PARANNUKSEN JA SYNNINPÄÄSTÖN VASTAANOTTAMISEN ESTEITÄ

 

Tavoitteeseen voi olla esteitä ja vaiheita

Tässä on kirjoittelua ja poimintoja mitä olen oppinut raamatusta, saarnoista ja kokemuksista.

Veikko J. Pyhtilä

Suhtautuminen elävään uskoon ja sen muuttaminen

  • Ennakkoasenteinen ja -luuloinen: Tutustu, perehdy tarkemmin. Jumalan valtakunta on virheillä ja vioilla peitetty, siinä on suuria syntisiä, mutta jos synneistä on tehty parannus, ei pidä vikoilla enää. Kun ottaa vastaan evankeliumin ja pääsee sisälle, kokee eri lailla kuin ulkopuolisena. Silloin kokee sen, että totisesti tämä on oikea usko ja muut uskonnot ovat vääriä, sillä niistä puuttuu Pyhä Henki, ne ovat ihmisten ja/tai väärien hurmahenkien tuotetta ja niiden hedelmät myös osoittavat ja raamattu, että ne ovat vääriä.
  • Häpeä: Ihminen häpeää nöyrtyä synneistään parannukseen, mitä muut sanovat, ihmiskunnia estää. Ihmisen tulee rohkaistua ja nöyrtyä, Jumala voi antaa siihen voimaa.
  • Vaikeus: Ahtaasta portista on ihmisen vaikea mennä sisälle, kun maailma, oma liha ja sielun vihollinen estävät. Ihminen kokee, että on helpompi kulkea laveaa tietä muiden, enemmistön mukana, ei tarvitse tunnustautua uskovaiseksi, ei tarvitse kieltäytyä maailman houkutuksista jne. Jumala voi nöyrryttää ihmisen, valmistaa sydämen maaperän ottamaan vastaan evankeliumin ja vaikuttaa ihmisessä halun Jeesuksen ja hänen omiensa seuraamiseen ja kilvoitukseen kaitaa tietä pitkin.
  • Vihainen: Miksi vihastut, mikä on vaikuttimena vihaasi, tiedosta tunteesi ja itsesi. Sielun vihollinenkin tai ihmisen turmeltunut vanha osa voi vaikuttaa vihan. Hillitse tunteesi ja nöyrry parannukseen.
  • Järkisyihin vetoava: On niin paljon vääriä hengellisyyksiä, joissa hypnoosi, ihmistekoinen ihmisen oman mielen mukainen kuva uskonnosta, valtapyrkimykset, historialliset esimerkit, filosofiat yms. vaikuttavat. Mutta se mikä on Jumalan ilmoittamaa, eroaa selvästi ihmistekoisesta uskonnosta. Oikeita uskovaisia on niin vähän ja epäuskoisia ja väärävanhurskaita niin paljon, määrä ei ratkaise vaan laatu, onko oikeaa vai väärää. Portti on ahdas ja tie on kaita ja harvat ovat ne, jotka kaitaa tietä kulkevat. Vaikka jumalattomien ja väärävanhurskasten lukumäärä olisi kuin meren hiekka, he kuitenkin kaikki hukkuvat elleivät tee parannusta oikeaan elävään uskoon. Meressä on paljon enemmän hiekkajyväsiä kuin mitä maailmassa on tällä hetkellä ihmisiä. Usko ei ole järjen asia, tulisi olla uskon ja Pyhän Hengen valaisema ymmärrys, tulee kuunnella Jumalan ääntä omassatunnossa. Niin paljon korkeammalla kuin taivas on maasta ovat Jumalan ajatukset meidän ajatuksiamme. Raamattua ei ymmärrä pimentyneen järjen avulla, vaan siihen tarvitaan Pyhää Henkeä, joka on elävässä uskossa olevilla. Kuitenkaan Pyhä Henki ei anna jokaiselle kaikkiin asioihin selitystä, jotkut avautuvat vasta aikojen lopulla. Seurakunta on totuuden patsas ja perustus, jossa monilla eri lahjoilla selitetään raamattua. Ei tarvitse ymmärtää kuin vain ne asiat, mitkä pelastuksen kannalta ovat välttämättömiä. Jolle ei ole täyttä ymmärrystä annettu, kuten pieni lapsi tai kehitysvammainen, siltä ei täyttä vaadita.
  • Välinpitämätön, ei kiinnosta, on esteitä: Ihmisellä on paljon ajallisia kiinnostuksen kohteita, joista kuitenkin kuolemassa joutuu luopumaan. Ihminen rakastaa enemmän hekumaa ja mammonaa kuin Jumalaa. Ihminen tyytyy tähän aikaan, ajalliseen, katoavaan tai väärään vanhurskauteen. Puuttuuko ihmiseltä kaipuu todella puhtaasta, pyhästä, taivaallisesta rauhasta, vapaudesta ja ilosta. Kun ihminen parannuksen armon saaneena kokee rauhaa, vapautta ja iloa Pyhässä Hengessä, niistä ei halua luopua, niitä kaipaa lisää. Täällä ajassa tuntemiset voivat olla huonotkin tai tavalliset uskovalla, mutta taivaassa on vasta täydellistä ja suuri onni ja autuus, siellä on sellaista mitä ei ole silmä nähnyt, ei korva kuullut, eikä ihmisen ajatuksiin ole astunut.
  • Ei vielä: Ihminen haluaisi siirtää parannuksen teon tulevaisuuteen, vanhuuteen, mutta parannus voi jäädä tekemättä, Jumala ei saata antaa enää mahdollisuutta parannuksen tekoon. Tai ihminen paatuu niin ettei sillä ole tarvetta, synninhätää, saada syntejään anteeksi. Siis jo tänään, kun Jumalan ääni puhuttelee sanan ja omantunnon kautta, älä paaduta sydäntäsi, vaan tee parannus ja usko evankeliumi.
  • Ei ole syntejä: Ihminen kuvittelee, että hän on niin hyvin elänyt tai että hän pystyy elämään niin hyvin, ettei hänen tarvitse tehdä parannusta. Epäusko on suurin synti. Kukaan ihminen ei voi täyttää lakia. Kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Kun Pyhä Henki herättää ja avaa ihmisen tunnon, hän voi kokea, että hän on syntisistä suurin. Ihminen tekee syntejä ajatuksin, sanoin, teoin ja tekemättä jättämisin. Ja jos tekee hyvää, sen tulee lähteä Pyhän Hengen vaikuttamasta rakkaudesta, eikä omavanhurskaudesta, joka on myös synti.
  • Pitää raamattua satuna tai humanoidien maan päällä käynnin vaikutuksesta syntyneenä: Raamatun ennustukset ovat toteutuneet. Jeesuksen toiminta osoittaa selvästi, että raamattu on totta. Jeesus ei ollut humanoidi, enkelit eivät olleet humanoideja. Vielä nykyisinkin, jotkut uskovaiset ovat nähneet enkeleitä ja kuulleet enkelien laulua. On näkymätöntä ja hengellistä olevaisuutta, jota ei voi fyysisin ja kemiallisin aistein edes aistia, ellei Jumala erityisesti salli näkyjä ja ihmeitä. Jumala salli Jeesuksen tehdä paljon ihmeitä (paljon enemmän mitä raamattuun on kirjoitettukaan), että ihmiset uskoisivat ja että se todistaisi, että Jeesus on Jumalan poika, Jumalan lähettämä ennustettu Messias. Väärä profeettakin voit tehdä ihmeitä ja paholainenkin voi ilmestyä enkelin hahmossa. Jumala sallii ihmeitä sen verran kullakin ajalla kuin on tarpeen. Suurin ihme on se, kun synti on painanut ja saa sen anteeksi, on niin kevyt olo eikä enää paina omaatuntoa.
  • Muullakin tavalla pelastuu: Raamatun mukaan on vain yhdenkaltainen usko ja ei voida mennä toisenlaiseen evankeliumiin ja pelastusjärjestykseen kuin minkä Jumala on asettanut. Pyhä Henki kokoaa yhteen laumaan, ei ihmismielipiteiden mukaiseen. Ihmiset haluaisivat muodostaa oman kuvan Jumalasta ja tulkita raamattua ottaen siitä jotakin pois ja lisäten siihen jotakin. Ihmiset eivät haluaisi lasten lailla uskoa Jumalan ilmoitusta ja nöyrtyä parannukseen. Ihmiset vastustavat Jumalan tahtoa omilla ajatuksillaan, sanoillaan ja töillään. Jos kukaan maailmassa ei vastustaisi Jumalan tahtoa ja vilpittömästi etsisivät sitä, mikä Jumalan tahto on, niin kaikki ihmiset maailmassa lopulta päätyisivät parannuksentekijöinä oikeaan uskoon. Siis ihmisen omat voimat, ansiot, työt, mielipiteet ovat esteenä. Ihmisen pitäisi tulla riisutuksi kaikesta omasta ja väärästä ja nöyrtyä suurena syntisenä ja mahdottoman tuntoisenakin ottamaan vastaan Jumalan valtakunnan evankeliumin, synninpäästön, jota Jumalan omat täällä maan päällä vielä julistavat ja tarjoavat syntien anteeksiantamiseksi Jeesuksen nimessä ja veressä Pyhän Hengen voimasta.

