ole vielä tullut; ja kun hän tulee, hänen täytyy pysyä vähän aikaa.
Revelation 17:10 And there are seven kings: five are fallen, and one is, and the other is not yet come; and when he comes, he must continue a short space.
Ilmestyskirja 17:11 Ja peto, joka on ollut eikä ole, on kahdeksas, yksi seitsemästä, ja se menee kadotukseen.
Revelation 17:11 And the beast that was, and is not, even he is the eighth, and is of the seven, and goes into perdition.
Ilmestyskirja 17:12 Ja ne kymmenen sarvea, jotka näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan kuninkaina yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.
Revelation 17:12 And the ten horns which you saw are ten kings, which have received no kingdom as yet; but receive power as kings one hour with the beast.
Ilmestyskirja 17:13 Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja väkevyytensä pedolle.
Revelation 17:13 These have one mind, and shall give their power and strength to the beast.
Ilmestyskirja 17:14 Nämä sotivat Karitsaa vastaan, ja Karitsa voittaa heidät, sillä hän on herrojen Herra ja kuningasten Kuningas; ja hänen kanssaan olevat ovat kutsutut ja valitut ja uskolliset.
Revelation 17:14 These shall make war with the Lamb, and the Lamb shall overcome them: for he is Lord of lords, and King of kings: and they that are with him are called, and chosen, and faithful.
Ilmestyskirja 17:15 Ja hän sanoi minulle: Vedet, jotka näit, siinä missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä.
Revelation 17:15 And he said to me, The waters which you saw, where the whore sits, are peoples, and multitudes, and nations, and tongues.
Ilmestyskirja 17:16 Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit pedossa, ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa.
Revelation 17:16 And the ten horns which you saw on the beast, these shall hate the whore, and shall make her desolate and naked, and shall eat her flesh, and burn her with fire.
Ilmestyskirja 17:17 Sillä Jumala on pannut heidän sydämiinsä, että he täyttävät hänen tahtonsa ja ovat yksimielisiä ja antavat valtakuntansa pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät.
Revelation 17:17 For God has put in their hearts to fulfill his will, and to agree, and give their kingdom to the beast, until the words of God shall be fulfilled.
Ilmestyskirja 17:18 Ja nainen, jonka näit, on se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaiden kuningasvalta.
Revelation 17:18 And the woman which you saw is that great city, which reigns over the kings of the earth.
Ilmestyskirja 18:1 Ja näiden jälkeen näin taivaasta tulevan alas toisen enkelin, jolla oli suuri voima, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.
Revelation 18:1 And after these things I saw another angel come down from heaven, having great power; and the earth was lightened with his glory.
Ilmestyskirja 18:2 Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi, kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavien lintujen häkiksi.
Revelation 18:2 And he cried mightily with a strong voice, saying, Babylon the great is fallen, is fallen, and is become the habitation of devils, and the hold of every foul spirit, and a cage of every unclean and hateful bird.
Ilmestyskirja 18:3 Sillä kaikki kansat ovat juoneet hänen haureutensa vihan viiniä, ja maan kuninkaat ovat harjoittaneet haureutta hänen kanssaan, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen herkkujensa runsaudesta.
Revelation 18:3 For all nations have drunk of the wine of the wrath of her fornication, and the kings of the earth have committed fornication with her, and the merchants of the earth are waxed rich through the abundance of her delicacies.
Ilmestyskirja 18:4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: Tulkaa ulos hänestä, te minun kansani, ettette tulisi osallisiksi hänen synteihinsä ettekä saisi itseänne kohtaamaan hänen vitsauksiaan.
Revelation 18:4 And I heard another voice from heaven, saying, Come out of her, my people, that you be not partakers of her sins, and that you receive not of her plagues.
Ilmestyskirja 18:5 Sillä hänen syntinsä ovat ulottuneet taivaaseen, ja Jumala on muistanut hänen pahat tekonsa.
Revelation 18:5 For her sins have reached to heaven, and God has remembered her iniquities.
Ilmestyskirja 18:6 Palkitse hänelle niin kuin hän palkitsi sinut, ja anna hänelle kaksinkertaisesti hänen tekojensa mukaan: täytä hänelle kaksinkertaisesti siinä maljassa, jonka hän on täyttänyt.
Revelation 18:6 Reward her even as she rewarded you, and double to her double according to her works: in the cup which she has filled fill to her double.
Ilmestyskirja 18:7 Kuinka paljon hän onkaan itseään kirkastanut ja iloisesti elänyt, niin paljon tuskaa ja surua hänelle antakaa. Sillä hän sanoi sydämessään: Minä istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä.
