Veikko J. Pyhtilä 17.5.2018
Vanhoja rahoja
Kaikki lähtee arvoista, elämän tarkoituksesta ja merkityksistä, mitkä ihmisille ovat tärkeitä ja ne johtavat hyviin tai huonoihin valintoihin ja pyrkimyksiin.
EPÄSOVINNAISTA JA ROHKEATA PUHETTA NYKYPÄIVÄNÄ
Haluan ilmaista mielestäni arvokkaimmista, tärkeimmistä asioista näin suoraan, kärkevästi ja töksähtävästi. En haluaisi yritystoimintaan sotkea uskontoa ja politiikkaa. Mutta tärkeiden perusasioiden on hyvä olla kunnossa ennen kuin paneutuu muihin asioihin. Kaikki ihmisen elämässä on aatteellista, kaikki ihmisen toiminta perustuu siihen, mitä ihmiset arvostavat, mitkä ovat heidän tarpeensa ja ympäristön tarpeet. Olen kokenut nuoruudessani selkeän, voimakkaan tunnon herätyksen ja kiinniottamisen, jotenka minulle on tullut selviöksi oikean uskon asiat. Ehkä kaikki ihmiset eivät ole kokeneet niin voimakasta Pyhän Hengen herättävää kosketusta, sen takia voi olla, että uskonasiat ovat heille toisarvoisia. Myös äitini ja siskoni enkelinäyt ja enkelikuoron kaunis laulaminen äidin kuoleman aikoihin, joita ei voi selittää aivotoimintojen häiriöllä, ovat todiste hengellisen olevaisuuden todellisuudesta. Ihmisen vanhalle osalle, turmeltuneelle mielelle voi olla ärsyttävää kuulla uskonasioista ja tunnustaa uskoaan ihmisten edessä julkisesti. Silloin jos kysytään, yleensä voidaan vastata. Mutta jos profeettojen, Jeesuksen ja apostolien toiminta ja Jumalan sanan valo olisi ollut kätkettynä vakan alle ja leiviskät käyttämättä, kukaan ei tietäisi asioista, ehkä vain omantunnon kautta Jumala olisi voinut puhutella ja elämän vaiheissa, kohtaloissa ja luomakunnassa. Usko tulee kuulosta.
Arvokkainta minulle on sielun rauha, vapaus ja ilo. Ei sitä anna hekuma, ei mammona, ei väärä hengellisyys, ei valta, ei kunnia jne.
Paraskin ajallinen katoava onni ei tuo sitä. Kun saa synninpäästön Jeesuksen omilta, joilla on Pyhä Henki, se lohduttaa sydämen. Hedelminä tulee siitä, että haluaa korjata muutenkin asiat ja käyttää myös rippiä tarvittaessa, haluaa välttää kaikkea mikä vie sielulta rauhan. Ihmiset voivat olla myös tuuditetut väärään rauhaan tai paatuneet ja kokevat että rauha, rauha eikä mitään hätää ja tuli lankeaa äkisti heidän päällensä, eivätkä he voi paeta. Tämä on kovaa tekstiä, mutta niin se Johannes Kastajakin käytti kovaa kieltä, mutta myös ilosanomaa. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää hakataan pois ja tuleen heitetään. Ja katso Jumalan Karitsa joka ottaa pois maailman synnin.
Jeesuksen omat ovat vielä löydettävissä maan päältä ja elävä synninpäästön evankeliumi. Tulee aika, jolloin Jumala sulkee portit katua vasten ja ihmiset etsivät elävää Jumalan sanaa eivätkä sitä löydä. Kyllä uskontoja on maan päällä valtavasti, mutta niistä puuttuu Pyhä Henki, monissa turvaudutaan omiin tekoihin tai väärän hengen voimaan. On vain yksi joukko, jossa on Pyhän Hengen voima, sana on kuollutta ilman Pyhää Henkeä. Sanan julistajan pitää olla saanut ensin itse synnit anteeksi ja Pyhä Henki Jumalan valtakunnan elävästä synninpäästön evankeliumista, että voi muille julistaa syntejä anteeksi ja puhua Jumalan sanaa.
Kun arvokkain, kallein asia on kunnossa, voi hoitaa ajallisiakin asioita paremmin tai kohtuullisesti liiaksi kiinnittymättä katoavaan. Valitettavasti suurimmalle osalle ihmisistä riittää pimeys ja katoavat aarteet ja he ovat suruttomassa heräämättömässä tilassa. Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Ihmisen sielu kaipaa todella jotakin puhdasta, pyhää, ikuisesti kestävää. Sen voi saada Jumalan seurakunnan yhteydessä, Jeesuksen omien yhteydessä. Yksinäisyydessä suoraan Jumalalta sitä ei saa, ei hyvillä teoilla, ei rukouksella, ei hengellisellä harjoituksella, ei mietiskelyllä.
Elävä usko on Jumalan työ ja lahja, jonka Jeesus valmisti kaikille kansoille. Kaikki ihmiset syntyvät uskovaisina, mutta syntien vuoksi he kuolevat pois lapsuuden uskosta jo entistä nuorempina. Tällöin tarvitaan uudelleen syntymistä, tulee saada kuulla ja ottaa vastaan jonkun Jeesuksen oman opetuslapsen Pyhässä Hengessä julistama evankeliumi, jonka ydin on synninpäästö ja siihen kuuluvat myös neuvon, nuhteen ja opetuksen sanat. Joka pysyy uskossa loppuun asti, se pelastuu iankaikkiseen iloon, autuuteen, pääsee taivaaseen. Uskon hedelmänä tulee halu taistella syntiä vastaan, välttää kaikkea sellaista, joka on riistämässä oikean rauhan, vapauden ja ilon sielusta, sydämestä. Ilman tätä kalleinta ja arvokkainta asiaa kaikki muu tuntuu turhalta.
Ihmisille yleensä on tärkeämpää kaikki muu kuin ensimmäiseksi tärkein asia. Kolmiliittoinen vihollinen: epäuskoinen maailma, sielun vihollinen ja oma turmeltunut luonto sotivat valkeutta vastaan.
Kun tärkein asia on kunnossa, niin sen jälkeen minulle ovat tärkeitä hyvä terveys, puhdas luonto, hyvät ystävät ja ihmissuhteet, sopiva työ, hyvät harrastukset, riittävä toimeentulo, rauha maailmassa ja sopu ihmisten välillä, hyvä yhteiskunta, koko maailman sekä aineellinen, henkinen että hengellinen hyvä.