Kaikki ihmiset syntyvät uskovaisina, vaikka he syntyisivät uskovaiseen, epäuskoiseen tai väärän hengellisyyden omaavien vanhempien kotiin.

(Lainaukset ovat Bibliasta 1776 muutama kohta nykykielelle muutettuna.)

Matt. 18:1-6 Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa? Ja Jeesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä, ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niin kuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.Sen tähden joka itsensä alentaa niin kuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa. Ja joka holhoaa senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoaa minun. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olisi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

Ps. 87:5  Siionille pitää sanottaman, että kaikkinaiset kansat siellä syntyvät, ja että Korkein sitä rakentaa.

Suurin osa ihmisistä ei säily uskomassa, vaan lankeaa syntien vuoksi siitä pois ja kun ei ole elävästä Jumalan seurakunnasta Pyhässä Hengessä saarnattua evankeliumia, synninpäästön siunausta hoitamassa uskoa.

Ef. 2:1-3  Ja myös herätti teidät, kuin te kuolleet olitte ylitsekäymisten ja syntien tähden, joissa te muinoin vaelsitte, tämän maailman juoksun jälkeen ja sen pääruhtinaan, jolla tuulessa valta on, nimittäin sen hengen jälkeen, joka nyt epäuskoisissa lapsissa vaikuttaa, joiden seassa me myös kaikki muinoin meidän lihamme himoissa vaelsimme ja teimme lihan ja toimen tahdon jälkeen, ja me olimme luonnostamme vihan lapset niin kuin muutkin.

Hepr. 12:24  Vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö, ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin, ja monen tuhannen enkelien joukon tykö, yhteisen kokouksen ja esikoisten seurakunnan tykö, jotka taivaissa kirjoitetut ovat, ja Jumalan, kaikkein tuomarin tykö ja täydellisten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden Testamentin välimiehen Jeesuksen tykö, ja priiskotusveren tykö, joka parempia puhuu kuin Aabelin veri.

Mark. 10:16  Ja hän otti heitä syliinsä, ja pani kätensä heidän päällensä, ja siunasi heitä.

Ap. t. 8:17  Niin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.

Ap. t. 9:17  Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jeesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jota vaelsit,) että sinä saisit näkösi jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.

Ap. t. 19:6  Ja kuin Paavali pani kätensä heidän päällensä, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.

Parannus = Katumus ja pelko syntien vuoksi ja sitten synninpäästön vastaanottaminen Jeesuksen omilta Jeesuksen nimessä ja veressä, jolloin ihminen saa Pyhän Hengen kasteen ja voiman luopua synneistä ja tehdä parannuksen soveliaita hedelmiä. Jos ihmistä ei ole lapsena vedellä kastettu, niin hän haluaa myös ottaa sen vastaan hyvän omantunnon liiton merkiksi.

Matt. 3:2 Ja sanoi: tehkäät parannus; sillä taivaan valtakunta on lähestynyt.

Matt. 3:8 Tehkäät siis parannuksen soveliaita hedelmiä.

Matt. 3:11 Minä tosin kastan teitä vedellä parannukseen; mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on väkevämpi minua, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen kantamaan, hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.

Matt. 4:17 Siitä ajasta rupesi Jeesus saarnaamaan ja sanomaan: tehkää parannus; sillä taivaan valtakunta lähestyi.

Matt. 9:13 Mutta menkäät ja oppikaat, mikä se on: laupiutta minä tahdon, enkä uhria; sillä en minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä parannukseen.

Matt. 11:21 Voi sinua Koratsin, voi sinua Betsaida! Jos senkaltaiset väkevät työt olisivat tehdyt Tyyrossa ja Siidonissa kuin teissä tehdyt ovat, niin he olisivat aikaa säkissä ja tuhassa tehneet parannuksen.

Matt. 21:32 Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet: mutta publikaanit ja portot uskoivat hänen. Mutta te, jotka sen näitte, ette sittenkään parannusta tehneet, että te häntä olisitte uskoneet.

Mark. 1:4 Johannes kasti korvessa ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksi antamiseksi.

Mark. 1:15 Ja sanoi: aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.

Mark. 2:17 Ja kuin Jeesus sen kuuli, sanoi hän heille: ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat: en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.

Mark. 6:12 Ja he läksivät ulos ja saarnasivat, että he parannuksen tekisivät,

Luuk. 3:3 Ja hän tuli kaikkiin maan paikkoihin Jordanin ympäri ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksi antamiseksi,

Luuk. 3:8 Tehkäät siis soveliaat parannuksen hedelmät ja älkäät ruvetko sanomaan itsellänne: Abraham on meidän isämme; sillä minä sanon teille, että Jumala taitaa näistä kivistä herättää Abrahamille lapset.

Luuk. 5:32 En ole minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä parannukseen.

Luuk. 9:11 Kuin kansa sen ymmärsi, seurasivat he häntä, ja hän otti heitä vastaan, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta, ja jotka parannusta tarvitsivat, teki hän terveeksi.

Luuk. 10:13 Voi sinua Koratsin! voi sinua Betsaida! sillä jos Tyrossa ja Sidonissa olisivat senkaltaiset voimalliset työt tehdyt kuin teidän tykönänne ovat tehdyt, niin he olisivat jo aikaa säkissä ja tuhassa istuneet ja parannuksen tehneet.