Revelation 18:7 How much she has glorified herself, and lived deliciously, so much torment and sorrow give her: for she said in her heart, I sit a queen, and am no widow, and shall see no sorrow.
Ilmestyskirja 18:8 Sentähden tulevat hänen vitsauksensa yhtenä päivänä: kuolema, suru ja nälkä, ja hänet poltetaan kokonaan tulella; sillä väkevä on Herra Jumala, joka hänet tuomitsee.
Revelation 18:8 Therefore shall her plagues come in one day, death, and mourning, and famine; and she shall be utterly burned with fire: for strong is the Lord God who judges her.
Ilmestyskirja 18:9 Ja maan kuninkaat, jotka ovat hänen kanssaan haureutta harjoittaneet ja hekumallisesti eläneet, surevat häntä ja valittavat häntä, kun he näkevät hänen palonsa savun,
Revelation 18:9 And the kings of the earth, who have committed fornication and lived deliciously with her, shall mourn her, and lament for her, when they shall see the smoke of her burning,
Ilmestyskirja 18:10 He seisoivat loitolla peläten hänen piinaansa ja sanoivat: Voi, voi Babylon, tuota suurta kaupunkia, tuota mahtavaa kaupunkia! Sillä yhdessä hetkessä tuli sinun tuomiosi!
Revelation 18:10 Standing afar off for the fear of her torment, saying, Alas, alas that great city Babylon, that mighty city! for in one hour is your judgment come.
Ilmestyskirja 18:11 Ja maan kauppiaat itkevät ja surevat häntä, sillä kukaan ei enää osta heidän tavaroitaan.
Revelation 18:11 And the merchants of the earth shall weep and mourn over her; for no man buys their merchandise any more:
Ilmestyskirja 18:12 Kultaa, hopeaa, jalokiviä, helmiä, pellavaa, purppuraa, silkkiä ja helakanpunaista, kaikkea norsunluusta tehtyä tavaraa ja kaikenlaisia norsunluusta tehtyjä esineitä, kaikenlaisia jalopuusta, pronssista, raudasta ja martianista tehtyjä esineitä.
Revelation 18:12 The merchandise of gold, and silver, and precious stones, and of pearls, and fine linen, and purple, and silk, and scarlet, and all thyine wood, and all manner vessels of ivory, and all manner vessels of most precious wood, and of brass, and iron, and mar
Ilmestyskirja 18:13 Ja kanelia, ja tuoksuja, ja voiteita, ja suitsuketta, ja viiniä, ja öljyä, ja lestyjä jauhoja, ja vehnää, ja karjaa, ja lampaita, ja hevosia, ja vaunuja, ja orjia, ja ihmisten sieluja.
Revelation 18:13 And cinnamon, and odors, and ointments, and frankincense, and wine, and oil, and fine flour, and wheat, and beasts, and sheep, and horses, and chariots, and slaves, and souls of men.
Ilmestyskirja 18:14 Ja hedelmät, joita sielusi himoitsi, ovat sinusta poissa, ja kaikki, mikä oli herkullista ja ihanaa, on sinusta poissa, etkä sinä niitä enää löydä.
Revelation 18:14 And the fruits that your soul lusted after are departed from you, and all things which were dainty and goodly are departed from you, and you shall find them no more at all.
Ilmestyskirja 18:15 Näiden tavaroiden kauppiaat, jotka hänestä rikastuivat, seisovat loitolla peläten hänen piinaansa, itkien ja valittaen,
Revelation 18:15 The merchants of these things, which were made rich by her, shall stand afar off for the fear of her torment, weeping and wailing,
Ilmestyskirja 18:16 Ja sanoen: Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli puettu hienoon pellavaan, purppuraan ja helakanpunaiseen ja koristettu kullalla, jalokivillä ja helmillä!
Revelation 18:16 And saying, Alas, alas that great city, that was clothed in fine linen, and purple, and scarlet, and decked with gold, and precious stones, and pearls!
Ilmestyskirja 18:17 Sillä yhdessä hetkessä niin suuri rikkaus on tyhjiin mennyt. Ja kaikki laivan päällikkö ja kaikki laivojen miehistö ja merimiehet ja kaikki, jotka meritse kulkivat, seisoivat taampana,
Revelation 18:17 For in one hour so great riches is come to nothing. And every shipmaster, and all the company in ships, and sailors, and as many as trade by sea, stood afar off,
Ilmestyskirja 18:18 Ja he huusivat nähdessään hänen palonsa savun ja sanoivat: Mikä on tämän suuren kaupungin vertainen?
Revelation 18:18 And cried when they saw the smoke of her burning, saying, What city is like to this great city!