Ihmisille on annettu valinnanvapaus, mutta myös vastuu valintojensa seurauksista. Aina ei ole mahdollista edes valita kuin vain muutaman vaihtoehdon väliltä. Ihminen järkeilee ja hiljainen omantunnon ääni jää kuulematta tai jos ihminen on hengellisesti kuollut, hän ei koe pahaksi kuin vain joitakin asioita. Myös hengellisesti elävän omatunto voi hämärtyä, maailmassa olevat voimat, viettelykset ym. turruttavat ja paaduttavat. Lavealla tiellä on helppo kulkea, kun sinne sopivat niin vasemman kuin oikean laidan saastat. Portti on ahdas ja tie kaita, joka vie sisälle oikeaan hengelliseen elämään ja harvat ovat jonka sen löytävät. Kun ihminen uskoo mihin puu kaatuu, siihen se maatuu, ei sille ole tärkeää muu kuin tämä ajallinen. Olevaisuus mitä kemiallisfyysisin aistein havaitaan, on hyvin kapea näkemys kaikesta olevaisuudesta. On paljon näkymätöntä, nykyisessä aineellisessa ruumiissa aistimatonta olevaisuutta, jota voi kokea vasta kun ihmisellä on ylösnousemusruumis. Aavistuksen verran voi jo täällä ajassa sielun aistein kokea tulevaa autuutta, kun synnit ovat anteeksi tai helvetin tulta, kun synnit polttelevat. Jumala on luonut tämän aineellisen olevaisuuden ja Hän voi sen hävittää ja luoda kokonaan jotakin toisenlaista tai päästää ihmisen kokemaan jo olevaa tuonpuoleista, mitä ei ole silmä nähnyt eikä korva kuullut eikä ihmisen ajatukseen ole astunut. Tämän näkyväisen joka on tyhjästä luotu, voi Jumala kadottaa, hävittää ja siihen ei ole enää varmaan kauan aikaa. Pahalle annetaan hetkeksi valta maan päällä ja sitten tulee maailmanloppu. Aina vain maailma menee yhä pimeämmäksi ja pimeämmäksi ja pimeimpänä aikana tulee Hän, joka tuleva on eikä viivyttele kuin varas yöllä silmänräpäyksessä. Silloin on myöhäistä enää tehdä valintoja ja myös silloin, jos ihminen ehtii kuolla aineellisessa ruumiissaan. Jos hyväksymme väärän, olemme osallisia vääryydestä, vaikka itse emme varsinaisesti tekoina tekisi hyväksymäämme syntiä ja vääryyttä. Kun Jeesus tulee toisen kerran maan päälle, niin löytäneekö hän oikeaa elävää ja vastaanottavaista uskoa juuri ollenkaan. Epäuskoiset luottavat siihen, kun heitä on niin paljon miljardeja, mutta vaikka niiden luku on kuin meren hiekka he kuitenkin kaikki hukkuvat ikuiseen vaivaan.
Tällä sivustolla voi avoimesti ja suoraan ilmaista kaikista toivotuista asioista. Näin helluntain ja kesän alla halusin pysähtyä ja pysähdyttää tärkeimpiin asioihin, asioihin jotka minulle ainakin ovat tärkeitä. Toisille on tärkeintä se mitä Saatana heille suo. Mutta helvetissä ihminen pääsee kokemaan, että paha on todella pahaa ja taivaassa, että hyvä on todella hyvää. Hyvää on se mikä on kestävästi hyvää ja todellista hyvää. Turmeltuneelle ihmisluonnolle voi hetkellisesti paha tuntua hyvältä ja hyvään johtava pahalta. Pahat henkivallat saavat näyttämään ja tuntumaan pahan hyvältä ja hyvän pahalta. Ajallinen kestää vain hetken, mutta iankaikkinen olotila on ikuista, se mikä olotila ikuisesti saadaan, on tärkeintä, ei se mikä tässä ajassa saadaan. Tämä ajallinen elämä on ihmisille koetuspaikka, rakastavatko he enemmän pimeyttä vai valkeutta ja sen mukaan heidän lopullinen paikka on ikuisesti jompikumpi pimeyden tai valkeuden henkivaltojen kanssa oleminen helvetissä tai taivaassa.
Onhan se totta, että elämä on tyhjänpäiväistä, jos se keskittyy vain tähän aikaan. Elämälle tuo sisältöä iankaikkisen elämän toivo, että päämääränä on parempi tämän elämän jälkeen. Ihminen saattaa kiinnittyä aivan sairaasti johonkin ajalliseen kiehtovaan ja se sumentaa ikuisesti kestävät arvot. Niin kauan kuin ihminen on tässä ruumiissa, se voi nauttia tässä ajassa olevista aistimuksista. Mutta kun tätä ruumista ei enää olekaan, vaan on toinen olotila, siinä tulee arvoonsa ne, mistä ihmisen sielu pitää, siis hengellinen ei aineellinen. Siis arvot jotka tähtäävät pidemälle kuin tähän aikaan, ovat minulle arvokkaimpia.
Ihmiset kulkevat sokeina kaiken ajallisen katoavan perässä ja heiltä jää saavuttamatta todella arvokas iankaikkisesti kestävä. Yksi syy siihen on, etteivät he usko raamatun ilmoituksiin, he pitävät raamattua satukirjana, eivät he vaivaudu edes lukemaan läpi tätä vanhaa arvokasta teosta. Vaikka enkelit jouluyönä ilmoittivat paimenille Jeesuksen syntymästä ja Jeesus teki monia tunnustekoja, kaikki mitä Hänestä oli ennustettu, täyttyi, eivät läheskään kaikki Jeesuksen aikalaisetkaan uskoneet. Tänäkin aikana on selviä merkkejä Pyhän Hengen herättävästä työstä, joita ei voida selittää psykologialla tai hypnoosilla. Tosin on paljon vääriä profeettojakin jotka tekevät monia tunnusmerkkejä ja ihmeitä. Johanneksen ilmestyksessä on selvästi ennustettu esim. uskonpuhdistus, siis sekin ilmoitettiin Johannekselle ennen kuin se oli tapahtunut ja monet erilaiset väärien hengellisyyksien suuntaukset on vertauskuvallisella kielellä kirjoitettu Johanneksen ilmestyksessä. Monet raamatun ennustukset on lukittu lopun ajalla avautuviksi ja joitakin niistä on avautunut jo nykyistä aikaakin kuvaamaan. Raamattu on lukittu kirja ja vain Pyhä Henki voi antaa siitä oikean ymmärryksen, mikäli Jumala näkee sen hyväksi avata seurakunnallensa.
Toivottavasti tämä ei karkota kävijöitä ja häiritse yritystoimintaa. Uskonnon ja omantunnonvapaus perustuslain mukaan tulee testatuksi. Tuleeko syrjintää sen vuoksi, että esittää sananvapauden suomana kokemuksiaan. Kun paljon pimeyden henkivaltojen, ihmisen turmeltuneen luonnon ja pahan maailman tuottamaa sallitaan esitettävän julkisesti, yritystoiminnassakin ja hyväksytään jopa lainsäädäntöönkin ja sitä joutuu sietämään, eikö vastaavasti voida sietää Jumalan sanan mukaista käyttäytymistä. Kaikki ihmiset ovat syntisiä, toiset ovat ottaneet armahduksen vastaan toiset ovat torjuneet sen. Kaikki ihmiset pysyvät vajavaisina ja erehtyväisinä ajalliseen kuolemaan saakka.