Luuk. 11:32 Niniven miehet pitää tuleman tuomiolle tämän sukukunnan kanssa, ja sen kadottaman; sillä he tekivät parannuksen Joonan saarnasta, ja katso tässä on enempi kuin Jona.

Luuk. 15:7 Minä sanon teille: niin pitää ilo oleman taivaassa yhdestä syntisestä, joka itsensä parantaa, enemmin kuin yhdeksästäkymmenestä ja yhdeksästä hurskaasta, jotka ei parannusta tarvitse.

Luuk. 16:30 Mutta hän sanoi: ei, isä Aabraham: vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he parannuksen tekisivät.

Luuk. 24:47 Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntien anteeksiantamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista.

Ap. t. 2:38 Vaan Pietari sanoi heille: tehkää parannus, ja antakoon jokainen itsensä kastaa Jeesuksen Kristuksen nimeen, syntien anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Ap. t. 3:19 Niin tehkää parannus ja palatkaa, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, kuin virvoittamisen ajat tulevat Herran kasvoin edestä,

Ap. t. 5:31 Sen on Jumala korottanut oikealle kädellensä päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta.

Ap. t. 8:22 Sen tähden tee parannus sinun pahuudestasi, ja rukoile Jumalaa, että sydämesi ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin.

Ap. t. 13:24 Niin kuin Johannes saarnasi hänen tulemisensa edellä kaikelle Israelin kansalle parannuksen kastetta.

Ap. t. 17:30 Nämä eksytyksen ajat on tosin Jumala sallinut, ja ilmoittaa nyt kaikille ihmisille joka paikassa, että he parannuksen tekisivät.

Ap. t. 19:4 Niin sanoi Paavali: Johannes tosin kasti parannuksen kasteella, sanoen kansalle, että heidän piti uskoman sen päälle, joka hänen jälkeensä tuleva oli, se on, Kristuksen Jesuksen päälle.

Ap. t. 26:20 Vaan ilmoitin ensin niille, jotka Damaskuksessa ja Jerusalemissa ovat ja kaikessa Juudan maakunnassa, ja myös pakanoille, että he parannuksen tekisivät, ja kääntyisivät Jumalan puoleen, ja tekisivät parannuksen kelvollisia töitä.

Room. 2:4 Eli katsotko ylen hänen hyvyytensä, kärsiväisyytensä ja pitkämielisyytensä rikkauden, ettet tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?

Room. 14:19  Sen tähden noudattakaamme niitä, mitkä rauhaan sopivat, ja sitä, mikä keskenämme parannukseksi tulee.

Room. 15:2 Niin jokainen meistä kelvatkoon lähimmäisellensä siinä, mikä hyvä on, parannukseksi.

Kor. 10:23 Kaikki tosin ovat minulle luvalliset, vaan ei kaikki ole tarpeelliset. Kaikki ovat minulle luvalliset, mutta ei kaikki tapahdu parannukseksi.

Kor. 11:17 Mutta kuin minä tätä teille ilmoitan, en minä teitä kiitä, ettette kokoon tule parannukseksi, vaan pahennukseksi.

Kor. 14:3 Mutta joka profeteeraa, se puhuu ihmisille parannukseksi ja neuvoksi ja lohdutukseksi.

Kor. 14:5 Mutta minä tahtoisin, että te kaikki kielillä puhuisitte, mutta paljoa enemmin, että te profeteeraisitte; sillä se, joka profeteeraa, on suurempi kuin se, joka kielillä puhuu, paitsi sitä, jos hän sen selittää, että seurakunta saisi siitä parannuksen.

Kor. 14:12  Niin tekin, koska te ahkerasti hengellisiä lahjoja etsitte, niin ahkeroikaa seurakunnan parannukseksi, että teillä kyllä olisi.

Kor. 14:26  Kuinkas se on, rakkaat veljet? Koska te kokoon tulette, niin kullakin teistä on psalmi, hänellä on opetus, hänellä on kieli, hänellä on ilmoitus, hänellä on selitys: ne tapahtukoon kaikki parannukseksi.

Kor. 7:9 Nyt minä iloitsen, en siitä, että te murheissa olitte, vaan että te olitte murheissa parannukseksi; sillä te olitte murheelliset Jumalan mielen jälkeen, ettei teillä meistä missään vahinkoa olisi.

Kor. 10:8 Sillä jos minä vielä enemmän kerskaisin meidän vallastamme, jonka Herra meille antanut on teidän parannukseksenne, ja ei kadotukseksenne, enpä minä häpeäisi,

Kor. 12:19  Luuletteko taas, että me vastaamme edestämme teidän edessänne? Me puhumme Kristuksessa, Jumalan edessä; mutta kaikki nämä, rakkaat veljet, teidän parannukseksenne;

Ef. 4:29 Älköön yksikään rietas puhe teidän suustanne lähtekö, vaan mitä sovelias on parannuksen tarpeeksi, että se kelvollinen kuulla olisi.

Tim. 1:4 Eikä juttuja tottelisi ja polvilukuja, joilla ei loppua ole, jotka enemmin tutkimiset matkaan saattavat kuin parannuksen Jumalan tykö, joka on uskossa.

Tim. 2:25  Hiljaisuudessa nuhtelevaisen vastahakoisia; jos Jumala heille joskus antaisi parannuksen totuutta ymmärtämään,

Hepr. 6:1  Sen tähden antakaamme Kristuksen opin alun sillänsä olla, ja ruvetkaamme niihin, jotka täydellisyyteen saattavat: ei vasta uudesta perustusta laskien parannukseen kuolevaisista töistä ja uskoon Jumalan päälle,

Hepr. 6:6  Jos he lankeavat pois, että he vasta uudesta parannukseen uudistettaisiin, jotka toistamiseen itsellensä Jumalan Pojan ristiinnaulitsevat ja pilkkana pitävät.

Hepr. 12:17  Sillä te tiedätte, että kuin hän sitten tahtoi periä siunausta, tuli hän hyljätyksi; sillä ei hän löytänyt yhtään parannuksen sijaa, vaikka hän sitä kyyneleillä etsi.

Piet. 3:9  Ei Herra viivytä lupaustansa, (niin kuin muutamat sen viipyvän luulevat,) vaan hän on meidän kanssamme kärsiväinen, ja ei tahdo, että jonkun pitäisi hukkuman, vaan että jokainen itsensä parannukseen kääntäisi.

Ilm. 2:5  Muista siis, kusta lankesit pois, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä töitä; vaan jos ei, niin minä tulen sinulle pian ja syöksen kynttiläjalkasi pois sialtansa, ellet sinä tee parannusta.

Ilm. 2:16  Tee parannus; vaan jos ei, niin minä tulen sinulle pian, ja tappelen heidän kanssansa minun suuni miekalla.

Ilm. 2:21  Ja minä annoin hänelle ajan parannusta tehdä salavuoteudestansa, mutta ei hän tehnytkään.

Ilm. 2:22  Katso, minä panen hänen vuoteeseen ja ne, jotka hänen kanssansa huorin tekevät, suureen vaivaan, ellei he tee parannusta töistänsä.

Ilm. 3:3  Niin ajattele siis, kuinka sinä saanut ja kuullut olet, ja pidä se, ja tee parannus. Ellet sinä siis valvo, niin minä tulen sinun päällesi niin kuin varas, ja et sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.

Ilm. 3:19  Joita minä rakastan, niitä minä myös nuhtelen ja kuritan; niin ole siis ahkera ja tee parannus.