Ilmestyskirja 18:19 Ja he heittivät tomua päänsä päälle ja huusivat itkien ja valittaen sanoen: Voi, voi sitä suurta kaupunkia, jonka kalleudesta rikastuivat kaikki, joilla oli laivoja merellä! Sillä yhdessä hetkessä se on autioitunut!
Revelation 18:19 And they cast dust on their heads, and cried, weeping and wailing, saying, Alas, alas that great city, wherein were made rich all that had ships in the sea by reason of her costliness! for in one hour is she made desolate.
Ilmestyskirja 18:20 Riemuitse hänestä, taivas, ja te pyhät apostolit ja profeetat, sillä Jumala on kostanut hänelle teidän rikoksenne.
Revelation 18:20 Rejoice over her, you heaven, and you holy apostles and prophets; for God has avenged you on her.
Ilmestyskirja 18:21 Ja mahtava enkeli otti kiven, niinkuin suuren myllynkiven, ja heitti sen mereen sanoen: Näin heitetään rajusti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä.
Revelation 18:21 And a mighty angel took up a stone like a great millstone, and cast it into the sea, saying, Thus with violence shall that great city Babylon be thrown down, and shall be found no more at all.
Ilmestyskirja 18:22 Eikä sinussa enää kuulla harppujensoittajien, muusikoiden, huilujen ja torviensoittajien ääntä, eikä yhtäkään käsityöläistä, olipa hän mikä tahansa ammattikunta tahansa, eikä myllynkiven ääntä enää kuulla sinussa,
Revelation 18:22 And the voice of harpers, and musicians, and of pipers, and trumpeters, shall be heard no more at all in you; and no craftsman, of whatever craft he be, shall be found any more in you; and the sound of a millstone shall be heard no more at all in you;
Ilmestyskirja 18:23 Eikä lampun valo enää sinussa loista, eikä sulhasen ja morsiamen ääntä enää kuulla sinussa, sillä sinun kauppiaasi olivat maan mahtimiehet, sinun noituudellasi petettiin kaikki kansat.
Revelation 18:23 And the light of a candle shall shine no more at all in you; and the voice of the bridegroom and of the bride shall be heard no more at all in you: for your merchants were the great men of the earth; for by your sorceries were all nations deceived.
Ilmestyskirja 18:24 Ja hänestä löydettiin profeettojen ja pyhien ja kaikkien maan päällä surmattujen veri.
Revelation 18:24 And in her was found the blood of prophets, and of saints, and of all that were slain on the earth.
Ilmestyskirja 19:1 Ja tämän jälkeen minä kuulin taivaassa suuren kansan äänen sanovan: Halleluja! Pelastus, kirkkaus, kunnia ja voima Herralle, meidän Jumalallemme!
Revelation 19:1 And after these things I heard a great voice of much people in heaven, saying, Alleluia; Salvation, and glory, and honor, and power, to the Lord our God:
Ilmestyskirja 19:2 Sillä todet ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa; sillä hän on tuominnut suuren porton, joka turmeli maan haureudellaan, ja on kostanut palvelijoittensa veren hänen kädestään.
Revelation 19:2 For true and righteous are his judgments: for he has judged the great whore, which did corrupt the earth with her fornication, and has avenged the blood of his servants at her hand.
Ilmestyskirja 19:3 Ja taas he sanoivat: Halleluja. Ja hänen savunsa nousee aina ja iankaikkisesti.
Revelation 19:3 And again they said, Alleluia And her smoke rose up for ever and ever.
Ilmestyskirja 19:4 Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumarsivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, sanoen: Aamen, halleluja!
Revelation 19:4 And the four and twenty elders and the four beasts fell down and worshipped God that sat on the throne, saying, Amen; Alleluia.
Ilmestyskirja 19:5 Ja valtaistuimelta lähti ääni, joka sanoi: Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki te hänen palvelijansa, ja te, jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret.
Revelation 19:5 And a voice came out of the throne, saying, Praise our God, all you his servants, and you that fear him, both small and great.
Ilmestyskirja 19:6 Ja minä kuulin ikään kuin suuren kansanjoukon äänen, ikään kuin paljojen vesien jylinän ja ikään kuin voimakkaan ukkosenjylinän sanovan: Halleluja! Sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, hallitsee.
Revelation 19:6 And I heard as it were the voice of a great multitude, and as the voice of many waters, and as the voice of mighty thunder, saying, Alleluia: for the Lord God omnipotent reigns.
Ilmestyskirja 19:7 Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme hänelle kunnia, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut.
Revelation 19:7 Let us be glad and rejoice, and give honor to him: for the marriage of the Lamb is come, and his wife has made herself ready.
