Ruisleipäviipaleet
HAKEMISTO
Poimintoja Bibliasta 1776
Mutta hän
vastasi ja sanoi: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoasti leivästä,
mutta jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.
Anna meille
tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Eli onko
teistä joku ihminen, jolta hänen poikansa anois leipää: antaisko hän
hänelle kiven?
Mutta he sanoivat
hänelle: ei meillä ole tässä enempi kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.
Ja hän käski
kansan istua ruoholle, ja otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsahti
ylös taivaasen, kiitti, ja mursi, ja antoi leivät opetuslapsille, ja
opetuslapset antoivat kansalle.
Miksi sinun
opetuslapses rikkovat vanhinten säädyn? sillä ei he pese käsiänsä leipää
syödessänsä.
Niin hän
vastaten sanoi: ei ole sovelias ottaa lasten leipää ja heittää
penikoille.
Niin
sanoivat hänen opetuslapsensa hänelle: kusta me saamme tässä erämaassa niin
monta leipää, että me ravitsemme niin paljon kansaa?
Ja Jesus
sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: seitsemän, ja
vähä kalasia.
Ja hän otti
ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa,
ja opetuslapset antoivat kansalle.
Ettekö vielä
ymmärrä, taikka ettekö te muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle,
ja kuinka monta koria te korjasitte?
Niin myös
niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle, ja kuinka monta koria te
korjasitte?
Kuinka ette
ymmärrä, etten minä leivästä teille sitä sanonut, että teidän pitäis
kavahtaman teitänne Pharisealaisten ja Saddukealaisten hapatuksesta?
Silloin he
ymmärsivät, ettei hän käskenyt heitä kavahtamaan itsiänsä leivän
hapatuksesta, vaan Pharisealaisten ja Saddukealaisten opista.
Ja rupee
pieksämään leipäveljiänsä, niin myös syömään ja juomaan juomarien
kanssa:
Mutta
ensimäisen makian leivän päivänä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö,
sanoen hänelle: kussas tahdot, että meidän pitää sinulle valmistaman
pääsiäislampaan syötää?
Mutta kuin
he söivät, otti Jesus leivän, ja kiitti, mursi ja antoi opetuslapsille,
ja sanoi: ottakaat, syökäät: tämä on minun ruumiini.
Ja kielsi
heitä mitään ottamasta tielle, mutta ainoasti sauvan, ei evässäkkiä, ei leipää,
ei rahaa kukkaroon;
Mutta hän
sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? menkäät ja katsokaat. Ja
kuin he katsoivat, sanoivat he: viisi, ja kaksi kalaa.
Ja kuin hän
otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi hän taivaaseen, kiitti ja
mursi leivät, ja antoi opetuslapsillensa pantaa niiden eteen: ja ne
kaksi kalaa jakoi hän kaikille.
Ja kuin he
näkivät muutamat hänen opetuslapsistansa yhteisillä (se on: pesemättömillä)
käsillä syövän leipää, laittivat he sitä.
Sitte
kysyivät Pharisealaiset ja kirjanoppineet häneltä: miksi ei sinun opetuslapses
vaella vanhinpain säädyn jälkeen, vaan syövät pesemättömillä käsillä leipää?
Niin Jesus
sanoi hänelle: salli ensin lapset ravittaa; sillä ei se ole kohtuullinen, ottaa
lasten leipää ja heittää penikoille.
Ja hän kysyi
heiltä: kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: seitsemän.
Ja hän käski
kansan istua atrioitsemaan maan päälle. Ja hän otti ne seitsemän leipää,
kuin hän kiittänyt oli, mursi ja antoi opetuslapsillensa, että he olisivat
panneet eteen; ja he panivat kansan eteen.
Ja he olivat
unohtaneet ottaa leipiä, eikä ollut heillä enempi kuin yksi leipä
haahdessa myötänsä.
Ja kun Jesus
sen ymmärsi, sanoi hän heille: mitä te ajattelette, ettei teillä ole leipää?
ettekö te vielä huomaitse, ettekä ymmärrä? vieläkö teillä nyt on paatunut
sydän?