Ilm. 9:20  Ja muut ihmiset, jotka ei näillä vitsauksilla ole tapetut, ei heidän kättensä töistä parannusta tehneet: ettei he olisi perkeleitä kumartaneet ja kultaisia, ja hopeaisia, ja vaskisia, ja kivisiä ja puisia epäjumalia, jotka ei nähdä taida, eikä kuulla, ei myös käydä.

Ilm. 9:21  Ja ei tehneet parannusta murhistansa, eikä velhoudestansa, eikä huoruudestansa, ei myös varkaudestansa.

Ilm. 16:9  Ja ihmiset tulivat palavaksi suuresta helteestä, ja pilkkasivat Jumalan nimeä, jolla niiden vitsausten päälle valta oli, ja ei tehneet parannusta antaaksensa hänelle kunniaa.

Ilm. 16:11  Ja pilkkasivat taivaan Jumalaa kipujensa ja haavojensa tähden, ja ei tehneet parannusta töistänsä.

ESTEITÄ PARANNUKSELLE JA USKOSSA PYSYMISEEN RAAMATUSTA

Luuk. 14:18  Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimmäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

Luuk. 14:19-20 Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni. Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sen tähden tulla.

Joh. 3:19  Mutta tämä on tuomio: että valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttä kuin valkeutta; sillä heidän työnsä olivat pahat.

Joh. 12:42 Kuitenkin monta myös ylimmäisistä uskoivat hänen päällensä; vaan ei he farisealaisten tähden sitä tunnustaneet, ettei he olisi pannaan kuulutettu.

Joh. 5:44 Kuinka te taidatte uskoa, jotka otatte kunnian toinen toiseltanne, ja sitä kunniaa, joka ainoalta Jumalalta tulee, ette etsi?

Joh. 12:43 Sillä he rakastivat enemmin ihmisten kunniaa, kuin Jumalan kunniaa.

Matt. 10:37 Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias; joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias.

Joh. 2:15 Älkää maailmaa rakastako eli mitään mitä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, ei hänessä ole Isän rakkaus.

Tim. 4:3-4 Sillä aika tulee, jona ei he voi terveellistä oppia kärsiä, vaan omain himojensa jälkeen kokoavat itsellensä opettajat, että heidän korvansa syyhyvät ja kääntävät korvansa pois totuudesta, ja turhiin juttuihin poikkeavat.

Mark. 4:14-20  Kylväjä kylvää sanan. Mutta nämä ovat, ne jotka tien vieressä ovat: kussa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulleet, tulee kohta saatana ja ottaa pois sanan, joka heidän sydämiinsä kylvetty oli. Ja ne ovat senkaltaiset, jotka kivikkoon kylvetyt ovat: kuin he sanan kuulleet ovat, ottavat he sen kohta ilolla vastaan: Ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajalliset; sitten kuin murhe taikka vaino tulee sanan tähden, niin he kohta pahenevat. Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: ne kuulevat sanan. Ja tämän maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja tukahduttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi. Ja ne ovat, jotka hyvään maahan kylvetyt ovat: jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, ja hedelmän kantavat, muutama kolmenkymmen, ja muutama kuudenkymmenen ja muutama sadoin kerroin.

Ap. t. 13:46 Niin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: teille piti ensin Jumalan sanaa puhuttaman; vaan että te sen hylkäätte ja luette itsenne mahdottomaksi iankaikkiseen elämään, katso, niin me käännymme pakanain tykö.

Hepr. 12:17 Sillä te tiedätte, että kuin hän sitten tahtoi periä siunausta, tuli hän hyljätyksi; sillä ei hän löytänyt yhtään parannuksen sijaa, vaikka hän sitä kyyneleillä etsi.

Room. 1:28-31 Ja niin kuin ei he tahtoneet Jumalaa tuta, niin Jumala laski heidät häijyyn mieleen tekemään niitä, mitä ei sovi tehdä, täynnä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahansuopuutta: Korvankuiskuttelijat, panettelijat, Jumalaa vihaajat, häpäisijät, ylpeät, öykkärit, pahain neuvoin pesät, vanhemmillensa tottelemattomat, tomppelit, liiton rikkojat, haluttomat, sovittamattomat, armottomat.

Hepr. 3:13 Vaan neuvokaat teitänne keskenänne joka päivä, niin kauan kuin tänä päivänä sanotaan, ettei joku teistä synnin petoksen kautta paatuisi.

Synninpäästön pyytäminen omalle kohdalle = Herran nimen avuksi huutaminen, vastaanottava usko

Ap. t. 22:16 Ja mitäs nyt viivyttelet? Nouse ja anna itsesi kastattaa (Pyhän Hengen kasteella) ja pestä pois sinun syntisi, ja huuda avuksi Herran nimeä.

Ap. t. 4:10-12 Niin olkoon teille ja kaikelle Israelin kansalle tiettävä, että Jesuksen Kristuksen Natsarealaisen nimeen, jonka te ristiinnaulitsitte, jonka Jumala kuolleista herätti, sen kautta tämä seisoo teidän edessänne terveenä. Hän on se kivi, joka teiltä rakentajilta hyljätty on, joka on nurkkakiveksi tullut. Ja ei yhdessäkään toisessa ole autuutta; sillä ei myös ole muuta nimeä taivaan alla ihmisille annettu, jossa meidän pitää autuaaksi tuleman.

Ap. t. 2:21 Ja pitää tapahtuman, että jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, se tulee autuaaksi.

Room. 10:14 Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?

 Ihmisen tulee luopua ”tavarasta” väärästä hengellisestä rikkaudesta, omaan onnistuneeseen vaellukseensa, hyvyyteensä, hyviin töihinsä luottamisesta, kiintymisetä ajallisiin katoaviin aarteisiin ja nöyrtyä menemään sisään parannuksen ahtaasta portista.

Luuk. 18:25 Sillä huokeampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.

Matt. 19:16-22 Ja katso, yksi tuli ja sanoi hänelle: hyvä Mestari! mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän? Niin hän sanoi hänelle: miksi sinä kutsut minun hyväksi? Ei ole kenkään hyvä, vaan yksi, Jumala. Mutta jos sinä tahdot elämään sisälle tulla, niin pidä käskyt. Hän sanoi hänelle: kutka? Jeesus sanoi: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärin todistaman: Kunnioita isääsi ja äitiäsi: ja sinun pitää rakastaman lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Sanoi nuorukainen hänelle: kaikki nämä olen minä pitänyt nuoruudestani; mitä vielä minulta puuttuu? Sanoi Jeesus hänelle: jos sinä tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy mitä sinulla on, ja anna vaivaisille: ja sinun pitää saaman tavaran taivaassa; ja tule ja seuraa minua.Mutta kuin nuorukainen kuuli sen puheen, meni hän pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.