En toivo kenenkään ihmisryhmän, aatteen ja uskonnon sormella osoittamista ja kärjistävää pilailua. Politiikan henkilöistä voi paremmin piirtää pilapiirroksia, mutta koen sen huonoksi mauksi, jos uskonnollisista henkilöistä tehdään pilapiirroksia tai uskontoja pilkataan epäasiallisesti, vaikka ne koetaankin vääriksi. Asiallisesti pitää voida käyttää sananvapautta ja kritiikkiäkin, kuitenkin vapaudelle on aina myös vastuu ja seuraukset. Kieli on pieni jäsen ja se voi sytyttää suuren tulen, vihan tulen tai sovinnollisen hengen tulen jne. Jos haluaa hienovaraisesti tuoda esille mielipiteensä ja antaa kritiikkiä, voi tehdä sen yleisellä tasolla. Esim. monet ovat kovassa lainomaisessa hengessä, omavanhurskauden ja tekojen tiellä. He ovat pienestä saakka kasvaneet ympäristössä, jossa ovat omaksuneet tällaisen käsittämättä armoa, eikä heillä ole armon henkeä. Väkivalta ei ole hyväksyttävää milloinkaan. En kannata sotaakaan, mutta esivalta joutuu kantamaan miekkaa ja myös asepalvelukseen maanpuolustustarkoituksessa joutuu osallistumaan. Koston kierre jatkuu tai rauhaa ei saada aikaiseksi, jos sitä jatketaan informaatiosotana tai konkreettisena sotana. Asialliset perustelut ja ilmaukset puolesta ja vastaan tarvitaan. Ristiriitojen perusteellista selvittelyä ja epäkohtien esille tuomista tarvitaan.
Pitää pyrkiä elämän rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. Pitää kestää kärkevääkin arvostelua ja saarnaa puolin ja toisin ja, jos väärin puhutaan, on oikeus ilmaista ja kirjoittaa vastine.
IHMISSUHTEET JA ONNISTUVA KOMMUNIKOINTI IHMISTEN VÄLILLÄ ON ARVOKASTA
Ei herroina halliten, vaan olkaamme toinen toistemme alamaiset. Ei väkisellä, vaan vapaasta tahdosta. Älkäämme antako valtaa vihalle, kärsimättömyydelle, vaan kärsikää toinen toista, anteeksi pyytäkää ja anteeksi antakaa. Joskus tarvitaan perusteellista ja pitkäaikaistakin keskustelua, että ymmärretään toisia.
Monet ristiriidat tulevat siitä, että halutaan määräillä ja alistaa toista oman mielipiteen, käyttäytymismallin, toimintatapojen ja ratkaisujen taakse väkisellä. On vaikea muuttaa toisen tapaa toimia, esim. keskustelutyyliä. On opittava esittämään asiat lyhyesti ja ytimekkäästi. Pitkäveteisiä selostuksia jostakin vastaanottajalle itsestään selvästä, ei niin tärkeästä asiasta ei jakseta kuunnella.
Olisi hyvä puhua yksi asia kerrallaan lyhyesti ja antaa muille välittömästi mahdollisuus lyhyeen ja ytimekkääseen kommentointiin. Asiat puheessa, voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. On huomattava, että eri henkilöt arvostavat eri painoarvolla eri asioita. Mikä itselle on tärkeää, ei toiselle ole niin tärkeää.
Puheella, hyvillä perusteluilla, hyvällä rauhallisella käytöksellä, voi vaikuttaa toiseen parhaiten, saada toinen ymmärtämään ja arvostamaan asiaa mistä viestittää ja myös itse puhujaa. Myös jos ihminen on aktiivinen positiivisessa mielessä, saa paljon hyödyllistä tulosta aikaan, se auttaa arvostamaan henkilöä. Kun henkilöä arvostetaan, sitä halutaan myös kuunnella. Titteleillä ei pitäisi olla suurta painoarvoa, vaan mitä ihminen saa aikaan. Kaikilla ihmisillä on vahvuuksia ja heikkouksia. Tarvitaan syvällistä itsetuntemusta, itsetutkistelua ja lähimmäisten tuntemusta, että arvaa oman tilansa ja antaa arvon toisellekin.
Pitää olla valmis ottamaan vastaan sekä positiivista että negatiivista kritiikkiä. Negatiivisesta arvostelusta tulee olla hyvin kiitollinen, koska siitä saa tiedon, minkälaisen kuvan muut ovat saaneet minusta. Tällöin voi kehittää itseään parempaan suuntaan ja oikaista, jos toiset ovat saaneet väärän kuvan, ovat ymmärtäneet väärin. Koskaan ei pidä loukkaantua mistään, vaan vääristä puheistakin pitää pystyä antamaan perusteltu vastine. Ihmissuhteiden tulisi olla niin hyvät, että suoraan, pienemmässä piirissä, vaikka kahden kesken voidaan arvioida toisiaan, antaa palautetta.
Voi opetella hallitsemaan useita asioita samalla kertaa ja ymmärtämään nopeasti viestitystä. Kun lukee esim. vaikeatajuisia teknisiä, tieteellisiä julkaisuja ja vielä vieraalla kielellä, niin harjaantuu nopeajärkisyyteen, saamaan selvää nopeasti, mitä toinen tarkoittaa ja monta asiaa kerralla. Lukeminen, niin tieto- kuin myös kaunokirjallisuuden, on hyvää aivovoimistelua ja sanavarasto ja kielen ilmaisu- ja ymmärrystaito kehittyy. Samalla myös tietämys lisääntyy, jolla voi perustella asioita ja saa virikkeitä omiin ajatuksiinsa.
ONGELMATILANTEITA
Jos molemmilla on paljon sanottavaa, niin silloin jomman kumman puhujan pitää antaa puhua asiansa loppuun ja antaa sitten vastaavasti toiselle mahdollisuus puhua suunsa puhtaaksi. Voidaan sopia, että vuorotellen puhutaan esim. maksimissaan 5 minuuttia yhdestä asiasta kerrallaan. Sitten kommentoidaan molemmin puolin vuorotellen esim. 1-2 min.
Jotkut asiat ovat pitkäselitteisiä ja niihin liittyy monta asiaa, tällöin puhujan pitää antaa kertoa asiansa loppuun, vaikka se kestäisi kauan. Tai voidaan sopia, että asia esitetään kirjallisesti. Voidaan tehdä niin, että puhumalla selvitetään pääpiirteittäin asiat, akuutit asiat ja kirjallisesti runsaasti kohtia sisältävät ja selostusta vaativat asiat.
Älä väitä koskaan toisesta, että hän ei kuuntele, älä pakota koskaan toista kuuntelemaan. Jotkut tajuavat jo muutamasta sanasta, mitä toinen sanoo ja haluaa jo kommentoida tai siirtyä jo toiseen asiaan, mikä tulkitaan, että toinen puhuu päälle eikä kuuntele. Tällaisessa tapauksessa kannattaa kuunnella toisen kommentti ensin loppuun, se on palaute, josta saa tietää, onko toinen jo kuunnellut ja onko esittämäsi asia tärkeä toiselle sillä kertaa. Kun toisen osapuolen, joka ei mielestäsi kuuntele, annetaan puhua loppuun, niin sen jälkeen hänellä on hyvä vireys ottaa vastaan toisen viesti ja keskittyä kuuntelemiseen.