Ilmestyskirja 19:8 Ja hänelle annettiin, että hänen tulisi pukeutua valkoiseen, puhtaaseen ja hienoon pellavaan; sillä hieno pellava on pyhien vanhurskaus.
Revelation 19:8 And to her was granted that she should be arrayed in fine linen, clean and white: for the fine linen is the righteousness of saints.
Ilmestyskirja 19:9 Ja hän sanoi minulle: Kirjoita: Autuaita ovat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle. Ja hän sanoi minulle: Nämä ovat Jumalan todet sanat.
Revelation 19:9 And he said to me, Write, Blessed are they which are called to the marriage supper of the Lamb. And he said to me, These are the true sayings of God.
Ilmestyskirja 19:10 Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen kumartaakseni häntä. Mutta hän sanoi minulle: Varo, ettet sitä tee! Minä olen sinun ja veljiesi kanssapalvelija, joilla on Jeesuksen todistus. Rukoi Jumalaa, sillä Jeesuksen todistus on profetian henki.
Revelation 19:10 And I fell at his feet to worship him. And he said to me, See you do it not: I am your fellow servant, and of your brothers that have the testimony of Jesus: worship God: for the testimony of Jesus is the spirit of prophecy.
Ilmestyskirja 19:11 Ja minä näin taivaan avoinna, ja katso, valkoinen hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Uskollinen ja Totuudellinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
Revelation 19:11 And I saw heaven opened, and behold a white horse; and he that sat on him was called Faithful and True, and in righteousness he does judge and make war.
Ilmestyskirja 19:12 Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekki, ja hänen päässään oli monta kruunua; ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota kukaan muu ei tiennyt kuin hän itse.
Revelation 19:12 His eyes were as a flame of fire, and on his head were many crowns; and he had a name written, that no man knew, but he himself.
Ilmestyskirja 19:13 Ja hänellä oli yllään vereen kastetut vaatteet, ja hänen nimensä on Jumalan Sana.
Revelation 19:13 And he was clothed with a clothing dipped in blood: and his name is called The Word of God.
Ilmestyskirja 19:14 Ja häntä seurasivat valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkoisiin ja puhtaisiin hienoihin pellavavaatteisiin.
Revelation 19:14 And the armies which were in heaven followed him on white horses, clothed in fine linen, white and clean.
Ilmestyskirja 19:15 Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä lyöisi kansoja; ja hän on kaitseva heitä rautasauvalla; ja hän polkee Kaikkivaltiaan Jumalan kiivauden ja vihan viinikuurnaa.
Revelation 19:15 And out of his mouth goes a sharp sword, that with it he should smite the nations: and he shall rule them with a rod of iron: and he treads the wine press of the fierceness and wrath of Almighty God.
Ilmestyskirja 19:16 Ja hänellä on vaatteissaan ja kupeellaan kirjoitettuna nimi: KUNINGASTEN KUNINGAS JA HERROJEN HERRA.
Revelation 19:16 And he has on his clothing and on his thigh a name written, KING OF KINGS, AND LORD OF LORDS.
Ilmestyskirja 19:17 Ja minä näin enkelin seisovan auringossa; ja hän huusi suurella äänellä sanoen kaikille linnuille, jotka lentävät taivaan keskillä: Tulkaa ja kokoontukaa suuren Jumalan aterialle;
Revelation 19:17 And I saw an angel standing in the sun; and he cried with a loud voice, saying to all the fowls that fly in the middle of heaven, Come and gather yourselves together to the supper of the great God;
Ilmestyskirja 19:18 Että te saisitte syödä kuningasten lihaa ja päämiesten lihaa ja sankarien lihaa ja hevosten ja niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien ihmisten lihaa, sekä vapaiden että orjien, sekä pienten että suurten.
Revelation 19:18 That you may eat the flesh of kings, and the flesh of captains, and the flesh of mighty men, and the flesh of horses, and of them that sit on them, and the flesh of all men, both free and bond, both small and great.
Ilmestyskirja 19:19 Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän armeijansa kokoontuneina sotimaan hevosen selässä istuvaa ja hänen armeijaansa vastaan.
Revelation 19:19 And I saw the beast, and the kings of the earth, and their armies, gathered together to make war against him that sat on the horse, and against his army.
Ilmestyskirja 19:20 Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka oli tehnyt ihmeitä sen edessä, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin ja jotka kumarsivat sen kuvaa. Nämä molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka palaa sianlihalla.
Revelation 19:20 And the beast was taken, and with him the false prophet that worked miracles before him, with which he deceived them that had received the mark of the beast, and them that worshipped his image. These both were cast alive into a lake of fire burning with b
Ilmestyskirja 19:21 Ja jäljelle jääneet surmattiin hevosen selässä istuvan miekalla, jonka suusta lähti miekka; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastaan.