Seuraavat väärät raamatun tulkinnat ovat myös esteenä parannuksen teolle ja ”tavarana” vääränä hengellisenä rikkautena:

  • Synnit saa rukoilemalla anteeksi. Väärin, sillä rukous ei ole vielä vastaus.
  • Synnit saa ehtoollisessa anteeksi. Väärin, sillä Juudas Iskariotkaan vaikka nautti ehtoollista ei saanut siinä syntejään anteeksi. Ehtoollinen on muistoateria Jeesuksen omille uskon vahvistukseksi. Epäuskoinen käy ehtoollisella tuomiokseen.
  • Synnit saa vesikasteessa anteeksi. Väärin, sillä kasteessa ei panna lihan saastaisuuksia pois, vaan se on hyvän oman tunnon liitto Jumalan kanssa. Pyhän Hengen kaste ja vesikaste sekoitetaan.
  • Ihminen voi omasta järjestään ja voimastaan uskoa. Väärin, sillä usko on Jumalan työ ja se on Pyhän Hengen hedelmä, usko tulee kuulemisesta, kun Pyhä Henki avaa sielun korvat kuulemaan ja uskomaan evankeliumin, jota Jeesuksen opetuslapset tänäkin päivänä julistavat.
  • Ihminen voi hyvillä töillä pelastua tai ainakin tukea pelastumistaan. Väärin, sillä pelastuminen on yksin uskosta, yksin armosta yksin Kristuksen ansion tähden. Elävän uskon hedelmänä tulevat todelliset hyvät työt.
  • Ihminen on niin hyvin vaeltanut, ettei hän tarvitse parannusta: Väärin, sillä ei ole yhden yhtäkään, joka hyvää tekee kaikki ovat poikenneet pois ja täysin kelvottomiksi tulleet.
  • Synnit saa anteeksi suoraan taivaasta, esim. ilmestyksessä, hyvissä tuntemisissa. Väärin, sillä Kristusta ei tuoda suoraan taivaasta alas, ei alhaalta syvyydestä syvällä synnintunnolla, ei rukouskammiosta. Tuhlaajapoika sai Jumalan suunantoa, mutta vasta kun palvelijat pukivat hänen päällensä Kristuksen vanhurskauden vaatteet, hän sai synnit anteeksi ja Pyhän Hengen.
  • Synnit saa anteeksi luettelemalla ja tunnustamalla tarkoin rippi-isälle synnit. Väärin, sillä erhetykset kuka ymmärtää, tunnustamme vain ne synnit mitkä tiedämme, tunnemme, mitkä Pyhä Henki kirkastaa ja rippi on armoetu uskossa pysymiseksi, ei uskoon tulemiseksi. Synninpäästössä julistetaan kerralla kaikki synnit anteeksi, vaikka vastaanottaja ei tunnustaisi kuin vain yleistä syntisyyttä. Siinä ei tutkita myöskään katumuksen syvyyttä. Jos rippi-isällä tai julistajalla ei ole Pyhää Henkeä, ei ole elävässä oikeassa uskossa, ei synninpäästö auta.
  • Mietiskely, jooga, filosofiat yms. opit voivat auttaa henkisesti ja fyysisesti, mutta synnit eivät lähde omalta tunnolta.

TÄRKEIN, KALLEIN, VÄLTTÄMÄTTÖMIN, ENSIMMÄINEN ASIA JA SIITÄ SEURAAVAT ASIAT

Etsikää ensin Jumalan valtakunta ja hänen vanhurskautensa, niin kaikki muukin teille annetaan. Jumala on antanut löytää minun oikean elävän uskon ja Hänen omansa täällä maan päällä, vaikka en niitä etsinyt. Varhaisnuoruudessa Jumala herätti minut ja osoitti miten ja keltä voi saada epäuskon ja muut synnit anteeksi. Minun olisi pitänyt mennä pyytämään uskovaiselta äidiltä synninpäästöä, mutta pelkäsin ja häpesin, enkä vielä silloin mennyt tekemään parannusta, vaan rukoilin että myöhemmin. Ennen Alajärven suviseuroja jo aikaisemmin otin siskolta vastaan evankeliumin, mutta usko jäi, kun en vanhemmille sitä tunnustanut. Myöhemmin vasta täysin vakavissaan sitten18-vuotiaana Rauhanyhdistyksellä pyysin synninpäästön evankeliumin siunausta omalle kohdalleni. Tällöin aluksi minulla oli suuret epäilykset, kun olin viivytellyt parannuksen tekoa, mutta uskonveljien ja -sisarien tukemana jaksoin lähteä uskomaan ja olen säilynyt tänne saakka uskomassa. Jumala salli minulle kovat uskon koetukset (mm. vaikeita tuntemisia) heti alussa, koska Hän oli nuoruudessa niin selvästi omantunnon kautta osoittanut mitä minun pitäisi tehdä ja mikä oli ainoa oikea usko maan päällä, en kuitenkaan tehnyt vielä silloin varhaisnuoruudessa parannusta, vaan jopa paadutin tuntoni. Jo lapsena äiti olisi minua siunannut synninpäästön evankeliumilla, mutta häpesin ottaa sitä vastaan, eikä äiti minua sitten siunannut. Silloin kun ihminen on jo ohittanut varhaislapsuuden ja hän ymmärtää, on ihmisen ilmaistava tahtonsa, että haluaa uskoa ja ottaa vastaan synninpäästön.

