 |
| Joosef ja Maria |
Poimintoja Bibliasta 1776
Ja Jumala
loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän sen loi: mieheksi ja vaimoksi
loi hän heitä.
Sentähden
pitää miehen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa
sidottu oleman, ja tulevat yhdeksi lihaksi.
Ja vaimo
näki siitä puusta olevan hyvän syödä, ja että se oli ihana nähdä ja suloinen
puu antamaan ymmärryksen: ja otti sen hedelmästä ja söi, ja antoi miehellensä
siitä, ja hän söi.
Ja vaimolle
sanoi hän: Minä saatan sinulle paljon tuskaa, koskas raskaaksi tulet: sinun
pitää synnyttämän lapsia kivulla, ja sinun tahtos pitää miehes alle
annettu oleman, ja hänen pitää vallitseman sinua.
Mieheksi ja vaimoksi loi hän heidät
ja siunasi heitä, ja kutsui heidän nimensä ihminen, sinä päivänä jona he
luotiin.
Mutta Jumala
tuli Abimelekin tykö yöllä unessa: ja sanoi hänelle: katso, sinun pitää
kuoleman sen vaimon tähden, jonkas ottanut olet; sillä hän on yhden miehen
aviovaimo.
Niin sano
siis nyt kansalle: että joka mies anois lähimmäiseltänsä, ja jokainen vaimo
lähimmäiseltänsä, hopia- ja kulta-astioita.
Jos miehet
tappelevat keskenänsä, ja loukkaavat raskaan vaimon, niin että hänen
täytyy hedelmänsä kesken synnyttää; ja ei kuoleman vahinko tapahdu: niin hän
pitää rahalla rangaistaman, sen jälkeen kuin vaimon mies häneltä
anoo, ja se pitää annettaman arviomiesten ehdosta;
Jos härkä
kuokaisee miehen eli vaimon, niin että hän kuolee: se härkä pitää
kaiketi kivitettämän, ja ei pidä hänen lihaansa syötämän; ja niin on härjän
isäntä viatoin.
Mutta jos
härkä ennen oli harjaantunut kuokkimaan, ja sen isännälle oli todistusten
kanssa ilmoitettu, ja ei hän korjannut häntä; jos hän sitte tappaa miehen
eli vaimon, niin pitää härkä kivitettämän, ja hänen isäntänsä kuoleman.
Ja tulivat
sekä miehet että vaimot, kaikki, joilla oli hyvänsuopainen sydän,
ja toivat rannerenkaita, korvarenkaita, sormuksia ja solkia, ja kaikkinaisia
kultaisia astioita; toi myös joka mies kultaa häälytysuhriksi Herralle.
Ja niin
Israelin lapset toivat hyvällä mielellä, sekä miehet että vaimot
kaikkinaiseen tarpeesen, niinkuin Herra Mosekselle käskenyt oli että tehtämän
piti.
Niin Moses
käski kaikille kuuluttaa leirissä, sanoen: älkään yksikään mies elikkä vaimo
enempi tuoko ylennykseksi. Ja niin kansa estettiin tuomasta.
Jos mieheen
eli vaimoon tulee syhelmä, päähän eli partaan,
Ja jos miehen
eli vaimon ihoon tulee valkia syhelmä,
Ja vaimo,
jonka tykönä senkaltainen mies makaa, jolla on siemenen juoksu, heidän
pitää pesemän itsensä vedellä, ja oleman saastaiset ehtoosen asti.
Ja siitä,
jolla on veren juoksu, ja siitä, jolla joku vuotaminen on, miehestä eli vaimosta:
ja koska mies lepää saastaisen tykönä.
Ei sinun
pidä miehenpuolen kanssa makaaman, niinkuin vaimon kanssa; sillä
se on kauhistus.
Jos mies
makaa vaimon tykönä ja ryhtyy häneen, ja se on orja, ja jo on toiselta
maattu, kuitenkaan ei ole irrallensa eli vapaaksi laskettu, se pitää
suomittaman, vaan ei pidä heidän kuoleman, sillä ei hän ollut vapaa.
Jos joku miehenpuolen
kanssa makaa, niinkuin jonkun vaimon kanssa, he ovat kauhistuksen
tehneet, heidän pitää molemmat totisesti kuoleman: heidän verensä olkoon heidän
päällänsä.
Jos joku mies
jonkun vaimon tykönä makaa hänen sairautensa aikana, ja paljastaa hänen
häpynsä, ja avaa hänen lähteensä, ja vaimo paljastaa verensä lähteen: ne
molemmat pitää hävitettämän heidän kansastansa.
Jos joku mies
eli vaimo noidaksi eli tietäjäksi löydetään, ne pitää totisesti
kuoleman, heidän pitää ne kivittämän, heidän verensä olkoon heidän päällänsä.