Älä koskaan lopeta puhelinkeskustelua tai muuta puhumista kesken kärsimättömänä, vaan anna toisen osapuolen puhua loppuun. Jos hän on tunteen vallassa, anna rauhassa puhua, älä itse vaivu vihan tunteeseen, vaan ole kärsivällinen. Näin tilanne voi paremmin rauhoittua. Jos ei ole aikaa keskusteluun, voi sopia toisen ajan keskustelulle ja/tai lisäksi kirjallinen selostus asiasta.
Jos tilanne lukkiutuu, niin etteivät henkilöt enää ole missään tekemisissä toistensa kanssa, se on pahinta mitä voi tapahtua. Jos ihmiselle jää elinikäinen katkeruus ja kauna jotakin kohtaan, se rasittaa ja tekee elämän raskaaksi. Pitää tunnustaa virheensä ja pahuutensa ja pyytää kaltaisenaan anteeksi ja antaa sydämestään anteeksi.
Ei tulisi sanoa väärää todistusta lähimmäisestä eikä myös itsestäkään. Siihen tarvitaan siis todella hyvä itsetuntemus ja lähimmäisen tuntemus. Ihmisen tulee nöyrtyä, mutta ei alistua väärällä tavalla. Ihminen voi olla valtias, mutta vaikuttamalla, innostamalla, positiivisella vuorovaikutuksella ja asiallisena epäkohtiin puuttumisella. Jos on hampaankolossa jotakin toista vastaan, se tulee ottaa puheeksi rohkeasti kahden kesken ja selvittää mistä se johtuu.
Yrityksessäkin ja yhteisössä kaikki voivat olla osittain tavallaan johtajia, markkinoijia, työntekijöitä ja alaisia. Vaikuttamalla alainenkin on johtaja. Johtaja on hyvä, kun on palvelija alaisilleen ja yhteisölle hyvällä johtamistyylillään. Jokaisella on mahdollisimman sopiva vastuualue. Johtaja on organisoija, yhteyshenkilö ja valvoo kokonaisuutta, innostaa muita, näyttämällä esimerkkiä työnteossa ja aktiivisuudessa ja saa omalla käytöksellään luottamuksen ja arvovaltaa. Asiantuntemuksen, osaamisen ja aikaansaannosten mukaan toimenkuvien tulisi muotoutua. Rooleja ja työtehtäviä voidaan vaihtaa ja kokeilla, mikä kullekin parahiten sopii ja tällöin saa myös kokemusta ja oppii ymmärtämään toisten vastuualueita. Yhteisön tulee olla joustava, ei liian kirjaimellisesti pykäliin takertuva, mutta myös yhteisistä pelisäännöistä kiinnipitävä. Mistään asiasta ei voi kirjoittaa tarkkaa pykälää ja tulee pykäläviidakko. Vaan mikä on oikeus ja kohtuus ja mihin asiat johtavat, ratkaisevat, ovatko ne hyviä vai huonoja toimintatapoja. Ei tule tappaa luovuutta, kangistamalla ihmisiä johonkin kaavaan. Ihmisille tulee suoda omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja heille tulee antaa palautetta ja yhdessä voidaan arvioida, kehittää parempaan tai korjata virheitä. Jokaisella on vastuu omista virheistään. Toimintaympäristön ja -tavat tulisi olla sellaisia, että virheiltä vältytään. Ihmisten täytyy pystyä myös hyvään yhteistyöhön, sillä saa ihmeitä aikaan. Vapaa avoin ilmapiiri auttaa jaksamaan. On tosin salassa pidettävää ja julkista.
Vuoropuhelulla asiat selviävät ja ihmissuhteet, kuten myös ihmisryhmien, valtioiden, rotujen, uskontojen jne. suhteet pysyvät vähintään siedettävinä. Valtapyrkimykset aiheuttavat eripuraisuutta, väkivaltaa ja sotia. Tarvitaan kuitenkin järjestystä ja yhteisiä pelisääntöjä, joihin kaikki sitoutuvat, ei ole hyvä olla anarkiaa.
Jumalan vallan alle on hyvä ja tuleekin alistua. Tulee olla alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla on. Kuitenkin tulee kuunnella Jumalaa enemmän kuin ihmisiä, ihmismielipiteitä. Jumalalle ei tule katkeroitua ja Häneltä voi rukoilla apua missä ikinäkin tilanteessa ihminen ja ihmiset ovat. Niin korkealla kuin taivas on maasta, niin korkeammat ovat Jumalan ajatukset meidän ajatuksiamme ja tiet meidän teitämme.
On arvokasta, jos voi olla hyödyksi muille ihmisille ja yhteiskunnalle sekä hengellisesti, henkisesti että aineellisesti. On arvokasta, jos muilta saa apua tarvittaessa. Hyvät ystävät ovat tärkeitä sekä hengellisessä että ajallisessa. On arvokasta, että on henkilöitä, joiden kanssa voi keskustella kaikesta. Ystävät, jotka ovat luotettavia rippi-isinä ja -äiteinä ovat kalliita.
Henkilöt, joiden kanssa tulee hyvin toimeen ja joiden kanssa voi yrittää, ovat arvokkaita. Myös henkilöt, joiden kanssa ei tule aina hyvin toimeen, ovat arvokkaita, koska heidän kanssaan hioutuu omat epäsopivuudet ja oikenee mahdolliset vääristymät. Jokaiselta ihmiseltä, voi saada jotakin vaikutetta ja hyödyllistä. Ei kannata sulkeutua vain samaan suppeaan porukkaan aina, vaan voi olla virkistävää, itseä ravistelevaakin ja antoisaa olla monenlaisten eri ihmisten kanssa tekemisissä. On hyvä harjaantua olemaan omasta mielestä vaikeiden luonteidenkin kanssa, se jalostaa ja kehittää omaakin ja vastapuolen luonnetta.
ONNELLISUUS, ONNI, ILO OVAT ARVOKKAITA, KAIKKI HYVÄ ON ARVOKASTA
Pohjimmiltaan arvokas ja onnea tuottava kaikki palautuu siihen, etteivät ne ole ristiriidassa uskon ja hyvän omantunnon kanssa, siis hengellisiin asioihin. En pääse siitä mihinkään, kaikki onni ja ilo työssä, harrastuksissa, esim. taiteessa, tieteessä missä vain perustuu pohjimmiltaan siihen, että hengellinen onni on ja se säilyy. Jokin pinnallinen ilo ja kiehtovalta vaikuttava lihalliseen osaan, ei todellakaan tuo onnea, jos se saastuttaa sielun puhtauden, vie rauhan sielulta.