Jumalan valtakunta on teidän keskellänne. Jumalan valtakunta ei ole kivi tai kanto vaan joukko oikein uskovia ihmisiä. Siellä missä kaksi tai kolme kokoontuu Hänen nimeensä, siellä Jeesus on heidän keskellänsä. Jeesus sanoi opetuslapsillensa, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. 12 opetuslasta ovat jo siirtyneet ajasta iäisyyteen, Jeesuksen opetuslapsia on siis edelleenkin maan päällä. Jolla on seurakunta äitinä maan päällä, sillä on Jumala isänä taivaassa. Isä meidän rukous kuuluukin oikeastaan vain uskovaisille, koska heillä on Jumala armahtavana isänä taivaassa. Vain he voivat pyytää syntejään anteeksi rukouksessa, mutta rukous ei ole vastaus, vaan Jumala julkisen evankeliumin saarnan kautta antaa synnit anteeksi. Tosin uskovainen voi jokapäiväisiä heikkouksia uskoa etulahjana anteeksi, koska ei joka minuutti ole mahdollista pyytää synninpäästöä joltakin uskovaiselta. Uskovainen on armon alla, ei lain alla. Epäuskoinen on lain alla ja laki tarttuu jo ajatukseen, joka on väärä. Uskovaisella on halu välttää syntiä ja taistella syntiä vastaan. Epäusko on kaikkein suurin synti ja siitä seuraavat muut synnit. Ihminen tekee joka päivä syntiä ajatuksin, sanoin, teoin ja tekemättä jättämisin. Parannuksen armon saanut on kaksiosainen: Henki sotii lihaa vastaan ja liha henkeä vastaan. Lihan halu on hengellinen kuolema, mutta hengen halu on iankaikkinen elämä ja rauha. Seurakuntaäiti uudesti synnyttää ja hoitaa Jumalan lapsia. Seurakunta on Kristuksen ruumis, joka ei ole jaettu. Yhdenkaltainen usko, yksi usko, yksi kaste, yksi lauma ja yksi paimen, Jeesus. Luther sanoi: Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhien joukko vailla ryhmittymisiä ja jakaantumisia, samassa mielessä ja käsityksessä. Jeesus sanoi omillensa: Ottakaa Pyhä Henki, joiden synnit te anteeksi annatte maan päällä, niille ne ovat anteeksi annetut taivaassa, joilta te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt” (uudemman käännöksen mukaan: he eivät saa syntejänsä anteeksi). Parannusta ja syntien anteeksi antamista Hänen nimessään on saarnattava alkaen Jerusalemista aina maan ääriin saakka. Sillä ei ole muuta nimeä kuin Jeesus, jossa meidän pitää pelastuman ja ilman verenvuodatusta ei ole yhtään syntien anteeksiantamusta. Tulee mennä priiskoitusveren tykö, joka puhuu parempia kuin Aabelin veri, joka huusi kostoa. Uskovaiset julistavat evankeliumia Jeesuksen nimessä ja veressä Pyhän Hengen virkana. Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta. Jumalan sana jakaantuu lakiin ja evankeliumiin. Laista tulee synnintunto, joka osoittaa ihmisen mahdottomuuden täyttää lakia. Evankeliumin ydin on synninpäästö ja sen julistaminen on Pyhän Hengen virka. Pitää ensin julistajan itse olla vastaanottanut evankeliumi aikaisemmin uskoneilta, että voi muille halukkaille, katuville julistaa synninpäästön. Kun ihminen on vastaanottanut Jumalan valtakunnan evankeliumin, niin hän saa siitä Pyhän Hengen voiman syntien anteeksi uskomiseen, mikä lohduttaa sydämen, antaa rauhan, vapauden ja ilon Pyhässä Hengessä. Ihminen saa tällöin Pyhän Hengen, joka neuvoo oikeaan elämän vanhurskauteen. Jos on vääryydellä ottanut esim. toisen omaisuutta, haluaa moninkertaisesti maksaa takaisin. Mitä vain Pyhä Henki kirkastaa muutenkin korjattaviksi, ihminen haluaa ne korjata, haluaa puhua ripissäkin luotetulle uskovaiselle rippi-isälle, ettei jää asioita uskon esteeksi ja haluaa sopia lähimmäisten kanssa ja hyvä omatunto näin säilyy. Kun kaikki synnit julistetaan Jeesuksen nimessä ja veressä anteeksi Pyhän Hengen saarnaviralla, niin silloin todella kaikki synnit lähtevät ja ihminen on sillä hetkellä taivaskelpoinen. Mutta jos Jumala suo kilvoituksen matkaa, niin Pyhä Henki rupeaa avaamaan, kirkastamaan poispantavia asioita, tällöin tulee olla kuuliainen, että säilyy uskomassa, ettei sielun vihollinen saa yliotetta ja että omatunto tulee hoidetuksi. Joka uskoo niin kuin raamattu sanoo, sen sydämestä pitää vuotaman elämän veden virrat. Ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle. Joka ei usko, se on jo tuomittu, kun hän ei uskonut Jumalan ainoan pojan nimen päälle. Se on Jumalan työ, että ihminen uskoo.

Kaikki kansat syntyvät Siionissa, Jumalan valtakunnassa. Jeesus sanoo lapsesta: Joka pahentaa yhden näistä vähimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi olisi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. Kaikki pienet lapset jo syntyessään ovat uskovaisia ja siksi heitä kastetaan. Lapset, jotka kuolevat pieninä kastamattomina, pääsevät taivaaseen. Kaste ei ole se, jossa lihan saastaisuudet pannan pois, vaan se on hyvän omatunnon liitto Jumalan kanssa. Ehtoollinen on muistoateria ja uskon vahvistukseksi ja se kuuluu uskovaisille. Epäuskoiset syövät ja juovat tuomiokseen ehtoollista. Ihminen voi kuolla hengellisesti pois uskosta syntien ja ylitsekäymisten kautta. On syntejä, jotka ovat kuolemaksi, tekosyntejä, ja jokapäiväisiä heikkouksia, jotka eivät ainakaan heti ole hengelliseksi kuolemaksi. Synnit tulevat uskon esteeksi. Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan eikä se näkymättömistä epäile. Uskovalla on luottamus, että synnit ovat anteeksi ja hän pääsee taivaaseen. Uskova haluaa taivaaseen eikä helvettiin. Hyvä omatunto on jo kappale taivasta maan päällä. Helvetissä polttelevat synnit ikuisesti. Armon aikana ihmisen eläessä maan päällä on jo tehtävä parannus, ajallisen kuoleman jälkeen se on myöhäistä. Muista Luojaasi nuoruudessa ennen kuin pahat päivät tulevat. Joka parannuksen teon huomiseen siirtää, se rakentaa vuoteensa helvettiin. Kun kuulet Hänen äänensä, älä paaduta sydäntäsi. Jumalan ääni puhuu ja Jumala ilmaisee itsensä ihmisen herätetyssä omassatunnossa, Jeesuksessa, raamatussa ja Jumalan seurakunnassa saarnassa, luonnossa, elämän vaiheissa. Jumalan seurakunta on totuuden patsas ja perustus.

Pyhän Hengen hedelmänä tulee usko, toivo ja rakkaus, jotka johtavat kaikkeen totuuteen. Ellei meillä ole rakkautta, ei parhaimmatkaan teot auta mitään. Autuus on armosta uskon kautta ilman lain tekoja. Joka Jumalan tykö tahtoo tulla hänen pitää uskoman, sillä ilman uskoa on mahdoton kelvata Jumalalle. Luther sanoi: Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani Jeesukseen Kristukseen uskoa enkä hänen tykönsä tulla, vaan Pyhä Henki on kutsunut, koonnut ja valistanut lahjoillaan, pyhittänyt ja varjellut minua ainoassa oikeassa uskossa. Luther sai synninpäästön Hussilaisilta. Elävä usko on alkuseurakunnan ajoista kulkeutunut pohjoiseen. Viimeisinä aikoina pitää Herran Henki lepäämään pohjoisilla mailla. Katso ne, jotka menivät pohjoiseen, saattoivat minun henkeni lepäämään pohjoisessa maassa. Luterilaisuuden piirissä elävä usko saavutti Ruotsin. Ruotsissa elävä usko oli uuslukijalaisten piirissä mm. pappi Brandell, joilta Lapin Maria sai elävän uskon. Laestadius sai elävän uskon Lapin Marialta. Paavalikaan ei saanut elävää uskoa siinä, kun hän näki Jeesuksen näyssä, vaan hänet kehotettiin menemään uskovaisen Ananiaan luokse, joka julisti hänelle synninpäästön, saarnasi kätten päälle panemisen kautta evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta Pyhän Hengen saarnaviralla.