Ja yhden
Israelilaisen vaimon poika läksi ulos, joka Egyptiläisen miehen
poika oli Israelin lasten seassa, ja se Israelilaisen vaimon poika
riiteli toisen Israelilaisen kanssa leirissä,
Mutta viiden
vuotisesta kahdenkymmenen vuotiseen asti, jos se on miehenpuoli, niin
pitää sinun arvaaman kahteenkymmeneen sikliin, vaan vaimonpuolen
kymmeneen sikliin.
Jos se on
kuukautinen viidenteen vuoteen asti, ja on miehenpuoli, pitää sinun sen
arvaaman viiteen hopeasikliin, mutta vaimonpuolen kolmeen hopeasikliin.
Mutta jos se
on kuudenkymmenen vuotinen eli sen päälle, ja miehenpuoli, pitää sinun
arvaaman hänen viiteentoistakymmeneen sikliin, mutta vaimonpuolen
kymmeneen sikliin.
Sekä miehet
että vaimot pitää teidän ajaman ulos: leiristä ne pitää teidän ajaman
ulos, ettei he leiriänsä saastuttaisi, kussa minä heidän keskellänsä asun.
Puhu
Israelin lapsille: jos joku mies eli vaimo tekee jotakin syntiä
ihmistä vastaan, niin että hän raskaasti rikkoo Herraa vastaan, se sielu on
vianalaiseksi itsensä saattanut.
Puhu
Israelin lapsille ja sano heille: jos jonkun miehen vaimo tulee
ynsiäksi ja rikkoo kovasti häntä vastaan;
Niin pitää miehen
viemän vaimonsa papin eteen, ja viemän uhrin hänen edestänsä,
kymmenennen osan ephaa ohraisia jauhoja, ja ei sen päälle öljyä vuodattaman,
eikä myös pyhää savua sen päälle paneman; sillä se on kiivausuhri ja
muistouhri, joka pahan teon muistuttaa.
Ja papin
pitää vannottaman vaimoa, ja sanoman hänelle: jos ei yksikään mies
ole maannut sinun kanssas, ja jos et sinä ole poikennut sinun miehes
tyköä, niin ettet sinä ole itsiäs saastuttanut, niin sinun pitää vapaa oleman
tästä karvaasta vedestä.
Ja koska hän
on juottanut hänen sillä vedellä, niin tapahtuu, jos hän on itsensä
saastuttanut ja kaiketikin rikkonut miestänsä vastaan, että kirousvesi
tulee hänen sisällänsä katkeraksi, ja hänen vatsansa ajettuu ja hänen lanteensa
lakastuvat: ja sen vaimon pitää oleman kirotun kansansa seassa.
Tämä on
kiivauslaki: koska joku vaimo poikkee pois miehensä tyköä ja
saastuttaa itsensä,
Eli koska
epäluulon henki kehoittaa miehen kiivoittelemaan vaimostansa,
että hän asettaa hänen Herran eteen, niin papin pitää tekemän hänelle kaiken
tämän lain jälkeen.
Ja miehen
pitää oleman viattoman siitä pahasta teosta, vaan vaimon pitää kantaman
pahuutensa.
Puhu
Israelin lapsille ja sano heille: jos mies eli vaimo lupaa
erinomaisen lupauksen, eroittaaksensa itsensä Herralle,
Ja katso, mies
Israelin lapsista tuli ja toi veljeinsä sekaan Midianilaisen vaimon,
Moseksen ja kaikkein Israelin lasten joukon nähden, jotka itkivät seurakunnan
majan ovessa.
Ja meni
Israelin miehen jälkeen makausmajaan, ja pisti heidät molemmat sekä
Israelin miehen, että vaimon vatsasta lävitse: niin rangaistus
lakkasi jälleen Israelin lapsista.
Ja lyödyn
Israelin miehen nimi, joka Midianilaisen vaimon kanssa lyötiin,
oli Simri Salun poika, isän Simeonin huoneen päämies.
(30:17) Nämät ovat
ne säädyt, jotka Herra on käskenyt Mosekselle miehen ja vaimon välillä,
isän ja tyttären välillä, kuin hän on vielä nuorena isänsä huoneessa.
Niin lyökäät
nyt kuoliaaksi kaikki miehenpuoli lasten seassa, ja kaikki vaimot,
jotka miehen tunteneet ja miehen kanssa maanneet ovat, lyökäät
myös kuoliaaksi.
Mutta
lapsista kaikki vaimonpuoli, jotka ei ole miestä tunteneet eikä
maanneet miehen tykönä, sallikaat elää teidän edessänne.
Vaimoväkeä, jotka ei olleet miehen
kanssa maanneet, oli kaksineljättäkymmentä tuhatta sielua.