Revelation 19:21 And the remnant were slain with the sword of him that sat on the horse, which sword proceeded out of his mouth: and all the fowls were filled with their flesh.
Ilmestyskirja 20:1 Ja minä näin enkelin tulevan alas taivaasta, jolla oli pohjattoman kuilun avain ja suuri ketju kädessään.
Revelation 20:1 And I saw an angel come down from heaven, having the key of the bottomless pit and a great chain in his hand.
Ilmestyskirja 20:2 Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on Paholainen ja Saatana, ja sitoi sen tuhanneksi vuodeksi,
Revelation 20:2 And he laid hold on the dragon, that old serpent, which is the Devil, and Satan, and bound him a thousand years,
Ilmestyskirja 20:3 Ja heittäkää hänet pohjattomaan kuiluun ja sulkekaa hänet ja sinetillä sulkekaa hänet, ettei hän enää kansoja villitsisi, ennen kuin ne tuhat vuotta ovat kuluneet loppuun; ja sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi ajaksi.
Revelation 20:3 And cast him into the bottomless pit, and shut him up, and set a seal on him, that he should deceive the nations no more, till the thousand years should be fulfilled: and after that he must be loosed a little season.
Ilmestyskirja 20:4 Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet vastaan sen
Revelation 20:4 And I saw thrones, and they sat on them, and judgment was given to them: and I saw the souls of them that were beheaded for the witness of Jesus, and for the word of God, and which had not worshipped the beast, neither his image, neither had received his
Ilmestyskirja 20:5 Mutta muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat kuluneet loppuun. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.
Revelation 20:5 But the rest of the dead lived not again until the thousand years were finished. This is the first resurrection.
Ilmestyskirja 20:6 Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan tuhannen vuotta.
Revelation 20:6 Blessed and holy is he that has part in the first resurrection: on such the second death has no power, but they shall be priests of God and of Christ, and shall reign with him a thousand years.
Ilmestyskirja 20:7 Ja kun ne tuhat vuotta ovat kuluneet loppuun, Saatana päästetään vankeudestaan,
Revelation 20:7 And when the thousand years are expired, Satan shall be loosed out of his prison,
Ilmestyskirja 20:8 Ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Magogia, kootakseen heidät sotaan; heidän lukunsa on kuin meren hiekka.
Revelation 20:8 And shall go out to deceive the nations which are in the four quarters of the earth, Gog, and Magog, to gather them together to battle: the number of whom is as the sand of the sea.
Ilmestyskirja 20:9 Ja he nousivat maan avaruuteen ja piirittivät pyhien leirin ja rakastetun kaupungin; ja taivaasta lankesi tuli Jumalan luota ja kulutti heidät.
Revelation 20:9 And they went up on the breadth of the earth, and compassed the camp of the saints about, and the beloved city: and fire came down from God out of heaven, and devoured them.
Ilmestyskirja 20:10 Ja perkele, joka heidät petti, heitettiin tuli- ja tulikivijärveen, jossa peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yötä päivää, aina ja iankaikkisesti.
Revelation 20:10 And the devil that deceived them was cast into the lake of fire and brimstone, where the beast and the false prophet are, and shall be tormented day and night for ever and ever.
Ilmestyskirja 20:11 Ja minä näin suuren valkoisen valtaistuimen ja sillä istuvan, jonka kasvoilta maa ja taivas pakenivat, eikä niille löytynyt sijaa.
Revelation 20:11 And I saw a great white throne, and him that sat on it, from whose face the earth and the heaven fled away; and there was found no place for them.
Ilmestyskirja 20:12 Ja minä näin kuolleet, pienet ja suuret, seisovan Jumalan edessä; ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.
Revelation 20:12 And I saw the dead, small and great, stand before God; and the books were opened: and another book was opened, which is the book of life: and the dead were judged out of those things which were written in the books, according to their works.
Ilmestyskirja 20:13 Ja meri antoi takaisin ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja kuolema ja tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
Revelation 20:13 And the sea gave up the dead which were in it; and death and hell delivered up the dead which were in them: and they were judged every man according to their works.
Ilmestyskirja 20:14 Ja kuolema ja helvetti heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema.
Revelation 20:14 And death and hell were cast into the lake of fire. This is the second death.
Ilmestyskirja 20:15 Ja se, jota ei löytynyt elämän kirjaan kirjoitetuksi, heitettiin tuliseen järveen.
Revelation 20:15 And whoever was not found written in the book of life was cast into the lake of fire.