Usko tulee kuulemisesta, ei lukemisesta. Meillä on vahva profeetallinen sana ja me teemme hyvin, kun siitä vaarin otamme. Raamattu on kirjoitettu Pyhän Hengen vaikuttamana, ihmiset vaikutetut Pyhältä Hengeltä ovat kirjoittaneet raamatun. Se on opiksi, nuhteeksi ja ojennukseksi. Usko on vahvassa tiedossa, voimassa ja Pyhässä Hengessä. Evankeliumi, jonka ydin on synninpäästö, on Jumalan voima itse kullekin sen uskovalle autuudeksi. Joka uskoo niin kuin raamattu sanoo, sen sydämestä pitää elämän vedet virtaamaan. Raamattua ei voi pimentyneellä järjellä selittää, vaan raamatun sana avautuu Pyhällä Hengellä. Missä tämän maan tutkija on, eikö Jumala ole ihmisen viisautta hulluudeksi nähnyt. Pirukin voi lukea raamattua ja vedota raamattuun, mutta se soveltaa raamatun sanaa väärin. Jumalan sanasta, raamatusta ei voi mitään ottaa pois, eikä mitään lisätä. Hänen sanansa pysyy iankaikkisesti, ennen taivas ja maa katoavat kuin piirtokaan Jumalan sanasta. Raamatussa toinen kohta selittää toista kohtaa. Kun Jeesuksen myötä tuli uuden liiton aika, vanhan testamentin uhrijumalanpalvelus lakkasi ja mm. moniavioisuus. Pyhä Henki ja Jeesus on johtanut Jumalan seurakuntaa, että esimerkiksi seurakunnan palvelijan tulee olla yhden vaimon mies. Siis ei naisia seurakunnan palvelijoina saarnaavina pappeina, kylläkin uskovaiset naiset kuten kaikki oikeat uskovaiset voivat olla Pyhän Hengen pappeja ja voivat julistaa syntejä anteeksi, myös lapsen uskon säilyttäneet lapset. Sanapalvelijan tulee olla esimerkki. Joka hyljätyn nai, tekee huorin, ei siis ole raamatun mukaista mennä uusiin naimisiin niin kauan kuin entinen puoliso elää. Vasta kuolema erottaa avioliitossa. Mooses oli sallinut avioeron ihmisten sydänten kovuuden takia, mutta niin ei alusta ollut, kun Jumala asetti avioliiton miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Herra kuoletti Oonan, joka antoi mennä siemenen hukkaan. Tapahtuu siis hengellinen kuolema pois uskosta huoruudessa, ehkäisyssä, itsetyydytyksessä, homoseksuaalisessa ja esiaviollisissa suhteissa. Lisääntykää ja täyttäkää maa, ei Jumala kehottanut ehkäisemään. Kaikki maapallon ihmiset sopisivat Suomen alueelle ja jokaisella olisi noin 40 m2  tontti (noin 6,3 m * 6,3 m,  Suomen maapinta-ala 304 643 km2 = 3 046 430 000 aaria). Mutta se olisi liian tiheää asutusta, koska kasveille ja eläimillekin pitää olla tilaa. On arvioitu, että maapallolla pystytään tuottamaan ravintoa korkeintaan 10-11 miljardille ihmiselle – muutoin lisääntyvä asutus alkaa viedä liikaa tilaa ruoan tuotannolta. Jos Paavalin sanojen mukaan on hyvä olla naimattomana tai ei mentäisi liian nuorena naimisiin, väestö ei lisääntyisi niin nopeasti kuin nykyään. Kehittyneiden maiden, kuten Suomen ongelmana alkaa olla liian pieni syntyvyys. Kun ympäristöasioista huolehditaan ja ihmiset eivät ahnehtisi kuluttaa turhaa, niin luonnon varatkin säästyisivät enemmän. Jos kaikki olisivat oikeita uskovaisia, ei armeijoita, aseistusta eikä sotia tarvittaisi, eikä olisi rikollisuutta, tulisi siitäkin paljon säästöä myös ympäristölle. Jos ihmiset tekisivät ahkerasti ja tunnollisesti työtä ja kaikille ihmisille taattaisiin työpaikka ja toimeentulo, olisivat asiat ajallisestikin paremmin. Jumalisuudesta on sekä ajallinen että iankaikkinen siunaus. Ajallinen rikkaus ei ole aina siunaukseksi, vaan ihminen saattaa rikkauden kauttakin mennä synteihin. Älä köyhyyttä äläkä rikkautta anna minulle, vaan määräosa leipää.

Kaikkien ihmisten kaikkialla olisi tehtävä parannus. Parannus on murhetta synnin vuoksi ja sitten uskomista Jumalan valtakunnan evankeliumiin eli synninpäästöön, joka lohduttaa sydämen ja siitä seuraa elämän parannus eli synnin hylkääminen. Kaidan tien kulkijoita, jotka ovat parannuksen ahtaan portin kautta menneet sisälle yhteen lammaslaumaan, on vähän. On paljon niitä jotka laveaa tietä, helppokulkuista teitä kulkevat, kohti iankaikkista vaivaa, kadotusta. Nooan päivinäkin oli vain kahdeksan uskovaista, lisäksi pienet lapset jotka kuolivat vedenpaisumuksessa lapsen uskossa, pelastuivat taivaaseen. Jeesuksen toisen tulemuksen edellä ihmiset ovat kuin Nooan päivinä. Kun Jeesus tulee toisen kerran maan päälle, niin löytäneekö hän uskoa. Tulee niin paha aika, että valitutkin eksytettäisiin, mutta valittujen tähden aika on lyhetty. Ennen maailman loppua Jumalan valtakunnan evankeliumi saarnataan kaikille kansoille todistukseksi ja sitten tulee loppu. Nyt on vielä ollut vastaanottavaista uskoa mm. afrikkalaisten ja intiaanien keskuudessa. Ja Jumala valitsee kahden kaupungista ja yhden sukukunnasta ja saattaa hänet Siioniin, Jumalan valtakuntaan. Maan päällä olevan uuden Jerusalemin Jumalan valtakunnan kautta käydään kunnian valtakuntaan taivaassa. Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset tekisivät parannuksen, mutta Jumala on ennakolta nähnyt ketkä sen tekevät, ketkä ovat uskossa loppuun asti pysyväiset. Jumalan valittuja ovat siis ne, jotka Jumala on ennakolta nähnyt, että he ovat uskossa loppuun asti pysyväisiä ja langetessaan tekevät parannuksen. Jumala on enimmäkseen jo lapsena ottanut pois ne henkilöt, jotka se on nähnyt, että he rakastavat loppuun asti enemmän valkeutta kuin pimeyttä. Jumala pitää maan päällä pientä seurakuntaa, että elävä Jumalan sanan siemen säilyy, että ihmisillä on mahdollista ottaa vastaan synninpäästö ja säilyä uskomassa loppuun asti. Kaikille ihmisille on annettu armon aika. Kaikki ihmiset ovat syntyessään uskovaisia, mutta kaikki eivät ole loppuun asti pysyväisiä. Taivaaseen ei päästetä mitään epäpyhää tai saastaista ja pitää olla uskossa loppuun asti pysyväinen. Lusiferikään ei pysynyt Jumalalle kuuliaisena, vaan rupesi vastustamaan Jumalaa ja hänet syöstiin maan päälle koettelemaan luotavia ihmisiä, kumman puolelle he lopuksi taipuvat Jumalan vai Paholaisen.