Ja me otimme
silloin kaikki hänen kaupunkinsa, ja hukutimme kaikki kaupungit, miehet
ja vaimot ja lapset, niin ettemme yhtäkään jättäneet,
Jotka me
kaikki maahan kukistimme, niinkuin me Sihonille Hesbonin kuninkaalle teimme: me
hävitimme kaiken kaupungin miehet, vaimot ja myös lapset;
Ettette turmelisi
teitänne, ja tekisi teillenne kuvaa, jonkun muotoista, miehen eli vaimon
kaltaista,
Jos veljes,
Hebrealainen mies eli vaimo, myy itsensä sinulle, niin hänen
pitää palveleman sinua kuusi vuotta; mutta seitsemäntenä vuotena pitää sinun
hänen vapaaksi päästämän.
Jos
löydetään jossakussa sinun porteistas, jotka Herra sinun Jumalas antaa sinulle,
joku mies eli vaimo, joka pahaa tekee Herran sinun Jumalas
silmäin edessä, rikkoen hänen liittonsa,
Niin vie se mies
tahi vaimo ulos joka senkaltaisen pahuuden on tehnyt, sinun portteihis,
ja kivitä hänet kuoliaaksi.
Vaimon ei pidä miehen asetta
kantaman, eikä myös miehen pukeman yllensä vaimon vaatteita;
sillä jokainen, joka sen tekee, on Herralle sinun Jumalalles kauhistus.
Ja vaimon
isä sanokaan vanhimmille: minä annoin tälle miehelle minun tyttäreni
emännäksi, ja nyt hän vihaa häntä.
Jos joku
löydetään maanneeksi vaimon tykönä, jolla aviomies on, niin pitää
molempain kuoleman, sekä miehen, että vaimon, jonka tykönä hän
makasi; ja niin pahuus otetaan pois Israelista.
Niin pitää
ne molemmat vietämän kaupungin porttiin, ja molemmat kivitettämän kuoliaaksi,
piika, ettei hän huutanut, sillä hän oli kaupungissa, mies, että hän
lähimmäisensä vaimon häpäisi; ja niin sinä eroitat pahan tyköäs.
Koska
veljekset asuvat ynnä, ja yksi heistä kuolee pojatoinna, niin ei pidä kuolleen
veljen vaimon ottaman muukalaista miestä toisesta suvusta; mutta
hänen miehensä veli menkään hänen tykönsä, ja ottakaan veljensä siassa
häntä avioksensa.
Jos ei mies
tahdo ottaa veljensä vaimoa, niin menkään hänen veljensä vaimo porttiin
vanhimpain eteen, ja sanokaan: ei kytyni tahdo herättää veljellensä nimeä
Israelissa ja ei tahdo minua kytylain jälkeen naida.
Jos kaksi miestä
keskenänsä tappelevat ja toisen vaimo tulee pelastamaan miestänsä
sen kädestä joka häntä lyö, ja kurottaa kätensä ja tarttuu hänen häpyynsä;
Se mies,
joka ennen sangen herkullisesti ja hekumassa teidän seassanne eli, ei pidä
suoman veljellensä ja vaimollensa, joka on hänen sylissänsä, ja sille
joka on vielä jäänyt hänen pojistansa, jääneitä tähteitänsä,
Vaimo teidän seassanne, joka ennen
herkullisesti ja hekumassa elänyt on, niin ettei hän malttanut jalkaansa laskea
maan päälle herkun ja hekuman tähden, ei pidä suoman miehellensä, joka
hänen sylissänsä lepää, ja pojallensa ja tyttärellensä
Ettei joku
olisi teidän seassanne mies eli vaimo, elikkä perhe taikka
sukukunta, jotka sydämensä tänäpänä kääntäis pois Herrasta meidän Jumalastamme,
mennäksensä pois palvelemaan tämän kansan jumalia, ja tulis teille juureksi,
joka kasvaa sappea ja koiruohoa.
Kokoo kansa
sekä miehet että vaimot, lapset ja muukalaiset, jotka sinun
porteissas ovat, kuulemaan ja oppimaan ja pelkäämään Herraa teidän Jumalaanne,
pitämään ja tekemään kaikki tämän lain sanat.
Mutta vaimo
otti molemmat miehet ja kätki heidät, ja sanoi näin: miehet tulivat
minun tyköni, vaan en minä tietänyt, kusta he olivat.
Ja Josua
sanoi niille kahdelle miehelle, jotka maata vaonneet olivat: menkäät porton
huoneeseen ja johdattakaat vaimo sieltä ulos, ja kaikki mitä hänellä on,
niinkuin te olette hänelle vannoneet.