Kuin minä
viisi leipää mursin viidelletuhannelle, kuinka monta täysinäistä koria
te tähteitä korjasitte? He sanoivat: kaksitoistakymmentä.
Ja
ensimäisenä makian leivän päivänä, kuin pääsiäislammas teurastettiin,
sanoivat hänelle hänen opetuslapsensa: kussas tahdot, että me menemme ja
valmistamme syödäkses pääsiäislampaan?
Ja heidän
syödessänsä otti Jesus leivän, kiitti, mursi ja antoi heille, ja sanoi:
ottakaat, syökäät: tämä on minun ruumiini.
Niin perkele
sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin sanos tälle kivelle, että se leiväksi
tulis.
Ja Jesus
vastasi, sanoen hänelle: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoasti leivästä,
vaan jokaisesta Jumalan sanasta.
Sillä
Johannes Kastaja tuli, ja ei syönyt leipää eikä juonut viinaa, ja te
sanotte: hänellä on perkele.
Ja sanoi
heille: älkäät ottako mitään myötänne tielle, ei sauvoja, eikä myös säkkiä,
eikä leipää, eikä rahaa: älkää myös kahta hametta pitäkö.
Niin hän
sanoi heille: antakaat te heille syötävää; mutta he sanoivat: ei meillä enempi
ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme mene ja osta ruokaa
kaikelle tälle kansalle;
Niin hän
otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, ja katsoi taivaasen ja siunasi
niitä, ja mursi ja antoi opetuslapsille panna kansan eteen.
Anna meille
tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja hän sanoi
heille: kellä teistä on ystävä, ja menee puoliyöstä hänen tykönsä, ja sanoo
hänelle: ystäväni, lainaas minulle kolme leipää;
Kuka teista
on isä, jolta poika anoo leipää, antaako hän hänelle kiven? eli jos hän
anoo kalaa, antaako hän kalan edestä hänelle kärmeen?
Mutta kuin
yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö
leipää Jumalan valtakunnassa.
Mutta kuin
hän mielensä malttoi, sanoi hän: kuinka monella minun isäni palkollisella on
kyllä leipää, ja minä kuolen nälkään!
Niin
lähestyi makian leivän juhlapäivä, joka pääsiäiseksi kutsutaan.
Niin makian leivän
päivä tuli, jona pääsiäislammas piti teurastettaman,
Ja hän otti leivän,
kiitti ja mursi, ja antoi heille, sanoen: tämä on minun ruumiini, joka teidän
edestänne annetaan: se tehkäät minun muistokseni;
Ja tapahtui,
kuin hän atrioitsi heidän kanssansa, otti hän leivän, kiitti, mursi ja
antoi heille.
Ja he
juttelivat heille, mitä tiellä tapahtunut oli, ja kuinka hän heiltä oli tuttu leivän
murtamisessa.
Vastasi
Philippus häntä: kahdensadan penningin leivät ei täytyisi heille, että
kukin heistä vähänkin sais.
Tässä on
poikainen, jolla on viisi ohrasta leipää ja kaksi kalaista; vaan mitä ne
ovat näin paljolle?
Ja Jesus
otti leivät, kiitti ja antoi opetuslapsille, mutta opetuslapset jakoivat
atrioitseville, niin myös kaloista niin paljo kuin hän tahtoi.
Niin he
kokosivat ja täyttivät kaksitoistakymmentä koria muruilla, viidestä ohraisesta leivästä,
jotka niiltä liiaksi olivat, jotka atrioitsivat.
Mutta muut
venheet tulivat Tiberiaasta, lähes sitä paikkaa, jossa he olivat leipää
syöneet, sitte kuin Herra oli kiittänyt;
Jesus
vastasi heitä ja sanoi: totisesti, totisesti sanon minä teille: ette etsi
minua, että te näitte ihmeen, vaan että te saitte leipää syödä ja olette
ravitut.
Meidän
isämme söivät mannaa korvessa, niinkuin kirjoitettu on: hän antoi heille leipää
taivaasta syödäksensä.
Niin Jesus
sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei Moses sitä leipää
antanut teille taivaasta; mutta minun Isäni antaa totisen leivän
taivaasta.
Sillä
Jumalan leipä on se, joka taivaasta tulee alas ja antaa maailmalle
elämän.