Koettelematonta uskoa ei olekaan. Portit katua vasten suljetaan, ihmiset etsivät elävää Herran sanaa, mutta eivät löydä sitä. Myöhäistä on sitten kolkuttaa Jumalan valtakunnan ovelle, kun ovea ei enää avata. Ihmiset huutavat väärän vanhurskauden vuorille ja kukkuloille, että peittäkää meidät. Ihmisillä toisaalta on syvä paatumuksen rauha. Rauha, rauha ei mitään hätää ja tuli lankeaa äkisti heidän päällensä eivätkä he voi paeta. Viimeisinä aikoina se vuori, jossa Pyhän Hengen vaikuttama elävä usko on, on korkeampi kaikkia muita vuoria. Se erottuu väärästä vanhurskaudesta ja julkijumalattomuudesta. Jumalan valtakunta tosin on virheillä ja vioilla peitetty. Uskovainenkin voi joutua syntiin, koska vanha osa ei ole tehnyt parannusta ja sielun vihollinen käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura etsien kenet hän nielisi, maailma houkuttelee makeilla houkutuksillaan. Siis kolmiliittoiset viholliset ovat maailma, oma liha ja sielunvihollinen, joita vastaan uskovan tulee taistella, ei omin voimin vaan Jumalan voimalla. Aseita: Hengen miekka Jumalan sana, uskon kilpi, autuuden rautalakki oikea uskon ymmärrys ja jalat valmiiksi kengitetyt saarnaamaan rauhan evankeliumia. Kun uskova on tehnyt parannuksen lankeemuksistaan, niitä ei pidä enää muisteltavan. Mutta jos uskova on langennut uskosta pois, ei sitä voida pitää esimerkkinä uskovaisesta. Viimeisellä tuomiolla Jeesus sanoo oikealla puolella oleville: Tulkaa te isäni siunatut ja omistakaa se valtakunta jne. Ja vasemmalla puolella oleville: Menkää pois minun tyköäni te kirotut siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu Perkeleelle ja hänen enkeleilleen. Kaikki ihmiset eivät siis pääse taivaaseen. Tuli on siis iankaikkinen, ei mikään kiirastuli, kuten katolinen kirkko opettaa. Täällä armon ajassa jo pitää Jumalan sanan tulella antaa polttaa kaikki epäpyhä ja saastainen tulemalla seuroihin ja uskovaisten yhteyteen kuuntelemaan saarnoja ja Jumalan sanan opetusta. Eikä minun sanani ole kuin vasara joka vuoren murentaa ja kuin tuli. Ei mennä lämmittelemään väärille tulille, kuuntelemaan vääriä opetuksia, joita on kymmeniä tuhansia erilasia maailmassa tälläkin hetkellä. Minun oli hengellinen nälkä ettekä antaneet minun syödä ja hengellinen jano ettekä antaneet minun juoda, olin syntialaston ettekä pukeneet minua Kristuksen vanhurskauden vaatteella.  Ette voineetkaan, kun teillä epäuskoisilla ja väärävanhurskailla ei ollut Pyhää Henkeä, ette olleet itse menneet sisälle Jumalan valtakuntaan, niin ette voineet muitakaan sinne johdattaa. Saarnavirka on Pyhän hengen virka, ei auta, kun ihminen omasta järjestään ja voimastaan puhuu ja yrittää uskoa ja tehdä hyviä töitä, jotka eivät vuoda Pyhän Hengen vaikuttamana hedelmänä elävästä uskosta. Hedelmistä puu tunnetaan. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.  Usko ilman Pyhän Hengen vaikuttamia töitä, hedelmiä on kuollut. Kuolleet eivät kiitä, mutta elävät kiittävät. Jos nämä vaikenevat, niin kivien pitää kiittämän. Kedon puut lyövät käsiänsä yhteen ja se on merkiksi, joka ei häviä. Veisuun tyttäret vaikenevat, ei kuulla enää juuri ollenkaan kiitosääniä Jumalan seurakunnassa kuin silloin, kun olivat suuret herätyksen ja parannuksen tekijöitä oli paljon. Kun Jumala lisää kansaa, hän lisää iloa. Kun tuhlaajapojan päälle palvelijat pukivat Kristuksen vanhurskauden vaatteen, hän sai Pyhän Hengen kihlapantin, hänelle saarnattiin syynit anteeksi, kuului laulu ja hyppy. Jeesuskin iloitsi pyörivässä hypyssä ja David hyppeli kiitosta. Heidän maljansa oli ylitsevuotavainen. Ei juopua siitä viinistä, josta paha meno tulee, vaan tulee olla täytetty Pyhällä Hengellä. Viini on vertauskuva Pyhästä Hengestä. Jeesus joi laimeaa viiniä, josta ei päihtynyt yhtään. Väkevää juomaa hän ei juonut. Suomessa juodaan joskus kotikaljaa, joka ei päihdytä. Esimerkin vuoksi emme esiinny maljoja kohottaen, kilistellen, vaikka maljassa olisi vain mehu. Emme osta keskikaljaa jne. Pyhä Henki kotiopettajana opettaa, kuten Laestadiukselle tuli synninhätä, kun hän joi pappien tarjoamaa viiniä ja hänen oli tehtävä siitä synnistä parannus. Armo opettaa, ei kirjaimen laki, kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot ja tässä elämässä siveästi ja hurskaasti elämään. Sillä jolla ei ole Hänen henkeänsä, ei ole hänen omansa ja hedelmätkin ovat sen mukaiset. Kirkkaassa armoauringon paisteessa näkyy pieninkin roska, kuun valossa, lain valossa, näkyvät vain jotkin asiat syntinä. Pyhä Henki on tarkka. Suuri synti vie helvettiin ja pienikään synti ei jätä välille. Jos pirulle antaa pikkusormen se vie koko käden ja koko ruumiin. Muista pyhittää lepopäiväsi rikotaan nykyaikana jo lain suomana. Ei samasta suusta kiitos ja kirous. Ihmiset kiroilevat, käyttävät huonoa kieltä, puhuvat saastaa. Niin monella tavalla rikotaan kymmentä käskyäkin vastaan, jos yhdessä käskyssä rikkoo, on vikapää koko lakiin. Himokas katse on jo huorin tekemistä. Joka tyhmästi vihastuu, on jo murhaaja. Suurin käsky on rakkaus. Jos ei Pyhän Hengen vaikuttamalla rakkaudella toimi, vaikka ulkonaisesti pystyisi välttämään ryöttäsynnit, ei ole kuitenkaan täyttänyt lakia. Älkää maailmaa rakastako, älkääkä mitään mitä siinä on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus. Joka maailmaa rakastaa, ei Jumalan rakkaus ole hänessä. Maailman rakkaus on viha Jumalaa vastaan. Maailma (siis epäuskoiset ihmiset) tarjoavat synnillistä kevyttä musiikkia, synnillisiä himoja ruokkivia kuvia ja elokuvia, teatteria, kirjallisuutta, viihdettä jne. Jumalan lapsi haluaa olla erossa ja poissa kaikesta sellaisesta mikä on ristiriidassa uskon ja hyvän omantunnon säilymisen kanssa. Joka loppuun asti vahvana pysyy, se pelastuu. Heikkona olen minä vahva, koska silloin minä tarvitsen evankeliumin voimaa ja seurakuntayhteyttä ja täten säilyn uskomassa ja rippi on armoetu omantunnon hoitamiseksi ja kilvoittelussa jaksamiseksi. Kuitenkin minä ymmärrän vain puolittain, mutta ydinasiat pelastumiseksi on Jumala minulle kirkastanut.

Parannus olisi itse kunkin tehtävä mitä pikimmiten, koska jo tänään voi jo ihminen kuolla ja voi tulla niin syvä paatumus, että rauhallisin mielin kuolee ja herää vasta helvetissä. Jos parannuksen tekoa siirtää, voi olla, että ei jaksa uskoakaan, vaikka jokin uskovainen julistaa synnit anteeksi, sielun vihollinen tuo niin suuret epäilykset tai esteet että jää niiden taakse. Kun Jumala sulkee portit katua vasten, ei kukaan ulkopuolinen voi tehdä enää parannusta.

Veikko J. Pyhtilä, 2018

HAKEMISTO