Ja kaikki
ne, jotka lankesivat sinä päivänä sekä miehistä että vaimoista,
heitä oli kaksitoistakymmentä tuhatta, kaikki Ain kansa.
Ja hakkasi
myös kaikki kansa itsekukin oksansa ja seurasi AbiMelekiä, ja heittivät ne
linnan päälle, ja polttivat niillä linnan tulessa; niin että myös kaikki
Sikemin tornin päämiehet kuolivat, lähes tuhannen miestä ja vaimoa.
Mutta siinä
oli vahva torni keskellä kaupunkia, johonka kaikki pakenivat sekä miehet
että vaimot ja kaikki kaupungin päämiehet, ja sulkivat kiinni
perässänsä, ja kiipesivät tornin katon päälle.
Niin tuli vaimo
ja ilmoitti sen miehellensä ja sanoi: Jumalan mies tuli minun
tyköni, ja hän oli näkyänsä niinkuin Jumalan enkeli sangen peljättävä, ja en
minä häntä kysynyt, kusta hän oli, eikä hänkään nimeänsä ilmoittanut minulle.
Ja Jumala
kuuli Manoakin äänen: ja Jumalan enkeli tuli jälleen vaimon tykö, ja hän
istui kedolla ja hänen miehensä Manoak ei ollut hänen kanssansa.
Manoak nousi
ja seurasi emäntäänsä ja tuli miehen tykö ja sanoi hänelle: oletkos se mies,
joka puhuttelit vaimoa? Hän sanoi: olen.
Ja huone oli
täynnä miehiä ja vaimoja, ja Philistealaisten päämiehet olivat
kaikki siinä; ja oli myös katon päällä liki kolmetuhatta miestä ja vaimoa,
jotka katselivat Simsonin soittamista.
Ja hänen miehensä
matkusti hänen peräänsä, puhuttelemaan häntä ystävällisesti ja palauttamaan
tykönsä. Ja hänellä oli palvelia ja kaksi aasia myötänsä. Ja hän vei hänen
isänsä huoneesen. Ja kuin vaimon isä näki hänen, tuli hän iloiseksi ja
meni häntä vastaan.
Ja mies
nousi lähtemään matkaan jalkavaimonsa ja palveliansa kanssa, mutta hänen
appensa, vaimon isä, sanoi hänelle: katsos, päivä on kulunut ja ehtoo on
käsissä, olkaat tässä yötä; katso, tässä on sinulla oltava vielä nyt tämä
päivä, ole tässä yö, että sydämes tulis iloiseksi. Nouskaat aamulla varhain
matkallenne ja matkustakaat majoillenne.
Niin vastasi
Leviläinen, tapetun vaimon mies, ja sanoi: minä tulin Gibeaan,
joka on BenJaminissa, ja minun jalkavaimoni yöksi.
Mutta näin
pitää teidän tekemän: kaiken miehenpuolen ja kaikki vaimot, jotka
miesten kanssa ovat maanneet, pitää teidän tappaman.
Ja kuolivat
nekin molemmat, sekä Mahlon että Kiljon, ja se vaimo jäi jälkeen
kahdesta pojastansa ja miehestänsä.
Puoliyön
aikaan peljästyi mies ja käänsi itsensä: ja katso, vaimo makasi
hänen jalkainsa juuressa.
Mutta vaimo
meni anoppinsa tykö, joka sanoi: kuinka sinulle menestyy, tyttäreni? Ja hän
jutteli hänelle kaikki, mitä mies oli tehnyt,
Elkana hänen
miehensä sanoi hänelle: tee niinkuin sinulle parhaaksi näkyy, ole
niinkauvan ettäs hänen vieroitat: Herra vahvistakoon sen minkä hän puhunut on.
Niin vaimo jäi kotia ja imetti poikaansa, siihenasti että hän vieroitti
hänen.
Ja kuin hän
oli kuolemallansa, sanoivat vaimot, jotka seisoivat hänen tykönänsä: älä
pelkää, sillä sinulle on poika syntynyt. Mutta ei hän mitään vastannut eikä
sitä mieleensä pannut;
Mene siis
nyt ja lyö Amalek, ja hukuta kaikki, mitä hänellä on, ja älä säästä häntä,
mutta tapa sekä vaimo että mies, lapset ja imeväiset, karja ja
lampaat, kamelit ja aasit.
Ja miehen
nimi oli Nabal, ja hänen emäntänsä nimi Abigail; ja se oli toimellinen vaimo
ja kaunis kasvoilta, mutta mies oli sangen kova ja paha töissänsä, ja
hän oli Kalebin sukua.
Ja kuin
David oli kaiken maan lyönyt, ei hän jättänyt yhtäkään miestä eli vaimoa
elämään; ja otti heidän lampaansa, härkänsä, aasinsa, kamelinsa ja vaatteensa,
palasi ja tuli Akiksen tykö.