Kaiken minkä voi tehdä niin ettei rauha, vapaus ja ilo Pyhässä Hengessä katoa, voi tuoda onnea tai ainakin säilyttää sen. Hyvin tehty työ, opiskelu, perusteellinen paneutuminen tieteeseen ja taiteeseen tällöin voi tuoda ajallisestikin mielekkyyttä ja onnellisuutta. Hengellistä ei voi erottaa mistään todella arvokkaasta ja hyvästä ajallisestakaan. Mitä kirkkaimmin ja palavammin hengelliset asiat rakentuvat ja virvoittavat, sitä onnellisempi on ihminen. Jos et ole todella onnellinen, hengelliset asiasi eivät ole kunnossa tai ne kaipaavat virvoitusta. Näin ollen puhuminen todella hyvästä ja arvokkaasta sisältää aina hengellisen aspektin, vaikka sitä ei mainitsisikaan, se on alitajunnassa tai oikeammin sielussa. Kaikki todellisuudessa hyvä, katoava ajallinenkin on Jumalan lahjaa ja niistä voi nauttia täysin niin kauan kuin ollaan tässä aineellisessa ruumiissa. Kuitenkin ei jaksa puhua eikä pitää esillä hengellisiä asioita, haluaa olla maan hiljainen ja vain sen verran tunnustaa uskoansa kuin on välttämätön sen säilyttämiseksi hyvässä omassa tunnossa. Jos on ylen hurskas, se on ristiriidassa raamatunkin opetuksen kanssa. Hänen ääntänsä ei kuulla kaduilla. Mutta kuitenkin mitä enemmän viljelee uskonasioita, sitä onnellisempi on. Kun jaksaa tunnustaa uskonsa ihmisten edessä, on vapaampi olla ja kokee, että Hengen voima tukee voimakkaammin.
Haluaisi uskoa vieläkin kirkkaammin ja lähemmältä. Voin omistautua ajallisiin asioihin puhumatta enää hengellisistä asioista, kun olen tuonut yhdenkin kerran esille nämä kaikkein arvokkaimmat asiat. Olen kirjoittanut tätä sunnuntaina, huomenna alkaa taasen arki. Toivon itselleni kiinnostavaa tiedonhankinta- ja kehittelypäivää ongelmien ratkaisuihin ja tekoälyasioihin.
AJALLISIA EI SIIS VOI EROTTAA HENGELLISISTÄ ASIOISTA, JOS NE EROTTAA, NIIN ONNELLISUUS JA ELÄMÄN MIELEKKYYS KATOAA. JA VAIKKA OLISIKIN NÄENNÄISESTI ONNELLINEN ILMAN HENGELLISTÄ, SE ONNELLISUUS EI KESTÄ IKUISESTI.
KESTÄVÄ KEHITYS ON ARVOKASTA
Tulisi ottaa huomioon kestävässä kehityksessä ajallisen kestävyyden lisäksi iankaikkinen kestävyys. Ne mitkä ajallisen kestävyyden toteutuksessa ovat ristiriidassa ikuisen kestävyyden kanssa, tulisi tarkistaa ja korjata.
Maailma on pahan vallassa, siellä ei toteudu tällä hetkellä ei ajallinen eikä iankaikkinen kestävyys. Emme voi maailmaa parantaa yksin, mutta olisi mahdollista muodostaa ajallisesti ja iankaikkisesti kestävän kehityksen ekokylä, ekotaajama, jossa samanhenkiset ihmiset voisivat toteuttaa pienoismallina ikuisesti kestävän kehityksen ideologiaa. Paha voi päästä samanhenkistenkin joukkoon, mutta sitä voi yhdessä puhdistaa.
Toisaalta kynttilää ei ole tarkoitettu vakan alle, vaan kynttilän jalkaan. Jos eristäydymme maailmasta omiin joukkoihimme ja paikkoihimme, miten sitten valo loistaa maailmaan.
ARVOKKAITA KANNATTAA JA TULEEKIN VAALIA
Aineellinen, ruumiillinen, ajallinen on katoavaa ja hengellinen, iankaikkinen pysyvää. Hengellinen on kuitenkin vaihdettavissa hyvään tai pahaan hengelliseen ja hyvää hengellistä kannattaa vaalia. Usko, toivo ja rakkaus ovat arvokkaita. Ilman uskoa on mahdotonta kelvata Jumalalle. Usko on Jumalan työ ihmisessä, kun vain ihminen ei vastusta Jumalan työtä. Ihmiselle annetaan vapaus valita hyvä tai paha. Vaikka olisi kaikki usko, että vuoret siirtäisi, mutta ei olisi Pyhän Hengen hedelmänä tulevaa rakkautta, ei se mitään hyödytä. Kun synnit ovat anteeksi, säilyy elävä toivo pelastumisesta pahan vallasta ikuiseen autuuteen. Vaikka profeteerata taitaisi ja kaikki salaisuudet tietäisi ja ei olisi rakkautta, ei se mitään hyödytä. Jumalaa tulee rakastaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. Sen minkä haluat itsellesi tehtävän tee se muille.
Ei tule antaa ylen yhteistä seurakunnankokousta niin kuin muutamien on tapana. Jeesus sanoi omillensa: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti”. Jeesus on siellä, missä kaksi toi kolme kokoontuvat Hänen nimeensä. Kun meillä on yhteys keskenämme, niin Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä. Jeesus sanoi omillensa: ”Ottakaa Pyhä Henki, joiden synnit te anteeksi annatte maan päällä, niille ne ovat anteeksi annetut taivaassa. Joilta te pidätätte ne maan päällä, niiltä ne ovat pidätetyt”, toisin sanoen, hän ei saa syntejänsä anteeksi. Parannusta syntien anteeksi antamiseksi on saarnattava alkaen Jerusalemista aina maailman ääriin saakka. Jeesus sanoi, joka uskoo niin kuin raamattu sanoo, hänen sydämestänsä pitää elämän veden virrat vuotaman. Joka ottaa vastaan tämän elämän veden lahjan, tulee elämän veden lähteeksi ja voi muille julistaa syntejä anteeksi. Kun ensin itse on lahjaksi saanut, niin voi lahjaksi antaa.
Kun ihminen pysyy kiinni Kristuksen ruumiissa, hänen seurakunnassaan, on katkeamattomassa yhteydessä Kristuspuuhun, elävänä oksana, niin elämän nesteet pääsevät virtaamaan oksaan ja se voi tuottaa runsasta hedelmää. Jos oksaan tulee väärää liikakasvua, se tarvitsee leikkelyä, puhdistamista, että se tuottaisi runsaamman hedelmän. Ihmiselle voi tulla omaa ja väärää vanhurskautta, omaa vahvuutta, joka pitää leikata pois. Omin voimin ei oteta askeltakaan. Siihen ei saisi tulla mitään omastaan. Raamatun sanaan ei voi mitään lisätä eikä ottaa pois. Jos synti pääsee erottamaan elämän puun yhteydestä, se kuivettuu ja kuivat oksat kootaan yhteen polttamista varten iankaikkisessa sammumattomassa tulessa. Siellä tuli ei sammu, syntien polte ei lopu eikä omaa tuntoa kaivavat madot kuole. Lihalliset synnit, samoin kuin hengen saasta aiheuttavat hengellisen kuoleman. Kuollut ei tunne paatuneena synnintuntoakaan, vain joitakin asioita kirjaimellisen lain, kuun valossa. Mutta armoauringon paisteessa näkyy pienikin roska.