Ilmestyskirja 21:1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
Revelation 21:1 And I saw a new heaven and a new earth: for the first heaven and the first earth were passed away; and there was no more sea.
Ilmestyskirja 21:2 Ja minä, Johannes, näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, tulevan alas taivaasta Jumalan luota, valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu.
Revelation 21:2 And I John saw the holy city, new Jerusalem, coming down from God out of heaven, prepared as a bride adorned for her husband.
Ilmestyskirja 21:3 Ja minä kuulin suuren äänen taivaasta sanovan: Katso, Jumalan maja on ihmisten keskellä, ja hän on asuva heidän keskellään, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.
Revelation 21:3 And I heard a great voice out of heaven saying, Behold, the tabernacle of God is with men, and he will dwell with them, and they shall be his people, and God himself shall be with them, and be their God.
Ilmestyskirja 21:4 Ja Jumala pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitusta eikä kipua enää ole; sillä kaikki entinen on mennyt.
Revelation 21:4 And God shall wipe away all tears from their eyes; and there shall be no more death, neither sorrow, nor crying, neither shall there be any more pain: for the former things are passed away.
Ilmestyskirja 21:5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: Katso, uudeksi minä teen kaikki. Ja hän sanoi minulle: Kirjoita, sillä nämä sanat ovat todet ja luotettavat.
Revelation 21:5 And he that sat on the throne said, Behold, I make all things new. And he said to me, Write: for these words are true and faithful.
Ilmestyskirja 21:6 Ja hän sanoi minulle: Se on tapahtunut. Minä olen Alfa ja Omega, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
Revelation 21:6 And he said to me, It is done. I am Alpha and Omega, the beginning and the end. I will give to him that is thirsty of the fountain of the water of life freely.
Ilmestyskirja 21:7 Joka voittaa, se perii kaiken; ja minä olen hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
Revelation 21:7 He that overcomes shall inherit all things; and I will be his God, and he shall be my son.
Ilmestyskirja 21:8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijöiden ja velhojen ja epäjumalanpalvelijoiden ja kaikkien valehtelijoiden osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.
Revelation 21:8 But the fearful, and unbelieving, and the abominable, and murderers, and fornicators, and sorcerers, and idolaters, and all liars, shall have their part in the lake which burns with fire and brimstone: which is the second death.
Ilmestyskirja 21:9 Ja minun luokseni tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon.
Revelation 21:9 And there came to me one of the seven angels which had the seven vials full of the seven last plagues, and talked with me, saying, Come here, I will show you the bride, the Lamb’s wife.
Ilmestyskirja 21:10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle suuren kaupungin, pyhän Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan luota,
Revelation 21:10 And he carried me away in the spirit to a great and high mountain, and showed me that great city, the holy Jerusalem, descending out of heaven from God,
Ilmestyskirja 21:11 ja siinä oli Jumalan kirkkaus; ja sen valo oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspiskivi;
Revelation 21:11 Having the glory of God: and her light was like to a stone most precious, even like a jasper stone, clear as crystal;
Ilmestyskirja 21:12 Ja sillä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia, ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, jotka ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet,
Revelation 21:12 And had a wall great and high, and had twelve gates, and at the gates twelve angels, and names written thereon, which are the names of the twelve tribes of the children of Israel:
Ilmestyskirja 21:13 Idässä kolme porttia; pohjoisessa kolme porttia; etelässä kolme porttia; ja lännessä kolme porttia.
Revelation 21:13 On the east three gates; on the north three gates; on the south three gates; and on the west three gates.
Ilmestyskirja 21:14 Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin nimet.
Revelation 21:14 And the wall of the city had twelve foundations, and in them the names of the twelve apostles of the Lamb.
Ilmestyskirja 21:15 Ja sillä, joka minun kanssani puhui, oli kultainen ruoko mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin.
Revelation 21:15 And he that talked with me had a golden reed to measure the city, and the gates thereof, and the wall thereof.
Ilmestyskirja 21:16 Ja kaupunki on nelikulmainen, ja sen pituus on yhtä suuri kuin sen leveys. Ja hän mittasi kaupungin ruo'olla, ja se oli kaksitoistatuhatta stadionia. Sen pituus ja leveys ja korkeus ovat yhtä suuret.
Revelation 21:16 And the city lies foursquare, and the length is as large as the breadth: and he measured the city with the reed, twelve thousand furlongs. The length and the breadth and the height of it are equal.
Ilmestyskirja 21:17 Ja hän mittasi sen muurin, sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmisen mitan, eli enkelin mitan, mukaan.
Revelation 21:17 And he measured the wall thereof, an hundred and forty and four cubits, according to the measure of a man, that is, of the angel.