Ja ei David
jättänyt eläväksi yhtäkään miestä eli vaimoa viedäksensä Gatiin,
ja ajatteli: ettei he puhuisi jotakin meitä vastaan, sanoen: näin teki David,
ja tämä oli hänen tapansa niinkauvan kuin hän asui Philistealaisten maalla.
Ja Saul
muutti vaatteensa ja otti toiset päällensä, ja meni sinne, ja kaksi miestä
hänen kanssansa; ja he tulivat yöllä vaimon tykö, ja hän sanoi: noidu
minulle noidan hengen kautta ja nosta se ylös minulle, jonka sanon sinulle.
Ja jakoi
kaikelle kansalle ja kaikelle Israelin seurakunnalle, miehille ja vaimoille,
jokaiselle kyrsän leipää, ja kappaleen lihaa, ja mitan (viinaa); sitte meni
kaikki kansa matkaansa, jokainen huoneesensa.
Ei asia niin
ole; vaan yksi mies Ephraimin vuorelta nimeltä Seba Bikrin poika on
nostanut kapinan David kuningasta vastaan: antakaat hän ainoastansa, ja minä
erkanen kaupungista. Ja vaimo sanoi Joabille: katso, hänen päänsä pitää
sinulle heitettämän muurin ylitse.
Ja vaimo
sanoi Elialle: nyt minä ymmärrän, ettäs olet Jumalan mies, Herran sana
on tosi sinun suussas.
Ja yksi vaimo
prophetain poikain emäntiä huusi Elisan tykö ja sanoi: sinun palvelias minun mieheni
kuoli: niin sinä tiedät sen, että sinun palvelias pelkäsi Herraa: nyt tuli
velkamies, ja tahtoo ottaa kaksi minun poikaani orjaksensa.
Ja niin hän
meni pois ja tuli Jumalan miehen tykö Karmelin vuorelle. Kuin Jumalan mies
näki hänen tulevan, sanoi hän palveliallensa Gehatsille: katso, se on Sunemin vaimo.
Vaimo nousi ja teki niinkuin Jumalan mies
sanoi, ja matkusti huoneinensa, ja oli outona Philistealaisten maalla seitsemän
vuotta.
Ja jakoi
jokaiselle Israelissa sekä miehille että vaimoille, jokaiselle
leivän ja kappaleen lihaa ja mitan viinaa.
Ja kuka
ikänä ei tahtonut etsiä Herraa Israelin Jumalaa, hänen piti kuoleman: pienen ja
suuren, miehen ja vaimon.
Ja Jeremia
itki Josiaa, ja kaikki laulajat, miehet ja vaimot, murehtivat
häntä itkuvirsillä hamaan tähän päivään asti. Ja he tekivät siitä tavan
Israelissa; katso, se on kirjoitettu valitusvirsissä.
Paitsi
heidän palvelioitansa ja piikojansa, joita oli seitsemäntuhatta, kolmesataa ja
seitsemänneljättäkymmentä; ja heillä oli veisaajia, miehiä ja vaimoja,
kaksisataa;
Kuin Esra
näin rukoili ja tunnusti, itki ja makasi Jumalan huoneen edessä, kokoontui
suuri joukko Israelista hänen tykönsä, miehistä, vaimoista ja
lapsista, ja kansa itki sangen kovin.
Ja he
toimittivat sen kaikkein miesten kanssa, joilla olivat muukalaiset vaimot,
ensimäiseen päivään asti ensimäisessä kuussa.
Paitsi
heidän palvelioitansa ja piikojansa, joita oli seitsemäntuhatta, kolmesataa ja
seitsemänneljättäkymmentä. Niin myös heidän seassansa oli veisaajia, miehiä
ja vaimoja, kaksisataa ja viisiviidettäkymmentä;
Ja Esra
pappi toi lakikirjan kansan eteen, sekä miesten että vaimoin, ja
kaikkein jotka ymmärtää ja kuulla taisivat, ensimäisenä päivänä seitsemättä
kuuta.
Ja hän luki
siitä kadulla Vesiportin edessä aamusta hamaan puolipäivään asti miesten
ja vaimoin edessä, ja jokaisen joka ymmärtää taisi; ja kaiken kansan
korvat olivat lakikirjaan käännetyt.
Sillä tämä
kuningattaren teko hajoo kaikkein vaimoin tykö, niin että hekin katsovat
miehensä ylön silmäinsä edessä, ja sanovat: kuningas Ahasverus käski
kuningatar Vastin tulla eteensä, mutta ei hän tullut.