Seurakunta on siis Kristuksen ruumis, se muodostuu elävistä kivistä, Jeesuksen omista, jotka uskovat niin kuin raamattu sanoo. Kristuksen ruumis ei ole jaettu, on yhdenkaltainen usko ja oppi. Lutherkin ilmaisi asian näin: ”Minä uskon, että maan päällä on pieni pelkkien pyhien joukko, vailla ryhmittymisiä ja jakaantumisia, samassa mielessä ja käsityksessä”. Uskonpuhdistuksessa peto sai kuolinhaavan, joka nyt on parantumassa, kun ekumenia on toteutumassa. Olihan se melkoinen peto, kun vääristi raamatun sanaa, tulkitsi väärin raamattua ihmismielen päätöksin ilman pyhää Henkeä, lisäsi omia oppejaan, tappoi inkvisitiossa valtavasti ihmisiä, teki miekkalähetystä, vaikka uskominen on vapaaehtoista. Ja tänäkin päivänä se peto seuraajineen ei itse mene sisälle parannuksen ahtaasta portista ja estää muita menemästä. Se voi olla enkelin hahmossa, päältä kuin valkeaksi kalkittu hauta, mutta kuitenkin sisältä kuolleitten luita, kaikkea riettautta, väärää vanhurskautta (vaikka on ollut vastauskonpuhdistus, päältä päin räikeimmistä asioista on irtisanouduttu ja monia asioita pyritään tekemään raamatun opetuksen ja kristillisen perinteen mukaan ja eettisten periaatteiden mukaan, niin pohjautuu se kuitenkin kuolleeseen uskoon).
Ulkopuolella Jumalan valtakunnan, seurakunnan ei ole yhtään autuutta. Vaikka ihmiset tutkivat raamattua ja luulevat siinä lukemisessa ja sanan virassa ilman Pyhää Henkeä omasta järjestä ja voimasta iankaikkisen elämän olevan. Raamattu todistaa oikeasta uskosta ja Jeesuksesta. Usko tulee elävän Jumalan sanan kuulosta ja sen vastaanottamisesta. Joka on uskonut, vaikka internetin kautta saarnatussa evankeliumissa, se kyllä lähtee seuraamaan Jeesusta ja hänen omiaan, opissa, elämässä ja kärsimisessä. Siitä jää todistus Jumalan seurakuntaan, että ihmisen sielu kelpaa Jumalalle. Sanan kuulokaan ei mitään auta, jos on unhottavainen kuulija ja ei tekijä. Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi. Kenenkään ei tarvitse valittaa heikkoutta, sillä kansalla, joka siellä asuu (Jumalan vuorella, joka on viimeisenä aikana korkeampi kaikkia muita vuoria, väärien oppien vuoria, erottuu muista. Siionin vuori, Pohjan puolella, Jumalan alas laskema hengellisen Jerusalemin kaupunki) on oleva syntien päästö. Ihmisen tulee anoa evankeliumin saarnaa omalle kohdalleen, niin hänelle annetaan Jumalan seurakunnasta synninpäästössä synnit anteeksi. Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan. Jolle Jumala sulkee ei yksikään avaa. Jolle Jumala avaa ei yksikään sulje.
Hedelmänä tulee se, että haluaa myös korjata elämänparannuksessa asioita. Sopia lähimmäisten ja esivallan kanssa rikkomuksia. Tuoda valkeuteen tuntoa painavia asioita ripissä, etteivät ne tule uskon esteeksi ja väsytä matkaa. Jos me vaellamme elävän Jumalan sanan valkeudessa ja tulemme valkeuteen kaltaisenamme tekoinemme, niin meillä on osallisuus keskenämme ja Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä. Ilman Jeesuksen pyhän sovintoveren vuodatusta ei ole yhtään syntien anteeksiantamusta. Tunnustakaa toinen toisillenne syntejänne ja anteeksi antakaa. Pitää ottaa malka ensin omasta silmästä, että voi ottaa roskan lähimmäisen silmästä. Pyhä Henki ei asu saastaisessa sydämessä, joka on synnin alle myyty. Kun omat kuolettavaiset synnit (hengellisen kuoleman aikaan saaneet) ovat anteeksi, voi muillekin julistaa anteeksi. Jos itsellä on tulenarkoja asioita tunnolla, tulee torvesta epävireinen kaiku. Suu on sydämen tulkki ja hedelmistä puu tunnetaan. Jos on samannimiset kuoleman synnit tunnolla molemmilla, he eivät voi toisilleen antaa niitä anteeksi, vaan tarvitaan kolmatta, joka ei ole mennyt samoihin kuolettaviin synteihin tai hänellä ei ole samankaltaisia syntejä hoitamattomana tunnolla. Jos uskonsa kieltää, silloinkin tulee hengellinen kuolema.
Jos porukoituu ja porukka hyväksyy jotakin väärää yhdessä, siitähän kehittyy ennen pitkää eriseura. Eriseurat pitää teidän keskellänne oleman, että koetellut ilmi tulisivat. Jos he olisivat meistä olleet, olisivat he meissä pysyneet. Pyhä Henki kokoaa yhteen laumaan, kylläkin useilla eri paikkakunnille ja maihin – rakkaus rakentaa. Matkan pölyjä, vaikka samankaltaista (kukaan ihminen ei voi täyttää lakia viimeistä piirtoa myöten, silloinkaan kun hän on uskomassa) voidaan pestä toinen toistemme jalkoja, julistamalla toinen toisellemme evankeliumia, jonka ydin on synninpäästö ja siihen kuuluvat myös neuvon, nuhteen ja opetuksen sanat. Neuvot eivät ole lakia, kirjaimen laki ei ole opettajana vaan Hengen laki. Neuvoille tulee olla kuuliainen, että säilyy usko ja hyvä omatunto. Kuuliaiset lapset, on Jumala hyvin siunaava. Jumalan siunausta on vitsakin ja evankeliumin matkasauva, johon voi nojata. Tulee olla siunattu eikä kirottu.
Suurin siunaus on hengellinen siunaus ja riittävä ajallinen annetaan sen lisäksi sen verran kuin Jumala näkee hyväksi. Liika ajallinen rikkaus tai köyhyys voi olla haitaksi iankaikkisuusnäkökulmaa ajatellen, jos ihminen ei kestä niitä. Ne voivat johtaa kevytmielisyyteen, ahneuteen, katkeruuteen jne.