Niin he
sanoivat hänelle: Herra, anna meille aina sitä leipää.
Jesus sanoi
heille: minä olen elämän leipä: joka tulee minun tyköni, ei hän suinkaan
isoo, ja joka uskoo minun päälleni, ei hän koskaan janoo.
Niin
Juudalaiset napisivat sitä, kuin hän sanoi: minä olen se leipä, joka
taivaasta tuli alas,
Minä olen
elämän leipä.
Tämä on se leipä,
joka taivaasta tuli alas, ja joka siitä syö, ei hänen pidä kuoleman.
Minä olen
elävä leipä, joka taivaasta tuli alas: se joka tästä leivästä
syö, hän elää ijankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun
lihani, jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä.
Tämä on se leipä,
joka taivaasta tuli alas: ei niinkuin teidän isänne söivät mannaa ja kuolivat:
Joka tätä leipää syö, hän saa elää ijankaikkisesti.
En minä
kaikista teistä puhu: minä tiedän ne, jotka minä valitsin: mutta että Raamattu
täytettäisiin: joka syö leipää minun kanssani, hän tallasi minun
jalallansa.
Jesus
vastasi: se on se, jolle minä kastetun palan annan. Ja kuin hän oli kastanut leivän,
antoi hän sen Juudaalle Simon Iskariotille.
Kuin he siis
olivat maalle tulleet, näkivät he hiilet ja kalan, niiden päällä pantuna, ja leivän.
Niin Jesus
tuli, otti leivän ja antoi heille, niin myös kalan.
Ja he
pysyivät alati apostolien opissa ja osallisuudessa, ja leivän murtamisessa
ja rukouksissa.
Ja he
pysyivät joka päivä yksimielisesti templissä, ja mursivat huoneessa leipää,
ja ottivat ruokaa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,
Ja kuin hän
näki sen Juudalaisille kelpaavan, pyysi hän myös Pietaria käsittää, (ja se oli
makian leivän päivänä.)
Mutta
ensimmäisenä viikonpäivänä, kuin opetuslapset kokoontuivat leipää
taittamaan, saarnasi heille Paavali, ja aikoen toisena päivänä matkustaa,
pitensi saarnan puoli-yöhön asti.
Niin hän
nousi, ja taitti leipää, ja söi, ja puheli kauvan heidän kanssansa,
päivän koittamaan asti, niin hän läksi matkaansa.
Ja kuin hän
sen oli sanonut, otti hän leivän, ja kiitti Jumalaa kaikkein nähden,
mursi, ja rupesi syömään.
Se siunattu
kalkki, jota me siunaamme, eikö se ole Kristuksen veren osallisuus? Se leipä,
jonka me murramme, eikö se ole Kristuksen ruumiin osallisuus?
Sillä se on
yksi leipä, niin mekin monta olemme yksi ruumis; sillä me kaikki yhdestä
leivästä olemme osalliset.
Sillä minä
olen sen Herralta saanut, jonka minä myös teille annoin. Sillä Herra Jesus,
sinä yönä, jona hän petettiin, otti leivän,
Sillä niin
usein kuin te syötte tästä leivästä ja juotte tästä kalkista, pitää
teidän Herran kuoleman julistaman, siihenasti kuin hän tulee.
Sentähden
joka kelvottomasti syö tästä leivästä ja juo Herran kalkista, se on vikapää
Herran ruumiiseen ja vereen.
Mutta
koetelkaan ihminen itsiänsä, ja niin syökään tästä leivästä ja juokaan
tästä kalkista.
Mutta joka
siemenen kylväjälle antaa, hän teillekin antaa leivän syödäksenne, ja
lisää teidän siemenenne, ja kasvattaa teidän vanhurskautenne hedelmän,)
Emme myös
ole leipää keltään ilman ottaneet, vaan työllä ja hiellä: yöllä ja
päivällä olemme me työtä tehneet, ettemme kellenkään teidän seassanne kuormaksi
olisi.
Mutta
senkaltaisia me käskemme ja neuvomme meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta,
että he hiljaisuudessa työtä tekisivät ja omaa leipäänsä söisivät.