Ja tämä
kuninkaan kirja, joka nyt tehdään, kuulukoon ympärinsä koko hänen
valtakuntansa, joka suuri on: että jokainen vaimo pitäis miehensä
kunniassa, suurten ja pienten seassa,
Kaikki
kuninkaan palveliat ja kuninkaan maakuntain kansa tietävät, että kuka ikänä mies
eli vaimo menee kuninkaan tykö sisimäiselle kartanolle, joka ei ole
kutsuttu, hänen tuomionsa on, että hänen pitää kuoleman muutoin jos kuningas
ojentaa kultaisen valtikan hänen puoleensa, että hän eläis; ja en minä ole
kutsuttu kolmenakymmenenä päivänä kuninkaan tykö.
Hullu,
huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,
Ahkera vaimo
on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
Minä kokosin
myös itselleni hopiaa ja kultaa, ja tavaraa kuninkailta ja maakunnista: minä
toimitin itselleni veisaajia miehiä ja vaimoja, ja ihmisten lasten
ilon, kaikkinaiset kanteleet,
Jota minun
sieluni vielä nyt etsii, ja en ole löytänyt. Tuhannen seassa olen minä löytänyt
yhden miehen, vaan en minä ole löytänyt yhtään vaimoa kaikkein
seassa.
Ja seitsemän
vaimoa tarttuvat silloin yhteen mieheen, ja sanovat: me tahdomme
itseämme elättää ja vaatettaa; anna meitä ainoastaan sinun nimelläs nimitettää,
että häväistyksemme otettaisiin meiltä pois.
Sananlasku
on: katso, kuin mies eroittaa vaimonsa tyköänsä, ja se menee pois
hänen tyköänsä, ja ottaa toisen miehen, ottaako hän hänen jälleen? eikö
maa niin peräti saastutettaisi? Mutta sinä olet huorin tehnyt monen ystäväs
kanssa; mutta tule kuitenkin jälleen minun tyköni, sanoo Herra.
Sentähden
olen minä niin täynnä Herran vihaa, etten minä taida lakata vuodattamasta, sekä
lasten päälle kaduilla, ja myös nuorukaisten kokouksen päälle yhtä haavaa;
sillä sekä mies että vaimo, ijällinen ja ikivanha pitää otettaman
kiinni.
Kuinka
kauvan sinä tahdot eksyksissä käydä, sinä vastahakoinen tytär? Sillä Herra on
jotakin uutta maalla luova, vaimon pitää miestä piirittämän.
Niin että
jokaisen piti päästämän orjansa, joko se oli miehen eli vaimonpuoli,
jotka Hebrealaiset olivat, niin ettei Juudalaisen pitänyt oleman veljensä
orjana.
Silloin
kaikki ruhtinaat ja kaikki kansa, joka siihen liittoon oli mielistynyt,
olivat hänelle kuuliaiset, että jokaisen piti päästämän sekä mies- että vaimo-orjansa
vapaaksi, ja ei enään pitämän heitä orjanansa, ja he päästivät heidät.
Mutta vähää
jälkeen käänsivät he itsensä, ja ottivat orjat miehen- ja vaimonpuolista
taas tykönsä, jotka he olivat vapaaksi päästäneet, ja vaativat heitä taas
orjaksensa.
Mutta te
olette taas siitä poikenneet, ja saastuttaneet minun nimeni, että jokainen on
taas ottanut sekä mies- että vaimo-orjansa, jotka te olitte
vapaaksi tehneet, että heidän piti oleman itse omansa, ja vaaditte heitä taas
orjaksenne.
Kuin kaikki
sodanpäämiehet, jotka kedolla olivat sotaväkensä kanssa, saivat kuulla, että
Babelin kuningas oli pannut Gedalian Ahikamin pojan maata hallitsemaan, ja että
hän oli jättänyt hänen kanssansa sekä miehiä että vaimoja, lapsia
ja pienimpiä, joita ei viety Babeliin;
Miehet ja vaimot ja lapset, niin
myös kuninkaan tyttäret, ja kaikki sielut, jotka Nebusaradan, huovinhaltia,
Gedalian Ahikamin pojan, Saphanin pojan, haltuun oli jättänyt, ja propheta
Jeremian ja Barukin Nerijan pojan.
Nyt, näin
sanoo Herra Jumala Zebaot, Israelin Jumala: miksi te teette tämän suuren pahan
vastaan omaa henkeänne? että teidän seassanne pitää hävitettämän sekä mies
että vaimo, sekä lapset että imeväiset Juudasta, ja ei pidä yhtään
teistä jäämän,
Niin kaikki
ne miehet vastasivat Jeremiaa, jotka kyllä tiesivät, että heidän
emäntänsä muille jumalille olivat suitsuttaneet, niin myös kaikki vaimot,
joita siellä suuri joukko oli, ja kaikki kansa, jotka Egyptin maalla,
Patroksessa asuivat, ja sanoivat:
Silloin
Jeremia sanoi kaikelle kansalle, sekä miehille että vaimoille, ja
kaikelle kansalle, joka häntä niin vastannut oli sanoen:
Minä lyön
sinun kauttas miehet ja vaimot, ja lyön sinun kauttas vanhat ja
nuoret, ja sinun kauttas nuorukaiset ja neitseet.