Ilmestyskirja 21:18 Ja sen muuri oli tehty jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, kirkkaan lasin kaltaista.
Revelation 21:18 And the building of the wall of it was of jasper: and the city was pure gold, like to clear glass.
Ilmestyskirja 21:19 Ja kaupungin muurin perustukset olivat koristetut kaikenlaisilla jalokivillä. Ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalsedoni, neljäs smaragdi,
Revelation 21:19 And the foundations of the wall of the city were garnished with all manner of precious stones. The first foundation was jasper; the second, sapphire; the third, a chalcedony; the fourth, an emerald;
Ilmestyskirja 21:20 Viides sardonyks; kuudes sardius; seitsemäs krysoliitti; kahdeksas berylli; yhdeksäs topaasi; kymmenes krysoprasos; yhdestoista hyasintti; kahdestoista ametisti.
Revelation 21:20 The fifth, sardonyx; the sixth, sardius; the seventh, chrysolyte; the eighth, beryl; the ninth, a topaz; the tenth, a chrysoprasus; the eleventh, a jacinth; the twelfth, an amethyst.
Ilmestyskirja 21:21 Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; jokainen portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikään kuin läpinäkyvää lasia.
Revelation 21:21 And the twelve gates were twelve pearls: every several gate was of one pearl: and the street of the city was pure gold, as it were transparent glass.
Ilmestyskirja 21:22 Ja en minä siellä nähnyt temppeliä; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, ja Karitsa ovat sen temppeli.
Revelation 21:22 And I saw no temple therein: for the Lord God Almighty and the Lamb are the temple of it.
Ilmestyskirja 21:23 Eikä kaupunki tarvinnut aurinkoa eikä kuuta valaistakseen sitä, sillä Jumalan kirkkaus valaisi sen, ja Karitsa on sen valo.
Revelation 21:23 And the city had no need of the sun, neither of the moon, to shine in it: for the glory of God did lighten it, and the Lamb is the light thereof.
Ilmestyskirja 21:24 Ja ne kansat, jotka pelastuvat, vaeltavat sen valossa, ja maan kuninkaat tuovat sinne kunniansa ja kunniansa.
Revelation 21:24 And the nations of them which are saved shall walk in the light of it: and the kings of the earth do bring their glory and honor into it.
Ilmestyskirja 21:25 Eikä sen portteja suljeta päivällä, sillä yötä siellä ei ole.
Revelation 21:25 And the gates of it shall not be shut at all by day: for there shall be no night there.
Ilmestyskirja 21:26 Ja he tuovat sinne kansojen kunnian ja kunnian.
Revelation 21:26 And they shall bring the glory and honor of the nations into it.
Ilmestyskirja 21:27 Eikä sinne pääse mitään saastaista eikä ketään, joka tekee kauhistuksia tai valhettelee, vaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
Revelation 21:27 And there shall in no wise enter into it any thing that defiles, neither whatever works abomination, or makes a lie: but they which are written in the Lamb’s book of life.
Ilmestyskirja 22:1 Ja hän näytti minulle puhtaan elämän veden virran, kirkkaan kuin kristalli, joka kumpusi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.
Revelation 22:1 And he showed me a pure river of water of life, clear as crystal, proceeding out of the throne of God and of the Lamb.
Ilmestyskirja 22:2 Sen kadun keskellä ja joen molemmin puolin oli elämän puu, joka kantoi kaksitoista erilaista hedelmää ja antoi hedelmänsä joka kuukausi; ja puun lehdet olivat kansojen parantumiseksi.
Revelation 22:2 In the middle of the street of it, and on either side of the river, was there the tree of life, which bore twelve manner of fruits, and yielded her fruit every month: and the leaves of the tree were for the healing of the nations.
Ilmestyskirja 22:3 Eikä kirousta enää ole, vaan Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä.
Revelation 22:3 And there shall be no more curse: but the throne of God and of the Lamb shall be in it; and his servants shall serve him:
Ilmestyskirja 22:4 Ja he saavat nähdä hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsassaan.
Revelation 22:4 And they shall see his face; and his name shall be in their foreheads.
Ilmestyskirja 22:5 Eikä siellä ole yötä, eivätkä he tarvitse lamppua eivätkä auringon valoa, sillä Herra Jumala valaisee heidät, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.
Revelation 22:5 And there shall be no night there; and they need no candle, neither light of the sun; for the Lord God gives them light: and they shall reign for ever and ever.
Ilmestyskirja 22:6 Ja hän sanoi minulle: Nämä sanat ovat vakaat ja todet; ja Herra, pyhien profeettojen Jumala, lähetti enkelinsä näyttämään palvelijoilleen, mitä pian tapahtuvan on.