Kirjoituksessa on paljon raamattuun perustuvia lauseita, joihin ei ole laitettu viitetietoja. Lisäksi on sitä, mitä Pyhä Henki on seurakunnan kautta opettanut ja itselleni omassa tunnossa opettanut. Ei tarvitse sanoa tunne Herra, sillä he kaikki ovat Pyhältä Hengeltä opetetut. Raamatun sanasta ja tästä kirjoituksesta pitää erottaa ne, mitkä on sanottu Jeesuksen omille, mitkä kaikille, mitkä muille kuin Jeesuksen omille, ettei tulisi sitäkään kautta väärää tulkintaa.
Neuvokaa teitänne keskenänne sitä enemmän mitä näette sen päivän lähestyvän, jolloin Jeesus tulee toisen kerran maan päälle ja ihmisenhän pitää olla joka hetki valmiina lähtöön, sillä ajallinen kuolema voi tulla millä hetkellä hyvänsä.
LEPOPÄIVÄ JA VAPAA-AIKA ON ARVOKASTA
Varsinkin pyhinä on hyvä viljellä hengellisiä asioita. Tässä kuuntelen Jumalanpalvelusta netin kautta ja lähden klo 11:ltä seurakuntapäiville. Vielä Suomen luterilaisen kirkon piirissä on useita sananpalvelijoita, joista kaikuu selkeä torven ääni. Jeesuskin kuului synagogaan, annettiin puhua synagogassa ainakin aluksi, vaikka Hän ei hyväksynyt fariseusten ja kirjanoppineiden uskonkäsityksiä ja lakihurskautta. Nykyisin useat ihmiset tekevät pyhinäkin sellaisia töitä, jotka eivät ole välttämättömiä tehtäviksi. Lainsäädäntökin hyväksyy suurien kauppaliikkeitten ja pienempienkin aukiolon. On hyvä, että joitakin pieniä elintarvikekioskeja ja kauppoja on auki huoltovarmuuden turvaamiseksi pyhinäkin, mutta ei olisi tarpeen pitää pyhää markkinapäivänä näin laajasti kuin nyt. Liikenteen määräkin on sen vuoksi niin vilkasta pyhinä, olisi kivaa, enemmän rauhoittavaa ja rentouttavaa, jos yksi päivä viikosta olisi rauhallisempi ilman puhtauden, ympäristöasioidenkin vuoksi. Elämä rupeaa maistumaan puulle ja voi tulla vaikka loppuun palaminen, jos ei ole välissä arjen rytmin katkaisevaa lepopäivää. Tarvitaan päiviä, jolloin voi irrottautua arkisista rutiineista, levätä, käydä pienellä lenkillä luonnossa henkisen työn vastapainona, harrastaa hengellisiä asioita, kyläillä sukulaisten ja tuttavien luona ym. Ja näin ollen voi aloittaa lepopäivän jälkeisen arjen virkistyneenä. Muina vapaa-aikoina kuin pyhänä voi omistautua laajemmin hyviin henkisiin ja fyysisiin harrastuksiin, pyhänä tulisi jäädä aikaa hengen viljelyyn ja lepoon ym. sopivaan.
Virret, hyvä klassillinen musiikki, kuorolaulu yms. tavallisella luonnollisella äänellä ja sopivan rauhallisella, hyvällä säestyksellä ovat arvokkaita ja rentouttavia. Joululaulut ja muut laulut antavat tunnelmaa, kuuluvat hienoilta oikein sovitettuina. Jos ne sovitetaan kevyen musiikin mukaan, ne tärveltyvät, eikä niitä halua kuunnella. Kyllä minä pidän joistakin reipastahtisistakin, kuten marsseista ainakin itsenäisyyspäivänä ja vanhan ajan kansakoulun lauluista.
VÄÄRÄ ARVOKKAALTA TUNTUVA
Ei se mikä kietoo, viettelee, houkuttelee ja johon ihmisen kuolevassa ruumiissa olevat aistit vetävät, todista että se on todella ikuisesti ja kestävästi arvokasta. Käärme paratiisissa sai näyttämään ja tuntumaan kielletyn puun hedelmän houkuttelevalta ja kiehtovalta. Ihmisen tulee havahtua nykyaikanakin siihen, etteivät ihmisen vietit ja niitä voimistavat pimeyden henkivaltojen voimat johda ihmistä oikeaan ja kestävään hyvään. Monesti on niin, että mikä ihmisen turmeltuneelle luonnolle olisi kiehtovaa, on sielua saastuttavaa, turmiollista. Jos ihminen antaa mennä itsensä väärien houkutusten perään, mihin ”veri vetää”, kyllä se johtaa ihmistä ja ihmisiä sekä ajalliseen että iankaikkiseen onnettomuuteen.
Syntiinlankeemuksessa ihminen turmeltui ja joutui pois paratiisista tähän synnin, kuoleman varjojen ja kärsimysten maahan. Laveaa tietä on helppo kulkea ja sitä kulkee suuri enemmistö ihmisistä. Eivät he ajattele sitä mitä sen päässä on, ikuinen vaivan paikka ja ikuinen ero hyvästä Jumalasta, kaiken todella hyvän antajasta. Parannuksen portti on ahdas ja tie on kaita ja harvat ovat jotka sen löytävät nykyäänkin. Ihmiset tyytyvät vääriin hengellisyyksin, vääriin maailmankatsomuksiin ja lihanvapauteen paatuneina ja haluavat paaduttaa lisää entisestään omantunnon ja sielun hiljaista ääntä rajulla viihteellä, huumeilla ja uppoutumalla ajallisiin huoliin, tehtäviin, harrastuksiin jne. Myös lainsäädäntöä muutetaan siten, että ihmisen turmeltunut osa saisi vapaasti elää syntien orjuudessa.
Jumala tarjosi paratiisissa pelastuksen perisyntiin lankeamisesta suoraan taivaasta ja kaikista Jumalasta erottavista muistakin synneistä lupauksen sanassa Jeesuksesta, siemenestä, joka rikki polkee käärmeen pään. Kun lapsi syntyy, se on saanut perisynnin anteeksi suoraan taivaasta ilman kastetta. Sillä kaste ei ole se, jossa lihan saastaisuudet pannaan pois, vaan se on hyvän omantunnon liitto. Vastasyntyneellä lapsella on Pyhä Henki ja kun lapsi alkaa ymmärtää tätä aikaa, ennen kuin se ehtii langeta lapsen uskosta pois, lapsella on valtuus saarnata syntejä anteeksi. Herran nimestä alettiin saarnata, on kirjoitettu raamatun alkulehdillä.