Lyökäät sekä
vanhat että nuoret, neitseet, lapset ja vaimot kuoliaaksi; mutta joiden
päällä kirjoitus on, ei yhteenkään niihin pidä teidän rupeeman. Ruvetkaat ensin
minun Pyhästäni. Ja he rupesivat niistä vanhoista miehistä, jotka
huoneen edessä olivat.
Silloin
käski kuningas; ja ne miehet tuotiin edes, jotka olivat kantaneet
Danielin päälle, ja jalopeurain luolaan heitettiin lapsinensa ja vaimoinensa.
Ja ennenkuin he luolan pohjaan tulivat, tarttuivat heihin jalopeurat ja
murensivat heidän luunsakin.
Näin sanoo
Herra Zebaot: vielä nyt pitää Jerusalemin kaduilla asuman vanhat miehet
ja vaimot, jotka sauvan päälle nojaavat vanhuutensa tähden.
Mutta niitä,
jotka olivat syöneet, oli lähes viisituhatta miestä, ilman vaimoja
ja lapsia.
Mutta niitä
jotka söivät, oli neljätuhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.
Ja
Pharisealaiset tulivat hänen tykönsä, kiusasivat häntä, ja sanoivat hänelle:
saako mies eritä vaimostaan kaikkinaisen syyn tähden?
Niin hän
vastasi ja sanoi heille: ettekö te ole lukeneet: joka alusta ihmisen teki, mieheksi
ja vaimoksi hän heidät teki?
Hänen
opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon
kanssa, ei sitte ole hyvä naida.
Ja
Pharisealaiset tulivat ja kysyivät häneltä: saako mies vaimonsa
hyljätä? kiusaten häntä.
Mutta
luomisen alusta on Jumala heidät luonut mieheksi ja vaimoksi.
Ja jos vaimo
hylkää miehensä ja huolee toiselle, hän tekee huorin.
Vaimo vastasi ja sanoi hänelle: ei
minulla ole miestä. Sanoi Jesus hänelle: oikein sinä sanoit: ei minulla
ole miestä.
Ja joukko
paljon eneni miehistä ja vaimoista, jotka Herran päälle uskoivat:
Mutta Saulus
raateli seurakuntaa ja kävi huone huoneelta, otti miehet ja vaimot
ja panetti vankiuteen.
Mutta kuin
he uskoivat Philippuksen, joka saarnasi Jumalan valtakunnasta ja Jesuksen
Kristuksen nimestä, niin he kastettiin sekä miehet että vaimot.
Ja anoi
häneltä kirjaa Damaskuun synagogain tykö, että kutka ikänä hän sen tien miehistä
eli vaimoista löytäis, ne hän olis vienyt sidottuna Jerusalemiin.
Ja muutamat miehet
riippuivat hänessä ja uskoivat: joidenka seassa myös Dionysius oli, yksi
raadista, ja vaimo, nimeltä Damaris, ja muita heidän kanssansa.
Ja olen tätä
tietä vainonnut kuolemaan asti, sitoin ja antain ylön vankiuteen sekä miehiä
että vaimoja,
Niin myös miehet
ovat antaneet ylön vaimon luonnollisen pitämisen, toinen toisensa
puoleen himoissansa palaneet, miehet miesten kanssa riettauden
tehneet ja saaneet, niinkuin pitikin, eksymisensä palkan itsessänsä.
Sillä vaimo,
joka miehen hallussa on, niinkauvan kuin mies elää, on häneen
lailla sidottu, mutta jos mies kuolee, niin hän on miehen laista
vapaa.
Mutta
niistä, joita te minulle kirjoititte, hyvä on miehelle, ettei hän vaimoon
ryhdy.
Mutta
huoruuden tähden pitäköön kukin oman vaimonsa, ja jokainen pitäköön oman
miehensä.
Mies antakoon vaimolle
velvollisen mielisuosion, niin myös vaimo miehelle.
Ei ole vaimolla
valtaa omalle ruumiillensa, vaan miehellä: ei myös miehellä ole
valtaa ruumiillensa, vaan vaimolla.
Mutta
naineelle käsken, en minä, vaan Herra, ettei vaimon pidä miehestänsä
eriämän.
Mutta jos
hän eriää, niin olkoon naimatta taikka sopikaan miehensä kanssa, ja
älköön mies hyljätkö vaimoansa.