Revelation 22:6 And he said to me, These sayings are faithful and true: and the Lord God of the holy prophets sent his angel to show to his servants the things which must shortly be done.
Ilmestyskirja 22:7 Katso, minä tulen pian. Autuas se, joka pitää tämän kirjan profetian sanat.
Revelation 22:7 Behold, I come quickly: blessed is he that keeps the sayings of the prophecy of this book.
Ilmestyskirja 22:8 Ja minä, Johannes, näin ja kuulin nämä. Ja kun olin kuullut ja nähnyt, lankesin maahan kumartamaan enkelin jalkojen eteen, joka minulle nämä näytti.
Revelation 22:8 And I John saw these things, and heard them. And when I had heard and seen, I fell down to worship before the feet of the angel which showed me these things.
Ilmestyskirja 22:9 Niin hän sanoi minulle: Varo, ettet sitä tee; sillä minä olen sinun ja veljiesi profeettojen ja niiden, jotka pitävät tämän kirjan sanat, kanssapalvelija; rukoile Jumalaa.
Revelation 22:9 Then said he to me, See you do it not: for I am your fellow servant, and of your brothers the prophets, and of them which keep the sayings of this book: worship God.
Ilmestyskirja 22:10 Ja hän sanoi minulle: Älä sinetöi tämän kirjan profetian sanoja, sillä aika on lähellä.
Revelation 22:10 And he said to me, Seal not the sayings of the prophecy of this book: for the time is at hand.
Ilmestyskirja 22:11 Joka on väärämielinen, olkoon edelleen väärämielinen, ja joka on saastainen, olkoon edelleen saastainen, ja joka on vanhurskas, olkoon edelleen vanhurskas, ja joka on pyhä, olkoon edelleen pyhä.
Revelation 22:11 He that is unjust, let him be unjust still: and he which is filthy, let him be filthy still: and he that is righteous, let him be righteous still: and he that is holy, let him be holy still.
Ilmestyskirja 22:12 Ja katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni jokaiselle hänen tekojensa mukaan.
Revelation 22:12 And, behold, I come quickly; and my reward is with me, to give every man according as his work shall be.
Ilmestyskirja 22:13 Minä olen Alfa ja Omega, alku ja loppu, ensimmäinen ja viimeinen.
Revelation 22:13 I am Alpha and Omega, the beginning and the end, the first and the last.
Ilmestyskirja 22:14 Autuaita ne, jotka pitävät hänen käskynsä, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisään kaupunkiin.
Revelation 22:14 Blessed are they that do his commandments, that they may have right to the tree of life, and may enter in through the gates into the city.
Ilmestyskirja 22:15 Sillä ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja jokainen, joka valhetta rakastaa ja tekee.
Revelation 22:15 For without are dogs, and sorcerers, and fornicators, and murderers, and idolaters, and whoever loves and makes a lie.
Ilmestyskirja 22:16 Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juuri ja jälkeläinen, kirkas aamuntähti.
Revelation 22:16 I Jesus have sent my angel to testify to you these things in the churches. I am the root and the offspring of David, and the bright and morning star.
Ilmestyskirja 22:17 Ja Henki ja morsian sanovat: Tule! Ja joka kuulee, sanokoon: Tule! Ja joka janoaa, tulkoon. Ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.
Revelation 22:17 And the Spirit and the bride say, Come. And let him that hears say, Come. And let him that is thirsty come. And whoever will, let him take the water of life freely.
Ilmestyskirja 22:18 Sillä minä todistan jokaiselle ihmiselle, joka kuulee tämän kirjan profetian sanat: Jos joku lisää näihin jotakin, niin Jumala on paneva hänen päälleen ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan.
Revelation 22:18 For I testify to every man that hears the words of the prophecy of this book, If any man shall add to these things, God shall add to him the plagues that are written in this book:
Ilmestyskirja 22:19 Ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois hänen osansa elämän kirjasta ja pyhästä kaupungista ja niistä asioista, jotka tässä kirjassa ovat kirjoitetut.
Revelation 22:19 And if any man shall take away from the words of the book of this prophecy, God shall take away his part out of the book of life, and out of the holy city, and from the things which are written in this book.
Ilmestyskirja 22:20 Hän, joka näitä todistaa, on sanonut: Totisesti, minä tulen pian. Aamen. Tule, Herra Jeesus.
Revelation 22:20 He which testifies these things said, Surely I come quickly. Amen. Even so, come, Lord Jesus.
Ilmestyskirja 22:21 Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kaikkien kanssa. Aamen.
Revelation 22:21 The grace of our Lord Jesus Christ be with you all. Amen.