Kun ihminen lankeaa sellaisiin synteihin, joissa katoaa Pyhä Henki, tarvitsee ihminen seurakuntayhteyttä, ihmisiä, joilla on säilynyt usko, hyvä omatunto ja Pyhä Henki on asuvaisena sydämessä. Ja Jumalan asettaman saarnaviran kautta ihminen voi saada puhdistuksen lankeemuksistaan ja Pyhän Hengen kotiopettajaksi sieluunsa. Siis Jumalalta ja Jeesukselta suoraan taivaasta ei voida saada anteeksi kuin vain jo lapsella olevaa perisyntiä ja etulahjana sellaisia jokapäiväisiä heikkouksia (tosin niitäkin tulee puhdistaa välillä uskovien yhteydessä, kuten opetuslapsille Jeesus opetti vaelluksen jalkojen matkanpölyn pesua), joissa ei ole tapahtunut elävästä uskosta pois lankeamista. Sanoihan Jeesus opetuslapsilleen: ”Ottakaa Pyhä Henki joiden synnit te anteeksi annatte maan päällä, niille ne ovat anteeksi annetut taivaassa ja joilta te ne pidätätte, hän ei saa syntejään anteeksi”. Jeesus kärsimisellään ja kuoleman voittamisellaan valmisti pelastuksen. Jeesus saarnaamalla vahvisti hengille vankeudessa sen tilan, jossa ihmiset olivat kuolleet tästä ajasta, lupauksen sanan uskoneille heidän pelastumisensa ja epäuskoisina kuolleille heidän iankaikkisen kadotuksensa.
Ihmisellä ei ole voimaa päästä irti synnin orjuudesta muuten kuin vain Pyhän Hengen voimalla. Joka turvautuu omiin voimiin, joutuu omaan vanhurskauteen, väärään lakihurskauteen ja tekojen tielle. Ihminen saattaa turvautua väärän hengellisyyden tai ideologian voimaan, jotka tuudittavat vain ihmisen väärään rauhaan ja ihminen ei näe kirkkaasti omaa sielunsa tilaa hengellisesti kuolleena. Kiirastulioppi on väärää opetusta. ”Kuin tulen kautta”, tarkoittaa sitä, että ihminen täällä ajassa jo menee kuluttavaisen tulen tykö, siis kuulemaan seurakuntayhteyteen elävää Jumalan sanaa, joka on kuin kuluttavainen tuli ja vasara joka vuoren murentaa. Jumalan sana on elävä ja voimallinen se jakautuu lakiin, josta tulee synnin tunto ja evankeliumiin, jonka vastaanottaminen puhdistaa synnistä.
On outoa ihmisille puhua näin paljon uskon asioista. Nykyihminen luottaa tieteeseen ja pimentyneeseen järkeensä. Raamattua pidetään satukirjana, legendoina tai korkeintaan ihmisten mielipidekirjoituksina. Tosin ihmiset ovat kirjoittaneet sen, mutta vaikutetut Pyhältä Hengeltä. Raamattu on siis Jumalan ilmoitus, josta ei voi ottaa mitään pois eikä mitään siihen lisätä, ei piirtoakaan. Tänäkin aikana käärme, sielunvihollinen kysyy: ”Onko Jumala todella sanonut näin?” Esimerkiksi että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto ja että jotkut ovat avioliittoon kelpaamattomia. Vaikka ihminen syntyy homoksi tai lesboksi, ei se oikeuta ihmistä toteuttamaan lihallisia pyyteitään molemmat samaa sukupuolta olevassa liitossa. Pyhä Henki on sen ilmoittanut selvästi elävässä uskossa oleville. Kaikki miehen ja naisen avioliiton ulkopuolella oleva seksuaalisuus toteutettuina tekoina on kuoleman synti. Tapahtuu hengellinen kuolema, ellei ole jo kuollut eikä tunne synteinä kuin vain joitakin paheita. Hengellinen kuolema voi tapahtua avoliitossa, ehkäisyssä (paitsi pidättymistä synneistä), esiaviollisessa yhdynnässä, masturbaatiossa, uskonsa kieltämisessä, muissa pahoissa tekosynneissä jne. Jos me lihan mukaan elämme, meidän pitää kuoleman, mutta jos me lihan työt Hengen kautta kuoletamme, saamme elää.
Raamatun ennustukset täyttyvät: ”Aurinko pimenee, kuu ei anna valoaan ja tähdet putoavat taivaasta”. Armonaurinko, jonka valossa näkyy pienikin roska ei anna valoaan kohta kuin vain Jumalan valtakunnassa sisällä oleville. Lain valo kuukin on pimentynyt, koska ajallinenkin laki niin paljon suosii syntejä, makeita syntejä ihmisen syntiinlankeemuksessa turmeltuneelle luonnolle. Myös Jeesuksen seuraajista moni on pudonnut tähtenä armon taivaalta maailmanmielisten joukkoon, yleistä vääristynyttä mielipidettä kannattaviksi ja hyväksyviksi tullen osallisiksi kuoleman synneistä.
Välttäkää turmeltuneessa luonnossa olevia himoja, ne sotivat sielua vastaan! Tavoitelkaa katoamattomia ikuisesti kestäviä aarteita, joissa sielu ei saastu ja ihminen saavuttaa ikuisen autuuden! Silloin pääsee näkemään ja kokemaan uudessa kirkastuneessa ylösnousemusruumiissa sitä mitä ei ole silmä nähnyt, ei korva kuullut eikä ihmisen ajatukseen ole astunut, sellaista mitä ei voi täällä ajassa edes kielin kertoa.
SIITÄ PUHUTAAN MIKÄ KOETAAN ARVOKKAAKSI TAI MISTÄ ON PULAA
Suu on sydämen tulkki. Ihminen ilmaisee myös käyttäytymisellään arvojaan ja arvostuksiaan, vaikka hän ei puhuisi arvoistaan sanaakaan. Tyhjä tynnyri kolisee enemmän kuin täysi tynnyri, toisaalta täysi astia loikkuu yli.
Kun rupeaa vain kirjoittamaan, tulee aiheita, joita haluaa ilmaista. Valittu aihe rönsyilee ja versoaa lisää aiheita ja tarkennuksia. Aina ei kuitenkaan ole innoitusta kirjoittaa eikä puhua. Yrittää väkisellä puhua tai kirjoittaa ei tunnu hyvältä.
Kun puhuu, joutuu olemaan tarkkana, ettei sanoisi jotakin väärin, eikä sanoisi väärää todistusta lähimmäisestään eikä itsestäänkään. Kieli on pieni jäsen ja se voi suuren tulen sytyttää. Viestintä itsessään voi olla arvokasta, jos vain pyrkii viestittämään arvokasta.
Jotkut ovat mykkiä, kuuroja tai sokeita ja he joutuvat viestimään puutteita korvaavin menetelmin. Ihminen voi olla kuuro, vaikka hänellä on korvat ja kuulemiskyky, mykkä vaikka hänellä on puhekyky, sokea vaikka hän näkee.
Jokaisesta turhasta sanastakin on tehtävä tili, tulee välttää siis turhanpuhumista ja tyhjänpäiväistä puhetta. Sanomisella tulee olla aina jokin tarkoitus.
Lopetan kirjoittamisen nyt ainakin joksikin aikaa ja rupean lepäämään, ruoka pääsee rauhassa sulamaan. Levätessä, jos tulee hyviä ajatuksia, kannattaa ilmaista ne joskus myöhemmin.
HAKEMISTO