Vaan muille
sanon minä ja ei Herra: jos jollakin veljellä on uskotoin vaimo, ja se mielistyy
hänen kanssansa asumaan, älköön sitä itsestänsä eroittako.
Ja jos
jollakin vaimolla on uskotoin mies, ja hän tahtoo sen kanssa
asua, älköön häntä itsestänsä eroittako.
Sillä
uskotoin mies on vaimonsa kautta pyhitetty, ja uskotoin vaimo
on pyhitetty miehensä kautta: Muutoin olisivat teidän lapsenne saastaiset,
vaan nyt ne ovat pyhitetyt.
Sillä
kuinkas tiedät, vaimo, jos sinä miehes taidat autuaaksi saattaa?
Eli sinä mies, kuinkas tiedät, jos sinä taidat vaimos autuaaksi
saattaa?
Nämät ovat
eroitetut, vaimo ja neitsy, joka ei naitu ole, se murehtii niitä, jotka
Herran ovat, että hän pyhä olis sekä ruumiilla että hengellä; mutta se, joka
naitu on, murehtii maailmallisista, kuinka hänen pitää miehellensä
kelpaaman.
Vaimo on sidottu lakiin, niinkauvan kuin
hänen miehensä elää; vaan kuin hänen miehensä kuollut on, niin
hän on vapaa toiselle huolemaan, kelle hän tahtoo; ainoasti että se Herrassa
tapahtuu.
Mutta minä
tahdon, että teidän pitää tietämän, että Kristus on jokaisen miehen pää;
mutta mies on vaimon pää, ja Jumala on Kristuksen pää.
Mutta ei miehen
pidä päätänsä peittämän, sillä hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo
on miehen kunnia.
Sillä ei mies
ole vaimosta, mutta vaimo on miehestä.
Ja ei mies
ole luotu vaimon tähden, mutta vaimo on luotu miehen
tähden.
Muutoin ei
ole mies paitsi vaimoa, eikä vaimo paitsi miestä,
Herrassa,
Sillä
niinkuin vaimo on miehestä, niin on myös mies vaimon
kautta; mutta kaikki Jumalasta.
Mutta jos he
jotain oppia tahtovat, niin kysykööt miehiltänsä kotona; sillä häijysti
se vaimoille sopii, että he seurakunnassa puhuvat.
Ei ole tässä
Juudalainen eli Grekiläinen, ei orja eli vapaa, ei mies eli vaimo;
sillä te olette kaikki yksi Kristuksessa Jesuksessa.
Vaimot olkaat omille miehillenne
alamaiset niinkuin Herralle.
Sillä mies
on vaimon pää, niinkuin Kristus on seurakunnan pää, ja hän on ruumiin
vapahtaja.
Mutta
niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin myös vaimot pitää miehillensä
kaikissa alamaiset oleman.
Miehet, rakastakaat teidän vaimojanne,
niinkuin myös Kristus seurakuntaa rakasti ja antoi ulos itsensä hänen
edestänsä,
Miehet pitää vaimojansa rakastaman
niinkuin omia ruumiitansa; joka vaimoansa rakastaa, se rakastaa
itsiänsä.
Kuitenkin
rakastakaan myös kukin teistä vaimoansa niinkuin itsiänsä; mutta
peljätköön vaimo miestänsä.
Vaimot, olkaat teidän miehillenne
alamaiset Herrassa, niinkuin kohtuullinen on.
Miehet, rakastakaat vaimojanne, ja
älkäät olko tylyt heitä vastaan.
Mutta en
minä salli vaimon opettaa enkä miestänsä vallita, vaan että hän
on hiljaisuudessa.
Jos nyt
jollakin uskollisella miehellä eli vaimolla leskiä on, se heitä
holhokoon ja älkään seurakuntaa rasittako, että oikeille leskille täytyis.
Että nuoret vaimot
heiltä hyviä tapoja oppisivat, miehiänsä rakastaisivat, lapsensa
rakkaina pitäisivät,
Niin olkaan vaimot
myös miehillensä alamaiset, että nekin, jotka ei sanaa usko, vaimoin
tavoista ilman sanaa voitetuksi tulisivat,
Sillä näin
ovat pyhätkin vaimot muinen itsensä kaunistaneet, jotka toivonsa panivat
Jumalan päälle ja olivat miehillensä alamaiset,
Te, miehet,
myös asukaat heidän kanssansa taidolla ja antakaat vaimolliselle
niinkuin heikommalle astialle hänen kunniansa, niinkuin myös elämän armon
kanssaperillisille, ettei teidän rukouksenne estetyiksi tulisi.
Ja tässä on mieli,
jolla viisaus on. Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joidenka päällä vaimo
istuu.
